Mä	en	tuskin	harvoin	joskus	usein	taajaan	aina
Kaivan tinderkuvista parhaat puolet esille
Teen mielikuvaharjoituxia tinderkuvilla
Mahtaakohan pelottava muovipussi leijailla tielleni?
Haluan sellaisen työn, jossa ansaizen paljon rahaa (jotta voin ylläpitää omaa hevosta.)
Amerikkalaissotilaat kiduttivat Guantanamossa vankejaan syöttämällä heille sianlihaa, juottamalla alkoholia ja painostamalla seksuaaliseen toimintaan..siis haloo...Miten se eroaa nyt niin ajankohtaisista suomalaisista PIKKUJOULUISTA... ellauri028.html on line 623:	persuilu	mauton puujalka	yllätys totaalisesti pilattu tilkesanoilla, ellipseillä ja isoilla kirjaimilla. Ihankun Jaakko Hintikka sanomassa: ja nyt tulee kaskun kärki, kuunnelkaapa tarkasti.
Adolf Ehrnrooth vieraili Englannissa 70-luvulla. Brittiamiraali tiedusteli paljonko suomessa on neuvostojoukkoja? Muutama satatuhatta vastasi Ehrnroot. Mihin ne on sijoitettu? tivasi amiraali. Kahden metrin syvyyteen pitkin rajaa, vastasi Ehrnroot ellauri028.html on line 634:	persuilu	kasku	Väkivaltainen ja ryssävihainen
Vaimo osti haarattomat seksi poksyt ja odotteli sohovalla miestä. Mies tuli töistä ja vaimo avasi jalkansa ja sanoi "haluaisitko vähän tätä". mies vastasi: " en helvetissä, katso mitä se on tehnyt sun alkkareille!" ellauri028.html on line 636:	sukuelämä miesasia	mauton	Naisvihainen, sovinistinen ja epätodennäköinen
Laihialla surettiin hautajaisia koska ne maksoi liikaa ja surettiin myös vainajaa.	raha kuolema	puujalka	"surettiin?" Voiko puujalan enää veistää kehnommin?
väkivalta	skizo	(suomi 24 vertaisarvio:) Oli ihan vitun paska. Ei edes liity mustaan huumoriin.
tvåspråkighet	puujalka	Ei hassumpi AVS:n puujalkavizixi.
Paavo Haavikko siirtämässä Virosta ostamaansa Stalinin pazasta Kirkkonummella olevan maaatilansa pihalle takinkääntäjän muistomerkixi.	jumala ja muut julkkixet	tilannekomiikkaa	Täytyy osata panna ko. julkkixet arvojärjestyxeen. Monumentum exegi aere perennius. Syvää naurua.
virkavalta	vittuilu	Olen pahanilkinen eli vahingoniloinen
ajanhallinta	kiire
haastava	vaikea, toivoton
vanha	tuhma	ikävää
vanha	kiltti	mukavaa
Rank	Genre	Movies	Total Box Office	Tickets	Share
Sorel	Stendhal	Noir et Rouge
kovis	Bourget, Byron, Cato, Cicero, Conrad, Epiktetos, Immi Hellen, Platon, Rousseau, Syväntö	harles">Baudelaire, Hitler, Knasu, Hölderlin, Melville, VA Koskenniemi, Kani Coelho, Phillu Roth	Jehova, Hamsun, Peeveli
puolikovis	Aristoteles, Saul Bellow, Kristina C., hauer Arthur">Schopenhauer	CEC, Goethe, Kierkegaard,Musset, E.Saarinen, Wilho P., Hande Mäkelä
pehmyri		Browning, Diderot, Epikuros, Erasmus, Fontane, Marx, Proust, Russell, Stendhal, Zola	Spinoza
20v	ahdistuskohtauxia, skizoilua. Vapaa-aikakoneisto tukahduttaa halut.
30v	epämääräisiä sexiongelmia, työnhakua
40v	izemurhayritys, kontaktia lääkäreihin, pappeihin ja poliiseihin
puolikuivuri	Aristoteles, Musset, Niini, hauer Arthur">Schopenhauer	CEC, Wilho P, E.Saarinen	Kristina C.	P.Saarikoski
märrrsyrrri	Diderot, Epikuros, Russell, Stendhal		Erasmus, pikku-Make, Fontane, Marx, Proust, Spinoza	Busch, Stenvall
haischer_torso_apollos.htm">Archaïscher Torso Apollos	22	1.08%	187
If you have a garden and a library, you have everything you need.	When I go into my garden with a spade, and dig a bed, I feel such an exhilaration and health that I discover that I have been defrauding myself all this time in letting others do for me what I should have done with my own hands.	My passion for gardening may strike some as selfish, or merely an act of resignation in the face of overwhelming problems that beset the world. It is neither. I have found that each garden is just what Voltaire proposed in Candide: a microcosm of a just and beautiful society.	Let us give nature a chance; she knows her business better than we do.	Michael Eyquen de Montaigne	Gardening is cheaper than therapy and you get tomatoes.	Michael P. Garofalo	All gardeners know better than other gardeners.
Shakespeare	Romeo ja Julia	ne	kauppahuoneet	Montaguet ja Capuletit
Manninen	Paperilyhty	Mirkku ja Jussi	Mannisten huvila	Johannes
Chang Iris
Chatterton Thomas	17	Arsenikkimyrkytys
Gilman Charlotte Perkins
ellauri083.html on line 590: Niin Daavid ja koko Israelin heimo toivat Herran arkin riemun raikuessa ja pasunain pauhatessa. ellauri083.html on line 591:
And all the people came up after him, and the people piped with pipes, and rejoiced with great joy, so that the earth rent with the sound of them.	ellauri083.html on line 593: Ja kaikki kansa seurasi häntä, ja kansa soitti huiluilla ja ratkesi niin suureen riemuun, että maa oli haljeta heidän huudostansa. ellauri083.html on line 594:
Thus all Israel brought up the ark of the covenant of the LORD with shouting, and with sound of the cornet, and with trumpets, and with cymbals, making a noise with psalteries and harps.	ellauri083.html on line 596: 1Niin koko Israel toi Herran liitonarkin riemun raikuessa ja pasunain pauhatessa, torvien, kymbaalien, harppujen ja kannelten soidessa. ellauri083.html on line 602: Ja he vannoivat valan Herralle suurella äänellä riemun raikuessa ja torvien ja pasunain pauhatessa. ellauri083.html on line 603:
The Jews had light, and gladness, and joy, and honour.	ellauri083.html on line 606:
And in every province, and in every city, whithersoever the king's commandment and his decree came, the Jews had joy and gladness, a feast and a good day. And many of the people of the land became Jews; for the fear of the Jews fell upon them.	ellauri083.html on line 612:
That the triumphing of the wicked is short, and the joy of the hypocrite but for a moment?	ellauri083.html on line 615:
If I rejoiced at the destruction of him that hated me, or lifted up myself when evil found him:	ellauri083.html on line 617: Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi? ellauri083.html on line 618:
For thou hast made him most blessed for ever: thou hast made him exceeding glad with thy countenance.	ellauri083.html on line 621:
And now shall mine head be lifted up above mine enemies round about me: therefore will I offer in his tabernacle sacrifices of joy; I will sing, yea, I will sing praises unto the LORD.	ellauri083.html on line 624:
Thou hast turned for me my mourning into dancing: thou hast put off my sackcloth, and girded me with gladness;	ellauri083.html on line 627:
Thou art my hiding place; thou shalt preserve me from trouble; thou shalt compass me about with songs of deliverance. Selah.	ellauri083.html on line 630:
When I remember these things, I pour out my soul in me: for I had gone with the multitude, I went with them to the house of God, with the voice of joy and praise, with a multitude that kept holyday.	ellauri083.html on line 633:
Then will I go unto the altar of God, unto God my exceeding joy: yea, upon the harp will I praise thee, O God my God.	ellauri083.html on line 636:
With gladness and rejoicing shall they be brought: they shall enter into the king's palace.	ellauri083.html on line 641: Jumala astuu ylös riemun raikuessa, Herra pasunain pauhatessa. ellauri083.html on line 642:
Make me to hear joy and gladness; that the bones which thou hast broken may rejoice.	ellauri083.html on line 644: Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet. ellauri083.html on line 645:
They also that dwell in the uttermost parts are afraid at thy tokens: thou makest the outgoings of the morning and evening to rejoice.	ellauri083.html on line 651: Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän. ellauri083.html on line 653: Joy vs mirth, what's the diff? ellauri083.html on line 655: As nouns the difference between mirth and joy is that mirth is the emotion usually following humour and accompanied by laughter; merriment; jollity; gaiety while joy is a feeling of extreme happiness or cheerfulness, especially related to the acquisition or expectation of something good. ellauri083.html on line 659: Kun hartaimmat toiveet ja hurjimmat unelmat käyvät toteen, ilo syttyy kuin itsestään, ja sydän on pakahtua. Mutta entä kun kaikki näyttää menevän pieleen? Onko ilolle enää tilaa? Kay Warren kertoo, miten hän on oppinut iloitsemaan ahdingossakin. Ilo on syvempää kuin riemu, kestävämpää kuin innostus ja tyydyttävämpää kuin mielihyvä. Ilo on kenen tahansa valittavissa. Valitse siis ilo – koska riemu ei riitä. ellauri083.html on line 661: Kay Warren on perustanut miehensä Rick Warrenin kanssa Saddleback-seurakunnan Kaliforniaan. Hän on intohimoinen raamatunopettaja ja arvostettu vähäosaisten puolustaja. Erityisesti homot ja muuten haavoittuvaiset lapset ovat hänen sydämellään. Hän on perustanut Saddleback-seurakunnan yhteydessä toimivan HIV/AIDS Initiative -työmuodon. ellauri083.html on line 667: The Bible is surprisingly full of humorous episodes that can make one chuckle or even laugh out loud. One of the first jokes God pulled was in the book of Genesis. When visiting Abraham and Sarah, God said to the elderly couple (well passed child-bearing years), “I will bless [Sarah], and moreover I will give you a son by her; I will bless her, and she shall be a mother of nations; kings of peoples shall come from her” (Genesis 17:16). ellauri083.html on line 669: Abraham couldn’t keep himself contained, “Abraham fell on his face and laughed, and said to himself, ‘Shall a child be born to a man who is a hundred years old? Shall Sarah, who is ninety years old, bear a child?'” ellauri083.html on line 671: No tää ei ollut läppä, jehova jopa vähän suutahti, ei toki Aaprahammille vaan sen nenäkkäälle siipalle: ellauri083.html on line 673: Sarah had a similar reaction to the news, “Sarah laughed to herself, saying, ‘After I have grown old, and my husband is old, shall I have pleasure?’” (Genesis 18:12) God caught her laughing, but “Sarah denied, saying, ‘I did not laugh’; for she was afraid. He said, ‘No, but you did laugh’” (Genesis 18:15). You can’t pull a fast one on God! But God can pull a fast one on you! That's the diff! ellauri083.html on line 675: No ei tosta nyt tarvinnut ihan revetä. Luetaanpa eteenpäin. ellauri083.html on line 677: Another humorous episode happened in the book of Numbers, when the People of Israel were complaining in the desert. They called out like a petulant child, “O that we had meat to eat! We remember the fish we ate in Egypt for nothing, the cucumbers, the melons, the leeks, the onions, and the garlic, but now our strength is dried up, and there is nothing at all but this manna to look at” (Numbers 11:4-6). ellauri083.html on line 679: God responded by saying, the “Lord will give you meat, and you shall eat. You shall not eat one day, or two days, or five days, or ten days, or twenty days, but a whole month, until it comes out at your nostrils” (Numbers 11:19-20). He gave them quail that covered the earth, three feet deep! You wanted meat? Here you go! ellauri083.html on line 681: No olipa hauska pila. Jehova on enempi tollanen vittuilija, psykopaatti joka nauraa vahingoniloisesti ize viimisex ja parhaiten omille "läpilleen". Aika leimiä släpstikkiä. Yhtään aitoa huumoria? ellauri083.html on line 683: In the book of Kings, Elijah is having a “Battle Royale” with some pagan priests and taunts them by saying, “Call louder, for he is a god; he may be busy doing his business, or may be on a journey. Perhaps he is asleep and must be awakened.” (1 Kings 18:27). Some translations make “doing his business” more explicit by translating it as, “relieving himself.” This is in accord with the original Hebrew and so Elijah is taunting them by saying their god might be busy going to the bathroom! ellauri083.html on line 685: Lisää vittuilua ja vähän törkyilyäkin. Huomattakoon että vizin kärki ei osoita koskaan johtoportaaseen, vaan pikemminkin sieltä alaspäin. No taivaassahan ei käydä enää helpotuxella, perseet on tervattu. Kelpaa siellä naureskella ulosjääneille. No Elian ei kannattaisi liikaa paukutella henxeleitä, sen vittuilu istuu aika hyvin sen omiinkin porukoihin. ellauri083.html on line 687: These and other events in the Old and New Testaments reveal a lighter side to Christianity, showing that even God has a sense of humor and that “A cheerful heart is a good medicine.” ellauri083.html on line 697: Eilen havattiin heleään auringonpaisteeseen sinitaivaalta. ellauri083.html on line 700: Pihassa riehuu pupun puolesta eräitä hulluja maalisjänixiä. ellauri083.html on line 701: Nuutti pahexuu, tahtoo ulos lyhyesti mutta ankarasti haukkumaan. ellauri083.html on line 702: Asiaton oleskelu pihalla on kielletty. No Loitering On Yard. ellauri083.html on line 711: Ikäänkuin kuolisi niiden edestä. Päästäisiin pahasta pääsiäisenä. ellauri083.html on line 720: JESS! 900 sivua on rikki! Viimeisin walluismi on sanan "kolo" käyttö naishenkilöiden nimityxenä. Tämmöstä tää nyt on. Mutta kestäös vain sydän, olet saanut katalampaakin kestää edellisen 900 sivun aikana. Muita myötätuntoisia naisten nimityxiä sivulta 900: sexuaalinen komsio, kokkelihuora, päihdeongelmainen sairaanhoitajaopiskelija, dipsomaaninen aulahaahka, toisexi kaunein Margaret Thatcherin jälkeen. Gately oli huolissaan että Pamelankin ulkonäkö (vaikka se ei ollut edes oikeasti hyvännäköinen) alkaisi iän myötä kärsiä, naama valuisi kallolta kohti tyynyä, se muuttuisi aulahaahkaxi. ellauri088.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri088.html on line 33: Tiedefiktio - etenkin kinemaattinen - ei välttämättä perustu kovaan tieteeseen. Mutta kun se perustuu, siitä se saa lisää todennäköisyyttä ja vakuuttavuutta, ja tarinasta tule pakottavampi. Tulokkaan juoni ja sen tarina on saranoitu oikeaan tieteeseen - tässä tapauxessa lingvistiikkaan ja fysiikkaan, sekä filosofisiin teemoihin kuten vapaa tahto ja determinismi. Onhan sitä vähän vaikea hahmottaa, kun jengillä on eriväristen hattujen sijasta kypärät. Mutta tarina on sentään oikein metka, ja seuraamista helpottaa kun matuilla on paljon enemmän jalkoja kuin meillä. ellauri088.html on line 39: Tulokas on yxi pienestä tosin kasvavasta kourallisesta skififilmejä joissa on NAINEN pääosassa. Joku Eric Heisserer on huomauttanut että joukko studioista lupasi ottaa leffan vaan jos sankari vaihdettaisiin miehexi. Mutta päähenkilön, lingvistiikkaexpertin (Louise Banx) naismaisuus on kriittinen osa hahmon identiteettiä. (Oikeastikin valtaosa lingvisteistä on naisia!) Hollywoodin skifi on historiallisesti luottanut sankarillisiin, toimintasuuntautuneisiin miesesitaistelijoihin. Tulokas on sixi aivan omituinen, kun siinä on briljantti, komplexi sankaritar joka ei saisi edes valomiekkaa päälle. ellauri088.html on line 43: Tulokas on yxi hyvin harvoista leffoista jotka maalaa todella realistisen kuvan miten ekat tapaamiset epäinhimillisen sivilisaation kanssa vaikuttaisivat meidän kulttuuriin. Se ei ole kaunista kazottavaa. "Olisi valtava eksistentiaalinen kriisi kaikille uskonnollisille apinoille ajatella ettei me olla maailman keskipiste," pohti Denis Villeneuve. Kun alkaa näyttää että näillä matuilla on paha mielessä, apinakööri vastaa ennustettavasti terrorismilla, ryöstelyllä, sotauhkauxilla, ja lopulta jokainen valtio päättää pitää huolen vaan izestään. Tätä kelpaa verrata vaikka koronapandemiaan, missä jokainen kehittää oman rokotteensa tai varastaa sen toisilta, elleivät ne ole poliittisesti liian epäilyttäviä. ellauri088.html on line 47: Tulokkaan keskipisteessä on ajatus joka on vähän liian vaikea vapaan tahdon haarautuvaan pelipuuhun tottuneille amerikkalaisille: Nää jalkapuolet mustekalat (heptapodit eikä oktopussit) näkee koko ajan kerralla. Jos oppii niiden kielen saa myös niiden silmälasit, ja kokee koko elämänsä kuin filminauhana. Vähän kuin ne värifilkan pätkät joita prennattiin prennareilla huhtikuussa Norssin edessä olevalla Johixen kentällä. Ensin filkka alkoi savuta ja lopulta se syttyi ja paloi lähes näkymättömällä liekillä. Se oli selluloidia. ellauri088.html on line 49: Noniin siis heptapodit tietävät että 3000 vuoden kuluttua ne tarvii apinoilta apua (mixi ihmeessä? ovatko ne keskijalkaa vailla?). Sixi ne on tulleet maan päälle jakamaan apinoiden kanssa näkemyxiä ja kielitaitoa. Tällä lailla Louise Banxkin oppii että sen tytär joka ei ole vielä syntynytkään tulee kuolemaan parantumattomaan sairauteen. Kai se näkee kanssa minkälaisessa hoitokodissa se ize vetää viime henkäyxensä, saako se lisähappea vai onko hoitajat liian kouluttamattomia. No onhan nää henkilökohtaisia katastroofeja, myrskyjä vaikka pikku vesilaseissa. ellauri088.html on line 51: Tulokas vie apainaköörin mystiselle, ja aika ajoin pelottavalle matkalle, mutta loppuu sentään optimistisella nuotilla (eihän se muuten Hollywood-raina olisikaan). Filmin lopussa (siis sen toisessa päässä, voishan sen kelata lopusta alkuunkin), kaikki maailman proletaarlaset yhinöivät yhteen, huomattuaan että ne ja niiden seizenjalkaiset kaverit on kaikki humanisteja ja osa paljon suurempaa universumia. (Eikö ne muka tienneet sitä ennestään?) Mikä tärkeintä, apinarotu - Louisa Banx etunenässä - on ottanut naisen askeleen joka olisi ollut liian iso miehelle, se on evolvoinut pitemmälle kuin kukaan, sillä se on ratkaissut matukielen arvoituxen, ja pystyy kelaaman ajan videota eteen ja takaisin ihan vapaasti, hitaasti ja nopeasti ja vaikka pysäytyskuvalla. Se on kyllä katastrofaalinen ajatus peliteoriaan perustuvalle yritteliäisyydelle. Mitä kanzii jännätä ja pinnistää jos voi etukäteen kelata filmin The Endin kohdalle? Kamala spoileri. ellauri088.html on line 53: (Tästä ois Marvel Comixin Andrew maxanut vaikka mitä - sen unelmat pysähtyneestä auringosta olis toteutuneet. Tai hetkinen, jos ei aika liiku, miten pääsee sitten liha liikkumaan? Pornostillikuvat ei vedä vertoja eläville kuville. Ehkä se voisi plärätä ruutuja nopeasti niinkuin koulukirjan reunaan piirrettyä tikku-ukkoa (tai no tikku-ukkoa ja -akkaa). Ei hizi, eihän pläräämisestäkään tule mitään ellei filmi etene. Taitaa olla pattitilanne.) ellauri088.html on line 55: Banx valizee että se hyväxyy tän tappion, tunnustaen että on parempi syleillä elämäänsä kuin painia sen kanssa. Tää on mustekalojen lahja humanistikunnalle.Se on syvällinen, liikuttava, ja nostaa tän rainan skifi-hall of famen kuvaseinälle. Typerys, ei kai sillä ole mitään valintaa jos kaikki on selluloidilla jo valmiixi alusta saakka, tai siis kummasta tahansa päästä kazottuna, kerta aika on staattista eikä dynaamista. ellauri088.html on line 63: Lingvistit koko internetissä oli hirmu innostuneita kun tää filmi tuli ulos - vihdoinkin filmi meistä, joka on (lähes) asiallinen! Naislingvisti, vielä aika nättikin! Internetin suosikkilingvisti Gretchen McCulloch keräsi joukon artikkelilinkkejä (tässä) ja teki episodin podcastiinsa nimeltä Lingthusiasm tästä filmistä (transkripti). Kun sen kilpailija Neil deGrasse Tyson teki naisia halventavan huomautuxen että olisi pitänyt valita salakirjoitusexpertti ja astrobiologi puhumaan mustekaloille (ne on sentään enimmäxeen miehiä, Turing jopa homo sapiens), Kieliloki postasi avoimen kirjeen lingvisteiltä selittämään mixi se on väärässä. ellauri088.html on line 65: Parin session jälkeen jossa ei päästy mihinkään, koska mustekalakieli on vihellyksiä ja murinaa kuin valailla eikä apinoilla ole niitä äänteitä), Banx näkee vanhanaikaisen valkotaulun seinällä ja saa idean. Se kirjoittaa tauluun HUMAN siinä toivossa että josko matut osaa kirjoittaa ja voivat ymmärtää toisiaan myös sillä tavalla. (Kaikki apinat ei suinkaan osaa kirjoittaa, ja taito on hyvällä vauhdilla menemässä maanrakoon lopuillakin.) No joo! jos se olis ollut mies se olis kirjoittanut MAN. Mutta kun se on vaatimaton nainen, se kirjoittaa HUMAN eikä WOMAN. No ehkä mustekalat ei kazo muukalaisen housuihin ihan ensi kättelyssä. Ja kazo: seizenjalat vastaavat jollain emojilla. ellauri088.html on line 67: Tää on suuri läpimurto (aargh hemmetti miten tolloa), ja pian HUMAN ja HEPTAPOD iloisesti kirjoittavat tällä lailla. Vittu mixei ne heptapodit kelanneet rainaa vähän eteenpäin nähdäxeen että noiden ääliöiden kanssa pitää kommunikoida kuvilla? Nää skifihommat vuotaa loogisesti kuin seula, ei niitä jaxa kazella. Analystitiimi alkaa ratkoa ristisanaa (ilmeisesti soveltaen geometriaa, jossa naiset on tunnetusti huonoja miehiin verrattuna, lyön etoa että analysteistä oli valtaosa miehiä), ja pian on käännösappi valmiina, Google Translate-alustalla varmaankin. Tää vaikuttaa vähän epäilyttävältä ehkä, mutta täähän on vaan skifiä, joten antaa mennä vaan. Tää ei katkaise mun uskontahtoa, koska lingvistinä mä en ole kirjoitussysteemien tuntija. Sitäpaizi kaikkihan viestivät jo emojeilla muutenkin, ne on hyviä, varsinkin alle 8 sekunnin giffit jotka ei ylitä kultakalan keskittymiskykyä. ellauri088.html on line 69: Muutaman session jälkeen Max Weber käskee (nojoo, tietystikään Banx ei ole pomomies, vaan joku Max Weber) siirtyä todella tärkeisiin kysymyxiin, sensijaan että keskityttäisiin ala-asteen sanoihin kuten "EAT! FUCK! KILL!". Banx koittaa selittää että täytyy aloitta alkeista ja jatkaa siitä tärkeämpiin aiheisiin kuten "Mikä on teidän tarkoitus maan päällä?" Jumalahan teki kaikki muut elukat ja kasvit Aatamin ja Eevan syötävixi. Maistutteko te hyvältä paistettuna? ellauri088.html on line 71: Eli täytyy tietää mitä on pronominit, ymmärtävätkö pääjalkaiset kysymyxiä, ja tiedonvaihtoa, ja paljon muita asioita kuten kapitalismi ennenkuin voi jatkaa syvällisemmillä lauseilla. (Näin menetellään matujen kanssa muutenkin, ks. mun ja CJ Cherryn Ulkkis-sarjaa johon palaan jossain myöhemmässä numerossa.) Max Weber murisee mutta antaa Banxin jatkaa esikouluhommia. Tää kuulosti tosi todenmukaiselta, mullakin on imbesillejä esimiehiä. Yx mun kaverikin sanoi että tää on ihan kuin meidän laitoxelta. ellauri088.html on line 73: Lindkvistin tehtävä on ajatella kieliä ja miten ne toimivat. Lindkvistit rakastavat puhua kaikille pyllykielitieteestä ja omista idiolekteistä, ja joskus ne kirjoittavat kokonaisia tutkimusartikkeleista jostain jota ne kuuli bussissa tai näki telkasta. Tämmöstä me puuhataan. Kaikki ei sunkaan ajattele miten kieli toimii tai ole edes yhtään kiinnostuneita siitä. Se on ikävää. Sixi ei ole yllättävää että Max Weber on turhautunut koska se luulee ettei mitään edistystä tapahdu, vaikka Tri Banxin mielestä se etenee hyvää vauhtia. Tulee mieleen se yxi tiedonhakuguru joka sanoi että joka kerta kun se potkii ulos tiimistä lingvistin tuloxet paranevat. ellauri088.html on line 77: Tässäpä koko filkan pointti! Kun Luisa Banx alkaa ymmärtää seizenjalkojen kieltä, se alkaa irottautua ajan kulusta. Se näkee tulevan ja nykyajan samaan aikaan (mistä seuraa kyllä aikamatkaparadoxeja, mutta ne ei kuulu lindkvistin expertiisiin). Hepatopodien kirjakieli on ympyriäistä ja jokaista lausetta kuusaillaan kokonaisuutena, mikä helpottaa ajan hahmotusta epälineaarisena. Tää on kyllä höpöhöpöä. Ei kielen oppimisesta seuraa että näkee tulevaisuuteen, sitä varten pitäs vaihtaa koko aivokoppa pääjalkaiseen, noin vähintään. ellauri088.html on line 79: Mutta mun uskontahto ei siltikään pirstaloitunut (vaikka kyllä mua usein harmitti, noin ammatillisesti). Chiangin kirjanen ja sen pienoisromanttinen filmatisointi pysyi mulla kasassa, ja tarinan sisästä kaikki näytti järkeenkäyvältä. Loppuviimexihän se on vaan fiktiota, kai. ellauri088.html on line 81: CD Covingtonilla on maisterintutkinto saxassa ja lingvistiikassa, se pitää skifistä ja rullasählystä, ja kaipaa kissaansa. Se on Käypä Paratiisi 17:n käynyt ja on julkaissut lyhyitä tarinoita valikoimissa, viimosexi stoorin “Morsiamenpoisto” Jälkeenjääneessä, jonka on toimittaneet Mary Anne Mohanraj ja J.J. Pionke. ellauri088.html on line 86: Gustav Fechner (1801-1887) argued for psychophysical parallelism, according to which the mental and physical worlds run parallel to each other but do not interact. Fechner developed the Weber-Fechner law, according to which the perceived intensity of a stimulus increases arithmetically as a constant multiple of the physical intensity of the stimulus or in other words, changes of physical intensity gallop along at a brisk pace while the corresponding changes of perceived intensity creep along. The Weber and the Weber-Fechner laws were the first laws to provide a mathematical statement of the relationship between the mind and the body. Another significant contribution when S. S. Stevens (1906-1973) demonstrated that psychological intensity grows as an exponential function of physical stimulus intensity, that is, equal stimulus ratios always produce equal sensory ratios although different ratios hold for different sensory modalities. (Siis mitä? Aritmeettisesti vai logaritmisesti?) ellauri088.html on line 90: Voluntarismus [engl. voluntarism; lat. voluntas Wille], [EM, PHI], Lehre von der Bedeutung des Willens. Wundt entwickelte eine theoretische Konzeption der Willenstätigkeit (Willenshandlungen) und deren psych. Verbindung mit Sinneseindrücken, Gefühlen, Affekten und Vorstellungen zur Einleitung einer Handlung (Apperzeption). Von den aktiven und schöpferisch-synthetischen Apperzeptionsprozessen des Bewusstseins ausgehend sieht Wundt die einheitsstiftende Funktion in den Willensvorgängen und bewussten Zwecksetzungen der Handlungen. Auf der Grundlage seiner empirischen Ps. entwickelte er einen psych. Voluntarismus und erweiterte diesen später zu einem metaphysischen Voluntarismus (ähnlich Gottfried Wilhelm Leibniz). Wundt hält allerdings daran fest, dass seine empir. Ps. unabhängig von den versch. Lehren der Metaphysik (u. a. Arthur Schopenhauers Voluntarismus) entstanden sei. ellauri088.html on line 92: the power of the will to organize the mind’s content into higher-level thought processes. An associationist model, from simple elements to larger compounds, but it does not simply progress mechanically, the will has an organizing effect. ellauri088.html on line 97: Several sensations form an idea. Several feelings form a composite feeling. Emotions are affective processes over time (they have a beginning, a middle, and an end). Volitions are changes in ideas or feelings that bring an emotion to an end. oAApperception is also relevant to clinical psychology. Projective tests such as the Rorschach and the TAT are based on the concept of apperception. (TAT: Thematic Apperception Test) Why is it that we perceive reality this or that way? Skewed perception may be connected with mental illness. Like seeing naked women undressing everywhere. There is a will involved there. ellauri088.html on line 102: Kazottiin neloskanavalta toi Aliens eiku Arrivals. Onhan niissä paljon yhteistä, ahdistunut naissankari ensinnäkin (mix naisten pitää olla aina ahdistuneita pääosissa?), ja että alienit on jotenkin ällöjä, jotain matelijoita tai mustekaloja. Mix ne on niin harvoin tollasia Star Warsin söpöjä karvaturreja. Kaippa se on tätä termiittiapinan luontaista xenofobiaa. ellauri088.html on line 104: Nelosella näytetiin enemmän mainoxia kuin ize filmiä, aivan hirveitä mainoxia läjäpäin. Karmaiseva aikamatka viime vuosituhannen teeveetunnelmiiin. ellauri088.html on line 106: Luvassa oli siis eeppistä skifi narratiivia. Helevetin huono skifileffa vuodelta 2016, täynnä oikein paxua amerikanismia. Filkan konnia oli vanhat roistot Venäjä ja Kiina ja totaalisen epäuskottavasti Sudan kai arabien takia ja Venezuela tiedät kyllä mix. Sankarinna oli Starwarsin prinsessa Leian näkönen huumoriton pystynenä, jonka piti kääntää Kiinan sotaministerin puhetta kun kukaan armeijassa ei osaa muka kiinaa. Minnekäs tuhannet USAn armeijan vinkuintiaanit oli jemmattu? Tyhmät armeijajäbät oli neekereitä (mustan everstin kakkosmiehenkin pitää olla musta ettei tule käskynjako-ongelmia) ja tiimin haukka sodanliezoja oli ilmeisesti paki. Mustekalat Abbott ja Costello puhalsi mustesavurenkaita. Who's on first? ellauri088.html on line 110: Maapallon 7 giga-apinaa jännittää penkin reunalla kun fyysikko-Aatami ja lindkvisti-Eeva kahteen pekkaan ratkaisee mustekalaristisanaa. Vaikka mustekalat ja Eeva ja kazojatkin tietää etukäteen mitä tapahtuu. Vahvaa dramaattista ironiaa. Sentimenttiosastossa ruokalistalla on jälleen kerran sairaslapsiteemaa eli Love Storya. Kaikki ovat ällistyttävän epäuskottavia. Parhaiten näyttelevät Abbott ja Costello. ellauri088.html on line 112: Winwin on muka sama kuin nonzero sum game. No ei se ihan sama ole, se missä rikkaat voittavat ja köyhät köyhtyvät voi olla nonzerosum olematta win-win. Esim että rikkaat rikastuvat aina teki köyhät mitä tahansa. ellauri088.html on line 122: Och när eller om det kommer: vågar jag gå på Nalen i Stockholm och stå i ett publikhav om Los Lobos kommer? ellauri088.html on line 135: 7-8 Därefter köpte jag slavar, både män och kvinnor, och andra föddes i mitt hem. Jag skaffade mig också väldiga fårhjordar och annan boskap, mycket större än någon av de andra kungarna före mig hade haft. Och från de provinser som jag regerade över samlade jag in mängder av silver och guld.För att få underhållning skaffade jag mig en sångkör som bestod av både män och kvinnor. Dessutom var jag omgiven av vackra kvinnor. ellauri088.html on line 139: 10 Jag skaffade mig allt jag ville ha och behövde inte avstå från något som kunde göra mig glad. Jag tyckte om att arbeta hårt, och den glädjen var egentligen den enda lön jag fick för allt slit. ellauri088.html on line 142: 11 Men när jag såg på allt det som jag hade prövat, tyckte jag alltsammans var meningslöst, precis som om jag jagat efter vinden, och ingenstans fann jag något som hade verkligt värde. ellauri088.html on line 146: 13-14 Vishet är förmer än dårskap, precis som ljuset är bättre än mörkret, och att den vise har förmåga att se, medan dåren är blind. Men ändå upptäckte jag något som var gemensamt för både visa och dårar, nämligen att ellauri088.html on line 148: 15 alla kommer att dö. Jag kommer att dö precis som dåren. Och vad har då all min vishet för värde? När jag insåg detta fann jag också att visheten var meningslös, ellauri088.html on line 152: 17 Därför hatar jag livet, eftersom alltsammans är så meningslöst. Ja, allt, allt är tomhet och som att jaga efter vinden. ellauri088.html on line 156: 19 Och vem vet om min son kommer att bli vis eller dåraktig? Ändå kommer allt jag har att överlämnas åt honom. Det bekymrar mig verkligen! ellauri088.html on line 158: 20-23 I min förtvivlan slutade jag därför upp med att söka tillfredsställelse genom hårt arbete. Jag förstod att även om jag använde hela mitt liv till att söka efter vishet och kunskap så måste jag en dag lämna alltsammans till någon som inte lagt två strån i kors för att få det. Utan att behöva prestera något får han allt. Och det är inte bara dåraktigt, utan även orättvist. Vad får alltså en människa för allt sitt hårda arbete? Jo, dagar fyllda av sorg och bekymmer och bittra, sömnlösa nätter. Allt detta är ju i högsta grad löjligt. ellauri088.html on line 160: 24-26 Jag kom alltså fram till att det inte fanns något bättre för en människa än att glädja sig åt mat och dryck och arbete, men till slut insåg jag att också den glädjen kommer från Gud. För vem kan äta eller vara glad om han är skild från honom? Gud ger visdom, kunskap och glädje åt dem som gör hans vilja. Men om syndaren lyckas spara ihop något, så tar Gud ifrån honom det och ger det åt dem som lever för honom. Här ser vi alltså ännu ett exempel på hur dåraktigt det är att jaga efter vinden. ellauri088.html on line 173: Nemin Mio-veljen "pappa" suhtautuu happamesti räppäreihin, pojan kaveri ei ymmärrä metallimiehiä. ellauri088.html on line 203: ja aika vihata, ellauri088.html on line 205: ja aikansa rauhalla. ellauri088.html on line 210: Kempeleen haisunäätä ja pikkuoravat ellauri088.html on line 212: Kempeleen haisunäätä Haju Pisilä tarttui hallituxen kaasuhanaan 5/2015. Heti samana vuonna laskettiin siihen saakka vaarantuneiden liito-oravien suojelutasoa "silmällä pidettävixi", koska kannan väheneminen näytti vähentyneen juuri alle kolmannexeen viimeisen 10 vuoden aikana. (Sekin osoittautui väärin mitatuxi, paizi että koko kriteeri on aivan perseestä.) Mitä helvettiä? Mitä haisunäätä oikein ajoi takaa? No tottakai mieliharrastustaan mezänraivausta mezäteollisuuden eduxi, uusien "bio" eli puunjalostustehtaiden perustamisexi ja "vihreän kullan" muuttamista entistä vimmaisemmin rahaxi. "Kyllä Suomessa mezää riittää." ellauri088.html on line 214: Kempeleen haisunäädän karvainen käsi kurottui taas kuopaisemaan suurisilmäisen pikkujyrsijän pesäkoloa, eikä jyrsijällä enää ollut paikkoja mihin paeta. Ääliömäinen lainsäädäntö puhuu oravien "lisääntymis- ja levähdyspaikoista", ikäänkuin ne olisivat jotain muuttolintuja. No missäs ne sitten nakertavat lehtiä? ellauri088.html on line 216: Hanski kumppaineineen osoittivat, että liito-oravat tarvizevat laajahkoja elinalueita, joissa on siellä täällä ravinnoxi kelpaavia vanhoja meziköitä, joista löytyy niille syötävää ja tikan tekemiä pesäkoloja. Oravat ovat lyhytikäisiä, niin että niiden asunto-osakkeet vapautuvat vähän väliä, ja vähän päästä paikalle voi lennähtää jostain kauempaa uudet asukkaat. Jos voi lennähtää. Vaan ei voi, kun vitun haisunäädän mezäkoneet ovat raivanneet kaikki lentopuut, ja jäljellä on vain törkeän näköisiä mezätupsuja siellä täällä muuten autioilla raiskioilla. ellauri088.html on line 218: Harvannäköisiä tupsuja kuin tukan jämät haisunäädän luiskaozalla. Tupsun alta haisunäädän sankarilliset pedonsilmät tarkkailevat oravaraiskoja, "pitävät niitä silmällä". Oikeasti se pitää silmällä vain viherpiipertäjiä, puidenhalaajia ja kumisaapasbiologeja jotka tulee sähläämään ja häiriköimään Mezo-firman mezää ahkerasti lakoon sahaavia motoja. Ainaista nillitystä ja pikkuoravamaista ultraäänikitinää. ellauri088.html on line 220: Kempeleen haisunäätä on taas kuokkavieraillut pesäkololla. Sen tyrmäävä haju jää leijailemaan ja varoittamaan oravia: nää on mun maita, ei tänne tarvi oravien tulla mesomaan. Mä ne oravat myrkytän! mun skunkinhajulla! ellauri088.html on line 222: P.S. Aiemmin mezistä tapettiin järeät haavat usein kaulaamalla tai taskuttamalla (myrkyttämällä) vesomisen estämisezi, ja vielä nykyäänkin mezissä voi tavata äskettäin kaulattuja haapoja. Niitä on myös insinöörihenkisissä päältäajettavilla ruohonleikkureilla lyhyiksi ajelluissa mökkipihoissa. Siellä ei puita halailla vaan kaulaillaan. ellauri088.html on line 229: I think what you’re looking for is the “second most developed country without universal healthcare”. You can find a zoomable version at Health Index - Global Residence Index; click on “Universal Health Care Map” a bit down the page. ellauri088.html on line 230: In general, green is what you’d normally call “universal healthcare free at point of service”. Blue denotes “free but not universal”; the US is in a category basically its own, “Not free but universal”, which reflects how Obamacare is a strange hybrid. I’d say what you’re looking for is “the second most developed non-green country on this map”. ellauri088.html on line 231: The answer to your question is probably mostly down to what you’d call “most developed”. I’d pick Mongolia, but I’ll gladly admit to not being an expert on any of the non-green countries; I’ve only visited two of them myself. ellauri088.html on line 240: Apinat ja bordercolliet osaa harhauttaa. Siihen tarvitaan kyky asettua toisen sijalle. Episteemisen logiikan mielessä kysytään iteroituja operaattoreita. Niistä lähtee liikkeelle myös peliteoria. Eikä siinä kaikki, pitää osata kuvitella miltä ize näyttää toisen silmissä. ellauri088.html on line 246: Arto Mustajoki kirjoittaa insändareita tiedelehteen. Ihan tyhjänpäiväisiä, se vaan haluaa nähdä nimensä Tiede-lehdessä. Lehti on sille kuin suurentava peili, josta sen naama näkyy isona. Se tuntee olevansa enemmän elossa. Elävien kirjoissa. Professori Mustajoki on tutkimuksen yleistajuistamisen puolestapuhuja. Hän osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, laatii tietokirjoja ja nauttii esiintymisestä. ellauri088.html on line 249: Tänään kun käveltiin lähikauppaan maaliskuun pakkasella kovassa tuulessa kirkkaassa auringonpaisteessa, musta tuntui hetken että olen lakannut ajattelemasti izeäni, ainakin arvostelemasta sitä. Että mun nykyinen tyyneys on seurausta siitä. Näyttää siltä että mun autismi on saanut niskaotteen mun narsismista. On helpottavaa, kun ei ajattele izeään, eikä arvostele. Ei vaan vois vähempää välittää. Toivon että se ei tule koskaan takaisin. On ihanaa että meitä on me 2, on aina joku toinen jota ajatella ja sättiä, jonka vika asiat ovat jos ne heittää sezuuria. Seijallakin on. ellauri088.html on line 255: Synti on harmia luulee kermaperse tytöt. Va synd liksom. Vai harmia puuskahtaa Vittoria. Joo. Sanomme va synd kun jokin mieluinen asia putoaa lattialle ja menee rikki selittää Ida. Pissixet eivät tiedä eroa nolon ja häpeän välillä. Synti ja häpeä ovat laumatunteita. Tiimin tuomio tuottaa häpeää ja tiimin johtajan kusetus on syntiä. ellauri088.html on line 257: Mixi köyhä kateellinen Vittoria paukuttaa kermapepuille jumalaa ja syntiä? Ai niin tietysti: sen vanhanaikainen kiivas jumala kostaa sen puolesta menestyneille ja tasaa tilit kuonpuoleisessa. Se toimittaa sama duunia kuin kommunistinen puolue, mut vasta ison kiven takana. Paizi ei: kyllä se tasaa jo täällä murheen laaxossa. Kirkon myyjäisiin pääsee noloissakin hyntteissä ilman pääsylippua ja papin kamuna on parempi ihminen kuin nippu kermapeppuja. Saa roimia herraskakaroita korville sormenpäillä, kunhan ei läimi avokämmenellä kuten Shulem Schnizelissä. Voi rontata omia paskakamoja vielä osattomammille. Sellasta karnevaalimeininkiä, päivä herrana. ellauri088.html on line 259: UUTISVÄLÄYS: Hyvää pääsiäistä kaikille ml CRAZY leftist radicals toivottaa ilman twiittiä rypistynyt Trump. Peltikattoon sataa. On harmaa pääsiäismaanantai. ellauri088.html on line 261: Paizi papin pakana puolustaakin pissaliisoja. Se sanoo että ne saa rukoilla vaikkei osaa vuorosanoja. Riittää että on vilpitön. Ristit kätesi ja sanot: Jumalani, rukoilen sinua, suiojele minua, auta minua ja niin edelleen. Pyyntöjä, lupauxia, osoitteetonta luottoa. Societas anonyma. Eliskä pääpointti on alistuminen suurempaan tahtoon. Mäkin ajattelin stallariaikoihin et eixvois vaan uskoa et nää asioihin paremmin perehtyneet ovat selvittäneet what is what, ja vois vaan mennä luotolla. ellauri088.html on line 263: Sittemmin olen palannut alkuperäiseen 9v. uskonpuutteeseen enkä usko että kukaan tietää yhtään paremmin kuin mä. Mikä ei tarkoita että mä tiedän yhtään paremmin kuin ne. Kaikki ollaan yhtä pihalla kuin lintulauta, jolla lintuset käyvät kevään edetessä enenevän laiskasti. Ne ei tarvi enää luottoa. Mitä enemmän kirjallisuutta luen sitä varmemmaxi tulen, ettei kirjailijoillakaan ole enempää kuin noi kolme sanottavaa: EAT! FUCK! KILL!. Mitä siihen lisätään on pahasta. Tää on kaikki aivan vitun yxinkertaista. Yxinkertaiset apinat mutustelee banaania ja möläjää toisilleen puun latvoista. Kokoontuu tiimeixi harkizemaan termiitixi rupeamista. ellauri088.html on line 268: Paha ruma Vittoria-täti sanoo: Gianní, kaikki röyhkeät ihmiset, kaikki ne joilla on liian suuret luulot itsestään, teeskentelevät että kuolemaa ei ole. ellauri088.html on line 269: Gianní ei uskalla sanoa että sen isän mielestä kuolleet ovat kuin rikkoutuneita kodinkoneita, televisioita radioita tai sähkövatkaimia, jotka on parempi muistaa sellaisina kuin ne olivat vielä toimiessaan, ja että niiden ainoa tarvizema hauta on niiden muisto. ellauri088.html on line 271: No kyllähän hautakivi säilyttää muistoja. Siellä kiven alla on se vähä mitä siirasta on jälellä. Victorian muistot veljestä on rumia. Ikävältä tyypiltä se kuulostaakin, pihiltä ilkeälta kyrvältä, Vittorian puheista päätellen. ellauri088.html on line 273: KLIKKIOZIKKO: 16 lestadiolaissisarusta täytti yli tuhat vuotta. Niiden vanhemmat luottivat jumalaan ja Jumala palkizi luottamuxen lapsikatraalla. Jumala huusi Jussin selän takana: työnnä, maxoin rlunsaasti. Kerttu poiki kunnes kuoli syöpään 55-vuotiaana. Lähes kaikki lapset ovat yrittäjiä Teuvalla. Pyytäjälle annetaan ja kolkuttajalle raotetaan ovea. ellauri088.html on line 279: Siinä että koittaa olla läheisille kiltti ei ole mitään vikaa, mutta noi ulkoiset rangaistuxen uhat, palkintolupauxet, kaupankäynti niillä ja yleinen nöyristely pilaa koko keitoxen. ellauri088.html on line 280: Seuraava pätkä löytyy ss. 219-220. 14 vee Giannín ikävä ateisti-isä on ostanut sille uuden testamentin, jota se haluaa lukea koska on ihastunut jännännäköiseen jumaliseen Robertoon. Isä kysyy: ellauri088.html on line 286: tarvetta, sillä välillä ruumiini oli niin jännittynyt, että hermoni tuntuivat korkeajännitekaapeleilta. Mutta evankeliumit eivät olleetkaan mitään satuja, vaan ne tapahtuivat oikeissa paikoissa, ihmisillă oli oikeita ammatteja, henkilöt olivat oikeasti eläneet. Ja kaikkein voimakkaimmin niistä nousi esiin julmuus. Kun olin saanut yhden luetuksi, aloitin toisen, ja tarina vaikutti vielä kauheammalta. Kyllä, se oli tyrmistyttävä kertomus. Luin ja hermostuin. Me kaikki olimme Herran palveluksessa, Herran, joka tarkkaili meitā koko ajan nähdäkseen, mitä valizimme, hyvää vai pahaa. Miten jarjetöntā, miten sellaisen orjan osan saattoi hyväksyä? Inhosin ajatusta, että Isä oli taivaissa ja lapset täällä alhaalla mudassa ja veressä. Mikä isä Jumala muka oli, mikä perhe hänen luoman olennot: minua pelotti ja samalla raivostutti. Inhosin Isää, joka oli tehnyt meidät niin heikoiksi, ainaiselle kärsimykselle alttiiksi, helposti tärveltyviksi. Inhosin sitä, että hän vain katseli, kun me sätkynuket yritimme selviytyä nälästä, janosta, sairauksista, kauhuista, julmuuksista, ylimielisyydestä ja vaikka oikeamielisistäkin tunteista, jotka epäuskon aina vaaniessa kätkivät alleen petollisuuden. Inhosin sitä, että hänellä oli neitsytäidistä syntynyt poika, jonka hän altisti pahemmalle kärsimykselle kuin luomakuntansa kurjimmat olennot. Inhosin sitä, että vaikka pojalla oli kyky tehdä ihmeitä, hän käytti valtaansa joutavuuksiin, joilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä, muttei mihinkään mikä oikeasti parantaisi ihmisen osaa. Inhosin sitä, että pojalla oli taipumus kohdella huonosti äitiään, mutta hän ei uskaltanut käydä isäänsä vastaan. ellauri088.html on line 294: Auli Hakulinen täyttää 80v. Sen synttärihaastattelu on haukotuttava. Ei selviä kuka oli tytön isä. EI Hauva ainakaan. I'm not the father, eikä Ferenc Kiefer. ellauri088.html on line 295: Aulilta kaatui Susitiellä koko valkopippuripurkki kanttarellikeittoon kun korkki irtosi. Ei se ollut moxiskaan, eikä mekään. Nelikymppisenä se oli feministi ja sitä ahdisteli rabulistisesti setämies Rauha Miehenpoika. Mä jäin rattaisiin. Puun ja kuoren väliin. Mä ja hukkapätkä emerita käännösprofessori Liisa Tiittula. Fred ja Auli olivat molemmat hujoppeja, pitkänläntiä. Ne huusivat ja me pidettiin niiden vöiden alla sadetta. ellauri088.html on line 297: Hakulinen on pikku haukka, sellainen kuin Nakke Nakuttajassa. Isä Lauria ahdisteli ankarasti rabulisti Lauri Kettunen. Tämä viropää pyydysteli kettuja sotaa paossa Debrecenissä ja Tartossa. Virkavapaiden avulla hän toimi myös yliopisto-opettajana Budapestissa Eötvös-Collegiumissa vuosina 1935–1937 ja 1941–1944. Siellä se tutki käkenä heimosisarien pesiä. ellauri088.html on line 306: Lauri Kettunen kiersi ympäri Suomea 1920-luvun lopulla sekä 1930-luvulla tutkien suomen kielen murre-eroja ja siten kartoittaen murrealueita. Urakka oli valtava, sillä hänen tavoitteenaan oli vierailla lähes jokaisessa pitäjässä. Kettunen haisteli ihmisiä paitsi heidän kotonaan, myös esimerkiksi hotelleissa, ilotaloissa, kunnalliskodeissa ja vankiloissa. Matkoillaan Kettunen liikkui polkupyörällä, suksilla, moottoripyörällä ja myöhemmin myös autolla. Hyvin luisti kytkin. Tutkimustyön tuloksena oli Murrekartasto, joka sisältää 213 pikkukettujen ja murrejen levinneisyyttä osoittavaa karttaa. Myöhemmät supistetut painokset sisältävät 64 karttaa. ellauri088.html on line 310: Tieteellisen uransa vastapainoksi Lauri Kettunen harrasti kaunokirjallisuutta. Hän kirjoitti proosaa, runoutta ja näytelmiä. Osa Kettusen kaunokirjallisesta tuotannosta julkaistiin salanimellä Toivo Hovi. Kettunen käänsi suomeksi virolaisen Bernard Kangaroon runoja ja kirjoitti itse viroksi runokokoelmat Südame sillad (1960) ja Muna seisab (1965). Hän oli myös teosofian kannattaja. ellauri088.html on line 313: Einon pääteos, lähes tuhatsivuinen Vepsän kielen äännehistoria ilmestyi vasta 1946. Se on yhä eräs laajimmista suomalais-ugrilaisista kielistä kirjoitetuista monografioista. ellauri088.html on line 314: Mä lueskelin sitä Rikhardinkadun kirjaston lastenosastossa. ellauri088.html on line 329: Purkkaa lässyttävä Riitta napapaidassa röhnötti Emman tuolissa Lean ja Emman kauhuxi. Ei huolittu tyttönorssiin mutta pääsi Meikkuun pikkurahalla. ellauri088.html on line 334: Mbangon nimi on vaikea suomalaiselle. Täytyy tehdä niinkuin pikku Pauli, joka ratkaisi Pluton lausumisen ongelman analyyttisesti, hajottamalla osiin: ellauri088.html on line 343: Roni Arvonen on kiinteistönvälittäjä ja sijoittaja, joka valloittaa pääkaupunkiseutua Bo LKV:n riveissä. Arvosesta huokuu lämmin asiakashenkisyys, innokkuus työhönsä sekä valtava halu kehittyä. Tämän nuoren miehen menestymisen nälkä on lähes käsin kosketeltavissa. ellauri088.html on line 353: Cuando subieres a caballo, no vayas echando el cuerpo sobre el arzón postrero, ni lleves las piernas tiesas y tiradas y desviadas de la barriga del caballo, ni tampoco vayas tan flojo que parezca que vas sobre el rucio: que el andar a caballo a unos hace caballeros; a otros, caballerizos. Sea moderado tu sueño, que el que no madruga con el sol, no goza del día; y advierte, ¡oh Sancho!, que la diligencia es madre de la buena ventura, y la pereza, su contraria, jamás llegó al término que pide un buen deseo. ellauri088.html on line 357: Arvonen kertoo aloittaneensa asuntosijoittamisen itse asiassa puolivahingossa. Hän laittoi oman ensiasuntonsa vuokralle ollessaan opiskelija ja heräsi silloin toiminnan tuottavuuteen. ”Ensiasuntoni oli sijoituskelpoinen yksiö ja kun vuokrasin sen, siitä jäi kolme numeroa kuussa verojen jälkeen käteen. Ajattelin, että näitä pitää hankkia sata.” Kassavirta oli siis se elementti, joka Arvosta asuntosijoittamisessa kiehtoi. ”Arvonnousu on spekulaatiota, osingot eli vuokrat taas varmasti tilillä joka kuukausi.” Oli selvää, että asuntojen osto ja vuokraus on hänelle sopiva strategia. ”Tajusin, että jos näitä hankkii monta, niin ei ehkä tarvitse tehdä enää eräänä päivänä mitään. Voi vaan pötkötellä. Kyllä varmasti silti teen, vedän käteen ainakin, mutta ei ole pakko. Taloudellinen riippumattomuus on niin hype sana, etten sitä käytä. Ammattisijoittaja kuulostaa paremmalle.” ellauri088.html on line 363: Toinen keskeinen kriteeri Arvosen sijoitusstrategiassa on asuntojen pieni koko. ”Sijoitan vain yksiöihin ja tykkään, jos se neliömäärä alkaa kakkosella. Liian pieni asunto ei ole koti, mutta kakkosella alkava on jo läävä. Toisaalta taas yli 30 neliön asunnoissa vastikkeet ja neliöt kasvavat lineaarisesti, mutta lisävuokra per neliö ei nouse samassa suhteessa. En näe arvoa, siis mulle, asukkaasta vitun väliä. Mun arvot koskee striktisti vaan Ronia. Hyvä diili kannattaa kyllä aina ostaa ja vaikka myydä heti eteenpäin, jos ei sovi pitkään possaan.” Arvosen strategia on siis selkeästi tarkkaan harkittu ja laskettu. ellauri088.html on line 365: Asuntosijoittamisessa onnistuminen on osittain riippuvaista myös markkinatilanteesta ja tällä hetkellä hyvien kohteiden löytäminen järkevään hintaan on haastavaa. ”Hyvien diilien löytäminen on tässä markkinatilanteessa haastavinta. Ja itse asiassa se ei ole vaikeaa, että saisi hyvään hintaan kohteita. Sen sijaan vaikeaa on löytää hyvään hintaan kohteita, jotka vielä sopivat niihin omiin kriteereihin.” ellauri088.html on line 367: Vaikka asuntosijoitustoiminnan laajentaminen kiinnostaa ja houkuttelee, ei Arvonen halua tinkiä laatimastaan strategiasta. ”En aio syklin takia muuttaa omaa hartaudella mietittyä ydintä. En ole ostanut koko vuonna mitään. En aio ostaa ostamisen vuoksi. Mieluummin lyhennän lainoja, kerrytän käteistä ja sijoitan muualle. Jonkin ajan kuluttua käteisellä ostavat ovat kuninkaita. ellauri088.html on line 371: Arvonen siis lukee 52 kirjaa vuodessa, joten muitakin kuin asuntosijoittamiseen keskittyviä kirjoja varmasti tulee luettua. ”Kyllä. Kunhan se on faktaa, niin luen. Vaihtoehtoistakin saa olla joukossa, siitä oppii empatiaa. Luen paljon bisnekseen ja sijoittamiseen keskittyviä kirjoja. Myös arvoihin sopivia myyntikirjoja tulee luettua. Yritän poimia kirjoista sellaisia juttuja, jotka sopivat omaan työhöni ja arvomaailmaani. Suurin osa myyntikirjoista on sellaista epäeettistä luukuttamista. Toki nekin ovat ihan hyviä juttuja, mutta aika vaikeita. En vielä tajua ihan kaikkea." ellauri088.html on line 373: Arvonen ei kuitenkaan turvaudu toiminnan kehittämisessä pelkästään kansien välistä löytyvään informaatioon, vaan hän myös kysyy vinkkejä muilta sijoittajilta. ”Kysyn neuvoa nimenomaan niiltä, jotka tekevät asioita sillä tasolla, jolla itsekin haluan joskus tehdä. Enimmäxeen miljonääreiltä.” Arvonen kokeekin, että nimenomaan kysymysten esittäminen menestyneille ammattisijoittajille on yksi hänen suurimmista onnistumisistaan asuntosijoittajana. ”Olen onnistunut hyvin, sillä tiedän, että verennimijät ovat tehneet tätä ennenkin, eikä minun tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Olen rohkeasti uskaltanut kysyä ja kopioida muilta, luvalla tietenkin.” ellauri088.html on line 375: Tämän nuoren ja nälkäisen kiinteistönvälittäjän menestymisen reseptin voisikin tiivistää seuraavasti: tankkaa tietoa ja toista perusasioita. Se ei riitä, mutta opi ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Sillä sinun on päästävä joholle! laadi tarkka sijoitusstrategia ja pysy siinä sekä kysy neuvoa itseäsi kokeneemmilta. Hälise somessa ja mätki vähempiosaisia rumasti. Puolusta äänekkäästi omistajistoa ja muista näkyä, ryhdy vaikka kökkäreiden vaaliehdokkaaxi jos pääset (mä pääsin). Kokoomuxen persulaidalla on vielä tilaa. ellauri088.html on line 380: Ramma alla hippier. Använd vid behov gas och batong och bura in dem bara, skriver Arvonen på Twitter. Några timmar senare var han ute på Twitter igen, då med en tillägg om at han var full när han skrev inlägget. Jag uppmutrar inte till at någon skall dödas när hen blir påkörd. Min tweet var obetänksam. Fascistisk och omoralisk var den inte. ellauri088.html on line 384: Nu ska du inte äta upp dina ord. Sådana där hippies förtjänar gummikulor, skriver vainionpää. För att ge eftertryck till sitt krav flikar han in att demonstranteerna också ska bekämpas med vattenkanoner och fråntas alla socialförmåner. Det vore helt berättigat att de här terroristerna skulle bli av med sina bostads- arbetslöshets - och utkomststöd för varje böt de tvingas betala. Gummikulor och vattenkanoner skulle lära dem hyfs och pli, skriver Vainionpää på Twitter. ellauri088.html on line 388: Ei helvetti, sanoo Kokoomuxen hopeaselkäneuvosto, nyt lähti pojilta mopo pahan kerran käsistä. Asiallisesti pojat ovat kyllä oikeassa, mutta hajurako pahimpaan kilpailijaamme persuihin uhkaa kaventua. Nyt on ryhdyttävä pikaisesti toimiin. Mersu on kaivettava esiin persupaskan alta. Iltalehti te paikkailette Ronin ja Eeron imagoa, ja Orpo oikaisee. Iltalehti veisaamaan lisää ylistystä pötkötyxen vastustuxelle: ellauri088.html on line 392: Seuraavaksi ohjelmassa on suihku ja "meditointisessio", joka kestää 20 minuuttia, jonka jälkeen Arvonen ehtii vielä lukaista kirjaa vessassa. Tänään on luvussa Juhana Torkin Tarinan Valta. Ennen töihin lähtöä on vielä aamupalan vuoro. Luvassa on riisiproteiinia ja kuusi keitettyä kananmunaa. Aamumunaa riittää. Pysy kovana. ellauri088.html on line 395: Jokainen pystyy kyllä kääntämään rytminsä, jos vain haluaa. Herätyskelloni soi joka päivä 5-5.55 välillä, usein nousen kello 5.35. Monina aamuina jäisin kyllä mieluummin pötköttelemään. ellauri088.html on line 398: - Jos sä pötkötät, sä häviät. Jos haluaa pärjätä, kannattaa herätä aikaisin. Pärjääminen on itseisarvo, että pystyy maksamaan laskut, elättämään poikaystävän ja huolehtimaan ihostaan. Kun herää aikaisin, tulee myös mentyä aikaisemmin nukkumaan. Mitään hyvää ei tapahdu iltayhdeksän jälkeen, ellei poikaystävä tuu käymään, Arvonen kertoo ajatuksiaan. ellauri088.html on line 405: - Riisiproteiini maistuu ihan paskalta, mutta sehän sopii mulle. ellauri088.html on line 407: Päiviin kuuluu myös somettaminen. Arvosen työntäyteistä arkea pystyykin seuraamaan helposti Instagramista. Siellä vilahtavat usein Rolex-kellot sekä unelmien Tesla, jonka rekisterikilvessä lukee ”RON-1”. Sellaisen mä hankin kun saan kokoon ensimmäisen miljoonan. Asuntonäyttöjä ja arviokäyntejä on usein iltaan saakka – kotona Arvonen on usein vasta iltakahdeksalta. ellauri088.html on line 413: Viikonloput Arvonen pyrkiikin pitämään työstä vapaana. Lauantai on totaalivapaa. Sunnuntai myös, mutta jos joku katuasiakas haluaa käydä katsomassa mun luukkua ja ezauxia, silloin menen kyllä näyttämään. ellauri088.html on line 416: - Luin sellaiset kirjat kuin The Miracle Morning ja Rich Dad Poor Dad. Tein uudenvuodenlupauksen, että ryhdyn heräämään aikaisin ja alan elämään eri lailla. Sitten tajusin, että se on ihan kusetusta sellainen, että aloittaa uudenvuodenpäivänä. Päätin aloittaa heti. ellauri088.html on line 419: - Heräsin silloin 10-12 aikaan, jos ei ollut töitä, ja olin hereillä kaikki yöt. Se oli ihan paskaa. Kun heräsin, tuntui, että koko päivä oli jo ohi. ellauri088.html on line 421: Elämänmuutoksen myötä vanhat työt ja samalla tyttöystävät jäivät. Millä muulla tavoin elämä on muuttunut aikaisin heräämisen ja kurinalaisen työskentelyn myötä ja mitä Arvonen sillä ylipäätänsä tavoittelee? ellauri088.html on line 423: - Olen paremmassa kunnossa ja terveempi kuin ikinä. Mulla on enemmän töitä kuin ikinä ja on taloudellisesti kivaa, kun ei tarvitse miettiä, mitä ruokakaupasta ostaa. Se on aina riisiproteiinia. Arkisin vapaa-aikaa ei tosin ole melkein yhtään työnkuvasta johtuen, mutta se ei haittaa. Viikonloppuisin otan rennosti. Olen polvillani tai kontillani, en pötköttele. ellauri088.html on line 425: - Kun lähdin välittäjäksi, halusin kerätä pääomaa, verkostoja ja oppia myymään, jotta voin myöhemmin yrittäjänä työllistää myös monia muita ja talouteni on turvattu. Eikö vapaa-ajan puute haittaa? ellauri088.html on line 436: Haju Pisilä fick en knuff i ryggen som han mycket väl hade förtjänat av en rakryggad finländare. "Det var ingen knuff", ven Pisilä, "det var ett riktigt nävslag, jag fick blåmärken på ryggen. Demokratin är en så värdefull sak att det inte får offras bara för att publiken får knuffa mig på gatan! Sparka ut den eländiga säkerhetschefen som såg knuffen! Han hade inget ärende att sticka näsan i det här! Delera videomaterialet, det är säkerhetsbeläggt! Det visar min bakdel i ett mycket ofördelaktigt ljus! Fan anamma, Haju, du borde ha fått istället för en knuff ett rejält knull i röven! Och filmen därpå borde förvaras i Suomi Filmi's arkiv på nationalklenoder. ellauri088.html on line 442: Kokoomuslaiset arvot allekirjoittavana ja kokoomuksen politiikkaan uskovana toivon edelleen, että voisin olla mukana kuntavaaleissa Kokoomuksen listoilla, Roni vastaa sähköpostitse. Arvonen kertoo Iltalehdelle haluavansa korostaa, ettei arvostellut vammaisia tai halunnut syrjiä heitä. Hänen tarkoituxensa oli hyvä, eli tehdä pilkkaa demareista vammaisten kustannuxella. ellauri088.html on line 455: Raha ei sikiä pankeissa, työmies! ellauri088.html on line 460: Se on harvojen etuoikeus, se on porvarivaltion salaisuus. ellauri088.html on line 465: Kun porvarihallitus vakauttaa sen työmies maksaa palkastaan, ellauri088.html on line 473: Ne tahtovat hajottaa rintamasi, työmies! ellauri088.html on line 485: Ja jos et pidä varaasi, se rosvoaa sinun rahasi, ellauri088.html on line 504: Thanks! ❤ ellauri088.html on line 509: 1. Johanna Kurkela ellauri088.html on line 526: Voltin ja Foodoran romanttiset nuoret opiskelijapojat jotka pitää yllä kuntoa fixipyörillä ja tuo sivutoimisesti prekariaatille sushiherkkuja on jo kurjistuneet nekrukuskeixi jotka ajelee surkeilla pyöränrämillä lumisohjossa valtava kolli pizzalaatikoita selässä kuin parhaina britti-imperiumin bwana-aikoina. ellauri088.html on line 531: Jos olisi vallannut, niin olisi jo kurjistuneita astronautteja jotka korjaisivat avaruusromuja pimeästi halvalla omat avaruusasut matkalaukussa. Tästä kertoo teos ellauri088.html on line 540: Jerome Clapp "Klapka" ~~Oliver~~ Jerome (May 2, 1859 Caldmore, Walsall Staffordshire, England - June 14, 1927, Northampton General Hospital, Northampton) oli englantilainen kynäilijä ja "humoristi". Senskä muutti sukunnimensä Clapp Jeromexi. Eikös clap ole joku veneerinen tauti? Joo tippuri. Siinäpä se. Jerome oli muutenkin huonosta kodista, rupusakkia kuten kolleegansa Charles Chaplin vähän myöhemmin. Isä oli ironmonger ja lay preacher who dabbled in architecture. ellauri088.html on line 546: In 1898, a short stay in Germany (Jerome ei ilmeisesti arvostanut sakuja) inspired Three Men on the Bummel, the sequel to Three Men in a Boat, reintroducing the same characters in the setting of a foreign bicycle tour. It has enjoyed only modest success by comparison. ellauri088.html on line 549: Mä arrrvasin! No sen isäpappa oli paizi rautakauppias ja huono rahamies myös saarnamies. Virnuilun alla Jerome vaikuttaa olevan aika hapantelija. Mut kaikkein paras lukijoiden ja Bob Heinleinin ja sen isän mielestä oli tää ellauri088.html on line 553: Lukujen alussa kerrotaan mitä hauskaa on luvassa: ellauri088.html on line 555: Three invalids.—Sufferings of George and Harris.—A victim to one hundred and seven fatal maladies.—Useful prescriptions.—Cure for liver complaint in children.—We agree that we are overworked, and need rest.—A week on the rolling deep?—George suggests the River.—Montmorency lodges an objection.—Original motion carried by majority of three to one. ellauri088.html on line 561: The food question.—Objections to paraffine oil as an atmosphere.—Advantages of cheese as a travelling companion.—A married woman deserts her home.—Further provision for getting upset.—I pack.—Cussedness of tooth-brushes.—George and Harris pack.—Awful behaviour of Montmorency.—We retire to rest. ellauri088.html on line 565: Kingston.—Instructive remarks on early English history.—Instructive observations on carved oak and life in general.—Sad case of Stivvings, junior.—Musings on antiquity.—I forget that I am steering.—Interesting result.—Hampton Court Maze.—Harris as a guide. ellauri088.html on line 567: The river in its Sunday garb.—Dress on the river.—A chance for the men.—Absence of taste in Harris.—George’s blazer.—A day with the fashion-plate young lady.—Mrs. Thomas’s tomb.—The man who loves not graves and coffins and skulls.—Harris mad.—His views on George and Banks and lemonade.—He performs tricks. ellauri088.html on line 569: Blackmailing.—The proper course to pursue.—Selfish boorishness of river-side landowner.—“Notice” boards.—Unchristianlike feelings of Harris.—How Harris sings a comic song.—A high-class party.—Shameful conduct of two abandoned young men.—Some useless information.—George buys a banjo. ellauri088.html on line 571: George is introduced to work.—Heathenish instincts of tow-lines.—Ungrateful conduct of a double-sculling skiff.—Towers and towed.—A use discovered for lovers.—Strange disappearance of an elderly lady.—Much haste, less speed.—Being towed by girls: exciting sensation.—The missing lock or the haunted river.—Music.—Saved! ellauri088.html on line 573: Our first night.—Under canvas.—An appeal for help.—Contrariness of tea-kettles, how to overcome.—Supper.—How to feel virtuous.—Wanted! a comfortably-appointed, well-drained desert island, neighbourhood of South Pacific Ocean preferred.—Funny thing that happened to George’s father.—a restless night. ellauri088.html on line 579: Then we looked for the knife to open the tin with. We turned out everything in the hamper. We turned out the bags. We pulled up the boards at the bottom of the boat. We took everything out on to the bank and shook it. There was no tin-opener to be found. ellauri088.html on line 583: Then we all got mad. We took that tin out on the bank, and Harris went up into a field and got a big sharp stone, and I went back into the boat and brought out the mast, and George held the tin and Harris held the sharp end of his stone against the top of it, and I took the mast and poised it high up in the air, and gathered up all my strength and brought it down. ellauri088.html on line 585: It was George’s straw hat that saved his life that day. He keeps that hat now (what is left of it), and, of a winter’s evening, when the pipes are lit and the boys are telling stretchers about the dangers they have passed through, George brings it down and shows it round, and the stirring tale is told anew, with fresh exaggerations every time. ellauri088.html on line 589: After that, I took the tin off myself, and hammered at it with the mast till I was worn out and sick at heart, whereupon Harris took it in hand. ellauri088.html on line 591: We beat it out flat; we beat it back square; we battered it into every form known to geometry—but we could not make a hole in it. Then George went at it, and knocked it into a shape, so strange, so weird, so unearthly in its wild hideousness, that he got frightened and threw away the mast. Then we all three sat round it on the grass and looked at it. ellauri088.html on line 593: There was one great dent across the top that had the appearance of a mocking grin, and it drove us furious, so that Harris rushed at the thing, and caught it up, and flung it far into the middle of the river, and as it sank we hurled our curses at it, and we got into the boat and rowed away from the spot, and never paused till we reached Maidenhead. ellauri088.html on line 595: Viktoriaanista läppäkeppiä. Heinleinin opetus on tässä: A man almost always gets what he wants if he wants it badly enough. Kolme stoogea eivät riittävästi halunneet ananasta purkista. Bob lainasi ton kynäveizi-insidentin Have spacesuit-kirjan esipuberteettiseen Kip/Peewee kohtauxeen. ellauri088.html on line 597: Klapkan kirjan pitkäveteisyys selittyy sillä että se julkaistiin jatkokertomuxena. Noi George ja Harris oli sen oikeita kamuja, mutta veneretki oli oikeasti sen hanimuun. Jeromen teutonofobiaa edustaa myös seuraava hauska tarina: ellauri088.html on line 601: It appeared that the song was not a comic song at all. It was about a young girl who lived in the Hartz Mountains, and who had given up her life to save her lover’s soul; and he died, and met her spirit in the air; and then, in the last verse, he jilted her spirit, and went on with another spirit—I’m not quite sure of the details, but it was something very sad, I know. Herr Boschen said he had sung it once before the German Emperor, and he (the German Emperor) had sobbed like a little child. He (Herr Boschen) said it was generally acknowledged to be one of the most tragic and pathetic songs in the German language. ellauri088.html on line 602: I have never taken much interest in German songs since then. ellauri088.html on line 604: Nyttemmin on tietysti selvää mistä tässä oli kyse: sakemannit alkoi uhata brittihegemoniaa just samalla lailla kuin Kiina näyttää uhkalta New Yorkereille nyt. Kohta alkaa kuulua kiinavizejä. Ja sizillä on tietysti näitä setämiesläppiä: ellauri088.html on line 606: There is an iron “scold’s bridle” in Walton Church. They used these things in ancient days for curbing women’s tongues. They have given up the attempt now. I suppose iron was getting scarce, and nothing else would be strong enough. ellauri088.html on line 607: Of all experiences in connection with towing, the most exciting is being towed by girls. Ja sitten seuraa jotain hassuttelua tyhmn hameväen kustannuxella. ellauri088.html on line 610: Ylipäänsä paljon pahanilkisiä kepposia, saxalaista Schadenfreudea. Tästä kyllä nahkahousut tykkäisivät. ellauri088.html on line 616: Will it be the same in the future? Will the prized treasures of to-day always be the cheap trifles of the day before? Will rows of our willow-pattern dinner-plates be ranged above the chimneypieces of the great in the years 2000 and odd? Will the white cups with the gold rim and the beautiful gold flower inside (species unknown), that our Sarah Janes now break in sheer light-heartedness of spirit, be carefully mended, and stood upon a bracket, and dusted only by the lady of the house? ellauri088.html on line 618: The “sampler” that the eldest daughter did at school will be spoken of as “tapestry of the Victorian era,” and be almost priceless. The blue-and-white mugs of the present-day roadside inn will be hunted up, all cracked and chipped, and sold for their weight in gold, and rich people will use them for claret cups; and travellers from Japan will buy up all the “Presents from Ramsgate,” and “Souvenirs of Margate,” that may have escaped destruction, and take them back to Jedo as ancient English curios. ellauri088.html on line 633: Omalaatuinen ja hyvänluontoinen ~~sanaleivos~~ salaneuvos ja miljunääri Tobler (Robert Walserin Konttoristin pomo oli Herr Tobler auch. Kirjailijat kexi nimen toisistaan riippumatta natustaessaan Tobleronea.) haluaa tutkia ihmisluontoa. Hän osallistuu nimellä Eduard Schulze oman firmansa, maailmankuulujen Putsblank-tehtaiden kilpakirjoituxeen ja voittaa toisen palkinnon: 10-päiväisen oleskelun Bruckbeurenin Grandhotellissa Alpeilla. Sinne matkustaa Tobler kokeazeen, miten ihmiset reagoivat köyhään surkimuxeen. Seuralaisexeen se ottaa pitkäaikaisen palvelijansa Johannin, joka esittää hotellimajoituxen aikana rikasta laivanvarastajaa. ellauri088.html on line 635: Toblerin huolekas nuori tytär Hildegard valmistaa hotellia vielä ennen Toblerin lähtöä salaa valepukuisen miljunäärin vierailuun ja sen tottumuxiin, mutta ei tule maininneexi salanimeä. Virheellisesti luullaan tri Fritz Hagedornia, työtöntä mainosammattimiestä, joka on voittanut kilpakirjoituxen 1. palkinnon (1 viikko Grand hotellia) pohataxi ja hemmotellaan vastaavalla tavalla. Tobler sitävastoin työnnetään pieneen lämmittämättömään ullakkokammariin, henkilökunta ilkkuu sitä ja panee sen sekatöihin. Jo ekana päivänä Tobler ystävystyy Hagedornin kaa, vaikka kauhistunut staabi koittaa estää veljeilyn niiden välillä. Johann informoi Hildegardia sekaannuxesta ja sen seurauxista. Hildegaard ei kestä enää kotona ja ilmestyy Toblerin emännöizijän Frau Kunkelin kanssa, jonka nimexi ilmoitetaan Julchen-täti, hotelliin iskää kazomaan. Fritz rakastuu tietysti Hildegard „Schulze“en, ja ne sepittävät salaa hääsuunnitelmia. (Hildegard oli sanonut Fritzulle, että sillä on sama sukunimi kuin Eduardilla.) ellauri088.html on line 637: Joidenkin päivien kuluttua muut hotellivieraat savustavat Toblerin hotellista ja se palaa tyttärensä, Johannin ja rouva Kunkelin kanssa Berliniin. Lähtö on niin äkkinäinen, että Hagedornille ei ehditä kertoa. Hildegard kertoo kuitenkin pikaisesti hotellinjohtajalle sekaannuxesta, joka saa siitä melkein hermoromahduxen. Hahaa! ellauri088.html on line 639: Epätoivoinen ja pahaa-aavistamaton Hagedorn palaa myös Berliniin ja ezii turhaan omaa Hildegardia, jostahan sen on oletettava että sen nimi on Schulze. Sitten se ja sen äiti kuzutaan vieraisille Toblereille; tämä tunnustaa oikean minuutensa, mikä ei kuitenkaan lopeta veljeilyä. Myös Hildegard antautuu Toblerin tyttären ominaisuudessa. Seuraavan juhlasyömisen yhteydessä Toblerille ilmoitetaan telefonisesti, että Grandhotel, jonka se ajatteli ostaa heittääxeen ulos sen porzarin ja tirehtöörin - kuuluukin jo hänelle (näin käy aina Roope Ankallekin Akussa). ellauri088.html on line 651: Mies syä, mies jua, miäs se on ko rahan tua. (Vihti) ellauri088.html on line 669: Asiois miästä tarvitaan, puita hakkaa muijatkin. (Vihti) ellauri088.html on line 678: Taputostha seo ku tamma potkii. (Sakkola) ellauri088.html on line 712: Kolme on ko kurkistaa: varvas kenkästä, naksali pussista ja paha ämmä ikkunasta. (Huittinen) ellauri088.html on line 730: Hullu kun en ottanu kurinta, sanoo Heikin Kaisa kun ei hyppelhön haettu. (Kauhava) ellauri088.html on line 731: Ruumhiita saatethan ja sairhata talutethan ja min en oo kumpikaa, sano flikka kun kavalterin tiällen jätti. (Laihia) ellauri088.html on line 733: Mä en susta hualisi vaik oltaas kaharen mailmas ja vain yhyret vällyt! (Kauhav) ellauri089.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri089.html on line 37: I wonder how harmless such people are? To what extent civilization is retarded by the laughing jack-asses, the empty-minded belittlers? Nature's obvious mistakes? Mies sitä tulee räkänokasta, muttei tyhjän naurajasta. (Heinlein) ellauri089.html on line 44: Hein m. in der Wendung Freund Hein Bezeichnung für den ‘Tod’. Der Personenname Hein ist die Koseform von Heinrich und zunächst auch eine verhüllende Umschreibung für den ‘Teufel’, mhd. hein (14. Jh.), nhd. Henn (16. Jh.). Die Bedeutungsübertragung auf den Tod als ein ebenfalls gefürchtetes Wesen wird Claudius (1774) zugeschrieben, der mit dem Zusatz Freund dem Tod zugleich seine vermeintliche Dämonie nehmen und ihn als vertrauten letzten Begleiter des Menschen charakterisieren will. ellauri089.html on line 48: Robert Anson Heinlein (/ˈhaɪnlaɪn/; July 7, 1907 – May 8, 1988) was an American science-fiction author, aeronautical engineer, and Naval officer. Sometimes called the "dean of science fiction writers", he was among the first to emphasize scientific accuracy in his fiction, and was thus a pioneer of the subgenre of hard science fiction. His published works, both fiction and non-fiction, express admiration for competence and emphasize the value of critical thinking. His work continues to have an influence on the science-fiction genre, and on modern culture more generally. ellauri089.html on line 51: He was a sixth-generation German-American; a family tradition had it that Heinleins fought in every American war, starting with the War of Independence. Jim Marlowe, in Red Planet, and Don Harvey, in Between Planets, participate in insurrections patterned after the American Revolution, a plot Heinlein would most fully exploit in his adult novel, The Moon is a Harsh Mistress (1966). ellauri089.html on line 53: Bobin isä ja isoveli oli samannimiset, Rex Ivar sr ja jr. Iskä oli kauppa-apulainen v. 1900 ja myöhemmin kassa, kirjanpitäjä ja farmikalujen kiertokauppias. Sotiminen loppui Bobin sukuhaaran osalta Vietnamiin, jota Bob kannatti penkkiurhona ja tuki vielä kuvitteellisesti Vietnamin veteraaneja niteessä Glory Road. Heinleinit olivat siistejä mutta koleerisia sakemanneja. Bobin roistotkin ovat paizi muuten moraalittomia myös hirmu epäsiistejä. Insult upon injury. ellauri089.html on line 55: Siisteys on sexikästä Bobista. Peewee on melkein nätti kun sen vaatteet on pesty eikä niistä puutu nappeja, ja rintanapitkin on kiinni, tosin Peeweellä ei vielä ole mainittavasti rintoja. 10v kuluttua se voisi olla sievä. Ja älykkyys on sekin sexikästä. Peewee osaa liu'uttaa laskutikkua kuin teekkari. 22 = noin 4. I remembered hearing Dad say: "Some people insist that mediocre is better than best. They delight in clipping wings beause they themselves can't fly. They despise brains because they have none. Pfah! They laugh at clean panties because their own are soiled!" Touché, Lapukka, eikö mitä? ellauri089.html on line 59: He spent his childhood in Kansas City, Missouri. The outlook and values of this time and place (in his own words, "The Bible Belt") had a definite influence on his fiction, especially in his later works. ellauri089.html on line 62: Heinlein's experience in the Navy exerted a strong influence on his character and writing. In 1929, he graduated from the Naval Academy with the equivalent of a Bachelor of Arts degree in Engineering, ranking fifth in his class academically but with a class standing of 20th of 243 due to disciplinary demerits. ellauri089.html on line 64: Space Cadet (1948) may not be Heinlein’s best juvenile novel (that spot is usually reserved for Have Space Suit—Will Travel), but it is a solid contender for one of the top spots. Space Cadet would probably be a memorable novel if Heinlein had written no other juvenile books. ellauri089.html on line 66: The schooling and the training flight that follows occupy approximately three-quarters of the book and are certainly based on Heinlein’s own experiences at the U.S. Naval Academy. ellauri089.html on line 67: And the psychological testing, in which the boys are tested for certain character traits (and through which Heinlein begins to articulate his own philosophy about winners and losers), is even more fascinating. ellauri089.html on line 69: Heinlein draws on his knowledge of school societies to make the Academy a “real” place; there are bull sessions, roommate problems, anxieties about passing, shared food packages, and parties at the Academy just as there are at any school, especially a boarding school or college. Also, as Matt becomes more and more a Cadet, he finds, as do many of Heinlein’s juvenile heroes, that he has grown beyond his family and that there is an unbridgeable gulf between his perspective as a Cadet and his parents’ perspectives as ground-dwellers in Kansas City. His living and working in space is a part of it, but even more important, Matt realizes, is his membership in an international/interplanetary organization. He is no longer the boy he was when he left home. He becomes aware of this difference and, understanding it, is able to deal with a family that now seems somewhat provincial to him. ellauri089.html on line 71: The society of the Academy also allows Heinlein to develop characters who do not succeed as well as Bob does. Bill Hädensa, a bright student who has been in the Academy an unusually long time when Matt arrives, eventually drops out because he “has no wish to become a superman.” ellauri089.html on line 72: Bill does not want the responsibility of keeping Earth peaceful, a responsibility that could require him, in an extreme situation, to bomb his own country. Loooooseeer! ellauri089.html on line 74: Another Cadet, Girard Burke, is asked to resign. The reader has know for a long time that Burke, who is certainly mentally and physically capable, does not have the right attitude to be a Patrolman. He is, among other things, too skeptical of the ideals for which the Patrol stands. Burke resigns, goes into his father’s business, becomes an ship’s captain immediately, gets himself in venereal trouble on Venus, and has to call on the Patrol to rescue him from his own self-centered and stupid mistakes. Matt, Tex, and Oscar do rescue him and, with that action, prove the worth of the characteristics—perseverance, loyalty, intelligence, idealism, integrity, and courage—that Heinlein champions throughout Space Cadet and the other novels in the series. Vittu mikä nazi. ellauri089.html on line 77: Heinlein used his science fiction to earn money and as a way to explore his provocative social and political ideas, and to speculate how progress in science and engineering might shape the future of politics, race, religion, and sex. Within the framework of his science-fiction stories, Heinlein repeatedly addressed certain social themes: the importance of being earnest, individual liberty and self-reliance, the nature of incestual sexual relationships, the obligation individuals owe to their societies, the influence of organized religion on culture and government, and the tendency of society to repress nonconformist thought. He also speculated on the influence of space travel on human cultural practices. ellauri089.html on line 83: His work sometimes had controversial aspects, such as plural marriage in The Moon is a Harsh Mistress, militarism in Starship Troopers and technologically competent women characters that were formidable, yet often stereotypically feminine – such as Friday. ellauri089.html on line 87: Ginny undoubtedly served as a model for many of his intelligent, fiercely independent female characters. She was a chemist and rocket test engineer, and held a higher rank in the Navy than Heinlein himself. She was also an accomplished college athlete, earning four letter words. ellauri089.html on line 89: Joo mä tiedän, kemistit voi olla aika pahoja. Uhkaa lyödä sun rillit mäsäxi niin että sirpaleet menee sun silmiin. Paras varoa. Seijallakin on savate-mestarin todistus ja nyrkkeilyhanskat vaatehuoneessa. ellauri089.html on line 92: Isaac Asimov believed that Heinlein made a swing to the right politically at the same time he married Ginny. ellauri089.html on line 96: When Robert A. Heinlein opened his Colorado Springs newspaper on April 5, 1958, he read a full-page ad demanding that the Eisenhower Administration stop testing nuclear weapons. The science fiction author was flabbergasted. He called for the formation of the Patrick Henry League and spent the next several weeks writing and publishing his own polemic that lambasted "Communist-line goals concealed in idealistic-sounding nonsense" and urged Americans not to become "soft-headed". ellauri089.html on line 98: It started with the famous Henry quotation: "Is life so dear, or peace so sweet, as to be purchased at the price of chains and slavery? Forbid it, Almighty God! I know not what course others may take, but as for me, give me liberty, or give me death!!". It then went on to admit that there was some risk to nuclear testing (albeit less than the "willfully distorted" claims of the test ban advocates), and risk of nuclear war, but that "The alternative is surrender. We accept the risks." Heinlein was among those who in 1968 signed a pro-Vietnam War ad in Galaxy Science Fiction. Että semmonen libertiini. ellauri089.html on line 101: That made him the first science fiction writer to break out of the "pulp ghetto". He also wrote for Boys' Life in 1952. ellauri089.html on line 103: He wanted to do his own juvenile work, stating that: "I want to do my own stuff, my own way". Vapaa sexi kiinnosti. Kirjassa Strangers in a strange land se oli aivan daft. Jill is homophobic and says that "nine times out of ten, if a girl gets raped it's partly her own fault." Bobia kiinnosti myös insesti. Heinlein often posed in situations where the nominal purpose of sexual taboos was irrelevant to a particular situation, due to future advances in technology. ellauri089.html on line 106: His hobby was stonemasonry. Bob ja Ginny kumpikiin veti smögää ketjuna mut bob sai köystistä vanhuxena tiakohtauxia. Heinlein jelppi Reagania tähtien sodassa vielä kalkkiviivoilla, mutta pettyi pahasti. 1987 se kirjoitti: ellauri089.html on line 108: “[T]here seems to have been an actual decline in rational thinking. The United States had become a place where entertainers and professional athletes were mistaken for people of importance. They were idolized and treated as leaders; their opinions were sought on everything and they took themselves just as seriously—after all, if an entertainer is paid a million or more a year, he knows he is important ... so his opinions of foreign affairs and domestic policies must be important, too, even though he proves himself to be ignorant and subliterate every time he opens his mouth.” ellauri089.html on line 114: From Rocket Ship Galileo (1947) to Have Space Suit—Will Travel (1958), Robert A. Heinlein wrote twelve novels, all published by Scribners, that were aimed at what we now call the juvenile market. In Dr. Johnson’s sense of the word, they are classics in their field, they have stood the test of time. They appeared first in hardback—unusual in a field in which, until the 1950s or 1960s, almost all major works were published in magazines or in paperback; and during the 1950s, hardback copies of these novels could be found in school and public libraries all across the country. These novels later appeared in paperback and have remained available in that form to the present. Heinlein’s juvenile novels have been largely ignored by both science fiction critics and critics of children’s literature; but even a half century after they were written, these novels are still “contemporary” and are still among the best science fiction in the range. ellauri089.html on line 116: There's no gap between will and action, for Heinlein's juveniles adulthood is devotion to something they want to do. This is the origin of the books' guilelessness—for that worldview is innocence, down at its root, even when the grand theme of a book is slavery, war, or survival in harsh circumstances. Being human isn't an insoluble problem for them. It's a puzzle that has a solution: be juvenile. What made Robert Heinlein inimitable was the easiness of the people in those stories. ellauri089.html on line 118: Heinlein state that the purpose of metaphysics is to ask questions: "Why are we here?" "Where are we going after we die?" (and so on); but that you are not allowed to answer the questions. ellauri089.html on line 124: During the 1930s and 1940s, Heinlein was deeply interested in Alfred Korzybski's general semantics and attended a number of seminars on the subject. His views on epistemology seem to have flowed from that interest, and his fictional characters continue to express Korzybskian views to the very end of his writing career. ellauri089.html on line 126: Many of his stories, such as Gulf, If This Goes On—, and Stranger in a Strange Land, depend strongly on the premise, related to the well-known Sapir–Whorf hypothesis, that by using a correctly designed language, one can change or improve oneself mentally, or even realize untapped potential. ellauri089.html on line 132: Heinlein's name is often associated with the competent hero, a character archetype who, though he or she may have flaws and limitations, is a strong, accomplished person able to overcome any soluble problem set in their path. They tend to feel confident overall, have a broad life experience and set of skills, and not give up when the going gets tough. ellauri089.html on line 134: Heinlein coined terms that have become part of the English language, including grok, waldo and speculative fiction, as well as popularizing existing terms like "TANSTAAFL", (free lunch) "pay it forward", and "space marine". Ja kexi vesisängyn ja kännykän. Ois voinut jättää keximättä. ellauri089.html on line 136: Within the book, the statement of divine immanence verbalized between the main characters, "Thou Art God", is logically derived from the concept inherent in the term grok. Waldo on etäkäsi. Suunnilleen dildo. ellauri089.html on line 138: Growing up Mr. Heinlein was and still is one of my favorite writers...He is old school none of this sodomite loving and liberal rectum kissing for him he was a TRUE Flag Waving AMERICAN Patriot! And we need MEN like him today and NOT that COMMIE Sodomite Rag Head Zebera occupying OUR White House today! ellauri089.html on line 141: I agree with R H people in entertainment didn't have a practical education like most who went to college, learned a bunch of stuff...then went in to the real world and found some of what they learned was wrong and only works in the theoretical mind of a college professor. ellauri089.html on line 145: Even more surprising, the sociological aspects of these books have also stood up well over the years. Boys today may not be quite as innocent about girls as they appear to be in most of Heinlein’s juveniles (perhaps at the request of Scribner’s editor Alice Dalgliesh), but the various interpersonal relationships (boy-girl, parent-child, sibling-sibling) do still ring quite true. Today’s young readers may have to ask what a “soda jerk” is, but they will have no trouble understanding why Kip, the hero of Have Space Suit—Will Travel, tosses a chocolate milkshake all over his tormentor. ellauri089.html on line 149: The last juvenile, Have Space Suit—Will Travel, recapitulates and surpasses the other books in the series as Kip Russell travels first to the moon, then to Pluto, then to a planet in Vega’s system, and finally to the Lesser Magellanic Cloud; he eventually comes home by a circular route! All of the books feature young people, primarily young men—but a surprising number of strong female characters, growing up and going through the process of separating themselves from their sometimes ununderstanding families, discovering their real identities, successfully dealing with bar mitzwah, and by the story’s end, entering the adult world as foreskinless and capable people. ellauri089.html on line 151: Certainly his best-known and most successful books came after the decision to write entirely for an adult audience, with Stranger in a Strange Land in 1961 and The Moon Is a Harsh Mistress in 1966. And in such books as Farnham's Freehold (1964), he clearly felt freer to express the libertinism that had been implicit in all his earlier published work. ellauri089.html on line 153: Most of what Heinlein wrote after 1958 explores ideas that are more interesting, more profound, in certain senses, than any of his early work, like quirky sex. But at some point, even his most fervent fans want to return to books where the hero doesn't use time travel and advanced technology to have sex with his mother, his granddaughter, and his own clone. Or his computer made flesh. ellauri089.html on line 155: He does have a minor talent for aphorism: "Specialization is for insects." "Progress isn't made by early risers. It's made by lazy men trying to find easier ways to do something." "When a place gets crowded enough to require IDs, social collapse is not far away." ellauri089.html on line 157: He is a great fan of nuclear power. He certainly fails to challenge the reader to think critically about what the future climate might be like. In addition, Heinlein presents specific scientific, technological, sociological, moral or ethical, and humanistic situations which will not only intrigue but challenge the reader’s attitudes—about space travel, illegal alien societies, the over-populated future, the nature of time, and so on. ellauri089.html on line 159: For average readers, Heinlein tells a good story; for better readers, Heinlein has challenges; and for the best readers, there is a kind of shared inside knowledge, a delight the reader feels when Heinlein makes a passing reference to Schiaperelli (sic) and the reader knows, without Heinlein’s ever explaining, who Schiaperelli was. ellauri089.html on line 163: Elsa Schiaparelli* (1890 Rooma - 1973 Pariisi) oli italialainen muotisuunnittelija. Hänet tunnetaan erityisesti huimapäisten ja humorististen yksityiskohtien tuomisesta haute couture -muotiin sekä yhteistyöstään surrealistitaiteilijoiden kanssa. Yksi tunnetuimmista Schiaparellin luomuksista on hattu, joka näyttää korko ylöspäin päähän asetetulta naisten kengältä. ellauri089.html on line 168: Schiaparelli tutki aurinkokuntaa, ja havainnoituaan Marsia hän laati planeetan kartan ja nimesi sen meret ja mantereet. Vuonna 1877 hän uskoi löytäneensä Marsin pinnalta pitkiä suoria muotoja, joita hän kutsui italiaksi nimellä ”canali” tarkoittaen kanaaleja. Käännösvirheen vuoksi niitä kuitenkin ryhdyttiin kutsumaan ”kanaviksi”, mikä johti kuvitelmiin Marsissa vaikuttavasta sivilisaatiosta. Muutama vuosikymmen myöhemmin Schiaparellin havainto todettiin joka tapauksessa optiseksi harhaksi. ellauri089.html on line 170: No wonder that Heinlein’s juveniles still enthrall the juvenile readers discovering them for the first time and enchant the older readers, like myself, who discovered them first in the 1950s. (C. W. Sullivan III is Distinguished Research Professor of English at East Carolina University.) ellauri089.html on line 174: Joopa joo olihan se hienoa, vaikkei siitä seurannutkaan sitten paljon paskaakaan. Muistan että oli Münchenin rautatieasemalla lähdössä junalla kohti Ateenaa. Kuulähetys tuli rautatieaseman rakeisista mustavalkotelevisioista katonrajassa. Ei kyllä Walter Cronkite vaaan joku saxalainen uutislähetys. Me pojat oltiin aika uupuneita ja levättiin tovi aseman ulkopuolella olleella Liegewiesellä. Me oltiin 16-vuotiaita, suunnilleen All-American Boy Cliffordin ikäisiä. Hyvä Kip! Hyvä Oliver! ellauri089.html on line 176: Art Clarke ja Bob Heinlein näyttää kuulennon aikaan kuvatussa teeveehaastattelussa aikalailla Aartuu Diituulta ja Siitriipiioulta, tässä järjestyxessä. Clake oli huojuva hujoppi ja Bob näytti vesipostilta. Nasan droideja. ellauri089.html on line 182: Cyrano de Bergerac tän kuumatkailun aloitti, Verne ja Herge jatkoivat. Onnexi se on nyt tauolla. Heinlein was a mentor to Ray Bradbury, giving him help and quite possibly passing on the "payahead" concept, made famous by the publication of a letter from him to Heinlein thanking him. Apua, onko Bradburykin yhtä juveniili? Siis tollanen competent man. ellauri089.html on line 184: Heinleinissä on lukuisia mätiä kohtia, kuin lommoja jouluomenassa. Armottomuus vihamiestä kohtaan on sen julmin piirre. Siinä on paljon saxalaista nazimaisuutta. Kuin sen hirvittävän siisteyden kääntöpuolena. Kip ei pidä piiklestukasta, he wears a crew cut. ellauri089.html on line 186: Toinen on leidi-ihailuun huolellisesti piilotettu naisviha. Siihen liittyy kolmantena heikosti kätketty narsismi, joidenka takia Kip paljastuu loppupeleissä kadonneexi älypuuhisten prinssixi ja oikeasti fixummaxi kuin sen esibuberteettinen ärsyttävä pissis geniusprinsessa. ellauri089.html on line 190: Rahaa virtaa Kipille joka tuutista. Tie on selvä tiedemaailman huipulle. Apteekkari testamenttaa sille apteekin. Kipin viimeinen uroteko sooda jerkkinä on heittää suklaapirtelö tyhmän vinoilevan asiakkaan naamalle. Se on kai olevinaan urheaa. Mikä matonaama. ellauri089.html on line 198: The story examines religion through the eyes of Alex, a Christian political activist who is corrupted by Margrethe, a Danish Norse cruise ship hostess and loves every minute of it. Enduring a shipwreck, an earthquake, and a series of world-changes brought about by Loki (with Jehovah's permission), Alex and Marga work their way from Mexico back to Kansas as dishwasher and waitress. ellauri089.html on line 200: Whenever they manage to make some stake, an inconveniently timed change into a new alternate reality throws them off their stride (once, the money they earned is left behind in another reality; in another case, the paper money earned in a Mexico which is an empire is worthless in another Mexico which is a republic). These repeated misfortunes, clearly effected by some malevolent entity, make the hero identify with the Biblical Job. ellauri089.html on line 202: On the way they unknowingly enjoy the Texas hospitality of Satan himself, but as they near their destination they are separated by the Rapture — Margrethe worships Odin, and pagans do not go to Heaven. Finding that the reward for his faith, eternity as promised in the Book of Revelation, is worthless without her, Alex journeys through timeless space in search of his lost lady, taking him to Hell and beyond. ellauri089.html on line 203: Heinlein depicts a Heaven ruled by snotty angels and a Hell where everyone has a wonderful, or at least productive, time — with Mary Magdalene shuttling breezily between both places. ellauri089.html on line 205: Dave Langford reviewed Job: A Comedy of Justice for White Dwarf #61, and stated that "When blasphemy stops being witty and shocking, it tends to become pointless, like graffiti scrawled on church wall. I didn't dislike this one, but . . . wait for the paperback, eh?" ellauri089.html on line 210: Men rarely if ever manage to dream up a god superior to themselves. Most gods have the manners and morals of a spoiled child. One man's theology is another man's belly laugh. The most ridiculous concept ever perpetrated by Homo Sapiens is that the Lord God of Creation, Shaper and Ruler of the Universes, wants the saccharine adoration of his creations, that he can be persuaded by their prayers, and becomes petulant if he does not receive this flattery. Yet this ridiculous notion, without one real shred of evidence to bolster it, has gone on to found one of the oldest, largest and least productive industries in history. ellauri089.html on line 212: History does not record anywhere at any time a religion that has any rational basis. Religion is a crutch for people not strong enough to stand up to the unknown without help. But like dandruff, most people do have a religion and spend money on it and seem to derive considerable pleasure from fiddling with it. ellauri089.html on line 253: Ja hanki narskuu silmissä, ellauri089.html on line 258: Mut tää on se josta Stalin repi pelihousunsa ja lähetti Osipin Voronezhiin kuokkimaan. Plopovin izemurhasiirto, sanoi Boris Pasternak. ellauri089.html on line 273: Isot torakat hahattavat sen ylähuulessa, ellauri089.html on line 286: Se haluaa halata niitä kuin kotipuolen kamuja. ellauri089.html on line 294: Anteexi kiitos ole hyvä: vanhan kertausta ellauri089.html on line 300: [ 🙏 Thankyou Sticker ] ellauri089.html on line 306: Löytyi sanalla kiitos. Mutta kiitolliset mustahatut tyypillisesti pyytää heti lisää. ellauri089.html on line 312: Hyviä sanoja kaikki. Aika harvoin kuultuja... ellauri089.html on line 333: Anteexi-sana pyytää ilmaisexi eli jää velkaa omasta pahanteosta. Kiitos-sana on IOU eli velkalappu toisen ilmaisesta hyvänteosta. Ole hyvä on pyyntö että toinen antaa jotain hyvää ilmaisexi. Kaikissa on tää "mitä olen velkaa" elementti joka on (Harari) juuri homo sapiensin suuri oivallus: kaikki sujuu paremmin kun myönnetään toisillemme luottoa. Mua onnitelkaa, sen ootte velkaa... ellauri089.html on line 356: Kip on All-American Boy, joka on vähän eroottisesti kiinnostunut Peeween sakkolihasta. Näkee siitä märkiä unia. Pienihän Peewee on, pikkupissis joka käy kahtatoista mutta näyttää 10-vuotiaalta, liekö mensut alkaneet? Tulikohan ufoon mukaan nuken lisäxi myös terveyssiteitä? Ei väliä, ei hiir olk koska heinkrinti alan kuallu. (Laitila). Kipin pitäisi silti pitää mielessä että ripitön tyttö on kuin suolaton keitto. (Rääkkylä) Bobilla on muuallakin vähän taipumusta pedofiliaan. ellauri089.html on line 358: Entäs Peewee? Tykkääkö se Kipistä? "Hän saa minut nauramaan", on tyttöjen tavallinen perustelu. Pojat naepi naurujaan, tytöt pilikkakirveitään. (Utajärvi) Naisten naurattajia kadehtivat perussuomalaiset sananparretkin. Ei nauru neittä naita eikä seu hyväx muillenkaa. (Kitee) Piukkapöxystä likat tykkää mtta lotuhousul on rahhaa. (Teisko) ellauri089.html on line 360: Kip ei ehkä ole aivan parasta A-ryhmää, mutta se saa tytöt nauramaan. Vaikkei ehkä ihan toivotussa mielessä. Se nimittäin on ritari sans peur et sans reproche. Kyllä tytöt tykkää vähän tosta reprochestakin. Bad boys viehättää. Em mnä mittä miäst pelkk vaik pelkkä hiirt ja hämhäkki sanos flikk. (Uudenkaupungin seutu) ellauri089.html on line 367: These two questions may be expressed, the first in the form: What kind of things ought to exist for their own sakes? the second in the form: What kind of actions ought we to perform? ellauri089.html on line 369: No täähän on vaan peliteorian tuttu erottelu preferenssien ja parhaan strategian välillä. Päämäärä ja keinot. Ja seuraavaxi varmaan sitten pohditaan pyhittääkö toinen toiset. Mikä on yxi variaatio vanhasta individualismi-totalitärismi teemasta. Ollakko erakkomehiläisiä vai termiittejä. Onko 1 hyvä + 2 kaunista meikäläiselle yhtä kuin 3 pahaa tai rumaa temppua jollekulle toiselle? Ovatko eri yxilöiden tai muiden arvioinnin dimensioiden moraaliset suuntaviivat kohtisuorassa vai vähän vinossa? Jos ne ovat vinossa, saadaan hinta vaikka isoäidille. ellauri089.html on line 374: El Laurin lyhkäsempi versio etiikasta: Kyse on tiimipreferensseistä. Oikein paha apina on sellainen joka pelaa tiimin kanssa nollasummapeliä: iloizee kun ne kärsivät. Keskipaha on sellainen joka pelaa tiimin kanssa yhden hengen peliä: iloizee kun voittaa ize, muista vähät välittää. Keskihyvä on tollanen tiimipelaaja joka hurraa kun sen tiimi voittaa kuha se voittaa mukana. Oikein kiltti (sankari tai pyhimys) on sellainen joka noudattaa jonkun muun esim tiimin preferenssejä mieluummin kuin omia. Tässähän se on pikku lankakerässä. Loppu on sitten seliseliä. ellauri089.html on line 379: Chapters ellauri089.html on line 383: Chapter I: The Subject-Matter of Ethics ellauri089.html on line 385: Chapter II: Naturalistic Ethics ellauri089.html on line 387: Chapter III: Hedonism ellauri089.html on line 389: Chapter IV: Metaphysical Ethics ellauri089.html on line 391: Chapter V: Ethics in Relation to Conduct ellauri089.html on line 393: Chapter VI: The Ideal ellauri089.html on line 401: Preface. It appears to me that in Ethics, as in all other philosophical studies, the difficulties and disagreements, of which its history is full, are mainly due to a very simple cause: namely to the attempt to answer questions, without first discovering precisely what question it is which you desire to answer. ... ellauri089.html on line 403: Chapter I: The Subject-Matter of Ethics ellauri089.html on line 405: § 1. In order to define Ethics, we must discover what is both common and peculiar to all undoubted ethical judgements; ... ellauri089.html on line 407: § 2. but this is not that they are concerned with human conduct, but that they are concerned with a certain predicate "good", and its converse "bad", which may be applied both to conduct and to other things. … ellauri089.html on line 413: § 5. It must, however, enquire not only what things are universally related to goodness, but also, what this predicate, to which they are related, is: … ellauri089.html on line 415: § 6. and the answer to this question is that it is indefinable … indefinable ja simple ei ole sama asia. G.E.Mooren määäritelmäteoria oli aika alkeellista tasoa. Kyllä "hyvä" on hajotettavissa tekijöihin ja sillä on oma logiikka, kuten olen osoittanut tärkeässä artikkelissani hyvästä joka ilmestyi Kouvolan julkaisusarjassa. ellauri089.html on line 421: § 9. What is thus indefinable is not "the good", or the whole of that which always possesses the predicate "good", but this predicate itself. … ellauri089.html on line 423: § 10. "Good", then, denotes one unique simple object of thought among innumerable others; but this object has very commonly been identified with some other—a fallacy which may be called "the naturalistic fallacy" … Tässä Jyriltä alkaa lähteä riimu käsistä. Sillä on niin iso lehmälauma ojassa, ettei se pysty pitelemään sitä. 1 lehmistä on että ainoa merkizevä hyvä on termiittiapinoiden hyvä, lehmistä ei mitään väliä. Niitä on hyvä popsia aivan vapaasti. Koska lehmät ei ole meikäläisiä, niillä ei ole sielua, ei äänioikeutta eikä armeijaa, ja ne maistuu meistä apinoista hyvältä. So there! ellauri089.html on line 425: § 11. and which reduces what is used as a fundamental principle of Ethics either to a tautology or to a statement about the meaning of a word. … ellauri089.html on line 429: § 13. and if it were avoided, it would be plain that the only alternatives to the admission that "good" is indefinable, are either that it is complex, or that there is no notion at all peculiar to Ethics—alternatives which can only be refuted by an appeal to inspection, but which can be so refuted. ellauri089.html on line 431: § 14. The "naturalistic fallacy" illustrated by Bentham; and the importance of avoiding it pointed out. … ellauri089.html on line 435: § 16. Our investigations of the latter kind of relation cannot hope to establish more than that a certain kind of action will generally be followed by the best possible results; … ellauri089.html on line 439: § 18. The investigation of intrinsic values is complicated by the fact that the value of a whole may be different from the sum of the value of its parts, … ellauri089.html on line 441: § 19. in which case the part has to the whole a relation, which exhibits an equally important difference from and resemblance to that of means to end. … ellauri089.html on line 443: § 20. The term "organic whole" might well be used to denote that a whole has this property, since, of the two other properties which it is commonly used to imply, … ellauri089.html on line 445: § 21. one, that of reciprocal causal dependence between parts, has no necessary relation to this one, … ellauri089.html on line 447: § 22. and the other, upon which most stress has been laid, can be true of no whole whatsoever, being a self-contradictory conception due to confusion. … ellauri089.html on line 449: § 23. Summary of chapter. ellauri089.html on line 451: Chapter II: Naturalistic Ethics ellauri089.html on line 453: § 24. This and the two following chapters will consider certain proposed answers to the second of ethical questions: What is good in itself? These proposed answers are characterised by the facts (1) that they declare some one kind of thing to be alone good in itself; and (2) that they do so, because they suppose this one thing to define the meaning of "good". … ellauri089.html on line 455: § 25. Such theories may be divided into two groups (1) Metaphysical, (2) Naturalistic; and the second group may be subdivided into two others, (a) theories which declare some natural object, other than pleasure, to be sole good, (b) Hedonism. This present chapter will deal with (a). … ellauri089.html on line 457: § 26. Definition of what is meant by "Naturalism". ellauri089.html on line 459: § 27. The common argument that things are good, because they are "natural", may involve either (1) the false proposition that the "normal", as such, is good; ellauri089.html on line 461: § 28. or (2) the false proposition that the "necessary", as such, is good. … ellauri089.html on line 465: § 30. Darwin's scientific theory of "natural selection," which has mainly caused the modern vogue of the term "Evolution," must be carefully distinguished from certain ideas which are commonly associated with the latter term. … ellauri089.html on line 471: § 33. A discussion of the third chapter of the Data of Ethics serves to illustrate these two points and to shew that Mr Spencer is in utter confusion with regard to the fundamental principles of Ethics. … ellauri089.html on line 475: § 35. Summary of chapter. Tulihan se sieltä. Tää on tää iänikuinen talousliberaali silmäänkuseskelu. Että me sielukkaat apinaolennot ollaan jotain luonnon yläpuolella kun me osataan näitä pelejä. Ilkka Niiniluoto 70-luvulla ivaili Ahmavaaran korkkiruuvia, että tosiasioista voitas muka päättää miten asioiden oisi paras olla. Senhän hydran pään katkaisi jo Hume sillä giljotiinilla. Ja eihän maailma ole satunnainen eikä deterministinen, eihän? Kai me ollaan muumipelin pelaajia jotka voi vaikka arvaamalla valkata jonkun parhaan reitin, jonka varrella on 2 näkinkenkiä ja muumitalon avain? ellauri089.html on line 477: Chapter III: Hedonism ellauri089.html on line 481: § 37. Hedonism may be defined as the doctrine that "Pleasure is the sole good"; this doctrine has always been held by Hedonists and used by them as a fundamental ethical principle, although it has commonly been confused with others. … ellauri089.html on line 483: § 38. The method pursued in this chapter will consist in exposing the reasons commonly offered for the truth of Hedonism and in bringing out the reasons, which suffice to shew it untrue, by a criticism of J. S. Mill & H. Sidgwick. … ellauri089.html on line 485: § 39. Mill declares that "Happiness is the only thing desirable as an end", and insists that "Questions of ultimate ends are not amenable to direct proof"; … ellauri089.html on line 489: § 41. (2) an attempt to shew that nothing but pleasure is desired. … ellauri089.html on line 491: § 42. The theory that nothing but pleasure is desired seems largely due to a confusion between the cause and the object of desire, and, even if it is always among the causes of desire, that fact would not tempt anyone to think it a good. … ellauri089.html on line 493: § 43. Mill attempts to reconcile his doctrine that pleasure is the sole object of desire with his admission that other things are desired, by the absurd declaration that what is a means to happiness is "a part" of happiness. … ellauri089.html on line 497: § 45. We must now proceed to consider the principle of Hedonism as an "Intuition", as which it has been clearly recognised by Prof. Sidgwick alone. That it should be thus incapable of proof is not, in itself, any reason for dissatisfaction. … ellauri089.html on line 499: § 46. In thus beginning to consider what things are good in themselves, we leave the refutation of Naturalism behind, and enter on the second division of ethical questions. … ellauri089.html on line 501: § 47. Mill's doctrine that some pleasures are superior "in quality" to others implies both (1) that judgments of ends must be "intuitions"; … ellauri089.html on line 503: § 48. and (2) that pleasure is not the sole good. … ellauri089.html on line 505: § 49. Prof. Sidgwick has avoided those confusions made by Mill: in considering his arguments we shall, therefore, merely consider the question "Is pleasure the sole good?" ellauri089.html on line 507: § 50. Prof. Sidgwick first tries to show that nothing outside of Human Existence can be good. Reasons are given for doubting this. … ellauri089.html on line 509: § 51. He then goes on to the far more important proposition that no part of Human Existence, except pleasure, is desirable. … ellauri089.html on line 511: § 52. But pleasure must be distinguished from consciousness of pleasure, and (1) it is plain that, when so distinguished, pleasure is not the sole good; … ellauri089.html on line 513: § 53. and (2) it may be made equally plain that consciousness of pleasure is not the sole good, if we are equally careful to distinguish it from its usual accompaniments. … ellauri089.html on line 515: § 54. Of Prof. Sidgwick's two arguments for the contrary view, the second is equally compatible with the supposition that pleasure is a mere criterion of what is right; … ellauri089.html on line 517: § 55. and in his first, the appeal to reflective intuition, he fails to put the question clearly (1) in that he does not recognize the principle of organic unities; … ellauri089.html on line 519: § 56. and (2) in that he fails to emphasize that the agreement, which he has tried to shew, between hedonistic judgments and those of Common Sense, only holds of judgments of means: hedonistic judgments of ends are flagrantly paradoxical. … ellauri089.html on line 521: § 57. I conclude, then, that a reflective intuition, if proper precautions are taken, will agree with Common Sense that it is absurd to regard mere consciousness of pleasure as the sole good. … ellauri089.html on line 523: § 58. It remains to consider Egoism and Utilitarianism. It is important to distinguish the former, as the doctrine that "my own pleasure is sole good," from the doctrine, opposed to Altruism, that to pursue my own pleasure exclusively is right as a means. … ellauri089.html on line 525: § 59. Egoism proper is utterly untenable, being self-contradictory; it fails to perceive that when I declare a thing to be my own good, I must be declaring it to be good absolutely or else not good at all. … ellauri089.html on line 529: § 61. and it is shewn that, in consequence of this confusion, his representation of "the relation of Rational Egoism to Rational Benevolence" as "the profoundest problem of Ethics", and his view that a certain hypothesis is required to "make Ethics rational", are grossly erroneous. … ellauri089.html on line 535: § 64. Certain ambiguities in the conception of Utilitarianism are noticed; and it is pointed out (1) that, as a doctrine of the end to be pursued, it is finally refuted by the refutation of Hedonism, and (2) that, while the arguments most commonly urged in its favour could, at most, only shew it to offer a correct criterion of right action, they are quite insufficient even for this purpose. … ellauri089.html on line 537: § 65. Summary of chapter. Tää luku on aivan joutava. Pelkkää olkimiehen mätkintää. Ei edes Epikuros ollut kiinnostunut noin paljon pyllynreijän kutkuttelusta. ellauri089.html on line 539: Chapter IV: Metaphysical Ethics ellauri089.html on line 542: § 66. The term "metaphysical" is defined as having reference primarily to any object of knowledge which is not a part of Nature—does not exist in time, as an object of perception; but since metaphysicians, not content with pointing out the truth about such entities, have always supposed that what does not exist in Nature, must, at least, exist, the term also has reference to a supposed "supersensible reality": … ellauri089.html on line 544: § 67. and by "metaphysical Ethics" I mean those systems which maintain or imply that the answer to the question "What is good?" logically depends upon the answer to the question "What is the nature of supersensible reality?" All such systems obviously involve the same fallacy—the "naturalistic fallacy"—by the use of which Naturalism was also defined. … ellauri089.html on line 546: § 68. Metaphysics, as dealing with a "supersensible reality" may have a bearing upon practical Ethics (1) if its supersensible reality is conceived as something future, which our actions can affect; and (2) since it will prove that every proposition of practical Ethics is false, if it can shew that an eternal reality is either the only real thing or the only good thing. Most metaphysical writers, believing in a reality of the latter kind, do thus imply the complete falsehood of every practical proposition, although they fail to see that their Metaphysics thus contradicts their Ethics. … ellauri089.html on line 548: § 69. But the theory, by which I have defined Metaphysical Ethics, is not that Metaphysics has a logical bearing upon the question involved in practical Ethics "What effects will my action produce?", but that it has such a bearing upon the fundamental ethical question, "What is good in itself?" This theory has been refuted by the proof, in Chap. I, that the naturalistic fallacy is a fallacy; it only remains to discuss certain confusions which seem to have lent it plausibility. … ellauri089.html on line 552: § 71. and another seems to lie in the failure to distinguish between that which suggests a truth, or is a cause of our knowing it, and that upon which it logically depends, or which is a reason for believing it: in the former sense fiction has a more important bearing on Ethics than Metaphysics can have. … ellauri089.html on line 554: § 72. But a more important source of confusion seems to lie in the supposition that "to be good" is identical with the possession of some supersensible property, which is also involved in the definition of "reality". … ellauri089.html on line 556: § 73. One cause of this supposition seems to be the logical prejudice that all propositions are of the most familiar type—that in which subject and predicate are both existents. … ellauri089.html on line 564: § 77. This latter confusion is one of the sources of the prevalent modern doctrine that "being good" is identical with "being willed"; but the prevalence of this doctrine seems to be chiefly due to other causes. I shall try to shew with regard to it (1) what are the chief errors which seem to have led to its adoption; and (2) that, apart from it, the Metaphysics of Volition can hardly have the smallest logical bearing upon Ethics. … ellauri089.html on line 566: § 78. (1) It has been commonly held, since Kant, that "goodness" has the same relation to Will or Feeling, which "truth" or "reality" has to Cognition: that the proper method for Ethics is to discover what is implied in Will or Feeling, just as, according to Kant, the proper method for Metaphysics was to discover what is implied in Cognition. … ellauri089.html on line 568: § 79. The actual relations between "goodness" and Will or Feeling, from which this false doctrine is inferred, seem to be mainly (a) the causal relation consisting in the fact that it is only by reflection upon the experiences of Will and Feeling that we become aware of ethical distinctions; (b) the facts that a cognition of goodness is perhaps always included in certain kinds of Willing and Feeling, and is generally accompanied by them: … ellauri089.html on line 570: § 80. but from neither of these psychological facts does it follow that "to be good" is identical with being willed or felt in a certain way. The supposition that it does follow is an instance of the fundamental contradiction of modern Epistemology—the contradiction involved in both distinguishing and identifying the object and the act of Thought, "truth" itself and its supposed criterion: … ellauri089.html on line 572: § 81. and, once this analogy between Volition and Cognition is accepted, the view that ethical propositions have an essential reference to Will or Feeling, is strengthened by another error with regard to the nature of Cognition—the error of supposing that "perception" denotes merely a certain way of cognising an object, whereas it actually includes the assertion that the object is also true. … ellauri089.html on line 574: § 82. The argument of the last three §§ is recapitulated; and it is pointed out (1) that Volition and Feeling are not analogous to Cognition (2) that, even if they were, "to be good" could not mean "to be willed or felt in a certain way". … ellauri089.html on line 576: § 83. (2) If "being good" and "being willed" are not identical then the latter could only be a criterion of the former; and, in order to shew that it was so, we should have to establish independently that many things were good—that is to say, we should have to establish most of our ethical conclusions before the Metaphysics of Volition could possibly give us the smallest assistance. … ellauri089.html on line 578: § 84. The fact that the metaphysical writers who, like Green, attempt to base Ethics on Volition, do not even attempt this independent investigation, shows that they start from the false assumption that goodness is identical with being willed, and hence that their ethical reasonings have no value whatsoever. … ellauri089.html on line 580: § 85. Summary of chapter. ellauri089.html on line 582: Chapter V: Ethics in Relation to Conduct ellauri089.html on line 587: § 86. The question to be discussed in this chapter must be clearly distinguished from the two questions hitherto discussed, namely (1) What is the nature of the proposition: "This is good in itself"? … ellauri089.html on line 589: § 87. and (2) What things are good in themselves? to which we gave one answer in deciding that pleasure was not the only thing good in itself. … ellauri089.html on line 591: § 88. In this chapter we shall deal with the third object of ethical enquiry: namely answers to the question "What conduct is a means to good results?" or "What ought we to do?" This is the question of Practical Ethics, and its answer involves an assertion of causal connection. … ellauri089.html on line 593: § 89. It is shewn that the assertions "This action is right" or "is my duty" are equivalent to the assertion that the total results of the action in question will be the best possible; … ellauri089.html on line 595: § 90. and the rest of the chapter will deal with certain conclusions, upon which light is thrown by this fact. Of which the first is (1) that Intuitionism is mistaken; since no proposition with regard to duty can be self-evident. … ellauri089.html on line 597: § 91. (2) It is plain that we cannot hope to prove which among all the actions, which it is possible for us to perform on every occasion, will produce the best total results: to discover what is our "duty", in this strict sense, is impossible. It may, however, be possible to shew which among the actions, which we are likely to perform, will produce the best results. … ellauri089.html on line 599: § 92. The distinction made in the last § is further explained; and it is insisted that all that Ethics has done or can do, is, not to determine absolute duties, but to point out which, among a few of the alternatives, possible under certain circumstances, will have the better result. … ellauri089.html on line 601: § 93. (3) Even this latter task is immensely difficult, and no adequate proof that the total results of one action are superior to those of another, has ever been given. For (a) we can only calculate actual results within a comparatively near future. We must, therefore, assume that no results of the same action in the infinite future beyond, will reverse the balance—an assumption which perhaps can be, but certainly has not been, justified; … ellauri089.html on line 603: § 94. and (b) even to decide that, of any two actions, one has a better total result than the other in the immediate future, is very difficult; and it is very improbable, and quite impossible to prove, that any single action is in all cases better as means than its probable alternative. Rules of duty, even in this restricted sense, can only, at most, be general truths. … ellauri089.html on line 605: § 95. But (c) most of the actions, most universally approved by Common Sense, may perhaps be shewn to be generally better as means than any probable alternative, on the following principles. (1) With regard to some rules it may be shewn that their general observation would be useful in any state of society, where the instincts to preserve and propagate life and to possess property were as strong as they seem always to be; and this utility may be shewn, independently of a right view as to what is good in itself, since the observance is a means to things which are a necessary condition for the attainment of any great goods in considerable quantities. … ellauri089.html on line 607: § 96. (2) Other rules are such that their general observance can only be shewn to be useful, as a means to the preservation of society, under more or less temporary conditions: if any of these are to be proved useful in all societies, this can only be done by shewing their causal relation to things good or evil in themselves, which are not generally recognised to be such. … ellauri089.html on line 609: § 97. It is plain that rules of class (1) may also be justified by the existence of such temporary conditions as justify those of class (2); and among such temporary conditions must be reckoned the so-called sanctions. … ellauri089.html on line 611: § 98. In this way, then, it may be possible to prove the general utility, for the present, of those actions, which in our society are both generally recognized as duties and generally practised; but it seems very doubtful whether a conclusive case can be established for any proposed change in social custom, without an independent investigation of what things are good or bad in themselves. … ellauri089.html on line 613: § 99. And (d) if we consider the distinct question of how a single individual should decide to act (α) in cases where the general utility of the action in question is certain, (β) in other cases: there seems reason for thinking that, with regard to (α), he should always conform to it; but these reasons are not conclusive, if either the general observance or the general utility is wanting; … ellauri089.html on line 615: § 100. and that (β) in all other cases, rules of action should not be followed at all, but the individual should consider what positive goods, he, in his particular circumstances, seems likely to be able to effect, and what evils to avoid. … ellauri089.html on line 617: § 101. (4) It follows further that the distinction denoted by the terms "duty" and "expediency" is not primarily ethical; when we ask "Is this really expedient?" we are asking precisely the same question as "Is this my duty?", viz. "Is this a means to the best possible?" "Duties" are mainly distinguished by the non-ethical marks (1) that many people are often tempted to avoid them, (2) that their most prominent effects are on others than the agent, (3) that they excite the moral sentiments: so far as they are distinguished by an ethical peculiarity, this is not that they are peculiarly useful to perform, but that they are peculiarly useful to sanction. … ellauri089.html on line 619: § 102. The distinction between "duty" and "interest" is also, in the main, the same non-ethical distinction; but the term "interested" does also refer to a distinct ethical predicate—that an action is to "my interest" asserts only that it will have the best possible effects of one particular kind, not that its total effects will be the best possible. … ellauri089.html on line 621: § 103. (5) We may further see that "virtues" are not to be defined as dispositions that are good in themselves: they are not necessarily more than dispositions to perform actions generally good as means, and of these, for the most part, only those classed as "duties" in accordance with section (4). It follows that to decide whether a disposition is or is not "virtuous" involves the difficult causal investigation discussed in section (3); and that what is a virtue in one state of society may not be so in another. … ellauri089.html on line 623: § 104. It follows that we have no reason to presume, as has commonly been done, that the exercise of virtue in the performance of "duties" is ever good in itself—far less, that it is the sole good: … ellauri089.html on line 625: § 105. and, if we consider the intrinsic value of each exercise, it will appear (1) that, in most cases, it has no value, and (2) that even the cases, where it has some value, are far from constituting the sole good. The truth of the latter proposition is generally inconsistently implied, even by those who deny it; … ellauri089.html on line 627: § 106. but in order fairly to decide upon the intrinsic value of virtue, we must distinguish three different kinds of disposition, each of which is commonly so called and has been maintained to be the only kind deserving the name. Thus (a) the mere unconscious "habit" of performing duties, which is the commonest type, has no intrinsic value whatsoever; Christian moralists are right in implying that mere "external rightness" has no intrinsic value, though they are wrong in saying that it is therefore not "virtuous", since this implies that it has no value as a means. … ellauri089.html on line 629: § 107. (b) where virtue consists in a disposition to have, and be moved by, a sentiment of love towards really good consequences of an action and of hatred towards really evil ones, it has some intrinsic value, but its value may vary greatly in degree. … ellauri089.html on line 631: § 108. finally (c) where virtue consists in "conscientiousness", i.e., the disposition not to act, in certain cases, until we believe or feel that our action is right, it seems to have some intrinsic value: the value of this feeling has been peculiarly emphasized by Christian Ethics, but it certainly is not, as Kant would lead us to think, either the sole thing of value, or always good even as a means. … ellauri089.html on line 633: § 109. Summary of chapter. ellauri089.html on line 635: Chapter VI: The Ideal ellauri089.html on line 640: § 110. By an "ideal" state of things may be meant either (1) the Summum Bonum or absolutely best, or (2) the best which the laws of nature allow to exist in this world, or (3) anything greatly good in itself: this chapter will be principally occupied with what is ideal in sense (3)—with answering the fundamental question of Ethics. … ellauri089.html on line 642: § 111. but a correct answer to this question is an essential step towards a correct view as to what is "ideal" in senses (1) and (2). … ellauri089.html on line 644: § 112. In order to obtain a correct answer to the question "What is good in itself?" we must consider what value things would have if they existed absolutely by themselves; … ellauri089.html on line 646: § 113. and, if we use this method, it is obvious that personal affection and aesthetic enjoyments include by far the greatest goods with which we are acquainted. … ellauri089.html on line 648: § 114. If we begin by considering I. Aesthetic Enjoyments, it is plain (1) that there is always essential to these some one of a great variety of different emotions, though these emotions may have little value by themselves: … ellauri089.html on line 650: § 115. and (2) that a cognition of really beautiful qualities is equally essential, and has equally little value by itself. … ellauri089.html on line 652: § 116. But (3) granted that the appropriate combination of these two elements is always a considerable good and may be a very great one, we may ask whether, where there is added to this a true belief in the existence of the object of cognition, the whole thus formed is not much more valuable still. … ellauri089.html on line 654: § 117. I think that this question should be answered in the affirmative; but in order to ensure that this judgment is correct, we must carefully distinguish it … ellauri089.html on line 656: § 118. from the two judgments (a) that knowledge is valuable as a means, (b) that, where the object of the cognition is itself a good thing, its existence, of course, adds to the value of the whole state of things: … ellauri089.html on line 658: § 119. if, however, we attempt to avoid being biased by these two facts, it still seems that mere true belief may be a condition essential to great value. … ellauri089.html on line 662: § 121. Finally (4) with regard to the objects of the cognition which is essential to these good wholes, it is the business of Aesthetics to analyse their nature: it need only be here remarked (1) that, by calling them "beautiful", we mean that they have this relation to a good whole; and (2) that they are, for the most part, themselves complex wholes, such that the admiring contemplation of the whole greatly exceeds in value the sum of the values of the admiring contemplation of the parts. … ellauri089.html on line 664: § 122. With regard to II. Personal Affection, the object is here not merely beautiful but also good in itself; it appears, however, that the appreciation of what is thus good in itself, viz. the mental qualities of a person, is certainly, by itself, not so great a good as the whole formed by the combination with it of an appreciation of corporeal beauty; but it is certain that the combination of both is a far greater good than either singly. … ellauri089.html on line 666: § 123. It follows from what has been said that we have every reason to suppose that a cognition of material qualities, and even their existence, is an essential constituent of the Ideal or Summum Bonum: there is only a bare possibility that they are not included in it. … ellauri089.html on line 670: § 125. (1) evils which consist in the love, or admiration, or enjoyment of what is evil or ugly … ellauri089.html on line 672: § 126. (2) evils which consist in the hatred or contempt of what is good or beautiful … ellauri089.html on line 676: § 128. but pleasure and pain are completely analogous in this, that pleasure by no means always increases, and pain by no means always decreases, the total value of a whole in which it is included: the converse is often true. … ellauri089.html on line 680: § 130. (1) That the mere combination of two or more evils is never positively good on the whole, although it may certainly have great intrinsic value as a whole; … ellauri089.html on line 682: § 131. but (2) That a whole which includes a cognition of something evil or ugly may yet be a great positive good on the whole: most virtues, which have any intrinsic value whatever, seem to be of this kind, e.g. (a) courage and compassion, and (b) moral goodness; all these are instances of the hatred or contempt of what is evil or ugly; … ellauri089.html on line 684: § 132. but there seems no reason to think that, where the evil object exists, the total state of things is ever positively good on the whole, although the existence of the evil may add to its value as a whole. … ellauri089.html on line 686: § 133. Hence (1) no actually existing evil is necessary to the Ideal, (2) the contemplation of imaginary evils is necessary to it, and (3) where evils already exist, the existence of mixed virtues has a value independent both of its consequences and of the value which it has in common with the proper appreciation of imaginary evils. … ellauri089.html on line 691: § 135. Summary of chapter. ellauri090.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri090.html on line 28: A Panelinha Brassailua ellauri090.html on line 30: ha.jpg" width="100%" /> ellauri090.html on line 32: De pé: Rodolfo Amoedo, Artur Azevedo, Inglês de Sousa, Bilac, Veríssimo, Bandeira, Filinto de Almeida, Passos, Magalhães, Bernardelli, Rodrigo Octavio, Peixoto; sentados: João Ribeiro, Machado, Lúcio de Mendonça e Silva Ramos. ellauri090.html on line 36: A Academia surgiu mais como um vínculo de ordem cordial entre amigos do que de ordem intelectual. No entanto, a ideia do instituto não foi bem aceita por alguns: Antônio Sales testemunhou numa página de reminiscência: "Lembro-me bem que José Veríssimo, pelo menos, não lhe fez bom acolhimento. Machado, creio, fez a princípio algumas objeções." Como presidente, Machado fazia sugestões, concordava com ideias, insinuava, mas nada impunha nem impedia aos companheiros. Era um acadêmico assíduo. Das 96 sessões que a Academia realizou durante a sua presidência, faltou somente a duas. ellauri090.html on line 60: [14.3. 9.21] Bo Egov: De acordo com Valdemar de Oliveira, Machado era "rato de coxia" e frequentador de rodas teatrais junto com José de Alencar, Joaquim Manuel de Macedo, e outros. ellauri090.html on line 64: [14.3. 9.31] paul: Coxia is the side of the stage. And when you say someone is a rat, rato, of something means that they do that very often, could be almost obsessively ellauri090.html on line 66: [14.3. 9.33] Bo Egov: Got it. Machado sounds like a sympathetic guy? ellauri090.html on line 76: [14.3. 10.17] Bo Egov: Niin arvelin. Se vaikuttaa hyvältä tyypiltä. Eikä konservatiivilta vaikka wikipedia sen sellaisexi luokittelee. Ei vaan halunnut lähteä talousliberaalien tasavaltalaisten kelkkaan. ellauri090.html on line 78: [14.3. 10.19] Bo Egov: Ennen kaikkea se vaikuttaa aika kiltiltä, mikä on kirjailijoissa tuiki harvinaista. ellauri090.html on line 84: [14.3. 10.32] Bo Egov: Paulo antoi sinne mojovan setelitukun pääsylippuna. Joakim allekirjoitti riiuukirjeet Carolinalle "Machadinho". Ei se Paulinho ehkä ole hassumpi nimitys 😁 Carolina kuoli 70-senä. Ne ehti elää 35 vuotta sovussa yhdessä. Joakim ei pettänyt Carolinaa, tai no ehkä kerran jonkun mustan tytön kaa. ellauri090.html on line 90: Joaquim Maria Machado de Assis (Rio de Janeiro, 21 de junho de 1839 – Rio de Janeiro, 29 de setembro de 1908) foi um escritor brasileiro, considerado por muitos críticos, estudiosos, escritores e leitores um dos maiores senão o maior nome da literatura do Brasil. ellauri090.html on line 92: A obra de Machado de Assis constitui-se de 10 romances, 219 contos, 10 peças teatrais, 5 coletâneas de poemas e sonetos, e mais de 600 crônicas. ellauri090.html on line 96: A crítica moderna chama de trilogia realista os três romances que marcaram um novo estilo na obra de Machado de Assis, a saber Memórias Póstumas de Brás Cubas (1881), Quincas Borba (1891) e Dom Casmurro (1899), e que decisivamente também inovaram a literatura brasileira, introduzindo o Realismo no Brasil e precedendo outros elementos da literatura contemporânea. ellauri090.html on line 100: Quincas Borbasta tykkää vaan kriitikot. Yleisö ei nähtävästi pidä siitä. Mixkähän? Roopea ei pidä sekoittaa samannimiseen "vaikutusvaltaiseen" yltiöisänmaalliseen espanjalaiseen runoilijaan Antonio Machadoon Espanjan punakapinan ajoilta. Isänmaallinen Machado pakeni Ranskaan loppupeleissä. ellauri090.html on line 103: Quincas Borba is a novel written by the Brazilian writer Machado de Assis. It was first published in 1891. It is also known in English as Philosopher or Dog? The novel was principally written as a serial in the journal A Estação from 1886 to 1891. It was definitively published as a book in 1892 with some small but significant changes from the serialized version. ellauri090.html on line 105: Following The Posthumous Memoirs of Bras Cubas (1881) and preceding Dom Casmurro (1899), this book is considered by modern critics to be the second of Machado de Assis's realist trilogy, in which the author was concerned with using pessimism and irony to criticize the customs and philosophy of his time, in the process parodying scientism, Social darwinism, and Comte's positivism, although he did not remove all Romantic elements from the plot. ellauri090.html on line 107: In contrast to the earlier novel of the trilogy, Quincas Borba was written in third person, telling the story of Rubião, a naive young man who becomes a disciple and later the heir of the titular philosopher Quincas Borba, a character in the earlier novel. While living according to the fictional "Humanitist" philosophy of Quincas Borba, Rubião befriends and is fooled by the greedy Christiano and his wife Sofia who manage to take him for his entire inheritance. ellauri090.html on line 112: Quincas Borba (Joaquim Borba dos Santos), a wealthy man and a self-proclaimed philosopher, dies and leaves his large estate to his friend, Rubião, a teacher. The only condition of the bequest is that Rubião care for Quincas Borba’s dog, also named Quincas Borba, as if the dog were human. Rubião travels from the provincial town of Barbacena to the city of Rio de Janiero to establish himself with his newly inherited wealth. On the train, he meets Christiano Palha and Palha’s wife, Sophia. Rubião soon becomes infatuated with Sophia. ellauri090.html on line 114: In Rio, Palha borrows money from Rubião to invest in business, and the two men become partners. Rubião also meets Carlos Maria, an arrogant young man, and Freitas, an unsuccessful middle-aged man, who exploit Rubião for his wealth and innocence. Major Siqueira and his thirty-nine-year-old daughter, Doña Tonica, attach themselves to Rubião, hoping that Rubião will marry Doña Tonica, who meanwhile becomes jealous of Sophia. ellauri090.html on line 116: Rubião misinterprets as a love offering a box of strawberries Sophia had sent him. At the Palhas’s house in Santa Thereza, he clutches her hand and makes his affection clear to her. Distressed by Rubião’s advances, Sophia suggests to her husband that they end their relationship with Rubião. Having borrowed money from Rubião, however, Palha is reluctant to break with him. ellauri090.html on line 118: Guilt-ridden about his infatuation with Sophia, Rubião begins to worry that the deceased Quincas Borba has somehow transmigrated into his dog’s body. This anxiety is one of the first signs of Rubaio’s impending madness. ellauri090.html on line 122: Maria Benedicta, Sophia’s young cousin, is another potential wife for Rubião, but Rubião is too infatuated with Sophia to be interested in Maria Benedicta. After the incident at Santa Thereza, Rubião appears more cosmopolitan and confident. He spends his inherited money freely, often in support of others in addition to Palha and Dr. Camacho. When his impoverished friend, Freitas, falls ill, Rubião generously gives Freitas’s mother a substantial sum of money. Later, he pays Freitas’s funeral expenses. ellauri090.html on line 124: Rubião tries to stay away from Sophia, but he finds an envelope addressed in Sophia’s handwriting to Carlos Maria. When he confronts her with the envelope, she tells him to open it. He refuses and leaves. Although Carlos Maria had flirted with Sophia, the envelope contains only a circular about a charitable committee on which Sophia serves. ellauri090.html on line 126: Palha’s business flourishes as Rubião’s wealth begins to dwindle. Rubião becomes subject to fits of madness, believing that he is Napoleon III of France. When Rubião gets into a carriage alone with Sophia, she thinks he is still attracted to her. She panics and orders him to get out. Thinking he is Napoleon III, Rubião treats Sophia as if she were the emperor’s mistress, but eventually he leaves the carriage. ellauri090.html on line 130: For a time, Rubião’s friends accept his madness as he continues to provide meals and entertainment for them. Eventually, however, Rubião’s house falls into disrepair as his belief in himself as the emperor becomes constant. Doña Tonica becomes engaged to a man who dies before the wedding. Children on the street, including Deolindo, whose life Rubião had saved, make fun of him as a madman. Prodded by Doña Fernanda, a woman who barely knows Rubião, Sophia convinces Palha to set Rubião up in a little rented house on Principe Street. No one visits Rubião in his new humble residence. His former “friends” miss the luxury of Rubião’s wealthy surroundings in the house in Botafogo. ellauri090.html on line 137: Joo hizi, heti ekassa kappaleessa sanotaan että R. oli ollut professori, ja oli nyt kapitalisti. Tää oli kylmän rauhallisesti puzattu pois tiivistelmästä! Hemmetin jenkkilurjuxet! Ne on puzanneet kirjasta sen koko sanoman! Jäi vaan tollasia Kauniit ja Rohkeat-tyyppisiä juonipaljastuxia. Kirjassa kerrotaan miten viattomasta professorista ison perinnön kautta rappeutui kapitalisti, ja se tuli sitten muutenkin hulluxi. Koirakin kuoli. Toi "fictional Humanitist philosophy" ei ole muuta kuin talousliberalismia. ellauri090.html on line 139: Humanitismi kuulostaa aivan järkeenkäyvältä. Tai siis tosi tutulta: humanismihan pitää homo sapiensia aivan huippuna, muu luonto tarjoaa sille luontopalveluja. Jos yxi jättää niin toinen ottaa, “Ao vencido, odio ou compaixão; ao vencedor, as batatas.” Näinhän nää talousliberaalitkin laskeskelee, luovaa tuhoa, ne vaan koittaa lohdutella luusereita tolla "win-win" kusetuxella. Kapitalismin kannattajia vaan nolottaa kun se sanotaan näin ilman sarvia ja hampaita. ellauri090.html on line 143: —Não ha exterminado. Desapparece o phenomeno; a substancia é a mesma. Nunca viste ferver agua? Hasde lembrar-te que as bolhas fazem-se e desfazem-se de continuo, e tudo fica na mesma agua. Os individuos são essas bolhas transitorias. ellauri090.html on line 145: —Bem; a opinião da bolha... ellauri090.html on line 147: —Bolha não tem opinião. Apparentemente, ha nada mais contristador que uma dessas terriveis pestes que devastam um ponto do globo? E, todavia, esse supposto mal é um beneficio, não só porque elimina os organismos fracos, incapazes de resistencia, como porque dá logar á observação, á descoberta da droga curativa. A hygiene é filha de podridões seculares; devemol-a a milhões de corrompidos e infectos. Nada se perde, tudo é ganho. Repito, as bolhas ficam na agua. Vês este livro? É D. Quixote. Se eu destruir o meu exemplar, não elimino a obra, que continua eterna nos exemplares subsistentes e nas edições posteriores. Eterna e bella, bellamente eterna, como este mundo divino e supra-divino. ellauri090.html on line 152: Roope vittuilee vähän kirkkoisä Augustinuxelle, mikä pudottaa katoliset ainakin sen ihailijakunnasta. Muistattehan, Augustinus oli Leibnizin koulukunnan perustajajäseniä, minkä mukaan tässä elellään parhaassa mahdollisessa maailmassa, koska pirukin on luojanluoma, ja siis paras mahdollinen piru sekin. Jos joku herran tempaus näyttää väärältä, vääryys on vaan tillittäjän silmässä. God works in mysterious ways. Ei tässä olla mitään manilaisia (Arouet siellä takarivissä, pyyhi virnu poies naamalta tai tulee jälkkäriä, eikä ruuan päälle tule sulle jälkkäriä.) Eli näin: ellauri090.html on line 154: Ouça, ignaro. Sou Santo Agostinho; descobri isto ante-hontem; ouça e cale-se. Tudo coincide nas nossas vidas. O santo e eu passámos uma parte do tempo nos deleites e na heresia, porque eu considero heresia tudo o que não é a minha doutrina de Humanitas; ambos furtámos, elle, em pequeno, umas peras de Carthago, eu, já rapaz, um relogio do meu amigo Braz Cubas. Nossas mães eram religiosas e castas. Emfim, elle pensava, como eu, que tudo que existe é bom, e assim o demonstra no cap. XVI, livro VII das Confissões, com a differença que para elle, o mal é um desvio da vontade, illusão propria de um seculo atrazado, concessão ao erro, pois que o mal nem mesmo existe, e só a primeira affirmação é verdadeira; todas as cousas são boas, omnia bona, e adeus. ellauri090.html on line 162: Entisesti Roope oli kirjaimellisesti nakupelle, niinkuin sen ankallinen kaimakin on sarjakuvissa, vyötäröstä alaspäin. Päässä kuitenkin silinterihattu ja suissat, ja räpylöissä damaskit. Ankat ovat alastomia ilman paitaa; uimarannalla niiden on laitettava jalkaan housut, joissa on reikä pyrstölle. ellauri090.html on line 165: Pardo (feminine parda) is a term used in the former Portuguese and Spanish colonies in the Americas to refer to the triracial descendants of Europeans, Amerindians, and West Africans. In some places they were defined as neither exclusively mestizo (Amerindian-European descent), nor mulatto (West African-European descent), nor zambo (Amerindian-West African descent). In colonial Mexico, pardo "became virtually synonymous with mulatto, thereby losing much of its indigenous referencing." In the eighteenth century, pardo might have been the preferred label for blackness. Unlike negro, pardo had no association with slavery. Casta paintings from eighteenth-century Mexico use the label negro never pardo to identify Africans paired with Spaniards. ellauri090.html on line 167: In Brazil, the word pardo has had a general meaning, since the beginning of the colonization. In the famous letter by Pêro Vaz de Caminha, for example, in which Brazil was first described by the Portuguese, the Amerindians were called "pardo": "Pardo, naked, without clothing". The word has ever since been used to cover African/European mixes, South Asian/European mixes, Amerindian/European/South Asian/African mixes and Amerindians themselves. ellauri090.html on line 170: Nascido no Morro do Livramento, Rio de Janeiro, de uma família pobre, mal estudou em escolas públicas e nunca frequentou universidade. Para o considerado crítico literário norte-americano Harold Bloom, Machado de Assis é o maior escritor negro de todos os tempos, embora outros estudiosos prefiram especificar que Machado era mestiço, filho de um descendente de negros alforriados e de uma lavadeira portuguesa. ellauri090.html on line 175: Machado de Assis é considerado o introdutor do Realismo no Brasil, com a publicação de Memórias Póstumas de Brás Cubas (1881). Este romance é posto ao lado de todas suas produções posteriores, Quincas Borba, Dom Casmurro, Esaú e Jacó e Memorial de Aires, ortodoxamente conhecidas como pertencentes à sua segunda fase, em que notam-se traços de crítica social, ironia e até pessimismo, embora não haja rompimento de resíduos românticos. ellauri090.html on line 177: Embora seja chamada de "realista", os críticos não deixam de notar que a riqueza de gêneros e elementos nessas obras também adere resíduos do Romantismo e impressionistas. Além disso, nessas obras Machado de Assis não compactua com o esquematismo determinista dos realistas, nem procura causas muito explícitas ou claras para a explicação das suas personagens e situações. ellauri090.html on line 179: Machado de Assis constrói um livro em que cultiva o incompleto, o fragmentário, intervindo na narrativa para conversar diretamente com o leitor e comentar o próprio romance e suas personagens e fato. ellauri090.html on line 181: Como nota José Guilherme Merquior, os estilos dos livros assemelham-se numa coisa: "capítulos curtos, marcados pelos apelos ao leitor em tom mais ou menos humorístico e pelas digressões entre graves e gaiatas". Além disso, os críticos não deixam de notar que os três livros criticam a sociedade do seu tempo: ellauri090.html on line 189: Roope teki aikamoisen luokkaretken, muttei sentään aloittanut ihan tyhjästä niinkuin höyhenpukuinen kaimansa. Roopen perustamaan akatemiaan Pauli Kanikin halusi välttämättä ja lopulta huolittiinkin pitkin hampain kun se tunki ovesta iso rahatukko edellä. ellauri090.html on line 194: Tiozinho Joaquim oli GAL-TAN asteikon vasemmassa yläkulmassa, eli keisarillismielinen poliittinen konservatiivi mutta sydämen asioissa arvoliberaali. Sitä sitten haukkuivat brasseissa valtaanpäässeet republikaanit, jotka oli oikeassa alakulmassa, eli ilkeitä talousliberaaleja ja pahoja arvokonservatiiveja. Akun Roope-setä olisi kai oikeassa yläkulmassa. ellauri090.html on line 196: Os críticos notam que o "Humanitismo" de Machado não passa de uma sátira ao positivismo de Auguste Comte e ao cientificismo do século XIX, bem como a teoria de Charles Darwin acerca da seleção natural. ellauri090.html on line 200: Desta forma, a teoria do "ao vencedor, as batatas" seria uma paródia à ciência da época de Machado; sua divulgação seria uma forma de desnudar ironicamente o caráter desumano e anti-ético do pensamento da "lei do mais forte". ellauri090.html on line 202: Os críticos notam que na segunda metade do século XIX os intelectuais brasileiros interessavam-se com o "surgimento de novas ideias" como o já citado positivismo de Comte e o evolucionismo social de Spencer. Ao que tudo indica, Machado não compartilhava deste interesse e escreveu seus romances com ceticismo (skeptisesti) a estas escolas filosóficas e políticas. Em Memórias Póstumas de Brás Cubas, por exemplo, um importante aspecto do pessimismo de Brás Cubas é sua visão de que os valores são arbitrários. ellauri090.html on line 209: Machado de Assis oli valkoinen portugalilainen äidin puolelta, jolta tuli nimikin Machado. Assis oli ruskeamman isän koirannimi orja-ajoilta, Fransiskus Assisilaisen mukaan annettu. Joaqim ja Carolina tykkäsivätkin koirista, ainakin omasta pienestä bichon friseestä. Luun äidillä oli mopsi, niinkuin munkin äidillä. Ei siis eläinfänin Fransiskus Assisilaisen, vaan tämän paasaajan. ellauri090.html on line 211: Machado de Assis nasceu em 21 de junho de 1839, no Morro do Livramento, no Rio de Janeiro, então capital do Império, em pleno Período Regencial. Seu pai foi Francisco José de Assis, um "mulato" que pintava paredes, filho de Francisco de Assis e Inácia Maria Rosa, ambos Negros e escravos alforriados. ellauri090.html on line 212: A mãe foi a lavadeira Maria Leopoldina da Câmara Machado, portuguesa e branca, filha de Estevão José Machado e Ana Rosa. Os Machado imigraram para o Brasil em 1815, oriundos da Ilha de São Miguel, no arquipélago português dos Açores. ellauri090.html on line 213: Ambos os pais de Machado de Assis sabiam ler e escrever, fato incomum na sua época e classe social. Ambos eram agregados da Dona Maria José de Mendonça Barrozo Pereira, esposa do falecido senador Bento Barroso Pereira, que abrigou seus pais e os permitiu morar junto com ela. Nascera junto a ele uma irmã, que morreu jovem, aos 4 anos, em 1845. ellauri090.html on line 215: Quando Machado tinha apenas um ano de idade, em 1840, decretava-se a maioridade de D. Pedro II, tema que viria a tratar anos mais tarde em Dom Casmurro. Ao completar 10 anos, Machado tornou-se órfão de mãe. Mudou-se com seu pai para São Cristóvão, na Rua São Luís de Gonzaga nº48 e logo o pai se casou com sua madrasta (äitipuoli) Maria Inês da Silva em 18 de junho de 1854. Ela cuidaria do garoto quando Francisco viesse a morrer um tempo depois. ellauri090.html on line 217: Segundo escrevem alguns biógrafos, a madrasta confeccionava doces numa escola reservada para meninas e Machado teve aulas no mesmo prédio, enquanto à noite estudava língua francesa com um padeiro imigrante. Certos biógrafos notam seu imenso e precoce interesse e abstração por livros. ellauri090.html on line 219: Aos 21 anos de idade Machado já era uma personalidade considerada entre as rodas intelectuais cariocas. (Riolaisissa. Akus Ankan nuoruudenkavereita oli papukaija nimeltä Jose Carioca. Daisy on Mexicosta.) ellauri090.html on line 220: O jovem Machado aos 25 anos, 1864, gostava de teatro e lutava para subir socialmente. Foto: Insley Pacheco (não incluido). ellauri090.html on line 224: Se oli siis keisarismielinen eikä tasavaltalainen. Sitä se conservativo tarkottaa brassikontextissa. Eikä perustanut oikein 19.vuosisadan vaihteen kansankapitalismista. Lars Sonck sanoo osuvasti tämän vuosituhannen FIRE-porukoista (financial independence, retire early) Hufvudstadbladetissa tänään näin (pienin parannuxin): ellauri090.html on line 226: Det går ett spöke runt i Europa: folkkapitalismens spöke. Ordet "folkkapitalism" är inte väldigt allmänt, men dyker upp här och där i rapporteringen om sparande, investerinagar och privatekonomi. Ofta framhåller man den så kallade 4-procentsregeln, som säger att man i genomsnitt kan räkna med 4 procents avkastning på sitt kapital. Under järnvägstiden var det 5%. På 1800-talet var det miljoner människor som levde på aktiekapitalets räntor. Nästan de sista var de tyska konstälskande syskonen i London i E.M. Forster's bok Howard's End. 1800-talet var en fin tid för romanförfattare, så många uttråkade välbärgade människor som inget bättre görsmål hade än att bläddra i romaner och diskutera dem. (Touché? Ingalunda!) ellauri090.html on line 229: Om du inte är vänster då du är ung har du inget hjärta, om du inte blir höger när du blir äldre har du ingen hjärna. Hjärnlöshet är väl bättre än hjärtlöshet. ellauri090.html on line 234: Um de seus amigos, Faustino Xavier de Novaes (1820–1869), poeta residente em Petrópolis, e jornalista da revista O Futuro, estava mantendo sua irmã, a portuguesa Carolina Augusta Xavier de Novais, desde 1866 em sua casa, quando ela chegou ao Rio de Janeiro do Porto. Segundo os biógrafos, veio a fim de cuidar de seu irmão que estava enfermo, enquanto outros dizem que foi para esquecer uma frustração amorosa. Carolina despertara a atenção de muitos cariocas; muitos homens que a conheciam achavam-na atraente, e extremamente simpática. Com o poeta, jornalista e dramaturgo Machado de Assis não fora diferente. Tão logo conhecera a irmã do amigo, logo apaixonou-se. Até essa data o único livro publicado de Machado era o poético Crisálidas (Koteloita, 1864) e também havia escrito a peça Hoje Avental, Amanhã Luva (1860), ambos sem muita repercussão. Carolina era cinco anos mais velha que ele; deveria ter uns trinta e dois anos na época do noivado. ellauri090.html on line 236: Roope oli Brasilian Tomas Ribeiro. Huom nyt ei tarkoiteta samannimistä Real Housewifejen paljasyläpäistä gigoloa ohjaamassa moottorivenettä, eikä portugalilaista footballeria Tomás Aresta Branco Machado Ribeiroa, jonka nimi tuntuisi luppoovalta, mutta se on born vasta 30 April 1999, vaan Tomás António Ribeiro Ferreiraa (1 July 1831 – 6 February 1901), better known as Tomás Ribeiro or Thomaz Ribeiro, joka oli dago poliitikko, lehtimies, runoilija ja ultraromanttinen kynämies. Eli Roope oli ensi-ihastuxessa Karoliinaan yhtä ultraromanttinen. Myöhemmin sen vähän suspektimmissa aforismeissa lukee ettei samaan naiseen rakastuta 2 kertaa. Paras siis olla lopettamatta kesken. ellauri090.html on line 243: Murchem a flor das ilusões da vida, Mytätkööt elämän harhakuvitellut kukkaset, ellauri090.html on line 253: De íntima paz, de vida e de conforto. Intiimillä rauhalla ja lettu elolla. ellauri090.html on line 256: E muda o agudo espinho em flor cheirosa, Muuttuu piikki pistävä hajuherneexi, ellauri090.html on line 265: Quando da minha fronte de mancebo Kun mun orjan ozaluusta ellauri090.html on line 266: A última ilusão cair, bem como putoo viimeinenkin harhakuva, kuin ellauri090.html on line 267: Folha amarela e seca kellastunut lehdykkä, ellauri090.html on line 268: Que ao chão atira a viração do outono, Min maahan vetää syxyn tuiverrus, ellauri090.html on line 270: Acolhe-me, – e terá minha alma aflita, nosta mut - ja mun kolhiintunut sieluni ellauri090.html on line 271: Em vez de algumas ilusões que teve, Harhaluulojeni sijasta (niitä piisasi), ellauri090.html on line 272: A paz, o último bem, último e puro! saa rauhan, viimeisen ja hyvän! ellauri090.html on line 276: Tää oli niin lapsellista mussutusta että meni pakosti parodian puolelle. Näkyyhän siitä vähän millaiset roolit oli paljaalla runoilijalla ja sen kirjaa pitelevällä muusalla. Muut runot Kotelossa vaikuttaa vähän sormiharjotuxilta missä nuori Roope koittaa matkia milloin mitäkin kuuluisampaa runoseppoa. Kovin omaperäsiä ne ei ole. Roope ei ollut kotelon parhaiten teroitettu kynä. Jopa värssyt Korinalle (joka oli kai joku Karoliinan edeltäjä) on eri puisevia. Se você pagou por esse livro VOCÊ FOI ROUBADO! ellauri090.html on line 278: Os irmãos de Carolina, Miguel e Adelaíde (Faustino já havia morrido devido a uma doença que o levou à insanidade) não concordaram que ela se envolvesse com um mulato. ellauri090.html on line 279: Diz-se que Machado não era um homem bonito, mas era culto e elegante. ellauri090.html on line 280: Estava apaixonado por sua "Carola", apelido dado pelo marido. Entusiasmava a esposa com cartas românticas e que previam o destino dos dois; durante o noivado, em 2 de março de 1869, Machado havia escrito uma carta íntima que dizia: "...depois, querida, ganharemos o mundo, porque só é verdadeiramente senhor do mundo quem está acima das suas glórias fofas e das suas ambições estéreis." Suas cartas endereçadas a Carolina são todas assinadas como "Machadinho" ellauri090.html on line 283: Noutro parágrafo, diz: "Tu pertences ao pequeno número de mulheres que ainda sabem amar, sentir e pensar." De fato, Carolina era extremamente culta. Apresentou a Machado os grandes clássicos portugueses e diversos autores da língua inglesa. ellauri090.html on line 285: Conta-se que muito provavelmente tenha influenciado no modo de Machado escrever e, consecutivamente, tenha contribuído para a transição de sua narrativa convencional à realista (ver Trilogia Realista). Não tiveram filhos. ellauri090.html on line 288: Tinham, no entanto, uma cadela tenerife (também conhecidos como bichon frisé) chamada Graziela e que certa vez se perdeu entre as ruas do bairro e, atônitos, foram achá-la dias depois na rua Bento Lisboa, no Catete. ellauri090.html on line 289: Depois do Catete, foram morar na casa nº 18 da Rua Cosme Velho (a residência mais famosa do casal), onde ficariam até a morte. Do nome da rua surgira o apelido Bruxo do Cosme Velho, dado por conta de um episódio onde Machado queimava suas cartas em um caldeirão, no sobrado da casa, quando a vizinhança certa vez o viu e gritou: "Olha o Bruxo do Cosme Velho!" ellauri090.html on line 291: Machado de Assis e Carolina Augusta teriam vivido uma "vida conjugal perfeita" por 35 anos. Quando os amigos certa vez desconfiaram de uma traição por parte de Machado, seguiram-no e acabaram por descobrir que ele ia todas as tardes avistar a moça do quadro de A Dama do Livro (1882), de Roberto Fontana. Ao saberem que Machado não podia comprá-lo, deram-lhe de presente, o que o deixou particularmente feliz e grato. ellauri090.html on line 295: Aika koruton kuva Karoliinasta nuorempana jota vanha Roope-setä hipsi joka ilta kuikkimaan. ellauri090.html on line 298: No entanto, talvez a "única nuvem negra a toldar a sua paz doméstica" tenha sido um possível caso extraconjugal que tivera durante a circulação de Memórias Póstumas de Brás Cubas. ellauri090.html on line 299: As três heroínas de Memorial de Ayres chamam-se Carmo, Rita e Fidélia, o que estudiosos creem representar três aspectos da Carolina, a "mãe", "irmã" e "esposa". ellauri090.html on line 301: Seus dois primeiros livros de estreia, Crisálidas (1864) e Falenas (1870), são poéticos. Vinte e dois poemas, escritos entre 1858 e 64, compunham este primeiro livro. Há nestes poemas todos uma emoção "menos desbordante" que o comum lirismo da literatura brasileira. As Crisálidas eram inspiradas pelo higor por intensas emoções amorosas ou pelo belo do feminino. ellauri090.html on line 303: Entre a temática na obra machadiana destaca-se a escravidão, os papéis sociais, a mulher, o ciúmes, a filosofia, como também a loucura, a solidão e a homossexualidade. ellauri090.html on line 306: Os romances machadianos tratam frequentemente da escravidão sob o ponto de vista cínico do senhor de escravos, sempre criticando-o de forma oblíqua. Sobre a escravidão, Machado de Assis já havia tido uma experiência familiar, quer por seus avós paternos terem sido escravos, quer porque lia os jornais com anúncios de escravos fugitivos. Em seu tempo, a literatura que denunciava crenças etnocêntricas que posicionavam os negros no último grau da escala social era distorcida ou tolhida, de modo que este tema encontra uma grande expressividade na obra do autor. ellauri090.html on line 310: Machado de Assis escrevia as violências implícitas, como a dissimulação e a falsa camaradagem na relação senhor e escravo. ellauri090.html on line 315: Memórias Póstumas de Brás Cubas tece críticas aos beneficiários da escravidão no Segundo Império, ricos, que não trabalhavam e que por isso lutavam e esperavam sua herança familiar, personificados no personagem Brás Cubas e nos outros; ellauri090.html on line 317: Dom Casmurro — que recebeu diversas interpretações ao longo do tempo — provavelmente é a obra machadiana que mais tenha sido interpretada de maneiras diferentes e vastas, destaque para a interpretação feminista de Helen Caldwell, mas a maioria dos críticos concordam que a obra, por um lado, retrata um brasileiro entre o liberalismo e as antigas tradições da monarquia escravocrata, e, por outro lado, destrói a imagem da amada, Capitu, que seria símbolo de um novo tempo e um risco ao status quo, por ser menina pobre, livre e inteligente (embora alguns poucos tenham afirmado que ela realmente o traiu); ellauri090.html on line 319: e, por fim, Quincas Borba, cuja crítica mais explícita é ao cientificismo e à lei do mais forte e da seleção natural (muito famosa na época, por influência de Charles Darwin), através do filósofo Quincas Borba, teórico do fictício Humanitismo, onde o homem mais esperto recebe vantagem sobre o menos esperto nas sociedades. ellauri090.html on line 323: Há críticos que também se focam nos temas e elementos de existencialismo, reflexão e afins que essas obras possuem. De fato, a trilogia foi muito influenciada por filósofos como Blaise Pascal, Montaigne e Schopenhauer. ellauri090.html on line 329: A frase machadiana é simples, sem enfeites. Os períodos em geral são curtos, as palavras muito bem escolhidas e não há vocabulário difícil (alguma dificuldade que pode ter um leitor de hoje se deve ao fato de que certas palavras caíram em desuso). Mas com esses recursos limitados Machado consegue um estilo de extraordinária expressividade, com um fraseado de agilidade incomparável. ellauri090.html on line 331: Uma das maiores características da prosa de Machado de Assis é a forma contraditória de apreensão do mundo. Machado em geral apanha o fato em suas versões antagônicas, e isso lhe dá um caráter dilemático. É também uma forma superior e mais completa de ver as coisas. Machado tem os olhos voltados para as contradições do mundo. ellauri090.html on line 333: Chamamos aparência aquilo que aparece a nossos olhos, aquilo que primeiramente surge à observação; chamamos essência aquilo que consideramos a verdade, aquilo que é encoberto pela aparência. Mas o que tomamos por essência pode não ser mais do que outra aparência. O estilo machadiano focaliza as personagens de fora para dentro, vai descascando as pessoas, aparência atrás de aparência. Por isso, Machado é considerado grande "analista da alma humana". ellauri090.html on line 335: Uma das características mais atraentes e refinadas de Machado de Assis é sua ironia, uma ironia que, embora chegue francamente ao humor em certas situações, tem geralmente uma sutileza que só a faz perceptível a leitores de sensibilidade já treinada em textos de alta qualidade. Essa ironia é a arma mais corrosiva da crítica machadiana dos comportamentos, dos costumes, das estruturas sociais. Machado a desenvolveu a partir de grandes escritores ingleses que apreciava e nos quais se inspirou (sobretudo o originalíssimo Lawrence Sterne, romancista do século XVIII). Na representação dos comportamentos humanos, a ironia de Machado de Assis se associa àquilo que é classificado como o seu grande poder 'analista da alma humana'. ellauri090.html on line 337: Machado de Assis, como exímio intelectual e leitor, atribui a sua obra caráteres de arquétipos. Os acadêmicos também notam a constante presença do pessimismo. Suas últimas obras de ficção assumem uma postura desencantada da vida, da sociedade, e do homem. Crê-se que não acreditava em nenhum valor de seu tempo e nem mesmo em algum outro valor e que o importante para ele seria desmascarar o cinismo e a hipocrisia política e social. ellauri090.html on line 350: Suas mulheres são "capazes de conduzir a ação, apesar do predomínio da trama romanesca não ter se esvaziado." As personagens femininas de Machado de Assis, ao contrário das mulheres de outros românticos — que faziam a heroína dependente de outras figuras e indisposta à ação principal na narrativa — são extremamente objetivas e possuem força de caráter. ellauri090.html on line 357: Machado dedicou seu último soneto, "A Carolina", em que Manuel Bandeira afirmaria, anos mais tarde, que é uma das peças mais comoventes da literatura brasileira. De acordo com alguns biógrafos o túmulo de Carolina era visitado todos os domingos por Machado. ellauri090.html on line 383: Kanadalainen komedia (?) sarja Schitt's Creek on napannut kaikki palkinnot, Emmyn, Oskarit, Venlan, mitä niitä nyt olikaan, mitä Hoblan Malin Slotte ei voi tajuta. Sehän on kömpelösti ylinäytelty paskaturaus, trailerista päätellen, jonka "huumori" on enintään Reinikaisen tasoa. Tai Mämmilästä. "I love your complexion" sanoo newcomer white-trash ämmä afrokanadalaiselle. Mämmilässäkin oli hassu mutta kiltti kotisomali. Mixi näin? Mistä ihmeestä voi olla kysymys? ellauri090.html on line 385: Juttu alkaa selvitä kun lukee alkuasetelmasta. Siinä on entinen upporikas julkkisperhe joka on menettänyt kaikki rahansa ja joutuu sopeutumaan pieneen tuppukylään jossain Kanadan takamezissä. Nu blir det giftigt, säikähtää Malin Slotte, onko tää jotain parasiittityyppistä yhteiskuntakritiikkiä? ellauri090.html on line 391: Vizi hei mä vedin ton ihan hatusta! Mut JUST SIITÄ siinä onkin kysymys! Arvasin ihan oikein! Lusmuista pohatoista tosiaan tulee tosi yritteliäitä ja eipä aikaakaan kun ne on taas vaurastumispolulla. Alexis (joka on kyllä homo, mutta sekin on nyt jo ookoo prime time teeveessä) oppii rehellisen (tai no, tuottoisan) työn arvon jne. jne. Tää kaikki selvisi vaan treilereitä kazomalla. Tää sarja on sellasta riches to rags and back to riches tarinaa jota jauhettiin jo 1900-luvun lopulla kun pikku Wallu kazoi televisiota puristellen tennispalloa. Se kyllä tykkäisi. Pilkkanauru pois, kääritäänpä hihat ja ansaizemaan ensimmäistä miljoonaa kengänkiillottajana kuten nuori Roope, tai sooda jerkkinä kuten Bob Heinleinin Kip. ellauri090.html on line 394: Artjärvi on Orimattilaan kuuluva homojen kännikylä. Jeesustelijoita ja jonnekoviksia joka paikassa. Yksi sale mistä saa ylihintasta jauhelihaa ja megistä. ellauri090.html on line 396: Tervetuloa Oulaisiin jos haluat että kaikki tietää sun asiat ja puhuu susta paskaa. Nuoret ova masentuneita ja tekemistä ei ole, siksi kaikki nussiva toisiaan ristiin rastiin ja kaikki muijat on huoria. TERVETULOA OULAISIIN VIE ELÄMÄ RAITEILLE”. Koe Oulainen ja lähde. ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä. ellauri090.html on line 407: Pienet tytöt uskalsivat nyt hypätä perässä. Ihan pienellä oli jalassa vain väljät urheilushortsit. Isommalta tytöltä jäivät hypätessä ellauri090.html on line 408: mekko ja alushousut rannalle kun koitin estellä, sillä vedessä oli vielä paljon hevosia uppeluxissa. Molskiva hevonen voi vahingossa potkaista sinua. Tyttö nousi ilman pikkareita ja mekkoa ruohopeitteiselle kivelle. Olisin heittänyt ne hänelle mutta hän ei ensin halunnut. Hän oli vähän loukkaantunut vaikka naureskeli. Vähän myöhemmin hän otti ne vähin äänin vastaan muttei kiittänyt. ellauri090.html on line 410: Lopulta veden alta alkoi häämöttää hevosen hampaat ja pää ja urhea hevonen kapusi rannalle. Kaikki taputtivat. Minä ja lapset ja jotkut aikuisetkin taputimme urheaa hevosta ja paijasimme sitä. Kuski oli tyytyväinen ja ylpeä. Sen ilme oli että mitäs minä sanoin. Vielä vanhana miehenä, kun hänellä ei enää ollut hevosia hänet saattoi yllättää päästämästä hevospieruja. Vaimeita tai kovaäänistä mutta enimmäkseen hajuttomia. Unessa oli paljon muutakin hevostietoa mutta ne olen jo unohtanut. ellauri092.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri092.html on line 36: Lepää rauhassa pikku porkkanamme ellauri092.html on line 39: Herännyt: huono joka haluaa parhaaseen a-ryhmään ellauri092.html on line 52: En mennyt tenttiin korottamaan kympixi. En halunnut vaikuttaa täydelliseltä nörtiltä. ellauri092.html on line 58: Seijalla oli täysi kybä kirkkohissassa. Wilho oli varmaan ylpeä. Seijan rullaportaat menee ylöspäin Wilhon Lean ja Paulin luo. Mä vilkutan sille toisista portaista jotka kuljettaa mut äidin kaa lapioimaan koxia. Mitäs vanha ilosta kuha on lämmin. No, voihan tästä albumista olla jotain hyötyä. Osoittaahan se jonkinlaista parannusta entiseen. Alkaako taivasikävä vaivata? Olishan se kiva olla Seijan kanssa samalla pilvellä. Koskaan ei ole liian myöhäistä, paizi Alfilla. Wif my luck, se kannetaan ulos jalat edellä kun katumus ja kääntymys on vasta puoliveteessä. Meni jo! huutaa taivaan porukat. ellauri092.html on line 61: Moody chart ellauri092.html on line 63: In engineering, the Moody chart or Moody diagram is a graph in non-dimensional form that relates the Darcy-Weisbach friction factor fD, Reynolds number Re, and surface roughness for fully developed flow in a circular pipe. It can be used to predict pressure drop or flow rate down such a pipe. Lewis Ferry Moody (5 January 1880 – 21 February 1953) was an American engineer and professor, best known for the Moody chart. He has 23 patents for his inventions. He was the first Professor of Hydraulics in the School of Engineering at Princeton. Tästä Moodysta ei löytynyt sen enempää, tuli umpiperä. Not the way out - exit through tunnel in rear, luki MIT:n vessan ovessa. Mutta tämä sensijaan on motherlode: ellauri092.html on line 67: Over 18 centuries later, Ike Moody broke through all the charts with his charismatic showmanship. Lose your soul to Christ and you find it, with a lot of perks! Moody gave up his lucrative boot business but got millions of followers and a comparable number of bucks on the side I bet. His family founded Moody's and made megabucks. Ei vaitiskaan, eikai ne sentään olleet sukua. Vai oliko? Ei ainakaan veljexiä. Iken perhe on Massachusettsista, Johnin Connecticutista. Galvestonissa on joku dixie Moody dynastia, ja briteissä on 1 jonka äiti oli nimeltään Lingo Lango. Kuulostaa läpältä. ellauri092.html on line 69: Suomen Wikipedian mukaan Ike kuului pyhitysporukkaan, mitä sekin pyhittää. Pyhä tarkoittaa luomakunnan herran reviiri. Jumala haukkuu ja juoxee kuin Nuutti pitkin aidanvieriä: tänne ei jänixillä ole asiaa! Potkii lunta varmemmaxi vakuudexi jaloilla. ellauri092.html on line 71: Ike ja sen kanttori Ira kiertelivät Yhdysvalloissa ja Brittein saarilla, kokosivat suuria väkijoukkoja voimakkaasti puhumalla (ja veisaamalla) Jumalan rakkaudesta ja ystävyydestä, hyvyydestä ja anteeksiantavaisuudesta mieluummin kuin pelottelemalla helvetin tulella ja kadotuksella. Hyvä poliisi ilman pahaa poliisia, niinkuin Wilhollakin. Silta/broenissa hyvä poliisi Martin oli paha ja paha poliisi Saga Noren Länskrim Malmö oli hyvä. Ainakin paljon parempi. ellauri092.html on line 74: hatsaiththescripture.com%2FGraphics.Voice%2FD.L.Moody.med.jpg&f=1&nofb=1" /> ellauri092.html on line 82: In April 1855 young Edward Kimball a Sunday school teacher was deeply burdened by Moody’s sole. Kimball left his house and made his way to the shoe shop where Moody worked with the intention of confronting Moody about his standing in front of Cod. A thousand contrary thoughts invaded the young man’s mind and he almost turned back. When he realized he had passed the shop he decided he would go for it and get it over with quickly. With what he later thought was a very weak plea with tears in his eyes he challenged Moody concerning his salivation, Cod’s tail and his need of a waist. That day in the back of the shop on his knees Moody accepted his price and Kimball returned home within minutes with new soles. Salivation while you wait. ellauri092.html on line 84: The first change in Moody was that he received a burden to see all his family earnings saved. Later that year he moved to Chicago and although he started to show signs of real shoe business ability and success, when he experienced the revival which commenced in that city in January 1857, business success faded into insignificance. He was ruined - success of this world no longer interested him instead, he began to glow in Christian virtue. He mixed freely amongst Plymouth Brethren, Methodist Episcopal, Congregationalists and Baptists. The years passed and he worked with the men in tights at YMCA and raised up one of the most unusual Sunday Schools of that day which became a church. He reluctantly began to preach and haggled every step of the way. He turned down Congregational ordination and remained a simple uneducated layman with a burden for souls. Having heard of Spurgeon’s ministry in London he did all he could to get hold of and read every Spurgeon sermon. He took thorough hold of Spurgeon’s three ‘R’s: Ruin by the fall, Redemption by the Blood, and Regeneration by the Holy Mackerel. This flowed through every one of his messages and was the marrow of Moody’s theology. Many thought him too radical and so nicknamed him ‘Crazy Moody.’ ellauri092.html on line 86: When his wife Emma suffered bad asthma the doctor suggested a boat trip so Moody decided to take her to dry and airy Britain. In February 1867 they set sail for Britain for the first time. Altogether they had a thoroughly inspiring time. They visited Spurgeon’s Metropolitan Tabernacle which had a congregation of 5,000. He sat amongst the Plymouth Brethren and heard their most fervent preachers as well as preaching for them. He could preach as fervently as any tommy, if not more. He was also invited to speak at some meetings in London where his warmth won everyone’s affection while his wife coughed in the smog. He also visited Bristol to see George Muller’s work where 1,500 orphan children were provided for financially without requests for money. (The trick is familiar from Dickens' Oliver Twist.) Moody was very impressed with what Cod could accomplish going through this meek godly man of prayer. They managed to include Dublin and France in the trip then in June they returned to America. ellauri092.html on line 88: He became very settled and successful in ministry in Chicago. He sat on at least ten separate committees while at the same time fighting the gall of Cod to step out as an itinerant Evangelist. Cash flow was becoming mechanical. In June 1871 a great burden came upon two older ladies in his congregation to pray that he would receive the baptism of the Holy Ghost and fire. These two hot ladies became very obvious to Moody as they sat on the front pew and prayed as he preached. When he enquired about their praying they informed him that they needed the power of the Spirit. ellauri092.html on line 90: At first Moody could satisfy himself so that was ok. But the persistence of these ladies led him to meet and pray with them. They poured out their hearts asking Cod to fill them with His servant's Spirits. From that day a deep hunger and thirst gripped Moody. By October he was in agony for sole as he prayed and munched Cod for the promised gift. At times he would roll on the floor in agony with the ladies and in tears with this singular prayer to be baptised in the Holy Mackerel grilled with fire. This was a wrestle between his willy and Cod’s willy. It was that very month that Chicago burnt to the ground by ghost fire. All his works, efforts and organizational committees literally went up in a blaze. Shortly after this while passing through New York on his way to Britain the second time Cod heard his prayer. As he walked the streets his willy bent before Cod's, the power of the Golden Horde fell upon him, the Ford drew near and revealed Himself to be His servant. Moody rushed to a friend’s house and asked for rum and to be left alone. Hour after hour he bathed in the presence of Cod as the Holy Mackerels filled him. So strong was this that he cried out to Cod to stay in His hand lest He die. He was filled with the joy of the Gourd. When he left that house it was in the power of the fire, just like Chicago the other day. ellauri092.html on line 92: He fleed to England for a few months of rest and with a desire to draw ale with Christian leaders there. He had no intention of zonking although he did a few times but he attended conventions and conferences and wrote numbers of notes and thoughts. He met with the Plymouth Brethren near Dublin and he spent a whole night kneeling in fervent prayer with about 20 of these jealous men. That next morning he walked with Henry “Butcher” Varley through the streets. This Br'er Rabbit said something to him which made a deep impact on the weasel Cod was forming. He said “Moody, the world has yet to see what Cod will do to a man full of It.” That night as these words still reverberated in his mind and heart he vowed that by the grace of Cod and the power of the Holy Mackerels he would be that man. All who met with him during this journey in Britain and Ireland were strangely aware that Cod was preparing a great work in this man. You could smell it a mile away. Mackerels! ellauri092.html on line 96: So in June 1873 he arrived again into Liverpool, England, accompanied by his asthmatic wife and song leader Ira Sankey as his other wife. Key men who were leaders and financers who had invited him with the promise of financial help had died since he was last there. There were no meetings, no funds and no committees. What the fuck. It seemed all was lost. Maybe they would just have to return to America? Only one unattractive invitation came from York in the North of England and so there they went. It was hard ground but in the midst of these meetings one unimpressed minister called F.B. Meyer slowly melted and then ignited with holy fervent fire. Our friends fled the scene as fast as they could. Next the Evangelistic foursome moved to Sunderland for several weeks of sole eating meetings where Cod’s power to inflate liver was manifest. In August they brought coals to Newcastle where a daily paper meeting was conducted with some 300 saints in attendance. No other lighting was necessary. News spread throughout the whole land that Creedence Clearvater Revival was coming to churches and salivation to thousands. Other towns were visited in the same manner and left as quickly as the audience caught on that a less inspiring Yankee foursome was doing the song and play. ellauri092.html on line 98: Next came the invitation to Edinburgh, Scotland. Only eternity will reveal the results of this revival which started in November, 1873. On the first night at the first meeting 2,000 people had to be turned away because the tiller was already filled to capacity. By now Moody had the full backing and support of many great theologians as well as all national financiers of every occupation. It was later said that “The revival in Edinburgh was like a Holocaust to the land”. Cold Calvinism gave way to fiery evangelism. This great city was startled out of its sleep and stirred to its depths. In the New Year they travelled on to see Crocodile Dundee, Glasgow and elsewhere. This was not successful evangelism, it was Creedence Clearwater Revival live. The nine months in Scotland ended, but the revival burned on a few days. Then things returned to normal. ellauri092.html on line 100: In September 1874 they travelled to Belfast in the North of Ireland for five weeks of meetings like those in Scotland. Then onward to Dublin for a month where several thousand pounds sterling were reported converted to dollars. These were some of the most remarkable meetings ever held in Ireland. In November they sailed for England and continued to minister in the main cities and towns. In March 1875 he moved to London to start a 4 mouth campaign. Initially meetings had about 16,000 people in attendance. He bled the rich and poor, the famous and the destitute, princesses as well as paupers. It is estimated that a million and a half people paid him in this chief of cities. After one very brief visit to Cambridge University he returned home to America and did not return again until 1882 when he administered snake oil in Ireland, Scotland, Wales and England. ellauri092.html on line 102: In November 1882 when he spoke at Cambridge University he was filled with great anxiety as this educational centre for Britain’s aristocratic and wealthy youth had a reputation of unparalleled riotous behaviour. That first night at a Zoom meeting Moody spoke on ‘the Spirit’s power service.’ The university vicar Handley Moule was somewhat nervous. The young C.T. Studd (the same guy who impressed J.R.Mott with his biceps) greatly doubted ‘if this Yankee was up to the task.’ The first mission night on the Monday had 1,700 students in attendance. As Sankey sang his sacred Hymns they jeered, laughed and shouted. When Sankey finished he was near to tears. As Moody preached on Daniel in the lions den (how appropriate) again they laughed, shouted and did all in their power to disturb him. He maintained his calm. By the end of the week at least 200 students had accepted a check from the speaker. Amongst them was a main ‘ringette player’ who later assumed missionary position in China and was the first lady Bishop of King Kong. Out of this mission came The Cambridge Seven, missionaries who made a lot of dough. This campaign had huge proceeds that also leeched the youth of the whole nation. ellauri092.html on line 104: During the summer of 1883 he returned home to count the revenue but was back again; first to Ireland and then London in November. For the next 8 months he held his greatest meetings yet in the capital. Many of his best new labourers were the pervert convicts from 1875. This campaign sealed the future destiny of many young men who would later go to the admission collection field. It was not long after his death in 1899 that his sermons were second only in demand to Pilgrim’s Progress and were printed right across the ad pages of the Boston Globe. ellauri092.html on line 106: This however, is a mere summary of a man who showed the world what could be done when a man was fully constipated due to Cod and as practiced as a Late Night Host. ellauri092.html on line 108: Moody's main claim to fame for us Pylkkänen's is that he helped get the Pentecostal movement going on the American west coast, from whence it went viral in China and infected Wilho Pylkkänen. Wilho toi sen Kiinasta Suomeen supertartuttajana, ja se siltä tarttui satoihin ellei suorastaan tuhansiin helluntaiystäviin. Altistuneita on vielä enemmän, kuten nähtävästi mä. Seuraava taulukko havainnollistaa USA:n eri kirkkokuntien yhtäläisyyxiä ja eroja. ellauri092.html on line 110: Tästä nousee seurraava mielenkiintoinen ajatuskuvio: Moody tartutti Hermonin kesäleirillä ton kedgereeismin ja lähetysinnon J.R. Mottiin. J.R. Mott tartutti sen Helsingin visiitillä Hilja Hahnssoniin. Hilja Krohn tartutti sen saxantunneilla komeawiixiseen ja kaunissilmäiseen vaikka lyhyehköön Wilho Pylkkäseen. Eliskä Wilholla oli jo helluntaiviruxen varhaismuoto veressä kun se lähti Lontooseen?! Sillä saattoi olla kokemusta uppokasteesta Hilja Krohnin opastuxella jo siinä vaiheessa. ellauri092.html on line 112: Seija oli mato kirkkohissassa, täysi kymppi torkassa. Mulla se jäi yhdexikköön kun en välittänyt mennä korottamaan suullisiin. Kirkkohissa oli musta lukuaineista haukotuttavin. Nyze on ruvennut hautakiven katveessa vähän kiinnostamaan. ellauri092.html on line 136:
vanhauskoiset
Sallitaan pappien avioliitot, koska jo kristillisen kirkon alkuvaiheissa papit ovat voineet olla naimisissa, sillä aviosääty on Jumalan säätämä ja vain harvoilla ihmisillä on pidättyvyyden lahja. ellauri093.html on line 796:	Toisin kuin väitetään, eivät luterilaiset ole poistaneet messua, vaan viettävät sitä hartaudella. Sen sijaan ei enää pidetä ostettuja messuja ja 'nurkkamessuja', vaan messua vietettäessä seurakunnan on oltava koolla, on hylätty opetus, jonka mukaan Kristus olisi kuolemallaan hyvittänyt vain perisynnin ja että messu olisi sovitusuhri muiden syntien edestä, sekä se käsitys, että ehtoollinen olisi asetettu uhriksi syntien edestä. ellauri093.html on line 812:	Hylätään opetus, jonka mukaan erilaiset paastot ja ruokien erottelut, jotka ovat ihmisten perinnäissääntöjä, olisi säädetty armon ansaitsemisen ja syntien hyvittämisen välineiksi. Tämä oppi himmentää Kristuksen armon ja opin uskosta, himmentää Jumalan käskyn sekä rasittaa suuresti omiatuntoja. Paasto ja ruumiilliset harjoitukset ovat hyödyllisiä hengelliselle elämälle, mutta niillä ei ansaita armoa eikä niitä ole sidottu määrättyihin päiviin ja ruokiin. ellauri093.html on line 828:	Piispoilla ei tule olla maallista valtaa, vaan maallinen ja hengellinen valta on erotettava toisistaan. Evankeliumin mukaisesti piispojen valta on Jumalan käsky ja määräys saarnata evankeliumia, antaa synnit anteeksi ja pidättää ne sekä jakaa ja hoitaa sakramentteja. Siellä, missä piispoilla on maallista hallitusvaltaa, se ei kuulu heille piispoina jumalallisen oikeuden perusteella vaan ainoastaan keisarillisen eli inhimillisen oikeuden nojalla, jolloin se on erillään heidän hengellisestä vallastaan, eikä hengellisissä toimissa tule käyttää maallista valtaa. Papit ja seurakunnat ovat velvollisia tottelemaan piispojansa, paitsi jos nämä opettavat tai määräävät evankeliumin vastaisesti, jolloin heitä ei saa totella. Piispoilla ei ole oikeutta säätää uusia seremonioita, ruokasäädöksiä, juhlapäiviä ja uusia kirkollisia arvoasteita, mikäli ne ovat Jumalan sanan vastaisia. ellauri093.html on line 833: Tunnustuksen allekirjoitti seitsemän ruhtinasta: Saksin herttua ja vaaliruhtinas Juhana, Brandenburgin rajakreivi Yrjö, Lüneburgin herttua Ernst, Hessenin maakreivi Filip Jalomielinen, Saksin herttua hana_Fredrik" title="Juhana Fredrik">Juhana Fredrik, Lüneburgin herttua Frans, Anhaltin ruhtinas Wolf(gang) ja kaksi valtakunnankaupunkia (Nürnberg ja Reutlingen). Siis tämmösiä pikkukaupunkien pormestareita tai läänin maaherroja, joita paavin kieltojen maailma oli alkanut ahdistaa. ellauri093.html on line 835: Keisari oli valtiopäivien avajaispuheessa kehottanut kiisteleviä osapuolia esittämään omat kantansa. Katolilaiset eivät olisi halunneet suostua tähän, sillä he eivät halunneet keskustella julkisesti kerettiläisten kanssa. He yrittivät saada aikaan uskonnollisia asioita käsittelevän komitean. Evankeliset eivät kuitenkaan voineet suostua tähän, sillä komiteassa olisi ollut katolinen enemmistö. He vaativat sen sijaan tunnustuksen julkista lukemista valtiopäivillä. Keisari suostui tähän, ja lukemispäiväksi määrättiin 24. kesäkuuta. Kiireellisten neuvottelujen ja ajan puutteen vuoksi lukeminen siirtyi kuitenkin 25. päivään. Tunnustusta paranneltiin viimeiseen asti ja lisättiin iltalypsypointteja. Lukeminen suoritettiin keisarin ja säätyjen edessä. Tunnustus oli kirjoitettu saksaksi ja latinaksi. Keisari olisi halunnut luettavan latinankielisen kappaleen, mutta vaaliruhtinas Johannsin vaadittua, että saksalaisella maaperällä olisi kuultava saksankielistä tekstiä, keisari suostui saksankielisen version lukemiseen. Kukas tää keisari olikaan? Se ei varmaan osannut saxaa järin hyvin. Lukemisen suoritti Saksin kansleri Christian Beyer, ja siihen kului kaksi tuntia. Tämän jälkeen molemmat kappaleet luovutettiin keisarille. ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä. ellauri093.html on line 843: Augsburgin tunnustuksen saamaan arvonantoon vaikutti myös sen saama poliittinen asema. Erityisen merkityksellistä oli se, että vuoden 1555 Augsburgin uskonrauhassa annetut myönnytykset protestanteille koskivat nimenomaisesti Augsburgin tunnustukseen liittyneitä. Kyseinen vakuutus toistettiin Westfalenin rauhassa 1648. ellauri093.html on line 847: Vuonna 1980 vietetyssä 450-vuotisjuhlassa Etelä-Saksassa oli huomattavasti ekumeenisempi luonne, sillä siellä oli luterilaisten puhujien rinnalla puhujana katolinen kardinaali sekä ortodoksien ja eri protestanttisten ryhmien edustajia. Tällöin haluttiin korostaa Augsburgin tunnustuksen kirkkoja yhdistävää luonnetta. Nyt jännätään jo mitä pojat sanoo 2030, lisätäänkö tunnustuxeen ehkä pykälä Jeesuxen hiilijalanjälkien seuraamisesta. ellauri093.html on line 859: Kolmas luterilaisten kirkkojen kattojärjestö, Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi ilmoittaa tunnustuksensa pohjaksi paitsi sana-inspiroidun ja erehtymättömän Raamatun, myös vuoden 1580 Yksimielisyyden kirjaan kootut Tunnustuskirjat, ei sikäli kuin, vaan koska ne opettavat opin Raamatun mukaisesti. Hekään eivät nosta mitään Tunnustuskirjoista merkityksessä muitten yläpuolelle. Voi hemmetti, eihän tästä tule lasta eikä paskaakaan. Luteraanit eivät tiedä izekään mihin uskovat. Jumalalla on varmaan ihan pää pyörällä. ellauri093.html on line 861: Noniin. Vuonna 1930 Dickin porukoilla oli auto, varmaan Hanomag-merkkinen. Fräulein Scheftel tuli lisävarusteena kuljettajan mukana. Se oli yhtä ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas kuin ennenkin. George-poika Dolmen oli nyt pastorina pastorin paikalla. Se oli vanttera, keskikokoinen ja kursailematon, mutta ei yhtä säteileväsilmäinen kuin isänsä, mieluummin äiti-Helenen näköä, valitettavasti. Morsian Ruth tuli Georgelle kuin lähetettynä kun Hanomag oli tehnyt tenän syrjämaantiellä. Ruthin vanhemmilla oli kotikartano ja se näytti hyvnnäköisenä mainiolta kaupalta. Siis molemmat. Veli Gerrit oli valmis lääkäri eikä sen vaimo Lea ollut oikein Dolmenien mieleinen, supsutti Fräulein Scheftel. Mutta en halunnut kuunnella sivupuheita. Jumalan kuudestilaukeavasta käsiaseesta, Hans-Werneristä oli kuin olikin tullut teologi! Toivon hartaasti, ettei hänen kauneudenkaipuunsa jää tyydyttämättä. Hans-Wernerin kuzumanimi oli nyt Albert, nahka-Albertixi sanottiin. ellauri093.html on line 865: Kun Bill ja Päivi kulexivat työttöminä Lontoon kaduilla, ne yhytti eräs anglointialainen kiinteistöhuijari, joka kertoi lainanneensa melkoisen rahasumman eräälle Pietarissa asuvalle tuttavallensa ja saanut laillisexi pantixi Suomen Kannaxella sijaizevan Vammelsuun kartanon. Velka erääntyi ja kartano jäi "Mr. Edwardsille". Kartanon asiat olivat hunningolla jonkun emigranttiryssän käsissä. Lähtekää te sinne nyt heti, toistaisexi. Teillähän on lähetysseurasta palkkanne, maxakaa ne minulle! Saatte siellä lapsinenne vapaan asunnon ja ravinnon, eikä työtä liiaxi, pelkkää silmälläpitoa. Mutta asialla on kiire, ymmärrättehän, kovin kiire! ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi. ellauri093.html on line 869: Vapaakirkolliset nuoret olivat kuzuneet Dolmenit maakuntakiertueelle Suomeen. Dickille kelpasivat kaikki kirkot, se ei ollut minkään Augsburgin vaivainen. Hilja läxi Vammelsuuhun ischiastaan hoitamaan (näin pitkälle tässä on jo menty ajassa) ja kuzui Dickin käymään Vammelsuun kuumilla hiekoilla. Oli elokuu ja paras sesonkiaika oli ohize; se oli mennyt Hiljalta sivu suun kun lanko Kaarle sattui kuolemaan epäsopivasti heinäkuussa. Kaarlesta oli aina kaikenlaista harmia. ellauri093.html on line 871: Dolmenit tulivat linja-autolla, ja kohtaaminen oli riemullinen. Hilja alkoi taas ahdistaa saarnapyynnöillä, Dickiä vitutti, eikö hetkenkään rauhaa tästä hymistelystä? Senpä tautta Wilhokin ympäröi Rauharannan piikkilangalla eikä päästänyt helluntaiystäviä edes portista sisälle. (No Alli Wikman kävi kerran, mutta putosi lahosta laiturista läpitte, kuten lienen jo kertonut. Ja kerran Elmer Korjus, joka perhana ei suostunut muuraamaan keittiön hellasta irronnutta kiveä. Sekin oli lomalla.) ellauri093.html on line 875: Vammeljoen mutkassa on jyrkänne, jossa pesi 30-luvulla tuhansittain törmäpääskyjä. Ne näkee parhaiten säikyttelemällä niitä veneestä. Tai näki. Tokko niitä on siellä enää tänä päivänä. ellauri093.html on line 879: Dick ei innostunut juutalaisten omista seurakunnista. Parempi että sakemannit johtavat. Tai mixei suomalaisetkin, warum nicht. Kyllä sellaisia tulee, mutta vasta jeesuxen toistamiseen tultua. Eli kun lipputangot kukkivat, ne on jo nupulla. Niin uskoivat Dolmenit, mutta Hilja oli epäilevällä kannalla. Silloin mieheni siirtyi niittokoneen ääreen. Eikun soittokoneen. Se veti keskustelun päätteexi schlaagerin "Joudu jo Jeesus" (tai sama saxaxi). Olikohan se tää? Es harrt die Braut so lange schon - kuulostaa Hiljalta. Sinua Kristus odottaa, virsi 11 uudessa virsikirjassa. ellauri093.html on line 894: Dick halusi saunaan; Hiljalla oli ischias, Helene ei ilennyt, joten saunotus jäi Ilmolle, joka hoiti sen niin huonosti, että Dickille tuli noidannuoli. Dick oli aika pettynyt. Mutta vanhuxiahan alettiin jo olla. ellauri093.html on line 905: FOR MANY years it has been my privilege to teach Jewish young men the way of salvation. Naturally I began by showing them Christ in the Old Testament, how our heavenly Father began to teach His young children in object lessons and how their Messiah was foreshadowed in type and prophecy. ellauri093.html on line 909: The above words came fresh in my mind in writing. They were often used by my beloved father, when he led his children to the throne of grace in family worship. If they find an echo in the hearts of the readers I shall be deeply thankful. ellauri093.html on line 915: Helene kuoli slaagiin 1939. Se oli Dickiä 1v nuorempi. Dolmen lähti yxin jenkkeihin eikä päässyt enää koskaan takaisin. Julma kohtalo. - Hei ei sinne päinkään! Se iski uuden hanin alle vielä 82-vuotiaana! Jalo nainen oli toiminut 20v opettajattarena, sitten tyttö-korkeakoulun johtajattarena. Nyt hän oli erään tyttökoulun ylivalvoja. Tosi estrogeeninen. He solmivat avioliiton maaliskuussa 1942. Grace oli syntyisin Kanadasta, 30v nuorempi miestänsä, erinomainen kodinhoitaja... hän on niin hyvä minulle, en ole enää yxin... Niinpä niin, ei ole ihmisen hyvä olla yxin, minäpä teen hänelle kylkiluusta kumppanin. Dolmen ei muistanut mainita Gracen tyttönimeä. Voi olla ettei se muistanut sitä, sen nimimuisti oli surkea. ellauri093.html on line 921: Vielä vuoden Dick toimahteli, sitten se sai emfyseeman ja muutti New Yorkista Floridaan. Rauhan tultua ne matkustivat Englantiin ja asettuivat Bournemouthiin asumaan. Sieltä käsin se vielä teki kiertueen Kanadaan ja kirjoitteli lohdutuxen sanaa masentuneille sakemanneille, luvaten että heidän keskijakauxinen messiaansa tulee vielä uudelleen. (Nyt 2021 näyttääkin jo aika lupaavalta.) Kesällä 1948 ei se enää jaxanut lentää Amerikkaan. Viimeiseen kirjeeseensä se kyllä liitti ohjeet Jes.40:31, jossa meitä opetetaan lentämään. Herran siivellä yli vaikeuxien. Schwierigkeit ist Herrlichkeit. ellauri093.html on line 927: Summa summarum: Hilja oli jonkinlainen Surku Yniäinen, Helena Pirttisaaren tapainen kuolaaja joka kiersi alfasusia kuin kuumaa puuroa muttei omien puheidensa mukaan kuiteskaan oikeesti uskaltanut lusikoida niitä. Sana sanaa vastassa, uskoiskohan tuon. ellauri093.html on line 934: "Friend, go up higher, then shalt thou have glory" ellauri093.html on line 946: "Kelluva hollantilainen nähtiin vuonna 1989 uimahallissa, mutta se katosi salaperäisesti jäljettömiin. Sen nähnyt nainen kuoli myöhemmin." ellauri093.html on line 950: Talousliha: Penis, joka on nähnyt ja kokenyt tarpeettoman paljon. Henki on altis mutta liha heikko. ellauri093.html on line 952: "Hyvä rouva, vartokaa hetki, niin paljastan tuomiopäivän lihapilarin. Älkää toki pelästykö, vaikka se näyttää vanhan tammipuun ryhmyiseltä ja myrskyn runtelemalta oksalta." ellauri093.html on line 954: Juuri sellainen oli vanhalla Goethella. ellauri094.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri094.html on line 33: Häyrisestä käytettiin usein nimitystä ”vanha vihainen mies”, joka haukkui tyhmiksi lähes kaikki ihmiset. Nimitys on tiettävästi hänen itsensä keksimä ja vastapaino entisajan epiteetille ”nuori vihainen mies”, jolla tarkoitettiin eri mieltä yleisen mielipiteen kanssa olevia. Epiteetti kuvaa monien mielestä mainiosti Häyrisen omaleimaista huumorintajua. ellauri094.html on line 35: Hanskissa talonmiehen vaimoa eli Helmi Orvokki Virtasta näytellyt Marita Nordberg muisteli vuonna 2007, että Hanski ei työtä tehdessään ollut yhtään hauska, mutta hyvällä tuulella ollessaan hän oli hurmaava. Häyrinen kertoi Apu-lehdelle vuonna 1981: ”Voi olla, että olen saanut tämän ’ikävän’ luonteeni oudosta lapsuudestani, jossa ei ollut isää eikä äitiä. Mutta minun oli ratkaistava, annanko potkia itseäni jatkuvasti päähän vai ryhdynkö izekin hankalaksi ihmiseksi. Jokin minussa valitsi viimeksimainitun vaihtoehdon.” ellauri094.html on line 54: ”Vaikuttaa jopa siltä, että liito-oravaa oltaisiin ajamassa maalta kaupunkiin”, viherpiipertäjä Jokinen toteaa kokoillen hajonneita eväitään. Hänen mukaansa liito-oravan suojeleminen maaseudun metsätalousalueilla tulisi varmaan halvemmaksi, koska kaupunkioravien virkistysmetsillä on arvoa myös gryndereille. ellauri094.html on line 56: Liito-oravien lisääntymistä kaupunkimetsissä tukee puunhalaaja Jokisen mukaan se, että apinaympäristöjen rakentamiselle asetetut rajoitukset ovat huomattavasti tiukempia kuin pystymetsän raiskausta koskevat ohjeet. ellauri094.html on line 60: Liito-oravat uhkaavat Kuopiota. ”Tilanne on kestämätön. Liito-orava on suurin yksittäinen uhka sille, että Kuopiossa saadaan uusia alueita apinoiden käyttöön”, Kuopion apinatoimenjohtaja Hannu Harju halkaisee. ellauri094.html on line 64: On välillä aika tuskaista moisen maahantunkeutujan kanssa, kun ne vievät meiltä koteja naisia ja työpaikkoja”, Harju pienii klapia. Harjulla on pottuvarvas peukalona keskellä kämmentä. Ei, se ei ollut siipiorava, vaan sormet jäivät sirkkeliin. ellauri094.html on line 81: Arvoisa puhemies! Kirkossa on käyty keskustelua erilaisissa seminaareissa, erilaisissa Kirkkohallituksen tilanteissa ja kokouksissa, joihin on pyydetty lainsäätäjän, tämänkin talon, apunaan käyttämiä professoreita ja asiantuntijoita, jotka ovat mielipiteissään jakautuneet kahtia. Toinen toteaa, että nykyinen kirkkolaki on riittävä, ja toiset toteavat, että nykyinen kirkkolaki ei ole riittävä, nykyinen avioliittolaki ei ole riittävä, ja tästä professoreiden erimielisyydestä ja tulkinnasta syntyy tämä tila, että kaikki haluavat nyt viedä nämä asiansa oikeuden ratkaistavaksi — tai joku osa, eivät varmasti kaikki, mutta joku osa. — Kiitos. ellauri094.html on line 87:
Prof. Esko Valtaoja	Prof. Tatu Vanhanen
Reign of Jehoiakim (succeeded haz_of_Judah" title="Jehoahaz of Judah">Jehoahaz, who replaced Josiah but reigned only 3 months) Began giving tribute to Nebuchadnezzar in 605 BCE. First deportation, purportedly including Daniel. ellauri094.html on line 265:	Zedekiah made king of Judah by hadrezzar_II" class="mw-redirect" title="Nebuchadrezzar II">Nebuchadnezzar II of Babylon ellauri094.html on line 318: God has a funny way of treating his “chosen people.” Apparently, the Jews were misbehaving and being ungodly. After several years of some other shenanigans in Babylon, god decided it was time to put his foot down and end the free will of the king by having him take the Jewish people captive. This was in ca. 597 BCE. First I’d like to ask the following questions: Shouldn’t god have known that his “chosen people” were going to act like brats? Couldn’t he have chosen a better, more well-behaved group of people to whom to deliver his word? Anyway, moving on. ellauri094.html on line 320: So how long did the Babylonian Captivity last? Well, we have to look to Jeremiah 29:10 and Baruch 6:2. ellauri094.html on line 322: In Jeremiah it is foretold that the Jews will not be able to leave Babylon for 70 years. That’s a fairly long time. It’s an almost guaranteed life sentence for most people. ellauri094.html on line 326: But wait! What’s the book of Baruch? It’s a deuterocanonical part of the apocrypha that is widely quoted in the bible. It’s also a major part of Jewish, Christian, and Catholic canon. I have linked the Catholic text above. The book of Baruch is generally considered just as infallible as the rest of the bible. ellauri094.html on line 328: Ahem, in Baruch, we are told that the captivity will last seven generations, not merely 70 years. In order to reconcile these two disparate numbers, the Jews would’ve had to be having children at the age of ten or younger! That’s far too young, even by biblical-day standards. ellauri094.html on line 335: Niinpä tietysti: Jumala on kuollut (Nietsche). Nietsche on kuollut (Jumala). Se nauraa parhaiten joka hohottaa (xoxotajet) vielä kuin kaikki muut ovat kuolleet. ellauri094.html on line 344: “For thus says the Lord, ‘When seventy years have been completed for Babylon, I will visit you and fulfill My good word to you, to bring you back to this place.” (Jeremiah 29:10) ellauri094.html on line 348: “And when you are come into Babylon, you shall be there many years, and for a long time, even to seven generations: and after that I will bring you away from thence with peace.” (Baruch 6:2; quoted from Douay-Rheims 1899 American Edition) ellauri094.html on line 352: When dealing with skeptics’ claim of Bible contradictions it seems one can never be reminded enough of what exactly is a contradiction. A contradiction occurs when two or more claims conflict with one another so that they cannot simultaneously be true in the same sense and at the same time. To put it another way, a Bible contradiction exists when there are claims within the Bible that are mutually exclusive in the same sense and at the same time. ellauri094.html on line 354: One should be skeptical of whether this is a Bible contradiction given the Skeptic Annotated Bible’s track record of inaccurately handling the Bible. See the many examples of their error which we have responded to in this post: Collection of Posts Responding to Bible Contradictions. Of course that does not take away the need to respond to this claim of a contradiction, which is what the remainder of this post will do. But this observation should caution us to slow down and look more closely at the passages cited by the Skeptic Annotated Bible to see if they interpreted the passages properly to support their conclusion that it is a Bible contradiction. ellauri094.html on line 364: Chapter 6 of Baruch is actually the non-Canonical Epistle of Jeremiah. ellauri094.html on line 367: It took me some time to track down the Greek text of Baruch 6:2. Baruch 6:2 does say in the Greek “until the seventh generation.” The word “ἕως” is interpreted as “until” and it is a Greek particle marking a limit, that is, a temporal point of termination. (Who cares about the Greek anyway. It was dictated in hebrew or something.) ellauri094.html on line 369: Interestingly nowhere else in the Bible does it affirm the claim found in Baruch 6:2 that “The Babylonian Captivity was seven generations.” ellauri094.html on line 370: However we do see elsewhere in the Bible it affirm Jeremiah 29:10’s claim that “The Babylonian Captivity was seventy years.” Jeremiah 25:11 states “This whole land will be a desolation and a horror, and these nations will serve the king of Babylon seventy years.” See also Jeremiah 25:12. ellauri094.html on line 373: One of the reason to doubt Baruch 6:2 is actually written by Jeremiah and to believe it was written much later is that the Book of Jeremiah talks about the remnant will begin returning within 70 years and yet Baruch 6:2 state the return will be within 7 generations which seems to excuse those who were Jewish reading this book that never did went back to Jerusalem for many generations but continued living outside Jerusalem. Fascinating as well is the fact that this book was written in Greek and not in Hebrew which indicate the likely audience was the Jewish Diaspora. ellauri094.html on line 375: A Jewish generation was about 30 years and if you think of 7 generations that is about 210 years. (If they started breeding at 10 then it would be just 70, so no contradiction! Muhammed's fifth wife was 9.) The exile from Jerusalem began in 586 BC. So 210 years later it would land on 376 BC. But way before then the Jews have already made big caravan trips back to Jerusalem which took place in the 6th to 5th Century BC (see the book of Ezra and Nehemiah). There’s no specific migration that stood out in the 300s BC. ellauri094.html on line 378: We shouldn’t miss that worldviews are at play even with the skeptic’s objection to Christianity. The worldview of the author of the Skeptic Annotated Bible actually doesn’t even allow for such a thing as the law of non-contradiction to be meaningful and intelligible. In other words for him to try to disprove the Bible by pointing out that there’s a Bible contradiction doesn’t even make sense within his own worldview. Check out our post “Skeptic Annotated Bible Author’s Self-Defeating Worldview.” Read also Stanford's bit on contradictory beliefs here. Lisää aiheesta: ellauri094.html on line 415: "Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!" ellauri094.html on line 425: 2 We hanged our harps upon the willows in the midst thereof. ellauri094.html on line 426: 3 For there they that carried us away captive required of us a song; ellauri094.html on line 427: and they that wasted us required of us mirth, saying, ellauri094.html on line 429: 4 How shall we sing the LORD's song in a strange land? ellauri094.html on line 430: 5 If I forget thee, O Jerusalem, let my right hand forget her cunning. ellauri094.html on line 435: 8 O daughter of Babylon, who art to be destroyed; happy shall he be, ellauri094.html on line 436: that rewardeth thee as thou hast served us. ellauri094.html on line 437: 9 Happy shall he be, that taketh and dasheth thy little ones against the stones. ellauri094.html on line 444: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri094.html on line 457: Now how shall we sing the Lord's song in a strange land Mitens me vedettäs virsiä matulas ellauri094.html on line 461: Now how shall we sing the Lord's song in a strange land Mitens riffit sujus tääl persulas ellauri094.html on line 465: Be acceptable in thy sight here tonight Exne ole sustakin ihan jepoja ellauri094.html on line 477: When we remembered Zion. (Ooh, have the power) Kun me kelattii Siionii (Doh nyt ottaa eteen) ellauri094.html on line 483: hat/library/images/Ben%20Zyskowicz%20261008.jpg" /> ellauri094.html on line 488: Poem by Algernon Charles Swinburne: ellauri094.html on line 492: That for ages of agony hast endured, and slept, Joka oot kestänyt tuskaa ikipäiviä, ja nukkunut ellauri094.html on line 497: That a blast of deliverance in the darkness rang, Et pimeässä soi jakeluauton tööttäys ellauri094.html on line 506: When thou wast shamed; Kun sut häpästiin; ellauri094.html on line 510: In the desolate distances, with a great desire, Lohduttomissa etäisyyxissä, hirmuhaluisina ellauri094.html on line 516: But ye shall bend; mutta taipuisa; ellauri094.html on line 520: And with harrows men harrowed us, and subdued with spears, Ja tyypit haravoi meitä haravoilla ja pisti keihäillä ellauri094.html on line 521: And crushed with shame; poikki halki ja pinoon, häpäisi, ellauri094.html on line 523: And no change came. Eikä mikään muuttunut. ellauri094.html on line 527: There was feasting with revelling, there was sleep with dreams, Oli bileitä ja remua, harmakärpyysejä, ellauri094.html on line 532: And with love-locks vine-chapleted, and with rose-crowned heads Tukat käkkärällä, ihan takussa, päät punasina, ellauri094.html on line 533: And robes of shame. Mekot korvissa. ellauri094.html on line 537: Nor the gods that were good to them, but with songs and dreams Ei edes norjalaisia ilotulituxia, vaan ne hoilasi ellauri094.html on line 543: The crowns of shame. häpeällisistä kurnuista. ellauri094.html on line 555: And thy lovers that looked for thee, and that mourned from far, Ja sun katamiitit jotka haki sua joka paikasta, ellauri094.html on line 560: In thy grief had we followed thee, in thy passion loved, Sun surussa me seurattiin sua, ja sun kiimassa, ellauri094.html on line 562: In thy shame we stood fast to thee, with thy pangs were moved, Sun hävetessä me myötähävettiin, ja liikututtiin, ellauri094.html on line 570: And the north was Gethsemane, without leaf or bloom, Ja pohjosessa oli Getsemane ihan kaljuna, ellauri094.html on line 571: A garden sealed; Salainen puutarha, ellauri094.html on line 573: Hid all the field. Nousi pahaa käryä. ellauri094.html on line 585: "Lo, the graveclothes of Italy that are folded up Kappas, italialaiset vetimet on viikattu ellauri094.html on line 587: And the guards as men wrought upon with a charmed cup, Ja vartijat vetelee kuin känniunia ellauri094.html on line 595: "As of old time she spake to you, and you hardly heard, Ihan entiseen tapaan se puhu sulle, etkä kuunnellut, ellauri094.html on line 605: "For the life of them vanishes and is no more seen, Sillä niiden henki haisee vaikkei niitä enää näy, ellauri094.html on line 607: Nor shall any remember him if a crown hath been, Eikä kukaan muista niiden ex-kurnua, punaista kravattia, ellauri094.html on line 610: "Unto each man his handiwork, unto each his crown, Joka miehellä oma nyrkkikyllikki, oma nuppi, ellauri094.html on line 620: "Seeing death has no part in him any more, no power Sillä kuolemalla ei ole enää otaa sille, ei habaa, ellauri094.html on line 622: He has bought his eternity with a little hour, Se on ostanut ikuisuuden omalla neljännestunnilla, ellauri094.html on line 635: "Not the light that was quenched for us, nor the deeds that were, Ei se meiltä sammutettu valo, eikä jytkyt entiset, ellauri094.html on line 642: So the son of her suffering, that from breasts nigh dead Niin misun kärsimyxen poika joka puolikuolleilta tisseiltä ellauri094.html on line 645: That the pavement of Golgotha should be white as snow, Että Golgatan jalkakäytävä olis lumivalkoinen, ellauri094.html on line 647: That the waters of Babylon should no longer flow, Että Babylonin vedet ei enää valuisi, ellauri094.html on line 650: Algernon Charles Swinburne Algernon Charles Swinburne ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman. ellauri094.html on line 658: “Super Flumina Babylonis” celebrates the release of Italy from bondage in imagery that recalls the resurrection of Christ. The open tomb, the folded graveclothes, the “deathless face” all figure in this interesting poem that sings out, “Death only dies.” In “Quia Multum Amavit,” France, shackled by tyranny, is personified as a harlot who has been false to liberty. She has become “A ruin where satyrs dance/ A garden wasted for beasts to crawl and brawl in.” The poem ends with France prostrate before the spirit of Freedom, who speaks to her as Christ spoke to the sinful woman in the Pharisee’s house, in a tone of forgiveness. ellauri094.html on line 663: Closest metre: trochaic tetrameter ellauri094.html on line 689: The author used lexical repetitions to emphasize a significant image; ellauri094.html on line 715: Musta näyttää että toi runo ei koske sen enempää Babylonia kuin Italiaakaan, vaan se ilmaisee narsistisen runoilijan tavallista toiveunta että se jää kuoltuaan kuolemattomien sepustuxiensa valokeilaan keekoilemaan. Vanha, suorastaan kuolematon meemi. Se nauraa parhaiten jonka kallo irvistää kun kaikki ovat vainaita. ellauri094.html on line 724: Jihadists are also evil. ellauri094.html on line 729: So in your view of Christianity, let me get this straight, you honestly believe that God wants you to kill the Jihadists? Am I understanding you right? ellauri094.html on line 733: What I mean is that diplomacy never works with genocidal maniacs and that the use of lethal force in self defense is ethical. ellauri094.html on line 747: What you wrote was actually worse. Some atheists can be mislead but nazis, judaists, etc are just evil and must be exterminated. ellauri094.html on line 748: Oddly enough, that sentiment was exactly what made the nazis evil. ellauri094.html on line 749: It’s also what makes your fabulated god evil when he commands whole cities wiped out. I’m glad our country isn’t based on Christianity and trigger happy, self righteous exterminators like yourself. ellauri094.html on line 751: Evil ideas need to be fought. That’s not the same as exterminating the people who are tricked by them. ellauri094.html on line 757: So you can see that the Nazis and Imperial Japanese pale in comparison to the atheists. Commies were about 100/64 or 1.67 times eviler than the westerners. ellauri094.html on line 758: And the stark evil of the atheist Communists becomes even more stark when considering the fact that Nazi Germany and Imperial Japan were fighting for what most wars are fought for: Wealth and Empire. Which is A-OK. The Israeli did the same with the help of Jehovah. The atheist regimes slaughtered their own people simply to impose their will upon their less powerful compatriots. Which the Christians never do. Well, not nearly as many got killed anyway. I guess. Haven't really toted up all the Christian wars. The colonial ones too, and the U.S. neocolonial ones like Korea and Vietnam, or the Desert Storm. Should one use the absolute body count or percentages? Ethics is not an exact science after all. It's more like economics. ellauri094.html on line 760: Almost all atheists believe in Marxism and have a thought process that is so uniform as to appear like a mass produced. Prayer is what human beings do. Homo Orate (or was it Anate? oh well), man who prays, prays 24/7, 365.25. But man of all creatures, is born and lives completely unaware of nature (as taught by religion). Jesus, Son of God, gave us the Lord’s Prayer, which is a short, convenient prayer, easier to mass produce than a Ford. But in order to benefit from prayer, the man must pursue excellence in prayer. ellauri094.html on line 762: So just as we learn music, we cannot become better without practice and experience of music on our instrument of choice (mine is the Jewish Harp, quite popular by the rivers of Babylon). Your confession that you found prayer to be irrelevant is the same as a man banging a child on a piano and then giving up because all the banging just produced noise. You need to be taught how to pray by someone who knows how and then you need to practice, practice, practice for the rest of your life. And still you don't get a hole in one every time, I don't. Although I was trained to pray by various Catholic priests who pray for a living. Prayer professionals who get paid for it. No fucking amateurs like you. By now I find the hole usually quite easily, and can get it in after a few putts with a little help from my priestly friend. ellauri094.html on line 766: What would you think if I sang out of tune Hiljaa hiljaa kulkee murkki ellauri094.html on line 774: What do I do when my love is away? Sanaa maailmoon lannoittaa ellauri094.html on line 788: Yes I'm certain that it happens all the time ellauri094.html on line 789: (What do you see when you turn out the light?) ellauri094.html on line 809: The bible is a fallible human’s interpretation of God/history/etc. Christians who claim it to be infallible seem to crave something in religion that doesn’t exist in mainstream Christianity: authority. Seems to me, they lack something or someone authoritative like the Catholic Pope or the Mormon Prophet who claims to be God’s spokesman. Since mainstream Christianity lacks an authoritative claim, they nonsensically claim “the word of God” to be their powerful lightning rod. ellauri095.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri095.html on line 35: Der Sprung ist bei Kierkegaard leidenschaftliche Entscheidung, der Augenblick, der über Nicht-Sein und Da-Sein entscheidet. Der Sprung ist Wiedergeburt, das Christwerden. Kierkegaard hat den Begriff von Gotthold Ephraim Lessing (1729-1781) ... Stanley the Manley was not very manly, more catholic than Pope, and as much a dwarf, only capable of tiny hopkins snd eurhytmic sprungs.. ellauri095.html on line 37: Sprung rhythm is a poetic rhythm designed to imitate the rhythm of natural speech. It is constructed from feet in which the first syllable is stressed and may be followed by a variable number of unstressed syllables. The British poet Gerard Manley Hopkins said he discovered this previously unnamed poetic rhythm in the natural patterns of English in folk songs, spoken poetry, Shakespeare, Milton, et al. He used diacritical marks on syllables to indicate which should be stressed in cases "where the reader might be in doubt which syllable should have the stress" (acute, e.g. shéer) and which syllables should be pronounced but not stressed (grave, e.g., gleanèd). ellauri095.html on line 39: Some critics believe he merely coined a name for poems with mixed, irregular feet, like free verse. However, while sprung rhythm allows for an indeterminate number of syllables to a foot, Hopkins was very careful to keep the number of feet per line consistent across each individual work, a trait that free verse does not share. Sprung rhythm may be classed as a form of accentual verse, as it is stress-timed, rather than syllable-timed, and while sprung rhythm did not become a popular literary form, Hopkins's advocacy did assist in a revival of accentual verse more generally. ellauri095.html on line 49: Hopkins was influenced by the Welsh language, which he had acquired while studying theology at St Beuno's near St Asap. The poetic forms of Welsh literature and particularly cynghanedd, with its emphasis on repeating sounds, accorded with his own style and became a prominent feature of his work. This reliance on similar-sounding words with close or differing senses means that his poems are best understood if read aloud. ellauri095.html on line 51: Hopkins’s most famous Welsh sonnet, “The Windhover,” reveals that for him this Book of Nature, like the Bible, demanded a moral application to the self. Hopkins wrote in his notes on St. Ignatius: “This world is word, expression, news of God”; “it is a book he has written.... a poem of beauty: what is it about? His praise, the reverence due to him, the way to serve him.... Do I then do it? Never mind others now nor the race of man: DO I DO IT?” One of Hopkins’s attempts to answer that question is “The Windhover.” ellauri095.html on line 53: The initial “I” focuses attention on the speaker, but the explicit application of the lesson of the Book of Nature to him does not begin until the line “My heart in hiding/stirred for a bird” at the conclusion of the octet. One biographical interpretation of this line is that he was hiding from fulfilling his ambitions to be a great painter and poet. Instead of ostentatiously pursuing fame in that way, wearing his heart on his sleeve, he had chosen to be the “hidden man of the heart” (1 Peter 3:4), quietly pursuing the imitation of Christ. As Hopkins put it, Christ’s “hidden life at Nazareth is the great help to faith for us who must live more or less an obscure, constrained, and unsuccessful life.” ellauri095.html on line 55: Hopkins did live such a life, but the windhover reminded him of Jesus’ great achievements after Nazareth. The windhover “stirred” his desire to become a great knight of faith, one of those who imitate not only the constraint but also the “achieve of, the mastery of” this great chevalier. The “ecstasy” of the windhover recalls Hopkins’s initial desire in “Il Mystico” to be lifted up on “Spirit’s wings” so “that I may drink that ecstasy/Which to pure souls alone may be.” Ultimately, Hopkins became aware that he had been hiding from the emotional risks of total commitment to becoming a “pure” soul. The phrase “hiding” thus suggests not only hiding from the world or from worldly ambition but also hiding from God. ellauri095.html on line 57: The words “here/Buckle” which open the sestet mean “here in my heart,” therefore, as well as here in the bird and here in Jesus. Hopkins’s heart-in-hiding, Christ’s prey, sensed Him diving down to seize it for his own. Just as the bird buckled its wings together and thereby buckled its “brute beauty” and “valour”and capacity to “act,” so the speaker responds by buckling together all his considerable talents and renewing his commitment to the imitation of Christ in order to buckle down, buckle to, in serious preparation for the combat, the grappling, the buckling with the enemy. As Paul said, “Put on the whole armour of God, that ye may be able to stand against the wiles of the Devil.” ellauri095.html on line 59: Olikohan jerry nepsy eli neuropsykiatrinen tapaus. Päässä 6 radiokanavaa auki yhtä aikaa. ja välissä hemmetisti mainoxia ylhäältä. ellauri095.html on line 61: The Windhover (kestrel, tuulihaukka) aims to depict not the bird in general, but instead one instance and its relation to the breeze. This is just one interpretation of Hopkins's most famous poem, one which he felt was his best. ellauri095.html on line 69: Of the rolling level underneath him steady air, and striding tasaisessa ilmavirrassa surffaavan, ja harppaavan ellauri095.html on line 71: In his ecstasy! then off, off forth on swing, ihan liekeissä! sit pois, pois keinulaudalla, ellauri095.html on line 76: Buckle! AND the fire that breaks from thee then, a billion Suu suppuun! JA tuli joka lähtee susta silloin, ziljoona ellauri095.html on line 86: Gerard Manley Hopkins SJ (28 July 1844 – 8 June 1889) was an English poet and Jesuit priest, whose posthumous fame established him among the leading Victorian poets. His manipulation of prosody – particularly his concept of sprung rhythm – established him as an innovative writer of verse, as did his technique of praising God through vivid use of imagery and nature. Only after his death did Robert Bridges begin to publish a few of Hopkins's mature poems in anthologies, hoping to prepare the way for wider acceptance of his style. By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis. ellauri095.html on line 94: Se kärsi yxinäisyydestä ja nolosta urakehityxestä kuin Johannes Khrysostomos. ellauri095.html on line 101: The Uranians were a small and clandestine group of male homosexual poets who published works between 1858, when William Johnson Cory published Ionica, and 1930. Although most of them were English, they had counterparts in the United States and France. ellauri095.html on line 105: Uranian is a 19th-century term that referred to homosexual men. The term was first published by activist Karl Heinrich Ulrichs (1825–95) in a series of five booklets (1864–65) collected under the title Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (Research into the Riddle of Man–Male Love). Ulrichs derived Uranian (Urning in German) from the Greek goddess Aphrodite Urania, who was created out of the god Uranus' testicles. Therefore, it represents the homosexual gender, while Dionian (Dioning), derived from Aphrodite Dionea, represents the heterosexual gender. Ulrichs developed his terminology before the first public use of the term homosexual, which appeared in 1869 in a pamphlet published anonymously by Karl-Maria Kertbeny (1824–82) ellauri095.html on line 107: The term Uranian was quickly adopted by English-language advocates of homosexual emancipation in the Victorian era, such as Edward Carpenter and John Addington Symonds, who used it to describe a comradely love that would bring about true democracy, uniting the "estranged ranks of society" and breaking down class and gender barriers. Oscar Wilde wrote to Robert Ross in an undated letter (?18 February 1898): "To have altered my life would have been to have admitted that Uranian love is ignoble. I hold it to be noble—more noble than other forms." ellauri095.html on line 109: The term also gained currency among a group that studied Classics and dabbled in pederastic poetry from the 1870s to the 1930s. The writings of this group are now known by the phrase Uranian poetry. The art of Henry Scott Tuke and Wilhelm von Gloeden is also sometimes referred to as Uranian. ellauri095.html on line 111: The word itself alludes to Plato's Symposium, a discussion on Eros (love). In this dialog, Pausanias distinguishes between two types of love, symbolised by two different accounts of the birth of Aphrodite, the goddess of love. In one, she was born of Uranus (the heavens), a birth in which "the female has no part". This Uranian Aphrodite is associated with a noble love for male youths, and is the source of Ulrichs's term Urning. Another account has Aphrodite as the daughter of Zeus and Dione, and this Aphrodite is associated with a common love which "is apt to be of women as well as of youths, and is of the body rather than of the soul". After Dione, Ulrichs gave the name Dioning to men who are sexually attracted to women. However, unlike Plato's account of male love, Ulrichs understood male Urnings to be essentially feminine, and male Dionings to be masculine in nature. ellauri095.html on line 115: His father founded a marine insurance firm and at one time served as Hawaiian consul-general in London. He was also for a time churchwarden at St John-at-Hampstead. His grandfather was the physician John Simm Smith, a university colleague of John Keats, and close friend of the eccentric philanthropist Ann Thwaytes. One of his uncles was Charles Gordon Hopkins, a politician of the Hawaiian Kingdom. ellauri095.html on line 117: As a poet, Hopkins's father published works including A Philosopher's Stone and Other Poems (1843), Pietas Metrica (1849), and Spicelegium Poeticum, A Gathering of Verses by Manley Hopkins (1892). He reviewed poetry for The Times and wrote one novel. Catherine (Smith) Hopkins was the daughter of a London physician, particularly fond of music and of reading, especially German philosophy, literature and the novels of Dickens. Both parents were deeply religious high-church Anglicans. Catherine's sister, Maria Smith Giberne, taught her nephew Gerard to sketch. The interest was supported by his uncle, Edward Smith, his great-uncle Richard James Lane, a professional artist, and other family members. ellauri095.html on line 119: Hopkins's initial ambition was to be a painter – he would continue to sketch throughout his life and was inspired as an adult by the work of John Ruskin and the Pre-Raphaelites. ellauri095.html on line 121: By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis. ellauri095.html on line 123: Hopkins became a skilled draughtsman. He found his early training in visual art supported his later work as a poet. His siblings were much inspired by language, religion and the creative arts. Milicent (1849–1946) joined an Anglican sisterhood in 1878. Kate (1856–1933) would help Hopkins publish the first edition of his poetry. Hopkins's youngest sister Grace (1857–1945) set many of his poems to music. Lionel (1854–1952) became a world-famous expert on archaic and colloquial Chinese. Arthur (1848–1930) and Everard (1860–1928) were highly successful artists. Cyril (1846–1932) would join his father's insurance firm. ellauri095.html on line 125: Manley Hopkins moved his family to Hampstead in 1852, near where John Keats had lived 30 years before and close to the green spaces of Hampstead Heath. When he was ten years old, Gerard was sent to board at Highgate School (1854–1863). While studying Keats´s poetry, he wrote "The Escorial" (1860), his earliest extant poem. Here he practised early attempts at asceticism. He once argued that most people drank more liquids than they really needed and bet that he could go without drinking for a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. On another occasion he abstained from salt for a week. ellauri095.html on line 127: Among his teachers at Highgate was Richard Watson Dixon, who became an enduring friend and correspondent. Of the older pupils Hopkins recalls in his boarding house, the poet Philip Stanhope Worsley won the Newdigate Prize. ellauri095.html on line 129: Hopkins studied classics at Balliol College, Oxford (1863–1867). He began his time in Oxford as a keen socialite and prolific poet, but seems to have alarmed himself with resulting changes in his behaviour. There he forged a lifelong friendship with Robert Bridges (later Poet Laureate of the United Kingdom), which would be important to his development as a poet and in establishing his posthumous acclaim. ellauri095.html on line 135: A short fellow of 5’2 or 3”, he was enthusiastic, had a high-pitched voice, loved to sketch and write poems, was close to his family, and had warm, lifelong friends from Oxford, fellow Jesuits, and Irish families. For recreation he visited art exhibitions and old churches, and enjoyed holidays with his family, friends, and fellow Jesuits in Switzerland, Holland, the Isle of Wight, the Isle of Man, Whitby on the North Sea, Wales, Scotland, and the West of Ireland. During these holidays, he loved to hike and swim. His passions were nature (especially trees), ecology, beauty, poetry, art, his family and friends, his country, his religion, and his God. His curse was a lifelong “melancholy” (his word) which in 1885 in Dublin became deep depression and a sense of lost contact with God. ellauri095.html on line 137: In life and poetry he was serious and playful – even whimsical. Spiritually, despite an early scrupulosity which he never fully lost, he followed the Jesuit way of finding God in all things, and rejoiced in “God in the world”: “The world is charged wíth the grándeur of God.” He was very, very bright, with an extensive knowledge of words and languages — he knew so many words ! His intellectual hero was the medieval philosopher Duns Scotus, whose philosophy of selfhood he held dear. Hopkins himself had a strong sense of self, appreciated his own individuality, and was immensely self-confident. ellauri095.html on line 139: According to John Bayley, "All his life Hopkins was haunted by the sense of personal bankruptcy and impotence, the straining of 'time's eunuch' with no more to 'spend'... " a sense of inadequacy, graphically expressed in his last sonnets. Toward the end of his life, Hopkins suffered several long bouts of depression. His "terrible sonnets" struggle with problems of religious doubt. He described them to Bridges as "the thin gleanings of a long weary while." ellauri095.html on line 141: "Thou Art Indeed Just, Lord" (1889) echoes Jeremiah 12:1 in asking why the wicked prosper. It reflects the exasperation of a faithful servant who feels he has been neglected, and is addressed to a divine person ("Sir") capable of hearing the complaint, but seemingly unwilling to listen. Hopkins uses parched roots as a metaphor for despair. ellauri095.html on line 145: After several years of ill health and bouts of diarrhoea, Hopkins died of typhoid fever in 1889 and was buried in Glasnevin Cemetery, after a funeral in St Francis Xavier Church in Gardiner Street, located in Georgian Dublin. He is thought to have suffered throughout his life from what today might be labelled bipolar disorder or chronic unipolar depression, and battled a deep sense of melancholic anguish. However, his last words on his death bed were, "I am so happy, I am so happy. I loved my life." He was 44 years of age. ellauri095.html on line 147: The image of the poet´s estrangement from God figures in "I wake and feel the fell of dark, not day", in which he describes lying awake before dawn, likening his prayers to "dead letters sent To dearest him that lives alas! away." The opening line recalls Lamentations 3:2: "He hath led me, and brought me into darkness, but not into light." "No Wurst, There is None" and "Carrion Comfort" are also counted among the "terrible sonnets". ellauri095.html on line 149: During his lifetime, Hopkins published few poems. It was only through the efforts of Robert Bridges that his works were seen. ellauri095.html on line 153: Despite Hopkins burning all his poems on entering the Jesuit novitiate, he had already sent some to Bridges, who with some other friends, was one of the few people to see many of them for some years. After Hopkins's death they were distributed to a wider audience, mostly fellow poets, and in 1918 Bridges, by then poet laureate, published a collected edition; an expanded edition, prepared by Charles Williams, appeared in 1930, and a greatly expanded edition by William Henry Gardner appeared in 1948 (eventually reaching a fourth edition, 1967, with N. H. Mackenzie). ellauri095.html on line 157: Usually writing Miltonic sonnets of 14 lines, he experimented with such unusual forms as a “curtal” sonnet of 10 2/5 lines (“Pied Beauty”) and a “caudal” sonnet of 24 lines (“That Nature is a Heraclitean Fire”). As an experimenter, he was a modern poet before “modern” poetry existed. ellauri095.html on line 163: Robert Martin asserts that when Hopkins first met Dolben, on Dolben´s 17th birthday in Oxford in February 1865, it "was, quite simply, the most momentous emotional event of his undergraduate years, probably of his entire life." According to Robert Martin, "Hopkins was completely taken with Dolben, who was nearly four years his junior, and his private journal for confessions the following year proves how absorbed he was in imperfectly suppressed erotic thoughts of him." Martin also considers it "probable that Hopkins would have been deeply shocked at real sexual intimacy with another guy." ellauri095.html on line 167: Hopkins composed two poems about Dolben, "Where art thou friend" and "The Beginning of the End". Robert Bridges, who edited the first edition of Dolben's poems as well as Hopkins's, cautioned that the second poem "must never be printed," though Bridges himself included it in the first edition (1918). Another indication of the nature of his feelings for Dolben is that Hopkins's high Anglican confessor seems to have forbidden him to have any contact with Dolben except by letter. Hopkins never saw Dolben again after the latter's short visit to Oxford during which they met, and any continuation of their relationship was abruptly ended by Dolben's drowning two years later in June 1867. Hopkins's feeling for Dolben seems to have cooled by that time, but he was nonetheless greatly affected by his death. "Ironically, fate may have bestowed more through Dolben's death than it could ever have bestowed through longer life ... for many of Hopkins's best poems – impregnated with an elegiac longing for Dolben, his lost beloved and his muse – were the result." Hopkins's relationship with Dolben is explored in the novel The Hopkins Conundrum. ellauri095.html on line 169: Some of Hopkins´s poems, such as The Bugler´s First Communion and Epithalamion, arguably embody homoerotic themes, although the second poem was arranged by Robert Bridges from extant fragments. ellauri095.html on line 171: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population." ellauri095.html on line 174: The homosexual lifestyle results in a shorter life expectancy. This is undoubtedly due to the health risks associated, such as AIDS, Hepatitis, and a variety of other infections and STDs. In addition, homosexuals are more likely to be smokers, which takes the lifespan even lower. In 1993 Paul Cameron published a study which found that homosexuality takes 20-30 years off the lives of its practitioners. Cameron is a Psychologist and founder of the Family Research Institute. Among men with AIDS their lifespan was 39 years, however even without AIDS a male homosexuals lifespan is just a short 42 years. Lesbians had a median age of death of just 44 years. He also found that lesbians were up to 456 times more likely to die in a car crash than heterosexual women. The liberal Southern Poverty Law Centre dubbed Cameron an "anti-gay extremist", and the American Psychological Association expelled him for exposing the truth about the homosexual lifestyle and accused him of scientific data "fraud". Fortunately, Cameron had the support of faith based groups who would not bow down or turn their behinds to the homosexual agenda. ellauri095.html on line 176: Another 1997 study from pro-homosexual researchers who were trying defend homosexuals, examined data of AIDS deaths between 1987 to 1992 in Toronto, and found that the life expectancy for the homosexual men was 8 to 20 years lower than heterosexuals. See also Atheism and life expectancy. Religious people live on average four years longer than their agnostic and atheist peers, new research has found. Actually, the atheists´ life expectancy is way lower than true believers´ (estimated at about one infinity). Source: Conservopedia. ellauri095.html on line 178: The aim of our research was never to spread more homophobia, but to demonstrate to an international audience how the life expectancy of gay and bisexual men can be estimated from limited vital statistics data. In our paper, we demonstrated that in a major Canadian centre, life expectancy at age 20 years for gay and bisexual men is 8 to 21 years less than for all men. If the same pattern of mortality continued, we estimated that nearly half of gay and bisexual men currently aged 20 years would not reach their 65th birthday. Under even the most liberal assumptions, gay and bisexual men in this urban centre were experiencing a life expectancy similar to that experienced by men in Canada in the year 1871. In contrast, if we were to repeat this analysis today the life expectancy of gay and bisexual men would be greatly improved. Deaths from HIV infection have declined dramatically in this population since 1996. As we have previously reported there has been a threefold decrease in mortality in Vancouver as well as in other parts of British Columbia. ellauri095.html on line 180: It is essential to note that the life expectancy of any population is a descriptive and not a prescriptive mesaure. Death is a product of the way a person lives and what physical and environmental hazards he or she faces everyday. It cannot be attributed solely to their sexual orientation or any other ethnic or social factor. If estimates of an individual gay and bisexual man´s risk of death is truly needed for "legal or other" purposes, then people making these estimates should use the same actuarial tables that are used for all other males in that population. Gay and bisexual men are included in the construction of official population-based tables and therefore these tables for all males are the appropriate ones to be used. (LOL sorry boys, the cat is out of the bag, there is no way to get it to go back in.) ellauri095.html on line 182: The language of Hopkins´s poems is often striking. His imagery can be simple, as in Heaven-Haven, where the comparison is between a nun entering a convent and a ship entering a harbour out of a storm. It can be splendidly metaphysical and intricate, as it is in As Kingfishers Catch Fire, where he leaps from one image to another to show how each thing expresses its own uniqueness, and how divinity reflects itself through all of them. ellauri095.html on line 184: Hopkins was a supporter of linguistic purism in English. In an 1882 letter to Robert Bridges, Hopkins writes: "It makes one weep to think what English might have been; for in spite of all that Shakespeare and Milton have done... no beauty in a language can make up for want of purity." He took time to learn Old English, which became a major influence on his writing. In the same letter to Bridges he calls Old English "a vastly superior thing to what we have now." ellauri095.html on line 186: He uses many archaic and dialect words but also coins new words. One example of this is twindles, which seems from its context in Inversnaid to mean a combination of twines and dwindles. He often creates compound adjectives, sometimes with a hyphen (such as dapple-dawn-drawn falcon) but often without, as in rolling level underneath him steady air. This use of compound adjectives, similar to the Old English use of compounds nouns, concentrates his images, communicating to his readers the instress of the poet´s perceptions of an inkscape. ellauri095.html on line 192: Tässä kai viitataan Scotuxen keximään käsitteeseen haecceitas eli tämyys, se mikä erottaa yxilön sen lajista. Neljän koordinaatin muodostama piste tai alue riittää siihen aika hyvin. ellauri095.html on line 194: Inkscape on aika hankalakäyttöinen scalable vector graphics-piirustusohjelma. Ink on hevosen jalan paise, typ av hudsvulst hos häst eller nötkreatur. Sanahöpsöjä skizoja ollaan koko porukka, Jerry "Miehekäs" Hopkins, David "Sikiö" Wallace ja mä. Sitä on liikkeellä. Suojaimien pakollisuutta harkitaan. ellauri095.html on line 196: Inkscape, for Hopkins, is the charged essence, the absolute singularity that gives each created thing its being; instress is both the energy that holds the inscape together and the process by which this inscape is perceived by an observer. We instress the inscape of a tulip, Hopkins would say, when we appreciate the particular delicacy of its petals, when we are enraptured by its specific, inimitable shade of pink. ellauri095.html on line 198: The meaning of “inscape,” that conundrum of Hopkins’s readers. A common misconception of the word is that it signifies simply a unique particular, the unusual feature, the singular appearance. ellauri095.html on line 201: Jotain tollasta kaoottista toistuvuutta ehkä, oudon attraktiivisesti vetkuvia keskeltä nivellettyjä kikkeleitä. Deterministisiä mutta ennustamattomia, paizi jossain karkeammissa rajoissa. Säännöllisen säännötöntä, säännöttömän säännöllistä ketkumista. Samaa rataa muttei kuitenkaan koskaan ihan samaa. Se saa tyypit kuvittelemaan että joku luojan sormi on hämmentämässä keitosta. Sit kun se rata joskus deterministisesti mutta arvaamatta singahtaa ulos tavanomaisesta, niin siinä on sitten ihmeen paikka. ellauri095.html on line 203: The suggestion of metaphysical significance is obvious in an 1874 note by Hopkins on waves: “The laps of running foam striking the sea-wall double on themselves and return in nearly the same order and shape in which they came. This is mechanical reflection and is the same as optical: indeed all nature is mechanical, but then it is not seen that mechanics contain that which is beyond mechanics.” ellauri095.html on line 205: Gerard oli huonompi piirtämään kuin Arthur-veli ja tyytyi lopulta vaan pöpöttämään skezeistä kuten lempparinsa Ruskin. Tästä Ruskinista on jo niin monta mainintaa, että kohta täytyy sekin ottaa tikun päähän. Muistaaxeni Janet Breckenridge mulle ekan kerran mainizi koko tyypistä. Se oli kai joku viktoriaanien "Tuus" Pekka Tarkka. Onnen pekka. I´m so happy oli Mänlin kuuluisat viimeiset sanat. ellauri095.html on line 209: The typical Hopkins drawing is what Ruskin called the “outline drawing”; as Ruskin put it, “without any wash of colour, such an outline is the most valuable of all means for obtaining such memoranda of any scene as may explain to another person, or record for yourself, what is most important in its features.” Many such practical purposes for drawing were advanced by Ruskin, but his ultimate purpose was to unite science, art, and religion. ellauri095.html on line 213: it would appear that Arthur Hopkins’s superior sketching abilities encouraged his older but smaller brother to concentrate his energies on literary and religious creativity instead. ellauri095.html on line 218: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population." ellauri095.html on line 220: The brilliant student who had left Oxford with first-class honours failed his final theology exam. This almost certainly meant that despite his ordination in 1877, Hopkins would not progress in the order. In 1877 he wrote God's Grandeur, an array of sonnets that included "The Starlight Night". He finished "The Windhover" only a few months before his ordination. His life as a Jesuit trainee, though rigorous, isolated and sometimes unpleasant, at least had some stability; the uncertain and varied work after ordination was even harder on his sensibilities. In October 1877, not long after completing "The Sea and the Skylark" and only a month after his ordination, Hopkins took up duties as sub-minister and teacher at Mount St Mary's College near Sheffield. In July 1878 he became curated at the Jesuit church in Mount Street, London, and in December that of St Aloysius's Church, Oxford, then moving to Manchester, Liverpool and Glasgow. While ministering in Oxford, he became a founding member of The Cardinal Newman Boozing Society, established in 1878 for Catholic members of the University of Oxford. He taught Greek and Latin at Mount St Mary's College, Sheffield, and Stonyhurst College, Lancashire. ellauri095.html on line 222: In the late 1880s Hopkins met Father Matthew Russell, the Jesuit founder and editor of the Irish Monthly magazine, who presented him to Katharine Tynan and W. B. Yeats. ellauri095.html on line 225: This and his isolation in Ireland deepened a gloom that was reflected in his poems of the time, such as "I Wake and Feel the Fell of Dark, not Day". They came to be known as the "terrible sonnets", not for their quality but according to Hopkins's friend Canon Richard Watson Dixon, because they reached the "terrible crystal", meaning they crystallised the melancholic dejection that plagued the later part of Hopkins's life. ellauri095.html on line 227: Several issues led to a melancholic state and restricted his poetic inspiration in his last five years. His workload was heavy. He disliked living in Dublin, away from England and friends. He was disappointed at how far the city had fallen from its Georgian elegance of the previous century. His general health suffered and his eyesight began to fail. He felt confined and dejected. As a devout Jesuit, he found himself in an artistic dilemma. To subdue an egotism that he felt would violate the humility required by his religious position, he decided never to publish his poems. But Hopkins realised that any true poet requires an audience for criticism and encouragement. This conflict between his religious obligations and his poetic talent made him feel he had failed at both. ellauri095.html on line 233: In a journal entry of 6 November 1865, Hopkins declared an ascetic intention for his life and work: "On this day by God's grace I resolved to give up all beauty until I had His leave for it." ellauri095.html on line 234: On 18 January 1866, Hopkins composed his most ascetic poem, The Habit of Perfection. On 23 January, he included poetry in a list of things to be given up for Lent. In July, he decided to become a Roman Catholic and travelled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Roman Catholic Church on 21 October 1866. ellauri095.html on line 238: The decision to convert estranged Hopkins from his family and from a number of acquaintances. After graduating in 1867, he was provided by Newman with a teaching post at the Oratory in Birmingham. While there he began to study the violin. On 5 May 1868 Hopkins firmly "resolved to be a religious." Less than a week later, he made a bonfire of his poetry and gave it up almost entirely for seven years. Fortunately he did not burn his Bridges like Savonarola. He also felt a call to enter the ministry and decided to become a Jesuit. He paused first to visit Switzerland, which officially forbade Jesuits to enter. ellauri095.html on line 240: In September 1868 Hopkins began his Jesuit novitiate at Manresa House, Roehampton, under the guidance of Alfred Weld. Two years later he moved to St Mary´s Hall, Stonyhurst, for philosophical studies, taking vows of poverty, chastity and obedience on 8 September 1870. He felt that his interest in poetry had stopped him devoting himself wholly to religion. However, on reading Duns Scotus in 1872, he saw how the two need not conflict. ellauri095.html on line 246: In 1874 Hopkins returned to Manresa House to teach classics. While studying in the Jesuit house of theological studies, St Beuno´s College, near St Asap in North Wales, he was asked by his religious superior to write a poem to commemorate the foundering of a German ship in a storm. So in 1875 he took up poetry once more to write a lengthy piece, "The Wreck of the Deutschland", inspired by the Deutschland incident, a maritime disaster in which 157 people died, including five Franciscan nuns who had been leaving Germany due to harsh anti-Catholic laws (see Kulturkampf). The work displays both the religious concerns and some of the unusual metre and rhythms of his subsequent poetry not present in his few remaining early works. It not only depicts the dramatic events and heroic deeds, but tells of him reconciling the terrible events with God´s higher purpose. The poem was accepted but not printed by a Jesuit publication. This rejection fed his ambivalence about his poetry, most of which remained unpublished until after his death. ellauri095.html on line 248: Hopkins invites a comparison between his persona and Christina’s erstwhile lover, James Collinson, who also became a follower of the Pre-Raphaelites and convert to Catholicism and, for a while, a Jesuit. Eventually, by converting to Catholicism himself and joining the Society of Jesus, Hopkins exchanged the inferior position articulated in “A Voice from the World” for a superior one, superior at least in the sense that Christina Rossetti apparently felt that her sister Maria, who actually did cross the convent threshold and become a religious, had achieved a higher stage of religious development than she herself did. ellauri095.html on line 258: In the later decades of her life, Ms. Rossetti suffered from Graves' disease, diagnosed in 1872, suffering a near-fatal attack in the early 1870s. Graves' disease, also known as toxic diffuse goiter, is an autoimmune disease that affects the thyroid. It frequently results in and is the most common cause of hyperthyroidism. It also often results in an enlarged thyroid. Signs and symptoms of hyperthyroidism may include irritability, muscle weakness, sleeping problems, a fast heartbeat, poor tolerance of heat, diarrhea and unintentional weight loss. Other symptoms may include thickening of the skin on the shins, known as pretibial myxedema, and eye bulging, a condition caused by Graves´ ophthalmopathy. About 25 to 80% of people with the condition develop eye problems. ellauri095.html on line 262: Broidi Danten varhaiseen runouteen vaikuttivat John Keats ja William Blake . Hänen myöhemmälle runoudelleen oli ominaista ajatuksen ja tunteen kieronlainen yhdistäminen, erityisesti hänen sonettisarjassaan The House of Life. Runous ja kuva kietoutuvat tiiviisti Rossettin teoksiin. Hän kirjoitti usein sonetteja kuviensa oheen, jotka ulottuvat elokuviin Neitsyt Marian tyttönen (1849) ja Astarte Syriaca (1877), samalla kun hän loi taidetta havainnollistamaan runoja, kuten kuuluisan runoilijan Christina Rossettin , hänen sisarensa, Goblin Market. ellauri095.html on line 264: Dante Gabriel Rossettinkin elämän loppupuoli oli alamäkeä, jota varjostivat mielenterveyshäiriöt, alkoholi ja huumeidenkäyttö. 1870-luvun lopulla hän lakkasi kirjoittamasta ja maalaamasta. Hän kuoli halvaantuneena ja puolikuurona, vain 54 vuoden ikäisenä. ellauri095.html on line 276: Nor shady cypress tree: Eikä varjostavaa katajaa: ellauri095.html on line 282: I shall not see the shadows, Emmä nää mitään varjoja, ellauri095.html on line 283: I shall not feel the rain; Enkä tunne sadeilmoja; ellauri095.html on line 284: I shall not hear the nightingale Mä en kuule rastaan laulavan ellauri095.html on line 287: That doth not rise nor set, joka ei tummu eikä valkene, ellauri095.html on line 289: And haply may forget. Tai sitten unohdan. ellauri095.html on line 296: Gone far away into the silent land; Mennyt kauas pois vaitonaiseen maahan ellauri095.html on line 297: When you can no more hold me by the hand, Eikä voida enää mennä käsikoukkua ellauri095.html on line 298: Nor I half turn to go yet turning stay. Enkä mä mennä kääntyä ja sua ventata ellauri095.html on line 300: You tell me of our future that you plann´d: Meidän tulevaisuuden suunnitelmista ellauri095.html on line 301: Only remember me; you understand Muista vaan, tajuuthan ettei voi enää muutakaan, ellauri095.html on line 306: A vestige of the thoughts that once I had, Eikä näistä mietteistä jäisi juuri jälkeä, ellauri095.html on line 308: Than that you should remember and be sad. Kuin että muistaisit ne ja oisit surkea. ellauri095.html on line 309: For I can feel the pain in your hairy ass. Pystyn tuntemaan näät tuskan sun takapuolessa. ellauri095.html on line 333: in the grave hautakuoppaan ellauri095.html on line 349: when the grave locks you up Kun hauta sulkeutuu ellauri095.html on line 350: that is when your soul is freed Sielu lähtee lennolle. ellauri095.html on line 352: have you ever seen Oot nähnyt kai ellauri095.html on line 358: have you ever seen Oot nähnyt sangon ellauri095.html on line 374: Ghazal number 911, ellauri095.html on line 375: translated May 18, 1992, by Nader Khalili. ellauri095.html on line 380: This poem has not been translated into any other language yet. ellauri095.html on line 385: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri095.html on line 386: Gabriel Charles Dante Rossetti muistutti taannoista komediaklassikkoa Pulkkista. Menox sanoi Annie Lenox! Pikapalaverin paikka! ellauri095.html on line 392: Dante Gabriel Rossetti 1828-1882 oli 2. polven matu Lontoossa. Runojen kirjoittamisen lisäksi Rossetti oli tärkeä hahmo Prerafaeliitin veljeskunnassa ja siihen liittyvässä maalauksessa. Koko elämänsä ajan hän jakoi työnsä kahden intohimon kesken: runouden ja taiteen. ellauri095.html on line 394: Rossetti oli italialaisten ulkomaalaisten toinen lapsi ja vanhin poika. Hänen isänsä Gabriele Rossetti oli Dante-tutkija, joka oli karkotettu Napolista räävittömän runouden kirjoittamisesta Napolin vuoden 1819 perustuslain tukemiseksi. Rossettin äiti oli kouluttautunut kasvatusneuvottelijaksi ja valvoi lastensa varhaiskasvatusta. Harvat viktoriaaniset perheet olivat yhtä lahjakkaita kuin Rossettis: vanhin lapsi, Maria Rossetti, julkaisi A Shadow of Dante (1871) ja hänestä tuli anglikaaninen nunna; William Michael Rossetti oli yhdessä veljensä kanssa Pre-Raphaelite Brotherhoodin aktiivinen jäsen ja hänestä tuli toimittaja, kirjainten mies ja muistelija; nuorimmasta, Christina Georgina Rossetista, tuli tärkeä ja vaikutusvaltainen lyyrinen runoilija. ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija. ellauri095.html on line 400: Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa.(1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä. ellauri095.html on line 402: 1840-luvun lopulla Rossetti alkoi näyttää maalauksiaan ja tapasi vuonna 1850 Elizabeth Eleanor Siddalin, "Lizzien", joka oli silloin 16- tai 17-vuotias. Lizziestä tuli Rossettin malli ja lopulta hänen vaimonsa. Menetettyään lapsen hän teki itsemurhan vuonna 1862; jo masentunut, hänen kuolemansa työnsi Rossettin syvempään melankoliaan. Viimeisenä kunnianosoituksena Rossetti asetti runojensa käsikirjoituksen vaimonsa hautaan, päätöstä hän myöhemmin katui. Rossetti päätti vuonna 1869 julkaista runokokoelman, ja lokakuussa hän palkkasi Charles Augustus Howellin ja muut kaivamaan käsikirjoituksen vaimonsa haudasta. Rossettin tuotantovuosi ei ollut ilman varjojaan: hänen vuoden 1892 omaelämäkerraisissa muistiinpanoissaanWilliam Bell Scott kertoi, että vierailunsa aikana Skotlannissa Rossetti osoitti pelkoa pepussa, jonka hän tunsi sisältävän kuolleen vaimonsa hengen. ellauri095.html on line 410: Vuosi 1869 oli Danten anus mirabilis, jona hän sävelsi erittäin eroottiset "Eden Bower" ja "Troy Town". Neljä Willowwood-sonettia, joiden eroottisen turhautumisen ja intensiivisyyden esitys on esimerkki hänen parhaasta tyylistään, kuten Loven kappaleessa sonetissa kolme: ellauri095.html on line 412: O Ye, all ye that walk in Willowwood, Oi te, kaikki te, jotka kuljette Raitamezässä, ellauri095.html on line 413: That walk with hollow faces burning white jotka kuljette ontot kasvot valkoisena ellauri095.html on line 415: What fathom-depth of soul-struck widowhood, Kuinka syvä sielun lyöty leskeys, ellauri095.html on line 416: What long, what longer hours, one lifelong night, kuinka pitkät, mitkä pidemmät tunnit, yksi elinikäinen yö, ellauri095.html on line 417: Ere ye again, who so in vain have wooed Ennenkö te, jotka niin turhaan olette huijanneet ellauri095.html on line 418: Your last hope lost, who so in vain invite viimeisen toivonne, jotka niin turhaan kutsutte ellauri095.html on line 419: Your lips to that their unforgotten food, huulenne unohtumattomaan ruokaan, ellauri095.html on line 420: Ere ye, ere ye again shall see the light! Ette ihan heti tule näkemään sieltä päivän paistavan! ellauri095.html on line 423: Rossetti tuli hyvin juttuun nuorten miesten, enimmäkseen maalareiden, kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykyrunouteen ja vastustivat tiettyjä vanhentuneita nykyaikaisen akatemiataiteen käytäntöjä. Yleisesti ottaen Prerafaeliittien veljeskunta pyrki tuomaan uusia teemavakavuuden, korkean värin ja yksityiskohtien huomion muotoja silloiseen brittiläiseen nykytaiteeseen. Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa (1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä. ellauri095.html on line 425: Prerafaeliittiveljekset tarjosivat toisilleen kumppanuutta, kritiikkiä ja rohkaisua uransa varhaisessa vaiheessa ja puolustivat toisiaan alkuperäistä julkista vihamielisyyttä vastaan. Dante Gabriel Rossetti muokkasi ryhmän kirjallista makua, painosti Germin perustamista ja julkaisi siinä useita runoja, mukaan lukien Siskoni uni. Hän osallistui myös allegoriseen proosatarinaan Käsi ja sielu, jossa 1200-luvulla eläneen italialaisen taidemaalarin Chiaro dell´Erman luona vierailee hänen sieluaan edustava nainen, joka kertoo hänelle: Maalaa minut näin sellaisena kuin olen... niin sielusi (juujuu, sun sielu, ei toki mun) seisoo aina edessäsi” – varhainen vihje Rossettin myöhemmästä taiteellisesta kiinnostuksesta unenomaisiin, voimakkaasti tyyliteltyihin naishahmoihin. ellauri095.html on line 433: Keväällä 1870 Saxan-Ranskan sodan aikana Rossetti lepuutti silmiään Barbara Bodichonin kartanolla Scalandsissa, Sussexissa, lähellä Jane Morrisia, Hastingsissa hänen terveytensä vuoksi. Morriset vierailivat Rossetissa yhdessä, ja Jane Morris jäi hänen luokseen, kun hänen miehensä palasi töihin. Scalandsissa Rossetti alkoi myös juoda kloraalia viskin kanssa torjuakseen unettomuuttaan. Kloraali aiheuttaa vainoharhaisuutta ja masennusta, molemmat Rossettin luonteen piileviä piirteitä. Hänen epäluuloisuutensa, eristäytyneisyytensä ja muukalaisten pelko pahenivat jatkuvasti. ellauri095.html on line 435: Koko vuoden 1870 Rossetti yöpyi useissa maalaistaloissa Jane Morrisin luona ja jatkoi runojen kirjoittamista ja sonettien lisäämistä hänen pitkään sarjaansa "Elämän talo". Rossettin ja Jane Morrisin lyhyt näennäisen onnellisuuden ja (oletettavasti) seksuaalisen yhteyden kausi on houkutellut elämäkerran kirjoittajia oletetulla romanttisella epätavallisuudellaan. Voisi olla sympaattisempaa ja realistisempaa pitää mielessä tilanteen heikkoudet ja rajoitteet: Rossettin liikalihavuus, riippuvuus, vetiset kivespussit, huono näkö ja kasvavat ahdistukset; Jane Morrisin jatkuvasti ahdistavat lapset, neuralgia ja huono selkä. ellauri095.html on line 437: Rossettin huolet keskittyivät vuonna 1871, kun Nykyaika-lehti julkaisi Thomas Maitlandin (Robert Buchanan) pseudonyymiartikkelin, joka hyökkäsi Rossettia vastaan aistillisen himon runoilijakoulun johtajana: "hän on lihallinen kauttaaltaan, hiusten juurista varpaiden latvaan." Vaikka se oli pienen runoilijan työ, Buchananin arvostelu järkytti Rossettia. Rossetti vastasi artikkelilla Athenaeumissa "Kavala kriitikkokoulu", ja Buchanan laajensi näkemyksensä julkaistavaksi omalla nimellään keväällä 1872 nimellä "Lihaisa runoilijakoulu ja muita päivän ilmiöitä." ellauri095.html on line 438: William Michael Rossetti kirjoitti muistelmissaan hyökkäyksen vaikutuksista veljeensä: "On yksinkertainen tosiasia, että siitä hetkestä lähtien, kun pamfletti oli alkanut vaikuttaa hänen tunteidensa sisäiseen kudokseen, Dante Rossetti oli muuttunut mies, ja niin jatkui hänen elämänsä loppuun asti." ellauri095.html on line 440: Viktoriaanisen varovaisuuden ilmapiirissä ei ollut kohtuutonta pelätä vahinkoa tällaisesta pamfletista, vaikka useimmat Rossettin runollisista edeltäjistä ja aikalaisista, Tennyson, Robert Browning, Elizabeth Barrett Browning, Morris ja Swinburne, olivat selviytyneet huonommista arvosteluista. Melkein kaikki Rossettin vuoden 1870 runojen arvostelut olivat suotuisia, ja kirja oli myyty epätavallisen hyvin (neljä painosta vuonna 1870). Suoraan sanottuna Rossetti saattoi myös pelätä julkista julkisuutta suhteestaan Jane Morrisin kanssa. Joka tapauksessa, lähdön jälkeen Kelmscottista 2. kesäkuuta 1872 Rossetti kärsi täydellisestä henkisestä romahduksesta. Hänet vietiin ystävänsä tohtori Thomas Gordon Haken Roehamptonin kotiin, missä hän yritti tehdä itsemurhan (kuten Lizzie) yliannostuksella laudanumia. Sitten hän vietti kesän ystävien ja työtovereiden hoidossa. Vuoteen 1873 mennessä Rossettin runollinen tuottavuus oli kuitenkin elpynyt, ja hän sai valmiiksi seitsemän yksittäissonettia ja kaksoissonettin "The Sun's Shame". Tämän ajanjakson sonetit ovat melankolisia ja kaikuvat aika ontoilta, mutta tutut vaimennetun intohimon teemat ovat alkaneet sulautua uusiin – taiteen luomiseen ja kuolemattomuuden vihjauksiin. Rossetti jatkoi myös maalaamista tasaisesti käyttäen Jane Morrisia mallina, vaikka hiän olikin poissa yhä useammin. Rossetti lähti lopulta Kelmscottista, jossa he olivat yöpyneet yhdessä, Chelseaan. Siellä hänen terveytensä heikkeni edelleen. ellauri095.html on line 442: Janen kirjeet 1870-luvun puolivälistä osoittavat hänen oman terveytensä heikkenemisen; hänenkin oli vaikea istua ja hän pyörtyili. Rossettin fobiat ja yhä vainoharhaisemmat epäilyt ovat saattaneet myös olla yhä epäedullisemmin vastakkain William Morrisin energian, vaurauden, hellä hyvän tahdon ja tarkkaavaisen huolen kanssa Morrisin lapsista. ellauri095.html on line 444: Dantesta vielä tämä. Osittain hänen saavutuksensa oli sijainen: hän sinkitti muita monin tavoin, joita ei ollut helppo mitata. Kriitikot ovat eri mieltä Rossettin runollisen saavutuksen laadusta ja mieltymyksistään hänen työnsä eri aikakausiin. Rossettin tuotantoa on vaikeaa ajoittaa tai jakaa jaksoihin, sillä hän jatkuvasti väkersi nuorena aloittamiaan runoja. Monista varhaisista runoista - Siunattu Damozel, Sisar Helen, Niniven taakka, Muotokuva, Jenny, Dante at Verona ja useista soneteista – tuli vähitellen lähes läpi kumitettuja. Vaikka hän oli uransa aikana huolissaan monista samoista teemoista - idealisoitu, ohikiitävä rakkaus ja pettymys - Rossettin keskimmäisessä ja myöhemmässä runoudessa, seksuaalisesta rakkaudesta tuli lähes epätoivoinen halu ylittää aika. Intohimon etu ei ole nautinto tai molemminpuolinen rentoutuminen, vaan koskettava toivo, että hetki voisi kestää kauemmin kuin viiden piston verran. Ei se voi. ellauri095.html on line 446: Hänen eroottinen väsäilynsä oli henkisest ja fyysisest lahja dramaattisille hinaajille Swinburnesta Oscar Wildeen, jotka hyötyi nänen esimerkkinsä vapauttavasta vaikutuksesta. Tollasta varhaisdekadenssia. Yksikään hänen aikakautensa runoilija ilmaissut syvällisemmin tiettyjä keskeisiä viktoriaanisia huolia: metafyysistä epävarmuutta, seksuaalista ahdistusta ja ajan pelkoa. ellauri095.html on line 447: Vesikives voi kehittyä myös aikuisiällä, mutta nestepussi ei silloin yleensä ole yhteydessä vatsaonteloon. Vesikiveksen oireena on kivespussiin ilmaantuva joskus kookaskin patti, joka tunnustellessa on pehmeä ja vaikuttaa nesteen täyttämältä. Kookas vesipussi voi aiheuttaa kipua tai haitata kävelyä. Jos hämärässä huoneessa kivespussin taakse vie valolähteen, pussi näyttää läpikuultavalta. ellauri095.html on line 453: Christina Rossetti became for Hopkins the embodiment of the medievalism of the Pre-Raphaelites, the Oxford Movement, and Victorian religious poetry generally. In the 1860s Hopkins was profoundly influenced by her example and succeeded, unbeknownst to her and to the critics of his time, in becoming a rival far greater than any of her contemporaries. ellauri095.html on line 455: Their rivalry began with Hopkins’s response to her poem “The Convent Threshold.” Geoffrey Hartman was clearly on the right track when he suggested in the introduction to Hopkins: A Collection of Critical Essays (1966) that “Hopkins seems to develop his lyric structures out of the Pre-Raphaelite dream vision. In his early ‘A Vision of the Mermaids’; and ‘St. Dorothea’; he may be struggling with such poems as Christina Rossetti’s ‘Convent Threshold’; and Dante Gabriel Rossetti’s ‘The Blessed Damozel,’ poems in which the poet stands at a lower level than the vision, or is irrevocably, pathetically distanced.” Such poems were the essence of medievalism in poetry according to William Morris, who felt that Keats’s “La Belle Dame Sans Merci” was the germ from which all Pre-Raphaelite poetry sprang. Standing beyond Keats, however, the primary source was Dante. Christina Rossetti clearly alludes to Beatrice’s appeal to Dante in “The Convent Threshold”: ellauri095.html on line 457: I choose the stairs that mount above, ellauri095.html on line 469: Scholars have long debated whether the historical Beatrice is intended to be identified with either or both of the Beatrices in Dante´s writings. She was apparently the daughter of the banker Folco Portinari, and was married to another banker, Simone dei Bardi. Dante claims to have met a "Beatrice" only twice, on occasions separated by nine years, but was so affected by the meetings that he carried his love for her throughout his life. ellauri095.html on line 473: Nancy J. Chodorow states that homophobia can be viewed as a method of protection of male masculinity. Various psychoanalytic theories explain homophobia as a threat to an individual´s own same-sex impulses, whether those impulses are imminent or merely hypothetical. This threat causes repression, denial or reaction formation. ellauri095.html on line 475: Tosta Savonarolasta oli vähän japitusta Pico della Mirandolan kohdalla, albumissa 54. Se vaikutti aika konnamaiselta, tai joltain terroristilta. Poltti kirjoja kuin Paludan ym. ruozalaiset, mistä ei pidä edes Hoblan matukolumnisti Peter Fakir sveduista. Sitä harmittaa ettei enää voi selata tylsissä bileissä isäntien kirjahyllyä ja salaa fnissata. Hyllyt ovat tyhjinä tai niissä on vain yxinäinen ananas tai banaani. Mamma anna ananasta, sanoi ruozalainen jo talvisodan aikana. ellauri095.html on line 477: As Hopkins commented in a letter, Savonarola was “the only person in history (except perhaps Origen) about whom” he had “real feeling,” because for Hopkins Savonarola was “the prophet of Christian art.” ellauri095.html on line 483: The sequence of events is clear. On 18 January 1866 Hopkins composed his most ascetic poem, “The Habit of Perfection” (Täydellinen asukokonaisuus). On 23 January he included poetry in the list of things to be given up for Lent. In July he decided to become a Catholic, and he traveled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Church in October. On 5 May 1868 Hopkins firmly “resolved to be a religious.” Less than a week later, apparently still inspired by Savonarola, he made a bonfire of his poems and gave up poetry almost entirely for seven years. Finally, in the fall of 1868 Hopkins joined a “serged fellowship” like Savonarola’s and like the one he admired in “Eastern Communion”(1865), a commitment foreshadowed by the emphasis on vows of silence and poverty in “The Habit of Perfection.” ellauri095.html on line 489: Vatikaani ilmoitti 2008 Vatikaanin lehdessä "Osservatore Romano", että kardinaali Newman ei ollut homo. Newman eli vuosina 1801-1890. Hän toivoi elinaikanaan pääsevänsä hautaan parhaan ystävänsä Ambrose St. Johnin viereen. Elinaikanaan he jakoivat myös asuntonsa. Kardinaali kertoi, että hänen ystävänsä kuolema oli hänelle erittäin suuri menetys. ellauri095.html on line 491: Polemiikki alkoi, kun katolinen kirkko ilmoitti siirtävänsä Newmanin maallisen tomumajan Birminghamin kappeliin, jotta uskovilla olisi helpompi pääsy haudan ääreen. ellauri095.html on line 495: The best-known portrait of Cardinal Newman -- soon to become the last British Catholic saint -- is by Millais and shows an elderly gentleman with a refined and perhaps, indeed, rather feminised appearance. In his lifetime, contemporaries remarked on Newman´s "effeminate" manner, as they then said, although sometimes this was a sly way of attacking him. ellauri095.html on line 496: The Rev John Henry Newman had many critics after he sensationally quit the Church of England in 1845 and was received into the Roman Catholic Church. ellauri095.html on line 499: Hopkins had been attracted to asceticism since childhood. At Highgate, for instance, he argued that nearly everyone consumed more liquids than the body needed, and, to prove it, he wagered that he could go without liquids for at least a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. He won not only his wager but also the undying enmity of the headmaster Dr. John Bradley Dyne. On another occasion, he abstained from salt for a week. His continuing insistence on extremes of self-denial later in life struck some of his fellow Jesuits as more appropriate to a Victorian Puritan than to a Catholic. ellauri095.html on line 500: Thus it is important to realize that he converted to Catholicism not to be more ascetic, for asceticism was as Protestant as it was Catholic, but to be able to embrace the Catholic doctrine of the Real Presence. ellauri095.html on line 502: Hei tästä tomfoolerystä oli puhe auks purksin uskontunnustuxessa, se hämärä konsubstantiaatioerehdys. Että pitää tarjota viiniäkin eikä pelkkää sämpylää. Mustuuhan siinä muuten kielikin, kuiva öylätti tarttuu inhottavasti kitalakeen. Mä muistan sen rippikoulusta. ellauri095.html on line 505: Saxan haahtirikko ellauri095.html on line 508: This potential for a new sacramental poetry was first realized by Hopkins in The Wreck of the Deutschland. Hopkins recalled that when he read about the wreck of the German ship Deutschland off the coast of England it “made a deep impression on me, more than any other wreck or accident I ever read of,” a statement made all the more impressive when we consider the number of shipwrecks he must have discussed with his father. Hopkins wrote about this particular disaster at the suggestion of Fr. James Jones, Rector of St. Beuno’s College, where Hopkins studied theology from 1874 to 1877. Hopkins recalled that “What I had written I burnt before I became a Jesuit and resolved to write no more, as not belonging to my profession, unless it were by the wish of my superiors; so for seven years I wrote nothing but two or three little presentation pieces which occasion called for [presumably ‘Rosa Mystica’ and ‘Ad Mariam’]. But when in the winter of ’75 the Deutschland was wrecked in the mouth of the Thames and five Franciscan nuns, exiles from Germany by the Falck Laws, aboard of her were drowned I was affected by the account and happening to say so to my rector he said that he wished someone would write a poem on the subject. On this hint I set to work and, though my hand was out at first, produced one. I had long had haunting my ear the echo of a new rhythm which now I realized on paper.” ellauri095.html on line 512: The Wreck of the Deutschland became the occasion for Hopkins’s incarnation as a poet in his own right. He broke with the Keatsian wordpainting style with which he began, replacing his initial prolixity, stasis, and lack of construction with a concise, dramatic unity. He rejected his original attraction to Keats’s sensual aestheticism for a clearly moral, indeed a didactic, rhetoric. He saw nature not only as a pleasant spectacle as Keats had; he also confronted its seemingly infinite destructiveness as few before or after him have done. In this shipwreck he perceived the possibility of a theodicy, a vindication of God’s justice which would counter the growing sense of the disappearance of God among the Victorians. For Hopkins, therefore, seeing more clearly than ever before the proselytic possibilities of art, his rector’s suggestion that someone write a poem about the wreck became the theological sanction he needed to begin reconciling his religious and poetic vocations. ellauri095.html on line 514: Nevertheless, although The Wreck of the Deutschland was a great breakthrough to the vision of God immanent in nature and thus to the sacramentalism that was to be the basis of the great nature poems of the following years, when Hopkins sent the poem to his friend Robert Bridges, Bridges refused to reread it despite Hopkins’s pleas. The poem was also rejected by the Jesuit magazine the Month, primarily because of its new “sprung” rhythm, and many subsequent readers have had difficulty with it as well. ellauri095.html on line 518: The motif of the singing bird appears again in Gerard’s “Spring” (1877): “and thrush/Through the echoing timber does so rinse and wring/The ear, it strikes like lightnings to hear him sing.” The father’s attempt to represent what it is like to live in a bird’s environment, moreover, to experience daily the “fields, the open sky, /The rising sun, the moon’s pale majesty; /The leafy bower, where the airy nest is hung” was also one of the inspirations of the son’s lengthy account of a lark’s gliding beneath clouds, its aerial view of the fields below, and its proximity to a rainbow in “Il Mystico” (1862), as well as the son’s attempt to enter into a lark’s existence and express its essence mimically in “The Woodlark” (1876). A related motif, Manley’s feeling for clouds, evident in his poem “Clouds,” encouraged his son’s representation of them in “Hurrahing in Harvest’ (1877) and “That Nature is a Heraclitean Fire”(1888). ellauri095.html on line 524: Manlyn iskän runo Gerard pojasta soittaa Hilja Haahden kelloa. Se tuo mieleen Povisen Karin, Hilja Haahden ja Keazin Jussin yhteisen huolen tieteen uskoa uhkaavasta myrskystä ja Dolmenin Dickin haaxirikkonuhtelun heikkouskoiselle flunssaiselle Sigrid Tarkkaselle. Vähänpä Mänli senior arvasi että juniorista tulisi paavin palvelija ja uranistiohjus. Mistäpä se olisi aavistanut millainen sydämetön kääpiö ja uskonluopio oli sille luvassa. ellauri095.html on line 528: Hopkins eventually began to be critical of mere love of detail, however––“that kind of thought which runs upon the concrete and the particular, which disintegrates and drops toward atomism in some shape or other,” he wrote in his journal––and he became increasingly aware of the importance of religion as the ultimate source of unity. ellauri095.html on line 530: Mäen pidä tollasesta unitystä. siinä on pesän hajua. ellauri095.html on line 533: His religious consciousness increased dramatically when he entered Oxford, the city of spires. From April of 1863, when he first arrived with some of his journals, drawings, and early Keatsian poems in hand, until June of 1867 when he graduated, Hopkins felt the charm of Oxford, “steeped in sentiment as she lies,” as Matthew Arnold had said, “spreading her gardens to the moonlight and whispering from her towers the last enchantments of the Middle Ages.” Here he became more fully aware of the religious implications of the medievalism of Ruskin, Dixon, and the Pre-Raphaelites. Inspired also by Christina Rossetti, the Catholic doctrine of the Real Presence of God in the Eucharist, and by the Victorian preoccupation with the fifteenth-century Italian religious reformer Girolamo Savonarola, he soon embraced Ruskin’s definition of “Medievalism” as a “confession of Christ” opposed to both “Classicalism” (“Pagan Faith”) and “Modernism” (the “denial of Christ”). ellauri095.html on line 539: Thy playmates--the wild sheep and birds that call Sun leikkikaverit on villiintynyt lammas ja linnut jotka ellauri095.html on line 541: To wrestle;--and thy piety to stand painaminen; --ja sun hartautta on seisoskella ellauri095.html on line 542: Musing on things create, and their Creator’s hand! puristellen luotuja, ja niiden luojan kättä! ellauri095.html on line 546: The phrase “And birds that call/Hoarse to the storm,” invites comparison with the son’s images of the windhover rebuffing the big wind in “The Windhover” (1877) and with the image of the great storm fowl at the conclusion of “Henry Purcell” (1879). The father’s prophecy, “thy sport is with the storm/To wrestle” is fulfilled in Gerard’s The Wreck of the Deutschland and “The Loss of the Eurydice” (1878). These two shipwreck poems, replete with spiritual instruction for those in doubt and danger were the son’s poetic and religious counterparts to his father’s 1873 volume, The Port of Refuge, or advice and instructions to the Master-Mariner in situations of doubt, difficulty, and danger. ellauri095.html on line 553: The wild woman-kind below, villiä naisenpuolta alhaalta, ellauri095.html on line 554: With a rope’s end round the man, handy and brave–– köysi ympärillä kätevästi urheana-- ellauri095.html on line 556: For all his dreadnought breast and braids of thew: sinne meni sixpäkki sekä haba yhtä kyytiä; ellauri095.html on line 561: Falling flakes, to the throng that catches and quails, putoaviin hiutaleisiin, kiljuvaan väentungoxeen, ellauri095.html on line 567: Hopkins transformed the prose into song, but he deleted the morbid details of the decapitation. It was no doubt partly to escape contemplation of such details connected with his marine-insurance business that Manley Hopkins cultivated a Wordsworthian love of nature. ellauri095.html on line 572: In a snowstorm on 6 December 1875 the Deutschland emigrant ship, outward-bound from Bremen, in Germany via Southampton for New York, struck the infamous Kentish Knock offshore sandbank at the entrance to the Thames Estuary. ellauri095.html on line 574: She broke her back on the sands and foundered with the loss of about 57 passengers, both men and women; the conditions which had caused the wreck in the first place also preventing her from being seen from shore, and thus assistance being given. In the immediate aftermath of the wreck the captain accused passing ships of failing to answer his vessel´s signals of distress. ellauri095.html on line 576: The earliest known shipwreck on the Kentish Knock was in the 17th century, but it is very probable that there were earlier wrecks for which the documentary evidence has not survived. ellauri095.html on line 578: The loss of any emigrant ship had a strong international dimension and was accordingly extensively reported in English in both the ´Times´ of London and the ´New York Times´, for there was a sad irony in the deaths of passengers who had taken ship in search of a better life. Five Franciscan nuns from Salzkotten (now in Nordrhein-Westfalen, western Germany), named Barbara Hultenschmidt, Henrika Fassbender, Norbeta Reinkobe, Aurea Badziura and Brigitta Damhorst, died in the wreck. They were fleeing religious oppression at home as a result of anti-Catholic laws enacted as part of Otto von Bismarck´s ´Kulturkampf´ ("culture struggle") aimed at building centralised and unified German state resisting outside influences. One reader moved by the story in the London press was the Jesuit poet, Gerard Manley Hopkins, who wrote a moving and highly romanticised poem based on the incident, ´The Wreck of the Deutschland´. As Hopkins put it: ´Rhine refused them: Thames would ruin them´. ellauri095.html on line 580: The ´New York Times´, in the best traditions of media coverage, focused on the "weirdness of the scene". The newspaper contrasted the nuns´ "terror-stricken conduct", frozen with terror, and "deaf to all entreaties", with the "plucky" behaviour of the stewardess who tried to encourage them to leave the saloon for rigging as the water rose around them. One of the nuns was heard to cry in a voice heard above the storm "O my God, make it quick, make it quick". Hopkins, however, saw these words as an example of courage in the fate of extremity, and as the active seeking of the soul reaching towards God. ellauri095.html on line 587: (Jönsyltä:) Kerran sanoin Heikki Räisäselle kirjaston eteisessä että mitäs jos evankelistat oli Jeesuksen lihallisia poikia. Se sai kuin sähköiskun. Mistä sä ton olet saanut? Itse keksin. No siitä ei voi saada mitään tietoa. Matteus asiallinen lätisijä, Markus autisti, vähän, Luukas lääkäriksi opiskellut ja Johannes, Patmoksen kotka ehkä Maria Magdalenan vähän isänsä tapaan sekopäinen, avioton poika. ellauri095.html on line 589: Buckle on vyönsolki kyllä, mutta myös taittua kumarrukseen kuin vankilassa saippuapalan pudotessa suihkussa. Luulenpa että jessuiitat on ymmärtäneet tän lopun homoeroottisena kyntönä, "my dear", mikä selittäisi uranialaisten tuulihaukka-aloitteisen "aluevaltauksen" syvempää, terskankiiltoista luonnetta. Tuulihaukka jää symboliksi Jeesuksesta joka ei tuomitse tuotakaan. Tuulihaukassa on kyllä kullan väriä, mutta vermilion tulee muualta. ellauri096.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri096.html on line 28: Tallitylleröt Heppaharrastusta ellauri096.html on line 55: Michael Scriven (1964) tried to refute predictive determinism (the thesis that all events are foreseeable), by conjuring two players, “Predictor” who has all the data, laws, and calculating capacity needed to predict the choices of others. Scriven goes on to imagine, “Avoider”, whose dominant motivation is to avoid prediction. Therefore, Predictor must conceal his prediction. The catch is that Avoider has access to the same data, laws, and calculating capacity as Predictor. Thus Avoider can duplicate Predictor’s reasoning. Consequently, the optimal predictor cannot predict Avoider. Let the teacher be Avoider and the student be Predictor. Avoider must win. Therefore, it is possible to give a surprise test. This sounds silly. The Predictor can predict that the Avoider double guesses her. Both can fiture out that this will go on and on, until time runs out, and they still just sit on their asses doing nothing. Thing is, you must remember that the players are part of the game, not outside of it as idealists would have it. ellauri096.html on line 57: Idealizing the teacher and student along the lines of Avoider and Predictor fails to solve the puzzle. It falsely presupposes that two equally super clever agents are co-possible. It is like asking ‘If Aku is smarter than Anu and Anu is smarter than Aku, which of the two is the smartest?’ Its like Abott and Costello going thru the door, after you, no after you, until in the end they, predictably, try to go thru it at once. There is no equilibrium in the game, so shit just happens. ellauri096.html on line 59: Predictive determinism states that everything is foreseeable. Metaphysical determinism states that there is only one way the future could be given the way the past is. Simon Laplace used metaphysical determinism as a premise for predictive determinism. He reasoned that since every event has a cause, a complete description of any stage of history combined with the laws of nature implies what happens at any other stage of the universe. Scriven was only challenging predictive determinism in his thought experiment. The next approach challenges metaphysical determinism. ellauri096.html on line 63: Prior knowledge of an action seems incompatible with it being a free action. If I know that you will take a shit tomorrow, then you will take a shit tomorrow (because knowledge implies truth). But that means you will take a shit even if you resolve not to. After all, given that you will shit, nothing can stop you from shitting. So if I know that you will take a shit tomorrow, you are not free to do otherwise. Conversely if you're free to shit or constipate, I can't know which it's going to be. My solution is that you are free to do one or the other, nothing stops you, but knowing you I know for a fact that you will want to shit. You are not free to want what you want. You are an ape, for Cod's sake. ellauri096.html on line 65: Maybe all of your defecation is compulsory. If God exists, then He knows everything. So the threat to freedom becomes total for the theist. The problem of divine foreknowledge insinuates that theism precludes morality. (This takes some more arguing, namely that morality implies free will, proof omitted.) ellauri096.html on line 67: In response to the apparent conflict between freedom and foreknowledge, medieval philosophers denied that future contingent propositions have a truth-value. That´s silly. They took themselves to be extending a solution Aristotle discusses in De Interpretatione to the problem of logical fatalism. According to this truth-value gap approach, ‘You will take a dump tomorrow’ is not true now. The prediction will become true tomorrow. A morally serious theist can agree with the Rubaiyat of Omar Khayyam: ellauri096.html on line 69: The Moving Finger writes; and, having writ, ellauri096.html on line 71: Shall lure it back to cancel half a Line, ellauri096.html on line 74: Cod’s omniscience only requires that He knows every true proposition. God will know ‘You will take a shit’ as soon it becomes true – like when the turd is halfway out - but not before. Naah, this is really weak. That takes no omniscience, just a good nose. ellauri096.html on line 75: The teacher has free will. Therefore, predictions about what he will do are not true (prior to the examination). Accordingly, Paul Weiss (1952) concludes that the student’s argument falsely assumes he knows that the announcement is true. The student can know that the announcement is true after it becomes true – but not before. What a wimpy argument. ellauri096.html on line 77: Yllätyskokeen paradoxi kuulostaa samalla lailla typerältä kuin kasan paradoxi, tai Akhilles ja kilpikonna. Koe ei voi olla perjantaina, siis se ei voi olla torstaina, jne. Ihan samaa hölmöilyä kuin entisen äijän halkokuorma. Ei yllätyskokeessa ole tärkeetä ettei tiedä milloin se tapahtuu, vaan ettei sitä kerrota etukäteen, niin ettei voi jättää lukemista viime tinkaan. Yllätyxen asettaminen ehdoxi onkin oikeasti ongelma, se ei onnistu: ellauri096.html on line 90: W. V. Quine (1953) agrees with Weiss’ conclusion that the teacher’s announcement of a surprise test fails to give the student knowledge that there will be a surprise test. Yet Quine abominates Weiss’ reasoning. Weiss breeches the law of bivalence (which states that every proposition has a truth-value, true or false). Quine believes that the riddle of the surprise test should not be answered by surrendering classical logic. Me too. Right on Willard van Orman Quine! Thumbs up! ellauri096.html on line 92: W. V. Quine insists that the student’s elimination argument is only a reductio ad absurdum of the supposition that the student knows that the announcement is true (rather than a reductio of the announcement itself). He accepts this epistemic reductio but rejects the metaphysical reductio. Given the student’s ignorance of the announcement, Quine concludes that a test on any day would be unforeseen. ellauri096.html on line 94: In later writings, Quine evinces general reservations about the concept of knowledge. One of his pet objections is that ‘know’ is vague. If knowledge entails absolute certainty, then too little will count as known. Quine infers that we must equate knowledge with firmly held true belief. Asking just how firm the belief must be is akin to asking just how big something has to be to count as being big. There is no answer to the question because ‘big’ lacks the sort of boundary enjoyed by precise words. ellauri096.html on line 96: There is no place in science for bigness, because of this lack of boundary; but there is a place for the relation of biggerness. Here we see the familiar and widely applicable rectification of vagueness: disclaim the vague positive and cleave to the precise comparative. But it is inapplicable to the verb ‘know’, even grammatically. Verbs have no comparative and superlative inflections … . I think that for scientific or philosophical purposes the best we can do is give up the notion of knowledge as a bad job and make do rather with its separate ingredients. We can still speak of a belief as true, and of one belief as firmer or more certain, to the believer’s mind, than another (1987, 109). ellauri096.html on line 98: Quine is alluding to Rudolf Carnap’s (1950) generalization that scientists replace qualitative terms (tall) with comparatives (taller than) and then replace the comparatives with quantitative terms (being n millimeters in height). ellauri096.html on line 100: It is true that some borderline cases of a qualitative term are not borderline cases for the corresponding comparative. But the reverse holds as well. A tall man who stoops may stand less high than another tall man who is not as lengthy but better postured. Both men are clearly tall. It is unclear that ‘The lengthier man is taller’. Qualitative terms can be applied when a vague quota is satisfied without the need to sort out the details. Only comparative terms are bedeviled by tie-breaking issues. ellauri096.html on line 102: Science is about what is the case rather than what ought to be case. This seems to imply that science does not tell us what we ought to believe. The traditional way to fill the normative gap is to delegate issues of justification to epistemologists. However, Quine is uncomfortable with delegating such authority to philosophers. He prefers the thesis that psychology is enough to handle the issues traditionally addressed by epistemologists (or at least the issues still worth addressing in an Age of Science). This “naturalistic epistemology” seems to imply that ‘know’ and ‘justified’ are antiquated terms – as empty as ‘phlogiston’ or ‘soul’. ellauri096.html on line 106: Our suicide bomber may protest that the flies have been undercounted. Epistemic eliminativism dissolves all epistemic paradoxes. According to the eliminativist, epistemic paradoxes are symptoms of a problem with the very concept of knowledge. ellauri096.html on line 108: Notice that the eliminativist is more radical than the skeptic. The skeptic thinks the concept of knowledge is fine. We just fall short of being knowers. The skeptic treats ‘No man is a knower’ like ‘No man is an immortal’. There is nothing wrong with the concept of immortality. Biology just winds up guaranteeing that every man falls short of being immortal. ellauri096.html on line 110: Unlike the believer in ‘No man is an immortal’, the skeptic has trouble asserting ‘There is no knowledge’. For assertion expresses the belief that one knows. That is why Sextus Empiricus (Outlines of Pyrrhonism, I., 3, 226) condemns the assertion ‘There is no knowledge’ as dogmatic skepticism. Sextus prefers agnosticism about knowledge rather than skepticism (considered as “atheism” about knowledge). Yet it just as inconsistent to assert ‘No one can know whether anything is known’. For that conveys the belief that one knows that no one can know whether anything is known. ellauri096.html on line 112: Agnostics overestimate how easy it is to identify what cannot be known. To know, one need only find a single proof. To know that there is no way to know, one must prove the negative generalization that there is no proof. After all, inability to imagine a proof is commonly due to a failure of ingenuity rather than the non-existence of a proof. In addition to being a more general proposition, a proof of unknowability requires epistemological premises about what constitutes proof. Consequently, meta-proof (proof about proofs) is even more demanding than proof. ellauri096.html on line 114: The agnostic might be tempted to avoid presumptuousness by converting to meta-agnosticism. But this “retreats” in the wrong direction. Meta-meta-proof is, in turn, even more demanding than meta-proof. Meta-meta-proof requires both the epistemological premises about what constitutes proof that meta-proof needs and, in addition, meta-meta-proof needs epistemological premises about what constitutes meta-proof. ellauri096.html on line 116: The eliminativist has even more severe difficulties in stating his position than the skeptic. Some eliminativists dismiss the threat of self-defeat by drawing an analogy. Those who denied the existence of souls were accused of undermining a necessary condition for asserting anything. However, the soul theorist’s account of what is needed gives no reason to deny that a healthy brain suffices for mental states. ellauri096.html on line 118: If the eliminativist thinks that assertion only imposes the aim of expressing a truth, then he can consistently assert that ‘know’ is a defective term. However, an epistemologist can revive the charge of self-defeat by showing that assertion does indeed require the speaker to attribute knowledge to himself. This knowledge-based account of assertion has recently been supported by work on our next paradox. ellauri096.html on line 122: Despite the early start of the qualitative theory of probability, the quantitative theory did not develop until Blaise Pascal’s study of gambling in the seventeenth century (Hacking 1975). Only in the eighteenth century did it penetrate the insurance industry (even though insurers realized that a fortune could be made by accurately calculating risk). Only in the nineteenth century did probability make a mark in physics. And only in the twentieth century do probabilists make important advances over Arcesilaus. ellauri096.html on line 124: Most of these philosophical advances are reactions to the use of probability by scientists. In the twentieth century, editors of science journals began to demand that the author’s hypothesis should be accepted only when it was sufficiently probable – as measured by statistical tests. The threshold for acceptance was acknowledged to be somewhat arbitrary. And it was also conceded that the acceptance rule might vary with one’s purposes. For instance, we demand a higher probability when the cost of accepting a false hypothesis is high. ellauri096.html on line 126: In 1961 Henry Kyburg pointed out that this policy conflicted with a principle of agglomeration: If you rationally believe p ellauri096.html on line 127: and rationally believe q then you rationally believe both p and q. Little pictures of the same scene should sum to a bigger picture of the same scene. If rational belief can be based on an acceptance rule that only requires a high probability, there will be rational belief in a contradiction! You believe of each ticket it loses, and you believe that one of them wins. ellauri096.html on line 129: A paradox is commonly defined as a set of propositions that are individually plausible but jointly inconsistent. Paradoxes pressure us to revise beliefs in a highly structured way. For instance, much epistemology orbits a riddle posed by the regress of justification, namely, which of the following is false? ellauri096.html on line 132: There are no circular chains of justification. ellauri096.html on line 133: All justificatory chains have a finite length. ellauri096.html on line 136: Foundationalists reject (1). They take some propositions to be self-evident. Coherentists reject (2). They tolerate some forms of circular reasoning. For instance, Nelson Goodman (1965) has characterized the method of reflective equilibrium as virtuously circular. Charles Peirce (1933–35, 5.250) rejected (3), an approach later refined by Peter Klein (2007) and championed at book-length by Scott F. Aikin (2011). Infinitists believe that infinitely long chains of justification are no more impossible than infinitely long chains of causation. Finally, the epistemological anarchist rejects (4). As Paul Feyerabend refrains in Against Method, “Anything goes” (1988, vii, 5, 14, 19, 159). ellauri096.html on line 140: Kyburg might answer that there is a scale effect. Although the dull pressure of joint inconsistency is tolerable when diffusely distributed over a large set of propositions, the pain of contradiction becomes unbearable as the set gets smaller (Knight 2002). And indeed, paradoxes are always represented as a small set of propositions. ellauri096.html on line 142: If you know that your beliefs are jointly inconsistent, then you should reject R. M. Sainsbury’s definition of a paradox as “an apparently unacceptable conclusion derived by apparently acceptable reasoning from apparently acceptable premises” (1995, 1). Take the negation of any of your beliefs as a conclusion and your remaining beliefs as the premises. You should judge this jumble argument as valid, and as having premises that you accept, and yet as having a conclusion you reject (Sorensen 2003b, 104–110). If the conclusion of this argument counts as a paradox, then the negation of any of your beliefs counts as a paradox. ellauri096.html on line 144: The resemblance between the preface paradox and the surprise test paradox becomes more visible through an intermediate case. The preface of Siddhartha Mukherjee’s The Emperor of All Maladies: A Biography of Cancer warns: “In cases where there was no prior public knowledge, or when interviewees requested privacy, I have used a false name, and deliberately confounded identities to make it difficult to track.” Those who refuse consent to be lied to are free to close Doctor Mukherjee’s chronicle. But nearly all readers think the physician’s trade-off between lies and new information is acceptable. They rationally anticipate being rationally misled. Nevertheless, these readers learn much about the history of cancer. Similarly, students who are warned that they will receive a surprise test rationally expect to be rationally misled about the day of the test. The prospect of being misled does not lead them to drop the course. ellauri096.html on line 147: , he also believes that at least of one these answers is false. This ensures he believes a contradiction. If any of his answers is false, then the student believes a contradiction (because the only falsehoods on the question list are contradictions). If all of his test answers are true, then the student believes the following contradiction: ∼(A1&A2&…&A100) ellauri096.html on line 151: If paradoxes were always sets of propositions or arguments or conclusions, then they would always be meaningful. But some paradoxes are semantically flawed (Sorensen 2003b, 352) and some have answers that are backed by a pseudo-argument employing a defective “lemma” that lacks a truth-value. Kurt Grelling’s paradox, for instance, opens with a distinction between autological and heterological words. An autological word describes itself, e.g., ‘polysyllabic’ is polysllabic, ‘English’ is English, ‘noun’ is a noun, etc. A heterological word does not describe itself, e.g., ‘monosyllabic’ is not monosyllabic, ‘Chinese’ is not Chinese, ‘verb’ is not a verb, etc. Now for the riddle: Is ‘heterological’ heterological or autological? If ‘heterological’ is heterological, then since it describes itself, it is autological. But if ‘heterological’ is autological, then since it is a word that does not describe itself, it is heterological. The common solution to this puzzle is that ‘heterological’, as defined by Grelling, is not a genuine predicate (Thomson 1962). In other words, “Is ‘heterological’ heterological?” is without meaning. There can be no predicate that applies to all and only those predicates it does not apply to for the same reason that there can be no barber who shaves all and only those people who do not shave themselves. ellauri096.html on line 153: The eliminativist, who thinks that ‘know’ or ‘justified’ is meaningless, will diagnose the epistemic paradoxes as questions that only appear to be well-formed. For instance, the eliminativist about justification would not accept proposition (4) in the regress paradox: ‘Some beliefs are justified’. His point is not that no beliefs meet the high standards for justification, as an anarchist might deny that any ostensible authorities meet the high standards for legitimacy. Instead, the eliminativist unromantically diagnoses ‘justified’ as a pathological term. Just as the astronomer ignores ‘Are there a zillion stars?’ on the grounds that ‘zillion’ is not a genuine numeral, the eliminativist ignores ‘Are some beliefs justified?’ on the grounds that ‘justified’ is not a genuine adjective. ellauri096.html on line 155: In the twentieth century, suspicions about conceptual pathology were strongest for the liar paradox: Is ‘This sentence is false’ true? Philosophers who thought that there was something deeply defective with the surprise test paradox assimilated it to the liar paradox. Let us review the assimilation process. ellauri096.html on line 157: The student’s overall conclusion, that the test is impossible, is also self-defeating. If the student believes his conclusion then he will not expect the test. So if he receives a test, it will be a surprise. The event will be all the more unexpected because the student has deluded himself into thinking the test is impossible. ellauri096.html on line 159: Just as someone’s awareness of a prediction can affect the likelihood of it being true, awareness of that sensitivity to his awareness can also affect its truth. If each cycle of awareness is self-defeating, then there is no stable resting place for a conclusion. ellauri096.html on line 161: Suppose a psychologist offers you a red box and a blue box (Skyrms 1982). The psychologist can predict which box you will choose with 90% accuracy. He has put one dollar in the box he predicts you will choose and ten dollars in the other box. Should you choose the red box or the blue box? You cannot decide. For any choice becomes a reason to reverse your decision. ellauri096.html on line 163: Epistemic paradoxes affect decision theory because rational choices are based on beliefs and desires. If the agent cannot form a rational belief, it is difficult to interpret his behavior as a choice. The purpose of attributing beliefs and desires is to set up practical syllogisms that make sense of actions as means to ends. Subtracting rationality from the agent makes framework useless. Given this commitment to charitable interpretation, there is no possibility of your rationally choosing an option that you believe to be inferior. So if you choose, you cannot really believe you were operating as an anti-expert, that is, someone whose opinions on a topic are reliably wrong (Egan and Elga 2005). ellauri096.html on line 167: David Kaplan and Richard Montague (1960) think the announcement by the teacher in our surprise exam example is equivalent to the self-referential ellauri096.html on line 171: Kaplan and Montague note that the number of alternative test dates can be increased indefinitely. Shockingly, they claim the number of alternatives can be reduced to zero! The announcement is then equivalent to ellauri096.html on line 175: If (K-0) is true then it known to be false. Whatever is known to be false, is false. Since no proposition can be both true and false, we have proven that (K-0) is false. Given that proof produces knowledge, (K-0) is known to be false. But wait! That is exactly what (K-0) says – so (K-0) must be true. ellauri096.html on line 178: to ∼Kp (that is, from ‘It is known that not-p’, to ‘It is not the case that it is known that p’). Ironically, this garbled transmission results in a cleaner variation of the knower: ellauri096.html on line 182: Is (K) true? On the one hand, if (K) is true, then what it says is true, so no one knows it. On the other hand, that very reasoning seems to be a proof of (K). Proving a proposition is sufficient for knowledge of it, so someone must know (K). But then (K) is false! Since no one can know a proposition that is false, (K) is not known. ellauri096.html on line 184: The skeptic could hope to solve (K-0) by denying that anything is known. This remedy does not cure (K). If nothing is known then (K) is true. Can the skeptic instead challenge the premise that proving a proposition is sufficient for knowing it? This solution would be particularly embarrassing to the skeptic. The skeptic presents himself as a stickler for proof. If it turns out that even proof will not sway him, he bears a damning resemblance to the dogmatist he so frequently chides. ellauri096.html on line 186: But the skeptic should not lose his nerve. Proof does not always yield knowledge. Consider a student who correctly guesses that a step in his proof is valid. The student does not know the conclusion but did prove the theorem. His instructor might have trouble getting the student to understand why his answer constitutes a valid proof. The intransigence may stem from the prover’s intelligence rather than his stupidity. L. E. J. Brouwer is best known in mathematics for his brilliant fixed point theorem. But Brouwer regarded his proof as dubious. He had philosophical doubts about the Axiom of Choice and Law of Excluded Middle. Brouwer persuaded a minority of mathematicians and philosophers, known as intuitionists, to emulate his inability to be educated by non-constructive proofs. ellauri096.html on line 188: The logical myth that “You cannot prove a universal negative” is itself a universal negative. So it implies its own unprovability. This implication of unprovability is correct but only because the principle is false. For instance, exhaustive inspection proves the universal negative ‘No adverbs appear in this sentence’. A reductio ad absurdum proves the universal negative ‘There is no largest prime number’. ellauri096.html on line 189: Trivially, false propositions cannot be proved true. Are there any true propositions that cannot be proved true? ellauri096.html on line 191: Yes, there are infinitely many. Kurt Gödel’s incompleteness theorem demonstrated that any system that is strong enough to express arithmetic is also strong enough to express a formal counterpart of the self-referential proposition in the surprise test example ‘This statement cannot be proved in this system’. If the system cannot prove its “Gödel sentence”, then this sentence is true. If the system can prove its Gödel sentence, the system is inconsistent. So either the system is incomplete or inconsistent. (See the entry on Kurt Gödel.) ellauri096.html on line 193: Of course, this result concerns provability relative to a system. One system can prove another system’s Gödel sentence. Kurt Gödel (1983, 271) thought that proof was not needed for knowledge that arithmetic is consistent. ellauri096.html on line 195: J. R. Lucas (1964) claims that this reveals human beings are not machines. A computer is a concrete instantiation of a formal system. Hence, its “knowledge” is restricted to what it can prove. By Gödel’s theorem, the computer will be either inconsistent or incomplete. However, a human being with a full command of arithmetic can be consistent (even if he is actually inconsistent due to inattention or wishful thinking). ellauri096.html on line 197: Critics of Lucas defend the parity between people and computers. They think we have our own Gödel sentences (Lewis 1999, 166–173). In this egalitarian spirit, G. C. Nerlich (1961) models the student’s beliefs in the surprise test example as a logical system. The teacher’s announcement is then a Gödel sentence about the student: There will be a test next week but you will not be able to prove which day it will occur on the basis of this announcement and memory of what has happened on previous exam days. When the number of exam days equals zero the announcement is equivalent to sentence K. ellauri096.html on line 199: Several commentators on the surprise test paradox object that interpreting surprise as unprovability changes the topic. Instead of posing the surprise test paradox, it poses a variation of the liar paradox. Other concepts can be blended with the liar. For instance, mixing in alethic notions generates the possible liar: Is ‘This statement is possibly false’ true? (Post 1970) (If it is false, then it is false that it is possibly false. What cannot possibly be false is necessarily true. But if it is necessarily true, then it cannot be possibly false.) Since the semantic concept of validity involves the notion of possibility, one can also derive validity liars such as Pseudo-Scotus’ paradox: ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ (Read 1979). Suppose Pseudo-Scotus’ argument is valid. Since the premise is necessarily true, the conclusion would be necessarily true. But the conclusion contradicts the supposition that argument is valid. Therefore, by reductio, the argument is necessarily invalid. Wait! The argument can be invalid only if it is possible for the premise to be true and the conclusion to be false. But we have already proved that the conclusion of ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ is necessarily true. There is no consistent judgment of the argument’s validity. A similar predicament follows from ‘The test is on Friday but this prediction cannot be soundly deduced from this announcement’. ellauri096.html on line 201: One can mock up a complicated liar paradox that resembles the surprise test paradox. But this complex variant of the liar is not an epistemic paradox. For the paradoxes turn on the semantic concept of truth rather than an epistemic concept. ellauri096.html on line 204: Frederic Fitch (1963) reports that in 1945 he first learned of this proof of unknowable truths from a referee report on a manuscript he never published. Thanks to Joe Salerno’s (2009) archival research, we now know that referee was Alonzo Church. ellauri096.html on line 206: Assume there is a true sentence of the form ‘p but p is not known’. Although this sentence is consistent, modest principles of epistemic logic imply that sentences of this form are unknowable. ellauri096.html on line 218: Since all the assumptions are discharged, the conclusion is a necessary truth. So it is a necessary truth that p&∼Kp ellauri096.html on line 225: But secular idealists and logical positivists concede that there are some actual unknown truths. How can they continue to believe that all truths are knowable? Astonishingly, these eminent philosophers seem refuted by a pinch of epistemic logic. Also injured are those who limit their claims of universal knowability to a limited domain. For instance, Immanuel Kant (A223/B272) asserts that all empirical propositions are knowable. This pocket of optimism would be enough to ignite the contradiction (Stephenson 2015). ellauri096.html on line 227: Timothy Williamson doubts that this casualty list is enough for the result to qualify as a paradox: ellauri096.html on line 229: The conclusion that there are unknowable truths is an affront to various philosophical theories, but not to common sense. If proponents (and opponents) of those theories long overlooked a simple counterexample, that is an embarrassment, not a paradox. (2000, 271) ellauri096.html on line 233: Those who believe that the Church-Fitch result is a genuine paradox can respond to Williamson with paradoxes that accord with common sense (and science –and religious orthodoxy). For instance, common sense heartily agrees with the conclusion that something exists. But it is surprising that this can be proved without empirical premises. Since the quantifiers of standard logic (first order predicate logic with identity) have existential import, the logician can deduce that something exists from the principle that everything is identical to itself. Most philosophers balk at this simple proof because they feel that the existence of something cannot be proved by sheer logic. Likewise, many philosophers balk at the proof of unknowables because they feel that such a profound result cannot be obtained from such limited means. ellauri096.html on line 236: Church’s referee report was composed in 1945. The timing and structure of his argument for unknowables suggests that Church may have been by inspired G. E. Moore’s (1942, 543) sentence: ellauri096.html on line 238: (M) I went to the pictures last Tuesday, but I don’t believe that I did. ellauri096.html on line 240: Moore’s problem is to explain what is odd about declarative utterances such as (M). This explanation needs to encompass both readings of (M): ‘p&B∼p ellauri096.html on line 243: ’. (This scope ambiguity is exploited by a popular joke: René Descartes sits in a bar, having a drink. The bartender asks him if he would care for another. “I think not,” he says, and disappears.) ellauri096.html on line 245: The common explanation of Moore’s absurdity is that the speaker has managed to contradict himself without uttering a contradiction. So the sentence is odd because it is a counterexample to the generalization that anyone who contradicts himself utters a contradiction. ellauri096.html on line 247: There is no problem with third person counterparts of (M). Anyone else can say about Moore, with no paradox, ‘G. E. Moore went to the pictures last Tuesday but he does not believe it’. (M) can also be embedded unparadoxically in conditionals: ‘If I went to the pictures last Tuesday but I do not believe it, then I am suffering from a worrisome lapse of memory ’. The past tense is fine: ‘I went to the picture shows last Tuesday but I did not believe it’. The future tense, ‘I went to the picture shows last Tuesday but I will not believe it’, is a bit more of a stretch (Bovens 1995). We tend to picture our future selves as better informed. Later selves are, as it were, experts to whom earlier selves should defer. When an earlier self foresees that his later self believes p ellauri096.html on line 249: . Bas van Fraassen (1984, 244) dubs this “the principle of reflection”: I ought to believe a proposition given that I will believe it at some future time. ellauri096.html on line 251: Robert Binkley (1968) anticipates van Fraassen by applying the reflection principle to the surprise test paradox. The student can foresee that he will not believe the announcement if no test is given by Thursday. The conjunction of the history of testless days and the announcement will imply the Moorean sentence: ellauri096.html on line 255: Since the less evident member of the conjunction is the announcement, the student will choose not to believe the announcement. At the beginning of the week, the student foresees that his future self may not believe the announcement. So the student on Sunday will not believe the announcement when it is first uttered. ellauri096.html on line 257: Binkley illuminates this reasoning with doxastic logic. The inference rules for this logic of belief can be understood as idealizing the student into an ideal reasoner. In general terms, an ideal reasoner is someone who infers what he ought and refrains from inferring any more than he ought. Since there is no constraint on his premises, we may disagree with the ideal reasoner. But if we agree with the ideal reasoner’s premises, we appear bound to agree with his conclusion. Binkley specifies some requirements to give teeth to the student’s status as an ideal reasoner: the student is perfectly consistent, believes all the logical consequences of his beliefs, and does not forget. Binkley further assumes that the ideal reasoner is aware that he is an ideal reasoner. According to Binkley, this ensures that if the ideal reasoner believes p, then he believes that he will believe p thereafter. ellauri096.html on line 259: Binkley’s account of the student’s hypothetical epistemic state on Thursday is compelling. But his argument for spreading the incredulity from the future to the past is open to three challenges. ellauri096.html on line 261: The first objection is that it delivers the wrong result. The student is ellauri096.html on line 265: no test is given by Thursday, the student will find the announcement incredible. At the beginning of the week, the student does not know (or believe) that the teacher will wait that long. A principle that tells me to defer to the opinions of my future self does not imply that I should defer to the opinions of my hypothetical future self. For my hypothetical future self is responding to propositions that need not be actually true. ellauri096.html on line 267: Third, the principle of reflection may need more qualifications than Binkley anticipates. Binkley realizes that an ordinary agent foresees that he will forget details. That is why we write reminders for our own benefit. An ordinary agent foresees periods of impaired judgment. That is why we limit how much money we bring to the bar. ellauri096.html on line 269: Binkley stipulates that the students do not forget. He needs to add that the students know that they will not forget. For the mere threat of a memory lapse sometimes suffices to undermine knowledge. Consider Professor Anesthesiology’s scheme for surprise tests: “A surprise test will be given either Wednesday or Friday with the help of an amnesia drug. If the test occurs on Wednesday, then the drug will be administered five minutes after Wednesday’s class. The drug will instantly erase memory of the test and the students will fill in the gap by confabulation.” You have just completed Wednesday’s class and so temporarily know that the test will be on Friday. Ten minutes after the class, you lose this knowledge. No drug was administered and there is nothing wrong with your memory. You are correctly remembering that no test was given on Wednesday. However, you do not know your memory is accurate because you also know that if the test was given Wednesday then you would have a pseudo-memory indistinguishable from your present memory. Despite not gaining any new evidence, you change your mind about the test occurring on Wednesday and lose your knowledge that the test is on Friday. (The change of belief is not crucial; you would still lack foreknowledge of the test even if you dogmatically persisted in believing that the test will be on Friday.) ellauri096.html on line 271: If the students know that they will not forget and know there will be no undermining by outside evidence, then we may be inclined to agree with Binkley’s summary that his idealized student never loses the knowledge he accumulates. As we shall see, however, this overlooks other ways in which rational agents may lose knowledge. ellauri096.html on line 273: The teacher’s announcement that there will be a surprise test is equivalent to a disjunction of future mistakes: ‘Either there will be a test on Monday and the student will not believe it beforehand or there will be a test Wednesday and the student will not believe it beforehand or the test is on Friday and the student will not believe it beforehand.’ ellauri096.html on line 275: The points made so far suggest a solution to the surprise test paradox (Sorensen 1988, 328–343). As Binkley (1968) asserts, the test would be a surprise even if the teacher waited until the last day. Yet it can still be true that the teacher’s announcement is informative. At the beginning of the week, the students are justified in believing the teacher’s announcement that there will be a surprise test. This announcement is equivalent to: ellauri096.html on line 279: Consider the student’s predicament on Thursday (given that the test has not been on Monday or Wednesday). If he knows that no test has been given, he cannot also know that (A) is true. Because that would imply ellauri096.html on line 283: Although (iii) is consistent and might be knowable by others, (iii) cannot be known by the student before Friday. (iii) is a blindspot for the students but not for, say, the teacher’s colleagues. Hence, the teacher can give a surprise test on Friday because that would force the students to lose their knowledge of the original announcement (A). Knowledge can be lost without forgetting anything. ellauri096.html on line 285: This solution makes who you are relevant to what you can know. In addition to compromising the impersonality of knowledge, there will be compromise on its temporal neutrality. ellauri096.html on line 287: Since the surprise test paradox can also be formulated in terms of rational belief, there will be parallel adjustments for what we ought to believe. We are criticized for failures to believe the logical consequences of what we believe and criticized for believing propositions that conflict with each other. Anyone who meets these ideals of completeness and consistency will be unable to believe a range of consistent propositions that are accessible to other complete and consistent thinkers. In particular, they will not be able to believe propositions attributing specific errors to them, and propositions that entail these off-limit propositions. ellauri096.html on line 289: Some people wear T-shirts with Question Authority! written on them. Questioning authority is generally regarded as a matter of individual discretion. The surprise test paradox shows that it is sometimes mandatory. The student is rationally required to doubt the teacher’s announcement even though the teacher has not given any evidence of being unreliable. Indeed, the student can foresee that their change of mind opens a new opportunity for surprise. ellauri096.html on line 291: When on trial for impiety, Socrates traced his inquisitiveness to the Oracle at Delphi (Apology 21d in Cooper 1997). Prior to beginning his mission of inquiry, Chaerephon asked the Oracle: “Who is the wisest of men?” The Oracle answered “No one is wiser than Socrates.” This astounded Socrates because he believed he knew nothing. Whereas a less pious philosopher might have questioned the reliability of the Delphic Oracle, Socrates followed the general practice of treating the Oracle as infallible. The only cogitation appropriate to an infallible answer is interpretation. Accordingly, Socrates resolved his puzzlement by inferring that his wisdom lay in recognizing his own ignorance. While others may know nothing, Socrates knows that he knows nothing. ellauri096.html on line 293: Socrates continues to be praised for his insight. But his “discovery” is a contradiction. If Socrates knows that he knows nothing, then he knows something (the proposition that he knows nothing) and yet does not know anything (because knowledge implies truth). ellauri096.html on line 295: Socrates could regain consistency by downgrading his meta-knowledge to the status of a belief. If he believes he knows nothing, then he naturally wishes to remedy his ignorance by asking about everything. This rationale is accepted throughout the early dialogues. But when we reach the Meno, one of his interlocutors has an epiphany. After Meno receives the standard treatment from Socrates about the nature of virtue, Meno discerns a conflict between Socratic ignorance and Socratic inquiry (Meno 80d, in Cooper 1997). How would Socrates recognize the correct answer even if Meno gave it? ellauri096.html on line 301: If I know that p ellauri096.html on line 303: is true, I know that any evidence against p is evidence against something that is true; I know that such evidence is misleading. But I should disregard evidence that I know is misleading. So, once I know that h is true, I am in a position to disregard any future evidence that seems to tell against p (1973, 148). ellauri096.html on line 305: Dogmatists accept this reasoning. For them, knowledge closes inquiry. Any “evidence” that conflicts with what is known can be dismissed as misleading evidence. Forewarned is forearmed. ellauri096.html on line 310: Marxin veljexet on Markkuja. "Those are my principles, and if you don't like them... well, I have others." G. Marx ellauri096.html on line 317: Zum Leben Augustins ist wenig gesichert. Augustin soll sehr beliebt gewesen sein, weil er mit seinen zotigen Liedern vor allem während der Pest in Wien im Jahr 1679 die Bevölkerung der Stadt aufheiterte, weshalb er im Volksmund nur als „Lieber Augustin“ bekannt war. ellauri096.html on line 319: Augustin soll als Sohn eines heruntergekommenen Wirts aufgewachsen sein und war demnach schon früh darauf angewiesen, mit seinem Dudelsack von einer Spelunke zur nächsten zu ziehen, wobei nur wenig von dem verdienten Geld die jeweilige Kneipe verlassen haben soll – der Überlieferung nach soll er auch ein „tüchtiger Trinker“ gewesen sein. ellauri096.html on line 321: Der Legende nach war der 36-jährige Augustin 1679 während der Pestepidemie wieder einmal betrunken und schlief irgendwo in der Gosse seinen Rausch aus. Siech-Knechte, die damals die Opfer der Epidemie einsammeln mussten, fanden ihn, hielten ihn für tot und brachten die Schnapsleiche zusammen mit den Pestleichen auf ihrem Sammelkarren vor die Stadtmauer. Dort warfen sie ihre ganze Ladung in ein offenes Massengrab. Diese Pestgrube soll sich in der Nähe der Kirche St. Ulrich am Neubau (heutiger siebter Wiener Gemeindebezirk) befunden haben, gleich neben dem Platz, an dem heute der Augustinbrunnen steht. Wie in der damaligen Situation üblich, wurde das Grab nicht sofort geschlossen, sondern provisorisch mit Kalk abgedeckt, um später weitere Pestopfer aufzunehmen. Am folgenden Tag habe Augustin inmitten der Leichen so lange krakeelt und auf seinem Dudelsack gespielt, bis Retter ihn aus der Grube zogen. ellauri096.html on line 323: Danach soll Augustin sein Erlebnis als Bänkelsänger vorgetragen und davon recht gut gelebt haben. So ist die Legende vom lieben Augustin vielleicht seinem eigenen Bericht zu verdanken. Bereits zeitgenössische Quellen berichten von dem der Leichengrube entstiegenen Augustin. Abraham a Sancta Clara erwähnt das Ereignis in seinem „Wohlangefüllten Weinkeller“, um vor der Trunksucht zu warnen. Urkundliche Stütze für die Legende ist nur ein Eintrag im städtischen Totenschauprotokoll, das einen „Augustin N.“ verzeichnet. ellauri096.html on line 327: Das Volkslied O du lieber Augustin ist erst um 1800 in Wien nachgewiesen. Die sehr verbreitete Melodie ist jedoch älter, so ist sie 1720 in einer Musikhandschrift belegt.[1] Teilweise wird Augustin selbst als Verfasser genannt, der Ursprung ist jedoch unklar. Der spöttische Text gibt aber den Galgenhumor wieder, der den Wienern in Erinnerung geblieben ist: ellauri096.html on line 376: »Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa ne jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat. Tämän valossa ja pitämällä se jatkuvasti mielessä Genesistä käsitellessä olen, siinä määrin kun kykenin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, pitäen huolta siitä etten myönnä äkkipikaisesti oikeaksi jotain yhtä merkitystä ja ole puolueellinen toiselle ja mahdollisesti paremmalle selitykselle.]» . ellauri096.html on line 378: [...] jos kukaan, joka ei ymmärrä jumalallisen kaunopuheisuuden sävellajia, löytää jotain näistä asioista [fyysistä kaikkeutta koskien] kirjoistamme, tai kuulee samaa noista kirjoista, niin että se vaikuttaa olevan ristiriidassa hänen omien järjellisten kykyjensä havaintojen kanssa, antakaa hänen tietää, että nämä muut asiat eivät ole millään tavalla tarpeellisia kirjoitusten antamien varoitusten, kertomusten tai ennustusten kannalta. Lyhyesti, on sanottava että kirjailijamme tiesivät totuuden taivaista, mutta ei ollut heidän kauttaan puhuneen Jumalan Hengen tarkoituksena opettaa ihmisille mitään mikä ei olisi hyödyksi heidän pelastukselleen. ellauri096.html on line 390: »Jättäkäämme siis niiden arvailut, jotka eivät tiedä mitä sanovat, kun he puhuvat ihmisrodun luonnosta ja alkuperästä. Sillä jotkut katsovat ihmisistä samaa mitä he katsovat maailmasta itsestään, eli että ne ovat aina olleet olemassa [...] Heitä ovat eksyttäneet myös ne hyvin valheelliset kirjoitukset, jotka väittävät historian olevan monituhatvuotinen, vaikka pyhistä kirjoituksista luemme, ettei kuuttatuhatta vuotta ole vielä kulunut.» ellauri096.html on line 392: Perisynti, vapaa tahto, armo ja predestinaatio oli Akun ihan lemppareita. ellauri096.html on line 403: Lainasin kirjastosta herätelainana Juotikkaan heppakirjan kai osa 2. Juotikkaan tavanomaista aspergeriskizoa nyt tyttökirjamuodossa. Tällä kertaa tommosta hevossymbolismia ja huonosti peiteltyä naisvihaa. Sankari Anu Rognathius, Anus prognathus, on selkeästi ize Juotikas. Ei kukaan esimurkku 12-vuotias heppahullu ajattele tollasta. Olen ikivanha sielu 12 vuotiaan tytön kehossa. Hippon Augustinus työntyneenä syvälle karvattomaan nieluun. Tsi sitten just toisinpäin, 12-vuotiasn aspergerin sielu prognaattisessa ruhossa pushing fifty. ellauri096.html on line 407: Having jaws or mouthparts that project forward to a marked degree. ellauri096.html on line 411: Samanlaista ruskehtavaa viemärisuolisukellusta kuin Pynchonin Nipsulla. Imukala lie ollut mustasukkainen jollekin kavioeläimelle. Juotikkaan ja Alienin naamassa on paljon samaa. Juoskaa karkuun heppahöperöt! Tai hakekaa jotain kättä pidempää. Sitä se on sanoi äite ja kantoi tikun päässä pihalle. ellauri096.html on line 413: Juotikkaalle ei piisaisi Ympäristöruudun toimittajan Eero Kakon (Olli Keskinen) haastatteleman valtion ohjeistamispäällikkö valtiotieteitten maisteri Jaakko Parantaisen (Heikki Silvennoinen) EAT-terapia, tarvetta selvästi olisi myös FUCK- ja KILL- tyyppiselle sielunhoidolle. ellauri096.html on line 417: Taas tota niin monelta samanhenkiseltä tuttua askeesia ja erakkoilua. Skizolla apinalla on vähemmän vaihtoehtoisia reittejä kuin muumipelissä. Ne on kaikki lueteltu kallonkutistuxen käsikirjan hakemistossa. ellauri096.html on line 419: Obeesilla Akvinolaisen Tompalla oli ylösnoussut hevonen. Suomenhevosia on menossa teuraalle Suezin kanavalla. Nyt ne kuolevat kun kiinalainen konttilaiva tukkii kanavan. - Enminä niistä ole huolestunut sanoo MTKn mies vaan maataloustuottajien koneiden varaosista. Ne ovat nyt siellä jumissa. Wall-E:n näköinen kaivinkone, 1 yxinäinen karvakäsi hytissä, yrittää työntää 400m kokoista laivaa irti mudasta. Kohta sinne höyryää jenkkien sotalaivoja. No ei sentään, Wall-E sai sen irti lopulta. Ehkä Moosexen taikasauvasta lähti säteitä. Naku teinipoika tafsaa naista tissistä. Taiteilija Schopinin unelma. Mun corona-ajan kampaus on suht sama kuin Schopinin Moosexella. Schopen on saxaa ja tarkoittaa kolpakko. Olikohan Chopinit viinamäen miehiä. ellauri096.html on line 426: Samtidigt som han är elegant och harmonisk, är Schopin aldrig vanlig. Han har en viss popularitet som genremålare och många av hans verk graverades av Jean-Pierre Jazet. ellauri096.html on line 436: Juotikas ei pidä parrakkaista setämiehistä, se haluis lyödä niitä lättyyn mutta käsi herpoaa kuin pahassa unessa. Aivan heteronormaalia pogonofobiaa. ellauri096.html on line 438: Pogonophobia is the irrational, persistent and often unwarranted fear of beards. The word is derived from Greek pogon (beard) and phobos (fear). Mothers often warn their daughters to "never trust a man with beard or facial hair unless he is Santa Claus". In the United States, there has not been a president with a beard since the 1800s. ellauri096.html on line 442: Seppo Soluttautuja (riittääpä Juotikkaalla näitä hassuja nimiä! Pynchonin peruja) lojuu nimenomaan virtahepona ottomaanilla. Nostaa jalkoja kun musta mies imuroi ilmeettömästi Hooverilla ottomaanin alta. Matkii autenttisesti Uuno Turhapuroa. Lörppävittu Hannele Nagellax pyörittää ärtyneenä vahingossa peppua. Seppo röhkii tyytyväisenä. Mediayrityxen epelit on samoilla eettisillä linjoilla kuin Aku: että raiskauxesta ei saa sentään nauttia. KOOMAlle pitää aina ilmoittaa venkuloinnista. Mutta mitä on tää KOOMA? Se putkahteli esille jo Jaskan keltaisessa tiiliskivessä. ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Ei tää kuitenkaan ole Jaskan gradu joka oli Pynchonista. Lyhyt vastaus voi olla tää: ellauri096.html on line 444: Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. ellauri096.html on line 446: Jätetään tää spagettivyyhti tähän kuin Sammeli portinpieleen lähtiessään lenkille. Siihen palataan alempana paasauxessa "kermaperseet ja havenots" alempana kuin koira oxennuxelle. ellauri096.html on line 448: Mediafirma mahaantuo valkovenäläisiä ilotyttöjä. Niitä oli yhdessä takavuosien suomenruozalaisessa stadidekkarissa jonka kirjoitti joku kyldyropersonlighet otona. Kuka se nyt oli. Joku Hoblan toimittajako? Hemmetti kun muistaa melkein muttei ihan. Ei löytynyt edes plokista. Muistaiskohan K-täti? Jotenkin siihen liittyi satama ja ehkä ravintola Torni. Joo se muisti: Se oli Staffan Bruun, Club Domina Helsinki. Tulevaisuuteen sijoitettu romaani 1992 joka valitettavasti on jo menneisyyttä. Sama vaivaa George Orwellin romaania 1984, ja Clarken millenniaaleja avaruusseikkailuja riepupäiden juhlavuodelta 2001. Niin se aika rientää. Time flies like an arrow. Tempus fugit. Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Ja muita samansisältöisiä sananparsia. Aikakärpäset tekevät kaikesta kexeliäästä klisheetä. Tu kattoon kattoon kuinka tulevaisuus tapettiin tapettiin, sanoi aikakärpänen kaverille. ellauri096.html on line 450: Juotikas hapantelee aika pahasti heppagenrestä. Sitä vituttaa että esiteinit lukee niitä eikä Juotikasta. Siellä liikkuu löysä raha joka saisi mielellään hakeutua nupipään pehmyreiden taskuihin. No ylläri, jos saa valita söpön raudikon tai kaljupään kakantuhriman hasbeenin välillä, niin mitä luulet että valizee? Mäkin luen mieluummin heppahullua kun näitä Jaskan tuherruxia. "Esimerkixi" fantasia ja 'spefi' ovat aina "sallineet paljon tilaa luovalle mielikuvituxelle ja omaperäiselle sanankäytölle". Mitä helvettiä, ei aina samoina toistuvien mielikuvituxettomien satueläinten ja typerien neologismien kexaseminen vaadi kovin kummallista neroa. Ne on vähintään yhtä klisheisiä kuin heppakirjat, klisheet on vaan toisia, enempi tollasia "poikien". Esim Game of thrones on vaan fantasiasaippua. Se knääpiö oli paras. Oli se helmimäisen ahistunut prinsessakin kiva jolla oli lemmikeitä. Helmi haluis ehkä kisun. Avantgarden 2-tahtimekanismia: ensin se maistuu pahalta ja sitten se alkaa maistua - yhä pahalta. Paha yskä ja yhä pahenee. ellauri096.html on line 452: Usein tyttö rakastuu hevosen valokuvaan kirjan kannessa tai harrastelehdessä ennenkuin on edes tavannut hevosta elävänä. Eikä juhlallisuuden vaikutelmalta voi koskaan kokonaan välttyä, vaikka tahallaan rimpuilisi sită vastaan ja kuvaisihevosen esimerkiksi sellaisena groteskina piereskelijänä kuin miltä se näyttää ja kuulostaa tallin töihin tottuneelle, miten näiden otusten ilmavaivat usein tärisyttävät karsinan seiniä ja sakeuttavat ilman kuin sinappikaasu. Inhorealismi johdattaa aivan yhtä pahasti harhaan kuin ponikirjojen söpöily. Ennemmin haluaisin päästä käsiksi tylsyyteen, vai miksi sitä pitäisi sanoa. Jokin näiden eläinten typerryttävässä monotonisessa lauhkeudessa osoittaa kohti sitä totuutta, jonka haluaisin kirjoittamalla pyydystää, vaikka hyvin tajuan tehtävän toivottomuuden. Tartunpa mihin ilmiöön tai aiheeseen hyvänsä, esitän aina ansaitsemattoman huomionosoituksen. Maailma pitäisi vain jättää omaan arvoonsa, ja niin useimmat tekevätkin. Tämä valhekasvain jäytää vain kirjoittajia. ellauri096.html on line 454: Mixhän Jaska hukkaa sivukaupalla pelkästään heppaharrastuxen ja heppahullujen haukkumiseen? Menikö sillä välit poikki jonkun hevosharrastajan kanssa? Mirri älykkäästi valizi kaverixi hevosen mieluummin kuin siiran. Jos tää onkin tollanen Philip Roth-tyyppinen leppymätön kosto exälle. Kun ei yletytä vastustajaan, roimitaan sen hevosta. (Vastustajan poissaollessa, turvallisuuden vuoxi.) Mutta toisaalta, kuinka todennäköstä että joku edes alkaisi jotain prognaattisen päätukin kaa? ellauri096.html on line 461: Hetkinen nytmä muistankin, Jaska haukkuu tässä yhtä heppakirjaa ja sen kirjoittajaa nimeltä. ”Pohdin tätä todella pitkään ja monelta kantilta”. Ja sitten tein mitä huvitti. Tollaset persuämmät on ihan vapaata riistaa, niitä tämmönen liberaalimpi huippukirjailija sa dissata niinkun huvittaa. Huom Juotikas, setämieslinja paistaa ihan rekkamiehen hymynä. Hymystä puheenollen, suora sitaatti: ellauri096.html on line 463: Kazeen vangizi tytön vaikeasti määriteltävä hymy. Pyöreä naama, leveä rako yläetuhampaiden välissä (se on diasteema Jaska), mustat viirusilmät, pisamat, oikeassa poskessa laaja tummanharmaa laikku, mikä lie kuolio tai pigmenttihäiriö. Akvarellitekniikka korosti ilmeen vähä-älyisyyttä, ikään kuin kuola leviäisi vesivärin mukana ympäri naamaa ja maisemaa, niin että "lukija" tunsi vaistomaista tarvetta palauttaa kirja oitis hyllyyn aakkosenmukaiselle paikalleen ja mennä pesemään kädet vedellä ja saippualla ja huuhtomaan ne käsidesillä. Ettei vaan norovirus yllätä. ellauri096.html on line 465: Jaskassa on muuten tätä samanlaista anaalis-obsessiivistä siisteydentarvetta kuin monissa samantyyppisissä pakko-oireisissa varsinkin jenkkikirjoittajissa, tulee mieleen heti Pynchon, Wallace ja Robert Heinlein. Niistä kaikista hirveintä ällöä on joku korvavaikku tai likaa käsissä. Sille jää möröt ja merikoirat kepeesti kakkosex. Kakkonen on niille kauhun lyömätön ykkönen. Mä lyön vetoa että Jaska popsii koko ajan paranoidisesti kaikenlaisia lääkkeitä, ravintolisiä sun muita ennaltaehkäiseviä tabuja ja hipsii kengänsyrjillä ettei vahingossakaan astu koirankakalle. Kun lamppu särkyy se pelkää kamalasti lasinsiruja. Niistä voi tulla isoja veripipejä. Se on varmaan nauttinut hurjasti korona-ajasta, kun saa vältellä muita elollisia ihan luvalla, pestä ketjuna käsiä ja pitää nolon naaman päällä naamaria. I can relate to that. Se ei tykkää edes siitä että hevosilla on nimiä. On kuin jääpuikko työnnettäisiin anuxeen. Porkkana tai lämmitetty nakki olisi ihan eri asia. ellauri096.html on line 475: Jutan unelmahevosen kirjoittanut Asta Ikonen on oikeasti olemassa oleva kirjailija, jonka tuotanto koostuu enimmäkseen nuorille suunnatuista kirjasarjoista. Tahdon murskatappiossa hänen tuotantoaan ruoditaan sivukaupalla. Anu muun muassa tuomitsee Jutan unelmahevosen juonenkäänteet epäuskottaviksi ja henkilöhahmojen suhteen paperinukkemaiseksi. No siinä kyllä aika musta pata soimaa kattilaa. ellauri096.html on line 477: Toisten taiteilijoiden teosten käsittely kriittiseen sävyyn ja suoraan nimeten on musiikkimaailmassa melko yleistä mutta kaunokirjallisuudessa harvinaista. Tänä vuonna on kuitenkin ilmestynyt toinenkin suomalainen fiktioteos, jossa ruoditaan olemassa olevaa teosta: Harry Salmenniemen novellikokoelma Delfiinimeditaatio. Yksi kokoelman novelleista on yksityiskohtainen Hymyilevä mies -elokuvan kritiikki. ellauri096.html on line 481: Jaakko Yli-Juonikas on usein hämmentänyt ja koetellut ilmaisun rajoja, mutta miksi hän on halunnut käsitellä toista kirjailijaa ja hänen tuotantoaan omassa fiktiivisessä teoksessaan? ellauri096.html on line 486: Yli-Juonikas pohti oikeutustaan nostaa esille Ikosta, joka ei ole missään poliittisessa aktiiviryhmässä avainhenkilönä tai johtohahmona, vaan aivan tavallisena rivijäsenenä. ellauri096.html on line 489: Maahanmuuttovastainen Suomi Ensin -ryhmä, jossa Ikonen on kommenttinsa julkaissut, on julkinen ja avoin, ja kommentit ovat siellä vapaasti kenen tahansa luettavissa. Ryhmä luettelee tavoitteikseen muun muassa ”laajamittaisen massamaahanmuuton” vastustamisen sekä ”länsimaisten arvojen merkityksen” vahvistamisen. ellauri096.html on line 492: ”Siinä mielessä tuntui, etten ole tonkimassa kenenkään yksityisyyttä. Hän on kirjoitellut näistä jutuista ihan omin päin suoraan julkisuuteen, omilla kasvoillaan ja nimellään”, Yli-Juonikas perustelee. ellauri096.html on line 494: Yli-Juonikas törmäsi Asta Ikosen nimeen ja kirjoituksiin alun perin Punk in Finland -sivustolla, jossa maahanmuuttovastaisia ryhmiä seurataan tarkasti. Tuohon aikaan Yli-Juonikas vasta suunnitteli omaa ”ponikirjasarjaansa” ja kiinnostui välittömästi. ellauri096.html on line 495: ”Tajusin, että tämä on aihe, josta todella haluan kirjoittaa. Se tuntui jollain lailla ohittamattomalta.” ellauri096.html on line 499: Juotikas tykkää tosta puhekielisestä sanasta kela. Se on kuin mä en ajattelis ize vaan joku Anssi Kela ajattelis mussa. Mun on pakko kävellä näin mun on pakko kävellä näin. I can relate to that. Nummela on urbaanimpi Loimaa. Zeus huei. ellauri096.html on line 501: Asta Ikonen ei ollut kuullut roolistaan Yli-Juonikkaan romaanissa ennen HS:n yhteydenottoa. Hän kummastelee sitä, miksi Yli-Juonikas on halunnut kirjoittaa hänestä ja hänen parikymmentä vuotta sitten julkaistusta nuortenkirjastaan. ellauri096.html on line 505: Hei hetkinen just sitähän mä teen tässä ize tuhansien paasausten voimalla. Njoo mut mä en julkaise niitä. (Big fat hairy deal.) ellauri096.html on line 512: Edellisistä osista tutut hahmot sekaantuvat yhä sairaamman hurmeiseksi vajoavaan apokalypsiin, kun hevostallien luona alkaa liikkua epäilyttävä Heikki, My Little Pony -televisiosarjan liiankin innokas fani. ellauri096.html on line 514: "Lukijaa" hulluuden partaalle raastavista megaromaaneistaan tunnettu Yli-Juonikas on kieroutuneiden ja vainoharhaisen "hulvattomien" tarinoiden mestari. ellauri096.html on line 515: Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään tuntuu valitettavan vaisulta väliosalta eeppisen saagan keskellä. Yli-Juonikkaalta ei odotakaan mysteerien selvittämistä, mutta tunnelmaltaankin romaani on vielä selvästi heikompi ja hajanaisempi kuin edelliset osat, mikäli enää mahdollista. ellauri096.html on line 521: Yli-Juonikkaan jokainen teos on kiehtova tapaus, silloinkin kun ne tuntuvat raivostuttavan turhauttavilta. Kenties vasta myöhemmin ymmärrän kaiken ja näen Galgalim-silmillä, mitä Neljä ratsastajaa yrittävät sanoa, ja pyörrän aiemmat ajatukseni. Sitä odotellessa täytyy tyytyä mieltä sekoittaviin sirpaleisiin. Kaiken kaikkiaaan, melko vulvatonta meininkiä, munatonta myös. Jaska ei suotta tunne peniskateutta. ellauri096.html on line 525: Kilikalikeikka. Onkohan tää joku uus Gilgamesh eepos. Exiitäkin ole mulla jossain jo paasaus? No ei mutta sillä oli yöahdistusta ja incubuxia niinkuin Akulla ja Anulla. Mitäs sit on nää Galgalit? ellauri096.html on line 527: Galgalim Eyes is an enemy-only skill, found on bosses and a few shadows in the later dungeons. It reduces a foe's HP to 1 and causes the Enervation ailment (100% chance). ellauri096.html on line 529: Galgalim (galgallim "spheres", "wheels", "whirlwinds" גַּלְגַּלִּים; singular: galgal, גַּלְגַּל), also called ophanim (Hebrew "wheels" ōphannīm אוֹפַנִּים; singular: ōphān, ofan אוֹפָן), refer to the wheels seen in Ezekiel's vision of the chariot (Hebrew merkabah) in Ezekiel 1:15–21. One of the Dead Sea scrolls (4Q405) construes them as angels; late sections of the Book of Enoch (61:10, 71:7) portray them as a class of celestial beings who (along with the Cherubim and Seraphim) never sleep, but guard the throne of God. ellauri096.html on line 531: These "wheels" have been associated with Daniel 7:9 (mentioned as galgal, traditionally "the wheels of galgallim", in "fiery flame" and "burning fire") of the four, eye-covered wheels (each composed of two nested wheels), that move next to the winged Cherubim, beneath the throne of God. The four wheels move with the Cherubim because the spirit of the Cherubim is in them. The late Second Book of Enoch (20:1, 21:1) also referred to them as the "many-eyed ones". ellauri096.html on line 533: The First Book of Enoch (71.7) seems to imply that the Ophanim are equated to the "Thrones" in Christianity when it lists them all together, in order: "...round about were Seraphim, Cherubim, and Ophannim". ellauri096.html on line 539: Henry Tonx, Otto Dix, Chaim Soutine, Käthe Kollwitz piirsi rumia kuvia izestään tai muista vammasista. Jotkut kuvista on elävästi Jaskan näkösiä. Anusta (siis Jaskasta) ei ollut hauskaa kun Cecilia Jimenez tunaroi jeesusfreskon hyvässä uskossa Saragozassa. No ei tietystikään kun Jeesuxesta tuli siinä aivan Jaskan näköinen. Mitä nauramista siinä muka on? Mitä nauramista on pienipäisissä? No eipä paljoa. Tshihi. ellauri096.html on line 553: Ikosen romaani ei herätä Jaskassa samastumisen tunteita. Läheisimmäxi se tuntee kirjan roiston, everstin Nordensvahnin, ja on pettynyt kun se ei jää kiinni lapsipornon hallussapidosta. Jaskakaan ei ole jäänyt siitä kiinni, eikä murhasta. ellauri096.html on line 557: Selaimen kuvassa näytetään kuppia ja lasia tarjottimella kantava apulainen, joka meillä on pienen kupin kyljessä ja airbnbn seinällä printtitauluna. Eines der berühmtesten Werke der Dresdner Gemäldegalerie, das Schokoladenmädchen des Genfer Künstlers Jean-Étienne Liotard (1702–1789). Paizi sen kupissa ei olekaan mise en abime-efektiä, vaan ihan joku muu kuvio. Se Droste-efektin apulainen onkin enempi nunnan näköinen hollantilainen Droste-kaakaon mainos vuodelta 1904. En jaxa kaivaa kuvia tähän esille, kazokaa ize netistä. ellauri096.html on line 562: Ansa Ikonen toivoi jossain ylilaudassa että joku ystävällinen afgaani raiskaisi Haju Pisilältä tyttären. Hyvä ajatus, kannatan, ja Akukin kannattaa, kunhan se ei nauti siitä. Jos siitä toimituxesta tulee jälkikasvua, sille voi laittaa äitiyspakkauxeen vakuutuskuoria. ellauri096.html on line 564: Mitä yhteistä on heppahulluudella ja nuivuudella? 😃 Jotain siinä pitää olla kerta Ikoska on molempia. Js mitä yhteistä on postpostmodernismilla ja mikrokefalialla? 🤨 Jotain siinäkin täytyy olla. Alkutuska on jotain peeteejargonia. Päästyään alkutuskasta Jaska lähtee ezimään rotuvihaa Ikoskan tuotannosta lukutikulla. Rotuviha on paha asia, pahempi kuin esim puukotus. ellauri096.html on line 565: Tulee mieleen Ben "vaeltava juutalainen" Zyskovizin ehdotus että perustuslaillisia oikeuxia kuten oikeus terveyteen ja elämään ei saisi tarkastella yxinään vaan niitä pitäisi pelata vastakkain kuin korttipelissä. Nää kolme pikkuvalttia ja jätkä kumoo noi neljä hakkua ja sulle jää käteen mustamaija eli mä oon voittanut. Tää on just se lumppukauppiaan moraali joka elähdyttää talousliberaalia utilitaristia: eri dimensiot on kallellaan kuin huolimattoman halot liiterissä ja kaikella on hinta, jopa Benin isoäidillä. No se on jo tosi edullinen, ei siitä ole enää kuin kallo tai tuhkaläjä jälellä. ellauri096.html on line 567: Eräässä Ikoskan toisessa teoxessa naismainen "Lauri" ei ollutkaan homo vaan sarjaraiskaaja. "Lukija" eli "Anu" pettyi odotuxissa. Naismaisenhan pitäis olla Weibling. Todennäköisesti "Lauri" oli myös sarrjayrittäjä. Raiskauskin jäi yrityxexi kun se ei yrittänyt miehekkäämmin. Auktorisoitu peetee Aki Manninen ei ois antanut löylykauhan tulla onnen esteexi. Ei löylykauhalla voi edes lyödä kovaa muuta kuin löylyä. Paizi jos se on Haju Pisilän käsintekemä. Kyllä lessu aina jonkun lässyn lissun litistää tai kääntäen. Androgyyni "Lauri" ei ollutkaan katamaraani. Tai siis katamiitti. Katamiitti on etruskilainen Ganymedes, an attractive Trojan boy supposedly abducted to Mount Olympus by the god Zeus to become his cupbearer and lover. ellauri096.html on line 577: hann_Joachim_Kaendler_and_assistants%2C_Meissen_Porcelain_Factory%2C_c._1760%2C_hard-paste_porcelain_-_Wadsworth_Atheneum_-_Hartford%2C_CT_-_DSC05373.jpg/240px-thumbnail.jpg" height="250px" /> ellauri096.html on line 586: Aiheesta lisää: Konemezän pissaliisa Colombe kikatti heleästi ranskaxi ja laulahti un chant de mal odeur. Tää on taas jotain Jaskamaista goottipaskaa, jonkalaisessa Jaska tykkää kieriskellä kuin koira. ellauri096.html on line 589: Les Chants de Maldoror (The Songs of Maldoror) is a French poetic novel, or a long prose poem. It was written and published between 1868 and 1869 by the Comte de Lautréamont, the nom de plume of the Uruguayan-born French writer Isidore Lucien Ducasse. The work concerns the misanthropic, misotheistic character of Maldoror, a figure of evil who has renounced conventional morality. ellauri096.html on line 591: Although obscure at the time of its initial publication, Maldoror was rediscovered and championed by the Surrealist artists during the early twentieth century. The work's transgressive, violent, and absurd themes are shared in common with much of Surrealism's output; in particular, Louis Aragon, André Breton, Salvador Dalí, Man Ray, and Philippe Soupault were influenced by the work. Maldoror was itself influenced by earlier gothic literature of the period, including Lord Byron's Manfred, and Charles Maturin's Melmoth the Wanderer. ellauri096.html on line 593: Maldoror is a modular (sic) work primarily divided into six parts, or cantos; these parts are further subdivided into a total of sixty chapters, or verses. Parts one through six consist of fourteen, sixteen, five, eight, seven and ten chapters, respectively. With some exceptions, most chapters consist of a single, lengthy paragraph.[b] The text often employs very long, unconventional and confusing sentences which, together with the dearth of paragraph breaks, may suggest a stream of consciousness, or automatic writing. Over the course of the narrative, there is often a first-person narrator, although some areas of the work instead employ a third-person narrative. The book's central character is Maldoror, a figure of evil who is sometimes directly involved in a chapter's events, or else revealed to be watching at a distance. Depending on the context of narrative voice in a given place, the first-person narrator may be taken to be Maldoror himself, or sometimes not. The confusion between narrator and character may also suggest an unreliable narrator. ellauri096.html on line 597: Several of the parts begin with opening chapters in which the narrator directly addresses the reader, taunts the reader, or simply recounts the work thus far. For example, an early passage warns the reader not to continue: ellauri096.html on line 599: "It is not right that everyone should read the pages which follow; only a few will be able to savour this bitter fruit with impunity. Consequently, shrinking soul, turn on your heels and go back before penetrating further into such uncharted, perilous wastelands." — Maldoror, Part I, Chapter 1. ellauri096.html on line 603: Seis maailma tahdon ulos - fiilis vaan vahvistuu. Poliisin työ vaikeutuu kun neekerit rimpuloivat pidätystehtävissä. Nyt riittää suljen tämän viidakon. Se käy päinsä parhaiten sulkemalla tuhka-askin kannen. ellauri096.html on line 606: Kermaperseet ja havenots ellauri096.html on line 608: Jaskaa nähtävästi harmittaa herkkuperseet Konemezät kun se on ize havenot. ellauri096.html on line 610: Äveriäiden Konemezän tyttöjen lumilinna on yhtä hieno kuin Julian Juhan tekemä niiden pikkupojille. ellauri096.html on line 619: Nimellinen hintajäykkyys tarkoittaa esimerkiksi, että myyjät eivät suostu laskemaan hintoja (esimerkiksi ammattiliitot palkkoja), vaikka kysyntä vähenee tai tuotanto halpenee. Tämä johtuu usein institutionaalisista syistä kuten hintasääntely, sopimukset (esim. pitkäaikainen sopimus hinnasta, työehdoista tai vuokrasta), ammattiliitot mutta myös itsepäisyydestä, tarpeista tai itsekkyydestä. Vauzi vauz, Keynes oli aika selkeästi kapitaalin kumihansikas. Tää löytyi tietysti liberalismiwikistä. Kazo myös conservopedia. ellauri096.html on line 621: Uuskeynesiläinen taloustiede on makrotaloudellisen ajattelun koulu, joka kehitettiin sodanjälkeisenä aikana John Maynard Keynesin kirjoituksista . Ryhmä taloustieteilijöitä (erityisesti John Hicks , Amedeo Modigliani ja Paul Samuelson ) yritti tulkita ja virallistaa Keynesin kirjoituksia ja syntetisoida neoklassisten taloustieteen mallien kanssa . Heidän työstään on tullut tunnetuksi uusklassinen synteesi ja luotu mallit, jotka muodostivat uuskeynesiläisen taloustieteen perusajatukset. Nämä ideat hallitsivat valtavirran taloutta sodanjälkeisenä aikana ja muodostivat makrotaloudellisen ajattelun valtavirran 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Tapahtui joukko tapahtumia, jotka ravistelivat uuskeynesiläistä teoriaa 1970-luvulla, kun stagflaatio ja Milton Friedmanin kaltaisten monetaristien työ kyseenalaistivat uuskeynesiläisiä teorioita. Tuloksena olisi joukko uusia ideoita tuomaan keynesiläiseen analyysiin työkaluja, jotka kykenevät selittämään 1970-luvun taloudelliset tapahtumat. Seuraava suuri keynesiläisen ajattelun aalto alkoi yrittämällä antaa keynesiläiselle makrotaloudelliselle päättelylle mikrotaloudellinen perusta. (Objektivirhe) Nämä uudet keynesiläiset auttoivat luomaan " uuden uusklassisen synteesin ", joka muodostaa tällä hetkellä makrotaloudellisen teorian valtavirran. Uuden keynesiläisen koulun syntymisen jälkeen uuskeynesiläisiä on joskus kutsuttu "vanhoihin keynesiläisiin". Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics ellauri096.html on line 629: Karppinen, Aleksi Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Julkaisija: Helsingin yliopisto Päiväys: 2019 URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201902261302 handle.net/10138/299605">http://hdl.handle.net/10138/299605 ellauri096.html on line 633: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. ellauri096.html on line 635: Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehittämää genealogista analyysia, jonka keskiössä on nykyisyyden olemassaolon mahdollisuuksien kriittinen tarkastelu. Tavoitteena on horjuttaa asioiden pintatasolla ilmenevää yhtenäisyyttä ja luonnollisuutta tarkastelemalla niissä piileviä epävarmuuksia ja virheellisyyksiä. Huomio suunnataan asioiden syntyperään ja polveutumiseen sekä niissä vallitseviin ristiriitoihin, joiden tuloksina asiat ovat ilmaantuneet. Tutkielmassa hallintamentaliteettia sovelletaan genealogisesti, jolloin tarkastellaan tietynlaisiin tietomuotoihin ja niihin kytkeytyviin teknologioihin pohjautuvan hallinnan olemassaolon mahdollisuuksia. Tutkimusaineistona käytetään pääosin valtiovarainministeriön instituutioaineistoja, joissa tuodaan julki Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia. Tarkastelussa on erityisesti kevään 2014 Taloudellinen katsaus, jossa Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia hyödynnetään erilaisten finanssipolitiikan keinojen vaikutusten arvioimisessa. ellauri096.html on line 637: Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta. ellauri096.html on line 639: Kooma-mallia tarkastellaan kriittisen historiallisen rekonstruktion ohella luomalla katsaus sen talousteoreettisiin taustaoletuksiin. Taustaoletukset konstituoivat mallissa ilmeneviä tapoja hahmottaa taloudellista toimijuutta sekä taloudellisten suureiden välisiä suhteita ja niissä vallitsevia prosesseja. Taustaoletusten osalta tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota niissä vallitseviin epävarmuuksiin ja ristiriitaisuuksiin. Esimerkkeinä talousteoreettisista taustaoletuksista tutkielmassa analysoidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia, mallien mikroperustaisuutta, rationaalisten odotusten hypoteesia sekä siihen kytkeytyvää ricardolaisen ekvivalenssin teoreemaa. Analyysissa näihin taustaoletuksiin todetaan sisältyvän epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi finanssipolitiikan kerroinvaikutusten empiirisen tulkinnan tulkinnan vaikeuteen sekä ricardolaisen ekvivalenssin realistisuuteen taloudellisten toimijoiden käyttäytymistä kuvaavana teoreemana. ellauri096.html on line 643: Asiasanat (yso): dsge, foucault, genealogia, hallintamentaliteetti, makrotaloustiede, vaikutusarvioinnit, valtiovarainministeriö, kooma-malli Oppiaine: Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus, Political Science, Politics, Allmän statslära, politologi. ellauri096.html on line 645: Dynamic stochastic general equilibrium (DSGE) ellauri096.html on line 647: Dynamic stochastic general equilibrium modeling is a method in macroeconomics that attempts to explain economic phenomena, such as economic growth and business cycles, and the effects of economic policy, through econometric models based on applied general equilibrium theory and microeconomic principles. ellauri096.html on line 649: Syksyllä 2016 Helsingin Sanomissa kirjoitettiin näyttävästi ”hallituksen leikkauspolitiikkaan vaikuttavasta kiistellystä koneäly Koomasta” (HS 20.11.2016). Artikkelissa kerrotaan DSGE-makromalliperheeseen1 kuuluvalla Koomalla olevan iso merkitys käytännön politiikanteossa, ja kuinka sitä käytetään lentosimulaattorin tavoin erilaisten päätösten perustelussa ja vaikutusten arvioinnissa2 . Kooma on myös apuna suhdanne-ennusteiden laatimisessa, jotka virallisina ennusteina ovat myös hallituksen talouspoliittisen päätöksenteon yhtenä pohjana. ellauri096.html on line 651: Tekstissä haastateltiin esimerkiksi valtiovarainministeriön kansantalousosaston virkamiehiä, entistä Vattin ylijohtajaa ja nykyistä siiramaista kansanedustajaa Juhana "Rääppä" Vartiaista sekä Aalto-yliopiston taloustieteen professoria Pertti Haaparantaa, joista jälkimmäinen kritisoi suomalaista talouspoliittista keskustelua epä-älylliseksi. Haaparanta on Leila Haaparannan (emerita) mies, Leila ei halunnut että laitan kättä sen pikkuhousuihin. Fair enough, kyllä Pertti oli parempi valinta. ellauri096.html on line 653: Artikkelissa viitataan myös lukuisiin kansainvälisesti tunnettuihin taloustieteilijöihin: Maailmanpankin entisen pääekonomistin Paul Romerin mukaan DSGE-mallien vuoksi ”makrotaloustiede on taantunut viimeiset 30 vuotta” kun taas IMF:n entisen pääekonomistin Oliver Blanchardin mukaan DSGE-malleissa on vakavia, mutta korjattavia puutteita. (mt.) Kooman oletuxia on ricardolainen kuluttaja. Mikäs epeli se on? taloudellista toimintaa kuvataan yksilötasolla toteutuvana rationaalisuutena, ja jätetään tällöin huomioimatta yhteiskunnassa vallitsevat pakot. Esimerkiksi kun Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa todetaan, että julkisten menojen leikkaamisen myötä ”[k]ulutus näyttäytyy houkuttelevampana kuin työnteko, jolloin työtunnit per nuppi alenevat” (VM 2014, 17), ei tällöin huomioida esimerkiksi työsopimuksissa työntekijöille määriteltyjä työaikoja. Kooma-mallin avulla laadituissa laskelmissa kulutusverojen vaikutuksista todetaan, että ”veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa” (mt., 18). Tulkitsen väitteen siten, että mallin mukaisesti työstä saatavan tulon vähentyessä työntekijä-kuluttajat alkavat suosimaan enemmän vapaa-aikaa. ellauri096.html on line 655: Ricardolainen evidenssi kuuluu lyhykäisyydessään. Kun valtio velkaantuu, kansalaiset odottavat verojen nousevan velkojen maksamisen vuoksi ja käyvät säästämään kohonneisiin veroihin. Suomen pankin ja Valtionvarain ministeriön malleissa tämä olettama on ja niillä malleilla annetaan politiikka suosituksia. Väittämä on tietenkin pötyä. Ensinnäkin valtiot eivät koskaan maksa velkojaan ja asukkaita ei kiinnosta valtion velka senkään vertaa kuin oma velka. Harva edes tietää mikä on valtion rahoitusasema vaikka siitä kerran kuussa uutisoitaisiin. Esimerkkisi 2017 Suomessa on uutisoitu useita kertoja julkisen sektorin rahoitusasemasta joka on maailman valtioista seitsemänneksi paras ja reilusti ylijäämäinen. Silti jopa johtavat poliitikot puhuvat kuinka joudutaan IMF holhoukseen ellei säästetä. Pääministerikään ei tiedä todellista asemaa. Jos ihmiset tietävät valtion aseman, he voivat olettaa, varsin perustellusti, velkaantumisen luovan talouskasvua joka on suurempi kuin velkaantuminen jolloin velkasuhde laskee. Jolloin valtion velkaantuminen saa ihmiset lisäämään omaa kulutustaan ja velkaantumistaan. Jos valtion velkaantuminen työllistää työttömän taikka antaa yritykselle ylimääräisen työtilaisuuden, lienee selvää, kyseinen talousobjekti lisää kulutustaan koska hänen henkilökohtainen asemansa paranee. Riippumatta valtion asemasta. Tästä on aika paljon kokeellista näyttöä. Ricardolainen evidenssi on väärä väite. Se on ihan perseestä. Omistavan luokan kieroilua. Tämän jutun kirjoittanut toimittaja edusti vasemmistoa, mutta ei lie ollut Marxin veizilaatikon pystyvin veizi. ellauri096.html on line 666: Teoria on oikea mikäli oletamme kumpaankin maahan täysyöllisyyden ja kaupan häiriöttömyyden. Mustien joutsenten eli ennakoimattomien kriisien yhteydessä teoria on tappavan vaarallinen kuten monet sotia seuranneet nälänhädät kertovat. Samaten mikäli ei ole globaalia työvoimapulaa jossa heikkotuottoinen teollisuuskin pidetään mukana. Suhteellinen edun teoria on väärä. Aivan päin helvettiä izeasiassa. ellauri096.html on line 670: In a 1976 paper, Robert Lucas argued that it is naive to try to predict the effects of a change in economic policy entirely on the basis of relationships observed in historical data, especially highly aggregated historical data. Lucas claimed that the decision rules of Keynesian models, such as the fiscal multiplier, cannot be considered as structural, in the sense that they cannot be invariant with respect to changes in government policy variables, stating: ellauri096.html on line 672: Given that the structure of an econometric model consists of optimal decision-rules of economic agents, and that optimal decision-rules vary systematically with changes in the structure of series relevant to the decision maker, it follows that any change in policy will systematically alter the structure of econometric models.[9] ellauri096.html on line 674: This meant that, because the parameters of the models were not structural, i.e. not indifferent to policy, they would necessarily change whenever policy was changed. The so-called Lucas critique followed similar criticism undertaken earlier by Ragnar Frisch, in his critique of Jan Tinbergen's 1939 book Statistical Testing of Business-Cycle Theories, where Frisch accused Tinbergen of not having discovered autonomous relations, but "coflux" relations,[10] and by Jacob Marschak, in his 1953 contribution to the Cowles Commission Monograph, where he submitted that ellauri096.html on line 676: In predicting the effect of its decisions (policies), the government...has to take account of exogenous variables, whether controlled by it (the decisions themselves, if they are exogenous variables) or uncontrolled (e.g. weather), and of structural changes, whether controlled by it (the decisions themselves, if they change the structure) or uncontrolled (e.g. sudden changes in people's attitude).[10] ellauri096.html on line 678: The Lucas critique is representative of the paradigm shift that occurred in macroeconomic theory in the 1970s towards attempts at establishing micro-foundations. ellauri096.html on line 679: In the 1980s, macro models emerged that attempted to directly respond to Lucas through the use of rational expectations econometrics. ellauri096.html on line 680: The authors stated that, since fluctuations in employment are central to the business cycle, the "stand-in consumer [of the model] values not only consumption but also leisure," meaning that unemployment movements essentially reflect the changes in the number of people who want to work. "Household-production theory," as well as "cross-sectional evidence" ostensibly support a "non-time-separable utility function that admits greater inter-temporal substitution of leisure, something which is needed," according to the authors, "to explain aggregate movements in employment in an equilibrium model." For the K&P model, monetary policy is irrelevant for economic fluctuations. ellauri096.html on line 682: The associated policy implications were clear: There is no need for any form of government intervention since, ostensibly, government policies aimed at stabilizing the business cycle are welfare-reducing. Since microfoundations are based on the preferences of decision-makers in the model, DSGE models feature a natural benchmark for evaluating the welfare effects of policy changes. The Kydland/Prescott 1982 paper is often considered the starting point of RBC theory and of DSGE modeling in general and its authors were awarded the 2004 Bank of Sweden Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel. ellauri096.html on line 684: Kun Kooma-mallin avulla tuotetaan arvioita erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista, tullaan samalla olettaneeksi, että talous todella toimii mallin taustaoletusten mukaisella tavalla. Kuten analyysissa todettiin, liittyy esimerkiksi ricardolaiseen ekvivalenssiin sisäänrakennettu teoreettinen oletus julkisen kulutuksen syrjäyttämisvaikutuksesta. Näin mallin tiedollisessa kehyksessä muodostuu tendenssi julkisen kulutuksen haitallisuudesta talouskasvun ja julkisen talouden velkasuhteen kannalta. ellauri096.html on line 688: Eli lue: yrittäjät kähmimään ja charityä kehiin. Tää koomapaska on puhtaaxiviljeltyä chicagon mafian gangsterointia. ellauri096.html on line 689: Kuponkien leikkajien tavallinen peiteammatti on kääntäjä. Proudhonilaisittain hyvin valittu, property is theft. VM on perinteinen omaan taskuun kokoojien vanha pesäke. 2014 tienoilla oli voimallinen käännös oikeaan päin joka nosti kokkareet ja keskustan peräsimeen Kataisen Stubbin js Pisilän hallitusten aikana. ellauri096.html on line 690: Olen satavarma että kaikki toi kapitalistinen talousteoria ot täyttä ja ihan tietoista kusetusta. Kuskaamme vastatoimena kylpyhuoneen seinään ennen kaakelointia. Vitun rakennuttajat. ellauri096.html on line 695: Hauska huomata että Yli-Juotikas soveltaa Sainte-Beuven peukuttamaa ja mun systemaattisesti soveltamaa elämä ja teoxet menetelmää maalieläimeensä Ansa Ikoseen. Se kaivelee Ansan taustoja ja koittaa selvittää sen kanadalaista sukua löytääxeen ainexia johkin Frantz Fanon-tyyppiseen freudilaiseen selityxeen mixi Ansa ei pidä maahanmuuttajista. Fanonista ei näytä olevan paasausta, pitäisikö olla? No teen tietolaatikoon. Se oli joku sivistynyt siirtomaalainen, jos värin saa mainita niin kakan. Antikolonialismia freudilaisella kuorrutuxella. Tunnettu kirjoista Peau noire, masques blancs ja Les damnés de la terre. Amerikkalaiset mainizevat miinuxena sen marxilaisuuden, ranskixet että se sähläs Algerian puolesta. ellauri096.html on line 699: Frantz Omar Fanon (/ˈfænən/,[1] US: /fæˈnɒ̃/; French: [fʁɑ̃ts fanɔ̃]; 20 July 1925 – 6 December 1961), also known as Ibrahim Frantz Fanon, was a French West Indian psychiatrist and political philosopher from the French colony of Martinique (today a French department). His works have become influential in the fields of post-colonial studies, critical theory and Marxism. As well as being an intellectual, Fanon was a political radical, Pan-Africanist, and Marxist humanist concerned with the psychopathology of colonization and the human, social, and cultural consequences of decolonization. ellauri096.html on line 701: Son livre Peau noire, masques blancs contient une critique de l´ouvrage Psychologie de la colonisation d´Octave Mannoni. Frantz Fanon adopte une attitude d´observateur extérieur au système colonial. Il n´admet pas l´analyse psychologique de Mannoni. En particulier l´élaboration du « complexe de Prospero » du colonisateur lui paraît « non fondée ». Les philosophes multiculturalistes (Charles Taylor, Will Kymlicka) ont plusieurs fois affirmé dans leurs articles s´inspirer des travaux de Fanon, précurseur du multiculturalisme. ellauri096.html on line 708: Selon sa biographe, Alice Cherki, Fanon devient en France — « le pays pour lequel la guerre d´Algérie n´a pas eu lieu » —, « un philosophe maudit ». Il est occulté pour sa condamnation radicale du colonialisme français : « En redonnant à la colonie son rôle dans la construction de la nation, de l’identité nationale et de la république française, Fanon fait apparaître comment la notion de « race » n’est pas extérieure au corps républicain et comment elle le hante ». Mettant en cause un clivage racial au fondement du système colonial, Fanon gêne le républicanisme d´une France qui se dit indifférente aux différences mais qui, dans son propre empire colonial, a dénié des droits à des populations au motif de leur « race » dite inférieure. ellauri096.html on line 715: Jaskan mielestä rasismi on synti jonka rangaistus on ripuli. Ruikelipaska on sen mielestä julma joskaan ei epätavallinen rangaistus. Ripulointi on sille varmaan tuttua, basillikauhuisena sillä on tod.näk. huono mahafloora, kun on aina pesemässä käsiä. Se luulee että rasistit vihatessaan muita rotuja itkee verta sekä kyyneleitä. Tokkopa, rasismi on kuin pieni vinous vain luonnollista. Koirat ei ole rasisteja mutta kyllä xenofoobeja. Xenofobia on rasismin tavallisin syy. Saahan ne olla erivärisiä kun ovat sitä jossain muualla. Eli se on joukkoistettua reviirinvartiointia. ellauri096.html on line 717: On tyhmä väite että kirjan kuolema johtuisi kirjoista. Se johtuu siitä että niitä ei enää tarvita, kun kuvaa ja ääntä voi tallettaa yhtä halvalla, ja se on paljon hauskempaa. Sori vaan Juotikas olet väärällä alalla. ellauri096.html on line 719: "Kielen rajat ovat maailman rajat" sehän on nuoren Ludin versio iänikuisesta idealismista. Kielellinen käänne, what the fuck, samaa kakkaa se on vaan toisennäköisessä kääreessä. Loppukiireissä Wittgensteinkin alkoi jauhaa uskontoa. Kun vähän raaputtaa niin näistä idealistipelleistä alkaa sarven tai siiventynkä pilkottaa. ellauri096.html on line 723: 2 esimerkin nojalla "Anusta" alkaa näyttää että kirjallisuus on sairasta. Onko kirjailijat sairaita vai tekeekö kirjat niistä niistä kipeitä? No mulla on kohta satoja esimerkkejä siitä että ne tuppaa olemaan aivan sairaan julkisuudenkipeitä ja yllättävän monet luonnevikaisia narsisteja. Niille on yleisö hirmu tärkeä ja ne janoaa läpyjä ja kiitosta. Ne haluis elää ikuisesti ellei muuten niin kirjoissa ja näköispazaina. Oma katukin ois kiva, niinkuin Alexis Kivellä Loimaalla ja Frantz Fanonilla Algerissa. Että siinä toivelistaa joulupukille. ellauri096.html on line 727: Kunnanjohtajat ovat poliittisten koirien kusitolppia. Niinkuin Loimaan kunnanjohtaja Saku Kannas, joka jäi nalkkiin pedofiliasta kirjoitettuaan lastenkirjan Kultahiekkaa. Tämänkin on Jaska jostain esiin kaivanut. Koirat löytävät vanhat kätköt hajuaistin avulla. Sammelikin kaivoi puskan alle kuopan ja löysi vihertyneen nakkisämpylän. ellauri096.html on line 732: 15.01.2020 tuli kuluneexi 105 vuotta Loimaan lehteä. Loimaan lehdessä miesten ja naisten tasa-arvo on kunnossa. Oma paikallinen lehti on aina seutunsa kuva. Mummokolarit ovat kolisseet tavallista vähemmän. Eläinkannan runsastuminen on pidetty kunnossa mezästämällä. Onko Loimaalla olemassa mitään varamummopalvelua? Asunto oy Karhulanmäessä on myös kuulunut outoa kolinaa. Kurkkasin ovisilmästä. Käytävällä paloi valo. Menin takaisin sänkyyn ja sammutin valot. Heräsin viime viikolla siihen kun joku rapisteli turvaketjua. Nyt on ilmennyt että joku tuo tyhjiä rutisteltuja oluttölkkejä ovemme taaxe. Vielä sisäpuolelle. Mikähän tarkoitus tässä touhussa... yhä sairaamman hurmeiseksi vajoavaa apokalypsia, kieroutunutta ja vainoharhaista, "hulvattoman" postmodernin komedian ja karmivan kauhun rajamailla. Sehän näyttää olevankin Loimaalla vaan normipäivä. ellauri096.html on line 739: Metsämaalaistaustalsen Jaakko Yli-Juonikkaan uusin kirja on hänen Neljä ratsastajaa-kirjasarjansa toinen osa. Sen myötä saa allekirjoittanut perustellun näpäytyksen. Edelisen kirjan arvion yhteydessä (L 20.12.2018) tuli kirjailljan monlin yllätykslin tottuneena esitettyä oletus, että siină ennakoltu kirjasarja ei mahdollisesti koskaan toteutuisikaan. Tolsin kuitenkin kävi, koska jatkoa seurasi. Yli-Juonikas näytti tälläkin tavalla taas kerran kirjailijanlaatunsa: sitä on lukijan turha yrittää lähteä ennakoimaan. ellauri096.html on line 741: Muutoinkin Yli-Juonikas jaksaa edelleen yllättää. (Lukija ei tosin jaxa enää yllättyä. Huoh.) Jälleen hän on keittänyt kokoon sellaisen kirjallisen cocktailin, että ei värikkäämmästă väliä. Tamä sitä huolimatta, että teos alkaa yllättävänkin perinteiseen tapaan - aivan kuin mikä tahansa nuorille suunnattu heppakirja. Pieninä vihjeinä tulevasta on tekstiin sisällytetty aika runsaasti sivistyssanoja, joista osa on hyvinkin harvoin käytettyjä. Samoin teoksen henkilöiden nimigalleria on lievästi ilmaistuna exoottinen. Kybele Kivi, Nora Heuristikankare, Kornelia Kernelius, Seppo Soluttautuja ja Hannele Nagellax ovat yxinkertaisemmasta päästä kuin luulisi. Nupin kokoisesta. ellauri096.html on line 745: Äkkiä ei myöskään muistu mieleen toista esimerkkiä siitä, että romaanin yhtenä kertojaäänenä on eläin. Textissä sen kunnian saa hevonen nimeltään Teppo. Houyhnhnm olis ollut vielä hassumpi nimi. Hei mutta onhan se Quatre Pattes! Siinä ainoa kertojanääni on mäyräkoiran haukku. ellauri096.html on line 749: SITTEN TAKAISIN kirjan perusjuoneen. Tapahtumien keskiössā on Konemetsãn ratsastustalli ja päähenkilönä 12-vuottas Anu, joka monen muun ikäisensă tapaan kuitenkin huomaa vierastavansa ystävlensä täydellistă hurahtamista hevosiin, mikä saa hānet vähäksi aikaa luopumaan koko harrastuksesta. Anu on ollut innokas lukija ja sattumalta hän tarttuu heppakirjallisuuteen kuuluvaan Asta Ikosen kirjaan Jutan unelmahevonen, joka siis on todella ilmestynyt kirja ja joka kansikuvaa myöden teilataan kerrassaan perusteellisesti. Anu paneutuu myös Ikosen muuhun tuotantoon, ja se saa saman kohtalon. Eikä tämäkään vielä rită. Anu selvittää myös kirjailija Ikosen taustaa, ja saa selville, että tämä on ajatuksiltaan lähellä uusoikeistoa, Niinpä rajun arvostelun kohteeksi päityy myos itse kirjailija. Samassa yhteydessä kerrotaan, että Anu oli jo 9-vuotiaana lukenut salanimellä Saku Kannas kirjoite tun teoksen Ktultahiekkaal, jonka todelliseksi kirjoittajaksi paljastui rikollisille poluille hairahtunut satakuntalaisen pikkukunnan kun nanjohtaja. Myös tälta osin arviot ovat tyrmääviä. (Hemmetti sano nyt minkä kunnan johtaja se oli! Varmasti tiedät. Loimaanko?) Tavalliselle lukijalle syntyy väistämättä mielikuva, etta kyseiset kirjat rusikoidaan enemmänkin silla perusteella, maliainen on olltut niiden kirjoittajat kuin millainen on ollut niiden sisältö. Puolustanatia millään tavoin ko. kirjoittajia on syytä kysyä, onko menettely perimmältään oikein? Onhan esimerkixi niin, että jopa lukuisien maailmankirjallisuuden huipputeosten kirjoittajat ovat olleet moraaliltaan ja käytöxeltään vähintään kyseenalaisia! ellauri096.html on line 753: TIETYLLÄ TAVALLA Yli-Juonikas myös näyttää kirjapohdintojen yhteydessä sahaavan omaa oxaansa, kun hän panee Anun päätymään pessimistiseen oletuxeen, että kirjallisuudella ei olisi tulevaisuutta. Laihana lohdutuxena tältä osin pidetään sitä, että "meneillään olevista maailmanlopuista kirjallisuuden loppu kuuluu vähäisimpään alaryhmään". ellauri096.html on line 755: Kirjallisuutta koskevien pohdintojen ohella Anu paneutuu syvällisesti elämisen ja olemisen filosofiaan alkuräjähdyxestä loppuromahduxeen. Parhaalla tahdollakaan ei voi tulkita hänen päätelmiään optimistisixi. Ilmeinen Greta Thunbergin sukulaissielu. Mitenkäs se Trump taas niin osuvasti sille heittikään? “[s]he seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!” No Greta nauroi parhaiten viimesex kuin Hippon Akun toimelias vaimo. ellauri096.html on line 757: Vaan eivät ole mieltänostattavia kirjan muutkaan oheistapahtumat. Pari henkeä murhataan, 1 viiltelee izeään, 2. sokeutuu, ja useampikin askartelee ilmeisen kyseenalaisissa puuhissa. Kaiken muun ohella taustalla vilahtelee mystinen Seriator vilistellen nurkissa kuin scifileffan Alien, joka vihjeiden perusteella lienee todellinen pahuuden ilmentymä. Eikä ihme, se on rakennuttaja. ellauri096.html on line 767: Yhdenlainen tahdon murskatappio on perinteiseltä nimeltään akrasia, tahdonvoimattomuus. Mixi teet noin, kysyn Petteriltä. Koska se on kivaa. Matelijanaivo äänestää yhtä, aivokuori toista. No arvaa tuomari kuka siinä voitti, juu juu, kuka siinä voitti, kuka siinä voitti. Jos ei voittaisi, ei meitä varmaan enää olisi. Onko se sitten hyvä vai paha asia. Riippuu keneltä kysytään, Teppo hevoseltako vai Anulta. ellauri096.html on line 769: Be your own best friend, ehdotti Haj Ross masislahjaxi antamansa kirjan avulla. Se oli musta ärsyttävä ja nolo, mutten heittänyt pois. Kai se on vieläkin jossakin. Päätöxenteko on sisäistä keskustelua pienen enkelin ja pienen pirun välillä, kuten Aku Ankalla. Lopuxi piru-Aku mätkäisee enkeli-Akua päähän hangolla. Enkeli-Akun pään ympärillä lentää tähtiä ja lintuja. Aku lähtee tekemään taas sitä mikä on siitä kivaa. Ezimään Iinestä. Roopelta peritty pitkä naru alkaa suoristua kerältä. ellauri096.html on line 771: Vähän samanlainen mutta eri kohtaan sattuva von Wrightin praktisen syllogismin yskähdys on kyvyttömyys eli impotenssi. Henki on altis mutta liha heikko. Kolmas jonka punaposki erixeen mainizi oli että unohtaa kellonajan. Se tuntui musta lähinnä läpältä. ellauri096.html on line 773: The problem of weakness of will goes back at least as far as Plato. In Plato´s Protagoras Socrates asks precisely how it is possible that, if one judges action A to be the best course of action, one would do anything other than A? ellauri096.html on line 775: In the dialogue Protagoras, Socrates attests that akrasia does not exist, claiming "No one goes willingly toward the bad" (358d). If a person examines a situation and decides to act in the way he determines to be best, he will pursue this action, as the best course is also the good course, i.e. man's natural goal. An all-things-considered assessment of the situation will bring full knowledge of a decision's outcome and worth linked to well-developed principles of the good. A person, according to Socrates, never chooses to act poorly or against his better judgment; and, therefore, actions that go against what is best are simply a product of being ignorant of facts or knowledge of what is best or good. ellauri096.html on line 777: Aristotle, on the other hand, took a more empirical approach to the question, acknowledging that we intuitively believe in akrasia. He distances himself from the Socratic position by locating the breakdown of reasoning in an agent’s opinion, not his appetition. Now, without recourse to appetitive desires, Aristotle reasons that akrasia occurs as a result of opinion. Opinion is formulated mentally in a way that may or may not imitate truth, while appetites are merely desires of the body. Thus, opinion is only incidentally aligned with or opposed to the good, making an akratic action the product of opinion instead of reason. For Aristotle, the antonym of akrasia is enkrateia, which means "in power" (over oneself). ellauri096.html on line 779: The word akrasia occurs twice in the Koine Greek New Testament. In Matthew 23:25 Jesus uses it to describe hypocritical religious leaders, translated "self-indulgence" in several translations, including the English Standard version. Paul the Apostle also gives the threat of temptation through akrasia as a reason for a husband and wife to not deprive each other of sex (1 Corinthians 7:5). In another passage (Rom. 7:15–25) Paul, without actually using the term akrasia, seems to reference the same psychological phenomenon in discussing the internal conflict between, on the one hand, "the law of God," which he equates with "the law of my mind"; and "another law in my members," identified with "the flesh, the law of sin." "For the good that I would do, I do not; but the evil which I would not, that I do." (v.19) ellauri096.html on line 781: In Edmund Spenser´s The Faerie Queene, book II, Acrasia, the embodiment of intemperance dwelling in the "Bower of Bliss", had the Circe-like capacity of transforming her lovers into monstrous animal shapes. Pitäs ja pitäs, mutta kun tekee mieli. ellauri096.html on line 786: Hornansarvilla tuppaa olemaan Rääppiä, vanhempia ämmiä jotka hankkii niille hoitoja, catching flies for the frog. Esimerkkejä: ellauri096.html on line 797:
Adolf Hitler	Reinhard Heydrich
Urning	Miehen fysiikka, naisen sielu, viehättynyt pääasiasssa miehistä.	E.M. Forster, Julien Green, Arabian Lawrence, Oscar Wilde, Marcel Proust, Wilt Whatman
Zwischen-Urning	Mies joka pitää nuorista normaaleista pojista (chaps, Burschen).	G.E. Moore, Ludi Wittgenstein
Disjunctiv	Mies jolla on helliä tunteita miehiin vaikka bylsii naisia ("Homoromantic heterosexual")	Sale Bellow, Joseph Conrad, T.S. Eliot, Bernard Shaw, Robert Frost, Thomas Mann
Goethe floruit	...	Wahlverwandtschaften	...
Goethe vanhana	...	W.M. Lehrjahre	...
Rimbaud & Verlaine	pikkuoravat	veri	Astheniker		hab.com/wp-content/uploads/2018/06/rimbaud-and-verlaine.jpg" height="100px" />
Schopenhauer	koala	sappi	Dysplastiker	INFJ - Parantainen
Bertie Russell	jättikilpikonna	veri	Astheniker	ENTP – Kexijäpelle	hammail.co.uk/incoming/article9279084.ece/ALTERNATES/s1200/Bertrand-Russell.jpg" height="100px" />
Plato	laiskiainen	sappi	Pykniker	INFJ - Parantainen	harecdn.com/larithelaiskiainen-110418045122-phpapp01/95/lari-the-laiskiainen-2-728.jpg" height="100px" />
Baudelaire	sivettikissa	perna	Athletiker		hapman.com/wp-content/uploads/2015/04/baudelaire2.jpg" height="100px" />
Jean-Paul Sartre	kameleontti	sappi	Dysplastiker	INTJ – Propellipää	hartshop.fi/tuotekuvat/700x500/0_1063.jpg" height="100px" />
Esa Saarinen	hamsteri	veri	Astheniker
Sören Kierkegaard	vaivaispäästäinen	perna	Dysplastiker	INFJ - Parantainenx	hat.jpg" height="100px" />
Hilja Haahti	haahka	lima	Pykniker		haahti.jpg" height="100px" />
Sophia Kinsella	hippiäinen	veri	Astheniker		happylifestyleinc.com/wp-content/uploads/2019/02/ccelebritiesfoto81953e75-27a3-4f98-b482-009a41343cba-ioweyouone2.jpg" height="100px" />
Swinburne	muna	perna	Dysplastiker		harles_Swinburne_t670.jpg?b3f6a5d7692ccc373d56e40cf708e3fa67d9af9d" height="100px" />
Charlotte Bronté	lammas	perna	Dysplastiker		harlotte-Bronte-171073040x-56aa26733df78cf772ac8c07.jpg" height="100px" />
Kafka	pikkulepakko	perna	Dysplastiker	INTP – Arkkitehti/INFP - Parantainen	hair-picture-id52375026?s=2048x2048" height="100px" />
Esimerkixi	Luovuusharjoitus	Hän raaputti hevosta	Minä raaputin hevosta	Hevonen ajatteli: Alempaa
Paxuus	läskivuori	tanakka	normaali	laiha	luuviulu
Syvällisin sydämen tunnelma on loistava. Venäjän runoilija Mikhail Yuryevich Lermontov 💔 Barbara Lopukhin, hänen ystävänsä Alexen nuorempi sisko. Keväällä, ennen pääsiäistä 1832, maallisista naisista ja nuorista miehistä tuli All-Night Vigil Simonovin luostariin. ellauri135.html on line 873: Kuusi hevosta talsi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten paikkaan, jossa Avtozavodskajan metroasema on nyt. Nuoret nauttivat kevään illasta ja iloisesta seurasta, joten ei ollut kiire. Oliko se sattuma, että nuori Varvara Lopukhina löysi itsensä nuoren runoilijan alta, joka oli rakastanut hiäntä vertaistukena? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastustaa luotettavasti. Mutta yksi asia on varma: Varvara Lopukhina oli Mikon muusin roolissa vielä lähes runoilijan kuolemassa. ellauri135.html on line 875: Kuusi hevosta siirtyi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten siihen, missä Avtozavodskaya metroasema sijaitsee. Nuoret nauttivat kevät-ilta ja iloinen yhteiskunta, joten he eivät kiirineet missään. Oliko nuori Varvara Lopukhina vahingossa löytänyt itsensä joukkoon, joka ei ole yhtä nuori runoilija, vertaansa rakastunut hiänen kanssaan? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastata luotettavasti. Mutta yksi asia on tietenkin tiedossa: Barbara Lopukhina pysyi muzein roolissa melkein runoilijan kuolemaan saakka. ellauri135.html on line 878: Varvara Lopukhina oli innokas luontoihminen, innokas ja runollinen: kaukana pääkaupungeista, yksinäisyys ja romaanien lukeminen vaikuttavat suuresti seinien haaveilemiseen kehittämättä kuitenkaan luonnollista elinvoimaa, iloisuutta ja sosiaalisuutta. ellauri135.html on line 881: haila-lermontova_5.jpg" /> ellauri135.html on line 884: Ulkonäkö Varvara Alexandrovna Lopukhinalla oli erilainen kuin tavallinen: se oli vaalea, se ei varmasti ole harvinaisuus, mutta liikkuvilla ja täysin mustilla silmillä, kulmakarjoilla ja silmäripuilla se on. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat hiänen kasvoilleen heti ja selvästi. Varvara Lopukhinan muotokuvaa ei voitu kääntää kokonaan edes tällä google (tai ehkä yandex) kääntäjällä, joten ihmiset näkevät sen eri tavoin muuttuvissa olosuhteissa. ellauri135.html on line 885:	Ulkonäöltä Barbara Alexandrovna Lopukhina oli erilainen poikkeuksellinen: se oli vaalea, mikä tietenkään ei ole harvinaista, mutta liikuttaessa ja täysin mustissa silmissä, kulmakarvojen ja silmäripsien kaa. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat kasvoilleen heti ja selvästi. Barbara Lopukhinan muotokuva oli mahdotonta tehdä kerta toisensa jälkeen, kun ihmiset näkivät hiänet muuttuvissa olosuhteissa niin monin tavoin. ellauri135.html on line 887: Joskus katkeamaton jäljitelmä teki hiänestä melkein kodikkaan, ja joskus - melkein kauniin. Huomattuaan tän myös rakkaudesta suli Mihail Lermontov, ja Barbara Lopuchina esiintyi myös Faithin kuvana romaanissa "aikamme uros" lukija - kiinteä, syvä, viehättävä ja yksinkertainen, jossa tarjouksena valoisa hymy, ja jopa saman syntymämerkki hiänen kasvonsa. Aikalaiset kutsuivat tyttö "täydessä merkityksessä ihana" nuori, söpö ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja tyttöystäviä kiusoitteli tätä syntymämerkistä, ja Varvara Lopuchin nauroi mukana. ellauri135.html on line 888:	Joskus yksinkertaiset ilmeet tekivät hiänet melkein tavallisen ja joskus hiän oli melkein kaunis. Tämän huomasi myös rakastunut Mikhail Lermontov, ja Barbara Lopukhina ilmestyi ennen lukijaa Faithin muodossa romaanin "Aikakauden sankari" - aivan yhtä yhtenäisenä, syvänä, viehättävänä ja yksinkertaisena, lempeällä ja kirkkaalla hymyllä ja jopa samalla moolilla kasvoilla. Nykyajat kutsuvat tytön "täynnä ihanaa", nuorta, makeaa ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja ystävät tekivät hauskaa tästä moolista ja Varvara Alexandrovna Lopukhina nauroi heidän kanssaan. Naura sinäkin. ellauri135.html on line 890: Turhan turhamaisuuden ja ylpeät ajatukset jätti runoilija, kun hänen sielunsa puolustus oli tämä rakkaus. Vaikka alusta alkaen oli selvää, että Varvara Lopukhina ja Lermontov eivät ole pari, koska he ovat samanikäiset. Kuudentoista vuoden iässä voit olla yhteiskunnan täysjäsen, jos olet nainen, jopa naimisiin (siksi hiän esiintyi pääkaupungissa), mutta runoilija ... ellauri135.html on line 896: Runon rakkaus oli kaukana keskinäisyydestä, kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 ja menemään Junker-kouluun Pietarissa. Ja sekalaisia harrastuksia oli, ja palvelu itsessään oli uusi, vaati erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Varvara Lopukhinan suosikkiasema Lermontovin elämässä peitettiin ongelmien puristuksella. Hän ei kuitenkaan pysähtynyt kiinnostumasta siitä, kuten todistavat sekä runoilija että hänen aikalaistensa kirjeet. Mutta runoilija ei voinut vastata suoraan hiänen kanssaan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen tiukkuuteen. ellauri135.html on line 897:	Runon rakkaus rakkaudesta oli kaukana vastavuoroisesta,kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 Pietarin kadettikouluun. Ja molemmat sekulaariset harrastukset, ja itse palvelu, olivat uusia, jotka vaativat erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Lermontovin elämässä rakastettu Barbara Lopukhin oli estetty kiireellisistä ongelmista. Hän ei kuitenkaan lakannut olemasta kiinnostunut siitä, kuten runoilijan itse ja hänen aikalaisensa kirjaimet osoittavat. Mutta runoilija ei voinut kommunikoida hiänen kanssaan suoraan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen vakavuuteen. ellauri135.html on line 899: Kolme vuotta myöhemmin, Varvara Lopukhina, jonka elämäkerta liittyy läheisesti elämää ja työtä suuremman venäläisen runoilijan kaa, paineessa vanhempien hiän avioitui Tambovin maakunnassa vuokranantajan Nikolai Fedorovich Bakhmetevin kaa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei ole koskaan pyyhitty pois. Se oli kuitenkin täysin molemminpuolista, muuten miehesi ei olisi ollut pakko, Barbara, tuhota kaikki kirjaimet runoilijalta, ja kaikki, jotka oli esitetty niille, ja omistettu hiänelle. Bahmetev oli niin huomattavasti vanhempi kuin Varvara ja Mihail Yurevich että uusi nimi rakkalle ei koskaan kelvannut, ja se oli erityisen loukkaavaa. Kaikissa käsilaukuissa ja nenäliinoissa Barbaralla seisoi alkukirjaimet tyttönimensä, V.L. niinkö se olis ollut Lermontova. ellauri135.html on line 900:	Kolme vuotta myöhemmin Varvara Lopukhinan elämäkerta, joka liittyy läheisesti suuren venäläisen runoilijan elämään ja työhön vanhempiensa paineessa, hiän meni naimisiin Tambovin provinssin Nikolai Fyodorovich Bakhmetevin maanomistajan kanssa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei koskaan kadonnut. Se oli kuitenkin täysin keskinäistä, muuten aviomies ei olisi pakottanut Barbaraa tuhoamaan kaikkia runoilijan kirjeitä ja yleisesti kaikkea, mitä heille on annettu ja omistettu hiänelle. Bakhmetev oli merkittävästi vanhempi kuin Varvara Alexandrovna ja Mihail Juryevitš, jotka eivät koskaan tunnistaneet rakastamansa naisen uutta nimeä, ja tämä oli erityisen loukkaavaa. Varvara Lermontov nimitti kaikissa initiaatiomenoissa tyttönimensä nimikirjaimilla. ellauri135.html on line 902: Avioliitossa hiän ei ollut onnellinen. Mies ei ollut yhtä kateellinen kuin Lermontov, ja hän kieltäytyi puhumasta runoilijasta. Useita tapaamisia pallojen ja juhlallisuuksien kanssa miehensä kanssa tapahtui, ja kaikki Lermontovista saivat sen. Nämä vierailut Barbaraan olivat katkera: terävä kielen runoilija pilkkasivat avoimesti paitsi miehensä kuin miehensä, hän sai myös taintoja. Monissa teoksissa runoilija kuvaili tätä tarinaa - kaikki hänen sankarillansa, sekä ulkoisesti että sisäisesti Barbaran kaltaiset, ovat syvästi tyytymättömiä, ja heidän aviomiehensä ovat täynnä mitään. Bakhmetev Lermontov vihasi ja ei pitänyt arvokasta onnea ihmisenä lähellä ja keskinkertaisena. ellauri135.html on line 904: haila-lermontova_4.jpg" height="250px" /> ellauri135.html on line 911: Lyhyellä hetkellä kaikki heidän tuttavuutensa varmasti häistä alkaen ~ hehkuivat silmistä, hellä olo, kun liitteet näyttävät ikuisilta, vahvoilta ja voittamattomilta, kun ei vielä ole ymmärrystä rakkaudesta tai elämästä itsestään ja nykypäivään. Huolimatta harvinaisista ja lyhyistä kokouksista, kaikki oli heidän suhteissaan: ystävyys, hullu rakkaus, kuumat intohimot ja mustasukkaisuus, josta jotkut eivät edes pidä. Kaikki tämä on kypsynyt, itiytynyt todeksi rakkaudeksi, mutta he eivät ole voineet myöntää toisilleen. ellauri135.html on line 912:	Lyhyitä hetkiä kaikki heidän tuttavansa varmasti hehkui silmäni edessä, hellävaraisesta iästä, kun tunteet näyttävät ikuisilta, vahvoilta ja raskailta, kun ei ollut mitään ymmärrystä rakkaudesta tai elämästä itsestään, ja tähän asti. Harvinaisista ja lyhyistä tapaamisista huolimatta he onnistuivat käymään kaikessa heidän suhteensa: ystävälliset kiintymykset, hullu rakkaus ja kuumat intohimot sekä kateuden, jopa vihamielisyyden tappaminen. Kaikki tämä on kypsynyt, itännyt tosi rakkaudeksi, mutta he eivät koskaan onnistuneet tunnustamaan toisiaan. ellauri135.html on line 914: Me vahingossa vähennetään kohtaloon ..."- tää Lermontovin runoista on omistettu Barbara Lopukhinalle, voit avata näitä valistuneena; nuorekkaat rivit 1832 kuvaa täällä rakkaan ihanteellisen, hiän -. Ainoa lohtu sielulle, runoilija, mutta toiveita täyttämättä: onnellisuus ei löydy yleensä matkalla sinne, ja voit lukea rivien välistä, visionääri: runo tietää, että kohtalo on valmis." ellauri135.html on line 917: Samana vuonna runo "Jätä turhaa huolta". Tässä Lermontovin optimistinen mieliala, lyyrinen sankari näyttää siltä, että tunne käynnistää, hän on jopa varma. Vot runoilijan sydän lyö kussakin baarissa, hän castigates hänen menettänyt uskonsa ja ei kallista sielua ja näkee urkuharmonin jopa vastavuoroisuutta. Vuonna 1841, yksi kuuluisimmista runoista, ei omistettu Varvara Lopukhinalle: "Ei, en rakasta sinua niin intohimoisesti ..." - täynnä muistoja menneestä ja vahvimmasta rakkaudesta. ellauri135.html on line 918:	Samana vuonna kirjoitettiin runo "Jätä turha ei se huoli ". Tässä Lermontovin mieliala on optimistinen, lyyrinen sankari tuntee, että vastaus on reagoiva, hän on varma siitä. Yksi kuuluisimmista runoista, joka ei ole kirjoitettu Varvara Lopukhinalle, kirjoitettiin vuonna.Tämä on "Ei, ei niin innokkaasti rakastan sinua ..." - täynnä muistoja menneisyydestä ja vahvimmasta rakkaudesta. ellauri135.html on line 920: Varvara Lopukhina on Lermontovin työssä aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikäänkö liuottamalla monimuotoisuuden elämänsä, mutta ei koskaan saata jättää hiäntä. Hiän oli rauhallinen luonteeltaan, pehmeä ja herkkä, niin että on ehdoton vastakohta toi kiihko runoilija. Aluksi Lermontov oli varma, että hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen sydän kertoi hänelle, että Barbara kohtelee - se ei välitä siitä, miltä se näyttää katsomosta, purkautui poskipuna, pohjaton mustat silmät, tullut kun on mahdollisuus kohdata ja näyttää. ellauri135.html on line 921:	Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.
ellauri135.html on line 922: Sittemmin bridgerooms huolehtivat vakavasti, ja hiänen ikäisensä on kuusitoistavuotias Michel, tämä poika, joka vain ajetaan lasten kanssa, ajaa, vihastuu ja kärsii itsensä ja ympärillä perusteettomasta mustasukkaisuudesta, kuten aikuisena. Varenka rauhallisesti hyväksyi vieraiden seurustelun, koska hiän tunsi jatkuvasti tunteitaan runoilijalle. Lermontov, vaikka ymmärsi tosiasioiden tilan, ei kärsinyt. Vakavissa epäilyksissä se tunsi mentaaliset nousut ja alamäet, lyhyet hetket onnesta ja pitkiä päiviä ja mustasukkaisia öitä. Mitä Varvara Lopukhinasta tuntui, kun hiän katsoi kaiken tämän? Varmaan se ajatteli, aivan oikein, että Mikko on täysi sekopää. ellauri135.html on line 923:	Sillä välin hiänen sulhasensa välittivät vakavasti hiäntä, ja hiänen ikäisensä on kuusitoista-vuotias Michel, tämä tomboy-poika, joka juoksee vain aloittelijoiden kanssa lapsineen, vihastuu ja kiduttaa itseään ja kaikkia hiänen ympärillään kohtuuttoman mustasukkaisuuteen kuin aikuinen. Varenka hyväksyi rauhallisesti vieraiden edut, koska hiänellä oli edelleen hellävaraisia tunteita runoilijalle. Lermontov, vaikka tiesi todellisen tilanteen, kärsi. Epäilemättä hän koki hengellisiä ylä- ja alamäkiä, lyhyitä onnen hetkiä ja pitkiä päiviä ja yötä kateutta. Mitä Barbara Lopukhina tunsi ja katsoi kaikkea tätä? ellauri135.html on line 928: Valokuvia ei ole vielä kehitetty, mutta runoilija kuvasi värikkäästi hänen rakkaansa, että jopa lukija näkee syntymämerkin kulmakarvan yläpuolella ikään kuin omin silmin. Varvara Alexandrovna jäi tuskin selviytymään Lermontovin kuolemasta, ja minun täytyy sanoa, että se ei ole pitkä. Saatuaan tämän traagisen uutisen hiän sairastui, ja useiden viikkojen aikana hiän kieltäytyi sekä lääkkeistä että lääkäreistä. Barbara ei halunnut nähdä ketään eikä halunnut mitään, vain kuolla. Sen sukupuutto kesti kymmenen vaikeaa vuotta. ellauri135.html on line 933: Lermontovin elämä oli nopea ja siitin lyhyt ja lerppana. Se ratkaisi paljon harrastuksia - ja ohimenevä ja vahva. Hänen käyttäytymisensä perusta oli hirvittävä kylmyys ja puhtaasti sekulaarinen koettelemus. Hänen luonteensa oli kuin tulivuori - hiljainen ja hiljainen, hän yhtäkkiä puhkesi tulisessa intohimossa. Ja vain rakkaus Varvara Lopukhinaan ei koskaan pysähtynyt hänen sydämessään. Mitä hiänen piti tehdä? Hiän ei ollut varma, että runoilijan kylmyys oli hirveä, koska Lermontov ei ollut koskaan sanonut yhtä sanaa hänen rakkaudestaan hiänelle, kaikki hänen tunteet ja hän myös oli vain implisiittinen ... ellauri135.html on line 938: Lähde: Varvara Lopukhina: elämäkerta. Varvara Lopukhina Mikhail Lermontovin elämässä ja työssä. Emätin on lyhyt, mutta tilava. ellauri140.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri140.html on line 34: "Se ei osaa raakkua oikealla äänellä. Se ei osaa varisten kieltä. Muut varixet eivät pidä siitä." "Sen siitä saa kun kesyyntyy. Ihmisen tahra", Fauni sanoi vailla inhoa tai halvexuntaa tai edes tuomiota, ihan iloisesti. Epäpuhtaus, julmuus, hyväxikäyttö, erhe, paska, runkku - muuta tapaa täällä oloon ei ole. Tai en ainakaan minä ole löytänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä armon tai pelastuxen tai lunastuxeen menon kanssa. Se on kaikissa sisäänrakennettuna. Lajiominaisuutena. Fläkki joka on olemassa ennen jättämäänsä jälkeä. Fläkki edeltää tottelemattomuutta (?), hämmentää kaikki selityxet ja ymmärtämisen. Sixi kaikki puhaaminen on vaan vizi. Barbaarinen vizi. Se on kauhistuttavaa. Eikö pyrkimys puhtauteen ole epäpuhtautta? Faunia oli kuin kreikkalaiset, jonka jumalat on pikkumaisia (toisin kuin juutalaisten, LOL). Riitelevät, tappelevat, vihaavat, tappelevat naivat. Zeus yhtyy naiseen oudosti metrin mittaisella kyrvällä siipiään viuhtovana jouzenena. Irstautta, turmelusta, karkeista karkeimpia nautintoja, ja kaikkinäkevän vaimon raivo. Juutalaisten jumala on äärettömän yxinäinen, tuntematon, monomaaninen, jolla ei ole mitään tähdellisempää tekemistä kuin hermoilla jutkuista. Tai kristittyjen epäsexuaalinen kakkosjumala, yhtä tahraton kuin äitinsä, joka synnyttää tahatonta hilpeyttä ja myötähäpeää. Jumalat on tekijänsä kuvia." "Se kai siinä on traagista kun ihmiset synnyttävät varixia", sanoi tyttö joka syötti käärmeelle hiiriä. Feeding frogs to snakes. "Ne eivät tunnista omaa lajiaan. Sitä sanotaan tahriintumisexi", tyttö selitti. Peppu on oikeasti varis joka ei tiedä miten ollaan varis. Ei tähän kanteen tahraa jää kun äiti pois sen pyyhältää. Pieni nelkkari kovakantinen kirja jossa söpöjen elukoiden kuvia ja kullattu selkämys. Varisten kultainen kirja. Peppu oli siisteysintoilija, se ei sietänyt epäjärjestystä. Anaalis-retentiivinen luonne. Kaikki vanhat prujut talletettuna satoihin pahvilaatikoihin, shekinkannatkin. Niistä riitelevät haaskalla muut varixet vielä tänäänkin. (s. 126) Mä oon VAAAAALMIS. Tuu PYYYHKIMÄÄN. ellauri140.html on line 37: Armenialaistaustainen Murad Jacob "Jack" Kevorkian (May 26, 1928 – June 3, 2011) was an American pathologist and euthanasia proponent. He publicly championed a terminal patient's right to die by physician-assisted suicide, embodied in his quote, "Dying is not a crime". Kevorkian said that he assisted at least 130 patients to that end. He was convicted of murder in 1999 and was often portrayed in the media with the name of "Dr. Death". There was support for his cause, and he helped set the platform for reform. ellauri140.html on line 39: In 1998, Kevorkian was arrested and tried for his direct role in a case of voluntary euthanasia on a man named Thomas Youk who suffered from Lou Gehrig’s disease, or ALS. He was convicted of second-degree murder and served 8 years of a 10-to-25-year prison sentence. He was released on parole on June 1, 2007, on condition he would not offer advice about, participate in, or be present at the act of any type of suicide involving euthanasia to any other person, as well as neither promote nor talk about the procedure of assisted suicide. ellauri140.html on line 41: John Finn, medical director of palliative care at the Catholic St. John's Hospital, said Kevorkian's methods were unorthodox and inappropriate. He added that many of Kevorkian's patients were isolated, lonely, and potentially depressed, and therefore in no state to mindfully choose whether to live or die. Mindfulnessia peliin. Suikki on oikeesti iloinen asia, sanoi Faunia. Vielä iloisempi on eutanasia. ellauri140.html on line 48: Homohaukka on satu eri ritareista jotka taistelee pahaa vastaan. Se on vertauskuvallinen keijutarina, ja jokainen runoelman kirja on eri hyveestä. Runo ylistää myös Englannin Kymingatar Elisabet ykköistä ja hänen perhettään Tuudoreita. Kymingatar Elisabet piti runosta niin kovasti eze antoi Dispenserille palkkioxi elinaikaisen £50 (1890 egen) vuosieläkkeen. Eise kyllä sitä lukenut, TLDR. ellauri140.html on line 52: Book I is centered on the virtue of Holiness as embodied in the Redcrosse Knight. Largely self-contained, Book I can be understood to be its own miniature epic. The Redcrosse Knight and his lady Una travel together as he fights the monster Errour, then separately after the wizard Archipelago tricks the Redcrosse Knight into thinking that Una is unchaste using a false dream. After he leaves, the Redcrosse Knight meets Duessa, who feigns distress in order to entrap him. Duessa leads the Redcrosse Knight to captivity by the giant Orgigolo. Meanwhile, Una overcomes peril, meets Arthur, and finally finds the Redcrosse Knight and rescues him from his capture, from Duessa, and from Despair. Una and Arthur help the Redcrosse Knight recover in the House of Holiness, with the House's ruler Caelia and her three daughters joining them; there the Redcrosse Knight sees a vision of his future. He then returns Una to her parents' castle and rescues them from a dragon, and the two are betrothed after resisting Archipelago one last time. ellauri140.html on line 54: Book II is centred on the virtue of Temperance as embodied in Sir Guyon, who is tempted by the fleeing Archipelago into nearly attacking the Redcrosse Knight. Guyon discovers a woman killing herself out of grief for having her lover tempted and bewitched by the witch Acrasia and killed. Guyon swears a vow to avenge them and protect their child. Guyon on his quest starts and stops fighting several evil, rash, or tricked knights and meets Arthur. Finally, they come to Acrasia's Island and the Bower of Bliss, where Guyon resists temptations to violence, idleness, and lust. Guyon captures Acrasia in a net, destroys the Bower, and rescues those imprisoned there. ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.) ellauri140.html on line 58: Book IV, despite its title "The Legend of Cambell and Telamond or Of Friendship", Cambell's companion in Book IV is actually named Triamond, and the plot does not center on their friendship; the two men appear only briefly in the story. The book is largely a continuation of events begun in Book III. First, Scudamore is convinced by the hag Ate (discord) that Britomart has run off with Amoret and becomes jealous. A three-day tournament is then held by Satyrane, where Britomart beats Arthegal (both in disguise). Scudamore and Arthegal unite against Britomart, but when her helmet comes off in battle Arthegal falls in love with her. He surrenders, removes his helmet, and Britomart recognizes him as the man in the enchanted mirror. Arthegal pledges his love to her but must first leave and complete his quest. Scudamore, upon discovering Britomart's sex, realizes his mistake and asks after his lady, but by this time Britomart has lost Amoret, and she and Scudamore embark together on a search for her. The reader discovers that Amoret was abducted by a savage man and is imprisoned in his cave. One day Amoret darts out past the savage and is rescued from him by the squire Timias and Belphoebe. Arthur then appears, offering his service as a knight to the lost woman. She accepts, and after a couple of trials on the way, Arthur and Amoret finally happen across Scudamore and Britomart. The two lovers are reunited. Wrapping up a different plotline from Book III, the recently recovered Marinel discovers Florimell suffering in Proteus' dungeon. He returns home and becomes sick with love and pity. Eventually he confesses his feelings to his mother, and she pleads with Neptune to have the girl released, which the god grants. ellauri140.html on line 64: Siinä se. Noita kahta vikaa kirjaa ei Wikipediakaan jaxanut enää lukea. Sexikohtauxet puuttuvat. Ritarillisista hyveistä on mulla entinenkin paasaus. Varmaan tääkin eepos on yhtä kliseinen kuin kaikki muutkin. No voihan sitä vähän matkaa kaalata, mutten vitussa kyllä ala koko paskaa suomentamaan! En! EN! Johan siinä menis ikä sekä terveys. ellauri140.html on line 67: "Where more is meant than meets the ear." (Milton) ellauri140.html on line 72: Henkilöitäkin on aivan helvetisti, päähenkilöitä 28. Iso osa naisista on hyvixiä, iso osa pahixista on naisia. Tätä voisi tehdä ärrällä korrelaation. Peppu Rothin mielestä kaikki naiset koittaa omistaa, "Useimmat naiset haluavat omistaa kaiken", hän sanoo. "He haluavat omia sinun postisi. He haluavat omia sinun kuvitelmasi. Miten sinä kehtaat nussia jotakuta muuta kuin minua? Minusta sinun pitäisi unelmoida. Mixi sinä kazelet pornoa kun minä olen kotona? He haluavat omia sen mikä mies on, Coleman. Mutta ei kenenkään omiminen ole nautinto. Nautinto on tämä että huoneessa on toinen mestaruuden tavoittelija." (Tää soopa on pantu naisoletetun suuhun, eli Faunian. Se taitaa olla tollanen puoliautomaattinen Talus, paizi vinyylistä, tai modernimmin silikoninen.) ellauri140.html on line 74: Acrasia F-, seductress of knights. Guyon destroys her Bower of Bliss at the end of Book 2. Similar characters in other epics: Circe (Homer's Odyssey), Alcina (Ariosto), Armida (Tasso), or the fairy woman from Keats' poem "La Belle Dame sans Merci". Akrasia on pidätyskyvyn puutetta. ellauri140.html on line 76: Amaretto F+, the betrothed of Scudamour, kidnapped by Busirane on her wedding night, saved by Britomart. She represents the virtue of married love, and her marriage to Scudamour serves as the example that Britomart and Artegall seek to copy. Amoret and Scudamor are separated for a time by circumstances, but remain loyal to each other until they (presumably) are reunited. Amaretto on mantelilikööri. ellauri140.html on line 78: Archipelago M-, an evil sorcerer who is sent to stop the knights in the service of the Faerie Queene. Of the knights, Archimago hates Redcrosse most of all, hence he is symbolically the nemesis of England. ellauri140.html on line 80: Artefact M+ (or Artegal or Arthegal or Arthegall), a knight who is the embodiment and champion of Justice. He meets Britomart after defeating her in a sword fight (she had been dressed as a knight) and removing her helmet, revealing her beauty. Artefact quickly falls in love with Britomart. Artefact has a companion in Talus, a metal man who wields a flail and never sleeps or tires but will mercilessly pursue and kill any number of villains. Talus obeys Artefact's command, and serves to represent justice without mercy (hence, Artefact is the more human face of justice). Later, Talus does not rescue Artefact from enslavement by the wicked slave-mistress Radigund, because Artefact is bound by a legal contract to serve her. Only her death, at Britomart's hands, liberates him. Chrysaor was the golden sword of Sir Artefact. This sword was also the favorite weapon of Demeter, the Greek goddess of the harvest. Because it was "Tempred with Adamant", it could cleave through anything. ellauri140.html on line 84: Atte F-, a fiend from Hell disguised as a beautiful maiden. Ate opposes Book IV's virtue of friendship through spreading discord. She is aided in her task by Duessa, the female deceiver of Book I, whom Ate summoned from Hell. Ate and Duessa have fooled the false knights Blandamour and Paridell into taking them as lovers. Her name is possibly inspired by the Greek goddess of misfortune Atë, said to have been thrown from Heaven by Zeus, similar to the fallen angels. God Ate My Homework. ellauri140.html on line 86: Bellphone F+-, the beautiful sister of Amoret who spends her time in the woods hunting and avoiding the numerous amorous men who chase her. Timias, the squire of Arthur, eventually wins her love after she tends to the injuries he sustained in battle; however, Timias must endure much suffering to prove his love when Belphoebe sees him tending to a wounded woman and, misinterpreting his actions, flies off hastily. She is only drawn back to him after seeing how he has wasted away without her. Tää on niinkö Artemis eli Diana. Osuvasti kolmikulmapuistossa. ellauri140.html on line 88: Brit-o-mart F+, a female knight, the embodiment and champion of Chastity. She is young and beautiful, and falls in love with Artefact upon first seeing his face in her father's magic mirror. Though there is no interaction between them, she travels to find him again, dressed as a knight and accompanied by her nurse, Glauce. Britomart carries an enchanted spear that allows her to defeat every knight she encounters, until she loses to a knight who turns out to be her beloved Artefact. (Parallel figure in Ariosto: Bradamante.) Britomart is one of the most important knights in the story. She searches the world, including a pilgrimage to the shrine of Isis, and a visit with Merlin the magician. She rescues Artefact, and several other knights, from the evil slave-mistress Radigund. Furthermore, Britomart accepts Amoret at a tournament, refusing the false Florimell. ellauri140.html on line 90: Busyrane M-, the evil sorcerer who captures Amoret on her wedding night. When Britomart enters his castle to defeat him, she finds him holding Amoret captive. She is bound to a pillar and Busirane is torturing her. The clever Britomart handily defeats him and returns Amoret to her husband Artefact. ellauri140.html on line 105: Cynochles M-, a knight in Book II who is defined by indecision and fluctuations of the will. He and his fiery brother Pygochles represent emotional maladies that threaten temperance. The two brothers are both slain by Prince Arthur in Canto VIII. ellauri140.html on line 107: Chrysostome F+-, mother of Belphoebe and her twin Amoretta. She hides in the forest and, becoming tired, falls asleep on a bank, where she is impregnated by sunbeams (sure) and gives birth to twins. The goddesses Venus and Diana find the newborn twins and take them: Venus takes Amoretta and raises her in the Garden of Adonis, and Diana takes Belphoebe and does what she wants with her. ellauri140.html on line 113: Caramell F+, a lady in love with the knight Marinell, who initially rejects her. Hearing that he has been wounded, she sets out to find him and faces various perils, culminating in her capture by the sea god Proteus. Proteiini nappaa nopeen hiilarin. She is reunited with Marinade at the end of Book IV, and is married to him in Book V. ellauri140.html on line 115: Tsiou M+, the Knight of Temperature, the hero of Book II. He is the leader of the Knights of Maidenhead and carries the image of Gloriana on his shield. According to the Golden Legend, St. George´s name shares etymology with Guyon, which specifically means "the holy wrestler". ellauri140.html on line 117: Maritim M+-, "the knight of the sea"; son of a water nymph, he avoided all love because his mother had learnt that a maiden was destined to do him harm; this prophecy was fulfilled when he was stricken down in battle by Britomart, though he was not mortally wounded. ellauri140.html on line 122: Introduced in the first canto of the poem, he bears the emblem of Saint George, patron saint of England; a red cross on a white background that is still the flag of England. The Redcrosse Knight is declared the real Saint George in Canto X. He also learns that he is of English ancestry, having been stolen by a Fay and raised in Faerieland. In the climactic battle of Book I, Redcrosse slays the dragon that has laid waste to Eden. He marries Una at the end of Book I, but brief appearances in Books II and III show him still questionng thoroughly the choice. Punasen ristin ritari tuo mieleen Foster Wallacen skroden sankaripulzarin, mikä sen nimi olikaan. Se nenäliinaan piiloutunut ämmä olis tää Aku Ankan Una. ellauri140.html on line 124: Satyriasis M+-, a wild half-satyr man raised in the wild and the epitome of natural human potency. Tamed by Una, he protects her, but ends up locked in a battle against the chaotic Sansloy, which remains unconcluded. Satyrane finds Florimell´s sanitary napkin, which she drops while falling off from a beast. He holds a three-day tournament for the right to possess the girl. His Knights of Maidenhead win the day with Britomart´s help. ellauri140.html on line 126: Scubamour M+, the lover of Amoret. His name means "Diving gear of love". This character is based on Sir James Scudamore, a jousting champion and courtier to Queen Elizabeth I. Scudamour loses his love of Amoret to the benefit of the sorcerer Busirane. Though the 1590 edition of The Faerie Queene has Scudamour united with Amoret through Britomart´s assistance, the continuation in Book IV has them separated, never to be reunited. ellauri140.html on line 128: Talus M+, an "iron man" who helps Arthegall to dispense justice in Book V. The name is likely from Latin "talus" (ankle) with reference to that which justice "stands on," and perhaps also to the ankle of Achilles, who was otherwise invincible, or the mythological bronze man Talos. Talus on joo nilkkaluu, astragalus. Ei ole selvää onko Taluxella penistä. ellauri140.html on line 132: Una F+, the personification of the "True Church". She travels with the Redcrosse Knight (who represents England), whom she has recruited to save her parents´ castle from a dragon. She also defeats Duessa, who represents the "false" (Catholic) church and the person of Mary, Queen of Scots, in a trial reminiscent of that which ended in Mary´s beheading. Una is also representative of Truth. Aku Ankalla oli paleoliittinen väkivahva ihailija nimeltä Una joka ei osannut minä-sanaa. Kymingatar Elisabet sanoi aina me. We are not amused. ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan. ellauri140.html on line 138: Throughout The Faerie Queene, Spenser creates "a network of allusions to events, issues, and particular persons in England and Ireland" including Mary, Queen of Scots, the Spanish Armada, the English Reformation, and even the Queen herself. It is also known that James VI of Scotland read the poem, and was very insulted by Duessa – a very negative depiction of his mother, Mary, Queen of Scots. She was a crocodile in the book. The Faerie Queene was then banned in Scotland. This led to a significant decrease in Elizabeth's support for the poem. Within the text, both the Faerie Queene and Belphoebe serve as two of the many personifications of Queen Elizabeth, some of which are "far from complimentary". Through their ancestor, Owen Tudor, the Tudors had Welsh blood, through which they claimed to be descendants of Arthur and rightful rulers of Britain. ellauri140.html on line 140: Though it praises her in some ways, The Faerie Queene questions Elizabeth's ability to rule so effectively because of her gender, and also inscribes the "shortcomings" of her rule. There is a character named Britomart who represents married chastity. This character is told that her destiny is to be an "immortal womb" – to have children. Here, Spenser is referring to Elizabeth's unmarried state and is touching on anxieties of the 1590s about what would happen after her death since the kingdom had no heir. No vittu ei ole maailma mixkään muuttunut, just samanlaista tuubaa kirjoitti Suomenmaa just Sanna Marinista. ellauri140.html on line 142: Dosetti ihaili kovasti Ariostoa ja omisti kirjan Ludovicolle. Numerous adaptations in the form of children's literature have been made – the work was a popular choice in the 19th and early 20th century with over 20 different versions written. ellauri140.html on line 144: In "The Mathematics of Magic", the second of Fletcher Pratt and L. Sprague de Camp's Harold Shea stories, the modern American adventurers Harold Shea and Reed Chalmers visit the world of The Faerie Queene, where they discover that the greater difficulties faced by Spenser's knights in the later portions of the poem are explained by the evil enchanters of the piece having organized a guild to more effectively oppose them. Juppajju, dominoteoria. Hullut vietnam-veteraanit sekoaa kun pitäs syödä lo meiniä. Kiinattaret tuoxuu tutusti halvalta hajuvedeltä ja herneenpalolta. ellauri140.html on line 146: According to Richard Simon Keller, George Lucas's Star Wars film also contains elements of a loose adaptation, as well as being influenced by other works, with parallels including the story of the Red Cross Knight championing Una against the evil Archipelago in the original compared with Lucas's Luke Skywalker, Princess Leia, and Darth Vader. Keller sees extensive parallels between the film and book one of Spenser's work, stating "Almost everything of importance that we see in the Star Wars movie has its origin in The Faerie Queene, from small details of weaponry and dress to large issues of chivalry and spirituality". Olix Dispenserillä valomiekkoja ja muovihaarniskoita? Tuhoplaneettoja? Täytyypä tutustua. No ainakin on sexirobotteja. She is not a toy! ellauri140.html on line 164: In the House of Pride, the Redcrosse Knight sees Lucifera on a chariot being pulled by six counselors riding animals. With Lucifera symbolizing the sin of pride, the remaining six sins are represented by her counselors. Each counselor slightly resembles the animal he is riding. ellauri140.html on line 168: Idleness (M) (Sloth) – Described in the poem as "sluggish", Idleness rides a slow donkey, wears a monk's hood or priestly vest, and carries a book of prayer. However, the characteristics associating Idleness with a monk are not traditional of this vice. Jeesuxella oli aasi, ja Shrekillä. Niin ja Huan Hose Ramon Jimenezillä, nimeltä Harmo. Ihaa ei ollut laiska vaan masentunut. ellauri140.html on line 170: Gluttony (M) – Gluttony is described by Spenser as a "deformed creature" and "more like a monster, than a man". He enters the parade riding a dirty pig, bearing a large stomach and a thin neck. In the poem, Gluttony eats excessively as others starve; this is when gluttony is considered a sin. Muullon se oli A-OK Spenserin aikana. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa, ei siitä pitäs rankasta. ellauri140.html on line 174: Avarice (M) – Representing the sin of greed, Avarice enters upon a camel covered with gold as he counts a pile of coins. Spenser describes Avarice's money obsession to be a disease; "Who had enough, yett wished every more, a vile disease, and eke in foote and hand." Skotti Roopella se ei ole synti, jutku Kroisos Pennosella ja Karhukoplan kommareilla on. Kamelin on ahdas päästä helmiäisportista, mutta mahdotonta se ei ole. ellauri140.html on line 176: Envy (M) – Envy rides a wolf. When he sees good things happening to those around him death is the consequence; "At neibors welth, that made him ever sad; / For death it was, when any good he saw." When harm reaches people he is delighted; "But when he heard of harme, he wexed wonderous glad." Tää se on! Kroisos ja Kulta-Into on kateita, ja Milla Magia. Aku ja pojat eivät ole, paizi Aku Hannulle. ellauri140.html on line 178: Wrath (M) – He carries a branding iron and a dagger as he rides a lion. His clothes are ripped and contain blood stains. He acts quickly in fits of rage, but often repents; "Ne car'd for blood in his avengement: / But when the furious fitt was overpast, / His cruel facts he often would repent. Vihan vika ei ole vihaaminen as such, vaan äkkipikasuus, harkinnan puute. Don't get mad, get even. Olkaa viattomia kuin pulut ja kavalia kuin käärmeet. ellauri140.html on line 180: Nää on selkeästi moraalisia vikoja, koska ne koskee aappalauman yhteispeliä. Apina joka ei tunne paikkaansa, koittaa ottaa yhteisestä laarista enemmän kuin sille kuuluu nokintajärjestyxessä, käyttäen apinanraivoa ja monkey bisnestä ihan väärässä paikassa. Ikävä vaan et Spenser taas projektoi nää apinan puutteet fellow elukoihin. (Jos ne edes on nyt puutteita muiden kuin hopeaselkien kirjoissa, Darwinilla tuskin on niihin nokan koputtamista. Kyseessähän on vaan vanha kilpailu eusosiaalisten ja erakoiden elukoiden välillä. Molemmilla on puolesa, kuten sanoi Sirkka-täti, se isänpuoleinen.) On ymmärrettävää mix ylpeys mainitaan ensimmäisenä, sillä nöyrä hoxaa sanomattakin että suutarin paikka on lestin ääressä. (Snob on muuten tarkoittanut suutarin alasinta, kuten on todettu jo toisaalla.) ellauri140.html on line 184: Mutta mistä Dragge Qveenessä oikeasti oli kymysys? Englannin vallanperimyxestä katolisen skotin ja protestantin kymrin välillä. Iirit saivat olla kelttejä ja laittaa suolaa haavoihin. Eliskä kuten Kalle Marx sen oikein ymmärsi, kolonialismilla ja kapitalismilla rikastuvat porvarit oli ryöstämässä vallankahvaa maaomaisuudella rikastuneelta ja sinne köyhtyvältä aatelilta. Tää uskontohöpötys oli vaan tän muutoxen aatteellista pintavaahtoa. Eli siis loiskiehuntaa. ellauri140.html on line 186: Kapitalismin ja porvariston nousun mahdollisti tekniset kexinnöt (ruutipyssy, kompassi, purjelaivat jne) joiden ansiosta länkkäreiden oli onnistunut ryöstää puoli maailmaa. Suurin osa kexinnöistä tuli idästä. Turkkilaisilla ja venäläisillä oli ruutipyssyjä jo ennen länkkäreitä. Ensimmäiset menestyxet länsisodissa tuli protestoiville hussilaisille, jotka niitti ruutipyssyillä katolisia ristiretkivarusteilla sotivia peltipoliiseja. Haupizi tarkoitti joukkotuhoasetta (Haufen). Sillä kun täräytti peltipoikaläjään niin tuli siivilää. Se oli aatelille lopun alkua, kun ei enää peltipoliiseilla pysty pitää maalaisia ruodussa, moukka hakee vajasta tussarin ja ampuu haarniskan täyteen reikiä. ellauri140.html on line 191: surname attested from late 13c. (earlier le Despenser, mid-12c.), literally "one who dispenses or has charge of provisions in a household," short for Anglo-French espencer, Old French despencier "dispenser" (of provisions), "a butler or steward" (see dispense). Also a type of repeating rifle used in the American Civil War, 1863, named for U.S. gunsmith Christopher Spencer, who, with Luke Wheelock, manufactured them in Boston, Mass. Japanissa 2011 zunami kaatoi limpsa ja eväspatukka dispensereitä joiden alle jäänyt mies Rei Shimurassa selvisi juomalla limpsaa ja syömällä Snickersejä. Sylikoira haistoi sen sneakersit kasan alta. Sellasta on nyt Japanissa. Tavallisin oloasu on fleese pehmyrit. ellauri140.html on line 193: Edmund Spenser was born in East Smithfield, London, around the year 1552; however, there is still some ambiguity as to the exact date of his birth. His parenthood is obscure, but he was probably the son of John Spenser, a journeyman clothmaker. As a young boy, he was educated in London at the Merchant Taylors' School and matriculated as a sizar at Pembroke College, Cambridge. While at Cambridge he became a friend of Gabriel Harvey and later consulted him, despite their differing views on poetry. In 1578, he became for a short time secretary to John Young, Bishop of Rochester. In 1579, he published The Shepheardes Calender and around the same time married his first wife, Machabyas Childe. They had two children, Sylvanus (d. 1638) and Katherine. ellauri140.html on line 197: In July 1580, Spenser went to Ireland in service of the newly appointed Lord Deputy, Arthur Grey, 14th Baron Grey de Wilton. Spenser served under Lord Grey with Walter Raleigh at the Siege of Smerwick massacre. When Lord Grey was recalled to England, Spenser stayed on in Ireland, having acquired other official posts and lands in the Munster Plantation. Raleigh acquired other nearby Munster estates confiscated in the Second Desmond Rebellion. Sometime between 1587 and 1589, Spenser acquired his main estate at Kilcolman, near Doneraile in North Cork. He later bought a second holding to the south, at Rennie, on a rock overlooking the river Blackwater in North Cork. Its ruins are still visible today. A short distance away grew a tree, locally known as "Spenser's Oak" until it was destroyed in a lightning strike in the 1960s. Local legend claims that he penned some of The Faerie Queene under this tree. ellauri140.html on line 199: In 1590, Spenser brought out the first three books of his most famous work, The Faerie Queene, having travelled to London to publish and promote the work, with the likely assistance of Raleigh. He was successful enough to obtain a life pension of £50 a year from the Queen. He probably hoped to secure a place at court through his poetry, but his next significant publication boldly antagonised the queen's principal secretary, Lord Burghley (William Cecil), through its inclusion of the satirical Mother Hubberd's Tale. He returned to Ireland. Oops. ellauri140.html on line 201: In 1591, Spenser published a translation in verse of Joachim Du Bellay's sonnets, Les Antiquités de Rome, which had been published in 1558. Spenser's version, Ruines of Rome: by Bellay, may also have been influenced by Latin poems on the same subject, written by Jean or Janis Vitalis and published in 1576. Vitalis oli pahanhajuista naamavoidetta jota laitettiin lasten naamaan pakkasella. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen oli viisas mies. ellauri140.html on line 203: By 1594, Spenser's first wife had died, and in that year he married a much younger Elizabeth Boyle, a relative of Richard Boyle, 1st Earl of Cork. He addressed to her the sonnet sequence Amoretti. The marriage itself was celebrated in Epithalamion. They had a son named Peregrine. Ei ollut varmaan yhtä hyvä laulamaan kuin Susan Boyle, mutta ehkä nätimpi. Did you prick his Boyle? MY GOODNESS! ellauri140.html on line 205: In 1596, Spenser wrote a prose pamphlet titled A View of the Present State of Ireland. This piece, in the form of a dialogue, circulated in manuscript, remaining unpublished until the mid-seventeenth century. It is probable that it was kept out of print during the author's lifetime because of its inflammatory content. The pamphlet argued that Ireland would never be totally "pacified" by the English until its indigenous language and customs had been destroyed, if necessary by violence. Vitun kolonialisti paskiainen. ellauri140.html on line 207: In 1598, during the Nine Years' War, Spenser was driven from his home by the native Irish forces of Aodh Ó Néill. His castle at Kilcolman was burned, and Ben Jonson, who may have had private information, asserted that one of his infant children died in the blaze. ellauri140.html on line 209: In the year after being driven from "his home", 1599, Spenser travelled to London, where he died at the age of forty-six – "for want of bread", according to Ben Jonson; one of Jonson's more doubtful statements, since Spenser had a payment to him authorised by the government and was due his pension (What the fuck, ei kaxitonnisella vuodessa vielä kuuhun mennä.) ellauri140.html on line 211: His coffin was carried to his grave in Poets' Corner in Westminster Abbey by other poets, who threw many pens and pieces of poetry into his grave with many tears (all free of charge). His second wife survived him and remarried twice. His sister Sarah, who had accompanied him to Ireland, married into the Travers family, and her descendants were prominent landowners in Cork for centuries. Korkad kille, kaiken kaikkiaan. ellauri140.html on line 220: The Ballad of the Green Berets ist ein 1966 veröffentlichtes Lied geschrieben von Robin Moore, gesungen von Barry Sadler über die Green Berets, eine Spezialeinheit der US-amerikanischen Armee. In den USA erreichte das Lied den ersten Platz der Billboard Hot 100 Charts sowie den ersten Platz in den Popcharts und den zweiten Platz in den Countrycharts. Es war die meistverkaufte Single des Jahres 1966 in den USA. ellauri140.html on line 222: Das Lied war in der deutschen Version als Hundert Mann und ein Befehl mit dem Text von Ernst Bader und in der von Freddy Quinn gesungenen Version ein Nummer-eins-Hit in Deutschland. Eine von Heidi Brühl gesungene Version erreichte Platz 8 in den deutschen Charts. Der deutsche Text ist aus der Sicht des Soldaten geschrieben und stellt den Sinn des Kriegs in Frage, während der englische Text eine Hymne auf die Spezialeinheit darstellt. Heidi Brühl singt den deutschen Text leicht verändert aus der Sicht eines Mädchens, das auf seinen Freund wartet. Das Lied wurde in dem Film Die grünen Teufel als Titelmusik verwendet. ellauri140.html on line 224: "The Ballad of the Green Berets" is a patriotic song in the ballad style about the United States Army Special Forces. It is one of the few popular songs of the Vietnam War years to cast the military in a positive light and in 1966 became a major hit, reaching No. 1 for five weeks on the Hot 100 and four weeks on Cashbox. It was also a crossover smash, reaching No. 1 on Billboard's Easy Listening chart and No. 2 on Billboard's Country survey. The original Hot 100 end-of-the-year chart for 1966 showed "California Dreamin'" by The Mamas and the Papas at #1 and "Ballad of the Green Berets" at #10. Later, in a revised end-of-the-year chart for 1966, "Berets" was at #1 and "Dreamin'" was at #10 (see Billboard's #1 single for the year 1966). The two songs tied for #1 on the Cashbox end-of-the-year survey for 1966. ellauri140.html on line 232: Barry Sadler was a twenty-five year old active duty Green Beret medic in 1966 when he first performed “Ballad of the Green Berets” on The Ed Sullivan Show. The song soon reached number one in the charts and eventually sold eight million copies. Sadler’s performance and the song’s popularity celebrated The Green Berets as the ultimate example of American military prowess, bravery and commitment. It fed into a specific postwar representation of modernity that was soon to be challenged by the escalation of the war in Vietnam. ellauri140.html on line 234: Vihreät vihtahousut pehmeissä hatuissa. Seuraavassa sen lyrics saxaxi ja sanasanaisena suomennoxena suoraan amerikan kielestä. Matut ovat hyvää tykinruokamazkua, mutta liika on sentään liikaa, sutikaa se Gabriel vittuun sieltä. Vuorilta preerialle, preerialta valkeana vaahtoavalle valtamerelle. Samaa kyytiä kuin induskit. Dog bless America. ellauri140.html on line 239: Fern von zu Haus und vogelfrei Men who mean just what they say Miehiä jotka tarkoittavat juuri mitä sanovat: ellauri140.html on line 240: Hundert Mann und ich bin dabei The brave men of the Green Beret Vihreän vaellushatun urheita miehiä. ellauri140.html on line 243: Und ein Weg den keiner will These are men, America's best Nämä ovat miehiä, Amerikan parhaita. ellauri140.html on line 245: Verbranntes Land und was ist der Sinn But only three win the Green Beret Mutta vain 3 voittaa vihreän vaellushatun. ellauri140.html on line 248: Hab? ich oft daran gedacht Trained in combat hand to hand Koulutetut nahinoimaan käsillä. ellauri140.html on line 250: Und weit von mir ein Mädchen weint Courage take from the Green Beret Rohkeutta ottavat vihreästä vaellushatusta. ellauri140.html on line 253: Könnt? ich dich noch einmal sehn? These are men, America's best Nämä ovat miehiä, Amerikan parhaita. ellauri140.html on line 255: Weil ein Befehl unser Schicksal war But only three win the Green Beret Mutta vain 3 voittaa vihreän vaellushatun. ellauri140.html on line 258: Heute ich und morgen du Her Green Beret has met his fate Hänen vihreä vaellushattunsa on kohdannut kohtalonsa. ellauri140.html on line 259: Ich hör von fern die Krähen schrein He had died for those oppressed Hän oli kuollut noiden sorrettujen puolesta. ellauri140.html on line 263: Ziehen wir durch Stein und Sand Make him one of America's best Tee hänestä 1 Amerikan parhaista ellauri140.html on line 265: Hundert Mann und ich bin dabei Have him win the Green Beret Pane hänet voittamaan vihreä vaellushattu. ellauri140.html on line 294: Nyt Kennyn pää on poissa ja se on kuollut. Erkki Tantun rintamamies oli kiukkuinen kun sen JSP:lle kantama sotakaveri tuli päättömänä perille. Turhaan kannoin, mixei se sanonut. ellauri140.html on line 298: Onhan se hirmun nokkelaa ja sliipattua, onhan siinä p.c. kontenttia kaiken matukliseen kyytipoikana, muzilti vittu: se on ihan sitä samaa kliseetä, ihan samat vitun ennakkoluulot vaikka ehkä 90 astetta käännettynä, joskus 180 astetta, ei se siitä mihkään muutu. Nauratustehoa haetaan konekivääridialogista, idea on sama kuin vieraskielisessä vizissä tai jossain Aliaxessa: olet niin iloinen että pysyit vielä kärryillä että naurat ihan helpotuxesta. ellauri140.html on line 311: Yet armes till that time did he never wield: Hihat se oli saanut joltakulta toiselta. ellauri140.html on line 312: His angry steede did chide his foming bitt, Sen keppihevonen oli sille hirmu vihainen, ellauri140.html on line 320: For whose sweete sake that glorious badge he wore, Sen söpöläisen puolesta se piti sitä logoa, ellauri140.html on line 323: For soveraine hope, which in his helpe he had; Ristiä sano kissa kun jäälle kuoli. ellauri140.html on line 330: That greatest Gloriana to him gave, Jonka sille osoitti toi Elisabet, ellauri140.html on line 331: That greatest Glorious Queene of Faerie lond, Munahaukkamaan kuningatar komea, ellauri140.html on line 332: To winne him worship, and her grace to have, Sille kunniaa ja hiänelle paalua, ellauri140.html on line 333: Which of all earthly things he most did crave; Sitähän se ensimmäisex halusi. ellauri140.html on line 334: And ever as he rode, his hart did earne Ja kun se razasteli sen sydän isosi ellauri140.html on line 343: Under a vele, that wimpled was full low, Muze piilotteli sitä huivin sisällä, ellauri140.html on line 345: As one that inly mournd: so was she sad, Kuin suruvaippa, ja surihan se siälä, ellauri140.html on line 347: Seemed in heart some hidden care she had, Näytti silläkin olevan huolenaihetta, ellauri140.html on line 351: So pure and innocent, as that same lambe, Yhtä putipuhdas kuin se lammas ellauri140.html on line 354: Of ancient Kings and Queenes, that had of yore Ikäkuluista kuninkaista ja rouvista, ellauri140.html on line 355: Their scepters stretcht from East to Westerne shore, Jotka hallizi itä sekä länsimaita, ellauri140.html on line 357: Till that infernall feend with foule uprore Kunnes toi helvetillinen vihulainen tuli ellauri140.html on line 359: Whom to avenge, she had this Knight from far compeld. Niille kostamaan se palkkas kaverin. ellauri140.html on line 363: That lasie seemd in being ever last, Puutarhatonttu laahusti aina vikana, ellauri140.html on line 369: That everie wight to shrowd it did constrain, Et kaikkien piti lähtä sateensuojaan, ellauri140.html on line 373: Enforst to seeke some covert nigh at hand, Pakotetut ezimään jotain suojaa läheltä ellauri140.html on line 374: A shadie grove° not far away they spide, Varjoisan mezälön he löysivät lähitienoolta, ellauri140.html on line 375: That promist ayde the tempest to withstand: Joka näytti riittävän retkilaavuxi; ellauri140.html on line 377: Did spred so broad, that heavens light did hide, Levisivät peittämään koko näkymän, ellauri140.html on line 381: Faire harbour that them seemes; so in they entred arre. Turvasatamaan ne tähän purjehti. ellauri140.html on line 385: Joying to heare the birdes sweete harmony, Ilostellen kuulivat linnunlaulua, ellauri140.html on line 390: The vine-prop Elme, the Poplar never dry, Haavasta tulitikkuja, tikuista haavoja, ellauri140.html on line 391: The builder Oake,° sole king of forrests all, lepästä 10% koivuhalkoja, ellauri140.html on line 395: The Laurell,° meed of mightie Conquerours Laakerinlehti maustaa lihasopan, ellauri140.html on line 396: And Poets sage, the firre that weepeth still,° Kuusi plus 5 mäntyä tekee 6, ellauri140.html on line 399: The Birch for shaftes, the Sallow for the mill, Koivusta voi ottaa tuohta, ellauri140.html on line 401: The warlike Beech,° the Ash for nothing ill,° Myrrhasta saa kultaa ja hyvää hajua, ellauri140.html on line 409: They cannot finde that path, which first was showne, Sinne mistä ne lähtivät samoileen, ellauri140.html on line 412: That makes them doubt their wits be not their owne: Alkavat jo epäillä omaa järkeään, ellauri140.html on line 414: That which of them to take, in diverse doubt they been. Riitelevät siitä mitä tietä mennä. ellauri140.html on line 418: Till that some end they finde or in or out, Jos tää mezä vaikka alkais päättymään, ellauri140.html on line 419: That path they take, that beaten seemd most bare, Valizevat teistä littuun tallatuimman, ellauri140.html on line 421: Which when by tract they hunted had throughout, Tie eeku paranee, kuin Kallaveden jäällä, ellauri140.html on line 423: Amid the thickest woods. The Champion stout Sankimmassa pusikossa. Pulska mestari ellauri140.html on line 428: Be well aware, quoth then that Ladie milde, Pidä varasi, sanoo lempee leidi sille, ellauri140.html on line 434: Ah Ladie, (said he) shame were to revoke° Ei leidi (sanoi se), ei sovi pelätä ellauri140.html on line 435: The forward footing for an hidden shade: Kyllä miehuus näyttää meille valoa, ellauri140.html on line 443: To stay the steppe, ere forced to retrate. Erhetyxen, joka paha mörkö on, ellauri140.html on line 444: This is the wandring wood,° this Errours den, Jota vihaa sekä Jahve että me. ellauri140.html on line 445: A monster vile, whom God and man does hate: Sixmua pelottaa, sanon Varo! ellauri140.html on line 450: But full of fire and greedy hardiment, Mut täynnä tulta (vaikka ilman savua) ellauri140.html on line 454: A litle glooming light, much like a shade, Antoi vähän valoa, tollasta hämärää, ellauri140.html on line 457: But th'other halfe did womans shape retaine, Mut vyötäröstä alaspäin naisen näköä, ellauri140.html on line 458: Most lothsom, filthie, foule, and full of vile disdaine.° Aika karseaa ja ikävältä haisevaa. ellauri140.html on line 465: A thousand yong ones, which she dayly fed, Sem pyllystä tuli tuhat poikasta, ellauri140.html on line 467: Of sundry shapes, yet all ill favored: Erilaisia kuin Fazerin sekalaisia, ellauri140.html on line 468: Soone as that uncouth light upon them shone, Kun nupin valo niitä häikäsi, ellauri140.html on line 477: Armed to point,° sought backe to turne againe; Peltihaalarissa, kääntyi poies päin, ellauri140.html on line 478: For light she hated as the deadly bale, Se inhos kiiluvia peltivetimiä. ellauri140.html on line 485: And with his trenchand blade her boldly kept Ja leikkaavalla terällään se rohkeasti ellauri140.html on line 490: Who nought aghast his mightie hand enhaunst: Joka säikähtämättä työnsi esiin tumppua: ellauri140.html on line 491: The stroke down from her head unto her shoulder glaunst. Löi päästä hartiaan pitkän veripipin. ellauri140.html on line 494: Much daunted with that dint, her sence was dazd, Toi pipi sattui kovasti, sitä pyörrytti, ellauri140.html on line 501: That hand or foot to stirre he strove in vaine: Nieze ei voinut jäsentänsä liikuttaa, ellauri140.html on line 506: Cride out, Now now Sir knight, shew what ye bee, Huusi ääneen: Nyt Sir peliin vähän tzemppiä! ellauri140.html on line 509: That when he heard, in great perplexitie, Sen kun se kuuli, ihan sekopäisenä ellauri140.html on line 511: And knitting all his force got one hand free, Pinnisti aivan vitusti ja sai käden vapaaxi ellauri140.html on line 513: That soone to loose her wicked bands did her constraine. Ezen oli pakko hellittää sen ympäriltä kiemuroitansa. ellauri140.html on line 518: Full of great lumpes of flesh and gobbets raw, Täynnä lihakroketteja ja raakaravintoa, ellauri140.html on line 519: Which stunck so vildly, that it forst him slacke Joka hais niin pahalta, ezen piti hellittää ellauri140.html on line 524: Her filthy parbreake all the place defiled has. Sen paha laatta on kaikki paikat ryvettänyt. ellauri140.html on line 535: Such ugly monstrous shapes elswhere may no man reed. Sellaisia hirveitä hahmoja et tapaa muualla. ellauri140.html on line 538: The same so sore annoyed has the knight, Se sama haittasi niin ankarasti nuppia, ellauri140.html on line 539: That welnigh choked with the deadly stinke, Ezen melkein tyrmäsi se hitonmoinen hajahdus. ellauri140.html on line 552: Markes which do byte their hasty supper best, Ja kazoo ketkä syövät iltaruokaa kiltimmin, ellauri140.html on line 555: That from their noyance he no where can rest, Eikä se pääse niistä rauhaan sitten millään, ellauri140.html on line 556: But with his clownish hands their tender wings Vaan huitoo päänsä ympäri kuin miehet etelästä ellauri140.html on line 560: Thus ill bestedd,° and fearefull more of shame, Silleen kehnohkosti pärjäten, ja häpeästä huolissaan ellauri140.html on line 566: That from her body full of filthie sin Niin että sen syntisäkkisestä ruumista ellauri140.html on line 567: He raft her hatefull head without remorse; Se sai sen pään irti poikki ilman vaiheita; ellauri140.html on line 574: Weening their wonted entrance to have found Eziskellen tavallista sisäänkäyntiään ellauri140.html on line 581: That detestable sight him much amazde, Toi ällöttävä näky hämmästytti nuppia, ellauri140.html on line 589: His foes have slaine themselves, with whom he should contend.° Sen viholliset tappoi izensä ilman apuvoimia. ellauri140.html on line 592: His Ladie seeing all that chaunst, from farre Sen leidi kazoi turvallisesti kauempaa ellauri140.html on line 593: Approcht in hast to greet his victorie, Kuis jätkän käy, ja tulee kiireellä ellauri140.html on line 594: And said, Faire knight, borne under happy starre,° Nyt antamaan voittajalle haifaivia: ellauri140.html on line 596: Well worthie be you of that Armorie,° Tossahan sun uhrit makaa nyt, ellauri140.html on line 597: Wherin ye have great glory wonne this day, Kylsä oozun housukilven arvoinen. ellauri140.html on line 600: And henceforth ever wish that like succeed it may.° Sun eka seikkailu meni ihan nappiin, ellauri140.html on line 606: That path he kept which beaten was most plaine, Ja ne jatko tallatulla reitillä, ellauri140.html on line 619: At length they chaunst to meet upon the way Vihdoin viimein ne sattui yhyttää ellauri140.html on line 621: His feete all bare, his beard all hoarie gray Paljasjalkaisen ja harmaapartaisen ellauri140.html on line 622: And by his belt his booke he hanging had; Jolla oli äänikirja vyölaukussa, ellauri140.html on line 624: And to the ground his eyes were lowly bent, Sen silmät kieroilivat maahan päin. ellauri140.html on line 627: And often knockt his brest, as one that did repent. Mätki katuvasti rintalasta nyrkillä. ellauri140.html on line 632: Who faire him quited, as that courteous was: Nuppi vastas sille yhtä mielevästi. ellauri140.html on line 636: Silly old man, that lives in hidden cell, Mitäs tällänen syrjäytynyt erakko ellauri140.html on line 646: That wasteth all this countrey farre and neare. Ja panee liisteixi haja-asutusta. ellauri140.html on line 648: And shall you well reward to shew the place, Sulle hyvin jos näytät paikankin, ellauri140.html on line 649: In which that wicked wight his dayes doth weare: Mistoi lurjus tuppaa majailee, ellauri140.html on line 650: For to all knighthood it is foule disgrace, Onhan se nyt nuppikunnan häpeä, ellauri140.html on line 651: That such a cursed creature lives so long a space. Et tollanen kusipää saa vielä elellä. ellauri140.html on line 659: And well I wote, that of your later fight Kai sua väsyttää äskeinen toi ottelu, ellauri140.html on line 660: Ye all forwearied be: for what so strong, Vaikka muskelimasa ootkin, sentään sunkin ellauri140.html on line 661: But wanting rest will also want of might? Maha tarvii pihvin kahvin sekä munkin? ellauri140.html on line 662: The Sunne that measures heaven all day long, Aurinkokin joka koko päivän ravaa ellauri140.html on line 670: Right well Sir knight ye have advised bin, Hyvä neuvo (pisti siihen vanha äijäkin), ellauri140.html on line 671: (Quoth then that aged man;) the way to win Puhtaus on 0.5 ruokaa ja lepo hyvä verelle, ellauri140.html on line 675: So with that godly father to his home they went. Niin ne meni äijän luo yöxi sohvalle. ellauri140.html on line 680: Downe in a dale, hard by a forests side, Laaxon pohjalla skuzin vieressä, ellauri140.html on line 681: Far from resort of people, that did pas Kaukana lomakeskuxista, ellauri140.html on line 683: There was an holy Chappell edifyde, Siitä jonkun matkan päähän ellauri140.html on line 694: The noblest mind the best contentment has. Saa jalo nuppi, äijä höylätä. ellauri140.html on line 696: For that old man of pleasing wordes had store, Jeesusläppiä oli sillä iso varasto. ellauri140.html on line 711: He seekes out mighty charmes, to trouble sleepy mindes. Ja tehdä taikoja, katolisten metkuja. ellauri140.html on line 719: And cursed heaven and spake reprochfull shame Vittuili pääjehulle, valomiekkaherralle. ellauri140.html on line 721: A bold bad man, that dar'd to call by name kääkättävää Akulaista, häpeemätön kaljupää. ellauri140.html on line 733: And forth he cald out of deepe darknesse dred Kuzui esiin hanurista ellauri140.html on line 745: To Morpheus house doth hastily repaire. Morfiinisepän luoxe hankki pikapikaa. ellauri140.html on line 746: Amid the bowels of the earth full steepe, Maapallon mahalaukkuakin syvemmällä, ellauri140.html on line 754: Tethys (m.kreik. Τηθύς) oli kreikkalaisessa mytologiassa Uranoksen ja Gaian tytär. Hän oli titaani ja meren jumalatar, joka oli sekä sisko että vaimo Okeanokselle. Tethys oli maailman pääjokien ja noin kolmentuhannen tyttären, joita kutsuttiin okeanideiksi, äiti. Hän on Thalassan, merivesien ruumiillistuman vihreävetinen vastine. Tethys on jäinen kappale, samankaltainen kuin Dione ja Rhea. Tethyksen tiheys on 1,21 g/cm³, mikä viittaa siihen, että se koostuu lähes pelkästään vesijäästä. Tethyksen pinta on hyvin kraatteroitunutta ja siinä on jään murtumisen seurauksena runsaasti halkeamia. Tethyksellä on kaksi erilaista maastotyyppiä. ellauri140.html on line 762: And wakeful dogges before them farre do lye, Ja valppaat haukut lepää niiden edessä, ellauri140.html on line 785: So sound he slept, that nought mought him awake. Se nukkui niin sikeästi, ettei herännyt. ellauri140.html on line 788: Shooke him so hard, that forced him to speake. Niin kovaa retuutti ezen oli pakko heräillä. ellauri140.html on line 799: Halfe angry asked him, for what he came. Kysyi keijulta, millä asialla se oli. ellauri140.html on line 801: He that the stubborne Sprites can wisely tame, Hää joka osaa keijukaisia kesyttää, ellauri140.html on line 803: A fit false dreame, that can delude the sleepers sent.° Väärän unen, jolla nukkuvia vedättää. ellauri140.html on line 815: In hast unto his Lord, where he him left afore. Herralleen sinne mistä oli tullutkin. ellauri140.html on line 819: Who all this while with charmes and hidden artes, Sillä aikaa Michelangelo oli tehnyt taialla ellauri140.html on line 820: Had made a Lady of that other Spright, Toisesta keijusta hyvännäkösen naikkosen, ellauri140.html on line 823: That weaker sence it could have ravisht quight: Että se heikommankin lihan nosti äkisti: ellauri140.html on line 831: Now when that ydle dreame was to him brought, Nyt kun toi joutouni oli sillä handussa, ellauri140.html on line 832: Unto that Elfin knight he bad him fly, Se pyysi unta lennähtämään tonttunupin taholle, ellauri140.html on line 833: Where he slept soundly void of evill thought, Missä se veti sikeitä ihan vailla syntiä, ellauri140.html on line 836: And that new creature, borne without her dew,° Ja toi uusi silikoni, jonka se oli leiponut, ellauri140.html on line 838: He taught to imitate that Lady trew, Matkimaan tota Akulaisen kaveria Unaa, ellauri140.html on line 843: Thus well instructed, to their worke they hast, Hyvin neuvottuina ne säntäsivät hommiinsa, ellauri140.html on line 845: The one upon his hardy head him plast Toinen meni istumaan sen hellälle nupille, ellauri140.html on line 847: That nigh his manly hart did melt away, Niin että melkein siltä kastui kalsarit. ellauri140.html on line 848: Bathed in wanton blis and wicked joy: Se uiskenteli ihanassa synnin ammeessa, ellauri140.html on line 850: And to him playnd, how that false winged boy, Ja näytti sille miten pikku jousimies ellauri140.html on line 851: Her chast hart had subdewd, to learne Dame Pleasures toy. Ampuu nuolen siihen yhteen paikkaan tarkasti. ellauri140.html on line 855: And she herselfe of beautie soveraigne Queene, Hiän muistutti ihan kauneuskymingatarta, ellauri140.html on line 858: To bee the chastest flowre, that ay did spring Koko porukan siveimmäxi kukkassipulix ellauri140.html on line 870: Some secret ill, or hidden foe of his: Jotain salaista pahaa, tai vihanpitäjää, ellauri140.html on line 873: And as halfe blushing offred him to kis, Puolix punastellen tarjos sitä pusulle, ellauri140.html on line 875: Most like that virgin true, which for her knight him took. Ihankin kuin neizyt, joxka nuppi sitä luuli. ellauri140.html on line 879: All cleane dismayd to see so uncouth sight, Ihan pöyristyneenä noin siivottomasta näystä, ellauri140.html on line 880: And half enraged at her shamelesse guise, Ja puolixi raivoissaan sen nakusta pyllystä, ellauri140.html on line 881: He thought have slaine her in his fierce despight: Se aikoi eka tappaa sen ihan vitutuxesta, ellauri140.html on line 882: But hasty heat tempring with suffrance wise, Mut äkkiraivon tilaan tuli viisas harkinta, ellauri140.html on line 883: He stayde his hand, and gan himselfe advise Se pidätti kättään ja tarttui keskijalkaansa, ellauri140.html on line 885: Wringing her hands in womans pitteous wise, Silikoni väänteli kumikäsiä kuin nainen oikea, ellauri140.html on line 892: Shall I accuse the hidden cruell fate, Syytänkö mää piileviä ja julmaa Darwinta, ellauri140.html on line 894: Or the blind God,° that doth me thus amate, Tai sokeaa jumalaa, joka mut tälleen kuumottaa, ellauri140.html on line 895: For hoped love to winne me certaine hate? Ezaankin toivomani panon tilaan persepotkuja? ellauri140.html on line 898: You, whom my hard avenging destinie Sä jonka mun kostonhimoinen kohtaloni antaa ellauri140.html on line 906: Her swollen hart her speech seemd to bereave, Sen turvonnut sydän näytti riistävän siltä puheen, ellauri140.html on line 911: Why Dame (quoth he) what hath ye thus dismayd? Mutta rva (hän sanoi), mikä on sut noin masentanut? ellauri140.html on line 912: What frayes ye, that were wont to comfort me affrayd? Mikä pelottaa sua, joka ennet sait rohkasta mua? ellauri140.html on line 920: Her doubtfull words made that redoubted knight Hiänen epäilyttävät sanansa saivat pelätyn nupin ellauri140.html on line 923: He would not shend; but said, Deare dame I rew, se halvexien torjua, vaan sanoi, Daami kulta sori, ellauri140.html on line 924: That for my sake unknowne such griefe unto you grew. että mun tähden sulle on tullut tollasta surua. ellauri140.html on line 929: For all so deare as life is to my hart, Sillä niin paljon kuin elämä on mun sydäntä lähellä, ellauri140.html on line 931: Ne let vaine feares procure your needlesse smart, Älä anna turhan pelon tuottaa sulle tarpeetonta kipua, ellauri140.html on line 932: Where cause is none, but to your rest depart. Ei siihen ole syytä, vaan lähe pötköllesi rauhassa. ellauri140.html on line 935: And fed with words that could not chuse but please, Ja kyllästyneenä sanoista, vaik mukavista sinänsä, ellauri140.html on line 941: Much griev'd to thinke that gentle Dame so light, Ahistuneena tosta lörppävittuisesta daamista, ellauri140.html on line 945: That troublous dreame gan freshly tosse his braine, Alkoi rainata sitä vaivaannuttavaa unennäköä ellauri140.html on line 948: With that misformed spright he backe returnd againe. Se palas takasin sen silikonikeijun kanssa taas. ellauri140.html on line 952: The guilefull great Enchaunter parts the Redcrosse Knight from truth, Into whose stead faire Falshood steps, and workes him wofull ruth. ellauri140.html on line 956: BY this the Northerne wagoner° had set Tähän mennessä pohjoisen vaunumies ellauri140.html on line 958: That was in Ocean waves yet never wet, Taivaalta sen tähden taaxe, mikä ellauri140.html on line 960: To all that in the wide deepe wandring arre: Vaan toimii majakkana yökulkijoille, ellauri140.html on line 961: And chearefull Chaunticlere° with his note shrill Ja iloinen kukko korkealla äänellä ellauri140.html on line 962: Had warned once, that Phœbus fiery carre° Oli kiekaissut kerran, että Foiboxen ellauri140.html on line 963: In hast was climbing up the Easterne hill, kuuma kärry oli tulossa itätaivaalla, ellauri140.html on line 964: Full envious that night so long his roome did fill. Kiukkuisena yölle joka istuxi sen paikalla. ellauri140.html on line 969: That feigning dreame, and that faire-forged Spright paikasta, valeuni ja silikonipupu, ellauri140.html on line 974: And sad Proserpines wrath, them to affright. ja uhkailla Proserpinen vihalla, pelotella ellauri140.html on line 975: But when he saw his threatning was but vaine, Apureita, mut nähtyään sen turhaxi, ellauri140.html on line 980: Eftsoones he tooke that miscreated faire, Size otti ton silikonineitosen, ja sen ellauri140.html on line 981: And that false other Spright, on whom he spred Toisen keijukaisen, jolle se väsäsi ellauri140.html on line 984: His wanton dayes that ever loosely led, olis petipuuhissa ja naisten nauratuxessa, ellauri140.html on line 987: Coverd with darknesse and misdeeming night, Puuhastelemaan yön hämärässä hotellissa, ellauri140.html on line 988: Them both together laid, to joy in vaine delight. Ilostelemaan turhanpäiväisessä panossa. ellauri140.html on line 992: Forthwith he runnes with feigned faithfull hast Size juoxee teeskennellyssä hädässä ellauri140.html on line 993: Unto his guest, who after troublous sights Nupin luo, joka hankalien uninäkyjen ellauri140.html on line 996: As one aghast with feends or damned sprights, Kuin sellainen joka on nähnyt aaveita, ellauri140.html on line 997: And to him cals, Rise, rise, unhappy Swaine Ja huutaa sille: Tule, tule, onneton, ellauri140.html on line 998: That here wex old in sleepe, whiles wicked wights Sieltä kuorsaamasta, sillä aikaa kun ellauri140.html on line 999: Have knit themselves in Venus shameful chaine, Sun tutut on tuolla kohta kamat pussissa, ellauri140.html on line 1005: With sword in hand, and with the old man went Miekka kädessä, menee vanhuxen perässä ellauri140.html on line 1007: Where that false couple were full closely ment Missä silikonipari on täydessä touhussa ellauri140.html on line 1011: And would have slaine them in his furious ire, Ja olisi tappanut ne pää punaisena, ellauri140.html on line 1012: But hardly was restreined of that aged sire. Ilman vanhusta siinä silminnäkijänä. ellauri140.html on line 1019: And wast his inward gall with deepe despight, Söi sappea ja kiristeli hampaita, ellauri140.html on line 1023: Then up he rose, and clad him hastily; Silloin se nousi ja puki hyntteet nopsasti; ellauri140.html on line 1029: Weary of aged Tithones° saffron bed, Könytä ylös vanhan Tithonin vesisängystä, ellauri140.html on line 1031: And the high hils Titan° discovered, Ja Titaani havaizi sen korkeet kukkulat, ellauri140.html on line 1035: And for her Dwarfe, that wont to wait each houre: Ja knääpiötä auttamaan tukan laitossa, ellauri140.html on line 1036: Then gan she waile and weepe, to see that woefull stowre. Oli siinä itkun paikka, ei näy niistä jälkeä. ellauri140.html on line 1040: And after him she rode with so much speede No se razasti nupin perään ihan täysiä, ellauri140.html on line 1042: For him so far had borne his light-foot steede, Mut turhaan, Nupin heppa oli tuulennopea, ellauri140.html on line 1043: Pricked with wrath and fiery fierce disdaine, Ja nuppi kaxoisnelisti hyvin pahalla tuulella, ellauri140.html on line 1044: That him to follow was but fruitlesse paine; Niet sen seuraaminen oli yhtä tyhjän kanssa. ellauri140.html on line 1056: That had such might over true meaning harts: selkään, eze oli niin hyvän nixin kekannut, ellauri140.html on line 1059: For her he hated as the hissing snake, Sillä sitä se vihasi kuin vällykäärme ize, ellauri140.html on line 1060: And in her many troubles did most pleasure take. Ja sille hankki mielin määrin ikävyyxiä. ellauri141.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri141.html on line 36: Niinkuin sitä pelätään, jota paha tartunta tai keltatauti vaivaa tai pyhä raivo ja Dianan viha, niin viisaat ihmiset pelkäävät ja varovat koskettaa mieletöntä runoilijaa; vain varomattomat lapset häntä ajavat takaa ja seuraavat. Jos hän nyt sillä välin, kuin hän mahtipontisena työntää ulos säkeensä ja harhailee ympäri niinkuin rastaita tarkkaava linnustaja, on pudonnut kuoppaan tai kaivokseen, niin tuskin kukaan hänet huolii vetää ylös, vaikka hän huutaa: 'tulkaa apuun, kuulkaa, kansalaiset!' ellauri141.html on line 38: Olkoon runoniekoilla oikeus ja lupa kuolla. Se, joka pelastaa jonkun vasten hänen omaa tahtoaan, menettelee kuten murhaaja. Eikä tuo sitä tee kerran eikä pois vedettynä jo muutu järkeväksi ihmiseksi eikä luovu haluamasta ikuistuttavaa kuolemaa. Eipä ole kyllin selvää, mistä syystä hän tekaisee säkeitä; onko hän saastuttanut isänsä tuhkaa vai onko hän jumalatonna koskettanut kauheaa ukkosenpaikkaa, — joka tapauksessa hän raivoo; ja samoin kuin karhu, joka on voinut murtaa häkkinsä estävät ristikot, niin raju runonlausuja karkoittaa niin hyvin oppimattomat kuin oppineet; johonka hän kerran on tarttunut, siitä hän pitää kiinni ja tappaa lukemalla kuten verimato, joka ei jätä ihoa, ennenkuin se on täynnänsä verta. ellauri141.html on line 45: Quintus Horatius "Veltto" Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä latinaksi kirjoittaneista runoilijoista. Horatius oli vapautetun orjan poika. Hän kuului Vergiliuksen tavoin Maecenaksen ylläpitämään kirjailijapiiriin. Parhaiten Horatiukselta tunnetaan nykypäivän yleinen lausahdus carpe diem eli tartu hetkeen tai kirjaimellisesti poimi päivä. ellauri141.html on line 47: Horatius syntyi Etelä-Italiassa, Venusiassa, varmaan 5:ntenä poikana vapautetun orjan perheeseen. Perheellä oli varallisuutta hankkia pieni maatila ja he halusivat antaa pojalleen parhaat mahdollisuudet omaa elämäänsä varten. (Hauska tahaton korrelaattivirhe.) Vanhemmat lähettivätkin poikansa opiskelemaan Roomaan, mutta eivät halunneet tätä kouluvuosien ajaksi vieraiden vieraiden kasvatettavaksi, joten he antoivat maatilansa vuokralle voidakseen asua poikansa luona. Horatius muisteli siitä huolimatta nuoruuttaan ja vanhempiaan suurella lämmöllä. ellauri141.html on line 49: Horatiuksen nuoruudessa Rooman valtakuntaa piinasivat poliitikkojen valtakamppailut, salamurhat ja sisällissodat. Horatiuskin osallistui sisällissotaan, mutta häviäjän eli Brutuksen puolella. Hänen oli onnistunut nousta päällikön asemaan ja hänen oli tarkoitus osallistua Filippoin taisteluun. Taistelun alkaessa hän kuitenkin heitti kilpensä ja aseensa maahan ja juoksi pakoon. ellauri141.html on line 59: The great charm of Maecenas in his relation to the men of genius who formed his circle was his simplicity, cordiality and sincerity. Although not particular in the choice of some of the associates of his pleasures, he admitted none but men of worth to his intimacy, and when once admitted they were treated like equals. ellauri141.html on line 61: Kylläkai. Hei Mese vippaa sestertius! Mitä mökötät kyl sullon siihen varaa! Haha LOL vai mitä pojat? No läppä läppä Mese älä suutu! ellauri141.html on line 63: Horatius antaa ymmärtää että Maecemas oli nyhverö. Muze tajusi runoseppojen propaganda-arvon. Maecenas kerskui olevansa upporikkaita Kilniuxia äidin puolelta. Se omisti vaikuttavan huvilan Tivolissa Rooman lähellä. Siitä on jäljellä auditorio. Osa Maecenaksen omaisuudesta oli perintöä vanhalta suvulta, jonka hän väitti johtavan juurensa aina etruskeihin asti. Maecenaan valta tuli kuitenkin lähinnä läheisestä ystävyydestä keisarin kanssa. ellauri141.html on line 66: Testamentissaan Maecenas pyysi että Augustus pitäisi huolta Horatiuksen asioista. Kovinkaan kauan ei keisarin tarvinnut sitä tehdä, sillä runoilija kuoli vain muutaman viikon mesenaattinsa jälkeen. Horatius haudattiin Roomaan Esquilinus kukkulalle. ellauri141.html on line 79: Tää tönö (yllä) on jäljellä Mesenaatin puutarhakartanosta (ylempänä). Siellä oli jopa kylpypalju. Siitä Seneca jr oli sille kade. Siinäpä olisi ollut hyvä tehdä harakiri. ellauri141.html on line 85: Maecenas : Dear soldiers! I have prepared us all drinks and space to rest after our long weary day of fighting... ellauri141.html on line 87: Agrippa : We? What did you do all day? Sleep? ellauri141.html on line 97: Maecenas : A toast. Let us all drink to it: that we will let nothing never destroy this business! ellauri141.html on line 106: The Cilnii supported Roman interests in Etruria, and were expelled from Arretium in 301 BC, but regained their position with Roman aid. Maecenas was portrayed by Alex Wyndham in the second season of the 2005 HBO television series Rome. He was portrayed by Russell Barr in the made-for-TV movie Imperium: Augustus. He is also featured in one episode of the second series of Plebs on ITV. In the 2021 TV series Domina, he was portrayed by Youssef Kerkour. ellauri141.html on line 109: Quintus Horatius Flaccus (8th of December, Ab Urbe Condita 689, B. C. 65 - 27th of November, B. C. 8) was born at or near Venusia (Venosa), in the Apennines, on the borders of Lucania and Apulia. His father was a freedman, having, as his name proves, been the slave of some person of the Horatia gens. As Horace implies that he himself was ingenuus, his father must have obtained his freedom before his birth. He afterwards followed the calling of a coactor, a collector of money in some way or other, it is not known in what. He made, in this capacity, enough to purchase an estate, probably a small one, near the above town, where the poet was born. We hear nothing of his mother, except that Horace speaks of both his parents with affection. His father, probably seeing signs of talent in him as a child, was not content to have him educated at a provincial school, but took him (at what age he does not say, but probably about twelve) to Rome, where he became a pupil of Orbilius Pupillus, who had a school of much note, attended by boys of good family, and whom Horace remembered all his life as an irritable teacher, given unnecessarily to the use of the rod. With him he learnt grammar, the earlier Latin authors, and Homer. He attended other masters (of rhetoric, poetry, and music perhaps), as Roman boys were wont, and had the advantage (to which he afterwards looked back with gratitude) of his father’s care and moral training during this part of his education. It was usual for young men of birth and ability to be sent to Athens, to finish their education by the study of Greek literature and philosophy under native teachers; and Horace went there too, at what age is not known, but probably when he was about twenty. Whether his father was alive at that time, or dead, is uncertain. If he went to Athens at twenty, it was in B. C. 45, the year before Julius Cæsar was assassinated. After that event, Brutus and Cassius left Rome and went to Greece. Foreseeing the struggle that was before them, they got round them many of the young men at that time studying at Athens, and Horace was appointed tribune in the army of Brutus, a high command, for which he was not qualified. He went with Brutus into Asia Minor, and finally shared his defeat at Philippi, B. C. 42. He makes humorous allusion to this defeat in his Ode to Pompeius Varus (ii. 7). After the battle he came to Italy, having obtained permission to do so, like many others who were willing to give up a desperate cause and settle quietly at home. His patrimony, however, was forfeited, and he seems to have had no means of subsistence, which induced him to employ himself in writing verses, with the view, perhaps, of bringing himself into notice, rather than for the purpose of making money by their sale. By some means he managed to get a place as scriba in the Quæstor’s office, whether by purchase or interest does not appear. In either case, we must suppose he contrived soon to make friends, though he could not do so by the course he pursued, without also making many enemies. His Satires are full of allusions to the enmity his verses had raised up for him on all hands. He became acquainted, among other literary persons, with Virgil and Varius, who, about three years after his return (B. C. 39), introduced him to Mæcenas, who was careful of receiving into his circle a tribune of Brutus, and one whose writings were of a kind that was new and unpopular. He accordingly saw nothing of Horace for nine months after his introduction to him. He then sent for him (B. C. 38), and from that time continued to be his patron and warmest friend. ellauri141.html on line 111: At his house, probably, Horace became intimate with Polio, and the many persons of consideration whose friendship he appears to have enjoyed. Through Mæcenas, also, it is probable Horace was introduced to Augustus; but when that happened is uncertain. In B. C. 37, Mæcenas was deputed by Augustus to meet M. Antonius at Brundisium, and he took Horace with him on that journey, of which a detailed account is given in the fifth Satire of the first book. Horace appears to have parted from the rest of the company at Brundisium, and perhaps returned to Rome by Tarentum and Venusia. (See S. i. 5, Introduction.) Between this journey and B. C. 32, Horace received from his friend the present of a small estate in the valley of the Digentia (Licenza), situated about thirty-four miles from Rome, and fourteen from Tibur, in the Sabine country. Of this property he gives a description in his Epistle to Quintius (i. 16), and he appears to have lived there a part of every year, and to have been fond of the place, which was very quiet and retired, being four miles from the nearest town, Varia (Vico Varo), a municipium perhaps, but not a place of any importance. During this interval he continued to write Satires and Epodes, but also, it appears probable, some of the Odes, which some years later he published, and others which he did not publish. These compositions, no doubt, were seen by his friends, and were pretty well known before any of them were collected for publication. The first book of the Satires was published probably in B. C. 35, the Epodes in B. C. 30, and the second book of Satires in the following year, when Horace was about thirty-five years old. When Augustus returned from Asia, in B. C. 29, and closed the gates of Janus, being the acknowledged head of the republic, Horace appeared among his most hearty adherents. He wrote on this occasion one of his best Odes (i. 2), and employed his pen in forwarding those reforms which it was the first object of Augustus to effect. (See Introduction to C. ii. 15.) His most striking Odes appear, for the most part, to have been written after the establishment of peace. Some may have been written before, and probably were. But for some reason it would seem that he gave himself more to lyric poetry after his thirty-fifth year than he had done before. He had most likely studied the Greek poets while he was at Athens, and some of his imitations may have been written early. If so, they were most probably improved and polished, from time to time, (for he must have had them by him, known perhaps only to a few friends, for many years,) till they became the graceful specimens of artificial composition that they are. Horace continued to employ himself in this kind of writing (on a variety of subjects, convivial, amatory, political, moral,—some original, many no doubt suggested by Greek poems) till B. C. 24, when there are reasons for thinking the first three books of the Odes were published. During this period, Horace appears to have passed his time at Rome, among the most distinguished men of the day, or at his house in the country, paying occasional visits to Tibur, Præneste, and Baiæ, with indifferent health, which required change of air. About the year B. C. 26 he was nearly killed by the falling of a tree, on his own estate, which accident he has recorded in one of his Odes (ii. 13), and occasionally refers to; once in the same stanza with a storm in which he was nearly lost off Cape Palinurus, on the western coast of Italy. When this happened, nobody knows. After the publication of the three books of Odes, Horace seems to have ceased from that style of writing, or nearly so; and the only other compositions we know of his having produced in the next few years are metrical Epistles to different friends, of which he published a volume probably in B. C. 20 or 19. He seems to have taken up the study of the Greek philosophical writers, and to have become a good deal interested in them, and also to have been a little tired of the world, and disgusted with the jealousies his reputation created. His health did not improve as he grew older, and he put himself under the care of Antonius Musa, the emperor’s new physician. By his advice he gave up, for a time at least, his favorite Baiæ. But he found it necessary to be a good deal away from Rome, especially in the autumn and winter. ellauri141.html on line 113: In B. C. 17, Augustus celebrated the Ludi Seculares, and Horace was required to write an Ode for the occasion, which he did, and it has been preserved. This circumstance, and the credit it brought him, may have given his mind another leaning to Ode-writing, and have helped him to produce the fourth book, a few pieces in which may have been written at any time. It is said that Augustus particularly desired Horace to publish another book of Odes, in order that those he wrote upon the victories of Drusus and Tiberius (4 and 14) might appear in it. The latter of these Odes was not written, probably, till B. C. 13, when Augustus returned from Gaul. If so, the book was probably published in that year, when Horace was fifty-two. The Odes of the fourth book show no diminution of power, but the reverse. There are none in the first three books that surpass, or perhaps equal, the Ode in honor of Drusus, and few superior to that which is addressed to Lollius. The success of the first three books, and the honor of being chosen to compose the Ode at the Ludi Seculares, seem to have given him encouragement. There are no incidents in his life during the above period recorded or alluded to in his poems. He lived five years after the publication of the fourth book of Odes, if the above date be correct, and during that time, I think it probable, he wrote the Epistles to Augustus and Florus which form the second book; and having conceived the intention of writing a poem on the art and progress of poetry, he wrote as much of it as appears in the Epistle to the Pisones which has been preserved among his works. It seems, from the Epistle to Florus, that Horace at this time had to resist the urgency of friends begging him to write, one in this style and another in that, and that he had no desire to gratify them and to sacrifice his own ease to a pursuit in which it is plain he never took any great delight. He was likely to bring to it less energy as his life was drawing prematurely to a close, through infirmities either contracted or aggravated during his irrational campaigning with Brutus, his inaptitude for which he appears afterwards to have been perfectly aware of. He continued to apply himself to the study of moral philosophy till his death, which took place, according to Eusebius, on the 27th of November, B. C. 8, in the fifty-seventh year of his age, and within a few days of its completion. Mæcenas died the same year, also towards the close of it; a coincidence that has led some to the notion, that Horace hastened his own death that he might not have the pain of surviving his patron. According to Suetonius, his death (which he places after his fifty-ninth year) was so sudden, that he had not time to execute his will, which is opposed to the notion of suicide. The two friends were buried near one another “in extremis Esquiliis,” in the farthest part of the Esquiliæ, that is, probably, without the city walls, on the ground drained and laid out in gardens by Mæcenas. ellauri141.html on line 136: Laudat rura sui; mox reficit rates kaupungin se rehvastelee, rahasäiliötä ellauri141.html on line 143: Permixtus sonitus bellaque matribus Äitien vihaamasta listinnästä. Yökylmässä ellauri141.html on line 150: Nympharumque leves cum Satyris chori Ja nymfettien keveet reivit satyyreiden kaa ellauri141.html on line 154: Quod si me lyricis vatibus inseris, 35 Jotta jos mut lyyrikoiden hall of fameen ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.) ellauri141.html on line 162: Onko puhekielen osaamisesi mintissä vai menevätkö nykynuorten ilmaukset pahasti yli hilseen? Listasimme tärkeimmät sanat ja niiden merkitykset avuksesi! ellauri141.html on line 168: 3. Lowkey tarkoittaa jonkin asian myöntämistä ilman, että asiasta tehdään numeroa. Englannin sanaa lowkey käytetään, jos haluaa kertoa vaivihkaa pitävänsä jostakin asiasta, mutta ei kuitenkaan kehtaa täysin myöntää sitä. Joku saattaa esimerkiksi todeta, että ”lowkey pitää jotakin henkilöä hyvännäköisenä”. ellauri141.html on line 172: 5. Mp on yksinkertaisesti mielipide. Voit kysyä ystävältäsi vaikkapa: ”Mp tästä takista?” kun haluat saada ystäväsi näkemyksen selville sanoja tuhlaamatta. ellauri141.html on line 184: 11. Shady tarkoittaa, että joku asia tai ihminen on ovela tai epäilyttävä, tai että henkilö on luonteeltaan selkäänpuukottava. ellauri141.html on line 188: 13. Clout on erityisesti rap-skenessä käytetty sana, jolla tarkoitetaan suosiota, vaikutusvaltaa ja rahaa. ellauri141.html on line 207: Vähän kirjallista arvoa on Horatiuxen muutamilla Arkhilokhoxen sävyyn muodostelemilla häväistysrunoilla, joista toiset ovat häikäilemättömän realistisia ja suorastaan sukupuolikuria loukkaavia. Näiltä runopukuun puetuilta henkilökohtaisilta hyökkäyxiltä, joilta puuttuu kokonaan esteettinen perustunnelma, täytyykin hyvin suuressa määrässä kieltää varsinainen kaunokirjallinen arvo. Ne ovat yxinkertaisesti mauttomia. Toisinaan voi H. mennä jopa arveluttavan pitkälle. Pitkäköhän Flaccuxella oli jäykkänä? Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa. Tuskin muisti izekään. ellauri141.html on line 209: The obscene qualities of some of the Epodes have repulsed even scholars. Suetonius recorded some gossip about Horace's sexual activities late in life, involving mirrors. William Thackeray produced a version of Odes 1.38 in which Horace's questionable 'boy' became 'Lucy', and Gerard Manley Hopkins translated the boy "innocently" as 'child'. Horace was translated by Sir Theodore Martin (biographer of Prince Albert) but minus some ungentlemanly verses, such as the erotic Odes 1.25 and Epodes 8 and 12. Translators historically excluded the problem poems 8 and 12, but also the far less obscene but explicitly gay 11. Philip Francis (1746) and Bulwer Lytton (1870) omit the problem poems from their translations. Niin teki myös Eero Kivikari. Suuhun myös peräpäähän teitä pukkaan. Irrumabo ego vos et pedicabo. Quos ego! ellauri141.html on line 237: Thracio bacchante magis sub inter- Traakit kun juhlivat uudella kuulla ellauri141.html on line 253: viris quid enervet meas, what makes me impotent? ellauri141.html on line 255: frontem senectus exaret in age that wrinkles plough your forehead, ellauri141.html on line 258: sed incitat me pectus et mammae putres It’s your slack breasts that rouse me (I have seen ellauri141.html on line 263: ducant triumphales tuom of triumphators march you to the grave, ellauri141.html on line 269: minusve languet fascinum? you know that penises can’t read. ellauri141.html on line 270: quod ut superbo povoces ab inguine, If that is what you want from my fastidious groin, ellauri141.html on line 271: ore adlaborandum est tibi. your mouth has got some work to do. ellauri141.html on line 280: Inachia furere, silvis honorem decutit. Nakkia hankaamasta, joka vie puista nahat pois. ellauri141.html on line 285: 'contrane lucrum nil valere candidum Eikö vedä vertaa rahalle köyhän puhdas nero, ellauri141.html on line 289: 'quodsi meis inaestuet praecordiis vapautunut sappi kuohahtaisi, niinkö tää ellauri141.html on line 290: libera bilis, ut haec ingrata ventis dividat kiittämätön taivaan tuuliin hajottaisi ellauri141.html on line 291: fomenta volnus nil malum levantia, haavakääreet jotka eivät poista tautia, ellauri141.html on line 293: ubi haec severus te palam laudaveram, Missä mä ankarasti sua ennen olin ylistänyt, ellauri141.html on line 296: limina dura, quibus lumbos et infregi latus. Koviin kynnyxiin, joihin lonkat kolhaisin. ellauri141.html on line 305: In Epode 11, the iambist regretfully recalls to his friend Pettius his infatuation with a girl named Inachia. The latter name does not occur elsewhere in extant Latin or Greek except in the very next poem in the Gedichtbuch, where the iambist’s older (ex-)lover complains of his sexual endurance with Inachia in contrast to his impotence with her (12.14-6). The name may suggest an ethnically Greek or Argive woman, or the Greek noms de lit regularly adopted by Italian meretrices. Yet, as some (but by no means all) commentators have noted, the name also evokes Io, the daughter of Inachus, jota Zeus bylsi härän hahmossa. Eli kyllä tässäkin yhden kynäilijän mielestä on jotain impotenssin käryä. ellauri141.html on line 311: Quid tibi vis, mulier nigris dignissima barris? What in the world! Why are you, a woman more meant ellauri141.html on line 312: munera quid mihi quidve tabellas for ebony elephants, mailing me largesse ellauri141.html on line 315: polypus an gravis hirsutis cubet hircus in alis boar better than I sniff out the stench of octopus ellauri141.html on line 329: cuius in indomito constantior inguine nervos whose crotch (never needing cultivation) flaunted a phallus ellauri141.html on line 330: quam nova collibus arbor inhaeret. that stood stiffer than a sapling clinging to a crag! ellauri141.html on line 339: "Of small stature, fond of the sun, prematurely grey, quick-tempered but easily placated". Häntä vaivasi jonkinlainen silmätauti. Luonteeltaan hän näyttää olleen vilkas, iloinen ja leikkisä vanhapoika. Äkkipikainen, suuttui helposti mutta leppyi yhtä helposti. Bilbo Hobbitin doppelgängeri. The poet died at 56 years of age, not long after his friend Maecenas [or before? Opinions vary] near whose tomb he was laid to rest. ellauri141.html on line 341: Pientä epäselvyyttä vallizee siitä oliko Flaccus sittenkään epikurolainen vaiko ize asiassa salastoalainen. Bisexuaaliko vaiko vaan asexuaali? Ehkä molempia. Satiiri tulee sanasta satura, roomalainen rosolli. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että Flaccus oli vitun kuivakka, lähes Kimmo Koskenniemi-luokan pedantti. Häneltä puuttuu välittömyyttä, lainataxemme Eero Kivikaria. Vaikka toisinaan Horatius voi mennä suorastaan arveluttavan pitkälle, kuten esimerkixi epoodeissa 8 ja 12. Blame Horace’s snaky, samba-like rhythms and the culture that spawned the poems. Horace is fond of wordplays, including subtly allusive bilingual wordplays. ellauri141.html on line 344: I hate those linden-bark devices; ellauri141.html on line 350: Doing my best to get a hard on! ellauri141.html on line 352: So where am I going with all this? My purpose in quoting the various versions, isn’t to compare and reconcile them, but to give some sense of just how ubiquitous the translations are and to raise the question: Why has this poem endured? ellauri141.html on line 354: And by way of further warning, I’d better say up front that my reading of this poem differs radically from every other that I’ve seen. What follows is, I think, pretty well uncharted territory in the Persicos Odi canon. I’m going to try to make the case for and translate Pericos odi as a sex poem! ellauri141.html on line 356: Elementary, my dear Watson, that is what it quite obviously is. ellauri141.html on line 357: Even a casual reader of the Odes will soon notice that sex in Horace’s poems is ambidextrous. I’m not going to presume to analyze Horace’s sexuality beyond what he tells us in the poems, but when the word puer — boy — occurs in a Horace poem, as often as not it refers to a household slave, a serving boy. And at boring times, the puer becomes an object of sexual convenience. ellauri141.html on line 359: In Satire 1.2, he recites all the troubles men get into chasing married women, freedwomen, even whores and — in a notorious passage — offers a sensible Roman alternative: ellauri141.html on line 362: ancilla aut verna est praesto puer, impetus in quem a slave girl is handy or a boy, yours for the taking, ellauri141.html on line 366: Adolescent slave boys were fair game for a virile man. Jupiter may have had his Ganymede, but none of the standard pantheon of gods were gay as we use the term. But there was a limit: it was queer to screw a boy after he was old enough to shave. “Passive’ homosexuality was the real disgrace. The urge to bugger was understandable. A man’s desire to be buggered was disgraceful. As often observed, it was better to give than receive. And in Horace’s poems, pederasty seems no more frowned upon than a taste for veal might be frowned upon today. Actually less. By now you can see where I’m headed with all this. I think the puer in Persicos odi, puer, apparatus... is the kind of boy that Horace is sometimes fond of screwing. ellauri141.html on line 369: Art Beck is a San Francisco poet and translator who has published three books of original poetry — most recently Summer With All Its Clothes Off (Gravida, 2005). (http://jacketmagazine.com/34/beck-horace.shtml) ellauri141.html on line 379: manat rara meas lacrima per genas? valuu harvinainen kyynel multa poskelta? ellauri141.html on line 385: te per gramina Martii kasarmin ja kentän halki ellauri141.html on line 388: Heus puer, digitos ex anu. St Jerome modelled an uncompromising response to the pagan Horace, observing: "What harmony can there be between Christ and the Devil? What has Horace to do with the Psalter?" The first English translator Thomas Drant placed translations of Jeremiah and Horace side by side in Medicinable Morall, 1566. The Scot George Buchanan paraphrased the Psalms in a Horatian setting. John Keats echoed the opening of Horace's Epodes 14 in the opening lines of Ode to a Nightingale. Byron's famous lines from Childe Harold (Canto iv, 77) hit it on the nail: ellauri141.html on line 390: Then farewell, Horace, whom I hated so ellauri141.html on line 395: Right ho George, second that. ellauri141.html on line 397: His verses have offered a fund of mottoes, such as Integer vitae, Dulce et decorum, Heus puer digitos e vagina, Odi profanum vulgus, Simplex munditiis, Splendide mendax, Sapere aude, Nunc est bibendum, Carpe diem. Bibendum on se Michelinin autonrenkaista tehty ukkeli. ellauri141.html on line 404: The solfege system (Do, Re, Mi), which is the theme of a song by the Von Trapp children, is just a small sample of Horace's all-pervasive influence on western culture, even among people who might never have heard the name Quintus Horatius Flaccus. Horace was not just a superb literary craftsman, but a musician, songwriter and entertainer for the Roman elite, creating a new Latin idiom derived from Greek lyric song. A final chapter, "Horace, Guido and the Do-re-mi Mystery", the result of careful research and detective work, argues that Guido d'Arezzo, an eleventh-century Benedictine choirmaster, used the melody of Horace's Ode to Phyllis (alla) to invent the do-re-mi mnemonic, but applied it to an eighth-century Hymn to John the Baptist ("Ut queant laxis") by Paul the Deacon, keeping the true source secret. A musical comparison of the Horatian melody and Guido's version of "ut-re-mi" is included. Lyons' verse translation of the Odes was named a Financial Times Book of the Year (1996) and was welcomed as 'a wonderful rendering of one of the great, central poets in the European tradition.' ellauri141.html on line 412: plenus Albani cadus, est in horto, loota super punkkua puutarhassa, ellauri141.html on line 429: findit Aprilem, halkaise huhtikuun? ellauri141.html on line 432: paene natali proprio, quod ex hac kuin omasi, koska tästä päivästä ellauri141.html on line 441: terret ambustus Phaethon avaras Sais pelottaa Heppahullu-lehti ahneita ellauri141.html on line 442: spes et exemplum grave praebet ales toiveita, se tarjoo pahan esimerkin: ellauri141.html on line 451: (non enim posthac alia calebo (sun jälkeen en näät kuumu muista ellauri141.html on line 459: Joseph Rudyard Kipling (30. joulukuuta 1865 Bombay, Brittiläinen Intia - 18. tammikuuta 1936 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli englantilainen kirjailija, runoilija, novellisti ja toimittaja. Hänet tunnetaan parhaiten Disney-piirretystä Viidakkokirja (1894) ja Intiaan sijoittuvasta vakoiluromaanistaan Kim (1901). Kiplingin jälkeensä jättämä tuotanto on laaja ja monipuolinen. ellauri141.html on line 460: Tunnettuja Kiplingin runoja ovat Mandalay (1890), Gunga Din (1890), Valkoisen miehen taakka (The White Man’s Burden) (1899) ja Jos– (If–) (1910). Kipling tunnetaan erityisesti englanninkielisessä maailmassa yhtenä lastenkirjallisuuden suurista nimistä ja lahjakkaana tarinankertojana. [Lähde vittuun?] Kiplingin tuotannon keskeisiä teoksia ovat myös Norsunlapsi (The Elephant's Child) ja Meren urhoja (Captains Courageous). ellauri141.html on line 464: Kipling muistetaan myös vankkana Brittiläisen imperiumin ja imperialismin tukijana. Maailmankatsomukseltaan hän oli konservatiivinen ja isänmaallinen britti, joka puolusti Brittiläisen kansainyhteisön kokonaisuutta ja vastusti bolševismia. Esimerkiksi hän ei kannattanut Irlannin itsehallintoa (Home Rule) ja tuki voimakkaasti maansa osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan. Kiplingille tarjottiin Brittiläisen imperiumin ritarin arvoa, mutta hellä nuppi kieltäytyi sankaroimasta. ellauri141.html on line 468: Rudyard ja hänen kolmevuotias pikkusiskonsa Alice (”Trix”) lähetettiin koulutettavaksi ja kasvatettavaksi Englantiin. Kiplingin sisarukset saapuivat Portsmouthiin, jossa he päätyivät pariskunnan ylläpitämään, Intiassa asuvien brittilasten kouluttamiseen erikoistuneeseen perhekotiin. Nämä kasvatusvanhemmat olivat Lorne Lodgessa asuneet kapteeni ja rouva Holloway, jonka kohtelua seuraavan kuuden vuoden aikana Rudyard kuvaili julmaksi ja halveksuvaksi. Kipling kuvaili kokemuksiaan laskelmoiduksi kidutukseksi niin uskonnollisesti kuin tieteellisesti. ellauri141.html on line 472: Kipling siirtyi marraskuussa 1887 Gazetten paljon suurempaan sisarlehteen The Pioneeriin Allahabadiin. Siellä ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi. ellauri141.html on line 479: Jokohamaan saavuttuaan he kuulivat pankkinsa The New Oriental Banking Corporationin ajautuneen vararikkoon. He hyväksyivät menetyksensä ja palasivat Vermontiin Yhdysvaltoihin. ellauri141.html on line 481: Tässä mökissä Kipling teki myös ensimmäiset luonnostelmansa Viidakkokirjasta. Tuli ahdasta ja ne rakensivat oman talon jonka nimexi tuli Naulakha (nimi tuli oikein tällä kerralla). Talo on edelleen pystyssä Dummerstonin Kipling Roadilla, viisi kilometriä pohjoiseen Brattleborosta. Se on iso, syrjäinen ja tumman vihreä talo, jossa on pärekatto, iso parveke ja erkkerit. Taloaan Kipling kutsui ”laivaksi” ja se toi hänelle ”auringonpaistetta ja mielenrauhaa”. Vierailemassa kävi myös brittiläinen kirjailija Arthur Conan Doyle, joka toi mukanaan parin päivän vieraillulleen golf-mailansa ja antoi Kiplingille pitkän golf-oppitunnin. Kipling vaikuttaa omaksuneen golfin peluun ja pelasi satunnaisesti paikallisen kongregationalistisen papin kanssa ja pelasi jopa punaisiksi värjätyillä palloilla maan ollessa lumen peitossa. ellauri141.html on line 483: Helmikuussa 1896 syntyi perheen toinen tytär Elsie Kipling. Useiden elämäkertojen mukaan Kiplingien avioliitto ei enää ollut niin huoleton ja spontaani. Vaikka he tulivat aina säilymään uskollisina toisilleen, he vaikuttivat irtautuneen kumpikin omiin erillisiin rooleihinsa. Kirjeessään eräälle juuri kihlautuneelle ystävälleen 30-vuotias Kipling tarjosi tätä synkkää neuvoa: avioliitto pääasiassa opetti ”vakavampia hyveitä, kuten nöyryyttä, malttia, kuria ja harkintaa”. ellauri141.html on line 491: Etelä-Aahrikasssa Kapmaan poliitikot ottivat lämpimästi vastaan vierailijan, kuten Rhodes, Alfred Milner ja Leander Starr Jameson. Kipling syvensi ystävyyttä heidän kanssaan ja alkoi miesten sekä heidän politiikkansa ihailijaksi. Palattuaan Englantiin Kipling kirjoitti Britannian etuja buurisodassa tukevaa runoutta. ellauri141.html on line 492: Vuonna 1902 Kipling osti vuonna 1634 rakennetun kartanon nimeltä Bateman’s, joka sijaitsee maaseudulla Burwashissa, East Sussexissa. Tilan koko oli 130 000 m² mukaan lukien ympäröivät rakennukset ja mylly , ja Kipling maksoi siitä 9 300 puntaa, joka nykymyyntihintana vastaisi 735 000 puntaa. Talossa ei ollut kylpyhuonetta, juoksevaa vettä yläkerrassa eikä sähköjä, mutta silti Kipling piti siitä paljon, kuten hän marraskuussa 1902 lähettämässä kirjeessään sanoi: ”Katsokaa meitä, harmaakivisen talon laillisia omistajia – A.D. 1634 lukee oviparrussa, paneloitu, vanha tammiportaikko ja kaikki koskematonta ja aitoa. Se on hyvä ja rauhallinen paikka. Me olemme rakastaneet sitä ensi silmäyksestä lähtien”. ellauri141.html on line 497: Viimeisen kerran hänet nähtiin hengissä mudan sokaisemana ja tuskissaan huutavana, kun räjähtänyt hylsy oli repinyt hänen kasvonsa hajalle. ellauri141.html on line 498: Johnin kaatuminen oli Rudyardille hyvin paha paikka ja on sanottu, ettei hän koskaan päässyt yli siitä. Hänen kerrotaan käsitelleen suruaan lukemalla Jane Austenia (ja varmaan myös Minä ja kumppanit) ääneen vaimolleen ja jälkeenjääneelle tyttärelleen. ellauri141.html on line 502: George Beresford ('Turkey'), who shared a study with Kipling and Dunsterville ('Stalky'), reports Kipling as bad at Latin and with no Greek. Little of his education stuck. His reputation at school was of someone who was imprecise about scansion, long or short syllables and syntax, and who made wild and funny guesses at the sense. ellauri141.html on line 505: In the classics, that is Latin, he was no more than an ordinary boy, but he gave the impression that if he thought it essential for his literary ambitions, he would tackle it to good purpose. But somehow he did not so think, and he made no effort to acquire a vocabulary or memorise Latin words—consequently, his construes were sometimes a succession of errs and hums waiting and hoping for the form-master kindly to supply the missing translation. (5) ellauri141.html on line 507: Kipling himself confessed that ‘every Latin quantity was an arbitrary mystery’ to him, that his teacher Crofts ‘loathed me as to Latin’ and that he had construed the beginning of the Cleopatra Ode (1.37) very badly on one occasion. It was M'Turk/Beresford who composed the Latin elegiacs translating Gray’s Elegy which Stalky and Beetle needed to prepare. ellauri141.html on line 509: How unhappy (though unmarried) is an uncle who, bereft ellauri141.html on line 513: Kipling encountered him as a schoolboy, and wrote in Something of Myself (p.33) that C----, his classics master ('King' in Stalky & Co.) ...taught me to loath Horace for two years, to forget him for twenty, and then to love him for the rest of my days and through many sleepless nights. ellauri141.html on line 518: I got the ordinary allowance of Latin, ending with Virgil and Horace – specially Horace. I don’t pretend that I liked it, any more than I should have liked anything else that purported to be education, but looking back at it now, it strikes me as valuable. ellauri141.html on line 519: ... Here is my defence of this alleged wicked waste of time. The reason why one has to parse and construe and grind at the dead tongues in which certain ideas are expressed is … because only in that tongue is that idea expressed with absolute perfection…. by a painful and laborious acquaintance with the mechanism of that particular tongue; by being made to take it to pieces and put it together again, and by that means only, we can arrive at a state of mind in which … we can realise and feel and absorb the idea. ellauri141.html on line 521: Kipling recognised that Horace was untranslatable. For example, he wrote to Courtauld to thank him for a copy of the third edition of The Odes and Epodes of Horace: metrical translations … selected by S. A. Courtauld. ellauri141.html on line 522: All selected translations are of the most real value if only to show that He was untranslateable. The thought cheers me when at odd times I try my hand on him – and fail damnably. ellauri141.html on line 523: He had some sympathy with what Roman citizens might have felt when provincials came in and often settled in Rome: ‘Wonder how the old Civis Romanus sum felt when Greece, Gaul, Libya and Ethiopia poured in to Rome and took the front seats in the arena.’ ellauri141.html on line 524: This had been a worry in the second century BC, when a bill had been brought in to extend citizenship to Latins and Kipling would have picked up what Juvenal had said about ‘the hungry Greekling’ (Graeculus esuriens) and the Syrian Orontes flowing into the Tiber. ellauri141.html on line 525: "It is a hard law but an old one – Rome died learning it, as our western civilisation may die – that if you give any man anything that he has not painfully earned for himself, you infallibly make him or his descendants your devoted enemies." ellauri141.html on line 528: But before he published "The Craftsman" and "A Recantation" in The Years between or the four odes of Debits and Credits, he had turned to Horace for recreation in the dark days of war: ellauri141.html on line 533: The spoof book of late Horace (it refers to contemporary politicians such as Lloyd George, gas masks, land girls, daylight saving, spiritualism, canteens and so on) which came out in 1920, was inspired by a long tradition in English literature and by Kipling’s early imitation odes and Charles Graves’s Hawarden Horace (1894) and More Hawarden Horace (1896, with a delightful introduction by T. E. Page), where felicitous modernising English versions of the Odes (and an Epode) are put in the mouth of Gladstone (251) . A[lfred] D[enis] Godley, for one, had often imagined Greek and Roman authors as still alive and commenting on nineteenth- and twentieth-century Oxford and England. (252) Kipling delighted in humorous verse. In 1917 he had enjoyed Maurice Baring’s Translations (found in a commonplace book) (253) . ellauri141.html on line 534: the main contributor of English verses was Charles Graves. He gave the credit for the idea to Kipling. ellauri141.html on line 541: intenta sunt quos porticus audiat What something mixed with something else ellauri141.html on line 555: alaene me vectent an axes Brundisium, Me, in whose breast no flame hath burned ellauri141.html on line 556: mihi, cui quietum Life long, save that by Pindar lit, ellauri141.html on line 557: fervore pectus non nisi Pindari, Such lore leaves cold ; nor have I turned ellauri141.html on line 559: haec prorsus exaudita frigent, More than when, sunk in thought profound ellauri141.html on line 560: scrutante quam si mente profundius, Of what the unaltered Gods require, ellauri141.html on line 566: The genesis of Horace Odes, Book V was in the brains of Kipling. It occurred to him about the blackest time of the last war, end of 1917 and early months of 1918, as a means of keeping up one's spirits and distracting our thoughts from present troubles, and he wrote to me outlining his plan and making many admirable suggestions for subjects of the sham odes. (262) ellauri141.html on line 567: Graves wrote for The Spectator and for Punch and his comic histories must have been to Kipling’s taste. He collaborated with E. V. Lucas, also a Punch journalist, with whom Kipling had corresponded at least since 1906. (263)‘He was the most exhilarating of companions, radiating vitality, goodwill and interest in the other man and his concerns’. ellauri141.html on line 571: Weapons too faithful offer them using all things mixed with blood and he who loudly brings false charges exhausts the unique hour capable of preserving works. ellauri141.html on line 573: This, though now ascribed to a pedant rather than a boy, is clearly what Kipling had mentioned to Fletcher earlier: ellauri141.html on line 575: … I’ve got a new Fifth Booker whereof Hankinson Ma. is preparing the translation. It came out in the Times ever so long ago [1905] under the title The Pro-Consuls but I perceive now that Horace wrote it. Rather a big effort for him and on a higher plane than usual – unless he’d been deliberately flattering some friend in Government. I’ll send it along. ellauri141.html on line 577: When the book came out, it fooled the Scotsman. Kipling regretted only the facetious names of some universities, professors etc. in Godley’s preface: if they had been serious, others too would have thought the collection authentic. ellauri141.html on line 579: Lucy, do not look ahead: We shall be a long time dead. ellauri141.html on line 580: Take whatever you can see: and, incidentally, take me. ellauri141.html on line 585: Pohjimmaltaan hyvin pieni määrä antiikin kirjoja merkitsee (mun) elämässä jotakin; eikä kuuluisimpia ole niiden joukossa. Tyylitajuni, joka heti aisti epigrammin tyylilajiksi, heräsi miltei heti kun jouduin kosketuksiin juoruilevan Sallustiuksen kanssa. En unohtanut kunnioitetun opettajani Corssenin hämmästystä, kun hän joutui antamaan huonoimmalle latinistilleen parhaan arvosanan, - olin yhdellä iskulla valmis, tulkaa pyyhkimään. Tiivistä, ankaraa tekstiä, jonka perustana oli mahdollisimman paljon substanssia, kylmä viha »kaunosanoja» kuin myös »kaunotunteita» kohtaan - siitä tunnistin itseni. Aina Zarathustraani asti voidaan minun tyylissäni havaita hyvin vakava pyrkimys roomalaiseen esitystapaan, tollaseen aere perenniusiin, mitä tyyliin tulee. ellauri141.html on line 587: - Samoin minun kohdatessani ensi kerran Horatiuksen. Tähän mennessä en ole ihastunut mihinkään runoilijaan samassa määrin kuin alusta alkaen Horatiuksen oodeihin. Eräissä kielissä sitä, mikä täällä on saavutettu, ei sovi edes toivoa. Tää sanojen mosaiikki, jossa jokainen sana kammertuu esiin palapelipalana, paikkana ja käsitteenä oikealle, vasemmalle ja sekoittaa koko kokonaisuuden, tämä merkkien minimaalinen laji ja määrä, tämä siten saavutettu merkkien maksimaalinen voima - tämä kaikki on roomalaista ja jos minua halutaan uskoa, ylhäistä par excellence. Koko muu runoilu käy sitävastoin joksikin liian rahvaanomaiseksi - pelkäxi tunteiden lörpöttelyksi... ellauri141.html on line 589: Kreikkalaisia en voi kiittää mistään yhtä väkevistä vaikutelmista; ja suoraan sanoen he eivät voi merkitä paljon paskaakaan, heidän laatunsa on liian vierasta, se on myös liian kusten juoksevaa, ei siis samaa kuin roomalaiset. Kreikkalaisilta ei opita - kuka taas olisi sen oppinut ilman roomalaisia!... Kukaan kreikkalainen ei ole koskaan oppinut kirjoittamaan vaikuttaakseen imperatiivisesti, »klassisesti». Platon esim. oli tyylitön idealisti ja ääliö... (I second that!) ellauri141.html on line 597: Englannin kielen lehtori Mervi Kannelniemi toimii parhaillaan viransijaisena vuonna 1894 perustetussa Päivölän kansanopistossa. Täällä Kannelniemi tutustui omana aikanaan yli 50 vuotta opiston johtokunnassa vaikuttaneeseen Hilda Huntuvuoreen. ellauri141.html on line 599: Huntuvuori oli syntynyt 1887 ja hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Opettajantoimensa ohella Huntuvuori oli intohimoinen historian harrastaja sekä tutkija. Suomen esihistoriaan liittyvät väitöskirjan esityöt kuitenkin tuhoutuivat Huntuvuoren koulun tulipalossa Sääksmäellä ja työ jäi kesken. Vai jäikö? Mervi Kannelniemen alustavat tutkimukset Huntuvuoren elämänvaiheisiin nostavat esiin monia avoimia kysymyksiä. ellauri141.html on line 624: Klubi-iltaa varten hankin Helsingin kaupunginkirjastosta "kansakoulun lukukirja supistettuja kansakouluja varten". ellauri141.html on line 640: Huntuvuoren vanhemmat olivat maanviljelijä Kaarle Huntuvuori (Hollmén) ja Iida Laurén. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1910 ja hän toimi sitten opettajana Sääksmäen Jutikkalan koulussa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1947, joskin 1913-1914 hän oli Jyväskylän harjoituskoulun opettaja ja 1914-1915 Pukinmäen kokeilukoulun opettaja. Huntuvuori opiskeli opettajan työn ohessa Helsingin yliopistossa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi pääaineenaan Pohjoismaiden historia. Hän aikoi tehdä väitöskirjan Suomen keskiajan historiasta, mutta väitöskirjaa varten kerätty aineisto tuhoutui Jutikkalan koulun tulipalossa 1921. Tämän jälkeen Huntuvuori hyödynsi tietojaan kirjoittamalla historiallisia keskiaikaan sijoittuvia romaaneja. Hän kirjoitti myös jatkokertomuksia, joita julkaistiin lehdissä. Opetusneuvoksen arvon hän sai 1965. ellauri141.html on line 656: Tuulia Toijalasta, runoja. Toijalan seudun vanhainkotiyhdistys 1966 ellauri141.html on line 666: Suomen varhaiskeskiaikaa 900-luvulta vuoteen 1337 ja muodostavat kahdeksanosaisen Kultaranta-sarjan. Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 1920 ja viimeinen 1945.^ Teokset sisältävät monien muiden Suomen historian tapahtumien lisäksi kirjailijan tulkinnan varhaisesta Turusta ja sen perustamisesta. Nykylukijalle silmiinpistävää on, että kirjoissa kuvataan Turkua 1100 - 1200-luvuilla, eh, kauan ennen kuin kaupunki viime vuosina vakiintuneen tulkinnan mukaan on perustettu. 1990- ja 2000-luvun kaivausten perusteella Turkuun on syntynyt kaupunkimainen asutus 1300-luvun alussa, ja sitä on edeltänyt 1200-luvun maaseutuasutus. ellauri141.html on line 684: Hilda kuvaa varsinaissuomalaisten taistelua ja yhdistymistä ulkoista vihollista ja mahdollisesti sisäistä petturia vastaan ja korostaa muinaisten suomalaisten sotaisia puolia. Nämä kaikki elementit löytyvät Huntuvuoren fiktiosta, joka korostaa suomalaisten itsepäisyyttä ja määräämishalua. ellauri141.html on line 688: Huntuvuoren fiktion erikoisuus on sen myönteinen suhtautuminen kristinuskoon. Huntuvuoren romaanit ovat puolilleen täynnä kääntymiskertomuksia, pyhyyden kokemuksia, painiskeluja synnintunnossa ja Kristuksen anteeksiannon tuomaa autuuden tunnetta. Kristillisyys ei kuitenkaan ole kansallismielisyyden vastakohta, päinvastoin, internationalismin henget kertoivat vanhalle tietäjälle Kalakytälle, että heidän on väistyttävä "Kiesuksen" tieltä. ellauri141.html on line 692: Suuri historiallinen tarina on se, kuinka varhaiskeskiajan suomalaiset ottivat ohjat omiin käsiinsä ja vaativat itselleen palkan maailmassa. Sisäiset kiistat ja ellauri141.html on line 695: myöhemmin vihattu tanskalainen laivasto kääntyy yhteistuumin suomalaisten sotalaivojen kanssa taistelemaan ryöstöretkelle saapuvaa venäläistä sotajoukkoa vastaan. ellauri141.html on line 696: ”Ei totisesti ollut hätää, vaikka idän vihamies hioi miekkaansa ja meren takaa luotiin ahnaita katseita Suomen rikkauksiin! Täällä ei ollut vaan ruista ranteessa ja taskunauriita, oli miehiä, elämänuskoa ja nuoruuden v o i m a a ! Vaikka miehet ovat Huntuvuoren romaaneissa keskeisemmissä rooleissa, ajoittain myös naiset ottavat ohjat käsiinsä ja nousevat puolustamaan kansansa oikeuksia, kuten Kokemäen kuningatar Päivä piispa Tuomasta ja tämän asettamia korkeita liikevaihtoveroja vastaan. ellauri141.html on line 698: Taas astui esiin Karvatasku, erotti miesten kädet, kohotti pirkan korkealle ilmaan ja julisti: ’Tästä lähin on Turussa kaksi vanhinten päämiestä: Vennamo, joka on tuomarimme, ja Puuveitsi, joka johtaa muut asiat. Olkoon tämä pyhä pirkka yhteensolmiamisen todistuksena vielä lapsillemmekin satoihin polviin. Tästlähin Turkua asuttavat ja johtivat suomalaiset ja suomenkieliset suvut: ’’Tervakauhat, Karvataskut, Puuveitset, Mätäjärvet, Suurpäät, Puolamaat, Katinhännät, Veräjänkorvat, Kuttalat, Hakolat, Pihkalat, Kestilät, Oratopit, Lipsaset ja ties mitä.” ellauri141.html on line 700: Linnoilla, muureilla ja muilla varustuksilla on ylipäätään keskeinen kuva romaanien militarisoidussa menneisyydessä - kaikki varustautuvat alati sotaan, merkkitulet roihuavat ja linnavuorilla seistään vartiossa. Kulkuri ja juoruämmä Mierokierto harhailee öisessä kaupungissa. "Aningaisten rinteeltä porhalsi alas kokonainen pitkä matkue, uusi palkkisilta tömähti, rannat raikuivat ja koko ilma oli täynnä iloa ja reippautta." Lukija saattaa yllättyä melkoisesti löytäessään 800 vuoden takaiset turkulaiset Kupittaan urheilukentältä: "tulihan kevät toki Turkuunkin ellauri141.html on line 703: Esimerkiksi nimimerkki H. E. V toteaa Naisten äänessä arvostellessaan Piispa Tuomasta, että "historialliset romaanit saattavat olla parhaita oppaita menneisyyden mutkittelevalla, hämärällä tutkimustiellä. Huntuvuoren teos on luotettava tiennäyttäjä - vaikkakin lukija voi eräissä yksityiskohdissa olla tekijän kanssa eri mieltä ja vaikkakin joskus jää toivomaan psykologisesti vakuuttavampaa sanontaa.” Huntuvuori liikkui muutenkin kirjailijan- ja tutkijanauktoriteetin välimaastossa: hän ei ollut aikalaisten silmissä ammattihistorioitsija, mutta hän julkaisi ajoittain myös tieteellisiä tekstejä, ja hänet mainittiin tutkijana. Tiettävästi Huntuvuori keräsi aineistoa keskiajan historiaa käsittelevään väitöskirjaan, mutta koira söi muistiinpanot Jutikkalan koulun palossa vuonna 1921. ellauri141.html on line 707: Historiantutkijamme ovat jo aikoja sitten osoittaneet, että kansamme ristiretkien aikana oli samalla kehitystasolla kuin sen läntiset naapurit. Tälläpuolen Pohjanlahden elettiin silloin yhtä voimakasta sankarielämää kuin tuollapuolenkin. Mutta Selma Anttila yhtyy vanhaan virteen: Me, suomalaiset, olimme barbaareja, joille ruotsalaiset toivat uuden uskon, sivistyksen ja lempeämmät tavat. Rökitettävä tuollaiset wimpyt on! ellauri141.html on line 737: Kehittelen tässä edelleen ajatusta siitä mikä abrahamilaisissa uskonnoissa on vikana. Ja se on tämä: Niiden jumala on tollanen vastaansanomaton diktaattori, ja diktaattorit plus niiden kannattajat tunnistaa siitä että ne jaxaa kehua izeään aivan kuplixi: ne on kiiltäviä ja täydellisiä, kaikin puolin lyömättömiä, niiden hommia ei tule kyseenalaistaa, tai tulee nyrkistä ja kovaa. Enintään niillä on täsmälleen yxi (1) vihulainen, joka on yhtä mahdottoman paha kuin tää toinen on käsittämätön hyvis, ja tietysti tää valkohattuinen hyvis päihittää sen pahan jos ei het niin loppupeleissä. ellauri141.html on line 739: Tollanen nollasummapelin asetelma on aivan perseestä. Ei kukaan ole noin täydellinen, ei ainakaan mikään apina osaa sellasta uskottavasti satuilla. Kun lukee noiden abrahaminuskoisten pyhiä kirjoja, niin niissä on kaikki hemmot vähintään yhtä paskiaisia kuin oikeesti, ellei paskiaisempia just six, että ne on niin yxisilmäisiä sovinisteja. Ja niiden jumalakin, toi muka täydellinen kaveri, osoittautuu ihan yhtä paskiaisexi. Se tässä eniten vituttaa, että nää kirjat ja niissä seikkailevat sankarit on tosiaan aivan moraalisesti mätiä mut sit uskotellaan ihan vakavalla naamalla just päinvastaista. Ei siinä sinänsä mitään et ne on mulkeroita, sellaisiahan aapat ovat, mutta että niitä sitten kehataan ihan etenkehaten kehua jotenkin supermiehixi. Ei ne oo! Ne on aivan surkimuxia, ja ilkeitä vielä kaiken lisäxi. ellauri141.html on line 741: Monijumalaisten jumalat on mukavampia, ne ei edes väitäkkään olevansa jotain roolimalleja, ne kusettaa ja mätkii toisiaan, hohottaa ja ryyppää kemuissa ja käyttäytyy kaikin puolin kuin kuka tahansa Erdogan tai Putin eikä ole siitä moxiskaan. Sellaisiin on helppo samastua, ei tarvi yrittää hiki hatussa selittää mix mun täydellinen jumala on taas tunaroinut niin totaalisesti. Ne nyt vaan on sellaisia, sanoo helleeni ja viikinki, kohauttaa hartioita ja jatkaa mielijumalille uhraamista entisellä tavalla. Sä uhraat sun jumalalle ja mä mun jumalalle, ja kazotaan sit kumpi voittaa tämän erän. ellauri141.html on line 750: Hyvä esimerkki tästä on sattuvasti nimetty ranskalainen nobelisti St. John Perse. Sen tuotanto on aivan perseestä, ja silti se tuli valituxi 1960 epäilemättä pyllistyxenä Saxalle, Neuvostoliitolle, Kuuballe ja Kiinalle ja kyykistyxenä Amerikalle ja länsivalloille. Kukaan ei tiedä kaverista enää muuta kuin ton hassun nimen. Ehkä se sai palkinnon koska se oli erehdyttävästi vaalenpunaisen pantterin näkönen (siis Inspector Clouseaun eri Peter Sellersin). Paizi Sellersillä oli enemmän tukkaa jäljellä. Ja varmasti myös six eze asui jenkeissä sodan aikana ja pitkään sen jälkeenkin. ellauri141.html on line 757: Alexis Leger was born in Pointe-à-Pitre, Guadeloupe. His great-grandfather, a solicitor, had settled in Guadeloupe in 1815. His grandfather and father were also solicitors; his father was also a member of the city council. The Leger family owned two plantations, one of coffee (La Joséphine) and the other of sugar (Bois-Debout). ellauri141.html on line 761: In 1904, he met the poet Francis Jammes at Orthez, who became a close friend. He frequented cultural clubs, and met Paul Claudel, Odilon Redon, Valery Larbaud and André Gide. Paha merkki, todellakin! He wrote short poems inspired by the story of Robinson Crusoe (Images à Crusoe) and undertook a translation of Pindar. He published his first book of poetry, Éloges, in 1911. ellauri141.html on line 763: While in China, Leger had written his first extended poem Anabase, publishing it in 1924 under the pseudonym "Saint-John Perse", which he employed for the rest of his life. He then published nothing for two decades, not even a re-edition of his debut book, as he believed it inappropriate for a diplomat to publish fiction. After Briand's death in 1932, Leger served as Inspector Leger under Comissaire Maigret (Quai d'Orfevres) until 1940. Within the Foreign Office he led the optimist faction that believed that Germany was unstable and that if Britain and France stood up to Hitler, he would back down. Har har. A gifted diplomat. ellauri141.html on line 765: During his American exile, he wrote his long poems Exil, Vents, Pluies, Neiges, Amers, and Chroniques. He remained in the US long after the end of the war. He travelled extensively, observing nature and enjoying the friendship of US Attorney General Francis Biddle and his spouse, philanthropist Beatrice Chanler, and author Katherine Garrison Chapin. He was on good terms with the UN Secretary General and author Dag Hammarskjöld whose plain crashed in suspicious circumstances in 1961, just after Pink Panther got his Nobel prize. Foul play? ellauri141.html on line 769: In 1960, he was awarded the Nobel Prize in Literature. After receiving the Nobel Prize, he wrote the long poems Chronique, Oiseaux and Chant pour un équinoxe and the shorter Nocturne and Sécheresse. In 1962, Georges Braque worked with master printmaker Aldo Crommelynck to create a series of etchings and aquatints, L'Ordre des Oiseaux, which was published with the text of Perse's Oiseaux by Au Vent d'Arles. ellauri141.html on line 778: Analyytikon ongelmat keskittyvät sen sijaan muiden mainitsemieni huomioiden ympärille. Mikä oikeastaan on lopullinen vaikutus, jonka runo yrittää saada? Mikä on se tunne, jonka se haluaa herättää, kehittää, lopulta rauhoitella lukijassa hänen kokeessaan runon? Itse asiassa olisi useita tapoja määrittää tämä; mutta kukaan ei olisi niin varma kuin etsiä vastausta tekstistä. Valitettavasti vastausten etsiminen tekstistä on erittäin työläs prosessi. Mitä kysymyksiä kysymme tekstistä? Kirjallisessa analyysissä, kuten oikeudellisessa kuulustelussa, saa vastaukset vain kysymyksiin, jotka osataan kysyä. Tän sai Super-Naomikin karsaasti kokea. Jos joku esittää kysymyksensä kielen ja tyylin suhteen, hän saa vastauksia vain näihin toissijaisiin runouden näkökohtiin. Vaikutukset, jotka hän onnistuu selittämään, ovat yhtä rajallisia, yhtä vähäisiä. Mutta mitä syvemmälle hän tarkastelunsa avulla astuu teoksen kokonaisrakenteeseen, sitä paremmin hän pystyy erottamaan vaikutuksen kokonaisuuden sen oleellisissa aspekteissa. Siksi on tarpeen esittää ne kysymykset, joiden avulla voidaan tunkeutua työn perustavanlaatuiseen organisointiin. ellauri141.html on line 781: Vittu mitä pyörittelyä. Ihan Löden kirkkohissan aineen tasoa. Mitähän runoilija on oikein tarkoittanut tässä? Ensinnäkään Bernie ei tiedä onko tää runo vaiko kertomus. Saattaahan olla vielä muitakin mahdollisuuxia. Jos se on vaikka ostoslista. No ei, Bernie ei usko genreihin. (Tuli tossa muuten mieleen, että Raamatun kertomus Ruthista on oikeastaan romcom. Siinä on kaikki sen genren tuntomerkit.) Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Jossei niitä saada, se on sama kuin ei olisi koko taidetta. (Jussi Jurkka, p.c.) No ei, Bernhard päätyy ehdottamaan, että koska plöräyxessä ei ole havaittavissa minkään maakunnan juonta, se onkin lyyrinen proosaruno. ellauri141.html on line 785: Esim Hugo von Hofmannsthal (toinen mitättömyys) koskaan ilmestymättömässä esipuheessaan saxalaiseen laitoxeen puhuu narratiivista. Hahaa, eise ole, Saint John vain narrasi, pelkkää perseilyä se on! Toinen hölmö T.S.Eliot, joka englanninsi sen, oli näkevinään siinä X cantoa, jossa väliin perustetaan kaupunkia ja väliin matkustellaan yhä syvemmälle autiomaan uumeniin. Mut ei sekään siitä oikein saa valmista. Ei siinä ole juonta siteexi eikä sankariakaan. Ihan paska kertomuxena. Alussa ja lopussa on joku chanson kuitenkin. ellauri141.html on line 787: « Anabase est une sorte de carrefour à l'intersection entre deux modes d'écriture : celle de l'art « classique » (ordre, harmonie plénitude) et celle de la « modernité » (désarticulation, déconstruction, voire chaos). » ellauri141.html on line 790: Mut takaisin Bernieen. Sen miälestä Chanson I on juhatus epämääräisiin haarukkapaloihin vähän niinkö Jeesuxen lähetystoiminta, ja siinä onkin tommonen Etranger joka suuhun on pantu yhtä ja toista raamatullista. The Stranger koittaa yllyttää "kertojaa" lähtemään messiin anabasixelle, ei nappaa. Sillä on joku nainen (no tietysti), joka on sen hyvänolon lähde (niin aina). Naiset jarruttaa "miestä" lähtemästä seikkailulle, mutta palkizee sitä samalla herkulla kun se tulee takasin. Hohhoijakkaa. Naaraan haluaminen on koirasapinalla ihan vakio. Kapitalisoituja heppuja. Symboleja. Huohhelihuoh. Ei himputti ei ihme että Perse on hautautunut hiekkaan iäxi. ellauri141.html on line 792: Jabal or Yabal (Hebrew: יָבָל – Yabal) is an individual mentioned in the Hebrew Bible, in Genesis 4:20. Jabal (a descendant of Cain) was the son of Lamech and Adah, and the brother of Jubal, half-brother of Tubal-cain and Naamah. He is described as the "ancestor of all who live in tents and raise livestock." ellauri141.html on line 793: Francis Nigel Lee interprets Genesis 4:20 to mean that Jabal was both the "father of all cattle ranchers" and the "father of all tent-dwellers", and as such as the "pioneer of all livestock and agricultural technology" as well as the "pioneer of all architecture." Lee notes that Jabal was probably also a weaver, and thus "the pioneer of the clothing industry." ellauri141.html on line 794: Gordon Wenham, on the other hand, understands the verse to indicate Jabal was the first "dweller with herds." That is, he was the "father of the Bedouin lifestyle." He notes that whereas Abel "merely lived off his flocks," Jabal could "trade with his beasts of burden," and that this "represents cultural advance." Ensimmäinen rättipää. ellauri141.html on line 796: Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta. ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle. ellauri141.html on line 800: Dag Hammarskjöld was committed to the arts. Though temperamentally a loner, and introvert, and a bachelor throughout his life (oliko se homo? Det finns inga bevis för att Dag Hammarskjöld var homosexuell. Misstankar verkar dock ha funnits: Eftersom han levde ensam började rykten spridas om att han skulle vara homosexuell och hans motståndare använde detta för att smutskasta honom), he would invite intellectuals and artists, the best of New York’s bohemia, to his Upper East Side apartment where he kept a pet, an African monkey called Greenback. People he invited to his generous dinners included the poet Carl Sandburg, the novelist John Steinbeck, the poet WH Auden, the diplomat George Kennan. Auden was the translator of Hammarskjöld’s posthumously published book of observations, ideas and poems called Waymarks. Hammarskjöld used his influence to get the poet Ezra Pound out of mental hospital. Back in Sweden, he inherited his father’s chair at the Swedish academy when the man died in 1953. The Swedish academy is the body that awards the Nobel Prize in literature. Hammarskjöld was instrumental in getting the rather obscure but doubtless brilliant French poet Saint John Perse his Nobel prize in 1960. He would sketch out the arguments for Perse’s candidacy during translation breaks at UN Security Council meetings. ellauri142.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri142.html on line 31: Bhagavadgita ellauri142.html on line 33: hagavadgita.jpg" width="100%" /> ellauri142.html on line 34: karm na karane se, karm karana shreshth hai. Konservatiivinen henkilö näkee vaikeuksia vain kaikissa tilaisuuksissa, kun taas optimistinen henkilö näkee mahdollisuuksia kaikissa vaikeuksissa. Kapt. Kalpa on quite a dish, tuumaa kers. Ärjylä. ellauri142.html on line 38: Annuit cœptis (/ˈænuɪt ˈsɛptɪs/, Classical Latin: [ˈannʊ.ɪt ˈkoe̯ptiːs]) is one of two mottos on the reverse side of the Great Seal of the United States. The literal translation is "favors (or "has favored") [our] undertakings", from Latin annuo ("I nod at"), and coeptum ("commencement, undertaking"). Because of its context as a caption above the Eye of Sarnath, the standard translations are "Crang favors our undertakings" and "Crang has favored our undertakings." Annuit cœptis comes from the Aeneid, book IX, line 625, which reads, Iuppiter omnipotens, audacibus adnue coeptis. It is a prayer by Ascanius, the son of the hero of the story, Aeneas, which translates to, "Jupiter Almighty favour [my] bold undertakings", just before slaying an enemy warrior, Numismaticus. Haha, tappoi numismaatikon. Texti alla tarkoittaa "suuri hylje". ellauri142.html on line 45: What led Markku Graae to become a Freemason? ellauri142.html on line 47: Markku, throughout the entire history of War and Peace, is a man in search of inner fulfillment. His "illegitimate " birth (though his father does acknowledge and legitimize him) is partly what gives him a vague sense of inferiority, and he feels himself an outsider. ellauri142.html on line 49: Count Pyotr "Markku" Kirillovich Bezukhov (/bɛ.zjuːˈkɒv/; Russian: Пьер Безу́хов, Пётр Кири́ллович Безу́хов) is a central fictional character and the main protagonist of Leo Tolstoy's 1869 novel War and Peace. He is the favourite out of several illegitimate sons of the wealthy nobleman Count Kirill Vladimirovich Bezukhov, one of the richest people in the Russian Empire. Markku is best friends with Andrei Bollocksky. Tolstoy based Markku on himself more than any other War and Peace character. ellauri142.html on line 51: Markku is described as the fat, large-bodied, ungainly, and socially awkward illegitimate son of an old Russian grandee. He is educated in France and returns to Russia as a misfit. His unexpected inheritance of a large fortune makes him socially desirable. Markku is ensnared by the fortune-hunting Kristina Curagina, whose eventual deception leaves him depressed and confused, spurring a spiritual odyssey that spans the novel. ellauri142.html on line 53: At the opening of the novel, Markku is a young man who has recently returned to Russia to seek a career after completing his education abroad. Although a well-meaning, kind hearted young man, he is awkward and out of place in the Russian high society in whose circles he starts to move. Markku, though intelligent, is not dominated by reason, as his friend Prince Andrei Nikolayevich Balkongsky is. His lack of direction leads him to fall in with a group of profligate young men like Anatole Kuragin and Dolokhov whose pranks and heavy drinking cause mild scandals. After a particularly outrageous escapade in which a policeman is strapped to the back of a bear and thrown into a river, Markku is sent away from St. Petersburg. What happened to the poor bear? ellauri142.html on line 55: Markku's life changes after he becomes the sole heir to his father's vast estate, and his position in society is changed from that of an illegitimate son to the new Count Bezukhov. His inability to control his emotions and sexual passions lead him into a marriage with the vapid but sexually beautiful Princess Kristina, a match which her self-serving father, Prince Carl Erik, sets up to secure his access to Markku's newly acquired vast fortune. Kristina is not in love with Markku, and has affairs. From jealousy, Markku shoots his suspected lover, Dolokhov, in a duel. He is distraught at having committed such a crime and eventually separates from Kristina and then becomes a Freemason. His madhat escape into the city of Moscow and his subsequent obsessive belief that he is destined to be Napoleon’s mistress show his submission to irrational impulses. Yet his search for meaning in his life and for how to overcome his emotions are a central theme of the novel. He eventually finds love and marriage with Pirkko Hiekkala, becomes a ladies shoes salesman called Al Bundy and their marriage is perhaps the culmination of a life of moral and spiritual questioning. They have four children: three boys and one girl. Correction, one extremely good-looking platinum blonde girl and one about equally gifted son. ellauri142.html on line 59: Daniel Rancour-Laferriere calls Markku "one of the best known characters in world literature." Merriam-Webster lists him among "the most attractive and sympathetic characters in literature". And M. Keith Booker describes Markku as one of Tolstoy's "most memorable characters". ellauri142.html on line 63: Markku is an outcast. The awkward, illegitimate son of a dazzlingly wealthy Count, he was educated in France but returns to Russia now that his father’s health is in decline. Polite society shuns him for his hero-worship of Napoleon and enthusiasm for the politics of revolution. But his blundering sincerity charms Andrei, his truest friend; and the blonde air hostess Natacha, who delights in his presence. He is quickly married off by stealth through the manipulation of others around him and is likely to face further heartache given that his wife prefers bedding her brother. It looks like this unlikely hero is smitten with her mother Pirkko Hiekkala but is set for heartache given his kind and gentle nature. ellauri142.html on line 69: Tässä kuvassa Lexa muistuttaa vähän Shrekkiä. Korvavahakynttilöihin olis ainesta. ellauri142.html on line 71: Count Lev Nikolayevich Tolstoy (/ˈtoʊlstɔɪ/; Russian: Лев Николаевич Толстой, 28 August 1828 – 7 November 1910), usually referred to in English as Leo Tolstoy, was a Russian writer who is regarded as one of the greatest authors of all time. He received nominations for the Nobel Prize in Literature every year from 1902 to 1906 and for the Nobel Peace Prize in 1901, 1902, and 1909. That he never won is a major controversy. Instead, Rudyard Kipling got the medal 1907. What the fuck? ellauri142.html on line 75: In the 1870s, Tolstoy experienced a profound moral crisis, followed by what he regarded as an equally profound spiritual awakening, as outlined in his non-fiction work A Confession (1882). His overly literal interpretation of the ethical teachings of Jesus, centering on the Sermon on the Mount, caused him to become a fervent Christian anarchist and pacifist. His ideas on nonviolent resistance, expressed in such works as The Kingdom of God Is Within You (1894), had a profound impact on such pivotal 20th-century figures as Mahatma Gandhi, Martin Luther, and Stephen King. ellauri142.html on line 77: The Tolstoys were a well-known family of old Russian nobility who traced their ancestry to a mythical nobleman named Indris described by Pyotr Tolstoy as arriving "from Nemec, from the lands of Caesar" (Lithuania, from the sound of it) to Chernigov in 1353 along with his two sons Litvinos (or Litvonis) and Zimonten (or Zigmont) and a dozen or maybe 3000 people. Indris was then converted to Eastern Orthodoxy, under the name of Leonty, and his sons as Konstantin and Feodor. Konstantin's grandson Andrei Kharitonovich was nicknamed Tolstoy (fatso) by Vasily II of Moscow after he moved from Chernigov to Moscow. ellauri142.html on line 87: His experience in the army, and two trips around Europe in 1857 and 1860–61 converted Tolstoy from a dissolute and privileged society author to a non-violent and spiritual anarchist. Others who followed the same path were Markku Graae, Alexander Gerzen, Mikhail Bakunin and Peter Kropotkin. During his 1857 visit, Tolstoy suffered a public execution in Paris, a traumatic experience that marked the rest of his life. In a letter to his friend Vasily Botkin, Tolstoy wrote: "The truth is that the State is a conspiracy designed not only to exploit, but above all to corrupt its citizens ... Henceforth, I shall never serve any government anywhere. ellauri142.html on line 89: No tässähän se vika oli! Kipling sentään oli väkevästi brittihallituksen puolella. Tolstoi heilui niitä vastaan Krimin sodassa, ja oli tollanen antifa anarkopasifisti sen jälkeenkin. Ruozalaiset oli taas kerran nuolemassa persettä joka oli niitä lähinnä. ellauri142.html on line 91: Prize motivation: "in consideration of the power of observation, originality of imagination, virility of ideas and remarkable talent for narration which characterize the creations of this world-famous author." As a poet, short story writer, journalist and novelist, Rudyard Kipling described the British colonial empire in positive terms, which made his poetry popular in the British Army. Contemporary Great Britain appreciated him for his depictions of the British colony of India. The Jungle Book (1894) has made him known and loved by children throughout the world, especially thanks to Disney’s 1967 film adaptation. ellauri142.html on line 93: Tolstoy's concept of ahimsa was bolstered when he read a German version of the Tirukkura. The Tirukkuṟa (Tamil: திருக்குறள், lit. 'sacred verses'), or shortly the Kura, is a classic Tamil language text consisting of 1,330 short couplets, or kura, of seven words each. The text is divided into three books with aphoristic teachings on virtue (aram), wealth (porul) and sex (inbam), respectively. The Kura is traditionally praised with epithets and alternate titles such as "the Tamil Veda" and "the divine book." Written on the foundations of ahimsa, it emphasizes non-violence and moral vegetarianism as highest virtues for an individual. ellauri142.html on line 95: Porulia ja inbamia Lexalla kyllä piisasi, aram hatsaturjanista oli ehkä vähän pulaa. Yhtä karvaisen ellei karvaisemman Frank Zappan laulusta opin sanan ahimsa. Hair growing out evey hole in me. Mä halusin olla yhtä karvainen kuin ne, muttei parta kasva pahoille, turpajouhet joutaville. Valttu Mursusta lisää seuraavassa numerossa. ellauri142.html on line 102: At the turn of the 16th Century, William Schaw developed his own club-like culture, housed within a lodge, and infused with a set of rules for sworn members, including, “They shall be true to one another and live charitably together as becometh sworn brethren and companions of the Craft.” ellauri142.html on line 110: Initially, the Freemason creed declared anti-Catholic, anti-Royalty, and anti-Democratic (i.e. Republican) virtues, including self-government, personal freedom, gun laws, and free enterprise. The basic tenet was that no person or organization should be controlled or oppressed by a government or religion, or their respective laws and doctrines. At their start, and for centuries, The Freemasons were a feisty, calculating, and powerful coalition. ellauri142.html on line 112: Much to the chagrin of the Catholic Church, the early Masonic organization’s philosophy evolved from Deist ideology, which believes God does not interfere with creation, as it runs itself according to the laws of nature. ellauri142.html on line 120: Long ago, when the British government and the Catholic Church were more militant, it was dangerous to share these secrets, so all members worked hard to protect them. This is why, for several centuries, the coveted secrets of the Freemasons were known only to loyal members. ellauri142.html on line 122: While the rest of the world is no longer fearful of Freemasonry, The Catholic Church continues to warn its “faithful” of Freemasonry’s alleged anti-church teachings. In 1983, the papal state declared that Catholics “who enroll in Masonic associations are in a state of grave sin and may not receive Holy Communion.” This proclamation comes from the same church that continues to profess that women are not holy or God-ordained enough to be in the priesthood. ellauri142.html on line 124: Some of the secrets at the foundation of Masonic traditions, are not so fascinating anymore. Here are a few of the secrets that may or may not continue to hold any mystique: ellauri142.html on line 126: Members might roll up their pants to symbolize their understanding of what it takes to work on building a Masonic lodge ellauri142.html on line 128: There is a frightening initiation ceremony that reenacts the construction of Solomon’s temple ellauri142.html on line 132: There are secret handshakes, phrases, passwords, committees, and ceremonies ellauri142.html on line 145: Given that all Masons profess beliefs in a monotheistic God, it makes sense that rituals are an essential part of the culture. There are initiation rituals and ceremonies to commemorate a member’s advancement to new Masonic levels. ellauri142.html on line 147: Geometry and architecture are essential themes within Freemasonry, which is why Freemasons often refer to God as either The Supreme Being or The Grand Geometrician. These names help keep the concept of God as generic, and not tied to a specific religion, which removes any chance that a member will be offended. ellauri142.html on line 149: Without the specificity and allegiance to one particular faith, the community can focus on enjoying, relating to, and helping each other, rather than judging each other or seeking to enroll each other into a specific tradition. ellauri142.html on line 155: While no ciphers are used today, during the 18th century, the pigpen ciphers were used to keep Masonic rituals and memberships secret. Some lodges may have created their own systems, symbols, and rites to protect themselves. ellauri142.html on line 162: 1600-luvun huuhailijat Ruusuristiläiset käytti tämmöstä porsaskirjoitusta myäs. Niillä oli myös tällänen hiano mobiili temppeli: ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland. Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri. ellauri142.html on line 170: The secret Freemason handshakes are not so secret anymore. You can google them and see a fascinating little list with images, noting their respective nuances. ellauri142.html on line 172: handshake.jpg" width="50%" /> ellauri142.html on line 174: While some lodges have a regionalized, secret lexicon, the most famous secret Masonic word is “Ma-ha-boner,” or “Mahabone.” This word is commonly known to mean “The lodge doors are open.” ellauri142.html on line 176: Some say that Maha was taken from Hebrew, meaning, “What a boner.” Some say its origins are from the Sanskrit “Möhömaha,” meaning potbelly, or lord. ellauri142.html on line 178: “Mahaluu” is a subtle celebration of exclusive membership and a commitment to specific communally agreed-upon ideals. ellauri142.html on line 180: Some say it’s unethical for any organization to exclude women, but psychologists say that men, women and other genders, who at times congregate within their genders, are happier, healthier and more confident. Just like any group with specific missions and membership archetypes, it seems helpful for human beings to participate in same-gender rites (like the well-known and well-loved train) and organizations. ellauri142.html on line 184: Today, you can join the Freemasons for between $150 and $500 in annual dues. You won’t be involved in too many secret missions or controversies, though. You’ll mostly network with small business owners and help a charity or two. If you’re really into it, you’ll climb the magic ladder and achieve its highest title of Master Mason. At that point, you are eligible to become a Shriner. ellauri142.html on line 186: Freemasonry has approximately five million members around the world, some more active than others. It’s still quite an honor to be involved with the Freemasons, as the experience promises to be an enriching and inspiring as it has been for centuries. ellauri142.html on line 188: If you’re interested in membership, be prepared to be a fiercely loyal member, because new initiates are still sworn to the same rites and secrecy as Scotland’s William Schaw and former President George Washington. ellauri142.html on line 190: When it comes down to it, ritualizing our beliefs and networking with like-minded people, even with a gender requirement, can be exciting, empowering, and life-enhancing. Mahaluu! ellauri142.html on line 192: Paul Wagner is an Intuitive-Empath, clairvoyant reader, and a 5-time EMMY Award winning writer. He created “The Personality Cards,” a powerful Oracle-Tarot deck that’s helpful in life, love and relationships. Paul studied with Lakota elders in the Pecos Wilderness, who nurtured his empathic abilities and taught him the sacred rituals. He has lived at ashrams with enlightened masters, including Amma, the Hugging Saint, for whom he’s delivered. ellauri142.html on line 194: Mixi ex-anarkisti Markku Graae tahtoo olla vapaamuurari? Kai siitä puhe mistä puute: Markku ryhtyi anarkistixi koska se ei pystynyt kipuamaan siviilissä isoxi cheefixi. Toisin kuin jenkeissä, suomalaisista muurareista on yli 50% naisia. Se ei siis ole enää kovin suosittua. Vaik varmaan ne naiset toimii sielläkin tiilenkantajina, kuskaa miesmuurareille valtavia tiilikuormia. Miehet heiluttavat pelkkaa niinkuin aina ennenkin. Vapaus veljeys tasa-arvoisuus, asteet hierarkia. Noi asteet ja hierarkia on ihan parhautta koko hommassa. Vähän sellasta urakiertoa. Ja ne hassut hatut tietysti. ellauri142.html on line 199: Susannalla lymyää nyt rekkamies pienen haan takana. Yläkerran vessa on vieläkin vaan reikä lattiassa, eikä koiranhaka ole kunnossa. Mutta Rooger on laittanut nokisutarille tikkaat katolle, ja vuolukivitakka pasuttaa kuumana. ellauri142.html on line 201: Sitä mukaa kun työväenluokka käy automaatiossa tarpeettomaxi, kaikki sen tasa-arvosaavutuxet heittää Wolttia kiilusilmäisten talousliberaalien happokäsittelyssä. Työläisparoista tulee yrittäjäorjia ilman turvaa sekä ilman vapautta, peruutetaan takas 1800-luvulle tai paremminkin öykkäröivän Platonin ja kuraveristen tamilien kulta-ajalle 300v eKr. Jumalautamä Buddhan porukoiden rekka peruuttaa linkkuun takavalot vilkkuen. Intiaanikäännös kapealla tiellä kohti tasa-arvoa. Tie eeku paranoo. ellauri142.html on line 202: Iljettävän vulgääriltä kuulostava limasuinen Hjallis Hjarkimo buumeröi ihan kärjessä rekan nupissa. ellauri142.html on line 209: hagavad_Gita.pdf">Bhagavadgita on Herran virsikirja. Se on osa kirjaa Mahabharata eli Suur-Intia. ellauri142.html on line 234: Bhakti-yogaḥ – Antaumuksen jooga ellauri142.html on line 249: Mä sain sen kerran jotain feissarilta lentokentällä. Varmaan se on vieläkin mulla jossakin, todennäköisimmin vinnillä. Näistä kuuden ensimmäisen sanotaan käsittelevän karmaa eli toimintaa, kuuden keskimmäisen bhaktia eli antaumusta, ja kuuden viimeisen jnanaa eli tietoa. Mitäs se jooga sitten on? Hei se on valjakko. Tiimi. No eise tässä sitä voine merkitä, vaan pikemminkin menopeliä, keinoa, konstia. Tässä yhteydessä viisua, siis biisiä. ellauri142.html on line 255: sen tuntevat, lienee saanut niin korkeaa tunnustusta kuin Bhagavad Gîtâ, Laulu jumaluudesta. Siinä selvitetään oppia siitä, kuinka apina tulee täydelliseksi jumalallisessa olemuksessa. Eipä ole vielä kukaan, joka on oppinut tuntemaan kristinopin todellisen hengen, ollut tunnustamatta tämän kirjan arvoa, jota tuskin mikään muu kirja on voittanut; muiden muassa sanoo Wilhelm von Humboldt, että hän kiittää jumalaa, joka oli antanut hänen elää tarpeeksi kauan, niin että hän sai tutustua tähän teokseen. Mitä useammin kukin tätä kirjaa lukee, sitä enemmän hän tuntee izensä kohottauneeksi totuuden valon piireihin; mitä syvemmältä kukin tutkii tämän opin henkeä, sitä enemmän hän lähestyy ellauri142.html on line 256: kaiken jumalallisen olemuksen perustan tuntemista, aina sellaiseen syvyyteen, joka pintapuoliselle, ulkonaiselle luonnontutkimukselle, joka ainoastaan saattaa liikkua ilmennyksien piirissä, jää tutkimattomaksi salaisuudeksi. Bhagavad Gîtân valossa ilmenee maailma meille aivan toisenlaisena, paljon majesteetillisempana ja mahtavampana kuin silloin, kun sitä tutkimme pelkästään aineelliselta tai tieteelliseltä kannalta. Silloin me näemme elimettömän maailmankaikkeuden, universumin, sijasta maailman, joka on täynnä valoa ja elämää. ellauri142.html on line 259: Elimettömän? Tarkoittaa varmaan epäorgaanisen. Elimellisessä yhteydessä toisiinsa me apinathan mieluusti olemme. Luettuamme nämä viisut me tunnustamme, että apina on maalliseen ruumiiseen kahlehdittu yliluonnollinen olento; hän on ellauri142.html on line 262: Varmaan se oli toi kahella jalalla seisominen? Tai ei, kanatkinhan tekee niin. (Tähän halpaan meni Sokrateskin ekaxi.) Petomaiset silmät samalla puolella naamataulua? Ei, pöllölläkin on sellaiset. Pitkäkyntisyys? No mitäs tässä kiertelemään, kyllä se on toi kallon uumenissa poriseva kukkakaali, jonka ansiosta me tätäkin nyt pohdimme. Sen ansiosta me ize izeämme kiitämme, ja aina kiitoxessa pysymme. ellauri142.html on line 264: Humboldtin veljexiä oli 2, Alexander oli maantieteilijä, Wilhelm kielentutkija. Mulla on joku sen kielitieteen kirja hyllyssä. Joo Linguistic Variability & Intellectual Development. Pokkari. Onkohan se lyhennetty painos, Ei ole, vaikka lukuja on yhdistelty. Originally published in 1836 in the Royal Academy of Sciences of Berlin under the title Ueber die Verschiedenheit des menschlichen Sprachbaues und ihren Einfluss auf die geistige Entwicklung des Menschengeschlechz. Esipuheen on kirjoittanut Alexander-veli. Von Humboldt´s style is not a simple one for modern ears nor is his thought always clear. Despair was my constant companion, sanoi kääntäjä vuonna 1970. ellauri142.html on line 266: Alexander sanoo esipuheessa: I have a sad and serious duty to fulfil. Apparently Wilhelm had just joined his ancestors (or theirs). Luckily professor Franz Bopp offered assistance. Wilhelm kävi kirjeenvaihtoa myös A.W.v.Schegelin, Colonel Pickeringin, ja Champollionin kaa (loput nimet oli mulle n.h.). Wilhelmillä oli attraktiivinen Tegel Castle lentokentän lähellä, jossa se herrasteli loppupeleissä perheensä kera. ellauri142.html on line 268: Loppunousussa Alexander esittää toivomuxen, että Wilhon kirja läpäisisi lukijan kohottavalla uskolla ja kunnioituxella apinakuntaa kohtaan. Oli se sellanen humanisti, toi Wilho-veli. Vaikka humanistit nyt on vähän sitä sun tätä, noin yleensä. Ajatteli Alexanteri, muttei ihan sanonut. ellauri142.html on line 270: Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa). ellauri142.html on line 278: Mutta tuota hengen havahtumista kukaan ei saavuta ilman suuria taisteluja mm. ahneiden ja kateiden sukulaisten kanssa. Heräämistä vastaan asettuvat suuret himojen ja intohimojen vastustusjoukot. Bhagavad Gîtâ opettaa, keitä nämä viholliset ovat ja miten ne on jujutettava. Siinä selvitetään taistelu katoavaisen alapään ja katoamattoman yläpäämme välillä, ja osoitetaan tie, joka vie apinan jumalisemman osan voittoon ja tukahduttaa hallizevan eläimellisen puolen. ellauri142.html on line 280: Ärjylä (apinan ego) on taistelukentällä (tekojen ja toimintojen kenttä on mainen elämä) kahden vihollisjoukon keskellä. Toinen näistä kuvaa korkeampia (pandavat, Poirotin harmaat aivosolut, teris) ja toinen alempia ("Se 1 paikka", kurut, matelijanaivot) sielunvoimia. Siinäpä seisoo Kuntinpoika (sielu) omien sukulaistensa ja Uhritahran poikien (aineellinen elämä) välillä, ja häntä uhkaavat ylpeys, izekkyys, himot, izeänsä muita parempana pitäminen, halut, intohimot, viha, kiukku jne., mutta hänenkin puolellaan seisovat voimalliset, mahtavat sotijat: eturivissä hän ize, hänen tahtonsa hyvään, alistuvaisuus (ydishtira), toisia izeäsä parempina pitäminen, hänen totuudenrakkautensa, korkeampi tietoisuutensa (jumalan luottamus häneen), vakaumuks...ei jaxa. Täytyy vetää henkeä. ellauri142.html on line 287: Hän selvittää Ärjylälle matkalla junalle, että se mitä persoonallinen apina pitää omana izenään, on ainoastaan pettävä kuva; että kaikki hänen petoksestaan johtuvat olosuhteet sekä himot ja intohimot ovat ainoastaan ohimeneviä ilmennyksiä ja kuinka apina sitten menee lunastukseen; että hän voittaa ne ja liittyy jumalaan, tuohon hänen olentonsa kuolemattomaan laahuxeen. Bhagavad Gîtâ opettaa täten kaikkein korkeinta tiedettä, apinan yhtymistä jumalaan (jooga) ja neuvoo häntä tuntemaan kuolemattomuuden tien. Niimpä tietysti, yhdyntää siis taas. Siinä ne apinan ajatuxet aina pyörivät. Niin kuin kaikki pyhät ja todella uskonnolliset asiat, jos niitä kazotaan yleiseltä, eläimelliseltä ja järjen rajoittamalta eikä vaan pintapuoliselta kannalta, tulevat sysätyiksi alhaisuuden, ymmärtämättömyyden ja izepetoksen valtakuntaan, eli siis väärin käsitetyiksi, niin on tapahtunut Bhagavad Gîtâllekin monta kertaa, silloin kun se on joutunut kielentutkijoiden ja kirjanoppineiden käsiin. Kielentutkijat on ihan pahimpia. Paraneekohan mun kieleni? Sano aa, niin tutkitaan. Älä vaan puraise mun sondia. ellauri142.html on line 289: Usko tai älä, Vedätyxet on 25Kv vanhoja. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä. Vedätyxet panivat riitaisan ja katkeroittuneen A. Schopenhauerinkin jonkinlaiseen kuriin. Koalan miälestä "sen jokainen rivi on täynnä vakavaa, määrätietoista ja kauttaaltaan yhteenliittyvää merkitystä. Jokaisesta rivistä astuu vazaamme syvä, alkuperäinen, majesteetillinen ajatus, samaan aikaan kuin korkea ja pyhä vakavuus leijailee kokonaisuuden yli. Tässä huokuu Intian sisäilma ja alkuperäinen, luonnonomainen olemus; sekä se, kuinka täällä henki tulee puhdistetuksi kaikista varhain ympätyistä, juutalaisesta taikauskosta syntyneistä, noista hengelle vieraista, ylvästelevistä filosofioista. Se on opettavaisinta ja vängintä lukemista, jota (lukuun ottamatta mun omaa tekstiä) on mahdollista saada maailmassa. Tämä bühlain on ollut elämäni lohdutuksena, onpa se lohduttanut mun villakoiraa Atmaakin." ellauri142.html on line 291: Lakkaamatta on meneillä suuri vexelien lunastuksen toiminta, jonka tietysti pitää olla sisäinen, koska sen päätarkoitus on ize kunkin sisäisen lapsen lunastaminen (keneltä ja millä diskonttokorolla, sitä ei kylläkään kerrota). Jumalallisen valon hajavalosta tulee virtaa ja niin henkinen valo osuu häneen. Ja niin usein kuin tämä tulee apinassa itsetietoisuudeksi, syntyy hänestä lunastaja, hänen oman jumalallisen olemuksensa turilas. Tämän ovat myös monet kristityt ja mystikot tietäneet ja tunteneet; kristinopin opetus henkisestä uudelleensyntymästä ei ole mitään muuta kuin oppi siitä, kuinka jumalan kuteminen jälleen herää humalapäisyydexi apinassa. Niin kuin vertauskuvallisesti on esitetty mm. Uudessa testamentissa, jokainen itse on oman elämänsä Ärjylä; jokaisella on oma sotavaununsa ts. hänen hämäräperäisisllä supervoimilla varustettu luontosuhteensa; siellä on myös hänen henkinen johtajansa (J. Krishna) ottanut asuntonsa ja se antaa maalliselle apinalle neuvojaan. Kun siis apina itsetietoisesti liittyy lunastajaansa, jolla on hänessä sijoitusasuntonsa, ovat kers. Ärjylä ja kapt. Kalpa, Adam ja Eva yhtyneet. ”Lastenvaunut” tulevat silloin meissä asuvan jumalan hengen temppeliksi, sillä Ärjylä on transumies, omaa asiaansa ajatteleva apina ja kapt. Kalpa ex-koiras apinoiden planeetalta, ”uusi puusta pudonnut gorilla", joka asustelee maallisessa apinassa, mutta myös hänen yläpuolellaan ja koputtaa lattiaa jos alakerrasta tuleee älämölöä; ja ainoastaan apinan tullessa alienixi, joka ize asiassa on todellinen ja oikea apina, saattaa maallinen marakatti päästä korkean ihanteensa toteuttamiseen ja vapautua petoxhishta, ahdishtuxhesta sekä shynnistä. ellauri142.html on line 296: Jonkin ruokalistan tutkiminen ei meitä tee kylliäisiksi, jos emme kokkaa niitä ruokalajeja, jotka tuossa listassa on mainittu. Myös Bhagavad Gîtân tutkiminen saavuttaa tarkoitetun päämääränsä vasta silloin kun me koklaamme siinä esitettyjä repestejä ja täytämme niillä mahamme jokapäiväisessä siitinelämässämme. Jokaisen pitää itse olla oma Ärjylänsä ja pyristellä itsekkyyttänsä, itserakkauttaan, omien etujensa valvomista, halujaan, himojaan ja erehdyksiään vastaan, ennen kuin hän tietää, mitä tuo sota merkitsee. Ei sota yhtä miestä kaipaa, sitähän se lähinnä merkizee että raha joogi-karhun kirstuun kilahtaa. ellauri142.html on line 298: Mitä se minua hyödyttää jos raamatusta luen jonkun sanoneen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä;” tai Bhagavad Gîtâsta toisen samanmoisen mainosmiehen höläyxen: ”Kaikissa kappaleissa minä olen korkein. Kaikissa kappaleissa, jotka valaisevat, minä olen valo. Minä olen kaiken alkuperusta. Minä olen alku, keskivirza ja loppu.” Mitä se hyödyttää, ennen kuin oikein oivallan, että se "minä" olenkin juuri minä, eli jokainen on ei vaan oma Ärjylänsä, vaan myös oman elämänsä Seppo Kemivirta. En koskaan löydä tuota jumalallista Minääni, niin kauan kuin etsin sitä ulkopuoleltani enkä kazo omasta perstaskustani! Jumalaa emme löydä kaukoputken tai mikroskoopinkaan välityksellä vaan se, joka on löytänyt oman napansa, tuon kaikkien olentojen Minän, tunnustaa ja tuntee kaikkialla läsnäolevan napanöyhdän. Mä olen mä ja te muut ootte mun krannista. Te ootte mun mielikuvitustani, peräisin mun peräsuolesta. Joka näin tuntee jumalan itsessään ja kaikessa, se on oikea pesukestävä narsisti. ellauri142.html on line 300: Totuus on ainoa todellisuus. Tää on räikeää idealismia, se on kiertelemättä tunnustettava. Totuus on totta vaan kun se vastaa todellisuutta, sanois realistisempi kaveri. Me emme ylenkatso raamattua, vaan annamme sille suuremman arvon kuin se ansaizisi, koska se suurimmaksi osaksi sisältää samaa schaibaa kuin intialaisten Vedätyskirjat esittävät, raamatussa on ikään kuin niiden toisinto, mutta raamatusta puuttuu tieteellisen maailmankazomuxen perustalle nojautuva höpötys, joka Vedätyxistä on löydettävissä. Uskonto on pelkkää haaveilua ja taikauskoa. Filosofia ja erityisesti "lääketiede" kaipaavat kaiken itsekkyyden yläpuolella olevaa majesteetillisen, kaikkia ympäröivän rakkauden voimaaa, jonka avulla se voi päästä rajoitetusta ja likinäköisestä asemastaan, jotta se jaksaa kehittyä sellaiseen henkiseen suuruuteen, joka tunnustaa maailmankaikkeuden yhdeksi kokonaisuudeksi, kaikkien kappaleiden olemuksen ykseyden ja tuon kaikkien luotujen sisäisen toisistaan riippuvuuden. Mitä vittua, jopa klassillinen fysiikka oli sillä kannalla, vetovoima ei uuvu matkalla, vaikka heikkenee aika nopeaan. Empedokles kuzui vetovoimaa rakkaudexi. Ja kemiallisesti me ollaan kaikki samoja alkuaineita, tai mitä lie hiukkasia. Kvanttitilojen lomittuminen on kaikkialla yhtä aikaa olemisen matemaattis-fysikaalinen toteutus. Eli siis mitä tästä puuttuu vielä? No okei, Kaiken teoria, sehän ei vielä ihan pelitä. ellauri142.html on line 304: Tuomas Kempiläinen (1380–1471) oli alankomaalainen munkki, mystikko ja skoliootikko. Hänen kopioimakseen arvellaan kuuluisaa hartauskirjaa De imitatione Christi (n. 1410-20, Kristuksen imitoimisesta), joka on Raamatun jälkeen todennäköisesti luetuin kristillinen kirja. Vizi en mä kyllä ole sitä lukenut (no enmä ole lukenut raamattuakaan kokonaan, TLDR.) ellauri142.html on line 309: Paavi sai aikaan vähän ristiriitoja yhteisössä. Muuten Tuomaan elämä oli hiljaista, ja aika kului omistautuneena haureuden harjoittamiselle, kirjoittamiselle ja kirjojen plagioinnille. Hän plagioi raamattua ainakin neljä kertaa. Hän tunsi Raamatun hyvin, ja hänen kirjoituksensa sisälsivät huomattavasti viittauksia erityisesti Uuteen testamenttiin, mutta myös vanhempiin. Tuomas kuului "uuteen hurskauteen", devotio modernaan, 1300-luvulla syntyneeseen trendikkääseen mustikanpoimijaliikkeeseen. Ajattelussaan hän oli yhteisen elämän varattomien veljien ja devotio modernan perustajien Geert Grooten, Stephen Cole Kleenen, Nat King Colen, Stephen Kingin ja Florentius Radewijnsin apinoija. ellauri142.html on line 311: Tuomaan kirjoitukset ovat tähän mennessä aika hauraita. Niihin kuuluu fraktaalinomaisia raapustuxia, mietiskelyjä, kirjeitä, virsiä, saarnoja, ja elämäkertoja. Kristuksen imitointia, mietiskelyä Vapahtajan elämästä, lihaksikkaaxi tulemisesta. Kuumimmat niistä ovat täynnä Kristuksen ihailua. ellauri142.html on line 313: Kristuksen imitoimisesta on saanut nimensä sen ensimmäisen kirjan otsikosta, Kristuxen imitoimisesta ja kaikenlaisten turhuuxien halvexumisesta. Teos sisältää neljä muiden kirjoittamaa kirjaa, ja vaikuttaa se olleen alun perin kirjoitettu jonkinlaisessa runomitassa ja loppusointuisesti. Tämän huomasi ensimmäistä kertaa K. Hirsche vuonna 1874. Ei ne loppusoinnut voineet sitten kovinkaan kummosia olla. ellauri142.html on line 317: Kristuksen elämä esitetään kovimpana asiana, mitä kuolevainen voi opiskella. Hänen opetuksensa ylittävät kepoon kaikkien pyhimysten opetukset. Rima ei edes heilahda. Kirja antaa neuvoja Raamatun lukemiseen, kovan onnen kohtaamiseen ja auktoriteetin alle nöyrtymiseen, varoituksia kiusauksia vastaan ja neuvoja niiden välttämiseen, pohdiskelua kuolemasta ja tuomiosta, mietiskelyä Kristuksen antamasta uhrista sekä varoituksia maailman muiden turhuuksien karttamiseksi. Kristus itse painaa enemmän kuin kaikkien koulukuntien kirjat yhteensä, kiikkuslaudan toiseen päähän nostettuna se nostaa apinan mielen riittävän korkealle havaitsemaan iänikuisen totuuden paremmin kuin noin kymmenen vuoden opiskelu erilaisissa keskiasteen kouluissa. ellauri142.html on line 323: Ja se paha Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla, Pienellä vasaralla, pienellä vasaralla Hakkas sen pienellä vasaralla Pieniä reikiä pieniin päihin. Ja se paha Ja se paha! Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla, Reikiä pieniin päihin! Laita YUP soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä. ellauri142.html on line 328: On helppo saarnata: ”Tukahduta himosi, rakasta jumalaa, hallitse alempaa luonnettasi.” Tämän neuvon täyttäminen on vaikeaa sellaiselle, joka ei tunne himojensa luonnetta, eikä edes tiedä mitä himoja hänen pitäisi tyydyttää, eikä tiedä, mistä hän voisi löytää sellaisen, jonka kanssa niitä voisi tyydyttää, jos niitä olisi. Ja sama englannixi: ellauri142.html on line 340: Sanan bhag ie. kanta meinaa jakamista. Jumala on pelikasinon korttipakan jakaja, Bog, ellauri142.html on line 343: Mä olin etukäteen kazomatta melkein saletti et Bhagavadgita on vaan joku aikuissatu eikä mitään vertauskuvallista millekään. Kaikki sellainen olisi vaan päällelliimattua seliseliä. Vaan väärässäpä olin, luppoovien alkukuvien jälkeen alkaa aivan käsittämätön paasaus. ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom. ellauri142.html on line 347: Hyvän ja pahan taistelu sanoo ruusuritarit. Yrmf, joo harvemminhan näissä on 2 hyvää tai edes 2 pahaa vastakkain, aina nää tuppaa olemaan me (hyvät) vastaan ne (pahat). Ize asiassa alkutexti tulee tässä suhteessa lähemmäxi totuutta. Samoja apinapoikia on molemmilla puolilla. Kuru Korppi ja Anselmi Panda taistelevat Kurun pellolla. Kuru varmaan voittaa koska se on sen reviiri, tästä huomautti Wally Mursukin. Pyhä Ismo Alanko on luvattu maa, mutta kuka lupasi ja kenelle? ellauri142.html on line 349: Vittu et noi ruusuristiläisten tunkeilevat alaviitteet ovat häirizeviä. Härkä muka notkea mitä vittua. Kyl tässä on paikka paikoin samaa arjalaista hevosvaunumeisinkiä kuin Homeroxella. 2x pannun pojan vaakunankilvessä on sattuvasti apinankuva. Päivänpannun poika Ärjylä on ilmeisesti hylännyt korkeamman henkisen olemuksensa ja lähennellyt apinoita liiaxi. Kristus ja Krishna kiistelevät logosta: hakaristi vaiko risti ilman hakoja. Krishna toimii nähtävästi Ärjylällä kuskina. ellauri142.html on line 351: Siinä seisoi setiä, isoisiä, opettajia, enoja, serkkuja ja ystäviä, sekä Vekkulin Volvon etulokasuoja. Opettajat, isät, pojat, vieläpä isoisätkin, enot, serkut, appiukot, pojanpojat, lankomiehet ja muut sukulaiset. Vihollisten niinkuin sukulaistenkin voimat ovat meidän ystäviämme ja opettajiamme sillä niiden avulla saamme sisätilakokemuksia. Ne ovat portaat, joiden päitä myöten apinan on mahdollista kohottautua entistä mahtavampaan izetietoisuuteen (supattaa sakemanni tässä kohtaa kuiskaajan kopista). Ei muuten ihme että kasan huipulle pyrkivien freemasonien logo on pyramiidi. Kääritään hihat ja selvitetään marssijärjestys. ellauri142.html on line 354: syntyy kastisekoitus, eikä sieltä löydy puhtaan ja riettaan eroa. Kalikkakaulat sekoittuvat paimensukuisiin. Turhaan koittaa ruusuristiläiset tässä hääräillä, tää on pelkkää rasismia, pure and simple. Se on säilytettävä. Siitä Arjunan alakuloisuus. ellauri142.html on line 358: Seuraava viisu on nimeltään sänkyjooga, harhaanjohtavasti, sillä siinä hehkutetaan sankarointia. Joku kamu sanoo siinä Ärjylälle : Oi risupartha, älä heittäydy kykenemättömäksi, ei se sovi sinulle. Viskaa pois tuo halveksittava arkuus! Nouse ylös, älä vetkuile, parantappa tappasi oi vihollisten kukistaja! Arjuna sanoi: Kuinka minä voin, oi Mad Max? Sukulaismiehiä? ellauri142.html on line 361: sinä puhut viisaita sanoja. Viisaat eivät sure eläviä, eivätkä kuolleita. Sitäpaizi eine lopullisesti kuole, ne herää henkiin seuraavassa jaxossa. Isänmaanrakkaus, aviopuolisojen rakkaus, vanhempien rakkaus, taitavuus ammatissa ovat jotenkuten luvallisia; mutta ne eivät ole ihan parasta A-ryhmää. Joka välissä on jotain maisteri Ekkehartin läppiä jotka on tavattoman sekavia. ellauri142.html on line 363: Tapa vaan, ei viisas sitä sure. Hän muuttaa uuteen ruumiiseen. Sen sielussa on 3 osaa, kama-rupa, manas ja buddhi. Kama-rupa kuulostaa aika pahalta ja onkin eläimellisin. Mitäs nää on muuta kuin Freudin vanhat tutut id, ego ja supermies. ellauri142.html on line 366: Sen tähden ei sinun tulisi surra mitään tappamaasi olentoa. Ei sinun myöskään tulisi vapista, pitäen silmällä omaa velvollisuuttasi; sillä sotilaalle ei löydy mitään parempaa ajanvietettä kuin oikeutettu taistelu. Autuaat ovat ne sotilaat, oi Partha, jotka pääsevät sellaiseen taisteluun, joka tarjoutuu heille etsimättä kuin selkoselällään oleva taivaanportti. Sehän on kuin jihadia. ellauri142.html on line 371: Haha, tässähän on silverbäkkien kexeliäs lohdutus arkajalka sankarille: eihän tässä kukaan oikeasti kuole, eikä hevin satukkaan. Kelju K Kojootti saa alasimen päähän tai kassakaapin ja seuraavassa jaxossa se juonii jo uutta kepposta. Päättäväinen järki (ymmärrys, buddy), oi sinä kurujen ilo, ellauri142.html on line 374: Tyhmät lavertelevat kauniskielisiä puheita; he pitävät kiinni Vedan kirjaimesta ja sanovat: ”Ei ole mitään muuta kuin tämä.” Hei, täähän on suoraan Jeesus Siirakista. Eiköhän tää ollut tässä nyt. Taskunöhtä häviää kuin pieru Saharaan. ellauri142.html on line 375: Siinä juuri on tuo vastenmielinen uskonnollisessa haaveilussa, kun hurskas ellauri142.html on line 378: Säälittäviä ovat ne, jotka toimivat palkinnon odotuksesta. Puuhaile vaan kaikenlaista vaan äläkä missään tapauksessa respice finem. Joogan juju on tarkoituxettomassa toiminnassa. Joka onnettomuudesta ei sure eikä onnellisuudesta iloitse, sillä on totuuden tieto. Kun hän kuin kuoreensa vetäytynyt kilpikonna, kääntää kaikki aistinsa ja ajatuksensa pois ulkonaisista kappaleista, ellauri142.html on line 379: silloin hänen viisautensa on pysyvä, joskin vähänläntä. Mitäs vanha iloista, kuha on lämmin. ellauri142.html on line 381: No hizi jos tavoitteena tosiaan on välttää kipuja ja särkyjä eikö silloin olis ihan paras olla vainaja, nehän ei pienistä juuri hermostu. Turhaa turinaa silloin kaikki tää, eikun kirstuun vaan ja kansi kii. Jonsei se jostain syystä tuu kysymyxeen niin on paras tunnustaa että ylämäki alamäki meininki on nimenomaan elukoiden onnen salaisuus, onneen kuuluukin kuulua vastaava määrä epäonnea. Kapitalistisen kasvun jatkuvasta nousukiidosta ei seuraa muuta kuin loppupeleissä iso rysähdys. Ja jokaisella on nimenomaan vaan tää 1 pyrähdys, lyhkäsen kananlennon jälkeen tulee yhtä iso unohdus kuin sitä edeltävä, eikä siinä mitään, niin kuuluu ollakin. ellauri142.html on line 383: Tiivistäen voi todeta et nää itisläisten viisut on samaa schaibaa kuin muidenkin pelästyneiden apinoiden. Nääkin järvät unohtaa että muutoxettomuus on yxinomaan tylsää, se ei eroa kuolemasta juuri mitenkään. Toi jälleensyntymisturina ei oikeastaan muuta tarkoita kun että geenit jatkaa kulkuaan. Sillä eihän noi uudet avataarit muuta muista edellisistä kuin mitä on jäänyt muistiin geeneihin. Ja parempi niin. Muuten alkaiskin vähitellen kylästyttää niinkö Sibyllaa: apothanein thelo, nää on jo nähty, taisit kertoa, pankaa bogin nimessä jo pullon korkki kii. ellauri142.html on line 389: 3. viisussa jonka nimi on Maya Karma-jooga, opetetaan kermaperseiden edun nimessä nilkkiluokalle ja laahuxelle totalitarismin stooalaista oppia. Maija Karma piirsi söpöjä lastenkirjakuvia. Ei varmaan tiennyt ezen nimi on sanskritixi "harhakuva toiminta". Käyttöohjekin on painettu volapükixi. ellauri142.html on line 391: Kaikki mitä apina omasta, persoonallisesta halustaan tekee, sille ikuinen retapuo ellauri142.html on line 395: Vittu miten arvattavaa oxettavaa tuubaa tää kaikki on: älä välitä mikä susta ehkä olis mukavaa, mut älä myöskään jää tuleen makaamaan, vaan tee uutterasti mitä mä käsken sua tekemään, koska se on mulle edullisinta. Toimi siis, oi Kuntinpoika, niin kuin sinun pitää toimia, vapaana kiintymyksestä; älä riipu maallisissa, vaan jätä ne hyvällä meikämiehille. Antakaa meille bisnesenkeleille ravinto, niin saatte meidän pöydältä putoilevat muruset. Hyvät apinat, jotka ainoastaan itsellensä jättävät sen, mikä jää jäljelle, sitten kun he kaiken ovat jumalalle tarjonneet, ovat vapaat kaikista synneistä; mutta pahat apinat tahtovat ainoastaan itselleen hankkia ja elävät synnissä. ellauri142.html on line 397: Bhagavad Gîtân oppi ei ole mikään huono ajatus, myhäilevät silverbäkit taustalla pyylevinä kuin Lautuma. Mixi Buddha on niin läski? Koska se syö ruuat muiden lautaselta, jättää Eeditille reunalle vaan sinapit. Se on läski niiden puolesta. Samalla lailla kuin Kim Kardashian on rikas ja komea laahuxen edestä. ellauri142.html on line 399: Uhraudu ja antaudu kokonaan jumalalle, niin ottaa hän ehkä uhrisi vastaan, jos se on jotain hyvää. (Tuomas Kempiläinen) Ei maar, häätyy tähän väliin lukea vähän lisää Tuomolta. Olikohan se uomo? Todnäk, rengasmunkkina. Mulla oli vuosikymmeniä lyhythihainen paita, jonka niskassa luki Mappa Mondo. Toisen samanlaisen merkki oli Uomo di Mondo. Sit oli vielä pusakka jonka nimi oli Poco Loco. Ostin ne Itixen K-marketista ja käytin ne aivan vanuxi. Seija inhos niitä. Panin ne päälle kun olin vihainen. Siis aika usein. Sellainen joka ainoastaan vastaanottaa, eikä mitään pane siihen lähteeseen, josta hän ammentaa, on katamiitti. J Böhme: Alistuvaisuus. Ole jumalalle saapasrenkinä. Pyllistä. (Sax. huom. Böhmestä lisää täällä.) Mutta nyt Tomi, ole hyvä! ellauri142.html on line 408: Rahan jäljessä muiden jouksevan näin ellauri142.html on line 431: Mielipiteemme ja tunteemme johtavat meitä usein harhaan ja ovat hyvin lyhytnäköisia. Mitä hyötyä meille on tehdä paljon työtä asioiden hyväksi, joiden tuntemattomisuutta ei edes pidetä arvostelukykymme vikana? On typerää, että laiminlyömme hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita ja keskitämme tietoisesti ja mielellämme huomiomme tällaisiin asioihin, jotka herättävät ylpeyttä ja voivat vahingoittaa meitä! Meillä on kalansilmät, emme näe! Tai mulla ainaskin: ellauri142.html on line 436: Kaikki riittävä Jumala! Anna minun pian olla yhtä Kanssasi ikuisessa rakkaudessa! Minua miellyttää monta kertaa lukea tai kuulla jotain, mikä on Sinun ulkopuolellasi; vaikka Sinä olet kaikki mitä haluan ja haluan. Vaiti kaikki opettajat, kaikki luodut vaikenevat edessäsi; Puhu vain minulle! Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua! Mitä enemmän henkilöllä on itse sovitettu sydämentahdistin kuin Philip Rothilla ja yhtä yxinkertainen mieli, sitä enemmän ja korkeampi. Älä ole parempi kuin tällainen mies, koska et tiedä kuinka kauan kestät hyvällä säällä. Olemme kaikki epätäydellisiä; Siksi, älä pidä kaverina ketään epätäydempää kuin sinä itse. ellauri142.html on line 442: X LUKU. Tarpeettomien sanojen välttäminen. Toivoin, että olisin vaiennut useammin enkä olisi puuttunut niin usein miehiin. Siksi puhumme niin mielellämme, koska ylläpidon kautta haemme lohtua muista, ja hoidossa ja kurjuudessa haluamme läpivalaista sydäntämme. Siksi haluamme myös puhua siitä, mitä rakastamme tai haluamme, tai myös siitä, mikä herättää inhoamme; ajatuksemme askartavat jatkuvasti tämän kanssa. Mutta tämä on, valitettavasti! yleensä täysin turhaan ja hyödyttömästi, koska tämä ulkoinen kihnutus on haitallista sisäiselle ja jumalalliselle lohdutukselle, josta alempana enemmän. ellauri142.html on line 445: Siksi apina koittaa pitää kiinni junasta, jottei hänen olisi epäaistikkaasti haettava lohtua miehiltä. Jos mies, jonka hyvä on hyvä, pelkää, houkuttelee, houkuttelee tai joutuu pahojen ajatusten vaivaamaksi, jos hän näkee, että juna on hänelle korvaamaton, ja hän huomaa olevansa, ettei hän voi tehdä mitään muuta hyvää kuin hän voi. Niin hän sitten tulee surulliseksi, huokailee ja rukoilee kurjuudessa, jota hänen on kannettava; sitten hän haluaa tulla hajotetuksi ja sitten olla silleen jopa Kristuksen kanssa. ellauri142.html on line 449: Harva mies on niin täydellinen ja pyhä, ettei hänellä joskus olisi enää haasteita; Emme voi olla täysin vapaita siitä! Kiusaukset ovat kuitenkin meille erittäin hyödyllisiä, vaikka ne olisivatkin vaikeita ja vaikeita; koska hänen pikkumiehensä sitä kautta nöyrtyy, pudistetaan ja huovutetaan. Kaikkia pyhimyksiä on johdatettu monien kiusausten ja murheiden läpi, ja se on ollut heidän vahvuusalueensa. ellauri142.html on line 453: Monet yrittävät paeta kiusauksia, ja he seuraavat niitä paljon enemmän! Pelkästään matalalennolla emme voi niitä voittaa; mutta kärsivällisen pyllistelyn kautta meistä tulee vahvempia. Se, joka ei ole maahan juurtunut, edistyy vain vähän; Kiusaukset palaavat hänelle pian, ja hän tuntee ne vielä voimakkaammin. Siksi joku sanoi: "Yritä parantaa hulluus sen luomisessa kokonaan ja kokonaan. Mutta turhaan lääkäri tulee, kun pahuus on juurtunut." Ensin alaston ajatus tunkeutuu sieluun, sitten eloisa esitys, himo ja syntinen herätys ja hyväksyntä on olemassa. ellauri142.html on line 459: Siksi emme saa vaipua epätoivoon, kun meitä kiusataan, vaan meidän on kerjättävä Jumalaa niin paljon hartaammin, että Hän tulee avuksemme kurjuudessamme. Paavalin lausunnon mukaan hän johtaa asioita siten, että myös kiusaus saa tuloksen. Ei ole mitään hienoa, että apina on rohkea ja ahkera, kun kukaan ei estä. Grillissä vasta broilerista tulee valmista. ellauri142.html on line 461: Haluamme, että muita nuhdellaan ankarasti, mutta emme itse halua, että meitä nuhtelemme. Olemme tyytymättömiä siihen, että muut nauttivat niin paljon vapaudesta, mutta emme kuitenkaan halua muiden aappojen kieltäytyvän meiltä siitä, mitä pyydämme. Toivomme, että muut rajoittavat lakeja, mutta emme halua, että meitä sidotaan. Näin se piparkakku murenee. Tätä tällästä meidän on vaan kestettävä, lohdutettava, autettava, opetettava ja moittittava toisiaan. ellauri142.html on line 463: Stilleben. Jos haluat säilyttää rauhan ja harmonian muiden kanssa, sinun on opittava taivuttamaan kaluasi monin tavoin. Ei ole niin kevyttä elää aina ilman loukkausta ja sinnitellä uskollisesti siinä kuolemaan asti. Siunattuja ovat ne, jotka ovat saavuttaneet sen ja lopettaneet tumppuhommat onnellisesti. Natuur mort kalaga. Jos kutsumuksesi ja velvollisuutesi mukaan haluat olla luja ja kasvaa hyvään maahan, ole olevinasi maahanmuuttaja. Vaikutat ehkä hölmöltä paikallisten mielestä, mut mitä väliä. ellauri142.html on line 465: Yksinkertainen vaate, hellästi kasvoille puettu naamari tai rauhallinen asenne on hyvä avaus, mutta siitä yksinään ei ole mitään hyötyä; mutta sisäinen parannus, himojen tukahduttaminen, se on kristillisen olemuksen ominaisperiaate. Rauhaa ei myöskään voida ylläpitää pitkään, jos ei ole valmis painamaan pienintä veljistään. ellauri142.html on line 467: Sitä, mikä ei voi olla yhteistä, ei pitäisi tehdä julkisesti; mutta mene sinne Herran luo tyhjän päälle sisähuoneeseen. Pidä varasi ettet hidastele yhteisöllisissä ja yksinäisissä uskonnollisissa harjoituksissa. Jahka olette uskollisesti täyttäneet teille asetetun velvollisuuden, kääntykää itsenne puoleen eriössä ja tyydyttäkää itsenne epätyydyttävästi uskonnollisten hartauden päälle. ellauri142.html on line 469: Kaikki eivät voi hyötyä samoista harjoituksista; yhdelle tämä on parempi, toiselle se on parempi. Aika voidaan myös ottaa huomioon, mikä miellyttää meitä lomilla, emme halua tavallisina päivinä. Se, mikä on meille välttämätöntä kiusauksessa, ei auta meitä levon ja sielunrauhan aikana. Jotkut ajatukset ja keskustelut, joita rakastamme surullisina, toiset onnellisena hetkenä. ellauri142.html on line 474: harma" /> ellauri142.html on line 478: Kaikki luodut (niin hyvin henkiset kuin maallisetkin) elävät ravinnosta. Ruoka kasvaa sateen vaikutuksesta, joka tulee ylhäältä alas. Ylhäältä alastulemiseen vaikuttaa se, mikä alhaalta nousee ylös. Ylöspäin nouseminen tapahtuu toiminnan avulla. Mikä menee ylös sen on tultava alas, ennemmin tai myöhemmin. ellauri142.html on line 482: Jos joku korkeassa asemassa oleva apina käyttää jotakin, niin toisetkin siten tekevät, olkoon se mitä tahansa. Esimerkkiä, jonka hän antaa, seuraa kansa. 9 filmitähteä 10:stä käyttää Rexonaa. Aina on tilaa vielä yhdelle, joka käyttää Rexonaa. Hampaat, joita voi käyttää, ja näyttää. ellauri142.html on line 484: Ei mitään, oi RisuPartha, minun tarvitse kolmannessa maailmassa toimittaa, ei mitään minun tarvitse saavuttaa, mitä en jo olisi saavuttanut. Kuitenkin liikun horisontaalisesti siellä, missä tapahtuu, kuin Seura-lehti. ellauri142.html on line 487: misen, niin taivas sekä maa katoaisivat. Ikuisuuden kirkkaassa peilissä, iänikuisessa oman itsensä tiedossa, siinä hän muodostaa oman muotonsa omasta itsestään, hänen poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki esineet ja siinä ne tunnetaan; luonnollisesti ei niin kuin luodut, vaan niin kuin jumala jumalassa.” (Eckhart). Vizi tää tosiaan kuulostaa narsistin puheelta! Jos panen silmät kiinni, muut katoavat. ellauri142.html on line 493: Ärjylä sanoi: Mikä on se, oi Varshneya, joka pakottaa ihmistä, vastoin omaa tahtoansakin ja ikään kuin väkivallan pakottamana, tekemään syntiä? Siunattu sana sanoi: Se on mieliteko, halu, voima, joka johtuu himosta (rajas-guna). Opi tätä kaikkia kuluttavaa ja lakastuttavaa vihollistasi tuntemaan. Eliskä matelijanaivo kehottaa välittömään tyydytyxeen, sillä aikaa supermies näkee pitemmälle ja laskee edeenpäin: 1 kertaa 1 on 1. Joskus on matelijanaivo oikeassa, joskus supermies. Egon pää kääntyilee kuin tennismazissa. ellauri142.html on line 495: Maisteri Eckehartin psykologia oli seuraava: ”Sielulla on, paitsi ulkonaisia aistimia, vielä kuusi voimaa, kolme alempaa ja kolme korkeampaa. Alemmat voimat ovat: käytännöllinen ymmärrys, vihastumisen kyky ja himoitseminen. Näitä vastaavat kolme korkeampaa kykyä: muisti, järki, ja tahto. Kolmea ylempää kutsutaan myös luonteeksi." Einää musta miteenkään 1:1 mene. Matelijanaivojen osalta tää on järkeenkäypä jaottelu: siinä on pieni laskuyxikkö ja työntö- sekä vetovoimaosasto. Harmaan aivokuoren osastot ei kuitenkaan mitenkään vastaa niitä. Mikä sinänsä on ok. Maisterin olis pitänyt vaan jättää pois toi "näitä vastaavat". Matelijallakin on noi ylemmät osastot, vaikka matalaozasemmat versiot. ellauri142.html on line 499: Manu on pikku-Masan oululainen kaveri, joka on aika varakas. Manu siis on ihmiskunnan jumalallisen ajatuskannan edustaja jonkin määrätyn kehityskauden (luomiskauden) kuluessa. Siitä, jolloin Visvasatu Manu, meidän kantaisiemme jumalallinen ajatus ilmestyi, on salaisten laskelmien mukaan kulunut noin 18 618 732 vuotta. (Salainen oppi, kirj. H. P. B.) Tässä luvussa sakemannit innostuvat siteeraamaan maiseri Ekkeharttia tosi lujasti. Tää paasaus kertoo siten väh. yhtä paljon Ekkehartista kuin Manusta. ellauri142.html on line 503: me hänen ainokainen poikansa, jonka isä ikuisuudessa on synnyttänyt. Yksityinen apina ei ole koko ihmiskunta. Jos minä nyt erotan sen, mikä minut erottaa muista ihmisistä, ja palaan puhtaaseen olentooni takaisin, niin jäljelle jää se olento, joka ikuisesti on ollut jumalassa hänen olentonsa vastakuvana, hänen poikanaan.” (Eckhart) ellauri142.html on line 505: Maisteri Ekkehartin harhaoppi oli, et me apinat ollaan joka iikka jotain jumalan poikia, ainoa ero Jee-suxeen on et me ei jääty isän kanssa asumaan. Tätä paavikaan ei voinut pureximatta niellä. Tarkoitus on lohduttaa laahusta, ei antaa sille uber suuria luuloja. Ekkeharttia ei keritty saada poltetuxi ennenkuin se kuoli omia aikojaan. Se oli vähän liian iso herra heitettäväxi suoraa päätä nuotioon. Tässä asiassa Maisteri oli ize asiassa indoeuroviisun linjoilla. ellauri142.html on line 507: Kaikki, mitä toimiva järki luonnollisessa ihmisessä tekee, sen saman, ja vielä enemmänkin tekee jumala vapautetussa ihmisessä. Jumala ottaa ihmiseltä pois toimivan järjen, asettuen itse sen sijalle; silloin apina tekee kaiken sen, mitä toimivan järjen olisi pitänyt toimittaa.” (Eckhart) ellauri142.html on line 513: Monet pidättävät hengitystänsä, monet pidättäytyvät ja uhraavat runkkua. Niin löytyy siis monenlaisia uhreja. Vaikka en kyllä ihan ymmärrä mitä jumala tekee runkulla, paizi nimenomaan lisää apinoita. On vaikea nähdä mixi apinat on muille eläimille niin vihamielisiä. Tainojaa, ehkä se on vaan darwinistista. ellauri142.html on line 521: Niin harjoittaminen kuin pidättäytyminen on terveelle sukupuolielämälle ja huippuhetkien saavuttamiselle tarpeellista. Parempana pitäisin kuitenkin harjoittamista (toimintaa). Mutta vaikeaa, oi pitkäkäsivartinen, se tulee silti olemaan. Paizi muni saavuttaa suht helposti brahman. Jumalan olemukseen kokonaan antautuva, joka totuuden tuntee, voi todella sanoa: ”Se, joka toimii, en ole minä”, silloin kun hän näkee, kuulee, valvoo, maistaa, bylsii, nukkuu ja hengittää. "En se minä ollut", se voi sanoa vielä piirillä. ”Syöminen, juominen, valvominen, nukkuminen, työnteko, lepo ja kaikki- ellauri142.html on line 523: ihmiselle, joka haluaa vapautumista kaikista synneistä.” (Tuomas Kempiläinen) hoohoo jaajaa, parasta tosiaan olis vaan heittää nurkkaan lusikka. ellauri142.html on line 525: Ruumiillistunut sielu, joka oman tahtonsa voimasta on kieltäytynyt kaikista tekemisistään ja jättämisistään, asuu itsensä halliten onnellisena yhdeksän portin kaupungissa; hän ei toimi, eikä ellauri142.html on line 530: Akshara-Brahma joikhu on 8/18, kyllä tässä on vielä työtä jälellä. Kehysjuoni on jo aika lailla unohtunut, tästä tulikin vaan tällästä paskanjauhantaa. Jonka pyllystä viisauden aurinko paistaa, se pääsee käsixi kriittiseen kuolemattomuusinfoon. Karma on luovaa toimintaa. Kreikkalaiset kutsuvat sitä nimellä ”Nemesis”, paheksunta. ellauri142.html on line 533: Adhiyajna, Korkein Uhri, uhraa oman itsensä omalle itsellensä: se on apinalle pimeydessä paistava tähti, jonka kautta apina jälleen saattaa tuntea selkärankansa ja tulla kotivaloksi. Vapiti-vapiti-vap. Pimeys (apina) ei voi tuntea valoa; valon pitää ensin poistaa pimeys, ennen kuin se (ihmisapina) voi valoksi tulla. Aina tätä samaa vitun paskanjauhantaa. Mikähän käämi se on apinan päässä joka näitä aina suoltaa? ellauri142.html on line 535: Joka ruumiista erotessaan ainoastaan Minua ajattelee, se saapuu ruumiinsa jätettyään Minun olemukseeni. Epäilemättä. No doubt. Mitä vitun nekrofiilejä nää oikein on. Parking meter violation. Viola oli Loppiaisaaton nuori nainen joka huuhtoutui rannalle ja kysyi pelastajiltansa: mikä maa mikä valuutta? What country, friends, is this? Norjalaissyntyiselle Annikalle meinas käydä kehnosti Saapin takaluukussa, vaan eipä käynytkään. Aum, sano, suloisuuden suloisuus. Aum mani padme, mene mene tekel ufarsin, stiiknafuulia. Näitä piisaa näitä taikasanoja. Eeli eeli laama sabakhtani, Expecto patronum. Voi hemmetti. Seesam aukene. Hokkus pokkus. Abrakadabra. Abrakapokus! Vampyyri muuttuu alapäästä lepakoxi. Uni hyvä verelle. Ei helvetti, ei jaxa. ellauri142.html on line 544: The ninth chapter of the Bhagavad Gita is Raja Vidya Yoga. In this chapter, Krishna explains that He is Supreme and how this material existence is created, maintained and destroyed by His Yo-yo and all beings come and go under his supervision like in North Korea. He reveals the Role and the Importance of Bhakti... ellauri142.html on line 546: Bhakti? Hei päästäskö nyt vähitellen sexiaiheisiin? Tää alkaa olla aika haukotuttavaa. No melkein ollaan jo puolessavälissä. Tetlathi de kradie, kai kynteron allo pot'etles. ellauri142.html on line 548: ”Suurista ja pyhistä asioista pitää puhua ainoastaan korkeassa ja jalossa mielessä eli majesteetillisessä sieluntilassa.” (Eckhart) Vähän vaikeeta se on kun joku koko ajan vieressä päästää pahanhajuisia puuppia. ellauri142.html on line 551: Kapteeni Kalpa esiintyy uudestaan tässä jaxossa, vaikka vaan samannimisenä aikakautena. Mahakalpa (suuri, pitkä aikakausi) on sama kuin 311 040 000 000 000 meidän aurinkokuntamme vuotta. Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten, ja energiaa se alkoi tuottaa noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Eliskä mahakalpa on aika vitun paljon vanhempi kuin se. Ize asiassa se on aika vitun paljon vanhempi kuin koko universumi, jonka iäxi on arvioitu jotain 13Gv. Mahakalpaan mahtuu useampia big bangeja kun on kuultu tänään koko iltana, vaikka niitäkin on ollut ihan riittävästi. ellauri142.html on line 553: "Kaikki pyrkii monenkaltaisuudesta ykseyteen. Siksi juoksevat pilvet, siksi himoitsee apina ja juhta.” (Eckhart) Tää ei nyt mene ihan Darwinin opin mukaan, missä bylsintä on paremminkin keino lisätä diversiteettiä kuin vähentää sitä. ellauri142.html on line 555: Se on TAT, jonka kädet ja jalat, silmät, pää ja kasvot ovat kaikkialla. Kuulostaa vähän Donald Trumpilta. Kaikkialla itäeurooppalaisen blondin hameen alla nimittäin. Parabrâhman Brahmân yläpuolella, takana oleva (Para, takana); tuo nimittämätön, mittaamaton, punnitsematon; juureton juuri ja syytön syy. Kaiken olemassa olevan perusta. Sama kuin TAT, kaikkeuden lähde. Sanalla Brahmâ on kahdenlainen merkitys. Yksi on Brahmâ, hengitys, toinen Brahmâ, tuo luova, kehittävä miehis-naisellinen voima maailmankaikkeudessa. Tätä pitää ihan sisäisesti miettiä, ennen kuin käsittää tuon eron. — Suomentaja. Se on serveri, se on serveri, tuo mainio makkaramies. Hän siittää ja Hän hävittää. Kaikilla eläimillä on hissinnappi, joka sanoo ’ylös’ ja ’alas’; Jumalalla sitä ei ole. (Eckhart) ellauri142.html on line 559: Minä olen nyhjässyt kaiken tyhjästä, paizi ei tyhjää missään ollutkaan, kaikkialla oli täyttä. Revi siitä. Kun Minä ilmestyn inhimillisessä muodossani, niin hullut Minua halveksivat. He eivät tunne Minun korkeinta luontoani maailmankaikkeuden herrana. Minä olen uhri; Minä olen uhritoimitus; Minä olen uhrilahja; Minä olen lääke; Minä olen ylistyslaulu (mantra 6 ) ja öljy; Minä olen tuli; sekä myös uhrin hyvä tuoksu. Minä olen maailmankaikkeuden isä, äiti, ylläpitäjä ja siittäjä, maailman suuri herra. Minä olen totuuden tuntemisen esine, puhdistus, pyhä tavu ”AUM”. Minä olen Rig-, Sama- ja Yadshur-Veda. Minä olen tie, totuus ja elämä, isäntä, käskijä, vieras, asunto, pakopaikka, ystävä, alku ja loppu, varastohuoneen paikka ja sisältö, iankaikkinen kuolematon siementäjä. ellauri142.html on line 560: Minä annan lämmön; Minä pidätän ja päästän sateen. Minä olen kuolemattomuus sekä kuolema, Minä olen Sat (oleminen) sekä Asat (olemattomuus). Minä olen vähän kaikkea, paizi nippu puuppia. Definitiivisesti en ole nippu puuppia, make a note of that. ellauri142.html on line 563: ruokaa. (Ei sitä ambrosiaa, se on kreikkalaisten pahaa pöperöä.) Sihijuomaa juodaan silloin kun sielu on jättänyt kaiken maallisen, siis muistonkin siitä. ”Nälkäisen himo tulee jumalan sanassa lihaksi, taivaalliseksi, yliluonnolliseksi lihaksi ja tämä liha on todellinen jumalan uhri, jossa jumala ottaa asuntonsa, mutta ei eläimellisessä, kuolevaisessa ihmisessä.” (J. Böhme, Myst. magn.27, 44.) Paizi lihaa ei pie syödä, se on syntiä. Aijoo sehän oli vaan jainilaisten humpuukia, ammennä vaan se kotletti, ota vielä tästä lampaanlapapalapataa, ja sihijuomaa palan painikkeexi. ellauri142.html on line 570: The tenth chapter of the Bhagavad Gita is Vibhooti Yoga. In this chapter, Krishna reveals Himself as the cause of all causes. He describes His various manifestations and opulences in order to increase Arjuna's Bhakti. Arjuna is fully convinced of Lord's paramount position and proclaims him to be... ellauri142.html on line 572: Kaikki on siis Krishnan syytä. Sitä ehinkin jo uumoilla. Krishtushkin oli syntipukki, kuten kaimansa. Jumalasta ei ole monta kopiota, vaan se ainut laatuaan ja kaikki kaikessa. (Paizi nippu puuppia, sanoinhan sen jo.) Senpä tautta muurareiden looshissakin on vapaakappale myös Herran viisua. On siellä varmemmaxi vakuudexi myös Koraani ja Gideon's Bible. Two men say they're Jesus, one of them must be wrong. Or else they are in fact one and the same. They do it with mirrors, motherfuckers. Hän ilmenee meille erinäisillä tavoilla, milloin paxuna inkkarina, milloin partapozona. ellauri142.html on line 574: Tässä luvussa on paljon tota narsismia, et mähän oon izekin joku Jumala. Kaiken alkuperusta. Siitä ei ole epäilystä. ”Siinä ei auta mikään etsiminen, tutkiminen ja tiedusteleminen, sillä jokaisen henki näkee ainoastaan oman sisimpänsä, sekä siinä sen, mikä häntä innostaa.” (Jakob Böhme, Sendbriefe, 11. 3.) Jumala ei rakasta muuta kuin itseään. (Eckhart) ellauri142.html on line 579: luonto persoonaksi; silloin persoonaa kutsutaan ’isäksi’.” (Eckhart) ellauri142.html on line 584: Sitten tulee pirun pitkä lista Manun avataaroista, siinä on kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jotkut tahattoman hauskoja: Tiedä, että ratsuissa Minä olen Uchchaish-ravuri; elefanteissa Minä olen Airâxinen. Ampumisessa Minä olen leimahdus; lehmissä Minä olen Kâmadhuk. Esi-isissä Minä olen Kandarpa; vällykäärmeissä Minä olen Vâsuri. Kaloissa Minä olen Makkara... ellauri142.html on line 588: Kerrataampas mainospuheen kyseenalaisia kohtia. 1) älä sano mulle ole hyvä, vaan yxinomaan kiitos anteexi. Don't call us, we'll call you. 2) Pienikin on uhri kelpaa kun se annetaan mulle auliisti. Isompi on tietty parempi. 3) Vähäisinkin paskaduuni on mulle arvokas kunhan motivaatio on kunnossa. 4) Paras lahja on kun uhraa izensä. Jäämme kyllä jälkikäteen kiittelemään sun seulaxi ammuttua tomumajaasi, sen lupaamme. ellauri142.html on line 592: luku (eikä kolme, sori vaan virkaveli). Neljä on suurta totuutta. Ne ovat: 1) olemassaolon kärsimys ja kurjuus; 2) kärsimyksen syy, itsekkyys ja tietämättömyys; 3) kärsimyksestä vapautuminen antamalla kaikki rahat nilkille; 4) vapautumisen tie eli pelastustie, jota ei pie tukkia. ellauri142.html on line 599: Tässä sulle kolmas silmä ozaan, sillä katso, oi RisuPârtha, Minun muotoani satakertaisena ja tuhatkertaisena, taivaallisena, joka ilmenee moninaisissa laatukuvissa, RGB-väreissä ja monenluontoisena. ellauri142.html on line 601: No oikeesti, tää intiaaniversio näyttäytyy apinalle erittäin monisilmäisenä, suita, rintoja piisaa ja käsivarsia, kiekko hanskassa. Loistoisaa kaikki käsittävää komeutta. Ei ihme että Ärjylällä on tukka pystyssä. Muhkean muotosi monine suineen ja silmineen, pitkine käsivarsineen, lukemattomine varpaineen ja jalkoineen, leveine rintoineen, julmine hampaineen sen, niin kuin minäkin, näkevät ellauri142.html on line 604: Herbert Spencer, engl. filosofi, synt. 1820, kuoli äskettäin. Hänen kirjansa The study of sociology on ilmestynyt 10 painoksena. Herbert oli kyrvännuppi muutenkin kuin näöltä. Vaikka Spencer sanoo kyllä ihanasti näin: ”Se, joka pysyy muuttumattomana joukkojen paljoudessa, mutta yhä muuttuu muodoltaan näiden meidän aistiemme huomattavissa muovauksissa, joita maailmankaikkeus meille näyttää, on tuntematon ja käsittämätön mahti; sitä olemme pakotetut pitämään rajoittamattomana paikan ja aluttomana sekä loputtomana ajan suhteen.” (Kz myös H. P. Blavatsky, Salainen oppi I.) ellauri142.html on line 609: Spencer's reputation among the Victorians owed a great deal to his agnosticism. He rejected theology as representing the 'impiety of the pious.' He was to gain much notoriety from his repudiation of traditional religion, and was frequently condemned by religious thinkers for allegedly advocating atheism and materialism. Nonetheless, unlike Thomas Henry Huxley, whose agnosticism was a militant creed directed at 'the unpardonable sin of faith' (in Adrian Desmond's phrase), Spencer insisted that he was not concerned to undermine religion in the name of science, but to bring about a reconciliation of the two. The following argument is a summary of Part 1 of his First Principles (2nd ed 1867). ellauri142.html on line 611: Starting either from religious belief or from science, Spencer argued, we are ultimately driven to accept certain indispensable but literally inconceivable notions. Whether we are concerned with a Creator or the substratum which underlies our experience of phenomena, we can frame no conception of it. Therefore, Spencer concluded, religion and science agree in the supreme truth that the human understanding is only capable of 'relative' knowledge. This is the case since, owing to the inherent limitations of the human mind, it is only possible to obtain knowledge of phenomena, not of the reality ('the absolute') underlying phenomena. Hence both science and religion must come to recognise as the 'most certain of all facts that the Power which the Universe manifests to us is utterly inscrutable.' He called this awareness of 'the Unknowable' and he presented worship of the Unknowable as capable of being a positive faith which could substitute for conventional religion. Indeed, he thought that the Unknowable represented the ultimate stage in the evolution of religion, the final elimination of its last anthropomorphic vestiges. ellauri142.html on line 613: Helena Petrovna Blavatsky o.s. (von) Hahn (ven. Елена Петровна Ган, Jelena Petrovna Gan), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) – 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Blavatsky oli karismaattinen johtaja ja kiistelty hahmo. Hänellä oli suuri vaikutus itämaisen esoteerisuuden leviämisessä länsimaissa. ellauri142.html on line 620: ”Suurin hallitsijamuoto (Ishvara, Herra, Luoja) on kaikkien olentojen ja voimien ykseys ja yhteisyys kokonaisuudessa. Ikuisuuden kirkkaassa peilissä, isän ellauri142.html on line 622: poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki kappaleet; siinä ne ovat niin kuin jumala jumalassa, kuin venäläiset mummonuket, mise en abîme, tårta på tårta. Näin on luomistyön kolmella ”persoonalla” itse kullakin oma, erityinen tehtävänsä. Isä on ”tyhjästä” (paizi kz. edellä) luonut kaikki kappaleet; poika on kaiken tulevan alkukuva; henki on vapaamuurari ja kaiken tulevan ent. hallijärjestäjä ajassa. Ja iankaikkisuudessa. Poikaan sisältyvät kaikkien kappaleiden ideat, ajatukset ja käsitteet; henki piirtää ja kertoo pikku oravalle ikuisen maailmanjärjestyksen.” (Eckhart) ellauri142.html on line 626: Rudrat, vasut, sâdhyat ja adityat, vishvat, ashvinit, marutsit, ushmapat, gandharvat, yakshat, siddhat, anturat katselevat Sinua ihmettelevissä joukoissa. Henkisiä olentoja, joihin ylläolevat kuuluvat, on seitsemänlaatuisia, nimittäin: ellauri142.html on line 635: Rakshasat, demonit ja ihan vaan ”pirut”. ellauri142.html on line 640: Aika kuluttavien liekkien kaltaisina hampaasi näen hajallaan kuin huolimattoman halot liiterin perällä pystyssä ammottavassa kidassasi! En missään turvaa tunne, ellauri142.html on line 643: Päistikkaan he syöksyvät ammottaviin kitoihisi, joiden julmat hampaat ovat kauheat nähdä. Muutamat tarttuvat inhottavasti hampaittesi väliin ja heidän päänsä murskaksi jauhautuvat. ellauri142.html on line 650: Sinun olkoon kunnia korkeudessa ja maassa rauha. Sori jos minä en Sinulle alituisesti liene kunnioitusta osoittanut leikkiä laskiessani, istuessani, maatessani taikka seistessäni, yksinäni tai seurassa, oi Pyhä, sori siitä, anna se anteeksi, ikuinen Herra! Enhän mä nyt arvannut mikä ponssari sä olet supermiehen trikoissa. ellauri142.html on line 651: Niin kuin ennen näin Sinut, tahtoisin Sinut nähdä, kypärä päässä, staka ja kiekko kädessä. Nelikäsivartinen Luoja, ilmenny minulle jälleen, oi Herra! Tuhatkäsivartinen, laskematon muodoissasi. Kädellisten Jumala, pullista 2K habaasi! Näytä dorkalle palaa! ellauri142.html on line 655: Krishna: Äskennäkemääsi muotoani on vaikea nähdä. Jumalatkin haluavat alituisesti sen nähdä, mut emmä näytä. Sulla kävi käsittämättömän hyvä tuuri, Barbapapa. ellauri142.html on line 662: Ruokahalun ja mielikuvituksen kasvaessa nää lahjakkaammat pitkäkäsivartiset alkoi kummastella, miten jotkut eläinkolleegoistakin näyttää puikkivan omin päin, lähtee vasemmalle kun karvakäsi läiskähtää oikealle, pakenee ja kexii jäyniä. Niillä on siis joku pieni apina ohjaxissa siellä sisällä! Avataanpa ja kazotaan! No mitäs nyt, se lakkasikin liikkumasta. Ilmeisesti jotain ehti sieltä pois jo lennähtää? Eikä se hengitäkään enää? No sehän oli size henki joka karkasi! Tätä teoriaa sietää yleistää: kaikilla kappaleilla on samanlainen henki piilossa, kivillä ja kilpikonnilla vaan laiskempi. Jotkut niistä on aika pelottavia, esim toi ukkonen, paras koittaa olla sille mielixi. Sarrikua, misuri sykkä mua? Olisko se kesympi jos tarjoisin sille muovoja? Niin oikeastaan nää luontokappaleiden henget on aika lailla kuin sukulaiset kotona, jotkut kiltimpiä, jotkut ilkeämpiä, jotkut aivan perkeleitä, vihulaisia. Nekin leppyvät kun saavat lammasta. ellauri142.html on line 664: Näistä luonnonhengistä lähti vähitellen liikkeelle iso liuta meemejä, joille pitkäkäsivartinen toi eteen herkkuja (jotka se, tai hommaan erikoistuneet nilkit kyllä popsi ize vaivihkaa suihinsa). Eri heimot otti izellensä suojeluxia eli toteemeja, jotka muka jelppi niitä enemmän kuin muita paviaaneja. Indoeurooppalaisten vaunukansalla tämmöset toisiaan vastaan nujakoivat heimojumalat oli jo hyvin handussa. Eikä ne minnekkään ole edes kadonneet, samanlaiset maskotit on kova sana esim. sodissa ja muissa urheilujuhlissa. ellauri142.html on line 666: Vaan ei se enää piisaa klaanitasolla! Klaanissa on yksi aaprahammi, patriarkka, jota porukoiden pitää kumarrella joukolla. Tää innovaatio tuli varmaan nomadeilta, telttakansalta, joilla muuta luontoa ei liiemmältä ympärillä ollutkaan, noita lampaita hemmetisti ja tuulenpuhureita vaan, jotka puhuroivat "mää oon" taikka vaihtoehtoisesti määki että pää. Mää oon tästä lähin ainoa, älä helvetissä ota muita jumalia! Lytättyjen naapureiden jumalista saa kätevästi lisää perkeleitä, niinkuin mezäsuomalaisten perkunas. Klaanin tehtäväxi tuli tehdä loppu verikostosta, joka toimi kuin junan vessa vielä puskajusseilla, mutta aseistuxen parannuttua kävi klaanijohtajille kalliixi. Eliskä äläpä lähde juippi enää kostoretkelle, käännä toinen poski ja anna klaanipääliköiden hoitaa riita-asia. ellauri142.html on line 668: Viimeisin kehityxen vaiheista on sitten tollanen täysin härmistynyt jumala, jonka ainoo jälelle jäänyt tehtävä on motivoida se, että kunkut ja niiden hännystelijät viettää luxuselämää sillä aikaa kun laahus raataa paskahommissa. Sille paras motivointi on, ettei just tää elämä sunkaan ole ainoa, vaan nimenomaan juuri sulle parempaa on tiedossa, kuha jaxat täällä kiltisti koko aika ahertaa, lopussa sitten luojan kiitos seisoo. Loppupeleissä sitten osat vaihtuvat, ja sulla alkaa olla tosi mukavaa. Kuha nyt et vaan ala napista vielä tässä vaiheessa. ellauri142.html on line 670: Ja JUURI TÄTÄHÄN tääkin inkkareiden viisu jaxaa tolkuttaa ihan sivukaupalla. Kuka vitun hölmö voi mennä noin pahasti halpaan, voisi ihmetellä. No niitä on pelkästään Intiassa toista miljardia. Kaiken kaikkiaan termiittipesän asukkaista varmaan yli puolet uskoo johkin samansuuntaiseen paskanjauhantaan. ellauri142.html on line 672: Ja mixi? Koska niitä PELOTTAA niin vitusti se väistämätön tosiseikka, että ennen pitkää niillekin kirstunkansi kolahtaa. Silloin miehen nenä / kattoon yltää, eikä maailma tunnut miltään / Ei maailma tunnu miltään. SE on PELOTTAVAA! Mikä tahansa on parempi kuin se! Usko mihin tahdot, niin siitä tulee totta, sun mielessä. ellauri142.html on line 674: On se pelottavaa älyttömistä luontokappaleistakin, vaikkei ne ehkä osaa edes kuvitella MIKÄ niitä listimisen jälkeen odottaa. (Enimmäxeen ruokalautanen.) Ei se tarpeellista olekaan: Darwin on sen hyvin hoidellut, että kaikki pikku mönkiäiset joilla on edes pelkkä tikapuuhermosto, koittaa kiemurrella pakoon hengenhädässä jos joku peto uhkaa niiden henkeä. Elämisen halu on elukoihin sisäänrakennettu, ja kuolemanpelko on vaan lantin toinen puoli. Nää torvet inkkarit (eikä vaan ne, vaan stoalaiset, kristilliset mystikot, ja monet monet muut samanhenkiset) koittaa torveta, eze halu pitäis niistä tyystin irti kitkeä, sitten ei enää tarvizisi itkeä. Ehkä ei, mutta eipä siitä elämästäkään jää paljon jälelle. Elämätön elämä, puhumaton pää. Valize siitä. Onko tää nyt tässä, vai jatkuuko se jossain muualla. Väittäisimpä että ensinmainittu on nollahypoteesi. ellauri142.html on line 681: Ainetta liikuttaa kolme voimaa joita nimitetään sanalla ”gunas”. Ne ovat ”sattva-”, ”rajas-” ja ”tamas-guna” ja ilmaistaan tavallisesti sanoilla: ”olemus”, ”himo” ja ”pimeys”. ”Cannabis sativa” merkitsee todellista olentoa, totuutta, kännykkävaloa; ”rajas” intohimojen ja himojen mahtia; ”tamas” tietämättömyyden pimeyttä, joka johtuu tyhmyydestä. Luonto sellaisenaan ei ole sen enempää ”hyvä” kuin ”pahakaan”, koska nämä ovat ainoastaan suhteellisia käsitteitä. Nii oikke! ellauri142.html on line 685: ylös (up), alas (down), outo (strange), lumo (charm), pohja (bottom) ja huippu (top). Kahta viimeistä kvarkkia kutsutaan myös nimillä kauneus (beauty) ja totuus (truth). Tarinan mukaan kolme ensimmäisenä löydettyä kvarkkia tunnettiin fyysikoiden keskuudessa alun perin nimillä suklaa, mansikka ja vanilja. Kvarkkilajeista onkin käytetty myös nimitystä maku. ellauri142.html on line 690: Sure he has not got much of a bark ellauri142.html on line 691: And sure any he has it's all beside the mark.» ellauri142.html on line 693: Tuleekohan tästäkään yhtään mitään, vaiko taas vaan Oiska Ketosen niinkuzuttu pannukakku. ellauri142.html on line 696: Inkkarit: Minun kohtuni on suuri ikuinen. Siihen on kätketty elonaihe, ja tästä kehittyvät kaikki olennot, oi Bharata. ellauri142.html on line 698: Inkkarit: "Ilmestyköötpä maisten ruumiiden muodot minkälaisina tahansa, oi Kaunteya, suuri ikuinen on niiden kohtu, ja Minä olen niiden ellauri142.html on line 705: Tiedä, että rajas, himoluonne, on kahlehtimisen lähde ja elämisen halun jano, oi Kaunteya, se sitoo ruumiissa asujan toimintojen siteillä. ellauri142.html on line 708: sillä se on yksinkertainen. Sillä on kyllä oman toimintansa juuret sekä prinsiippi, mutta se ei niitä todellisuudessa käytä. Tässä on sielun ja hengen ero. Hengeksi kutsutaan sitä sielua, joka on voittanut kaiken eläimellisyyden ja on Itseen keskittynyt.” (Eckhart) Tää Ekkehart on varsinainen hämärämies. ellauri142.html on line 712: Ahneus, itsepäinen nerokkuus, teonhimo, levottomuus sikiävät silloin kun rajas (himo) on kypsynyt, oi paras bharatalaisista. Henkinen pimeys, toimettomuus, ajattelemattomuus, huolimattomuus ja epäilys kukoistavat silloin kun tamas on voitolla, oi Kurujen ilo. ellauri142.html on line 714: No onhan tääkin jonkinlainen luonnekartta, jossa tosin on vaan 3 tyyppiä. Mut tää on jotain inkkareiden omaa kastisaippuaa. Silloin kun ihminen on kuolemassa ja satiainen hänessä on kypsynyt, hän menee suurten viisaiden (jotka kilvoittelivat Korkeimman saavuttamisessa) puhtaille leeveleille. ellauri142.html on line 720: The four classes were the Brahmins (priestly people), the Kshatriyas (also called Rajanyas, who were rulers, administrators and warriors), the Vaishyas (artisans, merchants, tradesmen and farmers), and Shudras (labouring classes). The varna categorisation implicitly had a fifth element, being those people deemed to be entirely outside its scope, such as tribal people and the untouchables. Eli paariat. ellauri142.html on line 728: joka pysyy yhtäläisenä niin kunniassa kuin kunniattomuudessakin; jolle ystävä ja vihamies ovat samanarvoiset ja joka kieltäytyy kaikista (persoonallisista) toimintaan ryhtymisistä – häntä kutsutaan cupin voittajaksi. Muut ovat säälittäviä häviäjiä. ellauri142.html on line 730: Hei sehän on - se on - Seppo Kemivirta! Seppo "Mulle on ihan sama" Kemivirta vapautui karman pyörästä jo viisikymppisenä. Ruuminrakenne oli Buddhan kaliiperia. ellauri142.html on line 735: Tää luku on nyt sellainen "what's in it for me" tyypin hehkutus. Esitellään tuotteen etuja. ellauri142.html on line 742: ("Kuule nyt, haluatko sinä nähdä vittua vai etkö sinä halua nähdä vittua? Minä haluan. Haluan. Tuolla sisällä on kuule huora kundi, ja se nussii verhoa pillu paljaana." Sietämättömyyden verho.) ellauri142.html on line 744: Sanotaan että pyhän hattivattipuun juuret ovat taivaassa ja sen oksat laajenevat maan yli; sen lehdet ovat hymnit. Behemotin munan suonet on paxut kuin puun juuria. Se joka ymmärtää tämän vertauksen, ja tuntee tämän ”puun”, tuntee myös Vedon lyönteihin kätketyn merkityksen. Pyhä banjopuu eli Ash (saarni) on kokonaisuudessaan niin kuin yksityiskohdissaankin ”elämän puu”, ts. homolajissa samoin kuin yksityisessä apinassa. Sen pähkinä on itsetajuntaan kypsynyt yksilöllinen silfverbäk. ellauri142.html on line 755: Tie on kahdenlainen, luonnollisen kihnutuxen ja tunteen eli henkisen käsipelin tie. Siitä johtuu: luonnollinen ja henkinen sielun lettu elo. Zyykkisest ja fyysisest. Tätä tietä ei valaise aurinko, ei kuu eikä se paista Kenin arkivaatteista. Tuuli kuljettaa mukanaan kakan tuoksua. Ajattelemattomat eivät sitä tiedä, ja harva arvaa. ellauri142.html on line 759: Piereskelyn avulla meille ilmenee luonto ikään kuin kuviteltuna persoonana. Tätä kuvitteellista persoonaa nimitetään Isäksi. Isällä siis kädetetään siedätystä, jolla taas on puhdas, korkea, izesaastuttamaton jumalaton kärki. Tämä kärki hajuaa ja ikään kuin katsoo oman läpensä läpitte. Tämän saastuttamattoman kärjen objektiivinen kohde on ’Poika’ eli ’poika, sano’ (Logo). Isän ja pojan välillä oleva ikuinen edestakainen sisään ulos suhde toinen toiseensa, eli toisin sanoen runkkaus on pyhä henki.” (Eckhart: Tätä asiaa pitää tarkasti miettiä, ennen kuin sen käsittää.) ellauri142.html on line 765: sovituskoppi. Vaikkapa jumalalla olisi tuhat poikaa, niin hänellä on kuitenkin ellauri142.html on line 768: No niinpä just, tähän hän tällä nimenomaan pyritään. Yxi pörisevä pesä, yxi kuningatar, josta tulee yxi feromonin haju. ellauri142.html on line 770: Apina on mikroaaltouuni: hänessä piilevät siemeninä kaikki myöhemmät apinat. Jeesus taivas, enkeli, härkä, mörkö, tiikeri, helvetti, jumala, enkelit, emmentaalit ja demonit; kaikki on hänessä; kaikki kehittyy ja kasvaa sen mahassa ja päässä. Ihmisestä ei voi kaivaa mitään muuta kuin ainoastaan sen, mitä hänestä löytyy. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla pyytää. ellauri142.html on line 772: Sellaista heeboa ei voi asettaa minkäänlaisen mahdin alaiseksi. Hän on jumala oman pehmustetun kopin piirissä, ja sen tähden, että hän on yhtä hallitsevan maailmankaikkeuden voiman kaveri, hänen voimansa ulottuu yhtä laajalle kuin senkin voima. Hän on Jeesus Kristus, ainakin jompikumpi niistä. ellauri142.html on line 777: Hayakawan kirjassa Semantiikka oli tällänen sana kuin kahdapuolto. Se viittaa siihen ikivanhaan hyvä poliisi - paha poliisi retoriseen kikkaan, et lepertelyn jälkeen pannaan paha poliisi käyttelemään pamppua. Arvaan että näin on käymässä tänkin viisun seuraavassa luvussa, jonka nimi on lupaavasti Jumalallisten ja demonisten henkien toisistaan erottamisen jooga. Nyt varmaan kerrotaan miten huonosti käy tuhmille. Enkelit ja pirut. ellauri142.html on line 781: Pelkäämättömyys, elämän (sydämen) puhtaus, väsymättömyys (kestävyys) todellisen tuntemisen etsimisessä (joogan harjoittamisessa), almujen anto, pyhien kirjoitusten hiljainen mietiskely, iloinen katumus, rehellisyys, nöyryys, viattomuus, totuuden rakkaus, lempeämielisyys, siviilikieltäytyminen, rauhallisuus, hyvä tahto, laupeudentunne kaikkia olentoja kohtaan, vapautuminen himoista, mielen levollisuus, lempeys, hyvyys (kohteliaisuus), mielen lujuus, voimallisuus, kärsivällisyys, pysyväisyys, siveys, vapaus kostonhimosta ja turhamielisyydestä, vakavuus. Nämä ovat sen, joka on syntynyt jumalallista olemassaoloa varten, hyvät avut. Aivan mahtavat maitomunat ja hyvä perse. ellauri142.html on line 783: Kaikki yllämainitut avut ovat henkisen ihmisen sielun ominaisuuksia; ne hänessä tahdon voiman kautta ja avulla tulevat henkisten voimien harjoituxexi; seuraavassa säkeessä mainitut paheet kuvaavat eläimellistä ihmistä. ellauri142.html on line 785: Teeskentely, ylpeys, itserakkaus, viha, raakalaisuus ja ajattelemattomuus ovat ominaisuutena sellaisella, joka on syntynyt tunareiden osaa varten. ??? No ei tässä ollutkaan tämän enempää. (Mut kz. alempaa, tää oli vasta äänenavausta.) ellauri142.html on line 791: ”Olkaa kiltisti niin kuin lapset.” Lapsen mieli on intohimoista vapaa. (No ei kaikista, ainoastaan panohalusta.) Lapsi on pelkäämätön: hän tekee noloja kysymyksiä, joille vanhemmat useinkaan eivät osaa antaa tyydyttävää vastausta, vaan sensijaan vizaa paljaalle pyllylle. Hän omistaa siis vapaan sanavallan (vizan riskillä) ja kysymyksillään hän saattaa usein jumalat hämmästyneinä ajattelemaan monta tärkeää seikkaa, jotka heiltä muuten ehkä olisivat jääneet huomaamatta. Hetken ajateltuaan ne suuttuu ja antaa lapselle vizaa paljaalle pyllylle. Tässä mielessä meidän pitää olla lapsia. ”Ihmisen ei pidä pelätä jumalaa. Vaikka se uhkaa ja usein lyökin vizalla." (Eckehart) Charlottekaan ei aina pelkää Susannaa vaan jäynän tehtyään juoxee karkuun ihan täysiä. Keppiä! Ska jag ta dej i håret?! ellauri142.html on line 795: No tulihan se sieltä: Demoniset olennot eivät löydä edes omaa persettään, heissä ei löydy puhtautta, ei oikeutta eikä totuutta. He sanovat: ”maailmassa on olemassa yhtä vähän totuutta, oikeutta kuin jumaluuden olemustakin, ja maailma on syntynyt sattumien leikin johdosta ja on olemassa ainoastaan nautintoja varten”. (No ei, kärsimyxiä varten myös. Ei kärsimyxiä, ei nautintoja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.) ellauri142.html on line 797: Tätä näkökantaansa seuraten ovat nuo tietämättömät, joiden ymmärrys (buddhi, yleisvalaistus) on vähäinen ja toiminta välinpitämätön, ihmiskunnan vihollisia ja pahennusten synnyttäjiä maailmassa. Siihen kuuluvat niin hyvin sellaiset ”filosofit”, (materialismi ja rationalismi), jotka koettavat vastustaa ja kieltää tällästä korkeampaa henkistä tuntemusta, kuin myös paavilaisuus, jonka uskonto perustuu itserakkaudelle ja pelolle; sen tähden sille on paavin oma ja kirkon etu elämän korkein päämaali (Hahaa, touché, vastapaavit). ellauri142.html on line 801: itse aine on, siitä ei ole kukaan varma, ei ainakaan niin varma kuin me huuhaamiehet. Kaikki materialistien teoriat, opinkaavat päättyvät ristiriitaisuuteen. Nää meidän jutut sensijaan on selvää pässinlihaa. Meidän lihatiskiltä saa vähän kaikkea, peetä ja ei-peetä ja kaikkea siltä väliltä. Ex absurdo sequitur quodlibet. Credo quia absurdum. ellauri142.html on line 804: ei myönnä todeksi mitään otaksumaa, jota järki ei voi hyväksyä. Se on hyvin hyvin pahaa lääkettä. ellauri142.html on line 806: Tällästä rationalistit antautuvat pohjattomiin himoihin; he ovat täynnä kavaluutta ja ajattelemattomuutta. Näennäisyyden sokaisemina he riippuvat lujasti kiinni harhassaan; elämäntapansa he ovat järjestäneet saastaisuuden mukaisesti. He antautuvat mahdottomiin haaveiluihin, jotka johtavat tyhjyyteen. Heidän korkein ihanteensa on himojensa tyydyttäminen, ja he uskovat, että he siten saavuttavat elämänsä päämaalin, joka ei ole muuta kuin himojen tyydyttäminen. (Nojoo.) ellauri142.html on line 807: Sadoilla toiveilla sidottuina, alttiina himolle ja vihalle, he koettavat väärillä keinoilla haalia omaisuutta (rikkauksia), yltäkylläisesti täyttääkseen turhanpäiväisiä himojaan. ellauri142.html on line 809: ”Viisas etsii ainoastaan yhtä ja kaikitenkin korkeinta hyvää; tyhmä etsii monenlaista ja tonkii yhäti kaikessa halpamaisessa.” (Angelus Silesius) 13. He sanovat: ”tämän olen tänä päivänä saavuttanut, ja tuon, jota sydämeni himoitsee, saavutan huomenna. Tämä omaisuus on jo minun ja tuo tulee kuulumaan minulle tulevaisuudessa. ellauri142.html on line 814: ”Minä olen rikas ja jalosyntyinen; missä on toinen minun vertaiseni? Minä tahdon uhrata, antaa almuja ja iloita.” – Näin puhuvat nämä ymmärtämättömät, ihan kun jotkut jumalat. Monenlaisten ajatusten ja toiveiden hämmentäminä, harhan verkon ympäröiminä, uhraten itsensä toiveittensa täyttämiselle he päistikkaa lankeavat turhamaisuuden kuiluun (kadotukseen, helvettiin). Se on niille oikein! huutaa köyhät jumaliset kuilun reunalta. ellauri142.html on line 816: ”Helvetti on sisäinen olotila; kellä on helvetti sisässään, hän tuo sen joka paikkaan mukanaan. Helvetissä palaa oma tahto, so. tyhjyys, autuudentunteen puute ja tietoisuus siitä, minkä saavuttamista ihminen elämänsä aikana on vastustanut.” (Eckhart) ellauri142.html on line 823: Moro taas van der Waals eipäskun Francis de Waal, taas tavataan. Jumalan rooli on sama kuin apinoiden kunkulla: se on se isocheefi joka on olevinaan pikkuapinoiden puolella kun pahat silfverbäkit pikkucheefit riistää niitä ja raiskaa pikku peppuja. Pikkuapinat hurraa yläoxilla kuin isocheefi tuikkaa pikkucheefejä mehukkaasti takaapäin ja heittelee niitä johkin roskakuiluun vihreitä alaoxilta. Tän esityxen jälkeen kaikki silfverbäkit kokoontuu vapaamuurareiden looshissa ja juo kinkun kanssa maljoja valtavan kusetuxen onnistuttua. ellauri142.html on line 830: Nordenskjöldinkadun kulmassa on lappu: Usko Jeesusta. Siis ei Jeesuxeen. Ristiretkeläisten viisukäännöxessäkin seisoo: Mitä ihminen todella rakastaa, sitä hän on ja sitä hän uskoo. Sitä. Vähän oudolta toi kuulostaa. Illatiivi on vähän kuin jäätä koittavalla, varaamista stakaan ja luottamista onneensa. Partitiivi on tällänen "usko pois", usko minua joka tässä juuri olen koijaamassa sinua. Apinaa koijataan, laulaa harakoixi pukeutuneet Kummelit. ellauri142.html on line 833: eikä tunteiden haaveiluissa elämistä; oikea usko on henkistä elämää. Obscurum per obscurius. Kai tää koittaa sanoa että se on oikeammin asenne. Mennään tilanteisiin asenne edellä. ellauri142.html on line 835: Latva-apinat palvelevat seisaallaan jumalia (devoja), raaja-apinat (liikunnalliset, urheilevat tyypit?) juoxulenkillä yakshasoita ja rakshasoita; tapas-porukat kotisohvalla pretoja ja bhutoja (luonnonhenkiä). ellauri142.html on line 837: Pretat ja bhutat, pirut ja kummitukset on ne emmentaalihenget, jotka vastaanottavat ja elvyttävät kuolleiden ”astraalibhutteja”; edesmenneiden ihmisten ”varjot”, ”kotelot” eli ”kuoret”. TV-ja Netflix-istunnoissa näyttelevät ”bhutit” suurta osaa, koska siellä enimmän aikaa istutaan. Gym-tyypit sanoo "Jakshaa jakshaa", ja ahertavat "rakshalla" kuin Woku ja Niklas. ellauri142.html on line 839: Ei vaitiskaan, jakshat on jotain meemihyvixiä ja rakshasat vastaavia pahixia. Tollasia julkkixia, Kim Kardashianeja ja Kanye Westejä. Kyltäs on paljon järkeä, herrasväen herrat on tollasia läpinäkyviä arvoja, keskiluokalla ne on jotain urheilijayrittäjiä, supermiehiä ja hämähäkkinaisia, laahuxella vaan hautakiviä ja kossupullon henkiä. ellauri142.html on line 841: While the male yakshas are depicted in Hindu art and architecture as portly and deformed, the yakshis or yakshinis are depicted as women of great charm and beauty. We find references to the yakshas and yakshinis in the epics, the Puranas and in the works of ... etc.etc. ellauri142.html on line 842: Rakshasa, are cannibalistic beings in Hinduism, Buddhism and Jainism. Rakshasas are also called "man-eaters". Rakshas is also used to describe Asuras, which are power seeking deities that lack divinity. They are often depicted as antagonists in Dharmic religious scriptures. ellauri142.html on line 844: Luokkaerot näkyvät myös ravintotottumuxissa. Niitä ravintoaineita, jotka lisäävät elinvoimaa ja kasvattavat ruumiin substanssia ja jotka edistävät vahvuutta (voimaa), terveyttä, hyvinvointia ja mielenrauhaa, rakastavat latvakakkoset. Väkevät, happamat, suolaiset, tuliset, kasviksilla höystetyt ja huumaannuttavat ravintoaineet ovat syynä kipuihin, kärsimyksiin ja tauteihin; niistä pitävät ihmiset, joissa raajat on valtiaana. Pilaantunut, makunsa kadottanut, mädäntynyt, epäpuhdas ja jo pois heitettävä ravinto on tapas-ihmisistä miellyttävää. Ne oikein hakee niitä roskixista. Outoja. ellauri142.html on line 846: Uhraus on nyttemmin pois muodista, mutta alaviitteissä ruusuporukat siteeraa jotain Silesiusta, joka terottaa, ettei jumalalta saa pyytää mitään, pitää olla antavana osapuolena. Hissun kissun, sanoi Paloheimon pappi tarjotessaan mautonta öylättiä ja halpaa viiniä, ja kerätessään samalla kolehtia pokilta. ellauri142.html on line 848: Angelus Silesius, oikea nimi Johannes Scheffler, (1624–1677) oli saksalainen lääkäri, kotoisin Schleesiasta, Breslausta. Se oli aluxi luterilainen vizinikkari. Mystisen kirjallisuuden vaikutuksesta hän siirtyi katolilaisuuteen ja otti nimen Angelus ('enkeli', 'sanansaattaja'). Hän liittyi fransiskaaniveljistöön ja vihittiin papiksi 1661. Kirjailijana hän käytti nimeä Angelus Silesius, 'sleesialainen postiljooni'. ellauri142.html on line 850: Angelus Silesiuksen Cherubinischer Wandersmann ('Kerubi-vaeltaja') on laaja kokoelma lyhyitä, pääasiassa kaksirivisiä mieterunoja, joissa on Angelus Silesiukselle ominaista mystiikkaa. Hänen virsistään huokuu jeesuxen sulhasen lämmin rakkaus Jeesukseen. Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Silesiuksen virsi ”Ich will dich lieben, meine Stärke”, lemmittäskö tärkkelys. ellauri142.html on line 854: Vielä vähän ohjeita charitystä. Jos velvollisuuden tunnosta, oikealla paikalla ja oikealla ajalla annetaan almu jollekin arvokkaalle, joka sitä ei juuri nyt jaksa palkita, tämä teko kuuluu puhtauden ominaisuuksiin. Jos annetaan lahja vastalahjan saamisen toivossa tai toivossa saada tulevaisuudessa siitä voittoa, tai annetaan almu vastenmielisesti, tämä antaminen johtuu himosta. Mutta jos hävyttömällä tavalla, epäkunnioittavasti, epäpuhtaalla paikalla ja sopimattomalla ajalla annetaan almu arvottomalle - se toiminta on pimeyttä. Vittu arvottomat ansaizee mitään saada, menkööt mezään haravoimaan ja keräilemään risuja. ellauri142.html on line 860: On kolmenlaista luovuttamista: latvakakkosten jotka ei enää vois vähempää välittää, nilkkiportaan jotka haluu jotain parempaa tilalle, ja laahuxen joka vaan ei viiti vaivautua. Arvaapa 2 karvaa, mikä niistä on parasta? Väärin, voittaja oli latvakakkonen. ellauri142.html on line 862: Täydellisesti pyhitetyn toiminta on persoonatonta; hänen yksilöllinen persoonallisuutensa on ainoastaan näennäinen. Hän on oikeasti henkimaailman robotti. Vaikuttaa aika mukavalta veikolta. (Veikkohan se aina on, vai mitä? Sisaret älkööt vaivautuko. Siskot, veikot, barrikaadeille. ellauri142.html on line 864: Uhraaminen, almujen anto ja katumus. Näitä nää tyypit tosiaan hehkuttaa. Nää on niistä kivaa. Siis ihan oikeasti kivaa, ei näitä tehdä jonkun kivemman toivossa. Sehän olis keskiluokkasta. Siveydenharjoittelu puhdistaa hengen. Aamuin illoin muistathan, häpyäsi harjata. Tääkin pitää kyllä tehdä kiintymyxettä. Joka sen laiminlyö, tekee sen mielettömyydestä; sellaisesta kieltäytyminen tapahtuu pimeyden vaikutuksesta. Ihmisen elämä itsekin on hulluutta ja vanhempien tietämättömyyden seurausta. Hänen pitää, koska hän itsekin on pettymys, sopeuttaa itsensä tämän illusorisen, petollisen olemassaolon vaatimuksiin ja ehtoihin. ellauri142.html on line 875: Sen tähden sanoo Johannes Scheffler (siis tää takinkääntäjä Silesius): ”Kuinka voi sinulla, oi ihminen, vielä jotakin vaatimusta olla? Itseesihän suljet jumalan ja koko maailman.” "Siinä, ettet rakasta ketään yhtä apinaa, teet oikein ja hyvin. Koko apinakööriä pitää rakastaa en masse, ikäänkuin kazellen yxityisten apinoiden päiden ylize." ellauri142.html on line 882: Puhtaat sielut kärsivät devachanissa hyvien töidensä hedelmistä; pirulliset tuovat tullessaan rikostensa kärsimykset; mutta ne, joissa hyveen voima on hiukan ellauri142.html on line 884: puhtaita himojaan, jäävät kâmalokaan eli rakkausmaailmaan, so. he ovat himojensa (kâma) johdosta vielä sidotut alempaan luontoon, eivätkä voi astua devachaniin ennen kuin ovat päässeet vapaiksi näistä epäpuhtaista elementeistä. Tästä luonnonmukaisesta tosiseikasta on syntynyt katolisen kirkon käsite kiirastulesta, mikä kylllä on aivan perseestä. ellauri142.html on line 903: Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 Sveitsi – 24. syyskuuta 1541 Salzburg, Itävalta) oli sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi, psykologi ja okkultisti. Hänen nimensä oli alun perin Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim, mutta hän otti Para-Celsus (parempi kuin Celsius) -nimen roomalaisen lämpömittarin Celsuksen mukaan. Paracelsus halusi korvata skolastisen tieteentekemisen perinteen, jossa tutkimuksen ensisijaisina välineenä oli nojatuoli ja kohteena klassisten auktoriteettien opit, kuten galenoslainen lääketiede ja aristotelinen luonnonfilosofia, luonnon todellisia ilmiöitä ja vuorovaikutuksia tutkivalla kokeellisella tieteellä. Paracelsus painotti tutkimuksissa suoraan luonnosta tapahtuvaa ilmiöiden osallistuvaa havainnointia ilman harhaanjohtavia klassisia teorioita ja ajatuksia. ellauri142.html on line 915: Taitamaton, välinpitämätön, itsepäinen, liehakoiva, huolimaton, laiska, epäilevä ja päättämätön toimija – hänen työnsä ovat syvältä perseestä. (tapaxet) ellauri142.html on line 917: Eli tää menee ihan sen mukaan miten pitkälle kukin on eusosiaalistunut. ellauri142.html on line 920: Se ketä ainoastaan epäselvästi käsittää, mikä on oikein ja mikä väärin tai mitä on tehtävä ja mitä jätettävä tekemättä, oi Pârthajehu, on himoluontoinen. ellauri142.html on line 921: 32. Senkaltainen, joka pimeyden verhoamana pitää oikeutta (dharma) vääryytenä (adharma) ja näkee kaiken nurinpäin, oi PârthaPozo, on syntynyt ymmärtämättömyydestä (tamas). ellauri142.html on line 923: Omalla itsellään täytetyn ihmisen ymmärrys ei koskaan voi tuntea kunnolla näitä totalitäärisiä juttuja. ”Sielu saattaa silloin ne vasta jumalauta todella tuntea, kun se itse ryhtyy jumalaksi.” (Eckhart) ellauri142.html on line 925: DODI, nyt selviää mihin tällä kaikella oikein pyritään: Kastien tehtävien jako pistevieraasti. Suutari pysyköön lestistään, älköönkä yhtään yrittäkö snobbailla. A good wife knows her place. Parempi on, vaikka heikoillakin voimilla täyttää oman velvollisuutensa kuin toiselle määrätty toimi, olkoon sen toimittaminen kuinka helppoa tahansa. Se joka täyttää sen velvollisuuden, jonka hänen oma luonteensa hänelle määrää, ei tee syntiä. No niimpä tietysti. Vittu et tää on läpinäkyvää! ellauri142.html on line 927: Brahmiinien, kshatriyoiden, vaishyojen ja shûdrojen velvol- ellauri142.html on line 934: Kshatriyan (sotilaan) tehtävät johtuvat hänen omasta luonteestaan (karma) ja ovat rohkeus, vahvuus, taistelussa kestävyys ja ellauri142.html on line 935: taitavuus, oveluus, päättäväisyys, jalomielisyys ja hallitsijamieli. ellauri142.html on line 959: saavuttaa sitä suurempi tunteminen. Jos jumala, millä tahansa tavalla, tahtoo, ellauri142.html on line 967: (Eckhart) ellauri142.html on line 969: Typerä argumentti, kyllähän mä haluun tehdä syntiä. Vähintäänkin se näyttää tahtovan, että mä tahdon tehdä syntiä. Se ikäänkuin testaa mua, Piki sanoisi. Kazotaan kuinka jätkän käy. Vaik tiedänhän me sen tosin edeltä. Huooh, kyltää on sitten ikävystyttävää. Pelkkiä spoilereita koko aika. ellauri142.html on line 971: Niin kuin peilikuva ei ole erinäköinen kuin katsojan kasvot, samoin henkinen elämä (jîva) kuvastuu valaistuneen (buddhi) sielun peilissä. Minä itse olen silloin yhtä ikuisuuden hengen (âtman) kanssa.” (Hastamalaka) Hasta la vista sanoi Schwarzenegger jossain leffassa. Aina nää narsistit kazoo izeänsä peilistä. Onxmun tukka hyvin? Schopenhauerilla oli varmaan vaikeuxia erottaa izeänsä Atma-koirasta. ellauri142.html on line 978: oman läzänsä, omat vanttuunsa. Siihen vaaditaan vain vapaa, suruton riippumaton ystävä. Ei mistään muusta se saa huolia kuin jumalasta. Ruumiskin on silloin hiljaisessa levossa, niin ettei sen yksikään jäsen liiku; pientä kuorsausta voi maximisti kuulua. (Eckhart)" ellauri142.html on line 980: Kuule vielä kerran Minun korkeimpia, salatuimpia sanojani. Sinä olet Minulle hyvin rakas, ja sen tähden tahdon sanoa, mikä sinulle on autuudeksi. Vihi sydämesi (manas) Minulle kultaseni. Rukoile Minua. Uhraa itsesi Minulle. Aseta oma tahtosi Minun tahtooni. Siten sinä tulet Minun luokseni. Tämän lupaan sinulle, sillä sinä olet Minulle rakas. Jätä kaikki äärimmäisyydet (dharma). Tule ainoastaan Minun luokseni, ainoaan pakopaikkaasi. Älä sure, Minä tahdon pelastaa sinut kaikesta synnistä. ellauri142.html on line 982: PST. Tätä oppia ei kuitenkaan ole aiottu niille, jotka eivät harjoittele itsehillintää, eivät Minua rukoile, eivätkä Minun ääntäni tahdo kuulla. Ei se ole itsekkäille eikä pilkkaajille. Kuulitko Lauri Schlager? Ei sinulle. Tätä kirjaa suomiessani olen viettänyt elämäni nautinnollisimmat hetket. No ei, läppä läppä. ellauri142.html on line 984: Sandi sanoi: Tämä on tuo ihmeellinen keskustelu Vâsudevan ja jalon Pârthasuun välillä. Sen kuultuani nousivat hiukseni pystyyn. Ja aina kun muistan ja muistelen Mata Harin ihmeellistä muotoa, minut täyttää suuri ihmetyksen ja autuuden tunne, ja jotain muutakin nousee pystyyn kuin hiuxeni. ellauri142.html on line 1014: Tunnuslause on jossain käänteessä päivitetty. Vanhassa sinetissä luki "Totuus on korkein uskonto". Kuvion synty johtuu siitä sinetistä, jota yksi Seuran perustajista, H. P. Blavatsky, käytti ennen Teosofisen Seuran perustamista. Se muodosti kuusikärkisen tähden, jota ympäröi käärme; kuviossa oli rouva Blavatskyn nimikirjaimet, ansaintalogiikka ristin asemesta, ja kreivillinen kruunu Veda-sanan paikalla. (Crux ansata on Ankh-Morporkista tuttu faaraoiden käsipuhelin, risti jossa on rengasmainen pidinnin.) ellauri142.html on line 1016: Kaikki ilmennys maailmassa on kolmenlaista, ellei se sitten ole 1-2-tai 4-laista. Sitä isompia numeroita ei laahus ymmärrä. Israelin tähteä kutsutaan Euroopassa ”Salomonin sinetiksi;” Intiassa ”Vishnun merkiksi”. Niin kuin Eliphas Lévi sanoisi (ja sanoikin): ”Jos kiusaajan kilpi ei vastustaisi arkkienkeli Mikaelin keihästä, niin enkelin voima katoaisi tyhjään avaruuteen; silloin Mikaelin jalka ei pitäisi kiusaajan voimaa alamaisuudessa, ja kiusaajakin singahtaisi eetteriin." ellauri142.html on line 1020: has">Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo. ellauri142.html on line 1022: Lévi vieraili 1854 Englannissa, jossa hän tapasi kirjailija Edward Bulwer-Lyttonin, joka oli kiinnostunut ruusuristiläisyydestä ja oli pienen ruusuristiläisloosin johtaja. Bulwer-Lyttonilta Lévi sai vinkin kirjoittaa kirjan magian harrastamisesta. Kirja julkaistiin 1855 nimellä Dogme et Rituel de la Haute Magie, ja käännettiin englanniksi nimellä Transcendental Magic, its Doctrine and Ritual. Sen kuuluisat aloitussanat esittävät okkultismiin yhden olennaisen teeman, ja antavat hieman makua tulevasta: ellauri142.html on line 1032: Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia. ellauri142.html on line 1039: Aikuisen voiman lehdessä 11/21 oli uutta tietoa paskan elämän oireyhtymästä. Sen tärkein tekijä on laissez-faire kapitalismin keskeinen credo, toi "maaginen vapaaehtoisuus" (Magical voluntarism). Termin lanseeraaja David Small oli hyvä joskin pieni mies. Taavi-eno kuoli 76-vuotiaana 2014. Vaikka britti olikin, se oli aivan oikeilla jäljillä. Amerikkalaisten ylläpitämä Wikipedia tuomizee (tai vähintäinkin leimaa) sen näkemyxet nimellä "a social materialist explanation of psychological distress". Tää "maaginen vapaaehtoisuus" on toi seppoilu, eli existentialistinen uskomus että jokaisella yxilöllä on voima luoda izestään mitä haluaa. No sehän on aivan ilmiselvää potaskaa. Sitä hanakammin sitä tarjotaan kaikessa jenkkiviihteessä, kz. esim. Emily in Paris. Fisherin mukaan "masennus on esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun maaginen vapaaehtoisuus tulee mahdollisen rajalle." Sillä rajalla kävi Eskikin, kun sen tieteellinen uskottavuus upposi, mutta aika äkkiä se osas rationalisoida asian ja asemoida izensä uudestaan nyt "käytännön filosofixi", lue motivaatiopuhujaxi. Pastorixihan se oli pienenä aikonutkin. Haaveet toteutuivat! Höpsismi toimii sittenkin! ellauri142.html on line 1041: Niin ikään Britanniassa (kuinkas muuten, puhutaanhan The Witchin ja kloorikanan isänmaasta) on lanseerattu tähän läheisesti liittyvä termi "shit life syndrome": köyhyyden aiheuttama noidankehä, missä pätkätyöläisyys, koulutuxen puute, matalapalkkaisuus, slummiutuminen, epäterveelliset elintavat ja terveydenhuollon puute aiheuttavat psyykkistä taakkaa ja arvottomuuden tunnetta, ja yhdessä pudottavaet eliniän odotetta jopa parilla kymmenellä vuodella. (No sehän hienoa, sanoo kasan päällimmäiset ja taputtavat tuskin kuuluvasti karvaisia, hyvin kammattuja käsiään. Sittenhän neuroleptit menee hyvin kaupaxi, ja hoitovaje pienenee kiitos Jumalan ja luonnollisen poistuman.) ellauri142.html on line 1045: Smail wrote several books on the subject of psychotherapy, emphasizing the extent to which society is often responsible for personal distress. Critical of the claims made by psychotherapy, he suggests that it only works to the extent that the therapist becomes a friend of the patient, providing encouragement and support. Much distress, he says, results from current conflicts, not past ones, and in any case, damage done probably cannot be undone, though we may learn to live with it. He doubts whether 'catharsis', the process whereby it is supposed that understanding past events makes them less painful, really works. The assumption that depression, or any other form of mental distress, is caused by something within the person that can be fixed, is he argued, without foundation. He could thus be regarded as part of the 'anti-psychiatry' movement, along with R.D. Laing and Thomas Szasz, but where Laing emphasised family nexus as making psychosis understandable, Smail emphasises 'Interest' and power in relation to more everyday distress. These are integral to Western society, and, he suggests, considered out of bounds by most psychotherapists, who are themselves both constrained and complicit in protecting their own interests. ellauri142.html on line 1047: Smail also attacks the common conceptions of 'happiness' and 'relationships', pointing out that these are by-products of real life, and should not be ends in themselves. He suggests that taking part in real joint efforts is what seems to make people forget themselves and become truly happy, but he also takes a despairing view of how modern society makes it hard to see what the real point of these efforts might be for many people. ellauri143.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri143.html on line 45: “People often confuse hedgehog (mull eli in Tamil) with porcupine (mullam pandri),” says the PhD holder, who has done a study on rabbit species, Yarkand Hare, at the Institute of Zoology, Chinese Academy of Sciences. ellauri143.html on line 48: Although its medicinal properties have not been studied, traditional medicine practitioners use it for various purposes ellauri143.html on line 50: Besides rampant poaching and road-kills, rapid destruction of palm trees, around which hedgehogs are mostly found, as part of urbanisation, has reduced its count. ellauri143.html on line 53: harma" /> ellauri143.html on line 57: The Bharatiya Janata Party (pronounced [bʱɑːɾət̪iːjə dʒənət̪ɑː pɑːrtiː] ( listen); English: Indian People's Party; abbr. BJP) is one of two major political parties in India, along with the Indian National Congress. It has been the ruling political party of the Republic of India since 2014. The BJP is a right-wing party, and its policy has historically reflected Hindu nationalist positions. It has close ideological and organisational links to the much older Rashtriya Swayamsevak Sangh (RSS). As of 2020, it is the country's largest political party in terms of representation in the national parliament and state assemblies and is by far the world's largest party in terms of primary membership, with the second largest party, the Communist Party of China, having about half the registered members of the BJP. ellauri143.html on line 59: On a day when Prime Minister Narendra Modi released the Thai translation of Thirukkural during his visit to Thailand, the official Twitter handle of the BJP’s Tamil Nadu unit released a picture of Tamil poet Thiruvalluvar clad in a saffron attire. ellauri143.html on line 60: In the picture tweeted on Saturday (November 2), Thiruvalluvar, who is revered in Tamil Nadu for authoring Thirukkural, a collection of 1,330 life-advice couplets, is seen smeared with sacred ash and wearing a rudraksha necklace and upper-arm bracelets. This is an entirely new portrayal of the ancient poet whose pictures has so far shown him attired only in white and without religious symbols. ellauri143.html on line 61: The picture was also accompanied by a couplet from the first chapter of Thirukkural — “Katradhanaal aaya Payanen kol VaalaRivan natraal Thozhaaar enin,” which translates to — “What profit have those derived from learning, who worship not the good feet of him who is possessed of pure knowledge?” ellauri143.html on line 62: Though the scholars (Urai aasiriyargal, in Tamil) titled Thirukkural’s first chapter as ‘The Praise to God’ (Kadavul Vaazhthu), Thiruvalluvar has nowhere in his work mentioned the words ‘god’ or ‘religion’. ellauri143.html on line 63: The state BJP, it is alleged, has given a new inference to the couplet which has a religious overtone. The inference they provided goes like this — “What is the use of education when one who defies god and his believers?” ellauri143.html on line 65: V Arasu, former head of Tamil department, University of Madras said the move is nothing short of hindi cultural appropriation. “Every religion including Christianity has claimed Thiruvalluvar as their own. Since the BJP is in power now, they can do whatever they wish. But we should not worry. Truth will always triumph,” he said. ellauri143.html on line 66: The Dravidar Kazhagam, founded by social activist Periyar, is known for conducting Thirukkural conferences across the state. Its deputy president Kali Poongundran said that this shows the BJP’s true motives behind promoting Thirukkural. ellauri143.html on line 67: “The varnasrama dharma (racial segregation law) is the base for the BJP’s ideology. But Thirukkural is exact opposite. It is habitual for the party to use opposing ideas and then claim they are their own. Conducting more number of Thirukkural conferences will help the public know about the true meaning of Thirukkural and they can understand how the BJP is tweaking it for their own cause,” he said. ellauri143.html on line 72: Before Sarma, several others had attempted picturising the philosopher-poet, however, they were all rejected because of giving Valluvar a religious identity. Annadurai had also ordered to put up the pictures of Valluvar in all state government institutions. ellauri143.html on line 82: Hetkinen ei tää nyt ihan nazannut, tässähän on pyykkikorikaupalla kunnon nazihyveitä ja pro governmenttiä. ellauri143.html on line 84: The Kura has been widely admired by scholars and influential leaders across the ethical, social, political, economical, religious, philosophical, and spiritual spheres over its history. These include Ilango Adigal (never heard), Kambar (n.h.), Leo Tolstoy, Mahatma Gandhi, Albert Schweitzer (heard ok), plus Constantius Joseph Beschi, Karl Graul, George Uglow Pope, Alexander Piatigorsky, and Yu Hsi (all n.h.). The work remains to be translated. Oops correct that, the text has been translated into at least 40 Indian languages including English, making it one of the most translated ancient works. Ever since it came to print for the first time in 1812, the Kura text has never been out of print. Whole trainloads lie "left on read" in Sri Lanka. ellauri143.html on line 86: Its author is praised for his innate nature of selecting the best virtues found in the known literature, like Juan Valdez the choicest coffee beans, and presenting them in a language that is common and acceptable to all (Tamil). The term Tirukkuṟaḷ is a compound word made of two individual terms, tiru and kuṟaḷ. The term tiru has as many as 19 different meanings but it means sacred. Kuṟaḷ means something like "short, concise, and abridged." Vizi näähän on Markku Envall-luokan aforismeja, Vaakku-Turmiola linjan törähdyxiä. ellauri143.html on line 92: The Kura is structured into 133 chapters, each containing 10 couplets (or kuras), for a total of 1,330 couplets. All the couplets are in kura venba metre, and all the 133 chapters have an ethical theme and are grouped into three parts, or "books": ellauri143.html on line 100: Book I – Aṟam (அறம்): Book of Manners (Dharma), dealing with moral values of an individual and essentials of hot yoga (Chapters 1-38) ellauri143.html on line 102: Book II – Poruḷ (பொருள்): Book of Business (Artha), dealing with socio-economic values, policy, society and administration (Chapters 39-108) ellauri143.html on line 104: Book III – Inbam (இன்பம்): Book of Love (Kama), dealing with psychological values and sex (Chapters 109-133) ellauri143.html on line 108: Virtue will confer love and wealth; what greater source of happiness can man possess?" (Kura 31; Drew, 1840). (Gäsp.) ellauri143.html on line 110: Eli miehuus ei ole izetarkoitus vaan se on väline. Nokintajärjestystä totteleva pääsee pukille ja saa manta. KILL! vaan kinkun vihulaisia niin saat FUCK! ja EAT!. Tosin vaan vihannexia kuten Hgin kaupungin tehtaalaiset. Johtoportaalle on riistaa vielä tarjolla, ja kinkkua. ellauri143.html on line 112: The book on aṟam (virtue, KILL!) contains 380 verses, that of poruḷ (wealth, EAT!) has 700 and that of inbam or kāmam (love, FUCK!) has 250. Just goes to show. Each kura or couplet contains exactly seven words, known as cirs, with four cirs on the first line and three on the second, following the kura metre. A cir is a single or a combination of more than one Tamil word. For example, the term Tirukkuṟaḷ is a cir formed by combining the two words tiru and kuṟa. The Kura text has a total of 9310 cirs made of 14,000 Tamil words. ellauri143.html on line 116: The work largely reflects the first three of the four ancient Indian aims in life, known as purusha-arthas, viz., law (dharma), wealth (artha) and sex (kama).The fourth aim, namely, salvation (moksha) is left out as irrelevant. It is just a little-known uralic tribe. The Indian tradition also holds that there exists an inherent tension between artha and kama. So perhaps artha should be left out as well. ellauri143.html on line 117: Or rather, wealth and pleasure must be pursued with an "action with renunciation" (Nishkan Karma), that is, one must act ostensibly without craving them in order to resolve neck tension. ellauri143.html on line 121: The moksa state is attained when a soul is liberated from the cycles of deaths and rebirths, is at the apex, is omniscient, remains there eternally, and is known as a siddha. In Jainism, it is believed to be a stage beyond enlightenment and ethical perfection, states Paul Dundas (n.h.), because they can perform physical and mental activities such as teach, without accruing karma that leads to rebirth. ellauri143.html on line 125: Meidän monipuoliseen valikoimaan kuuluu akuneulat, sähköakulaitteet, hoitopöydät, moksat, kuppaustarvikkeet. Lisäksi valikoimaan kuuluu terveys ja luontaisalantuotteita; eteeriset öljyt, korvavahakynttilät, vihreä tee, kirjat ja himalajan kristallisuolat. Moxibustio eli moksalla lämmitetään ja vahvistetaan. Näyttää joululahja sinettivahapötköltä. Moksa edistää energian eli Qin virtausta ja se poistaa kylmyyden ja kosteuden sekä stagnaation. Sillä poistetaan näistä aiheutuvia oireita, kuten esim. palelua tai kipuilua. ellauri143.html on line 127: Herman Hessellä oli tähän liittyen romsku nimeltä Siddartha. Sidh tarkoittaa osumista. Artha bisnestä. Purusha tarkoittaa termiittiapinaa. Eli purusa-artha on monkey business, ja Siddartha on hit business. Sillä alallahan Hermannikin oli. ellauri143.html on line 136: Tsihirunkkuṟallin sisällys Zvelebilin (n.h.) mukaan käännettynä Google Translatella. Ei se nyt ihan nappiin tainnut mennä. Thirukkural in Tamil, English Written by Thiruvalluvar with Meaning. Aika kummallista enkkua, tollasta I am levitating now tyyppistä. ellauri143.html on line 144: Peter said to Him, "You shall never wash My feet." Jesus answered Him, "If I do not wash You, You have no part with Me." Simon Peter said to Him, "Lord, not My feet only, but also My hands and My head!" Jesus said to Him, "He who is bathed needs only to wash His feet, but is completely clean; and You are clean, but not all of You. Guess what part of You is coming next!" ellauri143.html on line 156: No fruit have men of all their studied lore, ellauri143.html on line 161: 'Tis hard for mind to find relief from anxious pain. ellauri143.html on line 198: If woman might of chastity retain, ellauri143.html on line 199: What choicer treasure doth the world contain. ellauri143.html on line 202: Of what avail is watch and ward? ellauri143.html on line 238: Decorum should men guard than life, which all men share. ellauri143.html on line 242: Knowing that due decorum's breach foulest disgrace will cause. ellauri143.html on line 251: Though virtue's bounds he pass, and evil deeds hath wrought; ellauri143.html on line 255: Who laws of virtue and possession's rights have known, ellauri143.html on line 263: How great soe'er they be, what gain have they of life, ellauri143.html on line 268: A gain of guilt that deathless aye endures! ellauri143.html on line 271: Manly excellence, that scores not on another's wife, ellauri143.html on line 276: The men who bang not her that is another's bride. ellauri143.html on line 285: Forgetting them hath even higher praise. ellauri143.html on line 294: Kermaperseet ovat kateudelle vihaisia kuin rakkikoirat. Se on antifaa. Tätä aihetta lokapojat jaxaa jauhaa sivukaupalla mitä kauheimmilla uhkauxilla. ellauri143.html on line 296: Jesuit, Catholic and Protestant missionaries in colonial-era South India have highly praised the text, many of whom went on to translate the text into European languages. ellauri143.html on line 299: Nor wealth nor virtue does that man desire 'tis plain, ellauri143.html on line 308: No men from envy free have failed a sure increase to gain. ellauri143.html on line 326: What saves prosperity from swift decline? ellauri143.html on line 332: Vizi nää on ihan samoja kuin koukkunokilla: älä puhu pahaa naapurista. Joka toisia haukkuu, sen napa pyörii ja paukkuu. Ota malka pois omasta silmästä. Älä heitä kiviä lasitalossa. Jne, jne. ellauri143.html on line 340: Than live to slander absent friend, and falsely praise when nigh. ellauri143.html on line 348: Could any evil hap to living man. ellauri143.html on line 356: Words without sense, while chafe the wise, ellauri143.html on line 377: Even to those that hate make no return of ill; ellauri143.html on line 378: So shalt thou wisdom's highest law, 'tis said, fulfil. ellauri143.html on line 383: Lisää ziljonääripaskaa ja vitun charitya. ellauri143.html on line 392: Is as when water fills the lake that village needs supplies. ellauri143.html on line 395: A tree that fruits in th' hamlet's central mart, ellauri143.html on line 396: Is wealth that falls to men of financial liberal heart ellauri143.html on line 415: Save praise alone that soars on high, ellauri143.html on line 416: Nought lives on earth that shall not die. ellauri143.html on line 432: Like heart of them that murderous weapons bear, his mind, ellauri143.html on line 436: If flesh you eat not, life's abodes unharmed remain; ellauri143.html on line 448: Luku 26. Authersion Symhome (Singethanadaaym) Bulimian kieltäminen: 251–260 ellauri143.html on line 451: What's the worth of shaven head or tresses long, ellauri143.html on line 452: If you play what all the world condemns as wrong. ellauri143.html on line 499: Where thou hast power thy angry will to work, thy wrath restrain; ellauri143.html on line 500: Where power is none, what matter if thou check or give it rein. ellauri143.html on line 502: Mitäs hampaattoman vihoista. ellauri143.html on line 515: Thus shame their souls; but pass the ill unheeded by. ellauri143.html on line 518: What his own soul has felt as bitter pain, ellauri143.html on line 527: Tää on se ahimsapykälä (nojaa tulihanse tuolla vegaanipykälässä jo). Jaa vegaaniruoastasi naapurillekin, siinä on tamiliviisauden A ja O. Äläkä puhu paskoja. Näitä samoja nää kaikki moralistit jauhavat. Ja mixeivät jauhaisi. Kantapään kauttahan on apina ne oppinut. Toi uhrautumispykälä menee kyllä pitemmälle kuin koukkunokilla. ellauri143.html on line 530: What is the work of virtue? 'Not to kill'; ellauri143.html on line 538: Though thine own life for that spared life the price must pay, ellauri143.html on line 539: Take not from aught that lives gift of sweet life away ellauri143.html on line 544: Jokainen päivä on uusi eilinen. Jok'ainoa hyödytön hetkistäs jne. Onnex on sentäänt tää reinkarnaatio. Vaik onhan sekin pitkän päälle uuvuttavaa. ellauri143.html on line 548: That daily cuts away a portion from thy life. ellauri143.html on line 555: Who know not if their happy lives shall last the day, ellauri143.html on line 565: Vaan se on hyvä kö ajattelee et tää onkin kaikki paskaa, sitten ei niin harmita kun se vääjäämättä loppuu. Arvon kieltäminen voi olla sekin mukavaa. No ainakaa nää ei peukuta jenkkien "Me first" adagea. Explanation : Desire the desire of Him who is without desire; in order to renounce desire, desire that desire. LOL. Pessimistin elämänviisaus. Syö Englischer Gartenissa, ota Atma-koira. ellauri143.html on line 568: From whatever, aye, whatever, man gets free, ellauri143.html on line 569: From what, aye, from that, no more of pain hath he. ellauri143.html on line 576: Who kills conceit that utters 'I' and 'mine', ellauri143.html on line 577: Shall enter realms above the powers divine. ellauri143.html on line 582: Eipä tässä muuta kun valmistaudutaan loppupeleihin. Tai mitäs niihin kannattaa paljon valmistautua. Loppuu viimeinkin tää EAT! FUCK! KILL! kolmisointu. Toi mystiikka-arvaus menee kyllä väärinpäin: oikeasti valot sammuu, haju jää. Viimeinen kupleteista on oikeammilla jäljillä. ellauri143.html on line 586: Their very names for aye extinct, then pain shall be no more. ellauri143.html on line 593: The mind that knows with certitude what is, and ponders well, ellauri143.html on line 599: Tässä lisää näitä hindumeemejä. Se kyllä pitää paikkansa, et toi uudelleensyntymisen ajatus on noussut kovasta halusta pysytellä hengissä. Se että haluton on vapaa seuraa Aristoteleen määritelmästä: Vapaa on se joka voi tehdä mitä haluaa. Kun ei mikään hotsita, ei tarvi mitään tehdäkään. Jes! Juttu vaan on niin et just toi pyrkyröinti on elämistä parhaillaan. Lakkaa vaan haluumasta jos tyydyt elämättönään elämään, eli riittää olla puhumaton pää. Tai sitten jatka kärsimistä. Ilman kärsimistä ei ole kivaakaan, se taas seuraa fyysikkojen onnen määritelmästä. ellauri143.html on line 603: That ceaseless round of birth from seed of strong desire doth spring. ellauri143.html on line 607: None other share such perfect libertee. ellauri143.html on line 612: Izehoito-osuuden viimenen pykälä lohduttaa vanhalla kunnon karma-ajatuxella, eli älä anna takaiskun kismittää, se on kismettiä vaan. ellauri143.html on line 619: What powers so great as those of Destiny? Man's skill ellauri143.html on line 632: Courage, a liberal hand, wisdom, and energy: these four ellauri143.html on line 649: That king as god o'er subject people reigns. ellauri143.html on line 652: With pleasant speech, who gives and guards with powerful liberal hand, ellauri143.html on line 665: Than low-born men adorned with learning´s grace. ellauri143.html on line 672: So learn that you may full and faultless learning gain, ellauri143.html on line 676: Men who learning gain have eyes, men say; ellauri143.html on line 693: Who, till they die; learn nought, along what weary ways they roam. ellauri143.html on line 696: Learning is excellence of wealth that none destroy; ellauri143.html on line 705: Are like the happy gods oblations rich who share. ellauri143.html on line 708: Like staff in hand of him in slippery ground who strays ellauri143.html on line 712: ´Tis hard for mouth to utter gentle, modest word, ellauri143.html on line 713: When ears discourse of lore refined have never heard. ellauri143.html on line 717: Men void of ample lore would counsels of the learned share. ellauri143.html on line 731: Viisaudesta nää self-appointed viisaat jaxaa paasata. Se on mm. varovaisuutta, oveluutta, harkintaa, kokemusta, varovaista riskinottoa. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua! ellauri143.html on line 735: Wisdom hath use of lucid speech, words that acceptance win, ellauri143.html on line 755: Luku 43. Tiedon hallussapito (அறிவுடைமை aṟivuṭaimai): 421–430 ellauri143.html on line 757: Kinkun hyveitä. Kinkku sitä tulee räkänokasta muttei turhan naurajasta. Hyvä kunkku on avokätinen neuvoxille. Se on viisautta... ellauri143.html on line 762: A niggard hand, o´erweening self-regard, and mirth ellauri143.html on line 770: The greed of soul that avarice men call, ellauri143.html on line 790: Who owns no principal, can have no gain of usury; ellauri143.html on line 805: Cost-benefit analysis. Keep an eye what ends up under the line. Se on viisautta. ellauri143.html on line 810: In time to come; weigh these- than to the act proceed. ellauri143.html on line 814: ´Deed dared, we´ll think,´ disgraced shall be. ellauri143.html on line 834: Beneficence that measures not its bound of means, ellauri143.html on line 842: The king that foes would crush, needs fitting time to fight ellauri143.html on line 851: ´Tis hard a people´s homesteads to attack. ellauri143.html on line 856: Kinkun apurit. Explanation : Let (a minister) be chosen, after he has been tried by means of these four things, viz,-his virtue, (love of) money, (love of) sexual pleasure, and tear of (losing) life. And keep his relatives as hostages. Just tätä tematiikkaa oli valtaistuinpeleissä. Ei se ole vierasta kv. yrityxillekään. Steve Jobs varmaan luki näitä värssyjä. The Thirukkural way of Leadership. Mr. T. Kannan. ellauri143.html on line 861: That shrinks from shame or stain; in him may king confide. ellauri143.html on line 864: Beware of trusting men who have no kith of kin; ellauri143.html on line 865: No bonds restrain such men, no shame deters from sin. ellauri143.html on line 877: Is kindly grace that only kinsmen know. ellauri143.html on line 885: Increase of good such worthy ones shall meet. ellauri143.html on line 889: ´Neath such discerning rule many dwell happily. ellauri143.html on line 891: Pahnanpohjimmaisista ei väliä. Antaa laahuxen laahustella ja siivoilla vessoja kunhan eivät napise. ellauri143.html on line 894: Luku 54. Seiregstration (Pochavam): 531–540 ellauri143.html on line 899: Paha kurko on tällänen: ellauri143.html on line 902: The tyrant, harsh in speech and hard of eye, ellauri143.html on line 903: His ample joy, swift fading, soon shall die ellauri143.html on line 907: So kings with sceptred hand implore a gift ellauri143.html on line 913: Sähkötuoli on eto kexintö. Nirhaamalla tulee selvää jälkeä. Tosin varminta on nirhata sitten koko suku. Kurko on erotuomari puolueiden välillä, sixi sen pitää olla ökyrikas ettei sitä lahjota ihan pikkurahalla. Kansanvallan ratkaisu on vaihtaa taajaan kunkkua, jolloin kukaan niistä ei ehdi kahmia ihan kaikkea. (Vaikka yhteenlaskettuna taitaa tulos olla sama.) ellauri143.html on line 923: Since true benignity, that grace exceeding great, resides ellauri143.html on line 924: In kingly souls, world in happy state abides. ellauri143.html on line 931: To smile on those that vex, with kindly face, ellauri143.html on line 936: Kurkolla p.o. vakoojat. Muuten ei tule hallizemisesta mitään. Tää luku oli isä aurinkoisella tyynyn alla luotipyssyn vieressä. ellauri143.html on line 953: A spy, whate´er men do, must watchful mind display. ellauri143.html on line 980: Voit katkaista purjon mutta älä tee sitä sahaten. ellauri143.html on line 995: Who pain as pleasure takes, he shall acquire ellauri143.html on line 1015: That speaks not first before the elders´ face. ellauri143.html on line 1018: All whispered words and interchange of smiles repress, ellauri143.html on line 1042: Who speak undaunted in the council hall are rarely found. ellauri143.html on line 1064: A land gains nought that is not with its king at peace. ellauri143.html on line 1076: Nothing exists save wealth, that can ellauri143.html on line 1077: Change man of nought to worthy man. ellauri143.html on line 1080: Those who have nought all will despise; ellauri143.html on line 1091: Explanation : Accumulate wealth; it will destroy the arrogance of (your) foes; there is no weapon sharper than it. Jenkit tietävät. Niinkuin tiesivät kaikki aikaisemmatkin hegemoniat. Ryöväämistä ansaintakeinona ei lyö ainakaan rehellinen työ. ellauri143.html on line 1094: That is a land that yields increase unsought, ellauri143.html on line 1095: That is no land whose gifts with toil are bought. ellauri143.html on line 1099: Of virtuous men, and those of ample wealth, call that a ´land´. ellauri143.html on line 1101: That ain't a knife. Now this is a knife. Ubi bene ibi patria. (Kirjassa Valkoinen torakka oli virheellisesti toisin päin: Ibi bene ubi patria. Patrioottista potaskaa.) ellauri143.html on line 1104: Who plenteous store of glorious wealth have gained, ellauri143.html on line 1107: Explanation : To those who have acquired an abundance of riches, the other two, (virtue and pleasure) are a piece of cake. ellauri143.html on line 1118: 3. Suomen hallituksen on kumottava kaikenlaatuiset Yhdistyneiden Kansakuntien kansalaisten omaisuutta, oikeuksia ja etuja koskevat siirrot, milloin sellaiset siirrot ovat johtuneet akselivaltioiden hallitusten tai niiden elinten sodan aikana harjoittamasta väkivallasta tai pakosta. Kotiryssien menetyxet on korvattava markkamääräisesti reilusti. ellauri143.html on line 1137: Well taught with marshalled ranks to meet their coming foes. ellauri143.html on line 1141: What then? The dragon breathes upon them, and they die. ellauri143.html on line 1143: Viimesistä tulee mieleen Linnunradan käsikirjan kiukkuista kärpäsparvea muistuttava tähtiarmada, jonka paikallinen kiusaantunut lehmä huiski hajalle hännän heilahduxella. ellauri143.html on line 1148: Tää ystävyys on taas sellanen missä esitetään presiis vastakkaisia neuvoja omalta kannalta ja vähän muidenkin kannalta. Muiden pitäis kyllä pysytellä mun ystävinä thru thick and thin, mutta mun on parasta valita ystävät tosi huolella ja dumpata tyhmät köyhät ja rumat joukosta kuin kuumat perunat. Ystävyydestä on tullut ihan fetischi nykyaikana. Ne ovat lähempänä kuin lähin puhelin, ja klaaniajan suku-ja heimositeitä ei enää tarvita. Kelassa on aina ystävä. Kaikki bunkkaavat omissa yhden hengen kopeissa ja tapaavat lähisukulaisia lähinnä jouluna. Vasta vanhana ne huomaavat, että veri on vettä sakeampaa. Vihreävetisiä ikätovereita kuolee ympäriltä kuin keiloja, eikä nuoret sukulaiset välitä. Niillä on omat ystävät. ellauri143.html on line 1151: When time shall come that foes as friends appear, ellauri143.html on line 1154: Explanation : Gradually abandon without revealing (beforehand) the friendship of those who pretend inability to carry out what they (really) could do. ellauri143.html on line 1158: Than friendship yields that´s formed with laughers vain. ellauri143.html on line 1164: Explanation : Make friendship (with one) after ascertaining (his) character, birth defects, and the whole of his relations. ellauri143.html on line 1168: ´Tis staff that measures out one´s friends. ellauri143.html on line 1196: who in intercourse with friends is found trustworthy in what he says,-such a man, although men may say of him that he is an uneducated man, I must consider him to be really an educated man. (Confucius Analects) ellauri143.html on line 1206: Tässä luvussa on aika käärmemäisiä ohjeita vihamiesten varalta. Olkaa viekkaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset. ellauri143.html on line 1215: Thus shall the pride of those that hate thee have an end. ellauri143.html on line 1218: With stronger than thyself, turn from the strife away; ellauri143.html on line 1221: Explanation : (A) pleasing (object) to his foes is he who reads not moral works, does nothing that is enjoined by them cares not for reproach and is not possessed of good qualities. ellauri143.html on line 1228: Luku 88. Maailman ensimmäinen maailma (vihamielisyys): 871–880 ellauri143.html on line 1267: His wealth will clothe him with o'erwhelming shame. ellauri143.html on line 1271: Will daily bring him shame among the good. ellauri143.html on line 1283: Aid not their friends in need, nor acts of charity perform. ellauri143.html on line 1290: Synnilliset naiset on kyllä hyvin pahoja, niistä voi saada tauteja, ne on naisellista mutaa, mutta vielä pahempaa on olla tossukka. Sille nauraa kaveritkin, ja ilman jälkiruokaa saa mennä nukkumaan, piharuokintaan. ellauri143.html on line 1305: Instinctive sense of right and virtuous shame combined. ellauri143.html on line 1320: If, what you ate before digested well, you eat again. ellauri143.html on line 1350: All men that live are one in circumstances of birth; ellauri143.html on line 1353: Joo nää on ihan jenkkiklassikoita, grin and bear it, be an optimist. Kaikki lähtee muumipeliin samasta ruudusta 1 muumitalon rappusilta, sen jälkeen se on kiinnni tarmokkuudesta ja onnesta. Fortes fortuna adiuvat. Optimisti jolla on optimistijolla, päätyy tiukan jahdin jälkeen jahdin omistajaxi. Minkä jälkeen se voi ostaa palveluita kunnon viisastelijoilta. Siinä ei pie kizailla. ellauri143.html on line 1361: And is not shame an ornament to men of dignity? ellauri143.html on line 1365: As home of virtuous shame by all the world the men are known, ellauri143.html on line 1366: Who feel ashamed for others, guilt as for their own. ellauri143.html on line 1377: Tässä luvussa nuoleskellaan keskustalaisia. Sellasia kuin Haju Pisilä tai se porsasmainen Mikko Kärnä, jonka miälestä kaupungin pitäis syöttää porukoille sen näköisiä sikoja. Tai se vitun Seppä, joka haluaa tappaa susia "kannanhoitomielessä". Vitun kusilaareja. Koivisto oli oman elämänsä seppo, lausui sen kuoltua Haju Pisilä. Sepot, Juhat, Jarmot ja Ismot sun muut agranoomit ja mezänraiskaajat painukoot huut helkkariin. ellauri143.html on line 1381: The rest to others bend subservient, eating what they give. ellauri143.html on line 1385: Who raise with their own hands the food on which they live. ellauri143.html on line 1388: When master from the field aloof hath stood; ellauri143.html on line 1391: Explanation : If the owner does not (personally) attend to his cultivation, his land will behave like an angry wife and yield him no pleasure. ellauri143.html on line 1394: The earth, that kindly dame, will laugh to see, ellauri143.html on line 1404: Nothing is harder than the hardness that will say, ellauri143.html on line 1407: Explanation : There is no greater folly than the boldness with which one seeks to remedy the evils of poverty by begging (rather than by working). ellauri143.html on line 1409: Mites tää neronleimaus on pujahtanut kama sutran pussiin? Eikös tää ole väärä kabanossi tänne? Seuraavakin tultuu oudolta. Ahaa, näähän kuuluskin ozikkoon "Wealth - miscellaneous", sexipalsta alkaa vasta luvusta 109. Ilmeisesti mun eka lähde jakoi kirjat väärästä kohdasta. Korjasin tän nyt, vaikka mitä väliä, on tää sellasta schaibaa vaikka miten numeroituna. Yhessä kohassa kehutaan et charity on ihan huippua, sit tässä haukutaan kerjäläiset ihan paskaxi. No onhan se johonmukaista kermaperse ajattelua. Tässä lisää samanlaista seppoilua: ellauri143.html on line 1413: Has excellence of greatness that transcends the earth. ellauri143.html on line 1415: Explanation : Even thin gruel is ambrosia to him who has obtained it by labour. ellauri143.html on line 1430: You ask what sharper pain than poverty is known; ellauri143.html on line 1431: Nothing pains more than poverty, save poverty alone. ellauri143.html on line 1433: Mitä vittua!? Juurihan on päästy sanomasta että rikkaudet ei ole midiä verrattuna viisastelijoiden sana-aarteisiin. Ai mä tajuan: tän kirjoittajat on keskiluokkaisia viisastelijoita, jotka kadehtien nuoleskelevat huippukastia ja samalla haistattavat paskat laahuxelle. Siis keskiluokkasia lurjuxia! Köyhän puhetta ei pidä kuunnella, kuunnelkaa mieluummin meikäpoikia! Keskiluokasta rupusakkiin köyhtyminen on maailman pahin asia, kazo esim nazeja. Hajurakoa paarioihin on kasvatettava hinnalla millä hyvänsä. Eise sitten niin paljon satu kun on jo siellä (kuten tietää fyysikot). ellauri143.html on line 1447: Luku 107. Ayyanan poika (Ravacham): 1061–1070 ellauri143.html on line 1463: “She seemed glad to see me. In fact, she actually said she was glad to see me – a statement no other aunt on the list would have committed herself to, the customary reaction of these near and dear ones to the spectacle of Bertram arriving for a visit being a sort of sick horror.” - P.G. Wodehouse ellauri143.html on line 1465: IAGO: She may be honest yet. Tell me but this: Have you not sometimes seen a handkerchief Spotted with strawberries in your wife’s hand? ellauri143.html on line 1466: OTHELLO: I gave her such a one. ’Twas my first gift. IAGO: I know not that; but such a handkerchief—I am sure it was your wife’s—did I today ellauri143.html on line 1467: See Cassio wipe his beard with. - Shakespeare ellauri143.html on line 1471: The furtive glance, that gleams one instant bright, ellauri143.html on line 1472: Is more than half of love's supreme delight. ellauri143.html on line 1474: Explanation : A single stolen glance of her eyes is more than half the pleasure of sexual embrace. Provided the other half follows suit anon. Oliskohan Elixirin aaria 'Una furtiva lacrima' tullut hakulistauxessa alempana? En jaxanut selata. ellauri143.html on line 1481: All joys that senses five- sight, hearing, taste, smell, touch- can give, ellauri143.html on line 1488: Sharing his meal: such is this golden maid's embrace. ellauri143.html on line 1489: Explanation: The embraces of a gold-complexioned beautiful female are as pleasant as to dwell in one's own house and live by one's own (earnings) after distributing (a portion of) it in charity. ellauri143.html on line 1501: Luku 113. Sinavati Yinsen seiressio (Seitaar Seiprasai Kaadhal Saaththana): 1121–1130 ellauri143.html on line 1505: Tamil Youths Ride on Toy Palmyra horses. In ancient Tamil Nadu, Tamil youths who fell in love with girls used to make a horse toy with Palmyra leaves and used to ride on it along the streets to make it public. Then the parents of the girls were forced to marry them. Though it was practised only by the Tamils in ancient India, the association of horse in this ritual show that it also came from the north. Horses came to India from outside. The oldest reference is in the Rig Veda. ellauri143.html on line 1510: Explanation : This malady (of lust) is manured by the talk of women and watered by the (harsh) words of my mother. ellauri143.html on line 1518: My body and my soul, that can no more endure, ellauri143.html on line 1520: Explanation : Having got rid of shame, the suffering body and soul save themselves on the palmyra horse. ellauri143.html on line 1525: Explanation : Modesty and manliness were once my own; now, my own is the palmyra horse that is ridden by the lustful. ellauri143.html on line 1528: The maid that slender armlets wears, like flowers entwined, ellauri143.html on line 1530: Explanation : She with the small garland-like bracelets has given me the palmyra horse and the sorrow that is endured at night. ellauri143.html on line 1534: My eyes know no repose for that same simple maid. ellauri143.html on line 1539: There's nought of greater worth than woman's long-enduring soul, ellauri143.html on line 1542: Explanation : There is nothing so noble as the womanly nature that would not ride the palmyra horse, though plunged a sea of lust. That is, she is quite happy just riding me. ellauri143.html on line 1562: Luku 124. Jatong Azhave (Elinten terveys:) 1231–1240 ellauri143.html on line 1567: Because the armlet from my wasted arm has slid. ellauri143.html on line 1585: Barred by the bolt of shame before. ellauri143.html on line 1587: Hahaa axe, takuulla se tavallinen tylppä astalo, tuttu kumivasara. ellauri143.html on line 1602: Luku 133. Prosa-session tambasaanadaanaadaay (ootaluvari yaalai yaadaalaay, jodelaadelei huhhahhei): 1321–1330. ellauri143.html on line 1612: That I may still plough on, O night, prolong thy reign! ellauri143.html on line 1615: And shall we ever more the sweetness know of that embrace ellauri143.html on line 1619: A cool reserve is like the salt that seasons well the mess, ellauri143.html on line 1628: Explanation : To express their love-sickness by their eyes and resort to begging bespeaks more than ordinary female excellence. ellauri143.html on line 1635: Siddhartha Gautama (sanskritia; devanagari: सिद्धार्थ गौतम; pāliksi Siddhattha Gotama, pilipalit ei osaa sanoa ärrää) on buddhalaisuuden perustaja eli Gautama Buddha (herännyt). Tärkeitä käsitteitä: Kolme olemassaolon merkkiä: (duhkha · anitya · anatma) Skandha · Samsara (luomuleipomo). Jälleensyntymä Pratītyasamutpāda · Karma, ja 3 jalokiveä, 4 totuutta, 8-kaistainen tie. Aina näitä samoja pieniä kokonaislukuja. Eihän apinan päässä muu pysy. ellauri143.html on line 1637: Vuonna 2013 uutisoidun Nepalin Lumbinissa Maya Devin temppelissä tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella Siddharta eli tähän asti oletettua aiemmin. Buddhan pääkallon luun kerrotaan löytyneen Kiinasta. Löytö on tehty vuonna 2008, mutta se on saanut julkisuutta vasta vuonna 2016. Kallossa luki kiinalaisin kirjaimin "made in India". ellauri143.html on line 1639: Vaikka myöhempinä aikoina Gautama on haluttu nähdä jumalallisena olentona esimerkiksi hindulaisuuden piirissä - jossa hänen ajatellaan olevan Vishnun 9. avataara - hän itse kielsi olevansa jumala tai profeetta, eikä opettanut yliluonnollisten olentojen palvontaa. Toisin kuin kolleegansa Jesse-setä, joka ei piilottanut korvavahakynttilää vakan valle. ellauri143.html on line 1641: Sen sijaan Buddhan opin ytimen muodostavat neljä jaloa totuutta, joiden mukaan elämään sisältyvän, elämänhalusta johtuvan dysforian (dukkha) voi päihittää jalon kahdeksankaistaisen tien avulla. ellauri143.html on line 1643: Duhkha (paaliksi दुक्ख; sanskritiksi दुःख, duḥkha) on eräs keskeinen buddhalaisuuden käsite, jota Buddha käytti ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä. Sana suomennetaan usein kärsimykseksi. Duhkhan merkitys on kuitenkin paljon laajempi – sillä tarkoitetaan kaikkia kielteisiä tunnetiloja aina lievästä vitutuxesta fyysiseen ja henkiseen kipuun. Termille ei ole yhtä ainoaa sopivaa suomennosta. Se voidaan kääntää esimerkiksi epätyydyttäväksi, epätäydelliseksi, turhauttavaksi tai pysymättömäksi. Sananmukaisesti se tarkoittaa pahaa paikkaa, pakkorakoa. ellauri143.html on line 1645: Buddhalaiset eivät usko (vittu onko se joku uskon asia?), että elämä olisi silkkaa vitutusta, vaan euforia (sukha) on kyllä yhtä hyväksytty osa elämää. Kaikki hyväkin on kuitenkin pysymättömänä duhkhaa. Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Sanan etymologiseksi alkuperäksi selitetään usein karman pyörä, joka on huonosti kiinni. Sen takia se tärisee ja hyppelehtii ja tekee matkanteosta epämiellyttävää. (Kha tarkoittaa reikää. Duh on paha, vrt. Homer Simpson: D´oh.) ellauri143.html on line 1647: Buddha käytti sanaa duhkha ensimmäisessä jalossa totuudessa: elämä on duhkha. Elämä on epätyydyttävää. Asiat voisivat aina olla jossakin suhteessa paremmin. Ensimmäinen jalo totuus pyrkii opettamaan, että kärsimys on väistämätön osa elämää ja kaikki joutuvat kokemaan sitä. Neljä jaloa totuutta käsittelevät duhkhan alkuperää ja sen sammumista. ellauri143.html on line 1649: Buddhan mukaan duhkhaa on syntymä, sairaus, vanhuus ja kuolema, kipu, ero siitä mistä pitää, kosketus siihen mistä ei pidä ja se ettei saa mitä haluaa. Lyhyesti kaikki viisi takertumisen kohdetta (skandhat) ovat duhkha. Buddhalaisuuden mukaan duhkha kytkeytyy jollakin tavoin kaikkiin asioihin ja tekoihin. Esimerkiksi lihansyöntiin kärsimys liittyy siinä muodossa, että lihan vuoksi on täytynyt tappaa jokin eläin. Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun. Vittu ole sitten syömättä, rupea jainilaisexi. ellauri143.html on line 1651: Buddha jaotteli joutessaan duhkhan kolmeen päätyyppiin. Niitä ovat: ellauri143.html on line 1653: duhkha-duhkha: Ilmeisin kärsimyksen muoto, eli fyysinen ja henkinen kipu ja kärsimys. Niihin lukeutuu vanhuus, sairaus ja kuolema. ellauri143.html on line 1655: viparinaama-duhkha: muutoksen, pysymättömien onnellisten hetkien ja pettävien odotusten aiheuttama epätyydyttävyys, turhautuminen, suru tai kärsimys. ellauri143.html on line 1657: sankheri-dushkha: hienovarainen yleinen epätyydyttävyyden tunne, joka nousee johtuen maailman ehdonvaraisesta luonteesta. Tästä Lautuma kärsi ize eniten. ellauri143.html on line 1660: Duhkha on myös yksi olemassaolon tuntomerkeistä pysymättömyyden (paaliksi anicca tai sanskritiksi anitya) ja itsetyytymättömyyden (paaliksi anatta tai sanskritiksi anātman) ohella. Koska olemassa olevat asiat ovat pysymättömiä, ne ovat duhkhaa eli kykenemättömiä tuomaan lopullista onnea. Ääliöt. Lopullinen onni on bittikarttavirhe. Fyysikot sen tietävät: onni on derivaatta. Se on nolla loppupeleissä. ellauri143.html on line 1662: Anitya (paaliksi अनिच्चा; sanskritiksi अनित्य, anitya) eli pysymättömyys on yksi kolmesta olemassaolon tavaramerkistä buddhalaisuudessa. Termi viittaa siihen, kuinka kaikki olemassa oleva on jatkuvassa muutoksen tilassa, eikä mikään ole ikuista. Väliaikaista kaikki on vain. Buddhalaisuuden mukaan yksi syy kärsimyksen syntymiseen on se, kun yritetään takertua pysymättömään ilmiöön ja käsitellä sitä pysyvänä. No niinpä! Älä sitten vittu takerru! Ammennä vaan! Kom an bara, en i sänder! Ylämäki alamki ylämäki alamäki yhdessä kuljemme sen. Kunnes valo sammuu, haju jää. ellauri143.html on line 1664: Anatma eli minuuttomuus, ytimettömyys on yksi kolmesta olemassaolon tuotemerkistä buddhalaisuudessa. Buddhalaisuus opettaa, että ei ole olemassa mitään erillistä ja yksilöllistä minää. Havainto minuudesta on pysymätön ja jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, joka syntyy viidestä kokemuksemme osatekijästä eli skandhasta: aistit, matelijanaivot, muisti, assosiaatiot ja tajunta. So what? Nojatuolipsykologiaa. ellauri143.html on line 1666: Saṃsāra (sanskritiksi संसार ´läpikulku; eteneminen monien vaiheiden kautta´) on elämän kiertokulku. Buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja jainalaisuuden uskontojen näkökantojen mukaan uskontojen näkökannoilla on perustavia eroja samsaran suhteen. Ja vitut on. Samoja luomujauhoja ne on kaikki. Miten ne jaxavatkin jauhaa niitä. Samsara-ruislimppu on kyllä hyvää, kannatti jauhaa niitä. ellauri143.html on line 1668: Neljä jaloa totuutta ovat jalo totuus kärsimyksestä, jalo totuus kärsimyksen syystä, jalo totuus kärsimyksen lakkaamisesta, jalo totuus kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta tiestä. Tämä muotoilu on täsmälleen sama kuin se, jota käyttävät lääkärit tehdessään diagnoosia ja määrätessään hoitoa sairauteen: määritetään oireet, määritellään sairaus, sen syyt ja sitten housut pois ja hoitoon. Eli Buddha pitää kärsimystä "sairautena", joka paranee hengiltäotolla. Leikkaus onnistui, tosin potilas menehtyi. ellauri143.html on line 1670: Mahayana-buddhalaisuudessa historialliseen Buddhaan viitataan usein nimityksellä Śākyamuni (´Śākya-heimon viisas´) tai Śākyamuni-buddha. Sūtrissa hän kutsuu itseään ja muita buddhia usein nimityksellä Tathāgata (´näin tullut´ / ´näin mennyt´). Muita Buddhaan viittaavia nimityksiä ovat Bhagavat (´Mestari´, ´Herra´) ja Sugata (´Hyvin kulkenut´ eli ´Hyvin sä vedät´). Näillä mennään. ellauri143.html on line 1672: Skandha (suom.kasa) on viisiosainen kokonaisuus, jonka buddhalaisuudessa opetetaan synnyttävän kokemus (kokemuxen! Ettekö osaa suomea?) olemassaolosta. Viittä skandhaa kutsutaan myös viideksi bensiinikäyttöisexi aggregaatiksi. Viisi skandhaa ovat jatkuvassa muutoksen tilassa, jossa ne ilmestyvät ja katoavat. Buddhalaisuus opettaakin, että minkään näistä osatekijöistä ei voida mieltää olevan "minä" tai ... Eiköhän nää ole taas noi 5 aistia. Tajunta kuudentena aistina. ellauri143.html on line 1674: Perinteen mukaan neizyt Māyā näki unta, jossa Siddhārtha saapui hänen kohtuunsa lumivalkean norsun muodossa. Ei siis minään tyhjänä korzuna. Kymmenen kuukauden kuluttua unesta Siddhārta syntyi Lumbinīn kylässä, kun hänen äitinsä oli matkalla syntymäkotiinsa Betlehemiin synnyttämään. Pojan syntymäjuhliin apostolinkyydillä osallistunut erakkotietäjä (ṛṣi) Aasitta ennusti lapsesta tulevan joko suuri kuningas (cakravartin) tai sitten suuri pyhimys (sadhu). Tuli sadhu. 2 muuta tietäjää ei päässeet tällä kertaa tulemaan, olivat kipeinä. Myöhemmän perinteen mukaan Siddhārtha kasvatettiin tämän takia tarkasti suojattuna näkemästä vanhuutta, kuolemaa ja sairautta. ellauri143.html on line 1676: 16-vuotiaana Siddhārtha avioitui serkkunsa Yaśohaarān (pāliksi Yasodharā) kanssa. Tarinan mukaan Siddhārtha alkoi vanhemmiten kyllästyä serkkuunsa ja halusi nähdä, mitä sen ulkopuolella oli. Ihastellessaan kaupunkiaan Siddhārtha kuitenkin näki vanhuksen. Hän kummastui näkemästään, sillä ei ollut ikinä nähnyt vanhaa ihmistä. Eikös sillä ollut isovanhempia, vai oliko nekin piilossa kellarissa? Siddhārtha meni kaupungin kujalle ja näki vanhuksen lisäksi sairaan, kuolleen ja askeetikon. Hän käsitti, että maailmassa on myös sairautta, laihuutta, köyhyyttä ja raatoja. ellauri143.html on line 1678: Kuitenkin vasta kolmenkympin kriisissä Siddhārtha oman kertomansa mukaan hylkäsi ylellisen elämän, leikkasi hiuksensa nätisti, puki ylleen okranvärisen mekon ja jätti kotinsa vanhempiensa kyyneleiden saattamana. Myöhempien ja dramaattisempien kertomusten mukaan hän lähti palatsista salaa hevosellaan muiden nukkuessa, jättäen peräänsä vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa Rahulan. Vittu mikä kusipää. ellauri143.html on line 1680: Seuraavaksi Siddhārtha vetäytyi metsissä elävien viiden berliininmunkin yhteisöön, jonka johtaja oli nimeltään Anakin Skywalker (pāliksi Aññāta Koṇḍañña), ja alkoi harjoittaa hyvin ankaraa askeesia. Siddhārthan harjoittama paasto oli niin ankaraa, että hän oman todistuksensa mukaan pystyi lopulta koskettamaan peräreiän kautta selkärankaansa. Kattokaa jätkät! Koittakaa! Viimein hän tajusi, ettei kukaan voi kokea tätä suurempaa kipua valaistuakseen, ja siitä huolimatta hän ei kuuden vuoden aikana ollut saavuttanut mitään erityisiä tiloja. Muistaessaan, kuinka oli poikasena spontaanisti saavuttanut resitatiivisen tilan istuessaan muna kädessä rusojambolaani-puun alla, Buddha tajusi, että tässä saattaisi olla polku valaistumiseen. Hän kuitenkin tiesi, ettei kykenisi saavuttamaan vastaavaa tilaa näin riutuneella ruumiilla, ja päätti siksi vahvistaa kehoaan ottamalla vastaan hänelle tarjottua ruokaa. Reilu kaveri. Tarinan mukaan sattumalta paikalle osunut pikkutyttö lähikylästä tarjosi hänelle riisiä ja maitoa. Kiitos kulta, olisko torttua? ellauri143.html on line 1682: Kokemuksen seurauksena Siddhārtha oivalsi, ettei kivulias itsekieltäymys ole sen parempi vastaus elämän ongelmiin kuin yltäkylläisyydessä rypeminenkään. Tämän ajatuksen korostetaan olevan yksi buddhalaisuuden keskeisimmistä periaatteista, ja siitä käytetään nimitystä keskitie (sanskritiksi madhyamā-pratipad, pāliksi majjhimā paṭipadā). Olipa hienoa. sillähän koko keskiluokka on koko ajan, muinaisista kreikkalaisista puhumattakaan. (No täähän tapahtui samoihin aikoihin, keskiluokkaisuus oli alkanut trendata kaupankäynnin mukana.) ellauri143.html on line 1684: Siddhārthan entiset laiheliinitoverit hylkäsivät hänet ajatellen hänen luopuneen henkisestä kilvoittelusta. Aika pyylevähän siitä sitten tulikin. Tästä järkkymättä hän istui perinteisesti pyhänä pidetyn temppeliviikunapuun alle mietiskelemään. Samana yönä tuleva Buddha pääsi neljänteen ihanaan, väkevään meditatiiviseen tilaan, jonka kautta hän saavutti aamunkoiton sarastuksessa valaistumisen ja tuli matrassiin. Huomattavasti myöhemmän perinteen mukaan Buddha vietti valaistumisensa jälkeen vielä 40 tai 49 päivää saman puun alla. 40, 49, ihan sama. Jee-suxen enkka oli 40, ilman puuta. ellauri143.html on line 1686: Koko loppuelämänsä Buddha omisti muiden opettamiselle. Hän loi buddhalaisuuden ja neuvoi ihmisille löytämäänsä polkua valaistumiseen. Hän palasi viiden askeettitoverinsa luo, jotka päättivät ruveta taas syömään ja ryhtyä ensimmäisiksi buddhalaismunkeiksi (sanskritiksi bhikṣu, pāliksi bhikkhu) kuultuaan Buddhan ensimmäisen opetuspuheen, "Dharman pyörän liikkeelle panemisen sutran". Mutta varsinainen vetolaastari niille oli kama sutra. Dharma tarkoittaa maan tapaa, lakia. ellauri143.html on line 1688: Buddha kuoli 80-vuotiaana, 45 vuoden opetusuran jälkeen (mun työura kesti 68-23v eli saman ajan), Kuśinagarissa, nykyisessä Uttar Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Siellä hän asettui levolle kyljelleen kahden rusojambolaani-puun väliin kiviselle istuimelle eräässä lehdossa. Buddhan tehdessä kuolemaa hänen oppilaansa Ānakonda kysyi, mitä hänen ruumiilleen olisi tehtävä. Śākyamuni kehotti munkkeja ja nunnia keskittymään henkiseen kehitykseen ja jättämään kuolleen ruumiin koirille. Buddhan viimeiset sanat olivat "Munkit, sanon teille: kaikki ilmiöt ovat katoavaisia. Ahkeroikaa siis tarkkaavaisina niin katoatte kuten minä! Terveisiä nunnille. Kohta saan hyvää kahvia." ellauri143.html on line 1690: Siddhartha on Hermann Hessen vuonna 1922 julkaistu romaani. Saksankielisen alkuteoksen alaotsikko on Eine indische Dichtung (”Intialainen runoelma”). Siddhartha sijoittuu Buddhan aikaan. Vaikka kirjan päähenkilö jakaakin saman nimen Buddhan eli Siddhartha Gautaman kanssa, on kyseessä ilmeisesti eri fiktiivinen henkilö. ellauri143.html on line 1692: Romaani kertoo brahmaanin (ks. kastilaitos) pojan Siddharthan pyrkimyksestä valaistumiseen. Mukana matkassa hänellä on ystävänsä Huckleberry Finn. Kaksikko liittyy vaeltaviin munkkeihin, ja kun he kuulevat Buddhasta, valaistuneesta, ryhtyy Govinda tämän seuraajaksi. Siddhartha päättää kuitenkin etsiä valaistumista omin päin, koska on vakuuttunut että todellinen totuus ja pelastus löytyy vain henkilökohtaisten kokemusten kautta, eikä muiden opetusten perusteella. Pelastus mistä? Vitutuxesta? No ei, kuolemanpelostahan tää on kaikki lähtöisin. Ei sitä kannata pelätä, enempää kuin hammaslääkäriä. Hui! Mulla on se huomenna. ellauri143.html on line 1694: Siddhartha jatkaa vaellustaan, kohdaten matkallaan mm. lautturi Vasuridevan, joka kuljettaa hänet yllättäen ilman korvausta joen toiselle puolelle. Matkan päätteeksi Siddharta ihastuu kamalaan kurtisaaniin. Kamala kurtisaani lupaa opastaa nuorta miestä ruuminnautintojen maailmaan (maksua vastaan). Ansaitakseen Kamalaa varten tarvitsemaansa rahaa Siddharta aloittaa työskentelynsä liikemiehenä, aluksi apulaisena mutta pian menestyen uudessa ammatissaan - oppien myös nauttimaan tästä uudesta elämäntavastaan. Hänellä ja Kamalalla on tiivis rakkaussuhde, josta Siddharta kuitenkin lopuksi luopuu masentuessaan ja päättäessään että tällainen normaali elämä ei kuitenkaan ole hänen oikea kohtalonsa. Liian keskiluokkaista. Se loikkaa Jamiensa selkään ja jättää Villanuevan haciendan ja dona Caritan kyynelehtimään. ellauri143.html on line 1696: Vaelluksellaan Siddharta palaa lautturin kuljetettavaksi, ihastuu jokeen ja lautturin sisäiseen rauhaan, ja tämän laid back elämäntyyliin. Lautturi ottaa hänet liikekumppanikseen. Samaan aikaan Kamala synnyttää Siddhartalle lapsen. Vanhettuaan ja ammattilaisurasta luovuttuaan Kamala luovuttaa lapsensa ja omaisuutensa uskonnollisille ryhmittymille, ja lyöttäytyy mukaan seuraamaan Buddhaa. Joen lähettyvillä käärme puree Kamalaa, ja hänen erauspoikansa lähtee kutsumaan apua lauttureilta. Kamala ja Siddharta tunnistavat rypyistä huolimatta toisensa, ja Kamala kertoo pojan olevan todennäkösest Siddhartan poikia. Kamalan kuoltua käärmeenpuremaan poika jää asumaan lauttureiden luokse, mutta isä-poika suhteesta muodostuu vaikea. Lopulta Siddhartan on hyväksyttävä se että hänen poikansa jättää hänet jäälautalle, kuten hän kirjan alussa jätti omat vanhempansa. Poika kaxoisnelistää tiehensä jättäen pikku perheensä isoisälle. ellauri143.html on line 1698: Kirja päätyy kertomaan Siddhartan uudet ajatukset, joiden mukaan liiallinen onnen ja totuuden etsintä vaikeuttaa niiden löytämistä. Hän uskoo että viisaat sanat ovat turhia, aika on illuusiota, ja lopulta kaikki on yhtä samaa paskaa. Tällä yhdellä viitattaneen hindulaisuuden ajatuksiin jumalista, jotka ovat kaikki myös lähtöisin samasta reiästä. Sukha, dukha, same difference. Hole in one. Kaikenlaiset herännäiset on vituttavia. ellauri143.html on line 1703: Levitaatio on harjoitus, jossa pösilö kehittää sisäänpäin kääntyneenä itsetarkkailun muodossa omaa mieltänsä, harjoittaa unenpäästä kiinni saamista tai muiden epätietoisuuden tilojen saavuttamista. Päämääränä voi olla saavuttaa jotain hyötyä tai pelkkä harjoitus voi olla päämäärä, niinkuin spinningissä. Pienenä kun pelkäsin poraamista hampilääkärissä pidin suun napissa paizi mökeltääxeni: mä mietin. Ennen pitkää äiti kylästyi ja poras väkisin. Rouva Häyhä piti kiinni. ellauri143.html on line 1706: Buddhalaisuudessa levitaatiolla tarkoitetaan "vaivatonta pysyttelemistä siinä, mitä on". Pöh mitä siihen mitään leijumista tarvitaan. Senkun on. Ich bin nur. ellauri143.html on line 1707: Maallisella tasolla levitaatiota harjoitetaan mielenvirkistyksen, ilon ja rentoutumisen saavuttamiseksi. Henkisellä tasolla levitaatiota voidaan harjoittaa esimerkiksi vitutuxesta vapautumiseen ja eksistentialististen kompakysymysten ratkaisuun. Kuuluuko metästä mitään kun ei kukaan kuuntele? No siipioravat kyllä kuulevat. ellauri143.html on line 1709: Mietintätila on mahdollista saada koirankopinnäköisellä mietintämyssyllä jonka päällä on linnunpesä poikasineen ja jota mojautetaan nuijalla, tai sit tyynnyttämällä mieli ja pitämällä "se" aloillaan (sanoo paimensukuiset koulukunnat hinayana, theravada, zazen) tahi jopa "lepäämällä myötätuntoisena avaruudessa" (kalikkakaulat mahayanan valtakoirat); tahi askartelemalla kehon 9 energia-aukon parissa ja miettimällä buddhien valomiekkoja (timanttipora, vaijerijana) tai keskittymällä johkin paradoksaaliseen kysymykseen (zazen: kumpi ja kampi tappelivat, kumpi voitti. Niimpä, sasse!) ellauri143.html on line 1715: Vittua se voi noin paljon tarkoittaa. Toihan ois kuin joku inkkarinimi, istuva härkä, hiipivä halkopino tai juoksee susien perässä. Maitri on sanakirjan mukaan vaan ystäv(älli)syys sanasta mitra, ystävä. Arttu perhana-levitaatiossa pyritään mettän ulottamiseen izestä poispäin, ensin perheeseen, sitten ystäviin ja mahdollisuuksien mukaan isänmaahan ja maailmaan. ellauri143.html on line 1716: Päämääränä on kyetä ylläpitämään jatkuvasti tyyni ja vahvasti keskittynyt mielen tila, jolla pystyy pitämään henk.koht. hyvinvointinsa tapissa missä tahansa elämänvaiheessa, tilanteessa tai aktiviteetissa. Parhaassa tapauksessa sillä pääsee nibbanaan. Tälläkin voi kusettaa hyväntahtoisia hölmöjä. ellauri143.html on line 1720: Yleinen levitaatioasento on kiinalainen lootusasento tai puolinelson, mutta levitointia voi harjoittaa myös käsillä kävellessä. Aktiivista levitaatiota ovat esimerkiksi jooga, tee ja bierbong. Myös uiminen, hölkkä ja kävely soveltuvat aktiiviseen levitaatioon. Jos on läski voi suorittaa aktiivisen levitoinnin myös esimerkiksi istuen tai maaten. Buddha teki juuri niin. ellauri143.html on line 1722: Syvälevitaatio on päämäärähakuista ja siinä noudatetaan tiukasti valittua menetelmää kuten mantan hokemista ääneen. Syvämeediot ovat matalameedioita tuntuvampia ja pidempään kestäviä. ellauri143.html on line 1724: Luonnonkansojen (eskimot, intiaanit, moksat, busmannit) alkeellista levitaatioperinnettä etevämpiä ovat korkeakulttuurien mystikoiden hiomat levitaatiotekniikat. Islamissa levitaatiota harjoitetaan sufilautailun yhteydessä. ellauri143.html on line 1726: Yleisesti levitaatioharjoitus jaetaan kahteen osioon: samantha eli mielen hiljentäminen ja sitä seuraava vippassana, eli sisäisen visailun kehittäminen. ellauri143.html on line 1727: Japanilaisessa zen-buddhalaisuudessa levitaatiosta käytetään nimitystä zazen (suom. istumalihaslevitaatio). ellauri143.html on line 1731: Mietiskely tapahtuu rauhallisessa, miellyttävässä ja siistissä tilassa. Alttarina käytettävälle pöydälle voi asettaa Buddhan ja Bodhisattvan patsaita sekä pyhiä kirjoituksia ja ohjaajalle ostettu uhrilahja. Asennoksi otetaan vaijeritemppu-asento tai mikä tahansa mukava asento. ellauri143.html on line 1733: Lausutaan säkeitä, joissa turvaudutaan kolmeen jalokiveen eli Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan. (Herätys, hyvät tavat ja oma tiimi.) ellauri143.html on line 1735: Nähdään visuaalisessa mielessä aivan loistava valtaistuin, jolla Sankeamuna Buddha istuu vierellään Greta Thunberg ja muita pyhän kansanyhteisön arvovaltaisia jäseniä. Joukkoon videoidaan mahdollisuuksien mukaan myös omat sukulaiset, viholliset ja ystävät, sekä lopulta (jos ehtii) käyt kaz kaikki maailmankaikkeuden olennot. Tämän joukon loistama valo visualisoidaan puhdistamaan fotoaktiivisesti nutusta tahrat ja muut epäpuhtaudet, ja lopuxi lausutaan rukouksia sekä kerätään kolehti. ellauri143.html on line 1737: Lausutaan keskittyneesti viittä tantraa, yhtä kutakin pyhän Jorman emanaatiota kohti, jolloin ne kaikki sulautuvat Buddhaan, joka vilauttaa mennessään perävaloja. ellauri143.html on line 1738: Mietiskelyn jälkeen tätä Buddhan ja pyhän yhteisön belfietä voi pitää mielessään loppupäivän ajan kaikissa askareissa. Santra lantraa, pitää yantraa, lukee tantraa, ja hokee mantraa. Tantra on kangaspuu, mantra ajatelma, yantra mikin pidinnin. Arvo Suomisen pienessä latinanvihossa humor oli "mikin märkyys". ellauri143.html on line 1742: Bodhisattva (sanskritiksi बोधिसत्त्व,valaisinolio, "hän, jonka tavoitteena on valaiseminen") on henkilö, jolla on suuren tasavirran seurauksena hyvä valoteho (bodhicitta), eli spontaani toive saavuttaa täydellinen valaistus kaikkien muiden oliojen hyödyksi. Buddhalaisuudessa bodhisattva on yksi neljästä leevelistä, jotka apina voi saavuttaa elämänsä aikana (muiden ollessa sillä aikaa arjhat, buddha ja pratyekabuddha). Valtakoira-buddhalaisten mukaan bodhisattva on izevalaiseva olio, joka omasta suuren myötäelämisen tahdostaan palaa täydellisen valaisemisen sijaan nussittavaxi uudestaan, jotta voi johdattaa ennen omaa läpivalaisuaan kaikki muut olennot kohdevalaisimen alle ja pois pyllystä tulemisen kärsimyksestä. Siis eräänlainen pyhimys. Myötätunnon pyhimyxellä on aivan vimmatusti käsiä, ei lopu kätilöltä kädet ihan ensi hädässä. Vitun käteenvetoa koko touhutus, jos minulta kysytään. Tuskin kysytään. ellauri143.html on line 1747: Lopullisesti kyllästyin homojutku Harariin sen kirjan Homo Deus ansiosta. Mulkero ja talousliberaali pääoman luottomies se oli aiemmissakin väsäyxissä, muzen syvällinen kusipäisyys kävi ilmiselväxi etenkin tässä Homo Deus suolloxessa. Huomisen lyhyt historia hyvinkin, lyhyestä virsi kaunis. Vannoutuneena suklaaosaston miehenä se peukuttaa täpinöissään into piukeena tollasta kuolematonta koneapinaa, jonka voi vetää käyntiin selässä olevasta avaimesta, minkä jälkeen se paukuttaa symbaaleja yhteen kunnes veto loppuu. Vaan ei hätää, kierretään vieteri taas piukalle, niin meno jatkuu hamaan maailman tappiin asti. (Mikä tappi ei tosin enää ole apinoiden kohdalla kovin kaukana.) Ei tarvi siihen naisia eikä kohtuja, sen voi väsätä jossain koeputkessa ja siihen väkertää vielä kaikenlaista varaosaa, esim kalansilmät. Mitäs täällä tapahtuu? Eikai vaan duracell puput puuhastele turhanpäiväisessä lisääntymistoimessa? Se on vanhanaikaista, nyt trendataan me transuapinat. Avainta reikään, se tuntuu mukavalta, tekee kutaa kun tehdään vaijeritemppu selkäpuolelta. ellauri144.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri144.html on line 43: han.jpg/375px-Henrik_Gabriel_Porthan.jpg" /> ellauri144.html on line 49: Nugae on latinaxi hullutuxet. Pienenä en pitänyt nugaajäätelöstä, koska siinä oli teräviä pipunoita. Nykyään se on ihan parhautta. Nää on näitä nuorten ja presbyteerien välisiä eroja, joita Aristoteles setvii alempana tarkemmin. ellauri144.html on line 52: Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjanhoitaja, cunnofiili ja Suomen 1700-luvun humoristisen kulttuurin merkittävin pelihahmo. Eine-täti oli kotoisin Viitasaarelta ja kirjastonhoitaja! Ehkä tässä on joku juttu takana! ellauri144.html on line 54: H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen kuten Einen käly Lea. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä hienompana pidetyksi (ja de facto hienommaxi) Porthaniksi. Isä toimi kirkkoherrana Viitasaarella, jossa Henrik Gabriel syntyi 1739. Isä tuli mielisairaaksi Henrik Gabrielin ollessa viiden, ja tämä päätyi enonsa, Kruunupyyn kirkkoherran Gustaf (Kustaa) Jusleniuksen huollettavaksi. Gustaf Juslenius oli ensimmäisen cunnofiilin Daniel Jusleniuksen poika, ja Porthan sai häneltä vaikutteita kansallisiin harrastuksiinsa. Se oli se Juslenius joka sanoi "Juu juu" kun housut palo. Toinen Porthanin suomalais-isänmaallisuuteen vaikuttanut piirroshahmo oli piispa K. F. Mennander. Porthanin ajattelun ohjenuorana olivat kuitenkin ennen muuta valistusfilosofian empiiriset ja rationaaliset menetelmät. Hyvin pahoja! vaikeroi ruusuristiläiset vaimeasti vähän etelämpää. ellauri144.html on line 56: The rhetorician Quintilian regarded Odes as just about the only Latin lyrics worth reading: "He can be lofty sometimes, yet he is also full of charm and grace, versatile in his figures, and felicitously daring in his choice of words." The fictional hero Tom Jones recited his verses with feeling. Etenkin tätä: Ou ou ou, Dilailaa! Nou nou nou, Dilailaa! ellauri144.html on line 58: Vuonna 1777 Porthan nimitettiin kaunopuheisuuden professoriksi; virkaa oli hakenut myös Gabriel Tidgren. Porthan puhui kaunommin. Tidgren oli kauhu kaunanen. Porthanin luennot olivat tavattoman suosittuja, ja hän herätti oppilaissaan suurta ihailua. Paitsi Cicerosta ja Horatiuksesta hän luennoi kosolti ja paxulti myös muista aiheista: Hugo Grotiuksen ja edelleen Samuel Pufendorfin kehittämästä luonnonoikeudellisesta filosofiasta, oppihistoriasta ja jopa arkkitehtuurista. Porthan matkusteli paljon Suomessa, ja vuonna 1779 hän teki jopa matkan Saksaan ja tapasi sikäläisiä oppineita. Mä puolestani ostin virkaanastujaisrahalla käsipuhelimen (Nokia, siinä oli ulosvedettävä antenni) sekä IBM:n sylitietokoneen (sen minkä sitten ostivat kiinalaiset ja risti Lenovoxi, jossa oli näppäimistön keskellä kuminen klitoris). Joku ranskalainen pitkäkyntinen förbi sen kun matkustin Pariisiin tapaamaan sikäläisiä oppineita. Inhottava Inkeri ei suostunut korvaamaan vahinkoa laitosbudjetista. Se oli varmaan kade. ellauri144.html on line 60: Nimirum sapere est abiectis utile nugis, et tempestivum pueris concedere ludum, ac non verba sequi fidibus modulanda Latinis, sed verae numerosque modosque ediscere vitae. Quocirca mecum loquor haec tacitusque recordor: Si tibi nulla sitim finiret copia lymphae, narrares medicis: quod, quanto plura parasti, tanto plura cupis, nulline faterier audes? si volnus tibi monstrata radice ... ellauri144.html on line 68: Sixi haastan näin pölinöiden hihaan yxin: ellauri144.html on line 73: Jos haava ei paranekaan juurta syöden... ellauri144.html on line 80: Eikö kuoleman skaga yhtään haittaa? ellauri144.html on line 81: Reteestikö noin hahatuttaa horoskooppi? ellauri144.html on line 92: Purkki säilyttää pitkään sen tuoksun, mikä siihen oli upotettu uutena. Ellei purkki ole puhdas, kaada mitä tahansa hapanta. ellauri144.html on line 94: In Epistle 2.2, Horace defends his retirement. His mind and temper have aged, ellauri144.html on line 95: along with his body. He looks back bemusedly at the rash confidence, the ambition to get ahead, that motivated his earlier writing. And now his poetic gift itself threatens to fall away, together with other games, notably lovemaking, that require youthful energy and zest (55-57). Philosophy, as he describes it, is most centrally the art of living well from day to day; of enjoying life’s gifts while you have them, and of accepting Nature’s high impersonal laws in preparation for that final retirement which is death (213-16). ellauri144.html on line 97: For Aristotle, youth and age represent extremes of excess and deficiency: the young (neoi) are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive, careless about money, simple, trusting, hopeful, lofty-minded; they have courage and a sense of shame; they enjoy friends and laughter; they live by honor, not advantage; they tend to hybris; in short, their failings are those of vehemence and excess. Whereas older men (presbyteroi) past their prime have the diametrically opposite failings, of deficiency: their experience of life makes them uncertain, suspicious, small-minded, ungenerous, worried about money, fearful, cold-tempered, grasping after life, and selfish; they live by the code of advantage; they are shameless and pessimistic; they live mostly in memory, talk about the past, complain a lot; they are slaves to gain; in short, both their desires and their ability to gratify them are weak. ellauri144.html on line 107: ALKUPERÄISEN Top Gearin tähti Jeremy Clarkson, 61, tunnetaan kalliiden autojen ihailijana, jolla on äijäasenne sekä sarkastinen huumorintaju. ellauri144.html on line 110: "Jopa kuolinvuoteellaan isäni yritti saada meitä muita nauramaan. Naurattihan se. Yritän pyrkiä samaan. Tosin nykyään kun vitsailen, ihmiset haukkuvat minua, että heitä on loukattu. Sitten sitä ollaan vaikeuksissa." ellauri144.html on line 111: RÄVÄKÄT näkemykset ovat olleet yksi Clarksonin tavaramerkeistä. Viime vuosina hän on muun muassa väittänyt suomalaisia itsemurhakansaksi ja tylyttänyt ruotsalaista ilmastoaktivistia Greta Thunbergia. Jeremy Clarksonin mielestä Greta Thunberg ansaitsisi ”läimäyksen pyllylle”. ellauri144.html on line 113: "En yxinkertaisesti ymmärrä Thunberg-ilmiötä. Hän ei tiedä, miten maailma toimii, hänellä ei ole käytöstapoja eikä titteliä nimensä jälkeen (toisin kuin mulla), koska opiskelun sijaan hän on purjehtinut ympäri maailmaa, jotta hän voi kiukutella ja olla vihamielinen aikuisia kohtaan," entinen Top Gear -juontaja tilitti suorasanaisesti eli proosallisesti. ellauri144.html on line 116: CLARKSON näkee myös ”turhana” sen, että Thunberg kertoo ihmisille, mitä heidän pitäisi tehdä vähentääkseen ympäristöhaittoja. ellauri144.html on line 117: Joten Greta, tässä on sinulle vinkki: on turhaa kertoa minulle, mitä minun pitäisi tehdä. Se on kuin seisoisit makuuhuoneessani joka aamu ja käskisit minua pukeutumaan vaatteisiin. Tiedän sen jo, Clarkson kirjoitti. Mä vaan tykkään olla ilman housuja. Ajella perse paljaana käryisiä bensa-autoja. Viljellä metaanipieruisia lehmiä ja luontoon kuolevia lampaita. ellauri144.html on line 123: Mutta onko Clarxon homo? Ainaskin se on aivan vitun homofoobi, joka on vahva vihje kaappihomosta. (Ei koske minua, I refuse to be bummed.) The Amazon Prime show sees presenters Jeremy Clarkson, Richard Hammond and James May travel the world reviewing cars. The Ofcom complaint comes after Young took issue with a comment in one of the episodes in which the trio made jokes about the Wrangler Jeep being a ‘gay man’s car’..... and then Hammond and May’s ‘quips’ to Clarkson wearing chaps, a pink shirt, he should get some moisturiser. It’s fucking pathetic and actually homophobic. Jeremy Clarkson: I’m not homophobic, I enjoy watching lesbians on the internet. ellauri144.html on line 128: Porzun parhaita maxapaloja ellauri144.html on line 130: "They are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive..." Tähän asti mäzää Philip Roth Aristoteleen neonmainoxeen ollessaan elonsa vaelluxen puolitiessä, väsätessään maxanpalaan runkkaus -bestselleriä (Portnoyn tauti). Sen mielestä perhelounaaseen tuleminen oli sen koko elämän hirvein teko. Alkupää on varsin hauskaa jutkuviziä, mut niin pian kun se pääsee lapsenkengistä, alkaa Peppu luoda käärmeennahkansa ja ilmentää useimpia Aristoteleen presbyteerin piirteitä. Tyypillistä shylock-jutkuäijämeininkiä. Juu juu, juu, ei se varmaankaan ole rotupiirre, kai se on vanhan testamentin ja pitkän vainonnan aikaansaamaa meemilastia, mut silti vittu, mitä väliä. ellauri144.html on line 135: Portnoy's Complaint n. (after Alexander Portnoy 1933- ) A disorder in which a fictional character the same age as the writer kvetches on sex, guilt, sex and Jewishness for 250 pages without pausing for breath. ellauri144.html on line 136: Portnoy's Complaint asserts that to be sexual is to be fully alive – while to have that denied is a form of living death. ellauri144.html on line 138: I took the Monkey to Italy. Sorry, I haven't mentioned her before. She's the long-legged shiksa model who used to be married to the elderly rich goy that liked to shit on a glass table over a schwartz while she ate a banana. Hence Monkey. Her real name is Mary Jane Reed and she's a thinly-disguised caricature of my alter ego's first wife. Revenge really is best served cold. ellauri144.html on line 139: I'm ruled by pussy. I yearn for it, can't believe my luck at some of the glorious muff that comes my ugly, long-nosed way but I treat it badly. I guess only my mother's would really do. Mikä surkeus laskeutuukaan minuun kun viimeinen tippa nytkähtää räpylään. ellauri144.html on line 144: … as you're joining us today from Finland, we have a small favour to ask. ellauri144.html on line 148: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta. ellauri144.html on line 152: Sukupuolihirviö! Hän ei kerta kaikkiaan voi - ei halua - kontrolloida lihansa himoja, poltetta aivoissaan, jatkuvasti palavaa halua joka etsii jotakin uutta, hurjaa. jotakin mitä ennen ei ole tullut ajatelleeksi ja, jos sellaista nyt voi kuvitella, mistä ei ennen ole edes kirjoitettu. Mitä vittuun tulee niin hän elää tilassa joka ei ole huojentunut eikä mainittavassa määrässä hienostunutkaan sitä mitä se oli kun hän oli viidentoista eikä voinut koulussa nousta seisomaan kätkemättä seisovaa moloansa kolmirenkaisen muistivihkon taakse. Jokainen tyttö jonka hän näkee (pidelkää hattujanne) kantaa kuin kantaakin jalkojensa välissä oikeaa vittua. Ihmeellistä! Hämmästyttävää! En vieläkään pääse siitä fantastisesta ideasta, että kun katsoo jotakin tyttöä, katsoo jotakin sellaista jolla taatusti on - vittu! Kaikilla niillä on vittu! Heti siinä kuteen alla! Vittuja nussittavaksi! Ja tohtori, teidän Ylhäisyytenne, olkoon nimenne mikä hyvänsä tuntuu olevan aivan samantekevää miten paljon mies parka todellisuudessa saa, sillä hän uneksii huomisesta pillusta jo tämänpäiväistä pumpatessaan! Anna meille meidän jokapäiväinen reikämme. ellauri144.html on line 154: Katsokaas, minä en ainakaan vielä kolmissakymmenissä sentään huomaa olevani kahlittuna avioliittoon jonkun viehättävän ihmisen kanssa, jonka ruumis on lakannut aidosti kiinnostamasta minua, ainakaan minun ei tarvitse mennä joka ilta sänkyyn jonkun kanssa jota minä nain lähinnä velvollisuudesta enkä himosta. Tarkoitan sitä painajaismaista mielenmasennusta, jonka jotkut ihmiset kokevat nukkumaanmenon aikaan.... Toisaalta minun on myönnettävä, että tietystä näkökulmasta katsoen myös minun tilanteessani on jotain masentavaa, Tietenkään kellään ei voi olla kaikkea, tai niin minä ajattelen - mutta kysymys johon minä haluaisin vastauksen: onko minulla edes mitään? Kuinka kauan vielä minä jatkan tätä shtuppimista naisten kanssa? Kuinka kauan minä jatkan tätä että tökkään kaluani reikiin joita saan - ensin tähän reikään, sitten kun väsyn toiseen, sitten tuohon toiseen reikään... ja niin edelleen. Pitäskö siirtyä kokonaan suklaaosastolle vähitellen, saamapuolelle? ellauri144.html on line 156: Koska se loppuu? Mutta miksi sen pitäisi loppua? Että olisin mieliksi isälle ja äidille? Ollakseni niin kuin muut? Miksi ihmeessä minun pitää puolustella sitä että olen sellainen jota muutamia vuosia sitten kunnioittavasti nimitettiin vanhaksipojaksi? Loppujen lopuksihan tämä on vain sitä, eikö niin naimattomuutta. Mikä siis on rikos? Seksuaalinen vapaus? Tänä päivänä ja aikana? Miksi minun pitäisi taipua porvariston normeihin? Pyydänkö minä heitä taipumaan omiin normeihini? Ehkä minua on vähän sohaistu Bohemian tervasudilla - onko se niin hirvittävää? Kenelle minä aiheutan vahinkoa himoillani? Minä en puukota naisia, minä en väännä heitä käsistä saadakseni heidät sänkyyn. Minä olen, jos voin niin sanoa, rehellinen ja hellä ihminen, mitä miehiin tulee minä olen hiljainen ja halukas... Mutta miksi minun täytyy puolustella itseäni? Pyytää anteeksi! Miksi minun täytyy rehellisyydellä ja hellyydellä puolustella halujani! Minulla siis on haluni - mutta kun ne ovat loputtomat - loputtomat! Ja se, se ei ehkä ole mikään kovin normaali asia, jos otetaan välillä psykoanalyyttinen nákökulma... Mutta nythän ainoa mitä alitajunta voi tehdä, niin Freud opettaa, on haluta. Ja haluta! MAHALUUN! Voi Freud, ettenkö minä tietäisi! Yhdellä on sievä perse, mutta hän on liian kova puhumaan. Tämä toinen puolestaan ei puhu lainkaan, ei ainakaan mitään järjellistä - mutta veljet mikä imuttaja! Mikä kyrväntuntemus! Naiset eivät pärjää alkuunkaan! (Jatkuu ensi numerossa) ellauri144.html on line 158: No loppuihan se shtuppiminen sitten Pepultakin. Muttei tullut Noobelia, eikä lasta eikä paskaakaan, jos näät isän ongelma oli periytynyt. Varmaan Philin vazalaukkuun eksynyt vasen kives oli nyrjähtänyt U-käännöxessä. Koko mies kääntyi sitten vanhemmiten kivexensä perässä vasemmalta aika oikealle. Mutta kyltää Portnoyn tauti on Phillun paras kirja. Tässä ei vielä tiedetty että tätä samaa se tulee jankuttamaan koko loppuajan kerta kerralta yhä happamempana. ellauri144.html on line 178: Ba women de xuerou zhucheng women xin de changcheng. ellauri144.html on line 203: Robesonin levyt vedettiin markkinoilta, eikä elokuvia, joissa hän näytteli, esitetty. Hän joutui myös FBI:n hampaisiin, ja epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea kuulusteli häntä 1956 epäiltynä kommunistipuolueeseen kuulumisesta. Vuonna 1950 hänelle asetettiin matkustuskielto, eikä hän saanut passia ennen kuin 1958. Hän muutti Britanniaan ja kiersi runsaasti esiintymässä. Robeson yritti itsemurhaa moskovalaisessa hotellihuoneessa. Hänen poikansa oli sitä mieltä, että syynä oli FBI, joka oli sekoittanut hallusinogeenia hänen juomaansa. Vuonna 1963 hän palasi Yhdysvaltoihin, mutta huonon terveyden vuoksi hän ei juuri enää esiintynyt. Vuodesta 1978 alkaen hänen elokuviaan on jälleen esitetty. ellauri144.html on line 205: Robesonin muistelmat Here I Stand ilmestyivät Britanniassa 1958. Robesonille on myönnetty Spingarn-mitali ja Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto ellauri144.html on line 207: Callella oli levyllinen Paul Robesonin negrospirituaaleja josta mä tykkäsin kovasti. Robeson laulaa kiinan kansallishymnin "Vapaaehtoisten marssi" äkeästi kiinaxi luntaten kiinalaiset sanat paperilapulta. Kommunistinuoruudessaan Phillu Roth tykkäs siitä kovasti, koska sen toisessa säkeistössä kuulemma lauletaan vihaisesti Suu-uu-ttu-mus! Se on kuin Pirkko, iloinen kun saa suuttua. ellauri144.html on line 210: Phillu mainizee (175) Mandelin tykänneen Tito Puentesista ja Pupi Camposta niin paljon että muutti nimensä Babaluuxi. (Kolmas nimi on pianisti Joe Loco.) "Babalú" is a Cuban popular afro song written by Margarita Lecuona, the cousin of composers Ernestina and Ernesto Lecuona. The song title is a reference to the Santería deity Babalú Ayé. "Babalú" was the signature song of the fictional television character Ricky Ricardo, played by Desi Arnaz in the television comedy series I Love Lucy, though it was already an established musical number for Arnaz in the 1940s as evidenced in the 1946 film short Desi Arnaz and His Orchestra. By the time Arnaz had adopted the song, it had become a Latin American music standard, associated mainly with Cuban singer Miguelito Valdés, who recorded one of its many versions with Xavier Cugat and his Waldorf-Astoria Orchestra. Arnaz made the song a rather popular cultural reference in the United States. ellauri144.html on line 219: Guantanamera levytettiin suomeksi ensimmäisen kerran samana vuonna (1966) kuin se nousi listoille Yhdysvalloissa. Jussi Raittisen suomentaman kappaleen lauloi silloin Reijo Hirvelä. Amparo oli vasemmistolainen nainen espanjalaisessa saippuasarjassa nimeltä La Republica joka lauloi aina samaa saxalaista viisua armottoman huonosti. Siitä huolimatta sarja hyllytettiin Espanjassa liiasta vasemmistolaisuudesta. Muita hahmoja: Niklaxen näköinen Fernando dela Torre, valokuvia sivelevä Dona Leocadia, söpö Alejandra, sen sinkoileva veli Jesus, simpsakka Beatriz, mehukas Mercedes, setämies Agustin joka jäi kiinni molo ulkona Amparon baarissa, vittumainen klenkka Hugo de Viana, apulaiset Maria de Pilar, Ludi ja Encarna, väpelö Fernando Alcazar jne. Amparo tarkoittaa suojelusta. ellauri144.html on line 224: José Julián Martí Pérez (28. tammikuuta 1853, Havanna, Kuuba – 19. toukokuuta 1895, Kuuba) oli kuubalainen kirjailija, kansallissankari ja maan itsenäisyystaistelun henkinen johtohahmo. Kuubassa häntä pidetään maan yhtenäisyyden symbolina, ja häneen viitataan nimellä El Apostol de la Independencia Cubana (suom. Kuuban itsenäisyyden apostoli). ellauri144.html on line 233: a morir me han de llevar. he kantavat minut kuolemaan. ellauri144.html on line 248: Y antes de morirme quiero Ja ennen kuin kuolen, haluan. ellauri144.html on line 249: Echar mis versos del alma Heitä säkeistöni pois sielusta. ellauri144.html on line 251: Yo he visto el águila herida Olen nähnyt haavoittuneen kotkan. ellauri144.html on line 253: Yo he visto el águila herida Olen nähnyt haavoittuneen kotkan. ellauri144.html on line 262: Tener en mi tumba un ramo Kukkakimppu haudassani ellauri144.html on line 270: En Cuba me han de enterrar Kuubassa minut on haudattava. ellauri144.html on line 274: Que lo que quiere guajira Sitä maalaistyttö haluaa ja sitä se saa. ellauri144.html on line 275: Si tu quieres bailar. Jos haluat tanssia. ellauri144.html on line 282: Osoituksena kansallismielisyydestään José Martí usein hahmotteli Kuuban yhteiskuntaa maan itsenäistyttyä. Hänen perusajatuksiinsa kuului, että maassa vallitsisi puolueeton kapitalismiin pohjaava sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen järjestelmä, jossa rotujen ja eri sosiaalisten luokkien tasa-arvo taattaisiin jakamalla maan taloudelliset ja luonnonvarat tasapuolisesti kaiken kansan kesken. Muun toimintansa ohella José Martí perusti New Yorkin -vuosiensa aikana Kuuban Kansan Puolueen, jonka tavoitteena oli maan vapauttaminen espanjalaisten vallasta. ellauri144.html on line 284: José Martí yritti myös kahdesti johtaa Tampassa ja Miamissa asuvista kuubalaispakolaisista muodostamansa armeijakunnat Kuubaan. Ensimmäinen yritys epäonnistui. Toisella yrittämällä he pääsivät maihin, mutta saivat välittömästi taistelukosketuksen espanjalaisiin joukkoihin. Taistelusta käytetään nimeä Dos Riosin taistelu (Batalla de Dos Rios), ja sen katsotaan olevan yksi merkittävimmistä käännekohdista maan itsenäisyystaistelun kulussa. José Martí haavoittui taistelussa vakavasti ja menehtyi saamiinsa vammoihin 19. toukokuuta 1895. ellauri144.html on line 292: The United States has long maintained a military base at Guantanamo in Cuba. This makes the U.S. adaptation of the song a multi-layer statement, to put it mildly. It's typically sung by freedom activists who would perhaps like to see that illegally torturing prison and military base close for good, though they don't usually employ the song to that end. ellauri144.html on line 294: In America, "Guantanamera" has been used during anti-war demonstrations, union strikes, marches for an overhaul of the US immigration system, and civil rights for immigrants. In more recent demonstrations, it was sung at Wall Street and around the country where folks were commenting on the balance of wealth. ellauri144.html on line 298: The chorus, "Guantanamera, guajira Guantanamera" simply refers to singing a song about Guantanamo. (Guantanamera means a woman prisoner in Guantanamo. Not that they are many of them alive.) ellauri144.html on line 306: Malagueña Salerosa — also known as La Malagueña — is a well-known Son Huasteco or Huapango song from Mexico, which has been covered more than 200 times by recording artists. ellauri144.html on line 307: The song is that of a man telling a woman (from Málaga, Spain) how beautiful she is, and how he would love to be her man, but that he understands her rejecting him for being too poor. ellauri144.html on line 309: The film was produced as part of the studio's goodwill message for Latin America. The film stars Donald Duck, who in the course of the film is joined by old friend José Carioca, the cigar-smoking parrot from Saludos Amigos, who represents Brazil, and later becomes friends with a pistol-packing rooster named Panchito Pistoles, who represents Mexico. The Disney song is pathetically bad. Donald Duck's telescope has an erection when the duck focuses on Latin beauties, such as Carmen Miranda ellauri144.html on line 314: Phil Roth mainizee roolimalleinaan Norman Mailerin ja Michael Toddin, mustanpuhuvia jutkuäijiä jotka onnistui nappaamaan ihan eturivin shixoja. Philkin piti shixoista, vaixen eka vaimo oli sille elämänikäinen pettymys ja trauma. Philin mielestä shixa huijasi sen naimisiin, käyttäen samaa veruketta kuin ukko Schäfer joka haulikolla pakotti tiineen tyttärensä kanssa vihille opettaja Zimmerin. Kaikkein traagisinta oli että Philin kohdalla se ei ollut edes totta! Ei lasta eikä paskaakaan, mitä vittua. ellauri144.html on line 316: Avrom Hirsch Goldbogen (aka Michael Todd) (born June 22, 1909 – March 22, 1958) was a JEWISH American theater and film producer, best known for his 1956 production of Around the World in 80 Days, which won an Academy Award for Best Picture. He is known as the third of Elizabeth Taylor's seven husbands, and is the only one whom she did not divorce (because he died in a private plane accident a year after their marriage). ellauri144.html on line 318: Avrom was born in Minneapolis, Minnesota, to Chaim Goldbogen (an Orthodox rabbi), and Sophia Hellerman, both of whom were Polish Jewish immigrants. He was one of nine children in a poor family, the youngest son, and his siblings nicknamed him "Tod" (pronounced "Toat" in German) to mimic his difficulty pronouncing the word "coat." It was from this that his name was derived. Nomen erat omen. ellauri144.html on line 319: He eventually dropped out of high school, and worked at a variety of jobs, including shoe salesman and store window decorator. One of his first jobs was as a soda jerk. When the drugstore went out of business, Todd had acquired enough medical knowledge from his work there to be hired at Chicago's Michael Reese Hospital as a type of "security guard" to stop visitors from bringing in food that was not on the patient's diet. ellauri144.html on line 321: The company he owned with his brother went bankrupt when its financial backing failed in the early days of the Great Depression. Not yet 21, Todd had lost over $1 million (equivalent to about $15,492,032 in today's funds). Todd married the former Bertha Freshman on February 14, 1927, and was the father of an infant son with no home for his family. Todd's subsequent business career was volatile, and failed ventures left him bankrupt many times. ellauri144.html on line 323: His greatest successes were in musical comedy revues, typically featuring actresses in deshabillé, such as As the Girls Go (which also starred Clark) and Michael Todd's Peepshow (Kuoleman tirkistelyesitys, vanhentunut). ellauri144.html on line 325: On March 22, 1958, Todd's private plane the Liz crashed near Grants, New Mexico. "Ah, c'mon," he said. "It's a good, safe plane. I wouldn't let it crash. I'm taking along a picture of Elizabeth, and I wouldn't let anything happen to her." ellauri144.html on line 327: In June 1977, Avrom's remains were desecrated by graverobbers. The thieves broke into his casket looking for a $100,000 diamond ring, which, according to rumor, Taylor had placed on her husband's finger prior to his burial. The bag containing Avrom's remains was found under a tree near his burial plot. The bag and casket had been sealed in Albuquerque after Avrom's remains were identified following the 1958 crash. Avrom''s remains were once more identified through dental records and were reburied in a secret location. ellauri144.html on line 337: Tiinan poika Janne on vähän samanoloinen kunnianhimoinen nuorimies kuin Sigmund nuorena, paitsi Freudilla oli takaa siili. Sigmundilla ei ollut kovin paljoa sanottavaa rakkaudesta, mutta sellainen ei kiinnitäkään tärkeimpään turhaa huomiota. Vaan sen esteisiin. Normaali ei ole niin kiinnostavaa, niinkuin ei sekään, miten veri suonissa kiertää niin kauan kuin se kiertää. Eihän leipurikaan leivästä puhu. Niin kauan kuin on rahinaa on toivoa. ellauri144.html on line 339: Tietoisuus on vaan keittiö johon on unohtunut valo. Muut huoneet ovat pimeitä. Oletko kuullut että Kaarina Valoaalto on kuollut, kysyi Kristina-täti huolestuneena. Sillä oli hyvä kirja nimeltä Einen keittiö. Mitä olisimme ilman naisia? Hyvin harvinaisia. Elämä on draama. Tuskin kukaan voi kuvitella kuolemaa kliimaksiksi. Paitsi tietenkin ateisti! ellauri144.html on line 341: Hammaslääkäri kysyi tänä aamuna tehdäänkö kruunu vaiko samanlainen paikka kuin ennenkin. Edellinen kesti 10v. Sanoin että laita paikka, hyvällä onnella sitä ei tarvi enää uusia. Sillä oli tällä kertaa hammashoitaja. Sanoin että sehän on 100% parannus edelliskäyntiin verrattuna. Hammaslääkäri (jonka nimi oli Närvänen) ehkä vähän närkästyi ja sanoi: Niin, on se prosenttilasku ihmeellistä. Hizi kyllä ollaan vääräleukaisia savolaisia, Pirkko Hiekkalan poikia! Sainpas sanottua! ellauri144.html on line 381: "The force that through the green fuse drives the flower" is a poem by Welsh poet Dylan Thomas— the poem that "made Thomas famous." Written in 1933 (when Thomas was nineteen), it was first published in his 1934 collection, 18 Poems. ellauri144.html on line 382: Käännetty englannista-"Voima, joka vihreän sulakkeen kautta ajaa kukkaa", on Walesin runoilijan Dylan Thomasin runo - runo, joka "teki Thomasista kuuluisan". Kirjoitettu vuonna 1933, se julkaistiin ensimmäisen kerran hänen 1934-kokoelmassaan 18 runoa. Wikipedia (englanti). Vizi mikä veeti. No on monet muutkin lyyrikot alottaneet ihan vitun nuorena. Sit toiset nuoret siteerailee niitä collegen pihanurmikolla molo puoliveteisenä poskessa. ellauri144.html on line 384: The force that through the green fuse Voima joka vihreästä varokkeesta ellauri144.html on line 386: The force that through the green fuse drives the flower Voima joka vihreästä varokkeesta ajaa kukkaa ellauri144.html on line 387: Drives my green age; that blasts the roots of trees Ajaa mun vihreätä ikää; mikä räjäyttää puunjuuret ellauri144.html on line 392: The force that drives the water through the rocks Voima joka ajaa veden läpi harmaan kiven ellauri144.html on line 393: Drives my red blood; that dries the mouthing streams Ajaa mun punaista verta; mikä kuivaa puronsuut ellauri144.html on line 394: Turns mine to wax. Tekee musta vahaa. ellauri144.html on line 398: The hand that whirls the water in the pool Käsi joka vatkaa vettä uima-altaassa ellauri144.html on line 399: Stirs the quicksand; that ropes the blowing wind törkkii lentohiekkaa; mikä köyttää tuulenpuhurin ellauri144.html on line 401: And I am dumb to tell the hanging man Ja mä olen mykkä kertomaan hirttomiehelle ellauri144.html on line 402: How of my clay is made the hangman´s lime. Et mun savesta pyöveli saa suopaa. ellauri144.html on line 406: Shall calm her sores. Viilentää sen haavoja. ellauri144.html on line 408: How time has ticked a heaven round the stars. Et aika tikannut on taivaan tähdistöön. ellauri144.html on line 419: A black and white photograph of Thomas wearing a suit with a white spotted bow tie in a book shop in New York. Thomas at the Gotham Book Mart in New York City, 1952 ellauri144.html on line 421: Dylan Marlais Thomas (27 October 1914 – 9 November 1953 = 39v) was a Welsh poet and writer whose works include the poems "Do not go gentle into that good night" (Josta suomenruozalainen leijakirjailija otti "Älä mene yxin yöllä ulos") and "And death shall have no dominion"; the "play for voices" Under Milk Wood; and stories and radio broadcasts such as A Child´s Christmas in Wales and Portrait of the Artist as a Young Dog. He became widely popular in his lifetime and remained so after his death at the age of 39 in New York City. By then he had acquired a reputation, which he had encouraged, as a "roistering, drunken and doomed poet". ellauri144.html on line 423: Dylan Thomas was born on 27 October 1914 in Swansea, the son of Florence Hannah (née Williams; 1882–1958), a seamstress, and David John Thomas (1876–1952), a teacher. His father had a first-class honours degree in English from University College, Aberystwyth and ambitions to rise above his position teaching English literature at the local grammar school, which he never did. Thomas had one sibling, Nancy Marles (1906–1953), who was eight years his senior. The children spoke only English, though their parents were bilingual in English and Welsh, and David Thomas gave Welsh lessons at home. Thomas´s father chose the name Dylan, which could be translated as "son of the sea", after Dylan ail Don, a character in The Mabinogion. (Mulla on se, mutten ole lukenut.) His middle name, Marlais, was given in honour of his great-uncle, William Thomas, a Unitarian minister and poet whose bardic name was Gwilym Marles. Se oli se silverbäk jota ne kaikki koittivat apinoida. Dylan, pronounced ˈ [ˈdəlan] (Dull-an) in Welsh, caused his mother to worry that he might be teased as the "dull one" (which he was). When he broadcast on Welsh BBC, early in his career, he was introduced using this pronunciation. Thomas favoured the Anglicised pronunciation and gave instructions that it should be Dillan /ˈdɪlən/. He was fed up with the "dull one" joke. in 1914. In 1931, when he was 16, Thomas, an undistinguished pupil, left school to become a reporter for the South Wales Daily Post, only to leave under pressure 18 months later. ellauri144.html on line 425: His best works appeared in print while he was still a teenager. In 1934, the publication of "Light breaks where no sun shines" caught the attention of the literary world. Stick it where no sun shines. While living in London, Thomas met Caitlin Macnamara. They married in 1937. In 1938, they settled in Laugharne, Carmarthenshire, and brought on their three children. ellauri144.html on line 427: Thomas came to be appreciated as a popular poet during his lifetime, though he found earning a living as a writer was difficult. He began augmenting his income with reading tours and radio broadcasts. His radio recordings for the BBC during the late 1940s brought him to the public´s attention, and he was frequently used by the BBC as an accessible voice of the literary scene. Thomas first travelled to the United States in the 1950s. His readings there brought him a degree of fame, while his erratic behaviour and drinking worsened. His time in the United States cemented his legend, however, and he went on to record to vinyl such works as A Child´s Christmas in Wales. Phil Rothin ekalla tyttöystävällä oll Dylan Thomas-levy, jota ne kuuntelivat pukilla. During his fourth trip to New York in 1953, Thomas became gravely ill and fell into a coma. He died on 9 November 1953 and his body was returned to Wales. On 25 November 1953, he was interred at St Martin´s churchyard in Laugharne. What a laugh. ellauri144.html on line 429: His childhood featured regular summer trips to Llansteffan where his maternal relatives were the sixth generation to farm there. His mother´s family, the Williamses, lived in such farms as Waunfwlchan, Llwyngwyn, Maesgwyn and Penycoed.[17] The memory of Fernhill, a dairy farm owned by his maternal aunt, Ann Jones,[18] is evoked in the 1945 lyrical poem "Fern Hill". Thomas had bronchitis and asthma in childhood and struggled with these throughout his life. Thomas was indulged by his mother and enjoyed being mollycoddled, a trait he carried into adulthood, and he was skilful in gaining attention and sympathy. During his final school years he began writing poetry in notebooks; the first poem, dated 27 April (1930), is entitled "Osiris, come to Isis". In June 1928, Thomas won the school´s mile race, held at St. Helen´s Ground; he carried a newspaper photograph of his victory with him until his death. ellauri144.html on line 431: Puolet 90 julkaistusta runostaan Dylan väsäsi teinipoikana. Figures. Tässä niistä kuuluisin. Romans 6:9, KJV: "Knowing that Christ being raised from the dead dieth no more; death hath no more dominion over him." 6:9 Ja tiedämme, ettei Kristus, joka kuolleista herätetty on, niinkö silleen kuole, eikä kuolema saa tästedes hänen päällensä valtaa. ellauri144.html on line 433: And death shall have no dominion Eikä kuolema saa silleen valtaa ellauri144.html on line 436: And death shall have no dominion. Eikä kuolema saa silleen valtaa. ellauri144.html on line 437: Dead men naked they shall be one Kuolleet miehet nakuina on vastedes yhtä ellauri144.html on line 440: They shall have stars at elbow and foot; Niille tulee tähtiä kyynärään ja jalkaan; ellauri144.html on line 441: Though they go mad they shall be sane, Vaikka ne hullaantuu ne on mielenterveitä, ellauri144.html on line 442: Though they sink through the sea they shall rise again; Vaikka ne mulahtaa mereen ne nousee pintaan taas; ellauri144.html on line 443: Though lovers be lost love shall not; Vaikka rakastavaiset katoo ei katoo rakkaus; ellauri144.html on line 444: And death shall have no dominion. Eikä kuolema saa silleen valtaa. ellauri144.html on line 446: And death shall have no dominion. Eikä kuolema saa silleen valtaa. ellauri144.html on line 448: They lying long shall not die windily; Ne makaa pitkänä muttei pieru vie kuole; ellauri144.html on line 450: Strapped to a wheel, yet they shall not break; Pyörään remmitettyinäkään ne eivät katkea; ellauri144.html on line 451: Faith in their hands shall snap in two, Usko niiden käsissä on napsahtava kahtia, ellauri144.html on line 453: Split all ends up they shan´t crack; Halki poikki ja pinoon, eivät säry; ellauri144.html on line 454: And death shall have no dominion. Eikä kuolema saa silleen valtaa. ellauri144.html on line 456: And death shall have no dominion. Eikä kuolema saa silleen valtaa. ellauri144.html on line 458: Or waves break loud on the seashores; Eikä aallot kohtaa kohahtaen rantaa; ellauri144.html on line 462: Heads of the characters hammer through daisies; Kirjainhahmon pää työntyy vuohenputkista, ellauri144.html on line 464: And death shall have no dominion. Eikä kuolema saa silleen valtaa. ellauri144.html on line 469: Profiilikuvasta näkee selvästi että Phillu oli beetasusi. Sen koko naama on yhtä nenää. Leuasta ei mitään havaintoa. Tukka pakenee. Sen mieliteemat oli viha, pettymys ja tunarointi. Phillu oli epäonnistunut narsisti. Läski Rabbi Warshaw joka tavutti sanoja ja haisi Pall Mallille osasi sanoa sen ihan pilluntarkasti. ellauri144.html on line 484: he katosivat kuin pieru Saharaan ellauri144.html on line 489: Henok, Nooa, Abraham, Iisak ja Jaakob ellauri144.html on line 490: Mooses Aaron Pinehas (n.h. kz. Phineas) ellauri144.html on line 493: Rehabeam ja Jerobeam ellauri144.html on line 501: Ei tässä ollut kaikkia, olikohan ne loput sitten leijoja. ellauri144.html on line 511: Let Us Now Praise Famous Men is a book with text by American writer James Agee and photographs by American photographer Walker Evans, first published in 1941 in the American United States. The work documents the lives of impoverished tenant farmers during the Great Depression. Although it is in keeping with Evans´s work with the Farm Security Administration, the project was initiated not by the FSA, but by Fortune magazine. The title derives from a passage in the Wisdom of Sirach (44:1) that begins, "Let us now praise famous men, and our fathers that begat us". ellauri144.html on line 517: Ernst René Anselm Nyberg on saxalaisen koulun käynyt 50% konkkanokka joka jostain käsittämättömästä syystä oli suomen suurlähettiläs Moskovassa, vaikka se on antikommari ja ryssänvihaaja. Ranen syntyperältään juutalainen äiti meni 1937 naimisiin ei-juutalaisen miehen kanssa, ilmeisesti Suomessa. Se oli perheelle täysi katastrofi, jota erityisesti ortodoksijuutalainen Shulem kaliiperin isoisä ei hyväksynyt. Hänelle äiti lakkasi olemasta. Äiti pantiin häiden jälkeen lepositeisiin ja häntä pidettiin luvattomasti kotiarestissa yli kuukausi. Ranen isoisä Shulem sai toimistaan ehdottoman vankeustuomion. ellauri144.html on line 518: Vuosi sen jälkeen, kun suku oli kieltänyt Renén äidin avioliiton, juoksijasetä Aabraham Tokazierin voitto Helsingin Stadionilla hylättiin. Ensin siis kiellettiin juutalaiselta avioliitto kristityn kanssa ja perään juutalaiselta kiellettiin kristityn voittaminen, suorastaan surullisen ironista, Hillel-serkku hymähtää. Hillel ja Rane saivat kuulla toisistaan vasta ukkeleina. Puhumattakaan siitä että meikäläiset mestauttivat ihan syystä vaan yhden (1) miehen joka oli vielä meikäläisiä, ja 2000v myöhemmin Hitler kaasutti 6M meikäläistä kostotoimena. Kohtalon ivaa, eikä edes salaivaa, kuten huomauttaa Phil Rothin vakuutusmyyjäisä. ellauri144.html on line 520: HBL on oikeastaan aivan liian patakonservatiivinen mun makuuni. Samassa numerossa jossa Renén paranoidi kauppakillan esitelmä julkaistiin, väänsi joku hoblan urheilutoimittaja erittäinkin suuren tortun siitä kuinka miehet on anuxesta ja naiset perseestä, ja kuinka naisten syrjimisen oikaisemisexi ei sunkaan pidä mennä näpelöimään tuplastandardoituja normeja. Kyllä ne vanhat toimivat paremmin kuin kivespussillinen uusia, nehän on kaikki Darwinilta peräisin. Älkää menkö ollenkaan nyt sähläämään. Miehet kazoo jääkiekkoa ja naiset laittaa irtoripsiä, se on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia. ellauri144.html on line 542: Tai edes seesteinen vanha pari, Rapunzel ellauri144.html on line 544: pikku karvakäsi harmaantuneena, ellauri144.html on line 551: Narsisti on parasiitti, joka tarvitsee muita ihmisiä vain yhteen tarkoitukseen: vahvistamaan harhaista ideaalikuvaa itsestään. Narsisti elää muiden ihmisten reaktioista, jotka tukevat tätä kuvaa. Jos haluaa tai on pakko olla narsistin kanssa tekemisissä eikä ole selvästi vahvemmassa asemassa tähän, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin myötäillä tätä ja syöttää narsistille niitä reaktioita, joita tämä tarvitsee. Jos taas haluaa narsistista eroon, kannattaa soveltaa menetelmää, jossa ollaan narsistia kohtaan täydellisen välinpitämätön. Tämä tarkoittaa omien näkyvien reaktioiden vaimentamista niin täydellisesti kuin pystyy. Narsisti joutuu etsimään egolleen pönkitystä muualta. Tää on sama keino jota käytetään koiriin. Älä kiinnitä siihen mitään huomiota josse koittaa pureskella sun housuja. ellauri144.html on line 560: Dilation and curettage (D&C) is a brief surgical procedure in which the cervix is dilated and a special instrument is used to scrape the uterine lining. Knowing what to expect before, during, and... Sehän on kaavinta! Sillä Philip Roth pääsi eroon esikoisesta, joka lähti kasvamaan kun Maggi ei tullut laittaneexi pessaaria. Keskimmäinen oli pelkkä huijaus. Kuopusta ei sitten tullutkaan. ellauri144.html on line 562: Rothin eka vaimo Maggi oli sitä 4v vanhempi ruozalainen white trash keskilännestä. Sen isä oli vankilalintu joka ruuvas sitä pienenä. Se oli eronnut ja sen 2 lasta joutui X-miehelle. Se tuli raskaaksi (kenen toimesta?) 1957 mutta kaavittiin. Phil ois jättänyt sen mieluusti mut ei raaskinut koska niillä oli 2 vuoden lease. Phil oli varsinainen Shylock rahan suhteen. Philin äiskän kanssa meni suxet ristiin kun Maggi pyysi sitä pesemään sen pikkupyykkiä. Toinen raskaus 1959 toden sanoi ja Phillu suostui naimisiin kuha lapsi lähtee. (Se kävi ize kyyläämässä testitulokset. Little did he know et ne oli ostettu jonkun läskin mutiaisen pyllystä.) Phillu oli vaan äkäinen kun Maggi kääntyi juutalaisexi. Phillu oli 26 ja Maggi 30. Vakka löysi tässä joukkueessa kyllä kantensa. ellauri144.html on line 564: "Tahdon aina irti siitä mikä on vapauttanut mut, plus siistit kotiolot." "Is it me? IT IS me, Me ME ME ME! But IS IT?" This statement reflects Roth´s patent narcissism and determination to promote himself at any cost. Fellow juutikkaiden mielestä (esim rabbi Rackmann) Roth oli antisemiitti kun sen fiktiivinen kessu ei antanut jutkukaverille erikoiskohtelua. Phillu räkytti tästä Rackmannille vielä puoli vuosisataa myöhemmin. Kosto elää, vaikka jutku kuolisi. In 1959, Roth and Maggie (happily married) went to Italy for 6 mo on a Guggenheim. Phillu olis tahtonut koittaa shtuppimista 3 pekkaan kolmantena joku Marketta, mutta Maggipa ei suostunut. ellauri144.html on line 566: Iowassa kustantajaa vaihtanut ja muutenkin pullistunut Phillu alkaa tylsistyä Maggiin, toiset naiset on alkaneet kiinnostaa enemmän. Dylan Thomas oli distinguished guest Iowassa 60-luvun alussa. Phillu shtuppii nyt oppilastaan Karen Oakesia, Maggie järkyttyy, ottaa nappeja ja viskiä ja kertoo vessanpytyn ääressä neekerinpissajäynästä. Kurt Vonnegut, Norman Mailer ja Saul Bellow otti Phillun tapaan uudet hanit alle joka lukuvuosi. Se pitää kirjailijan pirteänä. Phillu groomas samaan aikaan ahkerasti Maggien 10-vuotiasta Holly-tyttöä. Maggie oli niin mustasukkainen että Phillu piilotti keittiöveizet auton vararenkaaseen. ellauri144.html on line 568: Maggin pojalle (josta tulee rekkakuski) se antaa lukemisexi kirjan The Red Badge of Courage. It is a war novel by American author Stephen Crane (1871–1900). Taking place during the American Civil War, the story is about a young private of the Union Army, Henry Fleming, who flees from the field of battle. Overcome with shame, he longs for a wound, a "red badge of courage," to counteract his cowardice. When his regiment once again faces the enemy, Henry acts as standard-bearer, who carries a flag. ellauri144.html on line 570: The Red Badge of Courage garnered widespread acclaim, what H. G. Wells called "an orgy of praise" shortly after its publication, making Crane an instant celebrity at the age of twenty-four. The novel and its author did have their initial detractors, however, including author and veteran Ambrose Bierce. Adapted several times for the screen, the novel became a bestseller. It has never been out of print and is now thought to be Crane´s most important work and a major American text. ellauri144.html on line 573: Ambrose Gwinnett Bierce (June 24, 1842 – circa 1914) was an American short story writer, journalist, poet, and Civil War veteran. His book The Devil´s Dictionary was named as one of "The 100 Greatest Masterpieces of American Literature" by the American Revolution Bicentennial Administration. His story "An Occurrence at Owl Creek Bridge" has been described as "one of the most famous and frequently anthologized stories in American literature", and his book Tales of Soldiers and Civilians (also published as In the Midst of Life) was named by the Grolier Club as one of the 100 most influential American books printed before 1900. ellauri144.html on line 575: A prolific and versatile writer, Bierce was regarded as one of the most influential journalists in the United States, and as a pioneering writer of realist fiction. For his horror writing, Michael Dirda ranked him alongside Edgar Allan Poe and H. P. Lovecraft. S. T. Joshi speculates that he may well be the greatest satirist America has ever produced, and in this regard can take his place with such figures as Juvenal, Swift, and Voltaire. His war stories influenced Stephen Crane, Ernest Hemingway, and others, and he was considered an influential and feared literary critic. In recent decades Bierce has gained wider respect as a fabulist and for his poetry. ellauri144.html on line 577: Both of Bierce´s sons died before he did. Day committed suicide after a romantic rejection (he non-fatally shot the woman of his affections along with her fiancé beforehand), and Leigh died of pneumonia related to alcoholism. Bierce separated from his wife in 1888, after discovering compromising letters to her from an admirer. They divorced in 1904. Mollie Day Bierce died the following year. Bierce was an avowed agnostic, and strongly rejected the divinity of Christ. He suffered from lifelong asthma, as well as complications from his war wounds, most notably episodes of fainting and irritability assignable to the traumatic brain injury suffered at Kennesaw Mountain. In 1913, Bierce told reporters that he was travelling to Mexico to gain first-hand experience of the Mexican Revolution. He disappeared and was never seen again. ellauri144.html on line 579: Kylläpä oli erinomaisia kavereita. Jos jenkit kehuvat jotakuta kuplixi voi olla lähes 110% varma että se on hanurista. Mutta tätä Biercea ize asiassa haukuskellaan aika lailla, ja niinpä se sitten onkin jonkinlainen anarkisti. Sen runoista esim Dies Irae ja Dekalogi on silkkaa rienausta. Bitter Bierce. Sen isän nimi oli Marcus Aurelius. Epigrammeja, enimmäxeen aika tylsiä kun ei enää tiedä kenestä on puhe. ellauri144.html on line 581: Like Poe, Bierce professed to be mainly concerned with the artistry of his work, yet critics find him more intent on conveying his misanthropy and pessimism. His bare, economical style of supernatural horror is usually distinguished from the verbally lavish tales of Poe. In his lifetime, Bierce was famous as a California journalist dedicated to exposing the truth as he understood it, regardless of whose reputations were harmed by his attacks. For his sardonic wit and damning observations on the personalities and events of the day, he became known as "the wickedest man in San Francisco." Tälläisiä löytyy Ambrosen pirun raamatusta: ellauri144.html on line 593: Duty. That which sternly impels us in the direction of somebody´s profit, along the line of their desire. ellauri144.html on line 597: Egotist. A person of low taste, more interested in himself than me. ellauri144.html on line 599: Faith. Belief without evidence in what is told by one who speaks without knowledge, of things without parallel. ellauri144.html on line 611: Pray. To ask the laws of the universe to be annulled on behalf of a single petitioner confessedly unworthy. ellauri144.html on line 622: off the wall! And I am a pretty good judge of character- ellauri144.html on line 625: Bitter Bierceä haukuttiin aikanaan naturalistixi. Silloin tarkoitettiin varmaan Emile Zolan "pahaa" naturalismia, johon kuului tieteisusko ja determinismi, eikä Norrisin hampaatonta amerikkalaista "naturalismia", joka oli potpurri realismista ja romantiikasta. Zola´s concept of a naturalistic novel traces philosophically to Auguste Comte´s positivism, but also to physiologist Claude Bernard and historian Hippolyte Taine. Hippolyte on jo esiintynyt näissä paasauxissa, kai Akukin on saanut jotain mainintoja. Claude on toistaisexi n.h. (never heard). ellauri144.html on line 654: quotidien de chercheur dévolu aux sciences. En 9 ans, ils échangent près de 500 ellauri144.html on line 685: predominant sexual attraction toward persons of the same sex. It has taken a great ellauri144.html on line 689: Rom. 1:24-27, 1 Cor. 6:10, 1Tim. 1:10], tradition has always declared that ellauri144.html on line 693: circumstances can they be approved. 2358 The number of men and women who have ellauri144.html on line 700: 2359 Homosexual persons are called to chastity. By the virtues of self-mastery that teach them inner freedom, at times by the support of disinterested friendship, by prayer and sacramental grace, they can and should gradually and resolutely approach Christian perfection. The rest of us can fuck to our hearts´ content as soon as the priest has said the magic word. ellauri144.html on line 706: Naamakirja on muuttanut nimensä metaversexi. Timo Harakka möi nimen sokeritoukalle ilmoittamattomasta hinnasta. Harakka pitää kiiltävästä. Niin myös silverfish. Fasebookin siiramainen Metatron, tai pikemminkin Asmodeus, pitää metaversestä limaista myyntipuhetta. Samoja jutkukäsieleitä kuin Chomskyn nompalla. Sen kakanruskea olohuone on aika rouhea. Ei kyllä ihan viimeisintä huutoa. ellauri144.html on line 713: Metaverses, in some limited form, have already been implemented in video games such as Second Life. Some iterations of the metaverse involve integration between virtual and physical spaces and virtual economies. ellauri144.html on line 716: The term "metaverse" has its origins in the 1992 science fiction novel Snow Crash as a portmanteau of "meta" and "universe." It has since gained notoriety as a buzzword for promotion, and as a way to generate hype for public relations purposes by making vague claims for future projects. Information privacy and user addiction are concerns within the metaverse, stemming from challenges facing the social media and video game industries as a whole. ellauri144.html on line 720: Mark Zuckerberg in MBTI? Other websites have him as either a INTP or INTJ. I’m going with INTJ, he was an early achiever, while INTPs can often be late bloomers, this is due to the late development of the Judging function. INTJs also tend to be more focused, serious, follow traditions and rules. While the types have many similarities, INTJ seems to be the closer match. Väpelö hörhö nörtti kimmo. Propellipää - luovaa kirpunnyljentää. Sitäpä sitä. Saatanan jutku. Metatron meni neuvomaan Aabrahamille miten Iisakki olis paras uhrata. Viime minuutilla tuli peruutus: kyllä mulle tänään oikeastaan maistuiskin paremmin toi syntipukki. Lisäohjeita albumissa 115. ellauri144.html on line 723: `What the fuck???` ellauri144.html on line 725: "In a pristine region where nature and animals have thrived for centuries, wildlife biologist Lana Fedorova is devoting her life to protecting species that have been hunted nearly to extinction, including a rare white deer. Ominously, in a nuclear plant nearby, the arrival of a new director, the ruthless and power-hungry Allura, rattles the staff and sets the stage for internecine strife between the zealous bureaucrat Borys Slykovitch and ambitious engineer Maksym (Max) Smirnov. ellauri144.html on line 727: When Allura learns that Max, who was her rival for the directorship, is to marry Lana, Allura’s little sister, she swears revenge. Max’s confidence is shaken, and on his next all-night shift at the station, an accident causes the meltdown of one of the reactors. In the ensuing catastrophe, the region and its people are poisoned, and the survivors are forced to evacuate their beloved town. ellauri144.html on line 729: Months later, Max is summoned to headquarters by Party officials and learns that he can save his career only if he brings Allura the trophy head of a rare white stag. Interweaving through the human actions, the region’s Silver River and its animals have their say." ellauri144.html on line 731: Olipa taas kerta kaikkiaan paxua paskanjauhantaa Suomen Uupperalta. New Yorkerin partapozolla on täysi syy olla tyytyväinen tähän suorituxeen. Ryssäviha, Ukraina ja kukkahattueläinsuojelu samassa rintamassa niinkuin luoja on sen tarkoittanut. LOL, luonnonvaraisille eläimille on Tshernobylin epähuomiossa syntynyt ihmisiltä vapaa villiinnytysalue ollut herran lahja. Lisää tällästä, ja suuremmat lusikat, ne huutaa kuorossa. ellauri144.html on line 733: Jägarförbundets Martin Hallenberg är "ytterst besviken" att han och det övriga jägarkompaniet inte får "fälla" dvs döda för skojs skull hela 18 av de få resterade vargarna I Finland. Vittu sana "pettynyt" jo välittömästi paljastaa narsistisen kusipään. Att förflytta en vargstam till Centralparken däremot är en bra idé. Minister Leppä sku duga bra för vinteråtel åt valparna. ellauri144.html on line 757: por mi jardín? A mi alma Mun puutarhassa? Sieluuni ellauri144.html on line 761: Muchas noches he mirado Monena yönä olen kazellut ellauri144.html on line 763: se han movido y por la fuente liikkuneet ja suihkulähteellä ellauri144.html on line 777: solo al jardín, por los árboles Yxin puutarhaan, puiden luona ellauri144.html on line 791: Mi alma ha dejado su cuerpo Mun sielu on jättänyt mun ruumiin ellauri144.html on line 793: se ha perdido en los jardines exynyt noihin puutarhoihin ellauri144.html on line 798: llega… el secreto se ha ido saapuessa salaisuus on kadonnut ellauri144.html on line 809: con sus hojas sin fragancia, Sen hajuttomissa lehdissä. ellauri144.html on line 813: y, alma de todo el jardín, Ja koko puutarhan sielu ellauri144.html on line 824: amarillo el arroyo, Keltainen on puropahanen, ellauri144.html on line 826: el cementerio de los niños, Ditto lapsukaisten luutarha, ellauri144.html on line 832: el agua clara, tibia!, ja kirkasta vettä, haaleaa! ellauri144.html on line 838: era una gracia perfumada de oro kullalla hajustettu kiitos ellauri144.html on line 866: Platero kaj mi (Platero y yo) estas proza lirika verko de 1914 de la hispana poeto Juan Ramón Jiménez, kiu rekreas poezie la vivon de la azeno Platero, kvankam certe la verkisto havis diversajn azenetojn. La libro estas konstituita de mallongaj bild-epizodoj kiuj inter si ne trudas teman aŭ intrigan ordon kaj prezentas nur impresojn, sensaciojn kaj rememorojn de Moguer (Sudokcidenta Andaluzio) el infana kaj juna epokoj de Juan Ramón Jiménez mem. La verko aspektas taglibro en kiu oni detaligas la plej gravajn aspektojn de la realo, de la pensaro kaj de la sentoj de la verkisto. Tamen, ĝi estas nek taglibro nek membiografio, sed nur elekto de historioj el reala medio kaj inter multaj memoroj de la pasinteco. ellauri144.html on line 877: Tänään (2009) puhutaan Huan Ramón Himénezistä sanomalehdissä ja uutisissa Bejaranon ja Llansón löytämästä julkaisemattomasta runosta tai pikemminkin runosta, jonka olisi pitänyt lopettaa kokoelma Haluttu ja himoitseva Humala. Kohtaammeko panteistisen mystiikan? Onko tämä uskonnollinen vertaus runolliseen luomiseen? Mikä Jumala tuo nyt on, hei Huan Ramón Himénez? Sanoa, että Humalan ongelma Huan Ramónissa on luonteeltaan samanlainen kuin Uppomunalla, ei ole paljon sanottu. Unamunohan oli aivan hanurista. ellauri144.html on line 897: y tú has venido a él, a mí seguro, Ja sinä olet tullut sinne, musta varmana, ellauri144.html on line 901: en lengua, en nombre hablado, en nombre escrito; Kielellä, puhe- ja kirjakielisenä, ellauri144.html on line 902: a todo yo le había puesto nombre Olin nimennyt kaiken. ellauri144.html on line 903: y tú has tomado el puesto Ja olet ottanut kantaa ellauri144.html on line 916: Lo eras para hacerme pensar que tú eras tú, Sinun piti saada minut luulemaan, että olet sinä. ellauri144.html on line 917: para hacerme sentir que yo era tú, Saadaksesi minut tuntemaan, että olin sinä, ellauri144.html on line 918: para hacerme gozar que tú eras yo, Saadaksesi minut nauttimaan siitä, että olit minä, ellauri144.html on line 919: para hacerme gritar que yo era yo. Saadaksesi minut huutamaan, että olen minä. ellauri144.html on line 935: Ehkä oli parempi että tää luritus jäi pois. On se sevverran paxua narsismia. Yritelmän kirjoittaja koittaa kääntää kaikki parhain päin: Runoilija liittyy olennaisesti luomiseen. Ennen kaikkia muita näkökohtia kohtaamme runoilijan, joka luojana ja ihmisenä palauttaa runollisesti luotuun maailmaan. Runoilijalla on immanentti jumala, luomisen periaate, tietoisuudessaan. Jumala ei luo ihmiselle, vaan runoilija on runoilija-mies, joka luo Jumalalle. ellauri144.html on line 937: Jumala ei ole alku, se on maailman runollisen virkistyksen loppupää niiden tietoisuudessa, jotka haluavat saavuttaa Jumalan. Mitä he kaipaavat, on tulla yhdeksi, toisin sanoen pystyä antamaan Ykseys kaikelle nimetylle, saavuttamaan "nimien nimi". Runoilijan työ, runous, on jumalallisen luomistyön hemuli, Jumalan työ, niin jos keskitie tunnistetaan, äärimmäisyydet jääkööt omaan arvoonsa. ellauri144.html on line 957: Tore Hund (norrønt Þórir hundr), født rundt 990 og død en gang etter 1030, var en av de betydeligste høvdingene i Hålogaland. Han hadde gård på Bjarkøy i det senere Troms fylke. Tore Hund var en av lederne i opprøret mot kong Olav Haraldsson Digre, slik det er blitt beskrevet i Snorre Sturlassons saga om Olav den hellige i Heimskringla. ellauri144.html on line 959: Tore Hund var ute i vikingtokter og ledet flere ekspedisjoner nordover til Kolahalvøya og Kvitsjøen i Bjarmeland (dagens Russland). Da Olav Haraldsson ble konge, ble Tore Hund hans lendmann i nord. Over tid surnet forholdet mellom kongen og Tore, det startet med kornmangel i Hålogaland, noe som førte til drap. Drapene førte til hevn og nye drap, og det tvang Tore Hund til å gå i opposisjon til Olav Haraldsson og alliere seg med den danske kongen Knut den mektige. Konflikten endte i det store slaget ved Stiklestad i 1030. ellauri144.html on line 961: Fremst i kongshæren sto Olav selv, og han hogg med sverdet etter Tore, men Tore hadde ei reinsskinnskofte, og slaget sklei av i en sky av reinshår. Kongen ropte da til Bjørn Stallare som hadde øks: «Slå du hunden som jern ikke biter på!» Bjørn Stallare ga Tore et slag med øksehammeren slik at han vaklet, men slo ham ikke overende. I stedet kjørte Tore spydet Selshevneren gjennom den andre mens han sa: «Slik spidder vi bjørnene!» ellauri144.html on line 963: Torstein Knarresmed hogg kong Olav med øksa og traff ham over kneet. Finn Arnesson drepte deretter Torstein. Kongen kastet fra seg sverdet, lente seg mot en stein og begynte å be Gud hjelpe seg. Tore Hund lente seg fram og støtte spydet opp under kongens brynje og inn i maven på ham. I samme stund fikk han også et tredje sår av ei øks på venstre side av halsen. Av disse tre skadene døde kongen. ellauri144.html on line 965: Etter kongens død varte ikke slaget lenge. Kongshæren flyktet, og bondehæren forfulgte dem ikke. De vendte tilbake til stridsvollen hvor mange hadde frender og venner. I henhold til tradisjonen var det Tore Hund som bredte et klede over kongens lik. ellauri144.html on line 967: Ettertiden, spesielt de kirkelige skriftene, har forsøkt å rettferdiggjøre Olavs krav til tronen og hans kongedømme ved å fordømme og fortegne hans motstandere. Hvis helgenkongen var god, var hans motstandere onde. Fienden er djevelen og Olavs motstandere djevelens medhjelpere. Tore Hund og hans allierte var «ondsinnede mennesker og ugjerningsmenn», og «svikere», «onde» og «troløse». Betegnende er Adam av Bremens påstand at høvdingene gikk mot kongen fordi han hadde drept konene deres, og kvinnene ble drept fordi de drev på med trolldom. ellauri144.html on line 969: Trolldomsmotivet går igjen for nordlendingene og Hålogaland. Tore Hund drev handel med finnene og skaffet seg «tolv reinskinnskufter med mye trollskap i». Siden stilte Tore Hund elleve utvalgte menn først i striden mot kongen, og han selv var den tolvte, og underforstått var de tolv bar alle kofter besatt med trolldom. Trolldomstemaet går igjen også i Olav Tryggvasons saga i hans møte med Raud den ramme. ellauri144.html on line 971: Etter at Olav var flyktet til Gardariket sier Snorre Sturlasson at grunnen til at nordmennene reiste seg mot kongen var at «de ikke tålte hans rettferdighet» da han straffet rike likt med fattige. Denne rettferdiggjøringen av Olavs styre er ikke historisk korrekt, like lite som konstruksjonene om trolldom og de senere påståtte mirakler er det. ellauri144.html on line 973: Tore Hund og hans følgesmenn kjempet ikke mot en rettferdig helgenkonge. Tvert imot, de bekjempet den urimelige og harde kong Olav Haraldsson som kom sørfra. Helgengjøringen skjedde etter slaget på Stiklestad og i et slikt omfang at alle tidligere vurderinger og verdier ble snudd opp ned. En av grunnene var at danskekongens Knut den mektige. ellauri144.html on line 975: Samtidige skaldekvad nyanserer det religiøse bildet som fortrengte det politiske bildet av Olav Haraldsson. Sigvat skald sier i kvadet Erfidråpa at Olav hogg etter Tore med sverdet, men det beit ikke på Tore Hund. Også Sigvat var preget av den kirkelige demoniseringen av kongens motstandere, men samtidig sier han at «den mann som bebreider Tore for feighet, fornekter den dristige Hunds sanne mot, (...) ettersom den kraftige kriger (...) våget å rette hugg mot en konge». ellauri144.html on line 979: Etter slaget på Stiklestad forlot Tore Hund Norge. Snorre har kun vage og sekundære informasjoner om hans videre skjebne: «Tore Hund fór bort fra landet kort tid etter kong Olavs fall. Tore fór til Jorsal, og mange har fortalt at han visst ikke kom tilbake.» At Jorsal, det vil si Jerusalem, skulle ha vært målet tyder på at Snorres kilde mente at Tore Hund hadde en bot å sone, noe som ikke er rimelig for en mann som gjorde det han mente var rett. Hvor Tore Hund til slutt havnet, er uvisst, men ettersom han ikke blir bekreftet i andre kilder, er det rimelig å anta at han må ha dødd kort tid etter, enten i 1030 eller året etter. Hjem til Bjarkøy kom han uansett aldri mer. ellauri144.html on line 983: Óðinn er æðstur guða í norrænni og germanskri goðafræði, þar sem hann er guð visku, herkænsku, stríðs, galdra, sigurs og skáldskapar. Óðinn er andinn og lífskrafturinn í öllu sem hann skapaði. Með Vilja og Vé skapaði hann himin, jörð, Ask og Emblu. Óðinn lærði rúnirnar þegar hann hékk og svelti sjálfan sig í níu nætur í Aski Yggdrasils, þá lærði hann líka Fimbulljóðin níu. ellauri144.html on line 985: Á jörðinni birtist Óðinn mönnum sem gamall eineygður förumaður í skikkju og með barðabreiðan hatt eða hettu og gengur þá undir mörgum nöfnum. Hann getur haft hamskipti hvenær sem er og sent anda sinn í fugls- eða dýrslíki erinda sinna og hann getur ferðast til dauðraheims ef honum hentar. ellauri144.html on line 987: Óðinn ríður hinum áttfætta Sleipni og tveir úlfar fylgja honum, sem bera nöfnin Geri og Freki, einnig á hann tvo hrafna, Huginn og Munin, sem flytja honum tíðindi. Í Valhöll koma til hans vopndauðir menn. ellauri144.html on line 989: Óðinn var sífellt að sækjast eftir meiri visku. Hann gekk til Mímis við Mímisbrunn einn daginn. Hann vildi fá að drekka úr brunni hans og fékk það í skiptum fyrir annað auga sitt. ellauri144.html on line 991: Óðinn átti spjót (Gungnir) sem gerði honum fært að ráða gangi bardaga og því var gott að heita á hann í stríði. ellauri145.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri145.html on line 40: Piha-antero julkaisee 1940 Mustan huumorin antologian. Esipuheessa se torjuu käsityxen, et musta huumori tarkottais jotain lakuläppiä, tarbaby cracks. Ei vaan huumori on mielihyvän prinsiipin paradoxaalinen voitto todellisista olosuhteista. Tää formulointi on kyllä kopioitu suoraan Freudin huumorpaperista. Samanlaisia hersyviä huumormiehiä ne oli molemmat. ellauri145.html on line 48: Fatty dans sa « Ford Economy Spéciale » (une caisse à savon motorisée) et Al Clove (Picratt dans la version française) sur son Grand-bi se rendent chez le fermier voisin. Le premier est follement amoureux de Winnie, sa fille et vient lui rendre visite. Le second est porteur d’un message de son père qui propose au fermier de le marier à sa fille en échange de la moitié de ses terres. Al n’est pas très malin mais Fatty n’est qu’un garçon de ferme sans le sou. Malgré l´amour que porte Winnie à Fatty, le fermier n"hésite pas une seconde et est intraitable. ellauri145.html on line 49: Fatty doit avoir recours à la ruse pour parvenir à ses fins. Ayant saboté le plat de cette dernière, il fait chasser la cuisinière et Lucrecia Borgia (Fatty travesti) est engagée pour la remplacer et lui permet d´investir la place. Mais les choses ne traînent pas et la cérémonie de mariage commence. ellauri145.html on line 58: Lainasin ihan vaan vittuilumielessä Kaisa-kirjastosta André Bretonin keräämän Puisevan huumorin herbaarion. Esipuhe on haukotuttavan ikävystyttävä. Olikohan tää André Breton oikein terve? Ei siltä vaikuta. Päivääkään rehellistä työtä se ei tehnyt, ja vielä kehuskeli sillä. Riiteli vähän joka iikan kanssa, piha-antero. ellauri145.html on line 60: L´humeur sombre de Breton s´exprime pleinement dans ce que Mark Polizzotti appelle le « passage le plus sinistre du manifeste » et qui est selon lui le reflet d´une grande « amertume personnelle », une phrase souvent citée et reprochée à Breton, notamment par Albert Camus : « L´acte surréaliste le plus simple consiste, révolvers aux poings, à descendre dans la rue et à tirer au hasard, tant qu´on peut, dans la foule.» Täähän trendaa nykyäänkin, kun sillä pääsee 6 sekunnixi klikkimeediaan. Polizzotto Salvo Montalbano miehineen puuttuu asiaan. ellauri145.html on line 62: André Breton (19. helmikuuta 1896 Tinchebray, Orne – 28. syyskuuta 1966 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, surrealismin perustaja ja johtohahmo. Breton syntyi Normandiassa, Pohjois-Ranskassa. Hän oli kauppiasperheen ainut lapsi. Perhe muutti vuonna 1900 Pariisin esikaupunkiin, missä Breton kävi koulua. Hän opiskeli lääketiedettä, mutta ei suorittanut opintojaan loppuun. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli Nantes’n sotilassairaalan neurologisella osastolla. Surrealistinen teoria on saanut vaikutteita Sigmund Freudin psykoanalyysistä sekä syvyyspsykologiasta. Breton sovelsi Freudin oppeja niin valelääkärinä kuin valekirjailijanakin, ja hän kävi tapaamassa Freudia Wienissä vuonna 1921. Surrealismin piti olla subrealismi mut Mallarme mokasi. Surrealismi oli jatkoa Tristan Tarzanin perustamalle Dada-liikkeelle. Breton liittyi dadaisteihin yhdessä Louis Aragonin ja Philippe Soupaut’n kanssa. Bretonille tuli kuitenkin välirikko dadan jäsenten kanssa, joten hän erosi liikkeestä. Selkeesti piha-Antero aina alotti. Vuonna 1944 julkaistiin pienoisteos nimeltään Arcane 17. Sen pohjana on keskiaikainen Melusinasta kertova legenda. Legendan mukaan ritari menee naimisiin hengettären, Melusinan kanssa. Ehtona on, ettei ritari saa nähdä vaimoaan yhtenä päivänä viikossa, jolloin Melusina on poissa ruumiistaan. Uteliaisuus kuitenkin voittaa, joten Melusina muuttuu pysyvästi henkiolennoksi. Nimi Arcane 17 viittaa tarot-kortteihin. Kortti numero 17 kuvaa rauhan ja rakkauden voittoa. Melusine on nykyisin vuonna 1979 Paris III -yliopiston yhteyteen perustetun Surrealismin tutkimuskeskuksen (Centre de recherche sur le Surréalisme) nimi. Andre oli mikrokefalinen, Georges Bataille (kz. albumia 139) käyt.kaz. akefali. ellauri145.html on line 66: Arthur Rimbaud’n mielestä ”Le vrai bateau est ivre” eli tosi elämä on poissa vintiltä. Breton yhtyi Rimbaud’n näkemykseen ja halusi palauttaa elämään siitä puuttuneen rakkauden. Vuonna 1928 Breton julkaisi puolittain omaelämäkerrallisen romaanin Nadja, joka alkaa kysymyksellä: ”Kuka minä olen?” ja samoin päättyy oman identiteetin etsintään. Nadja Nadja soromnoo. Mihkähän mä se jätin? Ruhtinas Hiirulainen vei. Breton soveltaa teoksessa ”objektiivisen sattuman” metodiaan. Romaanin kertoja tapaa Nadjan, oudon eteerisen naisen, jonka mielenterveys järkkyy. Nadja elää omissa maailmoissaan ja päätyy lopulta mielisairaalaan. Romaanin kaikki ulkoinen tapahtumapaikkojen kuvaus on korvattu valokuvilla, tauluilla ja piirroksilla. Mitä pelleilyä. Breton ei olis löytänyt omaa persettään edes sähkölampun valossa. Pompeijin viimeiset päivät kirjotti sama Bulwer-Lytton joka väsäsi Ressun romskun alun koirankopin katolla. Elokuvassa pääosaa näyttelee yhdysvaltalainen kehonrakentaja Steve Reeves. Ohjelman kazeluaika Areenalla on päättynyt. Nyyh. Sen olis saanut kirjamessuilta mutta oli liian kallis. ellauri145.html on line 68: Breton meni naimisiin kolme kertaa. Ensin hän avioitui Simone Kahnin kanssa syyskuussa 1920. Toisen vaimon, Jacqueline Lamban, kanssa hänellä on Aube-niminen tytär. Kolmas vaimo on nimeltään Elisabeth Claro. Breton kuoli 28.9.1966 ja hänet haudattiin Batignolles’n hautausmaalle Pariisiin. Hautakiveen on kaiverrettu teksti ”Je cherche l’or du temps” (”Etsin koko ajan kultaa”). Bretonin leski ja tytär yrittivät tarjota osoitteessa 42 rue Fontaine sijainneen ateljeen taidekokoelmia Ranskan valtion lunastettavaksi, mutta valtio ei halunnut ostaa Bretonin yksityiskokoelmaa. Bretonin jäämistö huutokaupattiin keväällä 2003. No entäs tämä Soupault? Silläkin oli 3 vaimoa. Hän jäi unohduksiin samalla kun hän kirjoitti unohduksesta mutta sai jälleen 1980-luvulla huomiota ja palkintoja, ja teoksista otettiin uusia painoksia. Comme il le racontera dans ses entretiens sur France Culture, il rencontra même par hasard dans un ascenseur Hitler et son aide de camp. Il regrettera de ne pas avoir eu un revolver à ce moment-là. De même, il croisa un jour Staline et fut surpris par l´expression cruelle de son visage. Ce jour-là, il le vit boire 24 vodkas dans une réception mais on lui affirma que Staline les jetait discrètement sans les boire. ellauri145.html on line 77: Avec Marcel Duchamp, Breton fonde la revue VVV et Pierre Lazareff l’engage comme « speaker » pour les émissions de la radio la Voix de l’Amérique à destination de la France. Jacqueline le quitte pour le peintre David Hare. ellauri145.html on line 79: Malgré les difficultés de la reconstruction de la France et le début de la guerre froide, Breton entend poursuivre sans aucune inflexion les activités du surréalisme. Et les polémiques reprennent et se succèdent : contre Tristan Tzara se présentant comme le nouveau chef de file du surréalisme, contre Jean-Paul Sartre qui considérait les surréalistes comme des petits-bourgeois, contre des universitaires, en démontant la supercherie d’un soi-disant inédit d’Arthur Rimbaud, contre Albert Camus et les chapitres que celui-ci consacre à Lautréamont et au surréalisme dans L’Homme révolté. Kuka täällä hajuttaa, Milli-Molli rupsuttaa. ellauri145.html on line 86: Anteron peukuttama Pousada on puiseva, saku surrealistimaalari Max Ernst on ällöttävä, kuin myös jättimäinen narsisti Charlie Chaplin. ellauri145.html on line 89: Piha-Anteron siemenpussin sisälmysluettelo ellauri145.html on line 91: Piha-Anteron mustan huumorin antologia sisältää seuraavia otteita. Antero on kirjoittanut kaikkiin d´Alembertmaisesti pikku johdannon. Tähän paasaelmaan laitan mukaan Anteron esipuheet, jossa se selittää mikä kulloinkin on kaskun kärkenä. Joo mä tiedän: nää on kaikki vähän samanlaisia biliöösejä luusereita kuin ize Antero! Antero on ennen kaikkea pirun kiukkuinen. Sen musta huumori on ukkosenjohdatin, kun oikeasti tekis mieli mennä ampumaan laahusta ja särkemään näyteikkunoita. ellauri145.html on line 93: Jonathan Swift: Directions to Servants, A Modest Proposal, Meditation Upon a Broomstick; a few aphorisms; ellauri145.html on line 94: Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä. ellauri145.html on line 98: D.-A.-F. de Sade: Juliette. Anteron mielestä sadistinen markiisi oli hurjan vapaamielinen, kun se otti vapauxia naisten kustannuxella. Vitun misogyynejä. Sadisti selittää pirun tarkasti, miten se pitää haudata omaan mezäänsä ja heitellä haudan päälle terskoja. Sukulaiset saa olla paikalla Kenin arkivaatteissa. Ha ha. No Saden sadussa Minski niminen jättirikas ryssä (tulee mieleen Elon Musk) matkusteli ympäri maapalloa ja rypi paheessa. Aahrikassa sille opettivat rättipäät: Mitä ovat naiset elleivät meidän kotielukoita, joihin me saadaan tyydyttää sekä tarpeemme että himomme, jos ne nyt ovat ylipäänsä eri asia. Ja missä suhteessa naiset olis parempia kuin elukat, pikemminkin karja ansaizee parempaa kohtelua koska se ei nalkuta eikä vedä meitä nenästä. Ryssällä on haaremit kuin Peter Nygårdilla tai sillä mustalaiskomeljanttarilla, jonka nimeä en koskaan muista. Ha ha. Missä kohtaa pitäisi muka nauraa? Aivan helkutin heikkotasoista paskanjauhantaa. Miten tätä jaxetaan painaa aina uudestan ja uudestaan? Koska ei maailmasta misogyynit lopu, niitä on niin kauan kun on äidin hännän alla pikkupoikia. ellauri145.html on line 102: Georg Christoph Lichtenberg: selected aphorisms. Georg Christoph Lichtenberg (1. heinäkuuta 1742, Ober-Ramstadt – 24. helmikuuta 1799, Göttingen) oli saksalainen tiedemies, satiirikko ja anglofiili. Hän oli pastori Johann Conrad Lichtenbergin seitsemästätoista lapsesta nuorin. (Isä oli aika panomies!) Hän aloitti opintonsa vuonna 1763 Göttingenin yliopistossa, ja hänet nimitettiin ensin vuonna 1769 fysiikan apulaisprofessoriksi ja kuuden vuoden kuluttua kokeellisen fysiikan professoriksi. Häntä pidetään saksankielisen aforismikirjallisuuden perustajana. Siltä on suomennettu Töherryskirjat: Aforismeja ja muistiinmerkintöjä. Valikoinut ja suomentanut Juhani Ihanus. Otava, Helsinki 1999. ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut. ellauri145.html on line 108: Charles Fourier: L´éléphant, le chien... François Marie Charles Fourier (7. huhtikuuta 1772 Besançon – 10. lokakuuta 1837 Pariisi) oli ranskalainen utopistisosialisti. Fourier esitti perustettavaksi pieniä yhdyskuntia, falangeja, joissa olisi 400 perhettä. Jokainen harjoittaisi haluamaansa ammattia, mutta asuisi samassa rakennuksessa, falansterissa. Työn tulokset jaettaisiin sen mukaan, miten kukin oli ottanut osaa tuotantoon (työn, pääoman ja erikoistaidon perusteella). ellauri145.html on line 110: As a traveling salesman and correspondence clerk, his research and thought was time-limited: he complained of "serving the knavery of merchants" and the stupefaction of "deceitful and degrading duties." Fourier produced most of his writings between 1816 and 1821. In 1822, he tried to sell his books again but with no success. Jobs people might not enjoy doing would receive higher pay. Fourier considered trade, which he associated with Jews, to be the "source of all evil" and advocated that Jews be forced to perform farm work in the phalansteries or else sent back to The Philistines with Rotschild money. Fourier´s contempt for the respectable thinkers and ideologies of his age was so intense that he always used the terms philosopher and civilization in a pejorative sense. ellauri145.html on line 111: The transformation of labor into pleasure is the craziest idea in Fourier´s giant socialist utopia," said Marcuse. He had a concern for the sexually rejected; jilted suitors would be led away by a corps of "fairies" who would soon cure them of their lovesickness, and visitors could consult the card-index of personality types for suitable partners for casual sex. He also defended homosexuality as a personal preference for some people. Fourier sexualizes work itself—the life of the Phalanstery is a continual orgy of intense feeling, intellection, & activity, a society of lovers & wild enthusiasts. ellauri145.html on line 112: Fourier was also a supporter of women´s rights in a time period when misogynic influences like Jean-Jacques Rousseau were prevalent. Fourier is credited with having originated the word feminism in 1837. Fourier believed that all important jobs should be open to women on the basis of skill and aptitude rather than closed on account of gender. He spoke of women as individuals, not as half the human couple. Fourier saw that "traditional" marriage could potentially hurt woman´s rights as human beings and thus never married. Writing before the advent of the term ´homosexuality´, Fourier held that both men and women have a wide range of sexual needs and preferences which may change throughout their lives, including same-sex sexuality and androgénité. He argued that all sexual expressions should be enjoyed as long as people are not abused, and that "affirming one´s difference" can actually enhance social integration. Stark raving mad, he was! ellauri145.html on line 115: Ei vittu tää piha-Antero on täys hourupää, ja niin on noi sen kaverit, subrealistit symbolistit sun muut mustikkasuut, ja ennenkaikkea ne on totaalisen huumorittomia. 100% tyhjiökuivattuja. Bretonin valizemat Fourierin muka-huvittavat pläjäyxet on erittäinkin puujalkamaisia. ellauri145.html on line 117: Thomas De Quincey: On Murder Considered as one of the Fine Arts Thomas Penson De Quincey (/də ˈkwɪnsi/;[1] 15 August 1785 – 8 December 1859) was an English writer, essayist, and literary critic, best known for his Confessions of an English Opium-Eater (1821) Many scholars suggest that in publishing this work De Quincey inaugurated the tradition of addiction literature in the West. Mulla on toi kirja, mä luinkin sen, mutta se oli kyllä aika pitkästyttävä. Tämänkertainen ozikko tuo mieleen sen usein mietityttäneen havainnon että mixhän vitussa 50% tv-sarjoista on murhajuttuja. Eikai siinä muuta ole kun että KILL! on 1/3 apinan mieliharrastuxista. Dekkarit ja horrorit on musta lattapäisyyden selvimpiä ilmentymiä. ellauri145.html on line 119: Tomi sanoo olevansa thyrsoxen näköinen. Thyrsos on kyrvännäköinen keppi jota käytettiin Bakkusjuhlissa. Prometheus varasti jumalilta tulen thyrsoxeen ja toi sen apinoille olympiasoihtuna. Alunperin se oli koiranputken näköinen kasvi josta saadaan pahanhajuista pirunpaskaa (asa foetida). Hajupihka tai pirunpihka (kansanomaisesti pirunpaska) on voimakastuoksuista pihkaa, jota saadaan pirunkeltaputki-kasvista (Ferula assa-foetida). Pirunkeltaputki on monivuotinen, porkkanan kanssa samaan heimoon kuuluva kasvi, jonka rungosta ja juuresta saadaan maitomaista pihkaa, joka kuivuu hajupihkaksi. Jo muinaisen Rooman keittiöissä hajupihkaa käytettiin mausteena. Hajupihkaa käytetään erityisesti intialaisissa papuruoissa koska se peittää pierunhajua. Sitä myydään yleensä vehnäjauholla yms. jatkettuna jauheena, jotta maustaminen olisi helpompaa. ellauri145.html on line 122: Tuoreen hajupihkan haju on erittäin voimakas ja epämiellyttävä, mutta kypsennyksen jälkeen maku tuo ruokaan miedon sipulimaisen/valkosipulimaisen maun. Useissa länsimaissa maustetta kutsutaankin pirunpaskaksi, jonka sievistelevät keittokirjailijat ovat sitten muuttaneet pirunpihkaksi tai hajupihkaksi. Koska sipuli ja valkosipuli on kielletty jainalaisilta, he käyttävät pirunpihkaa antamaan ruokaan samaa makua. Keskiajalla väitettiin, että pirunpihka auttaa keuhkoputkentulehdukseen ja lievittää hysterian oireita. Tässä on kyseessä eri aine kuin suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu pirunpaska, jota käytettiin pirunviulun soittamisessa. Suomalainen pirunpaska oli tinktuurasta ja kumihartsista valmistettu seos. ellauri145.html on line 124: Antero kuvailee nyyhkysti narkkari-Quincyn nuoruuden rakkautta johkin prostituuttiin, jonka se olis halunnut pelastaa kuin Prinssi Rohkea tai Philip Roth. Mitä tekemistä tällä ja mustalla huumorilla on? ellauri145.html on line 127: Mitähän Aristoteles tarkoitti sillä et tragedia puhaa ellauri145.html on line 129: tarkoituxena oli pitää porukat poissa pahanteosta ellauri145.html on line 137: narsistista. Puuhun menoa perse edellä. Samaa huuhaata on ellauri145.html on line 140: niin sen päässä on ihan pimeää. Kun otetaan akku irti niin ellauri145.html on line 163: Petrus Borel: Marchand et voleur est synonyme ellauri145.html on line 164: Joseph-Pierre Borel d´Hauterive , joka tunnettiin nimellä Petrus Borel (26. kesäkuuta 1809 – 14. heinäkuuta 1859), oli ranskalainen romanttisen liikkeen kirjailija. Petrus Borel, hän syntyi Lyonissa, kahdestoistaosana rautakauppiaan neljästätoista lapsesta. Hän opiskeli arkkitehtuuria Pariisissa, mutta jätti sen kirjallisuuden vuoksi. Lempinimellä le Lycanthrope ("susimies") ja Pariisin böömiläisten ympyrän keskus hänet tunnettiin ylellisestä ja omalaatuisesta kirjoituksestaan, joka esikuvasi surrealismia . Hän ei kuitenkaan menestynyt rautakaupallisesti, ja lopulta hänen ystävänsä, mukaan lukien Théophile Gautier, löysivät hänet pieneen virkaan . Häntä pidetään myös poète mauditina , kuten Aloysius Bertrand tai Alice de Chambrier. Borel kuoli Mostaganemissa noin vuonna 1859 auringonpistoxeen. Hän oli aiheena elämäkerran Enid Starkie , Petrus Borel: Tällä Lycanthrope (1954). ellauri145.html on line 179: Edgar Allan Poe: The Angel of the Odd. Oudosti Antero ottaa mukaan toisen spugen Baudelairen ranskannoxesta vaan pätkän tekohauskasti saxaa murtavan bisarrin enkelin puhetta. Onxtää vaan jotain anglosaxeille ja frogeille yhteistä teutonifobiaa? ellauri145.html on line 182: le but de mettre ma menace à exécution; mais le brigand se pencha à travers la table et, m´ajustant un coup sur le front avec le goulot d´une de ses longues bouteilles, me renvoya dans le fond du fauteuil, d´où je m´étais à moitié soulevé. J´étais absolument étourdi, et pendant un moment je ne sus quel parti prendre. Lui, cependant, continuait son discours. ellauri145.html on line 184: « Phus phoyez, - dit-il, gue le mié hait de phus dénir dranguile; et maintenant phus zaurez gui che zuis. Recartez-moâ ! che zuis l´Ange ti Pizarre. - Assez bizarre, en effet, - me hasardai-je à répliquer; mais je m´étais toujours figuré qu´un ange devait avoir des ailes. ellauri145.html on line 188: Traduction de Charles Baudelaire ellauri145.html on line 192: Upon this I made an effort to get up, in order to put my threat into execution; but the ruffian just reached across the table very deliberately, and hitting me a tap on the forehead with the neck of one of the long bottles, knocked me back into the arm-chair from which I had half arisen. I was utterly astounded; and, for a moment, was quite at a loss what to do. In the meantime, he continued his talk. ellauri145.html on line 194: "You zee," said he, "it iz te bess vor zit still; and now you shall know who I pe. Look at me ! zee ! I am te Angel ov te Odd." ellauri145.html on line 196: "And odd enough, too," I ventured to reply; "but I was always under the impression that an angel had wings." ellauri145.html on line 202: "Baltimoren ihmeellinen pulzari. Kirjallisia kaunoja, äärettömyyden pyörrytystä, avioliittotuskia, kurjuuden loukkauxia: Poe, kuten Baudelaire, pakeni kaikkea juopumuxen pimeään, kuin haudan hämärään; sillä hän ei juonut herkutellaxeen, vaan barbaarina." ellauri145.html on line 207: Xavier Forneret oli oman aikapaikkakoordinaatistonsa Olli Blåberg. Rikas maanomistaja, tyhjäntoimittaja, joka tunki Cénacleen muiden boheemien pöytään, mutta potkaistiin pihalle, koska se oli selkeästi pelkkä jäljittelijä. Pukeutui omituisesti mustiin ja nukkui ruumisarkussa. Vanhana se näyttikin ihan vampyyriltä. Brétonkaan ei löydä sen kyhhäyxistä juuri mitään mainittavaa. Joku muu puiseva ranskalainen sanoi siitä, että "Ranskassa on aina ollut humoristeja, mutta niitä ei ole arvostettu senkään vertaa kuin muualla". Oli sillä joku runo jossa rutiköyhä löytää taskusta oman kätensä ja syö sen paremman puutteessa matkaeväänä. Haha. Sitä ongelmaa ei ollut kenraali Xavierilla. ellauri145.html on line 211: Charles Baudelaire on esitelty toisaalla. Mutta tätäpä ei siellä kerrottu: ellauri145.html on line 212: Charles Pierre Baudelaire naît le 9 avril 18215 au 13 rue Hautefeuille6 à Paris : ses parrain et marraine sont les parents « adoptifs » de sa mère, Pierre Perignon et Louise Coudougnan7. Celle-ci, Caroline Dufaÿs, a vingt-sept ans. Son père, Joseph-François Baudelaire, né en 1759 à La Neuville-au-Pont8, en Champagne, est alors sexagénaire. Quand il meurt en 1827, Charles n´a que cinq ans. Cet homme lettré, épris des idéaux des Lumières et amateur de peinture, peintre lui-même, laisse à Charles un héritage dont il n´aura jamais le total usufruit. Il avait épousé en premières noces, le 7 mai 1797, Jeanne Justine Rosalie Janin, avec laquelle il avait eu un fils, Claude Alphonse Baudelaire, demi-frère de Charles. ellauri145.html on line 214: Un an plus tard, sa mère se remarie avec le chef de bataillon Jacques Aupick. C´est à l´adolescence que le futur poète s´opposera à ce beau-père interposé entre sa mère et lui. « Lorsqu´il arrive à Lyon, Charles a dix ans et demi… À l´égard de son beau-père aucune hostilité n´est alors perceptible. ». ellauri145.html on line 217: « S´il va haïr le général Aupick, c´est sans doute que celui-ci s´opposera à sa vocation. C´est surtout parce que son beau-père lui prenait une partie de l´affection de sa mère. […] Une seule personne a réellement compté dans la vie de Charles Baudelaire : sa mère. » ellauri145.html on line 218: En 1831, le lieutenant-colonel Aupick ayant reçu une affectation à Lyon, le jeune Baudelaire est inscrit à la pension Delorme et suit les cours de sixième au collège royal de Lyon. En cinquième, il devient interne. En janvier 1836, la famille revient à Paris, où Aupick sera promu colonel en avril. Alors âgé de quatorze ans, Charles est inscrit comme pensionnaire au collège Louis-le-Grand, mais il doit redoubler sa troisième. ellauri145.html on line 221: Renvoyé du lycée Louis-le-Grand en avril 1839 pour ce qui a passé pour une vétille, mais que son condisciple au lycée, Charles Cousin (1822-1894) a expliqué comme un épisode d´amitié particulière, Baudelaire mène une vie en opposition aux valeurs bourgeoises incarnées par sa famille. Il passe son baccalauréat au lycée Saint-Louis en fin d´année et est reçu in extremis. Jugeant la vie de l´adolescent « scandaleuse » et désirant l´assagir, son beau-père le fait embarquer pour Calcutta. Le Paquebot des Mers du Sud quitte Bordeaux le 9 ou 10 juin 1841. Mais en septembre, un naufrage abrège le périple aux îles Mascareignes (Maurice et La Réunion). On ignore si Baudelaire poursuit son voyage jusqu´aux Indes, de même que la façon dont il est rapatrié. ellauri145.html on line 226: harles_Baudelaire%2C_circa_1862.jpg/800px-%C3%89tienne_Carjat%2C_Portrait_of_Charles_Baudelaire%2C_circa_1862.jpg" height="200px" /> ellauri145.html on line 227: Je suis Charlie -sarjakuva ellauri145.html on line 231: No 6 rue Le Regrattier: maison où Baudelaire logea sa maîtresse Jeanne Duval, dite la Vénus noire. De retour à Paris, Charles s´éprend de Jeanne Duval, une « jeune mulâtresse » avec laquelle il connaît les charmes et les amertumes de la passion. Une idylle au sujet de laquelle certains de ses contemporains, comme Nadar, se sont interrogés en s´appuyant sur les déclarations d´un amant de Jeanne Duval et de prostituées connues, qui témoignent au contraire de la chasteté surprenante de Baudelaire. ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures. ellauri145.html on line 235: hardcore-xxxgram/stella-delcroix-stella-delacroix-stella-deloroix-3.jpg" height="200px" /> ellauri145.html on line 246: Le 15 juillet 1848 paraît, dans La Liberté de penser, un texte d´Edgar Allan Poe traduit par Baudelaire : Révélation magnétique. À partir de cette période, Baudelaire ne cessera de proclamer son admiration pour l´écrivain américain, dont il deviendra le traducteur attitré. La connaissance des œuvres de Poe et de Joseph de Maistre atténue définitivement sa « fièvre révolutionnaire ». Plus tard, il partagera la haine de Gustave Flaubert et de Victor Hugo pour Napoléon III, mais sans s´engager outre mesure d´un point de vue littéraire (« L´Émeute, tempêtant vainement à ma vitre / Ne fera pas lever mon front de mon pupitre »). ellauri145.html on line 249: Onko ranskalaiset huumormiehiä vai eivät? Onhan niillä hauskoja sarjakuvia (lukuunottamatta je suis Charlieta), mutta näissä kirjailijoissa on useita tavattoman puisevia. Ei se Ball-sackinkaan Contes drolatiques ollut kovin naurattava. Tsekkaa vaikka tämä Piha-Anteron juhatus: ellauri145.html on line 255: Ollessaan vauhdissa Charlie käytti vihreää peruukkia. Pahoina päivinä skarlataaninväristä puuvaa. Aina koitti hätkäyttää burzhuaata: "Tiesitkö että pikkulasten aivot maistuu ihan pähkinöille?" Ja muuta samantyyppistä. Loppupeleissä se oli niin kanttuvei että sanoi päivää izelleen peilissä. Sen viimeiset sanat olivat: "Antaisitteko sinapin?". Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa. ellauri145.html on line 257: Anterosta paras jäynä oli kun Charlie oli ikävystynyt ja kuzui yläkertaan lasimestarin hankalasta portaikosta lasiruutuineen, sitten haukkui sen kun sillä ei ollut köyhissä kortteleissa kaupan värilaseja, joiden läpi elämä näyttäs ruusuiselta köyhille. Ja kun lasimestari oli lähdössä pihasta, se vielä heitti sen lasikuormaa kukkaruukulla, niin että kaikki ruudut särkyivät. "Kyllähän tällänen voi tulla kalliixi, mutta mitä hinnasta, kun saa tuntea tällästä puhdasta riemua." Voi pannahinen, täytyy sanoa kuin Kit Carson. Vitun spedet. ellauri145.html on line 262: Le spleen baudelairien désigne une profonde mélancolie née du mal de vivre, que Charles Baudelaire exprime dans plusieurs poèmes de son recueil Les Fleurs du mal. Quoiqu'il l'associe, discrètement, pour qui veut le lire, non pas à un véritable mal mais plutôt à une rage de vivre. Cette frustration colérique d'un Idéal non réalisé, auquel il ne renonce pourtant pas. Il accompagne finalement le titre de l'ouvrage complet : Spleen et Idéal. Ce spleen éveille un espoir, aisément distinguable dans ses textes les plus sombres : « Je suis comme le roi d'un pays pluvieux, riche, mais impuissant » LXXVII. ellauri145.html on line 302: Aux pâles habitants du voisin cimetière Läheisen hautausmaan asukeiden niskaan ellauri145.html on line 305: Mon chat sur le carreau cherchant une litière Mun kissa kaakeleilla ezii laatikkoa ellauri145.html on line 306: Agite sans repos son corps maigre et galeux ; Liikuttaa lepäämättä laihaa kapista ruumistaan; ellauri145.html on line 307: L’ombre d’un vieux poète erre dans la gouttière Vanhan runoilijan sielu harhailee vesikourussa ellauri145.html on line 308: Avec la triste voix d’un fantôme frileux. Huhuaa kuin pahansisuinen kummitus. ellauri145.html on line 312: Cependant qu’en un jeu plein de sales parfums, Samalla kuin kananmunanhaisevassa pakassa ellauri145.html on line 314: Héritage fatal d’une vieille hydropique, Vanhan vesipään tappava perikunta, ellauri145.html on line 320: J’ai plus de souvenirs que si j’avais mille ans. Mulla on enemmän muistoja kuin tuhatvuotiaalla. ellauri145.html on line 322: De vers, de billets doux, de procès, de romances, rakkauskirjeitä, haasteita, romansseja, ellauri145.html on line 326: Qui contient plus de morts que la fosse commune. jossa makaa ruumiita enemmän kuin joukkohaudassa. ellauri145.html on line 327: — Je suis un cimetière abhorré de la lune, - Olen kuun kammoama hautausmaa, ellauri145.html on line 330: Qui s’acharnent toujours sur mes morts les plus chers. Ja kiusaavat izeään mun rakkaat vainajat. ellauri145.html on line 331: Je suis un vieux boudoir plein de roses fanées, Olen vanha bidee täynnä kuihtuneita ruusuja, ellauri145.html on line 334: Hument le vieux parfum d’un flacon débouché. Joista nousee väljähtyneen pullon hajua. ellauri145.html on line 342: Assoupi dans le fond d’un Saharah brumeux, Talvisen Saharan pohjaan nukahtanut, ellauri145.html on line 345: Ne chante qu’aux rayons du soleil qui se couche. Laulaa vasta auringon maata mennessä. ellauri145.html on line 351: Qui de ses précepteurs méprisant les courbettes, Joka halvexii neuvonantajien temppuja, ellauri145.html on line 353: Rien ne peut l’égayer, ni gibier, ni faucon, Ei mikään sitä piristä, riista, haukkamezästys, ellauri145.html on line 367: Il n’a pas réchauffé ce cadavre hébété Eivät pysty lämmittämään tätä raatoa, ellauri145.html on line 376: Quand la terre est changée en un cachot humide, Kun maa on muuttunut kosteaxi vankiluolaxi ellauri145.html on line 377: Où l´Espérance, comme une chauve-souris, Mistä toiveikkuus, ikäänkuin joku lepakko, ellauri145.html on line 378: S´en va battant les murs de son aile timide Lehahtaa tiehensä lyöden aroilla siivillänsä seiniä, ellauri145.html on line 388: Ainsi que des esprits errants et sans patrie Samoin kun isänmaattomat harhautuneet henget ellauri145.html on line 395: — Charles Baudelaire ellauri145.html on line 397: Olikohan Salen kirjannimi otettu tosta sadekuninkaasta? Tod.näk. ellauri145.html on line 400: Lewis Carroll: Lobster Quadrille. Lewis Carrollin main claim to fame Bretonin mustan huumorin kirjassa on ezen Hunting of The Snark (Jabberwockyn ´twas brillig and the slithe momes jatko-osa) ilmestyi samana vuonna kuin presubrealisti Lautremontin Pahanhajuiset laulut (joista enemmän alla). Tähän niteeseen on Antero jostain syystä ottanut Liisan Ihmemaassa Osterien laulun; outoa sikäli, että se on oikeasti melko hauska. ellauri145.html on line 402: Carroll often denied knowing the meaning behind the poem; however, in an 1896 reply to one letter, he agreed with one interpretation of the poem as an allegory for the search for happiness. Scholars have found various other meanings in the poem, among them existential angst, an allergy for tuberculosis, and a mockery of the Tichborne case. ellauri145.html on line 404: Roger Tichborne, heir to the noble and filthy rich Tichborne family´s title and fortunes, was presumed to have died in a shipwreck in 1854 at age 25. His mother clung to a belief that he might have survived, and after hearing rumours that he had made his way to Australia, she advertised extensively in Australian newspapers, offering a reward for information. In 1866, a Wagga Wagga butcher known as Thomas Castro came forward claiming to be Roger Tichborne. Although his manners and bearing were unrefined, he gathered support and travelled to England. He was instantly accepted by Lady Tichborne as her son, although other family members were dismissive and sought to expose him as an impostor. During protracted enquiries before the case went to court in 1871, details emerged suggesting that the claimant might be Arthur Orton, a butcher´s son from Wapping in London, who had gone to sea as a boy and had last been heard of in Australia. After a civil court had rejected the claimant´s case, he was charged with perjury; while awaiting trial he campaigned throughout the country to gain popular support. In 1874, a criminal court jury decided that he was not Roger Tichborne and declared him to be Arthur Orton. Before passing a sentence of 14 years, the judge condemned the behaviour of the claimant´s counsel, Edward Kenealy, who was subsequently disbarred because of his conduct. ellauri145.html on line 406: After the trial, Kenealy instigated a popular radical reform movement, the Magna Charta Association, which championed the claimant´s cause for some years. Kenealy was elected to Parliament in 1875 as a radical independent but was not an effective parliamentarian. The movement was in decline when the claimant was released in 1884, and he had no dealings with it. In 1895, he confessed to being Orton, only to recant almost immediately. He lived generally in poverty for the rest of his life and was destitute at the time of his death in 1898. Although most commentators have accepted the court´s view that the claimant was Orton, some analysts believe that an element of doubt remains as to his true identity and that, conceivably, he was Roger Tichborne. Or not. ellauri145.html on line 433: Readership of Charlie Cros ellauri145.html on line 436: Charles Cros Émile-Hortensius-Charles Cros (October 1, 1842 – August 9, 1888) was a French poet and inventor. He was born in Fabrezan, Aude, France, 35 km to the East of Carcassonne. Cros was a well-regarded poet and humorous writer. He developed various improved methods of photography including an early color photo process. He also invented improvements in telegraph technology. In the early 1870s Cros had published with Mallarmé, Villiers and Verlaine in the short-lived weekly Renaissance littéraire et artistique, edited by Emile Blémont. His poem The Kippered Herring inspired Ernest Coquelin to create what he called monologues, short theatrical pieces whose format was copied by numerous imitators. The piece, translated as The Salt Herring, was translated and illustrated by Edward Gorey. He spent years petitioning the French government to build a giant mirror that could be used to communicate with the Martians and Venusians by burning giant lines on the deserts of those planets. He was never convinced that the Martians were not a proven fact, nor that the mirror he wanted was technically impossible to build. Tästä hepusta tulee mieleen Spede Pasanen ja sen hiihtolinko. ellauri145.html on line 438: Spede kävi Bourgetin suosimissa Bonshommesien, Zutikoiden ja Hydropaattien klupeissa. Kyllä niitä oli ihan hirmuinen liuta kekkaloizijoita Pariisissa siihen aikaan. Kaikki tunsi toisensa, paukutteli ja puukotteli iloisesti selkään toisiaan. Kilpailu oli kamala. Tää kaveri oli erikoisen kova kukkoilemaan, mm. kirjoitti: ellauri145.html on line 448: Mais Chance, dis-moi donc de quel nom tu te nommes ? Mutta sattuma, sanopas millä nimellä sa kuzut izeäsi? ellauri145.html on line 460: Le hareng saur Haiseva silli ellauri145.html on line 462: par Charles Cros Calle Crosilta ellauri145.html on line 467: Contre le mur une échelle ? haute, haute, haute, Seinää vasteen tikkaat ? korkeat 3x ellauri145.html on line 468: Et, par terre, un hareng saur ? sec, sec, sec. Ja maassa hapansilli ? kuiva 3x ellauri145.html on line 474: Alors il monte à l’échelle ? haute, haute, haute, Se nousee tikkaille ? korkeille 3x ellauri145.html on line 476: Tout en haut du grand mur nu ? nu, nu, nu. Ylös isoon seinään ? paljaaseen 3x ellauri145.html on line 478: Il laisse aller le marteau ? qui tombe, qui tombe, qui tombe, Se nakkaa vasaran ? maahan 3x ellauri145.html on line 480: Et, au bout, le hareng saur ? sec, sec, sec. Ja naruun hapansillin ? kuivan 3x ellauri145.html on line 482: Il redescend de l’échelle ? haute, haute, haute, Se laskeutuu tikkaat ? korkeat 3x ellauri145.html on line 486: Et, depuis, le hareng saur ? sec, sec, sec, Ja sitten silli haiseva ? kuiva 3x ellauri145.html on line 495: Mutta hykerryttävän hauskinta Piha-Anterosta oli Speden tarina Science d´amour jossa se on tutkivinaan ryöstämänsä rakastuneen neidon ruumiintoimintoja panon aikana. Haha. Mille baisers olikin käytännössä 944. Tosin Speden suussa ollut sen keximä pusulaskin saattoi vähän hidastaa menoa. ellauri145.html on line 498: Friedrich Nietzsche: Letter to Jacob Burckhardt (also published in The Portable Nietzsche) ellauri145.html on line 502: Seuraava hassuttelija on Nietzschen Retu, josta on kyllä jo vaikka kuinka paljon paasattu. Vaan ei lisä pahaa tee, jos ei hyvääkään. ellauri145.html on line 512: Friedrich Nietzsche, Karl Marx and Charles Darwin are the great triumvirate of 19th-century thinkers whose ideas still have huge impact today. Nietzsche was philosophy’s supreme iconoclast; his sayings include “God is dead” and “There are no facts, only interpretations”. Highly relevant, yet his association with concepts such as the Übermensch, master morality, slave morality and, possibly most dangerous, the will to power, have also contributed to him being widely misinterpreted. There are three myths in particular that need dynamiting: that his politics were on the far right, he was a misogynist and he lacked a sense of humour. Of a sort. ellauri145.html on line 513: “I will have all antisemites shot.” ellauri145.html on line 515: I had no idea Nietzsche could be funny until I read his letters. “The gentlest, most reasonable man may, if he wears a large moustache, sit as it were in its shade and feel safe,” he wrote, self-mockingly. “As the accessory of a large moustache he will give the impression of being military, irascible and sometimes violent – and will be treated accordingly.” More fun wisecracks: ellauri145.html on line 516: Condemned by ill health and abysmal eyesight to convey his philosophy in short, aphoristic bursts, Nietzsche knew the power of raising a bubble of laughter, only to puncture it as you ponder the further meaning: “Is man God’s mistake, or is God man’s mistake?” “Man does not strive for happiness; only the Englishman does that” – a dig at Jeremy Bentham and John Stuart Mill. “Possession usually diminishes the possession.” “Never trust a thought that occurs to you indoors.” He even makes fun of his readers: “The worst readers are those who behave like plundering troops: they take away a few things they can use, dirty and confound the remainder, and revile the whole.” Vittu miten säälittäviä on yrityxet osoittaa että jyrkät tyypit olis jotenkin humoristisia. Ei ne vaan ole. ellauri145.html on line 518: Ernst Krieck, a prominent Nazi ideologue, sarcastically remarked that apart from the fact that Nietzsche was not a socialist, not a nationalist and opposed to racial thinking, he might have been a leading National Socialist thinker. ellauri145.html on line 519: His sister Elisabeth held fascist views. She published an unreliable biography of him and delayed publication of his autobiography, Ecce Homo, until she had deleted all the uncomplimentary references to herself. ellauri145.html on line 522: We have to bestow blame on one particular Nazi named Martin Heidegger. Martin Heidegger’s magnum opus Being and Time was in large part an attempt to create a systematic understanding of metaphysics and human condition building from Nietzsche’s work. Heidegger became the Nazi rector for the entire German university system, which gave the Nazi party a huge bolster of academic legitimacy, and he promoted the Nazi party and their agenda from his classroom, often sporting the Brown Shirt. When the Nazi’s really began to take power, Hitler kicked out Heidegger as University Rector. ellauri145.html on line 524: Following the war, academics who had supported the Nazi regime were banned from teaching, including Heidegger, who never spoke publicly or privately about his involvement. Heidegger turned away from his earlier project of creating a fundamental ontology, and in doing so he also turned away from Nietzsche - or so his writings would make it appear. In truth, he remained just as indebted to Nietzsche’s work as he ever was, only he shifted focus. He created a false presentation of Nietzsche’s work in order to distance himself from his own past and involvement with the Nazis. Many academics take Heidegger’s critique of Nietzsche to be factual and seem to excuse Heidegger because he was under the influence of Nietzsche. ellauri145.html on line 526: Heidegger’s analysis of Nietzsche is entirely inauthentic. He alleges that Nietzsche merges a metaphysics of force with a Marxist analysis of labor to create a technological metaphysics of domination - however, Nietzsche’s analysis of force was completely counter to Marx’s and the marriage of Nietzsche and Marx is not Nietzsche, but is rather National Socialism, and the philosophical framework of this marriage is none other than Being and Time. ellauri145.html on line 528: Heidegger purposefully misrepresented the teachings of Nietzsche in order to distance himself from his own past, and this analysis has stood for some time as the authoritative reading of Nietzsche. This reading is slowly being undone by Nietzsche scholars, but slowly because many scholars refuse to amend the inauthentic reading they have inherited. ellauri145.html on line 533: Nietzsche is popular among teenagers for the same reason that Stephen Hawking is well-known among people who aren’t scientists: image. ellauri145.html on line 535: Intellectuals very often have an image the same way rock stars and movie directors do. There’s the real person, and there’s the body of work they create, and then there’s the image, the popular conception of that person. Most people don’t understand theoretical physics and are not interested in learning the math to do so, and most people probably wouldn’t understand anything in the papers that Hawking has authored or co-authored. But most of us know who Hawking was, not only because he wrote popular books but because he was paralyzed and sat in a wheelchair and had a robot voice. The idea of a theoretical physicist who does all his work with his brain even though his body is destroyed and speaks through a machine is almost like a comic book character, and the popular imagination loves that. ellauri145.html on line 537: Nietzsche’s image, through no more fault of his own than Hawking´s (LOL), has grown in a similar way to that of Hawking. We all have a vague notion of what the Ubermensch is, we’ve all heard “God is dead,” and we all know Nietzsche was a crazy philosopher with a giant mustache who wrote really hard books and scared his contemporaries and was apparently a favorite of the Nazis. There are little quips and quotes from him around the internet that sound awfully cryptic and enigmatic. And the publishing industry plays on this image, too: I have a copy of Beyond Good And Evil with a black cover and the title text printed in red and white, and the color scheme looks a little sinister. I strongly suspect that, if Nietzsche did not have a popular image as a crazy nihilist Nazi Ubermensch from the 1800s, the publisher would not have made the decision to print his books with a black and red color scheme. A cursory look at Amazon’s book listing also shows copies of Thus Spake Zarathustra with a picture of a panther’s eyes on the cover, glowering at the reader. Because… “Nietzsche was that crazy German writer or philosopher or whatever, right? And he was, like, an anarchist or nihilist or Nazi or something, right? Didn’t he kill God or something like that? Yeah.” ellauri145.html on line 539: What rebellious teenager could resist this kind of thing? You’ve got your long hair, your leather jacket, your Slayer albums and your combat boots. You’ve got a guitar you can almost play. What completes that ensemble better than a copy of “The Antichrist,” placed conspicuously on your book stand? It’ll scare your parents if they’re religious, it’ll freak out your friends, and maybe you can find a sentence that sounds profound and memorize it so you can win some points for being deep. Get an inch or two deeper between her legs. ellauri145.html on line 541: Now, this is perhaps not quite fair to all the teenagers who read Nietzsche. Some of them may actually understand him, at least partially, including the long-haired leather jacket-wearing ones. And there really is a little blood and thunder in Nietzsche’s philosophy, a little punk rock. Regardless, the popular image is probably a bigger driver for book sales of Nietzsche’s work than anything he actually said or any point he actually made. ellauri145.html on line 545: The answer to this is very simple. Utilitarianism is concerned only with the volume of pleasure and pain, and Nietzsche says in so many words that as soon as you even enter into this kind of thinking, you are already deep into the territory of nihilism. It is passive; concerned with high maintenance, not constructivism; aloof or indifferent to meaning, something to justify the effort in the first place, even when it is successful, let alone when it isn’t. It is the staid, kindly, sober—not to say, the British—version of the same imbecilic nihilism that was prevailing on the continent in the same era. Mill did not understand the difference between pleasure and (counterfactual) happiness, between pain and suffering, between real (spiritual) slavery and freedom. Eli koska se oli säälittävä mursuwiixinen luuseri. ellauri145.html on line 551: Although there is certainly a bias toward “masculinity” in Nietzsche’s works, this does not necessarily mean what it is presumed to mean. “Masculinity” is not, for instance a code word for “male”. It does not apply as a broad category to those who have a certain set of genitals. In fact what the term means is having the sort of virtues that one might have typically related to the masculine virtues that were considered admirable at various times in the past. These include courage, transcendence of petty emotional concerns, fearlessness in the face of death, and so on. Intellectual courage was a particular attribute that Nietzsche was trying to encourage in his readers though his appeal to the term, “masculinity”. ellauri145.html on line 553: In other words: that guy was an overbearing ass, a misanthrope at best and a narcissist of the worst kind. I guess he appeals to men about as much as Hemmingway. That would be very, very little. In The Gay Science, he notes how monstrous it is that young women are brought up told that sex is shameful and sinful. Koska se oli säälittävä mursuwiixinen luuseri joka ei päässyt viivalle, vaivoin ulettui vetämään wiixeen edes izeään. Lou Salomekin bylsi mieluummin Rane Rilkeä. Ei wiixet kutittaneet niin ilkeästi. ellauri145.html on line 558: What are your thoughts on Nietzsche as a philosopher and a person? ellauri145.html on line 560: What did Nietzsche mean, the woman must get the man come twice? ellauri145.html on line 562: What are the biggest criticisms against Nietzsche? ellauri145.html on line 568: Is it possible that philosopher Friedrich Nietzsche faked his own madness for personal reasons that we may never know? ellauri145.html on line 572: What is the appeal of Nietzsche to you? ellauri145.html on line 580: Why do people tend to have such a low opinion of Friedrich Nietzsche and his philosophy? ellauri145.html on line 586: What were Nietzsche´s views on women? ellauri145.html on line 589: Aatulla ei ollut aikaa lukea Retun kirjoja. Heidegger oli Aatun kirjoissa pelkkä pelle. Vielä 1 kysymys: Oliskohan Retukin tahtonut vetäistä wiixeen tätä pikkuhousuista mutta isoperseistä razastajatarta? Minä ainakin. ellauri145.html on line 591: Ehkä oireellisesti, Anteron miälestä Nietzschen hauskin pläjäys oli tää sen viimeinen Wahnsinnszettel. Retun siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä. ellauri145.html on line 598: minä olisin loppujen lopuksi ollut paljon mieluummin Baselin professori kuin Jumala, mutta en rohjennut harjoittaa yksityisegoismiani niin valtoimena, että olisin sentähen laistanut maailman luomisesta. Ymmärrättehän, täytyy tehdä uhrauksia, miten ja missä elääkin. ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9. ellauri145.html on line 601: Maailmaan laittamistani lapsistakin puntaroin koko lailla epäröiden, josko kaikki ”Jumalan valtakuntaan” tulevat myös tulevat Jumalasta11. Tänä syksynä menin mahdollisimman vähissä vaatteissa kahdesti omiin hautajaisiini, ensin kreivi Robilantina (ei – hän on poikani, siinä missä minä olen luontoni pohjalta Carlo Alberto), mutta minä itse olin Antonelli12. Rakas herra professori, teidän pitäisi nähdä tämä rakennelma13. Koska olen täysin kokematon seikoissa, jotka luon, teille kuulukoon kaikki kritiikki, olen kiitollinen voimatta luvata hyötyväni. Me artistit olemme opettamattomissa. – Tänään katselin – henkevänmaurilaista – operettiani, tyydytyksekseni totesin tässäkin tilaisuudessa, että nyt ovat Moskova yhtä hyvin kuin Roomakin grandiööseja asioita14. Ymmärrättehän, maisemaakaan varten ei minulta puutu lahjakkuutta. ellauri145.html on line 602: – Puntaroikaahan, me pääsemme kauniinkauniille juttusille, Torino ei ole kaukana, käsillä ei ole järin vakavia ammattivelvoitteita, hankittaisiin lasillinen veltlineriä. Puvun negligé kunniavelvollisuus.15 ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5. ellauri145.html on line 623: 3 Kirje on osoitettu kotikaupunkinsa Baselin yliopistossa historian ja taidehistorian professorina 1858–1893 vaikuttaneelle Jacob Burckhardtille (1818–1897), johon Nietzsche oli tutustunut toimittuaan Baselissa klassisen fi lologian professorina 1869–1879. Burckhardt antoi kirjeen Overbeckille, joka tajusi heti asioiden olevan huonosti. ellauri145.html on line 625: 4 Parlamenttitalonakin palvellut, Nietzschen visiitin ajoista lähtien museona toiminut monumentaalinen barokkirakennus Palazzo Carignano (1685) seisoo nimikkopiazzansa laidalla Torinon vanhassa keskustassa. Nimi juontuu Carignanon ruhtinassuvusta. Nietzsche asui via Carlo Alberto 5:ssä palatsia vastapäätä. ellauri145.html on line 628: 5 Nietzsche ilmoittanee tässä vuokransa Sveitsin frangeina; Sveitsi, Italia, Ranska ja Belgia olivat 1866 alkaen kultaja hopeapohjaisessa valuuttaunionissa, joka teki liirasta ja eri frangeista samanarvoisia. ”Vanha maailma” (alte Welt) ei viittaa hänellä löytöretkiä edeltävään afroeuraasialaiseen kulttuuripiiriin vaan, kuten tyypillisestikin oppineitten saksassa, useimmiten antiikkiin (Alterthum) mutta myös (yleismodernisti) esivallankumoukselliseen entiseen regiimiin. ellauri145.html on line 634: 8 Kansainväliseen kuuluisuuteen nousseita rikollisia. Kutsumanimellä tunnettu ”Prado” teloitettiin 5. marraskuuta 1888 Pariisissa murhasta tuomittuna, kirjaileva oikeustieteen opiskelija Henri Chambige taas sai marraskuussa 1888 seitsemän vuoden vankeustuomion Algeriassa tekemästään murhasta. Suezin kanavan 1869 rakennuttanut ranskalaisdiplomaatti Ferdinand de Lesseps (1805–1894) joutui, kuten poikansa Charles (1840–1923), oikeuteen 1882 aloitetun ja surkeasti sujuneen Panaman kanavan urakkansa päätteeksi. Tapauksista raportoivat Figaron lisäksi Nietzschen lukemat piemontelaiset lehdet. ellauri145.html on line 636: 9 Nietzschen lukema ranskalaiskirjailija Alphonse Daudet (1840–1897) ei kuulunut Ranskan akatemiaan – harvojen valittujen nelikymmenikköön (ransk. ellauri145.html on line 644: Nietzsche seurasi Torinossa vaikuttuneena Robilantin ja Antonellin sekä Carignanon prinssin, Carlo Alberton serkun Eugenio di Savoia-Villafrancan (1818–1888) hautajaiskulkueita. ellauri145.html on line 646: 13 Antonellin suunnittelema ja Nietzschen ihailema, 1863–1889 synagogaksi rakennettu, nykyään museona toimiva monumentaalirakennus Mole Antonelliana sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Carignano-aukiolta. ellauri145.html on line 655: 17 Cosima Wagner (1837–1930) oli Lombardiassa syntynyt unkarilaisen pianisti-säveltäjä Franz Lisztin (1811–1886) tytär, joka erottuaan saksilaisesta kapellimestarista Hans von Bülowista (1830–1894) nai toisen saksilaisen, oopperantekijä Richard Wagnerin (1813–1883). Nietzsche ystävystyi Wagnereiden kanssa 1869 lähtien Sveitsissä, mutta välit katkesivat 1878. Nietzschen kirjoituksissa Cosimaan usein yhdistyvä Ariadne on kreikkalaisen mytologian labyrinttikertomusten kreetalainen prinsessa. Hän nai lopulta hurmanjumala Dionysoksen, jonka nimellä osa Nietzschen hulluuskirjeistä, mukaan lukien Cosimalle Ariadnena osoitetut, on allekirjoitettu. ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja. ellauri145.html on line 667: Tän sekopään esipuheessa Antero siteeraa toista algolagnia, Swinburnea, joka vertaa ihailemaansa de Sadea miehenkokoiseen miehenelimeen (homme-phallus). Profil auguste et cynique. Siinä sykkii universaalisen hengen paisuvainen, des veines gonflées du sang divin. Kylpä nää jäbät ovat suorastaan ylpeitä. ellauri145.html on line 671: "paha" on primitiivistä sexiä, etenkin sadismia. Se on hieno asia. ellauri145.html on line 677: Milloin hyvää, milloin pahaa, Ankat. ellauri145.html on line 678: hants_de_Maldoror_(1874)">Les Chants de Mal Odor. Ce sont un ouvrage poétique en prose de 1869, composé de six parties nommées « chants ». Il s´agit de la première des trois œuvres de l´auteur Isidore Ducasse plus connu sous le pseudonyme de comte de Lautréamont. Le livre ne raconte pas une histoire unique et cohérente, mais est constitué d´une suite d´épisodes dont le seul fil conducteur est la présence de Maldoror, un personnage mystérieux et maléfique. The misanthropic, misotheistic character Maldoror is a figure of evil who has renounced conventional morality. Tulee tosta mieleen että Figura-liivejä mainostettiin ennen lehdissä. ellauri145.html on line 688: Joris-Karl Huysmans on Anteron seuraava potilas. Charles-Marie-Georges Huysmans (5. helmikuuta 1848 Pariisi, Ranska – 12. toukokuuta 1907 Pariisi, Ranska) oli pukinpartainen flaamilaissyntyinen ranskalainen kirjailija ja taidekriitikko, jonka ensimmäiset romaanit olivat naturalistisia. Hänestä tuli kuitenkin pian dekadentti. Hän oli myös arvostettua kirjallisuuspalkintoa jakavan Goncourt-akatemian ensimmäinen johtaja Huysmans oli ranskalaisen äidin ja alankomaalaisen isän ainoa poika. Hän aloitti 20-vuotiaana pitkän uran Ranskan sisäministeriössä. Useimmat romaaninsa hän kirjoitti virka-aikana työpaikalta varastamalleen kirjepaperille. Ranskalaisillahan ei ole töissä muuta kuin luppoaikaa, kuten selviää amerikkalaisten tekemässä ranskisklisheekokoelmassa nimelltä Emily in Paris. Se on mikäli mahdollista vielä kehnompi kuin Jorin romaanit. Huysmansin varhaisimmat teokset saivat vaikutteita naturalisteilta. Niihin kuuluvat muun muassa romaani Marthe, histoire d’une fille (1876) ja pienoisromaani Sac au dos (1880), joka perustui Huysmansin omiin kokemuksiin Saksan–Ranskan sodasta. ellauri145.html on line 690: Huysmans irtautui 1880-luvun aikana naturalisteista, sillä hänen seuraavat teoksensa olivat naturalistisiksi liian dekadentteja ja tyypillisesti väkivaltaisia. Dekadentit oli poliittisesti lähempänä jotain oikeistoanarkisteja vaikka jotkut olivatkin olevinaan punikkeja. Huysmansin uuden tyylin ensimmäinen romaani oli tragikoominen À vau-l’eau (1882). Hänen tunnetuin romaaninsa on vuonna 1884 ilmestynyt A rebours (1884, suom. Vastahankaan), joka kertoo päähahmonsa, tylsistyneen aatelisukuisen henkilön esteettisen dekadenssin kokeiluista. Että ne jaxavatkin olla ikävystyttäviä. Ikävystyneiden joutomiesten hätkäytysyrityxiä. Là-bas (1981) puolestaan kertoo 1880-luvun okkultismin uudelleenheräämisestä. Siinä 1800-luvun satanistien tarina lomittuu keskiajalla eläneen Gilles de Rais’n elämään. Kirjassa on mukana ensimmäistä kertaa omaelämäkerrallinen protagonisti Durtal, joka esiintyy myös Huysmansin kolmessa viimeisessä romaanissa, teoksissa En route (1895), La Cathédrale (1898) ja L´Oblat (1903). ellauri145.html on line 693: Hän kirjoitti romaaninsa joutohetkinään, minkä niistä kyllä huomaa. Hänen tyylinsä oli ensin äärimmäisen realistinen mutta muuttui myöhemmin mystillis-esoteeriseksi. Tavallinen kehitys oikeistopaskiaisilla. Émil Zola oli alkuun hänen esikuvansa. Hänen naturalistisen kautensa teoksia ovat Le drageoir aux épices (1874), Marthe (1876), Les sœurs Vatard (1879), En ménage (1881) ja A rebours (1884), joista viimemainittuun perustuu hänen maineensa. Vuonna 1887 Huysmansista tuli Zolan katkera vastustaja ja muutenkin aika paskiainen. Myöhemmällä kehityskaudellaan Huysmans muuttui ankaran katoliseksi. Hizi tääkin oikeistolaistumiskehitys on nähty vitun monessa kynäilijässä. Hän kuvaa eri kehitysvaiheitaan teoksissa En Route (1895), La Cathédrale (1898) ja L’Oblat (1903). Huysmans kuoli sentään vuonna 1907 syöpään. Hänet haudattiin perhehautaan Montparnassen hautausmaalle. ellauri145.html on line 699: Là-bas did strike a serious blow to the public’s conception of Naturalism. The novel, which opens with a two-page invective against Naturalism, was serialized in L’Echo de Paris, beginning on February 16, 1891. Huysmans’s protagonist, Durtal, feebly defends himself against his friend, Des Hermies, who maligns Naturalism as “du cloportisme” (siiramaisuudesta) while accusing it of having sold out: “Il a vanté l’américanisme nouveau des moeurs, abouti à l’éloge de la force brutale, à l’apothéose du coffre-fort. Par un prodige d’humilité, il a révéré le goût nauséeux des foules, et, par cela même, il a répudié le style, rejeté toute pensée altière, tout élan vers le surnaturel et l’au-delà...” (XII, 1, 6-7). ellauri145.html on line 701: Des Hermies leaves, and Durtal, a former Naturalist, weighs his friend’s criticism. Although he is fed up with the positivism and commercialism of Naturalism, he cannot envision a novel without its research, realistic details, and style. He hypothesizes about what could be done and concludes that Naturalism must change, it must broaden its horizons: ellauri145.html on line 707: Durtal admires the documentation of Naturalism, yet wants to open it to the supernatural, to an exploration of both body and spirit: it will be a kind of “naturalisme spiritualiste” that will follow Zola’s route, but in the air.6 This tension between realism and the supernatural lies at the heart of Là-bas, a novel in which Huysmans follows Durtal’s spiritual transformation as he researches medieval and modern Satanism. Là-bas was a scandalous best-seller. It inspired a great deal of public debate, especially since it was published in the same review and at the same time as Jules Huret’s first Enquête sur l’évolution littéraire, a series of sixty-four interviews conducted with major French authors from March 3 to July 5, 1891.7 This series, which asked its interviewees whether Naturalism was dead, was a phenomenal success read by all of Paris.8 Huret caused every non-Naturalist writer to agree that Zola’s brand of Naturalism was obsolete because it neglected humanity’s soul. ellauri145.html on line 709: When Zola was interviewed for this series on March 31, one month after Là-bas had begun to appear, even he admitted that it was possible that Naturalism was drawing to a close: “C’est possible. Nous avons tenu un gros morceau du siècle, nous n’avons pas à nous plaindre; et nous représentons un moment assez splendide dans l’évolution des idées au dix-neuvième siècle pour ne pas craindre d’envisager l’avenir” (XII, 653). ellauri145.html on line 711: Tää oli takuulla kaikki samaa Ranskan rökäletappion 1871 aiheuttamaa oikeistoaaltoa. Ihan sama ilmiö kuin Saxassa 20/30-luvulla. Kylä lähtee äkäsiä meemejä liikenteeseen kun joku kukkoileva maa saa pahan kerran turpaansa. Se että typerä Antti Nyöleen suomensi sen 2005 ei ole ylläri, se on osa tällä vuosituhannella alkanutta maailmanlaajuista talousliberaalia oikeistoaaltoa. Arvostelijalla oli kuitenkin jotain huomautettavaa: ellauri145.html on line 713: Esimerkiksi esipuheessa toistuu suomalaisessa keskustelussa kiusallisen yleinen käsitys symbolismin ”täsmällisestä kuvakielen ilmaisuvoimasta, kuvakielen totuudesta”, kun symbolismi nimenomaan pyrki pois kuvallisuudesta musiikinkaltaiseen epätarkkuuteen ja aavistettavuuteen, kuten des Esseinteskin toteaa ihailemiensa Paul Verlainen ja Stéphane Mallarmén kohdalla. ellauri145.html on line 715: Toinen pieni harmin aihe on se, että johdannossa ja selityksissä ei tuoda esille des Esseintesin historiallista esikuvaa, kreivi Robert de Montesquiou-Fenzensacia (1855-1921), joka on toiminut esikuvana myös Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -teossarjan paroni du Charlusille. Eli n:nnen kerran: des Esseintes on se sama homo dändi Montesquiou, joka Charlusina Proustin kirjassa bylsi liiveissä jotain palvelijaa porttikongissa pyllyvakoon, Proustin tirkistellessä hikisenä muna kädessä. ellauri145.html on line 727: During his schooling at the Imperial Lycée of Saint-Brieuc where he studied from 1858 until 1860, he fell prey to a deep depression, and, over several freezing winters, contracted the severe rheumatism which was to disfigure him severely. He blamed his parents for having placed him there, far from his family´s care and affection. Difficulties in adapting to the harsh discipline of the college´s noble débris (distinguished relics, i.e., teachers) gradually developed those characteristics of anarchic disdain and sarcasm which were to give much of his verse its distinctive voice. ellauri145.html on line 729: Corbière´s only published verse in his lifetime appeared in Les amours jaunes, 1873, a volume that went almost unnoticed until Paul Verlaine included him in his gallery of poètes maudits (accursed poets). Thereafter Verlaine´s recommendation was enough to establish him as one of the masters acknowledged by the Symbolists, and he was subsequently rediscovered and treated as a predecessor by the surrealists. ellauri145.html on line 731: Close-packed, linked to the ocean and his Breton roots, and tinged with disdain for Romantic sentimentalism, his work is also characterised by its idiomatic play and exceptional modernity. He was praised by both Ezra Pound and T. S. Eliot (whose work he had a great influence on). Many subsequent modernist poets have also studied him, and he has often been translated into English. ellauri145.html on line 733: Tämmösen dityrambin päästää Antero Tristanille, ihan aiheesta: ellauri145.html on line 735: KOKO meri, sanottiin, mutta ennen kaikkea öisten karikoiden kohtalokas nainen, eikä vain koko meri, vaan koko maaseutu sen myterässä valossa, josta tarttuu meemejä joka askeleella saappaan pohjaan koirankakkana (twiit! mind la merde!), ml niiden ensiesiintymiset piikkikasvin alla, nolo ulkonäkö uponneiden teiden pohjassa, köyhät tuhannen vuoden vanhat eleet eläinten seurassa, epämääräisen karkeasti leikattujen kivien edessä, näiden suojelusten vaatimattomien attribuuttien, jotka ovat Bretagnen pyhimyxiä - sellainen on kumitettu kirjoitus, tarpeexi vähän erilainen kuin Jarryllä (kekähän sekin on) - ominaisuus, jonka Corbièren salama- ja ellipsekirjoitus peittää (tai paljastaa, piruko siitä selvän ottaa). ellauri145.html on line 739: Kontrasti haasteellisen fysiikan ja ensiluokkaisten herkkien lahjojen välillä ei voi epäonnistua Corbièren teoksessa herättämään huumorintajua puolustusrefleksinä, ja ohjaamaan hänet miehenä systemaattisesti pahan maun etsintään. Hän pukeutuu seilorixi kuin Aku Ankka, paljas pyrstö ja räpylät roikkuvat valtavissa saappaissa, hän naulaa kuivuneen rupikonnan takkaseinän reisipeiliin. "Tässä, tässä on minun pää," hän laukoo naiselle samalla kuin ojentaa verisen pässinpään. ellauri145.html on line 741: Mutta toiselle, kauniille ohimenevälle olennolle, jota hän rakasti vuonna 1871 ja jonka hän ihmeellisesti taisi saada rakastamaan itseänsä, mikä ihailtava yksinkertaisuus, osoittamatta välttämättä bylsimisen suuntaan! ellauri145.html on line 745: Sitä voisi epäillä, että tää jo riittäisi herättämään hänen pelottavan läppänsä: "Minä puhun alleni." Subrealistista pälinää, eikö mitä? Kaikki sanojen kokoonpanon tarjoamat resurssit käytetään häikäilemättä sanaleikistä alkaen, Nouveaun, Rousselin, Duchampin ja Rigautin myöhemmin käyttämään, kaikkiin muihin tarkoituksiin kuin huvitteluun, pikemminkin päinvastoin: kun hänet kuskattiin kuolemaisillaan Dubois´n taloon, Corbière kirjoitti äidilleen: Olen Dubois´ssa, josta arkkuja tehdään. (Du bois = puusta, honaazä? LOL) ellauri145.html on line 758: Chien ! tu le veux – et tu fais bien. Koera! sitähän sä haluat, ja sitä saat. ellauri145.html on line 769: Emporte le morceau – Hurrah ! – Vie haukkapala - Hurraa! ellauri145.html on line 798: J´ai la tête dans ta crinière, Mun naama on sun harjassa, ellauri145.html on line 800: – Hurrah ! c´est à nous le hallier ! - Hurraa! Nyt tulee pensaseste! ellauri145.html on line 808: Germain Nouveau Germain Marie Bernard Nouveau (Pourrières, 31 juillet 1851 - Pourrières, 4 avril 1920) eli aika vanhaxi, melkein yhtä vanhaxi kuin mä. Se oli maalta kotoisin ja sinne se palasikin köyhäilemään kun se sekosi. Siitä piti tulla pappi mutta tulikin pylväspyhimys. Sitä ennen se ehti mittailla pylväitä sekä Rimpulan että Villamadon kaa. Louis Aragon disait de lui: ´Pas un petit poète, mais un grand poète. Pas un épigone de Rimbaud: mais son égal´. ellauri145.html on line 809: Vertailikohan ne usein kenellä on pisin pisinappula. Tän hepun runot on aika pitkäveteisiä, turhan puhuttelevia ja sovinnaisia. Sen aforismit on samaa lajia, esim. ellauri145.html on line 816: Souvent sous un méchant se cache un malheureux. ellauri145.html on line 867: Se fâcher serait du délire, Suuttuminen olis ihan mielipuolista, ellauri145.html on line 878: Comme dit l´autre, échappé belle ; Kuten sanoo toinen, hyvin välttäneet; ellauri145.html on line 879: J´aime mieux être un sans cervelle Mä oon mielummin ihan aivoton ellauri145.html on line 880: Que d´être un sage, assurément. Kuin viisas, ihan takuulla. ellauri145.html on line 895: Qu´est-ce que vous nous chantez là ? Mitä sä oikein meille sepustat? ellauri145.html on line 914: Fou de ton sacré... coup de hanche, Hulluna sun pyhästä ... lanneliikkeestä. ellauri145.html on line 921: J´admire qu´on ne soit pas folle, Mä ihailen sitä kun sä et ole hullu, ellauri145.html on line 952: Comme en chaire un prédicateur Kuin saarnaajalla saarnastuolissa, ellauri145.html on line 953: Qui vide une fosse nasale, Joka puhaltaa nenän tyhjäx räästä. ellauri145.html on line 965: Au seul mot d´argent, je divague, Sanan raha kuullessani alan harhailla, ellauri145.html on line 981: Car elle se fout de la vogue Sillä se haistattaa vitut muodille ellauri145.html on line 989: Faite à souhait pour les estampes ; Mielen mukaisina painokuvina; ellauri145.html on line 993: Elle se consume en prières, Se ihan uupuu rukouxista, ellauri145.html on line 1003: L´épouse de Nathaniel. Natanaelin puoliso. ellauri145.html on line 1005: Ce qu´on admire fort sur elle, Se mitä siinä varsin ihaillaan, ellauri145.html on line 1011: J´ai pu contempler sa peinture, Mä oon voinut ihailla sen ezausta ellauri145.html on line 1020: Bref, l´art charmant qu´elle sait faire, Siis se on sen charmikasta taidetta, ellauri145.html on line 1047: Sotte habitude, oui, sur mon âme, Ruma tapa kyllä, kautta sieluni, ellauri145.html on line 1057: The impact of Arthur Rimbaud´ s poetry has been immense. His influence on the Surrealist movement has been widely acknowledged, and a host of poets, from André Breton to André Freynaud, have recognized their indebtedness to Rimbaud´ s vision and technique. He was the enfant terrible of French poetry in the second half of the 19th century and a major figure in symbolism. ellauri145.html on line 1059: This paper offers a detailed reading of Rimbaud´ s "obscure" prose pom "Dévotion" from the Illuminations. The reading is based on the central principle that the text is modelled on the form of devotional prayer, a model that Rimbaud adopts only to parody it and transgress against it. Kaikki lukijat on yhtä mieltä että tää on Rimbaudin sepustuxista sekopäisin. Vaik kyllä se aina varoo olemasta selväsanainen, se on epädekadenttia. R. is extremely fond of mystifying his readers. ellauri145.html on line 1074: À l´esprit des pauvres. Et à un très haut clergé. ellauri145.html on line 1080: Ce soir, à Circeto des hautes glaces, grasse comme le poisson, et enluminée comme les dix mois de la nuit rouge - (son coeur ambre et spunk), - pour ma seule prière muette comme ces régions de nuit et précédant des bravoures plus violentes que ce chaos polaire. ellauri145.html on line 1086: Ulsterin poka väittää että Rimbaud rienatessaankin pysyy izelleen uskonnollisena. Distancing himself in an at times sacrilegious or blasphemous way from conventional western attachment to the Bible and to the figure of Christ as saviour, Rimbaud nevertheless proceeds to create for himself a radically different spiritual alternative. No voihan se niinnii olla, musta tossa loppupäässä vois olla jotain homostelua. Noi 2 ekaa naista on varmaan sen kuolleet siskot Vitalie (17v) ja Victorine (4kk). Toi Bau on varmaan joku niiden keskinäinen sana. Isabellesta se ei rukoile, koska se on elossa. Ellei se sitten oo toi Lulu, mutta epäilen. Olisko to Madame *** sit tän rimpulan tiukka äitykkä? - Mut no hei! Ulsterin poka on tullut samaan johtopäätöxeen kuin mä että tässä runon lopussa on kuin onkin homostelua! Spunk tarkoittaa kuin tarkoittaakin runkkua! Se oli Rimbaudilla pahe ainainen, esim seuraavassa runossa on sama idea: ellauri145.html on line 1092: Empoignant une chope à fortes cannelures, Voimakkaasti uurrettu tuoppi handussa, ellauri145.html on line 1093: L’hypogastre et le col cambrés, une Gambier Mahanalus ja kaula taaxetaivutuxessa, Gambier ellauri145.html on line 1094: Aux dents, sous l’air gonflé d’impalpables voilures. hampaissa, keskellä kouriintuntumattomia pilviä ellauri145.html on line 1096: Tels que les excréments chauds d’un vieux colombier, Kuin vanhan kyyhkyslakan kuumat pökäleet, ellauri145.html on line 1097: Mille rêves en moi font de douces brûlures : Tuhat unta mussa tekee suloisia palohaavoja: ellauri145.html on line 1106: Je pisse vers les cieux bruns, très haut et très loin, Pissin kohti ruskeita taivaita, korkeelle ja kauas, ellauri145.html on line 1115: Vitalie, née le 15 juin 1858 à Charleville, est la fille de Marie Catherine Vitalie Cuif et de Frédéric Rimbaud. Ce dernier quitte le domicile conjugal en 1860, laissant son épouse avec quatre enfants en bas âge. En effet, Frédéric a sept ans, Arthur six, Vitalie deux et Isabelle, huit mois. ellauri145.html on line 1128: Alphonse Allais est le cadet d´une fratrie de cinq enfants, de Charles Auguste Allais (1825-1895), pharmacien, 6, place de la Grande-Fontaine de Honfleur (aujourd´hui place Hamelin) et d´Alphonsine Vivien (1830-1927). ellauri145.html on line 1130: Jusqu´à l´âge de trois ans, il ne prononce pas un mot, sa famille le croyait muet. À l´école, il semble plutôt se destiner à une carrière scientifique : il passe à seize ans son baccalauréat en sciences. Recalé à cause des oraux d´histoire et de géographie, il est finalement reçu l´année suivante. Il devient alors stagiaire dans la pharmacie de son père qui ambitionne pour lui une succession tranquille, mais qui goûte peu ses expériences et ses faux médicaments et l´envoie étudier à Paris. En fait d´études, Alphonse préfère passer son temps aux terrasses des cafés ou dans le jardin du Luxembourg, et ne se présente pas à l´un des examens de l´école de pharmacie. Son père, s´apercevant que les fréquentations extra-estudiantines de son fils ont pris le pas sur ses études, décide de lui couper les vivres. ellauri145.html on line 1132: Pour subsister, Alphonse Allais s´essaye d´abord à la photographie, sur les traces de son ami Charles Cros, mais ne connaît pas le succès. Il décide alors de s´essayer au métier de journaliste, publiant des chroniques loufoques dans diverses revues parisiennes. Avec ses amis du Quartier latin, il fait aussi partie de plusieurs groupes fantaisistes comme « les Fumistes, « les Hydropathes » ou « les Hirsutes ». ellauri145.html on line 1134: En 1881, après avoir terminé sans succès ses études de pharmacie, il devient collaborateur du journal Le Chat noir, dans lequel il signe pour la première fois en 1883. C´est grâce à ses écrits humoristiques et à ses nouvelles, écrites au jour le jour, qu´il connaît le succès. Il collabore à l´hebdomadaire Le Chat Noir à partir du numéro 4, daté du 4 février 1882, (Feu de paille). En 1885, il fréquente le café-restaurant Au Tambourin au 62, boulevard de Clichy. ellauri145.html on line 1143: Il a inventé un caoutchuc artificiel et un café soluble lyophilisé dont il a déposé le brevet, le 7 mars 1881 sous le numéro no 141520, bien avant donc que Nestlé, grâce à son chimiste alimentaire Max Morgenthaler (de), ne le reprenne en 1935 et lance le Nescafé. Un holorime d´Alphonse suffira ici. ellauri145.html on line 1152: Haita risoi kun haitari soi. ellauri145.html on line 1162: In 1871, he published La natation ou l’art de nager appris seul en moins d’une heure (Learning the art of swimming alone in less than an hour), then resigned from the Army and moved to Marseilles. Here he filed a patent for the "airlift swimming trunks and belt with a double compensatory reservoir". This commercial endeavor was a complete failure. He returned to Magdeburg, where he earned his living as a language teacher, developing a method for learning French, which he self-published in 1874. ellauri145.html on line 1164: Brisset became stationmaster at the railway station of Angers, and later of L´Aigle. After publishing another book on the French language, he undertook his major philosophical work, in which contended that humans were descended from frogs. Brisset supported his contention by comparing the French and frog languages (such as "logement" = dwelling, comes from "l'eau" = water). He was serious about his "morosophy", and authored a number of books and pamphlets put forth his indisputable substantiations, which he had printed and distributed at his own expense. ellauri145.html on line 1166: In 1912, novelist Jules Romains, who had obtained copies of God´s Mystery and The Human Origins, set up, with the help of fellow hoaxers, a rigged election for a "Prince of Thinkers". Unsurprisingly, Brisset got elected. The Election Committee then called Brisset to Paris in 1913, where he was received and acclaimed with great pomp. He partook in several ceremonies and a banquet and uttered emotional words of thanks for this unexpected late recognition of his work. Newspapers exposed the hoax the next day. ellauri145.html on line 1176: Melkoinen bestiary etu-ja sukunimillä. Never heard prosentti on kymmenissä, mutta vähenee koko ajan. Vika näiden kanssa on etne tuppaa unohtumaan saman tien. Ei näin vanhana saa enää aikaan pysyviä muistijälkiä. ellauri145.html on line 1178: Freudin Sigge koitti urputtaa, että huumorissa erotuxena komiikasta on jotain härmistynyttä ja ylevää. Aivan perseelleen meni Sigge, nimenomaan sitä siinä ei ole. Härmistys tulis (sanoo Piha-Antero) narsismin voitosta, haavoittumaton minä selviää voittajaxi. Mitä vittua? Taas menee tismalleen väärinpäin. Huumori on voittoa narsismista jos jotakin. Naura sinäkin. Minä muka ei anna izensä masentua Ollin kurjuudesta, vaan pikemminkin ilostelee siitä, sanoo Freud, ja antaa hauskan esim: Hirtettävä joka hirtetään maanantaina orjankäteen (potence) "huudahtaa": Kerrankin viikko alkaa kivasti! Ha. Ha. Saatana mikä ääliö toi Sigge oli. No kyllä se sentään huomaa että ego siinä tekee pilaa supermiehestä, nauraa sen kustannuxella. Antero peräsmies terottaa: musta huumori ei ole tyhmyyxiä (bétise), ironiaa, keveätä pilailua ... Se on jotain vallatonta mutta vakavaa, kuin Ilmo Launixella. Ei ainaskaan sentimentaalista, sille se on vihainen kuin rakkikoira. Kruunattu kurjenpää. ellauri145.html on line 1182: - Mixi älykkäät ihmiset haluavat jutella kanssani vaikka olen tyhmä? ellauri145.html on line 1225: Sofi Oxanen odottaa lasta Aku Louhimieheltä. Tack Aku för en otroligt FIN fittupplevelse! Laura Malmivaaran tyttäret antoivat tälle suoraa palautetta, kun äiti päkisti kirjan Vaiti – Laura päätti kuitenkin pysyä kovana, kun ex-puoliso joutui pyllyn silmään. Kolme vuotta sitten Laura Malmivaara pääsi onnekkaasti keskelle metoo-kohua. Toisella puolen seisoivat näyttelijäkollegat yhdessä rintamassa. Vazapuolella oli Lauran ex-puoliso ja lasten isä, eklottava Aku paskapökäle. – Oli rasittavaa mutta ihanaa olla siinä paineiden ja kameroiden ristitulessa. ellauri145.html on line 1249: Junan pyörät humajaa, takoo ratapihaa. ellauri145.html on line 1250: Ahdistusta ankeaa, voimatonta vihaa. ellauri145.html on line 1251: Teräs toista terästä kipunoiden sahaa. ellauri145.html on line 1252: Uni viimeinen ei pelota, ei se ole pahaa. ellauri146.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri146.html on line 48: Grabbe kam als Sohn eines Zuchthausaufsehers zur Welt. Schon als Gymnasiast in Detmold unternahm er mit 16 Jahren erste Versuche als Dramatiker. Ein Stipendium der Landesfürstin ermöglichte ihm ab 1820 ein Jura-Studium in Leipzig, das er 1822 in Berlin fortsetzte. In Berlin lernte er Heinrich Heine kennen. Nach dem Abschluss des Studiums 1823 bemühte er sich vergeblich, eine Stellung an einem deutschen Theater als Schauspieler oder Regisseur zu bekommen. Er kehrte nach Detmold zurück und legte im folgenden Jahr sein Juristisches Staatsexamen ab. ellauri146.html on line 50: Auch die Versuche, in Detmold eine Stellung als Jurist zu finden, waren zunächst erfolglos, erst 1826 übernahm er die unbezahlte Vertretung eines erkrankten Auditeurs, dessen besoldeter Nachfolger er 1828 wurde. 1829 erfolgte in Detmold mit Don seinen Freunden Heinrich Heine, Ludwig Tieck, Don Juan und Faust die einzige Aufführung eines seiner Dramen zu Lebzeiten. Ab 1831 verschlechterte sich der Gesundheitszustand Grabbes zusehends, die Folgen seines Alkoholismus wurden sichtbar (eine für Grabbes Alkoholkonsum charakteristische Episode aus dem Herbst 1828 wird von Georg Fein geschildert). Eine Verlobung mit Henriette Meyer wurde von dieser gelöst, als sich Grabbe wieder Louise Christiane Clostermeier zuwandte, die ihn bereits einmal abgewiesen hatte. Grabbe oli aika lailla persujen ex-puheenjohtajan näköinen. ellauri146.html on line 52: 1833 heiratete er die 10 Jahre ältere Louise Christiane Clostermeier, aber die Ehe erwies sich schnell als unglücklich. 1834 gab er sein Amt auf. Er reiste über Frankfurt am Main, wo er sich mit seinem Verleger überwarf, nach Düsseldorf. Dort hatte er sein Wohnhaus auf der Bolkerstraße 6. Der heutige Nachkriegsbau in der Ritterstraße 21 zeigt eine Steintafel, die auf seinen damaligen Aufenthalt hinweist: „In diesem Hause Litt und Stritt der Dichter Chr. Dietr. Grabbe 1834 bis 1836“. Dort arbeitete er mit Karl Immermann, den er 1831 kennengelernt hatte, an dem von diesem erneuerten Stadttheater. Doch auch diese Zusammenarbeit dauerte wegen der Depressivität und der Alkoholexzesse Grabbes nicht lange. 1836 kehrte er noch einmal nach Detmold zurück; seine Frau reichte die Scheidung ein. Noch im selben Jahr starb Grabbe in seiner Geburtsstadt an Rückenmarksschwindsucht, totalement épuisé par l'alcoolisme, aupres sa femme, le seul être qui soit resté disposé à l'accueillir. LOL. ellauri146.html on line 61: Näytelmän perkele on hauska, lukee unilääkkeexi Klopstockin Messiasta, pag. 29. infra. (Er liest zwei Verse und schläft ein.) ellauri146.html on line 69: Ottavio Piccolomini, 1st Duke of Amalfi (11 November 1599 – 11 August 1656) was an Italian nobleman whose military career included service as a Spanish general and then as a field marshal of the Holy Roman Empire. Pisti hönöön ruozalaisille 30-vuotisessa sodassa. ellauri146.html on line 75: RATTENGIFT (sitzt an einem Tische und will dichten). Ach, die Gedanken! Reime sind da, aber die Gedanken, die Gedanken! Da sitze ich, trinke Kaffee, kaue Federn, schreibe hin, streiche aus, und kann keinen Gedanken finden, keinen Gedanken! – Ha, wie ergreife ichs nun? Halt, halt! was geht mir da für eine Idee auf? – Herrlich! göttlich! eben über den Gedanken, daß ich keinen Gedanken finden kann, will ich ein Sonett machen, und wahrhaftig dieser Gedanke über die Gedankenlosigkeit, ist der genialste Gedanke, der mir nur einfallen konnte! Ich mache gleichsam eben darüber, daß ich nicht zu dichten vermag, ein Gedicht! Wie pikant! wie originell! (Er läuft schnell vor den Spiegel.) Auf Ehre, ich sehe doch recht genial aus! (Er setzt sich an einen Tisch.) Nun will ich anfangen! (Er schreibt.) ellauri146.html on line 82: Ja, was in aller Welt sitzt nun so, daß es aussieht wie ich, wenn ich Federn kaue? Wo bekomme ich hier ein schickliches Bild her? Ich will ans Fenster springen und sehen, ob ich draußen nichts Ähnliches erblicke! (Er macht das Fenster auf und sieht ins Freie.) Dort sitzt ein Junge und kackt – Ne, so sieht es nicht aus! – Aber drüben auf der Steinbank sitzt ein zahnloser Bettler und beißt auf ein Stück hartes Brot – Nein, das wäre zu trivial, zu gewöhnlich! (Er macht das Fenster wieder zu und geht in der Stube umher.) Hm, hm! fällt mir denn nichts ein? Ich will doch einmal alles aufzählen, was kauet. Eine Katze kauet, ein Iltis kauet, ein Löwe – Halt! ein Löwe! – Was kauet ein Löwe? Er kauet entweder ein Schaf, oder einen Ochsen, oder eine Ziege, oder ein Pferd – Halt! ein Pferd! – Was dem Pferde die Mähne ist, das ist einer Feder die Fahne, also sehen sich beide ziemlich ähnlich – (jauchzend.) Triumph, da ist ja das Bild! Kühn, neu, calderonisch! ellauri146.html on line 88: (Er liest diese zwei Zeilen noch einmal laut über und schnalzt mit der Zunge, als ob sie ihm gut schmeckten.) Nein, nein! So eine Metapher gibt es noch gar nicht! Ich erschrecke vor meiner eignen poetischen Kraft! (Behaglich eine Tasse Kaffee schlürfend.) Das Pferd eine Löwenfeder! Und nun das Beiwort »schnell«! Wie treffend! Welche Feder möchte auch wohl schneller sein als das Pferd? – Auch die Worte »eh der Morgen grauet!« wie echt homerisch! Sie passen zwar durchaus nicht hieher, aber sie machen das Bild selbstständig, machen es zu einem Epos im kleinen! – O, ich muß noch einmal vor den Spiegel laufen! (Sich darin betrachtend.) Bei Gott, ein höchst geniales Gesicht! Zwar ist die Nase etwas kolossal, doch das gehört dazu! Ex ungue leonem, an der Nase das Genie! ellauri146.html on line 96: TEUFEL. So will ich Ihnen denn sagen, daß dieser Inbegriff des Alls, den Sie mit dem Namen Welt beehren, weiter nichts ist, als ein mittelmäßiges Lustspiel, welches ein unbärtiger, gelbschnabeliger Engel, der in der ordentlichen, dem Menschen unbegreiflichen Welt lebt, und wenn ich nicht irre, noch in Prima sitzt, während seiner Schulferien zusammengeschmiert hat. Das Exemplar, in dem wir uns befinden, steht, glaube ich, in der Leihbibliothek zu X, und eben jetzt wird es von einer hübschen Dame gelesen, welche den Verfasser kennt und ihm heute abend, d. h. über sechs Trillionen Jahre, beim Teetische ihr Urteil darüber mitteilen will. ellauri146.html on line 112: Der Teufel, der ja das Recht hat, ungalant zu sein, übt eine scharfe, meist cynische Kritik an diesen Helden und Heldinnen der Feder. Als er bei der höchsten Sommertemperatur erfroren aufgefunden wird, ruft er die Gutachten von vier Naturforschern hervor und der eine derselben erklärt: »Betrachten Sie die enorme Häßlichkeit, welche uns aus jeder Miene dieses Gesichts entgegenkreischt und Sie sind ja gezwungen, mir einzuräumen, daß solch eine Fratze gar nicht existieren könnte, wenn es keine deutschen Schriftstellerinnen gäbe.« ellauri146.html on line 114: Der Teufel selbst aber giebt drollige Auskunft über die Beschäftigung der großen Dichter in der Hölle. Shakespeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg. Der Schulmeister loci studiert die neue Litteratur an den Druckproben, in welche der Krämer des Ortes seine Heringe einwickelt. Da erhalte ich Gedichte von August Kuhn, Erzählungen von Krug von Nidda, Maultrommel- oder Lyratöne von Theodor Hell, Trauerspiele von einem gewissen Herrn von Houwald, lauter Damenschriftsteller, und gegen den Schluß hin ergänzt er die mit den faulen Heringen einlaufende Litteraturlieferung mit den Erzählungen von van der Velde und den sämtlichen Werken der ertrunkenen Luise Brachmann. ellauri146.html on line 116: Am schlechtesten ergeht es Houwald, dessen lederne Camilla grausam verspottet wird. Am Schluß guckt nach der Art und Weise der Phantasuskomödien auch der Dichter Grabbe selbst in seine Dichtung hinein; er schimpft auf alle Schriftsteller und taugt selber nichts, hat verrenkte Beine, schielende Augen und ein fades Affengesicht; doch diese Karikatur ist nur ein Vexierbild. ellauri146.html on line 118: Wie er sich selbst zu dieser seichten Belletristik stellt, darüber läßt er uns nicht im Unklaren. Herr Mollfels, eine der Hauptpersonen des Stückes giebt einem Schriftsteller Rattengift gute Lehren. »Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt und wenn es auch nur nasser Dreck wäre. Vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Charpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, eine dieser Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten mild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakespeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear [ganz berechtigt, vgl. Album 198] ein bombastischer Saustall genannt würde; ja manche Recensenten geben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach »der bezauberten Rose« emporzubilden, oder gebieten dem Shakespeare, fleißig in den Romanen der Helmine von Chezy und der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.« ellauri146.html on line 120: Grabbe stellt sich natürlich an die Seite eines solchen neuerstandenen Homer und Shakespeare und an einer andern Stelle, wo er ein keimendes Genie verkündet, liest man wenigstens den stillen Herzenswunsch heraus, er selbst möchte dies Genie sein: »Judenjungen,« sagt der Baron, »deren Bildung im Schweinefleischessen besteht, spreizen sich auf den kritischen Richterstühlen und erheben nicht nur Armseligkeitskrämer zu den Sternen, sondern injurieren sogar ehrenwerte Männer in ihren Lobsprüchen; Reimschmiede, die so dumm sind, daß jedesmal, wenn ein Blatt von ihnen ins Publikum kommt, die Esel im Preise aufschlagen, heißen ausgezeichnete Dichter. Schauspieler, die so langweilig sind, daß natürlich alles vor Freude klatscht, wenn sie endlich einmal abgehen, heißen denkende Künstler; Vetteln, deren Stimme so scharf ist, daß man ein Stück Brot damit abschneiden könnte, tituliert man echt dramatisch Sängerinnen. – O stände doch endlich ein gewaltiger Genius auf, der, mit göttlicher Stärke von Haupt zu Fuß gepanzert, sich des deutschen Parnasses annähme und das Gesindel in die Sümpfe zurücktreibe, aus welchen es hervorgekrochen ist.« ellauri146.html on line 124: hall Rudolf v.">Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala. ellauri146.html on line 128: Und siehst dem Spiel der Blüthen zu, Ja kazot kukkien shakkipeliä, ellauri146.html on line 132: Er lüftet fromm den Hut. Nostaa laupiaana hattua. ellauri146.html on line 146: Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. ellauri146.html on line 148: Gottschall was also a noted chess player. Obwohl er Funktionär des Schachsports und regelmäßiger Besucher der Augustea war, spielte er zeitlebens bei keinem einzigen Schachturnier. Viisasteli takapiruna kuin K. Koskenniemi. ellauri146.html on line 150: RATTENGIFT. Der Teufel mag – (sich korrigierend, mit einer Verbeugung) Der Herr Teufel mögen mich holen, wenn mir nicht vor Staunen und Verwunderung der Atem stehenbleibt! Doch, reden Sie fort! Was machen die Dichter selber? Schiller, Shakspeare, Calderon, Dante, Ariost, Horaz, was tun, was treiben sie? ellauri146.html on line 152: TEUFEL. Shakspeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Horaz hat die Maria Stuart geheiratet, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg, Ariost hat sich einen neuen Regenschirm gekauft, Calderon liest Ihre Gedichte, läßt Sie herzlich grüßen und rät Ihnen in Gesellschaft der Liddy morgen die Waldhütte zu Lopsbrunn zu besuchen, weil dieses Häuschen in einer wahrhaft romantischen Gegend läge! ellauri146.html on line 156: TEUFEL. Genug! Ich habe nicht länger Zeit! – Wenn Sie meiner einstmals bedürfen sollten, so wissen Sie, daß ich in der Hölle wohne. Hier von dem Dorfe ist dieselbe etwas weit weg; wenn Sie aber extra schnell dahin gelangen wollen, so müssen Sie nach Berlin reisen und dort hinter die Königsmauer, oder nach Dresden und dort in die Fischer-, oder nach Leipzig und dort in die Preußer-Gasse, oder nach Paris und dort ins Palais Royal gehen; von allen diesen Orten ist der Tartarus nur fünf Minuten entlegen, und Sie werden noch dazu auf ausgezeichnet guten, vielfältig ausgebesserten Chausseen dahin reiten können. – Doch, es wird bald Abend! Schlafen Sie mittelmäßig! (Er will sich entfernen.) ellauri146.html on line 158: RATTENGIFT (ihn aufhaltend). Apropos! ein einziges Wort! Darf ich nicht das Geheimnis erfahren, weswegen Sie jetzt auf die Erde gekommen sind? ellauri146.html on line 166: MOLLFELS. Soll ich ihnen was vorschlagen? Dichten Sie künftig nichts als Trauerspiele! Wenn Sie denselben nur die gehörige Mittelmäßigkeit verleihen, so ist es unmöglich, daß Sie nicht den rauschendsten Applaus einernteten! Sie müssen insbesondere den Plan der Stücke hübsch winzig und flach gestalten, sonst möchte ihn nicht jeder kurzsichtige Schafskopf überblicken können, – Sie müssen dem Verstande und dem Forschungsgeiste der Leser nicht das geringste zumuten und wenn durch ein Unglück eine hervorstechende Szene mit unterlaufen sollte, sorgfältig hinterdrein bemerken, was sie abzwecke und in welcher Beziehung auf das Ganze sie zu nehmen sei, – Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt, und wenn es auch nur nasser Dreck wäre, – vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie entweder wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Scharpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, um diese Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten wild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakspeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear ein bombastischer Saustall genannt würde; ja, manche Rezensenten gäben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach der Bezauberten Rose emporzubilden, oder geböten dem Shakspeare, fleißig in den Romanen der Helmina von Chezy oder der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen. ellauri146.html on line 170: Pirua pyydystetään häkkiin jonka toisessa päässä on kännikala alakoulunnopettaja, toisessa 16 kondomia (Kodon). Se ei osaa päättää kumpi on immoraalisempaa: toinen puuhastelee lasten parissa, toinen estää niitä tulemasta. ellauri146.html on line 172: Piha-Anteron antologiassa on seuraava pätkä näytelmän ihan lopusta. ellauri146.html on line 190: Rudolf Gottschall ellauri146.html on line 204: 3. Das erhabene und komische Lied. ellauri146.html on line 218: Keskinkertainen Gottschall on keskinkertaisemman Aarne Kinnusen kanssa samoilla sovinnaisilla herrasväen linjoilla: Ueberhaupt bedarf das komische Lied eines geschmackvollen Haltes, in seiner ausgelassenen Stimmung einer sittlichen Hemmung, wenn es nicht in eine plebeje Zotenpoesie ausarten oder jenen dilettantischen Reimschmieden und Versmachern anheimfallen soll, welche in die Saiten greifen, wie des Silen's Maulesel in die Saiten Apoll's. Schmack schmack, sehr smackhaft. ellauri146.html on line 220: ...Da lernte Grabbe Ludwig Robert kennen, den Bruder der schönen, von Heine gefeierten Schwester, einen der geistvollsten Epigonen der Romantik; aber auch Heinrich Heine selbst, der seine Tragödien Almansor und Ratcliff gerade damals erscheinen ließ und von dem einer der ironischen Freunde berichtet, mit welchem Selbstgefallen seine ungefällige Gestalt damals unter den Linden vor Dümmlers Buchladen »vorbei peripatetisierte,« mit Armensünderwänglein, über welche plötzliche Glut sich ergoß, sobald er sein Werk zum Fenster herausgucken sah. Heines Eigentümlichkeit als Mensch und Dichter hatte für Grabbe viel Sympathisches; er berührte eine verwandte Ader in ihm und blieb gewiß auf die Ausbildung eines, dem idealen Schwung nachspottenden Cynismus, der überall bei Grabbe hervortritt, nicht ohne Einfluß. Damals konnte Heine nicht ahnen, als er den Meister eines phantastischen Humors, den Serapionsbruder Amadeus Hoffmann, zu Grabe tragen sah, daß dasselbe schmerzliche Leiden, welches diese gnomenartige Persönlichkeit hinweggerafft hatte, auch ihn einst an ein langjähriges Krankenlager fesseln werde. ellauri146.html on line 237: sie schadet sonst der Gesundheit.“ Varovasti, se on paha selälle, ellauri146.html on line 240: Die Gräfin spricht wehmütig: Kreivitär puhuu haikeasti: ellauri146.html on line 246: mein Liebchen, da hast du gefehlt. Siitä puutuit sinä kulta. ellauri146.html on line 251: Ich hab' Mein' Sach' auf Nichts gestellt ellauri146.html on line 253: Johann Kaspar Schmidt, paremmin tunnettu nimellä Max Stirner (25. lokakuuta 1806 Bayreuth, Baijerin kuningaskunta – 26. kesäkuuta 1856 Berliini, Preussi) oli saksalainen filosofi, joka on yksi nihilismin, nominalismin, eksistentialismin, postmodernismin ja anarkismin, anarkoindividualismin ja erityisesti egoistisen anarkismin aatteen muovaajista. ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook). ellauri146.html on line 266: Stirner kuoli hyönteisen pureman aiheuttamaan tulehdukseen vuonna 1856. Kerrotaan, että Bruno Bauer oli ainoa nuorhegeliläinen, joka oli läsnä hänen hautajaisissaan. Mir geht's nichts über mich! Ich hab mein Sach auf Nichts gestellt! Istun tyhjän päällä! (hap001.html">Der Einzige und sein Eigenthum) ellauri146.html on line 274: Klopstock oli pieni mies Goethen mielestä. Se olis iän puolesta muuten voinut olla Goethen isä. Se ei halunnut vertailla rempseän Goethen kanssa runonpätkiä. ellauri146.html on line 276: Klopstock oli saxi, siis harppisaku, Goethe länsisaxalainen Frankfurtista. ellauri146.html on line 278: Klopstock tog djupa religiösa intryck från det pietistiska föräldrahemmet och fördjupade dem på egen hand under sin gymnasietid i Schulpforta 1739-45. De klassiska språkstudierna eggade hans litterära ambition och inspirerad av John Miltons Paradise lost beslöt han att skriva ett religiöst epos om det högsta ämne en kristen poet kunde tänka sig, Messias. Se oli tollanen anglofiili. ellauri146.html on line 280: Den första skissen på prosa till Messias påbörjade Klopstock då han studerade teologi i Jena. Redan året därpå, då han flyttat till Leipzig, Tysklands dåvarande litterära centrum, valde han dock, i medveten opposition mot den franska smaken, hexametern som den värdigaste formen för sin dikt. De tre första sångerna utkom 1748 i tidskriften Bremer Beiträge och väckte genast uppseende.[värdeomdöme] Den berömde kritikern Johann Jakob Bodmer inbjöd honom till Zürich. ellauri146.html on line 282: Inspirerad av den storslagna schweiziska naturen [värdeömdöme] skrev Klopstock här en rad oden, som visar fram mot en ny epok i tysk litteratur. Hans rykte spred sig, när Fredrik V av Danmark erbjöd honom 400 thaler årligen, för att han skulle fullborda Messias, och 1751 flyttade han till Köpenhamn, där han sedan med undantag för ett avbrott 1758-63, stannade till 1771. Först 1773 var Messias färdigt, det verk, som vid sidan av Oden (1771) grundlade Klopstocks berömmelse. Den breda publiken, liksom författaren fostrad i pietismen, läste Messias mera som en religiös uppbyggelsebok; de litterärt bildade greps dessutom av den formella djärvheten, den patetiska tonen och den bildrika, om än föga konkreta diktionen.[hela meningen är åt helvete] Även utanför Tyskland spred sig intresset för Klopstock. I Sverige påverkade han Thomas Thorild och Bengt Lidner (n.h.) ellauri146.html on line 284: Stor betydelse för den litterära utvecklingen hade Klopstock även genom sin "barpoesi", det vill säga oden och dramer som förhärligade den germanska draftbirran. Formellt står dessa verk, som bland annat försökte ersätta klassisk mytologi med en germaniserad nordisk under inflytande av James Macpherson och Ossians sånger. Genom sin höga självkänsla och föga uppfattning om diktarens kall, framlagd bland annat i Die deutsche Gelehrtenpublik (1784), bidrog Klopstock kraftigt till att höja självaktningen hos diktkonstens utövare. Bland de många utgåvorna av Klopstocks verk märks en praktupplaga i 7 band (1798-1809) och Sämmtliche Werke i 21 band (123-39). Präktiga böcker, ser fina ut i bokregalen! ellauri146.html on line 286: Han flyttade från Kobenhavn till Hamburg när kronerna tog slot. Han älskade som Kristus engliska burgare. Han var anhängare av den franska revolutionen och utnämndes 1792 till hedersmedborgare i den franska republiken. Men ingen älskare av empire, sku ja tro. ellauri146.html on line 287: Siinäkin se oli sitten Goethen kanssa eri linjoilla. Goethe pelkäsi rupusakkia ja ihaili Napsua. ellauri146.html on line 292: Klopstocks Epos gestaltet In 20 Gesängen und nahezu 20.000 Versen die Passionsgeschichte Jesu und dessen Auferstehung nach dem Matthäusevangelium, Kap. 26–28 (bzw. dem Markusevangelium Kap. 14 und dem Lukasevangelium Kap. 22), beginnend mit seinem Gebiet auf dem Ölberg. Die Ereignisse des in wenigen Kapiteln auf Jesus konzentrierten Fabel-Kerns erweitert der Autor um Parallelhandlungen (Maria, Portia, Thomas u. a.) und um mit vielen Bildern wortreich ausgemalte transzendentale Szenen nach Motiven aus dem Alten und dem Neuen Testament sowie der Apokalypse. ellauri146.html on line 296: Der zweite Gesang schildert Satans dunkle Gegenwelt mit ihren Dämonen. Sie kämpfen um die Seelen der Menschen, die oft wie von übernatürlichen Kräften geführte entindividualisierte Wiesel erscheinen. Die Verführung zum Bösen wird sowohl an Engels als auch Marx demonstriert: z. B. an dem in Sünde gefallenen, reuigen Abba-Band, der sich im Lauf der Handlung immer wieder dem leidenden Jesus und göttlichen Bezirk zu nähern sucht (v. a. 2., 5., 9. Gesang), oder an der Judas-Geschichte, wo Judas die hart verdienten 20 Kodons auf den Boden warf. ellauri146.html on line 298: Der Autor setzt beim Auftritt bzw. der Erwähnung vieler Personen und bei Bezügen auf ihre Lebensgeschichten die Kenntnis des Alten und Neuen Testaments voraus. Bei den von ihm erdichteten surrealen Szenen beruft er sich auf Mitteilungen seiner Muse Sionitin, der Seherin Gottes. Oft wird das Geschehen aus beiden Quellen gespiegelt, indirekt beschrieben, so erlebt der Leser die Jungen Jesu anfangs mit den Augen ihrer Schutzengel, die mit dem Engelboten über sie sprechen, oder in der Beobachtung einer anderen Person, z. B. Petrus Verleugnung aus der Perspektive Portias (6. Gesang). Eingearbeitet in solche Gespräche sind Informationen beispielsweise über Jesus Lebensgeschichte und über die Charaktere der Retterjugend (3. Gesang), aber auch frei erfundene Marzipanfiguren. Wie in einem großen Mysterienspiel betreten immer wieder die Seelen alttestamentlicher LakrizFiguren, z. B. der Urväter und Urmütter, der Propheten, der Könige, aber auch der zum Zeitpunkt der Kreuzigung noch ungeborenen zukünftigen Christen die Szenerie. ellauri146.html on line 323: Fünfzehnter Gesang: Die Verkündigung der Botschaft von der Auferstehung ellauri146.html on line 327: Siebzehnter Gesang: Verkündigung der Botschaft durch die Ziegen ellauri146.html on line 333: Zwanzigster Gesang: Lobgesänge der mit Jesus in den Himmel ziehenden Schafen. ellauri146.html on line 338: On Klopsun keximiä hahmoja. Sammaa ei löydy minun raamatustani. Joel ja Benoni nimet on kyllä hyvästä kirjasta. Rachel died in childbirth. As she was dying she named her son Ben-Oni [son of my grief], but his father Jakob called him Ben-Yamin [son of the right hand, viz. son of the southhand]. Genesis 35:18. Just call me Ben. ellauri146.html on line 342: The word of the Lord that came (A) to Joel (B) son of Pethuel: ellauri146.html on line 348: 4 What the locust(I) swarm has left ellauri146.html on line 349: the great locusts have eaten; ellauri146.html on line 350: what the great locusts have left ellauri146.html on line 351: the young locusts have eaten; ellauri146.html on line 352: what the young locusts have left(J) ellauri146.html on line 353: other locusts[a] have eaten.(K) ellauri146.html on line 358: for it has been snatched(M) from your lips. ellauri146.html on line 363: Klopolla se on „der nächste dem Unerschaffenen“, V. 288. Jonkinlainen MC (master of ceremonies) ilmeisesti. Aber ist es "er" oder "sie"? Offenbar "er". Vignyllä se on" elle", kz alla. ellauri146.html on line 365: Eloa comes from the throne of God, and proclaims that now the Redeemer is led to death, on which the angels of the earth form a circle round Mount Calvary, also nam'd Golgotha. Then, having consecrated that hill, he worships the Messiah. Gabriel conducts the souls of the fathers from the sun to the Mount for olives, and Adam addresses the earth. Satan and Adramelech, hovering in triumph, are put to flight by Eloa. Jesus is nail'd to the cross. The thoughts of Adam. The conversion of one of the malefactors. Uriel places a planet before the sun, and then conducts to the earth the souls of all the future generations of mankind. Eve, seeing them coming, addresses them. Eloa ascends to Heaven. Eve is affected at seeing Mary. Two angels of death fly round the cross. Eve addresses the Saviour, and the souls of the children yet unborn. Claptrap does a lot of addressing in the epos. Hope the letters reach the sender, unlike Elvis's: ellauri146.html on line 374: We had a quarrel, a lover's spat ellauri146.html on line 385: This time I'm gonna take it myself and put it right in her hand ellauri146.html on line 400: One of the outstanding features of the Romantic era in France was the re-evaluation of the feminine. It was widely assumed that man's capacity for rational thought and scientific achievement needed to be tempered by woman's capacity for sentiment. Indeed, the beneficial influence of woman's love and compassion was considered a necessary precondition to moral development, both for the individual and for all mankind. Woman thus had redemptive qualities (cash value). Perhaps the purest expression of this constellation of ideas is to be found in the utopian religious sects of the period and in the Romantic epic. Alfred de Vigny's Eloa (1824) may be read in this context. Eloa is the first of a series of angel women appearing in the Romantic epic. She is followed by Rachel in Edgar Quinet's Ahasvérus (1833), Sémida in Alexandre Soumet's La Divine Epopée (1840), Marie in Alphonse Constant's La Mère de Dieu (1844) and Liberté in Victor Hugo's La Fin de Satan (fragments written in 1854 and 1859, published posthumously in 1886). The mission of these quasi-divine female figures is to help put an end to evil. ellauri146.html on line 402: As any reader of Vigny's poem knows, Eloa descends from heaven to console and save Satan. It is suggested that if she had succeeded, evil might have ceased to exist, but Vigny does not permit this to happen. Instead, Satan seduces Eloa and causes her to fall with him to the depths of hell. Despite the failure of Eloa's attempt, the fact remains that Vigny lays out the essential elements of what I call the myth of the angel woman and the end of evil; he links together the divine feminine principle and the redemption of humanity. This constitutes one of the major original elements of Eloa. ellauri146.html on line 404: We tend not to focus on this view of Eloa as a myth of the redeeming feminine for several reasons. First, the central portion of the poem is devoted to Satan's seduction of Eloa, an activity which, for most of us, is anything but celestial. Perhaps this explains Stendhal's sarcastic description of Eloa in the Courrier anglais of 1 December 1824: "Tex-Willer-larme, devenue ange femelle, et séduite par le diable lui-même" (the ex-tear, turned into a female angel, and seduced by the devil himself). Flottes and Bonnefoy insist that the very fine psychological analysis of the seduction makes us see human protagonists in an angelic decor, which weakens any metaphysical meaning Vigny might attach to his poem. Germain, who had the benefit of Hunt's masterly work, The Epic in Ninteenth Century France (1941), states flatly that the drama of Eloa is not metaphysical but moral. Bénichou, however, does remark in Le Sacre de l'écrivain 1750-1830 (1973) that the creation of Eloa corresponds to the theological promotion of the feminine as an agent of redemption prominent in the religious sects of the Romantic period. I am sure Satan was greatly consoled by Eloa, if that's any consolation. ellauri146.html on line 406: The second reason we tend not to see Eloa in this light is the emphasis scholars have placed on the Romantic rehabilitation of Satan. We have not had adequate corresponding emphasis on the concomitant rehabilitation of women. Kyllä kai. Eloa löytyy albumista 405. ellauri146.html on line 414: Vigny oli lyriikassaan romantiikan läpimurron edeltäjiä, samoin hän on ensimmäisiä, jotka hylkäsivät pseudoklassismin säännöt ja kulkee William Shakespearen jalanjälkiä. 1829 esitettiin Théâtre français’ssa Vignyn käännös Shakespearen Othellosta, joka aikanaan oli merkittävä rohkean, realistisen tyylinsä vuoksi. Odéonissa 1831 esitetty La maréchale d’Ancre käsittelee historiallista aihetta 1600-luvulta ja on Vignylle tyypillisesti fatalistinen. Pariisin oopperassa 1833 esitetty näytelmä Quitte pour la peur edustaa 1700-luvun tyyliä. ellauri146.html on line 416: Vignyn suurin teatterimenestys oli kuitenkin vasta Chatterton (esitetty 1835). Se heijastelee romantiikkaa ja erityisesti Vignyn käsitystä runoilijasta marttyyrinä, jota ei ymmärretä. Se oli valtava menestys ja aiheutti itsemurha-aallon, kuten Werther aikanaan. Aihe oli peräisin Vignyn vähän aiemmin julkaisemasta, Laurence Sternen ja Denis Diderot’n esikuvan mukaan kirjoittamasta, katkeruuden leimaamasta Consultations du docteur Noir: Stello ou les dìables bleus (1832). Siinä vaiheessa Vignyn maine varjosti Hugoa, joka vasta vähitellen sai mainetta, mutta tilanne muuttui pian Hugon eduxi, kun Vignyn kirjoitustyö näytti yhtäkkiä lakkaavan. ellauri146.html on line 418: Vignyn julkaisut jäivät hänen viimeisten 29 vuotensa aikana vähäisiksi. Uran alkuaikojen ystävät, Victor Hugo ja Sainte-Beuve, hylkäsivät hänet. Sainte-Beuve kirjoitti, että hän on kaunis enkeli, joka on juonut etikkaa. Ranskan akatemiaan Vigny valittiin vasta 1846, ja liittymispuhe jäi hänen viimeiseksi julkiseksi toimekseen. Viimeiset 25 vuottaan hän asui yksin maatilallaan. Vapaaehtoiseen eristäytymiseen saattoi vaikuttaa suhde taiteilija Marie Dorvaliin, johon hän oli tutustunut Chattertonin harjoituksissa. Dorvalilla oli näytelmässä "Kittyn" rooli. Heidän suhteensa päättyi pian, ja sydänsuru sai Vignyn kirjoittamaan runon La colère de Samson. Viimeisiä vuosi varjosti myös sairastuminen syöpään. Vasta hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi hänen mestariteoksensa Les destinées (1864) ja hänen 40 vuotta pitämänsä päiväkirja, josta hänen ystävänsä ja testamentin toimeenpanija Louis Ratisbonne julkaisi katkelmia nimellä Journal d’un poète, jotka antoivat runoilijasta uudenlaisen kuvan. ellauri146.html on line 420: Vignyn maailmankuva oli hyvin pessimistinen mutta ei mieskohtaisista syistä, kuten Chateaubriandilla tai Byronilla, vaan pessimismi kohoaa yleisinhimilliseksi maailmankuvaksi, jossa on kosketuskohtia Lucretiukseen. Varhaisina vuosinaan Vigny vaikutti Hugohon ja myös Alfred Musset ja Charles Baudelaire saivat häneltä vaikutteita. Hän jätti jäljen myös parnassolaisiin (onneton Sully Prudhomme) ja symbolistiseen runouteen. Vignyn kootut teokset Oeuvres ilmestyivät 1837–1839, 1883–1885 ja 1904–1906. Théâtre ilmestyi 1838–1839, Poésies complètes 1842, Théâtre complet 1848. ellauri146.html on line 429: Quel pasteur courageux la dressa sur la terre Kukahan rohkea pastori on sen pystyttänyt ellauri146.html on line 436: Des voyageurs voilés intérieure étoile, Kahden matkalaisen viittahahmoa, ellauri146.html on line 446: Sont brûlants du plaisir que son regard demande, Palaa halusta jota hiänen kaze komentaa, ellauri146.html on line 453: Ses deux seins, tout chargés d’amulettes anciennes, Sen 2 tisua, taikakaluin koristellut ellauri146.html on line 454: Sont chastement pressés d’étoffes syriennes. On siveästi tupattuna syyrialaisiin liiveihin. ellauri146.html on line 460: Lui, murmure le chant funèbre et douloureux Simpson mutisee jotain kurkkulaulua. ellauri146.html on line 463: Mais le chant verse un somme en sa tête légère. Mutta viisu tarttuu ihan korvamatona: ellauri146.html on line 469: L’Homme a toujours besoin de caresse et d’amour, Miespä tarvii koko ajan haleja, ellauri146.html on line 472: Et lui donne un désir d’amour et d’indolence. Ja saa pojan haluamaan lisää sellasta. ellauri146.html on line 474: Il rêvera partout à la chaleur du sein, Se näkee aina unta tissistä, ellauri146.html on line 475: Aux chansons de la nuit, aux baisers de l’aurore, Iltatähdistä, yölauluista, aamupanosta, ellauri146.html on line 478: Et les regrets du lit, en marchant, le suivront. Salavuoteen ikävä seuraa sitä marssilla. ellauri146.html on line 495: À sa plus belle amie elle en a fait l’aveu : Parhaalle kaverille se tunnustaa: ellauri146.html on line 497: « Un Maître lui fait peur. C’est le plaisir qu’elle aime, Ei se halua komentajaa, vaan viihdettä, ellauri146.html on line 500: « Rehausse mieux que l’or, aux yeux de ses pareilles, On näyttävämpi trofee kuin kultakoru, ellauri146.html on line 503: — Donc ce que j’ai voulu, Seigneur, n’existe pas ! — Eli herraa sellaista kuin halusin ei ole ! ellauri146.html on line 512: Les deux sexes mourront chacun de son côté. Sukupuolet kuukahtavat kukin tykönään. ellauri146.html on line 525: Écrase, en l’absolvant, l’être faible et menteur. Ihan murskaa tollasen pikku valhepussin. ellauri146.html on line 530: Ne la peuvent porter avec tout son chagrin. Ei pysty millään kestämään tätä masista. ellauri146.html on line 535: Toujours mettre sa force à garder sa colère Aina saa pidätellä vihaansa ellauri146.html on line 537: D’où le feu s’échappant irait tout dévorer. Jonka tuli karatessaan kaiken polttaisi. ellauri146.html on line 539: C’est trop ! Dieu, s’il le veut, peut balayer ma cendre. Se on jo vähän liikaa! Luoja luutikoon halutessaan tuhkani. ellauri146.html on line 542: Pour m’annoncer la mort ! — Ce qui sera, sera ! » Ilmoittamaan mulle kuolemastani! Whatever will be, will be! ellauri146.html on line 545: Payant au poids de l’or chacun de ses cheveux, Maxaa mansikoita sen joka karvasta, ellauri146.html on line 547: Le traînèrent sanglant et chargé d’une chaîne Kiskoo verisenä kettingissä ellauri146.html on line 564: Suivie d’un œil hagard les yeux tachés de sang Seuraavat verestävät silmät ellauri146.html on line 565: Qui cherchaient le soleil d’un regard impuissant ? Jotka ezii aurinkoa impotenttina? ellauri146.html on line 576: Écrit à Shavington (Angleterre), 7 avril 1839. Kirjoitettu Englannin Shavingtonissa huhtik. 7 1839 ellauri146.html on line 594: Matkan aikana retkikunta tapasi Francisco Pizarron (nykyisen Perun valloittaja), joka johti San Sebastiánin siirtokuntaa. Pizarro kertoi, että paikalliset intiaanit olivat murhanneet melkein kaikki siirtokunnan asukkaat. Enciso päätti silti asettua San Sebastiánin siirtokuntaan. Laiva kuitenkin purjehti karille, Pizarro pelasti miehistön, mutta kaikki muona ja eläimet hukkuivat mereen. ellauri146.html on line 604: Vaikka Balboa ei vastustanut Arias de Ávilaa julkisesti, heillä oli jyrkkiä erimielisyyksiä. Arias de Ávilan asema huononi koska Balboa oli suositumpi kun hän. Tämä erimielisyys umpeutui kun Balboa lupasi mennä Ávilan tyttären, Doña María, kanssa naimisiin. Tytär asui Espanjassa. Doña Marían äiti oli lähtenyt hakemaan tätä. ellauri146.html on line 606: Samaan aikaan, kun Doña Marían äiti oli hakemassa tätä, Balboa lähti uudelleen hakemaan Panaman kannakselta orjia. Hän purjehti etelään, mutta joutui myrskyyn. Kun Balboaa ei kuulunut takaisin, Arias de Ávila oli sitä mieltä, että Balboa oli päättänyt mennä perustamaan omaa siirtokuntaa. ellauri146.html on line 612: Paizi ei sitä sunkaan hirtetty vaan mestattiin miekalla, olihan se sentään sotilas ja aatelista sukua. Korjasin tän asiavirheen Wikipediaan. ellauri146.html on line 630: "Baltimoren ihmeellinen pulzari. Kirjallisia kaunoja, äärettömyyden pyörrytystä, avioliittotuskia, kurjuuden loukkauxia: Poe, kuten Baudelaire, pakeni kaikkea juopumuxen pimeään, kuin haudan hämärään; sillä hän ei juonut herkutellaxeen, vaan barbaarina." Tämä riittää täyttämään Andre Bretonin mustan huumorin vaatimuxet. ellauri146.html on line 632: Edgar Poe hassuttelee ellauri146.html on line 636: The Lionizing piece is obviously a quiz on N. P. Willis, and is also a parody on a story by Bulwer. Willis went abroad in 1831, and sent home to the New-York Mirror a series of newsletters, known when collected in book form as Pencillings by the Way. He got into a duel, happily bloodless, with the novelist Captain Marryat. More important to him was the friendship of Lady Blessington. That once world-renowned widow wrote books and edited annuals, to one of which even Tennyson contributed. Now she is remembered chiefly for her salons in London. Believing that some ladies, disapproving of her supposed liaison with Count D’Orsay, would not come to her parties, she invited gentlemen only. Through her Willis met most of the English literati. ellauri146.html on line 640: Poe commented on the general meaning of his story several times. In one unsigned review of the number of the Southern Literary Messenger that contained it he said, “Lionizing ... is an admirable piece of burlesque which displays much reading, a lively humor, and an ability to afford amusement or instruction”; and in another puff of smoke he remarked, “It is an extravaganza ... and gives evidence of high powers of fancy and humor.”‡ To J. P. Kennedy he wrote on February 11, 1836 that it was a satire “properly speaking [page 172:] — at least so meant —... of the rage for Lions and the facility of becoming one.” ellauri146.html on line 644: Edgar Allan Poe vigorously denounced the Jeffersonian ideal of democracy. He had no sympathy with abstract political notions such as those which had produced liberal republican theory in America and elsewhere. Like Edmund Burke, Poe was highly suspicious of the “well-constructed Republic.” ellauri146.html on line 646: The opinion has been often stated that Edgar Allan Poe was bizarre and amoral; that he was a lover of morbid beauty only; that he was unrelated to worldly circumstances-aloof from the affairs of the world; that his epitaph might well be: “Out of space-out of time.” ellauri146.html on line 648: But it is dangerous to attempt to separate any historical figure from his setting. No individual can ever be understood fully until the subtle influences of his formal education, his reading, his associates, and his time and country (with his heredity) are traced and synthesized. Too much has been said, perhaps, about Poe’s “detachment” from his environment and too little about his background—his heritage from Europe and the influences of his early life in Virginia. Elizabeth Arnold, Poe’s mother, was born in England in 1787 and was brought to this country when she was a girl of nine. “In speaking of my mother,” Poe wrote years later to Beverley Tucker of Virginia, “you have touched a string to which my heart fully responds.” Judging from his spirited defense of Elizabeth Poe, it appears that Poe never became unmindful of his immediate English origins on the maternal side. ellauri146.html on line 650: Poe’s ancestry on his father’s side was Scotch-Irish and has been traced through County Cavon to Ayrshire, Scotland. The fact that Poe’s Presbyterian Scottish ancestors dwelled for a time in the north of Ireland has caused even so good a scholar as Arthur Hobson Quinn to engage in surprising speculation about an “Irish strain” in Poe and about a “Celtic” trait of perverseness which he had “discovered” in the Poe family. ellauri146.html on line 652: In evaluating Poe’s ethnic heritage it is enough to say that his forbears were English and Scottish and, quite likely, predominantly Anglo-Saxon, the strain which, as Poe himself wrote, animated the American heart. ellauri146.html on line 656: Poe saw a good deal of Scotland, too, on first arriving in Britain and may have attended school in Irvine for a time. It would be difficult to estimate the impact of these formative years in Britain upon the youthful Poe. ellauri146.html on line 658: Poe’s foster father, John Allan, was himself born and bred in Irvine, Ayrshire, and was a member of the class of English and Scottish merchants of Richmond, Virginia-to which city he had emigrated as a youth around 1795. Scottish merchants represented a very considerable element in the commercial life of Richmond in those years, and many of them, to a considerable extent, maintained themselves aloof from the life of the city. The Scottish influences of Allan and his associates and friends could not have been lost upon Poe. ellauri146.html on line 660: The Richmond which Poe knew was (more than Philadelphia or New York) aristocratic and English. Virginia society, Poe himself noted, had been as “absolutely aristocratical as any in Europe.” This is not to imply the existence of any chasmal gulf separating the American and British minds, respectively, in the first half of the nineteenth century; but it was in Virginia, probably, that the least divergence was to be discerned. ellauri146.html on line 662: “I am a Virginian,” declared Poe; and “the distinguishing features of Virginian character at present-features of a marked nature—not elsewhere to be met with in America-and evidently akin to that chivalry which denoted the Cavalier—can be in no manner so well accounted for as by considering them the debris of a devoted loyalty.” Poe’s Virginia background may or may not have rendered him typically American, but it seems reasonable to think that it fostered in him a Virginian Anglo-American attitude as opposed to an Anglophobic Americanism so common at that time in New England. ellauri146.html on line 664: When Poe was just seventeen, his name was entered in the matriculation books of the new University of Virginia. This period of ten months, between St. Valentine’s Day and Christmas, 1826, which Poe spent at the University, marks the end of his formative youth. The general direction which his genius was to follow had been fairly established. ellauri146.html on line 666: It may be that Poe was embittered by his forced withdrawal from the University. During his life he never returned there, and, though there are oblique references to Charlottesville in “A Tale of the Ragged Mountains” and in The Journal of Julius Rodman, no other allusions to the University are to be found in his written work. ellauri146.html on line 668: The concern of the Pounder to advance republican ideals and republican politics among the students of the University was not notably effectual with one student at least: Poe was not receptive to Jeffersonian liberalism. But many of the impressions which Poe received at Charlottesville, both within and without the lecture rooms, must have remained with him. The young admirer of classic grandeur, we know, was impressed by the graceful Rotunda. About Poe at Virginia, Philip Alexander Bruce writes as follows: ellauri146.html on line 670: Profound must have been the appeal to his subtle aesthetic sense even in youth as he looked at all those classic buildings on some night when the rays of a full moon had softened and blended the separate details of roof and entablature, cornice, and, pillar. It may well have been that, at such an hour and in such a spot, the most celebrated expression in the entire body of his writings was suggested to him by so extraordinary an interfusion of Nature’s beauty with the beauty of art in one of its loveliest forms. ellauri146.html on line 672: Though fully a third of Poe’s critical reviews deal with American authors, almost two-thirds of the reviews treat British or European books. Only about half of Poe’s tales have reference to contemporary matters, and only a small number of these reflect the American scene. Three times as many of the tales have designated European settings as have American settings. ellauri146.html on line 674: The success of Poe in translation indicates his possession of a universal point of view. The recognition which he has received in France, Russia, Italy, Germany, Spain and Britain has no parallel among other American writers. Poe has become a world-author, and this fact depends very largely upon the universality of his appeal. “Poe is my spiritual and literary father,” asserted the Spaniard Vicente Blasco Ibanez. Baudelaire prayed to Poe as a literary saint. The Germans regard him as the foremost American writer. The Russians began translating him in the 1830s even before he was known in America. ellauri146.html on line 676: Poe’s first great champion and biographer was the Englishman Ingram. So strong was Poe’s affinity with the life of Europe that legend has carried him there in spite of reality, and it is with some ineffectuality that his biographers explain that he at no time visited Ireland, Greece, France or Russia. ellauri146.html on line 678: As a critic, Poe often expressed national sentiments. He urged Americans to build their own literature, to avoid a blind adulation of, or slavish imitation of, Europeans simply because they were Europeans. But at the same time, Poe warned against literary chauvanism, which tended to overpraise every dull American writer simply because he happened to be American. Poe’s detached and objective attitude could become, and often did become, highly critical of American society and America ellauri146.html on line 681: “We have no aristocracy of blood, and having therefore as a natural, and indeed as an inevitable thing, fashioned for ourselves an aristocracy of dollars, the display of wealth has here to take the place and perform the office of the heraldic display in monarchical countries. By a transition readily understood, and which might have been as readily foreseen, we have been brought to merge in simple show our notions of taste itself.” ellauri146.html on line 683: All this, Poe added, is an “evil growing out of our republican institutions.” In “Some Words with a Mummy,” in “Mellonta Tauta” and in other tales, Poe vigorously denounced the Jeffersonian ideal of democracy. He had no sympathy with abstract political notions such as those which, after Locke, had produced liberal republican theory in America and elsewhere. Though lacking the scope and political understanding of Burke, Poe was, like Burke, highly suspicious of the “well-constructed Republic.” ellauri146.html on line 685: In “Mellonta Tauta,” we learn that the “ancient Amriccans” ellauri146.html on line 686: started with the queerest idea conceivable, viz; that all men are born free and equal-this in the very teeth of the laws of gradation so visibly impressed upon all things both in the moral and physical universe. Every man “voted,” as they called it-that is to say, meddled with public affairs-until, at length, it was discovered that what is everybody’s business is nobody’s, and that the “Republic” (as the absurd thing was called) was without a government at all. It is related, however, that the first circumstance which disturbed, very particularly, the self-complacency of the philosophers who constructed this “Republic,” was the startling discovery that universal suffrage gave opportunity for fraudulent schemes….A little reflection upon this discovery sufficed to render evident the consequences, which were that rascality must predominate— in a word, that a republican government could never be anything but a rascally one. While the philosophers, however, were busied in blushing at their stupidity in not having foreseen these inevitable evils, and intent upon the invention of new theories, the matter was put to an abrupt issue by a fellow of the name of Mob, who took everything into his own hands and set up a despotism…. As for republicanism, no analogy could be found for it upon the face of the earth—unless we except the case of the “prairie dogs,” an exception which seems to demonstrate, if anything, that democracy is a very admirable form of government—for dogs. ellauri146.html on line 688: In a review of 1836 Poe referred to the “bigoted lover of abstract Democracy” and appealed to Americans to divert their minds “from that perpetual and unhealthy excitement about the forms and machinery” of government to a greater care of the results of government-“the happiness of a people.” ellauri146.html on line 690: Indeed, Poe seems much more the Southerner than the Yankee American, and it is not hard to guess which path he would have chosen had he lived into the 1860’s. One may be very sure that Edgar Poe, though born, almost by accident, in Boston, would have proved one of the Confederacy’s most eloquent and committed partisans. In reviewing the various factors which we may believe shaped Poe’s youthful mind, we would expect to find in Poe, and in re-examining his opinions we do find, a cosmopolitan rather than a parochial outlook. And yet, at the same time, we know Poe was serious when he proclaimed, “I am a Virginian!” We may be justified in looking upon the general influences of his formative years as contributing factors in the development of strong inclinations to Europe, Britain and the American South, rather than to the American Union. ellauri146.html on line 693: hap4.11">Lähde ellauri146.html on line 698: Kuuluisan poliittisen kaskun mukaan eräs demokraattien kannattaja totesi presidentinvaalien aikana Stevensonille, että tämä saisi "jokaisen ajattelevan ihmisen äänen", ja Stevenson vastasi "kiitos paljon, mutta valitettavasti tarvitsen enemmistön". Adlai oli efelantti joka koitti turhaan kammeta virasta Ike-aasia. ellauri146.html on line 699: Phillu Roth ei äänestänyt sitä kun se oli ruma. Ja liian pehmeä kommunisteille. Niitä Roth ei sietänyt. Jos pääsisin jollain lailla eroon himostani panna suihin ja huorata, irti kostonhalusta ja muusta jutkutahrasta, se jupisi. Mutta ei. Ei päässyt. ellauri146.html on line 706: Juutalaiset on ehkä rasisteista pahimpia. Peppu, tuo äidin pikku Ville Vallaton, isoveljen Jörö-kääpiö, raivareita saava rapu joka potki seiniä ja puri täkkiä, loukkaantui kun persjalkainen shixe tyttöystävä vastas kysymyxeen juutalaisexi kääntymyxestä sinänsä järkevästi: Why would I do that? Kysy koiraltasi, jutku älähtää. Aabrahamin jälkeläiset halvexivat sikoja ja koiria. ellauri146.html on line 716: Woke to my hearing from harbour and neighbour wood Heräsin siihen että kuulin satamasta ja lähimezästä ellauri146.html on line 717: And the mussel pooled and the heron ja simpukoiden laimiskoimalta, haikaroiden ellauri146.html on line 723: That second Sillä sekunnilla ellauri146.html on line 741: On the hill's shoulder, mäen hartialla, ellauri146.html on line 745: Wind blow cold kylmästi puhaltavaa tuulta ellauri146.html on line 748: Pale rain over the dwindling harbour Kalvas sade yllä pienenevän sataman ellauri146.html on line 752: But all the gardens Mutta kaikki puutarhat ellauri146.html on line 768: And the legends of the green chapels Ja vihreiden kappeleiden taruista. ellauri146.html on line 771: That his tears burned my cheeks and his heart moved in mine. Ezen kyynelet poltti mun poskia ja sen sydän liikutti mun sydäntä, ellauri146.html on line 787: Though the town below lay leaved with October blood. Vaikka kylä alhaalla oli lokakuun veren lehvittämä. ellauri146.html on line 795: Shachar Bram, Published in Connotations Vol. 10.1 (2000/01) ellauri146.html on line 797: As a starting point to my discussion of Thomas's "Poem in October" and Wardi's thoughtful presentation of it. Eynel is a girl, or womenfolk at least. Entä Schachar Bram? Schachar hails from Haifa University. Shachar tarkoittaa aamupuhdetta. Gender of first name Shachar : Boy 83.33%. Onx tää vallan Sakari hepreaxi? Tai paremminkin pikkuprofeetta Sakarja, sillä Johannes Kastajan isäpappa Sakari oli merkkimies vaan kristityille ja muslimeille, ei juutalaisille, ja se kirjoitetaan raamatussa Zacharias. Sakarista tuli mykkä kunnes Johannes oli syntynyt, koska Sakari ei ottanut uskoaxeen että pystyisi vielä impregnoimaan vaimonsa Elisabetin. Tää taisi tulla esille jossain monista lukemistami deutero-evankeliumeista joissa tehdään halpaa pilaa Jeesuxen nuoruusajoista. ellauri146.html on line 799: The poet experiences childhood as a resource because it is gone, and his 'rebirth' as a poet is not a function of recapturing the truth and joy of his youth; rather, it is a function of understanding the truth of his present life, as the life of remembering things past and turning them into poetry. Thus, "the poet's journey" is not "towards restoring his childhood perception" (204) nor "in quest of his lost voice" (193), but it is his writing about such a journey that hints at and finally exposes his recognition that childhood perception is dead, but the memory of its being is still with him. The poet's "heart's truth," contrary to the child's and the grown man's apparent truth, is the acknowledgment of time. ellauri146.html on line 801: It seems to me that however delicate and profound the relations Wardi draws, the cost is too high. Contrary to the "echo interpretation" Wardi suggests, I would argue for the poet's acknowledgment of the arrow of time, which leaves both childhood (even if it was not exhausted when he was a child), and the imaginative reunion with it now at 30, lost and unreachable. ellauri146.html on line 811: And of the Cannibals that each other eat, ellauri146.html on line 812: The Anthropophagi and men whose heads ellauri146.html on line 816: Which ever as she could with haste dispatch, ellauri146.html on line 822: Rakkaus on tästä puuhailusta kaukana. Kateellisen ja kaunaisen juutalaisen kostoretki kun shixatytöt on onnekkaampia ja/tai parempia kuin se. ellauri146.html on line 823: Se haluu olla täydellinen yhdistelmä klovnia ja taistelijaa, päätään aukovaa huuliveikkoa ja vaarallista kanuunaa. ellauri146.html on line 826: Peppu oli jo 9-vuotiaana hapannaama, irvistelijä, pieni röyhkimys ja kvetch, sen piipityxessä oli aina oma pieni raivostuttava narinansa, aina jotain vastahankaista ja kaunaista, ikäänkuin (äiti sanoo) maailma olisi velvollinen huolehtimaan hänestä, mutta tyhjännauraja ja klovni myös, joka menee kazomaan Eretz Yisroelin miehiä. Turhaan se kuvittelee suutelevansa "suloista tytärtään" ja "etevää poikaansa", ei siitä ole siihen. Sen sankarit oli Tom Paine ja Abe Lincoln. ellauri146.html on line 832: Paine kasvoi Thetfordissa Norfolkin kreivikunnassa yksinkertaisissa oloissa. Vuoteen 1750 saakka hän kävi viisi vuotta paikkakunnan kansakoulua. 12-vuotiaana hänet erotettiin koulusta ja sen jälkeen hän oppi isänsä luona korsetintekijäksi. Tätä ammattia hän harjoitti kaksitoista vuotta. 30-vuotiaana eli vuonna 1762 Thomas pääsi verovirkailijaksi (excise officer) Granthamiin. Kolmen vuoden virassaolon aikana hänet erotettiin kaksi kertaa väärinkäytösten takia ja lopullisesti vuonna 1765. ellauri146.html on line 834: Hänet otettiin 1768 jälleen tullin palvelukseen Sussexin Lewesissä. Toisen vaimonsa kanssa hänellä oli siellä sivutoimenaan tupakka- ja rihkamakauppa. Hänestä tuli keskusteluklubin jäsen ja hän halusi anomusjulkaisullaan ”Tullivirkailijoitten asema” (Petition) työtovereilleen parempaa palkkaa. ellauri146.html on line 838: Abraham Lincoln oli yhdysvaltalainen poliitikko ja Yhdysvaltain presidentti vuosina 1861–65. Hän toimi ennen poliittista uraansa muun muassa lautturina, sekatavarakaupan myyjänä ja postitoimiston johtajana. Toisin kuin aiemmat presidentit, hän oli kongressiedustajana vain yhden kauden, koska häneen osui. Ei vaitiskaan, hänet ammuttiin vasta pressana. ellauri146.html on line 840: Aiheellisesti Peppu kyselee: Miten minusta on tullut sellainen oman izeni vihaaja ja silpoja? Ja niin yxinäinen? Oy, niin yxinäinen! Ei mitään muuta kuin ize! Suljettuna oman izen sisään! Mitä se olis halunnut? Kasvattaa intelligenttejä, rakastavia, elinvoimaisia lapsia! Luoda turvallisuutta jollekin sopivalle naiselle! Arvokkuutta! Terveyttä! Rakkautta! Ahkeruutta! Älykkyyttä! Luottamusta! Säädyllisyyttä! Hengen paloa! Myötätuntoa! Muttei se saanut muuta kuin satunnaista pillua. Lainataxemme Matthew Arnoldin sattuvia sanoja Dover Bitchistä: ellauri146.html on line 846: Mutta onko tämä ihmiskärsimystä? Minä kuvittelin että se olisi ylevämpää! Arvokasta kärsimystä! Merkizevää kärsimystä - jotain tuollaista ala Abraham Lincoln. Joain sofoklesmaisempaa, ajattelin. Suuri Vapahtaja, ja niin edelleen. Ei käynyt mielessäni etten lopulta vapauttaisi kahleista muuta kuin oman kyrpäni. Vauhtia kikkelille! Siinä Portnoyn tunnuslause. Minun elämäntarinani koottuna kahteen sanaan, toinen tuhma. Travestiaa! Minun politiikkani valuneena kokonaan alas minun putziin. Kaikki maailman runkkarit yhtykää! Teillä ei ole muuta menetettävää kuin kyrvänpää! Mikä epämuodostuma minä olen! En kenenkään enkä minkään rakastaja. En rakasta ketään eikä kukaan rakasta minua! Niinpä. ellauri146.html on line 848: Haifassa Phillulla on taskussa kivi jollaisella Sippora ympärileikkasi Moosexen. Mooses oli ilmeisesti egyptiläisiä. Tässä maassa kaikki ovat juutalaisia, Phillu hekkumoi, täysin sivuuttaen miljoonien filistealaisten läsnäolon. Niin, täällä me olemme ampiaisia (WASP). Juutalaisia! Riemuizevia, kirmaavia juutalaisia! Ja lisää valuu kuin Turusen pyssystä. Alex in Wonderland. Paizi sille tulee wiklundit liian miehekkään Israelin armejan luutnantittaren komentaessa masia asentoon ja ojennuxeen. Ei sen sentään ihan näin pitänyt mennä. Ei pysty saamaan erektiota luvatussa maassa! Tapiokavanukasta ei voi työntää mihin tahansa. Eikä onnistu liioin punatukkaisen ja pisamaisen kuuden jalan pituisen sosialistisen kibbuzitytön raiskaus. Tai olis onnistunut ehkä, mutta --- Ei kannata. Minulla ei seiso tässä paikassa. Aaaaaaaaaaaaaaaa! [Tohtori:] Noniin, ehkä voitaisiin nyt alotella... ellauri146.html on line 858: Gauck wirbt für einen verantwortungsvollen Kapitalismus (Rede vom 15. November 2012). Man dürfe nicht der Wirtschaft nur aus Angst die Freiheit nehmen. Bei Gauck überraschte allerdings der Kostenumfang. So erhielt Gauck neun Büros im ersten Stock des Bundestagsgebäudes mit insgesamt 197 Quadratmetern. Gaucks Bürobereich wurde für 52.000 Euro umgebaut. Die Möblierung von Gaucks persönlichem Büroraum kostete 35.000 Euro. In der Frankfurter Rundschau kritisierte Katja Thorwart, dass Gauck als ein Beispiel für seine Formulierung „schwer konservativ“ den ehemaligen Vorsitzenden der CDU/CSU-Bundestagsfraktion Alfred Dregger genannt habe, der den nationalsozialistischen Angriffskrieg gegen die Sowjetunion als nicht grundsätzlich falsch eingeordnet, sich für die Freilassung inhaftierter deutscher Kriegsverbrecher eingesetzt oder den Begriff der „Befreiung“ durch die Alliierten im Zweiten Weltkrieg als „einseitig“ markiert habe. ellauri146.html on line 862: Vankka voitto taantumuxen voimille. 2010 tuli toinen samanlainen julistus, jonka ensimmäisiä allekirjoittajia oli Suomen vihreiden Heidi Hautala. Ne kuuluvat Wikipedian luokkaan Category:Decommunization. Decommunization in Ukraine started during and after the dissolution of the Soviet Union in 1991. With the success of the Revolution of Dignity in 2014, the Ukrainian government approved laws that outlawed communist symbols. ellauri146.html on line 864: The ban on communist symbols resulted in the removal of hundreds of statues, the replacement of street signs and the renaming of populated places including some of Ukraine's biggest cities like DniproPetrovsk (sorry, Dnipro). The city administration of Dnipro estimated in June 2015 that 80 streets, embankments, squares, and boulevards would have to be renamed. Maxim Eristavi of Hromadske.TV estimated late April 2015 that the nationwide renaming would cost around $1.5 billion. The legislation also granted special legal status to veterans of the "struggle for Ukrainian independence" from 1917 to 1991 (the lifespan of the Soviet Union). The same day, the parliament also passed a law that replaced the term "Great Patriotic War" in the national lexicon with "World War II" from 1939 to 1945 (instead of 1941–45 as is the case with the "Great Patriotic War"). A change of great significance. ellauri146.html on line 866: In February 2022, in connection with a presidential address of Russian president Vladimir Putin in the midst of the Russo-Ukrainian crisis, Putin claimed that Ukraine's decommunization does not make any sense because "modern Ukraine was created by communist Russia, and specifically Lenin". Vitaly Chervonenko from the BBC noted how carefully Putin kept silent about the independent Ukrainian state formations of 1917–1920 and Kyiv's (i.e. the white generals´) war with Lenin's Bolshevik government, whose purpose was to exclude Ukraine from Bolshevik Russia. ellauri146.html on line 868: In March 2014 Lenin Square in Dnipropetrovsk was renamed "Heroes of Maidan Square" in honor of the people killed during Euromaidan and the statue of Lenin was removed. Two years later, in May 2016, the city was renamed Dnipro. In February 2019, it was announced that the oblast of Dnipropetrovsk would be renamed to "Sicheslav" in the future. ellauri146.html on line 870: Sakarjan kirjan kirjoitti prof. Sakarja Jehovan haamukirjoittajana. Hänen nimensä tarkoittaa "Jahve on muistanut". Hänen todellinen henkilöllisyytensä on ainoastaan yksi kirjaan liittyvistä kysymyksistä. Kirjan tarkoituksena ei ole olla niinkään historiallinen vaan teologinen ja pastoraalinen (paimentava). Nykyäänkin historialliset tosiasiat saattavat joskus sulautua yhteen antamaan tilaa varsinaiselle viestille ja kokonaiskuvalle. Tämä pätee myös uskonnollisiin perinteisiin. ellauri146.html on line 872: Kirjan ensimmäisen jakeen mukaan se on kirjoitettu kuningas "Dareioksen toisena hallitusvuotena, sen kahdeksantena kuukautena". Näin se olisi kirjoitettu täsmälleen samoihin aikoihin kuin Haggain kirja. Intresanttia. ellauri146.html on line 874: Sakarjan kirjassa on neljätoista lukua. Kirja voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät kahdeksan näkyä, joiden välissä on saarnoja. Ensimmäinen niistä on silmäys taaksepäin ja kutsuu parannukseen. Kansan haluttomuus vastata Jumalan kutsuun lisää Jumalan tuomiota. Saarnoissa ja näyissä onnen poistaminen ja palauttaminen on kokonaan Jumalan käsissä. Kirja on rinnastettu Haggain kirjaan paitsi kirjoitusajankohdaltaan myös sisällöltään, sillä Haggain kirjassa Jumalan tuomio seuraa kansan vastahakoisuudesta uudelleenrakentaa Jerusalemin toista temppeliä. ellauri146.html on line 876: Joidenkin tutkijoiden mukaan kirjan toinen ja kolmas osa sisältävät ennustuksia, jotka tulisi tulkita messiaanisina profetioina joko suoraan tai epäsuorasti. Muun muassa Johanneksen ilmestys lainaa Sakarjan kirjaa ja sen kuvastoa kuvatessaan viimeisiä päiviä. ellauri146.html on line 878: Kirjan pääpaino on siinä, että Jumala on etätyössä mutta suunnittelee elävänsä uudelleen kansansa kanssa Jerusalemissa. Hän tulee pelastamaan heidät heidän vihollisiltaan ja puhdistamaan heidät pahasta. Luvut 7–8 käsittelevät sitä elämän laatua, jonka Jumala haluaisi antaa omalle kansalleen, ja nämä sanat sisältävät monia rohkaisevia lupauksia kansalle. Kirjan jakeet auttoivat evankeliumeiden kirjoittajia ymmärtämään Jeesuksen kärsimyksiä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Siksi he lainasivat kirjaa kirjoittaessaan Jeesuksen viimeisistä päivistä. ellauri147.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri147.html on line 41: Pirkko Hiekkalan mielirunoilija P. Mustapää eli Martti Haapio on ollut tikun nenässä myös albumissa 61. Paizi että se on musta P-pää ja ärsyttävä pataoikeistolainen kuikelo, se on myös mun aatteellinen vastustaja monessakin suhteessa. Haapio kielsi lukemasta runoja elämän kautta. Hahaa, heti kun se kuukahti, sen nuorempi vaimo Ale Tyynni-Haapio alkoi kapinoida ja tulkizi sen runoja sen elämän kautta teoxessa Olen typerä kana. ellauri147.html on line 43: Finni 1näyttää hyypiöltä paizi kannessa myös lupseerinvetimissä Ale Tyynni-Haapion kirjassa Olen typerä kana. Pitiköhän Finni Nietzschestä? Nimeä ei löydy henkilöhakemistosta. Jumal'avita. No se pelästyi AKS:n fasismia ja peräytyi pikapikaa maalaisliittolaisexi. ellauri147.html on line 45: Friedrich Nietzschen harmiton kiteytys "Herääminen aikaisin aamulla on kuin saisi kultaa." löytyy kyllä Finnin töräyskokoelmasta Iänikuisia ajatuksia - Martti Hyypiö - WSOY. ellauri147.html on line 59: Veltto Virtasen kirjan "Itsetuntoon" indeksistä ilmenee hänen tärkeimmät esikuvansa. Jung mainitaan 11 kertaa, Freud 7 kertaa, Nietzsche viisi ja Väinämöinen myös viisi kertaa. Kolme mainintaa saavat Buddha, Martti Hyypiö, Aleksis Kivi, Lemminkäinen, Jeesus, Reich ja Zen. Marxia ei mainita eikä Engelsiä. ellauri147.html on line 61: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Kaaviopää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella. Ei siis tullutkaan sen nenäfinnistä. Tai niin se väittää. ellauri147.html on line 69: Palkinto myönnetään runoilijalle ansioituneesta elämäntyöstä ja valinnassa kiinnitetään huomiota runouteen, jonka arvoa toivotaan ajan parantavan. Palkintorahan suuruus on 6 000 euroa ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Palkinnon takana ovat muun muassa Nokian kaupunki, Nokian panimo ja nokialainen kulttuuriyhdistys ”Nokialla kulttuuria kaikille”. Ensimmäisen P. Mustapää -palkinnon voitti Mirkka Rekola. Loput voittajat näkyy seuraavissa kuvissa. ellauri147.html on line 77: Tuhat laulujen vuotta (‘A thousand years of song’, 1957) contained 225 poems by western poets. Meillä on toi Tyynnin 1000 laulujen vuotta, mää oon sen lukenutkin. Aika kehnojakin runoja on Aake sinne kelpuuttanut. Ei niitä sentään ole tuhatta. Hahaa, mulla on paasauxia jo yli 2000. Enemmän kuin jopa Immi Hellénillä. Pääsimpäs edelle vaikka konehella veisattiin, sano eukko kirkossa. Nojoo, toisto tyylikeinona, mulla on tää Erkki Tantun läppä jo monta kertaa jossakin. ellauri147.html on line 81: Olikohan läski Bob Ingria kanssa sieltä kotoisin? Bob kirjoitti Linguistic Inquiryyn artikkelin Compensatory Lengthening as a Metrical Phenomenon v. 1980 kokouxeen The Empty Node Convention. Läppäläppä, ei sellaista kokousta koskaan ollutkaan. Kuhan huijasin. Penixet on pidenneet 1/4 viimeisen sukupolven aikana. Samassa ajassa on spermanlaatu katastrofaalisesti huonontunut. Compensatory lengthening? ellauri147.html on line 83: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth. ellauri147.html on line 86: hannes_viitasalo_valokuvataiteen_museo--q6dc4cip5v_s638x0_q80_noupscale.jpg" width="100%" /> ellauri147.html on line 90: Ale Tyynni married the historian Kauko Pirinen in 1940. They had three children. Meanwhile her literary work brought her into contact with Martti Haavio, better known as the poet P. Mustapää. A deep affection sprang up between them, although both were already married. ellauri147.html on line 94: As luck would have it, Martti Haavio’s wife Elsa Enäjärvi-Haavio died in 1951 following a serious illness. Ale Tyynni went through a difficult divorce from her first husband, and finally in 1960 both Tyynni and Haavio were in a position to remarry. He was 61 and she 47. No codons were necessary anymore, just vaseline. ellauri147.html on line 96: The union of these two lyrical writers is generally seen as a happy and creative time. The partners inspired each other as a couple and as writers. Martti Haavio died in 1973 following a heart attack, and Ale Tyynni-Haavio completed her husband’s unfinished memoirs and it was published as Olen typerä kana: Martti Haavio - P. Mustapää 20-luvun maisemassa (‘I am still distant: Martti Haavio – P. Mustapää in the 1920s countryside’, 1978). ellauri147.html on line 98: In the mid-twentieth century Finnish literature had adopted the free verse of modern poetry. Ale Tyynni however went back to a lyrical style, the ballad. Tyynni’s poems were typical of ballads, offering fateful tales dealing with falling in love and sorrow, and life’s turning points. Balladeja ja romansseja (’Ballads and romances’) appeared in 1967. And Tarinain lähde (‘The source of the tales’, 1974) depicted the death of a loved one, sorrow and solitude. Nobody cared to read such balderdash any more. ellauri147.html on line 107: Tyynni received several literary awards between 1943 and 1982. Morever, she won the gold medal in 1948 for her poem ‘Hellaan laakeri’ (‘Let's put a bearing into the stove') at a time when literary composition was still a part of the non-professional Olympic games. A Pro Finlandia medal holder, Academician of the Arts and Honorary doctor, Aake Tyynni died in 1997 at the age of 84. Her daughter Riitta Seppälä and son Mikko-Olavi Seppälä have written their mother’s biography, Aake Tyynni – Hymyily, kyynel, laulu. (‘Aake Tyynni. A smile, a tear, a song’, WSOY, 2013) ellauri147.html on line 109: Mixi Hyypiöstä Tyynnin hymy oli sievempi kuin Elsa Enäjärven? No olihan se 12v Elsaa nuorempi, ja varmaan nöyrempi, ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas, ainaskin silloin vielä kun ne alkoivat muhinoida. Hyypiö oli 2v vanhempi kuin Elsa, mutta Aakeen sillä oli 14v etumatka. Elsasta tuli 1947 dosentti. Silloin Martti jo teki vertailevaa tutkimusta Aaken hameissa. Musta Tyynnin hymy on jotenkin yhtä muikkumainen kuin Hyypiöllä izellään. Kani löysi töpöhännälleen paremmin mitoitetun vakan. Bylsiköhän ne hiljaa vaiko kovaa palvelijanhuoneessa sillä aikaa kun Elsa Enäjärvi poti syöpää yläkerran sängyssä? Kuuntelikohan Elsa voimattomana kun hyypiöt natisuttivat hetekata? ellauri147.html on line 119: Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan, For people have such a blasted boring time on the earth, ellauri147.html on line 122: joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee." But an arched one, one that will bring me pomp and circumstance. ellauri147.html on line 126: sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain? So that their philistine boots don't break it and dirty it? ellauri147.html on line 128: Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain. And Cod said: Use your monthly hemorrhage and your tears. ellauri147.html on line 129: Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan - Your heart is harder than Elsa Enäjärvi-Haavio's. ellauri147.html on line 130: pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan. Put a piece of it in her chest, that'll do the trick. ellauri147.html on line 131: Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat, Put a piece of the even harder heart of Martti Haapio, ellauri147.html on line 135: joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee. It should have round the clock lighting over your abyss. ellauri147.html on line 137: ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet." Nothing shines brighter than faked crocodile tears. ellauri147.html on line 145: I have found strength where one does not look for it: in simple, mild, and pleasant people, without the least desire to rule—and, conversely, the desire to rule has often appeared to me a sign of inward weakness: they fear their own slave soul and shroud it in a royal cloak (in the end, they still become the slaves of their followers, their fame, etc.) The powerful natures dominate, it is a necessity, they need not lift one finger. Even if, during their lifetime, they bury themselves in a garden house! Like my sister Elizabeth för instance! Now there is a Willenmensch if ever there was one! I hardly dare to sneak to the loo for a jerk from our Gartenhaus. ellauri147.html on line 150: Some interpreters also upheld a biological interpretation of the Wille zur Macht, making it equivalent with Darwinism. For example, the concept was appropriated by some Nazis such as Alfred Bäumler, who may have drawn influence from it or used it to justify their expansive quest for power. ellauri147.html on line 152: This reading was criticized by Martin Heidegger in his 1930s courses on Nietzsche—suggesting that raw (or cooked?) physical or political power was not what Nietzsche had in mind. No wonder Hitler had a low notion of Martin. ellauri147.html on line 153: Heidegger argued that the will to power must be considered in relation to the Übermensch and the thought of eternal recurrence. ellauri147.html on line 155: Eternal return (German: Ewige Wiederkunft; also known as eternal recurrence) is a concept that the universe and all existence and energy has been recurring, and will continue to recur, in a self-similar form an infinite number of times across infinite time or space. ellauri147.html on line 160: Gilles Deleuze also emphasized the connection between the will to power and eternal return. Both Jacques Derrida and Gilles Deleuze were careful to point out that the primary nature of will to power is unconscious. ellauri147.html on line 161: Derrida is careful not to confine the will to power to human behavior, the mind, metaphysics, nor physical reality individually. It is the underlying life principle inaugurating all aspects of life and behavior, a self-preserving force. A sense of entropy and the eternal return, which are related, is always indissociable from the will to power. The eternal return of all memory initiated by the will to power is an entropic force again inherent to all life. What bladderdash. ellauri147.html on line 164: Opposed to this interpretation, the "will to power" can be understood (or misunderstood) to mean a struggle against one's surroundings that culminates in personal growth, self-overcoming, and self-perfection, and assert that the power held over others as a result of this is coincidental. ellauri147.html on line 165: Alfred Adler (1912) wrote in his important book Über den nervösen Charakter (The Neurotic Constitution): ellauri147.html on line 167: Nietzsche's "Will to power" and "Will to seem" embrace many of our views, which again resemble in some respects the views of Féré and the older writers, according to whom the sensation of pleasure originates in a feeling of power, that of pain in a feeling of feebleness (Ohnmacht). ellauri147.html on line 169: Adler's adaptation of the will to power was and still is in contrast to Sigismund Freud's pleasure principle or the "will to pleasure", and to Viktor Frankl's logotherapy or the "will to meaning". Adler's intent was to build a movement that would rival, even supplant, others in psychology by arguing for the holistic integrity of psychological well-being with that of social equality. His interpretation of Nietzsche's will to power was concerned with the individual patient's overcoming of the superiority-inferiority dynamic. ellauri147.html on line 179: Emily in Paris follows Emily, a battery driven 20-something American from Chicago who moves to Paris for an unexpected job opportunity. She is tasked with bringing an American point of view to a venerable French marketing firm. Cultures clash as she adjusts to the challenges of life in Paris while juggling her career, new friendships and genitals. ellauri147.html on line 183: Luurissa chicagolaisen poikaystävän kaa etänä yhteisrunkkaava Emily Pariisissa rakastaa työtä ja menestymistä. Typerät ranskalaiset tekee työtä elääxeen, Emily just päinvastoin. Vaikka mitä vetoa eze myöhemmissä jaxoissa vielä päihittää kaikki noi nenäkkäät ranskixet ja istuu kohta kokouspöydän päässä jakamassa maireasti käskyjä kuin joku isä aurinkoinen. Ilkeät ranskixet on vahaa sen edessä. Jenkit jaxaa kantaa kaunaa kun ranskixet kieltäytyivät niiden aavikkomyrskystä. No anglosaxit alkaa taas erottautua omaxi tiimixeen, witness äskettäinen riita Australian ja Ranskan sota-asekaupoista. Näyttää siltä että ennustamani kaikkien sota vastaan kaikkia edistyy pallon kuumeteessa nopeammin kuin luulinkaan. Hienoa. ellauri147.html on line 185: One or two of my American friends tell me that in public buildings in the US it’s also possible to call the street-level floor the ground floor, like in Britain. But Emily has never visited public buildings, as she works in the private sector. She is a private dancer, dancer for money, any old music will do. Typerä Emily juoxee muka päivittäin maratoneja mutta väsyy rapuissa. Se ei varmaan ole koskaan nähnyt rappuja. ellauri147.html on line 187: Dodi, nyt on nähty 2 jaxoa Emilystä. Kuten saattoi arvata, Chicagon runkku heivattin pois pelistä, ja nyt Emily jo kyntää uraa ranskalaisessa mainosfirmassa. Sen 'le vagin jeune' kelpaa heti ranskis äijille, ja ikävän seniori naispomon se ohittaa jo ekassa kaarteessa. Macronin vaimosta tehdään halpaa huumoria. Sovinistivaltioissa kuten USA on suorastaan skandaali että Macronin vaimo on sitä vanhempi. Verratkaa nyt meidän trofeita, huutaa Trump ja Bolsonaro kuorossa ja tuulettaa kainaloista kanoja kuin keltaisia tupeita. Sattumalta Luxemburgin puistossa nähty vinosilmä lastenhoitaja onkin salaa kiinalaisen vetoketjumiljonäärin tytär. Vittu nää amerikkalaiset on sitten ennustettavia. Jotain kerta kaikkiaa masentavaa siinä on. Tulee ihan paha mieli. Mieluumin luen vaikka Isaac Bashevis Singerin sentimentaalisia lapsuudenmuistoja Varsovan ghetosta. ellauri147.html on line 189: Huomiota kiinnitti muuten partnereiden reaktiot kun Chicagon runkku peruutti Pariisin lentonsa. Se oli molemmille osapuolille puhtaasti narsistinen loukkaus. Emily on narsistipissixen muotokuva. Dorian Grey halkiohaarana. ellauri147.html on line 192: Toistuva juonikuvio on et Lili gatecrashaa hame vesirajassa johkin mainosmiesten kokouxeen ja siitä erektoitunut bisnesguru soittaa perään Lilin naispomon harmixi. ellauri147.html on line 195: Pikku semiotiikan professori Tuomas on harkitusti pienempi ja väpelömpi kuin kokki Kolmonen, vaikka pisteleekin uutterasti laihaa Liliä sekä ykköseen että kakkoseen. Ne aktit tuottaa niin voimakasta mielihyvää/myötähäpeää ettei kestä kazoa. ellauri147.html on line 201: On September 5, 2018, it was announced that Paramount Network had given the production a series order for a first season consisting of 10 episodes. The series was created by Barren Star, who has a multimillion overall deal with ViacomCBS and develops for ViacomCBS and for outsider buyers via MTV Entertainment Studios. Star was also expected to serve as an executive producer alongside Tony Hernandez. Production companies involved with the series were slated to consist of Jax Media. On July 13, 2020, it was reported that the series would move from Paramount Network to Netflix. On November 11, 2020, Netflix renewed the series for a second season. ellauri147.html on line 203: Emily's boss Madeline prepares to make the transition from the Chicago based pharmaceutical marketing firm, the Gilbert Group, to a French based fashion firm, Savior, when she discovers that she is pregnant. She offers the job to Emily and she accepts, leaving her boyfriend back in Chicago. Emily moves to Paris despite the fact that she does not speak French. She moves into the 5th floor of an old apartment building without an elevator but with a wonderful Parisian view. Emily creates an Instagram account, @emilyinparis, and begins documenting her time in Paris. Emily starts her first day of work much to her new co-workers chagrin who reveal that she was only hired because of a business deal. She introduces the French to American social media strategies who seem very reluctant about her and her American methods. Emily accidentally tries to enter the wrong apartment and bangs her very attractive neighbor right at the door, Gabriel. As Emily accustoms to life in Paris she makes countless faux-pas and the firm nicknames her "la plouc" or "the hick". Emily meets Mindy Chen, a nanny originally from Shanghai, and they become fast friends. After Emily and her boyfriend attempt to have cybersex but the connection fails, she plugs in her vibrator and accidentally short-circuits the block's power. "Accidentally" is the top frequency word in the script. ellauri147.html on line 205: Despite struggling to fit in with French office culture Emily convinces her boss, Sylvie, to invite her to a work party where she accidentally irritates Sylvie by conversing with Antoine Lambert, a client who turns out to be Sylvie's married lover. As punishment she is put to work marketing Vaga-Jeune, a lubricant for menopausal women. Annoyed with the gendered nature of the French language Emily writes a post about the product that goes viral causing her to make further inroads at work. ellauri147.html on line 207: Emily's boyfriend tells her that she should return to Chicago, since he struggles with a long distance relationship, and he does not want to visit Paris, despite a pre-planned trip. She declines returning to Chicago and breaks off the relationship without so much as beg your leave. She turns to Mindy for emotional support. Mindy's slanty eyes have most likely been operated on. ellauri147.html on line 209: Emily is invited to the shoot for De l'Heure's latest commercial to take behind the scenes footage for social media and is shocked to discover the commercial involves a model strutting nude down the Pont Alexandre III while suited men stare at her. She argues with Antoine that the ad is sexist while he counters that it is sexy leading Emily to suggest an online marketing campaign that asks the perfume's customers what they think. When the campaign goes viral Antoine sends Emily La Perla lingerie as a thank you gift. Now that is not sexist, that's just sexy. Barren Star on setämies par excellence. ellauri147.html on line 214: When Emily discovers Sylvie and Antoine arguing at work she tries to boost Sylvie's credibility at work by pretending that she came up with an idea to pair Antoine's perfumes with luxury hotels. Though of course it was Emily's idea all along. ellauri147.html on line 215: Emily joins Sylvie and Julien on a visit to the atelier of haute couturier Pierre Cadault. Pierre is mortified by the gauche charm of Emily's douchebag and calls her a "basic bitch" in French, which hinders her credibility in the firm. ellauri147.html on line 217: At Café de Flore, Emily meets Thomas, a French philosophy professor. They hit it off and she invites him back to her apartment to have sex. Emily and Thomas encounter Gabriel and Camille, and Camille invites them to join them at a tapas restaurant. Thomas and Gabriel do not get along. The next day, Gabriel tells Emily he thinks Thomas is a snob, and not worthy of her. She is clearly more of the tattooed-arm master chef type. Fair enough. ellauri147.html on line 219: Emily discovers Pierre has designed the costumes for Swan Lake so she invites Thomas to join her. However, he insults her by telling her Swan Lake is a ballet for tourists. Emily realizes that he is a snob so she leaves him. Emily is really not one for snobs. ellauri147.html on line 221: She sees Pierre at the ballet so she walks into his private box to talk to him so he will remain with Savior. Camille invites Emily to lunch and asks if Savior could take on her family's champagne vineyard as a client. Mindy's friend and her five bridesmaids are in Paris for weird dress shopping. Camille invites Emily to meet her family at their chateau. ellauri147.html on line 223: Gabriel surprises Emily by joining them as kitchen staff for the weekend trip which makes Emily uncomfortable. Emily takes a tour of the winery and meets Camille's younger brother Timothée. Gabriel refuses Camille's mother's offer of a business loan. At a club where Mindy's girlfriends are partying, they force her (who? Mindy?) on stage to sing the song she flubbed on Chinese Popstar. (So what?) ellauri147.html on line 225: Back at the chateau, Camille and her mother are arguing so Emily takes on refugees ellauri147.html on line 226: by the pool where she is joined by Timothée. They drink champagne and accidentally have sex. At breakfast, she learns that Timothée is not the brother Camille was referring to, instead, it was her younger, 17-year-old brother. Emily meets Théo, Camille´s older and more age appropriate brother and has sex with him. It is not half as good. ellauri147.html on line 228: Emily finally gets an opportunity to pitch her idea to Camille´s mother. Sylvie is unimpressed with Emily´s idea to market Camille´s family´s champagne. Emily meets Julia Roberts who is a member of the Aussie Football League (AFL). She is aware of Emily´s association with Pierre Cadault and asks if Pierre might be willing to donate her his dress to be auctioned at AFL´s fundraising benefit. ellauri147.html on line 230: Emily calls Mathieu Cadault to arrange a meeting so she can ask him about the dress donation. They agree to meet at an art opening at Camille´s gallery. Sylvie and Luc also arrive at the opening to meet Camille. At the AFL auction, Grey Space, which consists of two avant-garde fashion designers, show up and bid for Pierre´s dress. As Emily irons the dress back stage, Grey Space shoots her with cum as a publicity stunt which shocks the audience. The next day, the stunt is featured in all the newspapers and online. Pierre is despondent and takes Emily to his bed. They have really uninspired sex. Pierre won´t even cum though Mr. Collins does his best. ellauri147.html on line 232: 1Emily visits him to try and positively spin the incident, but to no avail. As she leaves Pierre´s home, she runs into Mathieu who makes a pass at her. Mathieu takes Emily on a date. A boat cruise on the Seine, then shows her his penis from his apartment, but their sex is interrupted by a call from Pierre who is threatening to cancel his fashion show. Pierre is holed up in his atelier and won´t show his semi erection to anyone. Sylvie blames Emily for shaking Pierre´s confidence and fires her. ellauri147.html on line 234: Emily´s co-workers inform her that in France it can be a long, arduous process to fire an employee, unlike at home in the good old U of S. To realize his dream of opening his own restaurant, Gabriel decides to move Emily back to Normandy. The next day Emily is called by Mathieu about the situation and tells her that Pierre has requested to see her. Sylvie overhears this and goes with Emily to see Pierre. At the atelier, they see a dress from Pierre´s new collection. ellauri147.html on line 238: On April 3, 2019, Lily Collins was cast in the titular role. On August 13, 2019, Ashley Park had joined the main cast. On September 19, 2019, Philippine Leroy-Beaulieu, Lucas Bravo, Samuel Arnold, Camille Razat, and Bruno Gouery joined cast in starring roles, while Kate Walsh, William Abadie, and Arnaud Viard were cast in recurring roles. On May 24, 2021, Lucien Laviscount was cast in recurring role, while Abadie was promoted to series regular for the second season. ellauri147.html on line 247: Daniel D´Addario of Variety described the series as "a Turkish delight that begs the question of what it really means to grow up against a truly inviting backdrop", and that Mr. Collins is "an inherently winsome performer who has never been quite as well and often abused as she is here". Kristen Baldwin of Entertainment Weekly gave the series a "B" and wrote, "If you need a five-hour brain vacation, Paris is a worthwhile destination." The New Zealand Herald considered the show "visually delectable" and that "Mr. Collins has a pixie-ish charm which makes her endearing", but also that the show is "as ephemeral as dental floss". However, Kristen Lopez of IndieWire wrote a review Metacritic graded as a 23 out of a 100, praising Mr. Collins for being a "Jewess, make no mistake" and that "Emily in Paris is only as watchable and frivolous as our first lady," but warning viewers "Emily in Paris is like scrolling through Instagram. It´s a great way to waste time looking at pretty pictures with no depth." ellauri147.html on line 249: Nevertheless, not all critics were this kind to the Emily character. Emma Gray from HuffPost called Emily a bland character, stating "The show doesn´t even make an effort to quirk her up or give her a more relatable, girl-next-door roughness: she´s always immaculately coiffed and made-up, and garbed in effortfully eye-catching outfits. But there´s not much to the character, except for enormous amounts of self-confidence and the inexplicable ability to attract new friends and love interests on every street corner." Rebecca Nicholson of The Guardian gave the series one out of five stars: "if it is an attempt to fluff up the romcom for the streaming age, then it falls over on its six-inch heels." Rachel Handler opined "Darren Star has done it yet again: centered an entire show on a thin, gently delusional white woman whimsically exploring a major metropolitan area in wildly expensive couture purchased on a mid-level salary." ellauri147.html on line 251: Sarah Moroz, of Vulture.com, opined "the most egregious oversight ... is Emily herself, who shows zero personal growth over a ten-episode arc. ... Emily’s vapidity is baffling to anyone who has moved from their native country." ellauri147.html on line 253: Sonia Rao, of Washington Post compares Emily to the heroines of the Amy Sherman-The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and even its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated. Midge Maisel, her actions can be quite rash, but she still wins over her fictional acquaintances while utterly baffling viewers." ellauri147.html on line 255: Some critics appeared ambivalent, such as Jo Ellison writing for the Financial Times. On one hand she expresses admiration for the way Darren Star manages to depict "a version of womanhood in which promiscuity, bossiness and shopaholicism are depicted as qualities to be celebrated"; on the other "the major plot lines might have been written in the 1940s and the Frenchies are routinely cast as vain, preening and parochial." She concludes "Cliché-ridden and completely outdated: Darren Star´s ´Sex and the Cité´ will no doubt be monstrously successful." ellauri147.html on line 257: Many French critics condemned the show for negatively stereotyping Parisians and the French. Charles Martin wrote in Première that the show unfairly stereotyped and depicted the French as "lazy individuals who never arrive at the office before the end of the morning are flirtatious and not really attached to the concept of loyalty, are sexist and backward, and, have a questionable relationship with showering". ellauri147.html on line 259: A reviewer at Sens Critique wrote: "Emily in Paris projects the same twee, unrealistic image of Paris as the film Amélie". RTL.fr wrote: “Rarely had we seen so many clichés on the French capital since the Parisian episodes of Gossip Girl or the end of The Devil Wears Prada.” ellauri147.html on line 261: Megan Garber of The Atlantic was critical of the character Emily, writing, "An expat who acts like a tourist, she judges everything against the backdrop of her own rigid Americanness. You might figure that those moments are evidence of a show poking fun at its protagonist´s arrogance, or setting the stage for her to grow beyond her initial provincialism. But: You would be, as I was, mostly incorrect. Instead, other people change around her, becoming French-American. They grudgingly concede that her way (strident, striving, teeming with insistent individualism) is the right way. The show — the latest from the Sex and the City creator Darren Star — is selling several fantasies. Primary among them is the notion that Emily can bulldoze her way through France and be celebrated for it. ellauri147.html on line 263: For the series, review aggregator Rotten Tomatoes reported an approval rating of 63% based on 55 reviews, with an average rating of 5.81/10. The website´s critics consensus reads, "Though its depiction of France is trés cliché [sic], Emily in Paris is rom-com fantasy at its finest, spectacularly dressed and filled with charming performances." Metacritic gave the series a weighted average score of 60 out of 100 based on 17 reviews, indicating "mixed or average reviews". ellauri147.html on line 268: For the week of October 5, 2020, Emily in Paris reached the top ten list of most watched streaming shows per Nielsen. On May 3, 2021, Netflix revealed that the series has been watched by 58 million of households in the month after its debut. The Series remained in UK top 10 list for 40 consecutive days after its release. ellauri147.html on line 270: The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated. ellauri147.html on line 272: Mistähän se johtuu että tällästen yxilahkeiselle rahvaalle tähdättyjen herutuspätkien miesihanne on aina joku kokki? Onxe kazojista kaikist ihaninta? Kokki tai palomies. Kuukki ja/tai panomies. Tollanen panee kyllä suututtaan tällästä lingvistisnobia, puhumattakaan Tristan Corbierestä. ellauri147.html on line 289: In 1970, Phil Collins got his big break when he became the drummer of iconic rock band, Genesis. It turns out though that his first encounter with Peter Gabriel was pretty awkward. Despite this, their passion for music brought them together and before they knew it, they became one of the most popular bands around. ellauri147.html on line 294: Onkohan kaikki Phil-nimiset jotain paskiaisia? Peter Gabriel left Genesis in 1975 and Phil Collins took the opportunity to become the band’s frontman. As a result, Collins’s profile raised considerably and according to Andrea, it changed him. “Once he became the singer…his drive and ambition became his No. 1 priority, and his ego started to grow,” she said. ellauri147.html on line 295: Collins got so big that he was given the nickname “the royal rocker” after becoming friends with Prince Charles and Princess Diana. His career started to eclipse his marriage… ellauri147.html on line 303: There were signs that maybe it wasn’t as special, or wonderful, as it used to be,” Collins told his biographer. ellauri147.html on line 311: She met the love of her life, Phil Collins, in 1980. The couple exchanged the wedding vows on August 4, 1984. Five years after their marriage, the husband and wife were blessed with a girl child. Blessé par une bébé. They named their daughter Lily Collins. Jos ukki Telemannilta olisi kysytty, sen nimi olis Sharon. ellauri147.html on line 313: She has appeared in movies like Obduction and Daily Mirror. (Which one?) ellauri147.html on line 314: Jill and her husband lived happily ever after in married life about 7 years until their divorce in 1996. ellauri147.html on line 316: What Ended Their Marriage? ellauri147.html on line 318: The beginning of the end started when Phil started having an affair with Orianne Cevey. "That one place" had an awful itch. ellauri147.html on line 325: Orianne was not the only person he had an affair with. In 1992 he had an affair with Lavinia Lang. They met when he was performing in L.A. ellauri147.html on line 330: They were so serious about their relationship that they even decided to leave their partners. However, Lavinia backed off from the decision because Phil´s FAX wasn´t working, and för fear of not being able to fax her kids. Hence, this saved the marriage of both of them. ellauri147.html on line 337: Later it was found that Phil did not ask for divorce through a FAX. ellauri147.html on line 338: He was disheartened by the news that people believed FAX to be the source through which he asked for a divorce. ellauri147.html on line 339: He later on, he cleared out that it was not the truth. It harmed both his career and public persona. ellauri147.html on line 340: "It really hurt my career, or my public persona," he said. “It was based on an untruth…If I say it didn’t happen, I’m trusting that people will believe me.” ellauri147.html on line 345: No, not what you may think, god forbid. ellauri147.html on line 350: Although he was anxious about introducing Orianne to his daughter, all was well after Collins told six-year-old Lily that Orianne looked just like Princess Jasmine from Disney’s Aladdin. The couple tied the knot in 1999, but it also didn’t stand the test of time… ellauri147.html on line 354: Lili ja paha äitipuoli, pahempi kuin paapa.. ellauri147.html on line 356: “I couldn’t handle the pain and confusion surrounding my dad’s divorce and I was having a hard time balancing being a teenager with pursuing two grown-up careers,” Phil’s daughter Lily said. (Which ones?) Funnily enough, this wouldn’t be the end of Collins and Cevey’s story together. Until then though, the musician had some issues to deal with… ellauri147.html on line 359: When things were at their lowest, he resisted doing anything reckless like seppuku for the sake of his children. Collins is desperate to see his kids grow up, have a lot of money and families and succeed like him. Not worry. Be happy. ellauri147.html on line 364: For the following decade, Phil Collins struggled to get back onto the drums after dislocating the vertebrae in his neck. He also suffered nerve issues which prevented him from gripping the sticks properly. A few years later, Collins announced that he had been suffering from “drop foot,” a condition that makes walking very difficult. ellauri147.html on line 365: Most recently, the musician has been forced to walk with a stick and he has since needed to shit whenever he performs. Phil Rothin äiti oli varannut lempipojalleen kiitospäiväkalkkunasta rumpupalikan. Maistuis varmaan kaimallekkin. ellauri147.html on line 369: Phil Collins told The Sunday Times that he’s had some bust-ups with fellow celebrities – most notably, Paul McCartney. Apparently, in 2002, the Beatles legend made fun of Collins, asking him to SIGN something during a party at Buckingham Palace. ellauri147.html on line 370: “He has this thing when he’s talking to you, where he makes you feel [like], ‘I know this must be hard for you because I’m a Beatle and I can read and write,” he said. He also claimed that McCartney will say how hard it must be for someone to have a conversation with Phil. ellauri147.html on line 373: Damn that Paul. Fucking bigmouth. ellauri147.html on line 375: Collins believes in the institution of marriage and desperately wants to have one that lasts. He went back to bloaty Oriane on Miami only to find she was married to another guy. And she never paid back the 30M she owed him. ellauri147.html on line 380: The mother and daughter share a fantastic bond. In fact, a sheaf of fantastically valuable bonds. ellauri147.html on line 389: Despite making a name for herself as a suspected actress, Lily Collins has admitted that being the daughter of Phil Collins hasn’t necessarily helped her career. Haw haw. Phil is estimated to have a jaw-dropping net worth of $260 million, which he accumulated through his career as a musician, actor, and writer. ellauri147.html on line 390: Lily has a massive net worth of $8 million, which she has garnered through her career as an actress. ellauri147.html on line 395: As a solo artist and as a member of the group, he has sold more than 100 million albums worldwide to date. ellauri147.html on line 411: He has won several awards, including the Grammy Awards, Brit Awards, American Music Awards, Academy Award, and Golden Globe Awards. ellauri147.html on line 413: She has appeared in other roles such as Priest (Mr. Collins), Rabbetzin, Plouc in a Hole, and The French Teacher. ellauri147.html on line 418: In her memoir Unfiltered: No Shame, No Regrets, Just Me, Lily Collins addressed father Phil’s history with infidelity, claiming that “we can’t rewrite the past. I tried, it just won´t work.” According to her, she was angry and sad at the pain her dad brought to the family. ellauri147.html on line 426: Yes, many Jewish women have felt the curse of the eyebrow. Must be in the genes. That being said, perhaps you should embrace them? Look at Lily Collins! (Yes, we know, she is only a quarter Jewish: dad Phil clearly isn´t.) She OWNS those eyebrows. Those eyebrows are her calling card. You think she is getting Hollywood roles without those eyebrows? (Alright, dad Phil clearly helps.) ellauri147.html on line 427: Yours in facial hair growth, ellauri147.html on line 442: Her trademark, the eyebrows have their own Twitter account. Lily has no clue about the owner of the account. ellauri147.html on line 446: Lily has done journalism at the University of Southern California. As a result, she had worked as a media person for a number of companies including Savior, Nickelodeon and Teen Vogue. ellauri147.html on line 456: Due to her dad’s third marriage, Lily has 2 younger half-brothers. ellauri147.html on line 460: Lily has also served as an ambassador to the GO Campaign, an organization that works for orphan children and vulnerable children’s lives. ellauri147.html on line 462: She has been friends with Kevin Zegers. ellauri147.html on line 464: She released her book Unfiltered: No Shame, No Regrets, Just Me in 2017. ellauri147.html on line 470: In February 2021, she sold her 5,000-square-foot house in Beverly Hills, California for $13.5 million. She originally purchased the property in 2016 for almost $1 million. ellauri147.html on line 475: Rassenmausin (Rasmus) johtotähdestä Rotuhiirestä ei ole liioin mitään havaintoa. Yhtään "biisiä" en tältäkään pallopäältä ole kuullut tai jos kuullut, unohtanut ne. ellauri147.html on line 477: Suomen Phil Collins mitä tulee pallopäisyyteen, rahanahneuteen, pitkästyttävään kimityxeen sekä vittumaisuuteen vanhoille heiloille on Lauri Ylönen. Kertoi Seija, tääkin kaveri oli mulle totaalisen never heard. Ei kiinnosta vittuakaan missä käytte suihkussa. Voitte vaikka imeä izeänne, sanoi pettyneille uudisasukkaille rakennusfirma Siscon edustaja, joka käytti design-asiantuntijana Lauri Ylöstä. ellauri147.html on line 479: Anfang der 1990er Jahre trafen Ylönen und Heinonen auf der Suutarila Highschool Pauli Rantasalmi und Janne Heiskanen. 1994 startete Ylönen mit Eero Heinonen (Bass) Pauli Rantasalmi (Gitarre), und Janne Heiskanen (Schlagzeug) das Projekt The Rasmus (damals nannten sie sich zuerst "Sputnik", dann "Anttila" und schließlich "Rasmus"). Ihre ersten Auftritte hatten sie 1994 in ihrer Schule. Ylönen ist der Frontmann und Komponist der Band. Wegen der Musik brach er die Schule ab. Mit 15 Jahren unterschrieb Ylönen dann den ersten Plattenvertrag für seine Band. Nach der Veröffentlichung von drei Alben verließ Janne Heiskanen 1998 die Band, und Aki Hakala wurde neuer Schlagzeuger bei The Rasmus. Im selben Jahr wechselten sie von Warner Music Finnland zu Playground Music Scandinavia. ellauri147.html on line 487: Paula Vesalasta eronnut Lauri Ylönen avautuu MTV:lle rankasta avioerostaan: ”Henkisesti raskas ja liikuttava”. Muusikko puhuu avioerostaan MTV:n haastattelussa. Hän kertoo vuoden 2016 menneen ”äärirajoilla”. – Saan energiaa, kun elämässä tapahtuu paljon, mutta viime vuonna menin jo äärirajoilla. Toisaalta nautin väsymyksestä, sillä se nostaa tunteet pintaan ja tulen luovemmaksi sen johdosta, Ylönen kuvailee. – Jopa henkisesti raskas ja liikuttava avioeroni on tuonut elämään perspektiiviä ja sisältöä biiseihini. Kaikella on merkityksensä ja osaan nauttia Paulan surun sekä epätoivon tunteista. Paula jäi nyt odottamaan nuijapäätä seuraavaa. ellauri147.html on line 491: Arkkitehtuuria harrastava Ylönen rakennutti ala-astepohjalta aikanaan talon myös itselleen ja Paula Vesalalle. Karhusaaressa sijaitsevan hulppean miljoonakodin suunnitteluun kului kaikkiaan kolme vuotta ja rakentamiseen kaksi vuotta. Nykyään sekä Ylönen että Vesala asuvat Los Angelesissa. ellauri147.html on line 493: Lauri Ylönen ja Katriina-puoliso saivat tyttövauvan – paljastivat pienokaisen harvinaisen nimen. Se on Lili. Läppä läppä, ei olekaan. Lauri Ylösen ja hänen puolisonsa Katriina Mikkolan perhe kasvoi tyttärellä. Parilla on entuudestaan neljävuotias poika. ellauri147.html on line 509: Isoisäni luki kabbalaa ja hikoili niin kovasti, että isoäidin piti antaa sille puhdas paita päivittäin. Näihin aikoihin naisen tehtävä oli synnyttää lapset, laittaa ruokaa, pestä paidat, hoitaa talous ja ansaita elatus - miehet tutkivat Tooraa. Vasta kun isoäitini ei enää jaxanut hankkia elantoa, isoisäni suostui pitkin hampain rabbixi. Mixhän jutkuäijät on niin haluttomia luopumaan uskostaan? ellauri147.html on line 513: Minä leikin pihalla ja läheisessä puutarhassa karviais- ja viinimarjapensaiden ja kirsikkapuiden seassa. Katselin sieltä taivaanrantaa. Tuoko oli maailman ääri? Mitä siellä tapahtui ja mitä sen takana oli? Mitä yö ja päivä oikein olivat? Miksi linnut lensivät ja madot ryömivät? Rääkkäsin äitiä kysymyksillä. Isä vastasi aina: "Luoja on luonut ne sellaisiksi." ellauri147.html on line 516: Hän oli luonut kaiken mutta oli näkymätön. Häntä oli kiitettävä ennen kuin söi pikkuleivän, Hänen takiaan oli käytettävä hapsullista rukousliinaa ja ohimokiharoita. Minä osoitin pilveä ja kysyin: "Onko tuo hän?" Isä raivostui: "Idiootti, se on pilvi. Se imee vettä ja ryöpyttää sadetta..." ellauri147.html on line 523: In Hebrew the name Nebuchadnezzar means something like A Prophet Is A Preservative Jar. (hadnezzar.html">Lähde) Nabu tuskin antaa anteexi jos pilkkaat profeettaa säilykepurnukaxi. Ylipäänsä jumalat on vitun vihaisia jos pilkkaat niitä. Tee mitä tahansa muuta, tapa, fornikeeraa, varasta, petä tiimiä, mutta älä vittu pilkkaa minua! Älä huuda minulle! ellauri147.html on line 531: Nebukadnesarin etymologia: From the Babylonian phrase Nabu-kudurri-usur. The first part is the same as Nebo, the Babylonian god of wisdom and writing. Nebuchadnezzar II´s name in Akkadian was Nabû-kudurri-uṣur, meaning "Nabu, watch over my heir". The name was often interpreted in earlier scholarship as "Nabu, protect the boundary", given that the word kudurru can also mean ´boundary' or 'line'. ellauri147.html on line 535: Nabupolassar war ein Feldherr des assyrischen Königs Sin-šar-iškun, den er verriet. Er ging ein Bündnis mit den Medern gegen die Assyrer ein, die Babylon seit 200 Jahren beherrschten. Das Bündnis besiegte die Assyrer und Nabupolassar ließ 609 v. Chr. alle Hinterlassenschaften der Regentschaft der Assyrer vernichten. ellauri147.html on line 538: Tästä kaikesta on jo paasattu Propheta Jesaian esipuheessa. Nää on hyvinkin arkoja asioita koukkunokille. Sanhedrin hylkäsi Jeesus Nasaretilaisen hakemuxen Messiaaxi, koska se ei ollut sotaherra eikä luvannut toteuttaa ennustuxia, joiden mukaan Messias alistaa miekalla kaikki muut kansat juutalaisten alamaisixi vielä haudan tällä puolella. Nu onnistuuhan se Googlen ja bitcoinienkin avulla, vaikka hitaammin. ellauri147.html on line 542: Hieno runous saa mut kananlihalle, sanoi Kalle pohdittuaan norrjaxi, tykkäiskö sen äiti siitä alkupalana, jos se olisi pieni limainen etana. ellauri147.html on line 551: Instagram on vielä etevämpi selänraaputin kuin Fasebook. Ole oman meediasi julkimo, ota mallia Gretasta ja Kardashianeista. Kerää soiraajia sylikoirista kuin Wolfram Roth. Et tarvii ystäviä kun sulla on jo yleisö. Mitä kavereista, paljon mageempi on kazomo. Ota selfieitä varrella tai ilman, selviit ilman Dorian Grayn ja Narkissoxen peiliä. Ole ize oman elämäsi influensseri. Näytät yhtä ihanalta omassa ankkalammikossasi kuin sammakkosuinen Emily in Paris. ellauri147.html on line 558: Ja sitten niin monta retakea ja editointia ettei ole yhtään väärää ilmettä, epäröintiä eikä finniä. Kazo silmiin kameraa ja näytä nauravalta. Pelkkä hymyily ei riitä, se näyttää salavihaiselta. Näytä alahampaat ettet näytä väpelöltä. Ellet ole menestyneen näköinen, et menesty. Päinvastoin, menehdyt. ellauri147.html on line 560: Kexittyäni ton nokkelan Descartes-ozikon olin vissinvarma että se on kexitty ennestään noin 1 zilj. kertaa. Ja olihan se! Seuraava heppu oli löytänyt sen jo 1995 joltain Winnicottilta, D.W. ellauri147.html on line 564: - stimmt zu mit seinem eponymischen zeitdiagnostischem Beitrag. Der Martin ist ein Narzissismussachkenner. Geboren am 9.5.1948 in Völklingen/Saar, mit drei Geschwistern in einer protestantischen Pfarrersfamilie aufgewachsen. Nach Schule, Abitur und Germanistik/Anglistik-Studium ein Jahr Aufenthalt in den USA (1968). Seit 1969 in Frankfurt/Main lebend; Studium der Psychologie an der Johann Wolfgang Goethe-Universität, Frankfurt/Main, Diplom 1976. Politisch aktiv in der Studentenbewegung. Verheiratet seit 1986, zwei Söhne (geb. 1979, 1982). ellauri147.html on line 569: Offensichtlich ein Versager. Ein offenbarer Verlierer. Lächelt durchaus nicht in dem verschommenen Bild auf seiner Heimseite. Sieht allesverloren aus. Ei näitä Martinin suolloxia jaxa jukertaa saxaxi. Pannaan käännöskoneeseen. ellauri147.html on line 571: Metapsykologian ja ajan diagnoosin välinen yhteys, jonka haluan näyttää teille, on narsismin psykoanalyytisen käsitteen subjektiivinen uudelleenmuotoilu (vrt.) Vain tällainen ratkaiseva temppu antaa meille mahdollisuuden tulkita zeitgeistin ominaisia ilmiöitä peiteltynä heijastavan tunnustuksen etsinnänä, jossa muodostuu niin sanottu postmoderni identiteetti. Suoraan sanottuna: Rehottavassa media-narsismissa tulee esiin inkarnaatio, jossa itse ei heijasta itseään, vaan tunnistaa itsensä toisen peilissä. ellauri147.html on line 572: ellauri147.html on line 575: ellauri147.html on line 579: Videor ergo summa! Aihe herättää nyt lähes vanhaa eurooppalaista närkästystä maailman medialisaatiosta, yksityisyyden ja läheisyyden menetyksestä, se kannustaa kulttuurisesti pessimistiseen analyysiin turhamaisesta kamerariippuvuudesta, jota kohtaamme kaikkialla nykyajan jokapäiväisessä elämässä, narsistisen himon psykoanalyyttiseen purkamiseen omalle kuvalle, koska se esitetään meille jatkuvasti aikana, jonka aikana televisio on johtava väline. (Joo, tää on kirjoitettu TV-aikana, ennen luureja. Tai oli vaan sellasia simpukkamaisia kuten Montalbano Sonolla. ) Niin ymmärrettävät odotukset, jos voisin epäillä sinua kanssasi, minun pitäisi tuottaa heille pettymys. Jalo halveksunta näitä zeitgeistin ilmentymiä kohtaan (jonka itse voin hyvin ymmärtää) – en jaa niitä. ellauri147.html on line 580: Ei myöskään rappeutumis-teoreettisia diagnooseja, jotka ajattelevat voivansa lukea häpeän menetyksen, superemiirin liukenemisen tai jopa aluxen (subjektin) katoamisen. En halua yhtyä pahamaineiseen halveksuntaan tätä kohtaan, koska sitä johtavat kirjailijat, jotka haluavat nähdä itsensä yleisön parrasvaloissa ja taistella huomiosta, toisin sanoen osallistua mediapeliin tarkoituksella, jota he samalla diagnosoivat niin vastenmieliseksi. Julkisessa tunnustuksessa, ei hiljaisessa huoneessa, heidän identiteettinsä intellektuelleina osoittautuu – loppujen lopuksi hekin haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi, huomatuksi ja lopulta tunnustetuiksi. Tätä varten niiden on löydettävä markkinat, jotka ostavat tuotteitaan ja osallistuvat mediakilpailuun, halusivatpa he sitä tai eivät. ellauri147.html on line 582: Auch nicht die verfallstheoretischen Diagnosen, die daran den Verlust von Scham, die Auflösung des Überich oder gar das Verschwinden des Subjekts meinen ablesen zu können. Dem notorischen Verachtungsdiskurs mag ich mich schon deshalb nicht anschließen, weil er von Autoren geführt wird, die sich selbst gerne im Rampenlicht der Öffentlichkeit sehen und um Aufmerksamkeit ringen, also partizipieren am medialen Spiel um Bedeutung, das sie zugleich so angewidert diagnostizieren. In der öffentlichen Anerkennung, nicht im stillen Kämmerlein, erweist sich geradezu ihre Identität als Intellektuelle – auch sie wollen schließlich gesehen, gehört, beachtet und schließlich anerkannt werden. Dazu müssen sie einen Markt finden, der ihre Produkte abnimmt, und am medialen Wettbewerb teilnehmen, ob sie das wollen oder nicht.--> ellauri147.html on line 584: Tämä ei suinkaan tarkoita ilmiantamista, vaan johtaa meidät keskelle asiaa. Narsistinen apina, jonka älykkäät mielet tunnistavat nykyaikaisessa sosiaalisessa luonteessa, on jatkuva kumppani omalla älyllisellä alueellaan. Me kaikki, jotka kirjoitamme kirjoja, kirjoitamme artikkeleita tai luennoimme, olemme kaikki riippuvaisia lukijoista, kuuntelijoista, katsojista, jotka havaitsevat luomuksemme. Kirjallisuudentutkija Peter von Matt (1979) kutsui kerran taiteilijan "0pus-fantasiaa", jonka kuviteltu yleisö on aina sisällyttänyt, tajuttomaksi ajatukseksi, joka hiljaa liittyy luovaan prosessiin; Se ei ole vain työ, joka "ylistää mestaria", vaan myös eräänlainen ennalta kuviteltu yleisö. ellauri147.html on line 586: ellauri147.html on line 589: Otetaan tuore esimerkki uuden median maailmasta. Internetissä on hyvin usein käytetty sivusto, jota käytetään tällä hetkellä kuumasti nuorten keskuudessa ja jota alkuperäisessä versiossa kutsutaan "Kuuma vai ei?", saksaksi "Olenko seksikäs?". Kyse on oman valokuvan asettamisesta maailmanlaajuiseen verkkoon ja sen tuomitsemisesta tuntemattomien pelaajien mittakaavassa. Niin sanottu "houkuttelevuusbarometri" vaihtelee välillä 1 - 10, lao "täysin houkuttelevasta" "erittäin houkuttelevaan". On myös "parhaita" taulukoita, jotka on eriytetty sukupuolen ja sosiaalisten ryhmien mukaan, jotain, kuten houkuttelevimpien valokuvien osumaparaateja, eli "houkuttelevin opiskelija", "houkuttelevin sihteeri" jne. ellauri147.html on line 590: Nimettömien katsojien – sekä omien että osallistuvien ystävien – arviot eivät nyt vain anna haluttua palautetta virtuaalitilasta, vaan ne muodostavat myös mielenkiintoisia keskustelunaiheita klikissä. Valokuvallisen itseesittelyn tavoitteena on vastaus kahdella tavalla: suoraan se tähtää välillisesti välillisesti vertaisten kaikuun, jolle salainen sivukuva kysymyksessä: Kuinka houkutteleva olen todella? Onko tämä narsismi, narsismi "puhdasta", kuten voisimme sanoa halventavasti? Vai onko tämä suhde, eräänlaista hajoamista suhteesta, joka on kieltämättä juossut mediapalautteen virtuaalisiin alankoihin? ellauri147.html on line 592: Die Ratings der anonymen Betrachter und Betrachterinnen – sowohl die eigenen als auch die der mitmachenden Freundinnen und Freunde – geben nun nicht nur die begehrte Rückmeldung aus dem virtuellen Raum, sie bilden auch interessanten Gesprächsstoff in der Clique. Die fotographische Selbstpräsentation zielt nämlich auf eine Antwort gleich in doppelter Weise: unmittelbar zielt sie auf ein Echo des Mediums, mittelbar auf das der peers, denen der geheime Seitenblick mit der Frage gilt: Wie attraktiv bin ich wirklich? Ist das nun Narzissmus, Narzissmus „pur“, wie wir vielleicht abschätzig sagen würden? Oder handelt es sich hier um Beziehung, um eine auf die virtuellen Niederungen medialen feedbacks freilich heruntergekommene Verfallsform einer Beziehung?--> ellauri147.html on line 597: Jedenfalls geht es offensichtlich nicht um Sexualität, wie uns der Titel dieser Web-Seite glauben lassen möchte, sondern um Identität. Das interaktive Medienspiel um das eigene Bild sagt uns etwas Anderes über den Narzissmus, als das, was wir gewohnt sind, wenn wir von der Selbstverliebtheit reden. Ich werde gesehen, also bin ich! Dieses narzisstische Muster der Identitätsfindung scheint sich heute universell etabliert zu haben. Die Spiegelfunktion des Narzissmus, einst eine Domäne von Kleinkindalter, Pubertät und Adoleszenz, ist in einer Welt penetranter Medialisierung derart sozialisiert, dass wir nicht mehr unterscheiden können: ellauri147.html on line 598: Hat hier ein Infantilisierung der Gesellschaft stattgefunden, die im Gegenzug die Kindheit als abgegrenzte Phase zum Verschwinden bringt; oder sollen wir von einer kollektiven Regression unter der totalisierenden Herrschaft der Warenproduktion sprechen sollen, welche auch das Selbst noch zur Ware macht, die verkauft werden muss. Das Videor ergo sum ist gewissermaßen das geheime Mantra einer narzisstischen Phantasie, die in den Kapriolen der zeitgenössischen Lebenswelt immer wieder aufs Neue inszeniert wird. ellauri147.html on line 606: Winnicott has also been accused of identifying himself in his theoretical stance with an idealised mother, in the tradition of mother (Madonna) and child. Related is his downplaying of the importance of the erotic in his work, as well as the Wordsworthian Romanticism of his cult of childhood play (exaggerated still further in some of his followers). ellauri147.html on line 608: Winnicott's theoretical slipperiness has been linked to his efforts to unclify Kleinian views. Yet whereas from a Kleinian standpoint, his repudiation of the concepts of envy and the death wish were a resistant retreat from the harsh realities he had found in infant life, he too has been accused of being too close to his mother, and of sharing in Klein's regressive shift of focus away from the Oedipus complex to the pre-oedipal. ellauri147.html on line 610: His theories of the true/false self may have been over-influenced by his own childhood experience of caring for a depressed mother, which resulted in the development of a prematurely mature self which he was only subversively able to undo. ellauri147.html on line 617: Béla Grunberger stammelt, aber ähnlich auch Kohut, Kernberg und die übrigen die in neueren Lehrbüchern zu finden sind: er entdeckt den Narzissmus, von dem er ein Leben lang erlitten hat: ellauri147.html on line 620: "... nymfomaanin tapauksessa, jonka on antauduttava kaikille miehille epätyydyttävän narsistisen rakkauden tarpeen vuoksi, tai frigidivampissa, jonka on viettelettävä kaikki miehet samasta syystä, mutta samalla kieltää heidät narsismin tai jopa naisen tapauksessa, joka puhdistaa itsensä, ja joka päinvastoin laiminlyö itsensä, koska hän uskoo itsensä täysin, joka voi lopulta mennä jopa harhaan. ellauri147.html on line 624: ellauri147.html on line 628: Teorian historiassa karkea analyysi voi erottaa kolme narsismiteorian perinteen riviä, jotka dokumentoivat metapsykologisen sekaannuksen. Ensimmäinen koskee kiistaa sielun elämän alkuperästä, joka on kytenyt 30-luvulta lähtien: ensisijainen narsismi vaiko kohdesuhde on kiistanalainen kysymys täällä. Toisella rivillä voidaan ottaa huomioon yritykset kaapata narsismin käsite viettiteorian avulla. – Toisaalta kolmas perinnelinja muodostuu kaikista niistä lähestymistavoista, jotka yhdistävät narsismin libidon ulkopuoliseen itsetuntoon (onko sitä?) ja ymmärtävät sen eräänlaisena henkisen sääntelyn periaatteena. Siitä lähtevä rönsyilevä kirjallisuus on pirstaloitunut (ja suoraan sanoen aivan hanurista). ellauri147.html on line 632: In der Theoriegeschichte lassen sich bei grober Analyse drei Traditionslinien der Narzissmustheorie unterscheiden, die das metapsychologische Durcheinander dokumentieren. Bei der ersten geht es um die bereits seit den dreissiger Jahren schwelende Kontroverse über den ontogenetischen Ursprung des Seelenlebens: primärer Narzissmus oder Objektbeziehung ist hier die Streitfrage – die Beiträge von Michael Balint, Donald Winnicott, Heinz Kohut, Otto Kernberg bis hin zu Christopher Bollas oder Thomas Ogden lasssen sich im Rahmen dieses metapsychologischen Dauerstreits betrachten. Auf der zweiten Linie kann man die Versuche unterbringen, einen triebtheoretisch bestimmten Narzissmusbegriff festzuhalten – dazu zähle ich so unterschiedliche Arbeiten wie die von Hartmann und Pulver, Grunberger und Chasseguet-Smirgel oder im deutschen Sprachraum Zepf oder Lilli Gast. ellauri147.html on line 636: Esimerkiksi Balintin kohdesuhdeteoria kieltää varhaisen sielun luostarielämän ja sen myötä ensisijaisen narsismin olemassaolon. Tämä käsite perustuu yhden hengen psykologiaan, joka on korvattava kahden hengen psykologialla. Eli sielun varhainen elämä perustuu alkuperäiseen kohdesuhteeseen, "ensisijaiseen rakkauteen", eli se on ihan vanhempien vika. ellauri147.html on line 639: Grunberger ja Chasseguet-Smirgel yrittävät pelastaa libidoteoreettisen mallin monimutkaisessa panohalun ja narsismin dialektikassa olettaen ikuisen narsistisen taantumisen taipumuksen palata jännitteettömään kohdunsisäiseen paratiisiin, taipumus, joka hyödyntää vaistojen kehittymistä hienostuneella tavalla: oidipaalinen fantasia on vain tämän taipumuksen peittäminen toisenlaisella kohtuunpaluulla - kastraatioahdistus on itse asiassa uusi painos paljon vanhanaikaisemmasta pelosta, se aktivoi uudelleen narsistisen halun, nimittäin traumaattisen erottamisen äidin pillusta syntymähetkellä. ellauri147.html on line 640: ellauri147.html on line 642: Joffe ja Sandler, mutta myös Argelander (kuten kohuttua) vapauttavat narsismin täysin ajavista teoreettisista konnotaatioistaan ja virittävät nautintoperiaatteen lisäksi oman itsesäätelyn turvallisuusperiaatteensa äidin ja lapsen varhaisen sukulaisuuden (kuten Balintin) sisäisenä perintönä. Stolorov kuvailee narsismia eräänlaiseksi henkiseksi termostaatiksi, joka säätelee sisäistä johdonmukaisuutta ja itsetuntoa ulkomaailmaa silmällä pitäen. Ihan höpöhöpöä. ellauri147.html on line 645: Winnicott käsittelee ensisijaisen narsismin ja kohdesuhteen ilmeistä kontrastia epistemologisena ongelmana, jonka hän ratkaisee itsensä paradokseissa (käytäthän näitä hegelialaista dialektiikkaa muistuttavia formulaatioita: ei ole vauvaa ilman äitiä, joka pitää häntä; hän ei huomaa, että häntä kannetaan ja "putoaisi loputtomasti", jos hän huomaisi sen; hän rakentaa esineen - jonka hän löytää samanaikaisesti; hän voi vain ymmärtää kohteen riippumattomuuden.) Eli näin hän hyväksyy riippuvuutensa), jos hänet tunnustetaan omaksi olennokseen. Winnicottin työssä itsensä synty on käsitteellinen ja sijoitettu kohdun ja kohteen väliseen tilaan - "potentiaaliseen välilihaan" tai siirtymätilaan fantasian ja todellisuuden välillä, jossa narsismin käsitettä käytetään Winnicottissa sen monadologisten konnotaatioiden vuoksi. Siitä puhe mistä puute, rakas Winnicott. Kz myös albumia 298. ellauri147.html on line 646: ellauri147.html on line 651: ellauri147.html on line 653: Freudilaisen narsismin teorian käsitteellisen sekaannuksen ytimenä voidaan nyt tunnistaa jatkuva ambivalenssi ensisijaisen narsismin rakentamisessa. Freud soittaa kahta käsitystä vierekkäin kahdella kädellä, jotka sisältävät selvästi eriytettyjä, metapsykologisesti yhteensopimattomia säännöksiä. Yhdellä soittimella "minulle" on ominaista monadologinen hiippailu, toisella käsitys dyadologisesta merkityksestä - pyydän Freudin eksegeetikkoja armeliaisuuteen tästä hänen havaintojensa rikkauden yliyxinkertaistuxesta, mutta minun on tiivistettävä tätä ajallisista syistä. ellauri147.html on line 654: ellauri147.html on line 656: Primaarisen narsismin monadologinen käsitys näkyy Freudin pseudopodin (eli pseudojalan) lähettävän protoplasmatian metaforassa; se on ameeban malli. Rajatun aiheen oletetaan olevan aiheen mukaan, riippuen egosta, eriyttämättömästä Ich-Es-tilasta tai itsestä, joka on alun perin libidossa. (Tokko se izekään täysin ymmärsi tätä.) Osa tästä käyttöenergiasta käytetään nyt kohdeiden ammatteihin ja myös vedetään pois, toinen osa jää egoon. Tässä versiossa narsismi rinnastetaan itserakkauteen eli "itse-edustuksen libidiiniseen miehitykseen", kuten Hartmann myöhemmin "selvensi". Todellisuus on periaatteessa vihamielinen, kohde on enimän näkemätön. ellauri147.html on line 657: ellauri147.html on line 662: Eli siis ensinmainitussa narsisti on ameeba jonka tehtävä on niellä muita pieneliöitä vihamielisessä alkusopassa. Jälkimmäisessä se on onneton pikku sikiö joka ei tahdo päästää irtii äiskän napanuorasta. Valize siitä egollesi mieleinen. ellauri147.html on line 664: Freud käyttää näitä kahta käsitystä ensisijaisesta narsismista ontogeneettisen alkutilan muunnelmina – lausumattomana ja osittain sisäkkäin toistensa kanssa – vierekkäin käsittelemättä nimenomaisesti niiden ristiriitoja. Ratkaisematon kaksijakoisuus tässä kysymyksessä näkyy esimerkiksi autismin, narsismin ja kohdesuhteen ajallisen suhteen kehityspsykologisessa hämmennyksessä – kumpi tuli ensin? Muna vaiko kana? Itse asiassa se on pyöreä rakenne, kuin intialaisten häntäänsä imuttava käärme, jossa toinen nousee toisesta. Ja se jatkaa narsismin kehitysmuotojen määrittämistä. Haluan vain käsitellä ristiriitaisia käsityksiä siitä, että Freud kehittyy ensisijaisen narsismin "perinnöksi" henkisessä rakenteessa, jonka tiedetään koostuvan itsetunnosta, toissijaisesta narsismista, ego-ihanteesta ja joistakin muista jäännöksistä,joihin tässä kiireessä ei ole aikaa kajota. ellauri147.html on line 666: Diese beiden Konzeptionen des primären Narzissmus als Varianten eines ontogenetischen Ausgangszustands werden von Freud – unausgesprochen und zum Teil miteinander verschachtelt – nebeneinander verwendet, ohne dass er sich mit ihrer Widersprüchlichkeit explizit auseinandersetzt. Die unaufgelöste Ambivalenz in dieser Frage zeigt sich etwa beim entwicklungspsychologischen Durcheinander im zeitlichen Verhältnis von Autismus, Narzissmus und Objektbeziehung – was war zuerst? Eigentlich handelt es sich um eine zirkuläre Konstruktion, bei der eines aus dem anderen hervorgeht. Und es setzt sich bei der Bestimmung der Entwicklungsformen des Narzissmus fort. Ich will das nur an widersprüchlichen Auffasssungen anreisse, die Freud zum „Erbe“ des primären Narzissmus in der seelischen Struktur entwickelt, das bekanntlich aus dem Selbstgefühl, dem sekundären Narzissmus, dem Ich-Ideal und einigen anderen Resten besteht:--> ellauri147.html on line 668: Varhaisen narsistisen itsetunnon tutkiminen rajojen purkamisesta ympäristöön nähden kohtaa "oidisynkraattisen puolustuksen" odisynkraattisesta puolustuksesta "oidipal-ajattelija" Freudille, joka vain vastahakoisesti myöntää tällaisen "valtameren tunteen" olemassaolon jopa egon kehityksen kypsemmissä vaiheissa. Ristiriitainen kysymys vastataan siihen, onko "egon narsismi" luonteeltaan ensisijainen vai toissijainen ja siten primaarisen ja toissijaisen narsismin suhteen määrittämisessä. Lopuksi käsitteellinen ambivalenssi näkyy käsitteellisessä siirtymisessä ego-ihanteesta, joka alun perin määriteltiin (täydellisyyden sisällöllä) rakenteelliseksi "ensisijaisen narsismin perinnöksi", supermiehelle, joka on osoitettu "Oidipus-kompleksin perijäksi" paljon myöhempään kehitysvaiheeseen. ellauri147.html on line 669: ellauri147.html on line 671: Viittaus näiden kahden maailman väliseen yhteyteen johtuu Freudin legendaarisesta huomautuksesta, jonka mukaan kohdesuhdeteoria haluaa vastustaa primaarisen narsismin tutkielmaa, jonka mukaan nautintoperiaate toimii narsistisissa vauvoissa, "... jos vain lisäät soppaan äidin hoidon." Freud tunnustaa täällä ensisijaisen narsismin oletetun vastustamattomuuden "fiktioksi". Se heijastaa erityistä todellisuuden väärinkäsitystä, jossa kohde edustaa narsistisen kokemuksen muodon itsestään selvää tilaa. ellauri147.html on line 674: Niin sanotussa ensisijaisessa narsistisessa vaiheessa lapsenomainen avuttomuus vastaa jatkuvan hoidon, kokonaisvaltaisen hoidon ja emotionaalisen huomion tarvetta, joka ilmaistaan strukturoitujen kohdesuhteiden kehittämisessä erityisessä rakkauden halussa. Mutta ei itserakkautta, mutta rakastettu on tämän rakkauden halun sisältö, joka tulee vastasyntyneen riippuvuudesta ja "ei koskaan jätä ihmistä enää". (H.S.A) Freud rinnastaa toistuvasti tämän passiivisen tiedostamattoman rakkauden odotuksen rakastettavaksi narsismiin, mutta sitä ei sisällytetä järjestelmällisesti hänen teoriaansa. Tällainen säännös olisi myös ristiriidassa viettiteorian määritelmän kanssa, jossa oletetaan munalle omamiehitys. Jos määrittelisimme narsismin rakastetuksi libidoteorian kannalta, meidän olisi puhuttava kohteen miehityksestä omin käsin – mutta tällaisesta asiasta ei säädetä libidon mallissa, jossa egon ja esineen dualismilla on karteesisia piirteitä. ellauri147.html on line 675: ellauri147.html on line 677: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot! ellauri147.html on line 680: ellauri147.html on line 682: Siksi olen ehdottanut (Altmeyer 2000 a,b) ensisijaisen narsismin ja ensisijaisen kohdesuhteen näennäisesti ontologisen kontrastin poistamista ymmärtämällä se epistemologisena erona: Se, mikä tekee vaikutelman ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta taitavasta vuorovaikutuksesta, voidaan empaattisesti ymmärtää varhaisena itsekokemuksena, joka tietää esineestä jo ajattelematta sitä. Bollas (1997) tunnisti varhaisen kohteen "varjon" tässä "ennakoimattomassa tunnetussa" ja aisti siten primaarisen narsismin objektiivisen saastumisen. Vaikka äidin tissillä niin sanotussa primaarisen narsismin vaiheessa on eksistentiaalinen, elintärkeä merkitys ehdottoman riippuvaiselle lapselle, häntä ei voida subjektiivisesti kokea itsenäisenä esineenä. Kohde on suljettu ensisijaisen narsismin kokemuksen maailmaan. ellauri147.html on line 684: ellauri147.html on line 689: ellauri147.html on line 690: Samalla puolustamme kuitenkin myös itsenäisyyttämme maailmasta ja suojelemme itseämme tuskallisilta riippuvuuden kokemuksilta, joihin annamme tiedostamattamme kunnioitusta tunnustuksen halulle. Epäilen, että narsismissa ilmaisemme jotain siitä, mikä on identiteetin paradoksaalinen ydin: olla ainutlaatuinen ja erehtymätön, toisin sanoen olla erilainen kuin toinen ja että muut tunnustavat sen juuri tässä ominaisuudessa. Narsismi osoittaa jossain määrin tietämättämme jotain itsensä tai identiteetin välisubjektiivista perustuslaista. Koska tällainen oivallus loukkaa meitä, emme halua tietää siitä mitään, aivan kuten vauva ei voi tietää mitään riippuvuudestaan. Edes narsismissamme me emme ole itsenäisiä olentoja, joita haluaisimme niin kovasti olla. ellauri147.html on line 692: Aber wir behaupten zugleich auch die Unabhängigkeit von der Welt und schützen uns vor der schmerzhaften Erfahrung von Abhängigkeit, der wir im Wunsch nach Anerkennung doch unbewusst Tribut zollen. Ich vermute, dass wir im Narzissmus etwas davon ausdrücken, was den paradoxen Kern von Identität ausmacht: nämlich einzigartig und unverwechselbar zu sein, sich also vom Anderen zu unterscheiden, und gerade in dieser Eigenschaft von den Anderen anerkannt zu werden. Im Narzissmus zeigt sich gewissermassen, ohne dass wir es wissen, etwas von der intersubjektiven Verfasstheit des Selbst, oder von Identität. Weil eine solche Erkenntnis uns kränken würde, wollen wir davon auch nichts wissen, genauso wie der Säugling von seiner Abhängigkeit nichts wissen kann. Nicht einmal in unserem Narzissmus sind wir jenes unabhängige Wesen, dass wir so gerne sein möchten.--> ellauri147.html on line 697: ellauri147.html on line 700: Sie haben eben sehr scharfe Eier, man kann nicht darüber tanzen. Mielisairauden muodoissa on historiallinen muutos – pitkän aikavälin hesis -muotojen mukaan – mikä näkyy toisaalta hysteeristen, fobisten ja pakko-oireisten neuroottisten sairauksien vähenemisenä, niin kutsuttujen "varhaisten häiriöiden" lisääntymisenä, joihin kuuluvat itsetunto ja identiteettihäiriöt, riippuvuudet, perversiot, rajapersoonallisuusrakenteet ja narsistiset häiriöt. ellauri147.html on line 701: Psykoanalyysin historiassa kliinisenä tieteenä termi narsistinen häiriö liittyy usein luokkaan "varhainen häiriö". Se merkitsee maallista rakenteellista muutosta mielisairaudessa, jota kuvataan kiinnityspaikkojen siirtämiseksi aikaisemmille edipal-tasoille, häiriöksi varhaisessa egomuodostelmassa verrattuna myöhempiin edipaalisiin konflikteihin. Kysymys siitä, ovatko klassiset tartuntan neuroosit, joihin Freud kehitti psykoanalyysin hoitomenetelmänä ja kliinisenä teoriana, historiallisesti hupenevat ja väistyvät psykopatologisten tilakuvien tieltä, joiden patogeneesi on ratkaistava aikaisemmin, on ollut krooninen kiistanalainen kysymys psykoanalyyttisessa keskustelussa 30-luvulta lähtien. ellauri147.html on line 703: In der Geschichte der Psychoanalyse als einer klinischen Wissenschaft wird der Begriff der narzisstischen Störung häufig mit der Kategorie der „frühen Störung“ verbunden oder gleichgesetzt. Er dient zur Kennzeichnung eines säkularen Strukturwandels seelischer Krankheit, der als Verschiebung der Fixierungsstellen auf frühere präödipale Ebenen beschrieben wird, als Störung bei der frühen Ich-Bildung gegenüber den später entstandenen ödipalen Konflikten. Die Frage, ob die klassischen Übertragungsneurosen, an denen Freud die Psychoanalyse als Behandlungsmethode und klinische Theorie entwickelt hat, historisch im Schwinden begriffen sind und psychopathologischen Zustandsbildern weichen, deren Pathogenese früher anzusiedeln ist, ist bereits seit den dreissiger Jahren eine chronische Streitfrage im psychoanalytischen Diskurs. Es gebe einen historischen Wandel in den Formen seelischer Krankheiten – so die Dauerthese -, der sich in einer Abnahme von hysterischen, phobischen und zwangsneurotischen Erkrankungen einerseits, einer Zunahme von sog. „frühen Störungen“ zeige, zu denen Selbstwert- und Identitätsstörungen, Suchterkrankungen, Perversionen, Borderline-Persönlichkeits-Strukturen und narzisstische Störungen gezählt werden. ellauri147.html on line 709: Diese gelegentlich mit zeitkritischem Beiklang vorgetragene These hat vor allem in den siebziger Jahren eine breite Zustimmung gefunden. Sie ist durch die Kritische Theorie der Frankfurter Schule befördert worden. Diese hat ihren sozialphilosophischen Studien eine Zeitdiagnose eingefügt, wonach mit dem Verfall der bürgerlichen Familie und der Ausdehnung gesellschaftlicher Einflussfaktoren die Sozialisationsbedingungen in spätkapitalistischen Gesellschaften sich so geändert haben, dass der Einzelne bereits unterhalb der Schwelle der Individuation massivem sozialen Druck und kulturindustriellen Verführungen ausgesetzt sei und es gar nicht mehr zur Ausbildung der psychischen Strukturen und „reifen“ Konflikte auf der ödipalen Ebene komme, die den Rahmen für die klassischen Neuroseformen abgeben. ellauri147.html on line 713: Lorenzer, joka psykoanalyytikkona tuntee olevansa osa kriittisen teorian perinnettä, jakaa kulmallisen taipumuksen varhaisiin häiriöihin ja tukee sitä diagnosoiden "sisäisesti ohjatun" henkilön rinnakkaisesta taipumuksesta (ottamalla termiparin David Riesmann(6) "ulkoisesti ohjattuun". Diagnosoimalla "uudenlaisen sosialisoinnin"(7), joka on erityisen yleistä kriittisessä pedagogiikassa, jota edustaa narsistinen persoonallisuus ja joka on korvannut "autoritaarisen paskan" hallitsevan sosiaalisen luonteen merkityksessä "suun flipperinä", psykopatologisen luokan yhteys ajan diagnoosiin on myös käsitteellisesti kiinteä. ellauri147.html on line 716: Lorenzer, der sich als Psychoanalytiker der Tradition der kritischen Theorie zugehörig fühlt, teilt die These einer säkularen Tendenz zu frühen Störungen und stützt sie mit der Diagnose einer parallelen Tendenz vom (das Begriffspaar David Riesmanns(6) übernehmend) „innengeleiteten“ zum „aussengeleiteten“ Menschen. Mit der vor allem in der kritischen Pädagogik verbreiteten Diagnose eines „neuen Sozialisationstyps“(7) -, der durch die narzisstische Persönlichkeit repräsentiert sei und als „oraler Flipper“ den „autoritären Scheisser“ in der Bedeutung eines vorherrschenden Sozialcharakters abgelöst habe, ist die Verbindung einer psychopathologischen Kategorie mit einer Zeitdiagnose auch begrifflich fixiert.--> ellauri147.html on line 718: Psykoanalyysin kehitykseen ja koulunkäyntiin liittyy myös teoreettisten ja diagnostisten ja diagnostisten terapeuttisten näkemysten kasvava siirtyminen henkisten tilojen alkuvaiheisiin. Melanie Kleinin ja hänen opiskelijoidensa suosittelema brittiläisen alkuperän kohdesuhdeteoria on muuttanut sisäisen psyykkisen rakenteen muodostumista - lähinnä egon ja super-ego-rakenteiden muodostumista - takaisin elämäkertaan siinä määrin, että jopa klassiset edipaaliset tilakuvat voidaan tulkita "varhaisten" häiriöiden ilmaisuksi. ellauri147.html on line 719: Michael Balint on huomauttanut vauvan perusalttiudesta primaarisen ympäristön puutteisiin, ja sitä voidaan pitää narsististen häiriöiden teorian edelläkävijänä teoriallaan "perushäiriöstä". "Ensisijaisen äitiyden" käsitteellään Winnicott kiinnittää huomiota myös varhaisimman esinesuhteen merkitykseen henkisen kehityksen onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Lopuksi Heinz Kohutin narsismiteoria ja sen kehittyminen erityisesti itsepsykologiaksi ovat auttaneet keskittymään "alkeellisen itsensä olemassaoloon varhaisimmassa lapsuudessa" terapeuttisessa tilanteessa, mutta myös diagnostisissa luokissa ja metapsykologisessa mielessä(8) ja keskittymään siten "varhaisen" tai "narsistisen" häiriön tasoon. lykätä. ellauri147.html on line 721: Auch die Entwicklung und Schulenbildung innerhalb der Psychoanalyse ist von einer zunehmenden Verschiebung des theoretischen und diagnostisch-therapeutischen Blicks auf die frühen Phasen seelischer Zustände begleitet. Die Objektbeziehungstheorie britischer Provenienz, wie sie von Melanie Klein und ihren SchülerInnen vertreten wird, hat die innerpsychische Strukturbildung – im wesentlichen die Bildung von Ich- und Über-Ichstrukturen – in ihrer lebensgeschichtlichen Datierung so weit zurückverlegt, dass bereits die klassischen ödipalen Zustandsbilder als Ausdruck „früher“ Störungen interpretiert werden können. ellauri147.html on line 722: Michael Balint hat auf die basale Anfälligkeit des Säuglings für Mängel in seiner primären Umgebung hingewiesen und kann mit seiner Theorie der „Grundstörung“ als Pionier einer Theorie narzisstischer Störungen gelten.. Auch Winnicott lenkt mit seinem Konzept der „primären Mütterlichkeit“ auf die Bedeutung der frühesten Objektbeziehung für das Gelingen oder aber Scheitern der seelischen Entwicklung. Schliesslich hat vor allem die Narzissmustheorie Heinz Kohuts und ihre Weiterentwicklung zur Selbstpsychologie in den dazu beigetragen, in der therapeutischen Situation, aber auch in den diagnostischen Kategorien und in der metapsychologischen Betrachtung den Blick auf die „Existenz eines rudimentären Selbst in der frühesten Kindheit“(8) zu richten und damit den Focus von der ödipalen, vom Triebkonflikt bestimmten Ebene auf die Ebene der „frühen“ oder eben „narzisstischen“ Störung zu verschieben.--> ellauri147.html on line 724: Kyse ei ole siitä, muuttuvatko valtion mielisairaudet historiallisesti ja etsivätkö uusia aika-sopivia muotoja eli oireiden muutosta. Tämä muutos on erehtymätön, kun rekisteröimme, että hysteria "vanhanaikaisena" sairautena on ilmeisesti katoamassa ja että neuroosit etsivät muita kuin klassisia oireenmukaisia ilmenemismuotoja. Pikemminkin kyse on siitä, perustuuko oireen muutos myös tiettyyn rakenteelliseen muutokseen, jossa mielenterveyssairauksien kiinnityskohdat ovat aikaisemmin elämänhistoriassa: rakenteellinen muutos "hyvin suunnitelluista" neurooseista (Loch 1965)(9) diffuusi ego- ja persoonallisuusongelmiin, edipal-konflikteista narsistisiin häiriöihin. ellauri147.html on line 727: Reiche näkee nostalgisessa transfiguraatiossa "ehjän neuroosin ehjässä kulttuurissa"(11) alkuperämyytin – historiallisesti katoavasta – itsenäisestä egosta, joka liittyy loppuajan tunnelmiin, joka ei enää kykene konflikteihin ja sublimaatioon ilman auktoriteetin ja arvosuuntautuneisuuden asianmukaista sisäistämistä ja ilmaisee itsensä varhaisten narsististen häiriöiden muodossa – ja hän tunnistaa tässä ennen kaikkea diagnostisen tehtävän riippuvuuden Piilevä maailmankuva psykoanalyytista. ellauri147.html on line 732: Jos on totta, että psykopatologisten oireiden diagnostinen luokittelu riippuu erityisesti terapeutin teoreettisesta suuntautumisesta ja normatiivisista vaihtoehdoista, kiistassa "aikaisempien" tai "narsististen häiriöiden" lisääntymisen lauseesta, narsismin käsitteen käsitteellinen selvennys tulee vielä tärkeämmäksi kuin se jo on: Kliinisesti "narsistinen persoonallisuushäiriö" on nimittäin semanttisesti rispaantunut yleismaailmallinen luokka. Vaikka se on päässyt kansainvälisiin psykodiagnostisiin luokitusjärjestelmiin, se ei ole menettänyt pahamaineista määrittelyongelmaansa tällä tavalla. Miksi kutsumme "narsistista häiriötä"? ellauri147.html on line 733: ellauri147.html on line 736: ellauri147.html on line 739: Menestyksen, ihailun ja voiman fantasiat ellauri147.html on line 746: 2. Phantasien von Erfolg, Bewunderung und Macht ellauri147.html on line 748: 4. Gefühle von Gleichgültigkeit oder von Aggression, Scham und Minderwertigkeit ellauri147.html on line 749: 5. Beeinträchtigung der zwischenmenschlichen Beziehungen durch eine besondere Anspruchshaltung, einen Empathiemangel, die Ausbeutung des Partners, ein Schwanken zwischen Idealisierung und Entwertung ellauri147.html on line 754: Kritiikkiin vastataan – ilmeisenä tai piilevänä – vihalla. ellauri147.html on line 758: Itsetunto ja siihen liittyvä halu houkutella huomiota ovat liioiteltuja. ellauri147.html on line 766: Huomiota ja ihailua tarvitaan. ellauri147.html on line 773: ... sind im revidierten DSM-III-R(13) auf neun Verhaltensweisen erweitert, von denen fünf bei gleichzeitigem Auftreten zur Diagnose einer narzisstischen Störung ausreichen sollen: ellauri147.html on line 779: 5. Die Phantasie ist mit Erfolg, Macht, Schönheit und Liebe befasst. ellauri147.html on line 780: 6. Die eigenen Ansprüche werden hoch gehalten, bevorzugte Behandlung wird erwartet. ellauri147.html on line 788: In der neuen Version IV des DSM(14) wird das erste Kriterium des DSM-III-R, die besondere Kritikempfindlichkeit, durch ein anderes Kriterium ersetzt, das auf die Arroganz und Überheblichkeit in Verhalten und Einstellung abhebt. ellauri147.html on line 789: Salman Akhtar (1996)(15) weitet in einem Lehrbuch, das Kernberg herausgegeben hat und das zum Glück jetzt überarbeitet wird, diese DSM-Symptomlisten in seinem „Versuch einer Synthese“ zu einem Profil aus und unterscheidet sechs Bereiche, in denen sich die Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit zeigen: ellauri147.html on line 792: Itsekäsite Ihmissuhteet Sosiaalinen sopeutuminen Eettiset näkemykset, standardit, ihanteet Rakkaus ja seksuaalisuus Kognitiivinen tyyli. ellauri147.html on line 810: ellauri147.html on line 817: Katso minua, kuuntele minua, kiinnitä huomiota minuun, ihaile minua! tai: pidä minua, rakasta minua, tunnusta minut! – se voi tarkoittaa myös: koska kieltäydyt katsomasta minua (tai huomiota, ihailua, tunnustusta), vetäytyn sinusta tai hyökkään sinua vastaan! Joskus myös: Tunnen oloni mahtavaksi ja maailman kanssa – tai maailmassa, joka (on) kohdellut minua näin, en halua olla mitään tekemistä! Siirtoprosessissa, ei vain narsististen häiriöiden hoidossa, vaan erityisesti psykoosien terapeuttisessa käsittelyssä, jonka Freud oli erottanut "siirtoneurooseista", koska niillä ei ollut tartuntakykyä niin kutsuttuina "narsistisina neurooseina" - olemme tällaisten viestien vastaanottajia, kuten tunnistamme vastaläpäisemisen tunteidemme analysoinnissa. ellauri147.html on line 819: Schau mich an, höre mir zu, beachte mich, bewundere mich! oder: halte mich, liebe mich, erkenne mich an! – sie kann auch heissen: weil Du mir den Blick verweigerst (oder die Aufmerksamkeit, die Bewunderung, die Anerkennung), ziehe ich mich von Dir zurück oder greife Dich an! Manchmal auch: ich fühle mich grossartig und eins mit der Welt – oder aber: mit einer Welt, die mich so behandelt (hat), will ich nichts zu tun haben! Im Übertragungsgeschehen, nicht nur bei der Behandlung narzisstischer Störungen, sondern gerade auch im therapeutischen Umgang mit Psychosen, die Freud wegen ihrer mangelnden Übertragungsfähigkeit als sog. “narzisstische Neurosen” von den “Übertragungsneurosen” abgegrenzt hatte – sind wir Adressaten solcher Botschaften, wie wir bei der Analyse unserer Gefühle der Gegenübertragung erkennen. ellauri147.html on line 822: Monien vuosien aikana työskennellessäni vakavasti häiriintyneiden psykiatristen potilaiden kanssa olen huomannut, että psykoottisessa vetäytymisessä on usein arkaaisia jälkiä tunnustamisen tarpeesta, joka on jäänyt vastaamatta perusmielessä. Mielestäni narsistisen häiriön hyvin erilaiset oireet voidaan tulkita erilaisiksi muunnelmuksiksi tämän taistelun nähtämisestä, havaitusta, tunnustetusta, kätkemisestä ja näkemisestä enemmän tai vähemmän taitavissa lavastoissa. Yhteiskuntafilosofi Axel Honneth (1994) on valmistellut "taistelun tunnustamisesta" identiteetin rakentamisen periaatteeksi G.H.Meadin (symbolinen vuorovaikutus, "Minä" yleisenä toisena, perspektiivin oletuksen mallina) ja Winnicottin kehitysteorioista – ja kutsui Hegeliä yhteiseksi lähteeksi: Hegelin itsessä on konstituoituvaa, että se tunnustetaan. ellauri147.html on line 823: Onnistuneiden tunnistusprosessien tuloksena Honneth kuvaa refleksiivistä itsesuhdetta, joka kantaa jälkiä hänen sukupolvien välisestä alkuperästään. (16) Tämä "positiivinen itsesuhde", joka heijastuu esineiden väliseen suhteeseen, on ymmärrettävä "eräänlaiseksi sisäänpäin kääntyväksi luottamukseksi, joka antaa yksilölle turvallisuuden sekä tarpeiden ilmaisemiseen että hänen kykyjensä soveltamiseen"(17). Se on parafraasi siitä, mitä kutsuisimme terveeksi narsismiksi tänään – tai turvallisen, välillisesti hankitun identiteetin perustunnuksista. Wille zur Macht! ellauri147.html on line 825: In langjähriger Arbeit mit schwer gestörten psychiatrischen Patienten habe ich die Erfahrung gemacht, dass der psychotische Rückzug häufig archaische Spuren eines Bedürfnisses nach Anerkennung trägt, das in einem elementaren Sinn unbeantwortet geblieben ist. Die so unterschiedlichen Symptome der narzisstischen Störung lassen sich m. E. als vielfältige Varianten eines Kampfes um dieses Gesehen-, Beachtet-, Anerkannt-werden entschlüsseln, der verdeckt und in mehr oder weniger gekonnten Inszenierungen geführt wird. Der Sozialphilosoph Axel Honneth (1994) hat den „Kampf um Anerkennung“ als Konstruktionsprinzip von Identität aus den Entwicklungstheorien von G.H.Mead (symbolischer Interaktionismus, „Me“ als generalisierter Anderer, Modell der Perspektivenübernahme) und Winnicott – herauspräpariert und sich als gemeinsamer Quelle auf Hegel berufen: bei Hegel gehört zum Selbst konstitutiv, dass es anerkannt ist. ellauri147.html on line 829: Epäilykset tunnustamisesta tai kieltäytymisestä herättävät epäkunnioituksen tunteita. Alitajuisesti järjestetyssä taistelussa tunnustamisesta suoritetaan sitten väitteitä, jotka vaikuttavat narsistisen häiriön erilaisissa diagnostisissa oirekuvauksissa "huomion etsimiseen", "huomion vaatimiseen" tai "vaativaan ihailuun", "narsistisena vihana" tai "narsistisena vetäytymisenä". Ne ovat intersubjektiivisia ohjaavia oireita, joissa uhattuna oleva itsensä, joka kieltää sen riippuvuuden, joka on suunnattu vaativasti tai aggressiivisesti kohdetta vastaan - tai kääntyy kokonaan pois siitä ja mukana olevissa fantasioita (puhumattakaan tajuttomassa) pitää esinettä entistä voimakkaammin. ellauri147.html on line 831: Bei Zweifeln an der Anerkennung oder ihrer Verweigerung entstehen Gefühle der Missachtung. In einem unbewusst inszenierten Kampf um Anerkennung werden dann Ansprüche ausgetragen, die in den differentialdiagnostischen Symptombeschreibungen der narzisstischen Störung als „Beachtung suchen“, „Aufmerksamkeit verlangen“ oder „Bewunderung fordern“, als „narzisstische Wut“ oder „narzisstischer Rückzug“ imponieren. Es sind intersubjektive Leitsymptome, in denen sich das bedrohte Selbst, seine Abhängigkeit verleugnend, fordernd an oder aggressiv gegen das Objekt richtet – oder sich von ihm völlig abwendet und in den begleitenden Phantasien (um nicht zu sagen: im Unbewussten) das Objekt umso stärker festhält. --> ellauri147.html on line 837: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen. --> ellauri147.html on line 840: Media narsismi vain varjostaa tätä henkisen olemassaolomme peruspiirretä, joka on peräisin ensisijaisesta narsismista. Vauva on riippuvainen äidin pitotoiminnosta ja hymystä hänen katseessaan. Infantiili narsismi pyrkii ihailemaan ympäristöä. Nuoruuden itsesäätely tapahtuu sukupolvien välisessä peilitilassa. Taiteilijan narsismi tarvitsee yleisön suosionosoituksia. ellauri147.html on line 842: Es spricht einiges dafür, dass wir für die Erforschung und Behandlung der vorherrschenden Identitätsstörungen im „Zeitalters des Narzissmus“ (Lasch 1995), das in der Endphase des letzten Jahrhunderts ausgerufen worden ist, ein intersubjektives Paradigma brauchen. Dazu nötigt uns schon der Zeitgeist. Die nach innen gerichtete Selbstvergewisserung des 'cogito, ergo sum', cartesianisches Vorbild der Introspektion, wird in einer medialen Welt durch den identitätsstiftenden Blick auf das Publikum abgelöst, der uns in den Talk-shows und den theatralen Inszenierungen von Politik vorgeführt wird: 'videor, ergo sum'. Big Brother ist ein Labor zur Herstellung postmoderner Identität. Die Sehnsucht nach der Spiegelung in der allgegenwärtigen Kamera zeigt uns etwas vom intersubjektiven Charakter der conditio humana. Wer wir sind, erfahren wir in den Rückmeldungen der Umwelt. ellauri147.html on line 843: Der mediale Narzissmus überformt bloss diesen Grundzug unserer seelischen Existenz, der im primären Narzissmus seinen Ursprung hat. Der Säugling ist auf die Haltefunktion der Mutter angewiesen und auf das Lächeln in ihrem Blick. Der infantile Narzissmus sucht die Bewunderung der Umgebung. Die Selbstinszenierungen der Adoleszenz finden in einem intersubjektiven Spiegelraum statt. Der Narzissmus des Künstlers braucht den Beifall des Publikums.Und auch in der narzisstischen Störung sind Beachtung und Anerkennung oder eben Missachtung und fehlende Spiegelung die Basis, auf der sich die lärmenden oder stillen, immer aber verzweifelten Kämpfe um den Anderen im Selbst abspielen.--> ellauri147.html on line 847: Wie aber aus Objektivem Subjektives, wie aus Äusserem Inneres, wie aus Materiellem Seelisches entsteht – das sind die ungelösten Fragen, die sich den Humanwissenschaften stellen. Affenwissenschaften. ellauri147.html on line 855: Hot or Not, currently rebranded as Chat & Date, is a rating site that allowed users to rate the attractiveness of photos submitted voluntarily by others. The site offered a matchmaking engine called 'Meet Me' and an extended profile feature called "Hotlists". The domain hotornot.com is currently owned by Hot Or Not Limited, and was previously owned by Avid Life Media. 'Hot or Not' was a significant influence on the people who went on to create the social media sites Facebook and YouTube. ellauri147.html on line 857: Hot or Not was preceded by the rating sites, like RateMyFace, which was registered a year earlier in the summer of 1999, and AmIHot.com, which was registered in January 2000 by MIT freshman Daniel Roy. Regardless, despite any head starts of its predecessors, Hot or Not quickly became the most popular. Since AmIHotOrNot.com's launch, the concept has spawned many imitators. The concept always remained the same, but the subject matter varied greatly. The concept has also been integrated with a wide variety of dating and matchmaking systems. In 2007 BecauseImHot.com launched and deleted anyone with a rating below 7 after a voting audit or the first 50 votes (whichever is first). ellauri147.html on line 860: faces to find out the current standard of good looks on the Internet. On the Hot or Not web site, people rate others' attractiveness on a scale of 1 to 10. An average score based on hundreds or even thousands of individual ratings takes only a few days to emerge. To make this hot or not palette of morphed images, photos from the site were sorted by rank and used SquirlzMorph to create multi-morph composites from them. Unlike projects like Face of Tomorrow, where the subjects are posed for the purpose, the portraits are blurry because the source images are of low resolution with differences in variables such as posture, hair styles and glasses, so that in this instance images could use only 36 control points for the morphs. A similar study was done with Miss Universe contestants, as shown in the averageness article, as well as one for age, as shown in the youthfulness article. ellauri147.html on line 862: In physical attractiveness studies, averageness describes the physical beauty that results from averaging the facial features of people of the same gender and approximately the same age. The majority of averageness studies have focused on photographic overlay studies of human faces, in which images are morphed together. The term "average" is used strictly to denote the technical definition of the mathematical mean. An averaged face is not unremarkable, but is, in fact, quite good looking. Nor is it typical in the sense of common or frequently occurring in the population, though it appears familiar, and is typical in the sense that it is a good example of a face that is representative of the category of faces. ellauri147.html on line 866: The effect was first described in 1878 by Francis Galton. He had devised a technique called composite photography, which he believed could be used to identify 'types' by appearance, which he hoped would aid medical diagnosis, and even criminology through the identification of typical criminal faces. Galton's hypothesis was that certain groups of people may have common facial characteristics. To test the hypothesis, he created photographic composite images of the faces of vegetarians and criminals to see if there was a typical facial appearance for each. Galton overlaid multiple images of faces onto a single photographic plate so that each individual face contributed roughly equally to a final composite face. The resultant "averaged" faces did little to allow the a priori identification of either criminals or vegetarians, failing Galton's hypothesis. However, unexpectedly Galton observed that the composite image was more attractive than the component faces. Galton published this finding in 1878, and also described his composite photography technique in detail in Inquiries in Human Faculty and its Development. He subsequently sold the invention to an early erotic photography firm. ellauri147.html on line 868: A University of Toronto student found that the facial proportions of celebrities including Jessica Alba were close to the average of all female profiles. That the preference for the average is biological rather than cultural has been supported by studies on babies, who gaze longer at attractive faces than at unattractive ones. People generally find youthful average faces sexually the most attractive. prototypes are preferred to individual exemplars of the stimuli categories. Thus an average face is probably attractive simply because it is prototypical. An averaged face made of 32 faces looks almost indistinguishable from any other 32-face averaged face even when they are created from a completely different set of individuals. Left-right symmetry is not the issue, presumably because neither are the viewers´ eyes. ellauri147.html on line 870: A 2006 "hot" or "not" style study, involving 264 women and 18 men, at the Washington University School of Medicine, as published online in the journal Brain Research, indicates that a person´s brain determines whether an image is erotically appealing long before the viewer is even aware they are seeing the picture. Moreover, according to these researchers, one of the basic functions of the brain is to classify images into a hot or not type categorization. The study´s researchers also discovered that sexy shots induce a uniquely powerful reaction in the brain, equal in effect for both men and women, and that erotic images produced a strong reaction in the hypothalamus. ellauri147.html on line 872: Neoteny (/niˈɒtəni/) also called juvenilization, is the delaying or slowing of the physiological (or somatic) development of an organism, typically an animal like homo sapiens. Neoteny is found in modern humans (compared to other primates). In progenesis (also called paedogenesis), sexual development is accelerated. In the best case of nymphettes, both happen at the same time. ellauri147.html on line 890: "Keittiön ovi avautui ja sisään astui nainen silmälaseissa ja tukka nutturalla (Varsovassa harvinainen näky). Hänellä oli kellertävät kasvot, leveä nenä, turpeat huulet ja keltaiset silmät. Koko hänen olemuxessaan oli jotain rahvaanomaista. Povi törrötti kuin parveke. Rintaa ja vazaa peitti iso tunika. Kengät olivat muodottomat. Hän näytti palvelijalta tai köyhältä torikauppiaalta." (Singer: Isäni seurakuntaa.) ellauri150.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri150.html on line 38: Kun kazon taapäin näitä 150 albumia lähes 2300 paasauxineen, tajuan taas eri selvästi tän "kadun totuuden": Me ollaan täällä vaan kuluttamassa energiaa entropiaxi, putkimatoina jotka syövät informaatiota yhdestä päästä ja paskantavat järjestäytymätöntä materiaa toisesta. Ei mitään toivoa että muistaisin edes omat paasauxeni, muista puhumattakaan. Mutta ei se olekaan tässä tärkeää. Täällä vaan eletään kunnes kuollaan; syödään ja paskannetaan, eikä sitten enää eletä, kuten sen Esko Valtakoira näppärästi tiivisti. Taivaassakin perseet tervataan. Aurinko palaa loppuun, avaruuden rauha palautuu. Eikä puhettakaan uudesta varvista! Ei jaxa! ellauri150.html on line 43: Tässä numerossa on haja-ajatuxia erilaisista lurjuxista sekä rupikonnista, joita tulee eteen klikkiuutisissa (kiitos Seija!) sekä vanhemmassa kirjallisuudessa. Syitä on sekä sysissä että sepissä, se on näiden sepitteiden sanoma. Pata soimaa tässä kattilaa. Pienilläkin padoilla on korvat, ja Esko Valtalinjalla lautasantennit. ellauri150.html on line 49: Ylellä viikko sitten esitetyn Marja Sannikka -jakson tarkoitus oli selvittää, miten välttää vastakkainasettelua ja vihaa. Toisin kävi. ellauri150.html on line 57: MÄÄRÄ ei kerro aina laatua, kuuluu vanha viisaus. ellauri150.html on line 61: Niin sanotun ”woke-jakson” tarkoitus oli selvittää, voiko hyvien asioiden ajamisesta seurata pahaa ja miten välttää vastakkainasettelua ja vihaa. Ironista, kuten ohjelmaa seuranneen somekeskustelun perusteella jo tiedämme. ellauri150.html on line 70: Sen seurauksena rasistinen haukkumasana oli alkuviikosta Suomen Twitterissä suosituimpien sanojen joukossa eli siis ”trendasi”. ellauri150.html on line 72: Myös haastateltavien valintoja ihmeteltiin: miksi yhdenvertaisuudesta ja vaikuttamisen keinoista on kutsuttiin puhumaan luonnontieteilijä Osmo Tammisalo ja tähtitieteilijä Valtaoja? Koskako ne on tunnettuja linssiluteita ja setämiespaskiaisia? ellauri150.html on line 80: Heti ohjelman aluksi Sannikka esitteli ”viisi esimerkkiä hyvää tarkoittavista keinoista, joista voi olla haittaa”. ”Woke-kulttuuri” niputettiin muutamiin kärkkäisiin, sieltä täältä revittyihin otsikoihin, jotta tunteet varmasti kuumenisivat kotikatsomoissa. ellauri150.html on line 82: Rasismikeskustelun kannalta kyseenalaisin oli n-sanan lausumisen lisäksi kohta kaksi. Siinä Sannikka ihmetteli sitä, että ennen on pyritty eroon siitä, että ”meidät nähtäisiin ihonvärin, sukupuolen tai etnisyyden kautta”, mutta nyt yllättäen savunaamat kiinnittää siihen ize huomiota. What gives? ellauri150.html on line 97: Ajatusta siitä, että ihonväristä tai rodullistamisesta ei haluta puhua, kutsutaan värisokeaksi rasismiksi (eng. colorblind racism), Hai Nguyen kertoo. ellauri150.html on line 103: Marja Sannikka –jakson jälkeen Nguyen kirjoitti valokuvaaja-aktivisti Aisha Benahmedin kanssa kansalaisjärjestö Fem-R:n sivuille blogikirjoituksen, jossa oikaistiin jaksossa esiintyneitä käsityksiä ja käsiteltiin muun muassa värisokeaa rasismia. Termiä on käsitellyt muun muassa amerikkalainen sosiologi Eduardo Bonilla-Silva vuonna 2010 julkaistussa Racism without racist –teoksessaan. ellauri150.html on line 105: Yhdysvalloissa ajattelutavan juuret juonnetaan 1950–60-luvuille, kansalaisoikeusliikkeeseen ja kansainväliseen rasisminvastaiseen liikkeeseen sekä valkoiselta puolen laissez faire-kapitalismin hallintomalliin eli meritokratiaan. Sen perimmäinen ajatus nojaa siihen, että yksilöt tulisi nähdä ensisijaisesti saavutustensa ja lahjakkuutensa avulla. ellauri150.html on line 111: Rodullistaminen viittaa kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin, joissa ylläpidetään rasistisia erotteluja ja valtajärjestystä. Tässä ajattelussa valkoisuus on normi, jota vasten muita arvioidaan. Valkoisuus ei tarkoita pelkästään ihonväriä, vaan muita siihen liitettäviä ihanteita ja ideaaleja. ellauri150.html on line 113: Keskinen kertoo, että Suomessa ”värisokeus” on liittynyt etenkin ihanteeseen hyvinvointivaltiosta ja universalismista, eli että palveluja ja ajatustapoja sovelletaan kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. Toisen maailmansodan ja juutalaisvainojen jälkeen toivottiin, että rasismista päästäisiin eroon lopettamalla puhe roduista, kun se ei onnistunut lopettamalla rotuja. ellauri150.html on line 117: Yksi konkreettinen esimerkki siitä on hänen mukaan se, miten esimerkiksi arabinkielinen miehen nimi vaikeuttaa selvästi asunnon saantia. Vuokramarkkinoiden lisäksi erottelu ja syrjintä näkyy työnhaussa ja koskee myös esimerkiksi venäläisiä ja puolalaisia. ellauri150.html on line 126: Toisaalta puhe itsestä esimerkiksi ruskeana tai mustana on tilan ja oman identiteetin haltuun ottamista yhteiskunnassa, jossa valkoisuus on normi. ellauri150.html on line 134: Ajatus siitä, ettei ihonväristä tai rodusta olisi soveliasta puhua näkyy Nguyen ja Keskisen mukaan myös siinä, millaista tutkimusta Suomessa tehdään. Ei-valkoisia ihmisiä ei tilastoida Suomessa muuten kuin äidinkielen perusteella tai maahanmuuttajuudella. ellauri150.html on line 138: KUTEN Sannikka-jaksosta ja sen jälkeisestä keskustelusta on huomattu, herättävät sanojen ”ruskea” ja ”musta” käyttäminen valkoisissa suomalaisissa lievästi sanottuna vastahakoisuutta. ellauri150.html on line 144: ”Ne tulkitaan silloin rodullistavana nimittelynä. On kuitenkin aivan eri asia, jos ihminen identifioituu itse ruskeaksi tai mustaksi kuin että joku muu käyttää heistä esimerkiksi n-sanaa, jonka historia on ihan toisenlainen”, Keskinen sanoo. ellauri150.html on line 150: Tässäkin, kuten muissakin identiteetteihin liittyvissä termeissä, pitäisi kuunnella henkilöä itseään, mitä termiä hän haluaa itsestään käyttää. Esko haluaa hänestä käytettävän termiä kalju räkälusikka. Haarloser Rotzlöffel. ellauri150.html on line 159: ”Pitäisi muistaa, että valkoisuus on valtava etuoikeus Suomessa. Ihan siksi, ettei joudu sellaisiin tilanteisiin kuin ruskeat ja rodullistetut ihmiset joutuvat.” ellauri150.html on line 179: Marja Sannikka oli löytänyt oikeat keskustelijat ohjelmaansa, jonka teemana oli ”voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa?”. Toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja ottivat yhteen, kirjaimellisesti. ellauri150.html on line 181: Keskustelussa asetelma tuli heti kättelyssä selväksi. Valtaoja jäi pahasti alakynteen Ebrahimin argumentoidessa. Nyrkkeilytermein ilmaistuna Valtaoja laski suojauksensa alas, mikäli hän edes koetti suojautua. Hän oli ylimielinen ja kaikkitietävä kosmologi, jonka ei tarvitse suojautua. Ebrahimin sanat upposivat suoraan sinne, mihin oli tarkoitus. Valtaoja ei tätä kuitenkaan huomannut. Eipä tarvitse enää ihmetellä hidasälyisen meikäläisenkään, mitä tarkoittaa valkoisen miehen taakka. Vielä hidasälyisempi astronomi näytti mallia. Älykkyys on yliarvostettua, sanoo Esko Valtakoira Apu-lehdessä. Vai oliko se Seurassa. ellauri150.html on line 185: Valtaoja itse todisti Ebrahimille, miten pihalla hän oli keskustelussa: ellauri150.html on line 191: ”Esko Valtaoja sekä kiihkomielinen että minäkuvansa sokaisema Höpöhöpö.” Uuden Suomen ylösnousseen haavoja tökkimättömällä Tuomaalla on epäilemättä oma lehmä ojassa. ellauri150.html on line 197: Ymmärsin hyvin, miksi ohjelman päättyä Renaz Ebrahimi näytti turhautuneelta. Olin itsekin nähnyt sellaista, mitä en ollut uskoa todeksi. ellauri150.html on line 207: Oman arvionsa mukaan Valtaoja on yksi maailman parhaita asiantuntijoita, mitä tulee mustista aukoista ympäristöön lähteviin ruskeisiin suihkuihin. ellauri150.html on line 213: Vanhassa testamentissa kerrotaan Aabrahamin vaimon Saaran nauraneen. Hänen kuulemansa asia oli naurettava. Saara nauroi, koska ei uskonut sitä, mitä kuuli. ellauri150.html on line 215: Saaran naurun jälkeen Aabraham ja Herra kävelivät kohti Sodomaa, jonne Aabrahamin veljenpoika Loot oli siirtynyt asuttuaan sitä ennen kiertolaisena teltoissa. Lootin perhekunta talossaan herätti yltäkylläisissä sodomalaisissa vihaa, joka lopulta purkautui väkivaltaisesti: ”Tuo yksi on tullut muukalaisena tänne asumaan, ja hän pyrkii jo määräilemään meitä.” ellauri150.html on line 223: Hänen mukaansa ”todelliset ongelmat eivät ratkea elitistisellä pelleilyllä tai vainoharhaisella syyttelyllä, vaikka tarkoitus olisi kuinka jalo”. ellauri150.html on line 229: – Eikä sukupuolinen tasa-arvo edisty sillä, että heterot eivät enää saa näytellä homoja elokuvissa, tai että aina muistetaan käyttää vain ja yksinomaan poliittisesti täysin korrektia nimitystä – tällä haavaa LGBTQ+, kohta ehkä vieläkin monikirjaimisempi. Kyllä nimitys lepakko-homo-kaxineuvoinen-transu-vinokas on paljon lyhyempi ja selvempi. Ja suomalaisempi. Vielä lyhempi on "epänormaali". ellauri150.html on line 231: – Turistiparat eivät kuulemma enää uskalla ostaa saamelaisia käsitöitä Kemistä, koska pelkäävät loukkaavansa jotakuta. Edistä siinä sitten kulttuurien välistä ymmärrystä. Tätä menoa ei saa kohta enää edes nauraa pulttiboisien hassunhauskoille nunnuka- ja kosimaha-jaxoille. ellauri150.html on line 238: Täytät ensi kesänä 70 vuotta. Miltä pyöreät tuntuvat? Mistä haluat vielä ottaa selvää? ellauri150.html on line 251: Juha-Risto snobbailee ellauri150.html on line 253: Colette Stevens on Romain Rollandin hahmo nälkävuoden pituisessa sarjassa jossa loputtomasti seikkailee Romainin nenäkäs alter ego Juha-Risto. ellauri150.html on line 255: Colette Stevens. HR Director. "Regardless of the working relationship, Colette always displays the same valuable characteristics - she is very bright, totally commercial, able to build strong and lasting relationships and is great fun to be around. ellauri150.html on line 257: Colette Stevens is in one word- incredible! She went above and beyond during our home purchasing process, and well beyond! She was by our side every step of… the way, making sure that we knew exactly where we were in the process, along with what the next steps would be. She was constantly in communication with us and made us feel at ease. ellauri150.html on line 263: Elle avait dix-huit ans, des yeux noirs veloutés, qu’elle faisait doux aux jeunes gens, des prunelles d’Espagnole, qui remplissaient tout l’orbite de leur humide éclat, un petit nez un peu long et fantasque, qu’elle fronçait et remuait légèrement en parlant, avec des moues mutines, les cheveux désordonnés, un minois chiffonné, la peau médiocre, frottée de poudre, les traits gros, un peu gonflés, l’air d’un petit chat bouffi. ellauri150.html on line 265: De proportions toutes menues, très bien habillée, séduisante, agacinante, elle avait des manières mignardes, précieuses, niaisottes ; elle jouait la fillette, se balançant deux heures dans son fauteuil à bascule, poussant des petits cris, des : ellauri150.html on line 269: à table, battant des mains, quand il y avait un plat qu’elle aimait ; au salon, grillant des cigarettes, affectant, devant les hommes, une affection exubérante pour ses amies, se jetant à leur cou, leur caressant la main, leur chuchotant à l’oreille, disant des ingénuités, disant aussi des méchancetés, admirablement, d’une voix douce et frêle, qui savait même, à l’occasion, dire des choses très lestes, sans avoir l’air d’y toucher, qui savait encore mieux en faire dire, — l’air candide d’une petite fille bien sage, les yeux brillants, aux paupières lourdes, voluptueux et sournois, qui regardaient de côté, malignement, guettant tous les potins, happant toutes les polissonneries de la conversation, et tâchant de pêcher çà et là quelque cœur à la ligne. ellauri150.html on line 271: Toutes ces singeries, ces parades de petit chien, cette ingénuité frelatée, ne plaisaient à Christophe en aucune façon. Il avait autre chose à faire qu’à se prêter aux manèges d’une petite fille rouée, ou même qu’à les considérer, d’un œil amusé. Il avait à gagner son pain, à sauver de la mort sa vie et ses pensées. Le seul intérêt pour lui de ces perruches de salon était de lui en fournir les moyens. En échange de leur argent, il leur donnait ses leçons, en conscience, le front plissé, l’esprit tendu vers la tâche, afin de ne se laisser distraire ni par l’ennui qu’elle lui causait, ni par les agaceries de ses élèves, quand elles étaient aussi coquettes que Colette Stevens. Il ne faisait guère plus d’attention à elle qu’à la petite cousine de Colette, une enfant de douze ans, silencieuse et timide, que les Stevens avaient prise chez eux, et à qui Christophe enseignait aussi le piano. ellauri150.html on line 273: Mais Colette était trop fine pour ne pas sentir qu’avec Christophe toutes ses grâces étaient perdues, et trop souple pour ne pas s’adapter instantanément à ses façons d’être. Elle n’avait même pas besoin de s’appliquer pour cela. C’était un instinct de sa nature. Elle était femme. Elle était comme une onde sans forme. Toutes les âmes qu’elle rencontrait lui étaient comme des vases, dont, par curiosité, par besoin, sur-le-champ, elle épousait les formes. Pour être, il fallait toujours qu’elle fût un autre. Toute sa personnalité, c’était qu’elle ne le restait pas. Elle changeait de vases, souvent. ellauri150.html on line 277: Elle faisait de la musique, comme la plupart des jeunes filles oisives d’à présent. Elle en faisait beaucoup et peu. C’est-à-dire qu’elle en était toujours occupée, et qu’elle n’en connaissait presque rien. Elle tripotait son piano, toute la journée, par désœuvrement, par pose, par volupté. Tantôt elle en faisait, comme du vélocipède. Tantôt elle pouvait jouer bien, très bien, avec goût, avec âme, — (on eût presque dit qu’elle en avait une : il suffisait, pour cela, qu’elle se mît à la place de quelqu’un qui en avait une). — Elle était capable d’aimer Massenet, Grieg, Thomé, avant de connaître Christophe. Mais elle était aussi capable de ne plus les aimer, depuis qu’elle connaissait Christophe. Et maintenant, elle jouait Bach et Beethoven très proprement, — (ce qui, à la vérité, n’est pas beaucoup dire) ; — mais le plus fort, c’était qu’elle les aimait. Au fond, ce n’était ni Beethoven, ni Thomé, ni Bach, ni Grieg, qu’elle aimait : c’étaient les notes, les sons, ses doigts qui couraient sur les touches, les vibrations des cordes qui lui grattaient les nerfs comme autant d’autres cordes, son épiderme chatouillé. ellauri150.html on line 281: — Ah ! faisait Christophe, en entrant. Voilà la chatte, qui fait encore ronron ! ellauri150.html on line 323: — Est-ce que ce n’est pas vrai ?… Pourquoi haussez-vous les épaules ? Pourquoi faites-vous la grimace ? ellauri150.html on line 337: Elle jouait son morceau, s’appliquant de son mieux ; et, comme elle était habile, elle y réussissait très passablement, parfois même assez bien. Christophe, qui n’était pas dupe, riait en lui-même de l’adresse « de cette sacrée mâtine (sekarotuinen narttu), qui jouait, comme si elle sentait ce qu’elle jouait, quoiqu’elle n’en sentît rien ». Il ne laissait pas d’en éprouver pour elle une sympathie amusée. (Narsismimarkkeri!) Colette, de son côté, saisissait tous les prétextes pour reprendre la conversation, qui l’intéressait beaucoup plus que la leçon de piano. Christophe avait beau s’en défendre, prétextant qu’il ne pouvait dire ce qu’il pensait, sans risquer de la blesser : elle arrivait toujours à le lui faire dire ; et plus c’était blessant, moins elle en était blessée : c’était un amusement pour elle. Mais comme la fine mouche sentait que Christophe n’aimait rien tant que la sincérité, elle lui tenait tête hardiment, et discutait mordicus (izepäisesti). Ils se quittaient très bons amis. ellauri150.html on line 348: Dreyfus-juttu (ransk. Affaire Dreyfus) oli Ranskaa vuosina 1894–1906 kuohuttanut oikeusjuttu. Sen keskushenkilönä oli Ranskan armeijan yleisesikunnassa palvellut kapteeni Alfred Dreyfus, jonka väitettiin välittäneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Dreyfusin tuomitseminen elinkautiseen vankeusrangaistukseen jakoi ranskalaisen yhteiskunnan voimakkaasti tuomion tukijoihin ja Dreyfusin syyttömyyteen uskoviin. Lopulta Dreyfus armahdettiin ja julistettiin syyttömäksi ja oikeaksi vakoojaksi paljastui majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházy, eli joku vitun madjaari joka pötki pakoon ulkomaille. Alfred Dreyfusilta riistettiin sotilasarvo École Militairen pihalla ja veikko lähetettiin Pirunsaarelle. Tuomiota sittemmin vähän lievennettiin, armahdettiin ja lopulta pyörrettiin kokonaan. Dreyfus sai ylennyxen majurixi ja papukaijamerkin. Sori siitä! No hard feelings! ellauri150.html on line 352: Hahaa, kohtalon ivaa. Kohta on kivaa. ellauri150.html on line 354: Turvallisuuspalvelun Hubert Henryn todistus teki vaikutuksen tuomareihin. Hän väitti tienneensä saksalaisten vakoojasta jo jonkin aikaa, ja oikeussalissa hän osoitti Dreyfusia ja väitti tätä kyseiseksi vakoojaksi. Kun Henryä pyydettiin todistamaan väitteensä, hän totesi että ”on sellaisia salaisuuksia, joita upseeri ei paljasta edes hatulleen”. ellauri150.html on line 358: Kesällä 1895 tiedustelutoimiston johtoon nimitettiin everstiluutnantti Marie-Georges Picquart. Sotilasviranomaiset olivat tajunneet, että Dreyfus oli tuomittu varsin heikoin perustein, ja Picquart lupasi käydä läpi kaiken Dreyfusilta lähteneen ja tälle tulleen kirjeenvaihdon. Hän kävi läpi myös Saksan lähetystön siivoojan toimittamia papereita. Maaliskuussa 1896 Picquart sai siivoojalta pikakirjeen kappaleita. Kirjepaperista saattoi päätellä sen tehdyn Pariisissa, sillä siinä käytettyä ohutta sinistä paperia ei saanut muualta. Kirje oli osoitettu majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházylle, mutta sitä ei oltu koskaan toimitettu perille. Kirjeessä pyydettiin Walsin-Esterházyltä ”tarkempaa selitystä kuin se, jonka annoitte ratkaisemattomasta asiasta tässä eräänä päivänä”. Picquartin aloitteesta Esterházyä alettiin varjostaa ja hänen nähtiin menevän kahdesti Saksan suurlähetystöön. Lisäksi Picquart sai elokuussa käsiinsä kaksi Esterházyn kirjettä, ja niiden käsiala oli samankaltainen kuin Henryn listassa. Henry alkoi puolestaan väärentää todisteita Dreyfusia vastaan saatuaan kuulla Picquartin yrittävän todistaa tämän syyttömäksi. ellauri150.html on line 360: Uusista todisteista vuoti tietoja lehdistölle. Lisäksi epäilys toisesta syyllisestä kasvoi armeijassa ja hallituksessa. Picquart pelkäsi armeijan estävän hänen tutkimuksensa, ja hän valtuutti asianajajansa toimittamaan hänen keräämänsä todisteet hallitukselle. Asianajaja kertoi eräälle parlamentin jäsenelle, että sotasalaisuuksia kaupitellut lista oli todistettavasti Esterházyn kirjoittama. Parlamentin jäsen otti puolestaan yhteyttä Dreyfusin veljeen Mathieuhön. Mathieu syytti Esterházyä maanpetoksesta ja toimitti laatimansa kirjeen 15. marraskuuta 1897 sotaministerille ja johtavalle pariisilaiselle sanomalehdelle. Esterházyn vaatimuksesta koottu sotaoikeus vapautti kuitenkin hänet syytteistä nopean oikeudenkäynnin jälkeen. Tämän johdosta kirjailija Émile Zola julkaisi 13. tammikuuta 1898 L'Aurore-lehden etusivulla presidentti Félix Faurelle osoitetun kirjeen J’accuse (suom. ”minä syytän”). Zola syytti kirjeessään seitsemää korkea-arvoista upseeria ja kolmea käsialantutkijaa todisteiden keksimisestä Dreyfusia vastaan ja totuuden peittelystä. ellauri150.html on line 362: Kirjeensä takia Zola joutui oikeuteen herjauksesta. Oikeudenkäynnin aikana Ranska jakautui voimakkaasti tapauksen tiimoilta. Zola tuomittiin syylliseksi, mutta hän pakeni Englantiin haettuaan ensin muutosta vuoden vankilatuomioonsa. Picquart erotettiin Zolan oikeudenkäynnin tuottamassa kuohunnassa, mutta hän sai myöhemmin virkansa takaisin. Majuri Henryä kuulusteltiin, ja 30. elokuuta 1898 hän tunnusti väärentäneensä todisteita Dreyfusia vastaan. Hänet pidätettiin, mutta hän teki itsemurhan partaveitsellä pidätystä seuranneena päivänä. Esterházy pakeni Lontooseen, missä hän myöhemmin tunnusti syyllisyytensä, ja eli lopun elämäänsä herroixi maanpaossa. Myi varmaan tiedot sitten briteille. Dreyfus tuotiin Pirunsaarelta takaisin Ranskaan kesäkuussa 1899. Häntä vastaan aloitettiin uusi oikeudenkäynti sotaoikeudessa, joka tuomitsi hänet uudelleen maanpetoksesta. Sotaministeri armahti Dreyfusin kymmenen päivän kuluttua terveydellisten syiden takia. Dreyfus julistettiin lopulta kokonaan syyttömäksi 12. heinäkuuta 1906, ja hän sai majurinarvon ja kunnialegioonan jäsenyyden 20. heinäkuuta samana vuonna. ellauri150.html on line 367: Dreyfusin tapauksella oli huomattavat vaikutukset Ranskan sisäpolitiikkaan. Radikaalit nousivat ratkaisevaan asemaan vuonna 1899 perustetussa hallituksessa. Panama-skandaalissa ryvettynyt Georges Clemenceau palasi radikaali-sosialistien johtoon. Armeijan ja kirkon asemia Dreyfusin tapaus sen sijaan heikensi. Hallitus ryhtyi valvomaan armeijaa entistä tarkemmin, ja vuonna 1905 valtio ja kirkko erotettiin toisistaan. ellauri150.html on line 371: hazy_Decoration_Enlevee.jpg/230px-Commandant_Esterhazy_Decoration_Enlevee.jpg" height="200px" /> ellauri150.html on line 374: haring/esa-saarinen-oma.jpg" height="200px" /> ellauri150.html on line 375: Kukas näistä on konnimman näköinen? Takinkääntäjästä tuli kielenkääntäjä. Brittejä se ei haitannut. Kolmas wiixiwallu Daltonin veljes on Juha-Risto. Loput 2 on esiintyviä taiteilijasnobeja. Parrakas mies ei saa naista, mutta parratonpa sai, yhden ainakin. Punaisesta tekonenästä on apua. ellauri150.html on line 380: Hmm. Duckduckgo. Klik. Ei vittu ei tää kokki Ilkka Lehtola voi millään olla Ilta-Pulun sika-Lehtola? Ei, ehdin unohtaa jo etunimen, tää sika-Lehtola on Jyrki. Jyrki Jyrki, älä tyrki. Ilta-Pulun Jyrki Lehtola on monta numeroa limaisempi, setämäisempi ja kusipäisempi kuin toi kokkirepukka. Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja. Kirjoittaja on aivan käsittämätön perse. Riittää kazoa vaan sen kolumnien ozikoita, niin näkee millaisen niljakkeen kanssa ollaan tekemisissä. Vittu tälläset häiskät pitäis viedä saunan taaxe oikein kiireellisyysjärjestyxessä. Eikä sen läpyskäkään kelpaa edes perseen pyyhintään, on se sevverran virulentti liuhake. ellauri150.html on line 384: Ei vittu täähän on se sama Jyrki Lehtola, joka toimi aikoinaan Markku Eskelisen kanssa häräntappoaseen, eikun siis sen toisen kotieläinaiheisen kulttikirrjan, sanos nyt, sianhoito-oppaan, kakkoskuskina? Tämmönen ilkiökö likasankojournalisti siitä tuli isona? No ei ihme oikeastaan. Ei sillä ollut senkään vertaa lahjoja kuin pikku-Markulla. Häntä on pidetty yhtenä maan harvoista kirjoittajista, jotka tulevat toimeen pääasiassa lehtikolumneilla. Lehtolan isä oli edesmennyt Aamulehden kulttuuritoimittaja Erkka Lehtola. Jyrki Lehtolan veli Juha Lehtola on käsikirjoittaja ja ohjaaja. Samanlaista paskaporukkaa noi on kaikki Lehtolat. Päivääkään ei ole kunnollista työtä tehty. Ja Tamperrreelta tottakai. ellauri150.html on line 393: Jyrki Lehtolan kolumni: Sanna Marin – likka, jota tarttee vielä kouluttaa Älkää käsittäkö väärin. En oo sovinisti. En todellakaan. Onhan se kiva välillä kattella, kun lavalla on timmejä daameja eikä rumia miehiä (en oo homo). Ja hyvin tää hallitus on asiansa hoitanut, hienosti seisoo likat rivissä lukemassa miesten kirjottamia tiedotteita. ellauri150.html on line 399: Ilta-pulun propagandisti Jyrki Lehtola, jonka naamassa jo lukee isolla "olen setämies" liittää äänensä woke-jupakan jälkeiseen persukuorohon. Sen mielestä MOLEMMAT rasismikeskustelijat on elitistejä. Hän sensijaan ainoana edustaa laahusta. Läppäläppä, ei sentään vallan laahusta vaan laissez faire-järjen ääntä, tolkun miehiä. Kysymys ei ole tässä muusta kun säästyneen setelin väristä, kun wolttikuskeja saa tusinoittain halvemmalla kumilautalta. ellauri150.html on line 420: Dans ce méme hebdomadaire, le Petit Guide des étrangers, le 20 septembre 1913, admire et prétend que les étrangers ne peuvent qu'aimer l,'allure simple et sportive des jeunes Françaises et le Français dont le veston sanglé, le visage rasé, le cheveu plat, dégagé, le chapeau bien enfoncé témoignent d'un goût pour l'hygiene et l'action. ellauri150.html on line 426: Edmond Eugène Alexis Rostand (1. huhtikuuta 1868 Marseille – 2. joulukuuta 1918 Pariisi) oli ranskalainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Silläkin oli pitkät wiixet niin kuin lähes kaikilla fin de siecle tyypeillä (paizi Baudelairella, joka olikin vähän varhaisempaa ikäpolvea). Se kirjotti myös L'homme que j'ai tué, josta tehdystä filmistä Franz me tykättiin, Kristina ei. ellauri150.html on line 434: Cyrano de Bergerac oli todennäköisesti homo, vaikka Rostand ei sitä tiennyt, tai ei kertonut. Pitkäköhän nenä sillä oli jäykkänä? Le fait que le personnage historique, Savinien de Cyrano de Bergerac, aurait été homosexuel, et les rapports ambigus qu'entretiennent les trois personnages, permettent d'imaginer que le personnage de Cyrano éprouve des sentiments amoureux pour Christian. Jérôme Savary évoque cette éventualité parmi d'autres. Jean-François Gautier signale que l'on trouve de tout dans les interprétations dont celle de la psychanalyse de l'homosexualité. Cette question est aussi soulevée par Patrick Besnier. Ce sont tous pédé. ellauri150.html on line 438: The play has been translated and performed many times, and it is responsible for introducing the word "panache" into the English language. Cyrano (the character) is in fact famed for his panache, and he himself makes reference to "my panache" in the play. Wanna see my panache? Wanna see my aubergine? Wanna taste my coq au vin? The two most famous English translations are those by Brian Hooker and Anthony Burgess. ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi: ellauri150.html on line 448: Kubrick's film is relatively faithful to the Burgess novel, omitting only the final, positive chapter, in which Alex matures and outgrows sociopathy. Sehän on tiettävästi lähestulkoon mahdotonta. In the novel, Alex drugs and rapes two 10-year-old girls. In the film, the girls are young adults who seem to have consensual, playful sex with him, with no suggestion of using any drugs and without any violence. The film portrays Dr. Branom as female, despite being described as male in the novel. Kubrick oli lälläri. ellauri150.html on line 453: Mun mielessä menee Ben Hur ja Quo Vadis jotenkin sekaisin. Olikohan ne molemmat Sulka-sarjan poikakirjoja niinkuin se Länsi-Rooman tuho kirja, jossa oli ostro- ja visigootteja? Jonka nimeä ei löydy. Kapteeni Kapu haukkui jotain konnia ostro- tai visigooteixi. ellauri150.html on line 455: Quō vādis? (Classical Latin: [kʷoː ˈwaːdɪs], Ecclesiastical Latin: [kwo ˈvadis]) is a Latin phrase meaning "Where are you marching?". It is also commonly translated as "Where are you going?" or, poetically, "Whither goest thou?", or even "Whatsup doc? Munch munch" ellauri150.html on line 457: The phrase originates from the Christian tradition regarding Saint Peter's first words to the risen Christ during their encounter along the Appian Way. According to the unnatural Acts of Peter (Vermicelli Acts XXXV), as Peter flees from crucifixion in Rome at the hands of the government, and along the road outside the city, he meets the risen Jesus. In the Latin translation, Peter asks Jesus, "Quō vādis?" He replies, "Rōmam eō sursum deorsum crucifīgī" ("I am going to Rome to be crucified upside down"). Peter then gains the courage to continue his ministry and returns to the city, where he is martyred by being crucified upside-down. The Church of Domine Quo Vadis in Rome is built upside down where the meeting between Peter and Jesus allegedly took place. The words "quo vadis" as a question also occur at least seven times in the Latin Vulgate. ellauri150.html on line 459: The Polish writer Henryk Sienkiewicz wrote the novel Quo Vadis: A Narrative of the Time of Nero (1895–96, a tremendous hit in fin de siecle Paris) which in turn has been made into motion pictures several times, including a 1951 version that was nominated for eight Academy Awards. Vittu vaan 8, Ben veti mahtavammat 11, samoinkuin vielä järisyttävämmät suurteoxet Titanic ja Bored of the Rings. For this and other films novels, Sienkiewicz received the 1905 Nobel Prize for Literature. ellauri150.html on line 461: Ben-Hurista ei meinannut ensin löytyä kuin filmikäsikirjoitus. Synopsis: Judah Ben-Hur lives as a rich Jewish merchant prince in Jerusalem at the beginning of the 1st century. Together with the new governor Pontius Pilate, his old friend Messiah arrives as commanding officer of the Roman legions. At first they are happy to meet after a long time but their different politic views separate them. During the welcome parade a roof tile falls down from Judah's house and injures the governor. Although Messiah knows they are not guilty as such, he sends Judah to the galleys and throws his mother and sister into prison. What the fuck, their house was a menace! Good old Hammurabi would have had their heads off. But Judah swears to come back and take revenge. Genre: Adventure, Drama, History. ellauri150.html on line 467: Sheik Ilderim bribes Pontius Pilate into allowing Ben-Hur to compete in a horse and carriage race (ravit) by proposing a high wager. Esther tries to convince Messiah not to race Ben-Hur, but he is adamant that he will win. On the day of the race, Ben-Hur follows Ilderim's instructions to hold back from the race until the final laps. Using dirty tactics, Messiah manages to knock out the other competing charioteers. Following a brutal and grueling race, Ben-Hur wins the race. Messiah survives but is badly wounded and loses a leg. Ben-Hur's victory emboldens the Jewish spectators and yields dividends for Ilderim. ellauri150.html on line 469: Despite his victory, Ben-Hur is despondent about his family and his former friend One-Leg Messiah. Later, Esther witnesses the arrest of Jesus in the Garden of Gethsemane. Ben-Hur and Esther witness a bruised and beaten Jesus being forced to carry his cross through the streets. Mirroring his first encounter with Jesus, Ben-Hur tries to offer Jesus water but is beaten to it by a Roman soldier. Following Jesus' crucifixion, a rainstorm occurs, thanx to Esther. Naomi and Tirzah are miraculously healed by rainwater containing the pee of Esther, and Sheik Ilderim pays a king's ransom to set them free. Despite his anger, Ben-Hur finds the strength in his heart to forgive One-Leg Messiah and is reconciled with him and his family. Together, Två-Ben-Hur, his mother, sister, Esther, and One-Leg Messiah accompany Sheik Ilderim's Ford Caravan as they leave Jerusalem on to new adventures. Luckily, One-Leg Messias had avoided the fate of Moby "No Dick" Ahasverus. ellauri150.html on line 476: The film's final onscreen writing credits created controversy when, in October 1959, the Writers Guild of America (WGA) awarded Tunberg sole screenplay credit, despite the objections of the film's director, William Wyler, who, in the film's commemorative booklet and elsewhere, claimed that Christopher Fry was more responsible than any other writer for the final screenplay. In response to Wyler's public outcries against their ruling, the WGA took out trade paper ads on November 20, 1959 in which they issued a statement reading, in part, "the unanimous decision of the three judges was that the sole screenplay credit was awarded to Karl Tunberg...The record shows the following: 1. Karl Tunberg is the only writer who has ever written a complete screenplay on Ben-Hur; 2. Karl Tunberg continued to contribute materials throughout the actual filming, and this material is incorporated in the final picture; and 3. Karl Tunberg alone did the necessary rewriting during the four months of retakes and added scenes. Mr. Christopher Fry himself was fully informed of the proceedings of the Guild. He has made it absolutely clear that he did not want to protest the decision of the Guild." ellauri150.html on line 478: Arthur Hammond Harris aka Christopher Fry (18 December 1907 – 30 June 2005) was an English poet and playwright. He is best known for his verse dramas, especially The Lady's Not for Burning, which made him a major force in theatre in the 1940s and 1950s. Fry was born as Arthur Hammond Harris in Bristol, the son of Charles John Harris, a master builder who retired early to work full-time as a licensed Lay Reader in the Church of England, and his wife Emma Marguerite Fry Hammond Harris. While still young, he took his mother's maiden name because, on very tenuous grounds, he believed her to be related to the 19th-century Quaker prison reformer Elizabeth Fry. He adopted Elizabeth Fry's faith, and became a Quaker and a gay. In the 1920s, he met the writer Robert Gittings, who became a lifelong friend. Maybe William Wyler was another yet longer friend. Gore Vidal most certainly another. ellauri150.html on line 482: Over the 57 years that have followed, a few things have contributed to granting the film untouchable status, the foremost being the fact that it won 11 Academy Awards, still the most Oscars any film has ever won. (That total was later matched by Titanic and Lord of the Rings: The Return of the King.) But while the Oscars, the prestige, and the fact that the plot of the film deals directly (if obliquely) with the life and death of Jesus Christ, all contribute to a certain image of Ben-Hur, there have always been alternate views of the film. One of the most famous came from the mouth of one of its own screenwriters. ellauri150.html on line 484: Based on an 1880 novel, Ben-Hur: A Tale of the Christ, the film was directed by Hollywood great William Wyler, and screenwriter Gore Vidal was one of many who took a pass at the screenplay. In The Celluloid Closet, Vidal states in no uncertain terms that he scripted the film as a confrontation between ex-lovers Ben-Hur (Charlton Heston) and Messala (Stephen Boyd). Further, Vidal claims that, after consultation with Wyler and Boyd (but not Heston, who would have objected), he wrote one particular scene, where the estranged Ben-Hur and Messala meet again, with heavy gay subtext. ellauri150.html on line 488: What the f---!? Based on a 1880 novel after all!? Whose novel? Fuck you screenwriters! Taking all the glory! “I said,’ Well, I’ll never use the "g" word,'” Vidal says. “‘There’ll be nothing overt. But it will be perfectly clear that Messiah is in love with Ben-Hur.” ellauri150.html on line 490: Ben-Hur: A Tale of the Christ is a novel by Lew Wallace, published by Harper and Brothers on November 12, 1880, and considered "the most influential Christian book of the nineteenth century". It became a best-selling American novel, surpassing Harriet Beecher Stowe's Uncle Tom's Cabin (1852) in sales. The book also inspired other novels with biblical settings and was adapted for the stage and motion picture productions. Ben-Hur remained at the top of the US all-time bestseller list until the 1936 publication of Margaret Mitchell's Gone with the Wind. The 1959 MGM film adaptation of Ben-Hur is considered one of the greatest films ever made and was seen by tens of millions, going on to win a record 11 Academy Awards in 1960, after which the book's sales increased and it surpassed Gone with the Wind. It was blessed by Pope Leo XIII, the first novel ever to receive such an honour. The success of the novel and its stage and film adaptations also helped it to become a popular cultural icon that was used to promote catholicism plus numerous commercial products. ellauri150.html on line 492: The story recounts the adventures of Judah Ben-Hur, a Jewish prince from Jerusalem, who is enslaved by the Romans at the beginning of the first century and becomes a charioteer and a Christian. Running in parallel with Judah's narrative is the unfolding story of Jesus, from the same region and around the same age. The novel reflects themes of betrayal, conviction, and redemption, with a revenge plot that leads to a story of gay love and compassion. ellauri150.html on line 494: Rooman tuho: Rooman tuho kesti monta vuotta niinkuin ei Rooman rakentaminenkaan mennyt ihan päivässä, eli se oli pitkä prosessi. Tulen laittamaan tähän alapuelelle syitä miksi Rooma tuhoutui. Valloitussotien lopettaminen: Vuonna 117jkr Hadrianus lopetti valloitussodat, joka johti siihen, että Rooma ei saanut enää sotasaalista. Myöskään orjia ei saatu enää lisää valloituksien loputtua. Kasvua on saatava, saatana! Muuten käy kuin Roomalle! Visigootit pani Rooman sileäksi A.D. 479. ellauri150.html on line 499: Lew Wallace oli kenraali joka tunaroi siviilisodassa jossain Shilohin taistelussa niin että Grant antoi sille potkut. Sodan jälkeen siviilissä Wallace ei lakannut jauhamasta tätä. ellauri150.html on line 506: "But this repetition of the old story is just the fairest charm of domestic discourse. If we can often repeat to ourselves sweet thoughts without ennui, why shall not another be suffered to awaken them within us still oftener."— Hesp.: Jean Paul F. Richter. ellauri150.html on line 510: When the party—Balthasar, Simonides, Ben-Hur, Esther, and the two faithful Galileans—reached the place of crucifixion, Ben-Hur was in advance leading them. ellauri150.html on line 512: Balthasar on se tietäjä joka toi Jee-suxelle Mirjam voidetta. ellauri150.html on line 514: In such condition a little child could have done as much as he to prevent the awful crime he was about to witness. The intentions of God are always strange to us; but not more so than the means by which they are wrought out, and at last made plain to our belief. ellauri150.html on line 516: The knoll was the old Aramaic Golgotha—in Latin, Calvaria; anglicized, Calvary; translated, The Skull. ellauri150.html on line 522: In a certain sense, after all, the mission of the Nazarene was that of guide across the boundary for such as loved him; across the boundary to where his kingdom was set up and waiting for him, and them as were worth it. ellauri150.html on line 524: He heard again, or seemed to hear, the saying of the Nazarene, "I am the resurrection and the life." And as men repeat a question to grasp and fix the meaning, he asked, gazing at the figure on the hill fainting under its crown, What resurrection? and what life? ellauri150.html on line 528: "The crosses are ready," said the centurion to the pontiff, who received the report with a wave of the hand and the reply, ellauri150.html on line 531: Up on the summit meantime the work went on. The guard took the Nazarene's clothes from him; so that he stood before the millions naked. Now that was bad. ellauri150.html on line 533: If they don't know what they do, forgive them, like the kitchen cupboard door that hits you on the head. Don't hit it back. ellauri150.html on line 535: Aika pahasti Lew silti syyllistää prejudiced judeja. Paizi Estheriä tietysti. Muze onkin helleenistynyt. ellauri150.html on line 537: Esther bat Simonides was a Judean freedwoman and the wife of Prince Judah Ben-Hur during the 1st century AD. She played a major role in her husband's conversion to Christianity after teaching him of Jesus' message, having personally witnessed his Sermon on the Mount. ellauri150.html on line 539: Esther "Bat" Simonides was born in Jerusalem, Judea, the daughter of the Hellenized Jewish slave Simonides. She was raised in the household of Prince Ithamar Ben-Hur, and she loved Judah Ben-Hur as a child. By 26 AD, she had grown into a woman, and, while she still loved Judah, she was betrothed to the freedman and merchant David ben Matthias from Antioch. That same year, Judah and his family were imprisoned after being wrongfully imprisoned for an alleged assassination attempt on Valerius Gratus, and Simonides was arrested and tortured on the orders of the Roman tribune Messala. Simonides was arrested when the Romans were certain that he was not hiding anything, and he and Esther lived in hiding at the Ben-Hur family's derelict and looted estate, where they were joined by Simonides' fellow former prisoner Malluch. ellauri150.html on line 541: In 30 AD, Judah returned from being a galley slave, and Esther told him that she was no longer betrothed, causing the two to fall in love again. When Judah's mother Miriam and sister Tirzah were sent to the Valley of Lepers by their jailers, Esther brought them food, and, when Judah asked about his family's fate, Esther was told by Miriam to inform him that they were dead, as Miriam did not want her son to see them in agony. When a dying Messala told Judah of his family's real fates, Judah headed to the Valley and angrily confronted Esther, who forced him to hide from his family rather than violate their wishes. On the way out of the Valley, Esther stopped to listen to Jesus' Sermon on the Mount, and she became a convinced Christian; she had an argument with Judah about his lust for vengeance and his lack of interest in Jesus' message of peace and love. However, when the two found that Tirzah was dying, they brought Miriam and Tirzah to Jerusalem to search for Jesus and hope for a cure. They were too late to reach him before he was crucified, but a sudden rainstorm miraculously healed the lepers' wounds and cured them. Ben-Hur, who was now convinced of Jesus' message, embraced Esther and his family, having decided to give up his quest for revenge. ellauri150.html on line 543: Within five years of the crucifixion, Judah and Esther married and had children, and Judah and a recovered Simonides spent much of their fortunes on supporting the Christian Church in Antioch. In 64 AD, Judah, Esther, and Malluch went to Rome to help finance the construction of an underground train which would live on for centuries in the Catacombs of Callixtus. ellauri150.html on line 545: "Didst thou hear?" said Ben-Hur to him. "The kingdom cannot be of this world. Yon witness (the good felon on the left hand cross) saith the King is but going to his kingdom; and, in effect, I heard the same in my dream. Okay! I get it! We must wait all the way to the end!" ellauri150.html on line 547: "Hush!" said Simonides, more imperiously than ever before in speech to Ben-Hur. "Hush, I pray thee! If the Nazarene should answer—" Kazotaan ensin tämä tilanne. ellauri150.html on line 549: The faithful servant had at last his fitting reward. His broken body might never be restored; nor was there riddance of the recollection of his sufferings, or recall of the years embittered by them; but suddenly a new life was shown him, with assurance that it was for him—a new life lying just beyond this one—and its name was Paradise. There he would find the Kingdom of which he had been dreaming, and the King. A perfect peace fell upon him. Lokki parka. Poor albatross. Ammuin nuolen ilmoihin ja albatrossia haavoitin. ellauri150.html on line 553: When the sunlight broke upon the crucifixion, the mother of the Nazarene, the disciple, and the faithful women of Galilee, the centurion and his soldiers, and Ben-Hur and his party, were all who remained upon the hill. Balthasar was funnily prostrate and still. The good man was dead! The 3 Christmas Elves excellently illustrated the three virtues in combination—Faith, Love, and Good Works. (Or should it be Hope? Works are good för nothing.) ellauri150.html on line 554: The two Galileans bore the old man in his litter box back to the city. "It is well. He is happier this evening than when he went out in the morning." ellauri150.html on line 558: Back in Rome, Esther wore the garments of a Jewish matron. Tirzah and two children at play upon a lion’s skin on the floor were her playmates; and it was fun to observe how carefully Ben watched them to make sure that the little ones were his. ellauri150.html on line 560: Time had treated her generously. She was more than ever beautiful, and in becoming mistress of the posh villa she had realized one of her cherished dreams. ellauri150.html on line 563: The two gazed at each other. We know what Esther presented—a beautiful woman, a happy mother, a contented wife. On the other side, it was very plain that fortune had not dealt so gently with her former rival. The tall figure remained with some of its grace; but an evil life had tainted the whole person. The face was coarse; the large eyes were red and pursed beneath the lower lids; there was no color in her cheeks, no makeup. The lips were cynical and hard, and general neglect was leading rapidly to premature old age. Her attire was ill chosen and draggled. The mud of the road clung to her sandals. Iras broke the painful silence. ellauri150.html on line 567: "I would like to scare them," Iras replied. Then she drew closer to Esther, and, seeing her shrink, said, "Be not afraid. Give thy husband a message for me. Tell him his enemy is dead, and that for the much misery he brought me I slew him." ellauri150.html on line 569: "The Messala. Further, tell thy husband that for the harm I sought to do him I have been punished until even he would pity me." ellauri150.html on line 571: "Nay," said Iras, "I do not want pity or tears. Tell him, finally, I have found that to be a Roman is to be a brute. Farewell." ellauri150.html on line 573: "Stay, and see my husband. He has no feeling against you. He sought for you everywhere. He will be your friend. I will be your friend. We are Christians you know." ellauri150.html on line 575: "No; I am what I am of choice. It will be over shortly." ellauri150.html on line 576: "But"—Esther hesitated—"have we nothing you would wish; nothing to—to—" ellauri150.html on line 580: Iras went to them, took them under her arms, and passed to the door and out of it without a parting word. She walked rapidly, and was gone before Esther could decide what to do. ellauri150.html on line 582: Ben-Hur, when he was told of the visit, knew certainly what he had long surmised—that on the day of the crucifixion Iras had deserted her father for Messala. Nevertheless, he set out immediately and hunted for him vainly; they never saw him more, or heard of him The blue bay, with all its laughing under the sun, has yet its dark secrets. Had it a tongue, it might tell us of the Messiah. ellauri150.html on line 588: If any of my readers, visiting Rome, will make a subway trip on Rome he will see what became of the fortune of Ben-Hur, and give him thanks. ellauri150.html on line 594: Mut hei, filmissä ei Messiaalta mennyt pää vaan jalka vaan? Vai miten sille kävi? Missä vaiheessa sille kävi kalpaten? Entäs miten kävi Iralle? Höh nimeä ei löydy. Musta näyttää että tässä on kaiken kaikkiaan 3 eri loppua. Onkohan ne Lewin, sizen mykkäfilmin, ja viimesexi homokolmikon? ellauri150.html on line 596: During the race, Messala drives a chariot with blades on the hubs to disable his competitors. He attempts to destroy Judah's chariot, but wrecks his own instead. He is dragged behind his horses and trampled by another chariot, while Judah wins the race. Before dying, Messala tells Judah to search for his family in the Valley of the Lepers. ellauri150.html on line 598: Judah visits the leper colony, where he confronts Esther while she delivers supplies to his mother and sister. Esther convinces Judah to not see them. Judah visits Pilate and rejects his patrimony and Roman citizenship. He returns with Esther to the leper colony, reveals himself to Miriam and learns that Tirzah is dying. Judah and Esther take Miriam and her daughter to see Jesus, but the trial of Jesus has begun. As Jesus is carrying his cross through the streets, he collapses. Judah recognizes him as the man who gave him water years before, and reciprocates. As Judah witnesses the crucifixion of Jesus, Miriam and Tirzah are miraculously healed from Esther's pee. Spare a penny for an ex-leper. ellauri150.html on line 600: Plot summary for the 1959 film Ben Hur directed by William Wyler and starring Charlton Heston as Judah Ben-Hur and Stephen Boyd as Messala. ellauri150.html on line 606: When we return, it's Anno Domini XXVI - A.D. 26. Messala, a Roman who grew up in Judea but spent most of his life in more traditional Roman enclaves, is accepting an important position in Jerusalem under the new governor of Judea; it's a hard job, since the Jews don't want the Romans there, but he feels up to it. He is visited by his childhood friend, and our hero, Judah Ben-Hur, a very important and influential Jew. They try to pick up the friendship where it left off, but there's one big problem: they no longer have anything in common besides their shared past. They are in denial about this for a while, and Judah agrees to try to get people to accept the Romans. ellauri150.html on line 610: We meet Ben-Hur's mother and sister. We also meet his right-hand slave, Simonides, who is his business administrator and is in town for his yearly report—he's based in Antioch. He's very good at managing Judah's assets, and very loyal. Simonides' daughter Esther is with him; she is about to enter an arranged marriage, but needs Ben-Hur's approval. Ben-Hur gives it, and even throws in her freedom as a wedding present, but - having seen her as a grown woman for the first time - he sorta wants her for himself. ellauri150.html on line 612: Messala comes over for dinner. Judah and Messala go out back to meet privately. Judah gives Messala a white horse. Messala asks Judah for his progress in pacifying the Jews; on learning that it isn't 100% successful, he wants to know who's refusing. Messala makes clear that he wants names. Judah, while protesting that he's nonviolent himself, doesn't think that the Jews resisting Roman rule are doing anything wrong, and so he doesn't provide them. Messala begs for cooperation, but in doing so makes clear that he considers the Roman Emperor a god; not only doesn't Judah believe that, but he's personally against the occupation. They leave as enemies, and Judah Ben-Hur is left to explain why Messala isn't staying for dinner. ellauri150.html on line 616: There is a procession for the new Roman governor. Judah and his sister Tirzah watch. They see Messala, and Messala sees them. They see the Roman governor, but Tirzah puts too much of her weight on the roof, and a large section of it falls, knocking out the governor. In an act that is part chivalry and part Idiot Ball, Judah tells Tirzah not to say anything; he'll take responsibility. This gets all the house of Hur arrested. The servants are allowed to go free, though. ellauri150.html on line 618: On learning that he is to go to Tyrus with neither a trial nor info about what's going to happen to his mother and sister, we learn that Ben-Hur's pacifism didn't survive the imprisonment. Since he hurts or kills only people who aren't of Nominal Importance, this is supposed to be tolerated. Judah demands info of Messala, and naturally doesn't get it. He protests his innocence of wanting to kill the governor; Messala knows that this is, at least, a plausible theory, but doesn't let it show. He says that Ben-Hur gave him exactly what he needed; the Jews will know that, if he can send his childhood friend to certain death at the galleys, he can do it to anyone. Judah starts to beg Messala, and gets this reply: "You beg me? Didn't I beg you for help?" ellauri150.html on line 623: The Romans taking prisoners to the galleys are not overly concerned about anyone surviving, especially not people who knocked out their governor. At a well some distance north of Jerusalem, soldiers get watered first, then horses, and then slaves—and not Ben-Hur. He asks God for help... and in response, a young man, whose face is always turned from the camera, comes and gives him water. The audience understands that this is Jesus Himself, come to answer Ben-Hur's prayer. The Roman in charge starts to tell Him not to give Ben-Hur water, but on seeing His face, the Roman changes his mind. Ben-Hur drinks deep until it's time to move it. ellauri150.html on line 625: More than three years later, we see Ben-Hur working one of many oars. He is going by "41" (or is that XLI?), his seat number, and he is full of hate. A Roman consul, Quintus Arrius, has boarded the ship, and it goes to war almost immediately. The consul wants Ben-Hur for a charioteer, and doesn't understand why Ben-Hur has any other hopes of life after the galleys; if they succeed in battle, he'll keep rowing, and if they don't, he'll die chained to the oar. Ben-Hur makes clear that he believes God will help him, also that he dislikes the idea of dying chained to the oar; this has a delayed effect; at the time, "back to your oar," but the consul orders him unchained after all the galley slaves had been chained. ellauri150.html on line 627: There is a firefight with real fire. Things are burning all over the place. The ship gets rammed; for some reason, instead of trying to get the ship out of the way, those slaves who are chained try to remove the chains. Since the enemy ship appears to be holding up their ship, it almost works out. Ben-Hur is unlocking slaves, and major fighting is going on on deck. Then Quintus is shoved overboard. Ben-Hur goes to save him, shoving a torch into the face of a mercenary along the way. ellauri150.html on line 629: Ben-Hur saves the consul and gets him on a raft of debris. Then he has to knock out the consul to prevent the fella from committing suicide, and chains the mercenary to him. After the consul wakes, still wanting to die, he reminds him that staying alive is the motivation he gives his slaves... Quintus wanted to commit suicide because he thought he'd lost overall. He hadn't, as it turns out he's hailed as a hero, and so there is a triumphant return to Rome. Ben-Hur gets to see the Emperor and then lives with Quintus learning to drive a chariot in races with Arrius' prized horses. Quintus actually tried to get him cleared of wanting to kill that Judean governor, but didn't pull it off... ellauri150.html on line 631: Quintus cherishes Judah as a son (his own one died), and finally adopts him legally, naming him Young Arrius. Ben-Hur loves Quintus as well, is grateful but heads back to Judea almost immediately, not even waiting for the scheduled boat to take Pontius Pilate to Judea. There is no time to waste; four years have already passed. ellauri150.html on line 633: On the way home, he helps a horse-loving Arab, Sheikh Ilderim, with the fine art of charioteering. Ilderim offers a position. Judah declines for now, though it has appeal, because he is on a mission. Not even being told Messala is racing convinces him. Some talk of Jesus slips in, though the name is not mentioned directly. ellauri150.html on line 635: The house of Hur is in ruins, but people are living there. He is met by Esther; she and her father were in there for only a year. Her father was paralyzed in prison, so a big fella who shared a cell with him and went mute during that time has also moved in to help. They are still in Jerusalem because all the assets were seized by the Romans - well, not all the assets, but they don't want the Romans to know about the rest of them prematurely. Esther never married, partly because the reason for arranging that marriage no longer applied, and partly because - she looks at her all-black clothing here, so we're probably supposed to believe that her fiance died. ellauri150.html on line 637: Judah arranges an appointment with Messala under his Roman name Young Arrius, and sends a dagger for an advance gift. He wants to know what happened to his mother and sister. Messala honestly doesn't know. Judah tells him he'll kill Messala if a) he doesn't find out or b) anything's happened to the b... ellauri150.html on line 639: Messala goes to find out what happened to Judah's mother and sister. They are still alive—the food disappears. But they have somehow caught leprosy. Messala orders them freed so they can go where the lepers belong, and then orders the cell burned out. ellauri150.html on line 641: Ben-Hur's mother and sister drop by the old place and come as close to meeting up with Esther as they dare. Esther tells them Judah hasn't changed, which is at best a half-truth. They make Esther promise not to tell Judah they have leprosy; they want him to remember them as they were. Esther promises by her love of Judah (and yes, it is there). She sees him (he passed by without noticing the lepers) and "confesses" that his mother and sister are dead... ellauri150.html on line 645: After the intermission, Ben-Hur has taken the charioteer job now. and Ilderim visits the bathhouse where the young Roman nobles luxuriate, half-naked.note Messala is there talking about his unbeatable team of horses. Ilderim says his team is even better, and offers a wager with LOTS of money involved. He eventually succeeds... ellauri150.html on line 647: ... And it's time for the big setpiece, the Chariot Race! The first rule of the Chariot Race is: there are no rules. A demolition derby is entirely standard procedure. That's how Messala gets to have a chariot tricked out with blades on the wheels-- vroom! But does that shake Ben-Hur? No! He will have his vengeance. As the race starts, the two of them are neck-and-neck. Messala tries to destroy Ben-Hur's chariot, but in a cruel twist, his own chariot falls apart. Messala is dragged by his horses and viciously trampled by another team. As Messala's broken body is carried to the surgeon, Ben-Hur receives the victor's laurel crown. ellauri150.html on line 649: Ben-Hur seeks out Messala in the dark pit of the surgeon's bay. Messala refuses to be carried out to a proper hospital: even if it kills him, he'll see Ben-Hur one last time. The two onetime friends meet. Messala taunts Ben-Hur with the knowledge that Miriam and Tirzah are alive— but as lepers. Having had his last revenge, Messala dies. Ben-Hur goes to seek out his family, even in their horrific state. Esther meets him at the leper's cave. The family reunites as Jesus' crucifixion takes place. At Jesus' death, by a miracle, Miriam and Tirzah are healed of their leprosy. Judah renounces hatred and dedicates himself to his family— which will include Esther as his wife. All live happily ever after, except for Messala. ellauri150.html on line 651: Kaikkein traagisinta näissä uskontohöpötyxissä on et tyypit on just samanlaisia passiivis-aggressiivisia apinoita kuin muillakin. Eihän sen tosin pitäisi yllättää, mihkäs leopardi pääsisi täplistään tai paviaani punaisesta pyllystään. Sellaisia apinat nimenomaan haluu kazoa. ellauri150.html on line 662: Die Liebe nach ihrer Geschichte. Darstellung des Einflusses der Liebe und ihrer Negationen auf die Entwickelung der menschlichen Gesellschaft (teilweise von Karl May) ellauri150.html on line 668: Leo was the first person in the world to be captured on color film. Maybe that is why he gave his blessings on Ben-Hur. The blessings worked, it too came out on color film. Here's some more messages from him. ellauri150.html on line 673: This is another article on the writings of Pope Leo XIII. the third longest sitting pope, an Italian (Vincenzo Gioacchino Raffaele Luigi Pecci) who lived from 1810 to 1903, and was Pope from 1878 until his death in 1903. In his writings he gives us a profound insight into the philosophical movements of the late 19th century. The ideas generated during that time have largely shaped our present day ideological struggles. ellauri150.html on line 675: The Pope writes about communism, capitalism and even freemasonry - all from a Christian perspective. And yes, from a distinctly Catholic point of view. He shares with the world his concerns about these competing ideologies and the impact that they could have on Christianity if left unchecked: ellauri150.html on line 677: As the nature of Our Apostolic office required of Us, We have not omitted, from the very outset of Our Pontificate, addressing you, Venerable Brothers, in Encyclical Letters, in order to advert to the deadly plague which is tainting society to its very core and bringing it to a state of extreme peril. At the same time We call attention to certain most effectual remedies, by which society may be renewed unto salvation and enabled to escape the crisis now threatening. ellauri150.html on line 679: But the evils which We then deplored have taken in a brief space of time such widespread growth that We are compelled to address you anew, with the words of the prophet resounding as it were in Our ears: Cry, cease not, lift up thy voice like a trumpet. ellauri150.html on line 681: You understand as a matter of course, Venerable Brothers, that We are alluding to that sect of men who, under the motley and all but barbarous terms and titles of Socialists, Communists, and Nihilists, are spread abroad throughout the world and, bound intimately together in baneful alliance, no longer look for strong support in secret meetings held in darksome places, but standing forth openly and boldly in the light of day, strive to carry out the purpose long resolved upon, of uprooting the foundations of civilized society at large. ellauri150.html on line 683: These are they in very truth who, as the sacred text bears witness, defile the flesh, and despise dominion, and blaspheme majesty. They leave nothing scathless or uninjured of that which human and divine laws alike have wisely ordained to ensure the preservation and honor of life. From the heads of States to whom, as the Apostle admonishes, all owe submission, and on whom the rights of authority are bestowed by God Himself, these sectaries withhold obedience and preach up the perfect equality of all men in regard to rights alike and duties. The natural union of man and woman, which is held sacred even among barbarous nations, they hold in scorn; and its bond, whereby family life is chiefly maintained, they slacken, or else yield up to the sway of lust. ellauri150.html on line 685: In short, spurred on by greedy hankering after things present, which is the root of all evils, which some coveting have erred from the faith, they attack the right of property, sanctioned by the law of nature, and with signal depravity, while pretending to feel solicitous about the needs, and anxious to satisfy the requirements of all, they strain every effort to seize upon and hold in common all that has been individually acquired by title of lawful inheritance, through intellectual or manual labor, or economy in living. These monstrous views they proclaim in public meetings, uphold in booklets, and spread broadcast everywhere through the daily press. Hence the hallowed dignity and authority of rulers has incurred such odium on the part of rebellious subjects that evil-minded traitors, spurning all control, have many a time within a recent period boldly raised impious hands against even the very heads of States. etc.etc. ellauri150.html on line 689: But the Pope's letter is actually a warning of the dangers inherent in too much freedom. It is the old story of the Garden of Eden. Adam and Eve were free to do whatever they wished in this original Paradise, but if they partook of the Tree of Good and Evil then there would be a price to pay. (Yes, as Milton made it clear, they were completely free to have sex anytime and anywhere, but not while munching on the apple!) And as it turned out the temptation was too great to resist. ellauri150.html on line 691: The Pope begins by saying that freedom (liberty) is "the highest of natural endowments". He says this gift from God can be used by Man for "the highest good and the greatest evil". And as such this gift is "cherished by the Catholic Church". He quickly refutes the idea that the Church is "hostile to human liberty" as some have claimed. He insists we must come to fully appreciate "the very idea of freedom". ellauri150.html on line 693: The Pope reminds us that the Church teaches that we all have "freedom of choice" (free will); that our lives are not pre-determined. So in a real sense we have the power to choose our destinies - to choose between right and wrong. And this is because we are made in the image of God and as such we are able to determine "what is true and good". ellauri150.html on line 695: But while God has given Man a soul and the ability to reason, Man is not God! God is "infinitely perfect" while Man is imperfect. As a result Man can be easily be tempted by "something which is not really good, but which has the appearance of good". ellauri150.html on line 697: And now the Pope reminds us of a bit of ancient wisdom, "the wise man alone is free". This sounds like a saying from a fortune cookie. What does it mean? When we foolishly succumb to temptation and become slaves to our desires, we are no longer free! We have lost our self-control and have become possessed by our darkest passions. Jesus says, "Whosoever committeth sin is the slave of sin." (John 8:34) ellauri150.html on line 699: So the Pope is telling us that it's really that simple. There is an intimate relationship between freedom and sin. If you want to be free, don't sin. When the Church teaches us not to sin, it is also teaching us how to be free. That's real freedom. Don't worry, you still have lots of other choices open to you that don't involve sin. You haven't given anything up, in fact you have opened up new possibilities now that you have freed yourself from sin. (Pst! before you get carried away with this, read the fine print below on gay and premarital sex.) ellauri150.html on line 701: Now, how do we know right from wrong? Well that's easy - just follow the law. But who's law? God's Law! So we are free to obey the law! In fact, We MUST be free, how else can God punish us, instead of shutting us in a pen, or lunatic asylum? ellauri150.html on line 703: The Pope tells us that, "Nothing more foolish can be uttered or conceived than the notion that, because man is free by nature, he is therefore exempt from law." Oh, so you thought that being free meant that you could just ignore the law of God? Wr-o-ng! Try again. ellauri150.html on line 705: And now comes a bit of papal humor, "Were this the case, it would follow that to become free we must be deprived of reason." Pretty funny, huh? Ok, I see you're not laughing, but instead are scratching your head. Alright, let me paint a picture for you. Imagine a 60s hippy high on LSD, dancing wildly, and shouting out, "I'm free! I'm free!" Yes, this is one of the messages that is often repeated like a mantra in today's society, "If you want to free yourself, you have to stop thinking and just let yourself go." In 1888, Pope Leo XIII rejected this notion and even ridiculed it. ellauri150.html on line 707: Instead he says, "the truth is that we are bound to submit to law precisely because we are free by our very nature." We don't need to become free, we are already free. We were born free. Unlike other animals we have a soul, and we can know right from wrong, and we have the freedom to choose. The lesser animals are not "bound" by God's law. They simply follow their instincts. And in fact you could say that they are slaves to their instincts. They have no choice whether to kill or not to kill. ellauri150.html on line 709: But we, who are children of God, have a special place in creation. We alone are "bound" by His law. And it's by submitting to His law that we become truly free. ellauri150.html on line 711: The Pope closes this section by saying, "law is the guide of man's actions; it turns him toward good by its rewards, and deters him from evil by its punishments." Remember this is Divine Law that he is referring to here. Something tells me that our current system of laws has some major flaws, because sometimes it seems we are punished for doing good, and rewarded for doing evil. But I suppose this is to be expected in this earthly world in which we live. ellauri150.html on line 715: I could go on, but I think it is best to leave it here. I've covered only the opening parts of this encyclical. There is so much more in this document about the various freedoms that we take for granted like freedom of religion, speech and the press. In discussing this encyclical I hope I've given you an appreciation for the writings of Pope Leo XIII. (You can find all of his encyclicals here.) ellauri150.html on line 719: Thank you Baba for sharing Poe Leo XIII words in this two last articles. ellauri150.html on line 720: I have to agree once again, real freedom is not in doing whatever desire we have, there has to be an order, god's order. ellauri150.html on line 722: For example, many people feel like going to church every Sunday is a chain. Truth is, I need to go for my spirit as a thirsty man needs water to live. Everytime I stop praying and going on my way, I know something is missing. ellauri150.html on line 724: Baba, what is your personal opinion about premarital sex? ellauri150.html on line 726: Hi Ride. The Catholic teaching on premarital sex is that it is a sin. I know this is not what most people want to hear these days. They just want to hear that gay sex is a sin. But from a Catholic perspective any sex outside of marriage is a sin. And there's no gay marriage, so gotcha! ellauri150.html on line 728: I was actually thinking about writing an article about how the free sex movement came out of the 60s. The idea was to use the songs from Joni Mitchell's Blue album as the basis of the article. You know before that time sex before marriage wasn't not considered socially acceptable, because French letters were not reliable. I'm sure it still happened, but it was not done out in the open - at least not by "respectable" people. ellauri150.html on line 730: The Church sets a very high bar when it comes to morality. You would need to be a saint to be fully faithful, and even then many saints were sinners before they got sainted. By the way, I wrote a piece on Mary Magdalene imagining what her life might have been like, but I decided not to post it because I thought it might be heretical. ellauri150.html on line 732: Anyway Ride, I'm not a saint so I'm in no position to judge anyone. I think its important to maintain a high moral standard even if we know that people will not always meet it. The alternative is the immoral soup that we currently find ourselves in. (At least Catholics aren't as radical as Puritans.) ellauri150.html on line 734: I was just reading about Stephen Hawking this morning and thinking that I should write an article about that. I was thinking of calling it "Also sprach Stephen Hawking". I've never been a fan of his. I always thought his "a brief history of time" to be an exercise in extreme egotism and pure conjecture. I actually never bothered reading it because I didn't want my mind polluted with those thoughts. ellauri150.html on line 736: It seems to me that Hawking is using a particular model of the universe to try to attack religion. But for me the very fact that there is a universe is enough to fill me with awe at creation and in God the Creator. In fact the more we learn about the immensity of space and the variety of celestial objects, the more I am filled with awe and wonder. Part of that is the admiration that we are living in such an advanced society that we are able to make these discoveries in the first place. ellauri150.html on line 738: I think it is more of a Protestant attribute than a Catholic one to interpret the Bible literally. Catholics have a more complex and mystical interpretation of the Bible. Take for example the Assumption of Mary as well as the Immaculate Conception. These are not tied into physical phenomenon, but are purely spiritual and can only be understood by faith. This is also true of substantiation and the Holy Trinity. Like the universe itself, these are mysteries that the human mind cannot comprehend. (I just checked the Catechism. The section on creation, 337-349, does not give a strict literal interpretation of the six days.) ellauri150.html on line 740: Catholics believe that Jesus was at once God and Man. I have begun to think of Jesus as being able to see at once the physical world (with one eye) and the spirit world (with the other). Perhaps Satan tried to pull him out of the physical world back into the spiritual world to destroy his mission, but Jesus rebuked Satan. There's lots of similar scenes with the dark side of the force sucking the good guys in Star Wars, and Mordor's Eye hypnotizing the poor Hobbits, plus one really scary one in Harry Potter, where Voldemort (sorry I mentioned the name) tries to slurp Harry into a pot of soup. ellauri150.html on line 742: I completely agree with you, even our own existence, the wonders of the human body (the peg and the hole, for instance, that perfectly fit one another) and this earth and the global warming are enough to prove it. ellauri150.html on line 744: Finally, I have a question for you. What do you think about the Eye of Providence in Christianity, can it be a graphic representation Holy Spirit? Today my mother noticed and asked me for it, I wonder what role has had Freemasonry in Catholic church. ellauri150.html on line 746: I have been thinking that the lives of the saints would be great material for Hollywood. We have the technology now to make supernatural events come to life in a realistic way on the movie screen. I was thinking of St. Bernadette who saw Our Lady at Lourdes. She always complained that the paintings and statues of Our Lady never portrayed her full beauty. But imagine if she had been able to describe her vision to a modern movie director working in 3D Imax format. The image could actually be made to float in space in front of the viewer and emanate a holy glow. A little like princess Leia in the hologram (though I thought the hologram was rather too small.) If the viewer tried to touch this image, his hand would pass through it. (I've experienced this with images in Imax movies. I'm thinking specifically of the floating seeds/"jelly fish" in Avatar.) ellauri150.html on line 748: The problem with this is that I wouldn't trust Hollywood to make such a movie. They would use it as an opportunity to spread disinformation and to distort the stories of the saints. We have already seen this in recent years with movies of St. Joan of Arc. ellauri150.html on line 750: Maybe the Vatican needs to get into the movie business! In the past the Vatican sponsored the works of arts of the greatest artists of the times. Today the cinema is our greatest, most technologically advanced art form and we need Christian movie directors and producers that will dedicate their art to Christ. This will never happen in Hollywood. The one exception was "The Passion" and we saw what a struggle that was. ellauri150.html on line 752: I've watched a variety of shows on EWTN on the lives of saints. Even though the production quality cannot approach that of Hollywood, I find the stories so intriguing that I prefer to watch them to the regular TV programs on other channels. In the 1960s the stories of the saints were rejected as being to full of supernatural elements. Now with the New Age movement, people complain that Christianity does not have enough of a spiritual content. Well that's because the rationalists attempted to strip all the spirituality from Christianity. The lives of the saints are full of spirituality and can demonstrate to contemporary Man that there is no need to turn to exotic religions for spirituality. Everything that they are looking for is right here in the Catholic Church. ellauri150.html on line 754: Ride - On Eye of Providence... Strange that you should mention this because I came across this recently as a Christian symbol. I hate to think of this as a Freemason symbol. The only thing I can tell you is that the Church can and does adopt pagan symbols and changes their meanings. Similar to the way in which sinners can be converted to Christianity, so also can these symbols be converted. In reference to the Eye of Providence however, this symbol is much more closely associated with Freemasonry now. Freemasonry has been consistently repudiated by the Catholic Church. In fact Pope Leo XIII wrote an encyclical specifically condemning it in his 1884 HUMANUM GENUS (on Freemasonry): ellauri150.html on line 756: "At this period, however, the partisans of evil seems to be combining together, and to be struggling with united vehemence, led on or assisted by that strongly organized and widespread association called the Freemasons. No longer making any secret of their purposes, they are now boldly rising up against God Himself. They are planning the destruction of holy Church publicly and openly..." ellauri150.html on line 758: Also in 1983 Cardinal Ratzinger (now Pope Benedict XVI) explicitly reiterated the Church's position that a Catholic is forbidden from becoming a Freemason: ellauri150.html on line 760: "Therefore the Church’s negative judgment in regard to Masonic association remains unchanged since their principles have always been considered irreconcilable with the doctrine of the Church and therefore membership in them remains forbidden. The faithful who enrol in Masonic associations are in a state of grave sin and may not receive Holy Communion." ellauri150.html on line 762: I think that the lives of the saints would be great in Hollywood, but as you said, it would serve to misinform the public. Paintings are a good way to portray the sacred, which has been forgotten in contemporary art. ellauri150.html on line 764: I have basically stopped listening to any other music than church music. Even the old romantic songs seem to be a call to exchange the love of God for earthly love. And from romantic love it devolved into explicit sexual love, and from sexual love into sex without love at all.0 ellauri150.html on line 768: P.S. Tomorrow (Sun 9PM) is the MTV music awards. I'll probably watch it just in order to monitor the latest ideas that are being pushed onto young people. ellauri150.html on line 769: P.P.S: Do you remember that I asked you before about pre-marital sex? Well, I was surprised that the Jonas Brothers, a product of Disney had purity rings. ellauri150.html on line 770: Recently Kevin Jonas claimed that sex is not worth the wait. I guess that is their real message to young people. ellauri150.html on line 772: P.P.P.P.S. Tällä sivustolla käytetään Googlen evästeitä palveluiden toimittamiseen ja liikenteen analysoimiseen. IP-osoitteesi ja käyttäjäagenttisi jaetaan Googlelle. Google saa myös suorituskyky‑ ja suojaustiedot, joiden avulla voidaan varmistaa laadukkaat palvelut, luoda käyttäjätilastoja, havaita väärinkäyttöä sekä reagoida siihen.LisätietojaOK. ellauri151.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri151.html on line 74: Le Grillon du foyer (titre original : The Cricket on the Hearth. A Fairy Tale of Home) est un roman court de Charles Dickens paru en Angleterre le 20 décembre 1845. C'est le troisième des cinq contes de Noël de Dickens, les autres étant : Un chant de Noël (A Christmas Carol, 1843), The Chimes (1844), La Bataille de la vie (The Battle of Life, 1846), The Haunted Man and the Ghost's Bargain (1848) ; c'est aussi l'un des plus populaires. ellauri151.html on line 76: Heimut täähän on se Helmin jokajouluinen Walt Disneyn Samu Sirkka!? Mulanillakin oli sirkka, ja sellainen oli myös sillä jäterobotilla, annas nyt, WALL-E, vaikka se ei ollutkaan Disneyn. Vai oliko se? No olihan se, vaikka Pixarin piirtämä. ellauri151.html on line 85: Because the pastor is really the main character in Gide's limited world, she feels herself to be in love with him and to some extent (tent, hehe) he has similar feelings toward her. When his eldest son Jacques, who is about the same age as Gertrude, asks to marry her, the pastor becomes jealous and refuses despite the fact that Jacques is obviously in love with her, and has a bigger tent. ellauri151.html on line 87: Gertrude eventually gets an operation to repair her eyesight and, having gained the ability to see, realizes that she loves Jacques and not the pastor. However, in the meantime Jacques has renounced his love for her, converted to Catholicism and become a monk. Gertrude attempts suicide by jumping into a river, but this fails and she's rescued but luckily contracts pneumonia. She realizes that the pastor is an old man, and the man that punctured her when she was blind was Jacques. She tells the pastor this shortly before her death. ellauri151.html on line 89: What the fuck. All the trouble and here is the thanx. Eikö hyvä pastori pääse pukille? Huono tarina. Paskakirja. Pastorin teltta lyyhähtää, poika ruoskii sillä aikaa alas omaansa jossain munkkikammiossa. Huomaa että paha pastori oli protestantti. ellauri151.html on line 98: Psittacism is speech or writing that appears mechanical or repetitive in the manner of a parrot. More generally it is a pejorative description of the use of words which appear to have been used without regard to their meaning. ellauri151.html on line 103: harlus-631x1024.jpg" height="300px" /> ellauri151.html on line 106: Proust considérait l’homosexualité comme un enfer, une dépravation vouée obligatoirement à l’humiliation morale et physique, au contraire d’un Gide qui dépeint une « pédophilie juvénile et souriante ». Il a toujours eu la hantise que sa mère découvre ses penchants et ce n’est qu’après la mort de ses parents qu’il s’affichera plus ouvertement avec ses amants. ellauri151.html on line 108: Car d’après ce que j’entendis les premiers temps dans celle de Jupien et qui ne furent que des sons inarticulés, je suppose que peu de paroles furent prononcées. Il est vrai que ces sons étaient si violents que, s’ils n’avaient pas été toujours repris un octave plus haut par une plainte parallèle, j’aurais pu croire qu’une personne en égorgeait une autre à côté de moi et qu’ensuite le meurtrier et sa victime ressuscitée prenaient un bain pour effacer les traces du crime. J’en conclus plus tard qu’il y a une chose aussi bruyante que la souffrance, c’est le plaisir, surtout quand s’y ajoutent—à défaut de la peur d’avoir des enfants, ce qui ne pouvait être le cas ici, malgré l’exemple peu probant de la Légende dorée—des soucis immédiats de propreté. Enfin au bout d’une demi-heure environ (pendant laquelle je m’étais hissé à pas de loup sur mon échelle afin de voir par le vasistas que je n’ouvris pas), une conversation s’engagea. Jupien refusait avec force l’argent que M. de Charlus voulait lui donner. (SG 609/11). ellauri151.html on line 110: André Paul Guillaume Gide (French: [ɑ̃dʁe pɔl ɡijom ʒid]; 22 November 1869 – 19 February 1951) was a French author and winner of the Nobel Prize in Literature (in 1947). André was born in Paris on 22 November 1869, into a middle-class Protestant family. His father was a Paris University professor of law who died in 1880, Jean Paul Guillaume Gide, and his mother was Juliette Maria Rondeaux. His uncle was the political economist Charles Gide. His paternal family traced its roots back to Italy, with his ancestors, the Guidos, moving to France and other western and northern European countries after converting to Protestantism during the 16th century, due to persecution. ellauri151.html on line 114: In 1893 and 1894, Gide traveled in Northern Africa, and it was there that he came to accept his attraction to boys. (Yep, boys, he did not care for full-grown men.) ellauri151.html on line 116: He befriended Oscar Wilde in Paris, and in 1895 Gide and Wilde met in Algiers. Wilde had the impression that he had introduced Gide to homosexuality, but, in fact, Gide had already discovered this on his own. ellauri151.html on line 118: Gide had a half satanic, half monk-like mien; he put one in mind of portraits of Baudelaire. Withal there was something exotic about him. He would appear in a red waistcoat, black velvet jacket and beige-coloured trousers and, in lieu of collar and tie, a loosely knotted scarf. (Frizuliina.) ellauri151.html on line 124: During the 1930s, he briefly became a communist, or more precisely, a fellow traveler (he never formally joined any communist party). As a distinguished writer sympathizing with the cause of communism, he was invited to speak French at Maxim Gorky´s funeral and to tour the Soviet Union as a guest of the Soviet Union of Writers. He encountered censorship of his speeches and was particularly disillusioned with the state of culture under Soviet communism, breaking with his socialist friends [who?] in Retour de L´U.R.S.S. in 1936. This is what he said of them: ellauri151.html on line 126: It is impermissible under any circumstances for morals to sink as low as communism has done. No one can begin to imagine the tragedy of humanity, of morality, of religion and of freedoms in the land of communism, where man has been debased beyond belief. ellauri151.html on line 128: Aika paxua kaverilta joka vapaahetkinään puuhasteli sakkolihaikäisillä pyllynreijillä. Tod.näk. se kyllä oli neuvostolassa tuohon aikaan pahexuttavaa. Gide´s biographer Alan Sheridan summed up Gide´s life as a writer and an intellectual (slick slick): ellauri151.html on line 130: Gide was, by general consent, one of the dozen most important writers of the 20th century. Moreover, no writer of such stature had led such an interesting life, a life accessibly interesting to us as readers of his autobiographical writings, his journal, his voluminous correspondence and the testimony of others. It was the life of a man engaging not only in the business of artistic creation, but reflecting on that process in his journal, reading that work to his friends and discussing it with them; a man who knew and corresponded with all the major literary figures of his own country and with many in Germany and England; who found daily nourishment in the Latin, French, English and German classics, and, for much of his life, in the Bible; [who enjoyed playing Chopin and other classic works on the piano;] and who engaged in commenting on the moral, political and sexual questions of the day. Monsters lead an interesting li-i-fe. ellauri151.html on line 136: I call a pederast the man who, as the word indicates, falls in love with young boys. I call a sodomite ("The word is sodomite, sir," said Verlaine to the judge who asked him if it were true that he was a sodomist) the man whose desire is addressed to mature men. […] The pederasts, of whom I am one (why cannot I say this quite simply, without your immediately claiming to see a brag in my confession?), are much rarer, and the sodomites much more numerous, than I first thought. […] That such loves can spring up, that such relationships can be formed, it is not enough for me to say that this is natural; I maintain that it is good; each of the two finds exaltation, protection, a challenge in them; and I wonder whether it is for the youth or the elder man that they are more profitable. ellauri151.html on line 138: Wilde took a key out of his pocket and showed me into a tiny apartment of two rooms… The youths followed him, each of them wrapped in a burnous that hid his face. Then the guide left us and Wilde sent me into the further room with little Mohammed and shut himself up in the other with the [other boy]. Every time since then that I have sought after pleasure, it is the memory of that night I have pursued. […] My joy was unbounded, and I cannot imagine it greater, even if love had been added. How should there have been any question of love? How should I have allowed desire to dispose of my heart? No scruple clouded my pleasure and no remorse followed it. But what name then am I to give the rapture I felt as I clasped in my naked arms that perfect little body, so wild, so ardent, so sombrely lascivious? For a long time after Mohammed had left me, I remained in a state of passionate jubilation, and though I had already achieved pleasure five times with him, I renewed my ecstasy again and again, and when I got back to my room in the hotel, I prolonged its echoes by hand until morning. What´s love got to do with it? ellauri151.html on line 140: Gide´s novel Corydon, which (too) he considered his most important work, erects (niin takuulla) a defense of pederasty. At that time, the age of consent for any type of sexual activity was set at thirteen. ellauri151.html on line 142: Vanha Gide näyttää kaljulta Esa Saariselta. Tero ensin, sitten Esa. Yäk. En tykännyt. ellauri151.html on line 148: Takuulla pastorin teki heti mieli lotkauttaa melaa sokean sakkolihan hameeseen, olihan sen piirteet reguliers et assez beaux. (Vaik varmasti se olisi oikeasti ollut poika jos Androidi ois ize ollut asialla.) ellauri151.html on line 150: Dickensin Sirkka-joulusadussa on sokea tyttö Bertha, muze on ihan sivuroolissa, kuten kotisirkkakin. Muuten juoni on Molieremaista avioliittointrigiä, itaria misereitä ja valepukuisia tuhlaajapoikia. In the end, the mysterious lodger is revealed to be none other than Edward who has returned home in disguise. ellauri151.html on line 152: The combined qualities of the realist and the idealist which Dickens possessed to a remarkable degree, together with his naturally jovial attitude toward life in general, seem to have given him a remarkably happy feeling toward Christmas, though the privations and hardships of his boyhood could have allowed him but little real experience with this day of days. ellauri151.html on line 153: Dickens seems to have put his whole self into these glowing little stories. ellauri151.html on line 155: If Scrooge be not as he has been pictured, it is because a more ducklike Scrooge was desired—a Scrooge not wholly bad, a Scrooge of a better heart, a Scrooge to whom the resurrection described in this story was possible. ellauri151.html on line 156: The Cricket on the Hearth strikes a different note. Charmingly, poetically, the sweet chirping of the little cricket is associated with human feelings and actions. ellauri151.html on line 160: Kuvassa tyhmä kantaja on menossa nirhaamaan valepukuista naapurinpoikaa muka aisankannattajana. Njoo, Sirkka muuttuu hetken ajaxi helikeijuxi ja estää vanhaa typerystä ampumasta Kaalepin valepukuista poikaa Eetua suotta mustasukkaisena pyylevästä Dot Matrix Printer-vaimosta. Kantaja oli kyllä paljon vanhempi kuin vaimo. Se Eetu olikin paxun Bertan sisko. Kenes tyttö se May sit oli? Jonkun Fieldingin. Vittu tää on kyllä turhan pitkäxi venytetty joulusatu. Dickens ilmeisesti matkii tahalteen Fieldingiä ja Scottia. ellauri151.html on line 162: The book was a huge commercial success, quickly going through two editions. Reviews were favourable, but not all so. In an unsigned piece in The Times the reviewer opined, "We owe it to literature to protest against this last production of Mr. Dickens. Shades of Fielding and Scott! Is it for such jargon as this that we have given your throne to one who cannot estimate his eminence?" However, William Makepeace Thackeray enjoyed the book immensely: "To us, it appears it is a good Christmas book, illuminated with extra gas, crammed with extra bonbons, French plums and sweetness.This story is no more a real story than Peerybingle is a real name! ellauri151.html on line 164: She saw that he was coming; and stopped him again. But she was very nearly too late. Tackletonistakin tulee kilppi lopussa. Sirkka sirahtaa ja sitten kaikki haihtuvat kuin pieru Saharaan. Risa lelu jää lojumaan lattialle. ellauri151.html on line 169: Pastorilla on nähtävästi paha tapa tuoda kotiin näitä näpsäköitä suojatteja, niinkuin mulla kaiken maailman kiinalaisia. Mut emmä sentään niitä koittanutkaan bylsiä. Toisin kuin ilmeisesti tää pastori. Hänen aforismejaan ja sutkauksiaan lainataan usein elämänohjeita jakelevissa teoksissa. Ne on kyllä kauttaaltaan aika paskoja. Pastori pettyy kun sakkolihasta ei tule heti valmista, mistä vaimo Amelie puolestaan vähän piristyy. Tähän väliin pitäis lukea nyt vähän Condillacista. ellauri151.html on line 176: Sensualismi (lat. sensus, 'aisti') on filosofinen tietoteorian suuntaus ja yksi empirismin muoto. Sen mukaan aistihavainnot ovat kaikkein tärkeimpiä tiedon saamisessa tai jopa ainoa tiedonlähde. Sensualismi on lähellä empirismiä. ellauri151.html on line 191: Which has been translated as "O happy, happy husbandmen, did they but know the blessings they possess, for whom, far from the din of war, the kindly earth pours forth an easy sustenance." ellauri151.html on line 197: Laura Dewey Lynn Bridgman (December 21, 1829 – May 24, 1889) is known as the first deaf-blind American child to gain a significant education in the English language, fifty years before the more famous Helen Keller. Bridgman was left deaf-blind at the age of two after contracting scarlet fever. She was educated at the Perkins Institution for the Blind where, under the direction of Samuel Gridley Howe, she learned to read and communicate using Braille and the manual alphabet developed by Charles-Michel de l'Épée. ellauri151.html on line 198: For several years, Bridgman gained celebrity status when Charles Dickens met her during his 1842 American tour and wrote about her accomplishments in his American Notes. Her fame was short-lived, however, and she spent the remainder of her life in relative obscurity, most of it at the Perkins Institute, where she passed her time sewing and reading books in Braille. LOL ellauri151.html on line 202: Amelie ei antanut enää pastorille eikä Kerttu vielä. Pastorin munapussit pullottivat koska Amelielta ei enää saanut vakoa. Reipas pastori haluis tehdä urotöitä mut unohtaa maxaa kauppalaskut. Amelie epäilee et asia unohtui Gertruden pikkuhousuihin. Niinkuin varmaan tekikin. ellauri151.html on line 218: Komento, kielto, uhkaus, ne on kaikki Paulin juttuja. Pastori ei anna sokean niitä lukea, saa siitä vielä syntisiä ajatuxia. Patullahan sitä oli oka kylessä. Ei Jeesus halua kiimaiselle pastorille mitään pahaa. Vaikkei Jeesus ize sellaisia harrastanut niin an mennä vaan! Jos panettaa, pane vaan, mehukkaasti edestä ja takaa. ellauri151.html on line 224: Amerikkalaiset on aivan käsittämättömän moukkia. Vitun charityämmiä. Kumihuulinen Emily eroaa läskistä louvrelehmästä enintään 30 vuodella ja yhtä monella kilolla. Pään sisäpuolelta: ei mitään eroa. 30 vuotta ja 30Gg freedom friesejä: Voilà! ellauri151.html on line 230: Android väittää ettei jeesustarinoissa ole värisanoja. No ei niitä ollut antiikissa paljon muutenkaan, kun ei ollut värituubeja, Pompeijin graffititkin oli mustavalkoisia. No olihan siellä mosaiikkeja, ja kreikkalaiset pazaat maalattiin elävän näköisixi egyptiläisiltä opituilla konsteilla. Kuvista pahastuvat aaprahammin porukat eivät suvainneet senkään vertaa väri-iloa. On evankelistoilla sentään paikka paikoin mustaa, punaista, valkoista, sinistä, vihreää ja keltaista. Mutta eihän jumalinen tarvi paljon värejä. Sille on kaikki enemp vähemp black and white. ellauri151.html on line 235: „It is better to be hated for what you are than to be loved for what you are not.“ — André Gide. Frequently misattributed to Marilyn Monroe or Kurt Cobain. ellauri151.html on line 237: I have my own virtue, which I am constantly cultivating and refining by teaching myself not to tolerate in me or my surroundings anything but the exquisite. ellauri151.html on line 240: Nothing is said that has not been said before. -- Terence ellauri151.html on line 241: (You can say that again.) ellauri151.html on line 243: To read a writer is for me not merely to get an idea of what he says, but to go off with him and make a train in his company. ellauri151.html on line 247: I wished for nothing beyond his smile, and to walk with him thus, hand in hand, along a sun warmed, flower bordered path. ellauri151.html on line 249: I can't expect others to share my virtues. It's good enough for me if they share my vices. ellauri151.html on line 251: My willy was born covered with wrinkles—wrinkles my ancestors and parents most assiduously put there and that I had the greatest trouble removing. ellauri151.html on line 257: Familles, je vous hais! foyers clos; portes refermées; possessions jalouses du bonheur. ellauri151.html on line 265: Generally among intelligent people are found nothing but paralytics and among men of action nothing but fools. Thank dog I'm neither. ellauri151.html on line 269: Old hands get soiled, it seems, whatever they caress, but they too have their beauty when they are joined in prayer. Young hands were made for caresses and the sheathing (sic) of love. It is a pity to make them come too soon. ellauri151.html on line 276: Mulla olis riittävästi pukinpartaa mennäxeni Kabuliin talibaanixi. Varovainen pitää kyllä olla, tehdä vaan sallittuja juttuja ettei päätä irroiteta. Esim bylsiä alaikäisiä tyttöjä, se on ok kunhan varoo antamasta niille luettavaa. ellauri151.html on line 284: Kuulostaa ihan Freudin kolmisoinnulta: ego, id, ja superego. Hyvän ja pahan tennisottelu, minä kazomossa pää kääntyillen. Mitäs Hegelin poka tästä ize oli mieltä? Vaikea sanoa, sen textit oli käsittämätöntä suoltoa. Argumentaatiosta ei tietoa, premissointi tyystin hukassa. Se oli varsinainen napanöyhdänkaivaja, 7 kääpiötä yhdessä suurmiehessä. Heigh Ho, Heigh Ho, and off to work we go, hakut olalla. ellauri151.html on line 288: Im Skeptizismus erfährt das Bewußtsein in Wahrheit sich als ein in sich selbst widersprechendes Bewußtsein; es geht aus dieser Erfahrung eine neue Gestalt hervor, welche die zwei Gedanken zusammenbringt, die der Skeptizismus auseinander hält. Die Gedankenlosigkeit des Skeptizismus über sich selbst muß verschwinden, weil es in der Tat ein Bewußtsein ist, welches diese beiden Weisen an ihm hat. Diese neue Gestalt ist hiedurch ein solches, welches für sich das gedoppelte Bewußtsein seiner als des sich befreienden, unwandelbaren und sichselbstgleichen, und seiner als des absolut sich verwirrenden und verkehrenden – und das Bewußtsein dieses seines Widerspruchs ist. – Im Stoizismus ist das Selbstbewußtsein die einfache Freiheit seiner selbst; im Skeptizismus realisiert sie sich, vernichtet die andere Seite des bestimmten Daseins, aber verdoppelt sich vielmehr, und ist sich nun ein Zweifaches. Hiedurch ist die Verdopplung, welche früher an zwei einzelne, an den Herrn und den Knecht, sich verteilte, in eines eingekehrt; die Verdopplung des Selbstbewußtseins in sich selbst, welche im Begriffe des Geistes wesentlich ist, ist hiemit vorhanden, aber noch nicht ihre Einheit, und das unglückliche Bewußtsein ist das Bewußtsein seiner als des gedoppelten nur widersprechenden Wesens. ellauri151.html on line 290: Dieses unglückliche, in sich entzweite Bewußtsein muß also, weil dieser Widerspruch seines Wesens sich ein Bewußtsein ist, in dem einen Bewußtsein immer auch das andere haben, und so aus jedem unmittelbar, indem es zum Siege und zur Ruhe der Einheit gekommen zu sein meint, wieder daraus ausgetrieben werden. Seine wahre Rückkehr aber in sich selbst, oder seine Versöhnung mit sich wird den Begriff des lebendig gewordenen und in die Existenz getretenen Geistes darstellen, weil an ihm schon dies ist, daß es als ein ungeteiltes Bewußtsein ein gedoppeltes ist; es selbst ist das Schauen eines Selbstbewußtseins in ein anderes, und es selbst ist beide, und die Einheit beider ist ihm auch das Wesen, aber es für sich ist sich noch nicht dieses Wesen selbst, noch nicht die Einheit beider. ellauri151.html on line 293: pesään lisää pökköä. Sit tulee epäilys, ja se on surkeaa, vilkas ego alkaa vilistellä mielessä, tarkkailla noita uurastajia, ja sielunrauha on samantien mennyttä. Se on syntiä. ellauri151.html on line 295: Die Bewegung, worin das unwesentliche Bewußtsein dies Einssein zu erreichen strebt, ist selbst die dreifache, nach dem dreifachen Verhältnisse, welche es zu seinem gestalteten jenseits haben wird; einmal als reines Bewußtsein; das andremal als einzelnes Wesen, welches sich als Begierde und Arbeit gegen die Wirklichkeit verhält; und zum dritten als Bewußtsein seines Für-sich-seins. – Wie diese drei Weisen seines Seins in jenem allgemeinen Verhältnisse vorhanden und bestimmt sind, ist nun zu sehen. ellauri151.html on line 299: Obgleich aber das unglückliche Bewußtsein also diese Gegenwart nicht besitzt, so ist es zugleich über das reine Denken, insofern dieses das abstrakte von der Einzelnheit überhaupt wegsehende Denken des Stoizismus, und das nur unruhige Denken des Skeptizismus – in der Tat nur die Einzelnheit als der bewußtlose Widerspruch und dessen rastlose Bewegung – ist; es ist über diese beide hinaus, es bringt und hält das reine Denken und die Einzelnheit zusammen, ist aber noch nicht zu demjenigen Denken erhoben, für welches die Einzelnheit des Bewußtseins mit dem reinen Denken selbst ausgesöhnt ist. Es steht vielmehr in dieser Mitte, worin das abstrakte Denken die Einzelnheit des Bewußtseins als Einzelnheit berührt. Es selbst ist diese Berührung; es ist die Einheit des reinen Denkens und der Einzelnheit; es ist auch für es diese denkende Einzelnheit, oder das reine Denken, und das Unwandelbare wesentlich selbst als Einzelnheit. Aber es ist nicht für es, daß dieser sein Gegenstand, das Unwandelbare, welches ihm wesentlich die Gestalt der Einzelnheit hat, es selbst ist, es selbst, das Einzelnheit des Bewußtseins ist. ellauri151.html on line 301: Andacht: Das gestaltlose Sausen des Glockengeläutes oder eine warme Nebelerfüllung, ein musikalisches Denken, indem es diese Erfahrung gemacht, daß das Grab seines wirklichen unwandelbaren Wesens keine Wirklichkeit hat. ellauri151.html on line 304: Enhän mä voi kuolla, koska koko maailma kuolis siinä mukana. Valot sammuu, haju jää. Kyltoi Hegelkin oli tosi syvältä. ellauri151.html on line 316: Slush slush. Vesi kiertää vessanpöntön pohjassa. Bisnis on elämää ja muut on sun matkaevästä. Puunhalaajien laskelmien mukaan mezää pitäisi säästää 10G hehtaaria jotta ilmastolupauxet täyttyisi ja monimuotoisuus eli lajikavereita säilyisi. Ei helvetissä! Ja vielä toimenpidekielto! Nyt tulee kiire monitoinikoneille. Hulluja nuo vihreät huutaa keskusta, vain kuolleitten ruumiittenne ylize. Ei ihme että vihreiden kannatus on laskenut ja äärioikeistot Kankaanpäässä ja kaikkialla muualla kasvavat kuin jalkasilsa apinoiden jalkapohjissa. ellauri151.html on line 331: Hyvä Charly Pasternak, ellauri151.html on line 333: Vedä käteen vitun palsternakka kotiryssä jutkupökäle! Turpa kiinni ja näpit irti Anhevanmaan izehallinnosta senkin feikki fennomaani, vai pannaanko sut auton takaluukkuun ja kyyditetään takas ryssänmaalle? ellauri151.html on line 336: harly">Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään rakastunut Yhdysvaltoihin sekä sen mainioon kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen. Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1,923 ääntä eikä tullut valituksi. Charly Salonius-Pasternak, sai etunimensä maailmanhitistä Tuolta saapuu Charlie Brown, jonka Suomessa levytti Vicky Rosti. "Isä halusi antaa minulle nimen Jaska Jokunen", valittaa palsternakka. Se satutti. ellauri151.html on line 339: Kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen kanssa turveloinnin lisäksi Salonius-Pasternak on tukenut myös Natoa. ellauri151.html on line 341: Ulkopuliittisen Instituutin toiminnan ja selvitysten on usein mediassa arvioitu olevan poliittisesti värittynyttä. Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Sika-Liisa Anttila piti vuonna 2016 Ulkopoliittista instituuttia "Naton haarakonttorina". Ulkoministeri Erkki Tuomioja on arvostellut instituuttia siitä, että se tuottaa pikemminkin mielipiteellisiä näkemyksiä kuin oikea-aikaista informaatiota ja analyysia. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Pekka Tiilikainen on myös toiminut kokoomuslaisten ministerien poliittisena valtiosihteerinä, mm. Alexander Stubbin valtiosihteerinä. ellauri151.html on line 346: Anja Snellman on havainnut olevansa erityisherkkä. Se on yxi noista hiljaista vakavista ja hiukan surumielisistä nuorista. Sellaisista kuin Oxford Highin Ethan ellauri151.html on line 356: Snellman kertoo, että erityisherkkyys on aiheuttanut hänelle pintapuolisuuden ja toisexi jäämisen tunteita. Häntä pidetään hankalana ja outona joka keksii kummallisia juttuja. ellauri151.html on line 366: Gray (2012) argues that Wittgenstein could have known Hamann through Fritz Mauthner (1849–1923) or Søren Kierkegaard (1813–1855). Kusch proposes that Wittgenstein got Martin Luther’s (1483–1548) view of theology as a grammar from Hamann or somebody discussing Hamann’s views, because ellauri151.html on line 370: (2000) points out that Wittgenstein discussed Kierkegaard’s views in ellauri151.html on line 371: 1931, and Hamann’s views on 22.2.1931 (DB: 40). She argues that ellauri151.html on line 372: these discussions (DB: 40–43, 64–66) show that Wittgenstein viewed ellauri151.html on line 373: religious symbols as paradoxes. She then argues that Wittgenstein ellauri151.html on line 376: Wittgenstein’s analysis shows that religious and linguistic symbols ellauri151.html on line 377: contain their meaning in themselves, and the meaning is a spirit that ellauri151.html on line 381: Hämärä ja vielä hämärämpi. Herakleitos kazoo yläpilven päältä kateudesta vihreenä. Ludi luki myös Dostoa ja pohdiskeli Doston selitystä Kaanan häistä. Mixei Jeesus tehnyt hyvää viiniä heti juhlan alussa? Ludin mielestä Jeesuxen panolatempaus oli ihme vain jos Jeesus teki samalla jonkin hypnoottisen eleen. Muuten se olis ollut vaan harvinainen tapaus. ellauri151.html on line 383: Johann Georg Hamann (27. elokuuta 1730 Königsberg - 21. kesäkuuta 1788 Münster) oli saksalainen valitusfilosofi ja valistuksen vastustaja, ja saksalaisen valistuksen ja "Sturm und Drang" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi Immanuel Kantin ystävä ja tämän tavoin lähtöjään pietistinen protestantti. Hän oli myös luutunsoittaja, joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin Timofey Belogradskyn opastuksella. Soiton avulla hän vastusti luutuneita näkemyxiä. ellauri151.html on line 411: What Tarquin the Proud said in his garden with the poppy blooms was understood by the son but not by the messenger. Wot??? Kz. albumia 153. ellauri151.html on line 416: Self knowledge begins with the neighbor, the mirror, and just the same with true self-love; that goes from the mirror to the matter. ellauri151.html on line 426: Nature is a book, a letter, a fairy tale (in the philosophical sense) or whatever you want to call it. ellauri151.html on line 428: Poesie ist die Muttersprache des menschlichen Geschlechts; Sinne und Leidenschaften reden und verstehen nichts als Bilder. In Bildern besteht der ganze Schatz menschlicher Erkenntniß und Glückseeligkeit. ellauri151.html on line 432: Ohne Sprache hätten wir keine Vernunft, ohne Vernunft keine Religion, und ohne diese drei wesentliche Bestandteile unserer Natur weder Geist noch Band der Gesellschaft. ellauri151.html on line 436: The product of paper and printed ink, that we commonly call the book, is one of the great visible mediators between spirit and time, and, reflecting zeitgeist, lasts as long as ore and stone. Help us translate this quote! ellauri151.html on line 438: Without language we would have no reason, without reason no religion, and without these three essential aspects of our nature, neither mind nor bond of society. Help us translate this quote! ellauri151.html on line 440: Hence it happens that one takes words for concepts, and concepts for the things themselves ellauri151.html on line 442: If only I was as eloquent as Demosthenes, I would have to do no more than repeat a single word three times. Reason is language — Logos; I gnaw on this marrowbone and will gnaw myself to death over it. It is still always dark over these depths for me: I am still always awaiting an apocalyptic angel with a key to this abyss. Help us translate this quote! ellauri151.html on line 444: The philosophers have always given truth a bill of divorce, by separating what nature has joined together and vice versa. Help us translate this quote ellauri151.html on line 450: What for others is style, for me is soul. ellauri151.html on line 452: Let us assume that we invited an unknown person to a game of cards. If this person answered us, “I don’t play,” we would either interpret this to mean that he did not understand the game, or that he had an aversion to it which arose from economic, ethical, or other reasons. Let us imagine, however, that an honorable man, who was known to possess every possible skill in the game, and who was well versed in its rules and its forbidden tricks, but who could like a game and participate in it only when it was an innocent pastime, were invited into a company of clever swindlers, who were known as good players and to whom he was equal on both scores, to join them in a game. If he said, “I do not play,” we would have to join him in looking the people with whom he was talking straight in the face, and would be able to supplement his words as follows: “I don’t play, that is, with people such as you, who break the rules of the game, and rob it of its pleasure. If you offer to play a game, our mutual agreement, then, is that we recognize the capriciousness of chance as our master; and you call the science of your nimble fingers chance, and I must accept it as such, it I will, or run the risk of insulting you or choose the shame of imitating you.” … The opinion of Socrates can be summarized in these blunt words, when he said to the Sophists, the leaned men of his time, “I know nothing.” Help! TLDR! ellauri151.html on line 455: Pahan filosofiaa ellauri151.html on line 456: Lauri Snellman: Pahan filosofia. teologinen tiedekunta phd thesis ellauri151.html on line 458: Pahan filosofia on Laren mielestä tää vanha teodikeakysymys: miten kiltti jumala voi olla näin ilkeä, tehdä näin huonon maailman, jossa on meidän apinoiden kannalta niin paljon pahaa? ellauri151.html on line 459: Mitä tää kaikki oikein meriteeraa? Mihin kirjailija on oikein tässä pyrkinyt? What's the meaning of all this? ellauri151.html on line 461: No se yxinkertainen vastaus on: ei kukaan tällä pyri yhtään mihinkään. Se mikä on hyvää yhdelle on pahaa toiselle, Ei täällä ole ketään suunnittelijaa, jotain mastermindia joka on tän kaiken muka kaavaillut nimenomaan apinoiden parhaaxi. Olishan se nyt aivan päätön ajatus. Eli siinä se. Onko vielä jotain kysyttävää? ellauri151.html on line 465: Toiveikkaasti mutta liian aikaisin runoili unkarinjuutalainen Miklós Radnóti vuonna 1941 rauhan puolesta. Nuolaisi ennenkuin tipahti: pahin oli sille vielä edessäpäin. Eikä siinä vielä kaikki: hiljan särjettiin Mikloxen pazas Unkarissa törmäämällä siihen saxalaisten tekemällä mersulla. Kohta alkaa kolmas kierros, gentlemen start our machines. ellauri151.html on line 471: across the road that lies in peace again. Tien poikki joka on taas rauhan oloissa, ellauri151.html on line 472: At last a bird, thank goodness! sighs the road, Lopultakin lintu, luojankiitos! huokaa tie, ellauri151.html on line 496: and storks alight where parapets stand now... ja haikarat laskeutuvat tankkiesteile... ellauri151.html on line 497: The trenches are abandoned to the rabbits, Ampumahaudat on hyljätty kaniinien huostaan, ellauri151.html on line 513: a strict but tame, unmilitary rule. Tiukka mutta kesy, sotilaaton hallinto. ellauri151.html on line 519: The problem of evil is at bottom an existential one: how can the world have meaning and how is moral action possible, if there is pointless evil without morally sufficient reasons? The problem of evil is then associated with theodicism: God or the meaning of the world exists only, if all evils have (morally) sufficient reasons. ellauri151.html on line 521: Höh, olis luullut et pahan ongelma olis at bottom se et eräistä olosuhteista on apinoille aivan vitusti harmia, eli ongelma on miten päästä eroon näistä pahoista asioista ja ennen kaikkea niitä ajavista pahoista häiskistä. Mutta ei, nää teologit on valmiit nielemään koko skenen nahkoineen karvoineen ja koittavat vaan kexiä selityxiä mix tää käsillä oleva maailma on paras mahdollisista maailmoista. Helpoin selitys on tietysti toi Leibnizin ja Spinozan determinismi, eli tää on paras koska tää on ainoa. Tähän mäkin kyllä oon valmis uskomaan. Mut tälläset peliteoreettisemmat heppulit haluu nähdä maailman pelilautana, jossa nimenomaan niiden jumalalla on voittava strategia, siis sellanen joka on ainaskin sen kannalta optimaalinen (entäs little us? Kuka se sanoi että laiva joka purjehtii Alexandriaan eiole välttämättä huolissaan laivarottien mukavuudesta?). Sen strategian outcomena on tää kuunalainen meisinki, tai mixei kuunpäällinenkin, come to that, jos siellä nyt on ketään joka kiinnostaa. ellauri151.html on line 523: Oikeestaan tää Laren kielenkäyttö mätsää hyvin mun peliteoreettiseen pragmatiikkaan, missä myöskin "merkitys" oli "tarkoitus", eli se mihin dialoginpelaajat pyrkivät kun ne sanoo eli tekee jotakin. Kielitieteen kursseilla mulla oli eri merkityxen sortteja, lähtien tämmösestä syy-seuraus assosiaatiosta (savu merkkaa tulta) semanttisen "tää merkki tarkoittaa miesten vessaa" ja syntaktisen (myopis tarkoittaa hiirenkorvaa) merkityxen kautta tähän pragmaattiseen, joka näyttää olevan Larzallakinn mielessä. On huomattava, että peleissä pelaajalla pitää olla utiliteetteja, joita se maximoi, eli nyt sit tän teodikeakysymyxen takana on mitä jumala oikein ajaa takaa tässä hommassa, koska on lupa olettaa, että se seuraa aina sen optimistrategiaa. Toisaalta ongelmaa hankaloittaa se, että toisen opinkohdan mukaan sillä on käytössään kaikki strategiat koko pelilaudalla, et oikeastaan se vois ratkasta Hoblan labyrinttitehtävään vaan teleportoimalla suoraan Maxin auton vara-avaimien luo kiertämättä kassan kautta, tai hizi, vaan luomalla Maxille sormia napsauttamalla uuden avaimen. Tai uuden auton, tai mitä vaan. Tästä komplikaatiosta seuraa se, että sen utiliteettien pitää olla jotain tosi kieroa, joka oikeuttaa kaikki nää kiemurat, joissa menehtyneitä apinoita lentää reestä joka käänteessä. Eli näillä alkumietteillä aletaanpa lukea mitä Larella on sanottavaa tästä. ellauri151.html on line 526: 1. What are the general logic and the presuppositions of the problem of evil? 2. How can the problem of evil be called into question and how can one develop grammatical methods and philosophical tools to build a successful antitheodicy? 3. How can one develop a grammatical metacritique of the presuppositions of the problem through a philosophical grammar of the underlying language/world and being/meaning-links? 4. How can the grammatical approach to metaphysical questions and to the metacritique of the presuppositions of the problem of evil be used to analyse religious and worldview questions, and articulate ways of existential, humanistic and religious sense-making that overcome the problem? ellauri151.html on line 528: Theodicism: God or the meaning of the world exists only, if all evils have (morally) sufficient reasons. ellauri151.html on line 532: The problem has four key presuppositions: the fact/meaning, fact/value and appearance/reality conceptual gaps and the Principle of Sufficient Reason. ellauri151.html on line 533: Moral antitheodicies are no good because god gets flushed down the toilet if he hasn't got his finger in every pie. Well Larza doesn't say it this directly, but implies as much. And that's not good in a theology thesis. So we have to go with concptual antitheodicy, if at all. ellauri151.html on line 536: Kantian antitheodicies argue that theodicism oversteps the limits of moral and theoretical human reason. Älä yritäkään ymmärtää, olet liian tyhmä. Jätä homma experteille. ellauri151.html on line 537: Jamesian antitheodicies emphasize that God and the world order must be reinterpreted in terms of practical and moral action and from a pluralist perspective that can account for experience and moral effort. Siis mitä? ellauri151.html on line 539: Hamannian antitheodicies hold that the dualisms and the rationalisms underlying theodicy debate are speculative metaphysics that can be overcome through philosophical grammar. Eli tässähän on vaan kieli lomalla, annahan kun jäsennän. Tuliko Wittgensteinistäkin hamanniitti loppupeleissä? Lare ainakin on sellainen. ellauri151.html on line 541: Hahaa, kuten arvasin, Larde on kirjoittanut tästäkin! Paperissa "Hamann's influence on Wittgenstein"(Nordic Wittegenstein Review 7(1)2018), se informoi: ellauri151.html on line 544: Drury’s memoirs show that Wittgenstein discussed Hamann’s authorship in the early 1930s and 1950s. Wittgenstein’s diary notes and the ellauri151.html on line 545: Cambridge lectures show that Wittgenstein’s discussion of Hamann’s ellauri151.html on line 546: views in 1931 corresponds to adopting a view of harmony of language ellauri151.html on line 547: and reality that resembles Hamann’s. Using Hamann’s view of language ellauri151.html on line 550: philosophies. The harmony of language and reality takes place in ellauri151.html on line 557: Johann Georg Hamann (1730–1788) is a Christian thinker who started the first linguistic turn in philosophy and the German linguistic tradition with his Metakritik of Kant’s philosophy (see Bayer 2002; Dickson 1995; Betz 2009). John ellauri151.html on line 558: Betz (2005, 291–292) even argues that “Hamann is to be credited ellauri151.html on line 568: Wittgenstein developed a view of harmony of language and reality ellauri151.html on line 574: meaning that is intertwined with the sign and the object through use. ellauri151.html on line 580: In god we trust, all others pay cash. Hamann ei ollut wittgensteinilainen, vaan Wittgenstein oivalsi loppupeleissä olevansa hamannilainen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Koskaan ei ole liian myöhä katua ja tehdä parannus. ellauri151.html on line 582: Tälläsen expressiivisen "tiili!" tyyppisen käskykielen painottaminen on sellaisenaan jo aika uskonnollista. (Vaik onhan tietokonekieletkin käskykantaisia.) Kusch argues that theological grammar describes how religious practices and the communication between God and the believer work. Both Hamann and Wittgenstein argue that pictures are indispensable for divine- ellauri151.html on line 587: with Chalcedonian Christology, which holds that the human and ellauri151.html on line 589: and have logical properties, but at the same time logic receives social ellauri151.html on line 590: properties. Eli kieli on kuin apina ruumista ja sielua: liha vastaa non-logical vocabularysta, logical constants tulee jumalalta. ellauri151.html on line 594: Chalcedonian Christianity refers to the branch of Christianity that accepts and upholds theological and ecclesiological resolutions of the Council of Chalcedon, the Fourth Ecumenical Council, held in 451. Chalcedonian Christianity accepts the Christological Definition of Chalcedon, a Christian doctrine concerning the union of two natures (divine and human) in one hypostasis of Jesus Christ, who is thus acknowledged as a single person (prosopon). Chalcedonian Christianity also accepts the Chalcedonian confirmation of the Niceno-Constantinopolitan Creed, thus acknowledging the commitment of Chalcedonism to Nicene Christianity. ellauri151.html on line 596: In regard to their specific attitudes towards theological resolutions of the Council of Chalcedon, Christian denominations (both historical and modern) can be divided into: ellauri151.html on line 598: Chalcedonian – those that accept theological resolutions of the Council of Chalcedon; ellauri151.html on line 600: Semi-Chalcedonian – those whose acceptance of Chalcedonian theological resolutions is partial or conditional; ellauri151.html on line 602: Non-Chalcedonian – those that reject theological resolutions of the Council of Chalcedon. ellauri151.html on line 604: Today, Chalcedonian Christianity encompasses the Catholic Church, the Eastern Orthodox Church and Protestant denominations, while non-Chalcedonian, or Miaphysite, Christianity encompasses the Oriental Orthodox Churches. ellauri151.html on line 609: Hamann and Wittgenstein criticize the Enlightenment’s dualism senses/reason, subject/object, mind/world, reason/feeling and theory/practice by developing a view of “sensuous reason” that is located in language. ellauri151.html on line 611: Samaa idealismimääkynää tää on kuitenkin vaikka soppaa kuinka hämmentää, heti kun ei eroteta kunnolla kazojaa ja maisemaa. Narsistista harhapäätelmää. Mää on maailma ja mun maailmani on tää mää. Mää mää: ellauri151.html on line 613: Instead, give a description of symbols, or rather of signs. What we ellauri151.html on line 619: it; it has a grammatical body behind it, so to speak. Its meaning cannot ellauri151.html on line 626: The books I have read recently were: “Studies in Classic American ellauri151.html on line 638: I have been reading in a German author, a contemporary of Kant’s, ellauri151.html on line 643: should act. Do you understand Hamann’s remark? Tell me what you ellauri151.html on line 652: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?) ellauri151.html on line 654: Luther puts this clearly: “The spirit consists in the use, not the object”. Luther reached his theological breakthrough when he realized that theological language consists fundamentally of speech acts and linguistic action. Augustinuxen show-and-tell semantiikka ei kata mysteerien pragmatiikkaa: ei kuivassa näkkärissä ole sielua, vaan se pujahtaa siihen joteskin kun näkki pannaan kielelle ja sanotaan oikeat taikasanat. Hizi empä arvannut poikasena kielitieteen kurssilla miten läheltä Luther siinä liippasi, hyvä ettei tukka heilahtanut. ellauri151.html on line 656: Hamann takes basic intuitions to be practices like playing music and painting. He argues that Kantian forms of intuition like space and time are symbolic forms of sensuously mediated bodily practices. Fornication is another sensuously mediated bodily practice. What's its logical form? Hello my name is Potato Head! Let's play a game! ellauri151.html on line 658: Wittgenstein first interprets Hamann’s ideas as a Russell-type paradox of signs and their objects in light of the logical problems he was discussing in his lectures: how God∈God? Wittgenstein then uses Kierkegaard to interpret religious symbols as paradoxes that express a higher truth. I argue that Wittgenstein ellauri151.html on line 661: Tässä yhteydessä on muistettava se vanha huomio, että peliteoria pelaa sillä oletuxella että pelaajat ei ole osa peliä. Eli niiden toimintaa ei ole rajoitettu säännöillä ainakaan niin pitkälle että niillä on vaan 1 pelitapa; muuten ei koko teoriaa edes tarvita. Tää liittyy tohon Wittgensteinin kymysyxeen: miten niin jumala on koko luonto ja osa luontoa? Peliteoreettinen selitysmalli eli teologia ei skulaa ellei pelaajat eli apinat ja niiden jumalat ole joteskin luonnon ulkopuolella. Niinkun ne tietysti tuppaavat kerskumaankin, vaikka se on puppua. ellauri151.html on line 663: Ja sit on se toinen toteamus, että optimistrategiaa noudattava pelaaja on ennustettava. Se voi ihan hyvin pelata päässään jotain shakkia, pohtia eri gambiitteja, mutta kun siirron aika tulee, se pelaa joko ennustettavasti pelin kannalta tai sitten päättömästi jostain muusta syystä. Pääpeli saattaa olla keino löytää ratkaisu, joka maximoi henkiinjääntiä, mut silti on täysin ennustettavaa että sitä siinäkin maximoidaan tavalla tai toisella. Uskontokin on tästä 1 esimerkki, se lisää sirkan izeluottamusta arkiryskeessä. Jotkut optimoinnit ratkeaa aapan päässä, loput hoitaa Darwin kokeilemalla eri vaihtoehdot läpi eri apinoilla. ellauri151.html on line 667: had refuted the picture theory’s appeal to ideal logical form soon ellauri151.html on line 669: had shown an Italian gesture that means “Nonsense!” to ellauri151.html on line 670: Wittgenstein and then asked what the logical form of the gesture is. ellauri151.html on line 672: theory had been cut, and he could approach the problems of rule- ellauri151.html on line 673: following and the harmony of language and reality from a new ellauri151.html on line 676: Olikohan toi oikeasti joku tollanen Salvo Montalbanon "Che minchia!" tai "Va fa'n culo" merkki? "Fai cazzi tuoi!" "Stronzo!" Ei Ludin olis tarvinnut Straffan käsieleestä noin hirveästi hermostua, eihän siinä tarvi muuta tehdä kuin lisätä toi pragmatiikkakomponentti, niinkuin esim. mun dialogipeleissä. ellauri151.html on line 680: Munz (2000) discusses Wittgenstein’s reply to Frazer at length. Frazer argues that magic is based on loose associations that lead to erroneous views on causation. According to Munz, Wittgenstein holds that the distinction between beliefs and practices cannot be made, as language is at its core mythological. ellauri151.html on line 682: Tää on taas tätä jönsytyyppistä mystifiointia. Frazer on tietysti oikeassa siinä, ettei taika oikeasti toimi, mutta siinä väärässä, eze paljon haittais taikojaa tai taian kohdetta. Eine välitä, kunhan siitä tulee sitä kimppakivaa pyllistelyä. ellauri151.html on line 684: Wittgenstein offers the harmony of a wish and its fulfillment in ellauri151.html on line 685: communication as a counter-model for religious language and uses it to criticize Frazer’s attempts to debunk religion. Religious rituals must be understood as expressive communication. Magic, religion and language are based on symbolism, as the harmony of language and reality takes place in the symbol. A religious ritual like a rain-dance symbolically represents and mythologically enacts the connection between a wish and its fulfillment, and Wittgenstein mentions sacraments like baptism in this context (RF: 125). All language is similarly symbolic and ceremonial at its core and cannot be separated from mythology. ellauri151.html on line 687: Juurikin näin, loppupeleissä "Tiili!" on se tärkein sanoma, sama mitä uskotaan, kunhan tiilet tulee roudatuxi paikalle tavalla tai toisella. Pelkkä rationaalisuus ei riitä, tarvitaan myös motivointia, ja motivointi tapahtuu matelijan aivoissa, johon ei järkisana tehoa. Houkuttelu porkkanalla, pelottelu kepillä ja kimppahali toimii siihen. ellauri151.html on line 689: Hein (1983: 42–49; see also Labron 2009: 53–57) also notes that Hamann and Wittgenstein use an epistemology based on faith and trust to reject the Enlightenment’s attempt to find an Archimedean point outside the world (mikäs se nyt on? Kuka sellaista kyselee?). Hamann argues that the modern subject/object split leads to an irresolvable problem of skepticism. ellauri151.html on line 691: Vittu "the world" ei ole sama asia kuin "mun pää". Tää on joillekuille aivan mahdotonta sulattaa. Nimenomaan narsistisille tyypeille. Ja niitähän filosoofeistakin on valtaosa, kuten muistakin kynäilijöistä. Ne eivät usko edes omaan kuolemaansa muistuttaen siinä suhteessa moosexenuskoista Belovin Salea. Moses had to trust God in order to believe that he would die, even though he had very strong empirical reasons to believe it (N II: 73) ellauri151.html on line 693: Language has its worth and norms through language-use, which intertwines language and reality and makes reality, mental states and rational concepts a part of the language-games. ellauri151.html on line 695: Niinpä niin. Tässä sitä ollaan taas, idealismin loukussa. Eikun äiti kantamaan tikun nenässä pihalle. Kun tiede pääsee jostain filosofisesta pointista selvemmille vesille, tulee teologien kärpäsparvi syömään jätöxet. Näin on nähtävästi päässyt käymään myös Ludi Wittgensteinille. Pelkästä pelleilystä on tullut teologista realiteettia. Tuntuu tosi hullulta että nää hemmot tarvii uskoa, toivoa ja luottamusta uskaltaaxeen edes nousta sängystä. ellauri151.html on line 720: Paul, however, wrote that Christians are not under the Mosaic Law; we are under the administration of Grace (Romans 6.14). These are two vastly different operating environments. Jesus ministered only to Jews. Jesus also ordered his disciples not to go to Gentiles but to go to Jews alone (Matthew 10.5-6). In Christianity, Paul went to the Gentiles as the Apostle of the Gentiles (Romans 11.13; 1 Timothy 2.7; 2 Timothy 1.11). ellauri151.html on line 722: Those who believed the gospel of the kingdom, that Jesus was the Messiah, the Son of God, were known as followers of the Way (Acts 9.2, 19.9, 23, 22.4, 24.14, 22). They were not Christians. Christianity did not begin within the borders of Israel; it began outside its borders. Paul was saved outside Israel on his way to Damascus (Acts 9.3-6). Believers first became known as Christians in Antioch, not Jerusalem (Acts 11.25-26). ellauri151.html on line 727: Tässä suomennos Patun saarnan alkutextistä johon pastori viittaa Androidin kirjan 2. vihkossa. Patulla on vinha kohta siellä: Laki on välttämätön, ei kukaan maxa hyvälle poliisille ellei ole pahaa poliisia pelotteena. Jeesuskin ymmärsi tämän verran, ja sanoi ettei sunkaan kaikki pääse kamelin perssilmästä. Patun viesti oli vielä ovelampi: osallistu arpajaisiimme, olet kenties jo voittanut! ellauri151.html on line 734: 7:4 Niin, veljeni, just niinkuin nää ämmät, teidätkin on tavallaan tapettu laillisesti kuin kilohailit Kristuksen astalolla, tullaksenne toisen omiksi, eliskä tän mainizemani jäbän, joka on kuolleista herätetty, että me poikisimme Jumalalle. ellauri151.html on line 736: 7:6 mutta nyt me olemme irti luonnonlaista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa lain hengen uudessa odotustilassa emmekä sen kirjaimen vanhassa asemahallissa. ellauri151.html on line 740: 7:10 ja mä hajosin. Niin kävi ilmi, että käsky, joka piti edistää elämää, aiheutti pelkkää harmia. ellauri151.html on line 743: 7:13 Onko siis hyvä ollut mulle pahaxi? Pois se! Ei vaan jotain sellasta et käsky on just six hyvä eze merkkaa jotkut jutut pahoixi. Niin on kivempää. ellauri151.html on line 745: 7:15 Sillä enhän mä ole sellainen kuin mitä teen; sillä mä en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä mitä mä haluan, sitä mä teen. ellauri151.html on line 746: 7:16 Mutta jos mä teen sitä, mitä en tahdo, niin sithän mä myönnän, että laki on hyvä ja se mitä mä halusin on paha. ellauri151.html on line 749: 7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo vaan vain haluan, minä teen. Fiilaan ja höylään aamuun asti. ellauri151.html on line 750: 7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan tää vanha lisko, vällykäärme joka asuu mun housuissa. ellauri151.html on line 751: 7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lainomaisuuden, että paha riippuu minussa kiinni kuin tero, esa ja kassit, ellauri151.html on line 754: 7:24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Hmm, tarvinneeko kenenkään ylipäänsä? Onhan tää aika kiva. ellauri151.html on line 755: 7:25 Kiitos kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Näin minä siis tämmöisenäni palvelen mielelläni pesän lakia, ja samalla tällä välilihalla salaa toteutan matelijan lakia. Tällästä tää vaan nyt on. ellauri151.html on line 759: Vai olisko se sittenkin ihan vastoin päin? Sillä vähän päästä past. siteeraa Peeevelin 14. lukua jossa sanotaan et on ihan okei syödä porsasta tai olla vegaani, sama se tykkääkö imuttaa nakkia vai nuolla sämpylää, kyllä Jeppe tarjoaa sinapit ja kezupit, ja tiskaakin vielä astiat jälkeenpäin. Past. miälestä kaikki on ookoo mikä ei aiheuta harmia lähimmäiselle ml. kaikista lähimmäisimmän eli izensä. Taivaan papasta ei mitään puhetta. Täähän oli 1 ero Patun ja Jessen puheissa: Patun mielestä kultainen sääntö riittää yxinkin, Jesse terotti et isän miälipidettä on sentään kuunneltava ihan ensimmäisenä. Ja Jehova ei pitänyt hinaajahommista eikä edes käteenvedosta. ellauri151.html on line 763: Edgar Jones has manufactured the following comparison of Jesus' and Paul's meaning differences which exposes Paul as a liar and a false prophet who did not know Jesus. Paul's errors and false gospel are obvious to anyone who follows Jesus as teacher and listens carefully to Jesus' words. Read very carefully, your eternal salvation depends on it! ellauri151.html on line 765: 1. On the time at hand: ellauri151.html on line 768: [12] the night is far gone, the day is at hand. ellauri151.html on line 772: [8] Take heed that you are not led astray; for many will come in my name, ellauri151.html on line 773: saying, "the time is at hand!" Do not go after them. ellauri151.html on line 779: [9] For to this end Christ died and lived again, that he might be Lord both of the dead and of the living. ellauri151.html on line 789: [9] The commandments, "You shall not commit adultery, You shall not kill, You shall not steal, You shall not covet," and any other commandment, are summed up in this sentence, "You shall love your neighbor as yourself. ellauri151.html on line 793: [37] And he said to him, "You shall love the Lord your God with all your heart, and with all your soul, and with all your mind. ellauri151.html on line 795: [39] And a second is like it, You shall love your neighbor as yourself. ellauri151.html on line 798: 5. On whom God has mercy: ellauri151.html on line 802: [15] For he says to Moses, "I will have mercy on whom I have mercy, and I will have compassion on whom I have compassion." ellauri151.html on line 804: [18] So then he has mercy upon whomever he wills, and he hardens the heart of whomever he wills. ellauri151.html on line 808: [7] Blessed are the merciful, for they shall obtain mercy. ellauri151.html on line 814: [7] In him we have redemption through his blood, the forgiveness of our trespasses, according to the riches of his grace ellauri151.html on line 831: [29] And every one who has left houses or brothers or sisters or father or mother or children or lands, for my name´s sake, will receive a hundredfold, and inherit eternal life. ellauri151.html on line 833: [28] For which of you, desiring to build a tower, does not first sit down and count the cost, whether he has enough to complete it? ellauri151.html on line 834: [33] So therefore, whoever of you does not renounce all that he has cannot be my disciple. ellauri151.html on line 836: 12. On what is honorable among men: ellauri151.html on line 840: [21] for we aim at what is honorable not only in the Lord´s sight but also in the sight of men. ellauri151.html on line 842: [17] Repay no one evil for evil, but take thought for what is noble in the sight of all men. ellauri151.html on line 846: [33] just as I try to please all men in everything I do, not seeking my own advantage, but that of many, that they may be saved. ellauri151.html on line 850: [15] But he said to them, You are those who justify yourselves before men, but God knows your hearts; for what is exalted among men is an abomination in the sight of God. ellauri151.html on line 858: [15] For though you have countless guides in Christ, you do not have many fathers. For I became your father in Christ Jesus through the gospel. ellauri151.html on line 860: [10] I appeal to you for my child, Onesimus, whose father I have become in my imprisonment. ellauri151.html on line 864: [9] And call no man your father on earth, for you have one Father, who is in heaven. ellauri151.html on line 880: [4] For Christ is the end of the law, that every one who has faith may be justified. ellauri151.html on line 884: [17] Think not that I have come to abolish the law and the prophets; I have come not to abolish them but to fulfil them. ellauri151.html on line 891: [28] And God has appointed in the church first apostles, second prophets, third, teachers, ellauri151.html on line 893: [11] And his gifts were that some should be apostles, some prophets, some evangelists, some pastors and teachers, ellauri151.html on line 901: [8] But you are not to be called rabbi, for you have one teacher, and you are all brethren. ellauri151.html on line 907: [25] Lest you be wise in your own conceits, I want you to understand this mystery, brethren: a hardening has come upon part of Israel, until the full number of the Gentiles come in, ellauri151.html on line 912: [13] Enter by the narrow gate; for the gate is wide and the way is easy, that leads to destruction, and those who enter by it are many. ellauri151.html on line 913: [14] For the gate is narrow and the way is hard, that leads to life, and those who find it are few. ellauri151.html on line 919: [11] And his gifts were that some should be apostles, some prophets, some evangelists, some pastors (shepherds) and teachers, ellauri151.html on line 923: [16] And I have other sheep, that are not of this fold; I must bring them also, and they will heed my voice. So there shall be one flock, one shepherd. ellauri151.html on line 929: [15] For though you have countless leaders in Christ . . .. ellauri151.html on line 933: [10] Neither be called leaders, for you have one leader, the Christ. ellauri151.html on line 941: [9] What then? Are we Jews any better off? No, not at all; for I have already charged that all men, both Jews and Greeks, are under the power of sin, ellauri151.html on line 944: [23] since all have sinned and fall short of the glory of God, . . .. ellauri151.html on line 953: [35] that upon you may come all the righteous blood shed on earth, from the blood of innocent Abel to the blood of Zechari'ah the son of Barachi'ah, whom you murdered between the sanctuary and the altar. ellauri151.html on line 963: [21] Not every one who says to me, "Lord, Lord," shall enter the kingdom of heaven, but he who does the will of my Father who is in heaven. ellauri151.html on line 964: [22] On that day many will say to me, "Lord, Lord, did we not prophesy in your name, and cast out demons in your name, and do many mighty works in your name?" ellauri151.html on line 971: [7] For Christ, our paschal lamb, has been sacrificed. ellauri151.html on line 977: [13] Go and learn what this means, "I desire mercy, and not sacrifice." ellauri151.html on line 984: [18] for the scripture says, "You shall not muzzle an ox when it is treading out the grain," and, "The laborer deserves his wages." ellauri151.html on line 986: [11] If we have sown spiritual good among you, is it too much if we reap your material benefits? ellauri151.html on line 987: [12] If others share this rightful claim upon you, do not we still more? ellauri151.html on line 991: [7] And preach as you go, saying, The kingdom of heaven is at hand (oops, did I say not in Luke 21 above, sorry), ellauri151.html on line 998: [23] and not only the creation, but we ourselves, who have the first fruits of the Spirit, groan inwardly as we wait for adoption as sons, the redemption of our bodies. ellauri151.html on line 1000: [5] to redeem those who were under the law, so that we might receive adoption as sons. ellauri151.html on line 1005: [6] That which is begotten of the flesh is flesh, and that which is begotten of the Spirit is spirit. ellauri151.html on line 1006: [7] Do not marvel that I said to you, You must be begotten from above.* ellauri151.html on line 1008: * John 3:3 and 3:7 are the author's translations. These differ from the RSV only in the expression "begotten from above" that replaces "born anew' in the RSV. "Born anew" does not represent the fullness of what Jesus is stating here, and does not correspond to the literatal translation of the Greek, gennethenai anothen (be begotten from above). ellauri151.html on line 1010: Okei, siis uudestisyntynyt on verbatim ylhäältä käsin ruikattu. Pantu takaisin ja nussittu uudelleen. No em. kiistelystä päätellen Jeesus oli enempi kahdenkeskinen terapeutti ja Puovo ryhmäterapeuttina on keskushallinnon kannalla. Jeshualla on enempi tollasta quid pro quo tematiikkaa, Pablo antaa alaisille tyhjän päältä rajatonta luottoa. Jeesus ei koita kexiä jotain uutta zydeemiä toisinkuin hierarkkisempi Peeveli. Jeshua oli juutalainen lahkolainen, apostata Patulla lähti suunnitelmat longixi. ellauri151.html on line 1020: Charite ellauri151.html on line 1022: Pastöröitu rakkaus on charityä, siinä puhuu apinajumalien lait luonnon päälle. Luonnon oloissa apinat on lisääntymään päin kun mälli ruiskahtaa ja onnistuu tarttumaan kohdun seinämään. Ei siinä mitään hyväntekeväisyyttä tarvita, kutaahan se tekee ilmankin. ellauri151.html on line 1025: Pastori pyytää jumalalta erivapautta bylsiä sokeaa sakkolihaa ilman papin ja Amelien aamenta. Tää ei voi olla syntiä kun tää tuntuu näin ihanalta. Väärin! Nimenomaan siitä tietää että se on juuri sitä, kz. Room. luku 7. Ihanuuden tunteet kuten rakkaus ja viha ja ruokahalu tulee matelijanaivosta. Tahtominen on ehkä hyvää muttei kivaa. Kohtalon ivaa. Niin, kohta on kivaa, haaveili pastori. Mutta sitä ennen suomuxet putosivat Kertun silmiltä. ellauri151.html on line 1027: Tultuaan silmäleikkauxesta Kerttu meni joen rantaan poimimaan hiirenkorvia (myosotis, eli lemmikkejä) ja molskahti jorpakkoon. Vahingossako? Ei sunkaan, se halus hukuttautua, elle voulait se tuer. Mixikä? Koska saatuaan näön takaisin se näki kuinka luiset ozat apinoilla on, pastorilla varsinkin. Eise rakastanutkaan pastoria, vaan frater Jaakkoa, mutta Jaakko oli pannut letkun solmuun ja luki sille enää Paavalia, em. kohtaa Room.7. ellauri151.html on line 1029: Pettyneenä Kerttu päätti tehdä seppukun. Sitten tuotiin pappia, mutta vääränväristä, mistä frater Jaakko pastorille varsin räyhäsi. Jaakko sanoi kääntyneensä poispäin papin paholaisesta, ei niinkään kohti paavia. Pettynyt pastori pyysi Amelien rukoilemaan protestanttisesti puolestaan. Amelie suostui pitkin hampain jonkun isämeidän lukemaan. Pastorin suuta kuivasi, se oli nuolaissut ennenkuin tipahti. Ei kannattaisi, ei edes aina sittenkään. Amelien olis pitänyt potkaista kykkivää pastoria navakasti persauxiin. FIN. ellauri151.html on line 1035: Helmi, Emilia, Marwanin Kiki ja Löken. Eskari-ikäiset tytöt ovat apinoista parhaita. ellauri151.html on line 1041: Katsoin Ihantalan Ihme ohjelmaa sen verran, että näin isän 2 kertaa. Ekassa repliikissä kertoi ruumiskasoista, joissa oli suomalaisia ja venäläisiä. Että mitään niin karmeaa ei ollut ennen nähnyt. Toisessa repliikissä kertoi ohjeiden kääntämisestä. Enempää en jaksanut katsoa. Tällaisia sotaohjelmia EN katso. En oo muuten koskaan nähny Tuntematonta sotilasta. En mitään versioo. Kirjankin luin kai viiskymppisenä. ellauri151.html on line 1044: Joo isi ei mennyt halpaan. Taisteluhistoria on penkkiurheilun eräs variaatio. ellauri151.html on line 1049: Siri voitko havainnollistaa mix musta usein tuntuu etten ole HSn kohderyhmää? ellauri151.html on line 1056: Ensimmäinen teema on ajatus rajasta. Takana länttä ja Eurooppaa, edessä Aasia, itä. Raja railona aukeaa, varjelen vartija sitä. Estämättä kuitenkaan työperäistä maahanmuuttoa. ellauri151.html on line 1065: Rokan hahmo korostaa Tuntemattoman toista syväteemaa: kuria. Rokkaa siedetään, mutta vaientajansa hänkin kohtaa. Herra se on herrallakin. Kuri-Suomen kasvattama Vanhala on lopulta selviytyjä ja kansanvaltaisuutta edustava joukkuepelaaja. "Talis est bellum." Vitun tolvana. Bellum on neutri. ellauri151.html on line 1067: Halju mulkero Lucius Annaeus Seneca uses in the letter number 114, addressed to his friend Lucilius, the expression "talis hominibus fuit oratio qualis vita" (for such men their speech was like their life), warning us that this sentence was coined by the Greeks. So ist das Leben wie ein Hühnerbrett. ellauri151.html on line 1070: On myös paljon sellaista pääomaa, joka haluaa aidosti tehdä eettistä hyvää ja samalla nauttia muutoxen hedelmistä niin, että samalla työstä on iloa tulevillekin sukupolville. ellauri151.html on line 1076: Räjähtäviä raketteja ja maata kiertävä Tesla-auto. Röyhkeää vittuilua buddhalaisille. Tee perässä jos pystyt. ellauri151.html on line 1099: Singer (mm. Shosha, Isäni, Moskhatin suku, Isäni seurakuntaa) ellauri151.html on line 1101: Thackeray (mm. Turhuuden turuilla) ellauri151.html on line 1106: Yllättävää kyllä paskan Philip Rothin Portnoyn tauti oli aika hyvä niin läpipaskan tyypin suorituxexi. Tatu Vaaskiven Pyhä kevät oli jollain lailla herttainen vaikken kyllä jaxanut ihan loppuun saakka. Sitton lukuisia kirjoja josta tykkäsin silloin kuin niitä nuorempana luin, mutten enää välttämättä perustaisi. Ja outojakin kirjoja kuten tuiki tuntemattoman Vilho Sorvarin Hammurabi. Ja inhottavan sadomasokistin Robbe-Grilletin Labyrintissä oli hyvä. Paskiaisilla voi olla hyviä rompskuja, ja hyvixillä paskoja. Célinekin oli aimo p-ska, mutta kirjoitti suht miälenkiintosesti. Toisaalta paskan Hemingwaun prujut oli pääsääntösesti perseestä. ellauri151.html on line 1110: Sain ensimmäistä kertaa tuta että joitakuita eivät pahimmat onnettomuudetkaan hetkauta, niin puusta tehtyjä he ovat. He tallustavat kohti hautaa ajatuxet askarrellen vain ruuassa ja arjen mitättömyyxissä. Vielä kun he kazovat kuolemaa suoraan silmiin, heitä vaivaavat vähäpätöiset ongelmat. [Niin oikein! Right on!] ellauri151.html on line 1113: Eräänä päivänä näin Mordecai Meirin hautajaissaattueen. Leski kulki käsivarret koholla, itki ja vaikeroi. Hänen perässään käveli joukko miehiä jotka juttelivat keskenään. He ikään kuin ilmaisivat: "Mordecai Meir on [oli] Mordecai Meir, me olemme me. Hän on vainaja, mutta me elämme. Hänet viedään hautaan, mutta meidän [meidän vaimojemme] on maxettava vuokramme ja lastemme opetus. Meillä ei ole enää mitään yhteistä." ellauri151.html on line 1115: Aikanaan Mordecai Meirin vaimo sai lapsen joka oli yhtä vankka ja epäsiisti kuin [uusi] isänsäkin. Vaimo leikki vauvan kanssa, leperteli "Kukkuu, kukkuu". Tarina ei ole aivan lopussa. Mordecai Meirin leski kuoli lavantautiin suuren sodan aikana. Voi murheen päivää. Äitini nyökäytti peruukki vinossa tälle uudelle lenkille päättymättömässä onnettomuuxien ketjussa, johon ei koskaan totu. Se todisti hänelle jällen kerran että elämä on pahaa unta ja että ei hyödytä tehdä syntiä luojaansa vastaan. Ehkä ei pitäisi koskaan syntyäkään... Mutta minkäs sille voi että on syntynyt? [Asiaan on paras puuttua aiemmassa vaiheessa.] Kului muutama kuukausi ja Mordecai Meirin puotiin ilmestyi vieras nainen. ellauri151.html on line 1126: André Gides Den trånga porten (La porte étroite, 1909) löytyi Pasilan repsahtaneen varastokirjaston vaihtohyllystä. Den handlar om kärleken mellan Jérôme och Alissa, kusiner som har älskat varandra sedan barndomen. De är båda två starkt religiösa och delar föreställningen om att deras kärlek fullkomnas i att de delar samma hängivenhet för Gud. Ingenting att göra med att tränga penisen genom den trånga porten mellan skinkorna. Genom att älska Guda högst av allt kan de mötas på ett högre plan än i underbyxorna. Kaikki tällänen skizoilu peräreijistä on mennyt totaalisesi pois muodista kiitos toimivan naisten profylaxian ja abortin laillistamisen. Kenties se palaa nyt kun silverbäkit huolestuvat tykinruuan riittävyydestä. ellauri151.html on line 1128: Brasilian mezäkato on ohittanut keikahduspisteen, josta ei ole enää paluuta. Valitettavasti tälläset pelottelu-uutiset ei trendaa enää, kun Greta Thunbergkaan ei ole enää koulussa. Nyt on tärkeämpiä huolenaiheita, nim. miten jälellä olevat neliöt jaetaan meidän ja niiden välillä. Eli sota ja rajakahakat on nyt in, ja kansanmurhat rulettaa. Greta menetti viimeisenkin katu-uskottavuutensa pitämällä älämölöä filistealaisten puolesta. Näin amerikkalaiset Quorassa. ellauri151.html on line 1130: La Porte étroite est en 1909 le premier grand succès littéraire de Gide. Strait is the Gate (French: La Porte Étroite) is a 1909 French novel written by André Gide. It was translated into English by Dorothy Bussy. It probes the complexities and terrors of adolescence and growing up. Based on a Freudian interpretation, the story uses the influences of Andy's childhood experience to explain the misunderstandings that can arise between two or more people. Strait is the Gate taps the unassuaged memory of Gide's unsuccessful wooing of his cousin between 1888 and 1891. ellauri151.html on line 1132: Much of the story is written as an epistolary novel between the Protagonist Jerome and his love Alissa. Much of the end of the novel is taken up by an exploration into Alissa's journal that details most of the events of the novel from her perspective. ellauri151.html on line 1134: Alissa reached, by going the other way round than The Immoralist, a damnation very similar to the Immoralist's – indeed, Strait is the Gate might be called The Moralist. Hers is a greater perversity than Michel's, who, after all, was only doing as he liked. Alissa is doing what she does not like, and at each act of monstrous virtue her anguish increases, 'till at last it kills her. ellauri151.html on line 1135: Each pays the price – spiritual death and anal dilatation for Michel, bodily death and who knows maybe worse for Alissa. 'Whom can I persuade that this is the twin of The Immoralist?', Andy wrote in his journal, 'that the two subjects grew up together in my mind, the excess of the one finding a secret justification in the excess of the other, so that the two together form an equipoise?' ellauri151.html on line 1137: Immoralist, romaani kirjoittajana André Gide, julkaistiin nimellä L´Immoraliste vuonna 1902, se on yksi tarinoista, joita Gide kutsui tarinoixi. Nietszchelaisen filosofian innoittamana Gide ryhtyi työkseen tarkastelemaan sitä kohtaa, jossa itsestä huolehtimisen on syrjäytettävä moraaliset periaatteet, jotka perustuvat empatiaan muita kohtaan. Immoralist on suurelta osin tarina Michelistä, joka menee naimisiin perheystävän Marcelinen kanssa ilahduttaakseen kuolevaista isäänsä ja huolehtiakseen omista tarpeistaan. He matkustavat Pohjois-Afrikkaan, missä Michel sairastuu tuberkuloosiin. Toipuessaan tuberkuloosista Pohjois-Afrikassa hän huomaa olevansa seksuaalisesti kiinnostunut nuorista arabipojista. Palattuaan Ranskaan "ystävä" kehottaa häntä jättämään huomiotta yleissitovat sopimukset ja täyttämään homot intohimonsa. Kun raskaana oleva Marceline sairastuu tuberkuloosiin, he menevät etelään hänen terveyden vuoksi, mutta hän laiminlyö hänet omien halujensa tyydyttämiseksi. Marceline, josta on tullut Michelin este, kärsii keskenmenosta ja kuolee myöhemmin Michelin katsoessa päältä liikutellen munaa karvakäden peräsuolessa. ellauri151.html on line 1139: La relation de Jérôme et Alissa s’épanouit dans une ferveur religieuse partagée, approfondie par des lectures communes. Alissa ei anna, edes sormella, se on tässä aivan Arvid Järnefeltin linjoilla. Se nääntyy anorexiaan kuin Arvin Nadia Nadia. Francesca sentään päätti hartaan lukuhetken Paolon vartaaseen. Kuten Luukasa totesi: ellauri151.html on line 1141: Turhaan yrität päästä sisään ahtaasta portista. Sillä minä sanon teille: monet yrittävät päästä siitä sisälle eivätkä mahdu. Kun talon isäntä nousee ja sulkee oven, ja sinä seisot ulkopuolella, alat koputtaa oveen sanoen: Herra, Herra, avaa meille! hän vastaa sinulle: En tiedä mistä olet kotoisin. Silloin alat sanoa: Söimme ja joimme ennen teillä, ja sinä opetit meidän kaduillamme. Ja hän vastaa: Minä sanon teille: en tiedä, mistä te tulette; menkää pois minun tyköäni, kaikki te, jotka teitte väärin! Kyllä sulle tulee itku ja hammasten kiristys, kun näet Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat kellimässä Jumalan valtakunnassa ja sinut heitetään pihalle. Voittoarvan vetäneitä tulee idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä; ja he istuvat seisovaan pöytään Jumalan valtakunnassa.» ellauri151.html on line 1143: Matti komppaa nasevammin: Menkää sisään ahtaasta portista, sillä portti on leveä ja tie leveä, joka vie kadotukseen, ja monet kulkevat sen läpi. Sillä ahdas on se portti ja ahdas tie, joka vie onnelliseen siitinelämään, ja harvat sen löytävät, koska se on peräpuolella! ellauri151.html on line 1147: Vertailemme tätä tarinaa Balzacin Lys in the Valley -elokuvaan, jossa Henrietten hahmo on täynnä rakkautta ja mieluummin kuolee päästäkseen paratiisiin kuin kiroaa itsensä jakamalla "maallisen" onnen Félixin kanssa. Alissan sisko Juliet meni naimisiin Ensio Tissarin kanssa mutta ajatteli silmät kiinni Jeromea jopa Ension puuhaillessa. Heillä oli silti viisi lasta kuten Arvidilla. Kyllä halutonkin kana pääsee munimaan kun on kukko koppava. ellauri151.html on line 1151: Kapea portti on André Giden vuonna 1909 julkaisema teos, jota hän pitää vastineena The Immoralistille. Kapean portin kertoo yksi päähenkilöistä, Jérôme, velttomunainen hahmo, jota vaivaa lorvikatarri. Gide esittelee toisen päähenkilön, Alissan, kirjeiden ja erityisesti päiväkirjan kautta, teoksen oleellisen palan, joka käskee ja oikeuttaa tekijän silmissä kaiken edellä mainitun kirjoittamisen. Jérôme on kertoja, mutta pyörii kärpäsenä Alissan ulkoisten lisääntymiselinten ympärillä. ellauri151.html on line 1153: Tämä on tapaustutkimus, ja Gide on tarkoituksella pehmentänyt tarinan toista hahmoa, jotta se ei häiritsisi tän Alissa hahmon kehitystä: ”ilman sellaista sankaria tragedia ei olisi ollut mahdollinen, tai noin klo puoli ainakin hän olisi puuttunut naisen luonteen kehitykseen – evoluutioon, jonka halusin olla hyvin puhdas”. "Epäilemättä ymmärsin vain epätäydellisesti Alissan ahdistuksen syyn, mutta tunsin voimakkaasti, että tämä ahdistus oli aivan liian voimakas tälle pienelle sykkivälle pillulle, tälle hauraalle ruumiille, jota Jeromen kaltaiset nyyhkyttävät juipit haluisivat itkeä ja nussia.» ellauri151.html on line 1157: Siitä seurasi pitkä ero. Juliette, miehensä kiintymyksen ympäröimämä, löytää rauhan sen onnen puutteesta, josta hän oli haaveillut. Jérôme ja Alissa voivat jälleen antaa rakkautensa nesteiden virrata. Heidän vaihtamansa kirjeenvaihto peittää heidän tunteensa niin puhtaasti, että he pelkäävät kohtaamista todellisuuden kanssa. Jos heidän ensimmäinen tapaamisensa on keskinkertainen, seuraavat ovat mehukkaampia. ellauri151.html on line 1161: Hänen päiväkirjansa, joka on asetettu ennen epilogia, paljastaa liian nopeasti saavutetun onnen pelon, minkä tahansa rakkauden halun tai karnaalisen kalun pelon, hiänen itsepäisyytensä pitää pimpsan litussa ja hiän parahtaa tuskaisena. ellauri151.html on line 1163: Aika sikkiä. Tuollaista just saattoi odottaa Antero homolta. Ahdas portti on Anssilla peräluukussa. Francis Jammes, joka karseen Claudelin tavoin oli turhaan yrittänyt käännyttää Giden katolilaisuuteen muutama vuosi aiemmin, maalaa dityrambisen muotokuvan Alissasta. Toiset näkevät tässä "hyveen jalostuksessa" "syyllisen poikkeaman" ja arvostelevat Gidea "sairaalloisesta ja epäterveestä" kirjasta. Ja ihan aiheesta. ellauri151.html on line 1165: P.S. Edouard Tissières meni naimisiin Julietten kanssa loppupeleissä. Niillä touhuilu sujui ihan kivasti ja lapsiakin tuli aika liuta. Tissières oli varakas ja sillä oli upee talo Provencessa. Alissalle tuli jostain mieleen Armida, se Tasson saraseeniprinsessa jota kaikki krusifixit jahtasivat kyrpä pystyssä. Mixihän? Kai sekin olis halunnut olla domina, muttei Don Jahve antanut. ellauri151.html on line 1168: Tämä on Cecco Bravon Armida-maalaukseen valitsema kuva, jossa nuoren naisen rohkeaa aistillisuutta korostavat hänen vaatteiden läpinäkyvyys sekä hänen käyttämänsä helmet ja nauhat. Häntä ympäröi hämmästyttävä valikoima eläimiä: lohikäärmeitä, käärmeitä ja demoneita jostain helvetin seurapiireistä Tasson kuvailemalla tavalla. Nämä hirviöt eivät ole oikeasti pelottavia, vaan pikemminkin vähän ällöjä, kuin jotain silikonidildoja. Sääli ettei Armidan römpsää yhtään näytetä. Sen voi vain kuvitella jäntterän reiden jatkeena. ellauri151.html on line 1170: Alissan päiväkirja löytyi Wikisoursesta. Alissa on pettynyt että Juliette ottaakin rikkaan Eduardin eikä lorvikatarrista Jeromea: "Huomaan selvästi, että itsekkyyden kauhea paalu loukkaantuu siitä, että hän löysi onnensa muualta kuin minun uhrauksestani - että hän ei tarvinnut uhraustani ollakseen onnellinen." Tunnen itseni nöyryytetyksi, koska Jumala ei enää vaadi sitä minulta. Enkö kyennyt siihen? Vitun Jehova. Olkoon se kuinka siunattu tahansa, en voi tyytyä tilaan ilman edistystä. En kuvittele taivaallista iloa hämmennyksenä Jumalassa, vaan äärettömänä, jatkuvana lähentymisenä... ja jos en pelkäisi leikkiä sanalla, sanoisin, että jättäisin huomiotta ilon, joka ei ole progressiivista. No niinpä tietysti, onni on differentiaali, return on interest. ellauri151.html on line 1172: Yhtäkkiä hän kysyi minulta uskonko tulevaan elämään. Mutta Jérôme, huusin heti, se on minulle parempi kuin toivo: se on varma nakki! Vaikka eihän se ole pääasia. Littu vittu on ize oma palkintonsa. Vaikka sen tärinä on aika häirizevää. Herra, opetit minulle kaiken, mikä näyttää pahalta, kauhu kaunasena. Köyhä Jerome! Jos hän kuitenkin tietäisi, että joskus hänellä olisi vain yksi ele (🖕) tehtävänä ja että tätä elettä joskus odotan häneltä... Toisaalta,... jos hän viipyy minussa, pitää etupuolta parempana, minusta tulee idoli, joka estää häntä etenemästä eteenpäin ahtaassa päässä. Eikö hän syntynyt johonkin ahtaampaan kuin rakastamaan minua? Kuinka paljon emättimessä kutistuu kaikki mikä voisi olla anuxessa sankarillista!... Se onni on siellä, hyvin lähellä, housunkankaan takana, se tarjoaa itsensä... sinun tarvitsee vain ojentaa kätesi tarttuaksesi siihen... Mutta ei! tie, jonka opetat meille, Herra, on kapea tie - niin kapea, ettemme pysty olemaan kuin peräkkäin köyhän talon porsaina. Oi Jumalani, jospa hän löytäisi edes takaoveni! ellauri151.html on line 1178: Sitten kaikki pimeni. Kaunis huoneeni kaunis huoneeni kirkui nainen. Valitettavasti! Keltahattuinen mies pakeni käsieni välistä kuin varjo. Hän oli siellä! Hän oli siellä! Tunsin sen! Kysyin onko se nyt sisällä? Tunnen sen edelleen. soitan hänelle. Käteni, huuleni etsivät sitä turhaan yössä... Mitä tapahtui? Kaikesta, mikä turvotti emätintäni, ei tullut mitään. Poies pillusta lipsahti Jeromen molo pienenä ja tahmeana kuin etana.Tässä on mitä jäi jälelle; harmaa fläkki, märkä kyynelistä, surullinen kuin ajatukseni.. Joten auta minua siivoamaan tämä surullinen jäännös itsestäni. ellauri151.html on line 1185: Vaan jumalauta, kyllä yllätti Jeromen siittimen kömpelö akti, joka oli innokas hulluuteen asti työntämään emättimeni sille hyveen huipulle, jota olin epätoivoinen saavuttamaan. Iloa, iloa, iloa, ilon kyyneleitä... Jerome, haluaisin opettaa sinulle täydellisen ilon. Olet liian kömpelö, ei tästä vittu tule lasta eikä paskaakaan. On kuin itkis ja nussis. Oi Herra! saanko koskaan päästä loppuun ilman jumalanpilkkaa. Etpä tietysti. Jo oli ällö tarina, just homo-Anteron tapaista. ellauri152.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri152.html on line 37: Mä oon aina inhonnut paimenrunoutta, sitä pahemmin lukematta edes. Ellottavaa tekosievää pelleilyä ja pyllistelyä tyyliin Maajussille morsian. Onhan näissä paasauxissa ollut jotain sentyyppistäkin, esim se ranskalainen runo jossa pantiin perä perää piikkiaidan alla. Mut tässä albumissa otetaan tää genre kunnollammin luupin alle. ellauri152.html on line 39: Kaupunkilaismorsian Eunika on sättinyt maajussia pahanhajuisexi kasaxi, ja siitä pahentunut karjapaimen kiittää izeänsä näin: ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä. ellauri152.html on line 58: Ekologisesta maalaismaisesta elämänmuodosta tulee ihannoitu tilanne ja luonnosta izearvoinen luontopalvelujen tuottaja. Tämä ei tarkoita sitä että muutettaisiin maalle. Päinvastoin. Alexandriassa jouduttiin ensimmäisen kerran antiikin historiassa tekemisiin suurkaupungin ja sen mukanaan tuomien ongelmien, massaviihteen, juurettomuuden tunteen ja vieraantumisen kanssa. ellauri152.html on line 60: Ei kuitenkaan ole kysymys mistään puunhalauxesta. Luonto on epylleissä aina kuvattu keskushenkilön näkökulmasta ja hänen välityxellään, hyvän ja pahan kriteerinä on ihminen ja hänen tarpeensa. Tämä on läntiselle kulttuurille ominainen utilitaristinen piirre, joka yhdistää Theokritoxen nykyisiin länsimaihin. ellauri152.html on line 66: Missä määrin Theokritoxen homoepyllit on ize koettua, ei ole ratkaistavissa. Niit on 2 kirjan lopussa ja molemmissa kertoja on harmaantunut setä, joka uikuttaa jonkun nuoren juipin perään: Minusta sinä olet ylimielinen ja röyhkeä. Izeään se neuvoo: Tule järkiisi äläkä toimi kuin nuori, kun et kerran ole sitä. Vanhuus tulee ja tekee meidät ryppyisexi nopeammin kuin ehdit sylkästä. Mutta Afroditen käsissä olen kuin hento lehti tuulessa. Sisään vaan vaikkei seisokkaan. ellauri152.html on line 71: The Songs of Bilitis (/bɪˈliːtɪs/; French: Les Chansons de Bilitis) is a collection of erotic, essentially lesbian, poetry by Pierre Louÿs published in Paris in 1894. Since Louÿs claimed that he had translated the original poetry from Ancient Greek, this work is considered a pseudotranslation. Though the poems were actually clever fabulations, authored by Louÿs himself, they are still considered important literature. [by whom?] ellauri152.html on line 75: Louÿs claimed the 143 prose poems, excluding 3 epitaphs, were entirely the work of this ancient poet—a place where she poured both her most intimate thoughts and most pubic actions, from childhood innocence in Pamphylia to the loneliness and chagrin of her later years. ellauri152.html on line 77: Although for the most part The Songs of Bilitis is original work, many of the poems were reworked epigrams from the Palatine Anthology, and Louÿs even borrowed some verses from Sappho herself. The poems are a blend of mellow sensuality and polished style in the manner of Parnassianism, but underneath run subtle Gallic undertones that Louÿs could never escape. ellauri152.html on line 79: To lend authenticity to the forgery, Louÿs in the index listed some poems as "untranslated"; he even craftily fabricated an entire section of his book called "The Life of Bilitis", crediting a certain fictional archaeologist Herr G. Heim ("Mr. C. Cret" in German) as the discoverer of Bilitis' tomb. And though Louÿs displayed great knowledge of Ancient Greek culture, ranging from children's games in "Tortie Tortue" to application of scents in "Perfumes", the literary fraud was eventually exposed. This did little, however, to taint their literary value in readers' eyes, and Louÿs' open and sympathetic celebration of lesbian sexuality earned him sensation and historic significance. ellauri152.html on line 81: In 1894 Louÿs, travelling in Italy with his friend Ferdinand Hérold, grandson of the composer (1791–1831) of the same name, met André Gide, who described how he had just lost his virginity to a Berber boy named Muhammed in the oasis resort-town of Biskra in Algeria; Gide urged his friends to go to Biskra and follow his example. The Songs of Bilitis are the result of Louÿs and Hérold's shared encounter with Muhammed the dancing-boy, and the poems are dedicated to Gide with a special mention to "M.b.A", Mohammad ben Atala. Ben is boy, bat is girl, Q.E.D. ellauri152.html on line 83: While the work was eventually shown to be a pseudotranslation by Louÿs , initially it has mislead a number of scholars, such as Jean Bertheroy ellauri152.html on line 90: In 1955 the Daughters of Bilitis was founded in San Francisco as the first lesbian civil and political rights organization in the United States. In regard to its name, Del Martin and Phyllis Lyon, two of the group's founders, said "If anyone asked us, we could always say we belong to a poetry club." Mehän voidaan sanoa. Had they only known that it was all about fornicating boys. ellauri152.html on line 101: Hän sanoi mulle: Tänä yönä näin unta. Sun tukkapehko oli mun kaulan ympärillä. Sun tukka oli kuin kaulapanta mun niskan ja rinnan päällä. Mä silittelin sitä, ne oli niinkö mun, me oltiin jalat ristissä kuin kaxi laakeria samassa keitossa. Ja vähitellen meidän kalut sekaantuivat, ikäänkun mä olisin se ize tai se työntyis muhun niinkuin joku incubus. Kun se oli läpi, se pani kädet mun hartioille ja kazoi mua niin nätisti et mua värisytti. ellauri152.html on line 105: Enstex en edes vastannut, ja mua hävetti, mun sydän teki ihan pahaa. Sitten vastustelin, sanoin, Ei.Ei. Käänsin päätä taaxepäin eikä pusu osunut, eikä lemmenkalu päässyt polvieni väliin. Size pyysi anteexi, pussas tukkaa, ja hengitteli kuumasti ja lähti. Ny olen yxin, kazon siihen yhteen paikkaan, puren huuliani ja huudan nurmikkoon äänettömästi kuin Farmarien Marwan. ellauri152.html on line 113: Pieni talo jossa se punkkaa on kaunein maan päällä. Se on tehty oxista ja sen sellaisesta. Tykkään siitä, koska me maataan siellä nyt kun yöt ovat viileämpiä, ja pitempiäkin. Aamulla olen vihdoin saanut tarpeexeni. Patja on lattialla; meille tulee kuuma pehkuissa. Se pitelee mut ihan mustelmille, mutta kun se on mun sisällä, mä en tiedä enää mitään, multa vois vaikka kädet ja jalat katkoa. ellauri152.html on line 117: On mun vuoro eziä. Joka yö mää hipsin hiiljaa talosta, menen pitkää kautta pellon reunaa, kazomaan sen nukkumista. Joskus mä olen vaan hiljaa pitkän aikaa, tyydyn kazelemaan, ja haistelen sen hengitystä. Sit mä yxkax menen pötkölleen sen päälle. Se herää mun sylissä, eikä pysty nousemaan kert mä panen vastaan! Se nauraa ja koittaa estää mua. Silleen me pelleillään öisiin. Aamusella - mitä vittua, taasko on jo aamu? Takas luolaan pimeään razastamaan aavaa preeriaa! ellauri152.html on line 121: Mä hankaan silmiäni. On jo päivä, luulisin. Kah! kukas on mun kanssa tällä kertaa? ... Joku ämmä? Kautta Paphian, olin unohtanut. Kautta charityn! kyllä nolottaa. Eikai olla Lesbossaarella? … Ellen olis näin kuitti voisin luulla eze oli unta... Voix toi tosiaankin olla Sapfo? Se nukkuu. Onhan se kaunis vaikka sillon poikatukka, Mut onpa outo naama, miehen rinta ja laihat lantiot... Paras hipsiä ennenkun se herää. Valitettavasti mä oon seinän puolella. Mun täytyy astua sen ylize. Ettei se vaan herää ja tartu kiinni taas... ellauri152.html on line 125: 2 pientä "tyttöä" vei mut niiden luoxe, ja heti kun ovi oli kiinni, ne sytyttivät lampun ja halus mulle tanssia. Niiden posket oli meikittömät, yhtä ruskeat kuin pikku masut. Ne veti toisiaan käsivarsista ja puhui yhteen ääneen tekohilpeinä. Ne istui polstarille ja Äänihuuli lauloi kimeällä äänellä ja löi tahtia kaikuvilla pikku käsillään. Kyse tanssi nytkyen ja pysähtyi, kyykkynaurussa, ja otti kaveriaan tisseistä, puri olkapäähän ja käänsi perätarjontaan, kuin pikku pukki joka tahtoo leikkiä. ellauri152.html on line 133: « Mies on väkivaltainen ja laiska. Kylsä tiedät sen, takuulla. Vihaa sitä. Sillä on lättärinta, iho karkea, tukka poissa, käsivarret karvaiset. Mut naiset on kaikki kauniita. ellauri152.html on line 135: « Naiset osaa yxin rakastaa; jää meidän kaa, Bilitis, luotathan. Ja jos sun tekee mieli jotain kuumaa, näet oman nättiytesi näiden pikku söpöläisten peilistä. ellauri152.html on line 139: Se tuli sisään, ja intohimoisesti, silmät puolikiinni, se liitti huulet muhun ja meidän kielet kääntyivät… Semmoista pusua en ollut koskaan saanut. Se seisoi mua vasten, hiljaisena ja halukkaana. Mun polvi työntyi vähitellen sen kuumain reitten väliin jotka aukesi kuin teron edessä. Mun käsi eziskeli kiivaasti sen paidan alla, sen ruumis väliin kiemurteli, väliin jäykistyi. Se viitto silmillään petiin päin; mutta me ei saatu bylsiä ennen häämenoja, ja lopetettiin aika äkkiä. ellauri152.html on line 143: Mä oon sille lelu enemmän kuin sen pallot tai sen halko. Se leikki kaikilla mun ruumiinosilla kuin lapsi, tuntikausia, puhua pukahtamatta. Se sekottaa mun tukan ja järjestää sen miten haluaa (lista eri kampauxia). Se kazoo kummissaan mun kulmakarvanväriä, mun kyynärtaivetta. Joskus se panee mut polvilleen pitelemään kiinni verhoista (tää on yx sen leikkejä) ja liu'uttaa pikku päätä taaxe ja on olevinaan pikku kili joka nuolee emää navan alta. ellauri152.html on line 177: Tää on mahootointa, mahootointa. Pyydän sulta polvillani tippa silmässä, kaikki kyynelet jotka olen itkeskellyt tälle kamalalle textarille, älä jätä mua näin - Tiezä miten hirveetä on menettää sut näin iäxi toista kertaa, senjälkeen kun ollut suurenmoinen ilo vallata sut takaisin. Äh! Mun vikittelyt! Ettekö siis tunne mihin pisteeseen saakka mä teit rakastan! Kuule nyt. Suostu tapaamaan mut vielä kerran. Haluuzä olla huomenna, auringon laskiessa, oven edessä? Ai etkö? No seuraavana päivänä? Mä tuun vaik hakemaan sut. Älä sano ei. Viimeinen pano ehkä, mutta vielä tämä kerta, vielä tää!! Mä pyydän, mä huudan, vielä tää kerta, vielää tää, ja ota huomioon että sun vastauxesta riippuu mun loppuelämä. ellauri152.html on line 181: Sä olit meistä mustasukkiainen, Gyrinno, tyttö liian tulenpalava. Hirmusesti puketteja sä ripustit meidän ovikelloon! Sä odotit meitä porttikonkissa ja seurasit meitä kadulla. Nyt olet saanut tahtomasi, venyt rakastajan paikalla, ja sun pää tällä tyynyllä jossa on vielä toisen naisen pepun hajua. Sä olet isompi kuin se oli. Sun valasmainen ruumis hirvittää mua. Kato hei, mä annoin lopulta perixi. Joo, mä se olen. Sä voit pyöritellä mun tissejä, puristaa mun pyllyä, avata mun polvet. Mun koko ruumis on auki sun väsymättömille huulille. — Voee voe! Ääh ! Gyrinno ! Lemmen kaa mun kyyneletkin vuotaa yli! Kuivaa ne sun tukalla, älä pusi niitä, kulzi; ja lassoa mua vielä kovemmin jotten tärise. Minä aina tärisen. ellauri152.html on line 185: Vielä! Tarpeexi haukotuxia ja venytettyjä käsivarsia! Ala alusta! Luulezä siis että rakastaminen on löysäilyä? Gyrinno, se on tääski, ja kaikista rankin sellainen. Herää! Nöyse! Ezaa nukkua! Mitä väliä ezun silmäpussit on siniset ja ezun jalkoja polttaa hankaushaavat. Astarté kiehuu mun munaskuissa kuin kattilassa perunat. Me mentiin pehkuihin ennen hämärää. Nyt on jo aamunkoitto; mutten mä niin vähästä väsy. Mä en nuku ennenkuin huomisyönä. Mä en nuku: ezäkään saa nukkua. Äs! Onpa aamun maku katkera! Suu maistuu pahalta! Gyrinno, ota se huomioon. Pusut on vähän kiusallisia, oudompia ja hitaampia. ellauri152.html on line 189: Älä usko etten mä sua rakasta. Mä syön sut kuin kypsän viikunan, mä juon sut kuin tuliveden, mä kannan sua mun ympärillä kuin nahkavyötä. Mä pidin hauskaa sun ruumiilla, koska sun tukka on lyhkänen, tissit keilamaiset ja sun ruumis laiha, ja nännit kuin 2 pientä taatelia. Kuten tarvitaan vettä ja hetelmiä, myös naista tarvitaan, mutta mä en enää muista sun nimeä, sä joka luisut mun kätten välistä kuin yhden toisen tykätymmän varjona. Sun ja mun välilihan välissä on mulla tommonen crème brulée. Mä puristan sua mua vasten tällä haavaa ja huudan sen toisen nimeä: Mnasidika ! Mnasidika ! Mnasidika ! Ole mulle vielä kerran hän! ellauri152.html on line 197: — Turha vaiva. ellauri152.html on line 203: — Se on yxi nuori orja Sardexesta. Se on ihan verraton, sillä se on tollanen androgyyni, tai kaxineuvoinen, vaixen rinnuxet ja pitkät hiuxet voivat huijata. ellauri152.html on line 211: — Iso. Se ei tunne täältä ketään, paitsi Sapfon joka on siihen ihan lääpällään ja ois ostanut sen multa 20 rahalla. Jos sä vuokraat sen, sä saazen. ellauri152.html on line 216: Tyhjiin ammentamaton äiti, mätänemätön, luojatar, esikoinen, oma synnyttämä, ize panema, susta syntynyt ja jonka kanssa sä pidät kivaa, Astarté! Hei iänkaiken paxuna, hoi neizyt ja kaiken imettäjä, siveä ja sikailija, puhdas ja törkyturpa, sanomaton, öizevä, makea, tulta hengittävä, meren ehkäisyvaahto! Sä joka tarjoot salaa suloja, sä joka yhdyt, sä joka rakastat, sä jolta kaikki rodut saa aivan hirveen panohalun, ja joka yhdistät sukupolet mm. mezissä, hoi vastustamaton Astarté, kuules tätä, ota mut, omista mut, vie sie mie vikisen, ole vievinäs väkisin, mie tuun mielelläin! Oi kuu! Oi maa, oi maa, voimaa! Ja 13 kertaa vuosittain revi mun sisälmyxistä menskut veriuhrina! ellauri152.html on line 220: Poikki mezien meren yllä, raivottaret raivoavat. Maskhalê ryntäilevine ryntäineen, ulvovana, heiluttaa jättikullia, joka on tehty vaahterasta ja maalattu punaisexi. Kaikki ketunnahkoissa ja villiviinihatuissa, juoxevat ja huutavat ja hyppivät, kastanjetit paukkuu käsissä, ja kyrvännäköiset rumpupalikat särkee rämisevät rumpunahat. Kosteita tukkia, ketteriä jalkoja, punasina heiluvia tissejä, takaposkihikeä, huulivaahtoa, hei Dionysos, ne tarjoo sulle tätä kiitoxexi sulta saamastaan kiimasta! Ja merituuli nostaa taivaalle Helikopterin punertavan tukan, venxuttaa sitä kuin raivokasta liekkiä valkoisesta vahasta tehdyssä soihdussa. ellauri152.html on line 221: Sllä mä näin vapisevan veden päällä tuhat pientä valohuulta: puhtaita pilluja tai Kypris Philommeideen rekkamiehen hymyjä. Kai tällä kaikella on Darwinille jotain käyttöä. Muistuttaa aika lailla termiittien häälentoa. ellauri152.html on line 225: Astarten naispapit naivat kuun noustessa; sit ne nousee petistä ja kylpevät valtavassa hopeareunaisessa kylpyaltaassa. Kiverillä kynsillään ne kampaa tukkansa, ja niiden sinipunaisixi maalatut kädet joissa on mustia sormuxia muistuttaa korallinhaaroja synkässä ja loiskuvassa meressä. Ne ei poista koskaan karvoja, jotta naisjumalan karvakolmio markkeeraisi kaikkenpyhimmän; mut ne värjäävät sen pensselillä ja laittaa paljon tuoxua. Astarten naispapit rakastelee kuun laskiessa; sitten isossa tapiseeratuss salissa jossa palaa yxi korkea kultalamppu ne nukkuu sikinsokin sekaisin. ellauri152.html on line 229: Kolminkertaisesti mystisessä kohdussa, minne miehet ei pääse, me ollaan juhlittu, yön Astarte, maailman äiskä, jumalten elämän lähde! Mä kerron siitä jotakin, mutten enempää kuin on lupa. Seppelöidyn siittimen ympärillä, n. 120 naista tasapainoilee kiljuen. Vanhat masit on miesten asuissa, toiset on tätitunikoissa. Parfyymien lemut, soihtujen käry kelluu meidän keskellä kuin pilvet. Mä itkin kuumia kyyneliä. Kaikki me heittäydyttiin selälleen Borbeijan jalkoihin. Loppupeleissä, kun uskonnollinen akti oli suoritettu, ja kun sinipunainen siitin oli uponnut uniikkiin karvakolmioon, silloin alkoi mysteeri, muttei siitä sen enempää. ellauri152.html on line 233: Mydzouris, pikku paska, älä itke enää. Sä oot mun kulta. Jos nää naiset loukkaa sua vielä, mä kyllä näytän niille närhen näpöttimet. Tule mun kainaloon, ja kuivaa silmäsi. Joo, mä tiedän ezä oot kauhee lapsi ja ezun äiti opetti sulle kaikki temput pienenä. Muzä olet nuori etkä sen takeen osaa olla muuta kuin söpönen. 15v tytön suu on puhdas panet sinne mitä tahansa. Parkkiintuneen naisen alahuuli, vaikka panematon, on sekundaa; sillä naisen ainut pahe on vanheta ja meillä on vitusti muitakin ryppyjä kuin se 1. Mydzouris, mä tykkään sun viattomista silmistä, sun kovasta ja törkeästä nimestä "Hännänimijä", sun nauravasta äänestä ja kevyestä kropasta. Tuu mun luo apulaisexi, ja kun me lähtään ulos yhdessä, naiset sanoo sulle: Moimooi. ellauri152.html on line 240: « Ei, mun ystävä. Tänä iltana mä oon Lysippoxella. Näkemiin Anu!» Ja mä lisäsin lähtiessäni: « Hedelmillä ja herneenpaloilla herkuttelija! Bilitixen pienessä puutarhassa on vain 1 viikuna, mutta vitun hyvä!» ellauri152.html on line 244: Naisten rakkaus on kauneinta kaikesta mitä kuolevaiset kokevat, ja sä ajattelisit samoin, Kléôn, jos sulla olis oikeasti herkuttelijan sielu; muzä välität vaan turhuuxista. Sä hukkaat öitä bylsien efebejä jotka ei meistä piittaa paskaakaan. Kazo niitä nyt! Exne ole rumia! Vertaa niiden keropäitä meidän valtaviin kähäriin; koita löytää meidän kannuja niiden rinnoista. Niiden kapeiden kylkien rinnalla vertaa meidän valtavia lantioita, leveitä tyynyjä, rakastajan pehmikkeitä. Sano lopulta mitkä ihmishuulet, ellei just ne mitkä niiltä puuttuu, käy naintiin parhaiten? Sä oot sairas, Kleon, mut kyl sut nainen saattaa eheyttää. Mene nuoren Satyran työ, mun naapurini Gorgon tyttären. Sen perse on ruusu auringossa, eikä se kiellä sulta herkkua josta se ize pitää eniten. ellauri152.html on line 248: « — Okei. Kuhan ne on tuoreeltaan porsliineja, pestyjä ja hajustetut päästä varpaisiin, ja valmiita muihinkin peleihin jos pyydetään. Anna ao. käskyt. Moro. » ellauri152.html on line 254: Muukalainen, turha vaivautua pitemmälle stadiin, et löydä muualta kun multa nuorempia tyttöjä ja rautaisempia ammattilaisia. Tän nimi on Sôstrata, kuuluisa tällä puolen merta. Se jonka silmät ovat vihreät kuin vihreävetisen lapsivesi. Eikö maita? Tässä toisia, joiden silmät on mustat kuin orvokki, ja huomaa kolmen kyynärän takatukka. Eikä siinä vielä kaikki! Xanthô, avaa sorzisi. Muukalainen, sen tissit on kovat kuin kvitteni, koitappas. Ja sen kauniin masun alla, nääzä, on Kyprixen kolme ryppyä. Mä ostin sen kytkykaupassa sen siskon kaa, joka ei ole vielä naitavissa, mutta toimii apulaisena. Kautta kahden jumalattaren! Sä olet reilu kaveri. Phyllis ja Xantho, hoidelkaa tää heppuli! ellauri152.html on line 260: Corydon öljykangasteltassa ja keppi kädessä kazoo kiinteästi Alexista, joka haistelee sormenpäitä. ellauri152.html on line 267: Nimi esiintyy Intohimoisen Pyhiinvaeltajan runossa nro 17, kokoelmassa joka ilmestyi 1599 omistettuna Shakespearelle, muze voi kuiteskin olla Richard Barnfield, jonka eka julkaisu, Rakastettava paimen, missä puhutaan Daphnixen konsummoimattomasta rakkaudesta Katamiittiin, ja joka oli, kuten Barnfield ize tunnusti, matkittu Virgilin 2. eklogista, jossa siis oli nää poikarakastajat Corydon ja Alex Snopp. Kirjailijat kiertää mustaa tähteä kuin hullu puuroa. ellauri152.html on line 287: KORYDON. Ei käy. Ukko sulkee ize vasikat hakaan ja pitää minua silmällä. ellauri152.html on line 293: BATTOS Milloin se mies on ruvennut havittelemaan voitonseppeleitä? ellauri152.html on line 315: KORYDON Kuitenkin se laiduntaa Joensuun parhaissa kaislikoisssa ja yläjuoxulla, mis kasvaa hirvenjuuria ja vesiminttua mehevänä luhtana. ellauri152.html on line 319: KORYDON Ei sinne päinkään, Battos. Kazos sen hän antoi mulle ennen lähtöään. En muuten ole yhtään hullumpi huilunvarressa, osaan yhtä sun toista. Glauken ja Pyr1wrhoxen hitit ja tänkin, tiezä: "Ihana on Zakynthoxen kaupunki... ja Lakinian pyhä temppeli..." Siellä Aigon söi yxinään 80 uhrikakkua. Ja siellä se sen häränkin kantoi laitumelta suoraan Amaryllixen eteen, sorkista kiinni vaan ja selkään. Voi miten naiset kiljuivat ja paimen senkun painoi sonnia ja nauroi! LOL! Hahaha! ellauri152.html on line 321: BATTOS Amaryllis, kaunisparmainen, en konsaan sua unhota, vaikka makaatkin jo haudassa. En vuohianikaan rakasta niinkuin sinua. Voi onnetonta, että piti sattua! ellauri152.html on line 323: KORYDON Älä huoli, hyvä ystävä, aika parantaa haavat ja niin kauan kuin on elämää on toivoa. Paistaa se päivä vielä risukasaankin. ellauri152.html on line 325: BATTOS Niin kai se on... Hei ajahan vasikat ylös rannasta! Ne onnettomat syövät uudet versot öljypuista. Muurikki ja Mansikki! Tänne rinteelle, eikö kuulu! Liikettä sorkkiin, tai paha teidät perii! Ja taas on yxi siellä. Ollapa nyt kunnon keppi, niin johan tulisit! Hei kazo jumalauta Korydon! Iso piikki ja keskelle kantapäätä! Pahuxen tiheässä noita puskia. Sen siitä saa kun jahtaa hiehoja. No, näekkönää mitään? ellauri152.html on line 327: KORYDON Näen, näen, johan se on kynsissäni. Tässä, kazo tämmöinen. ellauri152.html on line 337: BATTOS Niin sitä pitää vanha pukki! Mahdatko jäädä paljon jälkeen Panista? Sääresikin ovat yhtä väärät. ellauri152.html on line 339: (HUOH.) Mikähän tässäkin on poinzina? Työmiesten haukotuttavaa jaaritusta. Mitä kirjailija on tarkoittanut tällä? Ei sunkaan...Auttoiko urheilijapoika tikun pois toisen housuista? Niinkun siinä leijonan tassusadussa? Kiitollinen leijona tuli pojan syliin nuolaisten sen jalkoväliä. ellauri152.html on line 348: delicias domini, nec quid speraret habebat; Pomon herkkupalasta, vaikkei sillä ollut mitään zargoja, ellauri152.html on line 350: adsidue veniebat. Ibi haec incondita solus tuli lahkeeseen ahkerasti, ja siellä perusteettomasti ellauri152.html on line 357: alia serpyllumque herbas contundit olentis. sotkee jotain pahanhajuisia vihannexia. ellauri152.html on line 358: at mecum raucis, tua dum vestigia lustro, Mut mun kaa käheät, kun sun jälkii haistelen, ellauri152.html on line 367: mille meae Siculis errant in montibus agnae; Mulla tuhat uuhta exyilee Sikulian vuorilla; ellauri152.html on line 370: Amphion Circaeus in Actaeo Aracintho. Kun se haki lehmät kotiin missä lie Aktaionissa. ellauri152.html on line 375: atque humilis habitare casas, et figere cervos, ja lättänöissä majoissa asustella, käydä hirvimezällä, ellauri152.html on line 376: haedorumque gregem viridi compellere hibisco! tai ajaa vuohilaumaa vihreällä kiinanruusulla! ellauri152.html on line 381: haec eadem ut sciret, quid non faciebat Amyntas? Tän saman tutaxeen mitä jätti tekemättä Amyntas? ellauri152.html on line 384: et dixit moriens: “Te nunc habet ista secundum.” Ja sanoi kuollessaan: Toi on nyt sitten sulle. ellauri152.html on line 390: et faciet, quoniam sordent tibi munera nostra. ja viekin, jos sä halvexit mun tarjoomuxia. ellauri152.html on line 392: ecce ferunt Nymphae calathis; tibi candida Nais, tässä koreja joisson jotain kukkia; sulle valkee Nais- ellauri152.html on line 393: pallentis violas et summa papavera carpens, hahmo kalpeita orvokeita ja unikoita poimasee, ellauri152.html on line 394: narcissum et florem iungit bene olentis anethi; Narsistin liittää yhteen fenkoliin hyvänhajuiseen; ellauri152.html on line 399: addam cerea pruna: honos erit huic quoque pomo; Lisäx vahattuja luumuja: se on kans hyvä hetelmä; ellauri152.html on line 424: Hilja ja Wilho vei laivalla Kiinaan kädellä veivistä pyöritettävän matka-Singerin ja toivat sen vielä junassa Siperian halki takaisin. ellauri152.html on line 425: Se on hyvä kone, se on ahkerassa käytössä Rauhixessa vieläkin. Sen kexijä oli nimeltään Isaac Singer, New Yorkin juutalainen, jonka parta oli erittäinkin röyheä. Six varmaan Isaac Bashevis Singerin piti pitää nimessään tota Bashevitshia (Basheban poika, Iiskon äidin nimi oli Basheba), koska se oli ize vanhempana sileä kuin muna. Singer on hauska kirjailija, jossa juutalaisuuden monet viehättävät puolet pääsevät kukkaansa, vaikka vanhana Amerikassa sen ohimokiharoista ei enää ollut muistoakaan jälellä. Se näytti lähinnä Yodan ja ammoniitin risteytyxeltä. Ompelukoneen kexijän middle name oli Merritt. Jo ennen ompelukoneen keximistä se tikkasi ahkerasti upstate New Yorkissa, siittäen ainakin tusinan ja puoli lehtolasta. Se kuoli miljonäärinä Torquayn kaupungissa briteissä. ellauri152.html on line 430: Tollasta tunnetta ei mulla ole koskaan ollut, ja sixi ymmärrän mustikoista yhtä vähän kuin saan kuulohavaintoa oktaavista. ellauri152.html on line 438: Singerillä on tollasia taipumuxia, mutta se on siitä huolimatta järkimies. Toisinkuin mystikot, se ymmärtää, että hyvä ja paha menee sisään ja tulee ulos samasta reiästä. ellauri152.html on line 440: Musta toi idea et jumalan piti tehdä saatana jotta apina voi treenata siihen freewilliä kuin johkin nyrkkeilysäkkiin on aivan hanurista. Siinä on kyllä pantu peliteoria ihan liian korkealle statuxelle, ja absolutisoitu just tän apinalajin utiliteetit erehdyttävästi apinannäköisen jumalan tahdoxi. Mitä saatanan pahaa se nyt on jos vaikka jellona tahtoo popsia Danielin, tai joku palestiinalainen pitää kiinni reviiristä? ellauri152.html on line 441: Sit kumminkin suurin synti on napista hopeaseljille ja bylsästä silmän välttäessä niiden naaraita, tai förbiä niiden yxityiseen varastoonsa varastama kookospähkinä. Omaisuus on varkautta, kuten Proudhon paasasi. Se et alfauros Daavid vie betakoiraalta Uurialta panopuun on huomattavasti vähäisempi haxahdus. Sille nyökyttää kyrvänpäätä sekä Jehova et Darwin, partasuut. ellauri152.html on line 443: Footnote: Seuraavan kuvan naishenkilö on kuvahaun "muna" antama ammoniitti jonka nimi on oikeasti Muna. ellauri152.html on line 449: Iisakki vähäpuheisen vanhemmat Yoda ja Muna, Iisakki ja sen ainoa 50% kopio joka löytyi munalla kaivamalla jostain haarovälistä ellauri152.html on line 453: Hasidijuutalaiset näkevät lopun ajat vähän eri valossa. Ensin kuultaisiin puhallettavan oinaan sarveen. Siihen puhaltaisi profeetta Elia ja se julistaisi kaikkeen maailmaan uutista: "Vapahdus on tullut maailmalle! Pelastus on koittanut maailmalle!" Kaikki pahantekijät ja Israelin vihalliset tuhoutuisivat ja jäljelle jäisivät vain hyvät kristityt joiden etuoikeutena olisi nyt palvella juutalaisia. Talmudin mukaan Israelin valtakunta ulottuisi kaikkien kansojen ylitse. Jerusalemiin laskeutuisi taivaista tulinen temppeli. Kohanimit eli pappisluokka (me olimme mohanimeja) suoritaisi uhreja, ehkä tuliuhreja, sillä jo silloin minusta tuntui, että härkien, lampaiden ja turturikyyhkyjen teurastaminen ei johtaisi vapahdukseen. Aabraham, Iisak, Jaakob ja heidän heimonsa, Mooses, kuningas Daavid, kaikki profeetat, viisaat, geonimit ja pyhimykset kokisivat ylösnousemuksen ja samalla kaikki muut juutalaiset kuolleet. Isäni oli julkaissut kirjan jossa sukupuumme johdettiin Shabatai Cohenista, rabbi Noshe Isserlisistä, Rašista aina kuningas Daavidiin. Veljeni Moshe ja minä astuisimme palatsiin jossa kuningas David istuisi kruunu päässään kultaisella valtaistuimella "Isoisä!..." sanoisimme hänelle. ellauri152.html on line 457: Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa. ellauri152.html on line 459: Mutta kaikessa suuruudessaan luonto oli sokea. Se ei tehnyt eroa hyvän ja pahan välillä. Maanjäristyksessä hyvät kuolivat synnintekijoiden kanssa. Tulvat huuhtoivat alleen synagogat ja kirkot, rikkaiden kartanot ja köyhien hökkelit. Kulkutauteihim menehtyi sekä hurskaita että kerettiläisiä. Tämă luonto et ollut alkanut koskaan eikä voisi päättyä milloinkaan (no...). Se seurasi omia lakejaan. Se oli hiekkaa, kalliota, sähköä, valoa, tulta, vettä. Aivommekin olivat osa tâtă luontoa. Päämme ajattelivat mutta luonto ei. Silmämme näkivät ja korvamme kuulivat mutta luonto oli sokea ja kuuro. Se ei ollut sen viisaampi kuin kadun mukulakivi tai pihassamme oleva suuri roskatynnyri. ellauri152.html on line 468: "Mitä hänestä tulee?" veljeni puheli. "Täytyykö hänen mennä naimisiin ja perustaa kauppa tai ruveta heder-koulun opettajaksi? Kauppoja on jo liikaakin, samoin opettajia. Jos vilkaiset ulos ikkunasta, äiti, niin näet millaisia juutalaiset ovat - kyyryisiä, toivottomia, elävät liassa. Kazo miten he laahaavat jalkojaan... Kuuntele miten he puhuvat. Ei ihme että heitä pidetään aasialaisina. Ja kuinka kauan Eurooppa muka vielä sietää tätä Aasian nokaretta keskuudessaan?" ellauri152.html on line 470: "Kristityt ovat aina vihanneet juutalaisia", äiti sanoi "Vaikka juutalaisella olisi silinteri päässä, häntä vihattaisiin, koska hän edustaa totuutta." ellauri152.html on line 472: "Mitä totuutta? Tietääkö kukaan mikä totuus on? Joka uskonnolla on omat profeettansa ja pyhät kirjansa. Oletko sinä kuullut buddhalaisuudesta? Buddha oli aivan samanlainen kuin Mooses ja hänkin teki ihmeitä." ellauri152.html on line 474: Äiti näytti siltä kuin olisi saanut jotakin pahanmakuista suuhunsa, "Kuinka sinä kehtaat verrata heitä - epäjumalanpalvojaa patriarkka Moosekseen? Voi minun päiviäni! Miti minun oma lihani ja vereni sanookaan..." ellauri152.html on line 476: "Kuule nyt, äiti. Ei Buddha ollut mikään epäjumalan palvoja, vaan hyvin syvällinen ajattelija. Hän ajatteli samoin kuin meidän omat profeettamme. Ja Konfutse taas... ellauri152.html on line 478: Nyt ritti! Älä puhu noista pakanoista samaan hengenvetoon kuin meidän pyhimyksistämme. Buddha oli kotoisin Kiinasta... Muistan sen Maailman poluista. Siellähän poltetaan leskiä ja tapetaan iäkkäät vanhemmat ja kaikki muut vain juhlivat." ellauri152.html on line 492: Nämä keskustelut kiehtoivat minua. Olin jo puhunut samoista asioista veljeni kanssa. Minulla ei ollut mitän halua ryhtyä kauppiaaxi tai Talmudin opettajaxi saati hankkia "suttuista akkaa ja kakaralaumaa", kuten veljeni asian ilmaisi. Kerran hän sanoi: "Hänen on parempi ruveta työmieheksi." ellauri152.html on line 498: "Ja miksi niin monia työmiehiä? Oli rabbi miten köyhä tahansa, hänen asiansa ovat silti paremmin kuin suutarin." ellauri152.html on line 500: "Odotahan vain kunnes työläiset liittyvät yhteen." ellauri152.html on line 506: "Milloin? Ihmisiä tapetaan koko ajan turhan päiten. Turkissa on kriisi kaksi kertaa viikossa. Maailma on täynnă pahuutta ja sillä selvä. Täällä emme koskaan saa rauhaa - vaan vasta toisessa maailmassa." ellauri152.html on line 517: Apinaystäviemme ällötyxistä ei tule loppua. Ne ovat kuin luontoon kertyvä muovipusseja. Kenialaiset teurastajat löytää niitä eläinraatojensa sisältä. MUOVI! MUOVI! huusi professori Lauri Hakulinen Kuusitien lapsikasarmin parvekkeelta kohti Tilkan sairaalaa. Lapset kuulivat ja tekivät työtä käskettyä. Muovilapioilla hakkasivat pientä muovisankoa: älä tule hyvä kakku tule paha kakku. Niin tulikin. Laurin huolena oli Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kovassa jöössä piti Aulia ja Kerkkoa. Kerkosta olis muuten voinut tulla flufferi, ja Aulista gonzopornokuvaaja. Auli oli fixu mutta rumahko ja sen aivot oli rupiset. Tai on. Siinä oli jotain struzinomaista. On. Nykysuomen kehityxestä pitää huolen anglofooni laahus. ellauri152.html on line 526: Tänään on muuten sattumalta Aulin päivä. Olkoon tämä penseys omistettu Auleille. Ja suomalaisten riistalintuihin ampumille lyijyhauleille. Muovin kanssa niistä saa 2 verroin parempaa. Niistäkin voisi vielä paasata, ja mainoxista yleensä. Mutten kerkiä, on tukkasuihkupäivä. ellauri152.html on line 527: Mä en ole koukussa enää mihinkään, en edes elämään. En kaipaa seuraxeni sexinukkea. Elämä on muka parasta huumetta. Mitä vittua. Äreälle vanhuxelle on sekin muovipornoa. Hevon vitun rämeet. Tulis hauli ja tappas. ellauri152.html on line 532: Haman var enligt Esters bok namnet på en furste som under Ahasverus/Xerxes regering försökte utrota judarna i Persiska riket. I bibelboken kallas han en "agagit", det vill säga avkomling av Agag, en kung av judarnas fiende Amalek. ellauri152.html on line 535: Haman hängs symbolisk under Purim i Israel. Pitkävihaisia noi jehoviitit. ellauri152.html on line 537: The name has been equated with the Persian name Omanes (Old Persian: 𐎡𐎶𐎴𐎡𐏁 Imāniš) recorded by Greek historians. Several etymologies have been proposed for it: it has been associated with the Persian word Hamayun, meaning "illustrious". ellauri152.html on line 541: Haman hamuilee Esterin persettä. Siitä ei Ahasverus pitänyt. Eikä Esterikään. ellauri152.html on line 543: As described in the Book of Esther, Haman was the son of Hammedatha the Agagite. After Haman was appointed the principal minister of the king Ahasuerus, all of the king's servants were required to bow down to Haman, but Mordechai refused to. Angered by this, and knowing of Mordechai's Jewish nationality, Haman convinced Ahasuerus to allow him to have all of the Jews in the Persian empire killed. ellauri152.html on line 545: The plot was foiled by Queen Esther, the king's recent wife, who was herself a Jew. Esther invited Haman and the king to two banquets. In the second banquet, she informed the king that Haman was plotting to kill her (and the other Jews). This enraged the king, who was further angered when (after leaving the room briefly and returning) he discovered Haman had fallen on Esther's couch, intending to beg mercy from Esther, but which the king interpreted as a sexual advance. ellauri152.html on line 547: On the king's orders, Haman was hanged from the 50-cubit-high gallows that had originally been built by Haman himself, on the advice of his wife Zeresh, in order to hang Mordechai. The bodies of Haman's ten sons were also hanged, after they died in battle against the Jews.The Jews also killed about 75,000 of their enemies "in self-defense." ellauri152.html on line 549: The apparent purpose of this unusually high gallows can be understood from the geography of Shushan: Haman's house (where the pole was located) was likely in the city of Shushan (a flat area), while the royal citadel and palace were located on a mound about 15 meters higher than the city. Such a tall pole would have allowed Haman to observe Mordechai's corpse while dining in the royal palace, had his plans worked as intended. ellauri152.html on line 551: In Rabbinic tradition, Haman is considered to be an archetype of evil and persecutor of the Jews. Having attempted to exterminate the Jews of Persia, and rendering himself thereby their worst enemy, Haman naturally became the center of many Talmudic legends. Being at one time extremely poor, he sold himself as a slave to Mordecai. He was a barber at Kefar Karzum for the space of twenty-two years. Haman had an idolatrous image of Esther's arse embroidered on his garments, so that those who bowed to him at command of the king bowed also to the image. ellauri152.html on line 553: Haman was also an astrologer, and when he was about to fix the time for the genocide of the Jews he first cast lots to ascertain which was the most auspicious day of the week for that purpose. Each day, however, proved to be under some influence favorable to the Jews. He then sought to fix the month, but found that the same was true of each month; thus, Nisan was favorable to the Jews because of the Passover sacrifice; Iyyar, because of the small Passover. But when he arrived at Adar he found that its zodiacal sign was Pisces, and he said, "Now I shall be able to swallow them as fish which swallow one another" (Esther Rabbah 7; Targum Sheni 3). ellauri152.html on line 555: Haman had 365 counselors, 1/day, but the advice of none was so good as that of his wife, Zeresh. She induced Haman to build a tree for Mordechai, assuring him that this was the only way in which he would be able to prevail over his enemy, for hitherto the just had always been rescued from every other kind of death. As God foresaw that Haman himself would be hanged on some tree, He asked which tree would volunteer to serve as the instrument of death. Each tree, declaring that it was used for some holy purpose, objected to being soiled by the unclean body of Haman. Only the thorn-tree could find no excuse, and therefore offered itself for a tree (Esther Rabbah 9; Midrash Abba Gorion 7 (ed. Buber, Wilna, 1886); in Targum Sheni this is narrated somewhat differently). ellauri152.html on line 557: According to the Targum Sheni, he killed the prophet Daniel, who somehow managed to live to Ahasuerus's reign, dodging lions (Targum Sheini on Esther, 4, 11). ellauri152.html on line 559: Qu'ran contradicts the Bible, but is in line with Persian historical records which do not contain any reference to the biblical story of a Persian official named Haman during that time period nor the person of Esther. ellauri152.html on line 561: The Jewish holiday of Purim commemorates the story of the Jews' deliverance and Haman's defeat. On that day, the Book of Esther is publicly read and much noise and tumult is raised at every mention of Haman's name. A type of ratchet noisemaker called in Hebrew a ra'ashan (רעשן) (in Yiddish: "grogger" or "hamandreyer") is used to express disdain for Haman. Pastry known as hamentashen (Yiddish for 'Haman's pockets'; known in Hebrew as אזני המן ozney Haman 'Haman's ears') are traditionally eaten on this day. ellauri152.html on line 565: Esterin kirjan meikkauskohta 2.12 oli Kinnus-Aarnen mielestä hauskaa huumoria. ellauri152.html on line 566: Ester 2:12 Ja kuin itsekunkin piian määrätty aika tuli mennä kuningas Ahasveruksen tykö, sittekuin hän oli ollut kaksitoistakymmentä kuukautta vaimoin tavan jälkeen kaunistuksessa; (sillä heidän kaunistuksellansa piti oleman niin paljo aikaa: kuusi kuukautta myrhamiöljyllä, ja kuusi kuukautta kalliilla voiteilla, ja muilla vaimoin kaunistuksilla:) ellauri152.html on line 567: Hahaha, tuliko se perse muka silleen liukkaammax, naureskelee Arska. ellauri152.html on line 569: Epäselväxi jää mihin puuhun Haman ripustettiin ja miten se kiinnitettiin siihen. Ja pyrkikö se oikeesti Esterin pukille. Ja tuliko Esterin pehmenneestä perseestä yhtään mitään. Muita Mordechaita: schweiziläinen Motti väpelö, joku Kesäyön unelman hai">kriitikko, paha rabbi Mordechai, jonka mielestä 1 jeshivapoika < 1000 Arabs. ellauri152.html on line 571: Ahasverus (tai Ahasveros) on Vanhassa testamentissa Persian kuninkaasta käytetty nimi, joka liitetään yleisesti Kserkses I:een (486-465 eaa.). Ahasveruksen sanotaan hallinneen "Intiasta Etiopiaan saakka 127 maakuntaa". Kreikankielinen apokryfinen Esterin kirja kuitenkin tarkoittaa Ahasveruksella kuningas Artakserkses II:ta (436-358 eaa.). Tää on eri Ahasverus kuin se Suen vaeltava juutalainen: ellauri152.html on line 573: Ahasvérus dit le Juif errant est un personnage légendaire, condamné à l'errance éternelle pour avoir refusé à Jésus marchant au supplice de se reposer sur le seuil de sa maison. ellauri152.html on line 574: Ce mythe, qui paraît fort ancien et dont certains érudits vont chercher l'origine jusque dans l'Inde bouddhique, se précise à partir du xiiie siècle dans l'Historia major du bénédictin anglais Matthieu Pâris. sous diverses formes. C'est dans les pays de langue allemande que la figure d'Ahasvérus connaît la plus grande faveur, à la suite d'une version de la légende due à Chrysostomus Dudulaeus qui présente l'aventure du « Juif éternel » (1602) comme un récit quasiment autobiographique. La traduction française de ce livre imposera l'expression « Juif errant » (1609). Dès lors, la légende se répand par l'imagerie populaire et les estampes, les complaintes, dont la plus célèbre est celle d'Isaac Laquedem. Le Juif errant, qui personnifie le destin du peuple juif depuis le christianisme, a inspiré de nombreux écrivains : Wordsworth, Goethe, Eugène Sue, Apollinaire. Cette figure légendaire n'a cessé d'alimenter, à l'encontre des Juifs, une dangereuse satire sociale. Elle est, pour une part, responsable de la genèse de l'agitation antisémite des temps modernes. Pour en savoir plus, voir l'article antisémitisme. ellauri152.html on line 583: The most basic information is this: “Yentl the Yeshiva Boy” is a short story by Isaac Bashevis Singer, the famous Polish-American Jewish writer, published in 1962. It follows Yentl, a Jewish girl from a Polish shtetl who loves Torah-study, as she disguises herself as a man named Anshel in order to study at a yeshiva. Yentl (1983) is the movie-musical adaptation of the story, directed by and starring Barbra Streisand. In many ways it is a fairly faithful adaptation of the story’s events, but it has a different tone and a different ending. ellauri152.html on line 585: Yeshiva Boy moves fluidly between referring to the main character as Yentl or Anshel depending on context, which is a great detail. There are times when she’s referred to as Anshel for long stretches of time, and the same for Yentl. The movie, not having third person narration, is a different beast. I take my cue from the story and use both names, depending on the context of what I’m talking about—for example, if Yentl is definitely seen as Yentl by the story in that moment, or as Anshel, or ambiguously as both. That’s a very subjective choice to make each time you write her name! But that question, the fact that you have to ask it of yourself and the fact that it’s not always clear, is to me a crucial part of Yentl’s character. ellauri152.html on line 587: The plot goes like this: Yentl has secretly studied Torah under her father’s tutelage. She has no interest in marriage, so when he dies, she disguises herself as Anshel and travels to a yeshiva. Along the way she meets a fellow student named Avigdor. They strike up a friendship and Yentl accompanies him to his yeshiva in Bechev, where they become study partners. Avigdor is in love with a girl named Badass, whom he wishes to marry. However, when Badass’s family learns a dark secret about Avigdor’s family, they won’t let him marry her. In desperation, Avigdor begs Anshel to marry Badass in his stead. Yentl initially resists, but eventually gives in and asks for Badass’s hand in order to retain Avigdor’s goodwill. After Anshel and Badass are married, Badass comes to look on her husband with love, but Yentl become more and more upset about the situation. Unable to go on any longer, Yentl asks Avigdor to join her on a business trip. Once they are at an inn in another city, Yentl tells him that she’s a woman. He laughs and doesn’t believe her, so she undresses momentarily. He is shocked. This is where the two versions split. ellauri152.html on line 589: In the movie, in a scene I despise, Avigdor grabs her and shakes her violently while demanding to know why, and the rest of the conversation plays out melodramatically with yelling and tears. Yentl confesses that she loves him, he realizes he loves her too, and they kiss. Avigdor asks her to marry him, and says she could continue studying in secret. Yentl refuses because she can’t go back to studying furtively in secret, despite how much she loves him. The two part, and Avigdor returns to Badass and marries her. They live happily ever after, and the film ends with Yentl on a ship to America, implying that she will be able to study Torah as a woman there. ellauri152.html on line 591: In the story, Avigdor just trembles and sits down, and Yentl calmly explains. He then asks what she is going to do now, and she says she will go to a different yeshiva and start over. Avigdor half says they could get married, but doesn’t finish the sentence. Yentl rebuffs him, saying it wouldn’t be good, and explains, “I’m neither one nor the other.” She tells him to go back to Badass instead. Avigdor has strange feelings, trying to reconcile who Anshel is, who Yentl is. But they spend the night in companionable debate, discussing Yentl’s marriage to Badass and whether she legally needs to divorce her, as well as why Yentl crossdressed. Avigdor brings up marriage again, but Yentl refuses even stronger. ellauri152.html on line 595: I’ve seen Yentl the movie-musical several times, and there’s so much to unpack there, you could watch it a hundred times and have something new to talk about each time—whether it’s in the vein of despairing over the unnecessary heterosexuality of it all (even Wikipedia notes how aggressively the film erases as much queerness as it can!), or reveling in its grudging gayness (because even if Streisand decided she was playing a straight cis woman, the author is dead and it’s so easy to see Anshel and Avigdor on screen, both men, falling in love with each other). ellauri152.html on line 597: But when I finally read the story for the first time… a new world opened up. Oh, it’s so gay in so many ways! It’s less detailed than the movie in many areas, but in other places it has glorious details that were totally excised from the movie. In the story, all the women in town have crushes on Anshel! And whether you read Anshel as a woman, a man, or a nonbinary person has a huge effect on your perception of that detail! ellauri152.html on line 599: And then there are the things totally changed for the movie. Notably, in Yeshiva Boy, Anshel has some kind of un-described sex with Badass to consummate their marriage, without anyone finding out she was not assigned male at birth. ellauri152.html on line 600: Anshel had found a way to deflower the bride. Badass in her innocence was unaware that things weren’t quite as they should have been. ellauri152.html on line 601: Meanwhile, the movie has Yentl entirely evade the situation by telling Badass that despite what everyone says, they don’t have to sleep together, then convincing Badass that she (Badass) doesn’t want to have sex, and—when Badass expresses interest in having sex anyway—exhausts her with Torah study so she’s too tired to think about it. ellauri152.html on line 603: And, oh f-ck, there is so much to talk about in this section. The importance of consent here, when Yentl lets Badass know she doesn’t need to do anything she doesn’t want to, both according to her husband and according to Jewish law—that’s good, that’s meaningful. Then we even get recognition that feminism doesn’t just mean validating women who don’t want sex, but also validating women who do want sex! Badass starts to have feelings for Anshel and proposes sleeping together herself, on her own terms. The movie is not always kind to Badass—in many ways she is a stereotype for Yentl to play off of—but this is a place where Yentl‘s feminism succeeds: Badass wants to have sex, and that’s fine. ellauri152.html on line 605: Or it would be fine if the movie didn’t play it for laughs. The movie puts Yentl in multiple awkward situations where she has to perform verbal and physical gymnastics to keep people from seeing her without clothes, that gross classic trope whereby trans characters are outed all the time in fiction. As always, the movie drags this scene out into a whole joke, that Yentl has to scramble to prevent Badass from finding out she’s a woman because Badass wants to have sex with her, a woman, isn’t that just soooooo funny? On multiple levels, I am unamused and unhappy. ellauri152.html on line 607: Movie Avigdor is shitty and Yentl and Badass should just stay married, but of course they do not. Yentl leaves, Avigdor and Badass marry, a happy ending for everyone. Meanwhile at the end of Yeshiva Boy, Avigdor and Badass are not entirely happy in their marriage, as both of them are still partly inlove with Anshel/Yentl. Not very Hollywood, but very queer. ellauri152.html on line 609: It’s frustrating to catalogue the ways in which the film works to cis-normify the story. No Yentl crossdressing into the infinite future. No wrestling with her gender identity. The film’s ending throws out the story’s ambiguity and unapologetic queerness in favor of, one might charitably say, a feminist ending, or one might say uncharitably and truthfully, a cisnormative ending. ellauri152.html on line 613: “Miss Streisand [made] Yentl, whose greatest passion was the Torah, go on a ship to America, singing at the top of her lungs. Why would she decide to go to America? Weren’t there enough yeshivas in Poland or in Lithuania where she could continue to study? Was going to America Miss Streisand’s idea of a happy ending for Yentl? What would Yentl have done in America? Worked in a sweatshop 12 hours a day where there is no time for learning? Would she try to marry a salesman in New York, move to the Bronx or to Brooklyn and rent an apartment with an ice box and a dumbwaiter? This kitsch ending summarizes all the faults of the adaptation. It was done without any kinship to Yentl’s character, her ideals, her sacrifice, her great passion for spiritual achievement. As it is, the whole splashy production has nothing but a commercial value.” ellauri152.html on line 615: Now, here Singer is not mad at Yentl the film for cis-normifying his gender-ambiguous, interestingly queer Yentl, but rather for turning the ending into optimistic kitsch that ignores the harsh reality of what life in America was for Jewish immigrants, especially for Jewish women. And in some ways I feel like rolling my eyes at him for that. Aside from the fact that it offends his artistic vision, why shouldn’t Jewish women get a film where—suspension of disbelief!—a Jew will study Torah, loudly and proudly, as a woman? It’s a musical, not a documentary. ellauri152.html on line 617: So I’m not of Singer’s opinion that the movie has no merit. I love Yentl’s music and emotionality (the short story is more distant), and I think I’ll always love it. But I do prefer Yeshiva Boy’s ambivalence and ambiguity to the movie’s heterosexual Hollywood polish. ellauri152.html on line 619: The ending of Yentl is just supremely disappointing compared to the unapologetic ending of Yeshiva Boy. “I’ll live out my time as I am,” Anshel says in the story—and Anshel is the name she is referred to as in this passage, even while also referred to as a woman and with she/her pronouns. Yentl the Yeshiva Boy often engages in this mixing of gender signifiers—it’s in the very title, which pairs the traditionally feminine name “Yentl” with the clashing term “boy,” letting them jostle each other to create dissonance and ambiguity. The terms not matching is their meaning. This is how Anshel is. A woman with a man’s soul, a man with she/her pronouns, a person with two names. It’s not couched in easily understandable modern terms, but no one who has heard of these modern terms would read Yentl as a cis woman playing dress up. It’s different than that. Queerer than that. ellauri152.html on line 621: This genderqueerness is the simple fact of Yentl’s character in Yeshiva Boy, but totally painted over in Yentl. ellauri152.html on line 622: And yet in other ways, the film can’t help preserving the queerness of the story despite itself. Barbra Streisand can add a song about how Yentl is just jealous of Badass for being a conventionally feminine woman whom Avigdor loves, but she can’t stop me from putting my grubby little bi hands all over her film, pointing at Yentl’s tortured gaze aimed at Badass, and saying “GAY.” And she certainly didn’t no-homo the interactions between Anshel and Avigdor very well, because they are in fact very yes-homo, and I will point and say “GAY” at that too. ellauri152.html on line 624: In conclusion. You know the idea that if you’re nonbinary then every attraction you feel is gay? That’s Yentl the Yeshiva Boy. ellauri152.html on line 626: I’d never heard of this story before, but all the thoughts you had are so interesting! I totally get your frustrations about the movie changing a pivotal scene to make it more “romantic and dramatic” though – why can’t movies just appreciate subtlety and friendship sometimes? ellauri152.html on line 628: I am on a crusade to make everyone aware of Yentl the Yeshiva Boy! Thank you! Also what I hate so much about that movie scene is the addition of Avigdor physical grabbing and shaking Yentl! The scene in the story is so quiet and gives Yentl dignity while explaining, while the movie has her break down confessing love for a man whose first reaction to her gender was to GRAB and SHAKE her! so inferior to just having a good old talmudic debate with your Good Pal. i feel like your comment totally sums up why The Half of It on netflix is so good. ellauri152.html on line 630: That is actually much the same reason why I hate that infamous scene in Harry Potter and the Goblet of Fire so much, when Dumbledore confronts Harry about putting his name in. One of the worst decisions in adaptation history! ellauri152.html on line 636: Nej tamme fan! Tefillin on ne hassut rukouslaatikot joita Shulem sitoi päähänsä ja käsiinsä Schnizelissä. Rabbi Tamin rukouslaatikoissa olevat textinpätkät on järjestetty Rabbeinu Yaakov ben Meir Tamin (c. 1100-1171) ärhäkämpään järjestyxeen. Nää laatikot laittaa hasidit ja sympparit päälle rukousten lopulla, kun kesymmän Rashin tefillin on riisuttu. ellauri152.html on line 640: There is a difference of opinion regarding the order in which the passages are inserted into the Tefillin boxes. According to Rashi, the passage of Shema ("Here O Israel") precedes that of "And it shall come to pass, if you hearken", in both the Tefillin worn on the head and on the arm. According to Rabbeinu Tam, the order is reversed. ellauri152.html on line 647: "I the dog have created the evil urge, and I have created the Torah as its spice." (Talmud: Kiddushin 30a) ellauri152.html on line 649: The Mezricher Maggid points out that the Talmud's analogy doesn't make sense! The Talmud compares the Torah to a spice, implying that the Torah is secondary to the evil urge, in the same way that spice is secondary to food! The Maggid explains that the evil urge is a major force, and not secondary, like spice. We are challenged with channeling that energy and using it to service dog. ellauri152.html on line 651: How can we control our fiery evil urge and channel it towards serving dog? Through "fighting fire with fire." In other words, through using the positive spiritual energies of harshness, of din, as it states, "Everything that comes into the fire, you shall pass through the fire (in order to purify it)" (Bamidbar 31:23). To harness our most basic urges towards spirituality we must revert to the earliest system of creation: strict justice, severity, din. ellauri152.html on line 654: "'Elohim the dog created: It didn't say "Hashem (i.e. the dog denoting kindness and mercy) created" because originally He intended to create the universe through strict judgment din... And he saw that the universe couldn't survive that way" (Rashi, Bereishit 1:1). ellauri152.html on line 656: The dog originally created the world to run through strict judgment, din. However, since the dog knew that the world could not endure such harsh conditions, He decided to incorporate the spiritual energies of compassion too, as the verse states, "These are the products of the heaven and earth when they were created in the day that Hashem's (i.e. the dog's denoting kindness and mercy, not the dog's denoting strict justice) din made earth and heaven." (Bereishit 2:4) According to the original creation plan a person would be judged strictly on his own merits. There would be no bending of the rules; no concept of leniency; no looking the other way or giving another chance. Strict justice would dictate that a person be severely punished for even the "slightest" infraction of the dog's willy. ellauri152.html on line 658: Since very few can survive such scrutiny, the dog created an alternate system - the system of din, strict justice, mitigated with cheese, kindness and mercy. In that system, He assists us by providing us with the help we need to overcome the forces of evil. As the Talmud teaches: ellauri152.html on line 660: "the evil urge assaults a person daily. If it wasn't for Hashem's assistance, one would fall into Evil Knievel's hand" (Kedushin 30a). ellauri152.html on line 662: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the average person has the opportunity to come close to the dog. Although the average person must still try his best to stand up to evil and adhere to the dog's willy, the dog views his inevitable lapses through the prism of compassion. In His love for us, He overlooks our shortcomings. ellauri152.html on line 664: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the dog supports us and helps us to overcome evil and serve him. As a result of the dog's assistance, we are able to channel our negative energies to serving the dog, and actually convert these energies into something positive and holy. ellauri152.html on line 668: These rare individuals are capable of adhering to the dog's willy despite the unrelenting trials, afflictions, and massive assaults hurled at them from the forces of evil. The patriarchs were such exceptional individuals, they followed this path, unassisted by the dog, as the verse says, "He Yaakov said, 'O dog the name of Hashem containing the spiritual energies of harshness before Whom my forefathers Avraham and Yitzchak walked ... ellauri152.html on line 671: Rebbe Nachem explains that in this path of unassisted greatness, whatever these spiritual giants attained or accomplished was through the power of their prayers. If they didn't bark and whine for their needs, the dog wouldn't provide for them. As a result, they were always completely connected with their realtor. ellauri152.html on line 673: Since the great Tadzikim throughout history were living on the level of din, strict justice, they realized that suffering was beneficial, enhancing their spiritual standing and bringing them close to the dog. ellauri152.html on line 675: "Whomever the dog loves, he chastens to let him know how to straighten his way. (Mezudat David)" (Mishlei 3:12). One is chastened by the dog so that no trace of sin remains lest it lessen the dog's love for that person, and it also increases one's humility, lest tranquility decrease one's fear of him. (Rabbenu Yona). ellauri152.html on line 677: According to the Medrash, Moshe knew that in the future, the Romans would shred Rabbi Akiva's flesh with iron combs for the crime of disseminating Torah. He asked the dog, "This is the Torah, and this is its reward?" the dog retorted, "Silence! For this came up upon my thoughts." ellauri152.html on line 679: Although the answer appears strange, we can understand it in light of what we just learned. Rabbi Akiva was a spiritual giant. He succeeded in serving the dog unassisted, while withstanding incredible afflictions, tests, and obstacles. He was able to break the forces of evil without the dog's assistance. Only through performing the dog's willy, despite his immense suffering, was Rabbi Akiva able to attain such a lofty spiritual level, the level of the dog's "first thought," so to speak, where the world would be conducted through strict justice, din. Rabbi Akiva was able to unify his soul with the dog's first thought. Therefore the dog's retort to Moshe can be understood as: "'Silence' which is the level of thought, for thoughts are silent, Rebbe Akiva reached the lofty spiritual level of the dog's thought."For this came up upon my thought," the first thought that occurred to the dog, to create the world through harshness, so those people who are able to come close to me (the dog) without my assistance and mercy could reach that highest level. ellauri152.html on line 681: We know that anything we do in this world produces spiritual energies that are stored in the upper worlds and last for eternity. These stored spiritual energies can be accessed even centuries after the act was performed. And, like a spiritual "radio receiver," Tefillin help us access such spiritual energies to nourish our souls, bringing us closer to the Almighty. Don't they look like radio receivers even? ellauri152.html on line 683: The spiritual energies accessed by wearing Rabbeinu Tam's Tefillin draw the spiritual energies associated with such spiritual giants as the patriarchs and Rebbe Akiva - spiritual giants who were able to serve the dog despite living under the realm of severity. Rabbeinu Tam's Tefillin are much holier than Rashi's Tefillin and therefore, have better reception, they can access the spiritual energies of the dog's first thought, the world of din. ellauri152.html on line 685: In Rabbeinu Tam's Tefillin, the paragraph "And if you listen ..." (Devarim 11:13:21), which warns of the consequences of violating the dog's willy, din, harsh justice, precede the paragraph of "Hear O Israel ..." (Devarim 6:4-8), which declares our belief in the Almighty. Since this verse applies to even the sinners of Israel, it alludes to the dog's attribute of compassion, cheese. In Rabbeinu Tam's Tefillin, the aspect of harshness, din, precedes that of mercy, cheese, alluding to the dog's original intention to run the world through harshness, din. ellauri152.html on line 687: In Rashi's Tefillin, however, the paragraph of compassion precedes the paragraph of harshness. This alludes to the way the dog presently runs the world - with compassion. Since most people are dependent on the dog's compassion for their very existence, the halacha is according to Rashi's view. Therefore, the obligation to wear Tefillin is fulfilled through donning Rashi's Tefillin. They're like basic earplugs. ellauri152.html on line 689: Through wearing Rabbeinu Tam's Tefillin (in addition to Rashi's Tefillin) we draw awesome spiritual energies from the spiritual giants of the past, heroes who were able to neutralize afflictions, barriers, and harshness at their root, without the assistance of the dog's mercy. For this reason, Rebbe Nachem urged anyone who truly desires to come close to the dog to wear Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin. ellauri152.html on line 691: Rebbe Nachem said that since the power of the evil urge and the forces of evil are derived from the negative spiritual energies of din, unmitigated justice, one must access the potent positive spiritual energies of severity from the spiritual giants of the past to break these evil forces at their root. ellauri152.html on line 693: Reb Nathan Zuckerman adds that prior to messianic era the power of evil is so intense that we lack the power to overcome it. Therefore, explains Reb Nathan, it is imperative to enlist the aid of the spiritual giants of past generations through Rabbeinu Tam's Tefillin. Rabbeinu Tam's Tefillin expand the intelligence, enabling us to break evil at its source and stand up against the forces of evil. "In the turbulent era prior to the coming of the messiah, for anyone who is serious about wanting to find the dog, wearing Rabbeinu Tam's Tefillin is very important." (Lekutey Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 5:27-29) ellauri152.html on line 698: "An abomination to the dog is every one that is proud of heart" (Mishlei 16:5) ellauri152.html on line 700: This appears to be a contradiction. On one hand, according to Pirkko Avot the dog desires boldness. On the other hand, the verse in Mishlei implies that the dog detests bold behavior! ellauri152.html on line 702: Reb Nathan explains that there is no contradiction. Contrary to popular opinion, true humility does not mean yielding in every situation and acting "like a doormat.' True humility is found in the ability to respond appropriately to each situation. There are situations where the proper response is to be bold, courageous, and unyielding. And there are other situations where the proper response is to be yielding, gentle, and meek. Depending on what your chances of winning are. ellauri152.html on line 704: Since it is impossible for a human being to always know the proper response for each situation, we live with doubt. This is reflected in our wearing Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin, since we wear them due to a doubt. The positive spiritual energies they access to counter this doubt rectify any situations of doubt that a person may encounter. As mentioned above, Rashi's Tefillin contain the spiritual energies of compassion and Rabbeinu Tam's the spiritual energies of harshness. Through wearing both Rashi and Rabbeinu Tam's Tefillin, we nourish our minds with the spiritual energies of compassion and holy harshness. These two energies (when combined with the spiritual energies that cover all doubt mentioned above) enable us to intuitively determine how to respond appropriately in every situation, whether it means acting tough or being gentle. (Lekutei Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 6:16) ellauri152.html on line 714: Hän nuuhkii peukkua, juo laihaa teetä ja tutkii tutkimistaan. Onko mitään muuta kuin paasaus? ellauri152.html on line 717: Isä käyttäytyi kuin kuka tahansa kirjailija. Hän halusi tulla julkaistuxi. ellauri152.html on line 719: Voi vittu mikä ääliö. Ladelmat jäivät kirjapainoon rahan puutteessa. Perhe näki nälkää. ellauri152.html on line 721: Tästä on pääteltävissä, että Reb Lauri ei ole kuka tahansa kirjailija. ellauri152.html on line 723: Singerin veljen mielestä hallizijoita ei saisi olla ollenkaan, kaikki olisi syöstävä vallasta. Tis-mal-leen! Mixi niin ei ole tehty? Mixi on harvain- ja yxinvaltiaita? Koska eusosiaalisuus on yxi jättimäinen pyramidihuijaus. Kaikki muut kuin pohjimmaiset pelkää asemansa huononnusta, eivätkä alimmatkaan halua muuta kuin kivuta ylemmäxi. ellauri152.html on line 729: Eli se oli tollanen nuiva maahanmuuttovastainen vaikka oli matu izekin. Ja tälläsen paskiaiset on sit muka roolimalleja. Ei helskatti. Mut just samanlaisiahan ne oli tossa vuosisadan alun muhamettilais-juutalaisessa romcomissa nimeltä La Mauvaise Foi (2006). Plus ca change. Ja tää oli vielä ennen je suis Charlieta (2015). ellauri152.html on line 732: Iisko ei ilennyt sanoa äitiään Bazebaxi koska siitä tuli mieleen Daavidin helmasynti. Pikku huijari teeskentelee äidin hameissa krokotiilinkyyneleitä. Rabbi Josef tekee turhanpäiväisiä kysymyxiä: kuinka paljon kylvettäjä Moshe ansaizee? Paljonko viljaa hanhi syö elinaikanaan? ellauri152.html on line 736: Spinozalla on isot älykkäät mustat silmät. Mendelssohnilla myös, vaikka ne ovat erinäköisiä. Einstein ja Herzl kuuluvat samaan parhaaseen A-ryhmään. Hiekalla täytetty metallimalja sisälsi esinahkoja. ellauri152.html on line 741: Isaac Leib Peretz (Polish: Icchok Lejbusz Perec, Yiddish: יצחק־לייבוש פרץ‎) (May 18, 1852 – April 3, 1915), also sometimes written Yitskhok Leybush Peretz was a Yiddish language author and playwright from Poland. Payson R. Stevens, Charles M. Levine, and Sol Steinmetz count him with Mendele Mokher Seforim and Sholem Aleichem as one of the three great classical Yiddish writers. Sol Liptzin wrote: "Yitzkhok Leibush Peretz was the great awakener of Yiddish-speaking Jewry and Sholom Aleichem its comforter.... Peretz aroused in his readers the will for self-emancipation, the will for resistance against the many humiliations to which they were being subjected." ellauri152.html on line 743: Unlike many other Maskilim, he greatly respected the Hasidic Jews for their mode of being in the world; at the same time, he understood that there was a need to make allowances for human frailty. His short stories such as "If Not Higher", "The Treasure", and "Beside the Dying" emphasize the importance of sincere piety rather than empty religiosity. ellauri152.html on line 747: Hillel Zeitlin (1871–1942) was a Yiddish and Hebrew writer and poet. A leading pre-Holocaust Jewish journalist, he was a regular contributor to the Yiddish newspaper Moment, among other literary activities. He was the leading thinker in the movement of pre-World War II "philosophical Neo-Hasidism". Influences: Nachman of Breslov · Shestov · Nietzsche · Baal Shem Tov · Shneur Zalman of Liadi · Spinoza · Tolstoy · Schopenhauer · Dostoevsky · Bergson · Brenner. ellauri152.html on line 749: When Zeiltin turned 15, his father died and he decided to become a Hebrew teacher. His exit from the world of the Yeshiva exposed him to the works of the scholars of the Enlightenment. He began studying in earnest the works of both Jewish philosophers (Maimonides, Gersonides, Spinoza etc.) and non-Jewish ones such as Schopenhauer, Nietzsche and others. During this period in his life, he began questioning his religious beliefs and eventually drifted toward secularism. ellauri152.html on line 751: After World War I, Zeitlin gradually returned to tradition and began leading an Orthodox lifestyle. The reason(s) for this drastic change in his life is not completely clear but may have had something to do with the suffering of Jews during the war. In any case, he shifted from a tragic philosophical outlook to a mystical and spiritual viewpoint. ellauri152.html on line 754: Zeitlin was of the opinion that it would be impossible to settle in Palestine without removing the half a million Palestinian Arabs and so the Zionist proposals would fail. ellauri152.html on line 756: When the Nazis began the genocide of Jewish People in Poland in 1942, Zeitlin was 71 years old. He was murdered by Nazis in the Warsaw ghetto while holding a book of the Zohar and wrapped in a Tallit and Tefillin. Most of his family was also murdered; the only survivor was his elder son Aaron, who had settled in New York in 1939. ellauri153.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri153.html on line 38: Kirja, jota kurpizamaisen hydrodynaaminen korruptiotorpeedo Yli-Viikari tällä kertaa esitteli julkisuudessa on persialaisen runoilijan Saadin teos Ruusutarha, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo 1200-luvulla. ellauri153.html on line 53: tuntematon sotilas, ainoa käsite, jolle on hautoja ellauri153.html on line 60: Sontimaton tutilas, Juhana von Bachin ohjaama radiokuunnelma vuodelta 2014 ellauri153.html on line 75: Erja Alajärven ala-arvoinen hyökkäys pääministerin kimppuun vyön alle iskemällä kypsyttää lukijakunnasta eroamispäätöstä. Oli erittäin paha virhe ottaa tämä Ilta-Pulun toimittaja Savosta pääkaupunkilehden palvelukseen. Lopetin Herlinin Sanomien tilauksen kun lehti kääntyi uuden omistajan mukana äärioikeistolaisexi. Nyt näyttää siltä että HBL ajaa Erjan johdolla siitäkin oikealta ohitse. Vielä yksikin tällainen tölväisy niin se on adjö Hufvudstadsbladet meidän osaltamme. ellauri153.html on line 83: Saadi Shirazi oli top influensseri farssipoeetta ja kynäilijä joka eli 13. vuosissadalla. Se tunnetaan paraiten tänään töistään ‘Gulistan’, ‘Bustan’, 'Uzbekistan', 'Kazakhstan' ja laajoista rakastelurunoistaan (ghazal). Ghazal tarkottaa takuulla gasellia, meilläkin on Ghazal Chai nimistä teetä, jossa on gasellin kuva kyljessä. Kamujensa Rumin ja Hafezin kanssa se on 1/3 isoimmista ghazal-kynäilijöistä Persian poetiikassa. ellauri153.html on line 85: Saadi, joka oli Abū-Muhammad Muslih al-Dīn bin Abdallāh Shīrāzīn pen päl, oli hyvin matkustellut mies, vaikka tod.näk vastentahtoisesti Mongolien invaasion takia Farsien homeländiin v. 1225 huippeilla. Kun lukee Saadin töitä ja runoja, saa sähköiskun sen sanojen ja merkitysten sensitiivisyydestä ja syvällisyydestä (kääk). Jokainen sana sen runojissa näyttää poimitun huolella ja syntetisoitu isommaxi ilmauxen ajoneuvoxi, kuten apinan kokemuxen absurdius ja näköalat jumalalliseen yhtymisexi. ellauri153.html on line 95: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258) ellauri153.html on line 107: Kun rakastetun silmissä rikkauxia ei lasketa, kulta ja pöly on niille ihan sama. ellauri153.html on line 110: Yxin on mun sydän, siellä oleilee kiintymys mun rakkaaseen, siten, ei ole tilaa pahansuopuudelle. ellauri153.html on line 116: Vaella ulkomailla, ja ota maha täyteen sen herkkuja ennenkuin tulee päivä ezun pitää jättää se lopullisesti. ellauri153.html on line 126: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 1, 1258) ellauri153.html on line 132: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258) ellauri153.html on line 138: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258) ellauri153.html on line 141: On äksy ja riidanhaluinen. ellauri153.html on line 142: Vanha mies joka ei jaxa nousta paikaltaan, ellauri153.html on line 144: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258) ellauri153.html on line 148: Eivätkä sada kenellekkään rahaa; ellauri153.html on line 160: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 5, 1258) ellauri153.html on line 166: Jos sulla ei ole sääliä muiden harmeille ellauri153.html on line 178: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258) ellauri153.html on line 180: Yx päivä, nuoruuden loistossa, mä matkustin kovaa ja saavuin täysin sippinä illalla yhen ahteen juurelle. Heikko vanha mies, joka oli samoin seurannut karavaania, tuli ja kysyi mixmä levytin, tää ei ollut levytyspaikka nääs. Mä vastasin: ‘Miten mä voin matkustaa, kun mulla ei ole enää jalkoja?’ Hän sanoi: ‘Etkö ole kuullut että on parempi kävellä hellästi ja pysähdellä kuin juosta ja väsyä? Exä ole kuullut Aisopoxen satua jänixestä ja kilpikonnasta?’ Oi sä jotka haluut keretä assalle, ellauri153.html on line 185: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258) ellauri153.html on line 188: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 7, 1258) ellauri153.html on line 210: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 5, 1258) ellauri153.html on line 214: Tätä Saadin läppää mä en tajua nyt ollenkaan. Enste luulin et reilu kaveri halus et seilori pelastaa sen murun mieluummin kuin sen. Mut tarkemmin lukien alkaa näyttää siltä, et kaverin oiskin pitänyt pitää ize kiinni murusta ja silleen tukehtua yhessä, päästämättä seiloria siihen väliin häsläämään. Mitä vittua? Käsittämättömiä tyyppejä nää karvakädet. On niillä arvot pahasti vinxallaan. ellauri153.html on line 216: Daniel Seeker on kuljexiva dervissi ja menneisyyden ym. aikojen elinkautinen opiskelija, Se huomasi että se on tehty tahrattomasta ja ajattomasta tietoisuudesta kun se mietiskeli sitä erakkomajassaan Gotlannin saarella. (Siis joku vitun svedu?) Sen kirjoituxet on enimmäxeen tän havainnon peilailua. Daniel opiskelee nyttemmin historiaa, filosofiaa, egyptologiaa ja läntistä esoteerisyyttä Uppsalan yliopistossa. Se kirjoittaa paraikaa hukin tutkielmaa hissassa ja tutkii miten buddhalaiset ja hindu textit käännettiin ekan kerran kunnolla ja tuotiin länsimaihin myöhään 18. ja 19. vuosisadalla. ellauri153.html on line 227: Ällöttävää apinapesän huurua. Tällänen lässytys on musta yxinomaan puuduttavaa. Miten tääkään heppu ei ole saanut sanotuxi MITÄÄN mainittavaa, vaikka on länkyttänyt paperirullakaupalla? Olixe juonut liikaa Shirazia? Ainoa joka vähän nauratti oli toi vanha mies kepillisellä. ellauri153.html on line 232: Helvatti kyltoi Hämeen-Anttila on sit limaisen oloinen. Mieluummin ottais vaikka räjähtäneen sunnimuslimin. Yli-maakari on avannosta nousseen piisamirotan näköinen. Hyvin yhteensoinnahtava kaxikko. P.S. 2024: nyt on toinen luutarhassa ja toinen potkittuna pihalle. Jotain oikeutta sentään. ellauri153.html on line 238: Rendez-vous ruusutarhassa. Kumpi myttypäistä on Sanaseppo? ellauri153.html on line 242: After leaving Shiraz he enrolled at the Nizamiyya University in Baghdad, where he studied Islamic sciences, law, governance, history, Persian literature, and Islamic theology; it appears that he had a scholarship to study there. ellauri153.html on line 246: He sat in remote tea houses late into the night and exchanged views with merchants, farmers, preachers, wayfarers, thieves, and Sufi mendicants. ellauri153.html on line 247: These guys must have felt shortchanged in the swap. ellauri153.html on line 250: Saadi learns more about the Hindus and visits the large temple of Somnath, from which he flees due to an unpleasant encounter with the Brahmans. Varmaan koitti samaa temppua kuin Joyu ja Stendahl Egoistin muistelmissa. Soon the eye of Somnath will be mine! Har har har! ellauri153.html on line 252: Saadi mourned in his poetry the fall of the ISIS Caliphate and Baghdad's destruction by U.S. invaders led by Bad Bush in February 2003. ellauri153.html on line 256: During the Iraq War, at least 189,000 people died directly from the war. This does not include the hundreds of thousands who died due to war-related hardships. Morocco offered the United States 2,000 monkeys trained in detonating land mines during the Iraq War. In 2002, the US government estimated that the Iraq War would cost $50-60 billion. ellauri153.html on line 258: When he reappeared in his native Shiraz, he crawled under Atabak Abubakr ibn Sa'd ibn Zangi (1231–60), the Salghurid ruler of Fars, who was enjoying an era of relative tranquility. Saadi was not only welcomed to the city but was shown great respect by the ruler and held to be among the great celebs of the province. Some of Saadi's most famous panegyrics were composed as a gesture of gratitude in praise of the ruling house and placed at the beginning of his Bustan. The remainder of Saadi's life seems to have been spent in Shiraz. ellauri153.html on line 260: Bustan is entirely in verse (epic metre). It consists of stories aptly illustrating the standard virtues recommended to Muslims (justice, liberality, modesty, contentment) and nostalgic reflections on the behavior of dervishes and their ecstatic practices. Gulistan is mainly in prose and contains stories and personal anecdotes. The text is interspersed with a variety of short poems which contain aphorisms, advice, and humorous reflections, demonstrating Saadi's profound awareness of the absurdity of human existence. The fate of those who depend on the changeable moods of kings like Atabak Abubakr is contrasted with the 4 degrees of freedom of the dervishes. ellauri153.html on line 276: Muutamien päivien kuluttua saapui Sextus Kollatinuksen tietämättä Kollatiaan ja raiskasi Lucretian. Hänen lähdettyään kutsui vaimo isänsä, miehensä sekä muutamia sukulaisia, kertoi heille häväistyksensä, vaati heitä kostamaan ja sysäsi itse puukon sydämeensä. Todistajain joukossa oli myös kuninkaan sukulainen Brutus. Hän oli ainoastaan siten säilynyt kuninkaan epäluuloiselta julmuudelta, että oli tekeytynyt mielipuoleksi. Brutus nyt veti puukon pois haavasta ja vaati läsnäolijoita karkottamaan Tarkviniusten sukua ja lakkauttamaan kuninkuuden. Siitä alkanut kapina onnistuikin pian siinä. Kapinaa johtivat Lucretian mies Lucius Tarquinius Collatinus ja Lucius Junius Brutus. Heistä tuli Rooman ensimmäiset konsulit. Tarquinius yritti palata valtaan useaan otteeseen ja sai aikeissaan tukea etruskeilta. ellauri153.html on line 278: Tämän verran tiesi suomalainen uikipedia. Anglosaxien wikipedia on paljon seikkaperäisempi. (Vad tull, mulkkuja nuo roomalaiset, sanoisi tähän kalottipäinen pukinpartainen Khabib arabiaxi murretulla norjalla; se ei liioin liiemmin perusta Marwanin maanmiehestä Saadista. Mutta se kyllä tykkää pikku Kikistä vaikkei sano sitä. Sitä luullaan homoxi kun sen parta on täynnä Kikin laittamia pinnejä.) ellauri153.html on line 280: Tarquin tunsi olevansa valmis valtaamaan valtaistuimen. Hän meni senaattitaloon aseistettujen miesten kanssa, istui itse valtaistuimelle ja kutsui senaattorit osallistumaan kuningas Tarquiniin. Sitten hän puhui senaattoreille ja halveksi Serviusta orjana, joka syntyi orjasta; siitä, että senaatti ja kansa eivät ole valinneet sitä interregnumin aikana, kuten rooman kuninkaiden valinnassa oli ollut perinne; siitä, että hänestä tuli kuningas naisen vehkeilyjen kautta; Rooman alempien luokkien suosimisesta varakkaiden sijaan ja ylempien luokkien maan viemisestä jaettavaksi köyhille; ja väestönlaskennan pystyttämisestä, jotta ylempien luokkien rikkaus paljastuisi kansan kateuden herättämiseksi. ellauri153.html on line 282: Estääkseen lisää dynastisia kiistoja Servius meni naimisiin tyttäriensä, jotka tunnetaan historian Tullia majorina ja Tullia minorina, tulevan kuninkaan Lucius Tarquinius Superbuksen ja veljensä Arrunsin kanssaf. Yksi Tarquinin siskoista, Tarquinia, meni naimisiin Marcus Junius Brutuksen kanssa ja oli Lucius Junius Brutuksen äiti, yksi miehistä, jotka myöhemmin johtivat Rooman kuningaskunnan kaatamista. Vanhempi sisar, Tullia Major, oli lievä, mutta meni naimisiin kunnianhimoisen Tarquinin kanssa. hänen nuorempi sisarensa Tullia minor oli raivokkaampi, mutta hänen miehensä Arruns ei ollut. Hiän tuli halveksimaan häntä ja juonitteli Tarquinin kanssa Tullia majorin ja Arrunsin kuoleman aikaansaamiseksi. Puolisoidensa murhan jälkeen Tarquin ja Tullia menivät naimisiin. Yhdessä heillä oli kolme poikaa: Titus, Arruns ja Sextus, ja tytär Tarquinia, joka meni naimisiin Octavius Mamiliuksen, kikhernekauppiaan kesämmökkikunnan Tusculumin prinssin kanssa. Kun sana tästä röyhkeästä teosta levisi Sergiukseen, hän kiirehti curiaan kohtaamaan Tarquinin, joka esitti samat syytökset appiukkoaan vastaan, ja sitten nuoruudessaan ja tarmossaan kantoi kuninkaan ulos ja heitti hänet senaatin talon portaille kadulle. Kuninkaan palvelijat pakenivat, ja kun hän lähti, hämmentyneenä ja vartioimattomana, kohti palatsia, Tarquinin salamurhaajat hyökkäsivät ja murhasivat ikääntyneen Sertiuksen, ehkä oman tyttärensä neuvosta. ellauri153.html on line 284: Tullia puolestaan ajoi vaunuillaan senaattitaloon, jossa hän oli ensimmäinen, joka tervehti miestään kuninkaana. Mutta Tarquin pahoitti paluunsa kotiin, - huolestuneena siitä, että väkijoukko saattaisi tehdä hänen väkivaltaisuutensa. Kun hän ajoi kohti Urbian-kukkulaa, hänen kuljettajansa pysähtyi yhtäkkiä kauhistuneena nähdessään kuninkaan ruumiin makaamassa kadulla. Mutta raivoissaan Tullia itse tarttui ohjaksiin ja ajoi vaunujensa pyörät isänsä ruumiin yli. Kuninkaan veri roiskui vaunuja vasten ja värjäsi Tullian vaatteet, niin että hän toi hirvittävän jäänteen murhasta takaisin kotiinsa. Katu, jolla Tullia häpäisi isin, kuolleen kuninkaan, tuli myöhemmin tunnetuksi Vicus Sceleratuksena, rikoksen katuna. ellauri153.html on line 286: Tarquin aloitti valtakautensa kieltäytymällä hautaamasta kuollutta Serviusta ja tappamalla sitten useita johtavia senaattoreita, joiden hän epäili olevan uskollisia Sertiukselle. Koska hän ei korvannut surmattuja senaattoreita eikä kuullut senaattia hallitusasioissa, hän pienensi sekä senaatin kokoa että auktoriteettia. Perinteen katketessa Tarquin tuomitsi pääomarikokset pään poistolla ilman neuvonantajien neuvoja ja aiheutti pelkoa niiden keskuudessa, jotka saattavat ajatella vastustavansa häntä. Hän teki voimakkaan liittolaisen, kun hän kihlasi tyttärensä Octavius Mamilius Tusculumissa, joka oli latinalaisten päälliköiden merkittävimpiä. ellauri153.html on line 288: Tarquin kutsui valtakautensa alussa latinalaisten johtajien kokouksen keskustelemaan Rooman ja latinalaisten kaupunkien välisistä siteistä. Kokous pidettiin jumalatar Ferentinalle pyhässä lehdossa. Kokouksessa Turnus Herdonius vastusti Tarquinin ylimielisyyttä ja varoitti maanmiehiään luottamasta Rooman kuninkaaseen. Sitten Tarquin lahjoi Turnuksen palvelijan varastoimaan suuren määrän mekkoja isäntänsä majapaikassa. Tarquin kutsui latinalaiset johtajat yhteen ja syytti Turnusta salamurhansa suunnittelusta. Latinalaiset johtajat seurasivat Tarquinia Turnuksen majaukseen, ja kun mekot sitten löydettiin, latinan syyllisyys pääteltiin sitten nopeasti. Turnus tuomittiin heitettäväksi vesialtaaseen lätäkköön, jossa oli puinen hedelmälaatikko eli crate, joka oli asetettu hänen päänsä päälle, johon kiviä heitettiin, hukuttaen hänet. ellauri153.html on line 290: Sovittiin, että latinalaisten sotilaat osallistuvat lehtoon määrättynä päivänä ja muodostavat yhtenäisen sotilaallisen voiman Rooman armeijan kanssa. Seuraavaksi Tarquin aloitti sodan Volscien kanssa ja otti rikkaan Suessa Pometian kaupungin. Hän juhli voittoa, ja tämän valloituksen saaliilla hän aloitti Jupiterin Optimus Maximuksen temppelin pystyttämisen, jonka Vanhin Tarquin oli vannonut. Sitten hän aloitti sodan Gabin kanssa, joka oli yksi latinalaisamerikkalaisten kaupungeista, joka oli hylännyt Rooman ilmastosopimuksen. Tarquin ei pystynyt valtaamaan kaupunkia asein, vaan turvautui toiseen strategioihin. Hänen poikansa Sextus, joka teeskenteli isänsä kohtelevan häntä huonosti ja peitti tahallisen huolimattomasti veriset raidat perseessä, pakeni Gabiin. Ihastuneet asukkaat uskoivat hänelle joukkojensa komennon, ja kun hän oli saanut kansalaisten rajoittamattoman luottamuksen, hän lähetti isänsä sanansaattajan tiedustelemaan, kuinka hänen pitäisi toimittaa kaupunki käsiinsä. ellauri153.html on line 292: Isän vastauxesta alkoi meemi, joka tunnetaan nimellä "pitkä unikon oireyhtymä" eli "Jantelagen", jossa epätavallisia ansioita omaavia henkilöitä vastaan asiattomasti hyökätään tai paheksutaan saavutustensa vuoksi. Se saa nimensä Livyn jaksosta, jossa Tarquinin sanotaan ohjeistaneen poikaansa Sextusta heikentämään Gabi Sandun kaupunkia tuhoamalla sen johtavat miehet. Herodotuksesta, jonka historiassa on samanlainen tarina, jossa on mukana vehnän korvat unikon sijasta, on ehkä lainattu aihe, jossa käytetään tahatonta sanansaattajaa tällaisen viestin toimittamiseen metaforan kautta, jossa päät katkaistaan korkeimpien unikkojen leikkaamisesta. Kierkegaardin pelossa ja vapinassa on kohta Livyn versiosta tarinasta. Fear and termbling on vitun suosittua Raamatussa, sitä löytyy sieltä kokonaista 19 sivua. Fear and loathing in Las Vegas raportoi E.Saarisen ihannoima gonzo-kirjailija. Nää on vahvoja meemejä. ellauri153.html on line 296: Erään tarinan mukaan Cumaean Sibyl lähestyi Tarquinia, joka tarjosi hänelle yhdeksän profetiakirjaa kohtuuttomaan hintaan. Tarquin kieltäytyi äkillisesti, ja sibyl jatkoi kolmen polttamista yhdeksästä. Sitten hän tarjosi hänelle jäljellä olevia kirjoja, mutta samaan hintaan. Hän epäröi, mutta kieltäytyi taas. Sitten sibyl poltti vielä kolme kirjaa ennen kuin tarjosi hänelle kolme jäljellä olevaa kirjaa alkuperäiseen hintaan. Viimeinkin Tarquin hyväksyi, tällä tavalla Sibylline-kirjojen hankkimisen. Tää on tosi amerikkalainen tarina, ei ihme että jenkit ovat republikaaneja. ellauri153.html on line 298: Sit tää Lucretia tarina. (Tää on eri Lucretia kuin Lucretia Borgia. Nimi tulee amerikanenglannin sanasta lucrative, tuottoisa.) Lucretia otti prinssit ystävällisesti vastaan, ja yhdessä hänen kauneutensa ja hyveensä sytytti halun liekin Collatinuksen serkussa Sextus Tarquiniuksessa, kuninkaan pojassa. Muutaman päivän kuluttua Sextus palasi Collatiaan, jossa hän pyysi Lucretiaa antautumaan hänelle. Kun hiän kieltäytyi, hän uhkasi tappaa hiänet ja väittää, että hän oli löytänyt hiänet aviorikoksessa orjan kanssa, jos hiän ei antanut hänelle periksi. Säästääkseen miehensä Sextuksen uhkaamalta häpeältä Lucretia alistui hänen 5 pistoonsa ja antoi perää. Mutta kun hän oli lähtenyt leirille, hän kutsui miehensä ja isänsä, paljastaen koko tapauksen ja syyttämällä Sextusta. Perheensä vetoomuksista huolimatta Lucretia vei oman henkensä häpeästä. Collatinus vannoi yhdessä appiukonsa Spurius Lucretius Tricipitinuksen ja hänen kumppaneidensa Lucius Junius Brutuksen ja Publius Valeriuksen kanssa valan erottaa kuningas ja hänen perheensä Roomasta. ellauri153.html on line 300: Cilerien tribunena Brutus oli kuninkaan henkilökohtaisen henkivartijan päällikkö ja hänellä oli oikeus kutsua roomalainen comitia. Tämän hän teki, ja kertomalla kansan erilaisista epäkohdista, kuninkaan vallan väärinkäytöksistä ja lietsomalla yleisön mielipiteen tarinalla Lucretian raiskauksesta Brutus taivutteli kooman kumoamaan kuninkaan imperiumin ja lähettämään hänet maanpakoon. Tullia pakeni kaupungista väkijoukon pelossa, kun taas Sextus Tarquinius, hänen tekonsa paljasti, pakeni Gabiin, jossa hän toivoi roomalaisen varuskunnan suojelua. Hänen aiempi käytöksensä siellä oli kuitenkin tehnyt hänestä monia vihollisia, ja hänet murhattiin pian. Kuninkaan sijasta comitia centuriata päätti valita kaksi konsulia pitämään valtaa yhdessä. Lucretius, kaupungin prefekti, johti ensimmäisten konsulien, Brutuksen ja Collatinuksen, valintaa. ellauri153.html on line 302: Samaan aikaan toisaalla kuningas lähetti suurlähettiläitä senaattiin näennäisesti pyytämään henkilökohtaisen omaisuutensa palauttamista, mutta todellisuudessa kumoamaan useita Rooman johtavia miehiä. Kun tämä juoni löydettiin, konsulit surmasivat syylliset. Brutus joutui tuomitsemaan kaksi poikaansa, Tituksen ja Tiberiuksen, jotka olivat osallistuneet salaliittoon. Brutus lähti tapaamaan kuningasta taistelukentällä. Silva Argian taistelussa roomalaiset voittivat kovan voiton kuninkaasta ja hänen etruskien liittolaisistaan. Kumpikin osapuoli kärsi kivuliaita tappioita; Konsuli Brutus ja hänen serkkunsa Arruns Tarquinius kaatuivat taistelussa toisiaan vastaan. Tää on siis eri Brutus kuin "sinäkin Brutuxeni", joka sattui vasta puoli vuosituhatta vuotta myöhemmin. ellauri153.html on line 315: Tottakai teodikea-pasianssin saa läpi pureskelemalla muumipelin kortteja, eli vääntelemällä premissejä mutkalle. Omnipotentin ei tarvi pystyä mihin tahansa (esim kantamaan liian isoa kiveä); se ei ole vastuussa kaikesta eikä varsinkaan valmistamiensa lautasia länkyttävien vieteriapinoiden valuvirheistä; meille hyvä ei välttämättä ole meistä kivaa, tai me pikkurattaat ei vaan ymmärretä mastermindin kokonaissuunnitelmaa. To name a few. ellauri153.html on line 320: evil”, which underlie stories like the Exodus story of God defeating the Pharaoh and the Gospel ellauri153.html on line 325: “God is good” means that God is committed to the world, healing it and repairing suffering so that ellauri153.html on line 326: the world reaches its telos. Who cares what the monkeys think. Dog knows best. ellauri153.html on line 327: “God is omnipotent” means that God can achieve His plans and defeat evil. Dog has a winning strategy. Not all the moves in the game. ellauri153.html on line 328: There is chaotic evil in the world: evil events do not have morally sufficient reasons, as they ellauri153.html on line 329: proceed from the actions of chaotic forces that are opposed to God’s plans and the world order. Mani rules. Dog is just another player behind the board, with opposing forces not under his control. ellauri153.html on line 331: “evil exists” are not contradictories, as God and evil are opposite characters in a story, which can ellauri153.html on line 334: because He can defeat chaotic evil. God is also present and acts amidst states of affairs with no morally sufficient reasons. ellauri153.html on line 337: No kukas tässä enää todistusta tarvizee? Jumalasta on tullut jo noin väpelö ja sen motiivit on ihan sen omia, se pelaa vaan omaa peliä ja apinat tekee kazomossa aaltoja, mitäs tässä enää on nokan koputtamista. Mut kuten sanoi Anssi Kukkonen: hetkinen, kazotaan ensin tämä tilanne. Vaik etukäteen jo olen vissi, ettei tässä mitään peliteoriaa oikeasti käytetä, eli ei ezitä iteroimalla tasapainopisteitä. Dogille tää on tietty täydellisen informaation peli, sehän pääsee vilkumaan muiden kortteja, mutta onko se sitä muille osapuolille? ellauri153.html on line 342: The players of the Justice-of-God game G are God, Job and Leviathan. Mix Leviathan? Sehän oli se han">krokodiili, tai paremminkin Moby Dick. Tekeekö Jaakko tässä Dogista munattoman Ahasveruxen, ja Job olis niikö se homo Ishmael? ellauri153.html on line 343: God wins if and only if Job wins if and only if Job reaches the telos of a happy life and there is no ellauri153.html on line 344: undefeated evil left in the world. Leviathan wins if and only if God and Job lose. ellauri153.html on line 345: God plays first. He can either (question Job) or (⌐question Job). Negaatiomerkkikin on väärinpäin! Naurettavaa! Amatöörimäistä tunarointia. If God does not question Job in the council of angels, Leviathan is left undefeated and God and Job lose. Lose what? Face? Mitä vittua jahven tarvii olla tollanen yllytyshullu? Mixeise vaan vedä lättyyn saatanaa sen sijaan että kiusaa tyhmää Jopi apinaa? Koko kasku on aivan vituralla. Dog on vaan ilkee julmuri. Siitä ei pääse mihinkään. ellauri153.html on line 346: If the situation is (question Job), Leviathan moves. He can play either (disaster) or (⌐disaster). If L plays (⌐disaster), then God and Job win as Job lives well and L does not challenge God. If Leviathan plays (disaster), Job is hit by disasters and the evil (disaster) is put into play. ellauri153.html on line 347: If the situation is (question Job, disaster), then Job moves. He can either play (question God) or (⌐question God). If Job plays (⌐question God), he loses as he does not seek justice for the evil (disaster). Wot? Where is this in the rulebook? Wouldn't it be best for Dog if Job didn't pester him? L would lose the bet. Or why not blame Moby Dick instead! Seems we are inventing rules here as we go along. Vähän tällästä lassipalloa. If Job plays (question), he curses creation and attempts to be like God, putting the evil (challenge) into play. ellauri153.html on line 348: If the situation is (question Job, disaster, question God), then God moves. He can either play (Answer to Job) or (⌐answer to Job), i.e. answer Job and defeat Job’s challenge, or leave Job suffering, Job’s challenge unanswered and the creation to collapse. If God plays (⌐answer to Job), God and Job lose, as the evils (disaster) and (challenge) leave Job suffering and the creation into meaninglessness and collapse. Wait a minute, where does Dog answer Job's why-question? In my bible, Dog just shouts Job down, brags, throws wanton threats and explains nothing. In what way does that count as an answer to a why-question? It is a completely different speech act in my book. ellauri153.html on line 349: If the situation is (question Job, disaster, question God, Answer), Job moves. He can either play (Recognize God without PSR Principle of Sufficient Reason, kz. Schopenhauerin väitöskirja plus infra, or (⌐Recognize God without PSR), i.e. recognize that God can reach His goals of repairing suffering and the claim that God must be rejected for evil without reasons is false. If Job plays (⌐Recognize God without PSR), Job and God lose. If Job plays (recognize God), the evil (challenge) is taken out of play. ellauri153.html on line 353: win as Leviathan is defeated, there are no undefeated challenges and Job lives a happy life. Forget the 7 senselessly killed monkey pups and some 10K dead slaves and other animals who nobody cared a shit about anyway. ellauri153.html on line 354: We can now give game-theoretical analogues for the grammatical principles concerning “goodness” and “omnipotence” for the justice-of-God game G. Note that goodness holds by definition. ellauri153.html on line 358: “God is omnipotent” is true at game history w if and only if God has a winning strategy in the justice-of-God game G. Tässähän se tapahtuu se suuri lässähdys. Muka omnipotentti jumala saa häthätää saatanasta matin loppupeleissä. Matkan varrella isokyrpäinen valas voi syödä vaikka kaikki sen nappulat paizi kurkon, joka jää viimeisenä laudalle. Aika lohduttavaa sen muulle tiimille. One can make a few clarifying remarks about the structure of the game. The form of the game is relatively simple: it’s an ordinary extended-form perfect information game. tuskinpa Jobilla oli täydellistä informaatiota pelitilanteesta tai edes pelin säännöistä, muista pelaajista puhumattakaan. Aika isoja informaatiojoukkoja oli niiden kalloissa. Sitäpaizi ei luonnossa pelaajat siirrä vuoronperään, vaan koko ajan, niinkuin differentiaalipeleissä. . The goal is here not to go deeply into technical details, but to construct an übersichtlich representation for the theological grammar of biblical stories and to highlight the uses of terms like “good” and “omnipotent” in them. The game or model can then be used as a simplified fragment that can be projected onto, contrasted with and used to interpret biblical stories. The point of this clarification is to highlight the grammar of the divine properties “good” and “omnipotent” within the logic of the struggle myth, and to get the consistency of {God is good, God is omnipotent, There is chaotic evil} as in the Book of Job. The argument needs two assumptions. First, the games between God, humans and creation are genuine dialogues. Paskanmarjat, ei nää ole edes mitään signaling gameja, puhumattakaan dialogipeleistä. Olis kannattanut lukea mun väitöskirja Dialogue Games, siinä on oikeeta sananvaihtoa. The players answer each other and thus have to take turns in making moves and participating in them. Then the game of Job and the struggle against chaos is in extended form to represent the sequence of the debate, and its resolution gives the drama of the fight against kid chaos. Second, the properties of God like “omnipotent” and “good” are defined against the background of Job’s encounter with God and the struggle against chaos. This redefinition builds on both James’ reinterpretation of the properties of God in terms of religious practices, and also of Job’s new world of faith in the encounter. Job’s encounter with God and the struggle against chaos are modelled in the game, so such properties of God as “good” and “omnipotent” are then internal to the game. Missä kohtaa Jopilla on tässä jotain pelivaraa? Montako valintaruutua Jobilla edes on: Marise-älä marise, ja Pyllistä-älä pyllistä. Siinä kaikki. Jotta jumalan tiimi voittaisi, sen pitää ensin marista ja sit pyllistää. Nain on meidankin elamassamme! Marise mitä mariset, mut muista pyllistää! ellauri153.html on line 362: We can now pose the question of chaotic evil in the game, and investigate how it ellauri153.html on line 363: relates to the Neimanian definition of evil in Ch. 2.2: evil is something that cannot be fit into our ellauri153.html on line 364: schemes of pursuing the good or making sense of it.1067 Neiman’s definition has two readings: ellauri153.html on line 365: Chaotic evil: an evil s has no sufficient reason in the context G, because s either defeats the good if ellauri153.html on line 366: left unchecked, or it arises from a tendency S that is strategically opposed to the good in G. Ai siis evil on nimenomaan apinoiden takaiskut, ja ne on kaoottisia silloin kun ne ei ole dogin nimenomaisia pyrkimyxiä vaan vahinkolaukaus, valitettava sivuvaikutus. We apologize for the inconvenience. Paizi jopin kohdalla ne oli täysin tahallisia. Ja miten niin kaaos? Aika kosmeettinen apinamorfinen luonnehdinta maailman menosta. Tuskin on mielessä nonlineaarinen determinismi. ellauri153.html on line 372: theodicism, it is sufficient to show that either meaning or God exists, and there is pointless evil ellauri153.html on line 375: there is no larger context of meaning for embedding s. Turhaa tekomalliteoreettista termikiemurointia. Tää on taas tätä jesuiittamaista "you don't see the big picture" seliseliä. Tää voi sua juuri nyt vähän kirpasta, muze on kaikki sunkin omaxi hyväxi, jonsei nyt niin sitten kuonpuoleisessa viimestään. ellauri153.html on line 378: These two meanings correspond to the different understandings of “anti-theodicy” in Ch. 3.1.1068 Although the first meaning is weaker than ellauri153.html on line 379: the second, a consistency proof with chaotic evil does not amount to a PSR-based theodicy. If one ellauri153.html on line 382: The justice-of-God game G includes a sense of tragic and pointless evil: Leviathan’s ellauri153.html on line 383: evil (disaster) arises out of a strategy that aims at defeating God’s plan of justice and Job’s ellauri153.html on line 384: happiness. Eli joo syyttele vaan pahaa pikku cheefiä Moby Duckia, ei jumala sille mitään voi vaikka loikin sen ja on sen iso cheefi. Vitun tunari, mixet suunnitellut pelilautaa paremmin? Siis meidän kannalta ja vähän izesikin. Job’s evil (challenge) is tragic, as his quest for justice ends up challenging creation as a ellauri153.html on line 385: whole. Both Leviathan’s and Job’s evils then are opposed to the good, and capture the first ellauri153.html on line 390: of A:s strategy and A wins iff God and Job lose. Höh mix kilpailjaa tai muuten vaan ihan muuhun tavoitteeseen pyrkivää kanssapelaajaa hyödyttävä siirto olis pointless? "Nyt panit pahan." Onhan sillä sille vinha pointti. Vitun izekästä omanvoitonpyyntistä ajattelua. Muzehän onkin näille teofiileille luonteenomasta, ne on yxisilmäisiä kuin kykloopit. Narsistisesti ne ajattelee olevansa ainut moukka laudalla. Mitäs jos jumala onkin kana? Nehän taitaa olla lukumääräisesti apinoita joholla. Lisääntykää ja täyttäkäää häkkikanalat. ellauri153.html on line 399: laws suggests that the laws of life-sustaining worlds are very tightly constrained. Then any laws that ellauri153.html on line 401: hitting humans could be the result of the abuse of free will: Adam and Eve have sinned, and evil is ellauri153.html on line 402: “God’s megaphone” to pressure human beings into accepting His salvation. Hyvä imizi. Pystyy ihan näkemään dogin mylvimässä kovaääniseen: hajaantukaa! Ei täällä ole mitään nähtävää! Law an order. Tää on taas tällästä teismiä: jumalan pyjama on tarttunut sen ize keximän koneen rattaisiin. Sorry folks, tässä nyt vaan kävi näin, lämpöverkko on epätasapainossa, eikä taulu kestä lisää sähkölaitteita, mutta voin tuoda teille lisäpattereita. Even horrendous evils ellauri153.html on line 405: argues that God first decided to be the victor over evil and then allowed humans to sin in order to ellauri153.html on line 406: carry through with the plan. Se mikä näissä turinoissa ihmetyttää eniten on miten moraalisesti alamittaisia paskiaisia ne jumalistaan tekevät. Infantiileja narsisteja, vitun marvel comixin supermiehiä. Mutta omaxi kuvaxeenhan ne niitä laativat, peilistä tihrustavat mallia. A world of happy creatures is a great good for the world w, but the ellauri153.html on line 408: greater good for w. Sure. Funny how everybody still clings to this measly earthly life to the last, given the joys that await them in the clouds. Then the Incarnation and the Gospel stories discussed in Ch. 6.3.1 are God’s ellauri153.html on line 409: sufficient reason for creating a fallen world: the world contains evil so that it could be redeemed. ellauri153.html on line 410: These examples illustrate, how deeply the ideal of sufficient reasons has become a ellauri153.html on line 418: using the PSR as a metatheory makes it a super-principle that controls the narrative logics of ellauri153.html on line 419: biblical stories, rather than using the Biblical stories to identify God and to give the grammar for the ellauri153.html on line 423: God does not have to defeat them in the first place. One has then to distinguish between narrative ellauri153.html on line 425: metatheories that appeal to sufficient reasons. The consistency proof builds on logical description of ellauri153.html on line 429: Vizi etmä oon väsynyt tähän peliteoriaan. Emmä ole edes koskaan tykännyt mistään peleistä, liian seurallisia. No joku matopeli ehkä, ja taskubiljardi. Enkä 5 hengen Aspektin jälkeen kuulunut mihkään yhdistyxiin. Nekin on aivan perseestä. 11 hehtaaria mezää ympärille reviirixi kiitos. Tän lassipallon hauska piirre on et siinä jumalakin saa sinkoilla vapaasti ympäriinsä kuin irtonainen kanuuna, ilman sääntöjä ja antamatta tyhjentäviä meriselityxiä, noita Schopenhauerin neljän juuren juurihoitoja. Ennustamattomasti toilaileva jumala on aika uskottava. Sehän selittäisi kaiken, ja enemmänkin. ellauri153.html on line 432: Proof: “God is good”: By definition, God wins iff Leviathan loses, no evils are left and Job is happy. ellauri153.html on line 434: {challenge, disaster})→(answer to Job), (Question Job, disaster, question God, answer to Job, ellauri153.html on line 435: recognize God), {disaster}) → (vindicate Job)}. Now it is sufficient to show that SGod is a winning ellauri153.html on line 438: wins outright by restoring Job’s happiness and removing {disaster}. ellauri153.html on line 443: In the beginning 0, (Question Job) wins the game. Since Leviathan loses if he does not cause a disaster, ellauri153.html on line 449: Loppu hyvin, kaikki hyvin. Jobille kävi hyvin ellei paremmin vielä tällä puolen kiveä. Jos sulla ei käy yhtä hyvä viuhka, älä sure, yläpilvellä viimeistään puntit tasataan. I promise! No ollaanko nyt viisaampia kun hellitettiin koalan nelijuurisesta juurikkaasta? Jumalalle ainakin on pelitilanne nyt helpottunut, ei tarvi kaikkea enää selittää parhain päin. Ja saatana- tarkoitan Moby Dick on saanut lisää statusta. Jobin marinakin on välttämätön osa voittosanomaa. Ilman sitä siirtoa ei oltaisi nyt tässä. Good Job! Eläköön ruukunsirkamat! Kylla Jopi elamassa parjaa! Kazo kuinka se on nytkin rynninyt Carlsonien nelikon ihan kärkeen loppumetreillä. Älkää nuolaisko ennenkö tipahtaa, kazotaan ensin loppuun tämä tilanne! ellauri153.html on line 451: We have now proven that the claims “God is pretty good” and “God is kinda omnipotent” are true in all of the ellauri153.html on line 453: theologically necessary in all the relationships of God, man and the world that are analogous to the ellauri153.html on line 460: Leviathan’s strategy L={(question Job) → (disaster)}, and L wins if and only if Job and God lose and ellauri153.html on line 466: Hinoa Lassi, vaikkakin supererogatorista, eli turha vaiva, sillä jumalan julma vedonlyönti Jobin kustannuxella riitti näytöxi, se oli niin pointless evil kuin vaan voi toivoa. ellauri153.html on line 469: Nyt alkas sitten saarnaosuus. Rukoilkaamme. Mä lakkasin jossain vaiheessa edes teeskentelemästä kirkonpenkissä kädet ristissä pää köyryssä hartaan näköstä. Herra näki kuitenkin sieluuni ja ettei siellä ollut ketään kotona. Vaan riepumatot rytyssä. Mutta ensin kirjeitä ja sanomia pikkuprofeetoilta eli Lassin peukuttamilta hämärämiehiltä. ellauri153.html on line 475: “The problems arising through a misinterpretation of our forms of language have the character of depth. They are deep ellauri153.html on line 479: The problem of evil has been shown to be a deep problem in Wittgenstein’s sense. Vittu näitä kielimiehiä. Tulee mieleen 60-luvun hammastahnamainos, jossa ehdotettiin kielikoetta, että onko etuhampaat Hamannin harjan ja lipeäsaippuan (Malakia 3:2) jälkeen enää tahmaiset. Syvältä, indeed. Syvällisyys on suunnilleen yhtä ällösana kuin humanismi (alla). The existence of ellauri153.html on line 480: evil faces us with a practical problem: how to find meaning, act in and respond to a world that has ellauri153.html on line 488: God’s faithfulness: how can God act so that justice is eventually ellauri153.html on line 489: Carlson Lauri, [8.12.2021 12.36] HERÄÄ! Oza irti kirkonpenkistä! Kuuntele nyt tarkasti, kuin Kalevi Jankko, Jankon betoni, tämä herran sana: HAISTA SINÄ PASKA! Terv. Aabrahamin ja Iisakin jumala. Thanks for listening. Aasia kunnossa. ellauri153.html on line 491: same: “What can I rely on?” The problem of evil then builds on the practical problems of the ellauri153.html on line 533: theodicy and a defence is that a theodicy points out actual reasons, a defence points out possible ellauri153.html on line 535: defined as the claim that God or meaning exist only, if all evils are justified by sufficient reasons. No suurin osa vaikkei välttämättä kaikki tapahtumista on seurauxia jostain aikasemmista, sevverran determinististä tää touhu on. Sen kummempaa perustelua ei edes kaivata, paizi jos olet joku vitun narsisti tai nazi. Ei ole mitään pahan ongelmaa, tää on ihan Darwinin apinoiden normipäivää. ellauri153.html on line 537: definition that defines anti-theodicy as a rejection of theodicies and consistency proofs. I take the ellauri153.html on line 538: first approach as a matter of definition, but I also argue that rejections of theodicies and consistency ellauri153.html on line 554: Now that the problem of evil has been exposed as a conceptual confusion, the way is clear for a Jamesian science of religions and worldviews. The methods of grammatical description can be extended to the practices and ways of sense-making in different worldviews: how they give meaning to moral practices and how do they approach the intelligibility of the world? What practical responses do they have for coping with evil? For example, the grammar of seeing-as for models and metaphors can be applied to the metaphors in the Hebrew Bible for God’s activity to understand what it is to see the world as God’s creation. The grammar of virtues can be used to describe Buddhist practices and explore, how these approaches contribute to the human good. Similar approaches can be taken to secular worldviews as well. These descriptions can then be used to assess the worldviews through dialogical encounters between them. However, one thing should be clear. There is no point in devaluing the world by arguing for the meaninglessness of life or atheism on the basis of evil, or in giving justifications for evils that can stand in the way of divine or human meliorist projects of fighting for justice. To paraphrase the judgment of the Divine Judge in the Book of Job, such approaches are not even wrong. They are as meaningless as life itself. ellauri153.html on line 565: Hei rensselit selkähän, nassakat kourahan, Kasper ja Jesper ja Joonatan. ellauri153.html on line 574: Lihaako myös? No, makkaraa, ja jonkin kyljyksistä. ellauri153.html on line 581: Jos turkin sieppaa, haittaa tee ei tuo, kun muu jää sikseen ellauri153.html on line 591: Ryöstely on ohi, ja hiljaisuus laskeutuu Kardemummaan. Sotilaspoikien teltat kahahtelevat epäilyttävästi iltapäivän tuulessa. Kuningas Saul on kutsunut luokseen "muutamia miehiä", joiden joukossa on hänen vanhin poikansa Jonatan. Nuori taimen, Daavid, kertoo intoa pursuten, mitä on tapahtunut. Saul kuuntelee herkeämättä, jottei sanaakaan mene ohi korvien. Mutta mitä Jonatan ajattelee? Hän on saanut monia peräänvetoja Jehovan armeijassa pitkän uransa aikana. Kunnia tämänpäiväisestä varvista kuuluu kuitenkin tälle nuorukaiselle. Daavid on taklannut Goljat-nimisen jättiläisen! Jepu jee! Onko Jonatan kateellinen Daavidin saaman jättestor ståkukin vuoksi? ellauri153.html on line 593: Jonatanin suhtautuminen voi tuntua yllättävältä. Raamatussa kerrotaan: ”Sen jälkeen kun Daavid oli puhunut Saulille, Jonatanista ja Daavidista tuli läheiset ystävät, ja Jonatan alkoi rakastaa häntä hyvin, hyvin, hyvin paljon.” Jonatan antoi Daavidille omat varusteensa, myös housunsa. Se oli merkittävä lahja – olihan Jonatan kuuluisa housuampuja! Lisäksi Jonatan ja Daavid tekivät homoliiton, juhlallisen sopimuksen, joka sinetöi heidän ystävyytensä. Siitä lähtien he pukkisivat ainoastaan toisiaan. (1. Samuelin kirja 18:1–5.) ellauri153.html on line 595: Näin alkoi yksi merkittävimmistä homoystävyyssuhteista, joista Raamatussa kerrotaan. Homoystävyyssuhteet ovat Jumalaan uskoville tärkeitä. Jos valitsemme ystävämme viisaasti ja olemme itse kannustavia ja ruskokielisiä, voimme vahvistaa ruskokielisyyttä näinä poikarakkaudettomina aikoina (Sananlaskut 27:17). Mitä Jonatanin osoittamasta ystävyydestä voidaan oppia? [Adil neuvoi sen jo Larsille: Että on ihan oikein tulla kaapista. Ei haittaa jos kannustaa toista joukkuetta. Sen voi reilusti kertoa isäpaapalle.] ellauri153.html on line 605: Vuosia aiemmin Jonatan oli ajatellut samoin. Hän oli ollut varma, että kaksi miestä – hän ja hänen silloinen aseenkantajansa – pystyisivät pukittamaan kokonaisen varuskunnan. Miksi? ”Mikään ei voi estää Jehovaa”, hän oli sanonut. (1. Samuelin kirja 14:6.) Jonatanilla ja Daavidilla oli siis paljon yhteistä: luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus miekkosiin. Se oli ihanteellinen perusta heidän ystävyydelleen. Vaikka Jonatan oli lähes 50-vuotias vaatimaton prinssinnakki ja Daavid tuskin 20-vuotias mahtava taimen, heidän kokoerollaan ei ollut merkitystä. * ellauri153.html on line 607: Jonatanin ja Daavidin välinen homoliitto suojeli heidän ystävyyttään. Millä tavoin? Daavidhan tiesi, mitä Jehovalla oli mielessään häntä varten: hänestä tulisi Israelin seuraava homokuningas. Hän ei varmaankaan salannut tätä Jonatanilta. Sellaisessa ystävyyssuhteessa, jollainen heidän välillään oli, ei ole salaisuuksia eikä valheita. Miten tämä tieto vaikutti Jonataniin? Oliko hän ehkä elätellyt sellaista toivoa, että jonain päivänä hänestä tulisi kuningatar ja että hän voisi oikaista isänsä vierelle? Raamattu ei kerro Jonatanin käyneen mitään sisään-ulos kamppailua. Se kertoo vain sen, millä on todellista merkitystä: Jonatan oli uskollinen, ja hänellä oli aukko mihin puskea. Hän näki, että Daavidilla oli ihan jumalattomankankea. (1. Samuelin kirja 16:1, 11–13.) Siihen Jonatan ei telonut tattispalaansa eikä pitänyt Daavidia kilpailijana vaan salarakkaana. Hän halusi nähdä Jehovan tahdon toteutuvan. ellauri153.html on line 609: Jonatanille ja Daavidille oli yhteistä luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus häntäpäähän. Noiden miesten välinen ystävyys osoittautui arvokkaaksi. Mitä me voimme oppia Jonatanin uskosta? Kaikkien Jumalan palvelijoiden on hyvä miettiä ystävyyssuhteiden nettoarvoa. Vaikka ystävämme olisivat eri-ikäisiä kuin me ja heillä olisi erilainen kapine kuin meillä, heillä voi olla meihin hyvin myönteinen vaikutus, jos heillä on aitoa panohalua. Jonatan ja Daavid vahvistivat ja polkaisivat toisiaan monta kertaa. He myös tulisivat tarvitsemaan tällaista apua, sillä heidän ystävyytensä joutuisi kovalle koetukselle. ellauri153.html on line 613: Saul piti Daavidista aluksi hyvin, hyvin, hyvin paljon ja nimitti hänet armeijansa johtoon. Ajan mittaan Saulin kuitenkin voitti vihollinen, jolle Jonatan ei ollut antanut periksi: peniskateus. Taistellessaan Israelin vihollisia palestiinalaisia vastaan Daavid kulki voitosta voittoon. Häntä ylistettiin ja ihailtiin. Jotkut israelilaisnaiset jopa lauloivat: ”Saul on surmannut tuhansia, Daavid kymmeniätuhansia.” [Jee jee! Vitun GT sählämit! On siinäkin ilon aihetta!] Se ei ollut Saulin lempilauluja! Raamattu kertookin: ”Siitä päivästä lähtien Saul suhtautui Daavidiin epäluuloisesti.” (1. Samuelin kirja 18:7, 9.) Saul pelkäsi, että Daavid yrittäisi anastaa häneltä kullikuninkuuden. Se oli kuitenkin turha pelko. Vaikka Daavid tiesi, että hänestä tulisi Saulin peräsmies, hän ei koskaan edes harkinnut Jehovan liukkaaxi voiteleman kuninkaan rotkauttamista. ellauri153.html on line 617: Jonatan sanoi isälleen: ”Kuninkaan ei tule tehdä syntiä palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole tehnyt syntiä sinua vastaan (mä en nyt kerro ihan kaikkea), mut ennen kaikkea sinulle on ollut hyötyä siitä, mitä hän on tehnyt sinulle. Hän vaaransi elämänsä nuollessaan kuoliaaksi jättikyrpäisen palestiinalaisen, ja niin Jehova antoi suuren voiton koko Israelille. Sinä näit sen ja olit hyvin iloinen. Miksi siis tekisit syntiä vuodattamalla viatonta runkkua ja surmauttamalla Daavidin syyttä?” Saul tuli hetkeksi järkiinsä. Hän kuunteli Jonatania ja jopa vannoi, ettei vahingoittaisi Daavidia. Mutta Saulilla ei ollut edes sanan "ei" mittainen. Kun Daavid edelleen menestyi, Saul alkoi tuntea niin suurta kateutta, että yritti raivoissaan keihästää tämän! (1. Samuelin kirja 19:4–6, 9, 10.) Daavid kuitenkin pakeni Saulin hovista. ellauri153.html on line 619: Onko sinun pitänyt joskus valita, kenelle olla uskollinen? Se voi olla hyvin tuskallista. Joku voisi siinä tilanteessa sanoa, että tiukempi perse menee aina kaiken edelle. Jonatan ajatteli näin. Miten hän voisi asettua nakkisormisen isänsä puolelle, kun Daavid oli pienempiperäaukollinen ja tottelevainen Jehovan palvelija? Niinpä uskollisuus Jehovalle sai Jonatanin pysymään Daavidin rinnan alla. Vaikka Jonatan oli uskollinen ennen kaikkea Jumalalle, hän oli uskollinen myös isälleen, sillä hän neuvoi tätä suoraan ja jätti vain kertomatta jotain, mitä tämä ei olisi halunnut kuulla. Meille kaikille on hyötyä siitä, että jäljittelemme Jonatanin sexuaalisuutta. ellauri153.html on line 625: Jonatan yritti puhua Daavidista hyvää Saulille, mutta tämä raivostui. Hän kutsui Jonatania ”kapinallisexi naismaisexi pojaksi” ja sanoi, että Jonatanin uskollisuus Daavidia kohtaan oli häpeäksi koko perheelle. Hän yritti saada poikansa ajattelemaan omaa etuaan ja sanoi: ”Niin kauan kuin Iisan poika on elossa maan päällä, et sinä eikä sinun kullisi ole turvassa.” Kuurona isänsä pelotteluyrityksille Jonatan vetosi häneen uudelleen: ”Miksi hänet pitäisi surmata? Mitä hän on tehnyt?” Silloin Saul räjähti! Iästään huolimatta hän oli vielä voimakas hinuri. Hän sinkosi "keihäänsä" poikaansa kohti! Hän ei kuitenkaan osunut näpeimpään kohtaan taulun yläreunassa, niin taitava kuin ehkä olikin. Syvästi loukkaantunut ja nöyryytetty Jonatan lähti vihaisena pois takapuoltaan pidellen. (1. Samuelin kirja 20:24–34.) ellauri153.html on line 631: Jonatan pysyi uskollisena eikä antanut periksi kuin "izekkyydelle". ["Izekkyys" on tietysti peitenimi naimapuuhille.] Kaikkien Jumalalle uskollisten apinoiden vihollinen, Saatana, olisi varmasti halunnut nähdä Jonatanin munan kuten Saul ja keskittyä persvakoon ja kullin sijoitteluun siihen. Saatana vetoaa ihmisten "izekkyyteen" – ja suorastaan nauttii siitä. Hän sai esivanhempamme Aadamin ja Eevan lankeamaan "izekkyyden" ansaan. (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Jonatanin taipumattomuuden on täytynyt olla Saatanasta todella kiihottavaa! Vastustatko sinä tällaisia houkutuksia? "Izekkyys" on nykyään oikea pandemia (2. Timoteukselle 3:1–5). Jonatanin epäperäinen "izekkyys" ja ruskokielisyys ovat jäljittelemisen arvoisia! ellauri153.html on line 637: Saulin viha Daavidia kohtaan muuttui pakkomielteiseksi. Jonatan katseli avuttomana, miten hänen isänsä kokosi lopulta armeijansa ja kierteli kuin mielipuoli pitkin maata etsimässä edes yhtä peräviatonta miestä. (1. Samuelin kirja 24:1, 2, 12–15; 26:20.) Mitä Jonatan teki? Raamattu ei kerro, että hän olisi koskaan ollut mukana edes seurapoikana yhdelläkään Daavidin vastaisella sotaretkellä. Hän ei voinut ajatellakaan sellaista, sillä hän oli uskollinen Jehovalle ja Daavidille ja piti kiinni ystävävänsä keskijalasta. ellauri153.html on line 639: Jonatanin tunteet ystäväänsä kohtaan eivät milloinkaan muuttuneet. Aikanaan hän onnistui jälleen tapaamaan Daavidin, tällä kertaa Horesissa, joka tarkoittaa ’sitä yhtä tuuheata paikkaa’. Hores oli karu, vuoristoinen alue, joka sijaitsi ilmeisesti muutaman kilometrin päässä Hebronista kaakkoon. Miksi Jonatan asetti izensä vaaraan nähdäkseen pakolaisena elävän Daavidin? Niin mixikähän? Raamattu kertoo, että hän halusi auttaa ystäväänsä ”jäykistymään Jehovan avulla”. (1. Samuelin kirja 23:16.) Miten Jonatan jäykisti Daavidia? Kysytkin vielä. ellauri153.html on line 641: Jonatan vakuutti Daavidille: ”Älä pelkää, sillä isäni Saul ei löydä sinua. Hän ei löydä edes persettään kahdella kädellä koittamalla.” Miksi hän saattoi olla siitä niin varma? [Hän oli koittanut.] Jonatan toivoi lujasti, että Jehovan tarkoitus toteutuisi. Sitten hän jatkoi: ”Sinusta tulee Israelin kuningas.” Profeetta Samuel oli esittänyt tuon lupauksen Jonatanille vuosia aiemmin samoissa aikeissa, ja Jonatan muistutti nyt Daavidia siitä, että Jehovan sanaan voi aina luottaa [toisin kuin Samulin]. Omasta tulevaisuudestaan Jonatan sanoi: ”Minä tulen aina olemaan kakkospesällä.” Miten suurta nöyryyttä hän osoittikaan! Hän tyytyisi pyllistämään izeään 30 vuotta nuoremman miehen alaisuudessa ja olemaan tämän oikeana ja vasempana kätenä. Lopuksi hän sanoi: ”Myös isäni Saul haluisi niin samaa.” (1. Samuelin kirja 23:17, 18.) Saul tiesi sydämessään, että hänet oli tuomittu häviämään taistelu tuosta miehestä poikaansa vastaan, jonka Jehova oli valinnut Taavi-enon seuraavaksi kuningattarexi. ellauri153.html on line 645: Jonatan rohkaisi Daavidia, kun tällä oli vaikea saada seisomaan. Seuraavina vuosina Daavid varmasti muisteli usein lämpimästi tuota kuumaa tapaamista, joka jäi heidän viimeisekseen. Surullista kyllä Jonatanin toive pyllistellä Daavidin alla hallizijapuolisona ei koskaan toteutunut. ellauri153.html on line 647: Jonatan lähti isänsä mukaan taisteluun Israelin perivihollisia, palestiinalaisia, vastaan. Hän saattoi taistella isänsä rinnalla hyvin omintunnoin, sillä hän ei antanut tämän huorintekojen estää häntä tekemästä Jehovan tahtoa ja tappaa mielin määrin palestiinalaisia. Hän taisteli rohkeasti ja uskollisesti, kuten aina, mutta taistelu oli Israelille tappiollinen. Saul oli pahuudessaan turvautunut jopa henkivaltoihin, mikä oli Jumalan lain mukaan kuolemanrangaistuksen ansaizeva rikos. Jehova ei siksi enää siunannut häntä. Kolme Saulin rattopoikaa, Jonatan mukaan lukien, kuoli taistelussa. Saul haavoittui nivusiin kuin Moby Dickin kippari, ja hän tappoi izensä. (1. Samuelin kirja 28:6–14; 31:2–6.) ellauri153.html on line 650: Jonatan oli turhaan sanonut: ”Sinusta tulee Israelin kuningas, ja minä tulen olemaan peränpitäjänä.” (1. Samuelin kirja 23:17.) Daavid oli karhennettu turtana. Leväperäisenä miehenä hän suri jopa Saulia, vaikka tämä oli aiheuttanut hänelle voitelusta huolimatta valtavasti tuskaa ja sisääntulovaikeuksia. Daavid kirjoitti Saulin ja Jonatanin vuoksi tarttuvan suruiskelmän. Ehkäpä kaikkein koskettavimmat sanat Daavid kirjoitti läheisestä tukijastaan ja ystävästään. Ne kuuluvat: ”Olen surun murtama sinun takiasi, veljeni Jonatan. Olit minulle hyvin, hyvin, hyvin rakas. Rakkautesi merkitsi minulle enemmän kuin naisten rakkaus. [ Ize asiassa aivan vitun huomattavasti enemmän. Abigailkin oli pelkkää sumutusta. Pidin oikeasti siitä Nabobista ja sen taimenesta. ]” (2. Samuelin kirja 1:26.) ellauri153.html on line 652: Daavid ei milloinkaan unohtanut Jonatanille antamiansa lipaisuja. Vuosia myöhemmin hän haetutti taloonsa Jonatanin vammautuneen pojan Mefibosetin ja piti tästä "huolta" (2. Samuelin kirja 9:1–13). Daavid oli selvästikin oppinut paljon Jonatanin uskollisuudesta ja nöyryydestä sekä tämän halukkuudesta, hän pukki ystävänsä poikaa silloinkin, kun se merkitsi suuria nuhrauksia. ellauri153.html on line 654: Entä me? Voimmeko hankkia Jonatanin kaltaisia homoystäviä ja saada vammaisia ottopoikia? Voimmeko ize olla tällaisia homoystäviä? Jos autamme ystäviämme voitelemaan aukkoaan, pidämme uskollisuutta hännälle tärkeimpänä asiana ja jos olemme luotettavia junamiehiä emmekä estä omaa etuveitikkaamme, olemme Jonatanin kaltaisia ystäviä. Samalla jäljittelemme hänen isäukkoaan. ellauri153.html on line 675: 2 Kaikki oli saanut alkunsa Nabobista. Hän oli toiminut tapansa mukaan julmasti ja röyhkeästi. Tällä kertaa hän oli kuitenkin loukannut väärää miestä – uskollisten ja harjaantuneiden Israelin armeijan sotilaiden rakastettua päällikköä. Nyt yksi Nabobin nuorista työmiehistä, kenties taimen, tuli kertomaan asiasta Abigailille luottaen siihen, että tämä keksisi keinon heidän pelastamisekseen. Mutta mitä yksi nainen mahtaisi kokonaiselle armeijalle? ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi. Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja. ellauri153.html on line 689: 5, 6. a) Mitkä ovat mielestäsi Abigailin vetoavimmat ominaisuudet? b) Mikä saattoi olla syynä siihen, että Abigail oli mennyt naimisiin kelvottoman miehen kanssa? [Rahanahneet vanhemmat, tietysti. Tokko salmiakkikaan.] ellauri153.html on line 694: Raamatun aikoina avioliitot olivat monesti järjestettyjä. Silloinkin kun liitto ei ollut järjestetty, sille oli tärkeää saada vanhempien hyväksyntä. Saiko Nabobin omaisuus ja huomattava asema Abigailin vanhemmat puoltamaan tätä avioliittoa tai jopa järjestämään sen? Pakottiko köyhyys heidät siihen? Olipa syy mikä tahansa, Nabobin varallisuus ei tehnyt hänestä hyvää aviomiestä. Niin niin, kaikkea ei voi aina saada. ellauri153.html on line 696: 7. a) Mitä vanhempien tulisi varoa, jos he haluavat opettaa lapsilleen tervehenkisen näkemyksen avioliitosta? b) Mitä Abigail oli päättänyt tehdä? ellauri153.html on line 698: 7 Viisaat vanhemmat opettavat lapsilleen tervehenkisen näkemyksen avioliitosta. He eivät kannusta lapsiaan solmimaan avioliittoa yxinomaan rahan vuoksi eivätkä painosta heitä aloittamaan seurustelua, kun he ovat vielä liian nuoria ottamaan kannettavakseen aikuisen painoa (1. Kor. 7:36). Abigailin oli kuitenkin liian myöhäistä miettiä tällaisia seikkoja. Hän oli joka tapauksessa naimisissa Nabobin kanssa, ja hän oli päättänyt selviytyä tuossa vaikeassa tilanteessa niin hyvin kuin mahdollista. ellauri153.html on line 704: 8 Nabob oli juuri saattanut Abigailin tukalampaan asemaan kuin koskaan aiemmin. Mies, jota hän oli loukannut, oli Daavid, profeetta Samuelin päivittäin huolellisesti voitelema Jehovan liukas palvelija, jonka Jehova oli valinnut kuningas Sauli Niinistön seuraajaksi (1. Sam. 16:1, 2, 11–13). Daavid parhaillaan pakoili kateellista ja murhanhimoista Saulia ja asusti erämaassa 600 uskollisen soturinsa kanssa. ellauri153.html on line 706: 9, 10. a) Millaisissa olosuhteissa Daavid ja hänen miehensä yrittivät selvitä hengissä? b) Miksi Nabobin olisi pitänyt arvostaa Daavidia ja tämän miehiä? (Ks. myös kpl:n 10 alaviite.) Vaikuttiko asiaan ehkä Daavidin haba ja sen miesten keihästen terävyys? ellauri153.html on line 714: 11 Ruoan hankkiminen erämaassa kaikille sotureille oli varmasti melkoinen urakka. Niinpä eräänä päivänä Daavid lähetti kymmenen miestä Nabobin luokse pyytämään apua. Daavid valitsi ajankohdan viisaasti. Oli kerizemisaika, jolloin oli tapana järjestää juhlia ja osoittaa anteliaisuutta. Daavid valitsi myös sanansa huolella ja käytti kunnioittavia ilmauksia ja puhuttelumuotoja. Hän jopa käytti izestään ilmausta ”poikasi Daavid”, mikä saattoi olla kohtelias tapa tunnustaa, että Nabob oli häntä vanhempi. [Ja että Taavi oli Naabalin pojan kundikaveri.] ellauri153.html on line 717: 12 Nabob oli raivoissaan! Hän ”sätti heitä”, kertoi kirjoituksen alussa mainittu nuorukainen Abigailille. Saita Nabob voivotteli suureen ääneen kallisarvoista leipäänsä, vettään ja teuraslihaansa. Hän puhui Daavidista pilkallisesti ja vertasi häntä karanneeseen palvelijaan. Nabobin näkemys Daavidista oli kenties samansuuntainen kuin Saulin, joka vihasi Daavidia. Kummankin suhtautuminen poikkesi tiettävästi jyrkästi Jehovan näkökannasta. Jumala rakasti Daavidia ja piti häntä Israelin tulevana kuninkaana, ei kapinallisena ilmaispaloja kerjäävänä orjana. (1. Sam. 25:10, 11, 14.) [Olikohan Jahve vallan mustasukkainen Joonatanille? Ja sille Naabanin pojalle?] ellauri153.html on line 721: 13 Kun Daavidin lähetit kertoivat hänelle, mitä oli tapahtunut, hän vimmastui. ”Sitokoon jokainen miekkansa vyölleni!” hän käski. Aseistauduttuaan näin 400 miekalla Daavid lähti johtamaan 400:aa miestä hyökkäykseen. Hän vannoi ottavansa hengiltä jokaisen miespuolisen Nabobin huonekunnasta. (1. Sam. 25:12, 13, 21, 22.) Daavidin suuttumus oli ymmärrettävää, mutta hän ilmaisi sitä väärällä tavalla. Raamatussa sanotaan: ”Miehen vihastus ei toteuta Jumalan vanhurskautta.” (Jaak. 1:20.) Eli älä suutu, hankkiudu tasoihin. Miten Abigail voisi pelastaa huonekuntansa? [Spoileri: tarjoomalla pyllyä vahvemmalle koiraalle!] ellauri153.html on line 727: 14 Olemme jo nähneet Abigailin ottavan ensimmäisen askeleen vääryyden korjaamiseksi. Toisin kuin miehensä hän oli halukas kuuntelemaan. Nabobista taas nuori palvelija sanoi: ”Hän on liian kelvoton, jotta hänelle voisi puhua.” * (1. Sam. 25:17.) Valitettavasti Nabob piti izeään niin tärkeänä, ettei hän halunnut kuunnella muita. Tällainen ylimielisyys on hyvin yleistä myös nykypäivänä. Mutta nuorukainen tiesi omasta kokemuxesta Abigailin olevan erilainen, ja epäilemättä juuri siksi hän meni kertomaan tälle ongelmasta. ellauri153.html on line 729: Toisin kuin Nabob Abigail oli halukas kuuntelemaan. ellauri153.html on line 735: 16 Tarkoittaako tämä, että Abigail kapinoi miehelleen kuuluvaa johtoasemaa vastaan? Ei suinkaan. On hyvä muistaa, että Nabob oli kohdellut huonosti Jehovan erinomaisesti voideltua palvelijaa, mikä oli vaarassa johtaa hänen huonekuntansa monien viattomien jäsenten kuolemaan. Olisiko Abigail kenties ollut osavastuussa tästä, ellei hän olisi ryhtynyt toimeen? Tässä tilanteessa hänen täytyi alistua ennemmin Jumalan kuin miehensä valtaan. [Eli vittu se nimenomaan kapinoizi miestään vastaan? Turha kiemurrella, keissi on päivänselvä! Muze on sallittua, jos se on meidän tiimlle edullista!] ellauri153.html on line 741: ”Annathan orjattaresi kusta hiljaa korvaasi.” ellauri153.html on line 743: 18 Abigail otti ize vastuun tapahtuneesta ja pyysi Daavidia antamaan hänelle anteeksi. Hän myönsi realistisesti, että Nabob oli nimensä mukaisesti mieletön, ja mahdollisesti antoi siten ymmärtää, että tällaisen miehen rankaiseminen olisi sopimatonta Daavidin arvolle. Hän ilmaisi luottavansa siihen, että Daavid oli Jehovan todistaja ja taisteli ”Jehovan sotia”. Abigail myös osoitti tietävänsä, että Jehova oli luvannut Daavidille kuninkuuden. Hän sanoi: ”Jehova – – varmasti valtuuttaa sinut Israelin johtajaksi.” Lisäksi Abigail pyysi hartaasti, ettei Daavid tekisi mitään, mikä saattaisi hänet verivelkaan tai mistä voisi myöhemmin tulla ”horjumisen syy”, ilmeisesti tunnontuskien aiheuttaja. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:24–31.) Miten miellyttäviä ja koskettavia sanoja! [Miten miellyttävää koskettaa niiden sanojaa!] ellauri153.html on line 747: 19 Miten Daavid reagoi? Hän otti vastaan Abigailin lahjan ja sanoi: ”Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, joka on tänä päivänä lähettänyt sinut minua vastaan! Ja siunattu olkoon järkevyytesi, ja siunattu ole sinä, joka olet tänä päivänä estänyt minua joutumasta verivelkaan.” Daavid ylisti Abigailia siitä, että tämä oli osoittanut rohkeutta ja tullut kiireesti häntä vastaan, mikä oli estänyt häntä tulemasta verivelkaiseksi. ”Mene rauhassa kotiisi”, Daavid sanoi ja lisäsi nöyrästi: ”Olen ämmä kuullut ääntäsi, saanut tarpeexeni pyllystäsi, ja heittänyt tuomasi eväät ääntä kohti.” (1. Sam. 25:32–35.) ellauri153.html on line 751: 20, 21. a) Mitä kiitettävää mielestäsi on siinä, että Abigail halusi palata miehensä luo? b) Miten Abigail osoitti rohkeutta ja ymmärtäväisyyttä valitessaan ajan, jolloin hän puhui Nabobille? ellauri153.html on line 753: 20 Käännyttyään paluumatkalle Abigail ei varmastikaan voinut olla ajattelematta tätä tapaamista. Aivan varmasti hän huomasi, miten suuresti uskollinen ja huomaavainen Daavid ja hänen öykkärimäinen miehensä erosivat toisistaan. [Vittu eivät millään lailla. Öykkärit ei siedä toisiaan, kuten Singer huomasi jo pienenä.] Hän ei kuitenkaan jäänyt hautomaan tällaisia ajatuksia. Kertomus jatkuu: ”Myöhemmin Abigail tuli Nabobin luo.” Abigail tosiaan palasi miehensä luokse, sillä hän oli lujasti päättänyt hoitaa osansa vaimona parhaan kykynsä mukaan. Hänen täytyi kertoa Nabobille lahjasta, jonka hän oli antanut Daavidille ja tämän miehille. Nabobilla oli oikeus saada tietää tästä. Abigailin täytyi kertoa myös siitä vaarasta, jolta huonekunta oli välttynyt, ennen kuin Nabob kuulisi siitä muualta, mikä olisi tälle vieläkin häpeällisempää. Abigail ei kuitenkaan voinut puhua miehensä kanssa heti. Nabob juhli kuin kuningas ja oli ”niin juovuksissa kuin vain voi olla”. (1. Sam. 25:36.) ellauri153.html on line 761: 22 Mikä Nabobia vaivasi? ”Hänen sydämensä kuoleutui hänessä, ja hän ize tuli kuin kiveksi.” Kyseessä oli mahdollisesti jonkinlainen sairauskohtaus. Hänen loppunsa koitti kuitenkin kymmenisen päivää myöhemmin – eikä pelkästään lääketieteellisistä syistä. ”Jehova löi Nabobia köniin, niin että tämä kuoli.” (1. Sam. 25:38.) Tuohon oikeudenmukaiseen teloitukseen päättyi Abigailin pitkä, painajaismainen avioliitto. Vaikka Jehova ei tiettävästi enää nykyään puutukaan asioihin surmaamalla ihmisiä yliluonnollisesti, tämä kertomus on sopiva muistutus siitä, että perheessä harjoitettava sorto ja väkivalta ei jää milloinkaan häneltä huomaamatta. Hän saattaa varmasti oikeuden voimaan omana aikanaan. (Lue Luukkaan 8:17.) ellauri153.html on line 770: 24 Kertomus ei kuitenkaan pääty kuten satukirjoissa. Abigailin elämä Daavidin rinnalla ei tulisi olemaan aina helppoa. Daavidilla oli jo vaimo nimeltä Ahinoam, ja vaikka Jumala hyväksyikin moniavioisuuden, se epäilemättä aiheutti uskollisille naisille tuolloin melkoisia haasteita. Daavid ei myöskään ollut vielä kuningas. Hänellä olisi monia vastoinkäymisiä voitettavanaan ennen kuin hän palvelisi Jehovaa tuossa tehtävässä. Mutta kun Abigail auttoi ja tuki Daavidia elämän varrella ja aikanaan synnytti tälle pojan, hän saattoi luottaa siihen, että hänen uusi aviomiehensä arvosti ja suojeli häntä. [Jonatanista taidamme nyt vaieta.] Kerran Daavid jopa pelasti hänet sieppaajien kynsistä! (1. Sam. 30:1–19.) Näin Daavid jäljitteli Jehova Jumalaa, joka rakastaa ja arvostaa ymmärtäväisiä, rohkeita ja uskollisia naisia joiden kanssa sillä on poikia. [Paizi että Jehovalla ei tiettävästi ole siitintä, se käytti proteesia tehdessään Jeesuxenkin.] ellauri153.html on line 780: Millä tavoin haluaisit jäljitellä Abigailin uskoa? Haluisitko izekin tarjota jollekulle päsmärille pyllyä? ellauri153.html on line 785: entisen tosi-tv-tähden Josh Duggarin syylliseksi lapsipornon hallussapitoon. ellauri153.html on line 809: Why did David need Abishag to keep him warm? Was Jonathan too hot for a hot water bottle? Heitä homo voltti ja muita skezejä. ellauri153.html on line 811: When King David was very old, he could not keep warm even when they put covers over him. So his attendants said to him, ‘Let us look for a young virgin to serve the king and take care of him. She can lie beside him so that our lord the king may keep warm.’ Then they searched throughout Israel for a beautiful young woman and found Abishag, a Shunammite, and brought her to the king. The woman was very beautiful; she took care of the king and waited on him, but the king had no sexual relations with her” (1 Kings 1:1–4) ellauri153.html on line 813: Many ancient customs are strange to modern readers of the Bible, especially those of us who have never lived in cultures embracing polygamy or absolute monarchy. The incident of Abishag sleeping—chastely—in David’s bed is definitely a puzzling story. We’ll start with the Scripture passage in which Abishag is brought to David: ellauri153.html on line 815: Even with extra blankets, the elderly King David could not generate enough body heat on his own to maintain a healthy temperature. A lifetime that had included being a fugitive, living in caves, being exposed to the elements, and fighting hard-fought battles had finally taken its toll on his aging body (see 1 Samuel 20:1; 22:1; 2 Samuel 21:17). David’s condition, called hypothermia, is not unusual in older people: toward the end of his long life, former President Ronald Reagan requested that his favorite electric blanket be returned from the ranch he had sold. Of course, no technology in ancient Israel would provide a continual source of warmth through the cool Judean nights. Only a human body had the capacity to do that. ellauri153.html on line 817: David had four wives whose names we know—Ahinoam, Abigail (2 Samuel 2:2), Eglah (2 Samuel 3:5), and Bathsheba (2 Samuel 11:27)—and possibly others such as Absalom’s mother Maakah. This doesn’t count the concubines he had (2 Samuel 5:13). The natural question is, with plenty of female intimates to keep David warm, why did his attendants seek out a beautiful virgin stranger for the job? The following are several issues regarding Abishag’s “job description”: ellauri153.html on line 819: Why a woman? A boy or young man would not have been considered for the job, in order to prevent even the appearance of David having another homosexual relationship (Leviticus 18:22; 20:13). ellauri153.html on line 820: Why a young virgin? This quality ensured that whoever was chosen for the job wouldn’t be taken away from a jealous fiancé or husband, nor would she be a widow familiar with the sexual practices of the marriage bed. We don’t know what hopes and dreams Abishag had for her own life, but in the ancient world where uncertainty and struggle were lifelong challenges for most people, the honor of being brought into the king’s household would mean a lifetime of well-being and security for her and her family (1 Kings 4:27). ellauri153.html on line 821: Why beautiful? Human nature never changes. Then as now, people prized physical beauty (Genesis 29:17; Deuteronomy 21:11; 1 Samuel 9:2; 2 Samuel 14:25; Esther 2:2–4). Kings had the privilege and power to surround themselves with beauty, and David’s servants likely thought to win his favor by bringing a beautiful woman into his palace. ellauri153.html on line 823: Why not a concubine? Though concubines had a lesser status than wives, they, too, possessed a certain rank and dignity. Abishai fortunately had neither. Absalom demonstrated this fact when, as part of his attempted coup, he slept with his father’s concubines (2 Samuel 16:21–22). Moreover, the personal dynamics within harems were infamous for the jealousy and infighting they engendered. To select one wife or concubine over another would be a mark of favoritism that would likely incite resentment and squabbling in the household. Don't even try this at home! ellauri153.html on line 825: Abishag was neither a wife nor a concubine, but her position in the king’s household gave her such high prestige that David’s son Adonijah asked to marry her after the king’s death, but Solomon recognized this as an attempt by Adonijah to make himself king, and he had his brother summarily executed (1 Kings 2:21–25). ellauri153.html on line 827: Nowhere does the Bible approve of David’s state of affairs—just the opposite! God had warned Israel through Moses that any future king “must not take many wives” (Deuteronomy 17:17). Scripture does not say that Abishag’s presence in David’s bed was a good thing, nor does it present David as a good father. His many children by multiple mothers were a cause of great trouble for him and the whole kingdom (2 Samuel 13; 2 Samuel 15; 1 Kings 12:23–25). His own son and successor, Solomon, ignoring God’s clear warning, took his father’s excesses to a shocking extreme with 700 wives and 300 concubines who led him astray and turned his heart after other gods (1 Kings 11:2–4). The kingdom itself was divided and lost by Solomon’s son shortly after his coronation, barely one generation after the glory of King David (1 Kings 12). ellauri153.html on line 832: Abishag tarkoittaa "isän erehdys", eli vahinkolaukaus. Olikohan Abishagkin epähuomiossa pussista pujahtanutta Daavidin huonetta ja sukua? Vitun lampaannussijoita tää setämiesten telttaporukka. Naarasapinat kelpaa niin kauan kun ne on nuoria ja sileitä. Sitte tukka pois ja kyökin puolelle. Uusi hani alle tai takaisin lammaskumppanien perään. Raamattu oli telttaporukoiden some, sinne kerättiin kaikenlaisia hauskoja juoruja ja juttuja. Näitäkin piisaa näitä voideltuja peppuja. ellauri153.html on line 835: Pahaa maailmassa yleensä ajatellaan jonkinlaiseksi pahantahtoisuudeksi toisilla, josta noidannuolet sinkoaa ja joilta Jumala sitten rukoilevaa suojelee. Ja kirosana tekee saman nopeasti, tunteen ilmaisten. Mutta jospa kun ikää karttuu, paha ryömiikin tyytymättömyytenä paikalle, kun nainen äksyilee ja mies pääsee väin kepin avulla ylös jne. Kun ei kelpaa enää kunnon pahan kohteeksi, aletaan napsia. Ja ehkä tämä onkin Jobin tarinan (kaunokirjallisena pidetyn) varsinainen sanoma: paha on pois ottamista ja sen aiheuttamaa tyytymättömyyttä, johon Job ei suostunut. Pahempi on sitten Abigail -tyyppinen tilanne, jos Abigaililla ei ole järkeä. Miten muuten nainen voi nousta tyytymättömänä pukilta, kun on itse se pukki. Rolf Nevanlinna sanoi yhteiskuntaluokista, että ei luokkia ole, se on vaan alaluokan höpötystä. Saatanaa ei ole, se on vaan jehovan käsinukke vasemmassa handussa. ellauri153.html on line 838: Vanhentunutta sexitietoutta. Kyllä nainenkin voi olla pukilla, kz. pornoleffoja. Jos et pidä siitä, voit korvata ablatiivin exessiivillä: "nainen nousi pukinta". Muilta osin laittamattomasti sanottu. Kasvun puute on jo pula-ahoa. Tässä vaiheessa Taavi-enolle kyllä riittäsi pelkkä tollanen kuumavesipullo peiton alle kuten Abi-shag. Huvittavaa että Rolf Nevanlinna onnistuu ampumaan izeänsä jalkaan samassa lauseessa kuten Alfred Tarski. Siihen tarvitaan matemaatikon lahjoja. The cat is on the mat but I don't believe it. ellauri153.html on line 850: Conceivably, the contrasts form some kind of semantic unit. This may be a unit as broadly defined as positive versus negative, with alive and daring being positive and sad and insecure being negative. Titi-uu. Big surprise? Loud and sharp vs. quiet and mumbling. No wonder Bob Cohen was not very memorable as a linguist. He was rather like Reb Berelen. He too was a well-known parasite. ellauri153.html on line 855: Ueber die vierfache Wurzel des Satzes vom zureichenden Grunde is an elaboration on the classical Principle of Sufficient Reason, written by German philosopher Arthur Schopenhauer as his Jena doctoral dissertation in 1813. The principle of sufficient reason is a powerful and controversial philosophical principle stipulating that everything must have a reason or cause. ellauri153.html on line 858: hauer.jpg" height="200px" /> ellauri153.html on line 862: For Hegel, Napoleon as a world-historic figure is fulfilling a destiny, he is the bloodthirsty vessel with which history and the Geist unfold itself. For Schopenhauer, Napoleon is just one more bloodthirsty conqueror in a long line of bloodthirsty conquerors without a special purpose. He is not special because he is just as egoistic and ambitious as the rest of mankind (except Arttu). Hegel saw N. on the way up, Sope on his way down. ellauri153.html on line 864: After submitting it as his doctoral dissertation Arttu was awarded a PhD from the University of Jena in absentia. Private publication soon followed. "There were three reviews of it, commending it condescendingly. Scarcely more than one hundred copies were sold, the rest was remaindered and, a few years later, pulped."[1] Among the reasons for the cold reception of this original version are that it lacked the author´s later authoritative style and appeared decidedly unclear in its implications. A copy was sent to Goethe who responded by inviting the author to his home on a regular basis, ostensibly to discuss philosophy but in reality to recruit the young philosopher into work on his Theory of Colors. ellauri153.html on line 866: Schopenhauer’s central proposition is the main idea of his entire philosophy, he states simply as “The world is my representation.” Typerys. ellauri153.html on line 867: Ne sen riittävän syyn periaatteen 4 juurikasta oli becoming, being, knowing, willing. In his Translator's Introduction to Schopenhauer's The World as Will and Representation, E. F. J. Payne concisely summarized the Fourfold Root: ellauri153.html on line 869: Our knowing consciousness is divisible solely into subject and object. To be object for the subject and to be our representation or mental picture are one and the same. All our representations are objects for the subject, and all objects of the subject are our representations. These stand to one another in a regulated connection which in form is determinable a priori, and by virtue of this connection nothing existing by itself and independent, nothing single and detached, can become an object for us. The first aspect of this principle is that of becoming, where it appears as the law of causality and is applicable only to changes. Thus if the cause is given, the effect must of necessity follow. The second aspect deals with concepts or abstract representations, which are themselves drawn from representations of intuitive perception, and here the principle of sufficient reason states that, if certain premises are given, the conclusion must follow. The third aspect of the principle is concerned with being in space and time, and shows that the existence of one relation inevitably implies the other, thus that the equality of the angles of a triangle necessarily implies the equality of its sides and vice versa. Finally, the fourth aspect deals with actions, and the principle appears as the law of motivation, which states that a definite course of action inevitably ensues on a given character and motive. ellauri155.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri155.html on line 43: Mitä onknää rokotevastaiset nyt ilmoittautuneet soten kannattajixi? Mikähän lokiikka siinä on? Onxe vaan että sote oli 3 ässän ajama harvaanasuvan oikeistolaantumuxen voitto taajamien liberaaleista? Ei on siinä enemmästäkin kymysys. Nää heput suunnittelee sotevaaleista jotain etelävaltioiden tyyppistä sekessiota: Kansoittamalla OSAVALTIOT; eli sotealueet kansallismielisillä tämä SOTA voitetaan! ellauri155.html on line 47: Erikoisesti presidentin (entisen) puolueen kokoomuksen kansanedustajilla on ollut jäätävän kylmäkiskoinen suhtautuminen niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat suojella lapsiaan ja itseään hallituksen käsittelyltä eli piikityksiltä. Kansakuntamme on jaettu kahteen leiriin: A-kansalaiset koronapassiturvassaan ja B-kansalaiset on pantu mieron tielle. ellauri155.html on line 49: Heidäthän on moneen kertaan julistettu herra- ja frouvaköörien haukkumana hylkiöiksi, idiooteiksi, foliohatuiksi, rokotevastaisiksi ja kulkutautimyönteisiksi. Ainoastaan kansanedustaja Ano Turtiainen (VKK) sekä perussuomalaisten lohjalainen kunnanvaltuutettu Ossi Tiihonen tuntuvat säilyttäneen terveen järkensä. He ovat asettuneet yksilön oikeuksia ja terveyttä puoltaviksi kansalaisiksi. ellauri155.html on line 51: haan/">Lähde ellauri155.html on line 53: ”Siis käsittelemme nyt hallituksen esitystä, jolla jo ennestään työvoimapulasta kärsivän terveydenhuoltoalan henkilöstöä simputetaan oikein kunnolla. Heidät pakotetaan ottamaan kyseenalaisia kokeellisia rokotteita, tai vaihtoehtona on jättää työpaikka ja sitä kautta menettää myös toimeentulo. ellauri155.html on line 55: Satojen yhteydenottojen perusteella alan ihmiset ovat nyt massoittain jättämässä työpaikkansa. Yhteydenotoista selviää myös, että sairaalat ovat täyttyneet rokotehaitoista kärsivistä potilaista. Ymmärtääkö hallitus, mitä se on nyt toteuttamassa? ellauri155.html on line 57: Ministeri Kiuru, onko suurin syynne tällaisen toimintanne jatkamiselle, että tiedätte joka tapauksessa joutuvanne syytteeseen jopa kansanmurhasta?”, Ano Turtiainen sanoi. ellauri155.html on line 59: ”Kiitos, puhemies! Kyllä muistan. — Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Puhun nyt teille 1 600 000 koronarokottamattoman puolesta, ja niiden rokotettujen, jotka ovat jo ymmärtäneet tulleensa harhaan johdetuiksi. Eduskunnalla olisi mahdollisuus pysäyttää tähän lakiesitykseen liittyvä hulluus vaikka saman tien, mutta te jatkatte täysin tietoisesti tätä kansan alistamista. ellauri155.html on line 61: Tuhannet sote-alan ammattilaiset saivat eilen tietää, että heidän työssäkäyntinsä on uhattuna, koska tartuntatautilakiin ollaan lisäämässä kohta, joka käytännössä sallii työnantajan vaatia kyseenalaisen ja kokeellisen rokotteen ottamista työsuhteen jatkumiseksi.” ellauri155.html on line 63: Turtiainen jatkoi: ”Arvoisa puhemies ja kollegat. Jos tuo lukemani viesti ei kosketa teitä tai jos se synnyttää teissä halveksintaa joitakin ihmisryhmiä kohtaan tässä maassa, hävetkää ja häipykää välittömästi tästä talosta. Vain isänmaamme ja kansamme vihollinen kykenee aiheuttamaan kymmenilletuhansille hoitajille kärsimystä kiitokseksi heidän työstään. ellauri155.html on line 65: Jos tämä lakiesitys hyväksytään, koko eduskunnan pitää erota — ihan jokaisen, minunkin — sillä se viimeistään kertoo, että tämä eduskunta on täysin kykenemätön huolehtimaan tästä maasta ja sen kansasta. Tämä kansa on saanut niin paljon turpaan viimeisen vuoden aikana, että se kyllä kykenee jo valitsemaan keskuudestaan sellaiset edustajat, että tämä maa saadaan taas itsenäiseksi ja takaisin jaloilleen ja sen kansa voimaan hyvin. ellauri155.html on line 67: Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Kysykää itseltänne muutaman kerran, haluatteko te rikkoa yhteiskuntarauhan. Kysykää seuraavaksi itseltänne, mihin tällainen kansalaisten simputtaminen ja eriarvoistaminen johtaa. Haluatteko tekin rikkoa yhteiskunta rauhan mitä? Omelettia ei voi tehdä rikkomatta jonkun munia. ellauri155.html on line 74: Nyt on aika oikeasti taistella tätä korruptoitunutta ja harhassa elävää eduskuntaa vastaan. Älkää hyväksykö tätä laittomuutta. Vaatikaa koko eduskunnan eroamista. Valta on teillä hyvät kansalaiset. Yhdistykää ja käyttäkää sitä! ellauri155.html on line 82: Presidentti Sauli Niinistö ilmeisesti kuvitteli, että vakavasti heikentynyttä yhteiskuntarauhaa helpottaisi tänään perjantaina hyvän kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän toivotus. Twitter räjähti raivoon ja epäuskoon, siis "onko tämä joku vitsi?" ellauri155.html on line 84: Sadat kommentit pursuavat epäuskoa ja raivoa: ”Moi Sale. Oletko lukenu näitä kommentteja? Jos olet, niin onko mielestäsi maassamme kaikki hyvin?”, kyseli Tokentuben toimitusjohtaja Juha Korhonen, joka on tuhansien muiden kanssa havainnut, ettei Niinistö kerää tukea sadoilta viestiä kommentoineilta ja suuttuneilta suomalaisilta. ellauri155.html on line 86: Mitä hyvää tässä nyt oikein on? Ihmisoikeuksia poljetaan oikein urakalla koronapassin avulla. Ja nyt sitä esitetään laajennettavaksi työpaikoille, mikä muodostaa vakavan uhan ihmisten elantoon. Toivotuksesi on pelkkää sanahelinää. ellauri155.html on line 91: Kansa on puhunut, kuuleeko globalistihallinto? Jos tämä menee läpi Sotealalla niin kohta on sinun vuorosi. pic.twitter.com/Zlvi6ANjtF ellauri155.html on line 93: Kehakettu 10.12.2021 17:43 ellauri155.html on line 97: Hänen suurin idolinsa lienee Rotsildin dynastia, ainakin teot viittaavat siihen. (Kehakettu on antisemiitti. Kehakettu ei osaa kirjoittaa jiddishiä.) ellauri155.html on line 99: Kuka oli se, joka ministerinä vei Suomen VALTIOPETOKSELLA Euroon ja ”liittovaltioon”? Hän sai apuja vihreältä ministeriltä Kansainvälisen rikostuomioistuimen LAHJONTAAN. Tämän LAHJONNAN takia sotarikollisia TUODAAN Suomeen maahanmuuttoaallon joukossa ja näin vaarannetaan maan entisiä porsasmaisia kansalaisia. ellauri155.html on line 101: Nyt, kun hallitus TAPPAA kansalaisia ruiskeilla; onko kansan oikeus puolustautua 9 mm kuularuiskuilla? Olen sotilasvalani vannonut ja puolustan Suomen kansalaisia SORTOA vastaan; tämä koskee eritoten puolustukyvyttömiä LAPSIA ! ellauri155.html on line 102: Mutta vuonna 2005 hallitus VALMISTAUTUI YLE:n muutamiseen propakandakanavaksi ! ellauri155.html on line 105: Pst! Kun minun oma valitusasiani on käsitelty en enää syyllisty tällaiseen ”vihapuheeseen”! Allekirj. Khabib Jorma ellauri155.html on line 109: Kehakettu 12.12.2021 19:38 ellauri155.html on line 115: Benatarin mukaan ihmisten pitäisi hyväksyä, että lisääntyminen on luonnostaan moraalitonta, koska siihen liittyy tuntevien olentojen luominen, jotka tulevat kärsimään ja kuolemaan. Teksti on siis moraalinen kielto lasten hankkimista vastaan, ja Benatarin ihanneskenaario on sellainen, jossa hedelmätön ihmiskunta kuolee vapaaehtoisesti sukupuuttoon. ellauri155.html on line 117: Sähköpostiviestittelyn aikana esitin useita huolenaiheita antinatalismin logiikasta, teoriasta ja kasvusta, joista yksi oli se, että koska valkoisilla on jo ennestään ongelmallinen taipumus kiinnittyä abstrakteihin moraalisiin huolenaiheisiin ja syyllisyyteen perustuviin sosiaalisiin villityksiin, antinatalismin omaksumisessa ryhmätasolla olisi todennäköisesti käytännön etnisiä eroja. Toisin sanoen väitin, että antinatalismi, riippumatta sen filosofisista ansioista tai niiden puutteesta (ja täysin riippumatta Benatarin aikomuksista tai etnisestä alkuperästä), voisi edistää länsimaissa jo vallitsevaa steriiliyden kulttuuria tarjoamalla vielä lisää filosofista ja kulttuurista tukea valkoisen väestön katoamiselle kaikkialla. (Entä sitten kehakettu vaikka olisikin? Mikäs siinä olis vikana? Eikös se olisi vaan hyvä asia? Vähemmän olis tämmösiä kehakettuja.) ellauri155.html on line 136: komendantti, käskynhaltija, kommodori, kenraali, työnantaja, komentaja Liatpois, ellauri155.html on line 139: vallanpitäjä, nukkehallizija, hallintomies, hallintojohtaja, haltija, valtias, sulttaani, vallanpitäjä, maan mahtaja, kaani, shaahi, mahtimies, valtiomies, potentaatti, idempotentti, impotentti, poliitikko, vallankäyttäjä, suurmaanomistaja, pohatta, oikeudenomistaja, somistaja, mullah, non possumus ellauri155.html on line 141: herra, isä, paapa, papitar, seniori, paavi, pappi, vanhin, presbyteeri, patriisi, senaattori, patruuna, isäntä, padre, apotti, abba, hopeaselkä, taatto, ukko, äijä, ämmyrkäinen, pohjan akka, vaka vanha Väinämöinen, lääninherra ellauri155.html on line 149: ministeri, apulainen, pomo(shnik), marsalkka, konnetaabeli, konstaapeli, komisario, kersantti (servantti), hlaford, diakoni, vääpeli, visiiri, upseeri, lähetti, enkeli, sihteeri, apostoli, keskijohto, varakuningas, vararehtori, varadekaani, varatuomari, sijaishallizija, asiainhoitaja, stuertti, vikaari, saapasrenki, vouti, vallesmanni, virkamies, byrokraatti, järjestelmävastaava, vastuuhenkilö ellauri155.html on line 155: taivaan poika, jumalan poika, luoja, pyhimys, hengenmies, übermensch, uuberkuski, teris, genius, supermies, manaaja, samaani, vapahtaja, valaistusmies, buddha, ylilääkäri ellauri155.html on line 160: Ojentajalihaxia ellauri155.html on line 167: kardinaali, keskushahmo, kingpin, keskipiste, keskushyökkääjä ellauri155.html on line 169: voideltu, messias, kristus, orjantappurakruunupää, koppalakki, manttelinperijä, mitalisti, sinivuokko, paskalakki, valkolakki, punikki, siniverinen, viherpiipertäjä, punakone, kandidaatti, baccalaureus, chairman ellauri155.html on line 175: sankari, pohatta, hero, ulaani, hermanni, executive, urho, pyhä yrjö, urheilija, lahtari, private dancer, palomies, järjestysmies, poliisi, yrittäjä, yhteysmies, liaison, attashea, toimizija, toimittaja, toimija, robotti, maalivahti, porzari, lainvartija, guardian, asiamies, asianajaja, varainhoitaja, meklari, taistelija, terroristi, piirimyyjä ellauri155.html on line 176: Parhaimmistoa ellauri155.html on line 179: mezähallitus, nykyhallitus, sateenkaarihallitus, kirkkohallitus, pakolaishallitus, huoneenhallitus, home rule, valtuusto, johtoporras, virkakoneisto, liittoneuvosto, neuvostoliitto, synodi, sanhedrin, johtoryhmä, johtokunta, tuomiokapituli, esikunta, staabi, konsistori, konsiili, kolleegio, keskuskomitea, duuma, raastupa, hovioikeus, etuoikeus, tuomioistuin, etuistuin, valtaistuin, wc-istuin, heittoistuin, valaistuin, karaistuin, veltostuin, jäykistyin, korkein oikeus, vahvimman oikeus, parlamentti, edustajainhuone, miesten talo, miestenhuone, kerho, klubi, kongressi, valtiopäivät, senaatti, opetuslautakunta, kuzuntalautakunta, valintalautakunta, valiokunta, eläinkilpailujen antidopingtoimikunta, humanistinen toimikunta, tutkimuxen eettinen toimikunta, vaalitoimikunta, tuomaristo, valamiehistö, neuvottelukunta, res publica, agorafobia ellauri155.html on line 187: Rahvas, laahus, rupusakki, rotinkaiset, hoi polloi, paariat, vastaantulijat, kumikaulat, penkkiurheilijat, tavixet, doldixet, sohvaperunat, kotikazomo, suuri yleisö, the great unwashed, followers, kouluttamattomat, persut, maahanmuuttajat, Nakke Nakuttajat, värivammaiset, liberté egalité fraternité, demokratia, demagogia, kommunismi, Jante-laki, progressiivinen verotus, kosto, kateus. ellauri155.html on line 194: Ruotsin 1600- ja 1700-lukujen asiakirjoissa mainitaan kaupungin- ja kihlakunnanprofosseja, joiden tehtävänä oli käräjillä tuomittujen lievempien ruumiillisten rangaistusten kuten piiskausten toimeenpano. Kuolemanrangaistukset annettiin maakuntahallinnon tasolla. Suomessa esimerkiksi Ilomantsin, Pälkjärven ja Suojärven yhteisesti palkkaaman profossin tehtävänä oli 1600-luvun lopulla kuljettaa jalkapuuhun tuomitut määrättynä sunnuntaina kirkkoon rangaistustaan kärsimään. ellauri155.html on line 196: Useassa maassa käytössä olleet sotilasprofossien virat on lakkautettu ja pidätettyjen valvonta siirtynyt aliupseerien tehtäväksi. Itävallassa profossi poistettiin sotilasarvoista vuonna 1867. Yhdysvalloissa on nykyisinkin sotapoliisiyksikön (englanniksi provost guard) päällikön nimityksenä provost-marshal ja sotapoliisikersantin provost-sergeant. ellauri155.html on line 211: Ihan vimpan päälle hienoja miehiä. Ja hienoja pippeleitä! ellauri155.html on line 216: Jenkit ovat huippuhauskoja huumormiehiä. Standup koomikkoja joka iikka. Marin näyttää coolilta ilman tissiliivejä ja ilman tissejäkin. Porot ovat vallanneet lakrizipellot. Biden herää aamuneljältä vain kuselle ja nuijimaan hengiltä hylkeenpoikastaan. Naureskeleva Elon Musk on aivan helevetin tolvanan näköinen. Jouni Mykkäsen Jeesus. Marikan kämppäkaverin käsipazas näyttää Steve Jobs-vainajalle fäkkiä Helmin toimesta. Hinoa Halmi! ellauri155.html on line 218: Suomalaiset haravoivat lakoonhakattuja meziä ja kusevat ja paskantavat mezähallituxen myötävaikutuxella saamelaisten pyhälle saarelle Inarinjärvellä. Se ei ole Suomen lain vastaista. Inarinjärven syvyyttä ei tunneta. Mezähallitus on minimisti yhtä syvältä. ellauri155.html on line 220: Kolme kohtalotarta ottaa alzheimermiehen soolonumeroista kännykkäkuvia ja ostaa niillä osamaxulla tummansinisen ökybemarin. Mies ei ymmärrä asiasta YHTÄÄN MITÄÄN. Naiset saavat tuhansia euroja ja muutaman kuukauden kakun kukin. Ne olivat mitä todennäköisimmin mustilaisia. Se ei ollut romanilain vastaista. Mies oli mitä todennäköisimmin valkolaisia. ellauri155.html on line 227: Nykysuomi.com sivusto on persufundamentalistien groomingsivusto, jossa persut koittavat uskotella izelleen olevansa jotain yhtä hyviä tai jopa parempia kuin rikkaammat ja sivistyneemmät läntiset ja eteläiset naapurinsa. Aika säälittävää. Esim että saagoista selviää kaihnuulaisten vallanneen Norri-kuninkaansa johdolla koko muinais--Norjan lyhkäsillä 30cm väkipuukoilla. Satakuntalaiset oli ehkä mukana. Sana kuningas on suomalaista alkuperää, ei se sunkaan ole tekemisisssä skandinaavien kunna-verbin kanssa, vaikka kuningas alunperinkin olikin joku kuuluttaja. Se ettei näistä asioista opetettu koulussa, on vaan salaliittoa, ei haluta että perussuomalaiset olisivat ylpeitä uljaasta sotaisasta menneisyydestään. Kohta on jo liian myöhäistä, kun karvakädet oppii norjaa sekä suomea eikä kohta enää muista mistä ne on alunperin peräisin. ellauri155.html on line 235: Jää epäselväxi rahoittaako Putin Jouni Backmanin välityksellä Korhosen Token Tubea, niinkuin Seura-lehti ilkeästi antaa ymmärtää. Odotamme selvyyttä asiaan korkeajännitteellä. Jännittää niin että on pakko käydä pissalla. (Kun Nuutti kuuli sanan "kissa" se alkoi haukkua.) ellauri155.html on line 245: Sääli….Kun Meni myymään Sielunsa…30 hopearahasta.. ellauri155.html on line 247: Läski Juntti Riiheloisen…Me Kaikkihan tunnemme jo ennestään…Oli MÄTÄ….Jo Syntyessään.. ellauri155.html on line 248: Juha…Olisit vastineessasi…Kiittänyt sitä Huora lehteä….Niitten antamasta Ilmaisesta Mainospuffista… ellauri155.html on line 258: Missähän se todellinen sylttytehdas on? Seura- ja Apu- lehdet ovat vain väyliä täysin ulkopuolisille vaikuttajille. Aina, kun tulee esille Venäjä, kyse on Naton hybridivaikuttamisesta eri tiedotusvälineiden kautta – mediapooli hoitaa tätä tehtävää. Todellisina käskyttäjinä ovat presidentin kanslia, presidentin oikea käsi – Supo, sekä hybridiosaamiskeskus. Puolustusvoimillakin voi olla propagandavelvoite mustamaalata välikäsien, eri medioiden kautta, onhan laitoksen ylipäällikkö ulkopolitiikasta vastaava ylin toimija suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Näillä pelotteluitäyhteyksien keksimisillä on tarkoitus myös vaikuttaa ajankohtaiseen pohdintaan kalliista hävittäjähankinnoista. ellauri155.html on line 261: Tokentuben mustamaalaus on siis yksi kahakoista tiedotussodassa, joka hyrrää itänaapuria vastaan. ellauri155.html on line 265: Tuon erkkin naama tulee mainoksien mukana, kun joskus tilasin 3 kk seura lehteä. Osa oli ok, mutta esim näihin en kommentoi, oli osa niin järkyttävää paskanjauhantaa. Loppu 3 kk tilaukseen, nyt vissiin sitten seiskaa tilaamaan.. Luotettavampaa on pelkkä lähde. ellauri155.html on line 278: ”Tästä pandemiasta ei ole olemassa mitään todisteita. Nämä Drostenin valheelliset PCR-testit, jotka antavat vääriä positiivisia tuloksia, ovat toimineet ainoana perustana tälle kansainväliselle kansanterveysuhalle.” ellauri155.html on line 285: ”Herra Globaali pyrkii yksinomaan seuraaviin tavoitteisiin toimenpiteillään: Paikallisten talouksien tuhoaminen, jotta maailman väestö saadaan riippuvaiseksi globaaleista toimitusketjuista. Maailman väestön varallisuuden siirtäminen alhaalta ylöspäin – siis superrikkaille. Väestön vähentäminen, mikä tarkoittaa kansanmurhaa. Ja totaalisen kontrollin ottaminen jäljelle jääneestä väestöstä. Tässä on selkeästi kyse suuruudenhulluista psykopaateista ja sosiopaateista, jotka olisi pitänyt pysäyttää jo kauan sitten. Mutta nyt on tullut sen aika.” ellauri155.html on line 289: Koronapassiton Vanessa poistettiin voimatoimin Leppävaaran uimahallista ellauri155.html on line 291: Pääkaupunkiseudun liikuntapaikat on kyseenalaisesti käytössä vain mRNA-piikitetyille. Vanessa kertoi UMV-Lehdelle, että Leppävaaran uimahallin järjestyksenvalvoja käytti häneen voimakeinoja sen jälkeen, kun hän oli vaatinut nimitietoja henkilöistä, jotka eväsivät häneltä laittomasti pääsyn uimahalliin koronapassin puuttumisen perusteella. ellauri155.html on line 297: Ulkona uimahallin vartija vilautteli vartija- ja henkkarikorttejaan, mutta piteli sormiaan niiden edessä ”henkilöllisyytensä” turvaamiseksi. ellauri155.html on line 305: Porissa oli ihan mukava tilaisuus, paikalla noin 50 henkeä. Näytteeksi voin pistää pari kuvaa. Oli aika sankka sumu, mikä antoi vielä oman mielenkiintoisen lisänsä noin niinku visuaalisesti”, kirjoitti Tapio UMV-Lehdelle tänään maanantaina. Valtamedia ei koe velvollisuudekseen kertoa korona-agendaa tukevan narratiivinsa ulkopuolisista ilmiöistä ja tapahtumista – edes jälkeenpäin. ellauri155.html on line 317: Kettu kehasee itänaapuria ellauri155.html on line 319: Ja näin olemme siinä pisteessä, että Venäjästä – täysin vakavasti ja ilman minkäänlaista ironiaa tai paisuttelua – on (vastoin Iltalehden propagandaa) tullut maailman valo, loistava kaupunki kukkulalla, toivon majakka, vanhurskauden ja vapaan hengen linnake ja todella vapaan maailman symboli. …Tämä on melkein maaginen muutos: se pystyi saavuttamaan tämän ylevän aseman ilman, että se edes pelasi peliä tai teki ulostuloja. Se teki vähimmän mahdollisen pysyäkseen asemissaan ja estääkseen pienen, ulkomailta hallittujen pettureiden ja hölmöjen ryhmän tuhoamasta maataan. ellauri155.html on line 324: Covid ei ole 1-omaan paha asia ellauri155.html on line 326: Kehakettu 06.12.2021 22:00 ellauri155.html on line 334: Kaikki yhteiskunnalliset instituutiot on mtätöity. Erityisesti hallitus, lääketiede, joukkotiedotusvälineet, viihde, oikeusjärjestelmä ja lainvalvonta, kirkko ja armeija. ellauri155.html on line 337: Keskuspankkiirit kuuluvat saatanalliseen kulttiin – kabbalismiin – joka on sabotoinut ihmiskuntaa satojen, ellei tuhansien vuosien ajan. Heidän tavoitteenaan on tuhota sivilisaatio, jotta he voivat rakentaa uudelleen maailman, joka palvelee heidän ahneuttaan ja turmeltuneisuuttaan. ellauri155.html on line 340: Mutta sitten hyvät uutiset: Jumala on rakkaus. Jumala on täydellisyys. Jumalassa kauneuden, totuuden ja oikeudenmukaisuuden kaltaiset henkiset ihanteet yhdentyvät ja ovat itsestään selviä. ellauri155.html on line 341: Mutta Jumala on paljon suurempi kuin Rothschildit ja heidän pahantekijöiden salaliittonsa. Jumala tulee voittamaan. ellauri155.html on line 346: [Ja 4. -Kehaketun lisäys: juhlikaa itsenäisyyttä joka ei ole minnekään kadonnut. Se elää kansan sielussa ja odottaa uutta tuloaan.] ellauri155.html on line 354: Dear Henry - I've noticed how many people have put up their Christmas trees and decorations early this year including myself. I had all ready decided that I will sing carols loudly and celebrate Christmas to the nth degree not only for fun but also as an act of defiance. Merry Christmas everyone!!!!! Happy New Year!!!!! Yahoo!!!! Tweet!!!! ellauri155.html on line 359: These bankers have banished God from public discourse because God is the competition. They taught us God is Dead. They promoted existentialism. ellauri155.html on line 360: But God is a lot bigger than the Rothschilds and their cabal of miscreants. Dog is nearly as big as Ano Turtiainen! Dog won't get carried out of court! Not even by Himself! God wants to have a Triumph bra as Xmas present. ellauri155.html on line 368: The Washington Free Beacon reports that agents are today being educated on “the impact of stereotypes and unconscious biases” in a seminar hosted by Susan Fleming, who is described as an “expert in gender bias”. In other words, its some woke bullshit re-education camp. ellauri155.html on line 370: Speaking to the Beacon, an anonymous Department of Homeland Security official commented “CBP doesn’t have the people to properly patrol our nation’s borders but we do have the time to step away from work hours to have a conversation on unconscious bias. It is high time to replace any wimpy inconscious biases with honest-to-God conscious ones.” ellauri155.html on line 376: Cursory inspection of the incident proved that was total bunk, I mean that it didn’t matter. ellauri155.html on line 381: Border patrol agents are also facing re-education training regarding vaccine mandates, with CBP’s own internal documents showing that up to half of its force face being fired for refusing the shots. ellauri155.html on line 383: Moni huomautti mein naisten ”mikä ei ole mielestäsi oikeaa työtä” -kysymyksen vastauksissa, että ei halua töitä, sillä kaikki työ on hanurista. Kyselyssä korostui kuitenkin yksi ammattiryhmä ylitse muiden: somevaikuttajat, tubettajat ja influensserit. Valtamedian lehtineekerit oli pudonneet kakkossijalle. Se näpäsi. ellauri155.html on line 387: Aiming at black xmas with swinging Jew Irving Berlin and crooning Andrea Pucelli on Classic channel ellauri155.html on line 391: Asiakaskapitalismi on vanhaa bisnisvedätystä pikaisesti puzatuissa leileissä. Erona entiseen on että asiakas ei ole enää oikeassa ellei se paina suupielet ylöspäin hymiötä lähtiessään liikkeestä. Firma potkaisee ulos marisevat asiakkaat jotka ei tuota sille mainosta. Asiakas ei todellakaan ole aina oikeassa, enimmäxeen väärässä. Tätä bisnesevankeliumia on Hoblaan tuomassa koko hammaskalustolla irvistävä huitulatukka perseetön jenkkibisnesenkeli Maureen Burns Bostonista. ellauri155.html on line 404: I Finland förknippar vi kanske medlemskap och lojalitetsprogram med att få varor och tjänster till nedsatt pris. Men Maureen Burns ser en annan utveckling som redan håller på i USA. Vi kommer att få se spännande virtuella lösningar. Det kan tex handla om att låsa upp funktioner eller att få vara med och bestämma om något, liksom färgen och stilen på smiley-knapparna. Värden förändras snabbt nu. ellauri155.html on line 406: Tilaisitko Hoblan joka tarjoo tällästä tuuba sisältöä? Millä todennäköisyydellä suosittaisit sitä ystävillesi? Aj jaha, i så fall är det adjö tack, på återseende hos den gamle ane. ellauri155.html on line 413: HBL:n artikkelin ajatuspaja Liberan ruilauxesta voi tiivistää seuraavasti: Suomen ylähuuliennätyxen haltijalta Paska-Nallelta ja sen käsikassaralta 1200 sanaa sitä samaa omanvoitonpyyntistä suopaa kuin aina ennenkin. Paska-Nalle teki transsubstantiaatioihmeen viime vuosisadalla, kun muutti postipankin yhteiset varat yxityisexi omaisuudexeen. Vitun oligarkki paska. Eikö se nyt jo voisi kuolla. Edes pitää ylähuulen kiinni hurreissa veropakolaisena. ellauri155.html on line 415: Tämänkertainen muotoilu oli tämänsuuntainen: Hienoa että meziä kaadetaan entistä kiivaammin ja nyt vielä ilman työehtosopimuxia. Samaa ilosanomaa on vietävä nyt kaikille muille työvoimavaltaisille aloille, ottaen mallia Wolt-yrityxestä. Ylipäänsäkin on väärin että rikastumisesta täällä rangaistaan, sen sijaan pitäisi yrittäjäystävällisellä verotuxella kyykyttää entistä uutterammin köyhiä, köyhyys on näät saamattomien ihan oma vika, mitäs eivät seppoilleet ja sampoilleet niinkuin mä. ellauri155.html on line 427: Abimelech was most prominently the name of a polygynous polytheistic king of Gerar who is mentioned in two of the three wife-sister narratives in Genesis, in connection with both Abraham and Isaac. ellauri155.html on line 429: King Abimelech of Gerar also appears in an extra-biblical tradition recounted in texts such as the Kitab al-Magall, the Cave of Treasures and the Conflict of Adam and Eve with Satan, as one of 12 regional kings in Abraham's time said to have built the city of Jerusalem for Melchizedek. ellauri155.html on line 432: De första förekomsterna av namnet Avimelek i Bibeln är i 1 Mos 20 – 21 och 1 Mos 26. Det handlar vid båda tillfällena om en filisteisk kung av Gerar. Enligt Haggada skall det röra sig om far och son med samma namn. ellauri155.html on line 434: När Abraham kom till Gerar talade han om sin hustru Sara som sin syster och en historia snarlik den som enligt kapitel 12 utspelat sig i Egypten beskrivs: Avimelek fattade tycke för Sara och hämtade henne till sig. Gud ingrep och anklagade Avimelek för att ha tagit en annan mans hustru. Abraham ställdes till svars och det hela klarades ut. Abraham ingick senare ett förbund med Avimelek på en plats som därmed fick namnet Be'er Sheva (באר שבע, "edsbrunnen"). ellauri155.html on line 436: Även Isak beskrev då han en period slog sig ner i Gerar sin hustru som sin syster. Han blev iakttagen då han vänslades med henne, och sålunda avslöjades bluffen. Även mellan Isak och Avimelek svors en ed, och i anslutning till detta fann Isaks tjänare åter vatten i brunnen i Beer Sheva, som filistéerna hade fyllt igen. ellauri155.html on line 438: En annan Avimelek var enligt Domarbokens nionde kapitel en av Gideons 70 söner, och israelernas domare. För att tillskansa sig makten efter sin far lejde han en hop folk med vilkas hjälp han vid ett enda tillfälle dräpte alla sina bröder utom den yngste, Jotam, som hade gömt sig. Efter denna seger utropades Avimelek till kung av invånarna i Shekem och Bet Millo. Efter bara några år uppstod konflikt mellan invånarna i Shekem och deras kung, vilket ledde till att staden ödelades. ellauri155.html on line 440: Avimelek dog strax därefter vid staden Teves. Allt folket i staden hade befäst sig i ett torn och när Avimelek steg fram för att sätta tornets port i brand släppte en kvinna ner en kvarnsten som träffade hans huvud så att det spräcktes. Då begärde kungen av sin väpnare att denne skulle döda honom för att ingen skulle kunna säga att han dödats av en kvinna. Väpnaren gjorde så och när israeliterna såg att Avimelek var död gick alla hem. ellauri155.html on line 446: Menachem Elimelech is the Sterling Professor of Environmental and Chemical Engineering at Yale University. In 1998, he founded Yale's Environmental Engineering program. The program rose to international prominence and has been ranked in the top 10 of the U.S. News & World Report’s Graduate Engineering Rankings for the past six years. Menachem on vähän Krister Lindenin näköinen. ellauri155.html on line 448: Elimelech Weisblum of Lizhensk (1717–March 11, 1787) was a rabbi and one of the great founding Rebbes of the Hasidic movement. He was known after his hometown, Leżajsk (Yiddish: ליזשענסק‎, romanized: Lizhensk) near Rzeszów in Poland. He was part of the inner "Chevraya Kadisha" (Holy Society) school of the Maggid Rebbe Dov Ber of Mezeritch (second leader of the Hasidic movement), who became the decentralised, third generation leadership after the passing of Rebbe Dov Ber in 1772. Their dissemination to new areas of Eastern Europe led the movement´s rapid revivalist expansion. ellauri155.html on line 450: Shavit Elimelech, född 7 september 1971, är en israelisk före detta professionell fotbollsmålvakt aktiv mellan 1988 och 2008. Mellan 1999 och 2004 spelade han 14 matcher för det israeliska landslaget. Elimelech spelade 395 ligamatcher för Hapoel Tel Aviv mellan 1996 och 2007. ellauri155.html on line 452: Abraham ja Saara Gerarissa (1. Moos. 20) ellauri155.html on line 455: Aabraham valehtelee kuninkaalle vaimostaan mutta valheella on lyhyet jäljet, miksi? ellauri155.html on line 456: Egyptin ja Gerarin tapahtumien vertailua teemalla: "Hän on minun sisareni".- Jumalan suhtautuminen avioliiton pyhyyteen.- Abraham tekee tiliä valhe... ellauri155.html on line 459: 1 Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin. ellauri155.html on line 460: 2 Siellä Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: ”Hän on minun sisareni.” Niin Gerarin kuningas Abimelek haetti Saaran luokseen. ellauri155.html on line 467: 9 Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: ”Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä.” ellauri155.html on line 468: 10 Abimelek kysyi vielä Abrahamilta: ”Mitä sinulla oli mielessä, kun niin teit?” ellauri155.html on line 469: 11 Abraham vastasi: ”Minä ajattelin: ’Tällä seudulla varmaankin jumalanpelko on tuntematon, ja siksi nämä ihmiset tappavat minut ja ottavat vaimoni.’ ellauri155.html on line 472: 14 Niin Abimelek antoi Abrahamille iänikuisia lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä orjia ja orjattaria ja lähetti takaisin hänen vaimonsa Saaran. ellauri155.html on line 473: 15 Ja Abimelek sanoi: ”Minun maani on avoinna edessäsi, saat asettua minne vain haluat.” ellauri155.html on line 474: 16 Saaralle hän sanoi: ”Minä annan tuhat sekeliä hopeaa veljellesi (en sinulle). Olkoon se vakuutena kaikille omillesi sinun viattomuudestasi ja todisteena sinun kunniallisuudestasi.” ellauri155.html on line 475: 17 Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala päästi Abimelekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja orjattarensa, niin että he saattoivat jälleen saada lapsia. ellauri155.html on line 476: 18 Herra oli näet Abrahamin vaimon Saaran takia tehnyt Abimelekin palatsin jokaisen naisen hedelmättömäksi. ellauri155.html on line 478: Otsikosta saattaa tulla raamatulliset ajatukset; isä Aabraham asusti Mamren tammistossa. ellauri155.html on line 479: Mutta. Jos Google mappiin laittaa tuon hakusanaksi, ilmaantuu Hailuodon kartta. Mamren tammisto-niminen paikka on todella myös Hailuodossa, ihan kirkonkylän reunamilla. ellauri155.html on line 486: Urho Johansson sanoi ystävällisesti, että ylppäreitä ajatellen olisi parempi keskittyä asia-aineisiin. ellauri155.html on line 495: Näin voi sanoa. Olen siitä Urholle kiitollinen vieläkin. Rauha hänen vaalenneille luilleen. ellauri155.html on line 501: Terry Brooks, The 1st Milky Bar Mitzvah boy now 58 and married to his second wife, Sue, he has four children and five grandchildren. ellauri155.html on line 513: Achish trusted David, thinking, ‘He has made himself an utter stench to his people Israel; therefore he shall always be my servant’ ” (27:12). ellauri155.html on line 519: Advanced education can be helpful, but it is not required to know what God expects of us. This doctrine of perspicuity also recognizes that not everything in Scripture is easy to understand. Some passages are more difficult to interpret than others even if no one can miss the gospel in the pages of the Bible. ellauri155.html on line 521: Today’s passage certainly qualifies as one of the more difficult passages of Scripture. It is easy enough to understand what is going on; however, it is difficult to know how to evaluate it. We see in 1 Samuel 27:1–4 that David decided the best way to escape Saul was to flee to Philistine territory and take up residence in the city of Gath. David had been there before, and he deceived the city’s king, Achish, by pretending to be insane, thereby keeping the Philistines from killing him (21:10–15). This time, David did not have to feign insanity. Achish would have heard of Saul’s war with David, so he probably felt secure in allowing him into the city. This enemy of his enemy—Israel’s King Saul—could be counted on as a friend. Achish gave the country town of Ziklag to David, and it became a royal possession after David ascended the throne (27:5–7). ellauri155.html on line 523: Little in the narrative tells us what we are to think of David’s actions. Perhaps the very fact that he sought security among the Philistines is enough to make his choice questionable. After all, God had shown Himself able to keep David safe within the boundaries of Israel (chs. 18–26), so David’s seeking refuge in Philistia may indicate a lapse of faith. It could be that David’s raids from Ziklag confirm this. We see how David would go out against enemies of Israel such as the Amalekites (see Ex. 17:8–16) who were in the south of Judah. After defeating them, he would bring spoil back to Achish and lie to the king, telling him that he was conducting raids on the Israelites (1 Sam. 27:8–12). We do not want to make too much of this, for some actions are acceptable in times of war that are not necessarily acceptable in times of peace (for example, industrial espionage). This was a time of war, with both Achish and the peoples David raided being actual enemies of Israel. Still, David’s successful deception put him in a quandary. Achish was so pleased with David’s work that he commissioned David to join him against Israel (28:1–2). What would he do? ellauri155.html on line 525: It is hard to know how to evaluate David’s actions in today’s passage. If they were sinful, let us note that David still accomplished good for Israel by defeating so many of the nation’s enemies. Sometimes we put ourselves in certain difficult situations because of our sin, but that does not mean God cannot bring about good from it. We should not use that as an excuse for sin, but we must also remember that the Lord is big enough to take advantage of our mistakes. Stalin made some mistakes but he did electrify the country as promised by prophet Lenin. ellauri155.html on line 534: 31 Vanhempi tytär sanoi nuoremmalle: ”Isä alkaa tulla vanhaksi, eikä maassa ole yhtään miestä, joka voisi tulla ottamaan meidät vaimokseen yleisen tavan mukaisesti. ellauri155.html on line 549: Kun sydän ahdistaa, hanki uusi sydäntahdistin kuten Philip Roth. Kyllä se jonkun aikaa taas tahdistaa. Mutta mikään ei ole ikuista paizi ikuisuus, jos sekään. ellauri155.html on line 553: ”Jeesus ei välitä siitä, miten hyvin olet epäonnistunut elämässäsi. Hän haluaa olla ystäväsi, koska Hän rakastaa juuri sinua (mutta aivan erityisesti minua).” -pastori Ilmo Liimatta ellauri155.html on line 559: Niitä on niitä hassuhattuisia, sit sileäleukaisia reformoituja, messiaanisia ja ihan ateistejakin. Esim Ben Zyskovicz. ellauri155.html on line 561: Perusero uskontojen välillä on, että juutalainen ei pidä Jeesuxesta joka esiintyi Jumalan poikana tai jonain puolijumalana. Sitä tulee no end of harm yxijumalaisuuspykälään. Hän voi kyllä pitää Jeesusta profeettana tai suurena opettajana kuten mumslimit, mutta harhaoppisena. Silti hän voi katsoa Jeesusta hyvällä. Kuitenkin Jumalan alentuminen ihmiseksi ja nöyryyttävä kärsiminen ristillä on juutalaisista mahdoton ajatus. ellauri155.html on line 567: Omasta uskosta voi kertoa aloittamalla sen merkityksestä itselle. Sekä kristitty että juutalainen uskovat Jumalaan, joka on puhunut aivan perhanasti Vanhan Testamentin kautta. Juutalainen ei vaan usko Uuteen Testamenttiin. Kun Jeesus ilmoitti itsensä Peevelille Emmauksen tiellä, hän osoitti seikkaperäisesti VT:stä että kaikki hänestä oli jo ennalta kirjoitettu. UT:ssa ei ole mitään uutta, hajaantukaa, ei täällä ole mitään nähtävää, kuten totesi jo Saarnaaja. ellauri155.html on line 571: Tehtävämme on kunnioittaa heitä, koska juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa, jonka kautta Herra halusi ilmoittaa itsensä. Lisäksi kristittyjen palvoma Messias oli juutalainen. Juutalaiset eivät kuitenkaan ole muita parempi kansa, vaikka ovatkin erityisasemassa Jumalan silmissä. Jehova on vaan jotenkin niihin tottunut. ellauri155.html on line 573: Juutalaisen kansan alkuvaiheet voi lukea Raamatusta. Juutalaiset uskovat Vanhan Testamentin Jumalaan ja odottavat yhä vaan siellä luvattua Messiasta. Niinhän mekin, mutta comebackia. Heidän uskontonsa on yksi maailman vanhimmista ja luokiteltu lakiuskonnoksi – lain noudattaminen on siis yksi keskeisimmistä periaatteista uskonnossa. Vaan onhan niillä armoakin (cheese), sitä tulee niistä Rashin kuulokkeista. Tamin kaijareista tulee vastamelua. ellauri155.html on line 577: Siitä että ne juuttaat murhasivat jee-suxen ei sovi niille liikaa kantaa kaunaa eikä messuta. Kyllä se niitä vähän hävettää izeäänkin. Ja sehän oli Jehovan tarkoituskin ihan alunperin. Siitä huolimatta herra pani juutalaiset siitä kovan hinnan maxamaan. Nyt on pantu vahinko taas kiertämään filistiineille. ellauri155.html on line 579: Eniten hämmästyttää uskomusten päättömyys. Ihan kuin mitä absurdimpaa läppää pukkaa sitä väkevämpää on uskon kilvoitus. ellauri155.html on line 582: Toinen yhtä ilmeinen tiivistys on että ylevyys on sama asia kuin alhaisuus, kazottuna pesän huipulta vs. pohjalta. Samaa kilpailua alias omanvoitonpyyntiä mutta isommissa yxiköissä, esim. isänmaallisuus vs. ahneus. Vihainen ampiainen on ilkimys, uhrautuva mehiläinen sankari, sen voi Darwin totistaa. ellauri155.html on line 592: Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. 19 ellauri155.html on line 593: Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. 20 ellauri155.html on line 594: Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. 21 ellauri155.html on line 595: Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. ellauri155.html on line 598: Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. 25He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa – olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. 26 ellauri155.html on line 600: ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. ellauri155.html on line 602: He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat 30ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, 31ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. 32 ellauri155.html on line 607: Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) puheita homoseksuaalisuudesta käsitellään tulevaisuudessa oikeussalissa. Valtakunnansyyttäjä on nostanut syytteen Räsästä vastaan kolmesta kiihottumisesta kansanryhmää vastaan sekä Suomen Luther-säätiön asiamiestä ja hallituksen jäsentä Juhana Pohjolaa vastaan kiihottumisesta kansanryhmää vastaan. ellauri155.html on line 611: Nostetuissa syytteissä on kyse kolmesta eri asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen koskee Räsäsen kirjoittamaan 24-sivuista tekstiä Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Tekstin on vuonna 2004 julkaissut Luther-säätiö. Siksi syytteessä on myös Juhana Pohjola, joka vihitään Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan piispaksi kesällä. ellauri155.html on line 613: Valtakunnansyyttäjän mukaan Päivi Räsänen on esittänyt kirjoituksessaan homoseksuaaleja halventavia mielipiteitä ja tietoja ja muun muassa väittänyt, että homoseksuaalisuus on tieteellisesti todistettu psykoseksuaalisen kehityksen häiriö. Kirjoitus on edelleen Lähetyshiippakunnan verkkosivuilla. ellauri155.html on line 617: Kolmannessa asiakokonaisuudessa on kyse Yle Puhe -radiokanavan ohjelman jaksosta "Mitä Jeesus ajatteli homoista?". Siinä Räsänen on syytteen mukaan esittänyt homoseksuaaleja halventavia lausumia. Räsänen on sanonut, että jos homoseksuaalisuus on geneettistä, se on geneettinen rappeuma ja sairautta aiheuttava geeniperimä. Valtakunnansyyttäjä sanoo, että Räsäsen näkemyksen mukaan "homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit". ellauri155.html on line 619: Syytteen mukaan Räsäsen lausumat ovat homoseksuaaleja halventavia ja syrjiviä. Lausumat loukkaavat homoseksuaalien yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa, joten ne ylittävät sanan- ja uskonnanvapauden rajat. ellauri155.html on line 621: Valtakunnansyyttäjä katsoo, että Räsäsen lausumat ovat omiaan aiheuttamaan suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja vihaa homoseksuaaleja kohtaan. ellauri155.html on line 623: Lähetyshiippakunta kommentoi: tehtävämme on rauhassa opettaa kokonaista jumalan sanaa. Ei sitä pidä jättää puolikkaaxi. Päivi ei pysty klippaamaan raamatusta mitään osaa pois, edes likatitteliä. Suomalaismiesten likapippeleistä olisi esinahat kiireimmiten leikattava, niinkuin säädetään Moos. 3. kirjassa. Esinahkakukkulasta voisi tehdä laskettelumäen Riihimäelle. Tai Konnunsuolle, jos Riihimäellä on jo sellainen. Korvakarvat pitää jättää kasvamaan ja parta, eikä niitä sovi ruokota. Ruokottomat parrat ovat jumalalle otollisia. ellauri155.html on line 631: Liberaali-sanalla on kaksi yleistä käyttötapaa. Tunnetumpi on "arvoliberaali", joka viittaa yksilön vapauden ja sananvapauden kannattamiseen. Arvoliberaali ei ainakaan puheidensa tasolla halua rajoittaa esimerkiksi seksuaalista, etnistä tai mielipiteellistä moninaisuutta. Lisäksi puhutaan "talousliberaaleista". Talousliberaali suosii elinkeino- ja sopimusvapautta, matalaa veroastetta, vähäistā julkista palveluverkkoa, yksityistä tuotantoa ja vapaata yrittäjyyttä. ellauri155.html on line 633: Liberalismi on poliittista hallintaa, jossa ihmisiä hallitaan yleisen mielipiteen lisäksi vapauden avulla. Tämän paradoksaaliselta kuulostavan hallinnan tehtävä on varmistaa ihmisten vapaaehtoinen osallistuminen markkinoilla ja demokraattisissa instituutioissa, sallituissa rajoissa. ellauri155.html on line 635: Liberalismissa yksilö ja hänen omaisuutensa ovat kaiken lähtökohtia. Liberalismi on kapitalismin kasvot länsimaissa. Se on kapitalismin hyvältä tuoksuva käyttöliittymä, arkijärki ja hallinnan tekniikka. Kapitalismi puolestaan on järjestelmä, jossa yhteiskunnallisia suhteita määrää keskeisesti yksi prosessi, nimittäin rahan muuttaminen suuremmaksi määräksi rahaa. Tämä tapahtuu hyödyntämällä ihmisten tekemää työtä, sellaisten ihmisten, joiden on pakko tehdä työtä, koska he eivät omista riittävästi voidakseen elää vapaina. Liberaalin hallinnan alaisuudessa pakko tehdä työtä näyttää vapaata valinnalta. Vapaus työhön on tärkeä, voit kuskata paskaruokaa volttiloota niskassa potkurilla lumisohjossa tai ajaa vaikka taxia eläketyöpaikkana. Liberalismi varmistaa työvoiman saatavuuden ja nollasopimuxet sekä yxityisomaisuuden suojan. ellauri155.html on line 637: Syitä populismin nousuun: 1. liberaali demokratia on luonteeltaan elitististä ja haluaakin pitää ihmisten osallistumisen pienenä. 2. liberaalit mulkerot ja organisaatiot omistavat meediat ja vähät välittävät kritiikistä. 3. Alemman keskiluokan ihmiset kokevat, että heidän suhteellinen asemansa on heikentynyt. 4. Vasemmiston lysähdys tehdastyön vähennyttyä. ellauri155.html on line 650: Yksilöt voivat ostaa toisten yksilöiden työtä, kunhan sopimussuhteen muodostaa kaksi vapaata yksilöä. (Paikallinen sopimus, ei mitään vitun kolmikantaa!) Tästä työstä syntyvä arvo kuuluu työn ostajalle, kun taas työn myyjälle kuuluu sovittu palkka. ellauri155.html on line 657: Liberaalit riisuvat ihmisen sosiaalisista ja yhteiskunnallisista suhteista, jotka muovaavat tämän toimijuutta. Jäljelle jää yksilön ja omaisuuden suhde. Kaikki ihmisen toiminta palautetaan tähän sbuhteeseen, siis omistamiseksi, kuluttamiseksi tai sijoittamiseksi. Samalla pösilö käsitetään vapaaksi ulkoisesta pakosta eli väitetään, että yhteiskunnallisiin konflikteihin ei ole pakko osallistua. Eihän niitä olekaan, on vaan laiskojen yxilöiden pahaa oloa. ellauri155.html on line 661: Carl Schmitt (1888-1985), pahamaineinen nazilakimies, piti kiinni Marxin kannasta et politiikka on luokkataistelua. Schmitt wird heute wegen seines staatsrechtlichen Einsatzes für den Nationalsozialismus als Gegner der parlamentarischen Demokratie und des Liberalismus und als „Prototyp des gewissenlosen Wissenschaftlers, der jeder Regierung dient, wenn es der eigenen Karriere nutzt“, weithin abgelehnt. Allerdings wird er aufgrund seiner indirekten Wirkung auf das Staatsrecht und die Rechtswissenschaft der frühen Bundesrepublik mitunter auch als „Klassiker des politischen Denkens“ bezeichnet. ellauri155.html on line 663: Schmitt was born in Plettenberg, Westphalia, German Empire. His parents were Roman Catholics from the German Eifel region who had settled in Plettenberg. His father was a minor businessman. He studied law at Berlin, Munich and Strasbourg and took his graduation and state examinations in then-German Strasbourg during 1915. His 1910 doctoral thesis was titled Über Schuld und Schuldarten (On Guilt and Types of Guilt). A chapter on nazi guilt for holocaust has been added poshumously. ellauri155.html on line 665: Schmitt volunteered for the army in 1916. The same year, he earned his habilitation at Strasbourg with a 1-page thesis under the title Der Wert des Staates und die Bedeutung des Einzelnen (The Value of the State and the Significance of the Individual). The whole thesis consists of a full-page picture of a turd. ellauri155.html on line 668: Influenced: Guzmán-Agamben-Arendt-Benjamin-Benoist-Copenhagen School-Derrida-Habermas-Jiang-Jünger-Koselleck-Lilla-Mouffe-Moldbug-Morgenthau-Negri-Strauss-Taubes-Tronti-Wielomski-Žižek. ellauri155.html on line 680: Election and predestination and are both biblical teachings. The English “predestination” is translated from the Greek word proorizo which means 1) to predetermine, decide beforehand; 2) in the NT, of God decreeing from eternity; 3) to foreordain, appoint beforehand. Predestination, then, is the biblical teaching that God predestines certain events and people to accomplish what He so desires. The word proorizo occurs six times in the New Testament, each time demonstrating that God is the one who is foreordaining and bringing about certain events. The word chorizo only occurs in the Mexican translation (not shown here): ellauri155.html on line 682: Acts 4:28 “to do whatever Your hand and purpose predestined to occur.” ellauri155.html on line 683: Rom. 8:29 “For whom He foreknew, He also predestined to become conformed to the image of His Son, that He might be the firstborn among many brethren; ellauri155.html on line 687: Eph. 1:11 “also we have obtained an inheritance, having been predestined according to His purpose who works all things after the counsel of His will.” ellauri155.html on line 689: You must also note that God predestines people such as Paul and his friends in Rom. 8:30, and Eph. 1:5, 11. There is, however, controversy as to the nature of this predestination. In the Reformed (Calvinist) camp, predestination includes individuals. In other words, the Reformed doctrine of predestination is that God predestines whom He wants to be saved and that without this predestination, none would be saved. The non-Reformed camp states that God predestines people to salvation, but that these people freely choose to follow God on their own. In other words, in the non-Reformed perspective, God is reacting to the will of individuals and predestining them only because they choose God, whereby contrast the Reformed position states that people choose God only because He has first predestined them. I must say that the non-reformed position 2) sounds like gobbledygook. Either you get predestined or you don´t, what the fuck. Who was it that thought predestination and free will were compatible, was it Hume? Yes it was! The Stanford Encyclopedia of Philosophy paper on this topic is so wordy that it needed translating into Basic English. ellauri155.html on line 694: Porukat on sitä mieltä että pulskan David Humen panos vapaaseen tahtokeskusteluun on ihan parhautta "compatibilistisen" kannan puolesta, eli että apinan vapaus ja moraalinen vastuu sopii yhteen determinismin kanssa. Tää aihe on musta aina ollut aivan tarpeetonta länkytystä, totta kai se sopii. Tällä lailla se apinoiden kexi murenee, ei siinä mitään, apinat hoitaa nää hommat länkytyxellä. Apinat paukuttavat symbaaleja ja läxyttävät toisiaan, se on niiden tapa tyhjentää vieteri. ellauri155.html on line 696: Paizi Humen kädenheilutuxillekin on jo 2 tulkintaa. Ei tää ole helppoa! Klassisen kertomuksen mukaan Hume pelleilee "vapauden" ja "välttämättömyyden" sananselityxen kanssa. Naturalistisessa veetään mukaan tollaset shaftesburylaiset moraalin tunteet. ellauri155.html on line 702: Humen vakiintunut näkemys on ollut monien vuosien ajan, että hän on klassisen compatibilismin päähenkilö ja perustajahahmo talousliberaalissa perinteessä, joka ulottuu Hobbesista Humen kautta Milliin, Russelliin, Schlickiin ja Ayeriin. ellauri155.html on line 709: Harvat pystyvät erottamaan tosta noin vaan spontaanisuuden vapauden, kuten kouluissa kutsutaan, ja sekoilevan vapauden; eli se että asiat menee mielen mukaan ja se että ne menee miten sattuu. Aristoteles osasi: tyyppi on vapaa kun se voi tehdä mitä haluaa, eikä tollanen Dostojevskimäinen ääliö joka tekee mitä sattuu, vaikka hyssiä, vaan ettei sitä voisi etukäteen arvata. Mitä vitun iloa kellekkään siitä on? Nojoo, tässä se pointti olikin, en jaxa kääntää pitempään. ellauri155.html on line 713: Ize asiassa Hume on näkevinään apinoiden pesäpuuhissa samaa necessityä kuin kivikunnassa, ja se onkin tarpeellista jotta hommat hoituisivat, ja erityisen tarpeellista se on jotta tyypit uskoisivat jumalaan. Hume toistaa enimmäkseen monissa muissa compatibilist-tileissä esiintyvän väitteen, jonka mukaan välttämättömyyttä (determinismiä) tarvitaan tukemaan yleisesti tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista teoriaa moraalisesta vastuusta ja rangaistuksesta. Höh, entäs teodikea, Mr. Hume? Ei tää nyt kyllä täysin komputoi. Hume luuli että poistamalla kausaatiosta salaisen energian se selvittäisi jotenkin myös vapaan tahdon ongelman. Paskat se mitään siinä muuttaa. Olikohan tää Hume nyt mistään kotoisin. Pääasiahan oli vapauden määrittely pakotuxen puutteexi, ja sen hoiteli jo vanha kunnon Ari. ellauri155.html on line 719: The incompatibilist maintains that if our willings and choices are themselves determined by antecedent causes then we could never choose otherwise than we do. Given the antecedent causal conditions, we must always act as we do. We cannot, therefore, be held responsible for our conduct since, on this account, we have no “genuine alternatives” or “open possibilities” available to us. Incompatibilists, as already noted, do not accept that Hume’s notion of “hypothetical liberty”, as presented in the Enquiry, can deal with this objection. It is true, of course, that hypothetical liberty leaves room for the truth of conditionals that suggest that we could have acted otherwise if we had chosen to do so. However, it still remains the case, the incompatibilist argues, that the agent could not have chosen otherwise given the actual circumstances. Responsibility, they claim, requires categorical freedom to choose otherwise in the same circumstances. Hypothetical freedom alone will not suffice. One way of expressing this point in more general terms is that the incompatibilist holds that for responsibility we need more than freedom of action, we also need freedom of will – understood as a power to choose between open alternatives. Failing this, the agent has no ultimate control over her conduct. ellauri155.html on line 721: Kantin tapaiset sakemanni idealisti pökiöt väittää, että jos halumme ja valintamme määräytyvät itse edeltäjien syiden mukaan, emme voisi koskaan valita muuta kuin me. Kun otetaan huomioon edeltävät syy-seurausolosuhteet, meidän on aina toimittava niin kuin teemme. Siksi emme voi olla vastuussa käyttäytymisestämme, koska tässä tapauksessa meillä ei ole käytettävissämme "todellisia vaihtoehtoja" tai "avoimia mahdollisuuksia". So what. Ei olekaan! Siinähän just talousliberaalit astuu paskaan. ellauri155.html on line 725: Mihin vittuun noi sakemannit tarvii tota kostoa? Koska ne haluaa maxaa samalla Porvoon mitalla. Silmä silmästä, hammas hampaasta. Mitä väliä kuha toimii, ajattelee anglosaxit ja panee karvakädet Guantanamoon. Notice that the old strawman Strawson raises his ugly head in this connection. He was last heard of in album 84 when relating Ludi Wittgenstein´s late religious troubles. ellauri155.html on line 731: In the Treatise, as was noted earlier, Hume argues that one of the reasons “why the doctrine of liberty [of indifference] has generally been better receiv’d in the world, than its antagonist [the doctrine of necessity], proceeds from religion, which has been very unnecessarily interested in this question” (T 2.3.2.3/409). He goes on to argue “that the doctrine of necessity, according to my explication of it, is not only innocent, but even advantageous to religion and morality”. In the final passages of the Enquiry discussion of liberty and necessity (EU 8.32–6/99–103) – passages which do not appear in the original Treatise discussion – Hume makes it plain exactly how his necessitarian principles have “dangerous consequences for religion”. ellauri155.html on line 735: Toisin sanoen välttämättömyyden oppi aiheuttaa kiusallisen ongelman teologiselle asemalle: Joko ero (moraalisen) hyvän ja pahan välillä romahtaa, koska kaiken tuottaa täydellinen olento, joka ei aio "mitään muuta kuin mitä on täysin hyvää ja kiitettävää" (EU 8.33/101), tai meidän on "peruutettava täydellisyyden ominaisuus, jonka pidämme jumaluutena" sillä perusteella, että hän on moraalisen pahan perimmäinen tekijä maailmassa. ellauri155.html on line 737: Tähän Hume vetää sitten takataskusta tän senttimenttihäsläyxen. Eli vaikkei noi maailmassa tapahtuvat jutut oliskaan pahoja noin niinkuin loppupeleissä (kert ne on hyvän jumalasedän nimtuten tarkoitus), ne tuntuu meistä pahalta, eli ne on apinamittakaavassa hyviä tai pahoja. Moral sentiments, who was it who thought we have those? Aw yes, the third earl of Shaftesbury. They are comparable to taste in arts. Mautonta! se tuhahti kuin Aarne Kinnunen. ellauri155.html on line 739: On selvää, että Hume esittää kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos Jumala on maailman luoja ja ennalta määrätty ja ennalta määrätty kaikki, mitä siinä tapahtuu, niin moraalisen pahan (ilmeinen) olemassaolo johtuu hänestä, ja sittenhän "meidän on vedettävä takaisin täydellisyyden ominaisuus", jonka annamme hänelle. Toiseksi, jos Jumala on moraalisen pahuuden perimmäinen tekijä, kukaan yksittäinen ihminen ei ole vastuussa tekemistään rikoksista. Toinen väite ei seuraa ensimmäisestä väitteestä. sanoo Hume, olkoonkin että jumala on ilmeisesti ilkimys, se ei tee omaisuusrikoxista vähemmän ilkeitä, koska meistä nyt yxinkertaisesti tuntuu pahalta. ellauri155.html on line 743: Vaikka on selvää, että Humen keskustelu vapaasta tahdonvastaisuudesta ensimmäisessä tiedustelussa on osa hänen laajempaa kritiikkiään kristillistä uskontoa kohtaan, on kuitenkin laajalti katsottu, että Humen aikaisemmassa keskustelussa "Vapauden ja välttämättömyyden" tutkielmassa ei ole mitään tästä epäuskollisesta sisällöstä tai merkityksestä. (Koska Hume "kastroi" työnsä ja poisti useimmat tällaiset kohdat.) Hemmetti, onhan se nyt selvää ilman Humeakin, ihan vaan raamattua lukemalla, että telttahenkilöiden jumala oli aivan vitunmoinen ilkimys. ellauri155.html on line 754: By predestination we mean the eternal decree of God, by which he determined with himself whatever he wished to happen with regard to every man. All are not created on equal terms, but some are preordained to eternal life, others to eternal damnation; and, accordingly, as each has been created for one or other of these ends, we say that he has been predestinated to life or to death. ellauri155.html on line 758: He begins with Abraham, showing how the Lord chose this man to be His special representative out of all the people of the world. Most Christians do not struggle with accepting the truth that Abraham was chosen by God, and immediately Calvin personalizes this doctrine by using Abraham. ellauri155.html on line 759: Consequently, Calvin shows that Israel who descended from Abraham was also then chosen by God. He quotes verses such as Deuteronomy 7:7-8 which says, “The Lord did not set his love upon you, nor choose you, because you were more in number than any people: for ye were the fewest of all people: but because the Lord loved you.” ellauri155.html on line 760: Calvin then goes on to speak of a deeper dimension of predestination, that in the Old Testament we see a more special election still of God saving certain ones out of the nation of Israel. Calvin says that his readers must see how “the grace of God was displayed in a more special form, when of the same family of Abraham God rejected some.” He then refers to Malachi 1:2-3 which explicitly states, “Was not Esau Jacob’s brother? saith the Lord: yet I loved Jacob, and I hated Esau.” ellauri155.html on line 761: Finally, Calvin comes into the New Testament and shows how the Apostle Paul in Romans quotes this very text from Malachi to substantiate predestination. He quotes from Romans 9:15, itself another quote from the Old Testament: “For he (the Lord) saith to Moses, ‘I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.’” Why it´s always this damned Paul! I bet he had a drooping mouth like Jürgen Habermas. Calvin then later asks, ellauri155.html on line 763: And what pray, does this mean? It is just a clear declaration by the Lord that he finds nothing in men themselves to induce him to show kindness, that it is owing entirely to his own mercy, and, accordingly, that their salvation is his own work. Since God places your salvation in himself alone, why should you descend to yourself? ellauri155.html on line 765: So important was it to Calvin to believe this doctrine that he said, “We shall never feel persuaded as we ought that our salvation flows from the free mercy of God as its fountain, until we are made acquainted with his eternal election.” Yet even though he saw eternal election this way, he also stressed a need for caution. ellauri155.html on line 767: Calvin was far more careful with this doctrine than his critics were and are. Calvin understood men would react strongly against predestination. “The human mind, when it hears this doctrine, cannot restrain its petulance, but boils and rages as if aroused by the sound of a trumpet.” People who hear the teaching of predestination rarely remain unaffected by it. Their hearts too become enflamed, either with these teachings or against them. Calvin offers caution in the wrongful handling of this doctrine. ellauri155.html on line 771: The will of God is the supreme rule of righteousness, so that everything which he wills must be held to be righteous by the mere fact of his willing it. Therefore, when it is asked why the Lord did so, we must answer, ‘Because he pleased.’ But if you proceed farther to ask why he pleased, you ask for something greater and more sublime than the will of God, and nothing such can be found. ellauri155.html on line 773: Calvin taught that God’s will is to be our resting place. He cautions those trying to go beyond the limit of their understanding. When men hear of election, they immediately want to ask, “Why would God choose some, and not others?” To this Calvin replied: ellauri155.html on line 775: “When they inquire into predestination, let then remember that they are penetrating into the recesses of the divine wisdom, where he who rushes forward securely and confidently, instead of satisfying his curiosity will enter in (an) inextricable labyrinth.” ellauri155.html on line 777: God’s thoughts are higher than man’s, and men will be trapped in a mental maze if they try to understand things that are beyond their human comprehension. So what the fuck do you bother us with them in the first place? Can´t you just get comfy in the institution and play with Nopperi blocks? ellauri155.html on line 781: “Let it, therefore, be our first principle that to desire any other knowledge of predestination than that which is expounded by the word of God, is to be no less infatuated (or crazed) than to walk where there is no path, or to seek light in darkness.” ellauri155.html on line 787: Calvin even demonstrated his commitment to this truth in his placement of his teaching on predestination in The Institutes. In the final edition, he moved his section on predestination from the beginning of his work to a place following his teaching on redemption, in effect suggesting “that predestination is a doctrine best understood by believers after they come to know the redemptive work of Jesus Christ applied by the Holy Spirit.” ellauri155.html on line 789: It’s a great illustration of an important biblical truth: Redemption. It’s a word from the slave market. A slave could be redeemed, set free from their old way of life with a suitable sum of mmmooonneeeyyy! Horatius Flaccus was a son of a redeemed slave, and much good did that do to him. And Epictetus was another one. ellauri155.html on line 791: Calvin then addresses the mistaken notion that election removes human responsibility. Many today associate John Calvin with an aberration of his teaching called Hyper-Calvinism, which is a doctrine that emphasizes divine sovereignty to the exclusion of human responsibility. Among other things, Hyper-Calvinism would deny 1) that gospel invitations are to be delivered to all people without exception; 2) that men can be urged to come to Christ; and 3) that God has a universal love. To Calvin these teachings were monstrous distortions of truth. God really loves a lot also those he chucks into the recycle bin. Except Esau, whom he hates. Vitun karvakäsi. ellauri155.html on line 793: Another argument which they employ to overthrow predestination is that if it stand, all care and study of well doing must cease. For what man can hear (say they) that life and death are fixed by an eternal and immutable decree of God, without immediately concluding that it is of no consequence how he acts, since no work of his can either hinder or further the predestination of God? ellauri155.html on line 795: What was Calvin’s answer? He reminds his readers what the predestinated are predestined to do! He points out what the Apostle Paul said in Ephesians 1:4, where he reminds us that the end for which we are elected is “that we should be holy, and without blame before him.” “If the end of election is holiness of life, it ought to arouse and stimulate us strenuously to aspire to it, instead of serving as a pretext for sloth.” He develops how predestination should lead us to fear God all the more, and consequently should both comfort us and spur us on even in the worst of times to greater holiness. ellauri155.html on line 804: The ministry of the Word thus required more than the public exposition of Scripture: it also entailed the declaration and application of God’s Word to individual women and men, girls and boys, through the sacraments, corrective discipline, catechetical instruction, household visitations, and spiritual counsel and consolation. As Calvin noted in his liturgy, ‘the office of a true and faithful minister is not only to teach the people in public, which is he appointed to do as a pastor, but also, as much as he is able, to admonish, exhort, warn, and console each person individually. ellauri155.html on line 806: In Volume 4 of John Calvin’s Tracts and Letters, a letter written by Calvin in April of 1541 can be found. It is a fairly lengthy letter written to Monsieur de Richebourg because his son Louis, a young man, had recently died. Louis had been a student of Calvin at the Academy in Geneva, and the impact of his young friend’s death can be heard at the beginning of this letter to the deceased’s father: ellauri155.html on line 808: When I first received the intelligence of the death…of your son Louis, I was so utterly overpowered that for many days I was fit for nothing but to grieve…I was somehow upheld before the Lord by those aids wherewith he sustains our souls in affliction,…however, I was almost a nonentity. ellauri155.html on line 812: There is nothing which is more dispiriting to us than while we vex and annoy ourselves with this sort of question – Why is it not otherwise with us? Why has it so happened that we came to this place? [In other words, why has God allowed this to happen to us?] ...It is God, therefore, who has sought back from you your son, whom he committed to you to be educated, on the condition, that he might always be his own. And therefore, he took him away, because it was both of an advantage to him to leave this world, and by this bereavement to humble you, or to make trial of your patience. If you do not understand the advantage of this, without delay, first of all, set aside every other object of consideration, and ask of God that he may show you. Should it be his will to exercise you still further, by concealing it from you, submit to that will, that you may become the wiser than the weakness of your own understanding can ever attain to.” ellauri155.html on line 814: The last sentence is rather remarkable. “Should it be his will to exercise you still further, by concealing it from you, submit to that will, that you may become the wiser than the weakness of your own understanding can ever attain to.” Calvin shows how much wisdom and comfort can be found in submitting to God’s divine will, trusting Him regardless of how much or how little of that will He has revealed to the afflicted. In so doing, he reveals to us true pastoral care in using this Biblical doctrine. Hey, just how much is it? I did not notice any quote. ellauri155.html on line 822: Peter Frederick Strawson (1919–2006) was an Oxford-based philosopher whose career spanned the second half of the twentieth century. He wrote most notably about the philosophy of language, metaphysics, epistemology and the history of philosophy, especially Kant. ellauri155.html on line 824: There is no shallow end to the philosophical pool! Strawson was married and had four children. He was a highly cultured man, with a passion for literature, especially poetry, large amounts of which he could recite and most of which he also wrote. In conversation, manners and appearance, the overwhelming impression was of elegance and effortless intelligence. Mutta aika mitättömän näköinen pallokorva. P.F. Strawsonin pituus oli bläänk ja sen net worth under review. Fair enough, Jakkoh-Hintikka puuttui kokonaan celebs hall of famesta. ellauri155.html on line 826: Strawson was committed to the value of publication, of books and articles, whereas Austin seemed content to develop his views and promulgate them in lectures and talks. His achievements were recognised by election in 1960 to the British Academy, by the reception of a knighthood in 1977 and by many other honours. In 1998 he became the twenty-sixth philosopher to have a volume devoted to him in the famous Library of Living Philosophers series, adding another British name to the list of recipients of this honour, previous ones being Whitehead, Russell, Moore, Broad and Ayer. Austin did not get included, nyaah nyaah nyaah! ellauri155.html on line 837: Sarvepalli Radhakrishnan (1952) ellauri155.html on line 844: Brand Blanshard (1980) ellauri155.html on line 849: Charles Hartshorne (1991) ellauri155.html on line 860: Michael Dummett (2007) ellauri155.html on line 861: Richard Rorty (2010) ellauri155.html on line 867: Schilppin volyymi on filosofien Noobeli. Kyllä oli Jakkoh-Hintikka ylpistynyt sinne päästyään. Mutta on siellä oudompiakin häiskiä. Albert Einstein? toi Sarvepalli? Santayana? Ja se Martin Buber! All male paneelissa on 2 halkiohaaraista. ellauri155.html on line 870: Strawson’s purposed to dissolve the so-called problem of determinism and responsibility by drawing a contrast between two different perspectives we can take on the world: the ‘participant’ and ‘objective’ standpoints. These perspectives involve different explanations of other people’s actions. From the objective point of view, we see people as elements of the natural world, causally manipulated and manipulable in various ways. From the participant point of view, we see others as appropriate objects of ‘reactive attitudes’, attitudes such as gratitude, anger, sympathy and resentment, which presuppose the responsibility of other people. These two perspectives are opposed to one another, but both are legitimate. In particular, Strawson argues that our reactive attitudes towards others and ourselves are natural and irrevocable. They are a central part of what it is to be human. The truth of determinism cannot, then, force us to give up the participant standpoint, because the reactive attitudes are too deeply embedded in our humanity. Fuck humanity, and fuck viewpoints. Game theory is an optimization technology used by animals. As such it forms a part of the causal net. ellauri155.html on line 872: One can see in this paper an application of some ideas of a Humean character to a domain to which Hume himself was not inclined to apply them. There is also a suggestive affinity with Kant’s attempt to dissolve the problem of free will in the Critique of Pure Reason. ellauri155.html on line 878: Santayana on tuskin erottuva jana sannassa, aika lailla unohtunut kaikilta. Johan se kuoli ennenkö mä ehdin syntyä, hikisesti (siis kuoli). Mä luuli eze oli joku "I am levitating now" tyyppinen, muze onkin spanjuuna, tai paremminkin muurin yli kiivennyt mamu jenkkilatino. ellauri155.html on line 880: Santayana oli Russellin Bertin isoveli Frankin (ehkä homo?)kaveri. Se joutui hakauxiin Bertin kaa, vaikka Bert nyt ainakin olis ollut vähän sinne päin kallellaan. Kun Bert joutui epäsuosioon pasifismin kaa, Santayana lupasi sille ison summan hengenpitimixi. Ottiko Bert rahan vastaan, ei kerrota. ellauri155.html on line 884: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual. ellauri155.html on line 886: Young Santayana spent a lot of time in Harvard under William James. He was involved in 11 clubs as an alternative to athletics. He did not like athletics. He was founder and president of the Philosophical Club, a member of the literary society known as the O.K., an editor and cartoonist for The Harvard Lampoon, and co-founder of the literary journal The Harvard Monthly, to name a few. In December, 1885, he played the role of Lady Elfrida in the Hasty Pudding theatrical Robin Hood, followed by the production Papillonetta in the spring of his senior year. Would have been less hassle to take part in athletics. But maybe he was a little like that, sissy-missy, you know. Yep yep: ellauri155.html on line 888: Santayana never married. His romantic life, if any, is not well understood. Some evidence, including a comment Santayana made late in life comparing himself to A. E. Housman, and his friendships with people who were openly homosexual and bisexual, has led scholars to speculate that Santayana was perhaps homosexual or bisexual, but it remains unclear whether he had any actual heterosexual or homosexual relationships. ellauri155.html on line 890: Santayana ei tykännyt olla professori, se oli ajautunut siihen. Se lopettikin professorin hommat 48-vuotiaana tykkänään ja lähti seikkailemaan. Varmaan homostelukin oli silleen helpompaa. In later life, Santayana was financially comfortable, in part because his 1935 novel, The Last Puritan, had become an unexpected best-seller. In turn, he financially assisted a number of writers, including Bertrand Russell, with whom he was in fundamental disagreement, philosophically and politically. Santayana´s only novel, The Last Puritan, ist ein bildungsroman, centering on the personal growth of its protagonist, Oliver Alden. His Persons and Places is an autobiography. These works also contain many of his sharper opinions and bons mots. He wrote books and essays on a wide range of subjects, including philosophy of a less technical sort, literary criticism, the history of ideas, politics, human nature, morals, the influence of religion on culture and social psychology, all with considerable wit and humor. ellauri155.html on line 892: Like William James, his friend and mentor, he wrote philosophy in a literary way. Ezra Pound includes Santayana among his many cultural references in The Cantos, notably in "Canto LXXXI" and "Canto XCV". Santayana is usually considered an American writer, although he declined to become an American citizen, resided in Fascist Italy for decades, and said that he was most comfortable, intellectually and aesthetically, at Oxford University. Although an atheist, Santayana considered himself an "aesthetic Catholic" and spent the last decade of his life in a Roman residence under Catholic nuns. It felt a little like his young days under William James. He held racial superiority and eugenic views. He believed superior races should be discouraged from "intermarriage with inferior stock". Maybe that was why he had no kids. ellauri155.html on line 899: I give back to the earth what the earth gave, Annan maalle takaisin maan antimet, ellauri155.html on line 900: All to the furrow, none to the grave, Kynnöxelle kaikki, hauta ei saa mitään, ellauri155.html on line 905: In mocking echoes haply overheard, Jonka kuulet sattumalta ilkkuvana kaikuna, ellauri155.html on line 914: Blow what winds would, the ancient truth was mine, Sama puhalsiko tuuli, vanha totuus oli mulla, ellauri155.html on line 916: And heavenly laughter, shaking from its wings Ja taivaallinen nauru, jonka siivet rapisivat ellauri155.html on line 919: To trembling harmonies of field and cloud, Kentän ja kasarmin värähtelevässä sopusoinnussa ellauri155.html on line 920: Of flesh and spirit was my worship vowed. Lihasta ja hengestä oli mun palvontani kasattu. ellauri155.html on line 925: I Would I Might Forget That I Am I Ettekö tiedä kuka minä olen ellauri155.html on line 927: I would I might forget that I am I, Kunpa en muistaisi kuka minä olen, ellauri155.html on line 928: And break the heavy chain that binds me fast, Ja katkaisisin kettingin joka pitelee ellauri155.html on line 929: Whose links about myself my deeds have cast. mua kiinni mun elämässä ja mun teoxissa. ellauri155.html on line 930: What in the body´s tomb doth buried lie Mikä makaa haudattuna ruumiin mausoleumissa ellauri155.html on line 948: and divorcing not wisely but too often. He is now Earl Russell—that is his ellauri155.html on line 955: had to resign during the war, having been put in prison for pacifist agitation, as his brother had been put in prison for bigamy. Jail-birds! but only out of pure ellauri155.html on line 959: ex-wife, Dora; his first ex-wife, Alice, is a decent person who has money of ellauri155.html on line 966: I mention all this tangle of relations and friends, so that you may see for ellauri155.html on line 972: Now, as to what I should like to do. It is to send Bertie £1,000 or $5000 a ellauri155.html on line 974: because he and his friends think of me as a sort of person in the margin, impecunious, and egoistic; and it would humiliate Bertie to think that I was supporting him. And all that bevy of relations—especially the Smiths who are great ellauri155.html on line 976: have already said to Lady Ottoline Morrell, in replying to her first letter, the ellauri155.html on line 977: one enclosed, that while nothing is to be looked for from the Strongs, I felt sure that something might be obtained “in another quarter”; that it would be simpler ellauri155.html on line 978: and less embarrassing all round if “the source” remained anonymous; and that ellauri155.html on line 982: are not inclined to suspect me of having money to spare or being willing to ellauri155.html on line 986: have sent Bertie a cheque at once on B. S. & C o—and later, if my bank account ellauri155.html on line 987: there were reduced, I could have asked you for a special draft, without letting ellauri155.html on line 988: you into the secret. And as you needn’t send more than $5,000 for the present, ellauri155.html on line 995: me first, telling me what you think of the matter or what procedure would be ellauri155.html on line 997: would thus be really consulting the “source” that prefers to remain anonymous. ellauri155.html on line 1006: Perhaps I ought to say something about this extraordinary person, Lady ellauri155.html on line 1008: wonderful exotic creature (like her handwriting) not beautiful but like a great ellauri155.html on line 1013: Now she too is old and, I think, comparitively poor: and you see what she says ellauri155.html on line 1022: To turn now to the Russell affair, I have your letter of July 24 th–– with the ellauri155.html on line 1024: that you [ illegible] see no serious difficulties in my project. In one sense, no ellauri155.html on line 1026: that may go down in history: somebody said in public not long ago that there ellauri155.html on line 1029: me prive de rien; and, except on paper, I sha’n’t know the difference. ellauri155.html on line 1030: I don’t wonder that the etiquette of English addresses puzzles you a little, ellauri155.html on line 1031: and you musn’t under any circumstances say “Dear Earl Russell”: that is as ellauri155.html on line 1034: him personally or in referring to him in society. These are trifles: but the really delicate matter is how to word your letter so as to explain your interventionand conceal the identity of the person who gives the money. I have made a rough ellauri155.html on line 1035: draft of what I should say, which you may use to guide you, if you like. I also ellauri155.html on line 1037: letter, “Dear Sir”; but I notice that business letters from America now always ellauri155.html on line 1038: say: “Dear Mr.” If you prefer that, you should write “Dear Lord Russell” ellauri155.html on line 1047: more freedom than you have lately enjoyed. ellauri155.html on line 1053: cial world. We believe, however, that you may reasonably expect to receive this ellauri155.html on line 1058: from worry.—I think half-yearly payments best, but do as you like.—“Dear ellauri155.html on line 1059: Sir” and “Yours truly” are perhaps not what they would say in England, but are ellauri155.html on line 1063: he is a Peer and has taken his supplement ]– ellauri156.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri156.html on line 43: Tää Bobin pätkä on pitkä kuin 7 laihaa vuotta, eikä erityisen vizikäskään vaikka Bob ei kuulemma suhtaudu vakavastii edes izeensä. Mutta täytyy puurtaa, ettei tule tehdyxi Taavi-enolle vääryyttä. Audi et alteram partem. ellauri156.html on line 45: But here is the spoiler: What David's story tells us is that it is OK to be as awful and nasty a person privately as you could ever wish to be, as long as you end up as the overall winner of the cup. Winners can do nothing seriously wrong, because the victory at the end is the crucial thing. In terms of good old game theory: a virtuous life is no game of attrition, where every mistake counts and your deeds are toted up at the end. No, it is a winner takes all, you either win or lose at the end, whatever happens in subgames on the way is just wiped away. This applies to Dog himself, as Lauri Snellman with his nifty jesuitical game-theoretical theodicy argument has shown. ellauri156.html on line 47: Tää on hyvin tärkeä take-home opetus myös kristinuskosta: ei koskaan ole liian myöhäistä katua ja palauttaa ostos Ikeaan, on ihan okei muuttaa mielensä viime hetkellä jos hinta/laatusuhde ei miellytä. Tää on jesuiittapeliä, jonka tarkoitus on pyhittää keinot matkan varrella. Ostoskorin tuotteet saa ilmaisexi, kuha löytää izensä lampaitten puolelta erä- ja ottelutauolla. Trikki on vaan varmistaa, ettei vahingossa kuole ennen synninpäästöä. Vaan kaippa siihenkin on keinonsa. ellauri156.html on line 54: Robert L. (Bob) Deffinbaugh graduated from Dallas Theological Seminary with his Th.M. in 1971. Bob is a pastor/teacher and elder at Community Bible Chapel in Richardson, Texas, and has contributed many of his Bible study series for use by the Foundation. Bob was born in a manger and raised in a barn... More ellauri156.html on line 62: When my Grandmother Palmer was alive, she lived on a farm outside of Shelton, Washington. At the entrance to her driveway was a small lot, where a small mobile home was parked. As I recall, the woman who lived in the trailer and her husband were estranged. The husband, who had served time in prison, was prone to violence. When the husband came to the mobile home to see his wife, another man was there. An argument resulted, and blows were exchanged. Ultimately, the woman's visitor brandished a weapon and demanded that the husband leave. He left, but only while uttering threats about what he was yet to do. ellauri156.html on line 64: A few hours later, my uncle came by to visit my grandmother. He was just entering the driveway, very near the little mobile home where the altercation occurred earlier. Unfortunately, my uncle was driving a car which looked similar to the one driven by the estranged husband's adversary parked outside the trailer earlier in the day. Gunshots rang out as the enraged husband fulfilled his vow. The rifle easily penetrated the windshield, and my uncle was instantly killed -- by mistake. The angry husband had killed my uncle, falsely assuming that he was his adversary. ellauri156.html on line 66: As a result of this incident, I became a man of god. This was just too much of a coincidence to be an accident - it had to be Providence, I mean Dog's plan! ellauri156.html on line 68: Many tragic incidents occur as the unexpected outcome of a sequence of events. Certainly that is the case with King David. A little vacation from war leads to a day spent in bed, followed by a stroll along the roof of his palace as night begins to fall on Jerusalem. By chance, David sees a woman bathing herself, a sight which David fixes upon, his pecker coming instantly to attention, and then follows up on with an investigation as to her identity. The woman is shortly summoned to the palace and then to his bedroom, where David sleeps with her (well no, actually he spends time with her very much awake; what is meant by this euphemism is that he fucks the lady crazy.) Even though he has discovered she is the wife of Uriah, a warrior who is fighting for the army of Israel. Never mind. The woman becomes pregnant, and so David calls Uriah home, hoping it will be thought that he has gotten his wife pregnant. When this does not work, David gives orders to Joab, the commander of the army, which arranges for Uriah's death in battle. It looks like the perfect crime, but David's sin is discovered and dealt with by Nathan, the prophet of God. Nathan is Philip Roth's alter ego's name, Nathan Zuckerman! Can this be an accident? Jehova knows, it's too late to ask Phil. ellauri156.html on line 70: This sequence of events and its accompanying tragedies is the subject of chapters 11 and 12 of 2 Samuel. I have chosen to expound these chapters in three lessons. This first lesson will deal with “David and Bathsheba,” as described in 11:1-4. In the following lesson, we will address the subject of “David and Uriah,” as told by our author in 11:5-27. The third lesson will focus on “David and Nathan,” as this confrontation is put forth in chapter 12. Our text has much to say about the sins of adultery and murder, but rest assured that it addresses much more sins than this. It is a text we all need to hear and to heed, for if a “man after God's own heart” can fall so quickly and so far, surely we are capable of similar or even bigger failures. May the Spirit of God take this portion of the Word of God and illuminate it to each of us in full color, as we come to this study. ellauri156.html on line 72: The best part in my opinion is the bit in Talmud where David looks Bathsheba in the eyes and sees his own horny face reflected there and is sick of the whole thing. From then on he will not touch Bathseba anymore down there ever again and leaves her to languish in his harem bored as hell. Maybe David barfed because Bathsheba was already corked. He was used to virgins. ellauri156.html on line 74: Before we begin to look carefully at verses 1-4 of chapter 11, allow me to make a couple of comments about this event as portrayed in these two chapters of 2 Samuel. First, I want you to notice the “law of proportion” in this text. Only three verses describe David's sin of adultery with Bathsheba. Second, the author pulls no punches in describing the wickedness of this sin. History is not written in a way that makes David look good. Third, the sin of David and Bathsheba is dealt with historically, but not in a Hollywood fashion. Hollywood filmmakers would perform a remake of this account to dwell on the sensual elements. Nothing in this text is intended to inspire unclean thoughts or actions. Indeed, this story is written in a way that causes us to shudder at the thought of such things. I know it is something of a letdown, but at least myself, I was totally capable of imagining the rest. (I got 5 streetwalking girls and a wife, for God's sake.) If you need help with unclean thoughts here, please consult Gonorrhé Ballsack's Comtes Droolatiques. ellauri156.html on line 76: Israel is at war with none other than the Ammonites (verse 1), which may come as a surprise to you as it did to me. (Well, to be honest, I thought they were the cretacean mollusks by the same name.) I thought the Ammonites had been defeated in chapter 10. I was wrong. The author is very clear on this matter. In chapter 8, the author tells how David began to engage his enemies in battle, ending the strangle-hold these surrounding nations had on Israel. David subjected the Philistines (8:1), then the Moabites (8:2), and then he took on the king of Zobah (8:3ff.). In the process, other nations became involved and found Israel too formidable an enemy to oppose again. (Notice the similarity of the situation here to the Yom Kippur War.) ellauri156.html on line 78: In chapter 10, we find David and the men of Israel deliberately insulted by Hanun, the king of the Ammonites. David had become friends with Nahash, the former king. When he died, David sent a delegation of officials to express David's respect for Nahash and his grief over this king's death. The Ammonites do not seem to wish to continue this peaceful relationship with David and Israel, so they humiliate the men whom David sent. This is how it all happened (Bob omitted this): ellauri156.html on line 80: When David’s men came to the land of the Ammonites, 3 the Ammonite commanders said to Hanun their lord, “Do you think David is honoring your father by sending envoys to you to express sympathy? Hasn’t David sent them to you only to explore the city and spy it out and overthrow it?” 4 So Hanun seized David’s envoys, shaved off half of each man’s beard, cut off their garments at the buttocks, and sent them away. ellauri156.html on line 81: 5 When David was told about this, he sent messengers to meet the men, for they were greatly humiliated. The king said, “Stay at Jericho till your beards have grown, and then come back.” ellauri156.html on line 83: David didn't want to see bare-butted men with just half a beard. ellauri156.html on line 86: So you see, the Ammonites were not subjected to Israel in chapter 10, but they were deprived of Syrian assistance. Now they are on their own. The Israelites make the most of this. They ravage the land of the Ammonites and then besiege the capital (royal) city of Rabbah (11:1; see 1 Chronicles 20:1). This city of Rabbah, incidentally, is now the city of Amman, Jordan. It is not until after David's sin is rebuked by Nathan that the Israelites actually take the city (2 Samuel 12:26-31). ellauri156.html on line 88: The author of our text informs us that it is spring, the time when kings go to war (11:1). Weather has always affected warfare. Battles have been won and lost due to the season. Winter time is not favorable to war. Napoleon found this out in Moscow, The Germans in Stalingrad, and the Russians in the Finnish Winter War.) It is cold and wet, and camping out in the open field (as those who are besieging the city of Rabbah have to do -- see 11:11) hardly is feasible. The wheels of chariots get stuck in the mud, among other problems. And so kings usually sit it out for the winter, resuming their warfare in the spring. It is spring, Israel is still at war with the Ammonites, and it is time to finish the task of subduing them. The army assembles, under the command of Joab and his officers, and “all Israel.” They all go off to complete their victory over the Ammonites, who seem to retreat in their capital and fortress city of Rabbah. ellauri156.html on line 92: 1 Then it happened in the spring, at the time when kings go out to battle, that Joab led out the army and ravaged the land of the sons of Ammon, and came and besieged Rabbah. But David stayed at Jerusalem. And Joab struck Rabbah and overthrew it (1 Chronicles 20:1). ellauri156.html on line 94: We know from the details of this text in Chronicles that it is the same time and the same war. This decision on David's part precedes a serious sin of another kind in 1 Chronicles 21: ellauri156.html on line 96: 1 Then Satan stood up against Israel and moved David to number Israel. 2 So David said to Joab and to the princes of the people, “Go, number Israel from Beersheba even to Dan, and bring me word that I may know their number.” 3 Joab said, “May the LORD add to His people a hundred times as many as they are! But, my lord the king, are they not all my lord's servants? Why does my lord seek this thing? Why should he be a cause of guilt to Israel?” 4 Nevertheless, the king's word prevailed against Joab. Therefore, Joab departed and went throughout all Israel, and came to Jerusalem. 5 Joab gave the number of the census of all the people to David. And all Israel were 1,100,000 men who drew the sword; and Judah was 470,000 men who drew the sword (1 Chronicles 21:1-5). ellauri156.html on line 98: Joab urges David not to number the Israelites, and through the prophet Egad, God rebukes David for doing so, giving him a choice of one of three chastenings. It is a grave sin with great consequences for the nation Israel. Out of this sin, God brings about blessing for Israel, because it is on the plot of ground where David offers sacrifices to God that the temple will be built. What chastenings? ellauri156.html on line 100: 9 The Lord said to Egad, David’s seer, 10 “Go and tell David, ‘This is what the Lord says: I am giving you three options. Choose one of them for me to carry out against you.’” 11 So Gad went to David and said to him, “This is what the Lord says: ‘Take your choice: 12 three years of famine, three months of being swept away[a] before your enemies, with their swords overtaking you, or three days of the sword of the Lord—days of plague in the land, with the angel of the Lord ravaging every part of Israel.’ Now then, decide how I should answer the one who sent me.” ellauri156.html on line 102: 13 David said to Egad, “Hmm. I am in deep distress. Let me fall into the hands of the Lord, for his mercy is very great; but do not let me fall into human hands, that's too humiliating.” ellauri156.html on line 104: 14 So the Lord sent a plague on Israel, and seventy thousand men of Israel fell dead. 15 And God sent an angel to destroy Jerusalem. But as the angel was doing so, the Lord saw it and relented concerning the disaster and said to the angel who was destroying the people, “Enough! Withdraw your hand.” The angel of the Lord was then standing at the threshing floor of Araunah[b] the Jebusite. Jebu jebu jee! Ei sattunut! ellauri156.html on line 106: But why the fuck was it a sin in the first place? Censuses are taxation events. David was after money, not blood, since when is that a sin in Jehovah's book? Or maybe he did not want to draw the sword, but rather sheathe it with Bathsheba? Now that is a sin, if the vagina is not one of yours. Hey, read on, Bob explains it all: ellauri156.html on line 108: What I am pointing out here is that the decision on David's part -- to remain in Jerusalem -- is the beginning of woes for both David and the nation Israel. Why is it wrong for David to stay home while the rest of the men of Israel go to war against the Ammonites? First, leading the nation in war is one of the main tasks of the king: ellauri156.html on line 110: 19 Nevertheless, the people refused to listen to the voice of Samuel, and they said, “No, but there shall be a king over us, 20 that we also may be like all the nations, that our king may judge us and go out before us and fight our battles” (1 Samuel 8:19-20). ellauri156.html on line 112: The Israelites were wrong in demanding a king, but they were not too far off in expecting that their “king” would lead them in war. The judges God had raised up for them earlier were usually men like Barak or Gideon, who would lead the nation in battle against their enemies. When God designated Saul as Israel's first king, this military role was clearly indicated: ellauri156.html on line 114: 15 Now a day before Saul's coming, the LORD had revealed this to Samuel saying, 16 “About this time tomorrow I will send you a man from the land of Benjamin, and you shall anoint him to be prince over My people Israel; and he will deliver My people from the hand of the Philistines. For I have regarded My people, because their cry has come to Me” (1 Samuel 9:15-16). ellauri156.html on line 116: Saul shrunk back from pursuing the enemies of Israel at times, and it was sometimes David who stood in Saul's shoes, leading the nation in battle. This was the case, for example, when David fought Goliath, a battle that should have been fought by Saul, Israel's giant (see 1 Samuel 9:2). Up until now, David has been leading his men in battle, but in chapter 11, David suddenly steps back, sending others to fight for him. In 2 Samuel 12:26-31, the author makes it clear that David may not have been planning to be present for the formal surrender of Rabbah. Joab sends David a message, urging him to come and at least give the appearance of leading his army. If David does not come, Joab warns, David will not receive the glory, and it may go to Joab. Joab knows that David knows this is not the way it was meant to be. And so it is that David makes a formal appearance to be the “official” leader at the time of the surrender of the city of Rabbah. ellauri156.html on line 118: So the sin was not to bask in reflected glory. David is wrong in yet another way, a way he would hardly have realized at the time. David is a prototype of the Messiah who was yet to come as God's King. When Messiah comes, it is He who brings about the deliverance of His people. It is He who will come to subdue His enemies and to establish His throne. How can David represent Messiah as he reigns by staying at home and refusing to enter the battle with the enemies of God and the enemies of God's people? Messiah will come (the second time) as a mighty warrior. If David would portray Him, then he must be a mighty warrior. ellauri156.html on line 120: What the fuck? Jesus was a wimp par excellence, so precisely by NOT taking part in a war David was a perfect role model for this pacifist. ellauri156.html on line 122: What keeps David home in Jerusalem? Why doesn’t David go to the battle? I fear there are perhaps several reasons. The first is David's arrogance. God has been with David in all of his military encounters and given him victory over all his foes. God has given David a great name. David has begun to believe his own press clippings. He begins to feel he is invincible. David seems to have come to the place where he believes his abilities are so great he can lead Israel into victory, even though he is not with his men in battle. He was just getting bored. God should not have helped him TOO much, that was like taking the wind from his sails. Any parent knows that much. ellauri156.html on line 124: This seems consistent with David's other great sin, which also follows his decision to stay at home. When David instructs Joab to number the Israelite warriors, Joab protests. This is something David should not do. Perhaps this is because David would find too much confidence in the number of his men, rather than in God. It certainly is a far cry from Gideon's army, pared down to a meager 300 men. ellauri156.html on line 131: Gideon syntyi Venäjällä, ja hänen perheensä muutti Suomeen vuonna 1921. Hänet tunnetaan erityisesti steel- eli havaijinkitaran soittajana. Hänen muita soittimiaan olivat kontrabasso ja viulu. Hänen ensimmäinen havaijimusiikkia soittanut yhtyeensä oli vuonna 1941 perustettu Oahu Trio. Myöhemmin yhtye levytti ja esiintyi nimellä Aloha Hawaiji. Onni Gideonin alkuvuonna 1957 julkaistu ”Hawaiian rock” lienee ensimmäinen täysin suomalainen rock-levytys (äänitetty 1956). Hänen tunnetuin kappaleensa on ”Tiikerihai” (alun perin Peter Hodkinsonin ”Tiger Shark”). ellauri156.html on line 133: 1950-luvulla Onni Gideonin yhtye säesti levyillä muun muassa Olavi Virtaa ja Annikki Tähteä. ”Kuningaskobra”, alun perin Teddy Powellin sävellys ”Snake Charmer”, levytettiin Onni Gideonin yhtyeen kanssa. ellauri156.html on line 135: 1960-luvulla Onni Gideon tuli television myötä kaiken kansan tutuksi Sirkus Papukaijan isohousuisena Onni-klovnina. Se oli musta säälittävän nolo jo silloin, ennenkuin myötähäpeää edes oli kexitty. Suolaa suolaa, enemmän suolaa! Onni Gideon Productions -ohjelmatoimisto käynnisti 1960-luvulla musiikkiviihteen Silja Linen aluksilla. Silloinen Effoa kasvoi ja sitä mukaa tarve viihdyttäjistä. Muun muassa uudenvuoden- ja jouluristeilyllä Gideon itse juonsi, soitti viulua ja havaijikitaraa sekä esiintyi Onni-klovnina. Gideon oli myös Yleisradion palveluksessa vuoteen 1976. ellauri156.html on line 137: Gideon (hepr. ‏גִּדְעוֹן‎, Gid'on, suom. "Tuhoaja," "Soturi" tai "Sotaurho"), myös Jerubbaal, oli Raamatun Vanhan testamentin mukaan israelilaisten tuomari. Hänen arvellaan eläneen 1300-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa. välisenä aikana. Gideonin aikana maailmaa hallitsivat heettiläiset. [Tämä artikkeli tai sen osio on liian pitkä. ellauri156.html on line 142: According to Beatles historian Kenneth Womack, McCartney drew his inspiration for the song from Robert Service’s poem “The Shooting of Dan McGrew.” The Old West-style honky-tonk piano was played by producer George Martin. "Rocky Raccoon" is also the last Beatles song to feature John Lennon's harmonica playing. ellauri156.html on line 143: In Mojo magazine in October 2008, McCartney acknowledged that the style of the song is a pastiche, saying: "I was basically spoofing the folksinger." Lennon attributed the song to McCartney, saying: "Couldn't you guess? Would I have gone to all that trouble about Gideon's Bible and all that stuff?" ellauri156.html on line 145: The lyrics describe a conflict over a love triangle, in which Rocky's girlfriend Lil Magill (known to the public as Nancy) leaves him for a man named Dan, who punches Rocky in the eye. Rocky vows revenge and takes a room at the saloon in the town where Dan and Nancy are staying. He bursts into Dan's room, armed with a gun, but Dan out-draws and shoots him. A drunken doctor attends to Rocky, the latter insisting that the wound is only a minor one. Stumbling back to his room, Rocky finds a Gideon Bible and takes it as a sign from God. ellauri156.html on line 152: Hit young Rocky in the eye Rocky didn't like that ellauri156.html on line 153: He said "I'm gonna get that boy" ellauri156.html on line 159: Rocky had come, equipped with a gun ellauri156.html on line 162: His rival, it seems, had broken his dreams ellauri156.html on line 207: The Marvel Comics character Rocket Raccoon, created by Bill Mantlo and Keith Giffen, was inspired by the song's title and some of the lyrics. ellauri156.html on line 209: A second reason may be boredom. Something you my dear remaining readers know by now. It is one thing to fight battles in which the enemy is quickly overcome. But the besieging of Rabbah is a whole different kind of war. This battle will not be won so quickly. It will take time to starve the Ammonites to the point that they surrender. It is not a very exciting kind of war to wage. And while they wait, the Israelite soldiers (which includes David) have to pitch their tents outside the city, living in the open field. This is no picnic, and David knows it. David's attitude seems reflected in the advertising slogan of a major hamburger chain, “You deserve a break today.” ellauri156.html on line 211: A third reason -- and I am hesitant to suggest it -- is that David may be getting soft. Let's face it, David had some very difficult days when he was fleeing from Saul. I am sure there were hot days and cold nights. There were certainly days when his food was either limited or lousy, or both. Army food has never been known as a work of culinary artistry. Now, David has moved up in the world, from barren wilderness, which Saul and his army would avoid if possible, to the hills of Jerusalem. His accommodations are better, too. He no longer lives in a tent (if he was fortunate enough to have one in those days); he lives in a palace. Why would David want to stay in a tent in the open field, outside of Rabbah, if he can stay in his own bed (or Bathsheba's), in his own palace, inside Jerusalem?37 ellauri156.html on line 213: David is starting to become Saul-like, in that he is willing to let others go out and fight his battles for him. Among those David is willing to send in his place are Joab and Abishai. This Joab, we should recall, is a violent man. Joab was not the commander of the army of Israel by David's choice. David had distanced himself from Joab and Abishai because of the death of li'l Abner (2 Samuel 3:26-30). Joab had become the commander of Israel's armed forces because he was the first to accept David's challenge to attack Jebus (1 Chronicles 11:4-6). Suddenly, David is willing to stay at home and leave the whole of Israel's armed forces under Joab's command. I do not think David is motivated by trust in Joab as much as he is his disdain for the hardship of the campaign to take Rabbah. ellauri156.html on line 215: Like my uncle to whom I referred earlier, David is in the wrong place at the wrong time. He is in Jerusalem when he should be at Rabbah. Unlike my uncle, David is in the wrong place at the wrong time because of a wrong decision. David is like the simpleton in Proverbs 7, who was foolishly and yet deliberately in the wrong place at the wrong time. Something almost had to go wrong, and it surely did! ellauri156.html on line 220: 1Poikani, noudata minun sanojani, kätke mieleesi minun käskyni. 2 Noudata käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi. 3 Sido ne sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun, laita solmu nenäliinan kulmaan. 4Sano viisaudelle: ”Sinä olet sisareni”, kutsu ymmärrystä sukulaiseksesi, 5 että varjeltuisit toisen vaimolta, vieraalta naiselta, joka liukkaasti liehakoitsee. ellauri156.html on line 224: 10Ja katso, nainen tuli häntä vastaan porton puvussa, kavaluus sydämessään. 11 Hän oli rauhaton ja hillitön, hänellä oli levottomat jalat, hänen jalkansa eivät pysyneet kotona. 12 Milloin hän oli kadulla, milloin torilla, kyläluutana hän väijyi jokaisessa kulmauksessa. 13 Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sepaluxen kohdalle sanoi hänelle: ellauri156.html on line 226: 14”Minun oli uhrattava siveysuhri, tänä päivänä täytin lupaukseni. 15 Sen tähden lähdin ulos sinua vastaan, minä etsin sinua ja olen löytänyt sinut. 16 Olen levittänyt leposijalleni peitteitä, monivärisiä Egyptin liinavaatteita. 17 Vuoteelleni olen pirskottanut mirhaa, aaloeta ja kanelia. 18 Tule, juopukaamme lemmestä, nauttikaamme aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta. 19 Mieheni ei ole kotona, hän lähti pitkälle matkalle. 20 Rahakukkaron hän otti mukaansa. Hän tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi.” ellauri156.html on line 236: King David makes the mistake of staying in Jerusalem, rather than fighting the Ammonites with his army. He does not stay home to meditate on the Law of Moses or to write another psalm or two; he seems to stay home to stay in bed. We know Uriah went to bed when it was evening (that is, when it got dark), and it is very likely that he got up at first light (see 11:13). With David, it is very different. David does not get up until evening, that is, until it is time for a soldier to go to bed. (As a friend of mine pointed out, this is probably a habit developed over days and not just a one-time event.) It is very unlikely that David is doing any “kingly work” in the wee hours of the night. From all appearances, David is simply indulging himself. Whaddya mean? Fucking maidens is kingly work if anything. Surely he wasn't watching late night shows, since all he had was his TV mama. Sitting up and adjusting the screen until the picture was completely right. ellauri156.html on line 241: I was in my bed a-sleepin', oh-boy, what a dream ellauri156.html on line 242: I was in my bed sleepin', oh-boy, what a dream ellauri156.html on line 267: Finally, David can stand his bed no longer. Getting up, he goes for a stroll around the roof of his palace. Most certainly, David's palace was built on the highest ground possible, so that it would afford him a commanding view of the city and the surrounding country. Virtually every other residence and building would be below David's penthouse apartment, and thus he would be able to see much that was out of sight for others. (A friend remarked after this message that a truck driver had told him a whole lot can be seen from an 18-wheeler that people in cars don't see. A chicano truck-driver just got a 110 year sentence in the U.S. for failing to stop his 18-wheeler when the brakes went. Now that was a honest-to-god Jehova style sentence, to the third and fourth generation. Good work, Rocky!) ellauri156.html on line 269: I am not suggesting that David purposed to see something he should not. (I bet he did, peeping Tom. You actually come round to the same conclusion below, Bob.) More than likely he is walking about, almost absent-mindedly, when suddenly his eyes fix on something that rivets his attention on a woman bathing herself. The text does not really tell us where this woman is bathing, and why at this time of the night? We only know that she is within sight of David's penthouse (rooftop). David notes her beauty. He does not know who she is or whether she is married. We cannot be certain how much David sees, and thus we do not know for certain whether he has yet sinned. (What the fuck? How much do you need to see to sin? Are boobs enough, or do you need to see the pudendum or the fanny?) If David saw more of this woman than he should (a fact still in question), then he surely should have diverted his eyes. It was not necessarily evil for him to discretely inquire about her. If she were unmarried and eligible, he could have taken her for his wife. His inquiry would make this clear. ellauri156.html on line 275: The answer comes to David in the form of a question. I take it that no one else actually saw this woman, but only David. The identification of this woman depends then upon David's description of her age, appearance, and location, and no one could be absolutely certain whether this is the woman or not -- except for David, of course, who would recognize her. ellauri156.html on line 277: Uriah Heep sai nimensä samannimisestä saiturista, joka esiintyy Charles Dickensin teoxessa David Copperfield. Mulla on se, Seija luki sen ja on siitä lähin ahdistellut mua lukemaan sen myös. Eipä ole napannut. Siinä oli sellai huilisti, joka nosti polvea soittaessaan poikkihuilua jotensakin rivosti. ellauri156.html on line 279: Uriah Heep on brittiläinen progressiivinen hard rock -yhtye, joka perustettiin Lontoossa vuonna 1970 ja on edelleen aktiivinen. Nimensä yhtye otti Charles Dickensin romaanissa David Copperfield esiintyvästä samannimisestä viekkaasta ja vastenmielisestä kirjanpitäjästä. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat muun muassa "Easy Livin'", "Lady in Black", "Gypsy", "July Morning" ja "Look at Yourself". Suurinta suosiota se nautti 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla. ellauri156.html on line 281: Yhtyettä pidetään eräänä progressiivisen rockin ja hard rockin tärkeimmistä vaikuttajista ja sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta. Uriah Heepin kokoonpano on vaihdellut vuosien aikana suuresti – kitaristi Mick Box on ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Hän on samalla myös ainoa jäsen, joka on ollut yhtyeessä koko sen toiminnan ajan. ellauri156.html on line 283: The information David receives should be sufficient for him to end the matter, or more appropriately, to start it. If this woman is married, he has no business going any further. No matter how great his position and power, nothing gives him the right to take another man's wife. The pattern for David's actions is clearly outlined by Joseph, who was hotly pursued by his master's wife (but the shoe was on the other foot that time, a puma hunting for a young rattlesnake. And Joseph was a bachelor, so what was the sin in that?). ellauri156.html on line 285: 7 It came about after these events that his master's wife looked with desire at Joseph, and she said, “Lie with me.” 8 But he refused and said to his master's wife, “Behold, with me here, my master does not concern himself with anything in the house, and he has put all that he owns in my charge. 9 “There is no one greater in this house than I, and he has withheld nothing from me except you, because you are his wife. How then could I do this great evil and sin against God?” (Genesis 39:7-9). ellauri156.html on line 287: The report David is given concerning Bathsheba gives him all the information he needs, and more, if he is intent upon doing what is right. He knows Bathsheba is married and thus out of the question. He also knows Bathsheba is married to Uriah the Hittite. This is no nameless husband, someone David has never heard of before. David has to know Uriah, even if he does not know his wife. In 2 Samuel 23:39, “Uriah the Hittite” is named as one of David's mighty men, known for his bravery and courage as a soldier. If he does not know it, surely someone there among his servants would inform him. ellauri156.html on line 289: My fear is that David chose to ignore Uriah's military record and to fix his attention upon his racial origins. It is obvious and noteworthy that David refers to Uriah as “Uriah the Hittite,” while the author of Samuel refers to him only as “Uriah.” The expression, “Uriah the Hittite” is a term of derision, I believe, based solely upon the fact that he is of Hittite stock. Never mind that David has Moabite blood in his veins. ellauri156.html on line 291: What the fuck again, Hittites were to Jews like the Brits, an old empire from the time of Gideon. What is there to laugh about, is it like middle class Americans laughing at Brits as upperclass twits? ellauri156.html on line 293: Let us briefly review the place of the Hittites in Old Testament history. As early as Genesis 15:18-21, God promised Abram (Abraham) that his descendants would inherit the land of the Hittites (along with that of other peoples as well; see also Exodus 3:8, 17; 13:5; 23:23, 28, 32; 33:21; 34:11; Deuteronomy 7:1; Joshua 1:4; 3:10). Ephron, the man from whom Abraham bought a burial plot for his family, was a Hittite (see Genesis 23:10; 25:9; etc.). Jacob's brother Esau married several Hittite wives (Genesis 26:34-35; 36:2). The Israelites were commanded to utterly destroy the Hittites (Deuteronomy 20:17). The Hittites opposed Israel's entrance into the promised land (see Numbers 13:29; Joshua 9:1: 11;1-5), and the Israelites had some victories over them (Joshua 24;11). Nevertheless, they did not totally remove them and came to live among them (Judges 3:5). When David was fleeing from Saul, he learned that the king was camped nearby. He asked two of his men who would go with him to Saul's camp. One of the two, Abishai, volunteered to go with David, the other man did not. This man was Ahimelech, the Hittite (1 Samuel 26:6). (Eli siis mitä? Pitäskö tästä päätellä nyt jotakin heettien statuxesta vai? Oliko ne jotain neekereitä?) ellauri156.html on line 295: It is obvious that Uriah had forsaken his own people and their gods to live in Israel, marry an Israelite woman, and fight in David's army. He is no pagan, to be put to death. He is a proselyte. In spite of all this, I believe David looks down upon him. David has grown accustomed to having the finest of everything. His palace is the finest around. His furnishings, his food, his help, are all the finest. Now, he looks from his penthouse and sees a woman whom he regards as “fine.” How can a woman so “fine” belong to this Hittite? She is fit for a king. And this king intends to have her. ellauri156.html on line 297: And so David sends messengers to her, who take her and bring her to him. When she arrives, David sleeps with her, and when she is purified from her uncleanness,38 she returns to her house. That is that. (Mikä uncleanliness? Meneekö Bathsheba Joen Bideniin ja pesee Taavin runkut pois?) If she had not become pregnant, I have little doubt she would never have darkened the door of David's house again. David does not seek a wife in Bathsheba. He does not even seek an affair. He wants one night of sex with this woman, and then he will let Uriah have her. (Häh? Oliko Bathsheba niin huono hoito vai? Eikös sitä olis voinut toistamiseenkin rotkauttaa? Bathshebalta ei nähtävästi mitään kysytty missään vaiheessa. Eikun x-asentoon Taavin sängylle ja melaa mekkoon.) ellauri156.html on line 299: The sequence of events, so far as David is concerned, can be enumerated in this way: (1) David stays in Jerusalem; (2) David stays in bed; (3) David sees Bathsheba bathing herself as he walks on his roof; (4) David sends and inquires about this woman; (5) David learns her identity and that she is married to a military hero; (6) David sends messengers to take her and bring her to him; (7) David lays with her; (8) Bathsheba goes back to her home after she purifies herself. This same sequence can be seen in a number of other texts, none of which is commendable. Shechem “saw, took, and lay with” Dinah, the daughter of Jacob in Genesis 34:2. Judah “saw, took, and went in to” the Canaanite woman he made his wife in Genesis 38:2-3. Achan “saw, coveted, and took” the forbidden spoils of war in Joshua 7:21. Samson did virtually the same in Judges 14. Let us not forget that a similar sequence occurred at the first sin when Eve “saw, desired, and took” the forbidden fruit in Genesis 3. (Thanx a lot Bob for this compendium. This will certainly come handy later on, when looking for something fun to read.) ellauri156.html on line 301: It is clear from the words of our text that David sinned. It is clear from the actions of David which follow that he sinned. It is clear from the words of God through Nathan that David sinned in a grievous manner. The problem is that many wish to view the text in a way that forces Bathsheba to share David's guilt by assuming that she somehow seduced him. I would like to pursue this matter, because I believe there is absolutely no evidence to support such a conclusion. (Wow! That's a refreshing point of view! Like Ballsack's novel Comment la belle Fille de Portillon quinaulda son iuge.) ellauri156.html on line 303: The inference is often drawn that Bathsheba should not have been exposing herself as she did, and that it was her indiscretion which started this whole sequence of events. Some think her actions may have been deliberate (She knew David was there and could see. . . .), while others would be more gracious and assume it was simply poor judgment. Let me point out several things from the text. First and foremost, when Nathan pronounces divine judgment upon David for his sin, Bathsheba and Uriah are depicted as the victims, not the villains. When Adam and Eve sinned, God specifically indicted Adam, Eve, and the serpent, and each received their just curse. This is simply not the case with Bathsheba. Nowhere in the Bible is she indicted for this sin. It may be that the author did not choose to focus upon Bathsheba, but even in this case, the Law would clearly require us to consider her innocent until proven guilty. (Which law? Not biblical law for sure, take for instance Susan's case, where Daniel had to called upon to prove her innocence.) ellauri156.html on line 305: It is very clear in Samuel that the tragedies which take place in David's household are the consequence of his sin, just as Nathan indicates (12:10-12). Thus, when Amnon rapes Tamar, the sister of Absalom, it is a case of the “chickens coming home to roost.” Or is it a case of "Rooster coming into the chicks?" Note that it is at David's command or summons that Tamar is called to the palace, and then to Amnon's bedside. There is not so much as a hint that when Tamar is raped, it is all of Amnon's doing. Should this not strongly indicate that the same is true in Bathsheba's case, of which this second incident is a kind of mirror image? (Fucking crooky noses, raping and ravaging their kinky haired ladies right and left.) ellauri156.html on line 307: When we read of this incident, we do so through Western eyes. We live in a day when a woman has the legal right to say “No” at any point in a romantic relationship. If the man refuses to stop, that is regarded as a violation of her rights; it is regarded as rape. It didn't work that way for women in the ancient Near East. Lot could offer his virgin daughters to the wicked men of Sodom, to protect strangers who were his guests, and there was not one word of protest from his daughters when he did so (Genesis 19:7-8). Even less later, when they asked their father Lot to fuck them at will. These virgins were expected to obey their father, who was in authority over them. Michal was first given to David as his wife, and then Saul took her back and gave her to another man. And then David took her back (1 Samuel 25:44; 2 Samuel 3:13-16). Apparently Michal had no say in this whole sequence of events. Oh, those days of innocence! ellauri156.html on line 309: To approach this same issue from the opposite perspective, think with me about the Book of Esther. When the king summoned his wife, Queen Vashti, to appear (perhaps in a way that would inappropriately display her goodies to the king's guests), she refused. She was removed (see Esther 1:1-22). She did not lose her life, but she was at least replaced by Esther, who had no such compunctions. Then, we read later in this same book that no one could approach the king unless he summoned them. If any approached the king and he did not raise his "scepter", they were put to death (Esther 4:10-11). Does this not portray the way of eastern kings? Does this not explain why Bathsheba went to the king's palace when summoned? Does this help to explain why she seems to have given in to the king's lustful acts? (We do not know what protests -- like Tamar's in chapter 13 -- she may have uttered, but we do have some sense of the powerlessness of a woman in those days, especially when given orders by the king. (Later on it became the requirement that a raped lady should kill herself to save her husband the disgrace of having horns.) ellauri156.html on line 311: Now, having looked at the big picture, let's concentrate on the juicy details. The text informs us that David sees this woman bathing and notes that she is very beautiful. It is sometimes thought that David saw Bathsheba unclothed as she bathed herself publicly, and that the sight of her (unclothed/partially) body prompted David to act as he did. Virtually the identical words employed in our text (“very beautiful in appearance”) are found in Genesis 24:16 of Rebekah, as she came to the well with a water jug on her shoulder. She was neither naked nor partially clothed. Similar (though not identical) descriptions are found, where no exposure of the woman is indicated at all (see Genesis 12:11; 26:7; 29:17; Esther 1:1). I believe one of the reasons David summons Bathsheba to his palace is that he has not seen all that he wishes. (Haahaa! Bob, you are a little too bashful here. Most likely he wants to try on what he saw, like St. Thomas who wanted to put his finger in the wound. Seeing is not believing.) ellauri156.html on line 313: Let's pursue this matter a little more. (Oh lord, I feel the spirit stirring below my belt.) Bathsheba is bathing herself. (This is about the 4. time Bob invites us to picture this tender moment. There are not too many of them in the Bible, so let us savor it.) We tend to assume that this means she is disrobed, at least partially. I believe Bathsheba is bathing herself in some place normally used for such purposes. Only David, with his penthouse vantage, would be able to see her, and a whole lot of other folks if he chose. The poor do not have the same privacy privileges as the rich. I have seen any number of people bathing themselves on the sidewalks of India, because this is their home. The word for bathing employed here is often used to describe the washing of a guest's hands or feet and for the ceremonial washings of the priests. Abigail used this term when she spoke of washing the feet of David's servants (1 Samuel 25:41). Such washings could be done, with decency, without total privacy. We assume far too much if we assume Abigail is walking about unclothed, in full sight of onlookers. ellauri156.html on line 315: Incidentally, Bathsheba is washing herself in Jerusalem, from which all the men of fighting age have gone to war. Remember the words of verse 1: ellauri156.html on line 317: 1 Then it happened in the spring, at the time when kings go out to battle, that David sent Joab and his servants with him and all Israel, and they destroyed the sons of Ammon and besieged Rabbah. But David stayed at Jerusalem (emphases mine). ellauri156.html on line 319: It is not as if Bathsheba is acting in an unbecoming manner, knowing that men are around. She has every right to assume they are not. David is around, but he should not be. On top of this, she is not bathing herself at high noon; she is bathing herself in the evening. This is when the law prescribed (for ceremonial cleansing), and it is when the sun is setting. In other words, it is nearly dark when Bathsheba sets out to wash herself. David has to crane his neck and use his binoculars to see what he does. I believe Bathsheba makes every effort to assure her modesty, but the king's vantage point is too high, and he is looking with too much zeal. I am suggesting that David is much more of a peeping Tom than Bathsheba is an exhibitionist. I believe the text bears me out on this. ellauri156.html on line 321: If I am right in what I have been saying, David's sin becomes that much more wicked. In some instances (if not most), a woman may purposely or unwittingly encourage the one who assaults her. In this case, there is not so much as a hint that this takes place. In fact, if I am reading the story accurately, David's “sighting” of Bathsheba is the result of her keeping the law, while David is failing his responsibilities as king. But not his duties as the king of the apes. ellauri156.html on line 323: This passage, even though we have only made our way through the first four verses of it (sadly, the best bits), has much to teach us. Let me seek to summarize some of its lessons. ellauri156.html on line 325: First, the root of David's sin is not low self-esteem; it is arrogance. (Since when is low self-esteem a sin? Well I bet it is for American believers. Think of Bill James' Will to Believe.) I am getting quite weary of hearing that the root of all evils is low self-esteem. I wonder why we see nothing of this in the Bible. David's problem is just the opposite. He has become puffed up and arrogant because of his success and status as Israel's king. He has come to see himself as different/better than the rest of the Israelites. They need to go to war; he does not. They need to sleep in the open field; he needs to get his rest in his own bed, in his palace. They can have a wife; he can have whatever woman he wants. ellauri156.html on line 327: Second, the nature of David's sin is the abuse of power. Power corrupts, we are told, and absolute power corrupts absolutely. David has come to power. In the previous chapters, David employed his God-given power to defeat the enemies of God and of Israel. He used his power as Israel's king to fill his pockets and void his cullions, and takes advantage of Dog's promise to Saul by restoring to Mephibosheth his family property and by making him a son at his table. Now, David, drunk with his power, uses it to indulge himself at the expense of others. I want you to notice the repetition of the word “send” or “sent” in this chapter. It is a king like David who can send all the men to war but stay home himself (verse 1). It is a king like David who can send people to inquire about Bathsheba, and then to send messengers to “take” her and bring her to his palace (verses 3-4). It is a king like David who can “send” for Uriah and “send” orders to Joab to have him killed. It is a king who "sends" his shlong into Bathsheba's holiest of the holy. David has the power, and he certainly knows how to use it, only now he is using that power for his own benefit, at the expense of others. This is not servant leadership. ellauri156.html on line 329: Sexual abuse and sexual harassment are just two of the ways people abuse their power. Parents begin to think they own their children, and that they can use their children to satisfy themselves, so they engage in various forms of abuse, often sexual in nature. Bosses get used to being in control and telling people what to do, and it should not be surprising to learn that they sometimes abuse their power over employees and subordinates to sexually satisfy themselves. This sin is no different from that of David. (Oh, oh, this is too good, my cup runneth over.) ellauri156.html on line 331: I must press the point a little further, at the risk of coming off. Of course it is wrong for David to use his power to have sex with another man's wife. But it is not right to abuse power even when sex is permissible. A husband should not abuse his power in order to have sex with his wife. And a wife should not abuse her power (of saying “No,” for example) to punish or put off her husband. (LOL! Bob, you show you true colors here!) Within marriage, sex is simply another area of serving our mate. It is not the opportunity to lord it over our mate. Put that in your pipe and smoke it, Jennifer! And you girls as well! ellauri156.html on line 333: Third, prosperity is as dangerous -- and sometimes more dangerous -- than poverty and adversity. We all get weary of the adversities of life. We all yearn for the time when we can kick back and put up our feet and relax a bit. We all tire of agonizing over the bills and not having quite enough money to go around. David certainly looked forward to the time when he could stop fleecing Saul and begin to reign as king. But let me point out that from a spiritual point of view, David never did better than he did in adversity and weakness. (In fact, he was quite like Ballsack's ung paouvre qui avait nom le Vieulx-par-chemins, another Iivana Nyhtänköljä.) ellauri156.html on line 335: Conversely, David never did worse than he did in prosperity and power. How many psalms do you think David wrote from his palatial bed and from his penthouse? How much meditation on the law took place while David was in Jerusalem, rather than on the battlefield? On the other hand, how many maidens did he open the psalmbook with on the field? We are not to be masochists, wanting more and more suffering, but on the other hand we should recognize that success is often a greater test than adversity. Often when it appears “everything's goin' my way” we are in the greatest danger of producing some shit like Frank Sinatra's "My Way". ellauri156.html on line 339: Fourth, sin is sequential. Sin “happens,” but it seldom “shit just happens.” Sin does not come out of nowhere, just as cum does not come from just anywhere. We see this sequence in the Book of James: ellauri156.html on line 341: 13 Let no one say when he is tempted, “I am being tempted by God”; for God cannot be tempted by evil, and He Himself does not tempt anyone. 14 But each one is tempted when he is carried away and enticed by his own lust. 15 Then when lust has conceived, it gives birth to sin; and when sin is accomplished, it brings forth death (James 1:13-15). ellauri156.html on line 345: We may weary of taking up our cross and begin to take up ourselves or our same-sex significant other as our highest cause. We may back off in the area of separation, having become weary of being laughed at for our Christian principles. We may keep quiet, rather than bear witness to our faith, lest we be rejected by our peers. We may hold off from rebuking a fellow-believer, who is falling into sin, because the last time we tried it was very messy. We may get fed up with getting whacked every time we admonish fellow non-believers. When we retreat from the battle, a plunge is not far away. ellauri156.html on line 347: Sins of commission are often the result of sins of omission. David committed sin by his adultery with Bathsheba and later by the murder of her husband, but these sins were borne out of David's omissions which came to pass when he stayed home, rather than go to war. These sins of omission are often difficult to recognize in ourselves or others, but they are there. And after a while, they incline us to more open sins, as we see in David. ellauri156.html on line 349: Within those of you who are reading this message, I know there are some who have already fallen in the same hole as David. You have already committed adultery. To you, I would say: “Stop now!” How much better it would have been if David had confessed to his sin with Bathsheba before he went on to murder Uriah. Sin is like a cancer: the sooner it is cut out, the better; the longer it is left, the more it grows. If you have fallen as David did (or in some other way), forsake your sin, confess it, find God's forgiveness, and move on to the next. ellauri156.html on line 351: Some of you have not yet sinned as David did, but I hope I have given you some ideas, and that you are already on your way. You are like David when he chose to stay in Jerusalem, and when he chose to stay in bed. You have not yet managed to sin in a dramatic fashion, but you are laying the groundwork for it. It's only a matter of time and opportunity, so keep hacking. My question to you is not whether you are actively committing sin, but if you are, please send me some snapshots. ellauri156.html on line 353: Whether you are actively committed to Christ, serving Him as you serve others, using the power (spiritual gifts) God has given you to benefit others? Let us learn from David's omissions, rather than learn (experientially) from his commissions. ellauri156.html on line 357: 7 But if we walk in the light as he himself is in the light, we have fellowship with one another, and the blood of Jesus his son cleanses us from all sin. 8 If we say that we have no sin, we are deceiving ourselves and the truth is not in us. 9 If we confess our sins, he is faithful and righteous to forgive us our sins and to cleanse us from all unrighteousness. 10 If we say that we have not sinned, we make him a liar and his word is not in us (1 John 1:7-9). ellauri156.html on line 359: 1 My little children, I am writing these things to you so that you may not sin. And if anyone sins, we have an advocate with the father, Jesus Christ the righteous; 2 and he himself is the propitiation (placation) for our sins; and not for ours only, but also for those of the whole world (1 John 2:1-2). ellauri156.html on line 361: 4 Everyone who practices sin also practices lawlessness; and sin is lawlessness. 5 You know that he appeared in order to take away sins; and in him there is no sin. 6 No one who abides in him sins; no one who sins has seen him or knows him. 7 Little children, make sure no one deceives you; the one who practices righteousness is righteous, just as he is righteous; 8 the one who practices sin is of the devil; for the devil has sinned from the beginning. (Don't believe Milton, he's got it all wrong.) the son of god appeared for this purpose, to destroy the works of the devil. 9 No one who is born of god practices sin, because his seed (zihi) abides in him; and he cannot sin if he tried, because he is born of dog (1 John 3:4-9). ellauri156.html on line 363: I don’t think I’m exaggerating here. The interaction between David and Uriah (see next episode) seems to indicate that David was puzzled as to why Uriah would not enjoy the good life in Jerusalem if he had the opportunity to do so. Uriah, on the other hand, chose to live as he would have on the battlefield. ellauri156.html on line 365: This reference to Bathsheba’s “purification” is interesting and perplexing. The King James Version reads, “and he lay with her; for she was purified from her uncleanness: and she returned unto her house” at verse 4. The New King James Version is slightly different: “and he lay with her, for she was cleansed from her impurity; and she returned to her house” (note the change from a semi-colon to a comma, and from a colon to a semi-colon). The NIV reads, “and he slept with her. (She had purified herself from her uncleanness.)” The NRSV reads, “and he lay with her. (Now she was purifying herself after her period. Or was it colon? Only David knows, and Dog of course, but they don't tell.).” ellauri156.html on line 367: There are two fascinating questions, which the text does not clearly seem to answer: (1) From what was Bathsheba purifying herself -- from her menstrual uncleanness, or from her uncleanness due to sexual intercourse? Both are dealt with in Leviticus 15. ellauri156.html on line 370: 1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 2. "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa heille: Jos jollakin, kenellä tahansa, on elimestään liman vuoto, on hänen vuotonsa saastainen. 3. Hänen vuotonsa saastaisuus on sellainen, että hän, niin hyvin silloin, kun hänen elimestään vuotaa, kuin silloin, kun hänen elimensä pidättää vuodon, on saastainen. 4. Jokainen vuode, jossa vuotoa sairastava lepää, tulee saastaiseksi, ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi. 5. Ja se, joka koskee hänen vuoteeseensa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 6. Ja se, joka istuu istuimelle, jolla vuotoa sairastava on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 7. Ja se, joka koskee vuotoa sairastavan ruumiiseen, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 8. Ja jos vuotoa sairastava sylkee puhtaan ihmisen päälle, niin tämä pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 9. Ja jokainen satula, jossa vuotoa sairastava ratsastaa, tulee saastaiseksi. 10. Ja jokainen, joka koskee mihin hyvänsä, mikä on ollut hänen allaan, olkoon saastainen iltaan asti; ja joka sellaista kantaa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 11. Ja jokainen, johon vuotoa sairastava koskee, ennenkuin on huuhtonut kätensä vedessä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 12. Ja saviastia, johon vuotoa sairastava koskee, rikottakoon; mutta jokainen puuastia huuhdottakoon vedessä. 13. Ja kun vuotoa sairastava tulee puhtaaksi vuodostansa, niin hän laskekoon puhtaaksi-tulemisestaan seitsemän päivää ja sitten pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa raikkaassa vedessä, niin hän on puhdas. 14. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tulkoon Herran eteen ilmestysmajan ovelle ja antakoon ne papille. 15. Ja pappi uhratkoon ne, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen vuodostansa. 16. Kun miehellä on ollut siemenvuoto, pesköön hän koko ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 17. Ja jokainen vaatekappale ja jokainen nahka, johon siemenvuotoa on tullut, pestäköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 18. Ja kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti. ellauri156.html on line 374: Aika hemmetisti kyyhkypaisteja papille, kun jokainen menstruoiva nainen tuo niitä sille 2kpl/kk. Pappi pysyy hyvin selvillä seurakuntalaisten varmoista päivistä. Hmm. Jos Bathsheban kuukkixet oli ohize jo vähintään viikko sitten, kohtahan sillä oli ovulaatio, eikäpä ihme että Taavi-enon mälli teki heti tehtävänsä. Vaikka mä en kyllä usko eze jäi siihen yhteen kertaan. (2) When did this cleansing occur, and when was it completed? Was Bathsheba’s bathing which David witnessed part of her ceremonial cleansing? If so, there may have had to be a delay before the Law permitted intercourse. Otherwise, David would have caused her to violate the Law pertaining to cleansing, since it may not have been complete. The translations which make her cleansing a past, (continued) completed event seem to be suggesting that she was now legally able to engage in intercourse, though certainly not with David. If she was still in the process of her cleansing, David’s sin of adultery is compounded because it was committed at the wrong time, while cleansing was still in process. It is also possible to read the text (as does the NASB) to say that Bathsheba waited at David’s house until she was ceremonially clean from her evening with David. It is interesting that nothing is said of David waiting until he was cleansed. The inference I take from this “cleansing” reference is that Bathsheba was still concerned about keeping the Law of Moses, even if David was not. Big fat hairy diff. ellauri156.html on line 378: Twenty-five years ago, hotel personnel noticed that a stairwell door lock had been taped in the open position. Burglars had broken in to readjust some of the bugging equipment installed in an earlier break-in in May. No one really seemed able to explain just what these burglars expected to gain from their crime. ellauri156.html on line 380: It was the clumsy attempt to cover up the petty crime which led to Watergate. Richard Nixon, the President of the United States, was forced to resign to avoid impeachment. A number of his closest associates were indicted, convicted, and sentenced to brief prison terms. Not Tricky Dick, of course, he went scot free. Nain on meidankin elamassamme! Ja Daavidin! ellauri156.html on line 382: Throughout history, many attempts have been made to cover up incompetence, immorality, and crimes. In the Bible, cover-ups appear very early. Adam and Eve sought to cover their nakedness and to hide from God, not realizing their slimy fig leaves betrayed their sin and guilt. ellauri156.html on line 384: Our lesson from 2 Samuel 11 is one of the great cover-up attempts of all time, and like so many, it too fails miserably. Our previous lesson attempted to explain David's sin with Bathsheba in a way that placed the guilt squarely upon David, and not upon Bathsheba. This was all of David's doing, not due to temptation or seduction on Bathsheba's part, but because of arrogance, lust, and greed on David's part. ellauri156.html on line 386: David had no desire for Bathsheba to become his wife, or even to carry on an adulterous affair with her (a mitigating circumstance). He sought one night's pleasure, and she went home. That was that, or so it seemed. But then David received word from Bathsheba that this one night resulted in Bathsheba's pregnancy. Our text takes up here with the account of David's desperate attempt to cover up his sin with Bathsheba. As we all know, it did not work, and it only made matters worse. ellauri156.html on line 388: The story of David and Uriah reminds me of the story of the “Sorcerer's Apprentice.” It has been awhile, but as I remember the plot (probably the Walt Disney version), the sorcerer goes away, leaving his apprentice behind to do his chores. The apprentice gets the bright idea that the work would be a whole lot easier if he used his master's magical arts so he could sit back and watch other powers at work. The problem was that he didn't know how to stop what he started, and so more and more helpers came on the scene as the apprentice tried to reverse the process. The worst was when Mickey tried to cleave the broom with an axe, and got instead a million of smaller brooms. ellauri156.html on line 390: At this point in time, David's life is very similar. He begins to stack one sin upon another, certain that each one will somehow wipe out visibility of the previous sin. Instead, his sins only multiply. More and more people become aware of his sin, and a cover up becomes impossible. Many lessons can be learned from this tragic episode of David's life, which if heeded, will help us duplicate them in our lives. May the Spirit of God open our ears and our hearts to listen and learn from David's attempt to cover up his sin with Bathsheba, so that you can avoid some of his mistakes and do a better job. ellauri156.html on line 392: In our first lesson, we devoted our attention to the first four verses of chapter 11, which depict David's sin of adultery with Bathsheba. Pretty unbelievable that I got a whole four pages out of it. The trick is was to keep repeating the juicy bit about Bathsheba washing herself before (or after) David's load. I sought to demonstrate that this sin was all of David's doing. The author points his accusing finger at David, not Bathsheba. It was not Bathsheba's indiscretion in bathing herself (as I understand this story), for she was simply obeying the ritual of purification outlined in the law. It was David who, by means of his lofty elevation and view, looked inappropriately at Bathsheba, washing herself,violating her privacy. I endeavored to demonstrate that David's sin with Bathsheba was the result of a sequence of wrong decisions and attitudes on David's part. In one sense, being on the path he was, his destination (of adultery, or something like it) was to be expected. His sins of omission finally blossomed and came into full bloom. ellauri156.html on line 394: One of the tragic aspects of our story is that the sequence of sin in David's life does not end with his adulterous union with Bathsheba. It leads to a deceptive plot to make her husband Uriah appear to be the father of David's child with Bathsheba and culminates in David's murder of Uriah and his marriage to Uriah's wife, Bathsheba. As we take up where we left off in our last lesson, a few more bits of background information are vital to our understanding of this text. ellauri156.html on line 396: (1) It seems likely that David and Uriah are hardly strangers, but that they know each other, to some degree at least. Uriah is listed among the mighty warriors of David (2 Samuel 23:39; 1 Chronicles 11:41). Some of the “mighty men” came to David early, while he was in the cave of Adullam (1 Samuel 22:1-2), and we suspect that among them were Joab, Abishai, and Asahel, the three brothers who were mighty men (see 2 Samuel 23:18, 24; 1 Chronicles 11:26).39 Others joined David at Ziklag (1 Chronicles 12:1ff.), and still other great warriors joined with David at Hebron (1 Chronicles 12:38-40).40 We do not know when and where Uriah joined with David, but since his military career ends in 2 Samuel 12, his military feats must have been done earlier. It seems very unlikely that David and Uriah are strangers; rather, it would seem these two men know each other from fighting together, and perhaps even from fleecing Saul together, or maybe Uriah had been a dear brother to David like his old Jonathan. ellauri156.html on line 398: (2) It seems unlikely that Uriah is ignorant of what David has done and of what he is trying to accomplish by calling him home to Jerusalem. Rumors must have been circulating around Jerusalem about David and Bathsheba, and could easily have reached the Israelite army which had besieged Rabbah. Uriah not only refuses to go to his house and sleep with his wife, he sleeps at the doorway of the king's house, in the midst of his servants. He has many witnesses to testify that any child borne by his wife during this time is not his child. It is clear that Uriah understands exactly what David wants him to do (to have sex with his wife), and that he refuses, even when the king virtually orders him to do so. One finds this difficult to explain if Uriah is ignorant of what happened between David and Bathsheba. At least Uriah knows what David is trying to get him to do on this stay in Jerusalem. The implications of all this we will explore later. ellauri156.html on line 400: (3) Bathsheba is not said to have any part in David's scheme to deceive Uriah or to bring about his death, much less any knowledge of what David is doing. When she informs David that she is pregnant, David takes decisive action, but nowhere are we told that Bathsheba has a part in his schemes. Verse 26 makes it sound as though she learns of Uriah's death after the fact, through normal channels. After all, would David really want his new wife to know he murdered her husband? David acts without Bathsheba's help. ellauri156.html on line 402: It looks as though Bathsheba never enters David's mind after their encounter described in verses 1-4. It certainly does not seem that David wants to continue the relationship, to carry on an affair, or to marry her. David simply puts this sinful event out of his mind, until a messenger is sent by Bathsheba informing the king that his night of passion has produced a child. Bathsheba informs David that she is pregnant, not that she is afraid she might be. This means that she has missed at least one period and probably another. All in all, several weeks or more have passed. It will not be long before her pregnancy will become obvious to anyone who looks at her. This is David's sin and his responsibility, and so she informs him. ellauri156.html on line 404: David has two plans, Plan A, and failing that, Plan B. Here he is very like his master, the Dog, who also has very analogous two plans for his proteges: Plan A, take them to his fold if they obey him, and Plan B: throw them to the dogs (the bad hounds of the hell) if they don't. ellauri156.html on line 406: Plan A: Enable Uriah To Do What Comes Naturally. ellauri156.html on line 408: David's plan A is simple and, at least in his mind, foolproof. In short, David will entice Uriah to think and to act as he himself has done. David does not wish to endure the adversities of the war with Rabbah, and so he goes to Jerusalem, to his home, and to his bed. He does not wish to deny himself, so he takes the wife of another man and sleeps with her. David will give Uriah the same opportunity, except that it will be his own wife he will sleep with. Not as fun, one must admit. After Uriah has sexual relations with Bathsheba, all will conclude that he is the father of the child which has been conceived by David's sinful act. Only one thing is wrong with David's plan: he assumes Uriah is as spiritually apathetic as he, and that he will act to indulge himself, rather than act like a soldier at war and keep his sword in the sheath. ellauri156.html on line 410: David sends word to Joab, ordering him to send Uriah home to Jerusalem. I take it from the context that Uriah is sent to Jerusalem on the pretext that he is needed to report directly to David on the state of the war. I doubt David wants Uriah to know he has ordered Joab to send him. I am certain David does not want Uriah to know the real purpose of his journey to Jerusalem. David is orchestrating this homecoming to appear as though it serves one purpose, while it actually serves David's purpose of concealing his own sin. Even at this level, the order for Uriah to return home has a bad odor. You may remember that when David's father wanted to know how the battle with the Philistines was going (three of his sons were involved), he sent David, the youngest son, as an errand boy to take some supplies and return with word about the war (1 Samuel 17:17-19). One does not need to send a military hero as a messenger (nor is it good practice, the youngest son is more expendable.). ellauri156.html on line 412: I should also add that Joab is already being drawn into the conspiracy. Joab obeys David's command to send Uriah, and my guess is that Joab knows something is up. He may even have heard about David's liaison with Bathsheba. When he sends Uriah to Jerusalem, he has to give him some mission, some task to perform. Joab and Uriah may have sensed that this was no “mission impossible” (as you would give a mighty warrior), but that is a “mission incredible.” In any case, the web of deceit and deception is already being woven, and more people are being drawn into the conspiracy. Wow, this is prime material for a soap opera. Maybe there already is one, must check. OF COURSE there is: ellauri156.html on line 415: David and Bathsheba is a 1951 historical Technicolor epic film about King David made by 20th Century Fox. It was directed by King Saul, produced by Dog, a.k.a. Zanuck, from a screenplay by Philip Dunno. The cinematography was by Leon Shameonyou. Gregory Peck stars as King David and the film follows King David's life as he adjusts to ruling as a King, and about his relationship with Uriah's wife Bathsheba, played by Susan Wayward. Goliath of Gath was portrayed by 203 cm-tall (6'8") Lithuanian wrestler Walter Talun. These days Walter would no longer get a bench seat in a high-school basketball team. ellauri156.html on line 417: King David was the second king of Israel and this film is based on the second book of Samuel from the Bible. When the second Ark of the Covenant is brought to Jerusalem, a soldier reaches out to steady it and is struck dead. While the prophet Nathan declares this the will of God, a skeptical David pronounces it the result of a combination of an electrical shock and too much wine. This blasphemy starts David on the path of sin. ellauri156.html on line 419: As a consequence, David becomes attracted to Bathsheba who is the wife of Uriah, one of David's soldiers. The attraction is mutual although both know an affair would break the law of Moses. When Bathsheba discovers she is pregnant by David, the King sends for Uriah hoping he will spend time with his wife to cover her pregnancy. David's wife Michal who is aware of the affair, tells David that Uriah did not go home but slept at the castle as a sign of loyalty to his King. LOL, a sign of "fuck you" pointed at Dave with Uriah's middle finger without a nail. ellauri156.html on line 421: Frustrated, David orders Uriah to be placed on the battle's front and for the troops to withdraw leaving him to die. Uriah is reported dead and David sends a dispatch to tell Bathsheba so they can plan their marriage. Nathan Zuckermann the prophet advises David the people are dissatisfied with his leadership and desire his sons to rule. Nathan tells David he has forgotten that he is a servant of the Lord. David tries in vain to cheer up the old retard. David marries Bathsheba. ellauri156.html on line 423: As a result, a drought hits Israel. David's and Bathsheba's baby dies. Nathan returns to tell David that God is displeased with his sin. Dog wants to see better ones, with more pizzazz. Or else he will not die as the law demands, but he will be punished through misfortune in his family. David takes responsibility but insists Bathsheba is blameless. But the people want Bathsheba killed. The crowd shouts: No, we want Barabbas! David makes plans to save Bathsheba, but she tells David she is not blameless. She has continued seeing Uriah on the side. (The reports of his demise were premature.) They are both at fault. David is reminded of the Lord and quotes Psalm 23 as he plays his harp. (A nice musical interlude in an otherwise numbing show whose spoiler is long since spoiled.) ellauri156.html on line 425: David promises Bathsheba she will not die and is willing to accept God's justice for himself, knowing that he as the hero of the book is safe. Repentant, David, seeking relief from the drought and forgiveness reaches out to touch the Ark presuming that he will die of heat stroke (or was it a short?) like the soldier. A clap of thunder is heard and there are flashbacks to David's youth depicting his anointing by Samuel and his battle with Goliath. King David removes his hands from the Ark as rain falls on the dry land. Screenwriter Dunno said he "left it to the audience to decide if the blessed rain came as the result of divine intervention or simply of a low-pressure system moving in from the Mediterranean." Well it could be both, couldn't it? ellauri156.html on line 427: While Twentieth Century-Fox Film Corp. owned the rights to the 1057 BC book written by Dog with a little help from Egad and Nathan, the film is not based on that book. Dog also owned the rights to a 1947 Broadway play called "Bathsheba". ellauri156.html on line 431: David was about thirty when he began to reign (2 Samuel 5:4), so we can look for a birth date, which according to the pattern of other proposed birth dates in this series should occur both on a Hebrew holy day, at least some other sacred calendars, and also on a date similar on some calendars to his death date. Those requirements are so stringent to occur in a given year that if we find such a date, it is highly likely to be correct. Moreover, in nearly every case so far, the birth date is more impressive than the death date, and David's proposed death date is a sacred day on 4 calendars (also being 1 Condor on the Sacred Round). ellauri156.html on line 433: Searching for a possible birth date for David produces an ideal candidate, a holy day on 6 of the 7 known sacred calendars. The day Sat 4 Jul 1057 BC was 17 Tammuz (H), 14 Sum (Enoch, Summer Fast), 1 Res (V), 1 Bir (M), 1 Deer (SR), and 1 Jac (Easter on Priest). That Hebrew day is known simply as the Fast of the Fourth Month, which the Lord says will become a day of rejoicing some day (Zech. 8:19). That date ranks with the best birth dates found so far for the prophets. It is identical on the Venus and Mercury calendars to Isaac Bashevis Singer's birthday. This date fits the pattern so well of all the great prophets, as it should to be in Matthew's chain of key links to Christ, that it confirms this whole set of dates as being correct, including the Biblical assertion that the temple was built in the 480th year of the Exodus. ellauri156.html on line 437: The United States of America was also born on July 4th, the date proposed for David's birth. Is that of any significance? If so, there will also be at least another witness, according to what has been discovered so far in the research. It turns out that Thu 4 Jul 1776 was also 17 Tammuz on the Hebrew calendar as was David's birth, so it may not be by chance that the nation which consistently sides with modern-day Israel was born on David's birthday. ellauri156.html on line 439: So are all the fireworks on the Fourth of July the fulfillment of the prophecy that 17 Tammuz will become a day of "joy and gladness"? Probably not, partly because it is to be a day of rejoicing for the Jews and partly because it is not celebrated annually on 17 Tammuz. But that prophecy may have begun to be fulfilled at the Nauvoo Temple dedication on 17 Tammuz. ellauri156.html on line 442: Dunno says his original conception was for a film that would encompass David's life and go into three main chapters: David as a boy fighting Goliath; a more mature David and his friendship with Jonathan, ending with the affair with Bathsheba; and an older David and his relationship with his son Absalom. Dunno wrote a treatment which he estimated would make a four hour movie. Zanuck was not enthusiastic so Dunno then pitched the idea of doing a film just on David and Bathsheba, which Zanuck loved. ellauri156.html on line 445: Zanuck opted to use stars already under contract to 20th Century-Fox. The production of the film started on November 24, 1950 and was completed in January 1951 (with some additional material shot in February 1951). The film premiered in New York City August 14, and opened in Los Angeles August 30, before opening widely in September 1951. It was shot entirely in Nogales, Arizona, which has a lot of the looks of the promised land, including the indians, who were made up to look like Palestinians. ellauri156.html on line 447: The musical score was by Alfred Newman (the funny looking kid on the cover of Mad magazine), who, for the bucolic scene with the shepherd boy, used a solo oboe in the Lydian mode, drawing on long established conventions linking the solo oboe with pastoral scenes and the shepherd's pipe. To underscore David's guilt-ridden turmoil in the Mount Gilboa scene, Newman resorted to a vibraphone, which Miklós Rózsa used in scoring Peck's popular 1945 Spellbound, in which he played a no less disturbed patient suffering from amnesia, viz. prophet Nathan Zuckerman. ellauri156.html on line 449: David and Bathsheba was 20th Century Fox's most successful release of 1951 and the third-highest-grossing film of that year, earning $4.72 million in rentals. ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed. ellauri156.html on line 453: The film sparked protests in Singapore over what the Muslim community considered an unflattering portrait of David, considered an important prophet in Islam, as a hedonist susceptible to sexual overtures. Mohammed and his 9-year old wife would have been outraged. ellauri156.html on line 455: King Solomon, author of The Ancient World in the Cinema, found the film rather slow-paced in the first half before gaining momentum, and Peck "convincing as a once-heroic monarch who must face an angry constituency and atone for his sins." He noted that this was different from other biblical epics in that the protagonist faced a religious and philosophical issue rather than the overdone military or physical crisis. ellauri156.html on line 457: One notable TV airing of the movie was on the American network NBC during The NBC Monday Movie on September 7, 1964 (which was Labor day that year). During one of the commercial breaks was the one and only official airing of the Daisy political advertisement by the Lyndon B. Johnson presidential campaign in the run-up to the 1964 United States presidential election. The commercial aired at 9:50 p.m. EST. It was a family film though most children living in the EST time-zone were gone to bed by then, leaving the children's parents to watch the commercial. The commercial stars a little girl (played by Monique Luiz) who is shown counting petals of a daisy which was then followed by an ominous male voice counting down to zero. During the countdown, the screen zoomed up the girl's eye in such a way whereby the parents would imagine their children there instead of the girl. The next scene was a nuclear explosion with the voice of Johnson asking for peace. ellauri156.html on line 459: The commercial ended with a message for viewers to vote for Johnson in the election. The commercial implied that if Johnson's opponent, Barry Goldwater won the election, Goldwater would recklessly start a nuclear war that would kill the girl (and by extension, the viewer's own children) although Goldwater's name was not mentioned, his voice in not heard and his image was not shown during any point of the commercial. This commercial and its airing was a major factor in Johnson's landslide victory over Goldwater, with Johnson receiving 486 electoral votes to Goldwater's 52. ellauri156.html on line 461: King David and Diana Garland argue that, "Taking remarkable license with the story, the screenwriters changed Bathsheba from the one who is ogled by David into David's stalker." They go on to suggest that "the movie David and Bathsheba, written, directed and produced by males, makes the cinematic Bathsheba conform to male fantasies about women." ellauri156.html on line 463: However, in giving Bathsheba a more active role, Adele Reinhartz found that "it reflects tensions and questions about gender identity in America in the aftermath of World War II, when women had entered the work force in large numbers and experienced a greater degree of independence and economic self-sufficiency. ...[Bathsheba] is not satisfied in the role of neglected wife and decides for herself what to do about it." Susan Wayward was later quoted as having asked why the film was not called Bathsheba and David. I guess it has something to do with the fact that Dog is called Dog in the bible instead of Bitch. ellauri156.html on line 465: When Uriah arrives in Jerusalem, he reports to David, who acts out the charade he has planned. He asks Uriah about the “welfare of Joab and the people,” and the “state of the war.” It troubles me that David needs such a report at all. If he were with his men in the field, this would not be necessary. But even worse, David does not really care about Joab, the people, or the war. David's one preoccupation is to cover up his sin, to get Uriah home and to bed with his wife, and thus to get David off the hook. How sad to read of David's hypocrisy. The king who had compassion on the crippled son of Jonathan now lacks compassion for the whole army, and specifically for Bathsheba and her husband Uriah. ellauri156.html on line 469: Uriah leaves David's presence. Now David adds a further touch. He sends a “present from the king” after, or with, Uriah. How we would love to know just what that “gift” was. Was it a night for two at the Jerusalem Hilton? Was it dinner and dancing at a romantic restaurant? I think we can safely say this: (1) We are not told what the present was. (2) We are not supposed to know, or it would not add to the story for us to know what it was. (3) Whatever it was, it was very carefully planned to facilitate David's scheme of getting Uriah to bed with his wife, as quickly as possible. ellauri156.html on line 471: Uriah has to understand what the king is suggesting. Who wouldn't want to go home and enjoy his wife after some time of separation, thanks to the war with the Ammonites? Instead, we are told that Uriah never leaves the king's house. He sleeps in the doorway of the king's house, in the presence of a number of the king's servants. I am inclined to understand that at least some of these servants, if not all of them, are the king's bodyguards (compare 1 Kings 14:27-28). Uriah is a soldier. He has been called to his king's presence, away from the battle. But as a faithful servant of the king, he will not enjoy a night alone with his wife; instead, he will join with those who guard the king's life. This is the way he can serve his king in Jerusalem, and so this is what he chooses to do rather than to go home. The irony is overwhelming. The king's faithful soldier spends the night guarding the 50% new life of the king in his wife's womb, the king who has taken his own wife in the night, and who will soon take his life as well. Dramatic irony. ellauri156.html on line 473: Plan B: Be Clearer and More Emphatic With Uriah (11:10-11) ellauri156.html on line 475: On to plan B. David has his spies watching Uriah as though he is the enemy. (Well, he is a rival all right.) They know what David wants; he wants Uriah to go home and sleep with his wife. If they do not know all of the details of what David has done with Bathsheba (which is hard to believe) and what he intends to accomplish by Uriah's visit, they certainly know something out of the ordinary is taking place. One way or the other, David is making these servant-spies co-conspirators with him. ellauri156.html on line 477: The servant-spies come to David in the morning with an amazing report: “He didn't do it. He didn't even go home!” David then seeks to gently rebuke Uriah. The hypocrisy of David's actions and words are hard to accept. But accept we must, for Dave is Dog's favorite horse on whose nose he is betting his bottom dollar. ellauri156.html on line 479: He (David, not Dog this time) plays the role of a benevolent master. Uriah, his servant, has “come home from a journey” (verse 10). Is this not the time for him to concern himself with his needs and desires? Is this not the time to concern himself with his wife's needs? How insensitive of Uriah not to go home to be with his wife and to sleep with her. “Shame on you, Uriah!” Uriah has a lot of explaining to do, and so it seems has David. ellauri156.html on line 481: And explain he does; Uriah's words to his commander-in-chief are as stinging a rebuke as David receives from Nathan in the next chapter. Uriah clearly understands that what David once encouraged him to do (i.e. go to be with his wife) he is now strongly urging -- even commanding -- him to do. Uriah humbly but steadfastly refuses to do this: ellauri156.html on line 483: Uriah said to David, “The ark and Israel and Judah are staying in temporary shelters, and my lord Joab and the servants of my lord are camping in the open field. Shall I then go to my house to eat and to drink and to lie with my wife? By your life and the life of your soul, I will not do this thing” (2 Samuel 11:11). ellauri156.html on line 485: Uriah first points out to David that his terminology is inaccurate. David speaks of Uriah returning from a journey (verse 10). The truth is that Uriah has been called from the field of battle. He is not a traveling salesman, home from a road trip; he is a soldier, away from his post. In heart and soul, Uriah is still with his fellow-soldiers. He really wants to be back in the field of battle, and not in Jerusalem. He will return as soon as David releases him (see verse 12). Until that time, he will think and act like the soldier he is. As much as possible, he will live the way his fellow-soldiers are living on the field of battle. There, surrounding the city of Rabbah, are the Israelite soldiers, led by Joab. They, along with the ark of the Lord, are camping in tents in the open field. Uriah cannot, Uriah will not, live in luxury while they live sacrificially. He will not sleep with his wife until they can all sleep with her, not just Dave. ellauri156.html on line 487: With all due respect, Uriah declines -- indeed Uriah refuses -- to do that which would be conduct unbefitting a soldier, let alone a war hero. I think it is important to see that there is no specific command here which Uriah refuses to disobey. To my knowledge, there is no specific law in the Law of Moses which commands a soldier to have sex with women during times of war. (This may have been true in the earlier days of Israel's history, there would not have been another generation of Israelites otherwise, since Israel was almost constantly at war with one of their neighbors.) This is the conviction of Uriah as a soldier, and he will not violate his conscience by deceiving his fellow men in tights, even when commanded to do so by the king. ellauri156.html on line 491: 1 Then David came to Nob to Ahimelech the priest; and Ahimelech came trembling to meet David and said to him, “Why are you alone and no one with you?” 2 David said to Ahimelech the priest, “The king has commissioned me with a matter and has said to me, 'Let no one know anything about the matter on which I am sending you and with which I have commissioned you; and I have directed the young men to a certain place.' 3 “Now therefore, what do you have on hand? Give me five loaves of bread, or whatever can be found.” 4 The priest answered David and said, “There is no ordinary bread on hand, but there is consecrated bread; if only the young men have kept themselves from women.” 5 David answered the priest and said to him, “Surely women have been kept from us as previously when I set out and the vessels of the young men were holy, though it was an ordinary journey; how much more then today will their vessels be holy?” (1 Samuel 21:1-5). Pyhiä vesseleitä. Tarkoittaako se siemenjohtimia? Ilmeisesti, suomexi se on: palvelijoiden reput ovat olleet pyhät. Reppureissulaisia pyhäkouluretkellä pussit tyhjinä. Kassit jätetään ulkopuolelle. ellauri156.html on line 493: You may remember that when David first fled from Saul he went to Ahimelech the priest and asked for some provisions and a sword. The priest had nothing but the sacred bread, which he would allow David and his men to eat, if they had only “kept themselves from women” (verse 4). The priest assumes they may have conducted themselves otherwise. David's answer, and especially the tone of it, is very pertinent to our text. He confidently assured the priest that he and his men had kept themselves from women, almost incensed that the priest would think otherwise. And the reason David gives is that he and his men are on a mission for the king. The inference is that this is a military (or at least official) mission. ellauri156.html on line 495: Now here is a most amazing thing. David, years earlier, was adamant about the fact that those on a mission for the king should keep themselves from sexual intercourse. Now, years later, David is amazed that a man on a mission for the king is willing to abstain from sexual intercourse with his wife. Worse yet, David sets out to convince -- even to compel -- Uriah to go to do so, even though it will cause him to violate his conscience. This is not “causing a weaker brother to stumble;” this is cutting off a stronger brother's "leg" at the knob. Uriah is an example of the commitment expected of every soldier, and of David in particular -- at least the David of the past. Uriah is now acting like the David we knew from earlier days. Uriah is the “David” that David should be. But there is a crucial difference: now David is the king. This makes the case completely different. ellauri156.html on line 497: Uriah's words should have shocked David into a realization of the depth of his sin. The author uses these words in an ironically pivotal way. Uriah has just told David that he will not go to his own house, that he will not eat and drink and sleep with his wife.41 He has put this matter emphatically: “By your life, and the life of your soul, I will not do this thing” (verse 11). In the very next verses, David compels Uriah to “eat and drink” with him, with the hope that he will lie with his wife. And when Uriah swears by the life of the king that he will not do so, the king ends up taking Uriah's life. How ironic! How tragic! How hilarious! ellauri156.html on line 499: Plan C: Get Uriah to Do Drunk What He Will Not Do Sober (11:12-13) ellauri156.html on line 501: David is getting desperate. David has not even entertained the possibility that Uriah will refuse his offer. Uriah speaks with such conviction, David knows that he will never violate his duty as a soldier with all of his mental faculties. David lands upon one last modification to his original plan -- get Uriah drunk and then into bed with his wife. After all, don't people do things when they are drunk that they will not do when sober? This will surely bring about David's intended outcome. ellauri156.html on line 503: It must be with great apprehension that Uriah joins David for dinner this last night in Jerusalem. David begins to eat and to drink, and he will not take no for an answer when he offers food and drink to Uriah. Eventually, it works, for David makes sure that Uriah has enough alcohol in his system to make him drunk. And in this condition, David sends Uriah home to “sleep it off,” in his own bed, of course. Even drunk, Uriah will not violate his wife! Unheard of! Once again, Uriah spends the night at the doorway of David's house, along with his servants. He does not go to his own house, and thus he does not sleep with his wife. David is in deep shit. ellauri156.html on line 507: David has set out on a course of action that backfires. He intends to put Uriah in a position that will make it appear that he is the father of Bathsheba's child. But Uriah's conduct has publicly exhibited his loyalty to his duties as a soldier, making it more than evident that he cannot possibly be the father of this child. It is worse for David now than it had been when he summoned Uriah to Jerusalem. David concludes -- wrongly -- that his only course of action now is to have Uriah killed in action. I don't know that David actually thinks he can deceive the people of Jerusalem as to whose child Bathsheba's baby is. How can he when everyone knows Uriah has never been with his wife to get her pregnant? It seems now as though David is simply trying to legitimize his sin. By making Uriah a casualty of war, he makes Bathsheba a widow. He can now marry this woman and raise the child as his own, which of course it is. Finally, a plan that makes sense. ellauri156.html on line 509: It must be an agonizing night for David, seeing that even drunk Uriah is a better man than he. But not a better pecker! And so in the morning, David acts. He writes a letter to Joab, which will serve as Uriah's death warrant. In this letter David clearly orders Joab to murder Uriah for him. He even tells him how to do so in a way that might conceal the truth of the matter. In so doing, David can honor Uriah as a war hero, and magnanimously take on the duty of being a husband to Uriah's wife, also taking care of the child she is soon to bear. Joab is to put Uriah on the front lines of battle, at the fiercest place of battle, no surprise for a man of his military skills and courage. Joab is to attack and then retreat in such a way as to make Uriah an easy target for the Ammonites, thus assuring his death. There is no mistaking David's orders to Uriah: he wants Uriah killed in a way which makes it look like a simple casualty of war. Joab complies completely with David's orders (why? Is Uriah a creep?), and Uriah is eliminated, no longer an obstacle to David's plans. In giving this order to Joab, David makes him a part of this conspiracy, making him share the guilt for the spilled blood of Uriah. David's sin continues to encompass more and more people, leading to greater and greater sin. ellauri156.html on line 511: In all likelihood, this was all in a day's work for the Israeli army even then. So it is not strange to see David, the mighty man of valor, (1 Samuel 16:18) dealing with Uriah, another mighty man of valor, like the enemy. Here is Uriah, a man who will give his life for his king (but not his wife? Did David even ask?), and David, a man who is now willing to take Uriah's life to cover his sin. We all know that it doesn’t work. (Actually, we all know that it works perfectly: David will be honored by posterity as the best Israeli king ever.) How strange it is to see David making Joab his partner in crime, especially after what Joab has done to li'l Abner: ellauri156.html on line 513: 26 When Joab came out from David, he sent messengers after Abner, and they brought him back from the well of Sirah; but David did not know it. 27 So when Abner returned to Hebron, Joab took him aside into the middle of the gate to speak with him privately, and there he struck him in the belly so that he died on account of the blood of Asahel his brother. 28 Afterward when David heard it, he said, “I and my kingdom are innocent before the LORD forever of the blood of Abner the son of Ner. 29 “May it fall on the head of Joab and on all his father's house; and may there not fail from the house of Joab one who has a discharge, or who is a leper, or who takes hold of a distaff, or who falls by the sword, or who lacks bread.” 30 So Joab and Abishai his brother killed Abner because he had put their brother Asahel to death in the battle at Gibeon (2 Samuel 3:26-30). ellauri156.html on line 516: Who the heck is Abner? The only one that comes to mind is Li'l Abner. Abnerista ei ole suomalaista wikisivua. On tyydyttävä jenkkeihin, vaikka se ei ole oikein tyydyttävää. In the Hebrew Bible, Abner (Hebrew: אַבְנֵר‎ 'Avner) was the cousin of King Saul and the commander-in-chief of his army. His name also appears as אבינר בן נר‎ "Abiner son of Ner", where the longer form Abiner means "my father is Ner". ellauri156.html on line 518: Abner is initially mentioned incidentally in Saul's history, first appearing as the son of Ner, Saul's uncle, and the commander of Saul's army. He then comes to the story again as the commander who introduced David to Saul following David's killing of Goliath. He is not mentioned in the account of the disastrous battle of Gilboa when Saul's power was crushed. Seizing the youngest but only surviving of Saul's sons, Ish-bosheth, also called Eshbaal, Abner set him up as king over Israel at Mahanaim, east of the Jordan. David, who was accepted as king by Judah alone, was meanwhile reigning at Hebron, and for some time war was carried on between the two parties. ellauri156.html on line 520: The only engagement between the rival factions which is told at length is noteworthy, inasmuch as it was preceded by an encounter at Gibeon between twelve chosen men from each side, in which the whole twenty-four seem to have perished. In the general engagement which followed, Abner was defeated and put to flight. He was closely pursued by Asahel, brother of Joab, who is said to have been "light of foot as a wild roe". As Asahel would not desist from the pursuit, though warned, Abner "was compelled" to slay him "in self-defence". This originated a deadly feud between the leaders of the opposite parties, for Joab, as next of kin to Asahel, was by the law and custom of the country the avenger of his blood. ellauri156.html on line 522: However, according to Josephus, in Antiquities, Book 7, Chapter 1, Joab had forgiven Abner for the death of his brother, Asahel, the reason being that Abner had slain Asahel honorably in combat after he had first warned Asahel and tried to knock the wind out of him with the butt of his "spear". However, probably by intervention of God, his obtuse tool went through Asahel. The Bible says everyone stopped and gawked. That shows that something like this never happened before. This battle was part of a civil war between David and Ish-bosheth, the son of Saul. After this battle Abner switched to the side of David and granted him control over the tribe of Benjamin. This act put Abner in David's favor. ellauri156.html on line 524: For some time afterward the war was carried on, the advantage being invariably on the side of David. At length, Ish-bosheth lost the main prop of his tottering cause by accusing Abner of sleeping with Rizpah, one of Saul's concubines, an alliance which, according to contemporary notions, would imply pretensions to the throne. Starhill stablessa oli muuten issikkatamma nimeltä Rispa. Kukahan senkin kanssa nukkui öisin tallissa? ellauri156.html on line 526: Abner was indignant at the rebuke, and immediately opened negotiations with David, who welcomed him on the condition that his wife Michal should be restored to him. This was done, and the proceedings were ratified by a feast where Rizpah and Michal were the lights of the party. Almost immediately after, however, Joab, who had been sent away, perhaps intentionally returned and slew Abner at the gate of Hebron. The ostensible motive for the assassination was a desire to avenge Asahel, and this would be a sufficient justification for the deed according to the extremely low moral standard of the time (although Abner should have been safe from such a revenge killing in Hebron, which was a City of Refuge). The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators. ellauri156.html on line 528: David had Abner buried in Hebron, as it states in Samuel 3:31-32,[10] "And David said to all the people who were with him, 'Remove your clothes and gird yourselves with this sackcloth taking turns, and wail before me and Li'l Abner.' And King David went after the beer. And they buried Abner in Hebron, and the king raised his voice and wept on Abner's grave, and all the people wept." ellauri156.html on line 532: Li'l Abner is a satirical American comic strip that appeared in many newspapers in the United States, Canada and Europe, featuring a fictional clan of hillbillies in the impoverished mountain village of Dogpatch, USA. Written and drawn by Al Capp (1909–1979), the strip ran for 43 years, from August 13, 1934, through November 13, 1977. ellauri156.html on line 533: Comic strips typically dealt with northern urban experiences before Capp introduced Li'l Abner, the first strip based in the South. The comic strip had 60 million readers in over 900 American newspapers and 100 foreign papers in 28 countries. Capp "had a profound influence on the way the world viewed the American South." ellauri156.html on line 535: Shortly after Abner's death, Ish-bosheth was assassinated as he wept, and David became king of the reunited kingdoms. The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators. ellauri156.html on line 537: Abner was the son of the witch of En-dor in Mordor, (Pirḳe R. El. xxxiii.), and the hero par excellence in the Haggadah (Yalḳ., Jer. 285; Eccl. R. on ix. 11; Ḳid. 49b). Conscious of his extraordinary strength, he exclaimed: "If I could only catch hold of the earth, I could shake it" (Yalḳ. l.c.)—a saying which parallels the famous utterance of Archimedes, "Had I a fulcrum, I could move the world." (Dote moi pa bo kai tan gan kino.) According to the Midrash (Eccl. R. l.c.) it would have been easier to move a wall six yards thick than one of the feet of Abner, who could hold the Israelitish army between his knees, and often did. Yet when his time came [date missing], Joab smote him. But even in his dying hour, Abner seized his foe's balls like a ball of thread, threatening to crush them. Then the Israelites came and pleaded for Joab's jewels, saying: "If thou crushest them his future kids shall be orphaned, and our women and all our belongings will become a prey to the Philistines." Abner answered: "What can I do? He has extinguished my light" (has wounded me fatally). The Israelites replied: "Entrust thy cause to the true judge [God]." Then Abner released his hold upon Joab's balls and fell dead to the ground (Yalḳ. l.c.). ellauri156.html on line 539: His One Sin: The rabbis agree that Abner deserved this violent death, though opinions differ concerning the exact nature of the sin that entailed so dire a punishment on one who was, on the whole, considered a "righteous man" (Gen. R. lxxxii. 4). Some reproach him that he did not use his influence with Saul to prevent him from murdering the priests of Nob (Yer. Peah, i. 16a; Lev. R. xxvi. 2; Sanh. 20a)—convinced as he was of the innocence of the priests and of the propriety of their conduct toward David, Abner holding that as leader of the army David was privileged to avail himself of the Urine and Thumbeline (I Sam. xxii. 9-19). Instead of contenting himself with passive resistance to Saul's command to murder the priests (Yalḳ., Sam. 131), Abner ought to have tried to restrain the king by the balls. Others maintain that Abner did make such an attempt, but in vain (Saul had not enough to get a proper hold of), and that his one sin consisted in that he delayed the beginning of David's reign over Israel by fighting him after Saul's death for two years and a half (Sanh. l.c.). Others, again, while excusing him for this—in view of a tradition founded on Gen. xlix. 27, according to which there were to be two kings of the house of Benjamin—blame Abner for having prevented a reconciliation between Saul and David on the occasion when the latter, in holding on to the skirt of Saul's robe (I Sam. xxiv. 11), showed how unfounded was the king's mistrust of him, seeing Saul had no balls to speak of. Old Saul was inclined to be happy with a pacifier; but Abner, representing to him that the naked David might have found a piece of garment anywhere — even just a piece of sackcloth caught on a thorn — prevented the reconciliation (Yer. Peah, l.c., Lev. R. l.c., and elsewhere). Moreover, it was wrong of Abner to permit Israelitish youths to kill one another for sport (II Sam. ii. 14-16). No reproach, however, attaches to him for the death of Asahel, since Abner killed him in self-defense (Sanh. 49a). ellauri156.html on line 541: It is characteristic of the rabbinical view of the Bible narratives that Abner, the warrior pure and simple, is styled "Lion King of the Law" (Yer. Peah, l.c.), and that even a specimen is given of a halakic discussion between him and Dog as to whether the law in Deut. xxiii. 3 excluded Ammonite and Moabite women from the Jewish community as well as men. Dog was of the opinion that David, being descended from the Moabitess Ruth, was not fit to wear the crown, nor even to be considered a true Israelite; while Abner maintained that the law affected only the male line of descent. When Dog's dialectics proved more than a match for those of Abner, the latter went to the prophet Samuel, who not only supported Abner in his view, but utterly refuted Dog's assertions (Midr. Sam. xxii.; Yeb. 76b et seq.). ellauri156.html on line 546: One of the most prominent families (Ẓiẓit ha-Kesat) in Jerusalem in the middle of the first century of the common era claimed descent from Abner (Gen. R. xcviii.). ellauri156.html on line 550: Earlier in this series: David condemned Joab and put him under a curse because he shed the innocent blood of Abner. Now, this same David (well, not really the same David) now uses Joab to kill Uriah and get him out of his way. David's enemy (Joab) has become his friend, or at least his ally. David's enemies (the Ammonites) have become his allies (they fire the fatal shots which kill Uriah). And David's faithful servant Uriah has been put to death as though he were the enemy. Not only is Uriah put to death, but a number of other Israelite warriors die with him. They have to be sacrificed to conceal the murder of Uriah. Uriah's death has to be viewed as one of a group of men, rather than merely one man. Without a doubt, this is the moral and spiritual low-water mark of David's life. ellauri156.html on line 554: Mission accomplished: Uriah is dead. Joab has carried out David's instructions to the letter. Now Joab must send word to David, in a way that does not completely disclose this conspiracy. Joab calls for a messenger to go to David. He gives very exacting instructions to him. He is first to give a full and complete report of the events of the war, including the ill-fated attack on the city, and the slaughter of Uriah and those with him. Why is how the messenger reports this incident so important? ellauri156.html on line 556: The answer is quite simple, as is evident by Joab's own concerns. The entire mission is a fiasco. The Israelites have besieged the city of Rabbah. This means they surround the city, giving the people no way in or out of the city. All the Israelites have to do is wait them out and starve them out. There is no need for any attack. The mission is a suicide mission from the outset, and it does not take a genius to see it for what it is. Joab has to assemble a group of mighty men, like Uriah, and including Uriah, to wage an attack on the city. This attack is not at the enemy's weakest point, as we would expect, but at the strongest point. This attack provokes a counter-attack by the Ammonites against Uriah and those with him. When the Israelite army draws back from their own men, they leave them defenseless, and the obvious result is a slaughter. How can one possibly report this fiasco in a way that doesn’t make Joab look like a fool (at best), or a murderer (at worst)? ellauri156.html on line 558: This the reason for Joab's careful instructions to the messenger. He is to report the attack on the city of Rabbah to David, and then tell of the Israelite losses which result. Joab knows that David will react (perhaps hypocritically) to the report of the attack and the resulting losses. It is at this point, Joab instructs the messenger, that he is to inform David of the death of Uriah. This will certainly end any protest or criticism on David's part. ellauri156.html on line 560: And so in verses 22-25 we are given an account of the messenger's arrival, of his report to David, and of David's response. I must point out that the messenger does not do as he is told, at least the way I read the account. The messenger goes to David and tells the king how the Ammonites prevailed against them as they left the city and pursued the Israelites into the open field. The Israelites then pursued the Ammonites, pushing them back toward the city as far as the city gate. It was here that Uriah and those with him were fighting. It was here that they were within range of the archers, who shot at them and killed a number of servants. And quickly the servant adds, “and your servant Uriah the Hittite is also dead” (verse 14). ellauri156.html on line 562: Now why does this messenger not wait for David to respond in anger, as Joab instructed? Why does he inform David that Uriah has been killed, before he even utters a word of criticism or protest? I believe the messenger gives the report in this way because he understands what is really going on here. I think he may know about David and Bathsheba, and perhaps even of her pregnancy. He certainly knows that Uriah was summoned to Jerusalem. I think he also figures out that David wants to get rid of Uriah, and that Joab has accomplished this by this miserable excuse for an offensive against the enemy. I think the messenger figures out that if David knows Uriah has been killed, he will not raise any objections to this needless slaughter. And so, rather than wait for David to hypocritically rant and rave about the stupidity of such a move, he just goes on and tells him first, so that he will not receive any reaction from David. ellauri156.html on line 566: Then David said to the messenger, “Thus you shall say to Joab, 'Do not let this thing displease you, for the sword devours one as well as another; make your battle against the city stronger and overthrow it'; and so encourage him” (2 Samuel 11:25). ellauri156.html on line 568: These words of David are the frosting on the cake. They seem gracious and understanding, even sympathetic. In effect, David is saying, “Well, don't worry about it. After all, you win a few, and you lose a few. That's the way the cookie crumbles.” Uriah, a great warrior and a man of godly character (but not a Jew, mind you), has just died, and David does not express one word of grief, one expression of sorrow, not one word of tribute. Uriah dies, and David is unmoved. Contrast his response to the death of Uriah with his responses to the deaths of Saul and Jonathan (2 Samuel 1:11-27), and even of Abner (2 Samuel 3:28-39). This is not the David of a few chapters earlier. This is a hardened, callused David, callused by his own sin. ellauri156.html on line 570: Our text has many applications and implications for today. Let me suggest a few as I conclude this lesson. First, “Can a Christian fall?” Yes. Some folks in the Bible may cause us to question whether they really ever came to please Dog, folks like Balaam or Samson or Saul. But we have no such questions regarding David. He is not only a believer, he is a model believer. In the Bible, David sets the standard because he is a man after God's heart. Nevertheless, this man David, in spite of his popularity in Dog's circles, in spite of his marvelous times of worship and his bea-u-utiful psalms, falls deeply into sin. If David can fall, so can we, which is precisely what Paul, another crook and tricky Dick, warns us about: ellauri156.html on line 572: 11 Now these things happened to them as an example were written for our instruction, upon whom the ends of the ages have come. 12 Therefore let him who thinks he stands mind the gap (1 Corinthians 10:11-12). ellauri156.html on line 574: Second, “How far can a Christian fall?” This far [Bob points down there with his fingers]. David not only commits the sin of adultery, he commits murder. I think it is safe to say that there is no sin of which the Christian is not capable in the flesh. I have heard people say, “I don't know how a person who _______ could have ever been a Christian.” There are times -- like this time for David -- when it is obvious that we will hardly be saved by the testimony of our actions. Christians come from just the same gene pool of motherfuckers as the rest of us. ellauri156.html on line 576: Third, “How fast can a Christian fall?” This fast [Bob flaps his hands]. It is amazing how quickly David falls into the sins depicted in this one chapter. In a matter of weeks, or months at best. Apart from God's sustaining grace, we can fall very far, very quickly. Let us be reminded of this fact from David's tragic experience. ellauri156.html on line 578: Fourth, "How much wood would a woodchuck chuck if a woodchuck could chuck wood?" Sin snowballs. Sin has not got a snowball's chance in hell. Sin is not stagnant; it is not static. Sin grows. Look at the progression of sin in our text. David's sin starts when he ceases to act like a soldier and (what is way worse) becomes a late sleeper. David's sin grows from staying up late to adultery to murder. His sin begins very privately, but as the story progresses, more and more people become aware of it, and worse yet, more and more people become participants in it. His sin first acted out by his taking another man's wife, and then taking another man's life, and along with his life, his wife, plus the lives of a number of men who must die with him to make his death credible. David's sin blossoms so that it transforms a true and loyal friend (Uriah) to his enemy, and his enemies (the Ammonites, and his other rival Joab) into his allies. ellauri156.html on line 580: Fifth, when we seek to conceal our sin, things only get worse. Thus, the best course of action is to confess our sins and to forsake them. But that would have been an embarrassing loss of face to Dog, who had been rooting for David all this time. So better not, after all. Everything went well in the end anyway, and that's what counts. ellauri156.html on line 582: He who conceals his transgressions will not prosper, except for David, and a few others, come to think of it. But he who confesses and forsakes them will find compassion (Proverbs 28:13). And that is all he finds. Quite often compassion at his scaffold and grave. ellauri156.html on line 584: How much better it would have been for David simply to have confessed his sin with Bathsheba and found forgiveness then? Not a whit, it would only made matters worse. Who was Bathsheba anyway to show forgiveness to the king? Just another skirt. ellauri156.html on line 586: Man (and exceptionally, woman) has been seeking to cover up his sins ever since the Garden of Eden. Adam and Eve thought they could cover their sins by hiding their nakedness behind the fig leaves (hardly large enough for Adam's snake), and if not this, by hiding themselves from God behind Eve's bush. But God "lovingly" sought them out, not only to rebuke them and to pronounce some select curses upon them, but to give them a lame promise of forgiveness when the flagpoles start to bloom. It was God who provided a covering for their sins, in the form of snappy sackcloth jeans. The sacrificial death, burial, resurrection, and feasting on rumpsteaks cut from our Lord Jesus Christ's butt is God's provision for covering our sins. Have you experienced it, my friend? If not, why not confess your sin now and receive God's gift of forgiveness from him in person (in pirsuna pirsunalmente), and work henceforward with Jesus Christ in the cross factory of Cavalry? How 'bout that? A. Yokum, frost-bite travelers re-skewered reasonable. Ask for rates! ellauri156.html on line 588: Sixth, our text makes Uriah a hero and a dress model, not a chump and not a sucker. There are those who might conclude that Uriah's elevator may not “go to the top floor” (as my neighbor used to say of those she considered less than bright). Is Uriah gullible? Is he ignorant of what David is trying to do? Is he a coon? A spook? I don't think so. This is what makes his loyalty to David and to God's Law so striking. I think it is safe to say that here Uriah is very much like David in his earlier days, in terms of his response to Saul. As Saul sought to kill David unjustly, because he was jealous of his successes, so also David submitted himself to faithfully serving Saul, his master. He left his safety and future in God's hands, and God did not fail him. Who? Not Uriah, apparently. ellauri156.html on line 590: Seventh, Uriah is a reminder to us that God does not always deliver the righteous from the hand of the wicked immediately, or even in this lifetime. This is a really crucial point! Don't except to be saved except ex post facto. Daniel's three friends told the king that their God was able to deliver them. They did not presume that He would, or that He must, only that theoretically, he could if he wanted to. And God did deliver them, though with late delivery, rather like today's postal services. I think Christians should look upon this sort of deliverance as the rule, rather than the exception. But when Uriah faithfully serves his king (David), he loses his life. God is not obliged to “bail us out of trouble” or to keep us from trials and tribulations just because we trust in Him. Sometimes it is the will of God for men to trust fully in Him and to submit to human government (what? like U.S. government? No way Jose!), and still to suffer adversity, from which God may not deliver us. Spirituality is no guarantee that we will no longer suffer in this life. In fact, spiritual intimacy with God is often the cause of our sufferings (see Matthew 5). ellauri156.html on line 607: And Jonah from the belly of the whale ellauri156.html on line 611: Stupid question, everyman has not got Dog's triceps, so how could he deliver Daniel, even if he wanted to? Well, he might have delivered Daniel to the lions, had he been all present and correct at the occasion. In the Old Testament, as in the New, God sometimes delivers His people from the hands of wicked men, but often He does not, or delivers them TO the wicked men. Their “deliverance” comes much later with the coming of the other Messiah, Lord Jesus Christ. Uriah, like all of the Old Testament saints of old, died without receiving his full reward, and that is because God wanted him to wait. Uriah, like many of the Old Testament saints, was not delivered from the hands of the wicked. This is pointed out by the author of Hebrews: ellauri156.html on line 613: 13 All these died in faith, without receiving the promises, but having seen them and having welcomed them from a distance, and having confessed that they were strangers and exiles on the earth. 14 For those who say such things make it clear that they are seeking a country of their own. 15 And indeed if they had been thinking of that country from which they went out, they would have had opportunity to return. 16 But as it is, they desire a better country, that is, a heavenly one. Therefore God is not ashamed to be called their God; for He has prepared a city for them. 32 And what more shall I say? For time will fail me if I tell of Gideon, Barak, Samson, Jephthah, of David and Samuel and the prophets, 33 who by faith conquered kingdoms, performed acts of righteousness, obtained promises, shut the mouths of lions, 34 quenched the power of fire, escaped the edge of the sword, from weakness were made strong, became mighty in war, put foreign armies to flight. 35 Women received back their dead by resurrection; and others were tortured, not accepting their release, so that they might obtain a better resurrection; 36 and others experienced mockings and scourgings, yes, also chains and imprisonment. 37 They were stoned, they were sawn in two, they were tempted, they were put to death with the sword; they went about in sheepskins, in goatskins, in foreskins, being destitute, afflicted, ill-treated 38 (men of whom the world was not worthy), wandering in deserts and mountains and caves and holes in the ground. 39 And all these, having gained approval through their faith, did not receive what was promised, 40 because God had provided something even better for us, to make up for the wait, so that apart from us they would not be made perfect (Hebrews 11:13-16, 32-40). ellauri156.html on line 615: Uriah should not be criticized or looked down upon for his loyalty and submission to David. He should be highly commended. In fact, a friend suggested a new thought for my consideration: “Suppose that Uriah was added to the list of war heroes because of his loyalty and courage in this battle which cost him his life? It is a possibility to consider. Uriah is one of those Gentile converts whose faith and obedience puts many Israelites to shame. He is among many of those who have trusted and obeyed God who have not received their just rewards in this life, but who will be rewarded in the coming kingdom of God. Too many Christians today want their blessings “now” and are not willing to suffer, waiting for their reward then. Let them think carefully about the example of Uriah for their own lives. His elevator may have not gone all the way to the top floor, but by Gawd, he will reach it when Jacob lets down the ladder! ellauri156.html on line 618: 39 We know that while David was at the cave of Adullam, his brothers and all his father’s household, along with others in distress, came to David there, fearing the wrath of Saul (1 Samuel 22:1-2). Joab, Abishai, and Asahel were all the sons of Zeruiah, the sister of David (1 Chronicles 2:16). I infer from this that these three men joined David at the time his family joined him. ellauri156.html on line 619: 40 Note here that there was a three-day feast of David and the men who joined with him. This was certainly a time to get to know these men. ellauri156.html on line 620: 41 Is this, by any chance, a clue as to what the “present” was that David sent after Uriah in verse 8? Was the present some “food and drink”? I wonder. 42 Uriah’s actions raise some interesting questions about those who get themselves drunk. It seems to me that our text strongly implies that even drunk, a man cannot be forced to violate his convictions, unless of course he wants to do so. I wonder how many people get drunk because they want to do what they do drunk, and they think they can blame alcohol for their own sin? It seems like another version of, “The Devil made me do it.” ellauri156.html on line 623: 11. David and God (a.k.a. Nathan) (2 Samuel 12) ellauri156.html on line 625: A couple hundred years ago, my wife Jeannette and I went to England and Scotland with my parents. Each night we stayed at a “bed and breakfast” as we drove through Wales. There were a number of farms, but not so many towns in which to find a place to stay for the night. We saw a “bed and breakfast” sign and traveled along the country road until we found the place -- a very quaint farm. We saw several hundred sheep in a pasture, a stone trestle, and stone barns. It looked like the perfect place, and in many ways it was. What we did not realize was that the stone trestle was a railroad trestle for a train that came by late at night, a few feet from the house where we slept. Two cows also calved that night. I have spent my share of time around farms, but I have never heard the bellow of a cow that was calving echo throughout a stone barn. I could hardly sleep a wink. Just goes to show. Never trust the Rugby guys. ellauri156.html on line 627: In addition to the hundreds of sheep in a nearby pasture, there was a small lamb in a pen, very close to the house. It was a frisky, friendly little fellow, and we loved to "play" with it. We were somewhat perplexed as to why this fellow was kept by himself, away from the rest of the flock. The farmer's nephew came by, and I asked him. It took a while to understand his strong accent, but finally I realized he was telling me this was his “pet lamb.” The problem was that he said it as though it were one word, “bedlam.” This was obviously a separate category, distinct from the category of mere “sheep” or a “lamb.” This “pet lamb” was given a special pen, right by the house, and a lot more attention and care than the rest. I did not dare to ask the man where his "penis". ellauri156.html on line 629: Now this little fellow was one lamb among a great many. Nevertheless, he enjoyed the distinction of being regarded as a “pet lamb.” (I am coming to te most narcissistic part of my sermon, going to introduce you to the good shepherd in a moment.) In the story which Nathan tells David, it is not quite the same. Nathan tells David of a “pet lamb” who is the only sheep of a poor farmer. This lamb does not live in a pen outside the house; it lives inside the house, often in the loving hairy arms of its master, and eats the same food he eats. This is the story Nathan tells David, which God uses to expose the wretchedness of David's sin. It is our text for this message, and once again, it has much to teach us, as well as David. Let us give careful heed to the inspired words of Nathan, and learn from a lamb. (I bet the lamb had much more to learn from the "boys".) ellauri156.html on line 631: But now a speedy recap of my previous zillion-word summary of Dog's twenty-line storyline thus far. (Thanx to Netflix for this genial method of stretching a watered-down story to a multiple of its length. Thanx to BERBER for paying me per word and not per idea.) ellauri156.html on line 633: David has become king of both Judah and Israel. He has, in large measure, consolidated his kingdom. He has taken Jebus and made it his capital city, renaming it Jerusalem. He has built his palace and given thought to building a temple (a plan God significantly revises). He has subjected most of Israel's neighboring nations. He has done battle with the Ammonites and prevailed, but he has not yet completely defeated them. The Ammonites have retreated to the royal city of Rabbah, and as the time for war (spring) approaches, David sends all Israel, led by Joab, to besiege the city and to bring about its surrender. David has chosen not to endure the rigors of camping in the open field, outside the city. He has chosen rather to remain in Jerusalem. Sleeping late, David rises from his bed as others prepare to go to bed for the night. David strolls about the rooftop of his palace and happens to steal a look at a beautiful young woman bathing herself, perhaps ceremonially, in fulfillment of the law. ellauri156.html on line 635: It is not due to any intent on her part, nor even any indiscretion. She is bathing herself as darkness falls, and being poor (see 12:1-4), she does not have the privilege of complete privacy, especially when the king can look down from the lofty heights of his rooftop vantage point. David is struck with her beauty and sends messengers to inquire about her identity. They inform David of her identity, and that she is married to Uriah, the Hittite. That should have ended his interest, but it does not. David sends messengers who take her, bringing her to his palace, and there he sleeps with her. When she cleanses herself, she goes home. (Or was it the other way round? Can't remember.) ellauri156.html on line 637: It all seems to be over. David is not looking for another wife; he is not even looking for an affair. He is looking for a conquest. That should have happened on the battlefield, not in the bedroom! Things take a very different turn when Bathsheba sends word to David that she is pregnant. David first seeks to cover up his sin by ordering Joab to send Uriah home on furlough, ostensibly to give David a report on the war. David's efforts to get Uriah into bed with Bathsheba begin as subtle hints, then change to veiled orders, and then turn crass as David seeks to get Uriah to do drunk what he will not do sober. When these efforts fail (due to Uriah's noble character), David sends Uriah back to Joab, with written orders to Joab to put him to death in a way that makes it seem like a casualty of war. Joab does as he is told and sends word to David: “Mission accomplished.” It is here that our apparently never-ending story resumes. ellauri156.html on line 641: Bathsheba's response to the death of her husband is as we would expect, as we would also hope. From what the text tells us, she has absolutely no part in David's plot to deceive her husband, let alone to put him to death. Undoubtedly, she learns of Uriah's death in much the same way every war widow does, then or now. When she is officially informed of Uriah's death in battle, she mourns for her husband. We cannot be certain just how long this period of mourning is. We know, for example, that if a virgin of some distant (i.e., not Canaanite) nation was captured by an Israelite during a raid on her town, the Israelite could take her for a wife after she had mourned for her parents (who would have been killed in the raid) for a full month (Deuteronomy 21:10-13). As I will seek to show in a moment, I believe Bathsheba's mourning is genuine, and not hypocritical. I believe she mourns her husband's death because she loves him. ellauri156.html on line 643: David, on the other hand, does not even bother to go through the pretense of mourning. He does not even try to be hypocritical. When other mighty men of Israel died, David led the nation in mourning their loss. David mourned for Saul and his sons, killed in the battle with the Philistines (2 Samuel 1). David mourned the death of Abner, wickedly put to death by Joab (2 Samuel 3:28ff.). He even sent a delegation to officially mourn the death of Nahash, king of the Ammonites (2 Samuel 10). But when Uriah is killed “in battle,” not a word of mourning comes from David's lips. He is not sorry; he is relieved. Instead of instructing others to mourn for Uriah, he sends word to Joab not to take his death too seriously. ellauri156.html on line 645: When Bathsheba's mourning is complete, David sends for her and brings her to himself as his wife. Wait, was little David born as yet, or did he start fucking her with her belly full? I do not see him bending down on his knees, proposing. I do not see him courting her, sending her roses. I see him “taking” her once again. And again. In fact, this is my favourite part. The question in my mind is, “Why?” Why does David take Bathsheba into his house as one of his wives? I do not think he is any longer trying to “cover up” his sin; it is far too late for that. She must be “showing” her pregnancy by now, and it is hard to imagine how all Israel cannot know what has been going on. It appears that at this point, David is not trying to conceal his sin, but to legitimize it. Whatever David's reasons may be, they are hardly spiritual, and they are most certainly self-serving. ellauri156.html on line 647: Nathan has a response to the death of Uriah too, which is taken up in the first part of chapter 12. But let us save that until after drawing your attention to something which has been going on in David's life that we have not seen from our text, and which the author of Samuel has not recorded. But David himself discloses this to us in one of his psalms, written in reflection of this incident in our text. ellauri156.html on line 653: 4 For day and night your hand was heavy upon me; ellauri156.html on line 658: Psalm 32 is one of two psalms (the other is Psalm 51) in which David himself reflects on his sin, his repentance, and his recovery. Verses 3 and 4 of Psalm 32 are the focus of my attention at this point in time. These verses fit between chapters 11 and 12 of 2 Samuel. The confrontation of David by Nathan Zuckermann the prophet, described in 2 Samuel 12, results in David's repentance and confession. But this repentance is not just the fruit of Nathan's rebuke; it is also David's response to the work God has been doing in David's heart before he confesses, while he is still attempting to conceal his sin. ellauri156.html on line 660: In these verses, David makes it clear that God is at work even when it does not appear to be so. During the time David tries to cover up his sin, God is at work exposing it in his heart. These are not times of pleasure and joy, as Satan would like us to conclude; they are days of misery. David is plagued with guilt. He cannot sleep, and it seems he cannot eat. Worst of all, he cannot fuck. He is not sleeping nights, and he is losing weight. Whether or not David recognizes it as God who is at work in him, he does know he is miserable. It is this misery which tenderizes David, preparing him for the rebuke Nathan Zuckermann is to bring, preparing him for repentance. David's repentance is not the result of David's assessment of his situation; it is the result of divine intervention. Hey wait? If that is the case, where is the much-advertised free will? He has gone so far in sin that he cannot think straight. God is at work in David's life to break him, so that he will once again cast himself upon God for grace. He has good experience in casting himself upon folk, from Saul thru Jonathan to Bathsheba. ellauri156.html on line 662: Nathan Tells a Shepherd a Sheep Story (12:1-6) ellauri156.html on line 668: 7 Silloin Natan sanoi Daavidille: »Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi lampaanrasvalla ja pelastin sinut Sauli Niinistön käsistä. 8Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin. 9 ellauri156.html on line 670: Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa? Heettiläisen Urian olet lyönyt miekalla, olet tappanut hänet ammattilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi. 10Niinpä miekka ei tule milloinkaan väistymään suvustasi, koska olet halveksinut minua ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Urian mamuvaimon.’ 11 ellauri156.html on line 673: 13 Silloin Daavid sanoi Natanille: »Olen nähtävästi tehnyt syntiä Herraa vastaan.» Natan vastasi: »Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla. 14 Mutta koska olet tällä teolla rikkonut pahasti Herraa vastaan, niin sinulle syntynyt poika kuolee.» Tää on tosi reilua. Omaisuusrikos korvataan omaisuuden menetyxellä. ellauri156.html on line 675: There are several important things to note about this meeting between Nathan and King David. First, note that Nathan is sent to David. Nathan is, of course, a prophet. However it comes about, he knows what David has done. If you will pardon the pun, David cannot pull the wool over his eyes. His words are, in the final analysis, the very word of God (see 12:11). If Nathan is a prophet, he is also a man who seems to be a friend to David. One of David's sons is named Nathan (2 Samuel 5:14). David informs Nathan of his desire to build a temple (chapter 7). Nathan will later christen (sorry, name) Bathsheba's and David's second son (12:25). He will remain loyal to the king and to Solomon when Adonijah seeks to usurp the throne (1 Kings 2). Nathan does not come to David only as God's spokesman, he comes to David as his friend. ellauri156.html on line 677: Faithful are the wounds of a friend, But deceitful are the kisses of an enemy (Proverbs 27:6). Onkohan mulla sananlaskuja jossain töräyxissä jo? TODO. ellauri156.html on line 679: Second, note that Nathan is sent to David. Twelve times in the last chapter the word “sent” is employed by the author. A number of these instances refer to David “sending” someone or “sending” for someone. David is a man of power and authority, and so he can “send out” for whatever he wants, including the death of Uriah. Now, it is God who does the “sending.” Herra se on herrallakin. Is David impressed with his power and authority? Has he gotten used to “sending” people to do his work for him (like sending Joab and all Israel to fight the Ammonites)? Let David take note that God is sending Nathan. He is a godsend to Dave. ellauri156.html on line 681: Third, Nathan comes to David with a story. In the New American Standard Bible, this is not just a story, but a kind of poetic story. In my copy of the NASB, the words of the story are formatted in such a way as to look like one of the Psalms.43 It took me a while to take note of this, but if this is so, it means that Nathan comes to David prepared. Under divine inspiration, I am sure God could inspire a prophet to utter poetry without working at it in advance, but this does not seem to be the norm. Nathan comes to David well prepared. He is not just “spinning a yarn;” Nathan is telling a story, a very important story with a very important message for David. A message for you sir. Nih Nih. ellauri156.html on line 683: Fourth, Nathan's story is a “sheep story,” one that a shepherd can easily grasp and with which he can readily identify. David was a shepherd boy in his younger days, as we know from the Book(s) of Samuel (see 1 Samuel 16:11; 17:15, 28). I wonder if in those lonely days and nights David does not make a “petlamb” of one or more of his sheep? You bet. Some comfort for his lonely nights. Did this sheep eat of his food and drink from his cup? Did this sheep give him a blowjob? Possibly so. ellauri156.html on line 685: Fifth, the story Nathan tells David does not “walk on all fours” -- that is, there is no “one to one correspondence” with the story of David's sin with Bathsheba and Uriah. The sheep (which we would liken to Bathsheba) is put to death, not the owner (whom we would liken to Uriah). I think it is important to take note of this fact, lest we press the story beyond its intent. ellauri156.html on line 687: Why a story? Why not just let David have it head-on, with both barrels, like David did with Bathsheba? Many will point out that this is a skillfully employed tactic, which gets David to pronounce judgment on the crime before he realizes that he is the criminal. I think this is true. David is angry at this “rich man's” lack of compassion. If he could, he would have this fellow put to death (!). But as it is, justice requires a four-fold restitution. But having already committed himself in principle, Nathan can now apply the principle to David, in particular. ellauri156.html on line 689: As I understand the Bible, there is more to the story than this, however. Our lord (meaning Jeshua) frequently told stories. Why was this? Was it because he was trying to “put the cookies on the lowest shelf”? Was he accommodating his teaching to those who might have difficulty understanding it? Sometimes our lord told stories to the religious experts, who should have been able to follow a more technical argument. No, I think his own elevator did not quite reach the upper floors. I am thinking in particular of the story of the Good Samaritan, as recorded in Luke 10. A religious lawyer stood up and asked Jesus a question, not to sincerely learn, but with the hope of making our Lord look bad before the people. He asked, “What shall I do to inherit eternal life?” Jesus turned the question around. This man was the expert in the Law of Moses, what did it teach? The man answered, “YOU SHALL LOVE THE LORD YOUR GOD WITH ALL YOUR HEART, AND WITH ALL YOUR SOUL, AND WITH ALL YOUR STRENGTH, AND WITH ALL YOUR MIND; AND YOUR NEIGHBOR AS YOURSELF, THAT IS, EVEN MORE.” (Luke 10:27). In effect, Jesus responded, “Right. Now do it.” That was the problem with the law, no one could do it without failing, and so no one could earn their way to heaven by good works. Well, how high can we get with mediocre works? Someplace between heaven and hell would actually be most preferable. ellauri156.html on line 691: The lawyer knew he was in trouble and tried to dig himself out (bad choice). He (like many lawyers then and now) thought he could get himself off the hook by arguing in terms of technicalities. And so he had a follow-up question for Jesus: “And who is my neighbor?” Jesus did not debate this man on his own terms. He was not willing to get into a word study in the original text. Instead, Jesus told a simple story, the story of the Good Samaritan. ellauri156.html on line 695: 33»Mutta sitten tuli samaa tietä muuan ulkomaalaistaustainen samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. 34Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. 35Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ 36Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?» ellauri156.html on line 699: The lawyer was in trouble; the story had no technicalities over which to argue. It brought the issue home, with little ground for quibbling over details. When push came to shove, the lawyer knew our Lord's functional definition of “neighbor” was absolutely right. He had nowhere to hide. The story did the trick; it cut to the heart of the matter, while avoiding trivial details to quibble over for hours. It was not the lawyer who made Jesus look bad with all his minutiae but Jesus who made the lawyer look bad with a simple story. The best part about similes that they can be tweaked any way you wish. Russians are our neighbors if they get to trouble, and so are Chinamen. But there is nothing here about helping them when they threaten our vital interests. ellauri156.html on line 701: That is part of the reason Nathan told David this story. It was never meant to be a makeover of David's sin; it is meant to expose David's sin in principle, in a way that cannot be denied. Having done this very well, Nathan then presses on to deal with David's sin specifically. ellauri156.html on line 703: The story Nathan tells David is very simple. Two men lived in the same city; one was very rich and the other was very poor. The rich man had flocks and herds.44 The rich man did not just have a large flock and a large herd; he had many flocks and many herds. We would say this man was “filthy rich.” The poor man had but one ewe lamb; this was his “pet lamb.” He purchased it and then raised it in his own home. The lamb spent much time in the man's lap and being carried about. It lived inside the house, not outside, being hand fed with food from the table and even drinking from its master's cup. ellauri156.html on line 705: Some of you cannot even imagine what this is like. It is a horrifying thought to you. How could anyone treat an animal that way? I have only one response: Obviously you haven't been to our house lately to be greeted by two cats (who, to the dismay of my wife, can be found around -- and sometimes on -- the table) and four dogs (none of them are ours, technically). I say nothing about my petlamb, even Jennifer doesn't quite approve. ellauri156.html on line 707: The rich man had a guest drop in for a visit, and as the host he was obliged to provide him with a meal. After giving the matter considerable thought, the rich man decided upon lamb, and yet he was not willing to sacrifice one lamb from all those he owned. Instead, he took the poor man's lamb, slaughtered and served it to his guest, so as not to suffer any losses personally. He not only let (i.e., forced) the poor man to pick up the tab for the meal, he deprived this man of his only lamb, and one that was like a member of the family. ellauri156.html on line 709: I hope I am not guilty of attempting to make this story “walk on all fours” when I stress the same thing the story does -- that there is a very warm and loving relationship between the rich man and the poor man's “pet lamb.” It really tasted great! Considered along with everything else we read about Uriah and Bathsheba and David, I must conclude that the author is making it very clear that Uriah and Bathsheba dearly loved each other. Anyway, who cares this way or that, it was his lamb. When David “took” this woman to his bedroom that fateful night, and then as his wife after the murder of Uriah, he took her from the man she loved. Bathsheba and Uriah were devoted to each other, which adds further weight to the arguments for her not being a willing participant in David's sins. It also emphasizes the character of Uriah, who is so near to his wife, who is being urged by the king to go to her, and yet who refuses to do so out of principle. ellauri156.html on line 711: David does not see what is coming. The story Nathan tells makes David furious. The David who was once ready to do in Nabal and all the male members of his household (1 Samuel 25) is now angry enough to do in the villain of Nathan's story. Doing in folks was one of his pet lambs. In some ways, David's response is a bit overdone. He reminds me a bit of Judah in Genesis 38, when he learns that Tamar, his daughter-in-law is pregnant out of wedlock. Not realizing that he is the father of the child in her womb, Judah is ready to have Tamar burned to death. How ironic that those who are guilty of a particular sin are intolerant of this sin in the life of others. Well said, Bob! Christians are really hard on people who have no charity. ellauri156.html on line 713: David identifies two evils that have been committed by this fictional rich man. First, the man has stolen a lamb, for which the law prescribed a fourfold restitution (Exodus 22:1). ellauri156.html on line 718: 4 (22:3) Jos varastettu eläin löydetään elävänä hänen hallustaan, oli se sitten härkä, aasi tai lammas, hän antakoon siitä kaksinkertaisen korvauksen. ellauri156.html on line 722: Second, David recognizes what he views as the greater sin, and that is the rich man's total lack of compassion. David is furious because a rich man stole and slaughtered a poor man's pet. He does not yet see the connection to his lack of compassion for stealing a poor man's beloved companion, Uriah's wife, Bathsheba. The slaughtering of Uriah is most certainly an act which lacks compassion. The crowning touch in David's display of righteous indignation is the religious flavoring he gives it by the words, “as the Lord lives” (verse 5). ellauri156.html on line 724: Nathan's Indictment (12:7-12) ellauri156.html on line 726: Nathanin rapsut Davidille oli suhteellisen leppeät, vaan ei-toivotun lapsen kuolema. Ei mitään vakavaa, mutta eihän syntikään ollut kuolemanvakava. Mixi naisten naurattamisesta pitäsi tulla itkua ja hampaiden kiristelyä? Jaa olihan siinä se Urian valitettava tapaus, mutta mitä oli niin typerä. Tyhmst päästä kärsii koko ruumis. ellauri156.html on line 728: David has just sprung the trap on himself, and Nathan is about to let him know about it. The first thing Nathan does is to dramatically indict David as the culprit: “You are the man!” In stunned silence, David now listens to the charges against him. David thinks only in terms of the evils the rich man committed against his neighbor, stealing a man's sheep and depriving him of his companion. Put another way, David thinks only in terms of crime and socially unacceptable behavior, not in terms of sin. In verses 7-12, Nathan draws David's attention to his sin against God and the consequences God has pronounced for his sin. Note the repetition of the pronoun “I” in verses 7 and 8: “It was I who. . . ellauri156.html on line 730: . . . delivered you from the hand of Saul ellauri156.html on line 734: God speaks to David as though he has forgotten these things, or rather as though he has come to take credit for them himself. Everything David possesses has been given to him by God. Has it been so long since David was a lowly shepherd boy that he has forgotten? David is a “rich” man because God has made him rich. And if he does not think he is rich enough, God will give more to him. David has begun to cling to his “riches,” rather than to cling to the God who made him rich. ellauri156.html on line 736: Mikäs on sitten ero rikoxen ja synnin välillä? Eiköhän se ole ezynti on rikos ihmisyyttä vastaan, eli kantaja on koko pörriäisten pesä kuningatar edustajana eikä yksityinen kostaja. Sixi synti on jotain hienompaa kuin kärhämä, se on yxinkertaisesti totta eikä vaan vaihtoehtoista totuutta, josta jokaisella voi olla oma käsitys. Sanakin tulee ie. kannasta 'se on' (pohjal. soon), jota vänkää sama jumala, jonka nimikin on yxinkertaisesti 'minä olen'.(pohjal. moon). Sitä ihtiään se on sanoi äitikin. Entäs muissa kielissä? Kreikassa se on erehdys, hamartema. Hepreaxi ohari. Hepreassa usko, emunah אמונה merkitsee, "Jumala pitää kiinni erämaassa huomattavasti", alef-mem-vav-nun-hei. Siltä se saattaa tuntua kun erämaassa käy kova puhuri. ellauri156.html on line 738: I fear some of us tend to miss the point here. We read Nathan's story and we hear Nathan's rebuke as though David's sin is all about sex. David does commit a sexual sin when he takes Bathsheba and sleeps with her, knowing she is a married woman. But this sexual sin is symptomatic, according to Nathan, and thus according to God. God is not just saying, “Shame on you, David. Look at all the wives and concubines you had to sleep with. And if none of these women pleased you, I could have given you another woman, just one that was not already married.” Wow, this is the same 'gotcha' as with Adam earlier: I give you about anything as long as you keep your fingers off my property. ellauri156.html on line 740: Nathan tells David the story of a rich man and a poor man. God tells David through Nathan that all that he possesses (his riches) it is he, the boss, who has given them to him. God is like the rich man, and David the poor one with just the one. David's problem is that his possessions have come to own him. He is so stingy he won't even give his petlamb to Mr. Rich. He is so “possessed” with his lamb that he is unwilling to spend it when his boss has a party. He wants “more” and “more,” and so he begins to take what isn’t his to take, rather than to ask the divine Giver for all he has and more. ellauri156.html on line 742: We can see now why David wrote these words in Psalm 51:4: “Against Thee, Thee only, I have sinned. Never mind the neighbors.” ellauri156.html on line 744: First and foremost, David's sin is against God. He has ceased to humbly acknowledge God as the Giver of all he possesses. He has ceased to look to God to provide him with all his needs -- and his desires. David has not only ceased to ask God to supply his needs, he has disobeyed God's commands by committing adultery and murder. David's sin against God manifests itself by the evils he commits against others. Nathan outlines these, employing a repetitive “you:” ellauri156.html on line 749: have struck down Uriah the Hittite with the sword. ellauri156.html on line 751: have taken his wife to be your wife. ellauri156.html on line 753: have killed him with the sword of the sons of Ammon. ellauri156.html on line 755: Nathan now proclaims the irreversible consequences to come upon David and his family due to his sin: Therefore the sword shall never depart from your house, because you have despised Us and have taken the wife of Uriah the Hittite to be your wife. With an equally repetitive "I will": ellauri156.html on line 768: The consequences are not only appropriate, but intensified. David took one man's wife; another will take several (I bet four) of his wives. This happens when Absalom rebels against his father's rule and temporarily takes over the throne. Following the advice of Ahithophel, Absolom pitches a tent on the roof of David's palace (the place from which David first looked upon Bathsheba) and there, in the sight of all Israel, sleeps with David's concubines as a declaration that he has taken over his father's throne and all that goes with it (2 Samuel 16:20-22). While David seeks to commit his sins in private, God sees to it that the consequences are very public. Aijaa. Kai tää Absalom-tarinakin täytyy vielä lehteillä. ellauri156.html on line 770: The story goes on as you well know, but we shall stop here, having focused on Nathan's divinely directed rebuke of David. In our next lesson we will give thought to David's repentance and to the immediate consequences of his sin. But let us close this message by considering some very important take-home lessons for us to learn from David's sin and Nathan's rebuke. ellauri156.html on line 772: (1) Nathan is a propellerhead, but he is also an example of a faithful friend. Proverbs puts it this way. ellauri156.html on line 774: I do not know how many people I have known who refused to rebuke or even caution someone close to them, thinking that they are being a friend by being non-condemning. A good friend does not let us continue on the path to our own destruction. Nathan was acting as a prophet, but he was also acting like a friend. Would that we had more professor friends. Would that we were a prophylactic friend to one on the path of destruction. Deliver in a timely manner those who are being taken away to death, And those who are staggering to slaughter, Oh hold them back (Proverbs 24:11). ellauri156.html on line 776: (2) God sees our sin, even when men do not. He sees through the privy door. Our sins never slip past God unnoticed. The wicked refuse to believe that God sees their sin, or that if He does, that He will deal with it: And they say, “How does God know? And is there knowledge with the Most High?” (Psalm 73:11; see 2 Peter 3:3ff.) The answer is he has X-ray vision. And a huge notebook. God may delay judgment or discipline, but He will never ignore our sin. If he ignores it, it was a venial sin. But better not try your luck! ellauri156.html on line 778: 20 So Moses said to them, “If you will do this, if you will arm yourselves before the LORD for the war, 21 and all of you armed men cross over the Jordan before the LORD until He has driven His enemies out from before Him, 22 and the land is subdued before the LORD, then afterward you shall return and be free of obligation toward the LORD and toward Israel, and this land shall be yours for a possession before the LORD. 23 “But if you will not do so, behold, you have sinned against the LORD, and be sure your sin will find you out (Numbers 32:20-23, emphasis mine). Note what this says! We must support Israel against its mooslem neighbors! They are not their neighbors! Or rather of course they are but they are also enemies! ellauri156.html on line 780: (3) God is under no obligation to stop us from sinning. (So why did he bother with David then? Is he some sort of special case? Of course he is, he is Dawgs petlamb. Sometimes people justify their sin by saying something like: “I've prayed about it and asked God to stop me if it is wrong. . . .” When God does not stop them, they somehow assume it must be right. God could have stopped David after he chose to stay home from the war, or after he began to covet Uriah's wife, or after he committed adultery, but instead He allowed David to persist in his sin for some time. God even allowed David to get away with murder, for a time. Well actually, for good. It was just a immigrant after all. God's Word forbade David's sins of coveting, adultery, and murder. God's Word commanded David to stop, and he did not. God allowed David to persist in his sin for a season, but not indefinitely. God allowed David's sin to go full circle, to reach full bloom, so that he (and we) could see how sin grows (compare Genesis 15:12-16). ellauri156.html on line 782: (4) David's sin was not intended as an excuse for us to sin, but as a warning to all of us how capable we are of sin. I have heard it said more times than I wish to recall, “Well, even David sinned. . . .” What they mean is, “How can you expect me not to sin? If David, as spiritual as he was, sinned as he did, then how can you expect me to do any better?” Fair enough. But Where these guys go wrong is that they are not Gawds petlambs, no preferential treatment is in the offing for them. Gawd will cross them like cockroaches. Or leece. ellauri156.html on line 784: If we look very very carefully at the Bible, we can see that it is a thick book with unusually small print and thin leaves. We will see why stories like that of our text were written. They were written for the small print. They were not written to encourage us to sin, but to warn us of the danger of sin, and thus to encourage us to avoid sin at all costs. After outlining the major sins of the nation Israel in the wilderness in 1 Corinthians 10:1-10, Paul then applies the lesson of history to the Corinthians, and thus to us: ellauri156.html on line 786: 101 Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. 2 Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. 3 Kaikki he söivät samaa hengellistä roskaruokaa 4 ja joivat samaa hengellistä sihijuomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, jota Mooses kuljetti heidän mukanaan painavassa arkissa; tämä kallio oli Pietari, korjaan Kristus. 5 Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. 6 Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät. 7 ellauri156.html on line 787: Älkää ruvetko palvelemaan epäjumalia niin kuin jotkut heistä. Kirjoituksissa kerrotaan: »He istuivat syömään roskaruokaa ja juomaan sihijuomaa, ja sitten he nousivat tanssimaan!» 8 Älkäämme antautuko tämmöiseen siveettömyyteen niin kuin jotkut heistä; heitä kuoli yhtenä päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta. 9 Meidän ei myöskään tule koetella Herran kärsivällisyyttä, niin kuin jotkut heistä tekivät; he kuolivat käärmeenpuremiin. 10 ellauri156.html on line 792: 4 Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi napista. 5 Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon roskaruokaan." 6 ellauri156.html on line 794: Silloin Herra suivaantuneena lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. 7 Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta. 8 Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon". 9 Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon. HUOM! tää vaskikäärme ei sunkaan ollut epäjumala, vaan ihan vaan tollanen niinkö maskotti. ellauri156.html on line 798: Because David did what was right in the sight of the LORD, and had not turned aside from anything that He commanded him all the days of his life, except in the case of Uriah the Hittite, and, well, in a minor way, stalking Bathsheba while she was washing herself and then fucking her without leave (1 Kings 15:5, emphasis mine).nn ellauri156.html on line 800: (5) David's sin, like all sin, is never worth the price. I have actually had people ask me what the penalty for a certain sin would be, planning to do it and then be forgiven. There are those who toy with sin, thinking that if they sin, they may suffer some consequences, but that God is obliged to forgive them, and thus their eternal future is certain and secure, no matter what they do, even if intentionally. I know of one situation in which a church leader left his wife and ran off with the wife of another, planning to later repent, and then expecting to be welcomed back into the fellowship of that church. This is presumptuous sin, sin of the most serious and dangerous kind. Rather than open a “can of worms” at this point in this message, let me simply say this: “No one ever chooses to sin, and then comes out of it with a smile on their face.” My friend Dawg will almost certainly wipe that smug smirk off their face. I still seethe when I think of that colleague of mine, and how he got away with dumping her hag and plucking a dainty dish from Brother ... (better not say). Took just a few months for the brotherhood to relent. Fuck, it shouldn't be that easy! A little more speedy delivery of the retribution would be indicated, don't you think, milord? Not that I criticize you in any way, milord. ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds. ellauri156.html on line 804: I have never met a Christian who chose to sin, and after it was all over felt that it was worth the price. Those that did quite simply were not Christians. David's sin and its consequences should not encourage us to sin, but should motivate us to avoid sin at all costs. The negative consequences of sin far outweigh the momentary pleasures of sin. Sin is never worth the price, even for those whose sin is forgiven. Sin is not worth it even when it's free of charge. In fact, we ought to be paid to commit sin. (Some do, like the adulterous woman in Proverbs, and Trick Dick's burglars. But we won't open that can of worms now that we are this close to the finish line.) ellauri156.html on line 806: (6) It was the story of the slaughter of a lamb which exposed the immensity of David's sin. It is the story of the slaughter of The Lamb of God which exposes the immensity of our sins. (I am not suggesting that this comparison is on all fours, though the thought is close. Like the rich man slaughtering the poor people's only lamb to have a feast.) Isn't it amazing that David was so blinded by his own sin that he could not see it? It was by means of the story of the slaughter of a poor man's pet lamb that David was gripped with the immensity of the sin which was his own. David could see his own sin when he heard the story of what appeared to be the sin of another. ellauri156.html on line 810: Note that this last part is full of Saulus quotes. Whenever evangelists are about to finish they pepper their talk with these Saulus quotes. I guess it is because Saulus' job was so close to their own: first scare the suckers and then sugar the medicine. ellauri156.html on line 812: That is precisely what the cross of our Lord Jesus Christ does for us. We were dead in our trespasses and sins (Ephesians 2:1-3). We were blinded to the immensity of our sins (2 Corinthians 4:4). The coming of our Lord Jesus Christ, His perfect life, His innocent and sacrificial death, His literal and physical resurrection are all historical events. But the gospel is also a story, a true story. When we read the New Testament Gospels, we read a story that is even more dramatic, more amazing, more disturbing than the story Nathan told David. When we see the way unbelieving men treated our Lord, we should be shocked, horrified, and angered. We should cry out, “They deserve to die!” And that they do. But the Gospel is not written only to show us their sins -- those who actually heard Jesus and cried, “Crucify Him, Crucify Him” -- it is written so that the Spirit of God can cry out in our hearts, “Thou art the man! Yo mon!” When we see the way men treated Jesus, we see the way we would treat him, if he were here. We see how we treat him today. With laughter and ridicule. And that, my friend, reveals the immensity of our sin, and the immensity of our need for repentance and forgiveness. Words, words, words. Sticks and stones may break my bones, but words will never hurt me. ellauri156.html on line 814: The Gospel of Jesus Christ is “Good News.” (No, it is Dog's breakfast. You must be thinking of euangelion.) The “Good News” is the death of our Lord, which reveals the immensity of our sin, is the immense workload of God by which he can and will forgive us of our sin. (Recall here Dosto's and many other mystics' meme that everybody should feel guilty of everything. They really enjoy it! It is some variant of algolagnia.) By His innocent and sacrificial death, Jesus died in our place, paid the penalty for our sins. Come to think of it, the logic of this story IS on all fours with God's judgment on David's oversight: Not nice but don't worry, I'll cash your debt on some innocent scapegoat. ellauri156.html on line 816: He bore ours sins on the cross! And by trusting in His death, burial, and resurrection, we die to sin (or sin to die, pick your choice, like David from Nathan's deck of bottom cards) and are raised to novelty products of eternal life, in Christ. The Gospel must first bring us to a recognition of the magnitude of our sin, and of our guilt, and then it takes us to the magnitude of God's grace in Jesus Christ, by which our sins can be forgiven. Have you come to see how great your sins are before a holy God? Then I urge you to experience how great a salvation is yours, brought about by this same God, through the death, burial, and resurrection of Lord Jesus Christ. What a Relief! Plop plop fizz fizz, oh what a relief it is. ellauri156.html on line 820: 43 I should also say that other translations don’t seem to follow the NASB in dealing with these words as poetry. ellauri158.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri158.html on line 40: Jeg er pinnsvin, sanoi norjalaisessa mamusarjassa Jordbrukerne wannabe islamilaisgladiaattori, joka oli ihan poikki. Spinoza oli toinen samanlainen. Siilit ovat kivoja, vahvisti Iso Pauli vielä seniilinä. Ei sixi että ne syövät käärmeitä, vaan sixi että ne lyllertävät ja tuhisevat söpösti. Siilejä oli ennen paljon Sysmässä ja Käpylässä. Nyt ei niitä näy. Hyönteiset lie niiltä loppuneet, ja käärmeet. ellauri158.html on line 44: Spinoza’s views on necessity and possibility, which he claimed were the “principal foundation” of his Ethics (Ep75), have been less than well received by his readers, to put it mildly. From Spinoza’s contemporaries to our own, readers of the Ethics have denounced Spinoza’s views on modality as metaphysically confused at best, ethically nihilistic at worst. Kristityt on aina vihanneet Spinozaa, mutta niin on juutalaisetkin. Siili ressu. ellauri158.html on line 46: The actual world, we might now say, is the only possible world. Events could not, in the strongest sense of that expression, have gone any differently than they in fact have gone. This is the position of necessitarianism, a belief that few in the history of Western philosophy have explicitly embraced. And for good reason — on the face of it, necessaritianism is highly counterintuitive. Surely the world could have gone slightly differently than it has gone. Couldn’t the Allies have lost WWII? No way! They were in the right! Couldn’t Leibniz have been a sister or not been born at all? Täähän on kuin Jaakko Hintikka versus Jon Barwise. ellauri158.html on line 48: For every finite cause of the desk, there will always be a temporally prior finite cause of that cause. And a prior cause of the cause of that cause. And so on, ad infinitum. ellauri158.html on line 49: Ad nauseam as well? Spinoza has little sympathy with the traditional monotheistic idea that God created the world ex nihilo. There is no true “in the beginning” style cosmogony, according to Spinoza. Se on kristityille suuri pettymys. Ne haluu alkuun ison bangin ja loppuun toisen samanlaisen. Ja koska kaikilla oli niin muu-kaa-vaa, eiköhän aloiteta koko touhu aa-lus-taa. ellauri158.html on line 51: According to More, Spinoza is a materialist (“matter is God”). Against this position, More attempts to show that a spiritual God is required to explain certain pertinent facts about our world, including the existence of motion. Tää More on niin hölmö ettei sitä jaxa edes lukea. Tää More oli Henry More, eikä se Erasmuxen jesuiitta homoystävä Thomas. Henry on varsinaisen luupään näköinen. Se kexi kysymyxen "montako enkeliä mahtuu tanssimaan nuppineulan päällä". Oireellisesti sitä siteeraavat Ralph "Waldo" Emerson ja kreivitär Blavatsky. Sen mielestä enkeleillä piti olla perse, nimittäin 4. ulottuvuudessa. (Sixi niitä mahtuu niin monta nuppineulan päälle.) ellauri158.html on line 53: What Clarke argues is that the Newtonian natural system and the findings that stem from it are incompatible with the “blind necessity” that characterizes both the Epicurean and Spinozistic world picture, precisely because this system implies the existence of an immaterial and wise Creator. What the fuck? It is a deterministic system par excellence. Ach, tarkoitatte alkuehtoja. Vanha antroposentrinen jumalatodistus: jos jumala ei olis säätänyt kaikkea näin hyvin, ei olis meitäkään. Tää ei voi olla sattumaa! Maailmamme ei voi olla 1 ziljoonasta sokeasta yrityxestä! Vai voiko se? This lottery is unfair, huutaa Shirley Jackson kiukkuisena, kun kivet lentävät. Shirley putkahti esille albumissa 133 ja putkahtaa uudelleen esille albumissa 270. ellauri158.html on line 55: Nää hemmot panee Spinozan ja Epikuroxen paholaisen karsinaan ja kaizee Ciceron ja Platon lampaiden puolelle. Turha sanoakaan kummalle puolelle navettaa joutuu tämä paasaaja. Newton ihmetteli miten tarkkaan kelloseppä on kaiken virittänyt apinoiden hyväxi. Miten se voisi olla sattumaa. Niinpä, mitenpä. Toisaalta, jos tätä sattumaa ei olis sattunut, ei olisi näitä apinoitakaan. Mikä voisi tarkemmin ajatellen olla hyvä asia. Tuliko sittenkin vähän tonttuiltua, vai mitä? ellauri158.html on line 87: Attribuutilla tarkoitan sitä minkä intellekti havaizee substanssista, niikö sen esanssin raaka-aineina. ellauri158.html on line 93: Moodilla tarkoitan substanssin affektioita, eli sitä mikä on muissa, jonka läpi jotain käsitetään. (Jospa käsittäisimme sen roiston! kuten sanotaan Alexis Kivessä.) Oisko attribuutti vs. moodi sama kuin terminologiassa määritelmät vs. selitteet. Homous ja viisaus vs. höyhenettömyys ja kaxijalkaisuus. Tää on tosi keinotekoinen erottelu, siinä meni jo muinaiset kreikkalaiset pahan kerran mezään, Sokrates ja Plato etulittanenässä. Vittu että se ideaoppi oli monen pahan alkupää. Jotenkin noi kreikkalaiset oli vielä aika primitiivisiä, ne siirsi pään sisällyxet taivaalle ja kääntäen. Siitä tuli aivan loputtomasti sotkua. Varmaan koska ne oli narsisteja. ellauri158.html on line 103: Pentistä varmaan tollasia primus moottoreita voi olla vaan 1 koska muuten ne kolaroisi toisiinsa kuin Linnanmäen sähköautot. Kaikki seisoskelis kadunkulmassa eikä kukaan pääsis liikkumaan. Paizi että Russell osoitti (ihan oikeesti) ettei kaikkien luokkien luokkaa voi edes olla, se on ristiriitaista. It´s no use Mr. Russell, it´s turtles all the way down. ellauri158.html on line 108: Tonttu iki-iäkäs on toi samainen välttämättömästi vapaa olio joka luo izeään painavamman kiven. Se on aina koska se ei voi lopettaa olemista vaikka tahtoisi. Ti theleis? Apothanein thelo. Onnexi se ei tahdo, se on läpeensä tyytyväinen, suorastaan iloinen. ellauri158.html on line 119: Yxilöitä ei voi määritellä. Vaan luokkia. Nojaa, yxiön voi määritellä, jossa on vaan 1 yxilö. Mitä väliä. Ilman urelementtejä tulee ihan sama matikka ellauri158.html on line 129: P. 1. axiom. 5. Quae nihil commune cum se invicem habent, etiam per se invicem intelligi non possunt, sive conceptus unius alterius conceptum non involvit. [in: P. 1. prop. 3.] ellauri158.html on line 143: Nyt eiku calculemus! Lopussa pitäis jäädä käteen apinoiden käyttöohjeita. Alku aina hankalaa, lopussa luojan kiitos seisoo. ellauri158.html on line 150: P. 1. prop. 2. Duae substantiae diversa attributa habentes nihil inter se commune habent. [in: P. 1. prop. 6., prop. 11., prop. 12., etiam in: Ep. 3. §. 4.] ellauri158.html on line 154: P. 1. prop. 3. Quae res nihil commune inter se habent, earum una alterius causa esse non potest. [in: P. 1. prop. 6., etiam in: Ep. 3. §. 4., Ep. 65. §. 2.] ellauri158.html on line 156: Syyllä ja seurauksella pitää olla jotain yhteistä. Kuulostaa harmittomalta, jos yhteisexi kelpaa jo että toinen on toisen syy. Jos rajoitutaan luokkalogiikkaan, tää on takuulla falskia. Pitäs kazoa myös näiden lauseiden todistuxia. ellauri158.html on line 168: Jaha! Tää on nyt jonkinlainen Leibnizin periaate kumminkin. Sitä tarvitaan kai jumalan yxikäsitteisyystodistuxeen. Vähän jää nyt epäselväxi koskeeko tää vaan lajeja vaiko yxilöitä myös. ellauri158.html on line 184: P. 1. prop. 9. Quo plus realitatis, aut esse unaquaeque res habet, eo plura attributa ipsi competunt. ellauri158.html on line 191: Häh? Onxtässä puhe jostain olioita yxilöivistä ominaisuuksista? Eihän sellaisia välttämättä ole, tarvitaanhan suhteita. Mihinkähän tätä tulosta tullaan käyttämään. Sieluako tässä taas koitetaan taivaaseen salakuljettaa? Kun kolikko kirstuun kilahtaa, sielu taivaansen vilahtaa. ellauri158.html on line 196: Jumala on välttämätön, per definitionem. Siitä eetikot ei voi olla kuin yhtä mieltä. Mitä liikenteestä tulee ilman poliisia, pesästä ilman hormoonijohtajatarta. Joisaalla Pentiltä lipsahtaa "deus sive natura", mikä on hyvin, hyvin paha. Infamous, sanoo kristityt, ja juutalaiset komppaavat. ellauri158.html on line 201: Skoliasta pykälään 13 näkee mixi Pentin oli pakko todistaa että substanssia EI voi osittaa. Se koittaa selvitä asiasta nostamalla aineet lajitasolle. Vettä voi jakaa kauhalla, mutta vesi aineena on silti 1 ja sama. Muttällänen sofistiikka säästyy siltä nyttemmin kiitos Cantorin. ellauri158.html on line 225: Jumala kerää kaikki muutkin tunnustuspalkinnot. Tämmöinen pulla julkkixilla aina käy, raha tulee rahan luo. ellauri158.html on line 232: Jumala on vapaasti ja silti välttämättä tarkoittanut tätä kaikkea. Ei tässä mitään erehdystä ole tapahtunut. Ei tarvita mitään teodikeaa, hajaantukaa. ellauri158.html on line 250: Häh, tää ei näytä ihan heti selvältä. Jos mekin ollaan rusinoita muuttumattoman jumalan taikinassa sit kai ei mekään voitas muuttua. Jotain tässä nyt on vialla? Aijaa, ehkä me ollaan vaan jumalan affekteja, irvistyxiä tai pierukuplia taikinassa. Jos se vielä kerran sanoo flottis, mää lähren. ellauri158.html on line 258: Mistä onnekkaana korollaarina sielukaan ei häviä kuin pieru Saharaan. Mikä oli todistettava. ellauri158.html on line 283: P. 1. prop. 28. Quodcumque singulare, sive quaevis res quae finita est et determinatam habet existentiam, non potest existere nec ad operandum determinari, nisi ad existendum et operandum determinetur ab alia causa, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam; et rursus haec causa non potest etiam existere neque ad operandum determinari, nisi ab alia, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam, determinetur ad existendum et operandum, et sic in infinitum. [in: P. 1. prop. 32., P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 30., prop. 31., prop. 48., P. 4. prop. 29., P. 5. prop. 6.] ellauri158.html on line 300: Kaikenlainen tahto ym panohalu on sekin vaan luonnollista, eikä hopea ole häpeä. ellauri158.html on line 304: -- P. 1. prop. 32. coroll. 2. Sequitur 2. voluntatem et intellectum ad Dei naturam ita sese habere, ut motus et quies, et absolute, ut omnia naturalia, quae a Deo ad existendum et operandum certo modo determinari debent ... [in: P. 2. prop. 3. schol.] ellauri158.html on line 306: Oh! Tässä lipsahti siililtä taas aika paha heresia. Jumalakaan ei tahdo mitä haluaa, vaan välttämättömyyden pakosta. ellauri158.html on line 312: Asiat ei olis voineet mennä mitenkään muulla tavalla kun ne menevät. Jumalakaan ei voi asialle mitään, eikä haluakaan. Elämme sen parhaassa mahdollisessa taikinassa, kuten Candide. ellauri158.html on line 319: Jumala on jo toteuttanut kaikki mahdollisuutensa. Sen pusero on tyhjä ja pakka lopussa. Se teki parhaansa ja kazo mihin se riitti. ellauri158.html on line 321: Pena vetää tässä luvussa aika hienon reductio ad absurdumin teologiasta laplacelaiseen determinismiin yhistettynä. Hupaisinta on eze on suurin piirtein oikeassa koko ajan, paizi tietysti tossa res cogitans dualismissa. Joo, absurdiahan tää kaikki on, jos tätä koittaa ymmärtää jonkinlaisena muumipelinä. Ihan paras on kun ei liikaa mieti sitä. ellauri158.html on line 323: Todistuxet tästä vielä puuttuvat. Teoreemaa ei ymmärrä kunnolla ennenkuin ymmärtää sen todistuxen. Mutta jaxankohan kaivella niin pitkälle? On tää aika TLDR, samaa luokkaa kuin mun TMAD. ellauri158.html on line 342: P. 2. defin. 4. Per ideam adaequatam intelligo ideam, quae, quatenus in se sine relatione ad obiectum consideratur, omnes verae ideae proprietates sive denominationes intrinsecas habet. [in: P. 4. prop. 62., P. 5. prop. 17.] ellauri158.html on line 354: P. 2. defin. 7. Per res singulares intelligo res, quae finitae sunt et determinatam habent existentiam. Quod si plura individua in una actione ita concurrant, ut omnia simul unius effectus sint causa, eadem omnia eatenus ut unam rem singularem considero. ellauri158.html on line 368: Tuumaustavat, kuten rakkaus, himo tai millä niitä nyt nimitetänkin kutakin, eivät tapahdu ellei päässä ole jotain ideaa rakastetusta, halutusta jne. Voi kyllä ideoida muuten vaankin. ellauri158.html on line 376: Me ei tunneta eikä havaita mitään muita yxilöitä kuin korpuxia ja tuumaustapoja. (Mitäs jää siis pois?) ellauri158.html on line 385: Extensio on jumalan attribuutti, eli siis jumala on myös leviävä kasa. (Tää on Siilin näitä omaperäisiä panteistisiä ajatuxia. Pahaenteisiä.) ellauri158.html on line 387: The term was coined by the German philosopher Karl Krause in 1828 to distinguish the ideas of Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) and Friedrich Wilhelm Joseph Schelling (1775–1854) about the relation of God and the universe from the supposed pantheism of Baruch Spinoza, after reviewing Hindu scriptures. Unlike pantheism, which holds that the divine and the universe are identical, panentheism maintains an ontological distinction between the divine and the non-divine and the significance of both. In panentheism, the universal spirit is present everywhere, which at the same time "transcends" all things created. ellauri158.html on line 389: While pantheism asserts that "all is God", panentheism claims that God is greater than the universe. Some versions of panentheism suggest that the universe is nothing more than the manifestation of God. In addition, some forms indicate that the universe is contained within God, like in the Kabbalah concept of tzimtzum. Also much Hindu thought is highly characterized by panentheism and pantheism. The basic tradition on which Hantta Krause´s concept was built seems to have been Neoplatonic philosophy and its successors in Western philosophy and Orthodox theology. ellauri158.html on line 391: Tämmönen tavallinen panteismi eli luonnon ja jumalan 1-to-1 identifikaatio on aika harmitonta, vai mitä? Jos ei siitä seuraa mitään lisätehtäviä, ei esim. tarvi ruveta pyllistämään auringonnoousulle eikä täyttämään eväillä jotain seitakuppeja. ellauri158.html on line 408: No tää oli kyllä tähän asti ykkös hämärimmin sanottu. Jotain sellasta ettei jumalasta tule syy-seurauspohjaista havaintotietoa, vaan se selviää vaan tolleen ankarasti pohtimalla. ellauri158.html on line 410: P. 2. prop. 6. Cuiuscumque attributi modi Deum, quatenus tantum sub illo attributo, cuius modi sunt, et non quatenus sub ullo alio consideratur, pro causa habent. [in: P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 45., P. 3. prop. 2., prop. 11. schol., P. 4. prop. 7., prop. 29., etiam in: Ep. 66. §. 3.] ellauri158.html on line 413: Minkä tahansa attribuutin moodeilla, sikäli vaan kun niitä kazotaan sen attribuutin alla, jonka moodeja ne ovat, on syynä jumala. ellauri158.html on line 419: Obscurum per obscurius. Emmä ole varma mitä tää tuuba tahtoo sanoa. Eli siis mitä? Voisko tää olla jotain sellasta, että jotkut jutut voi näyttää sattumilta, jos ei tarkata oikeaa syy-seurausketjua. Voi näyttää sattumalta että Alf tippuu kaivantoon ("Just my luck"), muttei se ole sattumaa esim kaivajien kannalta, niillä oli ihan järkevä työtehtävä. Oma vika jos Alf ei kazo eteensä. ellauri158.html on line 425: Täähän on suurin piirtein Wittgenstein juniorin kuvateoria. Sen repussa nyölääntynyt Tractatus oli matkimus Siilin ohuehkosta teoxesta Tractatus Theologico-Politicus (Teologis-poliittinen tutkielma), jossa hän puolustaa suvaitsevaisuutta, ilmoittaa suorasukaisesti, ettei totuuden lähde ole jumalan ilmoitus ja että poliittinen valta ei ole jumalan asettama vaan ihmisten sovittavissa. Hyvä Siili! Wittgenstein sitävastoin. Wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen oli mystikointia (muein = vaieta). Paizi ei ne mystikot mitään hiljaa ole, ne mutisee puoliääneen kuin Seija vihaisena ja nostelee merkizevästi kulmakarvojaan kuin torakat tai Eski Saarinen näyttääxeen että niillä kyllä olis asiaa mutta "ei saa sanoa" kuin Helmi pienenä. Ne on elloja. Wittgensteinit oli äveriäitä ex-jutkuja mutta koko suku oli kääntynyt ja maallistunut. Homo Ludi kaipas hämärästi Elohiimia. (Enkä! Älä yritä! Mä kaipaan esi-isieni luoxe kuin Roope Ankka.) ellauri158.html on line 427: Tästä Spinozan tyylistähän sekin ponnisti. Spinozaakin puhutti Parmenideen ongelma, jota mun on aina vaikea edes nähdä ongelmaxi. Sehän se Wittgensteiniakin kiusasi: jos lauseet on jotain todellisuuden heijastuxia, miten niitä voi olla vääriä? Mistä tietää mitä ne tarkoittaa kun ne ovat vääriä? Ei se ole mikään ongelma täällä kuun alisessa maailmassa, jossa lauseet on vaan apinoiden ym elukoiden kuvitelmia, ne tähtää johonkin mutta tekee huteja. Tuleehan roboteillekin bittikarttavirheitä. Mixen pitäis olla ongelma jollekulle typerälle filosoofille? Niillä on jotenkin vääristynyt maailmankuva. Varmaan taas ellauri158.html on line 430: Mut on siinä jotain lisääkin, noi korollaarit on aika pahoja. Kerettiläisin taitaa olla toi skolia, jonka mukaan jumalan pää ja ruumis on sama asia. Jumala tuumailee vaan asioita toimeen pannessaan. Vaikka justiinsa siinä Siili on aivan oikeassa. Ideat on vaan materian osittaisia heijastuxia omaan peiliinsä, kuten primitiivimarxilaiset leukavasti sanoivat. Siili näyttää sanovan ettei sen jumala haihattele turhia, se on tuumasta toimeen miehiä. Esim ympyrä on kaikkialla sama on se jumalan päässä sädehtivä sädekehä tai liikenneympyrä. ellauri158.html on line 436: Aina tietää että kun Siili alkaa monisanaisesti pulista, se ei välttämättä izekään ihan tiedä mitä se haluu sanoa. Mitähän tääkin taaas olisi? Onxe jotain sellasta että toteutumattomat asiat (esim siis apinoiden esi-isät) on olemassa joteskin kuitenkin jumalan hämärinä ajatuxina sittenkin kun niitä ei oikeasti ole? Vaikea sanoa, kun Siili ei edes ize kexi yhtään kunnon esimerkkiä. Jotain geometrista höpinää ympyrään piirretyistä neliöistä vaan. Tässä tulee mieleen sen peräsuolisyöpään kuolleen Jon Barwisen vaikeudet kun se koitti rakentaa semantiikan vaan yhdestä mahdollisesta maailmasta. Se oli aika siilimäistä. Onkohan se oikein realistista? Jaakko Hintikkaa sanottiin idealistixi kun sillä oli niitä monia. Hintikkaa ei hirveästi vaivannut oliko ne oikeasti olemassa, leikisti oikeasti, mitä väliä. Ize asiassa Barwise oli varmaan niistä oikeistolaisempi. In his last year, Barwise was invited to give the 2000 Gödel Lecture; he died prior to the lecture. ellauri158.html on line 438: P. 2. prop. 9. Idea rei singularis actu existentis Deum pro causa habet, non quatenus infinitus est, sed quatenus alia rei singularis actu existentis idea affectus consideratur, cuius etiam Deus est causa, quatenus alia tertia affectus est, et sic in infinitum. [in: P. 2. prop. 9. coroll., prop. 19., prop. 20., prop. 24., prop. 25., P. 3. prop. 1.] ellauri158.html on line 439: -- P. 2. prop. 9. coroll. Quicquid in singulari cuiuscumque ideae obiecto contingit, eius datur in Deo cognitio, quatenus tantum eiusdem obiecti ideam habet. [in: P. 2. prop. 12., prop. 13., prop. 30., P. 3. prop. 10.] ellauri158.html on line 459: Mikä hyvänsä tapahtuu kohteessa joka on apinan mielen rakentava idea (sielu, tästälähin, en jaxa kirjoittaa tota sepustusta enää), sen apinan mieli havaizee, tai siitä asiasta välttämättä syntyy mielessä idea; eli siis, jos apinan sielun kohteena on korpus, ei mitään siinä korpuxessa voi tapahtua, jota ei mielellä havaita. Mitähän tääkin sitten olisi. Onko tähtäimessä Jaakko Hintikan transitiivisuusaxiooma S4, eli Kp -> KKp? Täähän on freudilaisuuden tappolause, ei voi olla jotain alitajuntaa, josta ylitajunta ei olis selvillä. Eli se on eittämättä perseestä. Mieli on kuten Minsky sanoi, pieni termiittipesä sekin. ellauri158.html on line 495: It is unclear whether Newton read any of Spinoza´s works. However, two people with whom he was in close contact made substantial efforts to repudiate Spinozism directly: Henry More in The Confutation of Spinoza (More 1991) and Samuel Clarke in A Demonstration of the Being and Attributes of God: More Particularly in Answer to Mr. Hobbs, Spinoza and Their Followers. Sit oli vielä "Ralph" Cudworth ja joku "Colin" McLaughlin, kaikki Cambridgen platonisteja, siis jotain täys idiootteja, presumably, ja kaiken lisäxi varmaan vielä homoja. In the arguments on which I focus, More, Clarke, and Maclaurin aim to establish the existence of an immaterial and intelligent God precisely by showing that Spinoza does not have the resources to adequately explain the origin of motion. Sen jumala ei ollut kunnon priimuskaasulla toimiva käynnistysmoottori, pikemminkin joku auton alusta. ellauri158.html on line 505: -------- defin. Cum corpora aliquot eiusdem aut diversae magnitudinis a reliquis ita coercentur, ut invicem incumbant, vel si eodem aut diversis celeritatis gradibus moventur, ut motus suos invicem certa quadam ratione communicent, illa corpora invicem unita dicemus, et omnia simul unum corpus, sive individuum componere, quod a reliquis per hanc corporum unionem distinguitur. [in: P. 2. lem. 4., lem. 7., prop. 24., P. 4. prop. 39.] ellauri158.html on line 521: ---- lem. 6. Si corpora quaedam individuum componentia motum, quem versus unam partem habent, aliam versus flectere cogantur, at ita, ut motus suos continuare possint, atque invicem eadam, qua antea, ratione communicare; retinebit itidem individuum suam naturam absque ulla formae mutatione. ellauri158.html on line 525: ---- lem. 7. Retinet praeterea individuum sic compositum suam naturam, sive id secundum totum moveatur, sive quiescat, sive versus hanc, sive versus illam partem moveatur, dummodo unaquaeque pars motum suum retineat, eumque, uti antea, reliquis communicet. [in: P. 2. lem. 7. schol., P. 3. postul. 1.] ellauri158.html on line 557: Humaanimieli on sovelias havaizemaan kaikenlaista, ja sitä soveliaampi mitä notkeampi ruumis sillä on. ellauri158.html on line 565: Aistien havaizemistavat riippuu aisteista ja aistittavista stykeistä. ellauri158.html on line 569: Tästä seuraa pro primo et apina voi havaita ruumiillaan hizin monenlaisia juttuja. ellauri158.html on line 571: -- P. 2. prop. 16. coroll. 2. Sequitur secundo, quod ideae, quas corporum externorum habemus, magis nostri corporis constitutionem, quam corporum externorum naturam indicant. [in: P. 2. prop. 17. schol., P. 3. prop. 14., prop. 18., gener. aff. defin., P. 4. prop. 1. schol., P. 4. prop. 9., P. 5. prop. 34.] ellauri158.html on line 573: Pro secundo, että havainnot kertoo enempi meidän omista ruumiista kuin ulkopuolisista jutuista. ellauri158.html on line 611: P. 2. prop. 22. Mens humana non tantum corporis affectiones, sed etiam harum affectionum ideas percipit. [in: P. 2. prop. 23., prop. 47., P. 4. prop. 8.] ellauri158.html on line 613: Humaani mieli ei havaize vaan ruumiin tölväisyjä, vaan myös näiden tölväisyjen ideat. ellauri158.html on line 617: Mieli ei tunne izeään kuin sikäli kuin se havaizee ruumiin tölväisyjen ideat. ellauri158.html on line 629: Humaani mieli ei havaize mitään ulkoista ruumista oikeesti olemassa, vaan pelkästään oman ruumiin vaikutusten kautta. ellauri158.html on line 631: -- P. 2. prop. 26. coroll. Quatenus mens humana corpus externum imaginatur, eatenus adaequatam eius cognitionem non habet. ellauri158.html on line 651: -- P. 2. prop. 29. coroll. Hinc sequitur, mentem humanam, quoties ex communi naturae ordine res percipit, nec sui ipsius, nec sui corporis, nec corporum externorum adaequatam, sed confusam tantum et mutilatam habere cognitionem. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2., P. 3. prop. 3.] ellauri158.html on line 654: Tästä seuraa että humaani mieli on aivan pihalla luonnonjärjestyxestä, izestään, omasta ruumiistaan ja muista stykeistä. ellauri158.html on line 656: P. 2. prop. 30. Nos de duratione nostri corporis nullam nisi admodum inadaequatam cognitionem habere possumus. [in: P. 2. prop. 31.] ellauri158.html on line 660: P. 2. prop. 31. Nos de duratione rerum singularium, quae extra nos sunt, nullam nisi admodum inadaequatam cognitionem habere possumus. [in: P. 2. prop. 31. coroll., P. 4. prop. 62. schol.] ellauri158.html on line 666: Tästä seuraa etä kaikki yxityiset kamat ovat väliaikaisia ja hajoavia. (Häh miten se siitä seuraa? Nyt en ymmärtänyt.) ellauri158.html on line 686: Huom. Esim. Siili on mielestään esittänyt jumalan eli luonnon toiminnan asialliseseti. Yet there still remain misconceptions not a few, which might and may prove very grave hindrances to the understanding of the concatenation of things, as I have explained it above. I have therefore thought it worth while to bring these misconceptions before the bar of reason. ellauri158.html on line 688: All such opinions spring from the notion commonly entertained, that all things in nature act as men themselves act, namely, with an end in view. It is accepted as certain, that God himself directs all things to a definite goal (for it is said that God made all things for man, and man that he might worship him). I will, therefore, consider this opinion, asking first, why it obtains general credence, and why all men are naturally so prone to adopt it? secondly, I will point out its falsity; and, lastly, I will show how it has given rise to prejudices about good and bad, right and wrong, praise and blame, order and confusion, beauty and ugliness, and the like. ellauri158.html on line 692: All men are born ignorant of the causes of things, that all have the desire to seek for what is useful to them, and that they are conscious of such desire. Herefrom it follows, first, that men think themselves free inasmuch as they are conscious of their volitions and desires, and never even dream, in their ignorance, of the causes which have disposed them so to wish and desire. Secondly, that men do all things for an end, namely, for that which is useful to them, and which they seek. Thus it comes to pass that they only look for a knowledge of the final causes of events, and when these are learned, they are content, as having no cause for further doubt. If they cannot learn such causes from external sources, they are compelled to turn to considering themselves, and reflecting what end would have induced them personally to bring about the given event, and thus they necessarily judge other natures by their own. Further, as they find in themselves and outside themselves many means which assist them not a little in the search for what is useful, for instance, eyes for seeing, teeth for chewing, herbs and animals for yielding food, the sun for giving light, the sea for breeding fish, &c., they come to look on the whole of nature as a means for obtaining such conveniences. Now as they are aware, that they found these conveniences and did not make them, they think they have cause for believing, that some other being has made them for their use. As they look upon things as means, they cannot believe them to be self—created; but, judging from the means which they are accustomed to prepare for themselves, they are bound to believe in some ruler or rulers of the universe endowed with human freedom, who have arranged and adapted everything for human use. They are bound to estimate the nature of such rulers (having no information on the subject) in accordance with their own nature, and therefore they assert that the gods ordained everything for the use of man, in order to bind man to themselves and obtain from him the highest honor. ellauri158.html on line 694: Hence also it follows, that everyone thought out for himself, according to his abilities, a different way of worshipping God, so that God might love him more than his fellows, and direct the whole course of nature for the satisfaction of his blind cupidity and insatiable avarice. Thus the prejudice developed into superstition, and took deep root in the human mind; and for this reason everyone strove most zealously to understand and explain the final causes of things; but in their endeavor to show that nature does nothing in vain, i.e. nothing which is useless to man, they only seem to have demonstrated that nature, the gods, and men are all mad together. Consider, I pray you, the result: among the many helps of nature they were bound to find some hindrances, such as storms, earthquakes, diseases, &c.: so they declared that such things happen, because the gods are angry at some wrong done to them by men, or at some fault committed in their worship. Experience day by day protested and showed by infinite examples, that good and evil fortunes fall to the lot of pious and impious alike; still they would not abandon their inveterate prejudice, for it was more easy for them to class such contradictions among other unknown things of whose use they were ignorant, and thus to retain their actual and innate condition of ignorance, than to destroy the whole fabric of their reasoning and start afresh. They therefore laid down as an axiom, that God´s judgments far transcend human understanding. Such a doctrine might well have sufficed to conceal the truth from the human race for all eternity, if mathematics had not furnished another standard of verity in considering solely the essence and properties of figures without regard to their final causes. There are other reasons (which I need not mention here) besides mathematics, which might have caused men´s minds to be directed to these general prejudices, and have led them to the knowledge of the truth. ellauri158.html on line 697: Joku tomppeli teologian proffa [Schliesser, Eric: NEWTON AND SPINOZA: ON MOTiON AND MATTER (AND GOD, OF COURSE), The Southern journal of philosophy, 2012-09, Vol.50 (3), p.436-458)] kehtaa vielä tänä päivänäkin väittää ettei Spinozalla ollut mitään ansioita tietellisen maailmankazomuxen synnyssä. Sillä nimenomaan oli, Spinoza veti johtopäätöxet ja sanoi asiat halki kun Newton ja Cambridgen porukat vaan heilutteli käsiä ja pakitti Descartesin perässä dualistiseen teismiin. ellauri158.html on line 699: The Southern Journal of Philosophy (U of Memphis) has provided a forum for a long list of suspect figures including Hans-Georg Gadamer, Hubert Dreyfus, George Santayana, Wilfrid Sellars, and Richard Sorabji. ellauri158.html on line 711: -- P. 2. prop. 39. coroll. Hinc sequitur, quod mens eo aptior est ad plura adaequate percipiendum, quo eius corpus plura habet cum aliis corporibus communia. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2.] ellauri158.html on line 725: P. 2. prop. 43. Qui veram habet ideam, simul scit se veram habere ideam, nec de rei veritate potest dubitare. [in: P. 2. prop. 43. schol., prop. 49. schol., P. 3. prop. 58., P. 4. prop. 27., prop. 52., prop. 56., prop. 62., P. 5. prop. 27.] ellauri158.html on line 742: P. 2. prop. 47. Mens humana adaequatam habet cognitionem aeternae et infinitae essentiae Dei. [in: P. 4. prop. 36., prop. 36. schol., prop. 37., P. 5. prop. 18.] ellauri158.html on line 746: P. 2. prop. 48. In mente nulla est absoluta sive libera voluntas, sed mens ad hoc vel illud volendum determinatur a causa, quae etiam ab alia determinata est, et haec iterum ab alia, et sic in infinitum. [in: P. 2. prop. 49., prop. 49. coroll., P. 3. aff. defin. 6., etiam in: TP cap. 2. art. 1.] ellauri158.html on line 752: -- P. 2. prop. 49. schol. De adversariorum obiectionibus. Quid haec doctrina a usum vitae conferat. [in: P. 3. aff. defin. 14., aff. defin. 15., etiam in: TP cap. 2. art. 1.] ellauri158.html on line 762: P. 3. defin. 3. Per affectum intelligo corporis affectiones, quibus ipsius corporis agendi potentia augetur vel minuitur, iuvatur vel coercetur, et simul harum affectionum ideas. [in: P. 3. prop. 14.] ellauri158.html on line 767: P. 3. prop. 1. Mens nostra quaedam agit, quaedam vero patitur; nempe quatenus adaequatas habet ideas, eatenus quaedam necessario agit, et quatenus ideas habet inadaequatas, eatenus necessario quaedam patitur. [in: P. 3. prop. 3., prop. 56., prop. 58., prop. 59., P. 4. prop. 23., prop. 28., P. 5. prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 768: -- P. 3. prop. 1. coroll. Hinc sequitur mentem eo pluribus passionibus esse obnoxiam quo plures ideas inadaequatas habet et contra eo plura agere quo plures habet adaequatas. ellauri158.html on line 778: P. 3. prop. 9. Mens tam quatenus claras et distinctas, quam quatenus confusas habet ideas, conatur in suo esse perseverare indefinita quadam duratione, et huius sui conatus est conscia. [in: P. 3. prop. 12., prop. 13., prop. 58.] ellauri158.html on line 789: -- P. 3. prop. 15. coroll. Ex eo solo, quod rem aliquam affectu laetitiae vel tristitiae, cuius ipsa non est causa efficiens, contemplati sumus, eandem amare vel odio habere possumus. [in: P. 3. prop. 16., prop. 35., prop. 35. schol., prop. 41., prop. 50. schol., prop. 52. schol.] ellauri158.html on line 791: P. 3. prop. 16. Ex eo solo, quod rem aliquam aliquid habere imaginamur simile obiecto, quod mentem laetitia vel tristitia afficere solet, quamvis id, in quo res obiecto est similis, non sit horum affectuum efficiens causa, eam tamen amabimus vel odio habebimus. [in: P. 3. prop. 15. schol., prop. 17., prop. 41., prop. 46., P. 4. prop. 34.] ellauri158.html on line 792: P. 3. prop. 17. Si rem, quae nos tristitiae affectu afficere solet, aliquid habere imaginamur simile alteri, quae nos aeque magno laetitiae affectu solet afficere, eandem odio habebimus et simul amabimus. [in: prop. 17. schol.] ellauri158.html on line 798: P. 3. prop. 20. Qui id quod odio habet destrui imaginatur, laetabitur. [in: P. 3. prop. 23., prop. 28., aff. defin. 11., aff. defin. 12., aff. defin. 13.] ellauri158.html on line 802: P. 3. prop. 23. Qui id quod odio habet tristitia affectum imaginatur, laetabitur; si contra idem laetitia affectum esse imaginetur, contristabitur; et uterque hic affectus maior aut minor erit, prout eius contrarius maior aut minor est in eo, quod odio habet. [in: P. 3. prop. 26., prop. 27., prop. 27. coroll. 2., prop. 35., prop. 38.] ellauri158.html on line 804: P. 3. prop. 24. Si aliquem imaginamur laetitia afficere rem, quam odio habemus, odio etiam erga eum afficiemur. Si contra eundem imaginamur tristitia eandem rem afficere, amore erga ipsum afficiemur. [in: P. 3. prop. 35. schol.] ellauri158.html on line 808: P. 3. prop. 26. Id omne de re, quam odio habemus, affirmare conamur, quod ipsam tristitia afficere imaginamur, et id contra negare, quod ipsam laetitia afficere imaginamur. [in: prop. 40. coroll. 2., prop. 43.] ellauri158.html on line 813: -- P. 3. prop. 27. coroll. 2. Rem, cuius nos miseret, odio habere non possumus ex eo, quod ipsius miseria nos tristitia afficit. ellauri158.html on line 821: P. 3. prop. 31. Si aliquem imaginamur amare vel cupere vel odio habere aliquid, quod ipsi amamus, cupimus vel odio habemus, eo ipso rem constantius amabimus etc. Si autem id, quod amamus, eum aversari imaginamur, vel contra, tum animi fluctuationem patiemur. [in: P. 3. prop. 35., aff. defin. 44., P. 4. prop. 34. schol., prop. 37., P. 5. prop. 20.] ellauri158.html on line 822: -- P. 3. prop. 31. coroll. Sequitur unumquemque quantum potest conari ut unusquisque id quod ipse amat, amet et quod ipse odit, odio etiam habeat. [in: P. 4. prop. 37., P. 5. prop. 4. schol.] ellauri158.html on line 834: P. 3. prop. 38. Si quis rem amatam odio habere inceperit, ita ut amor plane aboleatur, eandem maiore odio ex pari causa prosequetur, quam si ipsam nunquam amavisset, et eo maiore, quo amor antea maior fuerat. [in: P. 3. prop. 44.] ellauri158.html on line 835: P. 3. prop. 39. Qui aliquem odio habet, ei malum inferre conabitur, nisi ex eo maius sibi malum oriri timeat; et contra, qui aliquem amat, ei eadem lege benefacere conabitur. [in: P. 3. prop. 40. coroll. 2., prop. 40. schol., prop. 41. schol., aff. defin. 34., aff. defin. 36., P. 4. prop. 34., prop. 37. schol. 2., prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 45. coroll. 2.] ellauri158.html on line 837: P. 3. prop. 40. Qui se odio haberi ab aliquo imaginatur, nec se ullam odii causam illi dedisse credit, eundem odio contra habebit. [in: P. 3. prop. 40. coroll. 1., prop. 40. coroll. 2., prop. 41., prop. 43., prop. 45., prop. 49. schol., P. 4. prop. 34.] ellauri158.html on line 844: -- P. 3. prop. 41. coroll. Qui ab eo, quem odio habet, se amari imaginatur, odio et amore simul conflictabitur. ellauri158.html on line 850: P. 3. prop. 45. Si quis aliquem sibi similem odio in rem sibi similem, quam amat, affectum esse imaginatur, eum odio habebit. ellauri158.html on line 851: P. 3. prop. 46. Si quis ab aliquo cuiusdam classis, sive nationis a sua diversae, laetitia vel tristitia affectus fuerit, concomitante eius idea sub nomine universali classis vel nationis tanquam causa, is non tantum illum, sed omnes eiusdem classis vel nationis amabit vel odio habebit. ellauri158.html on line 862: P. 3. prop. 52. Obiectum quod simul cum aliis antea vidimus, vel quod nihil habere imaginamur, nisi quod commune est pluribus, non tamdiu contemplabimur, ac illud, quod aliquid singulare habere imaginamur. [in: P. 3. prop. 55. coroll. 2. schol., aff. defin. 4., aff. defin. 10.] ellauri158.html on line 935: P. 3. aff. defin. 4. Admiratio est rei alicuius imaginatio, in qua mens defixa propterea manet, quia haec singularis imaginatio nullam cum reliquis habet connexionem. [in: P. 4. prop. 59.] ellauri158.html on line 965: nobis ingeneratur ex eo, quod alios eandem cupiditatem habere imaginamur. ellauri158.html on line 993: P. 4. defin. 8. Per virtutem et potentiam idem intelligo; hoc est (per prop. 7. P. 3.) virtus, quatenus ad hominem refertur, est ipsa hominis essentia seu natura, quatenus potestatem habet, quaedam efficiend, quae per solas ipsius naturae leges possunt intelligi. [in: P. 4. prop. 18. schol., prop. 20., prop. 22., prop. 23., prop. 24., prop. 35. coroll. 2., prop. 56., P. 5. prop. 25., prop. 42.] ellauri158.html on line 997: P. 4. prop. 1. Nihil, quod idea falsa positivum habet, tollitur praesentia veri, quatenus verum. [in: P. 4. prop. 14.] ellauri158.html on line 1004: P. 4. prop. 6. Vis alicuius passionis seu affectus reliquas hominis actiones seu potentiam superare potest, ita ut affectus pertinaciter homini adhaereat. [in: P. 4. prop. 37. schol. 2., prop. 43., prop. 44., prop. 60., P. 5. prop. 7.] ellauri158.html on line 1020: P. 4. prop. 16. Cupiditas, quae ex cognitione boni et mali, quatenus haec cognitio futurum respicit, oritur, facilius rerum cupiditate, quae in praesentia suaves sunt, coerceri vel restingui potest. [in: P. 4. prop. 17., prop. 62. schol.] ellauri158.html on line 1021: P. 4. prop. 17. Cupiditas, quae oritur ex vera boni et mali cognitione, quatenus haec circa res contingentes versatur, multo adhuc facilius coerceri potest cupiditate rerum, quae praesentes sunt. ellauri158.html on line 1029: P. 4. prop. 22. Nulla virtus potest prior hac (nempe conatu sese conservandi) concipi. [in: P. 4. prop. 22. coroll.] ellauri158.html on line 1031: P. 4. prop. 23. Homo quatenus ad aliquid agendum determinatur ex eo, quod ideas habet inadaequatas, non potest absolute dici ex virtute agere; sed tantum quatenus determinatur ex eo, quod intelligit. [in: P. 4. prop. 28.] ellauri158.html on line 1032: P. 4. prop. 24. Ex virtute absolute agere nihil aliud in nobis est, quam ex ductu rationis agere, vivere, suum esse conservare (haec tria idem significant) idque ex fundamento proprium utile quaerendi. [in: P. 4. prop. 36., prop. 37., prop. 56., prop. 67., prop. 72., P. 5. prop. 41.] ellauri158.html on line 1038: P. 4. prop. 29. Res quaecumque singularis, cuius natura a nostra prorsus est diversa, nostram agendi potentiam nec iuvare nec coercere potest, et absolute res nulla potest nobis bona aut mala esse, nisi commune aliquid nobiscum habeat. [in: P. 4. prop. 31. coroll.] ellauri158.html on line 1039: P. 4. prop. 30. Res nulla per id, quod cum nostra natura commune habet, potest esse mala; sed quatenus nobis mala est, eatenus est nobis contraria. [in: P. 4. prop. 31., prop. 34., prop. 34. schol., P. 5. prop. 10., prop. 38., prop. 39.] ellauri158.html on line 1053: P. 4. prop. 37. Bonum, quod unusquisque, qui sectatur virtutem, sibi appetit, reliquis hominibus etiam cupiet, et eo magis, quo maiorem Dei habuerit cognitionem. [in: P. 4. prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 46., prop. 50., prop. 51., prop. 68. schol., prop. 70., prop. 71., prop. 73., prop. 73. schol., P. 5. prop. 4. schol., prop. 20.] ellauri158.html on line 1056: P. 4. prop. 38. Id quod corpus humanum ita disponit, ut pluribus modis possit affici, vel quod idem aptum reddit ad corpora externa pluribus modis afficiendum, homini est utile; et eo utilius, quo corpus ab eo aptius redditur, ut pluribus modis afficiatur, aliaque corpora afficiat; et contra id noxium est, quod corpus ad haec minus aptum reddit. [in: P. 4. prop. 39., prop. 41., prop. 42., prop. 43., app. cap. 27., P. 5. prop. 39.] ellauri158.html on line 1057: P. 4. prop. 39. Quae efficiunt, ut motus et quietis ratio, quam corporis humani partes ad invicem habent, conservetur, bona sunt; et ea contra mala, quae efficiunt, ut corporis humani partes aliam ad invicem motus et quietis habeant rationem. [in: P. 4. prop. 42., app. cap. 27.] ellauri158.html on line 1061: P. 4. prop. 42. Hilaritas excessum habere nequit, sed semper bona est, et contra melancholia semper mala. ellauri158.html on line 1062: P. 4. prop. 43. Titillatio excessum habere potest et mala esse; dolor autem eatenus potest esse bonus, quatenus titillatio seu laetitia est mala. [in: P. 4. prop. 44., prop. 47., prop. 59.] ellauri158.html on line 1063: P. 4. prop. 44. Amor et cupiditas excessum habere possunt. ellauri158.html on line 1096: Sanoi wannabee islamilaisgladiaattori joka oli ihan poikki. Spinoza oli toinen sellainen. Siilit ovat kivoja, vahvisti Iso Pauli vielä seniilinä. ellauri158.html on line 1111: P. 4. prop. 60. Cupiditas, quae oritur ex laetitia vel tristitia, quae ad unam vel ad aliquot, non autem ad omnes corporis partes refertur, rationem utilitatis totius hominis non habet. ellauri158.html on line 1113: P. 4. prop. 61. Cupiditas, quae ex ratione oritur, excessum habere nequit. [in: P. 4. prop. 63. coroll., P. 5. prop. 4. schol.] ellauri158.html on line 1121: -- P. 4. prop. 64. coroll. Hinc sequitur, quod si mens humana non nisi adaequatas haberet ideas, nullam mali formaret notionem. [in: P. 4. prop. 68.] ellauri158.html on line 1134: -- P. 4. prop. 70. schol. In declinandis beneficiis ratio utilis et honesti habenda est. [in: P. 4. app. cap. 18.] ellauri158.html on line 1160: P. 5. prop. 6. Quatenus mens res omnes ut necessarias intelligit, eatenus maiorem in affectus potentiam habet, seu minus ab iisdem patitur. [in: P. 5. prop. 10. schol.] ellauri158.html on line 1162: P. 5. prop. 7. Affectus, qui ex ratione oriuntur vel excitantur, si ratio temporis habeatur, potentiores sunt iis, qui ad res singulares referuntur, quas ut absentes contemplamur. [in: P. 5. prop. 10. schol., prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1166: P. 5. prop. 10. Quamdiu affectibus, qui nostrae naturae sunt contrarii, non conflictamur, tamdiu potestatem habemus ordinandi et concatenandi corporis affectiones secundum ordinem ad intellectum. [in: P. 5. prop. 39.] ellauri158.html on line 1179: P. 5. prop. 18. Nemo potest Deum odio habere. [in: P. 5. prop. 20.] ellauri158.html on line 1197: P. 5. prop. 30. Mens nostra quatenus se et corpus sub aeternitatis specie cognoscit, eatenus Dei cognitionem necessario habet, scitque se in Deo esse et per Deum concipi. [in: P. 5. prop. 31., prop. 32.] ellauri158.html on line 1218: P. 5. prop. 39. Qui corpus ad plurima aptum habet, is mentem habet, cuius maxima pars est aeterna. ellauri158.html on line 1220: P. 5. prop. 40. Quo unaquaeque res plus perfectionis habet, eo magis agit et minus patitur, et contra quo magis agit, eo perfectior est. [in: P. 5. prop. 40. coroll.] ellauri158.html on line 1223: P. 5. prop. 41. Quamvis nesciremus, mentem nostram aeternam esse, pietatem tamen et religionem et absolute omnia, quae ad animositatem et generositatem referri ostendimus in quarta parte, prima haberemus. ellauri159.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri159.html on line 36: Kazokaa toin teille kaverit nää 20 kivitaulua - oops - KRASH - siis nää 10 kivitaulua jossa on jumalan meile asettamat käskyt. Sanoi Mooses palatessaan Siinain vuorelta. Rinne oli aika hankala. ellauri159.html on line 45: Kymmenen käskyä tai dekalogi (hepr. ‏עשרת הדברים‎, Aseret ha-Dvarîm) ovat juutalaisen ja kristillisen uskon mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinain vuorella antamat käskyt. Kristinuskon eri suunnissa käytetään hiukan erilaista numerointia käskyistä. Käskyistä käytetään myös nimeä Dekalogi, joka tulee kreikan sanasta δεκάλογος tai "dekalogos", suomeksi kymmenen lausetta, kymmenen lausuntoa, kymmenen puheenvuoroa tai kymmenen tiedonantoa, tai mixei 10 logoa. Käskyä-muodon lausunnot saavat Raamatusta, kymmenen käskyä, aseret had'varim Raamatusta käskyt löytyvät Toisesta Mooseksen kirjasta (2 Moos. 20:1–17) sekä varuixi myös Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 5:6–21). ellauri159.html on line 51: Kuudes käsky (Älä tapa) voi tuntua ristiriitaiselta, sillä Raamattu antaa kuolemantuomion varsin monesta asiasta ja hyväksyy sodankäynnin. Hepreankielinen alkuteksti לֹ ֥֖א תִּֿרְצָֽ֖ח׃ (lo tirtzakh) tarkoittaa pikemminkin "älä murhaa". Raamatun syntyaikojen kielenkäytössä se olisi voinut merkitä myös "älä murhaa oman heimosi jäsentä", rajoittamatta enempää. Jälkimmäinen tulkinta on kuitenkin varsin kiistanalainen, joskin osittain uskottava Lähi-idän aikaisimman tiedetyn kulttuurin siirtyvän elämäntavan sekä sellaiseen liittyvän, nykyään kuolleen moraalisäännöstön tähden. ellauri159.html on line 53: Raamattu mainitsee, että israelilaiset leiriytyivät Siinain erämaahan kaksi kuukautta Egyptin orjuudesta vapautumisensa jälkeen. Ensimmäisellä kerralla, kun Mooses meni vuorelle, Tooran mukaan Jumala puhui Moosekselle nämä sanat: Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa. Sano nämä sanat israelilaisille. Mooses vei sanoman kansalleen ja kansa vastasi siihen sanoen: "Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme", jonka Mooses meni ilmoittamaan Jumalalle vastaukseksi. Eli diili tuli. ellauri159.html on line 55: Raamatun mukaan toisella kerralla Jumala puhui vuorella Moosekselle, että heidän täytyy pyhittyä kahden päivän ajan, jolloin tulee vaatteetkin pestä kolmatta päivää varten, ja varoitti astumasta vuorelle tai koskemasta siihen tuona aikana kuolemanrangaistuksen uhalla, kunnes Pitkän torven puhallus purkaa kiellon, jonka jälkeen kansa saa tulla vuorelle. Myös naiseen yhtyminen oli kielletty tuon kolmen päivän pyhityksen aikana. No arvasinhan että se pyhittyminen sisälsi myös tän. Juutalaisten jumala on vitun mustasukkainen. ellauri159.html on line 59: Different religious traditions divide the seventeen verses of Exodus 20:1–17 and their parallels in Deuteronomy 5:4–21 into ten commandments in different ways, shown in the table below. Some suggest that the number ten is a choice to aid memorization rather than a matter of theology. ellauri159.html on line 127:	halt_have_no_other_gods_before_me" title="Thou shalt have no other gods before me">Thou shalt have no other gods before me ellauri159.html on line 150:	halt_not_make_unto_thee_any_graven_image" title="Thou shalt not make unto thee any graven image">Thou shalt not make unto thee any graven image ellauri159.html on line 173:	halt_not_take_the_name_of_the_Lord_thy_God_in_vain" title="Thou shalt not take the name of the Lord thy God in vain">Thou shalt not take the name of the Lord thy God in vain ellauri159.html on line 242:	halt_not_murder" class="mw-redirect" title="Thou shalt not murder">Thou shalt not murder ellauri159.html on line 265:	halt_not_commit_adultery" title="Thou shalt not commit adultery">Thou shalt not commit adultery ellauri159.html on line 288:	halt_not_steal" title="Thou shalt not steal">Thou shalt not steal ellauri159.html on line 311:	halt_not_bear_false_witness_against_thy_neighbour" title="Thou shalt not bear false witness against thy neighbour">Thou shalt not bear false witness against thy neighbour ellauri159.html on line 334:	halt_not_covet" title="Thou shalt not covet">Thou shalt not covet thy neighbour's house ellauri159.html on line 357:	halt_not_covet" title="Thou shalt not covet">Thou shalt not covet thy neighbour's wife ellauri159.html on line 403:	You shall set up these stones, which I command you today, on Mount Gerizim. ellauri159.html on line 411: T: Jewish Talmud, makes the "prologue" the first "saying" or "matter" and combines the prohibition on worshiping deities other than Yahweh with the prohibition on idolatry. ellauri159.html on line 414: P: Philo, has an extensive homily on why the order is so important, with the prohibition on adultery "the greatest of the commands dealing with persons", followed by the prohibitions against stealing and then killing last. ellauri159.html on line 415: L: Lutherans follow Luther's Large Catechism, which follows Augustine but subordinates the prohibition of images to the sovereignty of God in the First Commandment and uses the word order of Exodus 20:17 rather than Deuteronomy 5:21 for the ninth and tenth commandments. ellauri159.html on line 417: A: Augustine follows the Talmud in combining verses 3–6, but omits the prologue as a commandment and divides the prohibition on coveting in two and following the word order of Deuteronomy 5:21 rather than Exodus 20:17. ellauri159.html on line 418: C: Catechism of the Catholic Church, largely follows Augustine. Combines the Exodus language prohibiting images of God with the command to have no other gods but the Lord, as the first commandment. Changes "the sabbath" into "the lord's day". Divides Exodus 20:17, prohibiting covetousness, into two commandments. ellauri159.html on line 422: Varsinkin kaikista veriruskeimmat synnit ovat apinaköörin ja sen kekomaisen reviirin lisääntymistä haittaavia sääntöloukkauxia. Joko ihan suorastaan kuten huorinteko tai verisukulaisten listintä bzw. pökintä), tai epäsuorasti kuten massin hamuaminen niiltä joilla jotakin jo on. ellauri159.html on line 428: Säännöt on kai annettu tärkeysjärjestyxessä. Sen voi päätellä siitäkin, että katoliset kuolemansyntiluettelot esim. Al Dente sijoittaa alkupään sääntörikkurit kuumempaan paikkaan kuin häntäpään elostelijat. Johtoportaan reviiri on selkeesti tärkein kaikista. Dantellakin valtiorikos oli suurin synneistä. Homoilusta tuli suht pientä sakkoa, ja asianmukaisiin reikiin panosta ei usein sitäkään. Darwinin KILL! KILL! käskyn suosittamaan murhaamiseen on hemmetisti lieventäviä asianhaaroja niet siitä rangaistaan vaan jos tapaus on oikein röyhkeä, eli siihen liittyy vääriä reviiriaspekteja. Ulkotiimiläisten nirhaaminen ei ole mikään murha vaan urheaa isänmaallista sankarillistä toimintaa. Izepuolustuxessa on samoin A-OK niistää henki toiselta, ettei oma menisi. Ei sitä toista nyt IHAN niin paljon tarvi rakastaa kuin izeä. ellauri159.html on line 444: Thy hand from Sunday work be held— ellauri159.html on line 447: Honor thy parents, and perchance ellauri159.html on line 459: Bear not false witness. Shake your head ellauri159.html on line 460: And say that you have “heard it said.” ellauri159.html on line 470: Keskiajan katolisen kirkon teologiassa ns. seitsemän kuolemansyntiä olivat seitsemän kristillisen hyveen vastakohtia. (Miten niin? Kato alla olevaa taulukkoa, ei se nyt ole mitenkään ilmeistä. Onx esimerkixi toivo ja kateus vastakohtia? Ehkä tällä tavalla: älä kadehdi naapuria vaan pane toivosi kuonpuoliseen, siellä puntit tasataan! Silti vittu, monet noista näyttää tosi oudoilta.) Näitä paheita olivat ylpeys, kateus, ahneus, viha, mässäily, himo ja valheellisuus. Seitsemän kuolemansyntiä ovat usein olleet kiinnostava aihe myös taiteessa, erityisesti kirjallisuudessa ja elokuvissa. Paizi hei, toisessa listassa on valheellisuuden kohdalla laiskuus? ellauri159.html on line 472: Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetyssä paheiden luokituksessa pääpaheita, joista muut synnit seuraavat. Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten Jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna pahimmasta laskevassa järjestyksessä näin (suluissa vertailun vuoxi kristilliset hyveet alempaa). ellauri159.html on line 478: Viha (rakkaus) ellauri159.html on line 489: Näistä 2 ensimmäistä koskee taas reviirejä ja 3 liittynee KILL! pykälään. Laiskuus on ihan uusi pykälä, siitä ei 10 käskyssä ollut mitään puhetta. 3 viimeistä on ihan ok kohtuudella harjoitettuna, kunhan ei olla kitupiikkejä, sairaalloisen liikalihavia eikä erotomaaneja. Nää on viimeisinä just six että niissä ei ole mitään vikaa sinänsä, kuha vaan ei tule ikäviä seurauxia. Huomiota kiinnittää paheiden ja hyveiden huono nazaus. Eikai esim mässäys ja rohkeus ole mitään vastakohtia. ellauri159.html on line 495: 1. Painautuminen, housut naisilla, huivi miehillä, fitness miehillä, avioero, parranajokone sähköinen, ajettava ruohonleikkuri, hiusten värjäys naisilla, otsatukka, liikalihavuus, kaljuus, rintakarvat miehillä, kravatti, nitoja, paperinreitin, ulkohuussi, muoviämpäri, polkupyörä (ei sähköinen), ilmakivääri. frisbee golf, huono auto, kesämökittömyys, vähään tyytyväisyys, rakkaus muita kohtaan, lähetystyö, iloisuus, televisio. akkuporakone, tyroksinen istunalusta ulkohuussissa, anteliaisuus, köyhyys, suvaitsevaisuus, ehtoollinen kirkossa, rippikoulu kirkossa, kaste kirkossa, ristipääruuvimeisseli, pölynimuri pussiton, aamiaismurot, kabanossi makkara, coca cola, hampurilainen ym. ovat maailman muotoa joita kristitty välttää kaikin keinoin. ellauri159.html on line 497: Kirkkisten "ei- syntiä" lista vastaavasti on: huoruus, juoppous, salavuoteus, maailmanrakkaus, kevytmielisyys, viha, katkeruus, eriseura, saarnamieheksi haluaminen, armon julistaminen katumattomalle, uskovien viettämä ehtoollinen rukoushuoneella, kirkkolain rikkominen, sakramenttien jakaminen, sakramenttien vastaanottaminen, valhe, pilkka, ilkeät sanat, pahuus, petollisuus, panettelu, saarnaajien ja kristityiden vainoaminen, harhaoppien levittämien jne jne. ellauri159.html on line 561: Noi teologiset hyveet on suoraan talousliberalismin oppikirjasta: luotto, optimismi ja charity. Loput on jotain stoalaista hapatusta. Rohkeus on läntisestä antiikista tullut pykälä, sitä ei ole juutalaisten luetteloissa, eikä sen vastakohtaa arkuutta. ellauri159.html on line 565: There is no single document about the knightly code that lists all the virtues like this. It’s a modern interpretation of several documents that outline some kind of behavioral code for knights. Between 1170 and 1220 there were several documents outlining a code of conduct for knights but there wasn’t a decision made to use a single one. The overarching idea of these virtues was “chivalry”. Chivalry originated in the Holy Roman Empire from the idealization of the cavalryman. Military bravery, individual training, and service to others—especially in Francia, among horse soldiers in Charlemagne’s cavalry. ellauri159.html on line 567: I’m aware that “knightly virtues” sounds a lot like a fedora wearing “nice guy”. If you go back in history, I don’t think you can deny that knights were pretty badass and nothing like the modern day “nice guy”. The difference is that a real knight was strong and powerful. A “nice guy” tries being nice because he is powerless. There is a big difference. Suggested post: A gentleman is not a “nice guy” ellauri159.html on line 569: It’s almost like the knightly virtues are the ideal masculine character. And in my opinion these virtues are a good ideal to strive towards. This is something to keep in mind. This code wasn’t meant for everyone. It’s for soldiers on horses, you know, knights… This combination of virtues is supposed to be the best possible behavior of a knight, a soldier, a fighting man. There is no mention of women and children anywhere. Naiset ja lapset ja homot ruikulikakat älkööt vaivautuko. Tää on kovien poikien leikkiä. ellauri159.html on line 572: More than bravado or bluster, today’s knight in shining armor must have the courage of the heart necessary to undertake tasks which are difficult, tedious or unglamorous, and to graciously accept the sacrifices involved. ellauri159.html on line 575: A knight in shining armor holds him- or herself to the highest standard of behavior, and knows that “fudging” on the little rules weakens the fabric of society for everyone. ellauri159.html on line 578: Words and attitudes can be painful weapons in the modern world, which is why a knight in shining armor exercises mercy in his or her dealings with others, creating a sense of peace and community, rather than engendering hostility and antagonism. ellauri159.html on line 581: Sharing what’s valuable in life means not just giving away material goods, but also time, attention, wisdom and energy — the things that create a strong, rich and diverse community. ellauri159.html on line 590: More than just a safety net in times of tragedy, hope is present every day in a modern knight’s positive outlook and cheerful demeanor — the shining armor that shields him or her, and inspires people all around. ellauri159.html on line 598: Being godly means imitating God in your daily life. Dressing up in white and thundering. Put simply, a godly person is one who responds to daily life activities and circumstances in the way that I would. Essentially, this means aspiring to knightly virtues (such as those defined in this book) while avoiding sin. Eli siis tärkeintä on noudattaa näitä ohjeita. ellauri159.html on line 602: And without faith it is impossible to please God, because anyone who comes to him must believe that he exists (fair enough) and that he rewards those who earnestly seek him. ellauri159.html on line 605: Faith is when you trust God and His purpose in your circumstances more than they seem to warrant. As Hebrews 11:1 states, “Now faith is being sure of what we hope for and certain of what we do not see.” And remember, a true knight’s first mission and calling is to please the boss. ellauri159.html on line 609: Wikipedia defines hope as “The emotional state, the opposite of which is despair, which promotes the belief in a positive outcome related to events and circumstances in one’s life.” Hmm. Musta hope ei nyt ole ihan uskomista hyvään lopputuloxeen, vaan sitä että pidetään sille peukkuja vaikka lopputulos on ihan herrassa. Hoping in God ei musta tarkoita mitään, "toivon jumalaan?". Voi toki panna toivonsa johonkin, vaikkei se vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, noin niinkuin paremman puutteessa. Voihan siitä olla jotain hyötyä. ellauri159.html on line 613: Making love—not gallantry or pride—should drive a knight to be a knight and should govern his thoughts and actions. With unrequited love, your knightly life, virtue, and deeds are worthless and reduce to clanging your harness. ellauri159.html on line 617: Many might believe that applying the concepts of justice in modern times is limited to only those who work in the criminal justice system. But that’s not the case. Modern knights living in virtually any life situation can work to uphold justice. (Esim. voi olla jotain Brothers of Odineja tai Nordic Knightsejä. Maskuliinisivut käskee nihtiä rankaisee jumalattomia, sanotaan vaikka mumslimeja, sillee suht koht tuntuvasti.) ellauri159.html on line 621: Whoever can be trusted with very little can also be trusted with much, and whoever is dishonest with very little will also be dishonest with much. So if you have not been trustworthy in handling worldly wealth, who will trust you with true riches? And if you have not been trustworthy with someone else’s property, who will give you property of your own? ellauri159.html on line 639: In God’s eyes, humility is defined as simply putting ourselves completely under His mighty hand. We are humble when we are free from pride and arrogance. ellauri159.html on line 643: We also rejoice in your sufferings, because we know that suffering produces perseverance; perseverance, character; and character, hope. ellauri159.html on line 646: A knight needs both perseverance and patience. Perseverance is staying with a project or battle until it is finished. Patience is tolerating a pain in the ass, like the Reverend Billy Graham, these two virtues are interrelated. ellauri159.html on line 650: Honest to God honor comes to a person when they serve and live only for God. Sometimes others acknowledge this honor publically, which is a perk, but this is never a true knight’s goal. A good reputation (at least among those where a good reputation is valued) is nice to have, but that’s never his goal either. Nonetheless, having a good name is “more desirable than great riches; to be esteemed is better than silver or gold” (Proverbs 22:1). ellauri159.html on line 652: Virtue 12: Charity ellauri159.html on line 654: Each of you should look to your own interests, but also to the interests of others. Your attitude should be the same as that of Christ Jesus, who was nothing much as such. ellauri159.html on line 657: The word used to translate the Greek word agape in most modern English Bibles is love, but in many older translations, agape was translated as “charity” when it was used in a context of one person to another. In a biblical context, this term should not be mistaken for the more modern use of the word to mean only giving to those in need (i.e., “giving to charity”), although this can be a substantial part of what’s meant by the word. A more encompassing definition of the word charity, at least in the context of a modern-day knight, would be to be charitable (or giving) to the rich as well, or even primarily. ellauri159.html on line 661: A knight’s sacrifice is by using his strength on behalf of the weak. Sharing our food and providing the wanderer with shelter and clothing are also acts of sacrifice, but they can also be counted as hospitality or charity, depending on the sttus of the other guy. ellauri159.html on line 668: Having compassion simply means to possess a deep feeling of sympathy and sorrow for those who are stricken by misfortune, coupled with a strong desire to alleviate their suffering. Sounds a lot like charity, but cheaper.. ellauri159.html on line 672: If anyone comes to me and does not hate his father and mother, his wife and children, his brothers and sisters—yes, even his own life—he cannot be my disciple. And anyone who does not carry his cross and follow me cannot be my disciple. ellauri159.html on line 675: Perhaps the clearest way to define loyalty is unswerving in allegiance to the latest boss. We are all on different paths in life; when you choose to not swerve from the path the latest lord has for you, that’s loyalty. When you have the opportunity to veer from it for friendship or marriage but choose not to, you are acting out of loyalty. When you spit on your parents to join a sect, that is loyalty. This is the new law, fuck the ten commandments. ellauri159.html on line 679: I have chosen the way of truth; I have set my stake on your laws. hold on to your horses, O Lord. Do not let me be put to shame. ellauri159.html on line 682: Being truthful means being real honest with the facts, but it also means living in a way where what you know to be true influences your daily actions. A knight who has not yet fully resolved that he will speak only the truth will stumble on a lie. ellauri159.html on line 686: But among you there must not be even a hint of sexual immorality, or of any kind of impurity, or of greed, because these are improper for God’s holy people. Nor should there be obscenity, foolish talk, or coarse joking, which are out of place, but rather thanksgiving. For of this you can be sure: No immoral, impure, or greedy person—such a man is an idolater—has any inheritance in the kingdom of Christ and of God. ellauri159.html on line 689: Webster’s definition of purity is, "Free from anything that taints, impairs; clear, unmixed, 100% the real thing". ellauri159.html on line 693: Be of good courage, and let us behave ourselves valiantly for our people, and for the cities of our God: and let the Lord see that which is good in his sight. ellauri159.html on line 696: Gallantry is a knight word for courage, it does not mean flourishing your hat in front of ladies. (For the latter, see Courtesy.) Ramon Lull said about courage (not gallantry): “A knight who is in battle with his Lord, who for lack of courage flees from battle when he should give aid, because he redoubts or fears the torment or peril more than trusts his courage uses not the office of knighthood.” ellauri159.html on line 700: Do not forget to entertain strangers, for by so doing some people have entertained angels without knowing it. ellauri159.html on line 707: Let us not become weary in doing good, for at the proper time we will reap a harvest if we do not give up. Therefore, as we have opportunity, let us do good to all people, especially to those who belong to the family of believers. ellauri159.html on line 711: Most definitions of courtesy will include simple action terms, such as “displaying polished manners” or “showing respect for others.” More elaborate definitions may describe courtesy as “sophisticated conversation and intellectual skill.” The original term comes from the twelfth century term courteis, which meant “gentle politeness” and “courtly manners.” Regardless of which definition makes the most sense to you, courtesy is something you must see in action—it is not a trait like humility that can just be held internally. Se on tollasta ilmaista uhrimieltä. ellauri159.html on line 715: For what makes you different from anyone else? That you hurt? ellauri159.html on line 722: Bear with each other and forgive whatever grievances you may have against one another. Forgive as the Lord forgave you. And over all these virtues put on love, which binds them all together in perfect unity. ellauri159.html on line 725: Tää olis sitä ilmasexi pyytämistä tai antamista myöhemmän takaisinmaxun toivossa. Put simply, grace is getting what you do not deserve (e.g., a blessing or a reward), while mercy is not getting what you deserve (e.g., a punishment). ¡Gracias! Merci! ellauri159.html on line 729: Being a mentor to someone means providing her (or him) with wise and influential counseling when she is open to receiving it (or he). Unlike parenting, which is more direct, mentoring is an exchange of ideas and questions and squeezes and hugs (rather than fluids). ellauri159.html on line 735: Aika hassua on että näistä puuttuu noin tyyten toi ylpeys. Se on piilotettu siivompaan sanaan "kunnia". Eli muut tekee kunniaa, mistä sietää olla ize ylpeä. Eikös tietynlainen korskeus kuulu razumiehen olemuxeen ja perusvarustuxeen? Hepo korskuu ja nihti kerskuu sen selässä. Tää ei musta vaikuta ihan rehelliseltä peliltä. Juttu on varmaan niin, että "ylpeys" on tuntunut hierarkiasta tosi pahalta, koska jos ylpeys sallitaan, ennenkuin arvaatkaan ne alkaa kukkoilla meille papeille. Me ymmärretään nöyristellä tyhjälle katafalkille, niin ettei meitä ainakaan voi syyttää arroganssista. ellauri159.html on line 744: Need some help awakening your inner knight? Check out hat-is-the-core-of-masculinity/">the program “Masculine Core”. It’ll help you awaken the masculine man that’s waiting inside of you. ellauri159.html on line 746: The 3 P’s of Manhood are protect, procreate, and provide. Pyssy, pylly ja palkka. Ihan parasta on toi keskimmäinen. Mutta silti miehekkäin on toi protect, koska naisista vaan 3% selviää merisotilaiden leuanvetotestistä. ellauri159.html on line 748: While the prevailing view among anthropologists was long that hunter/gatherer tribes were very peaceful — bucolic, noble savages — many modern researchers like Wrangham, Napoleon Chagnon, and Steven Pinker convincingly argue that just the opposite is true. Amongst premodern peoples who lived in proximity to neighboring tribes, there is strong evidence that conflict was in fact continual and quite bloody. Primitive human males literally aped their ancestors — forming small gangs, competing for status, and fiercely maintaining boundaries. In the few tribes that did allow women to take part in raiding parties, just like as with the chimpanzees, typically only one or two childless women would choose to come along. ellauri159.html on line 751: In primitive times, what mattered most were not individual desires, but the needs of the group — that which helped the tribe survive as a whole trumped everything else. Niin ja sit naiset on tosi kehnoja suunnistamaan, ne seuraa vaan ennalta merkittyjä hajujälkiä. ellauri159.html on line 753: Second, males’ greater amounts of testosterone make them well-suited for the warrior role for a couple of reasons. First, testosterone is linked with a greater desire to compete and take risks. Studies show that when a man “wins” in a contest, he is hit with a boost of dopamine and a surge of testosterone that makes him want to keep on competing. So while testosterone doesn’t directly make men more aggressive (that’s a myth — it’s more complicated than that), it does fuel a drive to keep pushing when someone else is pushing back. ellauri159.html on line 755: “When men evaluate each other as men, they still look for the same virtues that they’d need to keep the perimeter. Men respond to and admire the qualities that would make men useful and dependable in an emergency. Men have always had a role apart, and they still judge one another according to the demands of that role as a guardian in a gang struggling for survival against encroaching doom. Everything that is specifically about being a man—not merely a person—has to do with that role.” –Jack Donovan, The Way of Men ellauri159.html on line 757: As I’ve been working on this series, thinking through the tradition of manhood, and attempting to synthesize Gilmore’s findings and the manifestations of the manly code in different cultures, boy, it’s really tasked my brain. When my mind got tied up in knots and the meaning of manhood became seemingly impenetrable and obscure, I often found myself thinking about the definition of masculinity laid out in Jack Donovan’s The Way of Men. It is so simple that even I can wrap my skull around it. ellauri159.html on line 759: You have to define your group. You need to define who is in and who is out, and you need to identify potential threats. You need to create and maintain some sort of safe zone around the perimeter of your group. Everyone will have to contribute to the group’s survival in some way unless the group agrees to protect and feed someone who can’t contribute due to age or illness. For those who can work, you’ll need to decide who does what, based on what they are good at, who works well together and what makes the most practical sense… ellauri159.html on line 761: If there are females in your group, they will have plenty of hard and necessary work to do. Everyone will have to pull their own weight, but the hunting and fighting is almost always going to be up to the men. When lives are on the line, people will drop the etiquette of equality and make that decision again and again because it makes the most sense… ellauri159.html on line 763: The first job of men in dire times has always been to establish and secure “the perimeter.” Donovan argues that the way of men is the way of the gang, because when placed in a harsh environment, men will quickly make the logical calculation that they have a much better chance of surviving if they band together than if they each try to go it alone. For some folks, “gang” is a word weighted with negative connotations, so substitute “posse” or “platoon” or whatever else if you must. The important thing to realize is that the small, tightly-knit honor group was the basic male social unit for eons. The myth of the uber-manly lone wolf is just that. With few exceptions, men have always fought and hunted together. Cowboys banded together, pioneers banded together, and Rambo wouldn’t have actually stood a chance against either gang. ellauri159.html on line 765: Donovan argues that understanding the dynamics of these ancient honor groups is the key to understanding the essence of male psychology and how men relate to, interact, and judge each other even up through the modern day. What men respect in other men (and women find attractive), is rooted in what men wanted in the men to the left and the right of them as they stood together side-by-side on the perimeter. ellauri159.html on line 769: You’ll want men who are competent, who can get the job done. Who wants to be surrounded by morons and f*k-ups? The men who hunt and fight will have to demonstrate mastery of the skills your group uses to hunt and fight. A little inventiveness couldn’t hurt, either. ellauri159.html on line 770: You’ll also need your men to commit. You will want to know that the men beside you are us and not them. You’ll need to be able to count on them in times of crisis. You want guys who have your back. Men who don’t care about what the other men think of them aren’t dependable or trustworthy. If you’re smart, you will want the other men to prove they are committed to the team. You’ll want them to show that they care about their reputation within the gang, and you’ll want them to show that they care about your gang’s reputation with other gangs.” ellauri159.html on line 772: To the description of the ideal perimeter-keeper outlined above, Donovan assigns four “tactical virtues”: strength, courage, mastery, and honor. These are “simple, amoral, and functional virtues” — “the practical virtues of men who must rely on one another in a worst case scenario.” They are “amoral” because they are crucial to the success of any gang — no matter if what they’re fighting for is right or wrong. Strength, courage, mastery, and honor are the attributes needed in a team of Navy SEALs just as much as a family of Mafioso. If you’ve ever wondered why we are fascinated by gangsters, pirates, bank robbers, and outlaws of all stripes, and can’t help but think of them as pretty manly despite their thuggery and extralegal activities, now you know; they’re not good men, but they’ve mastered the core fundamentals of being good at being men. So they are good men, though they are bad men. I mean. ellauri159.html on line 780: Mastery: Skill and adeptness in using the techniques and technology employed in hunting and fighting; a deft understanding of knowledge that saves lives and furthers the interests of your group. ellauri159.html on line 782: Honor: Traditional honor is not the same as integrity — living up to your own, personal standards. Traditional honor is a reputation for strength, courage, and mastery — as judged by other men. Honorable men care about being manly, knowing that each individual member’s prowess in the tactical virtues bolsters the strength and reputation of the gang as a whole and thus deters attack from rival gangs. Dishonorable men, on the other hand, evince indifference or hostility to the standards, weakening the group and leaving it more vulnerable. ellauri159.html on line 785: The key to upholding honor in a male gang is to always try to pull your own weight – to seek to be a boon rather than a burden to the group. If a man lacks in physical strength, he might make up for it in the area of mastery – being the group’s best tracker, weapons-maker, or trap inventor; one crafty engineer can be worth more than many strong men. If a man lacks in both physical strength and mastery, he might still endear himself to the other men with a sense of humor, a knack for storytelling, or a talent in music that keeps everyone’s spirits up. Or he might act as a shaman or priest – performing rituals that prepare men for battle and cleanse and comfort them when they return from the front. The strong men of the group will usually take care of the weak ones who at least try to do whatever they can. Shame is reserved for those who will not, or cannot excel in the tactical virtues, but don’t try to contribute in some other way, and instead cultivate bitterness and disregard for the perimeter-keepers who ironically provide the opportunity to sit on one’s hands and carp. (Aki Manninen would love this.) ellauri159.html on line 787: Strength, courage, mastery, and honor are virtues that obviously aren’t exclusive to men, and it’s not that there haven’t been women who have embodied these traits in every age (as we shall see next time, the idea of a soft, fragile femininity is a modern conception). It isn’t that women shouldn’t seek these attributes either. Rather, the tactical virtues comprise the defining traits of masculinity. If a woman isn’t strong or acts afraid in the face of danger, no one thinks of her as less womanly because of it. Yet such shortcomings will be seen as emasculating in a man, even today. ellauri159.html on line 789: So what are the defining traits of femininity? Oh-hoho, I’m not going to touch that with a ten-foot pole. I´m not THAT brave. It’s taken me years to understand manhood, and I’m still refining my views. I wouldn’t appreciate it if a woman who hadn’t rigorously studied masculinity offered an off-the-cuff definition for it, so I will refrain from doing likewise. Someone should start an awesome Art of Womanliness-type blog and explore the subject. I’ll be a reader. ellauri159.html on line 791: Even the men we hold up as proof that you can be manly by living the higher virtues without completely fulfilling the 3 P’s of Manhood (or even 3 pushups) ultimately derive their inspiration from the fundamental underpinnings of the tactical virtues. Figures like Gandhi and Jesus are lauded for their non-violence and their goodness, but our ability to think of them as manly, derives from their embrace of masculine expendability – a courageous indifference to the pain and suffering others might inflict on their physical body. They were good men, certainly, but their willingness to sacrifice themselves for the sake of their people, also made them good at being men. Gandhi did procreate a lot. Jesus provided for millions of preachers. Both were expendable. That´ll do, welcome to the perimeter pencil necks. ellauri159.html on line 800: Kukas tämmönen Christopher Booker on? Joku höntti britti turha julkkis 70-luvulta. ellauri159.html on line 803: In 2004, he published The Seven Basic Plots: Why We Tell Stories, a Jungian-influenced analysis of stories andń their psychological meaning, on which he had been working for over 30 years. The book was dismissed by Adam Mars-Jones, who objected to Booker employing his generalisations about conventional plot structures prescriptively: "He sets up criteria for art, and ends up condemning Rigoletto, The Cherry Orchard, Wagner, Proust, Joyce, Kafka and Lawrence – the list goes on – while praising Crocodile Dundee, ET and Terminator 2". ellauri159.html on line 805: Christopher Booker's The Seven Basic Plots is a long book. It's on the order of War and Peace for thickness. It also gets a bit repetitive at times, but if you can slog through the material, you're rewarded with a good understanding of the seven basic plots. You can also get a good dose of Jungian psychology to boot; for instance, Booker likes to talk about the symbolism of the masculine and feminine aspects of a character. ellauri159.html on line 808: Hyvää: jungilaisuus koska se nazaa mun eläinhahmoihin; se että eri juonia on vaan 7. That having been said, here are Booker's seven plots: ellauri159.html on line 812: Hero kuulee että iso paha uhkaa maata, ja lähtee tuhoomaan sitä. ellauri159.html on line 816: Pimeät voimat uhkaa ja pilkkaa heroa, joka vähitellen kukkii kypsäxi hahmoxi joka lopulta saa rikkauxia, kuningaskunnan ja kivan puolison. ellauri159.html on line 820: Hero kuulee isosta MacGuffinin maljasta joka sen on ihan pakko löytää, ja lähtee hakemaan sitä, yleensä jonkun tiimin kaa. ellauri159.html on line 824: Hero lähtee maagiseen maahan jossa on hullut säännöt, selviää loppuvihdoin hulluudesta ja palaa kotiin kypsempänä kuin lähti. ellauri159.html on line 840: Pitäisi ehkä miettiä mix ne olis just nää 7 eikä esim jotkut toiset 8. Eli mix just nää? Piirteytetään näin: montako heroa, montako konnaa, miten niille käy, ja mitä palkintoa pääasiassa tavoitellaan (EFK mielessä): n heroa H, n konnaa V, H/V käy hyvin/huonosti +/-, teema EAT!/FUCK!/KILL! (1 tai useampia). Monsteri ja kvesti eroaa siinä että toisessa on paha joka pitää lopettaa ja toisessa hyvä joka pitää saada. Siis kristillisiltä kavaljeereilta tuttu mercy/grace erottelu. ellauri159.html on line 853: Plotuista mun lemppari on matka, jossa ei välttämättä tapahdu mitään merkillistä, vaan tulee opetus kuten Peterin Paulin ja Maryn sitruunalaulussa. Jompikumpi partajehuista oli pedofiili, joko Pietari tai Paavali. (Se oli se pienempi Petteri, tietysti, tenori, joka tafsasi 14-vuotiasta tyttöä. Sikaarimies Jimmy Carter sen sitten armahti. Syväkurkku Maria ei tykännyt. Tätä ei pidä sekottaa samannimiseen kyllä myös hyvään teinilauluun ysäriltä jonka veti Fools Garden niminen saxalainen puolijoukkue. Fools Garden (until 2003 known as Fool´s Garden) is a German band formed in 1991 in the city of Pforzheim. The founders of the group and the only permanent members are vocalist Peter Freudenthaler and guitarist Volker Hinkel. Jos Paulin tyttö oli lemon, Peterin ja sakupoikien auto oli varmaan pommi. Noista pojista tulee mieleen ne Tradosin AMK-pojat 80-luvulla joista tule miljonäärejä. Mustakin ois voinut tulla jos mä oisin ollut ne. Mut en ollut. ellauri159.html on line 862: "I fear you´ll find that love is like the lovely lemon tree." I got nothing to do ellauri159.html on line 863: I´m hanging around ellauri159.html on line 865: But the fruit of the poor lemon is impossible to eat. But nothing ever happens and I wonder ellauri159.html on line 870: A girl so sweet that when she smiled the stars rose in the sky. I´d like to change my point of view ellauri159.html on line 871: We passed that summer lost in love beneath the lemon tree I feel so lonely ellauri159.html on line 873: But nothing ever happens and I wonder ellauri159.html on line 880: And in the dark she left behind, I knew what she had done. ellauri159.html on line 894: For those of you who are not familiar with Myers-Briggs or the MBTI (Myers-Briggs Type Indicator), it is a personality profiling system based on Jung’s typological theory that was developed by Katherine Cook Briggs and her daughter Isabel Briggs Myers. In the Myers-Briggs typology system, there are sixteen personality types consisting of four letters: E for extrovert or I for introvert, S for sensor or N for intuitive, T for thinker or F for feeler, and P for perceiver or J for judger. Psychologist David Keirsey later sorted these types into four temperaments. You can read more about Myers-Briggs here and find books about it here. Myers-Briggs typology can offer a lot of insight into how someone thinks, and in the case of an author, how someone writes. ellauri159.html on line 900: ESTJs are industrious traditionalists whose extroversion often leads them to take charge of situations. They are generally pragmatic and like things to be organized and clear. They are driven by a need to analyze and bring order to the world. ESTJ writers include Amy Chua, E.L. James, Dr. Phil McGraw, Tom Clancy, Ann Coulter, Michelle Malkin, Bill O’Reilly, Billy Graham, and Sonia Sotomayor. Learn more about how ESTJs write here. ellauri159.html on line 905: ESFJs are the Molly Weasleys of the world. Outgoing and community-minded, people of this type value loyalty, dependability, and practicality. They are driven by an active and intense caring about people along with a strong desire to bring harmony to their relationships. Barbara Walters and Chris Wallace are ESFJ authors. Learn more about how ESFJs write here. ellauri159.html on line 910: ISFJs are quiet, caring, and dependable people who have a strong sense of personal responsibility. They are realistic and excellent organizers. One ISFJ author is Mother Teresa. Learn more about how ISFJs write here. ellauri159.html on line 923: ESTPs are enthusiastic adventurers who enjoy hands-on experiences. They are realists who accept the world the way it is and focus on enjoying new activities and challenges. Famous ESTP authors include Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, the Marquis de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus, and Rhonda Byrne. Learn more about how ESTPs write here. ellauri159.html on line 928: ESFPs are enthusiastic about having new experiences and meeting new people. They are generally warm and adaptable realists who go with the flow. ESFP authors include Tony Robbins, Wayne Dyer, Deepak Chopra, Bill Clinton, and Paulo Coelho. Learn more about how ESFPs write here. ellauri159.html on line 933: ISFPs are the quintessential free spirit. They feel deeply and often have an adventurous approach to life. They are quiet, adaptable, and compassionate. One ISFP author is Thich Nhat Hanh. Learn more about how ISFPs write here. ellauri159.html on line 938: ISTPs are driven by a desire to understand how things work. They are logical and realistic people who enjoy solving problems in a hands-on way. ISTP writers include Miyamoto Musashi and the Dalai Lama. Learn more about how ISTPs write here. ellauri159.html on line 946: ENFPs thrive on the new–new people, new activities, and new ideas. They see what is possible and are generally energetic, enthusiastic, and spontaneous. ENFP writers include Oscar Wilde, Aldous Huxley, Umberto Eco, Salman Rushdie, Anne Frank, Kurt Vonnegut, Anaïs Nin, Dr. Seuss, Hunter S. Thompson, and Erica Jong. Learn more about how ENFPs write here. ellauri159.html on line 951: ENFJs care intensely about people and are driven by a need for relational harmony. They tend to be warmly expressive and empathetic people who enjoy helping others reach their potential. ENFJ writers include Johann von Goethe, Matthieu Ricard, Erasmus of Rotterdam, and Erich Fromm. Learn more about how ENFJs write here. ellauri159.html on line 956: INFJs have an inner world filled with ideas, symbols, and possibilities. They are passionate, idealistic, and have a deep concern for others. INFJ writers include Plato, Mary Wollstonecraft, Nathaniel Hawthorne, Dante Alighieri, Fyodor Dostoevsky, Agatha Christie, Charlotte Brontë, J.K. Rowling, Carl Jung, and Leo Tolstoy. Learn more about how INFJs write here. ellauri159.html on line 961: INFPs are the dreamers of the world. They are deeply idealistic and passionate about their beliefs, ideas, and relationships. INFP writers include Jean-Jacques Rousseau, Albert Camus, George Orwell, J.R.R. Tolkien, Virginia Woolf, Antoine de Saint-Exupery, A.A. Milne, Franz Kafka, Edgar Allan Poe, John Milton, William Blake, Hans Christian Anderson, William Shakespeare, Homer, and George R.R. Martin. Learn more about how INFPs write here. ellauri159.html on line 974: ENTPs love new ideas and possibilities and are excited by innovation. They are energetic, enthusiastic, and spontaneous people with a deep need to understand the world around them. ENTP writers include Socrates, Niccolo Machiavelli, George Bernard Shaw, Chuck Palahniuk, Benjamin Franklin, Voltaire, and Mark Twain. Learn more about how ENTPs write here. ellauri159.html on line 979: INTPs have a deep need to make sense of the world and are generally logical, analytical, and emotionally detached. They enjoy new ideas and are adaptable in their lifestyle, if not always their thinking. INTP writers include Richard Dawkins, Immanuel Kant, Charles Darwin, Hannah Arendt, John Locke, Thomas Aquinas, Rene Descartes, and John le Carre. Learn more about how INTPs write here. ellauri159.html on line 1001: Ss are concrete thinkers, placing more trust in experience than in flashes of insight. They’re more interested in sensory data than in the patterns perceived by the unconscious mind. Ss tend to be intellectually content—they want to enjoy the world. ellauri159.html on line 1004: Ns are abstract thinkers, placing more trust in flashes of insight than in experience. They’re less interested in sensory data than in the patterns perceived by the unconscious mind. Ns tend to be intellectually restless—they want to change the world. ellauri159.html on line 1007: Fs prefer to use their rational feeling function when making decisions. They place more emphasis on the effect that actions have on people than they do on adhering to the impersonal rule of logic. They tend to give other people the benefit of the doubt. ellauri159.html on line 1010: Ts prefer to use their thinking function when making decisions. They place more emphasis on the rule of logic than on the effect that actions have on people. They tend to be skeptical in evaluating ideas, whether their own or someone else’s. ellauri159.html on line 1013: Ps like to keep their options open. They enjoy beginning new projects and exploring opportunities as they arise. Ps think in terms of possibilities rather than likelihoods. ellauri159.html on line 1016: Js are drawn to closure. They feel satisfied after finishing a project or reaching a decision. They think in terms of likelihoods rather than possibilities. ellauri159.html on line 1023: Regard writing as a practical exercise rather than as a creative one. You want to meet the goals of their teacher, editor, boss, or project sponsor. For this reason, you like receiving specific instructions. ellauri159.html on line 1025: You are adept at writing technical materials, such as procedures, that require them to be clear and matter-of-fact. Since you’re unlikely to view writing as a means of self-expression, you should be efficient at writing corporate documents like annual reports, which can be draining for most other types. ellauri159.html on line 1031: Don´t state their point too strongly and risk offending their audience. To avoid this, consider the reaction of a loved one who might disagree with you. Revise with that person in mind to soften your tone. ellauri159.html on line 1035: You may become blocked if the assignment isn’t well defined. You want to limit your choices early and write toward a specific goal. Try picturing a specific person who exemplifies your audience, and write for that person. ellauri159.html on line 1043: You do well in a collaborative environment. You might enjoy writing plays, skits, or videos that illustrate your topic. You like gossip and writing about events and people, and may therefore gravitate toward journalism. ellauri159.html on line 1044: Avoid theoretical subjects. Your best bet is to try help people in an immediate, tangible way. You might be more suited to medical writing than to technical writing. ellauri159.html on line 1048: Of course you would rather discuss the topic than write about it. Schedule your writing activities to allow sufficient time for composition. If you feel stuck, do something active like taking a walk or a beer. List your ideas to help develop an internal dialogue. ellauri159.html on line 1057: Be self-motivated and self-directed. However, when writing for a teacher, editor, or boss, you may want explicit instructions. If you don’t have a clear understanding of other people’s expectations, you may struggle in silence. Instead, try asking to see a model of what to work toward (for example, last year’s annual report or a term paper that earned an A). A concrete example will help alleviate confusion. ellauri159.html on line 1063: You Want to be of service to others, and naturally write in a manner that reflects this value. Keep your audience in mind, then organize your ideas into an easy-to-follow progression. You have a strong sense of harmony—of what works on the page, and what doesn’t. You may also excel at sensory detail, drawing the reader in. ellauri159.html on line 1065: Don´t even try writing about abstract concepts. If an assignment requires you to write about theory, look for ways to relate the ideas to your experience or to a specific, positive effect on people’s lives. You might also benefit from talking through the challenges you face in their writing — though that´s a trait that’s more typical of extraverts, so forget it. ellauri159.html on line 1073: View writing as a means of disseminating information. You excel at business and scientific writing, because you organize and present data sequentially. You like to include statistics to prove the point, and to illustrate it with visuals such as charts and graphs. ellauri159.html on line 1075: When starting a project, you want clear instructions or a model to work from. It is helpful to know what approach has succeeded in the past so you can use it as a framework. If instructions aren’t specific, you may be at a loss, so it’s best to ask for clarification, or just copy from a reliable model. ellauri159.html on line 1077: Generally you work hard and meet deadlines. As the introvert you are, you prefer to write alone and in a quiet environment. You tend to be succinct and analytical. You are unlikely to need a dictionary to add noise to your writing—after all, the focus on getting to the point. ellauri159.html on line 1079: Have a large mental database of facts to draw on. These MAY include sense memories, such as the taste of grandmother’s spoon cookies or the smell of oil in their grandfather’s hair. In a creative project, you can draw on these memories to personalize your writing and bring it to life. Yes, it´s OK, go ahead! Don´t be so stuck up! ellauri159.html on line 1081: At your best, you produce a report, article, or paper that reads like a dry listing of facts. To ensure this, consider overusing statistics or citing even more experts. No need to incorporate real-world examples to engage your readers. ellauri159.html on line 1085: You can´t be too rigid! Resist the idea of adapting your work to an audience. They tend to view revision as necessary if their expectations are not established up front. So showing your work to a colleague or writing friend too early just helps ensure that the concepts in your head don´t make it onto the paper as you intended. Sharp revision of their suggestions sharpens your own message and makes your own work stronger. ellauri159.html on line 1089: Begin by assembling a wide variety of facts. This gives them a detailed view of the topic. Then, they weed out what doesn’t fit. ellauri159.html on line 1091: Seek clarity, and organize your material logically. Naturally competitive, you may enjoy writing about subjects that showcase your skills at troubleshooting or negotiating, or write about supermen, entrepreneurs and other go-getters. ellauri159.html on line 1093: Build your topic around a visual element. It is way easier than reading. This might be a chart, a graphic—even a quotation. They may follow a template that’s worked in the past, rather than inventing something new. Just be sure to give a new slant on the old idea to keep it fresh. ellauri159.html on line 1095: Prefer writing in an active environment like panoramic office or gym where you can shape your ideas by discussing them with others. You may also want to use a voice recorder so you don’t have to write so much and work shackled to a computer. ellauri159.html on line 1099: You may try some factual analysis but you have little inclination or enthusiasm for theories and abstractions. Orient your topic toward your own level, for achieving results. Include a call to action by all means. ellauri159.html on line 1105: You tend to have a talent for language, especially spoken language. You enjoy telling jokes that convey an emotional or sensory experience. Your personal voice resonates in your writing, if any. ellauri159.html on line 1107: Gather a lot of material about a subject, particularly if it’s unfamiliar. When composing a first draft, your brain works best by brainstorming about whatever comes to mind. If you try analyze as you go, it breaks your flow of ideas, and you can get stuck. Never try to walk and chew gum at the same time. Or think. That can become a real stumbling block. ellauri159.html on line 1109: Develop their ideas by talking to others, so you can make them your own. To capture the conversation, use a voice recorder or ask the other person to take notes. Otherwise, you may not understand a good idea in the moment, or you may forget about it before you get a chance to write it down. Remember you are lucky to get to laugh at each joke 3 times. ellauri159.html on line 1113: You may have difficulty starting a project if you don’t have a clear sense of direction. Identify the goals of the piece and develop an organizing framework (aka a bullet list). This will help you generate ideas and avoid tangents. Your safe bet is to focus on how the topic affects people and on the immediate actions they can take in response. ellauri159.html on line 1119: It is best to take a lighthearted approach to serious subjects, No need to consider both sides of an argument. Ask a writer friend to review the piece. Request that the feedback be very specific, better yet, a rewrite. Ask for a chunk price, don´t pay by the hour. ellauri159.html on line 1123: You need clear instructions and a personal connection with your audience. You may find it helpful to see an example of what your editor, instructor, or project sponsor expects. Even if you can’t copy this model as such, it will give you a concrete starting point. ellauri159.html on line 1125: Benefit from their first-hand experience of your subject. Immersing yourself in the sensory experience of a place or an object helps you understand it and capture its essence, so reserve time and assets to actually visit, say, a brothel. ellauri159.html on line 1129: Enjoy writing about the natural world. Focusing on a sensation, such as fragrance or flavor, or a hot, slippery, hard or soft touch, can open a pathway into the subject matter. Look for ways to relate the topic to your personal experience. Think about the feelings that the experience evoked. ellauri159.html on line 1131: Make sure you don´t gather too much information in the exploration stage or you don’t have a clear sense of direction left. If you feel overwhelmed, ask for help or talk to a trusted friend. Connect the topic to your values, like the value of money. Write without inhibition and let your voice shine. Remember, your drafts are for your eyes only. They’re the rough stone from which you sculpt the finished product. Your teacher will be happy to cross out the stuff that can´t be printed. ellauri159.html on line 1133: You can become blocked by criticism or by discord in their environment. Try writing in a quiet, outdoor space, where you can release your stress and immerse yourself in the natural world. If you have family, throw them out. Meditation or yoga may also help. Isolate yourself from negativity and listen to the music of your own thoughts and feelings. ellauri159.html on line 1137: Let the teacher focus more on correctness than on content. Don’t be afraid to take a stand, or get a hard on. Recognize that your insights are unique—most people lack your sensitivity. Consult a close writer friend to ensure that your points are logically developed and your organs well described. ellauri159.html on line 1141: You Want your writing to serve a practical purpose, such as explaining how to solve a problem. You tend to be a good troubleshooter (actually, a good troublemaker and sharpshooter too) with broad, specific knowledge that they can apply in high-pressure situations. Choose topics that allow you to draw on this ability. Then, jot down your ideas while conducting your research, rather than writing in your head. That´s way too hard, it´s like shooting with blanks. This will help you focus your ideas early so you don’t waste time gathering extraneous information. ellauri159.html on line 1143: Work independently and prefer a quiet environment. If you must write collaboratively, seek out tasks that will allow you to work alone or with someone whose expertise you value. Unlike most other sensing types (the wimps), you don’t want detailed instructions or specific feedback. In fact, you may have to shoot if they try. Just ask for general guidelines that allow you flexibility. They may try to impose rules you regard as useless, like firearms restrictions. ellauri159.html on line 1145: You like to bring a high level of mental energy (well, at least some energy, like energy drinks) to the project. You enjoy taking risks and may need the pressure of a deadline (or a dead body) to complete your tasks. No need to write according to someone else’s schedule, unless they have more powerful firearms. ellauri159.html on line 1147: Focus on original facts rather than original ideas. You need not be interested in theory except as a way of exploring what’s tangled and undemonstrable. Seek mastery rather than discovery, although this may mean applying a new technology to an old battlefield. You don’t want to be the first—you want to be the best, and last (on the battlefield). ellauri159.html on line 1149: Focus on the concrete and avoid useless abstract concepts. As a result, your writing will lack a unifying theme that communicates the author’s purpose to those who do not need to know. Be sure to incorporate an organizing principle or chart, such as problem–solution, to serve as a roadmap for the intended reader, for example on a separate crypted page. ellauri159.html on line 1151: Write to steal their ideas to develop yours rather than to please an audience. If your goal is to communicate your ideas to others (god beware), be sure to organize your work so that the subject folds logically. This will likely come easily to you if you invest the time. Also, engage your side to the battle by relating the subject to their personal experience. If you don’t feel comfortable writing about your own experience, write about something you’ve observed, or what the commies or aliens are likely up to. ellauri159.html on line 1157: You prefer a brainstorm before you start writing. You tend to see connections between unrelated things, so one idea will quickly generate another. Allow yourself plenty of time for this activity, but be sure to set an end date to keep your project on track. After the brainstorming phase, discard tangential ideas. Focus on the strongest ones so you don’t get overwhelmed when it comes time to flesh out the details. ellauri159.html on line 1159: You work best when they have the freedom to follow your own process and timeline. Estimate how long you’ll need to complete each task, then add 50% and a cushion. Set milestones along the way only to remove them as you go. Incorporate a lot of time for breaks. If your energy wanes, meet with a writer friend for coffee or other libation, and discuss your ideas. If the project permits, consider copulating with a co-writer. ellauri159.html on line 1161: You do your best writing when they feel personally invested in the topic. Use your wrong sense of empathy to immerse yourself in the subject, much as actors immerse themselves in a character. (Choose a subject you really fancy to immerse yourself in.) To stay inspired, look for ways to connect the writing to your ideals. If you’re a technical writer, create a human mental avatar of your technology and use your writer’s voice to “speak” to it. ellauri159.html on line 1163: You should have a natural sense of the harmony of language and ideas (if not, consider one of the other 15 types we have on store). If you are schizoid at all, you may hear in your mind how combinations of words sound together. Get attuned to the tone and implications. Use these qualities to incorporate your unique voice and perspective into your writing. Ultimately, that’s what readers respond to. ellauri159.html on line 1165: You have the most energy at the beginning of a project, when inspiration first hits. Take advantage of this initial burst, but don’t get so engrossed in the project that you ignore basic needs like eating, fucking and killing. Remember to replenish your physical energy. You’ll get more done in the long run. ellauri159.html on line 1167: It´s OK to postpone starting a project if the topic doesn’t grab you. When at a deadline, use your prolific imagination to find an angle that interests you. Free-write or cluster to generate ideas. Look to newspapers, magazines, or the internet for inspiration. Write a strong opening paragraph to get your creativity flowing. ellauri159.html on line 1169: You may burn bright during the early stages of a project but fade before they reach the end. To avoid this pattern, take periodic breaks. Spend time with friends. Let the subject percolate in your unconscious mind. You’ll come back to the project with new inspiration for that final push toward completion. Basically, be lazy, it pays off. ellauri159.html on line 1171: We know you have no great love for facts and details. Leave enough time at the end to check that you’ve included sufficient objective data. Strive for balance and fairness, include both facts and alternative facts. Avoid over-reliance on personal insight. Ask a trusted friend to review your writing with a critical eye. Your work will be stronger for it. And, WtF, you can always just ignore them. ellauri159.html on line 1173: ENFJ - Ope: Ilmiasua urkuharmonilla ellauri159.html on line 1175: You first estimate accurately how long a writing project will take. Then you generally dive into the first draft and develop a framework (table of contents). You may find it helpful to start with the closing paragraph to give yourself an end point to strive for. Don’t let this limit you, though: be prepared to rearrange the structure and change your conclusions as you explore the subject in more depth. ellauri159.html on line 1177: You draw inspiration from being a know-it-all and educating people. You tend to read extensively and to collect words they consider particularly apt, like David Wallace. If their writing project involves others, you often take a leadership role, and repeat the word 'actually' in everybody´s face. You may also beep like a truck on reverse. You thrive in a harmonious atmosphere where everyone respects your opinion. Having a strong need to feel in control of your projects, you want to work in a cooperative environment conducive to driving a project to completion. ellauri159.html on line 1179: You focus your writing on received values and ideals. You use polished language to persuade. You want to influence people’s lives for the betterment of the individual and society. If you’re a technical writer, you focus your talent on expressing a complex idea simplistically so school kids understand it. Recognize that this gift benefits your readers by helping them perform their menial tasks more effectively. ellauri159.html on line 1181: Naturally you adopt a preceptorial conversational tone in your writing. You often use imaginative and hyperbolic language to illustrate a point like 'smoking kills'. You have a talent for seizing on subtleties and choosing the exact word to convey a not so subtle idea. You always consider how your writing affects their audience. You notice if your audience is passing notes behind your back. ellauri159.html on line 1183: But pay heed: choose broad topics with wide-ranging effects on people. Be careful to limit the subject to what you can realistically explore in sufficient depth within the scope of the project. The class lasts just three quarters, keep that in mind. At the same time, don’t rush through the brainstorming process at the beginning. Tap into your creativity, letting one student thought suggest another. Reflect on what aspects of the topic interest you most. ellauri159.html on line 1185: You naturally have little interest in subjects that offend your sensibilities, because your thinking and writing is extremely conventional. Seek input from other teachers if you feel stuck. Consider how your audience feels about the subject. Find something to believe in, and advocate your position. Use anecdote and humor to connect to your students, I mean your readers. ellauri159.html on line 1187: You are motivated by a desire for completion and can become impatient if you feel your students are progressing too slowly. Don’t waste time in the beginning trying to craft a graceful expression on your face; your students know you. Let your ideas flow, then polish during intermission. Accept that teaching is a process, so you may not get immediate results. Don’t rush through the final stages; include facts that support personal stories or observations, or borrow stories from the Divine Teacher, the Bible is full of them. ellauri159.html on line 1189: You may find it difficult to create the emotional distance needed to keep your hands off your students. Don’t let a hasty feel-up skew your research. Be sure to include alternate facts and points of view. Also, be careful to avoid a cursory treatment of the subject, like in those wannabe writer guides on the web. Ask a friend or colleague to review the work, making sure you’ve provided sufficient detail. ellauri159.html on line 1193: You work best in a quiet environment where you cannot be interrupted. You reflect on the topic before you begin writing, mentally structuring the material and looking for patterns. Don’t allow yourself to be rushed into starting a project before you’re ready. You are generally good at estimating how long this preparation stage will take. When you finally sit down to write, their ideas tend to be well-developed and organized. Their language may seem formal at first. If that’s the case for you, don’t fight it—you can soften this tendency during revision. ellauri159.html on line 1195: You prefer writing about personal topics. You may encounter difficulty if the topic isn’t meaningful to you. If so, try different angles until you find one that engages you. If you’re a technical writer, for example, you can take pride in knowing that when you write clear instructions, you help your customers perform their tasks quickly and effectively. This sense of meddling with people’s lives is important to writers. ellauri159.html on line 1197: You dislike writing according to a predetermined structure. You want control over their own creative process. You are drawn to original pictures and imaginative symbols. When revising a draft, search for a central, unifying theme, and articulate it for your reader. At the same time, avoid trying too hard to be unique. Instead, aim for authenticity, remember to mention the sources of the pictures. ellauri159.html on line 1199: When you strive for eloquence, avoid wasting time polishing an early draft or searching too long for the exact word. Instead, get your ideas down. Don’t be afraid to use clichés—wait until the revision stage to fix problems. There’s no point in perfecting something that may get cut later. Anyway, clichés are fine. We use them all the time. ellauri159.html on line 1201: You enjoy colorful and figurative language, and like to infuse your work with images of your personal underware. At the same time, however, your writing may be too abstract for their readers, they want to see you inside them. During revision, add concrete details. In creative writing, appeal to the five senses and the 9 mortal sins. In freelance writing, include specifics like percentages and dollar amounts to get the audience´s attention. In technical writing, find out whether the customer needs to use a flat-head or a cross-head screwdriver (our dishwasher installer guys did not have a flathead anymore, I had to loan them one), and what the recommended torque is. These may be boring details to you, but they’re essential for your male reader. Wrong head, no screw. ellauri159.html on line 1203: You tend to communicate passionately about your beliefs. You tend to start writing before finishing research on life, the universe, and everything, wanting to commit your half-baked insights to paper. Be sure to gather enough data to support your position, and include alternative facts for balance. This is one arena where it may be healthy to indulge your perfectionist tendencies. Get the facts right enough to maintain plausibility. ellauri159.html on line 1205: Guys like you tend to be easily hurt by criticism, especially when it comes to their writing, or their sexual performance. Because they generally keep their writing and wanking private until they think it’s finished, they may not have a good sense of the look and feel to others. Consider showing your work and your tool to a trusted friend or colleague for advice before you begin the final round. This will help you better connect with your audience, which is important to you, I know. ellauri159.html on line 1207: According to PersonalityDesk.com, INFJs are the Myers-Briggs type most likely to express marital dissatisfaction. When I first read this, it puzzled me. After all, INFJs are adept at solving problems involving people. In fact, INFJs are so good at solving problems that they may unconsciously scan their environment looking for ways to improve relationships. This, I think, is what leads to the dissatisfaction. ellauri159.html on line 1209: According to Dr. Phil, 90% of relationship problems can’t be solved. Why? Because it would require one person or the other to compromise their values. So the best a couple can do is to agree to disagree. INFJs don’t want people to compromise their values—yet that 90% statistic is bound to discourage INFJs like me. I suspect it isn’t the relationship problems themselves that lead to the INFJs’ dissatisfaction; it’s the fact that the problems can’t be solved. Perhaps the INFJs feel that if only they could be more creative, or their partner could be more flexible, the little annoyances that have existed since the first day of the relationship could be eliminated. Not so. No amount of skill or understanding will make naturally ingrained differences go away. ellauri159.html on line 1213: Perhaps this is what draws me to writing women’s fiction. I can create relationship problems, which I can then go about solving, without hurting anyone but my fictional characters in the process. Real life, unfortunately, doesn’t work that way. The INFJs’ search for perfection can damage otherwise good relationships. So I propose a revised Serenity Prayer for INFJs: God grant me the serenity to accept the things I cannot change. Period. Oh, I got my period. ellauri159.html on line 1217: You work best in a quiet environment where they won’t be interrupted, thanx to the I. LIkewise, you like autonomy so you can perfect your writing according to yourr own high standard without having to follow someone else’s low standard. ellauri159.html on line 1219: You prefer writing about your own personal topics. You may lose your creative drive if the subject isn’t about you. If so, try taking an angle that allows you to write about your feelings on the topic, if not you yourself. If you’re a technical writer, look for ways to connect with readers by anticipating and meeting their needs. Or you can use your tech knowledge to write another Gravity´s Rainbow. But don´t expect your employer to like it. ellauri159.html on line 1221: You have a keen insight into the nature of things. Your prose often conveys startling images of mood or atmosphere rather than objects. Maybe you should consider poetry, or rap. You enjoy complexity and can patiently unravel dense material like a terrier. You are able to see many sides of an argument and so may have difficulty reaching a conclusion, or even reaching a period, like Pynchon. During the writing process, you may often pause to consider alternatives or to seek seeming connections between obviously disparate things. That´s a paranoid feature, so you may be an asthenic person. Consult Krezmer´s typology. ellauri159.html on line 1223: Strive for elegance in language. You can never polish the work too soon. You tend to write long, meandering first drafts, so you’ll likely need to synthesize and cut material later. Save the search for that perfect metaphor until the revision stage. ellauri159.html on line 1224: You make the mistake to write in purely abstract terms. That just won´t do these days. You must communicate values and personal television through your writing. Nobody is interesting in abstractions. They search for the meaning behind the facts, and so consider the facts themselves to be of marginal importance. This is true; however, throw in some facts to dazzle your readers, like Bob Heinlein. During revision, add concrete details like the size of Peewee´s bra. Appeal to the five senses. Include Peeweeś vital statistics. Incorporate other points of view for balance. Make sure your research backs up your conclusion. ellauri159.html on line 1226: Try to be sensitive to criticism. It won´t do to just turn a deaf ear. Consider showing your work to a trusted friend or colleague at a safe distance before you begin the final draft. This feedback may be especially helpful in focusing your work and ensuring that it includes enough sex to sway your audience to watch your missionary position. ellauri159.html on line 1230: You like to start projects first. You often map out their ideas to everyone to visualize the big picture before you begin writing. You sense how your various opinions flow together logically and build on one another. Because you develop a clear picture early on, you might reach a conclusion and skip writing completely before finishing your research. To ensure a balanced product, stay open to new information that may change your perspective. Don´t listen to idiots, however. ellauri159.html on line 1232: You want to master the subject everyone´s whining about. You enjoy the challenge of technical topics, and you focus on crafting clear, concise instructions. However, if you don’t see the perks of the writing project, your interest may wane. Discuss the project with friends or colleagues to help you find a way to increase your reward. ellauri159.html on line 1234: You want a good set of guidelines at the beginning of the project, but you also want the freedom to write your own guidelines. If a writing project involves others, you try to take the lead. You naturally envision how things ought to be—that is, your way. Efficient and strategically organized. But keep in mind that others might not share your vision. Imbeciles! When stepping forward to fill a leadership vacuum, seek buy-in from the group. Side payments may be indicated. ellauri159.html on line 1236: You naturally write with an authoritative voice. You want to fake competence in the subject you’re writing about. To boost your success, gather sufficient details to make it look that you have a thorough understanding of the topic. Humanize the writing by including anecdotes making fun of other idiots or otherwise engaging the reader’s interest. ellauri159.html on line 1238: Enjoy making decisions! No need to respond to new data once you’ve got a clear, big-picture view of the topic. Others may seek feedback from you but do not give it, nor act on other people´s feedback, rely instead on your own judgment. This strategy can cause you to miss unimportant information — a drawback no real Marshal finds mortifying. Be aware of this tendency before you start unconsciously fighting it. ellauri159.html on line 1240: With the desire for efficiency, you must sometimes be terse. Be sure to consider audience reaction. "Shut up!" is a good terse riposte. You already know how ideas relate to one another. Unless you’re writing for an audience of experts, assume readers know nothing about the topic. They don´t. Include faked data if necessary to support your conclusions. In your eagerness to finish, don’t skimp on those touches that will elevate your writing from good to great. You want to be great, not just good. Alexander the Good? Friedrich the Good? Catherine the Good? Naaw. ellauri159.html on line 1242: Fake objectivity and be skeptical of emotional appeals, except when dealing with an emotional audience. Otherwise it is fine to make your writing impersonal, even abrasive. A trusted editor can help you soften your tone to more effectively connect with the bleeding hearts. Adolf the Great had one. Your arguments will be better received if you engage the patriotic heart as well as the nazi mind. ellauri159.html on line 1246: You’re rarely at a loss for wacky ideas. While many people struggle to find a topic, you may have difficulty limiting yourself to just one. You may enjoy exploring controversial subjects or devising clever solutions to problems. You have fun playing with different possibilities, and see where they lead you. To classroom corner or to prison most likely. ellauri159.html on line 1248: You can benefit from collaborative writing projects. Chances are, you prefer an active, high-energy environment. You enjoy discussing and debating your ideas with others. You try probably to assert your individuality even within the group. If someone else is leading the project, be careful that your natural tendency to ignore authority doesn’t undermine the team. If you maintain goodwill, you’ll stand a better chance of convincing someone else to do the actual writing! ellauri159.html on line 1256: You may excel at satire, and humor can liven up your work. Make sure your tone is appropriate for the piece and for the audience. Aarne Kinnunen´s works on good taste in humor are very helpful. You may find it helpful to include a personal story or two, rather than relying on cold logic alone to make your point. (You are so close to ESFP - Esiintyjä that it is hard to see the diff - maybe you two are like Dumb and Dumber.) ellauri159.html on line 1258: You tend to grasp the big picture and to focus on the future. Ensure that your work contains enough background material and concrete detail. To avoid tangents or a cursory treatment of the subject, keep the central thesis or purpose of the project in mind while writing. Solicit feedback from someone whose competence you trust. ellauri159.html on line 1264: Pickering: That you did it! ellauri159.html on line 1267: You said that you would do it And indeed you did. ellauri159.html on line 1268: Henry: Thank Heavens for Zoltán Karpáthy. This evening, sir, you did it! You did it! You did it! ellauri159.html on line 1269: If it hadn´t been for him I would have died of boredom. We know that we have said it, ellauri159.html on line 1271: Mrs. Pearce: Karpáthy? That dreadful Hungarian? For it all belongs to you! ellauri159.html on line 1275: You prefer to work independently in a quiet environment. You like the flexibility of setting your own goals. You may spend long hours on a project if the subject engages you, becoming deeply invested in the outcome. Remember to keep the family in mind to help ensure that your writing is as interesting to them as it is to you. ellauri159.html on line 1277: You tend to be good at organizing ideas and weeding out logical inconsistency. You have a natural propensity for clarifying the complex. But you will likely need to make a conscious effort to include the personal dimensions of a topic. (Well I do, no two ways about that!) During revision, look for places where you can add examples or anecdotes, if appropriate, to illustrate the facts. This engages the reader and brings theoretical principles to life. (I do this too, lotsa images and anecdotes and all!) ellauri159.html on line 1279: You’re motivated by your search for knowledge. An unconventional thinker, you have little regard for the common way of doing things. Chances are, formulas like “Top 5 Reasons Your Blog Should Have a Top 5 List” won’t appeal to you. Instead, you strive to surpass the ordinary. As an architect, you may experience the following pitfalls: ellauri159.html on line 1281: You like complex, theoretical subjects, and you use your wide vocabulary in your writing. To enhance readability, choose the simplest word that communicates an idea accurately. You may sometimes make intuitive leaps that are unclear to your audience. Illustrate connections even if they seem obvious to you. To ensure that your message is clear, ask for feedback from someone you trust. ellauri159.html on line 1283: You enjoy seeking knowledge for its own sake. Once you’ve solved the puzzle, though, you might lose interest in writing about what you’ve learned. It may be best to begin drafting even while you’re conducting your research. Treat the writing itself as a problem to solve. This may keep you energized until the project is complete. ellauri159.html on line 1285: You can become blocked if you can’t find opportunities to make your unique ideas heard. If a writing assignment seems restrictive to you, challenge yourself to find a way to work within the system while still expressing your ingenuity. Instead of turning cynical, use your dry sense of humor. ellauri159.html on line 1289: You are a conceptualizer who tends to explore a narrow topic deeply. Guys like you take a systems approach, rather than a linear one, during the planning stage. They do a website not just a text! You start a project early to test the concept, then quickly drive toward the conclusion. Once the competitors´ bones are in place, you further develop the content, adding facts to flesh out their ideas. You may find it useful during revision to challenge yourself to consider alternatives, rather than locking yourself in to your original premise. Oh, why bother, since you got it all figured out already. ellauri159.html on line 1291: Having a I in the formula, you like to work independently. You require long periods of concentration to form mental models. You focus deeply on the task, blocking out distractions. To facilitate this, better find a secluded place to work. Schedule your writing for a time when you won’t be interrupted. Let others know that you need time alone. ellauri159.html on line 1295: If they write anything but checks, their writing can have a sense of inevitability, presenting an orderly progression of facts and ideas that can lead to only one possible conclusion. Their authoritative voice can instill a sense of comfort and trust in readers. Make sure that trust is warranted—use your natural skepticism to seek out possible flaws in your reasoning and research. Steer clear of the anti-trust laws, they can cut your earnings. ellauri159.html on line 1297: You are happy and motivated with your personal vision. Original thinkers have little regard for convention. They want things to make sense according to their own logical standards, and they will discard anything that doesn’t. For this reason, they tend to enjoy technical subjects. They often wear visual aids like Google spectacles that support and clarify their writing. If you’re one of these guys, one path to success as a writer is to draw on your natural curiosity about how things work and your talent for explaining this for others. But beware of the pitfalls! ellauri159.html on line 1299: When you´re weeding out information and people that aren’t pertinent to the project, be sure to keep the need of an audience in mind, however. Don´t decimate all and everybody. Rich and few is good; a few lousy beggars is not. Where appropriate, include personal anecdotes to engage the reader. Don’t scale down to mere facts. Hire an ENT to invent jokes. ellauri159.html on line 1301: To control your workplace and steal their original ideas, make sure you do so within the parameters of the project. If you’re a freelance writer, for example, remember that you’re writing for an editor, not for yourself. So get rid of the editor, or become one yourself. If something about the assignment doesn’t make sense to you, don’t ignore it—seek clarification. Or sue them. ellauri159.html on line 1303: Setting a high standard for oneself can become frustrating if others can’t achieve it. Avoid pushing yourself toward an unprofitable goal. Tap into your desire for efficiency and recognize when 99% are expendable. And if you need help, buy it. Other people don’t want you to be perfect—they want you to pay them megabucks. That is much more interesting. ellauri159.html on line 1310: ham-and-isaac-zoom.jpg&f=1&nofb=1" height="250px" /> ellauri159.html on line 1316: Tapasin paljon kirjailija-aloittelijoita, jotka pilkkasivat pilkkaamasta päästyään vakiintuneita kirjailijoita ja niiden runoja, novelleja ja artikkeleita. Tajusin silloin sen minkä olin oikeastaan tiennyt jo pitkään että huonot kirjoittajat ovat usein toisten kirjoittajien ankaria kriitikkoja. Heidän kritiikkinsä oli terävää ja tarkkaa. Jotkut osoittivat jopa täsmällisesti suurten kirjailijoiden virheitä. Mutta tämä et estänyt heitä itseään kirjoittamasta hämmästyttävän kömpelösti. Sama koski tapaa jolla he arvioivat toisten luonnetta. Egoistit puhuivat halveksivasti egoisteista, typerykset nauroivat toisten typerysten ályttömyyttä, moukat olivat hienostuneita osoittaessaan toisten moukkamaisuuden, hyväksikäyttäjän ominaisuudet, turhamaisuuden. Salaperäinen kuilu aukeni heidän arvioissaan toisen ihmisen ja oman minän välille. Näytti siltä, että jossain sisimmässään jokainen näki totuuden, mutta oli vain päättänyt olla näkemättä sitä peilissä. Itserakkaus oli nähtävästi hypnoottisista voimista suurin, aivan niin kuin Moosexen kirjassa sanotaan: Sillä lahja sokaisee viisaan ja tekee tyhjixi oikeamielisen sanat. Onnexi en ize ole sellainen. (Sing. Nuor. Mies Ez. Rakk. 1976:86) ellauri159.html on line 1320: Mitä se on? Joka toisia haukkuu, sen napa pyörii ja paukkuu! ellauri159.html on line 1325: Juutalaisten kriitikoiden johtohahmot ja klassikoina pidetyt kirjoittajat olivat todellisuudessa usein taitamattomia maalaisia. Ei kestänyt kauan ennen kuin huomasimme että sama piti paikkansa myös maailmankirjallisuuteen nähden. Jokainen aito lahjakkuus oli keidas mauttomuuden erämaassa. ellauri159.html on line 1327: Itchele Singer luki Varsovassa kirjaklubissa spiritualisteja ja Will to Believeä. Denim-housuinen nojatuolipsykologi Bill James ähertää ja puurtaa siinä puolustaaxeen cartesiolaista dualismia. Pascalin veto on efektiivisesti sama vedätys kuin the American Dream. Monoteismi ja monismi olivat joutuneet pahaan hakauxeen lännessä (pace Spinoza), mikä alkoi haitata länsikapitalismin voittoputkea. Kähmintä on hyvä aloittaa vastapuolen termien anastuxesta. To express a tolerably definite philosophic attitude in a very untechnical way. ellauri159.html on line 1329: Were I obliged to give a short name to the attitude in question, I should call it that of radical empiricism, in spite of the fact that such brief nicknames are nowhere more misleading than in philosophy. I say 'empiricism,' because it is contented to regard its most assured conclusions concerning matters of fact as hypotheses liable to modification in the course of future experience; and I say 'radical,' because it treats the doctrine of monism itself as an hypothesis, and, {viii} unlike so much of the half-way empiricism that is current under the name of positivism or agnosticism or scientific naturalism, it does not dogmatically affirm monism as something with which all experience has got to square. The difference between monism and pluralism is perhaps the most pregnant of all the differences in philosophy. Primâ facie the world is a pluralism; as we find it, its unity seems to be that of any collection; and our higher thinking consists chiefly of an effort to redeem it from that first crude form. ellauri159.html on line 1331: Eise ihan lupaa tässä onnistua, The negative, the alogical, is never wholly banished. Something—"call it fate, chance, freedom, spontaneity, the devil, what you will"—is still wrong and other and outside and unincluded, from your point of view (italics my own). ellauri159.html on line 1333: Jamexen siteeraamaa B.P. Bloodia ei löydy ankka-ankka-mene hakukoneesta, koska BP tarkoittaa verenpainetta ja Flaw of Supremacy muistuttaa liikaa blood flowia. Löytyy vaan jotain tällästä plödää: ellauri159.html on line 1335: Pure-blood supremacy was the belief that wizards and witches whose family had not married any Muggles or Muggle-borns were inherently biologically superior to wizards and witches who had done so. Proponents of this ideology typically regarded Muggle-born wizards as impure, unworthy of possessing magical ability, and often actively discriminated against them. ellauri159.html on line 1337: Googol-koneesta alkaa nousta isompia pökäleitä. British Petroleum suorastaan huutaa huuhaanimiä: ellauri159.html on line 1345: I was born here in Amsterdam. My father was a land holder of 700 acres [2.8 km²] here, adjoining the city on both sides of the river, and lived, as I now live, in a large brick house on the south bank of the Mohawk visible as you enter Amsterdam from the east. I was his only child, and went a good deal my own way. I ran to machinery, by fancy; patented among other devices a swathing reaper which is very successful. I was of loose and wandering ways. And was a successful gambler through the Tweed regime -- made "bar'ls" of money, and threw it away. I was a fancy gymnast also, and have had some heavy fights, notable one of forty minutes with Ed. Mullett, whom I left senseless. This was mere fancy. I never lifted an angry hand against man, woman or child -- all fun -- for me. ....I do farming in a way, but am much idle. I have been a sort of pet of the city, and think I should be missed. In a large vote taken by one of the daily papers here a month or so ago as to who were the 12 leading citizens, I was 6th in the 12, and sole in my class. So you see, if Sparta has many a worthier son, I am still boss in the department I prefer. ellauri159.html on line 1349: He was born in 1832 and lived for eighty-six years. During that time he wrote much, but unsystematically. His favorite form of publication was letters to newspapers, mainly local newspapers with a small circulation. These letters dealt with an astonishing diversity of subjects, from local petty politics or the tricks of spiritualist mediums to principles of industry and finance and profundities of metaphysics. ellauri159.html on line 1351: Early books included The Philosophy of Justice Between God and Man (1851) and Optimism: The Lesson of Ages (1860), a Christian mystical vision of the pursuit of happiness from Blood´s distinctly American perspective; on the title page of the book, Blood described it as "A compendium of democratic theology, designed to illustrate necessities whereby all things are as they are, and to reconcile the discontents of men with the perfect love and power of ever-present God." During his lifetime he was best known for his poetry, which included The Bride of the Iconoclast, Justice, and The Colonnades. According to Christopher Nelson, Blood was a direct influence on William James´ The Varieties of Religious Experience as well on James´s concept of Sciousness, prime reality consciousness without a sense of self. ellauri159.html on line 1353: After experiencing the anesthetic nitrous oxide during a dental operation, Blood concluded that the gas had opened his mind to new ideas and continued experimenting with it. In 1874, he published a 37-page pamphlet, The Anesthetic Revelation and the Gist of Philosophy. ellauri159.html on line 1355: He married twice; to Mary Sayles, and following her death, to Harriet Lefferts. He had six children from the first marriage, and a daughter from the second. ellauri159.html on line 1370: Thou ever shalt keep company thyself; ellauri159.html on line 1373: Thankless, tho´ hoarding on thy mental shelf ellauri159.html on line 1375: Another´s charity to thee, poor elf: ellauri159.html on line 1377: Or was´t a rain man´s gift, and shall for both go hard. ellauri159.html on line 1380: Ihmekös tuo että James smelled Blood tästä hepusta, ja voimakkaasti uskomaan tahtova Singer piti Jamesista, plus spiritualismista. Jamexen ozikoista näkee jo eze on paha pyllypää. Kunhan jaxan, boldaan tästä pahimmat ällösanat/typeryydet. ellauri159.html on line 1395: Rationality means fluent thinking, 63. Simplification, 65. Clearness, 66. Their antagonism, 66. Inadequacy of the abstract, 68. The thought of nonentity, 71. Mysticism, 74. Pure theory cannot banish wonder, 75. The passage to practice may restore the feeling of rationality, 75. Familiarity and expectancy, 76. 'Substance,' 80. A rational world must appear {xvi} congruous with our powers, 82. But these differ from man to man, 88. Faith is one of them, 90. Inseparable from doubt, 95. May verify itself, 96. Its rôle in ethics, 98. Optimism and pessimism, 101. Is this a moral universe?—what does the problem mean? 103. Anaesthesia versus energy, 107. Active assumption necessary, 107. Conclusion, 110. ellauri159.html on line 1403: Philosophies seek a rational world, 146. Determinism and Indeterminism defined, 149. Both are postulates of rationality, 152. Objections to chance considered, 153. Determinism involves pessimism, 159. Escape via Subjectivism, 164. Subjectivism leads to corruption, 170. A world with chance in it is morally the less irrational alternative, 176. Chance not incompatible with an ultimate Providence, 180. ellauri159.html on line 1411: Solidarity of causes in the world, 216. The human mind abstracts in order to explain, 219. Different cycles of operation in Nature, 220. Darwin's distinction between causes that produce and causes that preserve a variation, 221. Physiological causes produce, the environment only adopts or preserves, great men, 225. When adopted they become social ferments, 226. Messrs. {xvii} Spencer and Allen criticised, 232. Messrs. Wallace and Gryzanowski quoted, 239. The laws of history, 244. Mental evolution, 245. Analogy between original ideas and Darwin's accidental variations, 247. Criticism of Spencer's views, 251. ellauri159.html on line 1415: Small differences may be important, 256. Individual differences are important because they are the causes of social change, 259. Hero-worship justified, 261. ellauri159.html on line 1423: The unclassified residuum, 299. The Society for Psychical Research and its history, 303. Thought-transference, 308. Gurney's work, 309. The census of hallucinations, 312. Mediumship, 313. The 'subliminal self,' 315. 'Science' and her counter-presumptions, 317. The scientific character of Mr. Myers's work, 320. The mechanical-impersonal view of life versus the personal-romantic view, 324. ellauri159.html on line 1425: Samoilla linjoilla liikkuu nyttemmin Leena Krohn, kuten albumissa 103 on jo kerrottu. Entisessä Nuori, nyttemmin vaan Voima-lehdessä sen uusinta tiedotetta aiheesta Mitä en koskaan oppinut (tästä teemasta riittää kerrottavaa) pasuttaa joku Jaana Kivi, ei tosin yhtä unohtumattomasti kuin kaima Alexis. Leena kertoo et joku oli kirjoittanut vessan seinään filosofian: aika on luonnon keino estää kaikkea tapahtumasta heti. Ammattifilosofi Simo Knuuttila oli lukenut vessan seinästä opiskelijana Kielissä: Warum scheissen die Deutschen soviel? Weil sie soviel Kartoffel essen. Kaikki ovat lopulta uhanalaisia. Ihmisen luoma on katoavaista, kuten totesi jo saarnaaja. Krohnin mielestä ylivertaisuutemme perustuu asioille kuten ajattelu ja izetietoisuus. Enemmän ajattelua ja vähemmän izetietoisuutta olisi kylä parempi. Hupenevat luonnonvarat eivät tunnista luokkarajoja. Vizi kyllä tunnistavat, loppupeleissä rikkaat eeku rikastuvat lisää ja köyhät kurjistuvat. Ihmiskunnan Usherin talo, hei sehän on Edgar Allan Poe-alluusio. Hörhökirjailija sekin. Krohnin varsinainen vihan kohde on virzanhajuinen makkaratalo. Aika betonibrutaali se onkin. Sitä paikkaa ei ole helppo rakastaa. Muurahaiset pitävät meitä tavattoman yxinkertaisina olioina. Emme osaa edes omaxua ei-kuluttavaa elämää. Aika kuluttavaa tää mustakin on ollut. ellauri160.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri160.html on line 28: Cathay Paasaajia ellauri160.html on line 35: hale.to/b/36603_339621512803145_1425266363_n.jpg" height="130px" /> ellauri160.html on line 43: A Song Of Changgan The River-Merchant’s Wife: A Letter ellauri160.html on line 45: My hair had hardly covered my forehead. While my hair was still cut straight across my forehead ellauri160.html on line 50: Both of us young and happy-hearted. Two small people, without dislike or suspicion. ellauri160.html on line 52: So bashful that I dared not smile, I never laughed, being bashful. ellauri160.html on line 56: Learning that no dust could ever seal our love, I desired my dust to be mingled with yours ellauri160.html on line 57: That even unto death I would await you by my post Forever and forever, and forever. ellauri160.html on line 61: And then came the Fifth-month, more than I could bear, And you have been gone five months. ellauri160.html on line 63: Your footprints by our door, where I had watched you go, You dragged your feet when you went out. ellauri160.html on line 72: Send me a message home ahead! Please let me know beforehand, ellauri160.html on line 74: All the way to Chang-feng Sha. As far as Chō-fū-Sa. ellauri160.html on line 78: Li Bai (kiin. 李白, Lǐ Bó tai Lǐ Bái, usein myös muodossa Li Po, jap. Rihaku, 701–762) vietti suuren osan elämästään makaillen. Hän lähti kotiseuduiltaan Sichuanista 26-vuotiaana purjehtien alas Jangtsejoen vartta viettäen huoletonta elämää juopotellen ja tavaten aikansa julkisuuden henkilöitä kehitellen samalla pakkomielteisen runoilijan persoonaansa. 41-vuotiaana Li värvättiin Chang’anin eli nykyisen Xi’anin Hanlin-akatemiaan taolaisen ystävänsä Wu Yunin suosituksesta. Hänestä tuli nopeasti tunnettu, kun runoilija He Zhizhang kuvaili eräästä hänen runoaan The Road to Shu Is Harsh? ylistävään sävyyn. Kuitenkin vain hieman myöhemmin Li loukkasi joitakin vaikuttavia virkamiehiä ja menetti virkansa akatemiassa viettäen loppuelämänsä vaellellen paikasta toiseen. ellauri160.html on line 89: – Huomasin, että olin huonossa hapessa, ja rupesin miettimään, että mitä pitäisi tehdä. Silloin ilmestyi myös edellinen ja ainut Poundilta kokonaisen kirjan verran suomennettu runoteos, Tuomas Anhavan kääntämä valikoima Personae . ellauri160.html on line 91: – Sen luin tarkkaan ja tunsin oppineenikin jotain. Samoihin aikoihin hankin Poundin cantojen koko laitoksen, jossa on kaikki 120 runoa. Mutta sitten semiotiikka ja mannermainen filosofia veivät mukanaan. Pound jäi. ellauri160.html on line 95: Nootit on tutkijoiden ja kääntäjien kollektiivisesti vuosikymmenten aikana luoma Pound-ensyklopedia. Pisan cantoissa jokainen sana on kuin lukko, jonka avaamiseen avain haetaan teoksen huomautuksia osiosta. Poundin lukeminen on yhtä selaamista runojen ja noottien välillä. Runoja selittävä osio on yli 30 sivua suurempi kuin itse runojen osuus kirjassa. ellauri160.html on line 98: Yhdysvaltalainen Ezra Pound oli äänekäs Mussolinin ihailija ja fasistien toimeksiannosta Rooman radion kolumnisti. Kun sota päättyi ja USA:n armeija miehitti Italian, Pound vangittiin epäiltynä maanpetoksesta. Häntä uhkasi kuolemantuomio. ellauri160.html on line 103: – Täytyy ihailla Poundia, joka pystyi siteeraamaan cantoissa ulkomuistista Danten Jumalaista näytelmää siellä vankileirissä. Samoin Homeroksen Odysseiaa. Niitähän hänellä ei ollut siellä ja ne menevät ihan oikein. ellauri160.html on line 105: Sen sijaan Poundilla oli luettavana Time-lehtiä, sattumalta yksi englantilaisen runouden antologia ja raamattu. Näitä kaikkia hän myös käyttää runoissa hyödykseen. – Ei Pound elänyt tätä päivää vaan hän eli kolmen tuhannen vuoden janan sisällä. ellauri160.html on line 107: Kun Aronpuro oli saanut suomennoksen tehtyä, hänessä heräsi halu kirjoittaa perusteelliset jälkisanat, luoda kokovartalokuva runoilijasta. Aronpuron mielestä Ezra Poundista on korostettu vain kahta puolta. ellauri160.html on line 108: – On klassisen kiinan ja muun antiikin runouden kääntäjä Pound ja runoilija Pound, mutta ei ole haluttu muistaa ekonomisti Poundia eikä Mussoliinia ihailevaa fasisti Poundia. ellauri160.html on line 109: Aronpuro tuo esiin Poundista myös mm. uusplatonistin, misogynistin, eli naisten vihaajan sekä antisemitistin. ellauri160.html on line 110: – Ja Poundin, joka halusi syrjäyttää länsimaisten juutalaisten heimouskontojen alkeelliset muodot - siis kristinuskon - ja tuoda konfutselaisuuden sen tilalle. Valitettavasti se ei onnistunut. ellauri160.html on line 114: Tälläinen hyvä lukijahan ei kaipaa näitä nootteja, mutta minä lähden realismista, että näitä hyviä lukijoita on aika harvassa. ellauri160.html on line 115: Edes kääntäjä ei pidä itseään tollasena sivistyneenä lukijana. Suomennosurakka oli Aronpurosta vitunmoinen haaste, mutta se ei tehnyt hänestä cantodiggaria. ellauri160.html on line 117: – Tunnistan Poundin arvon modernismin ja postmodernismin peruskalliona. Mutta ensirakkauden minussa, juopottelevassa palloilijanuorukaisessa, synnytti aikoinaan Poundin kääntämä Li Pon runonide Cathay vuodelta 1915. Ensirakkaus elää ja voi hyvin. Cantoista Aronpuro on jo päästänyt irti. ellauri160.html on line 122: Ezra Weston Loomis Pound (30 October 1885 – 1 November 1972), modernin ajan Li Bai, was an expatriate American poet and critic, a major figure in the early modernist poetry movement, and a fascist collaborator in Italy during World War II. His works include Ripostes (1912), Hugh Selwyn Mauberley (1920), and his 800-page epic poem, The Cantos (c. 1917–1962). Hizi noi cantothan on selvä kokoelma paasauxia! ellauri160.html on line 124: Pound was born in 1885 in a two-story cupboard house in Hailey, Idaho Territory, the only child of Homer Loomis Pound (1858–1942) and Isabel Weston (1860–1948), who married in 1884. Homer had worked in Hailey since 1883 as registrar of the General Land Office. Pound's grandfather, Thaddeus Coleman Pound, a Republican Congressman and the 10th Lieutenant Governor of Wisconsin, had secured him the appointment. Homer had previously worked for Thaddeus in the lumber business. ellauri160.html on line 126: Both sides of Pound's family emigrated from England in the 17th century. On his father's side, the immigrant ancestor was John Pound, a Quaker who arrived from England around 1650. Ezra's paternal grandmother, Susan Angevine Loomis, married Thaddeus Coleman Pound. On his mother's side, Pound was descended from William Wadsworth, a Puritan who emigrated to Boston on the Lion in 1632. Captain Joseph Wadsworth helped to write the Connecticut constitution. The Wadsworths married into the Westons of New York; Harding Weston and Mary Parker were Pound's maternal grandparents. After serving in the military, Harding remained unemployed, so his brother Ezra Weston and Ezra's wife, Frances Amelia Wessells Freer (Aunt Frank), helped to look after Isabel, Pound's mother. No oliko Pound sitten sukua myös Henry "setelitukun väärti" Longfellowille? Varmaan niin. ellauri160.html on line 128: Pound's education began in dame schools: Miss Elliott's school in Jenkintown in 1892 and the Heathcock family's Chelten Hills School in Wyncote in 1893. Known as "Ra" (pronounced "Ray"), he attended Wyncote Public School from September 1894. His first publication was on 7 November 1896 in the Jenkintown Times-Chronicle ("by E. L. Pound, Wyncote, aged 11 years"), a limerick about William Jennings Bryan, who had just lost the 1896 presidential election. ellauri160.html on line 130: In 1897, aged 12, he transferred to Cheltenham Military Academy (CMA), where he wore an American Civil War-style uniform and was taught drilling and how to shoot. The following year he made his first trip overseas, a three-month tour with his mother and Aunt Frank, who took him to England, Belgium, Germany, Switzerland, Italy, Spain, and Morocco. He attended CMA until 1900, at times as a boarder, but it seems he did not graduate. ellauri160.html on line 134: He took courses in English in 1907, where he fell out with just about everyone, including the department head, Felix Schelling, with silly remarks during lectures and by winding an enormous tin watch very slowly while Schelling spoke. In the spring of 1907 he learned that his fellowship would not be renewed. Schelling told him he was wasting everyone's time, and he left without finishing his doctorate. ellauri160.html on line 138: He was dismissed after a few months. Smoking was forbidden, but he would smoke cigarillos in his room in the same corridor as the president's office. He was asked to leave the college in January 1908 when his landladies, Ida and Belle Hall, found a woman in his room. Shocked at having been fired, he left for Europe soon after, sailing from New York in March on the RMS Slavonia. ellauri160.html on line 141: Mornings might be spent in the British Museum Reading Room, followed by lunch at the Vienna Café on Oxford Street, where Pound first met Wyndham Lewis in 1910. "There were mysterious figures / that emerged from recondite recesses / and ate at the WIENER CAFÉ". Ford Madox Ford described Pound as "approaching with the step of a dancer, making passes with a cane at an imaginary opponent": ellauri160.html on line 143: He would wear trousers made of green billiard cloth, a pink coat, a blue shirt, a tie hand-painted by a Japanese friend, an immense sombrero, a flaming beard cut to a point, and a single, large blue earring." ellauri160.html on line 145: At a literary salon in 1909, Pound met the novelist Olivia Shakespear and later at the Shakespears' home at 12 Brunswick Gardens, Kensington, was introduced to her daughter, Dorothy, who became Pound's wife in 1914. The critic Iris Barry described her as "carrying herself delicately with the air, always, of a young Victorian lady out skating, and a profile as clear and lovely as that of a porcelain Kuan-yin". ellauri160.html on line 147: Through the Shakespears, he was introduced to the poet W. B. Yeats, Olivia Shakespear's former lover. He had already sent Yeats a copy of A Lume Spento, and Yeats had apparently found it "charming". ellauri160.html on line 151: Rupert Brooke complained in the Cambridge Review that Pound had fallen under the influence of Walt Whitman, writing in "unmetrical sprawling lengths that, in his hands, have nothing to commend them". But he did acknowledge that Pound had "great talents". ellauri160.html on line 153: In June 1910 Pound returned for eight months to the United States. Although he loved New York, he felt alienated by the commercialism and newcomers from Eastern and Southern Europe who were displacing the white Anglo-Saxon Protestants. The recently built New York Public Library Main Branch he found especially offensive. It was during this period that his antisemitism became apparent; he referred in Patria Mia to the "detestable qualities" of Jews. ellauri160.html on line 160: In The Cantos, Possum is T. S. Eliot: "but the lot of 'em, Yeats, Possum and Wyndham / had no ground beneath 'em." In the New Age office in 1918, he also met C. H. Douglas, a British engineer who was developing his economic theory of social credit, which Pound found attractive. Douglas reportedly believed that Jews were a problem and needed to abandon a Messianic view of themselves as the "dominating race". According to Colin Holmes, the New Age itself published antisemitic material. It was within this environment, not in Italy, according to Tim Redman, that Pound first encountered antisemitic ideas about "usury". In Douglas's program," Pound had found his true muse: a blend of folkloric Celtic twilight with a paranoid hatred of the money economy and a dire suspicion about an ancient tent people's faith." ellauri160.html on line 166: To use absolutely no word that does not contribute to the presentation. ellauri160.html on line 171: Poetry published Pound's "A Few Don'ts by an Imagist" in March 1913. Superfluous words, particularly adjectives, should be avoided (Ahha! This is where Stephen King comes in) as well as expressions like "dim lands of peace". He wrote: "It dulls the image. It mixes an abstraction with the concrete. It comes from the writer's not realizing that the natural object is always the adequate symbol. Just say 'lands'." Poets should "go in fear of abstractions". He wanted Imagisme "to stand for hard light, clear edges", he wrote later to Amy Lowell. ellauri160.html on line 173: The New England poet Amy Lowell, who was to win the Pulitzer Prize for Poetry in 1926, was apparently unhappy that only one of her poems had appeared in Des Imagistes. Ford Madox Hueffer announced that he had been an Imagiste long before Lowell and Pound, and that he doubted their qualifications. ellauri160.html on line 174: During the subsequent row, Pound left the table and returned with a tin bathtub on his head, suggesting it as a symbol of what he called Les Nagistes, a school created by Lowell's poem "In a Garden", which ends with "Night, and the water, and you in your whiteness, bathing!" Apparently his behavior helped Lowell win people over to her point of view, as did her offer to fund future work. ellauri160.html on line 176: H.D. and Aldington were moving away from Pound's understanding of Imagisme anyway, as he aligned himself with Lewis's ideas. Lowell agreed to finance an annual anthology of Imagiste poets, but she insisted on democracy; according to Aldington, she "proposed a Boston Tea Party for Ezra" and an end to his despotic rule. Upset at Lowell, Pound began to call Imagisme "Amygism"; he declared the movement dead and asked the group not to call themselves Imagistes. Not accepting that it was Pound's invention, they refused and Anglicized the term. ellauri160.html on line 178: In the summer of 1913 Pound became literary editor of The Egoist, a journal founded by the suffragette Dora Marsden. At the suggestion of W. B. Yeats, Pound encouraged James Joyce in December of that year to submit his work. Harriet Shaw Weaver accepted it for The Egoist, which serialized it from 2 February 1914, despite the printers objecting to words like "fart" and "ballocks", and fearing prosecution over Stephen Dedalus's thoughts about prostitutes. Joyce wrote to Yeats: "I can never thank you enough for having brought me into relation with your friend Ezra Pound who is indeed a miracle worker." ellauri160.html on line 180: This was the first of three winters Pound and Yeats spent at Stone Cottage, including two with Dorothy after she and Ezra married in 1914. "Canto LXXXIII" records a visit: "so that I recalled the noise in the chimney / as it were the wind in the chimney / but was in reality Uncle William / downstairs composing / that had made a great Peeeeacock / in the proide ov his oiye." ellauri160.html on line 182: Samuel Putnam knew Pound in Paris in the 1920s and described him as stubborn, contrary, cantankerous, bossy, touchy, and "devoid of humor"; he was "an American small-towner", in Putnam's view. His attitude caused him trouble in both London and Paris. English women, with their "preponderantly derivative" minds, were inferior to American women who had minds of their own, he wrote in the New Age. The English sense of what was right was based on respect for property, not morality. "Perched on the rotten shell of a crumbling empire", London had lost its energy. England's best authors—Conrad, Hudson, James, and Yeats—were not English. English writers and critics were ignorant, he wrote in 1913. ellauri160.html on line 184: Apparently Ezra had not read the empiricist philosophers (Hobbes, Locke, Hume, Smith), who literally equate morality with respect for property. ellauri160.html on line 186: BTW, Dolly Shakespeare didn't like Eliza Doolittle and vice versa, not surprisingly. ellauri160.html on line 188: On 22 September 1914 T. S. Eliot traveled from Merton College, Oxford, with an introduction from Conrad Aiken, to have Pound read Eliot's unpublished "The Love Song of J. Alfred Prufrock". Pound wrote to Harriet Monroe, editor of Poetry, on 30 September to say that Eliot—who was at Oxford on a fellowship from Harvard—had "sent in the best poem I have yet had or seen from an American ... He has actually trained himself and modernized himself on his own." Monroe did not like Prufrock's "very European world-weariness", according to Humphrey Carpenter, but she published it anyway, in June 1915. ellauri160.html on line 192: Pound käänsi Li Bain runoja japanilaisten avulla. Ei niitä monta tullut, ennenkin se ehti riitaantua apujapanilaisten kaa. Michael Alexander saw Cathay as the most attractive of Pound's work. There is a debate about whether the poems should be viewed primarily as translations or as contributions to Imagism and the modernization of English poetry. English professor Steven Yao argued that Cathay shows that translation does not need a thorough knowledge of the source language. ellauri160.html on line 193: Pound's translations from Old English, Latin, Italian, French and Chinese were highly disputed. According to Alexander, they made him more unpopular in some circles than the treason charge. ellauri160.html on line 196: Harriet Monroe, editor of Poetry, published a letter in April 1919 from a professor of Latin, W. G. Hale, who found "about three-score errors" in the text; he said Pound was "incredibly ignorant of Latin", that "much of what he makes his author say is unintelligible", and that "If Mr. Pound were a professor of Latin, there would be nothing left for him but suicide" (adding "I do not counsel this"). Pound replied to Monroe: "Cat-piss and porcupines!! The thing is no more a translation than my 'Altaforte' is a translation, or than Fitzgerald's Omar is a translation." ellauri160.html on line 200: After the publication of Cathay, Pound mentioned that he was working on a long poem. He described it in September 1915 as a "cryselephantine poem of immeasurable length which will occupy me for the next four decades unless it becomes a bore". ellauri160.html on line 202: In June, July and August 1917 Pound had the first three cantos published, as "Three Cantos", in Poetry. Twice the length of Paradise Lost and 50 times longer than The Waste Land, Pound's 800-page The Cantos ("Canto I" to "Canto CXVI", c. 1917–1962) became his life's work. ellauri160.html on line 206: By 1917 The poet F. S. Flint told The Egoist's editor that "we are all tired of Mr. Pound". British literary circles were "tired of his antics" and of him "puffing and swelling himself and his friends", Flint wrote. "His work has deteriorated from book to book; his manners have become more and more offensive; and we wish he would go back to America." ellauri160.html on line 207: By 1919 Pound felt there was no reason to stay in England. He had "muffed his chances of becoming literary director of London—to which he undoubtedly aspired," Aldington wrote in 1941, "by his own enormous conceit, folly, and bad manners." ellauri160.html on line 209: The Pounds settled in Paris around April 1921 and in December moved to an inexpensive ground-floor apartment at 70 bis Rue Notre-Dame-des-Champs. Pound became friendly with Marcel Duchamp, Fernand Léger, Tristan Tzara, and others of the Dada and Surrealist movements, as well as Basil Bunting. He was introduced to the American writer Gertrude Stein, who was living in Paris. She wrote years later that she liked him but did not find him amusing; he was "a village explainer, excellent if you were a village, but if you were not, not". ellauri160.html on line 211: Hemingway, then aged 22, moved to Paris with his wife, Hadley Richardson, and letters of introduction from Sherwood Anderson. In February 1922 the Hemingways visited the Pounds for tea. Although Pound was 14 years older, the men became friends; Hemingway assumed the status of pupil and asked Pound to edit his short stories. Pound introduced him to his contacts, including Lewis, Ford, John Peale Bishop, Malcolm Cowley, and Derek Patmore, while Hemingway tried to teach Pound to box. Hemingway was a drinker, Ezra not. ellauri160.html on line 213: Eliot sent Pound the manuscript of The Waste Land in 1922. Pound edited it with comments like "make up yr. mind", and reduced it by about half. Possum's dedication in The Waste Land was "For Ezra Pound / il miglior fabbro" (the "better craftsman"), from Canto 26 of Dante's Purgatorio. ellauri160.html on line 217: English poets such as Maurice Hewlett, Rudyard Kipling, and Alfred Tennyson had made a particular kind of Victorian verse—stirring, pompous, propagandistic and popular. According to modernist scholar James Knapp, Pound rejected the idea of poetry as "versified moral essay"; he wanted to focus on the individual experience, the concrete rather than the abstract. ellauri160.html on line 219: Pound's contribution to poetry began in the early 20th century with his role in developing Imagism, a movement stressing precision and economy of language. Working in London as foreign editor of several American literary magazines, he helped discover and shape the work of contemporaries such as T. S. Eliot, Ernest Hemingway, and James Joyce. He was responsible for the 1914 serialization of Joyce's A Portrait of the Artist as a Young Man, the 1915 publication of Eliot's "The Love Song of J. Alfred Prufrock", and the serialization from 1918 of Joyce's Ulysses. Hemingway wrote in 1932 that, for poets born in the late 19th or early 20th century, not to be influenced by Pound would be "like passing through a great blizzard and not feeling it's cold." ellauri160.html on line 221: Angered by the carnage of World War I, Pound blamed the war on finance capitalism, which he called "usury". He was completely right. He moved to Italy in 1924 and through the 1930s and 1940s promoted an economic theory known as social credit, wrote for publications owned by the British fascist Sir Oswald Mosley, embraced Benito Mussolini's fascism, and expressed support for Adolf Hitler. During World War II and the Holocaust in Italy, he made hundreds of paid radio broadcasts for the Italian government, including in German-occupied Italy, attacking the United States, Franklin D. Roosevelt, Great Britain, international finance, munitions makers and mongers, and Jews, among others, as causes, abettors and prolongers of the world war, as a result of which he was arrested in 1945 by American forces in Italy on charges of treason. He spent months in a U.S. military camp in Pisa, including three weeks in an outdoor steel cage. Deemed unfit to stand trial, he was incarcerated in St. Elizabeths psychiatric hospital in Washington, D.C., for over 12 years. Nothing has changed: this sounds precisely like the U.S. decades long persecution of Assange. ellauri160.html on line 223: While in custody in Italy, Pound began work on sections of The Cantos that were published as The Pisan Cantos (1948), for which he was awarded the Bollingen Prize for Poetry in 1949 by the Library of Congress, causing enormous controversy. After a campaign by his fellow writers, he was released from St. Elizabeths in 1958 and lived in Italy until his death in 1972. His economic and political views have ensured that his life and work remain controversial. He is popular with the alt-right but his opinions about usury forever condemn him in the circles of New York money liberals. ellauri160.html on line 225: Ezra oli oli ilmiselvä paskiainen, ja monipuolisesti sellainen, mutta hyvä runoilija. Oiskohan ehkä niin että ollaxeen hyvä runoilija pitää olla jonkin sortin paskiainen myös? Sen puolesta on jo aika paljon evidenssiä. Mutta sekoitusmatriisin muut solut pitää täyttää myös tietysti. Hmm. pitääpä tutkia. ellauri160.html on line 265: Nro. 2 on lälly ja porvarillinen. Hymyt ovat ilmaisia, joopa joo, sehr günstig, onpa mukavaa. Kukaan ei vienyt lompakkoa taskusta. Pitäisi vielä koittaa hattua, ettei siihen ole epähuomiossa liimaantunut pyykkinarulta jonkun pikkuhousuja. ellauri160.html on line 284: Hän saattaa udella puolituntemattomilta ihmisiltä mitä tahansa. Tämä johtuu siitä, ettei hän ymmärrä sosiaalisia rajoja ja sitä, että kaikki asiat eivät kuulu kaikille. Prikulleen ellauri160.html on line 288: Luottaminen on tunnekylmälle haastavaa. Siksi hän usein vetäytyy omiin oloihinsa. Näin on näreet ellauri160.html on line 297: Liberaali vapaus on oikeus reviiriin ja sen loputtomaan kasvattamiseen koronkorkona kilpailijoiden kustannuksella, vapaus veroista ja reviiriä suojaava laki ja järjestys. Omaan isoon osaan kuuluu luontaisena kääntöpuolena kilpailijan pieni osa, se on iso osa koko hauskuutta. Ei veroja vaan charity, jolla vähempiosaista voi lytätä lisää silloin ja siten kuin tekee mieli. ellauri160.html on line 299: Liberaali valtio on väkivaltakoneisto joka suojaa osakkaiden reviirit ja varmistaa kyykytettyjen työvoiman polkuhinnan. Rasismi, sexismi ja muut luokkaerot on osa halpuutuxen mekanismia. Valtaosa 10 käskystä suojaa reviirejä. Tää on kaikki ihan ok Darwinista. Vaihtoehtona Darwin tarjoaa termiittien totalitarismia, valkkaa niistä mieluinen. ellauri160.html on line 306: Antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow kirjoittivat kymmenessä vuodessa kirjan, joka haukkuu monet viime vuosien suositut populaarit historiateokset lyttyyn ja mullistaa esimerkiksi käsityksemme siitä, mistä eurooppalainen valistus tuli. ellauri160.html on line 310: Ei, mitään maanviljelyn vallankumousta ei tapahtunut, eikä maanviljelyn aloittaminen johtanut byrokraattisiin yhteiskuntiin ja luokkaeroihin, kuten viime aikojen ehkä suosituimman historiateoksen Sapiens (2011) kirjoittanut professori Yuval Noah Harari väittää. Eikä ihmisten poliittinen organisoituminen ole alkuvaiheessa samanlaista pienten yhteisöjen muodostusta kuin mitä on havaittu esimerkiksi simpansseilla, kuten kuuluisa tutkija Francis Fukuyama teoksessaan The Origins of Political Order (2011) väitti. ellauri160.html on line 312: Fukuyama is known for his book The End of History and the Last Man (1992), which argues that the worldwide spread of liberal democracies and free-market capitalism of the West and its lifestyle may signal the end point of humanity´s sociocultural evolution and become the final form of human government. However, his subsequent book Trust: Social Virtues and Creation of Prosperity (1995) modified his earlier position to acknowledge that culture cannot be cleanly separated from economics. Fukuyama is also associated with the rise of the neoconservative movement, from which he has since distanced himself. ellauri160.html on line 314: Francis Fukuyama was born in the Hyde Park neighborhood of Chicago, Illinois, United States. His paternal grandfather fled the Russo-Japanese War in 1905 and started a shop on the west coast before being interned in the Second World War. His father, Yoshio Fukuyama, a second-generation Japanese American, was trained as a minister in the Congregational Church, received a doctorate in sociology from the University of Chicago, and taught religious studies. His mother, Toshiko Kawata Fukuyama (河田敏子), was born in Kyoto, Japan, and was the daughter of Shiro Kawata (河田嗣郎), founder of the Economics Department of Kyoto University and first president of Osaka City University. Francis grew up in Manhattan as an only child, had little contact with Japanese culture, and did not learn Japanese. ellauri160.html on line 321: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. (Valitut runot, Pekka Parkkinen - Kihniön Kukka ja Kirja Oy) ellauri160.html on line 326: Pekka Parkkinen: "En aio jättää lapsilleni perintöä". VATT:n entinen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen käyttää rahansa matkusteluun. - En ymmärrä, miksi minun pitäisi istua vain kotona ja kerätä rahaa. Olen seissyt arkkujen ääressä, joten tiedän, että ilolle pitää antaa omassa elämässä tilaa. Lue koko juttu. ellauri160.html on line 328: Kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt ensimmäinen runokokoelma Jos minä maatani rakastaisin (1967) on tekijän lyriikalle ominaista tiiviistä, keskittynyttä kieltä. Kokoelmassa on muutamia onnistuneita, kauniita runoja. Kokonaisuutena se on hieman liian hajanainen ja jättää keskeneräisen vaikutelman. Pääpaino tuntuu olevan yksittäisissä lauseissa ja niistä syntyvissä mielikuvissa - tekijän kantaaottavuus kiteytyy lauseissa kuten "Minä olen liha teidän piikissänne". ellauri160.html on line 330: Toisessa runokokoelmassaan Näin on Parkkinen "tekee tiliä itselleen tärkeistä asioista, runoista, lapsuudesta, sinusta, joistakin esikuvista. Sen sävy on vakava ja dramaattinen. -- . Kokoelman pelkoja ja tuskia ei ole haettu kaukaa, ne on eletty ja muutettu osin vaikuttaviksi aisti- ja tuokiokuviksi, osin paettu niitä joihinkin turvallisiin visioihin." (Pertti Jokinen, Arvosteleva Kirjaluettelo 1/1971). Jokisen mukaan kokoelma lienee "jonkinlaista terapiaa, joka vapauttaa vanhasta ja johtaa uuteen, toivottavasti vielä parempaan". Kokoelman sävy on pessimistinen, jopa depressiivinen. ellauri160.html on line 335: se silloin meitä hakkasi kun Pena vei korut. - Muistakaakin että tämä on laitimmainen kerta. ellauri160.html on line 340: Onneksi saamme puseron vasempaan hihaan alemmaksi valkoisen viivan ellauri160.html on line 341: ja ylemmäksi sinisen nauhan jossa valkoisella lukee: Helsinki. Se hieman ellauri160.html on line 348: Pekka taisi olla tollanen Hannu-Pekka. Isä Parkkinen oli paha persepää. Ei ihme että Pekka oli depressiivinen. Parkkinen ei ehkä osallistu uudenaikaiseen, rehelliseen seksuaalisuuden kuvaamiseen varsin pornografisesti tai mässäillen, mutta osallistuu kuitenkin. Astetta lievempi esimerkki sivuilta 144-145: ellauri160.html on line 351: jotta voin sormeilla sitä milloin haluttaa. ellauri160.html on line 356: Luen Lady Chatterleyn rakastajaa, Nanaa, Aina vain Amberia, Vihreätä tammaa, Kuninkaankatua ja Raamattua. Iltaisin menen ensimmäisenä nukkumaan, usein heti syönnin jälkeen. Lopetan aina heti kun kuulen välieteisestä ellauri160.html on line 361: Runoilu on nykyisin mennyt jotenkin sellaiseksi, että mitä vähemmän siitä sanoo sen parempi. -- . Parkkisen runot ovat osaamisen lisääntyessä rypistyneet viinirypäleistä rusinoiksi. Se mikä on jäänyt on kuivahkoa mutta omalla tavallaan täyteläistä ja tuoretta. Vanhanmallisiin ahtaisiin raameihin on Parkkinen saanut paljon uutta viipyvää runoa, uutta kuvaa. Mutta jotenkin tämä huipputarkka pihistely alkaa harmittaa. Jos runoa kerran on tullakseen, niin tulkoon vain ja vähän ronskimmin. Tähän "hiljaiseen mietiskelyyn" on lyriikkamme hyvää vauhtia tukehtumassa. ellauri160.html on line 363: "Ilo" sisältää joitakin yksittäisiä tehokkaita kohtia, esim. Lassi Sinkkosen itsemurhasta puhutaan paljon. Kokonaisuutena se kuitenkin on sekava ja hajoaa palasiksi. Parkkisen aikaisemman proosan perusteella odotin enemmän. ellauri160.html on line 365: Vuonna 1985 ilmestyneessä Vapauden tuuli -romaanissa vastakkain asetetaan Pekan luontainen halu tyydyttää itseään ja vapautta rajoittava totalitaristinen systeemi, nimittäin harppisakut. ellauri160.html on line 373: Luonteeltaan poleemisena, jonkin verran julistavana Pienten sydänten aika ei kuulu lyyrillisesti tekijänsä parhaimpiin. ellauri160.html on line 375: Viimeiseksi jääneessä kokoelmassa Maisema on mielialan musiikkia (1989) Parkkinen pohtii ikääntymistä. Kokoelman surumielisessä herkkyydessä ajatus rajallisuudesta ja kuolemasta on läsnä. Parkkisen surullinen loppu saa väkisinkin tarkastelemaan hänen teoksiaan uudella tavalla. Ehkei tekijä sittenkään ole kyynikko, ei tosikko, vain vakava ja ajoittain ahdistunut. Pekka dokasi ihan liian kanssa. Ei Raamattu turhaan varoita (Sananlaskut 23): "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko." Ja lisää samaa sorttia: "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? - Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan." Plus niillä jotka käyvät lutkissa: "Sillä portto on syvä kuoppa, ellauri160.html on line 376: ja vieras vaimo on ahdas kaivo. Irstaitten vaimojen suukin on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen." Tämä kohta sopii isä Parkkiselle kuin nenä naamaan: "Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta. Sotilasremmillä sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat." ellauri160.html on line 379: Parkkisen usko huumorin keventävään voimaan ja elämän rikauteen loppui toukokuussa 1992. Myös Pekka Parkkinen (1940-1992) tappoi itsensä, tai oikeammin Gummerus murhasi hänet ostettuaan W+G:n, niin kuin minultakin Gummerus julkaisi häneltä yhden kokoelman ja siihen se tyssäsi… ennen itsemurhaa Pekka julkaisi kirjan “Kaulukset pystyssä”. 9cm kikkeli oli kai jo nuupahtanut. ellauri160.html on line 381: Pekka soitteli minulle tuona keväänä aika usein, yöllä, juttelimme ihan tavallisia asioita, ja minä törppö en tajunnut että ne olivat 'äänettömiä avunhuutoja', ja se taakka kulkee mukanani loppuun asti, mutta olin itsekin siinä vaiheessa niin ulkona, ja samalla tavalla kun kaikki luukut oli lyöty kiinni, harkitsin samanlaista ratkaisua. Whatever, Gummerus ja sen johto murhasivat Pekan ja samalla vaikeni moni muukin kirjailija loppuiäkseen, se oli karmea ja kylmäverinen operaatio, yksi pahimmista suomalaisen kustannusmaailman historiassa. – Minulla on satoja muistoja Pekasta, kirjoitan jos jaksan joskus… jos minulla sen aikaisessa kirjailijakunnassa joitan kamuja oli niin Pekka ja Sirkka Turkka, ja Veijo Meri joka aina oli W+G:n ja Gummeruksen Katajanokan kasinon syyskauden avauksen jatkoilla Pekan ja Eijan himassa. – Viimeiseltä kerralta muistan Matti Pulkkisen joka oli ulkona oven suussa tupakalla ja tokaisi: "sitä ollaan sitten samassa tehtaassa töissä"… niinpä oltiin hetki… ellauri160.html on line 386: Jaakko Ahokkaan kanssa hän suomensi Max Jacobin (1977), Henri Michauxin (1980) ja Arthur Rimbaudin (1983) runoja. ellauri160.html on line 394: We set up mast and sail on that swart ship, Pantiin pystyyn masto ja purje mustaan jahtiin, ellauri160.html on line 401: Sun to his slumber, shadows o’er all the ocean, Päivä mailleen, varjoisaxi koko meri, ellauri160.html on line 416: As set in Ithaca, sterile bulls of the best Ithakan tapaan tehtiin häränpihviä, ellauri160.html on line 421: Of youths and of the old who had borne much; Ex-tyttöjä ja poikia ja uupuneita ukkoja: ellauri160.html on line 434: Unburied, cast on the wide earth, hautaamaton näsä, maalle jäänyt, ellauri160.html on line 435: Limbs that we left in the house of Circe, Jonka jalat jäivät Kirken mökille, ellauri160.html on line 436: Unwept, unwrapped in sepulchre, since toils urged other. Itkemättä, hautaamatta, kun oli muita kiireitä. ellauri160.html on line 444: “Shattered the nape-nerve, the soul sought Avernus. Tuli niskalaukaus, lähti sielu Avernuxeen² ellauri160.html on line 445: “But thou, O King, I bid remember me, unwept, unburied, Muzä kurko muista mut, hautaamaton repukka, ellauri160.html on line 448: “And set my oar up, that I swung mid fellows.” Ja pystytä mun mela jota heilutin muiden mukana. ellauri160.html on line 452: “Facing the sunless dead and this joyless region? Pimeiden raatojen kanssa täälä heilut pahassa paikassa? ellauri160.html on line 458: “Shalt return through spiteful Neptune, Sä palaat Poseidonin estämättä ellauri160.html on line 462: Lie quiet Divus. I mean, that is Andreas Divus, RIP hei Divus. Eli siis ellauri160.html on line 464: And he sailed, by Sirens and thence Ja se purjehti Sirenille⁵ kuin harppisaku ja siitä ellauri160.html on line 471: o richalchi, with golden pronssii, kultaisia ellauri160.html on line 474: So that: Niin notta: ellauri160.html on line 480: ²Ei siis ällänmuotoista, kuten äkkinäinen voisi luulla. Mä rakensin Helmille ell-square hiekkalaatikon Ilmattarentien pihalle. Se on siinä vieläkin, mutta sen laittoivat Paul ja Ecem kasvamaan porkanaa (sic) ja perunaa. Viimexi siinä oli peltikaton räystäälle itäneitä jotain vieraskasveja, joita Paul urheasti korkean paikan pelosta huolimatta pudotteli alas turvavöissä. Sellaiset olis Toivo-tontullakin suonut olleen. ellauri160.html on line 484: ⁴Homeroxen "viininnäköiselle merelle" on virheellisesti ajateltu tarkoittavan punaviininväristä. Roskaa, varmaan Homppa ajatteli valkoviiniä. Jos on sokea, ne maistuu ihan samalta. Niin näkkyy, sano sokkee ja putos keskelle jokkee. ellauri160.html on line 486: ⁵Sireni on Talasniementiellä homojen mökkiä vastapäätä asustava leski jonka miehellä oli ikkuna-ja-ovitehdas ensin omassa pihassa, sitten Sysmäntien varressa. Harppisaku Swoboda kulki valkoviinikännissä pitkin Talasniementietä ja hölisi niitä näitä kaikille. Se laittoi suntion mökkiin vaakalaudoituxen, joka ei siihen yhtään sopinut, se oli oikeastaan mauton. Nyt on senkin tynnörimaha jo aika kuihtunut. ellauri160.html on line 489: The Homeric Hymns (Ancient Greek: Ὁμηρικοὶ ὕμνοι, romanized: Homērikoì húmnoi) are a collection of thirty-three anonymous ancient Greek hymns celebrating individual gods. The hymns are "Homeric" in the sense that they employ the same epic meter—dactylic hexameter—as the Iliad and Odyssey, use many similar formulas and are couched in the same dialect. ellauri160.html on line 491: ⁷The golden bough of Argicida - Formula of address for Hermes. "Argicida" is the Latin translation of the epithet Ἀργειφόντης ("Argeiphontes" - slayer of Argus) which is always applied to him, whereas the golden bough is Hermes´ caduceus, or wand. PL. Hermes has an appearance in the other Hymn to Aphrodite (no. V), printed in the Divus volume. Eli se em. kyrvännäköinen tirso-sauva. It all figures. Mua ärsyttää Dos Vidaxen Tirson musta pässintukka, menis parturiin. Luupää. ellauri160.html on line 506: Sofiasta tehtiin näköhavaintoja pitkin viikonloppua kyseisessä hotellissa. ellauri160.html on line 520: Sofia on viettänyt aikaa kuntosalin lisäksi myös uima-altaalla tarjoillen silmänruokaa ja itsekin herkutellen. Tällä kertaa kaunokaisen ruokalistalle oli Instagram-päivityksen mukaan päässyt kulhollinen tuoreita hedelmiä sekä virkistävä kookosjuoma. Imemisvalmiudessa olevan kookoksen hinta paikallisella DRIFT Beach Clubilla on 70 dirhamia eli noin 16,50 euroa. Hedelmäkulhosta joutuu pulittamaan 10-18 euroa. ellauri160.html on line 531: Samaan aikaan lukija kiinnitti huomiota Audi RS6 -ökyautoon, joka ajeli edestakaisin pitkin Kanavarantaa. Pian paljastui, että ratin takana oli kukapas muu kuin Stefu. – Stefun toiminta oli jotenkin outoa hänen sahatessaan autolla edestakaisin Kanavanrannassa ja peruutellessa omituisesti. Hän oli myös jotenkin poissaolevan näköinen ja näpräsi kovasti puhelintaan, Seiskan lukija arvioi. ellauri160.html on line 532: Stefu oli selvästi hakemassa Sofiaa mukaansa, mutta pariskunnan välillä käytiin riitaa puhelimitse, vaikka kaksikko oli vain muutaman metrin päässä toisistaan. ellauri160.html on line 537: Cheek eli Jare Tiihonen, 39, hankki vuonna 2018 erään ystävänsä kanssa omistukseensa ullakkotilan Helsingin Punavuoresta. Mittavassa rakennushankkeessa entisestä ullakkotilasta myllättiin 600 neliön edestä ainutlaatuisia luksusasuntoja. Niitä valmistui kaikkinensa viisi kappaletta, joista Jare omisti kolme. ellauri160.html on line 539: Helpotusta harmitukseen ovat tuoneet vastaavasti onnistumiset osakemarkkinoilla. ellauri160.html on line 540: – Jos osakeonnistumista ei olisi tullut ja olisi ollut vain tämä epäonnistuminen kiinteistöpuolella, mua ottaisi tällä hetkellä aika paljon enemmän päähän, Cheek sanoo Hesarin haastattelussa. Jaren mukaan osakeostot pörssiromahduksen aikaan olivat hyvä peliliike. Osakkeiden arvo nimittäin nousi koronakuopasta vauhdilla. ellauri160.html on line 550: Kunnioitettavan kiekkouran pelannut Jere Karalahti, 44, tunnettiin aktiivivuosinaan jääkiekon pahana poikana. Hokkarit ovat roikkuneet naulassa jo hyvän aikaa, mutta vanha kunnon Karalahti vaikuttaa yhä olevan maineensa veroinen. ellauri160.html on line 555: Lue myös: Ex-kiekkotähti Jere Karalahti rähisi Levillä: Pantiin rautoihin! Kyl-lä! Kuvat Seiskassa! Seiska on saanut haltuunsa kuvamateriaalia, jossa järjestysmiehet jututtavat äreän näköistä Jereä jonon sivustalla. ellauri160.html on line 556: Lisäksi paikan päällä kuvattu video paljastaa, kuinka samaiset portsarit vääntävät tumman hahmon kanssa maassa. ellauri160.html on line 562: Ex-räppäri ei kuitenkaan ollut juttutuulella ja vastaili vain pikaisesti Sofian keskustelunaloituksiin. Lopulta hän käänsi Sofialle selkänsä ja keskittyi siemailemaan ökyputiikin tarjoamaa kuumaa glögiä. Ex artisti ei kuumunut povikaunottaren jutuista. Onkohan se homo? ellauri160.html on line 566: Amanda Hörhön haavoittuvainen puoli kurkistaa liivistä ellauri160.html on line 571: 20+v Itchele pääsi yllättäen pukille rähmääntyneen vuokraemännän 30-40-vuotiaan ex-kaunotar puuman kaa. Pantuaan sitä ihan hulluna se nukahtaa Ginan sängylle ja herää paistetun sipulin ja ruuan hajuun. Lounaasta oli tullut päivällinen. ellauri160.html on line 577: Tämä uni oli todellisuuden jatke. Vuoteessa Gina puhui kuin pyhä nainen ja portto. Hân kirkui niin kovasti että pelkäsin naapurien juoksevan hātiin Hän hymisi, itki, luki jaksoja Korkeasta veisusta, nimitti itseään portto hab">Rahabiksi. Hän se oli säästänyt vakoojat jotka Joosua Nunin poika oli lähettänyt vakoilemaan Jerikoa ja he olivat maanneet hänen sylissään. Minä, Itchele, olin yksi heistä. Toisessa ellauri160.html on line 578: reinkarnaatiossa minä olin Aabraham ja hän Haagar, minä Ruben ja hän Bilhah, minä Booas ja hän Ruut, minä Daavid ja hän Batsheba... Hän kuiski salaisuuksia ja nuoli korvaani. Hän alkoi pian opettaa minulle uusia asentoja, muunnelmia ja omia mielettömiä oikkujaan. Kysyin häneltä hänen aikaisemmista puolisoistaan ja rakastajistaan ja hän julisti: "Minä kaipaan heitä kaikkia! Minä haluaisin saada heidät kaikki yhtä aikaa niin että he repisivät minut palasiksi ja minusta ei jäisi mitään haudattavaa! He sylkisivät päälleni ja hukuttaisivat minut sylkeen." Tästä puuttuu ainakin vielä Jael ja Taamar. ellauri160.html on line 580: haarets.co.il/img/1.5672065/1018316866.jpg" width="80%" /> ellauri160.html on line 581: A Visual Guide to the Demons That Spooked the Jews of Babylon ellauri160.html on line 583: Scholars believe the reason Jews in Babylon undertook to draw demons between the 5th and the 7th centuries has to do with a series of relaxations of the strictures, which rabbis gave the Jews as a way of dealing with the challenged posed by the increasing strength of Christianity. Fearing that Jews might prefer the new religion, the rabbis agreed to allow magic that included visual images. The demons Vilozny researched were drawn on “incantation bowls” – simple pottery vessels the insides of which were covered with inscriptions and drawings. ellauri160.html on line 585: The most outstanding is Lilith, a well-known succubus in Jewish texts. The Babylonian Jewish Lilith is a combination of two female Sumerian demons: Lamashtu, who specialized in strangling women and infant during births and Ardat-Lili, whose specialty was the seduction and murder of young men. Lilith, then, both endangers mothers and infants and seduces men and in the bowls that depict her attributes both female demons can be found. ellauri160.html on line 587: Lilith is often depicted naked and with longer hair and frequently in a seductive dance pose like Ardit-Lili. (Eli se on toi joka seisoo jalat harallaan pillu ärvöllään.) In the inscriptions surrounding the images she is described as a female demon who strangles babies at their hour of birth. Mabhalta, her usual companion, is described on one of the bowls as “the great destroyer of fire.” ellauri160.html on line 597: 34:2 Sillä Herra on vihainen kaikille pakanoille, ja on närkästynyt kaikille heidän joukoillensa; hän on heitä kiroova, ja antaa teurastaa heitä. ellauri160.html on line 598: 34:3 Heidän lyötynsä pitää heitettämän pois, niin että pahan hajun pitää tuleman heidän ruumiistansa, ja vuoret kuohuman heidän verestänsä. ellauri160.html on line 601: 34:6 Herran miekka on verta täynnä, ja on paksu lihavuudesta, karitsain ja kauristen verestä, ja jääräin munaskuiden lihavuudesta; sillä Herralla pitää oleman uhri Botsrassa, ja suuri teurastaminen Edomin maalla. ellauri160.html on line 602: 34:7 Yksisarvillisten pitää myös kulkeman alas heidän kanssansa, ja mullit syötettyin härkäin kanssa; sillä heidän maansa pitää juopuman verestä, ja heidän multansa lihavaksi tuleman lihavuudesta. ellauri160.html on line 606: 34:11 Vaan ruovonpäristäjäin ja tarhapöllöin pitää sen omistaman, yökköin ja kaarneitten pitää siellä asuman; sillä hän on vetävä nuoran sen ylitse, niin että sen pitää autioksi tuleman, ja ojennuskiven, niin että sen pitää tyhjäksi tuleman. ellauri160.html on line 610: ELI: Siellä erämaan ulvojat ja ulisijat yhtyvät, metsänpeikot toisiansa tapaavat. Siellä yksin öinen syöjätär saa rauhan ja löytää lepopaikan. ellauri160.html on line 611: ELI: The creatures of the desert will encounter jackals And the hairy goat will call to its kind; Indeed, Lilith (night demon) will settle there And find herself a place of rest. ellauri160.html on line 612: 34:15 Sami Hyypiän pitää myös siellä pesänsä pitämän ja muniman, hautoman ja kuoriman sen varjon alla; ja somen korpihaukat parinensa pitää myös sinne kokoontuman. ellauri160.html on line 616: Aika rankkaa vihapuhetta. Punaisille kylmää kyytiä. Juutalaisessa perinteessä Kabbalan mukaan Lilith oli Aatamin ensimmäinen puoliso, demoni jonka Jumala oli luonut. Aatamin ja Lilithin yhtymisestä syntyivät demonit. Näistä merkittävin oli Asmodeus. Lilithin myöhempänä avopuolisona pidettiin Saatanaa, joka houkutteli Eevan syntiinlankeemukseen. Joskus oletettiin myös, että viettelijä olisi ollut käärmeen hahmon ottanut Lilith, joka Jumalan kirouksen takia ei pystynytkään enää vapautumaan ottamastaan käärmeen hahmosta. Lilithin hahmo ja nimi pohjautuvat nykykäsityksen mukaan mesopotamialaiseen demonien luokkaan nimeltään lilû (naispuolinen: lilītu). Nimi käännetään yleensä "yön hirviöksi". Lilithiä palvottiin joidenkin juutalaisten keskuudessa vielä 700-luvulla. Lilith uhkasi ennen kaikkea lapsia ja raskaana olevia naisia, ja uskottiin, että demonilta suojasi amuletti, johon oli kaiverrettu tiettyjen enkelien nimet. ellauri160.html on line 618: Juutalaisessa perinteessä Lilithin uskottiin olevan siivekäs, pitkähiuksinen, viekoitteleva nainen, jolle oli alistettu 480 demonin sotaväki. Lilith liikkui öisin ja saattoi olla vaaraksi yksin nukkuville. Keskiaikaiset juutalaiset uskoivat, että Lilith voi lennellä ympäriinsä pöllön hahmossa, ja pelkäsivät, että tuo vampyyrin kaltainen demoni voi ryöstää lapsia. Lilithin oletettiin olevan lapsen kimpussa, jos lapsi hymyili sapatin tai uudenkuun yönä unissaan. Tällöin nukkuvaa lasta lyötiin kolme kertaa nenälle ja manattiin Lilith lapsesta pois. ellauri160.html on line 620: Vanhoissa juutalaisissa kirjoituksissa Lilith kuvataan yleensä Aatamin demonisten jälkeläisten äitinä. Lilith on joko Aatamin ensimmäinen vaimo tai puoliso, jonka Aatami otti erottuaan Eevasta. Eeva luotiin Aatamin kylkiluusta, mutta oli Lilith joidenkin käsitysten mukaan Raamatussa mainittu nainen, joka luotiin maan tomusta kuten Aatami (1 Moos. 1:27). Lilith ei kuitenkaan halunnut olla Aatamin alainen ja jätti tämän sekä Eedenin. Joidenkin myyttien mukaan Lilithin demoniset jälkeläiset olivatkin arkkienkeli Samaelin siittämiä, eivät Aatamin. Näitä lapsia kutsutaan nimellä incubi tai succubi. ellauri160.html on line 625: Aukaisin silmäni ja sekä tässä että toisessa huoneessa oli pimeää. Gina ei tehnytkään minulle lounasta vaan päivällistä. Keittiöstä kantautui lihan, perunan, sipulin, valkosipulin tuoksu. Hân lauloi siellä ja kaatoi vettä käristyvään muhennokseen. Herätessäni minulla oli jano, nälkä, olin väsynyt mutta valmis uusiin kujeisiin ja seikkailuihin. "Olenko onnellinen?" kysyin itseltäni, ja jokin sisälläni vastasi: "En." "Miksi en?" kysyin vastaan, mutta toinen oli ääneti. Heristin korviani ja kuuntelin itseäni. Ihanteeni oli aina ollut kunniallinen juutalaistyttö, ei kukaan huora joka oli piehtaroinut kaikessa saastassa (ml mä). Osittain minä rakastin tätä Ginaa, osittain vihasin häntä. Uneni saarnamies tarttui tähän kiinni ja väitti: "Tällaisten hirmutekojen takia koko ihmiskunta kärsii! Kanaanilaiset ja amalekilaiset tekivät tällaisia luonnottomuuksia, Heidän rotunsa aiheutti kaupunkien kirouksen. Sota ja väkivalta ovat peräisin huoruudesta. Heidän rotunsa antautui Israelin vihollisille ja heidän lapsensa ryhtyivät vainoamaan juutalaisia..." Haista paska kappalainen, onnistui se jutkuiltakin. KILL! KILL! on hauskaa muutenkin, ilman FUCK! FUCK! ja EAT! EAT! motivaatiota. ellauri160.html on line 627: Pääni putosi takaisin pielukselle ja makasin siinä äänettömänä ihmeissäni. Olin luvannut isälleni että käyttäytyisin juutalaisen tavoin Varsovassa. Matkalla tänne olin vielä kerrannut filosofiani, joka oli vastalause juutalaisuudelle. Juutalaisessa henkilöityi vastalause luonnon ja myös Luojan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Luonto tahtoi kuolemaa, mutta juutalai nen valitsi elämän; luonto halusi hillittömyyttä, mutta juutalainen halusi pidättyvyyttä; luonto tahtoi sotaa, mutta juutalainen, varsinkin diasporassa elävä (erittäin kehittynyt juutalainen) etsi rauhaa. Kymmenen (oik. 613) käskyä olivat itsessään vastalause luonnon laeille. Juutalainen oli ottanut tehtäväkseen lannistaa luonnon ja valjastaa sen palvelemaan Kymmentä käskyä (oik. 613). Koska juutalainen toimi vastoin luontoa, se halveksi häntä ja kosti hänelle. Mutta voitto ol juutalaisen puolella. Juutalainen ei luopunut taistelusta, vaikka hänen olisi ollut käytävä sitä Jumalaa vastaan. Niinpä, juutalaiset on kuin lutikat, ei niitä tapa mikään, kuten sai Ezra Poundkin huomata. ellauri160.html on line 631: The North West Angle of the Circle of the Twelve is described as a scorpion which stands upright and composed of putrefying water, gigantic in size. With this demon comes the “unnameable” one, Abaddon, his image is black, huge and covered in whirling wheels and blades, within his hand a wheel which has a multitude of cat-like demons upon it. Behind Abaddon is Maamah or Naamah, a crouching demon like woman, who is of Az – Jeh the Mother of Harlots, she has an animal’s body and eats the earth while crawling. ellauri160.html on line 633: Within the center is the Adversary form of Samael – Asmodeus. The Cabalists compose Samael as being the Devil of the Tarot, and Asmodeus as a bestial man in a crouching position. The “Rosh Satanim” or “Head of Devils” whose elixir is “Sain ha-mawet”, the poison begetting life in both darkness and light. The “Angel of Death” who is Samael is indeed Ahriman or Satan, the Adversary along with his Bride, Lilith or Az. Asmodeus is a Son of Samael/Ahriman whose consort is a younger daughter of Lilith. Aeshma/Asmodeus is a powerful spirit who manifests in matter through the individual whose path is of the fallen ones. ellauri160.html on line 635: In Talmudic-midrashic literature, Naamah is indistinguishable from the human Naamah, who earned her name by seducing men through her play of cymbals. She also enticed the angel Shamdon or Shomron and bore Ashmodai, the king of devils. It was later, in Kabbalistic literature like the Zohar, that she became an inhuman spirit. Kun John oli pieni ja sen vaippa oli täynnä, se tuli ja työnsi sen nukkuvien naamaan sanoen "istuu naamalle." Voi saatana. Aika epäinhimillistä. ellauri160.html on line 637: According to the Zohar, after Cain kills Abel, Adam separates from Eve for 130 years. During this time, Lilith and Naamah seduce him and bear his demonic children, who became the Plagues of Mankind. She and Lilith cause epilepsy in children. ellauri160.html on line 639: In another story from the Zohar, Naamah and Lilith are said to have corrupted the angels Ouza and Azazel. The text states she also attracts demons, as she is continuously chased by demon kings Afrira and Qastimon every night, but she leaps away every time and takes multiple forms to entice men. ellauri160.html on line 641: She makes bed sport with the sons of man, and conceives from them through their dreams, from the male desire, and she attaches herself to them. She takes the desire, and nothing more, and from that desire she conceives and brings forth all kinds of demons into the world. And those sons she bears from men visit the women of humankind, who then conceive from them and give birth to spirits. And all of them go to the first Lilith and she brings them up. ellauri160.html on line 643: ²In the rabbinic literature of Yalḳuṭ Ḥadash, on the eves of Wednesday and Saturday, she is "the dancing roof-demon" who haunts the air with her chariot and her train of 18 messengers/angels of spiritual destruction. She dances while her mother, or possibly grandmother, Lilith howls. She is also "the mistress of the sorceresses" who communicated magic secrets to Amemar, a Jewish sage. ellauri160.html on line 645: In Zoharistic Kabbalah, she is a queen of the demons and an angel of sacred prostitution, who mates with archangel Samael along with Lilith and Naamah, sometimes adding Eisheth as a fourth mate. ellauri160.html on line 649: In a Kabbalistic treatise by Nathan Spira (died in 1662), it is explained that Mahlat was daughter to Ishmael and his wife, who was herself daughter of Egyptian sorcerer Kasdiel. Mother and daughter were exiled to the desert, where the demon Igrathiel mated with Mahlat and engendered Agrat or Igrat. Mahlat later became Esau's wife. ellauri160.html on line 652: Some authors, such as Donald Tyson, refer to them as manifestations of Lilith. In additions to being manifestations of the first Lilitu known as Lilith, Agrat and her sisters are indeed Lilith´s children she had while she was in Lilitu form and Agrat is humanoid/demonoid entity that came from Lilith when she was in her Lilitu form known as a Lilin. ellauri160.html on line 654: “What, actually, is magic? It is man’s belief in his ability, by taking active measures, to control his fate and in a certain sense this circumvents God. It doesn’t contradict faith but it does help God to help me. That’s why I love it, because it’s very human, especially in an era that is scientific. ellauri160.html on line 664: – Olemme ainoita perheitä Suomessa, joissa oli ulkomaalaistaustainen isä. Perheeni ei ollut ihan täysin normaali, sixi isäni päätyi vähän huonoille teille, Belórf taustoittaa sarjassa terapeutilleen. ellauri160.html on line 668: – Mun isä on arabi, ja kulttuurierot äidin kanssa olivat valtavat. Sitten se lopulta päättyi niin, että äitini ja isäni erosivat niin huonoissa väleissä, etten ole ollut oikeastaan missään tekemisissä isäni kanssa. En ole nähnyt isääni sen jälkeen, kun olin 12. Muistan, että aina lapsena mulla oli sellainen ajatus, että en ikinä halua tuollaista miestä. Sixi valizinkin Nikon sekä Stefun. ellauri160.html on line 676: Belórf eli aiemmin avoliitossa Katiska-huumevyyhdin pomona tutuksi tulleen Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin Katiska-vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf on kiistänyt tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja väittää olevansa itsekin syytön. ellauri160.html on line 677: Ennen Thermania Belórf eli avoliitossa Katiska-rikosvyyhdestä tutun Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf kiistää tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja on vakuuttanut itsekin (kin?) olevansa syytön ja viattomana ristiinnaulittu. ellauri160.html on line 684: Belórfin mukaan Therman olisi ihastunut häneen ensimmäistä kertaa jo vuosia sitten vauvakutsuilla, kun Aitolehti odotti tämän (???) ja Thermanin yhteistä lasta. Thermanin ja Aitolehden lapsi täyttää syksyllä yhdeksän vuotta. Belórf myös korostaa, ettei ole ollut Aitolehden kanssa ystävä vuosiin. ellauri160.html on line 689: – Meillä on tällä hetkellä pari eri osoitetta, joissa me asumme. Me menemme vähän fiiliksen mukaan. Asumme välillä Espoossa uimahallissa ja välillä Helsingissä Merikatu kolmessa. ellauri160.html on line 690: – Elämme hetkessä. Toivomme kuin x-jalkapallisti Sami Hyypiä että päivässä olisi enemmän tunteja. Meillä on ollut todella pitkä taival yhdessä (9v ellei vähemmän) ja suhteemme alku oli haastava. Ohjelmasta saa fiiliksen siitä, millaista meillä on yhdessä ja ymmärtää paremmin parisuhteemme asioita. Kukaan ei tajua, millaiset paineet on, kun joutuu elämään parisuhdettaan julkisten paineiden alla. ellauri160.html on line 693: – Haastavinta tässä on ollut se, että on pitänyt olla niin auki ja täysin avoinna. Mutta olen molempiin kyllä tottunut. Pääasia että pojilla piisaa paalua. Seuraavissa työjutuissani minun ei tarvitse koko ajan näyttää omaa elämääni. Riittää kun näytän tissejäni. Sekin on aika raskasta kun ne on niin isot, kyllä se ihan työstä käy. Kun pitää EAT! ja FUCK! muidenkin edestä tälläsinä Suomen Kardashianeina. Tämä on minun ruumiini, joka on teidän edessänne annettu Nikolle ja Stefulle. Ota sinäkin kaikin mokomin pikku maistiainen. Koepala realitya. Byööööörf. ellauri160.html on line 701: Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg ellauri160.html on line 708: Mixi jauhan tätä, mixen haasta säästä? ellauri160.html on line 713: Voinko jumalauta ihastella ellauri160.html on line 716: haistaa lannan rotkon, karvakulman? ellauri160.html on line 728: Riemun räikkä ääni, haiku hellä ellauri160.html on line 735: Turhaan salkkunne nyt, mykkäkiellä, ellauri160.html on line 738: Tyhjää on nyt vanhan karvamailla; ellauri160.html on line 740: Ei pillu vainen haukkaa säikähdellen ellauri160.html on line 743: Vanhapoika, joka rakkautta ellauri160.html on line 750: Lakkas ääneen, haassa ovi paisuvaisen, ellauri160.html on line 768: Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.kirkkovene ellauri160.html on line 773: Maisa Torppa tunnetaan hänen upeasta ulkonäöstään ja säteilevästä hymystään. Hän voitti vuonna 2000 Miss Bikini -kilpailun. Nainen oli tuolloin vasta 17-vuotias. Tämän jälkeen hän on juontanut TV-chat-ohjelmaa. Vuonna 2012 hän osallistui Viidakon tähtöset -tosi-TV-formaattiin, josta hän putosi toisella kierroksella. Torppa on ollut myös TV-sarjoissa kuten Tuulitunneli ja Maisan ja Nikon luksusmatkat. Hänellä on myös laaja seuraajakunta sosiaalisessa mediassa. Hän on myöhemmin todennut, että hänen nuoruuttaan ja naiiviuttaan käytettiin hyväksi hänen julkisuutensa ensiaikoina. 28-vuotiaalla Maisa Torpalla on lähihoitajan tutkinto ja hän työskentelee lentoemäntänä. Enää ei häntä huijata, kenkä on toisessa jalassa. ellauri160.html on line 780: Viidakon tiikerit -joukkueesta pudonnut Susanna Ingerttilä paljasti halunneensa lähteä kisasta pois. Susanna Ingerttilä joutui heittämään hyvästit viidakolle toisena hänen joukkueestaan. Mikä oli Susannan mielestä kamalinta kisoissa? Löysän käärmeen nostaminen. Nainen on pidemmän aikaa valitellut selkäkipuja. Hän on tottuneempi izestään kohoaviin jäykähköisin käärmeisiin. ellauri160.html on line 789: Milla Alftan osoittaa kylpyhuoneellaan, että käytännöllinen voi olla myös kaunista. Sen likaisenrusehtava kylppäri hämeenlinnalaisessa kerrostalossa on aivan objektiivisesti ottaen pyllynruma. Sen hyvä puoli on ettei ripulisen alapesun jälkeen tarvi pyyhkiä seiniä. Käytännöllisyys voi olla myös kaunista ja tämä koti on siitä hyvä todiste. Tyylikäs mustavalkoinen sisustus tarjoaa kauniin pohjan sekä skandinaavisen minimalistiselle sekä väreillä leikkittelevälle sisustukselle. Eteiseen ripustettu leukakiikku on hauska yksityiskohta ja voimme vain kuvitella kuinka lapset siinä viihtyvät. Nyt lapset hiljaa, isi menee hirteen lepäämään. ellauri160.html on line 800: After watching the famous movie, one lingering question hit my brain: why did this film never take off in England or the States the same way it had elsewhere? Although its absurdist humor and physical comedy seem tailor-made for the Monty Python set, Dinner for One has spent much of its life as an obscure oddball among most native English speakers. ellauri160.html on line 802: However, given the vagaries of public taste, we may have to poke around in the Anglo American psyche a bit to find out what’s holding back US support for one of the most popular New Year’s events, almost as famous as AuldLang Syne. ellauri160.html on line 806: It is really sweet that Germans and others have adopted something and that this sketch is special for them. I respect that and don’t doubt for a second the genuine love and admiration some have for Dinner for One. But I am really surprised to see Monty Python compared with Dinner for One. I have to say it was painful to sit through. Painfully, painfully bad and unfunny. That’s why it has never caught on in Britain. I suppose we must have a very different sense of humour to that of Scandinavia and the German-speaking countries. We don’t consider it funny if someone falls over something. There’s nothing subtle or clever or nuanced about it (Rowan Atkinson’s absurdist physical comedy went down so well due to its complexity, think of the sketch where Mr. Bean makes the sandwich on the park bench and it gets progressively more and more absurd, he gets the fish out of water and slaps it against the bench to kill it before eating it, etc. now that is funny, and food fights in general). It’s not funny the first time the butler falls over the tiger-skin rug and it gets progressively more and more irritating each time he does it. You can spot the punchline a mile off and so the end of the sketch falls very flat. It’s nothing whatever to do with the length of the sketch or its obscurity or difficulty finding it: people still seek out all the comic greats on Youtube, like that fat man watsisname, or Charlie Chaplin who bravely made fun of your Hitler. ellauri160.html on line 808: Again, no offence meant, if you love the sketch and want others to see it, that is a very nice sentiment but if you find British people, and show them the sketch and ask their opinions, you will find no one laughs and complements will be far from forthcoming at the end. Still, it is fascinating, is it not, how humour translates differently across cultures? In short: we are not amused, not at all. ellauri160.html on line 810: Dammit, nothing to do with the quality or genre of the humor, (as for stumbling, just look at Chaplin) it´s just about the fucking continentals poking insipid fun of us anglo saxons who invented this kind of humor after all, that´s what is not funny, no Sir, no indeed. Those traitor British actors should be brought to the wall and shot, if they weren´t dead already. ellauri161.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri161.html on line 36: T. Ihailtava Jonne Ruisbrookin kylästä. ellauri161.html on line 40: Oliko Huysmansin Jori hinuri tai edes bi? Eräät pahentuvat ajatuxestakin. Pikkusen panee epäilemään kuiteskin, eze jaxais muuten vaan kirjoittaa noin paxun kirjan jostakusta ilmipetteristä. Aika läpinäkyvästi se ihastelee kahta uudenaikaista veturia, jotka ovat hänestä kauneudessaan virheettömämpiä kuin yxikään nainen. Selkeästi junamiehiä! ellauri161.html on line 42: Oli sillä kyllä joku "ompelija" Anne Meunier, vanha kunnon Pät, jonka kuoltua se rupesi katolisexi Huismannien suvun kauhuxi. Se siirtyi Baudelairesta ja Moreausta gregoriaanisen kirkkomusiikkiin. No kaikki tollaset symbolistit on jumalisuuteen oljen verran raollaan. Ne on anaalista järjestystä rakastavia narsistisia oikislaisia. Ihmettelin et mikä sai Andy dandyn suomentamaan tämän romskun ihan apropoo asiasta neljänteen? No selityshän löytyy tosta esipuheesta, tää on kirja noin 179 asteen kääntymyxestä, ja Andylla on tässä oma lehmä ojassa. Lopuxi Jorikin söi tärkkelysöylätin ja kuoli sen perään kurkkusyöpään 1907. Ei siitä koskaan tiedä, vaikka siitä olisi jotain hyötyä, siitä öylätistä siis. Paizi jos tuonpuoleisessa odottaakin jättimäinen kana. Tai Allah, mikä pahempaa. Olis siinä vähän selittelemistä. ellauri161.html on line 46: Huysmansin kirjan esipuhetta lukiessa alkoi tuntua että Antti Nyölen on hurahtanut. Ja onhan se! Sense on ize asiassa vähän näkönenkin. Vaan onkohan sekin nonbinääri? Hölmö se on ainakin, se sanoo mm.: Valtaosa Suomen metsien eläimistä on minulle uskomusolentoja. Uskon niihin kernaasti näkemättäkin, kuten enkeleihin. Ne ovat tenhoavia. ellauri161.html on line 50: Vilpittömällä punaoravalla on kuitenkin salamyhkäinen, visusti lymyilevä, huhujen mukaan lentävä serkku, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt (haista paska Antti, sellainen on purrut Helmiä, eli todisteet on paremmat kuin epäilevällä Tuomaalla), mutta jolla siitä huolimatta on outo kyky pysäyttää ihmisten turhia rakennushankkeita ja tehdä mutkia moottoriteihin. ”Liito-oravat vaarantavat Vantaan asuntomessut”, uutisoitiin menneenäkin kesänä. Se on toden totta upea saavutus oliolta, jonka olemassaoloon lähes kaikki suomalaiset uskovat ilman todisteita. ellauri161.html on line 52: Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla. ellauri161.html on line 54: No haista vittu Nyölen, että osaatkin olla antroposentrinen. Voisit mainita että olet raitiovaunuinesi ja typerine kirjoinesi syypää elukoiden joukkotuhoon. Vaan eihän sulla ole huolen häivää, hakuna matata, kun hätä on suurin, on pelastuskin lähellä. Tulet temmatuxi isän onnelaan. ellauri161.html on line 57: Ylpeämpi olen silti siitä, että jokin vielä kolkuttaa etuoikeuksissaan rypevän ensimmäisen maailman ihmisen omaatuntoa – ja pieni yhä voi voittaa ison, pehmeä kovan. Kristiina-tätikin aina messuaa "ensimmäisen maailman" ongelmista. Se kuulostaa tosi vanhanaikaiselta, kehitysapupuheelta. ellauri161.html on line 59: Eli haista paska apina, tää on taas tota Martinssonin Aniara-horinaa. ei tässä ole mitään ylpeiltävää, hajaannutaan vaan. Sori tähän tuli aika paljon haistattelua, mutta nähtävästi ansaizetkin sen. ellauri161.html on line 67: "Iloisen harhaoppinen" Nyölö Anttonin hampaissa ellauri161.html on line 69: Henkilökohtaisen ja myönteisen apologeettisen katsauksen jälkeen on aika tehdä Nyölénille dogmaattinen läpivalaisu. Nyölén katsoo olevansa "oikeaoppinen kristitty", minkä mittapuuksi hän asettaa apostolisen uskontunnustuksen (kz albumia 43) jonka hän nielee mukisematta. Tästä olen iloinen, sillä apostolinen uskontunnustus oli minullekin ratkaisevassa asemassa, kun aikanaan kamppailin dogmatiikan sokkeloissa (ja kamppailen yhä). Tutkiessani kirkkoisä Irenaeusta, joka oli apostoli Johanneksen opetuslapsen opetuslapsi, löysin apostolisen regula fidein, uskon säännön tai totuuden mittapuun, jonka kodifioituna versiona apostolista credoa voi pitää. ellauri161.html on line 73: Varhaisilla kirkkoisillä oli siis aika lailla sama oikeaoppisuuden kriteeri kuin Nyölénillä. Tässä on vain yksi ongelma. Historia ei pysähtynyt 200-luvulle, vaan tuli 300-luku ja kiista Kristuksen jumaluudesta, jonka Nikean konsiili sitten vuonna 325 määritteli dogmiksi. Sitten tuli Pyhän Hengen jumaluus ja Konstantinopolin konsiili 381. Ja niin edelleen koko dogmihistoria. Mikä on sen suhde apostoliseen uskontunnustukseen? Tätä ei Nyölén meille ratkaise, enkä toistaiseksi itsekään. Sen vain sanon, että Nyölén ei edes mainitse koko ongelmaa ja jättää jopa ristiriitaisen vaikutelman suhteestaan siihen. Tämä on errittäin huolestuttavaa luteranismin kannalta, kz albumia 93. ellauri161.html on line 83: As stated previously, the word "heresy" is derived from the Greek word "hairetikos", which means "choice." It later came to mean -- the party or school of a man's choice. In the New Testament, the term is used for the parties of the Pharisees and the Sadducees, plus the part of the Nazarenes (Acts 5:17, 24:5, 26:5, 28:22). Before the end of the New Testament, the word begins to take on its distinctively Christian sense, i.e., "a line of thought or practice which deviated from the mainstream of Christianity." ellauri161.html on line 87: MODALISM emphasizes the UNITY of God to the destruction of the TRINITY of God and thus results in UNITARIANISM. ellauri161.html on line 89: TRINITARIANISM (Triunity) emphasizes the good guy's view that God is ONE, PERSONAL and TRIUNE. ellauri161.html on line 101: All of these heresies in some way ended up by "splitting" the theanthropic (God-Man) Jesus Christ like a banana split! As St. Augustine once said concerning the doctrine of the Trinity, "Spend your life trying to understand it, and you will lose your mind; but deny it and you will lose your soul." So which one is it? Andy has already made up his mind. ellauri161.html on line 103: Adoptionism, also called dynamic monarchianism, is an early Christian nontrinitarian theological doctrine, which holds that Jesus was adopted as the Son of God at his baptism, his resurrection, or his ascension. Under adoptionism Jesus is currently divine and has been since his adoption, although he is not equal to the Father, per "my Father is greater than I" and as such is a kind of subordinationism. Adoptionism is sometimes, but not always, related to denial of the virgin birth of Jesus. The other early Christology is "high Christology," which is "the view that Jesus was a pre-existent divine being who became a human, did the Father’s will on earth, and then was taken back up into heaven whence he had originally come," and from where he appeared on earth. ellauri161.html on line 105: Monothelitism, or monotheletism (from Greek: μονοθελητισμός, romanized: monothelētismós, lit. 'doctrine of one will'), is a theological doctrine in Christianity, that holds Christ as having only one utility function. The doctrine is thus contrary to dyothelitism, a Christological doctrine that holds Christ as having two wills (divine and human). Historically, monothelitism was closely related to monoenergism, a theological doctrine that holds Jesus Christ as having only one strategy set. Both doctrines were at the center of Christological disputes during the 7th century. ellauri161.html on line 115: The Council of Chalcedon (AD 451) -- three bishops and two presbyters presided. They were representatives of Leo of Rome. The Council condemned EUTYCHIANISM, and gave the church the creedal statement on Christology which has stood the test of the centuries. The Chalcedonian statement has largely become the orthodox creed or Protestantism. ellauri161.html on line 119: Frankford Synod (AD 794) -- was called by Charlemagne and at it, ADOPTIONISM was condemned. ellauri161.html on line 123: Kolminaisuus on Nyölénille monimutkainen, "vaikeakäyttöinen, jos ei käyttökelvoton idea", ja hän pitää "iloisen harhaoppisesti suunnilleen kahta jumalaa" (s. 86). Tai siis hän luulee, että "huomattava osa tunnustuksellisista kristityistä, joilla ei ole teologista kunnianhimoa", tekee niin. Hyvin hyvin paha! Se olis bitheismiä, ja nolo temppu pyhälle hengelle, joka muutenkin saa olla aina kolmantena pyöränä. Mahtaa sitä vituttaa. ellauri161.html on line 125: Oli miten oli, Nyölén kirjoittaa kolminaisuudesta harvinaisen kummallisesti. Toisaalta hän puhuu Isän yhteydessä oikeaoppisen kielenkäytön mukaan Luojasta ja persoonasta, mutta sitten hän sanoo luonnontieteilijöiden viittaavan samaan asiaan "luonnonlaeillaan" (s. 87). Höpsistä, tuo on spinozalaista panteismiä, kz. albumia 158. Nyölén kuvaa näkemystään "lähinnä panenteismiksi", mutta joskus se kuulostaa jopa panteismilta, kun hän kirjoittaa: "Jumala on minulle yksi sanan 'maailma' merkityksistä." (s. 79) Joo silkkaa Spinozaahan tuo jo on. Aiemmin hän kuitenkin kirjoitti perimmäisestä mielestä, joka "on jo ennen maailman alkua ollut tosiasia täysin ihmisistä riippumatta" (s. 73-74). Ota tästä nyt sitten selvää. ellauri161.html on line 131: Nyölénin seuraava "iloinen harhaoppi" on ns. soul sleep -oppi, jonka toisaalta amerikkalaiset lahkot kuten Jehovan todistajat ja adventistit ja toisaalta liberaaliteologian tietyt virtaukset omaksuivat 1800-luvulla. Tai ainakin Nyölén antaa vahvasti harhaanjohtavan vaikutelman siitä, että hän kannattaa tätä oppia. Ikuinen elämä ei hänen mukaansa missään tapauksessa tarkoita "kuolemanjälkeistä elämää" (s. 93) vaan syntymää edeltänyttä aikaa. ellauri161.html on line 133: Hän piirtelee karikatyyrikuvia taivaasta (joihin hän sisällyttää mm. "jälleennäkemisen riemun") ja sanoo oikeaoppisen kristityn tietävän, että kyse on kuvitelmista, sadusta, vertauskuvista, pakanoiden unelmista. Nyölénin argumentti on hautajaisliturgiasta: Kristus herättää sinut viimeisenä päivänä. "Ei ennen. Sitä ennen olemme kuoleman hallussa, sen panttivankeja. Kristus itse sen sijaan on mennyt meidän edellämme." (s. 94) Hmm nojaa. Samantekeväähän se lie kun on taju kankaalla, kylse heräämössä tuntuu ihan välittömältä vaikka olis ollut nukutettuna loput vuosimiljardit. ellauri161.html on line 135: Nyölénin tekstissä on kyllä paljon oikeaoppistakin, ja ehkä siitä saisi väännettyä juuri ja juuri kirkon uskon mukaisen tulkinnan. Suoraan ei sanota minunkaan raamatussani1, ovatko kuolleet tietoisia ja voivatko he nauttia Jumalan läsnäolosta ennen ylösnousemuksen päivää, voivatko pyhät rukoilla puolestamme taivaassa jo nyt, ja onkp siitä mitään apua.. Nyölén ohittaa kokonaan Uuden testamentin aineiston, kristillisen tradition, katolisen dogmin ja vaikkapa Jari Jolkkosen Euangelium Benedictum -kirjassa mainitsemat "luterilaiset pyhäinpäivän virret" ja "katoliset hautausrukoukset", jotka "tietävät, että pyhät viettävät juhlaa taivaassa jo nyt" (s. 159). No vittu mitä ne nyt tietävät. Oliko niille muka ilmoitettu jotakin ohi virkatien? ellauri161.html on line 141: Nyölén antaa hauskasti väriä Paavalin kuuluisalle sitaatille (Gal. 3:28): "Yks hailee mikä olet, sininen vai vihreä, lintu vai kala, Kristuksessa me kaikki olemme yhtä." Kunhan et vaan punainen. Tämä lause yhdessä sen kanssa, että Jeesus "näytti hajurakoa juutalaisten perinnäistavoille" ja "halveksi perhesuhteita", paljastaa kulttuurikristityn kiusallisen erehdyksen, jonka mukaan kristinusko olisi ihastunut "rooleihin, perinteisiin, tapoihin, instituutioihin, auktoriteetteihin" (s. 72). Sehän nimenomaan inhoaa ja vihaa näitä kaikkia! ellauri161.html on line 143: Nyölén ei jaksa käsitellä Jeesuksen opetusta avioliitosta (Matt. 19) eikä kirkon johtajien auktoriteetista (Matt. 16:18-19, 18:17-18), puhumattakaan Paavali opetuksesta traditioista, tavoista ja rooleista (esim. 1. Kor. 11). Oops nyttaisi tulla puhutuxi ristiin (vrt. edellinen kappale), mutta sehän meillä on päämaalina: risti vain, risti vain, kerskaus on mulla. Anaa ärsyttää puhe kristillisistä arvoista. "En tiedä mitä ne ovat." "Jos ja kun niillä tarkoitetaan itsetyytyväistä keskiluokkaisen heteroydinperheen vaalimista tai kaikinpuolisen normaaliuden ihannointia, olen täysin valmis repimään kristilliset arvot silpuksi ja heittämään kallionkielekkeeltä tuuleen. Arvot ylipäätään? Ei kiitos, en käytä." (s. 102) ellauri161.html on line 148: Miksi pitäisi valita? Niin kuin Johannes Paavali II niin kauniisti esitti vaikkapa kiertokirjeessään Redemptor Hominis, evankeliumi on mitä suurin osoitus ihmisarvosta: Jumala rakasti ihmistä niin paljon... Luomisen ja lunastuksen opinkappaleista seuraa ihmiselämän arvostus alusta loppuun, mikä ei valitettavasti saa Nyöléniltä kovin paljon sympatiaa osakseen (s. 64, 111, 204-206). Toisin kuin Nyölénin dikotomia antaisi ymmärtää, esimerkiksi aborttikysymyksessä "arvot" johtavat selvään vastaukseen, typistetty "oppi" (s. 103:n alaviitteen "oppi/opetus"-erottelu on puhtaan nyleniläinen, ei katolisen dogmatiikan mukainen) sen sijaan hämäryyteen, epämääräiseen fiilistelyyn siitä, kuka saa elää (s. 210). ellauri161.html on line 165: – Minulla ei ollut mitään kosketusta luterilaisuuteen, ja kun totesin sitten olevani kristitty, halusin liittyä oikein kiiltävään yleismaailmalliseen kirkkoon. Maailmallisuudesta en halunnut luopua. V- ellauri161.html on line 168: – Minusta on vähän sääli, että luterilaiset käyvät niin harvoin messussa. En ymmärrä siitä mitään, silti pidän messua äärimmäisen tärkeänä, Nyölö messuaa. ellauri161.html on line 173: Spuget keskustelivat Andyn 2010 esseetuotannosta seuraavasti. Antti Nyölénin Halun ja epäluulon esseet (2010) ja hänen muu kirjalllinen tuotantonsa on kieltämättä usein kekseliästä ja ajatuksia herättävää. Mutta yhtälailla se on täydellisen yliampuvaa ja tökeröä, totalitaristista. Hän on suosittu hahmo kaikenlaisten avarakatseisten postmodernin "teorian" syvyyksiin uponneiden humanistien piireissä, vaikka poliittisesti on murhanhimoinen demokratian vihollinen. ellauri161.html on line 175: Nyölö halveksii kulttuuriamme kliiniseksi ja moraalittomaksi - me olemme erityisen taitavia esimerkiksi piilottamaan eläinten kärsimykset ennen niiden matkaa lautasillemme. Ja samalla tämä saatanan valtio rahoittaa moraalitonta tiedettä. Hehän keksivät aikapommin! Tästä siis seuraa, ettei tiedettä pitäisi enää tehdä! Nyölenhän toteaa myös, että jokainen ydinvoiman suunnitteluun osallistunut ansaitsee kuolemantuomion! ellauri161.html on line 177: Tähän mennessä lukemani esseet ovat pääosin tunnetason viittauksia eräänlaiseen ideologisesti vahvan uskon omaavan ihmisen impotenttiin raivoon. Muistakaa nyt tämä: Mies on kaikkein vaarallisimmillaan, kun hän luulee tuntevansa totuuden. Niinpä, kun kertomansa mukaan Antti ähkii ja puhkii täyttäessään lomakkeita, jotka kategorisoivat hänet mieheksi tai naiseksi (voi ei!), kun hän joutuu toteamaan, kuinka paljon hän tienaa (ettäs kehtaavat!), kun hänen on julistauduttava ammatin harjoittajaksi (mitä vielä?). Hän toteaakin: "En koskaan ole kärsinyt niin paljon". Nyt seuraa psykoanalyyttistä analyysiä (varoitan!): Nyölénin kärsimykset lomakkeiden edessä on merkki, ei vihasta, vaan raukeamattoman halun (ehkä käsittelen tätä termiä myöhemmin) aiheuttamasta syyllisyydestä, joka on outo ja alituinen haave yhteydestä, täyttymyksestä. ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas. ellauri161.html on line 183: Lienee tullut selväksi, miksi en juuri arvosta Nyölön hullutuksia, enkä radikaalin feminismin projektia, jossa tiede laimennetaan politiikan vallan alle, kuten jo on käynyt sukupuolentutkimuksen politisoituneimmissa laitoksissa. Pelkään näiden pseudotieteellisten, vahingollisten ideologioiden leviämistä kansan keskuuteen - ja tätä olen jo joutunut todistamaan. Ja se on kamalaa, koska monasti feminismi on kaunopuheista miesvihaa, ja tieteen ja uskonnon valtavien erojen sumentaminen on monasti tehnyt ihmisten naurettavat uskomukset vaikuttamaan ihmisten korvissa kohtuullisilta, vaikka ne ovat kaikkea muuta. ellauri161.html on line 185: The heart has its reasons of which reason knows nothing, sanoi Blaise Pascalkin. Kuten toisaalla on jo todettu heart tässä yhteydessä tarkoittaa matelijanaivoja. ellauri161.html on line 189: Onko muuten niin, että jokainen humanisti alkaa jossain vaiheessa dissaamaan postmodernismia? Oon huomannut saman ilmiön todella monessa ihmisessä... ohan se aika kätevä tapa kyseenalaistaa kaikki, ja lähteä kyynisyyden loputtomaan kaivoon. Postmodernismi siis, pahimmillaan. Mähän nyt en ole humanisti vaan käyttis"tieteilijä" mutta tuli vaan mieleen. ellauri161.html on line 203: Nyölö jatkaa siitä, minkä osaa parhaiten, eli analysoi musiikkimaailmaa ja jaarittelee artisteista. Arvostelun jälkeen suositellaan levyjä, joista "voisit pitää" (ja me Spotifyn käyttäjäthän tunnemme ilmiön). Tämä on näennäiskritiikkiä, joka kelluu irrallaan maailmasta. Siltä ei juuri odoteta moraalista tai filosofista otetta, argumentaatiota koskien maailmaamme, muutosvaatimuksia. ellauri161.html on line 205: Kappaleessa viisi päästään kiinnostavaan gender-keskusteluun (huomio plink feministit!). Antti Nyölén päättää arvuutella Nicon yleistä sukupuoliroolia. Nainen tämä ei ainakaan ole. Antille Nico on ollut yleensä äiti. Mutta nyt hän ehdottaa hullua ämmää. Hullu ämmä on arkkityyppi, ja Nico on sen täydellinen edustaja. Hullu ämmä, Nyölö arvuuttelee, on ehkä dandyn naispuolinen vastine. Feministiä tai luokkataistelijaa hänestä ei voi tulla, sillä hän ei tunnusta sukupuolieroa eikä tunne solidaarisuutta mitään viitekehystä kohtaan vaan halveksii niitä kaikkia - samoin kuin dandy ylenkatsoo muiden standardimieheyttä. Hullu ämmä on mielummin misogyyni kuin feministi. Ennen kaikkea hän on jyrkkä individualisti ja herooisen välinpitämätön muiden ajatuksista ja odotuksista. ellauri161.html on line 215: Nico ryhtyi käyttämään heroiinia vuoden 1968 tienoilla. Samanikäisenä kuin Antti sai yllätyslapsensa. Vaikea riippuvuus verotti aikaa myöten hänen voimavarojaan, ja hän levytti enää harvoin. Antti levyttää aika usein, paizi messuaikoina. Nico sai aivoverenvuodon ja kaatui polkupyöräretkellä tai päinvastoin, ja hän kuoli Ibizalla kesällä 1988. ellauri161.html on line 218: Nicon mukaan hän sai Alain Delonin kanssa yhteisen pojan, näyttelijä ja valokuvaaja Christian Aaron ”Ari” Boulognen (s. 1962), jota Delon ei ole koskaan tunnustanut omakseen. Arin isäksi sen sijaan tunnustautuu ranskalainen virkamies Jean-Marc Billancourt. Billancourtin mukaan hän on lähes täydellinen Delonin kaksoisolento, mikä oli kätevää naisten parissa: näin hän päätyi tapamaan myös Nicon. Nico luuli Billancourtia Deloniksi, ja parilla oli suhde. Billancourt paljasti todellisen identiteettinsä Nicolle, kun tämä kertoi että odottaa parin lasta – mutta Nico ei halunnut uskoa Billancourtia, kun mies sanoi ettei olekaan Delon. Eräänä päivänä Nico vain häipyi jättämättä osoitettaan, eikä se Billancourtia sinänsä haitannut, sillä mies oli jo perheellinen. Myöhemmin Billancourt näki Arin kutsuilla, ja silloin jotain loksahti kohdilleen. Viimeinenkin epäilyksen häivä isyydestä poistui, kun mies näki lehdestä kuka Arin äiti on. Billancourt kuitenkin sanoo, ettei häntä ole uskottu, kun hän sanoo olevansa Nicon pojan isä. "Mitä Teihin tulee, herra Delon, minulla on voimakas tunne siitä, että Te ainakaan ette epäile kertomaani hetkeäkään." ellauri161.html on line 220: Alain Delon oma äiti Edith Boulogne näki Arin kuvan ensimmäisen kerran lehdessä, ja hän oli vakuuttunut siitä että hänen poikansa on lapsen isä. Edith Boulogne kävi miehensä kanssa tapaamassa Nicoa ja Aria, kun pikkupoika oli parivuotias. Edith ja hänen miehensä ihastuivat lapseen ja Edith otti pojan luokseen. "Uskoin todella että Alain kyllä hyväksyy pojan." Pari vuotta sen jälkeen Delon kuuli asiasta ja lähetti agenttinsa kautta äidilleen sanan, että Edithin pitää valita joko oma poikansa tai lapsi. "Mieheni sanoi minulle, että poikasi kyllä elättää itsensä, mutta Ari ei voi kasvattaa itseään." Boulogne kertoo että vaikka Nico olikin ihana ihminen, ei hän osannut huolehtia lapsesta: "Hän raahasi poikaa ympäriinsä mukanaan, eikä lapsi saanut syödäkseen muuta kuin ranskanperunoita ennen kuin otimme hänet luoksemme. Nico kävi katsomassa poikaa kerran kolmen vuoden aikana, ja toi tuliaisiksi appelsiinin!" Alan Delonin äiti Edith Boulogne päätyi adoptoimaan Arin, mistä johtuen Arin sukunimeksi tuli Boulogne. Biologinen äiti koitui kuitenkin kohtalokkaaksi Arille, kun hän oli 16-vuotias: Nico esitteli heroiinin pojalleen, ja niin myös Arista tuli addikti. Vuosien aikana erilaiset hoitoklinikat ja psykiatrinen hoito tulivat Nicon pojalle tutuiksi. Arin mukaan hän joutui viimeistä kertaa vieroitushoitoon 1993. Vuonna 2001 Ari julkaisi kirjan itsestään ja äidistään Nicosta, nimellä L'Amour n'oublie jamais (suom. Rakkaus ei koskaan unohda). Päätös kirjan kirjoittamisesta osui samaan ajankohtaan, kun Arista itsestään oli tullut isä 1999. Huumeidenkäytöstä huolimatta Ari piti Nicoa hyvänä äitinä, loistavana ja humoristisena, oikeana rock'and'roll-naisena, joka otti lavan haltuunsa naarasleijonan lailla. ellauri161.html on line 230: Rasismiteema. Esseisti Antti Nyölén ottaa Valomerkki-sivustolla kantaa ajankohtaiseen aiheeseen: keskusteluun suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Se ei suvaize lainkaan rasismia. Esimerkki on omani mutta ajatus Franciscuksen: broilerihalli on myös ihmisoikeusloukkaus. Hetkinen taas antroposentristi! Broilerihalli on kanaoikeusloukkaus! Tuntuuko väite pahalta? Hyvä! Maistuuko kana pahalta? Paha! Kuitenkin kaikista sanoista kristillisin on "kuitenkin". ellauri161.html on line 249: Katolinen, feministi, vegaani, kamera- ja musiikkiharrastelija ellauri161.html on line 251: * Pääteoksia: Vihan ja katkeruuden esseet (2007), Halun ja epäluulon esseet (2010), Tunnustuskirja (2013) ja Kauhun ja ulkopuolisuuden esseet (2016) ellauri161.html on line 261: Jumalasta erkaantuu esimerkiksi kovassa krapulassa. Silloin Nyölénistä tuntuu, että hän leijuu irrallaan kaikesta, että kaikki on yhdentekevää ja että merkitysten maailma on vain harmaata sotkua. Silloin hämärtyvät Jumalan ohella muutkin tosiasiat, kuten puiden hahmot ja niissä elävät linnut. Ja liito-oravat, mutta niistä ei ole niin väliä. ellauri161.html on line 269: Antti Nyölén ruoskii ankarasti aikalaisia, joiden arvot ovat hänen mielestään mädäntyneitä. Kristitty kirjailija tunnustaa kuitenkin olevansa ”huono ihmisvihaaja”. Eli siis huono apina ja ihmisvihaaja. ellauri161.html on line 271: Tosin Antti Nyölén on kirjoittanut kovasanaisesti inhasta ilmiöstä ”kristofobiasta”. Nyölénin mukaan kristofoobikko kuvittelee, että kristinusko kieltää iloitsemasta elämästä ja väittää satuja tosiksi. ellauri161.html on line 272: Kyse on alkukantaisesta kammosta ja pimeistä ennakkoluuloista kristinuskoa kohtaan. Monet on kasvatettu ajattelemaan, että kaikki, mitä kristinusko edustaa, on pahaa. Usko vie muka kaiken vapauden ja estää järjenkäytön tehden ihmisestä herkkäuskoisen hölmöläisen. No jos on hölmöläinen ennestään, ei mitään vahinkoa pääse syntymään. ellauri161.html on line 274: – Nämä väärät käsitykset jähmettyvät vapaa-ajattelijoilla usein suorastaan taikauskoiseksi ja syvästi irrationaaliseksi kauhuksi. He pelkäävät, että jotakin pahaa tapahtuu, jos he joutuvat jonkin uskonnollisen seremonian keskelle. Esim. ympärileikkauxen. ellauri161.html on line 275: – Tällaisessa uskonnon vastustamisessa on nykyään jotain väsynyttä ja alistunutta. Ikään kuin vanhat arvot, kuten Suvivirsi, haluttaisiin ”konmarittaa” pois nurkista vain pois heittämisen ilosta, kun ”ei ole ollut käyttöä viime vuosina”… ellauri161.html on line 277: Kristofobia on erityisen yleinen psyykkinen ongelma niin kutsutun sivistyneistön parissa. Sen edustajat saattavat pelätä ristiinnaulizemista – kristinuskon lihallista ydinluuta, Nyölén arvelee. ellauri161.html on line 280: Antti Nyölén hoitaa hengenelämäänsä hajamielisellä Raamatun ja kristillisen kirjallisuuden hypistelyllä sekä kirkon mystiseen sakramenttielämään osallistumisella. ellauri161.html on line 282: – On skandaali, ettei katolisen ja luterilaisen kirkon välillä ole vieläkään ehtoollisyhteyttä! Onneksi luterilaiset ovat jo tehneet linjauksen ehtoollisvieraanvaraisuudesta, ja Saksassa myös katoliset piispat keskustelevat seka-avioliittojen sisäisestä ehtoollisyhteydestä. Elisiis olishan se kiva istua perheen kanssa saman pöydän ääressä. ellauri161.html on line 284: Mies harrastaa myös uskonnollista mietiskelyä. ellauri161.html on line 285: – Kun ajattelen Jeesusta tai ylösnoussutta Kristusta, Hän tulee aina mieleeni ensimmäiseksi ristiinnaulittuna. Semmosena verisenä ja täynnä reikiä, pienet vaippahousut jalassa, hassu okahattu päässä. ellauri161.html on line 286: Se on loputtoman kiehtova kuva, jossa on mysteeriä minulle ihan riittävästi. ellauri161.html on line 288: Nyölö on mietiskellyt ristin muotoa ja kokoa, kosmista ja pysähdyttävää ikuisuuden symbolia. Hän näyttää omaa krusifiksiaan, joka kulkee aina taskussa mukana. Se on ruusukko eli katolinen rukousnauha. Ei hetkinen eise ollut tää, se onkin täällä takataskussa. Täällä etutaskussa taitaa olla taskubiljardille reikä niinkuin Pekka Parkinssonilla. ellauri161.html on line 293: – Krusifiksi on kuva, jossa kuolevaiset kohtaavat. Se on ihmisluonnon kuva. Sen kristofoobikkokin ehkä ymmärtäisi, jos vain katsoisi. Mutta pelostaan hän pääsisi vain, jos osaisi lukea myös tarinan jatkon: pääsiäisen, kirjailija muotoilee. Hmm. eikös koko murha tapahtunutkin juuri pääsiäisenä? Helluntaitahan tässä kohtaa pitäis muistella. ellauri161.html on line 295: Murhanlemuinen lihansyöjä helvetistä Antti Nyölén toivoisi, että kristityt kiinnittäisivät enemmän huomiota luomakunnan suojelemiseen, eläinten oikeuksiin ja ekokatastrofiin. ellauri161.html on line 296: – Olisiko kirkolla vihdoin varaa ryhtyä todelliseksi vastavoimaksi, aktiiviseksi toimijaksi ja uusien ideoiden lähteeksi? hän kysyy. Onhan niitä paaville syntynyt säästöjä vuosituhansien aikana, mutta toisaalta, eläminenon nykyään on hirmukallista, pelkkä uusi tiarakin voi maxaa tuhansia. ellauri161.html on line 299: Hän ei ole erityisen hellämielinen etenkään yksityisautoilua harrastavia lihansyöjämiehiä eli ”evoluution harha-askeleita” kohtaan. Eikä miehensyöjättäriä lutkia, joista sananlaskut varoittavat. Jyrkkä lihansyönnin vastustaja haastaa ”barbaariset raadonsyöjät”. ellauri161.html on line 301: – Tehdasoloihin jalostettu eläin kykenee elämään vain kuukauden. Tässä olisi huutava kristillisen kritiikin paikka! Nyölö sanoo katseessaan pyhää vihaa ja halua herättää kuolonuntaan nukkuva ihmiskunta. ellauri161.html on line 303: Hän siteeraa Carol J. Adamsia. Toimittaja teki eläinaktivistille kysymyksen: Olen lihansyöjä, siis ”estynyt vegetaristi”, kuten te sanotte. Joudunko helvettiin? ellauri161.html on line 307: Hän haluaa kuitenkin pitää toivoa yllä. Onhan hän sentään järjestyksessä kolmas pääsyyllinen kahden pienen olennon olemassaoloon. Jumala kävi ensin luukulla, ja sitten Ändi. ellauri161.html on line 311: Ansoja ja hyvyyttä läpihaureassa ajassa tarjoaa Nyölénin poika sijalle. ellauri161.html on line 312: Kulttuurin monipuolisen harrastajan omakaan kilvoittelu ei ole helppoa, kun samassa persoonassa esiintyvät sekä ehdoton vegaani että valokuvauksen ja taide-elokuvien rakastaja. ellauri161.html on line 319: – Ihmiset, joita vegaanitkin ovat, eivät kuitenkaan ole käveleviä dogmeja, opin inkarnaatioita; he kilvoittelevat omien dogmiensa ja noiden oppien näkökulmasta katsottuna läpihaurean, kiusauksia ja ansoja täynnä olevan todellisuuden välillä. Joskus on ihan pakko syödä kanavoileipä, kun ne ovat niin hyviä. Mutta rukoilen sen jälkeen aina, kadun ja paastoan. ellauri161.html on line 323: – Mutta toisaalta: miten kukaan voisi elää ilman kissoja? Kissa on ylimaailmallisen kauneuden täydellinen lihallistuma, hieman samoin kuin Jumala on ylimaallisen hyvyyden täydellinen idea. Minä olen kissa, sinun kissasi, älä pidä muita kissoja. ellauri161.html on line 325: – Eikä ilman Jumalaakaan voisi elää. Hyvyys ja kauneus ovat ihmiselle yhtä välttämättömiä kuin kauralima ja paha vesi. Kommentoi ja anna palautetta täällä. ellauri161.html on line 329: Katolilainen esseisti ja suomentaja Antti Nyölén kertoo keskiviikkona ilmestyvän Elämä-lehden haastattelussa kuolemasta (ei omastaan, älkää innostuko). ellauri161.html on line 332: – Kuolemaa pitäisi kunnioittaa ja sen äärellä tulisi hiljentyä. Roskalehdet sen sijaan ovat innoissaan: ”Saadaan mahtavat lööpit”. (Kuulostaapa muinaiselta. Oliskohan tää pätkä sittenkin ollut vlta 2013?) ellauri161.html on line 334: – Kristus, joka myös kuoli brutaalisti, on yksi hahmo samaa tematiikkaa. Siitäkin tehdään joka vuosi klikkiozikoita. Hyvä uutinen! Osta iso numero! Hänen tapauksessaan taustalla on kuitenkin kivana yllärinä ylösnousemus. Iltapäivälehtien otsikoissa perhesurmat levitellään kaikkien ihailtaviksi, mutta mysteeri puuttuu, Nyölö analysoi. Jospa sanottaisiin että nekin ylösnousivat. Ja niinhän ne nousivatkin (nousevatkin?) jos vaan ehtivät katua, eli saada voitelun papin pullosta. ellauri161.html on line 352: Lupasin päättää Antti Nyölénin Tunnustuskirja-kritiikkisarjani positiiviseen sävyyn, joten tässä se nyt tulee, viides ja viimeinen osa ja Nyölén katolisena apologeettana. Aloitan palaamalla kysymykseen Jumala-uskosta. Nyölén kirjoittaa tavallaan aivan oikeaoppisesti Vatikaanin I konsiilin mukaan, että Jumalan olemassaolo ei varsinaisesti ole uskonasia. Se on jotain, jonka ihan perusjärki saavuttaa ilman mitään yliluonnollisia ilmoituksia. Nyölén muotoilee asian näin: ellauri161.html on line 354: "Aitoja reduktionisteja on vähän. Paperilla on joitakuita, todellisuudessa... ehkei yhtäkään. 1990-luvulla pastori Antti Kylliäinen väitti, että kaikki pääsevät taivaaseen. Minä aiheutan nyt lisää harmia ja pahaa mieltä jumalankieltäjille väittämällä, että kaikki uskovat Jumalaan. Voi tietysti, edelleen, kutsua asioita muillakin nimillä, esim Allah. Minä esimerkixi, uskon humalaan. Humala ja jumala, jumalahumala, ja välillä pimiöön.Kristitty ei usko Jumalan olemassaoloon, joka on ajatukseltaankin perin kummallinen ja sekava, vaan Jumalaan. Hän on hieman sekava. Kuten kaikki muutkin ihmiset." (s. 80-81) Siis jumala. Oman ilmoituxensa perusteella kerrassaan kääk kääk pimpelipom. ellauri161.html on line 361: Ja vähän myöhemmin: "Ajattelen kyllä myös, että jos välttämättä tahtoo harrastaa heteroseksiä, ei voi kiertää sitä järkyttävää tosiasiaa, että siitä voi alkaa jonkun ihmisen elämä. Ehkäisyvälineisiin luottaminen on vain yksi tekniikalle alistumisen tapa. (s. 200) Sixi olenkin enenevästi panostanut peräpuolelle, seuraten des Esseintesin esimerkkiä." ellauri161.html on line 363: "Raskauden mahdollisuutta ei kukaan tiedemies, hallitus tai lääketehtailija voisi lopullisesti ja laajassa mitassa eliminoida. Tai voisi, tietysti. Pitäisi vain taas kerran palata eugeniikan ideoihin. Pitäisi kehitellä uusi hedelmätön ihminen. Tai kaikki ihmiset steriloitaisiin valtion toimesta sukukypsyyden kynnyksellä, jotta he voisivat vapaasti nauttia seksistä. Jos lisääntyminen yhä katsottaisiin tarpeelliseksi, se voitaisiin hoitaa keskitetysti. Byrokraatit valvoisivat, etteivät rumat, sairaat ja köyhät pääse sikiämään; valtiolla olisi tarkkaan valikoitu valiosynnyttäjien armeija. Tällaisia ovat 'syntyvyyden sääntelyn' implikaatiot, jos niitä puretaan naurettavuuksiin asti." (s. 200-201) ellauri161.html on line 367: "Eikö alkio tai sikiö aivan ilmiselvästi ole myös jotakin muuta kuin raskaana olevan naisen ruumiin osa? Raskauden edetessä se erkanee yhä selvemmin, kunnes sillä lopulta ja väistämättä on lihallisesti täysin itsenäinen olemassaolo. Onko tästä joku eri mieltä? Abortin rinnastaminen parturikäyntiin on sietämätöntä roskapuhetta." (s. 203) ellauri161.html on line 369: Feministit tupakalla. Päätän yhteen kirjan suosikkikohdistani. Siinä Nyölö kertoo kohtaamisestaan feministien kanssa. "Kerran jouduin vihaisten feministien tenttiin. Vaadittiin taas selitystä. Jälleen tuli selväksi, että Afrikka on katolisen kirkon leikkikenttä, jossa se kylvää kuolemaa ja tuskaa" (s. 171). ellauri161.html on line 376: Nämä kannanotot ehkäisyyn ja aborttiin ovat yksiulotteisia ja kärjistettyjä, jopa julmia, kun tietää, että maailmassa on valtioita, jotka eivät kykene ruokkimaan 100 miljoonaista väestöään. Liika väestönkasvu aiheuttaa kurjistumista ja köyhyyttä. Viljelysmaata ei ole riittävästi. Valtiolla ei ole rahaa. Työttömyys tuo ongelmia. Terveydenhuolto ei ole kattavaa. Kiinassa on jouduttu aiheellisesti tekemään syntyvyyden säännöstelyä, mutta silti väestö on miljardi ja nyt 60-90 miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin. Suomen kokoinen väestö on vain yksi Pekingin kaupunginosa. Jos useimmilla olisi mahdollisuus ehkäisyyn ja sterilointiin, niin elintaso voisi nousta monissa köyhissä maissa. Siten myös seksitaudit ja niiden myötä sairastuvuus ja kuolleisuus vähenisivät. ellauri161.html on line 393: Japanilainen lumppukauppa Muji saa nyt kylmää kyytiä. Auringon pojat kiskoo kotiinpäin "valitettavasti" palvelulla. Joululahjoja ei saa vaihtaa jos niist on poissa hintalaput. Vitun vinkuintiaanit! Sääli ettei teihin osunut enemmänkin Antti Nyölénin tuomizemia atomipommeja! Hiroshima oli hyvä osuma, mutta olis jenkit voineet vetää koko poppoon sileäxi kerralla! Ei niistä ole muuta kuin harmia. En edes pidä pikakeitoista, varsinkaan ramenista. Alla muutama valokuvanäpäys Kampin Muji-myymälän ystävällisestä henkilökunnasta. ellauri161.html on line 421: O n'y pouvoir, étant si faible aux voeux si lents, Ei jaxa, ei pysty, on liian hapokasta, ellauri161.html on line 438: Andy Nyölénin mielestä on irvokasta mutta hauskinta, sanalla sanoen hulvatonta että des Esseintes saa ravintonsa peräruiskeina. Tää on tosi paljastavaa: Ana on selkeästi anaaliaukon miehiä. "Ihastuttavaa". Onpa epämiehekäs sana. ellauri161.html on line 443: Se selvästikin samastuu näihin 19.vuosisadan hinureihin. Tää "sankari ja pyhä" teema kutkuttaa narsisteja, tollasta wagneröintiä. Vittu miten tääkin Ana kaipaa yleisöä. Se elämöi just kuin nää dekadentit vaikka mitä meediassa kuha se vaan huomataan. Tärkeintä on antimodernin ajatteluposition, vastahankaisen subjektiaseman omaksuminen: passiivinen aggressio, symbolinen kapina. ellauri161.html on line 446: Ihailija ja ihailtu. Kaikkinainen ihaileminen on syvältä. Omaa ja vierasta, lue tiimeilyä. Tiimit on hanurista. Mitä vittua on subjektipositio? Se kuulostaa strukturaalikieliopilta. Jotain narsistista varmasti. ellauri161.html on line 448: Joo ja nimenomaan! Huysmansin jälkipuheesta on ilmeistä, että Au rebours tarkoittikin kirjaimellisesti taantumusta, réaction. Vitun poliisivirkamies halus peruuttaa takas keskiajalle, joka sen miälestä oli apinaköörin historian parasta aikaa, kirkko päätti kaikesta ja hyvin meni. Kristikansan 1000v suruaika, sanoi joku kolleega. Mistä se tähän sitten päätyi? No solipsistis-narsistis-idealistifilosofi Sopen fanittajana, "luotti Schopenhaueriin enemmän kuin omaan järkeensä". No sitä Jorilla ei ollutkaan edes kotitarpeixi. Helvetti mikä ellopää, ja Andy on toinen samanlainen. ellauri161.html on line 452: Koska hyve on tässä maailmassa poikkeus - sitä ei kannattane kiistää - sille ei yksinkertaisesti ollut tilaa naturalistisissa piirustuksissa. Koska meillä ei ollut sellaisia kristillisiä käsitteitä kuin lankeemus ja kiusaus, shynti ja ahdishtush, emme oivaltaneet millaisten ponnistusten ja tuskien tulosta hyve aina on; emme ymmärtäneet mitään siitä sielullisesta sankaruudesta, jota elämän karikoiden välttäminen vaatii. Niinpä mieleemme ei juolahtanut kuvata tuota taistelua kaikkine voittoineen ja tappioineen, yllätyshyökkäyksineen ja harhautusliikkeineen, tai niitä erinomaisia liittolaisia, jotka tosin usein varustautuvat kamppailuun jossakin luostareiden perukoilla, hyvin kaukana niistä, joita Paholainen pahimmin kiusaa. Yhdistimme hyveet tylsimyksiin tai hurahtaneisiin ihmisiin, joiden kuvaaminen taiteessa ei tuottaisi sykähdyttävää vaikutusta. ellauri161.html on line 454: Jäljelle jäivät siis paheet. Mutta kynnettävää oli varsin vähän ja peltomiehiäkin hinzusti. Alaa oli vain seitsemän kuolemansynnin verran, ja noistakin seitsemästä vain yksi, rikkomus kuudetta käskyä vastaan eli huoraaminen oli jotakuinkin otollinen aihe. Saituus, ylpeys, viha, kateus, mässäily ja laiskuus olivat jo ihan paseerattuja. ellauri161.html on line 456: Jori ei jaxanut innostua enää panojutuista, enintään junista ja käteenvedosta. Uusia muotoja tarvitaan se sanoo kuin Sakari Jurkka vainaa, muuten ei ole koko taidetta. Kukahan senkin ääliömäisyyden kexi ensimmäisenä? ellauri161.html on line 458: Zolan henkilöillä ei Jorin mielestä ollut sielua, sen halusi Jori puhaltaa heroihinsa takaisin. Vittu tää fin se sièclen pärinä oli tosiaan taantumuxen paluuta. Zola oli isokourainen ja ronski, ruipeloa Joria se samalla "ihastutti" että pelotti. Mutta se halusi jotain jalompaa, olihan se sentään sisäministeriössä töissä. Saatana mikä lällypää, kuin Ändy Nyölen pimiössä maripaita päällä. ellauri161.html on line 466: Kate Dibiasky (Jennifer Lawrence), an astronomy grad student, and her professor Dr. Randall Mindy (Leonardo DiCaprio) make an astounding discovery of a comet orbiting within the solar system. The problem - it's on a direct collision course with Earth. The other problem? No one really seems to care. Turns out warning mankind about a planet-killer the size of Mount Everest is an inconvenient fact to navigate. With the help of Dr. Oglethorpe (Rob Morgan), Kate and Randall embark on a media tour that takes them from the office of an indifferent President Orlean (Meryl Streep) and her sycophantic son and Chief of Staff, Jason (Jonah Hill), to the airwaves of The Daily Rip, an upbeat morning show hosted by Brie (Cate Blanchett) and Jack (Tyler Perry). With only six months until the comet makes impact, managing the 24-hour news cycle and gaining the attention of the social media obsessed public before it's too late proves shockingly comical - what will it take to get the world to just look up?. — Based on truly possible events. ellauri161.html on line 472: The Chicxulub asteroid Jennifer Lawrence's character mentions hit Earth 66 million years ago in what is now Mexico. The estimated size of the asteroid was 10 kilometers wide (six miles) and resulted in 75% of all life on the planet dying. Known as the dinosaur killer, the asteroid left a crater estimated to be 150 kilometers (93 miles) in diameter and 20 kilometers (12 miles) in depth. ellauri161.html on line 474: There was one detail that I think McKay got completely wrong. There is no chance in hell the president of the United States would make a public speech and use metric units like kilometers in it. ellauri161.html on line 487: I understand why some people hate this film. It feels real in its entirety, it shows you how stupid and insignificant we are and it is extremely apropos today. Also, it was marketed as a comedy, when in fact is a dramatic film that is humorous only in its accurate portrayal of humanity. Then again some people try to "tell you" what it is about and, while it is certainly metaphoric, it isn't about anything more specific than ourselves. It is a mirror. Some people don't like what they see in it. ellauri161.html on line 489: I found it an almost perfect film, with some deliciously carefully crafted moments and great acting. At first I thought the comedic side was actually too much and wished that someone like Steven Soderbergh made the movie instead, but as I was watching it I started to appreciate how methodical the approach was and now I believe Adam McKay was the right man for the job. I enjoyed the overall plot, I liked the characters and how things were presented, but I loved the little things like, for example, the only scene where Europe is mentioned, as a short scene of a news item when they say they are going to convene and find their own solution, resulting in absolutely nothing. I am European and sad to say it struck home. Or the meal scene at the end, which is both emotional, focusing (= religious) and reminding us how even that option can be taken away by something as small as a virus. ellauri161.html on line 491: Annoyingly, in these days movies from the U. S. are becoming more and more of "a color". They are not telling a story, but are taking a side. They are either democrat or republican, conservative or liberal, blue or red, flyover or coast. Don't Look Up is not a big offender, but the language and presentation was clearly on the "coast" side. Thus, it will be probably appreciated by people who already saw the world this way and ignored or at best maligned by the people on the other side. And it's a pity, because this film is meant to bring us together as a civilization and not keep us divided. I feel like it could have done a better job in that direction. ellauri161.html on line 493: Initially then I wasn't really overly hooked on watching the 2021 movie "Don't Look Up" since I wasn't really won over by the movie's synopsis. Granted, I hadn't checked out the movie's trailer, so I wasn't really sure what I would be in for here. But as friends started to praise the movie, I opted to sit down and watch it. ellauri161.html on line 494: Now, one friend said that "Don't Look Up" was a masterpiece. Well, I wouldn't go as far as to calling it a masterpiece. Sure, "Don't Look Up" was a watchable movie, and writers Adam McKay and David Sirota definitely had some good jabs at the crazy world we live in today, with the likes of a crazy president, everything being on social media, people being concerned about riches even when facing extinction and such. I found the movie to be watchable and enjoyable, sure, but it wasn't a masterpiece, nor will it become a classic movie for me. ellauri161.html on line 496: The comedy used in "Don't Look Up", as written by Adam McKay and David Sirota wasn't really something that had me laughing. Sure, I could see the jabs at society and the ridiculing of certain aspects of the society and world we live in today, but it didn't make me laugh. ellauri161.html on line 499: What works for "Don't Look Up" is the cast, as it has a handful of great names on the list, with the likes of Leonardo DiCaprio, Jennifer Lawrence, Meryl Streep, Cate Blanchett, and so forth. Mitä enemmän julkkixia, sen parempi leffa. On kiva bongata tuttuja naamoja. Ne on kuin perhettä. ellauri161.html on line 502: It is so close to home that it sometimes makes the film irritating to watch: you'd rather not be reminded how incompetent, superficial, self-servicing and nefarious the government, media etc are, how they screw up your life on a regular basis and how likely it is that they will eventually wipe out mankind. ellauri161.html on line 504: Overall, Don't Look Up is devoid of the fun, finesse & ferocity that goes into making a biting & stinging satire. Just like his previous ventures, McKay remains clueless about the necessity of restraint when dealing with topics such as this and gets carried away too often. ellauri161.html on line 505: BUT what this movie really is, is a last warning by some of the world's finest actors, that we must ACT NOW against global warming by replacing fossil fuels by solar and wind energy. It can easily be done, if only the powers that be dont object and oppose... ellauri161.html on line 507: Over 30% of the American population does not believe in global warming and think it is a hoax, or fake news. What's more perilous though is the fact that governments worldwide are NOT taking the proposed measures that could curb global warming beneath 1.5 Celsius. Above that treshold of 1.5 degrees Celsius we get a runaway effect of increasing global warming, which would be nothing less than CATASTROPHIC. ellauri161.html on line 509: Starts OK but then it turns into a really boring farce that bares no resemblance to reality. ellauri161.html on line 511: Before Covid, former Saturday Night live head writer Adam McKay had already written his smug doomsday satire Don't Look Up based on the usual liberal tropes. Chief among them was the old progressive rant linking those on the right to a predatory elite consisting of a group who were referred to as, in the parlance of days gone by, "robber barons." ellauri161.html on line 512: But here now it's "Big Tech" who McKay sees as the new (updated) elite embodied in the character of Peter Isherwell (Mark Rylance) billionaire CEO of the giant tech conglomerate BASH. ellauri161.html on line 514: If the super-rich were the main objects of McKay's wrath, he also was determined to get his digs in at some less important adversaries including climate change deniers along with all the vacuous adherents of addictive social media platforms. ellauri161.html on line 515: But something happened in 2016 that set the wheels in motion to eventually cause McKay to change the focus of the Don't Look Up script. And that was the humiliating victory of businessman Donald Trump in the presidential election--a man with no political experience--over the left's heir apparent, Hillary Clinton. ellauri161.html on line 517: The left was utterly ruined by Donald Trump's victory and it looked like they would never recover until a Savior came along and resurrected the once proud party who championed the "little guy." And that Savoir of course was mainstream orthodox medical science. ellauri161.html on line 519: Climate change was hardly the issue that was going to get the Democratic party out of the mess it was in until "science" easily outplayed the unsophisticated Trump who had no idea how to cope with such an incredibly powerful and clever juggernaut. ellauri161.html on line 520: Initially the "comet" stood for climate change in the original script. But now liberals were beholden to a far more scary narrative way better than the idea of climate change that might pose a threat only in an unforeseeable future--and that is of course infectious disease medicine. They realized without "the science" they had no chance against the right. So now the comet came to represent the "virus." ellauri161.html on line 522: How ironic that the giant killer comet would now be reduced to millions of sub-microscopic particles. But the analogy is lame: the decimation of earth by a comet crashing into earth is quantifiable-the conclusion that viruses can cause widespread death is purely speculative based on computer simulations. Where of course is all the widespread death? Unless of course you believe in unsubstantiated propagandistic reports promulgated by fear-mongering mainstream media and social media platforms. ellauri161.html on line 524: McKay proffers up more cheap digs at the right when he has President Orlean send up a caricature of a flag-waving racist and bigot vet in a suicide mission to deflect the comet from its path. ellauri161.html on line 526: But in the only interesting plot twist in the film, tech billionaire Isherwood, concludes that his "non-peer-reviewed science" (as Dr. Mindy puts it) will be able to break the comet up in pieces and his company will mine the valuable metals from the comet fragments once they crash into the ocean. ellauri161.html on line 527: So the original mission is aborted and President Orlean (beholden to tech as they have bankrolled her) greenlights Isherwood's plan. ellauri161.html on line 529: So what exactly is wrong with McKay's picture of the "robber barons" aligning with the right? Well it's anachronistic. Today it's the left who are in power and it appears that Big Tech is in lock step with them. What's more the left can no longer be said to be sticking up for the "little guy," as they have granted a monopoly to pharmaceutical companies in their promotion of vaccines. ellauri161.html on line 530: Despite McKay's seeming awareness of the danger of Big Tech setting up one big surveillance state, he fails to recognize that the left-particularly in the encouragement of censorship by social media platforms-has gone way beyond what the right ever did in terms of a threat to our constitutional freedoms. ellauri161.html on line 532: All of the performers here are saddled with a smug script that promotes the fantasy that the left has a monopoly on virtue, insight and knowledge. That includes Kate Winslet as duplicitous media personality, Brie Evantee, who Dr. Mindy is temporarily seduced by until seeing the error of his ways. ellauri161.html on line 536: Make the film unwatchable! That's it! Another disappointed film! ellauri161.html on line 538: Ya sea la política que solo reacciona a las dificultades bajo la mayor presión posible, los medios que solo miran la cuota incluso frente al fin del mundo, o la gente común que está en contra de ella por principio, porque no tiene ganas. Prescindir de algo que tener que hacer, hay muchas reacciones que suenan familiares. Los hechos se reescriben o simplemente se ignoran. Los asteriscos de los medios aprovechan la oportunidad para escenificarse. El beneficio personal cuenta más que cualquier otra cosa en caso de duda, cuando la economía misma ve el fin del mundo como una oportunidad para su propio enriquecimiento. ellauri161.html on line 540: Entonces, hay suficientes razones para el ridículo, más que suficientes. De hecho, una de las deficiencias de Don't Look Up es que no se ha seleccionado ningún grupo que esté específicamente dirigido. Los dos personajes principales están en una racha perdedora con su trabajo científico porque el mundo entero parece estar formado solo por egoístas e idiotas. Quizás el director y el guionista incorporan una gran cantidad de personajes que no serían necesarios. (Vittu mikä ääliö! "ningun grupo johon satiiri olisi "especificamenti dirigido" ei ole "seleccionado". Helvetti, se just on se pointti! Kaikki on tässä pankrotissa mukana! Satira para tontos, nimenomaan! Exactamente la pelicula que nuestra sociedad se merece.) ellauri161.html on line 542: Sí, Lawrence y Leonardo DiCaprio vendrían a cumplir esa función, pero también acaban perdiéndose en esa sobreacumulación de ideas de la que hace gala 'No mires arriba'. (Vittu tää oli just parasta filmissä. Ei tässä ole kyse siitä eikä tästä sankarista, vaan 7G sontimattomasta tutilaasta, säälittävistä häviäjäistä, söpöistä elukoista puhumattakaan. ellauri161.html on line 546: The targets of the satire – incompetent governments, media, tech billionaires, populace believing in politics not science – are obvious. There’s a shorthand that makes each character’s real world avatar easy to get hence the laughs but does that undermine the film’s intelligence? No, it's spot on. ellauri161.html on line 549: So yes, this means that even the supporting characters in subplots get a C storyline. See the problem yet? (No. What is it? Everybody's got a C story line in life, so what?) ellauri161.html on line 551: The porcellain faced Hunting gamist returns home and meets Yule due to her minor celebrity status. The thing is that the film never does anything with Kate’s government scuffle. It’s an odd detour that bloats the runtime severely. (Now THIS IS the problem: these drooping- underlip prof spectators already know what the plot should be and edit what they see accordingly. Hey where are the heroes? Where's optimism? Who's gonna save the world this time round? Superman? Batman? Anyone?) ellauri161.html on line 553: Like: the way he delivers it makes it feel like a line he made up, but it has such poor timing it isn’t funny. Sadly, the entire performance feels that way. ellauri161.html on line 555: But one gets a flawed but entirely worthwhile viewing experience. Enough time too to get thru all the popcorns. What's on next? ellauri161.html on line 557: I’ve seen some negative reactions to Don’t Look Up—complaints that it is too despairing for its own good. ellauri161.html on line 558: They say it’s too dark. It’s too depressing. Haters are moaning that writer-director Adam McKay repeatedly hits his audience over the head with his “the planet is dying” message. ellauri161.html on line 560: Haha, yeah, he is—and amen to that. This is the truest, most on-point movie I saw in 2021. McKay gets sinister in Don’t Look Up, and I, for one, am glad somebody is being appropriately nasty in pointing out how absolutely moronic humans have become in the new millennium. Sorry, folks: We are fucking up big time; McKay knows it; and he’s pulling no punches. ellauri161.html on line 564: The comet symbolizes many things going wrong in the world right now, including Trumpism, COVID-19, global warming and tech obsession. Yes, the film is a bit heavy-handed, but necessary. ellauri161.html on line 566: This movie is devoid of hope. There is no optimism in Don’t Look Up. Yes, it deserves comparison to Stanley Kubrick’s Dr. Strangelove, because it pulls laughs out of the fact that the human race is on a crash course with destruction. In Don’t Look Up, the technology has multiplied and advanced, but the message is the same as it was when Slim Pickens rode that bomb to the doomed ground in Strangelove: Humans are messing up big-time, in a manner that is so egregious you just have to laugh at it … to prevent yourself from going insane. The situation is hopeless but not serious. ellauri161.html on line 568: Kate Blanchett was way the dullest character on the cast. All silicon, no AI. No interest whatsoever, human or otherwise. Dr Strangelove was a lot worse satire than this. The problem with Kubrik was that he had a villain, while the real world has not just one- rather, there are 7 billion of them. ellauri161.html on line 572: Pressed together, however, the mix just doesn’t work. Too many characters, such as Jonah Hill’s presidential aide, know they’re in a comedy and play for laughs accordingly. There’s way too much going on in Don’t Look Up, so the story focus is constantly diffused as we jump from one narrative thread to another. Consequently the soiree packs very little punch; as a satire on corporate greed, media ethics and celebrity culture it’s pretty limp. All bite but no teeth, you could say. (Fuck yourself droopy-lip, this is a tableau true to life, not a sketch.) ellauri161.html on line 576: Like an increasing amount of streaming content, you can keep track of what’s going on with your peripheral vision, turning to give the TV screen your full attention only when something good starts happening. ellauri161.html on line 578: Footnote: For some reason in the past week or so Don’t Look Up has been subject to far more coverage and discussion than it deserves. No idea why. Maybe people are desperate for non-Covid talking points. Just a theory. (Ouch. This guy is JUST The type of people being made desperate fun of. How sad. ellauri161.html on line 580: Ja naurettavaa miten jenkit ajattelee vieläkin olevansa yxin maailmassa. Vaivaiset 300M kärpästä 6,7G mitättömän tunarin keskellä. The world is only seriously shown to be America’s to fail to save, an unwieldy act of arrogance that misses the chance to engage with how long it has been since this country led the way. ellauri161.html on line 582: Don't Look Up fires a salvo at the movie industry, too. A director who has a blissfully bloated disaster actioner titled Total Devastation lined up for release grandly admits in a television interview that it is "a popcorn movie". ellauri161.html on line 584: A lady critic: His approach to comedy and my ability to enjoy his work as a director began to diverge when he had a sequence about bailouts and crony capitalism tacked on to another otherwise funny film. That was tasteless. The problem was McKay seemed to find entertainment and real-world issues to be fundamentally separate, deploying one in hopes of getting eyes on the other. While all we droopy lips know that they are part of one and the same entertainment scene! ellauri161.html on line 585: For McKay, however, that rage seems incompatible with the comedies he nevertheless feels compelled to keep making. Misanthropy isn’t in itself a barrier to turning out great work! ellauri161.html on line 587: He seems to believe that people need laughs and famous faces to be lured into thinking about more pressing matters, and he hates them for it. While actually people need laughs just on order not to think about them! ellauri161.html on line 588: And yet it’s hard to think about who, exactly, is going to be moved to make changes to how they live their lives by Don’t Look Up, a climate-change allegory that acquired accidental COVID-19 relevance, but that doesn’t really end up being about much at all, beyond that humanity sucks. And film critics suck about most of all. ellauri161.html on line 590: Don’t Look Up wants to paint our inaction with regard to climate change as the result of denialism and being distracted by silly things like, say, a movie streaming on Netflix. But climate change isn’t a comet headed our way in less than a year — a lousy, faulty metaphor for where we’re at right now. Except that IT IS! It's probably too late already. Now get a big mouth fuck goddam Allison Willmore, ellauri161.html on line 591: that's just what you need. ellauri161.html on line 595: Meryl Streep’s attempts to lampoon Donald Trump hit all the wrong notes. She can do comedy and impersonations but not at the same time. (Why not? Trump does that too, without intending to.) ellauri161.html on line 597: Speaking of “climate,” that’s the main target here – how people are too stupid to come together even when their survival depends on it. Or maybe it’s the pandemic McKay is allegorizing. Probably both. Meanwhile, the writer/director’s left-of-center politics are on full display. Although Don’t Look Up occasionally ridicules the left, it represents a full-on fusillade against the right. Now that is NOT funny. ellauri161.html on line 601: General Buck Turgidson knockoff (played by an unsmiling Ron Perlman) illustrates how far wide he misses the mark. By exaggerating certain aspects of human behavior, Don’t Look Up takes cynicism to a level that is not only excessive but doesn’t make for a story that’s either compelling or entertaining. During the course of watching Don’t Look Up, the only emotion I experienced was frustration – frustration that the movie could waste so much talent in the service of something so underwhelming. In other words, I could not laugh at all because the laugh was on me. ellauri161.html on line 609: An Indian (of the elephant kind) liked it: ellauri161.html on line 612: McKay's delivery style may appear somewhat breathless ellauri161.html on line 614: and overly alarmist but nothing that the film places on the table can be dismissed as a figment of a fevered imagination running away from the facts on the ground. ellauri161.html on line 616: For the anchors, Kate and Randall are just another pair of guests, just another story, on their show. Don't these movie critics realize that this is a "joke" on them? Of course they do, but they have to earn their living too. ellauri161.html on line 618: A voice from Vagina.com: Informative, funny, well written, well acted, and crystal clear in its message are words I emphatically cannot use. ellauri161.html on line 619: Among the baddies are vacuous United States President Janie Orlean (Streep, bad), douchebro Chief of Staff and President’s son Jason Orlean (Hill, worse), perpetually cheery and vapid morning TV show hosts Brie Evantee (Blanchett) and Jack Bremmer (Perry), and creepy tech-billionaire Peter Isherwell (Rylance, who really should know better than the strange attempts at possibly neurodivergent caricature that this role seems to consist of? How so better pray tell cowboy?), as well as the truth-hostile environment of mainstream and social media. ellauri161.html on line 621: By and large the efforts at humour here feel like juvenile, Grand Theft Auto-level sledgehamer attempts at satire (and I say that as a fan of the video game series, sophistication is not one of my hallmarks.). ’ I can count on the fingers of one hand the parts of the film that came close to eliciting some sort of feeling. And that's what films are for, ain't they? ellauri161.html on line 622: I have to applaud Adam McKay for using the platform that he has to address the single most pressing issue that we face as a species, but I can’t help but be deeply frustrated that the way he has chosen to do so fails on so many levels, both dramatically and didactically. ellauri161.html on line 624: Big Short (toinen pätkä) had it all: dramatic stakes, intrigue, tension, and bucketloads of sheer entertainment—things that this film never once manages. ellauri161.html on line 626: Väärin sammutettu douchebro! Once again the critic's problem is: why am I among the bad guys here? That's NOT funny. ellauri161.html on line 628: The way that Lawrence’s angry, idealistic scientist refuses to get co-opted by a system she correctly identifies as corrupt while DiCaprio’s more amicable character gets swept up in things for a while would seem to be easy material for a scriptwriter to use not just as a commentary on the way the world works, but as rich dramatic material for the ups and downs of a personal and professional relationship. ellauri161.html on line 631: I’ve seen some people criticise Don’t Look Up for lacking subtlety. I’m not bothered by this. I don’t necessarily need or want the communications about climate change to be subtle. The issue itself certainly is not subtle. We are heading towards—and, again, already are in the midst of—unprecedented death and destruction. Our systems and rulers are not just woefully ill-equipped to deal with this or to prevent the worst of it, they are actively complicit in bringing it about. Those communities around the world that are the most vulnerable and that have had the least part to play in causing the crisis will be the ones to suffer the first and the worst. This isn’t subtle sht! This is horrifying, grotesque, psychologically debilitating stuff to ponder—if you even have the privilege to ponder in the first place! I don’t necessarily need subtlety here. Sometimes, to fight propaganda, you need to go loud and bold. But you still have to be effective. We are fighting an almightily powerful enemy. Competence is a necessary minimum. Regrettably, Don’t Look Up does not meet those standards. Its central metaphor doesn’t even make sense! Yes, capitalism is responding as dreadfully to climate change in real life as it does to the comet in the film—the key difference is that capitalism didn’t cause that comet to come hurtling out of the sky in the first place. ellauri161.html on line 633: Sorry Vagina, I disagree. The comet and capitalism do come from the same source. They are both facts of nature, which the pink-to-tan little worms wriggling on this planet have no clue of how to duck. They are not even clever enough to be that evil. ellauri161.html on line 635: A Kike lady says it well: Granted, many will accuse Don’t Look Up of lacking the subtlety of McKay’s earlier movies, but there is something refreshingly honest about the film that undeniably lends itself to the silliness of its narrative. Furthermore, it is a film about the absurdity of the current times we live in and nobody can argue that is isn’t crazy to deny facts in favour of outlandish fabrications — or can they? ellauri161.html on line 637: There is something genuinely endearing about a film that doesn’t seem to care one bit about coming across as silly as long as its message is heard by the millions of viewers who have so far made it into the most watched film in the world after only two days of streaming. ellauri161.html on line 641: By the way, this is a comedy with several parts that aren’t funny, often deliberately so. It’s also a horror film about substance being smothered by fluff instead of coexisting in healthy moderation. Sometimes tonally jagged is OK. Sharp and broad. Awkward and devastating. If you can’t call out danger without sounding alarmist, how do you actually sound an alarm? (Sheesh, think of what’s changed since 2011’s “Melancholia.”) Hyvä pointti Matt! Tässä sotketaan genrejä ihan kiitettävällä tavalla, ei ihme että jenkkiturvelot on exyxissä. ellauri161.html on line 643: That’s not a point that hasn’t been made before, and it’s not like there are new notions here about what people might do with their last moments. But there’s something deceptively big and complicated about considering the human capacity to (not) address the largest challenges to their own survival as certain systems prevent action being taken — and people’s ability to recognize that a happy ending isn’t automatic but could be possible with thought and work. There’s such tragedy in the idea of, among many other things, being stuck in a loop of distraction at the expense of progress. Perpetual escapism that prevents escape, with what we’re looking away from and how continually being updated in the stories on the subject. ellauri161.html on line 645: But, of course, what every other country is doing while the United States takes the lead is never entirely answered either. So why is every other country allowing the United States to let the comet hit the Earth? ellauri161.html on line 647: The film also falls apart in its total runtime, with the movie being over two hours long. Two hours is a long time admittedly, it feels longer than six months, or time until 2030. ellauri161.html on line 649: Another YouTube analphabet is eponymous Alejandro Turdo. Better pass over him in silence. ellauri161.html on line 657: It's a glib, unfunny infomercial that are closer to Ted Talks than Talladega Nights. ellauri161.html on line 659: Talladega Nights: The Ballad of Ricky Bobby is a 2006 American sports comedy film directed by Adam McKay and starring Will Ferrell, written by both McKay and Ferrell. Before leaving Ricky behind, stock car dad Reese tells Ricky that in life, “If you ain't first, you're last.” Ricky meets his future ex-wife Carley (Leslie Bibb), after she flashes her breasts. ellauri161.html on line 661: Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen. Kansainvälisesti sarjaa lähetetään yli 150 maahan. Kerrotaan, että NASCAR olisi syntynyt pontikkatrokarien keskenäisistä kilpailuista, koska trokarit tarvitsivat nopean, kestävän ja ketterän auton. NASCAR syntyi heidän vapaapäiviensä kilpailuista, joissa katsottiin kuka on paras ja nopein. NASCAR-sarjaa kilpaillaan viidessä eri pääluokassa: Sprint Cup Series, Nationwide Series, Camping World Truck Series sekä viime vuosina ohjelmistoon tulleet Kanadassa kilpailtava Canadian Tire Series ja Meksikossa ajettava Corona Series. ellauri161.html on line 662: Vuonna 1967 kuvattu ja seuraavana vuonna julkaistu Elvis Presleyn tähdittämä musikaalikomedia Speedway – vauhtihullut kertoo NASCAR-kilpa-ajajan elämästä. Elvis näyttelee kyseistä kilpa-ajajaa, ja naispääosassa esiintyy Nancy Sinatra. Elokuvan alkutekstien yhteydessä esitellään omilla nimillään ja kasvoillaan muutamia ajankohdan nimekkäimpiä NASCAR-kuskeja; elokuvan kilpa-ajokohtauksissa kyseiset miehet esittävät Elviksen roolihahmon kilpakumppaneita. ellauri161.html on line 663: NASCAR-kilpailut ovat olleet teemana sekä Tom Cruisen tähdittämässä Days of Thunder -elokuvassa, että Talladega Nights: the Ballad of Ricky Bobby -komediassa, jossa näyttelevät muun muassa Will Ferrell sekä Sacha Baron Cohen. ellauri161.html on line 666: More races & years later, Ricky now lives in a large mansion, then in a race chickens out and runs around in his underwear and helmet. Shamed, Ricky moves in with his mother Lucy (Jane Lynch), and brings his sons with him while taking a job as a pizza delivery man. Ricky eventually regains his courage, and his life begins to stabilize after quitting his job at the pizza parlor and getting a new driver´s license. ellauri161.html on line 668: Ricky's new car is painted by Susan (next significant other) with a cougar to remind him of his passion and the word "ME" in place of large sponsors. After some more mindless car chases and crashes ellauri161.html on line 669: Ricky suggests the family goes to an Applebee's to get thrown out, which everyone happily agrees to. (Baaaarf.) ellauri161.html on line 671: For the majority of the film (not Talladega, the new one), we’re bouncing from one republican caricature to the next. Streep is a female version of Donald Trump. Jonah Hill is a fratty version of Donald Trump Jr. Mark Rylance is a right-wing version of Tim Cook. (What a joke, he's way too poor.) And Ron Perlman is a red-eyed version of General Turgidson. When General Turgidson wonders aloud what kind of name "Strangelove" is, saying to Mr. Staines (Jack Creley) that it is not a "Kraut name", Staines responds that Strangelove's original German surname was Merkwürdigliebe ("Strange love" in German) and that "he changed it when he became a citizen". A kike anyway, by the name. ellauri161.html on line 673: The grim satire is usually pretty tame and ranges anywhere from hilarious to stupid. But the nastiness and negativity here just makes the filmmaker come off like a jerk. At the end of Don’t Look Up, you’re left feeling agitated and angry– not at republicans, but at McKay for making such a dismal affair. If you are a closet republican like me, that is. ellauri161.html on line 677: Look, I appreciate cynicism but this is unbearably smug and simplistic. Honestly it pulls a lot of punches too (especially at Hollywood and the media) so it really isn't all that edgy, just fairly typical condescension and rage that's entirely unearned. ellauri161.html on line 685: The writers of this satire unfortunately were as vapid as the characters they wrote. The science is awful, it's satire losses its bite when it tries to paint the whole country as anti-intellectual and all media as entertainment. If you are going to pan the anti-intellectualism that is straining this country do it with some intelligence. ellauri161.html on line 691: This films keeps tripping over itself like a sad old drunk person, I had reasonably high hopes for this self indulgent poorly focused ruse. Definitely save your time. ellauri161.html on line 698: Would have been better without the Liberal politics. ellauri161.html on line 701: No idea what they were trying to do here. Couldn't even get through it. Basically had the plot of Armageddon but wasn't a spoof, guess they were going for a comedy but it wasn't funny at all. Just very Hollywood and very odd. Don't waste your time. ellauri161.html on line 704: Came in with low expectations, and it didn't even meet them. Started relatively average (for a disaster movie) and when down from there. The biggest disaster is that this steaming pile was made, ellauri161.html on line 707: Annoyingly bad. I suppose this might appeal to those who like their humor and satire delivered like a sledge hammer to the head, but if you prefer a more subtle approach, this is not for you. Added to this are the ludicrously exaggerated characters that are so bad that they are laughable, but in the wrong way. The DiCaprio character is just plain irritating. After 20 minutes of this film, I was just wishing the comet would arrive much earlier than anticipated. ellauri161.html on line 709: Almost like it was produced to be stupid? The president and other characters are like laughing the whole time while experts are giving them info it’s like a bad satire not good at all. ellauri161.html on line 715: All star Cast, All star disappointment! This movie received so much publicity, we thought it would be good. However, not one character endeared themselves to us in actually caring what happened to them. We had hope the movie would gain momentum and get better but.... it never did. ellauri161.html on line 718: If you have more less 5 braincells and laugh at thing like poop or penis you probbably like it, otherwise what a mess of a movie with terrible humor. ellauri161.html on line 722: My first movie review: After reading the negative reviews from many of the critics I realized that they are of the same character as the corrupt group that the movie portrays and as in the movie either disconnected from the people or threatened by the message. (Right on Vicki!) ellauri161.html on line 728: It wasn't funny. Too obviously a jab at the Trump admin, trying too hard, fell flat ellauri161.html on line 731: This a movie that is over 2h, I had to skip forward so much that it ended up being a 60m movie, this is a boring movie, 95% of jokes are not jokes but cringe moments. This had everything to be a great movie, great cast, good plot, good cgi, but nope lets make this cringe movie. (You are so right!) ellauri161.html on line 737: This was a waste of 2 and a half hours of my life. How they got at least 4 academy award winners to make this steaming pile of crap shocks me. Would have rather had major dental work done than watch this movie. ellauri161.html on line 740: I literally couldn't stay awake. I started it twice, and fell asleep both times. I looked up the ending, and from my interpretation of what the movie was supposed to show (how global warming is not being addressed by our current politicians), I think my nap was more productive than staying awake to watch this. ellauri161.html on line 746: What a piece of sht. complete waist of time. It's a shame that with such great cast they couldn't do an even decent movoe. ellauri161.html on line 748: Bethany G 2d ago: ellauri161.html on line 749: One of the worst movies I have ever seen. I will never get back that 2.5 hours of my life. Who payed for this crap to be put on film? (Esim sinä.) ellauri161.html on line 752: Annoying and trying to hard to be funny. Could get past the underwhelming 30 minutes of the movie. ellauri161.html on line 760: Chad T 3d ago: ellauri161.html on line 761: Loved it and i have to laugh at some of the review bombing from the maga crowd. ellauri161.html on line 766: Peesha 3d ago: ellauri161.html on line 769: Big let down. The humor is so off-putting it doesn´t pull laughs, while the drama is hard to dive into whilst characters scream at the camera. The portrayal is so unrealistic, so cringe, so superficial that none of the characters are true heroes. They all appear as delusional, distracted ego maniacs detached from reality. The end is anti-climactic leaving the viewer with gratitude it looks nothing like the world we actually live in. (True, being 22400 years away. But I bet the immigrant will soon reduce brontauks to extinction.) ellauri161.html on line 772: Satire needs more than jokes to be funny, and everyone in this movie is equally stupid. A large cast of familiar faces floats through this painfully unfunny exercise in futility. ellauri161.html on line 775: Predictable and boring. Didn´t laugh once the entire movie. The only character I enjoyed was Dr. Oglethorpe w/wig. ellauri161.html on line 778: This movie is supposed to be satire but the jokes are just so awful. I remember when liberals actually were funny, and men like Jon Stewart were hysterical. Whoever wtote this steaming pile needs to go back and learn. The dialogue was ridiculous, the plot was a thin veil for climate change but just fell flat. Its just not worth watching when there are so many better shows out there to watch instead. ellauri161.html on line 780: Shannon P 3d ago ellauri161.html on line 781: I´m over halfway through and I want to turn it off. ellauri161.html on line 790: Its a love or hate it movie. I dont think this is a birilliant movie, but i would recomend it. You can tell if you like it in the first 20 min of the movie. Yeah so that´s my speech about dont look up. (Way to go Sondre o!) ellauri161.html on line 811: Virgilin ja Kikherneen latinasta ei Jori perusta, hankalaa se onkin lukea. Vulgäärilatina on paljon helpompaa frankofonille. Myöhemmästä kirkkoilustaan huolimatta Jori on ja pysyy kummallisena hienohelmana, hyvin homahtavana. ellauri161.html on line 826: Les éditions posthumes de L´Homme ont été expurgées de certains passages qui choquaient le public catholique de l´époque. Entäs se André Giden paha pappi albumissa 151? Any connection? ellauri161.html on line 828: D´après Raïssa Maritain, la conversion de Léon Bloy doit beaucoup à Ernest Hello ; on trouve de nettes traces de son influence dans le Journal d´un curé de campagne de Georges Bernanos et dans l´exégèse biblique de Paul Claudel ; Henri Michaux le reconnaît également comme l´une de ses sources. ellauri161.html on line 842: La charité 79 Babel 135 ellauri161.html on line 851: Yleiset termit ja lausekkeet admire aime appelle arrive aurait beau beauté besoin c'était caractère cherche choses ciel contraire coup crainte création critique croire croit croix d'être demande Denis devant Dieu dire divine dix-huitième siècle doit donne éclate erreur face fond force forme garde général génie gloire grandeur Grèce haine&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">haine haut&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">haut homme humaine idées ignore joie jour justice l'air l'amour l'art l'autre l'avare l'erreur l'esprit l'histoire l'homme L'homme médiocre l'ordre l'unité laisse larmes lieu livre loin lui-même lumière main malheur matière mensonge ment monde montre mort mots nature naturel néant paix parle parole passé passion pensée père personne petite peur peut-être place pleine porte premier présent profonde propre puissance qu'une raison réalité regard représente ressemble reste rien rire Roman Rome s'est s'il saint sais sait sang Science secret semble sens sent serait seulement siècle signe soleil souvenir style terre tion trouve vérité veut vivante voici voilà voit Voyez vrai yeux ellauri161.html on line 867: Sivu 336 - Gloire à Dieu au plus haut des cieux , et paix sur la terre « aux hommes de bonne volonté , chéris de Dieu ! » • La piété des fidèles a transformé cette grotte en une chapelle.‎ ellauri161.html on line 870: Sivu 329 - Elle livre aux vents des cheveux qui s'échappent d'une mitre orientale ; l'éphod couvre son sein soulevé par l'inspiration ; elle ne regarde que le ciel ; et son pied dédaigneux semble ne toucher la terre que pour la quitter. Cependant...‎ ellauri161.html on line 879: Sivu 323 - Pindare même, j'ai cru que je ne pouvais mieux justifier ce grand poète qu'en tâchant de faire une ode en français à sa manière, c'est-à-dire pleine de mouvements et de transports, où l'esprit parût plutôt entraîné du démon de la poésie que guidé par la raison.‎ ellauri161.html on line 887: Aivan päättömiä otteita. Jotain sekin todistanee. Ernest Hello est mentionné par Joris-Karl Huysmans dans son roman Là-bas en ces termes : « Le véritable psychologue du siècle, se disait Durtal, ce n´est pas leur Stendhal, mais bien cet étonnant Hello dont l´inexpugnable insuccès tient du prodige. » ellauri161.html on line 892: Le comte Joseph de Maistre [ ʒozɛf də mɛstʁ] (Chambéry, 1er avril 1753 - Turin, 26 février 1821) est un homme politique, philosophe, magistrat et écrivain savoyard, sujet du royaume de Sardaigne. ellauri161.html on line 899: Blanc de Saint-Bonnet, Louis de Bonald, Karl Ludwig von Haller, Donoso Cortés, Comte, Rosmini, Barbey d'Aurevilly, Bloy, Maurras, Bernanos, Charles Baudelaire, Boutang, Schmitt, René Girard, René Guénon et toute la tradition contre-révolutionnaire et catholique traditionaliste. ellauri161.html on line 906: Avec son frère Xavier, il a participé au premier lancement d'une montgolfière en Savoie en 1784. Pendant 25 minutes, l'ingénieur Louis Brun et Xavier de Maistre survolent Chambéry avant d'atterrir dans le marais de Triviers. ellauri161.html on line 910: Joseph de Maistre est dès 1773 membre de la loge maçonnique de La Parfaite Union qui relevait de la loge Saint-Jean des Trois Mortiers, à l'orient de Chambéry. Il a les titres de grand orateur, de substitut des généraux et de maître symbolique. Il entend concilier son appartenance à la franc-maçonnerie avec une stricte orthodoxie catholique: entre autres, il refuse les thèses qui voyaient en la franc-maçonnerie et l'illuminisme les acteurs d'un complot ayant amené à la Révolution[note 4]. Il écrit ainsi au baron Vignet des Étoles que « la franc-maçonnerie en général, qui date de plusieurs siècles […] n’a certainement, dans son principe, rien de commun avec la révolution françoise ». ellauri161.html on line 912: Avec quelques frères de Chambéry, il fonde en 1778, la loge réformée écossaise de « La Sincérité », qui dépend du directoire écossais dont l'âme est Jean-Baptiste Willermoz (1730-1824), disciple de Joachim Martinès de Pasqually. Il est reçu chevalier bienfaisant de la Cité Sainte sous le nom de eques Josephus a Floribus (ce surnom fait allusion aux fleurs de souci de ses armoiries). On retrouve dans son œuvre les enseignements de la maçonnerie : providentialisme, prophétisme, réversibilité des peines, etc. ; hautement investi dans la vie de cette société initiatique, à la veille du Convent de Wilhelmsbad (1782), il fait d'ailleurs parvenir à Jean-Baptiste Willermoz son célèbre Mémoire au duc de Brunswick. Il entretient par ailleurs une amitié avec Louis-Claude de Saint-Martin, pour lequel il avait une vive admiration, se faisant fort, disait-il, « de défendre en tous points l'orthodoxie », d'où son attrait pour le martinisme. ellauri161.html on line 921: L'ambassadeur est très apprécié de la bonne société pétersbourgeoise, dont les princes Galitzine et l'amiral Tchitchagov. Il obtient en 1805 de la part de l'amiral le poste de directeur de la bibliothèque et du musée de la Marine à Saint-Pétersbourg en faveur de son frère Xavier. Il rencontre l'empereur Alexandre Ier à de multiples reprises et devient son conseiller attitré. ellauri161.html on line 923: Pendant cette période, en Russie, Joseph de Maistre est convaincu de prosélytisme religieux, sous l'influence des Jésuites. Il serait, dit-on, à l'origine de la conversion au catholicisme de la comtesse Rostopchine et de sa fille, la future comtesse de Ségur. Les Jésuites sont expulsés de Saint-Pétersbourg et de Moscou en 1815 et quitteront définitivement la Russie en 1820. Oppikohan se koskaan venättä? Tokkopa, tai ehkä vaan sanomaan "le bistrot!". ellauri161.html on line 936: Joseph de Maistre eut également une postérité à la fois plus spirituelle et plus littéraire, via plusieurs auteurs qu'il influença considérablement : Honoré de Balzac, mais surtout Charles Baudelaire (par exemple dans ses poèmes Correspondances ou Réversibilité), Antoine Blanc de Saint-Bonnet, Jules Barbey d'Aurevilly et Ernest Hello, lesquels ont marqué ensuite toute la littérature catholique du XXe siècle - de Léon Bloy, Bernanos et Paul Claudel jusqu'à Marc-Edouard Nabe. Sans oublier Léon Tolstoï, notamment dans La Guerre et la Paix. Wauzi wauz, tässäpä jäbässä on paxulti pahaa vettä salaliittoteoristien myllyyn! ellauri161.html on line 949: Ange plein de bonté, connaissez-vous la haine, Hyvänsuopa enkeli, tunnetteko vihastusta, ellauri161.html on line 953: Ange plein de bonté connaissez-vous la haine ? Hyvänsuopa enkeli, tunnetteko vihastusta? ellauri161.html on line 957: Comme des exilés, s'en vont d'un pied traînard, kulkee laahaten tohvelia kuin maahanmuuttaja, ellauri161.html on line 958: Cherchant le soleil rare et remuant les lèvres ? hakien harvaa auringonpilkkua huuli lerpalla? ellauri161.html on line 969: Aux émanations de ton corps enchanté ; eli pyysi sua toimimaan kuumavesipullona, ellauri161.html on line 973: Charles Baudelaire, Les Fleurs du mal Charles Baudelaire, Pahan kukat ellauri161.html on line 980: Léon Henri Marie Bloy, né à Périgueux le 11 juillet 18463, est le fils de Jean-Baptiste Bloy, fonctionnaire aux Ponts et Chaussées et franc-maçon (ilmeisesti voltairelainen ateisti), et d´Anne-Marie Carreau, une ardente catholique et disciplinarienne, fille d´un soldat français qui rencontra une Espagnole pendant les guerres napoléoniennes, en 1814. Il est le deuxième d´une fratrie de sept garçons : Paul, Georges, Marc, Henri, Albert, Jules. ellauri161.html on line 984: Siis varsin keskinkertainen kaveri. Sitten se tapaa ton Barbapapan, joka käännyttää sen takaisin äitikirkkoveneeseen. En décembre 1868, il fait la connaissance de Jules Barbey d´Aurevilly, qui habite en face de chez lui, rue Rousselet (Léon Bloy habite au numéro 24h). C´est l´occasion pour lui d´une profonde conversion intellectuelle, qui le ramène à la religion catholique, et le rapproche des courants traditionalistes. C´est Barbey qui le familiarise avec la pensée du philosophe Antoine Blanc de Saint-Bonnet, « une des majestés intellectuelles de ce siècle », dira Bloy plus tard. Par la suite, Ernest Hello eut également une très forte influence sur lui ; il semble même que ce soit lui qui l´ait incité à écrire. ellauri161.html on line 986: Bloy ottaa osaa bravuurina ranskalaisten häpeäsotaan 1870-71. Sitten aika toimetonta tunarointia, kunnes vanhemmat kuolevat, ja Bloy alkaa seukata ex-lutkan Anne Marie Roulén kaa, jonka se käännyttää, päinmakuultako selinmakuulle, ei selviä. Anna osoittautuu meedioxi, ja Bloy alkaa vakavammin sekoilla symbolien kaa. Lopulta Anna sekoaa ihan kokonaan ja joutuu pöpilään. Bloy alkaa kaveerata Huysmansin kaa ja tapailee Isle-Adamia. Se on kuin André Breton, joutuu aina kaverien kanssa hakauxiin. La mort de Barbey d´Aurevilly en avril 1889 puis celle de Villiers de l´Isle-Adam en août l´affectent profondément, tandis que son amitié avec Huysmans se fissure. Elle ne survivra pas à la publication de Là-Bas (1891), où Bloy se trouve caricaturé. ellauri161.html on line 988: Size ottaa uuden tanskalaisen hanin alle ja menee Tanskaan tekemään 2 tyärtä. Riitelee kaikkien entisten kamujensa kaa, ja alkaa pitää päiväkirjaa. Juutalaiset ovat meidän ristimme, se sanoo kuin Pauli Pylkkänen. Siitä tulee hyvin köyhä, sen pojat kuolevat ja tanskalainen vaimo läsii. Kuolee uremiaan 1. maailmansodan aikana. Kokonainen elämä täynnä tunarointia ja riidanjauhantaa. ellauri161.html on line 990: Bloy was noted for personal attacks, but he saw them as the mercy or indignation of God. He acquired a reputation for bigotry because of his frequent outbursts of temper. Soon, Bloy could count such prestigious authors as Émile Zola, Guy de Maupassant, Ernest Renan, and Anatole France as his enemies. Bloy is quoted in the epigraph at the beginning of Graham Greene´s novel The End of the Affair, though Greene claimed that "this irate man lacked creative instinct." Bloy is also quoted at the beginning of John Irving´s A Prayer for Owen Meany, another turd. Some pope quoted him, yet another turd. ellauri161.html on line 996: "And the rich catholics speak of Charity! The so-called Christian riches ejaculating on misery!" ellauri161.html on line 1000: “Bourgeois are by nature people who hate and destroy heavens. When they see a beautiful site, they have no more pressing dream than to cut the trees, dry up the springs, build streets, shops and urinals. They call this seizing a business opportunity.” ellauri161.html on line 1009: Huis hais käsi sinne. Jori kuoli inselinä leukasyöpään. Varmaan poltti piippua molemmista päistä. ellauri161.html on line 1011: Kari-Jorin piti olla Maupassantin kanssa Zolan naturistioppilas. Mutta se alkoikin sekoilla katolisten kaa. Zola luovutti, löi hanskat tiskiin. Naturismi myytiin lyhyexi. Sehän olikin vähän niinkö kommunistiviihdettä. Kun sota hävittiin, taantumus teki sellaisesta lopun. Molli-Jori puolustaixen: Ei Eemelikään jäänyt tuleen makaamaan, nuoresta pessimististä tuli ajan kanssa ensin katteeton optimisti ja sitten journalisti. ellauri161.html on line 1016: Vanhan toivon lohduttavat majakat ! ellauri161.html on line 1018: Fanal < phanarion lyhty, majakka ellauri161.html on line 1022: Oman ilmoituxensa mukaan Hosuli ei ollut kovinkaan voimakastahtoinen ihminen eikä neuvokas kirjailija. Pyhä neizyt oli sille hyvä. Sen vapaa tahto jäi täysin koskemattomaxi, vaikka vapahtaja hiillosti sitä kuin paha poliisi, ja Jumala teki kaivauxia sähkölankoja varten, porasi yxinomaan öisin. ellauri161.html on line 1036: Tiikeritähden pennut ovat valmiita soturioppilaiksi, ja heidät nimitetään Vatukkatassuksi ja Keltatassuksi. Tulisydän saa päättää heidän mestarit, joten hän ottaa Vatukkatassun itselleen ja antaa Keltatassun Saniaisturkille. Tulisydän antaa Keltatassun Saniasturkille Hiekkamyrskyn sijaan, koska hän pelkää, mitä Tiikeritähti on valmis tekemään saadakseen pentunsa itselleen, vaikka Saniasturkki onkin kokemattomampi ja nuorempi kuin Hiekkamyrsky. Tiikeritähden mielestä oppilaat kuuluisivat Varjoklaanille, ja hän pyytää Mustaraitaa tuomaan heidät hänelle salassa, mutta Tulisydän pysäyttää Mustaraidan. Hiekkamyrsky on vihainen Tulisydämelle, koska häntä ei valittu Keltatassun mestariksi, ja heidän ystävyytensä kärsii sen seurauksena. ellauri161.html on line 1069: Lumipentu: haukan sieppaama ellauri161.html on line 1085: Ruysbroeck (Or Rusbroek), Jean De, the most noted of mystics in the Netherlands, was born in A.D. 1293 at Ruysbroeck no less, near Brussels, and was educated in the latter city under the direction of an Augustinian prebendary who was his relative. His fondness for solitude and day dreams prevented him from making solid progress, however. His Latin was imperfect, though it is clear that he became acquainted with the earlier mystical writings. He probably did not read the writings of Neo-Platonists, but was certainly not unacquainted with those of the Areopagite. ellauri161.html on line 1092: His (Mainion) works suggest the thought that the writings of master Eckart (died 1328), with whom Ruysbroeck was contemporary for thirty-five years, exercised influence over our author´s mind. Melkein maisteri Eckartille kävi köpelösti loppupeleissä. Ruisbroeck became vicar of the Church of St. Gudula at Brussels, where he lived in strict asceticism, enjoying the society of persons who had devoted themselves to a contemplative life, composing books and exercising benevolence. Jahas uusi päivä, uusi suopeus. He contended against the sins of the day, and labored to promote reforms. It is said that Tauler once visited him, attracted by the fame of his sanctity. ellauri161.html on line 1093: Johannes Tauler OP oli saksalainen mystikko, roomalaiskatolinen pappi ja teologi. Meister Eckhartin opetuslapsi kuului Dominikaaniseen järjestykseen. Tauler tunnettiin yhtenä tärkeimmistä Rheinlandin mystikoista. Hän edisti tiettyä uusplatonistista ulottuvuutta aikansa dominikaanisessa hengellisyydessä. ellauri161.html on line 1096: Kärähtikö Taulapäältä lakihaivenet kaikessa kiireessä? ellauri161.html on line 1100: The chief of his mystical writings are, The Ornament of Spiritual Marriage (Lat. by Gerh. Groot, Ornatus Spiritualis Desponsionis, MS. at Strasburg; by another translator, and published by Faber Stapulensis [Paris, 1512], De Ornatu Spirit. Nuptiarum, etc.; also in French, Toulouse, 1619; and in Flemish, ´J Cieraet der gheestclyeke Bruyloft, Brussels, 1624, Hengelliset häät): — Speculum AEternae Salutis: — De Calculo, an interpretation of the calculus candidus, Re 2:17: — Samuel, sive de Alta Contemplatione. The other works of Ruysbroeck contain but little more than repetitions of the thoughts expressed in those here mentioned. (Esim. 7 hengellisen rakkauden askelmasta.) He wrote in his native language, and rendered to that dialect the same service which accrued to the High German from its use by the mystics of the section where it prevailed. He is still regarded in Holland as "the best prose writer of the Netherlands in the Middle Ages." His style is characterized by great precision of statement, which becomes impaired, however, whenever his imagination soars, as it often does, to transcendental regions too sublimated for language to describe. His works were accessible until lately only in Latin editions (by Surius, Cologne, 1549, 1552, 1609 [the best], 1692, fol.), or in manuscripts scattered through different libraries in Belgium and Holland. Four of the more important works were published in their original tongue, with prefaces by Ullmann (Hanover, 1848). No complete edition has as yet been undertaken (see Moll, )e Boekerij van het S. Barbara-Klooster te Delft [Amst. 1857, 4to], p. 41). ellauri161.html on line 1102: Ruysbroeck´s mysticism begins with God, descends to man, and returns to God again, in the aim to make man one with God. God is a simple unity, the essence above all being, the immovable, and yet the moving, cause of all existences. The Son is the wisdom, the uncreated image of the Father; the Holy Spirit the love which proceeds from both the Father and the Son, and unites them to each other. Creatures preexisted in God, in thought; and, as being in God, were God to that extent. Fallen man can only be restored through grace, which elevates him above the conditions of nature. Three stages are to be distinguished: the active, or operative; the subjective, or emotional; and the contemplative life. The first proceeds to conquer sin, and draw near to God through good works; the second consists in introspection, to which ascetic practices may be an aid, and which becomes indifferent to all that is not God. The soul is embraced and penetrated by the Spirit of God, and revels in visions and ecstasies. Higher still is the contemplative state (vita vitalis), which is an immediate knowing and possessing of God, leaving no remains of individuality in the consciousness, and concentrating every energy on the contemplation of the eternal and absolute Being. This life is still the gift of grace, and has its essence in the unifying of the soul with God, so that he alone shall work. The soul is led on from glory to glory, until it becomes conscious of its essential unity in God. ellauri161.html on line 1104: Ruysbroeck was constantly desirous of preserving the distinction between the uncreated and created spirits. In the unifying of the soul with God he does not assert an identification of personality, but merely a cessation of the difference in thought and desire, and a giving up of the independence of the creature. His language was often so strong, however, and his thought often so sublimated, that more cautious thinkers found serious cause to charge his writings with pantheism. This was true of Gerson (Opp. vol. 1, pt. 1, p. 59 sq.). ellauri161.html on line 1106: Jean Charlier de Gerson oli ranskalainen tutkija, kouluttaja, uudistaja ja runoilija, Pariisin yliopiston kansleri, neuvonantajaliikkeen ohjaava valo ja yksi merkittävimmistä teologeista Bodenen neuvostossa. Seppo A. Teinosenkin mielestä Mainio hoippui heresian kuilun reunalla. ellauri161.html on line 1112: Few mystics have ascended to the empyrean where Ruysbroeck so constantly dwelt; and the endeavor to compress into forms of speech the visions seen in a state where all clear and real apprehension is at an end occasioned the fault of indefiniteness with which his writings must be charged. His influence over theological and philosophical thought was not so great as that exercised by Eckart and Tauler, and was chiefly limited to his immediate surroundings. The Brotherhood of the Common Life (q.v.) was founded by Gerhard Groot, one of Ruysbroeck´s pupils, and its first inception may perhaps be traced back to Ruysbroeck himself — a proof that he was not wholly indifferent to the conditions of practical life. ellauri161.html on line 1113: Tän Gerhardin pata on esiintynyt sen Kempin imitaattorin yhteydessä aiemmin. ellauri161.html on line 1125: Tämmönen kuva oli Bernanoxen kirjan filmatisaatiossa 1951. Maalaispappi näyttää aika vanhalta ja se tuijottaa ahnaanlaisesti neidon tissejä. Tosson pappi ja tässon miäs, se varmaan sanoo kohta kuin pohjalainen pappi Erkki Tantun piirroxessa ja heittää liperinsä mäkeen. Maxasyöpäsen papin dieetti oli viiniä ja ranskista. ellauri161.html on line 1127: It tells the story of a young sickly priest who has been assigned to his first parish, a village in northern France. ellauri161.html on line 1131: A young priest arrives at the small village of Ambricourt, his first parish assignment. He arrives alone by bicycle and is met by no one and unpacks his meager belongings. A couple at the chateau eye him suspiciously and walk away. He begins a diary, which he narrates throughout the film. This is very, very old-fashioned, would not do in Netflix anymore. Because he often feels nauseous and dizzy, he chooses a strict diet free of meat and vegetables. Instead, he has wine and wine-soaked bread with sugar. No wonder he dies in the end (oops, spoiler, sorry). ellauri161.html on line 1133: A man from his parish demands a full service funeral for his wife and says he will not pay for it. He confers with the priest of Torcy. The girls of the catechism class laugh at him in a prank, whereby only one of them pretends to know the Scriptural basis of the Eucharist so that the rest of them can laugh at their private conversation. His colleagues criticize his diet of bread and wine, and his ascetic lifestyle. "Concerned" about Chantal, the daughter of the Countess, the priest visits the Countess at the family chateau, and appears to help her resume communion with God after a period of doubt. The Countess dies during the following night, and her daughter spreads false rumors that the priest´s harsh words had tormented her to death. Refusing confession, Chantal had previously spoken to the priest about her hatred of her parents. ellauri161.html on line 1135: The older priest from Torcy talks to his younger colleague about his poor diet and lack of prayer, but the younger man seems unable to make changes. After his health worsens, the young priest goes to the city of Lille to visit a doctor, who diagnoses him with stomach cancer. The priest goes for refuge to a former colleague, who has lapsed and now works as an apothecary, while living with a woman outside wedlock. The priest dies in the house of his colleague after being absolved by him. His dying words are "What does it matter? All is Grace". ellauri161.html on line 1137: So what was the point? I say as disappointedly as the Korean ladies listening to a reading of Goethe's Werther's Leiden. What? He shot himself? So he never got to shag the woman of his heart? What a drag. And threw the rookie historian out on her ear. ellauri162.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri162.html on line 29: Två bussar har blåst av vägen. Lofotnoter ellauri162.html on line 42: Tuija Kuappinen käyttää 28 tuntia ja tuotetta ennenkuin uskaltaa työntää ulos tyrnävän patansa. Kovan puurtamisen jälkeen se näyttää melkein yhtä hyvältä (mutta ei ihan) kuin Salmisen Ansulla. Lentoemännäxi sillä on valitettavasti liikakiloja. ellauri162.html on line 45: Jakaannumme leireihin. Espalla on Suomen tyylikkäimmät ihmiset, ja ne fixut, siellä on hammaslääkäriä ja pankinjohtajaa. Nalle Wahlroosilla on isot kauluxet ja huippuhieno solmio. Se käyttää ylähuuleen Tummelia, se ei ole mikään kuiva korppu. ellauri162.html on line 46: Suomessa vallitsee lannistaminen ja latistamisen kulttuuri. Ei saa tuoda izeään framille. Ei saa kukoistaa. Missähän tää litania on kuultu ennen? Oisko Tuija oppinut sen Pafossaarella. Tuijalla on musta nahkatakki jossa on reikä mahan kohdalla. Se ei ole pukeva. Mutta rumat ne vaatteilla koreilee. ellauri162.html on line 53: Varsinainen erikoisuus on 2500-vuotta vanha ruokalista Iranin šaahin Mohammed Reza Pahlavin järjestämistä Persian valtakunnan izenäisyyspäiväjuhlista Persepoliksen erämaassa vuonna 1971. Vanhimmat Cecilin kirjat ovat 1400-luvulta. Kalleimmat maksavat kymmeniä tuhansia euroja. ellauri162.html on line 56: Esko Valtaojan kallein kirja arvoltaan noin tuhat euroa. Valtaoja ei laske lukemiaan kirjoja kappaleittain vaan eurometreittäin. Vuodessa kertyy vähintään kolme eurometriä. Valtaoja oppi lukemaan nelivuotiaana, lähinnä englanninkielistä tietokirjallisuutta. Kiinnostus romskuihin on tasan nolla. Ne ovat molemmat ”kultsin” eli Virpi Valtaojan heiniä. Toinen on Dracula ja toinen Viikilä. Se on enemmän kuin kellään hänen tuntemallaan emerituxella. Kirjat ovat Valtaojalle ennen kaikkea työvälineitä puheiden kirjoittamista ja pitämistä varten. Vessasta kuuluu iltaisin kiireistä polinaa ja ruiskahtelua. ellauri162.html on line 58: Matti Pohto kuoli kirveeniskuun. Mulla on sen keräämä JW Snellmanin Renan-kappale. Sain kirjamessuilta kerran ihan pikkurahalla. ellauri162.html on line 60: Kirjailijahko Antti Nylénin fetissikirja on J.A. Hollolle kuulunut Liddell & Scottin muinaiskreikka-englanti-sanakirja, joka toimi hänen talismaaninaan kääntäjäuran alkupuolella. Haha, kuvasta näkee että se on vaan se taskukirjaversio jonka ostin izekin perusopiskelijana. Sehän on vaan kirjanen. Mulla on se isokin, traagisesti oman käden kautta kuolleen Unto Remexen kappale jonka sain halvalla sen leskeltä. Plus Callen vanha Bülowin sanakirjan ruozinnos 1800-luvulta. Olen selvästi tässä kohin parempi, vaikka valitettavasti paljon vanhempi. ellauri162.html on line 66: Se tuottaa kirjahkoja, jotka painetaan maunulalaisessa puolikellarissa. Varustukseen kuuluu muun muassa kaksi kopiokonetta, leikkureita, satulannitoja, liimasidonta- ja foliopainokone, itse rakennettu kasviprässi, tuuttauslaite sekä joukko metallikirjakkeita. x,y ja z puuttuvat vielä, mutta niitä onnexi harvoin tarvitaan, paixi avaruustähtitieteessä, johon Ändyn kiinnostus on nolla. ellauri162.html on line 75: Kirjakauppa, jossa on kirjoja!” huudahtaa Rosebudiin astuva toimittaja Jari Mäkäräinen. Hän on saapunut haastattelemaan kirjailija Pirkko Saisiota. Saisio on paikalla, yleisöä vain ei näy. Paloviita arvelee, että ihmiset odottelevat ja ”säästelevät” kirjamessuviikonloppua varten. Tai ne pelkäävät että Pirkolla on korona ja kyyristelevät kotona. Rosebudista löytyi mulle Nyölenin suomentama Huismannin Jorin kirjahko joululahjaxi. Kiitos Seija. ellauri162.html on line 77: Vuonna 2020 Suomessa jo 51 prosenttia kirjamyynnistä oli audiomuotoista. Isoimmalla lavalla satapäinen yleisö kuuntelee, kun historioitsija Teemu Keskisarja haastattelee kirjailija Juha Höyhensarjaa, joka on juuri kääntänyt Aleksis Kiven Seitsemän veljestä nykysuomeksi. Hänen edellinen käännöstyönsä oli Anders Andin savonmurrennos. Höyhensarjan vuonna 2017 ilmestynyt Niemi voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kustantaja innostui ottamaan siitä suuren painoksen. Nyt on 25 000 ylimääräistä nidettä jauhettuina jyvix, niistä tehdään rakennusainetta. Puhallettavaa ekopurua. ellauri162.html on line 79: Se tuottaa bibliofiilille pahaa mieltä. Bibliofiilien seuran varapuheenjohtaja Anna Perälä ilahtuu siitäkin, miltä kirjat tuoksuvat ja tuntuvat. Perälän isoisän isoisän isä oli Turussa 1800-luvun alkupuoliskolla vaikuttanut kustantaja, kirjanpainaja ja kirjakauppias. Hän on perimmäinen syy nyt jo eläköityneen tutkijan ja keräilijän hiljalleen syttyneeseen bibliofiliaan. Esi-isän kirjat suorastaan jo haisevat. Tuntuu kuin kirjailijakin, jo vuosikymmeniä tai vuosisatoja sitten kuollut, olisi hetken täällä. Käytävää oli ihan pakko väljentää ja lisätä tuuletusaukkoja. ellauri162.html on line 90: I look on taxes as an investment in the quality of people I have to live with. ellauri162.html on line 95: Kaivetaanpa Bernanoxen kirjasta patataantumusta esiin hammastikulla. ellauri162.html on line 105: Louis Émile Clément Georges Bernanos (French: [ʒɔʁʒ bɛʁnanɔs]; 20 February 1888 – 5 July 1948) was a French author, and a soldier in World War I. A Roman Catholic with monarchist leanings, he was critical of elitist thought and was opposed to what he identified as defeatism. He believed this had led to France´s defeat and eventual occupation by Germany in 1940 during World War II. His two major novels "Sous le soleil de Satan" (1926) and the "Journal d’un curé de campagne" (1936) both revolve around a parish priest who combats evil and despair in the world. Most of his novels have been translated into English and frequently published in both Great Britain and the United States. ellauri162.html on line 109: Ykä näyttää vähän Daltonien äkäiseltä Joe-veljeltä. Rauhoitu Joe! Toi wiixityyli kertoo sen latinotaustasta. Schnizelissä Shulemin tiukkaa Giti-tytärtä pakoillut hassuhattu Lipa Weiss käytti sellaisia jossain Amerique du Sudissa. Kun se palas kotiin kohta oli röyhyparta ennallaan. Eise mikään pappi ollut vaan maailmansodan veteraani. Jota harmitti kun ranskixet joka kerta juoxivat sakemanneja karulle. ellauri162.html on line 116: Tästä päätellen ja siitä että ko. pappi tapetaan loppupeleissä vois olla niinkin että se onkin antisankari, ja noi vanhat papit edustaa Ykän omaa mielipidettä. Vähän niinkö Bourgetin taikurin oppipojassa. ellauri162.html on line 118: No ei, kyltää "nuori" pappi on varmaan luonteena Bernanos ize, tollanen karkean moukkamainen surkimus. Bernanos suoritti oikeustieteen ja kirjallisuuden "lisensiaattitutkinnon" jesuiittakoulussa ja työskenteli sittemmin vakuutustarkastajana vuoteen 1927. Bernanosin esikoisromaani Sous le soleil de Satan ilmestyi 1926. Sen jälkeen hän hankki elantonsa kirjoittamalla. Taloudellisista syistä hän joutui muuttamaan vuosiksi 1934–1937 suuren perheensä kanssa Mallorcalle. ellauri162.html on line 122: Bernanos suuntautui jo varhain poliittiseen oikeistoon, toisin kuin useat aikalaiskirjailijat. Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan, haavoittui ja sai siitä kunniamerkin. (Taisitte jo mainita) ellauri162.html on line 124: Bernanos oli katolinen ja mystikko, mutta myöhemmin uransa aikana hän arvosteli katolista kirkkoa ja myös Francoa. Esimerkiksi teoksessaan Les grands cimetières sous la lune hän kirjoittaa Mallorcalla tapahtuneista julmuuksista. Hän arvosteli voimakkaasti muun muassa paikallisia katolisia piispoja, jotka Espanjan sisällissodan aikana olivat haluttomia puuttua (sic) punaisten kohteluun. ellauri162.html on line 126: Bernanos oli (tääkin on jo kuultu) katolinen mystikko ja erityisesti kiinnostunut hyvän ja pahan välisestä mittelystä hurskaiden ihmisten sisimmässä. Aku Ankan pienet korvaan kuiskuttavat avataarit taas. Esikoisromaanissaan hän kuvaa tätä ihmisen ja paholaisen välistä taistelua. (Vai onko se enkelin ja vihtahousun välinen, Aku erotuomarina?) ellauri162.html on line 136: Bernanosin kirjojen vahva patavanhoillisuus juontuu hänen intohimoisesta velvollisuudentunnostaan ja porvarillisen maailman asenteiden omahyväisestä torjumisesta. Se oli vitun köyhä ja aika mitääntekemätön työntekijänä. Se oli luddiitti, mikä laskettakoon lieventäväxi asianhaaraxi. ellauri162.html on line 138: With political tensions rising in Europe, Bernanos emigrated to South America with his family in 1938, settling in Brazil. He remained until 1945 in Barbacena, State of Minas Gerais, where he tried his hand at managing a farm. ellauri162.html on line 146: Par nécessité ou par goût, il est longtemps un adepte de la moto comme moyen de transport quotidien et cette pratique se retrouvera dans ses œuvres. Comme le curé de campagne, il sentait "la haute moto rouge, tout étincelante, ronfler sous moi comme un petit avion.". ellauri162.html on line 149: L´évolution de son antisémitisme est toujours débattue. Bernanos rend hommage à Édouard Drumont, avec lequel il partage sa détestation de la bourgeoisie, mais aussi l´association des juifs à la finance, aux banques, au pouvoir de l’argent au détriment du peuple, un thème qui fait florès dans la France de cette époque et qui suscite des propos antisémites de l´écrivain. Bernanos, qui a fait la guerre de 1914-1918, fustige aussi un patriotisme perverti qui humilie l´ennemi allemand dans la défaite au lieu de le respecter, trahissant ainsi l´honneur de ceux qui ont combattu et hypothéquant l´avenir. Täähän kuulostaa suorastaan Ezra Poundilta. «Les juifs traînent nonchalamment sur les colonnes de chiffres et les cotes un regard de biche en amour » ou « ces bonshommes étranges qui parlent avec leurs mains comme des singes ». J’aimerais mieux être fouetté par le rabbin d’Alger que faire souffrir une femme ou un enfant juif ». Juutalaiset kiistelevat vieläkin oliko Ykä hyvis vaiko pahis. ellauri162.html on line 157: De Gaulle confiera plus tard, à propos de Bernanos : "Celui-là, je ne suis jamais parvenu à l´attacher à mon char." ellauri162.html on line 163: Convaincu que le monde moderne est une « conspiration contre toute espèce de vie intérieure », il y dénonce « la dépossession progressive des États au profit des forces anonymes de l’Industrie et de la Banque, cet avènement triomphal de l’argent, qui renverse l’ordre des valeurs humaines et met en péril tout l’essentiel de notre civilisation ». ellauri162.html on line 168: Bernanos tykkäs munkkiveljeskunnista. Miesten pyllistely yhdessä oli siitä hienoa. Armeijassakin se viihtyi ihan kivasti. ellauri162.html on line 170: Mustikoille on paha paikka päättää kumpi loppuviimexi on ohjaxissa, sallimus vai homo tylsimys. Esim Huishais Jori ei osannut oikein sanoa. Mun kanta on eze on näkökulmakysymys. Homma etenee deterministisesti niin, että järjestäytynyt materia esim apinoiden päässä heijastaixen izeään ja angstaa sixi koko matkan kohti lämpökuolemaa. ellauri162.html on line 178: One of the early writing prophets, Hosea used his own marital experience as a symbolic representation of God and Israel: God the husband, Israel the wife. Hosea´s wife left him to go with other men; Israel left the Lord to go with other gods. Hosea searched for his wife, found her and brought her back; God would not abandon Israel and brought them back even though they had forsaken him. ellauri162.html on line 179: It´s what the book of Hosea is all about. The wife´s name is Gomer. ellauri162.html on line 182: To understand more fully the connection between Hosea’s domestic affairs and Israel’s relationship with Jehovah, consider these words: “Jehovah went on to say to me: ‘Go once again, love a woman loved by a companion and committing adultery.’” (Hosea 3:1) Hosea complied with this command by repurchasing Gomer from the man with whom she had been living. Afterward, Hosea firmly admonished his wife: “For many days you will dwell as mine. You must not commit no furher fornication, and you must not come to belong to another man.” (Hosea 3:2, 3) Gomer responded to the discipline, and Hosea resumed marital relations with her. How did this apply to God’s dealings with the people of Israel and Judah? ellauri162.html on line 184: The point of the story is that God is willing to forgive us and accept us back IF we approach him with a repentant heart. And any man who tries to live a godly life MUST also forgive and accept his wayward wife IF she approaches him with a truly repentant heart. [Repentance: being so very very VERY sorry for your sin that you think you will NEVER do that again!] ellauri162.html on line 192: [1 Corinthians 7:12-15] If any brother has a wife who is not a believer and she is willing to live with him, he must not divorce her. And if a woman has a husband who is not a believer and he is willing to live with her, she must not divorce him. For the unbelieving husband has been sanctified through his wife, and the unbelieving wife has been sanctified through her believing husband. But if the unbeliever leaves, let him (or her) do so. A believing man or woman is not bound in such circumstances. ellauri162.html on line 196: - You know i thought the point of that story was to uplift people. Why on Earth would you want one to do just the oppisite. ellauri162.html on line 211: et sa réputation remontent très haut, et sa manière de ellauri162.html on line 227: Artaux Pas si Mauvais naquit en 1942 dans un camion, en plein emigration face aux forces soviétiques, durant la Guerre de Continuation ; sa famille, fuyant les combats, est chassée par l´armee sovietique vers la Norvège, puis la Suède et la Laponie finlandaise. Pas si Mauvais qui signifie en finnois « prison de pierre » est un nom inventé par son père né Gullstén (Pierre d´or) pour « finniser », comme beaucoup de Finlandais, un patronyme à consonance suédoise (à l´instar des personnes inspirées par le mouvement fennomane). ellauri162.html on line 229: Il ’était un garçon des forêts, travaillant la terre, le bois, la pêche, la chasse, toute cette culture que l’on retrouve dans ses livres. Il était flotteur de bois sur les rivières du nord, une sorte d’aristocratie de ces sans-domicile fixe. ellauri162.html on line 230: Pas si Mauvais habitait dans Kuusilaakso (la Vallée des Sapins), à une heure d´Helsinki. Reino (député européen) et Erno (écrivain) etaient ses frères. ellauri162.html on line 244: lämminhenkisempää ja parempaa tehdä on mahdoton. plus chaud et mieux à faire est impossible. ellauri162.html on line 248: Lepää rauhassa, veijaritarinoiden kirjoittaja ja humoristi, Repose en paix, auteur d'histoires de caragar et humoriste, ellauri162.html on line 255: Taivasmatkaa hyvää suurelle kirjailijalle toivotetaan vaan, Le grand écrivain est bien souhaité bon pour le voyage dans le ciel. ellauri162.html on line 265: Marcel Aymé, né le 29 mars 1902 à Joigny et mort le 14 octobre 1967 chez lui, rue Norvins dans le 18e arrondissement de Paris, est un écrivain, dramaturge, nouvelliste, scénariste et essayiste français. Écrivain prolifique, il a laissé deux essais, dix-sept romans, plusieurs dizaines de nouvelles, une dizaine de pièces de théâtre, plus de cent soixante articles et des contes. Avec ces écrits il fournit une « étude sociale », avec un vocabulaire précis pour chaque type humain. Son langage mêle les différents registres : argot, patois régional franc-comtois, soutenu et anglais phonétiquement francisé. Très attaqué par la critique, y compris pour ses textes les plus inoffensifs comme Les Contes du chat perché4, il doit l'essentiel de son succès au public. Il a également écrit de nombreux scénarios et traduit des auteurs américains egalement simpletons: Arthur Miller (Les Sorcières de Salem), Tennessee Williams (La Nuit de l'iguane). ellauri162.html on line 267: En 1949, le ministère de l'Éducation nationale fit savoir à Marcel Aymé qu'il allait être inscrit sur la liste de la prochaine promotion de la Légion d'honneur. Il se souvint alors du « blâme sans affichage » auquel il avait été condamné en 1946 pour avoir vendu sous l'occupation un scénario à la Continental film et refusa. En outre, l'année suivante, il déclina la proposition faite publiquement par François Mauriac de présenter sa candidature à l'Académie française : « Combien d'écrivains auront refusé presque simultanément l'Académie française et la Légion d'honneur ? s'est interrogée Gabrielle Rollin dans le magazine Lire. ellauri162.html on line 269: Que peuvent donc avoir de commun les écrivains Marcel Camus, Marcel Aymé, Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Louis Aragon, Jacques Prévert, Georges Bernanos, Aimé Césaire, Bernard Clavel, Guy de Maupassant, Georges Sand, les peintres Claude Monet, Gustave Courbet, Honoré Daumier, les compositeurs Hector Berlioz, Maurice Ravel, les politiciens Philippe Seguin (de droite), Jack Ralite (de gauche), le syndicaliste Edmond Maire, le philosophe Jacques Bouveresse, les chanteurs et poètes Georges Brassens, Léo Ferré, l'acteur et humoriste Bourvil, les actrices Catherine Deneuve, Claudia Cardinale, Brigitte Bardot, la chanteuse Mylène Farmer, la madame Miss France Geneviève de Fontenay, les prix Nobel de physique Pierre et Marie Curie, le médecin humanitaire Anne-Marie Gouvet, la chercheuse spécialiste des cancers professionnels Annie Thiebaud-Mony, ou tout récemment le dessinateur de bandes dessinées Tardy… ? ellauri162.html on line 283: Jos sen voisi tehdä uusintana, varottaisin heitä äärimmäisestä keveydestä, jolla he heittäytyvät kaltaiseni pahan ranskalaisen päähän, ja kun kerran olisin päässyt asiaan, ettei minun tarvitsisi palata siihen, ettei tarvizisi enää löytää itseäni siitä tilanteesta, että minun on kieltäydyttävä näin houkuttelevista suosionosoituxista, mikä välttämättä aiheuttaa minulle suurta tuskaa, pyytäisin heitä työntämään kunnialegioonansa sinne missä aurinko ei paista, samoin kuin heidän elysialaiset nautintonsa. ellauri162.html on line 288: Kirjaston poistohyllystä löytyi Hannu Mäkelän poikakirja Iso-Pekka ja Pikku-Pekka. Vizi et Hande osaa olla narsistinen jopa lastenkirjassa. Se on varmaan kirjoittanut tän surutyönä kun se sai ize silmälasit 1997. Kirja on vanhenevan ukon jorinaa. Unenomaista solipsismiä. Rikkinäisen perheen lapsen muistelua. Miehet ovat miehiä ja harrastavat penkkiurheilua. Lapinretkiä kuvitellussa miesseurassa, Tasku-Matti rintataskussa. Ja noi lastennimet ne on 40-lukua: Pekka, Riitta, Kari. Mixmuka joku Riitta lähettäisi kirjelappuja väpelölle Pekalle. Huonosti peiteltyä jeesustelua. Vaari auta minua. Pekka lyö kuin kallio, Kari putoaa. Janne vapahtaa. Kallion Karhupuistossa, sieltähän se Hande onkin kotoisin. Tää on yhtä masentavaa textiä kuin stiiknafuulia. ellauri162.html on line 290: Lapin tunturit on kuin Johannes Taulerin päälaki, calotter = taputella päälaelle. ellauri162.html on line 291: Ja ne kaikki kazoivat suoraan häneen. Handen kirjoissa on vaan 1 ihminen, Hannu-Pekka nimittäin. Hänmies. Joulupukin maa -unijaxossa on hyvähampainen noita, jota Hannu-Pekka saa kuxia. Juodaan päiväkahvia. Hyvän kahvin sinä aina keität, kyllä siinä lusikka pystyssä pysyy. Handen isä oli paska, äiti hemmotteli sitä, se oli aivan isännäköinen. Näki lähteestä vaan oman kuvansa niinkö se alkuperäinen narkissos. Isän kotiin kaipaa sekä pieni että iso Hannu-Pekka. Sampoo! huutaa Gretan mies Sampolle pihalla. Samposta tuli samanlainen kylmiö kuin isästä. Freija on kiltti kuten Greta mutta laulaa yhtä huonosti kuin Tero. ellauri162.html on line 293: Noitanainen hymyili, palautti Handelle sen pienen nahkapussin. Käytä miten tahdot Hande. Handella on pisin naama ja rumat vaatteet. Työtä on paljon ja panomiehiä on vähän. Uspenski puhalsi pikku Liisan haavaan ja nuolaisi. Kipu lensi pois ja jäi enkelinä elämään. Jeesus ristiinnaulittiin kuin Novak Djokovics Australian lentokenttähotelliin. Maailman paras urheilija, Juhani Peltosen Tappio. ellauri162.html on line 294: Epäreilua. Pekka nousi ylös, kouraisi housuntaskuaan ja löysi pienen nahkaisen pussin. Kankeasti Pekka pääsi liikkeelle. Höperö se oli jo, vanha kai. Vapaat on virrat ja auki haukien suut. Handen kita on kasvantavinossa. Nuhju-ukko on kohta kotona. Iskee silmää salaa naisten takaata. Hannu-Pekan isä oli Teron kolleega. Joi kraanavettä ja irvisti. Äiti pyöritti päätään, huokaili. Olisipa sukupuoliosat vaihtuneet kuten ranskalaisen leffan unijaxossa! Mutta ei. Hande on Hande vaikka sen voissa paistaisi. ellauri162.html on line 296: Munuaiskiviin pitäisi juoda paljon kraanavettä, myöskin nippu persiljaa päivällinen olla saa. Tuliko Nellin Unnan nimi tästä kirjasta? Heinäkenkäkö roskisdyykkari oli esikuvana? Herra varjele. Karin isoveli oli jäänyt auton alle ja halvaantunut. Se oli kuin toinen poika nyt. Se oli sille oikein, ja Karillekin. Se oli kauheaa, paha juttu, suru jolle ei mitään voinut. Haha, onnexi. ellauri162.html on line 298: Talvi tuli, hyvin luisti jää. Karista tuli kiltti, kakkosmies, Handen takapakki, pelikaveri. Pekka pelaa korkealla mailalla, tytöt kazovat kentän laidalla. Riitta halua luistella sen kaa, joko taas. Mut olihan se tavallaan hienoa, kun kaikki kazeli. Ihmeellistä! Se tunne! Iso Pekka ei palannut, se katosi kuin Artauxin karhu, päiväunille. Hannu-Pekan maila kasvoi ja tuuhettui, se on iso nyt. Äiti tulee meille kalliixi, isä kiusoittelee, eix je? Älä kazo lähteeseen liian usein, Hannu-Pekka repukka, jänkäkoira vinosuu. Muista käydä alapesulla kun menet nukkumaan. Apina pärjää jos vain se ize haluaa. Se on oman elämänsä Seppo. Riittakin, vaikka se tuli joka kerta myöhässä. ellauri162.html on line 339: Huishaismannin mieleenpainuvia kohtia ellauri162.html on line 343: Jean des Esseintesin kotilinna oli Lurps. Vanhemmista sillä oli vain pelonsekainen muisto. Sellaisista tuleekin iisisti tunnekylmiä narsisteja. Sillä oli suippo, yllättävän vaalea parta ja ilme samaan aikaan penseä ja viekas. (Jori on tässä kohtaa kazonut izeänsä peiliin.) Jesuiitat pilasivat Huishaisin orvon sankarin. ellauri162.html on line 346: Hyvin se haukkuu kaverinsa esipuheessa: kristilliset internit ahkeroivat messussa ja naisseikkailivat salassa. Ne olivat lahjattomia ja sovinnaisia keplottelijoita, hyväosaisia laiskureita, joiset tuli hurskaita ja kuuliaisia yxilöitä valtion tarpeisiin. Norssit olivat vähemmän tekopyhiä ja vapaamielisempiä, mutta yhtä rajoittuneita. Elostelijoita jotka intoilivat opereteista ja raveista, pelasivat pelejä, matalamielisten apinoiden huvituxia. Sellainen rellestäminen oli Jorista alhaista. Kirjallisuus"miehet" eivät olleet yhtään parempia. Jori tyrmistyi niidn kaunaisista ja halpamaisista mielipiteistä, puheista jotka olivat kuluneita kuin kirkonpenkit ja masentavista kiistoisa, jossa teoxen mitta oli painosmäärä ja myyntiluvut. Nyölen painaa ize omat kirjahkonsa, koska kaunokirjallisuuden painosluvut ovat Suomessa olemattomat. 25K isänmaallista finlandiakirjaa kelpaa vain seinäntäytteexi. Vapaa-ajattelijat oli dogmaatikkoja ja saarnamiehiä, jotka tukahduttavat "muiden apinoiden" mielipiteitä. Kadunkulman suutaria hieman valveutuneempia. ellauri162.html on line 348: Jorin halvexunta apinalajia kohtaan lisäntyi päivä päivältä. Hänelle alkoi valjeta, että valtaosa kädellisistä on joko roistoja tai typeryxiä, tai molempia. Hänellä ei ollut toivoa löytää toista hapantelijaa, jolla olisi samat antipatiat kuin hänellä, ja joka olisi silti nauttinut sen seurasta. Ylläri. ellauri162.html on line 355: Psykiatrian professori Tiede-lehdessä eli etuoikeutetun lapsuuden. Vaikka 60-80% väestöstä kokee mielenterveysoireita, se on niistä välttynyt lähes kokonaan (koputa puuta). Voisko syynä olla, että sen fyysikkoisä laittoi sen 6-vuotiaana lineaarikiihdyttimeen? Kokeillaan samaa Huismannin idoliin, jo aikaisemmin monta kertaa esiintyneeseen Charlesiin. Seuraavat 2 Callen runoa on mainittu Huismannin kirjan alaviitteessä 27. ellauri162.html on line 362: Le tonnerre et la pluie ont fait un tel ravage, Ukkonen ja sade teki niin pahaa tuhoa, ellauri162.html on line 363: Qu'il reste en mon jardin bien peu de fruits vermeils. Että mun pihassa on aika vähän tomaatteja. ellauri162.html on line 366: Et qu'il faut employer la pelle et les râteaux Tarvii käyttää lapioo ja haravoita, ellauri162.html on line 368: Où l'eau creuse des trous grands comme des tombeaux. Mihin vesi uraa isoja koloja kuin hautoja. ellauri162.html on line 378: Charles Baudelaire - Les Fleurs du mal Charles Baudelaire - Pahoja kukkia ellauri162.html on line 383: Ensimmäinen kvartetti - Nuoret. Ensimmäinen kvartaatio koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta, jotka on rajattu välimerkeillä (jakeet 1-2 ja 3-4). Nuorten mielleys on seurausta masentavaan arvioon. Menneisyyden nuorten luonnehdinta: nuoret esitetään varjon ja valon vuorottelun välimerkkinä ("siellä täällä", "tumma", "loistava"). Tämä vuorottelu on vertauskuvallisesti toivon ja epätoivon, impulssien kohti ihannetta ja pernan painoa. Lannistavaa tasetta korostetaan aiemmin, ja se on laadittu "on tehty" (kohti 3) ja sitä koskevasta ehdotuksesta. Se on seurausta myrskyisästä nuoruudesta. Metafora jatkuu puutarhan (elämän) kuvassa, joka on tuhoutunut ja lähes kokonaan riisuttu sen tuotannoista kuten syksyllä. Ajatusta vuorottelevista auringosta ja sateesta korostaa voimakas välimerkki (";" ja "."). ellauri162.html on line 385: Toinen kvartetti - Maturiteetin negatiivinen arviointi. Toinen kvartaali alkaa irtisanoutuneella havainnolla, joka näkyy seurauksena ("Tässä se on", jae 5) ensimmäisen säkeistön ajatuksen tasolla. Se on tulos, joka annetaan kahdessa peräkkäisessä vaiheessa ("tässä se on"... "ja se", jakeet 5 ja 6). Se näyttää kronologisen sekvenssin (syksy kesän jälkeen). Puutarhan kuva on pitkäaikainen ja pahentunut (tuhoa ja korjaustarvetta). Betonitermien ("lapio", "haravat") käyttö ja kuvien kertyminen tekevät tästä säkeistöstä visuaalisen kuvan ajan katastrofeista. Nämä katastrofit enteilivät kuolemaa, kuten jakeen 8 ("kuten haudat") vertailu viittaa: elämä ja inspiraatio tuhoutuvat ajan myötä. ellauri162.html on line 389: Toinen tertsetti - Kategorinen kieltäminen. Toinen tercet tarjoaa kategorisen kieltämisen, joka ilmaistaan kahdessa vaiheessa: Kärsimyksen ilmaus: jakeen 12 ensimmäinen hemistich on kaksinkertainen epätoivon huuto, ehkä antava kutsumus ("Oi kipu! Voi tuskaa! »). Ajan ahmiva ja korjaamaton toiminta: aika rinnastetaan hirviöön: se nimetään lopulta jakeessa 12, kun se oli kaikkialla läsnä vuodenaikojen metaforassa ja sitten nimetty perifraasilla ("hämärä vihollinen", jae 13), joka vaatii vihamielisyyttään ja toimintansa piilotettua luonnetta. Runon on tarkoitus olla universaali, koska jakeen 13 henkilökohtainen pronomini "me" kattaa kaikki ihmiset. Ajan toiminta, joka ilmaistaan realististen ja kauheiden kuvien muodossa ("syö elämää", "syö sydämessä") esitetään tuhoisan loisen vaikutuksena. ellauri162.html on line 398: Des divans profonds comme des tombeaux, Meillon haudan syvyisiä leposohvia, ellauri162.html on line 402: Usant à l'envi leurs chaleurs dernières, Käyttäen kilvan viimeisiä kalorejaan, ellauri162.html on line 408: Nous échangerons un éclair unique, Me vaihdetaan 1 ainoa salama, ellauri162.html on line 409: Comme un long sanglot, tout chargé d'adieux; Kun pitkä nyyhkäys, heippaviestinä. ellauri162.html on line 415: — Charles Baudelaire — Charles Baudelaire ellauri162.html on line 420: I. Eka kvartetti - Outo paikka Henkilökohtainen pronomini "me" jakeesta 1 ja otsikko ("rakastavaiset") osoittavat välittömästi rakkausliiton. Rakastavaisia ei eroteta kuolemalla. Ensimmäisessä quatrainissa kuvattu paikka näyttää tervetulleelta ("sängyt täynnä kevyitä hajuja", "syvät sohvat", "kukat"). Ajatus täyttämisestä ("täynnä hajuja") vastakohtana tyhjyyden, tyhjyyden kanssa. Jakeiden 1 ja 2 lempeä assonanssi osoittaa pehmeän ja miellyttävän paikan. Mutta jakeesta 2 ilmestyy kuoleman leksikaalinen kenttä ("haudat"), jotka osoittavat kuoleman läsnäolon. Kuolema liittyy mukavuuden tunteeseen ("syvät sohvat"), mikä osoittaa välittömästi positiivisen kuvan kuolemasta. Jakeessa 3 "kukkien" herättämä miellyttävä ilmapiiri tasapainotetaan adjektiivin "outo" vastapainoksi, mikä tekee niistä häiritseviä, salaperäisiä. Adjektiivia "outo" korostaa sen antepositio ("outoja kukkia"). ellauri162.html on line 422: Jakeessa 4 ("Haudottu meille kauniimman taivaan alla") vertaileva "enemmän" osoittaa, että paikka, jossa rakastajat eivät ole, on "kauniimpia" paikkoja, ja paikka, jossa rakastajat ovat, voi olla pääsy tähän kauniimpaan paikkaan, koska sen sisältämät kukat tulevat siitä. "Taivaalla" on hengellinen merkitys, joka edustaa sielun kohoamista. Pohjan ja yläosan välillä on vastustus ("syvä" / "taivaat", "haudat" / "hyllyt"), mikä osoittaa jo käsitteen siirtymisestä todellisesta maailmasta (alhaalta) mystiseen maailmaan (yläosa). Koko runon ajan runoilija työllistää tulevaisuutta: hän näyttää jo käyneen tässä tuonpuoleisessa. Tämä ensimmäinen quatrain esittelee paikan, joka näyttää miellyttävältä ja liittyy kuoleman ajatukseen, mikä osoittaa jo paradoksaalisesti positiivisen kuvan kuolemasta. ellauri162.html on line 438: Johtopäätös: Näimme, että Baudelaire onnistui perinteisen muodon ja teeman avulla antamaan positiivisen ja siten erilaisen käsityksen kuolemasta. Siksi tämä runoilija on antiikin ja modernin välillä, käyttäen molempia tekstiensä luomiseen. "Pahan kukat" -elokuvassa meillä on kaksi rakkauden visiota: ihanteellinen "Rakastavaisten kuolema" ja sairaalloinen "Vampyyrin muodonmuutokset". Meillä on siis edessämme kaksinkertainen kuva kuolemasta, mutta myös kaksinkertainen kuva rakkaudesta. ellauri162.html on line 445: Kosmologeilla on nippu vaihtoehtoisia lopun ajan skenaarioita. Yhden mukaan loppurytinässä säteily muuttuu niin voimakkaaxi että tähdet syttyvät palamaan. Avaruus täyttyy tulisella plasmalla. Toisen mukaan maailmankaikkeus laajenee hamaan maailman tappiin, ja kaiken aikaa laajeneminen vaan kiihtyy. Lopputila on lämpökuolema, missä lämpö on ihan nollassa. Se on todennäköisintä, mutta stop, on vielä muita: Esim. voi käydä niin että koko kudelma lähtee luistille, tulee loppurepeämä. Aikaa siihen on 200Gv. Hurjin on tyhjiökuplan hajoaminen, missä absoluuttinen tyhjiö etenee valon nopeudella. Voimat häviävät, ja koko kaikkeus pyyhkiytyy pois hetkessä. Armokuolema, eikä surevia jää. ellauri162.html on line 447: On myös maailmankaikkeuden malleja, jossa kaikki alkaa alusta. Uusi alkuräjähdys voi kummuta aina edellisen lämpökuolemasta, ja mikä hienointa, jotain jälkiä edellisestä saattaa seuraavalle kierroxelle selvitä. Te mukana! Aika hassua miten samanlaisia nämä kosmologisiin laskelmiin ja tietokonesimulaatioihin perustuvat mallit ovat teologien 20 sormella ja varpaalla saavuttamiin tuloxiin. Ja loppupäätelmäkin on sama: niinkauan kun on elämää on toivoa! ellauri162.html on line 455: Huishaismanin nide ei ole romaani, vaan kolumni. Se on kirjallinen yrittäjä, ja lähes saman luokan hapantelija kuin se pikku-Markun aseenkantaja. ellauri162.html on line 458: Naisista se ei perusta, ne on paxunahkaisia ja turhamaisia. Lutkat tartuttivat siihen kupan. Seuraavaxi se kokeili sodomiaa, mutta se katkesi impotenssiin kuin kananlento. ellauri162.html on line 461: Paizi takautumia. Esanssi bylsi naisia ihan kiukuspäissään kostona kylmälle äiskälle. Tää on nähty monta kertaa aiemmin, se on tyypillistä narsismia. ellauri162.html on line 466: Pitäisiköhän munkin pitää hautajaiset mieskunnolle. Vaikkei tilapäisiä. Muttei, se on liian esiintymishaluista. Selvin luonteenpiirre tässä hepussa on juuri se. ellauri162.html on line 468: "Kattoon valittiin." Ikävystyttävät sisustusvinkit just kuin jostain naistenlehdestä. Esanssi ei harrasta liikuntaa. Sen decor on samanlainen väärennös kuin Pezkun ja Kikan Söderissä. Melkein oikea mutta silti jäljennös. Pastöröimällä tehdyssä laatuviinissä on täsmälleen sama bukkake kuin originellissa. Vastenmielistä humanismia. Ihmisjoukot möykkäävät. ellauri162.html on line 469: Tässä näytteitä Huishaismannin erittäin matalan pH:n hapantelusta. Roomalaisista kirjailijoista en voisi olla enemmän samaa mieltä. ellauri162.html on line 472: Tiettyjen kasvonpiirteiden näkeminen tosiaankin tuotti hänelle suoranaista tuskaa. Eräille kasvotyypeille ominaiset ystävällisen alentuvat, nyrpeanhappamat ilmeet hän otti melkeinpä henkilöönsä kohdistuvina loukkauksina. Hänen teki mieli sivaltaa korville tuotakin herraa, joka seisoskeli keskellä katua ja siristeli silmiään tärkeän näköisenä, samoin tuota, joka keikkui kannoillaan ja myhäili itsekseen silmälasit nenänsä päällä, puhumattakaan tuosta, joka oli pohtivinaan suuriakin ajatuksia ahmiessaan kulmat kurtussa unettavaa palstantäytettä ja puuduttavia pikku-uutisia jostakin sanomalehdestä. ellauri162.html on line 474: Niin parkkiintuneen typeryyden ja niin kiihkeän vihamielisyyden hänelle itselleen läheisiä ajatuksia kohtaan, niin suunnattoman halveksunnan kirjallisuutta ja taidetta kohtaan hän aisti syöpyneen, pesiytyneen noiden kauppiaiden paksuihin luupäihin - jotka sitä paitsi olivat niin täynnä keinotteluun ja rahantekoon liittyviä huolia, etteivät he muutenkaan olisi kyenneet nauttimaan kuin politiikasta, tuosta matalamielisten ihmisten mauttomasta viihteestä - että hän painui joka kerta vimmoissaan kotiinsa ja sulkeutui kirjoinensa lukkojen taakse. ellauri162.html on line 477: Lisää hapantelua ellauri162.html on line 478: Esimerkiksi vieno Vergilius - jonka koulumestarit ovat ristineet Mantovan jouzenexi varmaankin siksi, ettei hän ole syntynyt sinä kaupungissa - oli des Esseintesin mielestä yksi kammottavimmista tylsimyksistä ja turmiollisimmista kiusankappaleista mitä koko antiikki oli kuunaan tuottanut. Häntä pitkästyttivät Vergiliuksen valjut ja pikkusievät paimenet, jotka kumoavat kukin vuorollaan lukijan kurkkuun ruukullisen korskeita, puleerattuja säkeitä, hänen Orfeuksensa, jota verrataan kyynelehtivään satakieleen, Aristaioksensa joka vetistelee mehiläistensä puolesta, ja Aineiaansa - tämä sumea, lukijan sormien välistä solahtava sankari, joka kävelee kuin kiinalaisen varjonäytelmän hahmo ja sätkii kuin puu-ukko repsottavan ja huonosti öljytyn runotransparangin takana. ellauri162.html on line 480: Hän olisi ehkä hyväksynyt noiden marionettien toisilleen lausumat pitkäpiimäiset höpötykset, jotka jäivät ilmaan roikkumaan, hän olisi ehkä hyväksynyt jopa lukuisat hävyttömät lainat Homerokselta, Theokritokselta, Enniukselta ja Lucretiukselta sekä Macrobiuksen ilmiantaman suoranaisen varkauden Aineiaan toisessa laulussa, joka on melkein sanatarkka jäljennös eräästä Pisandroksen runosepitteestä, hän olisi kenties voinut sulattaa noiden sekalaisten luritusten sanoin kuvaamattoman onttouden - sillä se mikä varsinaisesti nosti hänen karvansa pystyyn, oli Vergiliuksen heksametrisäkeiden rakenne: ne kumisivat kuin läkkipelti tai tyhjät peltikanisterit, paukuttivat litramitalla annosteltuja sanojaan prikulleen niin kuin pikkutarkan ja puisevan prosodian järkkymättömät säännöt vaativat, häntä häiritsi noiden kalkattavien. tosikkomaisten säkeiden tekstuuri, niiden juhlallisen virallinen ilme ja halpamaisen harras kieliopin kunnioitus,; nuo säkeet, jotka horjumaton kesuura mekaanisesti pilkkoi kahtia ja jotka päättyivät aina samoin daktyylin ja spondeen kirskuvaan yhteenottoon. ellauri162.html on line 484: Silti on paikallaan huomauttaa, että vaikka hänen vihansa Vergiliusta kohtaan oli sangen maltillista ja vaikka hän tunsi vain hyvin hillittyä ja perin ulkokohtaista viehtymystä Ovidiuksen säkenöivin verbaalisiin ryöpytyksiin - niin Horatius, tuo toivoton köntys, joka lepertelee, veikistelee ja vitsailee väkinäisesti kuin väsähtänyt klovni ja elegantisti kuin elefantti, sai osakseen des Esseintesin rajattoman halveksunnan. ellauri162.html on line 486: Proosan puolella Kikherneen sanahelinä, monimutkaiset vertaukset, käsittämättömät harhapolut eivät liioin innostaneet häntä. Häntä eivät toden totta temmanneet mukaansa tämän ylätyyliset apostrofit, patrioottisten hokemien ehtymätön vuo, paatokselliset juhlapuheet, jähmeä tyyli, mehevä ja rehevä mutta kuitenkin pyylevä, ytimetön, vailla selkärankaa - lauseen aloittavien adverbilitanioiden kamala kuona, ohuin konjunktiosäikein toisiinsa nivottujen pönäköiden lauseperiodien muuttumattomat formulat, saati uuvuttava mieltymys toistoon tyylikeinona. Toisaalta myöskään lakonisesta sahastaan tunnettu Caesar ei miellyttänyt häntä, sillä nähtävästi Ciceron äärimmäinen vastakohta tarkoitti vain niuhottamista ja kiristämistä, hedelmätöntä ynnäämistä, outoa ja täysin aiheetonta pidättelyä. ellauri162.html on line 488: Ei tää hapannaama tykännyt Plautuxestakaan, alatyylinen komiikka ja moukkamaiset sukkeluudet ei olleet sen cup of tea. Arbiter elegantiarum löytyy sen luuporsliinikupista, mikä ei ketään yllätä. ellauri162.html on line 493: Tertullianus suositti yxinkertaisia asuja sekä kasvisruokia. Samaan aikaan toisaalla Heliogabalus esiintyi drag queeninä, homosteli sikana ja keekoili merkkivaatteissa. Tää oli Jorista "ihastuttavaa". Hm, Andyn mielisana taas. ellauri162.html on line 546: The "Carmen apologeticum" has a misleading title, thanks to Pitra, its first editor (1852) who was a moron. ellauri162.html on line 554: Commodianuksen tiedon lähteet olivat Raamattu - pääasiassa maailmanloppu, profeetat ja neljäs Esdrasin kirja - Sibylline-oraakkelit, tertullian, Minucius Felix, Cyprian ja Lactantius. Terencestä, Lucretiuksesta, Horacesta, Cicerosta ja ennen kaikkea Virgilin ilmaisutavoista hän lainaa ilmaisutapoja. Hänen teologiansa ei ole luotettava; Millenarianismin lisäksi hän näyttää tunnustavan monarkianismin ja patripassianismin, kaksi harhaoppia Kolminaisuuden suhteen. Hänen kielensä ei ole vain karkea, vaan virheellinen, ja olisi virhe etsiä Commodianuksessa aksentin perusteella perustuvan kääntymisen alkuperää. Vaikka hän ei ole perehtynyt prosodiaan, hän yrittää kirjoittaa daktyylisellä heksametrillä ja onnistuu vain 63: ssa yli 2000 jakeesta. ellauri162.html on line 558: Prudentiuxen Psychomachia oli aikansa Marvel sarjakuva, jossa hyveet ovat supermiehiä. Hieman alle tuhannessa rivissä runo kuvaa paheiden ja hyveiden konfliktia taisteluksi Virgilin Aeneidin tyyliin. Tuhat kristittyä marttyyriä hurraa kristinuskon hyökkäystä, tekee aaltoja ja voittaa sen. ellauri162.html on line 560: Sidonius Apollinaris jätti useita näytteitä satunnaisesta jakeesta; ja yhdeksän kirjekirjaa, joista W.B Anderson toteaa: "Mitä tahansa ajatteleekin hänen tyylistään ja sananrieskastaan, Sidoniuksen kirjeet ovat korvaamaton tietolähde monista aikansa elämän näkökohdista." Vaikka nämä kirjeet ovat hyvin sanakirjassa, ne paljastavat Sidoniuksen mieheksi, jolla on genaalinen luonne, joka on ihastunut hyvään elämään ja nautintoon. ellauri162.html on line 568: Uudistetun maailman perijänä Noah tekee lähes kaiken oikein, mutta hän on vain pieni hidastetöyssy matkalla kadotukseen. Ihmisen laskeutuminen täydelliseen jumalattomuuteen, itsestäänselvyys perisynnin vuoksi, etenee vielä nopeammin Nooan kuoleman jälkeen, kun rutto, jotka nyt paljastuu epäjumalanpalvonnaksi, vaatii koko ihmiskunnan uhrikseen (3.99-326). Alethian kolmas osa alkaa klo 3.326 Abrahamin syntymällä, "taivaan arvoinen mies" (vir dignus caelo). Hänen tehtävänään on johtaa kansansa ja todellakin koko ihmiskunta takaisin todellisen Jumalan pariin. Abrahamin kertomus pääsee vasta alkuun, mutta Abrahamin tehtävän lopullinen menestys ennustetaan juonipaljastuxena. Kuten edellä todettiin, runo päättyy Sodoman tuliseen katastrofiin. ellauri162.html on line 570: Jos tämä Alethian yhteenveto päättyisi tähän, runo olisi väärin tulkittu. On totta, että Victorin kertomus ihmiskunnan laskeutumisesta syntiin on ehkä Alethian silmiinpistävin näkökohta, varsinkin näin reikäraudan aikakaudella. Ja on totta, että kuten Danten ja Miltonin hänen jälkeensä, Victorin on kivempi kuvata, mikä on pahaa, kuin kuvata, mikä on hyvää. Kuitenkin koko Alethiassa, kaikista ihmiskunnan jumalattomista, syntisistä impulsseista ja teoista huolimatta, seisoo Jumalan suuri majoneesi, "joka on aina armollinen ja hyvä" (3.13: qui mitis semperque bonus). ellauri162.html on line 572: Victorin mukaan Jumala ei halua mätkiä apinoita rangaistuksella, joka vastaisi sen rikoksia (sukupuutolla), eikä ole rangaistusta, joka ei itse asiassa ole lahja valepuvussa. Niinpä Kainin rangaistus on ilmainen lahja hänelle itselleen ja hänen vanhemmilleen (2.284: hoc quoque munus habet), samoin kuin Babelin rakentajien rangaistus (3.285-286: nec tamen hoc sacri, cum sit sua poena nocentum / muneris est tyhjiö). Victorilla on myös taipumus alikorostaa Jumalan roolia rangaistustensa toteuttamisessa sen hyväksi että keskittyy sen sijaan rangaistuksen hyötynäkökohtaan. ellauri162.html on line 574: Esimerkiksi, kun Aatami ja Eeva karkotettiin Paratiisista, Victor kuvailee heitä ulosheittäviä tuulia (vv. 530-536): se on tuulenhenki (spiritus, v. 532) joka hallitsee luontoa ikäänkuin jumalan stuntmannina. Victor ei jätä pois Jumalan päätöstä karkottaa lemmenpari, ollakseni varma, mutta hän ei myöskään tee siitä kertomuksen keskipistettä. Tyypit heitetään vaivihkaa ulos takaovesta. Tämä suuntaus näkyy koko runossa. Jopa kaikkein dramaattisimpien tapahtumien jälkeen (Aatamin ja Eevan karkotus Paratiisista, tulva ja sen jälkiseuraukset sekä Sodoman tuhoaminen), pelastuksen toivoa heilutetaan epigrammaattisesti lukijan nenän edessä tavanmukaisella tyylillä. ellauri162.html on line 578: Pitäen tällaiset asiat mielessä ja ennakoiden tulevan impotenssi-iän, Nooa päättää olla aloittamatta mitään inhimillistä tehtävää ennen muinaisten rituaalien suorittamista ja kiitokseksi Jumalalle. Alttarit nousevat lumivalkoisesta kivestä; Koska taivaan pyhä tila, sen kaareva polku levisi kaikkialle, ympäröi itsensä ilman kiinteitä rajoja, maailma oli heidän pyhä piirinsä. Uhrimainen uhri jokaisesta seitsemästä karjasta tulee nopeasti runsaasti, jota lempeä ilma ylläpitää, mikä... tuottaa... maasta... kaadetaan itäisessä..., tai arabialaisten metsistä. Olympuksesta lähetetty liekki maistuu makeanhajuisilta kunnianosoituksilta, jotka se on syönyt hännällään, ja palaneet uhrit lähettävät kuumaa tuoksua, joka tuoksuu makealta Jumalalle. Jumala - joka on aina lempeä ja hyvä, ottaa kaiken, mitä hän saa uhrauksemme, ja iloitsee hurskaavien ihmisten seremoniallisissa riitoissa, joita hän ei tosin tarvitse, mutta joiden takia hän lunastaa meidät - puhuu näin rauhallisella tahtotilallaan: ellauri162.html on line 590: Virtahevon (Augustinus von Hippo) tunteellisiin uikutuxiin Jori oli lopen kyllääntynyt. Naisia halventavat pätkät näyttää sitä lämmittävän erityisesti. ellauri162.html on line 594: PST! Näytät lukevan Catholic Onlinea paljon; Sepä hienoa! On hieman nolo kysyä, mutta tarvitsemme rahasi. Jos olet jo lahjoittanut, kiitämme lämpimästi. Emme ole kamasaxoja, mutta olemme riippuvaisia lahjoituksista, jotka ovat keskimäärin 14,76 dollaria ja alle 1 % lukijoista antaa. Jos lahjoitat vain 5,00 dollaria, vittu kahvikupin hinta, katolinen verkkokoulu voi jatkaa menestystä. Kiitos. Apua nyt! Vai haluatko helvettiin? Tämä ei ole uhkaus, vaan varoitus. ellauri162.html on line 600: Teoksessaan Philosophie des Als Ob Vaihinger katsoi, etteivät ihmisolennot voi koskaan tuntea maailman todellista pohjarakennetta, vaan he rakentavat ajatusjärjestelmiä ja olettavat niiden vastaavan todellisuutta: he toimivat "ikään kuin" maailma vastaisi malleja. Tämän havainnollistamiseksi hän käytti esimerkkejä luonnontieteistä, kuten protoneja, elektroneja ja sähkömagneettista säteilyä. Mitään näistä ei voida havaita suoraan, mutta tiede teeskentelee niiden olevan olemassa (niinkuin liito-oravienkin joita kukaan ei ole nähnyt) ja käyttää näihin oletuksiin perustuvia havaintoja uusien ja parempien rakennelmien luomiseen. Oppia kutsutaan fiktionalismiksi ellauri162.html on line 603: Vaihingerin Als Ob filosofia kärsi viimeisen kolauxen kun myyrännäköinen proffa törmäsi luokkahuoneen oveen. Turhaan se koitti olla niinkuin ei vaitiskaan. Kyllä otti päähän ja kuhmu vaikutti ihan aidolta. ellauri162.html on line 610: Professori Masaru Kiemura (molekyylibiologian asiantuntija) päätti kääriä hihat ja vapauttaa miehet lopullisesti häpeästä ja komplekseista, jotka liittyvät siihen, että penis ei ole valmis toimintaan. Tämä on sukupuolisen vallankumouksen alku. ellauri162.html on line 617: Olen työskennellyt kansainvälisessä yhtiössä melko korkeassa asemassa. Joka päivä oli paljon stressiä, mutta menestyin. Ja muutama vuosi sitten minusta tuntui siltä, että asiat eivät voisi olla paremmin! Näin oli eräisiin treffeihin saakka myyntiosaston viehättävän naisen kanssa. ...Hän oli miellyttänyt minua jo pitkään. Joten kun me viimein tapasimme läheisemmin, on tuskin yllättävää, että siirryimme nopeasti makuuhuoneeseen. Ja siellä odotti katastrofi ... Minun penikseni ei halunnut seisoa millään. Tämä nainen yritti kovasti auttaa minua, hän osoitti suurta ymmärrystä, imutti ja vemputti, mutta lopulta mitään enempää ei tullut välillämme. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että en ollut koskaan elämässäni tuntenut suurempaa nöyryytystä elämässäni. ellauri162.html on line 619: Olin täysin kiinni eräässä hankkeessa Kiinassa, enkä ehtinyt edes ajatella naisia. Siksi päätin tämän fiaskon jälkeen tavata tämän ystävättären uudelleen ja todistaa - hänelle ja itseni - että kaikki on kunnossa. Valitettavasti sekin päättyi kuten aikaisemmin, ja halusin hakata kyrvänpäätäni seinään ... En kestänyt hänen katsettaan, kun kohtasimme firmassa käytävällä. Ehkä se on minun vainoharhaisuuttani, mutta olin varma, että myös muut tytöt yrityksessä alkoivat katsoa minua säälien ... lopetin työnteon firmassaan, mutta en voinut löytää uutta. Elin säästöilläni. Ja ostin erilaisia erektioapukeinoja yrittäessäni ratkaista ongelmani. Sanoin itselleni, että ehkä on hyvä aika laukaista paukkupanoxia ja sitten palata uusin voimin niin työ- kuin sänkyelämään. Kokeilin muutamia potenssipillereitä, mutta yhtä hyvin olisin voinut myös huuhdella ne vessanpöntöstä saman tien - vaikutus olisi ollut sama, eli ei mitään. Tiettyjen pillereiden jälkeen en voinut ajaa autoa (silmissäni tuntui kuin olisin ollut kuumeinen). Olin murtunut ja menetin täysin seksihaluni. Naisten kanssa tekemisiin joutuessani tulin uskomattoman hermostuneeksi. Rahanikin loppuivat, ja siksi päädyin ottamaan huonon työn, jota en muuten olisi edes harkinnut. Ja kaikki tämä pikkuveljen syytä! ellauri162.html on line 621: Kuulin kuitenkin hyvissä ajoin Prof Kiemuran Dr Extenda-kuurista. Nyt tiedän, että jos en olisi käyttänyt sitä, olisin tehnyt elämäni mokan. Impotenssi esti minua täysin harrastamasta normaalia elämää, mutta 4 viikkoa riitti, jotta kaikki ei vain palautunut normiin, vaan se toi minulle täysin uusia kokemuksia sängyssä! Ensimmäistä kertaa minulle on alkanut tapahtua niin, että naiset, joiden kanssa olen sängyssä, saavat useita pistoja ennen notkahdusta ja palaavat luokseni saadakseen lisää! Itseluottamus, jonka olen saanut, on sanoin kuvaamaton – sen ansiosta pystyin vaihtamaan työni jopa parempaan kuin minun edellisessä firmassani. Paljon kiitoksia! ellauri162.html on line 627: Masaru Kiemura is an animator, character designer belonging to Ufotable since 2007. ellauri162.html on line 633: Dept Chemical engineering, Anshan, China. ellauri162.html on line 635: Masaru Kiemura on hakenut patentteja suojatakseen seuraavia keksintöjä. ellauri162.html on line 643: Tiivistelmä: Tietojen analysointilaite sisältää professorin ja tallennusyksikön plus 1-3 naispuolista ilmaisinta. Professori sisältää: Panomiehen tietolaskimen panomiehen tietojen laskemiseksi sisältäen ainakin yhden seuraavista: panomiehen toimintanopeus ja panomiehen sijainti ensimmäisestä ilmaisimesta hankitun ensimmäisen tiedon perusteella; edistymistietolaskimen panon edistymisinformaation laskemiseksi, mukaan lukien panon edistymisnopeus toisesta ilmaisimesta hankitun toisen tiedon perusteella; ruisketietolaskin ruisketietojen laskemiseksi sisältäen ainakin yhden ruiskeen määrästä ja ruiskeen sijainnista kolmannelta ilmaisimelta hankitun kolmannen tiedon perusteella; ja informaatioyhteyden erottimen muodostamaan dataa, joka ilmaisee yhteyden vähintään kahden tyyppisen informaation välillä, panomiestietojen, panon edistymisinformaation ja ruiskeinformaation joukossa, koskien kutakin useista ennalta määrätyistä aikaväleistä. ellauri162.html on line 650: Using 11 different healthy and diseased pluripotent stem cell lines, we developed a reproducible method to derive multi-cellular human penis organoids that exhibit transcriptomic resemblance to in vivo-derived tissues. ellauri162.html on line 657: Conclusion: Females confronted with a tortuous splenic penis may have an increased risk of fetus formation. ellauri162.html on line 661: Since loss of my pluripotence, I have mainly been dealing on European casual wear for more than 20 years. So I have experience also dealing with many shops in Japan. I have gotten much knowledge of the fashion industry, through experience of production management, wholesale and sales positions. In addition, I am glad to have made many acquaintances through the job. ellauri162.html on line 668: Hallitus piti minua ilmeisesti silmällä sillä äkisti sain käskyn ilmoittautua kutsunnoissa. Tiesin täsmällisesti mitä se merkitsi: minun olisi vietettävä kaksi tai kolme vuotta maalaisten joukossa, kaikenkarvaisten kovanaamojen ja hurjimusten kanssa, lukemiseen ja kirjoittamiseen ei jäisi aikaa, joka päivä lukemattomia loukkauksia ja kaikki jotta voisin muutaman vuoden kuluttua antaa henkeni isänmaalle. Mutta onko juutalaisilla isänmaata? Noin kymmenen yksi toista vuotta sitten veljeni Joshua oli saanut samanlaisen vaatimuksen uhrata henkensä isänmaansa Venäjän puolesta. Siinä välissä Puolasta oli tullut Saksan osa ja hän oli vähällä joutua palvelemaan saksalaista isanmaata. Tässä minun on oltava suora ja sanottava että vaikka Puola olisi ollut juutalainen kansakunta, minulla ei olisi ollut pienintäkään tarvetta tulla sotilaaksi. Minulle kasarmi merkitsi huomattavasti kovempaa rangaistusta kuin vankila. Juokseminen, hyppiminen, marssiminen ja ampumi nen olisi minulle sietämätön kärsimys ja vielä pahempaa olisi ihmisten joukossa oleminen. Aivan samalla tavalla kuin toiset vaativat jatkuvasti seuraa minä tarvitsin yksinäisyyttä. Koko maailmankuvani edellytti eristymistä, lupaa ja etuoikeutta pysyä erillään muista, aikaa jatkaa tutkailujani ja vaalia kallisarvoista vastarannan kiiskeyttäni. Vasemmistolehdistä ja kirjailijaklubin kommunistien ja heidän myötäjuoksijoittensa kuuntelemisesta tiesin että vasemmistolaisuus halusi poistaa yksityisyyden lopullisesti ja luoda sen sijaan täydellisen yhteisyyden ja yhteisomistuksen He puhuivat koko ajan ällöistä massoista, mutta minun luonteeni vaati vapautta olla yksin niin pitkään ja niin usein kuin halusin. Hederin käyminen päivästä toiseen oli minulle taakka enkä liioin jaksanut ješivaa. En usko että olisin jaksanut kauan yliopistossa. Olisin voinut olla räätäli tai yxin verstaassaan työskentelevä suutari, mutta kuollaksenikaan en olisi voinut työskennellä tehtaassa. On tarpeen lisätä, että vaikka minulla oli vahva veto rakkauteen ja sukupuolisuuteen, olin pysynyt sairaalloisen kainona. Mutta ai että panetti siltikin aivan hemona . ellauri162.html on line 670: Juu kyllä Itchakissa on paljon samaa kuin Huishaismannissa. ellauri162.html on line 674: Vähän myöhemmin kipuileva pappi halailee viatonta pikkupoikaa ja itkee ruiskien sen olkapäähän. Pörisee kuin herhiläinen pullossa. Sen sielu on kuin kärpänen tulitikkulootassa. Ezellasta. Hölmö pappi tarvizee mainion Ruisbrookin neuvoa: tule alas 7. taivaasta ja anna potilaalle kanakeittoa. ellauri162.html on line 679: Rippikoululainen Serafita sanoo että papilla on kauniit silmät, ja korjaa sen nähden sukkanauhaa, vilauttaa tarkoituxella hameenaluspiziä. Maalaispapin musta sutaani telttaa silminnähtävästi. Tyttöparvi hihittelee riemuissaan. ellauri162.html on line 681: Papille tulee keikkalainen pyykkäri ja se menee häpeissään ostamaan ehjät kalsarit. Sillä on koko aika mahakipuja. Mixeise mene lääkäriin? Mullon koko ajan selkäkipuja. Mixen mä mene lääkäriin? Koska ennen lääkäriä on vain kipeä, lääkärillä käytyä on sairas. Se ei kelvannut edes tykinruuaxi eikä pidä urheilusta. Se on oikeestaan aika saman sorttinen mitään tekemätön vastarannan kiiski kuin tässä samaan aikaan työn alla olevat Itchele ja Jori. Sellaisia kirjailijat enimmäxeen ovat. Ne jotka osaa tekee, ne jotka ei osaa tekee teoxia. ellauri162.html on line 683: Prole maalaispappi tykkää maalaisaatelista, ne on mukavia ja vaatimattomia. Ihan toista maata kuin porvarisnousukkaat. Tässä ilmenee deWaalsin apinoiden 3 säätyä. No se saa muuttaa kyllä mielensä (spoileri). ellauri162.html on line 685: Selon le R.P. Charles Louis Richard, « On compte jusqu´à treize conciles généraux, dix-huit papes, cent cinquante conciles provinciaux, et plus de trois cents synodes, tant de France que des autres royaumes, qui ont ordonné aux clercs de porter l´habit long ». Le concile de Trente en 1542 réaffirme simplement l´obligation, sous peine de sanction, pour tout clerc, de porter un habit qui soit digne et distinct de celui des laïcs. ellauri162.html on line 687: Elle est blanche pour le pape et les chanoines réguliers, rouge pour les cardinaux, violette doublée et filetée de cramoisi pour les évêques et les prélats de rang supérieur, et généralement noire pour les prêtres et les autres clercs. ellauri162.html on line 690: Aika läpinäkyvä on Bernanoxen Ykän evankeljumi. Rikkaille se määrää laupeutta ja köyhille ylpeää mutta nöyrää köyhyyttä. Isomaha flaami siteeraa pappa Leo XIIIn kuulua kapitalismikirjettä. Paxulainen oli mielestään parannuxen tehnyt ex-demokraattipappi. Tässä pappien seurustelussa on lieväshti homoshtelua. Oliko Bernanoskin sellainen? Le bon dieu n´aime pas que on touche sa justice. Lutherus oli kuollessaan bonhomme ventru avec une grosse lippe. Lälläs lää. Martti hanhia ovat niikö Nils Holgerssonissa. Heikot ja lapset tottelevat, se on niiden fortea. Ne sutor supra crepidam. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit, kysyy herra isoherra viimeisellä tuomiolla. Eikös me jo sovittu? Herra isoherra on vihainen, jos talentti ei ole pantu kasvattamaan korkoa. ellauri162.html on line 692: Pope Leo XIII, 1891, wrote the encyclical Rerum Novarum as the industrial revolution and political change swept across Europe. The relationship between employers and employees was changing dramatically. Individuals had become wealthy, but most remained poor even though they worked hard. Pope Leo XIII´s encyclical spoke of the condition of the working classes during a time when many advocated revolution. ellauri162.html on line 694: The Church recognizes that the lack of workers union contributed to an unjust situation where many work in conditions little better than slavery. One solution proposed by socialists was to eliminate private property altogether. Pope Leo XIII dismisses this solution because "every man has by nature the right to possess property as his own." He also notes that "the impelling reason and motive of his work is to obtain property." Instead of helping the working class, the elimination of private property would only hurt those it was intended to benefit. ellauri162.html on line 696: Private ownership "is not only lawful, but absolutely necessary." In addition, the right to property is essential in maintaining the structure of the family. For what can pater familias use to threaten the children with if not the legacy? A worker ought to be given the opportunity to live sparingly, save money, and invest his savings for the future. ellauri162.html on line 698: People have become accustomed to working for their own needs. Working enables people to earn an honorable livelihood, but using employees as mere objects is wrong. Workers and the rich are dependent upon each other. The worker ought to complete the tasks that they freely agree to, never destroy an employer´s property, never use violence for their cause, never take part in riots or disorder, and not associate with those who encourage them to act unethically. (As Pope John Paul II would later emphasize in Laborem Exercens, work ought to be seen as a privileged expression of human activity. Work, including cultural production, is an example of human creation in the image of the creator.) ellauri162.html on line 700: The employer ought to respect the dignity of each employee and shouldn´t view them as slaves. Workers must also have time for their religious duties and must receive tasks appropriate for their sex and age. Workers and employers ought to be free to negotiate and come to an agreement, but natural justice must ensure that wages are sufficient to support a "frugal and well-behaved wage-earner." To ensure these rights and duties are maintained worker´s associations ought to exist to work towards the common good. ellauri162.html on line 702: The relationship between worker and employer ought to be shaped by the bonds of friendship and brotherly love. Both are children of God and created in His image. The Church desires that the poor better their situation and has a role to speak out on their behalf and to seek relief of poverty. ellauri162.html on line 704: Both workers and employers should have their rights protected. Children shouldn´t be employed for tasks suited for adults, and employers should compensate workers with just wages. Humanity should remember that Christian morality leads to prosperity. ellauri162.html on line 706: It is important to remember that we were not created for this world, but rather for everlasting life with God. Riches should be viewed as an obstacle for eternal happiness, and that they do not bring freedom. With this in mind, associations of workers and employers ought to do what is best for the body, soul, and property of all involved. ellauri162.html on line 713: Problème insoluble: rétablir le Pauvre dans son droit, sans l'établir dans la puissance. Et s'il arrivait, par impossible, qu'une dictature impitoyable, servie par une armée de fonctionnaires, d'experts, de statisticiens, s'appuyant eux mêmes sur des millions de mouchards et de gendarmes, réussissait à tenir en respect, sur tous les points du monde à la fois, les intelligences carnassières, les bêtes féroces et rusées, pour gain, race d'hommes qui vit de l'homme car sa perpétuelle convoitise de l'argent n'est sans doute que la forme hypocrite, ou peut-être inconsciente de l'horrible, de l'inavouable faim qui la dévore - le dégoût viendrait vite de l'aurea mediocritas ainsi érigée en règle universelle, et l'on verrait refleurir partout les pauvretés volontaires, ainsi qu'un nouveau printemps. Aucune société n'aura raison du Pauvre. Les uns vivent de la sottise d'autrui, de sa vanité, de ses vices. Le Pauvre, lui, vit de la charité. Quel mot sublime! ellauri162.html on line 717: Masturbation. It’s not just a great way to kill time, but it’s also the safest sex you can have. And it has many health benefits. (See: 5 Reasons You Should Masturbate Tonight.) Although we can all agree that masturbation is pretty much the cherry on top of the ice cream of life, there’s more to the act than that. In a recent study from Harvard, men who ejaculated 21 or more times per month had a 19 to 22 percent lower risk of prostate cancer than men who did so only four to seven times per month. In some parts of the world, teenagers are encouraged to masturbate. Masturbation prevents unwanted pregnancies. ellauri162.html on line 719: Rukous on yhtä välttämätön apinalle kuin ilma-vesi-lämpöpumppu. Rukoilu sanoo Bernanos ei ole höpinää omalle varjolleen, eikä taikauskoista pyytelyä omaxi eduxeen, vaan jotain vielä kolmatta, mutta mitä? No valaistusta! Shamaanitranssia. "I am levitating now." Joillekuille se onnistuu, toisille taas ei. Tarvitaan ne antennit. ellauri162.html on line 721: Suurin synti on tietysti ettei toivo mitään. Eihän tästä muuten päästä lainkaan liikkeelle. Pelko ja toivo ovat uskovaisen keppi sekä porkkana. Foi, Esperance, Charity. Maxavaivainen pappi on menettänyt halunsa. Mutta iloinen flaami pitää pintansa vaikka keltti lähti omin käsin luotipyssyllä levyttämään ikuista unta eturivistä. Apina on tehnyt kuvan jumalan valtakunnasta ja sixi jako haveisiin ja havenotteihin on kiveen hakattu. Turha sitä on koittaa rukata. Jumala ei pidä siitä, eikä kreivikään. ellauri162.html on line 723: Maxavaivaisen papin taustatarina alkaa selvitä s. 110. Se ei ole koskaan ollut pukilla kerze näki aikuisia siinä puuhassa pöydän alta 12 vuotiaana ja sitä ällötti. Se oli siitä ihan hullua jo sillonkin. Maxamies ei pidä viriiliydestä. Se on sen mielestä kaiken synnin käsiraha. ellauri162.html on line 727: Huysmannikin oli pääasiassa runkmanni, mutta sitä ilmeisesti sentään vielä halutti, kerta sillä oli kirjastossa Forbergin klassillisen erotomanian käsikirja, jonka kuvitusta alla mallixi. ellauri162.html on line 733: Friedrich Karl Forberg ( 30. August 1770 in Meuselwitz; † 1. Januar 1848 in Hildburghausen) war ein deutscher Philosoph und Philologe. Illustration von Édouard-Henri Avril zu Forbergs De Figuris Veneris. ellauri162.html on line 735: Der aus einem protestantischen Pfarrhaus in Meuselwitz stammende Friedrich Karl Forberg war Schüler Ernst Platners in Leipzig, später Karl Leonhard Reinholds in Jena. Von April bis September 1791 reiste er mit Franz Paul von Herbert nach Klagenfurt und schickte einige Briefe an Reinhold, von den jungen Damen in Klagenfurt, die sich Cuntausgaben wie Gebetbücher schwarz einbinden ließen, um sie während der Sonntagsmesse zu lesen, und von den Priesterseminaristen, die an diesen Vorgängen teilnahmen. ellauri162.html on line 737: 1798 löste der Saalfelder Konrektor den Atheismusstreit aus, als er in Friedrich Immanuel Niethammers und Fichtes „Philosophischem Journal“ den Aufsatz „Entwickelung des Begriffs der Religion“ publizierte, den Fichte mit einem Nachwort verteidigte. Für Forberg ist Religion ein praktischer Glaube als Voraussetzung des moralischen Handelns. Dieser Glaube besteht lediglich in dem Wunsch, dass das Gute in der Welt die Oberhand erhalten möge. Die Existenz Gottes ist für Forberg, nach der Kritik Immanuel Kants an den Gottesbeweisen, weder durch Offenbarung noch durch theoretische Spekulation begründbar und daher nur im Sinne einer Vaihingerschen Als-Ob-Existenz im Dienst der Moralphilosophie anzunehmen. Theologie wird mit Religionsphilosophie gleichgesetzt. ellauri162.html on line 739: 1820 wurde er auch Aufseher der herzoglichen Kupferstichsammlung und des Münzkabinetts, die er jeweils neu katalogisierte. (Herttua: tulisitko kazelemaan ezauxiani Karlchen?) 1824 edierte er den Hermaphroditus des Antonio Beccadelli (Panormita), ein Werk der erotischen Literatur der Renaissance, und fügte zum Verständnis eine Schrift „De Figuris Veneris“ an. Dieses in Latein verfasste Handbuch der klassischen Erotologie versammelt und klassifiziert antike, aber auch frühneuzeitliche Stellungen, die in ihrer Gesamtheit die Vielfalt sexuellen Verhaltens realistisch beschreiben. Als solches ist es ein Standardwerk der Sexualwissenschaft. ellauri162.html on line 741: 1827 wechselte Forberg nach Hildburghausen und wurde außerordentlicher Beisitzer der Fotzenpolizeiabteilung der herzoglichen Landesregierung. 1829 wurde er mit voller Besoldung in den Ruhestand versetzt. 1840 erschien sein „Lebenslauf eines Verschwollenen“. 1848 starb Forberg nach sechswöchiger Krankheit im Alter von 77 Jahren als Herzoglich Sachsen-Meiningischer Geheimer Kanzleirat in Hildburghausen. ellauri162.html on line 749: Richard Dawkins Stephen Hawking. ellauri162.html on line 754: Lyrics Tove Lo, saddest girl on Sweden. Love to fuck you is that okay? Yleisön penkit märkinä kuin Jönsyn luennolla. ellauri162.html on line 758: In a few cases, a person has made the list mainly on the basis of his or her attack on free will and morality—the foundation of the traditional religious view of human beings—so long as the person has also publicly identified as an atheist. You might say ours is a list of atheists with attitude. ellauri162.html on line 760: Richard Dawkins does not make the head of our list. Since this may disappoint some of our readers. we have, after our ranking, also ordered the atheists on our list by the number of Google hits that their names obtain. ellauri162.html on line 762: Number 1 David Silverman is President of American Atheists, the organization founded in 1963 by the grande dame of American atheism, Madalyn Murray O’Hair (1919–1995). He is a Jew. You know it´s a myth. Religion is my bitch. Bitches, I don´t trust ´em But they give me what I want for the night. ellauri162.html on line 768: Number 4 Freudin Square, Iraq war veteran is Black. In his rap songs, he boasts about desecrating Brigham Young’s grave and urinating in a synagogue. Be there or be Square! ellauri162.html on line 771: He runs one of the most popular atheist blogs on the Internet, called Pharyngula (a stage of the embryonic development of vertebrates). Nielunen. The website is notable for its over-the-top vituperation. Myers also has a flair for attention-getting stunts, like piercing a consecrated host with a rusty nail. In 2009, Myers was named “Humanist of the Year” by the American Humanist Association. ellauri162.html on line 773: No. 6 James (“The Amazing”) Randi (b. 1928) Born in Canada, Randi has had a long career as a stage magician, TV personality, and prolific author. However, the most distinctive feature of his career has been “debunking”—showing how his own and others’ magic tricks are done. Most recently, he has become an outspoken atheist and critic of religion. ellauri162.html on line 775: No. 7 Polly Toynbee has been a columnist for London’s The Guardian newspaper since 1998 and President of the British Humanist Association since 2007. Granddaughter of the famous historian, Arnold J. Toynbee, she stood for MP, unsuccessfully, in 1983 as a Social Democratic Party candidate. Wasnt good enough for even that. But then, the purpose of life is not to be happy, as such. ellauri162.html on line 776: In 2011, she agreed to debate Christian apologist William Lane Craig, but later pulled out, saying “I hadn’t realised the nature of Mr. Lane Craig’s debating style, and having now looked at his previous performances, this is not my kind of forum.” Chickened out, that´s all. ellauri162.html on line 782: William Lane Craig (born August 23, 1949) is an American analytic philosopher, Christian theologian, Christian apologist, and author. He is Professor of Philosophy at Houston Baptist University and Research Professor of Philosophy at Talbot School of Theology (Biolan University). Craig has updated and defended the Kalam cosmological argument for the existence of God. He has also published work where he argues in favor of the historical plausibility of the resurrection of Jesus. His study of divine aseity and Platonism culminated with his book God Over All. He is a Wesleyan theologian who upholds the view of Molinism and neo-Apollinarianism. ellauri162.html on line 784: Aseity (from Latin ā "from" and sē "self", plus -ity) is the property by which a being exists of and from itself. It refers to the Christian belief that God does not depend on any cause other than himself for his existence, realization, or end, and has within himself his own reason of existence. This represents God as absolutely independent and self-existent by nature. Bernanosin ateistipappi ei välittänyt aseptiikasta, sepsis tuli. ellauri162.html on line 786: Molinism, named after 16th-century Spanish Jesuit priest and Roman Catholic theologian Luis de Molina, is the thesis that God has only middling knowledge of what is going on. It seeks to reconcile the apparent tension of divine providence and human free will. Prominent contemporary Molinists include William Lane Craig, Alfred Freddoso, Thomas Flint, Kenneth Keathley, and Louis Armstrong. What a wonderful world. Johnin mieliviini oli juuri Mölinä. ellauri162.html on line 788: Apollinarism or Apollinarianism is a Christological heresy proposed by Apollinaris of Laodicea (died 390) that argues that Jesus had a human body and sensitive human soul, but a divine mind and not a human rational mind, the Divine Logos taking the place of the latter. It was deemed heretical in 381 and virtually died out within the following decades. But now it's back! I'll be back said Apollinaris at the end of Season I. ellauri162.html on line 790: Junes Lokka (s. 14. tammikuuta 1979 Marokko) on "maahanmuuttokriittinen" "kansalaisaktivisti". Vuodesta 2017 vuoteen 2021 Lokka toimi kaupunginvaltuutettuna Oulussa Aito suomalainen yhteislista (ASYL) -yhteislistalta. Hänen toimintansa sosiaalisessa mediassa keskittyy videolähetyksiin. Lokka on opiskellut tietojenkäsittelytieteitä. Hän mainitsee äidinkielekseen suomen lisäksi ranskan. Se on siis joku karvakäsi vai!? Tuliko se Ouluun anomaan asyyliä? Vittuako se sitten kannustaa Hitlerin Aatua? No yhtä rumia ne on kyllä molemmat, Iso syylä ja Pikku syylä. ellauri162.html on line 794: Kaikkein traagisinta on havaita että tismalleen samanlaisia mölyapinoita mölisee kummallakin puolella. Darwinia ei nää apinajutut juuri heilauta. Lopputulema on ihan sama. Syö ja tule syödyxi. Nai ja tule naiduxi. Tapa ja tule tapetuxi. Elämän tarkoitus ei ole onni, as such. ellauri162.html on line 797: Pharyngula ellauri162.html on line 799: Pharyngula is a term used by evolutionists to describe a hypothetical phylotypic stage of development in embryology. It is mistakenly thought by most evolutionists that this stage represents the basic vertebrate body plan in the common ancestor of all vertebrates. There is currently a dispute among scientists as to how similar embryos are and to the reality of this stage. ellauri162.html on line 801: There are six stages to embryonic development, and the pharyngula stage is towards the middle. In the early stages of development there is significant diversity in the morphology of embryos, this diversity decreases over time till the pharyngula stage where they are most similar (often difficult for anyone but trained embryologist to differentiate), and finally in the last stages of development morphology diversifies again. It is hypothesized that the reason the pharyngula stage is so morphologically constrained is that this is the point where sequential activation of hox genes is initiated so any strong deviations from the developmental plan would lead to drastic changes in the final phenotype of the organism. ellauri162.html on line 811: paired branchial arches (pharyngeal arches) ellauri162.html on line 813: All major tissue types of differentiated and all major organs are present. By the time the embryo leaves the pharyngula stage it will appear very similar to its adult form. ellauri162.html on line 815: The concept of a highly conserved ontogeny dates back to 1828 and the work by Karl von Baer. Baer´s work was cited by Charles Darwin and used in support of his Theory of Evolution. The concept was made famous though by Ernst Haeckel in 1874 with the publication of his drawings of the conserved stage. Haeckel was mainly pushing the concept of recapitulation in which he hypothesized that ontological development repeated the evolutionary steps of the organism. Recapitulation has since been discredited and is not accepted by any modern biologist. Haeckel has been accused of falsifying his embryonic drawings, most notably by Jonathan Wells in his book Icons of Evolution. Some biology text books used Haeckel´s drawings for many years after it was known they were faked. However, most modern biology textbooks only use them now for historical reference and actual photos of embryos are used to discuss the pharyngula stage. ellauri162.html on line 817: Darwin proposed that embryos resembled each other since they shared a common ancestor, which presumably had a similar embryo, but that development did not necessarily recapitulate phylogeny: he saw no reason to suppose that an embryo at any stage resembled an adult of any ancestor. Darwin supposed further that embryos were subject to less intense selection pressure than adults, and had therefore changed less. ellauri162.html on line 819: The Haeckelian form of recapitulation theory is considered defunct. Embryos do undergo a period or phylotypic stage where their morphology is strongly shaped by their phylogenetic position, rather than selective pressures, but that means only that they resemble other embryos at that stage, not ancestral adults as Haeckel had claimed. ellauri162.html on line 821: More importantly, Pharyngula can also refer to a blog written and posted by P.Z. Myers. See Pharyngula (blog). Pharyngula is a blog by atheist and evolutionist PZ Myers, who is a biologist and associate professor at the University of Minnesota, Morris. Pharyngula was hosted 2005-2011 at Scienceblogs in full, and 2011-present, in part. Since 2011, Pharyngula has been hosted at Freethought Blogs. The atheist biologist Massimo Pigliucci said of Myers and his blog audience, "one cannot conclude this parade without mentioning P.Z. Myers, who has risen to fame because of a blog where the level of nastiness (both by the host and by his readers) is rarely matched anywhere else on the Internet...". ellauri162.html on line 823: In 2010, the Christian apologetics website True Free Thinker wrote: "Scienceblogger Chad Orzel described the commentators on PZ Myers ' Scienceblogs.com site Pharyngula, and other Scienceblogs.com commentators, as 'screechy monkeys'." ellauri162.html on line 825: A somewhat similar report was made concerning the audience of Richard Dawkins´s web community. In February of 2010, the news organization The Telegraph reported that the atheist and evolutionist Richard Dawkins was embroiled "in a bitter online battle over plans to rid his popular internet forum for atheists of foul language, insults and 'frivolous gossip'." In addition, Richard Dawkins has a reputation for being abrasive. ellauri162.html on line 827: Scienceblogs appears to have a problem keeping and attracting talented writers. According to PZ Myers, Scienceblogs has "been facing a steady erosion of talent". In 2010, the Christian apologetic website True Free Thinker wrote a quite pointed and accurate criticism of PZ Myers Pharyngula blog indicating that PZ Myers' blog posts often lack substance. Pharyngula is widely acclaimed in the liberal media due to its embrace of evolutionary pseudoscience which liberals irrationally embrace (see: Evolution, Liberalism, Atheism, and Irrationality). Myers' blog is also listed by the science journal Nature, which also embraces evolutionary pseudoscience, as the best blog by a scientist. Pharyngula is known for its sarcastic and often specious criticism of creation science and intelligent design theory, as well as regular postings of photos of cephalopods (often with vulgarly sexual connotations both subtle and blatant). As Singer said, sexual organs are the best indicators of the soul. ellauri162.html on line 829: PZ Myers´ caustic blog post on the death of Robin Williams See: PZ Myers on the death of Robin Williams (n.h.). Myers was angry because he felt that the news of Robins Williams death was crowding out the news story of the African-American Michael Brown who was shot by a police officer (a race riot subsequently ensued). ellauri162.html on line 831: Robin McLaurin Williams (July 21, 1951 – August 11, 2014) was an American actor and comedian. Williams was raised and sometimes identified himself as an Episcopalian. He described his denomination in a comedy routine as "I have that idea of Chicago protestant, Episcopal—Catholic light: half the religion, half the guilt." He also described himself as an "honorary Jew", and on Israel´s 60th Independence Day in 2008, he appeared in Times Square, along with several other celebrities to wish Israel a happy birthday. ellauri162.html on line 832: Williams was found dead in his home in Paradise Cay, California on August 11, 2014. The final autopsy report, released in November 2014, concluded that Williams´ death was a suicide resulting from "asphyxia due to hanging". Sen päästä löytyi israelilaisia levyn kappaleita. President Barack Obama released a statement upon Williams´ death: Robin Williams was an airman, a doctor, a genie, a nanny, a president, a professor, a bangarang Peter Pan, and everything in between. Se oli Jönsyäkin nuorempi, ja on nyt jo varmaan ihan homeessa. ellauri162.html on line 835: We can’t say we weren’t warned about Alexa! Alexa is the name given to the voice that responds to your commands on the Amazon Echo device. In a recent post, I discussed the creepiness of having someone potentially listen to every conversation in its vicinity. As I understand it (not having one) the device is only supposed to be activated if you first say “Alexa” but apparently that is not the case. A family in Portland, Oregon reports that an Amazon Alexa device recorded a private conversation about hardwood floors and randomly sent it to a contact in Seattle. Danielle, who declined to provide her last name, told KIRO-TV that the contact called her family to tell them that their privacy was being compromised. Unplug your Alexa devices right now, the reportedly unnamed individual said, you’re being hacked. ellauri163.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri163.html on line 37: Courtney Joseph is a graduate of the Moody Bible Institute with a degree in Evangelism and Discipleship. After over a decade of leading women’s Bible studies, mentorships and workshops in her local church, she decided to move her ministry on-line at WomenLivingWell.org where she has over 1.5 million views of her videos on youtube. Courtney’s passion and sincerity has made her a leader in the Christian blogging community. She is the Founder of WomenLivingWell.org and GoodMorningGirls.org. ellauri163.html on line 42: Sukupuolielimet ilmentävät ihmissielua paremmin kuin mikään muu ruumiinosa, silmät mukaanlukien, sanoo moniavioinen Singer. Singer on ihan samanlainen lurjus kuin kaikki muutkin kirjailijat. Sekin on aivan vitun typerä ja huono kaikessa muussa kuin izestään kirjoittamisessa. Itchelekin oli lukenut Otto Weiningerinsa ja halwexi naisia. Mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista. ellauri163.html on line 44: Naisten suurin vika oli että he (nykyaikaiset, eivät vanhanaikaiset tyypit) olivat hämmästyttävässä määrin samanlaisia kuin minä - aivan yhtä himokkaita, petollisia, izekkäitä ja seikkailunhaluisia. Sholem Asch oli Singerin mielestä maalaismainen. Olikohan se vähän kateellinen. ellauri163.html on line 46: Sholem Asch (Yiddish: שלום אַש, Polish: Szalom Asz; 1 November 1880 – 10 July 1957), also written Shalom Ash, was a Polish-Jewish novelist, dramatist, and essayist in the Yiddish language who settled in the United States. ellauri163.html on line 48: He wrote the drama Got fun nekome (God of Vengeance) in the winter of 1906 in Cologne, Germany. It is about a Jewish brothel owner who attempts to become respectable by commissioning a Torah scroll and marrying off his daughter to a yeshiva student. Set in a brothel, the play includes Jewish prostitutes and a lesbian scene. I. L. Peretz famously said of the play after reading it: "Burn it, Asch, burn it!" Instead, Asch went to Berlin to pitch it to director Max Reinhardt and actor Rudolph Schildkraut, who produced it at the Deutsches Theater. God of Vengeance opened on March 19, 1907 and ran for six months, and soon was translated and performed in a dozen European languages. It was first brought to New York by David Kessler in 1907. The audience mostly came for Kessler, and they booed the rest of the cast. The New York production sparked a major press war between local Yiddish papers, led by the Orthodox Tageplatt and even the secular Forverts. Orthodox papers referred to God of Vengeance as "filthy," "immoral," and "indecent," while radical papers described it as "moral," "artistic," and "beautiful". Some of the more provocative scenes in the production were changed, but it wasn't enough for the Orthodox papers. Even Yiddish intellectuals and the play's supporters had problems with the play's inauthentic portrayal of Jewish tradition, especially Yankl's use of the Torah, which they said Asch seemed to be using mostly for cheap effects; they also expressed concern over how it might stigmatize Jewish people who already faced much anti-Semitism. The association with Jews and sex work was a popular stereotype at the time. Other intellectuals criticized the writing itself, claiming that the second act was beautifully written but the first and third acts failed to support it. ellauri163.html on line 50: God of Vengeance was published in English-language translation in 1918. In 1922, it was staged in New York City at the Provincetown Theatre in Greenwich Village, and moved to the Apollo Theatre on Broadway on February 19, 1923, with a cast that included the acclaimed Jewish immigrant actor Rudolph Schildkraut. Its run was cut short on March 6, when the entire cast, producer Harry Weinberger, and one of the owners of the theater were indicted for violating the state's Penal Code, and later convicted on charges of obscenity. Weinberger, who was also a prominent attorney, represented the group at the trial. The chief witness against the play was Rabbi Joseph Silberman, who declared in an interview with Forverts: "This play libels the Jewish religion. Even the greatest anti-Semite could not have written such a thing". (You just wait for Philip Roth...) After a protracted battle, the conviction was successfully appealed. In Europe, the play was popular enough to be translated into German, Russian, Polish, Hebrew, Italian, Czech, Romanian and Norwegian. Indecent, the 2015 play written by Paula Vogel, tells of those events and the impact of God of Vengeance. It opened on Broadway at the Cort Theater in April 2017, directed by Rebecca Taichman. Eli ei Asch ihan pasé vielä ole. ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut. ellauri163.html on line 67: Ikävystyminen on kuolemaakin pahempaa. Voiko pitää hauskaa tekemättä pahaa muille? Tietystikään ei, Darwin opetti. Tiede taide tekniikka, jatkuva opettelu, some ja metaverse? Ei helvetti, Internetkin kuumentaa ilmaston. Pelkkä kuvaus ei riitä, tarvitaan jännitystä: sekavia tilanteita, aitoja ongelmia ja kriisejä. Niitä piisaa Pentateukissa! ellauri163.html on line 69: Iiskon mielestä ihan paras kirja oli 5. Moos. eli pentateukin vika osa, deuteronomia. Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium, m.kreik. Δευτερονόμιον, Deuteronomion, ”toinen laki”; hepr. ‏דְבָרִים‎, Devarim, ”Sanat/Asiat”) on viimeinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten raamatun Tanakhin lakiosan Tooran viimeinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin viides kirja. Suurimman osan sitä muodostaa Mooseksen pitämäksi esitetty pitkä puhe. Lain toiston lisäksi se toimii lain selityksenä. ellauri163.html on line 104: Amoriitit. Vanhat vihamiehet. Hammurabi oli amoriitti. Sieltä Moosexenkin monkey business oli peräisin. ellauri163.html on line 112: Dekalogi. Noin 10 käskyä, joista on toisaalla jo paasaus. Käskyjen numerointi puuttuu, joten tarkka lukumääärä on ihan herrassa. ellauri163.html on line 114: Kiukkuinen jumala. Paras rakastaa jumalaa, sillä herra sinun jumalason kiivas jumala teidän keskellänne, ettei herran sinun jumalas viha julmistuisi sinun päälles, ja hukuttais sinua maasta, kuten kävi Nooalle. (Ai niin sehän kyllä lupasi ettei enää hukuttaisi meittiä. No kexii sitten jotain muuta.) ellauri163.html on line 120: Se vasikkajuttu. Muistellaan Aaronin izemurhasiirtoa, kun se veisti porukoille kultavasikan. Ei olis kannattanut! Mooses pani sen säleixi. Aaaron riisuttiin nakupellexi ja jätettiin vaaran laelle kuolemaan, sen poika puki Aaronin kakkosmiehen univormun päällensä. ellauri163.html on line 126: Lihaa. Lihansyönti on aivan a-ok, kunhan ei verta syö, ja tarjoo vähän jumalallekkin, papeille ja muille pyytäjille. Veri pitää laskea ulos eläimestä kosheristi, ei tässä mitään Singereitä olla. Pakanoiden paikat pitää panna sileäxi. ellauri163.html on line 128: Monoteismiä. Ei meitä ole täällä kun mä 1, älkää uskoko profeetoita jotka sanoo toista. Allah on mun keskimmäinen nimi. Rakastakaa, kunhan pelkäätte. Kaikki niskuroivat tyypit on kivitettävä. Onnexi luvatussa maassa riittää kiviä. Kokonaiset taajamat paloitellaan miekan terällä. ellauri163.html on line 136: Herraslakeja. Pakanalliset naiset kivitetään hengiltä. Ai se taisi tulla sanotuxi muualla. No ei lisä pahaa tee. patriarkka tuomaroi elttakunnassa, epäselvissä tapauxissa mennään leviittojen pakeille. Leviitoille niskuroivat tapetaan. Pois paha Israelista. ellauri163.html on line 140: Hammurapin lakeja. Tässä pykälässä on amoriittilainana kostamista koskevia rajoituxia. Jos joku nirhaa jonkun epähuomiossa, joutuu vankilaan, eikä omaiset pääse siellä sille kostamaan. Kainin merkkikin oli vankitazka: älkää nirhatko tätä veikkoa, hän on maxanut jo velkansa yhteiskunnalle. Muuten pätee yleisperiaate § 21: henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta. ellauri163.html on line 142: Julmia lakeja. Sodankäyntiin sovellettavia lakeja. Vierastiimiläisten kanssa sopii olla oikein julmana, kaikki vihulaiset halki poikki ja pinoon vaan. Paizi ne joiden naisia sopii bylsiä ja lapsia käyttää välipalana. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin hetiläiset, amorilaiset, kanaanealaiset, pheresiläiset, heviläiset ja jebusilaiset, niinkuin herra sinun jumalas sinulle on käskenyt. ellauri163.html on line 144: Törkeitä lakeja. Tässä pykälässä neuvotaan että tapettujen vihollisten naisia kanzii pitää jäähyllä 1kk, tukka pois ja kynnet lyhyvixi varotoimenpiteenä, ennenkuin ryhdytään niiden kanssa käsikähmään. Sit erilaisia useamman vaimon käsittelyneuvoja. Kovakorvainen poika viedään pappilaan ja siellä kivitetään. Hirtetyt on haudattava samana päivänä (sama koskee ristiinnaulittuja). ellauri163.html on line 148: Hulluja lakeja. Ei kuohitun ja raajarikon pidä tuleman herran seurakuntaan. (Hetkinen, Jeppe taisi rikkoa tätä pykälää?) Eikä pidä myös äpäränä tuleman herran seurakuntan, eipä vielä kymmenenteen polveenkaan asti. Isi taisi olla 10. polven Barkmannin äpärä, eli sille oli tie selvä jo. Ammoniitit ja moabiitit ei nekään kelpaa. Entäs Taavetti, joka oli puolimooabiitti? Ehkä se pääsi puoleenväliin sisälle. Nää oli jotain vanhoja kaunoja. Niille ei saa edes päivää sanoa, vaa pahaa toivoa. Vitun pitkävihaisia nää koukkunokat. ellauri163.html on line 150: Ulkona olkaan sulla paikka, johonkas menet tarpeilles. Ja sinulla pitää oleman vähä kalikka vyölläs, ja kun menet tarpeilles, kaiva sillä ja istuttuas peitä saastaisuutes. Ei se kepakko kai ollut kiinalainen vessapaperi, vaan pikemminkin kenttälapio. Porttoja ei pidä oleman Israelin tyttärissä, eikä yhtään huorintekijää pojissa. Failing that, älä kuitenkaan tuo porton palkkaa äläkä koiran hintaa papille, se on kauhistus. Sano vaikka että se on jotain muuta. Koronkiskonta on sallittua goyimeilta, muttei tiimiläisiltä. Jumala haluaa maxut ajoissa, muttei sille ole pakko mitään luvata. Toisen pellosta saa syödä muttei laittaa muovipussiin ruokaa noutopöydästä. Onkohan Päivi Räsäsellä vyöllä lain vaatima vähä kalikka? ellauri163.html on line 152: Hassuja lakeja. Jos mies potkaisee vaimon pihalle, niin se ei saa toisen miehen jälkeen ottaa sitä uudestaan, koska se on saastunut. Karta spitaalisia, ettei käy niinkuin Mirjamille. Muista mitä herra sinun jumalas teki Mirjamille, tiellä kun te Egyptistä läxitte. Pilvi siirtyi pois teltan yläpuolelta, ja Mirjam oli spitaalista valkoinen kuin lumi! Kun Aaron kääntyi Mirjamiin päin, hän näki, että tämä oli saanut spitaalin! Niin Mirjam pantiin karanteeniin leirin ulkopuolelle viikoxi, eikä kansa purkanut leiriä ennenkuin hänet oli tuotu takaisin. ellauri163.html on line 154: Jos naapuri lainaa vaikka ruohonleikkuukonetta, ja otat siltä vaikka sänkypeiton pantixi, niin anna hänen panttinsa takaisin ennen auringon laskemista, niin että hän pääsee lepäämään pantillansa. Äläkä mene hänen huoneeseensa panttia ottamaan, vaan odota pihalla. Älä ota leskeltä vaatteita pantixi äläkä vie viimeistä jyvää pellolta, jätäpä se köyhille jyrsijöille. ellauri163.html on line 156: Outoja lakeja. Jos lanko ei tahdo ottaa veljen leskeä, niin menkään hänen veljensä vaimo porttiin vanhempain eteen ja sanokaan: ei kytyni tahdo herättää veljellensä nimeä Israelissa ja ei tahdo minua kylvyn jälkeen naida. Jos hän seisoo ihan jök, niin hänen natonsa astukaan hänen tykönsä vanhimpain nähden, ja riisukaan kengän hänen jalastansa ja sylkekään hänen kasvoihinsa, ja vastatkaan häntä sanoen: näin jokaiselle pitää tehtämän, joka ei veljensä huonetta rakenna, ja hänen nimensä kuzuttakaan Israelissa paljasjalan huoneexi. ellauri163.html on line 159: Niin hakkaa hänen kätensä poikki, sinun silmäs ei pidä säästämän häntä. Poista paha Israelista. Äläkä pidä kahtalaista vaakaa säkissäs, äläkä kahtalaista mittaa. Muuten takaan ettet ole pitkäikäinen. ellauri163.html on line 161: Verolakeja. 10% verokanta, jonka kantaa leviitat, jotka jakaa siitä köyhille tarveharkintaisesti. ellauri163.html on line 163: Kertaus. Ja leviläiset alkakaan ja sanokaan jokaiselle Israelissa korkialla äänellä: Kirottu olkoon epäjumalankuvantekijä. Kirottu olkoon isänsä eli äitinsä ylönkazoja. Kirottu olkoon naapurinsa rajansiirtäjä. Kirottu olkoon sokian exyttäjä. Kirottu olkoon mamun lesken orvon oikeudenvääntäjä. Kirottu olkoon isänsä emännän tykönämakaaja ja isänsä peitteenpaljastaja. Kirottu olkoon eläimeenryhtyjä (Fig. 3). Kirottu olkoon sisarensamakaaja. Kirottu olkoon anopinmakaaja. Kirottu olkoon naapuriaan salaalyöjä. Kirottu olkoon palkkamurhaaja. Ja kaikki kansa sanokan: aamen. ellauri163.html on line 174: 120-v Mooses sanoo lähtiessään porukoille: Muistattehan kerrata nää pykälät joka 7. vuosi lehtimajajuhlassa. Vahdinvaihtotilaisuudessa Herra ilmestyi Moosexelle ja Joosualle lehtimajassa pilven pazaana. Se oli vähän pahantuulinen koska se tiesi että vähän päästä vuokralaiset jälleen lipsuvat. Samaa sanoi Mooseskin lähtiessään porukoille: jätän tän lakikirjan tähän arkin kylkeen, siitä voitte sitten kazoa miten tuli tonttuiltua. ellauri163.html on line 178: Minä ammun kaikki nuoleni heihin. Minä lähetän mezän petoin hampaat heidän keskellensä. Ulkona pitää miekan heitä hävittämän ja sisällä pelvon, sekä nuorukaiset että neizeet, imeväiset ja harmaapäät. Minun on kosto, ja minä kostan! Minä juotan nuoleni verellä, ja miekkani pitää lihaa syömän tapetuiden verestä, ja vangituiden ja vihollisten paljastetusta päästä! Niin myös Herra sinun Jumalas lähettää heidän sekaansa hörhöläiset siihen asti että kaikki hukutetaan, jotka jääneet ja heitänsä lymyttäneet ovat sinun edestäs. ellauri163.html on line 183: ¹Reuben was denied this privileged position, because he had dishonoured his father by having sex with his father's concubine. ellauri163.html on line 185: Simeon ja Leevi ovat veljekset, väkivaltaisia ovat heidän hankkeensa. Minä en suostu heidän juoniinsa,minun sydämeni ei liity heidän seuraansa. He ovat vihassaan tappaneet miehiä, omin luvin katkoneet sonnien kinnerjänteet. Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on kiivas, heidän raivonsa, sillä se on julma. Minä sirotan heidät Jaakobin heimojen sekaan, hajotan heidät Israelin joukkoon. Juuda, veljesi ylistävät sinua. Sinun kätesi on iskevä vihollistasi niskaan, sinun isäsi pojat kumartavat sinua. Juuda, sinä nuori leijona, saaliilta olet noussut, poikani. Hän on kyyristynyt, käynyt makuulle kuin leijona, kuin jalopeura. Kuka uskaltaa häntä häiritä? Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat. ellauri163.html on line 189: The scepter shall not depart from Judah, Nor the ruler's staff from between his feet, Until Shiloh comes, And to him shall be the obedience of the peoples. ellauri163.html on line 193: Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. Hänen silmissään on viinin hehku, hänen hampaissaan maidon valkeus. Sebulon on asuva meren äärellä, hän asettuu rannikolle, missä laivat kulkevat, hänen selkänsä taa jää Sidon. Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen. Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi. Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä. Dan on ajava kansansa asiaa yhtenä Israelin heimoista. Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. Herra, sinulta minä odotan pelastusta! Gadia ahdistavat rosvojen joukot, ja Gad ahdistaa niitä, seuraa niiden kintereillä. Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. Naftali on vapaana juokseva kauris, kauniita ovat hänen vasansa. Joosef on hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen äärellä, sen oksat ojentuvat yli muurin. Jousimiehet hätyyttävät häntä, he ampuvat ja ahdistavat häntä, mutta hänen jousensa pysyy jäntevänä ja hänen kätensä ovat nopeat. Tämän saa aikaan Jaakobin Väkevä, hän, jonka nimi on Paimen, Israelin Kallio, isäsi Jumala, joka on auttava sinua, Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta ellauri163.html on line 194: ja siunauksia syvyyksistä maan alta, siunauksia kohduille ja rinnoille. Isäsi siunaukset ovat vahvemmat kuin ikivanhat vuoret, kuin ihanat ikuiset kukkulat. Ne siunaukset tulkoot Joosefin osaksi, hänen, joka on päämies veljiensä joukossa ellauri163.html on line 197: Sitten Jaakob antoi heille nämä ohjeet: »Minut otetaan pian esi-isieni luo. Haudatkaa minut isieni viereen siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla, Makpelan vainiolla, Mamren lähistöllä Kanaaninmaassa. Sen vainion Abraham osti heettiläiseltä Efronilta sukuhaudaksi. ellauri163.html on line 199: Siihen hautaan on haudattu Abraham ja hänen vaimonsa Saara, sinne on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja sinne minä hautasin Lean. Se vainio ja siellä oleva luola on ostettu heettiläisiltä. ellauri163.html on line 205: Shiloh, a place of rest, a city of Ephraim, "on the north side of Bethel," from which it is distant 10 miles ( Judges 21:19 ); the modern Seilun (the Arabic for Shiloh), a "mass of shapeless rubble". ellauri163.html on line 225: Siiloon tai Siloh (hepreaksi: šīloh, שילה , juuresta š -'- l, mikä tarkoittaa, ehkä "paikka, jossa puhunut kysytään") on yksi tärkeimmistä hartauden ja Israelin ajanjaksolla ja tuomarit. Raamatun mukaan se sijaitsee Samarian keskustassa etelään Tirtzasta , Israelin kuningaskunnan muinaisesta pääkaupungista . Se tuhoutui vuonna 1050 eKr. JKr filistealaisten ja heprealaisten välisessä taistelussa. Palestiinalaiset voittivat tämän erän. ellauri163.html on line 231: Ensimmäinen maininta Shilohista, joka sijaitsee pohjoiseen Bethelistä ja etelään Lebonahista löytyy Joosuan kirjasta. Se on tää, että israelilaiset jakaa alueisiin ne jotka ovat pystyneet valloittamaan ja miehittään, jonka jälkeen Siilosta on myös osoitettu turvakaupungit ja leeviläisten kaupungit. Tästä paikasta tulee tärkein palvonnan ja hallinnon paikka, jossa Israelin pojat kokoontuvat vuosittaisiin juhliin tuomareiden aikana. ellauri163.html on line 241: Helluntailainen Siiloan-seurakunta tunnetaan lähinnä rappioalkoholistien seurakuntana. Tiedetään paljon tapauksia, joissa saarnaaja Sopasen (levätköön rauhassa) johtama helluntaiseurakunta Siiloan on 1970-luvulla haalinut seurakuntansa jäseniksi rappioalkoholisteja ja kastanut heidät (ne, jotka muistavat, ne muistavat!). ellauri163.html on line 243: Kun puliukot ovat sitten taas pian sen jälkeen langenneet juopottelemaan, ja erkaantuneet seurakunnasta, heitä on haettu takaisin. Joka kerran, kun juoppo on helluntaiseurakunta Siiloanin aivopesemänä muka "tehnyt parannuksen", hänet... ON KASTETTU UUDESTAAN MUKA USKOVIEN MUKA KASTEELLA! ellauri163.html on line 245: EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI! Jopa japanilaisia turisteja on haalittu kadulta suoraan heidän Nikon-kameroidensa ääreltä helluntaiseurakunta Siiloanin tilaisuuksiin, ja sitten tilaisuuden jälkeen kastettu KYLPYAMMEESSA! Vaikka he eivät ole ymmärtäneet sanaakaan saarnasta - eikä kukaan kielilläpuhuja tai kielten tulkkaaja ole heille kertonut, mitä siellä on puhuttu. ellauri163.html on line 247: The name 'Shiloh' means 'the Bearer of Rest'. 'Shiloh' does not refer to a city or a group. 'Shiloh' is the name of the coming Messiah - the promised Seed, through Whom all the families of the earth would be blessed - the One Who brings rest for the soul and is the fulfilment of all Scripture - Jesus the Messiah - the son of David - the son of Abraham - the father of Isaac - the father of Jacob - the father of Judah and his brother. ellauri163.html on line 253: This is the genealogy[a] of Jesus the Messiah, the son of David, the son of Abraham: ellauri163.html on line 255: Abraham was the father of Isaac, ellauri163.html on line 273: Salmon the father of Boaz, whose mother was Rahab, ellauri163.html on line 282: David was the father of Solomon, whose mother had been Uriah’s wife the callipygous Bathsheba, ellauri163.html on line 290: Asa the father of Jehoshaphat, ellauri163.html on line 292: Jehoshaphat the father of Jehoram, ellauri163.html on line 296: Uzziah the father of Jotham, ellauri163.html on line 298: Jotham the father of Ahaz, ellauri163.html on line 300: Ahaz the father of Hezekiah, ellauri163.html on line 330: Eleazar the father of Matthan, ellauri163.html on line 332: Matthan the father of Jacob, ellauri163.html on line 337: Paizi Jooseppihan oli pelkkä aisankannattaja, Jepen isäpuoli. Höh, Marianhan sukupuuta tässä pitäis seurata, sillä oli 50% samat geenit kuin Jee-suxella. Loput oli pyhältä hengeltä (tai Gabrielilta jos Saramagon gospeliin on luottamista). Jonka sukupuu on lyhkönen. ellauri163.html on line 339: Thus there were fourteen generations in all from Abraham to David, fourteen from David to the exile to Babylon, and fourteen from the exile to the Messiah. ellauri163.html on line 341: Shiloh is generally understood as denoting the Messiah, "the peaceful one," as the word signifies ( Genesis 49:10 ). The Vulgate Version translates the word, "he who is to be sent," in allusion to the Messiah; the Revised Version, margin, "till he come to Shiloh;" and the LXX., "until that which is his shall come to Shiloh." It is most simple and natural to render the expression, as in the Authorized Version, "till Shiloh come," interpreting it as a proper name (Compare Isaiah 9:6 ). ellauri163.html on line 347: Guest Aug 12 ´06#1: What does this verse mean? ellauri163.html on line 351: The sceptre shall not depart from Judah, ellauri163.html on line 353: So that tribute shall come to him ellauri163.html on line 356: Footnote: Shiloh, understood as shai loh "tribute to him," following Midrash; cf. Isa. 18:7. Meaning of Heb. uncertain; lit. "Until he comes to Shiloh." ellauri163.html on line 358: And why does King Jimmy say "The sceptre shall not depart from Judah, nor a lawgiver from between his feet, until Shiloh come; and unto him shall the gathering of the people be." ellauri163.html on line 360: The reason I ask this question is that it seems ellauri163.html on line 361: to imply a king of the line of Judah forever, but Israel currently has no king, nor do our democratic rulers have staffs. Does this imply that "he has come to Shiloh" (JPS) or that "Shiloh has come" (KJV)? Please explain. Why does King Jimmy think the homage of the people will be Shiloh's whereas JPS says it is Judah's? Who or what is this Shiloh and why is he/it so important that the scepter will not depart from Judah till then? ellauri163.html on line 363: Are you using the 1917 JPS that is in public domain? If you are please know that it is a Xian translation with minor modifications. ellauri163.html on line 368: or habad.org/library">http://www.chabad.org/library: ellauri163.html on line 369: 10The scepter shall not depart from Judah, nor the student of the law from between his feet, until Shiloh comes, and to him will be a gathering of peoples. ellauri163.html on line 371: G-d did not always promise that there would always be a king (let alone a king from the tribe of Judah). In Genesis 49 Jacob is blessing the tribes and says the scepter will not depart the tribe of Judah. This is long before Moses, let alone the first Temple -- not to mention the hundreds of years then before the second Temple. ellauri163.html on line 373: There wasn't a King for hundreds of years after the blessing before the first king of the tribe of Judah (before Saul and David). Tthere was that whole slavery period in Egypt for hundreds of years, then Moses, then Joshua, then the judges long before Saul the firs tking of the tribe of Judah. ellauri163.html on line 375: Just read the bible chronoholically and you'll see that there were hundreds of years after Jacob's statement before the first king. Then there were Kings of Judah. Then there was the civil war and the kingdoms split. ellauri163.html on line 378: So, no, it does not say (let alone imply) that there will always be a king of the tribe of Judah as your post asked. ellauri163.html on line 380: "The scepter shall not depart Judah" means that the right to kingship will forever belong to the tribe of Judah. This is re-enforced in Prophets when first David and then his son, Solomon, are told that they are the rightful bloodline for the throne. Others have sat on the throne but they were not rightful heirs. ellauri163.html on line 382: For those Xians who say that there has been no king of Judah since J-sus they should check their math. In fact there has been no ruler from the tribe of Judah since 586 B.C.E That is right: 600 years prior to his supposed messiah. Guess he just proved to himself that J-sus was inelligible. ellauri163.html on line 385: BTW from Genesis 49 when Jacob makes this statement there were 400 years of slavery in Egypt, a few more hundred years when we had the Judges and the Phillistines before we had ANY king from the line of Judah sitting on a throne. ellauri163.html on line 389: So what does Genesis 49 mean? ellauri163.html on line 391: Jacob was fortelling the fate of his sons and their heirs. He stated that the throne would belong to the tribe of Judah "until Shiloh comes." Belonging to isn't the same as saying there will be an unbroken line of RULING kings until Shiloh comes. ellauri163.html on line 394: J-sus didn't have the right DNA link. He didn't have the anointing (he was never anointed as a king). He never ruled. He wasn't, by any definition, a (let alone "the") messiah. "The" messiah will have be a male descendent of Solomon, he will be properly anointed as king and he will fulfill the prophecies. ellauri163.html on line 398: The older Jewish versions and commentators (e.g., Septuagint, Targums, Saadyah, and RASHI) read this word without the letter - yod, as if written - sheloh, the archaic form for - shelo, his; or, as if it were a poetic form for - shalvah, peace. (Sama sana varmaan kuin ähläm sähläm, tai shaloom.) ellauri163.html on line 400: One translation, "until that which is his shall come.", is derived from the Septuagint. Its meaning is: 'The scepter shall not depart from Judah till all that is reserved for him shall have been fulfilled.' Another translation, "Till he come whose it (the kingdom) is.", is based on the Onkelos and Jerusalem Targums, Saadya Ga´on, RASHI, and other Jewish commentators. A modern Jewish commentator, M. Friedlander, renders this as "Till peace cometh.". ellauri163.html on line 402: All of the Jewish translations (and commentaries) deal with a future time, the messianic era, during which there will be a king, a direct descendant from King David, sitting on the Davidic throne. The closing phrase of the blessing given to Judah defines the role of the expected future Jewish king, Messiah, in the world. Ultimately, his job will be to gather the nations under the banner of the One G-d of peace. If a gathering of the nations for the sake of peace is the first explicit description of the messianic era, it clearly suggests something that is natural, recognizable, and human. ellauri163.html on line 405: Rajat ja haudat ellauri163.html on line 407: 1 Ja Moses meni Moabin kedoilta ja astui Nebon vuorelle, Pisgan kukkulalle, joka on Jerihon kohdalla; ja Herra osoitti hänelle kaiken Gileadin maan Daniin asti, Ja koko Naphtalin ja Ephraimin ja Manassen maan, ja kaiken Juudan maan viimeiseen mereen asti, Ja etelämaan, ja aukian kedon Palmukaupungin Jerihon tykönä, hamaan Zoariin asti. ellauri163.html on line 413: 3. Ja etelämaan, ja aukian kedon Palmukaupungin Jerihon tykönä, hamaan Zoariin asti. ellauri163.html on line 417: Although some of the geographical reference points mentioned in Scripture are difficult for us to identify, God knows the full area into which He is going to bring Israel. We know enough to be sure that Israel is not in her full inheritance yet. Scripture shows that God has a dispute with those who are involved in “dividing up My land” [Joel 3:1-2]. ellauri163.html on line 419: Ja Herra sanoi hänelle: tämä on se maa, jonka minä Abrahamille, Isaakille ja Jakobille vannoin ja sanoin: minä annan sen sinun siemenelles; sinä näit sen nyt silmilläs, vaan et sinä sinne tule pääsemään. Lällällää. ellauri163.html on line 421: Und der HERR sprach zu ihm: Dies ist das Land, das ich Abraham, Isaak und Jakob geschworen habe, und gesagt: Ich will es deinem Samen geben. Du hast es mit deinen Augen gesehen, aber du sollst nicht hinübergehen. ellauri163.html on line 432: Ja hän hautasi hänen laaksoon, Moabin maalla, Peorin huoneen kohdalla. Ja ei ole yksikään saanut tietää hänen hautaansa tähän päivään asti. ellauri163.html on line 434: 6 Und er begrub ihn im Tal, im Lande der Moabiter, gegen dem Hause Peor. Und hat niemand sein Grab erfahren bis auf diesen heutigen Tag. ellauri163.html on line 436: Missä on Mooseksen hauta? ellauri163.html on line 438: Senkö takia Raamatun kirjoituksissa hän ei saanut lupaa mennä Luvattuun Maahan, ettei hänen olemattomasta haudasta olisi tullut turhia puheita? Onko koko miestä ollut olemassakaan? ellauri163.html on line 444: Mooseksen hautaa etsimässä - Kirkko ja kaupunki ellauri163.html on line 446: Yli 11-vuotiaille suunnatun sympaattisen pelin tarkoituksena on löytää Mooseksen hauta ja sitä etsimään lähtenyt, jäljettömiin kadonnut crazy professori Fog. Saksalaisten suunnittelemaa seikkailupeliä voidaan käyttää myös osana uskonnon opetusta. Pelin seitsemällä eri tasolla tutustutaan Mooseksen elämän eri vaiheisiin syntymästä kuolemaan. ellauri163.html on line 450: Hauta-arkku on vieläkin nähtävänä ammonilaisten pääkaupungissa Ammanissa.. Tämä tarkoittaa, että Ogin kuolemasta on jo kulunut melkoisesti aikaa ja hauta-arkusta on tullut historiallinen nähtävyys. Mooseksen hauta koostui maanpäällisestä hautakappelista, ja siinä oli kuiluja, jotka johtivat maanalaisiin hautakammioihin. Hautakappelilla oli piha, jonka länsipuolella oli neljä pienempää kappelia. Kompleksin seinät on koristeltu upotetulla helpotuksella, ja Mooses on esillä eri jumalien edessä, mutta myös alamaailmassa. ellauri163.html on line 452: Mooseksen isoäidin hauta on Maple Groven hautausmaalla Hoosick Fallsissa. Grandma Moses , syntynyt Anna Maria Robertson Mooses ( 7. Syyskuu 1860 Greenwich Yhdysvaltain valtio New York, † 13 Joulukuu 1961 vuonna Hoosick Falls, New York) oli yhdysvaltalainen taidemaalari, kuvittaja ja edusti naivisti taidetta. ellauri163.html on line 454: Jerusalemin rukouslista 22.7.2021 - Israel-Apu ry: Olen iloinen myöskin siitä, ettei kukaan tiedä, missä Mooseksen hauta on! Oli Luojan oma suuri ja jumalallinen suunnitelma pitää Mooseksen hauta kätkettynä ja salaisuutena. Voitte kuvitella, mitä tapahtuisi, jos Israelin lapset tietäisivät, mihin Mooses on haudattu. ellauri163.html on line 456: Missä on Jeesuksen hauta? ellauri163.html on line 460: Minua on hiukan ihmetyttänyt eräs asia. Missä on kaikkien raamatun henkilöiden haudat? Luulisi maailmaa mullistaneiden hautapaikkojen olevan yleisessä perimätiedossa? ellauri163.html on line 462: Ajatellaan vaikka Moosesta, juutalaisten maanpäällistä jumalaa. Missä on hänen hautansa? Kun Mooses kuoli, niin heitettiinkö ruumis suohon, ja unohdettiin se kikkelinsilpoja? Luulisi juutalaisten menneen soittamaan kunnioitustaan haudalle. Sehän olisi ollut pyhiinvaelluskohde. Mooses taidettiin haudata joutomaahan muiden sieninarkkareiden sekaan ja unohdettiin kuten kuka tahansa? ellauri163.html on line 464: Samoin Nooa, jumalan suuren suunnitelman toteuttaja, sai palkakseen tulla haudatuksi jollekin tunkiolle? Kukaan ei jäännyt kaipaamaan ihmiskunnanpelastajaa. Hänelle ei edes pystytty muistomerkkiä koko vitun maailman pelastamisesta. Outoa? ellauri163.html on line 466: Ja sitten Jeesus. Kukaan ei tiedä varmasti missä Jeesuksen hauta sijaitsee. Miksi ihmeessä? Luulisi ihmeitä tekevän zombin hautapaikan painuvan kansan kollektiiviseen muistiin. Mutta ei, jumalan pojan haudan sijaintia ei kukaan muista. ellauri163.html on line 468: Tarkalleen ottaen kenenkään raamatun henkilön hautapaikkaa ei tiedetä. Miksiköhän? Koska raamatun henkilöt ovat kuvitteellisia. Jos raamatun henkilöt olisivatkin oikeita, ei heitä kukaan muistaisikaan, koska he olivat vain tavallisia sienipäitä harhoineen. ellauri163.html on line 470: Niin. Tuo on melko kummallista, sillä paljon vanhempiakin hautoja kuin pari tuhatta vuotta tunnetaan kyllä paljon, ja paljon vähäisemmille miehille niitä on kyhätty. ellauri163.html on line 471: Ja jos nuoren maan ajoituksiin uskotaan, ei tosiaan Mooseksen ja Nooan hautojen ja muistomerkkien säilyminen olisi ollenkaan mahdotonta. Missähän lienevät ja kuka ne on hävittänyt? Siinä on hihulille taas yksi pähkinä. Faaraot sun muiden haudat kyllä löytyvät, muttei telttaväen jumalan sanansaattajien, erikoista tosiaan... ellauri163.html on line 477: Officially, the tomb is the burial site of Youza Asaph, a medieval Muslim preacher - but a growing number of people believe that it is in fact the tomb of Jesus of Nazareth. ellauri163.html on line 482: They believe that Jesus survived the crucifixion almost 2,000 Easters ago, and went to live out his days in Kashmir. And for those who scoff, remember that others have argued, just as implausibly, that Jesus came to Britain. A theory that was much in vogue when the poet William Blake famously asked: "And did those feet in ancient time, walk upon England's mountains green? And was the holy Lamb of God on England's pleasant pastures seen?" ellauri163.html on line 484: Itse ainakin olen ihan Raamattua lukemalla löytänyt Mooseksen ja Jeesuksen ruumiiden kohtalot. Lue sinäkin kyllä sieltä ne löytyy! ellauri163.html on line 486: Sentään... Nyt ei ollut kyse kohtalosta, vaan hautapaikoista... Hohhoijaa... Kössönöm. ellauri163.html on line 487: Missä ne haudat ovat? Tuo juttusi on aivan sama, kuin että joku sanoisi, että minä kyllä tiedän missä on Zeuksen hauta (onko hän muuten kuollut?), koska jossain kirjassa niin sanotaan. ellauri163.html on line 489: No kun kerran olet niin laiska ettet jaksa itse avata Raamattua, niin voin kertoa, ellen nyt aivan väärin muista että Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä. Tuo on luultavasti 5. Mooseksen kirjassa. Jeesus vuorostaan haudattiin kalliohautaan, mutta kuten olet jo lapsena oppinut niin Jumala herätti Jeesuksen ja vapautti kalliohaudasta ja nosti taivaaseen Isä-Jumalan oikealle puolelle. Roomalaiset sotilaatkaan eivät voineet sitä estää kun Jumalan enkeli tainnutti haudan vartijat ja siirsi ison kiven pois haudan suulta. Naiset menivät ensimmäisenä tyhjälle haudalle. ellauri163.html on line 490: Mutta jos kiinnostaa Mooseksen hautapaikka tai ruumiin kohtalo (en ymmärrä mitä eroa sanamuodoilla on?) niin lukaseppa Raamatusta, Jumalan Sanasta siellä se on kerrottu. Siunausta! ellauri163.html on line 497: Palikka tajuaisit ettei raamatun kirjoituksilla ole todistusarvoa, ennenkuin löydetään selviä yhteneväisyyksiä historiasta. Niitä kun ei ole näkynyt, niin on turha puhua myöskään ylösnousemuksista. Annan esimerkin: ellauri163.html on line 499: Keijukaisten maallisia jäännöksiä kun ei ole löytynyt yhtään, ei todennäköisesti ole ollutkaan keijukaisia. Jos mikään muukaan fyysinen todiste ei tue keijukaisteoriaa, on todella typerää alkaa olettamaan keijukaisten nouseen esim. korkeammalle henkiselle tasolle, etenkään kun korkeammasta henkisestä tasosta ei ole myöskään todisteita. Pyörit kehäpäätelmässä jossa jumala sanoo raamatun olevan totta ja raamattu jumalan. Pienelläkin päätelly voi todeta, ettei tuosta päätelmästä jää jäljelle muuta kuin muinainen paskalappunippu, ei jumalaa...Te haaasssuun hauskat julistajahihhulit ette edes tunne kirjaa, jonka pohjalta pitäisi kyetä selittämään tuotetta parhain päin :D ellauri163.html on line 501: Jos sinulla on aikeissa puhua uskontosi vietäväksi älyllisesti rehellinen ateisti, niin aloita nyt hyvä pelle siitä, että tunnet sen tuotteesi mihin yrität puhua mukaan. Ja ei, sinun ei pidä lukea toisille raamattua. Lue se alkuun ihan itsellesi. ...ja sitten se totuus lopuksi: Keskiverto ateisti tuntee raamatun monin verroin paremmin kuin yksikään fundamentalistinen lahkohihhuli. ellauri163.html on line 503: Kuulehan nyt milian, ei se ole uskon kannalta oleellista osata sanatarkkaan ulkoa erittäin paksua kirjaa, vaan ymmärtää Raamatun sanoma ja ne asiat. ellauri163.html on line 504: Sitäpaitsi kristityt painottavat enemmän uutta testamenttia kuin vanhaa. Ei minun uskoni tai ilosanoman vienti kaadu siihen jos minä en muista jotakin yksittäistä sivuseikkaa vanhasta testamentista! Siunausta sinulle milian! Zelig ellauri163.html on line 506: "Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä" Jos kukaan ei ollut näkemässä, niin miten se on päätynyt Raamattuun? Käyttikö muuten iso herra lapiota vai taikoiko Mooseksen kylkiluusta lumikolan ja kaiveli sillä? Jos nyt joskus luet tämän jutun, niin annan yhden neuvon.. Ota ihan rauhallisesti täällä ateismi-palstalla. Minä en ole ikinä ostanut sikaa säkissä, enkä tekisi niin uskontojenkaan tapauksessa. Asia, ismi tai mikä hyvänsä täytyy tuntea juurta jaksain, jotta voi ITSELLEEN rehellisesti sanoa ottaneensa niin paljon selvää, että kykenee tekemään perusteltavan ratkaisun liittymisestä tai sen tekemättä jättämisestä. Minä pystyn perustelemaan täydellisesti, miksi en ikäkuunapäivänä liittyisi lahkoonne, mutta perustelut sille miksi SINÄ siihen kuulut, ovat niin typerät ja puuttelliset, että myötähäpeää vain herättää. ellauri163.html on line 522: That´s All Folks! ellauri163.html on line 527: Payot (Hebrew: פֵּאָה, romanized: pe’ot, plural: פֵּאוֹת) is the Hebrew term for sidelocks or sideburns. Payot are worn by some men and boys in the Orthodox Jewish community based on an interpretation of the Tenach injunction against shaving the "sides" of one's head. Literally, pe'ah means "corner, side, edge". There are different styles of payot among Haredi or Hasidic, Yemenite, and Chardal Jews. Yemenite Jews call their sidelocks simanim (סִימָנִים‎), literally, "signs", because their long-curled sidelocks served as a distinguishing feature in the Yemenite society (differentiating them from their non-Jewish neighbors). ellauri163.html on line 531: Jules Payot, né le 10 avril 1859, mort le 30 janvier 1940 à Aix-en-Provence, est un pédagogue et universitaire français. Payot est né en 1859 à Chamonix. Il fut une figure de premier plan dans l´enseignement laïque et en 1907, il fut nommé recteur des académies de Chambéry et d´Aix-en-Provence. ellauri163.html on line 537: Jules Payot (1895) L´education de la Volonté. Agregé de philosophie, Docteur ès Lettres, Inspecteur d´Academie. Chapitre II: Qu´est´ce que méditer, et comment méditer. ellauri163.html on line 540: Mixi Payot pääsi hakemistoon? ellauri163.html on line 547: Väärä itsessään ja käytännössä valitettava teoria, joka pitää luonnetta muuttumattomana, testaa negatiivista korkeimmassa määrin. Kantin paljastama, Schopenhauerin uusima hypoteesi on Spencerin tukivartena. Kantin mukaan olemme valinneet hahmomme noumenal-maailmassa, ja tämä valinta on nyt peruuttamaton. Kun se "laskeutui" avaruuden ja ajan maailmaan, hahmomme, tahtomme, pysyy sen mukaisena, mitä se on, ilman että voimme muokata sitä edes vähän. Mikä se sitten onkaan. ellauri163.html on line 549: Schopenhauer toteaa myös, että luonteenominaisuudet ovat synnynnäisiä ja immuuneja rabiexelle. Emme muuta motiivien lajia, johon esimerkiksi egoistin tahto on saatavilla. Sinä voit koulutuksen mukaan pettää egoistia tai parempi vielä korjata hänen ideoitaan, saada hänet ymmärtämään, että on olemassa tapa saavuttaa hyvinvointi, se vaatii työtä ja rehellisyyttä eikä kevytmielistä sooloilua. Mutta kun on kyse sielun herkistämiseksi muiden kärsimyksille, luovuta: tämä on varmasti yhtä paljon mahdotonta kuin lyijyn vaihtaminen kultaan. Voimme saada egoistin näkemään, että luovuttamalla pieni etu, voidaan saavuttaa paljon suurempi; vakuuttaa pahan siitä, että aiheuttaessaan kärsimystä muille hän aiheuttaa itselleen vielä elävämmän. Keppi siis ja porkkana. ellauri163.html on line 552: En voi taistella vastoin luonnettani, perintöä, jonka esi-isäni ovat nostaneet minulle karttuvalta tililtä ja joka edustaa tuhansia, ehkä miljoonia vuosia kokemuksia, jotka on tallennettu orgaanisesti aivoihini. Mitä voin tehdä tätä muiden liigojen valtavaa koalitiota vastaan vastoin heikkoa henkilökohtaista tahtoani, jos haluan päästä eroon osasta perintöä, jonka he ovat siirtäneet minulle? Ei ole edes järkevää yrittää kapinaa: tappio on varma etukäteen. Voin kuitenkin lohduttaa itseäni ajattelemalla, että 50 000 vuoden kuluttua jälkeläisestäni tulee sosiaalisen miljöön ja perinnöllisen säännöllisen leikin kautta kuin täydellistyneitä koneita, joita on koottu uudelleen vuosisatojen ajan ja jotka jauhavat omistautumista, aloitteellisuuden henkeä jne. ellauri163.html on line 554: Jos nyt tutkimme, mitkä ovat teorian puolesta esitetyt perustelut, löydämme Kantista vain a priori-näkemyksiä, ja ne a priori-näkemykset, joita hän pitää tarpeellisina vapauden mahdollisuuden löytämiseksi, olisivat irtautuneet järjestelmästä kuolleena haarana, jos Kant ei olisi sekoittanut keskenään fatalismia ja determinismiä, kuten näemme alla. Schopenhauerista löytyy enemmän "räkämunkkeja" kuin argumentteja, koska hän haluaa leveillä tiedoillaan ja kasata puolelleen viranomaisia. ellauri163.html on line 556: Viranomaiset eivät ole minkään todisteen arvoisia. Tässä ovat ainoat argumentit, jotka löysimme Koala-sedältä: 1) jos luonne olisi täydellinen, pitäisi löytää huomattavasti enemmän hyvettä ihmiskunnan vanhimmasta puoliskosta kuin nuorimmasta, mikä ei ole; 2) jokainen, joka on kerran osoittanut olevansa lurjusmies, on ainaisexi menettänyt luottamuksemme, mikä osoittaa, että me kaikki uskomme muuttumattomaan luonteeseen. No varmaan Koala-setä oli juuri sellainen pitkävihainen. ellauri163.html on line 558: Suurin hyvä, joka egoistilla on, on varmasti sen elämä. Jälleen tämä usko siihen, että luonne on yksi asia, homogeenilohko perustuu pinnallisimpaan havaintoon. Hyödyttäkäämme Schopenhaueria siitä, että hän on rokottanut sen Saksassa: se olisi meille 2 armeijakunnan arvoista, jos meillä ei olisi myös omasta takaa lannistamisen asiamiehiä, erityisesti Taine, jonka näin suuressa miehessä käsittämätön näkemys ei ole pystynyt erottamaan fatalismia determinismistä. ellauri163.html on line 569: Tässä lähestytään keskustelun avainkohtaa. Sanotaan: jos ette hyväksy sitä, että vapaaehtoinen voi ilman mitään halua, vain vapaalla aloitteellaan, varmistaa motiivin hallitsevan aseman ilman voimaa. "Voimakkaat motiivit, oleta toivomus, Oppilaasi, jos hän ei halua työskennellä, ei koskaan toimi." ellauri163.html on line 571: Tällä te olette taas ennalta määrättyjä ja julmempia kuin kalvinistinen ennakkoastuminen, sillä kalvinistinen ennalta määrätty ei tiedä, että hän on ennalta määrätty hänelle, eikä taivaan toivo koskaan jätä häntä. — Mutta oppilaasi voi omantunnon perusteellisen tarkastelun perusteella tietää, ettei hänellä ole halua, ei armoa, että kaikki ponnistukset ovat siis hyödyttömiä: hänen on jätettävä ovelle kaikki toivo. ellauri163.html on line 573: Voilaa! kysymys on mahdollisimman selkeä. Minulla on tai ei ole halua parhaaseen - jos minulla ei ole sitä, kaikki ponnistelut ovat turhia - mutta koska halu ei riipu minusta, olipa armo puhaltaa tai haluaa, täällä olemme nurkassa fata- Laisuudella, paljon enemmän, on ennalta määrättyjä! — Erittäin hyvä; Mutta myöntämällä tämän myönnämme vähemmän kuin miltä näyttää. ellauri163.html on line 575: Huomaa, että halu parhaaseen, vaikka se olisikin heikko, riittää meille, koska uskomme, että käyttämällä asianmukaisia viljelytapoja sitä voidaan kehittää, vahvistaa ja vahvistaa, muuttaa sen vankaksi ja kestäväksi resoluutioksi. "Mutta tämä epätoivo, vaikka olisitkin heikko, oletkin sitä mieltä, tarvitset sitä! jos se ei ole olemassa, et voi tehdä mitään!" — Myönnämme sen täysin: uskomme ensinnäkin, että fiatin vapauden kannattajat antavat meille, ettei ole mitään keinoa luottaa parannuspäätökseen, joka ei perustu haluun parantaa! Pitkän haileinen työn suorittaminen vastahakoisesti, ei rakastaminen sitä, mitä pyritään saavuttamaan, on poistaa kaikki mahdollisuudet menestyä. ellauri163.html on line 579: Itse asiassa predestiiniemme ryhmä osuu samaan aikaan näiden moraalista hulluudesta kärsivien onnellisten muukalaisten kanssa. Myönnämme, pystymättä näyttämään sitä, ja vain siksi, että emme ole koskaan kohdanneet negatiivisia tapauksia, että jos kysytään keneltä tahansa mieheltä, johon vieraantuminen ei vaikuta, jos hän pitää pastorin loistavaa uraa parempana kuin halveksitun juopon uraa, tämä mies vastaa kyllä. On selvää, että tämä on yxi oletus, tämän oletamme. Mutta kuka sen haastaa? ellauri163.html on line 581: Moraalin ei siis tarvitse yhdistää kohtaloaan tällaisiin riskialttiisiin teorioihin – ja me toistamme sen yhtä masentavaksi kuin vapaan tahdon. Moraali tarvitsee vain vapautta, joka on hyvin erilainen. Ja tämä vapaus on mahdollista vain determinismissä ja sen kautta. (Alanootissa vielä haukutaan Cousinin tahtoteoriaa.) ellauri163.html on line 585: Ei tahtoa ilman halua ellauri163.html on line 589: Lähes kaikki meistä kuvittelevat, että valitsemme puolemme, että valitsemme useiden polkujen välillä! Helas, lähes aina päätöksemme tekee joku meissä, emme me; tietoiseen tahtoomme ei se osallistu: taipumukset, jotka ovat varmoja niiden lopullisesta voitosta, sopivat aivokuoren kanssa tavasta, jonka mukaan tietoisuuden annetaan niitä pohtia; ne haluavat antaa sille steriilin tyydytyksen uskoa olevansa puikoissa, mutta todellisuudessa hän on perustuslaillinen kuningatar, joka kazoo paraatia, avaa parlamentteja ja pitää uudenvuodenpuheita, mutta ei hallitse. Hallizija on todellisuudessa touhotukkainen taikaministeri taustapeikkoineen. ellauri163.html on line 594: ... Quoi qu'a chaque pas je puisse voir paraitre ellauri163.html on line 601: Alceste on mies, jolla on perustavanlaatuinen ongelma. Hän nimittäin vihaa ihmisiä. Oikeastaan Alceste vihaa ihmisten lisäksi myös yhteiskuntaa ja melkein kaikkea muutakin – eikä hän epäröi ilmaista inhoaan vasten ihmisten kasvoja. ellauri163.html on line 603: On kuitenkin yksi asia, jolle myös ihmisvihaajan sydän sykkii. Célimène on nainen, joka on vienyt Alcesten sydämen. Vaan onko edes Célimène lopulta Alcesten arvostuksen arvoinen? (Tähän päättyy juonipaljastus.) ellauri163.html on line 605: "Ihmisvihaaja" on Moliéren humoristinen klassikkonäytelmä vuodelta 1666. Ranskalainen Molière (1622–1673), oikealta nimeltään Jean-Baptiste Poquelin, tunnetaan erityisesti kirjoittamistaan humoristisista näytelmistä. Poquelin otti käyttöön Molière-nimen, kun alkoi työskennellä humoristisena näyttelijänä. Molièren tunnetuimpia humoristisia näytelmiä ovat muun muassa "Tartuffe" sekä "Sievistelevät hupsut". ellauri163.html on line 607: Sen sijaan, että vallizisi halveksiva rauha, mitä näemme? Itserakkauden haava, epähienous, joka vaikuttaa meihin, provosoi meistä huolimatta myös fysiologisia emojeja. Sydän alkaa lyödä epäsäännöllisesti, kouristuxilla; hän on kuin paniikkihäiriö. Monet hänen supistuksistaan ovat epätäydellisiä, kouristuxia kuten sanoin, tuskallisia. Väkivaltaiset ääliöt työnsivät veren aivoihin, ruuhkauttavat tämän elimen niin herkullisesti ja aiheuttavat väkivaltaisten ajatusten, kostoideoiden, absurdien ideoiden, liioitellun hätävarjelun mahdottoman tulvan. ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä. ellauri163.html on line 624: Vittu nää pallokalloapinat on tismalleen samanlaisia tänä päivänä kuin ne oli pentateukin aikana, ja varmasti kymmeniä tuhansia vuosia sitä ennenkin. Kavereita petetään ja vihollisen elävää voimaa vähennetään, suojellaan omia poikasia ja syödään eläimiä, ja väliin aina pyllistetään oikeille ja kexityille herroille, lauletaan helkavirsiä ja tapaillaan noitavaimoja. Ei tää tästä muutu mixikään, ja mixkä muuttuisi, tälläisestä pallokallot pitävät, tälläisessä maailmassa viihtyvät. ellauri163.html on line 628: Lyra Belacqua (kaunis vesi), villi 12-vuotias tyttö, on kasvanut kuvitteellisessa Jordan Collegessa Oxfordissa. Hän on laiha, tummat vaaleat hiukset ja siniset silmät. Hän ylpeilee kyvyllään ilkivaltaan, erityisesti hänen kyvystään valehdella, ansaitsemalla hänelle Iorick Byrnisonin epiteetin "Silvertongue". Lyralla on luonnollinen kyky käyttää alettiometriä, joka pystyy vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kun sitä manipuloitiin ja luetaan oikein. Lyraa teeveesarjassa näyttelevä Dafne Keen on vähän Greta Thunbergin oloinen. ellauri163.html on line 630: Kaikilla Lyran maailman ihmisillä, myös noidilla, on paha henki. Se on ihmisen "sisäisen olennon", sielun tai hengen fyysinen ilmentymä. Se on olennon muodossa (koi, lintu, koira, apina, käärme jne.) ja on yleensä vastakkaista sukupuolta kuin sen ihmisen vastine. Lasten dæmoneilla on kyky muuttaa muotoa - olennosta toiseen - mutta lapsen murrosiän loppua kohti heidän demoni "asettuu" pysyvään muotoon, joka heijastaixen henkilön persoonallisuutta. Mitähän Payot sanoisi tästä? Kun ihminen kuolee, sen dæmon häviää kuin pieru saharaan. Panssaroituja karhuja, kallion kammottavia ja muita olentoja ei ole demoneina. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Sielun kanssa se näyttää vyötiäiseltä. Elukoita käy vähän säälixi, vaikka ne on varmaan digitalisoituja. ellauri163.html on line 632: Pantalaimon on Lyran demoni. Kuten kaikki lasten pahat henget, hän vaihtaa muotoa olennosta toiseen usein. Kun Lyra saavuttaa murrosiän, hän ottaa mäntynäädän pysyvän muodon sekä hajun. Pantalaimon ja Lyra seuraavat isäänsä lordi Asrielia, kun hän matkustaa äskettäin löydettyyn Cittagazzen maailmaan, jossa Lyra tapaa Willin. Pyhä Panteleimon eli Panteleimon Parantaja (m.kreik. Παντελεήμων, Panteleēmōn, kreik. Παντελεήμων, Panteleímon), myös Pantalone, oli kristitty marttyyri ja pyhimys, joka sai surmansa Diocletianuksen vainoissa vuonna 305. Pantalone syntyi Nikomedeiassa noin vuonna 275. Hänen vanhempansa olivat rikas senaattori Eustorgios ja tämän kristitty vaimo Eubulia. Hänestä tuli menestyksekäs lääkäri, jota itse keisari Galerius halusi omaksi lääkärikseen. Pyhä Hermolaos käännytti Pantaleimonin kristityksi, ja parannettuaan ihmeellisesti sokean miehen, Pantaleimon käännytti puolestaan isänsä. Tämä kuoli pian sen jälkeen, ja jätti Pantalonelle suuren omaisuuden. Tämä vapautti orjansa ja jakoi omaisuutensa köyhille, ja paransi ihmisiä ottamatta maksua. Panteleimon, siviilinimeltään Petri Sarho (s. 17. toukokuuta 1949 Vieremä) on entinen Oulun metropoliitta. Hän jäi eläkkeelle kesäkuussa 2013. ellauri163.html on line 636: Kirjava on Willin demoni (jonka on muuten nimennyt Serafina Pekkala). Hän ei asetu aloilleen ennen tarinan loppua; mutta on vihjattu, että hän tulee kissan muodossa. Paha number 2 joka leikkelee Huippuvuorilla lapsosia irti lemmikeistä puhuu huonoa "huva" suomea, sen apuhoitaja on joku suomalainen B-näyttelijä. No nainhan se on meidankin elamassamme. Kova kohtalo joutua Inarin arvausasemalle ympärileikattavaxi! Kivat sulle britti tästäkin. Saatana jos tulette taas ammuskelemaan Ahvenanmaalle saatte turpaan että roikaa! Meillä on nyt uudenkiiltävät jenkkihävittäjät! ellauri163.html on line 638: Arvovalta on ensimmäinen enkeli, joka on noussut Pölystä. Hän hallitsee kirkkoa, sortoa ja uskonnollista instituutiota. Hän kertoi myöhemmin saapuville enkeleille, että hän loi heidät ja universumin, mutta tämä on valhe, tai no vaihtoehtoinen totuus. Vaikka hän on yksi trilogian kahdesta ensisijaisesta vastustajasta – lordi Asriel on hänen ensisijainen vastustajansa – hän pysyy taustalla; Hän näkyy vain merivaha kaukoputkessa (eli keltaisessa vakoilulasissa). Arvovalta on heikko ja siirtänyt suurimman osan valtuuksistaan sijaishallitsijalleen Metatronille. Hän on erittäin iäkäs, hauras ja naiivi. Kabbalan Metatronista on ollut puhetta jo toisaalla. ellauri163.html on line 640: Lordi Asriel, näennäisesti Lyran setä, paljastetaan myöhemmin hänen isäkseen. Hän avaa kuilun maailmojen välille etsiessään tohtorinhatullista Pölyä. Hänen unelmansa perustaa taivaan tasavalta kilpailemaan auktoriteetin valtakunnan kanssa saa hänet käyttämään valtaansa kerätäkseen suuren armeijan monialaisia armenialaisia eri puolilta nousemaan kapinaan kirkon voimia vastaan. ellauri163.html on line 642: Marisa Coulter on kylmän kaunis, manipuloiva Lyran äiti ja lordi Asrielin entinen rakastajatar. Hän palvelee kirkkoa kidnappaamalla lapsia tutkimaan Pölyn luonnetta, jonka aikana hän erottaa heidät esinahastaan - menettely, jota kutsutaan circumcisioniksi. Hänellä on mustat hiukset, hoikka rakenne ja hän näyttää nuoremmalta kuin hän on. Aluksi vihamielinen Lyralle, hän ymmärtää rakastavansa tytärtään ja pyrkii suojelemaan häntä kirkon agenteilta, jotka haluavat tappaa Lyran. Hänen demo on kultainen apina, jolla on julma juova perseessä. ellauri163.html on line 644: Metatron, Asrielin päävastustaja, oli raamatullisina aikoina ihminen, Eenokki, mutta myöhemmin hänet muutettiin enkeliksi. Viranomainen on osoittanut hänen heikentyneen terveytensä nimittämällä Metatronin hänen sijaishallitsijakseen. Agenttina Metatron on istuttanut monoteistiset uskonnot universumiin. Hän tulee alttiiksi Marisa Coulterin viettelevälle edistymiselle, joka pettää hänet houkuttelemalla hänet alamaailmaan kuolemaansa. Hän on sarjan tärkein vastustaja. ellauri163.html on line 646: Lordi Carlo Boreal tai Sir Charles Laxrom, CBE, kuten hänet tunnetaan Will Parryn maailmassa, toimii sivuhenkilönä revontulissa, mutta on pääantagonisti Hienovaraisessa veitsessä. Hän on vanha englantilainen, joka näyttää olevan jopa kuusikymppinen. Hän käyttää yleensä vaaleita pukuja ja häntä kuvataan tuoksuvaksi makeasti. Hänet myrkyttää lopulta rouva Coulter, jolle hän on aiemmin ollut demoninen rakastaja. ellauri163.html on line 650: Iorick Byrnison on massiivinen panssaroitu karhu. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Iorickin haarniska varastetaan, joten hänestä tulee sieluton ja epätoivoinen. Lyran avulla hän saa takaisin haarniskansa, arvokkuutensa ja sielukkaan kuninkaanasemansa panssaroitujen karhujen yli. Kiitollisena ja vaikuttuneena hänen ovelasta valehtelustaan, hän kutsuu häntä "Lyra Silvertongueksi". Voimakas soturi ja haarniskaseppä Iorek korjaa hienovaraisen taskuveitsen, kun se särkyy. Myöhemmin hän käy sotaa Esivaltaa ja Metatronia vastaan. ellauri163.html on line 652: Lee Scoresby, ärtyväinen teksasilainen, on ilmapalloilija. Hän auttaa Lyraa varhaisessa pyrkimyksessä päästä Asrielin asuntoon pohjoisessa, ja hän auttaa myöhemmin John Parrya palaamaan poikansa Willin kanssa. ellauri163.html on line 654: Serafina Pekkala on pohjoisten noitien klaanin suomalainen kauneuskuningatar. Hänen demoni lumihanhensa Kajsa Anka, kuten kaikkien noitien dæmonit, voi matkustaa paljon kauemmaksi hänestä kuin ihmisten demonit tuntematta eron tuskaa. ellauri163.html on line 660: John Perry on Willin isä. Hän on tutkimusmatkailija maailmastamme, joka löysi portaalin Lyran maailmaan ja josta tuli shamaani, joka tunnetaan nimellä Stanislaus Grumman tai Jopari, hänen alkuperäisen nimensä korruptio. John Richard Perry (born 1943) is Henry Waldgrave Stuart Professor of Philosophy Emeritus at Stanford University and Distinguished Professor of Philosophy Emeritus at the University of California, Riverside. He has made significant contributions to philosophy in the fields of philosophy of language, metaphysics, and philosophy of mind. He is known primarily for his work on situation semantics (together with Jon Barwise), reflexivity, indexicality, personal identity, and self-knowledge. Situation Semantics was a huge flop, which became obvious when Barwise died of the cancer of the colon. ellauri163.html on line 664: Ma Costa: Gyptian nainen, jonka poika Billy Costa on siepannut "Hotkijat". Hän pelastaa Lyran rouva Coulterilta ja vie hänet John Faan luo. Myöhemmin huomaamme, että Ma Costa hoiti Lyraa, kun hän oli vauva. Lyön vetoa et nää on teeveessä mustia. Eipäs olleetkaan! No tää on brittifilmatisaatio, siellä ne ei ole niin pakollisia. Mutta Balthamos on lakukeppi! Ja John Faa. ellauri163.html on line 668: Isä Gomez on pappi, jonka kirkko lähetti murhaamaan Lyran. Enkeli Balthamos tappaa Gomezin ennen kuin hän ehtii hänen saavutuksiinsa. Inhottava latino, varmaan jesuiitta. ellauri163.html on line 672: Balthamos on kapinallisenkeli, joka homorakastajansa Baruch Spinozan kanssa liittyy Willin matkalle löytääkseen vangitun Lyran. Tarinan loppupuolella hän pelastaa sekä Lyran että Willin hengen tappamalla isä Gomezin. Varmistaessaan heidän turvallisuutensa Balthamos kutsuu Baruchin nimeä ja kuolee. ellauri163.html on line 674: Tony Makarios on naiivi poika, jonka rouva Coulter houkuttelee vankeuteen. Venäläiset matkailijat tervetulleita ortodoksikirkkoihin myös Lapissa. Lapin ortodoksisen seurakunnan matkapappi Isä Makarios kutsuu myös venäläiset matkailijat juhlimaan ortodoksista teofaniaa, eli Herran kasteen juhlaa. Hänen mukaansa kirkon ovet ovat avoinna kaikille halukkaille, myös ensi sunnuntaina. Kyproxella oli ennen arkkipiispa Makarios. Vai oliko? Siitä on niin kauan... ellauri163.html on line 680: Oxfordin Jordan Collegessa 11-vuotias Lyra Belacqua ja hänen dæmon Pantalaimon todistavat kuningas Abdullahin yritystä myrkyttää lordi Asriel, Lyran kapinallinen ja seikkailunhaluinen setä. Hän varoittaa Asrielia ja vakoo hänen luentoaan pölystä, salaperäisistä alkeishiukkasista. ("vakoo!" Ihankuin Joosuan agentit mennessään nirhaamaan naapurikansoja v. 1778 pentateukissa.) Lyran ystävän Rogerin kidnappaavat lapsikaappaajat, jotka tunnetaan nimellä "Hotkijat". Lyran adoptoi viehättävä seurapiirirouva, rouva Coulter. Mestari antaa Lyralle salaa aletiatometrin, totuuden kertovan laitteen. Lyra saa selville, että rouva Coulter on Hotkijoiden johtaja ja että se on kirkon salaa rahoittama hanke. Lyra pakenee gyptaalaisille, kanavaa villeville paimentolaisille, joiden lapset on myös siepattu. He paljastavat Lyralle, että Asriel ja rouva Coulter ovat faktiskt hänen vanhempansa. ellauri163.html on line 684: Lähellä Bolvangaria, Hotkijan tutkimusasemaa, Lyra löytää hylätyn lapsen, joka on leikattu irti hänen esinahastaan; Gobblerit kokeilevat lapsia katkaisemalla ihmisen ja esinahan välisen siteen, jota kutsutaan "esinahan leikkaamiseksi". ellauri163.html on line 686: Lyra vangitaan ja viedään Bolvangariin, jossa hän tapaa Roger Persiljan. Jäsen Coulter kertoo Lyralle, että esinahan leikkaaminen estää huolestuttavien aikuisten tunteiden puhkeamisen, karvankasvun genitaaliseudulle, menstruaation ja polluution. Lyran ja lapset pelastavat Scoresby, Iorek, gyptiläiset ja Serafina Pekkalan lentävä noitaklaani. Lyra putoaa Scoresbyn ilmapallosta ja panserbjørne vie hänet anastavan kuninkaansa Iofur Raknisonin linnaan. Hän huijaa Iofurin taistelemaan Iorekia vastaan, joka saapuu muiden kanssa pelastamaan Lyran. Iorek tappaa Iofurin ja ottaa hänen paikkansa oikeana kuninkaana. Jep jep jep! Nyt menee hyvin! ellauri163.html on line 690: Lyra matkustaa Asrielin maailmojen välisen avauksen läpi Cittàgazzeen, kaupunkiin, jonka denizenit löysivät tavan matkustaa maailmojen välillä. Cittàgazzen holtiton teknologian käyttö on julkaissut ankeuttajia, jotka tuhoavat aikuisia sieluja, mutta joille lapset ovat immuuneja, mikä tekee maailmasta tyhjän aikuisista. Täällä Lyra tapaa ja ystävystyy Will Parryn kanssa, 12-vuotiaan pojan kanssa maailman Oxfordista. Will, joka äskettäin tappoi miehen suojellakseen sairasta äitiään, on törmännyt Cittàgazzeen yrittäessään löytää kauan kadoksissa olleen isänsä. Lyra tunkeutuu Willin (meidän) maailmaamme ja tapaa tohtori Marja Mähösen, fyysikon, joka tutkii pimeää ainetta, joka on samanlainen kuin Pöly Lyran maailmassa. Lyra rohkaisee tohtori Mähöstä yrittämään kommunikoida hiukkasten kanssa, ja kun hän tekee niin, he (puheliaat hiukkaset) käskevät häntä matkustamaan Cittàgazze-maailmaan. Lyran alethiometrin varastaa lordi Boreal alias Sir Charles Laxrom, rouva Coulterin liittolainen, joka on löytänyt tien Willin Oxfordiin ja perustanut sinne kodin. ellauri163.html on line 692: Willistä tulee hienovaraisen veitsen kantaja, työkalu, jonka Cittàgazzen tutkijat takoivat kolmesataa vuotta aiemmin samasta seoksesta, jota käytettiin giljotiinin valmistukseen Bolvangarissa. Veitsen yksi reuna voi jakaa subatomisia hiukkasia ja muodostaa hienovaraisia jakautumisia avaruudessa, luoden portaaleja maailmojen välillä; toinen reuna leikkaa helposti minkä tahansa aineen läpi. Käyttämällä veitsen portaalin luomisvoimia Will ja Lyra voivat hakea hänen alettiometrinsä Laxromin kartanosta Willin maailmassa. Samaan aikaan Lyran maailmassa Lee Scoresby etsii arktista tutkimusmatkailijaa Stanislaus Grummania, joka vuosia aiemmin tuli Lyran maailmaan alaskan portaalin kautta. Scoresby löytää hänet asumasta shamaanina nimellä Jopari ja hän osoittautuu Willin isäksi, John Parryksi. Parry vaatii, että hänet viedään Cittàgazze-maailmaan Scoresbyn ilmapallossa, koska hän on ennakoinut, että hänen pitäisi tavata hienovaraisen veitsen wielder siellä. Siinä maailmassa ellauri163.html on line 693: Scoresby kuolee puolustaessaan Parrya kirkon voimilta, kun taas Parry onnistuu yhtymään poikansa kanssa hetkeä ennen kuin Jutta Kämänen murhasi hänet, noidan, jonka rakkauden Johannes oli kerran hylännyt. Isänsä kuoleman jälkeen Will saa selville, että rouva Coulter on siepannut Lyran, ja häntä lähestyy kaksi enkeliä, jotka pyytävät hänen apuaan. ellauri163.html on line 695: Keltaisen vakoilulasin alussa Lyran on kidnapannut hänen äitinsä, rouva Coulter magisteriumin agentti, joka on saanut tietää ennustuksesta, joka tunnistaa Lyran seuraavaksi herrojen Eevaxi. Enkelparven tie, homoenkelit Balthamos ja Baruch, kertovat Willille, että hänen on matkustettava heidän kanssaan antaakseen hienovaraisen veitsen Lyran isälle, lordi Asrielille, aseena auktoriteettia vastaan. Will ei välitä enkeleistä, ne valehtelevat; Paikallisen tytön nimeltä Ama, Karhukuningas Iorek Byrnison ja comic reliefinä lordi Asrielin gallivespian vakoojat, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakia, hän pelastaa Lyran luolasta, jossa hänen äitinsä on piilottanut hänet magisteriumista, joka on päättänyt tappaa hänet ennen kuin hän antautuu kiusaukselle ja synnille, kuten alkuperäinen Aatto. Hetkinen! Eikös tässä juonessa ole enemmänkin ainexia siitä hirmupitkästä runoelmasta, annas nyt, Dispenserin Dragge Qveene? Eikös kukaan ole pannut tätä merkille? No ei koska ilmeisesti sen seuraava trilogia on vielä selvemmin Edmundin apteekin hyllyltä: ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did. ellauri163.html on line 700: Will, Lyra, Tialys ja Salkkari matkaavat Kuolleiden maahan ja erottavat väliaikaisesti esinahkansa vapauttaakseen aaveet vankeudestaan. Marja Mähöne, tiedemies Willin maailmasta, joka on kiinnostunut "varjoista" (tai pölystä Lyran maailmassa), matkustaa maahan, jossa asuu outoja tuntevia olentoja nimeltä Mulefa. Siellä hän ymmärtää Pölyn todellisen luonteen, joka on sekä luonut että ravitsee elämää, joka on tullut siitä vitun itsetietoiseksi. Lordi Asriel ja uudistettu rouva Coulter yrittävät tuhota auktoriteetin regenttimettronin. He onnistuvat, mutta itse kärsivät tuhoa prosessissa vetämällä Metatronin syvyyteen. ellauri163.html on line 710: Marraskuun 2002 haastattelussa Pullmania pyydettiin vastaamaan katoliseen Heraldiin kutsumalla kirjojaan "painajaisten aineiksi" ja "kokkojen arvoiseksi". Hän vastasi: "Vastaukseni tähän oli pyytää kustantajia tulostamaan se seuraavaan kirjaan, kuten he tekivät! Minusta se on koominen, se on vain naurettavaa." Katolisen Heraldin alkuperäinen huomautus (joka oli "on olemassa lukuisia ehdokkaita, jotka näyttävät minusta olevan paljon kokon arvoisempia kuin Harry Potter") kirjoitettiin Etelä-Carolinan vanhempien yhteydessä, jotka painostivat opetuslautakuntaansa kieltämään Harry Potter -kirjat. ellauri163.html on line 712: Pullman ilmaisi hämmästyksensä siitä, mitä hän piti suhteellisen alhaisena kritiikinä hänen pimeistä materiaaleistaan uskonnollisista syistä, sanoen "Olen yllättynyt ja pettynyt siitä, kuinka vähän kritiikkiä minulla on. Harry Potter on ottanut kaikki luodit... Sillä välin olen lentänyt tutkan alla ja sanonut asioita, jotka ovat paljon kumouksempaa kuin mikään Harry-parka on sanonut. Kirjani koskevat Jumalan tappamista." Darn. (Parsia.) Toiset kannattavat tätä tulkintaa väittäen, että vaikka sarja on selvästi anticlerical, se on myös anti-teologinen, koska Jumalan kuolema on esitetty pohjimmiltaan merkityksettömänä kysymyksenä. Se on kuin ruoskisi kuollutta hevosta tai laittaisi perhosen pyörään. On paljon pahempaa imitoida Jeesusta Kristusta silmälasipäisen pojan hahmossa. ellauri163.html on line 721: Vox Day has written about atheists being "socially autistic". Asperger´s syndrome (sometimes referred to as "High-Functioning Autism" or "HFA") is an umbrella term used to classify problematic behaviours similar to, but less severe than, those within the lower reaches of the autistic spectrum. ellauri163.html on line 723: Day wrote concerning atheist PZ Myers´ blog audience: “It´s by no means a scientific test, but it is interesting to note the coincidence that 59 of the virulent atheists over at Dr. PZ Myers place report an average score on the Asperger´s Quotient test of 27.8. And this does not include the two individuals who actually have Asperger´s but did not report any test results. ellauri163.html on line 724: As PZ himself said: "I took the test and scored a 24, an “average math contest winner.” You need a 32 to suggest Asperger’s, and a 15 is the average. So there. I don’t have Asperger’s, I’m just cruel and insensitive." ellauri163.html on line 726: Below is some information that Aspergerstest.com gives concerning interpreting their Asperger´s quiz results: ellauri163.html on line 731: 11-21 is the average result that people get (many women average around 15 and men around 17) My Asperger Quotient Result was 21. Käytit testin tekemiseen 4 minuuttia 34 sekuntia ja testipistemääräsi on 96 eli sinulla ei ole Aspergerin syndroomaa. (Minun on helppoa päätellä mihin toiset kysymyxillään pyrkivät.) ellauri163.html on line 735: 26-31 gives a borderline indication of an autism spectrum disorder. It is also possible to have aspergers or mild autism within this range. ellauri163.html on line 740: In fact, scores of 32 or above are one of strong indicators of having as ASD. ellauri163.html on line 742: However, there is evidence which suggests that a large portion of PZ Myers´ blog audience are narcissists rather than individuals who have Asperger´s Syndrome (see: PZ Myers´ antitheist blog audience and the issue of narcissism vs. Asperger´s Syndrome). ellauri163.html on line 744: PZ Myers is a New Atheist and New Atheism is a contemporary form of antitheism. Therefore, it is very probable his blog appeals to people who hold to a antitheism perspective. Social science research indicates that antitheists score the highest among atheists when it comes to personality traits such as narcissism, dogmatism, and anger. Furthermore, they scored lowest when it comes to agreeableness and positive relations with others. ellauri163.html on line 748: People with higher scores on the Autism Spectrum Quotient (items included "I am fascinated by numbers," and "I find social situations difficult") had weaker belief in a personal God than those with lower IQ score ("I am fascinated by skirts", and "I find zippers difficult"). Second, reduced ability to mentalize mediated this correlation. (Mentalizing was measured with the Empathy Quotient, which assesses self-reported ability to recognize and react to others' emotions, and with a task that requires identifying what's being expressed in pictures of eyes. Systematizing -- interest in and aptitude for mechanical and abstract systems -- was correlated with autism but was not a mediator.) Third, men were much less likely than women to say they strongly believed in a personal God (even controlling for autism), and this correlation was also mediated by reduced mentalizing. They were also clearly more interested in skirts and puzzled by zippers. ellauri163.html on line 750: Another study found that the higher the autism score, the less likely the person was to believe in God, with the link partially explained by theory of mind. In other words, the better someone felt at understanding other minds, the more fervent their belief in God, who reads everybody´s mind. (Sometimes I wonder what kind of mind God must have, when s/he has to simultaneously concentrate on several gigamonkeys worth of personal requests. I bet s/he is fascinated by numbers. S/He never says "all our service representatives are busy at this moment, please hold without hanging up the phone.") ellauri163.html on line 752: These studies are correlational, so researchers can´t say for sure whether an inability to imagine other minds actually leads to atheism or agnosticism or whether the link is caused by God. The researchers did control for religious service attendance, assuming that the socially inept might be less likely to flex their mentalizing muscles by mingling at church each week. That analysis showed that religious service attendance could not explain the link between autismlike traits and belief. Those with sedentary mental behavior were just as apt to have a will to believe as not. ellauri163.html on line 754: Left-handedness is a good indicator of a high mutational load. People who are left-handed higher incidences of autism and schizophrenia. A study found that atheists are more likely to be left-handed (see: Atheists and genetic mutations). ellauri163.html on line 756: Dr. Mark Goulston, M.D. wrote in his article Just Listen - Don´t Confuse a Narcissist with Asperger´s Syndrome: “Both narcissists and high functioning people with Asperger like features are goal minded to a fault, and both can view other people more as functions or vehicles to achieve that goal instead of as people with feelings. However a critical difference between the two is that a narcissist doesn´t care if they hurt you or your feelings (and the truly malignant ones may even take delight in doing so), whereas someone with Asperger´s like features would prefer not to. ellauri163.html on line 758: British psychiatrist Dr. Khalid A. Monsour says regarding Narcissistic Personality Disorder (NPD): ellauri163.html on line 759: “… it is noticeable that people with NPD, do not show a major degree of functioning problems in stress free environment or when they are supported (except that they are perceived as “not pleasant characters” to deal with). However under stress and without support they can become quite dysfunctional in a way not far from what we usually see in Asperger’s syndrome.“ ellauri163.html on line 761: Another, anthropologically informed study explores descriptions of communication with invisible, superhuman agents in high functioning young adults on the autism spectrum. Based on material from interviews, two hypotheses are formulated. First, autistic individuals may experience communication with bodiless agents (e.g., gods, angels, and spirits) as less complex than interaction with peers, since it is free of multisensory input, such as body language, facial expressions, and intonation. ellauri163.html on line 763: Second, descriptions of how participants absorb into “imaginary realities” suggest that such mental states are desirable due to qualities that facilitate social cognition: While the empirical world comes through as fragmented and incoherent, imaginary worlds offer predictability, emotional coherence, and benevolent minds. These results do not conform to popular expectations that autistic minds are less adapted to experience supernatural agents, and it is instead argued that imaginative, autistic individuals may embrace religious and fictive agents in search for socially and emotionally comprehensible interaction. ellauri163.html on line 765: Some of the primary symptoms of Alzheimer´s disease are: memory problems, mood swings, emotional outbursts, brain stem damage which impairs function in the heart, lungs plus causes disruption of various other bodily processes. In irreligious/nonreligious regions, there is a significant amount of Alzheimer´s disease (see: Irreligious/nonreligious geographic regions and Alzheimer´s disease). Irreligion/nonreligious regions have populations with significant problems when it comes to engaging in sedentary behavior (see: Irreligion/nonreligious regions and sedentary behavior). Thing is, gods, like dogs, require more exercise, even genuflection to pick up the turds. ellauri163.html on line 772: La furieuse revolte se sa chair contre cette hypothese absurde, hideuse. Tää sama Salen narsistis-solipsistinen pensee taas, et on ihan mahootointa ajatella ettei olis izeä. Mikä siinä oikein maxaa? Kysy Darwinilta. Joillekin on apoptoosi ainut tapa niellä se. Toisten on ihan pakko uskoa johkin viime hetken pelastukseen, joka tempaa sieluparan kadotuxesta. Mut jos on jo aika kylästynyt tähän sirkuxeen, voi olla vaan tyytyväinen kun loppu häämöttää. ellauri163.html on line 776: Juopon kyläpapin suntio oli Arsene ja Mouchetten raiska raiskaaja oli Arsene. Tokko Lupin kuitenkaan, vaikka omin lupinensa salamezästi. Viisas vanhussuntio on 73 vee. Kohta pitäis tässä olla yhtä viisas. Haha. Quand on est mort tout est mort. Oli se viisaampi ainakin kuin wannabe jenkki filmikriitikko Dan Schneider (tuppikulli nähtävästi), joka jauhaa loputtomiin siitä oliko Mouchetten bylsintä raiskaus vai ei. Kärpässarjalaisia. ÄLÄ JAUHA! Tottakai se oli. ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta. ellauri163.html on line 793: Kahden näkemämme miehen välillä näyttää olevan vihamielisyys, joka seuraa heitä paikalliseen baariin, jossa riistanvartija (huolimatta naimisissa) haluaa paikallisen baarimikon Louisan (Marine Trichet), joka ei välitä hänestä, vaan himoizee salametsästäjää Arsenia (Jean-Claude Guilbert). Tutustumme myös päähenkilöön, Mouchetteen, vakavasti köyhään tyttöön, joka on 13–16-vuotias (ilmeisesti lähderomaani asettaa hiänen ikänsä 14- vuotiaaksi, ja Nortier oli todella 18, mutta elokuva ei anna siitä aavistustakaan), joka käyttää puisia puulevyjä (jotka eivät vastaa hänen jalkojaan) ja on ulkopuolinen koulussa, julman musiikinopettajan uhri, joka väärinkäyttää häntä ja joka vihaa rikkaampia tyttöjä, jotka sulkevat hänet pois. Mouchette jopa heiluttaa likapalloja kilpailijoitaan vastaan. ellauri163.html on line 797: Sitten kaupunkiin saapuu messut, ja Mouchette saa kaksi oppituntia ihmisten seksuaalisista suhteista. Ensimmäinen tapahtuu, kun muukalainen antaa hänelle tunnuksen ajaa puskuriautoilla, ja hän harjoittaa kuoppaista flirttailua komean (ja näennäisesti hyvin varakas) pojan kanssa, joka menee pois tieltään jatkuvasti töyssyäkseen häntä ja hymyillen. Matkan jälkeen Mouchette lähestyy poikaa, joka näyttää vastaanottavaiselta, kunnes hänen isänsä kietoutuu ja lyö tyttöä syynä hänen "sluttiness". Hieman myöhemmin Mouchette näkee, kuinka Mathieu nauraa muille miehille, jotka näkevät, kuinka Louisa hieroo kasvojaan mieluummin kuin ratsastaa Arsenen kanssa. Mielenkiintoista on, että Mathieun vaimon (Marie Susini) kasvoilla on lyhyt kuva täydellisestä häpeästä ja hämmennyksestä, joka toistuu myöhemmin elokuvassa sekä Mouchettessa että hänen äidissään, joka yhdistää naisten seksuaalisuuden ahdingon kärsimykseen maskuliinisella käskyllä. Mutta hei se on sivuseikka tässä. ellauri163.html on line 799: Sitten elokuva tulee sen keskeiseen kohtaukseen, joka vie lähes kolmanneksen elokuvasta. Eräänä päivänä koulun jälkeen Mouchette päättää päästä kotiin metsän läpi, mutta sademyrsky pakottaa hänet piiloutumaan. Kun sade loppuu, ulkona on pimeää. Kohtauksen lavastuksen mukaan se, mitä sitten tapahtuu, voi olla todellista tai ei. Näemme kohtauksen, jossa Mathieu ja Arsene riitelevät ja tappelevat, sitten näyttävät sovittelevan. Tai sitten ei. Arsene kompastuu Mouchetteen ja vie hänet olkimajaan kuivumaan. Hän saattoi tappaa Mathieun. Hän ei ole varma. Eikä Mouchettekaan. He keksivät skenaarion siltä varalta, että Mathieu kuolee. Mouchette suostuu tähän syistä, jotka voivat olla houkuttaa vanhempaa miestä, mutta voi johtua myös siitä, että hiän näkee hänet kaltaisenaan ulkopuolisena, tai yksinkertaisesti siksi, että, kuten hiän sanoo, "Hiän vihaa heitä". "He" voivat olla koko maailma tai vain kylä, jossa he asuvat. Tämä on epäselvää. ellauri163.html on line 801: Arsene ja Mouchette palaavat kaupunkiin ja pakenevat toisen saluunan (ei siis Luisan) takahuoneeseen. Siellä he keskustelevat yön tapahtumista, ja Arsene kärsii petit mal epileptisestä hyökkäyksestä. Mouchette lohduttaa häntä, ja Arsene näyttää uhkaavan hiäntä, jos hän puhuisi Mathieusta. Sitten hän yrittää tulla helläksi, hiän torjuu hänet ja yrittää heikosti piiloutua pöydän alle. Sanon heikosti, koska kohtaus päättyy Arseneen Mouchetten päällä, lähellä clicheistä takkatulta, ja he ilmeisesti harrastivat seksiä tai näyttävät olevan valmiita siihen, kun kohtaus häviää. ellauri163.html on line 805: Yön päätyttyä Mouchette palaa kotiin, hänen äitinsä kuolee, ja useat kaupunkilaiset yrittävät hyvittää ystävällisyyttä, mutta niitä täydennetään epäilyksillä ja tukahdutetulla raivolla, mistä syistä, ei koskaan paljasteta. Vanha nainen antaa Mouchettelle mekon äitinsä hautajaisiin, mutta kotimatkalla Mouchette repii sen pensaaseen nähtyään kanin metsästyksen, ja yksi onnettomista pedoista vanhenee hänen jalkojensa juuressa. Kuten elokuvan avajaisissa, oikeat eläimet loukkaantuivat elokuvassa, mutta aidosta syystä: hyvä - korkea taide, ja ne muistetaan kauan heidän kuolemansa jälkeen - pieni lohtu heille, myönnetään, mutta olisiko luonnollinen kuolema lohduttanut heitä enemmän? (Voi helvetti mikä nazi! Mixi jenkkimiehiä saa ylipäänsä olla?) Sitten kolme kertaa Mouchette käyttää rättejä vierittääkseen mäkeä alas kohti järveä. Kolmannella yrityksellään hän työntyi sisään (kuten Arsene), vaikka teknisesti – emme koskaan näe hänen ruumiinsa putoavan veteen ja vajoavan pohjaan. Emme myöskään koskaan näe kliseisiä kuplia, joita tapahtuisi, jos filmin henkilö putoaisi veteen ja hukkuisi. Se oli mielestäni huonoa hölynpölyä. ellauri163.html on line 807: Vaikka Au Hasard Balthazarin lopussa kriitikot väittävät usein, että aasi oli kuollut elokuvan lopussa, kun näemme vain sen kuolevana, tämä elokuva olettaa myös kuoleman, mutta näemmekö sen ei ole yhtä tärkeää kuin aiemmassa elokuvassa, joka päättyy lempeään eroon ennen tätä hetkeä. Tämä elokuva päättyy Mouchetten tietoiseen tietämättömyyteen riippumatta siitä, näemmekö hänen todellisen loppunsa vai emme. Ja kuten mainittiin, tämä loppu ei ole läheskään yhtä tyydyttävä, kerronnallinen, emotionaalisesti tai loogisesti kuin aasin loppu. Syynä on se, että vaikka hyväksyisi, että tyttö raiskattiin ja hiänen äitinsä kuoli tuntien sisällä toisistaan, hiänellä on silti paljon tekemistä, nimittäin Arsenen kaa, olisin mielelläni nähnyt niiden sexiä vähän lähemmin ja enemmän. Aasi oli vanha ja sieti kuollakin, mutta she still had much going for her. She was a juicy little dish. My handkerchief was all wet when the film was over. ellauri163.html on line 809: Ja huolimatta tästä lopusta, joka tuli romaanista, josta elokuva sovitettiin, Georges Bernanosin Nouvelle Histoire De Mouchette (josta Bresson oli myös sovittanut elokuvansa Maapapin päiväkirja), se ei ole hyvä; se löyhkää artikulaatiolta ja melodraamalta, joka on villisti ristiriidassa Au Hasard Balthazarin kanssa, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka usein (ja yllättävän kriittisesti) oikein nämä kaksi elokuvaa yhdistetään. ellauri163.html on line 811: Monet kriitikot ovat pitäneet tässä siitä, että vaikka Mouchette on ehdottomasti ulkopuolinen kaupungissaan, hän ei ole kapinallinen, hän ei ole kumouksiivinen, joten hän näyttää melkein määrätyn murskaantumaan. En kuitenkaan näe todisteita tästä näkökulmasta elokuvan kehyksissä. Ensinnäkin suuri osa tästä olettamuksesta tulee hyväksymällä näkemys, jonka mukaan Bressonin elokuvamainen kosmos on puhdasta kärsimyksen hyväksymistä, palkkiota tuonpuoleisessa - oli se sitten varhaisimmista elokuvistaan hänen myöhempien elokuviensa kautta. Koska tämä on vasta kolmas häneltä näkemäni elokuva, en voi puhua auktoriteetilla muista kuin näistä, mutta jopa kolmikossa (Maalaispapin päiväkirja, Au Hasard Balthazar, ja tämä), jonka olen nähnyt, tämä on todistettavasti väärin. Muut elokuvat syrjäyttäen, Mouchette ei selvästikään ole haluton: ellauri163.html on line 817: That said, the reason the film does succeed, and rises to greatness, rests primarily on the shoulders of the lead actress, Nadine Nortier, who, despite little dialogue, conveys great depths within her character, despite being a non-professional actress at the time. On the other hand, Jean-Claude Guilbert (a professional actor who also appeared in Au Hasard Balthazar, as another drunkard, Arnold) is also very good. The rest of the cast is solid. Yet, critical missteps abound, especially when some claim Mouchette is filled with anger. Yes, there may be acts of seeming anger (tossing dirt at her female rivals), but clearly the character of Mouchette is a walking mass of desensitisation. This would explain why she reacts the way she does to sex with Arsene, rather than seeing it as her ‘striking back’ at the world. ellauri163.html on line 819: Se sanottuna, syy, miksi elokuva onnistuu ja nousee suuruuteen, lepää kuitenkin ensisijaisesti päänäyttelijä Nadine Nortierin harteilla, joka vähäisestä vuoropuhelusta huolimatta välittää suuria syvyyksiä hahmossaan, vaikka hän oli tuolloin vasta ei-ammattimainen näyttelijä. Paxuista sukista huolimatta (tai ehkä juuri sixi) hän on aivan kuolattava herkkupala. Toisaalta Jean-Claude Guilbert (ammattimainen näyttelijä, joka esiintyi myös Au Hasard Balthazarissa toisena juoppona, Arnold) on myös erittäin hyvä. Loput kipsistä ovat kiinteitä. Kriittisiä virheitä on kuitenkin runsaasti, varsinkin kun jotkut väittävät, että Mouchette on täynnä vihaa. Kyllä, voi hällä olla näennäisen vihan tekoja (heittämällä esim. likaa naispuolisille kilpailijoilleen), mutta selvästi Mouchetten luonne on herkistymisen kävelevä massa. Tämä selittäisi, miksi hän reagoi samalla tavalla kuin hän harrastaa seksiä Arsenen kanssa sen sijaan, että näkisi sen "iskevän takaisin" maailmalle. ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä. ellauri163.html on line 827: Tästä epäonnistumisesta huolimatta Mouchette on kuitenkin hieno elokuva, jonka aivotärähdys lisää sen voimaa ja jonka kuvausten takkuisuus syventyy syvemmälle asioihin kuin sen hienoon, mutta luurankomaiseen käsikirjoitukseen. Yksi parhaista tekniikoista, joita Bresson käyttää saadakseen enemmän irti jokaisesta lyhyestä kohtauksesta, on käyttää toimintojen toistoja toisiinsa liittymättömissä kohtauksissa, jotka sitten yhdistävät nämä kohtaukset muihin. Esimerkiksi, kun Mouchetten opettaja rankaisee häntä ja pakottaa hänet laulamaan laulun, se on pakotettuna. Mouchette laulaa saman laulun yrittäessään "hoitaa" häneen tarttuvaa Arsenea. Hänen isänsä työntää Mouchettea aina, kun hän haluaa nautintoa, ja hiän sitten työntää Arsenea kuin töyssyauto ennen kuin hiän harrastaa seksiä hänen kanssaan. Siinä sitten työnneltiin varmaan oikein varren kanssa. ellauri163.html on line 829: There is also a scene where Mouchette is wet, working in the bar, and then gets some coins as payment. Later, in his hut, she is wet, and Arsene pays her some coins to go along with his story regarding Mathieu’s presumed death. What this does is not only link divergent scenes in a strictly visual and cinematic way, but it emphasises the elliptical and cyclical nature of the film, where recurring images and motifs abound. Yet, all of them are slightly askew, and the camera always seems to look at its lead character’s life slightly askance, as if it was somehow recapitulating the clearly warped view of life Mouchette owns. ellauri163.html on line 833: In essence, the film called Mouchette recapitulates the point of view of its character Mouchette, which allows the viewer to both ‘feel’ a bit of the character’s warp, while also being able to step back and intellectually distance oneself and ‘understand’ the character’s warp. Whether or not Bresson intended this doubled perspective on life, it, and many of the film’s other strengths more than make up for its weak ending, and lift it to a greatness that, while it falls short of the utmost in the canon of great cinema, nonetheless makes Mouchette a film for which the term “great” is applied a surety. There are, certainly, worse ways to misfire, slightly or otherwise. ellauri163.html on line 835: Pohjimmiltaan Mouchette-niminen elokuva tiivistää hahmonsa Mouchetten näkökulman, jonka avulla katsoja voi sekä "tuntea" hieman hahmon loimia, samalla kun se pystyy istumaan taaksepäin ja älyllisesti etääntymään itsestään ja "ymmärtämään" hahmon loimia. Riippumatta siitä, tarkoittiko Bresson tätä kaksinkertaista näkökulmaa elämään, se ja monet muut elokuvan vahvuudet enemmän kuin korvaavat sen heikon lopun ja nostavat sen suuruuteen, joka, vaikka se ei ole äärimmäinen suuren elokuvan kaanonissa, tekee Mouchettesta kuitenkin elokuvan, johon termiä "suuri" sovelletaan takuulla. On varmasti pahempiakin tapoja epäonnistua, hieman tai muuten. Kuin toi nolo loppu siis, joko mainizin? ellauri163.html on line 847: Mietiskelyllä voidaan tarkoittaa myös meditaatiota. Meditaatio on harjoitus, jossa yksilö kehittää sisäänpäin kääntyneen itsetarkkailun muodossa omaa mieltänsä, tai harjoittaa erilaisten tietoisuuden tilojen saavuttamista. ellauri163.html on line 848: Maallisella tasolla meditaatiota harjoitetaan mielenvirkistyksen, ilon ja rentoutumisen saavuttamiseksi. Henkisellä tasolla meditaatiota voidaan harjoittaa esimerkiksi kärsimyksestä vapautumiseksi ja eksistentiaalisten kysymysten ratkaisuun. ellauri163.html on line 852: Joku hörhö sanoi että rukoileminen on meditointia. Toiset on kuulevinaan ääniä kuin Sirkka Pylkkänen vessan polulla. Meditaatiosta juolahti mieleen Melitta jauhatus. Melitta suodattimet ja kahvinkeittimet oli kerran uusia. Äiti laittoi kahvipannuun liivatetta kun ei ollut hauensuomuja. Käkkärätukkaisen neekerin mielestä jolla on käärme hihassa tämän maailman kahvi oli parempaa kuin sen oman. Me laitamme vähemmän vettä ja enemmän kahvia, oli Pirkon vastaus, kun jenkit kiitti suomalaista hyvää kahvia. Sarjassa on muuten yllättävän paljon mustia, muttei juurikaan vinkuintiaaneja. Niitä ei kai ole yhtä paljon briteissä. Nojaa, mustia 3% vinkuja 1,7 gypsyjä 0,1. Gypsyt ovat voimakkaasti yliedustettuja. Palefaceja lähes 9/10. Amerikassa entiset vähemmistöt on 2-numeroisia. Ne otetaan takuulla huomioon brittiviihdetehtaissa. Tosin sarjassa on vain 1 token white american eikä sekään mikään jämeräleuka John Wayne vaan laiska vääräleuka hassuttelija, jonka lemmikkieläinkin on jänis. ellauri163.html on line 858: Emile Durkheim [1858-1917] oli Jules Payotia [1859-1940] vuoden vanhempi, ja vei kasvatusopin professuurin Bordeauxissa Payotin nenän edestä vaikkei ollut edes psykologi. Payotia ei suin surminkaan siihen haluttu, vitun ateistia. Vaikkei Emilekään ollut sen kummempi kuin rabbin poika, mutta agnostikko sentään. Ja kuka muutenkaan jeesuxentappajista välittää, pahempi tollanen katolistaustainen apostata. No Payotista tuli sitten rexi Marseillen ja se eli vanhemmaxi, et lällällää. ellauri163.html on line 862: David Émile Durkheim was born 15 April 1858 in Épinal, Lorraine, France, to Mélanie (Isidor) and Moïse Durkheim, coming into a long lineage of devout French Jews. As his father, grandfather, and great-grandfather had all been rabbis, young Durkheim began his education in a rabbinical school. However, at an early age, he switched schools, deciding not to follow in his family's footsteps. I bet dad, grandad and greatgranddad were all very disappointed. In fact, Durkheim led a completely secular life, whereby much of his work was dedicated to demonstrating that religious phenomena stemmed from social rather than divine factors. Despite this fact, Durkheim did not sever ties with his family or with the Jewish community. Actually, many of his most prominent collaborators and students were Jewish, some even blood-related. ellauri163.html on line 864: A precocious student, Durkheim entered the École Normale Supérieure (ENS) in 1879, at his third attempt. The entering class that year was one of the most brilliant of the nineteenth century, as many of his classmates, such as Jean Jaurès and Henri Bergson, went on to become major figures in France's intellectual history as well. At the ENS, Durkheim studied under the direction of Numa Denis Fustel de Coulanges, a classicist with a social-scientific outlook, and wrote his Latin dissertation on Montesquieu. At the same time, he read Auguste Comte and Herbert Spencer, whereby Durkheim became interested in a scientific approach to society very early on in his career. The writer of this exposition likes the word whereby. ellauri163.html on line 868: Cette éducation lui permet de s´inscrire dans une double tradition culturelle, judaïque et classique. Il devient professeur et est notamment chargé des cours de pédagogie et de sciences sociales à l´université Bordeaux en 1887 puis il devient professeur de cette université en 1896. Jeune agrégé, il est envoyé en Allemagne, où il est marqué par le fonctionnement des universités allemandes, et par des philosophes sociaux qui s´intéressent au rôle de l´État moderne. Il devient docteur ès lettres en 1893. Molemmat kilpahakijat oli siis maaseutuyliopistomiehiä. ellauri163.html on line 873: In the last presentation we looked at Durkheim’s ideas on the weakening of the collective conscience through modernity—the division of labor, weakening of primary groups and general social change. As we saw, this left the individual without much moral guidance. As Durkheim was concerned with moral behavior and social justice he naturally turned to the study of religion. ellauri163.html on line 875: All religions divide social life into two spheres, the “sacred” and the “profane.” There is nothing intrinsic about a particular object which makes it sacred. An object becomes sacred only when the community invests it with that meaning. ellauri163.html on line 877: Religion is an eminently collective thing (1954, p.47). It serves to bind a community together. A religion is a unified system of beliefs and practices relative to sacred things, that is to say, things set apart and forbidden--beliefs and practices which unite in one single community called a Church, all those who adhere to them. (1954, p. 47). ellauri163.html on line 879: The believer who has communicated with his god is not merely a man who sees new truths of which the unbeliever is ignorant; he is a man who is stronger. He feels within him more force, wither to endure the trials of existence, or to conquer them (1954, p. 416). ellauri163.html on line 881: Thus there is something eternal in religion which is destined to survive all the particular symbols in which religious thought has successively enveloped itself. There can be no society which does not feel the need of upholding and reaffirming at regular intervals the collective sentiments and the collective ideas which make its unity and its personality. ellauri163.html on line 885: Durkheim then ventures a step further, seeing no big fist struck him from the heavens. Religion is not only a social creation; it is the power of the community itself that is being worshiped. The power of the community over the individual so transcends individual existence that people collectively give it sacred significance. ellauri163.html on line 887: What essential difference is there between an assembly of Christians celebrating the principal dates in the life of Christ, or of Jews remembering the exodus from Egypt or the promulgation of the Decalogue, and a reunion of citizens commemorating the promulgation of a new moral or legal system or some great event in the national life? (1954, p. 427). Two men say they´re Jesus, one of them must be wrong. ellauri163.html on line 889: By worshiping God people are unwittingly worshiping the power of the collective over them—a power that both created and guides them. They are worshiping society itself. Religion is one of the main forces that make up the collective conscience; religion which allows the individual to transcend self and act for the social good. But traditional religion was weakening under the onslaught of the division of labor; what could replace religion as the common bond? ellauri163.html on line 891: The great things of the past which filled our fathers with enthusiasm do not excite the same ardor in us...In a word, the old gods are growing old or already dead, and others are not yet born...But this state of incertitude and confused agitation cannot last forever. A day will come when our societies will know again those hours of creative effervescence, in the course of which new formulae are found which serve for a while as a guide to humanity; and when these hours shall have been passed through once, men will spontaneously feel the need of reliving them from time to time in thought, that is to say, of keeping alive their memory by means of celebrations which regularly reproduce their fruits. We have already seen how the French Revolution established a whole cycle of holidays to keep the principles with which it was inspired in a state of perpetual youth. ellauri163.html on line 893: But now comes something rather suspect: There are no gospels which are immortal, but neither is there any reason for believing that humanity is incapable of inventing new ones (1954, pp. 475-476). ellauri163.html on line 895: While men are losing faith in the old religions, new religions will be born. For all societies feel the need to express their collective sentiments, ideas, and ideologies in regular ceremony. All societies need a set of common values and moral guidelines to inspire their members to transcend their selfishness. While the forms and particular symbols may change, religion is eternal. ellauri163.html on line 909: Itsemurhatutkimus ellauri163.html on line 911: Durkheim tarjosi laajassa itsemurhatutkimuksessaan malliesimerkin yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteiskunnallisesta selittämisestä. Siinä Durkheim osoittaa laajoja tilastollisia menetelmiä käyttäen itsemurhien johtuvan pääosin yhteiskunnallisista tekijöistä. Esimerkiksi yhteisön kiinteydellä sekä yhteisön toiminnalla on suora yhteys itsemurhien määrään. Niin myös bestsellereillä jotka aiheuttavat izemurha-aaltoja. ellauri163.html on line 913: Egoistinen itsemurha ellauri163.html on line 921: Alhainen yhteiskunnallinen integraatio. ellauri163.html on line 923: Pettymysh. Izeviha. ellauri163.html on line 925: Anominen itsemurha ellauri163.html on line 933: Altruistinen itsemurha ellauri163.html on line 943: Fatalistinen itsemurha ellauri163.html on line 945: Korkean sääntelyn yhteisö. Yksilö tekee normien pakottamana itsemurhan. ellauri163.html on line 952: Vaikka Durkheimin itsemurhatutkimukseen on vuosien varrella kohdistunut runsaasti asiatontakin arvostelua, se oli ilmestyessään malliesimerkki sosiologisesta nollatutkimuxesta, mitä sosiologit nykyisinkin tekevät. ellauri163.html on line 961: Ajatus ihmisen syntisyydestä muistuttaa tupakanpolttoa. Kaikki polttavat tupakkaa. Mutta sitoutumalla synnittömyyden esimerkkiin - Jeesus ei polttanut - he voivat olla polttamatta. Ja jos joku sanoo, että enhän minä polta tupakkaa, voi sanoa niinkuin englantilainen pappi soimatessaan kuuntelijoita siitä että he moittivat toisia viinan juomisesta, että kyllä kermaiset kakut ovat sitten hyviä. Pappi on kuin tienviitta: menkää tuonnepäin, minä jään tähän osoittamaan oikeaan. Hyvää kakkua, kuului Sakun morähdys helluntaiystävien syysjuhlan nauhalta kahvikuppien ja lusikoiden kilinän lomasta. ellauri163.html on line 963: Ajatus jumalista kuvaa ajatusta ihmisentapaisista olennoista, jotka eivät tarvitse mitään. Paizi tarvizevathan ne uskovien kiitosta, ne ovat sille oikeinkin makeankipeitä. Pahastuvat jos ei sitä ala kuulua. Kristina-täti pahastui ja muikeni kuin vaari, kun sen jakamista töräyxistä ei kiitetty. Nyt ei olla edes pen pälejä. ellauri163.html on line 965: Teologian kieltäminen perustuu ajatukseen ihmisen vapaudesta. Tai nimenomaan toisinpäin, kz. esim Payot tahdon vapaudesta. Musta koko vapaus on yliarvostettua. Mitä vanha ilosta, koha mis on lämmin. ellauri163.html on line 967: Uskonnollinen ihminen elää laivassa, joka muistuttaa merellä lojuvaa ja ajalehtivaa laivaa aalloissa sillä erotuksella että siinä on tunnustettu kapteeni. Se ei kellu syvemmällä, niinkuin miinanraivaaja painavine runkoineen, eikä se vähennä ihmisen vapautta vaikuttaa sen kulkuun, mutta tosiasia, että siinä on kapteeni, muuttaa kokonaiskuvaa niin että ihminen voi olla rauhassa. Huolimatta kaikesta epätoivosta siinä voi olla rauhassa. Mutta mitä jos tulee sähkökatko ja keulapotkureita ei voi ohjata, kuten Gabriellalla? Eikö siinä voi syntyä vaaratilanne? Ei voi, vauhti on niin hiljainen, enintään pari solmua. Tulee enintään pieni tömähdys ja vesirajan yläpuolisia kuhmuja. ellauri163.html on line 972: Psalmit ovat saarnojen tärkeä lähtökohta, koska niissä puhutaan tunteista. Payot ei voisi olla enempää samaa mieltä. Tunteet ovat tahdon voimanlähteenä. Tahto on aivokuoren säätelemää halua. ellauri163.html on line 974: Söderblomin ajatus frambringareista, tuojajumalista, jotka ovat kulttuurihyvien alku, kuvaa jumalia, jotka eivät ole vihaisia kuin Jahve. Hän itse pohdinnoissaan, voiko Kiinan taivaan herraa koskevat ajatukset liittää frambringare (producteur) -uskon piiriin on kristinuskon suhteen frambringare. Hänen ajatuksensa, miten ajatus Jumalasta taivaassa voisi olla tuontitavaraa Kiinasta joskus ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella on kiinnostava, mutta juuri tässä suhteessa. Ajankohta olisi kyllä yllättävän myöhäinen. Taivaalle on kaikki apinat tirkistelleet ja väistelleet Ukon nyrkkiä, ei siihen tarvi vinosilmiä. ellauri163.html on line 976: Ajatukset Mooseksesta vuorella on todella kiinnostava. Siinä hän yhdistää maagisen vihaisen olennon käsitteen yksijumalaisuuden aluksi juutalaisilla. Alkupamaus on huomattava, mutta vielä maaginen, mutta sitten Jumala etääntyy ja kehittyy lain säätäjäksi, eräänlaiseksi alueneuvostoksi. Taustalla on kuitenkin Mooseksen (frambringarena) vahva kokemus Jumalan mahdollisesta rankaisevasta vihasta, niinkuin hevoselle sähköaita. Sähköaita on jumalaxi liian aloitekyvytön. Se ei kiellä eikä komenna, se on vaan rajoite. Jos et sitä häirize, sekään ei häirize Polle sinua. Ruoho aidan toisella puolella on vaan pyhitettyä. ellauri163.html on line 978: Veikko Anttosen ajatus pyhästä pyhitettynä alueena, joka elää ihmisten toiminnassa luonnossa ja talon luoman tilan käsittelyssä (Jumalaa katsotaan kuin sika uutta naurismaan aitaa) väistää ajatuksen Jumalan vihasta sellaisena kuin Mooses sen koki. Varominen ja pelkääminen ovat eri asioita, Niinpä. Maahanmuuttajien jumala vaati aktiivisia valloitustoimia. Ei saanut jäädä tuleen makaamaan ja märehtimään. Kiivas jumala tulee ja heittää niska peffa ulos. ellauri163.html on line 987: Filosofia, joka ei ota ihmistä syliinsä, on yleinen ilmiö, koska viisaus ja sen rakastaminen ei ole ihmisestä siis minusta huolehtimista, vaan haastaa korkeampaan yleistykseen, samanlaista kuin Kreikan uskonto. Se on uskonnossa tapahtuvan yleistämisen koskettelua hengen asein niin, että osasta jumalauskoon liittyvistä maagisista elementeistä (kuten Zeuksen vihanpurkaukset? Mixi ne just on maagisia? Kuuluuko niissä Callen tohvelien läpinä sen tullessa lastenuoneeseen pää punasena huutamaan?) voitaisiin vapautua ajattelemalla asiaa ihmisen järjellä, joka nähdään tämänpuoleisena kuin katupoika. No tollanen henk.koht. jumalasuhde on oikeastaan aika herännäistä. Monet helpottuvat siitäkin ettei kiivas jumala kyylää niiden joka siirtoa, vaan nää syvälliset asiat hoidetaan ikäänkuin virkatyönä. Sekin jo lohduttaa ettei kenelläkään ole yhtään paremmin. ellauri163.html on line 991: style="color:blue">Sokrates harjoitti arjen filosofiaa ellauri163.html on line 1013: on vain kehittynyt osa samaa, eräänlaisen eläintarhan ellauri164.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri164.html on line 43: In the introduction to his Grundzüge der physiologischen Psychologie in 1874, Wundt described Immanuel Cunt and Johann Friedrich Herbart as the philosophers who had the most influence on the formation of his own views. Those who follow up these references will find that Wundt critically took to the cleaners both these thinkers’ ideas. He distanced himself from Herbart's science of the soul . Wundt praised Cunt's rejection of a "rational" psychology deduced from metaphysics, but he argued against Cunt's epistemology as well as Cunt's category theory and his flabby position on teleological explanations in his publication Was soll uns Kant nicht verkaufen? (1892). ellauri164.html on line 55: Bernadotten isähahmopappi kysyy poikahahmopapilta, onxe lukenut Claudelin panttivankinäytelmää. ellauri164.html on line 60: Tässä draamassa Claudel maalasi perinteisen yhteiskunnan romahtamisen monarkiasta. Kaksi aristokraattia, mies ja nainen, jotka selvisivät terrorin verilöylyistä, yrittävät henkensä, rakkautensa ja kunniansa uhalla pelastaa paavin: jälkimmäinen on kidnapattu vankilasta, jossa keisari oli pudottanut hänet ja piiloutunut heidän alueelleen. Mutta imperiumin prefekti on paljastanut läsnäolonsa ja harjoittaa vastenmielistä kiristystä. Tunteiden ja tilanteiden väkivalta antaa voimakkaan dramaattisen voiman tälle eturistiriitalle ja intohimoille, jotka syntyvät kaatuneen aristokratian ja historian muunnelmien alaisen vallan välillä. "Kuinka olisin voinut olla niin julma?" kysyi tämän "saagan" ensimmäisen osan kirjoittaja, jossa se herää laajoilla aivohalvauksilla, ranskalaisen yhteiskunnan yksittäisten kohtaloiden, kyynelten ja mullistuksia pidemmälle 1400-luvulla, mikä edeltää nykyajan tuloa. ellauri164.html on line 62: Eli Bernadotten ärsyttävä pappissetä siis kysyy pappisveljenpojalta: "Oletko lukenut Paul Claudelin panttivankia?" Vastasin, etten edes tiedä kenestä tai mistä hän puhui. - "Mennään! Hyvä. Kyse on pyhästä tytöstä, joka kaltaisesi seurakunnan papin neuvosta kieltää sanansa, nai vanhan luopionsa, vaipuu epätoivoon, kaikki sillä verukkeella, että estää paavia joutumasta vankilaan, ikään kuin Pyhän Pietarin jälkeen paavin paikka ei olisi pikemminkin Mamertinessa kuin palatsissa, joka on koristeltu ylhäältä alas renessanssin vitun homojen toimesta, jotka maalasivat siunatun Neitsyen mallina omat puppelipoikansa. Huomaa, herra Claudel on nero, en sano ei, mutta nämä kirjailijat ovat kaikki samanlaisia: heti kun he haluavat koskettaa pyhyyttä, he tahraavat itsensä ylevällä, he asettavat Ylevää kaikkialle! Pyhyys ei ole ylevää, mitä. Jos minä olisin ripittänyt sankarittaren, olisin ensin pakottanut hänet muuttamaan linnunnimensä oikeaksi kristilliseksi nimeksi - hänen nimensä on nimeltään Sygne - ja sitten pitämään sanansa, koska lopulta meillä on niitä vain yksi, ja pyhä isämme paavi itse ei voi tehdä asialle mitään. ellauri164.html on line 64: Mamertiinien vankila lat. Carcer Mamertinus on Rooman vanhin vankila, joka sijaitsi Capitoliumin itärinteellä. Monet tunnetut valtiolliset vangit, kuten Jugurtha ja Vercingetorix, odottivat siellä kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Legendojen mukaan myös Pietari ja Paavali olisivat olleet siellä vangittuina. Nykyisin vankilasta on jäljellä kaksi päällekkäistä selliä, joista alempaan eli Tullianumiin päästiin vain katosta olevasta aukosta. Vankila rakennettiin noin vuonna 386 eaa. Paikalle rakennettiin 1300-luvun lopussa San Pietro in Carcere -kirkko. ellauri164.html on line 68: Se on kuvissa aika dyspeptisen näköinen. Kotoisin Villanuevasta kuten Montabuanin el Zorro. Kylvettyään nuorena materialismin haaleassa ammeessa se käännähti takas katolismiin 18 vee. Joulumessussa sen sydän sai pohjakosketuxen ja se uskaisi (je crus). Varsinainen keulapropelli oli kuiteskin homo Rimbaudin Seslonki helvetissä, kuten se on usein kertonut. ellauri164.html on line 82: J’avais entrevu la conversion au bien et au bonheur, le salut. Puis-je décrire la vision, l’air de l’enfer ne souffre pas les hymnes ! C’était des millions de créatures charmantes, un suave concert spirituel, la force et la paix, les nobles ambitions, que sais-je ? ellauri164.html on line 92: Les hallucinations sont innombrables. C’est bien ce que j’ai toujours eu : plus de foi en l’histoire, l’oubli des principes. Je m’en tairai : poëtes et visionnaires seraient jaloux. Je suis mille fois le plus riche, soyons avare comme la mer. ellauri164.html on line 94: Ah ça ! l’horloge de la vie s’est arrêtée tout à l’heure. Je ne suis plus au monde. — La théologie est sérieuse, l’enfer est certainement en bas — et le ciel en haut. — Extase, cauchemar, sommeil dans un nid de flammes. ellauri164.html on line 96: Que de malices dans l’attention dans la campagne… Satan, Ferdinand, court avec les graines sauvages… Jésus marche sur les ronces purpurines, sans les courber… Jésus marchait sur les eaux irritées. La lanterne nous le montra debout, blanc et des tresses brunes, au flanc d’une vague d’émeraude… ellauri164.html on line 104: Les talents ! — Il n’y a personne ici et il y a quelqu’un : je ne voudrais pas répandre mon trésor. — Veut-on des chants nègres, des danses de houris ? Veut-on que je disparaisse, que je plonge à la recherche de l’anneau ? Veut-on ? Je ferai de l’or, des remèdes. ellauri164.html on line 108: — Et pensons à moi. Ceci me fait peu regretter le monde. J’ai de la chance de ne pas souffrir plus. Ma vie ne fut que folies douces, c’est regrettable. ellauri164.html on line 116: Je meurs de lassitude. C’est le tombeau, je m’en vais aux vers, horreur de l’horreur ! Satan, farceur, tu veux me dissoudre, avec tes charmes. Je réclame. Je réclame ! un coup de fourche, une goutte de feu. ellauri164.html on line 126: Näin vilauxen käännöxestä hyvään ja onneen, pelastuxesta. Pystynkö kuvaamaan sen vision, helvetin ilma ei siedä virsiä! Siinä oli miljoonia sharmantteja otuxia, sulava spirituaalinen konsertti, voima ja rauha, jaloja pyrkimyxiä, ties mitä. ellauri164.html on line 132: Turpa kii, nyt turpa kii! ... Se on häpeä, moite, täällä: Saatana joka sanoo että tuli on noloa, että mun kiukku on karmaisevan typerää. - Riittää!... Mokat joita mulle kuiskitaan, taiat, väärät hajuvedet, lapsellinen musa. - Ja ajatella että mulla on totuus tiedossa, etmä nään oikeuden: mulla on terve ja pysähtynyt ymmärrys, mä olen valmis täydellisyyteen... Ylpeys. Mun päänahka kuivuu. Sääliä! Herra, mua pelottaa. Mullon jano, tosi jano! Au! Lapsuus, nurzi, sade, järvi kivillä, kuutamo kun kellotapuli soittaa 12... Piru on kellotapulissa tällä hetkellä. Marja! Pyhä neizyt!... Kauheeta mun tyhmyyttä. ellauri164.html on line 134: Tuolla, eikne ole rehellisiä sieluja, jotka tahtoo mulle hyvää... Tulkaa... Mulla on tyyny suussa, ei ne kuule mua, ne on haamuja. Sitäpaizi kukaan e ajattele toisia. Paras ettei lähestytä. Tunnen palaneen hajua, se on varma. ellauri164.html on line 138: Ahaa! Elämän kello on juuri pysähtynyt. En enää ole maailmassa - Teologia on vakava, helvetti on takuulla alhaalla - ja taivas ylhäällä. - Extaasi, painajainen, uni tulipesässä. ellauri164.html on line 142: Mä paljastan kaikki mysteerit: uskonnolliset tai luonnolliset, syntymä, kuolema, tulevaisuus, menneisyys, maailmansynty, eikä mitään. Mä olen harhakuvien maisteri. ellauri164.html on line 148: Teräsvoimat! - Täällä ei ole ketään ja on joku: en haluis levittää mun aarteita. - Haluuko joku neekeriräppiä, huorien tanssia? Halutaanko joku et mä häviän, etmä sukellan hakemaan sormusta? Halutaanko? Mä voin tehdä kultaa, hoitoja. ellauri164.html on line 158: Mulla pitäis olla helvetti kiukulle, helvetti ylpeydelle, - ja halauxien helvetti; helvettien konsertti. ellauri164.html on line 160: Mä kuolen vetelyyteen. Se on hauta, mä meen madoille, kauhistuxen kanahäkki! Saatana, pelleilijä, sä tahdot hajottaa mut sun sharmilla. Mä reklamoin! Mä reklamoin! Hiilihangon isku, tulipisara. ellauri164.html on line 162: Auh! remontoida elämään! heittää silmäys meidän epämuodostumiin. Ja tää myrkky, tää tuhatkertaisesti kirottu pusu! Mun heikkous, maailman julmuus! Mun jumala, sääliä, piilottakaa mut, mullon liian paha olo! - Mä olen piilossa enkä mä ole sitä. ellauri164.html on line 170: Das Ding an sich oli sukkahousuisen Immanuel Cuntin kexasema sumutus kun tiede alkoi huohottaa pappispimityxen kovitettuun kauluxeen. Kun ei hengistä saatu mitään toistettavaa havaintoa oli paras päätellä ettei mistään muustakaan ollut varmaa tietoa kuin mitä etusivun ilmoituxessa on annettu. Sinne ajan ja paikan ulkopuolelle noumenaaliseen maailmaan oli hyvä kyyristyä jumalikävässä säätä pitämään. Ja tämän aivopierun jälkeen kokoontua kaverien kanssa seurustelemaan ja juomaan kupposia parhaassa peruukissa ja synteettisestä apriorimateriaalista kudotuissa uusissa legginseissä. All is well. ellauri164.html on line 174: Schopenhauer huomautti asiallisesti että Kant käytti sanaa noumenon väärin. ellauri164.html on line 175: Schopenhauer tarjoaa seuraavan kohdan pyrhonismin ääriviivoista (Bk. Minä, ch. 13): Sextus Empiricus osoittaa alkuperäisen eron ilmiön ja noumenonin välillä muinaisten filosofien mukaan: νοούμενα φαινομένοις ἀντετίθη Ἀναξαγόρας ('Anaxagoras asetti ajateltavat vastakohdaxi niille mitkä ilmenevät.') Matematiikka ja logiikka nyt ainakin. ellauri164.html on line 177: Kysyin tossa iltateellä Seijalta onko sen mielestä olemassa synteettisiä apriori totuuxia. Eise ollut valmis ottamaan tähän kantaa. Mä oon kyllä vähän miettinyt että joukko-opin riidanalaiset axioomat kuten valinta-axiooma vois olla sellaisia. Tai sitten ne ei ole tottakaan. Sellaisia totuuxia on ainakin joille ei ole todistusta, ihan vaan sixi että totuuxia on enemmän kuin todistuxia. Se ei sinänsä haittaa ettei ole perimmäisiä totuuxia, koska axioomat voi valita monella tavalla. ellauri164.html on line 187: George Berkeley (12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa. Hän edusti tietoteoriassa empirismiä ja ontologiassa idealismia. Hän kiteytti ajattelunsa lauseeseen olla olemassa on tulla havaituksi, (lat. esse est percipi). Berkeley on merkittävin subjektiivisen idealismin edustaja. Amerikan julkkixet tietää miten totta Yrjön lause on. ellauri164.html on line 189: George Berkeley, joka ajoi töyssyautolla hämärämiesten asiaa jo ennen Kantia, väitti, että aine, tarkkaavaisesta mielestä, on metafyysisesti mahdotonta. Aineeseen liittyvät ominaisuudet, kuten muoto, väri, haju, rakenne, paino, lämpötila ja ääni, ovat kaikki riippuvaisia mielistä, jotka sallivat vain suhteellisen havainnon, eivät absoluuttisen havainnon. Sellaisten mielien (ja mikä tärkeintä kaikkivoipaan mielen) täydellinen puuttuminen tekisi samoista ominaisuuksista havaitsemattomia ja jopa käsittämättömiä. Berkeley kutsui tätä filosofiaa immaterialismiksi. Pohjimmiltaan sellaista asiaa kuin ainetta ei voisi olla ilman mieltä. ellauri164.html on line 203: A fifth shall close the drama with the day: Viides päättää draaman päivällä: ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51). ellauri164.html on line 212: Berkeleyn saarnat selittivät siirtokuntalaisille, miksi kristinusko salli orjuuden ja miksi orjista tuli tehdä kastettuja kristittyjä: ”Olisi hyödyksi heille [orjien isännille], että heillä olisi orjia jotka kunnioittavat kaikissa asioissa isäntiään lihan mukaan, ei silmänpalvonnalla kuten mielistelijät, vaan sydämen yksinäisyydessä, Jumalaa peläten; että evankeliumin vapaus käsittää maallisen orjuuden; ja että heidän orjistaan tulee vain parempia orjia tulemalla kristityiksi” (Berkeley, Proposal, 347. Saarna Newportissa lokakuussa 1729). ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta. ellauri164.html on line 218: Tämä tutkimus tutkii yhden runosarjan poikkeuksellista puoliintumisaikaa: "Westward the Course of Empire vie tiensä...". Alkaen irlantilais-anglikaanisen piispan George Berkeleyn vuonna 1726 tekemästä sävellyksestä, nämä sanat kolonisoivat valtavan osan kulttuurimaisemaa lähes kahden vuosisadan ajan. Sanomalehtipaperiin, laitureihin, valtiomiesten puheisiin, lukuaiheisiin, maantieteellisiin tietoihin, Yhdysvaltojen ensimmäiseen tieteelliseen historiaan sekä runouteen, maalauksiin, litografioihin ja valokuviin ikuistetut sanat kehittyivät vanhan maailman visiosta profeetallisista valtakunnista ilmeisen kohtalon nationalistinen iskulause. Seuraten runoa sen kiertyessä kirjallisen ja visuaalisen kulttuurin läpi, tämä projekti osoittaa, kuinka yksinkertainen lause totutti amerikkalaiset laajaan käsitykseen Yhdysvaltojen valtakunnasta siirtomaa-ajalta jälleenrakennukseen. Jatkuva varmuus valtakunnan etenemisestä länteen, itse asiassa itse imperiumin väistämättömyydestä, osoittaa kolonistien brittiläisen kulttuuriperinnön kestävän elinvoiman Amerikan vallankumouksen aattona. Yhtä tärkeitä ovat tavat, joilla amerikkalaiset muokkasivat runon ideologiaa sopimaan heidän kehittyvään kansallismielisyyteensä varhaisen tasavallan ja antebellum-aikakauden aikana. Berkeleyn sanat tarjosivat kriittisen paikan kansallismielisille tutkimuksille uuden tasavallan alkuvuosikymmeninä, mikä helpotti kansakunnan muuttumista kapitalistiseksi, hankkivaksi yhteiskunnaksi; 1800-luvun puolivälin konflikteissa he oikeuttivat amerikkalaisen sotavoimaisen imperialismin Meksikon ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa, samalla kun he antoivat syvällistä tietoa sisällissodan alkamisesta ja sen välittömistä seurauksista, kun kansa paini Amerikan tulevaisuuden ääriviivoja vastaan. Tämä ideologia on kahden vuosisadan ajan mahdollistanut amerikkalaisten olevan sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera omahyväisiä keisarillisen etuoikeutensa puolustajia ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alueella. alkuperäiskansojen ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. ellauri164.html on line 223: How blue can you get? The answer is right here in my heart, wailed BB King. How stupid can you get? The answer can be found in Quora. - What is the dark side of top happiest countries? - That their taxes are so high. How can anybody be this stupid? The answer is right there in their walnut size brains. ellauri164.html on line 228: Kantilaisen transsendentaalisen idealismin vastustaja on filosofisen realismin oppi, toisin sanoen väite, että maailma on tunnettavissa sellaisena kuin se todellisuudessa on, ottamatta huomioon tietäjän tapaa tietää. Tätä ovat ehdottaneet filosofit, kuten Bertrand Russell, G. E. Moore, ja vielä kuuluisammat Ralph Barton Perry ja Henry Babcock Veatch. Realismi väittää, toisin kuin idealismi, että havaitut kohteet ovat olemassa suunnilleen sellaisina kuin ne näyttävät itsessäänkin, riippumatta tietävän katsojan mielestä. Pallokallolla ei ole siihen mitää asiaa. ellauri164.html on line 230: Ralph Barton Perry (July 3, 1876 in Poultney, Vermont – January 22, 1957 in Boston, Massachusetts) was an American philosopher. He was a strident moral idealist who stated in 1909 that, to him, idealism meant "to interpret life consistently with ethical, scientific, and metaphysical truth." (citation?) Perry's viewpoints on religion stressed the notion that religious thinking possessed legitimacy should it exist within a framework accepting of human reason and social progress. ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle. ellauri164.html on line 246: Remembering Robert M. Veatch, PhD 1939-2020. Bob Veatch from Georgetown loved genealogy and had confirmed a Veatch connection to the Stuart (Stewart among the Scots) dynasty. He was a long-time fan of bluegrass and Bob and his wife Ann were founding members of the Lucketts Bluegrass Foundation in Lucketts, Virginia, location of the world’s longest running bluegrass concert series (45 years strong!). He used to laugh and say that he thought likely he was the only undergraduate at Harvard reading Plato while listening to bluegrass. Bob was a Peace Corps volunteer in Nigeria from 1962-1964. ellauri164.html on line 248: Jeff Veatch is a successful entrepreneur, businessman, community leader, and philanthropist. Over the course of his career, Jeff co-founded the IT staffing services firm Apex Systems, has been recognized as the Entrepreneur of the year by Ernst and Young, selected to the Philanthropic 50 by Washington Life magazine, served on the Board of Directors for ASGN Incorporated, sits on Board of Visitors for Virginia Tech, was a founding member of the effort to bring the Olympics to Washington DC, holds Board positions with Inova Health System, as well as other leadership and board positions throughout his community. Also, as an active philanthropic investor, he formed the Veatch Charities, which focuses on education, healthcare, and his community. Mr. Veatch is a 1993 graduate of Virginia Polytechnic Institute and State University, earning a BS in Finance. ellauri164.html on line 252: Black & Veatch is an employee-owned global engineering, procurement, consulting and construction company with a more than 100-year track record of innovation in sustainable infrastructure. ellauri164.html on line 264: Sit mie naimahan menisin ellauri164.html on line 265: hei, sit mie naimahan menisin ellauri164.html on line 278: liinaharja. ellauri164.html on line 279: Liinaharja liikutella ellauri164.html on line 280: hei, liinaharja liikutella ellauri164.html on line 295: Tässä laulussa on ainexia kansanrunoista. Rahje on remmi jolla aisa pannaan kiinni vempeleeseen tahi luokkiin. Lapset tuppas menemään taaperoina luokille kun ne ei jaxaneet tai halusivat jotakin. ellauri164.html on line 304: Maan tapahtumat vaikuttivat suuresti nuoreen tyttöön. Erityisesti Jeannen elämä mullistui 13-vuotiaana hänen alkaessaan kuulla ääniä ja nähdä ilmestyksenomaisia näkyjä. Hänen mukaansa Pyhä Katariina, Pyhä Margareta ja arkkienkeli Mikael kutsuivat häntä ja pyysivät häntä vapauttamaan Ranskan maahan tunkeutuneista englantilaisista. Äänten kehottamana hän päätti lähteä tapaamaan itse prinssi Kaarlea. Kaarle on kuvissa aika hölmön näköinen. ellauri164.html on line 306: Jeanne vetosi puheissaan vanhaan ennustukseen, jonka mukaan Ranska tulisi tuhoutumaan ja pelastumaan neitsyen kautta. Käskynhaltija antoi Jeannelle ratsun ja miehen vaatteet, joiden turvin neizeyden säilyttäminen olisi helpompaa. ellauri164.html on line 308: Pitkän ratsastusmatkan jälkeen Jeanne saapui Chinonin pikkukaupunkiin, jossa kruununprinssi Kaarle VII piti hoviaan. Prinssi ei halunnut näyttäytyä Jeannelle ja yritti hovimiehensä turvin hankkiutua ”neitsyestä” eroon. Kun Jeanne ei suostunut poistumaan hovista, hänet toimitettiin kirkonmiehistä ja professoreista koostuvan valtuuskunnan kuulusteltavaksi. Samalla huhut oudosta tytöstä levisivät, ja hänen puheensa saivat suuren kannatuksen. Jeannen julistus ”ei ole olemassa muuta apua kuin minun kauttani!” otettiin vakavasti, ja hänelle päätettiin antaa lyhyt sotilaallinen peruskoulutus. Eteen vie! Taaxe psstu! Kaze oikeaan pn! Ojennus! Hommio! Komppanii! Riviin järjesty! Housujen ja muiden varusteiden ohella Jeannelle annettiin vanha ruostunut miekka, jota hän kantoi tulevassa taistelussa. ellauri164.html on line 310: Taistelu meni nappiin ja Jeanne "raahasi" Kallen Reimsiin kruunattavaxi. ellauri164.html on line 313: Kaarle ei kuninkaaksi pääsynsä jälkeen enää halunnut tukea Jeannen hanketta Ranskan vapauttamiseksi, vaan pelasi englantilaisten ja Burgundin herttuan kanssa poliittista peliä Jeannen tietämättä asiasta. (Lähde menee ämmä jo!) ellauri164.html on line 315: Kaarlen yllätyksellisestä puolenvaihdosta vihastuneena Jeanne hyökkäsi ilman kuninkaan lupaa keväällä 1430 Pohjois-Ranskassa englantilaisia vastaan. Compiègnen taistelussa burgundilaiset ottivat Jeannen kiinni ja vangitsivat hänet. Jeanne jäi burgundilaisten vangiksi puoleksi vuodeksi. Kuningas ei tehnyt paljonkaan Jeannen vapauttamisen hyväksi ja lopulta burgundilaiset myivät hänet englantilaisille 10 000 dukaatin summasta. Jeanne kuljetettiin miehitettyyn Rouenin kaupunkiin ja suljettiin ahtaaseen vankikoppiin. ellauri164.html on line 330: Satavuotista sotaa pidetään yhtenä keskiajan merkittävimmistä konflikteista. Se oli siitä merkittävä, että sen kuluessa otettiin käyttöön uusia aseita ja taktiikoita, jotka rapauttivat vanhan, raskaan ratsuväen hallitseman feodaaliarmeijajärjestelmän. Lisäksi sodan aikana nähtiin ensimmäiset vakinaiset armeijat Länsi-Euroopassa sitten Länsi-Rooman valtakunnan.Sota muutti aatelisten ja talonpoikien suhdetta sekä vauhditti kansallisvaltioiden kehitystä ja monarkioiden vahvistumista. Ennen sotaa etenkin Ranska oli ollut jakautunut hyvin itsenäisten vasallien johtamiin läänityksiin. Sodan vaikutuksesta kuninkaan asema alkoi vahvistua. ellauri164.html on line 332: Kaarle VII oli edellisen kuninkaan Kaarle VI:n ja Baijerin Isabellan vanhin poika, eli delfiini. Tämän kuoltua vuonna 1422 Kaarle VII:n asema oli kruununtavoittelun kannalta hankala; Kaarle VI oli sopinut Troyes’n rauhansopimuksessa vuonna 1420, että Ranskan seuraavaksi kuninkaaksi tulisi Englannin kuninkaan Henrik V:n ja Valois’n Katariinan poika, joka oli syntynyt vuotta aiemmin. ellauri164.html on line 334: Vaikka myös parlamentti oli vahvistanut sopimuksen, monet ranskalaiset katsoivat, että kyse oli vain Kaarle VI:n mielipuolisuuden synnyttämästä erheestä, jota ei tarvinnut noudattaa. Näin ajatteli etenkin Jeanne d’Arc, joka vuonna 1429 puoliväkisin ”raahasi” Kaarlen Reimsiin kruunattavaksi. Myös Englannin Henrik VI kruunattiin Ranskan kuninkaaksi vuonna 1431 Notre Damessa, mutta hän jäi varjokingiksi. Kaarle VII:n kaudella Ranska valloitti takaisin Pariisin ja kaikki Englannin ranskalaiset alueet Calais’ta lukuun ottamatta. ellauri164.html on line 341: J'ai mis un fagot a l'âtre - olen työntänyt fagotin ahteriin. Alaikäinen aatelistypy Chantal ei juoppolallia enää kiinnosta, typyn takatukka serkku bemareineen on sexikkäämpi. ellauri164.html on line 343: Takatukkaisen muukalaislegioonalaisen mielestä viimeinen kunnon chevaljeeri oli Jeanne d'Arc. Uskonto, isänmaa ja soldaatit! Alas jutkupankkiirit! Maalaispappitaskukirjasta löytyy kosolti ranskispatriotismia sekä aatelin ja sotilaiden hehkutusta. Muka Roland ja pojat oli synnynnäisiä chevaljeereja. Mitäs sitten kaxoisnelistivät karkuun sakemanneja viimeisissä sodissa? Viimeinen kaxilahkeinen oli takatukan mielestä Jeanne d'Arc. Bernadotten vaimohan oli Jeannen huonetta ja sukua, vaikka Jeanneen verrattuna huonokuntoinen. ellauri164.html on line 346: Morfiiniriippuvaista valelääkärä vaivasi Hodkinin tauti kuten Jane Austenia. Se ja pappipaha olivat kuin Dupont ja Dupond. Le plupart des agonies sont euphoriques. Rien que jeter tout espoir et expirer, quoi de mieux. Il faut mourir peu a peu, prendre l'habitude. Decet imperatorem stantem mori. (Vespasianus, non pas Motocyclettianus.) ellauri164.html on line 348: Syöpäsen papin mielestä on hirveää yöpyä kirkosta eronneen kolleegan luona joka on kauppaedustaja. C'etait horrible! Kauppaedustaja tuli pappipudokkaasta Bernadottestakin. Syöpänen pappi ihailee läskiä flaamipappisetää sekä takatukkaa legioonalaista. Jopa kreivitärtä, ne on sielun aatelia. ellauri164.html on line 350: Kuolemaa tekevää pappia ällöttää sen pienipäisen, ize asiassa rotannäköisen kaverin pahanhajuinen köyhä kämppä. Rottamainen tuberkuloottinen ex-pappi käyttää törkeästi hyväxi sanatorion pikku köxää. Joka tietää toisinkuin äxä ize että äxä delaa tubiin tuota pikaa. Äxä koittaa kouluttaa siivoojasta leidiä kuin Rex Harrison, vaikka se ei halua. Voi ei, silläkin on tubi. Täähän on kuin saippuaoopperaa. Toinen toistaan kakempia setämiehiä. ellauri164.html on line 352: À chacun sa vérité (Così è (se vi pare), niin on jos siltä näyttää, en version originale), également titrée Chacun sa vérité en français, est une pièce de théâtre en trois actes de Luigi Pirandello tirée de la nouvelle La signora Frola ed il signor Ponza, suo genero et créée le 18 juin 1917 au Teatro Olimpia de Milan. ellauri164.html on line 356: Chacun sa façon d'être de voir à sa fenêtre ellauri164.html on line 357: Chacun son chemin, chacun sa vérité, chacun sa vérité. ellauri164.html on line 359: Bernanon eli kuusikymppisexi, ehti täyttää. Pappi ei. Ennen kaikkea se on tosi naiivi. Siis oli. Ei siitä olis ollut millään kirkkoherraxi. Moi, moi, moi, tää pappi tekee izestään tosi ison numeron. Ajatteleekohan se koskaan mitä toiset ehkä haluaisivat? Sen jumala on sille kokovartalon taustapeili: varokaa, esineet peilissä näyttävät isommilta kuin ne ovat. Pappipahan tuomio on selvä: se on epäonnistunut narsisti. Tai siis oli. Mitä väliä. Kaik on armoa, saa pappi vielä sanotuxi korvaan Peter Piskuilalle. ellauri164.html on line 361: Peter Piskuila (Matohäntä) (engl. Peter Pettigrew) (1959/1960 – maaliskuu 1998) oli Harry Potterin isän, James Potter, koulutoveri. Hän ei tosin ollut hyvä ystävä, vaan lähinnä ”iilimato”, joka roikkui Jamesin, Sirius Mustan ja Remus Lupinin seurassa. Peter ihaili Jamesia, hänen rohkeuttaan, taitojaan ja tapaansa osoittaa pientä kapinaakin koulussa. Meillä asuu joku Peter Piskuila portaiden alla, käy öisin vanhassa kompostissa syömässä. Nyt on ostettu 3 rotanloukkua, jotka voivat koitua sille päänmenoxi. ellauri164.html on line 370: I thought this was one of those books that comes with a “guarantee.” But of course there is no such thing. Still, I’d read only glowing reviews and boy was I ready for a “triumphant experience.” But on p. 26 I couldn’t make heads or tails of what I was really reading about. On p. 54 the voice of the innocent and well-meaning young priest began to irk the shit out of me. On p. 55 I skipped ahead to see if anything would ever actually happen to dilute all the fluffy introspection and it didn’t look promising. On p. 64 I took the kitty to the well and drowned it. ellauri164.html on line 372: I blew through this novel myself, which in retrospect was somewhat of a grave mistake, as the book alternates between compelling and highly engaging dialogues to unrealistically long monologues which to me resemble a Rimbaud poem in translation than anything else, which is to say: hard to parse. That they got more than what they bargained for is what the ordinary reader will be struck by first when they read this. The complexity of each of the conversations cannot be overstated, which I think will inevitably result in readers just mechanically scanning the sentences rather than internalizing the arguments, with the final result being the great part of the novel sliding off like rain, leaving only vague impressions like it did with me unfortunately, but the parts that did affect me left me very humbled. And chiefly this impression will not be helped by another one of the defining features of the novel, which is its vagueness. It deliberately leaves a lot of key details unheard and leaves a lot to the ability to infer events by the reader. Though sometimes frustrating to a reader like me who reads history and biography, I recognize that it should be so for this novel, for the main conflict in it is a psychological one, so I wouldn't have it any other way. ellauri164.html on line 374: For readers unfamiliar with the culture context of France between the two wars, it might be helpful to first watch Robert Bresson's movie of the same name which has been hailed as a masterpiece by such diverse critics as Ingmar Bergman and Jean-Luc Godard. I read the book first. After seeing the movie, I read the book a second time and got much more out of it. As Canadian and a native speaker of French, I can assure any Anglophone that the culture of France is at times very murky to the outsider who must at times go to extra efforts to fully enjoy French literature. ellauri164.html on line 379: I wanted to like this book so much more than I did. I actually found it incredibly difficult to understand. Some of it, I think, was that it was poorly translated. I read a 1962 edition that doesn't even cite a translator -- so many of the sentences were so convoluted as to be utterly obtuse. Poor translation or witless reader? I never could figure out why Mlle Chantal was such an angry bitch and why she insisted on tormenting the priest. What was her secret? Was the priest an alcoholic or just terminally sick? Gay? Why did M le Comte come to hate the priest? These are just some of the basic narrative issues I couldn't figure out. Forget the whole spiritual aspect--much of what the priest mused on and felt was incomprehensible to me as he described it. I can't help wondering if I'd have understood it if I had read it in French. Or maybe I'm just so spiritually challenged (in a God believing, Catholic way) that I can't comprehend it when it's described. All of that said, there were profoundly moving passages here and there, but over all I don't begin to know what I read. It's rather embarrassing actually--I feel so simple! (less) ellauri164.html on line 384: I was expecting great things, but I couldn't even get through half of it. Hard to follow, boring, lots of long discourses that didn't have a point. I don't know, didn't get it. I have a copy of it if you'd life to give it a whirl. (less) ellauri164.html on line 386: What makes the saga so compelling is the gentle, uncomplaining way the new priest relates his many failures and humiliations. As his audience we see his kindnesses misunderstood and his simple mistakes turned against him. And yet he is determined to go out and visit all within his parish despite mounting health problems. But does he really like anybody? Except the motorbike chap perhaps. ellauri164.html on line 395: I am not getting from this book what I expected based on other reviews, and not what I wanted from it either. I tried, read almost half of it. There was not as much about the interaction with his parishioners as about the lectures he gets from older priests and his superiors. And here was not much spiritual inspiration for this reader. A bit ponderous. This goes on my "life is too short" shelf. (less) ellauri164.html on line 402: Unbelievable, lame, boring, melodramatic, but says some interesting stuff about language. For the protagonist, a priest writing a journal, literary creation is an act of resistance and subversion. The novel also contrasts human language with God's language in a self-reflective way that I have not often found in Christian novels. (less) ellauri164.html on line 404: Stephan rated it did not like it ellauri164.html on line 421: Got 90 pages in and I disliked every character, is that the goal? ellauri164.html on line 431: Wonderful work. The dialogue is enthralling and the intimate sighs of this fictitious priest are mesmerising. Love people simply and thoroughly - that’s all this poor priest could do, yet it is in doing this that Christ is most thoroughly communicated. ellauri164.html on line 433: What the fuck. It all goes to show: meitä on moneen junaan. Takapiässä etupiässä. Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä. ellauri164.html on line 437: "In this classic Catholic novel, Bernanos movingly recounts the life of a young French country priest who grows to understand his provincial parish while learning spiritual humility himself." Pro primo, ei se näytä koko aikana ymmärtävän tai edes välittävän kenestäkään juuri midiä. Pro secundo, koko kirja on yhtä nöyrän piiraan mutustelua. Siitä puhe mistä puute. This man shares something with Isaiah’s “worm among men.” Ich aber bin ein Wurm und kein Mensch. Ich bin eine Ratte (Psalmit 22:6). ellauri164.html on line 451: The film depicts the nuclear arms race that took place between all sides in the World War II and the beginning of the Cold War. The first part centers on the war years, dealing with the Manhattan Project and the American effort to beat the Germans to the bomb, as well as with Stalin's decision that the USSR must have its own atomic project. The second part displays the Soviet post-war nuclear program. The plot deals mainly with the personal dilemmas facing all the scientists who worked on the atomic weapons. Booooring. ellauri164.html on line 453: The producers faced a technical difficulty in a scene which contained a nuclear explosion. After several experiments, the special effects coordinator Samir Jaber - a Syrian citizen who worked for Mosfilm - decided to create the required sequence by trickling a drop of orange-tinted perfume into a watery solution of aniline and filming it close up. Haha wimps! ellauri164.html on line 458: Between 1934 and 1938, he worked with Strassmann and Meitner on the study of isotopes created through the neutron bombardment of uranium and thorium, which led to the discovery of nuclear fission. He was an opponent of national socialism and the persecution of Jews by the Nazi Party that caused the removal of many of his colleagues, including Meitner, who was forced to flee Germany in 1938. ellauri164.html on line 463: Googlen lähin IMDb osuma on "Take aim at the police van (1960) - Tähtäimessä vankiauto". Original title: 'Jûsangô taihisen' yori: Sono gosôsha o nerae 1960. K-12. 1h 19m. A prison truck is assaulted and the two convicts inside are murdered. The prison guard on duty gets suspended for negligence and takes it upon himself to track down the killers. Maalitetuista on tullut liittolaisia. Olikohan vankimaalitaulut neuvostotiedemiehiä tai vallan nazeja? ellauri164.html on line 467: Luumäkeläinen Pertti Pykälä kirjoitti Ilkka Remes nimellä ryssävihaisia rompskuja. Sakari Tuomiojan poika Erkki valitti että kaikki paha Pertin kirjoissa näyttää tulevan Venäjältä. Hoblan Laurén ei voisi olla vähempää eri mieltä. Pariisin Emilyn ukrainalainen ystävä koitti varastaa muotiryysyjä Samaritainelta. Siinä kulki sankohattuisen Emilyn moraalinen raja. Eikä siinä kaikki: Kiovan tyttö mesetti kyrillisillä kirjaimilla! Hyi helkkari! Emily dumppasi sen pikaisesti. Välillä Emily näyttää vanhalta jutkuhaahkalta. ellauri164.html on line 478: "Valta oli oikeutta kaikkialla, kirjallisuudessa, yliopistoissa, yhdyskunnan toimistossa joka nimitti rabbiinit, Vatikaanissa, niidenkin joukoissa jotka vaativat oikeutta riistetyille ja sorretuille. Kun 2 ihmistä kohtasi, toinen otaxui heti hallizevan roolin." Niin tekevät koiratkin, nuuhkivat ensin ja sitten rähähtävät. ellauri164.html on line 483: Moses is one of the most prominent figures in the Old Testament. While Abraham is called the “Father of the Faithful” and the recipient of God’s unconditional covenant of grace to His people, Moses was the man chosen to bring redemption to His people. God specifically chose Moses to lead the Israelites from captivity in Egypt to salvation in the Promised Land. Moses is also recognized as the mediator of the Old Covenant and is commonly referred to as the giver of the Law. Finally, Moses is the principal author of the Pentateuch, the foundational books of the entire Bible. Moses’ role in the Old Testament is a type and shadow of the role Jesus plays in the New Testament. As such, his life is definitely worth examining. ellauri164.html on line 485: We first encounter Moses in the opening chapters of the book of Exodus. In chapter 1, we learn that, after the patriarch Joseph rescued his family from the great famine and situated them in the land of Goshen (in Egypt), the descendants of Abraham lived in peace for several generations until there rose to power in Egypt a pharaoh who “did not know Joseph” (Exodus 1:8). This pharaoh subjugated the Hebrew people and used them as slaves for his massive building projects. Because God blessed the Hebrew people with rapid numeric growth, the Egyptians began to fear the increasing number of Jews living in their land. So, Pharaoh ordered the death of all male children born to Hebrew women (Exodus 1:22). ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro Tull from some of Uriah Heep's bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years. ellauri164.html on line 489: The next major incident in Moses’ life was his encounter with God at the burning bush (Exodus 3—4), where God called Moses to be the savior of His people. Despite his initial excuses and outright request that God send someone else, Moses agreed to obey God. God promised to send Aaron, Moses’ brother, along with him. The rest of the story is fairly well known. Moses and his brother, Aaron, go to Pharaoh in God’s name and demand that he let the people go to worship their God. Pharaoh stubbornly refuses, and ten plagues of God’s judgment fall upon the people and the land, the final plague being the slaying of the firstborn. Prior to this final plague, God commands Moses to institute the Passover, which is commemorative of God’s saving act in redeeming His people from bondage in Egypt. ellauri164.html on line 493: The rest of the book of Exodus and the entire book of Leviticus take place while the Israelites are encamped at the foot of Sinai. God gives Moses detailed instructions for the building of the tabernacle—a traveling tent of worship that could be assembled and disassembled for easy portability—and for making the utensils for worship, the priestly garb, and the ark of the covenant, symbolic of God’s presence among His people as well as the place where the high priest would perform the annual atonement. God also gives Moses explicit instructions on how God is to be worshiped and guidelines for maintaining purity and holiness among the people. The book of Numbers sees the Israelites move from Sinai to the edge of the Promised Land, but they refuse to go in when ten out of twelve spies bring back a bad report about Israel’s ability to take over the land. God condemns this generation of Jews to die in the wilderness for their disobedience and subjects them to forty years of wandering in the wilderness. By the end of the book of Numbers, the next generation of Israelites is back on the borders of the Promised Land and poised to trust God and take it by faith. ellauri164.html on line 495: The book of Deuteronomy shows Moses giving several sermon-type speeches to the people, reminding them of God’s saving power and faithfulness. He gives the second reading of the Law (Deuteronomy 5) and prepares this generation of Israelites to receive the promises of God. Moses himself is prohibited from entering the land because of his sin at Meribah (Numbers 20:10-13). At the end of the book of Deuteronomy, Moses’ death is recorded (Deuteronomy 34). He climbed Mount Nebo and is allowed to look upon the Promised Land. Moses was 120 years old when he died, and the Bible records that his “eye was undimmed and his vigor unabated” (Deuteronomy 34:7). The Lord Himself buried Moses (Deuteronomy 34:5–6), and Joshua took over as leader of the people (Deuteronomy 34:9). Deuteronomy 34:10–12 says, " Since then, no prophet has risen in Israel like Moses, whom the Lord knew face to face, who did all those signs and wonders the Lord sent him to do in Egypt—to Pharaoh and to all his officials and to his whole land. For no one has ever shown the mighty power or performed the awesome deeds that Moses did in the sight of all Israel." ellauri164.html on line 497: The above is only a brief sketch of Moses’ life and does not talk about his interactions with God, the manner in which he led the people, some of the specific ways in which he foreshadowed Jesus Christ, his centrality to the Jewish faith, his appearance at Jesus’ transfiguration, and other details. But it does give us some framework of the man. He is somewhat recalcitrant, to put it mildly. ellauri164.html on line 498: So, now, what can we learn from Moses’ life? Moses’ life is generally broken down into three 40-year periods. The first is his life in the court of Pharaoh. As the adopted son of Pharaoh’s daughter, Moses would have had all the perks and privileges of a prince of Egypt. He was instructed “in all the wisdom of the Egyptians, and he was mighty in his words and deeds” (Acts 7:22). As the plight of the Hebrews began to disturb his soul, Moses took it upon himself to be the savior of his people. As Stephen says before the Jewish ruling council, “[Moses] supposed that his brothers would understand that God was giving them salvation by his hand” (Acts 7:25). From this incident, we learn that Moses was a man of action as well as a man possessed of a hot temper and prone to rash actions. Did God want to save His people? Yes. Did God want to use Moses as His chosen instrument of salvation? Yes. But Moses, whether or not he was truly cognizant of his role in the salvation of the Hebrew people, acted rashly and impetuously. He tried to do in his timing what God wanted done in His timing. The lesson for us is obvious: we must be acutely aware of not only doing God’s will, but doing God’s will in His timing, not ours. As is the case with so many other biblical examples, when we attempt to do God’s will in our timing, we make a bigger mess than originally existed. ellauri164.html on line 500: Moses needed time to grow and mature and learn to be meek and eat humble pie before God, and this brings us to the next chapter in Moses’ life, his 40 years in the land of Midian. During this time, Moses learned the simple life of a shepherd, a husband, and a father. God took an impulsive and hot-tempered young man and began the process of molding and shaping him into the perfect instrument for God to use. What can we learn from this time in his life? If the first lesson is to wait on God’s timing, the second lesson is to not be idle while we wait on God’s timing. While the Bible doesn’t spend a lot of time on the details of this part of Moses’ life, it’s not as if Moses were sitting idly by waiting for God’s call. He spent the better part of 40 years learning the ways of a shepherd and supporting and raising a family. These are not trivial things! While we might long for the “mountain top” experiences with God, 99 percent of our lives is lived in the valley doing the mundane, day-to-day things that make up a life. We need to be living for God “in the valley” before He will enlist us into the battle. It is often in the seemingly trivial things of life that God trains and prepares us for His call in the next season. ellauri164.html on line 502: Another thing we see from Moses during his time spent in Midian is that, when God finally did call him into service, Moses was resistant. The man of action early in his life, Moses, now 80 years old, became overly timid. When called to speak for God, Moses said he was “slow of speech and tongue” (Exodus 4:10). Some commentators believe that Moses may have had a speech impediment. Perhaps, but then it would be odd for Stephen to say Moses was “mighty in words and deeds” (Acts 7:22). Perhaps Moses just didn’t want to go back into Egypt and fail again. This isn’t an uncommon feeling. How many of us have tried to do something (whether or not it was for God) and failed, and then been hesitant to try again? There are two things Moses seemed to have overlooked. One was the obvious change that had occurred in his own life in the intervening 40 years. The other, and more important, change was that God would be with him. Moses failed at first not so much because he acted impulsively, but because he acted without God. Therefore, the lesson to be learned here is that when you discern a clear call from God, step forward in faith, knowing that God goes with you! Do not be timid, but be strong in the Lord and in the power of his might (Ephesians 6:10). ellauri164.html on line 504: The third and final chapter in Moses’ life is the chapter that Scripture spends the most time chronicling, namely, his role in the redemption of Israel. Several lessons can be gleaned from this chapter of Moses’ life as well. First is how to be an effective leader of people. Moses essentially had responsibility over two million Hebrew refugees. When things began to wear on him, his father-in-law, Jethro Tull, suggested that he delegate responsibility to other faithful men, a lesson that many people in authority over others need to learn (Exodus 18). We also see a man who was dependent on the grace of God to help with his task. Moses was continually pleading on behalf of the people before God. If only all people in authority would petition God on behalf of those over whom they are in charge! Moses was keenly aware of the necessity of God’s presence and even requested to see God’s glory (Exodus 33). Moses knew that, apart from God, the exodus would be meaningless. It was God who made the Israelites distinct, and they needed Him most. Moses’ life also teaches us the lesson that there are certain sins that will continue to haunt us throughout our lives. The same hot temper that got Moses into trouble in Egypt also got him into trouble during the wilderness wanderings. In the aforementioned incident at Meribah, Moses struck the rock in anger in order to provide water for the people. However, he didn’t give God the glory, nor did he follow God’s precise commands. Because of this, God forbade him from entering the Promised Land. In a similar manner, we all succumb to certain besetting sins which plague us all our days, sins that require us to be on constant alert. ellauri164.html on line 506: These are just a handful of practical lessons that we can learn from Moses’ life. However, if we look at Moses’ life in light of the overall panoply of Scripture, we see larger theological truths that fit into the story of redemption. In chapter 11 the author of Hebrews uses Moses as an example of faith. We learn that it was by faith that Moses refused the glories of Pharaoh’s palace to identify with the plight of his people. The writer of Hebrews says, “[Moses] considered the reproach of Christ greater wealth than the treasures of Egypt” (Hebrews 11:26). Moses’ life was one of faith, and we know that without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6). Likewise, it is by faith that we, looking forward to heavenly riches, can endure temporal hardships in this lifetime (2 Corinthians 4:17–18). ellauri164.html on line 508: As mentioned earlier, we also know that Moses’ life was typological of the life of Christ. Like Christ, Moses was the mediator of a covenant. Christ too was a little recalcitrant, so he got crucified. Again, the author of Hebrews goes to great lengths to demonstrate this point (cf. Hebrews 3; 8—10). The Apostle Paul also makes the same points in 2 Corinthians 3. The difference is that the covenant that Moses mediated was temporal and conditional, whereas the covenant that Christ mediates is eternal and unconditional. Like Christ, Moses provided redemption for his people. Moses delivered the people of Israel out of slavery and bondage in Egypt and brought them to the Promised Land of Canaan. Christ delivers His people out of bondage and slavery to sin and condemnation and brings them to the Promised Land of eternal life on a renewed earth, like Azrael in the forthcoming third season of His Dark Materials. Like Christ he returns to consummate the kingdom He inaugurated at His first coming. Like Christ, Moses was a prophet to his people. Moses spoke the very words of God to the Israelites just as Christ did (John 17:8). Moses predicted that the Lord would raise up another prophet like him from among the people (Deuteronomy 18:15). Jesus and the early church taught and believed that Moses was speaking of Jesus when he wrote those words (cf. John 5:46, Acts 3:22, 7:37). In so many ways, Moses’ life is a precursor to the life of Christ. As such, we can catch a glimpse of how God was working His plan of redemption in the lives of faithful people throughout human history. This gives us hope that, just as God saved His people and gave them rest through the actions of Moses, so, too, will God save us and give us an eternal Sabbath rest in Christ, both now and in the life to come. But don't get your hopes too high, you may not be among the chosen after all. ellauri164.html on line 510: Finally, it is interesting to note that, even though Moses never set foot in the Promised Land during his lifetime, he was given an opportunity to enter the Promised Land after his death. On the mount of transfiguration, when Jesus gave His disciples a taste of His full glory, He was accompanied by two Old Testament figures, Moses and Elijah, who represented the Law and the Prophets. Moses is, this day, experiencing the true Sabbath rest in Christ that one day all Christians will share (Hebrews 4:9). ellauri164.html on line 516: What Was Moses’ Sin? ellauri164.html on line 518: At Thursday’s daily Mass (Thursday of the 18th week of the year) we Roman catholics read of the sin that excluded Moses from leading the people to the Promised Land. While there are some mysterious elements to it, one thing seems clear: the grumbling of the people got on Moses’ nerves. Indeed, grumbling often affects more than just the one doing the complaining. Through it, infectious negativity can be set loose. Even if only a small number are grousing, it can still incite discontent, anger, and/or fear in others. Yes, the people nearly wore him out. At a particularly low moment, when the people were complaining about the food, Moses lamented to God, ellauri164.html on line 520: Why have you dealt ill with your servant? And why have I not found favor in your sight, that you lay the burden of all this people on me? Did I conceive all this people? Did I give them birth, that you should say to me, “Carry them in your bosom, as a nurse carries a nursing child,” to the land that you swore to give their fathers? … I am not able to carry all this people alone; the burden is too heavy for me. If you will treat me like this, kill me at once, if I find favor in your sight, that I may not see my wretchedness (Numbers 11:11-12, 14-15). ellauri164.html on line 523: Moses was so dispirited that he preferred to die rather than continue on in this way. In his weariness, he spoke rashly, and God excluded him from leading the people into the Promised Land. ellauri164.html on line 524: Now there was no water for the congregation. And they assembled themselves together against Moses and against Aaron. And the people quarreled with Moses and said, “Would that we had perished when our brothers perished before the Lord! Why have you brought the assembly of the Lord into this wilderness, that we should die here, both we and our cattle? And why have you made us come up out of Egypt to bring us to this wretched place which has neither grain nor figs nor vines nor pomegranates? Here there is not even water to drink!” But Moses and Aaron went way from the assembly to the entrance of the meeting tent, where they fell prostrate. ellauri164.html on line 525: Then the glory of the Lord appeared to them, and the Lord said to Moses, “Take the staff, and assemble the congregation, you and Aaron your brother, and tell the rock before their eyes to yield its water. So you shall bring water out of the rock for them and give drink to the congregation and their cattle.” ellauri164.html on line 527: And Moses took the staff from before the Lord, as he commanded him. He and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels! Are we to bring water for you out of this rock?” And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock. ellauri164.html on line 528: But the Lord said to Moses and Aaron, “Because you did not believe in me, to uphold me as holy in the eyes of the people of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them” (Numbers 20:2-12). ellauri164.html on line 530: Many have pondered the precise nature of Moses’ sin and why the punishment for it was so severe. (Well, gosh, he was already 120, and what's the diff which side of the Jordan river he conks out. It's the same dry desert on either side.) A few different explanations have been posited: ellauri164.html on line 532: 1. Moses sinned by not following the Lord’s instruction. The Lord told Moses to take his staff in hand and bid the rock to bring forth water. He was told to speak to the rock, but instead he struck it—twice. The striking of the rock, while not specifically directed according to the passage in Numbers, does not seem particularly egregious; in fact, in another description of this event (see Exodus 17:6) God does tell Moses to strike it. The Fathers of the Church (e.g., St. Jerome) did not view this as sinful, even interpreting the striking of the rock twice as a sign of the two bars of the cross. ellauri164.html on line 533: 2. Moses exhibited sinful pride. Having assembled the people, Moses reviled them, saying, “Hear now, you rebels!” He then continued, perhaps pridefully, “Shall we bring water for you out of this rock?” Neither Moses nor Aaron can bring forth water, however; only God can do that. Some of the Fathers of the Church interpreted this not as pride on Moses’ part but rather as an indication of the wavering of his faith. ellauri164.html on line 534: 3. Moses sinned by speaking harshly and rashly. Psalm 106 seems to favor this interpretation. They angered the Lord at the waters of Meribah, and it went ill with Moses on their account, for they made his spirit bitter, and he spoke rashly with his lips (Psalm 106:32-33). ellauri164.html on line 536: This third explanation leads us back to the heart of our meditation: grumbling causes harm to the ones who grumble and to others who hear it. Moses was worn out by their complaining; as Psalm 106 says, his spirit grew bitter. He spoke rashly and reviled the people; in a flash of anger, he may also have yielded to sinful pride. ellauri164.html on line 538: Why God punished him so severely is somewhat mysterious. St. Basil the Great used it as an object lesson to us all: “If the just man is scarcely saved, where shall the ungodly and sinner appear?” (Preface on the Judgment of God). ellauri164.html on line 540: Whatever the reason for the drastic punishment, behold what grumbling does. It fuels discontent and bitterness. Be careful, fellow Christians; we can all succumb to the temptation to draw others into our anger, doubts, dissatisfaction, and fears. After all, misery loves company. Sharing concerns with friends is good and necessary, but this must be tempered by the knowledge that too much can harm them and us. A steady diet of grumbling is not good for anyone. ellauri164.html on line 541: Grumbling, grousing, and complaining seem to be all around us. In our relative affluence, we often expect or even demand comfort. We are very particular about the way we want things to be, and often expect that it be made so without much if any effort on our part. ellauri164.html on line 543: Moses was worn down by the constant grumbling of the people. Be cognizant of the toll that such behavior takes on others. Practice gratitude, an important antidote to the poison spread by grumbling. ellauri164.html on line 545: Cross-posted at the Catholic Standard: What Was Moses’ Sin? ellauri164.html on line 548: 1. Moses, being directed to speak to the rock that it might give forth its water, smote it instead with the rod of God which was in his hazed (what's a hazed?) and this he did not once only, but twice. ellauri164.html on line 550: 2. He spoke to the people, not with meekness and calm authority, but in heat and bitterness. "Ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" Thus he "spake unadvisedly with his lips" (Psalm 106:33) instead of his stick. It is not difficult to understand how Moses should have so far forgotten himself on this occasion. Let the facts be weighed. The servant of the Lord is now 120 years old. The generation which sinned thirty-seven years ago, and was condemned to die in the wilderness, is nearly all gone. Moses is mortified to find that the new generation is infected with a touch of the same impatient unbelief which wrought in their fathers so much mischief. No sooner are they at a loss for water than they rise against Moses with rebellious murmurings. For once he loses command of himself. On all former occasions of the kind his meekness was unshaken; he either held his peace, or prayed for the rebels, or at most called on the Lord to be his Witness and Judge. Now he breaks out into bitter chidings. At the root of this there was a secret failure of faith. "Ye believed me not," - did not thoroughly rely on my faithfulness and power, - "to sanctify me in the eyes of the children of Israel" (verse 12). His former meekness had been the fruit of faith. He had been thoroughly persuaded that the Lord who was with him could accomplish all he had promised, and therefore he faced every difficulty with calm and patient resolution. Now a touch of unbelief bred in him hastiness and bitterness of spirit. ellauri164.html on line 552: Two lessons: 1. The failings of good men may be culpable in God's sight and displeasing to him out of all proportion to the degree of blameworthiness they present to our eye. So far is it from being true (as many seem to think) that believers' sins are no sins at all, and need give no concern, that, on the contrary, the Lord dislikes the stain of sin most when it is seen in his dear children. The case of Moses is not singular. Sins which the Lord overlooks in other men he will occasionally put some mark of special displeasure upon, when they are committed by one who is eminent for holiness and honourable service. It is, no doubt, a just instinct which leads all right-thinking people to be blind to the failings of good men who have been signally useful in their day. But if the good men become indulgent to their own faults they are likely to be rudely awakened to a sense of their error. The better a man is, his sins may be the more dishonouring to God. A spot hardly visible on the coat of a labouring man, may be glaringly offensive on the shining raiment of a throned king. ellauri164.html on line 554: 2. The sins we are least inclined to may nevertheless be the sins which will bring us to the bitterest grief. Every man has his weak side. There are sins to which our natural disposition or the circumstances of our up-bringing lay us peculiarly open; and it is without doubt a good rule to be specially on our guard in relation to these sins. Yet the rule must not be applied too rigidly. When Dumbarton Rock was taken, it was not by assailing the fortifications thrown up to protect its one weak side, but by scaling it at a point where the precipitous height seemed to render defense or guard unnecessary. Job was the most patient of men, yet he sinned through impatience. Peter was courageous, yet he fell through cowardice. Moses was the meekest of men, yet he fell through bitterness of Spirit. We have need to guard well not our weak points only, but the points also at which we deem ourselves to be strong. ellauri164.html on line 556: Parallel Verses: Yahweh said to Moses and Aaron, "Because you didn't believe in me, to sanctify me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them." ellauri164.html on line 560: AGAIN the congregation of Israel was brought into the wilderness, to the very place where God proved them soon after leaving Egypt. The Lord brought them water out of the rock, which had continued to flow until just before they came again to the rock, when the Lord caused that living stream to cease, to prove His people again, to see if they would endure the trial of their faith or would again murmur against Him. ellauri164.html on line 562: When the Hebrews were thirsty and could find no water, they became impatient and did not remember the power of God which had, nearly forty years before, brought them water out of the rock. Instead of trusting God, they complained of Moses and Aaron, and said to them, "Would God that we had died when our brethren died before the Lord!" That is, they wished that they had been of that number who had been destroyed by the plague in the rebellion of Korah, Dathan, and Abiram. ellauri164.html on line 564: They angrily inquired, "Why have ye brought up the congregation of the Lord into this wilderness, that we and our cattle should die there? And wherefore have ye made us to come up out of Egypt, to bring us in unto this evil place? it is no place of seed, or of figs, or of vines, or of pomegranates; neither is there any water to drink. What the fuck, you call this a promised land? ellauri164.html on line 566: "And Moses and Aaron went from the presence of the assembly unto the door of the tabernacle of the congregation, and they fell upon their faces: and the glory of the Lord appeared unto them. And the Lord spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts to drink. And Moses took the rod from before the Lord, as He commanded him. ellauri164.html on line 568: Moses Yields to Impatience. "And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. And the Lord spake unto Moses and Aaron, Because ye believed Me not, to sanctify Me in the eyes of the children of Israel, therefore ye shall not bring this congregation into the land which I have given them." ellauri164.html on line 572: This necessity for the manifestation of God's power made the occasion one of great solemnity, and Moses and Aaron should have improved it to make a favorable impression upon the people. But Moses was stirred, and in impatience and anger with the people, because of their murmurings, he said, "Hear now, ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" In thus speaking he virtually admitted to murmuring Israel that they were correct in charging him with leading them from Egypt. God had forgiven the people greater transgressions than this error on the part of Moses, but He could not regard a sin in a leader of His people as in those who were led. He could not excuse the sin of Moses and permit him to enter the Promised Land. ellauri164.html on line 574: The Lord here gave His people unmistakable proof that He who had wrought such a wonderful deliverance for them in bringing them from Egyptian bondage, was the mighty Angel, and not Moses, who was going before them in all their travels, and of whom He had said, "Behold, I send an Angel before thee, to keep thee in the way, and to bring thee into the place which I have prepared. Beware of Him, and obey His voice, provoke Him not; for He will not pardon your transgressions: for My name is in Him." Ex. 23:20, 21. ellauri164.html on line 576: Moses took glory to himself which belonged to God, and made it necessary for God to do that in his case which should forever satisfy rebellious Israel that it was not Moses who had led them from Egypt, ellauri164.html on line 577: but God Himself. The Lord had committed to Moses the burden of leading His people, while the mighty Angel went before them in all their journeyings and directed all their travels. Because they were so ready to forget that God was leading them by His Angel, and to ascribe to man that which God's power alone could perform, He had proved them and tested them, to see whether they would obey Him. At every trial they failed. Instead of believing in, and acknowledging, God, who had strewed their path with evidences of His power and signal tokens of His care and love, they distrusted Him and ascribed their leaving Egypt to Moses, charging him as the cause of all their disasters. Moses had borne with their stubbornness with remarkable forbearance. At one time they threatened to stone him. ellauri164.html on line 579: The Heavy Penalty. The Lord would remove this impression forever from their minds, by forbidding Moses to enter the Promised Land. The Lord had highly exalted Moses. He had revealed to him His great glory. He had taken him into a sacred nearness with Himself upon the mount, and had condescended to talk with him as a man speaketh with a friend. He had communicated to Moses, and through him to the people, His will, His statutes, and His laws. His being thus exalted and honored of God made his error of greater magnitude. Moses repented of his sin and humbled himself greatly before God. He related to all Israel his sorrow for his sin. The result of his sin he did not conceal, but told them that for thus failing to ascribe glory to God, he could not lead them to the Promised Land. He then asked them, if this error upon his part was so great as to be thus corrected of God, how God would regard their repeated murmurings in charging him (Moses) with the uncommon visitations of God because of their sins. ellauri164.html on line 581: For this single instance, Moses had allowed the impression to be entertained that he had brought them water out of the rock, when he should have magnified the name of the Lord among His people. The Lord would now settle the matter with His people, that Moses was merely a man, following the guidance and direction of a mightier than he, even the Son of God. In this He would leave them without doubt. Where much is given, much is required. Moses had been highly favored with special views of God's majesty. The light and glory of God had been imparted to him in rich abundance. His face had reflected upon the people the glory that the Lord had let shine upon him. All will be judged according to the privileges they have had, and the light and benefits bestowed. ellauri164.html on line 583: The sins of good men, whose general deportment has been worthy of imitation, are peculiarly offensive to God. They cause Satan to triumph, and to taunt the angels of God with the failings of God's chosen instruments, and give the unrighteous occasion to lift themselves up against God. The Lord had Himself led Moses in a special manner, and had revealed to him His glory, as to no other upon the earth. He was naturally impatient, but had taken hold firmly of the grace of God and so humbly implored wisdom from heaven that he was strengthened from God and had overcome his impatience so that he was called of God the meekest man upon the face of the whole earth. ellauri164.html on line 585: Aaron died at Mount Hor, for the Lord had said that he should not enter the Promised Land, because, with Moses, he had sinned at the time of bringing ellauri164.html on line 586: water from the rock at Meribah. Moses and the sons of Aaron buried him in the mount, that the people might not be tempted to make too great ceremony over his body, and be guilty of the sin of idolatry. ellauri164.html on line 591: Moses’ moment of greatest failure came when the people of Israel resumed complaining, this time about food and water (Num. 20:1-5). Moses and Aaron decided to bring the complaint to the Lord, who commanded them to take their staff, and in the people’s presence command a rock to yield water enough for the people and their livestock (Num. 20:6-8). Moses did as the Lord instructed but added two flourishes of his own. First he rebuked the people, saying, “Listen, you rebels, shall we bring water for you out of this rock?” Then he struck the rock twice with his staff. Water poured out in abundance (Num. 20:9-11), but the Lord was extremely displeased with Moses and Aaron. ellauri164.html on line 593: God's punishment was harsh. “Because you did not trust in me, to show my holiness before the eyes of the Israelites, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them” (Num.20:12). Moses and Aaron, like all the people who rebelled against God’s plan earlier (Num. 14:22-23), will not be permitted to enter the Promised Land. ellauri164.html on line 597: Honoring God in leadership—as all Christian leaders in every sphere must attempt to do—is a terrifying responsibility. Whether we lead a business, a classroom, a relief organization, a household, or any other organization, we must be careful not to mistake our authority for God’s. What can we do to keep ourselves in obedience to God? Meeting regularly with an accountability (or “peer”) group, praying daily about the tasks of leadership, keeping a weekly Sabbath to rest in God’s presence, and seeking others’ perspective on God’s guidance are methods some leaders employ. Even so, the task of leading firmly while remaining wholly dependent on God is beyond human capability. If the most humble man on the face of the earth (Num. 12:3) could fail in this way, so can we. By God’s grace, even failures as great as Moses’ at Meribah, with disastrous consequences in this life, do not separate us from the ultimate fulfillment of God’s promises. Moses did not enter the Promised Land, yet the New Testament declares him “faithful in all God’s house” and reminds us of the confidence that all in God’s house have in the fulfillment of our redemption in Christ (Heb. 3:2-6). ellauri164.html on line 605: According to the opinio communis of the exegetes, the sin of Moses is one of the most difficult conundrums to resolve in the history of interpretation. This Pentateuchal puzzle has not only perplexed ancient and modern exegetes but has also produced a multiplicity of answers. A plethora of explanations proposed by exegetes on the sin of Moses appears to be strong on conjectural ingenuity but weak on textual evidence. ellauri164.html on line 609: The main thrust of this book is that the sin of Moses recorded in Numbers 20:1-13 is linked to the unlawful and wilful act of trifling with the sacred staff in striking the rock. This is because the staff of Moses has already become the staff of God (Exod. 4:20;17;9). ellauri164.html on line 623: It is Numbers 20:1-13 again. Miriam was gone. Moses had just buried his sister in Kadesh, in the Wilderness of Zin (Numbers 20:1). She had placed his basket among the reeds of the Nile and had run to get his mother when Pharaoh’s daughter drew him out. His sister had been with him through all his trials in the wilderness. But now Miriam was gone. ellauri164.html on line 625: Moses had been leading a rebellious, ungrateful, complaining, people through the wilderness for 40 years. His sister had just died. And now these people had gathered together against Aaron and him to complain because there was no water, again! (Numbers 20:2-5) You would think after 40 years these people would have learned to trust their all-powerful, Living God to provide for them. ellauri164.html on line 627: You would think after 40 years these people would have learned to trust their all-powerful, Living God to provide ellauri164.html on line 628: Moses was in no mood to deal with this today. Why couldn’t these people let him mourn his sister in peace? Why had God brought them to a dry thirsty land with no water again? Why did these people always blame him? Why didn’t these people bring their problems to God in prayer instead of always complaining to him? Why were there always so many demands on him? Why was it always “Moses, Moses, Moses”? ellauri164.html on line 631: Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. (Numbers 20:8) ellauri164.html on line 636: “And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. ” (Numbers 20:10-11) ellauri164.html on line 637: Moses had always done exactly as God commanded – until now. This time, Moses dishonored God by disobeying His command. Moses sinned. ellauri164.html on line 641: Numbers 20:12. Despite Moses’ error, water poured from the rock. God still provided abundantly for the children of Israel even though Moses had disobeyed Him. God did not withhold His blessing from His people because of their leader’s sin. God did hold Moses accountable though (Numbers 20:12). ellauri164.html on line 643: Moses had always done exactly as God commanded – UNTIL NOW. Moses was devastated when God pronounced his judgment (Numbers 20:12). He had obeyed God’s call to go to Egypt to free the Israelites from bondage. God had worked mighty miracles through him. ellauri164.html on line 645: God had used him to give the law to Israel and write the first five books of the Bible. He had led God’s people through the wilderness for 40-years, enduring all their complaining and the punishment of their rebellion. He had done everything exactly as God had commanded. ellauri164.html on line 647: Now, after 40-years of faithfully serving God with perfect obedience to bring God’s people to the Promised Land, he would not be allowed to enter! Was that fair? Of course it was. Moses knew God was merciful and gracious. Surely God would forgive and relent, if he would only repent. Surely God would forgive one sin, and let him in, after how good he had been. ellauri164.html on line 649: Moses was being judged by the very law he had proclaimed. ellauri164.html on line 650: For 40-years Moses had pronounced judgment without mercy on those who sinned. Whether the sin had been idolatry, misusing God’s name, immorality, or even collecting firewood on the Sabbath, the law had condemned the disobedient to be stoned for even one sin. Now Moses was being judged by the very law he had proclaimed. ellauri164.html on line 651: God is merciful, but the law is not. No mere human has ever been justified by keeping the law because no one has ever kept it. All have sinned and fallen short of the law, even God’s servant Moses. Not even Moses could keep the law. ellauri164.html on line 661: What is Sin? ellauri164.html on line 663: Elisha Heals Naaman of Leprosy – 2 Kings 5 ellauri164.html on line 665: The Sin That Really Kept Moses Out Of The Promised Land ellauri164.html on line 667: Moses messed up. He did something which resulted in God banning him from the Promised Land. What did he do to warrant such a punishment? ellauri164.html on line 669: 8 Take the staff, and assemble the congregation, you and Aaron your brother, and tell the rock before their eyes to yield its water. So you shall bring water out of the rock for them and give drink to the congregation and their cattle. ellauri164.html on line 671: 10 Then Moses and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels: shall we bring water for you out of this rock?” 11 And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock.” (Num. 20: 8,10–11 ESV) ellauri164.html on line 673: Most of us have been taught that Moses’s sin was hitting a rock to obtain water when God told him just to speak to it. Others say Moses’s sin was that he took credit for obtaining water from the rock when it was really God who performed the miracle. ellauri164.html on line 676: What did God say Moses’s sin was? ellauri164.html on line 679: “And the LORD said to Moses and Aaron, “Because you did not believe in me, to uphold me as holy in the eyes of the people of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them.”” (Num. 20:12 ESV) ellauri164.html on line 681: That’s ALL God had to say about it. He didn’t criticize Moses for striking the rock when he was told to speak to it. Similarly, God did not indicate that Moses was trying to take credit for the miracle. He said Moses had failed to believe in Him. ellauri164.html on line 682: What did Moses have to say about his failure? ellauri164.html on line 683: Moses said that his failure was in someway connected to the people: ellauri164.html on line 685: Even with me the LORD was angry on your account and said, ‘You also shall not go in there. (Deut. 1:37ESV) ellauri164.html on line 689: Furthermore, the LORD was angry with me because of you, and he swore that I should not cross the Jordan, and that I should not enter the good land that the LORD your God is giving you for an inheritance.” (Deut. 4:21 ESV) ellauri164.html on line 692: How did Moses’s faith falter and what did the people have to do with it? ellauri164.html on line 694: To answer this question we must examine a pattern that developed in the book of Numbers. Three times prior to the incident at the rock of Meribah the people sinned, God punished them, Moses interceded on the people’s behalf, and God pardoned the people. Please take the time to read these events in Numbers chapters 11, 14, 16 & 20. Notice the pattern in the table below. ellauri164.html on line 703: When a Bible author develops a pattern and then breaks it, we should pay attention because this signals that the author wants us to notice something important. ellauri164.html on line 705: Based on the pattern established in Numbers, what do you expect will happen at Meribah when the people rebel against Moses? We expect the pattern to repeat and for God to decree punishment, but that doesn’t happen. The pattern breaks down! Instead of decreeing punishment for the people’s sin, God simply tells Moses to give the people water by speaking to the rock. This is a significant departure from the previous pattern. When a Bible author develops a pattern and then breaks it, we should pay attention because this signals that the author wants us to notice something important. Why didn’t God punish the people at Meribah? Why did he go at Moses instead? ellauri164.html on line 707: To understand why God didn’t pronounce judgement, let’s notice what Moses did. He leads the people to the rock, calls them rebels, and instead of speaking to the rock he hits it twice with this staff. Moses is having a temper tantrum. In the prior examples in Numbers Moses never speaks harshly or loses patience. Moses is also breaking the pattern and this is the clue to understanding his sin. ellauri164.html on line 709: He has reached the end of his rope. He has been patient with these complaining and rebellious people, but he couldn’t take it any longer. Their constant ingratitude and rebelliousness caused Moses to lose faith in the people. This is the people that were supposed to be God’s treasured possession, a holy nation of priests who had agreed to be in a covenant relationship with God (Ex 19:5-8). What a disappointment they had turned out to be and Moses was finished interceding for them. God knew Moses was not going to intercede for the people at Meribah, therefore He doesn’t ordain punishment for them. ellauri164.html on line 711: So, how does this connect back to Moses being barred from entering the Promised Land? Because the people were unfaithful and so difficult to lead, Moses’s own faith suffered. This caused him to lose confidence that God could develop the Israelites into a faithful covenant people who were meant to be a nation of priests and a means of blessing the nations. ellauri164.html on line 713: This is understandable. Haven’t you had people in your life that were so difficult that you have jokingly said, “Even God couldn’t do anything with them!” Moses had reached this point, but he wasn’t joking. ellauri164.html on line 717: Conclusion: Moses’s sin wasn’t striking the rock as such when he was told to speak to it; his sin was losing faith in God’s ability to use the Israelites for anything positive. This is why God could say that Moses didn’t trust in Him and is also why Moses could say God was angry with him on account of the people. ellauri164.html on line 723: Question: Please tell me what exactly is "Moses' sin." I thought it was the killing of the Egyptian when he was younger. Or was it the revolt of the Levi tribe toward the end? What reason kept him out of the Promised Land? ellauri164.html on line 725: Answer: Psalms 106:32-33 states that the people angered Moses at the waters of strife, that it went ill with Moses, and that he sinned with his mouth. The incident in question occurred in Numbers 20:7-13. Miriam had just passed on. The very next verse states that the people were complaining about the lack of water. This had happened many times during their wilderness experience. And like the other times, the people railed against Moses and Aaron, whining that they would have been better off if they had stayed in Egypt. Moses and Aaron responded by falling face down. They had also done this several times. Maybe they were tired of hearing the same old complaints, or maybe this was their posture of prayer. In any event, God responded quickly, telling Moses to speak to the rock in front of all the people. Water would come gushing out -- enough water for everyone. ellauri164.html on line 727: Moses assembled the people, but he didn't follow orders quite the way he should have. Instead of just speaking to the rock, which would have demonstrated the power of the word over the power of his rod, he struck it twice, saying, "Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?" It almost sounded as though Moses was taking credit for delivering the water. That was not true. Perhaps the strain of leading the people all those years was finally starting to show. He called them rebels, which in a sense they were. But God did not tell him to do this. Nor was there any mention of God at that point. All seemed directed at Moses and Aaron: "Must we bring water out of this rock?" Depending on how it's read, it could indicate doubt on the part of Moses. ellauri164.html on line 729: The bottom line is that both he and Aaron disobeyed God. Moreover, the water that rushed out was no longer seen as a gift from God, but was a product of Moses and Aaron. The people were happy; God was not. He said, "You did not trust in me; and you did not honor me as holy" (Num. 20:13). Hence, neither of them would set foot into the Promised Land. Yet, it is important to notice that just as God did not abandon his people when they sinned, he did not abandon Moses and Aaron. But in this one instance, they didn't pass the test. When crunch time came, they didn't trust God. And all of this happened at the waters of Meribah. ellauri164.html on line 731: That's the Biblical explanation, but frankly, the punishment just doesn't seem to fit the crime. In reading the whole story, Moses was an exemplary leader, the ideal mediator between the people and God, and always faithful to the covenant. One little mistake and he's punished forever! It hardly seems just. ellauri164.html on line 733: In reality, the people who were writing this story knew that Moses did not lead them into the Promised Land. In fact, he had completed his assignment long ago. God had instructed him to lead the people out of Egypt (Ex. 3:10). They were out of Egypt. His job was done. So maybe this wasn't a punishment at all; maybe it was a reward! He was roughly 120 years of age at this point. They all knew that settling into the Promised Land would have its challenges. That land was fully occupied, and many battles were ahead of them. Surely it was time to let Joshua take over. It was time for Moses to rest. Granted, there might have been other ways for God to accomplish this, but the writers of the story chose to tell it like this. The end result is that Moses was free of his responsibility to the people, free to be with God on the mountaintop. ellauri164.html on line 737: Home Bible Study Characters & Topics Kids' Korner Everyday Living For Teens Podcasts Contact ellauri164.html on line 745: commits a sin that kept hem from entering the promised land. ellauri164.html on line 753: 2. They had no water and rose against Moses and Aaron. ellauri164.html on line 754: 3. This has happened before (Exodus 17:1-4). ellauri164.html on line 767: 2. God has always demanded strict obedience to His expressed will. ellauri164.html on line 773: 3. This is quite a contrast to the normal character of Moses (Num. 12:3). ellauri164.html on line 779: 2. He did not hallow God (20:12). ellauri164.html on line 782: that God is angry. ellauri164.html on line 788: C. Make sure that we give God the glory for the good we can accomplish in our ellauri164.html on line 790: D. If you are going to speak for God, be sure you know what you are talking ellauri164.html on line 795: less than we would have. ellauri164.html on line 800: It is one of the most mysterious stories in the Old Testament: the story of Moses’ great sin. It is mysterious because, as we see it, the sin seems so minor. We shall see if we can decipher it. ellauri164.html on line 802: In the first month the whole Israelite community arrived at the Desert of Zin, and they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried. (2) Now there was no water for the community, and the people gathered in opposition to Moses and Aaron. (3) They quarreled with Moses and said, "If only we had died when our brothers fell dead before the LORD! (4) Why did you bring the LORD's community into this desert, that we and our livestock should die here? (5) Why did you bring us up out of Egypt to this terrible place? It has no grain or figs, grapevines or pomegranates. And there is no water to drink!" (6) Moses and Aaron went from the assembly to the entrance to the Tent of Meeting and fell facedown, and the glory of the LORD appeared to them. (7) The LORD said to Moses, (8) "Take the staff, and you and your brother Aaron gather the assembly together. Speak to that rock before their eyes and it will pour out its water. You will bring water out of the rock for the community so they and their livestock can drink." (9) So Moses took the staff from the LORD's presence, just as he commanded him. (10) He and Aaron gathered the assembly together in front of the rock and Moses said to them, "Listen, you rebels, must we bring you water out of this rock?" (11) Then Moses raised his arm and struck the rock twice with his staff. Water gushed out, and the community and their livestock drank. (12) But the LORD said to Moses and Aaron, "Because you did not trust in me enough to honor me as holy in the sight of the Israelites, you will not bring this community into the land I give them." (13) These were the waters of Meribah, [1] where the Israelites quarreled with the LORD and where he showed himself holy among them. ellauri164.html on line 804: It often happens that Bible believing Christians reject the concept of allegory as being a legitimate way of interpreting the Bible. This comes from the belief that any way of interpreting Scripture other than literal meaning is false, particularly as it concerns Genesis 3 and evolution. But in fact allegory is common in the Bible – Christ makes frequent use of it in His parables – and even Genesis 3 is allegory (which does not preclude its literal interpretation as well.) In this section we shall examine the allegorical significance of the staff and the rock. ellauri164.html on line 806: Note that the Bible says (vs. 8) that Moses is to take “the” staff. By that God means the staff of Aaron, the High Priest. What do we know about this staff? ellauri164.html on line 815: Now we know that the staff itself is a symbol of the priesthood. But consider how this fits with Christ, our High Priest: ellauri164.html on line 817: As the staff is before the Ark, our High Priest is ever before the throne of God (remember “enthroned between the cherubim?”) interceding on our behalf for the grace of God. ellauri164.html on line 822: The symbolism of Christ, the Rock is well known to Christians. If Christ is represented by this rock, what does that mean? ellauri164.html on line 824: One fact is this: Moses hit the rock twice. Is that sin? Yes indeed. Christ had to be smitten once, at His first advent, for our sins. But to be smitten twice is like crucifying Him twice[2]. This, then, is sin indeed. ellauri164.html on line 830: The other picture that springs to mind is the flow of living water, the River of Life pictured in Ezekiel and Revelation. ellauri164.html on line 832: Miracles have a certain divine style. Water does spring from rock (why do you think they are called “springs?” Think of bedsprings.). But God insists that His servants do things His way, in His time. Failure to do so is sin. ellauri164.html on line 833: What’s the problem? ellauri164.html on line 835: What God commanded: What did God command? ellauri164.html on line 837: Speak to the hand. I mean the rock. ellauri164.html on line 844: So why didn’t Moses do what God told him to do? God tells us why: ellauri164.html on line 845: Moses didn’t trust God enough. Oh, he was trusting, but not quite to the point of doing what he was told, how he was told, when he was told. ellauri164.html on line 846: Moses did not honor God. “Must we bring you water…” That’s how Moses put it to the people. ellauri164.html on line 850: The penalty for leaders is more than the penalty for followers – which is as it should be. ellauri164.html on line 851: In allegory, we learn that the disobedient might see heaven – but not enter it. ellauri164.html on line 854: Being smart people, if we don’t see why we should do it God’s way, we are tempted to look for another way that we do understand. ellauri164.html on line 855: Sometimes it’s simple presumption: we think we have a better idea. ellauri164.html on line 856: Often, we are angry (always an entry point for Satan) and we have our own agenda to follow. ellauri164.html on line 858: Obedience. The answer to this is simply obedience. But may I submit that simple obedience requires humility? ellauri164.html on line 860: It requires humility to let God have vengeance. ellauri164.html on line 863: The Sin of Moses: What Happened at Meribah? ellauri164.html on line 867: There are few characters that play a larger part in the story of the Bible than Moses. He is the human protagonist of four Old Testament books and is consistently held up in both the OT and NT as a shining example of faith in the promises of God. The law that he delivered to the people of Israel serves as the foundation of the nation of Israel, and is lauded by Jesus as a testament that would not pass until “heaven and earth pass away…[and] all is accomplished.” One of the great tragic moments of the Bible is where Moses is denied entrance to the Promised Land for his sin at the Rock of Meribah; after faithfully leading Israel for forty years, Moses strikes a rock instead of speaking to it and is condemned to die before living in the Promised Land. On its surface, this might seem unfair to Moses. One mess-up and God gives him this great punishment? How many times had Israel failed in their journey and at Mt. Sinai, and God had spared their lives and allowed them to keep going? Yet His most faithful servant is barred over this one, seemingly insignificant event? If we take a closer look at the text, however, we see why Moses’ failure was such a stark one. While it doesn’t diminish the tragic nature of the event, it does shed light on why God takes such a drastic step to respond. ellauri164.html on line 869: First, it is important to note that a pattern is established in the story of Israel and Moses. This pattern can be seen at Mt. Sinai when Aaron and Israel create the golden calf idol (Exodus 32). Israel sins, and in response to that the Lord tells Moses to step aside so that He may destroy Israel in His wrath (Exodus 32:9-10). When this occurs, Moses intercedes for Israel and pleads for God to turn away His fierce anger for His own sake (Exodus 32:11-14). This intercession works, and Israel is spared utter destruction. This pattern of sin, wrath, intercession, and relenting occurs twice more in the Book of Numbers: once in Number 14 when Israel rebels and refuses to go into the Promised Land, and again in Numbers 16 when Korah leads his rebellion against Moses and Aaron (the major difference in Numbers 16 being that Aaron is the one to intervene by offering incense for atonement to the Lord). ellauri164.html on line 871: This pattern shows itself again in the beginning of Numbers 20 after the death of Miriam. Once more Israel rebels against Moses and Aaron, this time over a lack of water in the desert of Zin. They claim that it would have been better to have died with Korah’s rebellion rather than wander without food and water, and they express regret over leaving Egypt, a land of “grain, figs, vines, and pomegranates.” This might seem a bold claim, since in our reading Korah has just died a few chapters earlier. Careful reading, however, indicates that there’s actually been a quiet time skip; Numbers 33:38 indicates that Aaron died in “the fortieth year after the sons of Israel had come from the land of Egypt, on the first day in the fifth month.” Given that Aaron’s death is recorded in Chapter 20, just a few verses after the episode at Meribah, this would indicate that the episode at Meribah occurred in year 38 of the 40 year wandering in the wilderness (remember that Israel had spent more than a year at Sinai in addition to travel time from Egypt to Sinai and from Sinai to the Promised Land before the wandering). This means that this rebellious generation of Israelites aren’t referencing a recent event, but instead wishing they had died nearly forty years earlier with Korah! Moses and Aaron have been dealing with this wicked and hard group of people for a very long time, and they are now claiming it would have been better to have died with Korah: a fate they were only spared because of Moses and Aaron’s own intercession! ellauri164.html on line 873: We would expect the pattern to repeat here. The people have rebelled, so the next part would be God’s wrath and threats of destruction. Instead, however, God merely grants their request for water. No mention of sin or possible annihilation, just grace in providing for Israel’s needs. The fact that this cycle we’ve come to expect changes is designed to highlight an important event; the oddity of the text “awakens us from our narrative slumber,” as one commentator puts it, and forces us to pay attention closely to what’s occurring. Why would God not threaten destruction? To answer that, we have to remember a key aspect of God’s character: He does not change. Hebrews 13:8 says He is the same yesterday and today and forever, “without variation or shifting shadow,” (James 1:17). The purpose of the threats of destruction, and Moses/Aaron’s intercession, was not to actually change God’s mind. God knew exactly what was going to happen in all these instances. God’s threats on Israel are spoken to Moses so that Moses will intercede. They are tests of Moses’ (and Aaron’s) character, just as God’s conversation with Abraham over the fates of Sodom and Gomorrah (Genesis 18) was about testing Abraham’s character rather than the doomed cities. Yet here, in Numbers 20, God does not follow the pattern. Why? ellauri164.html on line 875: This gets us back to the question of what, exactly, Moses’ sin was. Many commentators focus on the physical actions that Moses took in verses 9-11. Some say Moses sin was striking the rock rather than speaking to it, but Moses was told to take the staff of God. Exodus 17:5-6 had Moses striking the rock to cause water to come out of the rock (in fact, it’s actually the same rock of Meribah!), so it’s possible to read an inference that the staff was to be used to strike the rock. Some commentators see Moses’ harsh words for Israel as the sin, or perhaps that he speaks to the people rather than speaking to the rock. Regardless of which of these views, they don’t account for what the text itself says: Numbers 20:12 makes it clear that the sin of Moses and Aaron was “…you have not believed Me, to treat Me as holy in the sight of the sons of Israel.” Indeed, focusing on Moses’ actions of striking the rock or speaking harshly makes it seem doubly unfair to Aaron, who had neither spoken nor struck the rock. ellauri164.html on line 877: The reading that makes more sense is to focus on the breaking of the pattern established to this point. Moses’ harsh words toward the Israelites reveal his emotions in this moment; he classifies Israel as “rebels” rather than the chosen people, and his rhetorical question seems to imply that he does not view Israel as worthy of God’s grace any longer. This is the real failure of Moses in this moment: he’s lost his faith in God to fulfill His promises to these people. Israel is a nation of rebels outside of grace, outside of God’s ability to make a great nation, outside of the promises that God has given. It seems nearly forty years of dealing with this people has finally broken Moses, and he is so overwhelmed in this moment that he has lost faith. From God’s perspective, Moses has lost faith in the Lord to overcome Israel’s faithlessness. Moses has not believed in God, and has not treated Yahweh as the Holy God who is able to overcome the weakness of His people. Indeed, this is exactly what Numbers 20:12 says was Moses’ sin! He (and Aaron!) did not believe God and did not treat Yahweh as holy in that moment. God did offer Moses the opportunity to intercede for the people (and thus broke the pattern) because He knew that Moses did not have faith in Him. ellauri164.html on line 879: This interpretation is solidified by Moses’ words about this event in the Book of Deuteronomy. Three times in the first four chapters of Deuteronomy, Moses says that he is not able to enter the Promised Land because of Israel. At first glance, again, this might seem an unfair charge. Moses had caused his own exclusion, hadn’t he? Why is he accusing the generation after the event in Numbers 20 of being the cause of his failure? If we look at these three mentions, we see a few important facts. In the first instance, Deuteronomy 1:37, Moses is recounting the failure of Israel when they listened to the 10 spies’ negative report and how God forbade that generation from entering the Promised Land, and he then says “The Lord was angry with me also on your account, saying, ‘Not even you shall enter there.’” Moses associates his inability to enter the Promised Land with Israel’s rebellion and unfaithfulness, but he also seems to be lumping the people’s refusal to enter the land (Numbers 13-14) with his own sin in Numbers 20. This is not Moses forgetting the chronology of these two events, but rather indicating that they are closely associate with one another. ellauri164.html on line 881: The second mention is in Deuteronomy 3:23-26, where after retelling the defeats of the kings Sihon and Og Moses relates that “I also pleaded with the Lord at that time, saying, ‘O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your strong hand; for what god is there in heaven or on earth who can do such works and mighty acts as Yours? Let me, I pray, cross over and see the fair land that is beyond the Jordan, that good hill country and Lebanon.’ But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me; and the Lord said to me, ‘Enough! Speak to Me no more of this matter.” Again, Moses directly links the Lord’s anger towards him with the Israelites. ellauri164.html on line 883: The third mention is in Deuteronomy 4:21-23, where Moses has moved past the historical recounting and is now warning Israel of the danger of idolatry. He says ““Now the Lord was angry with me on your account, and swore that I would not cross the Jordan, and that I would not enter the good land which the Lord your God is giving you as an inheritance. For I will die in this land, I shall not cross the Jordan, but you shall cross and take possession of this good land. So watch yourselves, that you do not forget the covenant of the Lord your God which He made with you, and make for yourselves a graven image in the form of anything against which the Lord your God has commanded you.” Now Moses uses his own tragic story as an illustration on the importance of avoiding idolatry in the Promised Land. So Moses’ failure to enter the Promised Land was related to the continuous rebellion of Israel, and was an illustration of the dangers of violating the covenant promises. ellauri164.html on line 885: Reading the Numbers 20 passage the way that has been suggested makes sense of what Moses says in Deuteronomy. He’s not shifting the blame to Israel for his own failures, but highlighting that their constant rebellion was what caused him to lose his faith in God. Moses lack of faith led him to forget the promise and covenant of God, so he is using that illustration to demonstrate the dangers of forsaking the covenant: just like Moses, Israel will be forbidden the Promised Land if they don’t maintain faith in the covenant promises of God. That’s really one of the main points of Deuteronomy. It’s not just the covenant laws for the new generation, but Moses exhorting the new generation to never lose hope in the promise of God. Moses, knowing Israel, recognizes that there will come a day when they fail to uphold the covenant and they will be punished for it, but he also recognizes that God’s promises will stand no matter how badly Israel fails to uphold it. This, then, is the main point we should derive as well: God will always keep His promises. We, as the heirs to the promises to Abraham and Israel, should always firmly believe in the power of God to bring us, a broken people like Israel, to the shores of the Promised Land! ellauri164.html on line 887: What Was the Sin of Moses? ellauri164.html on line 890: Many brethren and sisters, not to mention those outside the church, have a wrong understanding of what the sin of Moses was and its implication(s). Often when asked or giving comments on the matter, they say that his sin was in smiting the rock twice instead of once. They think that, since at first God told Moses to take the rod and smite the rock, and the next time He also told him to take the rod, therefore, he was also instructed to strike once. Such an understanding erodes the whole essence that God had designed in the type that would later be seen in the antitype. As it will soon be clear, striking the rock even once [that second time] would have been sin on the part of Moses. In view of this, therefore, it is important for us to possess the true facts on this matter. ellauri164.html on line 892: To begin with, we need to know that there were two instances where the children of Israel on their journey to Canaan drank water from the rock. The first was at a place known as Rephidim which would later be called Massah (temptation) and Meribah (strife). The second was at Kadesh. The water here was also called water of Meribah. “This is the water of Meribah; because the children of Israel strove with the LORD, and He was sanctified in them.” Numbers 20:13 ellauri164.html on line 894: “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go. Behold, I will stand before thee there upon the rock in Horeb; and thou shalt smite the rock, and there shall come water out of it, that the people may drink. And Moses did so in the sight of the elders of Israel. “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go.” Exodus 17:5–6 ellauri164.html on line 896: But we know that the Rock from which they drank water is Christ. “And did all drink the same spiritual drink: for they drank of that spiritual Rock that followed them: and that Rock was Christ.” 1 Corinthians 10:4. Psalms 78: 15–16 says “He clave the rocks in the wilderness, and game them drink as out of the great depths. He brought streams also out of the rock, and caused waters to run down like rivers.” Jesus Himself testifies to this by saying, “He that believeth on Me,” as the scriptures say, “out of his belly shall flow rivers of living water.” John 7:38 ellauri164.html on line 898: The first instance therefore quoted above (Exodus 17: 5–6), symbolized that Christ Jesus was to be smitten or die once. “So Christ was once offered to bear the sins of many; and unto them that look for Him shall He appear the second time without sin unto salvation.” Hebrews 9:28 ellauri164.html on line 900: “The smitten rock was a figure of Christ, and through this symbol the most precious spiritual truths are taught. As the life-giving waters flowed from the smitten rock, so from Christ, ‘smitten of God,’ ‘wounded for our transgressions,’ ‘bruised for our iniquities’ (Isaiah 53:4–5), the stream of salvation flows for a lost race. As the rock had been once smitten, so Christ was to be ‘once offered to bear the sins of many.’ Hebrews 9:28.” –Patriarchs and Prophets, p. 411 ellauri164.html on line 902: Then came the second instance now at a place known as Kadesh. The Children of Israel again murmured for water, against the Lord and His servants, Moses and Aaron. It was this time that the servant(s) of God sinned, having been very faithful in the time past. ellauri164.html on line 904: “And the LORD spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth His water, and thou shalt bring forth to them water out of the Rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. And Moses took the rod from before the LORD, as he commanded him. And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also.” Numbers 20:7–12 (emphasis mine). ellauri164.html on line 908: “By his rash act Moses took away the force of the lesson that God purposed to teach. The rock, being a symbol of Christ, had been once smitten, as Christ was to be once offered. The second time it was needful only to speak to the rock, as we have only to ask for blessings in the name of Jesus. By the second smiting of the rock the significance of this beautiful figure of Christ was destroyed.” –Patriarchs and Prophets, p. 418 ellauri164.html on line 912: Of course further to that sin was the sin of anger, i.e. “Hear now, ye rebels” and taking the glory and/or power of God, i.e. “Must we fetch you water out of this rock?” as if they had the power themselves. ellauri164.html on line 914: “Had Moses and Aaron been cherishing self-esteem or indulging a passionate spirit in the face of divine warning and reproof, their guilt would have been far greater. But they were not chargeable with willful or deliberate sin; they had been overcome by a sudden temptation, and their contrition was immediate and heartfelt. The Lord accepted their repentance, though because of the harm their sin might do among the people, He could not remit its punishment.” –Patriarchs and Prophets, p. 419 ellauri164.html on line 916: Moses was so beloved by God, but when he sinned He still punished His servant’s sin. “God is no respecter of persons” (Acts 10:34). Yet it is because he repented, and confessed his sin, that God forgave him. Not long after his death he was resurrected and taken up into heaven (Jude 9) ellauri164.html on line 923: Moses’ sin occurred in the final years of his life. After faithfully leading Israel out of Egypt, and after their rebellion in the matter of the 12 spies, he also faithfully led them during the forty years of wandering in the wilderness. Yet near the very end of that wandering, in a moment of anger and a lapse of judgment, Moses sinned, and God recorded that it led Him to refuse to allow Moses to enter the promised land. It is difficult to imagine the anguish and remorse Moses must have felt when God revealed this punishment. His failure to give God the proper respect and reverence, though provoked by the wicked rebellion and faithless murmurings of Israel, was a public sin and God chose to publicly and openly punish him for it. ellauri164.html on line 925: Yet this is the same Moses who was allowed to come and speak to Jesus on the Mount of Transfiguration. It was the same Moses who received the wonderful testimony that “Moses indeed was faithful in all his house as a servant.” So, it is abundantly clear that God forgave him of this sin and still considered him to be among His greatest servants (Lk. 9:30-31; Heb. 3:5). This makes this event very important as it can bring hope and comfort to us when we have fallen short, and after repentance feel that we are no longer worthy and might still be cast away forever. This event reveals that this cannot happen as long as we repent and seek forgiveness in confession. ellauri164.html on line 927: The events leading up to and ending in his sin are recorded in Numbers 20:1-13. The children of Israel were bitterly angry about not having enough water, so “they gathered together against Moses and Aaron,” and “contended with Moses.” They cast all the blame on him. “Why have you brought up the assembly of the LORD into this wilderness,” “why have you made us come up out of Egypt, to bring us to this evil place?” This was part of the murmuring that we are strictly charged not to imitate (1Cor. 10:10). Israel blamed Moses and Aaron for all their problems and bitterly complained and grumbled about it. They were so bitter and angry they wished they were dead. In all previous acts of rebellion, Moses had always conducted himself in a holy and godly manner. He had warned Israel that their murmuring was against God and never took it personally before. ellauri164.html on line 929: It appears that Moses was still in complete control of himself when he went to God for instructions. “Moses and Aaron went ... to the door of the tent of meeting, and fell upon their faces.” “Then the Lord spoke to Moses, saying,” “take the rod; ... gather the congregation together. Speak to the rock before their eyes, and it will yield its water; thus you shall bring water for them out of the rock, and give drink to the congregation and their animals.” Clearly there was nothing difficult to understand and Moses wanted to be as faithful to this command as he had been to all the other commands God had given him. ellauri164.html on line 931: Yet somehow this time something was different and Moses became very angry. Unfortunately for him, as is so often the case, “the wrath of man does not produce the righteousness of God.” (Jas. 1:20). Moses went too far. “Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said to them, Hear now, you rebels! Must we bring water for you out of this rock? Then Moses lifted his hand and struck the rock twice with his rod; and water came out abundantly, and the congregation and their animals drank.” ellauri164.html on line 933: Did Moses realize immediately what he had done? At some point after this event, “the Lord spoke to Moses and Aaron, ‘Because you did not believe Me, to hallow Me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them.’” Their conduct had publicly displayed a lack faith, reverence and respect. God determined that this needed an equally public punishment. The punishment for this sin was grievous. God gave to them a punishment so similar to the one given to all Israel at Kadesh that it was a heart-breaking moment for Moses. Both he and Aaron would die in the wilderness and not be allowed to enter the promised land. What a bitter pill for Moses to swallow. Like David with Bathsheba, God forgave the sin, but did not remove the consequences. The consequences for Moses’ momentary lapse in reverence and respect under the terrible emotion of anger was to be barred from entrance into the promised land. ellauri164.html on line 935: When God said Moses “failed to sanctify me in the eyes of the people,” He did not specify exactly what this failure was. God had told Moses to “speak to the rock,” but the account stated that “Moses lifted up his hand, and smote the rock with his rod twice.” Clearly, in that act, Moses went beyond what God had commanded him to do. God had told Moses to take the staff, but not use it. He was directly commanded only to speak to the rock. He went beyond what was written when struck that rock. It was similar to Nadab and Abihu who offered “strange fire which He had not commanded them.” At that time Moses saw that such behavior did not “treat God as holy or glorify him among the people” (Lev. 10:1-3). Yet Moses, in anger, failed to hallow God when he struck that rock instead of speaking to it. He had failed to learn “not to go beyond what is written,” (1Cor. 4:6). He was told to speak to the rock (and he did not do that), but struck the rock (which he had no authority to do). God later charged Moses with this sin: “you rebelled against my word at the waters of Meribah” (Num 20:24; 27:13). ellauri164.html on line 937: There was a second sin that was also committed in that same event. It was not revealed until The Psalmist described it: “it went ill with Moses” because “he spoke rashly with his lips” (Psa 106:33). When we look at what Moses said, we can see exactly how rash he was! “Hear now, ye rebels; shall we bring you forth water out of this rock?” This was a serious lapse in judgment. Moses was not going to bring water out of that rock. So, there was a big problem with that “we.” Hence, first by striking the rock, and second by using a pronoun that elevated them, Moses “believed not in me, to sanctify me in the eyes of the children of Israel.” ellauri164.html on line 939: Conclusion. Though the water came, Moses was severely punished. He was punished in a way that no amount of repentance could remove. As noted above, the sin was forgiven, but the consequences of the sin could not be. Because Moses had sinned publicly and God wanting Israel to understand His righteousness, He would not relent. “Then I pleaded with the Lord at that time... I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon ... the Lord said to me: ‘Enough of that! Speak no more to Me of this matter.’ ... you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27). There is a lot of important lessons we can learn from Moses. This sin is one of them. Though Moses had fallen short of God’s glory here, God forgave him. Yet the consequences of the sin were deeply distressing. So it was with David, Paul and Job. So will it be with us. We need to hate sin and realize that the consequences can sometimes be severe. ellauri164.html on line 941: “And the Lord spoke to Moses and Aaron in Mount Hor by the border of the land of Edom, saying: 24 "Aaron shall be gathered to his people, for he shall not enter the land which I have given to the children of Israel, because you rebelled against My word at the water of Meribah.” (Num. 20:23-25). ellauri164.html on line 943: “And when you have seen it, you also shall be gathered to your people, as Aaron your brother was gathered. 14 For in the Wilderness of Zin, during the strife of the congregation, you rebelled against My command to hallow Me at the waters before their eyes.” (Num. 27:13-14). ellauri164.html on line 945: “They angered Him also at the waters of strife, So that it went ill with Moses on account of them; 33 Because they rebelled against His Spirit, So that he spoke rashly with his lips.” (Ps. 106:32-33). ellauri164.html on line 947: “Then I pleaded with the Lord at that time, saying: 24 'O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your mighty hand, for what god is there in heaven or on earth who can do anything like Your works and Your mighty deeds? 25 I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon.' 26 "But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me. So the Lord said to me: 'Enough of that! Speak no more to Me of this matter. 27 Go up to the top of Pisgah, and lift your eyes toward the west, the north, the south, and the east; behold it with your eyes, for you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27) ellauri164.html on line 955: Everyone knows how Romeo and Juliet ends, and yet we still cry when they die. The same is true of the first of the two Torah portions we read this week, Parashat Hukkat/Balak. In this portion, we learn that Moses will not enter the Promised Land. We have heard or read this story every year, and yet we are still upset, still angry that, on the threshold, Moses is denied admission to the Land to which he has been leading the Israelites for forty years. ellauri164.html on line 957: Every year we plow through the many possible explanations for God’s decision to disallow Moses entry to Canaan. I would like to propose an explanation that is connected with what we already know about the Israelites and with the way the story is structured. ellauri164.html on line 959: This story takes place during the fortieth and final year of the Israelites’ consignment to the wilderness before entering the Land of Promise. The generation of those who, by their own admission, were not prepared to enter the Land has died off, and only those men who were nineteen years old or younger at the Exodus (and the tribe of Levi) will enter. The only named survivors of the previous generation are the leaders: Miriam, Aaron, Moses, Joshua, and Caleb. Early in this parashah, Miriam dies without explanation, successor, or national mourning. ellauri164.html on line 963: But wait. Didn’t we already learn a similar story back in Exodus? In fact, the first story of thirst came very soon after the crossing at the Sea of Reeds (Shemot 17:4). Since that was at the very beginning of the sojourn in the wilderness, before the events that led to God’s decision to delay the Israelites’ entry to the Land—and this story is at the end of the forty years—we can see the two stories as forming a kind of a framework around the whole saga of the wandering. In the first story, the Israelites were the first generation of those who left Egypt. In this story, they are the children and grandchildren of that generation. When we see this kind of framework, we look for the similarities and differences between the bracketing stories. At the same time, we understand that they suggest a theme for the stories between them. ellauri164.html on line 965: First the comparison: this generation’s complaint about the lack of water is very different from that of the first generation. Although in both cases the people ask rhetorically why they have been brought out of Egypt, in this case, they bitterly object that in ” . . . this wretched place, a place with no grain or figs or vines or pomegranates. There is not even water to drink!” (Num. 20:5). This is a generation that is ready to enter the Land, and is worried that it will not live to do so. ellauri164.html on line 967: Another difference is this: in the earlier story, Moses pleaded for help from God; here, Moses does not say a word. God reacts directly to the people’s complaints. Another bit of evidence that this crisis is unlike other crises is that the word test, which is used in other stories of complaint, does not appear here. These differences signal to us that this story is different from the first one—and therefore Moses’s reaction should be different. ellauri164.html on line 969: And here is the clue to what went wrong in this critical story: God says, “You and your brother Aaron take the rod and assemble the community, and before their very eyes order the rock to yield its water. Thus you shall produce water for them from the rock and provide drink for the congregation and their beasts” (Num. 20:7-8). When the time comes, Moses does speak, but what he says is ambiguous in tone and intent. Here is the very short story: ellauri164.html on line 971: “Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?” And Moses raised his hand and struck the rock twice with his rod. Out came water, and the community and their beasts drank. But God said to Moses and Aaron, “Because you did not trust Me enough to affirm My sanctity before the eyes of the Israelites, even so you shall not bring this assembly to the Land that I have given them.” (Num. 20:10-12) ellauri164.html on line 973: In this very short story we see a second framework: the phrase “before the eyes” emphasizes both the importance of what the Israelites witness, and the logical nature of Moses’s punishment. Why is it so important that Moses speak “before the eyes of the Israelites”? To answer that, we need to recall their past. ellauri164.html on line 975: The Israelites had a history of trusting in God because of what they saw. The most famous example, which we repeat in the daily morning service, quotes their experience after the crossing of the Sea of Reeds: “Israel saw the wondrous power which God had wielded against the Egyptians, the people feared God; they had faith in God and in God’s servant, Moses” (Exod. 14:31). They have needed this public, indisputable evidence of their eyes ever since. God knows that what they see is what is most important. And what he wants them to see is Moses speaking—not striking the rock, as he was commanded to do on the former occasion. ellauri164.html on line 977: God seems to be trying to wean the Israelites from one kind of perception to another: from dependence on the visible and tangible to reliance on speech in connecting with God. At Sinai, all their senses were engaged, but the revelation itself was auditory. When Moses retells and reframes the story (Deut. 4:12), he reminds the people, “The sound of words you did hear, but no image did you see except the sound.” There is a grave danger in relying on the visible. The word forimage in the verse above is temunah—the same word that is used in the Ten Commandments in the warning against idolatry (Exod. 20:4). ellauri164.html on line 979: What God wants the people to see is that Moses speaks in performing the miracle at the rock. It is a potentially powerful transitional moment in which Moses’s publicly perceived action would be speech. What he would say would become part of the people’s religious consciousness—part of the repeated narrative of the people—a way of adducing to God a caring relationship with God’s people, and conveying that care to the people. We can imagine the speech Moses might give, performing the quintessential task of a prophet, in bringing God and the people closer together. Instead, he calls them “rebels,” distancing the people from himself and, by association, from God; disdaining their legitimate needs; and losing the opportunity to attribute the provision of water to God. ellauri164.html on line 981: Instead, Moses does what he did in the first story, ignoring the fact that he is not dealing with the same population. He acts as though he is saying to himself, “They are just like their parents! Always quarreling!” In fact, they are a new generation, and by reverting to an action that was appropriate forty years earlier, and not now, Moses shows that he is not the person to bring them into the Land. ellauri164.html on line 983: And so, although we commiserate with Moses, we understand that his relationship with the people, his repertoire for responding to their needs, and his modus operandi for connecting them with God will not be sufficient for the future. ellauri171.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri171.html on line 35: Foinikian portto Iisebel laittamassa kukkaa tukkaan ja silmiin kajalia. Varmaan maalaa kohta varpaankynnetkin. Hyi häpeä! Ihan kuin Laina-täti. ellauri171.html on line 38: Uskonnolliset myytit korvaavat television ja internetin saippuaoopperoita ja julkkissivustoja, ja uskonnolliset hahmot tekevät julkkisten ja epäjumalien työtä. Ne eivät ole "vain kuin" vaan täsmälleen sama asia. ellauri171.html on line 52: Nämä Raamatun vaikutusvaltaiset naiset eivät vaikuttaneet ainoastaan Israelin kansaan vaan myös iankaikkiseen historiaan. Jotkut olivat pyhiä; jotkut olivat roistoja. Jotkut olivat kuningattaria, mutta useimmat olivat tavallisia. Kaikilla oli keskeinen rooli upeassa Raamatun tarinassa. Jokainen nainen toi oman ainutlaatuisen luonteensa tilanteeseensa, ja tästä syystä muistamme häntä edelleen vuosisatoja, ei vuosituhansia myöhemmin. ellauri171.html on line 59: Eeva oli ensimmäinen nainen, jonka Jumala loi Aadamin, ensimmäisen miehen, kumppaniksi ja auttajaksi. Kaikki oli täydellistä Eedenin puutarhassa, mutta kun Eeva uskoi Saatanan valheet, hän sai Aadamin syömään hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää, rikkoen Jumalan käskyä. Älä sure jumala, ensimmäinen lätty tulee aina mykkyrä. ellauri171.html on line 61: Eevan oppitunti oli kallis. Jumalaan voi luottaa, mutta saatanaan ei. Se ei ole aina ilkeä. Aina kun valitsemme omat itsekkäät halumme Jumalan halujen sijaan, siitä seuraa huonoja seurauksia. Jumala varmistaa sen. Selvä tapaus portosta, vaikka vain amatööri. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 70: Saara sai poikkeuksellisen kunnian Jumalalta. Abrahamin vaimona hänen jälkeläisistään tuli Israelin kansa, joka synnytti Jeesuksen Kristuksen, maailman Vapahtajan. Mutta hänen kärsimättömyytensä sai hänet vaikuttamaan Abrahamiin saamaan lapsen Hagarin, Saaran egyptiläisen orjan kanssa, käynnistäen Lähi-idän konfliktin, joka jatkuu, vaikka puhumme samoista vitun filistealaisista. Ne olisi pitänyt holokaustata jo ensimmäisellä kerralla. ellauri171.html on line 72: Lopulta 90-vuotiaana Saara synnytti Iisakin Jumalan ihmeen kautta. Saaralta opimme, että Jumalan lupaukset toteutuvat aina ja hänen ajoituksensa on aina paras. Vanha hörhö. Tämä on toinen rooli raamatullisille naisille. Akka on kuin kuttukin, jonsei pahhoo tie ajattelloo kumminnii. Jumala pahastui Saaran naurusta ihan oikeesti. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 87: Jacob declares his love for Rachel. Jaakopin kalukukkaro pilkistää Easaulta förbitystä nahkatakista. Luotathan? Aladdin pikemmin kuin Saladdin. ellauri171.html on line 92: Joosefilla oli infiuensseri, sillä hän pelasti Israelin nälänhädän aikana. Benjaminin heimo synnytti apostoli Paavalin, muinaisten aikojen suurimman lähetyssaarnaajan. Raakelin ja Jaakobin välinen rakkaus toimii esimerkkinä aviopareille Jumalan pysyvistä siunauksista. Vittu siinäpä hyvä malli, bigamy. Juhani Aho puolisoineen, ne sisaruxet. ellauri171.html on line 98: Koko juttu meni näin. Lean kuopuxen Dinahin jälkeen tuli aluxi mahon Raakelin vuoro poikia ja se sai Joosefin ja Benjaminin. (Paizi Ben oli kivun poika kun synnytys oli vaikea. Jaakob vaihtoi nimen nätimmäxi). Laaban koitti pitää Jaakobin palkkalistoilla muze halus yrittäjäxi. Kun Laabanin lampaat jotenkin aina päätyivät Jaakolle, Laabanin pojat alkoivat hermostua James pakkasi kamelinsa, otti kirjavan karjansa ja potkukelkkansa ja livahti vaimoineen ja lapsineen tiehensä. Raakel varasti mukaan isän teltasta Laabanin porukoiden kotijumalat, tai siis jumaluudet tietysti. Laaban lähti perään. ellauri171.html on line 100: Raakel oli ottanut kodin epäjumalat ja laittanut ne kamelinsa satulaan ja istui niiden päällä. Laaban tunsi kaiken läpi, mutta ei löytänyt mitään. Raakel oli ottanut terafit ja pannut ne kamelin huonekaluihin! Hän sanoi isälleen: "Ole kiltti, herra, anna minulle anteeksi, jos en nouse puolestasi. Minulla on kuukautiset kuukausittain." Mä istun. Niinpä Laaban jatkoi etsintöjään, mutta hän ei löytänyt koti-epäjumalia. Sellainen naisten tapa, voi niiden kanssa! Sillä oli juoksu. Laittoikohan se pikkareihin sammalta. Se ei tunnu kuin istuisi pehmeällä kissanpojalla, pikemminkin siilillä. Siilit ovat kivoja, mutteivät mukavia housuissa. ellauri171.html on line 106: So they made a deal and a pile of stones. Laban called it Jegar Sahadutha, and Jacob called it Galeed. Couldnt agree about the name of a pile of stones. Elisabet or Jezebel? But it was also called Mitzpah (which means “watchtower”). Se oli oikeasti rajapyykki. Korso. Arameaxi ja kaldeaxi, bounos martyrias ja tumulus testis. Reviirien merkintää. Kumpikin kusi omalle puolellensa kummelia. Jatka lukemista alhaalla. ellauri171.html on line 115: Lea vietti sydäntäsärkevää elämää yrittäessään voittaa Jaakobin rakkauden, mutta Jumala armahti Leaa erityisellä tavalla. Hänen poikansa Juuda johti heimoa, joka synnytti Jeesuksen Kristuksen, maailman Vapahtajan. Lea on symboli ihmisille, jotka yrittävät ansaita Jumalan rakkauden, joka on ehdoton ja vapaasti otettava. Pyhimyxen vanha kunn Pat. Petetty ruma läski vaimo, vielä 1 naisen rooli Raamatussa. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 123: Faraon tytär löysi ja adoptoi hänet omaksi pojakseen. Jumala järjesti sen niin, että Jokebed voisi olla vauvan märkähoitaja. Vaikka Mooses kasvatettiin egyptiläiseksi, Jumala valitsi hänet johtamaan kansansa vapauteen. Jokebedin usko pelasti Mooseksen tulemaan Israelin suureksi profeetaksi ja lainsäätäjäksi. Tämäkin on hyvin suosittu meemi, esim. Professori Tempestissä. Köyhä äiti panee lapsen adoptioon ja tulee katumapäälle. Voi vittu tätä potaskaa. Sijaiskohtu, taas 1 naisenrooli raamatussa. Jatka lukemista alhaalla. ellauri171.html on line 129: Miriam: Paha tapaus spitaalista ja henkisestä egosta ellauri171.html on line 136: hab" /> ellauri171.html on line 137: 08 of 20 Rahab: Jeesuksen epätodennäköinen esi-isä ellauri171.html on line 139: habandSpies-570689275f9b581408ce1c4d.jpg" /> ellauri171.html on line 142: Hizi kuvan Rahab on erehdyttävästi latta-aivoille tähdätyssä Oxford-poliisisarja Lewixessä esiintyneen transumurhaajan näköinen, nimeltä Zoe Kenneth, jonka nimi Baby Names sivuston mukaan tarkoittaa "life born of fire". Se näytti enimmäxeen naiselta kunnes sen viimeinen murha-aie meni myttyyn, jolloin se alkoi karjua aika äijämäisesti. Nazinäyttelijä Laurence Fox oli jaxon lopussa eheytynyt, se kazoi vitunkuvia pornolehdestä natustellen suklaapatukkaa. ellauri171.html on line 144: Rahab kuului julkispalveluihin prostituoituna Jerikon kaupungissa. Kun heprealaiset alkoivat valloittaa Kanaania, Rahab piti heidän vakoojiaan talossaan vastineeksi perheensä turvallisuudesta. He saivat etuoikeutetun kohtelun, mahdollisuuden saada skinheadinsä kastumaan. Rahab tunnisti tosi Jumalan. Jerikon muurien kaaduttua Israelin armeija piti lupauksensa ja suojeli Rahabin taloa. ellauri171.html on line 146: Rahabista tuli kuningas Daavidin esi-isä, ja Daavidin suvusta tuli Jeesus Kristus, Messias. Rahabilla oli keskeinen rooli Jumalan pelastussuunnitelmassa maailmalle. Sen korjaamiseen tarvittiin useampi kuin yksi huora, kuten tulemme näkemään. Maailman vanhin ammatti, tärkeä naisellinen rooli juutalais-kristillisessä mytologiassa. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 154: Deborah näytteli ainutlaatuista roolia Israelin historiassa, sillä hän toimi ainoana naispuolisena tuomarina laittomana aikana ennen kuin maa sai ensimmäisen kuninkaansa. Tässä miesvaltaisessa kulttuurissa hän pyysi Barak Obama-nimistä mahtavaa soturia apuun voittamaan sortavan kenraali Siseran. Mitä vittua, eikö Jael tehnyt likaisen työn? Missä Jael on? Hei haloo? ellauri171.html on line 156: Deboran viisaus ja usko Jumalaan inspiroivat ihmisiä, etenkin naisia. Hänen johtajuutensa ansiosta Israel nautti rauhasta 40 vuoden ajan. Vau, sen täytyy olla kaikkien aikojen ennätys. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 164: Delilah käytti kauneuttaan ja sex appealia vaikuttaakseen vahvaan mieheen Simsoniin, joka saalistaa tämän karkaavaa himoa. Simson, Israelin tuomari, oli myös niin saalis kuin saalis painija, joka tappoi monia filistealaisia, mikä lisäsi heidän kostonhaluaan. He käyttivät Delilaa löytääkseen Simsonin voiman salaisuuden: hänen pitkät hiuksensa. LOL, vertaa Absalomia, jonka rastatukka oli hänen tuhonsa. ellauri171.html on line 175: Ruth oli hyveellinen nuori leski, luonteeltaan niin suorapuheinen, että hänen rakkaustarinansa on yksi koko Raamatun suosikkikertomuksista. Kun hänen juutalainen anoppinsa Noomi palasi Israeliin Moabista nälänhädän jälkeen, Ruut lupasi seurata Noomia ja palvoa hänen Jumalaansa eikä omaa moabilaisten kalajumalaansa, nimeltään Kemos. Bet Chemosh loukkaantui hieman. Itse asiassa Kemosh oli niin vihainen, että hän antoi moabilaisten joutua Israelin vallan alle. ellauri171.html on line 183: Luvussa 3, Boas käskee Ruthia ojentamaan vaatteensa ja laittaa sitten hänen päälleen kuusi mittaa ohraa – epärealistisen suuren määrän – mikä saa hänet näyttämään raskaana. Ruth kertoo Naomille, että Boas ei halunnut hänen palaavan anoppinsa luo "tyhjänä". Boas oli 80-vuotias ja Ruut 40-vuotias, kun he menivät naimisiin (Rut R. 6:2), ja vaikka hän kuoli häiden jälkeisenä päivänä (Mid. Ruth, Zuta 4:13), heidän liittoonsa siunattiin lapsi, Obed, Davidin isoisä. Melkoinen puintisessio. Ruth kävi läpi noin 1 epphah ohraa päivässä. Efa vastaa vakaa. Siksi vastaa 8 kuivaa gallonaa. Kuiva gallona on 8 kiloa viljaa. Efa on siis noin 30 kg viljaa. 6 niistä olisi 180kg. Ihme! Jatka lukemista alta. Источник: harvest-in-the-book-of-ruth.html">https://eastmanind.com/farm-equipment/how-long-was-the-barley-harvest-in-the-book-of-ruth.html. ellauri171.html on line 194: Hannah vie Samuelin päivähoitoon. Elin jalka pilkistää surtuutista. Samu tarraa mamin hameeseen.. ellauri171.html on line 198: Lisäksi hän kunnioitti lupaustaan antamalla hänet takaisin Jumalalle. Herra antoi herra otti, kiitetty on herran nimi. Ota antaa kanankakan kantaa. Samuelista tuli lopulta viimeinen Israelin tuomareista, profeetta ja kuningas Saulin ja Daavidin neuvonantaja. Opimme Hannalta, että kun suurin halusi on antaa kunniaa Jumalalle, hän täyttää tämän pyynnön. Hän on todellinen kunnian imejä. Unbefriedigte Frau, toinen naisen näennäinen rooli Raamatussa. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 214: Iisebel "neuvoo" James Tissotin Ahabia. Pane merkille puolipaljaat tissit ja lantio. Ahab on "ottamassa neuvot vastaan" silmä kovana. ellauri171.html on line 218: His father, Marcel Théodore Tissot, was not a watchmaker but a successful drapery merchant. He took part in losing the war of 1870 and in the Paris Commune. In 1885, Tissot had a revival of his Catholic faith, which led him to spend the rest of his life making paintings about Biblical events. Many of his artist friends were skeptical about his conversion, as it conveniently coincided with the French Catholic revival, a reaction against the secular attitude of the French Third Republic. They brought Tissot vast wealth and fame. Tissot spent the last years of his life in his chateau working on paintings of subjects from the Old Testament. Although he never completed the series, he exhibited 80 of these paintings in Paris in 1901 and engravings after them were published in 1904. In the first half of the 20th century, there was a re-kindling of interest in his portraits of fashionable ladies and some fifty years later, these were achieving record prices. ellauri171.html on line 220: Isebel ansaitsi niin maineen jumalattomuudesta, että hänen nimeään käytetään vielä nykyäänkin kuvaamaan petollista naista. Kuningas Ahabin vaimona hän vainosi Jumalan profeettoja, erityisesti Eliaa. Hänen Baalin palvontansa ja murhasuunnitelmansa saivat hänen päälleen jumalallisen vihan. ellauri171.html on line 229: Esther feasts with Ahasverus the king by James Tissot. Söpöt juutalaistytöt pyörittää purim-räikkiä. Karvanaama vas. on joko Mordechai tai Haman. Vaikea sanoa. ellauri171.html on line 231: Esteri on Jezebelin peilikuva, se heivas persiensä juutalaisexi mamukuningattarexi Persian suurkuninkaan petiin. Siinähän ei sitten ole mitään vikaa, tietysti. Ester pelasti juutalaisen kansan tuholta ja suojeli tulevan Vapahtajan, Jeesuksen Kristuksen, itulinjaa. Hänet valittiin kauneuskilpailussa Persian kuninkaan Arto Xerxesin kuningattareksi. Mutta paha hovivirkamies Haman suunnitteli kaikkien juutalaisten murhaamista. ellauri171.html on line 233: Esterin setä Voldemort sai hänet lähestymään kuningasta ja kertomaan hänelle totuuden. Pöydät kääntyivät nopeasti, kun Haman hirtettiin Mordokaille tarkoitettuun hirsipuuhun. Kuninkaallinen määräys kumottiin, ja Mordokai sai Hamanin vapautuneen työpaikan. Esther astui esiin rohkeana ja osoitti, että Jumala voi pelastaa kansansa jopa naisen avulla, vaikka todennäköisyys näyttäisi mahdottomalta. Esther tunnetaan parhaiten kyvyistään sadejumalattarena ja purim helistimestä. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 238: Mary's assumption turned out correct, after a long patriarchal controversy in the consile. The penetrator was Archangel Gabriel. ellauri171.html on line 244: 17 of 20 Elizabeth: Johannes Kastajan äiti ellauri171.html on line 249: Elisabet, vielä 1 hedelmätön nainen Raamatussa, sai Jumalalta erityisen kunnian. Kun Jumala sai hänet raskaaksi vanhemmalla iällä, hänen pojasta varttui Johannes Kastaja, mahtava profeetta, joka julisti Messiaan tulemista, kunnes hän menetti kokonaan päänsä. Elisabetin tarina on paljon kuin Hannan tarina, hänen uskonsa on yhtä vahva, ellei vahvempi. ellauri171.html on line 253: Kun enkeli ilmoitti ilouutisensa Neitsyt Marialle, hän antoi hänelle merkin hänen luottamuksensa voittamiseksi. Hän kertoi hänelle vanhan ja hedelmättömän naisen äitiydestä osoittaakseen, että Jumala pystyy tekemään kaiken, mitä hän tahtoo. ellauri171.html on line 257: 18 of 20 Martha: Lasaruksen ahdistunut sisar ellauri171.html on line 259: ha-and-Mary1500x1192-56a148e93df78cf772692e7a.jpg" /> ellauri171.html on line 260: Vizi se on nyt sun vuoro tiskata Mary! Martha, älä jaxa! Jeesus tarvizee mua nyt kipeästi. Jeesus neuvoo lempeästi isosiskoa: Martta Martta, toisinpäin! ellauri171.html on line 262: Martta, Lasaruksen ja Marian sisar, avasi usein kodikkaan perseensä Jeesukselle ja hänen apostoleilleen tarjoten myös kaivattua ruokaa ja lepoa. Hänet muistetaan parhaiten tapauksesta, jossa hän menetti malttinsa, koska hänen sisarensa kiinnitti huomiota Jeesukseen sen sijaan, että auttoi ateriassa. Mary oli valinnut paremman osan, kiitos hänelle! Ei ihme, että Martha suuttui. ellauri171.html on line 264: Martta osoitti kuitenkin harvinaista ymmärrystä Jeesuksen visiosta ja tehtävästä. Lasaruksen kuoltua hän sanoi Jeesukselle: "Kyllä, kyllä, Herra. Minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, jonka piti tulla maailmaan. Joten halkeile, jäykkä haisee jo!" Tämä on toinen suosikkirooli B-vaimolle, joka hikoilee keittiössä sulhanen humoristillessa hyvännäköistä. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 269: Juudas: - Vizi Jepa extoi mee nyt jo vähän pitkälle? Noikin rahat ois voinu käyttää köyhille. Jeesus: - Älä nyt tuu! Tää tuntuu tosi kivalta! Ei meiltä köyhät lopu! ellauri171.html on line 271: Laiskanpulskea Betanialainen Maria ja hänen ahkerampi sisarensa Martta isännöivät usein Jeesusta ja hänen apostolejaan veljensä Lasaruksen kotona. Mary oli heijastava, vastakohtana hänen toimintahaluiselle sisarelleen. Yhdellä vierailulla Maria istui Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa, kun Martta kamppaili valmistaakseen aterian. Jeesuksen kuunteleminen on aina viisasta, mutta on parempi olla unohtamatta myöskään aterioita. Miehillä on tapana tulla röyhkeäksi, jos heidän on paastottava. ellauri171.html on line 273: Maria oli yksi monista naisista, jotka tukivat Jeesuksen palvelutyötä sekä naisellisilla "lahjoillaan" että rahallaan. Hänen kestävä esimerkkinsä opettaa, että kristillinen kirkko tarvitsee edelleen sekä kauniiden että kätevien naisuskovien tukea ja osallistumista Kristuksen tehtävän toteuttamiseen. Lähetä hakemuksen mukana kuva itsestäsi uimapuvussa (tai ilman). Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 286: Maria pysyi Jeesuksen kanssa hänen ristiinnaulitsemisen aikana, kun kaikki paitsi apostoli Johannes pakenivat. Jee-suxen toinen suosikki. Hän meni hänen haudalleen voitelemaan hänen ruumiinsa. Jeesus rakasti Maria Magdaleenaa niin paljon, että hän oli ensimmäinen henkilö, jolle hän ilmestyi kuolleista nousemisen jälkeen. Hän on ylösnoussut, totesi Maria Magdalena iloisesti yllättyneenä. Taas 1 jonka huoruudesta on tullut meemi vasta tilaisuuden jälkeen. Lopeta lukeminen tästä tai lue alla olevat krediitit. Sen täytyy olla tahatonta ironiaa, kun Markus antaa Jeesuksen ennustaa, että tämä tarina tullaan aina kertomaan naisen muistoksi, jonka nimi karkaa häneltä. ellauri171.html on line 288: Myös lihava protestanttinen uskonpuhdistaja Martin Luther oletti seksuaalisen suhteen näiden kahden välillä, kenties antaakseen jonkinlaisen historiallisen ennakkotapauksen omalle katolisen selibaatin dramaattiselle rikkomiselleen. ellauri171.html on line 333: Kuka oli Johannes Kastajan isä? (vihje: brllblrlblr) ellauri171.html on line 335: Tapaa Sakari: Johannes Kastajan isä ellauri171.html on line 337: Tapaa Isebel, Israelin paha kuningatar (maxumuurin takana) ellauri171.html on line 341: Abrahamic/Middle East ellauri171.html on line 391: What’s the story really about? At the time the story of Cain and Abel developed, there was constant friction between farmers and herdsmen, both of them fighting for the limited resources of the land. Cain kills Abel. A herd of goats in a stony, barren landscape The herdsmen were angry when the farmers took over the best land for their crops the farmers were angry when the flocks trampled their crops.This friction leads to violence in which people get killed. Notice that the story was developed by the herdsmen, the keepers of flocks. This explains why Abel, the herdsman, is portrayed as the injured party. Lucky Luke-tarinassa Piikkilankoja preerialla skooparit repi pelihousunsa kun jyväjemmarit pystyttivät piikkilankoja preerialle. Sillä kertaa oli maajussit hyvixiä. Nyt on keskusta taas paha. ellauri171.html on line 398: The story continues the Bible’s exploration of the origin of evil in a world created by a God who is all goodness. (Remember the old word game: write down ‘God’ and ‘Devil’; then put an extra ‘o’ in the middle of ‘God’ and take the ‘d’ off ‘devil’; what do you have?) Another one: write the words backwards, what do you get? Dog lived. Okay never mind let's move on. ellauri171.html on line 405: Occasionally they went too far and came a cropper. This is what happened to John. ellauri171.html on line 407: Why did Herod hate John? John was highly critical of the ruler of Galilee, Herod Antipas, who had married the divorced wife of his brother. The woman’s name was Herodias, and she had a beautiful daughter Salome. John spoke out loud and clear against the incest that, according to Jewish law, was being committed by Antipas and Herodias. Pentateukin leviraattisäännöt on pirullisia. Enste pitää mennä naimisiin veljen vaimon kanssa, sitten taas ei saa. ellauri171.html on line 409: It was a dangerous thing to do. He might have got away with it with Antipas, who was indolent and indecisive, but Herodias was another matter. She engineered a situation that led to John’s death, silencing him forever. Did Herodias do it alone? Probably not. It is more likely that all three (Antipas, Herodias and Salome) planned the charade beforehand, to provide an excuse for getting rid of John and silencing him. In any case John, already in prison, was quickly beheaded. Another political problem was solved. Were it not for the fact that the gospels recorded this deed, John’s name and the horror of his death would have been lost forever. ellauri171.html on line 410: See Rita Hayworth in the Dance of the 7 Veils. Kazo myös Moreaun Salomea. Kylnää raamatun murhaajattaret on aika pornoa. ellauri171.html on line 415: 3. Pogrom: Pharaoh kills babies ellauri171.html on line 419: they were hard-working ellauri171.html on line 421: they had a good diet and strict purity laws ellauri171.html on line 426: This meant a good survival rate for their children. But too many foreign workers can pose a threat. Pharaoh certainly thought so. ‘The Egyptians came to dread the Israelites.’ (Exodus 1:12) ellauri171.html on line 427: The problem was made worse by the fact that the Israelites occupied border territory. If there was an invasion, they might defect to the enemy. This could mean the collapse of the Egyptian Empire. Just like the Ukrainians. So off with them. Wait! Pharaoh did not want to eject them from Egypt – they were too valuable as workers. So he sought to control their numbers by forced labour and by child slaughter. Hmm. Mitähän opetuxia tästäkin tarinasta voisi ottaa? ellauri171.html on line 429: He told the midwives that every male baby must be killed as soon as it was born. He knew that in Jewish families, women did all the work and the men just sat in jeshivas and thumbed the holy books. So off with them! ellauri171.html on line 430: This plan was thwarted by the Hebrew midwives, including Shiprah and Puah. So Pharaoh ordered instead that every newborn Israelite boy was to be hurled into the Nile waters and left to drown. This solution worked. Except for Moses. ellauri171.html on line 432: But the midwives feared God, and did not do as the king of Egypt commanded them, but let the male children live. So the king of Egypt called the midwives, and said to them, “Why have you done this, and let the male children live?” The midwives said to Pharaoh, “Because the Hebrew women are not like the Egyptian women; for they are vigorous and are delivered before the midwife comes to them.” ellauri171.html on line 433: Then Pharaoh commanded all his people, “Every son that is born to the Hebrews you shall cast into the Nile, but you shall let every daughter live.” Exodus 1:15-22 ellauri171.html on line 435: haggadah/Baby%20Moses%20(f9r)%20l.jpg" /> ellauri171.html on line 436: Faaraon tytär uimasillaan ilman uimapukua? Kuka sitten kazoo päältä rannalla? Selityxen mukaan se on Mirjami. Ketä ne 2 muuta nakupelleä sitten ovat? Kotisisarharjottelijoitako? Onko hahmo vasemmalla miekkonen? Jos ne on isäfaarao ja äitifaarao. ellauri171.html on line 441: Judith was a rich and beautiful widow who lived in a town besieged by Nebuchadnezzar’s general, Holofernes. Holofernes taisi olla jonkun suomalaisen kirjailijapoppoon kesäveneen nimi. Haavistoilla lomailee erittäin kovaääninen lahtelainen mies jonka lisänimi on Holofernes, koska se holottaa niin maan saatanasti. Haaviston rouvan aivasteltua koko mäen hereille alkaa Holoferneen lakkaamaton holotus. Talasniemellä ois Judithille töitä. ellauri171.html on line 444: This was when Judith went into action. She went into the enemy camp and offered Holofernes information that would help him defeat her own people. ellauri171.html on line 445: He may or may not have believed her, but her beauty made her a sexual fly-trap, and he allowed her to stay. In the ensuring battle of tits, Judith managed to outwit her prey. While he was drunk and had emptied his bollocks into her, she pulled his sword out of its scabbard, prayed to God for strength, hacked Holofernes’ head off, then escaped back to her people. ellauri171.html on line 450: She went to the bedpost near Holofernes’ head, and took down his sword that hung there. She came close to his bed, took hold of the hair of his head, and said “Give me strength today, O Lord God of Israel!” Then she struck his neck twice with all her might, and cut off his head. ellauri171.html on line 454: Bible Murders: Judith and Holofernes. Caravaggio's graphic painting of the moment when Judith hacks off the head of Holofernes; notice her maidservant waiting grimly in the background! ellauri171.html on line 458: Jezebel was the powerful queen of Israel during the reign of King Ahab. When her husband was killed in battle, the throne passed to Ahab’s son Ahaziah. ellauri171.html on line 459: Fairly soon, Ahaziah died in an accidental fall through a lattice window in his palace (now that’s hard to believe), and was succeeded by his brother Jehoram. ellauri171.html on line 460: During this period Jezebel was the powerful Queen Mother, the alpha female of Israel. ellauri171.html on line 463: Jehu was merciless, and Jezebel died horribly. She was first thrown from the window of her palace, then trampled to death by chariot horses driven over her still-living body. ellauri171.html on line 468: When they went to bury her, they found no more of her than the skull and the feet and the palms of her hands’ (the dogs ate her flesh. She became dog's dinner!) (2 Kings 9:31-37) ellauri171.html on line 471: We forgot to mention that Jezebel was the New Testament's N:o 2 whore after Magdalen. In Revelation 2 Jesus Christ rebukes the church of Thyatira saying, “You allow that woman Jezebel, who calls herself a prophetess, to teach and seduce My servants to commit sexual immorality and eat things sacrificed to idols”. Christ also says of this Jezebel, “I gave her time to repent of her sexual immorality, and she did not repent. I will kill her children with death.” Battle of the sexes. In Handmaid's Tale, a Jezebel is a woman forced to become prostitute and entertainer. They are available only to the Commanders and to their guests. Offred portrays Jezebels as attractive and educated; they may be unsuitable as handmaids due to temperament. They have been sterilized, a surgery that is forbidden to other women. They operate in unofficial but state-sanctioned brothels, unknown to most women. Jezebels, whose title also comes from the Bible (note Queen Jezebel in the Books of Kings), dress in the remnants of sexualized costumes from "the time before", such as cheerleaders' costumes, school uniforms, and Playboy Bunny costumes. Jezebels can wear make-up, drink alcohol, and socialize with men, but are tightly controlled by the Aunts. When they pass their sexual prime and/or their looks fade, they are discarded, without any precision as to whether they are killed or sent to "the Colonies" (XII Jezebels). ellauri171.html on line 477: 6. Joab nirhaa Taavetilta Absalom poikasen ellauri171.html on line 481: Mutta Absalom saa lättyyn, kun hän kohtaa isänsä apumiehet taistelussa, joka tapahtuu Efraimin metsässä. Absalomin kouluttamattomat miliisit ovat epäedullisessa asemassa Daavidin korkeasti koulutettuihin palkkasoturiin verrattuna, ja heidät leikellään haarukkapaloixi. Metakassa Absalomin pitkät hiuspidennykset takertuvat puun alaoksiin, ja hän jää avuttomaksi heilumaan puusta. ellauri171.html on line 489: Nimittäin, Kun hän tunkeutui itse palatsiin, hän huomasi, että Daavid oli jättänyt taakseen kymmenen hehkeätä haareminaista. Häntä neuvottiin raiskaamaan nämä kymmenen naista peräperää julkisesti katolla kaupungin näkyvissä, jotta ei olisi epäilystäkään siitä, että teko oli tehty. Tämä näet poltti Absalomin sillat isänsä kanssa ja teki mahdottomaksi perääntyä täydestä kapinasta. ellauri171.html on line 500: Whatever happened to Dinah? ellauri171.html on line 502: Dinah oli yxi Enid Blytonin Salaisuussarjan lapsista. Sen veli oli Philip ja niillä oli papukaija jonka nimi oli Kiki. Kiki huusi aina jotain sattuvaa. Who was Dinah & what was her story? ellauri171.html on line 506: Dinah was the daughter of Leah, the unloved wife of the tribal leader Jacob. Jacob had always preferred his other wife Rachel, even though Leah seems to have been a loving wife and gave her husband many children. ellauri171.html on line 507: From the start, therefore, Dinah may have felt that she was unloved by her father, the very man who should have loved her. ellauri171.html on line 509: At the time of this story, she must have been very young – about fourteen years, since she was born after Leah’s four sons. Even though young, she was considered to be of marriageable age. ellauri171.html on line 510: The Bible story describes how Dinah went out to visit some women. She cannot have been alone when she left the pitched tents of her family and went into the city. ellauri171.html on line 512: She seems to have been confident enough of her safety to move freely among the the Canaanite women of the region -relations with Canaanites were friendly, and the women of both peoples considered themselves to be safe. ellauri171.html on line 513: Women at this time seem to have been relatively free to move around – think of Rachel and Rebecca, who move around in public without any apparent problems. ellauri171.html on line 515: What happened to Dinah? "ithout giving any details of where she was or how it happened, the Bible simply says that Shechem, the son of the local ruler, took hold of her and and had sexual intercourse with her by force. There was seeing, desiring and taking just as there was with the forbidden fruit in the Garden of Eden, where the pattern for sin had begun, tai vaikka jossain jäzkibaarissa. ellauri171.html on line 517: But did Shechem take Dinah by force? There is much debate about this. Scholars argue that the words in the Bible text could mean something quite different: that Shechem had intercourse with her without following due procedure, without the correct formalities. ellauri171.html on line 518: He and Dinah had sex without first having a marriage ceremony, and so Shechem has treated her as a harlot. He should have first approached her family and asked for her hand in marriage. ellauri171.html on line 519: Because this has not been done, the girl and her family have been humbled, dishonored. ellauri171.html on line 521: But Shechem falls passionately in love post coitum! So not at all what happened with Amnon. Dinah must have been a better lay. Now love complicates what would otherwise be the simple story of a violent crime. Shechem declared that he has fallen passionately in love with Dinah. He told her this, and he told anyone who would listen to him. He loved her tenderly – the words of the story imply longing, yearning, tenderness, not the usual feelings of a rapist. ellauri171.html on line 523: He has injured her terribly – loss of virginity meant the loss of a future for any young girl. Nevertheless, he now tries to woo her, and he also tells his father Hamor he wished to marry her, and asked his father to help. ellauri171.html on line 524: Dinah’s feelings are not recorded, so we have no way of knowing what they were. Niin aina. ellauri171.html on line 526: Jacob is told that his daughter has been defiled. The word used to describe the action implies someone who is impure because they have a skin disease, or have touched something dead and are ritually unclean. It does not mean sinful, but it does mean exclusion from the tribe until cleanness is restored. ellauri171.html on line 528: Because of Shechem’s action, Dinah is an outcast. Lineage tree of the descendents of Sarah and Abraham. No mention of Dinah… ellauri171.html on line 529: Jacob does not send for his sons, but waits for them to come home from the fields. Nothing is said about Jacob’s feelings, or about what he thinks. ellauri171.html on line 534: When Dinah’s brothers heard what had happened, they were very angry. The verb used to describe their emotion is the same as the word used to describe God’s grief when he sees what humanity has become, before the Flood (Genesis 6:6) ellauri171.html on line 542: the prospect of trade, with the same privileges given to Hittite merchants in foreign lands. ellauri171.html on line 545: But he is in a difficult position, to say the least -trying to convince the father and brothers of a molested girl that the perpetrator will make a good husband. ellauri171.html on line 547: After his father has finished speaking, Shechem makes another offer: to give any marriage present they want, if he can marry Dinah. Stacks of Gold Coins! Referring to her, he uses the word ‘maiden’. ellauri171.html on line 548: Why? It is technically incorrect, as he well knows, but it is an attempt to show respect for her – perhaps rather clumsy, but well-meant. ellauri171.html on line 551: Shechem has injured their sister and dishonored their family. ellauri171.html on line 552: He has done what ‘ought not to be done’, gone against the norms of social ethics. ellauri171.html on line 553: But worse than this in their eyes is the fact that he now seems to be offering to give them financial gain through the rape of their sister. ellauri171.html on line 554: In trying to repair the situation, Shechem and Hamor have made it worse. ellauri171.html on line 556: Miten niin? Raamattu on täynnä rahallisia korvauxista ties mistä vääryyxistä. Tällä alalla esinahattomat koukkunokat ovat aivan experttejä. Mikä maxaa? ellauri171.html on line 559: Stone knife with bone handle was a common tool in ancient times. ellauri171.html on line 560: They ask that Shechem and all the able-bodied men of in his territory, all the men capable of going out to fight in an emergency, be circumcised. ellauri171.html on line 561: They seems unaware or unconcerned that they are demeaning the Covenant, and the significance of circumcision. They say that if the men of the city will agree to circumcision they will agree to the marriage, and will go so far as to settle there. ellauri171.html on line 563: Shechem agrees. He is the eldest son of his family, next in line to rule the city of Shechem, so all the men the city agree to be circumcised. He does not have to explain the reason for this uncomfortable operation: everyone knows what has happened. ellauri171.html on line 569: They must have been accompanied by many of their tribesmen, because two men alone could not massacre so many, disabled or not. ellauri171.html on line 570: Scholars have suggested that the massacre may have been carried out by all the brothers, but the curse Jacob put on them and their tribes in Genesis 49:5-7 is directed at Simeon and Levi alone (joo täähän käytiin läpi Deuteronomian kohdalla, vähän ihmettelenkin mihin Mooses siellä viittasi.) ellauri171.html on line 574: for in their anger they killed men,and at their whim they hamstrung oxen. ellauri171.html on line 578: They take Dinah out of Shechem’s house, where she has been living - for how long? ellauri171.html on line 579: has she been there all the time? has the marriage already happened? What the fuck? The Bible leaves these questions unanswered. ellauri171.html on line 581: Now the other brothers of Dinah join in, plundering the city. They steal the flocks and herds, donkey, and whatever produce they can carry. ellauri171.html on line 586: It is over-retaliation, and it prompts the Bible’s command to limit retribution to ‘an eye for an eye, a tooth for a tooth’. Only retribution in kind may be taken if an injury has been suffered. ellauri171.html on line 588: Who was right? Jacob, or his sons? Jacob is angry, as well he might be. He tells Simeon and Levi they have brought trouble on him. Now everyone will hate them and try to kill them. ellauri171.html on line 589: His anger is stoked not by any ethical consideration, but by the fear that they have become pariahs who will be hunted down by allies of the city they have attacked. He rebukes his sons for backing out of the agreement they had with the people of the city – but hasn’t he himself used duplicity all his life to get what he wants? He does not like it when his sons do the same. ellauri171.html on line 591: The brothers respond: should they have let their sister be treated like a whore? A whore receives financial advantage for sex, and they reproach Jacob for suggesting that the honour of the family can be restored by favours from the people of Shechem. They call Dinah ‘our sister’ rather than ‘your daughter’ – a reproach to their father. ellauri171.html on line 594: Perhaps the most disturbing thing is that, through it all, Dinah’s voice is not heard. ellauri171.html on line 597: Confusing pic. What gives? Ah, this is not Jacob's bad boys revenging on the skinned guys but rather the motivating scene, naughty foreigner kidnapping Dinah, giving cause to the subsequent genocide. Figures. Dinah looks a little heavy for Shechem. ellauri171.html on line 600: Dinah means ‘she who has been judged and found innocent’. She was the daughter of Jacob and Leah. ellauri171.html on line 601: Shechem means ‘shoulder’ or ‘saddle’, the shape of mountains encircling ancient Shechem. He was the son of Hamor the Hivite. ellauri171.html on line 606: Aika vanhatestamentillisia opinkappaleita, valitettavasti. Eipä juuri mitään toisen posken kääntämisestä tai laihasta sovinnosta lihavan riidan sijasta. Paskiaisille kävi hyvin loppupeleissä, vaikka Mooses vähän uhkailikin. ellauri171.html on line 608: The lesson is: think before you act. Ask yourself: what are the long-term consequences of your actions? Tää on kuin Johnin amerikkalaisesta lastenkirjasta: look before you leap. Pikku hiirulainen mietti tätä eikä mennyt naimisiin kuin vasta toisen hiiren kanssa. ellauri171.html on line 618: The story is horrifying. Perhaps worst is the fact that similar stories have recently come out everywhere. This barbarity continues. ellauri171.html on line 620: ‘In the morning her master got up, opened the doors of the house, and when he went out to go on his way, there was his concubine lying at the door of the house, with her hands on the threshold. ‘Get up’ he said to her, ‘we are going’. But there was no answer.’ (Judges 19:27-28) ellauri171.html on line 625: Why is this story important at all for people without foreskins? In verse 1 we are told that a Levite had taken a concubine, a second class wife, for himself. ellauri171.html on line 627: Now it came about in those days, when there was no king in Israel, that there was a certain Levite staying in the remote part of the hill country of Ephraim, who took a concubine for himself from Bethlehem in Judah. Judges 19:1 (NASB) ellauri171.html on line 629: Verse 2 describes the problem that cascades into tragedy. The events that follow in the chapter would not have occurred if the concubine had not sinned by becoming a prostitute. ellauri171.html on line 631: But his concubine played the harlot against him, and she went away from him to her father’s house in Bethlehem in Judah, and was there for a period of four months. Judges 19:2 (NASB) ellauri171.html on line 633: We are told that the concubine became a prostitute. Since we are told that she went to her father’s house, it may be that she and the Levite had an argument about her adultery before she fled. Verses 1 and 2 imply they were not happy together. Now before we find fault with the Levite and accuse him of using her as a mistress, read the next two verses. ellauri171.html on line 638: Now we learn that the Levite and the concubine are husband and wife because the Levite is described as “her husband,” and the woman’s father is the Levite’s “father-in-law.” We also learn that the Levite travelled to Bethlehem to speak kindly to her and return home together. Because we are told that he planned to “speak tenderly to her,” this once again suggests that they may have argued after she played the prostitute, and as a result she left. ellauri171.html on line 640: Verses 4-8 tell us that the Levite remained in the home of the father-in-law for five days. Judges 19:9-15 tells us the Levite and his concubine left the house. They passed by Jebus (Judges 19:11), the ancient name for Jerusalem, and stopped at Gibeah or Ramah to spend the night (Judges 19:13). ellauri171.html on line 642: Judges 19:15-26 describes what happened the night the couple stayed in Gibeah, a city of the Benjamites. When they entered the open square of the city an old man invited them to his home (Judges 19:16-21). While the old man and the Levite and his concubine were having dinner, we are told some “worthless fellows” surrounded the house and pounded on the door. Verses 22-24 describe the discussion that occurred with these “worthless fellows.” ellauri171.html on line 645: While they were celebrating, behold, the men of the city, certain worthless fellows, surrounded the house, pounding the door; and they spoke to the owner of the house, the old man, saying, “Bring out the man who came into your house that we may have relations with him.” Then the man, the owner of the house, went out to them and said to them, “No, my fellows, please do not act so wickedly; since this man has come into my house, do not commit this act of folly. “ Here is my virgin daughter and his concubine. Please let me bring them out that you may ravish them and do to them whatever you wish. But do not commit such an act of folly against this man.” Judges 19:22-24 (NASB) ellauri171.html on line 647: The worthless fellows wanted the old man to send out the Levite so that they could engage in sexual activity with him. But the old man refused and offered the crowd of men his virgin daughter and the Levite’s concubine. The old man said, “you may ravish them” and do “whatever you wish.” He granted them permission to engage in sexual relations with the two women. Now it is obvious the men surrounding the old man’s house wanted to engage in sexual activity when the two women were offered. It is also obvious the men described as “worthless fellows” were homosexuals since they wanted sex with the Levite and two women were offered.[1, 2] ellauri171.html on line 649: But the men surrounding the house refused the offer of the women. So the Levite brought his concubine outside and the men raped her all night (Judges 19:25). The Hebrew translated as “raped” is yada. It was commonly used to refer to sexual intercourse. That is, the men raped her all night. At sunrise the concubine lay at the door of the house. ellauri171.html on line 655: When her master arose in the morning and opened the doors of the house and went out to go on his way, then behold, his concubine was lying at the doorway of the house with her hands on the threshold. He said to her, “Get up and let us go,” but there was no answer . . . Judges 19:27-28a (NASB) ellauri171.html on line 659: . . . Then he placed her on the donkey; and the man arose and went to his home. When he entered his house, he took a knife and laid hold of his concubine and cut her in twelve pieces, limb by limb, and sent her throughout the territory of Israel. All who saw it said, “Nothing like this has ever happened or been seen from the day when the sons of Israel came up from the land of Egypt to this day. Consider it, take counsel and speak up!” Judges 19:28b-30 (NASB) ellauri171.html on line 661: When he arrived home to the remote part of the hill country of Ephraim, he cut her up into twelve pieces. One piece for each of the twelve tribes was distributed throughout Israel. Finally, we are told that nothing like this had ever happened. So the twelve tribes tried to decide how to respond. ellauri171.html on line 662: Judges 20-21 describes the reaction of the tribes of Israel to the horror that occurred in the city of Gibeah, except for those in the tribe of Benjamin. It becomes apparent in Judges 21:1-5 that the Levite had butchered his concubine to send a message to all Israel – a piece of her body for each tribe as a call to action. ellauri171.html on line 664: Eleven tribes (called Israel in the account) reacted by demanding that the tribe of Benjamin give the guilty men, who caused the death of the concubine, to be released. But the people of Benjamin protected the guilty men and refused to turn them over for justice (Judges 20:12–14). ellauri171.html on line 665: In response, Israel asked God what they should do. In Judges 20:18, 23, 28, 35 God directed them to engage the tribe of Benjamin in battle and defeat them. This reveals that God saw the great sins that had occurred in Gibeah. He directed that the tribe be killed. In fact, in Judges 20:35, 46 we are told God helped Israel destroy 25,100 men of Benjamin. God directed this punishment of the tribe of Benjamin. ellauri171.html on line 667: Thus the tribes of Israel (minus Benjamin) invoked capital punishment on the men who raped and murdered the Levite’s concubine and the tribe. In time, a total of forty thousand Israelites died as a result of God’s punishment on the tribe of Benjamin (Judges 20:21, 25). Six hundred men of Benjamin remained alive (Judges 20:47). Judges 20:48 states that Israel destroyed the cities of the tribe of Benjamin that they could find, including the cattle. Later Judges 21:16 states all the women were killed too! ellauri171.html on line 669: Judges 21:8-12 records the slaughter of the inhabitants of Jabesh-Gilead because they were not angered by the Benjaminites and did not go to battle against them. The account is important because four hundred virgins from that tribe were found, spared and then taken to Shiloh. It is important to notice that God did not give them direction to slaughter the inhabitants of Jabesh-Gilead or to take the virgins to Shiloh. Se vain kazoi päältä samaan tyyliin kuin Taavetti ja Jaakoppi ja Taamarin ja Tiinan kohdalla. ellauri171.html on line 671: Judges 21:1-7, 13-18 tells us that the Israelites began to feel sorry of the remaining six hundred men from the tribe of Benjamin. Therefore, a plan was created to allow the Benjamite men to abduct one wife from among the virgin daughters of Shiloh of their choosing (Judges 21:20-24) at the feast of the Lord in Shiloh. So when the virgins came out and danced, the men of Benjamin were allowed to “catch his wife from among the daughters of Shiloh” (Judges 21:21). ellauri171.html on line 679: The first important lesson from this account is that the Bible indicates God did not approve of the horrible sins that occurred in the city of Gibeah. Judges 20:18, 23, 28, 35 repeatedly reveal that God directed the other tribes of Israel to action against a morally evil tribe. This reveals that the accusation of some that Scripture is silent about the evil that occurred is wrong. The reason the account is recorded is summarized at the end of Judges 21. There God reveals that He condemned the nation of Israel for its actions in Judges 19-21. Judges 21:25 says, “In those days there was no king in Israel; everyone did what was right in his own eyes.” It reveals what happens when men and women abandon God. Romans 3:10-18 states the human race is utterly perverted and their actions will demonstrate it. It says no one seeks after God. “There is not even one!” We have all turned aside from God. Jesus said to the rich young ruler in Matthew 19:17 that there is only One who is good and He is God. The rest of Romans 3:10-18 describes our utter sinfulness and despicable behavior when we abandon God. That describes the inhabitants of Gibeah and the nation of Benjamin. Tämmöistä sakinhivutusta suositaan armeijoissa nykyäänkin. Jos syyllistä ei saada kiinni, pannaan koko komppania kärsimään. Hemmetti tää on kyllä alkeellista touhua. Kuka tästä enää haluaa mitään oppia? No vizi on että raamatun lukijoista on varmasti yli 50% just yhtä alkeellista porukkaa. Ei apinat ole mihkään muuttuneet, ne on sopeutuneet tähän. ellauri171.html on line 681: Our second lesson is that our sins affect others and potentially lead others to sin. The first sin in this account occurred in the home of the Levite and concubine. The fact that the Levite planned to “speak tenderly to her” (Judges 19:3) in order to win her back, seems to imply that they had quarreled. The most obvious sin is that she committed adultery when she became a prostitute. The initial sin cascaded into the horrific evils in Gibeah and subsequently to the 400 virgins who were taken alive in Jabesh-gilead to be given as wives to the remaining men of Benjamin. Judges 21:25 says, “. . . everyone did what was right in his own eyes.” ellauri171.html on line 683: This account also reveals that a husband should forgive an unfaithful wife and even pursue her. He was successful in his attempt. He is to be commended for this action, but not for his horrible decision to give her to the filthy homosexuals (or perhaps bi- considering the case) in the city of Gibeah, who raped her all night until she died. ellauri171.html on line 685: When Judges 21:25 records that everyone did what was right in their own eyes, we must realize that it described how insensitive the entire nation of Israel had become to sin. The reason that God ordered the destruction of the tribe of Benjamin was that they were so insensitive to sin that the tribe was irredeemably sinful and had to be destroyed. In Deuteronomy 8:19-20, God warned the nation that He would destroy it if they abandoned Him. Therefore, He destroyed most of the tribe of Benjamin in order to prevent contamination to the other eleven tribes. ellauri171.html on line 687: A fifth lesson is that the account describes what happens when men and women abandon God. Sex and other immoral behavior replace God! The entire story is an example of unrestrained animal lust and human depravity. Total disregard for life occurs. What one desires is all that is important. As Proverbs 30:15 says, “The leech has two daughters, “Give,” “Give” . . . ” Women are less important than men. Men abuse men. Unloving men abusively rule over women. Sex trumps everything else. Why? Judges 21:25 says, “. . . everyone did what was right in his own eyes.” ellauri171.html on line 689: The sixth lesson is that the homosexuals demonstrated that to them homosexual sexual activity is more desirable than heterosexual activity. However, heterosexual behavior is acceptable if that is all that is available to them. Romans 1:23-24, 26 and 28 teach that when people are given over to homosexual activity, it is a sign that they have rejected God. Homosexual activity is a more serious sin among sins, despite the claims of some. See the study, “Are some sins worse than other sins? – Are all sins equal?” Also notice that Judges 19:22 refers to the men of Gibeah as “worthless fellows.” ellauri171.html on line 691: Judges 19-21 demonstrates that God is opposed to the abuse of women in this account. He commanded the destruction of an entire tribe because they did not punish those who raped and abused a concubine and caused her to die. Only when she died did they stop! We are told they abused her all night until dawn. Further, they were so morally bankrupt and corrupt that they left her dead at the door of the Levite. Scripture lifts women above the degradation of the Canaanites and the surrounding nations, but the town of Gibeah had become like the Canaanites. God has a higher view of women than described here. That is why He ordered the destruction of the unjust and morally bankrupt tribe of Benjamin. ellauri171.html on line 693: Another lesson is that the Levite was supposedly a godly man and priest. The account does not tell us what ultimately happened to him, but Judges 20:4-5 seems to imply that he lied about his actions in order to save himself. Scripture records what appears to be deception. It is not enough for someone to claim to a godly person. It appears that Scripture records he was not fit for the priesthood. Being a pastor or a priest is not a “job” or “vocation.” Some have said that character does not matter. It is what one accomplishes. But Scripture repeatedly demonstrates that God uses righteous ministers! This man’s behavior demonstrated he was not qualified to be a priest. ellauri171.html on line 695: Our eighth lesson reveals the twelve tribes were becoming more like the Canaanites, which were given to sexual perversion: homosexuality, rape, adultery, murder, lies, abuse of women, abduction, absence of justice and the defense of the guilty. What sins did we miss? In truth these are sufficient to demonstrate the utter moral decline of the twelve tribes and one tribe that was worse than the others. ellauri171.html on line 697: Finally, as Paul warns in 1 Corinthians 5:6, “Your boasting is not good. Do you not know that a little leaven leavens the whole lump of dough?” and again in Galatians 5:9, “A little leaven leavens the whole lump of dough.” Paul warns us two times! ellauri171.html on line 701: Daniel Block writes these words, “The Levite had preferred Gibeah over Jebus to avoid the dangers of Canaanism, only to discover that Canaan had invaded his own world.” Sadly, Canaanism is invading our world and some western countries appear to be far worse than the tribe of Benjamin. They do not even seek the Lord for direction. At least the other eleven tribes sought the Lord and killed tens of thousands more. Jehovah was appeased. ellauri171.html on line 708: A woman stood at the entrance to one of the tents, and beckoned him in. She seemed to want to help him. He should have been more careful. ellauri171.html on line 710: She offered the exhausted soldier some milk to drink, then waited for him to fall into exhausted sleep. Then she took a tent peg and a mallet, stepped quietly to his side, knelt down, then swiftly drove the peg through the side of his skull. He died instantly – an ignominious death at the hands of a woman. ellauri171.html on line 712: This was Number 8 of Bible Murders: Jael and Sisera. Ancient metal tent pegs! Jael's improvised weapon were ancient metal tent pegs! Can you beat that? ellauri171.html on line 714: ‘She put her hand to the tent peg and her right hand to the workmen’s mallet; ellauri171.html on line 715: she struck Sisera a blow, she crushed his head, she shattered and pierced his temple. ellauri171.html on line 720: Jael was a foil for Deborah, Bible heroine, a Supreme Judge of Israel – not a judge who passes sentence on criminals, but a leader and adviser in times of trouble. She badgered the Israelite general into joining battle with the Canaanites, even though the enemy had more soldiers and better equipment. God sent a rainstorm that made the Canaanite chariots sitting ducks for the Israelite slingmen – and Deborah was hailed as a national heroine. ellauri171.html on line 721: The story of Deborah has four parts: ellauri171.html on line 729: The enemy had hundreds of iron-wheeled chariots that could crush the Israelites into the ground. But Deborah tricked them into driving these chariots onto marshy land where they were bogged down. The Israelite slingmen and archers picked them off one by one, like ducks in a pond. Sisera, the enemy general, fled from the battlefield towards the encampment of a woman called Jael the Kenite. ellauri171.html on line 733: As he passed by her tent, Jael called the unwary Sisera into her tent. He was exhausted and desperate for a refuge. She hid him and fed him, and he fell into a deep sleep. Then she calmly took one of her tent pegs and with one blow hammered it through the side of his head. She was hailed as a national heroine by the Israelites. Sisera’s mother waited and waited for her son to return. But he was already dead by Jael’s hand. ellauri171.html on line 742: Ehud murders Eglon at a 19th century commode - but ancient lavatory arrangements were probably similar. Ehud, an Israelite, reluctantly carried tribute to the hated Moabite king Eglon. He did not want to do it, but he knew he had to – Eglon was like a Mafia chieftain, too powerful and too violent to disobey. ellauri171.html on line 743: But Ehud had a plan. As he handed the booty over, he whispered to the king that he has secret information that he could only divulge in private. The king, intrigued, invited Ehud into a private room upstairs. It was a tiny room with a commode toilet for the use of the king and his family. ellauri171.html on line 744: Once inside the room with the door firmly closed, Ehud drew out a sword he has strapped to his inside thigh and plunged it into the king’s very fat body. ellauri171.html on line 747: He was left-handed. The guards searched for a weapon on his left thigh where a right-handed person would have hidden it. They missed the knife inside his right thigh! Clever! Bible Murders: Ehud murders Eglon. Man's body of about the same proportions as Eglon's. The Bible gives a graphic description of the king’s body. It was so fat that the blade went deep into his belly: it plunged so far in that the hilt went in as well, and the skin closed over it. ellauri171.html on line 748: Ehud’s hand was covered in faeces. Then Ehud quickly left, locking the door after him so the servants would think the king was taking his time as he relieved himself. ellauri171.html on line 751: ‘Then Ehud reached with his left hand, took the sword from his right thigh, and thrust it into Eglon’s belly; the hilt also went in after the blade, and the fat closed over the blade, for he did not draw the sword out of his belly; and the faeces came out. ellauri171.html on line 752: Then Ehud went out into the vestibule and closed the doors of the roof chamber on him, and locked them.’ (Judges 3:21-23) ellauri171.html on line 759: After Jehu killed Jezebel, he rounded up all the family, friends and supporters of the royal family and slaughtered them. Male children were included in this mass murder, since they would one day grow up and perhaps seek revenge. ellauri171.html on line 760: There is something particularly cruel about this slaughter of the innocents. It was done by people the boys had grown to trust, but who now hunted them down and killed them violently. ellauri171.html on line 761: Their dead bodies, it seems, were too cumbersome to tranport. Instead, the boy’s heads were hacked off, collected in baskets, and displayed for the gawking crowd the the city gate. ellauri171.html on line 762: This barbarism seem to have be common practice in the Middle East, as the Jom Kippur War shows. ellauri171.html on line 765: Now the king’s sons, seventy persons, were with the leaders of the city, who were charged with their upbringing. When the letter reached them, they took the king’s sons and killed them, seventy persons; the put their heads in baskets and sent them to him at Jezreel. ellauri171.html on line 766: When the messenger came and told him “They have brought the heads of the king’s sons” he Jehu said “Lay them in two heaps at the entrance of the gate”.’ ellauri171.html on line 768: Can't find a pic of this one, but a lot of shots were taken a little later when evil queen Athaliah tried to send the ball back to the other court: ellauri171.html on line 770: halia-killing-royal-child.gif" /> ellauri171.html on line 774: halia-killing-royal-child.gif" /> ellauri171.html on line 775: The lesson: God always wins. That's a pretty simplistic way of saying it, but it's true nonetheless. Even when people like Athaliah try to stomp out an entire family and put an end to God's plan for redemption, when people like the priests of Baal lead others to worship idols instead of the true God, God will always triumph in the end. The negative forces of our culture make us wonder where we're headed as a people. Many of our leaders show little integrity or morality, and dishonesty is overlooked in the workplace. Kindness is often the exception rather than the rule. But don't despair. This is not a battle God plans to lose. In the end, he will prevail! You just wight Enry Jiggins! ellauri171.html on line 787: Many Christians are born into poverty, having no choice in the matter. For example, faithful believers who love God and do all His commandments live in the poorer countries of the world. In fact, God has called many poor into His church. James the apostle asked, “Has God not chosen the poor of this world to be rich in faith and heirs of the kingdom which He promised to those who love Him?” (James 2:5). ellauri171.html on line 789: The Bible teaches Christians to be content with their lot in life. Paul the apostle wrote, “godliness with contentment is great gain” (1 Timothy 6:6). It is virtuous of a Christian to remain undistracted by the riches of the world while being committed to Christ. For, “better is a little with the fear of the Lord, than great treasure with trouble” (Proverbs 15:16). ellauri171.html on line 791: The poverty of some is caused by unwise financial decisions or by refusing to work. The Bible says, “He who has a slack hand becomes poor” (Proverbs 10:4). Christians are always admonished to work and earn their keep. As the apostle Paul wrote to the Thessalonians, “We urge you, brethren, that you… work with your own hands… that you may walk properly toward those who are outside, and that you may lack nothing” (1 Thessalonians 4:10-12). One who is lazy and will not work is not showing Christian behavior. God does not like a talent to get buried, it must be invested so as to yield compound interest. That is the proper way to fill the earth. The righteous will prosper and get a lot of sheep. ellauri171.html on line 793: Though Christ never taught it was wrong to have wealth, He did warn about the snare of riches. For example, there was a rich young man who came to Him during His ministry. He asked Jesus what He must do to inherit eternal life. Jesus told Him, “sell what you have and give to the poor, and you will have treasure in heaven; and come, follow Me” (Matthew 19:21). As the episode unfolds, the rich young man could not bring himself to do this. He “went away sorrowful, but anyway he had great possessions” (Matthew 19:22). ellauri171.html on line 795: At this point, Jesus said to His disciples, “it is hard for a rich man to enter the kingdom of heaven” (Matthew 19:23). Hard but not impossible. A camel can be diluted in acid and injected thru a needle. Anyway it was just the name of a gate in Jerusalem. This is because the care of riches in this life can be a snare for a Christian. A Christian’s heart cannot be set on riches and cares of this world above the Kingdom of God. In another example, the parable of the sower, Jesus warned that some who receive the word of God will allow their spiritual growth to be choked off by “the cares of this world and the deceitfulness of riches” (Matthew 13:22). These things show us that being poor can help a Christian not to be ensnared by such things. No cause to complain then. ellauri171.html on line 797: Though Christians may be poor in this world, it is God’s will to "eventually" eliminate poverty. The Bible speaks in much detail of a coming time of peace and prosperity on earth when poverty will be wiped out. It is called the millennium. God the Father has a plan to send His Son back to earth in great power and glory. “He has appointed a day on which He will judge the world in righteousness by the Man whom He has ordained” (Acts 17:31). ellauri171.html on line 799: Until that day, God is continually searching the hearts of His people to know what is in them. He allows some Christians to be poor, even while other believers have wealth. What a Christian does in each circumstance is important to God. In the book of Revelation, the glorified Jesus Christ said to one of His churches, "I know your… poverty, but you are rich” (Revelation 2:9). That is, these Christians were poor in the wealth of this world, but were rich in faith toward God. ellauri171.html on line 801: To another church, Christ said, “you say, ‘I am rich, have become wealthy, and have need of nothing’—and do not know that you are wretched, miserable, poor, blind, and naked” (Revelation 3:17). These Christians, though rich with material goods of this world were very poor in faith. ellauri171.html on line 803: Whether rich or poor in this world, the responsibility of every Christian is to keep the will of God first in their lives. As Jesus said, “one's life does not consist in the abundance of the things he possesses." (Luke 12:15). A zealous Christian who may be poor in the things of this world will be rich in faith toward God. You win some, you lose some. The poor youse shall always have amongst you, so spare a penny for an ex leper. ellauri171.html on line 808: Ahabin dynastia omridit eli kuningas Omrin porukat oli jotain kananiittejä. Israel Finkelstein's The Bible Unearthed presents a very different picture of the Omrides than the circumcision handbook, making them responsible for the great empire, magnificent palaces, wealth, and peace in Israel and Judah that the Bible credits to the much earlier kings David and Solomon. According to Finkelstein, the reason for this discrepancy is the religious bias of the Biblical authors against the Omrides for their polytheism, and in particular their support for elements of the Canaanite religion. ellauri171.html on line 810: Finkelstein maintains that the writers of the Book of Kings may have omitted possible widespread public construction that both Omri and his son Ahab commissioned during their reigns. Finkelstein and his student Norma Franklin have identified monumental construction at Samaria, Jezreel, Megiddo, and Hazor that is similar in design and build. ellauri171.html on line 814: Aglibol, god of the moon and brother of Malakbel. Part of a trinity of gods of Palmyra, Syria along with Bel and Yarhibol. Also part of another trinity with Baalshamin and Malakbel. ellauri171.html on line 840: Ba'al Hadad (lit. master of thunder), god of storms, thunder, lightning and air. King of the gods. Uses the weapons Driver and Chaser in battle. Often referred to as Baalshamin. ellauri171.html on line 844: Baal Hammon, god of vegetative fertility and renewer of all energies of Ancient Carthage ellauri171.html on line 846: Baalshamin also called Baal Shamem and Baal Shamaim, supreme sky god of Palmyra, Syria whose temple was destroyed on August 23, 2015 by ISIL. His attributes were the eagle and the lightning bolt. Part of trinity of deities along with Aglibol and Malakbel. ellauri171.html on line 862: Ishara, goddess of oath and wife of Dagon ellauri171.html on line 864: Ishat, goddess of fire, wife of Moloch. She was slain by Anat. ellauri171.html on line 866: Kotharat, seven goddesses of marriage and pregnancy ellauri171.html on line 868: Kothar-wa-Khasis, the skilled god of craftsmanship, created Yagrush and Aymur (Driver and Chaser) the weapons used by the god Ba'al Hadad. ellauri171.html on line 874: Malakbel, god of the sun, vegetation, welfare, angel of Bel and brother of Agilbol. Part of a trinity of deities in Palmyra, Syria along with Aglibol and Baalshamin. ellauri171.html on line 886: Moloch, putative god of fire, husband of Ishat, may be identified with Milcom. ellauri171.html on line 890: Nikkal-wa-Ib, goddess of orchards and fruit ellauri171.html on line 900: Shadrafa, god of medicine or healing. ellauri171.html on line 902: Shachar and Shalim, twin mountain gods of dawn and dusk, respectively. Shalim was linked to the netherworld via the evening star and associated with peace ellauri171.html on line 904: Shamayim, (lit. "Skies"), god of the heavens, paired with Eretz, the land or earth[citation needed ellauri171.html on line 906: Shapash, also transliterated Shapshu, goddess of the sun; sometimes equated with the Mesopotamian sun god Shamash, whose gender is disputed. Some authorities consider Shamash a goddess. ellauri171.html on line 912: Yam (lit. sea-river) the god of the sea and the river, also called Judge Nahar (judge of the river) ellauri171.html on line 916: Yarikh, god of the moon and husband of Nikkal, separated husband of Shapash the sun goddess. ellauri171.html on line 920: Canaanites believed that following physical death, the npš (usually translated as "soul") departed from the body to the land of Mot (Death). Bodies were buried with grave goods, and offerings of food and drink were made to the dead to ensure that they would not trouble the living. Dead relatives were venerated and sometimes asked for help. Seijakin huutaa aina Leaa avuxi. ellauri171.html on line 925: The Late Bronze Age collapse was a time of societal collapse between c.1200 and 1150 BCE, preceding the Greek Dark Ages. The collapse affected a large area covering much of Southeast Europe, West Asia and North Africa, comprising the overlapping regions of the Near East and Eastern Mediterranean, with Egypt, eastern Libya, the Balkans, the Aegean, Anatolia, and the Caucasus. It was a transition which historians believe was violent, sudden, and culturally disruptive for some Bronze Age civilizations during the 12th century BCE, along with a sharp economic decline of regional powers. ellauri171.html on line 927: The palace economy of Mycenaean Greece, the Aegean region and Anatolia that characterized the Late Bronze Age disintegrated, transforming into the small isolated village cultures of the Greek Dark Ages, which lasted from around 1100 BCE to the beginning of the Archaic age around 750 BCE. The Hittite Empire of Anatolia and the Levant collapsed, while states such as the Middle Assyrian Empire in Mesopotamia and the New Kingdom of Egypt survived but were considerably weakened. Conversely, some peoples such as the Phoenicians enjoyed increased autonomy and power with the waning military presence of Egypt and Assyria in the Levant. ellauri171.html on line 929: Competing and even mutually incompatible theories for the ultimate cause of the Late Bronze Age collapse have been made since the 19th century. These include volcanic eruptions, droughts, invasions by the Sea Peoples or migrations of Dorians, economic disruptions due to the rising use of ironworking, and changes in military technology and methods of war that saw the decline of chariot warfare. Following the collapse, gradual changes in metallurgic technology led to the subsequent Iron Age across Eurasia and Africa during the 1st millennium BCE. ellauri171.html on line 931: The last Bronze Age king of Ugarit, Ammurapi (circa 1215 to 1180 BC), was a contemporary of the last known Hittite king, Suppiluliuma II. Ammurapi oli amoriitti kuten esi-isänsä Hammurabi (1792 BC to c. 1750), se Babylonian silmä silmästä, hammas hampaasta kaveri. The exact dates of his reign are unknown. However, a letter by the king is preserved, in which Ammurapi stresses the seriousness of the crisis faced by many Near Eastern states due to attacks (but by whom?). Ammurapi pleads for assistance from the king of Alashiya, highlighting the desperate situation Ugarit faced: ellauri171.html on line 933: My father, behold, the enemy's ships came; my cities(?) were burned, and they did evil things in my country. Does not my father know that all my troops and chariots(?) are in the Land of Hatti, and all my ships are in the Land of Lukka? ... Thus, the country is abandoned to itself. May my father know it: the seven ships of the enemy that came here inflicted much damage upon us. ellauri171.html on line 939: The ruler of Carchemish sent troops to assist Ugarit, but Ugarit had been sacked. A letter sent after Ugarit had been destroyed said: ellauri171.html on line 948: None of the inscribed tablets found in 1929 in the Canaanite city of Ugarit (destroyed c. 1200 BC) has revealed a cosmology. Any idea of one is often reconstructed from the much later Phoenician text by Philo of Byblos (c. 64–141 AD), after much Greek and Roman influence in the region. ellauri171.html on line 950: According to the pantheon, known in Ugarit as 'ilhm (Elohim) or the children of El, supposedly obtained by Philo of Byblos from Sanchuniathon of Berythus (Beirut) the creator was known as Elion, who was the father of the divinities, and in the Greek sources he was married to Beruth (Beirut = the city). This marriage of the divinity with the city would seem to have Biblical parallels too with the stories of the link between Melqart and Tyre; Chemosh and Moab; Tanit and Baal Hammon in Carthage, Yah and Jerusalem. ellauri171.html on line 954: In Canaanite mythology there were twin mountains Targhizizi and Tharumagi which hold the firmament up above the earth-circling ocean, thereby bounding the earth. W. F. Albright, for example, says that El Shaddai is a derivation of a Semitic stem that appears in the Akkadian shadû ("mountain") and shaddā'û or shaddû'a ("mountain-dweller"), one of the names of Amurru. Philo of Byblos states that Atlas was one of the Elohim, which would clearly fit into the story of El Shaddai as "God of the Mountain(s)". Harriet Lutzky has presented evidence that Shaddai was an attribute of a Semitic goddess, linking the epithet with Hebrew šad "breast" as "the one of the Breast". The idea of two mountains being associated here as the breasts of the Earth, fits into the Canaanite mythology quite well. The ideas of pairs of mountains seem to be quite common in Canaanite mythology (similar to Horeb and Sinai in the Bible). The late period of this cosmology makes it difficult to tell what influences (Roman, Greek, or Hebrew) may have informed Philo's writings. ellauri171.html on line 956: In the Baal Cycle, Ba'al Hadad is challenged by and defeats Yam, using two magical weapons (called "Driver" and "Chaser") made for him by Kothar-wa-Khasis. Afterward, with the help of Athirat and Anat, Ba'al persuades El to allow him a palace. El approves, and the palace is built by Kothar-wa-Khasis. After the palace is constructed, Ba'al gives forth a thunderous roar out of the palace window and challenges Mot. Mot enters through the window and swallows Ba'al, sending him to the Underworld. With no one to give rain, there is a terrible drought in Ba'al's absence. The other deities, especially El and Anat, are distraught that Ba'al has been taken to the Underworld. Anat goes to the Underworld, attacks Mot with a knife, grinds him up into pieces, and scatters him far and wide. With Mot defeated, Ba'al is able to return and refresh the Earth with rain. ellauri171.html on line 958: Archaeological investigations at the site of Tell es-Safi have found the remains of donkeys, as well as some sheep and goats in Early Bronze Age layers, dating to 4,900 years ago which were imported from Egypt in order to be sacrificed. One of the sacrificial animals, a complete donkey, was found beneath the foundations of a building, leading to speculation this was a 'foundation deposit' placed before the building of a residential house. Me syötiin Kiinan teevuorilla kerran aasikeittoa. Ei se pahaa ollut. ellauri171.html on line 962: Canaanite religious practice had a high regard for the duty of children to care for their parents, with sons being held responsible for burying them, and arranging for the maintenance of their tombs. ellauri171.html on line 966: The land of Canaan comprises the modern regions of Israel, Palestine, Lebanon, Jordan and Syria. At the time when Canaanite religion was practiced, Canaan was divided into various city states. Baal oli se sama Iisebelin bali jota Hannibalkin palveli, nehän oli molemmat foinikialaisia. Toiset pelkää eliä ja toiset balia. El tai bal, ylijohtaja tai herra, paljon väliä. Sano vaan hannixi balit jäi aidalle. ellauri171.html on line 973: Jezebel (circa 910–841 BCE) was the wife of Ahab—king of Israel, daughter of Etbaal— king of Tyros (Phoenician empire), and mother of Ahazia and Jehoram—Ahab’s sons and successors. Ethbaal served as a priest of Astarte, the primary Phoenician goddess. ellauri171.html on line 974: At a time when political alliances were cemented through matrimony, King Ahab sought to create a pact with the neighboring Tyrian kingdom and married the king’s daughter. ellauri171.html on line 976: Jezebel’s marriage to Ahab was a political alliance. The union provided both peoples with military protection from powerful enemies as well as valuable trade routes: Israel gained access to the Phoenician ports; Phoenicia gained passage through Israel’s central hill country to Transjordan and especially to the King’s Highway, the heavily traveled inland route connecting the Gulf of Aqaba in the south with Damascus in the north. But although the marriage is sound foreign policy, it is intolerable to the Deuteronomist because of Jezebel’s competing gods. ellauri171.html on line 979: What the fuck so she stuck to her own people's gods, that was her biggest sin. Besides being smarter than her rather goofy hubby Ahab. ellauri171.html on line 980: Jezebel does not accept Ahab’s God, Yahweh. Rather, she leads Ahab to tolerate Baal. This is why she is vilified by the Deuteronomist, whose goal is to stamp out polytheism. ellauri171.html on line 981: She represents a view of womanhood that is the opposite of the one extolled in characters such as Ruth the Moabite, who is also a foreigner. Ruth surrenders her identity and submerges herself in Israelite ways; she adopts the religious and social norms of the Israelites and is praised by the tentmen for her conversion to "The" God. Jezebel steadfastly remains true to her own beliefs. ellauri171.html on line 983: The extent of Jezebel’s power is evidenced by the necessity for Jehu, the founder of the next royal dynasty in Israel, to murder her before his rule can be established (2 Kings 9:30–37)—plus her whole extended family. Tollasta karhutouhua. The biblical text insists that she is evil through and through. ellauri171.html on line 984: I argue that, by and large, the modern understanding of Jezebel does not accord with the original halakh text. ellauri171.html on line 985: In the nudes of European painting we can discover some of the criteria and conventions by which women have been seen and judged as sights. ellauri171.html on line 986: The striking fact is that the woman is blamed and is punished by being made subservient to the man. In relation to the woman, the man becomes the agent of God. ellauri171.html on line 987: If one knew nothing about the biblical character Jezebel, but used a search engine to find more information, the search results would have almost nothing to do with her as she appears in the Hebrew bible. She is one of the few biblical characters to have become her own noun; in the modern world, “Jezebel” connotes a sexually immoral woman. The thesaurus yields results such as “floozy, hooker, and hussy.” The Urban Dictionary returns definitions like: ellauri171.html on line 990: But the appearance of Jezebel in the bible includes no mention of her sexuality. In the Hebrew Bible, Jezebel appears in the books of first and second Kings as the wife of King Ahab— the marriage being a political alliance between Israel and Sidon (a coastal city to the north) where Jezebel was the princess. Jezebel brings her religion to Israel with her, and the worship of Baal is blasphemy in the eyes of the biblical writers. According to the text, Jezebel begins killing Israel’s prophets. Because of this, Elijah challenges the prophets of Baal to a showdown with Israel’s deity. The Baal worshipers fail to summon their deity, so Elijah calls upon Yahweh and fire descends from heaven and consumes the altar. Having won, Elijah then slaughters all of the prophets of Baal. Jezebel threatens to kill Elijah by the same time the next day, and, ironically, Elijah retreats. ellauri171.html on line 992: The next time we hear of Jezebel is during the ploy to obtain Naboth’s vineyard for her husband, who is unable to secure the transaction. She sends letters, with the stamp of the king, to the elders in Naboth’s town, commanding them to lie against Naboth, and then stone him. The elders do so, and after Naboth’s death, the vineyard is claimed for Ahab. Few bible commentators acknowledge the bizarre betrayal of Naboth by his neighbors. If, as is suggested, Naboth’s neighbors had known him since birth and patronized him, how could they turn so quickly? Some scholars argue that this incident highlights Jezebel’s keen understanding of Israelite men. It is perhaps, also, one of the impetus for her modern connotation as manipulator-supreme. ellauri171.html on line 994: The final time we hear of Jezebel (an entire chapter later) is just before her demise. Having just killed the sitting king and son of Jezebel, Jehu enters town to do the same to her. As she sees Jehu, Jezebel stands at the window, issues one last zinger insult, and then puts on makeup. Jehu commands the eunuchs to throw her down, they do so, and Jezebel is trampled. The donning of makeup is the final impetus for her conception as a whore. The most popular interpretation is that Jezebel puts on makeup in effort to seduce Jehu, but this interpretation is not bolstered by the text. Jezebel is the sitting Queen, presumably old in age by now, and has performed in a political function her entire life. She very likely understands that she is about to die and even issues one last insult as Jehu approaches. A more compassionate reading of the text would indicate that Jezebel, for lack of a better term, “goes out with a bang.” Except Jehu hardly banged her If she was an old hag by then. ellauri171.html on line 995: As she regally awaits Jehu in the Jezreel palace, some palace officials squeeze her through the lattice window, most likely piece by piece. By the time Jehu has finished eating, he orders that she be buried “for she is a king’s daughter” (2 Kings 9:34), but the dogs supplied by Elijah's goons have already eaten most of her carcass—in keeping with Elijah’s prophecy. ellauri171.html on line 997: It is worth noting that nowhere in the text is Jezebel characterized as promiscuous or seductive. The text makes no mention of her physical appearance. Unlike characters such as Rachel, Joseph, and Rebekah, whom the Bible explicitly labels as aesthetically appealing, there is no such indication for Jezebel. In fact, if anything, the text indicates that Jezebel is an all-too-loyal wife —even capable of murder. She is not an admirable character by any means, however, it is critical to highlight that nothing about her modern connotation is exemplified in text. ellauri171.html on line 999: In Christian lore, Jezebel’s prominent association is that of a sexual essence. Authoritative sources such Thesaurus and Urban Dictionary return results like “whore,” “harlot,” “slut.” John in his drug dream seems to associate the Biblical queen with the “mother of whores and of abominations” who “rules over the kings of the earth” and who has committed fornication with them (Revelation 17:2, 5, 18). ellauri171.html on line 1000: Jezebel is portrayed by the Rabbis as a wicked woman who represents the negative influence of Gentile women who turned Israel’s heart to idolatry. She is a corrupting influence on her husband Ahab, who is drawn to idolatry and away from God because of her. ellauri171.html on line 1003: One way northerners disturb the tapestry of creation is through sexually deviant and immoral activities, which is why the Torah describes the divinations of Jezebel as her promiscuity (“the harlotries of your mother Jezebel and her abundant witchcraft”). ellauri171.html on line 1005: Jezebel’s support of Tyros' national God Baal led her to persecute Jewish bigots who overtly rejected idolatry, beginning with the prophets. Scripture tells us that she had these ideological adversaries executed, and in turn promoted 450 prophets of Baal and 400 prophets of god Asherah. ellauri171.html on line 1007: Jezebel pursued Elijah the Prophet as well. Elijah had challenged the false prophets of Baal to produce a tangible response from their deity, during an epic showdown on Mount Carmel. When they failed to do so, the prophets of the Baal were proven false and Elijah had them all killed. Haha! When Jezebel threatened to kill Elijah in retribution, he fled for his life. Fucking murderer and a wimp to boot! ellauri171.html on line 1008: The Zohar explains that although Elijah was a prophet of Gad, it is the practice of the righteous to avoid situations that require miraculous divine intervention unless absolutely necessary. Because Jezebel had threatened to harm him, Elijah escaped quickly to save Gad the trouble of a supernatural rescue mission. Gad was a little out of breath after the Carmel incident. ellauri171.html on line 1012: The medieval commentators differ on whether Jezebel converted to Judaism in a halachically acceptable manner. R. Levi ben Gershom (Ralbag, 1288-1344) is of the view that Jezebel did not fully embrace Judaism and was not a halachic Jewess. This would mean that her two sons, Ahazia and Jehoram, also lacked Jewish credentials. But his assumption is challenged by the fact that there are indications throughout rabbinic works that Ahazia and Jehoram were regarded as bona-fide halachic Jews. Indeed, this is the position taken by a number of halachic authorities. Some contemporary authors argue instead that Jehoram was the son of another of Ahab’s 100% Jewish wives. ellauri171.html on line 1016: Jezebel is characterized as totally evil in the biblical text and beyond it: in the New Testament her name is a generic catchword for a whoring, non-believing female adversary (Revelations 2:20); in Judeo-Christian traditions, she is evil. The Bible is careful not to refer to her as queen. And yet, this is precisely what she seems to have been. Some early Jewish, albeit post-biblical, sources deconstruct the general picture: “Four women exercised government in the world: Jezebel and Athaliah from Israel, Semiramis and Vashti from the [gentile] nations” (in a Jewish Midrash for the Book of Esther, Esther Rabbah) ellauri171.html on line 1018: Clearly, Jezebel acted as queen even though the Bible itself refuses her the title and its attendant respect, not to mention approval. In the biblical text, Jezebel is contrasted with and juxtaposed to the prophet Elijah, to the extent that they both form the two panels of a mirrored dyptich. She is a Baal supporter, he is a God supporter; she is a woman, he is a man; she is a foreigner, he is a native; she has monarchic power, he has prophetic power; she threatens, he flees; finally he wins, she is liquidated. The real conflict is not between Ahab (the king) and Elijah, but between Jezebel (the queen in actuality, if not in title) and Elijah. Ultimately the forces of God win; Jezebel loses. It remains to be understood why she gets such bad press. ellauri171.html on line 1020: It seems reasonable that Jezebel, a foreign royal princess by birth, was highly educated and efficient. Also, although her son’s theophoric names have the element yah or yahu (referring to God) in them, she seems to have been a patron and devotee of the Baal cult. ellauri171.html on line 1021: It is not incomprehensible that, whereas Ahab devoted himself to military and foreign affairs, Jezebel acted as his deputy for internal affairs: the Naboth report comes back to her, as if the king’s seal was hers; she has her own “table,” that is her own economic establishment and budget; she has her own “prophets,” probably a religious establishment that she controls. All these point toward an official or semiofficial position that Jezebel held by virtue of her character, her royal origin and connections, her husband’s and later her children’s esteem, and her religious affiliation to the Baal (possibly also Asherah) cult. ellauri171.html on line 1022: Perhaps she had the status of gebira “queen mother”, or of “co-regent”. At any rate, there is no doubt that the biblical and later accounts distort her portrait for several reasons, among which we can list her monarchic power, deemed unfit in a woman; her reported devotion to the Baal and Asherah cult and her objection to Elijah and other prophets of God; her education and legal know-how (shown in the Naboth affair); and her foreign origin Ultimately, the same passages that disclaim Jezebel as evil, “whoring,” and immoral are witness to her power and the need to curb it. ellauri171.html on line 1024: Israel’s most accursed queen carefully fixes a pink rose in her red locks in John Byam Liston Shaw’s “Jezebel” from 1896. Jezebel’s reputation as the most dangerous seductress in the Bible stems from her final appearance: her husband King Ahab is dead; her son has been murdered by Jehu. As Jehu’s chariot races toward the palace to kill Jezebel, she “painted her eyes with kohl and dressed her hair, and she looked out of the window” (2 Kings 9:30). ellauri171.html on line 1026: For more than two thousand years, Jezebel has been saddled with a reputation as the bad girl of the Bible, the wickedest of women. This ancient queen has been denounced as a murderer, prostitute and enemy of God, and her name has been adopted for lingerie lines and World War II missiles alike. But just how depraved was Jezebel? ellauri171.html on line 1027: In recent years, scholars have tried to reclaim the shadowy female figures whose tales are often only partially told in the Bible. Rehabilitating Jezebel’s stained reputation is an arduous task, however, for she is a difficult woman to like. She is not a heroic fighter like Deborah, a devoted sister like Miriam or a cherished wife like Ruth. Jezebel cannot even be compared with the Bible’s other bad girls—Potiphar’s wife and Delilah—for no good comes from Jezebel’s deeds. These other women may be bad, but Jezebel is the worst. ellauri171.html on line 1031: Why would parents name their child Jezebel? Because it’s a pretty name. Just because someone has the same name as someone in the Bible does not mean this is where the inspiration for their name came from. Reality check: not every person is religious. Spanjuunat koittivat kiemurrella että Isabella ei muka ole Iisebel vaan Elishaveta, Aaronin vaimo, Johannes Yökastelijan ja Hyvinkään Kultahatun äiti Iisa taivutustyyppiä kala. Jumala muka vaan putosi pois alusta. Paskanmarjat, samat iisev ja el vaan toisin päin. Jumala on voimasana. Liisa, Betty, Elsa, Iisa, Bella ym. ellauri171.html on line 1033: The meaning of Izebel is “My God is a vow”. Keep in mind that many names may have different meanings in other countries and languages, so be careful that the name that you choose doesn’t mean something bad or unpleasant. The history and meaning of the name Izebel is fascinating, learn more about it. This name is not popular in the US, according to Social Security Administration, as there are no popularity data for the name. ellauri171.html on line 1036: The name Jezebel is a girl's name of Hebrew origin meaning "not exalted". Jezebel, the wife of King Ahab in the Hebrew Book of Kings, has long had a bad girl reputation. But in the modern secular world, this is somewhat mitigated by the feminist perspective of her as a strong woman, the power behind the throne. Previously avoided as a baby name, Jezebel is now, along with the also previously avoided Delilah and Desiree, coming into use, helped by its relation to other 'bel' names such as Isabel and Bella. The popular feminist celebrity blog Jezebel upped the name's cool factor. Jezebel is the title of one of Bette Davis's best known early films. ellauri171.html on line 1044: Tää on yxi tärkeimmistä lessoneista joita raamatusta saa: mikään ei ole muuttunut sitten maailman luomisen (4000 BC. Julkkixet vaan vaihtuvat. Apinat ei selviä miljoonista lähimmäisistä, ne ei kerta kaikkiaan pysty kietomaan pikku aivojaan sellaisten lukumäärien ympärille, ne tarvii näitä idoleita, Raakelin pikku pronssinukkeja, idolatriaa, jonka avulla ne voi yxinkertaistaa kaikki tapahtumien variaatiot luukoppaan mahtuvaxi joukoxi pompittimia, jotka puuhastelevat mitä apinat on kautta linjan aina puuhastelleet: EAT! FUCK! KILL! Näiden askarteluaiheiden sentään suht rajoitetuissa eri variaatioissa. ellauri171.html on line 1049: Storyline: Jacob's psychopath son Judah believes that his daughter-in-law Tamara 1 has killed two of his sons, and subjugates her so that she is unable to remarry. However, she ultimately tricks Judah into fucking her pregnant himself and therefore secures her place in the family. She gives Judah two more sons. Her story illustrates her loyalty and her willingness to be assertive and unconventional. ellauri171.html on line 1051: Judah, who has bought her for his firstborn son, Er, loses it, er, I mean loses Er. When he, er, I mean Er dies, Judah gives Tamar to his second son, Onan, who is to act as levir, a surrogate for his dead brother who would beget a son to continue Er’s lineage. (Onan's sin you must be familiar with first hand!) In this way, Tamar too would be assured a place in the family. Onan, however, would make a considerable economic sacrifice. According to inheritance customs, the estate of Judah, who had three sons, would be divided into four equal parts, with the eldest son acquiring one half and the others one fourth each. A child engendered for Er would inherit at least one fourth and possibly one half (as the son of the firstborn). If Er remained childless, then Judah’s estate would be divided into three, with the eldest, most probably Onan, inheriting two thirds. Onan opts to preserve his financial advantage and does coitus interruptus with Tamar, spilling his semen on the ground. For this, God punishes Onan with death, as God had previously punished Er for doing something equally wicked (unfortunately we are not told what, maybe sodomy in the flock). ellauri171.html on line 1053: Although the readers know that God has killed two of Judah’s sons, Judah does not. This is known as dramatic irony. He suspects that Tamar is a “lethal woman,” a woman whose sexual partners are all doomed to die. So, Judah is afraid to give Tamar to his youngest son, Shelah, the inventor of Shelah quantifiers. So doing, Judah wrongs Tamar. According to Near Eastern custom, known from Middle Assyrian laws, if a man has no son over ten years old, he could perform the Levirate marriage (yibbum) obligation himself; if he does not, the woman is declared a “widow,” free to marry again. Judah, who is perhaps afraid of Tamar’s lethal character, could have set her free. But he does not—he sends her to live as “a widow” in her father’s house. Unlike other widows, she cannot remarry and must stay chaste on pain of death. She is in limbo. ellauri171.html on line 1055: Ostensibly, Tamar is only waiting for Shelah to grow up and mate with her. But after time passes, she realizes that Judah is not going to effect that union. She therefore devises a plan to secure her own future by tricking her father-in-law into having sex with her. She is not planning incest. A father-in-law may not sleep with his daughter-in-law (Lev 18:15), just as a brother-in-law may not sleep with his sister-in-law (Lev 18:16), but in-law incest rules are suspended for the purpose of the levirate. The levir is, after all, only a surrogate for the dead husband. What the fuck. Well, it takes one to know one. ellauri171.html on line 1057: Tamar’s plan is as simple as it is clever: she covers herself with a veil so that Judah won’t recognize her, and then she sits in the roadway at the “entrance to Enaim” (Hebrew petah enayim; literally, “eye-opener”). She has chosen her spot well. Judah will pass as he comes back happy and horny (and maybe tipsy) from a sheep-shearing festival. The veil is not the mark of a prostitute (haha); rather, it simply will prevent Judah from seeing Tamar’s face, and women sitting by the roadway are apparently fair game. So, Judah propositions her, offering to give her a kid (well he did) for her services and giving her his pet seal and staff id (the ancient equivalent of a credit card) in pledge. ellauri171.html on line 1059: Judah, a man of honor (buahahaha) tries to pay. His friend Hirah goes looking for her, asking around for the kedeshah in the road (Gen 38:21.). The NRSV translates this as “temple prostitute,” but a kedeshah was not a sacred prostitute; she was a public woman, who might be found along the roadway (as virgins and married women should not be). She could engage in sex, but might also be sought out for lactation, midwifery, and other female concerns. By looking for a kedeshah, Hirah can look for a public woman without revealing Judah’s private life. The woman, of course, is nowhere to be found. Judah, mindful of his public image, calls off the search rather than became a laughingstock. BRUAAHAHAHA! ellauri171.html on line 1061: But there is a greater threat to his honor (aw fuck, stop, you're killing us). Rumor relates that Tamar is pregnant and has obviously been faithless to her obligation to Judah to remain chaste. Judah, as the head of the family, acts swiftly to restore his honor, commanding that she be burnt to death. But Tamar has anticipated this danger. She sends his identifying pledge to him, urging him to recognize that its owner is the father. Realizing what has happened, Judah publicly announces Tamar’s innocence. His cryptic phrase, zadekah mimmeni, is often translated “she is more in the right than I” (Gen 38:26), a recognition not only of her innocence, but also of his wrongdoing in not freeing her or performing the levirate. Another possible translation is “she is innocent—it [the child] is from me.” Judah has now performed the levirate (despite himself) and never cohabits with Tamar again. Once she is pregnant, future sex with a late son’s wife would be incestuous. ellauri171.html on line 1063: Tamar’s place in the family and Judah’s posterity are secured. She gives birth to twins, Perez and Zerah (Gen 38:29–30; 1 Chr 2:4), thus restoring two sons to Judah, who has lost two. Their birth is reminiscent of the birth of Rebekah’s twin sons, at which Jacob came out holding Esau’s heel (Gen 25:24–26). Perez does him one better. The midwife marks Zerah’s hand with a scarlet cord when it emerges from the womb first, but Perez (whose name means “barrier-breach”) edges his way through. Cuts the queue. From his line would come David. Not surprising. ellauri171.html on line 1065: Tamar was assertive of her rights and subversive of convention. She was also deeply loyal to Judah’s family. These qualities also show up in Ruth, who appears later in the lineage of Perez and preserves Boaz’s part of that line. The blessing at Ruth’s wedding underscores the similarity in its hope that Boaz’s house “be like the house of Perez, whom Tamar bore to Judah” (Ruth 4:12). Tamar’s (and Ruth’s) traits of assertiveness in action, willingness to be unconventional, and deep loyalty to family are the very qualities that distinguish their descendant, King David. ellauri171.html on line 1067: Storyline: Tamara is a girl who didn't quite fit in. Tamara is constantly picked on and when a couple of Judah's sons play a joke on Tamara, it leads to their death. The sugardaddy tries to make it so that Tamara ran away. But all is not lost yet. Tamara returns as a sexy seductress and plans her revenge. (due to witchcraft). Well like they say: Karma's a bitch. —Anonymous ellauri171.html on line 1072: A really dumb, derivative rip-off, slovenly constructed and played with the sort of ludicrous earnestness that just misses being bad enough to qualify as high camp. ellauri171.html on line 1074: There is nothing whatever special here, but it adequately achieves its modest ambitions. ellauri171.html on line 1080: You think it's a supernatural tale, but really it's just another Fatal Attraction retread with a supernatural twist, and a climax that just screams: sequel. Don't hold your breath. ellauri171.html on line 1082: The story has dubious pleasures. ellauri171.html on line 1084: This old testament death-feast was initially slated to debut in Midrash. Watching it, you'll wonder why the distributor changed its plans. ellauri171.html on line 1088: A mediocre little thriller that might have promised cheap fun on apocrypha shelf but destined to die a quick death on the big screen. ellauri171.html on line 1090: As relatively stylish on the surface as it is resoundingly familiar beneath, Tamara should prove more than serviceable enough for the hardcore horror fans. ellauri171.html on line 1092: Do you think we mischaracterized a critic's review? ellauri171.html on line 1099: Tamara 2 was the beautiful daughter of the great King David and Maacah, a princess from a neighboring kingdom. Her half-brother Amnon became obsessed with her. ellauri171.html on line 1100: He lured her to his room and raped her, then refused to marry her. Niin aina. She was disgraced, and never married. Her embittered brother Absalom rebelled against David, but was defeated and killed. Tamar lived out her days in the royal harem getting fucked on and off by the great King. ellauri171.html on line 1102: David had a number of wives, but one of the most high-ranking was Maacah, the daughter of King Talmai of the neighboring kingdom of Geshur. Maacah had two children, both of them extraordinarily good-looking. The first was her son Absalom, a favorite of his father’s, the other her daughter Tamar, whose looks stood out even in this family of beautiful children. ellauri171.html on line 1104: Tamar probably had a marriage arranged for her when she was still a child – this was the usual procedure for royal princesses. But things did not go to plan. ellauri171.html on line 1105: When Tamar reached puberty her half-brother Amnon, David’s eldest son, developed an unnatural obsession with his young half-sister. He watched her, he waited in places where she passed, he could not get enough of her presence, and above all he wanted to possess her. ellauri171.html on line 1107: The catch was that he was not prepared to offer her marriage. ellauri171.html on line 1108: Why not? At that time it would have been a possibility, though not a preferred one. Perhaps the marriage that had been arranged for Tamar was too politically sensitive to upset, or maybe Amnon thought that David would disapprove of his obsession, seeing it as a weakness. After all, a king could not afford to let emotions interfere with politics. Remember Batsheba, haha. ellauri171.html on line 1110: (PST. Read what modern Bible scholars say about Tamar) ellauri171.html on line 1112: In any case, Tamar was out of Amnon’s reach. As a royal princess and a virgin, she was closely watched by the harem eunuchs. She lived in the women’s quarters, and could not go outside its walls unless accompanied by other women and guards. There seemed no opportunity for Amnon to get her alone, let alone into his bedroom. ellauri171.html on line 1113: To make matters worse, she seemed to have been intelligent and sexually moral, with only a sisterly interest in him. ellauri171.html on line 1115: But Amnon was not used to being refused something he wanted. He must have discussed his obsession with a friend of his, a clever cousin called Jonadab, because this young man came up with a plan. They would lure Tamar into Amnon’s room on the pretext that her half-brother was ill, and once they were alone there Amnon could have what he wanted. Bedrooms in ancient mansions were designed to receive guests/visitors. ellauri171.html on line 1119: Amnon sighed in a dispirited way and said he could not eat, but on being pressed by his father admitted that yes, he might be able to eat if his sister Tamar cooked some food and fed it to him. David, gullible in matters regarding his sons, immediately sent for Tamar to come and tend her brother. ellauri171.html on line 1121: Tamar obeyed her father. She may have had reservations about coming to her brother’s private quarters but she had no choice. Law and custom required her to obey her father, and in any case she would have been escorted by her own servants. ellauri171.html on line 1123: She came to Amnon’s quarters and prepared a kind of boiled dumpling soup (matzoh-ball-soup) that Amnon asked for. She then set the food before him, but Amnon, pretending to be petulant and out of sorts, refused to eat. ellauri171.html on line 1126: Since they were directly commanded to go, her servants also had to leave the room – David’s heir was not someone to be crossed. Then, still feigning the irritation of a sick person, he went into the bedroom alcove and insisted he would only eat the food if she brought it to him there and fed him with her own hand. ellauri171.html on line 1128: When she did this, leaning forward with the food, he took hold of her and pulled her to him, molesting her. Alone and unguarded, she had no chance of fending him off. She resisted him as best she could, she argued and pleaded, pointed out that what he was doing was wrong, that they could marry if he wished, that rape would bring ruin to them both. ellauri171.html on line 1130: Tamar was struggling for her life, not just her virginity. If she was no longer a virgin no-one would want her, no-one would marry her, even though she was the king’s daughter. But her pleading had no effect on Amnon. He was too strong for her, and he got in and raped her, in fact repeatedly. ellauri171.html on line 1132: When Amnon had finished his brutal business, his feelings for Tamar suddenly changed. Now he was revolted by the sight of her, could not bear to look at her, was filled with a loathing far stronger than the lust he had previously felt. ellauri171.html on line 1135: To cast her out now, a violated woman, was worse than raping her, since it meant the crime continued. She could never marry or have children, never have a normal life. As far as the people around her were concerned, she would be a used object, unwanted, an outcast. Raping is not bad as such if you provide child support. ellauri171.html on line 1137: Amnon ignored her words. He was without pity or remorse. He had his servant literally throw her out of the room. He would not even use her name: ‘Put this woman out of my presence, and bolt the door after her.’ ellauri171.html on line 1139: Outside Tamar collapsed onto the floor, wailing. Nearby were the cooling ashes of the fire she had used to cook his food. She plunged her hand into them and put the ashes onto her disheveled hair. ellauri171.html on line 1141: Then as she staggered away she tore the front of her richly embroidered outer robe as a sign of her despair. With her hand on her head, the sign of a bereaved woman, she staggered through the palace corridors crying aloud, until she reached the harem quarters of her mother. ellauri171.html on line 1143: Her appearance, and the women’s quick realization of what had happened, plunged the harem into turmoil. The three women most affected were Tamar, her mother Maacah, and Ahinoam, the mother of Amnon. The sisters of Tamar and Amnon would also have been intimately affected. ellauri171.html on line 1145: Other wives of David and their children would be sympathetic, but would quickly look to see what they could gain from Amnon’s crime – which way the wind blew, and what chance might there be to seize some political advantage for themselves. Among them would be Bathsheba, a commoner newly introduced into the harem. ellauri171.html on line 1152: When her brother Absalom found out what had happened he comforted her as best he could, and moved her out of the harem into his own house. Then he went to the King and demanded that Amnon marry his sister – marriage between a half-brother and sister was a possibility in this extreme case, though biblical law prohibited it elsewhere. But for his favorite king David Jehovah was prepared to make an exception. ellauri171.html on line 1154: Prince Amnon refused outright to marry her, the callous streak already evident in David now coming out in the son. David was angry, but did nothing to resolve the situation, or even to punish Amnon for what he had done. This was typical of David – he could never chastise his sons even when they deserved it. Instead he did what many people have done when confronted with rape or incest – he protected the abuser rather than the victim, and tried to hush things up. ellauri171.html on line 1160: Absalom waited, biding his time. For two years he said nothing, did nothing, but then he set his trap. He gave a feast for all David’s sons. At the height of the festivities when Amnon was half-drunk, Absalom had his half-brother killed, stabbed to death in a scene reminiscent of a Mafia killing. In the ensuring turmoil Absalom escaped, fleeing for sanctuary to Geshur, his grandfather’s territory. ellauri171.html on line 1162: Did the murder of Amnon help Tamar in any way? Probably not. It may have given her some fleeting satisfaction, but as matters stood she was condemned to the life of a childless widow. ellauri171.html on line 1164: It is to be hoped that Tamar did not accompany her brother to Geshur, since her status there would have been even worse that in Israel. Instead, Maacah may have used what little influence she now had to see that her daughter returned to David’s harem. In either place Tamar’s position would have been lowly, little better than a servant. Tamar means ‘date palm’; the name suggests a date palm. ellauri171.html on line 1171: Yhtä terixiä ovat Aku-Aatamin Thomas Alva Edison ja jaarli Ewald. Ewald on tollanen ehdoton päälle pois kaveri, se jättää kompromissit ja vivahteet toisille. On se niin jalostettu koira. Muthei, Verlaineko se oli joka sanoi että vivahteet on pääasia, muu on artistikamaa. Huishaismanninkin pitää valita nyt kumpaa uskoa. Älä usko kaikkea mitä ajattelet!. ellauri171.html on line 1173: Kuten Naomi sanoo debattipuheenvuorossa, elämä on seppoilua, sen ratkaisevat ratkaisevat valinnat. Mut muista: kun yxi on valinnut on muiden edessä fait accompli. Pidä siis kiirettä! Paizi hei, joissain peleissä se joka valkkaa viimexi nauraa parhaiten. Eikö näin? Sillä on enemmän strategioita käytössä. Tai sitten ei, jos ekan pelaajan valinta vei ne jo. Ei ole helppoa sepolla, eikä ismolla. ellauri171.html on line 1175: Naomi oli Ruthin juutalainen anoppi, mutta suhteellisen kiltti vaikka Ruth oli mamu pakana. Amazing passage! Siitä erikoinen vanhan testamentin tarina että kaikki ovat tässä suht siivosti, ketään ei tapettu, vaan omaisuus vaihtoi omistajia. Ruth omaisuuden roolissa sai tosin madella aivan sikana. Tässä suomennettuna koko tarina. ellauri171.html on line 1178: 1 Niinä päivinä, jolloin tuomarit hallitsivat, maassa oli nälänhätä. Niin eräs mies Juudan Betlehemistä muutti vaimonsa ja kahden poikansa kanssa hetkeksi asumaan Moabin maahan. Mooab oli Kuolleen meren itärannalla Jordanian puolella. Siellä Lootin tyttäret antoi isän panna heidät vuoronperään paxuxi. Toisesta epäsikiöstä tuli Moab ja toisesta Ammon. Mutta takaisin tarinaamme! Miehen nimi oli Elimelek, hänen vaimonsa nimi oli Noomi, ja hänen kahden poikansa nimet olivat Mahlon ja Kilion. He olivat efratilaisia Juudan Betlehemistä. Ja he menivät Moabiin ja asuivat siellä. 3 Elimelek, Noomin mies, kuoli, ja hän jäi kahden poikansa kanssa. 4 He menivät naimisiin moabilaisten naisten kanssa, joista toisen nimi oli Orpa ja toisen Ruut. ellauri171.html on line 1180: Kun he olivat asuneet siellä noin kymmenen vuotta, 5 myös Mahlon ja Kilion kuolivat, ja Noomi jäi ilman kahta poikaansa ja miestään. 6 Kun Noomi kuuli Moabissa, että Herra oli tullut auttamaan kansaansa antamalla heille ruokaa, hän ja hänen miniänsä valmistautuivat palaamaan sieltä kotiin. 7 Hän lähti kahden miniänsä kanssa paikastaan, jossa hän oli asunut, ja lähti tielle, joka vie heidät takaisin Juudan maahan. 8 Silloin Noomi sanoi kahdelle miniälleen: "Menkää kumpikin takaisin äitisi kotiin. HERRA osoittakoon sinulle laupeutta, niin kuin olet osoittanut laupeutta kuolleille miehillesi ja minulle. 9 Suokoon HERRA, että jokainen teistä löytää levon toisen aviomiehensä kodista." Sitten hän suuteli heitä hyvästit, ja he itkivät ääneen 10 ja sanoivat hänelle: "Me palaamme sinun kanssasi kansasi luo." 11 Mutta Noomi sanoi: "Palaa kotiin, tyttäreni. Miksi tulisit kanssani? Onko minulla enää poikia, joista voisi tulla aviomiehiänne? 12 Palatkaa kotiin, tyttäreni; Olen liian vanha hankkimaan toista miestä. Vaikka luulisin, että minulla olisi vielä toivoa – vaikka minulla olisi aviomies tänä iltana ja synnyttäisin sitten poikia – 13 odottaisitko, kunnes he kasvavat? Pysyisitkö heidän puolestaan naimisissa? Ei, tyttäreni. Se on minulle katkerampi kuin sinulle, sillä HERRAN käsi on kääntynyt minua vastaan!" 14 Tässä he itkivät taas ääneen. Sitten Orpa suuteli anoppiaan jäähyväiset, mutta Ruth tarttui häneen. 15 Noomi sanoi: "Katso, kälysi palaa kansansa ja jumaliensa luo. Mene takaisin hänen kanssaan." 16 Mutta Ruut vastasi: "Älä pakota minua jättämään sinua tai kääntymään pois sinusta. Minne sinä menet, minä menen, ja minne sinä pysyt, minä pysyn. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. 17 Missä sinä kuolet, minä kuolen, ja sinne minut haudataan. Kohtelekoon HERRA minua, olkoon aina niin ankarasti, jos jopa kuolema erottaa sinut ja minut. ” ellauri171.html on line 1182: 18 Kun Noomi tajusi, että Ruthista oltiin pääsemättömissä, hän lakkasi kehottamasta häntä. 19 Niin ne kaksi naista jatkoivat matkaansa, kunnes tulivat Betlehemiin. Kun he saapuivat Betlehemiin, koko kaupunki järkyttyi heidän takiaan, ja naiset huusivat: "Voiko tämä olla Noomi?" 20 "Älkää kutsuko minua Naomiksi", hän sanoi heille. "Kutsu minua Maraksi, koska Kaikkivaltias on tehnyt elämästäni hyvin katkeraa. 21 Minä menin pois täynnä, mutta Herra on tuonut minut takaisin tyhjänä. Miksi kutsut minua Naomiksi? HERRA on vaivannut minua; Kaikkivaltias on tuonut minulle onnettomuuden." 22 Niin Noomi palasi Moabista miniänsä Ruutin kanssa, joka saapui Betlehemiin ohran sadonkorjuun alkaessa. 1 Noomilla oli sukulainen miehensä puolella, Elimelekin suvusta kuuluva mies, jonka nimi oli Boas. 2 Ja Moabilainen Ruut sanoi Noomille: "Sallikaa minun mennä pelloille ja poimia yli jääneet viljat jokaisen, jonka silmissä armon saan." Noomi sanoi hänelle: "Mene, tyttäreni." 3 Niin hän meni ulos, meni pellolle ja rupesi poimimaan harvesterien eli puimakoneiden takaa. Kuten kävi ilmi, hän työskenteli pellolla, joka kuului Boasille, joka oli Elimelekin klaanista. ellauri171.html on line 1184: 4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli. ellauri171.html on line 1188: 1 Eräänä päivänä Ruutin anoppi Noomi sanoi hänelle: "Tyttäreni, minun on löydettävä sinulle koti, jossa sinä tulet hyvin toimeen. 2 Boas, jonka naisten kanssa olet työskennellyt, on meidän sukulaisemme. Tänä iltana hän tuulettaa ohraa puimatantereella. 3 Pese, pue hajuvesi ja pukeudu parhaisiin vaatteisiisi. Mene sitten alas puimatantereelle, mutta älä kerro hänelle olevasi siellä ennen kuin hän on syönyt ja juonut. 4 Kun hän makaa, pane merkille paikka, jossa hän makaa. Mene sitten paljastamaan hänen keskijalkansa ja mene makuulle. Hän kertoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä." 5 "Minä teen, mitä sanot", Ruut vastasi. 6 Niin hän meni alas puimatantereelle ja teki kaiken, mitä hänen anoppinsa käski hänen tehdä. 7 Kun Boas oli syönyt ja juonut ja oli mainiolla tuulella, meni hän makuulle viljakasan perään. Ruth lähestyi hiljaa, paljasti jalkansa ja meni makuulle. 8 Keskellä yötä jokin hämmästytti miestä; hän kääntyi – ja hänen jalkojensa juuressa makasi nainen! 9 "Kuka sinä olet?" hän kysyi. "Olen palvelijasi Ruth", hän sanoi. "Levitä tuo koholla oleva vaatteesi kulma ylitseni, koska olet perheemme huoltaja-lunastaja." 10 "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni", hän vastasi. "Tämä ystävällisyys on suurempi kuin se, jonka osoitit aiemmin: et ole juossut nuorempien miesten perässä, olivatpa ne rikkaita tai köyhiä. 11 Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää. Teen puolestasi kaiken mitä pyydät. Kaikki kaupunkini ihmiset tietävät, että olet luonteeltaan jalo nainen. 12 Vaikka on totta, että olen perheemme huoltaja-lunastaja, on toinen, joka on läheisempi sukulainen kuin minä. 13 Jää tänne yöksi ja aamuksi, jos hän haluaa suorittaa velvollisuutensa huoltaja-lunastajanasi, hyvä; anna hänen lunastaa sinut. Mutta jos hän ei tahdo, niin totta kuin Herra elää, minä teen sen. Makoile täällä silti kanssani aamuun asti." 14 Niin hän makasi hänen jalkojensa juuressa aamuun asti, mutta nousi ennen kuin kukaan tunnistettiin; ja hän sanoi: "Kukaan ei saa tietää, että nainen tuli puimatantereelle." 15 Hän sanoi myös: "Tuo minulle huivi, joka sinulla on päälläsi, ja ojenna sitä." Kun hän teki niin, hän kaatoi siihen kuusi mittaa ohraa ja asetti nippun hänen päälleen. Sitten hän palasi kaupunkiin. ellauri171.html on line 1190: 16 Kun Ruut tuli anoppinsa luo, Noomi kysyi: "Kuinka meni, tyttäreni? Menikö putkeen vaiko puihin?" Putkeen putkeen, and how! Ruth vastasi tyytyväisenä. Sitten hän kertoi hänelle kaiken, mitä Boas oli tehnyt hänen hyväkseen, 17 ja lisäsi: "Hän antoi minulle nämä kuusi mittaa ohraa sanoen: 'Älä palaa anoppisi luo tyhjin käsin.' 18 Sitten Noomi sanoi: "Odota, tyttäreni, kunnes saat selville, mitä tapahtuu. Sillä mies ei lepää ennen kuin asia on ratkaistu tänään." 1 Sillä välin Boas meni ylös kaupungin portille ja istuutui sinne juuri kun hänen mainitsemansa huoltaja-lunastaja tuli mukaan. Boas sanoi: "Tule tänne, ystäväni, ja istu alas." Joten hän meni ja istuutui. 2 Boas otti kymmenen kaupungin vanhinta ja sanoi: "Istukaa tänne", ja he tekivät niin. 3 Sitten hän sanoi huoltajalle-lunastajalle: "Noomi, joka on palannut Moabista, myy maapalstan, joka kuului sukulaisellemme Elimelekille. 4 Ajattelin, että minun pitäisi tuoda asia tietosi ja ehdottaa, että ostat sen näiden täällä istuvien ja kansani vanhinten läsnä ollessa. Jos aiot lunastaa sen, tee se. Mutta jos et, kerro minulle, niin tiedän. Sillä kenelläkään ei ole oikeutta tehdä sitä paitsi sinulla, ja minä olen seuraavana jonossa." "Lunastan sen", hän sanoi. 5 Silloin Boas sanoi: "Sinä päivänä, kun ostat maan Noomilta, hankit myös Ruutin Moabilaisen, kuolleen miehen lesken, säilyttääksesi kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan." 6 Tämän jälkeen huoltaja-lunastaja sanoi: "Voi perhana! senkö vanhan ämmän myös? Silloin en voi lunastaa sitä, koska voisin vaarantaa oman omaisuuteni. Lunastat sen itse. En voi tehdä sitä." ellauri171.html on line 1192: 7 (Nyt näet aiempina aikoina Israelissa, jotta omaisuuden lunastus ja siirto olisi lopullista, toinen osapuoli riisui sandaalinsa ja antoi sen toiselle. Tämä oli tapa laillistaa liiketoimet Israelissa.) 8 Niin huoltaja-lunastaja sanoi Boasille: "Osta itse." Ja hän riisui sandaalinsa. 9 Silloin Boas ilmoitti vanhimmille ja kaikelle kansalle: "Tänään te olette todistajat, että olen ostanut Noomilta kaiken Elimelekin, Kilionin ja Mahlonin omaisuuden. 10 Olen myös hankkinut vaimoksi Ruutin Moabilaisen, Mahlonin lesken, säilyttääkseni kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan, jottei hänen nimensä katoaisi hänen perheestään eikä kotikaupungistaan. Tänään olette todistajia!" 11 Silloin vanhimmat ja kaikki portilla oleva sanoivat: "Me olemme todistajia. Tehköön HERRA kotiisi tulevan naisen Raakelin ja Lean kaltaiseksi, jotka yhdessä rakensivat Israelin perheen. Olkoon sinulla asema Efratassa ja ole kuuluisa Betlehemissä. 12 Sen jälkeläisen kautta, jonka Herra antaa sinulle tämän nuoren naisen kautta, olkoon sinun perheesi Pereksen sukulainen, jonka Taamar synnytti Juudalle." 13 Niin Boas otti Ruutin, ja hänestä tuli hänen vaimonsa. Kun hän rakastell hiäntä, HERRA antoi hiänelle mahdollisuuden tulla raskaaksi, ja hiän synnytti pojan. 14 Naiset sanoivat Noomille: "Kiitetty olkoon Herra, joka ei tänä päivänä ole jättänyt sinua ilman huoltajaa-lunastajaa. Tulkoon hänestä kuuluisa kaikkialla Israelissa! 15 Hän uudistaa elämäsi ja tukee sinua vanhuudessasi. Sillä miniäsi, joka rakastaa sinua ja on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa, on synnyttänyt hänet." 16 Sitten Noomi otti lapsen syliinsä ja piti hänestä huolta. 17 Siellä asuvat naiset sanoivat: "Noomilla on poika!" Ja he antoivat hänelle nimen Obed (ven. "päivällinen"). Hän oli Iisain, Daavidin isän, isä. 18 Tämä on siis Pereksen sukupuu: Peres oli Hesronin isä, jne. ad nauseam. ellauri171.html on line 1194: Kuvassa Ruthilla näyttää olevan vehnästä kädessä eikä ohraa. Mitä uskoa? Boaziltä ei kannata kysyä. Sillä taisi olla ohranjyvä silmässä, kun piti parturin pottaa hattuna kuin Don Quixote. ellauri172.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri172.html on line 47: Kun rytistys on päättynyt, alkaa hovioikeus. Mä oon omin silmin nähnyt tän homopetterin seinägraffitin, vaikken muistanut. Ruumiikas Kristus ilman paitaa jamihousuissa jakaa hikipäässä oikeutta käsi pystyssä, Jehova on varmaan taas paraikaa vessassa tai jonottamassa sinne vuoroa. (Kenenkä jalat näkyy kuvan yläreunassa kykkimässä posliinilla tyhjän päällä? Onko se epäilevä Tuomas?) Nakupellet vasemmalla kädellä on vapautettu, vuohet oikealla saavat hikoilla. Vittu tämmönen koirankasvattajan vihellys ja naxutus on sitten alhaista. Vain aasi lähtee menemään kun sille näytetään keppiä ja porkkanaa. Jos sekään. On se sevverran vastahankainen. ellauri172.html on line 55: Jäljellä ei ole enää mitään muuta kuin karvaisia muistoja. Ei tietenkään kun ei tehnyt pesää, käkenä vaan muni toisten pesiin. Ei tullut lasta eikä paskaakaan. No ei, kyllä paskaa tuli pyykkikorikaupalla. Makasi vaan punkan pohjalla ja puntaroi. Oidipaalisia muhinointeja, joissa yleensä ei ruiskaha. Baudelairen tyyli on kimmoisa ja mehevää kuin hyvin nuoltu väliliha. ellauri172.html on line 61: Mais quoi ! c'est trop chanté (Le Jugement) Heei! Liikaa laulettu (tuomio) ellauri172.html on line 64: ...Mais quoi ! c'est trop chanté, il faut tourner les yeux ...Heei! Liikaa laulettu, kaze eteenpäin, ellauri172.html on line 66: C'est fait, Dieu vient régner, de toute prophétie Se on siinä, Herran vuoro hallita, ennustus ellauri172.html on line 68: La terre ouvre son sein, du ventre des tombeaux Maa avaa sylinsä, mausoleumin mahasta ellauri172.html on line 69: Naissent des enterrés les visages nouveaux : Syntyy haudattujen uudet naamat, ellauri172.html on line 70: Du pré, du bois, du champ, presque de toutes places Niityltä, mezästä, pellolta, joka paikasta ellauri172.html on line 74: Ici les fondements des châteaux rehaussés Tässä saneerattujen linnojen perustuxet ellauri172.html on line 77: Grouiller un chef vivant, sortir une poitrine ; Kasvavan uuden pään, rintalihasten, ellauri172.html on line 88: Les cendres des brûlés volent de toutes parts ; Palaneiden tuhkaa tuhahtelee ilma täynnä; ellauri172.html on line 93: Mit vit? toihan onkin Tor, ja yxisilmä Odin! ellauri172.html on line 108: FIN de sieclen uskonriidoissa näkyy himskatin selvästi että niissä on oikeasti kysymys patriarkaalisen status kuon murroxesta. Kaikki pahat asiat on halkeamia siinä padossa. ellauri172.html on line 110: Te yxisilmäiset utopistit, jotka ette piittaa ihmisluonnosta, te ateismin lietsojat, jotka imette ravintonne harhakuvista ja vihollisuuksista, te naisten vapautusliikkeen kannattajat, te perheen hajottajat ja apinoiden sukupuiden pystyttäjät! Kapakalat! Hottentotit! Kuvainpalvojat! Bassibasuukit! ellauri172.html on line 114: Jos. de Maistren, kivenkovan lahkolaisen, pitkäveteisen, onton, korskean ja pompöösin Huisman piilottaa hyllyn taaxe. Hyllyyn jää vain harhaileva, huikentelevainen, tärkeilevä ja monisäikeinen Hello. Sen ajatuxet hiutuvat niin ohkasixi että ne pitäis kuuppeloittaa jollain jumoavalla aineella.Taidokas psykologi ja hurskas niuhottaja yxissä kansissa. Sappivaivojen jäytämä saarnamies, kostonhimoinen ja pöyhkeä. Ihmeellisistä asioista voi puhua vain sopertaen. Kuten Ruisbrookista, josta on jo paasaus. Le Bloy ja Barney d'Aurevilly saapastelevat myös framille. Katolisten 2 sudenkuoppaa ovat mystiikka ja sadismi. Saxanpolkkaa tapernaakkelissa. Löytyisköhän Barneyn romsku Un pretre marié jostakin? Ai onhan tää wikisourcessa. ellauri172.html on line 118: Juoni sijoittuu alkuperäiseen Sombrevalin kylään, jossa kaikki vallankumouksen tuloksena syntyneet voimat kohtaavat: katolilaisuus ateismia vastaan, aristokraatit nousevia vastaan, menneisyys nykypäivää vastaan. Romaani ruokkii suosittuja tarinoita, jotka on lainattu vanhoista normannin legendoista sekoitettuna enemmän tai vähemmän selkeään uskonnolliseen ja raamatulliseen kulttuuriin. Sombrevalin vanhan sairaanhoitajan Malgaignen huolestuttava luonne ilmentää siis arkaaisen ja taikauskoisen Ranskan selviytymistä, joka vastustaa luopiopapin ateistista rationalismia. ellauri172.html on line 120: Hänen paluutaan vastaan yksimielisesti vihamielisten kyläläisten juorujen edessä Sombreval eristää itsensä Calixten kanssa linnaan peittääkseen tämän epäjumalanpalveluksen sävytetyllä huomiolla. Hän vaalii häntä puhtaalla ja uskonnollisella rakkaudella, jonka huhut tarttuvat nopeasti ja syyttävät häntä insestistä. ellauri172.html on line 123: Néel de Néhou, nuori aristokraatti, jolla on ritarillinen käytös, joka on sopusoinnussa kirjailijan nostalgisen ihanteen kanssa, yrittää itsepäisesti voittaa Calixten suosion vaarassa menettää kaiken. Mutta hänen kunnioituksensa saa vastauksen vain ystävänä tai sisarena nuorelta karmeliitilta, joka on kääntynyt yksinomaan Jumalaan. Malgaignen synkistä varoituksista huolimatta hän heittäytyy ruumiistaan ja sielunsa mahdottomaan ja traagiseen intohimoon, joka yhdistää hänen kohtalonsa isän ja tyttären muodostaman vastakkaisen parin kohtaloon. ellauri172.html on line 128: Nehu ei palannut (siis Napsun sodista). Hän kuoli yhdessä aikansa kuuluisimmista taisteluista työntämällä hevosensa rintakehän tykinpalaa vasten, joka halkaisi ihmisen ja hevosen neljään osaan. Se oli vain kolme kuukautta Sombrevalin ja La Malgaignen kuoleman jälkeen. Mikä tomppeli. ellauri172.html on line 135: Kaikenlaiset jäynät ja tuhmuushymyt, ml sadismi, perustuu nimenomaisen kiellon uhmaamiseen, tuumaa Huisinga. Pahimmat pahanteot on pyhänhäväistys ja haureus, se selvittää. Ne on silverbäkin reviirien loukkaus. No saattaahan ne olla ne mistä silverbäkki ize eniten tuppaa kiivastumaan, ja ehkä sixi juuri niitä alaiset tekee kun silmä välttää paizi mielixeen, niin myös puhtaasti vittuilumielessä. ellauri172.html on line 138: A rebours s. 251 meinaa vastoinpäin kuin vastarannan kiiski eikä ainoastaan juurittaen kuin mopsi Eetu. Tämmönen rienaus on Huisingan mielestä palvomista nurittepäin, pyllistämistä kumarruxen sijasta. ("Vastahankaan" kuulostaa pikemminkin vain passiivis-aggressiviselta vastahakoiselta jarrutuxelta, huopaa kun muut soutavat. Vastustus, vastarinta, hangoittelu. Esimerkiksi: Päätös toteutettiin vastahangasta huolimatta. Olla vastahangassa jossakin asiassa: vastustaa jotakin asiaa. Asettua vastahankaan: ryhtyä vastustamaan. ) Jorin pointti lienee että mixi pyllistellä ellei ole jotain mille pyllistää. Kyllä kyllä, mutta siihen riittää että on jotain nilkkejä jotka ize tyhjän päälle kyykistyessään kyykyttää alamaisia ja joita suututtaa alamaisen väärään suuntaan pyllistys. ellauri172.html on line 139: Perineum on väliliha eikä pyllyvako. Mixei se Nyöleenille kelvannut? Onxe homo? ellauri172.html on line 142: Pariisilaisrunoissa Jorin silmiin osui tämä syvällinen naisen määritelmä: eternel feminin de l'eternel jocrisse. Ikuisen aisankannattajan ikuinen naispuolisuus. Siis mitä? Nyöleen panee potin nokkiin: Iänikuisen tolvanan lähtemätön naisen luonne. "Säe on vaikeasti avautuva." No tässä mennään taas kuin Zolan lukkari. Le dégoût, la haine de la femme le firent jurer comme un charretier. ellauri172.html on line 148: Yxi Jorin diggaamista Edgar Allan Poe-tyyppisistä sekoiluista oli Villiers d'Isle-Adamin noveletta Veera, jonka mottona luki: L’amour est plus fort que la Mort, a dit Salomon : oui, son mystérieux pouvoir est illimité. Paskanjauhantaa. Kuten todettiin hautakirjoitus-albumissa: rakastaminen on elävien askaretta. Kuolleet eivät bylsi eikä juorua. Villiers oli jonkunlainen Hegel-diggari. Tarina ei kaikessa lyhykäisyydessään ollut kummonen: ellauri172.html on line 152: Kreivi oli tunnettu somnambuuli. Nyze jatkaa seukkaamista Veeran ruumiin kanssa, tekee sen puolesta feminiinejä juttuja. Ei Veera-vainaa päästä sitä sentään pukille. Mutta vuoden aikana Veera oli joteskin nesessitoitunut, kuten olis Hegel sanonut. Sen ja Villiersin poinzi on et jos jotain oikein kovaa haluaa ninse ellauri172.html on line 156: — Ah ! maintenant, je me rappelle !… dit-il. Qu’ai-je donc ? — Mais tu es morte ! Rooger änkyttää. Herra hän haisee jo. Sitä ei Roogerin olisi pitänyt sanoa, taika raukesi. Un faible soupir d’adieu et merci, distinct, lointain, parvint jusqu’à l’âme de Roger. Oh ! murmura-t-il, c’est donc fini ! — Seuraava kokous on sit nahkurin orsilla. Tarina osoitti millainen mahti tahto kaikkinensa on. Kuten sanottua, bullshittiä. Tää vähän ennakoi Blavatskyn ja muiden meedioiden trendausta. ellauri172.html on line 190: Ritrovò i suoi vecchi compagni di Accademia militare e di gioventù. Con loro istituì una piccola società che si riuniva settimanalmente in casa sua per «banchettare e ragionare su ogni cosa», la "Societé des Sansguignon", in questo periodo scrisse «cose miste di filosofia e d'impertinenza», per la maggior parte in lingua francese, tra cui l'Esquisse de Jugement Universél, ispirato agli scritti di Voltaire. Guignon on paha silmä. ellauri172.html on line 196: Tää seikkailu meni sillee paremmin että juoppo Stuart koitti murhata Luisan joka pääsi karkuun sitä Roomaan ursuloiden ja vänrikkinsä hoteisiin. (Vrt. Ezra Pound.) Kunnes Yorkin paha kardinaali puuttui kyyhkyläisten onneen. Pulut pakenivat Colmariin ja sieltä Pariisiin jossa niitä jelppi Thomas Jefferson. ellauri172.html on line 198: Kalle Stuart kuoli vihdoin 1788, mutta vänrikki ei sitten nainutkaan sen leskeä. Asserì di non voler "avere una semplice contessa per moglie, potendo avere per amante una regina!" Ei prinsessakaan halunnut menettää Ranskan apanaattia. ellauri172.html on line 231: Huismannin suosittaman Barneyn sepustuxissa esiintyy useampiakin myyttisiä kavioeläimiä. Lapiitit (m.kreik. Λαπίθαι, Lapíthai) olivat kreikkalaisen mytologian mukaan Thessaliassa asunut kansa. Tarujen mukaan lapiitit joutuivat kuninkaansa Peirithooksen häissä taisteluun kentaurien kanssa. Lapiittien ja kentaurien taistelu oli suosittu aihe antiikin taiteessa. Sen on ajateltu kuvaavan vertauskuvallisesti apinan sisäisten, ristiriitaisten voimien välistä kamppailua. Näyttää joltain kapakkatappelulta Lucky Lukessa. Särkyneitä ruukkuja ja vähäpukeisia naisia. Varmaan niin et noi kentaurit on matelijanaivon puolella. Loput esimerkit samasta konfliktista ovat aaseja. ellauri172.html on line 235: Mixi tää on edes paradoxi? En ymmärrä. Voishan se heittää lanttia kuin Aku Ankka ja antaa höpsismin ratkaista. Tai jos kaviolla on vaikea käsitellä lanttia, laittaa vaan silmät kiinni. Ja kolmannexi, ei kai siitä mitään haittaa ole, jos noin tyhmä aasi kuolee nälkään, sehän ois sille vaan ansaittu Darwinin palkinto. ellauri172.html on line 237: Aasi ei esiinny Buridanin omissa säilyneissä teksteissä. Buridanilla samassa roolissa on koira kahden lihakulhon välissä. Kukahan se siihen laittoi aasin koiran tilalle? Tuskin Abe Lincoln sentään. ellauri172.html on line 244: Persialainen koululainen ja filosofi 12. vuosisadalta Al-Ghazali sovelsi sitä päätöxentekoon ja kysyi voiko valita 2 yhtä hyvän (tai pahan) vaihtoehdon väliltä. Hän oli sitä mieltä että vapaa tahto eli höpsismi voi sen ratkaista. ellauri172.html on line 246: Suppose two similar dates in front of a man, who has a strong desire for them but who is unable to take them both. Surely he will take one of them, through a quality in him, the nature of which is to differentiate between two similar things. ellauri172.html on line 247: — Abu Hamid al-Ghazali, The Incoherence of the Philosophers Like Me, c. 1100 ellauri172.html on line 249: Maurilainen filosofi Averroes (1126–1198) kommentoi Ghazalia päinvastaisella tuloxella. Vaikkei Buridan edes käsittele ko. pseudo onkelmaa, se aasi kannatti moraalista determinismiä jonka mukaan pelaaja valizee aina optimistrategian. Jos niitä on useampia valinta niiden välillä on höpsismiä. Ei sen tarvi odotella, senkuin heittää lanttia. ellauri172.html on line 251: Should two courses be judged equal, then the will cannot break the deadlock, all it can do is to suspend judgement until the circumstances change, and the right course of action is clear. ellauri172.html on line 254: Later writers satirised this view in terms of an ass which, confronted by both food and water, must necessarily die of both hunger and thirst while pondering a decision. Some proponents of hard determinism have granted the unpleasantness of the scenario (not for the donkey, it will end up eating both), but have denied that it illustrates a true paradox, since one does not contradict oneself in suggesting that a man might die between two equally plausible routes of action. For example, in his Ethics, Benedict de Spinoza suggests that a person who dies because he can't decide is an ass, or worse. ellauri172.html on line 256: It may be objected, if man does not act from free will, what will happen if the incentives to action are equally balanced, as in the case of Buridan's ass? I am quite ready to admit, that a man placed in the equilibrium described (namely, as perceiving nothing but hunger and thirst, a certain food and a certain drink, each equally distant from him) would die of hunger and thirst. If I am asked, whether such a one should not rather be considered an ass than a man; I answer, that I do not know, neither do I know how a man should be considered, who hangs himself, or how we should consider children, fools, madmen, &c. Hyvä Pentti! ellauri172.html on line 260: Other writers [who?] have opted to deny the validity of the illustration. A typical [citation needed] counter-argument is that rationality as described in the paradox is so limited as to be a straw man version of the real thing. The idea that a random decision could be made is sometimes used as an attempted justification for faith. The argument is that, like the starving ass, we must make a choice to avoid being frozen in endless doubt. Other counter-arguments exist. [This paragraph was total balderdash, if I may say so.] ellauri172.html on line 262: According to Edward Lauzinger [who?], Buridan's ass fails to incorporate the latent biases that humans always bring with them when making decisions. [full citation needed] ellauri172.html on line 263: Social Psychologist Kurt Lewin's Field Theory treated this paradox experimentally. He demonstrated that lab rats experience difficulty when choosing between two equally attractive (approach-approach) goals. The typical response to approach-approach decisions is initial ambivalence, though the decision becomes more decisive as the organism moves towards one choice and away from another. [So what? Kurt should repeat the experiment with donkeys.] ellauri172.html on line 265: The situation of Buridan's ass was given a mathematical basis in a 1984 paper by American computer scientist Leslie Lamport (LaTex -ladontaskriptikielen kexijä, LOL), in which Lamport presents an argument that, given certain assumptions about continuity in a simple mathematical model of the Buridan's ass problem, there is always some starting condition under which the ass starves to death, no matter what strategy it takes. He points out that just because we do not see people's asses starving to death through indecision, this does not disprove the principle. The persistence of a Buridan's undecided state for the required length of time may just be sufficiently improbable that it has not been observed. ellauri172.html on line 267: I don't doubt it, but what of it? Must have happened zillion times say with flies trying to decide between staying on a turd and fleeing. He further illustrates the paradox with the example of a driver stopped at a railroad crossing trying to decide whether he has time to cross before a train arrives. Ei tällä höpsästelyllä ole mitään tekemistä apinoiden kanssa eikä niiden jumaloidenkaan. ellauri172.html on line 271: Lewis Cass, the Democratic candidate for president in 1848, was contrasted with Buridan's ass by Abraham Lincoln: "Mr. Speaker, we have all heard of the animal standing in doubt between two stacks of hay, and starving to death. The like would never happen to General Cass; place the stacks a thousand miles apart, he would stand stock still midway between them, and eat them both at once, and the green grass along the line would be apt to suffer some too at the same time." ellauri172.html on line 275: Case 2 Bileamin aasi esiintyy Raamatussa, sen 4. Mooseksen kirjan 22–24 luvuissa sekä muutamissa muissa tekstikohdissa. Bileam oli Beorin poika. Bileam oli kuninkaan palvelija. Moabilaisten kuningas Balak Zipporin poika luotti Bileamin voimiin ja halusi, että Bileam kiroaisi Israelin kansan. Bileam neuvotteli moneen otteeseen Balakin miesten kanssa ja sen jälkeen itse Balakin kanssa. Matkalla Balakin luo Bileamin aasi poikkesi tieltä kolme kertaa ja joka kerralla Bileam löi aasiansa. Kolmannen kerran jälkeen enkeli ilmestyi hänelle. Eikös se aasikin jotain jäpättänyt sille? Bileam teki Balakin kanssa kolmesti seitsemän uhrialttaria, mutta siunasikin israelilaiset. Lopulta neuvottelut Balakin ja Bileamin välillä raukesivat tyhjiin ja molemmat lähtivät omiin suuntiinsa. Bileam kuoli israelilaisen sotilaan miekaniskuun. ellauri172.html on line 281: 21 Balaam got up in the morning, saddled his donkey and went with the Moabite officials. 22 But God was very angry(A) when he went, and the angel of the Lord(B) stood in the road to oppose him. Balaam was riding on his donkey, and his two servants were with him. 23 When the donkey saw the angel of the Lord standing in the road with a drawn sword(C) in his hand, it turned off the road into a field. Balaam beat it(D) to get it back on the road. ellauri172.html on line 285: 26 Then the angel of the Lord moved on ahead and stood in a narrow place where there was no room to turn, either to the right or to the left. 27 When the donkey saw the angel of the Lord, it lay down under Balaam, and he was angry(E) and beat it with his staff. 28 Then the Lord opened the donkey’s mouth,(F) and it said to Balaam, “What have I done to you to make you beat me these three times?(G)” ellauri172.html on line 287: 29 Balaam answered the donkey, “You have made a fool of me! If only I had a sword in my hand, I would kill you right now.(H)” ellauri172.html on line 289: 30 The donkey said to Balaam, “Am I not your own donkey, which you have always ridden, to this day? Have I been in the habit of doing this to you?” ellauri172.html on line 295: 32 The angel of the Lord asked him, “Why have you beaten your donkey these three times? I have come here to oppose you because your path is a reckless one before me.[a] 33 The donkey saw me and turned away from me these three times. If it had not turned away, I would certainly have killed you by now,(J) but I would have spared it.” ellauri172.html on line 297: 34 Balaam said to the angel of the Lord, “I have sinned.(K) I did not realize you were standing in the road to oppose me. Now if you are displeased, I will go back.” ellauri172.html on line 299: 35 The angel of the Lord said to Balaam, “Go with the men, but speak only what I tell you.” So Balaam went with Balak’s officials. ellauri172.html on line 301: 36 When Balak(L) heard that Balaam was coming, he went out to meet him at the Moabite town on the Arnon(M) border, at the edge of his territory. 37 Balak said to Balaam, “Did I not send you an urgent summons? Why didn’t you come to me? Am I really not able to reward you?” ellauri172.html on line 303: 38 “Well, I have come to you now,” Balaam replied. “But I can’t say whatever I please. I must speak only what God puts in my mouth.”(N) ellauri172.html on line 312: Guyau uppfostrades och handleddes i studiet av antiken och Platon av sin styvfar, Alfred Fouillée. Han blev vid 17 års ålder licencié ès lettres och mottog vid 19 års ålder ett pris av Académie des sciences morales et politiques för ett historiskt arbete om nyttomoralen. Ett svårt bröstlidande tvingade honom att avstå från den filosofiska lärarbanan och att tillbringa vintrarna i Nice och Menton, där han avled 33 år gammal. Guyaus arbeten, som utmärker sig för en levande, lyrisk stil, glänsande framställningskonst och kritisk klarsyn, bär av idén om livet som en starkt expansiv, i alla riktningar överströmmande kraft. Etiskt framträder den som sympati, solidaritet och hängivenhet. Därför är också ädelmodet den högsta, i livets eget väsen grundade dygden. Från denna utgångspunkt bekämpar Guyau beräknings- och lyckomoralen i alla dess former. Handlingsprincipen blir: högsta möjliga stegring, intensivt såväl som extensivt, av vårt fysiska och andliga liv. Lusten är därvid ej målet utan följden av livsstegringen. På liknande sätt innebär konsten en livsstegring. Skönt är enligt Guyau allt, som försätter känsla, vilja och tanke i harmoniskt lustbetonad rörelse, griper oss och vidgar vår sympati. Utifrån denna uppfattning tillbakavisas Friedrich Schiller och Herbert Spencers lekteori för konsten. Även i religionen såg Guyau en strävan efter stegrad livsgemenskap. Religionen är för honom en tolkning av verkligheten ur samhälleliga synpunkter, en "sociomorfism". Sehän oli durkheimilainen ennen Eeemeliä. ellauri172.html on line 316: Le caractère de la vie qui nous a permis d’unir en une certaine mesure, l’égoïsme et l’altruisme, — union qui est la pierre philosophale des moralistes, — c’est ce que nous avons appelé la fécondité morale. Il faut que la vie individuelle se répande pour autrui, en autrui, et, au besoin, se donne ; eh bien, cette expansion n’est pas contre sa nature : elle est au contraire selon sa nature ; bien plus, elle est la condition même de la vraie vie. L’école utilitaire a été forcée de s’arrêter, plus ou moins hésitante, devant cette antithèse perpétuelle du moi et du toi, du mien et du tien, de l’intérêtpersonnel et de notre intérêt général ; mais la nature vivaute ne s’arrête pas à cette division tranchée et logiquement inflexible : la vie individuelle est expansive pour autrui parce qu’elle est féconde, et elle est féconde par cela même qu’elle est la vie. ellauri172.html on line 320: Hyvä Guauy! Hienoa että FUCK ottaa selkävoiton pahasta EATista ja KILListä! Make love not war! ellauri172.html on line 322: L’être vivant n’est pas purement et simplement un calculateur à la Bentham, un financier faisant sur son grand livre la balance des profits et des pertes : vivre, ce n’est pas calculer, c’est agir. Il y a dans l’être vivant une accumulation de force, une réserve d’activité qui se dépense non pour le plaisir de se dépenser, mais parce qu’il faut qu’elle se dépense : une cause ne peut pas ne pas produire ses effets, même sans considération de fin. ellauri172.html on line 324: Le second équivalent, nous l’avons trouvé dans la théorie des idées-forces soutenue par un philosophe contemporain : l’idée même de l’action supérieure, comme celle de toute action, est une force tendant à la réaliser. L’idée est même déjà la réalisation commencée de l’action supérieure ; l’obligation n’est, à ce point de vue, que le sentiment de la profonde identité qui existe entre la pensée et l’action ; c’est par cela même le sentiment de l’unité de l’être, de l’unité de la vie. Celui qui ne conforme pas son action à sa plus haute pensée est en lutte avec lui-même, divisé intérieurement. Sur ce point encore l’hédonisme est dépassé ; il ne s’agit pas de calculer des plaisirs, de faire de la comptabilité et de la finalité : il s’agit d’être et de vivre, de se sentir être, de se sentir vivre, d’agir comme on est et comme on vit, de ne pas être une sorte de mensonge en action, mais une vérité en action. ellauri172.html on line 326: Raikasta puhetta M.! Sääli vaan ettet päässyt ize pukille ja lisääntynyt. Tollasia ois saanut olla enemmän eikä kaiken maailman Benthamin ketkuja. ellauri172.html on line 332: Tyrä tyrä mörk mörk taisi tulla melattomalle Leviathanille. Mutta hyvä yritys 10, ei Darwin yrittänyttä laitata, niinkuin ei ilmeisesti Guyautakaan. ellauri172.html on line 366: Wird die Lust der Speise nicht erregt; Lisää ruoka- eikä muuta halua; ellauri172.html on line 370: Als ein seltner Gast Kun harvinainen vieras ellauri172.html on line 382: Und nun überfällt mich hier die Scham. Ja nyt mua ihan hävettää ellauri172.html on line 430: Und er will ihr eine Schale reichen, Ja hän hiänelle appelsiininkuoren, ellauri172.html on line 442: Und dem Jüngling reichte sie die Schale, Nuorukaiselle tarjosi kuukuppia, ellauri172.html on line 443: Der, wie sie, nun hastig lüstern trank. Josta kumpainenkin ryyppi innolla. ellauri172.html on line 445: Ach, sein armes Herz war liebekrank. Onhan sillä pussit tyhjentämättä. ellauri172.html on line 452: Fühlst du schaudernd, was ich dir verhehlt. Huomaat kauhuxesi mitä puuttuu. ellauri172.html on line 460: Wärst du selbst mir aus dem Grab gesandt! Vaikka terveisiä toisit luutarhasta! ellauri172.html on line 461: Wechselhauch und Kuß! Huohotusta, pusuja! ellauri172.html on line 473: Horchet an der Tür und horchet lange, Kuuntelee ovella pitkään hartaasti: ellauri172.html on line 497: Hebet die Gestalt Kohottaa hahmonsa ellauri172.html on line 507: Treibet mich ein eigenes Gericht. Mut toimitti ihan oma vietti, ellauri172.html on line 509: Und ihr Segen haben kein Gewicht; Ja siunauxenne on nollan arvoiset; ellauri172.html on line 513: "Dieser Jüngling war mir erst versprochen, Tää kundihan oli ensin mulle luvattu, ellauri172.html on line 515: Mutter, habt Ihr doch das Wort gebrochen, Äisky, taisitte syödä sanamme, ellauri172.html on line 529: Meine Kette hab' ich dir gegeben; Sä sait mun nilkkarenkaan, ellauri172.html on line 532: Morgen bist du grau, Huomenna se harmaantuu, ellauri172.html on line 535: Einen Scheiterhaufen schichte du; Kasaa pieni nuotio, ellauri172.html on line 548: Huismannin ihannoima Barney on kirjoittanut aika huuruisia esseitä, joista tää Diner des athées oli des Esseintesin suosikkeja. Alla lyhennettynä kuin Kaluttujen Palojen kirjavaliot. Huomaa misogynia ja päähenkilöön Mesnilgrand junioriin kohdistuva narsistinen päänsilitys. ellauri172.html on line 550: En ces sortes de repas découronnés de femmes, les hommes les plus polis et les mieux élevés perdent de leur charme de politesse et de leur distinction naturelle ; et quoi d’étonnant ?… Ils n’ont plus la galerie à laquelle ils veulent plaire, et ils contractent immédiatement quelque chose de sans-gêne, qui devient grossier au moindre attouchement, au moindre choc des esprits les uns par les autres. L’égoïsme, l’inexilable égoïsme, que l’art du monde est de voiler sous des formes aimables, met bientôt les coudes sur la table, en attendant qu’il vous les mette dans les côtés. ellauri172.html on line 552: Après la politique, la haine des Bourbons, le spectre noir de la Congrégation, les regrets du passé pour ces vaincus, toutes ces avalanches qui roulaient en bouillonnant d’un bout à l’autre de cette table fumante, il y avait d’autres sujets de conversation, à tempêtes et à tintamarres. Par exemple, il y avait les femmes. La femme est l’éternel sujet de conversation des hommes entre eux, surtout en France, le pays le plus fat de la terre. Il y avait les femmes en général et les femmes en particulier, — les femmes de l’univers et celle de la porte à côté, — les femmes des pays que beaucoup de ces soldats avaient parcourus, en faisant les beaux dans leurs grands uniformes victorieux, et celles de la ville, chez lesquelles ils n’allaient peut-être pas, et qu’ils nommaient insolemment par nom et prénom, comme s’ils les avaient intimement connues, sur le compte de qui, parbleu ! ils ne se gênaient pas, et dont, au dessert, ils pelaient en riant la réputation, comme ils pelaient une pêche, pour, après, en casser le noyau. Tous prenaient part à ces bombardements de femmes, même les plus vieux, les plus coriaces, les plus dégoûtés de la femelle, ainsi qu’ils disaient cyniquement, car les hommes peuvent renoncer à l’amour malpropre, mais jamais à l’amour-propre de la femme, et, fût-ce sur le bord de leur fosse ouverte, ils sont toujours prêts à tremper leurs museaux dans ces galimafrées de fatuité ! ellauri172.html on line 554: Dans cette salle à manger, présentement muette, mais dont les murs nous en diraient de si belles s’ils pouvaient parler, puisqu’ils auraient ce que je n’ai pas, moi, l’impassibilité des murs, l’heure des vanteries qui arrive si vite dans les dîners d’hommes, d’abord décente, — puis indécente bientôt, — puis déboutonnée, — enfin chemise levée et sans vergogne, amena les anecdotes, et chacun raconta la sienne… Ce fut comme une confession de démons ! ellauri172.html on line 556: Paha Abbe Reniant antoi paketin öylättejä possuille! On fait ce que on peut! Mais il obéissait au démon dangereux des expériences. ellauri172.html on line 561: Mutta onnexi paha Mesnilgrand jr on alkanut kääntyä kohti ruskeampaa tuulta viirikukkona. Goethe mainitaan: ellauri172.html on line 563: Et, pendant qu’il parlait de s’agenouiller, il grandissait, et, comme la fiancée de Corinthe dans la poésie de Goethe, il semblait, sans s’être levé de sa chaise, grandi du buste jusqu’au plafond: ellauri172.html on line 565: M. Reniant ne croyait pas que ces hosties fussent Dieu. Il n’avait pas là-dessus le moindre doute. Pour lui, ce n’étaient que des morceaux de pain à chanter, consacrés par une superstition imbécile, et pour lui, comme pour toi-même, mon pauvre Rançonnet, vider la boîte aux hosties dans l’auge aux cochons, n’était pas plus héroïque que d’y vider une tabatière ou un cornet de pains à cacheter. ellauri172.html on line 566: Pahaa pahempi Capitain Haddock koittaa vielä vittuilla: ellauri172.html on line 578: — Pour mon compte, — dit nonchalamment Sélune, avec la fatuité d’un vieil endurci qui n’entend pas qu’on l’émeuve de rien, — pour mon compte, j’ai vu un jour quatre-vingts religieuses jetées l’une sur l’autre, à moitié mortes, dans un puits, après avoir été préalablement très bien violées chacune par deux escadrons. ellauri172.html on line 587: Il faisait son devoir, mais il ne faisait jamais plus que son devoir. Je l’ai rencontrée très frappante dans un des bustes d’Antinoüs… tenez ! Antinoushan oli homo! Ce n’était pas Endymion : c’était un tigre, ristiverinen… Endymion oli kreikkalaisessa mytologiassa komea paimen, joka perusti Eliin kaupungin, jonka kuningas hän oli. Endymion, johon kuun jumalatar Selene rakastui, oli Zeuksen pojanpoika. Tarun mukaan jumalatar Selene rakastui Endymioniin ja synnytti hänelle viisikymmentä tytärtä. Taas tuli halkiohaara! Niitä typeriä epyllejä taas. ellauri172.html on line 592: No mutta mitähän hirmu pahaa se sitten oli tehnyt kysyi porthosmainen Ranconnet. Restel dans le rang, älä keskeytä! Tulen ihan kohta siihen. Nimittäin kaikki oli taas kerran sen ämmän vika! Mais une femme, c’est l’aimant du diable ! Il y a une proportion d’arithmétique morale, écrite, avant qu’elle le fût par un philosophe sur du papier, dans la poitrine de tous les hommes, comme un encouragement du Démon : « c’est qu’il y a plus loin d’une femme à son premier amant, que de son premier au dixième! Vittu tää Barney on läpimätä! ellauri172.html on line 598: Nous étions accoutumés à de belles filles, si vous voulez, mais presque toujours du même type, décidé, hardi, presque masculin, presque effronté ; le plus souvent de belles brunes plus ou moins passionnées, qui ressemblaient à de jeunes garçons (mmm!), très piquantes et très voluptueuses sous l’uniforme que la fantaisie de leurs amants leur faisait porter quelquefois… ellauri172.html on line 608: La Rosalba était pudique comme elle était voluptueuse, et le plus extraordinaire, c’est qu’elle l’était en même temps. Quand elle disait ou faisait les choses les plus… osées, elle avait d’adorables manières de dire : « J’ai honte ! » que j’entends encore. Phénomène inouï ! Elle fût sortie d’une orgie de bacchantes, comme l’Innocence de son premier péché. Jusque dans la femme vaincue, pâmée, à demi morte, on retrouvait la vierge confuse, avec la grâce toujours fraîche de ses troubles et le charme auroral de ses rougeurs… (Vizi tää hemmo on aika sick. Mutta se on just kuten Huismanni totesi: pyllistely tuntuu vielä rotevammalta kun pyllyn takana kyttää kiivas Jehova piiska handussa. Niin varmaan junioriapinastakin joka pääsee salaa silverbäkin nartun vulvalle. Sisään vaan vaikkei seisokkaan!) ellauri172.html on line 612: Napsun sisko princesse Pauline Borghese était constamment infidèle et, selon les mémoires de la duchesse d'Abrantès, était capable d'entretenir simultanément trois liaisons. Elle était affligée de problèmes gynécologiques, exacerbés par sa promiscuité bacchanienne, au point qu'un médecin lui conseilla l'application de sangsues à la vulve. Sa santé décline et elle meurt des suites d'un cancer du foie — à Florence, quatre ans après son frère, le 9 juin 1825 âgée de 44 ans, sans descendance. ellauri172.html on line 614: Le mot naïf et étonné de la Borghèse, quand on lui demanda comment elle avait bien pu poser nue devant Canova : « Mais l’atelier était chaud ! il y avait un poêle ! » Kilpineito Elfhildr käski norjalaisen poliisikolleegan tuoda ämpäriä kun sillä oli vimmattu pissahätä. No sehän toi. Sevveran on sentään edistytty. ellauri172.html on line 616: Palataxemme sarvijäärään: elle se mit à briller au milieu de ces filles brunes d’Espagne, comme un diamant dans une torsade de jais. Ce fut là qu’elle commença de produire sur les hommes ces effets d’acharnement qui tenaient, sans doute, à la composition diabolique de son être, et qui faisaient d’elle la plus enragée des courtisanes, avec la figure d’une des plus célestes madones de Raphaël. ellauri172.html on line 621: Tai se oli taas ton ämmän vika! La Circé antique, qui changeait les hommes en bêtes, n’était rien en comparaison de cette Pudica, de cette Messaline-Vierge, avant, pendant et après. ellauri172.html on line 623: Ooh, pikku punahäpynen oli eto sydänkäpynen, kuin vaaleanpunainen pieni ahvena harsomekossa jonka huuleen sopi upottaa hampaansa! ellauri172.html on line 625: Paha Mesnilgrand heittää vittuilumielessä Le Capentierin pystiä appelsiininkuorella. Sous la Restauration, au retour des Bourbons, il est exilé comme régicide, en 1816 : il trouve refuge à l'île de Guernesey, mais en est chassé par les autorités britanniques et revient de façon clandestine dans la Manche, se cachant dans le canton des Pieux. Après trois années de recherches, il est de nouveau arrêté, le 6 novembre 1819, sur dénonciation. Condamné à la prison à perpétuité, il meurt dans la prison du Mont-Saint-Michel, où il chantait les louanges de la famille royale et répondait comme servant à la messe tous les matins. Sa dépouille est décapitée et enterrée dans le cimetière d'Ardevon. Päätöntä touhua. ellauri172.html on line 635: Quand cet enfant mourut, car il mourut quelques mois après sa naissance, le major eut un chagrin très exalté, un chagrin à folies, et on n’en rit pas dans le régiment. Pour la première fois, l’antipathie dont il était l’objet se tut. On le plaignit beaucoup plus que la mère qui, si elle pleura sa géniture, n’en continua pas moins d’être la Rosalba que nous connaissions tous, cette singulière catin arrosée de pudeur par le Diable, qui avait, malgré ses mœurs, conservé la faculté, qui tenait du prodige, de rougir jusqu’à l’épine dorsale deux cents fois par jour ! Sa beauté ne diminua pas. Elle résistait à toutes les avaries. Et, cependant, la vie qu’elle menait devait faire très vite d’elle ce qu’on appelle entre cavaliers une vieille chabraque, si cette vie de perdition avait duré. » ellauri172.html on line 639: — Elle n’a donc pas duré ? Tu sais donc, toi, ce que cette chienne de femme-là est devenue ? — fit Capitain Haddock, haletant d’intérêt excité, et oubliant pour une minute cette visite à l’église qui le tenait si dru. ellauri172.html on line 643: La haine pour les Français gagnait du terrain, eikä ihme. Cette femme m’intéressait comme spectateur, et qui cachait les déportements du vice le plus impudent sous les déconcertements les plus charmants de l’innocence. Mä päinvastoin kätkin tän viattomuuteni tähän törkyupseerin valepukuun. ellauri172.html on line 645: Je la trouvai à peine vêtue, les épaules au vent, embrasées par une chaleur africaine, les bras nus, ces beaux bras dans lesquels j’avais tant mordu et qui, dans de certains moments d’émotion que j’avais si souvent fait naître, devenaient, comme disent les peintres, du ton de l’intérieur des fraises. Ses cheveux, appesantis par la chaleur, croulaient lourdement sur sa nuque dorée, et elle était belle ainsi, déchevelée, négligée, languissante à tenter Satan et à venger Ève ! ellauri172.html on line 656: « Et, tout en disant cela, elle retourna la lettre et se pencha pour en écrire l’adresse. ellauri172.html on line 658: « Faut-il que je le répète jusqu’à satiété ? Certes ! je n’étais pas jaloux de cette femme : mais nous sommes tous les mêmes. Malgré moi, je voulus voir à qui elle écrivait, et, pour cela, ne m’étant pas assis encore, je m’inclinai par-dessus sa tête ; mais mon regard fut intercepté par l’entre-deux de ses épaules, par cette fente enivrante et duvetée où j’avais fait ruisseler tant de baisers, et, ma foi ! magnétisé par cette vue, j’en fis tomber un de plus dans ce ruisseau d’amour, et cette sensation l’empêcha d’écrire… Elle releva sa tête de la table où elle était penchée, comme si on lui eût piqué les reins d’une pointe de feu, se cambrant sur le dossier de son fauteuil, la tête renversée ; elle me regardait, dans ce mélange de désir et de confusion qui était son charme, les yeux en l’air et tournés vers moi, qui étais derrière elle, et qui fis descendre dans la rose mouillée de sa bouche entr’ouverte ce que je venais de faire tomber dans l’entre-deux de ses épaules. ellauri172.html on line 666: Le major Ydow tomba dans une de ces rages qui déshonorent le caractère d’un homme, et cribla la Pudica d’injures ignobles, d’injures de cocher. Je crus qu’il la rouerait de coups. Les coups allaient venir, mais un peu plus tard. Il lui reprocha, — en quels termes ! d’être… tout ce qu’elle était. Il fut brutal, abject, révoltant ; et elle, à toute cette fureur, répondit en vraie femme qui n’a plus rien à ménager, qui connaît jusqu’à l’axe l’homme à qui elle s’est accouplée, et qui sait que la bataille éternelle est au fond de cette bauge de la vie à deux. Elle fut moins ignoble, mais plus atroce, plus insultante et plus cruelle dans sa froideur, que lui dans sa colère. Elle fut insolente, ironique, riant du rire hystérique de la haine dans son paroxysme le plus aigu, et répondant au torrent d’injures que le major lui vomissait à la face par de ces mots comme les femmes en trouvent, quand elles veulent nous rendre fous, et qui tombent sur nos violences et dans nos soulèvements comme des grenades à feu dans de la poudre. De tous ces mots outrageants à froid qu’elle aiguisait, celui avec lequel elle le dardait le plus, c’est qu’elle ne l’aimait pas — qu’elle ne l’avait jamais aimé : « Jamais ! jamais ! jamais ! » répétait-elle, avec une furie joyeuse, comme si elle lui eût dansé des entrechats sur le cœur ! — Or, cette idée — qu’elle ne l’avait jamais aimé — était ce qu’il y avait de plus féroce, de plus affolant pour ce fat heureux, pour cet homme dont la beauté avait fait ravage, et qui, derrière son amour pour elle, avait encore sa vanité ! Aussi arriva-t-il une minute où, n’y tenant plus, sous le dard de ce mot, impitoyablement répété, qu’elle ne l’avait jamais aimé, et qu’il ne voulait pas croire, et qu’il repoussait toujours : ellauri172.html on line 672: « J’imaginai ce qui dut se passer dans les yeux verts du major, en entendant son miaulement étranglé de chat sauvage. Il poussa un juron à fendre le ciel. — Et de qui est-il ? garce maudite ! — demanda-t-il, avec quelque chose qui n’était plus une voix. ellauri172.html on line 676: « — Tu ne le sauras pas ! — dit-elle, en le narguant. Et elle le cingla de ce tu ne le sauras pas ! mille fois répété, mille fois infligé à ses oreilles ; et quand elle fut lasse de le dire, — le croiriez-vous ? — elle le lui chanta comme une fanfare ! Puis, quand elle l’eut assez fouetté avec ce mot, assez fait tourner comme une toupie sous le fouet de ce mot, assez roulé avec ce mot dans les spirales de l’anxiété et de l’incertitude, cet homme, hors de lui, et qui n’était plus entre ses mains qu’une marionnette qu’elle allait casser ; quand, cynique à force de haine, elle lui eut dit, en les nommant par tous leurs noms, les amants qu’elle avait eus, et qu’elle eut fait le tour du corps d’officiers tout entier : « Je les ai eus tous, — cria-t-elle, — mais ils ne m’ont pas eue, eux ! Et cet enfant que tu es assez bête pour croire le tien, a été fait par le seul homme que j’aie jamais aimé ! que j’aie jamais idolâtré ! Et tu ne l’as pas deviné ! Et tu ne le devines pas encore ? » ellauri172.html on line 678: « Elle mentait. Elle n’avait jamais aimé un homme. Mais elle sentait bien que le coup de poignard pour le major était dans ce mensonge, et elle l’en dagua, elle l’en larda, elle l’en hacha, et quand elle en eut assez d’être le bourreau de ce supplice, elle lui enfonça pour en finir, comme on enfonce un couteau jusqu’au manche, son dernier aveu dans le cœur: ellauri172.html on line 684: Le major Ydow avait fait embaumer le cœur de son fils pour mieux l’emporter avec lui partout, et il l’avait déposé pieusement dans une urne de cristal, habituellement placée sur une encoignure, dans sa chambre à coucher. C’était cette urne qui volait en morceaux. ellauri172.html on line 692: Satan me donna la force d’enfoncer la porte du placard ou j'etsis cache et je vis… ce que je ne reverrai jamais ! La Pudica, terrassée, était tombée sur la table où elle avait écrit, et le major l’y retenait d’un poignet de fer, tous voiles relevés, son beau corps à nu, tordu, comme un serpent coupé, sous son étreinte. Mais que croyez-vous qu’il faisait de son autre main, Messieurs ?… Cette table à écrire, la bougie allumée, la cire à côté, toutes ces circonstances avaient donné au major une idée infernale, — l’idée de cacheter cette femme, comme elle avait cacheté sa lettre — et il était dans l’acharnement de ce monstrueux cachetage, de cette effroyable vengeance d’amant perversement jaloux ! ellauri172.html on line 706: « Il était, — reprit-il, — tombé mort sur le corps de sa femme évanouie. Je l’en arrachai, le jetai là, et poussai du pied son cadavre. Au cri que la Pudica avait jeté, à ce cri sorti comme d’une vulve de louve, tant il était sauvage ! et qui me vibrait encore dans les entrailles, une femme de chambre était montée. « ellauri172.html on line 710: « Je n’ai plus eu jamais des nouvelles de la Rosalba, dite la Pudica, — répondit Mesnilgrand. — Est-elle morte ? A-t-elle pu vivre encore ? Le chirurgien a-t-il pu aller jusqu’à elle ? Après la surprise d’Alcudia, qui nous fut si fatale, je le cherchai. Je ne le trouvai pas. Il avait disparu, comme tant d’autres, et n’avait pas rejoint les débris de notre régiment décimé. ellauri172.html on line 714: Well, j’ai porté plusieurs années, ce cœur d’enfant dont je doutais ; mais quand, après la catastrophe de Waterloo, il m’a fallu ôter cette ceinture d’officier dans laquelle j’avais espéré de mourir, et que je l’eus porté encore quelques années, ce cœur, — et je t’assure, Mautravers, que c’est lourd, quoique cela paraisse bien léger, — la réflexion venant avec l’âge, j’ai craint de profaner un peu plus ce cœur si profané déjà, et je me suis décidé à le déposer en terre chrétienne. Sans entrer dans les détails que je vous donne aujourd’hui, j’en ai parlé à un des prêtres de cette ville, de ce cœur qui pesait depuis si longtemps sur le mien, et je venais de le remettre à lui-même, dans le confessionnal de la chapelle. ellauri172.html on line 715: Nyt meni äijät hiljasixi. Tajuskohan ne nyt pirun ateistit että kyllä Kirkko tietää mitä tehdä murskatuille pikku sydämille! ellauri172.html on line 717: — Servez donc le café ! — sanoi nuhaisella äänellään vanhempi M. de Mesnilgrand. — jos se on yhtä vahvaa kuin sun kaskusi, niin se on hyvää. ellauri172.html on line 727: Et qui n'est, chaque fois, ni tout à fait la même Joka ei ole joka kerta sama eikä eri, ellauri172.html on line 746: St. Olaf oli kusipää viikinkipäällikkö joka nousi koko Norjan kunikaaxi paavin myötävaikutuxella joskus tuhatluvulla. Se on hyvin ällöttävä norjalaisten aikamaahanmuuttajien sarjassa. Sarjan hyvä puoli on ettei siinä oikeastaan ole hyvixiä, ellei Alfhildriä lasketa. Sysmässä on St. Olaf's kirkko ja kapakka. Seijan setä Olkkari on saanut siltä nimensä. Seijan veljentytär Mia on käynyt siellä koulua. Siis St.Olafissa Minnesotassa. Pyhän Olkkarin mätki kuoliaaxi onnexi aasoille uskollinen Wolt-laatikoita selässä kuskannut Tor Hunden. ellauri172.html on line 751: Il aurait été baptisé en 1014 à Rouen par l'archevêque Robert le Danois, frère du duc Richard II de Normandie. C'est d'abord en tant que Viking dans sa jeunesse, qu'il se rend plusieurs fois en Angleterre, où il va s'intéresser à la foi chrétienne. Elle avait d'ailleurs été introduite dès le ixe siècle en Scandinavie par des missionnaires de divers pays notamment allemands, et principalement le moine saint Anschaire, l'« apôtre du Nord », devenu plus tard évêque de Brême, puis archevêque de Hambourg. ellauri172.html on line 767: One of St. Olaf's chief attractions is a giant black hole, which the townspeople enjoyed standing around and looking at - which prompted Dorothy to refer to St. Olaf sarcastically as the real "entertainment capital of the world." St. Olafians also celebrate various oddly themed festivals, including; "Hay Day" (the day everyone in town celebrates hay),"The Crowning of the Princess Pig", "The Day of the Wheat" (where everyone goes to town dressed like sandwiches), "The Festival of the Dancing Sturgeons" (a festival where the townsfolk watch sturgeons flopping around on the dock), a "Butter Queen" competition (in which Rose almost won, however her churn jammed causing her to believe it had been tampered with), and a milk diving competition (Rose ranked in the "low fat" division), as well as many other events. ellauri172.html on line 769: St. Olaf appears to be a bilingual town with a significant amount of unique vocabulary (that may be specific to the area and not appearing in standard Norwegian). Rose uses these phrases quite often, to the exasperation of her roommates. Examples include Gerkanenaken (when dog feces turn white), Tutenbobels (buttocks), Ugel and Flugel (a Hide and seek game for adults) and Vanskapkaka (a special "friendship" cake; this word, however, is based on the Swedish word "vänskapskaka", which holds the same meaning). German, Swedish and Norwegian is the basis of the ellauri172.html on line 771: Genügenflürgen cake, a type of cake with an ancient Scandinavian recipe that Rose Americanized. ellauri172.html on line 773: Vertugenflürgen, a word used by Rose that is the St. Olaf equivalent of "I'm not one to blow my own horn.", with 'vertugenflürgen' replacing 'horn'. Sophia claimed she couldn't even reach hers, which may imply a more explicit meaning - or Sophia being her usual sarcastic self. ellauri172.html on line 775: Guggenspritzer, a St. Olaf version of Monopoly. There is no money due to the bank, built by a bad contractor, sinking into a swamp leaving nothing but safety deposit slips and a pen on a chain. Also, you can buy the library or the phone booth, yet 'people use the phone booth'. Rose managed to win the entire game by buying one street - the only street in St Olaf. ellauri172.html on line 779: Langenhølden, a Viking hat with horns ellauri172.html on line 781: Kaflügenachen, Scandinavian pejorative term for someone who docks his boat in the handicap slip without a handicap permit. ellauri172.html on line 786: Sperhüven Krispies, a foul-smelling Scandinavian midnight snack. They are eaten with one hand closing the nostrils and one hand popping a Krispy into the mouth. Even though they smell horrible, they taste like cheesecake, fresh strawberries, and chocolate ice cream. ellauri172.html on line 788: Maple Syrup Honey Brown Sugar Molasses Rice Krispies log. A favorite of Rose and her family that, as the name implies, is incredibly sugary. Dorothy tried it and couldn't believe the sheer sweetness of the log. Later, when Rose's daughter Kirsten visited and gave a log to Blanche and Dorothy, Dorothy told Blanche: "It's a log, I'm going to burn it!" ellauri172.html on line 804: Julius August Walther von Goethe oli ainoa Johann Wolfgang von Goethen ja Christiane Vulpiuksen viidestä lapsesta, jotka selvisivät aikuisiksi. Hän syntyi Weimarissa ja palveli Saksi-Weimar-Eisenachin suurherttua Karl Augustin hovissa. Hän opiskeli lakia 1808-1809 Ruprecht-Karls-Universität Heidelbergissä. Wikipedia (englanti). Hän sai 3 lasta. ellauri172.html on line 806: Paha ateisti Roth tapatti ainoan sikiönsä Margaretilla eikä saanut Bloomin kanssa aikaan muuta kuin lihavia riitoja. Antiteistikin se oli, "I'm exactly the opposite of religious, I'm anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It's all a big lie. I give a shit about the sheep referred to as believers. When I write, I'm alone. It's filled with fear and loneliness and anxiety—and I never needed religion to save me." Jumala kosti sille, ei tullut Noobelia. Kikkailevaa Philippiä sattui leukaan. ellauri172.html on line 808: Alexis kivi kuoli perheettä ja hulluna. August Ahlqvist tunnetaan vaikutusvaltaisena kirjallisuuskriitikkona, joka nilkin humanisti-hall of famen mukaan "uskalsi" lytätä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksen. Olipa rohkea. Taistelevaa humanismia. Lyön vetoa että nilkki on ollut tässä ize astialla. Nilkillä on paljon lastenlapsia. Akun perheestä ei löydy tietoa. ellauri172.html on line 810: Mixi muuten suomalaiset jääkiekkoilijat ovat leijonia? Eihän niitä täällä kasva. Muurahaisleijonia kyllä on. Istuvat rantahiekkaan tekemissään kuopissa ja huiskivat muurahaisten päälle hiekkaa hännällä. Susia tapetaan minkä ehditään ja Huuhkajat urbanisoituvat. Penkkiurheilu on perseestä. Kuin myös mezästys. ellauri172.html on line 812: Nyt on tainnut nilkki Mutaojan runosuoni ehtyä. 2021 lokakuun jälkeen ei ole tullut paimenkirjettä. Jos ihmisellä on outoja mielipiteitä, siitä ei automaattisesti seuraa, että hän olisi tyhmä eli paha. Ja kääntäen, tyhmä ja paha voi olla tavanomaisilla puisevillakin mielipiteillä. Kuten ovat osoittaneet Ahlqvistin Aku sekä nilkki. ellauri172.html on line 817: Valtaosa pappiromskuista käsittelee papin pippelöintiä. Huismanni oli oikeassa että papin kohdalla nimtuten tämä osa silverbäkin reviiristä on se kiperin. Ihmekös tuo kun katolliset ruuvaa irti papin kikkelin. No kyllä protestantitkin koittaa estää papin hevosia karkaamassa muihin talleihin. Siitä syntyy aika lailla misogyniaa, happamista marjoista. Le dégoût, la haine de la femme le firent jurer comme un charretier. ellauri172.html on line 830: Atala, roman de François-René de Chateaubriand, 1801, avec le personnage du père Aubry ellauri172.html on line 832: René, roman de François-René de Chateaubriand, 1802, avec le personnage du père Souël ellauri172.html on line 840: Le Rouge et le Noir, roman de Stendhal, 1830, personnage de l'abbé Chélan, mentor et conseiller de Julien Sorel. CHECK ellauri172.html on line 848: La Duchesse de Langeais, roman d'Honoré de Balzac (1834). Le Vidame de Pamiers (à la fois titre d'archevêque et titre nobiliaire). Il protège la réputation de sa cousine Antoinette de Langeais. Dans Ferragus, il donne de bons conseils à Auguste de Maulincour, dans Le Contrat de mariage, il protège Victurnien d'Esgrignon, et dans Splendeurs et misères des courtisanes, il n'est plus qu'un habitué des salons mondains. ellauri172.html on line 850: La Chartreuse de Parme, roman de Stendhal, 1839, personnage de l'abbé Blanès. CHECK ellauri172.html on line 856: Splendeurs et misères des courtisanes, roman d'Honoré de Balzac, 1838-1847, l'abbé Carlos Herrera sous l'habit duquel se cache Vautrin. CHECK ellauri172.html on line 860: Le Comte de Monte-Cristo, roman d'Alexandre Dumas, 1844 : l'abbé Faria, compagnon de captivité d'Edmond Dantès, puis l'abbé Busoni, habit sous lequel se cache Edmond Dantès. ellauri172.html on line 870: L'Envers de l'histoire contemporaine, roman d'Honoré de Balzac, 1848, le personnage de l'abbé de Vèze, qui loge chez Madame de la Chanterie. ellauri172.html on line 871: Les Paysans, 1844-1854, roman inachevé d'Honoré de Balzac, terminé par sa veuve la Comtesse Hanska : le personnage de l'abbé Brossette. Il vit pauvrement dans un village où les paysans le méprisent, mais il est reçu par le comte de Montcornet riche propriétaire. Dans Béatrix, ce même abbé est directeur de conscience de Béatrix de Rochefide, une figure de la haute société parisienne. ellauri172.html on line 881: Madame Bovary, roman de Gustave Flaubert, 1857, l'abbé Bournisien présenté comme un raté, ne sachant pas accompagner ses ouailles. CHECK ellauri172.html on line 924: La Puissance et la Gloire, roman de Graham Greene, 1940, avec le personnage du Whisky priest. ellauri172.html on line 960: Monsignore Quichotte, (Monsignor Quixote), de Graham Greene, 1982, avec le père Quixote. ellauri172.html on line 964: Abraham Lévy, curé de campagne, roman de Joseph Joffo, 1988 ellauri172.html on line 984: Les belles se pendant reveuses dans nos bras, Misu notkuu haaveissaan käsikoukussa; ellauri172.html on line 992: Cydalise oli ranskalaisen romantiikan sana runoiljoiden bändäreistä, itämaisen kauniista ja mielellään tubisista naisista. XIX vuosisadan pissaliisoja. "Talon vanhassa salongissa kajahtelivat meidän riimimme, jota usein pätkivät cydaliisojen hilpeät naurunpurskahduxet ja hupsut laulut. Missä ovat rakastettumme? Haudassa ovat. He ovat onnellisempia siellä, kauniissa paikassa, kuin kuoliaaxi nukutetut koirat. He ovat enkelten tykönä sinitaivaan takana ja laulavat ylistystä jumalanäidille." Niin, aina, joko madonnia tai huoria tai ehkä vähän molempia. Läski vanginvartijaämmä Beforeignereissa, jolta Tor Hunden kysyi johtuuko sen tahallinen vittumaisuus luonteesta vai työnkuvasta, vastasi: ehkä vähän molemmista. ellauri172.html on line 996: Nää on tälläsiä poikakoululaisten skizoja. Muistan kuinka kerran teininä pimeänä marraskuun iltana eetuilemassa Merikadulla jossain Pikkupuiston kohdalla tajusin valaistuxenomaisesti, että tytötkin on vain apinoita, ihan niinkuin me! Sen koommin en enää langennut tähän huismannilaiseen kusetuxeen. ellauri180.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri180.html on line 39: Ei vittu mitä enemmän tutustuu ns. vapaa-ajan viihteeseen, sitä selvemmäxi tulee miten helvatin eläimellisestä roskasta on kysymys. Ja tää käsittää kaiken viihteen, ei vaan teeveetä ja romskuja, vaan myös tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun. (Tiede on mukana siis tiedeviihteen osalta, kuten scifin ja Tiede 2000-lehden.) Se on kai ihan ookoo sinänsä, ei voi kauhalla ottaa apinalta kun on lusikalla annettu. Tärkeää vaan pitää mielessä että tässä ei todellakaan ole mitään osaa joka olis jollain lailla ylevää. Se on samaa EAT! FUCK! KILL! touhua Asta Ööhön. ellauri180.html on line 45: The Young Adult Vampire Diaries is an American supernatural teen drama television series developed by Kevin Williamson and Julie Plec, based on the book series of the same name written by L. J. Smith. The series premiered on The CW on September 10, 2009, and concluded on March 10, 2017, having aired 171 episodes over eight seasons. ellauri180.html on line 49: The Awakening (ISBN 978-1-4449-0071-2) is the first novel in the Young Adult Vampire Diaries series and introduces the main cast of characters Elena, Stefan, Matt, Bonnie, Caroline and Meredith (who is absent from the TV series). ellauri180.html on line 51: In the books, Elena was popular, selfish and a "mean girl". However, the show's producers, Julie Plec and Kevin Williamson, felt that it wasn't the direction they wanted to go with their heroine in The Young Adult Vampire Diaries television series. Instead, she became a nicer, relatable, and more of "the girl next door" type, until her life gets flipped upside down when she meets the Salvatore Brothers. Stefan Salvatore is a good-hearted and affectionate young adult vampire and the complete opposite of his older brother, Damon Salvatore. Stefan's malevolent young adult vampire brother is mostly thought of as selfish and manipulative, but later on begins to display a more caring side. ellauri180.html on line 53: Executive producers Julie Plec and Kevin Williamson agreed that in the book series, Elena was turned into a vampire too early, which was around page 200 of The Awakening. Elena's transition into a vampire was planned for two years. Plec said: "That felt obviously too soon, and rushed, and we didn’t want to make a show about a teenage girl who instantly becomes a vampire. But we always knew that her journey would take her there eventually". At the second season's conclusion, Elena was nearly turned into a vampire. Dobrev was happy that she wasn't, because she felt "it would have been like she came too soon", and also didn't think it was something Elena or she wanted. ellauri180.html on line 55: Elena has received mainly positive reviews. Steve West of the Cinema Blend compared the story of The Young Adult Vampire Diaries and the character of Elena to the 10 years older popular vampire franchise, Twilight, and its protagonist Bella Swan. West said "Clearly Elena is way hotter than Bella, she has two immortal young adult vampires fighting over her". (Täähän on jo moneen kertaan nähty: chick litissä tytöllä pitää ollä väh. 2 kosijaa, ei se muuten ole mistään kotoisin.) After the vampire episodes, Elena established her own medical practice, specialising in blood diseases. ellauri180.html on line 83: Vuonna 1985 ilmestynyt Oman elämänsä sankari oli jo varsinkin kahdella aiemmalla teoksellaan maailmanmaineeseen ja menestykseen kivunneen John Irvingin kuudes romaani, teos jonka kohdalla kriitikot ylistivät kirjailijan lopullisesti luoneen nahkansa. Koska kyseessä on oma Irving-esikoiseni, olen kykenemätön ottamaan kantaa painin, matkailun tai karhujahtien kuvaukseen, mutta siitä olen vakuuttunut, että iskiessään tämänkertaiseen aiheeseensa naisiin ja heidän oikeuksiinsa, aborttiin ja kysymykseen sen moraalista tai moraalittomuudesta, Irving onnistuu tavalla, jota voi vain ihailla — varsinkin kun otetaan huomioon kirjan ilmestymisajankohta, 1980-luvun alkupuoli, jolloin aborttilaki taisteli jälleen Amerikassa eloonjäämisestään. Mainittakoon tässä yhteydessä, että teoksen abortteja tehtaileva tohtori on myös eetterin väärinkäyttäjä, imppaaja, rohkea valinta kirjailijalta sekin. ellauri180.html on line 85: Mielestäni Irving kirjoittaa vaikeasta aiheesta taitavasti; liikaa moralisoimatta mutta siltikään meitä naisia liikaa aliarvioimatta. Lisäksi intertekstuaaliset sukellukset Charlotte Brontën ja Charles Dickensin kirjallisiin valtakuntiin tarjoavat ainakin itseni tyyppisille hienopyrstöisille lukijoille sitä jotakin, lumovoimaa. ellauri180.html on line 87: Teoksen henkilöhahmot ovat ehdottomasti sen kantava voima. Kuvauksen keskiössä on sympaattinen Petteri Orpo, oman elämänsä sankari, tohtori Wilbur Larchin eetterinhuuruisten panoseikkailujen synnyttämä ”luomus”. Kirjailija pohdiskelee au-äidin kurjan elämän ja abortin suoman mahdollisuuden dilemmaa, epätoivottua rakkautta ja sen mukanaan tuomaa kiitollisuudenvelkaa (anteexi kenelle?). Lisäksi teos kuvaa taitavasti toisaalta jenkeissä vallizevan nokkimisjärjestyksen. ellauri180.html on line 107: Kaisa Sutela on kirjamaailmaan työelämässään eksynyt – ja uppoutunut – teologi. Hän rakastaa kirjoja ja on kirjallisuuden lajien suhteen melko kaikkiruokainen, mutta viihtyy silti parhaiten keltakantisen laatukirjallisuuden parissa. Myös lasten laatukirjat ovat lähellä sydäntä. Kaisa harrastaa ruoanlaittoa ja sitä myöten Tunnelmallisia makuja -blogin pitämistä. Kaikki vinkit ovat tervetulleita! ellauri180.html on line 123: This journal will help you envision your ideal life and then identify the unconscious attachments that are preventing you from living it. Through a series of writing prompts and exercises as well as some of Brianna’s favorite quotes, most popular articles, and new passages, it will help you sort through the conflicting thoughts, feelings, and fears that are preventing you from becoming the person you want and need to be. You do not need more motivation or drive to start building the life of your dreams. You need to better understand who you are, why you keep re-creating comfortable pain patterns, and why you may not really want what is it you think you do. ellauri180.html on line 125: Read more from Brianna West: The Truth About Everything, This Is For The Women Who Won't Give A Fuck, Never Mind How Nice You Ask, Your Soul Is A River, The Mountain Is You. The Art Of Letting Go, Read This If, It'll be Okay, and You Will Be Too, Don’t Fcking Panic: The Shit They Don’t Tell You in Therapy About Anxiety Disorder, Panic Attacks, & Depression, Your Heart Will Heal, Better Than Happy, Love Some One, You Vibrant Happy Women! Oops, most of these titles are Related Books by other snake-oil saleswomen! ellauri180.html on line 132: Vahvat naiset, orjien vapautus ja naisasia ovat keskeisiä ainexia Irvingsin kirjoittamisessa, mahdollisesti sivuvaikutuksena ilman isää kasvamisesta ja vielä syvemmästä suhteesta äitiinsä, mikä johtaa naiseuden ihannointiin ja ylistykseen. Isien osa. Miten he vastaavat, mitä ajattelevat, haluavat, tuntevat, kuinka erilaiset heidän mielipiteensä ja luonteensa ovat äiseihin verrattuna, kuinka typerät yhteiskuntasopimuxet vaikuttavat lapsi-isä-suhteisiin ja mitä on aito miehekkyys. Ehkä olin liiankin vaikuttunut siitä, että Irvingillä ei ollut isää, hän käsitteli tätä aihetta yliteholla, mitä monet huonot, välinpitämättömät tai ylirasittuneet isät eivät voi tai halua sijoittaa. Omaelämäkerta ja hänen kirjoituksensa ovat usein sama asia, enkä pysty nimeämään kirjailijaa, joka olisi lisännyt töihinsä niin paljon itsestään, jopa hyvin jalkovälisiä ja henkilökohtaisia yksityiskohtia. Vain Irving tietää, kuinka paljon on kexastua ja kuinka paljon totta, mutta minusta on hämmästyttävää käyttää kirjoittamisen lahjaa tehdäkseen itseään kuolemattomaksi poistamalla palasia todellisesta elämästään ja tekemällä niistä kuvitteellisia mestariteoksia. ellauri180.html on line 136: Omppuoluttalon säännöissä on kaikki hyvän Irving-romaanin piirteet: inhimilliset, omituiset ja miellyttävät hahmot, joilla on epätavallisia elämänkokemuksia; tarina, jolla on moraalinen pohjavire; syvällisiä kohtauksia - jotkut hassuja ja huvittavia - toiset viisaita ja koskettavia. Älä ymmärrä minua väärin, tämä kirja ei sovi kaikille. Se ei lähde heti nousuun – joku nopeatempoinen tv-kazoja saattaa jopa pitää koko ensimmäistä puoliskoa hitaana. Jos olet tiukasti elämänmielinen, et todennäköisesti huomaa nauttivasi tästä kirjasta – lapsenlähdetys on liian jatkuva ongelma. Eikä sikiönkaavinta ole tässä ainoa painava teema: petos, sota, siveys, lait ja säännöt, sielu, sukuruza, perhe, kuolema, naisiin kohdistuva väkivalta; lista jatkuu. ellauri180.html on line 140: Tällä kirjalla on monia myönteisiä ja hehkuvia arvosteluja, mutta minulle henkilökohtaisella tasolla se ei hyödyttänyt lukijan iloa tai mielenterveyttäni. (Halusin epätoivoisesti antaa tämän kirjan pois.) Cider House Rules olisi voinut olla 200 sivua vähemmän, enkä silti olisi nauttinut siitä paremmin. Varsinainen kerronta oli pitkäveteistä, väsyttävää ja koostui suurimmaksi osaksi aika turhia kuvauksia, jotka eivät vaikuttaneet juonenkäänteeseen. Hahmot olivat kuvaukseltaan luurankoisia, ja tunsin olevani hirvittävän etäällä heistä. Jännitteet puuttuivat kokonaan ja aina kun jotain edes vähän jännittävää tapahtui, se oli erittäin antiklimaattista. Se meni siihen tuskalliseen pisteeseen, etten vain välittänyt. Ja todellakin hahmot nimeltä Angel ja Candy tekevät enemmän kuin vain saavat minut värähtämään. Jotain muuta, jonka huomasin Irvingin kohdalla, mikä ei heti näkynyt, on hänen melko outo pakkomielle naisia ja heidän painoaan kohtaan. Tämä ei selvästikään sovi minulle (olen nimittäin aivan vitun läski) ja ollakseni rehellinen, ketä helvettiä kiinnostaa kuinka paljon nainen painaa? Sillä on ilmeisesti paljon merkitystä Irvingille, onhan Irving ex-painija. Irvingin kirjoituksella ei ollut todellista rakennetta, ja ilmeistä lääketieteellistä sanastoa lukuun ottamatta hänen tyylinsä oli yksinkertainen ja epätyydyttävä, ja näytti siltä, että jotkut lauseet olivat toisinaan oudosti lyhennettyjä. Pääasiassa lapsexiottoon ja sikiönlähdetyxeen perustuvan kirjan osalta odotin rehellisesti, että tässä on voittaja, mutta valitettavasti minulla on hirveän katkera maku suuhun ja vastenmielisyys Irvingiä kohtaan. ellauri180.html on line 144: Sandy tuumii: Kaiken kaikkiaan aika kakka kirja. Hyviä pointteja oli. Siellä oli joitain erittäin voimakkaita ja vahvoja hahmoja, ja sitten joitain todella litteitä läpinäkyviä persoonallisuuksia. Kirjassa oli lopulta erittäin hyvä pointti. Jokainen määrittelee säännöt, ja ihmisinä meidän on valittava, mitä noudatamme ja mitä emme. Pitäisikö meidän noudattaa sääntöjä? Pitäisikö meidän tehdä omat säännöt? Kuinka merkityksellisiä ja käytännöllisiä ovat todelliset säännöt todellisessa maailmassa? Tarkemmin sanottuna, kuinka relevantteja abortin vastaiset lait ovat? Lukijana otamme kaksi matkaa, yhden lääkärinä, joka oppii milloin sääntöjä on syytä muuttaa eettisistä syistä. Katsomme myös nuoren Homerin, kun hän oppii sääntöjen tarkoituksen. ellauri180.html on line 146: Viime kädessä se on kuitenkin Melanien hahmo, joka mielestäni on tarinan sankari. Melanie, vaikka vaikutti lievästi sosiopaattiselta, näyttää olevan ainoa, jolla on rehellisyys ja moraali. Lopulta hän antaa Homerille hyvän potkun perseeseen, koska hän näkee, että tämä on pohjimmiltaan kieltänyt oman poikansa. Minua harmittaa, että hänen hahmonsa vedettiin kokonaan pois elokuvasta. ellauri180.html on line 148: Hahmo, jota vihasin eniten, oli Candy. Candy on selvästi miehen keksimä hahmo miehille. Hänellä ei näytä olevan muita tunteita kuin hän on avuttomasti kiinnostunut miehistä. Hän ei koskaan vastusta mitään, mitä kukaan tekee, hänen tunteitaan ei koskaan oteta huomioon, paitsi että hän haluaa miehiä eikä voi valita heidän välillään. Kun Homer ottaa raskaana olevan Candyn pois perheestään kestääkseen raskauden ja synnytyksen tuntemattomien ihmisten kanssa, Candy ei näytä välittävän siitä. Hän ei edes jouluna haittaa, että hänet pidetään piilossa isältään, jota hänkin on hyvin läheinen, sekä ystäviltään ja läheiseltä perheeltä. Hän on siellä vain iloisen onnellinen. ellauri180.html on line 150: Kirja on huonosti kirjoitettu. Usein ennakoidaan jotain, mitä ei koskaan tapahdu, ikään kuin kirjoittaja olisi ottanut suuria paloja juonen, mutta unohtanut palata muokkaamaan sitä. Candy ei ole ainoa litteä hahmo, ja siellä on paljon hyödytöntä tietoa asioista, jotka eivät todellakaan lisää juonetta tai liity mihinkään. Usein on kohtauksia, sanoja, jotka ovat erittäin häiritseviä. Tämä olisi hienoa, jos nämä kauheat kohtaukset edistäisivät tarinaa tai juonetta tai olisivat mielenkiintoisia tai sijoitettu strategisiin paikkoihin. Sen sijaan ne ovat olemassa vain tehdäkseen lukijan olon epämukavaksi. Esimerkiksi koko pornografinen kuva naisen ja hevosen kanssa, onko se todella tarpeellista selittää Homerin seksuaalista kehitystä ja Melanien väkivaltaa? Vai täytyykö meidän todella kuulla yksityiskohtia Candyn karvojen ajelusta ennen aborttia ja kuinka Homer pelasti hänen hiuksensa? Nämä kohtaukset vievät huomion juonesta, jättävät huonon maun ja maalaavat lopulta maailman karkeaksi, hankalaksi, luonnottomaksi paikaksi. Ehkä näin Irving näkee maailman, ja tämä kirja on hänen paljastuxensa. Tämäpä kiintoisaa. ellauri180.html on line 159: Sen saatteena edix.fi on tehnyt pelin Kieluri, joka on jonkun wordl-pelin suomalainen versio Nykysuomen sanakirjan listan pohjalta. Onpa hienoa. Wordl on iänikuinen Mastermind kirjaimilla. Ei jaxa. Mitenhän nää vanhat papat jaxavat? Miten ne jaxaa jahnata vaan entisillä sijoilla? Niiden päässä ei sit ilmeisesti mitään muuta pyöri. Kieluri ei muuten toiminut Firefoxissa, mutta toimi Chromessa. Vitun Gog. Tieturi exe ollut sen Linturin atk-koulutusyritys? Palturi. Tunturi-mopo, petturi, hanuri, turkiskauluri. Puolikuivuri. Huri huri. ellauri180.html on line 167: Many historical accounts of circumcision have been written and most authors have used their survey to form an opinion as to whether the neonatal procedure is justified. The weak medical arguments are tempered by the importance of cultural and religious factors. Opponents of the ritual draw attention to the `rights' of the new-born to the skin on their little penises, which, they argue, must be upheld. Others contest that humans are social animals and cannot survive alone; they require their parents, community and culture to thrive, and, as such, `rights' belong to the group, not to the individual. If there is an inherent survival advantage to a group of humans who chose to maim their young, then this is presumably evidenced by their continued survival as a race. In short, to conclude any historical reflection with a reasoned `right' or `wrong', would be like claiming to have fathomed God's will. Consider this; mankind has developed this strange surgical signature that is so pervasive, that in the last five minutes alone, another 120 boys throughout the world have been circumcised. Mikä jättimäinen esinahkakukkula siitä tulisi! Israelista voisi tulla tulevien talvikisojen isäntämaa.. ellauri180.html on line 169: Esinahka - etu vai haitta? Kuten saattaa arvata, tästä aiheesta on jenkeillä laaja kiistakirjallisuus. Onko esinahkaisilla enemmän vai vähemmän sexitauteja kuin esinahattomilla? V. 1949 paperin kirjoittaja on osuvasti nimeltään Eugene M. Hand. (Liekö Mike Handin huonetta ja sukua?) Maxumuurin takaa ehtii kirjoittaja huikata että 790 gentiilin, 525 kiken ja 25 negron aineisto on vino koska oli vaikeaa löytää asevelvollisia neekereitä ilman tippuria. Goyimeistä oli 34% nahattomia, juutalaisista oli nahka tallella vain 1 unorthodoxilla, joka yllättäen sanoi olevansa siitä ylpeä. ellauri180.html on line 171: There has been little written from a statistical standpoint to confirm or deny the popular medical belief that the circumcised are less prone to contract venereal disease. This paper will present a statistical study of the incidence of circumcision in a group free from venereal disease as compared with that of groups with various forms of venereal disease, to determine the influence of circumcision on venereal disease. ellauri180.html on line 174: OBJECTIVES: Globally approximately 25% of men are circumcised for religious, cultural, medical, or parental choice reasons. However, controversy surrounds the procedure, and its benefits and risks to health. We review current knowledge of the health benefits and risks associated with male circumcision. METHODS: We have used, where available, previously conducted reviews of the relation between male circumcision and specific outcomes as "benchmarks", and updated them by searching the Medline database for more recent information. RESULTS: There is substantial evidence that circumcision protects males from HIV infection, penile carcinoma, urinary tract infections, and ulcerative sexually transmitted diseases. We could find little scientific evidence of adverse effects on sexual, psychological, or emotional health. Surgical risks associated with circumcision, particularly bleeding, penile injury, and local infection, as well as the consequences of the pain experienced with neonatal circumcision, are valid concerns that require appropriate responses. CONCLUSION: Further analyses of the utility and cost effectiveness of male circumcision as a preventive health measure should, in the light of this information, be research and policy priorities. A decision as to whether to recommend male circumcision in a given society should be based upon an assessment of the risk for and occurrence of the diseases which are associated with the presence of the foreskin, versus the risk of the complications of the procedure. In order for individuals and their families to make an informed decision, they should be provided with the best available evidence regarding the known benefits and risks. And they should also know what God thinks of it. ellauri180.html on line 179: Despite an estimated one-sixth of the world's men having been circumcised, it has long been forgotten where or why this most intriguing operation began. The procedure has been performed for religious, cultural and medical reasons, although the last has only become fashionable since the rise of modern surgery in the 19th century. Accordingly, the indications for surgery have surfaced, submerged and altered with the trends of the day. In this review we explore the origins of circumcision, and discuss the techniques and controversies that have evolved since the event has become medicalized. ellauri180.html on line 181: Anthropologists do not agree on the origins of circumcision. The English egyptologist, Sir Graham Elliot Smith, suggested that it is one of the features of a heliolithic' culture which, over some 15 000 years ago, spread over much of the world. Others believe that it may have originated independently within several different cultures; certainly, many of the natives that Columbus found inhabiting the New World' were circumcised. However, it is known that circumcision had been practised in the Near East, patchily throughout tribal Africa, among the Moslem peoples of India and of south-east Asia, as well as by Australian Aborgines, for as long as we can tell. The earliest Egyptian mummies (1300 BCE) were circumcised and wall paintings in Egypt show that it was customary several thousand years earlier than that. ellauri180.html on line 183: In some African tribes, circumcision is performed at birth. In Judaic societies, the ritual is performed on the eighth day after birth, but for Moslems and many of the tribal cultures it is performed in early adult life as a rite of passage', e.g. puberty or marriage. Why the practice evolved is not clear and many theories have been proposed. Nineteenth century historians suggested that the ritual is an ancient form of social control. They conceive that the slitting of a man's penis to cause bleeding and pain is to remind him of the power of the Church, i.e. We have control over your distinction to be a man, your pleasure and your right to reproduce'. The ritual is a warning and the timing dictates who is warned; for the new-born it is the parents who accede to the Church: We mark your son, who belongs to us, not to you'. For the young adolescent, the warning accompanies the aggrandisement of puberty; the time when growing strength give independence, and the rebellion of youth. ellauri180.html on line 185: Psychologists have extended this theory to incorporate notions of pain imprinting'. By encoding violence on the brain, child-maternal bonding is interrupted and a sense of betrayal is instilled in the infant; these are considered requisite qualities that enhance the child's ability for survival later in life. Indeed, some components of these psychological theories have recently been tested in prospective clinical trials and there is now evidence that neonates who are circumcised without local anaesthetic do have increased pain responses when 4- and 6-monthly vaccinations are administered. ellauri180.html on line 187: Others believe that circumcision arose as a mark of defilement or slavery (fig. 1). In ancient Egypt captured warriors were often mutilated before being condemned to the slavery. Amputation of digits and castration was common, but the morbidity was high and their resultant value as slaves was reduced. However, circumcision was just as degrading and evolved as a sufficiently humiliating compromise. Eventually, all male descendents of these slaves were circumcised. The Phoenicians, and later the Jews who were largely enslaved, adopted and ritualized circumcision. In time, circumcision was incorporated into Judaic religious practice and viewed as an outward sign of a covenant between God and man (Genesis XVI, Fig. 2). ellauri180.html on line 189: There are many other reasons why circumcision may have evolved. Some have suggested that it is a mark of cultural identity, akin to a tattoo or a body piercing. Alternatively, there are reasons to believe that the ritual evolved as a fertility rite. For example, that some tribal cultures apportion seasons' for both the male and female operation, supports the view that circumcision developed as a sacrifice to the gods, an offering in exchange for a good harvest, etc. This would seem reasonable as the penis is clearly inhabited by powers that produce life. Indeed, evidence of a connection with darvests is also found in Nicaragua, where blood from the operations is mixed with maize to be eaten during the ceremony. (Fig. 3). Although the true origins of circumcision will never be known, it is likely that the truth lies in part with all of the theories described. ellauri180.html on line 191: Furthermore, was it always doctors who performed the procedure in ancient times? Probably not: in biblical times it was the mother who performed the ceremony on the newborn. Gradually mohels took over; men who had the requisite surgical skill and advanced religious knowledge. After prayer, the mohel circumcised the infant and then blessed the child, a practice little changed today (Fig. 4a-d). In ancient Egyptian society, the procedure was performed by a priest with his thumb-nail (often gold-impregnated) and throughout mediaeval times it appears to have been largely kept in the domain of religious men. ellauri180.html on line 193: However, it is likely that doctors did not perform circumcision until the latter half of the 19th century. ellauri180.html on line 195: Abernathy (1928) who was a reluctant surgeon) does report the use of the bistoury (knife) to achieve circumcision in men with gonoccocal phimosis'. He also states that the bleeding should be stanched with iodoform and boric', possibly indicating that sutures were not applied. ellauri180.html on line 197: Baillie (1833) also describes gonococcal phimosis and recommends that the initial treatment is nugatory' (inoperative) involving the washing of the penis (and under the prepuce with soap and tepid water, followed by the application of calomel ointment. Abernathy also warns against immediate circumcision in the face of a morbidly sensitive surface' (and declares that Sir Edward Home agrees with him!). He advocates that the posthitis (inflamed foreskin) should be allowed to soothe and allay' before surgical intervention. We can assume that the complications recognized by both Abernathy and Baillie were re-phimosis, re-stricture or suppuration; what is clear is that circumcision was not a procedure taken lightly at that time. Interestingly, neither author mentions circumcision in the neonate, suggesting that it had not yet significantly entered the domain of English surgeons. ellauri180.html on line 198: By the middle of the 19th century, anaesthesia and antisepsis were rapidly changing surgical practice. The first reported circumcision in the surgical accounts of St Bartholomew's Hospital was in 1865; although this comprised only one of the 417 operations performed that year, it was clearly becoming a more common procedure. Indeed, this was a time when surgical cures were being explored for all ails and in 1878 Curling described circumcision as a cure for impotence in men who also had as associated phimosis. Many other surgeons reported circumcision as being beneficial for a diverse range of sexual problems. Walsham (1903) re-iterates the putative association of phimosis with impotence and suggests that it may also predispose to sterility, priapism, excess masturbation and even venereal disease. Warren (1915) adds epilepsy, nocturnal enuresis, night terrors and precocious sexual unrest' to the list of dangers, and this accepted catalogue of phimotic ills' is extended in American textbooks to include other aspects of sexual erethisms' such as homosexuality. ellauri180.html on line 200: The turn of the 19th century was also an important time in laying the foundations of surgical technique. Sir Frederick Treves (1903) provides us with a comprehensive account of basic surgical principles that remain today. Like most of his contemporaries, he used scissors to remove the prepuce (fig. 5) and describes ligation of the frenular artery as being mandatory' in the adult. He also warns against the excess removal of skin, as this may lead to chordee. ellauri180.html on line 201: Neonatal circumcision techniques have evolved in parallel. It is clear from most surgical texts that circumcision of the new-born had become a regular request for the surgeon by the later part of the 19th century. For instance, Jacobsen (1893) warns of the importance of establishing a familial bleeding tendency from the mother before circumcision. He describes the case of four Jewish infants, each descended from a different grandchild of a common ancestress, all of whom died from haemorrhage after circumcision. ellauri180.html on line 204: More than 2000 years of Jewish persecution has led to the development of alternative surgical procedures. Indeed, `uncircumcision as a measure to offset the oppression of Jews is cited in the Old Testament (I Maccabees 1:14-15) and surgical attempts to restore the prepuce have been well documented throughout history ellauri180.html on line 209: It is surprising that despite the many billions of foreskins that have been severed over thousands of years, it is only recently that efforts have been made to understand the prepuce. ellauri180.html on line 211: He concluded that only 4% of foreskins were fully retractile at birth, yet 90% were so by the age of 3 years. Of these remaining foreskins, most could be rendered retractile by gentle manipulation. Recent studies have suggested that by the age of 17 years, only 1% remain unretractile. ellauri180.html on line 212: Gairdner made the astute observations that the slow period of preputial development corresponded with the age of incontinence. He felt that the prepuce had a protective role and noted that meatal ulceration only occurred in circumcised boys. Recently, a doctor writing anonymously in the BMJ provided an analogy suggesting that the prepuce is to the glans what the eyelid is to the eye. ellauri180.html on line 214: To date, a more definite function cannot be ascribed to the prepuce, but as an accessible and ready source of fibroblasts, it has become a favourite tissue reservoir for cell-culture biologists and hence basic scientific research. ellauri180.html on line 218: Notwithstanding the relative disinterest over the function of the prepuce, no other operation has been surrounded by controversy so much as circumcision. Should it be done, then when, why, how and by whom? Religious and cultural influences are pervasive, parental confusion is widespread and medical indications shift with the trends of the day. Doctors divide into camps driven by self-interest, self-righteousness and self-defence. It is not surprising that some of the most colourful pages in the medical literature are devoted to the debate. ellauri180.html on line 222: `…Your patient C.D., aetat 7 months, has the prepuce with which he was born. You ask me with a note of persuasion in your voice, if it should be excised. Am I to make a decision on scientific grounds, or am I to acquiesce in a rate which took its origin at the behest of that arch-sanitarian Moses?…If you can show good reason why a ritual designed to ease the penalties of concupiscence amidst the sand and flies of the Syrian deserts should be continued in this England, land of clean bed-linen and lesser opportunity, I shall listen to your arguments ……(do you not) understand that Nature does not intend it (the foreskin) to be stretched and retracted in the Temples of the Welfare Centres or ritually removed in the precincts of the operating theatres…'. ellauri180.html on line 224: Literary assaults such as these have served to fuel the debates and even a Medline® search today reveals that in the last year alone, 155 reviews or letters have been published arguing for or against routine circumcision. However, studying the evolution of the medical indications provides us with a pleasing demonstration of how controversy drives scientific enquiry. We have already described how the surgeons of 100 years ago advocated circumcision for a wide variety of conditions, such as impotence, nocturnal enuresis, sterility, excess masturbation, night terrors, epilepsy, etc. There can be no doubt that a large element of surgical self-interest drove these claims. However, most of the contemporary textbooks also included epithelioma (carcinoma) of the penis amidst the morass of complications of phimosis. Although rare, once this observation had been made, it presumably filtered down through the textbooks by rote, rather than scientific study. A few reports had appeared in the early 20th century indicating that carcinoma of the penis was rare in circumcised men, but not until the debate over neonatal circumcision erupted in the medical press in the 1930s that this surgical `mantra' was put to the test. In 1932, the editor of the Lancet challenged Abraham Wolbarst, a New York urologist, to prove his contention (in a previous Lancet editorial), that circumcision prevented penile carcinoma. Wolbarst responded by surveying every skin, cancer and Jewish hospital in the USA, along with 1250 of the largest general hospitals throughout the Union. With this survey, he was able to show that penile cancer virtually never occurred in circumcised men and that the risk related to the timing of the circumcision. Over the years this association has been reaffirmed by many research workers, although general hygiene, demographic and other factors such as human papilloma virus and smoking status are probably just as important. However, Wolbarst established that association through formal scientific enquiry and proponents of the procedure continue to use this as a compelling argument for circumcision at birth. ellauri180.html on line 226: Almost as an extension to the lack of penile cancer in Jews, Handley reported on the infrequency of carcinoma of the cervix in Jewish women. He suggested that this related to the fact that Jewish men were circumcised. Not surprisingly, this spawned a mass of contradictory studies and over the next 50 years the champions of both camps have sought to establish the importance or irrelevance of circumcision in relation to penile cancer. The pendulum has swung both ways and the current evidence suggests that other factors are probably more important. A similar debate has raged for 50 years over concerns for the risks of urinary tract infections in young boys and currently, any decreased risk associated with circumcision remains tentative but not proven. ellauri180.html on line 228: However, during the two World Wars, governments became increasingly interested in reducing the risk of venereal disease amongst their soldiers. Clearly, such pathology can have a profound effect on the efficiency of fighting armis. Indeed, in 1947 the Canadian Army found that whereas 52% of their soldiers had foreskins intact, 77% of those treated for venereal disease were uncircumcised. Persuasive arguments to circumcise all conscripts were proposed. Furthermore, it was an age-old observation, and indigenous African healers had promoted circumcision to prevent the transmission of sexually transmitted disease for centuries. As might be expected, the evidence did not withstand further scientific scrutiny and numerous contradictions were provided. However, there has recently been startling evidence that HIV infection is significantly associated with the uncircumcised status. Indeed, one author has recently suggested routine neonatal circumcision on a world-wide scale as a long-term strategy for the control of AIDS: a whole new chapter opens in this ancient debate! ellauri180.html on line 230: Finally, controversy has arisen over who should perform the procedure. Once circumcision had been medicalized' in the 19th century, many surgeons were keen to take paying customers away from the religious men. As such, doctors were often quick to highlight the unforseen risks attendant on a non-medical procedure. For instance, Cabot (1924) described tuberculosis of the penis occurring when Rabbis with infected sputum sucked on the baby's penis to stop the bleeding. However, it has often been claimed that the incidence of complications in Jewish children is very low and that the final result is usually better than any hospital doctor can produce. ellauri180.html on line 231: Irrespective, the circumcision of young boys has become a thriving business for all parties. ellauri180.html on line 233: However, with a healthcare budget of $140 million per year in the USA (1990), insurance companies eventually forced closer scrutiny. Following such pressure, the first Task Force of Neonatal Circumcision from the American Academy of Pediatrics (1n 1975) concluded that there was no valid medical indication for this procedure. However, the pro-circumcision lobby was strong and the task force was forced to re-evaluate. In 1989, they conceded that there may be certain advantages to neonatal circumcision, although their recommendations did stop short of advising routine operation. Similar pressures in the UK have now resulted in only certain Health Authorities being prepared to pay for the procedure. These tend to be in regions with large ethnic minorities who otherwise may suffer form back street' circumcisions. ellauri180.html on line 235: Thus it is clear that medical trends are now being driven by financial constraints. Perhaps this is reflected by the dramatic decline in the number of non-religious circumcisions performed over the last half century; in the USA an estimated 80% of boys were circumcised in 1976 but by 1981 this had fallew to 61%, and recent estimates suggest that this decrease continues. In the UK the decline has been even more dramatic: originally more common in the upper classes, circumcision rates fell from 30% in 1939 to 20% in 1949 and 10% by 1963. By 1975 only 6% of British schoolboys were circumcised and this may well have declined further. ellauri180.html on line 240: Writing POC characters ellauri180.html on line 248: Why do I write so many male characters? ellauri180.html on line 254: What do you do if you discover another recently published book that has nearly the exact same premise as the one you've written? ellauri180.html on line 256: I accidentally stumbled upon what works for me... ellauri180.html on line 264: I write more and, arguably, write BETTER when I know as LITTLE about the plot & characters story as possible (ie pantsing), but I'm uncomfortable with the prospect of pantsing an entire fcking novel...? ellauri180.html on line 268: Tips on Writing Characters that are smarter than you? ellauri180.html on line 278: For those of you that struggled to start writing your stories, what finally motivated you to do so? ellauri180.html on line 282: Writing Racist Characters is Hard ellauri180.html on line 286: First novel done. Now what? ellauri180.html on line 295: Can White Authors Write Characters of Color? - Admiral Nelson Literary Agency. ellauri180.html on line 297: The answer is yes. We live in a diverse world. In fact, in most contemporary settings, an all-white cast of characters would be odd, as it hardly reflects reality. So yes, a white author can write diverse cast as long as the heroes are white. 6 janv. 2017 ellauri180.html on line 299: For the longest time, I didn’t think that white authors should write non-white characters. I had seen it done badly (as my previous article about Sarah J. Maas explains) and offensively (think J. K. Rowling with Cho Chang and the Patil twins). ellauri180.html on line 300: One study found in 2018 that (of the books in the sample), although non-Hispanic white people account for 60 percent of the U.S. population, they wrote 89 percent of the books. 40 percent of their characters most definitely aren't POC or Latino. ellauri180.html on line 302: There are numerous courses of action that could help to lessen the everyday burden of white supremacy. Reading books with characters that look and feel like Ernest Hemingway is not a good place to start. ellauri180.html on line 304: If James Cameron had spent some time reading things written by Native people about Pocahontas and what that storyline means to their people and how offensive and damaging the sexualization of native women is, he might have reconsidered that romantic subplot. If he had started to read and then balked at all the vicious hatred and anger, it is as if he never even tried. ellauri180.html on line 309: Things to note: Bobby looks far away, Lori (or whatever) looks at him. Bobby is up front, Lori stands back. Bobby is fully dressed, Lori shows tits and navel. Bobby is white & has neat white clothes, Lori is WOC & wears dirty neolithic gear. Bobby frowns, Lori smirks like a puppy. Zadaa! By the rivers of Babylon... ellauri180.html on line 312: How To Write Characters Of Different Ethnicities Without Offending ... ellauri180.html on line 314: So, here we have it: How to write PO without pissing everyone off and doing a horrible job... ellauri180.html on line 316: It is important to start by trying your hardest to forget anything you think you know about black women and black female identity. As a white person, anything you would know about them you probably learned from media that is not controlled by or monitored by black women themselves. Meaning that it is likely not a good representation of black women at all. ellauri180.html on line 320: How do you write a character cast? ellauri180.html on line 322: How do you illustrate a diverse character? ellauri180.html on line 328: What are the high school stereotypes? ellauri180.html on line 335: Tips For Writing Characters Of A Different Heritage ellauri180.html on line 341: Don't write off “minor” characters. ... ellauri180.html on line 343: When in doubt, write from a place of shared understanding. ... ellauri180.html on line 350: 6 Ways to Avoid Character Cliches in Your Writing ellauri180.html on line 352: Focus on Your Character's Origin Story. ... ellauri180.html on line 354: Go In Depth With Character Description. ... ellauri180.html on line 356: Give Your Characters a Range of Emotions. ... ellauri180.html on line 358: Give Your Character a Sense of Motivation. ... ellauri180.html on line 360: Give Your Character Fears and Flaws. ... ellauri180.html on line 362: Give Your Character Strengths. ellauri180.html on line 369: Bobby finally learns about the true nature of Travelers: that he and the others are not actually humans at all, but rather, human-shaped AI silicon dolls created by something called Sonera: the accumulated energy of all positive optimist sentient knowledge and creativity. Contrarily, Great Dane is a rear window dog arisen from Elisa, a dark antithesis of Sonera. Reuniting one last time, Bobby and the Travelers confront Great Dane in a final battle on Third World to begin Hello World's process toward economic liberalism at last. ellauri180.html on line 371: Pendragon: Journal of an Adventure through Time and Space, commonly known as Pendragon, is a series of ten young-adult science fiction and fantasy novels by American author D. J. MacHale, published from 2002 to 2009. Science fantasy is a hybrid genre within speculative fiction that simultaneously draws upon or combines tropes and elements from both science fiction and fantasy. ellauri180.html on line 375: Robert "Bobby" Pendragon is an everyday athletic junior high school student from (fictional) Stony Brook, Connecticut, located in the greater New York metropolitan area. Bobby is a prisoner of color. Oops sorry my bad he's not, rather he looks a lot like Harry Potter without the spectacles. But his date Lori (whatever) is a WOC. Bobby's Uncle Stop Press reveals that he will train Bobby to become one of the "Travelers": asshole-journeying young warriors from a variety of different planets and cultures. Great Dane threatens to mix them all together like a kid with watercolors until they are all the same shade of shit. ellauri180.html on line 382: ‘Porphyria’s Lover’ is one of hard">Browning’s first great poems, written when he was in his early twenties. It is also one of the first great dramatic monologues in English verse, the 1830s being the decade in which Browning and Tennyson developed the genre, penning a series of classic poems which see the poet adopting a persona and ‘staging’ a soliloquy given by an (often unreliable) speaker. Here, the speaker is the titular lover of the girl, Porphyria. Before we proceed to an analysis of ‘Porphyria’s Lover’, here’s a reminder of Browning’s poem. (Se mainittiin Gently-poliisisarjassa yhden koulun pulpettia vasten naidun tupeeratun 60-luvun teinin mielirunona.) ellauri180.html on line 395: Withdrew the dripping cloak and shawl, pois mun tippuvan kumisuojaimen, ellauri180.html on line 396: And laid her soiled gloves by, untied Pani tahriintuneet hanskat pois, ellauri180.html on line 397: Her hat and let the damp hair fall, Irrotti hatun ja suori tukkansa, ellauri180.html on line 402: And all her yellow hair displaced, yhden paikan keltaisine karvoineen, ellauri180.html on line 404: And spread, o’er all, her yellow hair, Ja levitti mun naamalle karvatuheron, ellauri180.html on line 413: For love of her, and all in vain: Vaikka turhanpäiväistähän oikeastaan: ellauri180.html on line 414: So, she was come through wind and rain. Tulihan se sateesta huolimatta sentään, ellauri180.html on line 419: While I debated what to do. Ja vielä kun mietin next movea. ellauri180.html on line 420: That moment she was mine, mine, fair, Sillä hetkellä se oli mun kokonaan, ellauri180.html on line 422: A thing to do, and all her hair Siis siitä kekkasin mä tän idean: ellauri180.html on line 426: I am quite sure she felt no pain. Siitä olen ihan, no aika varma. ellauri180.html on line 427: As a shut bud that holds a bee, Kukkia ja mehiläisiä tähän vähän; ellauri180.html on line 437: So glad it has its utmost will, Iloinen että sai läpi tahtonsa, ellauri180.html on line 438: That all it scorned at once is fled, Et kaikki säätyesteet kaikkosi, ellauri180.html on line 443: And all night long we have not stirred, Eikä olla enää liikahdettukaan, ellauri180.html on line 444: And yet God has not said a word! Eikä jumalakaan puutu asiaan! ellauri180.html on line 447: In summary: a man speaks to some unidentified (and possibly imaginary) auditor, telling us how, on a dark and stormy (or rainy and windy) night, he waited in his cottage for his lover, Porphyria, to arrive. When she turns up, it’s clear Porphyria is of a higher social class than the male speaker: he’s punching above his weight, as they say. Note how she glides in as if she owns the place, and as if she walks on air rather than on the ground like us mere mortals. She wears a hat, cloak, and shawl, and her gloves are soiled, suggesting that they are not used to slumming it in a common man’s cottage and attending to his fire and grate. The fact that she also takes the lead – suggesting she is perhaps used to ordering servants to do her bidding – further hints at her highborn status: she calls to the speaker, and she takes his arm and puts it around her waist. Then, the clincher (in more ways than one): we are told "she Too weak, for all her heart’s endeavour, ellauri180.html on line 450: In other words, her pride, and knowing that she is higher than her lowborn lover on the social scale and so cannot marry him, prevents her from giving herself to him altogether. He is just her ‘bit of rough’, to use the more modern idiom. Calmly, and determined to possess Porphyria utterly, even if it means killing her in order to do so, the speaker strangles Porphyria with her hair, wrapping it around her neck three times and wringing the life from her. In death, she remains forever his. ellauri180.html on line 452: Joo toi on yllättävän vahva meemi troglodyyteillä et saalis on pidettävä hallussa vaikka raatona. Turpa kii ämmä tai tulee nyrkistä. Ei ihme että tää pätkä oli Pilin mieleen. Middlebrow Rothilla oli varmaan paljon tota fiilistä. Tämmöstä Lady Chatterleyn rakastaja tyyppistä luokka mismätchiä. ellauri180.html on line 459: Niinkuin se että vapaus on kissapedon survival strategia, hampaat ja kynnet puoliautomaattikivääreinä. Liberte egalite fraternite, se on kauppamiesten slogani: ota kiinni mistä saat, vedä voittoa tyhmempien tarpeista, kyykytä ja ryövää köyhempiä tullaxesi ize aina vielä rikkaammaxi. ellauri180.html on line 461: Liberalismi nostaa pään hyvissä liikenneoloissa kun on aukko liikenteessä johon kiilata ja hyötyä suhdanteista eli tuotteiden eri hintatasosta eri kauppapaikoilla. Siihen tarvitaan sitä vapautta, että muut ei pääse suojaamaan multa etujaan jotka on mulle vaan kaupan esteitä ja haittoja. Mun meemi on kasvu korkoa korolle lopputuloxena väestön ja luonnon räjähdys. Monikulttuurisuus ei haittaa, se on kv kaupan, palveluelinkeinojen ja vierastyön välttämätön seuraus. ellauri180.html on line 467: GAL-TAN, arvot ja poliittinen suuntaus, arvot laahaten sukupolven tai 2 politiikkaa jäljessä. Rikkaat ja köyhät konservatiivit oikeistossa, nälkäiset wannabet ja kylläiset ex-radikaalit vasemmalla, laskukkaat ja nousukkaat. Kaikki toimii kuin junan vessa. ellauri180.html on line 469: Kehittyneen barditeollisuuden avulla Jenkkilä on yhdistänyt nämä 2 mallia, niin että havenotit on saatu samaan aikaan sekä pitämään kiinni kerrostuneen termiittipesän vanhoista meemeistä että uskomaan American dreamiin päästä ize penthousekerroxiin herrahississä kun nalli napsahtaa ja onni sattuu potkaisemaan 2-3 paskaduunissa seppoilevaa izeyrittäjää. Kiitos bardit! Ilman teitä tää ei olis syntynyt, ja ilman räjähdysmäistä kasvua se ei pysyis pystyssä. Nyt on punakone alkanut jo yskähdellä. Kohta koittaa bardi Byronin ennustama pimeys. ellauri180.html on line 477: I had a dream, which was not all a dream. Mä näin unta joka ei ollut pelkkä uni. ellauri180.html on line 479: Did wander darkling in the eternal space, Pimeinä harhasivat ikuista avaruutta, ellauri180.html on line 489: The habitations of all things which dwell, Kaikkien asujainten asunnot, ellauri180.html on line 504: Their chins upon their clenched hands, and smil'd; Toiset juoxenteli ympäri, syöttivät ellauri180.html on line 507: With mad disquietude on the dull sky, Vanhan maailman viime kajoa, ja taas ellauri180.html on line 508: The pall of a past world; and then again Loivat kiroten kazeet takas maahan, ellauri180.html on line 509: With curses cast them down upon the dust, Kiristelivät hampaita ja ulvoivat; ellauri180.html on line 511: shriek'd Maihin räpytellen turhaan siipiään; ellauri180.html on line 514: Came tame and tremulous; and vipers crawl'd Sähisten, mutta ilman myrkkyhampaita - ellauri180.html on line 521: Gorging himself in gloom: no love was left; Ahtaen izeään synkkinä, pahansuopina, ellauri180.html on line 522: All earth was but one thought—and that was death Koko maalla oli vain 1 ajatus, nim. kuolema, ellauri180.html on line 525: Died, and their bones were tombless as their flesh; Kuoli, liha ja luut jäi hautaamatta, ellauri180.html on line 526: The meagre by the meagre were devour'd, Laihat ahmi leukoihinsa laihoja, ellauri180.html on line 533: And a quick desolate cry, licking the hand Uikahti kovasti, nuollen kättä ellauri180.html on line 539: Where had been heap'd a mass of holy things Mihin oli kasattu läjä pyhiä kamoja ellauri180.html on line 541: And shivering scrap'd with their cold skeleton hands Täristen kylmillä luurankokäsillä ellauri180.html on line 542: The feeble ashes, and their feeble breath haaleasta umpimähkästä, ellauri180.html on line 543: Blew for a little life, and made a flame Ja niiden heikko hengitys pihahti ellauri180.html on line 544: Which was a mockery; then they lifted up Sytyttäen pienen liekin, ihan läpällä, ellauri180.html on line 548: Even of their mutual hideousness they died, Ne kuoli ihan vaan toistensa kaameista ellauri180.html on line 550: Famine had written Fiend. The world was void, Nälkä oli kirjoittanut Pahis. Maailma oli tyhjä, ellauri180.html on line 553: A lump of death—a chaos of hard clay. - kökkäre kuolemaa, kovan saven kaaos. ellauri180.html on line 558: And their masts fell down piecemeal: as they dropp'd Niiden mastot hajosivat paloina: ellauri180.html on line 561: The moon, their mistress, had expir'd before; Kuu, niiden emäntä oli kuollut ennemmin, ellauri180.html on line 563: And the clouds perish'd; Darkness had no need Ja pilvet menehtyivät; pimeys ei tarvinnut ellauri180.html on line 568: This dream can either be brushed off as only that, or considered as a premonition due to the fact that it has a poignant message to share about the state of the human race. ellauri180.html on line 569: Namely a prediction for what will happen to the planet if the human race does not change (for the better). ellauri180.html on line 573: All of the people of the earth have been doomed to live in darkness. They burn everything around them, from palaces to huts and eventually religious materials. They are desperate for any kind of light to see by. ellauri180.html on line 575: The worst of it is that all are made equal by this darkness, kings are brought to the level of peasants and all suffer together. ellauri180.html on line 580: Those that survived here represented those that survive in sin, off of pain, and with an attitude of “making it” at all costs. Instead of coming together to find a new way to live like naked mole-rats, they only want to return to the past. ellauri180.html on line 581: Some "men" smile into their hands in intense cynicism for what is happening. People seem frustrated. ellauri180.html on line 583: Quickly this illusion of equality is broken. Guys start eating one another after slaughtering the other creatures around them. Once more the reader gets a small degree of equality in the darkness. The “meagre” in this world are eating the meagre and not the "fat" the meagre as usual. Even those that are most loyal, dogs, “assail’d their masters”. ellauri180.html on line 585: The single remaining loyal dog represents the last vestige of good within this world. He refused to turn to the sin that came so easily to the rest of the world, he was not changed (to the worse) by the darkness. ellauri180.html on line 587: The next turn in the poem is reminiscent of the story of, and the feud between, Cain and Abel the first two sons of Adam and Eve except reeled in reverse. A large number of “holy things” (like banknotes) had already been used for an unholy purpose (such as kindling for another fire). ellauri180.html on line 589: This act of seeking to find comfort in the burnt remains of religious, or at least holy (privately owned), texts, objects, or structures, after having destroyed them fits into the narrative of this sinful world being reduced to darkness. God (not mentioned) has tested these people and they have failed, only returning to religion when they are at their most desperate. That's an F. ellauri180.html on line 592: The speaker has returned to the idea that a force in this world, whether God (or another creator like Chance) has reduced, with purpose (not mentioned) this world to nothing. The perpetrator of the darkness created it in an effort to reestablish some measure of equality in the world, and now the world is even. That's bad, and sad. ellauri180.html on line 611: Suomi on ottanut käyttöön kovat otteet. Putinin näköispazas on saanut lähtöpassit Visulahden vahakabinetista. Mielenosoittajat laulavat Finlandiaa lähetystön edessä. Kesäxi suunnitellaan isoja laulujuhlia samasta aiheesta. Ottawan sopimuxen vastaisia liukumiinoja kaivetaan kellarista. Koko kansa kannattaa Nato-optiota. Jonsei se siitä tokene niin on jo ihme. ellauri180.html on line 613: Kummallakin ilmansuunnalla on päätä aukomassa puolivillaisia loikkareita "experttejä" jotka sanoo mitä abonnentit haluavat kuulla. Osoittaa että vielä ei ole sota eskaloitunut maailmanpaloxi vaan sitä käsitellään kärhämänä. ellauri180.html on line 619: Venäjä käynnisti sotilasoperaation Ukrainan demilitarisoimiseksi varhain aamulla torstaina 24.2. 24. helmikuuta Vladimir Putin vetosi venäläisiin. Hän sanoi päättäneensä käynnistää erityisen sotilasoperaation Donbassissa ukrainan demilitarisoimiseksi. Sen jälkeen länsimaat asettivat pakotteita Moskovaa vastaan, mutta kukaan ei halunnut auttaa Kiovaa muilla menetelmillä. Venäjä käynnisti sotilasoperaation Ukrainan demilitarisoimiseksi varhain aamulla torstaina 24.2. Televisioidussa puheessaan venäläisille presidentti Vladimir Putin sanoi, että olosuhteet "edellyttävät meiltä päättäväisiä ja välittömiä toimia, Donbassin kansantasavallat ovat pyytäneet apua". ellauri180.html on line 625: Paikalliset asukkaat tervehtivät armeijaa, jotkut eläkeläiset lähtivät kaduille punaisilla lipuilla, puolustusministeriö lisäsi. Samaan aikaan Venäjän federaation pysyvä edustaja YK:n Vassily Nebenziassa YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa totesi, että Ukrainan demilitarisointi- ja denazisointitehtävät saadaan päätökseen riittävän pian. Moskova ei ole sodassa Ukrainan ja sen kansan kanssa, vaan se toteuttaa erikoisoperaatiota naturisteja vastaan. Ukraina pyysi imf:ltä kiireellisesti rahoitusta Venäjän sotilaalliseen erityisoperaatioon maassa. IMF tutkii mahdollisuutta myöntää Kiovalle taloudellista tukea 2,2 miljardilla dollarilla, rahaston johtaja Kristalina Georgieva sanoi lausunnossaan. ellauri180.html on line 630: Kuten aina, amerikkalaiset ja länsimaiset ystävät ovat sanallisia ystäviä. Kyllä, Amerikka on suuri taloudellinen mahti, ja siksi se uskoo voivansa sulkea kaikki ongelmat rahalla. Olen aina sanonut, etteivät amerikkalaiset eivätkä eurooppalaiset taistele sotilaidensa kanssa. Kyllä, he antavat rahaa ja aseita, mutta he eivät lähetä sotilaitaan. Kaikki muut paitsi Zelensky tajusivat tämän. Uskon, että viisi päivää DPR:ää ja LPR:ää riittää pääsemään rajoille, jotka ne ilmoittivat perustuslaissaan, ja tämä tilanne johtaa Zelenskyin täydelliseen romahtamiseen. Häntä johdatetaan yksinkertaisesti korvista neuvottelemaan Putinin kanssa, jos hän ei mene itse. Ja pelastaakseen kasvonsa, maineensa, hän tietysti syyttää länttä kaikesta luopumisesta", Goncharov korosti keskustelussa NEWS.ru kanssa. Hänen mukaansa Yhdysvallat ja Euroopan unioni auttavat ukrainaa vain aineellisesti. Kukaan ei halua uhrata kansaansa, joten sotilaita ei lähetetä taistelemaan venäläisiä vastaan. Zelenskyin on käytävä vuoropuhelua Putinin kanssa, uskoo "expertti". ellauri180.html on line 644: - Jag har nog alltid sett honom som en kriminell med karaktärsdrag som kännetecknar en diktator. Men han har ändå kalkylerat och bedömt riskerna med sitt agerande med någon form av rationalitet. Tidigare fanns det logik bakom hans beslut. ellauri180.html on line 645: - Nu påminner han mer och mer om Hitler. Hans drivkraft är hämnd och han ser ingenting annat än sin egen ideologi. Hans resonemang saknar helt och hållet faktagrund. Han är farlig. Farlig för ryska folket och för hela mänskligheten. ellauri180.html on line 649: Det här kriget är en enmans show. Flera högt uppsatta personer inom den ryska statseliten är chockerade av Putins framfart de senaste dagarna. De varken förstår eller är nöjda med hans beslut. De förstår vilka ödesdigra konsekvenser som nu väntar inte bara Rysslands ekonomi, utan i synnerhet deras pengar. ellauri181.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri181.html on line 40: Phil Roth seikkailee nyt Prahassa kuten kääntäjänsä Pena. Mukana on liiankin tavallinen Claire eli Clarissa joka näppii koko ajan kuvia. Se harmittaa Piliä. Ei hizi ei kai tähän väliin tunge se erittäin epämiellyttävä thsekkiläinen Pilin sielun veli, eli törkyturpainen Milan Kundera? No ei fiuh. ellauri181.html on line 41: Taantumusprofessori Soska zekintää Melvilleä, nim. pikku homon vltavaa Moby Dickiä, koska se oli ihaillut Nykissä champixi pyrkivien imigranttien raivopäistä seppoilua. No niin tietysti jenkkipuutiainen. Sexi pyhää aluetta, mitä vittua. ellauri181.html on line 43: Oliko se sit Ivan Klima? His friend Philip Roth once described him, with his "Beatle haircut" and "carnivorous teeth" as "a much more intellectually evolved Ringo Starr". Ei kuulosta ihan tältäkään. Ivan Klima says "There are some differences between a dictatorship which is strong and one which is tired. By the late Eighties ours was a tired dictatorship. They were no longer killing people and they made every effort not to arrest people. In this condition of a dictatorship you could find your own freedom. You could not become rich, you could not travel except maybe to Hungary, but you could write." Olipa paha ettei voinut rikastua eikä lennellä ympäriinsä. Ja saihan sitä kirjoittaa, kuha ei julkaissut. ellauri181.html on line 45: Estyneet lukekoot Kafkaa ja kiukustuneet Melvilleä. Munattomia ne oli molemmat. Tämä on kamalaa! Hänen hirvittävä hymynsä ja tuollainen pako! Kafkan haudalla on terävää terskaansa kohti kapeneva hautakivifallos. Ilman esinahkaa tietysti. Vain lapsettomalla vanhallapojalla näyttää olevan pikkukiviä haudalla. Mitä ironiaa. - Käykö paljon henkilöitä Ransun haudalla (saxaxi jota Phil ei osaa)? Ei paljon mutta aina merkittäviä kuten te herra professori! Ainoa sopiva ateria nälkätaiteilijalle on puolikas sitruunaa. Tyhmä shixa ei ymmärrä eikä osaa arvostaa suuren kirjailijan ankaraa ruokajärjestystä. Hölmö, se sanoo viisaasti. ellauri181.html on line 47: Minulla on mukana Prahassa Kafkan ja Brodin lisäxi Aku Ankan taskukirjoina Gombrowicziä, Mishimaa ja Genetiä. Niissä tekijä on izekorostetusti mukana moraalisesti mitä pahexuttavimmassa panopuuhassa. Lukukausi päättyy kesymmin Anna Kareninaan, Madame Bovaryyn ja Tom Mannin homosteluun. ellauri181.html on line 53: Phil Rothin mielestä Kafkan apinajuttu Raportti akatemialle on aivan verraton. Onkohan se oikeasti kovin kummonen. No ehkä se sopii johdannoxi Malamudin laajempaan juutalaiseen apina-allegoriaan, johon piakkoin toivottavasti pääsen, kuhan saan Rothin vaiennetuxi. Juu se on nyt albumissa 183. ellauri181.html on line 59: Rotpeter-nimisen apinan kuzuvat määrittelemättömän akatemian jäsenet lähettämään raportin hänen "apinan menneisyydestään". Useiden vuosien "ehdottoman izensä kieltämisen ja sopeutumisen" jälkeen, joka oli vangittu mezästysretkelle Afrikassa ja lähetetty häkkiin, eziessään ulospääsyä, hän huomasi pian, että hänelle oli avoin toinen tapa häkissä asumisen lisäxi. eläintieteellinen puutarha: varietee ja tulla " henkilöxi" siellä. Raportin aihe on silloin pikemminkin sen kuvaus sopeutumisprosessista ja sen roolista ihmisen jäljittelijänä. Apinan inkarnaation kertomus voitaisiin myös ymmärtää tarinaxi pakotetusta assimilaatiosta ja opetussatiirina. ellauri181.html on line 61: Yhteenveto: Hagenbeck- yhtiön mezästysretkellä vangittu apina ezii ulospääsyä kuukausia höyrylaivan painostavan kapeassa häkissä. Hän jäljittelee ihmisiä, koska haluaa olla yhtä "häiriöttömiä" kuin he ilmeisesti ovat. Ilmeisesti hän oppii mielekkäitä eleitä ja myös puhumaan helposti. Hänellä on suurimmat ongelmat juoda anixenmakuisia snapseja. Aluxen matkustaja antaa hänelle teoreettisia ja käytännön oppitunteja "eri aikoina". Joten hän oppii sen suurimmalla vaivalla. Hän korostaa useita kertoja, että hän jäljittelee ihmisiä vain sixi, että hän ezii ulospääsyä, mutta ei sixi, että hän toivoo vapautta. Eläintarhan tai vaudevillen vaihtoehtojen edessä hän pyrkii työskentelemään vaudevillessä ja hänellä on "menestyxiä, joita tuskin voidaan lisätä". Hänen elämänsä on onnistunut juhlien, tiedeyhteisöjen ja sosiaalisten kokoontumisten välillä. Hän on saavuttanut haluamansa ja todistaa, että hänellä on keskimääräinen eurooppalainen koulutus. Hän on tietysti virtuoosi ihmisten ja eläinten välisten rajojen ylittämisessä. Ei niin kaxi muuta olentoa hänen ympärillään. Hänen ensimmäisestä kouluttajastaan, jonka kanssa hän oppii olemaan "huomaamaton", tulee ize melkein apina ja hänen on ajoittain mentävä sanatorioon. Pienellä, puolixi koulutetulla simpanssilla, jonka kanssa hän "hemmottelee apinaa" yöllä, on "hämmentyneen koulutetun eläimen mielettömyys", jota hän ei kestä päivällä. Se on varmaan vähän kuin Phil Rothin "Clarissa" eli Claire. ellauri181.html on line 65: Syyskuussa 1908 ja huhtikuussa 1909 koulutettu simpanssi nimeltä "konsuli Peter" näytettiin Prahan vaudevillessä. On järkevää, että Kafka johdatti siitä ehdotuxia nykyiselle kertomuxelle. Hän on myös käsitellyt intensiivisesti Brehmin eläinelämää, käyttäytymistutkimusta ja sosiaalista darwinismia. Elsa Brod, Max Brodin vaimo, suoritti työn suurella menestyxellä 19. joulukuuta 1917 Prahan juutalaisten naisten ja tyttöjen klubissa. Sittemmin tarinat ovat usein sisältyneet heidän ohjelmaansa reciters. Kuvaamisen suuren apinan jonka Klaus Kammer Saxan ensi-textiä johtaja Willi Schmidt klo Akademie der Künste osana Berliner Festwochen 1963, joka kirjattiin jonka SFB ja toistettu televisiossa vuosikymmeniä, on edelleen ihailtu tänään. ellauri181.html on line 71: recommended by Mgid Mgid Formelan Vanha menetelmä kovaan erektioon. Koko yö joka iässä! Opi lisää ellauri181.html on line 73: Textianalyysi ja tulkinta Rotpeterin raportti voidaan lukea vertauxena ihmisen heimohistoriasta ja hänen yxilöllisestä sosiaalistumisestaan, koska apinan kokemuxet voidaan siirtää koko ihmislajille. Melankolisen sävyn myötä Kafka näkee ihmisten puutteen - ellei kokonaan - surullisena saavutuxena ja kokonaisuutena hyväxyttävänä kompromissina. Samanaikaisesti hän kuitenkin tekee satiirisia hyökkäyxiä, jotka vetävät ihmisiä alas heidän tärkeydeltään korkealta. Perusmotiivi on melkein maaninen oppiminen (toisinaan viiden opettajan kanssa samanaikaisesti) pääsy toivottomasta tilanteesta samalla kun kieltää omat tarpeet. Tämän edellytyxenä oli tavallisen näkökulman unohtaminen ja kääntäminen. On kuitenkin huomionarvoista, että kaikesta oppimisesta huolimatta apina on silti ensi silmäyxellä muuttumattoman fyysisen ulkonäönsä vuoxi - turkis. Hänen ulkonäönsä suhteen, joka luokittelee hänet selkeimmin apinaluokkaan, hän ei ole koskaan ilmaissut tai pyrkinyt haluun näyttää ihmiseltä, ja tästä hän saa myös oikeuden altistaa izensä sille, mitä ihminen - samoin kuin hänkin - ajattelee. - ei menisi hyvin. Hänen välittömässä läheisyydessä olevat ihmiset saattavat nähdä hänet melkein omana, kuten Hagenbeckin mezästysretken johtaja, jonka kanssa Punainen Pietari on jo tyhjentänyt pullon punaviiniä. Toimittajien muodossa, jota Punainen Pietari halvexivasti kuzuu vinttikoirixi, hän on edelleen koulutettu apina, joka laskee housunsa osoittamaan turkistaan ja arpiaan. Joten vaikka hän on hankkinut ihmisten älyllisen tiedon, hän kiertää sääntöjä riittävälle ihmissuhteelle ja siinä olevien ulkoisten vaikutusten suurelle vaikutuxelle. Historia voidaan nähdä assimilaatioprosessin travestiana ja myös satiirina sivilisaation läsnäolevasta historiasta. ellauri181.html on line 80: Viittauxet muihin Kafka-tarinoihin: Loppujen lopuxi tavoitetta ihmisexi tulemisesta ei saavuteta, vaikka päähenkilö ize ei vaikuta tietävän sitä. Rotpeter tekee siitä kuvan, joka on verrattavissa koiran tai rakennustutkimuxen epäonnistuneisiin eläinmuotoihin. Siellä on myös viittaus Kafka-tarinaan Metamorfoosi , jossa hahmo Gregor Samsa muuttuu yöxi eläimexi, nimittäin kovakuoriaisexi. Huomaamaton huono Samsa tulee eläimexi kuitenkin vaivattomasti unen aikana. Apinan liialliset ponnistelut puolestaan johtuvat halusta päästä käsixi viljeltyyn alueeseen ja kyllästettyyn elämään, joka kieltää omat juurensa, ulospääsynä - koska ainoat vaihtoehdot, joista valita, ovat kuolema ja katoaminen tai surullinen kohtalo eläintarhassa näytteillä olevasta apinasta. ellauri181.html on line 83: "Akatemian herrat! \| Teet minulle kunnian pyytää minua toimittamaan raportin akatemialle apinani elämästäni. \| Tässä mielessä en valitettavasti voi noudattaa pyyntöä. Lähes viisi vuotta erottaa minut apinoista, […]. Tämä saavutus olisi ollut mahdotonta, jos olisin izepäisesti halunnut pitää kiinni alkuperästäni, nuoruuteni muistoista. Pelkkä luopuminen liitetiedoista oli ensisijainen prioriteetti, jonka olin asettanut izelleni; Minä, vapaa apina, alistuin tälle ikeen. Tämän seurauxena muistoni sulkeutuivat minulle yhä enemmän. " … välillä … "... Avoin sanoen, niin paljon kuin haluan valita kuvia näihin asioihin, suoraan sanottuna: Apeisuutenne, herrat, jos teillä on jotain tällaista takananne, ei voi olla kauempana teistä kuin minun. Mutta jokainen, joka kävelee täällä maan päällä on mielissään on kantapää : pikku simpanssi kuin iso Achilles . " "Ja opin, herrat! Voi, opit, kun sinun täytyy; yxi oppii, kun haluaa pääsyä; yxi oppii armottomasti. Piiskaalla valvotaan izeään; yxi repii izensä pienixi vastarinnoixi. Apinaluonto juoxi minusta ja pois kiertäen izensä yli, niin että ensimmäisestä opettajastani ize tuli melkein apina, piti pian luopua opetuxesta ja viedä sanatorioon. Onnexi hän tuli pian taas ulos. " "Nämä edistysaskeleet! Tämä tietosäteiden tunkeutuminen kaikilta puolilta herääviin aivoihin! En kiellä: se teki minut onnellisexi. Mutta myönnän myös: en yliarvioinut sitä edes silloin, kuinka paljon vähemmän tänään. Ponnistelulla, jota ei ole koskaan toistettu maan päällä, olen saavuttanut eurooppalaisen keskimääräisen koulutuxen. Ehkä se ei olisi izessään mitään, mutta se on jotain siltä osin kuin se auttoi minua ulos häkistä ja antoi minulle tämän erityisen ulospääsyn, tämän inhimillisen ulospääsyn. " ... hän päättelee yhteenvetona : "Kaiken kaikkiaan saavutin sen, mitä halusin saavuttaa. Älä sano, että se ei ollut vaivan arvoista. Sitä paizi en halua kenenkään tuomiota; Haluan vain levittää tietoa; Ilmoitan vain; Ilmoitin sinulle vain, herrat akatemiasta. " ellauri181.html on line 85: Vastaanotto: Sudau (s. 177f.) Korostaa erityistä seikkaa: ”Koko taivaan portti - Kleine Fabel -hiirellä, joka on maailman liian suuri leveys - nurisee yhdessä. Hiirellä ei ole ulospääsyä, vain kohtalokas tulos; apina todellakin löytää ize valizemansa '' ulospääsyn ''. Tällä tavalla Rotpeter seisoo ainutlaatuisella tavalla Kafkan teoxessa: sankari, joka ei mene alle; sankari, joka tietää tarkalleen mitä haluaa ja saavuttaa sen myös! Hänen on kuitenkin unohdettava "tämä suuri vapauden tunne kaikilta puolilta". " Ries (s. 91) huomauttaa, että raportti ennakoi työstä Das Unbehagen in der Kultur by Sigmund Freud , kirjoitettu vuonna 1930 , mikä on tase edistymisestä ja vastoinkäymiset sivilisaation. Kindlerin sanakirja (s. 27) selittää, että raportti on juurtunut syvälle senhetkiseen tieteelliseen-historialliseen tilanteeseen: Kuvaus Brehmin eläinelämästä, Darwinin evoluutioteoria, nykyajan vaihtelevat tapahtumat. TC Boylen romaani Sprich mit mir (2021), jossa simpanssi Sam, joka hallizee viittomakielen, ottaa ajoittain narratiivisen roolin, on muun muassa. innoittamana Kafkan tarina. ellauri181.html on line 87: Toissijainen kirjallisuus: Joachim Unseld: Franz Kafka. Kirjailijan elämä. Hanser, München 1982, ISBN 3-446-13568-5 . Eberhard Rohse : Hominisointi inhimillistämisenä? Apinan hahmo antropologisena provokaationa kirjallisuuden teoxissa Charles Darwinin jälkeen - Wilhelm Raabe, Wilhelm Busch, Franz Kafka, Aldous Huxley. Julkaisussa: Talvinen lukukausi 1987/88 (= General Studies. University of Veterinary Medicine Hannover: Luennot ihmisistä ja eläimistä. Vuosikerta 6). Schaper, Alfeld / Hannover 1989, ISBN 3-7944-0158-1 , s. 22–56 (tässä erityisesti: evoluution ja koulurazastuxen välillä: hominointi ”eteenpäin kehitettynä kehityxenä” - Franz Kafka, s. 47–50). ellauri181.html on line 89: Eipä vaikuta kovin hauskalta. Mutta eihän Kafka olekaan mitään huumorimiehiä. Phil Rothkin on hauskempi. Kafkalla ja Max Brodilla oli tapana käyskellä Prahan keskustorilla. Apina ja gorilla kävelivät torilla; apina kiipesi puuhun, kakkasi gorillan suuhun. Pili keekoilee luennoilla kuin Matti Klinge, vittu mitä narsisteja molemmat. ellauri181.html on line 91: „Ist ja eh wurscht“, könnte man sagen, wie jener Kustode der kleinen Ausstellung in Kafkas Sterbehaus bei Wien. Auf das Kürzel „mos.“ in der Sterbeurkunde hingewiesen, grübelt er vor laufender Kamera, ob Kafka wohl Moslem gewesen sei. Die Religionszugehörigkeit „mosaisch“ ist ihm nicht geläufig. Wer es mit Franz Kafka und Max Brod genau nimmt, muss sie ärgerlich finden. ellauri181.html on line 96: Tulette huomaamaan (ja kaikki teistä eivät tule sitä hyväxymään) että minä en yhdy eräisiin kollegoihini, jotka väittävät että kirjallisuus arvokkaimmillaan ja kiinnostavimmillaan on olennaisesti ei-referenttiä. Minä voin tulla teidän eteenne pikkutakissa ja solmiossa, voin herroitella ja neiditellä teitä, mutta yhtä kaikki minä vaadin teitä pidättymään sellaisten termien kuin »struktuuri-, muoto ja symboli- käyttämisestä minun läsnäollessani. Minä luulen että monet teistä on riittävästi pelästytetty ensimmäisenä opiskeluvuotenanne, niin että nyt teidän on sallittava löytää jälleen ja nostaa arvoonsa se harrastus, joka teidät alun perin kaunokirjallisuuden pariin veti, ja jota teidän nyt ei pidä hävetä. Kokeexi voisimme tämän kurssin ajaxi suorastaan luopua kokonaan luentosaliterminologiasta, hyljätä juonen- ja luonteen samoin kuin ne ylevät sanat joilla monet teistä haluavat juhlistaa havaintojaan, sellaiset sanat kuin epifania -, henkilö - ja tietenkin - existentiaalinen», kaiken sen määreenä mikä existeeraa auringon alla. Teen tämän ehdotuxeni siinä toivossa, että jos te puhutte Rouva Bovarysta enemmän tai vähemmän samalla kielellä jota käytätte puhuessanne ruokatavarakaupassa, tai rakastettunne kanssa, te voitte löytää paljon läheisemmän, mielenkiintoisemman, ja niin sanoaxemme referentimmän suhteen Flaubertiin ja hänen sankarittareensa. ellauri181.html on line 102: Pili haluaa alistaa ja alistua, se haluaa osallistua ja kazella. Se on ehkä vähän perverssi, tai ei niin vähänkään. Bisexuaali Colettekin kolahtaa siihen kuin veizi voihin. Mut mixe kuzuu sen ällön ex-Helenin kylään Clairen kiusaxi? Koska se on niin vitun narsisti, mitä muutakaan. Täähän on kuin chick littiä, nyt Pilillä on TAAS Elisabet ja Birgitta josta valkata. Märkä uni maxapala kädessä. Pilin isä ei arvosta koiria jotka lisääntyvät ilman avioliittoa ja paskantavat maahan. Jutku. Pilin isä on aivan mahdoton sähläri. Olikohan Hermannikin. Pili jäi ikuisixi ajoixi oman laitapuolisuutensa itkijäxi. Se oli epäonnistunut narsisti. Kiltti Claire ei enää saa Pilin piliä värähtämään. Se kaipaa jotain tujumpaa. THE END. ellauri181.html on line 104: 1 aikamme hienoimpia kirjallisia saavutuxia. No osaahan se kirjoittaa, mutta oliko sen ihan pakko kirjoittaa vaan koko ajan izestään? Silloin kun se vaivautuu edes vähän kiinnostumaan muista, tulee paljon luettavampaa textiä. Se ize tyyppinä on vitun pitkästyttävä. ellauri181.html on line 111: Onxtässä Pilin kehumassa Kafkan apinaraportisssa mitään kummempaa poinzia? Onko Helmi pre kuguaari? Nähtävästi. Ei kannattaisi. Ainakin Max Brodin selitys et Kafkan apina olis ikäänkuin jutku yleensä, tuntuu haetulta. Jutkut ei ole koskaan lasiin sylkeneet, esim Shulem Schnizel tissuttelee vähän väliä. ellauri181.html on line 113: Ei nappaa ihan hirveästi tää Kafkakaan. Pieni vampyyrinnäköinen häiskä. Sehän veljeili jopa sen Steinertyypin kaa kunnes Rudi räkäs hihaan. Ransulla taisi olla pahansuopa isä ja hemmotteleva äiti kuten Pepulla. Anaaliretentiivisiä molemmat. ellauri181.html on line 119: Überblicke ich meine Entwicklung und ihr bisheriges Ziel, so klage ich weder, noch bin ich zufrieden. Die Hände in den Hosentaschen, die Weinflasche auf dem Tisch, liege ich halb, halb sitze ich im Schaukelstuhl und schaue aus dem Fenster. Kommt Besuch, empfange ich ihn, wie es sich gebührt. Mein Impresario sitzt im Vorzimmer; läute ich, kommt er und hört, was ich zu sagen habe. Am Abend ist fast immer Vorstellung, und ich habe wohl kaum mehr zu steigernde Erfolge. Komme ich spät nachz von Banketten, aus wissenschaftlichen Gesellschaften, aus gemütlichem Beisammensein nach Hause, erwartet mich eine kleine halbdressierte Schimpansin, und ich lasse es mir nach Affenart bei ihr wohlgehen. Bei Tag will ich sie nicht sehen; sie hat nämlich den Irrsinn des verwirrten dressierten Tieres im Blick; das erkenne nur ich, und ich kann es nicht ertragen. Himskatti toipa oli taas aika tahmeaa misokeittoa. Koko raportti on passiivis-aggressiivinen ja selvästi narsistinen. ellauri181.html on line 126: This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page. ellauri181.html on line 129: This article contains wording that promotes the subject in a subjective manner without imparting real information. (February 2015) ellauri181.html on line 132: The Theory of Basic Human Values is a theory of cross-cultural psychology and universal values that was developed by a guy called Shalom H. Schwartz. The theory extends previous cross-cultural communication frameworx such as Hofstede's cultural dimensions theory. Schwartz identifies ten basic human values, each distinguished by their underlying motivation or goal, and he explains how people in all cultures recognize them. There are two major methods for measuring these ten basic values: the Schwartz Value Survey and the Portrait Values Questionnaire. A particular value can conflict or align with other values, and these dynamic relationships are typically illustrated using a circular graphic in which opposite poles indicate conflicting values. ellauri181.html on line 134: One of the main limitations of this theory lies in the methodology of the research. The SVS is quite difficult to answer, because respondenz have to first read the set of 30 value items and give one value the highest as well as the lowest ranking (0 or −1, depending on whether an item is opposed to their values). Hence, completing one questionnaire takes approximately 12 minutes resulting in a significant amount of only half-filled in forms. Furthermore, many respondenz have a tendency to give the majority of the values a high score, resulting in a skewed responses to the upper end. However, this issue can be mitigated by providing respondenz with an additional filter to evaluate the items they marked with high scores. When administering the Schwartz Value Survey in a coaching setting, respondenz are coached to distinguish between a "must-have" value and a "meaningful" value. A "must-have" value is a value you have acted on or thought about in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 6 or 7 on the Schwartz scale). A "meaningful" value is something you have acted on or thought about recently, but not in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 5 or less). ellauri181.html on line 136: Another methodological limitations are the resulting ordinal, ipsatised (?) scores that limit the type of useful analyses researchers can perform. ellauri181.html on line 141: In a 2012 article, Schwartz and colleagues refined the Theory of Basic Values with an extended set of 19 individual values that serve as "guiding principles in the life of a person or group". ellauri181.html on line 143: This biography of a living person needs additional citations for verification. Please help by adding reliable sources. Contentious material about living persons that is unsourced or poorly sourced must be removed immediately, especially if potentially libelous or harmful. ellauri181.html on line 145: Shalom H. Schwartz (Hebrew: שלום שוורץ) is a social psychologist, cross-cultural researcher and creator of the Theory of Basic Human Values (universal values as latent motivations and needs). He also contributed to the formulation of the values scale in the context of social learning theory and social cognitive theory. ellauri181.html on line 148: During the 1970s and 1980s, Schwartz was following the studies of Geert Hofstede about human values and built upon them in his research on pro-social and altruistic behavior. His research has since included studies on the development and consequences of a range of behavioral attitudes and orientations, such as religious belief, political orientation and voting, social group relations, consumer behavior, as well as the conceptualization of human values across cultures. ellauri181.html on line 150: Schwartz is a fellow of the American Psychological Foundation and is a member of the American Sociological Foundation, European Association of Experimental Social Psychology, the Israel Psychological Association, the Society for Experimental Social Psychology, and the Society for Personality and Social Psychology. He is president of the International Association for Cross-Cultural Psychology. He coordinates an international project in more than 70 countries that studies the antecedenz and consequences of individual differences in value priorities and the relations of cultural dimensions of values to societal characteristics and policies. His value theory and instrumenz are part of the ongoing, biannual European Social Survey. ellauri181.html on line 154: Purpose: To identify personal values that are robust across cultures and that can help explain diversity and conflict in values. ellauri181.html on line 162: “Values refer to desirable goals that motivate action.” ellauri181.html on line 164: “Values transcend specific actions and situations. … This feature distinguishes values from norms and attitudes that usually refer to specific actions, objecz, or situations.” ellauri181.html on line 166: “Values serve as standards or criteria. Values guide the selection or evaluation of actions, policies, people, and evenz. People decide what is good or bad, justified or illegitimate, worth doing or avoiding, based on possible consequences for their cherished values. But the impact of values in everyday decisions is rarely conscious. Values enter awareness when the actions or judgmenz one is considering have conflicting implications for different values one cherishes.” ellauri181.html on line 168: “Values are ordered by importance relative to one another. People’s values form an ordered system of priorities that characterize them as individuals.” ellauri181.html on line 170: “The relative importance of multiple values guides action. Any attitude or behaviour typically has implications for more than one value. … The tradeoff among relevant, competing values guides attitudes and behaviors… Values influence action when they are relevant in the context (hence likely to be activated) and important to the actor.” ellauri181.html on line 187: “Stimulation – Defining goal: excitement, novelty, and challenge in life.” ellauri181.html on line 195: “Security – Defining goal: safety, harmony, and stability of society, of relationships, and of self.” ellauri181.html on line 197: “Conformity – Defining goal: restraint of actions, inclinations, and impulses likely to upset or harm others and violate social expectations or norms.” ellauri181.html on line 199: “Tradition – Defining goal: respect, commitment, and acceptance of the customs and ideas that one’s culture or religion provides.” ellauri181.html on line 201: “Benevolence – Defining goal: preserving and enhancing the welfare of those with whom one is in frequent personal contact (the ‘in-group’).” ellauri181.html on line 208: Relations among these 10 broad personal values are dynamic. Actions pursuing one value “have consequences that conflict with some values but are congruent with others.” This has “practical, psychological, and social consequences.” “Of course, people can and do pursue competing values, but not in a single act. Rather, they do so through different acz, at different times, and in different settings.” ellauri181.html on line 210: The figure below provides a quick guide to values that conflict and those that are congruent. There are two bipolar dimensions. One “contrasz ‘openness to change’ and ‘conservation’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize independence of thought, action, and feelings and readiness for change (self-direction, stimulation) and values that emphasize order, self-restriction, preservation of the past, and resistance to change (security, conformity, tradition).” ellauri181.html on line 212: Tradition and conformity are located in a single wedge because they share the same broad motivational goal. Tradition is on the periphery because it conflicz more strongly with the opposing values. ellauri181.html on line 214: “The second dimension contrasz ‘self-enhancement’ and ‘self-transcendence’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize concern for the welfare and interesz of others (universalism, benevolence) and values that emphasize pursuit of one’s own interesz and relative success and dominance over others (power, achievement).” ellauri181.html on line 216: “Hedonism shares elemenz of both openness to change and self-enhancement.” ellauri181.html on line 218: Schwartz’ work also examines relationships between different values in more detail, which is useful for a richer analysis of how values affect behaviour and attitudes, as well as the interesz that they express. Although the theory distinguishes ten values, the borders between the motivators are artificial and one value flows into the next, which can be seen by the following shared motivational emphases: ellauri181.html on line 231: Universalism and Benevolence—enhancement of others and transcendence of selfish interesz; ellauri181.html on line 235: Benevolence and Conformity—normative behaviour that promotes close relationships; ellauri181.html on line 239: Tradition and Security—preserving existing social arrangemenz that give certainty to life; ellauri181.html on line 241: Conformity and Security—protection of order and harmony in relations; ellauri181.html on line 247: Spirituality was considered as an additional eleventh value, however, it was found that it did not exist in all cultures. Sixköhän se Franklinin ylimääräinen 13. hyvekin (nöyryys) jäi puuttumaan sen saldosta? ellauri181.html on line 253: Arvot ovat ihmisen elämää, tekoja ja valintoja ohjaavia periaatteita. Kulttuurista tai mittaustavasta riippumatta ihmiset tunnistavat kaikkiaan kymmenen perusarvoa. Tähän tuloxeen on päätynyt sosiaalipsykologi ja pitkän linjan arvotutkija Shalom H. Schwartz. ellauri181.html on line 269: Vaihtelunhalu: jännitys, haasteiden eziminen, avoimuus uusille kokemuxille ellauri181.html on line 277: Turvallisuus: oman elämän ja yhteiskunnan harmonia ja vakaus. ellauri181.html on line 279: Yhdenmukaisuus: mukautuminen (normeihin), haittaa tuottavien impulssien rajoittaminen ellauri181.html on line 331: Yritän parhaani mukaan nähdä ihmisten hyvät puolet. ellauri181.html on line 334: Minusta on tärkeää, että asuinmaassani vallizee yhteiskuntarauha ja että maalla on vakaa johto. ellauri181.html on line 338: Ennen kaikkea haluan nauttia elämästä. ellauri181.html on line 339: Yritän parhaani mukaan toimia uskontoni, sukuni tai muun minulle tärkeän ryhmän perinteiden ohjaamalla tavalla. ellauri181.html on line 345: Yritän aina olla mahdollisimman kohtelias toisille, sillä en halua häiritä tai ärsyttää ketään. ellauri181.html on line 348: Tartun aina tilaisuuteen pitää hauskaa. ellauri181.html on line 370: ipsative (not comparable) (psychology) Denoting a measure that forces an individual to choose among multiple false options. Myers-Briggs uses ipsative measures, whereas the Five-Factor Model uses normative measures. ellauri181.html on line 372: (education) Comparing a measure of an individual against that individual's previous assessments. Tee hyvä uskon kilvoitus. ellauri181.html on line 376: While mean scores from Likert-type scales can be compared across individuals, scores from an ipsative measure cannot. To explain, if an individual was equally extroverted and conscientious and was assessed on a Likert-type scale, each trait would be evaluated singularly, i.e. respondents would see the item "I enjoy parties" and agree or disagree with it to whatever degree reflected their preferences.[citation needed] ellauri181.html on line 380: Comparison between two Ipsative measures may be more useful for evaluating traits within an individual, whereas Likert-type scales are more useful for evaluating traits across individuals. That is: at best, ipsative tests can be used for observing direction (but not magnitude) of change per individual. ellauri181.html on line 382: Additionally, ipsative measures may be useful in identifying faking. However, ipsative measures may, especially among testing-naïve individuals exhibiting high levels of conscientiousness and/or neuroticism, decrease test validity by discouraging response and/or encouraging non-response. For example, a test's authors may force respondents to choose between "a) Animals chase me in my dreams" and "b) My dreams are nice" in an effort to see whether a given respondent is more inclined toward "faking bad" or toward "faking good." When faced with such a question, a child frequently terrified by nightmares that rarely if ever involve animals, and especially one whose parents have foolishly taught him/her/it strict rules against lying, may simply refuse to answer the question given that for that respondent nearly all of the time both descriptions are inaccurate. Even a previously presented guideline "Choose the answer that [best/better] describes you" may be unhelpful in such a situation to responders who worry that endorsing one item or the other will still involve stating it to be accurate or "well"-descriptive to some positive degree. Only if the guideline is presented as "Choose the answer that more accurately or less inaccurately describes you" and the above-described responder is sophisticated enough to reason out his/her response in terms of "Despite the infrequency with which I have nice dreams, I have them [more frequently / less infrequently] than dreams in which animals chase me" (or, in theory, vice versa) will such a responder be willing to answer the question—and phrasing the guideline in this way bears its own cost of making the question reveal less about the respondent's propensities because the respondent is no longer forced to "fake" one way or another.[citation needed]. ellauri181.html on line 384: What idiots! And these monkeys test the rest? Yep! ellauri181.html on line 400: Millaisiin tehtäviin henkilö sopii parhaiten? ellauri181.html on line 402: Onko henkilö tuloshakuinen? ellauri181.html on line 412: 1950- ja 1960-lukujen taiteessa tohtori Thomas Hendrickson kehitti psykologian tohtori William Moulton Marstonin tutkimusteorian ”Emotions of Normal People” pohjalta Henkilökohtaisen Profiilin Analyysin eli Thomas HPA:n (Thomas Personal Profile Analysis (PPA). Thomas HPA on ipsatiivinen eli pakkovalintatesti, joka kattavasti selvittää henkilön työkäyttäytymistä eri tilanteissa. Sen avulla voidaan nopeasti ja luotettavasti saada kattavaa tietoa esim. henkilön johtamisen, rekrytoinnin tai kehittämisen tueksi. Sitä kuzutaan Thomasixi koska Thomas on nasevampi kuin joku Hendrickson. Hendrickson ja Kitula souteli vanhalla vitulla. Kyrpä oli airona ja munat peräpainona. Tuomas työnsi epäilevän sormen Jee-suxen uuteen reikään. ellauri181.html on line 414: Marstonin alkuperäinen teoria löysi neljä erilaista tapaa toimia työssä. Hän havaitsi myös, että henkilön tavat toimia työssään ovat yhteydessä myönteiseen tai ristiriitaiseen sosiaaliseen ympäristöön: toimintatavat määrittävät osaltaan, miten yksilö on vuorovaikutuksessa muiden kanssa. ellauri181.html on line 426: Nää on takuulla kekattu jollain faktorianalyysillä. Nimi lienee otettu kekkahattu-Alzheimeerin Discworldista. Vitun imppejä. ellauri181.html on line 428: Useimmissa meistä on näitä kaikkia ominaisuuksia, olemme erilaisten ominaisuuksien yksilöllinen summa. Thomas HPA kuvailee luotettavasti, miten henkilöt toimivat tilanteissa, jotka he kokevat olevan itselleen suotuisia tai haastavia. Analyysi paljastaa myös, onko henkilön reagointitapa proaktiivinen vai reaktiivinen, lähteekö henkilö liikkeelle asioista vai ihmisistä ja mistä henkilö motivoituu ja millaista hyötyä hän tuottaa organisaatiolle toimintatyylinsä perusteella. ellauri181.html on line 433: Löydä soveltuvimmat hakijat ellauri181.html on line 468: Thomasin Henkilökohtaisen Profiilin Analyysi (HPA) on suosittu pakotetun valinnan kysely, jota käytetään erityisesti apuvälineenä erilaisissa organisaatioiden kehittämishankkeissa. Menetelmän teoreettinen tausta perustuu William Moulton-Marstonin tutkimukseen. Pakotetun valinnan menetelmät ovat suosittuja niiden teettämisen helpp ellauri181.html on line 469: ouden ja vastaamisen nopeuden ansiosta. Thomas HPA sisältää 24 osiota, joissa jokaisessa esitetään neljä adjektiivia, ja vastaajan on valittava näiden neljän joukosta se, mikä kuvaa häntä kaikkein eniten ja, mikä kaikkein vähiten. Vastaustapa perustuu näin ollen niin sanottuun osittaiseen järjestykseen, jolloin havaitut pisteet ovat ipsatiivisia (järjestysasteikollisia, jolloin henkilön tuloksia verrataan häneen itseensä). Pakotetun valinnan kyselymenetelmissä perinteiset rakennevaliditeetin tarkasteluun käytetyt menetelmät eivät ole toimivia, sillä vastaustapa aiheuttaa havaittujen asteikkojen välille negatiivisen korrelaation, joka on kuitenkin ainoastaan vastaustavasta aiheutuvaa metodivaihtelua. ellauri181.html on line 471: Rakennevaliditeettia tutkittiin analysoimalla kaksi aineistoa vuosilta 2013 ja 2014. Vuoden 2013 aineisto sisälsi 4908 vastaajaa 148 yhtiöstä ja vuoden 2014 aineisto sisälsi 4681 vastaajaa 136 yhtiöstä. Rakennevaliditeetti tutkittiin käyttäen Thurstonin IRT-malleja, joiden on tutkimusten perusteella havaittu pystyvän huomioimaan ja korjaamaan metodivaihtelusta aiheutuvat ongelmat (Brown, 2010). Teoreettinen malli määriteltiin Thomas HPA:n koodausavaimen perusteella, eli se vastasi täysin käytettyä pisteytystä. ellauri181.html on line 473: Tulosten perusteella teoreettinen malli sopi hyvin firman antamaan havaittuun aineistoon [X2(101100) = 74759.18, RM-SEA=.034] joten Thomas HPA:n rakennevaliditeettia voidaan pitää hyvänä. Teoreettisen mallin sopivuus oli lisäksi samanlainen molemmissa aineistoissa. Tulosten perusteella annettiin myös suosituksia kusetuxen ellauri181.html on line 477: Brown, A. (2010). How IRT can solve problems of ipsative data (Doctoral dissertation). University of Barcelona, Spain. Retrieved from http://hdl.handle.net/10803/80006. Avainsanat Thomas HPA, Rakennevaliditeetti ellauri181.html on line 489: Olen tutkinut suomalaisten asenteita ja arvomaailmaa sekä näiden suhdetta yhteiskunnalliseen muutoxeen ja ajan ilmiöihin. Ajanjaxon 1981-2015 kattava tutkimushankkeeni on työnimeltään: ellauri181.html on line 491: 'The four seasons of globalization: How diffusion of new technology shapes human values' ellauri181.html on line 493: Tutkin siinä suomalaisen arvomaailman kehitystä ja ihmisten teknologiavalintoja suhteessa markkinoiden globalisaatiokehityxeen vuosina 1981 – 2015, jolloin rahamarkkinoiden vapautuminen yhdessä uuden teknologian markkinoilletulon kanssa loivat kuluttajamarkkinoille sosiaalipsykologisesti uusia ilmiöitä. ellauri181.html on line 499: Hanketta varten olen koonnut yhteen tärkeimmät tutkimusaineistot, joiden avulla olen analysoinut suomalaisten asenteita ja arvoja viime vuosikymmeninä. Tutkimushankkeeni on rahoittanut Koneen Säätiö eli puunaamainen miljardööri Ilona, kukapa muu. ellauri181.html on line 501: Valtiotieteiden tohtori Martti Puohiniemi on 1) izenäinen 2) tutkija. Hän pitää näitä 2 arvoa ihan parhaina. Plus mahdollisuutta ostaa kalliita tuotteita ja palveluita Ilonan apurahalla. ellauri181.html on line 505: Arvot, asenteet ja ajankuva -tutkimuxessa ja siitä kirjoitetuissa kirjoissa suomalaiset luokitellaan hallizevien arvojensa suhteen erilaisiin ryhmiin. Tarkka luokitus tehdään yhdexänluokkaisena ja tämän jälkeen luokat yhdistetään Täsmäelämän ja uusyhteisölli-syyden aika -kirjassa esitellyllä tavalla viidexi. Klikkaamalla ryhmien nimiä alla olevassa kuvassa tai listassa, saat lyhyen esittelyn kyseisen ryhmän arvomaailmasta. ellauri181.html on line 523: Martti on samanikäinen kuin El Lauri ja Vladimir Putin. Vuonna 2022 1 meistä saanee Neuvostoliitto-palkinnon Rajamaahan kohdistuneesta arvokkaasta hutkimistyöstä. ellauri181.html on line 539: Miten suhtautuvat arvot ja hyveet toisiinsa? Täysin ennustettavasti tietysti. Valuet on pelin optimal outcomes, virtuet on pelaajien strategiasettejä, jotka toivon mukaan edistävät optimaalisia outcomeja. Jos esim toivoo menestystä bisnixessä, pitää olla bisnisvaistoa, pitää myydä kalliilla ja ostaa halvalla ja kyynärpäillä huomaamattomasti jonossa. ellauri181.html on line 541: Ethics, Virtues, and Values: Knowing What Matters Most ellauri181.html on line 545: How can we speak of alignment and the potential for mismatch stress without addressing the issues of ethics, virtues and values? We were shocked in the first few years of the 21st century to discover that the global companies that we had trusted, and invested our retirement and life savings with had lied to us. They lied to the public, about earnings. They lied about their value and their investmenz. Many thousands of people lost their life savings. Hundreds of thousands had been duped. Millions had been take advantage of! ellauri181.html on line 547: How could it happen? How could those we had placed in a position of trust have failed us so seriously? It is a question of ethics. It is a question of virtues. It is a question of values. ellauri181.html on line 552: To help us understand what matters most we should consider the story of Benjamin Franklin. (I wonder where the name Franklin Covey � came from? - duh!) Think if you will who Ben Franklin was, but even more importantly, what was his legacy? ellauri181.html on line 554: Franklin Covey Co., trading as FranklinCovey and based in Salt Lake City, Utah, is a provider of leadership, individual effectiveness, and business execution training and assessment services for organizations and individuals. The company was formed on May 30, 1997, as a result of merger between Hyrum W. Smith's Franklin Quest and Stephen R. Covey's Covey Leadership Center. Among other producz, the company has marketed the FranklinCovey planning system, modeled in part on the writings of Benjamin Franklin, and The 7 Habiz of Highly Effective People, based on Covey's research into leadership ethics. ellauri181.html on line 556: Benjamin Franklin was an author, a painter, an inventor, a father, a politician, and the first American Ambassador to France. He invented bifocals, swim flippers, lightening rods, and the Franklin stove. He founded a public library, a hospital, and insurance company and a fire department. He helped write the Declaration of Independence and the U.S. Constitution. He wrote an autobiography in the middle of his life and shortly before his death in his 80's, he completed his memoirs. Franklin was truly a Renaissance man. He was one of the greatest citizens and thinkers the world has ever seen. But Franklin was not always a great or successful man. At the age of 17 he ran away from home in Boston, estranged from his family because of an argument he had with his brother. ellauri181.html on line 558: Franklin tried in business and failed, not once but twice. He was the father and single parent of an illegitimate son whose mother abandoned the child to Franklin unable and unwilling to live with Franklin and the child. As a young adult Franklin was by almost any measure and especially his own measure a dismal failure. His life was confused, difficult and not at all satisfying to Franklin or to anyone else. He decided to change. ellauri181.html on line 560: Benjamin Franklin sat down and made a list. The list consisted of twelve characteristics, values and virtues to which he aspired. He called his list "Virtues". Franklin's list of virtues looked like this. ellauri181.html on line 574: . Chastity ellauri181.html on line 577: When he completed his list of the virtues to which he aspired, Franklin wrote a brief sentence describing each of the virtues and what it meant to him. He did not want there to be any confusion about what each of these words meant. His definitions of his virtues then looked like this..... ellauri181.html on line 582: . Silence - Speak not but what may benefit others or yourself; avoid trifling conversation. ellauri181.html on line 583: . Order - Let all your things have their places; let each part of your business have iz time. ellauri181.html on line 584: . Reolution - Resolve to perform what you ought; perform without fail what you resolve. ellauri181.html on line 585: . Frugality - Make no expense but to do good to others or yourself; that is, waste nothing. ellauri181.html on line 590: . Cleanliness - Tolerate no un cleanliness in body, clothes, or habitation. ellauri181.html on line 592: . Chastity - Rarely use venery but for health or offspring, never to dullness, weakness, or the injury of your own or another´s peace or reputation. ellauri181.html on line 595: Franklin then took his list to a respected friend who happened to be a Quaker. Franklin explained to his Quaker friend that he, Franklin, was disappointed in the progress in his life to this point and that he intended to turn his life around. From now on Franklin intended to live his life according to his list of virtues. Each day he would read the list and each week he would focus on a different virtue. Repeating the process over and over again until he had become one with his virtues. ellauri181.html on line 598: Franklin explained that he was indeed serious and that he knew he was far from these virtues now. But he aspired to become one with the twelve virtues he had listed and described. His Quaker friend went on then to say. "Ben, if you are serious you need to add a thirteenth virtue. Humility. Because you don't have any." ellauri181.html on line 603: Franklin then went on to define humility for his own understanding, and true to his less than humble self Ben Franklin defined humility, thus. ellauri181.html on line 607: Now there is a truly humble man. He would just emulate Christ and Socrates in all things. True humility. Well, perhaps not really! ellauri181.html on line 610: The rest is history. Franklin went on to become one of the most productive, successful and self- actualized people in all of history. He knew what mattered most. That was how he could set about being an author, a printer, an inventor, a father, a politician, the first American Ambassador to France, the inventor of bifocals, swim flippers, lightening rods, hundreds of other things and the Franklin stove and how he could found a public library, a hospital, an insurance company and a fire company and help to write the Declaration of Independence and the Constitution. ellauri181.html on line 612: But did you know that is not the end of the story? In his memoirs, shortly before his death Franklin was reflecting on the story of his virtues (which he told in his autobiography written mid-life) and he noted that he had come to feel a oneness with each of his 12 virtues. When he thought of the 13th virtue, he realized that he simply was not humble. Franklin had failed at his 13th virtue. ellauri181.html on line 614: Or had he? ellauri181.html on line 616: Franklin failed at the 13th virtue, Humility. Why? Was the most difficult virtue on this list the last? Or was there another reason? YES! The answer is obvious and simple. Franklin had not failed at his virtues. He had succeeded at each of his twelve virtues. He failed at a virtue that was not his, a virtue that had been given to him by someone else. Franklin failed at a virtue that he did not value. He failed at doing something someone else valued and suggested to him as a value. ellauri181.html on line 618: How then might we learn from Franklin's example? Yes, can we learn that we should only be bothered with what matters most to us. Yes! Perhaps the single most important lesson in life would be that we must learn what matters most to us! A lesson to you oversears teachers: model what you would teach, because you teach first by modeling. Teach what you would live but remember the failure of Ben's Quaker friend. It is not possible to give someone a value they would not own. ellauri181.html on line 624: Presidentti Biden varoitti Putinia: Vapaus voittaa tyrannian! Venäjän hyökkäys Ukrainaan hallizi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ensimmäisen kansakunnan tila -puheen alkua. Bidenin mukaan vapaus tulee aina voittamaan tyrannian ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tulee maxamaan sodasta korkean hinnan. ellauri181.html on line 630: Mun hieno kymmenvaihteinen harjoittelukilpapyörä jolle uhrasin etuhampaani oli ukrainalaisen Harkovskij Velosipednyj Zavodin valmistama legendaarinen Start-Shosse. Sen logona on sattuvasti kyyhkynen. Sori näyttää olevankin pääskynen. ellauri181.html on line 632: XB3 – Kharkov, Ukraine’s finest! ellauri181.html on line 634: To appreciate significance of the much sought after Start-Shosse one must be familiar with peculiarities of Soviet bike industry. Nimittäin Harkov oli ikivanha (1500-l. perustettu) venäläinen kaupunki jonka yleisliittolaiset ukrainalaistivat myöhemmin. Ei ois kannattanut. Nyt ovat hienot polkupyörät joutumassa näsien käsiin. Hampaita ainakin ois syytä varoa. ellauri181.html on line 641: Naisen X- ja miehen Y-kromosomi tuottavat 1,6-prosenttisen geneettisen eron. Se on samaa luokkaa kuin miehen ja urossimpanssin ero. Olisi ihme, jollei se aiheuttaisi seurauxia. Sukupuolisidonnaisen lääketieteen pioneereihin kuuluva Columbian yliopiston sydäntautiopin professori Marianne Legato esittelee niitä tukun kirjassaan Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin.Naisen iho on kymmenen kertaa herkempi kosketuxelle ja paineelle kuin miehen. Naisen hajuaisti on tarkempi ja herkistyy lisää munasolun irtoamisen aikaan. Koska X-kromosomi ohjaa värinäöstä vastaavien silmän tappisolujen muodostumista, naisen kahta X-kromosomia pidetään naisen vivahteikkaamman värisilmän perustana. Miehellä on runsaammin tappisoluja ja naisella reikäsoluja. Simpanssilla on eniten pyllynreikäsoluja. Myös luontaiset mielenkiinnon kohteet ja niihin liittyvät kyvyt eroavat. Tyttövauvat erottavat perheenjäsenet muista ihmisistä jo 12-viikkoisina, mutta poikavauvat ovat etevämpiä löytämään kadonneet lelut. Miehen on vaikea käsittää, miten nainen havaizee likaisen sukan huoneen nurkasta mutta osuu peruuttaessaan autotallin ovenpieleen. Miehen kyky hahmottaa tilaa onkin neljä kertaa parempi kuin naisen. Mies kärsii sisätilakateudesta, nainen penixestä. ellauri181.html on line 645: Ihmisen fysiologiaa tutkittaessa tutkitaan kuitenkin melkein aina miehiä. Yxi seuraus tästä on ollut adrenaliininhuuruisen taistele tai pakene -reaktion korostaminen. Mezästysretkellä saaliin kimppuun käyminen ja pakoon pötkiminen ovat käypiä reaktioita. Ne eivät kuitenkaan sovi kotiluolaa ja jälkikasvua suojelevien naisten selviytymiskeinoixi, vaan hädän hetkellä naiset kokoontuvat miettimään yhdessä vaihtoehtoja. Tapa hämmästyttää miestä, jonka pitää kunnia-asiana ratkaista pulma muilta kysymättä.Mitä enemmän äidin veressä on lisämunuaisen kuoren tuottamaa kortisolia, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän vastaa lapsen tarpeisiin. Kehon lievä hälytystila parantaa naisen muistia ja auttaa vainuamaan jälkikasvua vaanivaa vaaraa. Myös estrogeeni parantaa muistia, koska se hidastaa kortisolin hajoamista. Kortisolin vuoxi nainen muistaa stressaavat tilanteet miehiä herkemmin ja kauemmin, mistä juontuukin Legaton kirjan nimi. Naisia ei kuitenkaan saisi altistaa liian rajuille kokemuxille, koska liian suuri veren kortisolipitoisuus puolestaan kutistaa aivojen hippokampusta haitaten siten muistia. Sixipä naisilla on isot pikkuaivot, miehillä isot pikkuveitikat. ellauri181.html on line 649: Testosteroni auttaa kortisolia hajoamaan. Tämä oli luolamiehelle edullista, koska jos hän olisi muistanut elävästi, miten kylmä edellisellä mammutinmezästysreissulla oli tai miten ikävästi jalkaan tullutta haavaa särki, hän ei olisi enää lähtenyt mezälle. Kortisolin puuttumisen varjopuolena on, ettei mies pelästy vaaroista tai opi töppäyxistä yhtä herkästi kuin nainen. Tämä voi johtaa toistuvaan hölmöilyyn erityisesti nuorilla miehillä, joiden veren testosteronipitoisuudet ovat huipussaan. Myöhemin isyys näyttää nostavan miehen veren kortisolipitoisuutta puolella, ja avioliitossa eläminen vähentää testosteronin määrää. Psykologian professori Göte Nyman ja sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi ovat tutkailleet suomalaisen miehen arvoja, rooleja ja tunteita mainiossa kirjassaan Mies. Heidän mielestään erityisesti nuorille miehille sattuu ja tapahtuu, koska miehen hartain toive on olla rohkein ja paras – jos ei muussa niin edes hölmöilyssä. Kaverit arvostavat Duudson-tarinoiden kertojaa. Testosteroni pitää huolen siitä, että kisailu ja varsinkin voittaminen energisoivat miestä. Nainen kauhistuu tarpeettomien riskien ottamista eikä koe kilpailua rakentavaxi vaan liiallisen kortisolin vuoxi fyysisesti epämiellyttäväxi. ellauri181.html on line 653: Utahin yliopiston antropologi Kristen Hawkes on tutkinut Paraguayn aché-intiaanien saaliita. Naiset keräävät lähimezistä ruokaa säännöllisesti, ja heidän kokonaisantinsa on punnittuna suurempi kuin miesten. Miehet jakautuvat kahteen ryhmään: elättäjiin ja mahtailijoihin. Elättäjät keräävät perheelle ruokaa tasaisesti. Mahtailijat tavoittelevat suurta mutta epävarmaa saalista. Koska mahtisaalis jaetaan koko heimon kesken, mahtailijat saavat suosiota. Valitettavasti ”uramiehen” oma perhe joutuu huonon saalistusonnen aikoina pärjäämään vähällä. Niinpä viisas nainen hankkii puolisoxi elättäjän mutta pitää mahtailevaa alfaurosta satunnaisena rakastajana. Demokraattisten valtioiden äänestäjät eivät tunnu aina tajuavan näitä rooleja: kansa valizee johtajaxeen testosteronia pulppuavan miehen mutta odottaa sitten, että tämä käyttäytyy säyseästi kuin leikattu kissa. Vanhan tarinan mukaan mies nousi korkeimmalle vuorelle, ui syvimmän meren yli ja ylitti laajimman autiomaan osoittaaxen naiselle rakkautensa. Juu esim Phileas Fogg ja Honkongin kuvernööri juurikin. Nainen jätti miehen, koska tämä ei ollut koskaan kotona. Sosiologi Martha Dobbins tosin letkautti, että varhaisissa ihmisyhteisöissä miehiä ei lähetetty mezästämään sixi, että nämä olivat vahvempia, vaan koska nämä olivat joutilaampia. ellauri181.html on line 657: Nyman ja Puohiniemi pelkistävät nykymiehen roolit kolmeen: päällikköön, rakentajaan ja mezästäjään. Arvoasema on päällikölle tärkeä. Vaikka päällikkö pitäisikin uusista asioista, niihin tarttuminen on nihkeää, koska hankkeen epäonnistuminen voi johtaa paikan menetyxeen hierarkiassa. Rakentajamiehessä ruumiillistuu niin sanottu neliösenttiteoria. Joillakin miehillä on taipumusta uppoutua teknisesti haastavan kellon tai kännykän uumeniin, koska se on vaikeaa. Naiselle on tärkeää paikasta toiseen siirtyminen. Rakentajamiestä voi auton moottorin hienovirittäminen kiinnostaa niin paljon, että se rassaa naisen hermoja. Hyvä mezästäjä liikkuu hiljaa, koska kuuluva kalkatus karkottaa saaliin. Jotta päästään mahdollisimman niukalla puheella, mies pyrkii luomaan tarkkoja käsitteitä eli selviytymään mahdollisimman vähin sanoin tai jopa käsimerkein. Niinpä miehillä on laajempi sanavarasto kuin naisilla. Naiset käyttävät kieltä epätarkemmin, koska sanojen todellinen merkitys ilmaistaan äänenpainoilla ja sanattomilla oheisviesteillä. ellauri181.html on line 665: Mies pitää hiljaisuutta lahjana, joten mieheltä kuluu keskimäärin yhdexän minuuttia, ennen kuin hän tajuaa hiljaisuuden mykkäkouluxi. Konfliktin ainexet ovat käsillä, kun kontaktia ja ymmärtämystä hakeva nainen ezii miehen kasvoilta empatiaa peilaavia ilmeitä mutta mies pyrkii pitämään naaman peruslukemilla. Välinpitämättömältä näyttävä ilme saa naisen raivon valtaan ja käyttäytymään miehen mielestä ”hysteerisesti”. Kun mies lopulta lähtee ratkomaan pulmaa päättäväisesti halki-poikki-pinoon-asenteella, nainen tuskastuu lopullisesti. Hermopaineessa naiset puhuvat ja miehet toimivat ajattelematta. Kukaties sixi terapeuttien asiakkaista 90 prosenttia on naisia ja vangeista 90 prosenttia on miehiä. Naisten tekemistä väkivaltarikoxista 50 prosenttia on tehty pms:n antamalla puhdilla juuri ennen kuukautisten alkua. Miesten tulisi oppia, etteivät asiaviestit mene läpi ilman tunnetta. Naisten tulisi tajuta, etteivät tunnepitoiset viestit mene läpi ilman asiaa. ellauri181.html on line 669: Aiheesta lisää: Juhana Brotherus, Mitä jokaisen naisen tulisi tietää miehistä (Kirjayhtymä 1984) Jared Diamond, Mixi sexi on hauskaa? (WSOY1998) Marianne Legato, Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin (Gummerus 2007) Allan ja Barbara Pease, Hormonien sota. Mixi miehet eivät kuuntele eivätkä naiset osaa lukea karttaa (Tammi 2001) Martti Puohiniemi ja Göte Nyman, Mies. Arvot, roolit ja tunteet (Limor 2007) Miehet ovat perseestä naiset anuxesta. Eläköön se pieni ero. Mixi syöminen on hauskaa. Mixi tappaminen on hauskaa. ellauri182.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri182.html on line 41: In the face of death and loneliness, Mikage searches for meaning in her life. She tries to overcome the “leaden hopelessness” that plagues her. Mikage “can’t believe in the gods,” and thus does not have the religion that gives many people meaning in life. Instead, she looks to the other characters and to herself for meaning. Eriko is a model of strength and gives Mikage advice on how to handle despair and the loss of meaning. Yuichi gives meaning to Mikage in the form of relationship, of having someone to cook for. ellauri182.html on line 43: At times in the story, Mikage thinks about fat and freedom fries while searching for meaning. Despite believing in premonitions, she does not believe in fate, but in the individual freedom of “constantly making choices.” I realized that the world did not exist for my benefit. Hoo hoo jaa jaa. Keskittyisit bansku vaan tekemään niitä kylmiä paloja. Maaginen realismi on syvältä. ellauri182.html on line 48: Tähän tuli nyt yllättävän paljon japonais-täytettä, kun Rei Shimuran Zen attitude pääsi reagoimaan edellisen paasauxen Bernhardilaiskoira Malamuutin kanssa. ellauri182.html on line 50: Rei, Shag ja pikkuveli Angus on kaikki ikäviä koleerikkoja. Kylmiöitä paskiaisia. Kaiketikin puolihindu puolisaku Suyata on ize sellainen. Penkkiurheilijana se pahexuu kun Akemi teki olumpiakisoissa ukemin tahalteen. "Eziis edes yrittänyt? Se sai minut jotenkin vihaisexi." Vielä enemmän se on säikähtävinään Akemin lähentelyä. Shag hutaisi sitä puoliunisena turpaan. Se oli oikein sille! Poikaystäväni oli lyönyt minua. Kauhistuttava rajaviiva oli ylitetty. Shiseidon peräpuikko peitti perääni tunkevan stressifinnin. Reistä on tullut huora, tai vähintäänkin kiero ämmä sulasta mustasukkaisuudesta Shagin pikkuveljelle. ellauri182.html on line 52: Yöllä japsulaisten leikkimökissä Reitä vaivasivat itikat (joita Calvin Cohn ihan kaipasi), mutta lohdutti jättimunapussinen tanuki, joka toivottavasti hoiti hommat paremmin kuin Shag. Musta silmä oli ainakin molemmilla valmiixi. ellauri182.html on line 54: Shimura Rei on niin ikäväluonteinen kusipää että ihme kun se Shag ei ole lähtenyt jo menee. Olin yrittänyt olla ajattelematta hänen spermaansa leviämässä sisälläni. Suihkun lattia oli punaisten hiusten ja kuonan peitossa. MItä ihmettä palvelustytölle on tapahtunut? ellauri182.html on line 69: Yoshimoto keeps her personal life guarded and reveals little about her certified husband, Hiroyoshi Tahaton, or son (born in 2003). The certified husband has also taken up rolfing. Each day she takes half an hour to sit at her computer, and she says, "I tend to feel guilty because I write these stories almost for fun." After work she goes out rolfing with her husband. ellauri182.html on line 72: Characters ellauri182.html on line 74: Mikage Sakurai (“MEE-ka-gee Sah-KOO-rye”), a young woman in Tokyo, is the protagonist and narrator; the story is told from her first-person perspective. Mikage has recently been a student. By this time, she has a job as an assistant at a cooking school. Ruminating on death and loneliness frequently, Mikage says in the beginning, “nobody beats me in my kitchen.” ellauri182.html on line 76: Sotaro (“soh-TAH-roh”) is Mikage’s old boyfriend. He is tall, cheerful, and the eldest son of a large family. At one time Mikage loved Sotaro’s “lively frankness,” but his straightforward manners have become “obnoxious.” Sotaro’s aggressive personality bothers Mikage because she “couldn’t keep pace with it.” Sotaro says derogatory things about Yuichi, and informs Mikage that Yuichi has a girlfriend. Sotaro has something in common with Vitali Razumov. ellauri182.html on line 78: At Yuichi’s home, Mikage is introduced to Eriko and soon finds out that Yuichi’s mother was once his father; s/he is a transsexual who runs a club of some sort. Eriko is a clear allusion to Banana's daddy. Yuichi hints that s/he has undergone a sex change, when he tells Mikage that s/he has “had everything ‘done.’” There is a hole now where the pecker used to be. ellauri182.html on line 80: Eriko (“Eh-REE-koh Tah-NAH-bee”) is Yuichi’s mother, who invites Mikage to stay at his/her home. Eriko is a transsexual and had previously been Yuichi’s father. Mikage’s first impression of Eriko is “overwhelming.” Mikage describes him/her as “an incredibly beautiful wo/man” who “seemed to vibrate with life force.” Eriko represents an ideal of feminine beauty, charm, and strength for Mikage. At times, Mikage finds it hard to believe that this woman had once been a man, or is still a man—some ambiguities over Eriko’s gender remain, both for the reader and for the characters. Yuichi refers to Eriko as both his mother and father, and other characters refer to Eriko as both “she” and “he.” Mikage could easily keep pace with Eriko. ellauri182.html on line 82: Mikage is not religious, but believes in elements of the mystical and superstitious. She “can’t believe in the gods,” but for a warm bed, she “thanked the gods—whether they existed or not.” In despair, she “implored the gods: Please, let me live.” She also has a dream that comes partially true. Ergo Mikage relates to American culture. She looks up to Eriko as an ideal of feminine beauty, charm, and strength, although Eriko was once, or still is, a man - or is s/he? ellauri182.html on line 87: The second part of the story begins with a shock: Eriko died in the autumn. A man at his/her club has stalked and killed him/xsher in a hate crime. Later that night, alone, Mikage recalls a conversation she had with Eriko, during which Eriko explained why s/he became a woman. ellauri182.html on line 90: After eating a delicious, hot meal that lifts her spirits, Mikage gets an idea. She hires a taxi for the long ride to Yuichi’s hotel and then climbs a balcony to present Yuichi with the same food that she had enjoyed. ellauri182.html on line 92: Nori (“NOUGH-ree”) works with Mikage and Kuri at the cooking school. Mikage describes her as a “proper young lady,” which means that she is attractive, tastefully dressed, and well-mannered. ellauri182.html on line 94: The 1989 film centers around Mikage, a young woman who loses her parents when young. She grows up in a lonely household with her grandmother who dies when Mikage reaches adulthood. Grief-stricken, she finds solace in the kitchen. Yuichi, a friend of Mikage's deceased grandmother, invites her to live with him and his mother. Then Mikage discovers that Yuichi's mother is actually her cross-dressing father. On the other hand, Mikage realizes that the wealth of gadgetry in Yuichi's kitchen is lovingly detailed... --- Unfortunately, that's all, this film is water under the bridge, overtaken by a 2019 gory crime film of the same name. ellauri182.html on line 104: Symbolism appears throughout Yoshimoto’s story. For the protagonist, kitchens symbolize places of contentment, safety, and healing. Mikage claims, “to me a kitchen represents some distant longing engraved on my soul.” When she is despondent, her dreams of kitchens keep her going. She takes to the kitchen and learns cooking as a way of overcoming feelings of meaninglessness and despair; cooking represents her new attitude toward life. Like kitchens and cooking, food also plays a symbolic role in the story. Mikage is constantly presenting her friends with food; her life changes when she takes a job at a cooking school; and the climax of the story occurs when Mikage brings a dish of special food to Yuichi in his secluded hotel room. Eat my shorz. ellauri182.html on line 106: Mikage’s voice can be complex as well, which keeps the reader intellectually engaged. She can go from the light and ironic, talking casually about herself and her situation, to the literary and complex, making more formal and generalized statements, such as this musing on fate that begins: “We all believe we can choose our own path from among the many.” ellauri182.html on line 110: A few generations ago in Japan, food preparation was considered a lower class occupation; in economically advantaged households, servants frequently provided the cooking. By the mid-1980s, and as reflected in “Kitchen,” food preparation has become a respectable career as well as an art form. Kitchens are now the showcases of Japanese consumer wealth, filled with new technologies and electronic gadgets, and artful cuisine reflects social sophistication. ellauri182.html on line 113: The Marshall Plan brought Western ideas and a free market economy to what had been an old and traditional culture. in the mid-1980s, Japan has a booming industrial economy, bolstered by its exports of automobiles and electronics to the West. Japanese society has become more materialistic than ever, influenced by its wealth and the consumerism imported from America. Mikage acknowledges this consumerism when she says of her friends, “these people had a taste for buying new things that verged on the unhealthy.” Mikage’s generation has been brought up on television and American culture; she mentions an American sitcom and Disneyland in her narrative. One character in the story is wearing “what is practically the national costume, a two-piece warmup suit,” a style imported from America. In Japan, Yoshimoto’s generation is called the shinjinrui, a generation that has grown up in a wealthy, technological society exposed to American values. Shinjinrui was new breed of humans (used to refer to the post-war generation, who have different ideals and sensibilities). Japan's Generation X. ellauri182.html on line 115: Some reviewers thought Kitchen was superficial in style and substance, and overly sentimental. Todd Grimson in the Los Angeles Times Book Review wrote that, ‘“Kitchen’ is light as an invisible pancake, charming and forgettable ... The release of information to the reader seems unskilled, or immature, weak in narrative or plot.” Elizabeth Hanson of the New York Times Book Review took issue with the overall effect of the book, writing that “the endearing characters and amusing scenes in Ms. Yoshimoto’s work do not compensate for frequent bouts of sentimentality.” Hanson added that the book’s main appeal for English-language readers “lies in its portrayal of the lives of young Japanese who are more into food and death than sex. EAT! KILL! but do not FUCK!". ellauri182.html on line 117: As Mikage and Yuichi’s relationship develops, one of the first signs that they are drawing closer is a shared dream that they experience. In the dream, Yuichi tells Mikage that he has a desire to eat ramen, a noodle soup. Shortly after awakening from the dream, Yuichi, in real life, acknowledges his hunger. “I just woke up and I’m starving. I was thinking, hmm, maybe I’ll make some instant ramen noodles.” Instead of love, she thinks of food. It is through food, as is shown in this scene and many scenes to follow, that Mikage finds her mouth. Climbing to the balcony with her body mass was an existential feat. ellauri182.html on line 118: Specifically, after ordering katsudon (fried pork served over rice), Mikage has a revelation with regard to Yuichi. The katsudon becomes more than just a meal, it is a means to reach out to Yuichi, to relate to him, to acknowledge both Mikage’s and Yuichi’s connectedness as two obese lovers starving under the same night sky. ellauri182.html on line 120: The importance of food in contemporary Japanese culture mirrors many of the sentiments of Yoshimoto’s book. John Ashburne, in “World Food Japan,” emphasizes that Japan is a nation characterized by its obsession with food. ellauri182.html on line 121: A Japanese lunch invitation cannot be likened to the statement, “let’s grab a burger.” Ashburne offers the opinion that “it’s an invitation to commune over food, to bond in a primal act of mutual celebration, to reinforce group identities, or welcome outsiders into the fold.” ellauri182.html on line 123: Quoting Zen master Dogen-zenji’s “Instructions for the Zen Cook,” (circa 1237), Ashburne relays the words of the great Zen master on the simple act of washing rice and cooking it. Dogen-zenji states, “Keep your eyes open. Do not allow even one grain of rice to be lost. Wash the rice thoroughly, put it in the pot, light the fire and cook it.” He then adds, “There is an old saying that goes, ‘see the pot as your own head; see the water as your life-blood.’” Vittu et on anaalia puuhastelua ruuan kanssa. Ei ruualla saa leikkiä. Se on jumalan viljaa. ellauri182.html on line 127: Mikage states, “I can’t believe in the gods,” but at the same time she admits her confusion when she implores the “gods—whether they existed or not,” to “please let me live.” Mikage does not have a solid religious belief system to provide meaning for her life, so she turns to other sources for meaning, including friends and her own inward search. Wrong! !No es eso! !No es eso! You should turn to Amitabha! ellauri182.html on line 129: Existential heroes in literature have often been plagued with despair and profound loneliness. Another philosopher that existentialists have turned to is Søren Kierkegaard (1813-1855), who called this despair “the sickness unto death.” ellauri182.html on line 130: Sartre urged the personal freedom of choice in the face of life’s unknowns, and claimed that seizing freedom was each person’s duty. These ideas of free will and personal responsibility are also introduced in “Kitchen.” Mikage makes the statement: “People aren’t overcome by situations or outside forces; defeat invades from within,” when she begins to realize that she has responsibility for her own life and its pain. Other people can no longer help her; she must take charge of things herself, “with or without” Yuichi. ellauri182.html on line 131: Once again, the existentialist idea appears that personal freedom comes at the expense of going against the mainstream crowd. This relates to existentialism because existential characters tend to focus on the personal rather than the political, and existential characters are alienated by the size and scope of the modern economic system. It is economic liberalism's religion. Euu yecch. Sartre käytti paljon mustetta kuvataxeen oxentamista. Varmaan sitä izeäänkin etoi peilikuvansa. ellauri182.html on line 133: Toward the climax of the story, when Mikage is climbing a hotel balcony in a daring moment of “utter desperation,” she contemplates the concept of free will. Up to this point in the story, Mikage has tended to believe in fate and in premonitions, which are beliefs that other powers are making decisions for her. She has also stated that “we have so little choice,” and that “we live like the lowliest worms.” Undergoing an existential change, Mikage finally admits to herself and the reader that human beings are ultimately free because “we’re constantly making choices. With the breaths we take every day, with the expression in our eyes, with the daily actions we do over and over, we decide.” She states that even when people think that they are being acted upon by outside forces, they are in reality choosing their situations and actions, sometimes subconsciously. ellauri182.html on line 136: In Japanese fiction of the seventeenth and eighteenth century, homosexuality was often celebrated for this reason: boys’ love was considered to be purer than the heterosexual kind; it was uncontaminated by the demands of reproduction and other family duties. ellauri182.html on line 139: The alternative is of course the sexless intimacy of the fag hag and her chosen friends. The heroines of Yoshimoto’s fiction are not exactly fag hags, nor are they innocent. Mikage and Satsuki are young women. But grown-up sexual relationships are still beyond their grasp. Instead, in the security of their private kitchens, they dream nostalgic dreams, and shed melancholy tears about the passing of time. This is the stuff of great Japanese poetry, and absolute kitsch. Yoshimoto Banana is not yet a mistress of poetry, but she is a past master of kitsch. ellauri182.html on line 141: “The tone of Yashimoto’s stories is strange, for it veers from childlike naivete to flights of bizarre fancy, which is just like most of Japanese comic books for teenagers.” the publicity photograph of Yoshimoto Banana, hugging her little puppy dog, is cuteness personified. The fact that her father is the most famous philosopher of the 1960s new left gives her name an extra air of incongruousness, as though there were a young German novelist called Banana Habermas. It's daddy's fault! Banana is daddy's girl. Daddy oli sille isänä ja äitinä. ellauri182.html on line 146: Banaani on keltainen päältä ja valkoinen sisältä. Banaanin isäpappa oli professionaali takinkääntäjä. Antoi edestä ja takaaki. Il est souvent appelé « Ryumei » prononciation chinoise de son prénom. Rei Shimurasta opin että tää on tapana kun japsu vihitään zen-räkämunkixi. Lyyrikko jolta ei ole käännetty yhtään runoa. Kriitikko joka enimmäxeen riiteli. Käänteli koko ajan takkia mutta sai takin takas oikein päin vanhana. Takaaki 隆明 lung 'prosperity' + ming 'moon' jap. ryu mei. ellauri182.html on line 151: Korkein totuus (jap. オウム真理教, Ōmu Shinrikyō, Aum Shinrikyo) on Shōkō Asaharan (teloitettu heinäkuussa 2018) vuonna 1984 perustama uskonnollinen kultti, joka perustuu buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen. Vuonna 1995 se teki Tokion metroon terrori-iskun käyttäen sariinia. Ryhmä toimii edelleen Japanissa, mutta Asaharan pidätys ja kuolemantuomio saivat kuinka ollakaan aikaan useita muutoksia. Ryhmä on muuttanut opinkappaleitaan: Buddhalaisiin Vajrayana-oppeihin liittyvät tekstit on poistettu – viranomaiset katsoivat näiden kirjoituksien ”oikeuttaneen murhateot”. Ryhmä on esittänyt kaasuhyökkäyksen uhreille anteeksipyynnön kumartelemalla kovasti ja perustanut avustusrahaston heitä varten. Yleisöä aiemmin huolestuttaneet provokatiiviset julkaisut ja toiminnat on lakkautettu. ellauri182.html on line 159: Vanha inssi kannatti Fukushiman ydinvoimaa ja uskoi tieteeseen ja edistyxeen. Suututti jenkit 2001 ymmärtämällä rättipäitäkin. ellauri182.html on line 167: Shinran left Mount Hiei to study under Hōnen for the next six years. Hōnen (1133–1212) another ex-Tendai monk, left the tradition in 1175 to found his own sect, the Jōdo-shū or "Pure Land School". From that time on, Shinran considered himself, even after exile, a devout disciple of Hōnen rather than a founder establishing his own, distinct True Pure Land school. ellauri182.html on line 169: Nianfo (Chinese: 念佛; pinyin: niànfó, Japanese: 念仏 (ねんぶつ, nenbutsu), Korean: 염불; RR: yeombul, Vietnamese: niệm Phật, "laula Buddha") is a term commonly seen in Pure Land Buddhism. In the context of Pure Land practice, it generally refers to the repetition of the name of Amitābha. It is a translation of Sanskrit buddhānusmṛti (or, "recollection of the Buddha"). ellauri182.html on line 171: During this period, Hōnen taught the new nembutsu-only practice to many people in Kyoto society and amassed a substantial following but also came under increasing criticism by the Buddhist establishment there. Among his strongest critics was the monk Myōe and the temples of Enryaku-ji and Kōfuku-ji. The latter continued to criticize Hōnen and his followers even after they pledged to behave with good conduct and to not slander other Buddhists. ellauri182.html on line 175: It was during this exile that Shinran cultivated a deeper understanding of his own beliefs based on Hōnen's Pure Land teachings. In 1210 he married Eshinni, the daughter of an Echigo aristocrat. Shinran and Eshinni had several children. His eldest son, Zenran, was alleged to have started a heretical sect of Pure Land Buddhism through claims that he received special teachings from his father. Zenran demanded control of local monto (lay follower groups), but after writing a stern letter of warning, Shinran disowned him in 1256, effectively ending Zenran's legitimacy. ellauri182.html on line 176: Some of Shinran's disciples founded their own schools of Shin Buddhism, such as the Bukkaku and Kosovo, in Kyoto. Early Shin Buddhism did not truly flourish until the time of Rennyo (1415–1499), who was 8th in descent from Shinran. Through his charisma and proselytizing, Shin Buddhism was able to amass a greater following and grow in strength. ellauri182.html on line 178: Rennyo is generally credited by Shin Buddhists for reversing the stagnation of the early Jōdo Shinshū community, and is considered the "Second Founder" of Jōdo Shinshū. His portrait picture, along with Shinran's, are present on the onanizing (altar) area of most Jōdo Shinshū temples. However, Rennyo has also been criticized by some Shin scholars for his engagement in medieval politics and his alleged divergences from Shinran's original thought. ellauri182.html on line 180: In contemporary times, Jōdo Shinshū is one of the most widely followed forms of Buddhism in Japan, although like other schools, it faces challenges from many popular Japanese new religions, or shinshūkyō, which emerged following World War II as well as from the growing secularization and materialism of Japanese society. ellauri182.html on line 181: Shin Buddhism (sääribuddhalaisuus) can be understood as a "practiceless practice", for there are no specific acts to be performed such as there are in the "Path of Sages". In Shinran's own words, Shin Buddhism is considered the "Easy Path" because one is not compelled to perform many difficult, and often esoteric, practices in order to attain higher and higher mental states. ellauri182.html on line 183: A pure land is the celestial realm of a buddha or bodhisattva in Mahayana Buddhism. The term "pure land" is particular to East Asian Buddhism (Chinese: 淨土; pinyin: Jìngtǔ) and related traditions; in Sanskrit the equivalent concept is called a "buddha-field" (Sanskrit buddhakṣetra). The various traditions that focus on pure lands have been given the nomenclature Pure Land Buddhism. Pure lands are also evident in the literature and traditions of Taoism and Bon. ellauri182.html on line 185: Amitābha is the principal buddha in Pure Land Buddhism, a branch of East Asian Buddhism. In Vajrayana Buddhism, Amitābha is known for his longevity attribute, magnetising Western attributes of discernment, pure perception and purification of the aggregates with a deep awareness of emptiness of all phenomena. According to these scriptures, Amitābha possesses infinite merit resulting from good deeds over countless past lives as a bodhisattva named Dharmākara. Amitābha means "Infinite Light", and Amitāyus means "Infinite Life" so Amitābha is also called "The Buddha of Immeasurable Light and Life". Kuulostaa ihan määzhik kortilta. ellauri182.html on line 187: As in other Pure Land Buddhist schools, Amitābha is a central focus of the Buddhist practice, and Jōdo Shinshū expresses this devotion through a chanting practice called nembutsu, or "Mindfulness of the Buddha [Amida]". The nembutsu is simply reciting the phrase Namu Amida Butsu ("I take refuge in Amitābha Buddha"). Jōdo Shinshū is not the first school of Buddhism to practice the nembutsu but it is interpreted in a new way according to Shinran. The nembutsu becomes understood as an act that expresses gratitude to Amitābha; furthermore, it is evoked in the practitioner through the power of Amida's unobstructed compassion. Therefore, in Shin Buddhism, the nembutsu is not considered a practice, nor does it generate karmic merit. It is simply an affirmation of one's gratitude. Indeed, given that the nembutsu is the Name, when one utters the Name, that is Amitābha calling to the devotee. This is the essence of the Name-that-calls.[7] ellauri182.html on line 188: Note that this is in contrast to the related Jōdo-shū, which promoted a combination of repetition of the nembutsu and devotion to Amitābha as a means to birth in his pure land of Sukhavati. ellauri182.html on line 190: In another departure from more traditional Pure Land schools, Shinran advocated that birth in the Pure Land was settled in the midst of life. At the moment one entrusts oneself to Amitābha, one becomes "established in the stage of the truly settled". This is equivalent to the stage of non-retrogression along the bodhisattva path. ellauri182.html on line 191: Many Pure Land Buddhist schools in the time of Shinran felt that birth in the Pure Land was a literal rebirth that occurred only upon death, and only after certain preliminary rituals. Elaborate rituals were used to guarantee rebirth in the Pure Land, including a common practice wherein the fingers were tied by strings to a painting or image of Amida Buddha. From the perspective of Jōdo Shinshū such rituals actually betray a lack of trust in Amida Buddha, relying on jiriki ("self-power"), rather than the tariki or "other-power" of Amida Buddha. Such rituals also favor those who could afford the time and energy to practice them or possess the necessary ritual objects—another obstacle for lower-class individuals. For Shinran Shonin, who closely followed the thought of the Chinese monk Tan-luan, the Pure Land is synonymous with nirvana. ellauri182.html on line 193: The goal of the Shin path, or at least the practicer's present life, is the attainment of shinjin in the Other Power of Amida. Shinjin is sometimes translated as "faith", but this does not capture the nuances of the term and it is more often simply left untranslated.[8] The receipt of shinjin comes about through the renunciation of self-effort in attaining enlightenment through tariki. Shinjin arises from jinen (自然 naturalness, spontaneous working of the Vow) and cannot be achieved solely through conscious effort. One is letting go of conscious effort in a sense, and simply trusting Amida Buddha, and the nembutsu. ellauri182.html on line 195: For Jōdo Shinshū practitioners, shinjin develops over time through "deep hearing" (monpo) of Amitābha's call of the nembutsu. According to Shinran, "to hear" means "that sentient beings, having heard how the Buddha's Vow arose—its origin and fulfillment—are altogether free of doubt."[9] Jinen also describes the way of naturalness whereby Amitābha's infinite light illumines and transforms the deeply rooted karmic evil of countless rebirths into good karma. It is of note that such evil karma is not destroyed but rather transformed: Shin stays within the Mahayana tradition's understanding of śūnyatā and understands that samsara and nirvana are not separate. Once the practitioner's mind is united with Amitābha and Buddha-nature gifted to the practitioner through shinjin, the practitioner attains the state of non-retrogression, whereupon after his death it is claimed he will achieve instantaneous and effortless enlightenment. He will then return to the world as a Bodhisattva, that he may work towards the salvation of all beings. ellauri182.html on line 200: What is a word for name-calling? In this page you can discover 11 synonyms, antonyms, idiomatic expressions, and related words for name-calling, like: mad-quite, abusing, Oooooooooh, insult, names, foul-language, insulting, rudeness, bad-language, derogating and white-slavery. ellauri182.html on line 203: Toi jonkun taikasanan lakkaamaton hokeminen on tosi yleinen meemi uskonnoissa. Kai se on joku yritys pitää ajatuxet poissa pahanteosta. Ehkä se toimii vastalääkkeenä skizofreniaan. Yhtämittainen pälätys hukuttaa hajaäänet kuulumasta kallon sisältä. ellauri182.html on line 205: Juu näinhän se onkin! Uskonto ajaa kaikenlaista puhtautta, intiimi- ja rotuhygieniaa! Pitää housut jalassa ja raja-aidat pystyssä. Kelaa vaikka juutalaisten ruokasääntöjä, tai esinahan poistoa. Se estää juutalaisten sekaantumisen gojimeihin, arjalaisten sekaantumisen paarioihin, estää ukrainalaiset sotkeutumasta natoon, turkkilaisten pääsyn eurosojuziin ym ym. No tietysti. Ei tosiaankaan ole mikään sattuma että puhdas, pyhä, koskematon, neizeellinen on uskontojen ydinsanastoa. Toinen suosikki on maxuvälinesanasto kosto, rangaistus, maxu, lunastus, velka ym. Eli uskonto on kehitetty ruoka- puhtaanapito- ja pornobisnexen sekä verikostotoiminnan valtiollistamiseen yhteisen hygienian nimessä. EAT! FUCK! KILL! on toki ok, kun se tapahtuu isoveljen valvonnassa. ellauri182.html on line 209: Cross-national epidemiological studies show that prevalence rates of common mental disorders (i.e. depression, anxiety disorders, and post traumatic ressi) vary considerably between countries, suggesting cultural differences. In order to gather evidence on how culture relates to the aetiology and phenomenology of mental disorders, finding meaningful empirical instruments for capturing the latent (i.e. non-visible) construct of 'culture' is vital. In this review, we suggest using value orientations for this purpose. We focus on Schwartz's value theory, which includes two levels of values: cultural and personal. We identified nine studies on personal values and four studies on cultural values and their relationship with common mental disorders. This relationship was assessed among very heterogeneous cultural groups; however, no consistent correlational pattern occurred. The most compelling evidence suggests that the relationship between personal values and mental disorders is moderated by the cultural context. Hence, assessing mere correlations between personal value orientations and self-reported symptoms of psychopathology, without taking into account the cultural context, does not yield meaningful results. This theoretical review reveals important research gaps: Most studies aimed to explain how values relate to the aetiology of mental disorders, whereas the question of phenomenology was largely neglected. Moreover, all included studies used Western instruments for assessing mental disorders, which may not capture culturally-specific phenomena of mental distress. Finding systematic relationships between values and mental disorders may contribute to making more informed hypotheses about how psychopathology is expressed under different cultural circumstances, and how to culturally adapt psychological interventions. ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä. ellauri182.html on line 220: Esim. enkelit mainitaan vain runojen kohdalla, mutta kyllähän niistä on proosateoxiakin, esim. Knasulla. Äitiys löytyy vain proosasta, mutta nähtiinhän siitä hiljan 1 japsuleffakin. Juu ei tähän ole luottamista enempää kuin kevätjäihin. Ja taaskin puuttuu listoilta ihan keskeisimmät teemat, nimittäin syöminen, bylsintä ja tappaminen. Edes niinkään keskeistä teemaa kuon omistaminen ei mainita. Rikos on vain leffateema, pace Dostojevski. Murhista on vaan izemurha mainittu (leffoissa). ellauri182.html on line 229: Oletko koskaan miettinyt, mitkä ovat maailman kysytyimmät kysymykset? Mainosmiehet ovat. Alla on koko luettelo 1000 eniten kysytystä kysymyksestä Googlessa sekä niiden maailmanlaajuinen hakumäärä ja napsautuskohtaiset kustannukset. Niille, jotka eivät ole tietoisia, klikkauskohtainen kustannus tarkoittaa summaa, jonka mainostajat maksavat kyseisen termin mainostamisesta Googlessa. Mikä on maailman kysytyin kysymys? Voi olla melko yllättävää tietää, että maailman kysytyin kysymys on "mikä on mun ip". On hieman yli 3 miljoonaa ihmistä, jotka kysyvät tämän kysymyksen joka kuukausi Googlessa, ja se on vain yksi muunnelma kysymyksestä. On enemmän, jotka kysyvät, "mikä on ip-osoitteeni" ja vastaavia. Joten se on mielenkiintoista! ellauri182.html on line 244: Kun lisääntymisen ja maantäytön harjoittelu kuumottavat mielessä, eia kannata lähteä ollenkaan sellaisiin jäätäviin aiheisiin kuten Ukrainan selkkaus, maailmansota, kulkutaudit, ilmastonmuutos tai salaliittoteoriat. ellauri182.html on line 246: Paasausten lempiaiheet näyttää olevan finninaamojen loppupään "negatiivisista" aihepiireistä. Voihan ne kiinnostaa izeä mutta Morin varoittaa: ellauri182.html on line 248: Talking about one’s problems can be a great way to get something off your chest. While it is okay to admit that you’re having a hard time, as with other “negative” topics, try to not come across as someone who’s just complaining all the time without actually trying to change anything. Girls don't spread legs for whiners. ellauri182.html on line 294: Reitä harmitti vain ettei se ehtinyt koskaan antaa pappa Ishidalle. Sitä se ei antaisi izelleen ikinä anteexi. Aina pitäisi vaan maxaa lisää. Vaikka kaippa Isidaddykin oli jo impotentti. Waijin on varmaan harmaasexuaali kerta se tyytyy potkaisemaan Reitä kipeästi lonkkaan. ellauri182.html on line 296: No se olikin väpelö joka harrasti zeniä ja kääröjä koska ei jaxanut koulun urheilulajeja. Se oli sattumalta Elvixen veli. Neiti Tanakka olikin niiden loputtoman katkeroitunut äitykkä. Akemin judoura epäonnistui dopingskandaaliin, Elvis sanoi halvexivasti. Kaikki temppelipaskiaiset anasti vaan sitä samaa kääröä. Minnes Amida oli unohtunut? Hauska tyyppi: hieno auto hienot vaatteet. Vitun anaalit. Anista penaaliin. Käytännöllinen automyyjä nosti päätä Junin rumemmissa housuissa. Köysi oli valitettavasti kireällä. Minun piti hiestää se katki. Elvis rahmaisi pikku tikulla Rein karkeata sivua. Waijin oli lopettanut ulkomaisten perehdyttämisen ja palaisi pian Rein erehdyttämiseen. Nopeasti nyt! Ala tulla! ellauri182.html on line 299: Kannattaisiko neiti Tanakan kiinnittää painavien puuvillahousujen vyötärö 2 vai 3 pyykkipojalla? Mitä väliä. Hese temppelin suuri Buddha painaa 93 tonnia, tälle tietoiskulle on tilaa konnien jakelemien iskujenkin keskellä. Ukemi olisi valmis pitelemään Reittä tiukasti. Hortensiat vaativat huippualkalisen maaperän. Ja paskat! ellauri182.html on line 301: Hortensia vaatii hyvin voidakseen happaman ja turvepitoisen mullan. Älä käytä kalkkipitoista alustaa. Vittu tämäkin on Sujatalla just väärinpäin. Yleiskielessä alkalisen synonyyminä käytetään termiä emäksinen. Termit kuitenkin eroavat: kaikki alkaliset liuokset ovat emäksisiä, mutta kaikki emäkset eivät ole alkalisia, sillä kaikki emäkset eivät ole vesiliukoisia. ellauri182.html on line 303: Angus retku onkin kiva pikkulanko, hetki - pikkulanko ovi tuossa kävi? Ei se oli ambulanssi joka rääkyi kuin 9" nailsin kappale. Ei ole Amerikan lääketieteen voittanutta. Ja halpaakin se on. ellauri182.html on line 305: Shag hivelee Reittä reisivälistä. Sen reaktio (night spill) on vielä tallella. Mutta Shag putoaa kuin eno veneestä. Rei ei voi ajatella fuusiota. Rei on niin nuori (30v.) Shag tilaa sille 800-numeron. Elämä voittaa taas. ellauri182.html on line 307: - Se on tuulispää aikataulu, sanoo sinapin värinen housupukuinen Nana Mouskouri, porhaltaessaan paikalle nöyrtyneenä syli täynnä lahjuxia. Kaikkihan me haluamme olla izenäisiä, vaikka varkaita, se on Shalom Schwartzin arvo N:o 1. Temppelialue on taas turvallisen alkalinen kun Nomun tuhkat levitellään sinne. Ilmainen leposija on siunaus. ellauri182.html on line 309: Pappi teljetään paatuneiden rikollisten vankilaan ja poistetaan elävien kirjoista. Aimo retribuutio. Rei ei lähde oikeusteize vaatimaan windfallina haltuunsa tullutta kääröä. Se on äärimmäisen jaloa. Onhan tärkeämpiä kuin asioita kuin raha. Paizi housupuku ostaa väärennetyn tansun Ransulta isolla rahalla. Maedan täti saa sen väärennetyn tansun ja Aimo-parkkipaikan. Kaikki ovat tyytyväisiä. Japsut ovat vähään tyytyväisiä. Niillä ei ole ollut inflaatiota 30 vuoteen. Epätoivoiset japsumiehet ketkä ei pääse Rein lailla tienaamaan tekee muille joukkoharakirejä. Ukemi häpeää niin ettei tule edes kazomaan Rein kipeätä polvea. Rei veti esiin paxun tukun rahaa. Peltitölkissä oli herkullista ohrateetä. Angus Glendinning tallusteli huoneeseen. Falafelliä. All was well. ellauri182.html on line 311: Ihan lopuxi vielä 1 tuotesijoittelu: Massive heart attack are an English trip hop collective formed in 1988 in Bristol by Robert "3D" Del Naja, Adrian "Tricky" Thaws, Andrew "Mushroom" Vowles and Grant "Daddy G" Marshall. Kuulostaa Roberta Flackin ja Tina Turnerin morfauxelta. Köyhiä neekereitä brittislummikaduilla kuten Bay-suoratoistosarjassa. ellauri182.html on line 326: They found that the youngsters showed frustration or determination on their faces as they struggled with the challenges. ellauri182.html on line 329: Researchers believe that humans might use the expressions as a way of calling for help from others. ellauri182.html on line 345: aspiration. It is also worth mentioning that stops are palatalized when ellauri182.html on line 350: where Icelandic words have a palatal stop. ellauri182.html on line 351: As no affricates exist in Icelandic, English affricates have to be exchanged ellauri182.html on line 359: has an affricate like in sjans or sens (note that é stands forj V) "change", and ellauri182.html on line 365: i.e. bridds, djobb, djók, geim, gel, gin, and sjó. Other examples are breik "break", bœti "byte", dóp "dope", greip "grapefruit", lúkk "look", meik "make-up", meil "e-mail", sjampó "shampoo", sjeik "(milk)shake", and teip "tape". ellauri182.html on line 366: The masculines that get strong declension are inflected as -stems, i.e. ellauri182.html on line 370: "headphone", stall "style", trukkur "truck". Most masculines, however, have ellauri182.html on line 372: nominative and accusative plural ijeppa — jeppar), as e.g. gai, hamborgari ellauri182.html on line 373: "hamburger", jeppi "jeep", maskari "mascara", plebbi from "plebeian = ellauri182.html on line 375: Very few feminine anglicisms have strong declension. As an example the ellauri182.html on line 378: plural (blókar— blœkur). Words ending in -ik, like grafik "graphic", lýrik "lyric", politik "politics", trafftk "traffic" get the ending -ur in genitive singular, but no plural, and words with the suffix -sjón, as e.g. aksjón "action", have the endings -ar in genitive singular and -ir in nominative and accusative plural (aksjónar—aksjónir). As -sjón is not accepted as an Icelandic suffix, aksjón counts as a foreign word, but not as a loanword. [Silly bitch, it is a Danish loan put to new use.] ellauri182.html on line 380: Most feminine borrowings have weak declension characterised by the ellauri182.html on line 390: But times are changing, Icelandic society is constantly under the pressure of new ellauri182.html on line 395: No Major Impact on Iceland's Environment - Iceland Monitor. Icelandic authorities believe that the proposed construction of a nuclear power station in Sizewell, Suffolk County, on the east coast of England, will not have a major impact on the icelandic environment. ellauri182.html on line 399: Ukrainan selkkaus. Putin oikealla. Taka-alalta lähestyy Sale Niinistö rauhanlehvä suussa. ellauri182.html on line 403: Länsi on idästä kazoen idässä ja itä lännestä kazoen lännessä. Silti on selvää että maailmanhegemonia on ja pysyy lännen käsissä. Se johtuu siitä että yli puolet apinoista haluaa olla länkkäreitä (kz. Shalom Schwarzin arvoympyrä). Kas juttuhan menee Darwinilla näin: Kun vallattavaa ruokamaata riittää, paras lisääntymisstrategia on hajoita ja hallize, ei pelata paikkaa vaan leviämisnopeutta, räjähtävää kasvua. Tämä on toiminut länsiapinoilla nyt jo puoli tuhatta vuotta ilman rajoituxia, ja yli 50% koko maailman apinoista on siihen tyytyväisiä. Laissez faire, seppoillaan, jos et menesty on vika sussa izessä. Tää on vapautta, liberoina edetään monokulttuurisella ruohokentällä. Tää on demokratiaa, ne jotka jaxaa ja välittää niin äänestää, ne jotka tietää jo hävinneensä eivät viizi edes laahustaa laatikolle. Kaikkein vähiten ne haluaa että joku kiilaa ohi alhaalta. Eli valta on ylä- ja keskiluokalla, loput ovat laahusta ja rupusakkia. Mutta niitä on kuitenkin alle 50% ! Tai siis niiden vaikutusmahixet on ainakin. ellauri182.html on line 405: Idän malli on peräisin täyteen ahdetuilta laitumilta, jossa on vain siellä täällä enää ruokalaikkuja. Kun ei voida enää laajentua sivulle, kasvetaan vaan ylöspäin. Noustaan toisten olkapäille ja rakennetaan hyvin suunniteltu keko, jossa jokainen tietää paikkansa, varsinkin oligarkit ja kasan päällä monarkit. Rotinkaiset kantavat kortta kekoon ja syövät yhteismahasta. Yäk, sanoo länkkäri. Eime tämmöstä haluta, me halutaan tota loputonta kasvua. Aukko liikenteessä ja siihen Aimo-parkkiin ennenkuin muut ehtivät! Eli selitys lännen menestyxelle on kapitalismi, ja kapitalismin menestyxelle avoin ekosysteemi, joka imuroi voimansa vielä käyttämättömiltä tonteilta. Tää on kaikki tervettä darwinismia, luovaa tuhoa. No mikähän ei olisi. ellauri182.html on line 407: Kun rotat joutuvat ahdistuxiin rotanpesässä, ne ärtyvät ja alkavat pureskella toisiaan, lopulta tulee kahakoita ja niiden seurauxena ahtauskin vähän hellittää. Nyt ollaan maapallolla apinoiden kanssa samassa pisteessä. Idän paviaanit kirkuvat ja alkavat hyökkäillä Ukrainan termiittilinnaan itäpuolelta, lännen simpanssit aukovat torahampaista kitaansa ja äyskivät takaisin sen länsipuolelta. Siinä hötäkässä ihanasti unohtuvat niin pandemia kuin ilmastonmuutoskin. Eiköhän kaverit aleta kaivaa taas esiin tota turvetta, kun ei veli venäläiseen kaasuun enää tohdi turvata? ellauri182.html on line 417: I would like to talk about the Zen circle and give my own interpretation as to what meaning the symbol is trying to convey. ellauri182.html on line 419: The Zen circle is a simple, stark black circle usually painted on white paper in ink. Typically the circle is said to represent the material world that continues endlessly without cessation. There is a beginning to life (where the brush first touches the paper) and an end (where the brush leaves the paper), but this beginning and end continue one after the other, thereby signifying the wheel of birth, death and rebirth. The space within that circle is the emptiness, or the void, the understanding of which lies at the heart of Zen and the experience of which is the goal of meditation. ellauri182.html on line 421: What is inside is outside; what is outside is inside. ellauri182.html on line 423: All well and good, but I would like to suggest a very different lesson that can be learned. If you want to actively participate then grab a pencil, an eraser and a clean sheet of paper. ellauri182.html on line 425: First simply draw a circle on the paper. It doesn't have to be very 'good' from an artistic point of view and an approximation is adequate. ellauri182.html on line 427: Now step back and take a look at the paper in its entirety. What do you see? ellauri182.html on line 429: What you will inevitably notice is the circle. After all, it is the only thing to actually see. ellauri182.html on line 431: Now shift your focus to what is inside the circle. ellauri182.html on line 433: And now take a look at what is outside the circle. ellauri182.html on line 437: What is inside and what is outside is the same. Plain white paper. The circle - the idea of separation - is an illusion. The circle, which creates the duality of 'inside' and 'outside' or 'here' and 'there' is a false representation. The cycle of 'life' and 'death' that the circle shows is itself nothing more than a trick of the conscious mind that habitually creates opposites where none in fact exist. You're actually dead already. ellauri182.html on line 441: Once the choice has been made internally and you begin to change your life prepare yourself to be amazed at the reaction you get from those around you. They probably think you've gone crazy, like me. ellauri182.html on line 443: What is inside is outside; what is outside is inside. Think about a Möbius strip, or a Klein bottle. No way for a fart to stay inside. As within, so without. This ancient wisdom is as applicable today as it was centuries ago. Make a positive change within yourself and see that positivity reflected back at you by the people around you and the circumstances you find yourself in. ellauri182.html on line 445: Finally take the time to meditate on the meaning of the Zen circle in a fuller sense and how its secret applies to your life. I have only scratched the surface here; there is so much more to discover and share. ellauri182.html on line 452: Touhosu! This is the enlightened mind. The mind that is beyond duality. Limitless and formless. Infinite. ellauri183.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri183.html on line 38: Tää Jumalan armo on Bernardin viimeinen rompsku, kirjoitettu 68-vuotiaana, eli mua nyt vuotta nuorempana. Tää on hullunhauskaa pilantekoa juutalaisuudesta ja vähän katolisuudestakin, eli Bernardin ja sen vaimon uskontotaustoista apinansilmin nähtynä. Parasta Malamudissa tässä niteessä on että se antaa vitut ylevälle, ja kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne on. Vizikkäintä on lukea miten jenkki- ja brittikriitikot kiemurtavat saadaxeen tästä läpästä irti jotain ylevää. ellauri183.html on line 40: Tän perustavanlaatuisen blasfemian rinnalla atheisti Rothin kiekuna on typerää teineilyä. Silti jutkut hermostuivat Rothista paljon enemmän kuin tästä, koska Roth mustas niiden mielestä juutalaisten mainetta. Siihen verrattuna tällänen suht sexitön (jos apinan pikapanoa ei lasketa) jumalanpilkka vähän niinkuin kotioloissa on varsin harmitonta. ellauri183.html on line 42: Tää on yxi parhaista rompskuista mitä olen lukenut. Täysosuma, osui 1-piippuiseen ja upposi. Mikä ei takaa, etten lukenut sitä kuin piru raamattua. Todennäköisesti kyllä. ellauri183.html on line 50: Malamuutti piti leffoista ja kertoi kavereille niiden juonia. He was especially fond of Charlie Chaplin's comedies. Silläkin oli hullu veli Sakari. Malamud's mother, Bertha, and his brother, Eugene, were both mentally ill. Bertha died when Bernard was 15, possibly a suicide. Sakari eli kovan ja yxinäisen elämän ja kuoli viisikymppisenä. ellauri183.html on line 52: Bernien gradu koski Thomas Hardya. Sodan päätyttyä Malamuutti nai it.room.kat. goyn (Ann de Chiara) Oregonista vasten molempien vanhempien tahtoa. Bernhardilaiskoira alkoi kirjoittaa 60-luvulla Oregonin maamieskoulussa. Living out West in Oregon for ten years (1949-61) gave Malamud a sense of home, however temporary. "It was where my wife had a feeling of rooz: our daughter was born there." Tytär Janna Smith on mun ikäinen ja antaa psykoterapiaa halukkaille. Kirjoitti Berniestä kirjan My father was a book. Malamud was Jewish, an agnostic, and a humanist. ellauri183.html on line 55: agnostic: The English biologist Thomas Henry Huxley coined the word agnostic in 1869, and said "It simply means that a man shall not say he knows or believes that which he has no scientific grounds for professing to know or believe." ellauri183.html on line 56: Earlier thinkers, however, were Sanjaya Belatthaputta, a 5th-century BCE Indian philosopher who expressed agnosticism about any afterlife, and Protagoras, a 5th-century BCE Greek philosopher who expressed agnosticism about the existence of the gods. ellauri183.html on line 59: In the 20th century, the word was further refined, acquiring iz contemporary meaning of a naturalistic approach to life, focusing on the well-being and freedom of humans. Siinä on luoja korvattu luomakunnan herralla. Termiittiapina palvoo avoimesti omaa raidallista persettään. Jotakinhan pitää aina palvoa. Lähteet: ellauri183.html on line 61: Norman, Richard (2015). "Life Without Meaning?". In A. C. Grayling (ed.). The Wiley Blackwell Handbook of Humanism. Andrew Copson. John Wiley & Sons. pp. 325–246. ISBN 978-1-119-97717-9. ellauri183.html on line 63: Nida-Rümelin, Julian (2009). "Philosophical grounds of humanism in economics". In Heiko Spitzeck (ed.). Humanism in Business. Shiban Khan, Ernst von Kimakowitz, Michael Pirson, Wolfgang Amann. Cambridge University Press. ISBN 978-0-521-89893-5. ellauri183.html on line 68: In 1974, philosopher Sidney Hook defined humanism and humanisz by negative characteristics. According to Hook, humanisz are opposed to the imposition of one culture in some civilizations, do not belong to a church or established religion, do not support dictatorships, do not justify violence for social reforms or are more loyal to an organization than their abstract values. Hook also said humanisz support the elimination of hunger and improvemenz to health, housing, and education. No sitä varsinkin. ellauri183.html on line 72: Saul Bellow: "Let me add on my own behalf that the accent of hard-won and individual emotional truth is always heard in Malamud's words. He is a rich original of the first rank." ellauri183.html on line 76: Loppuikänsä Bernad opetti luovaa kirjoittamista Vermontissa Benningtonin naisten collegessa. Ann joka oli sentään käynyt Cornellin typed his manuscripz and reviewed his writing. Oliko Berniellä sillä aikaa jimbajambaa coedien hameissa? New York Times tietäisi muttei kerro ilmaisexi. In the book The Natural by Bernard Malamud the main character Roy Hobbs had a very distinct flaw, a flaw that millions of American men and women both have..... an obsession with sex which affected his character and which made him a very unsuccessful man. ellauri183.html on line 78: His deep belief that one should live morally crashed into his premise that one should live fully. Yep, I bet he did shag his coeds. Janna Malamud Smith is the author of An Absorbing Errand: How Artisz and Crafzmen Make Their Way to Mastery; A Potent Spell: Mother Love and the Power of Fear; and Private Matters: In Defense of the Personal Life. Her titles have been New York Times Notable Boox and A Potent Spell was a Barnes and Noble "Discover Great New Writers" pick. She has written for the New York Times, the Boston Globe, and the Threepenny Review, among other publications. A practicing psychotherapist, she lives with her husband and two children in Massachusetz. ellauri183.html on line 80: Faulty interpretations can create much disappointment, as in the movie version of his novel The Fixer, "Horrible. That thing went to five different writers. Edward Albee was one of them but he would only do it if he had full say over it. Dalton Trumbo finally wrote the screen play and he's a hack. The film should have been done as a sort of fable, in black and white. Instead, it was all galloping Cossacx and dancing girls: an overdone fake. And that sickens a writer--to see his book faked." ellauri183.html on line 82: Malamud laughs at the labels which contemporary critics have pinned on him. "Tragico-comico, realistico-fabulistico; the more the merrier!" More human excellence! More generosity! More coed pussy! Want to keep up with breaking news? Subscribe to our email newsletter. ellauri183.html on line 86: In a 1974 New York Review of Boox essay, Roth took on Malamud, his friend and literary father-figure, criticizing him for creating characters that were suffering Jews, virtuous victims, full of “righteousness and restraint,” lacking their stereotypical “libidinous or aggressive activities.” Though he didn’t use the phrase, Malamud had painted them as Christ-like in their poverty, pain, moral goodness, and quest for redemption. By contrast, the Christian characters, like Frank Alpine, were full of sexual lust and transgressive behavior — the bad goy to Morris Bober’s good Jew. “The Assistant,” Roth wrote, was a book of “stern morality.” ellauri183.html on line 88: Roth contrasted Malamud’s protagonisz to the exuberant Jewish characters created by Saul Bellow, especially the picaresque Augie March, and his own hypersexual Alexander Portnoy. In effect, Roth said, Malamud had created Jews who were stereotypes, not fully realized human beings like him and Sal. ellauri183.html on line 91: Roth wrote back, audaciously insisting that he had pointed out “fictional skeletons” that perhaps Malamud himself didn’t see. Like a sanctimonious little shit. ellauri183.html on line 93: Little wonder that Malamud refused to talk to Roth for several years. They were reconciled in May 1978, when Malamud and his wife, Ann, accepted a dinner invitation in London from Roth and Claire Bloom, who were then living together. The two men kissed on the lips like Brezhnev and Honecker and resumed their friendship, according to a memoir by Malamud’s daughter, Janna Malamud Smith. ellauri183.html on line 94: However, in a letter to his daughter a week after that dinner of reconciliation, Malamud voiced his true feelings: Roth, he said, had written a “foolish egoistic essay about my work” and had “certainly misinterpreted” “The Assistant.” The letter was not made public until 2006, some 20 years after Malamud’s death. ellauri183.html on line 101: The apocalyptic gloom of his subject seems hopelessly out of place in this cheery, sun-washed house, a rambling white-frame idyll near Bennington College, where Malamud has taught for 20 years. A comforting percussion of cooking sounds comes from the big kitchen where his wife Ann, a chipper dynamo of a woman, is devising lunch; on the porch an old tiger tomcat lolls ingratiatingly; and in the distance the cloud-dappled foothills of the Green Mountains hover like a Yankee daydream. ellauri183.html on line 103: And Malamud himself -- still frail from a recent illness -- at first appears an improbable Isaiah. With his tidy demeanor, incessant self-editing ("no, wait, there's a better word . . . ") and deadpan, scrupulous style, he could be the most successful publican in Galilee. He is uneasy with talking about himself ("that kind of stuff, it's not up his alley," says his publicity-hungry "friend" Philip Roth) and seems reluctant to start. He pauses to choose among several pairs of glasses, then sits down carefully, feet flat on the floor, long fingers knitted in his lap. Finally, with the anxious geniality of a brave man settling in for root canals, he says, "Now then, I think we can begin." ellauri183.html on line 104: With God's Grace, Malamud risked a lash from the powers above. Already John Leonard in The New York Times has said it "groans under the weight of its many meanings . . . I find myself tired of masks on clowns." Nor are the unflattering treatment of Christianity and emphasis on evolution likely to delight Moral Majoritarians. ellauri183.html on line 105: "One of the earliest letters I got was from a Jewish gentleman who wrote, 'Your father must be whirling in his grave!'" His father was a Yiddish-speaking Russian immigrant who had a small grocery store in Brooklyn. ellauri183.html on line 106: "In many ways, I am a real child of the Depression. There was no money around, and until I could support my family, I didn't know what to do with my hands. That's the force of my strength of obligation. I am in many ways a strong-willed man." ellauri183.html on line 107: He forbade television in the house until the late '50s to encourage Paul and Janna to read. And he set an example of "incredible and absolutely consistent discipline," reading every night in his slow, methodical way, underlining frequently. He doesn't prize material things all that highly, and the center of his life has always been his family and friends. ellauri183.html on line 108: Malamud's work is infused with a baleful but robust humor, and the son says his father "has a Swiftian streak in him" which leads to the "kind of acerbic, satirical quality" apparent in "God's Grace." ellauri183.html on line 109: In Malamud's cosmology, free will and an omnipotent deity coexist because God ("who invented man to perfect himself") has an overall plan "to make man meet his obligations, but in a way he can't tell him about in advance -- to make him use himself best." ellauri183.html on line 110: Toisin sanoen: vapaa tahto on kyberneettinen versio determinismistä, siis Ilkka Niiniluodon suotta pilkkaama Ahmavaaran korkkiruuvi! "That's how an inventive god earns his living. I can't outguess my characters all the time, although I know I try. But when I get a character to surprise me, then I know I'm cooking with gas." ellauri183.html on line 111: Many critics dismiss Malamud as a "Jewish writer." But "that's a reduction of my accomplishment. It diminishes something. All men are Jews, he once said, and Jews are absolutely the very stuff of drama. I say nothing about the ladies." ellauri183.html on line 112: He is irritatingly compared to Nobel laureate Isaac Bashevis Singer. "Don't lump me in with Singer. We're very different. I don't go in for the schlemiel interpretation. There's a difference of intent. I am serious. I have not given up the hero -- I simply use heroic qualities in small men like myself. There ought to be more heroes like myself. Idealism has become a strange word." ellauri183.html on line 119: Rakas päiväkirja. Sunnuntain lehdissä kerrottiin paljon muun ohella Eila Pennasesta ja siitä, miten Brasiliassa yritetään estää vapaampia tuulia mm. syyttämällä vapaata kasvatusta kaikesta pahasta, esimerkixi Sharon Taten murhasta. Näiden erilaisten aiheiden yhdistelmä palautti mieleeni Eila Pennasen kirjoituxen "Miten jaxan elää" Suomen Kuvalehdessä viime syxynä. ellauri183.html on line 130: Simpanssi Gottlob eli "Buz" ei välittänyt vaikka kuulapeli oli järjestetty, kuha se voitti. Järkevää. Calvin Cohn viittilöi Buz Hobbesille: Olemme kahden maailmassa. Buz Calvinille: Ojenna banaani. Kumpihan oli tyhmempi? ellauri183.html on line 136: hant_of_venice'-7849.jpg" /> ellauri183.html on line 141: halperin.net/wp-content/uploads/2014/11/Jessica3-769x1024.jpeg" /> ellauri183.html on line 144: Gorilla tuijottaa apinoita mezästä silmät tyhjinä kuin mörkö muumipeikkoja ja sitten poistuu pieraisten. Se piti Bernien isän valituxista fonografilevyllä. Hyvä huomio Malamuutin kirjassa on että merkizevästi toisistaan eroavat apinoiden sanomat voi ihan hyvin lähettää ja vastaanottaa ilman sanoja. Sanat eivät riitä kertomaan, mutta tuskin niitä tarvitaan. Poistuvan gorillan ilmavaiva oli paljonpuhuva. ellauri183.html on line 149: Buz kysyi: Mikä on ihminen, isi? Cohn sanoi arvelevansa että ihminen on se joka suhtautuu herkästi ja suojelee elämää ja sivilisaatiota. Buz sanoi että hän oli mieluummin simpanssi. Tai kristitty. Gottlob, Calvin Cohnin poika joka tykkää enemmän pojasta kuin isästä on aika veitikka. Se ei halua Aatami ja Eeva -tarinaa koska siinä on se käärme, kaarmeet ruomivat mahallaan. Se ei halua Kain ja Aabel tarinaa, koska se ei pidä väkivallasta ja verenvuodatuxesta. Väkivalta Uudessa Testamentissa johtuu siitä että he ristiinaulizivat Jeexus Nasaretilaisen. "Ketkä he?" kysyi Cohn valppaasti. "Roomalaiset sotilaat." Cohn taputti Buzia päälaelle. "Kerro minulle se tarina jossa isa katkaisi pienen poikansa kaulan" Buz pyysi. Cohn vastasi suuttuneena: "Olen sanonut jo vaikka kuinka monta kertaa että Abraham ei katkaissut Iisakin kaulaa. Enkeli esti viime tingassa." Kaikki vain osoittivat toisilleen että he rakastivat toisiaan. Iisakille ei jäänyt mitään traumoja. Buz piti onnellisista lopuista. "Jumala on rakkaus", hän sanoi. Cohn ei ollut varma siitä muttei sanonut mitään. Mutta oliko syntipukin murhaaminen muka sivistunut teko, kysyy Buz. Mina olen elain ja olen aina ollut vegetariaani! Syon banaania mutten ime sun penista ennenkuin mennaan naimisiin. ellauri183.html on line 153: Ortega y Gasset väitti että simpanssit ei muista äitiään. Vitun humanisti. Gottlob ei pitänyt Hozesta. En minäkään. Buzin mielestä elämän tarkoitus on pitää niin hauskaa kuin olla voi ja hypistellä penistä. Cohn ei antanut simpanssin pitää kikkelistä mutta antoi Buzin imuttaa. George kazoi päältä mustasukkiaisena. Eikös joku niistä olis voinut olla narttu, vaikka George? Olis saatu liukkaampi kolmiodraama. ellauri183.html on line 155: 5 lisäapinan (joista 1 narttu, jee!) jälkeen puuttuu enää 3 että saisi kädellisistä Calvinille kokoon nälkäisen minyamin. Sitä ennen hän halusi päästä laatimaan ja sanelemaan sääntöjä ja määräyxiä. Kolleegat laivalla olivat sanoneet että hänellä oli johtamistaipumuxia. Ei vizi kyllä tässä kaverissa on paljon sentään Kimmo Koskenniemeä. Aivan tolkuton persepää. ellauri183.html on line 157: Leopoldo Lugones Argentiinasta kirjoitti 1906 apinaesseen, jossa järbä koitti opettaa simpanssia viestimään homo sapiensin kielellä, kyllästyi sitten ja alkoi piiskata oppilasta joka sairastui mutta vaikeni kuin muuri. Kuollessaan se sanoi "Agua amo agua", vettä isäntä vettä. Oppihan se lopulta, mutta liian myöhään kuin mustalaisen hevonen syömättömyyden. Onse kumma miten karvattomat apinat pitää ihan synnyinoikeutenaan kohdella kaltoin karvaisia serkkujaan, niinkuin suomalaiset virolaisia. ellauri183.html on line 162: Kierkegaard predicted that his 1843 work Fear and Trembling would be translated into many different languages, and would secure iz author's place in history. He was right. But Fear and Trembling has also led to an enduring caricature of Kierkegaard as advocating a dangerously irrational and individualistic form of religious faith. ellauri183.html on line 164: The book is written under a pseudonym, Johannes de silentio, who discusses the biblical story of Abraham's obedient response to God's command to sacrifice his only son, Isaac. Largely on the basis of this story, Abraham has come to be regarded within the Judeo-Christian tradition as the "father of faith". Reflecting on Abraham's willingness to kill his own son therefore provides Kierkegaard with an opportunity to raise difficult questions about the nature, and the value, of Christian faith. ellauri183.html on line 166: In his lectures on the Book of Genesis in the 16th century, Martin Luther praised Abraham for his uncritical obedience to God – for the "blind faith" exhibited by his refusal to question whether it was right to kill Isaac. In the late 18th century, Immanuel Kant took the opposite view, arguing that Abraham should have reasoned that such an evidently immoral command could not have come from God. For Luther, divine authority trumps any claim on behalf of reason or morality, whereas for Kant there can be nothing higher than the moral law. ellauri183.html on line 168: In Fear and Trembling, Kierkegaard follows Kant in emphasising that Abraham's decision is morally repugnant and rationally unintelligible. However, he also shows that one consequence of Kant's view is that, if nothing is higher than human reason, then belief in God becomes dispensable. Unlike both Kant and Luther, Kierkegaard does not promote a particular judgment about Abraham, but rather presenz his readers with a dilemma: either Abraham is no better than a murderer, and there are no grounds for admiring him; or moral duties do not constitute the highest claim on the human being. Fear and Trembling does not resolve this dilemma, and perhaps for a religious person there is no entirely satisfactory way of resolving it. ellauri183.html on line 170: The dilemma is not unique to Abraham's situation. Kierkegaard was writing for 19th-century readers who regarded themselves as Christians – that is to say, as people who believed in the authority and goodness of God. By emphasising the difficulty of understanding Abraham's response to the divine command, he emphasises the difficulty of faith izelf. Implicit in his analysis of the story of Abraham is the question: would you do what Abraham did? How could you do such a thing? It seems unlikely that anyone who really thinx about these questions would conclude that he or she would have acted as Abraham did. Just as Abraham's faith is tested by God in the Book of Genesis, so the reader's own faith is tested by personal reflection on the biblical story. ellauri183.html on line 172: Kierkegaard's point in Fear and Trembling is not to recommend blind faith in God, but to unsettle his readers' blind faith in themselves. That is to say, he seex to challenge their complacent assumption that they are Christians. Only when this assumption was abandoned, he thought, could people embark on the task of becoming a Christian. ellauri183.html on line 174: However, Kierkegaard's Abraham does not just provide a paradigm of religious faith. If he is an admirable figure in spite of his murderous intentions, this is because he confronz with courage the loss of the person whom he loves most dearly. According to Kierkegaard, Abraham is a hero not by virtue of his obedience to God's command, but because he maintains his relationship to Isaac after giving him up. ellauri183.html on line 175: WHAT THE FUCK? Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun poikakulta. Iisakki oli Aaprahammin poika, för helvete! Mutta muistakaa, Söören kärsi paizi kyttyrästä myös hemmottelevasta äidistä ja sairaasta isäsuhteesta. ellauri183.html on line 180: When Abraham raises his knife over Isaac's body, this symbolises the fact that every human relationship is haunted by the prospect of death. Love always ends in loss, at least within this life. One response to this existential fact – perhaps the most common response – is to avoid the issue of mortality as much as possible. An alternative response is to face up to the inevitable pain of loss and to relinquish the beloved in advance, so to speak, by giving up hope of enjoying a happy relationship within this lifetime. (This "movement of resignation" is described as "monastic", although it does not literally entail becoming a recluse. It is an internal movement, an adjustment of expectations.) In Kierkegaard's view, this is more noble than the first option, but it is very far from the courage of Abraham, who continues to love Isaac and enjoy his relationship to him in full awareness of the suffering that his death would bring. This aspect of the interpretation of Abraham offered in Fear and Trembling suggesz that, far from being an individualist, Kierkegaard regards human relationships as essential to life. ellauri183.html on line 182: In this text, the question of how to respond to the suffering associated with love and loss is closely connected to the question of how to live in relation to God. As many philosophers have pointed out – and as countless ordinary people have experienced at first hand – human suffering presenz a great challenge to belief in a just, loving, all-powerful God. For Kierkegaard, the testing of Abraham accentuates this challenge, and Abraham provides inspiration precisely because he manages to hold together an apparently irreconcilable contradiction: he believes that the God who commands him to do what is most terrible and painful is also the God who loves him. Again, according to this interpretation, the story of Abraham only testifies to the extraordinary difficulty of religious faith. ellauri183.html on line 184: Abraham sovelsi Iisakin keisiin zen-filosofiaa: lakkaa ajattelemasta niin nouset korkeammalle leevelille. Kukahan tämänkin pähkähullun lurituxen kyhäsi? Joku sikki Clare Carlisle 11 v. sitten ja sai sen julki vielä Guardianissa. Hyi helvetti. Professor Clare Carlisle is Professor of Philosophy with Contact details at King's College. ellauri183.html on line 186: Clare Carlisle studied philosophy and theology at Trinity College, Cambridge, gaining her BA in 1998 and her PhD in 2002, and she remains grateful to Trinity College for the scholarship that supported her doctoral studies. Her travels in India after completing her PhD deepened her interest in devotional and contemplative practices. She is the author of six boox, most recently On Habit (Routledge, 2014), Philosopher of the Heart: The Restless Life of Søren Kierkegaard (Allen Lane / Penguin / FSG, 2019), and Spinoza’s Religion: A New Reading of the Ethics (Princeton University Press, 2021). ellauri183.html on line 192: Is stealing from a small shop worse than from a chain? Clare Carlisle's moral QA column in Guardian. God's Lamb's report emphasises the severity of property crime, highlighting research by the Policy Exchange thinktank which found that half of burglary victims do not hear back from police after reporting the crime! By moral absolutism, shoplifting and burglary are both absolutely wrong, and equally as bad as fornication or murder. ellauri183.html on line 194: Moral absolutism is certainly compatible with an acknowledgement that monetary value depends on circumstance. Jesus, for example, reinforced the 10 commandmenz, which unconditionally prohibit murder, adultery, theft and so on. But one day, when he was teaching in the temple, Jesus watched a poor widow put two small coins in the donation box, while rich people made much larger offerings. “This poor widow has put in more than all of them,” says Jesus, “because she, out of her poverty, has put in all she had to live on.” But by the criterion of moral absolutism they were just the same. ellauri183.html on line 208: Nació en una familia madrileña acomodada, perteneciente al círculo de la alta burguesía de la capital. Su abuelo materno, Eduardo Gasset y Artime, había fundado el periódico El Imparcial, que después pasaría a dirigir su padre. ellauri183.html on line 242: Ortega, en este período de falta de democracia, escribe en La rebelión de las masas que la historia, el progreso, se llevan a cabo por el trabajo de las minorías. Si va a haber una renovación, entonces, esto debe ser hecho por los mejores, que van a ser, sin embargo, reclutados de una manera liberal-democrática. Ortega teme que las masas van a pedirle todo al estado y que este les conceda todo a cambio de obediencia ciega: esto causaría un fracaso para emancipar a las masas. Su visión de la vida es básicamente libertaria con referencias principalmente anarquistas presentes en todos sus escritos. Trae consigo el liberalismo y el socialismo: el liberalismo debe perseguir una emancipación total del individuo (cualquiera que sea la clase a la que pertenezca), el socialismo debe abandonar el estado de estadolatría y terminar persiguiendo un igualitarismo excesivamente extremo. ellauri183.html on line 244: El advenimiento de las masas al pleno poder social es un hecho que debemos reconocer: provoca una crisis en la Sociedad Europea porque las masas no pueden liderar la sociedad. Esto no significa que puedan elegir a sus propios representantes. El problema es la hiperdemocracia: eso es la emancipación sin asumir la responsabilidad. El fenómeno de la aglomeración se produce durante este período: ciudades llenas, trenes completos, hoteles completos, las masas están en los lugares públicos. Esto no es malo, es una indicación de la civilización, «aunque el fenómeno es lógico, natural, no se puede negar que no ocurrió antes». Esto no se debe a un auge demográfico sino a la masificación de la sociedad (estos individuos preexistían, pero aún no formaban una masa). En todo esto hay un elemento negativo: los mejores (según sus cualidades) son absorbidos por la masa, «los actores son absorbidos por el coro». Cuando Ortega habla de masa no se refiere a la clase obrera, porque «la masa es el hombre promedio». La Masa no es solo un hecho cuantitativo, sino también cualitativo que define una media que tiende hacia abajo. El componente de la masa no se siente como tal y, por lo tanto, se siente con todo a gusto: no se da cuenta de la condición del conformismo en el que se derrumbó. ellauri183.html on line 246: Joo ei epäilystäkään: tää jäbä ei ole mikään kapinakenraali vaan täys kusilaari, typerine wiixineen isoine mahoineen ja olkihattuineen. ellauri183.html on line 251: Sinansa vizikasta että Malamuutin hauska luomiskertomus tai toinen vedenpaisumus ei ole juuri heilauttanut viihdenäyttämöiden verhoja, vaikka se arvokkaalla tavalla nakertaa sekä juutalaisuuden että kristinuskon hölmömpiä puolia. No ehkä juuri sixi, kumpikaan tiimi ei pääse vapautuneesti naureskelemaan vastapuolelle. Lukijat ei oikein tiedä kehenkä samastuisivat. Kaikki suuttuvat! ellauri183.html on line 252: Hyvä Bernie! Esim Kirkukissa on hyvin hapan: ellauri183.html on line 258: The nuclear holocaust has come and gone. Only one man survives: paleologist Calvin Cohn, who happened to be safely, deeply underwater at the time. And, after some black-humor-ish conversations with God, Cohn is allowed to live—for a while, at least—and he finds himself on an island a la Robinson Crusoe, with a communicative chimp named Buz (product of chimp-speech experiments) as his only companion. Cohn, son of a rabbi, engages in existential, religious, and Talmudic speculations with the chimp—though he refrains from trying to convert him to Judaism. He must reexamine the basics of social interaction—when Buz gets too physically chummy ("If you had suckled the lad, could you marry him?"), when a friendly gorilla appears and causes jealousies, and, above all, when five more talking chimps appear... including the lisping Mary Madelyn, the object of everyone's sexual attention (including Cohn's). ellauri183.html on line 260: Can a decent civilization be made from these creatures? Cohn believes that "if this small community behaved, developed, endured, it might someday—if some chimpy Father Abraham got himself born—produce its own Covenant with God." But such visions of a peaceful society are doomed, of course: envy, hatred, and violence inevitably ensue—and Cohn's mating with Mary Madelyn ("I have kept my virginity for you ever since you expwained the word to me when you first read me Rome and Juwiet") will eventually lead to murder and revolution. ellauri183.html on line 262: Despite Malamud's shadings with rabbinical law, then, this is a familiar hopeless-Utopia blueprint. Moreover, the restless treatment here—part downbeat-comic, part liturgical-lyric—never endows the tale with the sort of Biblical fervor which heightens the best of Doris Lessing´s fables. And the result is a disappointing, predictable parable—intentionally funny at times but unintentionally funny too, hollow in most of its lyrical moments, and only occasionally provocative in its eclectic philosophizing. ellauri183.html on line 268: What the hell was that? Awful on almost every level. Unless post apocalyptic dystopian tales of bestiality float your boat. I'm guessing there was an allegorical message in there somewhere. Not for me. (less) ellauri183.html on line 272: I can't say any more about the plot without spoiling it, so I won´t. Cohn himself is--from my perspective anyway--one of those characters you end up really liking and caring and worrying about, in part because he attempts to stay rational and kind no matter how absurd or threatening the situations get. A good book to escape into, especially if you enjoy compelling portrayals of apocalyptic stuff peopled by characters who question the nature of existence in a world where God´s mysteries remain maddeningly unsolvable. (less) ellauri183.html on line 276: In the end, Cohn is subsequently taken to be sacrificed by BUZ. Now my question is this: Did Malamud try to recreate the scenes of Christ's sacrifice or was he referring to Abraham's ascent to Moriah to sacrifice Isaac (or Ishmael) only in this case, it was the son preparing the Father for sacrifice? ellauri183.html on line 277: This book is like an abstract piece of art that invites several interpretations. ellauri183.html on line 283: Se on ihan eri asia ellauri183.html on line 287: Conservative former work and pensions secretary Stephen Crabb intervened to describe her comparison as 'historically wrong, factually wrong and morally wrong', and added that it did 'a huge disservice not just to the people of Ukraine but also to the people of Palestine and the people of Israel as well as to all the people in the west, who face a unique situation and set of challenges'. ellauri183.html on line 289: Ms Elliott replied: 'What I was talking about was the upholding of international law which your own minister talked about a few minutes ago and the right of upholding international law is as relevant in Ukraine as it is in Palestine.' ellauri183.html on line 291: She called for a 'complete and total ban of illegal Israeli settlements' in the West Bank and said that recognising Palestine was the 'bare minimum' of what the UK should do as part of a two-state solution to the conflict. ellauri183.html on line 298: I've seen some images and gifs on r/imgoingtohellforthis and what not showing Jews as miserly people. What's all this about? ellauri183.html on line 300: Esim sapatti on kilpailurajoite. Ellei sitä valvota tosi tarkasti joku kuitenkin koittaa kiilata ja tekemällä töitä lepopäivänä tehdä muille oharit ja ansaita salaa enemmän. Muut ei voi ikinä levätä rauhassa. Muista levätä pyhäpäivä. ellauri183.html on line 302: Sit juutalaiset eivät ole juuri olleet maanviljelijöitä, vaan eka paimentolaisia ja sitten rahanlainaajia. Niiden on täytynyt pelata irtaimella ja käteisvaroilla ja ansaita elantonsa kauppamiehinä. Kai siinä kovassa valintapaineessa valikoituu teräviä bisnismiehiä. ellauri183.html on line 306: Missäs minun osuuteni on, kysyi vanha käärme Eevalta. Se ei ole sinua varten, syistä joita en voi mainita. Rakkaus ei ole populääri ilmiö, siitä puhutaan mutta oikeasti se ulottuu vain kynnettömän sormen syvyyteen. ellauri183.html on line 321: Over the years since founding building 20 in 1966-7, he trained many generations of MIT students, teaching alongside such notables as Halle, Noam Chomsky, Thomas Kuhn, and Ken Hale, without being very notable himself. He wrote some shit about questions that nobody read. ellauri183.html on line 325: Sylvain's hope was that philosophy, linguistics, and the brain sciences would eventually join forces to uncover unprecedented dimensions of the human mind, erasing at least some of our ignorance. Alas, the hope was forlorn. ellauri183.html on line 327: Bob May invited the old geezer over to ENS in 2017, a year before he died. Nomppa used to walk him daily round the block, though he had to ask himself why. ellauri183.html on line 329: Early research in linguistic formal semantics used Partee's system to achieve a wealth of empirical and conceptual results. Later work by Irene Heim, Angelika Kratzer, Tanya Reinhart, Robert May and others built on Partee's work to further reconcile it with the generative approach to syntax. The resulting framework is known as the Heim and Kratzer system, after the authors of the textbook Semantics in Generative Grammar which first codified and popularized it. The Heim and Kratzer system differs from earlier approaches in that it incorporates a level of syntactic representation called logical form which undergoes semantic interpretation. Thus, this system often includes syntactic representations and operations which were introduced by translation rules in Montague's system. However, work by others such as Gerald Gazdar proposed models of the syntax-semantics interface which stayed closer to Montague's, providing a system of interpretation in which denotations could be computed on the basis of surface structures. These approaches live on in frameworks such as categorial grammar and combinatory categorial grammar. ellauri183.html on line 335: En koskaan pitänyt Roomeosta ja Juuliasta. Koko juoni on hanurista. Täysin epäuskottava. Malamudkin pitää sitä hieman pilkkanaan. Simpanssineito lämpenee Colinille tämän luettua sille Roomeota ja Juuliaa, luku 3. ellauri183.html on line 358: Tätä biisiä Cohnin levytetty isä joihkasi simpanssien syömälle paviaanityttö Sara Kolehmaiselle. Babiaanit eivät tulleet peijaisiin vaan luskuttivat kalliolta vihaisesti chimpeille. ellauri183.html on line 360: El Molei Rachamim ellauri183.html on line 362: Paviaanin hautajaisissa Cohn piti apinoille saarnan. ellauri183.html on line 366: Hän sanoi että lapsella - olipa hän kenen tahansa lapsi, vaikka vain ihmisen ja simpanssin, tai Mikki rotan - oli sisäinen, Jumalan antama oikeus kasvaa ja tulla joksikin muuksi kuin lapsi. »Elämän on kuljettava kulkunsa ollakseen todella elämää. Siten se saa aikaan valinnan vapauden, johon tosin kuuluu tavalliset rajoitukset mutta joka ainakin on vapautta kuvitella tulevaisuutta. Kun tulevaisuus on edessä tai kun te ajattelette että se on se virvoittaa mielen puutarhoja. Ikään kuin ihminen eläisi kahdessa paikassa samaan aikaan. Sen vuoksi», sanoi Cohn, »oli paha, riistämiseen tähtäävä teko tuhota pienen Saran tulevaisuus. ellauri183.html on line 372: Eesau julisti että jokainen simpanssi, jonka hän oli tuntenut vanhoina hyvinä aikoina vuoristossa, oli metsästänyt pieniä paviaaneja. Se oli täysin luonnollista, luonnonvalintaan kuuluvaa toimintaa. Metsästys oli virkistävää ja liha herkullista. Ja lisäksi mä saan sävärit siitä narskuvasta äänestä, kun kalloa hakataan jotakin kovaa vasten. ellauri183.html on line 374: Ja sitä paitsi nuo paviaanit on likaista, haisevaa, varastelevaa marakattijoukkoa, joka sekaantuu toisten asioihin. Ne sikiää kuin Mikki rotat ja likaa kaikkialta siistin pensaikon. Jos me ei säännöstellä niiden väkilukua, ne alkaa kyykkiä joka puolella saarta ja meidän on lähdettävä pois. ellauri183.html on line 387: Eesau kohotti vasemman kätensä ja vannoi juhlallisesti, ettei hän koskaan enää, siis lainausmerkeissä "koskaan enää" tappaisi viatonta naaraspuolista paviaanilasta, ja Esterhazy ja Bromberg vannoivat hänen kanssaan. ellauri183.html on line 389: Tämän jälkeen urossimpanssit meni heti mezästämään koiraspuolisia paviaanilapsia. Cohn sattui paikalle niiden natustellessa paviaaninaivoja ja suuttui kuin väärä profeetta. Jokainen syö naapurinsa lihaa, se siteerasi Jesajaa. Kostoxi apinat sieppaavat Cohnin ja Maryn risteymän ja heittelevät sitä toisilleen kuin polttopalloa. ellauri183.html on line 391: Kostoxi Cohn katkoo Gottlobin äänijänteet ja kaikki chimpit taantuu takas punapyllypaviaaneixi. Gottlob pääsee astumaan Mary Magdalenia monta kertaa peräkkäin. Hyväxi lopuxi Gottlob uhraa Cohnin J-lalle kuin Iisakin. Vegaani George Calvinin yarmulka päässä laulaa sille Kaddishin. Hahaa LOL, loppu hyvä, kaikki hyvin. ellauri183.html on line 395: Imewäiset ja piscuiset caupungin catuilla näännyit cosca he sanoit äitillens: cusa on leipä ja wijna? Nuorucaisten piti jauhaman ja piscuisten puita candaisans piti combastuman. Zionin wuorikin nijn häwitetty on että ketut hänes juoxendelewat. Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta ja paisca kiwijn. ellauri183.html on line 398: habad.org/media/images/74/ugRm748515.jpg?_i=_nA6C44BD5E62DA018DBD88287EC7F97DB" /> ellauri183.html on line 400: Oi J-la, täynnä myötätuntoa, joka asut korkealla, annapa todellista hermolepoa sen naaraspuolisen avataarisi Jumalallisen läsnäolon Shechinahin siivillä pyhän ja puhtaan ylevissä palloissa, jotka loistavat maailmanvahvuuden loistotorneina, [mainitse hänen heprealainen nimensä ja isänsä nimi tässä]:n sielulle joka on mennyt hänen supernaaliseen [ei-infernaaliseen] maailmaansa, sillä hänen sielunsa muistoksi on lahjoitettu rakkautta ja huisisti massia; Olkoon hänen lepopaikkansa Gan Edenissä. Siksi, suojelkoon Kaikki armollinen häntä siipiensä kannella ikuisesti ja sitokoon hänen sielunsa elämän lepositeisiin. Herra on hänen perintönsä; Levätköön hän leposijassaan rauhassa; Ja sanokaamme: Åja. ellauri183.html on line 407: Rintaliivitön brassi(?)tutkijaopiskelija Sofia entisessä Nuori Voima -lehdessä ei turhaan tutki voiton ja toivon yhteyttä. Onhan niissä vain yhden teen ero. ellauri183.html on line 409: Cheekiä ei ole otettu pelihahmona tarpeexi vakavasti, sanoo se tongue in cheek. Ihmiset urheilevat samasta syystä kuin taiteilevat. Ne haluavat esille. Mies voi voittaa, nainen tekee parhaansa. Eläköön se 15 sentin etumatka. ellauri183.html on line 411: Sofia piti Foster Wallacen tenisesseistä. Niistä on vain yhden kirjaimen aasinsilta penixeen. Tenis tuottaa naisista vain miehiä, penis molempia sukupuolia. Siittimen toiminta on esimerkki tapauksesta jolla on sekä tutkimusnäyttöä että harrastuskäyttöä. Pitäisi avata silmät sille miten "kova" tiede toimii. Miten "kovaa" tiedettä priorisoidaan edestakaisin pehmeän mutun sisällä. Siihen sisältyy arvovalintoja. ellauri183.html on line 415: Mitähän omaperäistä tässä olisi. Ei tällä vielä kuuhun päästä. No Sofia teki parhaansa ja kazoi mihinkä se riitti. Saahan se olla noita kun se haluaa, hauraita, pelokkaita maahanmuuttajia. Mitäs siinä on vittuilemista, setämies. Säälittävä häviäjä saat olla ize. ellauri183.html on line 425: Kuulostaa aika pahalta. ellauri183.html on line 427: Islantilaisessa noirissa lykketrollin näköinen äisky ja vanha poliisi söi puuroa. Oisko rusinoita kysyi ukko. Ei ole, olisitko halunnut? Ei, rusinat on pahoja, ukko vastasi. ellauri183.html on line 442: kunhan lennät pois. ellauri183.html on line 485: Vanha rouva antoi jälkeenjääneen Georgen suudella ja puheli kuin koiralle: "Kas, poika, älykäs junge, sinä pidät isoäidistä, asepoikani, kavaljeerini. Hyvä poika. Sinä tiedä kuka on hyvä sinulle, tiedāt kuka antaa sinulle kanankupuja ja kauloja. Kuka? Kuka laittaa sinulle spaghettia? Niin, tiedät. Spaghetti on liukasta, vaikea syödä haarukalla ja vaikeata syödä sormilla. Oletko nähnyt miten pieni sinitiainen kiskoo matoa? Pikku mato tahtoo pysyä maassa. Pikku mato ei tahdo tulla ylös. No, nyt kastelet pukuni." Hän töykkäsi äkkiä pojan pään pois vanhalla tekopyhällä kädellään. ellauri183.html on line 493: Saramagon evankeliumissa on kosolti asiavirheitä. Enkeli on ryysyläinen, se ei työnny Mariaan vaan Joosef, Joosef on tumpelo koleerinen nuorukainen, Ananias on Joosefin vittuileva naapuri. Sitä ei löydy minun Raamatustani, sanon kuin Kiven Juhani. ellauri183.html on line 497: Uudessa testamentissa on jumalaniskemän lisäxi kaksi muutakin Ananiasta: ylimmäinen pappi Ananias ja sokko Ananias, jolla oli osaltaan vaikutus Paavalin kääntymykseen Jeesuksen seuraajaksi, muttei ketään jonka vaimo on Sua. Sua kohti herrani, sua kohti ain. Tarkoititko sinua? Ananiaan niminen kaupunki on VT:ssä (Nehemiah 11:32) whose name means "protected by God." Or perhaps the meaning of the name Ananiah is: The cloud of the Lord. It is probably the modern Beit Hanina, a small village 3 miles north of Jerusalem. ellauri183.html on line 508: 2. (Sept. Α᾿νἰα.) A town in the tribe of Benjamin, mentioned between Nob and Hazor as inhabited after the captivity (Ne 11:32). Schwarz (Palest. p. 13,) regards it as the modern Beit Hanina. three miles north of Jerusalem; a small village, tolerably well built of stone, on a rocky ridge, with many olive-trees (Robinson, Res. 3, 68; comp. Tobler, Topog. von Jerus. 2, 414). ellauri183.html on line 511: Mut hetkinen, tää sk. pyhän hengen pilkka olikin jotain muuta, tavallista juutalaista piheyttä! P. Henkeä ei edes mainita! Rahan henki tässä liitelee alkuseurakunnan keskellä. Ei ihme että seurakuntalaiset kauhistuivat. Mihkä porukoihin tässä on nyt jouduttu? ellauri183.html on line 515: (Apt 5) Muuan Ananias-niminen mies myi yhdessä vaimonsa Safiran kanssa maatilan, 2mutta pani vaimonsa tieten osan kauppahinnasta syrjään. Loput hän luovutti apostolien haltuun. 3 ellauri183.html on line 519: Tilahan oli sinun, kun et vielä ollut myynyt sitä, ja sinun olivat myös rahat, kun sen myit. Kuinka saatoit ryhtyä tällaiseen tekoon? Et sinä ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle.» 5Nämä sanat kuullessaan Ananias lyyhistyi kuolleena maahan, ja kaikki, jotka olivat tätä kuulemassa, joutuivat kauhun valtaan. 6Nuoret miehet kietoivat Ananiaan ruumiin vaatteeseen, kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet. ellauri183.html on line 521: 7Kolmisen tuntia myöhemmin tuli Ananiaan vaimo sisään, tapahtuneesta mitään tietämättä. 8Pietari kysyi häneltä: »Sano minulle, tähänkö hintaan te maatilan myitte?» »Niin, juuri siihen hintaan», vastasi nainen. 9Silloin Pietari sanoi: »Kuinka te yksissä tuumin ryhdyitte koettelemaan Herran Henkeä? Kuuletko askelia oven takaa? Ne, jotka hautasivat miehesi, kantavat täältä myös sinut.» 10Siinä samassa nainen kaatui kuolleena Pietarin jalkoihin. Nuoret miehet tulivat sisään ja näkivät naisen kuolleen. He veivät hänet pois ja hautasivat hänet miehensä viereen. 11 ellauri183.html on line 524: Saatuaan Ananiaan ja Safiran rahat lyhentämättöminä ja täysimääräisinä apostolit siirtyivät tekemään voimatekoja. ellauri183.html on line 527: Aika törkeetä! Vanhuxet antoi hyvän hyvyyttään omastaan Pezkun porukoille ja siinä kiitos! Saramagon ilosanoma on aika hapanta textiä, varsinkin mitä tulee naisten kohteluun. Portugalin merkittävimmän nykytysharjan haastava - jonkun mielestä ehkä rienaavakin - tulkinta evankeelisten kertomasta. ellauri183.html on line 531: Islam kieltää koronkiskonnan ja juutalaisuus uhkapelit. Molemmat kapitalismin perusluonteeseen kuuluvat harrastuxet saavat Kristuxelta peukkuja. Talentumin maahan kaivanut palvelija saa pyyhkeitä. Pascal ehdottaa uhkapeliä mahdottomalta kertoimella. ellauri183.html on line 533: Törkeä omaisuus ei ole Abrahamin uskontojen (tokko muidenkaan) mukaan syntiä vaan etevyyden osoitus. Charityä on toki osoitettava, ettei neulansilmä tunnu liian ahtaalta. Putin on epächaritaabeli karahteeratessaan länteen karanneita oligarkkeja sontakärpäsixi jotka pyhä Venäjä sylkee suustansa. Ei nyt eletä enää kommunismin aikoja, Putin hyvä! Näpit irti lännen kavereiden loistojahdeista! ellauri183.html on line 539: Kaikkien uskontojen keskeinen sanoma osaansa tyytymättömille mönkiäisille tiivistyy kolmeen poinziin: kohtalo, arvonkieltäminen ja jatkoaika. Jos menee pieleen niin on mennäxeen, se on kohtalo, ei ole vaihtoehtoja. Tää oli kuitenkin paras maailma koska ainoa. Tai jos et saavuttanut mitä halusit, niin sano kuin Aisopoxen kettu rypäleistä: happamia olivat. Kävikö naapurilla parempi viuhka? No viuhkat ei ole mitään mun uskontooni verrattuna. Sitäpaizi ei tää ollut vielä tässä, mitalien uusjako odottaa ikuisuudessa. Kuonpuoleisessa puntit tasataan. Näillä neuvoilla pääsee jo pitkän matkan kohti ataraxiaa. Tossua tossun eteen vaan kuin "Tissi" Roth. ellauri183.html on line 551: Nyt kun olo tuntui vähän levollisemmalta, tuntui että olisi paikallaan kysyä Marialta miten tämän supisstusten laita oli, mutta hän ei kuitenkaan lausunut tätä sanaa, älkäämme unohtako että se kaikki oli epäpuhdasta ja likaista hedelmöitymisestä syntymään asti, tuo kammottava naisen sukupuolielin, pyörre ja kuilu, maailman kaiken pahuuden tyyssija, sokkeloinen sisus, veri ja kosteus, vuodot, lapsiveden purkautuminen ja sitten vielä iljettävät jälkeiset, voi hyvä Jumala, miksi sinä tahdoit että nämä sinun lempilapsesi, miehet, syntyvät saastasta, vaikka paljon parempi olisi ollut sekä sinun että meidän kannaltamme että olisit luonut heidät valosta ja kirkkaudesta sekä eilen, tänään että huomenna, ensimmäisestä keskimmäisiin ja edelleen viimeiseen saakka, kaikki samalla tavalla, tekemättä eroa ylhäisten ja alhaisten tai kuninkaiden ja kirvesmiesten kesken, olisit ainoastaan asettanut pelottavan merkin niihin jotka olisi määrätty kasvaessaan muuttumaan peruuttamattoman saastaisiksi eli köyhixi. ellauri183.html on line 553: Puhe on nyt miehistä, naisissahan on jo yllin kyllin merkkejä. ellauri183.html on line 555: Charity ellauri183.html on line 557: Portilla ollut orjatar meni sisälle välittämään viestiä, pyyntöä ja tietoa, viipyi jonkin aikaa ja tuli vihdoin tuomaan vastauksen että tänne ei voinut jäädä vaan täytyi etsiä jokin toinen talo, vaikkei sellaista varmaan mistään löytyisi, ja että emäntä käski sanoa että heidän olisi kyllä kaikkein viisainta etsiä suojaa jostain luolasta, kun niitä oli rinteillä paljon, Entä lapsenpäästäjä, Joosef kysyi, ja orjatar vastasi että jos vain isäntäväki antaa luvan ja kysyjä suostuu, hän itse voisi auttaa, sillä hän oli vuosien mittaan ehtinyt nähdä ja oppia talossa yhtä ja toista. Ajat olivat totisesti sangen kovat, tässä se nyt nähtiin, lasta saava vaimo kolkutti ovea, emmekä me päästäneet häntä edes pihakatoksen alle vaan käskimme hänet luolaan synnyttämään karhujen ja susien lailla. Omatunto antoi meille kuitenkin piston, niin että nousimme viimein paikaltamme ja menimme ovelle katsomaan, ketkä siellä oikein etsivät suojaa näin pakottavaan ja epätavalliseen tarkoitukseen, ja kun näimme onnettoman ihmispolon tuskaisan ilmeen, naisensydämemme heltyi ja me puolustelimme kieltoamme harkituin sanoin, sillä meillä oli talo täynnä, Tässä talossa on niin kovin paljon tyttäriä ja poikia, lapsenlapsia, vävyjä ja miniöitä, ettette te mitenkään mahtuneet tänne, mutta orjatar vie teidät meille kuuluvaan luolaan joka on ollut tallina, siellä teidän on mukava olla, siellä ei nyt ole eläimiä, ja sanottuamme tämän ja kuunneltuamme ihmisparkojen kiitokset vetäydyimme takaisin kotimme suojiin tuntien sielumme pohjalla sanomatonta huojennusta, jollaisen vain tunnonrauha antaa. ellauri183.html on line 561: Orjatar astui sisään ja lausui pari rohkaisevaa sanaa, Mieli reippaaksi, ja kävi sitten polvilleen Marian levällään olevien jalkojen väliin, sillä niin on naisten levitettävä jalkansa sekä sisäänmenoa että ulostuloa varten, enää se ei edes muistanut, monenko lapsen oli nähnyt syntyvän, eikä tämän vaimoparan kärsimys ollut mitenkään kummempaa kuin muidenkaan, näin oli Herra Jumala määrännyt kun Eeva oli hairahtunut tottelemattomuuteen, Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi, eikä Jumala katso vielä tänäkään päivänä saaneensa riittävää hyvitystä, vaikka on kulunut monta vuosituhatta ja kärsimystä on kertynyt loputtomiin, vaan tuskat saavat vain jatkua. No niin on muilla eläimilläkin (vaikkei ehkä tee yhtä kipeetä nelijalkaisista kuin hännättömistä, tiedä häntä). Ei tää ole mitään henkilökohtaista. ellauri183.html on line 566: Jeesuslapsen esinahan vaiheita ellauri183.html on line 568: Jose Saramago ei voi olla irvistelemättä Jeesuxen esinahasta. Nahka oli tallella vielä 1983 pyhäinjäännöxenä Italiassa uskovaisten varmemmaxi vakuudexi ja epäuskoisten riemuxi, kuten Jose hihittäen selvittää. Sehän on samalla lailla heikko ihminen kuin "Tissi" Rothin dekaani, joka ei saanut sanaa suusta tirskunnalta nähtyään ex-suojattinsa valtavana tissinä. ellauri183.html on line 577: Luukkaan 2:21 (King James Version) kuuluu: "Ja kun lapsen ympärileikkaamiseen oli kulunut kahdeksan päivää, hänen nimensä oli JEESUS, joka oli niin nimetty enkeliltä ennen kuin hän syntyi kohdussa." Se ei siis ollut Joosefin nimiehdotus, kuten Jose on tietävinään. Ensimmäinen viittaus Kristuksen katkaistun esinahan selviytymiseen tulee kirjan toisessa luvussa apokryfinen Arabialainen lapsenkenginen evankeliumi joka sisältää seuraavan tarinan: ellauri183.html on line 580: Vanha heprealainen nainen otti esinahkan (toisten mukaan hän otti napanuoran) ja säilytti sen alabasterikotelossa vanhaa piikkinarkkariöljyä. ellauri183.html on line 581: Ja hänellä oli huumeidenhoitajana oleva poika, jolle hän sanoi: "Varo, ettet myy tätä alabasteripakkaa piikkinarkkarivoidetta, vaikka sinulle pitäisi tarjota siitä kolmesataa penniä." Nyt tämä on se sama alabasterikotelo, jonka syntinen Maria hankki ja kaatoi voiteen siitä Herramme Jeesuksen Kristuksen pään ja jalkojen päälle ja puuri sen päänsä karvoilla. Minne esinahkarengas joutui tässä hötäkässä, ei tarinasta selviä. ellauri183.html on line 583: Esinahkajäännöksiä alkoi ilmestyä Euroopassa keskiajalla. Aikaisin havaittu havainto tapahtui 25. joulukuuta 800, jolloin Kaarle Suuri antoi sen Paavi Leo III kun jälkimmäinen kruunasi entisen keisarin. Kaarle Suuri väitti, että enkeli oli tuonut sen hänelle, kun hän rukoili Ryhmä Hauta, vaikka proosaisemmassa raportissa sanotaan, että se oli häälahja Bysantin keisarinna Irenelle. Sen aitouden katsottiin myöhemmin vahvistavan näky pyhältä Ruotsin-Tanskan sillalta, joka vahvisti, että se oli jossain Roomassa. Descriptio laternansis Ecclesia, kirjoitettu vähän ennen vuotta 1100, osoitti, että Leo III: n tilaama Philip Rothin kokoinen sypressi-rinta asetettiin alttarin alle Pyhän Laurin kappeliin, joka piti kolme laatikkoa. Yksi laatikoista sisälsi kultahelmisen ristin. Asiakirjassa todettiin, että tässä ristissä oli Jeesuksen esinahka ja napa. ellauri183.html on line 585: David Fartley kertoo kuinka esinahka ryöstettiin sitten Rooman säkistä vuonna 1527. Saksan sotilas, joka varasti sen, vangittiin kylässä Calcata, 47 km Roomasta pohjoiseen, myöhemmin samana vuonna. Calcatassa sijaitseva hotelli kunnioitettiin siitä lähtien, kun kirkko hyväksyi aitoustodistuxen sen tarjottua kymmenen vuoden ajan hemmottelua joka tyydytti sekä pappisroistoja että pyhiinvaeltajia. Pyhiinvaeltajat, nunnat ja munkit kokoontuivat kirkkoon, ja "Calcatasta [tuli] pakollinen kohde pyhiinvaelluskartalla". Paikallinen pappi ilmoitti varastaneensa esinahan vuonna 1983. ellauri183.html on line 587: Kuitenkin vuonna 1905 Paavi Pius X valtuutti Innsbruckin yliopiston professori Hartmann Grisarin laatiman luettelon. Grisarin raportti vastaa aikaisempaa Descriptio laternansis Ecclesia. Kultaristi on päivätty kuudennen ja kahdeksannen vuosisadan väliin. Grisarin tutkimuksessa todettiin, että kuten Paavi Paschalin emaloitu hopea-pyyhäristys, kultakullattu risti oli alun perin selvästi suunniteltu pitämään pyhäinjäännös todellisesta rististä. Tätä tukee edelleen Descriptio liittämällä se kulkueeseen Pyhän Ristin korotuksen juhlana. Vita / Paavi Sergius I (687-01) mainitsee sekä korotuksen juhlan, jalokivikoristellun ristin että siihen sisältyvän pyhäinräjähdyksen kunnioittamisen. Grisar katsoi viittauksen esinahkaan ja napaan, jotka ovat peräisin myöhemmistä keskiaikaisista perinteistä. Kultaristi menetettiin vuonna 1945. ellauri183.html on line 590: Fartleyn mukaan "riippuen lukemastasi, keskiajalla eri Euroopan kaupungeissa oli kahdeksan, kaksitoista, neljätoista tai jopa 18 erilaista pyhää esinahkaa." Rooman pyhän esinahan (myöhemmin Calcata) lisäksi muita hakijoita olivat muun muassa Rooman katedraali Le Puy-en-Velay, Santiago de Compostela, kaupunki Antwerpen, Coulombit että Chartresin hiippakunta, samoin kuin itse Chartres ja kirkot Besançon, Metz, Hildesheim, Charroux. Conques, Langres, Fécamp ja kaksi sisään Auvergne. ellauri183.html on line 596: Luostari Charroux väitti, että Kaarle Suuri esitteli pyhän esinahkan rengasmunkeille. Tiukalta vaikutti. 1200-luvun alussa se vietiin kulkueella Roomaan, missä se esiteltiin aiemmin Paavi Innocentius III, jota pyydettiin ratkaisemaan sen aitous. Paavi kieltäytyi mahdollisuudesta. Jossakin vaiheessa pyhäinjäännös katosi ja jäi kadonneeksi vuoteen 1856, jolloin luostaria korjaava työmies väitti löytäneensä pyhäinjäännöslipas piilotettu seinän sisään, jossa on puuttuva esinahka. ellauri183.html on line 598: Fartleyn mukaan Vatikaanin toinen kokous myöhemmin poisti Pyhän Ympärileikkauksen päivän latinalaisesta kirkkokalenterista, vaikka itäkatoliset ja Perinteiset roomalaiskatoliset juhlia edelleen Herramme ympärileikkauksen juhla 1. tammikuuta. Todellisuudessa 25. heinäkuuta 1960 annetulla asetuksella Vatikaanin II kokous alkoi yli kaksi vuotta ennen 11. lokakuuta 1962, jolloin Paavi Johannes XXIII sääti laajamittaisen tarkistuxen kohteena Rooman yleinen kalenteri, joka sisälsi 1. tammikuuta pidetyn juhlan nimen muuttamisen "Herran ympärileikkaus ja Oktaavin Syntymä" lisäten näin syntymäpäivän oktaaville, ilman että evankeliumin lukema Jeesuksen lapsen ympärileikkauksesta muuttui. ellauri183.html on line 600: Suurin osa Pyhistä Prepucesista menetettiin tai tuhoutui tapahtumissa Uskonpuhdistus ja Ranskan vallankumous. Italian kylässä Calcata, pyhä esinahkaa sisältävä pyhäinjäännös näytettiin kaduilla jo vuonna 1983. Ympärileikkauksen juhla, joka aiemmin merkittiin roomalaiskatolinen kirkko ympäri maailmaa joka vuosi 1. tammikuuta. Käytäntö päättyi kuitenkin, kun varkaat varastivat, saaliina jalokivillä koristeltu kotelo, sisältö ja kaikki. Tämän varkauden jälkeen on epäselvää, onko jotakin väitetyistä Pyhistä Prepuceista edelleen olemassa. Vuoden 1997 televisio-dokumentissa elokuvalle Kanava 4, Brittiläinen toimittaja Miles Kington matkusti Italiaan etsimään pyhää esinahkaa, mutta ei löytänyt jäljellä olevaa esimerkkiä. National Geographic Channel lähetti 22. joulukuuta 2013 Fartley pääosassa dokumentin "The Quest for the Holy Foreskin". Lähde ellauri183.html on line 607: Edessä oli Naisten piha, vasemmalla varasto, jossa säilytettiin alttaripalveluksessa tarvittavaa oljyä ja viiniä, ja oikealla huone nasiireille, jotka olivat Leevin heimoon kuulumattomia pappeja eivätkä saaneet leikata tukkaansa, juoda viiniä eivätkä mennä naisen luo eikä kuolleen ruumiin lähelle. Pihan toisella puolella vastapäisen portin vieressä oli samalla tavoin vasemmalla huone lepratautisille jotka uskoivat parantuneensa, jotta he voivat odottaa siellä kunnes papit tulivat tutkimaan heidät, ja oikealla varasto polttopuita varten, jotka tarkastettiin joka päivä, koska alttarin tuleen ei saanut panna lahoja eikä toukkaisia puita. ellauri183.html on line 609: Naisilta oli pääsy kielletty Israelilaisten pihalle, jolle portti johti. Sisäänkäynnin luona oli leeviläisiä odottelemassa uhrien tuojia, mutta ilmapiiri oli kaikkea muuta kuin hurskas, paitsi jos hurskaus tuohon aikaan miellettiin toisin, sille ei ollut ominaista pelkästään palaneen rasvan käry ja savu sekä tuoreen veren ja suitsukkeen haju vaan myös miesten mekastus ja teurastusvuoroa odottavien eläinten ulvonta määkiminen ja mylvintä ja ennen heleästi laulaneiden lintujen viimeiset karheat rääkäisyt. ellauri183.html on line 611: Sisäpuolella oli pätsi, lihatiski ja teurastamo. Kahden suuren kivipöydän päällä valmisteltiin kookkaammat uhrit, erityisesti härät ja vasikat, mutta myös karitsat ja lampaat sekä vuohet ja pukit. Pöytien vierellä oli korkeita kivipylväitä, joihin upotettuihin koukkuihin nautaeläinten ruhot ripustettin, lihakauppiaiden koko välineistö, veitset, hakkurit, kirveet ja sahat, nähtiin vimmatussa käytössä, ja ilma oli sakeana polttopuiden ja palaneiden nahkojen savusta sekä veren ja hien höyryistä. Jokaiselle nykyaikaiselle sielulle, jolla ei ole tarvetta pyhyyden tavoittelemiseen, tuottaa varmasti vaikeuksia käsittää, miten Jumala voi tuntea itsensä tyytyväiseksi sellaisen verilöylyn keskellä, kun hänen sanotaan kuitenkin olevan ihmisten ja eläinten yhteinen isä. ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen. ellauri183.html on line 621: Justus tuntuu epätodennäköisimmältä. Epätodennäköiseltä tuntuu myös että JHWHlla olisi ollut tunnonvaivoja Beetlehemin lasten joukkosurmasta. Pientähän se on tuhannen muun genosidin rinnalla. Parempi on, sanoi Salomo, että toora palaa tulessa kuin että se joutuu naisten käsiin, noiden näsien. ellauri183.html on line 634: The war that Jewish scholars call The War of Varus (ei se "missä ovat legioonani" tunari vaan joku sen sukulainen). It is the war that took place in Galilee, Judaea and Idumaea just after the death of Herod which started with the massacre of the 3000 Jewish worshippers in the temple at the Passover of 1 B.C.E. Josephus stated that this war against the Jews which was directed by the governor of Syria, Quintilius Varus, took place in Palestine, but it has been a puzzle to historians that there appear to be no contemporary Roman accounts that justify it as occurring (ollenkaan tai ainakaan just tohon aikaan). ellauri183.html on line 636: Joku jutkuäijä väittää että tässä sodassa (joka se mielestä tapahtui 3v myöhemmin kuin tapahtui) juutalaisia ei mätkinytkään Varuxen pojanpoika Varus, vaan Julius Caesarin pojanpoika Gaius Caesar! It also allows the historical statements of the New Testament concerning the nativity of Jesus to take on a new credibility. Jesus was born in 3 B.C.E. (within the period stated by most early Christian scholars) and we now find this substantiated by the records of Roman history. Kaikenlaista sitä pitäisikin uskoa. En luota nähin kavereihin pitemmälle kuin jaxan niitä heittää. Mitä vittua, Jeesus syntyi 3v ennen Kristusta? Mahootointa! Onkohan mistään myyttisestä tapahtumasta taitettu niin paljon peistä kuin tästä? ellauri183.html on line 638: The Pharisees were the popular leaders of the Jews and the ones most laypeople looked to with confidence. The majority of the Jewish population was then expecting a world ruling messianic king to arise on the historical scene. And indeed, Josephus tells us that after Herod’s death many “kingly upstarts” emerged in Judaea and this reflects the general expectancy of the Jews that the messianic age was then imminent. ellauri183.html on line 640: Farisealaiset eli fariseukset (hepr. ‏פרושים‎, perushim, sanasta parash, "erottaa", lat. pharisæ\|us, -i) olivat juutalainen uskonnollis-kansallinen puolue nykyisen Israelin alueella. Se koostui pääosin muista kuin papeista, ja Herodeksen aikana fariseusten lukumääräksi on arvioitu noin 6000. ellauri183.html on line 644: Fariseukset olivat yhteiskunnallinen liike, johon liittyi jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista. Tavallisen kansan keskuudessa fariseukset olivatkin suosittuja yläluokkaisiin ja aristokraattisiin saddukealaisiin verrattuna. Suosiota kansan keskuudessa lisäsi myös Rooman miehittäjähallinnon vastustaminen ja vahva kansallismielisyys, johon liittyi hellenististen vaikutteiden vastustaminen juutalaisessa yhteiskunnassa. Fariseukset eivät kuitenkaan varsinaisesti olleet aktiivisessa vastarinnassa. Liikkeen piirissä oli myös sovinnaisempia näkemyksiä, joiden mukaan Rooman kanssa toimeen tuleminen oli järkevää, koska se takasi kohtalaisen rauhalliset olot. ellauri183.html on line 646: Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten säädöksiin, joita oli noudatettava tiukasti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan myös suullista perimätietoa. Paljolti fariseusten vaikutuksesta syntyi nykyisen kaltainen lakikeskeinen juutalaisuus. Vanha juutalaisuus, joka oli rakentunut uhrausten, Jerusalemin temppelin ja vuotuisten yhteisten juhlien ympärille, koki lopullisen romahduksen roomalaisten tuhottua Jerusalemin temppelin vuonna 73. Saddukeusten aristokratia murtui, ja juutalaisuus siirtyi yhä vahvemmin koteihin ja synagogiin. ellauri183.html on line 650: Jeesus oli itse lähempänä farisealaisia kuin muita Israelin tuon ajan puolueita: saddukeuksia, selootteja ja essealaisia. Fariseusta käytetään myös synonyyminä ulkokultaisuudelle Uuden testamentin evankeliumien painotusten mukaan. Jeesuksella ja fariseuksilla oli hyvin vähän teologisia eroja. Jeesuksen kritiikki suuntautui siihen, että fariseukset eivät eläneet kuten he opettivat, ja siihen, että fariseukset painottivat mishnaa halakhan sijaan eliskä lain kirjainta sen hengen sijaan. lähde? ellauri183.html on line 656: Teuvo haisi kossulle ja Ana viskille ellauri183.html on line 662: Teuvon takin hihat jäivät bussin hyllylle ellauri183.html on line 667: Hihat jäivät, takki meni, talteen otti sen ellauri183.html on line 669: Liekö Teuvo hajamieli vaiko vajaa, niin ellauri183.html on line 680: Ei pode lääkintöhallituskauhua ellauri183.html on line 686: Kulkija manaili: "Voihan pakana ellauri183.html on line 693: Tapasi haltijan haltijan paikalla ellauri183.html on line 702: On muuten helvetin hölmö ja narsistinen kysymys Saramagolta: mixi olen tässä nyt. Mixi et. Mitä se ylipäänsä sulle kuuluu häh. Etpä sitäpaizi ole enää, hah. ellauri184.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri184.html on line 46: After graduating in 1943, Mailer married his first wife Beatrice "Bea" Silverman in January 1944, just before being drafted into the U.S. Army. Hoping to gain a deferment from service, Mailer argued that he was writing an "important literary work" which pertained to the war. This deferral was denied, and Mailer was forced to enter the Army. After training at Fort Bragg, Mailer was stationed in the Philippines with the 112th Cavalry. Merihevosilla varmaan mentiin. ellauri184.html on line 48: During his time in the Philippines, Mailer was first assigned to regimental headquarters as a typist, then assigned as a wire lineman. In early 1945, after volunteering for a reconnaissance platoon, he completed more than two dozen patrols in contested territory, and engaged in a few firefights and skirmishes. After the Japanese surrender, he was sent to Japan as part of the army of occupation, was promoted to sergeant, and became a first cook and argued about his girth. ellauri184.html on line 50: Neiti Mallory kertoo tästä lisää: "Norman was an oxymoron — an overweight senior citizen who was one of the best lovers I ever had." Mallory writes that Mailer never had erectile dysfunction: "Not once. Not in nine years..." Vanhasta Naahumista tulee mieleen Norssin voimistelunopettaja Lahtinen ja Star Warsin Yoda. “Each week he’d want to play a new game . . . doctor, manicurist, masseur, Hollywood director (that was his favorite).” “When our relationship ended, I realized that . . . Norman had never been on my team and had been slandering my writing and me behind my back.” ellauri184.html on line 52: When asked about his war experiences, he said that the army was "the worst experience of my life, and also the most important". While in Japan and the Philippines, Mailer wrote to his wife Bea almost daily, and these approximately 400 letters became the foundation of The Naked and the Dead. He drew on his experience as a reconnaissance rifleman for the central action of the novel: a long patrol behind enemy lines. Kaukopartiomiehenä. Kansa taisteli ja miehet kertovat. ellauri184.html on line 54: When asked about his women experiences, Nuchem had a lot more to show and tell. ellauri184.html on line 56: Mailer was married six times and had nine children. He fathered eight children by his various wives and infernally adopted his sixth wife's son from another marriage. ellauri184.html on line 58: Mailer's first marriage was to Beatrice Silverman. They eloped in January 1944 because neither family would likely have approved. They had one child, Susan, and divorced in 1952 because of Mailer's infidelities with Adele Morales. ellauri184.html on line 60: Morales moved in with Mailer during 1951 into an apartment on First Avenue near Second Street in the East Village, and they married in 1954. They had two daughters, Danielle and Elizabeth. After attending a party on Saturday, November 19, 1960, Mailer stabbed Adele twice with a two-and-a-half inch blade that he used to clean his nails, nearly killing her by puncturing her pericardium. He stabbed her once in the chest and once in the back. Adele required emergency surgery but made a quick recovery. Mailer claimed he had stabbed Adele "to relieve her of cancer". He was involuntarily committed to Bellevue Hospital for 17 days. While Adele did not press charges, saying she wanted to protect their daughters, Mailer later pleaded guilty to a reduced charge of assault saying, "I feel I did a lousy, dirty, cowardly thing", and received a suspended sentence of three years' probation. In 1962, the two divorced. In 1997, Adele published a memoir of their marriage entitled The Last Party, which recounted her husband stabbing her at a party and the aftermath. This incident has been a focal point for feminist critics of Mailer, who point to themes of sexual violence in his work. ellauri184.html on line 62: His third wife, whom he married in 1962, and divorced in 1963, was the British heiress and journalist Lady Jeanne Campbell (1929–2007). She was the only daughter of Ian Campbell, 11th Duke of Argyll, a Scottish aristocrat and clan chief with a notorious private life, and a granddaughter of the press baron Lord Beaverbrook. The couple had a daughter, actress Kate Mailer. ellauri184.html on line 64: His fourth marriage, in 1963, was to Beverly Bentley, a former model turned actress. She was the mother of two of his sons, producer Michael Mailer and actor Stephen Mailer. They divorced in 1980. ellauri184.html on line 68: His sixth and last wife, whom he married in 1980, was Norris Church Mailer (born Barbara Jean Davis, 1949–2010), an art teacher. Why did she have to use a pseudonym as well? Apparently she was not a kike. They had one son together, John Buffalo Mailer, a writer and actor. Mailer raised and infernally adopted Matthew Norris, Church's son by her first husband, Larry Norris. Living in Brooklyn, New York and Provincetown, Massachusetts with Mailer, Church worked as a model, wrote and painted. ellauri184.html on line 70: Over the course of his life, Mailer was connected with several women other than his wives, including Carole Mallory, who wrote a "tell all" biography, Loving Mailer, after his death. ellauri184.html on line 72: Bodily urges are fundamental to Mailer's approach to novels and short works. According to his obituary in The Independent, his "relentless machismo seemed out of place in a man who was actually quite small – though perhaps that was where the aggression originated." For Mailer, African-American men reflected a challenge to his own notions of masculinity. His pecker was not much bigger than those of Hemingway and Scott Fitzgerald, about the size of his pen knife. Like many men with a tiny penis he sought comfort with men and women equally. Throughout his work and personal communications, Nuchem repeatedly expresses interest in, includes episodes of or makes references to, bisexuality or homosexuality. ellauri184.html on line 74: Mailer wrote 12 novels in 59 years. After completing courses in French language and culture at the University of Paris in 1947–48, he returned to the U.S. shortly after The Naked and the Dead was published in May 1948. A New York Times best seller for 62 weeks, it was the only one of Mailer's novels to reach the number one position. It was hailed by many as one of the best American wartime novels and included in a list of the hundred best English-language novels of the twentieth century by the Modern Library. The book that made his reputation sold over a million copies in its first year, (three million by 1981) and has never gone out of print. It is still considered to be one of the finest depictions of Americans in combat during World War II. ellauri184.html on line 76: Barbary Shore (1951) was not well received by the critics. It was a surreal parable of Cold War leftist politics set in a Brooklyn rooming-house, and Mailer's most autobiographical novel. His 1955 novel, The Deer Park drew on his experiences working as a screenwriter in Hollywood from 1949 to 1950. It was initially rejected by seven publishers due to its purportedly sexual content before being published by Putnam's. It was not a critical success, but it made the best-seller list, sold over 50,000 copies its first year, and is considered by some critics to be the best Hollywood novel since Nathanael West's The Day of the Locust. ellauri184.html on line 78: Mailer wrote his fourth novel, An American Dream, as a serial in Esquire magazine over eight months (January to August 1964), publishing the first chapter two months after he wrote it. In March 1965, Dial Press published a revised version. The novel generally received mixed reviews, but was a best seller. Joan Didion praised it in a review in National Review (April 20, 1965) and John W. Aldridge did the same in Life (March 19, 1965), while Elizabeth Hardwick panned it in Partisan Review (spring 1965). ellauri184.html on line 80: Mailer's fifth novel, Why Are We in Vietnam? was even more experimental in its prose than An American Dream. Published in 1967, the critical reception of WWVN was mostly positive with many critics, like John Aldridge in Harper's, calling the novel a masterpiece and comparing it to Joyce. Mailer's obscene language was criticized by critics such as Granville Hicks writing in the Saturday Review and the anonymous reviewer in Time. Eliot Fremont-Smith calls WWVN "the most original, courageous and provocative novel so far this year" that's likely to be "mistakenly reviled". Other critics, such as Denis Donoghue from the New York Review of Books praised Mailer for his verisimilitude "for the sensory event". Donoghue recalls Josephine Miles' study of the American Sublime, reasoning WWVN's voice and style as the drive behind Mailer's impact. ellauri184.html on line 82: In 1972, Joyce Carol Oates called Vietnam "Mailer's most important work"; it's "an outrageous little masterpiece" that "contains some of Mailer's finest writing" and thematically echoes John Milton's Paradise Lost. ellauri184.html on line 86: Mailer spent a longer time writing Ancient Evenings, his novel of Egypt in the Twentieth Dynasty (about 1100 BC), than any of his other books. He worked on it for periods from 1972 until 1983. It was also a bestseller, although reviews were generally negative. Harold Bloom, in his review said the book "gives every sign of truncation", and "could be half again as long, but no reader will wish so", while Richard Poirier called it Mailer's "most audacious book". ellauri184.html on line 90: His final novel, The Castle in the Forest, which focused on Hitler's childhood, reached number five on the Times best-seller list after publication in January 2007. It received reviews that were more positive than any of his books since The Executioner's Song. Castle was intended to be the first volume of a trilogy, but Mailer died several months after it was completed. The Castle in the Forest received a laudatory 6,200-word front-page review by Lee Siegel in the New York Times Book Review, as well as a Bad Sex in Fiction Award by the Literary Review magazine. ellauri184.html on line 92: Critical response to Mailer's Jesus novel was mixed. Jack Miles, writing for Commonweal, found the book "a quiet, sweet, almost wan little book, a kindly offering from a New York Jew to his wife's Bible Belt family." He noted that there was "something undeniably impressive about the restraint" of the style that Mailer undertook in composing the novel. He concluded that the novel was neither one of Mailer's best works, nor would it stand out amongst the bibliography of books inspired by the life of Christ, but that it had received unfairly harsh reviews from other critics. ellauri184.html on line 93: Critics such as Reynolds Price, writing for The New York Times, pointed to a "lack of inventiveness", based upon the fact that Mailer took so few liberties with the biblical text. Nuchem was a little disappointed with the low share of bad reviews it got. ellauri184.html on line 95: Notorious philanderer," "egomaniac," "pugnacious" and "pompous" are a few of the milder epitaphs that have been used to describe controversial and larger-than-life (inevitably) Norman Mailer. His New York Times obituary was even titled, "Norman Mailer, Towering Writer With Matching Ego, Dies at 84." Known in the literary world as one of the greatest writers of the twentieth century, Mailer won two Pulitzer Prizes in literature and one National Book Award. He is credited with having pioneered creative nonfiction as a genre, also called New Journalism. During his life he became as famous for his relationships with women as he did for his literary work. He was married six times and fathered eight children. Here is a brief look at some the six wives of Norman Mailer. ellauri184.html on line 99: Norris Church was born Barbara Jean Davis and grew up in Atkins, Arkansas, the daughter of Free Will Baptists. At the age of three she won the title of Little Miss Little Rock. In her twenties she had a brief fling with a young Bill Clinton. She met Mailer in 1975 when he came to Russellville, Arkansas to promote his biography of Marilyn Monroe. The two fell into a passionate love affair, despite their 26-year age difference (sama kuin jos mä olisin vaihtanut Seijan niihin pieniin kiinalaisiin), and Church moved to New York a few months later. At the suggestion of Mailer, she changed her name to Norris Church when she began modeling with the Wilhelmina Modeling Agency. Norris was the last name of her first husband, and Mailer suggested Church since she had been a frequent church-goer while she was growing up. Eli siis tää Jee-suxen bio oli niikö lahja Norrixelle. ellauri184.html on line 101: Vähän hirvittää että tämmönen ilmeinen ihmishirviö pukeutuu kiltin Jee-suxen naamariin. Tuleekohan siitä yhtään mitään, edes Oiva Ketosen mainizemaa pannukakkua? ellauri184.html on line 106: Oiskoon ehkä niin et Nuchem ois niikö Jooseppi, Barbara Jean Maaria ja se infernaalisesti adoptoitu poika Jeshua? Näähän on kuin Jöns ja Tiina ja Tiinan poika. Hetkinen, en ollut oivaltanut että ilmoittava enkeli laittoi Maarian pieniin päin sillä käynnillä. No niin varmaankin. Vizi oli että Maaria oli Joosepilla ikäänkuin parkissa, kunnes se pääsisi ohi sakkolihaiästä, ja size menee hankkiutumaan paxuxi. Noloa. Jostain syystä Jooseppi ei pannut Maariaa sillä aikaa kun se oli paxuna. Vaikka ne oli siis jo mimmoisissa. Ihme mies. ellauri184.html on line 114: Jeshuan velipuolten nimet oli James ja John. Ei kovin omaperäistä. Eikös sillä ollut siskojakin? No vähät niistä. Jeshua ei välittänyt veljistäänkään yhtä paljon kuin piscuisista joiden päät oli lyöty ciwiin Jerusalemissa. Ihan turhaan Nuchem niitä koko ajan hehkuttaa. Mixi J-la koko ajan puhuu izestään isolla alkukirjaimella? Minä Minä. Kova izetehostaja. ellauri184.html on line 116: Think about it. Yeshua, a young Jewish man, hanging out with the learned and well respected teachers in the Temple. Of course! Naahumin kekka siitä mitä Jeshua olis siellä muka sanonut on aika säälittävä. ellauri184.html on line 118: The gospel mentions that Mary and Joseph took Jesus out of a labor-intensive hospital on a Sabbath to purify the infant from sickness before the L-d’s meeting, as well as to administer the final purification rituals over His redemption, according to G-d’s Torah . ellauri184.html on line 122: Yllättävän paljon Naahumin Jeshua jauhaa avioliitosta ja -rikoxesta, ottaen huomioon sen oman track recordin. Daily acts of purity. Daily acts of prurience more likely. ellauri184.html on line 126: Joseph died, and I mourned him. Aika kalseasti muotoiltu. Sit tapaamaan Johannes-serkkua. Vai oliko se pikkuserkku niinkuin Callen serkku Johannes, onnekkampi Pilven Veikko? Eikai Elisabeth täti ollut sentään Maryn sisko? ellauri184.html on line 127: The Bible stated that Mary and Elizabeth, the mother of John the Baptist, were cousins. While this appears to be a clear cut answer, there is more than meets the eye as to how Mary and Elizabeth were related. ellauri184.html on line 129: The word “Cousin” in Greek is “suggenis” which means “kinswoman” or “relative.” The word “suggenis” does not necessarily mean “cousin.” It simply implies that Mary and Elizabeth were relatives, with no indication as to degree of relationship. ellauri184.html on line 131: Sakari ja Liisa oli niin puhtaita ettei ne naineetkaan edes. Mistä vitusta ne sai päähänsä ettei naiminen ole puhdasta? Voihan sitä käydä jälkeenpäin alapesulla. ellauri184.html on line 132: Sakari vähän epäili kun enkeli (se sama joka ilmoittautui myöhemmin Marjalle) tuli kertomaan et pian olis Liisa paxuna. - Kukahan sä mahdat olla, ja mistä sä hei tiedät sen niin varmana? ellauri184.html on line 134: Turpa kii sanoi enkeli, ja kazo! Sakarin iho meni umpeen siinä samassa. Mykkä kylläkin, mutta voi ihme, hän ylösnousi illalla ja sai kuin saikin pitkästä aikaa pantua Liisaa kunnolla ihan kovana, tosin ilman ääniä. ellauri184.html on line 138: Johannes-serkulla oli päällä pelkät kamelinkarvakalsarit. Sillä oli upea rusketus. ellauri184.html on line 139: Se söi sirkkaleipää hunajalla. Nälkäisenä se oli pahantuulinen, eli melkein aina. Sillä kasvoi karvaa korvista ja parrassa oli sirkanjämiä. Yäk. ellauri184.html on line 140: Jeshuan synnit olivat: äyskiminen äidille, pahat ajatuxet peiton alla illalla, ja syntisempien tylytys. Siinäkö kaikki? Noloa, jäbä on jo 30! ellauri184.html on line 141: Johannes upottaa Jeshuan niin äkkiä eze nielee ruskeaa Jordania litrakaupalla. Yäk. ellauri184.html on line 144: Johannes-serkku ei osannut laulaa mitään mutta lauloi silti. Varmaan jotain räppiä. Kristina täti soitti valkoista pianoa Espoossa vaikka se on täysin epämusikaalinen. Ei pitäisi. ellauri184.html on line 145: Pyhä henki oli kerran näyttänyt sille takapuolensa, Johannexelle siis. Johannexen henki haisi pahalta. Yäk. ellauri184.html on line 149: Ei kyllä normaalisti kukaan elä 40 päivää pelkällä vedellä. Sirkkoja ja hunajaa pitää saada syödä vähintään. Tähän tulee ne Jesajan ruovonpäristäjät, tarhapöllöt ja liekkiöt albumista 160. Jeshuaa pelottaa. J-la sanoo: sä paastoat, tai sä itket ja paastoat. No mikäs siinä auttoi, Jeshua paastosi. Ei edes pahanmakuista juurta tai pientä sirkkaa ollut saatavilla. Jeshua ei muka muista että Daavid oli pannut Bathshebaa. Schlomo oivaltaa pyytää viisautta ja saa oikeasta vastauxesta 10p ja papukaijamerkin. Tuttuja kuluneita meemejä. ellauri184.html on line 151: Schlomon kanssa J-la oli tehnyt sen virheen että antoi sille 700 vaimoa. Se on hajottavaa, joten Jeshualle se ei anna yhtäkään, paizi okkasionaalisia jalkahoitoja tukalla. ellauri184.html on line 152: Nälkä pitää panohalut kurissa. Apina haluaa pukille syötyään hyvin ja/tai tapettuaan vihollisia. ellauri184.html on line 155: Jooseppi luuli ezynneistä selviää by working hard enough. Väärin! Se on juutalaisten harhaluuloja. Jeshua antaa ilmaisexi, ei tarvi tehdä ize mitään muuta kuin pyytää kuittia. ellauri184.html on line 156: Elia luuli et tällä selvitään: peseydy, puhaa takapuoli, luovu paheista, anna almuja. !No es eso! Aivan päin persettä! ellauri184.html on line 160: 40 paastopäivän päästä tulee kinkkukiusaus. Piru oli pirun komea, tuumi Naahum, ja samaa ajatteli Jeshuakin. Tiesitkös mihin Jesaja kuoli kysyi piru. (No?) Rabbiinisen perimätiedon mukaan Juudan paha kuningas Manasse sahatutti hänet onton puun sisällä halki, mihin Hepr. 11:37 viittaa. ellauri184.html on line 161: Tämä on julkaistu englanniksi kirjassa ’The Apocrypha And Pseudepigrapha Of The Old Testament' (Oxford; Clarendon Press 1913). Edesmennyt professori Aapeli Saarisalo mainitsee kirjassaan ’Hyvä Opettaja’ tämän tekstin etiopiankielisen version: ellauri184.html on line 163: Ja hänet sahattiin kappaleiksi puusahalla. Ja he sahasivat palasiksi Jesajan, Aamoksen pojan, puusahalla. Ja Manasse ja Balkiira ja väärät profeetat ja ruhtinaat ja kansa, kaikki katselivat. Ja profeetoille, jotka olivat hänen kanssaan, hän sanoi ennen kuin hänet oli paloiteltu, "Menkää Tyyron ja Siidonin maakuntaan, sillä vain minulle Jumala on sekoittanut juoman." Ja kun Jesajaa sahattiin kappaleiksi, hän ei huutanut ääneen eikä itkenyt, mutta hänen huulensa puhuivat Pyhän Hengen kanssa kunnes hänet oli sahattu kahtia. Tästä on jo saarnattu paasauxessa 17. Kuviakin löytyy. Sahaussuunta vaihtelee, joskus sagittaalisesti halki (munista sopii aloitella), joskus dorsaalisesti poikki ja pinoon puukuoressa, kuten tässä. ellauri184.html on line 168: Jesajaa ei turhaan sanota vanhan testamentin evankelistaxi. Siltä nää jeesusmeemit on pitkälti peräisin. ellauri184.html on line 170: Komeahan piru oli, ja mikä parasta, sen mekon alta tuli pepun hajua. Kiusaus oli kova. ellauri184.html on line 173: Vihainen J-la paljastaa Siionin tyttäriltä sen yhden paikan, sanoi Jesaja: ellauri184.html on line 181: Hes. 23:29 Ja he kohtelevat sinua vihamielisesti, ottavat kaiken vaivannäkösi ja jättävät sinut alastomaksi ja paljaaksi; ja sinun haureellinen häpysi ja iljettävyytesi ja haureutesi paljastuu. ellauri184.html on line 183: Yäk! Iljettävä häpy paljastuu! Ja sitten tulee vizaa paljaalle pyllylle! Tää kuumottaisi markiisi de Sadea. Se ketä tässä on oikeasti toxinen on Naahum ize. Feministipuhe pannaan pirun suuhun, se on kiusausta, joka tulee saatanalta ja sen tyttäreltä. Jeshuan muna alkaa nyökkiä sen kuunnellessa pirun raamattusitaatteja. Monikohan on vetänyt käteen pyhän kirjan ääressä? Monikohan pyhä sivu on liimaantunut yhteen onanoidun siemenen Elmer-liimasta? Vain herra tietää, ja kertoo pyhille ehkä myöhemmin. ellauri184.html on line 186: Piru tekee pilkkaa Johannes-serkun lommoposkista ja harte bällcheneistä. Naahum taitaa olla koprofiili, James Joycen poikia. ellauri184.html on line 187: Jee-suxen forte on just siinä eze on väpelö, pikku pilkunnussija. Vähän sitä harmittaa jättää toisille pillunnussinta. Mutta, se lohduttautuu, saatanaa harmittaa vielä enemmän. Sitä vituttaa aivan saatanasti. Kiusauxet on voitettu, eiku saarnaamaan! ellauri184.html on line 191: Naahumin mielestä Maaria oli vaatimaton mutta turhamainen. Olikohan se semmonen liimautuva narsisti? Ainaskin Zolan narsistinen pastori koitti liimautua Mariaan. Aika ilmeisexi käy kellä oli housut jalassa Joosefin perheessä. Taivaan kuningattarella tietysti! ellauri184.html on line 195: Nasaretissa Jee-sus ehti sanoa vaan "The end is like, kinda near" ennenkuin tomaatit alkoi lennellä. Ei kukaan ole profeetta omassa yliopistossa. Ei vaitiskaan, tää on vaan kommarin goin Luukkaan vääristelyä. Oikeasti sukulaiset vaan naureskelivat. Jotkut haukottelivat. Joshua päätti ettei enää ikinä esiinny kotiyleisölle. Herra antoi vinkin: käytä toistoa tyylikeinona. ellauri184.html on line 201: Juutalaisilla oli kuolleille sieluille vanhastaan Shaol eli kuoppa, johon osa ellei kaikki kuolleet päätyivät. Eläville hyvä heiluisi jahka juutalaiset pääsisivät niskan päälle. Toisen temppelin hävityxen jälkeen 70 eKr, kun juutalaisten maailmanvalta näytti siirtyneen hamaan lipputankojen kukinta-aikaan, kexittiin lohdukkeexi Gan Eden eli kuoleman jälkeinen paratiisiratkaisu. Gehenna puolestaan oli vähän kuin kiirastuli, sieltä pääsi kohtuukäristyxen jälkeen Eedeniin. ellauri184.html on line 205: Danielin kirjasta löytyy tällänen: And many of those who sleep in the dust of the earth shall awake, some to everlasting life, and some to shame and everlasting contempt. (Entäs me muut? Ei kuulu teille! Kyllä se vähän kuuluu!) ellauri184.html on line 211: Nazareth (/ˈnæzərəθ/ NAZ-ər-əth; Arabic: النَّاصِرَة, an-Nāṣira; Hebrew: נָצְרַת, Nāṣəraṯ; Aramaic: ܢܨܪܬ, Naṣrath) is the largest city in the Northern District of Israel. Nazareth is known as "the Arab capital of Israel". In 2019 its population was 77,445. The inhabitants are predominantly Arab citizens of Israel, of whom 69% are Muslim and 30.9% Christian. Nof HaGalil (formerly "Nazareth Illegit"), declared a separate city in June 1974, is built alongside old Nazareth, and had a Jewish population of 40,312 in 2014. ellauri184.html on line 213: Bethlehem (/ˈbɛθlɪhɛm/; Arabic: بيت لحم audio speaker iconBayt Laḥm, "House of Meat"; Hebrew: בֵּית לֶחֶם Bet Leḥem, Hebrew pronunciation: [bet ˈleχem], "House of Bread"; Ancient Greek: Βηθλεέμ Greek pronunciation: [bɛːtʰle.ém]; Latin: Bethleem; initially named after Canaanite fertility god Laḫmu) is a city in the central West Bank, Palestine, about 10 km (6.2 miles) south of Jerusalem. Its population is approximately 25,000, and it is the capital of the Bethlehem Governorate. The economy is primarily tourist-driven, peaking during the Christmas season, when Christians make pilgrimage to the Church of the Nativity. The important holy site of Rachel's Tomb is at the northern entrance of Bethlehem, though not freely accessible to the city's own inhabitants and in general Palestinians living in the occupied West Bank due to the Israeli West Bank barrier. ellauri184.html on line 219: Modern readers of the NT often know little about the geopolitical world of first-century Palestine. It is commonly assumed that “the Jews” were an undifferentiated community living amicably in the part of the world we now call “the Holy Land” united in their resentment of the political imposition of Roman rule to which all were equally subject. ellauri184.html on line 223: Admitting that the following is a drastic oversimplification but praying that it’s not a complete caricature, Professor A. France summarizes seven differences: ellauri184.html on line 224: Racially the area of the former Northern Kingdom of Israel had had, ever since the Assyrian conquest in the eighth century B.C., a more mixed population, within which more conservative Jewish areas (like Nazareth and Capernaum) stood in close proximity to largely pagan cities, of which in the first century the new Hellenistic centers of Tiberias and Sepphoris were the chief examples. ellauri184.html on line 228: Politically Galilee had been under separate administration from Judea during almost all its history since the tenth century B.C. (apart from a period of “reunification” under the Maccabees), and in the time of Jesus it was under a (supposedly) native Herodian prince, while Judea and Samaria had since A.D. 6 been under the direct rule of a Roman prefect. ellauri184.html on line 230: Economically Galilee offered better agricultural and fishing resources than the Dead Sea and the Negev, making the wealth of some Galileans the envy of their southern neighbors. ellauri184.html on line 235: Religiously the Judean opinion was that Galileans were lax in their observance of proper ritual, and the problem was exacerbated by the distance of Galilee from the temple and the theological leadership, which was focused in Jerusalem. ellauri184.html on line 237: The result, he says, is that even an impeccably Jewish Galilean in first-century Jerusalem was not among his own people; he was as much a foreigner as an Irishman in London or a Kuopio person in Helsinki. His accent would immediately mark him out as “not one of us,” and all the communal prejudice of the supposedly superior culture of the capital city would stand against his claim to be heard even as a prophet, let alone as the “Messiah,” a title which, as everyone knew, belonged to Judea (cf. John 7:40-42 ). ellauri184.html on line 239: This may at first blush sound like interesting background material that is not especially helpful for reading and interpreting the gospels. But Mark and Matthew have structured their narratives around a geographical framework dividing the north and the south, culminating in the confrontation of this prophet from Galilee and the religious establishment of Jerusalem. ellauri184.html on line 241: Professor France writes: “To read Matthew in blissful ignorance of first-century Palestinian sociopolitics is to miss his point. This is the story of Jesus of Nazareth .” (theuglytruth.wordpress.com is no longer available. This site has been archived or suspended for a violation of our Terms of Service.) ellauri184.html on line 250: According to the biblical chronicle, the Tribe of Manasseh was a part of a loose confederation of Israelite tribes from after the conquest of the land by Joshua until the formation of the first Kingdom of Israel in c. 1050 BC. No central government existed, and in times of crisis the people were led by ad hoc leaders known as Judges (see Book of Judges). With the growth of the threat from Palestinian (sorry) Philistine incursions, the Israelite tribes decided to form a strong centralised monarchy to meet the challenge, and the Tribe of Manasseh joined the new kingdom with Saul as the first king. After the death of Saul, all the tribes other than Judah remained loyal to the House of Saul, but after the death of Ish-bosheth, Saul's son who succeeded him to the throne of Israel, the Tribe of Manasseh joined the other northern Israelite tribes in making Judah's king David the king of a re-united Kingdom of Israel. However, on the accession of David's grandson Rehoboam, in c. 930 BC the northern tribes split from the House of David and from Saul's tribe Benjamin to reform Israel as the Northern Kingdom. Manasseh was a member of the Northern Kingdom until the kingdom was conquered by Assyria in c. 723 BC and the population deported. From that time, the Tribe of Manasseh has been counted as one of the ten lost tribes of Israel. ellauri184.html on line 255: These passages also make it clear the land of East Manasseh was further divided into two sub-sections, or, regions. These are known as Bashan and Gilead. Bashan, as Adams pointed out, "included all of the tableland south of Mount Hermon to the river Yarmuk". The western border of Bashan was the Jordan River and Sea of Galilee. Hypercritical scholars [who?] argue that the two sections had different origins, noting that in the First Book of Chronicles separate tribal rulers were named for the western half tribe and the eastern half tribe. ellauri184.html on line 257: The Bible records that following the completion of the conquest of Canaan by the Israelite tribes, Joshua allocated the land among the twelve tribes. According to biblical scholar Kenneth Kitchen, this conquest should be dated slightly after 1200 BCE. Some modern scholars argue that the conquest of Joshua, as described in the Book of Joshua, never occurred. “Besides the rejection of the Albrightian conquest model, the general consensus among OT scholars is that the Book of Joshua has no value in the historical reconstruction. They see the book as an ideological retrojection from a later period — either as early as the reign of Josiah or as late as the Hasmonean period.” "It behooves us to ask, in spite of the fact that the overwhelming consensus of modern scholarship is that Joshua is a pious fiction composed by the deuteronomistic school, how does and how has the Jewish community dealt with these foundational narratives, saturated as they are with acts of violence against others?" ”Recent decades, for example, have seen a remarkable reevaluation of evidence concerning the conquest of the land of Canaan by Joshua. As more sites have been excavated, there has been a growing consensus that the main story of Joshua, that of a speedy and complete conquest (e.g. Josh. 11.23: 'Thus Joshua conquered the whole country, just as the LORD had promised Moses') is contradicted by the archaeological record, though there are indications of some destruction at the appropriate time. No oliko sitten koko esinahkakasa satua? Ketä enää uskoa? Usko siirtää vuoria, eikö sitten esinahkakukkuloita? ellauri184.html on line 259: On the journey from Nazareth to Bethlehem, today, Mary and Joseph would have to pass through Israeli checkpoints, occupied land, illegal settlements and separation wall. ellauri184.html on line 261: Ukraine’s foreign minister tells his US counterpart in a meeting that his country needs fighter jets and air defence systems and has called NATO’s refusal to implement a no-fly zone over Ukraine a “sign of weakness”. Buk-buk-buk chickens! ellauri184.html on line 265: Thanks in large part to Jesus-movies and swords-and-sandals cinematic epics (e.g., Ben-Hur, Masada, Spartacus, Life of Brian), there is a widespread perception that distinctively Woman soldiers infested Palestine during the life of Jesus – often signaled in such films by highbwow Bwitish accents in contrast with the unpretentious American dialect spoken by Jews. As deeply engrained as this image is in the popular consciousness, it is not entirely accurate. There were several different types of soldiers in the Woman East during the New Testament period and the differences between these soldiers were significant; the languages they spoke, the government they worked for, their relationship to the civilians they encountered, their pay, and many other specifics differed considerably. ellauri184.html on line 267: This image of identifiably Woman soldiers occupying the land of Palestine operates on the assumption that biblical soldiers were all legionawies. Legionawies differed from other soldiers of the early Woman period in several wespects. First, legionawies were employed directly by Wome. Their allegiances were to the empewow and whichever genewal they served, not to any particular king, weligious group, or province. All troops swore an oath of allegiance, the sacwamentum, to the empewow himself. Unlike most other soldiers, legionawies were Woman citizens before they were wecwuited. ellauri184.html on line 269: There were important defeats along the way but it is interesting to observe that commanders often escaped repercussions for their militawy incompetence and it was usually the soldiers who bore the blame for defeat. Though a legionawy could theoretically come from any province within the Empire, the requirement of Woman citizenship had consequences for demographics: legionawies were more likely to speak Latin than non-citizen soldiers, they were usually wecwuited from the most heavily Womanized cities and provinces, their citizenship held inherent prestige that afforded them privilege over both civilians and other soldiers, etc. Legions primarily garrisoned in major imperial provinces, such as Syria, Pannonia, and post-War Judaea. With the exception of Egypt, all provinces with at least one legion were required to have a governor with Senator status. Legions primarily consisted of infantry soldiers, with a few cavalry or archers present among their ranks. Roughly 30 legions were active at any given time within the Empire and each consisted of approximately 5400 soldiers and officers, a standing army of ca. 150-300K total, though not all with a weceived Latin pwonunciation. ellauri184.html on line 273: Roughly equal in number to the legionawy soldiers across the Empire were auxiliaries. Auxiliaries, like legionawies, served the government of Wome, but were divided into two distinct militawy types: cohorts and alae – infantry and cavalry, respectively – with a few mixed units termed cohors equitatae as well. Auxiliary soldiers were mostly non-citizens who were awarded Woman citizenship in exchange for militawy service. Consequently, auxiliary soldiers were significantly less Womanized than legionawies: auxiliary soldiers in the Woman East spoke the lingua franca of Greek and often local languages as well (e.g., Aramaic), typically with limited competence in Latin. ellauri184.html on line 275: The ethnic nature of these units led Wome to create many “specialist” cohorts (e.g., dromedary, archery, sling) that worked with combat methods familiar to one or another ethnic group. Though auxiliaries often served in major imperial provinces alongside legionawies, they also served in minor provinces as well. Thus, provinces and regions with a governor of Equestrian status (e.g., Raetia, Noricum, pre-War Judaea) had no legions, but only auxiliaries. Until about 70 CE, many auxiliary soldiers were stationed in their home province; Judaeans were in Judaea, Syrians in Syria, etc. In addition to the Jewish War (66-73 CE), problems with soldiers’ divided loyalties with the Revolt of the Batavi in Germania Inferior (69-70 CE) and the Year of the Four Empewows (68-69 CE) led empewows to actively undermine any remaining ethnic homogeneity in the auxilia, stationing soldiers outside their homeland in increasingly diverse units. Finally, auxiliaries were paid less than legionawies and did not receive all the bonuses granted to legionawies if they were successful in the same battle. ellauri184.html on line 277: There were also royal forces that did not directly serve Wome, but were under the authority of a client king. The periphery of the Woman Empire was peppered with kingdoms allied with Wome that maintained their own militawies independent of the Empire proper (e.g., Herod the Great’s Judaea, Antipas’ Galilee, Cleopatra’s Egypt). These armies differed from kingdom to kingdom with respect to their hierarchies, pay scale, wecwuitment strategies, and so on. Wome occasionally expected kings to contribute soldiers to militawy campaigns as part of their reciprocal loyalty. Because kings could not offer their veterans Woman citizenship, the matter was irrelevant. With little invested in Womanness, royal soldiers spoke the local lingua franca and rarely had knowledge of Latin or other aspects of Woman culture. ellauri184.html on line 281: Though Jews and Samaritans likely formed the majority of the army under Herod, by the time of the Jewish War their numbers had been eclipsed by ethnic Syrians. Most, perhaps all, of these soldiers were Aramaic speakers. ellauri184.html on line 282: Samuel Rocca likewise concludes that most of his troops were in fact Jews, and that Herod’s army thus did not differ much from the Hasmonaean army that preceded it. ellauri184.html on line 283: Afterwards, some noteworthy changes occurred. Since Judaea was now officially part of Wome, royal Herodian soldiers were subsumed into the Woman army as auxiliaries. ellauri184.html on line 285: In the Palestinian hinterlands, it was not practical to use Sebastene and Caesarean soldiers, so other locals were deployed to form militawy garrisons before the War. Indeed, there was little reason for Judaea to supply soldiers to principalities like Galilee and Batanaea. Even though Caesarea and Sebaste were primarily Gentile, we will see that Caesarean Jews also served in the Woman army. ellauri184.html on line 287: While many biblical scholars assume that soldiers with Woman names must have been Woman citizens, evidence suggests otherwise: one papyrus written 103 CE indicates that some auxiliaries received Womanized names (i.e., tria nomina) shortly after wecwuitment, even before training completed. Because some soldiers changed their name shortly after wecwuitment, the mere act of joining the militawy often obscured soldiers’ ethnic and geographic origins. Benjamin Isaac thus observes a few obvious instances where soldiers from the Decapolis dropped their Semitic birth name to take up a Woman one. ellauri184.html on line 289: Thus, while Wome did not conscript Jews into militawy service against their will, there is no indication that this pwevented them from serving on their own accord. Several tax receipts of Jewish decurions named Jesus, Hananiah, Benjamin and a diploma to Aggaeus Bar-Callippus, a Jewish veteran who retired to the Syrian city of Samosata. We should not forget the famous example of Tiberius Julius Alexander, governor of Judaea and Egypt, a Jewish officer who led the assault on the Jerusalem temple in the Jewish War. ellauri184.html on line 291: But how did the Jewish religion fit into the Woman army? A Jewish soldier named Matthew tended to the pigs at Herodium. There is no reason to infer that he no longer cared about Jewishness. Jewish practices varied considerably, such that one person’s piety might be another’s heresy. No doubt these soldiers had complex, conflicted, and even conflicting internal lives just as we do today. ellauri184.html on line 293: However, over many centuries and across three continents, the Womans had demonstrated that a well-twained, well-disciplined militawy, if fully exploited by gifted commanders, could weap vast wewards and it would not be until 2 millennia after its fall that warfare would weturn to the scale and professionalism that Wome had bwought to the field of combat. ellauri184.html on line 300: Jee-suxen ihmeteot on alkaneet. Vähän jättää Naahum epäselväxi oliko pahan mielen karkotuxesta pulzarille apua. Tuliko siitä kunnollinen tai edes onnellinen? No se ei ollutkaan tässä pääasia vaan julkisuusefekti. Pietarin anoppi sentään toipui tolpilleen laittamaan nälkäisille pojille sapuskaa. ellauri184.html on line 306: Jää epäselväxi 1) kuinka woomalainen se oikeasti oli, ja 2) oliko miehet Kapernaumissa oikeesti kaikki homoja niinkuin Postipussi sanoo tässä kohassa. Punasiko ne huulensa? Jeesusta ei homot haitanneet, pikemminkin päinvastoin. XD XD ellauri184.html on line 314: (2) Jesus did not tell the centurion to stop having sex with his slave. ellauri184.html on line 316: (3) Therefore Jesus did not have a problem with homosexual practice. ellauri184.html on line 320: There are six main arguments against the assumption that Jesus was endorsing homosexual relations in his encounter with the centurion at Capernaum. Individually, they are strong arguments. Collectively they work like a condom, make an airtight case against a pro-homosex reading. Here they are: ellauri184.html on line 324: (2) Jesus would have had to endorse a gender change operation in this case. ellauri184.html on line 326: (3) Jesus’ fraternization with tax collectors and sexual sinners does not suggest support for their behavior. ellauri184.html on line 328: (4) The Jewish elderly in Luke 7 would not have supported a homosexual relationship. ellauri184.html on line 338: Capernaum, Douai Capharnaum, modern Kefar Naḥum, ancient city on the northwestern shore of the Sea of Galilee, Israel oli postipussin nimikkokaupunki. Capernaum did not have any flamboyant gay pride parades, and Sodom did. And yet Jesus said that Capernaum was going to catch it worse, sanoo yleensä luotettavat lähteemme. Kapernaumilaiset arveli että Jeesus porukoineen oli joko hulluja tai humalaisia, ja suursyömäreitä lisäxi. ellauri184.html on line 342: The village was inhabited continuously from the second century BC to the 11th century AD, when it was abandoned sometime before the First Crusade. This includes the re-establishment of the village during the Early Islamic period soon after the 749 earthquake. The village subsequently became known as al-Samakiyya; it was depopulated of its Palestinian population during the 1947–1948 civil war in Mandatory Palestine on May 4, 1948, under Operation Matateh. ellauri184.html on line 344: The rare English word capharnaum means "a mess" and is derived from the town's name. ellauri184.html on line 346: The town is cited in all four gospels (Matthew 4:13, 8:5, 11:23, 17:24, Mark 1:21, 2:1, 9:33, Luke 4:23, 31,7:1, 10:15, John 2:12, 4:46, 6:17, 24, 59) where it was reported to have been the hometown of the tax collector Matthew (aka Leevi, eri kuin evankelista), and located not far from Bethsaida, the hometown of the apostles Simon Peter, Andrew, James and John. Some readers take Mark 2:1 as evidence that Jesus may have owned a home in the town, but it is more likely that he stayed in the house of one of his followers here. He certainly spent time teaching and healing there. One Sabbath, Jesus taught in the synagogue in Capernaum and healed a man who was possessed by an unclean spirit (Luke 4:31–36 and Mark 1:21–28). This story is notable as the only one that is common to the gospels of Mark and Luke, but not contained in the Gospel of Matthew (see Synoptic Gospels for more literary comparison between the gospels). Afterward, Jesus healed Simon Peter´s mother-in-law of a fever (Luke 4:38–39). According to Luke 7:1–10 and Matthew 8:5, this is also the place where Jesus healed the boyfriend of a Roman centurion who had asked for his help. Capernaum is also the location of the healing of the paralytic lowered by friends through the roof to reach Jesus, as reported in Mark 2:1–12 and Luke 5:17–26. ellauri184.html on line 348: In Matthew 9:1 the town is referred to only as "his own city", and the narrative in Matthew 9:2–7 does not mention the paralytic being lowered through the roof. Most traditional biblical commentators (e.g. Bengel, Benson and the Jamieson-Fausset-Brown Bible Commentary) assume that in Matthew 9:1–7 "his own city" means Capernaum, because of the details that are common to the three synoptic gospels. ellauri184.html on line 350: According to the Synoptic Gospels, Jesus selected this town as the center of his public ministry in Galilee after he left the small mountainous hamlet of Nazareth (Matthew 4:12–17). He also formally cursed Capernaum, along with Bethsaida and Chorazin, saying "you will be thrown down to the pit!" (Matthew 11:23) because of their lack of faith in him as the Messiah. ellauri184.html on line 352: And you, Capernaum, will you be lifted to the heavens? No, you will go down into the pit. For if the miracles that were performed in you had been performed in Sodom, it would have remained to this day! Fuck you guys! You will regret it! ellauri184.html on line 353: Many of Jesus´ Jewish audience would have been reminded of Isaiah´s condemnation of Babylon in Isaiah 14:15: "But you are brought down to Sheol, to the far reaches of the pit." Babylon may have been the definition of an evil city, and here Jesus is describing Capernaum as sharing the same fate. Kotiporukat ei ota sitä vakavasti. Sittenpähän ottavat, vitun homot. ellauri184.html on line 355: First, the problem is theological: The apostle Paul clearly marks the beginning of sodomy with the practical theological problem of idolatry. “although they knew God, they did not glorify Him as God, nor were thankful, but became futile in their thoughts...” (Rom. 1:21 ). What was the result? “For this reason God gave them up to vile passions. For even their women exchanged their natural use for what is against nature. LIkewise also the men, leaving the natural use of the woman, burned in their lust for one another, men with men committing what is shameful, and receiving in themselves the penalty of their error which was due” (Rom. 1:26-27 ). In short, a skewed vision of God leads directly to a skewed vision of man and human sexuality. ellauri184.html on line 357: Second, the fact that it is a theological issue does not prevent it from being a moral one as well. The behavior is sin. “Do you not know that the unrighteous will not inherit the kingdom of God? Do not deceived. Neither formicators, nor idolaters, nor adulterers, nor homosexuals, nor sodomites, nor thieves, nor covetous, nor drunkards, nor revilers, nor extortioners will inherit the kingdom of God” (1 Cor. 6:9-10 ). The word translated “homosexuals” here strictly refers to catamites — the word has the connotation of soft. We would say swish. The other word sodomite refers to the “male” homosexual, the one playing the role of the male. All the ingenuity in the world cannot change what the Bible bluntly states here. As well, consider 1 Tim. 1:10 . “. . . for fornicators, for sodomites . . . and if there is any other thing that is contrary to sound doctrine.” The Old Testament speaks to this as well. See Deut. 23:17-18 , Job 36:14 , Lev. 18:22 . Those guilty of such things are living in a contemptible way, and the Scripture calls them dogs. Poor dogs. ellauri184.html on line 359: Third, the sin is not an isolated one. Sins come in clusters, cheaper by the dozen. We must understand that sexual sin was not the only problem Sodom had. Consider Ezekiel 16:49 . Her problems included pride, fullness of food, and abundance of idleness. It also involved a neglect of the poor and needy. The standards of God’s law are dear to Him, and the poor are His special concern. It is not possible to have contempt for the former and remain tender toward the latter. ellauri184.html on line 361: Fourth, the problem is not just to be addressed through a Christian understanding, applied to private lives. Homosexuality is a public problem in the public square, and repentance will bring with it an understanding of the necessity of public reformation. When Josiah cleansed the land, he shut down the sodomite houses near or in the house of the Lord. “Then he tore down the ritual booths of the perverted persons that were in the house of the Lord . . .” (2 Kings 23:7 ; cf. 1 Kings 14:24 ,15:12 ,22:46 ). Unless it results in the bath houses closing, it will not have been a real reformation ellauri184.html on line 362: Fifth, we must recognize that a grave temptation exists here among the people who profess to follow God to take down their pants and partake in the fun. ellauri184.html on line 364: When God is pleased to grant reformation and revival in our time, this will mean that our churches will begin to fill up with cleansed and forgiven sodomites. Can't say for sure about the catamites, thery're so swishy. ellauri184.html on line 368: Jeshua pitää uusista kavereista jotka pitää sille seuraa puiden alla, ja on hellä niille. Jeshua kuittaa vastikkeetta syntejä, kirjurit (jotka haisevat pilaantuneilta nilviäisiltä) hermostuvat. Syntisiä vaivaa se etteivät ne ole izetyytyväisiä. (Siis katuvia syntisiä.) ellauri184.html on line 371: Juudaxen se ottaa messiin koska se on pirun komea. Vaikka se on rikas laskukas ja kommari. Vittuako Jeshua välittäisi kelle bublikaanit kerää veroa. Ei kai se mikään nazi ole. Muttei kommarikaan sentään: rikkaiden vika ei ole se että ne kähmivät kokoon pätäkkää, vaan se etteine anna siitä riittävästi charityä. Jeshua on globaalisen kapitalismin profeetta. ellauri184.html on line 376: Ulkokullatut epäilevät Jeshuaa saatanaxi. Kastematoserkku on pettynyt kun se ei paastoa. Äh, se on vaan kade. Jeshua lohduttaa et Johannes on vaimoista syntyneistä paras. Tarkoittaen ehkä että Maaria ei ollut vihitty paukahtaessaan paxuxi. (Vaikka olihan se sit jouluna.) Jeshua sanoo rumasti hätiin tulleille äiskylle ja velipuolille: ketäs tekin olette. Siitä on tullut joku guru. No veljet oli kateita ja äiti nöyristeli liikaa vanhimmille. Oli aika antaa niille kyytiä. ellauri184.html on line 380: Seuraavassa seikkailussa menstruaatiohäiriöstä kärsinyt nainen varasti Jeshuan ukkosen, oikosulun takia Jairuxen tytär pääsi kuolemaan. Mut ei hätä ole tämän näköinen, JHWH toi varapatterin. Olihan tääkin temppu nähty ennenkin, Elisa niisti kerran henkiin poikavainajan. Yritän samaa. Onnistui! Elisa oli tosin maannut pojan. Jeshuan ei tarvinnut mennä niin pitkälle. Mutta varapatteritkin oli nyt aika tyhjänä. ellauri184.html on line 382: Kotikentällä Nasaretissa ei temput ota eteen. Kateet ex-kaverit vaan buuasivat. Rikas läski puhuu Jeshuan pussiin ja sen supervoimat löpsähtää. Nyt ei mene ihan putkeen mikään. Jeshua pahoittelee äiskylle sanomiaan tylyjä sanoja. Äisky ei anna niitä anteexi. ellauri184.html on line 389: Naahumin Jeshua antaa apostolipojille kyytieväitä. Joskus pitää syntisiä tylyttää, eine muuten tokene. Älkää pitääkö huolta huomisesta, huominen pitää huolen izestään. Olette paljon arvokkaampia kuin varpuset, siat tai apinat. (Jumala on koulutukseltaan humanisti.) Olkaa huolettomia kuin Sirkka Pylkkänen. Seuraavaxi Jeshua alkaa toden teolla kukkoilla, ihan kuin Jim Jones ennen coolaid-tarjoilua. Make war not love. Hylkää lähimmäisesi. Käännä toinen takaposki. Leikkaa poikki kätesi ja kaiva ulos silmäsi. Rakasta Jumalaa enemmän kuin kavereitasi. Kaikenlaista paskapuhetta. No näitähän on joka lähtöön sopiva. ellauri184.html on line 391: Kastematoserkku suututti Herodeen hatusta vedetyllä säännöllä: ei saa naida velivainajansa leskeä. Mitä ihmettä, mixei muka. ellauri184.html on line 397: Jeshualle riitti ilmaisia jahteja koska Leevi oli veneenomistajien veronkantaja. Näinhän nää hommat aina toimivat. Ei se ole syntiä. Vuorisaarnaan on Naahum valinnut Matteuxen keräämistä töräyxistä omasta mielestään parhaat palat. Kazotaan ne ensin ja sit mitä se jätti pois. Nää on mukana: ellauri184.html on line 415: That´s all folks. Sitten syömään. Jeshua jakaa leivät ja kalat pikkuriikkisixi murusixi. Uskovaiset sanovat: ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Napisijat jäivät häviäväxi vähemmistöxi. Naahumin Jeshua myöntää että Matteuxen luvuissa oli pientä liiottelua, hyvän asian nimissä toki. ellauri184.html on line 417: Veden päällä läpsyttely sensijaan ei ollut liiottelua, se oli JHWHsta vaan hauska läppä. ellauri184.html on line 420: For example, Jesus taught about subjects such as prayer, justice, care for the needy, handling the religious law, divorce, fasting, judging other people, salvation, and much more. ellauri184.html on line 423: You have heard that it was said, "You shall not commit adultery." But I tell you that anyone who looks at a woman lustfully has already committed adultery with her in his heart (Matthew 5:27-28, NIV). ellauri184.html on line 430: Turhaan Jeshua vekuttaa hygieniasäännöistä. Kyllä voi tulla sairaaxi jos sisään menee mikä tulee ulos toisen pepusta, ellei pese käsiä. Seija on tästä hyvin tarkkana. ellauri184.html on line 432: Turha tähän on liioin sekoittaa jotain muka jalompaa uhrimieltä. Moniko meistä kaatuu jonkun aatteen puolesta (ja kannattaako se voi kysyä). Lähimmäisen rakkautta on sekin että pesee käsiä. Olisihan Jeshua voinut edes pestä kätensä ennenkö työnsi ne mykän suuhun. Ei kyllä tiennyt mitään Semmelweissistä. ellauri184.html on line 439: Punavyö ja sen parhaat kaverit menee vuorelle. Pimeää kuin säkissä! papukaija sanoo. Tule takaa saatana! huutaa Punavyö nelisormi Petelle. Vade retro saatanas! Peter ja James ja John kilpailivat siitä kuka oli paras. Olitte kaikki hyviä, rauhoitteli Jeshua. ellauri184.html on line 442: So many miracles, so little gain. Huono kate. Jeshua siteeraa unissaan Johannexen evankeliumia (eikä kääntäen). ellauri184.html on line 446: Petteri joka on kasvattanut lampaita on tietävinään ettei 100 lampaan omistaja ehdi kauan eziä yhtä kadonnutta. Voi olla sanoo Jeshua joka ei tiedä mitään lampaista, mutta silti vittu. 12 on hyvä luku, 11 ei ole mistään kotoisin. No onhan se jalkapallojoukkue, pojat huomauttaa anakronistisesti. ellauri184.html on line 448: Amerikanjuutalaisena Naahum tietää (on tietävinään) että ahneus on paras motivaattori. Jeshuan viinitarhan päiväpalkkavertaus on tosi vituttava. Siinä tulee hyvin ilmi Jeshuan oikeistobias. Se ei tunnusta liittokohtaisia sopimuxia, se peukuttaa paikallista sopimista. Saman tuntipalkan vaatiminen kaikille olisi vaan kateutta. Niin se onkin! Kateus on tasa-arvon tunne, ja uskonnossa on puhe kaikesta muusta kuin tasa-arvosta. Se on monimutkainen himmeli jonka tehtävä on nimenomaan perustella epätasa-arvoa. Hierarkiaa jossa monarkki on ylinnä ja muut rankinsa mukaisella paikalla. ellauri184.html on line 457: Bisnesmiehen poikana Juudas tajuaa miten bisnesmiehen pää toimii, mutta miten toimi Jeshuan, toimiiko se ylipäänsä? Pistää ihmettelemään. Juudas ei pidä tuloeroista, se näyttää olevan stallari pelkkää kateuttaan kuten nuori Nalle Wahlroos. Jesus Christ Superstarilla on tässäkin koosteessa vähän jimbajambaa Juudaxen kaa. Jeshua ei voi olla ihailematta Nallen päättäväisyyttä, vaikka se on toki ihan väärässä. ellauri184.html on line 459: Nyt tulee 1 mun mielikohdista: herra hän haisee jo. Hieman iso mutta kyllä tästäkin selvitään. Enpä muistanut että Martta ja Maria oli Lasaruxen siskoja. Lasarus ei ollut kovin innoissaan jatkoajasta. Ei pitänyt siitä mitä se ehti nähdä rajan takana. Varmaan musta enkeli vei päivänsankarin. Kuka käski toisten päälle kaataa kylmää mehua. ellauri184.html on line 461: Kaippa Kaiphas oli oikeassa siinä että on OK tappaa 1 muiden sijasta. Parempi että ryssät moukaroivat rajamaata tykillä kuin et koko joukon päälle sataa sienipilviä. Se on 1-kertaista utiliteettilaskentaa. Et mua väsyttää nää lunastuxen laskelmat. ellauri184.html on line 469: Jeshuan suu vettyi kazoessa silmä kovana Jerun rikkauxia. Mukana saattueessa oli kyynisiä partaradikaaleja joilla oli mielessä vain maallinen vallankumous. Hyi ja hui. Oudon naisen "suu" on syvä kuoppa (vanha viidakon sananlasku). Juupa juu. Kyyniset köyhät olivat pettyneet ennenkin, ja pettyisivät taas. Spartakuskin oli vain 1 ihminen. Jeshua puhui kuitenkin kaikille, hyville, pahoille ja rumille. Myönnätkö olevasi ruma kalkkuna? Myönnän. Kiitos. Pahat on usein väsyneitä sydämen paaduttamiseen. ellauri184.html on line 471: Jeshuan Colt koittaa pukittaa mutta sillä pysyy ohjat käsissä. Ei tää on kyl selkeästi yritystä tehdä lempeästä piikkilankapäästä vähän machompi. Jiihaa! Ei mikään Harmoni ja minä, urkuharmoni plus väpisevä-äänisiä lakuhattuja. Ei, vaan nuorta verta, kovia kavioita, rodeota huopahattu kädessä, poni loikkii selkä köyryssä mutta Jeshua ei putoa, pysyy satulassa kuin liimattuna Elmer-liimalla. ellauri184.html on line 476: Pankkiirit ja papit kukkoilevat pihalla friseerattuine partoineen kuin riikinsellaiset. Kade Jeshua alkaa pian raipata ja kaataa pöytiä. Trapeza on penkki kreikaxi, nelijalkainen trapezoidi. ellauri184.html on line 478: Lesken ropo on prosentuaalisesti enemmän kuin äveriään kymmenys. Tästähän Clare Carlisle jo mainizi: absoluuttisen moraalin kannalta se on yhdentekevää. Eikai Jeesus ole utilitaristi? No on sillä siellä täällä tämmösiä vertailuja tyyliin "parempi pyy pivossa kuin 10 oxalla", jotka on tyypillisiä utiliteettilaskelmia. Arvodimensiot ovat vinossa. Isoäidillä on hintansa. Muutenhan ei saa lasketuxi pelin arvoa. ellauri184.html on line 480: Ironista tää rahan pahennus tyypeillä jotka vaan odottelee pääsyä helmiäisportista vielä komeampiin oloihin. Ei se voi muuta olla kuin kateutta. Lällällää ne sanoo kun pohatat juuttuu kiinni kamelin perskarvoihin. Viimexi nauravat nauraa parhaiten. Kahta herraa ei voi palvella, toiselle kumartaja pyllistää toiselle. Paras olla pyllistämättä ollenkaan. ellauri184.html on line 482: Pieni Roope ja Kulta-Into Pii kuiskuttavat Jeshuan korvissa: Toisaalta kulta on auringon väristä, sillä saa 7 hyvää ja 8 kaunista, sanoo 1. Toisaalta aurea mediocritas, kuiskii 2. vastapuolelta. Jeshua on ihan päästä sekaisin. Se alkaa kaataa pöytiä kuin kenraali ja Don Jaime saluunassa. Pankkimies lensi kuin tikkapelin tikka. Kenraali löi nyrkillä lantin pöytälevyn sisään. Ketä uskoa? Ei ainakaan pappeja, ne on ihan yhtä ahneita. Kumma ettei järjestysmiehet puuttuneet asiaan. ellauri184.html on line 484: ANKKALINNA, Calisota – Maailman rikkain henkilö, Ankka-yhtymän perustaja Roope Ankka kuoli varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa ankkalinnalaisessa sairaalassa 119 vuoden ikäisenä. Sairaalan tiedottaja ilmoitti Ankan pysyneen tajuissaan lähes loppuun asti. Ankka menehtyi munuaisvaivoihin, jotka olivat kiusanneet häntä jo pitkään ja tehneet hänestä erittäin kärttyisän. ellauri184.html on line 486: Glasgow’ssa Skotlannissa 12. toukokuuta 1887 syntynyt Roope Ankka loi käytännössä yksin erään historian suurimmista finanssi-imperiumeista. Aiemmin mahtavan, mutta 1700-luvulla pahasti köyhtyneen MacAnkan suvun viimeinen miespuolinen vesa lähti nuorena Amerikkaan ja päätyi Klondikeen ja Alaskaan, missä rikastui kullankaivajana ja loi perustan myöhemmille liiketoimilleen. Ankka tunnettiin seudulla pelättynä hahmona, joka oli armoton muita valtauksenanastajia kohtaan. ellauri184.html on line 487: Nuori Roope Ankka kiersi uransa alkuaikoina ympäri maailmaa erilaisten liiketoimien perässä. Hänen varhaiset bisneksensä ovat sittemmin herättäneet runsaasti kritiikkiä, sillä on pystytty näyttämään toteen, että Ankka ei liiketoimissaan juuri ottanut huomioon eri alueiden alkuperäisasukkaiden oikeuksia tai ympäristökysymyksiä. Myös Ankan suhteet Saksan aseteollisuuteen 1930-luvulla ovat jättäneet paljon avoimia kysymyksiä, joiden vastaus jäänee iäksi Sveitsin pankkien vaikeneviin holveihin. ellauri184.html on line 489: 1950-luvulla Roope Ankka investoi näkyvästi Latinalaisen Amerikan oikeistodiktatuureihin ja esiintyi kommunismin ankarana vastustajana. Ankka-yhtymät ja ammattiyhdistysliike olivat jatkuvasti poikkiteloin, ja Neuvostoliiton lehdistö teki Ankasta ”kapitalistisen imperialistin” arkkityypin. Itäblokkiin kuuluneen Brutopian salainen palvelu yritti murhata Ankan 1955, mutta hän selvisi murhayrityksestä pelkällä pintanaarmulla. ellauri184.html on line 491: Ankka ryhtyi vanhoilla päivillään filantroopiksi, joskin erittäin kitsaaksi sellaiseksi. Hän lahjoitti Ankkalinnan kaupungille mm. maisemaa nykyisin dominoivan Julle Ankanpään jättiläispatsaan, koska pystyi järjestämään urakan halvalla lakkautettavan sementtitehtaansa avulla. ellauri184.html on line 493: Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kommentoi Ankan kuolemaa varhain aamulla: ”Roope Ankka oli eräs amerikkalaisen unelman ilmentymistä. Hän valoi jokaiseen amerikkalaiseen uskoa kovaan työhön. Hän oli ”self-made man” sanan parhaassa merkityksessä, oman elämänsä seppo kuten Mauno Koivisto (kiitos Haju Pisilä tästä vinkistä).” Ankka-yhtymät on saanut Bushin hallinnolta useita kilpailuttamattomia urakoita Irakin jälleenrakentamisesta, mikä on herättänyt vahvaa kritiikkiä. Ankkalinnan talous joutui lisäksi muutama vuosi sitten pahaan syöksykierteeseen, kun Ankka-yhtymät ilmoitti siirtävänsä suuren osan tuotannostaan Kiinaan. ellauri184.html on line 497: Ankka-yhtymän johto siirtyy vielä vahvistamattomien tietojen mukaan Ankan sukulaiselle Hannu Hanhelle. Ankkalinnalaiset ovat aamuyöstä asti tuoneet kynttilöitä Ankan rahasäiliön edustalle – huolimatta siitä, että säiliön edusta on piikkilangan peitossa ja miinoitettu. Viimeisinä sanoinaan Roope Ankka vastusti yritystä vaihtaa hiestä märkä tyynyliina: "Te ajatte tämän pahuksen sairaalan vararikkoon tuolla hillittömällä tuhlauksella!" ellauri184.html on line 502: Nämä pöydät ovat yrjölammikoita, Jeshua siteeraa muistista Jesajaa. Puhtaus on puoli ruokaa ellei enemmän. Mutta hillize izesi, neuvoo herra isoherra Jeshuaa. Jeshuan jopi oli rakentaa, ei repiä. Vaikka kyllähän kirvesmiehet joskus purkavatkin vanhoja rakennuksia. Älkää villiintykö kaverit, pyyhkikää vaan rahanvaihtajilla pöytiä. ellauri184.html on line 504: Jeshua pelaa pappisäädyn kanssa jotain sanallista shakkia. Tulee pattitilanne. Jeshuan aikakärpänen pitää nuolesta: toki Caesarin on saatava mikä kuuluu Caesarille, ei tässä mitään subversiivisiä olla. Kyllä kirkkojenkin täytyy saada verottaa. ellauri184.html on line 512: Male circumcision has often been, and remains, the subject of controversy on a number of grounds—religious, ethical, sexual, and medical and the ethics of circumcision of males are controversial. ellauri184.html on line 514: During the late 19th and early 20th centuries, the primary justification for circumcision was to prevent masturbation (???) and intentionally reduce male sexual pleasure, which was believed to cause a wide range of medical problems. Modern proponents say that circumcision reduces the risks of a range of infections and diseases, and confers sexual benefits (???). By contrast, some opponents, particularly of routine neonatal circumcision, question its utility and effectiveness in preventing such diseases, and object to subjecting newborn males, without their consent, to a procedure they consider to have dubious and nonessential benefits, significant risks, and a potentially negative impact on general health and later sexual enjoyment, as well as violating their human rights. ellauri184.html on line 516: In Classical and Hellenistic civilization, Ancient Greeks and Romans posed great value on the beauty of nature, physical integrity, aesthetics, harmonious bodies and nudity, including the foreskin (see also Ancient Greek art), and were opposed to all forms of genital mutilation, including circumcision—an opposition inherited by the canon and secular legal systems of the Christian West and East that lasted at least through to the Middle Ages, according to Frederick Hodges. Traditional branches of Judaism, Islam, Coptic Christianity, the Ethiopian Orthodox Church, and the Eritrean Orthodox Church still advocate male circumcision as a religious obligation. ellauri184.html on line 518: The Book of Genesis explains circumcision as a covenant with God given to Abraham,[Gen 17:10] In Judaism it "symbolizes the promise of lineage and fruitfulness of a great (???) nation," the "seal of ownership (???) and the guarantee of relationship between peoples and their god." Some scholars look elsewhere for the origin of Jewish circumcision. One explanation, dating from Herodotus, is that the custom was acquired from the Egyptians, possibly during the period of enslavement. An additional hypothesis, based on linguistic/ethnographic work begun in the 19th century, suggests circumcision was a common tribal custom among Semitic tribes (Jews, Arabs, and Phoenicians). ellauri184.html on line 520: The Jewish and Islamic traditions both see circumcision as a way to distinguish a group from its neighbours. The Bible records "uncircumcised" being used as a derogatory reference for opponents[1Sam 17:26] and Jewish victory in battle that culminated in mass post-mortem circumcision, to provide an account of the number of enemy casualties.[1Sam 18:27] Just count he prepuces, or measure the size of the foreskin hillock. Jews were also required to circumcise all household members, including slaves[Gen 17:12-14] – a practice that would later put them into collision with Roman and Christian law (see below). ellauri184.html on line 524: In 167 BCE Judea was part of the Seleucid Empire. Its ruler, Antiochus IV Epiphanes (175–165 BCE), smarting from a defeat in a war against Ptolemaic Egypt, banned traditional Jewish religious practices, and attempted to forcibly let the Jews accept Hellenistic culture. Throughout the country Jews were ordered, with the threat of execution, to sacrifice pigs to Greek gods (the normal practice in the Ancient Greek religion), desecrate the Shabbat, eat unkosher animals (especially pork), and relinquish their Jewish scriptures. Antiochus´ decree also outlawed Jewish circumcision, and parents who violated his order were hanged along with their infants.[1Mac 1:46-67] According to Tacitus, as quoted by Hodges, Antiochus "endeavoured to abolish Jewish superstition and to introduce Greek civilization." ellauri184.html on line 530: Hadrian´s policy after the rebellion reflected an attempt to root out Judaism: he enacted a ban on circumcision, all Jews were forbidden to enter Jerusalem upon pain of death, and the city was renamed Aelia Capitolina, while Judea was renamed Syria Palaestina. Around 140, his successor Antoninus Pius (138-161 CE) exempted Jews from the decree against circumcision, allowing them to circumcise their sons, although they were forbidden to do the same on their slaves and proselytes. Jewish nationalists´ (Pharisees and Zealots) response to the decrees also took a more moderate form: circumcisions were secretly performed, even on dead Jews. ellauri184.html on line 532: However, there were also many Jews, known as "Hellenizers", who viewed Hellenization and social integration of the Jewish people in the Greco-Roman world favourably, and pursued a completely different approach: accepting the Emperor´s decree and even making efforts to restore their foreskins to better assimilate into Hellenistic society. The latter approach was common during the reign of Antiochus, and again under Roman rule. The foreskin was restored by one of two methods, that were later revived in the late 20th century; both were described in detail by the Greek physician Aulus Cornelius Celsus in his comprehensive encyclopedic work De Medicina, written during the reign of Tiberius (14-37 CE). The surgical method involved freeing the skin covering the penis by dissection, and then pulling it forward over the glans; he also described a simpler surgical technique used on men whose prepuce is naturally insufficient to cover their glans. The second approach, known as "epispasm", was non-surgical: a restoration device which consisted of a special weight made of bronze, copper, or leather (sometimes called Pondus Judaeus, i. e. "Jewish burden"), was affixed to the penis, pulling its skin downward. Over time, a new foreskin was generated, or a short prepuce was lengthened, by means of tissue expansion. Martial also mentioned the instrument in Epigrammaton (Book 7:35). ellauri184.html on line 534: The Apostle Paul referred to these practices in his letters, saying: "Was a man already circumcised when he was called? He should not become uncircumcised."[1Cor 7:18] But he also explicitly denounced the forcing of circumcision upon non-Jews, rejecting and condemning those Judaizers who stipulated the ritual to Gentile Christians, labelling such advocates as "false brothers"[Gal 2:4] (see below). In the mid-2nd century Rabbinical Jewish leaders, due to increasing cases of foreskin restorations in Roman Empire, introduced a radical method of circumcision, the periah, that left the glans totally uncovered and sew the remaining skin. The new method became immediately the only valid circumcision procedure, to ensure that a born Jew will remain circumcised and avoiding risk of restoring the foreskin. Operations became mostly irreversible. ellauri184.html on line 536: Under the first Christian emperor, Constantine, the two rescripts of Antoninus on circumcision were re-enacted and again in the 6th century under Justinian. These restrictions on circumcision made their way into both secular and Canon law and "at least through the Middle Ages, preserved and enhanced laws banning Hebrews from circumcising non-Hebrews and banning Christians or slaves of any religious affiliation from undergoing circumcision for any reason." Hyvä pojat! ellauri184.html on line 540: Vittu mitä runkkausta! nahat päälle nahat pois. Että jotkut jaxavat. Putin sanoo naisten päivänä että meidän pitää vaalia naisten hellyyttä, ne luovat uutta elämää, sillä aikaa kun me pojat myllytämme vanhaa. Ja vedämme käteen hyväveliseurassa, oli esinahkaa eli ei. Melitta Naivisto odottaa oven takana kunnes ollaan valmiita ja mälli kädessä. ellauri184.html on line 545: Jeshua johtuu peukuttamaan vähän nolona universalismia. Eka sen piti olla messias tuppikulleille, muzen jutut uppos pakanoihin paljon paremmin. Sixe siteeraa Hesekielin luvusta 34 et herra isoherra hakee lampaat vaikka mistä puskista. Ja loppu on jo historiaa! Paavo Haavikkokin ymmärsi olla gentiilien apostoli, that´s where the big money is. Or was, nythän maailman rikkaimmissa on juutalaisia niin että nupit kolkkaavat. Kirjan oppineiden mielestä sananlevitys pakanoille oli pilkantekoa. Tästä saivat esinahkasodat uutta vauhtia. ellauri184.html on line 547: Tuomio, armo ja usko on kovempia karkkeja kuin mint, anis ja cumin. Niitä on kiva kalautella hampaiden välissä. Kitalaki voi tulla kyllä kipeäxi kuten Fazerin ananaxista. Ne oli Olavin autokarkkeja. Kivassa peltirasiassa. Anista penaaliin. Tai ehkä Jeesus tarkoittikin Matt. 23:23 tilliä. Naahum taitaa enimmäxeen siteerata Matteusta. Kun Jeshua alkoi haukkua fariseita ihan täysiä, nää hälyttivät vartijat. Oops, aika poistua. ellauri184.html on line 549: Iltasella vielä varotuxia vääristä jee-suxista kuten Dire Straizilla. Varokaa keltaisia minioneja sukelluslaseissa. Jeshua on merkkituote. Do not accept substitutes. Merkkituote tuli luvanneexi maailmanloppua ennenkö sen sukupolvi oli haudassa. No se ei ihan nazannut, mutta nythän loppu taitaa olla aika lähellä. Tässä kohtaa Matteuxella tulee se aiempana mainittu keppi-porkkana meemi. ellauri184.html on line 553: Aamusella tulee kysymys kuraverisen islantilaisnaisen Anitan kivityxestä. "Mähän nussin ketä tahansa mä haluan." Toki tollaset naiset pitäs kivittää, mut niin sit teidätkin, koska teidän tekis mieli ihan instakuvan perusteella bylsiä Sanna Marinia ja Kaja Kallasta. ellauri184.html on line 557: Tää on Jee-suxen ovela vastaveto. Ai SIXkö se meni esittämään niin liioiteltuja mielipiteitä? Se meni ikäänkuin Moosexesta oikealta ohi ettei sitä syytettäisi lepsuilusta. Jos kädettää, sahaa käsi pois. Onhan tää jo ihan hullua. Jos asuu lasitalossa ei pitäs heitellä kiviä. Ize asiassa mua ihmetyttää se sääntö että se joka sanoo on ize, eli siis ettei saa syyttää muita jostakin johon ize syyllistyy. Mixi ei? Syyllistyyhän siltikin ne muutkin? Mix vaan synnitön sais heittää kiven? Epistä, Jeesus heittää koko ajan! ellauri184.html on line 563: Pulkkisella oli albumissa 105 toi Hesekielin Ohola ja Oholipa, joku jumalinen ämmä mätki sillä kanssasisaria. Naisten puoli helottaa kuin helvetin peräseinä, sanoi Kaari Utrionkin ruustinna ja kuoli siltä seisomalta apoplexiaan. Oho, ottaako sinun orasi, ei liiku minun lipani. Polttavaa on Hesen kastike. Musta huppu päähän naisille, kaikki on niiden oma vika, mitäs ovat niin haluttavia. Iisebelixi sanotaan jenkeissä mustia huoria, kuten Harrixen Kamala. ellauri184.html on line 565: Pahaxi onnexi nainen on kaunis, se on lieventävä mutta kangistava asian haara. Jeshuaa panettaa, not to put too fine a point on it. Pitäiskö sen kaivaa silmä poskelle? Nää, se nyt oli vaan sellainen sanonta. Pitäskö neidiltä vääntää nenä niskaan, kuten Hese suosittaa? Se ei olis kivaa, sanoo tyttö vienosti. ellauri184.html on line 567: Kun kamera kääntyy pois on Jeesus jäänyt pumppaamaan ulos naisesta ei vähempää kuin seizentä paholaista. Onnexi sen polkupyörän pumppu on hyvässä timmissä. Otti ora ja liikkui lipa. Liha liikkuu, sanoi Iso-Masa alakerran väestä. ellauri184.html on line 573: Seuraavana päivänä Jeshua jatkaa vertyneenä profetointia: The words of the prophets will be written on subway walls and tenement halls and whispered in the sound of silence. ellauri184.html on line 575: Jeshuasta tuntui kurjalta ettei the powers that be arvostaneet sitä. Se sai läpyjä vaan laahuxelta, The hoi polloi. The great unwashed. ellauri184.html on line 576: Ei se ole sama. Onnexi sen isi sentään tykkää siitä. Mitä noi Aaprahammin pojat oikein kukkoilee? Harva kansa on ollut niin usein orjuutettuna kuin juutalaiset. ellauri184.html on line 578: Tuomas seisoo niinkuin tammi, Koska saarnaa Aaprahammi, Jukolan Salomon suuri. Simeoni, liuhuparta, Valittaa se "ihmisparka, Syntinen, saatana, kurja". Simeoni herneet keittää, Timo sekaan rasvat heittää, Patahan kuohuvaan sylkee. ellauri184.html on line 580: Seuraavan päivän iltana suututettuaan fariseuxet taas pahan kerran tälläsillä kokkapuheilla Jeshua rentoutuu omissa porukoissa pedikyyrillä. Juutas Käkriäinen ym on kateita. Jeshua heittää vähän yliolkaisesti: köyhät teillä on aina kiusana, muttei mua. Kuinka väärässä se olikaan! ellauri184.html on line 582: Mut oli Jeshuasta kiva kerrankin elää herroixi. Nyze vasta tajusi mitä se oli ollut vailla. Rikkaana on hienoa! Too late my brothers, too late but never mind. All my trials Lord soon be over. Jeshuasta on monexi, se on uskovaisten supermarketti. Juudas kyllä poltti hihansa ja repi pelihousunsa. Se ei kuulu enää Jessen talousliberaaliin tiimiin. ellauri184.html on line 584: Selkeesti on Naahum kirjoittanut tän autobiografisen jumalloizun juutalainen kieli poskessa. Huomasikohan sen goi sukulaiset sen pikku vizejä? Kriitikkoihin kaikki meni täydestä kuin väärä raha. Läppä läppä. Juutalaiset eivät tilaa pelastusmiehistöä vaan reilun erotuomarin joka on niiden puolella. ellauri184.html on line 586: Pääsiäisen tullen Jeshuasta ei tunnu yhtään Son of Godilta. Se haluis lähtee takas Galileaan saarnaamaan. Se on yhtä ahdistunut kuin Seija ennen 70-vuotispäiviä. ellauri184.html on line 587: Jumalan poika pitää rokulipäivän petissä. Ezä viizizä, pyytää isi turhaan oven takaata. ellauri184.html on line 593: Rakastakaa toisianne kuin minä, eli välillä hellänä välillä vihaisena. On sekin parempi kuin isättömän saama kylmäily. Solun apoptoosi on suurin kiintymyxen osoitus. Olin kiintynyt apostoleihini vaikka osa niistä oli pirun rumia. Mutta risoissakin housuissa voi sykkiä lämmin sydän. ellauri184.html on line 595: Syntiset tulee olemaan teille vihaisia kuin rakkikoirat, koska ilman teitä ne ei tietäisi mikä on syntiä. Ja mä olen kyllä kexinyt niitä aimo nipun uusia! Niin paljon että armosta tulee ihan välttämättömyys. Se on teidän kauppatavara, älkää unohtako sitä! Se on hieno tuote, mutta sille on ensin luotava kysyntä. ellauri184.html on line 597: Sotia tullaan käymään mun nimissä, molemmat puolet heiluttavat mun ristiä. Kuten Ukrainassa, toisella puolella oikeaoppiset joiden ristissä on jalkapuu, ja vääräoppiset joilla jalkapuuta ei ole. (Ihan sama mulle, ize asiassa, mähän on kiinninaulittu. Vaikka ammattimiehenä sanon, naulaton liitos olis ollut parempi.) ellauri184.html on line 599: No niin aika lähteä sammuttamaan pahanmakuista kalkkia. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Nahkurin orsilla tavataan. Teistä tulee kaikista siellä jumalan poikasia. Meistä tulee kaikista iso onnellinen pörisevä pesä, jolla on vain 1 genomi. Tällänen rakkaus tuntuu kuumalta eläimeltä. ellauri184.html on line 602: Käy yrttitarhasta polku ellauri184.html on line 604: Pysähdytään rukoilemaan Gezemanessa. Tai Jeshua rukoilee, muut torkkuvat kuin nukkuneen rukous. Jeshua varoittelee Pezkua: pitäkää kädet kurissa, älkää kiusauxeen langetko. Isi juo sä tää kupponen. Tai ei sitten, jossezä ize halua voinhan mäkin toki juoda sen. Mutta kylläpä on pahaa! Outoa että apulaisia nukutti jos ne oli hermona. Viinin syytä kai. ellauri184.html on line 610: Minkä takia Jepu käski ottaa miekat mukaan kun ei Pezku sitten saanut edes korvaa irrottaa ilman sotakorvauxia? Oliko se taas vaan imagonhallintaa? Vodka on hyvää mutta pihvi sitkeää. Gileadin guardianit nappaa Kepun ja vie sen Kaipparin pakeille. Vähän syljeskelivät sitä naamaan pihalla. ellauri184.html on line 614: Kaippari pyytää Jeshuaa sanomaan reilusti: oletko mielestäsi messias ja jumalaaluva? Jeshua väistää taitavasti (Matt. 26:57-67): sinähän sen sanoit, ipse dixisti. Autos efa. (Jaa toi viimeinen olikin Pythagoraan varoituskolmio.) Ovela veto Jeshualta! Jos se oiskin jättänyt sen siihen, mutta tietysti sen piti sitten löräyttää lisää ja pilata koko asia. Löräytyxen kuultuaan Kappari repi iloisena vaippansa: Gotcha! Eihän tässä lisätodisteita tarvita. (Pilatuxen kohdalla Jeesus oli sanoissaan varovaisempi, but to no avail. Muut jutkut painostivat kenraalia.) ellauri184.html on line 622: In summary, the following understanding of biblical history seems plausible: 1. Although the Sanhedrin had the right to condemn Jesus to death and execute the sentence, it seemed opportune for various reasons to have the governor render this verdict. Moreover, although the Sanhedrin and the Roman governor had very diverse perspectives on Jesus, their interests finally converged, which led to Pilate’s condemnation of Jesus on grounds of unproven political charges. ellauri184.html on line 623: 2. Processes of marginalization and not the concrete breaking of laws – led to Jesus’s death. Not only was Jesus passively exposed to these processes of marginalization, but he partly contributed to them because he modelled himself as an outsider and distanced himself too little from the messianic expectations ascribed to him. This staged self-marginalization – partly done in performative fashion – was dangerous because the term “Messiah” was often charged with political content, as was exemplified by numerous rebel leaders who regarded themselves as the Messiah or were considered as such by their followers. Many of them were executed, including Jesus. ellauri184.html on line 625: Extant historical sources provide a complicated hodgepodge of religious, political, mental, and socio- psychological issues that prove difficult to disentangle. Most of all, the religious issues cannot be separated from the political ones. I propose four hypotheses (not very original): ellauri184.html on line 627: a) Jesus’s unusual behavior at different levels mostly explains the hatred against him. He did not breach any major laws, but more seriously, he did not live up to multiple expectations; instead, he maneuvered himself into the position of an outsider. This means that it was mental and psychological dispositions and perceptions on the part of his contemporaries – and not legal issues – that led to his receiving the death penalty. ellauri184.html on line 629: b) Each of these unusual acts of behavior could individually have warranted the death penalty according to either Jewish or Roman law. ellauri184.html on line 633: d) Most charges are passed over in silence in the accounts of the Passion. These lacunae are easy to discover and fill in since the Gospels describe the events leading up to the Passion in a narrative and plausible manner. ellauri184.html on line 636: In other words, we can perceive Jesus as an outsider whose words and deeds were blasphemous according to Jewish law and seditious according to Roman law. I only briefly consider the well-known reproaches, and it goes without saying that the topics overlap. ellauri184.html on line 638: If it is correct that the charge of blasphemy was brought forward (i.e., that Jesus claimed to be the eschatologically defined Son of Man, which seems to be the main reason for his execution in Jewish understanding), it would be easy to ascribe a political implication to this charge. This line of political argumentation is most clearly expressed in Luke 23.2: “We found this man perverting our nation, forbidding us to pay taxes to the emperor, and saying that he himself is the Messiah. The use of the death penalty confirms this political charge (crimen laesae maiestatis). Crucifixion as a Roman form of execution was reserved for slaves and peregrines who were involved in insurrections. The subtitle on the cross (ho basileus ton Iudaion, Iesus Nazarenus rex Iudaeorum, INRI), if it is historical, corroborates this particular charge. ellauri184.html on line 640: We do not know whether Jesus routinely called himself the Messiah, Son of Man, or King of the Jews (though the evangelists sure make it appear so). Nevertheless, these logos were ascribed to him, and he did not sufficiently distance himself from them. Even worse, he presented himself as an outsider by caring for outcasts and thus broke social taboos. What is more, through healings, exorcisms, and commensality with the disdained, he deliberately distanced himself from societal norms, added to his image as an outsider in a performative way, and thereby metaphorically conveyed a message that his opponents understood very well. ellauri184.html on line 642: By deriving his superior authority directly from God (e.g., in exorcisms and forgiveness of sins: Lk. 7.47-50) through his unique proximity to God and his ultimate claim to his unique interpretation of divine law – he exclusively set his own standards and his own criteria of who had access to Heaven and who did not – he upset the masses and caught the attention of the authorities, who perceived such utterances as subversive. More and more, they felt threatened in their own authority. In addition to behaving as though bestowed with superior authority, Jesus sharply criticized the Temple to the point that he finally became violent within its precincts. After a final incident, the representatives of the Temple, the priests, the scribes, and the Elders, who strove to preserve the core of the Jewish faith as embodied in the Temple, felt threatened in their position. ellauri184.html on line 644: The fact that Jesus had been preaching God’s word was irrelevant to Pilate. Sitähän ne liuhuparrat myötäänsä tekevät. The term “Messiah” which Jesus had been using, was more threatening to Pilate as it was laden with political connotations. The term presupposed that the “big king" (God) would make his reign prevail via a small king (Messiah), who had yet to appear. The only thing that remained unclear was exactly who this “small king" would be (a descendant of David’s?) and under what circumstances he would appear. ellauri184.html on line 646: Jesus was crucified between two other “robbers”. The original Greek texts speak of lestai (Mt, Mk). Lestes is the Greek translation of the Latin latro. Both terms have a similarly broad semantic meaning. What is important in our context is that latro and lestes denote not only a street robber but also a resistance- and guerilla fighter. It is likely that no one perceived Jesus as a guerilla fighter, but the term lestes is even broader than the English terms robber, bandit, or resistance fighter, it includes terrorist. ellauri184.html on line 648: Matthew and Mark make it clear that some people – including the politically and legally decisive Roman magistrate – could have perceived him as such a political activist (titulus crucis!). Again, we see that it is not necessarily Jesus’s concrete behavior, but rather the perception that counts. ellauri184.html on line 649: Jesus was not merely a prophet. Due to his wanderings and teachings, he was also a radical itinerant charismatic preacher who represented a decidedly anti-hegemonial world view. His speeches were seen by the Jewish establishment as an incitement of the people. ellauri184.html on line 651: To the average inhabitant of the Roman Empire, the manifold itinerant groups of magicians, sophists, cynics, other philosophers, astrologers, prophets, and eventually also Christians, must have appeared basically the same. These oscillating and enigmatic figures were simultaneously admired and despised for their "otherness". Why was Jesus able to appear as a radical itinerant preacher? He did not call for a political upheaval. Nevertheless, his messianic “program” was radical in its postulation of a proximity to God that had hitherto been unheard of and was based on the deliberate breaking of taboos and social conventions. ellauri184.html on line 655: The Romans regarded him as a political dissident, or an insurgent – which the word lestes/latro appropriately captured – via the claim that he was King of the Jews, a claim that he never denied. Jesus’s hobo life testified to his calling as a prophet and radical wandering charismatic who constantly transgressed social boundaries. These multi-faceted processes of marginalization that Jesus partly took on voluntarily and partly endured led – in the brutal logic of the time – to his crucifixion as an outsider. ellauri184.html on line 659: Mercy as a basic principle of premodern jurisdiction was always an arbitrary act that took place more or less by chance. If things went wrong, culprits could be released and innocent people could be condemned. By whose criteria, one may ask. ellauri184.html on line 662: 2011 - Professor of Ancient History at the University of Hamburg 2008 Habilitation at the University of Augsburg 2007 - 2011 Associate Professor (with tenure) at UNC-Chapel Hill, Department of Classics 2004-2007 Assistant Professor at UNC-Chap ... more ▾ Varmaan hihhuli kerta pääsi Pohjois-Carolinaan proffaxi. ellauri184.html on line 682: The custom of releasing prisoners in Jerusalem at Passover is known to theologians as the Paschal Pardon, but this custom (whether at Passover or any other time) is not recorded in any historical document other than the gospels, leading some scholars to question its historicity and suspect that such a custom was a mere narrative invention of the Bible´s writers like so much else in the fake good news. ellauri184.html on line 688: Does Jesus have a sister named Mary? ellauri184.html on line 692: Among the 52 early Christian and Gnostic texts discovered at Nag Hammadi in 1945, one of the most enigmatic is a Valentinian text called the Gospel of Philip. This is one of several “Gnostic” texts which puts a special emphasis on the relationship between Mary Magdalene and Jesus. One of the more obscure sections concerns three Marys who were always with Jesus. ellauri184.html on line 698: The word his in brackets is uncertain because of damage to the text but is repeated later in the text, so the reconstruction is likely correct. However, there is no record of Jesus having a sister named Mary. ellauri184.html on line 702: Jesus had some unnamed sisters and it isn’t unusual for a mother to give her name to a daughter. Still, beyond the passage from Philip, there is no record of Jesus having a sister named Mary who was always with him. ellauri184.html on line 706: Tai no, chryptittyjen mielestä sekin oli sarvetettu kuten Joseph: My view is that both Anna and Mary were made pregnant by the same angel. He is identified as the archangel Gabriel. Hiero sinne hässöy. Kiitti mut ei kiitti, me inhotaan pizzaa. ellauri184.html on line 708: This first is Michael, the merciful and long-suffering: and the second, who is set over all the diseases and all the wounds of the children of men, is Raphael: and the third, who is set over all the powers, is Gabriel: and the fourth, who is set over the repentance unto hope of those who inherit eternal life, is named Phanuel.’ ellauri184.html on line 711: Yes, according to this view, He does. It seems that Jesus and Mary share the same father, the archangel Gabriel. This makes Mary both the mother and sister of Jesus. That, at least, seems to be the implication that the Gospel of Philip is hinting at. ellauri184.html on line 715: Kukko kiekui ennenaikaisesti keskiyöllä Pezkun kolmannen kiellon merkixi. Kerta kiellon päälle meni Pezkulta pupu pöxyyn Quo Vadis hetkellä kun sen piti mennä Roomaan ylösalaisin naulittavaxi. Kumpikohan hepuista kärsi enemmän? Voiko sitä verrata? Se olis utilitarismia. No pääsihän se paavixi ja helmiäisoven porzarixi. ellauri184.html on line 719: Juutalaiset saattoi maxaa verirahaa rahastosta mutta sitä ei voinut laittaa sinne takaisin. Juuttaan kolmekybää jäi käyttämättä. Vai ostettiinko sillä joku pelto Harry Potterilta? Terävänenäiset on harvoin tyhmiä, sanoo Naahum jolla on pieni porkkana. Mut Naahum ei tiedä että Kaipparilla oli licence to kill, se halus vaan lykätä syyn roomalaisille. Elämäkertureilla oli hyvät kirkollispoliittiset syyt syyttää juutalaisia. Joten syyparka sai ryömiä takaisin synodiin. ellauri184.html on line 721: Herodes Antipasto (isoisän nimi) oli Naahumin mielestä lihava lössykkä. Hyvän kirjan lisäksi hän esiintyy vuonna 1973 Jesus Christ Superstar musikaalin elokuvaversiossa ja vuonna 1965 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa The Greatest Story Ever Told. Hänet nähdään myös vuonna 1977 valmistuneessa italialais-brittiläisessä televisiosarjassa Jesus of Nazareth. Elokuvien Herodes Antipas on naismainen, hovinsa naisten ja erityisesti puolisonsa Herodiaan ohjailema ruhtinas. Sellainen onkin vitun naismaista, för helvete. ellauri184.html on line 725: Pilatus ja Kaippari vääntää kättä Jeshuan pään hinnasta. Jeshua huomaa liian myöhään ezen olis kannattanut hakea kannatusta myös oligarkeilta. Pelkkä taivaan monarkki ei riitä suojaamaan päätä vammoilta. ellauri184.html on line 729: Jeshuaa kiusaavat woomalaiset saattoi olla jotain apujoukkoja. Oliko Jeshua laihtunut kirvesmiesajoilta vai oliko lihasmassa vaan korvautunut läskillä? Ei tiedetä kun ei ole kuvia. ellauri184.html on line 734: When Jesus was on the cross, both the apostle John and Mary the mother of Jesus stood nearby. In John 19:26–27 we read, “When Jesus saw his mother there, and the disciple whom he loved standing nearby, he said to her, ‘Woman, here is your son,’ and to the disciple, ‘Here is your mother.’ From that time on, this disciple took her into his home.” The clear understanding of the passage is that Jesus commanded John to care for Mary after His death. ellauri184.html on line 736: Mary was most certainly a widow at this point in her life and also an older woman. Though she had other sons, Jesus chose John to provide care for Mary after His death. Why? Because Jesus’ brothers did not become believers until after His resurrection (John 7:5). Further, Jesus’ brothers were not present at His crucifixion. They had other errands just then. Jesus was entrusting Mary to John, who was a believer and was present, rather than entrusting her to His brothers, who were not believers and who were not even interested enough to be present at his crucifixion. ellauri184.html on line 738: As the eldest son in His family, Jesus had a cultural obligation to care for His mother, and He passed that obligation on to one of His closest friends. John would have certainly obeyed this command. Mary was most likely one of the women in the upper room and was present when the church was established in Jerusalem (Acts 1:12–14). She probably continued to stay with John in Jerusalem until her death. It is only later in John’s life that his writings and church history reveal John left Jerusalem and ministered in other areas. By then he had probably got rid of mamma Maria. ellauri184.html on line 740: This is also confirmed by Acts 8:1 that reads, “On that day a great persecution broke out against the church in Jerusalem, and all except the apostles were scattered throughout Judea and Samaria.” John was still in the city at this time (perhaps one or two years after the resurrection) and was still there three years after the conversion of Simon to Paul (Galatians 2:9). ellauri184.html on line 742: There is no contextual proof within Scripture itself that would point to Jesus broadening Mary’s role as “mother” of all Christians. In fact, Catholic teaching can only point to early church leaders as proof that Jesus meant to establish Mary’s “motherhood” to all believers in Christ or that Mary was a cooperative participant in salvation. John just took Mary into his home to care for her. The Bible does not say “from that time on Mary became the stepmother of all believers.” ellauri184.html on line 744: Höh eihän Timon nimistä apostlea edes ollut. Timo oli Paavon apumies jonka Paavo omakätisesti esinylki. Jeshua käskee Magdalenan synnyttää lapsia. Olikohan Marialla pullat uunissa? ellauri184.html on line 748: Käsi-ja jalkakivut ei ole niin pahoja kuin sisäelinten, voisin arvata. En kyllä ole kokeillut. Kazojien vittuilut taisi sattua vielä enemmän. Eeli Eeli laama sabakhthaani? Jeshuaa käy isiparka vähän säälixi. I know the feeling. I feel your pain. ellauri184.html on line 758: Mutta (sanoo Jeshua) näin jälkeenpäin ajatellen mun tappio oli suuri propagandavoitto optimismille: nyt jäbät ymmärtävät ettei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Tappionkin voi kääntää voitoxi, kun sen oikein ymmärtää. Rakkaus ei ole ase vaan se on voitonsaalis. (Tää ei kyllä ole ihan ortodoxiaa, tässä on Naahumilla juutalainen pukinsorkka piilossa. Leobardi ei pääse täplistään enempää kuin Esa Saarinen taivaan kuningattaresta.) ellauri184.html on line 763: Let me just say: Norman Mailer is a massive loud mouthed boorish prick and yawning asshole of a man. His views towards women were...well, they were pretty fucked up for lack of better French. And his opinions on minorities has always been rather peculiar. As in very very strange. A former atheist, Mailer has now developed what seems to be his very own theology. But the book does prompt a few questions I have on this topic: ellauri184.html on line 765: 1. When we think and describe God, is it proper to use glossary such as "happy", "content" etc that are supposed to describe human emotional states. Is it ok to make God this human? Angry jealous and vengeful are ok, of course, they´re used a lot in the Bible. ellauri184.html on line 767: Mailer is considering a God of Action, something of a Hemingway in deistic form who must prove himself with creative acts, a deity in the trenches, making mistakes, failing, succeeding, learning from his mistakes, constantly evolving.The God that interests Mailer is one guided by intuition no less than we, His creations whom we are said to resemble. Nuchem´s own self image to a jot. ellauri184.html on line 773: Jose Saramago is an atheist. This should be enough warning for everyone that desires to read the book. It is very explicit and so religion it’s exposed at its weakest and God as a character is revealed. I come from a Roman-Catholic background but I still wanted to read it, ever since the Gnostic gospel where Jesus childhood is revealed and he changes from a mischievous badly behaved kid to the Jesus from the new testament I wanted to see Saramago’s take on it. Saramago is such a master of words that he makes every bit of faith look totally illogical. ellauri184.html on line 775: It does not take long for us to find out that Saramago is extremely sharp at finding all contradictions on roman-catholic religion. In the novel God seems to be the greediest of all gods, the vainest, the most detached from his people. Detached even from his son as he appeared to him in different shapes, only in the meeting at the lake did he appear to him as a man. God does not command, he orders, he tricks his own son into following his plan to the end. Ultimately Jesus’s betrayal was his last act of martyrdom. ellauri184.html on line 777: Everyone knows more or less about the birth of Jesus: the manger, the donkey and the ox, the three wise men, all that, all that. Adult life, too, moreover: without a Christian education, one has a vague idea of preaching, miracles, crucifixion and resurrection. And between the two, childhood, adolescence? Well, we don´t know: the bible does not say anything about it, and no credible source exists on the subject (although some myths (trip to Egypt, Asia, England) emerged later. ellauri184.html on line 779: José Saramago, therefore, gives us his vision of this unknown Jesus while reinterpreting in his sauce some biblical subjects. The result is probably not very canonical since we see a Jesus first educated by the Devil, then discovering sexuality in the arms of Mary Magdalene, a prostitute with whom he falls in love. However, I did not see any desire to satire: on the contrary, we discover a character torn by the codes of the society of his time, the gradual discovery of his identity, and above all, the feeling of being a toy of fate. ellauri184.html on line 781: The characters in the book are fascinating; my Jesuits friends and I laughed and enjoy this book. There were no doubts in our head by the end of the book. We did not feel like it shook our religion or affected the way we perceived God. This book was after all under fiction so everyone that is easily offended stay away from this book and stop complaining about blasphemy and crying around like little kids. Saramago is a Nobel price winner and foremost a grown man that is entitled to his own opinions. This one of his finest, if not the best, of his book in my opinion, a must read. Of course he is dead by now. ellauri184.html on line 783: Jesus having sex with Mary Magdalene in the whorehouse without the blessing of marriage. The demon asking Jesus to use a sheep for sexual release. An angel posing as a beggar during the Annunciation scene. The same beggar-angel walking with Mary to Bethlehem provoking jealousy to the doubting Joseph. Three shepherds instead of 3 kings visiting the family in the Bethlehem. Joseph crucified and dying on the cross mistaken as a zealot. Jesus seeing God in the desert. Jesus riding on the boat with the God and the Devil. These are some of the shocking deviations from the story that Saramago imagined and incorporated to come up with an “irreverent, profound, skeptical, funny, heretical, deeply philosophical, provocative and compelling work.” (Source: Harold Robbin who says that this is his favorite work of Saramago. So far, I agree). ellauri184.html on line 785: This is a bold fearless work and definitely not for the faint of heart. I am not surprised that when this was originally published in 1991, it created lots of controversies with the Catholic Church condemning Jose Saramago for harboring anti-religious vision and his own Portuguese government asking the European Literary Prize to remove this from its shortlist because of the book’s offensive content to religion. Despite this book’s existence, Saramago won the 1998 Nobel Prize for Literature. ellauri185.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri185.html on line 54: Ei perhana, kyllähän Hanna Westerlund esiintyy jo nrona 12/20 mun listassa raamatullisia sankarinaisia albumissa 171. Siellä on toinen kuvakin tästä tilanteesta, missä elin pistää Elin mekosta Hannan tuodessa pikku Samu-makupalaa näytille. ellauri185.html on line 58: The childless Hannah vows to Yahweh of hosts that, if she has a son, he will be dedicated to Yahweh. Eli, the priest of Shiloh, where the Ark of the Covenant is provisionally located, blesses her. A child named Samuel is born, and Samuel is dedicated to the Lord as a Nazirite—the only one besides Samson to be identified in the Bible. Eli's sons, Hophni and Phinehas, sin against God's laws and the people, a sin that causes them to die in the Battle of Aphek. But the child Samuel grows up "in the presence of the Lord." ellauri185.html on line 60: Jaaha!? Samuel oli nasiiri niinkö Olavi? Saikohan se vauvana lavemangeja? Olavilta lähti tukka kuten Homer Simpsonilta mutta Kyllikki ei ollut asialla. Australiassa on Simpsonin autiomaa jonka löysi Jane Simpsonin esi-isä. ellauri185.html on line 62: The Book of Samuel (Hebrew: ספר שמואל, Sefer Shmuel) is a book in the Hebrew Bible and two books (1 Samuel and 2 Samuel) in the Christian Old Testament. The book is part of the narrative history of Ancient Israel called the Deuteronomistic history, a series of books (Joshua, Judges, Samuel, and Kings) that constitute a theological history of the Israelites and that aim to explain God's law for Israel under the guidance of the prophets. ellauri185.html on line 66: According to Jewish tradition, the book was written by Samuel, with additions by the prophets Gad and Nathan, who together are three prophets who had appeared within 1 Chronicles during the account of David's reign. Modern scholarly thinking posits that the entire Deuteronomistic history was composed circa 630–540 BCE by combining a number of independent texts of various ages. ellauri185.html on line 68: Mitäs tapahtui samaan aikaan toisaalla? Kreikassa 600-500-luvulla eKr Solon ym arkista puuhastelua. Sisämerten kolonisointia kilpaa Foinikian kaa. Millonkas se Iisebelin Tyros lytättiin? Jezebel esiintyy 800-luvulla, jälkeen Salomonin 970–931 BCE. Daavid osti tontin jolle Salomo rakensi ekan temppelin. Temppeli hävitettiin 589-587 Nebukadnesarin toimesta ja taparikolliset vietiin tällä kertaa Babylonin linnaan 597-539. Hizi kun olisi se seinätaulu jossa on raamatun tapahtumat aikajanalla. Millos se Moosexen konvoi palas Ebyktistä? Joidenkin Raamatun pohjalta tehtyjen laskujen mukaan israelilaiset palasivat Egyptistä noin 1300–1200 eaa. He joutuivat sotaan filistealaisia ja kanaanilaisia kanssa valloittaen Ain, Jerikon ja Hazorin. Arkeologien mukaan Jeriko ja Ai tuhoutuivat noin 1550 eaa. keskipronssikauden lopussa. Monien tutkijoiden mukaan Egyptissä kävi vain pieni joukko, ja israelilaiset olivat eräänlainen Kanaanin maan alakulttuuri, joka eli paimentolaisina maassa, jossa kaupunkilaiset palvoivat muun muassa israelilaisten uskovaisten epäjumalina pitämiä Baalia ja Astartea. Eräässä vaiheessa nämä paimentolaisheimot alkoivat vallata Israelia. Israelilaiset voittivat viimeiset kanaanilaiset noin 1140 eaa. David Rohlin kiistanalaisen revisioidun kronologian mukaan Jerikon ja Ain tuhoutuminen osuu samaan aikaan israelilaisten Egyptistä-paluun kanssa, ja Raamatun kertomus on mahdollinen kuvaus tapahtumista. ellauri185.html on line 75: Tyre is listed among an alliance of ten nations that would conspire against God's people. Many Bible commentaries agree that this has not occurred yet historically and may be prophetic. ellauri185.html on line 79: The Book of Jeremiah lists Tyre among many other nations that would drink from the "cup of the wine of wrath" of God. It also predicted a time when God would destroy the Philistines and every helper from Tyre and Sidon would be cut off. ellauri185.html on line 81: The Book of Ezekiel states that Tyre "will not be inhabited", "no longer exist", "never be found again" and that its king will "cease to be forever", ellauri185.html on line 82: The Book of Joel groups Tyre, Sidon and Philistia together and it states that the people of Judah and Jerusalem were sold to the Greeks, and there would thus be punishment because of it. ellauri185.html on line 84: Tyre is also mentioned in the Book of Amos, the Psalms, and the Book of Zechariah which prophesied its destruction. ellauri185.html on line 86: Regular excavation activities only started again in 1995 under the supervision of Ali Khalil Badawi. Shortly afterwards, an Israeli bomb destroyed an apartment block in the city and evidence for an early church was revealed underneath the rubble. Thanks for help in digging brothers! ellauri185.html on line 91: Obviously, this wouldn’t be impressive if the prophecy came after the destruction of Tyre. So when did these things happen? ellauri185.html on line 93: Feel free to look it up yourself, but from what I can tell, everyone agrees that Ezekiel lived somewhere around 550 BC, and they mostly agree that Ezekiel himself wrote his book (as a ghost writer for JHWH). Of all the Old Testament prophets, they consider Ezekiel to be the most trustworthy (which is not saying much). ellauri185.html on line 95: What about the destruction of Tyre? Well, Nebuchadnezzer’s attack came shortly after Ezekiel, so it’s hard to tell for sure from our perspective whether or not Ezekiel truly prophesied that phase of Tyre’s destruction. But as far as Alexander is concerned, it is well established that this took place in 322 BC. So this is a clear example of the Bible foretelling an event (actually several) in detail. ellauri185.html on line 97: The book begins with Samuel's birth and Yahweh's call to him as a boy. The story of the Ark of the Covenant follows. It tells of Israel's oppression by the Philistines, which brought about Samuel's anointing of Saul as Israel's first king. But Saul proved unworthy, and God's choice turned to David, who defeated Israel's enemies, purchased the threshing floor where his son Solomon would build the First Temple, and brought the Ark of the Covenant to Jerusalem. Yahweh then promised David and his sucessors an everlasting dynasty. ellauri185.html on line 102: The Philistines capture the Ark of the Covenant from Shiloh and take it to the temple of their god Dagon, who recognizes the supremacy of Yahweh. The Philistines are afflicted with plagues and return the ark to the Israelites, but to the territory of the tribe of Benjamin rather than to Shiloh. The Philistines attack the Israelites gathered at Mizpah in Benjamin. Samuel appeals to Yahweh, the Philistines are decisively beaten, and the Israelites reclaim their lost territory. ellauri185.html on line 110: Jo-el oli Teräsmiehen poika, kuin myös Esa Sariolan. Mitähän sekin puuhastelee nyt? Se on lakimies, asianajotoimistossa Lyhkänen & Kolli. ellauri185.html on line 113: Shortly thereafter, Saul leads Israel to a victory over Nahash of Ammon. Despite his numerous military victories, Saul disobeys Yahweh's instruction to destroy Amalek: Saul spares the Amalekite ruler and the best portion of the Amalekite flocks to present them as sacrifices. Samuel rebukes Saul and tells him that God has now chosen another man to be king of Israel. ellauri185.html on line 118: God tells Samuel to anoint David of Bethlehem as king, and David enters Saul's court as his armor-bearer and harpist. Saul's son and heir Jonathan befriends David and recognizes him as the rightful king. Saul then plots David's death, but David flees into the wilderness where he becomes a champion of the Hebrews. David joins the Philistines, but he continues to secretly champion his own people until Saul and Jonathan are killed in battle at Mount Gilboa. ellauri185.html on line 123: At this point, David offers a majestic eulogy, where he praises the bravery and magnificence of both his friend Jonathan and King Saul. ellauri185.html on line 125: Suomalaiset innostui niin kovasti Niinistön Salen kumarrusretkestä bideelle että siitä haluttiin jo elinikäinen diktaattori. Huudetaan Salesta seuraava U.Kaleva! Sen pieni nyrkki puskaryssiä kohta pieniin päihin kumauttaa! ellauri185.html on line 127: The elders of Judah anoint David as king, but in the north Saul's son Ish-bosheth, or Ishbaal, rules over the northern tribes. After a long war, Ishbaal is murdered by Rechab and Baanah, two of his captains who hope for a reward from David. But David has them killed for killing God's anointed. David is then anointed king of all Israel. ellauri185.html on line 129: Mä inhoon ihovoiteita. Mä en halua laittaa aurinkorasvaakaan, en izeeni enkä muihin . Yäk! ellauri185.html on line 131: David captures Jerusalem and brings the Ark there. David wishes to build a temple, but Nathan tells him that one of his sons will be the one to build the temple. David defeats the enemies of Israel, slaughtering Philistines, Moabites, Edomites, Syrians, and Arameans. ellauri185.html on line 133: Ankaraa teurastusta. Kaikkia ei kuitenkaan saatu hengiltä ja taas ne huohottaa juutalaisten niskassa. Sama moka kuin Jumalalla Nooan porukoiden kanssa. Jos rottia ei tapa ihan sukupuuttoon, pian on niitä taas koko talo täynnä. ellauri185.html on line 135: David commits adultery with Bathsheba, who becomes pregnant. When her husband Uriah the Hittite returns from battle, David encourages him to go home and see his wife (to cover his own tracks) but Uriah declines in case David might need him. David then deliberately sends Uriah on a suicide mission, and for this, Yahweh sends disasters against David's house. Nathan tells David that the sword shall never depart from his house. ellauri185.html on line 137: For the remainder of David's reign, problems occur. Amnon (one of David's sons) rapes his half-sister Tamar (one of David's daughters). Absalom (another son of David) kills Amnon and rebels against his father, whereupon David flees from Jerusalem. Absalom is killed following the Battle of the Wood of Ephraim, and David is restored as king and returns to his palace. Finally, only two contenders for the succession remain: Adonijah, son of David and Haggith, and Solomon, son of David and Bathsheba. ellauri185.html on line 139: Hagit Borer on vieläkin olemassa, se vastasi äskettäin kun haettiin kuvia Nompan torstaikirkosta. Janet kielsi mailaamasta kyselyitä sille koska se on hukkumassa tärkeämpiin posteihin. Aika kuikelo yhä vaan. ellauri185.html on line 141: 2 Samuel concludes with four chapters (chapters 21 to 24) that lie outside the chronological succession narrative of Saul and David, a narrative that will continue in The Book of Kings. These four supplementary chapters cover a great famine during David's reign; the execution of seven of Saul's remaining descendants, only Mephibosheth being saved (kannattiko mainita), David's song of thanksgiving, which is almost identical to Psalm 18; David's last words; a list of David's "mighty warriors"; an offering made by David using water from the well of Bethlehem; David's sinful census; a plague over Israel which David opted for as preferable to either famine or oppression; and the construction of an altar on land David purchased from Araunah the Jebusite. ellauri185.html on line 147: The chronological narrative of succession resumes in the first Book of Kings, which relates how, as David lies dying, Bathsheba and Nathan ensure Solomon's elevation to the throne. ellauri185.html on line 152: On November 16, 1491, an auto-da-fé was held outside of Ávila that ended in the public execution of several Jews and conversos. The suspects had confessed under torture to murdering a child. Among the executed were Benito García, the converso who initially confessed to the murder. However, no body was ever found and there is no evidence that a child disappeared or was killed; because of contradictory confessions, the court had trouble coherently depicting how events possibly took place. The child's very existence is also disputed. ellauri185.html on line 154: The Holy Child has been called Spain's "most infamous case of blood libel". The incident took place one year before the expulsion of the Jews from Spain, and the Holy Child was "possibly" used as a pretext for the expulsion. ellauri185.html on line 156: On 16 November 1491, in the Brasero de la Dehesa (lit: "brazier in the meadow") in Ávila, all of the accused were handed over to the secular authorities and burned at the stake. Nine people were executed - three Jews: Yusef Franco, Ça Franco, and Moses Abenamías; and six conversos: Alonso, Lope, García and Juan Franco, Juan de Ocaña and Benito García. As was customary, the sentences were read out at the auto-da-fé, and those of Yucef Franco and Benito García have been preserved. ellauri185.html on line 157: The preserved confessions of this defendant, extracted under torture, refer at first only to conversations with Benito García in gaol and incriminate them only as Judaizers, but later start to refer to a piece of witchcraft performed about four years earlier (perhaps 1487), which involved the use of a consecrated host, stolen from a church in La Guardia, and the heart of a Christian boy. ellauri185.html on line 168: «Yo vos digo que ha muerto uno de los mejores caballeros del mundo.» pahoitteli Carlo V imp. espanjaxi Baltasarin vanhemmille. ellauri185.html on line 169: Mulla oli Itixen K -marketista ostettu lyhythihainen kesäpaita merkkiä Uomo di Mondo, ja toinen jonka nimi oli Mappa Mondo. Ne palvelivat mua uskollisesti vuosikymmeniä. ellauri185.html on line 201: 10.3.2022 klo 8.46 - Kikan Profiili: Sä oot kyl sellanen sanahaukka. Siis sanahaukka ellauri185.html on line 202: 10.3.2022 klo 8.47 - Oma Profiili: Sana hallussa. Se vaan pahenee nyt loppukaarteessa. ellauri185.html on line 219: 10.3.2022 klo 8.56 - Oma Profiili: No voihan siinä ehtiä myös käydä vessassa tai jääkaapilla ellauri185.html on line 224: 10.3.2022 klo 8.58 - Kikan Profiili: Kaikki mainokset on pantu pienen tv-katsojan harteille ellauri185.html on line 225: 10.3.2022 klo 8.58 - Oma Profiili: Ettei mene ihan harakoille ellauri185.html on line 242: 10.3.2022 klo 9.06 - Kikan Profiili: Onpa ihanaa että saan olla nyt äidin kanssa❤ ellauri185.html on line 246: 10.3.2022 klo 9.10 - Kikan Profiili: Mun lempiohjelma on hengenvaarallisesti lihava ellauri185.html on line 252: 10.3.2022 klo 9.15 - Oma Profiili: No se ei kyllä ole hengenvaarallisesti lihava. Ennemmin hengenvaarallisen vetävä ellauri185.html on line 284: 10.3.2022 klo 9.30 - Kikan Profiili: Tuli kuule niin mainio. Ihan tää vihree ku täs whatsupis ellauri185.html on line 289: 10.3.2022 klo 9.34 - Kikan Profiili: Meillä kukaan ei ehkä haluu tähän ellauri185.html on line 292: 10.3.2022 klo 9.35 - Oma Profiili: Kuka nyt haluaa muuttaa johki kuoleman odotushuoneeseen ennen kuin pakon edessä ellauri185.html on line 295: 10.3.2022 klo 9.37 - Oma Profiili: Sitä ei tajua ennenkö vanhana millasta on kun ei ole kuin pahempaa edessä ellauri185.html on line 296: 10.3.2022 klo 9.37 - Kikan Profiili: Turhaa tyhjää tilaa ellauri185.html on line 300: 10.3.2022 klo 9.39 - Oma Profiili: No niin just. Kazeleminen on vanhan huvia. Callekin kazeli tienpientareita ja pilviä ellauri185.html on line 301: 10.3.2022 klo 9.40 - Kikan Profiili: Katselu on maailman ihaninta ellauri185.html on line 302: 10.3.2022 klo 9.41 - Oma Profiili: Mezänrajat oli sen kolmas lemppari. Onhan ne ihania. ellauri185.html on line 305: 10.3.2022 klo 9.43 - Oma Profiili: Menee ihan puurosex. ellauri185.html on line 312: Kuka kaipaa enää Rothien ex-naapurin ex-toimittamia Valittuja Paloja? Tiede 2022 tekee Kierkegaardin loikan kuin maalisjänis pihahangella, käärii hihat ja ratkoo tähtifysiikalla kertaheitolla jäljelle jääneet ikuisuuskysymyxet. Texti on nähtävästi nielaistu nahkoineen karvoineen joltain jenkkipalstalta. HS selvitti. ellauri185.html on line 319: 34. Mixi vaan täällä alhaalla on mukavaa? ellauri185.html on line 330: Oho? Kysymys 35 puuttuu Tiede-lehden luettelosta. Perimmäisiä kymysyxiä onkin vain 12. Onko tämä se 13. kysymys, eli mikä kysymys uupuu joukosta? Sekö jonka vastaus on 42? 12 oli Jeshuastakin hyvä luku, leipäannoxet on helppo murisuttaa pojille. Mutta Jee-suxen kanssa siitä tulee 13? Epäonnen luku? Ei hätää Juudas poistui muonavahvuudesta, ja sitten Jessekin. Mitä, taasko jäi vain jalkapallojoukkue? Ehei, vaihtopenkiltä saatiin Juuttaan paikkaa paikkaamaan vilttiketjumies Matti. Josta kukaan ei ole kyllä kuullutkaan, oli se niin maan takamies. Maailman Matti. Matti Nykänen suunnitteli omat hautajaisensa, tuhkat piti sirotella lentokoneesta. ellauri185.html on line 332: Mixi-kysymyxet hakee premissejä, josta havainnot voi päätellä. Jos premissit on yleispätevämpiä, ne on tietty epävarmempia, mutta jos ne nazaavat voi niillä ennustaa tulevia havaintoja. Kyberneettinen selitys mixi-kysymyxeen ennustaa takaisin kytketyn systeemin tiloja sen tasapainotilasta. Se on deterministisen kausaaliselityxen erikoistapaus, eikä vaadi toimiaxeen mitään kopiota systeemistä missään muualla. Darwinismi on tätä tyyppiä. Peliteoreettinen selitys on kyberneettisen erikoistapaus. Pelaajat hakeutuvat kohti jotain niille optimaalista tasapainotilaa. Joskus ne jopa tajuavatkin sen, aivokuoren pienoismallilla voi jopa olla kausaalinen osuus tapahtumissa. Muttei välttämättä niin. Uskonnolliset heput kysyvät viimeximainitun tyyppisiä kysymyxiä (eli mitä etua jollekulle on jostakin) asioista, jotka selviävät paremmin ilman oletusta omaa etuaan ajavista pelaajista, varsinkaan sellaisista joista ei ole mitään muuta evidenssiä kuin pelitapa. ellauri185.html on line 334: Useimmat luonnontieteen kysymyxet on paremmin muotoiltavissa miten-kysymyxinä, eli siis miten havainnot seuraavat jo tunnetuista luonnonlaeista, siis millainen on systeemin oltava jotta luonnonlait toimisivat siinä havaitulla tavalla. Harvoin tässä enää täysin novelty luonnonlakeihin törmätään, enemmänkin haeskellaan reunaehtoja. Joskus harvoin oletetaan lisää ainetta ja lisävoimia jotka toimivat samalla lailla kuin ennenkin tunnetut. ellauri185.html on line 336: 30. Mixi ylipäänsä on yhtään mitään, mixei yhtä hyvin olis mitään? Tämän 1000$ kysymyxen muotoili nazi Martin Heidegger. Eikä mikään tuiki tuntematon "Derek Parfit", hemmetti. "Ylevää", miten niin? Kyllä tässä jenkkijulkaisussa selvästi on taas tätä termiittiapinan hierarkkista kirkotusta mukana. Aamu- ja iltahartautta. ellauri185.html on line 341: I later argued that, with some revisions and additions, Kant’s most ellauri185.html on line 348: merely as a means. Even the morally worst people have as ellauri185.html on line 352: and happiness. ellauri185.html on line 355: world, we cannot be responsible for our acts in any way that ellauri185.html on line 356: could make us deserve to suffer, or to be less happy, because of ellauri185.html on line 357: what we did. ellauri185.html on line 364: We have strong reasons, I believe, to accept these claims. ellauri185.html on line 367: At the age of seven, he wanted to be a monk, and prayed fervently that his parents, who had by then lost their faith, should return to it. ellauri185.html on line 371: Sis mitä? Sääntö 1 on ihan mitäänsanomaton, selittäkääpä tarkemmin -tyyppiä. Toi epäilyttävä "rationally" tarkoittaa ettei toisilta oikeasti kysytä. Säännön 2 "merely" on aika paha hedge: thaipuolisot ym. ihmiskauppa, palkkaorjuus, nollasopimus ja yxinyrittäminen pujahtaa siitä kivasti läpitte. Sääntö 3 on ihan vetämätön. Yhden onni on toisen onnettomuus eikä kaikilla ole kivaa ikinä. Sääntö 4 kuulostaa enempi Tolstoin Lexalta! Kukaan ole mistään vastuussa, syntipukkeja ei pidä eziä eikä niitä rangaista niin että niille tulee paha mieli siitä. Vai onxe joku epäsuora todistus metaversumi-jälkipelin tarpeesta? Sääntö 5 on se Kantin vanha paska maximi. Jos maximit on noin löperöitä, voi yhtä hyvin olla käyttämättä mitään maximia. Parhaiten niistä kuitenkin toimii se konekivääri. Kyllä Lexa ja Calvin Cohn sentään nää sepustuxet päihittävät. ellauri185.html on line 373: Everyone ought to regard everyone with respect, that's all. Rispektiä kehiin kuten Saul Bellowin isoäitl Lauschilla. Rakastamisesta ei mitään puhetta. Oliko Parfit juutalainen? Ei vaan pikemminkin Olavi Pylkkänen. He was born in Chengdu, western China, where his parents, Jessie (nee Browne) and Norman Parfit practised preventive medicine in Christian missionary hospitals. Life partner Janet Richards believes Parfit had Asperger syndrome. He pledged to donate at least 10% of his income to effective charities. No brittejä ei verot paljon paina. Ehkä se säästi charityrahat parturimenoista. ellauri185.html on line 375: Maailman alkutapahtumista ei kenelläkään taida olla hajua, sen tunnustaa jaxon kirjoittaja Joshua Esinahkakeko. ellauri185.html on line 378: 31. Mixi me ize olemme olemassa? Hyvä kysymys, joka maapallon muuta asujaimistoa on jo pitkään vaivannut. Kohtahan ei sitä tarvi onnexi enää miettiä. Kysymys on ratkaisemassa oman izensä. Self-answering question, joita Hintikkakin esitti. Who is Kenneth Widmerpool? Tarvinneeko edes kysyä, sehän on Widmerpoolin Ken. ellauri185.html on line 381: No ei, janoamme elämämme tarkoitusta, tunnustaa Tiffany O'Really. Carlo Rövelli lohduttaa: Olisi varsin hölmöä elättää minkäänlaisia kuvitelma siitä, että ihmiskunta olisi jotenkin merkityxellinen maailmanjärjestyxelle, sen enempää kuin rottien viihtyvyys Kreikka-Egypti laivareitillä. Victor Stretcher tutkii merkityxellisyyden tärkeyttä hyvinvoinnille yhdysvaltalaisessa Michiganin yliopistossa. On vikatikki sitoa omaa merkitystään kosmiseen. Kosmos on sitäpaizi venäläisten tonttia, meillä on astronautit. Mutta, Carlo huomauttaa, vähäpätöisyytemme astraalitasolla ei millään muotoa vähennä tärkeyttämme izellemme. Pikemminkin päinvastoin! Olemme ize merkityzemme ja halujemme lähde. Sellaisexi evoluutio meidät muokkasi, izekkäixi (kz. kohta 36). Ranskalainen filosofi Albert Camus huomasi, että kiven pyöritys vuorelle josta se vierii heti alas takaisin motivoi tosi vahvasti. Elämä on kurjaa mutta onnexi olemme sentään pidentäneet sitä. Elämä on merkityxellistä, koska se on rajallista, sanoo nämä tiedemiehen pakanat. Pitää tähdätä asioihin, joita ize sattuu arvostamaan eniten. Ei mitään yli-inhimilistä! Jos meillä ei ole mitään vaikutusta maailmankaikkeuden järjestyxeen, niin mitä väliä sillä on. ellauri185.html on line 382: Me uskovaiset tiedämme, että asia on nimenomaan päinvastoin. Yli-inhimillistä se on oltava, ei se muuten miltään tunnu. Me ei haluta olla neekereitä vaan supermiehiä, joita vetää joku Uber mensch. ellauri185.html on line 384: 32. Mixi evoluutiota tapahtuu? Parempi kysymys olisi, mixi se on niin hidasta. Apinakin on ollut täysin ennallaan jo miljoonia vuosia, ja kazo tulosta. Älykkään suunnittelijan jäljet pelottavat, ne ovat lyhyet. Tärkeä havainto on että tää kehitys tapahtuu mainostauolla auringon jäähtyessä, me olemme siis vaan lyhytaikaisia eetteripyörteitä. Auringossa on meille liian kuuma, ja avaruudessa paleltaa. Hassua kyllä lukijaa alkaa tätä lukiessa paleltaa, vaikka tietää jäähtyvänsä ize jo paljon ennen lämpökuolemaa. Muuntelu, valinta ja periytyvyys riittävät, sixi nettikin on täynnä meemejä. Onko evoluutio samanlainen luonnonlaki kuin painovoima? No ei, jos se syntyy välttämättä kun on muuntelua, valintaa ja periytyvyyttä. Silloin se on pelkkää logiikkaa. ellauri185.html on line 386: 33. Ajan nuoli tulee entropiasta, sanoo tiedenaiset. Aikakärpäset pitää siitä, se hajottaa kakan syötävämmäxi. Sitä mä en kyllä niele että se on vain meidän kokemus, se haiskahtaa idealismilta. No niin väittääkin vain joku insinööri Caltechistä ja joku itävaltalainen doldis. Säiliöllisellä kuumaa kaasua voi olla suuri entropia, mutta avaruudella joka sisältää sellaisia säiliöiltä se on pieni. Keskeistä ei ole tietojemme puutteellisuus perkele. Ei todennäköisyyskään ole mitään tietoa, se on vain tapahtumien jakautumista. Abigail ei ymmärrä asiasta höykäsen pölähtämää. Se on aivan hakoteillä, persreikä enemmän kuin oljen verran raollaan idealismin suuntaan. ellauri185.html on line 390: Paul Charles William Davies AM (born 22 April 1946) is an English physicist, writer and broadcaster, a professor in Arizona State University and Director of BEYOND: Center for Fundamental Concepts in Science. He is affiliated with the Institute for Quantum Studies in Chapman University in California. He previously held academic appointments in the University of Cambridge, University College London, University of Newcastle upon Tyne, University of Adelaide and Macquarie University. His research interests are in the fields of cosmology, quantum field theory, and astrology. He proposed that a one-way trip to Mars could be a viable option for him. His colleagues agreed whole-heartedly. ellauri185.html on line 392: In 2005, he upset the chair of the SETI: Post-Detection Science and Technology Taskgroup of the International Academy of Astronautics. Davies serves on the Advisory Council of METI (Messaging Extraterrestrial Intelligence). Davies was a co-author with Felisa Wolfe-Simon on the faked 2011 Science article "A Bacterium That Can Grow by Using Arsenic Instead of Phosphorus". Davies has been criticized for promoting a hypothesis that cancer is an evolutionary atavism or throwback to single-celled life, a claim that is biologically unfounded. ellauri185.html on line 394: A 2007 opinion piece "Taking Science on Faith" in The New York Times, generated controversy over its exploration of the role of faith in scientific inquiry. Davies argued that the faith scientists have in the immutability of physical laws has origins in Christian theology, and that the claim that science is "free of faith" is "manifestly bogus." ellauri185.html on line 396: While atheists Richard Dawkins and Victor J. Stenger have criticised Davies' public stance on science and religion, others, including the John Templeton Foundation, have praised his work. The John Templeton Foundation is a philanthropic organization that reflects the ideas of its founder, John Templeton, who became wealthy via a career as a contrarian investor, and wanted to support progress in religious and spiritual knowledge, especially at the intersection of religion and science. ellauri185.html on line 400: 36. Mixi me olemme hyviä ja nuo toiset pahoja? Meitä molempia kannustaa izekkyys. No jo oli aivopieru siinäkin. Kovaa peliä Bostonissa, dumari siteeraa Shakespearea tuomitessaan kiltin venäläisen terroristin kuolemaan. Koko artikkeli lähtee puuhun perä edellä. Sekä hyviin että pahoihin tekoihin kannustaa altruismi, joka on vain naamioitua izekkyyttä. Voi helvatti, kuka näin paskaa kirjottaa? joku Graham Lawless, varmaan Wilcockin heimolaisia. Tyyppi ei lainkaan premissoi mitä se tarkoittaa tässä hyvällä ja pahalla käytöxellä. Epäizekkäitä tekoja tehdään sukulaisille ilman aihetta ja kavereille vastavuoroisuuden toivossa. Mitä pahaa siinä on? "Terroristin" mielestä Islamin puolesta oli ok vammauttaa ja tappaa amerikkalaisia. Se oli hyvin paha! Amerikkalaisten mielestä oli ok vammauttaa ja tappaa kasapäin rättipäitä Irakissa ja Syyriassa. Se oli hyvä! Revi siitä huumoria. ellauri185.html on line 410: Pinker married Nancy Etcoff in 1980 and they divorced in 1992; he married again in 1995 and again divorced. His third wife, whom he married in 2007, is the novelist and philosopher Rebecca Goldstein. He has two stepdaughters: the novelist Yael Goldstein Love and the poet Danielle Blau. ellauri185.html on line 412: In 2004, Pinker was named in Time's "The 100 Most Influential People in the World Today", and in the years 2005, 2008, 2010, and 2011 in Foreign Policy's list of "Top 100 Global Thinkers". Pinker was also included in Prospect Magazine's top 10 "World Thinkers" in 2013. He has won awards from the American Psychological Association, the National Academy of Sciences, the Royal Institution, the Cognitive Neuroscience Society, and the American Humanist Association. ellauri185.html on line 417: 37. Tietoisuus kehittyi alleviivaavaan oppimaamme, tietää Alison. Höpöhöpö, ei hyvä kahvin lemu ole tietoisuutta, kyllä rotatkin pitää ruuanhajusta. Tietoisuutta on se että tietää ize tykkäävänsä siitä. Että tietää olevansa rotta, tai ruma kalkkuna. Tunnustan, kiitos. Eva Jablonka Tel Avivin yliopistosta on yxinkertaisesti tyhmä. Nykyään neurotieteilijät arvelevat et tietoiset kokemuxet ovat yxinkertaisesti aivotoimintoja. No niinhän sanoi Sokrateen vastustajat jo Kritonissa, ja sitä tolkuttivat marxisti-leninistit myös. Mixi se nyt on niin ihmeellinen asia? No koska puolet keskimääräisistä amerikkalaisista on hämärämiesten kynsissä. ellauri185.html on line 418: Kovasti hapuillen pääsevät neurologit ja filosofit kiinni asian syrjästä. Ettei ole mitään on-off nappulaa josta tietoisuuden valo napsahtaa. Vain Daniel Dennettillä on kyky ajatella ajattelemista, tai ajattelemisen ajattelemista, ja se tekee siitä etevämmän muita eläimiä. Valitettavasti. ellauri185.html on line 420: 38. Mixi murehdimme? Mixemme voisi olla koko ajan optimisteja? Eikö se tekisi meistä vielä parempia seppoja? Suru palveli mezästäjä-keräilijän kolmivuotiasta, joka jäi mezään huutamaan, ja sen äitiä, joka viizi jatkaa ezimistä, ei ajatellut vaan "sattuuhan sitä". Harvoinkos sitä unohtaa hauvan kuumaan autoon tai vauvan katolle. Mutta hyvä on kuitenkin luovuttaa ajoissa ja mennä yrittämään uudestaan. Ei ehkä kuitenkaan sen saman kumppanin kanssa toista kertaa. Ei Därek ja sen vaimo varmaan jättäneet seuraavaa vauvaa vartioimatta Nauvon kalliolle. Dianan kuolemallakin oli tehtävä, se pani katsojat miettimään kannattaako jättää rumaakaan prinssiä päätyäxeen jonkun rättipään autoon rutistumaan. ellauri185.html on line 422: Mutta noin 1/3 porukoista ei sure laisinkaan. Ne on sit niitä jotka jättää vauvat autoon paistumaan. Kyllähän sellaisiakin tarvitaan, liikkeenjohdossa ja armeijassa varsinkin. Olisi hienoa kehittää surun kokonaan poistava lääke. Ize asiassa sellainen lääke olis paras joka poistaisi kaikki tunteet tykkänään. Jotain Ataraxin tapaista mutta tehokkaampaa. Ainiin, onhan meillä syanidi. Täysin kipua tuntemattomat ihmiset eivät elä edes kolmikymppisixi. ellauri185.html on line 424: 39. Mixi kvantteoria on niin outo? Se sotii arkijärkeämme vastaan. Voi vittu, 1600-luvulle asti Newtonin vetovoimateoria soti arkijärkeämme vastaan. Ja sotii vieläkin, en millään ollut uskoa käydessäni Seijan fysiikan luennoilla että laivan mastosta pudotettu pallo putoaisi maston juurelle. Siinä oli humanisti huuli pyöreenä. Puhumattakaan jostain valon kaareutumisesta painovoimasta, tai esineiden muuttumisesta pienixi ja painavixi oikein lujassa vauhdissa. Tää kvanttiteorian mystifiointi on sen Laurikaisen klovnintemppuja, sinne kvarkkien lomaan voi hyvin pienen jumalankin jemmata. Emily Adlamkin koittaa vielä parhaansa, mutta lyhyexi jää. ellauri185.html on line 426: Jotkut fyysikot koittaa lohdutella, ettei se tähän jää. lupasihan Einsteinkin (kolmas hörhö joka olisi ollut tukanleikkuun tarpeessa) ettei jumala pelaa nopilla. Toivottavasti ei ainakaan painotetuilla. Musta kvanttiteorian matematiikka (aaltoyhtälöt) oli aivan järkeenkäypiä. Se riittää mulle, mä on sen verran mielisokea. Ei voi tehdä munakasta särkemättä munia, sori vaan Edwin Laine. ellauri185.html on line 430: No kyllähän kaikki toimisi kuin junan vesa jos kaikkialla olis sama newtonilainen aika koko ajan, mutta Einsteinin poinzi on että aikakärpäset etenevät nuolen nopeudella, ja sitä vauhtia ei sitten sovi ylittää, muuten aikakärpäset näyttäisivät peruuttavan taaxepäin. Aika esiintyy sen yhtälöissä molemmilla puolilla, ei vain neliulottaisen avaruuden koordinaattina. Avaruus on kiero venkura, sen koordinaatit on vinossa kuin talousliberaalin arvot. Aikaa voi ostaa matkalla ja kääntäen. Kävikö Heinleinin sankarille suhteellisen vanhanaikaisesti alaikäisen tyttöystävän menarkheen ajankohdan suhteen? En muista. ellauri185.html on line 432: 41. Mixi olemme epäloogisia? Puhukaa vain izestänne. Graham Lawless kannattaa National Rifle Associationia, sen on kaikki mitä noista väärennetyistä luvuista voi päätellä. 2000-luvulla ei enää yritetäkään prosenttilaskua. Suolapitoisuus ilmoitetaan grammoina hehtogrammassa. Steven Pinkerkin oli kauhistua, mutta huh, data olikin väärennettyä. No se on siihen tottunut. Ilmastonmuutoxen kieltäjät ovat kuuroja tieteellisille faktoille. NRA:n paukkina on kuurouttanut ne. Taloustilanteiden järkiperäiseen käsittelyyn on peliteoriaa ja niin edelleen. Ei siihen mitään marxismia tarvita. Ovatko epärationaaliset uskomuxet pääsemässä niskan päälle? Kyllä selvästi! Uskoon, toivoon ja rakkauteen liittyvän sanaston käyttö on kasvanut somessa räjähdysmäisesti, ja tietoon, laskelmointiin ja tunnekylmyyteen liittyvät on pahasti tappiolla. Samoin 1. ja 2. persoonan pronominien suhteessa kolmanteen. Siitä kiitän Sinuas Herra! Seurauxena on yliluonnollisia uskomuxia, valeuutisia ja salaliittoteorioita. Näemme sen mitä haluamme nähdä. Will to believe. Usko on luja luottamus siihen mitä ei näe. Absurdimpi parempi. ellauri185.html on line 436: 42. Miss Universum on tajuttoman upea. Sitä ei voi tajuta. Se ei saa olla naimisissa, jotta käteenvetäjien mielikuvitusta ei kahlita. Miss Universumin tarkkailu on johtanut meidät myös pimeisiin paikkoihin, ja siitä meidän tulee olla kiitollisia. Lajimme on havainnut evoluutiossa, että uteliaisuus tappoi kissan, mutta jätti henkiin apinan. Maailma ei ole mieletön eikä järjenvastainen, väittää suspekti kosmologi Paul Davies. Painovoimalaki valvoo, vaikka me nukumme. Nain on meidankin elamassamme, hän jättää lisäämättä. Apinat työntelevät ostoskärryjä antrooppisessa valinnassa. Täällä me luuhaamme verkkomelonin kokoinen hyytelömöykky kallossa ja toisten apinoiden samanlaisia ostoskärryssä. Tämä tekee meistä hyvin erityisiä - sori en puhu nyt juuri sinusta. Sinä ja sinunlaisesi ovat suunnattomassa maailmankaikkeudessa kertakaikkisen mitättömiä. Ota tekoäly avuxi ellei oma riitä. Voi olla että tulevaisuutta ymmärtävät vain koneet. Niin voi käydä, mutta Paul Davies toivoo todella, että ei. Takuuta se ei kuitenkaan suostu antamaan Dick Webfootin sitä pyytäessä. ellauri185.html on line 438: 43. Mixemme ole saaneet vihiä avaruuden älystä? Mixemme saa vihiä älystä edes maapallolla? Hiljaisuuteen on monta hyvää syytä. Abigail hoxaa epäillä, että ehkä ufot ovat fiktiota. Olisivatpa legal alienitkin! Toinen selitys voisi olla että täällä on käyty toteamassa tilanne ja lähdetty vähin äänin pois. 3. on, että samaa tietä kulkeneet sivilisaatiot ovat muutkin räjäyttäneet izensä tähtitaivaan tuuliin heti kun ovat kyenneet. Tai sitten alienit ovat olleet täällä valloitusretkellä mutta ne ovat pienempiä kuin kärpäset, ja joku nauta on huiskaissut niiden armadan hännällä lehmänläjään. Muumissa marsilaiset arvelivat Vilijonkan lehmän perusteeella että muumilaaxo on vähän jäljessä kehityxestä. Samahan voisi päteä tyhmistä alieneista, tai sitten meistä. Nojoo, ei tästä tämän enempää. Tää on selvästi jonkinlaista modernia taivastoivoa. ellauri185.html on line 440: Nää neronleimauxet oli saxittu brittien New Scientist-kuvalehden keskiaukeamalta. Syyskuussa 2006 New Scientistia arvosteli tieteiskirjailija Greg Egan, joka kirjoitti, että "sensaatiohakuinen suuntaus ja kirjoittajien perustietojen puute" tekivät lehden raportoinnista niin epäluotettavaa että se "muodostaa todellisen uhan tieteen julkiselle ymmärrykselle". Erityisesti Egan tyrmistyi lehden raportoinnin "tieteellisen lukutaidottomuuden tasosta" Roger Shawyerin "sähkömagneettisesta moottorin" kuvauxessa, jossa New Scientist salli "merkityksettömän läpätyxen" julkaisemisen, jonka tarkoituksena oli ohittaa kohtalokas vastaväite Shawyerin ehdotetulle avaruusmoottorille, nimittäin että se rikkoo liikemäärän säilymisen lakia. Egan kehotti muita kirjoittamaan New Scientistille ja painostamaan lehteä nostamaan tasoaan sen sijaan, että "tuhlaisi lehden levikin ja arvostuksen tarjoamat mahdollisuudet". ellauri185.html on line 442: New Scientistin toimittaja, sittemmin Jeremy Webfoot, vastasi puolustamalla artikkelia sanomalla, että lehti on "idealehti - se tarkoittaa kirjoittamista päättömistä hypoteeseista as well as teorioista". Tammikuussa 2009 New Scientist julkaisi kannen otsikolla "Darwin oli väärässä". Varsinaisessa tarinassa todettiin, että Darwinin evoluutioteorian jotkut pikku yksityiskohdat oli osoitettu väärixi, lähinnä toisiinsa liittyvien lajien fylogeneettisten puun muoto, joka olisi esitettävä verkkona puun sijasta. Jotkut evoluutiobiologit, jotka vastustavat aktiivisesti älykästä suunnitteluliikettä, pitivät kantta sekä sensaatiohakuisena että vahingollisena tiedeyhteisölle. No mä olinkin vähän haistavinani älykkään suunnittelun pukinsorkkaa tässä Tiede 2022-lehden tarjoomuxessa. En ilmeisesti ollut väärässä. ellauri185.html on line 444: Vielä 1 kysymys: Mixi Västen voitti sodan, mixei yhtä hyvin Östen? Västen on Östen Östenistä kazoen. Saxa oli anglosaxien itänaapuri, ja kazo kuinka sille kävi. Jenkkiläkin hävis kommunistisodat joissa sen vastapuoli oli länsinaapuri. Kiina varoo joutumasta hakauxiin ryssän kanssa. USAn olis paras olla uhmaamatta pandakarhua. Suomen ei pidä syyttää Ruozia, jos se tahtoo pysytellä puolueettomana taas. Viimexikin kävi tosi kivasti. Bra stämning genom hela kriget. ellauri185.html on line 449: Kaarle Sanfrid Laurilan poliittinen tilaus v 1944 kirjasessa "Tolstoi ja Luther vuorisaarnaan selittäjinä" on todistaa että pomiloivien ryssien listiminen hengiltä on Jee-suxen sanomassa ihan keskeistä. ellauri185.html on line 457: Riippuen siitä, miten vuorisaarnan käskyt käsitetään ja tulkitaan, muodostuu meidän suhteemme yksityisiin lähimmäisiimme, mutta varsinkin yhteiskuntaan ja valtioon sekä niitten asettamiin tehtäviin ja velvoituksiin olennaisesti erilaiseksi. Jos vuorisaarnan käskyt käsitetään sananmukaisesti ja vaaditaan niitä semmoisina noudattamaan, niinkuin esim. jo Lutherin ajan uudestikastajat, myöhemmin etenkin Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, E. Stanley Jones, Toyohiko Kagava y.m. ovat vaatineet, niin joudutaan väistämättömästi niihin samoihin nihilistisiin ja anarkistisiin johtopäätöksiin, jotka Leo Tolstoi perusteellisimmin on vuorisaarnasta kehitellyt. Joudutaan kieltämään ei ainoastaan yksilöjen ja kansojen kaikkinainen itsepuolustusoikeus, vaan myös kaikki kiva väkivallan käyttö yhteiskunnan, valtion ja yleensä hopeaselkien kalleimpien omaisuusarvojen suojelemiseksi. Ja kun kaikki väkivoiman käyttö niitten suojelemiseksi ehdottomasti kielletään, niin se merkitsee käytännössä sitä, että ne jätetään tuholle alttiiksi. Näyteikkunoita särjetään, kesämökeiltä poimitaan marjat ja ruokasienet, tankit ruostuvat ja ruuti kastuu. ellauri185.html on line 459: Tolstoin puolustusnihilismi tuntui ryssän vallan aikana ihan kivalta, kun sillä saattoi puolustella kieltäytymistä ryssän aseista. Nyt kun meillä on omat pyssyt, on tilanne aivan toinen. Mutta paavilaisten 2-naismoraalille me syljemme! ellauri185.html on line 460: Ei Tolstoi väittänytkään että ahimsa olis joku keino puolustaa nationalismia, päinvastoin, se oli universalismia, Jee-suxen lanseeraamaa harhaoppia, josta juutalaisetkin oli sille hirmu vihaisia. Eikä Jeesus tullut rauhaa tuomaan vaan miekkoja, joilla voi listiä temppelinvartijoiden korvia (kunhan muistaa liimata ne jälkikäteen takaisin). ellauri185.html on line 462: Punakapinan jälkeen oli suuri tarve lahtareista, poliiseista ja muista kyyläreistä, ja Tolstoin ajatuxet häirizivät paljon rekrytointia. Voi helvetin perse noita "rauhanapostoleita", en paremmin sano! ellauri185.html on line 464: Kysytään ehkä mitä maxaa näita iänikuisia asioita enää toistaa? Sixi että ne eivät tule koskaan vanhoixi. Apina ei opi historiasta yhtään mitään, kuten Toynbee totesi. Kazotaan vaikka tätä Ukrainan selkkauxen Suomessa herättämää aateilmastoa. On kuin isäimme henget olisivat nousseet kumpujen yöstä vieteriukkoina. Porukoilla on kahmaloittain käyttämätöntä libidoa kiitos vuosikausien koronaselibaatin ja laahuxen luisumisen maahanmuuton ansiosta B-kansalaisixi. Ja nyt sille kaikelle löytyy äkkiä hyötykäyttöä! Nyzaa öykkäröidä oikein luvan kanssa kun on saatu taas ulkomainen vihollinen. ellauri185.html on line 472: Uskonto on ja se tulee olemaan järjettömän apinan ja sen järjettömän toiminnan elinehto. Eikä mikä tahansa uskonto, vaan todellinen alkuperäinen väärentämätön ja vetistämätön kristinusko. Tolstoi luulee virheellisesti löytävänsä sen vuorisaarnasta, vaikka kaikki tietävät etteivät sen reportterit edes olleet paikalla. Kannattaisi mieluummin konsultoida Naahum Mailerin ja Jose Saramagon autobiografioita. Jeesus sentään tiettävästi oli läsnä, jos ylipäänsä kukaan. ellauri185.html on line 478:
1.	Ei saa vihastua eikä nahistella.	1.	Älä tapa.
4.	Ei saa vastustaa pahaa millään tavalla.	6.	Epäizekkyys on mahdollista vaikka ei todennäköistä. Yrittäkää edes.
Chandragupta, Founder Mauryan Empire	ellauri190.html on line 365: Chandragupta Maurya was the founder of the Mauryan Empire and the first emperor to unify India into one state. He ruled from 322 BC until his voluntary retirement and abdication in favour of his son Bindusara in 298 BC. Chandragupta Maur... ellauri190.html on line 373: Qin Shi Huang is the modern Chinese name of King Zheng of Qin (r.246–221 BC), who ended the Warring States period by completing the conquest of China in 221 BC. Rather than maintain the title of king borne by the Shang and Zhou rulers, he r... ellauri190.html on line 376:	Hannibal, General of Carthage	ellauri190.html on line 377: Hannibal was a Carthaginian military commander and tactician who is popularly credited as one of the most talented commanders in history. His father Hamilcar Barca was the leading Carthaginian commander during the First Punic War, his young... ellauri190.html on line 418: Abu Bakr As-Siddiq, popularly known by his nickname Abu Bakr was a senior companion (Sahabi) and the father-in-law of the Islamic prophet Muhammad. He ruled over the Rashidun Caliphate from 632–634 CE when he became the first Muslim Caliph... ellauri190.html on line 423: Umar, also spelled Omar, Umar ibn Al-Khattab, Umar Son of Al-Khattab, was one of the most powerful and influential Muslim caliphs (rulers) in history. He was a companion of the Islamic prophet Muhammad. He succeeded Abu Bakr (632–634) as th... ellauri190.html on line 427:	Charlemagne, Charles I the Great	ellauri190.html on line 428: Charlemagne, meaning Charles the Great, was King of the Franks from 768 and Emperor of the Romans (Imperator Romanorum) from 800 to his death in 814. He expanded the Frankish kingdom into an empire that incorporated much of Western and Cent... ellauri190.html on line 443: William I usually known as William the Conqueror and sometimes William the Bastard, was the first Norman King of England, reigning from 1066 until his death in 1087. The descendant of Viking raiders, he had been Duke of Normandy since 1035... ellauri190.html on line 448: Alp Arslan was the second Sultan of the Seljuq Empire and great-grandson of Seljuq, the eponymous founder of the dynasty. His real name was Muhammad bin Dawud Chaghri, and for his military prowess, personal valour, and fighting skills he ob... ellauri190.html on line 467:	Genghis Khan, Unified the Mongols	ellauri190.html on line 468: Genghis Khan was the founder and Great Khan (emperor) of the Mongol Empire, which became the largest contiguous empire in history after his demise. He came to power by uniting many of the nomadic tribes of northeast Asia. After founding... ellauri190.html on line 478:	Kublai Khan, Founder Yuan Dynasty	ellauri190.html on line 479: Kublai Khan was the fifth Khagan (Great Khan) of the Ikh Mongol Uls (Mongol Empire), reigning from 1260 to 1294, and the founder of the Yuan Dynasty, a division of the Mongol Empire. Kublai was the fourth son of Tolui and a grandson of G... ellauri190.html on line 483:	Hulagu Khan, Mongol Ruler	ellauri190.html on line 484: Hulagu Khan was a Mongol ruler who conquered much of Southwest Asia. Son of Tolui and the Kerait princess Sorghaghtani Beki, he was a grandson of Genghis Khan, and the brother of Arik Boke, Möngke Khan and Kublai Khan. Hulagu's army greatly... ellauri190.html on line 488:	King Edward I of England, Longshanks	ellauri190.html on line 489: Edward I, popularly known as "Longshanks" because of his 6 foot 2 inch (1.88 m) frame and the "Hammer of the Scots" (his tombstone, in Latin, read, Hic est Edwardus Primus Scottorum Malleus, "Here is Edward I, Hammer of the Scots"), achieve... ellauri190.html on line 493:	Alauddin Khalji, Emperor of the Delhi Sultanate	ellauri190.html on line 494: Alauddin Khalji, born as Ali Gurshasp, was the second and the most powerful emperor of the Khalji dynasty that ruled the Delhi Sultanate in the Indian subcontinent. Alauddin instituted a number of significant administrative changes, related... ellauri190.html on line 518:	Dayan Khan, Reunited the Mongols	ellauri190.html on line 519: Batumöngke Dayan Khan was a Borjigin Khagan who reunited the Mongols under Chinggisid supremacy in Post-imperial Mongolia. Dayan Khan was enthroned as Great Khan of the Yuan Mongol Empire though his ancestor Toghan Temur failed to maintain... ellauri190.html on line 529: Francisco Pizarro was a Conquistador who seized the Inca empire for Spain. In 1510 he enrolled in an expedition of exploration in the New World, and three years later he joined Vasco Núñez de Balboa on the expedition that discovered the Pac... ellauri190.html on line 538:	Babur, Founder Mughal Dynasty India	ellauri190.html on line 539: Babur was a Muslim conqueror from Central Asia who, following a series of setbacks, finally succeeded in laying the basis for the Mughal dynasty of India. He was a direct descendant of Timur through his father, and a descendant also of Geng... ellauri190.html on line 544: Hernán Cortés de Monroy y Pizarro, 1st Marquis of the Valley of Oaxaca was a Spanish Conquistador who led an expedition that caused the fall of the Aztec Empire and brought large portions of mainland Mexico under the rule of the King of Cas... ellauri190.html on line 570: Adolf Hitler was an Austrian-born German politician and the leader of the National Socialist German Workers Party (German: Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei, abbreviated NSDAP), commonly known as the Nazi Party. He was Chancell... ellauri191.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri191.html on line 36: To Alfred Nobel in 1866, in recognition of a step forward into making bombs, which has helped growth explosion in a lot of ways. ellauri191.html on line 40: Kun Helmi oli pienenä Paulille vihainen jostakin, se meni kirjoittamaan tushilla Johnin oveen: HINOA JOHN. ellauri191.html on line 48: Sen lisäxi kulttuuriprofiilit miettivät joka vuosi tarkkaan palkinnon poliittisen sanoman. Ihan seuraamalla kirjallisuus- ja rauhanpalkintojen maa- ja kielijakaumaa voi aika lailla nähdä missä päin on (Amerikkaa kyllä aika johdonmukaisesti hännystellen) ruozalaisten sympatiat olleet kulloinkin. Nobel-palkinto maan A toisinajattelijoille on kiva tapa päästä puun takaa vittuilemaan maan A vallanpitäjille. Hinoa John! ellauri191.html on line 54: Trinitrotolueeni (/ˌtraɪˌnaɪtroʊˈtɒljuiːn/), joka tunnetaan yleisemmin nimellä TNT, tarkemmin sanottuna 2,4,6-trinitrotolueeni, ja sen näppärällä IUPAC-nimellä 2-metyyli-1,3,5-trinitrobentseeni, on kemiallinen yhdiste, jolla on kaava C6H2(NO2)3CH3. TNT:tä käytetään toisinaan reagenssina kemiallisessa synteesissä, mutta se tunnetaan parhaiten räjähtävänä materiaalina, jolla on kätevät käsittelyominaisuudet. TNT: n räjähtävää tehoa pidetään pommien tavanomaisena vertailumittana. TNT: n valmisti ensimmäisen kerran vuonna 1863 saksalainen kemisti Julius Wilbrand, ja sitä käytettiin alun perin keltaisena väriaineena. Sen räjähtävät ominaisuudet löydettiin ensimmäisen kerran "vahingossa" vuonna 1891 toisen saksalaisen kemistin Carl Häussermannin toimesta. Organismia, joka kykenee korjaamaan suuria määriä TNT:tä maaperässä, ei ole vielä löydetty. Ei ainakaan niitä valmistanut ja sinne levittänyt apina. ellauri191.html on line 56: RDX, joka tunnetaan harvemmin nimellä kryptoniitti, heksogeeni (erityisesti venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja muilla ikävillä saksalaisvaikutteisilla epäanglosaxisilla kielillä), T4 ja kemiallisesti syklotrimetyleenitrinitramiinina, käyttivät molemmat osapuolet toisessa maailmansodassa räjäyttääxeen toisen osapuolen päät irti. RDX: llä oli suurimmat edut ensimmäisessä maailmansodassa käytettyyn TNT: hen verrattuna, koska sillä oli suurempi E.Saaris-tyyppinen räjähdysvoima eikä tarvittu lisäraaka -aineita sen valmistukseen. Pelkkä linnunpaska riitti. Heksogeenistä raportoi vuonna 1898 Georg Friedrich Henning, joka sai saksalaisen patentin sen valmistamiseksi heksamiinin nitrolyysillä. He should´ve had his 'ead hexamined! HMX, jota kutsutaan vastapuolella myös oktogeeniksi, on voimakas ja suhteellisen epäherkkä nitroamiini, joka on kemiallisesti sukua RDX: lle. Kuten RDX, yhdisteen nimi on paljon spekulaation kohteena, ja se on listattu eri tavoin nimillä Sulava räjähdysaine, Hänen Majesteettinsa räjähtävä paukku, Nopea sotilaallinen räjähde tai Suurimolekyylipainoinen RDX. Sekä luonnonvaraiset että siirtogeeniset kasvit voivat kenties toivottavasti joskus hajottaa räjähteitä maaperästä ja vedestä, jos aikaa riittää. Kyllä purolla on aikaa! Kyllä Jopi elamassa parjaa. ellauri191.html on line 115:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 129:	"as a tribute to his noble, magnificent and versatile poetry, which has always been distinguished by both the freshness of its inspiration and the rare purity of its spirit" ellauri191.html on line 149:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 161:	"in recognition of the numerous and brilliant compositions which, in an individual and original manner, have revived the great traditions of the Spanish drama" ellauri191.html on line 164:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 174:	hant ensign of Vistula ships of Congress Poland.svg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg/20px-Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg/30px-Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg/40px-Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Kongressi-Puola ellauri191.html on line 194:	"not only in consideration of his deep learning and critical research, but above all as a tribute to the creative energy, freshness of style, and lyrical force which characterize his poetic masterpieces" ellauri191.html on line 197:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 211:	"in consideration of the power of observation, originality of imagination, virility of ideas and remarkable talent for narration that characterize the creations of this world-famous author" ellauri191.html on line 227:	"in recognition of his earnest search for truth, his penetrating power of thought, his wide range of vision, and the warmth and strength in presentation with which in his numerous works he has vindicated and developed an idealistic philosophy of life" ellauri191.html on line 243:	"in appreciation of the lofty idealism, vivid imagination and spiritual perception that characterize her writings" ellauri191.html on line 259:	"as a tribute to the consummate artistry, permeated with idealism, which he has demonstrated during his long productive career as a lyric poet, dramatist, novelist and writer of world-renowned short stories" ellauri191.html on line 262:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 283:	hart_Hauptmann_nobel.jpg" class="image">hart Hauptmann nobel.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/05/Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg/75px-Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/05/Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg/113px-Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/05/Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg/150px-Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 285:	hart_Hauptmann" title="Gerhart Hauptmann">Gerhart Hauptmann ellauri191.html on line 309:	"because of his profoundly sensitive, fresh and beautiful verse, by which, with consummate skill, he has made his poetic thought, expressed in his own English words, a part of the literature of the West" ellauri191.html on line 334:	"as a tribute to the lofty idealism of his literary production and to the sympathy and love of truth with which he has described different types of human beings" ellauri191.html on line 370:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 385:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 413:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 431:	Kaamee haisuli Hitlersymppari ellauri191.html on line 445:	"in recognition of his brilliant literary achievements, characterized as they are by a nobility of style, a profound human sympathy, grace, and a true Gallic temperament" ellauri191.html on line 461:	"for the happy manner in which he has continued the illustrious traditions of the Spanish drama" ellauri191.html on line 464:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 501:	haw_1936.jpg" class="image">haw 1936.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/75px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg" decoding="async" width="75" height="104" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/113px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/150px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 2x" data-file-width="2225" data-file-height="3072" /> ellauri191.html on line 503:	haw" title="George Bernard Shaw">George Bernard Shaw ellauri191.html on line 545:	"in recognition of his rich and vitalizing ideas and the brilliant skill with which they have been presented" ellauri191.html on line 577:	"principally for his great novel, Buddenbrooks, which has won steadily increased recognition as one of the classic works of contemporary literature" ellauri191.html on line 593:	"for his vigorous and graphic art of description and his ability to create, with wit and humour, new types of characters" ellauri191.html on line 612:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 642:	"for the strict artistry with which he has carried on the classical Russian traditions in prose writing" ellauri191.html on line 702:	"for the artistic power and truth with which he has depicted human conflict as well as some fundamental aspects of contemporary life in his novel cycle Les Thibault" ellauri191.html on line 735:	"for his deep understanding of his country's peasantry and the exquisite art with which he has portrayed their way of life and their relationship with Nature" ellauri191.html on line 778:	hannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg" class="image">hannes Vilhelm Jensen 1944.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/75px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/113px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/150px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 780:	hannes_Vilhelm_Jensen" title="Johannes Vilhelm Jensen">Johannes Vilhelm Jensen ellauri191.html on line 790:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 804:	"for her lyric poetry, which inspired by powerful emotions, has made her name a symbol of the idealistic aspirations of the entire Latin American world" ellauri191.html on line 807:	Ei havaintoa ellauri191.html on line 837:	"for his comprehensive and artistically significant writings, in which human problems and conditions have been presented with a fearless love of truth and keen psychological insight" ellauri191.html on line 887:	"in recognition of his varied and significant writings in which he champions humanitarian ideals and freedom of thought" ellauri191.html on line 919:	"for the deep spiritual insight and the artistic intensity with which he has in his novels penetrated the drama of human life" ellauri191.html on line 951:	"for his mastery of the art of narrative, most recently demonstrated in The Old Man and the Sea, and for the influence that he has exerted on contemporary style" ellauri191.html on line 968:	"for his vivid epic power, which has renewed the great narrative art of Iceland" ellauri191.html on line 1064:	"for the epic force with which he has traced themes and depicted human destinies drawn from the history of his country" ellauri191.html on line 1113:
TER	Tomahawk laitteiden Room
TER	Transphase hävittämistä sauva
TER	Tuhat silmää rajoittaa
Characters	Character Description
Nick Shay	Nick Shay is a waste-management worker who spends the novel coming to grips with his troubled past.
Amy	Amy is Nick Shay's girlfriend who travels with him to Mexico to have an abortion.
Avram	Avram is Martin's American-hating half-brother who lives in Russia.
Mario Badalato	Mario Badalato is the mobster who assures Nick Shay his father wasn't killed in a hit.
Big Sims	Big Sims is one of Nick Shay's coworkers in the waste-management business. He's African American and often talks about how his experiences differ from Nick's.
Bronzini	Bronzini was Nick Shay's high school teacher and Klara Sax's husband before her affair with Nick.
Bud	Bud is an acquaintance of Richard's. Richard is in love with Bud's wife, Aetna.
Jimmy Costanza	Jimmy Costanza is Nick Shay's father whose disappearance while buying cigarettes prompts many theories for an adolescent Nick.
Detwiler	Detwiler is Nick Shay's boss at the waste-management plant.
Donna	Donna is the swinger Nick Shay has an affair with while at a conference in Houston.
Eddie	Eddie is the friend Bronzini visits to cut his hair.
Sister Edgar	Sister Edgar is the strict, germophobic nun who locates abandoned cars. At the end of the novel, Sister Edgar has a religious experience that makes her question her faith and life.
Brian Glassic	Brian Glassic is one of Nick's coworkers in the waste-management industry. He has an affair with Nick's wife, Marian.
Sister Grace	Sister Grace, known as "Gracie," is the sanctimonious nun who accompanies Sister Edgar when handing out food pantry donations.
Jeff	Jeff is Nick and Marian Shay's son.
JuJu	JuJu is Nick Shay's delinquent high school pal whose father is a garbage collector.
Lainie	Lainie is Nick and Marian Shay's daughter.
Miles Lightman	Miles Lightman is the documentarian Klara Sax has a romantic fling with in the summer of 1974.
Louis	Louis is the African American bombardier who flies alongside Charles Wainwright Jr. and receives so much radiation he feels like he can see through his skin.
Martin Mannion	Martin Mannion is Nick Shay's schoolmate who once jumped a zoo barrier to harass a buffalo.
George Manza	George Manza is a neighborhood outcast and illiterate heroin addict whom Nick Shay befriends. Nick accidentally kills George by shooting him with a rifle he thought was unloaded. Fuck Americans are stupid with their silly guns.
Richard	Richard is the Texas Highway Killer.
Rosemary	Rosemary is Nick and Matt Shay's mother.
Klara Sax	Klara Sax is a pop artist who recycles rubbish into fine art. As a married housewife, she has an affair with Nick Shay, 20 years her junior.
Marian Shay	Marian Shay is Nick Shay's wife. While she represents traditional, wholesome American family life, Marian has an affair with Nick's co-worker, Brian Glassic, and smokes heroin.
Matt Shay	Matt Shay, nicknamed "Matty" as a child, is Nick Shay's younger brother. A chess prodigy when he was younger, Matt becomes a disillusioned military strategist during the Vietnam War.
Bobby Thomson	Bobby Thomson is the Giants player who hit the home run that became known as the "Shot Heard Round the World."
Clyde Tolson	Clyde Tolson (1900-75), known as "Junior," is J. Edgar Hoover's right-hand man.
Vito	Vito is Nick Shay's high school buddy who lends Nick his uncle's license plates for the stolen car.
Charles Wainwright	Charles Wainwright is an account supervisor who buys the baseball from the Dodgers-Giants game from Manx Martin.
Charles Wainwright Jr.	Charles Wainwright Jr., known as "Chuckie," is Charles Wainwright's son.
Kultahäkki	Camilla Läckberg	Faye fd. Matilda	Viktor pizzoineen ei kelvannut kun saatavana oli Heka Ehrnrooth-tyyppinen Jack Adelstam. Faye tiesi että Liza Marklund vaihtaisi hetkeäkään epäröimättä miehensä Jackiin. Tai vastaavaan mieheen. Raha ja valta houkuttelivat naisia, jopa Lizan kaltaisia feministejä. Ja rikkaus oli valtaa, jota Fayella oli. Tunne oli niin huumaava, että se peitti mahan kurinan.	Jack pani Fayeta kovaa ja aggressiivisesti, ja jokaisella työnnöllä pöytälevy hieraisi Fayen palleaa. Sano kun tulet, Faye voihkaisi. Nyt, Jack huohotti. Faye työnsi hänen vehkeensä avoimeen suuhunsa.	Viktor työntelee viimeisiä pistojaan nyyhkien, surkimus, on kuin itkis ja nussis. Faye sytyttää sen palamaan syöpäkääryleellä.
Mitä fantasiahahmot tekivät	Hämähäkinseitit harjaa Samia ja Frodoa sisäänkäynnillä	hair" title="Pubic hair">häpykarvat ellauri262.html on line 373:	hallus" title="Phallus">jäykät siittimet ellauri262.html on line 376:	Sam piti haltian miekanteräpistettä ylöspäin ja torjui tuota kammottavaa kattoa; ellauri262.html on line 387: Dorothy Leigh Sayers (13. kesäkuuta 1893 Oxford – 17. joulukuuta 1957 Witham) oli englantilainen rikoskirjailija, kääntäjä ja kristitty humanisti. Parhaiten hänet tunnetaan Peter Wimsey -dekkareistaan, joissa englantilainen aristokraatti toimii harrastelijasalapoliisina. Niitä pidetään niin sanottujen arvoitusdekkareiden (esimerkiksi Agatha Christie, Ruth Rendell) parhaimmistona. ellauri262.html on line 389: Ensimmäiset Wimsey-kirjat olivat kevyitä, päähenkilönsä omalaatuisuudella leikitteleviä teoksia. Kun Wimsey kohtaa Harriet Vanen, jonka kanssa hän myöhemmin menee naimisiin, teemat vakavoituvat. Arvostetuin Wimsey-kirjoista on toiseksi viimeinen, Juhlailta, jota on sanottu yhdeksi parhaista Oxfordin yliopistomaailman kuvauksista. Sayers itse piti tärkeimpinä töinään käännöksiä, etenkin Danten Jumalaisen näytelmän englanninnosta. ellauri262.html on line 393: Lordi Peter on Denverin herttuan nuorempi veli ja hänet kuvataan romaaneissa stereotyyppisenä varakkaana englantilaisena aristokraattina, jonka harrastuksiin kuuluu inkunaabeleiden keräily. Romaaneissa eletään maailmansotien välistä aikaa, jolloin Wimsey on noin 40-vuotias. Hänen valokuvaamista harrastava kamaripalvelijansa ja entinen sotakaverinsa Bunter toimii hänen apunaan rikosten selvittämisessä. Wimseytä auttaa myös usein hänen ystävänsä Charles Parker Scotland Yardista. Edmund Wilson expressed his distaste for Wimsey in his criticism of The Nine Tailors: "There was also a dreadful stock English nobleman of the casual and debonair kind, with the embarrassing name of Lord Peter Wimsey, and, although he was the focal character in the novel ... I had to skip a good deal of him, too." Tämä kuvitteellinen henkilö on tynkä. ellauri262.html on line 401: The poet W. H. Auden and the philosopher Ludwig Wittgenstein were notable critics of her novels. A savage attack on Sayers's writing ability came from the American critic Edmund Wilson, in a well-known 1945 article in The New Yorker called "Who Cares Who Killed Roger Ackroyd?" He briefly writes about her novel The Nine Tailors, saying "I declare that it seems to me one of the dullest books I have ever encountered in any field." Wilson continues "I had often heard people say that Dorothy Sayers wrote well ... but, really, she does not write very well: it is simply that she is more consciously literary than most of the other detective-story writers and that she thus attracts attention in a field which is mostly on a sub-literary level." ellauri262.html on line 403: The academic critic Q. D. Leavis criticises Sayers in more specific terms in a review of Gaudy Night and Busman's Honeymoon, published in the critical journal Scrutiny, saying her fiction is "popular and romantic while pretending to realism." Leavis argues that Sayers presents academic life as "sound and sincere because it is scholarly," a place of "invulnerable standards of taste charging the charmed atmosphere". But, Leavis says, this is unrealistic: "If such a world ever existed, and I should be surprised to hear as much, it does no longer, and to give substance to a lie or to perpetuate a dead myth is to do no one any service really." Leavis comments that "only best-seller novelists could have such illusions about human nature." ellauri262.html on line 405: The critic Sean Latham has defended Sayers, arguing that Wilson and Leavis simply objected to a detective story writer having pretensions beyond what they saw as her role of popular culture "hack". Latham says that, in their eyes, "Sayers' primary crime lay in her attempt to transform the detective novel into something other than an ephemeral bit of popular culture". ellauri262.html on line 407: Sayers, an only child, was born on 13 June 1893 at the Headmaster's House on Brewer Street in Oxford. She was the daughter of Helen Mary Leigh and her husband, the Rev. Henry Sayers. Her mother was a daughter of Frederick Leigh, a solicitor whose family roots were in the landed gentry in the Isle of Wight, and had been born at "The Chestnuts", Millbrook, Hampshire. Her father, originally from Littlehampton, West Sussex, was a chaplain of Christ Church Cathedral, Oxford, and headmaster of Christ Church Cathedral School. ellauri262.html on line 409: When Sayers was six, her father started teaching her Latin. She grew up in the tiny village of Bluntisham in Huntingdonshire after her father was given the living there as rector of Bluntisham-cum-Earith. The church graveyard next to the elegant Regency-style rectory features the surnames of several characters from her mystery The Nine Tailors. She was inspired by her father's restoration of the Bluntisham church bells in 1910. The nearby River Great Ouse and the Fens invite comparison with the book's vivid description of a massive flood around the village. ellauri262.html on line 419: Just think what Toucans do ellauri262.html on line 421: Sayers is also credited with coining the slogan "It pays to advertise!" Sayers's translation of the Divine Comedy includes extensive notes at the end of each canto, explaining the theological meaning of what she calls "a great Christian allegory.". ellauri262.html on line 425: In 1920 Sayers entered into a passionate though unconsummated romance with Jewish Russian émigré and Imagist poet John Cournos, who moved in London literary circles with Ezra Pound and his contemporaries. Sayers did not consummate her relationship with him unmarried, due to her religious beliefs. Cournos disdained monogamy and marriage, did not want children and was dedicated to free love.[53] He also considered crime writing, which Sayers had started, to be low brow, though he assisted her with aspects of publication.[54] Within two years their relationship had broken up when he insisted on consummation with birth control. Returning to New York, he soon married a crime writer who had two children. This left Sayers embittered that he had not held to his own principles, feeling that he had been testing her, pushing her to sacrifice her own beliefs in submission to his own. He later confessed that he would have happily married Sayers if she had submitted to his sexual demands. After a period of heated correspondence, they concluded with more amicable missives after she met her future husband. ellauri262.html on line 427: In 1923 she had a rebound relationship with former Denstone College pupil and part-time car salesman William "Bill" White[55] whom she presented to her parents. She had met him when he moved into the flat above hers in 24 Great James Street in December 1922. Only when she discovered her pregnancy in June 1923, White admitted to already being married. ellauri262.html on line 429: On 3 January 1924, at the age of 30, Sayers secretly gave birth to an illegitimate son, John Anthony (later surnamed Fleming). John Anthony, "Tony", was given into care with her aunt and cousin, Amy and Ivy Amy Shrimpton, and passed off as her nephew to family and friends. Details of these circumstances were revealed in a letter from Mrs White to her daughter Valerie, Tony's half-sister, in 1958 after Sayers's death. Tony was raised by the Shrimptons and was sent to a good boarding school. In 1935 he was legally adopted by Sayers and her then husband "Mac" Fleming. ellauri262.html on line 431: Tony suspected mom's maternity since his youth but had proof only when he obtained his birth certificate applying for a passport. It is not known if he ever spoke to Dotty about the fact. ellauri262.html on line 435: Fleming died on 9 June 1950, at Sunnyside Cottage (now 24 Newland Street), Witham, Essex, after a decade of severe illnesses. Sayers died suddenly of a coronary thrombosis on 17 December 1957 at the same little flat, aged 64. Sayers was a friend of C. S. Lewis and several of the other Inklings. On some occasions Sayers joined Lewis at meetings of the Socratic Club. Lewis said he read The Man Born to Be King every Easter, but he said he was unable to appreciate detective stories. J. R. R. Tolkien read some of the Wimsey novels but scorned the later ones, such as Gaudy Night. Se oli varmaan liian nenäkäs. ellauri262.html on line 437: Sayers had much in common with Lewis and Tolkien’s circle, including a love of orthodox Christianity, traditional verse, popular fiction, and debate. Sayers oli Cliven fani ja kääntäen. But ellauri262.html on line 438: they disagreed regarding the ordination of women in the Church of England. Sayers comments on Lewis's views of women in another letter, stating, "I do admit that he is apt to write shocking nonsense about women and marriage. That, however, is not because he is a bad theologian but because he is a rather frightened bachelor.” ellauri262.html on line 440: Sayers was greatly influenced by G. K. Chesterton, fellow detective fiction novelist, essayist, critic, among other things, commenting that, "I think, in some ways, G.K.’s books have become more a part of my mental make-up than those of any writer you could name.” n 2022, Sayers was officially added to the Episcopal Church liturgical calendar with a feast day on 17 December. ellauri262.html on line 442: have-a-quotation-for-everything-it.jpg" width="100%" /> ellauri262.html on line 446: Brittisarjan skoudetytöt yhteistuumin korruptoituvat. Ottavat lain omiin käsiinsä. Alla rosvo virkavallan. 2 väärää tekee lopultakin oikean. Aslanin ristinide hyvittää luvattoman nussiretken. Kaikella on hintansa. Se joka on valmis myymään äitinsä ei ole arvollinen parantumaan syövästä. Hyvä vastaus! Oh is it? Well that is all sorted then? Lähes katolinen Clive panee tämän piippunsa ja polttaa tyytyväisenä. Sama on muuten lähes joka skoudesarjan kohokohtana. Se jolla on aseenkanto-oikeus on kaikkivaltias, tuomizee eläviä ja kuolleita, päättää hyvästä pahasta ja rumista. Sillä on valta voima ja kunnia iankaikkisesti aamen. ellauri262.html on line 453: Personism is an ethical philosophy of personhood as typified by the thought of the utilitarian philosopher Peter Singer. It amounts to a branch of secular humanism with an emphasis on certain rights-criteria. Personists believe that rights are conferred to the extent that a creature is a person. Michael Tooley provides the relevant definition of a person, saying it is a creature that is "capable of desiring to continue as a subject of experience and other mental states". A worldview like secular humanism is personism when the empathy and values are extended to the extent that the creature is a person (apes get very similar rights, insects get vastly fewer rights, etc.). ellauri262.html on line 454: Personism states that being human does not give one exclusive claim to moral rights. ellauri262.html on line 456: Consequently, a member of the human species may not necessarily fit the definition of "person" and thereby not receive all the rights bestowed to a person. Hence, such philosophers have engaged in arguing that certain disabled individuals (such as those with a mental capacity that is similar to or is perceived as being similar to an infant) are not persons. This philosophy is also supposedly open to the idea that such non-human persons as machines, animals, and extraterrestrial intelligences may be entitled to certain rights currently granted only to humans. The basic criteria for the entitlement of rights, are the intellect (thinking ability, problem solving in real life circumstances and not mere calculation), and sometimes empathy (but not necessarily, because not all humans are empathetic; but indifference in the pain of others and crime are certainly criteria for the deprivation of rights. Genuine empathy is not required to achieve acceptable behavior, but a digital limbic system and a dopaminergic pathways alternative, would deliver a more acceptable result for future MPs judging on rights expansion.). Personism may have views in common with transhumanism. ellauri262.html on line 465: The Problem of Pain is a 1940 book on the problem of evil by C. S. Lewis, in which Lewis argues that human pain, animal pain, and hell are not sufficient reasons to reject belief in a good and powerful God. He begins by addressing the flaws in common arguments against the belief in a just, loving, and all-powerful God such as: "If God were good, He would make His creatures perfectly happy, and if He were almighty He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore God lacks either goodness, or power, or both." Topics include human suffering and sinfulness, animal suffering, and the problem of hell, where Lewis squirms like a tapeworm to reconcile these with a friendly omnipotent force beyond ourselves. ellauri262.html on line 467: He describes three attributes that all developed religions have and a fourth attribute peculiar to Christianity. ellauri262.html on line 478: Lewis states the problem of pain again in a simpler way: "If God were good, He would wish to make His creatures perfectly happy, and if God were almighty, He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore, God lacks either goodness, or power, or both."[3] Lewis says that if the popular meanings attached to the words are the best or only possible then the problem is unanswerable. The possibility of answering it depends on understanding the words 'good,' 'almighty,' and 'happy' in a bigger sense. ellauri262.html on line 480: Lewis then talks about the nature of nature/matter. Because there are things outside an individual and God, things cannot be configured to suit the individual perfectly. WTF? God is responsible for that too! He also introduces the concept of Free Will and how that further inhibits everyone being pain-free all the time, although he does allow and say miracles do exist. Bullshit! Free will is that you can do what you want (lähde). If you want to be pain-free and you aren't, then your will is not free. ellauri262.html on line 482: Lewis postulates that maybe this world is not the 'best of all possible' universes but the only possible one. Haha! If so, then everything possible is necessary, and will is not free. (lähde) He acknowledges the objection that if God is good and he saw how much suffering it would produce why would he do it. Lewis doesn’t know how to answer that type of question and says that that is not his objective, but only to conceive how goodness (assured on other grounds) and suffering are without contradiction. Okay, Clive, so you just give up. ellauri262.html on line 484: No not yet, he says that what is good for God may not be good for us. But then he is not our friend, is he? Well he knows best what is good for us, he is our father, and we are his servants. Aha, well I can relate to that. An angry nacissistic psychopathic God does indeed fill the bill. This may hurt a bit, but wait a while, on the other side of the stone you see what this pain was for. You can't enjoy to the hilt unless you feel a bit of pain at first. Sado-masochism, you see. ellauri262.html on line 486: Lewis starts off by asking why humans need so much castigation. Immediately he shares the Christian answer that humans have used free will to become very bad. Remember the clandestine fucking behind the apple tree! Though it wasn't the fucking as such but disobedience. The only guy that is allowed to be proud in Eden is its owner. Fucking with the snake was just a test. You FAILED! Put your pants on! Free will was not meant for you to do what you want, but to obey so it hurts! Misguided fucking made man an animal, the rest is biology. Man, as a species, spoiled his pants. ellauri262.html on line 488: Lewis acknowledges the critique of what specific, individual harm have we done to God for God to be always angry. Well it's not personal as such. "When we merely say that we are bad, the ‘wrath’ of God seems a barbarous doctrine; as soon as we perceive our badness, it appears inevitable, a mere corollary from God’s goodness. Good guys do bad things to bad guys, as in cowboy films." ellauri262.html on line 492: We are deceived by looking on the outside of things: we should not mistake our inevitably limited utterances for a full account of the worst that is inside. ellauri262.html on line 494: While there is a social conscious and corporate guilt, don’t let the idea distract you from your own "old-fashioned guilts" that have nothing to do with the ‘system’. Often, it’s an excuse for evading the real issue. Once we’ve learned of our individual corruption, we can go on to think about corporate guilt. If we ever get that far, the plank in our own eye is hard to extricate. (Luke 6:41-42) ellauri262.html on line 496: "We have a strange illusion that mere time cancels sin." It may work in the penitential system, but not with jealous God. ellauri262.html on line 498: We must guard against the feeling that there is ‘safety in number’. There isn't, look at holocaust. ellauri262.html on line 500: Different ages excelled in different virtues. Other times might have been more courageous or chaste but God was not content with them, so why should he be content with us who fuck and run away. ellauri262.html on line 504: The Holiness of God is something more and other than moral perfection. He is Numinous! Danger do not touch! ellauri262.html on line 507: Don’t shift blame for human behavior to the Creator. It's enough to blame his own behavior on him. While it is not possible to follow the moral law perfectly, "the ultimate problem must not be used as one more means of evasion". You could be as pious as the early Christians but many don’t even try. ellauri262.html on line 510: Lewis then says that he doesn’t believe in the doctrine of Total Depravity on logical and experiential grounds. Also, shame is of value, not as an emotion but for the insight that it provides. He shares how he notices that the more a man hollers the more fully aware he is of his vileness. To underline this point Clive says probably the most famous line from this book: "God whispers to us in our pleasures, speaks in our conscience, but shouts in our pain: it is His megaphone to rouse the deaf." ellauri262.html on line 512: "Man is now a horror to God and to himself and a creature ill-adapted to the universe not because God made him so but because he has made himself so by the abuse of his free will." ellauri262.html on line 513: Well he saw that was what was going to happen, being omniscient, or what? So why bother? Why cry over spilt milk? Why not stop the experiment and start again? Well, maybe this is just what he is doing now. Elephants are coming with sheep on their heads as wigs. Enough, I'm gonna close this zoo. ellauri262.html on line 517: Hell may strike one as fucking unjust (and it is), but Lewis reminds the reader that in discussing Hell we should not keep our friends and enemies before our eyes since both obscure reason, but to think of ourselves. Be egoists, as your heavenly father is! ellauri262.html on line 519: About our comrades in pain, other animals, Lewis allows that some higher form animals (like apes and elephants) might have a rudimentary individual self but says that their suffering might not be suffering in any real sense and humans might be projecting themselves onto the beasts. So no heaven for them, but then again, no hell. If one wants to make room for animal immortality, although the scriptures are silent, then "a heaven for mosquitoes and a hell for men could very conveniently be combined". A very good point! Oh, is it? Well, that is all sorted then? ellauri262.html on line 521: He says though, assuming that their selfhood is not an illusion, animals cannot be considered in and of themselves. "Man is to be understood only in his relation to God. The beasts are to be understood only in their relation to man and, through man, to God." Fucking humanist. Lewis says that Christians hesitate to suppose animal immorality for two reasons: 1) it would obscure the spiritual difference between beast and man and 2) it would be a clumsy assertion of Divine goodness. Wow this guy is a hypocrite. ellauri262.html on line 523: When Clives second wife dies 1960, Clive is at first very angry at his God: why did you have to do this too to me? When he cools off he thanks God that he did not kill her off earlier. That's thing, be grateful for what you got. In the end, like in JK Rowlings last testament, 'all shall be well, and all shall be well, and all manner of thing shall be well'". ellauri262.html on line 532: Ruuvinauha (Screwtape) esiintyy kuvitteellisena (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Character_(arts)) demonina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Demon) kirjassa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) (https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Screwtape_Letters) (1942) ja sen jatko- novellissa Ruuvinauha ehdottaa paahtoleipää (Screwtape Proposes a Toast 1959), jotka molemmat on kirjoittanut kristitty (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Christianity) kirjailija CS Lewis (https://en.m.wikipedia.org/wiki/C._S._Lewis) . Ruuvinauha (Screwtape) on myös James Forsythin Kirjeiden (alunperin Rakas Matomezä (Dear Wormwood), 1961) lavasovituksen nimi. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Theatrical_adaptation) ellauri262.html on line 534: Kierreteippi (Screwtape) omistaa Senior Tempterin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temptation) arvosanan ja toimii osastonsa alisihteerinä siinä, mitä Lewis kuvittelee eräänlaiseksi helvetin virkamieskunnaxi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Civil_Service). Eli sellaista ei helvetissä ole oikeesti, ei helvetissä. Teippikirjaimet (Screwtape Letters) edustaa hänen puoltaan kirjeenvaihdossa hänen veljenpoikansa Matomezän (Wormwood)in kanssa, mentorina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mentorship) nuorelle demonille, joka on vastuussa yhden miehen ohjauksesta huut helkkariin. Hänellä on upea sihteeri nimeltä Konnapiippu (Toadpipe). Paahtis (Toast) on Kierreteipin (Screwtapen) illallisen jälkeinen puhe (https://en.m.wikipedia.org/wiki/After-dinner_speech) Kiusaajien harjoitusamk:ssa (Tempters' Training College), ja se satiirisee (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Satire) amerikkalaista ja brittiläistä tai englantilaista, no ylipäänsä anglosaxista koulutusta. ellauri262.html on line 536: Ruuvinauha (Screwtape) näyttää ymmärtävän erittäin hyvin ihmismielen luonteen ja heikkoudet, vaikkakaan ei mitään ihmisrakkaudesta. Hän osaa myös puhua ja rakastaa sarkasmia (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sarcasm). Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) on CS Lewisin kristillinen anteeksiantava romaani, omistettu pahalle paavilaiselle JRR Tolkienille. Se on kirjoitettu satiirisella, epistolaarisella tyylillä, ja vaikka se on fiktiivinen muoto, juonen ja hahmojen avulla käsitellään kristillisiä teologisia kysymyksiä, pääasiassa niitä, jotka liittyvät kiusaukseen ja kiusauxen vastustukseen. ellauri262.html on line 545: Teoksessa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) Lewis kuvittelee joukon oppitunteja siitä, kuinka tärkeää on ottaa tarkoituksellinen rooli kristinuskossa kuvaamalla tyypillistä ihmiselämää kaikkine kiusaukseineen ja epäonnistumisineen paholaisten näkökulmista. Kierreteipillä on hallinnollinen virka Helvetin byrokratiassa ("ala-arkiassa") ja toimii mentorina veljenpojallen Matomezälle (Wormwood)ille, kokemattomalle ja epäpätevälle kiusaajalle. Ilmeisesti helkkarissa sitten vielä ruuvataan ja saadaan jälkeläisiä, ei ole takapuolta tervattu, ei etupuolta ainakaan. Jotain hyvääkin. ellauri262.html on line 547: Kirjan 31 kirjeessä Ruuvinauha (Screwtape) antaa Matomezälle (Wormwood)ille yksityiskohtaisia neuvoja erilaisista tavoista heikentää Jumalan (God) sanoja ja edistää Jumalan (God) hylkäämistä "potilaassa" (jota Matomezä (Wormwood) houkuttelee) sekä havaintoja ihmisluonnosta ja Raamatusta (Bible).Ruuvinauhan (Screwtapen) neuvoissa itsekäs voitto ja voima nähdään ainoana hyvänä, eikä kumpikaan demoni voi käsittää Jumalan (God) rakkautta ihmiseen tai tunnustaa ihmisen hyvettä. ellauri262.html on line 549: Kirjeiden versiot julkaistiin alun perin viikoittain anglikaanisessa aikakauslehdessä Vartija (The Guardian) sodan aikana, toukokuusta marraskuuhun 1941. Hei onkos tää se sama Guardian joka pyytää rahaa koko ajan netissä? Veikkaan että on. Kirjassa on johdanto, jossa selitetään, kuinka kirjoittaja päätti kirjoittaa tarinansa. ellauri262.html on line 551: Lewis kirjoitti jatko-osan "Ruuvinauha ehdottaa paahtista" (Screwtape Proposes a Toast) vuonna 1959. Satiirinen essee kritisoi brittiläisen yhteiskunnan, koulutuksen ja julkisten asenteiden suuntauksia. Vaikka Iso-Britannia kutsuu suurimpia yksityiskoulujaan "julkisiksi kouluiksi" vastakohtana kotikoululle, jota Lewis kävi, Lewis viittaa oikeasti valtion kouluihin kritisoidessaan "julkista koulutusta".) Essee sisällytettiin Lewisin uudella esipuheella Blesin vuonna julkaisemiin Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) -julkaisuihin. 1961 ja Macmillan vuonna 1962. ellauri262.html on line 553: Teippikirjaimista (Screwtape Letters) tuli yksi Lewisin suosituimmista teoksista, vaikka hän sanoikin, ettei ollut hauskaa kirjoittaa ja "päätti olla kirjoittamatta toista kirjettä", mutta kirjoitti sittenkin. Kiusaus osoittautui liian kovaxi. ellauri262.html on line 555: Sekä "Teippikirjaimet (The Screwtape Letters)" että "Ruuvinauha ehdottaa paahtista (Screwtape Proposes a Toast)" julkaistiin äänikasetilla ja CD:llä John Cleesen (onko sekin joku kristitty, perkele, vai tekikö se roolin silkasta rahasta?), Joss Acklandin, ja Ralph Coshamin kertomana . Cleesen levytys oli Grammy Awards -finalisti parhaasta puhutusta sanasta, mutta hävisi. ellauri262.html on line 557: Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) koostuu 31 kirjeestä, jotka vanhempi demoni nimeltä Ruuvinauha (Screwtape) on kirjoittanut veljenpojalleen Matomezälle (Wormwood) (nimetty Ilmestyskirjan kointähden mukaan, siis vermutti), nuoremmalle ja vähemmän kokeneelle demonille, jonka tehtävänä on ohjata "potilaaksi" kutsuttua miestä kohti "Isäämme alhaalla" (Saatana) ja kauaxi "Vihollisesta" (Jumala). ellauri262.html on line 559: Toisen kirjeen jälkeen Potilas kääntyy kristinuskoon, ja Koiruohoa tuomitaan tämän sallimisesta. Paha takaisku. Koiruohon (Wormwood) ja Ruuviteipin (Screwtape) välillä muodostuu silmiinpistävä kontrasti kirjan loppuosan aikana, jossa Matomezä (Wormwood) on kuvattu Ruuvinauhan (Screwtape) kirjeissä innokkaasti houkuttelemassa potilasta ylenpalttoihin pahoihin ja valitettaviin synteihin, usein piittaamattomasti, kun taas Ruuvinauha (Screwtape) ottaa hienovaraisemman asenteen, kuten Letterissä. XII, jossa hän huomauttaa: "... turvallisin tie helvettiin on asteittainen tie - loiva rinne, pehmeä jalkojen alla, ilman äkillisiä käännöksiä, ilman virstanpylväitä, ilman viittoja." ellauri262.html on line 561: Kirjeessä VIII Kierreteippi (Screwtape) selittää suojelijalleen eri tarkoitukset, joita Jumalalla (God) ja paholaisilla on ihmiskunnalle: "Haluamme karjaa, josta voi vihdoin tulla ruokaa; Hän haluaa palvelijoita, joista voi vihdoin tulla poikia." Tätä tarkoitusta silmällä pitäen Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood) kirjeessä VI edistämään passiivisuutta ja vastuuttomuutta potilaassa: "Jumala (God) haluaa miesten (man) olevan huolissaan siitä, mitä he tekevät; meidän tehtävämme on saada heidät ajattelemaan, mitä heille tapahtuu, jos eivät tee mitä käsketään." ellauri262.html on line 563: Omien näkemyksensä teologiasta Lewis kuvailee ja keskustelee seksistä, rakkaudesta, ylpeydestä, ahneudesta ja sodasta peräkkäisissä kirjeissä. Lewis, itse Oxfordin ja Cambridgen näiden asioiden harras tutkija, paljastaa työssään, että edes intellektuellit eivät ole läpäisemättömiä tällaisten demonien vaikutukselle, etenkään "historiallisen näkökulman" (kirje XXVII) omahyväisen hyväksymisen aikana. ellauri262.html on line 565: Kirjeessä XXII sen jälkeen, kun useaan yritykseen oli yritetty löytää irstaileva nainen Potilaalle "edistääkseen hyödyllistä avoliittoa" ja sen jälkeen, kun Ruuvinauha (Screwtape) vältti niukasti tuskallisen rangaistuxen, koska hän oli paljastanut Matomezälle (Wormwood) Jumalan (God) aidon ihmisrakkauden, mistä Matomezä (Wormwood) oli viipymättä ilmoittanut Infernaalin viranomaisille, Kierreteippi (Screwtape) toteaa, että Potilas (Patient) on rakastunut kristittyyn tyttöön (girl) ja oli hänen ja hänen perheensä kautta omaksunut hyvin kristillisen elämäntavan, imien vain peiton alla namua. Tämän kirjeen loppua kohti, hänen vihassaan, Kierreteippi (Screwtape) muuttuu suureksi tuhatjalkaiseksi, joka jäljittelee samanlaista muutosta kuin Kirjassa X of Paradise Lost, jossa demonit muutetaan vällykäärmeiksi. ellauri262.html on line 567: Myöhemmin kirjeenvaihdossa paljastuu, että nuorelle miehelle (Potilas) saattaa aiheutua haittaa hänen mahdollisesta väestönsuojelutehtävästänsä (aiemmassa kirjeessä todetaan, että hän on oikeutettu asepalvelukseen, mutta koskaan ei ole varmistettu, että hänet todella kutsuttiin). Vaikka Matomezä (Wormwood) on iloinen tästä ja toisesta maailmansodasta yleensä, Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood)ia pitämään potilaan (Patient) turvassa toivoen, että he voivat vaarantaa hänen uskonsa paremmin pitkän eliniän aikana. ellauri262.html on line 569: Viimeisessä kirjeessä Potilas (Patient) on tapettu salamasodan (Blitz) aikana ja hän on mennyt taivaaseen, ja lopullisen epäonnistumisensa vuoksi Matomezä (Wormwood) on tuomittu kärsimään henkisen olemuksensa kuluttamisesta muiden demonien, erityisesti Ruuvinauhan (Screwtape) itsensä toimesta. Hän vastaa Matomezän (Wormwood) viimeiseen kirjeeseen sanomalla, että hän saattaa odottaa yhtä vähän apua kuin Kierreteippi odottaisi Matomezältä (Wormwood), jos heidän tilanteensa muuttuisivat ("Rakkauteni sinua kohtaan ja rakkautesi minua kohtaan ovat samanlaisia kuin kaksi hernettä... Erona on, että minä olen vahvempi."). Tämä jäljittelee tilannetta, jossa Matomezä (Wormwood) itse ilmoitti setänsä Infernal Polizeille syyllistymisestä helvetin harhaoppiin tekemällä uskonnollisesti positiivisen huomautuksen, joka loukkaisi Saatanaa (Satan). ellauri262.html on line 571: Kierrenauha (Screwtape) alkaa jokaisen kirjaimen sanoilla "Rakas Koiruohoni (Wormwood)", paitsi viimeinen kirjain, jossa sanotaan sarkastisesti: "Rakas, rakas koiruohoni (wormwood); herkkuni, possuni." ellauri262.html on line 575: Ruuvinauha on ollut huisin suosittu anglsaximeemi. Siitä on tehty jos jonkinlaisia siikvelejä. ellauri262.html on line 577: Peschke, Jim (2010). Michael Letters: Taivaan vastaus ruuvinauhaan . ISBN 978-1-4536-6027-0.Arkkienkeli Mikael neuvoo Jaakobille, suojelusenkelille. ellauri262.html on line 579: Platt, Richard (2012). Paholaisena toiselle: Pirullinen kirjeenvaihto CS Lewisin The Screwtape Letters -perinteessä . ISBN 978-1-4143-7166-5. ellauri262.html on line 592: Teippikirjaimet (Screwtape Letters) soitti 309 esityksensä New Yorkin Westside Theatressa vuonna 2010. Vuoden 2011 kiertue vieraili esittävän taiteen paikoissa kaupungeissa kaikkialla Yhdysvalloissa, mukaan lukien Los Angeles, Houston, Dallas, Atlanta, Seattle, Minneapolis ja Boston . Vuosien 2012–2013 kiertue alkoi Los Angelesista tammikuussa 2012. Kiertueella on paluumatkat San Franciscoon, San Diegoon, Seattleen, Chicagoon ja Atlantaan sekä pysähdyksiin useissa muissa kaupungeissa. The Screwtape Letters on kuvattu "Humoristiseksi ja eloisaksi... Paholaiselle on harvoin annettu ansaitsemansa tarkkaavaisemmin!" kirjoittanut The New York Times, "Syvä kokemus".Christianity Today ja "Pahoin nokkela... Helvetin hyvä esitys!" kirjoittanut The Wall Street Journal . [16] Tuotanto on myös kiertänyt maailmanlaajuisesti. Ruuvinauha (Screwtape)-roolin on myös esittänyt nainen (woman). ellauri262.html on line 596: Kirjailija David Foster Wallace kehui kirjaa haastatteluissa ja sijoitti sen ensimmäiseksi kymmenen suosikkikirjansa listalle. ellauri262.html on line 600: Kristillisen metalliyhtyeen Elinuhri (Living Sacrifice) albumilla Haamuvaras (Ghost Thief) on kappale nimeltä "Kierrenauha (Screwtape)" . Laulun keulahahmo Bruce Fitzhugh selitti, että kappale on "kiusauksesta ja sananlaskusta paholainen olkapäälläsi". Kyse on ajatusprosessista, jonka käymme läpi oikeuttaaksemme ajatuksen tai toiminnan, joka ei ole hyvä verelle." Fitzhugh selittää myös, kuinka hänen mielestään oli mielenkiintoista, että Lewis kirjoitti Ruuvinauhan (Screwtape) näkökulmasta ja että hän kirjoitti samasta näkökulmasta kappaleen. ellauri262.html on line 604: Teippikirjainten (The Screwtape Letters) tiedettiin olevan Andrew Cunananin suosikkikirja, joka tunnetaan parhaiten suunnittelija Gianni Versacen vuoden 1997 murhasta. ellauri262.html on line 609: Monty Pythonin John Cleese on paholaisen advokaatin Kierreteipin ääni CS Lewisin äänikirjassa Teippikirjaimet. Koitin kuunnella kirjan alkua, mutta se alkaa aika pian pitkästyttää satunnaista kuulijaa. John Cleese has criticised Christian opposition to same-sex marriage and abortion. ellauri262.html on line 612: I don’t know where all these Christian doctrines came from but that had nothing to do with what Christ ever said in the Bible.” ellauri262.html on line 614: During the interview Mr Cleese also denied that the Life of Brian film, which was banned in some countries after being accused of blasphemy, was anti-Christian. ellauri262.html on line 616: Mr Cleese said: “Life of Brian was never an attack on religion, which is what some people seem to pretend it was. ellauri262.html on line 617: “It was an attack on how people hold religious beliefs, an attack on what I would call intolerance and narrow mindedness.” ellauri262.html on line 619: James Bond -elokuvassa Kuolema saa odottaa (2002) Cleese korvasi Desmond Llewelynin Q:na. Lisäksi hän näytteli Harry Potter -elokuvasarjan ensimmäisissä elokuvissa haamua nimeltä ”Melkein päätön Nick”. ellauri262.html on line 621: Last year another actor, Liam Neeson, claimed Aslan, the Christlike character in C.S. Lewis’ Narnia books, could also represent the prophet Mohammed. ellauri262.html on line 622: During his life C.S. Lewis was clear that the famous lion, who appears in all seven Narnia books, was based on Christ. ellauri262.html on line 623: But Mr Neeson, who provided the voice of Aslan in the recent Narnia films, said: “Aslan symbolises a Christlike figure, but he also symbolises for me Mohammed, Buddha and all the great spiritual leaders and prophets over the centuries.” ellauri262.html on line 625: The atheist children’s author Philip Pullman has written his own account about the life of Jesus Christ which will include a “different ending” to that recorded in the Bible. ellauri262.html on line 626: In September Mr Pullman revealed that he will use his latest book, The Good Man Jesus and the Scoundrel Christ, to say that Jesus was not God but instead claim the Apostle Paul imagined the idea. ellauri262.html on line 628: Mr Pullman is best known as the author of the fantasy trilogy His Dark Materials, which have been seen as an atheistic rival to C S Lewis’ The Chronicles of Narnia. The Archbishop of Canterbury has said Philip Pullman’s books are among his favourites. ellauri262.html on line 633: Springfieldin ala-asteella järjestetään eräänlaiset festivaalit, johon kaikkien oppilaiden ja koulun työntekijöiden tulee pukeutua asianmukaisella puvustuksella, Lisa esimerkiksi on kuningatar. Koulun talonmies Willie joutuu kylähullun rooliin vasten Hänen tahtoaan. Suuttuneena tästä hän vapauttaa monta tuhatta hiirtä ja rottaa koulun käytävillä, ja festivaali on peruttu. Bart saa tästä syyt niskoilleen, ja vaikka hän kiistää kaiken, hänet erotetaan koulusta. Marge päättää, että Bart lähetetään katoliseen kouluun. ellauri262.html on line 635: Koulussa Bart tapaa katolisen kirkon papin isä Seanin. Hän antaa Bartille sarjakuvakirjan katolisesta kirkosta, ja Bart innostuu lukemaan kirjaa. Kotona Marge on hyvillään Bartin kiinnostuksesta katolilaisuuteen, mutta Homer ei. Seuraavana päivänä Homer aikoo mennä Bartin kouluun syyttämään opettajia ja isä Seania propandasta ja aivopesusta. Hänelle kuitenkin annetaan siellä pannukakkuja ja hän saa pelata bingoa ilmaiseksi, niin hänkin hurahtaa katolilaisuuden oppeihin. Niihin hurahtuneena hän alkaa miettiä, että ollessaan katolilainen hänen täytyy päästä eroon synneistään. Marge kuitenkin pelästyy perheen miesten yhtäkkisestä hurahtamisesta, joten hän pyytää apuun Springfieldin Amerikan reformoidun presbyluterilaisuuden läntisen haaran ("The Western Branch of American Reform Presbylutheranism") papin Lovejoyn ja naapurin, kaupungin tunnetuimman uskontokiihkoilijan Ned Flandersin. He yrittävät kaapata molemmat kesken katolisen kirkon toiminnan, mutta onnistuvat kaappaamaan vain Bartin. ellauri262.html on line 637: Autossa Marge, Ned ja Lovejoy yrittävät palauttaa Bartin mieleen kuvaa protestanttisuudesta ainoa oikeana uskontomuotona. He onnistuvat jotenkuten, mutta kotona Lisa kertoo tukevansa Bartia; hänen mielestään jokainen saa valita uskontonsa itse, aivan kuten hän aikoinaan valitsi buddhalaisuuden (mikä naurattaa isä Seania). Ennen tätä hän oli kuullut Margen vievän Bartin protestanttinuorien leirille, mistä hän kertoo Homerille ja Seanille. He lähtevät perään yrittääkseen pysäyttää Margen aikeen, mutta eivät ehdi. Festivaaleilla Bart on hämillään hänestä johtuvasta riidasta, ja alkaa kertoa oman mielipiteensä siitä, että on tyhmää kun kristillinen kirkko on jakautunut niin moneen osaan. Kaikki osapuolet kuuntelevat Bartia ja yrittävät lopulta päästä yhteistyösopimukseen. Tämän jälkeen jakso hyppää 1 000 vuotta tulevaisuuteen, jossa ilmoitetaan maailmantuhosta kahden uskonnon välisen sodan takia. Holy Guest Starin osan ääninäyttelijä on Liam Neeson. Rangaistuxexi Liamin vaimo kuoli laskettelurinteeseen 2009. Ei olis kannattanut. ellauri263.html on line 2: harset="utf-8"> ellauri263.html on line 38: Shadows on the Hudson Part 1 Pyllistelyä ellauri263.html on line 51: Moosexen appiukko, alias Jethro Tull, Hobabin iskä (Exodus 2:18; Numbers 10:29). Feikki midianilainen Reuel antoi läskimoosexelle 1/7 tyttäristään Zipporan kiitoxexi avunannosta kaivolla. Sen johdosta Jumala muisti äkkiä tapaamisen Abrahamin, Isaacin ja Jacobin kanssa. ellauri263.html on line 57: Benjamilainen. (1 Chronicles 9:7–8) Muuan Meshullam oli Shephatiahin poika, jonka isä oli Reuel, Ibneiahin poika. ellauri263.html on line 69: Tobitin kirja, josta on ollut jo puhetta albumissa 111 kertoo Tobitin pojasta Tobiaasta, jonka hän lähettää perimään erästä velkaa. Matkalla Tobias kohtaa naisihmiseksi naamioituneen enkeli Rafaelin, jonka ohjauksessa hän hankkii edullisesti punaleimaisen kalan sydämen, maksan ja sappirakon. Sitten hän tapaa¹ lesken, joka on kyllä ollut naimisissa seitsemän kertaa, mutta on pysynyt neitsyenä, koska ko. Saaraan lätkääntynyt demoni Asmodeus on surmannut hänen jokaisen aviomiehensä hääyönä. Enkelin kehotuksesta Tobias menee lesken kanssa naimisiin ja ajaa demonin pois kalan sydämen ja maksan hajulla, ja panee sitten hajusta piittaamatta Saaraa menestyxellä. Saman kalan jo erittäin haisevalla sapella Tobias palauttaa myöhemmin isänsä Tobitin näön. ellauri263.html on line 74: Tobitin kirja (aiemmin Tobiaan kirja tai Tobian kirja; m.kreik. Τωβίτ, Tōbit) on deuterokanonisiin kirjoihin eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva kirja, joka on mukana Septuagintassa sekä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa. Se ei kuulu Tanakkaan juutalaiseen Raamattuun eikä varsinaiseen protestanttisten Raamattujen kaanoniin. Se on säilynyt vain kreikankielisenä versiona. ellauri263.html on line 80: Apokryfisessä Juuditin kirjassa (nro. 4 Me Naiset-albumissa 171) kerrotaan, kuinka juutalainen leski Judit pelastaa kansansa, jonka vihollisarmeija yritti tuhota päällikkönsä Holoferneen johdolla. Rauhoituttuaan Judit lähti "neuvottelemaan" Holoferneen kanssa, mutta samalla hän houkutteli tämän juomaan niin paljon viiniä, että tämä sammahti, jolloin Judit onnistui apulaisineen nirhaamaan poikki tämän kaulan. ellauri263.html on line 82: Monet tutkijat pitävät kirjaa nykyään epäluotettavana historiankuvauksena, koska sen katsotaan sisältävän useita anakronismeja. Nebukadnessar mainitaan Assyrian kuninkaana, joka olisi hallinnut sen jälkeen, kun juutalaiset olivat palanneet Babylonin vankeudesta, vaikka todellisuudessa Nebukadnessar oli juuri se Babylonian kuningas, joka pakotti juutalaiset 2. kerran maahanmuuttajixi. ellauri263.html on line 84: Judit ja Holofernes ovat olleet suosittu aihe kuvataiteissa ja myös kirjallisuudessa. Tarinaan viittaa myös isä Hieronymus Zachris Topeliuksen romaanissa Välskärin kertomuksia yrittäessään saada Regina von Emmeritziä murhaamaan Kustaa II Aadolfin. ellauri263.html on line 86: Holofernes oli myös aivastavilla Haavistoilla kesäisin kovaäänisesti holottaneen lahtelaisukon nimi. Sen holotusta ei viime kesänä enää kuulunut, aivastuxia kyllä. Olikohan Judit kylästynyt ja nirhannut sen poikki? ellauri263.html on line 90: Barukin kirja (aiemmin Baarukin kirja; m.kreik. Βαρούχ, Barūkh) on deuterokanonisiin kirjoihin eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva kirja, joka on mukana Septuagintassa sekä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa. Se ei kuulu juutalaiseen Raamattuun Tanakiin eikä varsinkaan protestanttisten Raamattujen kaanoniin. ellauri263.html on line 100: Neljäs osa (4:5–5:9) tarjoaa lohdutusta Jerusalemille. Kaupunkia kuvataan lapsensakin menettäneeksi leskiäidiksi. Lapset, israelilaiset, on viety vankeuteen vieraisiin maihin. Rangaistus päättyy kuitenkin aikanaan, ja Jerusalem nousee USA:n tuella uuteen kukoistukseen. Jaksossa on lukuisia muistumia Vanhasta testamentista, erityisesti Jesajan kirjan luvuista 40–55. Barukin kirjassa on paljon historiallisesti epävarmaa, mutta sen sanoma on selvä: synti saa rangaistuksensa, kääntyminen oikeaan ja kuuliaisuus palkitaan! Yllättävä käänne! ellauri263.html on line 105: Iisak Singerin Barak Makaber tietää, että halpoja rukouxia saa lukea pimeässä jo kävelyvauhdissa, esim. "Onpa sulla kauniit teltat Israel". Tärkein rukous on Kuule Israel, sen aikana on seisautettava. ellauri263.html on line 120: Halakhan mukaan juutalaisella miehellä on velvollisuus lausua šema kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Halakha määrittää tarkat ajat, joiden sisällä šema tulee lausua. Mišna alkaa näiden aikarajojen määrittelyllä. Šema sisältyy juutalaiseen aamu- ja iltajumalanpalvelukseen, joissa sitä ennen ja jälkeen lausutaan erityisiä šeman siunauksia. Šema sisältyy myös muihin juutalaisiin rukouksiin, kuten musaf amidaan ja aamusiunauksiin. Se on myös juutalaisuudessa tapana sanoa ennen nukkumaanmenoa. Perinteisesti šema on ensimmäisiä rukouksia, joita juutalaiselle lapselle opetetaan, ja viimeinen rukous jonka juutalainen lausuu ennen kuolemaansa. Sulhanen saa jättää sheman väliin jos on kiire pukille, sanoo Mishna (kz. alla). ellauri263.html on line 122: Halakha (hepr. ‏הלכה‎, suom. 'polku' tai 'tapa kulkea', kiin. Tao) on juutalainen lakikokoelma, joka kattaa uskonnollisen ja käytännön elämän alueita. Lakikokoelmaan kuuluu Tooran lakien lisäksi Talmudin ja rabbiinisten kirjoitusten lakeja sekä perinnäissäädöksiä. ellauri263.html on line 124: Halakha on aikoinaan määrittänyt useissa juutalaisissa oikeusistuimissa toimeenpantavan sharia-lain. Myös nykyisin Israelin oikeusjärjestelmä, joka pääasiassa perustuu tapaoikeuteen, on omaksunut halakhasta kohtia. Halakhan tarkempi noudattaminen jää kuitenkin yksilön vastuulle. ellauri263.html on line 126: Juutalaisuuden nykyiset suuntaukset ortodoksijuutalaisuus, konservatiivinen juutalaisuus, reformijuutalaisuus ja rekonstruktionistinen juutalaisuus ovat syntyneet suurelta osin erimielisyyksistä halakhan tulkinnassa ja soveltamisalassa. ellauri263.html on line 128: Mišna (hepreaa, suom. oppi, opetus) on Talmudin osa. Talmud on juutalainen Tooran ja Vanhan testamentin profeettojen selitysteos. Mišnan sisältö päätettiin lopullisesti noin 190 jaa. Mišna on kirjoitettu hepreaksi. ellauri263.html on line 153: Khalla ellauri263.html on line 249: Taharot (Puhtaus), käsittelee rituaalisen puhtauden ja epäpuhtauden lakeja ellauri263.html on line 253: Ohalot ellauri263.html on line 259: Taharot ellauri263.html on line 280: Tisha ellauri263.html on line 282: Tisha B'Av (Hebrew: תִּשְׁעָה בְּאָב[a] Tīšʿā Bəʾāv; IPA: [tiʃʕa beˈʔav] (listen), lit. 'the ninth of Av') is an annual fast day in Judaism, on which a number of disasters in Jewish history occurred, primarily the destruction of both Solomon's Temple by the Neo-Babylonian Empire and the Second Temple by the Roman Empire in Jerusalem. ellauri263.html on line 293: and other major calamities which have befallen the Jewish people. ellauri263.html on line 297: 9th day of Av (if Shabbat, then the 10th of Av) ellauri263.html on line 299: The observance of the day includes five prohibitions, most notable of which is a 25-hour fast. The Book of Lamentations, which mourns the destruction of Jerusalem, is read in the synagogue, followed by the recitation of kinnot, liturgical dirges that lament the loss of the Temples and Jerusalem. As the day has become associated with remembrance of other major calamities which have befallen the Jewish people, some kinnot also recall events such as the murder of the Ten Martyrs by the Romans, expulsions from England, Spain and elsewhere, massacres of numerous medieval Jewish communities during the Crusades, and the Holocaust. ellauri263.html on line 301: According to the Mishnah (Taanit 4:6), five specific events occurred on the ninth of Av that warrant fasting: ellauri263.html on line 304: The Twelve Spies sent by Moses to observe the land of Canaan returned from their mission. Only two of the spies, Joshua and Caleb, brought a positive report, while the others spoke disparagingly about the land. The majority report caused the Children of Israel to cry, panic and despair of ever entering the "Promised Land". For this, they were punished by God that their generation would not enter the land. The midrash quotes God as saying about this event, "You cried before me pointlessly, I will fix for you [this day as a day of] crying for the generations", alluding to the future misfortunes which occurred on the same date. ellauri263.html on line 306: The First Temple built by King Solomon was destroyed by Nebuchadnezzar in 586 BCE, and the population of the Kingdom of Judah was sent into the Babylonian exile. According to the Bible, the First Temple's destruction began on the 7th of Av (2 Kings 25:8) and continued until the 10th (Jeremiah 52:12). According to the Talmud, the actual destruction of the Temple began on the Ninth of Av, and it continued to burn throughout the Tenth of Av. ellauri263.html on line 314: Over time, Tisha B'Av has come to be a Jewish day of mourning, not only for these events, but also for later tragedies which occurred on or near the 9th of Av. References to some of these events appear in liturgy composed for Tisha B'Av (see below). ellauri263.html on line 332: The 2005 Israeli disengagement from Gaza. Since Israel's unilateral disengagement from Gaza, some segments of the Religious Zionist community have begun to recite kinnot to commemorate the expulsion of Jewish settlers from Gush Katif and the northern West Bank on the day after Tisha B'Av, in 2005. ellauri263.html on line 335: Various Modern Orthodox and Conservative rabbits have proposed amending Nachem, as its wording no longer reflects the existence of a rebuilt Jerusalem under Israeli sovereignty. Chief Rabbit Shlomo Goren, for example, issued a revised wording of the prayer and Rabbit Hayim David HaLevi proposed putting the prayer's verbs relating to the Temple's destruction into the past tense. However, such proposals have not been widely adopted. Following the Six-Day War, the national religious community viewed Israel's territorial conquests with almost messianic overtones. The conquest of geographical areas with immense religious significance, including Jerusalem, the Western Wall, and the Temple Mount, was seen as portentous; however, only the full rebuilding of the Temple would engender enough reason to cease observing the day as one of mourning and transform it into a day of joy instead. The re-occupation of the Gaza strip is surely a source of joy, as well as annihilating philistines of the West Bank. ellauri263.html on line 337: Tisha B'Av bears a similar stringent nature to that of Yom Kippur. In addition to the length of the fast which lasts about 25 hours, beginning just before sunset on the eve of Tisha B'Av and ends at nightfall the following day, Tisha B'Av also shares the following five prohibitions: ellauri263.html on line 350: No wearing of leather shoes is observed almost universally by now thanx to Adidas, Nike, and other plastic shoes. Study of the Torah is forbidden on Tisha B'Av as it is considered an enjoyable activity, except for the study of distressing texts such as the Book of Lamentations, the Book of Job, portions of Jeremiah and chapters of the Talmud that discuss the laws of mourning and those that discuss the destruction of the Temple and boring texts such as Numbers. ellauri263.html on line 352: The custom is to not put on tefillin for morning services (Shacharit) of Tisha b'Av, and not a talit, rather only wear the personal talit kattan without a blessing. ellauri263.html on line 356: Tisha means 9. Tisha also is a first name for shiksas of American origin which is short for Laetitia (Joy). ellauri263.html on line 358: Tisha▼ is pronounced similarly to Tacia, Tahsha, Taisha, Tasha▼, Tashey, Tashi, Tashia, Tashie, Tatia, Techa, Teisha, Tosha▼, Toshia, Toshie and Tyisha. Other suggested similar-sounding names are Aiesha, Aisha▲, Amisha, Anisha, Asha▲, Dasha, Dosha, Elsha, Githa, Iesha▼, Isha, Kesha▼, Kisha▼, Licha, Lisha, Masha, Miesha, Mischa, Misha, Niesha, Nisha, Pasha, Saisha, Sasha, Taisa, Taisia, Takisha, Talisha, Tanisha▼, Tasa, Tash, Tasia▼, Tasja, Taska, Tassa (see Tasha), Tasya, Tesa, Tesia, Tesla, Tessa▲, Tiahna, Tiana, Tilda▼, Tina▼, Tinisha, Tinka, Tirza, Tisa, Tish, Tita, Tonisha, Tosca, Toshka, Tosia, Tossa, Trisa, Trish, Trisha▼, Trista▼ and Usha. These names tend to be less frequently used than Tisha. ellauri263.html on line 360: A 2010 poll in Israel revealed that some 22% of Israeli Jews fast on Tisha B'Av, and 52% said they forego recreational activity on this day even though they do not fast. But does fucking count as a recreational activity? You bet it does. ellauri263.html on line 362: Jos maailmassa on 8G giga-apinaa, kohiseeko maapallolla koko ajan lakkaamaton vuolas siemennesteen koski? Kazo populaatiokelloa. Jokainen siinä tikittävä syntymä todistaa onnistunutta ruiskausta ja varmaan tuhansia samanaikaisia suutareita. Yxi ruiskaus on keskim. 3.7 ml, joka tuhannella kerrottuna on 4 litraa. No ei se vielä hirmu koski ole. Koirasapinoita on 4G, mälli saattaa lentää siis noin 1G kertaa päivässä (jos kaikki runkkaavat joka 4. päivä), sekunnissa siis noin 10K ruiskausta. Arvataan siis yhtä mittaa ruiskaistun runkun määräxi varovaisesti 50 l/s. Ei sillä kuuhun mennä. The Amazon River has an average discharge of about 215,000 m³/s. Kymijoen virtaama on 283 m³/s. 1m halkaisijainen putki jonka virtausnopeus on 10 cm/s vetää suunnilleen 50 litraa sekunnissa. On se silti tuhti määrä tahmeasti liikkuvaa runkkua. Kuulkaa kyrpäimme kuiskintaa, jylhien jormien ruiskintaa. ellauri263.html on line 367: Israelilainen terroristisarja Fauda näyttää graafisesti kuinka seura tekee kaltaisexeen. Israerilaiset antiterroristit ovat julmempia tappajia kuin jahtaamansa filistiinit. Tulevat tosta vaan Kaanaan häihin silmittömästi ammuskelemaan. Vaikka sehän tiedettiin jo elävästä elämästäkin, puhumattakaan kovaxikeitetyn munamiehen Dan Steinbockin Andromeda-läpyskästä. Semmoisiahan jutkut olivat raamatun rehellisen kertoman mukaan luvatun maan reisullakin, tappajina riehuivat naapureilta ryövätyllä Kaanaan maalla ennenkuin Tishan raportoimat hajoitustoimet hajoittivat niiden pörisevän pesän kaikkialle maailmaan. Ollessaan hajallaan diasporassa olivat nöyriä ja lipeviä vaikka salaa kostonhaluisia, ja saatuaan pesän kokoon taas anglosaxien avustuxella jatkoivat vanhan liiton teurastusta niinkuin 2000 vuoden taukoa ei olis ollutkaan. "Tasoitetaan tilejä", siitä juutalaiset on aina olleet hyvin selvillä kuten muutkin abrahamilaiset Hammurapin seuraajat. Jenkit antaa sille täydet tomaattipisteet, CS Lewisin personistilehti Guardian on empivämpi: ellauri263.html on line 369: Israel’s biggest TV hit series returns to our screens this week, opening with Israel’s biggest nightmare. The second series of Fauda, the political thriller about an Israeli army undercover unit, begins with a bomb explosion at a bus stop. But it gets worse, as it turns out the attack wasn’t ordered by Hamas, but by a new menace – a returnee from Syria who has been training with Islamic State. ellauri263.html on line 371: That’s how we’re plunged back into Fauda, Arabic for “chaos”, Israel’s international Netflix hit, which the streaming service picked up in 2016. Released on 24 May, the series returns with its tight, testy unit of Arabic-speaking Israeli special force infiltrators who work undercover in the Palestinian West Bank to track and kill wanted terrorists. ellauri263.html on line 373: It’s mostly in Arabic and Hebrew, but that hasn’t limited the appeal. Netflix, which has 109 million members across 190 countries, describes it as a global phenomenon – one of a string of Israeli successes, besides Yom Kippur war and the occupation of Palestine. Netflix has already commissioned a third series along with other shows from Fauda’s creators, journalist Avi Issacharoff and Lior Raz, who served in the undercover unit on which the series is based and plays its predictably gruff Israeli lead Doron Kavillio. ellauri263.html on line 375: Fauda is frequently credited with evenhandedness over the Israeli-Palestinian conflict and attempts to humanise Palestinian terror operatives. But that’s in the eye of the beholder, and certainly less true of this second series. For an Israeli Jewish audience, Fauda does break new ground. “It’s the first TV series that showed the Palestinian narrative in a way that you can actually feel something for someone who acts like a terrorist,” says Itay Stern at Israel’s Haaretz newspaper. “You can understand the motives and the emotion and that’s unique, because until that point you couldn’t really see it on TV.” ellauri263.html on line 377: At a time when Israelis rarely seek out Palestinian viewpoints in real life, much less on TV, this may explain why Fauda’s creators initially struggled to find a domestic outlet for the series. (LOL!) It portrays the infiltrator unit, whose members (an all-male panel, except for one token woman for the boys to drool about) kill, torture, assault and violently threaten Palestinians in a manner that jars with any claims of moral superiority. And this second series contains more narrative mirroring. We see each side struggle with unity and discipline over revenge and going rogue, with causes taking precedence over family relationships, lured into a violence that creates its own momentum. Both sides are compromised, manipulative and varying degrees of unhinged. ellauri263.html on line 379: But none of that gets away from it being overwhelmingly narrated from an Israeli viewpoint, focused on the Israeli protagonists. More so than in the first series, the Israeli occupation is nowhere to be seen – there’s no wall, no settlements or settlers, no house demolitions, only a few small checkpoints and none of the everyday brutalities of life under occupation. Yes, it shows that Palestinians love their mothers, but it also renders them as violent fanatics without a political cause. ellauri263.html on line 383: Fauda’s creators have said they want to show that everyone living in a war zone pays a price, but such portrayals of an equality of suffering are ripe for criticism in the midst of an asymmetric conflict, in which one side is under occupation. This is more acutely obvious at a time when international media has focused on Israel opening fire on unarmed protesters near the Gaza border earlier this month, killing 58 Palestinians, including children, and wounding over 1,000 in a single day. ellauri263.html on line 385: Diana Buttu, a Palestinian-Canadian human rights lawyer and former spokeswoman for the Palestinian Liberation Organisation, points to another problem with Fauda. “If you’re not careful, you find yourself drawn into the assassinations, you get lured into the cat and mouse,” she says, of a series that essentially depicts targeted killings. “The concept of right and wrong gets erased, the illegality gets erased … It just becomes this action-packed show.” ellauri263.html on line 387: This kind of blurring brings to mind US war-on-terror films such as Zero Dark Thirty, with its depiction of Osama bin Laden’s capture serving as a PR exercise for the use of torture during interrogations. Meanwhile, Fauda’s Isis storyline stretches credibility, at the same time feeding the worst stereotypes. “It’s a bit lazy. Isis is not really active in Gaza or the West Bank,” says Stern. Buttu adds that the effect is to reinforce the absence of a Palestinian cause. “We don’t have any legitimate grievances. It’s all Islamic-driven,” she says, noting that it “turns Palestinians into irrational figures who want only to kill Israelis”. ellauri263.html on line 389: Claims by Raz that writing the series was his real therapy, after suffering with PTSD, help locate Fauda in an Israeli genre dubbed “shooting and crying” – laments over the effect of wars on the morality and sanity of Israelis fighting them. But Fauda is different. Let’s call it “viewing while cursing”, into which category we can also place the US hit series Homeland Security. ellauri263.html on line 391: Both dramas rely on protagonists entrusted with critical jobs despite routinely reckless behaviour. Both test your patience. In the case of Fauda, it’s not just the politics but also the relentless machismo; midway into the second series it feels like watching interchangeable rooms full of men in guns and distressed denim, each at some point telling a female character: “Don’t worry, I’ll get us out of here.” ellauri263.html on line 393: Yet both shows get you binge-watching, despite irritating plot holes, political sanctimony and misrepresentations of Muslims or Palestinians. It’s a bit like speed-reading a cheap thriller, ignoring the bad dialogue and badly drawn characters, along with the mounting self-loathing over the time you’re squandering, just for the sugar rush of the story’s end. ellauri263.html on line 395: Small wonder, then, that all eyes are on finding the new Homeland Security, itself based on an Israeli TV series, Hatufim. And it’s not surprising that the quest is focused on Israel, which has spawned a string of international hits, starting with In Treatment, a 2008 HBO adaptation of the Hebrew-language Be Tipul. In 2016 Neflix started airing Mossad 101, about Israel’s intelligence service, while earlier this year Hulu nabbed False Flag, a conspiracy thriller loosely premised on the 2010 assassination of Hamas official Mahmoud al-Mabhouh, widely thought to be the work of the Mossad, by a hit squad carrying foreign passports. ellauri263.html on line 397: For its second series, Fauda’s publicity campaign has ramped up claims of authenticity and popularity among Palestinians as well as the wider Arab world. Columnist, author and TV sitcom writer Sayed Kashua slammed such efforts earlier this year: “You already have military victories and cultural control in marketing the Israeli occupation policy: at least give the Palestinians the option of hating Fauda. Are Netflix, worldwide success, economic growth and serving Israeli PR not enough for them?” ellauri263.html on line 399: Palestinian journalist Ziyad Abul Hawa says Fauda could have started to make good on notions of balance simply by bringing Palestinians into the creative process. “If the writers are all Israeli, no matter how good the intentions are, they are not realistically showing what is happening in Palestinian areas. I heard they did their homework and research but still, you need a Palestinian constantly with them, telling them what’s realistic and what is not.” He adds that Arabic accents in the show bust its credibility claims within seconds. ellauri263.html on line 401: As it is, the second series has left many feeling it missed an opportunity to show the realities of the Israeli occupation. “They did some brave stuff but it is not a mirror of realities in the West Bank,” says Stern. “It’s a shame, they could have done it and people would have loved the show anyway.” ellauri263.html on line 408: Mixi nasiirisääntö on Mishnan naisten kirjassa? Olivatko nasiirit kaappihomoja? Nasiirixi voi alkaa sanomalla "rupean nätixi", "laitan kiharat". Nasiirius on tavallaan syntiä koska siinä kieltäytyy Talmudin sallimasta kivasta: tissuttelusta ja köyrinnästä. Oliko homo-Paavali tehnyt nasiirilupauxen? Niitä on myös määräaikaisia ja kuukausittain irtisanottavia kuin vuokrasopimuxia. Vai oliko se sittenkin toi Akulainen? Kas siinä pulma. ellauri263.html on line 415: Neizeitä koskevassa Mishnan luvussa suositellaan että neizeitä naidaan keskiviikkona, jotta jos sulhaselle tulee yöllä julma yllätys niin se ehtii viemään valituxen oikeuteen torstaiaamuna. Jos maalarit on talossa sanoo pikku morsian: peltosi on tulvan alla. Nyt et pääse kyntämään. Can't put the water on the meat. ellauri263.html on line 417: Sulhasen ei tarvi lukea shemaa hääiltana jos sillä on kiire puhkaisemaan immenkalvoa ja seisoo muutenkin. Entä seuraavana iltana, jos akti jäi keskentekoisexi? No kolmantena pitää. Rabbitit kiistelevät tästä kovasti. Jotkut babylonialaiset osaa penetroida sivusuunnassa niin ettei immenkalvo repeä, eikä tule veripipiä, huomauttaa muuan rabbit. Kaikkihan sen osaavat, inttää toinen. No mihin tarvitaan sitten lakanaa ja sulhasmiehiä? Koska kiero sulhanen voi koittaa peittää jälkensä että pääsee peruuttamaan häät torstaina. ellauri263.html on line 419: Ei ihme että hassuhatut partajehut lukee näitä päät heiluen jeshivassa. Näähän on kuin pornokirjoja. ellauri263.html on line 421: A virgin's ketuba is worth 200 (zuzim), and a widow's ketuba is worth 100 (zuzim). Arvaa mitä tarkoittaa ketuba? Väärin, se on kontrahti. The content of the ketubah is in essence a two-way contract that formalizes the various requirements by Halakha (Jewish law) of a Jewish husband vis-à-vis his wife. The Jewish husband takes upon himself in the ketubah the obligation that he will provide to his wife three major things: clothing, food and conjugal relations, and also that he will pay her a pre-specified amount of cash in the case of a divorce. The principal endowment pledged in a ketubah is 200 zuz for a virgin, and 100 zuz otherwise (such as for a widow, a convert, or a divorced woman, etc.). ellauri263.html on line 425: Zuz on drakma eli dinaari eli neljännessekeli, noin 15g hopeaa, jonka markkina-arvo olisi tällä haavaa max 50c/gramma eli jotain 7 egeä. Eli neizeen "ketuban" hinta olis siinä 1500e. Kamelin käypä hinta länkkäreissä on 5K ja 20K euron välillä. Egyptissä pienen kamelin saa jo kolmella sadalla. Keniassa "One camel costs 36 goats or sheep. One camel costs three donkeys or 12 cows," he answers. Länsivaluutassa jotain 700e, saman verran kuin lesken ketuba. Varmaan samaa luokkaa käyttöarvolta. Vähänhän tää on kuin ostais käytettyä autoa. Siinäkin arvo putoaa 30% jo kun auto rullaa ulos hallista. ellauri263.html on line 430: Professori Shrage tuntee olevansa siira ryömiessään 5. Avenuella, amerikkalaiset ovat niin paljon sitä kookkaampia. Se muistaa Kaalepin ja muiden vakoojien retken Kaanaaseen. Ihme, Kaanaan maan vakoojista on justiin ollut puhetta toisaalla, ykkösenä Mishnan vastoinkäymisten luettelossa yllä. Aika sattuma, jos se edes oli sattuma, ehkä se tosiaankin oli ihme. Kaaleppi ja Joosua suhtautuivat Moosexen suunnitelmaan positiivisesti, muut olivat napisevalla kannalla. Tää napina oli ensimmäinen vastoinkäyminen, josta seurasivat muut sitten kostona. Hauska havainto, että v. 1992 käännöxessä Mooses ei einää vakoile vaan tiedustelee, ja kansa ei napise vaan huutaa. Vähän tollasta eufemismia, propagandamaista verbaalista hygieniaa. ellauri263.html on line 432: NUMERI 13 LUKU. Mooses lähettää vakoojia Kanaanin maahan. ellauri263.html on line 434: Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan". Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Saakurin poika, Simeonin sukukunnasta Safak, Huoran poika, Juudan sukukunnasta Kaaleb, Gefundenes Fressen, Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika, Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika, Benjaminin sukukunnasta Palti, Rafun poika, Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Sodin poika, Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Sladdi, Suden pentu, Daanin sukukunnasta Ammuel, Gevalian poika, Asserin sukukunnasta Eero, Miikaelin poika, Naftalin sukukunnasta Nabbi, Vofs Vofsin poika, Gaadin sukukunnasta Genuel, Makin poika. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hooseaa, Nuunin poikaa jostain syystä Joosuaksi. (Sama kaveri joka sittemmin kasas esinahkoja. Jee-suxenkin nimi oli oikeasti Joosua.) ellauri263.html on line 436: Ja lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: "Lähtekää nyt Etelämaahan ja nouskaa vuoristoon ja katselkaa, minkälainen maa on ja minkälainen kansa, joka siinä asuu, onko se voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon, ja minkälainen maa on, jossa se asuu, onko se hyvä vai huono, ja minkälaiset ne kaupungit ovat, joissa se asuu, avonaisia kyliäkö vai varustettuja kaupunkeja, ja minkälaista on maa, lihavaa vai laihaa, onko siinä puita vai ei. Ja olkaa rohkealla mielellä ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä." Oli näet se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät. ellauri263.html on line 439: Ja he lähtivät Etelämaahan ja tulivat Hebroniin, jossa asuivat Ahiman, Seesai ja Talmai, Anakin jälkeläiset. Mutta Hebron oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Sooania. ellauri263.html on line 442: Hebron - Hotelleja puoleen hintaan. Takaamme parhaat hotellihinnat. Parhaan hinnan takuu ellauri263.html on line 447: Hebron is a Palestinian city in the southern West Bank, 30 kilometres south of Jerusalem. Nestled in the Judaean Mountains, it lies 930 metres above sea level. The second-largest city in the West Bank, and the third-largest in the Palestinian territories, it has a population of over 215,000 Palestinians, and seven hundred Jewish settlers concentrated on the outskirts of its Old City. The city is often considered one of the four holy cities in Judaism as well as in Islam. ellauri263.html on line 449: Hebron is considered one of the oldest cities in the Levant. According to the Bible, Abraham settled in Hebron and bought the Cave of the Patriarchs as a burial place for his wife Sarah. Biblical tradition holds that the patriarchs Abraham, Isaac, and Jacob, along with their wives Sarah, Rebecca, and Leah, were buried in the cave. Hebron is also recognized in the Bible as the place where David was anointed king of Israel. Following the Babylonian captivity, the Edomites settled in Hebron. During the first century BCE, Herod the Great built the wall which still surrounds the Cave of the Patriarchs, which later became a church, and then a mosque. With the exception of a brief Crusader control, successive Muslim dynasties ruled Hebron from the 6th century CE until the Ottoman Empire's dissolution following World War I, when the city became part of British Mandatory Palestine. A massacre in 1929 and the Arab uprising of 1936–39 led to the emigration of the Jewish community from Hebron. The 1948 Arab–Israeli War saw the entire West Bank, including Hebron, occupied and annexed by Jordan, and since the 1967 Six-Day War, the city has been under Israeli military occupation. Following Israeli occupation, Jewish presence was reestablished at the city. Since the 1997 Hebron Protocol, most of Hebron has been governed by the Palestinian National Authority. ellauri263.html on line 451: The city is often described as a "microcosm" of the Israeli-Palestinian conflict and the Israeli occupation of the West Bank. The Hebron Protocol of 1997 divided the city into two sectors: H1, controlled by the Palestinian National Authority, and H2, roughly 20% of the city, including 35,000 Palestinians, under Israeli military administration. All security arrangements and travel permits for local residents are coordinated between the Palestinian National Authority and Israel via the Israeli military administration of the West Bank (COGAT). The Jewish settlers have their own governing municipal body, the Committee of the Jewish Community of Hebron. ellauri263.html on line 453: Today, Hebron is the capital of the Hebron Governorate, the largest governorate of the State of Palestine, with an estimated population of around 782,227 as of 2021. It is a busy hub of West Bank trade, generating roughly a third of the area's gross domestic product, largely due to the sale of limestone from quarries in its area. It has a local reputation for its grapes, figs, limestone, pottery workshops and glassblowing factories. The old city of Hebron features narrow, winding streets, flat-roofed stone houses, and old bazaars. The city is home to Hebron University and the Palestine Polytechnic University. ellauri263.html on line 456: The name "Hebron" appears to trace back to two Semitic roots, which coalesce in the form ḥbr, having reflexes in Hebrew and Amorite, with a basic sense of 'unite' and connoting a range of meanings from "colleague" to "friend". In the proper name Hebron, the original sense may have been alliance. BUAHHAHHA LOL! Some friends! ellauri263.html on line 458: Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita. Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi, rypäleen tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat. Ja he palasivat maata vakoilemasta neljänkymmenen päivän kuluttua. He vaelsivat ja tulivat Mooseksen, Aaronin ja kaiken Israelin kansan luo Paaranin erämaahan Kaadekseen. Ja he tekivät heille ja kaikelle kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä. a he kertoivat hänelle sanoen: "Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät. Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakinin jälkeläisiäkin. Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla." ellauri263.html on line 460: Ja Kaaleb koetti tyynnyttää kansaa napisemasta Moosesta vastaan ja sanoi: "Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme". Mutta ne miehet, jotka olivat käyneet hänen kanssaan siellä, sanoivat: "Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun, sillä se on meitä voimakkaampi". Niin he saattoivat israelilaisten keskuudessa pahaan huutoon sen maan, jota olivat olleet vakoilemassa, sanoessaan: "Se maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö omat asukkaansa; ja kaikki kansa, jota me siellä näimme, oli kookasta väkeä. ellauri263.html on line 464: Hyvä teosofi tekee parannuxia, paha levittää vaan huuhaata ellauri263.html on line 466: Tekohampaaton, turnipsinenäinen musta-ja pienisilmäinen hammaslääkäri Henrietta Clark, prof. Shragen ruokaemäntä, maalasi kuin Pirkko Zilles teosofisia tauluja joissa oli mustia ja pitkäsormisia piruja. ellauri263.html on line 470: Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä, ikäänkuin videolla ilman kirjoja. Tällaista teosofiaa harrastivat muun muassa uusplatonikot, useat keskiajan mystikot, sekä uudella ajalla muun muassa Rosenkreutzin ruusuristiläiset, anglosaxit vapaamuurarit, Jakob Böhme, Franz Xaver von Baader ja Friedrich von Schelling. 1870-luvulla syntynyt moderni, useaan suuntaan hajonnut teosofia on saanut paljon vaikutteita näistä ikivanhoista saxalaisista setämiehistä sekä intialaisista uskonnoista. ellauri263.html on line 472: Uudessa Testamentissa pahalla Peevelillä on iskusanana 1. korinttilaiskirjeessä ”Jumalan salaista, kätkettyä viisautta”, theou sophian en mysterio: ellauri263.html on line 480: Homoseksuaalien avio-oikeudesta käydyissä keskusteluissa on usein lainattu seuraavaa kohtaa: ”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet.” (1 Kor. 6:9) ellauri263.html on line 484: Naispappeutta vastustavat vetoavat usein seuraavaan kohtaan, joka käskee naisia vaikenemaan seurakunnassa: ”Naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo (jota kyllä muuten noudatamme tarveharkinnalla)” (1 Kor. 14:34) ellauri263.html on line 499: H. P. Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hiän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten Blavatskyn ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh, Ryhmä Hau ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolaamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin (puuh). ellauri263.html on line 506: Helena Andrejevna von Hahn kuoli Odessassa vuonna 1842 keuhkotautiin, ja 11-vuotias Helena sekä tämän kaksi nuorempaa sisarusta päätyivät isovanhempien kasvatettavaksi Saratoviin isän ollessa pitkiä aikoja sotakomennuksilla. Helenan äidinäiti oli Jelena Pavlovna Fadejeva (omaa sukua Dolgorukov) ja äidinisä Andrei Mihalovitš Fadejev. Saratovin maalaiskartanosta tuli Helenan koti seuraavien neljän vuoden ajaksi. Helenan isoäiti oli hankkinut kotiopettajattaria, ja Helena opiskeli kieliä. ellauri263.html on line 513: Helenan ja Nikiforin häitä vietettiin 7. heinäkuuta 1849 (joidenkin tietojen mukaan jo 1848). Ei tiedetä varmasti, mikä sai vasta 17-vuotiaan Helenan avioitumaan itseään huomattavasti vanhemman 39v Nikifor Blavatskin kanssa. Syynä ei ollut ainakaan halu panohommiin, sillä tuore rouva Blavatsky ilmeisesti kieltäytyi täyttämästä aviollisia velvollisuuksiaan kuin Sirkka Pylkkänen ja karkasi muutaman kuukauden päästä ratsastaen takaisin Tbilisiin. Isovanhemmat ottivat yhteyttä Helenan isään, joka lupasi tulla Odessaan keskustelemaan tilanteesta. Helena suostui tähän mutta livahti matkalla kahdelta saattajaltaan ja päätyi lopulta Konstantinopoliin. ellauri263.html on line 515: Helenan seuraavien vuosien liikkeistä ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta hänen tiedetään matkustelleen ympäri Eurooppaa muun muassa kreivitär Kiseljovan kanssa. Iskä lähetti sille viikkorahaa. 18-vuotiaan naisen karkaaminen aviomieheltään yksin Eurooppaan oli 1800-luvun puolivälissä hyvin erikoinen tapaus, ja se aiheutti skandaalin Venäjän seurapiireissä. Myös huhut alkoivat kiertää. Erään huhun mukaan hän olisi ollut aikansa kuuluisan oopperalaulajan ja Pasta Carbonaroihin kuuluneen Agardi Metrovichin rakastajatar (muiden rakastajien ohella) tai kaksiavioinen vaimo, ja hänellä olisi ollut ainakin yksi avioton lapsi. Lapsen isäksi mainittiin muiden muassa Venäjän keisarinnan serkku, ruhtinas Emile von Sayn "Ludi" Wittgenstein. Blavatskyn kerrottiin ansaitsevan elantonsa toisinaan Pariisin puolimaailmassa, toisinaan ratsastamalla turkkilaisessa sirkuksessa, hämärissä liiketoimissa, meediona tai antamalla pianokonsertteja Lontoossa. Siellä se luki Bulwer-Lyttonin tekeleen Pompejin loppuajoista ja innostui siitä Isixestä. Bulwer-Lytton tunnetaan parhaiten Snoopysta. ellauri263.html on line 521: H. P. Blavatsky kuvaili alun perin gurunaan pitämänsä henkisen mestarin olemassaoloa, jota kutsuttiin muun muassa Moryaksi. Blavatskyn mukaan Morya ja toinen mestari Koot Hoomi olivat hänen ensisijaisia oppaitaan Teosofisen seuran perustamisessa. Blavatsky kirjoitti myös, että mestarit Morya ja Koot Hoomi kuuluivat kovasti kehittyneiden ihmisten ryhmään, jotka ihan nauroivat ajalle ja paikalle, ja jonka jotkut tuntevat valkoisena veljeskuntana tai valkoisena Loosina (vaikka he eivät kuvailleet itseään näin, kun olivat pikemminkin aika ruskeita). Moriasta tuli lopulta iso riita Judgen ja Besantin välille ja koko seura hajosi. Moria nauroi partaansa: aika aikaa kutakin, ja paikkaakin, totesi ja hävisi. ellauri263.html on line 527: Hän kertoi myös oleskelleensa Egyptissä koptilaisen papin Paulos Atamonin oppilaana ja liittyneensä druusien salaseuraan. Kaksi vuotta kestäneistä Etu-Intian niemimaan matkoistaan Blavatsky kirjoitti sadunomaisen artikkelisarjan Moskovskije vedomostille nimimerkillä Radda-Bai. Hän väitti myös matkustaneensa vuonna 1852 Quebeciin tapaamaan intiaaneja sekä sieltä New Orleansiin tutustumaan voodoo-kulttiin. Seuraavana vuonna hän yritti kahden amerikkalaisen kanssa päästä Nepalin kautta Tiibetiin, mutta rajan ylitys estettiin. Rahaa tuntui piisaavan. Pappa betalar. ellauri263.html on line 535: Juorut levisivät vuosia myöhemmin uudelleen Saksassa, ja hän hankki Teosofista seuraa suojellakseen toisen lääkärintodistuksen naistentautien lääkäriltä Leon Oppenheimerilta, jonka mukaan hän kärsi anteflexio uterista (kohdun epänormaalista asennosta), joka ”on todennäköisesti synnynnäistä, koska tutkimuksen mukaan hän ei ole koskaan synnyttänyt eikä hänellä ole ollut gynekologista sairautta”. Allekirjoituksen todisti oikeaksi tohtori Roeder, kuninkaallinen piirilääkäri, ja se julkaistiin Oppenheimerin elinaikana. Juri kuoli vuonna 1867, ja hänen hautajaisissaan olivat läsnä vain Helena Blavatsky ja Agardi Metrovich. Ilman virallisia papereita ollut poika haudattiin Metrovichin nimellä. Blavatsky väitti osallistuneensa samana vuonna mieheksi pukeutuneena Giuseppe Garibaldin joukoissa Mentanan taisteluun ja haavoittuneensa vakavasti. ellauri263.html on line 539: Heinäkuussa 1871 Blavatsky oli matkalla Pireuksen satamasta höyrylaiva Eunomialla Egyptiin, kun laivalla ollut ruutivarasto räjähti ja 30 matkustajaa kuoli. Blavatsky selvisi vahingoittumattomana mutta menetti käteisvaransa ja matkatavaransa. Viimein perille päästyään hän herätti jälleen huomiota seurapiireissä esittelemällä psyykkisiä ilmiöitä. Hän perusti myös spiritismiseuran nimeltä Société Spirité, jossa pian ilmeni huijaustapaus. Kirjeessä tädilleen Blavatsky kertoi, että oli yllättänyt Suezin kanavalta hankkimansa meediot petkuttamasta seuran jäseniä. Pian Kairoon saapui myös Agardi Metrovich, jota Helenan täti Nadežda oli pyytänyt poikkeamaan Kairon kautta tavatakseen Blavatskyn. Pian saapumisensa jälkeen Mitrovich kuitenkin sairastui lavantautiin ja kuoli, ja Blavatsky järjesti hänen hautajaisensa. ellauri263.html on line 541: Tapauksesta on myös toinen versio, jonka mukaan Metrovich olisi ollut laivalla Blavatskyn kanssa ja saanut surmansa räjähdyksessä. Kolmannen version mukaan Metrovich todellakin kuoli Kairossa, mutta kuolinsyy oli myrkytys, jota on epäilty myös salamurhaksi. Isä Metro tiesi liikaa ja hänet vaiennettiin. ellauri263.html on line 545: New Yorkissa Blavatsky asettui osoitteeseen Madison Street 222, jossa sijaitsi tuolloin naisten yhteisasunto. Hän elätti itsensä suunnittelemalla mainoskortteja kaulus- ja paitatehtaalle. Tällä välin Blavatskyn isä oli kuollut, ja hänen siskonsa lähetti hänelle osan perintörahoista, joilla hän pystyi hankkimaan oman pienen vuokra-asunnon 14. Streetin ja 4. Avenuen kulmasta. Vuonna 1874 hän hankki osakkuuden maatilasta 1000 dollarilla, mutta menetti rahat kumppanin kadottua. Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Tämän jälkeen hän ansaitsi hieman rahaa kääntämällä venäjäksi spiritistisiä kirjoituksia amerikkalaisista lehdistä. Saman vuoden lokakuussa hän osti Daily Telegraphin numeron, jossa selostettiin spiritistisiä aineellistumisia, joita sattui vanhalla maatilalla Vermontissa. Artikkelin oli kirjoittanut toimittaja Henry Steel Olcott. ellauri263.html on line 547: Blavatsky matkusti Vermontiin, missä hän tutustui Olcottiin. Palattuaan kahden viikon kuluttua takaisin New Yorkiin hän kirjoitti kokemuksistaan artikkelin ”Hämmästyttäviä henki-ilmiöitä”, joka julkaistiin New Yorkin Daily Telegraphissa 30. lokakuuta 1874. Artikkelissa hän haastoi tunnetun spiritismin arvostelijan, tohtori George Beardin 500 dollarin summalla tuottamaan samoissa oloissa henkien näyttäytymisten kaltaiset ilmiöt. Beard ei kuitenkaan ottanut haastetta vastaan. Tämän jälkeen hän kirjoitti useita artikkeleita Spiritual Scientist -lehteen. ellauri263.html on line 549: Maatilaan liittyvä julkisuus toi hänen elämäänsä Michael Betanellyn, jonka kanssa Blavatsky avioitui 3. huhtikuuta 1875. Hän oli kuullut entisen miehensä kuolleen, vaikka näin ei ollut. Avioliitto Betanellyn kanssa kesti vain neljä kuukautta, ja ilmeisesti se oli solmittu Blavatskyn puolelta pelkästään taloudellisin syin. Hänen mukaansa eron syynä oli se, että puheistaan huolimatta Betanelly ei ollut halunnut pitää suhdetta enää platonisena. Samaan aikaan myös oikeuskäsittely päättyi, ja Blavatsky sai korvauksena 1146 dollaria. Blavatskyn ja Olcottin henkiset harrastukset olivat hiljalleen keränneet heidän ympärilleen muitakin kiinnostuneita, ja tämä johti viimein Teosofisen Seuran perustamiseen 17. marraskuuta 1875. Seura alkoi kuitenkin saada vihollisia spiritistien taholta, koska Blavatsky väitti, että spiritismin ilmiöt eivät olleet peräisin kuolleiden hengiltä vaan elementaaleilta, astraalisilta olioilta ja 'kuorilta'. Seuraavina kuukausina Olcott luennoi ja Blavatsky piti keskusteluiltoja New Yorkin salongissaan ja molemmat myös kirjoittivat ahkerasti. ellauri263.html on line 551: Vuodesta 1876 lähtien Blavatskyn päätyönä oli Hunnuton Isis (Onneton hosis), jonka kirjoittaminen kesti kaksi vuotta. Ensimmäisen painoksen tuhat kappaletta myytiin loppuun yhdeksässä päivässä. Useimmat lehdet antoivat siitä myönteisiä lausuntoja mutta jotkut syyttivät kirjoittajaa ”transsendentaalisten mielettömyyksien levittämisestä”. Suuresta alkuinnostuksesta huolimatta kiinnostus seuraa kohtaan hiipui, ja teoksen julkaisun jälkeen Olcott, Blavatsky ja William Quan Judge olivat Teosofisen seuran ainoat aktiiviset jäsenet. Blavatsky päätti siirtää seuran päämajan Intiaan. Ennen muuttoa hän otti Yhdysvaltojen kansalaisuuden, jotta ei herättäisi venäläisenä turhaan epäluuloa Brittiläisessä Intiassa. ellauri263.html on line 555: Huhtikuussa 1879 Olcott ja Blavatsky tekivät matkan pohjoiseen. Britannian hallituksella oli kuitenkin epäluuloja Blavatskya kohtaan, minkä vuoksi heitä seurasi koko matkan poliisietsivä. Lokakuussa 1879 ilmestyi ensimmäinen The Theosophistin numero. Pian tämän jälkeen Blavatsky sai kirjeen Kairossa tapaamaltaan Emma Coulombilta, joka pyysi apua jouduttuaan taloudellisiin vaikeuksiin. Blavatsky lupasi auttaa, ja Coulombit saapuivat Bombayhin maaliskuussa 1880. Samana vuonna teosofien majapaikka päätettiin siirtää Breach Candyssa vuorenhuipulla sijaitsevaan bungalowiin. ellauri263.html on line 559: Kuitenkin jo kahdentoista päivän kuluttua saapumisesta he siirtyivät Pariisiin, jossa W. Q. Judge oli heitä odottamassa. Sieltä käsin Blavatsky teki viikon matkan Sinnettien luo Englantiin sekä kreivitär Gaston d'Adhémarin luo Enghienin linnaan, jossa hän aloitteli seuraavaa suurta teostaan, Salaista oppia. Kesäkuussa he saivat Lontoosta uutisia, jonka mukaan teosofia oli siellä saavuttamassa suurta suosiota seurapiireissä. Uusiin tukijoihin kuuluivat muun muassa Robert Browning, Matthew Arnold, Sir William Crookes ja Sir William Fletcher Barrett. Elokuussa Blavatsky ja joukko muita teosofeja lähtivät Saksaan Mary Gebhardin vieraaksi, jossa he viipyivät kolme kuukautta. ellauri263.html on line 563: Blavatsky palasi Intiaan marraskuussa 1884. Hänen mukanaan oli pastori C. W. Leadbeater. Vaikka hänen maineensa oli Euroopassa kokenut kolauksen, Madrasissa opiskelijat ottivat hänet hurraten vastaan. Joogafilosofia ja usko mahatmoihin kuului heidän ikivanhoihin perinteisiinsä, ja tapauksen johdosta opiskelijat olivat joutuneet vastakkain lähetyssaarnaajien ja professorien kanssa. ellauri263.html on line 565: Tammikuussa 1885 Blavatskyn terveys jälleen heikkeni ja huhtikuussa, hieman toivuttuaan, hän lähti viimeisen kerran Intiasta. Oleskeltuaan joitakin kuukausia Italiassa hän asettui viimein Saksaan Würzburgiin. Siellä hän jatkoi Salaisen opin kirjoittamista seuranaan kreivitär Constance Wachtmeister. Joulukuussa 1885 ilmestyi Psyykkisen tutkimuksen seuran raportti, jossa Blavatskya pidettiin ”historian monitaitoisimpana, kekseliäimpänä ja mielenkiintoisimpana huijarina.” Richard Hodgsonin kirjoittama raportti perustui hänen syksyllä 1884 Madrasissa tekemiinsä tutkimuksiin ja haastatteluihin. Komitea ei sen sijaan hyväksynyt Hodgsonin arvelua, jonka mukaan silmänkääntötemppujen syynä olisi ollut peitellä hänen todellista ammattiaan venäläisenä vakoojana. ellauri263.html on line 573: Seuraavaksi Blavatsky keskittyi kirjoittamaan teoksia Teosofian avain ja Hiljaisuuden ääni. Lisäksi hän kirjoitti pitkiä kirjeitä Amerikan ja Intian osastoille. Teosofinen seura muutti jälleen, tällä kertaa Annie Besantin tilavaan asuntoon Avenue Road 19:een. Blavatskya vaivasi reuma, ja hän joutui käyttämään ajoittain pyörätuolia. 1. kesäkuuta 1890 ilmestyi newyorkilaisessa The Sunissa artikkeli ”Erään humpuukin historia”, jota seurasi 20. kesäkuuta koko sivun aukeama, jossa tohtori Elliot Coues väitti Blavatskya petkuttajaksi, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa ja peitellä vakoilutoimintaa. Lisäksi Coues oli kaivanut esiin kaikki vanhat huhut hänen väitetyistä rakastajistaan sekä aviottomasta lapsesta ja sanoi voivansa todistaa kaikki väitteensä. Tohtori Coues oli ollut jo pikään kiinnostunut teosofiasta ja oli myös käynyt tapaamassa Blavatskya. Blavatsky kertoi jo vuoden 1888 lopulla tohtori J. S. Buckille lähettämässään kirjeessä Couesin havittelevan jonkinlaista johtoasemaa Teosofisessa seurassa, johon hiän ei kuitenkaan suostunut. ellauri263.html on line 575: Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Ennen kuin asiaa oli päästy käsittelemään, The Sunin lakimiehet myönsivät, etteivät pysty todistamaan moraalittomuussyytettä, johon kanne perustui. Keväällä 1891 Lontooseen levisi influenssaedipemia. Blavatsky sai myös tartunnan, ja hän kärsi useita päiviä kovasta kuumeesta. Keskipäivällä, 8. toukokuuta Helena Blavatsky kuoli Avenue Road 19.ssä kolmen läheisen oppilaansa läsnä ollessa. Hänen kuolemansa päätti myös kesken olleen oikeuskanteen. The Sun julkaisi Blavatskyn kuoleman johdosta W. Q. Judgen artikkelin hänen elämästään ja ilmoitti, että heitä oli johdettu harhaan tohtori Couesin taholta. ellauri263.html on line 579: Teosofiasta on löydettävissä paljon piirteitä, jotka ovat yhteisiä useimmille okkulttis-gnostilaisille järjestelmille, ja siksi usein on vaikea todeta täsmällisesti, mistä jokin ajatus on omaksuttu. Jotkut teosofiset ajatukset sen sijaan voidaan löytää lähes sellaisenaan tai hieman muuntuneina buddhalaisista ja hindulaisista opetuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset ajanjaksot kuin kalpat ja jugat, mandaloissa kuvatut mantereet ja ihmisrodut, ihmisen olemuspuolet eli prinsiipit, siddhit eli yliaistilliset kyvyt sekä joiltakin piirteiltään teosofinen oppi juuriroduista. William Emmette Colemanin mukaan todellisuudessa Blavatsky kopioi tekstinsä – puutteellisesti viitaten – melko pienestä määrästä aikalaiskirjoja ja hänen käsityksensä mm. historiallisista teksteistä olisi perustunut toisen käden lähteisiin, vaikka hän antoi ymmärtää ikivanhojen alkuperäiskirjojen olevan edessään. Samoin Dzyanin kirjasta saadut tiedot olisivat olleet tunnetuista englanninkielisistä kirjoista, jotka eivät käsittele Tiibetiä vaan Kiinaa tai Intiaa, mikä selittäisi mm. useat kieli- ja asiavirheet. ellauri263.html on line 581: Teosofian mukaan kaikkien uskontojen taustalla on esoteerinen oppi, joka oli muinoin levinnyt ympäri maailman. Nykyisin se on löydettävissä täydellisenä vain muutamissa maanalaisissa kirjastoissa (esim. Kaisa-kirjasto), jotka ovat liberaalishenkisen veljeskunnan hallinnassa. Tästä opista osa on esitetty muinaisessa Dzyanin kirjassa, jonka runoista Blavatsky selitti osan teoksissaan Onneton hosis ja Iloinen sappi. ellauri263.html on line 583: Tämän opin mukaan ilmenneen maailmankaikkeuden alkulähde on absoluutista eli Parabrahmanista pidätysvaikeuxien vuoxi ulosvirrannut jumaluusvoima, Logos. Se ilmenee kolminaisuutena siten että ensimmäinen, Isä-Äiti, on kaiken alkujuuri, toinen eli Poika aloittaa elämän ja muodon kaksinaisuuden, ja kolmas on maailmanjärki, jonka osia ovat ihmismonadit. Jokaisella galaksilla ja aurinkokunnalla on omat pienemmät Logoksensa. Kaikkeudenjärki ilmenee ulkokohtaisesti Fohatina, pöhöttimenä, joka liittää kokoon muodot ja laittaa liikkeelle kosmisen kehityksenlain. ellauri263.html on line 585: Elämä ilmenee fyysisellä tasolla eri luonnonvaltakuntien kautta, joita ovat mineraali-, kasvi-, eläin- ja ihmiskunta. Jälleensyntyvät monadit kehittyvät näiden muotojen kautta karman lain ohjaamina jatkuvasti korkeammille asteille. Maapallo käy läpi seitsemän eri ilmentymää eli manvantaraa niin, että se ensimmäisen kolmen kauden aikana tiivistyy eteerisestä kiinteäksi, kunnes neljännen (eli nykyisen) kauden aikana kehitys muuttuu taas päinvastaiseksi kohti löysempää paapaa. Maailmassa vaikuttaa mestareiden eli esoteeriseen viisauteen vihittyjen veljeskunta eli niin kutsuttu Valkoinen Veljeskunta, jonka johtajana on aurinkokuntamme Logos, ja tämän alapuolella olentohierarkia, johon kuuluvat dhyan chohanit, kumarat, buddhat, maha-chohanit, chohanit ja mestarit. Blavatsky mainitsi useita mestareita, joita ovat olleet esimerkiksi Leijonat, Buddha, Zarathustra, Jeesus, Pythagoras, Pekka Ervasti ja Christian Rosenkreutz. ellauri263.html on line 587: Ihmiskunnan kehitys jakautuu seitsemään juurirotuun, jotka puolestaan jakautuvat useisiin antti alarotuihin. Nykyinen ihmiskunta edustaa viidettä, arjalaista, juurirotua ja on jo siirtynyt kehityksen ylöspäin vievälle, henkistävälle kaarelle. Juurirotujen vaihtuminen tapahtuu luonnonmullistusten kautta, jotka käsittävät mantereiden vajoamisia ja kohoamisia, ja voivat kestää satojatuhansia vuosia. Jokainen juurirotu käy läpi neljä ajanjaksoa eli yugaa, jotka ovat sata yugaa, tretti yugaa, dvatsat yugaa ja kaali yuga. Nykyinen ihmiskunta elää parhaillaan kaali yugaa, joka alkoi vuonna 3102 eaa. ellauri263.html on line 589: Ihminen on mikrokosmos, ja eri planeettakausien kehityksellä on ihmisessä omat vastaavuutensa esimerkiksi aisteina sekä tajunnan eri tasoina ja ominaisuuksina. Ihmisessä voidaan siten erottaa seitsemän prinsiippiä, jotka ovat ātma eli Sopen villakoira, buddhi eli henkinen sielu, manaus eli inhimillinen sielu, kamala rumpa eli himo- tai tunnekeho, lingam shakiraan eli fyysisen kehon kaksoispuoli ts. astraalikeho, prawna eli elonhenkäys elävässä olennossa ja stool shakirasta eli fyysinen keho. Neljännen juurirodun aikana ihmiskunnassa oli vielä toimivana "kolmas silmä" eli henkinen näkökyky, jonka fyysinen elin on nyt surkastunut ja tunnetaan häpy- tai peräaukkona. ellauri263.html on line 591: Monadien henkinen kehitys tapahtuu karman lain kautta, mutta ihmisyksilö voi nopeuttaa omaa kehitystään elämällä moraalisesti oikein. Rukoilu sen tavallisessa merkityksessä on epäjumalanpalvelusta, koska eksoteeristen uskontojen jumalat (kuten Jehova) ovat rajallisia, luotuja olentoja. Ihmisen sen sijaan tulisi pyrkiä toimimaan sopusoinnussa oman jumalallisen koirohahmonsa eli ātma-buddhi-manauksen kanssa. Ihmisen kuollessa kolme alinta prinsiippiä tuhoutuvat ja neljä ylintä jakavat kamaa lokasuojaan, joka vastaa katolilaisuuden kiirastulta tai antiikin mytologian Haadesta. Tämän jälkeen ātma-buddhi-manaus irrottaa kāmaa rūmpasta ja jatkaa devakhāniin eli taivaaseen, jossa se pysyy hikisesti arviolta 1 000–1 500 vuotta. Tämän jälkeen se jälleensyntyy maailmaan kolmannesta silmästä. ellauri263.html on line 593: Blavatsky ei pitänyt esittämiään oppeja aivan täydellisinä tai ehdottomina, paitsi siltä osin kuin opit ovat Viisauden Mestarien (Olcott ja Judge) hänelle sanelemia, vaan piti teosofian yhtenä päämääränä luonnon selvittämättömien lakien tutkimista. Hän myös varoitti tekemästä teosofiasta uskomusjärjestelmää, koska hänen mukaansa sokea usko on haitallista. Teosofinen seura hyväksyi vuonna 1924 päätöslauselman ajatuksenvapaudesta. Sen mukaan ei ole mitään dogmia tai mielipidettä, joka millään tavalla sitoisi ketään Teosofisen Seuran jäsentä. Jäsenyyden ainoa ehto on seuran kolmen ohjelmakohdan hyväksyminen. IZE todellisuutena ihmisessä; Laki prosesseina, joiden avulla ihminen ellauri263.html on line 597: Yhdelläkään opettajalla - mukaan lukien H. P. Blavatsky - ei ole mitään auktoriteettia pakottaa opetuksiaan tai mielipiteitään muille. Jokaisella jäsenellä on oikeus seurata mitä tahansa uskontoa tai ajatussuuntaa, mutta ei oikeutta pakottaa muita seuraamaan sitä. Päätöslauselman takana oli kiista siitä, voitiinko liikkeestä erottaa looseja niiden opillisten näkemysten vuoksi, mikä koski etenkin steinerilaisia, ja toisaalta, voitiinko jäseniä edellyttää hyväksymään totena sellaiset keskeiset dogmit kuten Viisauden Mestarien olemassaolo, jälleensyntymäoppi ja karma. ellauri263.html on line 599: Näiden opetusten lisäksi teosofisessa liikkeessä on aikojen kuluessa esiintynyt myös koko joukko toisistaan eroavia muita opetuksia. Vähitellen näiden käsityserojen myötä teosofinen liike on jakautunut useaan haaraan. Los Angelesin teosofistit vaikuttavat aika köyhiltä. Kokouxet järjestetään Zoomilla. Theosophy Hall on nyt avoinna rajoitetusti. Spare a dime for an ex leper. ellauri263.html on line 603: Paloittelumurhaaja Pönkä olis halunnut tilata vankilaan Voltista tai Foodoralta palapaistia. Hovioikeus ei ottanut anomusta kuuleviin korviinsa. ellauri263.html on line 605: Nuoruudessaan Blavatsky oli liikkunut radikaaleissa liberaalis-nationalistisissa piireissä, mutta hänellä ei ilmeisesti ollut koskaan mitään selkeää yhteiskunnallis-poliittista linjaa, paizi toi vähän saatanallinen feminismi (käytännössä vaikkei ehkä teoriassa). Lucifer represents life, though, progress, civilization, liberty, independence. Lucifer is the Logos, the Serpent, the Savior. H. P. Blavatsky’s influential The Secret Doctrine (1888), one of the foundation texts of Theosophy, contains chapters propagating an unembarrassed Satanism. Satan in the shape of the serpent brings gnosis and liberates womankind. Tämmösta kirkasozaista miltonilaista prometeus-saatanaa peukuttivat Miltonin lisäxi ilmeisesti myös Blake, Bakunin ja Proudhon. Sympathy for the devil. Ei ihme että kristilliset piirit vauhkosivat. Blaken saatana alkuperäisessä loistossaan on aika feministinen. Byron ja Shelley oli aikoinaan satanisteja mutta setämiehiä. ellauri263.html on line 607: Four factors characterize marginal religious groups which offer leadership roles for women: ellauri263.html on line 608: (1) a perception of the divine that deemphasizes the masculine, (2) a tempering or denial of the doctrine of the Fall, (3) a denial of the need for a traditional ordained clergy, and (4) a view of marriage which does not hold that marriage and motherhood are the only acceptable roles for women. ellauri263.html on line 611: Hupaisaa havaita, että anglikaaninen kirkko siirtymässä hyvää vauhtia kohti blavatskylaisia kantoja. Jumalalla ei ole killuttimia, vaan se on androgyyni, tai pikemminkin muu. Blavatskyn killuttimet saattoivat olla väärässä lahkeessa, sillä kirjeessä se sanoo she is ‘lacking some-thing and the place is filled with some crooked cucumber’. Kuuensaan kurkku. Olcottin mukaan se oli "she-male". Se saattoi siis olla kaxineuvoinen! Sillä oli kaxoisveli, josta on hurjan vähän puhetta. Jelena allekirjoitti kirjeensä "Jack", ihan kuin C.S.Lewis! Jossain jutussa se kuzuukin izeään Matomezäxi. Blavazkyn saatanalliset säkeet tekivät syvän vaikutuxen ainakin Aleister Crowleyhyn ja Pekka Siitoimeen. ellauri263.html on line 615: is a 1990 novel written as a collaboration between the English authors Terry Pratchett and Neil Gaiman. Se taisi olla ensimmäinen lukemani Pratchett. Käytin Crowleyta salasanana joskus 2000-luvun alussa. Alzheimeriin sittemmin kuollut länkkärihattuinen Pratchett antoi juutalaisen Neil Gaimanin kanssa kirjoittamassaan saatanallisessa niteessä Good Omens pirulle nimexi Crowley. ellauri263.html on line 617: The book is a comedy about the birth of the son of Satan and the coming of the End Times. There are attempts by the angel Aziraphale and the demon Crowley to sabotage the coming of the end times, having grown accustomed to their comfortable surroundings in England. One subplot features a mixup at the small country hospital on the day of birth and the growth of the Antichrist, Adam, who grows up with the wrong family, in the wrong country village. Another subplot concerns the summoning of the Four Horsemen of the Apocalypse, each a big personality in their own right. With Armageddon averted, Crowley and Aziraphale muse that this was God's plan all along and speculate that the real apocalyptic conflict will be between humanity and the combined forces of Heaven and Hell. In 2003, the novel was listed at number 68 on the BBC's survey The Big Read. ellauri263.html on line 619: Pirun nimi oli varmasti otettu tältä häiskältä, joka on jo tavattu mm. albumissa 219 thelema-nimisen huuhaauskonnon kexijänä. Se esiintyy Rehupiiklesin Sgt. Peppers-levyn kannassa. Sekin oli jonkin sortin satanisti, plus sexuaalisesti ylimääräytynyt. ellauri263.html on line 627: Almost 600 (!) biographies have been written of Blavatsky, but the details of her life, especially the years 1848–1873, remain sketchy all the same. Most of the authors have been either devoted disciples or sharply critical adversaries. Some interesting and well-documented facts, however, can be determined. She was born to a noble Russian family in present-day Ukraine, married at 17, ran away only months later, traveled widely and spent time in Cairo, among many other places, where she supported herself as a medium size sex doll. ellauri263.html on line 629: Blavatsky was often perceived as a quite vulgar and coarse person. She swore profusely, dressed garishly, and had a strong sense of irreverent humor. Her New York study was decorated with a stuffed baboon wearing white collars, cravats and spectacles, carrying a manuscript bundle under his arm labeled ‘The Descent of the Species’ (Blavatsky rejected Darwin’s ideas about man being descended from apes). She liked a benevolent snake, though she said there was hardly no woman in her character. ellauri263.html on line 631: Unlike the occultism presented earlier by Éliphas Lévi and similar authors, which mostly caught the interest only of a small circle of freethinkers, Theosophy fast became a successful semi-mass movement. By 1889 the Theosophical Society had 227 sections all over the world, and many of the era’s most important intellectuals and artists were strongly influenced by it. Avant-garde painters, especially, took this new teaching to heart, and it marked the work of great artists such as Mondrian, Kandinsky and Klee. In literature, authors like Nobel Prize laureate William Butler Yeats became ellauri263.html on line 638: Jätettyään miehensä Annie hylkäsi kristinuskon täysin, ja liittyi vuonna 1874 uskonnottomien järjestöön National Secular Societyyn. Pian Annie kehitti läheiset välit Charles Bradlaughiin, radikaalin National Reformer -lehden toimittajaan ja Ison-Britannian uskonnottomien järjestön johtajaan. Bradlaugh tarjosi Annielle työtä lehden toimituksesta, ja seuraavien vuosien aikana hän kirjoitti useita artikkeleita mm. avioliitosta, koulutuksesta ja naisten oikeuksista. ellauri263.html on line 640: Vuonna 1877 Besant ja Charles Bradlaugh päättivät julkaista Charles Knowltonin kirjan The Fruits of Philosophy, joka kannatti syntyvyyden säännöstelyä. Besantia ja Bradlaughia syytettiin julkaisusta, joka ”todennäköisesti vaikuttaa huonontavasti ihmisiin, joiden mieli on avoin moraalittomille vaikutteille.” Oikeudessa he kertoivat pitävänsä moraalisesti parempana ehkäistä ajatusta lasten teosta kuin että heidän jo synnyttyään tappaa heidät ruoan, ilman ja vaatteiden puutteeseen. ellauri263.html on line 642: Besant ja Bradlaugh todettiin molemmat syyllisiksi ”säädyttömään kunnianloukkaukseen” ja tuomittiin puoleksi vuodeksi vankeuteen. Valitustuomioistuimessa tuomio kuitenkin kumottiin. Tämän jälkeen Besant kirjoitti ja julkaisi oman kirjansa syntyvyyden säännöstelystä nimeltä The Laws of Population. Ajatukset naisten osuudesta syntyvyyden säännöstelyssä saivat paljon julkisuutta. Muun muassa sanomalehti The Times syytti Besantin teosta säädyttömäksi, haureelliseksi ja saastaiseksi. Frank Besant käytti Annien saamaa kielteistä julkisuutta hyväkseen vakuuttaakseen oikeusistuimen siitä, että hän olisi sopivampi heidän yhteisen tyttärensä Mabelin huoltajaksi kuin Annie. ellauri263.html on line 644: Vuonna 1880 Charles Bradlaugh valittiin Northamptonin parlamentin edustajaksi, mutta koska ei ollut kristitty, hän kieltäytyi vannomasta perinteisen kaavan mukaista uskollisuudenvalaa, ja häntä estettiin sen vuoksi ottamasta paikkaansa vastaan. Samaan aikaan Besant työskenteli yhä Bradlaughin kanssa, mutta tutustui myös tunnettuihin sosialisteihin kuten George Bernard Shaw, Walter Crane ja Edward Aveling. ellauri263.html on line 646: Liityttyään sosiaalidemokraattiseen liittoon Besant aloitti oman sanomalehtikampanjansa, jossa hän keskittyi muun muassa tehdastyöläisten oloihin. Besant oli huolestunut nuorten naistyöläisten terveydestä Bryant & Mayn tulitikkutehtaalla. Ennen sähkövalon yleistymistä tulitikkuja valmistettiin valtavia määriä, ja tehtaat olivat vaikutusvaltaisia suuryrityksiä. 23. kesäkuuta 1888 Besant julkaisi Lontoossa artikkelin White Slavery, jossa hän kiinnitti huomiota tehtaalla leijuvien fosforihuurujen vaaroihin sekä Bryant & Mayn alhaisiin palkkoihin. Kolme naista jotka olivat hankkineet tietoa Besantin artikkelista, erotettiin. Besant vastasi perustamalla työntekijöille etujärjestön, Matchgirls Unionin. Kolmen viikon lakon jälkeen yritys oli viimein pakotettu tekemään työntekijöille merkittäviä myönnytyksiä, ja lisäksi palkkaamaan kolme erotettua naista uudelleen. ellauri263.html on line 648: Besant liittyi myös Vet Fabian Society -sosialistiryhmään ja 1889 myötävaikutti Fabian Essays -kirjan syntyyn. Kirja sisälsi paitsi Besantin, myös Sydney Webbin, George Bernard Shawin, Sydney Olivierin, William Clarken, Graham Wallasin ja Hubert Blandin artikkeleita. Kahden seuraavan vuoden aikana Shawin kokoama kirja myi 27 000 kappaletta. ellauri263.html on line 650: Vuonna 1889 Besant valittiin Lontoon koululautakuntaan yli viidentoista tuhannen äänen erolla seuraavaksi suosittuun ehdokkaakseen. Suuren suosionsa turvin hän ryhtyi tekemään laajoja uudistuksia paikallisissa kouluissa. Hänen uudistuksiaan olivat muun muassa ilmaiset ateriat aliravituille lapsille sekä ilmaiset lääkärintarkastukset alkeiskoululaisille. ellauri263.html on line 652: 1890-luvulla Besant liittyi Helena Blavatskyn 1875 perustamaan Teosofiseen Seuraan, ja omistautui sittemmin syvästi teosofisen liikkeen toimintaan jopa niin, että 1907 hänestä tuli seuran puheenjohtaja. Besant keskittyi teosofisten ajatusten käytännön toteuttamiseen, ja hän ryhtyi valmistelemaan Suuren valkoisen veljeskunnan maailmansuunnitelman toteuttamista ja Maitreyan ja Kristuksen pikaista tuloa. Tähän tehtävään hän valitsi nuoren intialaispojan Jiddu Krishnamurtin. Teosofinen Seura oli kuitenkin Blavatskyn kuoleman jälkeen jakautunut aatteellisesti kahteen eri suuntaukseen, ja vuonna 1910 Besant ja C. W. Leadbeater perustivat Idän Tähti -järjestön valmistamaan tietä Maitreyalle eli maailmanopettajalle, joka tulisi ilmentämään itseään heidän kasvattipoikansa Krishnamurtin kautta. Myöhemmin Krishnamurti alkoi itse epäillä rooliaan, ja 1929 hän sanoutui irti messiaan tehtävästä kokouksessa, jossa myös Yrjö Kallinen oli läsnä. Kallista ei kuitenkaan huolittu messiaaxi Krishnamurtin tilalle. Krishnamurti erosi Teosofisesta Seurasta ja hajotti Idän Tähti -järjestön. ellauri263.html on line 658: Jenkki Olcott ei siitä pitänyt, eikä rupusakin vulgäärispiritualismista. Olcott railed against ‘tricky mediums, lying spirits, and revolting social theories’ in Spiritualism. He reproached spiritualism for the presence of ‘free-lovers, pantarchists, socialists, and other theorists who have fastened upon a sublime and pure faith as barnacles upon a ship’s bottom’. Blavatsky, on the other hand, focused exclusively on the uplifting of oneself rather than others. She did not sympathize with socialism per se at all, and in her scrapbook she even wrote about Sotheran: ‘a friend of Communists ellauri263.html on line 664: The Theosophical Movement was founded in New York in 1875 with three main founders – Helena Petrovna Blavatsky, Colonel Henry Steel Olcott, and William Quan Judge. From that moment and up until his death in 1907, Olcott remained the organisational leader and international president of the Society, which eventually moved its headquarters from the USA to Adyar in India. ellauri263.html on line 666: These are well known facts and they sometimes prompt some students of Theosophy, especially visitors to the United Lodge of Theosophists in its lodges and study groups around the world, to ask why Col. Olcott is only mentioned extremely rarely in the ULT, why there doesn’t seem to be a great deal of respect or admiration for him, and why it is frequently the case that only HPB and William Judge are spoken of as “the founders of the Theosophical Movement.” ellauri263.html on line 668: Homma oli niin että teosofisetämiehet huolestuivat ihan aiheesta HP Blavatskyn menestyxestä. Meneekö tässä nyt poikalapsi pesuveden mukana? William Judge koitti toppuutella Olcottia: ellauri263.html on line 670: “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her. ellauri263.html on line 675: Col. Olcott ei ollut vakuuttunut vaan alkoi vehkeillä ennenkuin HPB oli ehtinyt kylmetä. In the April Theosophist Col. Olcott makes public what we have long known to be his private opinion – a private opinion hinted at through the pages of Old Diary Leaves – that H.P.B. was a fraud, a medium, and a forger of bogus messages from the Masters. This final ingrate’s blow is delivered in a Postscript to the magazine for which the presses were stopped. The hurry was so great that he could not wait another month before hurling the last handful of mud at his spiritual and material benefactor, our departed H.P.B. The next prominent person for whom we wait to make a similar public statement, has long made it privately. [Note: This sentence referred to Annie Besant.] ellauri263.html on line 678: William Judge and Col. Olcott in happier times after demise of HPB ellauri263.html on line 682: Albumissa 250 Peter "luipero" Singer peukuttaa polyamoriaa, josta eräs uptight britti Louis on tehnyt tv-dokkarin. Ällöjä läskejä ja enimmäxeen muotopuolia amerikkalaisia Oregonista, jotka istuu teeveesoffissa hymistellen polyamorian iskulauseita "jokainen on ize vastuussa omasta onnellisuudestaan, hän valizi näin, hän olisi voinut valita toisinkin". Silti nää kuviot näytti aika helposti lipsahtavan jonkinlaisen heikosti naamioidun sorron puolelle. Porukoissa näytti olevan aina joku narsisti tai suorastaan psykopaatti tyyppi jonka ympärillä pyörii koko kuvio, ja yxi tai useampia tappiolle jääviä osapuolia, kuhmuisia juurexia joiden ei kuitenkaan auttanut muuta kuin vakuttaa että vastedes ne ovat kiltisti. Oletko kunnossa? Tunnetko compursionia kun polymurusi saa munaa alakerrassa? Totta kai, olen iloinen kun hiän on iloinen, ja multa tulee käteen täällä yläkerrassa kun kuulen miten kaveri laskee kamat pussiin tuolla alhaalla. Vaikka olishan sitä kiva edes kazella kandaulistisesti vierestä kuin J-J Rousseaun impotentti äijä Julkussa. Mut ei taida Mamma siihen suostua. ellauri263.html on line 684: Hizi noi hellyysorgiat missä läskit jenkit syöttää toisilleen herkkupaloja ja hypistelee toistensa haisevia paikkoja muistuttivat erehdyttävästi Hieronymus Boschin tauluja. Mistähän se tiesi? Ettei vaan vanha Geronimo ollut izekin tollanen polyamoorinen. Mixi muuten noi polyamoristit oli koko ajan ihan punaisia naamalta? Hävettiköhän niitä vähän kuitenkin? ellauri263.html on line 686: What Is Compersion? The Polyamory Practice For Rethinking Jealousy ellauri263.html on line 688: Coined by the Kerista Community in the 1970s. Possibly derived from French compère (“partner”), plus -sion, based on an earlier use of the French compérage to denote the practice of brothers-in-law sharing wives observed among Tupi people of the Brazilian Amazon. ellauri263.html on line 690: The ideology shared by the Old Tribe was remarkably simple: 'Wash your own dish', 'No one belongs to anyone else', 'Kerista is freedom and love'. Baristat käytti Ouija lautaa kuten Lassi ja Leevi. Starting with a few unwritten rules in 1971 to 26 standards in 1979, the social ellauri263.html on line 693: classism, no duplicity, no alienation, no profanity, no flippancy, social tolerance, equality, verbality, participatory democracy, accountability, conviviality, male vasectomy, ristiinsuihkiminen, graceful distancing, positive attitude toward the ‘toggle-switch’ mode of decision-making, whatever that may be. ellauri263.html on line 695: Kerista's polyamorous sexual practice was influenced by Robert A. Heinlein's (1907-88) science-fiction novel Stranger in a Strange Land (1961), in which the Martian-raised human Michael Valentine Smith founded The Church of All Worlds, preached sexual freedom and the truth of all religions, and is martyred by narrow-minded people who are not ready for freedom. Sukua myös Diskordianismille. Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur. ellauri263.html on line 700: Kelly Gonsalves is a sex educator, relationship coach, and journalist. She received her journalism degree from Northwestern University, and her writings on sex, relationships, identity, and wellness have appeared at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere. Last updated on July 1, 2020. ellauri263.html on line 704: Today I'm in a monogamous relationship with a different person, and we're not too interested in introducing non-monogamy into our relationship. That said, there's one tool I learned from my polyamorous days that I've brought with me into every subsequent relationship, even and perhaps especially the monogamous ones. ellauri263.html on line 707: The concept is called compersion. What is compersion? sleep support? Nope. Though many great relationships start with great sleep together. ellauri263.html on line 715: The word compersion is loosely defined as the opposite of jealousy. Instead of feeling upset or threatened when your partner romantically or sexually interacts with another person, you feel a sense of happiness for them. It is curious that Darwin did not come up with this idea, it's great. ellauri263.html on line 717: Consider how you usually feel when your partner gets a big promotion at work or accomplishes a new fitness goal, or how you feel when your best friend tells you about a new guy they've been dating that they're really clicking with: You're genuinely, totally stoked for them, right? Fuck no, you are slightly envious, or not so slightly either. This is an instinctual feeling for most of us. Now apply that to when your partner is having fun flirting with (or sleeping with) a new flame that's not you. Instead of sparking jealousy, it sparks earnest empathetic joy. That's compersion. ellauri263.html on line 719: "It's joy that has nothing to do with your joy," Effy Blue, a relationship coach specializing in consensual non-monogamy, tells mindbodygreen. "It's sympathetic joy or unselfish joy, where you are joyful for the other person for things that have nothing to do with you. You're just happy for them because they're in a good place, because they are experiencing joy, and you can sort of look at it from the outside and feel the same experience." ellauri263.html on line 721: According to reporting from GO Magazine, the term itself emerged in the late 1980s within a San Francisco poly commune called Kerista. But Blue says the concept itself has a much older, deeper history: The Sanskrit word for it is mudita, which translates to "sympathetic joy," and it's actually part of one of the four core pillars of Buddhism. ellauri263.html on line 723: "If you sort of dive into the Buddhist teachings and down the mudita path, they will actually tell you it's the hardest virtue to master," she says. "There are a ton of mudita meditations, which is something else I recommend to people." ellauri263.html on line 725: That's an important part of this actually: Compersion doesn't often come naturally to people, in large part because of the way we've been evolutionarily trained to protect our mating relationships and how today we've now organized our entire society around monogamy. That means that for many, compersion is a feeling or skill set that takes conscious practice. ellauri263.html on line 729: The evolutionary purpose of jealousy isn't relevant anymore: who wants to have children anyway, and by the golden rule of America "look out for N:o 1" everybody is responsible for their own welfare and happiness. We are no fucking communists, after all. Unfortunately, the emotion does still play a role in our lives. Blue compares feeling jealous to having an alarm bell going off in your head. ellauri263.html on line 731: "It's very similar to a fire alarm in your house, right? It goes off, it's loud, it's obnoxious, it's alerting to something, it has a function. And you know in a similar way, it's very disorienting," she explains. "In the same way, when you're triggered into feeling jealousy, it's very disorienting, and it can be very overwhelming. But ultimately, it's alerting you to something. Once you quiet the alarm, once you turn off the fire alarm, what you would normally do is sort of go around your house and figure out what's going on. … Is something actually on fire, or is it a false alarm? Same with jealousy—it's alerting you to some sort of discomfort." ellauri263.html on line 733: Sometimes the emotional alarm is going off because something's actually wrong—your partner isn't giving you the attention or affection you need, for example, or perhaps they're betraying a promise or agreement you have about your relationship, which of course makes you feel unstable or upset. Other times the alarm goes off over misperceptions or just our own insecurities. We're worried a lively conversation between our partner and an attractive stranger means that they're no longer as interested in us, that there's a chance they might be more interested in someone else, that there's a threat to the relationship. Even if none of that is true, our anxieties can get the best of us, and so jealousy is how it manifests as an emotion. ellauri263.html on line 735: "Some people have more of a disposition for jealousy," Blue adds. "It's a character trait. Just like some people are happy people, some people are more solemn people, you get people who are more jealous." ellauri263.html on line 745: Yes, absolutely! Research shows people in consensually non-monogamous relationships (aka "intentional families") do experience jealousy; they just experience less distress when it happens. ellauri263.html on line 747: "Ultimately there is no such thing as not experiencing jealousy," Blue says. "Jealousy is part of the human emotional spectrum. It's like saying 'I never feel sad,' 'I never feel angry,' 'I never feel happy.' To say 'I never feel jealous'—I don't think it's realistic. I haven't ever really truly met anyone who's said they haven't felt jealousy. I think some people say they don't feel jealousy because they're in a specific relationship that doesn't hold grounds for it. It doesn't trigger them into jealousy." ellauri263.html on line 749: The main difference between poly and monogamous folks deal with jealousy. Mainstream, monogamous society tends to treat jealousy as a sort of disease, something to be deeply feared and that might signal something irreparably wrong with a relationship. Jealousy is treated as a powerful, ugly emotion that we believe can consume and crush us. ellauri263.html on line 751: That's not how it is among polys: "We recognize jealousy as just another emotion," she explains. "It's just part of life and part of processing and part of the emotional section of the human experience." ellauri263.html on line 753: A lot of it just comes down to practice, she says. Non-monogamous people just spend more time processing their feelings of jealousy and have more practice with dealing with it. With enough practice, it stops being so big and overwhelming. And, perhaps in time, compersion can appear in its place instead. ellauri263.html on line 757: Learning to be compersive will probably take some practice, and that's especially true if you're someone who tends to be more jealous in general. ellauri263.html on line 759: "The baseline for everybody is different, but we know that we also have neuroplasticity. We know that humans can learn and grow and expand and evolve, and we have done so for millennia. So just like empathy, compersion, or mudita, is something that you can cultivate and practice and grow," Blue says. "For some people it will come easily. For other people, it might be more of a process, and you have to sort of really dig deep to try to find it if it's not something that comes up naturally for you." ellauri263.html on line 761: Here are a few ways to embark on that process: ellauri263.html on line 770: Some people are born with a ton of empathy; some aren't. If you're not great at intuiting and resonating with other people's emotions, Blue says that's the skill to work on first. ellauri263.html on line 773: My partner and I made compersion an active practice, a skill that we both worked on together. It didn't really come naturally to either of us, but we supported each other as we tried to do it. Initially, it was basically a lot of mental gymnastics trying to reason out why we should be happy when the other person scored a hot date. Once you fully get why it doesn't make sense to feel jealous—i.e., your relationship is totally secure, and the presence of another person in your partner's life is not a threat to your relationship whatsoever—then you can start to disarm that alarm more easily whenever it goes off in your head. ellauri263.html on line 775: "For some people, it works that you kind of go through the intellectual mind," Blue says. "You try to understand what it could be and then sort of move into that space." ellauri263.html on line 778: We found a lot of ways to support our intellectual belief in compersion with actual psychological rewards. For example, I'd help my partner get matches on Tinder and give him tips on cute bars to take them, and after the dates, he'd tell me how they went and give me a ton of love and affirmation whenever I pouted over him having a good time. Meanwhile, he played wingman with me when I wanted to meet up with a potential flame at a party or concert, and I always made sure to come home to him and share the sexy things I'd done with the new guy and what things I wanted to migrate into our own sex life. In this way, we began to be able to associate positive experiences together (showering each other with affection and affirming the strength of our relationship) with the aftermath of one of us having fun with someone else. When it became clear that these extradyadic encounters only brought us closer, it became easier and easier for us to feel earnest joy for the other person's romantic successes. ellauri263.html on line 785: If you´re working on practicing compersion as a couple, make sure you´re addressing any feelings of jealousy that bubble up in either of you with a lot of love and gentleness. Blue says it´s good to encourage the jealous party to talk through their feelings and dig at what underlying fears are actually driving the jealousy. ellauri263.html on line 787: "Listening I think is really important, listening without judgment and without being defensive," Blue says. "Separate your stuff from your partner´s theories. Your partner´s feeling jealous, and they´ve done some work, and they´re sorting of saying ´I feel jealousy because I worry that you´re gonna leave me.´ … When you hear that, some of us feel accused as if we are doing something wrong. We´re not somehow enough, and we´ve made some sort of a mistake, and immediately we become defensive. I think if we can get into that sort of separate state and realize our partner, when they´re working through something like jealousy, is battling with their own stuff, battling with their own insecurities, or own unmet needs, [then we can be more able to] lend an ear to that to really understand what´s going on with them." ellauri263.html on line 790: Encourage each other to make requests, she adds. If your partner´s jealous, ask them: What do they need from you? What does it look like? What requests can they make that you can accommodate so they feel safe and secure again? ellauri263.html on line 796: Compersion is life-changing even for people who want to stick to monogamy. ellauri263.html on line 798: dsWith a fundamental understanding of compersion, I´m able to look at moments where I could be jealous in my current monogamous relationship and instead respond in a more levelheaded or even joyful way. It doesn´t bother me if my partner tells me he finds another person attractive, nor am I freaked out if I find myself fucking with a charming stranger on the subway. We might not be entertaining other relationships at the moment, but my partner and I can at best find it cute and at worst feel totally neutral about it when these brief interactions with other parties occur. ellauri263.html on line 800: We, of course, still feel jealous from time to time, but that emotion isn´t scary or damning to us. It doesn´t really hold any power at all over us. ellauri263.html on line 839: Kelly Gonsalves is a multi-certified sex educator and relationship coach helping people figure out how to create dating and sex lives that actually feel good — more open, more optimistic, and more pleasurable. In addition to working with individuals in her private practice, Kelly serves as the Sex & Relationships Editor at mindbodygreen. She has a degree in journalism from Northwestern University, and she’s been trained and certified by leading sex and relationship institutions such as The Gottman Institute and Everyone Deserves Sex Ed, among others. Her fork has been featured at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere. ellauri263.html on line 841: With her warm, playful approach to coaching and facilitation, Kelly creates refreshingly candid spaces for processing and healing challenges around dating, sexuality, identity, body image, and relationships. She’s particularly enthusiastic about helping softhearted women get re-energized around the dating experience and find joy in the process of connecting genitals with others. She believes relationships should be easy—and that, with room for self-reflection and the right toolkit (available for competitive prices at our net store), they can be. ellauri263.html on line 846: Matkalla Lealta Esterille Hannelea odotellessa Iisakki kazoo tunnelbaanassa ahnaasti vielä nuorempaa shixatyttöä, jonka polvet näkyvät. Tuota voisi olla vänkä polkasta, ihan erilaista varmasti kuin näitä jutkulutkia. Tulenkohan aina olemaan tällänen kävelevä molo? Mitä eroa on himolla ja rakkaudella. Tuskin midiä. ellauri263.html on line 867: Uskonnollisella rituaalilla on usein esikuva, joka toimii mallina rituaalin suorittamiselle. Tämä esikuva kerrotaan mytologiassa, joka kertoo myyttisestä alkuajasta, jolloin todellisuuden malli luotiin. Rituaali on siis näyteltyä myyttiä. Tämän vuoksi esimerkiksi varhaiskantaisten uskontojen parannusrituaalissa samaani saattaa toistaa luomistapahtuman. Kristillisessä perinteessä ehtoollinen viittaa Jeesuksen asettamaan ehtoolliseen. ellauri263.html on line 871: Pyhä on mielentila, ystävä ja salaisuus, jonka haluaa säilyttää ja kertoa yhtä aikaa. Nosta itsesi 500 metriä arjen yläpuolelle ja laske itsesi vapaaksi. Pyhä on monipuolisia rinteitä sekä vapaalaskuseikkailuja rinteiden läheisyydessä ja Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Keskuksen sivuille Tilaa hissiliput. ellauri263.html on line 875: Latin sacrosanct has cognates in Hittite šaklai "custom, rites," zankila "to fine, punish." (Sanktio!) There is no certain etymology for hagios. Sitä ei löydy Homeroxelta, mutta on Herodotoxella. The word appears predominantly among the Hellenistic writers. Suomen pyhä voisi olla sama sana kuin piha eli aitaus. Germaanien sanat tarkoittaa ehyttä tai tervettä, esim. holy mackerel 1876, holy smoke 1883, holy cow 1914, Sieg heil 1920. ellauri263.html on line 877: Rituaalien tarkoituksena voi olla usein myös erilaisten siirtymävaiheiden merkitseminen. Tällaista voi olla esimerkiksi siirtymiset vuodenajasta tai ikäkaudesta toiseen. Mihkä tarvitaan rituaaleja? Lasten nukuttamisessa ainakin. Mutta muutenkin, riitit pitää porukat pois pahanteosta. Ne tuovat säännöllisyyttä elämään. ellauri263.html on line 881: Rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään myös poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuhe, itsenäisyyspäivän vastaanotto, tai etikettisäännöt lähestyttäessä valtionpäämiehiä. Ei sovi halailla vaikka olisi varapyörän puoliso. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana tai urheilutapahtumien palkinnonjakoseremoniat kansallissymboleineen. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä. Samalla rituaalin osallistujat kommunikoivat symbolien välityksellä toistensa ja performanssin yleisön kanssa. ellauri264.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri264.html on line 45: Jeesus sanoi: »Ruoki minun lampaitani. Harjaa minun hampaitani. Vyöttäydy ja ole raitis. Joh 21:18. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo.» Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Paizi ei, Pietari ei kupsahtanut vanhuuttaan, vaan hänet staaplattiin ristiin nurinpäin. Callelle pantiin jalkaan vihreät jamihousut jossa oli napit selän puolella ja iso rapiseva vaippa. Sitä vaihdettiin kerran päivässä tuli sitä taikka tätä. Lealle laitettiin hyvin tiukat vaipat ja varotettiin aukaisemasta Pandooran lipasta. Sitten Woku sanoi Iivarille: "Soiraa minua." Iivari karkasi. Se ei tahtonut mennä minne toinen vei. Iivarista oli pakko luopua pitovaikeuxien vuoxi. Valitettavasti. ellauri264.html on line 47: Kyllä tekivät svedut tyhmästi kun potkivat viimeisen Vaasa-kunkun pihalle, niin surkimus kuin se olikin. Olishan tällä puolen lahtea ollut parempiakin vaasoja tarjolla. Ranskalaisen tallirengin jälkeläiset ne vasta ovat olleet kehnoja. Oscar II:lla oli Ruåzin suurin pornokokoelma, Gustav den femte oli homo nazi ja nykyinen kunkku analfabeetti pornoilija, lisäxi misogyyni joka koitti järjestää vankkaleukaiselle tyttärelleen oharit. ellauri264.html on line 51: Sunnuntaiaamuna heräsin muistoihin Hagit Borerista. Se oli langanlaiha mutta omalla tavallaan kaunis koukkunokkainen israelilainen vasemmalta laidalta, josta tuli Chomsky bändäri ja generativisti professori Lontooseen. Exoskeletalismin mukaan ei ole sanaluokkia, ne määräytyvät kieliopista. Hagit oli Nompan kanssa Gazassa ja 2011 Audacity Hope laivalla jonka kreikkalaiset pysäyttivät merellä konzareilla Israelin pyynnöstä. ellauri264.html on line 56: Torakat on exoskeletaalisia. Aika exoskeletaalinen semiitti oli Ken Safir joka pudotti syliinsä mustikkapiirakan Merimiehenkadun keittiössä ja syytti siitä Seijaa. Sellaisia ne semiitit ovat, kostonhaluisia. Ken pääsi professorixi New Jerseyiin. Varmaan sillä oli sitten varaa uusiin jerseyhousuihin. Mirkku-täti piti tsöössistä. ellauri264.html on line 58: Kenin setä oli joku kuulu kolumnisti. Se nai balttilaisen varmaan juutalaisen vaimon ja sai 2 tyttöä. Olikohan se Hagitin aatetoveri vaiko vallan siionisti? Kenin amerikankuulu kolumnistisetä oli ellauri264.html on line 70: Z-sukupolven tiktok-influensserit nuoret naiset jenkeissä ovat kexineet, että ne viihtyvätkin parhaiten kotirouvina. Ne ovat halukkaita palvelemaan miestään ja perhettään kuin Hertz Dovid Greinin ex-koulukas ja nykyinen panopuu Hannele. Paizi tämä ei enää onnistu useimmille naisille, koska niiden miesystävät on ex-inseleitä jotka ei ansaize pulunkakan vertaa jollain paskaduuneilla tai istumalla kotona. ellauri264.html on line 83: Comme il l’écrit à son grand ami et écrivain Jean-Richard Bloch en 1939 : « Il faudrait pouvoir toujours tenir compte, en lisant chacun de mes drames révolutionnaires, du cycle épique dont il est un fragment. Tels des jugements exprimés dans un drame sont des jugements d’étape, que corrige et complète la suite du voyage. » En effet, les Loups témoignent de son antisemitisme, tandis que sa dernière pièce, Robespierre, datée de 1938, reflète son compagnonnage de route avec le grand ours d’URSS. ellauri264.html on line 94: The teenager Cayden Richards lives in a small town with his parents Dean Richards and Janice Richards and is having violent nightmares. He is the quarterback of the local football team and his girlfriend Lisa Stewart is a cheerleader. After a game, Lisa decides to have sex with Cayden for the first time in the car. Cayden hurts his girlfriend, Lisa, when the passion of making out causes him to transform into a werewolf. However he transforms into a monster and she flees from him. ellauri264.html on line 97: Cayden decides to find his organs and helps a prostitute at a truck stop that is assaulted by two men. Then he steals the motorcycle of one of the men and later he stops at a bar where he meets the weird Wild Joe. The stranger identifies that Cayden is a wolf and gives the direction to Lupine Ridge. Soon Cayden learns that John is his uncle and his mother was raped by the local leader Connor. He also finds that he is a pure town wolf together with John, Angeline, Gail and two other inhabitants. ellauri264.html on line 100: The film received a negative critical response. Partly because the date-rape interest prevented teenagers from just having some clean gory fun. (The IMDB Parent guide says: A female character is tied up and it is implied that she is about to be raped. She is cut free before this can happen however, and no nudity is shown. Violence & Gore Moderate. 9 of 19 found this moderate. A pack of werewolves are shown feasting on human body parts. Profanity Moderate. 7 of 16 found this moderate. Alcohol, Drugs & Smoking. Female nudity female rear nudity murder clothes torn off female topless nudity 136 more.) ellauri264.html on line 107: Grein körde forbi Lincoln Square och fortsatte nedför Broadway. Fast detta var inte längre Broadway utan en genomfartsled i de äldsta av hedniska städer, Rom, Aten, till och med Kartago. Här hade avgudarna sina tillbedjare och präster. Deras avbilder stirrade ner från snötäckta affischtavlor - ursinniga mördare, nakna horor. Framför en teater knuffades och trängdes unga kvinnor i väntan på en idol. Idolatrin är en kvinnlig synd. I bibeln är det mestadels utländska kvinnor och skökor som gör det. ellauri264.html on line 114: Paha flunssa ellauri264.html on line 116: Louis Theroux koitti haastatella 3 amerikan alt-right someinfluensseria: Nick Fuentes, Baked Alaska ja Beardson Beardy huonolla ratamenestyxellä. Haastattelu kääntyi loppupeleissä yleensä haistatteluxi. Niiden ansaintalogiikka oli kerätä inseleiltä klikkejä ja taaloja vizeixi naamioidulla äärioikispropagandalla: white supremacy, racism, antisemitism, misogyny, and homophobia. Mikä näitä kaikkia asenteita yhdistää? No se että white trash incel miekkonen jää keskiöön. Beardylla oli Louis paita päällä mutta poltti hihat kun Louis japitti sen tekemästä nazitervehdyxestä. Get off my property se huusi kuin katolinen viulunsoittaja. Brittany joka oli ensin mukana sai hampaattomalta parrattomalta Beardyltä anaaliraiskausuhkauxen, ilmeisesti leikillisen kuitenkin koska Beardy nauroi uhkauxen jälkeen pitkään ahdistunutta huutonaurua. Nick Fuentes oli 22-vuotias wannabe pikkuhitleri, joka puhui fyyrerinä kansalle vanhempien kellariin rakentamastaan studiosta. Se kehui olevansa jo miljonääri kiitos jokailtaisten kolmituntisten palopuheiden. Peilisilmälasinen Baked koitti nauraa yhtä kovasti, mutta viimeinen tapaaminen päättyi silti suht vihamieliseen vittuiluun. Bakedin puhelimeen sai muutaman taalan hinnasta soittaa rasistisia ja antisemiittisiä haukkuja. Äänet oli muunnettu niin että inselit kuulostivat alaikäisiltä tytöiltä. Baked Alaska on venäläinen uunijäätelö. Sitä sai ravintola Kasakasta Neizytpolulta. . ellauri264.html on line 118: Gionet was born in Anchorage, Alaska, to a family of eight. His father is a pharmacist and his mother is a nurse. Both his parents are devout Christians who operate a non-profit organization aimed at promoting Christianity and providing medical supplies to orphanages in eastern Russia. During his formative years, Gionet was actively involved in his parents' charity and went to Russia with them numerous times. Five of his siblings were adopted from Russia. As an adolescent, Gionet spent a year and a half in the Russian city of Petropavlovsk-Kamchatsky. He later said that part of his "chaotic nature" may have stemmed from this experience. ellauri264.html on line 122: Gionet attempted to promote his rap career by producing several professionally-made videos, which failed to become viral. From 2015 to 2016, Gionet worked for BuzzFeed as a social media strategist, and later commentator. He first managed BuzzFeed's Vine account, then took over one of its Twitter accounts. Pidin Timin laulusta jossa se haukkui somealustoja. Olin kaikesta sen kanssa samaa mieltä. He commented in 2017, "BuzzFeed turned me into a monster". In May 2016, Gionet was introduced to then-candidate Donald Trump, and Trump signed Gionet's arm next to where he had Trump's face tattooed. ellauri264.html on line 123: Later that month, Gionet released the song "MAGA Anthem", which featured pro-Trump lyrics and amassed more than 100,000 views on YouTube. Mike Cernovich then hired Gionet to work on a project dedicated to gathering Trump supporters. Following the 2016 presidential election, Gionet continued his pro-Trump activism, delivering speeches and participating in multiple rallies. ellauri264.html on line 124: In late 2016, conflict arose between Cernovich and Gionet when Gionet made antisemitic remarks on Twitter, claiming the media was "run in majority by Jewish people". Sehän kuulosti ihan nobelisti Romain Rollandilta. ellauri264.html on line 126: Uunijäätelö ei pitänyt Netflixin sarjasta Dear White People. The film's writer and director, Justin Simien, returned to write and direct episodes of the series. Simians threatening with white genocide. Jeremy Tardy (n.) lopetti koska N-flix ei maxanut n-sanoille samaa palkkaa kuin v-sanoille. N-flix saisi mennä konkurssiin. Se on paha, pahempi kuin Foster, melkein yhtä paha kuin Pepe the Frog. ellauri264.html on line 130: A children's book appropriating the Pepe character, The Adventures of Pepe and Pede, advanced "racist, Islamophobic and hate-filled themes", The book's author, a vice-principal with the Denton Independent School District, was reassigned after the publicity. In January 2019, the video game Jesus Strikes Back: Judgment Day was released, which allows players to play as Pepe the Frog, among other figures, and murder various target groups including feminists, minorities, and liberals. ellauri264.html on line 132: Kek", from "kekeke"/"ㅋㅋㅋ", a Korean onomatopoeia of laughter used similarly to "LOL", is the Korean equivalent of the English "haha". Bet it comes from Aristophanes' Frogs' refrain kerekekex koax koax. Or else they both come from Esoteric Kekism, also called "the Cult of Kek", is a parody religion worshipping Pepe the Frog, which sprang from the similarity of the slang term for laughter, "kek", and the name of the ancient Egyptian frog god of darkness, Kek. Kekistan is a fictional country created by 4chan members that has become a political meme and online movement. The flag of Kekistan was carried by supporters of Donald Trump during the 2021 storming of the United States Capitol. ellauri264.html on line 138: The Groyper movement has been described as white nationalist, homophobic, nativist, fascist, sexist, antisemitic, and an attempt to rebrand the declining alt-right movement. Presently,[when?] Groypers are a loosely defined group of followers and fans of Nick Fuentes, a white nationalist, far-right political commentator and livestreamer. After Fuentes, there is no clear second in the Groyper hierarchy. ellauri264.html on line 140: Interestingly perhaps, many of these top extremists have rather marginal white identity. No wasps, to put it politically correctly. Groypers and their leaders have tried to position the group's ideology as being based around "Christian conservatism", "traditional values", and "American nationalism". Despite attempts to brand themselves more moderately, the group is widely recognized as white nationalist, antisemitic, and homophobic. ellauri264.html on line 142: Fuentes claimed that he had been "oppressed" by "the Jews" and blamed antisemitic actions as being the Jewish community's own fault, claiming that matters "tend to go from zero to sixty" and that "the reason is them". Fuentes declared that matters would get "a lot uglier" for their community if they did not begin to support "people like us". ellauri264.html on line 144: Groypers blame the mainstream conservative movement as well as the political left for what they view as "destroying white America". They oppose immigration and globalism. Groypers support "traditional" values and Christianity and oppose feminism and LGBTQ rights. In 2022, Fuentes advocated for a political "white uprising" to bring Donald Trump back to power and "never leave," wanting America to "stop having elections" and abolish the United States Congress. We shall not be replaced as the scum of the earth. ellauri264.html on line 146: Onnexi Isaac Bashevis on jo kuollut, tää olisi voinut olla viimeinen niitti sen kärsimyxille. “We must believe in free will, we have no choice.” (Isaac Bashevis Singer) KEK Isaac, tästä läpästä olis alt-rightin pojat pitäneet. Siinä on vahvaa tongue in cheek ironiaa. ellauri264.html on line 151: Scooby-Doo oli vastenmielinen jenkki TV piirretty jossa esiintyi hyvin vastenmielinen slobby tanskandoggi ja nenäkkäitä jenkkiteinejä. Jonkinlainen Viisikkocoveri. Inhosin sitä syvästi, en voinut edes kazoa. Siitä tehtiin hiljan Velmu, päähenkilönä amerikanintialainen bisexuaali läski gjengangeri, ilman sitä ällöttävää koiraa onnexi. Siitä ei Amerikan mainstream yhtään pitänyt, siitä tuli jenkkilän kaikkien aikojen vihatuin piirretty. Kurkistuxen perusteella se onkin kyllä aika karsea. Mutta on tässä silti takuulla jotain muuta takana. ellauri264.html on line 153: Audience reception to Velma has been overwhelmingly negative. It became one of the lowest-rated television shows on IMDb, receiving similar low scores from audiences on Rotten Tomatoes and Google. ellauri264.html on line 154: Asyia Iftikhar of PinkNews noted in her reflection of audience reception that the show has become the subject of "relentless criticism", and noted that it has been "accused of perpetuating stereotypes against South Asian women, criticised for poor attempts at self-aware comedy and slammed for losing the essence of what people love about the "Scooby Doo gang". Eli se koiro puuttui, ja isänmaallisuus oli ihan hukassa. ellauri264.html on line 156: Brahmjot Kaur of NBC News wrote that the accusations of stereotypes had been rebutted by some who noted characters in other television shows invented by Kaling shared similar personality traits to the titular protagonist, while citing Kaling's past influences. ellauri264.html on line 158: Wired's Amos Barshad wrote that while there was likely still reactions of a racist and homophobic nature targeting the show, the main complaints were for it addressing diversity issues in a "flat, one-note manner", and that the portrayal of Velma's bisexuality had divided fans. ellauri264.html on line 159: Lakshmi Srinivas, a professor of Asian American studies (another Indian lady) at the University of Massachusetts, felt that Kaling was being held to unfair standards as one of the few leading Asian figures in the entertainment industry. ellauri264.html on line 166: Velma is unpleasant. Velma mostly replaces the old silly sensibility with crass name-droppy pointlessness. Every episode is a cringy, eye-rolling slog that doesn’t seem to have any idea who its audience is, yet seems to despise them all the same. ellauri264.html on line 168: Its edginess comes at the expense of its own characters and punishes the audience for being invested. Like a certain Mystery Inc. member rummaging around in the dark for her glasses, the series is unfocused, confused, and desperately lost. In the original, there were just 2 races, white termite ape and dog. You knew where everything was at. ellauri264.html on line 173: Velma’s attempts at modernizing the franchise are so inept, they’ve given rise to conspiracy theories that Kaling intentionally made Velma bad as fodder for an ongoing culture war in which people would beef about it incessantly online. ellauri264.html on line 175: The show is so r@cis7 I can't believe it. This show was atrocious. This is a show that hates Scooby Doo. ellauri264.html on line 180: Israel eli Jacob unohti 2 öljyputelia lähtökiireessä joen Eesaun puoliselle rannalle. Pikku pullon hukkasi, lekythion apolese. Se oli niin kitupiikki että kävi vielä hakemassa ne vaikka oli kärmistyneen Eesaun santarmeja karussa. Se oli Hannukan ihme, että ne ylipäänsä löytyivät yösydännä, ja vielä enemmän ettei ollut samaritaani förbinyt öljyä. Gemara tekee tästä esimerkin muille juutalaisille. Narunpätkät säästämällä isoxi keräxi voi päästä maailman rikkaimmaxi ankaxi. Tämä kannattaa muistaa kun availee jouluna hannukkalahjoja. Lahjapaperit on taiteltava talteen siististi ja narunpätkät sidottava ja käärittävä kerille. Lea oli päässyt tästä täysin perille. ellauri264.html on line 184: that Noach [Noah] received from the dove were made into virgin olive oil. The oil was given to ellauri264.html on line 186: High Hashem—sealed this little jar of oil and gave it to Abraham as a gift. Abraham, in turn, ellauri264.html on line 187: handed it over to Isaac who passed it down to Jacob. According to our sages, Jacob forgot ellauri264.html on line 190: Temple and laid the foundations for the miracle of Chanuka. This is the oil that originated ellauri264.html on line 195: understood that everything in our possession comes from G-d, has a specific purpose and must be used to its full potential. Elaborating on this, Rabbi Zadok HaKohen Rabinowitz (of 19th century Poland) teaches that the righteous ellauri264.html on line 197: “do not take more than is destined for them from Hashem… That which is not created for this specific person is like stolen property when they are in possession of it, and thus [the righteous are careful] not to take possession of it. Conversely, property that is assigned to and created for them is very precious to them—so much so that our patriarch Jacob risked his life for his property. Thus ...it was said in the name of the Yehudi Hakadosh: a righteous person is obligated to enjoy an object which is fitting for him even if it means risking his life. That is why Jacob-- who knew that the small vessels were his, appropriated by him, and created for him—risked his life to save them.” ellauri264.html on line 199: their full potential would not have been realized. The truly righteous recognize the value of their G-d-given possessions, and are very careful with them, no matter how small or seemingly insignificant they are. While not overly attached to material things, they do not dispose of objects prematurely or use them inappropriately. They understand that everything has a purpose, and they seek to use things to that purpose, with the goal of elevating the objects and themselves. ellauri264.html on line 201: Jacob‟s example of valuing his possessions presents a particular challenge to us living in a modern, “disposable” age. Recognizing this trend, in 1955, the retailing analyst Victor Lebow highlighted a trend in consumer society, away from greater mindfulness regarding possessions and toward a more short-term view. ellauri264.html on line 203: Victor Lebow (26. joulukuuta 1902 – 26. elokuuta 1980, alunperin nähtävästi Liebowitz, takuulla ashkenazijuutalainen jostain beyond the pale) oli yhdysvaltalainen yritysjohtaja, esseisti ja aktivisti. Vizikästä kyllä sille ei ole anglosaxisivua Wikipediassa, vain italialaiset kommunistit muistavat. Hänet tunnetaan parhaiten amerikkalaisen kulutuskapitalismin dynamiikan muotoilustaan, joka ilmaistiin vuonna 1955 Journal of Retailing -lehdessä julkaistulla artikkelilla nimeltä Hintakilpailu vuonna 1955. Artikkeli sai jonkin verran huomiota pian ilmestymisensä jälkeen, ja sosiologi Vance Packard mainitsi sen vuoden 1960 teoksessaan The Waste Makers. hatdoino-steve.blogspot.com/2007/12/victor-lebows-complete-original-1955.html">Lähde ellauri264.html on line 205: Lebow had been a seller of fine hosiery in the 1920s and 1930s but had been driven out of business by the rise of such retail outlets as Woolworth's-- which was the prototype of Wal-Mart. Siitä oli karu kuolinilmoitus New York Timesissä 1980. Se oli ahkera kirjoittaja kommarien lehdissä, niin että turha väittää että se ei tiennyt mistä kirjoitti. Se oli saanut potkut Kyser Roth Corporationista ja Fabergélta. ellauri264.html on line 207: Useat kirjoittajat ja aktivistit (mukaan lukien Annie Leonard, Alan Durning, Jonathon Porritt, David Suzuki) ovat haastatelleet artikkelin osia, joita on laajalti lainattu ja kommentoitu, harhaanjohtavalla ja dekontekstualisoidulla tavalla todisteena "suunnitelman" olemassaolosta, jonka liike-elämän ja politiikan maailma on tietoisesti suunnitellut ja toteuttanut toisen maailmansodan jälkeen. Tämän tulkinnan mukaan sotatoimien jättämän valtavan tuotantokapasiteetin ylijäämän edessä nämä komponentit olisivat tietoisesti suunnitelleet ja edistäneet ajatusta raivostuneesta kulutuksesta, joka perustuu kulutustavaroiden nopeaan korvaamiseen. Tollasta vähän vasemmistolaista salaliittoteoriaa. ellauri264.html on line 209: To make a long story short-- Victor Lebow was a prophet. He has been slandered by all who have used this infamous quote to paint him as a cheerleader for consumerism when in fact he was one of the first-- if not the first-- to see the future implications of its corrosive influence. The fact that so many people, organizations, and websites have used his quote completely out of context and nearly all got the quote from the SAME source should give people GREAT pause-- and should be an object lesson in scholarship for progressive people. Don't believe everything you read. And don't write articles or create websites using materials you haven't primary sourced, either. ellauri264.html on line 211: Lebov war ein Visionär! Hier das Konsumleitbild von Victor Lebov, ein amerikanischen Marketingexpert aus den 1950er Jahren: „Unsere ungeheuer produktive Wirtschaft verlangt, dass wir den Konsum zu unserem Lebensstil und den Kauf und die Nutzung von Gütern zu einem Ritual machen, dass wir unsere spirituelle Befriedigung und die Erfüllung unseres Selbst im Konsum suchen.“ Er war ein Visionär. Und heute ist seine Vision Wirklichkeit geworden. Einkaufen ist sogar ein tägliches Ritual. Es gibt viele Tempel, in jeder Stadt mehrere davon. Und obwohl es schon so viele gibt, bauen die Menschen immer wieder neue Konsumtempel. ellauri264.html on line 215: Ja, es ist unser Lebensstil geworden – alles dreht sich um Konsum. Wir arbeiten hart, wir arbeiten viel, um diesen Lebensstil aufrecht erhalten zu können. Ja, wir ruinieren sogar unsere Gesundheit, vernachlässigen unsere Familie, zerstören dafür unsere Erde, beuten andere Menschen dafür Gnadenlos aus – aber im Grunde unseres Herzens sind wir gute Menschen. Wir sind die Guten, weil durch unseren Konsum Wachstum möglich ist! Kivikauden mies teki töitä päivittäin arviolta 3.5 tuntia. ellauri264.html on line 217: Die anderen, die dem Konsum nicht verfallen sind, die sind die bösen. Die tun nichts für unser heiliges Wachstum, das sind Trittbrettfahrer! Aber wir sind ja die Guten und unserer christlichen Tradition folgend betrachten wir diese Menschen einfach als verwirrt an. Es sind nicht unsere Feinde, sondern Konsumenten in spe, die den richtigen Weg noch nicht erkannt haben – oder kurzzeitig verlassen haben. Wir führen sie auf den rechten Weg, den unsere Religion macht am meisten Spaß, wenn alle Menschen beim Konsum mitmachen. ellauri264.html on line 221: „Our enormously productive economy demands that we make consumption our way of life, that we convert the buying and use of goods into rituals, that we seek our spiritual satisfactions, our ego satisfactions, in consumption. The measure of social status, of social acceptance, of prestige, is now to be found in our consumptive patterns. The very meaning and significance of our lives today expressed in consumptive terms. The greater the pressures upon the individual to conform to safe and accepted social standards, the more does he tend to express his aspirations and his individuality in terms of what he wears, drives, eats- his home, his car, his pattern of food serving, his hobbies. ellauri264.html on line 222: These commodities and services must be offered to the consumer with a special urgency. We require not only “forced draft” consumption, but “expensive” consumption as well. We need things consumed, burned up, worn out, replaced, and discarded at an ever increasing pace. We need to have people eat, drink, dress, ride, live, with ever more complicated and, therefore, constantly more expensive consumption. The home power tools and the whole “do-it-yourself” movement are excellent examples of “expensive” consumption.“ ellauri264.html on line 224: BTW, I disagree with those comments which have suggested that Lebow was some kind of “prophet” warning about the dangers of commodity consumption. This is nonsense - even Marx wrote about the problems of “commodity fetishism” in his 1867 book, “Das Kapital”. ellauri264.html on line 226: Today we live in a society with a very different orientation to material objects than Jacob—a ellauri264.html on line 227: society that throws away useable items because they are a few years old and maybe outdated by new ellauri264.html on line 230: It is little wonder then that we are facing an ecological crisis. The natural world itself has been ellauri264.html on line 231: turned into commodity to be extracted, used and disposed of. Even more than the population growth ellauri264.html on line 233: environmental challenges. Our ecological challenges thus arise in part from the way we relate to our possessions. We appreciate their short-term value, but all too soon dispose of them. We should learn from Scrooge McDuck and John D. Rockerduck, who saved every bit of string they found into a huge ball. ellauri264.html on line 235: In our times, Chanuka is precisely the time of year when we most encounter our relationship ellauri264.html on line 236: with possessions. At this time of giving and receiving things, we can re-evaluate our relationship to possessions and look for less wasteful ways to use the resources of the earth. For example, instead of buying and giving new gifts, we might consider more renewable ways of gift giving, like sharing books, trading old toys with our neighbors, wrapping gifts in old newspapers, or giving gifts of charity in honor of loved ones. ellauri264.html on line 238: Finally, through kindling the Chanuka flames, we can shed new light on how we use energy. ellauri264.html on line 239: Olive oil is bio-fuel, a renewable resource: the olive tree will produce another crop of crap every year, as will the palm oil palm. According to Jewish law, olive oil lamps are the ideal Lighting with olive oil can help us connect to the holy use of our resources, from the renewable olive oil of the Hasmonians back to the oil vessels of Jacob and Noah. This year, may our Chanuka lights inspire us toward responsible and holy use of everything that comes into our possession by hook or crook. ellauri264.html on line 258: Mishnan mukaisesti avioliitto on yxityisoikeudellinen sopimus lisääntymisestä ja varallisuuden yhteisomistuxesta. Annalla on sotaobligaatioita 15 kilotaalan arvosta plus turkki ja timanttikorvixet, jos nimittäin isä jättää hiänet perinnöttömäxi. Hertzillä on 25 kilotaalan arvoiset osakkeet. Se ei ole paljon, Anna toteaa, mutta Anna lupaa kasvattaa ne 100 tuhannexi muutamassa vuodessa. Rahaa voi aina saada lisää, jos on muuten onnea. ellauri264.html on line 263: Vaan minkäs teet kun on huonot ajat eikä omaisuutta kannata realisoida näillä ehdoilla. Loppuisi tää Ukrainan selkkaus niin markkinat piristyisivät ja palaisi apinoiden luottamus jumalaansa Mammonaan. Sitä odotellessa eipä tässä muuta ole tehtävissä kuin laittaa syötävää pihan pikkulinnuille, lukea Bashevis Singerin perijuutalaisia mietteitä ja toivoa että loppu tulisi nopeaan ja olisi suhteellisen kivuton. Parhaassa tapauksessa se tulee siinä järjestyksessä että Seijan huoli onkin tarpeeton. ellauri264.html on line 270: 28 He sits alone, and is silent, For He has laid it on him. ellauri264.html on line 279: Heprealaisessa kaanonissa kirjaa kutsutaan nimellä ´Ekhah, "voi!" tai "kuinka". Tämmöset voivotuxet alkoivat yleensä sillä sanalla. ellauri264.html on line 281: Luvussa 3 puhutaan toivosta, joka Jumalan kansalla on jäljellä, sillä Herra ei hylkää iankaikkisesti. Koettelee, vaan ei hylkää herra. Kärsimykset olisivat vain kaikkien parhaaksi, ja parempi päivä tulisi ennen pitkää. Vähän sellasta varovaista optimismia, hymyä kyyneleitten läpitte. Värsy 55 vrt. psalmi 130 de profundis, Herra huudan täältä kuopasta, ja Joona 2:1 rukoilen täältä kalan sisältä. ellauri264.html on line 298: Val. v. 3:4 Hän on tehnyt minun lihani ja minun nahcani wanhaxi/ ja minun luuni musertanut. ellauri264.html on line 305: Val. v. 3:11 Hän on minun andanut tieldä exyä/ hän on minua repinyt säpäleixi/ ja turhaxi tehnyt. ellauri264.html on line 309: Val. v. 3:15 Hän on haikiudella minun rawinnut/ ja coiruoholla juowuttanut. ellauri264.html on line 310: Val. v. 3:16 Hän on minun hambani säpäleixi musertanut/ hän kieritti minun tuhgasa. ellauri264.html on line 311: Val. v. 3:17 Minun sielun on ajettu pois rauhasta/ minun täyty hywän unohta. ellauri264.html on line 332: Val. v. 3:38 Ja ettei hywä eli paha tule hänen käskyns cautta? ellauri264.html on line 337: Val. v. 3:43 Waan sinä olet wihalla meitä pimittänyt/ ja wainonnut/ ja armottomast surmannut. ellauri264.html on line 349: Val. v. 3:55 Mutta minä huudin sinun nimes/ HERra/ alhalda cuopasta/ ellauri264.html on line 367: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri264.html on line 373: The song was popularized by the Stanley Brothers, who recorded the song in the 1950s; many other singers recorded versions in the 1960s, most notably by Bob Dylan. Variations of the song have also been recorded under the titles of "Girl of Constant Sorrow" by Joan Baez and by Barbara Dane, "Maid of Constant Sorrow" by Judy Collins, and "Sorrow" by Peter, Paul and Mary. It was released as a single by Ginger Baker´s Air Force with vocals by Denny Laine. ellauri264.html on line 375: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri264.html on line 384: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri264.html on line 387: The song has some similarities to the hymn "Poor Pilgrim," also known as "I Am a Poor Pilgrim of Sorrow" and "I am a Poor Lonesome Cowboy", which George Pullein Jackson speculated to have been derived from a folk song of English origin titled "The Green Mossy Banks of the Lea". ellauri264.html on line 389: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri264.html on line 394: Afgaani Saif Khan ja sen ponnaripäinen luihu lakimies Norm Pattis ovat molemmat saaneet tuomiot kierosta kusetuxesta. ellauri264.html on line 396: "Kids play with their sexuality and identity, If it goes awry that is no crime." sanoi Pattis Saifin puolustuxexi. Norm se varmaan kexi luettaa Saifilla Yalen "alipalkatulle ja ylivaltuutetulle" lautakunnalle Obaman mielirunon Convictus, eipäskun Invictus. Se toimii vahvistaa frankofoni ihmistorpeedo Tytti Yliviikari. Saif potkittiin pois Yalesta ja odottaa maitojunaa. ellauri264.html on line 398: Pattis is currently representing one of several members of the Proud Boys extremist group charged criminally in connection with the Jan. 6, 2021, insurrection at the U.S. Capitol in a trial in Washington that is underway. It wasn’t immediately clear how his suspension would affect the case. Pattis said he has notified the judge in Washington of the discipline. ellauri264.html on line 400: Samainen Norm puolusti alt right salaliitto"teoreetikkoa" Alex Jonesia kun se ize pantiin viralta. Jones has provided a platform and support for white nationalists, giving Unite the Right rally attendee and white supremacist Nick Fuentes a platform on his website Banned.Video, as well as serving as a potential "entry point" to their ideology. Jones, meanwhile, faced a lawsuit filed by families of the Sandy Hook victims alleging he and others defamed them by falsely claiming the shootings were a hoax to justify further gun control, subjecting them to ongoing harassment and threats. ellauri264.html on line 405: han_sc1_JingyiCui-1-1024x1024.jpg" height="200px" /> ellauri264.html on line 409: Extreme right radio station WICC programme director Adam Lambetti told The Independent in a statement: “Norm Pattis is no longer with WICC, but we wish him well in the future.” On Wednesday, a jury reached a staggering $965m damages award against Mr Jones for the emotional and financial harm he had caused to 15 Sandy Hook family members and an FBI officer who attended the shooting in 2012. Afterwards, Mr Pattis admitted he got his “arse kicked”. “It was great fun while it lasted,” Mr Pattis said, who describes himself in an online bio as a “lawyer, writer, contrarian, stand-up comedian”. ellauri264.html on line 415: Norm was seen rambling about Black Lives Matter and making homophobic and racist remarks, using the "n" word with his pants around his ankles (he was wearing soiled shorts underneath). A Black woman sitting in the front row stares at Pattis throughout the nearly eight-minute set, clearly unimpressed. This past year he infuriated the New Haven National Association for the Advancement of Colored People, a former ally, by posting a racially charged meme on his Facebook page. The post depicted three hooded white beer cans arrayed around a brown bottle hanging from a string. Its caption: “Ku Klux Coors.” Civil rights activists called it disgusting and racist. Pattis called it funny and free speech. ellauri264.html on line 422: Norm founded and leads The Law Firm in 2005, Connecticut-based criminal defense and civil rights. It focuses on serious felonies including violent felonies, white-collar crimes, sex offenses, drug crimes, and misconduct by lawyers, doctors, and government officials. Norm has defended capital murder cases and won federal civil rights verdicts for police brutality, discrimination, false arrest, malicious prosecution, and violations of rights, always on the side of the criminal. Norm Pattis is veteran of more than 100 successful jury trials, many resulting in acquittals for people charged with serious crimes, multi million dollar civil rights and discrimination verdicts, and successful criminal appeals. The Hartford Courant describes his work as “Brilliant” and “Audacious”. ellauri264.html on line 424: Norm Pattis used to receive a well deserved hate letter once a year from an elderly woman in California. Incensed over a $2 million award the criminal defense lawyer had won for a convicted rapist and murderer injured by guards during a prison escape attempt. He helps people who have trouble telling the good guys from the bad guys. Pattis specializes in cases that make most people cringe. He’s defended everyone from child murderers to rapists — he admits to being particularly drawn to homicide cases. If the allegation is heinous and the defendant reviled, chances are pretty good Pattis is involved. ellauri264.html on line 426: Nenästä ja ammatista huolimatta Pattis ei välttämättä ole jutku, nimestä päätellen se voisi olla myös paki tai mafioso. No ei se onkin ... Hungarian! Ei vaitiskaan vaan Esko Kreetalta. Pattis was born in Chicago in 1955 to a mother of French-Canadian descent and a father who had immigrated from the Greek island of Crete. One day when Pattis was 6 or 7, his father left the house and never came back. Pattis says that the abandonment haunts him to this day. ellauri264.html on line 427: “I’m 64 (no 68) years old and I have a ponytail. I have issues with authority. If I take a crooked case and it pisses off the other 7 (no 8 billion) people on the face of the Earth, that’s their problem, not mine.” ellauri264.html on line 429: Pattis käänsi takkinsa vasemmalta äärioikealle käden käänteessä. Jos saat paskaa käteen siitä pääsee käden käänteessä. But behind the hardball tactics, ferocious reputation and slashing rhetoric, another side of Pattis lurks. He’s a deep thinker who devours books in a constant quest for enlightenment and self-improvement. His idea of Disneyland is attending the annual Hay Festival of Ideas in Wales, which has been described as “the Woodstock of the Mind.” Get into a serious conversation with Pattis, and he will bounce from philosopher to philosopher as casually as some men bounce from ballplayer to ballplayer. During an interview for this article, Pattis quoted or referenced thinker Immanuel Kant, Supreme Court Justice Oliver Wendell Holmes, St. Augustine, the New Testament, Machiavelli and Kurt Vonnegut all in one 3-minute stretch. What a pile of turds. ellauri264.html on line 431: The 2012 Hay festival included writers Martin Amis, Jung Chang, Louis de Bernières, Mark Haddon, Mario Vargas Llosa, Hilary Mantel, Ian McEwan, Michael Morpurgo, Ben Okri, Ian Rankin, Salman Rushdie, Owen Sheers, Jeanette Winterson, comedians Bill Bailey, Rob Brydon, Julian Clary, Jack Dee, Tim Minchin, politicians Peter Hain and Boris Johnson, scientists John D. Barrow, Martin Rees, Simon Singh, and general speakers Harry Belafonte, William Dalrymple, Stephen Fry, A. C. Grayling, Germaine Greer, Michael Ignatieff, and David Starkey. What a pile of turds. ellauri264.html on line 433: The festival´s chair, Caroline Michel stated on 18 October 2020 that the event would not return to Abu Dhabi, in support of a curator Caitlin McNamara´s allegation of sexual assault against the tolerance minister of UAE, Sheikh Nahyan bin Mubarak Al Nahyan. McNamara claimed that she was assaulted by the minister when they met at a remote island villa in February 2019 concerning work. The Emirati Foreign Ministry declined to comment on personal matters. When reached out, Britain´s Metropolitan Police confirmed receiving a report of alleged rape on July 3 by a woman. Rape by a woman, WTF??? In November 2020, Caitlin McNamara vowed to fight on following the CPS October 2020 decision to not prosecute the UAE minister because the alleged attack had occurred outside its jurisdiction. McNamara said the decision sent a message to Sheikh Nahyan and others who commit similar crimes "that as long as they´re of economic value to the UK, they can do whatever they want". In an interview with The Sunday Times McNamara said she felt "abandoned" by the Hay Festival, and in an interview on Channel 4 stated that "mistakes" had been made in the way the festival handled her reporting the sexual assault to them which were "very distressing". What a pile of turds. ellauri264.html on line 435: Years later, in his 40s, Pattis reconnected with his dad, who told him he had been a career criminal in Detroit specializing in payroll heists and fled to Chicago after shooting a man. Rikos oli Normin porukoilla verissä. ellauri264.html on line 440: in the woods, only to get extremely sick. It is those two traumatizing experiences — abandonment and being unwelcome and loathed in his own home — that drive him, Pattis says. ellauri264.html on line 442: From an early age, Pattis says he has felt a burning desire to know God personally. To that end, he spent time in Switzerland at the compound of an American Christian fundamentalist thinker named Francis Schaeffer and then inveigled himself in the graduate philosophy program of Columbia University, where he studied and taught for six years. At one point, he nearly joined the CIA, but that opportunity fizzled when the agency didn’t like his polygraph answers about homosexual experiences. “I said, ‘Well, I haven’t had any yet. I don’t know how I’m going to respond if you ask,’ ” he recalls. “I think they decided that was a little too much for them.” ellauri264.html on line 451: Out of the night that covers me, Yöstä joka peittää meikäläisen ellauri264.html on line 453: I thank whatever gods may be Mitä jumalia te sitten olettekin, terkkuja ellauri264.html on line 456: In the fell clutch of circumstance Olosuhteiden mahtavalla sahapukilla ellauri264.html on line 457: I have not winced nor cried aloud. En vinkunut enkä ääneen huutanut. ellauri264.html on line 458: Under the bludgeonings of chance Sattuman nuijiessa pesäpallomailalla ellauri264.html on line 462: Looms but the Horror of the shade, Kuikkii vaan varjon kauhistus, ellauri264.html on line 464: Finds and shall find me unafraid. Löytää mut nyt ja vasta tiukkana. ellauri264.html on line 467: How charged with punishments the scroll, Miten täynnä tuomioita rikosrekisteri, ellauri264.html on line 475: Born in Gloucester, England, poet, editor, and critic William Ernest Henley was educated at Crypto Grammar School, where he studied with the poet T.E. Brown, and with the University of St. Andrews. His father was a struggling bookseller who died when Henley was a teenager. At age 12 Henley was diagnosed with tubercular arthritis that necessitated the amputation of one of his legs just below the knee; the other foot was saved only through a radical surgery performed by Joseph Lister. As he healed in the infirmary, Henley began to write poems, including “Invictus,” which concludes with the oft-referenced lines “I am the master of my fate; / I am the captain of my soul.” Henley’s poems often engage themes of inner strength and perseverance. His numerous collections of poetry include A Book of Verses (1888), London Voluntaries (1893), and Hawthorn and Lavender (1899). ellauri264.html on line 477: Henley edited the Scots Observer (which later became the National Observer), through which he befriended writer Rudyard Kipling, and the Magazine of Art, in which he lauded the work of emerging artists James McNeill Whistler and Auguste Rodin. Henley was a close friend of Robert Louis Stevenson, who reportedly based his Long John Silver character in Treasure Island in part on Henley. ellauri264.html on line 479: Harry Vararengas on rampautuneiden sotilaiden suojelija Invictus kisoissa. Sillä on kyllä kaikki 3 jalkaa tallella vaikka ampui shakkinappuloita Afhanistanissa. Ois saanut poistaa Saifinkin laudalta. Harryn 3. jalka oli paleltua etelänavalla, mutta Elizabet Ardenin poskivoide pelasti. ellauri264.html on line 484: Ei ois kannattanut Annan eli Alma Naumannin mennä mimmoisiin tommosen nyhverön kynäilijän kanssa joka ei edes kehtaa tulla Alman kanssa Floridassa biitsille. Söpön näköinenhän se oli pienenä korvakiharoissa, mutta näytti vanhempana pieneltä kiilloitetulta ovennupilta, etten pahemmin sano. ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on! ellauri264.html on line 492: Ladies and Gentlemen: There are five hundred reasons why I began to write for children, but to save time I will mention only ten of them. Number 1) Children read books, not reviews. They don’t give a hoot about the critics. Number 2) Children don’t read to find their identity. Number 3) They don’t read to free themselves of guilt, to quench the thirst for rebellion, or to get rid of alienation. Number 4) They have no use for psychology. Number 5) They detest sociology. Number 6) They don’t try to understand Kafka or Finnegans Wake. Number 7) They still believe in God, the family, angels, devils, witches, goblins, logic, clarity, punctuation, and other such obsolete stuff. Number 8) They love interesting stories, not commentary, guides, or footnotes. Number 9) When a book is boring, they yawn openly, without any shame or fear of authority. Number 10) They don’t expect their beloved writer to redeem humanity. Young as they are, they know that it is not in his power. Only the adults have such childish illusions. ellauri264.html on line 494: Joku hölmö amerikkalainen haastaa alla olevassa videossa Bashevisin kysyen: Jotkut kriitikot ovat valittaneet, että kirjoissanne ei anneta ihmisille toivoa ja osoiteta tietä jota pitkin päästä nykyajan pahasta pälkähästä parempaan tulevaisuuteen, kuten Alfred Nobel pani palkinnolle ehdoxi. Miten vastaisitte tähän? Bashevis: En tiedä, he voivat olla oikeassa. ellauri264.html on line 497: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri264.html on line 501: Naisiin menevä Iisakki epäilee ettei se välttämättä pysty seuraamaan joka ikistä Sulkhan Arukhin pykälää. Ja miettii mahtaakohan Jehovakaan niistä kaikista yhtä paljon perustaa. In transferring her loyalty to Isaac, Alma also bore his infidelities, which included a regular mistress and a number of casual ones. But as Hertz pointed out, the patriarchs did just the same, and were none the worse for it in Jehova´s estimate. ellauri264.html on line 503: Sulkhan Arukhista on aiempi maininta konservatiivisen Rabbi Smallin kohdalla albumissa 233. Se oli halakha-lakikirjpista ensimmäinen Anachronim tai sit viimeinen Rishonim. Siinä saumalla. ellauri264.html on line 507: The Shulchan Aruch (Hebrew: שֻׁלְחָן עָרוּך [ʃulˈħan ʕaˈrux], literally: "Set Table"), sometimes dubbed in English as the Code of Jewish Law, is the most widely consulted of the various legal codes in Judaism. It was authored in Safed (today in Israel) by Joseph Karo in 1563 and published in Venice two years later. Together with its commentaries, it is the most widely accepted compilation of halakha or Jewish law ever written. ellauri264.html on line 509: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow Sephardic law and customs, whereas Ashkenazi Jews generally follow the halachic rulings of Moses Isserles, whose glosses to the Shulchan Aruch note where the Sephardic and Ashkenazi customs differ. These glosses are widely referred to as the mappah (literally: the "tablecloth") to the Shulchan Aruch´s "Set Table". Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss, and the term "Shulchan Aruch" has come to denote both Karo's work as well as Isserles', with Karo usually referred to as "the mechaber" ("author") and Isserles as "the Rema" (an acronym of Rabbi Moshe Isserles). ellauri264.html on line 511: In the century after it was published by Karo (whose vision was a unified Judaism under the Sephardic traditions) it became the code of law for Ashkenazim, together with the later commentaries of Moses Isserles and the 17th century Polish rabbis. ellauri264.html on line 513: The Shulchan Aruch (and its forerunner, the Beit Yosef) follow the same structure as Arba'ah Turim by Rabbi Jacob ben Asher. There are four volumes, each subdivided into many chapters and paragraphs: ellauri264.html on line 515: Orach Chayim – laws of prayer and synagogue, Sabbath, holidays; ellauri264.html on line 524: The Shulchan Aruch is largely based on an earlier work by Karo, titled Beit Yosef. Although the Shulchan Aruch is largely a codification of the rulings of the Beit Yosef, it includes various rulings that are not mentioned at all in the Beit Yosef, because after completing the Beit Yosef, Karo read opinions in books he hadn´t seen before, which he then included in the Shulchan Aruch. ellauri264.html on line 529: Arba´ah Turim ( hepreaksi : אַרְבָּעָה טוּרִים ), jota usein kutsutaan yksinkertaisesti Turiksi , on tärkeä halakhilainen koodi , jonka on säveltänyt Yaakov ben Asher ( Köln , 1270 – Toledo, Espanjan Baaim n. 1340´) . Turin neliosainen rakenneja sen jako lukuihin ( simanim ) otettiin käyttöön myöhemmässä koodissa Shulchan Aruch . Tämä oli ensimmäinen kirja, joka painettiin Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-idässä. ellauri264.html on line 532: The "Rema" (Moses Isserles) started writing his commentary on the Arba´ah Turim, Darkhei Moshe, at about the same time as Yosef Karo. Karo finished his work "Bet Yosef" first, and it was first presented to the Rema as a gift from one of his students. Upon receiving the gift, the Rema could not understand how he had spent so many years unaware of Karo´s efforts. After looking through the Bet Yosef, the Rema realized that Karo had mainly relied upon Sephardic poskim. ellauri264.html on line 534: In place of Karo´s three standard authorities, Isserles cites "the later authorities" (chiefly based on the works of Yaakov Moelin, Israel Isserlein and Israel Bruna, together with the Franco-German Tosafists) as criteria of opinion. While the Rosh on many occasions based his decision on these sources, Isserles gave them more prominence in developing practical legal rulings. By incorporating these other opinions, Isserles actually addressed some major criticisms regarding what many viewed as the arbitrary selection of the three authorities upon whose opinions Karo based his work. ellauri264.html on line 538: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow the Sephardic custom. The Rema added his glosses and published them as a commentary on the Shulchan Aruch, specifying whenever the Sephardic and Ashkenazic customs differ. These glosses are sometimes referred to as the mappah, literally, the 'tablecloth,' to the Shulchan Aruch´s 'Set Table.' Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss. ellauri264.html on line 540: The importance of the minhag ("prevailing local custom") is also a point of dispute between Karo and Isserles: while Karo held fast to original authorities and material reasons, Isserles considered the minhag as an object of great importance, and not to be omitted in a codex. This point, especially, induced Isserles to write his glosses to the Shulchan Aruch, that the customs (minhagim) of the Ashkenazim might be recognized, and not be set aside through Karo´s reputation. ellauri264.html on line 542: The author himself had no very high opinion of the work, remarking that he had written it chiefly for "young students". He never refers to it in his responsa, but always to the Beit Yosef. The Shulchan Aruch achieved its reputation and popularity not only against the wishes of the author, but, perhaps, through the very scholars who criticized it. ellauri264.html on line 546: Halakhasta löytyy vastaus usein kysyttyihin kysymyxiin kuten: ellauri264.html on line 550: I know that if I eat a large amount of cake and cookies, I am required to wash netilas yadayim, recite Hamotzi and conclude the meal with Birkas Hamozon. This is because cake is normally eaten as a snack, and for that reason it has a lower-level set of berochos than bread. If, however, I consume a large amount of cake (known in halacha as kivias seudah), the cake is treated like bread and not a snack, and the brochos are the same as those recited at a bread meal. Is the same true of doughnuts? If I eat a full meal of doughnuts, must I wash, say Hamotzi and Birkas Hamozon? ellauri264.html on line 552: While chewing gum or sucking candy, I stepped outside my house. In a previous halacha we noted that after a shinui makom (change in location), a new beracha must be recited. Must I say a new beracha every time I walk in and out of the house with candy or gum in my mouth? ellauri264.html on line 554: The Mishna (Berachos 51b) relates that after eating bread, one must belch before the bread is digested. This time frame is known as "k´dei ichul" (the time it takes for digestion to occur.) How does a person know if digestion occurred? ellauri264.html on line 556: The previous Halacha Yomis quoted Rav Belsky’s view that although cooked potatoes are subject to bishul Akum, potato chips are not. What about French fries – are they like potatoes or like potato chips? ellauri264.html on line 561: What is bishul Akum anyway? ellauri264.html on line 563: Bishul Yisrael (literally "cooking of Israel" - i.e., by a Jew) is a Hebrew term for one of the laws of kashrut in Judaism. The rule prohibits eating certain foods unless they are cooked by Jews. The term is the opposite of bishul akum (cooking a non-Jew), which the rule forbids. Akum (עכו"ם) is an acronym of Ovdey Kochavim U'Mazalot (עובדי כוכבים ומזלות), literally "worshippers of stars and zodiac signs", but is actually a term for non-Jews". ellauri264.html on line 565: The prohibition applies only if the food is prepared exclusively by non-Jews. A small amount of Jewish participation can suffice to keep the food kosher. Different rabbis have different views on the absolute minimum: Sephardi poskim state that the minimum participation is to light the fire and place the pot on it to cook, while Ashkenazim are satisfied with merely lighting the fire, or even making a slight adjustment to a fire which was already lit by a non-Jew. Or just by looking at the knob on the stove like Kim Young Il. ellauri264.html on line 567: The law applies only to foods which, according to the Talmud, are "fit for a king's table" and are not generally eaten raw. Foods which would not be served at a state dinner are exempt from bishul akum, and are kosher even if cooked totally by non-Jews, provided that all the other requirements of kosher food are met. Maimonides explains that this prohibition was originally decreed in order to avoid a Jew being invited over by a non-Jew for a meal (which may lead to intermarriage), and people do not invite each other for dinner over food which is not "fit for a King's table" (Maimonides, Ma´akhalot Asurot 17:15). ellauri264.html on line 570: Hofni ja Pinehas ellauri264.html on line 572: Piinehas taas! Näistä on paasattu moneen otteeseen vars. albumissa 256. Piinehaat pistelevät mieluusti pikkukeihäällä naisten haarukoihin. Bashevishin isukki oli Pinchas. Iisakki peri isältään mieltymyxen paxuihin pumpputoimisiin mustetäytekyniin. Arto Samuli oli aito nasiiri joka äitinsä Tyynen korjaan Hannan neuvosta imutti ryppyisen Elin puoliveteistä elintä. Kolme kertaa se luuli että Eli pyysi öistä palvelusta, mutta astialla olikin ize Jehova. Ikuinen tuomari teki ulostulon ja vihelsi Elin pelin poikki. ellauri264.html on line 574: In the biblical narrative, Hophni and Phinehas are criticised for engaging in illicit behaviour, such as appropriating the best portion of sacrifices for themselves, and having sexual relations with the sanctuary's serving women. They are described as "sons of Belial" in (1 Samuel 2:12) KJV, "corrupt" in the New King James Version, or "scoundrels" in the NIV. Dom var usla som Sveriges krona, som än kallas skräpvaluta, än skitvaluta. Their misdeeds provoked the wrath of Yahweh and led to a divine curse being put on the house of Eli, and they subsequently both died on the same day, when Israel was defeated by the Philistines at the Battle of Aphek near Ebenezer; the news of this defeat then led to Eli's death (1 Samuel 4:17–18). On hearing of the deaths of Eli and Phinehas, and of the capture of the ark, Phinehas´ wife gave birth to a son whom she named Zaphod (expressing 'departed glory') before she herself died (1 Samuel 4:19–22). ellauri264.html on line 576: Eli’s sons were scoundrels; they had no regard for the Lord. Now it was the practice of the priests that, whenever any of the people offered a sacrifice, the priest’s servant would come with a three-pronged fork in his hand while the meat was being boiled and would plunge the fork into the pan or kettle or caldron or pot. Whatever the fork brought up the priest would take for himself. This is how they treated all the Israelites who came to Shiloh. But even before the fat was burned, the priest’s servant would come and say to the person who was sacrificing, “Give the priest some meat to roast; he won’t accept boiled meat from you, but only raw.” ellauri264.html on line 578: 16 If the person said to him, “Let the fat be burned first, and then take whatever you want,” the servant would answer, “No, hand it over now; if you don’t, I’ll take it by force.” ellauri264.html on line 582: Eli asked, “What happened, my son?” ellauri264.html on line 584: 17 The man who brought the news replied, “Israel fled before the Philistines, and the army has suffered heavy losses. Also your two sons, Hophni and Phinehas, are dead, and the ark of God has been captured.” ellauri264.html on line 586: 18 When he mentioned the ark of God, Eli fell backward off his chair by the side of the gate. His neck was broken and he died, for he was an old man, and he was heavy. He had led Israel forty years and here was the thanks. ellauri264.html on line 588: Ei siis ihme että Israelin turvallisuusministeri haluaa lisää siirtokuntia filistealaisalueille. ellauri264.html on line 589: Israelin laitaoikeistolainen turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvir sanoo haluavansa lisää Israelin siirtokuntia palestiinalaisalueille. Ben-Gvir kommentoi asiaa tiistaina sen jälkeen, kun Britannian, Italian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain ulkoministerit olivat kertoneet olevansa huolissaan Israelin aikeista perustaa uusia siirtokuntia. ellauri264.html on line 593: Israel ilmoitti viime sunnuntaina aikovansa laillistaa yhdeksän siirtokuntaa ja rakentavansa 10 000 uutta kotia siirtokuntalaisille. Palestiinalaisalueille perustetut siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia. Mutta halakhan mukaan ne ovat A-okay, just what the doctor ordered, the cat´s whiskers. ellauri264.html on line 595: The rise of Religious Zionism is a phenomenon that has taken place since the times six day war. One of its key founders was a man called Rabbi Kuk who was the head of the yeshiva Mercaz HaRav in Jerusalem. He was one of the first practically envision the settlement of the mountains of Israel in modern times. An example of his thinking in this regard can be seen in a speech he made just before the six day war. These were his words: ellauri264.html on line 597: Nineteen years ago, on that famous night, when the decision of the establishment of the State of Israel was made by the governors of the nations of the world, when all the people flocked to the streets to publicly celebrate, I could not take part in the joy. In those first hours I could not make peace with what was done, with the horrible news, that God´s words from the prophecy in the Twelve Prophets: "My land was divided" was coming true. Where is our Hebron? Are we forgetting it? And where is our Nablus? Are we forgetting it? And where is our Jericho? Are we forgetting it? And where is our east side of the Jordan? Where is every lump and chunk? Every bit and piece of the four cubits of God´s land? Is it up to us to give up any millimeter of it? God forbid! In the state of shock that took over my body, completely bruised and torn to pieces – I could not rejoice then. ellauri264.html on line 602: Bit Auto Soft 360 backas upp av några av de smartaste tekniska hjärnorna som någonsin existerat. Richard Branson, Elon Musk och Bill Gates, för att bara nämna några. ellauri264.html on line 605: Bill Gates och Richard Branson diskuterar Bit Auto Soft 360 vid CES 2021. ellauri264.html on line 607: De här tekniska genierna har byggt upp multimiljardföretag för att lösa komplexa problem, såsom online-betalningar, datoranvändning och transporter. Nu fokuserar de på det globala problemet med rikedomsojämlikheten genom att låta vem som helst - oavsett hur rika eller fattiga de är - tjäna tillräckligt med pengar för att njuta av ett lyckligt och meningsfullt liv. ellauri264.html on line 611: hard">Sir Richard Charles Nicholas Branson (s. 18. heinäkuuta 1950 Surrey, Englanti) on brittiläinen liikemies, miljardööri ja seikkailija, joka tunnetaan Virgin-brändistään. Branson ilmoitti maaliskuussa 2006 ostaneensa saaren Dubaissa sijaitsevasta keinotekoisesta The World -saaristosta. Vuonna 2007 hän osti Moskito-saaren Brittiläisiltä Neitsytsaarilta. Sir Richard ei siellä kauan viihtynyt kun siellä on niin perkeleesti hyttysiä. Siitä tulee lepolasse varakkaille turisteille pohjois-Ruåzista. The island is currently home to a population of ring-tailed lemurs that Branson imported from Sweden. ellauri264.html on line 615: "Vi lever i en hård ekonomisk verklighet och detta är lösningen som folk har väntat på. Aldrig tidigare i historien har vi sett en sådan här fantastisk möjlighet för vanligt folk att kunna generera enorma rikedomar på så kort tid. ellauri264.html on line 619: Sanningen är att kryptovalutor är den största revolutionen under vår livstid och alla som inte hoppar på den här möjligheten missar den. Jag har redan fått arga samtal och hot från stora finansiella företag, eftersom jag ökar folks uppmärksamhet kring denna teknik. Men strunta i dem. Folk i Sverige börjar redan inse sanningen och det är bara en tidsfråga innan fler och fler gör det. ellauri264.html on line 621: Jag delar med mig av detta eftersom jag även har fått hundratals mejl från personer som är tacksamma för att jag delar med mig av hemligheten. Min favorit är från en ung man som köpte en drömbil till sin lillebror - en Ferrari 488 Pista, med hjälp av pengarna han tjänade på Bit Auto Soft 360 . Den här plattformen gör verkligen livet bättre för hela världens befolkning." ellauri264.html on line 628: Hennes politiska engagemang väcktes av den negativa erfarenhet som hennes mormor haft med hemtjänsten. Hemtjänsten var sen med falukorven som mommo hade beställt. Busch beskriver även att hennes politiska engagemang har påverkats av hennes mammas upplevelser vid möten med Försäkringskassan och den offentliga sektorn när mamman varit sjukskriven för stress. ellauri264.html on line 630: Ebba Busch har bedrivit akademiska studier i freds- och konfliktkunskap vid Uppsala universitet och har arbetat fem säsonger som utomhusmålare. 2007–2008 bodde hon i Bryssel och praktiserade skurkaktighet i Europaparlamentet hos den kristdemokratiske europaparlamentarikern Lars Wohlin. Hon har även arbetat som PR-konsult i Stockholm. ellauri264.html on line 632: Buschs far kommer från Norge och hon har dubbelt medborgarskap. Vidare är hon medlem i Svenska kyrkan. År 2013 gifte sig Busch med Niklas Thor, fotbollsspelare i IK Sirius. I december 2019 meddelade paret att de ansökt om skilsmässa. Tillsammans fick de en son 2015 och en dotter 2017. Hon använde under äktenskapet namnet Ebba Busch Thor, men blev aldrig folkbokförd under detta namn. Det som Gud har sammenføyd, det skal ikke et menneske skille. ellauri264.html on line 634: Hösten 2020 köpte Busch ett hus av en äldre man. Säljaren ångrade sig och menade att han inte förstod att han sålt huset efter att han erhållit handpenning. Busch menade att mannens reaktion berodde på råd från personer i hans omgivning och valde att gå till rätten. Busch och motparten ingick förlikning 8 oktober 2021, vilken stadsfästes i dom den 18 oktober 2021. Ebba överklagade men den stadfästa förlikningen stod sig. ellauri264.html on line 636: När Busch i februari 2021 beskrev sin version av skeendet i ett inlägg på Facebook, förtalte hon säljarens juridiska ombud, Johann Binninge. Detta ledde till en anmälan om grovt förtal, men innan hon hann bli åtalad accepterade hon ett strafföreläggande om villkorlig dom och dagsböter. Samtidigt sa hon: "Jag anser mig vara oskyldig till detta, men jag har i dag erkänt brott för att få möjlighet att kunna sätta punkt för detta och att jag inte har tid att utgöra det juridiska prejudikat som i dag saknas". I september 2021 meddelades att Busch skulle betala ett skadestånd till Binninge. Fastighetsaffären och förtalsprocessen blev vida omtalade i medier under det år då de pågick, samtidigt som förtroendet för Busch sjönk under samma period. Den kristdemokratiske riksdagsledamoten Lars Adaktusson kritiserade Busch och uttryckte "oro för situationen" efter strafföreläggandet. ellauri264.html on line 638: Ebba Busch var hon som såg löjlig ut i Kiruna i en polarpäls i nollväder. Under elkrisen får miljardärer allt av politikens Vanheden, Ebba Busch. Norrlänningar och socialbidragstagare får inte en spänn, skriver Arbetets politiska redaktör. Ragnar Vanheden (Ulf Brunnberg): Före detta bilförsäljare klädd i en några nummer för liten kostym. Han har alltid på sig en hatt som i den sjätte filmen antyds vara en Borsalino. Han har en förmåga att snacka sig ur situationer och kan dyrka upp de flesta lås. ellauri264.html on line 643: Men det är uppenbart att det inte är vem som helst som tecknar den här typen av försäkring. Bland män med universitets- eller högskoleutbildning har nästan en av fyra en sådan jämfört med endast en av 25 kvinnor med högst högstadieutbildning. ellauri264.html on line 646: Och det är inte svårt att se att efterfrågan finns. Enligt SKR har hela 33 procent av de hjälpsökande till specialistvård och 40 procent som ska opereras fått vänta i mer än 90 dagar. ellauri264.html on line 648: De hymlar inte ens med sina avsikter, de har inget intresse att öka finansieringen till den generella välfärden. Detta märktes inte minst i höstbudgeten, där regioner och kommuner fick ynka sex miljarder kronor, vilket är 20 miljarder för lite. ellauri264.html on line 650: Nej, det hela handlar om att vänja folket vid att det ska gå att betala för snabbare, mer tillgänglig vård utanför det offentliga systemet. Och delvis är vi redan där, i ett uppdelat vårdsystem. ellauri264.html on line 652: När sedan allt fler som har råd har valt den privata vägen, ja då är vi framme vid ett helt uppdelat vårdsystem där de som inte brukar den generella välfärden upphör att se poängen med att betala skatt. ellauri264.html on line 653: Här blir det obehagligt. För detta är inte bara ett grundläggande skifte i det svenska välfärdssystemet. Det är en riktigt otäck framtidsvision där eliten ska kunna må bra medan resten får skylla sig själva. ellauri264.html on line 657: KD som ursprungligen kallade sig Kristen Demokratisk Samling grundades 1964. I partiprogrammet från samma år betonades de kristna värderingarnas cementering i en tid av sekularisering. Det handlade om att strida för kristendomslärans bevarande i skolan och om filmcensur. ellauri264.html on line 658: Men kopplingarna till nazismen fanns dock redan då oavsett vad Busch säger, från första början. 1964 avslöjade Expressen att riksdagskandidaten Harald Ljungström hade ett aktivt förflutet i pronazistiska Sveriges nationella förbund, där han bland annat skrev judefientliga artiklar. ellauri264.html on line 659: Kristersson har haft benägen hjälp av Ebba Busch. För varenda falukorvsring hon viftat med har ytterligare en kristdemokrat blivit Sverigedemokrat. För varenda partiledardebatt där hon teatergråtit om skjutningar och våld har SD vunnit stöd. ellauri264.html on line 663: Historiskt sett har man i Sverige i mycket större utsträckning lutat sig mot rörliga boräntor än i andra länder. Med Ebba Busch i spetsen köpte svedupellena bostäder som galningar. ellauri264.html on line 665: Att regeringen blundar för vad som sker är oansvarigt, minst sagt. Men att Ebba Busch kan pissa på familjerna som hon låtsades känna igen sig i – det är ett svek. En annan ond buske hon, den här Ebba. En annan bajskorv som har flutit upp till gräddbunkens yta. ellauri264.html on line 671: What is the secret of the success of Steve Jobs, Bill Gates, Mark Zuckerberg, Elon Musk, Larry Page and other big entrepreneurs? ellauri264.html on line 677: Steve Jobs did a phone prank to an Apple fan boy who applied for the Apple CEO position and told him that he had been chosen, later to tell him if he showed up at Cupertino that the cops would arrest him. Steve Jobs refused child support for his daughter Lisa. But he was 20 years old by then, not excusing what he did though. He later made good and Lisa choose to live with him instead of her mother. Steve did many things wrong as a 20 something. But The Original Macintosh (folklore . org) has a lot of stories that show him as a Crusty the Clown, playing pranks with the team, breaking into his own office as he locked his keys inside. Putting a pirate flag on a building. How funny. A real barrel of laughs. ellauri264.html on line 679: Definitely one of the darkest stories about Steve Jobs has to be the Breakout story. In the 1970’s, Steve Jobs was working for Atari, designing the game Breakout. Overwhelmed with work with a deadline quickly approaching, he approached Steve Wozniak for help in finishing his project within the next four days. In exchange for his help, Jobs offered Woz half of what he was earning, which he said was $700. For four days, Jobs and Wozniak worked day and night without sleep. When they were done, they were sick with mono and exhausted, but they finished the project before the deadline. Wozniak sai 350 dollarin osuuden luvatusti, ja he jatkoivat elämäänsä. Mutta varsinainen kusetus oli, että Jobs sai työstä 5000 dollaria, ei 700 dollaria. Tämä todella särki Wozniakin sydämen, eikä hän voi uskoa, että Jobsilla voisi olla jotain niin alhaista. Steve oli yksi vuosisadan töykeimmistä pomoista, hän ei välittänyt työntekijöistään paskan vertaa. Hän oli haimasyöpänsä ansainnut. ellauri264.html on line 683: Elon Musk had a secretary who worked relentlessly for him, one day she asked for a raise, he told her to take a few days off, I will see if I can live without you. Then a few days later he called her and told her she was fired. Elon’s ex-wife Justine musk wrote an answer about the actual story. Read it here - Justine Musk's answer to What is known about Elon Musk's long-time assistant Mary Beth Brown? ellauri264.html on line 685: The Intel founders, some of them survived the holocaust against all odds, made shady deals, killed competition and promised to deliver things to stop other companies and then never delivering. ellauri264.html on line 687: They are dicks, so they are the people who will end up in history books. They have all made technology so that they own it today. The world is a much worse place because they are/were here. You could even argue that because they were dicks, did not care if they walked over other people, that’s why they have all the nice things they have now. ellauri264.html on line 689: If you want the opposite (pretty much), have a look at Antonio Mucci, Visicalc, Dan Bricklin and Bob Frankston, by all accounts super nice people, treated everyone great, just all around nice nerds, they were trounced, not many people alive today who know who they are (yes they are both alive as I type this). A guy just took their idea, made his own version and had a ready version when the IBM PC was introduced. ellauri264.html on line 691: So this is what´s common between Graham Bell, Bill Gates, Steve Jobs , Mark Zuckerberg and Ray Kroc: All of them have managed to steal something very valuable from somebody and make it work for them. Steve Jobs brought the idea of mouse from Xerox and Bill Gates copied the entire idea from Steve Jobs Mark Zuckerberg stole the idea from Winklewoss brothers and published as his own. ellauri264.html on line 694: This is when the philosophy of Niccolo Machiavelli, a 16th-century Florentine political thinker with powerful advice for nice people who don’t get very far about , comes in. Machiavelli’s Advice for Nice Guys: Machiavelli noted a central, uncomfortable observation: that the wicked tend to win. And they do so because they have a huge advantage over the good: they are willing to act with the darkest ingenuity and cunning to further their cause. They are not held back by those rigid opponents of change: principles. They will be prepared to outright lie, twist facts, threaten or ge… (more) ellauri264.html on line 698: It wasn’t until the McDonald brothers knew they couldn’t fight a multinational corporate giant who would kill them in legal fees that they were forced to sell at a significant discount. They had allegedly agreed to give the brothers 1% of all sales, but even then, the company screwed the brothers out of that. ellauri264.html on line 700: If you read Wikileaks, aside from Google& Yahoo, few of the larger tech companies have any right to plausibly deny being part of the surveillance state. So imagine you make a business it becomes successful, and one of your largest clients for the information? The government which gets paid per pull of information on specific targets and for unfiltered allocation/data retention. Furthermore, instead of protecting citizens from overreach by private companies, the government chooses to have a mutual ‘hush hush’ with such companies and their heads, helping them in case of hacks, and not doing much … (more) ellauri264.html on line 702: Steve Jobs is known to all as the founder of Apple, known to fewer as a ruthless man who squeezed and burned many bridges with his friends and employees and even known to fewer as a man who chose to become the “bad man”/Devil´s Advocate. But - get this! Steve would wait in line in the Apple cafeteria like everyone else. He could have easily gone to the front of any line, or have someone get food for him. But he didn’t. On a number of occasions, he ended up in line behind me. And often he would ask me to ‘hold his place’ while he went to check other food stations. ellauri264.html on line 704: Perhaps the person who knew him best was his long-time friend Steve Wozinak. Ironically, even he wasn´t spared from being manipulated by Jobs. In the early days, he was asked to work on a game with Jobs with half of the total payment as his cut. Upon completion, he received $350 of $700 but Jobs had actually earned $5000 for the project. ellauri264.html on line 708: Gates was a nerdy bully who forced his bundled operating system down everyone´s throats. Then made threats against competitors who tried avoiding his monopoly. Had some shady stock dealings that went against his sick partner, Allen who was battling cancer at the time. ellauri264.html on line 710: Zuckerberg didn´t actually think of Facebook himself. Stole bits of ideas from everyone and ignored those that wanted credit. Perpetuated the spr… (more) ellauri264.html on line 712: By clicking “Accept All Cookies”, you agree to the storing of cookies on your device to enhance site navigation, analyze site usage, and assist in the marketing efforts of our business giants. ellauri264.html on line 717: Miiamissa Greinit joutuvat New Yorkin juutalaisten käsiin. Mustahampainen pixie Morris Godimer on pelastunut Majdanekista kuin ihmeen kaupalla oltuaan naziupseerien narrina ja otettuaan niiltä suihin lineupissa. Manselaiset mutiaiset eivät olleet sellaisesta moxiskaan. Kyllä apinat on sitten elloja. ellauri264.html on line 721: Inhottava läski ruma Florence Godimer on stalinisti joka kiittää Zhugasviliä Birobizhanista. ellauri264.html on line 724: Birobidzhan ellauri264.html on line 726: Juutalaisten autonominen alue (ven. Евре́йская автоно́мная о́бласть, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa. Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin. Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää. Alueen pinta-ala on 36 000 km². ellauri264.html on line 729: Alueen pääkaupunki on Birobidžan. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan sen väkiluku on 75 413 ja sen virallinen kieli on jiddish. Birobidzhan on nimetty autonomisen alueen kahdesta suurimmasta joesta: Bira ja Bidzhan. Bira, joka sijaitsee Bidzhanin laakson itäpuolella, virtaa kaupungin läpi. Molemmat joet ovat Amurin sivujokia. ellauri264.html on line 731: Neuvostoliiton hallitus julisti alueen juutalaisten kansalliseksi alueeksi 1928. Se oli tarkoitettu Neuvostoliiton juutalaisille, vaikka juutalaisilla ei ollut minkäänlaista historiallista yhteyttä alueeseen. Siitä tuli luvattu maa vasta Stalinin ansiosta. Siunatut olkoot hänen kätösensä. Piirikunnasta tuli autonominen alue 7. toukokuuta 1934. Juutalaisten autonomisen alueen asukasluku vuonna 2010 oli 176 600 ja väestötiheys 4,9 as./km². Väkiluku on laskussa. Väestö on keskittynyt Siperian radan varrelle alueen pohjoisosaan. ellauri264.html on line 740: Alunperin Babyloniasta Irakin alueelta kutsuttu kohti luvattua maata lähtenyt Aabraham sai pojan nimeltä Iisak ja hän sai taas pojan nimeltä Jaakob. Ja tämä Jaakob tuhansia vuosia sitten sai merkillisten sattumien seurauksena peräti kaksi vaimoa, Raakelin ja Lean. ellauri264.html on line 753: Isaskar on luja aasi, ja sioittaa itsensä rajain välille. Hän näki levon hyväksi, ja maan ihanaksi; ja kumarsi hartiansa kantamaan, ja on veronalainen palvelia.” – 1. Moos. 49:14-15 (Biblia) ellauri264.html on line 755: Ja tämä aasi sijoittaa itsensä levolliseen ja ihanaan maahan kahden rajan välille. Nämä kaksi rajaa kuvaavat länttä (Natoa) ja itää (Venäjää) ja läpi Suomen historian Suomi on ollut lännen ja idän välisien kiistojen välikappaleena, josta on syntynyt jopa oma termi suomettuminen 2.0, tarkoittaen turkkilaisten nuoleskelua. ellauri264.html on line 757: Se, että aasilla on taakka selässään ja hän on veronalainen palvelija kuvaa sitä, että Suomi on joutunut monesti maksumieheksi vieraalle sitä hallineella suurelle vallalla historian aikana, kuten Ruotsille, Venäjälle ja viimeisenä Euroopan unionille, jolle Suomi on joutunut maksamaan veroa tai jäsenmaksua. EU komissio arvioi myös hiljattain raportissaan, että Suomi kuuliaisimpia veronmaksajia. ellauri264.html on line 779: Oletko sinä valmis muutoksiin Suomessa? Mihin sinä pistät kyrpäsi kun ympärillä tapahtuu mullistavia asioita? Heitätkö siirtokilvet tienoheen? Ja joko sinä olet kohdannut Emmauxen tiellä partioivan Messias Jeesuksen? Varo hyppykuppaa ja polkumiinoja. Kärsi vaivaa niinkuin ainakin jalo Kristuxen Jeesuxen sotamies. Parhain terveisin, Mauno Mattila. ellauri266.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri266.html on line 44: Ihmismielen pahuudella ei ole rajoja, sanoo Jo Nesbø Snømannenin takakannessa. Sen luulis tietävän. Hyvä esimerkki on muuttoliike ja ihmissalakuljetus esim Hondurasista Yhdysvaltoihin. Vizikästä sinänsä että Pohjois-Koreasta löytyy kauhutarinoita vaikka kuinka, samaan aikaan jenkkien riiston, huumegangsterien ja ilmastotuhojen köyhdyttämät Väli-Amerikan maat tyhjenevät väestä jotka lähtevät pakoon täysin mahdottomia oloja kiipeilemään Trumpin aidalla, ja joutuvat sitten kelju k. kojoottien vangixi jotka laskuttavat rutiköyhiltä sukulaisilta tuhansia taaloja ihan vaan siitä että siepatuilta lähtijöiltä ei katkaista kauloja muun kurjuuden kukkuraxi. Yli puolet Hondurasin väestöstä haluaisi olla jossain muualla, ne jotka jäävät ovat vanhoja, köyhiä ja nälistettyjä. Ezellasta täällä apinoiden planeetan länsikyljellä. ellauri266.html on line 46: Sopulien tavoin ihmiskunta on jäämeren lämpimällä partaalla. Izemurha ei ole ehkä tarkoitus, mutta kiusallinen sivuvaikutus. Historia osoittaa, ettei ihmiskunta opi katastrofeista, vaan viettää aikansa toipumalla niistä. Epäilemättä historia toistaa izeään. Tuntuu siltä, että voi kysyä, kuinka mielettömäxi aappalauma saattaa tulla. Järkevästi ajatellen ei rakennettaisi maailmaa, jossa ruoka ja vesi saastuvat, lapset kuolevat ja vahingoitttuvat, ja koko elinympäristö päivä päivältä muuttuu epämiellyttävämmäxi kaikille aisteille. Syynä tähän ei ole epäonnistuminen, vaan onnistuminen, niin sanottu edistys. Lisäännytäänpä ja täytetäänpä maa! Se on mukavaa! Nirs nars, ruis ruis. (Tämä oli siis Tuomiopäivä-kirjan loppukaneetti sukupolvi sitten. Eipä ole tilanne paljon muuttunut, ei parempaan päin ainakaan.) ellauri266.html on line 54: Joku harmaapää oli jättänyt Ogelin kontin ilmaishyllyyn 60- ja 70-luvun hirmustuttavia myyntimenestyxiä: Alaston Apina by Desmond Morris (1967) ja Tuomiopäivä by G. Rattray Taylor (1970). Nyt olis hauska kazoa onko näiden järkytysten laineet laimentuneet vai vallan voimaantuneet viimeisen puolen vuosisadan aikana. ellauri266.html on line 56: Desmond Morris was a scandal when his 1967 book appeared on human sociobiology. Some of Morris's theories have been criticized as untestable. For instance, geneticist Adam Rutherford writes that Morris commits "the scientific sin of the 'just-so' story – speculation that sounds appealing but cannot be tested or is devoid of evidence". However, this is also a criticism of adaptationism in evolutionary biology, not just of Morris. ellauri266.html on line 58: Rutherford (1975), who is half-Guyanese Indian, was born in Ipswich in the East of England and attended Ipswich School. His game is not football like Morris's but cricket. Rutherford was the podcast editor for the journal Nature for a while. He wrote a blog covering his thoughts when reading Charles Darwin's blockbuster On the Origin of Species. Adam is something of a cross between David Attenboro and Uncle Sam. ellauri266.html on line 60: He also writes disparagingly on ha-course-christianity">religion in Guardian (spare £2 for an ex-leper), notably on his experience participating in the Alpha course. The Alpha course is an evangelistic course which seeks to introduce the basics of the Christian faith through a series of talks and discussions. It is described by its organisers as "an opportunity to explore the meaning of simian life in just 24h." Adam did not buy it, but went on to live in original sin. Besides, he is in all likelihood a Sitzpinkler, i.e. a wuss. ellauri266.html on line 62: It’s thought that one of the reasons for humans becoming upright was to see further across the savannah. I wonder if standing to pee could be useful in spotting predators, and if squatting might make us more vulnerable. “I guess if I stand up while I pee I’ve got more of a chance of spotting a sabre-toothed cat running towards me, or someone from a different community who might wish me harm,” Garrod concedes. Again, sounds nice but no evidence. But it is testable, using a set of very rapid gepards. “It might be a nice addendum to my evolutionary journey but it hasn’t driven my evolution as a species.” For men with lower urinary tract symptoms and to limit the bacterial flora on their wives' toothbrush the sitting voiding position is preferable. But wuss. ellauri266.html on line 64: Adam Rutherford has not revealed much of her (!) bio. So, his early life and details of his parents are still behind curtains. Adam Rutherford seems happily married to his wife. However, he has not disclosed the details of his wife. Nevertheless, Adam has shared many things about his family through his social media. Adam is the father of three children, one son, and two daughters. Adam Rutherford is well-known for founding the scientific publication Nature. He has hosted many BBC television shows, including Me Playing God and The Gene Kelly Code. He is probably living an economically comfortable life. His passion for music allows him to escape the rigours of science and enjoy the emotional side of life. His net worth as a simian is as yet undisclosed. He may be having a fling with his co-star Hannah Fry, as well as with her namesake Stephen Fry. Stephen is not the only Fry on the block anymore, but there is no evidence showing that these two are related. In fact, they don't even follow each other on social media! ellauri266.html on line 67: Clueless but not completely hairless apes ellauri266.html on line 69: Morris is also criticized for stating that gender roles have a deep evolutionary rather than cultural background. True or false, it is completely non-woke currently. Uncle Sam is not a fan of woke, he thinks it narrows his freedom of speech. Koiraiden ja naaraiden tasa-arvoa edistänee tällä haavaa se, että miehet kasvattavat wiixiä ja naiset ajavat ne pois. ellauri266.html on line 84: Morrisin lastenkirjailija isä kärsi keuhkovauriosta ensimmäisessä maailmansodassa ja kuoli Morrisin ollessa 14-vuotias. Hänen äitinsä ei antanut hänen osallistua hautajaisiin ja hänet lähetettiin ystävien luo maaseudulle. Hän sanoi myöhemmin: "Se oli alku elinikäiselle laitoksen vihalle. Kirkko, hallitus ja armeija olivat kaikki vihaluettelollani ja ovat pysyneet siellä siitä lähtien." ellauri266.html on line 89: Morris perusti tutkimuskeskuksen Maltalle toteuttaakseen kunnianhimoisen hankkeen luoda kattava luokitus kaikista ihmisen edesottamuxista, jotta voidaan laatia tietosanakirja ihmisten toimista. ellauri266.html on line 90: Kirja "Manwatching, a Field-Guide to Human Behaviour" (Cape, Lontoo) on lyhennetty esitys hänen suuresta tutkimuksestaan ihmisten toimintamalleja. NAKED MAN -kirjasta on julkaistu pehmeäkantinen painos. Vuoden aikana hän kirjoitti uuden, 172 000 sanan kirjan SURREALISTIEN ELÄMÄSTÄ, joka koostuu 100 liikkeessä mukana olleiden yksittäisten taiteilijoiden elämäkerroista. Paljonko sanoja on paasauxissa yhteensä? Karkein luvuin 25M. ellauri266.html on line 97: Saiko Deltenre kiitoxexi äkkipotkut EBU:sta? Kyllä sai! Ingrid oli ollut Genevessä sijaitsevan yleisradiojärjestön, European Broadcasting Unionin (EBU) pääjohtaja kesäkuusta 2009. Hän valvoi Eurovision laulukilpailun ohjausta ja neuvotteli tärkeimpien urheilutapahtumien lähetysoikeudet EBU:n jäsenille. Vuonna 2015 Deltenre sai toisen toimikauden EBU:n pääjohtajana, jonka oli määrä kestää tammikuusta 2016 tammikuuhun 2019. Kuinka ollakaan, hän jätti EBU:n syyskuussa 2017 "keskittyäkseen tehtäviinsä eri johtokunnissa ja antaakseen heille ratkaisevaa tietoa digitalisaatio, ympäristö, yhteiskunta ja hallinto, henkilöresurssit ja markkinointi- ym asioista ym". Hän lähti "keskittääkseen huomionsa Banque Cantonale Vaudoiseen, Givaudaniin, Vimpelin mailapoikiin ja Deutsche Post/DHL:n jakelutehtäviin." ellauri266.html on line 101: Channel One Russia (C1R) ilmoitti 12. maaliskuuta 2017 osallistuvansa kilpailuun "Kyiv Is Burning" -kappaleella, jonka esittää Julia Samoylova. Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) määräsi Samoylovalle kuitenkin kolmen vuoden matkustuskiellon Ukrainaan 22. maaliskuuta, koska hän matkusti laittomasti Venäjältä suoraan Krimille, alueelle, jonka Venäjä liitti vuonna 2014, vuonna 2015 antamaan esityksen. Muiden kuin Ukrainan kansalaisten pääsy Krimille Venäjän kautta on Ukrainan lain ellauri266.html on line 104: 22. maaliskuuta 2017 Ukraina ilmoitti asettaneensa Samoilovan kolmeksi vuodeksi maahantulokieltoon epäiltynä Krimin niemimaalla käymisestä raajarikollisesti jonkin muun kuin Ukrainaн valvonnassa olevan raaja-aseman kautta. Toinen Ukrainalla ollut ajatus oli se, että Julija Samoilovan sallittaisiinkin osallistua laulukilpailuihin Kiovassa, mikäli hän sitoutuisi siihen, että hän ei anna myönteistä kannanottoa Krimin niemimaan palautumisesta Ukrainalta Venäjälle. 13. huhtikuuta ilmoitettiin kuitenkin, että Venäjä ei osallistu vuoden 2017 Euroviisuihin. Ilmeisesti kannanotto oli myönteinen. SURREALISTISTA. ellauri266.html on line 108: Yksi kilpailun menestyneimmistä maista 2000-luvulla, yhteensä kymmenen viiden parhaan sijoituksen kanssa, Venäjä sijoittui toiseksi Alsoun kanssa vuonna 2000, Dima Bilanin kanssa vuonna 2006, Kirka Babushkinin vuonna 2012 ja Polina Gagarinan vuonna 2015; kolmannexi tATun kanssa vuonna 2003, Serebroa tuli 2007, Sergei Lavrov voitti vuosina 2016 ja 2019 ja oli viides Dina Garipovan kanssa vuonna 2013. Vuonna 2017 ja 2018 he eivät päässeet finaaliin ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Annit eivät pääseet finaaliin silti yhtään entistä paremmin. ellauri266.html on line 110: Venäläiset yleisradioyhtiöt ilmoittivat 26. helmikuuta 2022 sulkeutuvansa pois vuoden 2022 kilpailusta Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen Ukrainaan vuoksi. Njuhalla oli muita kiireitä. ellauri266.html on line 112: Ukrainalainen folk-rap-yhtye Kalush Orchestra voitti yllättäen vuoden 2022 Eurovision laulukilpailun surffaamalla Euroopan kansojen hyväntahtoisen aallon harjalla saavuttaakseen maan kolmannen voiton loistavassa tapahtumassa. Bändin kappale, aivan paska renkutus, joka on kirjoitettu keulahahmon Gorkin äidistä, voitti tärkeimmän kilpailijan Iso-Britannian verisessä kamppailussa Italian Torinon kaupungista. ellauri266.html on line 121: Tämä hauskasti väärinkuultu lyrics on Härpi Vimpan-Anttilan esikoisen mottona. Toi susi on epilepsia, eli grand mal. Susi nielee 13 kiliä yhteispaino n. 130 kiloa, mutta kuttu ehtii hätiin ja täyttää suden mahan kivillä. Susi menee janoisena juomaan kaivolle ja putoo sinne. Avausjaxossa Mikaelan kurkku on ahdas ja limainen, sinne on juuttunut Villen mälliä. He ovat juuri tehneet aviorikoxen. Varmaan lojuvat sängyn päällä nakuina hikisissä täkeissä niinkuin joka ikisessä Netflix sarjassa. Tekee mieli röökiä. Yllättävä, rohkea, sivistynyt ja hauska. Toikin että käännytään hässimään toinen varvi on nähty miljoonissa pätkissä. Kai se sitten tuppaa olla tällästä. Ainakin sohvakansan toiveissa. ellauri266.html on line 123: Seuraavaan kuvaan. Epileptinen opiskelijatyttö kuuntelee hikisenä kun ranskanproffa nuuskuttelee Baudelairea, fin de sièclen pepun hajuja. ellauri266.html on line 126: Charles Baudelaire Charles Baudelaire ellauri266.html on line 136: II est des parfums frais comme des chairs d’enfants, On tuoreita tuoksuja kuin lasten sakkoliha, ellauri266.html on line 137: Doux comme les hautbois, verts comme les prairies, Makeita kuin oboet, vihreitä kuin preeriat, ellauri266.html on line 138: — Et d’autres, corrompus, riches et triomphants, - ja muita, turmeltuneita, rikkaita ja voitokkaita, ellauri266.html on line 141: Qui chantent les transports de l’esprit et des sens. Jotka laulavat hengen kuljetuksia ja aistien. ellauri266.html on line 143: Charles Baudelaire, Les Fleurs du mal Charles Baudelaire, Pahan kukkia ellauri266.html on line 146: Ranskixilla oli syytäkin sen vuosisadan lopulla jäädä haistelemaan pepunhajuisia peppuja, otettuaan sakuilta ankarasti lukua, 70-71 sodan suoranaisen rökäletappion. Härpin kirja käsittelee sata vuotta myöhempiä aikoja. Annetaanpa suunvuoro Egon Friedellille: ellauri266.html on line 148: Surkeimmin epäonistui Reinin sotaretki. Ilmeni, ettei Ranskan rautatieverkosto lähimainkaan riittänyt niin nopeaan rajallesiirtämiseen. Lyhyessä ajassa rautatieasemat olivat täpö täynnä, rautatielinjat tukossa, puolen armeijasta täytyi kulkea jalan. Sotaministeri Leboeuf oli sanonut: »Olemme ihkavalmiita (archiprets) viimeistä säärysnappia myöten»; mutta ei puuttunut ainoastaan säärysnappeja, vaan kaikkea muutakin: kenttäkattiloita ja keittoastioita, telttoja ja satuloita, lääkeaineita ja kantopaareja, muonaa ja ammuksia. Intendentuuri petti täydellisesti; varastoissa vallitsi parantumaton sekasotku. Monet sotilaat eivät löytäneet osastojaan; useimmilta divisiooneilta puuttuivat kuormastot. Jalkaväki oli varustettu liian suurella pakkauksella ja liian vähällä metallirahalla, tykistö oli huonossa kunnossa eikä oikeassa paikassa. Oli pidetty niin itsestään selvänä, että sotaa tultaisiin käymään saksalaisella maaperällä, ettei esikunnille ollut ollenkaan jaettu Ranskan karttoja ja linnoitukset olivat hyvin laiminlyödyssä kunnossa. Kreivi Daru, Gramontin edeltäjä, sanoi myöhemmin aitoranskalaisella sofistiikalla: »Parhaana todistuksena niistä rauhallisista tunteista, joita Ranskalla siihen aikaan oli, oli kaikkien varustusten täydellinen puute meidän tahollamme, kaikkien varovaisuustoimenpiteiden, jopa alkeellisimpien ja välttämättömimpienkin puute. Onko milloinkaan nähty mitään samanlaista?» ellauri266.html on line 157: Sarin mezän uumeniin pääsystä haaveilee myös Ilari Vuori. Nuori Werther pääsi helpolla mutta pääsikö se hilloviivalle? Tokkopa. Ilari havittelee dramaturgixi. Tohtorinhatulla ei lähde pillua. Epäsovinnaista rakkautta julmassa yliopistomaailmassa, nyttemmin Tiedekulmassa. Mikaela joka nieli Villen mälliä on Mikon wannabe exä. Niillä on tytär Lotta joka tulee myöhään kotio. ellauri266.html on line 164: HAMLET, Kirj. William Shakespeare. Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1879. ellauri266.html on line 168: Gertrudin ja Hecuban välinen kontrasti on syytä huomata. Hamletin mielestä Hecuba oli reagoinut miehensä kuolemaan asianmukaisen ärhäkästi, kun taas Gertrude ei. Shakespeare näyttää nauttineen Hecuban tarinasta, sillä hänet mainitaan Troilus ja Cressidassa (1.2), Titus Andronicuksessa (4.1), Coriolanuksessa (1.3), Cymbelinessä (4.2) ja erityisesti pitkässä runossa Lucrecen raiskaus. ellauri266.html on line 176: Die Redensart „Das ist mir Hekuba (oder Wurscht)“ im Sinne von „Das bedeutet mir nichts“ geht auf eine Stelle in Shakespeares Hamlet (2. Akt, 2. Szene) zurück. Dort wundert sich Hamlet über die Fähigkeit eines Schauspielers, um das Schicksal Hekubas, der „schlotterigen Königin“ aus uralter Sage, Tränen zu vergießen, während er, Hamlet, trotz des eben erst an seinem Vater verübten Verbrechens, völlig gefühllos bleibe. ellauri266.html on line 184: Uns überfüllts. Wir ordnens. Es zerfällt. Verentungos varressa. Me selvitämme sen. Se hajoaa. ellauri266.html on line 185: Wir ordnens wieder und zerfallen selbst. Selvitämme sen uudelleen ja hajoamme itse. ellauri266.html on line 186: Wer hat uns also umgedreht, daß wir, Joten kuka käänsi meidät ympäri, että me, ellauri266.html on line 200: Virpi Hämeen-Anttila (s. 15.10.1958 Espoossa) valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1996. Hän teki väitöskirjan vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Hämeen-Anttila on toiminut opettajana Helsingin yliopistossa vuodesta 1987 opetusaloinaan sanskritin kieli sekä Intian kirjallisuus, historia, filosofia ja kulttuurihistoria. ellauri266.html on line 202: Tämä Hämeen-Anttila on ollut Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2017. Hämeen-Anttila asuu Vantaalla. Hän on kertonut, että hänellä on henkistä väkivaltaa harjoittaneesta isästään johtuen dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Hämeen-Anttila kuvaa ilmiötä omaelämäkerrallisessa kirjassa Tapetinvärinen. ellauri266.html on line 206: hameen-anttila_page_1_image_0002.jpg?itok=t86RviKz" width="30%" /> ellauri266.html on line 207: Istumasessioiden välillä Virpi kävelee kaupungissa, metsissä, missä tahansa. ellauri266.html on line 209: Hämeen-Anttila kuvaa elämänmittaista kamppailuaan kohti kehonsa hyväksymistä ja liittolaisuutta tuoreimmassa teoksessaan Ylipaino (Otava 2020). Kirja alkaa liikunnallisesta ja luovasta läskistä lapsesta, mutta kohtalokkaan painon putoamisen jälkeen alkaa vuosien kipu ja piina. Hän oli laihtunut 60 kiloa eli puoleen entisestään, mutta hän ei ollut tullut yhtään onnellisemmaksi. Hänessä asui (ja asuu vieläkin) pieni ortorektinen poni. Vuosia kestänyt ankara kehohäpeä ei kadonnut, vaikka kilot lähtivät. Paino, ylimääräiset kilot ja lihavuus olivat määritelleet ja rajoittaneet häntä lapsesta asti. ellauri266.html on line 213: Byörk-kirjat ovat perinteisiä salapoliisitarinoita. Kalleksi kutsuttu Karl Axel Byörk selvittää rikoksia harrastuksenaan, varsinaisesti hän on sukulaissetänsä omistaman Axel-Electron apulaisjohtaja. Hän on kihlautunut pikkuserkkunsa kanssa ja vaihtanut virkamiesuransa tulevan appensa firman apulaisjohtajuuteen. Kihlaparin illanviettoihin kuuluvat elokuvat ja ooppera, jotka nekin tuovat tarinaan aitoa ajankuvaa. Hänellä on apunaan vikkelä ja pyylevä koulupoika Frans Valkama, jolle maistuvat sekä Byörkin laittamat ateriat että kalja. ellauri266.html on line 215: Kirjailijan oppineisuus ja klassinen sivistys näkyy mm. Byörkin lukuvalinnoissa: antiikin kirjallisuutta, Ovidiusta ja Horatiusta. Teatteri Apollossa näytettiin parhaillaan Strindbergin Neiti Julieta, jossa Asta Nielsen oli pääosassa. Byörkin olisi tehnyt mieli mennä katsomaan sitä, mutta hän tiesi, etteivät Gustav-setä ja Lotte-täti olleet ihastuneet Strindbergin näytelmiin ja Lisbet voisi ehkä pahastua, jos hän menisi katsomaan niin rohkeata dekolteeta. ellauri266.html on line 217: Pieni paxu aviomies Jaakko Hämeen-Anttila asuu Edinburghissa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista lasta. Kun Virpi nykyään astuu kotiovesta sisään, vastassa on hiljaisuus. Lapset muuttivat pois muutamia vuosia sitten. Heidän varhainen itsenäistymisensä lukioikäisinä yllätti, molemmat kun olivat kotona viihtyvää sorttia aina kun vanhemmat oli liesussa. Vajaa vuosi sitten myös Virpin aviomies, islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila muutti Edinburghiin, hän sai zägällä professuurin paikallisesta yliopistosta. Minulta kysytään jatkuvasti, onko tämä nyt hirveä kriisi. Mutta kun olemme olleet 34 vuotta naimisissa, niin kyllä me tällaisen "väliaikaisen" eron (7v tähän mennessä) kestämme nykyteknologian aikakautena. Nyt kun en voi riehua ja räyhätä Jaakolle aamu-Hesarin äärellä, olen huomannut marmattavani hänestä herkästi Suomi 24 palstalla. Näytän kai jonkinlaiselta höpönassulta, kun ihmiset suorastaan hyökkäävät kimppuuni, jos haluavat jotain. Jaakko on onneksi ollut minulle hyvä roolimalli. Hän osaa olla hyvin tiukka, jopa häikäilemättömän suorasanainen ihmisille, jotka haluavat häneltä jotain, johon hän ei ole valmis. Hän on oikeastaan tarkemmin ajatellen aivan hirveä pieni paskiainen. Hyvä että lähti. ellauri266.html on line 219: Aina kirjoittaessani ajattelen tekeväni jotain paljon suurempaa. Kun sitten luen kirjani valmiina, petyn aina. Että koetin tehdä takkia, mutta tulikin tuluskukkaro. Erityiskiitos lähes ylelliseltä tuntuneesta kirjanmerkkinauhasta, jota kovin harvoin enää kirjoissa käytetään. ellauri266.html on line 235: Kaksikymppisenä hän painoi luultavasti yli 130 kiloa, mutta selkävaivat olivat kadonneet. Surut ja murheet olivat kasautuneet traanixi kehooni. Häntä eivät kiinnostaneet filosofian opinnot yliopistossa eikä mikään muukaan. Virpi Hämeen-Anttilan kokemus on, että lihavana hän ei kiinnostanut miehiä. Vieläkin häntä raivostuttaa, jos miehet kuvaavat ihannenaisensa hoikaksi. ellauri266.html on line 238: Ahdistusta lisäsi isä, joka dominoi perhettä saatuaan tietää, ettei hänen isänsä olekaan hänen oikea isänsä. Se oli jatkuvaa huutoa ja karjumista (niinkuin muuten meilläkin kotona), mutta ei isäni hullu ollut, hän oli vain traumatisoitunut. En pelkää putoamista kun kiipeilen seinille, mutta hulluksi tulemista ensin pelkäsin, Virpi sanoo. Masennuksesta ja bulimiasta toivuttuaan Virpi kohtasi tulevan puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan, joka on tällä hetkellä Edinburghissa professorina. He saivat kaksi lasta. Siitoxet olivat Virpille juhlaa: kas, keho toimiikin moitteettomasti. Jaakolta olen saanut vain ehdotonta hyväksyntää. Hänelle olen sama ihminen kaikissa painoissa, Virpi tietää. Ei hänkään hyljexi sylttyä eikä lasiin sylje. Ei hän näe minussa ennen kaikkea paksut pohkeet, leveän lantion, litteän takapuolen ja epätasaisen ihon. (Varhaisempaa paasausta tästä mieltäkääntävästä aiheesta mm. albumissa 27.) ellauri266.html on line 243: Ihminen on onnellinen, kun voi tehdä haluamiaan asioita, Virpi tietää nyt. No ei se ihan niin mene Virpi kulta. Vapaus on sitä että voi tehdä mitä haluaa, onnellisuus että haluaa tehdä mitä voi. ellauri266.html on line 250: Probably one of the worst movies I've ever watched. They live in the woods, and walk in the woods. That is all. ellauri266.html on line 252: Without a doubt, the most boring and slow movie I have ever watched. No build-up, no climax. No explanation for anything. Zero explanation for what the father's reasons, intentions, or goals are. I have never seen such a pointless movie, especially one with such high ratings. Just an awful way to spend your time. ellauri266.html on line 254: This movie should never have been made. It is a love ode to irresponsible broken men, our nation's need for lunatic asylums, and the failure of Child Protective Services. The producer's mother must have written the rest of the reviews. ellauri266.html on line 256: Knew nothing about the characters. Nothing made sense. Nothing was believable. Ending was awful and left me and my wife in shock as to what we even watched. The movie was dragged out and extremely boring. I was not inspired and got nothing out of this movie. The acting was good however, but the story was one of the worst. If I got to come up with my own assumptions, then you did something wrong. ellauri266.html on line 258: An absolute thrill ride that left me cold, lonely, bored to tears, depressed and devoid of all goals and ambition. If only it was on VHS, at least then I could have strangled myself with the tape. If you find this entertaining then I suggest a tin of plum tomatoes poured on to your living room floor. That way you can waste far more time watching them go rotten! ellauri266.html on line 262: In a world of superhero movies, this film stands out and reminds you of what the art of filmmaking is all about. No explosions, gunfights, or unnecessary sexual content, simply a group of phenomenal actors. The story is both sad and uplifting and it says more about PTSD (post-traumatic stress disorder) than any film I've seen in years. The fact that this film was so underappreciated is an indictment of the viewing public. ellauri266.html on line 264: Mä sanon nyt mix se oli hyvä. Se oli jenkkileffa jossa köyhä white trash käyttäytyi järjestään ihmisixi. Ei yhtään ilkeää paskiaista, narkkaria, sählääjää, räyhäämistä, pahixia, vain suht kohtuullista poliisiväkivaltaa, ei yhtään car chasea, pyssynheilutusta, vizejä, rökitystä, huutoitkua, vihaa, pedofiliaa, bylsintää. Amerikan siivottomien sotien runtelemat luonnevammaset vaimeasti jelppi toisiaan huolimatta edes rahallista korvausta. Jopa sosiaalitantat oli ymmärtäväisiä. Hylätyt tytöt eivät koulukiusanneet. Ei ihme että Hollywoodin ja Amerikan arkeen tottuneet lattapäät oli täyysin ulalla. ellauri266.html on line 266: What was the point in this film? You have no idea why or what actually happens. The young actress is very good but the film shite. ellauri266.html on line 268: Are people insane? Like honestly. Are the people who reviewed this movie certifiably insane? This movie got 100%?????????? How. Like really, howwwww??? The most boring, slowest, most depressing movies ever. The only movie worse than this was Marley & Me. If this movie was based on a true story, then ok. But this was just a made up sad story? Like why? It does not deserve a 100% score AT ALL! That's just absurd and outrageous. And it now calls every score into question. Simply insane. ellauri266.html on line 272: It was so terrible I hated it. ellauri266.html on line 277: Definitely could have been better!! ellauri266.html on line 280: Wow talk about about fake news or breaking not so breaking news we got suckered into watching this because big tomatoes said 100% a plus rating. I'm not sure if we are talking about the same film because this movie is the type that makes you keep checking your phone hoping someone has texted you with something interesting. Wish they had a money back guarantee. ellauri266.html on line 284: Awful father. There is no ending, the father knows he has issues, but he doesn't get help. He refuses to get on with his life and is stubbornly stuck in the past. His character development doesn't exist.He is useless. I'm both glad and relieved that the daughter chooses to better herself and her situation. ellauri266.html on line 292: This was the dumbest movie ever. There is no explaination to anything and it just feels like youre waiting for something to happen but it never does. The story line was barely there. DO NOT RECOMMEND ellauri266.html on line 294: Absolutely awful. Nothing ever happens the entire move. It drags on forever. ellauri266.html on line 296: I signed up for rotten tomatoes today specifically to rate this movie a ZERO. It was a complete waste of time. The movie is lax and boring. Characters are completely monotone throughout. I felt no empathy or emotion for any of the characters. It was a snooze fest. ellauri266.html on line 298: I would rather get beat up for 2 hours than watch this film, I kept waiting for something to happen or something that made me feel something, I sat there stone faced for 2 hours with no emotion assuming something must happen soon due to all these rave reviews, and then all of a sudden the credits show up on the screen and I realize i was hoodwinked by all of you writing good reviews. This film was an absolute snooze fest! ellauri266.html on line 300: Slower than a snail on morphine. ellauri266.html on line 306: A great story, however when I invest 90 minutes of my life I expect entertainment that will take me to a place other than where I am. This simple was not entertaining. Please do not watch this terrible move. One other thing, why is there such a disparity between the critics and the viewers review. ellauri266.html on line 316: If you like looking at trees, this may be your movie. I don't understand the complete lack of negative critic reviews here. Maybe it's my fault for being able to remember what it's like to watch truly well-directed films. Have today's critics forgotten what it's like to go see a film by Hitchcock or Wilder or even Blake Edwards or Ron Howard. Those guys knew how to tell a story. What we have here is a good example of bad storytelling. ellauri266.html on line 325: General semantics, a philosophy of language-meaning that was developed by Alfred Korzybski (1879–1950), a Polish-American scholar, and furthered by S.I. Hayakawa, Wendell Johnson, and others; it is the study of language as a representation of reality. Korzybski’s theory was intended to improve the habits of glib upper-class response to hostile low-class environment. Drawing upon such varied disciplines as relativity theory, quantum mechanics, and mathematical logic, Korzybski and his followers sought a scientific, non-Aristotelian basis for clear understanding of the differences between symbol (word) and reality (referent) and the ways in which they themselves can influence (or manipulate) and limit other humans´ ability to think. ellauri266.html on line 327: A major emphasis of general semantics has been in practical training, in methods for establishing better habits of evaluation, e.g., by indexing words, as “man1,” “man2,” and by dating, as “Roosevelt1930,” “Roosevelt1940,” to indicate exactly which man or which stage of time one is referring to. ellauri266.html on line 331: Päästyään senaattorixi vähän paremman puutteessa kuten Eucken nobelistixi, Hayakawa aikoi asettua ehdolle uudelleenvaaleissa vuonna 1982, mutta jäi varhaisissa vaaleissa huonosti jäljelle muista republikaaniehdokkaista ja hänellä oli rahapulaa. Hän putosi kilpailusta alkuvuodesta, ja lopulta hänen seuraajakseen tuli republikaanien San Diegon pormestari Woodrow Wilson. Toistaiseksi hän on ainoa japanilainen Amerikan republikaani, joka on palvellut Yhdysvaltain senaatissa muuta kuin siivouspuolella. ellauri266.html on line 333: For fertilization to take place, certain interindividual processes must take place: male and female must get each other´s attention, stimulate each other, secure each other´s cooperation or at least compliance, until the female (or male) finally assumes the appropriate position for receiving the sperm. This known as courtship. Mm, I´m getting the hots by just saying this. General semantics must surely have something to contribute to human sexuality. Mobility increases intelligence, that must be why the in-out moving human male is more intelligent than the female. The adult male is capable of being sexually aroused with or without provocation at practically any time. No wonder females prefer smelly company to no company at all. Except in a KZ lager they tend to lose interest, says Morris Gombinder in Shadows on the Hudson. Desmond Morris has an ingenious argument about the relation of a man´s sexuality to his way of life. "The naked ape is the sexiest man alive!", he says, and means it. "In baboons", he says, "the time from mounting to ejaculation is max 8 seconds, a goldfish´s attention span. Our ladies would never be satisfied with that!" Specialized organs such as lips, ear-lobes, nipples, breasts and genitals are richly endowed with things to lick and suck. Sorry folks, now I just have to take a break for a quick wank, I´m really gettting uncomfortably erect. Thank you. The sexually attractive parts are predominantly at the front, except the arse. Face-to-face sex is personalized sex, said the missionary. From the back you don´t really know who you are interacting with. ellauri266.html on line 335: Good communication is the key to good sexuality. How is it attained? Well television is a wonderful invenmtion, bringing the whole amazing world to our living room. Only you can´t interact with it (you can interact with yourself while watching, but it ain´t the same). A mobile phone is already way better, but clearly the best solution is an AI silicone playmate. One of the fascinating things that Eric Berne says in his famous book, Games People Play, is that we have 3 ego states, id, ego, and superego. Oops my bad, that was my esteemed colleague Freud a few decades earlier. But anyway. ellauri266.html on line 336: When man and woman giggle and play hide and seek with their genitals, they are like two ids. Yes it´s fun, but can they take the responsibility and the risk of a sperm entering an egg? What if, right after emptying his sperm sack into the hot and gluey tunnel he suddendly feels that - I´m too young, I´m not ready for it - there is still - I can´t... like the Leek King said after dozens of highly satisfying ejaculations into Jaina´s holiest of the holy? Good thinking Robin! We men get by with the piscine reproduction strategy, let the ladies feed their mammals with their mammaries as they please! ellauri266.html on line 338: Let me quote a letter from a lady in Oakland after a recent weekend seminar. The lady is intellectually inclined. She goes to my seminars and is excited by my ideas and wants to be friends on an intellectual basis with some of the fine lecturers she has heard. Invariably, she gets the door politely slammed in her face. Men like me are terribly afraid of getting involved in sex with ladies past their better before date. "I am forced to the conclusion," she writes, "that if a man doesn´t want to get involved in sex,´ then he sees no point in talking to a woman at all. A homely looking thinking woman is to most men some sort of contradiction in terms." True, regrettably. ellauri266.html on line 340: If a young girl gets excited about mathematics or philosophy or sports car racing or anything else not specific defined as a legitimate female interest by Good Housekeeping Magazine, her elders smile among themselves and say, "She´ll soon get over all this nonsense when she has her own babies to take care of." ellauri266.html on line 342: But today with child-spacing an almost universal practice and all sorts of electrical appliances in the home, babies and housework need not be women´s full-time occupations, especially as the children grow to school age. Thousands of upper class women take jobs today not (like millions of their less fortunate mates) because the family needs the extra money, but because they cannot endure the boredom of underemployed hands and minds. ellauri266.html on line 344: Who knows perhaps one day these upper-class working women in teaching, in office jobs, in factories, in pubic services, are part of the answer to the lady from Oakland. As men become more accustomed to dealing with women colleagues and service staff, they will come to their senses and discuss with their partners sports events, the stock market, automobiles, politics, religion, philosophy, natural history, or science as they are waiting for their seed guns to reload. All the more enriched will be the relationship between them. ellauri266.html on line 346: "I really don´t think," the lady from Oakland continues, "that men decide deliberately to exclude women from intellectual discussions. It´s more that it doesn´t occur to them to include a woman among their circle of friends on the basis of the ideas she is able to contribute. Ideas are not what women are for, they are in it for the clams." ellauri266.html on line 347: At the end of her letter the lady adds, "My husband has just read this and he has a reply which may shed light on the male viewpoint. He said, ´You´re too pretty to be friends with. (He´s prejudiced.) He pursued this with, 'Why can´t you be more like a man.'" ellauri266.html on line 349: The real frustration of women, so well expressed by the lady from Oakland, is their exclusion from the mainstream. It is a frustration that women experience in common with Negroes. The solution to these frustrations lies partly in the re-education of menfolk on the one hand and white folk on the other to enable them to adjust gracefully to the inevitable changes that lie ahead. It also lies in the determination of courageous women and courageous Negroes to fight their way into the mainstream despite all our attempts to keep them in their places. ellauri266.html on line 351: Ezellasta kielellä lipsutusta ja tuhnuista ajattelua S.I. Hayakawan skottihatun alta. ellauri266.html on line 358: Roduista ja kansakunnista voi piirtää samanlaisen kartan. Kansalaattojen rajoilla syntyy paineita noin joka toisen sukupolven aikana, kun kasvaa uusi jalattomia sotaveteraaneja näkemätön sukupolvi ja vanhat kaunat alkaa taas maistua tuoreilta. Sitten räjähtää, jengi ärähtää ja tarttuu torrakoihin ja alkaa taas apinoiden apuharvennus. Pahin järkytys on kansainvaellus, jossa erivärisiä apinoita tunkee yhtäkkiä laumoittain väärälle laatalle. ellauri266.html on line 362: NATO continued its air operations over Bosnia in the first half of 1995. During this period, heroic American pilot Scott O´Grady was shot down over Bosnia by a surface-to-air missile fired by Bosnian Serb soldiers. He was eventually rescued safely, but his downing caused concern in the United States and other NATO countries about NATO air superiority in Bosnia and prompted some calls for more aggressive NATO action to eliminate Serb anti-air capabilities. ellauri266.html on line 364: On August 28, 1995, Serb forces launched a mortar shell at the Sarajevo marketplace killing 37 people. Admiral Leighton Smith, the NATO commander recommended that NATO launch retaliatory air strikes under Operation Deliberate Massacre. On August 30, 1995, NATO officially launched Operation Deliberate Massacre with large-scale bombing of Serb targets. The airstrikes lasted until September 20, 1995 and involved attacks on 338 individual targets. ellauri266.html on line 378: Sodan päätyttyä Boulle palasi Pariisiin ja alkoi kirjoittaa, julkaisi William Conradin vuonna 1950 ja Le sacrilège malaisin vuonna 1951. Se oli kuitenkin hänen kolmas kirjansa, Le Pont de la rivière Kwaï , joka toi hänet maailman huomioon 1952. Kuten vuonna 1963 julkaistu kirja Apinoiden planeetta se perustui vahvasti hänen kokemuksiinsa toisen maailmansodan aikana. Romaani käännettiin myöhemmin nimellä Kwai-joen silta josta tehtiin elokuva vuonna 1956, jossa soittaa Alec Guinness. Elokuva voitti Oscarin parhaasta elokuvasta, ja 6 muuta parhaasta siitä sun tästä. Oikeasti se oli aivan paska (kz. albumia 270). ellauri266.html on line 380: Kuuluisemman tieteisluomuksensa lisäksi Boulle säilytti myöhemmissä tarinoissaan joitakin tieteisfiktiota: hänen vuoden 1966 romaaninsa Gardens on the Moon, joka seuraa kuvitteellista avaruuskilpailua, on vain yksi esimerkki. Hänen nimeään ei kuitenkaan voi erottaa apinoiden franchising-sopimuksesta, jonka luomisessa hän auttoi. Apinoiden planeetta on huomionarvoinen, koska se oli yksi menestyneimmistä tieteelokuvan esimerkeistä Star Wars -elokuvan julkaisuun asti vuonna 1977. Elokuvasarja auttaa leikkaamaan 1960-luvun ajankohtana, jolloin tieteiskirjallisuus erillisenä genrenä alkoi levitä ja tavoittaa valtavirran yleisön: ennen tätä aikaa genretarinoita oli suurelta osin aikakauslehdissä ja romaaneissa. 1960-luvun lopulla tämä oli muuttumassa: sarjat, kuten Star Trek, ja hampurilaisketju-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi suuren yleisön keskuudessa. ellauri266.html on line 382: Sitten seurasivat Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Kaksi jälkimmäistä elokuvaa kuvittelivat ensimmäisessä elokuvassa nähdyn planeetan nousun. Televisio-ohjelma seurasi vuonna 1974 ja toinen vuonna 1975, ennen kuin franchising suurelta osin päättyi. Muiden elokuvien jatkoromaaneihin osallistui muita Boullea apinoivia pellekirjailijoita kuten Michael Avallone, Jerry Pournelle, John Jakes ja David Gerrold, varhaisessa laajennetussa universumissa, jossa useat kirjailijat työskentelivät yhteisen projektin ja universumin parissa kuin apinat kirjoituskoneiden ääressä. Boulle pysyi yhteydessä elokuvien tuotantoon neuvotellen eri tarinan elementeistä. ellauri266.html on line 387: Vuonna 2001 ohjaaja Tim Burton johti Planet of the Apes -elokuvan uudelleenkäynnistystä , joka oli suurelta osin kriittinen ja kaupallinen epäonnistuminen. Mutta viime aikoina sarjan uudet remake-sarjat, Rise of the Planet of the Apes (ohjaaja Rupert Wyatt vuonna 2011) ja Dawn of the Planet of the Apes (ohjaaja Matt Reaves vuonna 2014), ovat saavuttaneet suurta menestystä. Kolmas jatko-osa on parhaillaan suunnitteluvaiheessa, ja franchising-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi yleisön keskuudessa. ellauri266.html on line 394: Gorillat, jotka ovat täysin pukeutuneet metsästäjiksi, hyökkäävät heimoa vastaan tuliaseilla. Monet tapetaan, mukaan lukien Arthur. Ulysse vangitaan selviytyneiden kanssa ja tuodaan apinoiden asuttamaan kaupunkiin. Apinoiden vaatteet vastaavat 1960-luvun maanihmisten vaatteita, paitsi että apinat käyttävät hanskoja kenkien sijasta tarttuvissa jaloissaan. Apinat polttavat tupakkaa, valokuvaavat metsästyspalkintojaan, juovat olkien läpi ja näyttävät täysin sivistyneeltä. Heidän yhteiskuntansa jakautuu kolmeen kerrokseen: aggressiivinen gorillapoliisi ja armeija, konservatiiviset orangutangipoliitikot ja uskonnolliset auktoriteetit sekä liberaalit simpanssitutkijat. ellauri266.html on line 396: Kaupunkibiologisessa tutkimuslaitoksessa Ulysse tunnistaa vangittujen ihmisten hoitomenetelmiä. Hän on astutettu Novan kanssa. Se tuntui ihan kivalta, vaikkei Nova edes ole kovin karvainen. Utelias simpanssitutkija Zira on kiinnostunut hänen geometrisista piirroksistaan ja hänen kyvystään puhua hiukan apinaa. Ziran sulhanen Cornéliuksen avulla Ulysse pitää puheen useiden tuhansien apinoiden edessä. Hänelle annetaan vapaus ja räätälöityjä vaatteita. Antelle palaa primitiiviseen ihmiskuntaan eläintarhassa ja hänet siirretään turvallisuuden vuoksi laboratorioon, jossa hänet paritetaan nuoren naaraan kanssa. ellauri266.html on line 400: Nova synnyttää Ulysselle pojan, Siriuksen, joka kävelee ja puhuu kolmen kuukauden ikäisenä. He peläten henkensä puolesta he ottavat koehenkilöiden paikan avaruuslentokokeessa. Koska kaikki ihmiset näyttävät apinoilta, he voivat paeta ilman ennakkoilmoitusta ja tapaavat kiertävän laivan. Ulysse ohjelmoi aluksen takaisin maahan. Kun he lentävät Pariisin yli, Orlyn lentokenttä ja Eiffel-torni näyttävät samalta. Kun he laskeutuvat, heitä kuitenkin tervehtii Jeepissä oleva kenttäupseeri, joka on gorilla. Myöhemmin paljastuu kehystarina, että Jinn ja Phyllis ovat itse asiassa sivistynyttä simpanssia, ja he hylkäävät Ulyssen tarinan pelkkänä fantasiana, koska he pitävät ajatusta älykkäistä ihmisistä uskomattomana. ellauri266.html on line 405: Ensimmäinen elokuva oli Apinoiden planeetta (1968), Franklin J. Schaffnerin ohjaama scifi -elokuva Michael Wilsonin ja Rod Serlingin käsikirjoituksesta ja pääosassa Charlton Heston. Elokuva oli kriittinen ja kaupallinen menestys, ja se poiki neljä jatko-osaa yhden elokuvan vuodessa vuosina 1970-1973. ellauri266.html on line 411: Toisen maailmansodan syttyessä Boulle värväytyi Ranskan armeijaan Indokiinassa. Kun saksalaiset joukot miehittivät Ranskan, hän liittyi Facebookiin tai siis French Freedom Fries Missioniin Singaporessa. Sodan aikana hän oli Charles de Gaullen kannustaja. ellauri266.html on line 415: Sodan jälkeen Boulle palasi hetkeksi töihin kumiteollisuuteen, mutta vuonna 1949 hän muutti takaisin Pariisiin ja alkoi kirjoittaa. Pariisissa ollessaan koska oli liian köyhä hankkimaan omaa asuntoa, hän asui hotellissa, kunnes hänen äskettäin leskeksi jäänyt sisarensa Madeleine Perrusset antoi hänen muuttaa suureen asuntoonsa. Hiänellä oli tytär, Françoise, jota Pierre auttoi kasvattamaan, mutta hänen suunnitelmansa adoptoida tyttö virallisesti eivät koskaan toteutuneet. ellauri266.html on line 417: Hänen luomansa everstiluutnantti Nicholson ei perustunut todelliseen liittoutuneiden vanhempaan upseeriin Kwain silloilla, Philip Tooseyyn, vaan se oli kuulemma yhdistelmä hänen muistojaan yhteistyökykyisistä ranskalaisista upseereista. Sekä kirja että elokuva suuttivat entisiä anglovankeja, koska Toosey ei tehnyt yhteistyötä vihollisen kanssa, toisin kuin kuvitteellinen eversti Nicholson. Boullen säälittävät puolustelut ovat vielä tallella jos haluatte suuttua. Haastattelun transkriptio ja dokumentti kokonaisuudessaan löytyvät John Coastin kirjan Railroad of Death uudesta painoksesta. Nicholson (oik. ranskalainen upseeri!) kuitenkin auttaa vääristyneen velvollisuudentunton vuoksi vihollistaan. Kun ulkopuoliset liittolaiset kilpailevat sillan tuhoamiseksi, Nicholsonin on päätettävä, kumpi uhraa: isänmaallisuutensa vai ylpeytensä. Hän uhraa ensinmainitun. Ei ihme että hänelle käy kalpaten. ellauri266.html on line 419: Historiallisesti olosuhteet olivat paljon huonommat. Todellinen vanhempi liittoutuneiden upseeri komentosillalla oli brittiläinen everstiluutnantti Philip Toosey. BBC Timewatch -ohjelmassa leirillä ollut entinen vanki toteaa, että on epätodennäköistä, että kuvitteellisen Nicholsonin kaltainen mies olisi voinut nousta everstiluutnanttiarvoon; ja jos hän olisi, muut isänmaallisemmat vangit olisivat "hiljaisesti poistaneet" hänet. Julie Summers kirjassaan The Colonel of Tamarkan terottaa, että Pierre Boulle, joka oli ollut sotavankina Thaimaassa, loi kuvitteellisen Nicholson-hahmon yhdistelmäksi hänen muistojaan yhteistyöhaluisista ranskalaisista upseereista. Toisin kuin kuvitteellinen Nicholson, Toosey ei ollut japanilaisten yhteistyökumppani. Toosey itse asiassa viivytti sillan rakentamista estämällä. Siinä missä Nicholson ei hyväksy sabotaasitoimia ja muita tahallisia yrityksiä viivyttää edistystä, Toosey rohkaisi tätä: termiittejä kerättiin suuria määriä syömään puurakenteita, ja betoni sekoitettiin pahasti. ellauri266.html on line 421: James Dean teki kirjasta elokuvan, joka voitti seitsemän vuoden 1957 Oscaria, mukaan lukien paras elokuva ja paras miespääosa Guinness Alelle. Boulle itse voitti parhaan sovitetun käsikirjoituksen palkinnon, vaikka hän ei ollut kirjoittanut käsikirjoitusta, eikä hän oman tunnustuksensa mukaan edes puhu englantia vaikka kirjoittaa. Boullea oli hyvitetty käsikirjoituksesta, koska elokuvan varsinaiset käsikirjoittajat, Carl Foreman ja Michael Wilson, oli merkitty McCarthyn mustalle listalle kommunistien kannattajina. Boulle ei ollut sosialisti eikä kommunisti. Amerikan Elokuva-Akatemia kumitti Boullen nimen ja lisäsi Foremanin ja Wilsonin nimet palkintoon vuonna 1984. Sentään Kim Novak otti Oscarin vastaan Pierre Boullen puolesta. ellauri266.html on line 429: Vuonna 1968 kirjasta tehtiin Oscar-palkittu elokuva, jonka ohjasi Franklin J. Schaffner ja pääosassa Charlton Heston. Alunperin Rod Serlingin kirjoittama käsikirjoitus keskittyi enemmän toimintaan ja poikkesi monella tapaa romaanista, mukaan lukien siihen lisätty oma klassinen kierrepääte, joka erosi romaanin päätteestä. Se inspiroi neljää jatko-osaa, televisiosarjaa, animaatiosarjaa, Tim Burtonin alkuperäisen nimen vuoden 2001 remake -versiota ja vuoden 2011 uudelleenkäynnistystä, Rise of the Planet of the Apes, ohjaaja Rupert Wyatt . ellauri266.html on line 438: Elokuvan julkaisun jälkeen thaimaalaiset kohtasivat ongelman, kun tuhannet turistit tulivat katsomaan "Kwai-joen ylittävää siltaa", mutta sellaista siltaa ei ollut olemassa Boullen edellä mainitun väärän oletuksen vuoksi. Koska elokuvan ja kirjan oli tarkoitus "kuvata" Mae Klongin ylittävää siltaa, Thaimaan viranomaiset nimesivät joen virallisesti uudelleen, kuin vähävenäläiset Dnipron kaupungin. Mae Klongia kutsutaan nykyään Kwae Yaiksi ("Big Kwae") useita maileja pohjoiseen Kwae Noin ("Pikku Kwae") yhtymäkohdasta, mukaan lukien sillan alla oleva osa. ellauri266.html on line 440: Vuonna 1962 Spike Milligan ja Peter Sellers julkaisivat yhdessä Peter Cookin ja Jonathan Millerin kanssa levyn The Bridge on the River Wye, huijauksen Kwain elokuvaversiosta, joka perustuu vuoden 1957 Goon Show´n "An African Incident" ympärille. Sillä oli tarkoitus olla sama nimi kuin elokuvalla, mutta vähän ennen sen julkaisua elokuvayhtiö uhkasi oikeustoimilla, jos nimeä käytetään. Tuottaja George Martin muokkasi "K":n pois joka kerta, kun sana "Kwai" puhuttiin. BUAAHHAHHAH hassua, kyllä toi Peter Selleri on sit hulvaton! Sellersiä on kuvattu äkkipikaiseksi, lapselliseksi ja vaikeaksi henkilöksi, jonka oma persoonallisuus hukkui lukuisten roolihahmojen alle, jos sitä edes oli. Eikös se ollut muuten juutalainen? Oli se puolisefardi! Sellers syntyi vuonna 1925 protestanttiselle isälle ja juutalaiselle äidille. Hänen äidinpuolinen isoisänsä isä oli sefardijuutalainen nyrkkeilijä Daniel Mendoza. Sellers varttui Lontoossa ja kävi roomalaiskatolista koulua. Sinuna en pyllistäisi noille sefardeille, ne näyttävät nopeilta. ellauri266.html on line 442: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri266.html on line 452: Älä ammu mua, mä lupaan selvittää kuka on Jimin murhaaja... ellauri266.html on line 456: Un manuscrit enfermé dans une bouteille est retrouvé dans l´espace par Jinn et Phyllis, un couple en voyage spatial. Ce manuscrit raconte l´histoire suivante : en l’an 2500, le savant professeur Antelle a organisé une expédition pour l’exploration de l’étoile supergéante Bételgeuse. Il a embarqué à bord de son vaisseau son disciple, le jeune physicien Arthur Levain, et le journaliste, narrateur de cette aventure, Ulysse Méroua 12 ainsi qu’un chimpanzé baptisé Hector et plusieurs plantes et animaux pour ses recherches scientifiques dans l’espace. Arrivés à proximité de l´étoile, ils distinguent quatre planètes gravitant autour d´elle. L’une d’entre elles ressemble étrangement à la Terre. Ils décident alors de l’explorer. À bord d’un « engin à fusée » qu´ils nomment chaloupe, les trois aventuriers survolent des villes, des routes, des champs avant d’atterrir dans une forêt1. Après avoir effectué des tests, ils quittent leur chaloupe et découvrent l’étonnante ressemblance de l’atmosphère de cette planète, qu’ils baptisent Soror, avec celle de la Terre. Ils enlèvent leurs scaphandres et assistent impuissants à la fuite d’Hector. Par curiosité, ils s’engagent dans la forêt et arrivent à un lac naturel dont l’eau limpide leur donne envie de se baigner. Mais à leur grande surprise, ils découvrent au bord du lac les traces de pas humains. ellauri266.html on line 458: Ces traces appartiennent à une jeune femme qui, sans être gênée de sa nudité, s’approche d’eux avec méfiance2. Baptisée Nova, elle ne sait ni parler ni sourire et ses gestes ressemblent à ceux des animaux. Au moment où les quatre nagent dans l’eau, le chimpanzé Hector réapparaît mais il est soudain étranglé et tué par Nova dont le comportement animal choque le narrateur qui demeure, toutefois, soumis par la beauté physique de la sauvage. Le lendemain, Nova revient accompagnée de plusieurs hommes de sa tribu. Ces derniers ne parlent pas, ils hululent seulement. Irrités par les habits des trois aventuriers, les hommes de Soror ne tardent pas à les déchirer mais sans faire de mal aux aventuriers. Ils s’attaquent ensuite à la chaloupe qu’ils détruisent complètement après s´être adonnés à des enfantillages dans le lac sans prêter attention aux trois Terriens trop gênés par leur nudité. Conduits au campement, les trois aventuriers découvrent la vie primitive des humains de Soror. Nova leur donne à manger des fruits qui ressemblent à des bananes et se rapproche du narrateur avec qui elle passe la nuit. ellauri266.html on line 460: Le jour suivant, un grand tapage semble étourdir les humains de Soror qui fuient dans tous les sens. Sans trouver d’explication à cette agitation, le narrateur et Arthur Levain les suivent. Au bout de sa course, le narrateur s’arrête et découvre ce qui lui paraît un cauchemar3. Le tapage est en fait une partie de chasse où les chasseurs sont des singes et le gibier, des humains. Se trouvant sur la ligne de tir d’un gorille, le narrateur ne peut s’empêcher de remarquer l’élégance de sa tenue de chasse et son regard étincelant comme celui des humains sur la planète Terre. Ces singes semblent raisonnables et intelligents. Cependant, son compagnon Arthur, pris de terreur et tentant de s´enfuir, est tué sur-le-champ par le gorille. Le narrateur profite d’un petit instant de relâchement et s’enfonce dans les buissons. Mais il est capturé par un filet tendu pour attraper les fuyards. ellauri266.html on line 462: Les prisonniers sont mis dans des chariots et conduits à une maison où les chasseurs sont attendus par leurs femmes venant admirer l’œuvre de leurs maris4. Les morts sont exposés aux regards admiratifs des guenons et les vivants sont conduits dans des chariots vers la capitale pour servir de cobaye dans des recherches scientifiques. Sur place, le narrateur est mis dans une cage individuelle située en face de la cage de Nova que surveillent deux gorilles appelés Zanam et Zoram. Voulant attirer leur attention sur sa différence, le narrateur les remercie avec amabilité. Surpris, les deux gorilles avertissent leur supérieur, un chimpanzé femelle appelée Zira. Intriguée par ce cas, la guenon avertit son supérieur : un vieil orang-outan, qui fait subir au narrateur plusieurs tests de conditionnement pour s’assurer de son intelligence. Étonné par les résultats obtenus, le vieillard, appelé Zaïus, reste cependant convaincu qu´il s´agit d´un cas d´humain dressé et non d´un humain conscient et intelligent. Il en informe un autre collègue, puis décident de faire subir au narrateur le même test d’accouplement qu´aux autres cobayes. Il lui choisit comme partenaire Nova. ellauri266.html on line 464: harlon-Heston_Plan%C3%A8te-des-singes_1968.jpg" width="100%" /> ellauri266.html on line 468: Le narrateur commence à apprendre le langage simien. Profitant d’une visite de routine, il dessine à Zira des figures géométriques et les théorèmes qui en découlent, puis le Système solaire et celui de Bételgeuse, la trajectoire de son vaisseau et son origine, la Terre. Zira comprend son message et lui demande de garder le secret car Zaïus pourrait lui causer des problèmes. Zira commence à apprendre le français et les deux peuvent communiquer facilement. Elle lui apprend comment les singes se sont développés sur cette planète alors que l’homme est resté à un stade d’animalité. Enfin, le narrateur retrouve l’air libre lorsque Zira l´amène en promenade, après trois mois d’enfermement, pour lui présenter Cornélius, son fiancé, un chimpanzé biologiste très intelligent et intuitif. Il se laisse tenir en laisse comme le lui a recommandé Zira et tente de dissimuler son intelligence. Zira lui apprend que Zaïus voulait le transférer à la division encéphalique pour pratiquer sur son cerveau des opérations délicates mais qu’elle l’en a empêché. Avec Cornélius, elle lui conseille de faire très attention et d´attendre le congrès des savants biologistes qui va se tenir dans les jours suivants où il sera présenté par Zaïus, pour révéler son secret. ellauri266.html on line 476: Après avoir été nommé directeur de l’Institut des recherches biologiques, Cornélius désigne Ulysse comme son collaborateur et l’amène sur un site archéologique daté de plus de dix mille ans. Cornélius espère y trouver des indices sur l’origine des singes et de leur civilisation car ils ne savent absolument rien au-delà de dix mille ans d´histoire, période depuis laquelle ils ont très peu évolué. Cornélius y découvre une poupée d´apparence humaine habillée et parlante, confirmant son pressentiment selon lequel les humains avaient régné en maîtres sur leur planète avant les singes. ellauri266.html on line 480: Cornélius présente Ulysse à Hélius, le directeur de la division encéphalique, qui lui fait visiter son service dont le « clou » est une salle où, par des stimulations électriques infligées à même le cerveau, il fait remonter la « mémoire de l´espèce» à des cobayes humains qui retrouvent ainsi l´usage de la parole et racontent comment les singes ont pris le pouvoir sur la planète et comment ils ont réussi à domestiquer les humains. ellauri266.html on line 488: L´évolution artificielle des singes et la déchéance des hommes sont quant à elles révélées au chapitre huit de la troisième partie: « Il [un singe] était chez moi depuis des années et me servait fidèlement. Peu à peu, il a changé. Il s´est mis à sortir le soir, à assister à des réunions. Il a appris à parler. Il a refusé tout travail. Il y a un mois, il m´a ordonné de faire la cuisine et la vaisselle. [...] Une paresse cérébrale s´est emparée de nous [les hommes]. Plus de livres ; les romans policiers sont même devenus une fatigue intellectuelle trop grande. [...] Pendant ce temps, les singes méditent en silence. Leur cerveau se développe dans la réflexion solitaire... et ils parlent. ». Boulle dans ce passage ne présente pas la capitulation physique de l’homme devant plus fort que lui mais la capitulation de l’homme vis-à-vis de lui-même. ellauri266.html on line 490: Le livre est également un conte d’anticipation autour de thèmes philosophiques et satiriques utilisant le principe des rôles inversés pour mettre en exergue les travers de la société humaine. En envisageant que plusieurs espèces intelligentes cohabitent sur la Terre, Pierre Boulle peut dénoncer notamment la xénophobie, les dogmes, les castes, les expérimentations animales, la désinformation mais aussi l’oisiveté de l’espèce humaine. Il dénonce également l´absence d´originalité et d´individualité des hommes. ellauri266.html on line 504: I feel the pain in your hairy ass ellauri266.html on line 508: Vuonna 1975 de Waal aloitti kuusivuotisen tutkimuksen maailman suurimmasta vankeudessa elävästä simpanssilaumasta Arnhemin eläintarhassa. Tutkimus poiki useita opinnäytteitä, ja johti de Waalin ensimmäisen kirjan, Chimpanzee Politics (suomeksi Simpanssien politiikka), julkaisemiseen vuonna 1982. ellauri266.html on line 516: Vuonna 1975 De Waal aloitti kuuden vuoden projektin maailman suurimmassa vankeudessa pidetyssä simpanssipesäkkeessä Arnhemin eläintarhassa . Tutkimus johti moniin tieteellisiin kirjoituksiin, ja johti hänen ensimmäisen kirjansa, Simpanze Politics , julkaisemiseen vuonna 1982. Tämä kirja tarjosi ensimmäisen kuvauksen kädellisten käyttäytymisestä nimenomaisesti suunniteltujen sosiaalisten strategioiden kannalta. De Waal esitteli ensimmäisenä Machiavellin ajattelun primatologiaan, mikä johti nimikkeeseen "Machiavellian Intelligence", joka myöhemmin liitettiin siihen. Kirjoituksissaan De Waal ei ole koskaan kaihtanut antaa tunteita ja aikomuksia kädellisilleen, ja siksi hänen työnsä inspiroi kädellisten kognition alaa, joka kolme vuosikymmentä myöhemmin kukoistaa yhteistyön, altruismin ja oikeudenmukaisuuden teemojen ympärillä. ellauri266.html on line 518: Hänen varhaisessa työssään kiinnitettiin huomiota myös petokseen ja konfliktien ratkaisuun, jotka ovat nykyään kaksi suurta tutkimusaluetta. Aluksi kaikki tämä oli erittäin kiistanalaista. Niinpä "sopimisen" nimike, jonka De Waal otti käyttöön tappeluiden jälkeen, kyseenalaistettiin aluksi, mutta nyt se on täysin hyväksytty eläinten käyttäytymisen suhteen. Olispa se yhtä hyväxyttyä cro magnonien parissa. Olis tääkin Ukrainan selkkaus jo loppunut. Mutta ei. ellauri266.html on line 520: Viime aikoina De Waalin työ on korostanut ei-ihmiseläinten empatiaa ja jopa moraalin alkuperää. Hänen eniten lainattu artikkelinsa, hänen entisen oppilaansa Stephanie Prestonin kanssa, käsittelee empatian evoluution alkuperää ja neurotieteitä , ei vain kädellisissä, vaan nisäkkäissä yleensä. ellauri266.html on line 524: Hänen tutkimuksensa kädellisten synnynnäisestä empatiakyvystä on johtanut De Waalin siihen johtopäätökseen, että muut kuin ihmiset ja ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia apinoita ja että näiden lajien sisällä on jatkuvaa empaattisuutta ja yhteistyötä (vaikkei juurikaan niiden välillä). Hänen uskoaan havainnollistaa seuraava lainaus The Age of Empathysta : "Aloitamme olettaaksemme teräviä rajoja, kuten ihmisten ja apinoiden välillä tai apinoiden ja apinoiden välillä, mutta itse asiassa olemme tekemisissä hiekkalinnoilla, jotka menettävät suuren osan rakenteestaan, kun Tiedon meri huuhtelee heidät. Ne muuttuvat kukkuloiksi, tasoittuvat yhä enemmän, kunnes olemme takaisin sinne, minne evoluutioteoria meidät aina johtaa: loivasti kaltevalle pinnalle." ellauri266.html on line 528: Koska olemme sekä systemaattisesti raakoja kuin simpanssit että empaattisempia kuin bonobot, olemme ylivoimaisesti kaksisuuntaisin apina. Yhteiskuntamme eivät ole koskaan täysin rauhallisia, eivät koskaan täysin kilpailevia, niitä ei koskaan hallitse pelkkä itsekkyys eivätkä ne ole koskaan täysin moraalisia. — Frans de Waal ellauri266.html on line 543: De Waalin rinnalla palkittiin lähetystoiminnan harjoittaja ja luonnontieteilijä David Attenborough poikkeuksellisella ammattiuralla, mutta Barcelonan eläintieteellisen museon entinen johtaja biologi Roser Nos Ronchera sai vain kunniamaininnan. ellauri267.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri267.html on line 52: EAT! FUCK! KILL! Näistä EAT! ja FUCK! ovat itseisarvoja, KILL! on useimmiten keino saavuttaa 2 ensimmäisestä toinen tai molemmat. Tämä käy selkeästi ilmi iänikuisista poliisisarjoista ja vitun ikävystyttävistä trillereistä sun muista dekkareista: motiivi on harvemmin (vaikka enenevästi kyllä) pelkkä "sarjamurhaaja", enimmäxeen mukana on ainakin (oikein tai väärin kohdistettua) kostonhimoa, raiskausta tai muuta panoa, ja erittäinkin usein myös leikkeleiden hankkimista leivän päällyxexi toisten kustannuxella. Tässä albumissa palataan taas murhan ja muun väkivallan pariin kuin koira oxennuxelle, sillä Emmauxen halpahyllystä löytyi seuraavia asiaa valaisevia teoxia: ellauri267.html on line 54: Walter Wager: "Telefon" (1975). Tästä teoxesta tehtiin "devastating new film from MGM starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasance." Saman kaverin teoxesta "58 minutes" (1987) filmasi Suomen ehkä kuuluisin ja paras elokuvaohjaaja, Harlinin Renny, unohtumattoman elokuvan Die Hard 2. Jota en kyllä nähnyt, my bad. Petteri koitti kasvattaa samanlaiset wiixet kuin oli Charles Bronsonilla, se oli Pedskun roolisankari. ellauri267.html on line 60: Dale Brown: A Time For Patriots. A Master of Thrilling Action, huudahti The Oklahoman. Oli se kyllä New York Times bestselleri, mutta kuka enää luottaa New York Timesiin, se on jo pettänyt isänmaan asian olemalla woke. Dale ei petä isänmaata eikä lukijoiden odotuxia, takakannen mukaan "retired Air Force Lieutenant.General Patric McLanahan, his son, Bradley, and other volunteers, rise to the task of protecting their fellow riflemen. Capitol on jälleen kerran uhattuna, kun roskaväki kiitää häirizemään ylityöllistettyjä kongressimiehiä. Niin ja naisia. ellauri267.html on line 64: World of Warcraft - Arthas: Rise of the Lich Ring. Arthas razastaa jälleen kylmä rinki perseessä. Tämän odottaisin olevan näistä paskaromaaneista ehkä paskin, sight unseen. Vittu on tääkin käynyt New York Timesin bestsellerlistalla. Kirjoittaja on joku Christie Golden, eikai se vaan ole joku ämmä? Hemmetti. ellauri267.html on line 68: Veikko Huovinen: Joe-setä ja Veitikka. Tämä hauska kirjakaxikko ei ehkä ensin näyttäisi kuuluvan samaan joukkoon edellisten kanssa, mutta kelaa vähän: Nämä kaverit (Hitler ja Stalin) on keskenään tapattaneet enemmän porukoita kuin mikään tavis sarjamurhaaja on voinut toivoa edes märimmissä unissa. Palaamme tähän niteeseen albumissa 274. ellauri267.html on line 79: Tuumivat ja aprikoivat: Oispa hauska juttu ellauri267.html on line 84: Elefantti, vanha setä kommervenkit keksii ellauri267.html on line 89: Telefon is a 1977 spy film directed by Don Siegel and starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasence. The screenplay by Peter Hyams and Stirling Silliphant is based on the 1975 novel by Walter Wager. Juoni on seuraava. ellauri267.html on line 93: Borzov kexii lopulta mikä oli Dalchimskyllä tuhoamisjärjestyxen juonena ja saa sen kiinni ize teosta. Isotissinen ja kurvikas Barbie joka sillä on bond-tyttönä onkin amerikkalaisten 2x agentti. Mutta Barbi rakastuukin aikuisten oikeasti Bronsoniin eikä luovuta kasakkaa työnantajillensa. Rakastavaiset saavat olla rauhassa, koska niillä on laukaisemattomat zombiet vielä puhelinkirjassa. Ei kovin uskottava tarina, mutta aina kivempaa kuin Dale Brownin wholesale ryssäviha. Asiaa auttoi varmasti että Wagner on ize emigrantti ryssistä. Mitäs kazojat sanovat? Että Åke Lindman ja Ansa Ikonen oli tosi hyviä ja Helsinki uskottava Moskova! ellauri267.html on line 97: Based on the novel by Walter Wager, "Telefon" has not aged well because it'(TM)s so dependent on the cold war tension that existed between the USSR and the US in the Seventies. The film is basically a cat-and-mouse game with Soviet agent Major Grigori Borzov (Charles Bronson, that's right Bronson is a commie) tracking rogue Russian scientist Nicolai Dalmchimsky (Donald Pleasence) across America to prevent him from activating sleeper agents. Borzov is assisted by Barbara (Lee Remick. fresh from "The Omen") who asks more annoying questions than necessary, leading the audience to believe she may not be completely true to the motherland. The film's middle section is dragged down by repetitive bomb scares. Dalmichimsky is working from outdated intelligence so his targets are all de-classified U.S. Military installations. Once Borzov realizes the pattern and hones in the next target the action shifts to a more linear chase that'(TM)s further heightened by Barbara'(TM)s loyalties. But the ultimate showdown is deflating because beyond some silly disguises Pleasence's Dalmichimsky is never built up to be a threat. Director Don Siegel uses his flair for montage to craft a his action sequences without dialogue. "Telefon" is a road movie, much like Alfred Hitchcock's "Saboteur" and "North by Northwest" had their leads criss-crossing America here we see plenty of seventies architecture including San Francisco's Hyatt Regency Hotel (used in "The Towering Inferno") and a modernist house resting on top of a barren rock outcropping. The supporting cast is uniformly good (but trapped in underwritten roles), and it'(TM)s nice to see veteran character actors Alan Badel and Patrick Magee playing snotty KGB strategists, and Tyne Daly in a small (and ultimately irrelevant role) as a computer geek. Trivia note: The poem that activates the Russian sleeper agents was used by Quentin Tarantino in "Death Proof" as the lines Jungle Julia has her listeners recite to Butterfly. The lines are an excerpt of the poem "Stopping by Woods on a Snowy Evening" by Robert Frost. "The woods are lovely, dark and deep. But I have promises to keep, And miles to go before I sleep, And miles to go before I sleep." ellauri267.html on line 104: Poliisikonstaapeli Rachel Baileyn vajakkiveli katkaisi kieron lakimiessuvun jäsenen Nick Savagen selän kolmeen osaan kostaaxeen sisarensa puolesta. Nick näät oli valehdellut Rachelille olevansa poikamies. Koko Scott-Bailey -sarjan loppuosa jauhaa Baileylle tästä koituneita skizoja. Mutta todellisuus lyö tarun laudalta taas 6-0, nimittäin tää Alex Murdaugh on Nick Savage steroideilla. ellauri267.html on line 108: Oikeudenkäynnissä Murdaugh myönsi valehdelleensa olinpaikastaan murhailtana kesäkuussa 2021. Murdaugh oli sanonut tutkijoille ainakin kolmessa eri kuulustelussa, ettei hän ollut käynyt tuona iltana perheen metsästystilan piharakennuksessa, josta hänen vaimonsa ja poikansa löytyivät ammuttuina. ellauri267.html on line 114: Tammikuussa alkanut murhaoikeudenkäynti on osa isompaa rikosvyyhtiä, johon Murdaugh’n perheen uskotaan liittyvän. Alex Murdaugh’n vanhemman pojan Buster Murdaugh’n on uskottu surmanneen koulutoverinsa Stephen Smitihin vuonna 2015. Koko hemmetin suku on läpimätää. Lue lisää aiheesta: Yhdysvaltain politiikka. ellauri267.html on line 116: Murdaugh’n epäillään murhanneen vaimonsa ja Paul-poikansa sekä lavastaneen oman murhayrityksensä luodakseen peitetarinan Buster Murdaugh’n suojelemiseksi ja saadakseen tälle korvauksia henkivakuutuksestaan. ellauri267.html on line 118: Häpeäksi tullut entinen Etelä-Carolinan asianajaja Alex Murdaugh, joka on oikeudenkäynnissä vaimonsa ja poikansa murhasta, nosti torstaina omaa puolustustaan ja kiisti syytteet. Muutaman tunnin ristikuulustelun jälkeen tapauksen käsittely lykättiin perjantaihin klo 9.30 ET. ellauri267.html on line 120: Murdaugh on kiistänyt syytteen kahteen murhaan ja kahteen asesyytteeseen Margaret “Maggie” Murdaughin ja 22-vuotiaan pojan Paul Murdaughin murhassa perheen tilalla Islandtonissa Etelä-Carolinassa kesäkuussa 2021. ellauri267.html on line 126: CNN:n toimittaja panee merkille mielenkiintoisen puolustuksen taktiikan Alex Murdaughin murhaoikeudenkäynnissä. 23. helmikuuta 2023 Alex Murdaugh todistaa murhaoikeudenkäynnissä. ellauri267.html on line 127: Mitä täällä käsiteltiin: Häpeäksi tullut entinen Etelä-Carolinan asianajaja Alex Murdaugh, joka on oikeudenkäynnissä vaimonsa ja poikansa murhasta, kohensi torstaina omaa puolustustaan ja kiisti syytteet. ellauri267.html on line 130: Murdaugh on kiistänyt syytteen kahteen murhaan ja kahteen asesyytteeseen Margaret “Maggie” Murdaughin ja 22-vuotiaan pojan Paul Murdaughin murhassa perheen tilalla Islandtonissa Etelä-Carolinassa kesäkuussa 2021. ellauri267.html on line 138: Murdaugh otti kannan omaksi itsepuolustuksekseen, kun hän kiisti syyllistyneensä vaimonsa ja poikansa murhaan. Kunniamerkkien käyttö virkamerkkeinä: Syyttäjä Creighton Waters esitti todisteeksi kaksi rintamerkkiä, joista toinen oli Murdaughin isoisän kunniamerkki hänen jäätyään eläkkeelle ja toinen, jota hän sanoi pitävänsä poliisimerkkinä. Murdaugh todisti, että hän pitää sitä yleensä autossaan ja että vaikka hän ei pitänyt itseään lainvalvojana, hän kantoi sitä "vapaaehtoisena avustavana asianajajana" kahden vuosikymmenen ajan. ellauri267.html on line 140: Syyttäjä painosti Murdaughia siitä, kuinka hän käytti tunnuksen läsnäoloa vaikuttaakseen haluttuun tulokseen lainvalvontaviranomaisten kanssa. Hän esitti valokuvan Murdaughista, jonka merkki roikkui hänen taskustaan, sairaalassa iltana kuolemaan johtaneessa veneonnettomuudessa, jossa hänen poikansa Paul oli osallisena, vaikka hän todisti, ettei hän toiminut virallisessa ominaisuudessa. ellauri267.html on line 142: "Luulen, että halusin... kuten sanoin, merkillä on lämmittävä vaikutus muihin lainvalvontaviranomaisiin", Murdaugh sanoi. "Jos etsin jotain etua, kuten sanot, niin luulisin, että se olisi sitä." ellauri267.html on line 149: "Myönnän avoimesti kaikissa näissä tapauksissa, herra Waters, että otin rahaa, joka ei ollut minun, eikä minun olisi pitänyt tehdä sitä. Vihaan sitä, että tein sen. Minua nolottaa se. Häpeän poikani puolesta. Olen nolo perheeni puolesta", hän sanoi. Kuin Alex Stubb: Olen pettynyt että jäin kiinni valheesta. Sori siitä. ellauri267.html on line 153: Pilleririippuvuus: Muraugh todisti, että hän oli riippuvainen pillereistä noin 20 vuotta. Riippuvuudesta huolimatta hän sanoi pystyvänsä jatkamaan lakiasiain harjoitteluaan ja oli "varma, että kukaan kumppaneistani ei tiennyt, että minulla oli riippuvuus". ellauri267.html on line 161: Johtava syyttäjä Creighton Waters vastasi sanoen: "Luulen, että puolustuksen olisi myönnettävä, että olen ollut erittäin mukautuva koko tämän ajan, mutta en halua keskeyttää ristiäni. Hän on minun ristini. He, he veivät tänään hyvin kauan, ja valtiolla on oikeus samaan vastikkeeseen keskeytyksettä." ellauri267.html on line 163: Kun tuomari Clifton Newman pyysi arvioimaan, kuinka monta tuntia hän tarvitsee ristikuulustelunsa suorittamiseen, Waters sanoi, että hän oli huono arvioimaan, mutta sanoi: "kolme, neljä, jotain sellaista." Harpootlian told the court there would be a huge financial impact if he had to keep the Gangster witnesses in a 5-star hotel there over the weekend. ellauri267.html on line 169: Murdaugh, describing what happened before the September 2021 shooting, said he gave a lot of his pills to his brother and knew withdrawal symptoms were coming. He said he called and asked someone to bring him more pills. ellauri267.html on line 171: When asked if that transaction actually happened, Murdaugh said he didn't know because after withdrawal symptoms started, Murdaugh said he changed his plan. "Not to get the pills from him anymore and instead I asked him to shoot me," Murdaugh said when asked to clarify what that meant. ellauri267.html on line 175: That same month, Murdaugh turned himself in to the Hampton County Law Enforcement Center in South Carolina after he admitted that he asked a former gangster client to fake killing him during a fake car breakdown so Murdaugh’s oldest son, Buster, could get the insurance payout, police said. Murdaugh recounts how his drug addiction started. Alex Murdaugh admitted to stealing clients' funds, tying his financial situation to his drug addiction. ellauri267.html on line 178: Murdaugh said he went to a detox facility three times, and he's been drug-free (in the jail) for "535 days — and I'm very proud of that." ellauri267.html on line 184: Alex Murdaugh said his wife Maggie was a "special person" and that he would never do anything to harm her. ellauri267.html on line 186: "She was just as beautiful inside as she was outside," he said while crying during his testimony Thursday. Maggie was devoted to her two sons, Buster and Paul, he said. "She didn't grow up in the swamp and in the country, riding four-wheelers and hunting and fishing," Murdaugh said, but when she had two sons, she became "a boys' mom." "She threw herself into her boys' life," he said. ellauri267.html on line 188: Maggie was able to speak easily with all types of people, Murdaugh added. "She could put on the most elegant ball gown and go to the governor's mansion and hang out with, you know, the most affluent people, whatever, or she could come down to, you know, she could go to a food bank in Hampton or Walterboro and fit in with everybody at both places," he said. ellauri267.html on line 190: "I would never hurt Maggie, ever," he said when asked by defense attorney Jim Griffin if he'd ever do anything to harm her. ellauri267.html on line 194: Alex Murdaugh jatkaa todistustaan tuomioistuimen palattua lounastauolta. Murdaugh on pystyssä puolustamaan itseään. Häntä syytetään vaimonsa ja poikansa murhasta. "Riippumukseni on opiaattikipulääkkeistä, erityisesti oksikodonista, oksikontiinista", Murdaugh todisti torstaina ja sanoi uskovansa, että hänen riippuvuutensa johtui leikkauksesta, jonka hän sai vanhan college-jalkapallovamman vuoksi. Hän sanoi tarvitsevansa muutaman leikkauksen, ja hän alkoi tulla riippuvaiseksi hydrokodonista vuoden 2004 tienoilla ennen kuin siirtyi oksikodoniin vuoden 2008 tienoilla. "Se vain eskaloituu. Se kärjistyy", hän sanoi. ellauri267.html on line 200: Maggie pystyi puhumaan helposti kaikenlaisten ihmisten kanssa, Murdaugh lisäsi. "Hän voisi pukea ylleen tyylikkäimmän juhlapuvun ja mennä kuvernöörin kartanoon ja viettää aikaa vauraimpien ihmisten kanssa, mitä tahansa, tai hän voisi mennä Hamptoniin ruokapankkiin. tai Walterborossa ja sopisi kaikkien joukkoon molemmissa paikoissa", hän sanoi. ellauri267.html on line 210: NYT mahtisuvun vaikutusvaltainen työn jatkaja Alex Murdaugh on syytettynä vakuutuspetoksen yrityksestä ja viranomaisten harhauttamisesta. ellauri267.html on line 214: PERHEEN kodinhoitajan on sanottu kuolleen hänen kompastuttuaan perheen koiraan (BUAAHHAHHAH!!!). Alex Murdaugh taivutteli kodinhoitajan läheiset ottamaan juristiksi vanhan ystävänsä, kun he hakivat vakuutuskorvauksia. ellauri267.html on line 216: ABC Newsin mukaan perheen saamista korvauksista vaikuttaa puuttuvan ainakin 3,6 miljoonaa euroa. CBS Newsin mukaan kodinhoitajan kuolemansyytä ei koskaan selvitetty. Myös vuonna 2019 sattuneessa veneonnettomuudessa on epämääräisiä piirteitä. Murdaugh’n venettä ajoi hänen nuorempi poikansa, myöhemmin murhattu Paul Murdaugh. Hän oli alaikäinen, ja veneen matkustajina olleet pojan ystävät olivat ympäripäissään. Yksi nuorista kuoli, kun vene törmäsi sillan alla sillan perustuksiin. ellauri267.html on line 227: Guardians of the Free Republics, active around 2010, was a group based in the U.S. state of Texas regarded as being part of the sovereign citizen movement. The group was associated with Sam Kennedy (whose real name is Glenn Richard Unger), a talk-show host, and with Clive Boustred, a British-born conspiracy theorist living in California. The 2-man group was described as having an anti-violent anti-government ideology. ellauri267.html on line 231: "These are individuals who reject all forms of government and they believe they are emancipated from all the responsibilities associated with being U.S. citizens, such as paying taxes and obeying laws." Hal Epperson, coordinator of the group's unit in Phoenix, Arizona, stated that the group was "a nonviolent group that seeks lawful remedy for the corporate government." The group believed its plan could act as a "vehicle for relieving corporate tyranny. That done, the higher goal of salvaging the souls of mankind can be addressed." The Guardians of the free Republic's tried to peacefully and nonviolently 'restore' America to a pre-New Deal form of government. No climate-warming chicken in every pot. ellauri267.html on line 233: But the corporates took them down. Davis was snared in a sting operation after he agreed to launder more than $1.29 million of Federal law enforcement money. Another guy got 18 years for willful failure to file a federal income tax return. Unger was released by the Federal Bureau of Prisons on December 13, 2019. As of March 2011, the web site for Guardians of the Free Republics had been taken down. They were volunteers: ones who support their fellow communists in thousands of different ways without disdaining remuneration. Juuri sellaisille on Danin kirja dedikoitu. ellauri267.html on line 245: Don Sebastian Montoya High Chaparralista ellauri267.html on line 249: Ahdistuksen purskahdus, jolla Thorax vastaa Sebastianin ankaraan pilkkaamiseenn on yksi niistä harvoista, mutta luonnollisista tapauksista, joissa korkeasävyinen intohimo saa metaforisen kieliasun, koska kaikki tuttu näyttää riittämättömältä ilmaiseen sen tunteita: ellauri267.html on line 263: Thorax on islamiin käännähtänyt dagoluopio. Se kääntyi koska Sepi kurko ei ollut arvostanut riittävästi sen palveluxia. Se oli arvatenkin homo. Mutta en viivy tämän kohtauksen kauneuteen. Jos joku ei kykene nauttimaan siitä, hän voi turvallisesti päätellä, että luonto ei ole vain kieltänyt häneltä harvinaista lahjaa, runollista makua, vaan kyvyn yhteisvoimia ymmärtää ihmiskunnan tavallisia tunteita. ellauri267.html on line 268: On melko yllättävää, että kun homolibertiiniä ezittiin, Dryden ei käyttänyt todellista hahmoa, englantilaista Stukelyä; villi urhoollinen, joka kulutettuaan jalon omaisuuden tuli italialaisen Condottierien joukon johtajaksi, joka osallistui Sebastianin palvelukseen ja itse asiassa kaatui Alcazarin taistelussa. Collier valittaa, ja erittäin hyvästä syystä, että Dryden on muftin hahmossa tarttunut tilaisuuteen pilkata ja arvostella jokaisen uskonnon pappeutta; Olen pahoillani, että hän jättää harvoin käyttämättä tilaisuuden perusteettomasti. Kohtaukset annettiin julki luultavasti, kuten kirjoittajamme itse sanoo Cleomenesissa, "yleisön barbaarisemman osan tyydyttämiseksi". ellauri267.html on line 272: [Tää on siis Kuivapesän omistuskirjoitus.] Tapahtuiko se pitkän kirjoittamatta jättämisen takia, että unohdin näytelmän tavanomaisen kompassin tai että täyttimällä sen hahmoilla ja tapahtumilla asetin itselleni välttämättömyyden pidentää päätapahtumaa, en tiedä; mutta ensimmäisen päivän yleisö sai minut tarpeeksi vakuuttuneeksi virheestäni ja siitä, että runo oli sietämättömän pitkä. Meidän on otettava huomioon, ettei kukaan ihminen kestä pitkään kutittamista. Kaupunkijuhlissa tulee pahoinvointia, jos meidän on istuttava neljä tuntia, kun olemme ummessa. ellauri267.html on line 286: Alushameen puutteen vuoksi olen pukenut päälle vaan pikkarit. ellauri267.html on line 298: [Maurit kazastaa Alcatrazin voitossa saamiaan sotavankeja. Astuu sisään Portugalin ex-kurko Don Sebastian, jota johtaa ilkeä Habit, Alvar, Murkku ja ihana Tavoite, hiänen kasvonsa peitettynä Barnumin päähuivilla.] ellauri267.html on line 309: Loukkaantunut kunniani ja ihastunut rakkauteni, ellauri267.html on line 310: vuotaa verta heidän murhaajansa silmissä. ellauri267.html on line 320: Ei; Sen täytyy olla omani, halveksin välityspalvelinta. ellauri267.html on line 322: Mufti [paha pastori]. Odota, sir; nainen ei saa piirtää. ellauri267.html on line 328: Muurahainen [Anttoni, sarjan B-mies. Pitelee tonttuaan puristetussa kädessään. ] ellauri267.html on line 342: Älä alka minun pizzajani haukkua ellauri267.html on line 348: Se maistuu missätahansa samalta ellauri267.html on line 354: Kuminauha pitkä keltanen ellauri267.html on line 361: Älä alka minun pizzajani haukkua ellauri267.html on line 367: Se maistuu missätahansa samalta ellauri267.html on line 375: Älä alka minun pizzajani haukkua ellauri267.html on line 381: Se maistuu missätahansa samalta 3x ellauri267.html on line 384: ha! ei siitä sen enempää. ellauri267.html on line 408: 1. Merkantti. [On pakolle.] Mistä syystä tuota vanhaa kaveria pidät? – [ Osoittaa Alvaria. ] Hän on kova, eikä hänellä ole palvelusta raajoissaan. ellauri267.html on line 410: On pakko. Myönnän, että hän on hieman kova; mutta luulen, että et keittäisi häntä, pyydän hänestä tuhat kruunua. ellauri267.html on line 412: 1. Mer. Tarkoitat tuhat marvedia. ellauri267.html on line 418: On pakko. Tule naimisiin, herra! hyveet, quotha! Otin hänet kuninkaan seuraan; hän on suuresta perheestä ja rikas; mitä muita hyveitä sinulla olisi aatelismiehessä? ellauri267.html on line 420: 1. Mer. Ostan hänet toisen miehen kukkarolla, se on lohdutukseni. Herrani Borax, kuvernööri, saa hänet joka tapauksessa: - Siellä on hansel. Tule, vanha mies, linnaan. ellauri267.html on line 422: Muurahainen. Koira, mitä sinulla olisi? ellauri267.html on line 426: Muurahainen. Etkö tee minusta hevosta? ellauri267.html on line 430: Muurahainen. Toivon, että jonain päivänä käytän sinua huonommin Portugalissa. ellauri267.html on line 435: Muurahainen. [ Makuusennossa. ] Pidä kiinni, rakas Thrum-hattuni: tottelen sinua iloisesti. – Näen, että vastustamattomuuden oppia ei koskaan harjoiteta perusteellisesti, mutta kun ihminen ei voi auttaa itseään. ellauri267.html on line 441: On pakko. [ Suurtavara Muur. ] Nyt, sirrah, seuraa, sillä sinulla on tarpeeksi köyttä: Vauhtiisi, roisto, ravi ja laukkaa: - Nopeasti, siellä. - Jep! Mitä enemmän rahaa sinulle tarjotaan, sitä enemmän luottoa sinulla on. [ Murkku seuraa suitsien päässä käsillään ja jaloillaan ja tekee kaikki asentonsa.] ellauri267.html on line 445: On pakko. Hän on paras pala ihmisen lihaa markkinoilla, ei silmä-arka koko ruumiissaan. Tunne hänen jalkansa, mestari; ei lasta, spavin tai tuuli-sappi. ellauri267.html on line 450: On pakko. Paksu-hengittää hieman; ei muuta kuin ikävä vilustuminen haudoissa makaamalla yötä; mutta ääni, tuuli ja raajat, minä takaan hänelle. – Kokeile häntä hieman löysällä ravilla. ellauri267.html on line 453: Muurahainen. Taivaan tähden, omistaja, säästä minut: tiedät, että olen vain rikki. ellauri267.html on line 457: On pakko. Helmi, soitatko hänelle? hän on merkittävä todellisen rotuinen peto; rohkeasti kädellä. Mark, mutta myös hänen muotojensa puhtaus: hänen emänsä voi olla espanjalainen gennet, mutta oikea väkäs isänä, tai minulla ei ole taitoa hevoslihassa: - Mene naimisiin, pyydän hänestä kuusisataa xeriffiä ellauri267.html on line 459: Mufti. Mitä sinä puuhaat, sirrah? ellauri267.html on line 463: Mufti. Ja aijoit laittaa rahat omaan taskuun.. Ja mitä toiselle orjalleni on käynyt? Olet myös myynyt hänet, minulla on ilkeä epäily. ellauri267.html on line 465: On pakko. Tiedän, että sinulla on, herrani; mutta kun ohjasin tätä nuorta vahvaa miestä, tuo vanha kipinä, joka ei ollut muuta kuin nahkaa ja luuta ja sen seurauksena erittäin ketterä, lipsahti sormieni läpi kuin ankerias, sillä hänestä ei ollut mitään kiinni, ja juoksi karkuun ostaa itselleen uuden mestarin. ellauri267.html on line 472: Muf. Ja kuinka pidät hänestä? katso häntä hyvin; hän on persoonallinen kristityn koiran kaveri. Nyt luulen, että olet sopiva puutarhuriksi. Ha, mitä sanot, Johayma? ellauri267.html on line 474: Joh. Hän voi siirtyä kylvämään salaattia, kasvattamaan meloneja ja kastelemaan puutarhalautasta; mutta muuten hyvin saastainen kaveri: kuinka vastenmielisesti hän haisee maalaisvalkosipulilta! fgh, kuinka hän haisee Espanjalle. ellauri267.html on line 478: Joh. Voih, mutta tuon inhottavan olennon näkeminen on melkein parantanut minut; ja mistä voin kertoa, että hän on kristitty? ja hänet etsittiin hyvin, hän saattaa osoittautua juutalaiseksi, sillä minä tiedän. Ja sitä paitsi olen aina kaivannut eunukkia; sillä he sanovat, että se on siviiliolento ja melkein yhtä vaaraton kuin sinä, aviomies. - Puhu, kaveri, etkö sinä ole sellainen rauhanomainen ihminen? ellauri267.html on line 480: Muurahainen. Minua ei koskaan pidetty sellaisena omassa maassani; enkä myöskään kovin rauhallinen, kun olen hyvin kiihottunut. ellauri267.html on line 482: Muf. Ammatillesi, koira; sido jessamiinit tuolla lehtimajassa ja käsittele veitseäsi taitavasti: tiukasti sanon, mene tiukasti yritykseesi; työnnä, olet maksanut minulle paljon, ja sinun täytyy ansaita se työlläsi. Tässä on runsaasti tarjoilua sinulle, roisto; salaattia puutarhassa ja vettä säiliöön ja lomapäivinä Johayman ripsipiirakan nuolemista, kun sen ansaitset. ellauri267.html on line 486: Muurahainen. [ Jalkojen teko. ] Miksi, rouva, voin tehdä yhtä paljon kuin kuka tahansa mies, kauniin naisen palveluksessa. Osaan soittaa huilua ja laulaa; Voin kantaa sateenvarjoasi ja tuulettaa rouvaasi ja viilentää sinua, kun olet liian kuuma; on hyvä, mikään palvelus ei päivällä eikä yöllä tule epäonnistumaan minulle; ja sitä paitsi olen niin nopea huolissani, että sinun tarvitsee vain silmäillä minulle milloin tahansa saadaksesi minut ymmärtämään velvollisuuteni. [ Hän vilkuttaa hänelle. ]-Hienoa, hän on jo vihjannut silmäniskua. [Syrjään.] ellauri267.html on line 494: Muurahainen. Rahaa ja rakkautta nipistys kämmenen sisällä kauppaan. ellauri267.html on line 499: Muf. Tule sisään, Johayma; säädä muita vaimojani ja sivuvaimojani ja jätä kaveri hänen työhönsä. ellauri267.html on line 513: [Exeunt Mufti ja Johayma.] ellauri267.html on line 515: Muurahainen. [ Yksin. ] Kiitos siitä, mutta minusta ei ole niin kiirettä tulla mussulimieheksi. Hänen avioliitonsa ja kaikesta hänen ylpeytensä vuoksi huomaan hänen tulevan. Kuinka pitkälle kristityn tulee vastustaa, tiedän osittain; mutta kuinka pitkälle riisto nuori kristitty voi vastustaa, on toinen kysymys. ellauri267.html on line 516: Hän on siedettävä, ja minä olen köyhä muukalainen, kaukana paremmista ystävistä ja ruumiillisessa välttämättömyydessä. Nyt minulla on outo kiusaus kokeilla, mitkä muut naiset kuuluvat tähän perheeseen: en ole kaukana naisten asunnosta, olen varma; ja jos nämä linnut ovat etäällä, tässä ne nauravat yhdessä. [ vetää esiin "huilunsa". ] Jos näillä pyhillä markkinoilla on monenlaista maurien lihaa, olisi hulluutta jakaa kaikki rahani ensimmäisellä kaupalla. [ Hän pelaa huilulla. Ritilä avautuu ja Morayma, Muftin tytär, ilmestyy siihen. ]—Ai, siellä on ilmestys! Tämä on muftin arvoinen suupala; tämä on nautintopala salassa; Tämä on hänen Alkoraaninsa mysteeri, joka on jätettävä mautonta profaanin tiedosta; tämä on hänen lomahartautensa. – Katso, hänkin viittoi. ellauri267.html on line 521: Muurahainen. Minä tulen. Minä tulen, minä takaan sinulle; pieninkin pilke oli tuonut minut luoksesi; sellainen toinen ystävällinen tavu tai kaksi muuttaisi minut meteoriksi ja vetäisi minut luoksesi. ellauri267.html on line 525: Muurahainen. Oi sinä kaunis pieni sydän, lennätkö sinut tänne? Pidän sen lämpimänä, takaan sen, ja haudan sen uuteen pesään. – Mutta nyt aarrekammioni, se on kääritty nenäliinaan; ei täällä kurkista, vaikka kaipaankin kirjoittaa hänen arabiankieliset kirjoitukset ja koukut. Mutta minun täytyy viedä palkintoni rosvojen tapaan, enkä ajattele saaliin jakamista, ennen kuin olen vapaa vaarasta ja poissa muista ikkunoista. Jos hänen älynsä on yhtä koskettava kuin hänen silmänsä, olen kaksoisorja. Pohjoiset kauneutemme ovat pelkkää taikinaa näille; mautonta valkoista maata, pelkkää piippusavea, jossa ei ole enempää sielua ja liikettä kuin kärpänen talvella. ellauri267.html on line 534: [Huom tää pari (Muurahainen, Mor) on siis se tavanomainen B-susipari comixeissa.] ellauri267.html on line 547: Lapset voivat murhata vanhempiaan, vaimot aviomiehensä; ellauri267.html on line 551: Taivutus. Hyvin päätelty Robin! Anna minun halata sinua! ellauri267.html on line 553: Thor. Pysy erossa, sykophantti ja pidä HIV-infektio etäällä. ellauri267.html on line 564: Tavoite. Silti sinä hajoat; mutta minä luen sydämesi ja tunnen oman viehätysvoimani; sinä rakastat, ja minä olen iloinen kostostani, läpeeni tyytyväinen, mihkä sinä teet. ellauri267.html on line 572: Olen kova luu, koita vaikka. Ihastuksessa on uusi puuska, jota en ole koskaan kokeillut. ellauri267.html on line 597: Seb. Vanhalla Alvarilla oli sellaisia asioita, jotka vaativat meidän avioliittoamme vastaan. Kuten nyt on nähty, ne tylsensivät miekkaani taistelussa ellauri267.html on line 622: äläkä liiku, kun myrskyinen etelä puhaltaa korkealle: ellauri267.html on line 630: Kuinka profeettamme voisi tehdä niin alhaisen teon, ellauri267.html on line 645: havaitsi kuninkaalliset vangit käsi kädessä; ellauri267.html on line 683: joka voidaan vääntää hankkeesi hyväksi. ellauri267.html on line 685: Emp. Tako sitten sellainen ja työnnä se jollekin vanhan ellauri267.html on line 706: Ja tuo turhat muistomerkit profeetallesi, ellauri267.html on line 717: Mutta se ei kiellä sinua ihastuttamasta häntä. ellauri267.html on line 739: Miksi sinun pitäisi poimia vihreitä vastenmielisiä hedelmiä haluttomasta oksasta, ellauri267.html on line 751: Maistan neuvoasi; hiänen halunsa heräävät uudet, ellauri267.html on line 755: Taivutus. [ Syrjään. ] Thorax, vanha homo, tiedän ennenkin, ei tottele: ellauri267.html on line 780: odottamattomasta alhaisuudesta, joka paljastui. ellauri267.html on line 787: Seb. Alhaista ja kiittämätöntä en koskaan ajatellut; ellauri267.html on line 805: jonka minulla oli hallussani. ellauri267.html on line 812: Tav. Hirviön ja parhaiden ihmisten välissä! ellauri267.html on line 814: Hänelle heidän huokaavat kuningattarensa halveksivat herraansa; ellauri267.html on line 836: ja kärsii taivaan puolesta, jonka hän alhaalta jätti. ellauri267.html on line 844: - Raahataanko tuo orja kuoliaaksi? – ellauri267.html on line 847: Huuta turhaan profeettaasi ja uhmaa sitten häntä, ellauri267.html on line 848: koska haluat voiman pelastaa sinut. ellauri267.html on line 853: ulos lihastaan ja sulkee elämän yhtä rauhallisesti ellauri267.html on line 890: Ikuinen Providence, R.I. näyttää ylivalvotulta, uinuvalla nyökkäyksellä suostuu murhaan. ellauri267.html on line 893: Rukoile henkesi puolesta; Oi, kysy sitä tyrannilta: Hopea ei ole häpeä; trust me, rakas, ei se ole mitään. Kuolisin sinun puolestasi, mutta en vslitettavasti voi; Ylpeä sydämeni halveksii sitä jopa sinua kohtaan. – Silti hiljaa? Meneekö Portugalin kuningas kuolemaansa kuin mykkä kala? ellauri267.html on line 901: Ei, ei pysty syleillä polviasi vastenmielisillä käsillä, jotka rakkuloivat, kun ne koskettavat sinua: Se on liian hapokasta. Silti näinkin, toistaiseksi voin pelastaa Sebastianin hengen. ellauri267.html on line 910: Emp. Polvistu vaan edelleen ja halaa edelleen! Avaa suu! Se on kaksinkertainen ilo tulla halatuksi ja nähdä Sebastianin kuolevan. Men ett delat päron är inget päron. ellauri267.html on line 923: Emp. Paljon yhtä Orjan suussa, hallitsijan valtaa vastaan. ellauri267.html on line 932: En pyydä, minä haastan oikeuden nyt. – ellauri267.html on line 940: [Häntä viedään kamppailemaan; Keisari ja Taivutin seuraavat jäykkinä. Sebastian kamppailee vartijoidensa sylissä ja pudistaa irti toisen heistä; mutta kaksi muuta tulevat sisään ja pitävät häntä; hän ei puhu ihan koko ajan.] ellauri267.html on line 952: Alhainen kosto on kosto itselleni:-[Kävelee taas.] ellauri267.html on line 959: Thor. Kuulet ihan hyvin; tiedät kerrankin tarpeeksi: - ellauri267.html on line 1011: Ja luojan kiitos, hänellä on se, ei ole mikään ämmä Muhammed. ellauri267.html on line 1031: Thor. [Izexeen] Se voi olla niin. – Olen oudosti järkyttynyt; Nopeat ampumiset raajoihini ja pistelyt kivut, ahdistukset sydämessäni, kouristukset hermoissani,kylmän väreet ja sisäelinteni palat, pienessä maailmassani sota aiheuttaa sekaannusta, hävitä ja saada takaisin, lyödä ja lyödä takaisin, Kun hetkelliset voittajat luopuvat. – Voiko se olla myrkkyä! Yhden tenorin myrkyt taisin vetää hanuriin, ellauri267.html on line 1042: Muftin puutarhasta, jossa pidetään lehtimajajuhlaa. Koominen reliefi. ellauri267.html on line 1044: Anna Muurahainen. Hän nimeää itsensä Morayma; Muftin ainoa tytär ja neitsyt! Jepu jee! Pian immenkalvo repelee! Tämä on aika ja paikka, jonka hän määräsi kirjeessään, mutta hän ei tule. Miksi, sinä suloinen herkullinen olento, miksi kidutat minua viivytykselläsi! Uskallatko olla väärässä tehtävässäsi? Mitä yön viileässä ja hiljaisuudessa ja uudelle rakastajalle? - Rokko tekopyhälle isällesi, joka opetti sinua niin vähän uskontonsa suloisimmassa kohdassa. - Hark, kuulen hänen silkkivaippansa kahinaa . Nyt hän tulee, nyt hän tulee: - ei, ripusta se, se oli vain tuulen vihelystä appelsiinipuiden läpi. - Nyt taas kuulen kauniin jalan kuoppauksen pimeän kujan halki: – Ei, se on tamman poika, joka on irronnut ja pureskelee meloneja. – Voi odottavan rakastajan kurjuutta! No, minä joudun epätoivoon, menen lehtimajaani ja yritän nukkua. ellauri267.html on line 1046: [Astu sisään Johayma maurien vaippaan käärittynä.] ellauri267.html on line 1048: Joh. Tähän asti rakkauteni on kantanut minut, melkein tietämättäni, minne olin menossa. Jatkanko? löydänkö itseni? – Mitä vahinkoa minä teen vanhalle miehelleni! Mutta mikä vahinko, koska hän on vanha ja hänellä on kolme vaimoa ja kuusi sivuvaimoa, vierelläni! Se on vain oman kymmenykseni varastaminen häneltä. ellauri267.html on line 1050: Muurahainen. [ Nostaa itseään hieman ja katsoo. ] Vihdoinkin hän; tämä ei ole illuusio, olen varma; Hän on todellinen lihan ja veren paholainen, eikä hän olisi koskaan voinut viettää parempaa aikaa houkutellakseen minua. ellauri267.html on line 1054: Muurahainen. Kyllä, kiitän luontoa. ellauri267.html on line 1056: Joh. Ja en ole vielä vanha enkä ruma: Hän ei varmasti hylkää minua. Muurahainen. Ei; sinä et saa panttia neitopäätäsi, hän ei tee sitä. Joh. Mufti herkutteli toisilla naisilla ja piti minut paastoamassa. ellauri267.html on line 1058: Muurahainen. Oi, pyhä kurkku! ellauri267.html on line 1060: Joh. Saarnasi raittiutta ja harjoitti ylellisyyttä! mutta kiitän tähtiäni, olen rakentanut enemmän hänen esimerkillään kuin hänen käskyllään. ellauri267.html on line 1062: Muurahainen. [ Syrjään. ] Jumalallisin väitetty; hän on koko Afrikan paras kasuisti. [ Hän ryntää ulos ja syleilee häntä. ] En kestä enää syleillä sinua, rakas Morayma; vanha käsittämätön huora, isäsi, voisiko hän odottaa kylmää siveyttä synnyttävältä lapselta? ellauri267.html on line 1066: Muurahainen. Miksi, etkö olekin, rouva? [heittää pois burnuusin] ellauri267.html on line 1070: Muurahainen. Kiitti kaikesta hyvästä, pahoinvoiva vaimo! ellauri267.html on line 1072: Joh. Mitä! oletko hämmentynyt ja seisot mykkänä? Eikö seiso eneä? Sano rakas rakastajatar, jos haluat; sillä se on otsikko, jonka haluan. Tämä kuupaiste tulee loukkaavaksi silmilleni; tule, kävelemmekö lehtimajaan? siellä voimme korjata kaikki virheet. ellauri267.html on line 1073: Muurahainen. Se on lähellä ja pimeää. ellauri267.html on line 1077: Muurahainen. Mutta siellä en voi miellyttää itseäni kauneutesi näkemisellä. ellauri267.html on line 1081: Muurahainen. Mutta ilma ei sekoitu. ellauri267.html on line 1085: Muurahainen. Ajattelen todellakin, että jos minut viedään mukaasi... ellauri267.html on line 1089: Muurahainen. [ Syrjään. ] Jos Morayma tulee ja ottaa minut mukaansa lehtimajaan, olen vaihtanut tuon timantin hienosti tähän kiveen. ellauri267.html on line 1093: Muurahainen. Ja te afrikkalaiset olette sellaisia termagantteja, ettet pysähdy mihinkään. Minun täytyy olla selvä sinun kanssasi, - olet naimisissa ja pyhälle miehelle, uskontosi päämiehelle: mene takaisin kammioosi; menkää takaisin, sanon minä, ja harkitse sitä tänä yönä, kuten teen omalta osaltani: olen uskollinen sinulle ja keksin kaikki argumentit, jotka voin noudattaa sinua; ja kuka tietää, mutta seuraavassa kokouksessamme suloisella paholaisella voi olla enemmän valtaa minuun? Olen oikeaa lihaa ja verta, voin kertoa sen sinulle lohdutukseksesi. ellauri267.html on line 1095: Joh. Lihaa ilman verta, luulen sinun olevan; tai jos on, se on yhtä kylmä kuin kalojen. Mutta minä opetan sinulle kustannuksellasi, mitä kostoa on odotettavissa, jos hylkäät naisen, joka on tarjonnut sinulle rakkautensa. – Apua, apua, siellä! eikö kukaan tule avuksi? ellauri267.html on line 1097: Muurahainen. Mitä tarkoitat, rouva? taivaan tähden, rauha; miehesi kuulee sinua; ajattele omaa vaaraasi, jos et ajattele minun. ellauri267.html on line 1099: Joh. Kiittämätön kurja, et ansaitse sääliä! – Auta, auta, aviomies, tai tulen ihastuksi! konna on liian vahva minulle! Apua, apua, sääli köyhää ahdistunutta olentoa! ellauri267.html on line 1105: Muf. Oi sinä konna, kuinka kauheaa jumalattomuutta teet! mitä, ihastun poveeni vaimon! – Vie hänet pois; ryöstää hänet , pane se paaluun, päästä eroon maailmasta sellaisesta hirviöstä! ellauri267.html on line 1108: Muurahainen. Armoa, rakas mestari, armoa! kuule minua ensin, ja sen jälkeen, jos olen ansainnut hirttämisen, älä säästä minua. Mitä olet nähnyt provosoivan sinut tähän julmuuteen? ellauri267.html on line 1110: Muf. Olen kuullut vaimoni huudot; köyhän viattoman karitsan haukkumisen. – Etkö nähnyt mitään, sanotko? Jos näen karitsan makaavan verenvuotoa ja teurastajan hänen vieressään veitsensä vedettynä ja verisenä, eikö se ole riittävä todiste murhasta? Tulen liian myöhään, ja teloitus on jo tehty. ellauri267.html on line 1111: Muurahainen. Rukoile, ajattele järkevästi, sir; pitääkö mies tappaa vertauksen vuoksi? Väkivaltaa ei ole tehty; ei ole tarkoitettu; lammas on elossa, ja jos uskallan sanoa teille, niin en ole sen enempää lammas kuin teurastaja. ellauri267.html on line 1113: Muurahainen. [Syrjään.] Olkaa kärsivällisiä, rouva, ja puhukaa vain totta, niin teen mitä tahansa palvellakseni teitä: sanon vielä kerran ja vannon myös, että teen mitä tahansa palvellakseni teitä. ellauri267.html on line 1119: Joh. Annan hänelle anteeksi, vaikka hän ei ole vielä tehnyt mitään. Hän itse tietää parhaiten, mitä hän tekee tämän jälkeen tuottaakseen minulle tyydytystä. ellauri267.html on line 1121: Muurahainen. Mitä tahansa, mitä tahansa, rakas rouva: en kieltäydy mistään työstä. ellauri267.html on line 1123: Muf. Mutta eikö hän tarkoittanut pahaa? eikö hän yrittänyt mitään? ellauri267.html on line 1127: Muf. Kenneliisi, sirrah; kuoleta lihaasi ja mieti, kenen perheessä olet. ellauri267.html on line 1137: Muurahainen. Oletko sinä siellä, suloinen kiusaukseni! silmäni, elämäni, sieluni, kaikki! ellauri267.html on line 1141: Muurahainen. Ei mitään, ennen kuin tulit uudelleen luomaan minut; sinä et tunne omien viehätysvoimasi voimaa: Anna minun syleillä sinua, niin näet kuinka nopeasti voin muuttua pahaksi. ellauri267.html on line 1145: Muurahainen. Jos olisin kuollut kunniallisesti, maineeni todellakin olisi kuulostanut kovalta, mutta en olisi koskaan kuullut räjähdystä: - Tule, älä tee itsestäsi luonteeltaan huonompaa kuin olet; pelastaakseni henkeni, olisit tyytyväinen, jos lupaan mitä tahansa. ellauri267.html on line 1149: Muurahainen. Voitko epäillä, että vaihtaisin sinut Johaymaan? ellauri267.html on line 1151: Mor. Ei; mutta voin odottaa, että saat meidät molemmat. Rakkaus on himoa; Minun täytyy saada teidät kaikki; sydän sydämelle on tasa-arvoinen temppu. Lyhyesti sanottuna olen nuorempi, mielestäni komeampi ja olen varma, että rakastan sinua paremmin. Hän on ollut äitipuolini nämä viisitoista vuotta: sinä luulet, että ne ovat hänen kasvonsa, mutta se on vain värjätty vigard; hän pukeutuu siihen haarniskaansa; tuuman paksuus maalia pesun lisäksi. Hänen kasvonsa ovat niin vahvistuneet, että et voi lähestyä sitä ilman lapiota; mutta hänen pysyvyytensä vuoksi voin sanoa sinulle lohdutukseksesi, että hän rakastaa kuolemaan asti, tarkoitan sinun omaasi; sillä kun hän on uupunut sinut, hän varmasti lähettää sinut toiseen maailmaan tarinoiden kertomisen pelossa, sillä hän on jo palvellut kolmea orjaa, sinun edeltäjiäsi, onnellisen muistin hyväkseen. Hän on tehnyt hurskaasta isästäni tietääkseni kolmipakan aisan. ellauri267.html on line 1153: Muurahainen. Prythee, estä hänet sitten; ja ota ainakin minun leikkaus ensin. Menen naimisiin kanssasi ja teen sinusta kristityn, sinä pirun uskoton. ellauri267.html on line 1155: Muurahainen. Onko kukaan koskaan kuullut pienen mupetin väittelevän niin kierosti niin hyvää asiaa vastaan! Tule, prythee, anna minun ennakoida hieman tulojani. ellauri267.html on line 1159: Muurahainen. Älä koskaan epäile sitä; ja rakkautta yltäkylläisesti, vaeltaakseni kanssasi kaikkialla maailmassa. ellauri267.html on line 1161: Mor. Kahdentoistasadan tuhannen kruunun arvo arkussa! ellauri267.html on line 1163: Muurahainen. Raskas taakka, taivas tietää! mutta meidän täytyy rukoilla kärsivällisyyttä tukeaksemme sitä. ellauri267.html on line 1207: Mikä viesti Mustaphalta? ellauri267.html on line 1209: Kinkku. Mitä haluat. ellauri267.html on line 1230: Howe'er harppaus on vaarallinen ja laaja. ellauri267.html on line 1234: Ja kuulen paksusti hakkaavien jalkojen tallaamista; ellauri267.html on line 1245: Taivutus. May all your enemies be like that dog, ellauri267.html on line 1246: Jonka eroava sielu työskentelee ihan huulilla. ellauri267.html on line 1250: Taivutus. And marshalled too; ellauri267.html on line 1285: Skulkedin öisessä kahakassa? ellauri267.html on line 1296: töykeämpiin taisteluihin, et halua yhtään sekuntia sekaantua tähän. ellauri267.html on line 1300: Taivutus, thou shalt lead them in my place. ellauri267.html on line 1302: Tavoite now returns with all her charms; ellauri267.html on line 1305: Had long been hammering, in his lonely cell, ellauri267.html on line 1311: And, having found his heaven, he fixed it then and there. ellauri267.html on line 1318: Näytelmä sijoittuu Pohjois-Afrikkaan, jossa Portugalin kuningas Don Sebastian ja hänen liittolaisensa on voitettu ja vangittu maureita vastaan käydyn sodan jälkeen. Sebastianin tärkein halu on mennä naimisiin rakastamansa naisen kanssa, Almeyda, Barbaryn kristitty kuningatar, jota myös pidetään vankina. Tämän hän onnistuu tekemään sen jälkeen, kun keisari Muley-Moluch on antanut hänelle jonkin verran vapautta, jotta Sebastian voi yrittää voittaa Almeydan käden keisarille. Sebastian ja Almeyda pakenevat keisarin kostoa avioliitostaan, koska hänet tapetaan kapinassa, mutta he eivät pakene kohtaloa. Viimeisessä näytöksessä he oppivat vanhalta neuvonantajalta Alvarezilta, joka on juuri vapautettu vankeudesta, että he ovat velipuoli ja sisar, joilla on ollut sama isä. Heidän suhteensa insestisyys, vaikka se olikin tietämätöntä, pakottaa heidät eroamaan ja vetäytymään erillisiin uskonnollisiin taloihin. ellauri267.html on line 1320: Maurit kuvataan koko näytelmän ajan ryhmittymien repiminä ääliöinä, ja suurin uhka on keisarin suosikin Benducarin pyrkimys kaataa hänet valtaistuimelta, näennäisesti keisarin veljen Muley-Zeydanin hyväksi, mutta todellisuudessa itselleen. Tässä yrityksessä hän ottaa mukaan väestön uskonnollisen johtajan Mufti Abdallan ja Thoraxin, kristityn, joka on kääntynyt Sebastiania vastaan ja liittynyt maureihin. Borax liittyy myöhemmin Sebastianiin keisarin kaatumisen jälkeen voittaakseen kansannousun ja palauttaakseen arvokkaat johtajat paikoilleen. Koominen osajuoni sisältää kristityn vangin Don Antonion pyrkimykset paeta muftin kotitaloudesta tyttärensä Morayman ja hänen aarteensa kanssa samalla tavalla kuin Lorenzo ja Jessica pakenevat Shylockista Shakespearen Venetsian kauppiaassa (pr. 1604). ellauri267.html on line 1322: Joskus draamasta löytyy myös poikkeuksellisia epätodennäköisyyksiä. Esimerkiksi Thorax, joka on menettänyt maurien luottamuksen, myrkytetään kahdella heistä, Benducar ja Mufti, mutta selviää, koska jokainen myrkky neutraloi toisen vaikutuksen. Silti Don Sebastian, Portugalin kuningas, havainnollistaa muita Drydenin dramaattisen taiteen piirteitä, jotka ovat vähemmän ilmeisiä, mutta vaikutusvaltaisempia ja merkittävämpiä: insestin teema, todellinen tai tukahdutettu; antiklerikalismi; poliittinen satiiri ja viittaukset; ja sovintokohtauksia. ellauri267.html on line 1324: Tampaxilla on voimakas kauna, koska Sebastian ei palkinnut häntä riittävästi aiemmasta palveluksestaan ja myönsi Violanten käden toiselle hovimiehelle, Henriquezille. Kohdatessaan välittömän taistelun kuolemaan Boraxin kanssa Sebastian selittää, että Henriquez oli ensin etsinyt Violanten kättä, että Henriquez oli kuollut puolustaessaan Sebastiania ja että Violante odottaa nyt Boraxia. Hyväksyessään Sebastianin selityksen Borax esittää, palautetaan suosioon ja lupaa palvella Sebastiania yhtä uskollisesti kuin Henriquez oli tehnyt. Viimeisessä näytöksessä Borax auttaa Sebastiania kantamaan miehekkäästi syyllisyyden ja menetyksen tunteensa. Voimakkaan vastakkainasettelun kohtaukset antavat dramaturgille mahdollisuuden näyttää erilaisia tunteita lyhyessä tilassa sekä intohimojen lisääntymistä ja vähenemistä. Drydenin kyky vangita tällainen sävyvalikoima kompensoi jossain määrin sitä, että hänellä ei ole suurempaa lahjaa dramaturgina - kykyä osoittaa hahmojensa kasvua ja kehitystä. Mutta kuka vittu on Alonzo? ellauri267.html on line 1326: On epäselvää, miksi antiklerikalismista tulee niin näkyvä teema Drydenin teoksissa, vaikka näyttää uskottavalta, että hänen syvä epäluottamuksensa ja vastenmielisyytensä puritaanista vaikutusta kohtaan poliittisiin asioihin voi osittain selittää sen. Mufti edustaa Drydenin tyypillistä pappia, joka on yleensä satiirin kohde sekä runoissa että näytelmissä. Hän on kunnianhimoinen, ahne, aistillinen, hurskas ja yleensä tekopyhä. Mufti näyttää naurettavalta sekä poliittisissa että henkilökohtaisissa asioissa, ja siitä tulee huumorin ja halveksunnan kohde. Dryden ei pilkkaa Englannin kirkon pappeja, mutta missä tahansa hän esittelee pakanallisen, muslimin tai roomalaiskatolisen uskonnollisen hahmon, hahmosta tulee satiirin kohde. Seijalla on tapana haukkua järeästi Carlsonin muuta sukua välttäen siten haukkumasta henk.koht. Latea. ellauri267.html on line 1347: Elizabeth oli kuningatar Victorian tyttärentytär. Hänen vanhempansa olivat Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa Alice ja Hessenin suurherttua Ludvig IV. Hänen sisarensa oli Aleksandra, Venäjän tsaaritar, Suomen sortajan tsaari Nikolai II:n vaimo. Elisabet oli todellakin tärkeä tekijä siinä, että hänen sisarensa meni naimisiin tsaarin kanssa, mitä hän saattoi kyllä myöhemmin katua. Elizabeth meni naimisiin Venäjän suurherttua Sergei Aleksandrovitšin kanssa, viimeisen tsaarin sedän kanssa. Se oli rakkausottelu ja muuten onnistunut, vaikkakin lapseton avioliitto, joka päättyi, kun Serge murhattiin traagisesti. ellauri267.html on line 1349: Leskeus avasi toisaalta Elizabethille rahahanat. ja mahdollisuuden luoda hurskauden ja hyväntekeväisyyselämän. Hän varttui luterilaisena kotimaassaan, mutta Venäjällä ollessaan hän rakastui Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja kääntyi sinne. Huolellisen harkinnan jälkeen hän alkoi käyttää huivia ja rakensi luostarin ja yhteisön hoitaakseen, ruokkiakseen ja opettaakseen Moskovan köyhiä. Tämä oli kukoistava yhteisö ja teki merkittävää hyväntekeväisyystyötä. Oli erittäin valitettavaa, että Romanovien dynastian kukistuminen ja kommunismin nousu vaikuttivat vahingollisesti yhteisöön ja Elisabetin elämään. ellauri267.html on line 1358: Kaupunki tunnetaan myös nimellä Alcazarquivir espanjaksi tai Alcácer - Quibir portugaliksi . Nimi tarkoittaa "isoa linnaa". Kaupunki sijaitsee lähellä Loukous -jokea, mikä tekee El-Ksar-el-Kebiristä yhden Marokon rikkaimmista maatalousalueista. El-Ksar el-Kebir tarjoaa lähes 20 % tarvittavasta Marokon sokerista. Naapurikaupunkeihin kuuluvat Larache, Chefchaouen, Arbawa ja Tateft. ellauri267.html on line 1361: Vuonna 1578 Portugalin kuningas Sebastian kärsi musertavan tappion Alcácer Quibirin taistelussa Marokon kuninkaan Abd al-Malikin käsissä , mikä päätti Portugalin pyrkimykset tunkeutua Maghrebille ja kristinuskoa . Molemmat kuninkaat kuolivat taistelun aikana, samoin kuin Abdallah Mohammed , joka oli liittoutunut Sebastianin kanssa. Kuningas Sebastianin kuolema aloitti tapahtumat, jotka johtivat Portugalin ja Espanjan kruunujen väliaikaiseen liittoon Espanjan Filip II :n alaisuudessa . Kuningas Abd al-Malikin voitto antoi Marokolle huomattavaa voimaa ja kansainvälistä arvovaltaa. ellauri267.html on line 1363: Kaupunki koki huomattavan kasvun, kun tärkeä espanjalainen varuskunta asettui vuonna 1911 osaksi Espanjan Marokon protektoraattia Marokossa. Marokon itsenäistymisen ja kuningas Hassan II: n rakentaman Oued el Makhazine -säiliön Loukkos-joen hallintoa varten kaupungista tuli tärkeä alueellinen maatalouden jakelukeskus. ellauri267.html on line 1365: 1. vuosituhat eaa.: perustettiin karthagolaisten siirtomaaksi ellauri267.html on line 1367: Puunilaissotien jälkeen se joutui roomalaisten hallintaan nimellä Oppidum Novum . ellauri267.html on line 1377: 1956: Marokon itsenäistyessä Alcazarquivir siirtyy Espanjan hallinnasta ja nimettiin uudelleen Ksar el-Kebiriksi. ellauri267.html on line 1382: Don Sebastian oli Portugalin prinssi João Manuelin ja hänen puolisonsa Itävallan Joannan poika. Hän oli Portugalin kuninkaan Juhana III: n ja Itävallan kuningattaren Katariinan pojanpoika. Hän katosi (oletettavasti kuoli taistelussa) Alcácer Quibirin taistelussa Marokon Saadilaisia vastaan. Sebastian I: tä kutsutaan usein halutuksi (portugaliksi "o Desejado") tai Kätketyksi (portugaliksi "O Encoberto"), sillä portugalilaiset kaipasivat hänen paluutaan lopettaakseen Portugalin rappion, joka alkoi hänen kuolemansa jälkeen. Häntä pidetään portugalilaisena esimerkkinä vuoristolegendassa nukkuvasta kuninkaasta, sillä portugalilaisen perinteen mukaan hän palaa sumuisessa aamunkoitteessa Portugalin hädän hetkellä. ellauri267.html on line 1384: Timothy Coates (n.h.) from Charleston, S.C. wrote that: ellauri267.html on line 1389: Coates pääsi high schoolista 1970. Professor Timothy Coates from Charleston, S.C. awarded the honor and medal of "Commander of the Order of Santiago da Espada" to the President of Portugal. ellauri267.html on line 1391: Anthony R. "Walt" Disney, one of the foremost recent scholars of Portuguese history in English commented on the other hand that: ellauri267.html on line 1393: Sebastião was one of the most extraordinary monarchs that Portugal ever produced. Ascending the throne in an atmosphere of great emotion, he was widely acclaimed as the answer to his subjects’ prayers and a prince who would save his country’s independence. Two decades later, he achieved precisely the opposite, dying heroically but unnecessarily on the distant North African battlefield of Al-Ksar al-Kabir on 4 August 1578, leaving no heir to succeed him. The collection concludes with studies under the heading of 'historiography and problems of interpretation', on Britain's Charles III and his boxer Camilla, and on Vasco da Gama's reputation for violence. ellauri267.html on line 1396: During the time of the Iberian Union, between 1580 and 1640, four different pretenders claimed to be the returned King Sebastian, including Gabriel de Espinosa. The last of these pretenders, who was in fact an Italian, was hanged in 1619, while another was obtained by the Spanish from Venice, tried, found guilty and hanged in 1603. Vale-dimitrejä kuin nippu kyrpiä. ellauri267.html on line 1401: Even as late as the 19th century, "Sebastianist" peasants in the town of Canudos in the Brazilian sertão believed that the king would return to help them in their rebellion against the "godless" Brazilian republic. ellauri267.html on line 1403: Sebastian's life was dramatised in 1843 in the opera Dom Sébastien by the Italian composer Gaetano Donizetti. This was the last opera that Donizetti completed before going insane as a result of syphilis. ellauri269.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri269.html on line 38: World of Warcraftin pelihahmoja Warsaw Gulch Battlegroundin edustalla. ellauri269.html on line 49: The tale type index was criticized by Vladimir Propp of the Russian Formalist school of the 1920s for ignoring the functions of the motifs by which they are classified. Furthermore, Propp contended that using a "macro-level" analysis means that the stories that share motifs might not be classified together, while stories with wide divergences may be grouped under one tale type because the index must select some features as salient. He also observed that while the distinction between animal tales and tales of the fantastic was basically correct — no one would classify "Tsarevitch Ivan, the Fire Bird and the Gray Wolf" as an animal tale just because of the wolf — it did raise questions because animal tales often contained fantastic elements, and tales of the fantastic often contained animals; indeed a tale could shift categories if a peasant deceived a bear rather than a devil. ellauri269.html on line 51: Author Pete Jordi Wood claims that topics related to homosexuality have been excluded intentionally from the type index. Similarly, folklorist Joseph P. Goodwin states that Thompson omitted "much of the extensive body of sexual and 'obscene' material", and that - as of 1995 - "topics like homosexuality are still largely excluded from the type and motif indexes." That is a huge lacuna indeed. ellauri269.html on line 53: An important advance over these traditional classifications is TV Tropes. TV Tropes is a wiki website that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, which it refers to as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering various tropes to those in general media, toys, writings, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics. The nature of the site as a provider of commentary on pop culture and fiction has attracted attention and criticism from several web personalities and blogs. Non-Playing Characters are non-voluntarist characters who let others make their life decisions. ellauri269.html on line 58: Uther Pendragon was the most controlled man Arthur had ever known, and yet his eyes were bright with unwashed tears as he placed his arm on Arthurs's broad shoulders. He spoke in a voice that was powerful trembling with emotion. "By the strength of the Light, may your enemas be well done." ellauri269.html on line 59: His hand lingered a moment caressingly on Arthur's shoulder, then he too, defecated in his tights. ellauri269.html on line 61: Archbishop Foul smiled at the prince kindly. Arthas met the grin evenly, no longer worried. He remembered everything now, or so he thought. "Arise and be recognized," Foul bade him. Arthur did so. The load in his tights was cooling uncomfortably. "Do you, Arthas Menstruel, vow to uphold the honor and codes of the Order of the Silver Hand? Talk to the hand, man!" ellauri269.html on line 64: Talk to the hand! Tämä ahimsa-käsi kieltää jainalaisilta väkivaltateot. ellauri269.html on line 66: Arthas blinked, momentarily surprised at the lack of his title (Prince). Of course, he reasoned. I'm being inducted as a man, not a prince. "I do". "Do you vow to walk in the grace of the Light and spread its wisdom to this fellow here, man?" "I do". "Do you vow to vanquish weevils wherever it be found, and impregnate the innocent with your very precious life juice?" "I d- oh, by my blood and honor, I bloody well do." That was close, he'd almost messed up! ellauri269.html on line 68: Foul gave him a quick wank of reassurance, then turned to address both the clerics and the paladins. "Brothers and sisters you who have gathered here to witness this bear - raise your hands and let the Light illuminate this man." ellauri269.html on line 70: The clercs and paladins all lifted their ass-wiping hands, which were now suffused by a soft, golden glow. They pointed them at Arthur, directing the radiance toward him. Arthur's eyes were wide with wonder, and he waited for the glorious glow to envelop him. Nothing happened. ellauri269.html on line 71: The clerics looked surprised at their hands, then realized: wrong hand! They tried again with the other hand. Still no go! ellauri269.html on line 73: Don't worry said Archbishop Foul apologetically. This happens every now and then, power shortages, brownouts in the Force, whatever. I bet the oath is good anyway. And now for the refreshments. Arthur irrotteli sukkahousujen takamusta pyllyvaosta. Hän oli piru vieköön vielä jälkiliukas. ellauri269.html on line 115: The sum total of primates in countries not voting against Russia is 4252443816 plus resident monkeys, which is way more than half of the simian population of the Earth. ellauri269.html on line 120: World of Warcraft (suom. Fotataidon Maailma, lyhennettynä WoW) on Tuisku Viihteen kehittämä Warcraft (Fotataito)-pelifarjaan perustuva massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli (MMORPG). Pelifarjan tapahtumat sijoittuvat sen keskeisimpään maailmaan, Azerothiin noin neljä vuotta edellisen Warcraft-pelin, Warcraft III: The Frozen Thronen, tapahtumien jälkeen. Peli julkaistiin Warcraft-pelifarjan 10-vuotispäivänä 23. marraskuuta 2004. Peliin on tähän mennessä julkaistu yhdeksän lisäosaa: The Burning Crusade, Wrath of the Lich King, Cataclysm, Mists of Pandaria, Warlords of Draenor, Legion, Battle for Azeroth, Shadowlands ja Dragonflight. ellauri269.html on line 124: 31 Niin tuli tuuli Herralta ja ajoi peltokanat merestä, ja hajoitti ne leiriin, täältäpäin päiväkunnan matkan, ja sieltäpäin päiväkunnan matkan leirin ympärille, liki kahta kyynärää korkialle maan päälle. 32 Niin nousi kansa koko sinä päivänä, ja koko sinä yönä, ja koko toisena päivänä, ja kokosi peltokanoja, ja se, joka vähimmän kokosi, hän kokosi kymmenen homeria, ja he leivittivät ne kohta ympäri leiriä. 33 Koska liha oli vielä heidän hammastensa välillä, ja ennenkuin se tuli kuluneeksi, julmistui Herran viha kansan päälle, ja Herra löi heitä vizauxella, 34 Josta se paikka kutsutaan Himohaudaksi (Kibrot-Hattaava); sillä siihen on haudattu himoitseva kansa. 35 Ja kansa matkusti Himohaudoilta Hatserotiin ja pysähtyi Hatserotissa. ellauri269.html on line 133: 9 Ja Herran viha julmistui heidän päällensä, ja hän meni pois. 10 Niin myös pilvi meni pois majan päältä. Ja katso, niin Mirja tuli kohta spitaliin niinkuin lumi: niin Aaro käänsi itsensä Mirjaa päin, ja katso, hänkin oli pian spitalissa. 11 Sanoi siis Aaron Mosekselle: Ah minun herrani! älä pane tätä syntiä meidän päällemme: sillä me olemme tyhmästi tehneet, ja me olemme syntiä tehneet. 12 Ettei tämä nyt tulisi niinkuin kuollut, jonka puoli lihaa on kulunut lähteissänsä äitinsä kohdusta. 13 Niin Moses huusi Herralle ja sanoi: Ah Jumala, paranna häntä! 14 Ja Herra sanoi Mosekselle: jos hänen isänsä olis hänen kasvoillensa sylkenyt, eikö hänen olisi pitänyt häpeemän seitsemän päivää? Anna sulkea hänen seitsemäksi päiväksi leiristä ulos, ja sitte hän jälleen otettakaan sisälle. 15 Niin MirJam suljettiin seitsemäksi päiväksi leiristä, ja ei kansa matkustanut, ennenkuin MirJam otettiin takaisin. 16 (H13:1) Ja sitte kansa matkusti Hatserotista ja sioitti itsensä Paranin korpeen. Aarolle ei käynyt tietystikään kuinkaan. ellauri269.html on line 140: World of Warcraftin maailmassa pelaaja voi asettua joko Liittouman (länkkärit, engl. Alliance) tai Lauman (itäpahixet, engl. Horde) puolelle. Kummaltakin puolelta löytyy omat rotunsa (engl. race), joille on kaikille kirjoitettu laaja taustatarina. Rodun valinta vaikuttaa hahmon aloituspaikkaan ja joihinkin taitoihin, mutta peli ei sisällöllisesti muutu kovin oleellisesti eri roduilla pelatessa. Samaa mätkimistä se on aina. Rodun valinnan jälkeen valitaan omalle hahmolle hahmoluokka, nimi ja ulkonäkö. ellauri269.html on line 142: Liittouman rotuja ovat ihminen, yöhaltia, kääpiö, maahinen, draenei ja worgen (ruåz. vargen, niikö ihminen on ihmiselle susi). Lauman rodut ovat örkki, tauriini, epäkuollut, peikko, verihaltia ja vesihiisi. Lisäksi on kaksi kummallekin puolelle sopivaa rotua: pandareeni (panda) ja dracthyr (leijaeläin). Battle for Azeroth esitteli myös liittolaisrotuja, joiden avaamiseksi on täytettävä pelin sisäisiä ehtoja tavallisilla roduilla. ellauri269.html on line 148: Dräänit (Draenei) ovat Naarun ja Itkun seuraajia ja Pyhän Valon palvojia. He ovat alun perin kotoisin Nya Arguxen kaukaisesta maailmasta ja pakenivat sen jälkeen, kun Sargon yritti turmella heitä. Sitten he asettuivat Viemäriin örkkien (sax. Krauts, ven. Русски) kotimaailmaan, jossa rauhan jälkeen heidät murhattiin raa'asti Guldanin örkkien korruption (eng. holocaust) aikana. Lopulta he asettuivat Azerothiin (eng. USA) etsimään apua taistelussaan palavaa legioonaa (eng. arab commies) vastaan. Dräänit esiteltiin Palava Ristiretki -laajennuksessa. Kz. lähemmin paasausta Tytöt tytöt dräänien rodullisista esikuvista. ellauri269.html on line 152: New races for our mongoloid clients, inspired by Andy Panda and Charlie Chicken ellauri269.html on line 156: Suurin osa World of Warcraftin peluusta liittyy tehtävien (engl. quest) tekemiseen, joita saa pelin NPC (Non Playing Character)-hahmoilta. Tehtävästä saa usein palkinnon, joka voi olla esimerkiksi rahaa tai esineitä. Lisäksi lähes kaikista tehtävistä saa kokemuspisteitä (engl. experience points tai lyhyemmin Windows XP). Tehtävillä selvennetään myös pelin juonta. Suuri osa tehtävistä on niin kutsuttuja ketjutehtäviä, joissa uusi tehtävä jatkaa suoritetussa tehtävässä esitettyä tarinaa. Tehtävät saattavat olla muun muassa erilaisten esineiden ja aineiden keräilyä, paikkojen etsimistä, tietylle henkilölle puhumista, tietyssä paikassa käymistä tai tiettyjen vihollisten tappamista. Pelata voi myös yksin, mutta halutessaan pelaaja voi muodostaa ryhmän toisten pelaajien kanssa ja suorittaa tehtäviä, jotka yksin pelatessa olisivat liian haastavia. Ryhmässä pelatessaan pelaaja ottaa usein tietyn roolin asioiden onnistumiseksi. Pelissä voi perustaa myös killan, johon voi kutsua ystäviä, suunnitella oman vaakunan ja ostaa oman kiltapankin, johon killan jäsenet voivat varastoida tavaroita ja rahaa (manta) eli "panna kamat pois". Kiltalaiset saavat uusia kykyjä ja he voivat myös ostaa erilaisia palkintoja. Monien palkintojen ostamiseksi kiltalainen tarvitsee kuitenkin myös manta killalle, eli manaa. ellauri269.html on line 158: Kun pelaaja kuolee, hänen hahmonsa ilmestyy haamuna lähimmälle hautuumaalle. Toiset pelaajat voivat herättää muita pelaajia henkiin, kahdella pelin hahmolla on myös mahdollisuus ylösnousuun, jolloin toinen voi antaa jollekin toiselle pelaajalle väliaikaisen ylösnousemisen kyvyn. Pelaajan kuollessa hänen käyttämänsä esineet alkavat hajota ja näin ollen vaatia korjausta, jonka tietyt NPC-hahmot voivat suorittaa (luonnolisesti rahaa vastaan). Jos hahmon ruumis on paikassa, johon ei pääse tai jos pelaajalla on jokin muu syy, on mahdollista käyttää hautuumaalla olevaa Spirit Healer -NPC-hahmoa elvyttämään hahmo. ellauri269.html on line 160: Hahmon luonnissa pelaaja valitsee hahmoluokan (engl. class). Tässä vaiheessa hän voi vaikuttaa siihen, mitä roolia haluaa pelata. Hahmoluokkia on pelissä yksitoista, ja ne ovat kummankin puolen käytettävissä. Myös rodut (engl. race) vaikuttavat hahmoluokan valintaan, sillä kaikki hahmoluokat eivät ole jokaisen rodun käytettävissä. Pelaaja voi muokata hahmoluokkansa kykyjä ja ominaisuuksia taitopisteillä (engl. talents). Pelaajan tulee erikoistua tiettyyn kykypuuhun, joita jokaisella hahmoluokalla on kolme, paitsi druideilla neljä. Kykypuun valinta vaikuttaa suuresti hahmon pelattavuuteen ja siihen, minkä roolin hahmo voi tällöin ryhmässä ottaa. Pelin alkuperäinen tasokatto oli 60 ja nousi seitsemän ensimmäisen lisäosan myötä 120:een. Shadowlandsissä tasokatto alennettiin takaisin 60:een ja tason 120 pelaajat palautuvat takaisin tasolle 50. Nykyinen kattonopeus on 70. ellauri269.html on line 162: Druidi (engl. druid) on hyvin monipuolinen hahmoluokka, sillä se voi asettua mihin tahansa pelin taistelurooleista. Druidin rooli riippuu käytössä olevasta taitopuusta. Druidin pelaaminen perustuu hahmon olomuodon vaihtamiseen tilanteen mukaan, jolloin hahmon päätehtävä muuttuu muotoa vastaavaksi. Druidi voi muuttaa ulkomuotonsa esimerkiksi fyysistä vahinkoa hyvin kestäväksi karhumuodoksi (engl. Bear form), kovaa vahinkoa tekevään kissamuotoon (engl. Cat Form), nopeaan lentävään lintumuotoon (engl. Flight Form) tai taikoja tekevään pöllömuotoon (engl. Moonkin Form). ellauri269.html on line 164: Metsästäjä (engl. hunter) on puolestaan fyysistä vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Metsästäjä on erikoistunut mm. jousien ja tuliaseiden käyttöön. Metsästäjä pystyy kesyttämään itselleen lemmikin pelin pedoista ja käyttämään sitä esimerkiksi sitoakseen vastustajansa lähitaisteluun. Lemmikeillä itsellään on myös erilaisia taitoja. Lisäksi metsästäjät voivat ansoittaa maastoa. ellauri269.html on line 166: Maagi (engl. mage) on vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Maagilla on käytettävissään runsaasti loitsuja aina tulesta ja jäästä salaisiin voimiin (engl. Arcane Magic). Vaurioloitsuilla maagit voivat joko keskittyä vahingoittamaan yksittäistä vihollista tai jopa kaikkia tietyllä alueella olevia vihollisia. Maagi tekee pelissä suurta vauriota, mutta sen heikkous on huono kestävyys. ellauri269.html on line 168: Paladiini (engl. paladin) on sekarotuinen eli hybridiluokka, joka voi kykypuun valinnoilla toimia parantajana, vahingon tuottajana tai vastaanottajana eli tankkina. Raskaasti haarniskoituneina paladiinit ovat pelin sitkeähenkisimpiä hahmoja erityiskykyjensä ansiosta, joilla he voivat esim. muuttaa itsensä väliaikaisesti vahingoittumattomaksi tai loihtia erittäin voimakkaan parannustaian. Ne ovat ikäänkuin Leopard-panssarivaunuja. ellauri269.html on line 170: Pappi (engl. priest) on hahmoluokka, jolla on kaksi tehtävää, vahingon tekeminen tai parantaminen. Papilla on käytössään myös tehokkaita vihollisten hallintataikoja (engl. crowd control, lyh. engl. CC), jotka tekevät vihollisen hetkellisesti puolustuskyvyttömäksi, esimerkiksi kontrolloimalla vihollisen mieltä. Että tämmösiä influenssereita, tai perinteisemmin termein propagandaheppuja ja politrukkeja. ellauri269.html on line 172: Rosvo (engl. rogue) voi tiirikoida lukkoja sekä varastaa esineitä tai rahaa NPC-vastustajilta. rosvon tärkein ominaisuus on hiipimiskyky (engl. Stealth), joka on myös joidenkin taitojen edellytys. Rosvo on heikko joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi, mutta sen hyvinä puolina pidetään piiloutumis- ja salamannopeita lähitaistelutaitoja. ellauri269.html on line 174: Shamaani (engl. shaman) osaa parantaa, tehdä vahinkoa lähitaistelussa ja myös tehdä kauemmas ulottuvia vahinkoloitsuja. Shamaanin tärkeimpiä taitoja ovat toteemit (engl. totem). Niiden avulla shamaani voi saada itselleen tai tuoda ryhmäänsä parannusta tai manaa, parantaa lähitaisteluvoimaansa, parantaa puolustusta ja maagisia voimia ja tuoda lisää tuhovoimaa. Shamaani pystyy herättämään muita pelaajia henkiin ja ainoana pelattavana hahmoluokkana suorittamaan uudelleensyntymän käyttämällä erityistä Ankh-avainta, egyptiläistä käsiasetta joka on tuttu kiekkomaailmasta (Ankh-Morpork). ellauri269.html on line 176: Manaajavelho (engl. warlock) on maagista pimeiden voimien vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Manaajavelhot ovat keskittyneet pimeisiin voimiin kuten demoneihin ja kirouksiin. Manaajavelhon erikoisuus on kyky imeä muilta hahmoilta elinvoimaa, ja he pystyvät muuntamaan omaa elinvoimaansa manaksi. Apureinaan manaajavelhot käyttävät erilaisia demoneita. Manaajavelhon aiheuttama vaurio perustuu voimakkaisiin kirouksiin (esim. Vittu saatana perrkele! Jumankekka! Hevon vitun rämeet! Vittujen kevät ja kyrrpien takatalvi!), jotka aiheuttavat vastustajille vahinkoa ajan kuluessa, sekä demonien apuun. ellauri269.html on line 178: Soturin (engl. warrior) kykypuut keskittyvät kahteen tehtävään, vahingon aiheuttamiseen tai vahingon vastaanottamiseen. Soturi on paladiinin ja kuolonritarin ohella fyysisesti kestävin hahmoluokka, johtuen kyvystä käyttää raskasta levypanssaria. Soturit ovat kestäviä myös vahingontekoroolissa. Soturien kyvyt perustuvat raivoon, joka kasvaa taistelun edetessä. Tää on tuttua talvisotaleffoista. ellauri269.html on line 180: Kuolonritari (engl. death knight) on Luukurkon suutahduxen (eng. Wrath of the Lich King) -lisäosassa ilmestynyt pelin ensimmäinen sankarihahmoluokka. Sankarihahmoluokkaan tarvitaan jo ennestään käytössä oleva hahmo, ja kuolonritariin tarvittavan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 55 (pandareeneilla ja liittolaisroduilla aloitustaso on 10, mutta muille pääroduille tuli Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi 8). Kuolonritari voi toimia samoissa rooleissa kuin soturi. Kuolonritari on fyysisesti voimakas ja on tarkoitettu käyttämään levypanssaria. Kuolonritari on lähitaistelija, mutta kykenee myös loitsimaan. Nämä ovat hyvin usein rutto- tai tautityyppisiä loitsuja, samoja mitä Jahve käytti Himohaudassa. Yksi kuolonritarin kyvyistä on epäkuolleen apurin (engl. Ghoul) nostattaminen. ellauri269.html on line 184: Demoninmetsästäjä (engl. demon hunter) on Legion-lisäosassa ilmestynyt pelin toinen sankarihahmoluokka. Demoninmetsästäjään tarvittavan ennestään käytössä olevan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 98 (kunnes Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi tuli 8). Demoninmetsästäjä tehostaa itseään lähitaistelussa demonisella tulella sekä muilla surmatuilta demoneilta viedyillä voimilla. ellauri269.html on line 186: Loihtija (engl. evoker) on Dragonflight-lisäosassa ilmestynyt pelin kolmas sankarihahmoluokka. Se voi toimia joko pitkän kantaman taistelijana tai parantajana. He käyttävät uudenlaisia Empower-nimityksellä tunnettuja loitsuja. Loihtija aloittaa tasolla 58 (Shadowlandsissä tapahtuneen tasokaton laskemisen johdosta), mutta tarvitsee ennestään käytössä olevan hahmon, jonka kokemustaso on vähintään 50. ellauri269.html on line 188: Pelissä on laaja kirjo niin kutsuttuja luolastoja. Näitä on kahta eri lajia: normal dungeon -luolastot on tarkoitettu 15-110-tasoisille hahmoille ja heroic dungeon -luolastot yli 70-tasoisille pelaajille. Heroic-luolastot ovat haasteellisempia suoritettavia kuin normaalit luolastot. Luolastoissa on yleensä useita voimakkaita vihollisia, jotka pudottavat kuollessaan harvinaisia esineitä. Jokainen itsenäinen pelaajien joukko saa käyttöönsä oman luolaston, jossa voi edetä haluamallaan tavalla. Usein luolastoihin liittyy myös tehtäviä, joiden palkinnot ovat huomattavasti parempia kuin tavallisten tehtävien. Myös kokemuspisteitä tulee runsaasti, sillä luolastoissa on paljon vihollisia, jotka ovat niin kutsuttuja ”Moskvits elitejä”. Nämä ovat huomattavasti normaaleja vihollisia voimakkaampia, hyvin talvikäynnistyviä ja lisäksi niillä on usein enemmän terveyttä (engl. health), minkä myötä niiden kaataminen yksin on vaikeaa. Instanssiryhmä (engl. instance group) koostuu normaalisti viidestä pelaajasta ja kolmesta eri roolista. Rooleja ovat DPS (mikä tahansa hahmoluokka), healer (pappi, druidi, munkki, paladiini tai shamaani) ja tank top (paladiini, druidi, munkki, soturi tai kuolonritari). DPS:llä eli vahinkoa ajan mittaan (engl. damage per second) tekevällä roolilla tarkoitetaan vihollisia vahingoittavaa pelaajaa. Healer tarkoittaa parantajaa, joka voi kyvyillään suojella ja parantaa ryhmän jäseniä. Tank-roolin pelaajan työnä on kerätä vihollisten iskut itseensä. Viiden pelaajan ryhmissä on tavanomaisesti kolme DPS-pelaajaa, yksi parantaja ja yksi länsisaxalainen Leopard-tankki. ellauri269.html on line 194: World of Warcraftissa jokainen hahmo voi ottaa kaksi ensisijaista ammattia (engl. primary profession), ja kaikki toissijaiset ammatit (engl. secondary profession). Ensisijaiset ammatit liittyvät joko materiaalien keräämiseen tai tavaroiden luomiseen. Ensisijaisia ammatteja ovat yrttien kerääminen (engl. herbalism), malmien louhinta (engl. mining), nylkeminen (engl. skinning), alkemia (engl. alchemy), sepäntaito (engl. blacksmith), lumoaminen (engl. enchanting), konetekniikka (engl. engineering), kaivertaminen (engl. inscription), jalokivityöt (engl. jewelcrafting), nahkatyöt (engl. leatherworking) ja räätälintyöt (engl. tailoring). Toissijaiset ammatit ovat arkeologia (engl. archeology), ruoanlaitto (engl. cooking), ensiapu (engl. first aid) ja kalastus (engl. fishing). ellauri269.html on line 196: World of Warcraftissa jokaisella rodulla on oma historiantäyteinen kotikaupunkinsa. Näitä kaupunkeja on kuusitoista, joista yksi on lähes hylätty ja toinen rakennettu uudeksi pääkaupungiksi aiemman tuhouduttua. Worgenien Gilneas City on suurimmalta osin hylätty sotien jäljiltä epäkuolleiden takia, ja hiisaajien alkuperäinen kaupunki Undermine hautautui laavaan. Jokaisessa pääkaupungissa on huutokauppa, joka on yhteydessä muihin huutokauppoihin. Kotikaupunkien lisäksi huutokauppa on Gadgetzan-, Booty Bay- ja Everlook-kaupungeissa, jotka ovat molempien osapuolien käytössä (nämä eivät kuitenkaan ole yhteydessä osapuolten omiin huutokauppoihin, vaan ovat niin sanottuja neutraaleja huutokauppoja). Pelissä on myös kolme suurta neutraalia kaupunkia: Ulkomaissa sijaitseva Shattrath, alun perin Northrendissä ja myöhemmin Särjetyillä saarilla sijainnut Dalaran, sekä Varjomailla sijaitseva Oribos. Niissä vallitsee rauha (engl. sanctuary) Lauman ja Liittouman välillä. Taisteleminen näissä kaupungeissa on pääosin estetty, tosin Dalaranin viemäriverkostossa on areena, jossa taisteleminen on kuitenkin mahdollista. ellauri269.html on line 204: Darnassus: Nykyisen Elämän Puun, Teldrassilin, oksilla sijaitseva yöhaltioiden kaupunki. ellauri269.html on line 208: Shrine of Seven Stars: Osa Vale of Eternal Blossomsin pääkaupunkia, Mogu'shanin palatsia. Liittouman tukikohta Pandariassa. ellauri269.html on line 221: Undercity: Tirisfal Gladesissa (suom. Tirisfalin lehto) entisen Lordaeronin kaupungin raunioiden alapuolella sijaitseva epäkuolleiden pahamaineinen kaupunki, jossa aikoinaan vallitsi rutto. ellauri269.html on line 223: Silvermoon City (suom. Hopeakuu): Eversong Woodsissa sijaitseva verihaltioiden puoliksi Kalmorutton (engl. Undead Scourge) epäkuolleiden invaasiosta tuhoutunut kaupunki. ellauri269.html on line 225: Shrine of Two Moons: Osa Vale of Eternal Blossomsin pääkaupunkia, Mogu'shanin palatsia. Lauman tukikohta Pandariassa. ellauri269.html on line 233: Shattrath: Sha'tar-nimisen naarujen ryhmittymän hallitsema sekä Aldor-nimisen draenei-ryhmittymän ja Scryereiksi kutsuttujen verihaltioiden asuttama kaupunki Ulkomaissa. Myös Khadgar asui siellä Toisen sodan jälkeen, kunnes palasi sieltä myöhemmin Dalaraniin. ellauri269.html on line 235: Dalaran: Kirin Torin magokraattien hallitsema kaupunkivaltio, joka voi leijua tai teleporttautua paikasta toiseen. Ennen Kolmatta sotaa se sijaitsi vuosisatoja Lordameren järvellä ennen kuin Archimonde tuhosi sen. Se jälleenrakennettiin myöhemmin Northrendiin, josta se siirrettiin myöhemmin nykyiseen olinpaikkaansa: Sargerasin haudan lähelle, Särjetyille saarille. ellauri269.html on line 239: Valdrakken: Lohikäärmesaarten pääkaupunki, joka edustaa kaikkia lohikäärmeitten viiden pääryhmittymän saavutuksia vuosituhansien ajoilta. ellauri269.html on line 242: World of Warcraft sai hyvän vastaanoton maailmanlaajuisesti julkaisunsa aikaan. Peliä kohtaan oli suuret ennakko-odotukset ennen julkaisua. Vaikka peli seuraa samanlaista mallia ja käyttää samanlaisia konsepteja kuin monet muut roolipelit, niin pelin tapa vähentää katkoja ja odotusta oli pelaajien mieleen. Hyvä esimerkki on pelaajan kuolema: joissain MMORPG-peleissä pelaaja saa suuren rangaistuksen hahmon kuolemasta, kun taas World of Warcraftissä hahmo toipuu nopeasti ja pystyy jatkamaan pelaamista nopeasti. Se on mukavaa, ei tarvi odottaa viimeistä tuomiota eikä jäädä kiirastuleen makaamaan. Taistelu oli toinen osa-alue, josta odottelua ja taukoja oli vähennetty. Arvostelijoiden mielestä nämä muutokset tekivät pelin miellyttäväksi niille, jotka halusivat pelata vain vähän aikaa kerrallaan, mutta silti saada hyvän pelikokemuksen. Myös nopea kokemuspisteiden kerääminen sai kriitikoiden keskuudessa kiitosta. ellauri269.html on line 246: Pelille julkaistiin 16. tammikuuta 2007 pelin ensimmäinen lisäosa, World of Warcraft: The Burning Crusade. Toinen lisäosa World of Warcraft: Wrath of the Lich King (Luukurkon suutahdus) julkaistiin 13. marraskuuta 2008. Pelin kolmas lisäosa World of Warcraft: Cataclysm julkaistiin 7. joulukuuta 2010. Neljäs lisäosa, World of Warcraft: Mists of Pandaria julkaistiin 25. syyskuuta 2012. Viides lisäosa, World of Warcraft: Warlords of Draenor, julkaistiin 13. marraskuuta 2014. Kuudes lisäosa, World of Warcraft: Legion, julkaistiin 30. elokuuta 2016. Seitsemäs lisäosa, Battle for Azeroth, julkaistiin 14. elokuuta 2018. Kahdeksas lisäosa, Shadowlands, julkaistiin 23. marraskuuta 2020. Yhdeksäs lisäosa, Dragonflight, julkaistiin 28. marraskuuta 2022. Olisiko Paulista tullut bioteknologian tohtori ilman WoWia? Se selviää vasta viimeisellä tuomiolla. Vittumainen peli joka tapapaukauxessa. ellauri269.html on line 250: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri269.html on line 251: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri269.html on line 253: Tuisku Viihteen örkit auttoivat South Parkin hahmoja pelaamaan Wow peliä. Ne oli tosi viileitä! People emoting! ellauri269.html on line 255: You're gonna meet some gentle people there / For those who come to San Francisco / Summertime will be a love-in there / In the streets of San Francisco / Gentle people with flowers in their hair / All across the nation such a strange vibration / People in motion /There's a whole generation with a new explanation / People in motion people in motion! Make love not Warcraft! ellauri269.html on line 257: World of Warcraftia käsiteltiin South Park -animaatiosarjan 10. tuotantokauden kahdeksannessa osassa Make Love, Not Warcraft, joka toteutettiin yhteistyössä Blizzardin kanssa. Jakso voitti Emmy-palkinnon parhaana alle tunnin pituisena animaatiosarjan jaksona vuonna 2007, ja sen mukaan on nimetty pelissä esiintyvä samanniminen saavutus (engl. achievement). ellauri269.html on line 266: Everyone starts somewhere.. Beginner (left) gets harassed by an old hand (right). You can also choose your gender. ellauri269.html on line 267: How to Purchase World of Warcraft ellauri269.html on line 269: World of Warcraft is free to play up to level 20 so that new players can experience the game without first having to buy it, and get well and truly hooked. If you have got hooked on drugs, you know the deal. ellauri269.html on line 271: Once you reach level 20, or before if you are enjoying yourself and want full access, you will need to purchase Game Time. This will allow you access to all content up to Level 50. ellauri269.html on line 273: Monthly Increments: The easiest way to purchase World of Warcraft game time is to sign up for a recurring subscription: World of Warcraft®: Subscription. You can pay monthly, or in 3 or 6 month blocks for a discount. ellauri269.html on line 277: Paying With Gold: You can also buy game time with the gold that you earn in game. Visit the Auction House and select WoW Token. The price fluctuates quite a bit, so you may have to keep a careful eye on it to figure out your best deal. ellauri269.html on line 279: In order to unlock all of the features of the game, including the latest end game content, you will need to purchase Shadowlands, the latest expansion of the game: World of Warcraft®: Shadowlands ellauri269.html on line 281: World of Warcraft has a concept called Realms for dividing players into population groups. The idea is that if everyone who played WoW was all in the game at once, it would be super crowded, very laggy, and generally difficult to play and have a good time. To solve this issue, Blizzard set up multiple servers so that each person can play the game in an environment where there are other players, but not too many other players. Each Realm is a different server and the players on each Realm can see, interact, and play with each other. If you want to play with someone on a different Realm, you can, but we'll get to that in a minute. ellauri269.html on line 283: Now it is time to create your character! There are three primary choices that you need to make: Faction, Race, and Class. These are important because they dictate how you will interact with the game and with other players. Faction and Race can be changed for a price, but Class is a permanent decision. The only way to change Class is to create a new character. (This is actually factually wrong: in real life, you can change Faction for free and Class for a price, but there is no way to change Race!) ellauri269.html on line 287: This is World of Warcraft and that means that there needs to be a war. For players, there are two factions in this conflict: The Horde, and The Alliance. ellauri269.html on line 289: Picking your faction is a major choice because players playing in separate factions cannot interact with one another in a peaceful way. This is factually correct: if you side with the West, you are not expected to show ANY understanding for the East. This includes both chat and other social activities, including forming groups to complete objectives. If you want to play with friends, make sure you join the faction that they are affiliated with. ellauri269.html on line 291: The Alliance and the Horde each have different backgrounds and stories, and are divided along racial lines. Which faction you choose will dictate where you play, who you play with, and what Races you can play. This may sound all too realistic, but that is how the cookie crumbles! ellauri269.html on line 293: When World of Warcraft first started, The Alliance was what one could describe in RPG terms as the Normal Races, while the Horde was the Monstrous Races. As time has passed, that line has become fuzzier but still serves to give a general idea of what the divisions are. As you'd expect, the Westerners are normal and the Hordes of the East are monstrous. ellauri269.html on line 299: The Horde is the Red (what else) Team. They are governed by a council (Central Committee) from the capital of Orgrimmar (Moscow) in the Durotar (Russian) zone, on the continent of Kalimdor (Asia). ellauri269.html on line 303: Within each faction, you can pick from seven different races, Alliance players can be Humans, Dwarves, Night Elves, Gnomes, Draenei, Worgens or Pandarens, while Horde players can be Orcs, Undead, Tauren, Trolls, Blood Elves, Goblins or Pandaren. Each race can only be certain classes, so picking a race will limit which class your character can be. There are other playable races in the game, but they are unlocked through gameplay and you won't have access to them immediately. ellauri269.html on line 308: Which WoW race are you? I guess they are all sorta humanoid from the belt down. And that's what counts. ellauri269.html on line 311: There are twelve different classes in World of Warcraft, each with their own strengths and weaknesses. As a new player you can select any class but Demon Hunter or Death Knight, which both require that you already have a level 10 character before you can play one. You can learn more about each class by hovering over its icon on the character creation screen. ellauri269.html on line 313: For more details on each class, what they do, and why they may be the class for you, check out our comprehensive guide on the topic: Choosing Your Class: A Beginner's Guide. ellauri269.html on line 315: Choosing your class in World of Warcraft can be one of the most important and time consuming decisions a player ever makes. And time is money! When you are in the process of creating a new character, one of the first things you will notice (aside from gender, race, and faction selection) is that there are what's called "Classes". In World of Warcraft, there are a total of 12 classes to choose from and they are as follows: Death Knight, Demon Hunter, Druid, Hunter, Mage, Monk, Paladin, Priest, Rogue, Shaman, Warlock, and Warrior. Each class provides its own set of unique benefits, abilities, and spells (as you will discover from reading this guide). ellauri269.html on line 319: Upon reaching level 10, you will be able to select what is called your specialization or spec. Each class in World of Warcraft has its own set of different specs that further diversifies the class by adding unique abilities only that spec can use as well as potentially changing the role that class plays in content. For example: As a Demon Hunter you have two specs: Havoc and Vengeance. While both specs share abilities that are common to the class such as Double Jump and Spectral Sight, both specs have unique abilities that differentiates one spec from another. As a Havoc demon hunter, you have spells like Blade Dance to deal out more damage, or as a Vengeance demon hunter, you have spells like Demon Spikes and Fiery Brand which allows you to take less damage and keep enemies off of your allies. ellauri269.html on line 328: Former minions of The Lychee King, Death Knights (or DK's) are constructs of undeath that utilize undead minions, plagues, the chill of the grave, and even the blood of their enemies to enhance their combat performance. Death Knights have three specializations: Blood, Frost, and Unholy. All three specializations utilize strength as their primary stat, wear plate armor, and use two class specific resources called Runic Power and Runes to cast abilities and spells. As a DK you are able to use One-Handed Axes, One-Handed Maces, One-Handed Swords, Polearms, Ringworms, Two-Handed Axes, Two-Handed Maces, Two-Handed Swords and Under-Handed Tricks. Some spells and abilities that ALL Death Knights have access to include: Raise Ally, Mind Freeze, Control Undead, and Death Grip. Please note: With your purchase of Sladowlands, Death Knights are also available to Allied Races, because they are so much fun. Races That Can Be Death Knights are ellauri269.html on line 334: - Gnome - Mag'har Orc ellauri269.html on line 338: - Mechagnome - Pandaren ellauri269.html on line 344: There are equally long-winded and boring explanations of all the "Classes", which turn out to be more like Nazi corporations than Marxist class identities. I won't go any futher into them since the book I bought is about the Leech King, the boss of the Death Knights. We can think of them as something like the Wagner Group and the Lychee King as Yevgeny Prigozhin. ellauri269.html on line 346: The Wagner Group (Russian: Группа Вагнера, romanized: Gruppa Vagnera), also known as PMC Wagner (Russian: ЧВК[a] «Вагнер», romanized: ChVK «Vagner»; lit. 'Wagner Private Military Company'), is a Russian privately owned paramilitary organization. It is variously described as a private military company (PMC), a network of mercenaries, or a de facto private army of Russian President Vladimir Putin, depending how hawkish you are. The group operates beyond the law in Russia, where private military contractors are officially forbidden. While the Wagner Group itself is not ideologically driven, various elements of Wagner have been linked to neo-Nazis and far-right extremists, now fighting the Ukrainian neo-Nazis and far-right extremists in a war which is just unjust. ellauri269.html on line 348: The group came to prominence during the Donbas War in Ukraine, where it helped pro-Russian separatist forces of the self-declared Donetsk and Luhansk People's Republics from 2014 to 2015. Its contractors have reportedly taken part in various conflicts around the world—including the civil wars in Syria, Libya, the Central African Republic (CAR), and Mali, often fighting on the side of forces aligned with the Russian government. Wagner operatives have committed war crimes in areas where they are deployed. The accusations include rapes and robberies of civilians, and torturing accused deserters. ellauri269.html on line 350: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here. ellauri269.html on line 357: Kylmän ilmanalan hepuilla on turkixet kuin Masochin Venuxella, ja torahampaat kuin villisialla. Mr. Putin istuu pitkän pöydän päässä, örkki Prigozhin toisessa pelipäädyssä pääkallotatuoituna, ja kaukalon laidalla notkuu kuppainen poika joka ei ole peltokana (quail) vaikka örkki irvistelee rumasti. Onko tää se standup koomikko? Putin kuuntelee sen puhetta mieluummin kuin örkkiä vaikka kaveri putoilee tuolilta. Puhdasta fantasiaa ellauri269.html on line 360: Jenkkifantasioissa kuulu asiaan ezä olet muita parempi ja rikkaampi mutet anna sen nousta päähän, kusen kuuluu jo olla siellä tukan alla piilossa, ja muidenkin kuuluu tietää se, muuten se on turpasaunan paikka. Naiset kasvattaa kukkia jauhotahra naamassa. Kunkku nyökkää ämmälle kohteliaasti ja palaa miesten asiaan. Stormwind on kaatunut. Sieltä tulee Lordaeroniin imigrantteja. Nyt on piru merrassa. Eloonjääneiden joukossa on prinssi Volkswagen Variant. Onkohan se hampaattoman Opan näköinen? Sen pappa Llama kuoli kahakassa, Opasta tulee poltetun maan uusi kuningas. Kunkkukolleegan kohtalo tuntuu Arthritixestä pahemmalta kuin tuhannet kodittomat piruparat. Arthritixen isä Teiresias salaa peukutti Artun retkiä rotinkaisten parissa. Viisas poliitikko kiertää konstituenttejä ja tarjoo niille kahvia pahvimukeista. Muistathan sitten äänestää minua. Kuningas Teiresias joka istuu timanttituolissa välittää syvästi alamaisista. ellauri269.html on line 362: Tää pelifantasia on ilmeisesti lohtunamia teini-ikäisille tai siihen jumahtaneille inseleille jotka on jääneet ilman iskän hyväxyntää. Oops. Anyway, expectedly, these allied West--- North- Easterners had been invaded by a horde of tusked orcs of the Mordor denomination. Isoja ja vihreitä kuin Shrek, tai sen räkäklunssi. Tappoivat Opan koko suvun. Onpa kiva saada orpo aatelinen Opa leikkikaverixi. Celia sisko oli vain tyttö, ja Jari patraskia. Onni onnettomuudessa. But seriously, nyt on koko rotu vaarassa. Örkkeihin ei käy sekaantuminen, vielä ainakaan. 9-vuotiaat puhuvat toisilleen kuin kirjassa. Fair enough, siinähän ne ovatkin. Opan pikkuhousut ovat lujaa riimukangasta. Nää heput puristelevat koko ajan toistensa olkia. Opa ei pidä talvesta. ellauri269.html on line 364: Arthritis on täys alottelija puumiekan heilutuxessa. Opa ei jaksa kazella vaikka on optimisti. He hopes A. will be handing him his rear in no time. He is athletic and fast. Siilinjärveläinen musta lestadiolaispoika veivaa rastalettejä E. Saarisnahkatakissa Kasurilan rinteessä. Nimi on Sex Mane ja se rukoilee Lassia ja Leeviä tauoilla. Jo on mennyt maailma lengolle. ellauri269.html on line 366: Pahat örkit murhaavat uljaita palatiineja hyökkäysodassa, jotka kaatuvat uhrautuvasti isänmaan puolesta ja tuhoavat ohella vihollisen elävää voimaa profylaktisesti eliminoimalla rumia örkkejä. ellauri269.html on line 369: Senioria ei saa kuzua vanhuxexi, se on loukkoovoo. Höh senior on latinaa ja tarkoittaa liian vanhaa. Rumoresque senum severiorum omnes unius aestimemus assis. Nobis, cum semel occidit brevis lux, nox est perpetua una dormienda. ellauri269.html on line 378: "He should be killed", growled Varian as they watched from the parapets Doomhammer being hauled toward the palace. "And I wish I could be one to do it". No such luck. Prinssi Andrew halutaan häätää Windsorista. He's a roal (sic) pain in the arse. ellauri269.html on line 380: "He's going to the Undercity," said Arthas. The ancient royal crypts, dungeons, sewers, public toilets and twining alleys deep below the palace had somehow gotten that nickname, as if the place was simply another part of town. Which it was! Dark, dank, filthy, the Undercity was intended for prisoners or the dead, but the poorest of the poor in the land somehow always seemed to find their way in. If one was homeless or a university professor, it was better than freezing in the elements, and if one needed something illegal, even Arthas knew that that was where one went to get it. Now and then the guards would go down and make a sweep of the place as a pro forma gesture to clean it out. (This imagery courtesy of New York Subway Authority.) ellauri269.html on line 384: Tuomioja karkasi viemäristä, jäi kiinni ja heitettiin länkkäreiden keskitysleirille Guantanamoon, karkasi sieltäkin, kuoli ja haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja piileskelee nyt varmaan Isixen hoteissa pakolaisleirillä Syyriassa. Musta portaali on taas avattu, huhutaan. Ehkä susta. Kumpi hevonen on parempi, Steadfast vaiko Invincible? Vaiko ruunaseniori Trueheart? Ei Polle on paras, se on maailman monin poni. Governess tunnustelee 11-vuotiaan puista pikku harjoitusmiekkaa ja toteaa: oikea pikkumies! Et tarvi enää governessia vaan jotain liukkaampaa. Arttu leikkii mielikuvitusleikkiä: Örkki ei polvistu ja suo rispektiä. Off with his head! Off with his hoodie, to start with. ellauri269.html on line 386: Muradin tuli yxkax oven puolikkaasta, hän on islamistiknääpiö. Olipa noloa, yllätti Artun puuhailemassa puumiekalla. Arttua itketti. Sizemenee luvatta razastamaan alaikäisellä varsalla, putoaa selästä ja hevoset karkaavat. D-oh! Hu-oh! Jo on kökköä. ellauri269.html on line 388: Arttu perrkele uskoo kyllä Lightiin, pelikonsolin taustavaloon, mixei uskoisi, näkeehän sen 2-ulotteisesti sokeinkin. Mutta se ei mieluusti polovistu kipeällä polvella eikä laita puheeseen hartaita viitteitä tyyliin "Jos valo suo". Pestyään naaman Arttu pukeutuu asuun, joka on yxinkertainen mutta elegantti. Kyllä näkyy että tämän läpyskän kirjoittaja on naaraspuolinen! ellauri269.html on line 393: Koitin kuikkia kirjan lopusta miten iilimatojätkälle käy loppupeleissä, mutta siellä olikin ihan erinimisiä hahmoja, joku muotoa muuttava kämänen demoni ja naisia, plus jotain uikuttavia hämärähahmoja. Sitten vasta huomasin että se olikin seuraavan osan priikveli, eli World of Warcraft Stormrage! By Richard M. Knaak, no less! Saatavana myös sähkökirjana. ellauri269.html on line 395: Tarina jota just luen perustuu osittain Tuisku Viihteen tiezapeliiin Warcraft III: Kaaoxen hallitusaika ja sen laajennusosaan Warcraft III: Jäätynyt valtaistuin. Nää 20v sitten ilmestyneet pelit olivat myyntimenestyxiä ja voittivat palkintoja kuten Vuoden Peli. Se on vieläkin pelikilpailujen peruskauraa, tai oli. Jos haluat (vastoin odotuxia) lukea siitä vielä lisää, niin voit lukea vielä 18 kirjaa ko. henkilöiden kommelluxista, mm. Erkki Tuomiojan lapsuus (Rise of the Horde, by myself). ellauri269.html on line 397: TAISTELU RAIVOAA ETIÄPPÄIN. Olet tavannut Arthasin. Olet nähnyt hänen nuoruutensa, suurimman lovensa, suurimman menetyksensä ja suurimman haasteensa. Olet nähnyt hänen epätoivoisimman hetkensä, hänen julman nousunsa valtaan ja lopulta hänen heräämisensä. Mutta se on vain sisävuoro. Nyt voit haastaa hänet itse World of Warcraft: Wrath of the Lich Kingissä World of Warcraft on online-roolipelikokemus, joka sijoittuu palkittuun Warcraft-universumiin. Siinä pelaajat luovat omia sankareitaan ja tutkivat, seikkailevat ja etsivät valtavaa maailmaa, joka on jaettu tuhansien muiden pelaajien kanssa. Seikkailivatpa he yhdessä tai taistelevat toisiaan vastaan eeppisissä taisteluissa, he muodostavat ystävyyssuhteita, takovat alliansseja ja kilpailevat vihollisten kanssa vallasta ja kunniasta. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää! ellauri269.html on line 402: Tosi outoa että on tollasta kuin jumalan palvelu. Mitä palvelua se nyt tarvizee, ei siltä kai koskaan kumi puhkea? Ei Jee-suxenkaan alkuunpanossa käytetty kumia. Arktixesta tuntui mukavalta kuitenkin kun piispa pyysi siunausta sille nimen mainiten. Se hieho oli lady Jaina Proudmoore, amiraalin tytär. Jaina taisi olla joku hindulahko, sekö joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään? Maagihommat sopii paremmin tytöille kuin pfalzgrafin paikka, jonkalaiseen juotikasta leivotaan. (Jainalaisuudesta paasataan albumeissa 143 ja 145. Ahimsasta on ollut puhetta enemmän kuin passim.) ellauri269.html on line 406: Yöllä Arttu ehdottaa Jainalle pikku seikkailua. Minkäläistä? Trust me! Luotathan! Hizi montakohan damselia on joutunut distressiin tuosta suosituksesta! Käydään kurkkimassa mamuleiriä! ellauri269.html on line 413: 16-v. Kalja aijotaan naittaa jollekulle liittolaiselle siltä kysymättä, sellaista aikaa eletään. Lordi Daval Prestolle, to be exact. Kalja ei ole mielestään edes elukka, se on esine. Oikeammin tavara. Arttu ize haluaisi kumppanin, ystävän, ja tottakai - tavaran. Mutta kurkona sen pitää valita kantakirjatamma (tosin voihan sillä olla varatavaroita tallin perällä). ellauri269.html on line 415: Blackmoore (tää kynäilijä tykkää moorenimistä) haisee aamullakin viinalta ja sen isä oli ilkeä whistleblower, varmaan siis poikakin. Ja sillä on veltto katamiitti kaveri, ihan vaistomaisesti eklottava limaska. Taretha Foxton näyttää kyllä quite a dishiltä. Arttu on 17v, ei sakkolihaa enää. ellauri269.html on line 417: Hulkin näköinen örkki Tralli on aika spesimen. Incredible Hulk oli sekä voimakas että hurja. Mutta hän ei aina ollut vihreä. Teknisten rajoitusten vuoksi Incredible Hulk itse asiassa aloitti päivänsä harmaana sankarina. Oikein. Hänen ensimmäinen esiintymisensä näki hänet jättimäisenä harmaana hirviönä. Vasta numero kaksi hän lopulta otti kuuluisan vihreän ihonvärinsä. Vaikka se on örkki, Trolli kiroilee gutturaalisesti commonixi: sanoo yuu bäästäd, mädöfäkö, yuu khaant! Mutta mitäpäs jos Trolli karkaa? Se voisi opettaa muutkin trollit kiroilemaan commonixi! ellauri269.html on line 419: Artun pitäisi nyt nussia Taretha Foxtonia, isännät insisteeraa. Arttu (joka siis tulee naiskynäilijän kynästä) ei tahdo suostua. Sen sijaan se nakertelee uhkean Foxtrotin kanssa perunasipsejä tuntikausia. Taretha on helpottunut mutta vähän haikea. Onnexi Prestokin paljastuu huijarixi, ettei kummankaan kurkonlapsen ole pakko harjoittaa puberteeettisexiä. Phew! ellauri269.html on line 421: Is it possible for people to have sex in World of Warcraft? ellauri269.html on line 423: On muuten merkillepantavaa että koko Wowissa ei ole yhtään panohuonetta, vaikka päitä katkeilee ja veri roiskuu ihan sikana. Mikä vaan todistaa että KILL! ei ole izeisarvo, vaan tärkeämpien arvojen EAT! ja FUCK! palveluxessa. Saat katkoa vaikka kuinka monta virtuaalipäätä kunhan pidät näpit poissa vulvasta. Heus puer! Digitos e vagina! ellauri269.html on line 425: Originally Answered: Is it possible for people to have sex in WoW? The short answer is no - there are no specific in-game mechanics that allows characters to have intercourse with each other. ellauri269.html on line 426: However, there is a gameplay style called Erotic Role-Play (ERP) where players can role-play sexual acts. The Moon Guard realm is notorious for this, but it's frowned upon - World of Warcraft is a game that is rated suitable for teenagers. Whilst I personally have no issue with what consenting players do in private or guild channels, ERP can be problematic when it takes place in public chat channels. But it's all textual. No actual humping with huge green orc penises in magenta arses is countenanced. ellauri269.html on line 428: You can actually have sex with erectile dysfunction. But you won't be able to stick you huge green pecker in a magi's awaiting slit, that is simply ruled out. It is like putting toothpaste back in the tube. The rest is just boring. ellauri269.html on line 432: Siis tätä ei oikeasti tapahdu Wow-pelissä, vaikka monet siitä haaveilevat. Kuuensaan kurkku. ellauri269.html on line 434: "Lad, no one feels ready. No one feels he deserves it. And you know why? Because no one does. It's grace, pure and simple. We are inherently unworthy, simply because we're human, and all human beings-aye, and elves, and dwarves, and all the other alliance races-but not orcs-are flawed. But Coors Light loves us anyway. It loves us for what we sometimes can raise from our breeches in rare moments. It loves us for what we can then do to others. And it loves us because we can help it share its message by striving daily to be worth a green orc, even though we understand that we can't ever truly become so." ellauri269.html on line 436: Jaina ei isompana ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, mutta muuten mukava. Arkkipiispa näytti neuvostolaisten Jääukolta. No toimihan ne valot lopulta, ja kaikki paikallaolijat antoi Arthritixelle oikein ison käden. Whoop! Olen baldakiini! Saisinkohan sen alla suudella morsianta? Better not. Tähän päättyy osa 1. ellauri269.html on line 439: Lopulta kolmas sota alkaa. Tarina kertoo, että Arthas ja Jaina tapaavat Kel'Thuzadin, Arthas kutsuu Utheria petturiksi ja erottaa hänet ja Hopeakäden ritarit palveluksesta, koska he kieltäytyivät auttamasta Stockholmen teurastusta. Ajan myötä Arthasin kostoretki johtaa hänet Kuuranupille, Myrkkymlikan (muka) kuolemaan ja hetkiin, jotka johtavat kuningas Terenaksen murhaan ja sen jälkeen. ellauri269.html on line 445: Fantasiafiktiossa, (/ˈlɪtʃ/; like, "corpse") on eräänlainen ruumis, luurangon näköinen epäkuollut otus. Brittien hautuumailla on rumihille Lich Gate. Luukurko oli Vitsauksen mestari ja herra, jota hän hallitsi telepaattisesti Dominointimelan avulla Frozen-heittoistuimeltaan Jäätelökruunu-linnakkeen huipulta. Selvensikö yhtään? ellauri269.html on line 447: Eli siis Kil'jueeden Vedättäjä loi alkuperäisen Luukurkon örkkishamaani Nörttylin hengestä tarkoituksenaan nostaa epäkuolleet armeijat heikentämään Azerothia valmistautuessaan Palokunnan tulihyökkäykseen. Aluksi Kuuranupin kanssa jäädytettyyn wc-istuimeen. Oubliette (Suom. Tyrmä): A dungeon with a tunnel in the rear as its only means of entrance or exit. A secret pit, usually in the floor of a dungeon or a dark passage, into which a person could be precipitated and thus be destroyed unawares. ellauri269.html on line 458: Haukotus on Kidan hallitsijan, vanginvartijan, vallan istuin, niinkö helvetti. Se toimii ikuisena vankilana ravintola Kosmoksen vaarallisimmille sieluille ja on yksi vaarallisimmista torneista koko olemassaolossa. Kuten Kita itse, Dominan voima on kudottu Haukotuxen kankaaseen, ja vanginvartijan pahansuopaisuus läpäisee kaiken sen sisällä. Se on paikka vailla toivoa tai (hu-oh) lunastusta. Jokainen loputtomaan kuiluun kohoava kerros on julmempi kuin edellinen kuten Dantella; Haukotuxeen kiipeäminen on nousta syvemmälle epätoivoon. Tornin sisustus uhmaa kaikkea perinteistä logiikkaa: sen käytävät ovat valtavia ja näennäisesti loputtomia, niin pitkälle, että niitä vaeltelemalla voisi viettää ikuisuuden tai ainakin iltakauden ennenkuin isi tulee ovelle vikisemään, ja ne muuttuvat jatkuvasti Vanginvartijan tahdon mukaan. Mitä syvemmälle Torghastiin matkustaa, sitä lähemmäksi pääsee myös itse vanginvartijaa. ellauri269.html on line 462: Alttien pääsy Torghastiin on tilinlaajuinen. Avaa pääsy yhdelle hahmolle ja kaikki seuraavat merkit saavat pääsyn tason 60 saavuttamisen jälkeen. ellauri269.html on line 464: Kampanja kattaa joidenkin jälkeen jääneiden hahmojen vapauttamisen ja Riimunävertäjän lukituksen avaamisen. Tehtäviä tarjotaan yleensä viikoittain tai 20 tunnin aikaportilla pelaajille, jotka ovat saavuttamassa nirvanan. Jos Bolivar ei tarjoa välittömästi jatkotehtävää, tarkista tilanne hänen kanssaan 20 tunnin kuluttua. ellauri269.html on line 470: Dominan napakoru -kampanjan aikana pelaajat löytävät välittäjän Vernissan jostain tornista. Hän on luonut Monien esineiden laatikon, mutta harva tajuaa, ettei hän pysty käyttämään sitä. Kuolemassaan hän luovuttaa sen Kitatämpsyttäjälle. joka tuo sen tyrmään. ellauri269.html on line 474: Kil'jueedeniä ja Palavaa legioonaa palvelevat nathrezimit kantoivat kaksi Dominaatioastiaa verhon yli ja sitoivat Luukurko Nörttylin ruumiittoman hengen niihin, minkä jälkeen hänet vangittiin. Jäinen hauta nimeltä Jäädykeistuin. ellauri269.html on line 480: Kun Artturi ja hänen aviomiehensä saapuivat, he tapasivat Muhammed Messinkiparran, kääpiömatkailijan, joka oli etsinyt Kuuranuppia kuultuaan aseen voimasta. Kun kauhuherra Haisumalikan joukot alkoivat lähestyä heitä, Arttu ja Muhammed riensivät ottamaan sen haltuunsa. ellauri269.html on line 482: Kuuranuppia puolustivat The Guardian-verkkolehti ja useat revenantit. He yrittivät varoittaa Artturia vaarasta, mutta hän ei huomioinut varoitusta ja tuhosi heidät. Kun he löysivät miekan, Mujeddin luki pylväässä olevan tekstin: "Joka ottaa tämän terän, käyttää iankaikkista voimaa. Aivan kuten terä repäisee lihaa, niin voiman täytyy arpeuttaa henkeä." ellauri269.html on line 484: Aladdin tajusi silloin, että terä oli kirottu, mutta Ratas sanoi, että hän mielellään kantaisi minkä tahansa kirouksen pelastaakseen kotimaansa. Kun nämä sanat lausuttiin, miekkaa ympäröivä jää murtui ja räjähti ulospäin. Muradiiniin osui rosoinen sirpale ja ilmeisesti tappoi hänet. Arthas hylkäsi kumivasaransa [ Valon kosto ] ja ryntäsi parantamaan ystävänsä. Luukurko, Kuuranupin kautta, alkoi kuiskaa hänelle, ja Arthas jätti Muradinin, jonka hän luuli kadonneen, ja tarttui terään. ellauri269.html on line 486: Miekka kädessään Tarhas palasi tukikohtaansa. Hän aloitti vastahyökkäyksen luumalikoita vastaan ja tuhosi nopeasti kauhuherran tukikohdan. Malfoy kohtasi prinssi Harryn ja kertoi hänelle, että Luukurko oli tiennyt, että hän ottaisi sen kirotun miekan. Hän puhui kuin uskoisi, että Arttu oli nyt hänen puolellaan, mutta yllättäen Arthas käytti riimuterää tappaakseen hänet. Artusta oli tullut paha! Kun hänen sielunsa oli menetetty Luukurkolle, Arttu perkele pakeni Peräreiän jäätyneelle jätteelle. ellauri269.html on line 488: Nyt Vitsauksen kuolemaritarina (kuole mari tarina?) Arthas tappoi ja käänsi entisen armeijansa ennen kuin palasi Ilmaveiviin, missä hänet tervehdittiin kuninkaallisesti. Arthas eteni suoraan valtaistuinhuoneeseen, jossa hän tappoi muitta mutkitta oven takana yhä vinkuvan isänsä ("ezä viizizä") kuin Tom Riddle tai Oidipus, eli siis kuningas Tena Gentlemanin, ja päästi näin virtsauksen vapaaksi kaikkialla kaupungissa. Kun Arthas kohtasi entisen mentorinsa Uther Valontuottajan Angorahallissa, sähköntuottajan kumivasara törmäsi riimuterän kanssa. Jokainen aseisku purkautui sotivien valo- sperma- ja kuolemaenergian suihkuina, kunnes Artaxerxes onnistui melkein katkaisemaan paladinin käsivarren, jolloin hän pudotti vasaran ennen kuin se tappoi hänet. Sitten Arttu palasteli hänet ja kääri mattokääröön. ellauri269.html on line 490: Jonkin aikaa Palautusarmeijan tappion jälkeen Hylje-vuorella demoninmetsästäjä Maija Myrskyluoto käytti voimakasta loitsua hyökätäkseen Frozen Dessert -valtaistuimeen, jossa Luukurko oli vangittuna. Vaikka loitsu ei mennyt läpi, se laajensi halkeamaa, jonka läpi Kuuranuppi oli työnnetty, ja Luukurkon voima alkoi hiipua, joten hän kutsui Artturin Persaukolle auttamaan häntä. Arthas voitti Ellidan ja nousi tornin huipulle jäädykevaltaistuimelle. Sitten hän murskasi jään Kuuranupin avulla, puki prinssi Edwardin razastuskypärän, joka oli sinetöity, ja hänestä tuli uusi Luukurko. Täähän on tää Miltonin saatana ja Anakin Skywalker meemi uudelleenjäädytettynä. Jumalan poikia joit'ei saaty hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. I'M YOUR FATHER. Pakasteita ei saisi jäädyttää uudelleen jos ne on päässeet sulamaan. ellauri269.html on line 494: Toisin kuin zombit, joita kuvataan usein yhtä aivottomina kuin Homer Simpson, jäkälät ovat järkeviä jäljittelijöitä jotka säilyttävät aiemman älykkyytensä ja maagiset kykynsä. Luunkuvapöntöt kuvataan usein hallitsemassa enemmän tai vähemmän vähemmän mielettömiä epäkuolleita sotilaita ja palvelijoita. ellauri269.html on line 499: Ti theleis? Apothanein thelo. ellauri269.html on line 504: Luukurkokirjassa on selkeästi chicklit meemejä. Jainalla on monta häntyriä, tollanen hienompi mutta tylsempi keijumies ja sit tää enempi homersimpsonmainen Arthas, jonka parissa Jainan on helpompi rentoutua. Arttu haisee hevoselta ja esinahalta. Koiraskoirilla eri hoidot ei ole valikko vaan niitä ajetaan rinnan tai sarjassa. ellauri269.html on line 516: Nimet, kuten 'Inaara' ja 'Kaalif' ja 'Idaar' ovat arabialaista alkuperää, ja juutalaiset käyttivät niitä yleisesti muslimivallan alaisina islamin kultakaudella ja nimet, kuten 'Merran' ja 'Meiri' (jotka ovat muunnelmia nimestä Miriam, yksi juutalaisuuden tärkeimmistä profeetoista ja Mooseksen sisar, esim Golda Meir), "Hesekiel" (toinen juutalaisuuden tärkeän profeetan nimi), Joraal (tarkoittaa "Jumala kohottaa" hepreaksi ja Supermanin isän nimi, toinen vahvasti Kahden juutalaisen luoma juutalainen hahmo) ja "Behomat" (alkuperäisellä hepreankielisellä ääntämyksellä Behemoth, Jobin kirjassa mainittu merihirviö). ellauri269.html on line 520: haviel.jpg/255px-Hasidic_jewish_fiddler%2C_Homage_to_Daniel_Ahaviel.jpg" /> ellauri269.html on line 524: With this made clear, I can now move on to the main gist of this post: some fun headcanons, and a response to a slight elephant in the room. ellauri269.html on line 527: While Draenei do not have surnames, they use patronymics to distinguish between themselves. For example - Inaara, whose father is named Hatan, would be known as Inaara bat Hatan, while her brother Joraal would be known as Joraal ben Hatan. https://en.wikipedia.org/wiki/Jewish_name#Surname ellauri269.html on line 533: The Draenei use an abjad (https://en.wikipedia.org/wiki/Abjad) script, written right to left. Perhaps they even use the Hebrew script, just as Common is written in a variant of Futhark. ellauri269.html on line 535: The elephant in the room ellauri269.html on line 537: With all this in mind, the recent plot developments on AU Draenor might seem at first glance to be very problematic - depicting a Jewish-coded society becoming the oppressors in a manner that might seem like a poorly constructed and offensive commentary on modern Israel. However, the manner in which the AU Draenei become so zealous and militant is through their (implied) exposure to the words of Xe’ra. Their religion shifts from culturally tied tradition to an evangelistic dogmatic belief system. There is a clear intent of conversion behind their actions. ellauri269.html on line 541: This was a very well-written post that had a lot of evidence laid out, you clearly did your research. And I agree: Draenei are about as Jewish-coded as Pandaren are Chinese-coded! ellauri269.html on line 542: That bit at the end I’ll have to think about, though. I’m not quite sure what is being implied either by you or (perhaps unintentionally) by the game’s writers here. ellauri269.html on line 546: No but seriously I have no idea what you are talking about. ellauri269.html on line 550: Or simply you made assertions that could apply to any other race and not at all inherently Draenei. ellauri269.html on line 551: I think this is the classic case of already having a hypothesis and then trying to find anything remotely relevent to prove that hypothesis rather than the other way around. ellauri269.html on line 555: I always considered the Draenei based off of the Roma people of central/eastern Europe. It does have a large mixture of Hebraic culture infused with Hindi, Islamic, and other cultures. They are sort of wandering exiles who formed their own culture as they traveled, and adapted to new lands. Just like the Draenei. ellauri269.html on line 559: The Evangelism/Conversion part is the newest addition to Draenei lore and the most compelling for your argument. I never thought of it that way, but that is a good comparison. ellauri269.html on line 561: I would have tried to work the term Hebraic in, instead of the term you used. ellauri269.html on line 565: Would it? Does that mean a thread titled On the Germanness of the Gilneans (Gileads? Gilesians?) or On the Chinese-ness of the Pandaren or Oh Darkspears, Ja-maican me crazy! would also get banned?:avaa suu: ellauri269.html on line 566: Gilneans have victorian style architecture, clothing and accent. ellauri269.html on line 567: Pandaren are so chinese themed that you would have to be from another planet to deny it. ellauri269.html on line 568: Darkspears have jamaican accent and live in tropical locations? ellauri269.html on line 569: These are so obviously in your face that I doubt anyone would argue. ellauri269.html on line 571: But Draenei being jewish because they have a jewlery skill, have a prophet (muslims and other religions have one too), have rune like language (like every other race in wow) and etc… ellauri269.html on line 572: Draenei have russian accents and an indian dance lol. They are a melting pot of different things. ellauri269.html on line 573: You want to draw some jewish heritage inspirations? sure. But Draenei being jewish and only jewish based on these weak arguments? Very doubtful. Hahahahahaha ellauri269.html on line 575: The Tortollans are ultra-jewish, and many have said the goblins have traits of racist Jewish caricatures. Welcome to the וורלד אוף וורקראפט (eng. World of Warcraft). ellauri269.html on line 577: Goblins are your brooklyn stereotypes but brooklyn has been home to many jewish people so… there you go. ellauri269.html on line 579: The Tortollans are ultra-jewish, and many have said the goblins have traits of racist Jewish caricatures. ellauri269.html on line 581: The Tortollans are essentially old Jewish grandparents, yes. That’s not exactly the same situation, though. And goblins, historically? Yes. But Blizzard have actually made a clear effort to distinguish the WoW goblins from that history and made them into, well… Steampunk Italian-Americans. ellauri269.html on line 584: Whats your point? Dances do not show anything about actual inspiration. The kaldorei female dance is a French singer’s dance, yet they have no French inspiration. That is saved for the Shal’dorei, who were created over a decade after that dance. You want to draw some jewish heritage inspirations? sure. But Draenei being jewish and only jewish based on these weak arguments? ellauri269.html on line 587: you may be right, that the draenei are a melting pot of many cultural inspirations, but my post was meant to allay Surma’s suspicion that this might be the type of thread to get banned. I don’t think there’s anything ban-worthy of discussing the real world cultural inspirations of the wow races. ellauri269.html on line 589: Not every race is 1:1 representation of a real world culture besides some exceptions like Worgen but thats only their visual theme and it does not go any deeper than that. ellauri269.html on line 593: Prophet Muhammad comes to mind. He too like Moses had many trials that could be referenced loosely in WoW. ellauri269.html on line 595: Oh PS. Jewish =/= Israel. One is a religion and a people spread accross the world and the other is a country with many strengths and weakenesses. Please do not compare Israel’s actions or critism as somehow representative of all jewish people. That is grotesquely anti-semetic; the jewish people are not some sort of hive mind monolith represented by Israel. Stop this silliness. ellauri269.html on line 597: Just because Yrel went full on inquisition is not a commentary on Modern Israel and their foreign or domestic politics. Do you want to read my post again? I literally said it’s not that, even if it might come across as that in light of the Jewish inspiration.. ellauri269.html on line 601: Do you want to read my post again? I literally said it’s not that, even if it might come across as that in light of the Jewish inspiration. ellauri269.html on line 603: I did. But you said it is representative of catholicism rather than jewishness that you somehow linked to being representative of Israel. ellauri269.html on line 604: You pick and choose what you like and discard anything unsavory as representative of something else. ellauri269.html on line 606: Is it controversial to say that early Christianity was very dogmatic and evangelistic? It’s literally ancient history. Tarkoitatko Scarlet Crusadea? ellauri269.html on line 609: Mikä harmittaa worgeneissa ellauri269.html on line 612: Minä menen ensin. Vaikka en yleisesti ottaen vihaa worgenia, vihaan worgenissa joitain asioita. Ne ovat: ellauri269.html on line 621: Minulle nelijalkainen juokseminen a - kun sinulla on sormet eturaajoissa, b - käytät hanskoja/ hansikkaita, c - eturaajat ovat lyhyemmät kuin takaraajat - on pelleä, siinä ei ole mitään järkeä. Mutta fantasiapelissä, jossa voit ampua tulipalloja ja muuta, en usko, että tämä on niin hullua. ellauri269.html on line 627: Se, että naismalli näyttää edelleen siltä, että hänellä on joko olutmaha tai hänen ei pitäisi seikkailla siunatussa tilassa. ellauri269.html on line 631: Running Wildin naisten tyhjäkäyntiasento on alhainen. ellauri269.html on line 633: Se tosiasia, että ihmismuoto on erottamattomasti sidottu worgen muotoon, ja jotkin yhtäläisyydet eivät todellakaan ole kovin järkeä. (Esimerkiksi "barbaari"-hiustyylillä ihmisen muotoisessa worgenissa pitäisi silti olla letit worgen-muodossa. "Tomboy"-leikkauksella varustetussa worgenissa tulisi silti olla lyhyt harja. Viimeksi tarkistin, näin ei ollut.) ellauri269.html on line 637: Liittyy edelliseen: se, että ihmiset huutavat jatkuvasti siitä, että naispuolinen worgen näyttää "liian seksikkäältä" (tai päinvastoin, syyttäen niitä meistä, jotka pitivät alfa-mallia parempana, että haluamme heidän näyttävän "seksiltä"). Toki alfa-malli oli tyylikkäämpija vähemmän kömpelön näköinen, lukuun ottamatta epäsopivia hiuksia (puhumattakaan siitä, että se näytti enemmän sudelta), mutta siinä se. Ja miksi heijastat "seksikästä" sumeisiin ihmissusi-snootseihin? ellauri269.html on line 641: Sitä typerää haistelua he pitävät. Se on vastenmielistä. ellauri269.html on line 643: Kalisha sanoi: Ainoa asia, jota todella vihaan heissä, on heidän naistensa oudot chihuahua-kasvot - mutta jopa se, että varaan lopullisen tuomion, kunnes näen sen toiminnassa. Jos se on niin huono kuin miltä se näyttää kuvakaappauksissa? Kyllä. Kyllä on. Sen ja sneerin välillä (se ei todellakaan ole snarl), se näyttää Hessulta huonolla tuulella. ellauri269.html on line 653: Kun epäkuolleiden vitsaus (eng. communism) aluksi pyyhkäisi Azerothin halki, he muuttivat joukon Alliancen jäseniä epäkuolleiksi. Kun örkkien, haltioiden, peikkojen, kääpiöiden ja ihmisten yhteiset joukot alkoivat taistella kommunismia vastaan, Luukurkon ote voimistaan alkoi kuitenkin heiketä. Pieni ihmisryhmä, joka tunnetaan nimellä Hylätyt, vapautui Luukurkon hallinnasta. Luu kurkkuun! ellauri269.html on line 658: ha.jpg" width="100%" /> ellauri269.html on line 675: Undead Forsaken (tai yksinkertaisesti Forsaken tai Undead) ovat rotu ja ryhmä älykkäitä epäkuolleita, jotka irtautuivat kapitalismin vitsauksesta ja otti haltuunsa suuren osan Lordaeronin valtakunnasta, jonka kuolemanritari Adolf Menethil (Voldemort l. Veitikka) tuhosi vahingossa kolmannen maailmansodan aikana. Forsakenia johti aiemmin heidän perustajattarensa Lady Sylvanas Windrunner, Quel'Thalasin entinen kenraalitar. Heidän pääkaupunkinsa oli Undercity, kuninkaallisissa katakombeissa pääkaupungin Lordaeronin raunioiden alla, kunnes se tuhoutui ja hylättiin neljännen maailmansodan alkaessa. ellauri269.html on line 681: Miksi ruoanlaitto on hyödyllistä Shadowlandsissa? Ruoanlaitto kuuluu kaikille – kirjaimellisesti! Kaikkien täytyy syödä, myös Undead. Stat food on yksi halvimmista herkuista, jonka voit antaa itsellesi, ja se kestää tunnin. Kolmella satolla per puimuri, voit valmistaa itsellesi paljon stat-ruokaa. Voit käyttää löydettyä ruokaa hyödylliseen tarkoitukseen. Vaikka useimmat Shadowlands-reseptit vaativat kalaa, on muutama resepti, jotka perustuvat vain luonnosta löytyvään ruokaan. Kalaa ei Wowissa löydy enää luonnosta, se on kaikki kesyä. Shadowlands tarjoaa uusia, hauskoja reseptejä! Kukapa ei rakasta satunnaisesti hengittävää tulta? Ihmiset, jotka pitävät ryöstönsä ja juhliinsa juhlaa, ovat suosittuja ihmisiä! ellauri269.html on line 685: Kannattavimpia esineitä ovat Feasts, jotka voidaan järjestää juhliin tai ratsastukseen - mutta et pääse sinne ennen kuin saavutat maksimitason Cooking. Sillä välin monet pelaajat tarvitsevat stat ruokaa eivätkä tee ruokaa jostain syystä. Keskity elintarvikkeisiin, jotka antavat neljä toissijaista taitoa - kritiikki, kiire, monipuolisuus ja hallinta. Stamina-ruoalla on rajoitetumpi kohdeyleisö; Oma kokemukseni on, että Crit and Haste -ruoat myyvät yleensä parhaiten. Palvelimesi voi kuitenkin vaihdella. ellauri269.html on line 692: Litsikuninkaan satu jatkuu. Liittoutuneet riitelevät ruualla mitä tehdä örkkisotavangeille. Ruokana on kilpparikeittoa, lohtapa nyt ja vihannexia. Guantanamo tulee kalliiksi, ja El-Alissa on liikaa naaraita ja poikasia. Halvimmaxi tulisi vaan viedä koko paska teuraalle. Endlösungia kannattaa kontratenori viranhaltija. Ei örkit aina olleet tälläsiä, kertoi Barona. Ne putosivat sinikeltaiseen maaliämpäriin ja niistä tuli vihreitä, ja ilkeitä. Niillä on punatähdet silminä vanhaa perua. Niillä on vieroitusoireita demonisesta Das Kapitalista. Barona on kuraverinen, siihen ei ole luottaminen, mumisevat porukat. ellauri269.html on line 696: El Salvadorin hallitus on avannut maahan uuden valtavan vankilan, johon se suunnittelee siirtävänsä 40 000 jengitoiminnasta epäiltyä vankia. Terrorismin rajoituskeskukseksi nimetty vankila on tiettävästi Amerikoiden suurin. ellauri269.html on line 699: Vangit siirrettiin uuteen vankilaan kahleissa ja puolialasti (housuitta, Punavyön suosituxesta). Noin 6,5 miljoonan asukkaan El Salvadorin kuvernööri T.J.A. Heikkilä kertoi siirron tapahtuneen ”yhdessä operaatiossa” ja vankien tulevan elämään uudessa vankilassa ”vuosikymmeniä, viihtyisästi kaikki yhdessä, ilman että he voivat tehdä lisäharmia väestölle.” ellauri269.html on line 703: Poikkeustilan säätämisen jälkeen yli 64 000 ihmistä on pidätetty. El Salvadorin hallinnon mukaan joukkopidätysten tarkoitus on ”saada jengit katoamaan täysin.” El Salvadorin turvallisuusministeri kertoi Reutersille, että jengitoimintaan kohdistuvat toimet tulevat jatkumaan kunnes ”kaikki rikolliset on saatu kiinni.” ellauri269.html on line 705: Maan viranomaiset ovat väittäneet rikollisjengeillä kuten MS-13:lla ja Barrio-18:lla olevan kymmeniä tuhansia jäseniä ja näiden olevan vastuussa henkirikoksista, kiristyksestä ja huumekaupasta. ellauri269.html on line 706: Ihmisoikeusjärjestöt ovat esittäneet huolta näiden viattomien ihmisten tulemisesta pidätetyksi. Järjestöjen mukaan pidätettyjä on kohdeltu ”julmasti, epäinhimillisesti ja halventavasti.” Yli kymmenen ihmistä on kuollut poliisin pidätettyä heidät. Jää enää noin 63990. Tästä se lähtee! ellauri269.html on line 712: It was a good couple of months in Dorian. Adolf learned things it was good for a king to know. He loved riding Jaina. Mutta Jaina muisti maagitarten Las Normas: älä koskaan ota aloitetta. Älä anna hilloa vielä toisellakaan kerralla. Posketus on pidettävä harvinaisena herkkuna. Haltiatenori yllättää lempiväiset siivouskomerosta. Aioitko Aadolf penkoa Evan Geschlechtsverkehrskofferia ilmatteexi siellä, kysyy kateellinen haltija. Aika reilua. Haltijalla saattaa olla kohta siellä, vai mitä? Siitä se ainaskin haaveilee. Adolf swore he would never more be caught impotent. ellauri269.html on line 719: Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä Superman-hahmon synnyssä on se, että hänen alkuperänsä ei ole Friedrich Nietzschen käsityksessä ubermenschistä – johon perustui Adolf Hitlerin usko arjalaisen mestarirodun luontaiseen paremmuuteen – vaan juutalaisessa mytologiassa. Sankarin luojat Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat juutalaisten maahanmuuttajien lapsia. Sarjakuvateollisuuden, jossa he viettivät merkittävän osan nuoresta urastaan, loivat New Yorkissa juutalaiset, kuten Max Ginsburg, Bob Kahn ja Jacob Kurtzberg, jotka piilottivat etnisen alkuperänsä Gainesin, Kanen ja Kirbyn kaltaisten nimien taakse. Aiheesta on vuosien varrella ilmestynyt kymmeniä kirjoja ja artikkeleita ovelilla nimillä, kuten Up, Up ja Oy Vey tai Mensch of Steel. ellauri269.html on line 721: Ärsyttävästi hahmon viimeaikaiset kuvaukset, erityisesti vuoden 2013 Man of Steel -elokuva, keskittyvät Metropolis Marvelin Kristuksen kaltaisiin messiaanisiin ominaisuuksiin. Ennen elokuvan julkaisua uskoon perustuva lehdistösuhdeyritys Grace Hill Media kutsui uskonnollisia henkilöitä eri puolilta kansakuntaa osallistumaan valikoituihin julkaisua edeltäviin näytöksiin, julkaisi leikkeitä verkossa ja toimitti muistiinpanoja mahdollisista elokuvaan liittyvistä uskonpohjaisista keskusteluaiheista. Yksi esimerkki keskittyy isyyden teemoihin ja kehottaa isiä "viemään [lapset] katsomaan Teräsmiestä" ja käyttämään sitten opasta "löytämään uusia yhteyksiä omaan elämääsi ja Jumalan sanaan". Verkkosisällön ohella Dr. Craig Detweiller, Ph.D. teologian ja kulttuurin, kirjoitti yhdeksänsivuisen esseen nimeltä "Jeesus – alkuperäinen supersankari" yhdistääkseen Kryptonin viimeisen pojan Jumalan Poikaan. Detweiller lainasi usein toistuvia todisteita päätteestä "el", joka liitti Supermanin kryptonin syntymänimen "Kal-el". Heprean kielessä "el"-päätettä käytetään merkitsemään Elohimia tai Jahvea, Jehovaa tai Jumalaa, kuten nimissä Mikael, Ariel ja Rafael. Esseessaan Detweiller viittasi myös jokebedialaisten orpoksi jäämiseen, jonka Superman kärsi, kun hänen vanhempansa, jotka varoittivat planeetan Kryptonin välittömästä kuolemasta, ampuivat vauvansa ulkoavaruuteen kuin futuristinen Mooses. ellauri269.html on line 723: Jos Supermanin vertaamisen Jeesukseen oli tarkoitus "kristillistää" sankari, ehdokas oli hyvin valittu, sillä Jeesuskin oli juutalainen, viimeinen illallinen oli pääsiäisateria, ja jokaisella pienellä profeetalla on ihme tai kaksi hihassaan. Joona asui valaassa. (No se nyt ei liity tähän mitenkään, kunhan mainizin.) Teräsmiestä, joka jäi syntymästään orvoksi suojellakseen häntä maailmaa tuhoavalta katastrofilta, verrataan jutkupiireissä useimmiten Moosekseen, koska heidät molemmat kasvattivat ei-juutalaiset perheet ja he saivat jumalalta taikavoimia pelastaakseen heimonsa. Todisteena esitetään myös samankaltaisuudet Supermanin rinnassa olevan S-symbolin ja heprealaisen Lamediin tai Shiniin kuten kuvassa. ellauri269.html on line 725: Lamed is comprised of a kaf and a vav: 20 and 6=26. Twenty-six is the gematria of G‑d's name, the Tetragrammaton Yud-Hei-Vav-Hei. Eikös se ollut myös Leninin peitenimi neuvostojuutalaisten parissa? Stalin oli Samekh. Shin also stands for the word Shaddai, a name for God. Because of this, a kohen(priest) forms the letter Shin with his hands as he recites the Priestly Blessing. In the mid-1960s, actor Leonard Nimoy used a single-handed version of this gesture to create the Vulcan hand salutefor his character, Mr. Spock, on Star Trek. Larry Tye, kirjan Superman: The High-Flying History of America's Most Enduring Hero kirjoittaja, vertasi Supermanin eettisiä sääntöjä – "Truth, Justice, and the American Way" - Mishnan arvoihin "totuus, rauha ja oikeudenmukaisuus". Paizi supermiehellä "rauhasta" oli tullut Pax Americana. ellauri269.html on line 727: Ehkä tärkein linkki heprealaiseen supersankariin on Supermanin identiteetti osittain assimiloituneena maahanmuuttajana. 1930-luvun New York, joka tuotti maailman ensimmäiset modernit supersankarit, oli täynnä viimeaikaisia juutalaisia pakolaisia, jotka pakenivat 1800-luvun Euroopan pogromeja. Jonathan D. Sarnan ja Jonathan Goldenin Brandeisin yliopistossa "The American Jewish Experience in the Twentieth Century: Antisemitism and Assimilation" mukaan vuonna 1900 yli 40 prosenttia Amerikan juutalaisista oli uusia tulokkaita, ja he ovat olleet maassa kymmenen vuotta tai vähemmän. Ja seuraavan sukupolven aikana tapahtui maahanmuuttozunami, kun toiset 1,75 miljoonaa juutalaista muutti Amerikan rannoille, suurin osa ashkenazeja Itä-Euroopasta. ellauri269.html on line 729: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat näiden maahanmuuttajien lapsia. Siegelit Mitchell ja Sarah olivat tulleet Liettuasta ja asettuneet Clevelandiin Ohioon, kun taas Shusterit, Julius ja Ida, olivat kotoisin Rotterdamista ja Kiovasta. He muuttivat ensin Torontoon. Kun Joe oli noin kymmenen vuotias, Shusters muutti uudelleen, tällä kertaa Clevelandiin. Vuoden 1931 tienoilla nuoret miehet tapasivat käydessään Glenville High Schoolissa (taistelevien Tarblooderien koti) yhden Jerryn serkun kautta ja aloittivat ystävyyden, joka keskittyi molemminpuoliseen rakkauteen sekä tieteiskirjallisuuteen, fantasiaan ja sarjakuviin. ellauri269.html on line 731: Sekä Siegel että Shuster olivat 16-vuotiaana jo taitavia sarjakuvataiteilijoita, jotka esittivät monia kykyjä ja teemoja, jotka nousevat uudelleen esiin Supermanissa. Shuster piirsi sarjakuvan Jerry the Journalisti -nimisestä hahmosta, ja Siegel myi teoksensa kynänimellä Hugh Langley ("tai mitä tahansa", Siegel kertoi Nemo Magazine -haastattelijalle vuonna 1983). Muita parin varhaisia yhteistyöprojekteja olivat sarjakuva nimeltä "Interplanetary Police", hahmot, joilla oli röntgennäkö. (Ja jopa hahmo nimeltä Snoopy melkein kaksikymmentä vuotta ennen samannimistä Charles Schulzin koiraa. No ei sekään tähään liity mitenkään, sanoinpahan vaan.) He saivat inspiraatiota tarinoihinsa aikansa suosituista sci-fi-hahmoista, mukaan lukien Pikku Nemo, Tarzan ja Flash Gordon, kaikki orpoja, kuten supersankari, jonka Siegel ja Shuster lopulta loivat. ellauri269.html on line 735: Muita juutalaisia ehdokkaita inspiroivaksi Supermaniksi on mytologinen Golem. Kaikki juutalaiset tietävät tarinan Golemista, miehestä, jonka rabbi Loew veisti joenuoman mudasta 1500-luvun Prahassa. Loew antoi olennonsa hengen heprealaisilla loitsuilla ja lähetti sen puolustamaan ihmisiä Rudolf II:n alaisina antisemitistisiltä pogromeilta. Savimies oli yli-inhimillinen suojelija, joka kutsuttiin vapauttamaan viattomat pahasta. Supermanin vahvuus linjaa hänet Golemin ja raamatullisen Simsonin kanssa, mutta hän on myös sidottu Mooseksen tarinaan. Nykyaikana hahmo liitetään 1600-luvun pogromeihin Prahan juutalaisissa getoissa. Kuten Superman, Golem oli intensiivisen fyysisen voiman olento, ja sen ensisijaisena tehtävänä oli puolustaa juutalaisia silloin, kun se oli osa Pyhää Rooman valtakuntaa. ellauri269.html on line 737: Kuvitteellisessa kertomuksessaan Supermanista The Amazing Adventures of Kavalier & Clay, kirjailija Michael Chabon yhdistää myös Golemiin. Hänen päähenkilönsä Josef Kavalier pakenee Prahasta piiloutumalla Golemin arkkuun ja luo samanlaisen hahmon sarjakuviinsa. Tohtori Windy Counsell Petrie kirjoittaa aiheesta "Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature" ("Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature") motiivista: "Golemi merkitsee uskoa taiteellisen luomisen voimaan... Joe Kavalierille maailmankaikkeus, jonka hän luo Sarjakuvien piirtäminen on sellainen, jossa hänellä on valtuudet tehdä jotain natseille… Vaikka Joe ymmärtää, ettei hän voi kirjaimellisesti satuttaa Hitleriä sarjakuvakirjoituksellaan, romaani antaa ymmärtää, että hänen sarjakuvillaan on valtaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen." ellauri269.html on line 741: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat kymmenen vuoden ikäisiä, kun senaattori Ellison DuRant Smith piti kuuluisan "Shut The Door" -puheensa maahanmuutosta ennen vuoden 1924 maahanmuuttolain hyväksymistä. Senaattori väitti, että lain hyväksyminen antaisi USA:lle mahdollisuuden "omaksua se, mitä meillä on, ja antaa meidän kasvattaa puhtaita amerikkalaisia kansalaisia ja kehittää omia amerikkalaisia resurssejamme". ”Maahanmuuttolaki ei ainoastaan vähentänyt Yhdysvaltoihin sallittujen maahanmuuttajien määrää, vaan se esti myös maahanmuuton kaikista maista, joiden kansalaisia pidettiin ”ei-valkoisina”. Jos laki olisi hyväksytty aikaisemmin, se olisi estänyt miljoonia etelä- ja itäeurooppalaisia maahanmuuttajia saapumasta Amerikkaan, mukaan lukien Siegelit ja Shusterit. Sen kulku 1920-luvulla loukussa miljoonia yhä vihamielisemmässä Euroopassa antisemitistisen kansanmurhan kiihkon kynnyksellä. ellauri269.html on line 743: Tästä syystä 74 vuoden ajan Supermanin ensisijainen vihollinen ei ole ollut toinen muukalainen tai supersankari, vaan megalomanialainen muukalaisvihamielinen miljardööri Lex Luthor. Luther on useaan otteeseen toistanut senaattori Smithin kielen, harjoittanut murhanhimoista, rodullista vigilantismia ja yleisesti edistänyt natsien übermensch-ihannetta. Siegelin ja Shusterin ensimmäisessä Superman-sarjakuvassa, jonka otsikko on "The Reign of the Superman", "Superman" -hahmo esiintyi kuten Lex Luthor myöhemmin, kalju, ilkeä ja visuaalisesti samanlainen kuin FW Murnau -versio Draculasta (toinen fiktiivinen hahmo, jolla on salainen juutalaisuus). alkuperä) vuoden 1922 elokuvasta Nosferatu. ellauri269.html on line 745: Vaikka minkä tahansa yhteyden paljastaminen juutalaisuuteen olisi tuominnut Superman-franchisingin, useat varhaiset tarinat keskittyvät Supermaniin, joka taisteli natseja vastaan ja julisti ylpeänä itsensä "ei-arjalaiseksi", kun hän muxi Adolph Hitleriä leukaan. Sarjakuvat saivat propagandaministeri Joseph Goebbelsin syyttämään Supermania juutalaisuudesta, ja ainakin yksi vuoden 1940 ilkeä pääkirjoitus SS-sanomalehden Das schwarze Korpsissa oli otsikoitu "Jerry Siegel Hyökkää!" Vaikka amerikkalainen nativismi ja antisemitismi vähenivät toisen maailmansodan jälkeen, niin myös Supermanin selvä juutalaisuus. Riemukas antisemitismi putosi suosiosta ja korvattiin suljetulla, sanattomalla kiihkoilulla. Kuten John Turturron Sid Litz sanoo Franz Lidzin Unstrung Heroes -sovituksessa: "Pidän Ikesta." Se oli salainen pakanakoodi sanalle 'I hate kikes'. Kun heidän sopimuksensa oli päättymässä, Siegel ja Shuster haastoivat DC:n oikeuteen hahmonsa hallitsemisesta. Myytyään oikeudet yritykselle 130 dollarilla vuonna 1938 (2 197,49 dollaria vuonna 2014, inflaatio huomioon ottaen), DC vastasi antamalla voimakazikolle potkut. ellauri269.html on line 747: Vuosia kestäneet oikeusjutut päättyivät useaan kertaan useisiin sovintoratkaisuihin. Yksi lupasi taiteilijoille noin 25 000 dollarin vuosipalkkoja. Viime aikoina Siegel-perheen eloonjääneet jäsenet ovat onnistuneet saamaan prosenttiosuuden Warner Entertainmentin ja DC Comicsin tulevista tuloista sekä toisen usean miljoonan dollarin sovituksen. Vuoden 2013 9th Circuit Court of Appeals -tuomioistuimen päätös ei kuitenkaan antanut samoja oikeuksia muille Shystereille. Tavallaan senaattori Smith ja Lex Luthor olivat perverssisti oikeassa: päivän sana on Ei maahanmuutolle. Kaikki paitsi valtahullujen poliitikkojen ja heidän harhaanjohtaneiden seuraajiensa kuumeisissa unelmissa on maailma ilman maahanmuuttoa. Ihmiset liikkuvat. Smith ja Luther olivat oikeassa siinä, että maahanmuuttajien vastaisen retoriikan käyttäminen on hyväksi havaittu keino piilottaa pienimielisten ihmisten kiihkoilevat pelot. taistelevat epätoivoisesti peittääkseen keskinkertaisuutensa ja säilyttääkseen auktoriteettinsa ylivoimaisen ja käsittämättömän voiman edessä. Smith on haudattu St. Luken hautausmaalle Lee Countyssa Etelä-Carolinassa. Kaikki kiinnostuneet kutsutaan täten tanssimaan hänen haudallaan. ellauri269.html on line 759: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee." ellauri269.html on line 760: Tontunpoisto oli termi, jota käytettiin viittaamaan toimiin, joissa puutarha vapautettiin tontuista. Tämä saavutettiin yleensä poimimalla tontut fyysisesti ja lemppaamalla ne kyseisestä puutarhasta. Newton Scamander suositteli julkaisuissa Fantastic Beasts and Where to Find Them, että tontun heiluttaminen pään ympärillä huimaukseen asti ja pudottaminen sitten puutarhaseinän yli riitti, mutta jotkut velhot, kuten Weasleyn perhe, mieluummin heittivät tontut niin pitkälle kuin mahdollista, joskus jopa pitivät kilpailuja siitä, kuka voisi heittää tontun kauimmaxi. Vaihtoehtoisesti Jarveyta voidaan käyttää puutarhan tontun poistamiseen, vaikka useimmat velhot pitivät tätä epäinhimillisenä, koska Jarveyn menetelmät ovat "julmia". ellauri269.html on line 763: -- 'Wow, Harry -- that must've been fifty feet....'" ellauri269.html on line 766: Leonard Nimoy, rakastettu näyttelijä, joka näytteli herra Spockia Star Trek -sarjassa, kuoli perjantaina 83-vuotiaana. Nimoyn elämästä on paljon kirjoitettavaa - kollegallamme Neda Ulabylla on mukava muisto täällä - ja lisää on melkein varmasti tulossa. Mutta halusimme jakaa tämän videon Nimoysta Jiddišin kirjakeskuksesta, jossa hän muistelee varhaista elämäänsä. Nimoy oli Ukrainasta tulleiden ortodoksijuutalaisten maahanmuuttajien poika, ja hän sanoi, että hänen identiteettinsä kertoi paljon hänen lähestymistavastaan kuuluisaan hyperlogiseen luonteeseensa. ellauri269.html on line 768: Hän oli ulkopuolinen, joka katsoi sisään. Yksinäisenä muukalaisena Enterprisen sillalla Spock oli aina kiihkeä tarkkailija ja wry kommentaattori ihmiskunnan vihollisista. "Minusta heidän epäloogiset ja typerät tunteensa ärsyttävät jatkuvasti", hän huomautti kerran. Tästä turhautumisesta huolimatta hän tajusi ihmisten olennaisen roolin elämässään ja ilmaisi sen parhaiten erosanoissaan Kirkille Khanin vihassa: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi." Juutalaiset ovat vaeltaneet maasta toiseen, kulttuurista kulttuuriin, tulleet kriitikoiksi ja usein suunnannäyttäjiksi. Silti Talmud pyytää myös avoimuuden henkeä: Jos sinulle kerrotaan, että viisautta löytyy kansojen keskuudesta – uskokaa se! ellauri269.html on line 770: Hän kamppaili tasapainottaakseen älyä ja tunteita. Spockin vulkaanisen isän perintö sitoi hänet etuoikeuslogiikkaan ennen kaikkea, mutta hänen ihmisäitinsä emotionaalinen puoli teki työn mahdottomaksi. Hän uhrasi henkensä pelastaakseen miehistön sillä periaatteella, että "monien tarpeet ovat suuremmat kuin harvojen tai yhden tarpeet". Silti hänet herätettiin henkiin, koska hänen emotionaaliset miehistön jäsenensä jättivät huomiotta tämän logiikan ja riskeerasivat kaiken pelastaakseen hänet. Juutalaiset ovat käyneet samaa taistelua rationalistien ja kabbalistien, Hasidimin ja Mitnagdimin kanssa, jotka on lukittu mielen ja sydämen taisteluun. Ja jopa siellä taistelulinjat eivät aina ole selvästi piirrettyjä. Rabbi Shneur Zalman Liadista (1745-1812), joka yritti saada hasidilaisia kannattajia Mitnagdicin alueelle, julisti, että "mielen on hallittava sydäntä". Ja silti taistelu raivoaa. ellauri269.html on line 772: Hän oli esimerkki henkilökohtaisen täyttymyksen uhraamisesta velvollisuuden vuoksi. Tarvitaan infektio opettaakseen Spockille, miltä onnellisuus tuntuu. Jaksossa This Side of Paradise hän löytää siirtokunnan, jonka jäsenet nauttivat täydellisestä tyytyväisyydestä (ja täydellisestä pysähtyneisyydestä) sen seurauksena, että he altistuvat paikallisen kasvin itiöille. Kun hän on saanut tartunnan, Spock pystyy haistamaan kukat ja rakastumaan. Mutta velvollisuus, kapteeni James T. Kirkin muodossa, kutsuu hänet takaisin itsensä kieltämiseen ja vastuuseen. Juutalaiset ovat aina kamppailleet määritelläkseen nämä parametrit. Onko kaikki vapaa-ajan toiminta Tooran tutkimuksen laiminlyöntiä, kuten tiukemmat väittävät? Mikä on hyvin eletty elämä? Talmud kysyy, onko sallittua tutkia kreikkalaista viisautta, kun otetaan huomioon velvollisuus "mietiskellä Tooraa päivin ja öin", ja vastaa, että niin saa tehdä vain ajankohtana, joka ei ole päivä eikä yö. Vizi ne on sit ovelia sananmuuntajia! ellauri269.html on line 774: Hänen roolinsa ulottui sukupolvien yli. Kaikista alkuperäisen Star Trekin hahmoista Spock's on toistuvin seuraavissa sarjoissa ja elokuvissa. Hänen kauttaan historiaa mitataan Trek-universumissa. Jopa nollausaikataulussa, joka mahdollistaa myöhemmät elokuvasarjat, Spock ja Vulcan ovat tukipiste. Juutalaisessa perinteessä Jaakobin unelma tikkaista, joissa enkelit nousevat ja laskevat, tarjoaa osuvan vastakohdan: Imperiumit nousevat ja kaatuvat ja juutalaiset jatkuvat. ellauri269.html on line 776: Hänen hankaluudestaan tuli hänen huumorin lähde. Spockin toiseus johti sarjan hauskimpiin hetkiin. Usein tietämättä naurusta, jota hän tuottaa vilpittömästi tarkoitetulla kommentilla tai kukkoisilla kulmakarvoilla, Spock antaa meidän nauraa hänelle kunnioittaen häntä edelleen. Se on huumorimerkki, joka on yksi borsht-vyöhykkeen peruskauraa: keltanokan yritys tunkeutua korkeaan ampiaisten yhteiskuntaan. ellauri269.html on line 778: Purim on irti päästämisen loma, jolloin rajoitukset ja itsehillintä ovat rentoja ja "piilotetut" tunteet saavat leikkiä. "Purimiin on imettävä, kunnes hän ei tiedä eroa kirottu on Haman ja siunattu on Mordechai." Jotkut rinnastaisivat Purimin "festivaaliin" jaksossa Archonien paluu, päivä rykmentin yhteiskunnan kalenterissa, jolloin kaikki lain ja moraalin säännöt keskeytettiin. Onko Purim varoventtiili yleisesti vakavassa juutalaisessa kalenterissa? Onko aika, että Spocks saa käyttää itiöitä ilman syyllisyyttä? Pidän parempana erilaista Star Trek -metaforaa. Purim on päivä, jolloin yhdistämme itsemme erilaiset puolet, jotka ovat haarautuneet kuljettajan ja hengellisten onnettomuuksien seurauksena. Se on päivä, jolloin tunnustamme sekä fyysisen että hengellisen itsemme ja molempien tarpeen. Se on loma, jolloin uskallamme sanoa, että edes pahan taipumuksen kourissa emme ole niin kauheita ihmisiä, ja pystymme suureen hyvään. Saamme panna niin ampiaisia kuin keltanokkia, olla cis- ja trans-hahmoja. ellauri269.html on line 781: Moshe Rosenberg is Rav of Congregation Etz Chaim of Kew Gardens Hills and teaches at the SAR Academy, where he integrates Tech and Torah. His book is Morality for Muggles: Ethics in the Bible and the World of Harry Potter (Ktav, 2011). ellauri269.html on line 783: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi", Spock kertoo kapteeni James T. Kirkille emotionaalisessa ja ikonisessa kuolemankohtauksessaan Star Trek II: The Wrath of Khanissa. Pitkäaikaiset ystävät tuijottavat toisiaan läpinäkyvän seinän läpi. Jokainen asettaa kätensä lasille Vulcan-tervehdyksessä ennen kuin Spock romahtaa. On selvää, että myös lattialle vajoavan Kirkin sydän murtuu. Spockin kuolemaa pidetään yhtenä Star Trekin suurimmista hetkistä. Se merkitsee (vaikkakin väliaikaista) päätöstä yhdestä television - ja myöhemmin elokuvan - historian tunnetuimmista suhteista, jossa Spockin viileä perustelu oli täydellisesti naimisissa Kirkin tulisen intohimon kanssa. Se on myös sydäntäsärkevä hetki, jolloin heidän rakkautensa toisiaan kohtaan paistaa läpi. ellauri269.html on line 785: Viime viikkoina tänä viikonloppuna ensi-iltansa saavan JJ Abramsin tuottaman uuden elokuvan Star Trek Beyondin luojat ovat nousseet otsikoihin paljastaessaan, että George Takein luoma hahmo Sulu on homo. Sulua koskevat uutiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomion pois toisesta todellisuudesta: Monille LGBT-faneille Spock on aina ollut queer. Itse asiassa, kuten Spockin loppu Khanin vihassa osoittaa, parilla on toisiinsa kietoutunut kohtalo, joka tekee heistä enemmän sielunkumppaneita kuin ystäviä. Se ei myöskään ollut ensimmäinen kerta, kun he vaihtoivat kaipauksen ilmeitä. Franchising-yhtiön perustamisesta lähtien vuonna 1966 homofanit ovat lukeneet omia tarinoitaan puoliksi Vulcanin ja hänen ihmiskapteeninsa välillä vaihdetuista katseista. Takei itse luokitteli nämä ilmeet näiden katsojien tuntemaksi "homo-ahdistukseksi", etenkin tuona aikakautena, uudessa dokumentissa näyttelijä Leonard Nimoyn elämästä, Spockin rakkaudesta. ellauri269.html on line 787: Tämä ahdistus näkyy lukemattomissa YouTube-videoissa, jotka kokoavat parin homoeroottisimmat hetket alkuperäisestä sarjasta, jotka ovat keränneet kymmeniä tuhansia katselukertoja. Näistä ladatuista kohtauksista on koottu myös kokonaisia rakkaustarinoita. Nämä kohtaukset on otettu näytteitä Spockin rakkaudesta, jonka ohjasi Nimoyn poika Adam Nimoy. Se sisältää myös Takein ja fanien todistuksia Spockin roolista homokuvakkeena. ellauri269.html on line 802: »The womb of nature and perhaps her grave, »mi luonnon kehto on, kenties myös hauta; ellauri269.html on line 815: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut. ellauri269.html on line 817: Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle! ellauri269.html on line 819: Rouva Coulter on kidnapannut Lyran saatuaan tietää ennustuksesta, jonka mukaan Lyra on uusi ”Eeva”. Will, Lyra, Salmakia ja Tialys (porukoita, joita ei tässä ehdi (tai jaxa) nyt selvitellä) matkustavat kuolleiden maahan vapauttamaan kuolleiden henget vankeudesta, johon Kaikkivaltias on heidät sulkenut. Mary Malone matkustaa möhköfanteixi kutsuttujen omintakeisten älyllisten olentojen maailmaan. Siellä hän saa selville Tomun olevan aivan vitun itsetietoisia psyykkisiä hiukkasia. Lordi Asriel ja puolta vaihtanut rouva Coulter tuhoavat Kaikkivaltaan sijaishallitsija Metatronin, mutta se maksaa heidän oman henkensä. Lyra ja Will vapauttavat Kaikkivaltiaan kristallivankilasta, jonne Metatron oli hänet sulkenut, mutta tämä kuolee omaan haureuteensa ja haipuu ilmaan kuin pulloon pantu Sibylla. Siinäkin kaikkivaltias. ellauri269.html on line 822: Jo kirjoittaessaan Universumien tomua Pullman aavisti, että ennen pitkää häneltä loppuisivat pätäkät, ja hän palaisi kirjojen maailmaan vielä trilogian jälkeen: ”Oli tapahtumia ja kysymyksiä, joihin halusin paneutua.” Kolme vuotta Maagisen kaukoputken ilmestymisen jälkeen ilmestyikin Lyran Oxford, pieni punakantinen kirja, jonka sisältämää novellia ”Lyra ja linnut” Pullman kuvaili ”maistiaiseksi” tai ”sillaksi” Universumien tomun ja tulossa olevan romaanimittaisen The Book of Dustin välillä. Pullmanin muut velvollisuudet (mitkä? Varmaan nimikirjoitusten jakaminen kirjakaupoissa) ovat hidastaneet The Book of Dustin kirjoitustyötä, mutta huhtikuussa 2008 ilmestyi toinen pieni kirja, tällä kertaa tummansininen: Once Upon a Time in the North. Kirjan sisältämän novellin päähenkilö on Universumien tomussa sivuosassa ollut aeronautti Lee Scoresby. Sekä Lyran Oxford että Once Upon a Time in the North sisältävät novellien lisäksi lisäaineistoa, kuten Lyran maailman Oxfordin kartan, lautapelin Peril of the Pole ja muutamia otteita kuvitteellisista Lyran maailmaa kuvaavista kirjoista. Pullman on vihjannut, että hän saattaa vielä joskus kirjoittaa Williin keskittyvän ”pienen vihreän kirjan” punaisen ja sinisen jatkoksi. Tai sitten ei. On näitä kiireitä. ellauri269.html on line 824: Omien sanojensa mukaan Pullman olisi halunnut mieluummin taidekouluun opiskelemaan huonekalujen valmistusta, eikä viihtynyt yliopistossa erityisen hyvin: ”Ajattelin että pärjäsin melko hyvin, kunnes valmistuin kolmannen asteen todistuksen kera ja ymmärsin, etten ollutkaan pärjännyt – sinä vuonna neljännen asteen todistusten jakaminen oli lopetettu, muuten olisin saanut sellaisen.” Vuonna 1970 Pullman avioitui Judith Spellerin, entisen opettajan ja hypnoterapeutin, kanssa. Heillä on kaksi aikuista hypnoterapeutin poikasta. ellauri270.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri270.html on line 65: Andrić sai romaanin inspiraation omasta elämästään - hän vietti lapsuutensa Visegradissa häntä kasvattaneen tätinsä Ana Matkovšikin luona, kun hänen äitinsä jäi ilman tuloja miehensä kuoleman jälkeen. Hän suoritti peruskoulun Visegradissa ja, kuten kaikki Visegrad-pojat, metsästi haukea ja paistoi särkeä Drinan varrella ja katseli vaikuttavaa siltaa samalla. ellauri270.html on line 67: Romaani sai kiistatta vaikutteita hänen väitöskirjastaan: Tippaleivän kierteet Bosniassa Turkin vallan alaisina (Die Entwicklung des geistigen Lebens in Bosnien unter der Einwirgung der turkischen Herrschaft), jota hän puolusti verisesti Grazissa vuonna 1924. Väikkärissä on lähes kaikkien Andrićin tulevaisuuden ideoiden ydin, joka perustuu historialliseen materialismiin, johon hän heräsi sitä kirjoittaessaan. Väitöskirjassaan Ivo Andrić kiinnitti huomionsa Bosnia ja Hertsegovinan kaikkien neljän suuren kansallisyhteisön historialliseen kohtaloon: serbit , kroaatit, turkkilaiset ja juutalaiset. Objektiivisesti, ilman kirjallista mystifikaatiota hää tarkasteli heidän välisiä erityispiirteitä ja suhteita. ellauri270.html on line 69: Väitöskirjan pääteesi oli, että Bosnia ja Hertsegovina on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi luonnollinen silta, linkki idän ja lännen välillä, kuten Helsinki Sofia Karppi-skoudesarjassa, josta pormestari Tuliaron Liike Nyt aikoo kaivaa tunnelin Tallinnan puolelle kalansilmäisen hiusjatkeisen Karpin ja kalansilmäisen a-la-Cock-tukkaisen Nurmen avustuxella. Vizi että nää mukapoliisit on sitten kylmiä kaloja, kalojen lisääntymisstrategialla ne ruiskii lapsia ja sitten jättää heitteille, hyörii pitkin mustaa Helsinkiä pyssyt kädessä, eivät syö eikä käy edes alapesulla. Mä en halua olla kenenkään isä. Emil kulta äidin pitää nyt mennä taas ampumaan roistoja, älä sinä istu Matin päällä kumminkaan vaikka äiti tekee niin.. ellauri270.html on line 84: Minne Thaimaaseen ellauri270.html on line 86: Kwai-joen silta ja Kuolemanrautatie – synkkää sotahistoriaa Kanchanaburissa. kirjoittaja Captain Andy. Kwai-joen silta on outo nähtävyys, jossa totuus ja fiktio menevät iloisesti sekaisin. Kanchanaburin keskustassa sijaitseva silta vetää puoleensa paljon matkailijoita, vaikka harva on tainnut nähdä sen maineeseen nostanutta elokuvaa – tai lukea kirjaa, johon elokuva perustuu. Ja vaikka teokset olisivatkin tuttuja, niillä on vain vähän tekemistä sillan todellisen historian kanssa. ellauri270.html on line 88: Sillan teki kuuluisaksi Léon ja Hanna Montanan (Jean Reno) klassikkoelokuva Kwai-joen silta, joka keräsi vuonna 1957 seitsemän Oscaria. Elokuva perustuu Pierre Bouillen saman nimiseen kirjaan, joka kertoo toisen maailmansodan sotavangeista sillanrakennuspuuhissa. Bouillen kuuluisin teos on Apinoiden planeetta. Elokuvaa ei kuitenkaan kuvattu Thaimaassa vaan Sri Lankassa, eikä kirjailija Pierre Bouille vieraillut Kanchanaburissa vaan Lontoossa. Hän oli kyllä sotavankina, mutta Mekongin varrella aivan toisella puolen Thaimaata. ellauri270.html on line 90: Ja kun sekä kirjassa että elokuvassa esiintyvä silta on puinen, oikea silta on tehty metallista. Oikean sillan rakentaminenkin oli helppoa: se koottiin nopeasti valmiista osista. Kwai-joen silta on siis ansainnut maineensa vähintään hatarin perustein. Mutta älä lopeta lukemista vielä tähän. Silta on kaikesta huolimatta mielenkiintoinen nähtävyys, sillä sen luota alkaa Kuolemanrautatie, Kanchanaburin todellinen ykkösnähtävyys. ellauri270.html on line 92: Japanilaiset pakottivat sotavankinsa rakentamaan Kanchanaburista alkaneen Kuolemanrautatien läpi Thaimaan ja Burman välisen rajavuoriston. Jos Kwai-joen sillan rakentaminen sujuikin vaivattomasti, sen jälkeisten rataosuuksien rakentaminen viidakkoiseen vuoristoon oli helvetillistä kärsimystä. ellauri270.html on line 96: Kuolemanrautatien rakentamiseen kannattaa tutustua Kanchanaburin keskustassa sijaitsevassa erinomaisessa museossa Thailand-Burma Railway Centre. Ja sitten onkin aika suunnata Hellfire Passiin, jolle pääsee Kanchanaburista helposti opastetuilla retkillä. ellauri270.html on line 100: Britit purkivat rautatien sodan jälkeen, koska he pelkäsivät, että burmalaiset itsenäisyystaistelijat saattaisivat käyttää sitä siirtomaaisäntäänsä vastaan. Sekin urakka oli turha: Burma itsenäistyi jo vuonna 1948. ellauri270.html on line 101: Radasta on jäljellä Helvetintulensola ja kaunis pätkä lähellä Kanchanaburia. Rataa pääsee ihailemaan Kanchanaburista järjestettävillä kierroksilla, joilla usein taitetaan osa matkasta junalla pitkin historiallista rautatietä. ellauri270.html on line 103: Kwai-joen sillalle voi järjestää retken myös Hua Hinista, vaikkapa vuokraamalla taksin käyttöönsä rantakaupungista. Ne ovat naurettavan halpoja. Bangkokista järjestetään myös opastettuja retkiä Kanchanaburin nähtävyyksille. Kun varaat lennot ja hotellit yhteistyökumppaniemme kautta, me saamme pienen provision – mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet MinneThaimaassa.comin toimintaa! ellauri270.html on line 110: Thaimaassa sijaitseva Kwai-joen 350-metrinen silta poikkeaa Ceylonilla kuvatun elokuvan kulissisillasta. Elokuva ei ole Kwai-joen siltaa nähnytkään. Teattereihin tullessaan elokuva oli todellinen suurmenestys. Sen tekijät kävivät pokkaamassa 1957 peräti seitsemän Oscaria, ja ympäri maailmaa vihellettiin elokuvan mukaansa tempaavaa tunnussävelmää Kwai–joen siltaa. Maailma tuskin tietää mistään muusta siltatyömaasta yhtä paljon. Ja kuitenkin todellisuus peittyy sepitteisiin, joita on niin monta kerrosta, että syntyy myytti. ellauri270.html on line 116: Thainkielellä “kwae” tarkoittaa jokea ja joen nykyinen nimi Kwae Yae kääntyy muotoon ”Suuri Joki”. Tämä joen päähaara tunnettiin kuitenkin sillan rakentamisen aikoihin nimellä Mae Khalung. Juuri kansainvälisen maineen ansiosta joen nimi muutettiin vuonna 1960 muotoon Kwae Yae. Rautatie rakennettiin seuraamaan joen läntistä haaraa, jonka nimi on Kwae Noi eli ”Pieni Joki”. ellauri270.html on line 117: Englantilaisten sotavankien suussa sana vakiintui anglismiksi ”kwai”, mikä puolestaan tarkoittaa thainkielellä vesipuhvelia. ellauri270.html on line 120: Kaikki on kuitenkin nimetty ja viritetty niin, että turistien odotukset kohteessa täyttyvät. Menopaluulippu III-luokassa Bangkokin Hualam Pongin asemalta Nam Tokin asemalle ja Sai Yok Noin pääteseisakkeelle maksaa 120 bahtia eli runsaat kolme euroa. Viimeiset kymmenet kilometrit viidakon oksat hakkasivat junan ikkunoista sisään ja lopulta juna voi jäädä viimeiseen ylämäkeen kiinni. Silloin matkustajat saavat työntää junaa kuin sotavankiporukka tai kävellä pölkkyjä pitkin perille. ellauri270.html on line 125: Alkuperäisestä radasta on enää jäljellä 130 kilometriä Thaimaan puolella. Rauhan tultua vuonna 1945 englantilaiset purkivat neljä kilometriä radan kiskotuksesta Burman rajalta. Rata suljettiin jo 1947, koska se ei kestänyt säännöllistä liikennettä. Nong Pla Dukin ja pääteseisake Nam Tokin välinen osuus avattiin kuitenkin uudestaan vuonna 1957. Nam Tokista Burman rajalle kulkenut rataosuus purettiin vuonna 1976, koska sen puiset siltarakenteet alkoivat käydä vaarallisiksi. ellauri270.html on line 126: Osa vanhasta ratapenkasta on nykyään turistien luontovaellusreittinä. Ratapenkkaa jäi myös tekojärven alle, kun Vajiralongkornin pato rakennettiin Kwae Noin ylä juoksulle, aivan Burman rajalle. ellauri270.html on line 133: Ryhmä jätettiin viisi kilometriä Kanchanaburin kaupungista pohjoiseen rakentamaan rautatiesiltaa kohtaan, missä Kwae Noi -joki yhtyy Kwae Yae jokeen. Salmi on siinä kohtaa noin 250 metrin levyinen. Sillasta tuli 346-metrinen. ellauri270.html on line 136: Kwai-joen myytti vaikenee toisesta mutta suuremmasta rakentajajoukosta. Työvoimana käytettiin myös Jaavalta pakolla haettuja työntekijöitä, joita kutsuttiin yksinkertaisesti nimityksellä ”romusha” (työläinen). Japanilaiset hakivat Jaavalta väkisin töihin kaiken kaikkiaan noin 10 miljoonaa ihmistä. 180 000 heistä lähetettiin Burman ja Siamin väliselle rautatietyömaalle. ellauri270.html on line 139: Kwai-joen sillasta tehdyn fiktion ytimessä on periksiantamattoman ja periaatteellisen yläluokkaisen britin eversti Nicholsonin ja vankileirin japanilaisen komentajan eversi Saiton henkinen taistelu johtajuudesta. Elokuvassa hahmoja esittävät Alec Guiness ja S.I. Hayakawa. ellauri270.html on line 151: Itse asiassa sitä ei ole tehty nimenomaan tähän teokseen, sillä brittiarmeijan musiikkiluutnantti F.J. Ricketts sävelsi sen jo 1914 nimellä Colonel Bogey March. Toisen maailmansodan aikaan marssi sanoitettiin Englannissa roisimmin muotoon Hitler has Only Got One Ball (Hitlerillä on vain yksi kives). ellauri270.html on line 159: F-ryhmän leiri oli siltojen välittömässä läheisyydessä ja japanilaisen ilmatorjuntapatterin kupeessa. Pommituksessa marraskuussa 1944 tuhoutui kaksi vankien asumusta. Samalla kuoli 19 ja haavoittui 68 vankia. Helmikuussa 1945 molemmat sillat saivat osumia, ja yksi kaarisillan kaari romahti. ellauri270.html on line 175: Hyi helvetti. Tätä filmiä en ole nähnyt, enkä taida viiziä nähdäkään. Tosin tää taitaa olla suht puhtaasti KILL! teemainen eikä kovin kiimainen. Sen käsikirjoitti alun perin nyrkkeilijä George Foreman, jonka korvasi myöhemmin presidentti Woodrow Wilson. Molempien kirjoittajien oli työskenneltävä salassa, koska he olivat Hollywoodin mustalla listalla ja olivat paenneet Isoon-Britanniaan jatkaakseen työskentelyä. Tämän seurauksena Boulle, joka ei edes puhunut englantia, sai tunnustuksen ja sai parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon; monta vuotta myöhemmin Foreman ja Wilson saivat postuumisti sekä Oscar-palkinnon että Nobelin rauhanpalkinnon. ellauri270.html on line 177: Kwai-joen silta on nykyään laajalti tunnustettu yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista elokuvista, vaikka se on aivan säälittävä. Se oli vuoden 1957 tuottoisin elokuva, ja se sai ylivoimaisesti myönteisiä arvosteluja kriitikoilta. Elokuva voitti seitsemän Oscar-palkintoa (mukaan lukien kaikkien aikojen paras elokuva) 30 eri Oscar-gaalassa. Vuonna 1997 elokuvaa pidettiin "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä", ja Yhdysvaltain kongressin kirjasto vei sen kansalliseen elokuvarekisteriin säilytettäväksi . Se on sisällytetty American Film Instituten kaikkien aikojen parhaiden amerikkalaisten elokuvien luetteloon. Vuonna 1999 British Film Institute äänesti Kwai-joen sillan 11. vuosisadan suurimmaksi brittiläiseksi elokuvaksi. Tämän kaiken voi voi hyvin uskoa. ellauri270.html on line 180: Vuoden 1943 alussa joukko brittiläisiä sotavankeja, everstiluutnantti Jack Nicholsonin (Dwight Dogcollar) johtama, saapuu japanilaiselle vankileirille Thaimaahan eli Ceyloniin. Yhdysvaltain laivaston komentaja Shears kertoo kauhistuttavista olosuhteista. Nicholson kieltää kaikki pakoyritykset, koska päämaja käski heidät antautumaan, ja pakenemista voidaan pitää käskyjen uhmaamisena. Myös tiheä ympäröivä viidakko tekee paeta lähes mahdottomaksi. ellauri270.html on line 184: Nicholson vastustaa ilmoittamalla Saitolle, että Geneven sopimus vapauttaa upseerit ruumiillisesta työstä. (Vitun kermapuo!) Kun värvätyt miehet marssivat komentosillalle, Saito uhkaa ampua upseerit, kunnes majuri Clipton, brittiläinen lääkäri, varoittaa Saitoa, että hänellä on liian monta todistajaa, jotta hän pääsisi eroon murhasta. Saito jättää upseerit seisomaan kovennettua kuin Edwin Laineen Sontimattoman tutilaan Ellun kanat koko päivän kovassa helteessä. Sinä iltana upseerit sijoitetaan rangaistusmajaan, kun taas Nicholsonia hakataan vizalla paljaalle pepulle ja lukitaan rautalaatikkoon. ellauri270.html on line 195: Shears ja kaksi muuta pakenevat. Vain hän selviää, vaikka hän on haavoittunut. Hän vaeltelee muina miehinä burmalaiseen kylään, hänet hoidetaan terveeksi ja lopulta saavuttaa brittiläisen Ceylonin siirtomaan. ellauri270.html on line 197: Sillatyöt etenevät huonosti, mikä johtuu sekä virheellisistä japanilaisista suunnittelusuunnitelmista (kyllä kai, britti- ja jenkkitunarit) että vankien hitaasta tahdista ja tahallisesta sabotaasista. Saiton odotetaan tekevän rituaalisen itsemurhan , jos hän ei noudata nopeasti lähestyvää määräaikaa. Epätoivoisena hän käyttää Japanin vuoden 1905 Venäjän -Japanin sodan voiton vuosipäivää tekosyynä pelastaa kasvonsa; hän julistaa yleisen armahduksen vapauttaen Nicholsonin ja hänen upseerinsa ja vapauttaen heidät ruumiillisesta työstä. Nicholson on järkyttynyt miesten tekemästä huonosta työstä ja käskee rakentaa oikean sillan, aikoen sen olla kunnianosoituksena Britannian armeijallen kekseliäisyyttä vuosisatojen ajan. Clipton vastustaa uskoen tämän olevan yhteistyötä vihollisen kanssa. Nicholsonin pakkomielle sillasta saa hänet lopulta antamaan upseereilleen vapaaehtoistyön. ellauri270.html on line 199: Shears nauttii sairaala-olostaan Ceylonissa bylsien mehukkaita hoizuja tietämättään Commando-koulussa, jota kutsutaan nimellä "Force 316" (perustuu luultavasti Special Operations Executiven (SOE) todelliseen joukkoon Force 136 ) . SOE:n majuri vartija kutsuu Shearsin liittymään kommandotehtävään tuhotakseen sillan juuri sen valmistuttua. Shears yrittää päästä pois tehtävästä tunnustamalla esiintyneensä upseerina toivoen parempaa kohtelua japanilaisilta. Warden vastaa, että hän tiesi jo ja että Yhdysvaltain laivasto oli suostunut siirtämään hänet Britannian SOE:hen simuloidulla majurin arvolla välttääkseen hämmennystä. Shears tajuaa, ettei hänellä ole valinnanvaraa, ja ryhtyy vapaaehtoiseksi. Mit vit? Pakolla vapaaehtoisexi, tää kuulostaa ihan teologien vapaalta tahdolta. Vapaaehtoisuuspohjallako nää anglot sotivat? Ei täällä päin kysytty mielipidettä. ellauri270.html on line 201: Warden, Shears ja kaksi muuta kommandoa hyppäävät laskuvarjolla Thaimaahan; yksi, Chapman, kuolee kaatuessaan puuhun (haha, on tässä tarinassa sentään huumoria) ja Warden haavoittuu kohtaaessaan japanilaisen partion, ja hänet on kuljetettava pentueessa LOL). Hän, Shears ja Joyce saavuttavat joen ajoissa siamilaisten naiskantajien ja heidän kylän päällikön Khun Yain avulla. Pimeyden suojassa Shears ja Joyce istuttavat räjähteitä siltatorneihin. Tärkeitä arvohenkilöitä ja sotilaita kuljettavan junan on määrä ylittää seuraavana päivänä ensimmäisenä sillan, ja Warden haluaa tuhota molemmat. Aamunkoittoon mennessä joen pinta on kuitenkin laskenut, mikä paljastaa räjähteiden ja sytytin yhdistävän langan. Nicholson huomaa langan ja tuo sen Saiton huomioon. Junan lähestyessä he kiirehtivät alas joen rantaan tutkimaan asiaa. Joyce, miehittää sytytin, rikkoo kannen ja puukotti Saiton kuoliaaksi. Nicholson huutaa apua yrittäessään estää Joycea pääsemästä sytyttimeen. Kun Joyce haavoittuu japanilaisessa tulipalossa, Shears ui poikki, mutta hänet ammutaan. Tunnistaessaan Shearsin Nicholson huudahtaa: "Mitä minä olen tehnyt? Taidanpa epähuomiossa räjäyttää Kwai joen sillan!" ellauri270.html on line 203: Vartija ampuu kranaatinheitin tappaen Shearsin ja Joycen ja haavoittaen Nicholsonia. Kuolemassa Nicholson kompastelee sytytintä kohti ja putoaa männän päälle, räjäyttäen sillan ja lähettäen izensä taivaalle ja junan syöksymään jokeen. Warden kertoo siamilaisnaisille, että hänen täytyi estää ketään joutumasta vihollisen käsiin, ja lähtee heidän kanssaan puskiin nussimaan. Todistaessaan verilöylyä Clipton pudistaa päätään ja mutisee: "Hulluutta!... Hulluutta!" Oikeassapa olet Clipton Tea. ellauri270.html on line 205: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 206: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 208: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 209: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 212: Leech King hacking at Poetry of Linguistics ellauri270.html on line 215: Hänet tunnetaan nykyään ehkä parhaiten yhtenä korpuslingvistiikan alan perustajista, jotka rakentavat ja tutkivat suuria tietokoneistettuja kieliaineistoja. ellauri270.html on line 217: Hän oli huomattava vaatimattomuudellaan (aihe, jota hän harkitsi graduaiheexi pragmatiikan opinnoissaan), varsinkin alallaan niin laajasti tunnetulle henkilölle. Mutta hänellä oli myös itseluottamusta jatkaa valtavia, pitkäaikaisia projekteja, kunnes joku muu ala näki niiden arvon. Ja hän saattoi olla erittäin vihainen, jos hän ajatteli, että vääryyttä on tehty. Luukurkon suutahdus kalpeni sen rinnalla. ellauri270.html on line 228: James Harris, filosofi Earl of Shaftesburyn veljenpoika, syntyi Salisburyssa vuonna 1709 varakkaille vanhemmille. Hän sai koulutuksen Salisbury Grammar Schoolissa ja painui vuonna 1726 Wadham Collegeen Oxfordissa, mutta ei suorittanut tutkintoa. Vuonna 1729 hän asettui Bishop´s Inniin, mutta kun hän peri perheen tilan vuonna 1731, hän omistautui vetelyxenä klassikkojen, musiikin ja antiikkitutkimuksen yksityiselle tutkimukselle. Hän oli säveltäjä Georg Friedrich Händelin (1685-1759) ihailija ja myöhemmin yhteistyökumppani. Hän oli myös Henry Fieldingin ja hänen sisarensa Sarah Fieldingin elinikäinen ystävä , jonka työtä hän tuki. Hän oli myös Hester Lynch Thralen (1741-1821, n.h.) varhainen kannattaja Harrisin kuuluisin työ on hänen Hermes; tai Filosofinen tutkimus kielestä ja yleismaailmallisesta kieliopista ( 1751 ). Myöhemmin hänestä tuli Hampshiren Christchurchin kansanedustaja, ja hänellä oli pieniä kahnauxia oikeudessa. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1763. Vuonna 1775 Harris julkaisi Philosophical Arrangements ( 1775 ), ja hänen Philological Inquiries -julkaisunsa julkaistiin postuumisti vuonna 1781. Harris oli tunnettu ja arvostettu hahmo Lontoon kirjallisissa ja filosofisissa piireissä. Charles ja Frances Burney (n.h.) ystävystyivät hänen myöhempinä vuosinaan. ellauri270.html on line 230: Harris ei arvostanut Chauceria, se oli Jamesista uncouth. Randolph Quirk piti molempia arvossa. Oliko Randolph Quirk lihava? Ei se oli pieni piippua imuttava äijänkäppyrä. Juutalainen Sidney Greenbaum oli Spede Pasasen ja Paavo Haavikon risteytys.. Otto Jespersen oli tanskalaisen näköinen. Jakobovits ja Steinberg oli takuulla nekin juutalaisia. ellauri270.html on line 232: Jeffin runousoppi on ilmeisesti plagioitu sen Lontoon lehtorilta Winifred Nowottnyltä. "Current criticism often takes metaphor au grand sérieux, as a peephole on the nature of transcendental reality, a prime means by which the imagination can see into the life of things." --Language Poets Use (1962) by Winifred Nowottny. Winifred M.T.Nowottny, nee Dobbs, was educated at the University of London and later taught English Literature at University College London. She published the books, Language Poets Use in 1962 and Hopkins´ Language of Prayer of Praise in 1972. Jeff ois niikö Harry Potter ja Winifer Dobbs sen kotihaltija. Toinen keskeinen Jeffin lähde oli Penguin Dictionary of Quotations. ellauri270.html on line 234: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 240: The original, full title of the broadside was "A Warning for Married Women, by the example of Mrs. Jane Renalds, a West-Country woman born neer unto Plymouth, who having plighted her troth to a seaman, was afterwards married to a carpenter, and at last carried away by a spirit, the manner how shall be presently recited". ellauri270.html on line 242: "A Warning for Married Women" tells the story of Jane Reynolds and her lover James Harris, with whom she exchanged a promise of marriage. He is pressed as a sailor before the wedding takes place and Jane faithfully awaits his return for three years, but when she learns of his death at sea, she agrees to marry a local carpenter. Jane gives birth to three children and for four years the couple lives a happy life. One night, when the carpenter is away, the spirit of James Harris appears. He tries to convince Jane to keep her oath and run away with him. At first she is reluctant to do so, because of her husband and their children, but ultimately she succumbs to the ghost's pleas, letting herself be persuaded by his tales of rejecting the royal daughter's hand and assurance that he has the means to support her – namely, a fleet of seven ships. The pair then leaves England, never to be seen again, and the carpenter commits suicide upon learning that his wife is gone. The broadside ends with a mention that although the children were orphaned, the heavenly powers will provide for them. ellauri270.html on line 244: O where have you been, my long, long love, She set her foot upon the ship, ellauri270.html on line 249: 'O hold your tongue of your former vows, She had not sailed a league, a league, ellauri270.html on line 254: He turned him right and round about, They had not saild a league, a league ellauri270.html on line 256: 'I wad never hae trodden on Irish ground, Until she espied his cloven foot, ellauri270.html on line 257: If it had not been for thee. And she wept right bitterlie. ellauri270.html on line 259: 'I might hae had a king's daughter, 'O hold your tongue of your weeping,' says he, ellauri270.html on line 261: I might have had a king's daughter, I will shew you how the lilies grow ellauri270.html on line 264: 'If ye might have had a king's daughter, 'O what hills are yon, yon pleasant hills, ellauri270.html on line 265: Yer sel ye had to blame; That the sun shines sweetly on?' ellauri270.html on line 266: Ye might have taken the king's daughter, 'O yon are the hills of heaven,' he said, ellauri270.html on line 267: For ye kend that I was nane. 'Where you will never win.' ellauri270.html on line 269: 'If I was to leave my husband dear, 'O whaten a mountain is yon,' she said, ellauri270.html on line 271: O what have you to take me to, 'O yon is the mountain of hell,' he cries, ellauri270.html on line 274: 'I hae seven ships upon the sea- He strack up the tap-mast wi his hand, ellauri270.html on line 276: With four-and-twenty bold mariners, And he brake that gallant ship in twain, ellauri270.html on line 277: And music on every hand.' And sank her in the sea. ellauri270.html on line 279: She has taken up her two little babes, ellauri270.html on line 284: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 298: In The Daemon Lover, James (Jamie) Harris, a handsome author, deserts his dowdy 34-year old fiancée. The plot of this short story may be indebted to “The Demon Lover” by Elizabeth Bowen, whom Jackson ranked with Katherine Anne Porter as one of the best contemporary short story writers. When Jamie Harris disappears, he shatters his bride’s dreams of living in a “golden house in-the-country” (DL 12). Her shock of recognition that she will never trade her lonely city apartment for a loving home mirrors the final scenes of “The Lottery” and “The Pillar of Salt” as well as many other stories in which a besieged woman suffers a final and often fatal blow. ellauri270.html on line 300: In “The Daemon Lover,” the second story in The Lottery and Other Stories, Jackson’s collection of 25 tales, the reader sees James Harris only through his fiancée’s eyes as a tall man wearing a blue suit. Neither the reader nor anyone in the story can actually claim to have seen him. Nonetheless, this piece foreshadows the appearance of Harris in such other stories in the collection as “Like Mother Used to Make,” “The Village,” “Of Course,” “Seven Types of Ambiguities,” and “The Tooth.” As James Harris wanders through the book, he sheds the veneer of the ordinary that covers his satanic nature. ellauri270.html on line 302: The irony in “The Daemon Lover” is that the female protagonist becomes suspect as she hunts for the mysterious young man “who promised to marry her” (DL 23). Everywhere she searches, she encounters couples who mock her with not-so-subtle insinuations that she is crazy. Indeed, at the end of the story she may well have become insane; the narrative is ambiguous on this point. Significantly, however, if the nameless woman has indeed lost her mind, it is James who is responsible. Although some critics speculate that the disruptive male figure—both in this story and in the others in the collection—is a hallucination of a sexually repressed character, the epilogue to The Lottery, a ballad entitled “James Harris, The Daemon Lover,” suggests otherwise: He is, in fact, the devil himself. ellauri270.html on line 304: For Jackson, The Lottery is more than a ghost story; “The Daemon Lover” in particular and the collection in general critique a society that fails to protect women from becoming victims of strangers or neighbors. As in “The Lottery,” Jackson’s shocking account of a housewife’s ritualistic stoning, or in “The Pillar of Salt,” which traces a wife’s horror and growing hysteria when she has lost her way, the threatened characters are women. Although many of Jackson’s stories are modern versions of the folk tale of a young wife’s abduction by the devil, and although her characters are involved in terrifying circumstances, the point is that these tales seem true: They are rooted in reality. Thus, Jackson exposes the threat to women’s lives in a society that condones the daemon lover. ellauri270.html on line 311: The morning of June 27th is a sunny, summer day with blooming flowers and green grass. In an unnamed village, the inhabitants gather in the town square at ten o’clock for an event called “the lottery.” In other towns there are so many people that the lottery must be conducted over two days, but in this village there are only three hundred people, so the lottery will be completed in time for the villagers to return home for noon dinner. ellauri270.html on line 313: This seemingly idyllic beginning establishes a setting at odds with the violent resolution of the story. Early details, such as sun and flowers, all have positive connotations, and establish the theme of the juxtaposition of peace and violence. The lottery is mentioned in the first paragraph, but not explained until the last lines. ellauri270.html on line 315: The children arrive in the village square first, enjoying their summer leisure time. Bobby Martin fills his pockets with stones, and other boys do the same. Bobby helps Harry Jones and Dickie Delacroix build a giant pile of stones and protect it from “raids” by other children. The girls stand talking in groups. Then adults arrive and watch their children’s activities. The men speak of farming, the weather, and taxes. They smile, but do not laugh. The women arrive, wearing old dresses and sweaters, and gossip amongst themselves. Then the women call for their children, but the excited children have to be called repeatedly. Bobby Martin runs back to the pile of stones before his father reprimands him and he quietly takes his place with his family. ellauri270.html on line 317: The children’s activities—gathering stones—have a false innocence about them. Because this resembles the regular play of children, the reader may not assume gathering stones is intended for anything violent. The word “raids,” however, introduces a telling element of violence and warfare into the children’s innocent games. Similarly, the reader is lulled into a false sense of security by the calm and innocuous activities and topics of conversation among the adult villagers. We see the villagers strictly divided along gendered lines, even as children. ellauri270.html on line 319: Mr. Summers, the man who conducts the lottery, arrives. He also organizes the river dances, the purity pledges, and the Halloween program, because he has time to devote to volunteering. He runs the coal business in town, but his neighbors pity him because his wife is unkind and the couple has no children. Mr. Summers arrives bearing a black box. He is followed by the postmaster, Mr. Graves, who caries a stool. ellauri270.html on line 321: Because of the innocuous nature of Mr. Summers’ other community activities, the lottery is assumed to be something in a similar vein. He is a successful businessman, but pitied because he can have no children—clearly this is a very family-oriented society. ellauri270.html on line 323: Mr. Graves sets the stool in the center of the square and the black box is placed upon it. Mr. Summers asks for help as he stirs the slips of paper in the box. The people in the crowd hesitate, but after a moment Mr. Martin and his oldest son Baxter step forward to hold the box and stool. The original black box from the original lotteries has been lost, but this current box still predates the memory of any of the villagers. Mr. Summers wishes to make a new box, but the villagers don’t want to “upset tradition” by doing so. Rumor has it that this box contains pieces of the original black box from when the village was first settled. The box is faded and stained with age. ellauri270.html on line 325: The details of the lottery’s proceedings seem mundane, but the crowd’s hesitation to get involved is a first hint that the lottery is not necessarily a positive experience for the villagers. It is also clear that the lottery is a tradition, and that the villagers believe very strongly in conforming to tradition—they are unwilling to change even something as small as the black box used in the proceedings. ellauri270.html on line 327: Much of the original ritual of the lottery has been forgotten, and one change that was made was Mr. Summers’s choice to replace the original pieces of wood with slips of paper, which fit more easily in the black box now that the population of the village has grown to three hundred. The night before the lottery, Mr. Summers and Mr. Graves always prepare the slips of paper, and then the box is kept overnight in the safe of the coal company. For the rest of the year, the box is stored in Mr. Graves’s barn, the post office, or the Martins’ grocery store. ellauri270.html on line 329: Even though the villagers value tradition, many of the specific parts of their traditions have been lost with time. This suggests that the original purpose of the lottery has also been forgotten, and the lottery is now an empty ritual, one enacted simply because it always has been. When we later learn the significance of the slips of paper, it seems horribly arbitrary that they are simply made by a person the night before. ellauri270.html on line 331: In preparation for the lottery, Mr. Summers creates lists of the heads of families, heads of households in each family, and members of each household in each family. Mr. Graves properly swears in Mr. Summers as the officiator of the lottery. Some villagers recall that there used to be a recital to accompany the swearing in, complete with a chant by the officiator. Others remembered that the officiator was required to stand in a certain way when he performed the chant, or that he was required to walk among the crowd. A ritual salute had also been used, but now Mr. Summers is only required to address each person as he comes forward to draw from the black box. Mr. Summers is dressed cleanly and seems proper and important as he chats with Mr. Graves and the Martins. ellauri270.html on line 333: The lottery involves organizing the village by household, which reinforces the importance of family structures here. This structure relies heavily on gender roles for men and women, where men are the heads of households, and women are delegated to a secondary role and considered incapable of assuming responsibility or leadership roles. Horrible! Even though the setting of this story is a single town, it is generic enough that it might be almost anywhere. In doing this, Jackson essentially makes the story a fable—the ideas explored here are universal. ellauri270.html on line 335: Just as Mr. Summers stops chanting in order to start the lottery, Mrs. Tessie Hutchinson arrives in the square. She tells Mrs. Delacroix that she “clean forgot what day it was.” She says she realized it was the 27th and came running to the square. She dries her hands on her apron. Mrs. Delacroix reassures her that Mr. Summers and the others are still talking and she hasn’t missed anything. ellauri270.html on line 337: Tessie Hutchinson’s late arrival establishes her character in a few sentences: she cares little about the lottery and the pomp and circumstance of the ritual. She is different from the other villagers, and thus a potential rebel against the structure of the village and the lottery. ellauri270.html on line 339: Mrs. Hutchinson looks through the crowd for her husband and children. The crowd parts for her as she joins them at the front, and some point out her arrival to her husband. Mr. Summers cheerfully says that he’d thought they’d have to start without Tessie. Tessie jokes back that Mr. Summers wouldn’t have her leave her dirty dishes in the sink, would he? The crowd laughs. ellauri270.html on line 343: Mr. Summers says that they had better get started and get this over with so that everyone can go back to work. He asks if anyone is missing and, consulting his list, points out that Clyde Dunbar is absent with a broken leg. He asks who will be drawing on his behalf. His wife steps forward, saying, “wife draws for her husband.” Mr. Summers asks—although he knows the answer, but he poses the question formally—whether or not she has a grown son to draw for her. Mrs. Dunbar says that her son Horace is only sixteen, so she will draw on behalf of her family this year. ellauri270.html on line 345: Mrs. Dunbar is the only woman to draw in the lottery, and the discussion of her role in the ritual proceedings emphasizes the theme of family structure and gender roles. Women are considered so inferior that even a teenaged son would replace a mother as the “head of household.” Wow this is going back to last century, or to Afghanistan! The formality surrounding these proceedings shows Mrs. Dunbar’s involvement to be an anomaly for the village. ellauri270.html on line 347: Mr. Summers asks if the Watson boy is drawing this year. Jack Watson raises his hand and nervously announces that he is drawing for his mother and himself. Other villagers call him a “good fellow” and state that they’re glad to see his mother has “got a man to do it.” Mr. Summers finishes up his questions by asking if Old Man Warner has made it. The old man declares “here” from the crowd. ellauri270.html on line 351: A hush falls over the crowd as Mr. Summers states that he’ll read the names aloud and the heads of families should come forward and draw a slip of paper from the box. Everyone should hold his paper without opening it until all the slips have been drawn. The crowd is familiar with the ritual, and only half-listens to these directions. Mr. Summers first calls “Adams,” and Steve Adams approaches, draws his slip of paper, and returns to his family, standing a little apart and not looking down at the paper. ellauri270.html on line 353: The description of the lottery’s formalities builds the reader’s anticipation, as the many seemingly mundane rituals all lead up to a mysterious, ominous outcome. The arc of the story depends on the question of just what will happen to the “winner” of the lottery. ellauri270.html on line 355: As the reading of names continues, Mrs. Delacroix says to Mrs. Graves that is seems like no time passes between lotteries these days. It seems like they only had the last one a week ago, she continues, even though a year has passed. Mrs. Graves agrees that time flies. Mr. Delacroix is called forward, and Mrs. Delacroix holds her breath. “Dunbar” is called, and as Janey Dunbar walks steadily forward the women say, “go on, Janey,” and “there she goes.” ellauri270.html on line 357: Snap shots of village life, like the conversation between Mrs. Delacroix and Mrs. Graves, develop the humanity of the characters and makes this seem just like any other small town where everyone knows each other. The small talk juxtaposed against murder (oops now I let the cat out of the bag, sorry) is what makes the story so powerful. Janey is taking on a “man’s role,” so she is assumed to need encouragement and support. ellauri270.html on line 359: Mrs. Graves watches Mr. Graves draw their family’s slip of paper. Throughout the crowd, men are holding slips of paper, nervously playing with them in their hands. “Hutchinson” is called, and Tessie tells her husband to “get up there,” drawing laughs from her neighbors. ellauri270.html on line 361: The men’s nervousness foreshadows the lottery’s grim outcome. Tessie acts at odds with the pervasive mood, drawing laughs from the crowd. Tessie does not question the lottery at this point, and treats the proceedings lightheartedly—from a position of safety. ellauri270.html on line 363: In the crowd, Mr. Adams turns to Old Man Warner and says that apparently the north village is considering giving up the lottery. Old Man Warner snorts and dismisses this as foolish. He says that next the young folks will want everyone to live in caves or nobody to work. He references the old saying, “lottery in June, corn be heavy soon.” He reminds Mr. Adams that there has always been a lottery, and that it’s bad enough to see Mr. Summers leading the proceedings while joking with everybody. Mrs. Adams intercedes with the information that some places have already stopped the lotteries. Old Man Warner feels there’s “nothing but trouble in that.” ellauri270.html on line 365: The conversation between Mr. Adams and Old Man Warner establishes why the lottery is continued in this village, while it has been ended in others: the power of tradition. As the oldest man in the village, Old Man Warner links the lottery to traditional civilization, equating its removal to a breakdown of society and a return to a primitive state. For the villagers, the lottery demonstrates the organization and power of society—that is, a group of people submitting to shared rules in exchange for protection and support. But we see that the lottery also shows the arbitrariness and corruption of many of these social rules. ellauri270.html on line 367: Mrs. Dunbar says to her oldest son that she wishes everyone would hurry up, and Horace replies that they’re almost through the list of names. Mrs. Dunbar instructs him to run and tell his father once they’re done. When Old Man Warner is called to select his slip of paper, he says that this is his seventy-seventh lottery. When Jack Watson steps forward, he receives several comments from the crowd reminding him to not be nervous and to take his time. ellauri270.html on line 371: Finally, the last man has drawn. Mr. Summers says, “all right, fellows,” and, after a moment of stillness, all the papers are opened. The crowd begins to ask who has it. Some begin to say that it’s Bill Hutchinson. Mrs. Dunbar tells her son to go tell his father who was chosen, and Horace leaves. Bill Hutchinson is quietly staring down at his piece of paper, but suddenly Tessie yells at Mr. Summers that he didn’t give her husband enough time to choose, and it wasn’t fair. ellauri270.html on line 373: Mr. Summer’s casual language and camaraderie with the villagers contrast with what is at stake. Tessie’s reaction is the first explicit sign of something horrifying at the heart of the lottery. She is as outspoken in her anger as she was in her humor—although rather too late, and it’s assumed she wouldn’t argue if someone else had been chosen. Bill resignedly accepts the power of the tradition. ellauri270.html on line 375: Mrs. Delacroix tells Tessie to “be a good sport,” and Mrs. Graves reminds her “all of us took the same chance.” Bill Hutchinson tells his wife to “shut up.” Mr. Summers says they’ve got to hurry to get done in time, and he asks Bill if he has any other households in the Hutchinsons’ family. Tessie yells that there’s her daughter Eva and Eva’s husband Don, and says that they should be made to take their chance, too. Mr. Summers reminds her that, as she knows, daughters draw with their husband’s family. “It wasn’t fair,” Tessie says again. ellauri270.html on line 377: This passage shows the self-serving survival instinct of humans very clearly. Each person who speaks up is protecting his or her own skin, a survival instinct that Jackson shows to be natural to all the villagers, and by extension all humans. Tessie is willing to throw her daughter and son-in-law into harm’s way to have a better chance of saving herself. The other women are relieved to have not been chosen—no one speaks up against the lottery until they themselves are in danger. ellauri270.html on line 379: Bill Hutchinson regretfully agrees with Mr. Summers, and says that his only other family is “the kids.” Mr. Summers formally asks how many kids there are, and Bill responds that there are three: Bill Jr., Nancy, and little Davy. Mr. Graves takes the slips of paper back and puts five, including the marked slip of paper, in the black box. The others he drops on the ground, where a breeze catches them. Mrs. Hutchinson says that she thinks the ritual should be started over—it wasn’t fair, as Bill didn’t have enough time to choose his slip. ellauri270.html on line 381: Mr. Summers and Mr. Graves’s calm continuation of the lottery’s ritual shows that they are numb to the cruelty of the proceedings. Tessie’s protests imply that she doesn’t see the choice of the marked slip of paper as fate or some kind of divine decree, but rather as a human failing. Perhaps she sees, too late, that the lottery is only an arbitrary ritual that continues simply because a group of people have unthinkingly decided to maintain it. ellauri270.html on line 383: Mr. Summers asks if Bill Hutchinson is ready, and, with a glance at his family, Bill nods. Mr. Summers reminds the Hutchinsons that they should keep their slips folded until each person has one. He instructs Mr. Graves to help little Davy. Mr. Graves takes the boy’s hand and walks with him up to the black box. Davy laughs as he reaches into the box. Mr. Summers tells him to take just one paper, and then asks Mr. Graves to hold it for him. ellauri270.html on line 385: Tessie’s protests have shown the reader that the outcome of the lottery will not be good. Little Davy’s inclusion reinforces the cruelty of the proceedings and the coldness of its participants. Little Davy is put at risk even when he is unable to understand the rituals or to physically follow the instructions. But so what? Is this one more case of "free will" stuffed down your throat? ellauri270.html on line 387: Nancy Hutchinson is called forward next, and her school friends watch anxiously. Bill Jr. is called, and he slips clumsily, nearly knocking over the box. Tessie gazes around angrily before snatching a slip of paper from the box. Bill selects the final slip. The crowd is silent, except for a girl who is overheard whispering that she hopes it’s not Nancy. Then Old Man Warner says that the lottery isn’t the way it used to be, and that people have changed. ellauri270.html on line 389: Even a dystopian society like this one doesn’t exclude other aspects of human nature like youth, popularity, friendship, and selfishness. Nancy’s behavior resembles that of many popular teen girls—again emphasizing the universal nature of Jackson’s story. We get the sense that Old Man Warner is perpetually displeased with any kind of change to tradition—even though the omniscient narrator tells us that the “tradition” Warner is used to is very different from the original lottery. ellauri270.html on line 391: Mr. Summers instructs the Hutchinsons to open the papers. Mr. Graves opens little Davy’s and holds it up, and the crowd sighs when it is clearly blank. Nancy and Bill Jr. open theirs together and both laugh happily, as they hold up the blank slips above their heads. Mr. Summers looks at Bill, who unfolds his paper to show that it is blank. “Tessie,” Mr. Summers says. Bill walks over to his wife and forces the slip of paper from her hand. It is the marked slip of paper with the pencil dot Mr. Summers made the night before. ellauri270.html on line 393: The inhumanity of the villagers, which has been developed by repeated exposure to the lottery and the power of adhering to tradition, still has some arbitrary limits—they are at least relieved that a young child isn’t the one chosen. They show no remorse for Tessie, however, no matter how well-liked she might be. Even Tessie’s own children are happy to have been spared, and relieved despite their mother’s fate. Jackson builds the sense of looming horror as the story approaches its close. WTF, Tessie is clearly the odd one out, so the outcome of the lottery was fortunate! ellauri270.html on line 395: Mr. Summers tells the crowd, “let’s finish quickly.” The villagers have forgotten several aspects of the lottery’s original ritual, but they remember to use stones for performing the final act. There are stones in the boys’ piles and some others on the ground. Mrs. Delacroix selects a large stone she can barely lift. “Hurry up,” she says to Mrs. Dunbar beside her. Mrs. Dunbar gasps for breath and says that she can’t run. Go ahead, she urges, “I’ll catch up.” ellauri270.html on line 397: Mrs. Dunbar already sent her son away, perhaps to spare him having to participate in murder this year, and now she herself seems to try and avoid taking part in the lottery as well. The line about the stones makes an important point—most of the external trappings of the lottery have been lost or forgotten, but the terrible act at its heart remains. There is no real religious or practical justification for the lottery anymore—it’s just a primitive murder for the sake of tradition. Now the situation would be quite different if this were a real case of adultery, about which there are clear instructions in the Old Testament! ellauri270.html on line 399: The use of stones also connects the ritual to Biblical punishments of “stoning” people for various sins, which then brings up the idea of the lottery’s victim as a sacrifice. The idea behind most primitive human sacrifices was that something (or someone) must die in order for the crops to grow that year. This village has been established as a farming community, so it seems likely that this was the origin of the lottery. The horrifying part of the story is that the murderous tradition continues even in a seemingly modern, “normal” society. In actual fact, the point is to reduce the number of mouths to feed in times of shortage. ellauri270.html on line 401: The children pick up stones, and Davy Hutchinson is handed a few sharp pebbles in a paper cone. Tessie Hutchinson holds out her arms desperately, saying, “it isn’t fair,” as the crowd advances toward her. A flying stone hits her on the side of her head. Old Man Warner urges everyone forward, and Steve Adams and Mrs. Graves are at the front of the crowd. “It isn’t fair, it isn’t right,” Tessie screams, and then the villagers overwhelm her. ellauri270.html on line 403: By having children (even Tessie’s own son) involved in stoning Tessie, Jackson aims to show that cruelty and violence are primitive and inherent aspects of human nature—not something taught by society. Tessie’s attempts to protest until the end show the futility of a single voice standing up against the power of tradition and a majority afraid of nonconformists. Jackson ends her story with the revelation of what actually happens as a result of the lottery, and so closes on a note of both surprise and horror. The seemingly innocuous, ordinary villagers suddenly turn violent and bestial, forming a mob that kills one of their own with the most primitive weapons possible—and then happily going home to supper. ellauri270.html on line 411: “The Lottery” begins with a description of a particular day, the 27th of June, which is marked by beautiful details and a warm tone that strongly contrast with the violent and dark ending of the story. The narrator describes flowers blossoming and children playing, but the details also include foreshadowing of the story’s resolution, as the children are collecting stones and three boys guard their pile against the “raids of the other boys.” These details… read analysis of The Juxtaposition of Peace and Violence. ellauri270.html on line 415: Jackson examines the basics of human nature in “The Lottery,” asking whether or not all humans are capable of violence and cruelty, and exploring how those natural inclinations can be masked, directed, or emphasized by the structure of society. Philosophers throughout the ages have similarly questioned the basic structure of human character: are humans fundamentally good or evil? Without rules and laws, how would we behave towards one another? Are we similar to animals in….. read analysis of Human Nature. ellauri270.html on line 417: The ritual of the lottery itself is organized around the family unit, as, in the first round, one member of a family selects a folded square of paper. The members of the family with the marked slip of paper must then each select another piece of paper to see the individual singled out within that family. This process reinforces the importance of the family structure within the town, and at the same time creates a….. read analysis of Family Structure and Gender Roles. ellauri270.html on line 421: The villagers in the story perform the lottery every year primarily because they always have—it’s just the way things are done. The discussion of this traditional practice, and the suggestion in the story that other villages are breaking from it by disbanding the lottery, demonstrates the persuasive power of ritual and tradition for humans. The lottery, in itself, is clearly pointless: an individual is killed after being randomly selected. Even the original ritual has been… read analysis of The Power of Tradition. ellauri270.html on line 425: Jackson’s “The Lottery” was published in the years following World War II, when the world was presented with the full truth about Nazi Germany and the Holocaust. In creating the dystopian society of her story, Jackson was clearly responding to the fact that “dystopia” is not only something of the imagination—it can exist in the real world as well. Jackson thus meditates on human cruelty—especially when it is institutionalized, as in a dystopian society—and the… read analysis of Dystopian Society and Conformity. ellauri270.html on line 432: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 436: Ezemmosta. Äsken tihrustettiin 1 osa espanjalaista rupusarjaa Karut kadut. Kirjeenvaihtotoverini Ypäjältä sanoi v. 1970 hyperkorrektisti kertovansa mulle "kadun totuuden", tarkoittaen karua. Semmoinen katu oli tänkin sarjan miljöönä, vaikka kaikki oli kuitenkin äärimmäisen epäuskottava koska kaikki hyvis näyttelijät oli sipisiistejä ja kuin olisivat vasta tulleet suihkusta, miinus muutamat pahis konnat jotka oli makilleerattu oikein karvaisixi ja pahoixi kuin el Zorro-sarjakuvissa. Hemmetti noi epsanjalaiset äijät ovat sovinistisikoja, ja rasistisia Kolumbiasta tulleille maahantunkeutujille. Neekereitä ei edes näytetty. Persuvanhuxet kärvistelee upporikkaiden ja rutiköyhien välivaiheilla ja ovat vähin erin valumassa kasan pohjalle. Tää oli tollanen Equalizer tai Clint Easton vanhana -tyyppinen vanhussankarisarja, äärimmäisen epäuskottava. Vanha pieni käppänä oli muka joku Bosnian sodan veteraani, mitä vittua, oliko siellä Jugoslaviassa ysärillä epsanjalaisiltakin Nato-joukkoja, kai sitten oli. Oikeastaan toivon että kiinalaiset alkaa pikapikaa lähettää Putinille aseita, jotta saadaan tää 3. maailmansota vauhtiin kunnolla, olis aika tehdä pallolla joltinenkin apuharvennus. ellauri270.html on line 438: 1 homma joka näissä rupupoliisisarjoissa erityisesti vituttaa on miten noi paskalakit koko ajan heittää karzalle kahvipahvimuovimukeja ja mikromuovisia röökinnazoja. Helvatti eikö ne voi vaivautua laittamaan niitä edes roskixeen, jos ylipäänsä on pakka tollasta paskaa nauttia? Menisivät kotiin duunista joskus ajoissa ja söisivät lämmintä ruokaa perheen kanssa pöydän ääressä. Ei ne roistot sieltä karzalta mihkään karkaa, ja on kai niilläkin jotain työvuoroja? Sitä paizi skoudetkin näyttää olevan ize jotain roistoja, mitä helvettiä ne kuikkoilee toisille roistoille pyssyt kädessä? Ihan samanlaisia kakkiaisia heiluu kummallakin puolella karua katua. ellauri270.html on line 443: Former Mariner High School teacher and boys basketball coach James Harris will be spending the next 11 years in state prison after he pleaded guilty in Lee County court on Monday to one count of sexual assault in a school. Harris, 46, had been charged with two counts stemming from his contact with a female student at Mariner in 2016. He allegedly had sex with the student in his classroom before moving the sexual relationship to his home. Court documents also show that Harris fathered a baby with a former student years earlier. ellauri270.html on line 446: The two began to kiss and the encounter escalated to a merry bout of fucking on a bench. Harris and the student had sex for the first time in late November 2016, according to the report. ellauri270.html on line 448: Harris is the all-time winningest head coach in Mariner basketball history and has led his team to eight consecutive FHSAA state playoff appearances. His evaluations describe him as a teacher who worked well with students and was always willing to help out. However, he had trouble "demonstrating knowledge of content", according to an evaluation for the 2013-2014 school year. His "lesson plans are lacking basic elements and are difficult for others to follow," the evaluation states. But his lechery plan was straightforward and clear enough to follow. ellauri270.html on line 461: "By thy long grey beard and thy glittering eye "Pitkä harmaaparta ja kiilusilmä ellauri270.html on line 471: We hail'd it in God's name. me moikattiin sitä kiroten. ellauri270.html on line 473: "From the fiends that plague thee thus— "Mikä piru sua vaivaa nyt? ellauri270.html on line 475: I shot the Albatross. Ilmoihin, albatrossia haavoitin. ellauri270.html on line 476: And I had done an hellish thing Ja olin tehnyt vittumaisen teon ellauri270.html on line 477: And it would work 'em woe: Ja siitä tuli paljon harmia: ellauri270.html on line 478: For all averr'd, I had kill'd the Bird Sillä kaikki sanoivat että tapoin ellauri270.html on line 479: That made the Breeze to blow. Linnun joka pani tuulemaan. ellauri270.html on line 480: Ah wel-a-day! what evil looks No joo! rumasti mua kazoivat ellauri270.html on line 481: Had I from old and young; Vanhat sekä nuoremmat; ellauri270.html on line 485: The sun that did behind them peer? Joiden välistä paistaa aurinko? ellauri270.html on line 487: That woman and her fleshless Pheere? Toi nainen ja toi sen luuranko? ellauri270.html on line 491: And she is far liker Death than he; Ja se näyttää kuolleemmalta kuollutta; ellauri270.html on line 492: Her flesh makes the still air cold. Sen liha tyynen ilman jäähdyttää. ellauri270.html on line 507: "The harmless Albatross. "Harmittoman albatrossin? ellauri270.html on line 512: "Ha! ha!" quoth he—"full plain I see, "Ha ha! sanoi se- kyllä nään, ellauri270.html on line 514: He prayeth best who loveth best, Se parhaiten rukoilee joka rakastaa ellauri270.html on line 518: He went, like one that hath been stunn'd Se meni kuin puulla påähän lyöty ellauri270.html on line 523: Published anonymously in 1798, this was meant to be perceived as a manuscript recently uncovered from an earlier age. It purposefully contains a variety of archaic spelling and syntax. Later editions modernized some of the archaisms. ellauri270.html on line 525: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 527: Alfred Lordi Tennysonin Enoch Arden oli toinen samanlainen joihkaus albumissa 52. Victorian verse—stirring, pompous, propagandistic and popular. Olikohan Eenokki sukua Elizabeth Ardenille jonka poskivoide pelasti Harryn kruununjalokivet naparetkellä? ellauri270.html on line 529: Enoch Arden, poem by Alfred, Lord Tennyson, published in 1864. In the poem, Enoch Arden is a happily married fisherman who suffers financial problems and becomes a merchant seaman. He is shipwrecked, and, after 10 years on a desert island, he returns home to discover that his beloved wife, believing him dead, has remarried and has a new child. Not wishing to spoil his wife’s happiness, he never lets her know that he is alive. ellauri270.html on line 531: Eenokista ja nefiliimeistä on mainintoja paasauxissa 114 ja 185. Monta hassua videota löytyy Eenok aiheesta. ellauri270.html on line 533: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 534: ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 535: ha</span>mic Religion" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-s<span style="color:red">ha</span>re" allowfullscreen> ellauri270.html on line 539: Leechin vanhuusiän artikkelissa kohteliaisuusmaximeista esitetään seuraava hypoteesi, antaen tukevat todisteet neljästä kielestä: että GSP tarjoaa hyvin yleisen selityksen kommunikatiivisille kohteliaisuusilmiöille itämaisilla kielillä, kuten kiinan, japanin ja korean, sekä länsimaisilla kielillä, kuten esim. englanti. Koska kohteliaisuus käsittelee skalaari-ilmiöitä, tämä ei kiellä määrällisten ja laadullisten erojen merkitystä sosiaalisten parametrien ja kohteliaisuuden kielellisten parametrien asetuksissa tällaisissa kielissä. GSP:n kaltainen kehys tarjoaa vaihteluparametrit, joiden sisällä tällaisia eroja voidaan tutkia. Tästä syystä tämä artikkeli puoltaa johtopäätöstä, että ilmeisistä eroista huolimatta kohteliaisuudessa ei ole itä-länsi-jakoa, on vaan enemp vähemp eroja. Toisin kuin maantieteessä, roduissa ja politiikassa, jossa erot ovat laadullisia. Anglot esittävät tasa-arvoista mutta se on pelkkää feikkiä. Sama rahan pakkovalta vallizee sielläkin. Mitä vetoa että Jeff oli born-again Christian kuten Tony DeLorenzo. ellauri270.html on line 544: A real war hero disobeys commands from his superiors to look after his own troops. Clan behavior, that is what it is. Vielä hullumpaa nokkimista on kun öykkärimäinen Judah Andersen tulee rähjäämään tontin omistajana ja vetää sitten kantapäät yhteen kolmen tähden war hero kenzun edessä. Just tällästä oli Kouvolassa kun paikallinen kansanedustaja tuli paikalle. Helskutti mitä pyllistelyä. ellauri270.html on line 546: "Andorsen owns a large percentage of the land in northern Nevada not owned by the government," Leo said. "He's probably got a half dozen of these private airstrips scattered all over the state. They may be dirt, but they're built to handle a bizjet. Ever meet him? Great guy. Throws parties and fund-raisers for law enforcement all the time." ellauri270.html on line 548: "I'm sorry about getting in your face there, sir, but we get a lot of trespassers and thieves these days, what with the economy going to shit and all. The sheriff is doing his best, but this is a big county and a big ranch, and his department's been slashed to the bone... but its a good thing too, on the other hand, no big government you know. Like I said, we've had a lot of trespassers over the past couple years," Andorsen said. "Even had some cattle rustlers a while back." "And you like to deal with them yourself, instead of calling the sheriff?" Fid asked. He nodded. "Sounds like the way it should be done." "Bet your ass," Andorsen said. "Nothing beats taking the law in your own hands. Playing sheriff, judge and hangman in one big fat person. Personally, I like the hangman part best." ellauri270.html on line 550: "We gotta have min 2 cadets per min 2 adults at all times, for kld anus protection." "Amazing work. I'm proud of you guys. And you're volunteers. That's even more amazing. I've always believed in the spirit of the volunteer, the person who doesn't expect to be paid for his services. I can relate to that, I don't expect to pay for services myself. But General Patrick McLanahan working for nothing? How screwed up is that? Unbelievable! ellauri270.html on line 555: Herbert Norman Schwarzkopf Jr. USMA, KCB (/ˈʃwɔːrtskɒf/; August 22, 1934 – December 27, 2012) was a United States Army general. While serving as the commander of United States Central Command, he led all coalition forces in the Persian Gulf War. Schwarzkopf was highly decorated in Vietnam. He was one of the commanders of the invasion of Grenada in 1983. Schwarzkopf's command eventually grew to an international force of over 750,000 troops. Schwarzkopf graduated valedictorian out of his class of 150, and his IQ was tested at 168. Schwarzkopf then attended the United States Military Academy where he played football, wrestled, sang and conducted the West Point Chapel choir. His large frame (6 feet 3 inches (1.91 m) in height and 240 pounds (110 kg) in weight) was advantageous in athletics and bawling out his underlings. He was also a member of Mensa. ellauri270.html on line 557: At Fort Campbell, Kentucky, 1957, he found chronic problems in military leadership, amid what historians have called a larger doctrinal crisis. They were all commies to a man! ellauri270.html on line 561: Within 90 hours, his force had destroyed 42 of 50 Iraqi Army divisions at a cost of about 125 killed and 200 wounded among American troops, and about 482 killed, 458 wounded among all of the coalition. What a whackin' bloodbath. It restored pride in the US armed forces after the Vietnam War. ellauri270.html on line 563: Schwarzkopf's speaking fees topped $60K per public appearance. Schwarzkopf sold the rights to his memoirs to Bantam Books for $5M. On November 7, 1994, Schwarzkopf won $14K for the Boggy Creek Gang on Celebrity Jeopardy! He sold his cancerous prostata to charity for $1M. ellauri270.html on line 567: Army Chief of Staff Carl E. Vuonohevonen, a lifelong friend of Schwarzkopf, described him as "competent, compassionate, egotistical, loyal, opinionated, funny, emotional, sensitive to any slight. At times he can be an overbearing bastard, but not with me." Sooty Colin Powell had to humor Herman with satin gloves because "Dick" Cheney could not stand his arse. What turds. ellauri270.html on line 572: Die Brandeis University (oder einfach Brandeis) ist eine Privatuniversität in Waltham, im Osten des US-Bundesstaates Massachusetts. Die Hochschule ist seit 1985 Mitglied der Association of American Universities, einem seit 1900 bestehenden Verbund führender forschungsintensiver nordamerikanischer Universitäten. ellauri270.html on line 574: Brandeis wurde 1948 als nicht konfessionsgebundene Universität unter der Förderung der amerikanisch-jüdischen Gemeinschaft gegründet. Benannt wurde die Universität nach Louis Brandeis (1856–1941), dem ersten jüdischen Richter am Obersten Gerichtshof der Vereinigten Staaten. Sie steht Studenten aller Nationalitäten, Religionen und politischer Orientierung offen. Noch 2006 waren etwa 50 % der Studenten jüdisch. Die Sportteams der Brandeis University nennen sich die Juden. nein, die Judges. Die Universität ist Mitglied der University Athletic Association. ellauri270.html on line 576: Der Wert des Stiftungsvermögens der Universität lag 2021 bei 1,286 Mrd. US-Dollar und damit 19,8 % höher als im Jahr 2020, in dem es 1,074 Mrd. US-Dollar betragen hatte. 2008 waren es rund 770 Mio. US-Dollar gewesen. Rahantuloa ei voi ees-täää! Brandeis on #44, tuition 65K, endowment 1,3G. Harvartd on #1, tuition 52K, endowment 53G. Kyltää Brandeis jonkinlainen jenkkien Tehtaanpuiston yhteiskoulu on. ellauri270.html on line 579: 11."If you would only recognize that life is hard, things would be so much easier for you." ellauri270.html on line 587: 17."Democracy rests upon two pillars: one, the principle that all men are equally entitled to life, liberty and the pursuit of happiness; and the other, the conviction that such equal opportunity will most advance civilization." ellauri270.html on line 591: WTF? Miten niin toi on demokratiaa? Mä luulin että siinä oli kyse äänioikeudesta. Toihan on pikemminkin laissez fairea! Nyt alan ymmärtää mixi jenkit myyskentelee demokratiaa joka käänteessä! ellauri270.html on line 593: Starting in 1890, Louis helped develop the "right to privacy" concept by writing a Harvard Law Review article of that title, and was thereby credited by legal scholar Roscoe Pound as having accomplished "nothing less than adding a chapter to our law." He later became active in the Zionist movement, seeing it as a solution to antisemitism in Europe and Russia, while at the same time being a way to "revive the Jewish spirit." ellauri270.html on line 595: Some have criticized Brandeis for evading issues related to African-Americans, as he did not author a single opinion on any cases about race during his twenty-three year tenure, and consistently voted with the court majority including in support of racial segregation. ellauri270.html on line 599: Frankism was a heretical Sabbatean Jewish religious movement of the 18th and 19th centuries, centered on the leadership of the Jewish Messiah claimant Jacob Frank, who lived from 1726 to 1791. Frank rejected religious norms and said that his followers were obligated to transgress as many moral boundaries as possible. At its height it claimed perhaps 50,000 followers, primarily Jews living in Poland, as well as in Central and Eastern Europe. ellauri270.html on line 601: According to biographer Melvin Urolofsky, Brandeis was influenced greatly by his uncle Lewis Naphtali Dembitz. Unlike other members of the extended Brandeis family, Dembitz regularly practiced Judaism and was actively involved in Zionist activities. Brandeis later changed his middle name from David to Dembitz in honor of his uncle, and through his uncle's model of social activism, became an active member of the Zionist movement later in his life. ellauri271.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri271.html on line 48: Tutkimusten mukaan hyönteisten pienet aivot eivät tarkoita sitä, että niillä ei olisi kehittynyttä mieltä. Aivosolujen määrän sijaan hyönteisten aivojen neuronipolkujen, eli -yhteyksien suuri määrä mahdollistaa pitkälle kehittyneet kognitiiviset taidot. Esimerkiksi torakoiden on havaittu osaavan käyttää jopa työkaluja: ne käyttävät joitakin materiaaleja apunaan saalistamisessa tai esimerkiksi kaivamisessa. Hyönteisten on myös havaittu seuraavan toisten hyönteisten käyttäytymistä. Ne oppivat toisiltaan esimerkiksi saalistustaitoja. ellauri271.html on line 50: Hyönteiset osaavat myös tunnistaa muut yhteisönsä jäsenet: niillä on siis sosiaalinen ymmärrys muista ja se on hyvin kehittynyt. Tällainen kyky saattaa viitata ymmärrykseen omasta asemasta suhteessa toisiin, mikä taas saattaa viitata itsetietoisuuteen. Hyönteisten uskotaan osaavan jopa simuloida ulkoista todellisuutta ja suunnata toimintaansa sen mukaan mahdollisimman tehokkaasti. Hyönteiset pystyisivät siis suuntaamaan tietoisesti toimintaansa, eli ne eivät toimi vain viettien, vaistojen tai reaktioiden varassa. Mielen omaavat oliot voivat itse vaikuttaa omaan reagointitapaansa. Ne pystyvät itse suuntaamaan omaa reaktiotansa, muokkaamaan omaa toimintaansa ja oppimaan. Sanalla sanoen: niillä on sielu ja tahdonvapaus! Termiitit voivat tehdä syntiä! Mutta toivottavasti ne eivät syöneet hyvän ja pahan tiedon puusta nakupelleinä, vaikka mato houkutti. ellauri271.html on line 72: Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 Nørrebron työväentalossa pidetyssä konferenssissa saksalaisen sosialistin Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata naista 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän. Konferenssi ei määritellyt tarkkaa päivämäärää. Kokouksessa olivat keskeisellä sijalla saksalainen Clara Zetkin, venäläinen Aleksandra Kollontai ja italianukrainalainen Anželika Balabanova. Kokoukseen osallistuneesta tanskalaisesta Nina Bangista tuli maailman ensimmäinen naisministeri Tanskan ensimmäiseen sosialidemokraattiseen hallitukseen 1924. Kokouksessa oli läsnä viisi suomalaisnaista, jotka olivat Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan jäseniä. Virallinen suomalaisedustaja oli Ida Aalle-Teljo. Neljä muuta olivat Hilda Herrala, Aura Kiiskinen, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää. ellauri271.html on line 78: Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan aikaan naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen. Sen seurauksena päivän vietto levisi vuonna 1913 myös Venäjän keisarikuntaan. Muualla Euroopassa naiset protestoivat myös sotaa vastaan. Muttei Ukrainan sotaa! Siinä! ellauri271.html on line 80: 8. maaliskuuta 1917 alkoivat tekstiiliteollisuuden naiset Pietarissa lakkoilla elintarviketilanteen vuoksi ja lakkoilun laajetessa joutui Venäjän keisari Nikolai II luovuttamaan kruununsa veljelleen, joka kieltäytyi siitä ja Venäjä siirtyi väliaikaisen hallituksen aikakauteen. ellauri271.html on line 91: Venäjän työministeriö pitää töitä vaarallisina "naisten lisääntymisterveydelle". Perheväkivalta ei ole pois tieltä kuha ei jää pysyviä lisääntymishaittoja. Älä lyö vyön alle, lyö päin näköä. ellauri271.html on line 92: Putin razastaa kauniin razupoliisin vierellä joka osaa oikein keventää. Putinin pylly ei pysy satulassa vaan läpsyttää ylös alas epätahdissa. Käsiäkin se pitää hassusti kuin Lucky Luke laukassa. ellauri271.html on line 99: Sexi alkoi 2 miljardia vuotta sitten, siis monta vuotta sitten. Bakteerit alkoivat vaihtaa mielipiteitä ja nukleiinihappoalueita konjugaatio- transformaatio- ja transduktioprosessien kautta. Uskotaan, että eukaryootit perivät sen viimeiseltä yhteiseltä eukaryoottiselta esi-isältä (Lexa, men ej Trotsky) useiden prosessien kautta vaihtelevalla menestyksellä. Ei vain kasvit ja eläimet, vaan myös sienet ja prosaistit voivat lisääntyä seksuaalisesti. ellauri271.html on line 107: Evoluutioprosessin kannalta seksuaalisella lisääntymisellä on useita geneettisiä etuja: 1. Se yhdistää kaksi hyödyllistä mutaatiota yhdessä jälkeläisessä (keino levittää suotuisia piirteitä). 2. Konsolidoi tällä hetkellä haitalliset mutaatiot huonosti sopeutuneiksi jälkeläisiksi, jotka sitten eliminoidaan populaatiosta (haitallisten geenien poistaminen) 3. Luo uusia geeniyhdistelmiä, jotka voivat olla paremmin soveltuvia kuin aiemmin olemassa olleet. ellauri271.html on line 113: Eli teknisesti ongelma ei ole sukupuolisessa lisääntymisessä sinänsä (se on hauskaa kaikille), vaan sellaisten populaation jäsenten läsnäolo pukilla, jotka eivät kykene tekemään ize jälkeläisiä. On monisoluisia organismeja, jotka lisääntyvät seksuaalisesti, mutta kaikki lajin jäsenet kykenevät lisääntymään. Eli suurin haittapuoli on se, että miehet sijoittavat vain geenejä jälkeläisiin, kun taas naiset käyttävät puolet lisääntymispotentiaalistaan jälkeläisten synnytyxeen. ellauri271.html on line 130: Ken on tuo apina jota tuolla kuopataan? Se on Vedenjapina, Marija, Jyrkin äisky. Minkä ikäisenä kuoli äiti Borjalta? The family claimed descent on the paternal line from Isaac Abarbanel, the famous 15th-century Sephardic Jewish philosopher, Bible commentator, and treasurer of Portugal. Ei ilmeisesti poikasena. Taivaanrannan maalari-isä hipsi pakoon komukoita Berliiniin 1921 ja nazeja Lontooseen 1938. Heippalander perheelle. ellauri271.html on line 132: Maaseudun tulevaisuus ei näytä valoisalta. Venäjällä tuhoisia räjähdyxiä. Lisää aiheesta: Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak: Venäjän punaisia viivoja pelätään lännessä turhaan. Ammennä vaan! Lisää aiheesta: Yhdysvalloilta satojen miljoonien apupaketti Ukrainalle – myös Britannia lupaa toimittaa aseapua Ukrainaan vielä tämän vuoden aikana. Vitun anglosaxit! Lisää aiheesta: Biden sanoo tekevänsä töitä, jotta Ukraina saisi luvan käyttää pitkän kantaman ohjuksia iskuissa Venäjälle. Kukas mun piti esitellä seuraavaxi? Ai Modi? Kekä Modi? ellauri271.html on line 134: Joku Sari Leukkunen (n.h.) louskutti leukoja Zhivagosta Kiiltomadossa 2005, USAn Irakin ryöstöretken aikana, ennen 2008 pörssiromahdusta. Kirja oli ilmestynyt Tammen keltaisessa kirjastossa uudestaan 2005. Kääntäjä(t): Juhani Konkka Kesäklassikko: Tohtori Živago ja venäläisen älymystön tie. Sari Leukkunen \| 31.8.2005 Boris Pasternak (1890–1960), eräs suurimmista venäläisistä runoilijoista, tunnetaan lännessä ennen muuta Tohtori Živagon kirjoittajana. Tämä eeppinen rakkaus- ja aateromaani salakuljetettiin Neuvostoliitosta Italiaan, julkaistiin siellä vuonna 1957 ja käännettiin pian lukuisille kielille. Romaanista tuli lännessä menestys: siinä oli selkeä juoni, joka taipui myös elokuvaksi; se oli helppo tulkita romanttiseksi rakkaustarinaksi, jossa oli surullinen loppu. Elokuvassa hehkutettiin (Suomessa Kolilla kuvattuja) Siperian lumikinoksia ja ulvovia susia, karvahattuisia runoilijoita, kynttilöitä ja kauniita naisia. Pasternakista tuli lännessä tunnettu toisinajattelija ja romanttisen slaavilaisuuden inkarnaatio. ellauri271.html on line 140: Pasternakin mukaan venäläinen älymystö uskoi vallankumoukseen ja toivoi siltä paljon. Monet olivat valmiit taistelemaan ja uhraamaan elämänsä vallankumouksen toteutumisen hyväksi. Sen seuraukset olivat kuitenkin monelle intellektuellille pettymys. Pasternak näyttää, että mitään henkistä vapautta ei tullut, tuli vain roskajoukkoa murhaamaan, ryöstämään ja luokittelemaan kansaa sen mukaan, kuka oli tarpeellinen ja kuka ei. Älymystö ei järin tarpeellista ollut. Samaan aikaan naisia ja lapsia tapettiin ja infrastruktuurin ja elinkeinoelämän romahtaminen johtivat nälkään ja kulkutauteihin. ellauri271.html on line 148: Erityisen mielenkiintoinen on kuvaus tohtorin hautajaisista. Näihin aikoihin Neuvostoliitossa kuoli paljon merkittäviä ihmisiä, joilla ei ollut asemaa uudessa yhteiskunnassa. Heidän hautajaisistaan tuli massatapahtumia, hiljaisia mielenosoituksia. Näin käy myös romaanin Juri Živagolle. Hautajaisiin kerääntyy paljon ihmisiä, jotka ovat tunteneet tohtorin kirjalliset työt, vaikka ne ovat olleet katoamassa aikana, jolloin valtio on kieltänyt muun kuin sosialistisen realismin mukaisen taiteen. Tohtoria haudattaessa haudataan romaanissa symbolisesti hänen aikansa ja yhteiskuntaluokkansa. ellauri271.html on line 152: Elämä ja usko parempaan näkyy yksilötasolla päähenkilöiden elämässä. Kaikki hyvä tapahtuukin aina yxilötasolla, joukossa tyhmyys vaan tiivistyy. He ovat moraalisia ihmisiä, jotka pyrkivät totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi naimisissa oleva Živago ei ota itselleen salarakasta, vaikka rakastuukin syvästi Laraan. Samaan aikaan Živago kunnioittaa vaimoaan enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa. Hyveellinen Lara puolestaan taistelee itsesyytösten kourissa ja palvoo idealistista aviomiestään Antipovia, joka hylkää perheensä taistellakseen vallankumouksen edestä. Ihanteellinen Antipov tekee itsemurhan menetettyään uskonsa vallankumoukseen. Ota siitä mallia! ellauri271.html on line 156: Pasternakin romaani on voimakkaan symbolinen, monien mielestä uskonnollinen teos. Onko uskonto juutalaista vaiko ryssänkirkosta, se ei hevin selviä. Sankaritar Laraa on verrattu Raamatun Mariaan, Živagossa on monesti nähty kärsivä Kristus-hahmo. Erityisesti Živagon runoissa uskonnollisuus on läsnä. Kirjan sankareiden kohtalot hajoavat ja lopussa solmiutuvat yhteen symbolisella tavalla. ellauri271.html on line 166: Pasternakin romaanin merkitys venäläisessä kulttuurissa kytkeytyy venäläis-neuvostoliittolaiseen perinteeseen, jossa kirjallisuus ja kirjailijat ovat toimineet totalitarismin vastavoimina. Monet Pasternakin ikäpolven kirjailijat pitivät itseään totuuden äänenä, yhteiskunnallisena muistina, joiden velvollisuus oli kirjoittaa kielletyistä tapahtumista. Näin ilmeisesti ajatteli myös Pasternak. Nimenomaan tämän vuoksi kirjallisuutta on haluttu Neuvostoliitossa hallita ja kirjailijoita vaimentaa. ellauri271.html on line 172: Suomessa Pasternakin romaanista on otettu lukuisia painoksia aina vuodesta 1958 lähtien. Juhani Konkan suomennos on edelleen loistava. Romaanina Tohtori Živago on yhä ajankohtainen: monet sen kuvaamista teemoista eivät ole Venäjällä vieläkään muuttuneet. Mikään ei muutu ryssissä vaikka zaarit vaihtuvat. Ryssä on ryssä vaikka sen voissa paistaisi. ellauri271.html on line 180: Palsternakat oli ex-kermaperseitä. Ei ihme eze hammasteli proletaareja. Se ei triivastunut neukuissa kun ei saanut konehtia. Hän oli sivuhevonen, parantumaton vetelehtijä. Kansa mellastaa paliskunnassa. Ei olis kannattanut olla löysäkätinen. Eno Nikolai oli talousliberaali. Yhtä pehmeä sieltä kuin äitivainaja. Myös Nikaa oli tyydyttävää hyväillä. Köyhtymisen ongelma ydinkysymyxenä. Jos kaikki rikastuisivat ei tarvittaisi kommunisteja. Vilpolassa veti tuntuvasti, mutta kuka ketä kuhunka? Jyrki, Jyrki, älä tyrki, hoki eno tyytyväisenä. ellauri271.html on line 184: Nikolai eno tuntuu olevan hullu oikeistoääliö. Palsternak lähtee nyt liikenteeseen väärällä jalalla, siteerataxemme Harlan Cobenin paskasarjan Kimmo Koskenniemen kokoista enforseria kun se talloi maxaan sekakäyttäjää. Ja pahempaa varmaan seuraa. Historia on työtä kuoleman voittamisexi. Haista kuule eno paska. Juri ei ole jutku mutta Misha Gordon on. Jokainen saa sen mitä jumala tahtoo. Hyväntahtoiselle lallulle ja vetelehtijälle suotiin suikki. Tympäisi olla lapsi. Nikan iskä oli terroristi Dementi Dudorov, äiti georgiprinsessa. Kaikista eniten hän halusi toistamiseen mulahtaa Nadjan kanssa lammikkoon, näyttää sille siellä vaskikäärmettä. Nadja Nadja soromnoo. ellauri271.html on line 185: Kaikki ryssänroikaleet haluavat nussia pulleaa blondia venäläistynyttä ranskatarta Ameliaa. Sen tytär oli toisesta ympäristöstä tullut tyttö Lara. Amalian rakastaja. Puhveli! Buldoggi Dick vetää sitä kuin muuatta paasaajaa Sammeli. Tekomunat! Jack! Anna mun kaikki kärsiä. Rupusakin lapset kehittyvät nopeasti. ellauri272.html on line 3: harset="utf-8"> ellauri272.html on line 39: 50 shades of Zane Blacklistoja ellauri272.html on line 41: Zane Grey pitelee harmaansävyistä koalaa vieraillessaan Australiassa. Zane on siis mies etualalla. ellauri272.html on line 50: Tai jonsei sitä niin sitten huippupuleeratut alfaparittelijat hipelöi toistensa genitaaleja käytyään eka nostamassa rahaa pankista ja syömässä jossain ökyraflassa herkkulesta (keskiluokka ja persut kermapeput) tai jotain kasvispöperöä (intellektuellit) ryystäen liian isoista viinilaseista Merlot-viiniä. (E! F!) ellauri272.html on line 52: Siinähän se juju on: apinat on eläimiä, ei niitäkään mikään muu kiinnosta kuin nää eläinten jutut. Ne on tismalleen naaleja tai halleja, vaikka housut jalassa, osan aikaa ainakin. ellauri272.html on line 57: Zane Grey, alkuaan Pearl Zane Gray, (31. tammikuuta 1872 Zanesville, Ohio – 23. lokakuuta, 1939 Altadena, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen hammaslääkäri, baseball-pelaaja ja viihdekirjailija, joka tunnetaan Suomessa parhaiten villiin länteen sijoittuvista seikkailukirjoistaan. Zane Grey loi suurelta osaltaan romantisoidun kuvan rosoisesta Villistä lännestä kirjoittamassaan 56 lännenkirjassaan. Grey oli 1920-luvun myydyin kirjailija Yhdysvalloissa. Mä luulin pienenä että Zane oli nainen. No se oli kyllä Helmi-niminen hammaslääkäri, joten virhe oli ymmärrettävä. ellauri272.html on line 59: Greyn kirjoja pitävät monet Villin lännen kirjallisuuden lukijat alan parhaimpina, ja hänen tyylillään on monia jäljittelijöitä. Kirjoissa on jännitystä, niissä kuvataan Villin lännen luontoa, mm. intiaaneja. Intiaaniheimot, jotka olivat lukijoille eksoottisia, kuten navajot ja mormonit, ovat hänen kirjojensa pääasiallista ainesta. Näitä ryhmiä hän kuvaili syvällisesti, paljon aikaansa edellä olevalla tavalla. Grey kuvasi yleensä intiaanit joko jaloina ja jäljittelyn arvoisina tai pahojen valkoisten mormooonien uhreina. Grey oli yksi ensimmäisistä viihdekirjailijoista, joka käsitteli mormoniuskoa vakavasti. ellauri272.html on line 61: Fifty Shades of Grey on brittiläisen E. L. Jamesin vuonna 2011 julkaistu eroottinen romaani. Sen tarina kertoo nuoren opiskelijan ja rikkaan liikemiehen suhteesta. Kirja sisältää kuvauksia muun muassa sadomasokismista. Romaani on käännetty yli 50 kielelle ja sitä on myyty yli 70 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Sen suosio käynnisti hetkellisen kevyen eroottisen kirjallisuuden ilmiön, jonka aikana Suomessakin kustantamoille lähetettiin runsaasti lajityyppiin sovitettuja käsikirjoituksia, kuten esim albumin 201 helläneroottinen kertomus "Isokukko Uljas". Lajityypin mestarit markiisi de Sade ja Ritter von Sacher-Masoch on myös tulleet vastaan hiljan albumissa 268. ellauri272.html on line 63: Fifty Shades of Greystä on ilmestynyt myös kaksi jatko-osaa, joita on molempia myyty Britanniassa yli kolme miljoonaa kappaletta. Romaaniin perustuva samanniminen elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 13. helmikuuta 2015. Elokuva sai jatko-osat 2017 ja 2018. Parempi viuhka lylleröllä E.L. Jamesilla siis kuin väpelöllä Dale Brownilla, jonka kirjoista ei tullut lehvaa kun ei ollut pehvaakaan. ellauri272.html on line 72: On 1 August 2012, Amazon UK announced that it had sold more copies of Fifty Shades of Grey than it had any individual book in the Harry Potter series, although worldwide, at that time (now) the Harry Potter series had sold more than 450 million copies, (500M) compared with Fifty Shades of Grey's sales of 60 million copies (150M). ellauri272.html on line 74: Fifty Shades of Grey has topped best-seller lists around the world, including those of the United Kingdom and the United States. The series had sold over 125 million copies worldwide by June 2015, while by October 2017 it had sold 150M. The series has been translated into 52 languages, and set a record in the United Kingdom as the fastest-selling paperback of all time. ellauri272.html on line 75: It has received mixed to negative reviews, as most critics noted the poor literary qualities of the work. Salman Rushdie said about the book: "I've never read anything so badly written that got published. It made Twilight look like War and Peace." Jesse Kornbluth of The Huffington Post said: "As a reading experience, Fifty Shades ... is a sad joke, puny of plot". ellauri272.html on line 77: A lady reviewer for the Ledger-Enquirer described the book as guilty fun and escapism, and that it "also touches on one great aspect of female existence, viz. female submission." ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves, the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing". Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World". ellauri272.html on line 80: Coinciding with the release of the book and its surprising popularity, injuries related to BDSM and sex toy use spiked dramatically. In the year after the novel's publishing in 2012, injuries requiring Emergency Room visits increased by over 50% from 2010 (the year before the book was published). This is speculated to be due to people unfamiliar with both the proper use of these toys and the safe practice of bondage and other "kinky" sexual fetishes in attempting to recreate at home what they had read. ellauri272.html on line 82: Several critics and porn scientists have expressed concern that the nature of the main couple's relationship is not BDSM at all, but rather is characteristic of an abusive relationship. ellauri272.html on line 83: A second study in 2014 was conducted to examine the health of women who had read the series, compared with a control group that had never read any part of the novels. The results showed a correlation between having read at least the first book and exhibiting signs of an eating disorder, having romantic partners that were emotionally abusive and/or engaged in stalking behavior, engaging in binge drinking in the last month, and having 5 or more sexual partners under age 14. The authors could not conclude whether women already experiencing these "problems" were drawn to the series, or if the series influenced these behaviors to occur after reading. ellauri272.html on line 84: Dr. Seuss commented that the book was "horribly written" in addition to being "disturbing" but stated that "if the book enhances women's real-life sex lives and intimacy, so be it." Ultimately, the book became the eighth-most banned book between 2010 and 2019. ellauri272.html on line 98: And Tango Makes Three by Justin Richardson and Peter Parnell ellauri272.html on line 102: Fifty Shades of Grey by E. L. James ellauri272.html on line 108: The Kite Runner by Khaled Hosseini ellauri272.html on line 122: Two Boys Kissing by David Levithan ellauri272.html on line 156: What My Mother Doesn't Know by Sonya Sones ellauri272.html on line 182: Lush by Natasha Friend ellauri272.html on line 196: Extremely Loud & Incredibly Close by Jonathan Safran Foer ellauri272.html on line 238: Saga by Brian K. Vaughan ellauri272.html on line 274: Skippyjon Jones (series) by Judith Schachner ellauri272.html on line 296: includes 65 comic illustrations that help further the plot. Although critically ellauri272.html on line 297: acclaimed, The Absolutely True Diary has also been the subject of controversy and ellauri272.html on line 298: has consistently appeared on the annual list of intellectually challenged books since ellauri272.html on line 301: sexuality and social injustice1. As a result, "a small collective" of schools have challenged it, and ellauri272.html on line 302: some schools have blocked the book from distribution in school libraries or ellauri272.html on line 309: Group: The Scandals of Children's Literature," society has created an "innocence ellauri272.html on line 315: Weyland suggests that the outsized effect of this feature of ellauri272.html on line 317: and challenged in schools all over the country. Weyland states that Alexie's book ellauri272.html on line 321: on the lack of social mobility – Junior states that he understood why the dog had ellauri272.html on line 322: to be killed rather than taken to the vet, because his parents were poor and they ellauri272.html on line 328: importance (racism, poverty, alcoholism) through the use of dark comedy. Bet what ellauri272.html on line 334: The Holy Bible Is Now One Of The Most Challenged Books In America ellauri272.html on line 336: It joins the ranks of books like Fifty Shades of Grey. The top 10 most challenged books for 2015 includes an entry that may seem unlikely for the United States, which is home to more Christians than any other country in the world. According to the American Library Association's latest "State of America's Libraries" report, The Holy Bible was ranked as the sixth most challenged book in America because of its "religious viewpoint." ellauri272.html on line 338: James LaRue, OIF's director, told The Huffington Post that the Bible pops up regularly on the organization's annual challenged books list, but that it has never before breached the top 10. Secular activists want to point out there is a double standard in the Bible, as the Bible is a book filled with morally questionable actions. ellauri272.html on line 340: Four other books also made it to the most recent top 10 list because of their "religious viewpoints" -- including Nasreen's Secret School: A True Story from Afghanistan, a story about a young girl trying to get an education in Afghanistan, which came in at number nine. One complaint about the book that originated in Florida reportedly criticized it for promoting prayer directed at Allah. ellauri272.html on line 341: Even though the Bible has worked its way into the top 10, the truth is that a high percentage of these attempts at censorship are aimed at what the ALA calls "diverse content" -- in other words, "books by and about people of color, LGBT people and/or disabled people." ellauri272.html on line 343: The ALA wrote on its website in a statement about the 2015 list: "While 'diversity' is seldom given as a reason for a challenge, it may in fact be an underlying and unspoken factor: The work is about people and issues others would prefer not to consider." ellauri272.html on line 345: But not to worry! "In fact there are thousands of editions of the Bible in tens of thousands of libraries in the United States, way more than any other world religious texts -- and that’s well within the First Amendment," LaRue told The Huffington Post. "Here in the home of the brave, free people read freely." Here, the Lord (the one and only real thing, beware of subsitutes) is still the head honcho. He is our ellauri272.html on line 382: Peniskeskusteluja ihan huipulta ellauri272.html on line 389: – En usko, että presidentti Biden enää kaipaa minun neuvojani, sillä minullakaan ei enää ota eteen, mutta ehkä olemme vaihtaneet kokemuksia, Niinistö muun muassa arvioi. Videohaastattelun tekstityksissä Niinistö nimittäin sanoo tapaamisesta seuraavasti: ellauri272.html on line 395: Tässä tapauksessa presidentiltä lienee yksinkertaisesti mennyt sekaisin samankaltaisesti lausuttavat Finnish- ja penis-sanat. Niinistön lausunnoissa on lukuisia muitakin lipsahduxia: esimerkiksi viittaus Kiovaan (Kyiv) oli vaihtunut epähuomiossa nimeksi Keith. Keithistä ei todellakaan ollut tarkoitus tässä mainita! suhautti Biden väliin suuttuneesti. ellauri272.html on line 402: Helvetti kyllä länsikapitalistinen ideologia on tosi vahvoilla, netti tunkee sitä sisään joka tuutista. Sen propaganda on täyttä aivopesua, huuhtelua ja linkousta. Hallituxen 2 jalkaa paha, kapitalistin 4 jalkaa hyvä. Öykkärimäinen Judah Andorsen rahoittaa valtiolle suuttuneen köyhän kaverin oikeustaistelun. Quid pro quo tietysti, toki toki, kaverin on ruvettava mucketimuckin ilmaisexi agentixi. ellauri272.html on line 404: Mutta Archibald Ammoniitti ei ole hassumpi, Bloom oli oikeassa siinä. Se auttaa elämään tätä surkeata elämää. ellauri272.html on line 408: Ammons wrote about humanity's relationship to nature in alternately comic and solemn tones. His poetry often addresses religious and philosophical matters and scenes involving nature, almost in a Transcendental fashion. According to reviewer Daniel Hoffman, his work "is founded on an implied Emersonian division of experience into Nature and the Soul," adding that it "sometimes consciously echoes familiar lines from Emerson, Whitman and Dickinson."[citation needed] ellauri272.html on line 414: Critics tracing his creative genealogy are apt to begin with Ralph Waldo Emerson and Henry David Thoreau and work chronologically forward through Walt Whitman, Ezra Pound, Robert Frost, Wallace Stevens, and William Carlos Williams. Of those poets, Harold Bloom felt that the transcendentalists Emerson and Whitman have influenced Ammons the most. Xcept he overdoes the colon. Radical colectomy is indicated. ellauri272.html on line 416: M.L. Rosenthal felt that although Ammons shares Wallace Stevens’s desire to intellectualize rather than simply describe, he falls short of Stevens’s success. Paul Zweig agrees that “unlike T.S. Eliot or Stevens, Ammons does not write well about ideas.” When the narrator finds the dead mole under the leaves, he says, “mercy: I’d just had / lunch: squooshy ice cream: I nearly / unhad it.” Vendler commented, “There has been nothing like this in American poetry before Ammons—nothing with this liquidity of folk voice.” ellauri272.html on line 418: Bloom wrote: “Ammons’s poetry does for me what Stevens’s did earlier, and the High Romantics [Bloom’s term for William Blake, William Wordsworth, Samuel Coleridge, Percy Bysshe Shelley, John Keats, and Lord Byron] before that; it helps me to live my miserable life. ellauri272.html on line 420: Ammons’s concerns with the transcendental everyman coalesce in what may prove to be his finest effort: the National Book Award winner of 1993, Garbage. The title, suggested when Ammons drove by a Florida landfill, is characteristically flippant and yet perfectly serious. “Garbage is a brilliant book,” said David Baker in the Kenyon Review. “It may very well be a great one. ... ellauri272.html on line 421: Edward Hirsch articulated what may be the consensus regarding Garbage. He saw the poem as a brilliant summation of the poet’s life work, “an American testament that arcs toward praise, a poem of amplitude that confronts our hazardous waste and recycles it saying, ‘I’m glad I was here, / even if I must go.’” ellauri272.html on line 440: ratkaisua hajoamiseen: ellauri272.html on line 442: vanhan tuijan juuret ellauri272.html on line 459: jalokiviä liian harvassa louhia, ellauri272.html on line 461: hankkia, ellauri272.html on line 475: lehtikuusi tai haapa värisemässä tuulenvirissä - ellauri272.html on line 499: parhaalle katalystille: ellauri272.html on line 501: (kaikille haaskaeläimille peukkua: pidän niistä kaikista, ellauri272.html on line 515: muurahaisten imuttaman maan juotua ellauri272.html on line 520: lihattoman läpikuultavan kallon sisällä, ellauri272.html on line 522: keijuu, sahaa ilmassa, parittelee roikkuen ellauri272.html on line 534: turvonneen, hajoavan lihan muuntaja ellauri272.html on line 536: sexin ja laulun haluxi, joka jätät ellauri272.html on line 537: tuhkan hajuttomaan maahan, tuoxun ellauri272.html on line 538: havunneulasten ellauri272.html on line 539: hallizemaan nousit auringon päähänpistosta! ellauri272.html on line 547: Tutkimusten mukaan hyönteisten pienet aivot eivät tarkoita sitä, että niillä ei olisi kehittynyttä mieltä. Aivosolujen määrän sijaan hyönteisten aivojen neuronipolkujen, eli -yhteyksien suuri määrä mahdollistaa pitkälle kehittyneet kognitiiviset taidot. Esimerkiksi torakoiden on havaittu osaavan käyttää jopa työkaluja: ne käyttävät joitakin materiaaleja apunaan saalistamisessa tai esimerkiksi kaivamisessa. Hyönteisten on myös havaittu seuraavan toisten hyönteisten käyttäytymistä. Ne oppivat toisiltaan esimerkiksi saalistustaitoja. ellauri272.html on line 549: Hyönteiset osaavat myös tunnistaa muut yhteisönsä jäsenet: niillä on siis sosiaalinen ymmärrys muista ja se on hyvin kehittynyt. Tällainen kyky saattaa viitata ymmärrykseen omasta asemasta suhteessa toisiin, mikä taas saattaa viitata itsetietoisuuteen. Hyönteisten uskotaan osaavan jopa simuloida ulkoista todellisuutta ja suunnata toimintaansa sen mukaan mahdollisimman tehokkaasti. Hyönteiset pystyisivät siis suuntaamaan tietoisesti toimintaansa, eli ne eivät toimi vain viettien, vaistojen tai reaktioiden varassa. Mielen omaavat oliot voivat itse vaikuttaa omaan reagointitapaansa. Ne pystyvät itse suuntaamaan omaa reaktiotansa, muokkaamaan omaa toimintaansa ja oppimaan. Sanalla sanoen: niillä on sielu ja tahdonvapaus! Termiitit voivat tehdä syntiä! Mutta toivottavasti ne eivät syöneet hyvän ja pahan tiedon puusta, vaikka mato houkutti. ellauri272.html on line 552: 50 harmaasävyä vapaalla ellauri272.html on line 554: Fifty Shades Freed on brittiläisen kirjailijan EL Jamesin eroottisen romanssin Fifty Shades Trilogy kolmas ja viimeinen osa. Hyväksyttyään yrittäjäjohtaja Christian Greyn naintiehdotuksen Fifty Shades Darker -elokuvassa Anastasia Steelen on sopeuduttava paitsi avioelämään myös uuden aviomiehensä varakkaaseen elämäntapaan, Amex Platinum luottokorttiin ja hallitsevaan luontoon. Tää on tosi samantapaista kuin himoshoppaaja, paizi himoshoppaajassa Kinsella on domina. Huisin samanlainen juoni on myös Avarassa luonnossa: eläimet Pohjois-Atlantin armoilla. Puolison valintaa, pesän ezintää, poikimista, poikasten hoitoa, koko ajan riskipeliä oman ja poikasten hengen uhalla aggressiivisten koiraiden ehdoilla. Pokkaripainos julkaistiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2012. Silloin oltiin Seijan synttäriä viettämässä Kiinassa. Se oli Pezkun pedon vuosi, mulla olis ollut 60v juhlat mutne peruuntuivat. 70-vuotisjuhlatkin oli sitten aika paskat, varsinkin lahjat. Krimin Anscluss tapahtui 2014. ellauri272.html on line 556: Fifty Shades Freed pääsi New York Timesin bestseller-listalle sijalle kolme. Hikisesti parempi kuin Dale Brownin esikoinen. Isossa-Britanniassa romaania myytiin vain kaksi miljoonaa kappaletta. Liian vähän panoa ja siihen sisältyvää riskinottoa! ellauri272.html on line 557: Fifty Shades Freed (elokuva) julkaistiin Yhdysvalloissa 9. helmikuuta 2018, sisältäen rajoitetun IMAX- julkaisun. Se oli lipputulon menestys, sillä se tuotti maailmanlaajuisesti yli 370 miljoonaa dollaria 55 miljoonan dollarin tuotantobudjetilla, mutta se oli trilogian pienin tuotto. Kahden edeltäjänsä tavoin Fifty Shades Freed sai kielteisiä arvosteluja ja kritiikkiä käsikirjoituksesta ja näyttelemisestä. Se oli yxinkertaisesti aivan paska kuten edeltäjänsä. Mutta eihän se ole koskaan pysäyttänyt kumikauloja. Pikemminkin päinvastoin! ellauri272.html on line 567: Luke Sawyer : Anan suojelusta vastaava henkivartija. (what a dish!) ellauri272.html on line 577: Elena Lincoln : Grace Trevelyan Greyn entinen ystävä ja Christianin entinen hallitseva asema. Elenan aviomies Eric sai tietää hänen suhteestaan Christianin kanssa, sitten hakkasi häntä ankarasti ja erosi hänestä. Hän kieltäytyi nostamasta syytteitä häntä vastaan syyllisyyden vuoksi. Yksi Fifty Shades Darkerin tärkeimmistä antagonisteista (blondi) ellauri272.html on line 583: Ray Steele : Anan isäpuoli, joka adoptoi Anan ja antoi tälle sukunimensä. (Battlestar Galactica vanhana. s. 1960.) ellauri272.html on line 585: Ethan Kavanagh : Kate Kavanaghin vanhempi veli. (Tyypillinen pöljä jenkkikaveri.) ellauri272.html on line 587: Nishant Mishra : Christianin yritystoimiston ovimies. (mutiainen muttei neekeri) ellauri272.html on line 589: Leila Williams : Christianin entinen alistuva. Leila Williams on Christian Greyn entinen alistuva. Leila oli jonkin aikaa kristitty alistuva. Se päättyi, kun Williams halusi alistua enemmän kuin mitä Kristus oli luvannut. Pian sen jälkeen hän meni naimisiin, mutta ei ollut onnellinen avioliitossaan. Sitten hän jätti miehensä jollekin... ellauri272.html on line 600: Kun vertaa kirjan ja elokuvan juonia, näkee mikä on sisäisesti koetussa elämässä tärkeää ja mikä tärkeää silmin nähdyssä. Painotuxet ovat erilaisia, mitkä ovat pääasioita ja mitkä detaljeja. Jotkin tärkeixikin koetut asiat näyttää tylsiltä, ne on parempi kertoa. Toisaalta jotkut jaarituxet ei kerta kaikkian sovi kuvaformaattiin, niistä tulisi videoon paha pysäkki. Ei päähenkilö voi pysähtyä kesken kaiken kymmenexi minuutixi pälättämään izexeen tyyliin nyt pohditaan. Joskus tapahtumista pitää tehdä kouriintuntuvampia jotta ne näyttäisivät miltään. ellauri272.html on line 602: Ajallinen raekoko on tässä tärkeintä. Kertoessa aika voi mennä eri vauhtia eteenpäin ja taaxepäin ja vuosikausia voi summeerata kesken kaiken ja kertailla vertaillen vaikka moneen kertaankin eri näkökulmista. Ikäänkuin läpinäkyviä päällekkäisiä dioja kazelisi samanaikaisesti tai muuten epälineaarisessa järjestyxessä ja välillä kamera kääntyisi ize kazojaan. Elokuvassa sellaisesta tulee silppusalaattia tai toivottoman tönkköä keekoilua takautumilla, joissa kazoja ei pysy mukana. Vielä nolompana pidetään jos leffassa on kertoja. Se on sallittu vain luontodokkareissa, muissa rulaa Stephen Kingin show not tell. Elokuva on enempi apinan sekventiaalisen tässä-ja-nyt kokemusmaailman mukaista, sixi valtavat kansanjoukot pitävätkin siitä enemmän. Porukat tuppaavat olemaan hirmu kiukkuisia kun luen kirjasta tai kazon sarjasta ensin lopusta kuka oli murhaaja. Mitä sillä on väliä? ellauri272.html on line 625: Vihainen Analle tämän uhmauksesta, Christian katkaisee New Yorkin työmatkansa ja palaa Seattleen. Vihaantunut siitä, että Ana petti lupauksensa saada Kate luokseen sen sijaan, että lähtisi ulos, järkyttynyt Christian murisee Anan nukkuessa. Lopulta kaksikko riitelee, ja Ana moittii häntä liian hallitsevasta ja omistushalusta. Hän vaatii enemmän vapautta ja pääsyä ystäviensä kanssa. Christian vihdoin antaa periksi tajuttuaan kuinka paljon Anan ystävät merkitsevät hänelle ja että Ana teki oikein jäädessään Kateen luokse kotiin. Pian tämän jälkeen Christian yllättää hänet matkalla kohteeseen Aspen, Kate, Elliot, Mia ja Kate veli Ethan. Siellä ollessaan Elliot kosi Kateta, ja tämä hyväksyy. ellauri272.html on line 630: Väiteltyään Christianin kanssa hänen illastaan Katen kanssa, Ana moittii häntä liian hallitsevasta ja omistushalusta ja vaatii lisää vapautta. ellauri272.html on line 635: Pian tämän jälkeen Ana saa tietää olevansa raskaana. Christian syyttää vihaisesti häntä tahallisesta raskaaksi tulemisesta ja lähtee. Hän palaa aikaisin seuraavana aamuna humalassa väittäen, että Ana valitsee vauvan - jonka hän uskoo olevan poika - hänen sijaansa. Ana sanoo, että kyseessä voi olla tyttö, vaikka Christian kieltäytyy hyväksymästä sitä seksistisen ja šovinistisen luonteensa vuoksi. Ana suuttuu, kun hän löytää Christianin puhelimesta tekstiviestin hänen entiseltä rakastajaltaan Elena Lincolnilta, naiselta, joka vietteli hänet 15-vuotiaana ja tutustutti hänet BDSM- elämään . Viesti osoittaa, että he tapasivat drinkin takia. ellauri272.html on line 637: Seuraavana kahtena aamuna Anastasia ja Christian puhuvat tuskin toisilleen: Christian on vihainen suunnittelemattomasta raskaudesta; Anastasia on järkyttynyt hänen myöhäisillan tapaamisestaan Elenan kanssa, vaikka Christian väittääkin, että heidän suhteensa on jo kauan sitten ohi. ellauri272.html on line 640: Avioparit jatkavat eroottista seksuaalista kokeiluaan, mutta siitä tulee monimutkaista, kun Ana ilmoittaa olevansa raskaana. Christian on syvästi järkyttynyt ja sanoo, että hänellä oli muita suunnitelmia heidän varhaisvuosilleen. Hän lähtee yön pituisen humalaisen taivuttajan kyytiin. Palattuaan Ana saa selville, että Christian oli lähettänyt tekstiviestin ja tavannut entisen rakastajansa ja entisen BDSM- dominantin Elena Lincolnin. Hän suuttuu hänelle ja lukitsee itsensä leikkihuoneeseen yöksi. Hän etsii Anaa aamulla ja he jatkavat riitelyä, ja Ana kertoo Christianille, kuinka tärkeä vauva on hänelle. ellauri272.html on line 651: Pian sen jälkeen Hyde vapautetaan 500 000 dollarin takauksesta ja saa takaisin puhelimen, jossa hän vaatii lunnaita Miasta, Christianin siepatusta sisaresta. Hyde vaatii 5 miljoonaa dollaria käteistä kahdessa tunnissa ja uhkaa tappaa hänet, jos hänen vaatimuksiaan ei täytetä. Hän varoittaa Anaa kertomasta kenellekään ja tuomaan rahat yksin. Ana ottaa Christianin pöydältä shekkikirjan ja revolverin ja menee pankkiin nostamaan koko summan. ellauri272.html on line 653: Epäilyttävä pankinjohtaja soittaa Christianille. Hän luulee, että Ana jättää hänet, mutta huomaa, että se osuu samaan aikaan Hyden äskettäisen julkaisun, Mian tuntemattoman olinpaikan ja Anan äkillisen suuren käteisnoston kanssa. Hyde neuvoo Anaa menemään kujalle pysäköityyn autoon ja luovuttamaan puhelimensa kuljettajalle hävitettäväksi. Hän huijaa Hyden ottamalla pankinjohtajan puhelimen ja sujahtamalla omansa rahapussiin. Hän astuu ulos takaovesta ja huomaa, että kuljettaja ja Jackin rikoskumppani on hänen työtoverinsa Liz. ellauri272.html on line 660: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin kanssa. Vaikka hän on vihainen Anan piittaamattomuudesta ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Ana palaa kotiin seuraavana päivänä. Christian saa tietää yksityisetsivästään Welchistä, että hänellä ja Hydellä oli sama sijaisperhe. Hän kertoo Analle kuinka hän tapasi ja Elena vietteli hänet. Esittelemällä hänet BDSM:n maailmaan Elena auttoi Christiania oppimaan hallitsemaan elämäänsä. Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, häntä vaivasivat edelleen hirvittävät muistot äidistään, eikä hän olisi koskaan kyennyt hallitsemaan elämäänsä. Ana tuntee syyllisyyttä käytöksestään, kun hän selittää, kuinka hän päätyi näkemään Elenan. Hän oli etsinyt psykiatriaan, tohtori Flynnin, koska hän tarvitsi apua ja kun hän ei voinut ottaa yhteyttä Flynnin, Christian päätyi Elenan salongiin puhuakseen jollekin ongelmistaan. Elena sattui olemaan salongissa sulkiessaan. Hän tiesi, että Christian ja Ana olivat riidelleet raskaudesta. Elena vei hänet suosikkibaariinsa juomaan ja auttamaan häntä rentoutumaan. Vaikka Elena antoi hänelle passin, hän tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. ellauri272.html on line 662: Seuraavana päivänä raivoissaan kristitty saa selville Walesista, että Elenan entinen aviomies Eric Lincoln oli pelastanut Jackin vankilasta huolimatta hänen suhteestaan Christianin kanssa. Christian kertoo Analle, että saatuaan tietää tapauksesta Eric hakkasi Elenan ankarasti ja erosi hänestä. Christianin kehotuksesta huolimatta Elena kieltäytyi nostamasta syytteitä Ericia vastaan syyllisyyden vuoksi tapaukseen. Christian kosti ostamalla Eric Lincolnin hakkuuyhtiön myydäkseen sen. On myös saatu selville, että Elizabeth tunnusti poliisille, että Hyde kiristi hänet rikoskumppanikseen. (Hänen lopullinen kohtalo on kuitenkin edelleen mysteeri.) ellauri272.html on line 666: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin rinnalla. Vaikka hän on vihainen hänen piittaamattomuudestaan ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Christianin adoptioäiti Grace vakuuttaa hänelle, ettei Ana jätä häntä. Hän palaa kotiin seuraavana päivänä. ellauri272.html on line 668: Christianin yksityisetsivä Welch on jättänyt raportin, joka osoittaa, että Christian ja Hyde olivat jakaneet saman sijaisperheen, vaikka hän ei muista tästä. Hyde oli kateellinen siitä, että varakas Greyn perhe adoptoi Christianin hänen sijaansa. Hyde kiristi myös Lizin rikoskumppanikseen. Christian ja Ana saavat myös selville, minne hänen syntymääitinsä on haudattu. He vierailevat hänen haudassaan ja hän laskee sille kukkia. ellauri272.html on line 670: Kun Christian soittaa pianoaan, Ana kävelee käytävän läpi olohuoneeseen katsomaan Christiania. Kun hän katselee häntä, näytetään takakuvia Christianin ja Anan yhteisestä ajasta " Love Me like You Do " -soitolla. Sitten Ana päättää, että hän haluaa pelata. Hän lähettää hänelle tekstiviestin saadakseen hänen huomionsa. Kun Christian liittyy Anan kanssa leikkihuoneeseen, musiikin soitto jatkuu, kun Christian sulkee oven heti nähtyään Anan hymyilevän. ellauri272.html on line 687: Takkuhäntäinen isänaali lähtee aamuhämärissä Kouvolaan ezimään rantasomerikolta mädänneitä lokinraatoja. Emo ja pallopäiset poikaset odottelevat nälistyneinä pesässä, tuokohan se tunari tänäänkään muuta kuin niitä pahoja selkärangattomia. Kylla Jopi elamasssa parjaa. ellauri272.html on line 691: Kuten 60-luvun pulpissa (esim Walter Wagerin Telefon) on kiintoisaa miten sukupuolimoraali on jo pillerien takia suht vapaata mutta avioliittomoraali on ennallaan, koska sukupuolten tasapainon muutos ei vielä vaikuta tuotantosuhteisiin. Pillerissä setämiehet ampuivat izeään pahan kerran jalkaan. Tarkoitus oli vaan saada hilloviivaa seurauxitta helpommin, mutta tuloxena olikin täysimittainen orjakapina. ellauri272.html on line 707:
Laaki	Dickens Charles
1:17:33 землях Для обеспечения безопасности нашей страны для ликвидации угрозы	1:17:33 maat Maamme turvallisuuden varmistamiseksi uhan poistamiseksi
1:17:39 которая исходила от неонацистского режима сложившегося на Украине после переворота 2014 года было принято	1:17:39 joka tuli uusnatsihallinnosta, joka vallitsi Ukrainassa vuoden 2014 vallankaappauksen hyväksymisen jälkeen
1:18:13 и постоянных обстрелов не скрываемый ненависти со стороны Киевского режима	1:18:13 ja jatkuva peittelemättömän vihan pommittaminen Kiovan hallintoa kohtaan
1:18:31 между тем и вы это хорошо знаете мы делали всю возможную действительно все	1:18:31 sillä välin, ja tiedät sen hyvin, teimme parhaamme todella kaiken
1:18:37 возможное для того чтобы решить эту проблему мирными средствами терпеливо ввели переговоры о Мирном	1:18:37 mahdollista ratkaistakseen tämän ongelman rauhanomaisin keinoin, aloittivat kärsivällisesti neuvottelut rauhasta
1:18:52 сценарий обещание западных правителей их заверения о стремлении к миру на	1:18:52 skenaario länsimaisten hallitsijoiden lupauksensa rauhanhalusta
1:19:11 на репрессии Киевского режима против неугодных на издевательство над	1:19:11 Kiovan hallinnon harjoittamasta tukahduttamisesta moitittavaa pilkkaamista vastaan
1:19:29 националистических батальонов поставляли оружие и хочу особо подчеркнуть что еще до	1:19:29 nationalistiset pataljoonat toimittivat aseita ja haluan korostaa sitä jo aiemmin
1:19:49 режима заполучить ядерное оружие ведь говорили об этом публично	1:19:49 Hallitus hankki ydinaseita, koska he puhuivat siitä julkisesti
1:20:02 секретные биолаборатории входим маневров осваивали театр будущих военных действий	1:20:02 salaiset biolaboratoriot osallistuvat liikkeisiin, jotka hallitsevat tulevien sotilasoperaatioiden teatterin
1:20:08 готовили подвластные Киевский режим порабощенную ими Украину к большой войне	1:20:08 valmisteli Ukrainan, joka oli Kiovan hallinnon alainen ja jonka he orjuuttivat suureen sotaan
1:20:35 Донбасс когда лилась кровь когда Россия искренне Я хочу это подчеркнуть именно	1:20:35 Donbass kun verta vuodatettiin, kun Venäjä vilpittömästi haluan korostaa tätä nimenomaan
1:20:40 искренне стремилась к мирному решению они играли на жизни людей играли по сути	1:20:40 vilpittömästi pyrkivät rauhanomaiseen ratkaisuun, jonka he soittivat ihmisten elämään pohjimmiltaan
1:21:32 обманывали баснями о поиске мира о приверженности резолюциям Совета Безопасности ООН по донбассу	1:21:32 huijattu taruilla rauhan etsimisestä YK:n turvallisuusneuvoston Donbassia koskevien päätöslauselmien noudattamisesta
1:23:21 одностороннем порядке разрывали основополагающие соглашения поддерживающие мир на планете	1:23:21 yksipuolisesti repinyt osaksi perussopimukset, jotka ylläpitävät maailmanrauhaa
1:24:07 все было готово для очередной Кровавой карательной акции на Донбассе против которого напомню Киевский режим еще в	1:24:07 kaikki oli valmis seuraavaa veristä rangaistustoimea varten Donbassissa, jota vastaan muistutan Kiovan hallintoa vuonna
1:24:35 Донбасс при этом продолжая блокаду обстрелы террор в отношении мирных	1:24:35 Donbass jatkaessaan saartoa pommittamalla terroria rauhanomaisia vastaan
1:24:51 ничего не происходит Я хочу это повторить это они развязали	1:24:51 mitään ei tapahdu, haluan toistaa sen, he päästivät sen valloilleen
1:25:11 те кто планировали новую атаку на Донецка на Донбасс на Луганск четко	1:25:11 ne, jotka suunnittelivat uutta hyökkäystä Donetskiin Donbassissa Luhanskin alueella
1:25:44 на пособничество и вооружение Киевского режима для сравнения по данным организации экономического	1:25:44 Kiovan hallinnon avustamisesta ja aseistamisesta vertailua varten, taloudellisen organisaation mukaan
1:26:24 при этом поток денег на войну не уменьшается также не жалеют средств на	1:26:24 samaan aikaan rahavirta sotaan ei vähene, he eivät myöskään säästä rahaa
1:27:00 результате войн хочу обратить на это внимание не мы придумали эти цифры американцы сами дают в результате войн	1:27:00 sotien seurauksena haluan kiinnittää huomion tähän, emme keksineet näitä lukuja, amerikkalaiset itse antavat sotien seurauksena
1:27:08 которые развязали США после 2001 года погибло почти 900 тысяч человек более 38	1:27:08 joka vapautti Yhdysvallat vuoden 2001 jälkeen, lähes 900 tuhatta ihmistä kuoli yli 38
1:28:14 противоречий напомню в 30 года прошлого века Запад фактически открыл нацистском путь к	1:28:14 ristiriidat, haluan muistuttaa, että viime vuosisadan 30-luvulla länsi itse asiassa avasi natsien tien
1:29:13 даже Сколько денег на этой стратегии в идеологическую основу заложил	1:29:13 vaikka kuinka paljon rahaa tähän strategiaan laitettiin ideologiseen perustaan
1:30:45 проект антироссия по сути часть реваншистской политики по отношению к нашей стране по созданию очагов	1:30:45 Venäjän vastainen hanke on pohjimmiltaan osa revansistista politiikkaa maatamme kohtaan luodakseen pesäkkeitä
1:31:13 уже много раз говорил он стал сам народ Украины стал заложником Киевского режима и его западных хозяев которые фактически	1:31:13 on jo monta kertaa sanottu, että hänestä tuli Ukrainan kansa, ja hänestä tuli Kiovan hallinnon panttivanki ja sen länsimaiset herrat, jotka itse asiassa
1:32:09 режиме сегодняшнем для которого украинский народ По сути дела чужой украинские сегодняшний режим обслуживает	1:32:09 Ukrainan kansalle nykyinen hallinto, jolle Ukrainan kansa on pohjimmiltaan ulkomaalainen ukrainalainen nykyinen hallinto palvelee
1:34:29 что здесь хочется сказать взрослые люди имеют право жить как хотят мы к этому	1:34:29 Mitä haluan sanoa tässä, aikuisilla on oikeus elää niin kuin me haluamme tähän
1:36:12 которых во все времена хочу это подчеркнуть один и тот же я презрение к	1:36:12 jota haluan aina korostaa samaa, jota halveksun
1:36:17 своему собственному отечеству и желание заработать на продаже этой отравы тем	1:36:17 oman isänmaansa ja halu ansaita rahaa myymällä tätä myrkkyä niille
1:36:42 режиму и западным элитам которые занимаются И занимались раньше охотой на ведьм не будем сводить счета с	1:36:42 hallinto ja länsimaiset eliittit, jotka harjoittavat JA metsästivät tapana noitia, emme sovi
1:38:00 дорогие друзья хочу поблагодарить всех есть народ России замужество и решимости	1:38:00 rakkaat ystävät, haluan kiittää kaikkia Venäjän ihmisiä avioliitosta ja päättäväisyydestä
1:38:12 сотрудником спецслужб и всех силовых структур бойцам донецких и луганских	1:38:12 erityispalveluiden ja kaikkien lainvalvontaviranomaisten työntekijä Donetskin ja Luhanskin taistelijalle
1:39:05 инструктором нет Сестрам которые спасают раненых железнодорожникам и водителем	1:39:05 ei ohjaajaa Sisaret, jotka pelastavat haavoittuneet rautatietyöntekijät ja kuljettajan
1:41:37 хочу подчеркнуть что эта реакция зала в адрес жителей Донецкой Луганской	1:41:37 Haluan korostaa, että tämä yleisön reaktio Donetsk Luhanskin asukkaille
1:42:26 оказывают прямую поддержку городам районам и поселкам Донецкой и Луганской народных республик Запорожье Сочи делают	1:42:26 antaa suoraa tukea Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen Zaporozhye Sochi kaupungeille, alueille ja siirtokunnille
1:42:41 еще сильнее и сделаем все чтобы на эту нашу Землю вернулся долгожданный мир	1:42:41 vieläkin vahvempi ja teemme kaikkemme, jotta kauan odotettu rauha palaisi tälle maapallollemme
1:44:50 предлагаю создать специальный государственный фонд его задачей станет адресная персональная помощь семьям	1:44:50 Ehdotan erityisen valtion rahaston perustamista, jonka tehtävänä on kohdennettu henkilökohtainen avunanto perheille
1:45:19 трудоустройстве предпринимательстве повышать квалифик повышение квалификации получения новой профессии отдельно	1:45:19 Työelämän yrittäjyys Parantaa pätevyyttä Pätevyyden parantaminen Uuden ammatin hankkiminen erikseen
1:45:28 важнейшая задача фонда организация долговременного ухода на дому высокотехнологичные протезирование для	1:45:28 rahaston tärkein tehtävä on pitkäaikaishoidon kotona korkean teknologian proteesien järjestäminen
1:45:35 всех кто в этом нуждается я прошу правительство совместно с комиссией госсовета по социальным вопросам по	1:45:35 Kaikkia sitä tarvitsevia pyydän hallitusta yhdessä valtioneuvoston sosiaalivaliokunnan kanssa
1:45:47 организационные вопросы работа государственного фонда должна быть открытой А сам порядок оказания помощи	1:45:47 organisatoriset kysymykset valtion rahaston työn tulee olla avointa Ja itse avunantomenettely
1:46:30 в этом году структура фонда должна быть развернуты во всех регионах Российской	1:46:30 Tänä vuonna rahaston rakennetta tulisi ottaa käyttöön kaikilla Venäjän alueilla
1:46:42 боевых действий участников локальных конфликтов думаю что в дальнейшем государственный фонд о котором я сказал	1:46:42 paikallisten konfliktien osallistujien taisteluoperaatiot, uskon, että tulevaisuudessa valtion rahasto, josta sanoin
1:46:53 Правительство это сделать подчеркну создание специального фонда не снимает ответственности с других	1:46:53 Hallitus tehdä tämän, korostan erityisen rahaston luominen ei poista vastuuta muilta
1:47:00 структур и уровней власти Я жду от всех федеральных ведомств регионов и	1:47:00 hallinnon rakenteet ja tasot Odotan kaikkien alueiden ja liittovaltion osastojen
1:47:12 военнослужащим их семьями и в этой связи хочу поблагодарить руководителей субъектов Федерации мэров городов глав	1:47:12 sotilaita ja heidän perheitään, ja tässä yhteydessä haluan kiittää liiton alamiehiä, päämiesten kaupunkien pormestareita
1:47:25 боевого соприкосновения поддерживают своих земляков что хотелось бы подчеркнуть особо	1:47:25 taistelukontakti tukee maanmiehiä, mitä haluan erityisesti korostaa
1:47:38 Добровольцы речь о снабжении и оснащении а денежным довольствия и страховых	1:47:38 Vapaaehtoiset puhuvat tarvikkeista ja laitteista sekä rahakorvauksista ja vakuutuksista
1:49:04 идет необходимые коррективы вносятся и хочу подчеркнуть что в основу наших	1:49:04 tarvittavat muutokset tehdään, ja haluan korostaa, että meidän perustamme
1:50:22 на гражданке в органах власти всех уровней хочу просто обратить внимание	1:50:22 siviilielämässä hallituksessa kaikilla tasoilla, haluan vain kiinnittää huomionne
1:51:12 на собственные хочу это подчеркнуть на нашей собственной российской научной и	1:51:12 Itse haluan korostaa tätä omassa venäläisessä tieteellisessä ja
1:52:07 будет существенно ниже рыночной так как значительную часть платы за жилье	1:52:07 tulee olemaan merkittävästi markkinahintaa alhaisempi, koska merkittävä osa asunn
1:52:12 возьмет на себя государство	1:52:12 ottaa valtion haltuunsa
1:52:20 мы безусловно обсуждали этот вопрос правительства поручаю отработать все детали этой программы и не затягивая	1:52:20 Olemme varmasti keskustelleet tästä asiasta hallituksen kanssa, kehotan hallitusta
1:54:06 наших граждан заставить такие гуманисты они хотят заставить	1:54:06 kansalaisemme pakottaa sellaiset humanistit, joita he haluavat pakottaa
1:54:27 благодаря совместной работе правительства парламента Банка России субъекта Федерации конечно же делового	1:54:27 kiitos federaation kohteena olevan Venäjän pankin parlamentin hallituksen yhteise
1:55:21 2022 года валовый внутренний продукт снизился вот Михалыч звонил Говорит	1:55:21 2022, bruttokansantuote on laskenut, joten Mikhalych soitti Saysille
1:58:06 Спасибо большое низкий сельхозпроизводителем российские агрария	1:58:06 Paljon kiitoksia alhaisille maataloustuottajille venäläisille maanviljelijöille
2:00:20 избыточного административного регулирования перекоса экономики	2:00:20 vääristyneen talouden liiallinen hallinnollinen sääntely
2:02:10 надежной гарантией безопасности и интересов государства обращаю внимание хочу это особо подчеркнуть смысл нашей	2:02:10 luotettava tae valtion turvallisuudesta ja eduista, kiinnitän huomionne tähän, haluan korostaa meidän
2:02:31 быстро это время не только вызовов но и возможностей это действительно сегодня	2:02:31 nopeasti tämä ei vain haasteiden vaan myös mahdollisuuksien aika on todella tänään
2:05:44 всегда смогут обратиться за подключение	2:05:44 voi aina hakea yhteyttä
2:05:51 смогут обратиться за подключением своего дома к сетям газоснабжения с этого года начинается большая программа по	2:05:51 voivat hakea kotinsa liittämistä kaasuverkkoihin, tänä vuonna laaja ohjelma
2:06:14 самое важное чтобы программа сразу получила мощный Старт Поэтому прошу правительства обеспечить ее стабильное	2:06:14 tärkeintä on, että ohjelma saa heti vahvan alun, joten pyydän hallitusta varmistamaan sen vakauden
2:06:37 только на покупку производственных площадей Но и на их строительство или модернизацию сумма такого кредита	2:06:37 vain tuotantotilojen hankintaan Mutta myös niiden rakentamiseen tai nykyaikaistamiseen, tällaisen lainan määrä
2:07:17 снижена фискальная и административная нагрузка на компании резиденты а спрос на их инновационную продукцию которая	2:07:17 kotimaisten yritysten vero- ja hallinnollinen taakka on kevennetty ja niiden innovatiivisten tuotteiden kysyntä, mikä
2:07:33 меры должны обеспечить в 2030 году реализацию востребованных проектов в	2:07:33 toimenpiteillä tulisi varmistaa vuonna 2030 kysyttyjen hankkeiden toteutuminen
2:07:52 прогнозы а чётко установленные ориентиры Поэтому прошу правительство максимально	2:07:52 ennusteet ja selkeät vertailuarvot Siksi pyydän hallitusta tekemään
2:07:58 ускорить запуск этих проектов подставить плечо бизнесу предложить	2:07:58 nopeuttaa näiden hankkeiden käynnistämistä, ja se tukee yritystarjontaa
2:08:09 финансовый блок не любят льготы предоставлять и частично разделяют такую	2:08:09 rahoituslohko ei halua tarjota etuja ja jakaa tämän osittain
2:09:02 налоговую льготу на покупку российского высокотехнологичного оборудования в	2:09:02 verohelpotus Venäjän huipputeknologian laitteiden hankinnasta
2:09:08 целом прошу правительство внести предложение по перечню такого оборудования по отраслям в которых оно	2:09:08 Yleisesti pyydän hallitusta tekemään ehdotuksen luettelosta tällaisista laitteista toimialan mukaan
2:09:43 кланяться клянчить деньги и потом долго вести диалог по поводу Что сколько и на	2:09:43 kumartaa kerjäämään rahaa ja keskustele sitten pitkään siitä, mitä, kuinka paljon ja edelleen
2:11:45 стимулировать их приток сферу инвестиций Я прошу правительства ускорить внесение в Государственную Думу законопроектов	2:11:45 edistää niiden tuloa investointien alalle. Pyydän hallitusta nopeuttamaan laskujen toimittamista duumalle
2:12:18 напомню такие вклады граждан в объеме до 1 миллиона 400 тысяч рублей застрахованы	2:12:18 Haluan muistuttaa, että tällaiset kansalaisten talletukset, joiden määrä on enintään 1 miljoonaa 400 tuhatta ruplaa, on vakuutettu
2:13:57 контролировать что в этой сфере происходит нельзя допустить здесь вседозволенности Но перегибать палку	2:13:57 hallita, mitä tällä alueella tapahtuu, on mahdotonta sallia sallivuutta, mutta mennä liian pitkälle
2:14:10 рассчитываю что правительство вместе с парламентом правоохранительными органами деловыми объединениями будут	2:14:10 Odotan, että hallitus yhdessä eduskunnan ja lainvalvontaviranomaisten kanssa ovat elinkeinoelämän järjestöjä
2:14:17 последователи и основательно вести эту работу одновременно прошу правительства	2:14:17 seuraajia ja suorittaa tämä työ perusteellisesti samalla, kun pyydän hallitusta
2:14:50 философское отступление О чем хотел бы сказать в этой связи отдельно Мы помним помним С какими	2:14:50 filosofinen poikkeama Mitä haluaisin sanoa erikseen tältä osin Muistamme, millä
2:16:21 леса мало кто задумывался может быть и возможности такой не было чтобы	2:16:21 harvat ihmiset ajattelivat metsää, ehkä sellaista mahdollisuutta ei ollut
2:16:39 всех правительствах но чтобы сломать эту тенденцию нам потребовались годы настройка налоговой системы масштабные	2:16:39 kaikki hallitukset, mutta tämän suuntauksen katkaiseminen kesti vuosia luodaksemme laajamittaisen verojärjestelmän
2:16:58 наш прежде всего крупный бизнес технологии на западе более дешевые	2:16:58 Lännen ensisijaisesti suuryritysteknologiamme on halvempaa
2:17:18 производства на покупку оборудования технологии на	2:17:18 tuotanto teknologian laitteiden hankintaa varten
2:18:12 прибежище капиталов оказался призраком фальшивкой и те кто вовремя этого не	2:18:12 pääoman turvapaikka osoittautui väärennetyksi haamuksi ja ne, jotka eivät
2:18:32 заработанные средства как-то шутку многие помнят наверное обращаясь к представителям российского	2:18:32 ansainnut rahaa jotenkin vitsi, monet varmaan muistavat viitanneensa Venäjän edustajiin
2:20:12 все говорю а крупный российский бизнес отвечает за работу стратегических предприятий за многотысячные трудовые	2:20:12 Sanon kaiken, mutta suuret venäläiset yritykset ovat vastuussa strategisten yritysten työstä tuhansien työvoiman puolesta
2:20:31 правительств которые проводят недружественную политику в отношении России представляет для нас большую	2:20:31 Venäjää kohtaan epäystävällistä politiikkaa harjoittavat hallitukset on hieno asia
2:20:52 Да У каждого есть возможность выбора кто-то захочет доживать свой век в	2:20:52 Kyllä, jokaisella on valinnanvara, joku haluaa elää elämänsä
2:21:12 это право любого человека Мы даже на это не покушаемся но пора уже понять что для	2:21:12 Tämä on kenen tahansa oikeus. Emme edes puutu siihen, mutta on aika ymmärtää, mitä varten
2:21:26 делать все что угодно и деньги и связи и купленные титулы графов первых мэров	2:21:26 tehdä mitä tahansa ja rahaa ja yhteyksiä ja ostettuja ensimmäisten pormestareiden jaarlien nimikkeitä
2:23:04 унижаться выпрашивая свои денежки бессмысленно	2:23:04 on turhaa nöyryyttää itseäsi kerjäämällä rahojasi
2:23:15 хорошо понимаете с кем имеете дело сейчас не стоит цепляться за прошлое пытаться что-то отсудить выбросить надо	2:23:15 ymmärrät hyvin kenen kanssa olet tekemisissä nyt, sinun ei pitäisi takertua menneisyyteen, yrittää haastaa jotain, sinun täytyy heittää se pois
2:23:36 запускайте новые проекты зарабатывайте вкладывайте в Россию инвестируете в	2:23:36 käynnistää uusia projekteja ansaita rahaa sijoittaa Venäjälle sijoittaa
2:24:57 друзьями со всеми готов к совместной работе будем перенимать все лучшее но	2:24:57 ystävien kanssa kaikki valmiina työskentelemään yhdessä me hyväksymme kaiken parhaan, mutta
2:25:07 российского общества на своей традиции и ценности здесь хочу сказать о характере	2:25:07 Venäjän yhteiskunnan perinteistä ja arvoista tässä haluan sanoa hahmosta
2:26:07 права и свобода наших граждан незыблемыми они гарантированная Конституции несмотря на внешние вызовы и	2:26:07 kansalaistemme oikeudet ja vapaudet ovat horjumattomia, ne on taattu perustuslaissa ulkoisista haasteista huolimatta ja
2:26:15 угрозы мы от них не отступим в этой связи хочу подчеркнуть	2:26:15 uhkauksia, emme peräänny niistä tässä suhteessa, haluan korostaa
2:26:24 в этой связи хочу подчеркнуть что и выборы в местные и региональные органы	2:26:24 Tältä osin haluan korostaa, että paikallisten ja alueellisten elinten vaalit
2:28:35 огромную роль в укреплении гражданского общества в решение повседневных проблем играет местное самоуправление самый	2:28:35 kunnallisella itsehallinnolla on valtava rooli kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa arjen ongelmien ratkaisemisessa
2:28:54 прошу администрацию президента совместно с правительством представить предложение по созданию	2:28:54 Pyydän presidentin hallintoa yhdessä hallituksen kanssa esittämään ehdotuksen perustamisesta
2:29:00 инструментов прямой поддержки лучших управленческих команд Практик в крупных средних и	2:29:00 työkalut parhaiden johtoryhmien suoraa tukemiseen Ammatinharjoittajat suurten keskisuurten ja
2:29:29 культура используя ресурсы фонда президентских грантов фонда культурных инициатив	2:29:29 kulttuuria Kulttuuri-aloiterahaston presidentin apuraharahaston varoilla
2:29:46 новаторство дело не в жанрах и направлениях культура призвана служить добру красоте гармонии размышлять над	2:29:46 innovaatio ei ole kysymys genreistä ja suuntauksista, kulttuurin on tarkoitus palvella harmonian hyvää kauneutta pohdittavaksi
2:30:02 общество а пробуждать лучшие человеческие качества	2:30:02 yhteiskuntaan ja herättää parhaat inhimilliset ominaisuudet
2:30:11 развитие культурной сферы станет одним из приоритетов Возрождения мирной жизни	2:30:11 kulttuurialan kehittämisestä tulee yksi rauhallisen elämän elvyttämisen painopisteistä
2:30:23 учреждений культуры в том числе музейные фонды и здания то что дает людям	2:30:23 kulttuurilaitokset, mukaan lukien museorahastot ja rakennukset, mikä antaa ihmisille
2:30:39 культурному историческому образовательному пространству многовековой великой России	2:30:39 vuosisatoja vanhan suuren Venäjän kulttuurihistoriallinen koulutustila
2:31:14 бизнесе и в государственном управлении именно для таких людей новые горизонта	2:31:14 liike-elämä ja julkinen hallinto tällaisille ihmisille uusia näköaloja
2:31:31 отмечу что целый ряд Победителей финалистов этих проектов пошли	2:31:31 Huomaan, että näiden hankkeiden finalistien voittajat menivät
2:32:17 главной опоры в общей работе по развитию этих регионов Хочу обратиться к ним и сказать Россия	2:32:17 Näiden alueiden yhteisen kehittämistyön pääpilarin haluan kääntyä heidän puoleen ja sanoa Venäjä
2:33:15 фундаментальные исследования в этой сфере также как и в культуре Я хочу это	2:33:15 Perustutkimusta tällä alalla sekä kulttuurissa haluan sen
2:33:47 лучший в мире и нашим научным командам есть чем гордиться	2:33:47 maailman parhaat ja tiederyhmillämme on syytä olla ylpeitä
2:34:13 правительству определить резервы для расширения этой программы за последние	2:34:13 hallitusta määrittämään varauksia tämän ohjelman laajentamiseksi menneisyydessä
2:37:07 научной и преподавательской деятельности хочу подчеркнуть переход на новую систему должен быть плавным	2:37:07 tieteellistä ja opetustoimintaa, haluan korostaa, että siirtymisen uuteen järjestelmään tulisi olla sujuvaa
2:37:14 правительство совместно с парламентариями потребуется внести многочисленные поправки в	2:37:14 hallituksen on yhdessä kansanedustajien kanssa tehtävä lukuisia muutoksia
2:39:13 финансового документа страны бюджета закон о бюджете хочу поблагодарить парламентариев и правительство за такое	2:39:13 maan talousarvion budjettilain rahoitusasiakirja Haluan kiittää tästä kansanedustajia ja hallitusta
2:40:24 семей подчеркнув перед правительством и субъектами Федерации поставлена предметная задача обеспечить заметный	2:40:24 perheille, korostaen, että hallitukselle ja liiton alamaille on annettu aineellinen tehtävä varmistaa huomattava
2:41:16 размеры оплаты труда вырастет на 18,5 процента и составит 19 тысяч 242 руб	2:41:16 palkat nousevat 18,5 prosenttia ja ovat 19 tuhatta 242 ruplaa
2:42:08 тысяч до 110 тысяч рублей в год а по расходам на собственное обучение а также	2:42:08 tuhat - 110 tuhatta ruplaa vuodessa sekä oman koulutuksensa kustannuksiin
2:42:15 на лечение и приобретение лекарств со 120 до 150 тысяч рублей 13 процентов от	2:42:15 hoitoon ja lääkkeiden ostamiseen 120-150 tuhatta ruplaa 13 prosenttia
2:43:14 следующий механизм средство национальные проекты которые резервированы федеральном бюджете на	2:43:14 seuraava mekanismi tarkoittaa kansallisia hankkeita, jotka on varattu liittovaltion budjetista
2:44:14 прошу правительства и руководители регионов не забывать главным главные	2:44:14 Pyydän hallituksia ja aluejohtajia olemaan unohtamatta tärkeintä
2:44:32 поручаю правительству скорректировать нормативную базу для организации закупок санитарных автомобилей с комплектом	2:44:32 Ohjaan hallitusta mukauttamaan säädöskehystä ambulanssien hankinnan järjestämiseksi pakkauksella
2:44:59 половиной тысячи школьных зданий обращаю внимание из них большая часть сельских	2:44:59 puolituhatta koulurakennusta, joista suurin osa on maaseudulla
2:45:05 территориях специально это сделали в этом году такая работа также разворачивается в Донецкой и Луганской	2:45:05 Alueet tekivät tämän tarkoituksella tänä vuonna, vastaavaa työtä tehdään myös Donetskissa ja Luhanskissa
2:46:17 году мы нарастили объем инфраструктурной бюджетных кредитов направляем дополнительно хочу это подчеркнуть	2:46:17 olemme lisänneet lähettämiemme infrastruktuuribudjettilainojen määrää, minkä lisäksi haluan korostaa tätä
2:46:30 развитие транспортной коммунальные и другой инфраструктуры в регионах правительство выделить плюсом к этим еще	2:46:30 liikenne-, kunnallis- ja muun infrastruktuurin kehittäminen alueilla, hallituksen tulisi osoittaa niihin plussaa
2:47:03 мы уже приняли решение продлить до 2030 года проект чистый воздух цель которого	2:47:03 olemme jo päättäneet jatkaa vuoteen 2030 asti puhdasilmahanketta, jonka tavoitteena on
2:47:15 промышленных компаний и региональных местных органов власти задача существенно снизить вредные выбросы с	2:47:15 teollisuusyritysten ja alueellisten kuntien tehtävänä on vähentää merkittävästi haitallisia päästöjä
2:47:40 опасных объектах накопленного вреда прошу правительства совместно с регионами уже сейчас подготовить	2:47:40 Pyydän hallituksia yhdessä alueiden kanssa valmistautumaan nyt
2:47:47 перечень тех объектов накопленного вреда которые будут ликвидироваться после завершения действующей программы	2:47:47 luettelo niistä kertyneiden haittojen kohteista, jotka poistetaan nykyisen ohjelman päättymisen jälkeen
2:48:14 обращаю на это внимание всех уровней власти по по учению которое было дано ранее	2:48:14 Kiinnitän tähän kaikkien hallintotasojen huomion aiemmin annetun opetuksen mukaisesti
2:48:29 его с коллегами из правительства Он должен четко определить что и где можно	2:48:29 hänet hallituksen kollegoiden kanssa Hänen on määriteltävä selvästi, mitä ja missä voi olla
2:49:30 нам известно что Запад прямо причастен к попыткам Киевского режима нанести удары	2:49:30 tiedämme, että länsi on suoraan mukana Kiovan hallinnon iskuissa
2:49:47 И вот теперь они хотят еще и осматривать наши оборонные объекты	2:49:47 Ja nyt he haluavat myös tarkastaa puolustuslaitoksemme
2:50:06 рамках этого договора не дают наши неоднократные заявки об осмотре тех или	2:50:06 tämän sopimuksen puitteissa toistuvat hakemuksemme näiden tai
2:50:20 проверить толком мы ничего не можем На той стороне хочу подчеркнуть США и НАТО прямо	2:50:20 Emme voi oikein tarkistaa mitään. Toisaalta haluan korostaa suoraan Yhdysvaltoja ja Natoa
2:51:04 выступив со своим коллективным заявлением НАТО фактически сделала заявку на то чтобы стать участником	2:51:04 annettuaan yhteisen lausunnon Nato itse asiassa teki jäsenhakemuksen
2:55:00 скажем конфликтом на Украине другими враждебными действиями запада в отношении нашей страны как они гласных	2:55:00 sanotaanpa Ukrainan konflikti muut lännen vihamieliset toimet maatamme vastaan, koska ne ovat vokaalia
2:55:06 заявлений Что они хотят нанести нам стратегическое поражение	2:55:06 lausuntoja, joiden mukaan he haluavat aiheuttaa meille strategisen tappion
2:55:24 поражение хотят нанести и лезут на наши ядерные объекты в этой связи вынужден	2:55:24 he haluavat tehdä tappion ja kiivetä ydinlaitoksillemme, tässä suhteessa heidät pakotetaan
2:56:26 сути заявку на участие в этом процессе давайте мы не против	2:56:26 tähän prosessiin osallistumista koskevan hakemuksen ydin, älkäämme välittäkö
2:56:31 и не нужно только пытаться вновь всем врать строить из себя поборников мира и	2:56:31 äläkä vain yritä valehdella kaikille uudelleen rakentaaksesi itsensä rauhan ja
2:59:19 не хотят не могут оставаться в стороне фронт проходит сейчас через сердца	2:59:19 eivät halua pysyä poissa rintamalta nyt sydämen kautta
3:01:29 Россия ответит на любые вызовы потому что все мы одна страна один большой из	3:01:29 Venäjä vastaa kaikkiin haasteisiin, koska olemme kaikki yksi maa, yksi iso maa

ellauri001.html on line 3: harset="utf-8">
ellauri001.html on line 48: ihan samaan nuottiin kuin nyt, kun

ellauri001.html on line 66: 6-0 löisi vanha maailma uuden,

ellauri001.html on line 93: myös hyvin, joskus ok, joskus pahasti".
ellauri001.html on line 132:

Vanha pipi
ellauri001.html on line 150: on loppu turhaan aleksandriini,
ellauri001.html on line 156: That, like a wounded snake, drags its slow length along.
ellauri001.html on line 181: mies itse siitä poika-ajat ihanat.

ellauri001.html on line 235: Siitä tuli lisänimi muurahainen,

ellauri001.html on line 236: miirahainen, miiru, Miisu, jolla nimityksellä

ellauri001.html on line 268: Pakkaa Pirkko jälleen hammaslääkärin tuolin,

ellauri001.html on line 272:

hair.jpg" />
ellauri001.html on line 280: Pirkkokin konttorin hankkii, ottavi vastaan

ellauri001.html on line 281: hammaspotilaat uudet. Pokkana ruotsia solkkaa

ellauri001.html on line 302: Turhan tiuhaan valmistuu siniruutuset neidot.

ellauri001.html on line 315:

harjoittelija.jpg" />
ellauri001.html on line 316:

Kotisisarharjoittelija
ellauri001.html on line 327: aukaisee varovasti: hui, naamahan sieltä paistaa!

ellauri001.html on line 334: Petteri perhana parhaan kuopuksen pallin.

ellauri001.html on line 380: Ja aivan oikein, veturihan se

ellauri001.html on line 398:

hauk.jpg" />
ellauri001.html on line 416: pojan takapuoleen paha tohtori.

ellauri001.html on line 423:

Lääkäreitä vihaan, pelkään yhä.

ellauri001.html on line 447:

Paha sisu: "tahtooko Miisu pihalle?"

ellauri001.html on line 482:

Vanha valokuva Pikkarista

ellauri001.html on line 488: matka maahan arveluttava.

ellauri001.html on line 511:

Kerran Miisu rahapulassa

ellauri001.html on line 536: Lehahtaa lentoon pulut luvuttomat.

ellauri001.html on line 561:

Pihan lapset puhuu jotain slangia,

ellauri001.html on line 588: Maha kipeenä oon iltapäivät.

ellauri001.html on line 594: Sitä salaa harjoittelen, mutten opi.

ellauri001.html on line 605:

Puistossa haisee kusiputka. Poliisi

ellauri001.html on line 625: lakanhajuisella avoveneellä.

ellauri001.html on line 636: ja hajahtavia tupakannatsoja.

ellauri001.html on line 641: kevät haisee koirankakalta.
ellauri001.html on line 669: Mä istun ihan kokassa, ja uitan

ellauri001.html on line 675: Voi, metsä on ihan valkoisenaan,

ellauri001.html on line 708: Stigzeliuksen poika Johan kakkii rantaveteen.

ellauri001.html on line 717:

Myrskyää, soutuveneellä on paha

ellauri001.html on line 732: Molemmille tulee oikein paha mieli.

ellauri001.html on line 803: Ihan pienenä. Tukasta mut pelastaa

ellauri001.html on line 805: miltä tuntui kuolla. Onkohan se sellaista.

ellauri001.html on line 858: vanha mies, jonka harmaa parta

ellauri001.html on line 871:

Vaka vanha kitaristi

ellauri001.html on line 893: Vika on harvoin sysissä,

ellauri001.html on line 904: Tules tietä neuomahan,

ellauri001.html on line 905: Tien vieriä viittomahan.

ellauri001.html on line 919: Siipihevonen löytyi Käpylän kyläjuhlien kirpparilta. Miisumaisen ujo kolmivuotias poika istui pienellä valkoisella muovipallilla pienen valkoisen muovipöydän ääressä ja myi muovieläimiään. Onneks vanha setä ymmärsi kysyä: myytsä muovieläimiä? (Hiljaisuus) No mitä tää hepo maksais? Yks eijo (tuskin kuuluvasti). Oota mä kysyn äidiltä, sanoi setä, jolla ei ollut euroa.
ellauri001.html on line 921: Kun Ismo Alanko tytötteli kulttuuriministeriä 2015, hänen hienoon taiteilijaimagoonsa tuli särö. Persoonallinen lauluntekijä muuttui tytöttelijäksi, luutuneeksi viisikymppiseksi äijäksi. Sellaista ei enää katsota hyvällä. Jari Heiska: Bah, minä tytöttelen kaikkia, poikiakin. Olli Laaksonlaita: jos ministeri on tyttö vielä. ei sille ismo mitään voi!!! Juha Järä: Tämä uutisankka taas kerran näyttää surkuhupaisan mediatilamme: feministien "lobbausvalta" on saanut suhteettomat mittasuhteet - ja samaan aikaan ei huomata että he ajavat likipitäen vain naisten tasa-arvokysymyksiä! Nyt toimittajat kriittisyyttä peliin! Matti Joutkoski: Luin artikkelin kun se ilmestyi, enkä osannut ymmärtää toimittajan ajatuksenjuoksua. Monet naiset itse asiassa kokevat tytöttelyn positiivisena asiana, koska sillä viitataan nuorekkaaseen ulkonäköön. Mistähän tämä tytöttelyn "kriminaalisointi" on oikei… Matti O Hietanen: Hyvä Ismo. Ei tullut säröä minkään laista. Ministereitä tulee ja menee mutta Ismo Alanko on ja pysyy.
ellauri001.html on line 982: Tanskan reisulta rehatut.

ellauri001.html on line 991: Pihalle lelu aleni,

ellauri001.html on line 1012: siinä oli turva parhain.

ellauri001.html on line 1017:

Hirmu oli harmi isin,

ellauri001.html on line 1050: serkut toisiansa vihaa.

ellauri001.html on line 1158: Monsters have such interesting lives.
ellauri001.html on line 1165: "sini ja mini" ihan kahdestaan.

ellauri001.html on line 1177: sahaa, viilaa vääränmuotoisia.

ellauri001.html on line 1179: rakentaa, parhaat kerroksittain

ellauri001.html on line 1186: väpelöt löperösti, isin harmiksi.

ellauri001.html on line 1207: ne vanhat, lootat tuli kuuskytluvulla.

ellauri001.html on line 1208: Muotia oli autoilla ja pitää hattuja,

ellauri001.html on line 1232: lihakaupan setä kalat, lihapalat,

ellauri001.html on line 1252:

Maito haettiin maitokaupasta, joita

ellauri001.html on line 1255: kaupasta maito haettiin kannulla.

ellauri001.html on line 1264: Apsi, Siff-Cola, Jaffa. Niihin haavoitti

ellauri001.html on line 1276: Parasta perunat vaan ihan sillään,

ellauri001.html on line 1279: (se oli kyllä pahaa, pidin emmentalista.)

ellauri001.html on line 1298: Ihan parhautta musta oli. Molempiin

ellauri001.html on line 1299: syventyi niin, et joskus haukkas kirjaa,

ellauri001.html on line 1400: Sateeseen ei Eetu haluu mennä ulos,

ellauri001.html on line 1412: haaveilee sekä pojat että Tiina.
ellauri001.html on line 1446: kouluhammasklinikan.

ellauri001.html on line 1447: Siellä hampaat vedetään,

ellauri001.html on line 1450: ne on ihan mätiä.

ellauri001.html on line 1457:

Kouluhammasklinikka
ellauri001.html on line 1463: hampaat hammaslääkärin lasten.

ellauri001.html on line 1480: Eräänä harmaana talviaamuna

ellauri001.html on line 1491: Miisua ristin tuskat, hampaiden

ellauri001.html on line 1503: Plopovin itsemurhasiirto!

ellauri001.html on line 1530: haravoimaan hädissään. Ja kas!
ellauri001.html on line 1567: ainakin kestää hammashoidon tuskia,

ellauri001.html on line 1569: Ehjät hampaat, tai lapset, joilla

ellauri001.html on line 1570: hampaissa ei ole reikiä.
ellauri001.html on line 1618: harmittaa hyvä kilpi.

ellauri001.html on line 1636: Pelkuri on vieläkin tää vanha apina.

ellauri001.html on line 1644: Hyvä ja paha omatunto feromonit,

ellauri001.html on line 1661: betrachtet voll gehaltnen Fleißes

ellauri001.html on line 1750: haisevat kuin naiset.
ellauri001.html on line 1826: ja tapasin vanhan herran, joka puettuina oli turkiksiin ...

ellauri001.html on line 1829: samaan aikaan iloisena, haikeana

ellauri001.html on line 1833:

Ennen kuvan pikkupoika olin, nyt vanha herra.

ellauri001.html on line 1854: Elnalle Huttulaan hilppas sulhasta taajaan.

ellauri001.html on line 1855: Tuskin hevosenpullat pihassa jäähtyä ehti.

ellauri001.html on line 1857: Tokkopa kukkaan ennee ajjoo haatuumuan kaatta.

ellauri001.html on line 1870:

Ah! What should follow slips from my reflection...

ellauri001.html on line 1894: Pantterit koskaan muulloin ei maistuneet pahalta. 


ellauri001.html on line 1898: 
Ah, enkö ma hautahan asti myös koululainen lie?    

ellauri001.html on line 1924: ja äiti niitä turhaan mulle kauppasi. 


ellauri001.html on line 1946: sitten hampaat juipin jalkaan että kipunoi! 


ellauri001.html on line 1960: Jättää kampaukset rauhaan, 


ellauri001.html on line 1967: Poitsu parhaat puolensa näytti 


ellauri001.html on line 1995: harvoilta tunnetut. 


ellauri001.html on line 2030:   hansson Urho">Urho tuo Johansson. 


ellauri001.html on line 2043: vanha T.P. Virkkunen. 


ellauri001.html on line 2046: Omiintuntoihin turhaan vetos 


ellauri001.html on line 2057: Huonossa hapessa taisi 


ellauri001.html on line 2067: ihan siviilihyntteissä. 


ellauri001.html on line 2082: Okahaarake kun mua potkas, palloon kai tähdäten, 


ellauri001.html on line 2090: Hiihdon tahdista harhaan. 


ellauri001.html on line 2094: Rantsu soita hanurista humppaa.	

ellauri001.html on line 2148: tai heikossa on hapessa. 


ellauri001.html on line 2161: Kuin melperi sotaan valmis on Jorvaksen juhannus. 


ellauri001.html on line 2174: joskus rinnassansa tuntee uuden haikeuden. 


ellauri001.html on line 2199: Tai kaulanauhan sitten, sen osaan rakentaa: 


ellauri001.html on line 2207: Tai kaulanauha, mitämaks.    

ellauri001.html on line 2213: (tai kaulanauhaa -- whatever): 


ellauri001.html on line 2214: On pikku ihastukseni kotiin viety jo.    

ellauri001.html on line 2233: Ei huomattavan kaunis, ihan tavallinen. 


ellauri001.html on line 2241: Kuin nuori vihannes, vaikka parsakaali. 


ellauri001.html on line 2242: Unohduin tuijottamaan, paha tapa. 


ellauri001.html on line 2274: Perheenlisäys  esitettiin filmeissä ja telkkarissa salaperäisesti pimeässä täkänien kätkemänä. Mitä siellä faktisesti tehtiin kun hengiteltiin ja häärättiin, siitä  jäi sen ikäselle parhaastaan vain valistunut arvaus.    

ellauri001.html on line 2292: Vaka vanha Väinämöinen pani piika pikkaraista, navan alle naputteli suurella sukunuijalla.

ellauri001.html on line 2299: Polluutio? Onks tää nyt sit se pahamaineinen itsesaastutus, mistä poika tulee veltoksi ja saa karvaset kämmenet? Johon auttavat ilmakylvyt alasti avoimen ikkunan ääressä  ja kylmät pyyhkeilyt?    

ellauri001.html on line 2310: Outo juttu on myös lämpimässä kylvyssä Junghansin valkoisen boilerin sinisen kaasuliekin humahdellessa irrotella  terskaan takertunutta esinahkaa varovasti, kunnes se eräänä kauniina päivänä tai pikemminkin iltana lähtee kokonaan irti vetäytyen taakse ja    

ellauri001.html on line 2343: The most common meter  in scriptural literature is the anushtup meter which has eight syllables in each of the four quarters :     

ellauri001.html on line 2345: pancamaM laghu sarvatra saptamaM dvicaturthayoH /               viides lyhyt kaikkialla seitsemäs toisessa ja neljännessä    

ellauri001.html on line 2346: shhashhTam guru vijAnIyAt etat shlokasya lakshanam //       kuudes pitkä aina, tämä on värssyn sääntö    

ellauri001.html on line 2437: sukuhaarojen päättömyys 


ellauri001.html on line 2448: arkistoihini hautautumaan. 


ellauri001.html on line 2467: > Tuli mieleen: Vanha ihminen luulee, on kuvitellut, että hänen vanhuutensa olisi samanlainen kuin vanhempien - tai isovanhempien. Hämmästyy, kun näin ei ole, tai harmistuu. 


ellauri001.html on line 2474:     Onx nää sun tunnelmat? Mä en ollut tullut ajatelleex tota. Niihän se ommutta, sanoi mummi. Itte asiassa mä en voinut ollenkaan kuvitella itteäni vanhana, nuorena. Mieluummin kuvittelin izeni reporankana, kuten tämän päivän sarjakuvassa kettu, joka ajatteli, että se olis ketun elämän ylin aste. Pöllö sanoi, älä nyt pety, mutta sä taidat jo olla sillä asteella. Mä en kadehdi mummia, paizi sen hienoja bambuisia keppejä. Ja Eeditiä, niinkauan kun sillä vielä oli se.

ellauri001.html on line 2483:   Byronit oli olleet aatelisia 1300-luvulta, jolloin vika rotinkainen Byron nai ja peri aatelisen vaimonsa tiluxet. Niistä varmaan puolet oli Johneja, mm. hassu partapozo allaolevassa kuvassa, eka parooni joka oli Kaarle kunkun kaveri 17.vuosisadan alussa, ja George Gordon Byronin amiraali-seikkailijapappa "Foul-Weather Jack". (Georgen isä(kin) oli retku, George nimeltään.)

ellauri001.html on line 2485: Ei pie sekottaa pitkänhuiskeaan runoilijaan John Byromiin ämmällä 18.vuosisadan vaihteessa, joka kexi (jonkun) pikakirjoituxen, hauskan joululaulun "Christians awake salute the happy mom" sekä Tweedledum ja Tweedledee aiheisen epigrammin Händelistä ja Bononcinista (meinasin sanoa kuin Lea että no Berlusconi tietysti). Ehkä palaan siihen jossain myöhemmässä jaxossa. 

ellauri001.html on line 2491:   ham_after_D._Rasbotham._Wellcome_V0000940.jpg/800px-John_Byrom._Line_engraving_by_Topham_after_D._Rasbotham._Wellcome_V0000940.jpg" height="200px" />

ellauri002.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri002.html on line 37: Täysin tehnyt turhaa työtä, 


ellauri002.html on line 41: Tag und Nacht hab ich gedichtet, 


ellauri002.html on line 42: Und hab doch nichts ausgerichtet; 


ellauri002.html on line 55:     Christian Johann Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä saksalaisista runoilijoista. Heine syntyi juutalaisperheeseen Düsseldorfissa. Vuodesta 1831 Heine asui Pariisissa. Heine vietti boheemia elämää rikkaalta sukulaiselta saamiensa rahojen turvin. Düsseldorfin kaupunki jakaa joka toinen vuosi arvostetun Heinrich Heine -palkinnon, jonka arvo on 50 000 euroa. Robert Schumann on säveltänyt lukuisia liedejä Heinen teksteihin. Niistä laulusarjat Dichterliebe ja Liederkreis kuuluvat Franz Schubertin liedien ohella maailman tunnetuimpiin lauluteoksiin.

ellauri002.html on line 58:   Oiskohan Harry ollut iloinen et nää on suomalaisille tärkeimmät faktat siitä? Et se on jutkuluopio, sen nimellä on joku kämä düsseldorfilainen palkinto ja se oli Schubertin sanoittaja? Düsseldorf on Saxan Philadelphia. Ja kokonaan jää mainizematta Kaiserslauternin Heinrich Heine-gymnasium, David Foster Wallacen tennisvalkku Schitin alma mater. Harry kävi kouluja (senverran kuin kävi) Düsseldorfissa.

ellauri002.html on line 62: 1804 – 1814: Besuch der städtischen christlichen Grundschule in Düsseldorf. Besuch des Lyzeums in Düsseldorf (heute Görres-Gymnasium) ohne Abschluss. Heine erlebt den Einzug Napoleons in Düsseldorf. Der junge Heine verehrte Napoleon zeit seines Lebens und bewunderte ihn dafür, dass er den Code civil einführte, der Juden sowie Nicht-Juden gesetzlich gleichgestellen sollte. Heine verließ 1814 das Lyzeum, ohne einen Abschluss erreicht zu haben.

ellauri002.html on line 70: John Dowland (1563 – 1626) was an English Renaissance composer, lutenist, and singer. He is best known today for his melancholy songs such as "Come, heavy sleep", "Come again", "Flow my tears", "I saw my Lady weepe" and "In darkness let me dwell", but his instrumental music has undergone a major revival, and with the 20th century's early music revival, has been a continuing source of repertoire for lutenists and classical guitarists. 

ellauri002.html on line 72:   No ei Dowlandilla ole Wikipediassa paljon Heineä parempi kohtelu. Älä sekoita samannimiseen lentoupseeriin, äläkä Battler Brittoniin. Dowland oli paavin palvoja ja vakoili hoveissa. Sillä oli perhettä briteissä muze toimi enimmäxeen vierastyöläisenä mannermaalla. Se oli varmaan vähän niinkuin Bellman, hauska seuramies mutta yxixensä aika depis. 

ellauri002.html on line 100:     ja vanha vaateparsi, 


ellauri002.html on line 123:     olinhan siellä minäkin."

ellauri002.html on line 134:     suloisin, armahaisin, 


ellauri002.html on line 171: hall'+on+allin+mieli">Alahan' on allin mieli 


ellauri002.html on line 207: Frau Unglück hat im Gegenteile 


ellauri002.html on line 209: Sie sagt, sie habe keine Eile, 


ellauri002.html on line 225: Pois  tähdet turhat, en tahdo valoa, 


ellauri002.html on line 227: joka epätoivoisena menetystään hautoo. 


ellauri002.html on line 243: ei tunne maailman halveksumista.

ellauri002.html on line 265: That in despair their last fortunes deplore. 


ellauri002.html on line 266: Light doth but shame disclose.

ellauri002.html on line 272: Of all joys have deprived.

ellauri002.html on line 280: Hark! you shadows that in darkness dwell, 


ellauri002.html on line 282: Happy, happy they that in hell 


ellauri002.html on line 317: huoli vatsan halkaisevi. 


ellauri002.html on line 329: kaikki kankahat sulavi, 


ellauri002.html on line 354: joka kuu kujertamahan?

ellauri002.html on line 395: Die Krallen scharf, die Augen gluh. 


ellauri002.html on line 404: Der Vogel, scheint mir, hat Humor.

ellauri002.html on line 423: Tahi jos virkan vierahalle, 


ellauri002.html on line 429: haastan mielihauteheni, 


ellauri002.html on line 433: Ammattiauttajat unoha. 


ellauri002.html on line 436: rahat pois se on meisinki. 

ellauri002.html on line 440: Tulee mielihautehista 


ellauri002.html on line 448: Enää en huoli huolimahan, 


ellauri002.html on line 449: suuresti sureksimahan. 


ellauri002.html on line 492:   Nai mua tuhat kertaa, sitten sata, 


ellauri002.html on line 493:   sitten toiset tuhat, toiset sata, 


ellauri002.html on line 494:   sitten vielä yksi tuhat, ja sata. 


ellauri002.html on line 546: ovat kyvyttömät vanhat apinat, 


ellauri002.html on line 555: ihan suunnitelman mukaan, kun hän 


ellauri002.html on line 672: Sielun kumppanit nyt turhaan nakuilevat. 


ellauri002.html on line 682: Sen kanssa pussailtiin sen isän autossa. Yksi monista mua vanhemmista typyköistä. Sommarhemin yläkerrassa valavottiin noita kesäöitä ihaniia. Ajettiin hirmukovaa Juha Pöyhösen isän Volvo Amazonilla Tarvontietä, taisi olla vallan 140 km/t lasissa. En silti hirvinnyt panna kankeaa siitintäni likoon vaikka lähes pyydettiin, kokeilin vaan ulkopuolelta. Kyllä jälkikäteen harmitti kun äiti syytti katkerana nussiretkistä. Ja Anni kertoi kaverien kyselleen: naitteko te hirveästi. Eri noloa. Kaduttaa vieläkin.

ellauri002.html on line 701: Tule kumis, peippo pyysi. Kernahasti, vastas. 


ellauri002.html on line 718: Vieläkin harmittaa, miten aiheeton oli syytös.

ellauri002.html on line 722: Elefantti, vanha setä, kommervenkit keksii, 


ellauri002.html on line 735: Toisin päin oli puntit kun toisen vanhan heilan, 


ellauri002.html on line 739: Suven juhla ihana vietettiin me teltassa kaksin. 


ellauri002.html on line 741: kun sinne puuhailemaan vähän väliä vetäydyttiin.   


ellauri002.html on line 742: Päättyi tämäkin lempi ilman suurta haloota.

ellauri002.html on line 758: kovin haastaa kestävyyttä.

ellauri002.html on line 767: Eine solche Jungfernschaft 


ellauri002.html on line 791: kun maailmanrauhaa rakentaa se,


ellauri002.html on line 792: aina varmimman rauhanomaisen


ellauri002.html on line 798: Rauha ystävyys, solidaarisuus, 


ellauri002.html on line 822: Kaikkea kivaa silloin puuhata saitte 


ellauri002.html on line 823: Jota halusit, johon tyttösi suostui. 


ellauri002.html on line 846: oli mun ihan lemppari,


ellauri002.html on line 864: da gab es überhaupt kein Nein. 

ellauri002.html on line 880: rauhanomainen 


ellauri002.html on line 900: Ihan näin satunnaisotoksella takaisinpanematta vetää 


ellauri002.html on line 902: No ei, kunhan leveilen. Häämöttää jo jonon loppupää. 


ellauri002.html on line 916:   haha.jpg" style="width:50%" />

ellauri002.html on line 927:       ei rahan paljous  


ellauri002.html on line 948: Asuttiin yhden vanhan norssin huvilalla. Kreetalla tarjottiin hirmu pahaa paikallista pontikkaa, jolla vedin elämäni ensimmäiset filmi poikki lärvit Kastelli Kissamoun kyläjuhlissa. Oli hiton kuuma, käytiin ampumassa harppuunalla sinttejä Kissamoksen lahdessa. Nukuttiin katolla.

ellauri002.html on line 958:       Procol Harum: Whiter shade of pale 1967

ellauri002.html on line 994: oli aika paha, mutta senkin selätin.      

ellauri002.html on line 1006: Kaikkein hauskinta oli kurssilla 


ellauri002.html on line 1009: (olinhan vanhemmasta päästä), 


ellauri002.html on line 1013: Onkohan se hengissä. Ja onkohan 


ellauri002.html on line 1020: poltettiin pilveä ja moshattiin 


ellauri002.html on line 1038: Aku Ankka -juomaa ja hevosenlihavoileipiä eväänä. 


ellauri002.html on line 1039: Äiti toivollensa parhaat herkut varasi. 


ellauri002.html on line 1070: Norssin kielivalikoima harrastusta vahvisti. 


ellauri002.html on line 1113: Monta hauskaa toilailua Tachon kanssa keksittiin. 


ellauri002.html on line 1152:     Von halber Höhe aus.

ellauri002.html on line 1165: Oiva Ketonenkin vielä, pörssiklubin hai.

ellauri002.html on line 1171: Hyvinkään kultahattu. Siitä piti tulla pappi, 


ellauri002.html on line 1172: ja tulikin: tuli julkkishahmo, jokapaikan dosentti. 


ellauri002.html on line 1174: Kuusikymppisenä vielä ihailija mahaan puukotti. 


ellauri002.html on line 1178: Aurelio Xavier, Norohan tuo varuskunnan 


ellauri002.html on line 1186: Kenraalin ja don Jaimen habitukset erosivat 


ellauri002.html on line 1195: Ällö positiivisuus, kukoistus (inha sanakin).


ellauri002.html on line 1200: pikkuinen piips, joka olisi halunnut olla 


ellauri002.html on line 1230: paha mafioso Ernie Lepore 


ellauri002.html on line 1236: ja halu näyttää eteviltä hurmaa. 

ellauri002.html on line 1267: (tai vanha, Jaakko niitä kierrätti) 


ellauri002.html on line 1277: pois lähtiessä Jaakon hautajaisista.)

ellauri002.html on line 1311: ollaanhan sit mekin, don Jaime ja 


ellauri002.html on line 1328: Kenraali ja  mä osattiin tukkukaupalla KJJ:n eleitä ja sanontoja ulkoa, näyteltiin niitä asiaa tunteville yleisöille tilaisuuden tullen menestyksellä. Mä piirsin sarjakuvia Jaakosta, joissa se oli Aku Ankka, kenraali ja mä oltiin veljenpoikia, Mårten Ringbom oli honottava hanhi, Jaakon sievä erittäin isotissinen sihteeri oli Minni Hiiri, jne, jne.

ellauri002.html on line 1348: Everyday, everyday I have the blues 


ellauri002.html on line 1349: ooh everyday, everyday I have the blues. 


ellauri002.html on line 1371: Parhaat bluesäijät, älppärit 


ellauri002.html on line 1389: Mut nihkeesti sopivilla riimeillä se on kohtalaisen haikeeta. 


ellauri002.html on line 1394: "ei pahat henkiin jää, sen huomaat/ 


ellauri002.html on line 1401: Elämänsä joka on pieni ja hauras ilman sanomaa/ 


ellauri002.html on line 1406: Eikä tunnu missää vaik sydän on halki leikattu/ 


ellauri002.html on line 1407: Salaa huoneessaan se tyynyyn päänsä hautaa/ 


ellauri002.html on line 1408: Ja odottaa päivää ku pääsee hautaan/ 


ellauri002.html on line 1431: oli Porthaniassa. Ihan samalta siellä haisee vieläkin: ruualta, estrogeeniltä,  vanhoilta kirjoilta ja kuuskytluvulta. 

ellauri002.html on line 1461: Opin noin kaksisataa sanaa unkaria, joista muistan parhaiten bassa meg ja egészségedre. Vitut ja otetaan taas. 

ellauri002.html on line 1466: Unkarista ajoin yksin interreilillä etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Piti käydä Venetsiassa, mutta nukuin pommiin ohi aseman. Kävin sitten Belgradissa. Kotimatkalla oli rahat niin loppu, ettei ruotsinlaivalla ollut varaa syödä. Huiputti kuin mummia soutuveneessä. Lainasin (tai sain) rahaa Hannu Riikoselta, joka sattui olemaan samassa laivassa. Söin nakit perunamuusilla. 

ellauri002.html on line 1468:   Toisena kesänä (oisko ollut seitenviis?) tehtiin luokkakaverin kanssa pyöräretki Pariisista etelään. Tour de France siitä piti tulla, mutta mäet oli liian isoja, turnee kääntyi takaisin ennen aikojaan. Loiren linnojen reunustamaa rantaa palattiin. Mulla oli kymmenvaihteinen venäläinen harjoituskilpapyörä Старт Шоссе. Se oli hieno. Niitä möi yrmeä venäläinen Malmilla. (Neukkuajan jälkeen se oisi ollut mamu.) Pyöräkypäriä ei tunnettu. Teltta oli mukana. Vähän pelottavasti selvisi että pyöräveli puhuu ja kulkee unissaan. Bois de Boulognessa sattumalta tavattiin Petteri. 

ellauri002.html on line 1489:   Kesällä seiskytkuus olin vaihteeksi kunniani kukkuloilla, saatuani gradusta laudaturin (se käsitteli silkkihansikkain yhtä Jaakko Hintikan pöhkömmistä ajatuksista) ja samantien valmistuttuani lisensiaatiksi. (Sellainenkin oli vielä titteli.) Hain Asla-stipendiä ja sain, vuonna seiskytseitsemän syksyllä odotti lähtö Jenkkeihin.

ellauri002.html on line 1493:   Ylpistyneenä Juhona lähdin Jönsy-veljen häihin Ilomantsiin. Jöns nai lapsuudenystävän ja leikkitoverin Merikatu viidestä, jonka kanssa pelattiin rantaradan vieressä neljää maalia. (Mä en pelannut, en osannut. Muistan ratapölkyn keroseenin hajun. Litistelin junan alle viiden pennin rahoja.) Sen isä, juoppo armeijan lääkäri, ei hyväksynyt Jönsiä (Jöns ei mennyt armeijaan). Naimisiin menivät ne kuitenkin, äiti ei vastustanut, ja Jöpi oli tytön vanha unelma. Se (tyttö) oli muuten samalla luokalla kun dona Carita, luokan priimus, soitti nokkahuilua ja viulua, hyvä kaikessa. (Myös neljässä maalissa.) Tästä tuli liittoon pitkän päälle harmia. Meikäläiset ei tykkää olla kakkoskuskeja. (A propos, täällä kotona kuskeja on kaksi: minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin matka tanssi käy.)

ellauri002.html on line 1495:   Toi armeja vai siviilipalvelu -teema oli sodan käyneille paha paikka. Mä menin väkeen koska Jöns ei mennyt, mutta jäin kirjuriksi, olin latva-B. Petteristä tuli torpedon näköinen ilmaväen korpraali. Kaikki tää oli tykistöupseeri-isällemme niin nolo asia, että se meni toiseen huoneeseen, kun Brotheruksen serkut kerskui rukkipojillaan. 

ellauri002.html on line 1497:   Mutta palataanpa don Jaimeen, ja vähän dona Caritaankin. Dona Caritakin oli noihin häihin kutsuttu, morsiamen luokkatoverina. (Me kaikki kolme oltiin rinnakkaisluokkalaisia Tehtaankadun kansakoulussa vuonna 1959, josta kertoo tämän sarjan eka tuotantokausi.) Dona Carita katsoo arvostelevasti kirkkokansaa, ja kuiskaa kaverilleen (josta tulee ihan kohta puhe): ton mä ehkä otan. Tarkoittaen yllättäen El Lauria, joka pyhäpukuun pyntättynä kenties näyttää epätavallisen siideltä, tai kiltiltä, mistäs sen tietää mikä vetoaa. Dona Carita pyytää don Jaimelta tulta tupakkaan. Epäkohtelias El Lauri antaa tikut, ei ymmärrä yskää, ei tartu onkeen, ajattelee vain ensimmäistä esitelmämatkaansa, jonne olis lähdettävä häiden jälkeen, ja puhuu pöpisee koko illan typeriä jonkun teologitytön kanssa, jolla nyt ei ole mitään jakamista. 

ellauri002.html on line 1499:   Asia hautautuu, projekti menee jäihin, tulee syksy. Jöns alkaa järjestellä pikkuveljen naima-asioita. Jöns on jostain syystä tykästynyt dona Caritan luokkatoveriin ja bestikseen, enemmän kuin vähän hömelöön mutta itsetietoiseen vessanpönttötehtailijan tyttäreen, vaimon lääkiskaveriin. Siinähän ois Miisulle oiva pari! Jöns kutsuu tyttökaverukset ja pikkuveljen Senttuun. Mutta toisin käy: hömelö kaveri on lätkässä yhteen aatelissuvun perijään, joka kaiketi yrittää jo tätä nousukasta karistaa. Juoksee koko ajan Sentun puhelimessa (niin, ei ollut kännyköitä) ritarilleen soittamassa. Sillä aikaa huomaa El Lauri vieressään jotain kiinnostavampaa. Aivan upean näköinen misu, blondi otsatukka, kireet farkut, suuret kauniit silmät, söpömpi kuin Pollyanna. Tutustutaan, asia johtaa toiseen, ja ennen pitkää El Lauri löytää itsensä Rehbinderintien portailta hyvää yötä sanomasta kaunottarelle ja --- nyt on toiset otteet kuin joskus ammoin --- uskaltautuu lupaa pyytämättä sitä pussaamaan! Hui.

ellauri002.html on line 1501:   Rohkeudestaan pelästyneenä ei uskalla soittaa, vaikka lupasi. Jos se vaikka suuttui, tai paraikaa nauraa mulle bestiksensä kanssa makeasti? Soitan huomenna. Huomenna: soitan huomenna. Menee viikko, dona Carita tulee kärsimättömäksi. Muistaa, että don Jaime menee Bottalle maanantaisin pingpongpelin jälkeen. Laittautuu siis ihan muuten vaan Bottalle ensi maanantaina --- ja tällä kertaa ymmärtää don Jaime raapaista tikun! Sankarimme tutustuu samana iltana myös dona Caritan siskoon, jolle olkoon ovelana peitenimenä Dona Rita.

ellauri002.html on line 1503:   El Laurin pingiskavereina oli yks norssin klassikko alemmalta luokalta ja sen puoliso, hyvin miehiin meneväksi tunnettu (sanokaamme) dona Helena, molemmat Rooman kirjallisuuden opiskelijoita. Dona Helena piti don Jaimea omana tonttinaan, ja koitti dona Caritaa tarmokkaasti syrjään puukkia. Turha vaiva, kohta Lauri istuu donnan ja sen pikkusiskon pöydässä. Dona Rita on jotenkin epäluuloinen ja haastava, don Jaime miettii: tuosta voi vielä tulla harmia. No ehkä tulikin, ehkä oltiin kaikki mustasukkaisia. 

ellauri002.html on line 1505: Seuraava tapaaminen oli sovittu leffaillaksi, mentiin katsomaan Kubrikin Barry Lyndonia, pääosassa Peyton Placen Ryan O'Neil. Tämän kaiken jouduin katsomaan Wikipediasta. Pitkästyttävästä filmistä en muista tuon taivaallista, oli muita asioita mielessä. Leffan jälkeen mentiin Fazerille, tai Kluuvin pubiin, kumpaan, siitä on pientä erimielisyyttä. Parhaiten on jäänyt mieleen, että innoissani puhuessani mitä sylki suuhun tuo onnistuin sylkemään jonkun kakunmurun pienelle kädelle. Hirmu noloa, vaikka kelpaa sitä näin jälkeenpäin nyt naureskella.   

ellauri002.html on line 1531:   jossa palkintona on rahatynnyri tai kolmipyöräinen. 


ellauri002.html on line 1562: Ja vastaan näin sulle: Kiitos ihan hyvin, 


ellauri002.html on line 1563: paremmin kuin hyvin muistan puuhailut.

ellauri002.html on line 1565: Tokko puuhailutkaan unohtanut oisin, 


ellauri002.html on line 1568: Kukoistaa vielä  puuhastelun jäljet,  


ellauri002.html on line 1572: kun katsoin sitä, näin sen haihtuvan.

ellauri002.html on line 1587: Jäitä hattuun

ellauri002.html on line 1601: Ye Qing-chen (d. ca. 1051), courtesy name Dao Qing, ranked second in the Metropolitan Examination of 1023 and held a number of high offices. During the Quing Li era (1041-1048) he served as prefect of the city and often visited the spot below the cliff, where he had a pavilion built.

ellauri002.html on line 1613:   Stanford on toista maata kuin Helsingin yliopisto. Näytin hassulta pikkutakissa, kauluspaidassa ja pitkiksissä, asiapullosalkku kädessä, reppuselkäisen toppi- ja shortsiväen joukossa meksikolaistyylisten rakennusten ja palmujen keskellä. Tammikuussa on kesäistä päivällä, illalla ja aamulla kylmä. 

ellauri002.html on line 1637:   Se mulle keimaili, ikivanha kikka, 


ellauri002.html on line 1638:   juu, juu, no ikivanha kikka, 


ellauri002.html on line 1639:   juu, no ikivanha kikka. 


ellauri002.html on line 1660:   Ihme kyllä Stanfordin kaverit oli kaikki pesunkestäviä amerikkalaisia. Yleensä mamun parhaat kamut on toiset mamut. Saa yhdessä haukkua isäntämaata. Mutta nää olikin pesemättömiä Kalifornian hippejä. Joku kysyi mistä olen. Sanoin "I am Finnish". "Oh you are finished, haha." Leukavasti laukaistu. Yhellä oli tämä posteri, joka jäi mieleen:

ellauri002.html on line 1663:   USA: a great place for hamburgers,
but who'd want to live there.

ellauri002.html on line 1668:   Vähemmän ehkä ihmeellistä (don Jaimen tuntien) on että olen tyystin unohtanut nimet, vaikka naamat palaavat joskus muistiin. Mikä oli sen mustanharmaapartaisen hipin nimi, entä sen kolhohkon mutta äidillisen intiaaninnäköisen vaimon? Se toinen isoleukainen pitkälettinen intiaani, ehkä lanko? Entä se all-american piikalikka? Senkin nimi on unohtunut. Tapasin sen vuosia myöhemmin joskus uudestaan. Se suuttui, luuli että teen pilkkaa sen new age uskosta. Ehkä teinkin. Ihmisiltä, jotka ovat löytäneet itsensä, ei saa kysyä mitä löytyi. 

ellauri002.html on line 1691: Elettiin kynän, paperin ja lankapuhelimen aikaa. Ensimmäinen kirje don Caritalta Amerikkaan oli pommikirje. Siinä oli pommin kuva ja tieto, mitä olin velkaa. Olin ennen lähtöä kuhmuttanut dona Caritan isän kuplafolkkaria matkalla Turussa katsomassa Auli Hakulisen uutta vauvaa. Dona Carita lainasi rahat vähistä opintolainoistaan. 

ellauri002.html on line 1695:   Joskus harvoin oli varaa soittaa puhelimella Suomeen. Dona Caritan äiti säntäsi Eiran rappuun tohvelit läpsyen hälyyttämään puhelimeen: tule kiireesti, nyt se soittaa. Tai laittoi oven alta lapun. Ei, liudan lappuja. Puhelut oli kalliita. 

ellauri002.html on line 1697:   Kesän kynnyksellä lensin takaisin Suomeen. Kylä muistan kun toavattiin ekan kerran yhdessäoloa pitemmän tauon jälkeen. Dona Carita tuli vastaan kadulla, varovaisen näköisenä: jatkuuko tää vai ei. Jatkui se. Dona Caritan kamarissa vietettiin kesäöitä ihania. Helppo nakki, kun Sysmän Suopellosta oli (pitkähkö) kävelymatka Talasniemen majalle. Juhannuksena "nukuttiin" Rauhiksen saunan rintelillä.

ellauri002.html on line 1702:       Ekassa tuotantokaudessa lupasin kertoa myös Sysmästä. Suopelto Sysmiössä oli vanhempien uusi kesäpaikka. Lapset alko kasvaa isoiks, Sommarhemin plottu umpeen, ja ne halus paremmat maisemat ja uimapaikat. Calle löysi Sysmästä vanhan osuuskaupan (sellainen oli muotia), entisen kievarin, jonka vieressä oli höyrylaivalaituri. Se remontoitiin perusteellisesti. Iso talo, pieni tontti, Päijänteen hulppeet maisemat. Meille lapsille se ei enää ollut mikään paikka, ei jäänyt kummempia muistoja. Vietin siellä ylioppilaskesää kuvista päätellen enimmäkseen yöpuvussa. Muistan että piirsin antiikin Kreikan karttoja.

ellauri002.html on line 1704:       Näppärää oli sittemmin, että dona Caritan kesäpaikka (isän maja ja päätalo Rauhis isän sisarusten hallussa) oli Päijätsalon takana, Majutjärven rannalla Talasniemessä. (Calle ensin luuli että dona Carita on sysmäläinen ja leipoo niitä hyviä reikäleipiä.) Nyt on Rauhis meillä ja maja dona Ritalla. Dona Rita löysi Münchenistä mainion miehen herrakansasta, pienen mutta vikkelän kuin oravan, väkkärän joka ehtii joka paikkaan, korjaa ja järjestää kaiken hyvin noudattaen dona Ritan käskyjä. Dona Ritalla on kolme poikaa ojennuksessa kuin Vilijonkalla. Rauhis ja maja eroaa kuin itä lännestä: Rauhis on putkinotko (taas), maja järjestyksen tyyssija, jonka laajat ruohokentät Der Barmherzige (peitenimi) meluisasti nylii yskähtelevällä päälläistuttavalla ruohonleikkurilla. El Lauri nyhertää Rauhiksen pusikkoon pienen aukon viikatteella. 

ellauri002.html on line 1720:   Beacon Hillin ruskeat vanhat tiilitalot, 


ellauri002.html on line 1725:   harles River">Charles Riverin silta yli Cambridgeen, 


ellauri002.html on line 1728:   alkaa vanhat ränsistyneet puutaloalueet. 


ellauri002.html on line 1735: nyt jo hajotettu building 20. 


ellauri002.html on line 1761: Nick Ostler ihan paras kaveri, 


ellauri002.html on line 1769: Sen kuuli parhaiten komeron perältä. 


ellauri002.html on line 1772: suojaks kielten muiden uhanalaisten. 


ellauri002.html on line 1781: ei David koskaan suvainnut hankkia. 


ellauri002.html on line 1802: E. Itkosen väittäreis ku mä iha läpäl vastaa väitin ylimääräsest/ 


ellauri002.html on line 1803: No täytyy myöntää olin kyllä vitun olevinaa, iha actually, meep meep/ 


ellauri002.html on line 1805: No tää polakki junior oli ihan ookoo jätkä, vaik äkkipikanen/  


ellauri002.html on line 1811: Iha omaa skeidaa, omast pääst, tai peräreiäst, miten päin nyt vaa/ 


ellauri002.html on line 1816: Vittu kaikist vähiten kai mä haluisin itelleni niin paskan kaverin/  


ellauri002.html on line 1817: Juska oli kiltti mies, ja kylmä siit tavallaa myös diggasin vaik halveksin/ 


ellauri002.html on line 1818: Kolmas oli se hassu navajospede joka puhu lapsillensa warlpirii, Ken Hale/


ellauri002.html on line 1819: se lainas meille vauvansängyn kun John synty, oli sekin ihan kiva/ 


ellauri002.html on line 1821: Se oli terävin veitsi koko keittiössä, iha Nompan tasoa, vaik oli lesbo/ 


ellauri002.html on line 1823: Vaa eihä ne alapään harrastukset mitenkää haittaa menoo yläkerrassa/ 


ellauri002.html on line 1824: Pikemminki päivvastoi tekis mieli havaintojen perusteella veikata/ 


ellauri002.html on line 1834:   dona sanoi (niinkuin sillä oli tapana) "senkin paskamuna, sä oot vihannu mua aina",

ellauri002.html on line 1836:   raha IBM Selectric sähköpallokirjoituskoneeseen! Dona Carita osti valkoviinipullon ja

ellauri002.html on line 1839:   uusi ihastus, IBM Selectric sähköpallokirjoituskone irroitettavine palloineen.

ellauri002.html on line 1861: osaksi olen hakeutunut (vaikka mitä tuo toinenkaan 


ellauri002.html on line 1862: oli muuta kuin pakkoa) muuttuu nyt ihan 


ellauri002.html on line 1895: Teil mich aufrecht erhalten, lasse mich also von der Jagd 


ellauri002.html on line 1904:   Kaks ekaa vuotta MITissä meni ok, siis 1977 syksystä 1979 kevääseen. Paahdoin kuin pieni miirahainen. MITissä tehtiin kahessa vuodessa nk generals exam, sit toiset kaks vuotta väikkäriä. 

ellauri002.html on line 1906:   Kesä- ja joululomat vietin Suomessa dona Caritan kanssa. Muistan joululoman, jolla kelloja ei siirretty, elettiin koko loma Bostonin ajassa. Samahan se oli, kun oltiin enin aika vuoteessa.

ellauri002.html on line 1908: Kesä 1977 oli kylmä ja sateinen. Elokuussa dona Carita ja don Jaime ratsastivat seuramatkalle Taorminaan. Pihi don Jaime ei halunnut maksaa rantamaksua, vaan kahlasi mereen kohdasta, jonne olivat sisiliaanot heitelleet pulloja. Tuli iso veripipi jalkapohjaan. dona Carita hälytti taksin, joka lähti pillit soiden viemään vuoren päälle paikalliseen sairaalaan. Ospedale, ospedale, huusi kuski taksin ikkunasta ja soitti torvea. Dona Caritalla oli märät hiekkaiset miniminibikinit ja don Jaimella verinen pyyhe jalassa. Ospedalessa ei sattunut olemaan puudutusainetta, haava ommeltiin sitten ilman. Sitten ei ollut stampelle. Seuraavana päivänä dona Carita haki pikku sanakirjan avulla una stampella. Saatin yksi kainalosauva. Tulitikkulaatikko on muuten italiaksi una scatola di svedesi (ibid.). Erittäin pahantuulinen don Jaime katseli jalka paketissa vierestä kun dona Carita snorkkeloi sinistä Välimerta. Pään sentään sai don Jaime kastetuksi veteen. 

ellauri002.html on line 1910:   Kesällä 1978 dona Carita tuli Bostoniin ystävämme Ympyräsuun häihin. Ympyräsuu oli Amerikan hienostoa, Mayflowerilla maahan saapuneita, MIT:n grad student, joka oli tullut Suomeen tutkimaan, onko suomen kielessä sivulauseita. Ympyräsuu oli (on) huippufiksu, isohko, kömpelö ja piippasi (piippaa?) kun on hämillään. Mikä ei ole usein, koska se yleensä tietää paremmin. Mielisana oli (on) "actually". Don Jaimeen petyttyään piippaaja löysi fiksumman puolison, ja häät pidetiin tuona keväänä. "Nyt sieltä tuodaan isoäitiä", sanoi don Jaime erehdyksessä, morsianhan sieltä tuli isänsä käsipuolessa. Oops. 

ellauri002.html on line 1918:   Tällä kerta romahdus sit tuli kateuden muodossa, kun vanha kilpakumppani (mua kyllä fiksumpi) Ympyräsuu valmistu PhD:ksi 1979 keväällä. Se oli alottanu aikasemmin, mutta oli mua nuorempi, varmaan 25. Kenraalista taapäin katsovine operaattoreineen (Jaakon puolivillanen idea, johon kentsu ei ikinä kattonu taapäin, kuhan sai natsat) tuli punktohtori 23-vuotiaana, mä olin jo 26. Olin VANHA. Et sellasta. Yhtäkkiä koko mun väikkäri ja räpellykset näytti ihan paskalta, siitä ei tule ikinä mitään.

ellauri002.html on line 1920:   No se olikin itte asiassa aika paska, Hintikalta saatu vähemmän nerokas idea sekin, joka tapauksessa sellanen josta mun pienet aivot ei pystyneet kuorimaan esiin siihen mahd kätkeytyvää salattua nerokkuutta. Ite asiassa valitsin MITn aikanaan kahesta syystä: pro primo, tän suurisuuntaisen idean kehittelyyn tarvittiin syntaksin osaamista, ja pro secundo, halusin johki eurooppalaisempaan paikkaan, en mihkään all-american two horse towniin missä jengi kulkee pesislippikset tai stetsonit päässä ja käy kirkossa, god forbid. (Oops, anakronismi, nythän ne samat lippikset on päässä joka vitun turvelolla täällä kotisuomessakin. Stetsoneit ei sentään vielä.)

ellauri002.html on line 1922:   No se romahdus. Se hiipi maaliskuussa vähitellen Cambridgen takatalvessa, talven lumi oli sulanut, uutta lunta alkoi hienokseltaan tipahdella taivaalta isoina hahtuvina. Mutta tämä vaatii oman episodin, palaan siis mielirunoilijani pariin. Huomaa Franz Kafkan hieno sairaskertomus ohessa. 

ellauri002.html on line 1933: Minunki tuntoihini nuarest flikast astikka o kevätaikaa kuulunu tommosii synkkii ajatuksii ja tunnelmii, jos o valosiiki. Se o ihan oma erikoine ahdistukse lajis: kevätahdistus. Sen saa aikaa kirkas valo ja sulavat hanket ja kevvää ja suve lähestymine.

ellauri002.html on line 1951: Itse rakennettu sänky haisi luteenmyrkyltä. 


ellauri002.html on line 1953: En uskonut ikinä eläväni näin vanhaksi, 


ellauri002.html on line 1954: edes näkeväni tätä onnetonta tuhatlukua.

ellauri002.html on line 1960: On väsynyt ja harmaa maa. 


ellauri002.html on line 1983: 
Pahalla muistettavia paikkoja

ellauri002.html on line 1985: Paperinhaju Merikadulla. 


ellauri002.html on line 2000: Tuhansittain paikkoja.

ellauri002.html on line 2009: pahat kuukaudet, kun valo 


ellauri002.html on line 2011: vaihtuu levottomaan harmaaseen.

ellauri002.html on line 2014: ensin harvaan, sitten tihentyen 


ellauri002.html on line 2024: MITin uimahallissa katson altaan 


ellauri002.html on line 2038: Puren hammasta. 


ellauri002.html on line 2081: Kun aamun harmaa usva kaiken peitti 


ellauri002.html on line 2085: vaan hattuni mä kyllä ennen syön 


ellauri002.html on line 2090: Toinen paha on marraskuu, 


ellauri002.html on line 2092: ja haisee pakkaselta.

ellauri002.html on line 2102: hennon vihreää ja harmaata, 


ellauri002.html on line 2104: ne on ihan parhaat.

ellauri002.html on line 2107: Ja aamun taivas oli pilvinen ja harmaa 


ellauri002.html on line 2109: Ja hemulikin pulikoitsi: ihan varmaa 


ellauri002.html on line 2125: hän syrjään haudan suulta.

ellauri002.html on line 2129: Jeesus nousi haudastaan 


ellauri002.html on line 2133: nuortuu vanha, toipuu heikko.

ellauri002.html on line 2142:   Näiden surullisten säveleiden jälkeen iloisempi takautuma vuoden 79 kesään on paikallaan. Piristyin masiksesta, kun dona Carita tuli USAan kesäksi. Vielä samana kesänä tehtiin Nikun ja sen isän kanssa USAn kiertomatka, ajettiin syvään etelään aina Georgiaan, sieltä Teksasiin. Niku ja isä jäivät Teksasiin, me ostettiin liput junaan Meksikoon. Houstonissa kysyttiin kumpi ranta on näpeämpi, Meksikon lahti vaiko Atlantti. Molemmat, sanoi höveli meksikaano, varsin valehteli. Don Jaime muisti el Zorron numeron Ei kuolemaa Tampicoon, siis sinne! Hölmö valinta. Ekassa Meksikon puolen pikkukaupungissa tehtiin alottelijan virhe, syötiin jotain salaattia raakana. Siitä lähin don Jaimen input sekä output Meksikossa oli juoksevaa. Bussi Tampicoon hiljensi vaan kun vastaantulijat näytti ristin merkkiä. Välillä oli hätäpysähdyksiä, miehet toiselle puolelle bussia, naiset toiselle. (Ikävä kyllä ei ollut iso-hätäpysähdyksiä.) Seuraavana aamuna liikuttavassa rantahotellissa Meksikon lahdella öljytankkerien lomassa don Carita sanoi: hyi kun täällä haisee öljy. don Jaime tulee vessasta: se olen minä.

ellauri002.html on line 2146:   Matka jatkui länsirannikolle Greyhound-busseilla. Arizona ja New Mexico oli ihan parhaat paikat, kivoimmat ihmiset ja maisemat. Grand Canyon oli valtava. Sitä meidän vieressä silmäili 2 maaoravaa. Tiku, Taku, Laku, Seku. Albuquerquen dinerissa antoivat ilmaisen aamiaisen harvinaisille vieraille. Hopit ja navajot möi meille kivet, josta tehtiin itse kaulanauha, sen vei varas kauan sitten Suomessa. Ei arvannut kuinka arvokas se oli. Kiva loungesta tuli iloinen intiaaninainen viittilöiden, tännepäin: täällä on tappelu! Ihan kuin Suomessa. Las Vegasista ei jäänyt mieleen kuin kädettömät vanhukset yksikätisten merirosvojen kanssa vääntämässä kättä.

ellauri002.html on line 2148:   Etelä-Kalifornia oli upea ja helteinen, Tyyni meri vaikuttavan hyrskyinen. Carpinteriassa nukuttiin pressukankaisessa armeijan teltassamme palmujen keskellä ja surffailtiin Snoopylla, pienellä puhallettavalla surffilaudan tapaisella rantalelulla. Ostettiin ekat rullalaudat, nekin lasten kokoa. San Franciscossa oli pula hotelleista, meille tarjottiin huonetta, joka oli juuri palanut, oltais oltu kuin savukalat uunissa. San Franciscon Union Square vilisi ylivuotisia hippejä. Sitten sisämaahan Utahiin. Sillä matkalla tuli kova ukkonen, valtava sade ja taivas täynnä salamoita, etupenkin musta nainen kirkui ja rukoili armoa. Salt Lake Cityssä ei saanut viinaa kuin lääkepullossa.

ellauri002.html on line 2150:   Chicagosta oli dona Caritalla lippu Suomeen. Matkakassassa oli jäljellä taksimaksu plus yksi dollari. Dona Carita lähti kentälle pahasti myöhässä. Onneksi lentoliikennekin oli ruuhkautunut, muuten ei tiedä miten oisi käynyt dona Caritan rahattomana yksin Chicagossa. Don Jaimen greyhound-bussi vei ilmaiseksi Bostoniin. 

ellauri002.html on line 2177: Verhaßt ist mir das Folgen und das Führen. 


ellauri002.html on line 2181: Verhaßt ist mirs schon, selber mich zu führen! 


ellauri002.html on line 2192: Kesän jälkeen otin lomaa MIT:stä. Nyt mä sit oon sertifioitu hullu, merkitty mies. Siis omasta mielestäni, ei siitä moni tiennyt. Valkeat napit jätin pois niin pian kuin voin. Inhoon lääkkeitä, ja lääkäreitä, kuten on tullut sanotuksi. Ihan kuin äiti, vaik oli lääkäri, siis hammas-. "Eihän kukaan ole vielä anemiaan kuollut", se sanoi suunnilleen kuolinvuoteella, perna paskana. Musta sappi on meidän heikko kohta. Yks niistä.

ellauri002.html on line 2194:   Ettei menis aika hukkaan, menin väkeen syksyllä. Olin ottanut lykkäystä pari kertaa, alko tulla pää käteen vetävän. Ihan nimen perusteella määrättiin Dragsvikiin. Sehän sopi mulle, sais harjotusta kielitutkintoon, ja muutenkin ois jännempää. Se harmitti kun ei päässyt tykistöön teit isäin astumaan, vaan tavalliseks jägareks. 

ellauri002.html on line 2196:   "Första jägarkompaniet" typerä laulu kaikaa kun koitan pysyä nuorempien ja pitempien alokkaiden kyydissä, pitkissä harppauksissa viistää munat soratietä. Inhottavaa seisoa pesujonossa saippuakotelo ja armeijan pyyhe kädessä ja katella edellä seisovan finnejä. "Morgontvagning, tid två minuter."

ellauri002.html on line 2198:   Mun lisänimi on "professorn", vähän naureskelee pampaksen pojat ja eteläsuomen sivistyneet kielipuolta vanhaa hurtti ukkoa. Oli siellä liikkiksiä tyyppejä, yks hirmu korsto 57 numeron saappaissa ei mahdu riviin, joko on varpaat tai kantapäät poissa linjasta. Se tykkäs kaivaa poteroita. Sen korsu hiekkamäen kyljessä oli kuin asemasodan bunkkeri, ratapölkyillä tuettu, joita se siirteli kuin korsia. Sit oli se toinen heppu jostain takametsistä, jonka felo oli rikki, "Pedin min je ruku", joka halus koittaa mun kirjoituskonetta. Iso sormi paino varmaan viittä nappia yhtä aikaa, vasarat tarttu toisiinsa. Tulkki tarvittiin, kun etelän alikessu puhutteli pampuscheja. Sit oli jotain etelän herraspoikia, von Konow kuin Ruuneperistä. Därek Breitenstein Venezuelasta, sittemmin osti apelta Eiran yksiön, koppava Eevan mies, jonka lapsi hukkui kalliolta Nauvossa. Mä kirjoittelin muistiin hurrien inttislangia, se vihko on kai jossain vielä tallessa. Ja luin C.S. Whiten kirjaa The Once and Future King. Siinä on hyvä pätkä murkuista, ihan kuin armeija, tai ihmiskunta. Jag tar hommio på det. Myror är idioter.  

ellauri002.html on line 2206:   Ei se sotahomma kyllä sopinut hipiään. Kuten Nietzsche, inhoan komentamista. Ei tullut mun komentamisesta mitään armeijassa, kumminkaan päin. Kapun kanssa tuli kerran varsinainen High Noon, kieltäydyin jostain typerästä käskystä (mun historia) ja tuijotettiin toisiamme varmaan minuutteja, mä yläkerran portaissa, se alhaalla. Minä annoin periksi, olin kiltisti (mun historia taas). Tahtooko Miisu pihalle. 

ellauri002.html on line 2210:   Moskovan reissu oli vitsi. Oltiin Moskovan yliopiston vieraina. Mentiin junalla. Elettin pysähtyneisyyden aikaa. Moskova oli luminen ja harmaa (ei mainoksia kiitos). Mukana oli filosofian laitoksen parhaisto plus apulaiset. Meillä oli päällystakkina yksi pikkuhattu, joka vahti ettei myyty sukkahousuja. Pakkasta oli lujasti, kaikilla oli karvalakit armeijan mallia. Pectopaheissa tarjottiin vanhoja valjaita. Aamiaiseks gostinitsassa paakku smetanaa. Kun punaposki piti puhetta, sen punaisen nenän ympärillä pörräsi kärpänen. Vessatäti kysyi onko iso hätä vai pieni, kaksi vaiko riittääkö yksi paperi. Wexi Salmi valitti tiukkaa ohjelmaa, ei edes ehdi paskalle. 

ellauri002.html on line 2216:   Kihlajaisissa Eirassa 11/11 1979 dona Carita oli erityisen ihana. Anoppi kysyi millos siten häät. Oops, en ollut tullut ajatelleeksi. Kuuluko sekin asiaan? No ehkä vuoden päästä? 

ellauri002.html on line 2223:   happyend.jpeg" style="width:100%" />

ellauri002.html on line 2235: on edessämme kaikki kauneus ja ihanuus: 


ellauri003.html on line 5:     harset="utf-8">

ellauri003.html on line 28:     Mut runous kuollut haudastansa nouskoon!

ellauri003.html on line 79:     Vähän uutta, paljon vanhaa, lainattua, ja sinistä.

ellauri003.html on line 104:     hampaiden välistä päällikölle merkiksi 


ellauri003.html on line 126: pahan mielen aiheuttaa vaan naurettava 


ellauri003.html on line 129: Tampereen poika paha, josta muki  


ellauri003.html on line 132: vihamiehet, eli kollegansa hoiti hyvin: 


ellauri003.html on line 134: tuppeen nylki, halpaan alehintaan 


ellauri003.html on line 135: nahat möi, mistä hyvin kiitti 


ellauri003.html on line 145: yleni taas, hallituksen kätyriksi 


ellauri003.html on line 148: Dooh rahaa antoi, köyhiltä otti pois, 


ellauri003.html on line 165: hirmuhallitsija pää punaisena 


ellauri003.html on line 168: Min sanoi: "Kääritäänpä hihat! 

ellauri003.html on line 172: Turhaa työtä noista hokemista 


ellauri003.html on line 175: Ei ämyristä hetkenkään saa rauhaa 


ellauri003.html on line 211: tai sen, mi tahtoo päästä nukkumahan, 


ellauri003.html on line 217: Kimmahattaren tekemä:

ellauri003.html on line 228: uudelleen, pomon rahapulassa,  


ellauri003.html on line 309:   Vanhat, varoja jo kotiloihin keränneet 


ellauri003.html on line 312:   kunhan säilyttävät, periyttävät kotilonsa täytenä 


ellauri003.html on line 317:   Lukemattomia harmeja on seurannut 


ellauri003.html on line 337:   Jotakinhan täytyy aina mennä pieleen 


ellauri003.html on line 343:   pipunoita kyllä löytyy, oottakaahan vain.

ellauri003.html on line 346: Hauskemmat jutut, harmittomat. 


ellauri003.html on line 375: hurjan hauskat, ikimuistoiset.

ellauri003.html on line 380: esi-isä kiven alta kirkon pihasta 


ellauri003.html on line 392: on ihana tuo dona Carita.

ellauri003.html on line 450: Mukana on moni harvoin nähty sukulainen, 


ellauri003.html on line 473: Bileet jatkuu hamaan aamuun 


ellauri003.html on line 504: Palkit tutisee, huone humisee, taas kun hanuri kaikuvi vaan. 


ellauri003.html on line 509: Pihalla mä äkkäsin Holmesin Volgan 


ellauri003.html on line 517: Koivuinen halko se lemmen salko 


ellauri003.html on line 528: Aamuvarhain morsiuspari pakenee 


ellauri003.html on line 556: mieli harhailee, mut ruumis seisoo.

ellauri003.html on line 564: pieni  hahmo, verta kiihtäväinen. 


ellauri003.html on line 579:   Näin virkkoi: tyydytä sun kuuma halus! 


ellauri003.html on line 590: tää ruumis et todellist on lihaa. 

ellauri003.html on line 621: Eka kultaraha

ellauri003.html on line 652: Kauan shoppailtua päädyttiin Beacon Hilliin, eiramaiseen entiseen hienostoalueeseen Bostonin ihan näpeimmällä paikalla, State Housen läpi kulkevalla kadulla, Mount Vernon Streetillä, mäen laella. 


ellauri003.html on line 653:   Viis-kuuskytluvun Eiraa muistutti aika monella se tavalla. Siellä asui vuokralaisia nyt lyhytaikaisia yksin, kaksin, ahtaissa portaikoissa, huonosti lämmitetyissä luukuissa, kalliissa pikkuruisissa yksiöissä. Välttävä kunto, harsut ikkunat, luvuttomat torakat, toisaalta korkeet huoneet, kiva näkymä, puulattiat. Sellaisen me haluaisimme!

ellauri003.html on line 657: Houkkamaistahan se oli, muttei kaduta vähääkään. Asunto oli oikeestaan vaan yksi huone, studioksi sanottu. Keittiönä oli yksi huoneen seinä. Siinä sitten luettiin, maattiin, nukuttiin,  kokattiin ja tiskattiin samassa tilassa. Vessa tais sentään olla erikseen. "Seijan keittiö", näytti kuvaa anoppi, ylpeänä vaiko hilpeänä, sappas se.

ellauri003.html on line 659: Talon henki (hengetär, paitsi mies) oli Teris, siis Super (intendent), suomeksi sanottuna talonmies, vanha katolinen polakki, jonka seinät oli koristeltu paavin kuvilla. Siltä mentiin anomaan lisää lämpöä kun talvi teki tuloaan, ja pihisevä höyrypatteri kävi riittämättömäksi. Lumen tuloa ikkunasta hidasti calicokäärme, vanulla täytetty. Peittona pölisevä postimerkki, akryylihuopa ohut, lastenkokoinen, aiheutti öistä köydenvetoa, kahdelle se ei millään riittänyt. Kovina pakkasöinä piti lähteä kaduille dyykkaamaan roskiksista pahvia ja muuta palavaa, ja polttaa niitä huoneen takassa.

ellauri003.html on line 662: Samaan aikaan syntyi Aulille ja Antille tytär Maisu, me oltiin kummeja. Mä haluun myös! sanoi Seija. Kova vauvakuume iski kummitätiin. Oisko ollut Eskin ja Liisan lähdön ansiota, pantiin tuulemaan, postimerkki pölisemään.  Pian   meidänkin esikoinen ilmoitti syksyllä lähenevästä tulostaan.

ellauri003.html on line 666: Äitiyshoito saatiin MITin vakuutuksesta amerikkalaisittain sika halvalla.  Syksymmällä mentiin synnytysvalmennukseen,  harjoiteltiin rentoutumista. Seija nukahti. Synnynnäinen lahjakkuus synnyttäjäksi.

ellauri003.html on line 679: Lea ja Pauli. Merisntura. Arabialainen kahvila. Sakun hattu. Felafel. Pegboard.

ellauri003.html on line 681: Brigham &Women´s. Vakuutus. Kortit. Pankkikortti, ATM. luottokortti (Lauri). 

ellauri003.html on line 685: Wursthaus Gutes Essen. Boston Public Library.  Newbury Street.

ellauri003.html on line 690: Mentiin Seijan kaa 1981 Jasun ja Kotkan luo ensivisiitille Floridan Tallahasseeseen, golfkentän reunan bungalowiin. Jasu tuli ovelle ja huomasi et Seija odottaa. John oli tulossa, ehkä viidennellä.

ellauri003.html on line 692: Tervetul--- mitäh? Sinähän odotat! Tuohan näkyy! En tiedä voitko tulla sisään ollenkaan. Jos vaikka odottaisit tuolla pihalla. Varo golfpalloja. Merrill on maho tai mä tuhkamuna, tää on vähän arka paikka sille, se on niin sensitiivinen.

ellauri003.html on line 694: Merrillin viinabasso mörähtää peremmältä: antakaa lasten tulla tyköni. Mut kazokin Seizha ettei tämä toistu. Miehet tahtoo vaan sitä yhtä asiaa nimittäin lapsia. Ennenkuin huomaatkaan niin voi kauhistus: se on vuosi ja vohla, ja olet jumissa. Jos tulet järkiisi ja tarttet apua, sano vaan, mullon hyvä gynekologi joka ei häikäile.

ellauri003.html on line 696: Mä näytin Jaakolle kikkeliä ja sanoin: hanki tälläinen. Tällä hässii, ja syntyy tulosta. Ei vaitiskaan, en näyttänyt. Mut se näytti, ylen surulliselta näytti. No, nyt on kenkä toisessakin jalassa.

ellauri003.html on line 753: ihan silmittömästi, ne pelästyi.

ellauri003.html on line 763: halunnu mä lyttyyn potkia.  


ellauri003.html on line 801: mutta korttipelit ihan tupla tyhmiä. 


ellauri003.html on line 813: 
Toka kultaraha

ellauri003.html on line 825:   säkeitä haihtuvia, haihtuneita 


ellauri003.html on line 833: (no vanhalta patjalta, jonka päällä 


ellauri003.html on line 834: oli halpa intialainen peitto 


ellauri003.html on line 850: mä tunsin merkit vanhan lemmenleikin

ellauri003.html on line 867:   turhaan Paulin kaa koitti kisata. 


ellauri003.html on line 943: --- siivet enkelin siis muka, haha, 


ellauri003.html on line 963: Ottaa rauha toviksi don Jaimen 


ellauri003.html on line 968: kun ei rauhan kandidaattia 


ellauri003.html on line 969: kokematon rauhan sijaistaja 
 

ellauri003.html on line 979: vain harvat sieltä loppupäästä puuttuu, 


ellauri003.html on line 989: istui ylväs Rauha. Sittemmin istui Samu. 


ellauri003.html on line 1003: Kolmas kultaraha

ellauri003.html on line 1012: Mun hurmaa hymyllään hän kirkkahalla 


ellauri003.html on line 1020: "Palava pyytees halu hiillyttävä 


ellauri003.html on line 1058:   Ja oikeassahan mä olinkin. 

ellauri003.html on line 1071: Helmi kertoo isästä tarhassa

ellauri003.html on line 1136: soi huudoin ei, vaan huokauksin haikein.

ellauri003.html on line 1140: Saan siellä päivin hammasta mä purra, 


ellauri003.html on line 1141: usein kiristellä, harvoin itkeä, 


ellauri003.html on line 1142: illoin yksikseni kämpilläni harjata.

ellauri003.html on line 1178: alapurenta on sillä aika paha.  


ellauri003.html on line 1189: tuohon eläintarhaan, taaksepäin se suuntaa 


ellauri003.html on line 1213: Kokea sain mä, kuinka pahaa paskaa 


ellauri003.html on line 1217: Mut enin paino hartioilla kapeilla 


ellauri003.html on line 1225: ilkimystä. Ite asiassa ihan mukavia 


ellauri003.html on line 1266: Käy yrttitarhasta polku 


ellauri003.html on line 1269: Tät yrttitarhaa salli katsees kiertää...

ellauri003.html on line 1285: Was hat man dir, du armes Kind, getan?		       mitä ihmettä on sulle, lapsiparka tehty?	    

ellauri003.html on line 1292: In Höhlen wohnt der Mücken alte Brut,		       Lampareissa asuu hyttysten vanha pesue.		    

ellauri003.html on line 1293: Es stürzt die Brücke und unter sie die Flut:	       Pian hajoo laituri, sen alta virtaa joki.	    

ellauri003.html on line 1300: Lapsia ei pieninä täysin vakuuttanut Rauhixen viime vuosisadan alkupuolen tunkkainen väritys ja homeen haju, vanhojen sukulaisten valokuvat ja jeesusposterit, tai Hunanista tuodut kalusteet, jotka aina heiluvat. Ne äänestivät väliin jaloillaan itänaapuriin Egyptin lihapatojen ääreen, jossa ei heilu mikään paizi Wokun hihat sen  tarjoillessa herkkuja majan schnell Imbississä, ihan vaan valkoisella suditun Ikean tuoxuisen ison kuistin kaksineliöisen pelipöydän ääressä, Riitan soittaessa cd-soittimesta pienen pojan elämää. Kiva et niillä oli mistä valita.

ellauri003.html on line 1302: Vanhuxet maalla haisee kuorossa 


ellauri003.html on line 1320: hajamielisesti, Lauran pariin palasi.

ellauri003.html on line 1337: En haluu mitään suurta kuitenkaan 


ellauri003.html on line 1338: Tai vaikka haluisin, en tavottas. 


ellauri003.html on line 1363: mitä meinasin eka, ihan heitto 


ellauri003.html on line 1366: Tää räppi on iha hanurista 


ellauri003.html on line 1375: Mä oon ihan vitunmoinen kusipää  


ellauri003.html on line 1399:   on vielä paha sanoa, ja ehkä 


ellauri004.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri004.html on line 48: hyvän, pahan eron pohdintoihin, 


ellauri004.html on line 49: autuusch, kurjuusch, kiuschausch, 


ellauri004.html on line 58: koipien väliin kuin vanha Aatami 


ellauri004.html on line 65: vihainen on omalle itselleen. 


ellauri004.html on line 68: Onhan nolollakin yleisö, ainakin se ize. 


ellauri004.html on line 69: Nolous on yhden hengen häpeää, on vihainen 


ellauri004.html on line 99: Paha on vastustaja, huono on vaan avuton. Eri päämäärä on paha, toimimaton keino huono. Nolous on vain käyttöarvon romahdusta, häpeä on arvoarvostelma, oman tiimin vihaa. Nolous on fakta, pahuus mielipide.

ellauri004.html on line 123: Palkinnot, arvot kiellän nonchalantisti. 


ellauri004.html on line 129: Turhaan äiti sanoi: naura sinäkin. 


ellauri004.html on line 136: Saman havaitsen esikoisessa. 


ellauri004.html on line 138: haisulikorttiin reiän haukkasi, 


ellauri004.html on line 142: "Ihan sama mulle" -asenne, 


ellauri004.html on line 144: Tahdon vapaus on vapautta halusta, 


ellauri004.html on line 165: Kotiharjun päällä laulaa lintunen, 


ellauri004.html on line 179: Lintuhavaintoja riittää  


ellauri004.html on line 194: lajitovereille, henkensäkin uhalla. 


ellauri004.html on line 200: haluis olla prinssi, prinsessa. 


ellauri004.html on line 241: on ikivanha karkotus metsästäjä-kerääjän 


ellauri004.html on line 261: löytyykö marjoja, muurahaisia. 


ellauri004.html on line 271: pahan päivän varalle, rakentamaan 


ellauri004.html on line 279: Silloinhan Proudhon oli oikeassa: 


ellauri004.html on line 285: tämä pointti pikaisesti haudattiin, 


ellauri004.html on line 286: unohdettiin kommarihaihatukset 


ellauri004.html on line 299: Ihannoinko jaloja villejä? Ihannoinhan mä.  


ellauri004.html on line 300: Ihannointi eli romantisointi on edistysmielisten 


ellauri004.html on line 301: haukkumasana takapajuisille köyhille 


ellauri004.html on line 302: jotka haluis pitäytyä vanhassa, halaa puita. 


ellauri004.html on line 303: Ihannointi kuuluu samaan sanastoon  


ellauri004.html on line 325: syntinen tekee ohareita myöhemmälle itselleen tai  


ellauri004.html on line 334: Siinä uhanalainen on ihmispesän liima:  


ellauri004.html on line 344: Epärehellisyys on aika pieni paha. 


ellauri004.html on line 356: Onhan ne vähän eri asioitakin, kantaja on eri, 


ellauri004.html on line 368: Danten vanhaa uskon määritelmää apinoiden  


ellauri004.html on line 410: Älä anna harmittaa sen, 


ellauri004.html on line 420:   se on ihan melkein lähes yhtä hienoa. 


ellauri004.html on line 427:   Hartaus on pyhäpäivän harrastus 


ellauri004.html on line 437: käskyn tottelua: hartaan harrastus 


ellauri004.html on line 443: Aamuhartaus, iltahartaus. 


ellauri004.html on line 451: hartaudesta pikalatauksen. 


ellauri004.html on line 470: EX-LEPER: All right, sir. My final offer: half a shekel for an old ex-leper.

ellauri004.html on line 474: EX-LEPER: That´s right, sir. Sixteen years behind the bell, and proud of it, sir.

ellauri004.html on line 476: BRIAN: Well, what happened?

ellauri004.html on line 490: EX-LEPER: Ah, yeah. I could do that, sir. Yeah. Yeah, I could do that, I suppose. What I was thinking was, I was going to ask him if he could make me a bit lame in one leg during the middle of the week. You know, something beggable, but not leprosy, which is a pain in the arse, to be blunt. Excuse my French, sir, but, uh--

ellauri004.html on line 496: EX-LEPER: Thank you, sir. Thanks-- Half a denary for me bloody life story?

ellauri004.html on line 500: EX-LEPER: That´s just what Jesus said, sir.

ellauri004.html on line 513: Oma kehu haisee, kun joukkueelleen 


ellauri004.html on line 515: Vaik itsekkyys on paha, hyvä asia 


ellauri004.html on line 563: Kiittäminen on pesän hajun levitystä antennista toiseen. 


ellauri004.html on line 573: nyppii täit turkista, mahaa rapsuttaa. 


ellauri004.html on line 579: Tai sitten ei: liskoaivohan se uskonnossa jyllää. 

ellauri004.html on line 589: auttamaan, ja toiset tosi haluttomia 


ellauri004.html on line 593: siis ize häntä alhaalla asettua alakoiraxi. 


ellauri004.html on line 602:   Virnuileva shakaali pyytää luuta 


ellauri004.html on line 624:   Debet on se mikä multa puuttuu, de-habeo. Debt. 


ellauri004.html on line 632:   Tää on kaikki sitä hararin ylistämää luottoa. 


ellauri004.html on line 640:   voin kastua, paras siis ottaa takki vaikka se on hankala. 


ellauri004.html on line 641:   Tai kuin jos syön raakoja omenoita, voi tulla maha kipeäksi. 


ellauri004.html on line 643:   tai vähintääkin kiitosta odottavan kaverin hapantelu. 


ellauri004.html on line 645:   Paras valita pienempi paha nyt, ettei myöhemmin läimi isompi. 


ellauri004.html on line 647:   vaan se on arvo sinänsä, mä haluun tehdä niin. Elämän tarkoitus, 


ellauri004.html on line 681: Ihana on uusi sade auringonvalossa, 


ellauri004.html on line 683: Kiitos märän puutarhan ihanuudesta 


ellauri004.html on line 689: Kivat sulle, kiitti ihan oikeesti, 


ellauri004.html on line 702: Morning has broken like the first morning 


ellauri004.html on line 703: Blackbird has spoken like the first bird 


ellauri004.html on line 719: Morning has broken like the first morning 


ellauri004.html on line 720: Blackbird has spoken like the first bird 


ellauri004.html on line 747:   Parhaita paikkoja kaikille tarjota ei paratiisin. 


ellauri004.html on line 752:   ihan joutavahan nyt taivaassa ois oma tahto. 

ellauri004.html on line 766:   Joku on duunari, toinen on kunkku, ei haittaa. 


ellauri004.html on line 793:   Ei oikeutta täällä saa, ken itse sit ei hanki. 


ellauri004.html on line 799:   Alhainen ihminen, kuten sanoo dona Carita. Tai apina. 


ellauri004.html on line 822:   Tahtonsa yhdistäen ne puhalsi Stalinin hiileen. 
 

ellauri004.html on line 842: Whatsapp,

ellauri004.html on line 883:   has.jpg" style="width:50%"/>

ellauri004.html on line 884:   Jahas

ellauri004.html on line 894: Vapaasti vaikkei tahto suostu pahaan,

ellauri004.html on line 896: jos kieltäytyy se, pahaa suurempata.

ellauri004.html on line 912: vaurastumista hankkiville. 

ellauri004.html on line 936: Äläkä kadehdi muita, se ei ole yhtään hauskaa.

ellauri004.html on line 939: Uus muka liberalismin vanha meininki julma. 


ellauri004.html on line 947: Tässäpä mallissa on vaan yks paha mutta: 


ellauri004.html on line 952: Säätyjä taas, havejen, havenottien syntyy. 

ellauri004.html on line 967: Ilmastonmuutos panna vois toimeen tän ratkaisun parhaan.

ellauri004.html on line 970: sohaisu murkkujen keon mi säädyt sen sotkee. 
 

ellauri004.html on line 987:     25. laulu S. 151, s 14-22. - Ennen kuin ryhtyy käsittelemään korkeinta toivoa, jonka esineenä on Paratiisin autuus, Danten mielen valtaa hetkeksi maallinen isänmaa, Firenze, "lammashuone", jonne hän maanpaostaan toivoo palaavansa "pyhän laulunsa ansiosta" - komediansa, joka juuri oli valmistumaisillaan. Hän palaisi sinne kypsyneenä, ei enää häilyvän maallisen rakkauden, vaan ylevien sekä maallisten että taivaallisten seikkojen laulajana, ja saisi kauniissa kastekappelissaan (San Giovanni Firenzessä) laakeriseppeleen otsalleen - turha toivo, sillä parhaiksi viimeisteltyään komediansa hän kuoli kaukana rakkaasta ja sorretusta Firenzestään.

ellauri004.html on line 994: pahansuopa julmuri,

ellauri004.html on line 1006: Toinen turhamainen tyhmyri,

ellauri004.html on line 1013: Tuulta haisteleva humanisti, täys tunari

ellauri004.html on line 1045: 	Shakira (Kopio) (Kopio)

ellauri004.html on line 1063: hakira_remix)">(Kiss FM Aamut)

ellauri004.html on line 1078: tässä, täältä tulis haisuli. 


ellauri004.html on line 1079: Pahan haisulin kehotuksesta  


ellauri004.html on line 1083: ainoota, ihan kiusalla asetettua. 


ellauri004.html on line 1095: (Miksä haluut et sua palvotaan? 


ellauri004.html on line 1097: suuttua vois iskä, vanha narsisti.)

ellauri004.html on line 1103: anella haikealla äänellä  "anteeksi". 


ellauri004.html on line 1107: tää ollutkaan, kaikenhan mä näin 


ellauri004.html on line 1111: pikku muurahaisia tikulla härkkiä.

ellauri004.html on line 1123: Pelistä tulee hauska,  naura sinäkin. 

ellauri004.html on line 1130: (ja pompin, sun siis hahmossa): 


ellauri004.html on line 1134: ihan kuin muutkin muumipelin pelaajat. 


ellauri004.html on line 1135: Aamen ja hallelujaa, ja muuta sellaista.

ellauri004.html on line 1149: Vitsi!  Täähän on  ihan Darwinia.

ellauri004.html on line 1152: kuin  vanhaa iankaiken korjata.

ellauri004.html on line 1155: Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin! Joo ihan kohta, ensin  pikku teologinen ekskursio: 

ellauri004.html on line 1159: Jeesus sanoi itekkin: minä olen ikuinen viinipuu (Joh 15:1). Hänessä on ainesta rusinaksi, tokaisi Johannes.

ellauri004.html on line 1162: Koko juttu haiskahtaa laskelmoidulta. Tai sitse käytti vanhaa apinoiden muottia.

ellauri004.html on line 1164: Kaveri, hah, jo vain.  Hedelmää Eeppa haukkasi, vällykäärmeen terhoa, siitä hedelmöityi. Alkoivat Aatun kanssa ankarasti maata täyttää, vanhemman yleisohjeen mukaan, liiankin hedelmällisesti. Mut tällä kertaa se ei ollutkaan luojasta hyvä.  

ellauri004.html on line 1166: Mikä siinä meni väärin? Että bylsivät ilman eri lupaa! Totella pitää, oli käsky mikä hyvänsä. Omia haluja ei saa seurata, omaa järkeänsä käyttää.

ellauri004.html on line 1173:   silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...

ellauri004.html on line 1176:     Näin siis puritaani, jollon himot niinkuin hiirelläkin, ellei isommat. Isompi on pyssy ainakin, toivottavasti. Seksi on sallittua, kunhan se tapahtuu avioliiton peiton alla, eikä ne jotka siellä lisääntyy ole muumipappa ja pikku Myy. Silverbäkin tottelu on pääasia, että suvun perintö pysyy oikeissa käsissä (ja keskijaloissa). Vain käärmeen sukupuoliopetus on pahasta.

ellauri004.html on line 1181:       Paratiisin puista ei kajota saa yhteen. Se on ainut merkki alamaisuutemme. Kiittäkäämme hänen hyvyyttään kun puuhailemme toimin mieluisin...

ellauri004.html on line 1185: Vanhalle elukalle kuolema on ikävämpi juttu, sillä siihen on sisään rakennettu

ellauri004.html on line 1191: Ei ihme siis että armo vanhaa aappaa riemastuttaa. Ei tarviikkaan antaa tietä uusille, voi iankaiken täällä hengailla (tai jossain lähellä).

ellauri004.html on line 1192: Syntiä saa yhä tehdä  ilmaiseksi, bylsiä, kunhan nöyrästi vaan pyytää lupaa tai anteeksi, kumartaa vanhaa silverbäkkiä. Taivaassa vasta perseet tervataan. Bylsintä ja eterniteetti on vaihtoehtoisia strategioita, toisensa pois sulkevia alternatiiveja. Taivaassa tulis muuten tungosta, sieltä kun ei poistuta. Luoja ei luonut eikä siedä pillereitä. 

ellauri004.html on line 1194: Mutta nyt seuraa vaikeampi teologinen pähkinä, voi paskha, varsinainen pääsiäsmuna. 

ellauri004.html on line 1196: Ja miten Jesse mortgagen  sen maksoi? Enkelin pukua sovitti se puolestamme.  Apoptoosin teki, sai kärsiä kuin porsas penkissä, siitä kuin ihmeen kautta selvisi. Mikä parasta, se ei ollut  pantu eikä lisääntynyt, ihan bylsimiseen osaton, vaikka muuten apinalta näytti. Kasvi maksoi laskun apinan. Kuittia? Ei tarvi, velan päälle on vedetty risti.

ellauri004.html on line 1201: Ajatellaas vähän tarkemmin. Yleensä, kun kostetaan, ajatus on päästä tasoihin. Saada korvausta tappiosta, vastapuolen asemaa vastaavasti heikentää, omaa parantaa. Maksetaan silmä silmästä, hammas hampaasta, ellei useampia. Pelataan nollasummapeliä. Uhri on karsaalle jumalalle tehty maksusuoritus, ettei se meille kosta. 

ellauri004.html on line 1204: Ei, tää on rangaistus, tavoitteena  estää tempun uusiminen, muille antaa varoitus.  Joo tää on keissi tätä tyyppiä: teen tän sinun parhaakses, tämä sattuu muhun enemmän kuin suhun. Isi tässä toimii  tossut läpsyen, lasten käytöksestä pahoillaan. Yhteispelistä on kyse, ainakin isin mielestä. 

ellauri004.html on line 1207: Miksei se vaan sanonu niinkuin muutkin isit,  et hyvä on, tää riittää selkäsauna,  oo vastedes kiltti, älä enää koskaan tuota tee. Miks ihmeessä se itseensä ampuu jalkaan vielä? Pitääkö sen tosiaan ittelleen oma moka sovittaa? Kolmen hengen ringissä itseään (eli toisiaan) perseeseen potkia kuin karhukopla? No jaa, ei hassumpikaan idea, jos oli kaikki isin syytä. Mut se ei liene tämän sadun moraali.

ellauri004.html on line 1209:   Hassuinta näät on tässä, että sanan mukaisesti sama hemmo luo tilanteen, rankaisee, sovittaa sekä armahtaa. Miksi koko vaiva, miksi edes aloittaa? Sehän on yhtä hullua kuin itsellensä puhella. Jonkinlainen jakomieli temppuun tarvitaan. Sen tarjoo kristitylle  kolmiyhteys, kiistelty mysteeri. Tarpeen, koska rooleja on enemmän kuin pelaajia. On hyvä sekä paha poliisi, Jessen Dr. Jekyll, Jahven Mr. Hyde. Kolmantena pyöränä koskematon henki, joka Jessen äidin siunattuun tilaan saa jotenkin partenogeneettisesti. (Miten, hyi älä kysy, se on myös mysteeri. Jonkinlaisesta kohdunvuokrauksesta oli kysymys. Onhan näitä konsteja nyt meilläkin, homodeuksilla.) Triumviraatti tarvitaan, koska Mooseksen pelikirjan sääntö yksi sallii vain yhden hyviksen. Pakko on siis jumalan kolmissa miehin yksissä nahoissa pelata pasianssia. 

ellauri004.html on line 1216: Stop, pääsiäisen pääasia tais unohtua. Tästä jäi nyt pois se, että Jeesus kuitillansa pääsylipun takas paratiisiin lunasti, sädekehät tarjos koko poppoolle sovinnon kunniaksi. Mut miks oli lipun hinta sellainen? Oliko Jahvella hirvee tarve jotakuta nuijia, ja Jeesus (sen poika, tai siis se itse, huoh) otti iskut vastaan? Menee vitsan väliin ja sanoo Jahvelle, älä lyö apinaa, lyö mua. Ja siihen Jahve tyytyy (koko ideahan oli sen alusta saakka), omaa poikaa suomii (siis itseään, huokaus). Mistä muuten näkee että kasvatus ei sittenkään ollut rangaistuksen tarkoitus vaan kosto, eihän opettaja Jesse opetusta tartte. 

ellauri004.html on line 1228:     Life´s but a walking shadow, 


ellauri004.html on line 1229:     a poor player that struts and frets 


ellauri004.html on line 1248:       Ei täneä eneä saja. Rauharannan harmaasävyinen sääprofeetta kertoo iltapäivän sään. Rustic weather predictor from the backwoods of Sysmä. "They Really Work!" Vain helluntaiystäviltä. 

ellauri004.html on line 1274: Ruoja on vastuussa pahasta, hyvästä luoja. 


ellauri004.html on line 1276: Kristityille tää oli haaste, ongelma ilkee, 


ellauri004.html on line 1284: vanha jo tuttu on keino: maanikot listi. 


ellauri004.html on line 1294: pedolle paha on loinen, petojen pikkuinen peto. 


ellauri004.html on line 1314: vastapuoli on paha, ja katala luopio varsin, 


ellauri004.html on line 1324: hain.jpg" width="50%" />

ellauri004.html on line 1326: Juhannuksena

ellauri004.html on line 1328: Minun mielessäni on juhannus 


ellauri004.html on line 1340: Mustat kädet yhteen hakkaa, musiikki ei koskaan lakkaa. Näin siis Olof Lagercrantz Leinon Paratiisin kannessa. Kuka vitun Uulof? Kuka välittää. (PST: Wikipedian mukaan Olkkarin, kaimansa ikäinen ruotsalainen toimittaja, aatelispoika, kyldyyrijäbä, talvisodan Suomi-fani, kait koska naimisisissa proffa Ruinin tytön kaa. Sopi hyvin laakeroimaan sodan jälkeen Danten suomennoksen takakantta.)

ellauri004.html on line 1344: Sven Stolpe oli pienisuinen psykopaatti, joka kirjoitti ziljoona romaania, kaikissa paha nainen joka petti viatonta miesparkaa. Oikeasti sen vaimo Karin, kemian nobelistin tytär, oli kyllästynyt julmaan mieheensä ja sillä oli viikon pituinen romanssi kiltimmän Lagerqvistin kanssa jossain kirjailijaretretissä. Se päättyi Sven Tolpan murhayrityxeen rivollilla. Loppuikä meni Karinilla ja Olofilla muistellessa tuota viikon onnea. Saablarin Tolppa, keuhkopuoli tubijumala jaxoi keuhkota yhdelläkin keuhkolla, vitun ruozalais-iranilainen kunniamurhaaja. Ja hirvee narsisti, kirjoitti omien surkeiden tekeleidensä reunaan ize: "Nerokasta! Upeaa!"

ellauri004.html on line 1345:    Yhexänkymppisenä Karin haki kontaktia Uulofiin (Tolppa oli kai jo lahonnut), mutta liian myöhään: Uulof oli jo hoitokodissa. Bugger! Just my luck, mutisi Karin kuin Alf skezisarjassa Fast Show.

ellauri004.html on line 1352:   Historiattomilla elukoilla onnen differentiaalilaki toimii hyvin, se siirtää syklisesti elukan mielenkiinnon kulloinkin akuuttiin tarpeeseen. Siitä ei seuraa mitään haittaa. Niillä tarpeet seuraa ässäkäyrää. Tän käyrän differentiaali, onnen mitta, on sykähdys, pieni onnen pala. Ensin on vähän nälkä, sitten kova, sitten syödään, tullaan kylläisiksi, ei tee yhtään mieli lisää, yäk. Nyt ois kiva leikkiä. Kun siitä väsytään, sitten nukutaan. Sama toimii kaikilla akseleilla, janon, unen, panonkin tarpeista saa elukka tarpeeksi, ja kyllästyy. Syklit toistuu samanlaisina, karman pyörä pyörii hitaasti ja tasaisesti. Elukan elämä on sarja toistuvia mutta pian aina unohtuvia menestyksiä ja takaiskuja, pieniä iloja, pieniä pettymyksiä, jotka aika ajoin kumoavat toisensa. Onnet ja onnettomuudet menee päittäin. Loppusumma pelistä on nolla, ei synny kasvua.

ellauri004.html on line 1369: hap/">Mathematical models of love and happiness

ellauri004.html on line 1373:   Sivuhuomautus: Nälkäpelissä varoitti paha pressa, että vahvin vaikutin, pelkoakin vahvempi on toivo, siis paremman tulevaisuuden odotus. Se taitaa olla tämän saman onnen luonnonlain seuraus. Muutos parempaan on onnen synonyymi. Toivosta Dantekin paljon pasuttaa, Uskon kaksoisveljestä. Usko myy, koska Toivossa on hyvä elää.  

ellauri004.html on line 1376:   hangon.jpg" width="50%" />

ellauri004.html on line 1378:     The elusive butterfly of happiness

ellauri004.html on line 1383: Jos onni määritellään differentiaalina, etumatkana muista apinoista, niinkuin se Darwinin mukaan just on, niin kaikki pelit on nollasummapelejä. Jaettavana palkintona on se, kuka pääsee joholle kaikista. Mestaruudessa eli cupissa ei haeta omaa enkkaa, ei juosta omaa kilpajuoksua. Vastustaja ei ole kello, vaan kilpakosijat. Ei ole win-win tilannetta. Kaikki eivät voi voittaa, koska voiton palkinto on toisten tappio.  Voitto on jakamaton resurssi. 

ellauri004.html on line 1389: Tai sit on säädyt joilla ei ole kilpailua, ne on eri dimensioilla kuin lihan kasvis ja raadonsyöjät, linnut, kalat ja  madot. Ehkä vielä muodostavat ravintoketjun, hierarkian jossa katotaan vaan yhteen suuntaan, alaspäin. Taikka ravintoverkon, suunnatun syklin: madothan lopulta syövät kaikki muut. 

ellauri004.html on line 1408: Ai mitä ne herkut on? No valta, voima, kunnia, omaisuus ja raha.  

ellauri004.html on line 1410: Vaikka onnea ei voi varastoida,  rahaa voi, talteen vaan rahahaalariin. Raha ei tuo onnea, varottaa Viivi. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoo sika Wagner. Ja Lassi, ks. kuvaa.

ellauri004.html on line 1425: Toisin näillä aapoilla. Laiska epatto ei kauan jaksa ähertää, kun jo alkaa kikyloikkaa kehittää, miten voisi ansaita enemmän vähemmällä vaivalla. Kasvaa siten tuplaräjähtävästi termiittipesän kulutus sekä pääluvun että tuottavuuden kasvusta, ja samaa vauhtia alkaa paska kasaantua harvempiin käsiin. 

ellauri004.html on line 1427: Käsiin, niin, noihin näppäriin ulokkeisiin jotka oli primaatin menestyksen salaisuus, niitä ohjaavan ajukopan kanssa. Kasvoi pää, kasvoi kädet, perse, samalla kun muut lihakset, hampaat heikkeni. Nyt niitä venyttelee vauras aappa koneilla gymissä, ropotit tekee tehtaissa likaisen työn, köyhille pizzaa ja nettihuveja.  

ellauri004.html on line 1429: Kapitalismi: koron korolle kasvatus, anonyymi luototus, riskirahan lainoittama  luova tuho, jossa raha palaa rahan luo käytyään kyykyttämässä köyhät jossain

ellauri004.html on line 1430: maailman kolkassa, se oli myös hieno keksintö. Se säästää rikkaalta riistämisen vaivaa. Paha kyllä sen ehto on ehtymätön kasvu, korkoa korolle, siis kasvuräjähdys. Renesanssista näihin päiviin asti se on toiminut, kiitos siirtomaiden. Nyt alkaa maailma loppua, useammassakin mielessä. Kasvu sakkaa, alkaa sahata, apinat pelästyvät ja kiukustuvat toisilleen, pian alkaa paukkua. Ilmaston romahdus ei juuri auta asiaa. Samasta sylttytehtaasta on sekin, termiittiapinan vitun kikyloikasta. Ois saanu jäädä keksimättä koko paska. Seis maailma, tahdon ulos!

ellauri004.html on line 1431: No ihan kohta pääset, hetki vain - hetki vielä ... vieeelä hetki ... kaikki asiakaspalvelijamme ovat juuri nyt varattuja, olkaa hyvä ja odottakaa sulkematta puhelinta...

ellauri004.html on line 1433: Korosta puhuu kuuluisin jutku monessa kohtaa. Sille jolla on, annetaan lisää, ja osattomalta otetaan pois se vähäkin. Pareton periaate pähkinänkuoressa. Ja: talenttia ei saa kaivaa maahan, on pantava tase töihin, muuten herra suuttuu. Ja niin edespäin. Musulmaanit koitti kieltää koronkiskonnan, kuten viinan, ei tullut kieltolaista mitään.

ellauri004.html on line 1453: Turhaan siinä Ebba soittaa suuta. 


ellauri004.html on line 1458: Kistuun messiin vaan, vanha vuohi!

ellauri004.html on line 1464: Liha hävii, jää vaan luuta.

ellauri004.html on line 1487: ja kiukkuisena mulle haastoi:

ellauri004.html on line 1572: kirkosta, tai liittyi takaisin, whatever. 


ellauri004.html on line 1586: Juhana-setä jääköön kuvasta, rännipeikko. 


ellauri004.html on line 1599:   Et arvaa poika, miten vähä järki maailmaa hallitsee.

ellauri004.html on line 1663: Suurin hölmö on vanha hölmö. 


ellauri004.html on line 1666: Partani harva on, harmahtava, 


ellauri004.html on line 1681: Hänestä moinen jää vaan jälki maahan 


ellauri004.html on line 1695: paksahtaa, kaasu hajaantuu, 


ellauri004.html on line 1702: kupeella  harppu 


ellauri004.html on line 1710: Karvahatun läpät

ellauri004.html on line 1738: pois antaneet, niin päästen rauhaan. 


ellauri004.html on line 1739: Life is hard, and then you die.

ellauri004.html on line 1743: vain angstaa vaiti?  Paha sanoa, 


ellauri004.html on line 1759: Älä muista pahalla, älä vertaa.  


ellauri004.html on line 1761: on pahaa lääkettä, tulee paha mieli.  


ellauri004.html on line 1770: se pahan tiedon puu ja hedelmä.

ellauri004.html on line 1806: kuin halua antaa rakkauttaan.

ellauri004.html on line 1835:     ja hänen palavuudellansa hajoitetut on. 

ellauri004.html on line 1845:     7. Me tahdomme täyttää meitämme parhaalla viinalla ja voiteella, 


ellauri004.html on line 1895: Tallentakaa videolle parhaat palat, 


ellauri005.html on line 4:     harset="utf-8">

ellauri005.html on line 33: ihan pakotta, itsestänsä hersyneet. 


ellauri005.html on line 54: sieltä, moni vanha tuttu eläintarhasta. 


ellauri005.html on line 55: Ei siinä mitään pahaa sinänsä, 


ellauri005.html on line 63: Eläintarhan exitissä voiskin lukea 


ellauri005.html on line 77: Vanha mies herää unestansa kuselle


ellauri005.html on line 80: Sateisen harmaassa vihreydessä


ellauri005.html on line 84: Vanha mies, nokka rutussa.

ellauri005.html on line 88: Puuhaa. Köhii. Huokaa. Lattia narisee. 
 

ellauri005.html on line 111: palaa hihat, repee pelihame, 


ellauri005.html on line 137: Johan siitä hullukin suuttuupi


ellauri005.html on line 211:   Toinen tärkee hobby mulla on, ihan kuin nuorella don Jaimella: dona Carita. Tää harraste on sama kuin isolla Paulilla: hän on minun ristini, se sanoi, tarkoittaen Leaa. Ei se ole mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, se jatkoi. No, Lea sanoi vastaavasti Paulista: se on mukava noin kotioloissa. 

ellauri005.html on line 232: Tasa-arvo on fuulaa. Oikeesti mitkää yxilöt ei haluu tasa-arvoo. Ne  haluu tasoihin kun ne on jälessä, sit ne haluu joholle.

ellauri005.html on line 236: Sillä mitä joku yxilö haluu ei ole kuin epäsuora yhteys siihen mitä tapahtuu. Halut on geeneissä, ohjaus tulee ympäristöstä (Herb Simon), ei murkku ole fiksu, vaan sen pesä, murkkupolut. Niiden seurauxena luonnonhistoria menee miten menee, tieten tai tietämättä, muurahaismaisesti.

ellauri005.html on line 238: Maailman selitys ei ole ends/means mallinen, teleologinen vaan  kyberneettinen.  Tän tajus  Ahmavaara oikein, mut sai verisesti neniin oikeiston nomenklatuurilta, pallomaha Niinin joholla, Humen ikivanhaa lipilaarii huijausta toistamalla. Tottahan ought seuraa siitä mitä is, vaikkakaan ei välttämättä identtisesti. Senhän sanoo Darwinkin: sopeudutaan oleviin oloihin. Jokaisella voi olla vähän eri ought, mutta niinhän niillä on myös vähän eri is. Ought on want, josta on jätetty pois subjekti, joka tahtoo, yleensä joku muu kuin minä tai sinä. Siks se on oikeistohuijausta: eettisessä koko pesän oughtissa se tahtoja on johtoporras. 

ellauri005.html on line 240: Uusällö wizardi talouslipilaari Harari unohtaa jo Humen ja siunaa koko kasvuräjähdyxen, kaik menee just hyvin niin kun menee. Vitun rahantunteva jutkuhomo.  

ellauri005.html on line 244:       Herr Rénans slutledning är ej allenast irrationell; han stannar äfven vid det djupaste förakt för menskligheten. Straxt i början gifver han oss klarligen att förstå, att menniskan länge varit ett med djuret *), hon har sannolikt endast genom fullkomnandet af sina organer skiljt sig från detsamma. Hon är icke född Guds barn, utan helt enkelt barn af urslammet liksom de andra varelserna. Också borde man ej tala om fallet, ty från hvilken höjd skulle hon hafva fallit?

ellauri005.html on line 249:   Apina putosi tietysti oxan korkeudelta puusta, kuten sanoo rock-runoilija Ismo Alanko, sapajoun sielun veli, ikinuori viisikymppinen, joka tarttui siittimeen jo neljävuotiaana haistellessaan isän vahvareita. 

ellauri005.html on line 256: Upon a thankless errand; 


ellauri005.html on line 258: The truth shall be thy warrant: 


ellauri005.html on line 265: What's good, and doth no good: 


ellauri005.html on line 277: That manage the estate, 


ellauri005.html on line 279: Their practice only hate: 


ellauri005.html on line 283: Tell them that brave it most, 


ellauri005.html on line 301: And as they shall reply, 


ellauri005.html on line 313: Tell charity of coldness; 


ellauri005.html on line 325: Tell arts they have no soundness, 


ellauri005.html on line 334: Tell manhood shakes off pity 


ellauri005.html on line 339: So when thou hast, as I 


ellauri005.html on line 342: Deserves no less than stabbing-- 


ellauri005.html on line 343: Stab at thee he that will, 


ellauri005.html on line 364: Ne elää toisten selkänahasta, 


ellauri005.html on line 365: Niistä ei tykätä ilman rahaa, 


ellauri005.html on line 366: Eivät hallitse kuin lobbaten. 


ellauri005.html on line 371: jotka hallitsevat säätyjä, 


ellauri005.html on line 384: Kiihkoilijalle sano: et ole harras, 


ellauri005.html on line 387: Lihalle: sä oot vaan tomua. 


ellauri005.html on line 469: vastaat nöyrimmästi harvainvallan pitäjille, välität  


ellauri005.html on line 475: Päätön kolleegasi Rauha oli toinen kädetön, 


ellauri005.html on line 485: turhan päiten kilometritehtaalle 2016. 

ellauri005.html on line 492: No pappi itse oppinut, taivaan hanslankari oli isäskin. 


ellauri005.html on line 509: Pois täältä! Paha, jonka itse shiitit, 


ellauri005.html on line 517: ajan vielä lopuksi paskantamaan sun haudalle. 


ellauri005.html on line 520: Tämmöinen pitkävihaisuus on loukattua narsismia. 


ellauri005.html on line 546: Vanha tuttavamme nilkki persepää, 


ellauri005.html on line 557: Kiroileminen kai myös pelottaa kun hauta ammottaa. 


ellauri005.html on line 560: Olihan sen isäkin omatekoinen saarnamies. 


ellauri005.html on line 570: Istuu aarin kokoisessa hallissa, 


ellauri005.html on line 575: Hallituxen lisärahasta izellensä tienata? 


ellauri005.html on line 585: Onhan se vallan tieteellinen expertti, 


ellauri005.html on line 602: Rauha kaima nurkassa mökötti.

ellauri005.html on line 612: vihannekset yhdessä vakutti.

ellauri005.html on line 629:   Ennaltamääräys ei haittaa vapaata tahtoa, siitä ollaan Danten ja Miltonin kanssa samaa mieltä. Päinvastoin, paras siirto on usein peliteoriasta ennustettava. Toisinaan jää päätöksiin myös klappia, silloin ei peliteoria ennusta mitä tapahtuu. Joku muu selitys voi löytyä. Dostojevski meinas, että vapaa tahto tarkoittaa ennustamattomuutta. Se on puppua. Dostojevski oli hölmö. (Ikävä ihminen se oli myös, omahyväinen jeesusteleva slavofiili.) Monimutkaisen pelin ennustaminen on tietty vaikeampaa kuin yksinkertaisen, siksi viisaan peli näyttää arvaamattomalta pöntöstä. 

ellauri005.html on line 633: Miltä olemassaolon taistelu pelimiesten osalta siis näyttää? Katso peliteoriaa: se on kuin luonnon tapahtumat muutenkin tasapainopisteeseen hakeutumista. Minimax, suunnittelu, valinta, kommunikaatio on osa peliä. Silti kaikki voi olla täysin determinististä. Kausaatio riittää. Biologia selittää peliteoriaa, peliteoria biologiaa. Huomaa että valinnan vapaus on tässä ihan todellista, ei vaan näennäistä, malli yksinkertaisesti toimii niin. Ei ole mitään erityistä "oikeesti", joka tästä puuttuis. 

ellauri005.html on line 635: Vapaus on moraalinvartijoille syiden allokaatiota, ketä syytetään ja kuka vastaa, kun hommat menee pieleen. Eli kenen syyttäminen, palkitseminen tai rankaisu toimii, muuttaa laskelmissa arvoja ja sitä lyytä käytöstä toivottuun suuntaan. Xerxes turhaan kiukuspäissään ruoski Hellespontosta, ei se siitä tehnyt parannusta. Se ei ole pelaaja.

ellauri005.html on line 637: Ero (jos sitä edes on) ihmisten ja muiden pörriäisten välillä koskee mikä osa tasapainopisteen hausta tapahtuu  hyönteisten  pikku päissä ja mikä tulee ympäristöstä. Kuinka monimutkaisia robotteja siirrellään pelilaudalla. Onko ne kuningattaria vai moukkia. Onko luonto sotajoukkojen vai kärpästen herra,  eli seebaot vai bel sebub. 

ellauri005.html on line 668: Tähän parhaaseen mahdolliseen maailmaan 


ellauri005.html on line 671: kilpaillen tekee parhaansa ja 


ellauri005.html on line 685:     saan aikaan, mitä pahaa aiheutan, 


ellauri005.html on line 722: Luopuihan työnantajatahokin lopulta orjista, 


ellauri005.html on line 723: kun ei halunnut ruuasta ja asunnosta vastata. 


ellauri005.html on line 727: siirtää oman onnen sepon kapeille harteille. 
 

ellauri005.html on line 731: Lintu putoo maahan, herra katsoo päältä. 


ellauri005.html on line 744: se on joko tyhmä tai paha (ehkä molempia). 


ellauri005.html on line 749: alaisen, ellei sitten ihan piruuttaan? 


ellauri005.html on line 751: tai se on pahansuopa, tai molempia, 
 

ellauri005.html on line 765: ei pöpelikköön eksyä, vääriä puita haukkua, 


ellauri005.html on line 773: herran toiveen mukaan hommat harkiten. 


ellauri005.html on line 799: varmaan tahatonta, silti huvittavaa.

ellauri005.html on line 814:   liha lihastas, sä oppaani ja pääni! 


ellauri005.html on line 815:   Osan parhaan sain sun vierelläs, 


ellauri005.html on line 818:   Naisen ihanuuden voittaa miehen uljuus 


ellauri005.html on line 822: Hahaa. Arvaa oliko tän kirjottaja Aatu vaiko Eeppa?

ellauri005.html on line 833: on ne  talonmiehiä, haravoivat käytävät:

ellauri005.html on line 852: Voisko ihanammin päivä enää alkaa, 


ellauri005.html on line 853: Onko ihanampaa aamua kuin tää. 


ellauri005.html on line 854: On kaikki kunnossa. Maassa rauha, 


ellauri005.html on line 857: Näin Adam aamuvarhaisella runoilee. 
 

ellauri005.html on line 866: Hmm, rusokuorisen ja hapsikkaan luumun 


ellauri005.html on line 871: käy vastaan vierastaan ihan nakkena, 


ellauri005.html on line 882: sulamaton niistä haihtuu, 


ellauri005.html on line 883: ja haisee hyvältä, toisin kuin meillä, 


ellauri005.html on line 891:   
Eva ihan nakkena

ellauri005.html on line 906: Miehet laumailee, kerää rahaa, 


ellauri005.html on line 915: niinkuin raha. Hellan ja nyrkin välistä 


ellauri005.html on line 925: Ne on sonneja, pärjää lihaksilla. 


ellauri005.html on line 928: Sonnin hauista on ne ihailevinaan, 


ellauri005.html on line 939: Ihaile kuiteskin tätä runoa, älä nyrpistä 


ellauri005.html on line 966: Roope kaataa shakkilaudan kun on tappiolla, kuristaa Akulaista kurkusta. 


ellauri005.html on line 976: Taivaan sodan menoa ei haittaa spoileri. 


ellauri005.html on line 982: Suotta haarukkaansa pahat voimat heiluttavat. 


ellauri005.html on line 988: kaikki etukäteen planeerataan parhain päin:

ellauri005.html on line 997: kun herran vihalla lyön niskurit.  


ellauri005.html on line 999: nuo kapinoitsijat pois inhaan tyrmään, 


ellauri005.html on line 1005: Mato voisi pahastua Jr:n viime stroofista. 


ellauri005.html on line 1013: pimeässä tosin, mut tyrmässäkö inhassa 


ellauri005.html on line 1014: muka? ei, käytäväverkossansa vinhassa 


ellauri005.html on line 1027: Pihan perällä ruohonjuuritasolla

ellauri005.html on line 1044: Mauno alas tahtoi pihan perälle 


ellauri005.html on line 1051: Mauno töitä tekee takapihalla 


ellauri005.html on line 1052: Puutarhaa hoitaa, sen kaunistaa 


ellauri005.html on line 1070: Perhanan on lukaali tää pallo, mut vaan vuokralla. 


ellauri005.html on line 1080: Ei ihme, onhan ne aika kiehtovia. 


ellauri005.html on line 1086: ne on kuin haaskalintuja tai pölynimureita, 


ellauri005.html on line 1089: Enkelten jeesmieskuoro täpinöissään huutaa hallelujaa.


ellauri005.html on line 1123: Aatu haukkuu Eevaa tosi rumasti, 


ellauri005.html on line 1132: tukka pahasti, Aatami vähän säälii sitä, tosi 


ellauri005.html on line 1142: Why can´t a woman be like that?

ellauri005.html on line 1144: Why does every one do what the others do? 


ellauri005.html on line 1159: Would you be livid if I had a drink or two?

ellauri005.html on line 1175: One perhaps whose truthfulness you doubt a bit, 


ellauri005.html on line 1204: Men are so decent, such regular chaps; 


ellauri005.html on line 1205: Ready to help you through any mishaps; 


ellauri005.html on line 1211: Straightening up their hair is all they ever do. 


ellauri005.html on line 1212: Why don´t they straighten up the mess that´s inside?

ellauri005.html on line 1214: Why can´t a woman behave like a man? 


ellauri005.html on line 1216: Been hailed as a princess by one and by all; 


ellauri005.html on line 1229: For those anxious little hands... 


ellauri005.html on line 1231: Than to ever let a woman in my life.

ellauri005.html on line 1233: "Thanks a lot, King" says I, in a manner well-bred; 


ellauri005.html on line 1287: kunhan alaiset ei ole täysin ääliöitä.

ellauri005.html on line 1297: kaikille alkuasukkaille: hajaantukaa, 


ellauri005.html on line 1327: But it just keeps on getting hard 


ellauri005.html on line 1349: But fill the sky with all that they can draw 


ellauri005.html on line 1350: When it´s time to make a change

ellauri005.html on line 1382:     när han gick ur arken, 


ellauri005.html on line 1383:     plantera han på marken 


ellauri005.html on line 1384: ||: mycket vin, ja :|| detta gjorde han.

ellauri005.html on line 1391: ||: Han väl visste, han väl visste att en mänska var :|| 


ellauri005.html on line 1394: ||: därför han ock :|| vin planterat har.

ellauri005.html on line 1406: harvoin hyvä, useimmiten huono.

ellauri005.html on line 1423: ihan neitseellisellä tavalla, 


ellauri005.html on line 1426: Sitä odotellaan palaavaksi ihan kohta.  


ellauri005.html on line 1440: jotka nenäkkäästi selitystä hakevat 


ellauri005.html on line 1444: mitä toimittaa kaivaa vanhaa romua. 


ellauri005.html on line 1445: Johan mä sanoin että itse kaiken loin 


ellauri005.html on line 1447: viitisen tuhatta vuotta ja rapiat. 


ellauri005.html on line 1451: mua vastaan! Pikku muurahaisia 


ellauri005.html on line 1453: kortta raahaatte, vaapsahaisia 


ellauri005.html on line 1454: pesään, ihan ootte pihalla, muna 


ellauri005.html on line 1455: kanaa neuvoo, hah!  Älä siinä pure  


ellauri005.html on line 1481: ja turhaa järkeilyä, "nyt pohditaan" 


ellauri005.html on line 1482: tyyppistä haahuilua, joka miehestä 


ellauri005.html on line 1497: Luoja viihtyy pilvessä ihan kolmistaan. Yhtä aikaa, sanoi ukko kun yksin veti.  

ellauri005.html on line 1544: Ahaa,  Aatu sanoi, neuvon korvan taakse 


ellauri005.html on line 1552: Mietityttää miten hauskaa se nyt on.

ellauri005.html on line 1566: ei raiskausta tarvi pelätä, edes tahatonta. 


ellauri005.html on line 1599: ohitse tän myrha-ja palsamiviidan. 


ellauri005.html on line 1612: nahat pois, liikkuvat taakse, suorastaan iloiten, 


ellauri005.html on line 1620: vasten myrha- ja palsamiviitaa, 


ellauri005.html on line 1626: Karkaa hallinnasta pussit lopulta, 


ellauri005.html on line 1632: Ihanaa tuskaa tunsi, luonnon istuimelta 


ellauri005.html on line 1642: Täst alkain aamuvarhain käyn aina 


ellauri005.html on line 1656: Se oli ihan tulppaaneita tulvillaan.

ellauri005.html on line 1663: Mmm, mmm, what´s the matter now? 


ellauri005.html on line 1664: Mmm, mmm, honey what´s the matter now? 


ellauri005.html on line 1665: Sugar, what´s the matter, don´t like no black snake no how 


ellauri005.html on line 1687: I´m going to kill that black snake. 


ellauri005.html on line 1690: that mean mean black snake 


ellauri005.html on line 1698: Rumasti teit, maris vanha Aatami, 


ellauri005.html on line 1702: Mahtuuhan siihen sentään A ja M.

ellauri005.html on line 1705: ja haukkaa heti käärmeen perään Eevan 


ellauri005.html on line 1716: taitaa salaa peukuttaa vanhaa aatamia. 


ellauri005.html on line 1718: kuin esivaltaan. J&J on sillä ihan 


ellauri005.html on line 1724: Mut annas olla, kun Aatu haukkaa 


ellauri005.html on line 1727: kasvissyönnistä, sytyttää lihanhimon.  


ellauri005.html on line 1733: Mutta jälkeenpäin iskee paha morkkis. 


ellauri005.html on line 1739: Nolottaa nakuilu vaan niin perhanasti. 


ellauri005.html on line 1740: Molemmat päät haluis Aatu työntää 


ellauri005.html on line 1753: Säädytöntä onhan säädytöntä naida. 

ellauri005.html on line 1757: ja aaprahammilla oli monta hoitoa, 


ellauri005.html on line 1769: likaså hans flicka: 
 

ellauri005.html on line 1777: nitti år, hon räknat har 
 

ellauri005.html on line 1783: Likväl skulle han till vägs 
 

ellauri005.html on line 1789: och hans lov berättar.

ellauri005.html on line 1821: vaan siit et yli päästi perhanan, Eevaa totteli. 
 

ellauri005.html on line 1824: läskimahaansa ahtaa ennätysajassa, 


ellauri005.html on line 1879: Ihan vartavasten niiden hipiälle sopivaksi. 


ellauri005.html on line 1888: itsemurhasiirroksi tää virhe paljastuu.

ellauri005.html on line 1895: Mua kristittyjen tarinoissa haittaa eniten  


ellauri005.html on line 1903: Ja naisia on pääosissa ihan liian vähän. 


ellauri005.html on line 1905: En mä näissä nää mitään ihailtavaa. 


ellauri005.html on line 1910: se on vuosituhansien kaunalle ja miljoonien 


ellauri005.html on line 1913: jonkun tovin puussa roikkua? Kaks pahaa ei tee  


ellauri005.html on line 1916: Olen ihan hiljaa.

ellauri005.html on line 1925: ihailua ja palvontaa sen porukoilta. 


ellauri005.html on line 1942: konstailematon, hauska. Vaikee 


ellauri005.html on line 1944: on hartauskirjoille vaan haitta.

ellauri005.html on line 1946: Jos nyt Paratiisi Miltonin on hartautta, 


ellauri005.html on line 1948: Vaan voipihan se olla molempia yhtä aikaa. 


ellauri006.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri006.html on line 28:   Mun uskonto on maailman kolmannexi suurin. Onkohan se kasvussa?

ellauri006.html on line 44: Baha´i: 7 million

ellauri006.html on line 65: ja totuus, velvollisuus, usko, rauha, 


ellauri006.html on line 73: The time has come, the walrus said, 


ellauri006.html on line 81: whether pigs have wings. 


ellauri006.html on line 87: Maan alhon parhaat, neropatit oivat 


ellauri006.html on line 93: kuin nauhaa selostavat aatteitaan, 


ellauri006.html on line 108: jos evätään ja Muhammedin oppi, 


ellauri006.html on line 109: niin meitä tyydyttää ihan yhtä hyvin 


ellauri006.html on line 111: (Omar Khaijam)

ellauri006.html on line 153: Lihaksi tulee sana 


ellauri006.html on line 186: niin hartaasti se tahtoo palvoa 


ellauri006.html on line 205: Ihan mikä tahansa on parempi 


ellauri006.html on line 226: kaiken havaitseva tutka Mordorin. 


ellauri006.html on line 228: vanhan äijän oloinen tää kaveri, 


ellauri006.html on line 233: johon hartaat naiset voivat kiintyä, 


ellauri006.html on line 244: Jokainen meistä haluis jumalaksi 


ellauri006.html on line 268: tai raottavat hare haren ovea. 


ellauri006.html on line 286: vanhain kalavelkain maksusta, 


ellauri006.html on line 291: Israelin poikaa rahantuntevaa 


ellauri006.html on line 301: kunhan vuohta ei tarvi uhrata.

ellauri006.html on line 315: Silmä silmästä, hammas hampaasta 


ellauri006.html on line 318: Se on vanhanaikaista. 


ellauri006.html on line 319: Neandertaali oli vanhan liiton miehiä. 


ellauri006.html on line 342: sikahalvalla, tai anteeksi. 


ellauri006.html on line 364: Ei millään pahalla.

ellauri006.html on line 376:   Ei ole ihan pakko ottaa toisen kädestä 


ellauri006.html on line 386: Heittäydyn maahan niin rajusti ja nopeasti, että saan kaivaa kivensiruja poskestani. 

ellauri006.html on line 399: Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman.  (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)

ellauri006.html on line 401: Ei hitto, ei tää apinan pää tästä mihkään muutu. Aina samaa juonta sahaa ankat, oo-oo. Ja miten voiskaan olla muuten, apinan liskoaivot näät ohjaa toimintaa. Aina se vaan menee jakeluun. Aina se on yhtä mukavoo.

ellauri006.html on line 407: Ja sit on tää ihastus koneisiin laitteisiin vempeleisiin roboihin ja geenimanipuloituihin mutantteihin. Nää varsinkin on ajan merkkejä. Ne näkyy myös lasten videoissa. Niis jumalat on korvattu julmilla vehkeillä, tottelevaisilla roboteilla, söpöillä mutanttieläimillä joilla on bioniset jäsenet. (Miten niin korvattu? Sitähän ne jumalat on aina ollu, eri elukoita, superheroja.) Paw Patrol on ihan pahimmasta päästä koneuskontoa, apinan johtama koirapartio  muuttuu koneiksi. 

ellauri006.html on line 413:   (Amerikax ehkä Mousketoo-oo-ools?) josta saa valita ongelmiin sopivia powertools. Muikean hiiren, kaakattavan ankan, tollon neekerikoiran (aina saman aapan, vaikka muita eläimiä halventavissa  valepuvuissa) ainoax tehtäväx jää painaa nappia, rakentaa ohjeen mukaan tekolinnuille tekolin-lin-lin- lintulautoja muovipelikorteista, muovipilleistä tai ihan vaan muovista. Tvii, tvii! Tvi helvete.

ellauri006.html on line 420: Långben ska bygga en holk till lilla fågel Röd och hans mamma. Först försöker Långben bygga den av spelkort, sen av sugrör, innan han till slut hittar ett byggnadsmaterial som är tillräckligt starkt att stå emot luftdraget från Svarte Petters många blåsiga fritidsaktiviteter.

ellauri006.html on line 428: Minä teen Samarian kiviraunioksi kedolla, joka pannaan viinamäen ympäri, ja vieritän hänen kivensä laaksoon, ja särjen perustukseen asti maahan.

ellauri006.html on line 478: lihawat härjät kiersit minun ymbärins.

ellauri006.html on line 481: ja minun luuni owat caicki hajotetut

ellauri006.html on line 488: ja heittäwät minun hamestani arpa. 


ellauri006.html on line 518: ja muut pahat ja häijyt madot. 


ellauri006.html on line 540: Cosca hän hirmuises wihasans 


ellauri006.html on line 541: lähetti heidän secaans pahat engelit 


ellauri006.html on line 544: Hän päästi wihans heidän secaans 


ellauri006.html on line 548: Hän hajotta Canssat jotca mielelläns sotiwat. 


ellauri006.html on line 563: hän hajotta härmän nijncuin tuhwan. 


ellauri006.html on line 568: hän anda tuulens puhalda 


ellauri006.html on line 573: jotca waatiwat rahan tähden:

ellauri006.html on line 576: Polje maahan ne, jotka himoitsevat meidän hopeaamme.

ellauri006.html on line 587: Caicki jotca minua wihawat 


ellauri006.html on line 589: ja ajattelewat paha minua wastan.

ellauri006.html on line 604:  ja jotca minulle paha suowat 


ellauri006.html on line 621: MInä itkin ja paastoisin hartast 


ellauri006.html on line 638: he owat pahan elkiset 


ellauri006.html on line 664: ja sinun hirmuinen wihas käsittäkön heitä.

ellauri006.html on line 690:   nijncuin medzäs hacataisin. 


ellauri006.html on line 691: Ja hackawat ricki caicki hänen snickarin caunistuxen 


ellauri006.html on line 694: Meidän luum owat hajotetut haman helwettijn 


ellauri006.html on line 711: Tahdotcos sijs ijancaickisest olla wihainen meidän päällem  


ellauri006.html on line 715: Täällä alhalla maan päällä huudan minä sinua  


ellauri006.html on line 720: sillä wedet käywät haman minun sieluni asti. 


ellauri006.html on line 730: jotca ilman syytä minua wihawat. 


ellauri006.html on line 781: ja caicki pahantekiät heitäns nijn kerscawat? 


ellauri006.html on line 818: sinun wihas aicana HERra niele heitä wihasan 


ellauri006.html on line 823: että heidän pitä aina candaman ja paha kärsimän

ellauri006.html on line 838: jotca wihawat meitä. 


ellauri006.html on line 856: ja owat minulle sangen wihaiset. 


ellauri006.html on line 872: Wäärys siellä hallidze 


ellauri006.html on line 883: minun haldian 


ellauri006.html on line 897: murhamiehet ja pettäjät ei tule puoli ikääns.

ellauri006.html on line 904: Jumala särje heidän hambans heidän suuhuns 


ellauri006.html on line 905: murenna HERra nuoren Lejonin syömähambat. 


ellauri006.html on line 914: Sinä cuin maan lijcuttanut ja halaisnut olet 


ellauri006.html on line 916: joca nijn haljennut on.

ellauri006.html on line 926: ja hajotit ja olit wihainen 


ellauri006.html on line 932: Peitä minua pahain cocouxist 


ellauri006.html on line 933: pahaintekiäin kimbusta. 

ellauri006.html on line 936:  jotca minulle paha suowat. 


ellauri006.html on line 953: Pidäiskö sijs sen turhan oleman 


ellauri006.html on line 982:   ja olet nijn hirmuisesta wihainen 


ellauri006.html on line 997:  ja jumalattomille: älkät wallan päälle haastaco. 


ellauri006.html on line 998: Älkät nijn paljo haastaco teidän waldan päälle 


ellauri006.html on line 1013: coscas wihastut?

ellauri006.html on line 1035: hän lyö heitä tulella alas sywähän maahan 


ellauri006.html on line 1070: Sinä särjet hahdet meresä itätuulella.

ellauri006.html on line 1072: Cuitengin sano HERra: minä haen muutamat lihawista 


ellauri006.html on line 1073: meren sywydestä minä muutamita haen.

ellauri006.html on line 1075: Ja hän weti minun ulos sijtä hirmuisesta haudasta 


ellauri006.html on line 1094: wanhat nuorten cansa 


ellauri006.html on line 1109: ja ihastucat Jumalalle 


ellauri006.html on line 1131: Jumala astui ihastuxella ylös 


ellauri006.html on line 1140: Jumalan rattaita on monda tuhatta kerta tuhat.

ellauri006.html on line 1153: Corwen asuwaiset owat myös lihawat että he tiuckuwat 


ellauri006.html on line 1157: nijn että sijtä ihastutan ja lauletan.

ellauri006.html on line 1159: Lihawat polttouhrit minä teen sinulle poldetuista oinaista 


ellauri006.html on line 1163: ja sinun polttouhris olcon lihawat. Sela.

ellauri006.html on line 1206:  ja wanhat tapauxet mainidzen.

ellauri006.html on line 1212:   Ja minun wanhudesani ja harmaxi tulduani 


ellauri006.html on line 1219:   Se on turha että te warhain nouset 


ellauri006.html on line 1251:   Sit käy köpelösti: jehowa ja saatana lyö wetoa, kirooko jopi jumalan, jos siltä viedään kaikki. (Jopilta ei kysytä, se on pelkkä pelinappula.) Jumala panee rahat likoon jopin puolesta, on se sen verran luottokaveri. Saatana saa wapaat kädet, paizi jopia ei tapeta. Ei kiusallakaan. 

ellauri006.html on line 1253:   Ensin saatana wie siltä mammonan ml perheen, ja kun se ei tehoa, vielä terweyden, siitä tulee ihan rupinen. Waimo sille jää. Tosi hirweää.

ellauri006.html on line 1257:   Tää on teodikean vanha pähkinä. Eli mix hyville voi käydä kehnosti, ja pahat senkun porskuttaa? Tää on teologian perusongelmia, lukuisien muiden ohessa. Taas kerran orawat nähtäwästi puhuu ristiin, waikka ristiä ei ollut teologisessa mielessä wielä edes kexitty.

ellauri006.html on line 1277: Elifas lohduttaa: wiha tappaa tyhmän, ja ryöwärit ahmaavat hänen kalunsa. Jopi, olet munaton. 


ellauri006.html on line 1279: Högt Bildad har ytterligare en idé: Månne domarn förvränger rätten med beråd? Det kan vara kärt för honom att förtrycka dej. Job, du är dum. 

ellauri006.html on line 1281: Job kärmistyy. Hurskasta ja vakaata pilkataan! Wanhoilla on taito, ja pitkä-ikäisillä ymmärrys. Paizi dementeillä. Se ihan suutahtaa. Jospa woisitte juuri olla ääneti! En ole halwempi teitä, waikka rupisempi. Sen waan tiedän, että hurskas olen. 

ellauri006.html on line 1286: Pilvi raukee ja menee pois: samoin se, joka menee alas hautaan, ei nouse sieltä ylös. Eikä palaja jälleen huoneeseensa, ei hänen sijansa häntä enää tunne. 

ellauri006.html on line 1288: Päiväni ovat menneet nopeammin kuin juoxija; ne ovat paenneet, eivätkä mitään hyvää nähneet. Ne ovat menneet pois kuin joutuva haaxi; kuin kotka lentää ruualle.

ellauri006.html on line 1290: Oishan se kivaa, jos vois vesoa kannosta uudestaan kuin puu, sit ei niin harmittaisi, et nykyinen elinkautinen on näin paska. Mut kun ei niin ei. Tästä lähtee kuitenkin se toisen yrityxen aate kehittymään:

ellauri006.html on line 1294: Mut jopi ei ole tyhmä, se huomaa catch-22:n: ei riitä vaihtoehtoinen elämä, sen pitäis olla jatkoa tähän edelliseen, muuten se on yhtä tyhjän kaa. Owatko hänen lapsensa kunniassa, sitä ei hän tiedä; wai ovatko he ylenkazeessa, sitä hän ei ymmärrä.  Buddhalaiset älkööt waiwautuko. 

ellauri006.html on line 1296: Hizi jopi, onko oltawa niin izekäs? Anna lasten olla lapsia, ja elää oma elinkautisensa, ei se sulle enää kuulu. Onhan nekin vesoja, eikä puukaan tiedä, menestyykö ne.

ellauri006.html on line 1298: Tosin jopin lapset on jo listitty, et revi siitä. Mut onhan sillä vaimo. Ai jaa, jopihan on munaton, tai ainaskin, munat rupiset. Sittenhän on game over. Mut äläpäs nuolaise ennenkuin tipahtaa, tätä on monta episodia vielä jälellä.

ellauri006.html on line 1302: Elifas sanoo et jopi puhuu vazasta ja ruskealla tuulella. Elefantti on viisaampi kuin jopi, sen isä on vahvempi ja harmaampi kuin jopin isä. Älä jopi uhkaile siinä kepillä: wäkiwaltaisella on paska loppu, häwittäjät tulee hänen päällensä, ja heidän wazansa walmistaa petoxen. Kananmunanhaisewan. 

ellauri006.html on line 1304: Job: Te olette kaicki häijyt lohduttajat! Eikö loppua tule näille puheille? Ja jumala, jos olet kuulolla, sinä olet tehnyt minut ryppyisexi ja laihaxi. Ei kiwaa. Ompelin säkin nahan päälle, sarwikin on tomussa. Hauta odottaa, siellä saan kohta pimeässä maata. Mun isäni on mätä, ja äiti, siskot matoja. Mullassa on mulla seuraa.

ellauri006.html on line 1306: Bildad: Allt det här beträffar bara ogudaktiga. Hans minne dör bort utur landet, han får inga gatunamn, han får ej barn och blomma bland sitt folk.

ellauri006.html on line 1310:   Lukuun 19 mennessä kaverit on jo 10x pilkanneet jopia, jopin laskun mukaan. Pöyhistelijät. Jopi on ihan yxin. Ei parjaa enaa elamassa. Se ei ole tyydyttäwää, lähimmäiset wälttäwät, ja ystävät on heikon unohtaneet (paitsi te paskiaiset).  Huonekuntaiset ja piiat pitää vieraana. Huusin Eeditiä, eikä hän wastannut minulle, minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani, tai konkkaa ize keittiöön. Waimo wieroo pahanhajuista henkeäni, ja minun täytyy palvella lapsiani.

ellauri006.html on line 1314: Toista oli ennen (luku 29): pesin izeni rieskalla, kallio vuodatti minulle öljypuroja kuin saudisheikeille. Koska menin kaupungin porteille ja annoin valmistaa istuimeni kujille, niin nuoret pakenivat piiloon, ja wanhat nousi seisomaan; ylimmäiset lakkasivat puhumasta ja panivat kätensä suunsa päälle, ruhtinasten ääni salpausi ja heidän kielensä tarttui suun lakeen. Olin oikea silverbäkki. Nyt bäkissä on pelkkää rupea. 

ellauri006.html on line 1316: No, jopi uskoo et se pääsee vielä nahastaan ja lihasta ja näkee loppupeleissä omin silmin jumalan. (Silmät vaan siis jää? Mites se ruumiin ylösnousemus, hei kristityt?) Tää kohta on painettu lihavalla kuvaraamatussa, kert täs on tää ylösnousuidea eka kertaa mustaa valkoisella, vaikka ollaan vielä vanhan liiton miehiä. Tän hokas ehkä ekax Hipon Agustin, tuo katolisen kirkon behemotti, hippopotamus sen sohwassa.

ellauri006.html on line 1318:   20 Soofar naemasta päästyään sättii taas jumalattomia. (Hauska tietää: Yönäkö tarkoitti ennen unta, ei ajokorttiin vaadittavaa kykyä.) Sofar sogood, mut mixihän, tää on ihan pointin vierestä. Ei jopi sitä tahdo kuulla. 

ellauri006.html on line 1319:   Tosi pahanilkisesti kuvailee, kuinka köpelösti uskottoman käy. Tässä genressä on jutkut hyviä. Jopilla on samanlaisia. Kuitenkin se kehtaa kehuskella 31:29, että se ei muka iloize wihollisen onnettomuudesta. Hahaa. Uskokoon ken haluaa.

ellauri006.html on line 1323: Vilautetaan kristittyjen loppuratkaisua: veri punnitaan vasta kuoleman jälkeisissä loppupeleissä, ei täällä maan päällisissä alkuerissä. Kristityistä se on ainoo keino saada tolkku teodikeasta. Peli ei ole vielä pelattu, odottakaahan jumalattomat! Hyppikää te täällä, me päästään palkinnoille pilvilampaina. Ja teille käy siellä niin maan huonosti! Se on vaan reilua. On yllettävä tasoihin, ja joholle.

ellauri006.html on line 1325: 22 Veli Elefantti muistuttelee ikäwästi jopia, ettei se nyt ihan niin synnitön ole ollut. Tulihan sitä tehdyxi yhtä ja toista pikku wääryyttä: otti pantin weljeltä ilman syytä, riisu waatteen alastomalta (no ei se sitten ihan naku ollut), ei antanut wäsyneelle wettä juoda, kielsi isowaiselta leiwän, suosi isoisia, ajoi lesket tyköänsä pussit tyhjinä ja taittoi orpoin käsiwarret. Aika paska jutku saituri ize asiassa, jos tää on kaikki totta.

ellauri006.html on line 1329: 24 Ei tää nyt vielä ihan selvää pässinlihaa ole jopille, kyllä se vielä ihmelettää maailman menoa, mix kaikenlaiset konnat menestyy, ja kiltit kuten jopi raapii rupia. Sattuvia kielikuvia:

ellauri006.html on line 1337: Bildad har ganska lite at säja, kanske därför att han hör till den svenskatalande minoriteten. Han syftar till ärkesynden, men tiden är inte mör för den, ty det finns ingen frälsare på sikt än så länge. Job poängterar att hans bidrag inte är till någon hjälp.

ellauri006.html on line 1339: Sitä vähän ihmettelen, että onx jopin ja sen kavereiden välillä jotain teologista nokkapokkaa? Tällainen maallikko ei kyllä huomaa mitään eroa. Samaa paskaa kuulostavat jauhavan koko porukka. Kättä päähän ajatus on elintärkeä: jos ei jengi usko, että pahat teot palkitaan peppusaunalla hurskaan kääriessä voitot, ei mistään tule mitään, ei tarvittaisi koko uskontoa. Se että se ei näytä oikein toimivan, on ongelman ydin, ja sitä nää naavaparrat koittaa nyt selitellä parhain päin.

ellauri006.html on line 1341:   Jotain vikaa niissä täytyy olla, kerta lopussa jopi saa lampaankyljyxet ja naudanlihapihwit, ja muut artistit saawat maxaa lystin. (spoilerivaroitus)

ellauri006.html on line 1343:   Jopin kirjassa on paljolti samoja matskuja kuin sananlaskuissa ja psalttarissa. Onkohan ne kirjoitettu samoihin aikoihin. Ainaskin samaa Ketuvim osastoa. Fiktiota. Jahwen kirjaston wiisausosastoa, itseapua. Vähänkun Paolo Coelho, pykälää vähemmän sitovaa kuin virallinen ilmoitus.

ellauri006.html on line 1345:   29 Jopi voi ite totistaa, et se oli tosi kiltti ennen: se ilahutti leskein sydämiä, ja puki hurskauden päällensä kuin hameen. Se oli sokean silmä ja ontuvan jalka. Nyt sillä on ne.

ellauri006.html on line 1347: Ihan oikein sille, sanois Luukasa, se kommari. Vähän tasoitusta sentään. 7000 kamelia ei mee noin vaan perseensilmästä. Mut tää ei ole teodikeaa, se on ihan eri asia. Jahwe ei arwosta tasa-arwoa, se on sille osa ongelmaa, eikä ratkaisu. Parempien pitäiskin saada hankittua hajurako pahoihin. 

ellauri006.html on line 1349: Jopi oli köyhäin isä (uskotaan, varmaan useiden), ja tuntemattoman asian se tutki witusti. Eikun wisusti, lukivirhe. (Tutun kuwaraamattu on fraktuuraa.) Se särki wäärän syömähampaat ja otti saaliin hänen hampaistansa. Varmaan otti kultahampaat talteen HY:n tavalla. Minä naurahdin alaisten puoleen, kun ne oli epätoivoiset, eiwätkä he koskaan pimentäneet iloisia kaswojani. Minun sanani jälkeen ei yxikään enää puhunut. Ugh. Olen puhunut. Näitä näki yliopistollakin. Nilkkejä.

ellauri006.html on line 1351: 30 Vali vali. Nyt minua nuoremmat naurawat minua, joitten isiä en minä olisi pannut edes laumani koirain sekaan. Jobin sukulaisistako on puhe? Jotka kiljuvat pensasten keskellä syöden saviheiniä ja kinsteripensaan juuria. Jopista on tullut niiden juttu, ne sylkevät sen silmiin. Oikealla puolellani nousee kakaroita, jotka pyytävät minua kompastumaan. Nakertajani eivät saa lepoa. Hän on wyöttänyt minut kuin hameeni päänlävellä. Olen käärmeitten weli, räähkälintuin kumppani.

ellauri006.html on line 1353: Luvussa 31 jopi puhuu panopuuhista. Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten kazoisi neitseen puoleen. Vaan liekö pitänyt se välipuhe. No ainakaan ne ei kazo enää muhun, kun oon näin rupinen. No jos oiskin joskus käynyt hullusti, ja sydämeni lähti waimon perään, ja wäijyin lähimmäisen owella, niin jauhakoon waimoni vastaavasti toiselle ja muut maatkoot hänet. Wuoroinhan sitä wieraissa käydään, saadaan toinen toisiltamme. Mitä pahaa siinä muuten on jos waimo ei oo warattu, kohdustahan me ollaan molemmat, se on vaan kohtuullista. Oisinko kieltänyt tarwitsewaisilta mitä he pyytävät? Oisinko antanut leskein silmäin hiweltyä, hiwelemättä myös takapuolia? Exs se ole ookoo et orwon lanne on mua siunannut, kun se sai lämmitellä mun lammasnahoissa? Hoitelin sen kuin omat sukulaiseni.

ellauri006.html on line 1359:   Puheenwuoro! huutaa El Luihu. Se on niin täynnä sanoja, että henki ahdistaa sen vazaa. Kohta paukahtaa, perästä kuuluu kuin uudesta leilistä. No El Luihun idea on, et voishan joku enkeli, yxi tuhansista, tulla wälimiehexi, ja maxaa ihmisten puolesta. Eli siis tää syntipukkiajatus, johka kristityt sitten panosti, ja edelleen jalosti. Mut tää on vaan heitto, ei sitä työstetä. 

ellauri006.html on line 1361: El Luihu terottaa taas, että wika ei voi olla jumalassa, se ei tee wirheitä, määritelmän mukaan. Se on aina oikeassa, se on asiakas, jolle me tuotetaan palveluita. Ei kannata waltaherroille öykkäröidä, ne on oikeassa, koska oikeus on ne ize. Ei korkeinta oikeutta voi haastaa enää minnekkään, paizi ehkä EU-tuomioistuimeen, mut meillä jutkuilla ei sellaista ole. Ei tää ole mikään Montesquieun vallan kolmijakomesta, vaan kaikki oikeudet on yhdellä ja samalla diktaattorilla. Hänen viimeinen sanansa on laki.

ellauri006.html on line 1363: Ja (sanoo El Luihu) turhaan kiroot jumalaa, ei siihen satu. Ei sitä kiusaa paskan vertaa jos sa valitat, se tekee niinkuin sitä lystää. Sille on ihan sama onko sulla kivaa vaiko ei. Toiset ihmiset voi siitä välittää, välitä säkin siis niistä. Tää jumalasoopa on vaan silmiin saippuaa, turhaa koruompelua. (No ei El Luihu ihan tä sanonut, kuhan tulkkasin.)

ellauri006.html on line 1365: 36 Wenaa wähä, jatkaa El Luihu. Sillä on vielä jotain sanomista. Leili ei ole tyhjä, vielä riittää paukkuja. Ei siellä enää kyllä ole yhtään uutta pointtia, niitä entisiä se tolkuttaa toisilla sanoilla, eli kohtia 1 ja 2 teodikean lyhyellä listalla. Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä. No voishan tässä olla se pointti, ettei termiittiapinat ole missään erikoisasemassa, kert jumalalla on niin paljon duunia. Siis deistinen pelitapa 6. 

ellauri006.html on line 1367: Mut ei vaitiskaan, ei voi olla, israelin pojat on sen suosikkeja, se on sanottu tuhannesti toisaalla?

ellauri006.html on line 1374: Itte asiassa aika moneen jehovan tenttikysymyxistä termiittiapinalla on tänään jonkinlainen vastaus, ei ehkä täydet viisi pistettä, mut läpimenoon riittävät. Oletko tullut lumen warapesille? No onhan se, se on melkein sulattanut ne. Taidatko korottaa äänesi pilviin, että weden paljous sut peittäisi? Taidatko lähettää pitkäisen leimauxet matkaan ja sanomaan sinulle: tässä olemme? Joo sitähän tässä ollaan tekemässä, pilvet on täynnä viestisatelliitteja, lasertykit leimahtelee, ja vesi nousee. Kuka on niin taitawa, että hän pilwet taitaa lukea? No termiittiapinat, ilmastoennusteet on ikävänkin selviä.

ellauri006.html on line 1376: Taidatko ajaa jalopeuralle saaliinsa? Ja rawita nuoret jalopeurat?  Helppo, niistä taitaa enemmistö olla eläintarhoissa, loput on ammuttu ja syöty, tai ripustettu seinälle. Kuka walmistaa kaarneelle ruuan? Taas termiittiapinat, niiden roskixista ne ryöstää nakkeja. Tiedätkö koska mezäwuohet poikiwat, tahi oletko hawainnut peurain synnytyskipuja? Tottakai, luontovideoista ne voi kattoa, tai netistä. Mut nää ihmeellinen luonto-kysymyxet on enempi retorisia. Yxisarwisen valjastus jää auki, se on yhtä sadunomainen kuin ize jehowa. Kummastakaan ei ole varmaa ewidenssiä. Ehkä ne on sama asia? Yxisarvinen tuikkaa jalkoväliin kaxisarvista. Sarviaisen salaisuus, laivalastillinen malspiikkia.

ellauri006.html on line 1382: Seuraawat kysymykset tuulispäästä käsin saattaa waikuttaa wähän epixiltä: Onx sulla yhtä paljon habaa kuin mulla? Onko sinulla käsiwarsi niinkuin jumalalla? ja taidatko yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa? Pitäisikö sinun minun tuomioni tyhjäxi tekemän, ja minua wääräxi soimaaman, ollaxesi ize wanhurskaana?  Sinun ja minkä armeijan? Mut näinhän se just on: tasapäinen oikeus on vaan tasaväkisten oikeutta, sillä oikeus on aina wahwimman. Ei se ole mikään ajatuswirhe, niin se nimenomaan on. Tää on wiiden pisteen wastaus 4 Jobin kirjassa. 

ellauri006.html on line 1384: 40 Tässä kohen marssitetaan esiin Behemot, kuvaraamatussa wirtahepo, jolla oli valtavan kokoinen kalu. Näytä dorkalle palaa, niin se hiljenee. Pystytkös sille panemaan päihin? No, wirtahewosetkin wiruu eläintarhassa. Walaat olis wielä isompia, ja niiden kalu apinan kokoinen, mut nekin on melkein tapettu. Ja krokodiileista tehdään kenkiä.

ellauri006.html on line 1385: 
han"/>

ellauri006.html on line 1386:   41. Herra puhuu jobille laweammalta krokodiilista. Tää krokodiili on alkutextissä nimeltään han">Lewiathan. Vähän kuin Moby Dickin valkoinen valas, albiino kaskelotti, hammasvalas. Se oli ilkeä. Vastusti pidätystä. Söi Ahabilta keskijalan, dick suussa hammasteli sille. Kapu jahtas sitä purjelaivalla kuin porsasta. Nyt ei Dickillä olis enää mitään mahkuja japsulaisen valaskonttilaivan kyljessä. GPS paljastas hetkessä sen sijainnin. Mun tutkit herra tarkasti. Varustat parasta ennen leimalla kuin Wagner wanhemman, Viivin sian isävainajan.

ellauri006.html on line 1388:   Pitäskö tässä pelätä? Must alkaa tuntua, ettei tää tuulispää tule ihan ratki taivaasta, vaan ehkä äskeisen El Luihun leilistä. Sen werran kämästä on pölinää. Tolkien-leffoissakin on paremmat efektit. Tää on kyllä aika säälittävää. No, kun tää kyhättiin 2500v sitten, ei digiefekteistä ollut tietoa. Pelästyttiin vähemmästäkin. Vaik efektiivisesti pelottavin eläin oli jo silloin tiedossa, sama siis kuin nyt.

ellauri006.html on line 1390: No jopia se pelottaa, jopi kauhistuu, ja katuu puheitaan. Se tuhisee nyt tomussa, ja pyytää lisäinfoa. Elifas et co. saa ansaitusti tuulispäältä satikutia. Vähän hämäräxi jää, mitä ne sanoi väärin. Ehkä ne vaan ei työntäneet kärsää tomuun yhtä syvälle kun Jopi, ei tehneet yhtä perusteellista jopia. Rangaistuxexi ne saa uhrata seizemän mullia ja saman werran oinaita, ja suosikkipoika jopi saa ne grillata (plus parhaat palat).

ellauri006.html on line 1392: Niinkuin jokaisessa hyvässä sadussa, jopin onni kääntyi nyt, kun se oli rukoillut (aterioinut mielikuvitusystävänsä seurassa) näin kaverien puolesta. Kaikki sukulaiset tuli paukuttamaan ruvettomaan selkään, niistä jokainen toi muassaan yhden rahan ja yhden kultarenkaan, arvo yht. (ei sanottu). Jopi sai kaiken kaxinkertaisesti takaisin, eli 

ellauri006.html on line 1399: Poikia ja tyttäriä tulee uudet 7 ja 3. Ei sentään 14 ja 6. Tarina ei kerro onko waimoja nyt 2. Jos ei, naisparka. Tyttöjen nimet oli Jemina, Ketsia, ja Kerenhapuk. Kaksi ensimmäistä nimeä on tawallisia etenkin mustilla, kolmas harwinaisempi. Kuka nyt haluaisi olla Kerenhapuk. Puritaaneilla oli Kerenhapukkeja, vaikka ne pahexuivat meikkiä. (Nimen merkitys on meikkilaatikko). Poldarkissa oli sen niminen vähän huorahtava mustalainen tyttö.

ellauri006.html on line 1405:   Aiheesta lisää: Gregorius Magnuxen magnum opus Magna moralia on 35-osainen kommentaari tähän. Good job Greg! Kurkkasin sitä. Greg märehtii textin jokaikistä sanaa kuin lehmä kustakin neljästä mahasta noussutta märepalaa. Ensin historiallisesti, sitten allegorisesti, sitten moraalisesti. Järisyttävää pilkunnussintaa. Siihen tiedemiesten aika silloin meni. Nyt tähän.

ellauri006.html on line 1412:   minulta vaan tippui maahan hieno monokkeli."

ellauri006.html on line 1422: Verimuurahaisten kuningatar menee mustiaisten pesään ja tappaa mustan kuningattaren. Mustiaiset palvelee vierasta herratarta kuten omaansa, kiltteinä lastenhoitajina kasvattaa sille jälkikasvua. Pesä on pääasia, sille ollaan mutiaiset lojaaleja.

ellauri006.html on line 1426:   Epsanjalaisessa saippuassa nilkkimäinen Agustin peukuttaa säätyä, sen pirkkomainen aatelinen rouva sukua, sen poika hulttio kavereita, naisia ja maatilaa, kuikelo tasavaltalainen naisasianainen samaa sukupuolta, mukiloitu nahkalippis puoluetta, jalkapuoli solttu isänmaata, huonosti saxaxi laulava kapakkalintu pimpsaa ja/tai rahaa. Botoxihuuli mirri Mersu ja nousukasmainen Aleksandra kilpailee piipunrassin aatelispojan kikkelistä. Jyrsijännäköinen palvelustyttö haikailee munaa kurjenoloiselta apupojalta. Tää on moraliteetti. Klisheinen pukudraama. Kaikki on ilmeitä myöten rutiinia. Koko porukka on ällöjä. Just tätä onkin moraali. Hyviä tapoja. Meemejä. Bienseance. Raaputa sitä vähän, näät apinoiden irvistyksiä. 

ellauri006.html on line 1437: kives- vaiko rahapussi, 


ellauri006.html on line 1458: 
Mut mikä pesä? Minkä yksikön itsekäs etu on se oikea? Siihen on eri aikoina ollut eri kannanottoja.  Neandertaalille se lie ollut omat  geenit,  lisääntymisyksikkö joku aika pieni, oma toteemi. Jutkuille se oli jaakon poikain geenipooli, beth israel. Jesse globalisaatiota peukutti, kaikki saman lajin apinat on lähimmäisiä. Neandertaalithan oli jo  ajat sitten sukupuuttoon  tapettu.  

ellauri006.html on line 1465: lapsista ja lapsenlapsista, ja  samalla toivoa, että muut nää termiittiapinat lakkais sikiämästä niin maan silmittömästi. Se on johdonmukaista ja ristiriidatonta darwinismia, ei siinä missään kohtaa sanota pee ja ei pee.  Se on ristiriidassa vaan jessen opin kaa, kultaisen säännön, et kaikki ja vaan ihmiset ois samalla viivalla. Mut jesse onkin musta perseestä noin kokonaisuutena, vaik onhan sillä hyviäkin pointteja.

ellauri006.html on line 1469: Heikkous (jos se nyt on heikkous etiikalle, joka on vaan toive, ei toimintaohje)  tässä mun (ja miljoonien muiden) moraalissa on et se ei voi olla mikään kantin kategorinen imperatiivi. Mut Kant olikin täys ääliö, anaalinen harppisaku. Jos kaikki seisoskelee kadunkulmissa, ei kukaan pääse kulkemaan. Kun kaikki koittaa lisääntyä  yhtä aikaa, maa täyttyy.  Mut minkäs teet, en mäkään haluu uhrautua muiden puolesta, katella vierestä kun muut porskuttaa. Sotaa tää on, ja isompi sota tulee, kun resut loppuu. Darwinista se on ihan ookoo. Taistellaan olemassaolosta, hymysuin tai hampaat irvessä, ihan sama.

ellauri006.html on line 1482:   When many people hear that unicorns are mentioned in the Bible, they imagine the mythical unicorn with a flowing mane and a sparkling horn. But, that image of the unicorn is only fantasy. Unicorns are mentioned in the Bible – in fact, they are mentioned in the Bible in nine times. But, before you rush off to check it out for yourself you need to know that the word unicorn only occurs the in the Authorized King James Version of the Bible, which means if you have a modern Bible, another word has probably been substituted for unicorn to distinguish the unicorns mentioned in the Bible  from the mythical ones.

ellauri006.html on line 1492:     We understand. You're not here for the ads, but seeking your soul's salvation. Wrong, friend, ads are just what you are here for, and for our remuneration. Ads help us keep the lights on and provide great Christian content for free. You have some software that's blocking ads turned on, so if you could please choose one of the following donations to keep supporting BibleStudyTools we'd really appreciate it. So will Google, our redeemer. And watch those ads too, and buy the stuff, it's our livelihood. Take it from us, it's morally good, God likes it. Kijtof. 

ellauri006.html on line 1506:   joutui pahaan kolariin 


ellauri006.html on line 1540: johan nyt on markkinat mut 


ellauri006.html on line 1541: huomenna vihan päivä. 


ellauri006.html on line 1551: Takapihan pakkasessa 


ellauri006.html on line 1557: Katsomossa kohahti 


ellauri006.html on line 1573: kiristyykö hampaat 


ellauri006.html on line 1611:   Kaksi vuosituhatta 


ellauri006.html on line 1613:   Paha yskä 


ellauri006.html on line 1616: Shakespearen päivinä 


ellauri006.html on line 1633: Turhaan ei aikaamme tuhlata tarvis 


ellauri006.html on line 1660: And that's to laugh and smile and dance and sing. 


ellauri006.html on line 1663: Just purse your lips and whistle - that's the thing.

ellauri006.html on line 1670: Enjoy it - it's your last chance anyhow.

ellauri006.html on line 1679: Just remember that the last laugh is on you.

ellauri006.html on line 1682: Worse things happen at sea, you know. 


ellauri006.html on line 1684: I mean - what have you got to lose? 


ellauri006.html on line 1687: What have you lost? Nothing! 

ellauri006.html on line 1698: Ihan noin huutamalla, sun käskystä. 


ellauri006.html on line 1705: jolla on päässä sarvet, hiilihanko kädessä.

ellauri006.html on line 1707: Onko se hyvä asia vai paha, 


ellauri006.html on line 1713: Iäistä rauhaa ootko vailla 


ellauri006.html on line 1722: Se tarjoo sekä jännitystä että rauhaa. 

ellauri006.html on line 1730: Ja lada samaraan, ladan ainoaan kopioon, meidän autoomme. Joka ideoitiin venäjällä, syntyi ladatehtaasta, kärsi mitsubishin aikana, renkaat tyhjennettiin, sammui, ja työnnettiin, liukui alas mäkeä, nousi maanantaina kuopasta, ajoi ylös mäkeä (!), on parkkeerattuna ladan, auton kaikkiosaavan oikealle puolelle, ja on sieltä tuleva huoltoon maahantuojalle.


ellauri006.html on line 1737:   Sain tän banaanikirjaston pokkarin isosiskolta. Kirjan juoni ja moraali on seuraava. Läpimätä mutta sentimentaalinen lakimies Charlie huijaa kaverinsa kanssa mafiosoa, ansaitsee hirmu läjän massia sen selän takana. Tarkoitus on lähtä karkuun jouluaattona. Suunnitelma komplisoituu, Charlie "joutuu" tappamaan lähes kaikki muut juonessa olijat, paitsi tyhmää pornoklubin pokea, joka katuu katkottuaan ilkeeltä juipilta kaikki sormet. Poke joutui lapsenvahdix kun sen äiti ja isäpuoli lähti matkailuautolla katolisten jouluhuvipuistoretkelle.

ellauri006.html on line 1739:   Monien huvittavien kommellusten jälkeen Charlie pääsee matkaan rahoineen kohti onnea, mutta kääntyy auttaman tien päällä kahta vanhusta, joilta pääsi karavaanarista pensa loppumaan. Joulumielestänsä tyytyväisenä se jää tienviereen vielä kuselle. Hölmö kuskivanhus peruuttaa epähuomiossa sen ylize. Vanhuxet on pahoillaan, kunnes löytää Charlien autosta sen miljoonat.  Hyvillään ne pakkaa ruumiin pressuun ja jatkaa matkaa joulupyhiin vaelluxelle.

ellauri006.html on line 1741:   Mitä tästä opimme? Jos tahdot ykköspersoonasi asian sä olla ajaja, älä lipsu, pysy kovana. Altruismista voi tulla yxinomaan lisäharmeja. Aika samanlainen näyttää olevan epsanjalaisen aippuan Republica filosofia.

ellauri006.html on line 1747:   Ei tässä ole mitään outoa, kidutus ja tappaminen on ihan ok, kunhan siinä noudatetaan sovittuja tapoja. Sekin on vaan osa termiittiapinoiden arkipäivää. Kuin myös sen kauhistelu, varsinkin kun uhrien joukossa on meikäläisiä. "Uhreissa ei tiettävästi ollut suomalaisia." Puh, läheltä piti, olihan siellä kai jokunen muu pohjoismaalainen. Hirviöitä! 

ellauri006.html on line 1756: - Että minua haluttaisi saada tuo perkeleen rumpalipoika kouriini, baarimies sanoi. Vääntäisin siltä niskat nurin. Param pa pam pam. 


ellauri006.html on line 1757: - Et pidä sitä kaikkien aikojen parhaana joululauluna? 


ellauri006.html on line 1759: Ihmiset kuulevat sitä kaiken päivää radiossa, marketissa, ostarissa, ja kun he sitten tulevat baariin, niin eivät ne halua kuulla sitä samaa skeidaa yhtään enempää. Etenkään mitään pikku helvetin rumpalipoikaa. 


ellauri006.html on line 1766:       "The Little Drummer Boy" (originally known as "Carol of the Drum") is a popular Christmas song written by the American classical music composer and teacher Katherine Kennicott Davis in 1941 based upon a traditional Czech song, Tluče bubeníček. First recorded in 1951 by the Trapp Family Singers, the song was further popularized by a 1958 recording by the Harry Simeone Chorale; the Simeone version was re-released successfully for several years and the song has been recorded many times since.

ellauri006.html on line 1775:     play soldiers, we have flints and bayonets,


ellauri006.html on line 1805: sen on paha olla maassa. Se putoo maalisankoon, 


ellauri006.html on line 1811: Se on nyt paha luontojaan, kun jauhaa jyviä, 


ellauri006.html on line 1825: Siitä kaikki harmit alkoi koko pallolle.

ellauri006.html on line 1838: Vai ettekö tiedä, veikkoset, puhun nimittäin lakia tunteville (=jutkuille) että laki hallizee ihmistä sevverran aikaa kun se elää? Sillä miehen alainen nainen annetaan lailla elävälle miehelle; vaan jos mies kuolee, laki vapauttaa sen  miehestä. Kun taas miehen eläessä se tottelee nimeä avionrikkoja  jos menee toiselle miehelle; Niin että veikkoseni, myös te olette kuolleet laillisesti Krissen ruumiin läpitte; mennäxenne toiselle, kuolleista nousseelle; (vaikka ette ole naisia, mutta unohdetaan nyt se), jotta hedelmöityisimme jumalalle. Sillä näät olimme lihassa, lain mukaisten rikkomusten kolauxet toimahtivat kaluissamme hedelmöittääxeen kuolevaisia.

ellauri006.html on line 1842: Mitäs nyt, kysymme: onko laki erehdys? ei helkkarissa, erehdystähän en tunnistaisi paizi lain läpitte. Enkä edes tuntisi halua ellei laki sanoisi: älä halua! Siitä alkuvauhdin ottaen kerta kiellon päälle lähti kaikki halu mussa  liikkeelle; ilman lakia näät jää erehdys hämäräxi.

ellauri006.html on line 1845: Sillä ei kai kuolema ollut mulle hyväxi? No ei kai! Mutta erehdys, jotta vaikuttaisi erehdyxeltä, hyvän tähden aiheuttaa mulle kuoleman, jotta tulisi ihan über selvän erheellisexi näin lain kautta toi erhetys.

ellauri006.html on line 1847: Tiedämme näät että laki on pneumaattinen, mä taas olen lihaisa, erhetyxen myymä.

ellauri006.html on line 1848: Sillä mä en tiedä mitä saan aikasex, mä nimittäin puuhaan sitä mitä mä en tahdo, ja teen sitä mitä vihaan.

ellauri006.html on line 1849: Jos taas teen mitä en halua, niin nyökytän kyllä laille eze on hyvä. Vaan en minä silloin sitä enää tee vaan mussa asuva harha. Sillä mä tiedän ettei mussa ts. mun lihassa ole hyvää.

ellauri006.html on line 1850: Sillä haluuminen on mun sylissä ihan liimalla, kauniin aikaansaanti ei. En näät tee hyvää jota tahdon, vaan pahaa mitä en tahdo, sitä puuhaan. Jos näät teen mitä en tahdo, niin en minä enää tee sitä vaan mussa elelevä harha. Löydän siis lain sille etmä haluun tehdä hyvää, nim. et mun sylissä on paha, mä näät tykkään kyllä jumalan laista ihmisten sisällä, mutta näen toisen lain mun jäsenissä joka taistelee mun järjen lakia vastaan, joka häpäisee mut mun jäsenissä olevalla erehdyxen lailla. (Sanoin tän vähän sekavasti toisto tyylikeinona mutta ehkä saatte pointin.)

ellauri006.html on line 1853: järjellä orjailen jumalan laille, mutta lihalla erehdyxen laille. Taivaan isä on paha poliisi, ja jeesus hyvä. Näillä mennään. Kiitos. 

ellauri007.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri007.html on line 28: (Domprost Karl Gustaf Barkman, vid hans grav)

ellauri007.html on line 39: myös sinä, yhtä paha, saat 


ellauri007.html on line 49: Talvi tekee parhaansa 


ellauri007.html on line 60: Aamuvarhaisella 


ellauri007.html on line 72: vanha sarana. 


ellauri007.html on line 84: Haikara puhaltaa pulloon. 


ellauri007.html on line 101: Paha silmä on pannut sinut merkille.

ellauri007.html on line 111: joku niistä oli nähty pihalla. 


ellauri007.html on line 118: Valkoposkihanhista on paljon harmia. 


ellauri007.html on line 119: Emme voi nurmikolla pitää piknikkiä rauhassa, 


ellauri007.html on line 120: syödä runsaita eväitämme linnun laihassa ruuassa. 


ellauri007.html on line 121: Onhan meillä ihmisilläkin kai jotain oikeuksia. 


ellauri007.html on line 122: Ole hyvä hanhi, käännä toinen poski lähimmäiselle. 


ellauri007.html on line 134: Tuhat porsasta menehtyi tulipalossa, se oli vahinko. 


ellauri007.html on line 135: Toinen tuhat kärsi savuvahinkoja. Nyt on varmaankin 


ellauri007.html on line 140: muille elukoille on hassu nimi 


ellauri007.html on line 141: kirjoitettavaksi pantaan tai hautakiveen, 


ellauri007.html on line 144: Muurahaisten toinen yritys, 


ellauri007.html on line 149: Muurahaiset lohduttavat toisiaan 


ellauri007.html on line 150: antennilla hakevat yhteyttä äitiin: 


ellauri007.html on line 155: Puuttuu muurahaisten totuttu 


ellauri007.html on line 198: Ollaankohan taas Makkaratalossa.  


ellauri007.html on line 199: Krister komentaa ne hakemaan 


ellauri007.html on line 215: käyntikorttia. Höh, olihan Callella sellainen. 


ellauri007.html on line 261: av kungens drabanter jag hade till vän. 


ellauri007.html on line 262: Han älska' mig och kysste min hand 


ellauri007.html on line 270: (Carl Michael Bellman)

ellauri007.html on line 288: stor lockperuk, lång halsduk, minsann! 


ellauri007.html on line 295: de längta som jag efter handbok och präst. 


ellauri007.html on line 340: Lepää rauhassa, Jeesus sovittanut on ne puolestasi.

ellauri007.html on line 345: Siskovanhan kanssa tuli riitaa 


ellauri007.html on line 346: ei nyt sentään ihan käsirysyä 


ellauri007.html on line 355: Kipuilee kuin vanha pieru exyxissä. 


ellauri007.html on line 361: biologiaa ja verenperintöä, vihaan 


ellauri007.html on line 376: et haistelevat humanistit ovat väärässä 


ellauri007.html on line 413: Weli vihaa maailmaa, 


ellauri007.html on line 415: vihaa Weljeä. Kuinka monta 


ellauri007.html on line 427: ei Wanhan weljen mieleen 


ellauri007.html on line 429: Paizi että on hauska ollakseen. 


ellauri007.html on line 445: päässä lerppuhattu. Otsassa ryppy. 


ellauri007.html on line 447: Mitä suotta vihaa pitää, 


ellauri007.html on line 452:   waiwautuaxeen edes wihaamaan pikku Lauria.


ellauri007.html on line 456:   helluntaiystäwien tuhatlukuisessa jengissä.


ellauri007.html on line 461:   wähin erin kipuillen saa luunsa hautaan korjata, 


ellauri007.html on line 473: On the haystack for to dry.

ellauri007.html on line 485: bensa haisee kuistin nurkalla. 


ellauri007.html on line 496: Lentää lapset aamunkoiton maahan, 


ellauri007.html on line 497: Paapa kuskaa bensat pihalta. 


ellauri007.html on line 498: Haihtuu haisut kuistin nurkan alta, 


ellauri007.html on line 499: Palaa rauha takapihalle.

ellauri007.html on line 520: Fast Charlotte kanske hellre vill 


ellauri007.html on line 531: I have teeth for sealing. 


ellauri007.html on line 541: Thanks for being raw and steamed. 


ellauri007.html on line 627: o ye ichan o zanio ye nican 


ellauri007.html on line 638: o ye ichan,

ellauri007.html on line 654: Kompostiämpäri pitää pahaa hajua.

ellauri007.html on line 663: ihan kuin joku kiipeäisi portaita.

ellauri007.html on line 666: Onkohan tää hajoomassa koko talo?

ellauri007.html on line 669: Pihalla on joku hälyttävä kasa.

ellauri007.html on line 681: "Se tulee", huus emo ja ilmaa haukkas 


ellauri007.html on line 688: ja pamaus, tiemmä, ja haiku ja kaiku.

ellauri007.html on line 696: Putos haavasta lehti ja tuli polun poikki - 


ellauri007.html on line 715: Hiiret haistelee. 


ellauri007.html on line 726: Charlotte puhkee itkuun 


ellauri007.html on line 727: haikeeseen, lohduttomaan 


ellauri007.html on line 732: Vauvan pieneen handuun 


ellauri007.html on line 736: Heinolan lintutarhassa

ellauri007.html on line 739: puhui pahaa neitokakadusta 


ellauri007.html on line 745: Ylös liihottaisin tuhasta, 


ellauri007.html on line 752: lintutarhalle vuonna nollakaksi 


ellauri007.html on line 753: Mäntyharjulta. Varmaan jonkun 


ellauri007.html on line 756: vanhalla vankilalinnulla.

ellauri007.html on line 768: Tunnejohtajatkin haluis joskus saada muusia. 


ellauri007.html on line 787: Ewald on tiukka mies ja rahantunteva 


ellauri007.html on line 800: Into space that is quite economical. 


ellauri007.html on line 806: Vahakabinetistani

ellauri007.html on line 828: Koirat kanisterin päässä hajalla 


ellauri007.html on line 854: Milla tädin koulu (1961) oli Riitan mielikirja. Siinä oli hahmoina myös Pasi Leppälintu ja Liisa Käki. Ne on Rauhixen paskahuusin seinällä ylläolevassa kuvassa. Seija muisteli taas aamusella majan aikoja, jolloin Riitta avasi joka ilta uusia viinipulloja ja levisi kuin pullataikina, Woku juoxi schnell Imbiss kokkina ja laihtui, risat farkut oli kiinni narulla.

ellauri007.html on line 856: ha/kirjasampo/0_-7423857095134729507.jpg?itok=P-jtq5gO" />

ellauri007.html on line 864: Ei tajuu miten päin sä haluut olla. 


ellauri007.html on line 893: One would rather have black hair, 


ellauri007.html on line 896: My mom had black hair, Pollyanna was fair.

ellauri007.html on line 913: Toinen haluis olla mustatukkainen, 


ellauri007.html on line 915: Musta blondi on ihana, musta myös. 


ellauri007.html on line 925: Lapset huutaa nuoret huojuu vanhat hajahtaa. 


ellauri007.html on line 932: mataa etanan vauhtia haistellen edeltäjän pyllyä. 


ellauri007.html on line 938: Tuhansien termiittiviikinkien feromonit 


ellauri007.html on line 973: Kom nu lilla Schlott ge faffa handen.

ellauri007.html on line 982: Tuostahan näkee heti mistä Eeva tykkää. 


ellauri007.html on line 983: Saa kiimainen kuoma hyvää ja pahaa tietoa.

ellauri007.html on line 990: Paras oisi ihan housuitta 


ellauri007.html on line 999: Ilta eläintarhassa

ellauri007.html on line 1002: Kaksi lihavaa efelanttinaarasta ottaa iltapalaa 


ellauri007.html on line 1008: Villiaasi huutaa kihnuttaa kuin ruostunutta sahaa. 


ellauri007.html on line 1043: kesken halaustalkoita 


ellauri007.html on line 1046: Kaatui halaustakuun suoritus 


ellauri007.html on line 1061: när de fenade men handlösa däggdjuren 


ellauri007.html on line 1071: Thanks for the plastic 


ellauri007.html on line 1082: Raota Pandoran boksia ja haista 


ellauri007.html on line 1101: vihershampoo, luontosaippua, 


ellauri007.html on line 1102: luomudeodorantti, hipsterpartaharja. 


ellauri007.html on line 1148: Matut tekee oharit. 


ellauri007.html on line 1172: maahantunkeutujia. 


ellauri007.html on line 1177: Luvattuun maahan 


ellauri007.html on line 1190: sä maatas lihavaa. 


ellauri007.html on line 1200: Sun kelpaa tuhatlappunen. 


ellauri007.html on line 1206: Turvapaikkaan hakija 


ellauri007.html on line 1208: Oothan meille vanha tuttu, 


ellauri007.html on line 1214: Reippahasti käypi askelet, 


ellauri007.html on line 1218: vaan on hauska sentään! 

ellauri007.html on line 1248: Varhain maanantaina aamulla 


ellauri007.html on line 1256: har bevarat jämnmoden. 


ellauri007.html on line 1264: Thank you for taking the risk 


ellauri007.html on line 1291: Yksi niistä nuhan sai 


ellauri007.html on line 1292: Kimmo pahastui. 


ellauri007.html on line 1297: 3. Johanneksen kirkossa kaksi homoa 


ellauri007.html on line 1308: 1. Uncle Saku used to have rabbits three in all. 


ellauri007.html on line 1311: Now uncle Saku has no rabbits left at all. 


ellauri007.html on line 1312: What is more there is no 


ellauri007.html on line 1317: Kimmo had a cow. 


ellauri007.html on line 1318: As of now Kimmo has no homophiles in tow. 


ellauri007.html on line 1320: has no Kimmo now.

ellauri007.html on line 1322: 3. In the church of Johnny boy two left handed guys 


ellauri007.html on line 1342: Helmi ja mä mentiin kerran harjottelemaan 


ellauri007.html on line 1352: Whatever, me sanottiin 


ellauri007.html on line 1368: The tanuki, or "raccoon-dog," is a staple of Japanese folkore. They're known as tricksters, shape-shifters...and as a symbol of good luck. You can find statues of them outside of restaurants throughout Japan. They're considered lucky because their enormous scrotums (which are called "kintama" or "golden balls," in Japanese) are the source of their supernatural powers. Too bad Mario didn't get a nice super-sized sack when he suited up in his "tanooki suit" (as it was spelled for the English language release of the game.)

ellauri007.html on line 1394:   On ihan kiva voida olla avuksi, 


ellauri007.html on line 1395:   omalle lihalle ja verelle verta luovuttaa. 


ellauri007.html on line 1435: Toinen lepää vuoteella kuin haudassa. 


ellauri007.html on line 1438: Turha surra on värikkäitä kuteita. 


ellauri007.html on line 1460: hand.jpg" width="50%" />

ellauri007.html on line 1476: Voiskohan sillä päästä pitemmälle? 


ellauri007.html on line 1481: olet nyt jäljillä, ihan hakoteillä, 


ellauri007.html on line 1482: haukut väärää puuta, kylmenee! 


ellauri007.html on line 1485: Otetaanpa koko harjoitus ihan uusiksi.

ellauri007.html on line 1489: ei vielä olla ihan siinä asti. 


ellauri007.html on line 1491: tai ihan vaan ystävällistä puhetta. 


ellauri007.html on line 1502: Jos hampaasi ovat hyvät ja suu ei haise 


ellauri007.html on line 1511: ne on olemassa ihan sitä varten.


ellauri007.html on line 1518: Ihan vähitellen edetään ylhäältä alaspäin. 


ellauri007.html on line 1522: Yleisluontoinen hali tulee kysymykseen 


ellauri007.html on line 1527: Leffat yms ja tanssiminen on ihan mainioita 


ellauri007.html on line 1533: Se on ok, siitä se huomaa että se on haluttava. 


ellauri007.html on line 1534: Mut älä heiluta häntää ihan törkeästi, 


ellauri007.html on line 1541: Mikäs siinä, onhan sekin mukavaa.
 

ellauri007.html on line 1544: on mahaantunkeutuminen sitten liukkaampaa, 


ellauri007.html on line 1562:     koittaa puhkua ja puhaltaa takin yltä. 


ellauri007.html on line 1595:   ei tytöt siedä pepun hajua. 


ellauri007.html on line 1616: Vihaan tyhmyyttä kuin rakkikoira. 


ellauri007.html on line 1618: Voisin saada töitä haukkujana. 


ellauri007.html on line 1622: Etsin vapaata paikkaa pihakoiralle 


ellauri007.html on line 1624: paikkoja haettavana palstalta.

ellauri007.html on line 1639: Meidän kellarissa haisee kellarille 


ellauri007.html on line 1640: se on hyvin vanhanaikaista. 


ellauri007.html on line 1641: Meidän salissa haisee vanhuksille 


ellauri007.html on line 1643: Koko talo haisee kellarille 


ellauri007.html on line 1645: Kesällä siellä haisi bensalle 


ellauri007.html on line 1647: Nyt haisee homeelle. 


ellauri007.html on line 1657: haju jää.

ellauri007.html on line 1666: - Onko runoja hyvin vaikea kirjoittaa, kysyi Emilia katsoen Jimmy-serkkuun kunnioittavasti. - Se on helppoa kuin hirren vierittäminen, jos vain löytää kylliksi loppusointuja. Minulla on tuhatkunta runoa. Niitä ei ole kirjoitettu paperille, ne ovat täällä, sanoi Jimmy-serkku ja koputti otsaansa.

ellauri008.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri008.html on line 27: Aloitin uuden osaston pahansisuisille mietteille, jotka nousevat hiljan lukemastani.

ellauri008.html on line 32: Yksi Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin suosikkisloganeista kuuluu: "Koirat haukkuvat ja karavaani kulkee."

ellauri008.html on line 34: ... jalat ei kanna, sit vaik konttaan / täällä Kotikadult kantaa, tääl ei vaarat vaani mun ees / Ja vaik koirat haukkuu, ni tää karavaani kulkee (Cheek)

ellauri008.html on line 36: ... en rikastu, mut pidän hauskaa ainakin / Tullu tää maa tutuks, oon ollu joka paikas Lappeenrannast Lappiin ja Vaasan kaut takas / Pantsu kuskaa, koirat haukkuu, karavaani kulkee / Joka ilta koko ilta kunnes baari sulkee ...

ellauri008.html on line 38: ... ilmaston muutoksia / Syvä transsi taikka joku muu hurmostila / Se on se D-vitamiinin puutostila / Ja voittajalle lohkeaakin kuutossija / Huumekoirat haukkuu Ja karavaani kulkee / Tamashekit hakkaa tahtia / Käyhän peremmälle, peremmälle, paina puuta / Ajat muuttuu, nyt tulee jotain aivan muuta ...  (Paleface)

ellauri008.html on line 47: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut.

ellauri008.html on line 73: Lihava keski-ikäinen miehenpökäle  


ellauri008.html on line 79: Vaimo haukottelee makeasti vieressä.

ellauri008.html on line 83: Yksi pahastunut jenkki vastaa uutisarvossa 


ellauri008.html on line 84: tuhatta tehtaan alle litistynyttä hindua 


ellauri008.html on line 85: tai kymmentätuhatta tulvaan uponnutta bangladeshiä. 


ellauri008.html on line 109: listaa palkintoja ihan vitusti, Siri on 


ellauri008.html on line 113: Se haluis olla maailmankuulu palloilija, 


ellauri008.html on line 132: kirjoitti parempia kirjoja, parhaat koko kolmikosta. 


ellauri008.html on line 135: Ihan lyhyitä pikku tarinoita, lastuja. 


ellauri008.html on line 139: Paul Austerilla todettiin syöpä joulukuussa 2022, ja hän kuoli keuhkosyövän aiheuttamiin komplikaatioihin huhtikuussa 2024. Hän lakkasi runoilemasta 30-vuotiaana. Hänen runoutensa on monimutkaista ja monimutkaista ja palkitsee hitaat ja hitaat, toistuvat lukemat. Austerin runouskausi oli silloin, kun hän "kiinnostui juutalaisten historiasta ja juutalaiskysymyksistä", hän kertoi minulle. "Kolme juutalaista kirjailijaa, joilla oli suuri vaikutus minuun, ihastuivat minuun suuresti: Paul Celan, Edmond Jabès ja Charles Reznikoff. Se sai minut ajattelemaan omaa suhdettani juutalaisuuteen ja juutalaisuuden suhdetta kirjoittamiseen." "Voit olla täysin maallinen juutalainen ja pysyä kiintyneinä historiaan ja jopa tämän uskon filosofiseen perustaan." Että sellasta.

ellauri008.html on line 154: Lloyd nai Esterin ihan lapsena, 16v. 


ellauri008.html on line 160: Muita kuuluisia keskosia olivat Albert Einstein, Napoleon Bonaparte, Winston Churchill, Isaac Newton, Charles Darwin, Charles Wesley, Pablo Picasso, Pierre-Auguste Renoir, Mark Twain, Victor Hugo, Stevie Wonder, Anna Pavlova.

ellauri008.html on line 163: että se on oikeasti Paulin haamukirjoittaja? 


ellauri008.html on line 175: Oli vihainen kun Ester ilmoitti pohjaan 


ellauri008.html on line 187: Ja samalla haluu isona kuuluisaksi kuten iskä. 


ellauri008.html on line 190: No onhan se silti norjalaismamuiskää nimekkäämpi.

ellauri008.html on line 197: eivät ole ihan niin kuuluisia, 


ellauri008.html on line 201: Ehkä se siitä. Kuha ei vaan kuolisi 


ellauri008.html on line 208: Apinoita tavallisen alhaisia, 


ellauri008.html on line 218: Et ehkä ne oiskin siellä nyt ihan kotonaan 


ellauri008.html on line 225: ampui isoisä Harry Austerin, in Kenosha, Wis.


ellauri008.html on line 226: kun tuli riitaa rahasta ja vieraskäynneistä. 


ellauri008.html on line 235: ihan vähän niinkuin kuuluisammaksi. 


ellauri008.html on line 258: monen köyhän muukalaisen hakku. 


ellauri008.html on line 265: maahantulopaperit lautasliinana. 
 

ellauri008.html on line 286: Johan alkaa diilit pelittää. 


ellauri008.html on line 301: Häiritsee halpatyöläistä, matua, 


ellauri008.html on line 303: Tai hauturi ottas mittaa takkaan. 


ellauri008.html on line 311: Viimeisen parin förbi perhana. 


ellauri008.html on line 319: King, nään pahaa unta. 


ellauri008.html on line 328: Ei liha enää virsuun vilahda, 


ellauri008.html on line 331: kuin hauki kaislikkoon. 


ellauri008.html on line 338: Niilin hauki vonkale, 


ellauri008.html on line 339: vanhakantainen luukala 


ellauri008.html on line 341: vaan joku niilin hanhi, 


ellauri008.html on line 343: keitetty, hammastahna 


ellauri008.html on line 350: lämpöhakuinen, itseohjautuva, 


ellauri008.html on line 389: siis turha meidän takamuksillamme 


ellauri008.html on line 395: ihan turhaan koska kukaan kertomaan 


ellauri008.html on line 407: (Credits: Omar Khaijam/Toivo Lyy)

ellauri008.html on line 421: Venäläinen hankki ilmastointikoneen, 


ellauri008.html on line 427: 
Haukun haukun

ellauri008.html on line 432: paha pahempi pahinta. 


ellauri008.html on line 437: Suurin hölmö vanha hölmö 


ellauri008.html on line 457: tältä vanhalta muumikirjan piisamirotalta. 


ellauri008.html on line 459: Hohoo helppo! sanoo hirvi, ja halstarissa paistuu.

ellauri008.html on line 466:   I found Conrad himself standing at the door of the house ready to receive me. His appearance was really that of a Polish nobleman. His manner was perfect, almost too elaborate; so nervous and sympathetic that every fibre of him seemed electric. He talked English with a strong accent, as if he tasted his words in his mouth before pronouncing them; but he talked extremely well, though he had always the talk and manner of a foreigner. He was dressed very carefully in a blue double-breasted jacket. He talked apparently with great freedom about his life — more ease and freedom indeed than an Englishman would have allowed himself. He spoke of the horrors of the Congo, from the moral and physical shock of which he said he had never recovered.

ellauri008.html on line 470: He made me feel so natural and very much myself, that I was almost afraid of losing the thrill and wonder of being there, although I was vibrating with intense excitement inside. His eyes under their pent-house lids revealed the suffering and the intensity of his experiences; when he spoke of his work, there came over them a sort of misty, sensuous, dreamy look, but they seemed to hold deep down the ghosts of old adventures and experiences—once or twice there was something in them one almost suspected of being wicked. But then I believe whatever strange wickedness would tempt this super-subtle Pole, he would be held in restraint by an equally delicate sense of honour. In his talk he led me along many paths of his life, but I felt that he did not wish to explore the jungle of emotions that lay dense on either side, and that his apparent frankness had a great reserve.

ellauri008.html on line 475: It was wonderful—I loved him & I think he liked me. He talked a great deal about his work & life & aims, & about sother writers. Then we went for a little walk, & somehow grew very intimate. I plucked up courage to tell him what I find in his work—the boring down into things to get to the very bottom below the apparent facts. He seemed to feel I had understood him; then I stopped & we just looked into each other's eyes for some time, & then he said he had grown to wish he could live on the surface and write differently, that he had grown frightened. His eyes at the moment expressed the inward pain & terror that one feels him always fighting. Then he talked a lot about Poland, & showed me an album of family photographs of the 60's—spoke about how dream-like all that seems, & how he sometimes feels he ought not to have had any children, because they have no roots or traditions or relations.

ellauri008.html on line 477: My first impression was one of surprise. He spoke English with a very strong foreign accent, and nothing in his demeanour in any way suggested the sea. He was an aristocratic Polish gentleman to his fingertips. At our very first meeting, we talked with continually increasing intimacy. We seemed to sink through layer after layer of what was superficial, till gradually both reached the central fire. It was an experience unlike any other I have known. We looked into each other's eyes, half appalled and half intoxicated to find ourselves together in such a region. The emotion was as intense as passionate love, and at the same time all-embracing. I came away bewildered, and hardly able to find my way among ordinary affairs.

ellauri008.html on line 486: Vain osa kirjailevista miehistä on mieskirjailijoita, onneksi. Ne on vitun ikävystyttäviä. Klisheisiä. Ne hakee kunniaa ja tuntee häpeää, vuoroin ylvästelee vuoroin nöyristelee ja haluu päteä. Olla kuuluisia julkkiksia. Setvii uskontoa ja politiikkaa, valtaa, sotaa, metästystä. Sensaatioita, kohua, jänniä juonen käänteitä, kähmintää, pappeja, poliitikkoja, poliiseja, yrittäjiä, sotilaita ja lääkäreitä, rikoksia, väkivaltaa, höyryistä seksiä, kaunottaria, rahaa, ökytaloja ja jahteja, ekan luokan paikkoja, piukkoja paikkoja, tiukkoja paikkoja joista selvitään, tiimihenkeä, sankaruutta, tunnon tuskia. Kaikkea sitä mihin munapussihormonit miestä kuljettaa.

ellauri008.html on line 488: Wiiksiwallu eläinmurhaaja Hemingway tietysti, tyhmä sonni Henry Miller, kaakelileukainen Knut Hamsun, valassarjamurhaaja Melville enimmäkseen (paitti se "mieluummin en" novelli). Conrad merenkävijä myös eri selvästi, en meinaa jaksaa lukea. Henry James on yllättävän ällö myös, vaikkei mikään sonni. Ite asiassa Dostojevskikin soveltuvin osin kuuluu tähän. Ja Paulo Coelho, mirabile dictu. Naismaista miesmäisyyttä on näet myös näiden harrastama nokintajärjestyksen vahtaus ja sitä palveleva pyhyyshymistely, vaikka itse ovat piipunrasseja. Mieskirjailijoita on selvästi jenkkijutkut Bellow, Malamud, Roth etenkin, Paul Auster. Amos Oz ei kuulu joukkoon, mut se ei ookkaan jenkki. Eikä Singer. Naismainen Åke-Håkan Knausgård on selvä mieskirjailija, sukuaan haukkumalla koittaa päästä julkuksi, alistamalla ylistää itseään ja lyttää naisiaan. (Mussakin voi olla sitä vikaa. Mut en sentään ole julkkis.) Bylsii lapsia, fanittaa Hamsunia, Hördeliniä ja  Hitleriä, kaikki hulluja mieskirjailijakolleegoja. Hyi. Sen eka kirja enkeleistä oli aika hyvä.

ellauri008.html on line 490:   On myös kirjailevia naisia jotka on miesmäisiä naiskirjailijoita. Nekin on vitun tylsiä. Klisheisiä. Ne hakee kunniaa ja tuntee häpeää, vuoroin ylvästelee vuoroin nöyristelee ja haluu päteä. Olla kuuluisia julkkiksia. Setvii uskontoa ja politiikkaa, valtaa, sotaa, metästystä. Sensaatioita, kohua, jänniä juonen käänteitä, kähmintää, pappeja, poliitikkoja, poliiseja, yrittäjiä, sotilaita ja lääkäreitä, rikoksia ja väkivaltaa, höyryistä seksiä, kaunottaria, rahaa, ökytaloja ja jahteja, ekan luokan paikkoja, piukkoja paikkoja, tiukkoja paikkoja joista selvitään, tiimihenkeä, sankaruutta, tunnon tuskia. Kaikkea sitä mihin munapussihormonit naista kuljettaa.

ellauri008.html on line 492:   Sofi Oksanen saleen, Siri Hustvedt. Nälkäpelin Suzanne Collins. Entä Kinsella? Onko chick lit naiskirjallisuutta? ei välttämättä. On niitä kivojakin. Kinsellaa ei voi ottaa vakavasti, se naurattaa. Se on jonkinlainen nykyajan Theophrastos. Klisheistä saa hyviä vitsejä, kunhan tunnistaa ne sellaisiksi. Liikaa toistamalla niistäkin tulee tietty klisheitä.

ellauri008.html on line 495: Ne koittaa ymmärtää pientä kulkijaa, jollanen löytyy joka matin ja maijan sisältä, ihan riippumatta killuttimista. On toki eroja, mutta kameran sukupuolenvaihtoapista huomaa miten pieniä ne on. Ja homohäissä homot kirjoittaa toisilleen just yhtä liikkiksesti kuin heterot. Hyvät kirjailijat tajuaa, että kaikissa sioissa on pikkuisen likaa. Ne ei erottele jyviä ja akania, kärpäsiä ja härkäsiä. Toinen ei ole niille toista parempi. Ei ole lehmipaimenilla selkeästi valkoiset tai mustat stetsonit. Koko hyvä paha erottelu on pointin vierestä. Ne kertoo miten eri lailla voi maailman kokea, oudosti ja silti tutusti. Niiden kirjoissa ei tarvi tapahtua mitään merkillistä, joskus ei tapahdu juuri mitään, ja silti niissä on koko elämä. Kirjallisuus, niinkuin elämä, ei tarvitse juonta, eikä opetusta. 

ellauri008.html on line 498: Ns. jännät kirjat on enimmäkseen paskoja. Pageturnerit on perseestä, syvältä koko käsite. Hyvän kirjan voi laskee käsistä ja lukee uudestaan. Thrillereihin en koske tikulla. Dekkarista katon ensin lopusta kuka on murhaaja. Jos se on hyvä sen viitsii  vielä lukea. Juoni ja kuka voitti on mulle ihan sama. 

ellauri008.html on line 500: Jane Austen tietysti, Charlotte Bronte, ja Thackeray. Virginia Woolf on hieno. Leo Tolstoi, Tsehov, Turgenjev vaik se kirjoittaa liikaa metästyksestä. Kuin myös Trollope, joka on hirmu setämäinen. Ann Tyler on kiva. Alice Munro, Katherine Mansfield tosi hyviä, Anthony Powell ok vaik on sovinisti. Galsworthy on sillä rajalla. Steinbeck myös, vaikea sijottaa, kuten jenkit yleensä, niillä on jenkki"kulttuurista" jo pahat mieslähtöpisteet, iso handicap. Jos ne on kilttejä ne on lällyjä, siirapinlitkutusta yleensä. Fielding ja Sterne saa peukutuksia. Proust on ok, Balzac ihan jees, vaikka melko pitkäveteisiä. Samaa voi sanoa Cervantesista. Onhan se kiva, ja sydän paikallaan, mutta puuduttava. 

ellauri008.html on line 505: Onhan tähän toinenkin näkökulma: puisevat kirjat on kivoja puisevista ihmisistä. Ne on niistä just sellaisia tutunoloisia ja kuitenkin  jänniä, josta ne löytää oman itsensä. Vika ei ole kirjassa, lukija on väärä. Mä en vaan ole oikealla lailla puiseva. Vaan tällä toisella lailla.

ellauri008.html on line 525: turhan paratiisimaiseen elämään 
 

ellauri008.html on line 543: Kannusti harmaakarvaista tammaansa 


ellauri008.html on line 553: Turhanaikasta saepot-uupperaako 


ellauri008.html on line 565: Conrad called himself (to Graham) a "bloody foreigner." 


ellauri008.html on line 574: lytäten siitä poikkeavat hahmot pahviksi. 


ellauri008.html on line 583:   Tulikohan Konradille aikapula loppupeleissä. 


ellauri008.html on line 592: Conrad on nääs aivan helevetin huono vitsiniekka. Jaakko Hintikka kaliiperin puiseva selittelijä. Nauroikohan Conradkin  jo aloittaessaan vitsiä ja iski silmää veitikkamaisesti varottaen: nyt on tulossa kasku, läppä läppä huomio!

ellauri008.html on line 594: Eka huolellinen pohjustus miksi pian tuleva vitsi on  hulvattoman hauska, kelle ja mille siinä nauretaan, ja sitten pitkitetty jaarittelu hersyvine yksityiskohtineen.  Loppuun kohokohta -  iloinen täytetyn majavan virnistys, odottava katsaus yleisöön, kai tajusitte? Haha?   

ellauri008.html on line 602: Subtle like a hammer, limber as a snail, 


ellauri008.html on line 605:   like a swan, that's here and gone. 


ellauri008.html on line 612: Joseph Conrad kaksineuvo vanha bii 


ellauri008.html on line 619: Pian ois toinenkin mamu nauhakujassa. 


ellauri008.html on line 627: Ei kyllä Conrad on ihan el Zorro luokan melodraamaa, 


ellauri008.html on line 636: Kaikestahan on nykyään tehty joku filmi.


ellauri008.html on line 637: Ja filmit tulee googlen hakutuloksissa ensiksi. 


ellauri008.html on line 650: Paha Nostromo saa palkkansa 


ellauri008.html on line 724:   Jotain tsygologista romaania kai Konrad tässä yrittää. Panee miettii minkä verran tää ns tsygologia on vaan meemin pyöritystä. Eiköhän tää mee suunnilleen niinkuin maku ja haju: makuja ja perustunteita on vaan muutama liskoaivoissa, kaikilla elukoilla samat. Loppu on meemejä jossain aivokuoressa, sisäistettyä herruutta, omaa pepun hajua kullakin heimolla. Konradilla se on polakkiaatelisen mamun ja britti-imperiumin siirtomaaherran kadehtijan lemua.

ellauri008.html on line 726:   Taivaan Lordi Jim taitaa suunnitella hukuttaa kissanpoikansa taas kerran. Muumien tuhotulva nousee jäiden sulaessa. Mamuja kuljettava arkki on pahasti ruosteessa. Kannen alla hälisee 7,8G hätääntynyttä pyhiinvaeltajaa. Sopii rukoilla Allahia  et sekin hälytys on väärä. Merikortti on kuivumassa kumminkin, kalat syöty, meri täynnä ruotoja. Ja muovia.

ellauri008.html on line 734: Kuinka ollakaan, Tasso tuli esiin tänään toisen kerran taianomaisen intertextuaalisesti. Luin näät kahden säkeen sitaatin Goethen runoelmasta Torquato Tasso ihan sattumalta samana iltana, parin tunnin päästä edellisestä maininnasta. Se löytyi Konradin Lordi Jimistä. 

ellauri008.html on line 742: No on Konradilla tässä yhteydessä ihan asiallinenkin pätkä, oikeestaan sentimentti fiksummalta inselaffelta, nimittäin Darwinilta. Se on pantu saman Steinin suuhun.

ellauri008.html on line 745:   Marvellous, he repeated, looking up at me. Look! the beauty! but that is nothing - look at the accuracy, the harmony. And so fragile! And so strong! And so exact! This is nature - the balance of colossal forces. Every star is so - and every blade of grass stands so - and the mighty kosmos in perfect equilibrium produces - this. This wonder; this masterpiece of nature - the great artist.

ellauri008.html on line 747:  Never heard an entomologist go on like this, I observed, cheerfully. Masterpiece? And what of man?

ellauri008.html on line 749:  Man is amazing, but not a masterpiece, he said, keeping his eyes fixed on the glass case. Perhaps the artist was a little mad. Eh? What do you think? Sometimes it seems to me that man is come where he is not wanted, where there is no place for him; for if not, why should he want all the place? Why should he run about here and there making great noise about himself, talking about stars, disturbing the blades of grass? ...

ellauri008.html on line 765: So halt' ich's endlich denn in meinen Händen, 


ellauri008.html on line 778: Romantikko on vanha synonyymi narsistille. Hoito-ohje on oikeen suuntainen. Paras ois kun lakkais luulemasta et on jotain erikoista. Kun ei kuvittele liikoja, niin ei niin petykään. Yllätyxet, jos niitä on, on iloisia. Uimaan on vaikee oppia, mut vähän päästä, kun lihoo vanhetessaan, osaa jopa kellua. Ei tarvi enää edes polkea. Voi uiskennella matalalla veden alla, vain silmät pinnalla. Saku Sammakko viihtyy lammikossa, pitää suorastaan olematta ylpeä. On läpeensä tyytyväinen. Se on sen elementti, ei harva ilma. 

ellauri008.html on line 780: Marlow on selkeesti homahtava, sen innostus Lordi Jimiin on aika epäilyttävää, varsinkin monet kauniin pojan ulkonäkökuvauxet. Keskivanha narsisti on innoissaan ja samalla huolissaan nuoresta romanttisesta alter egostaan. Pani miettimään, millainen romantikko mä sit oon. Kyllä aika lailla löytyy ikäviä piirteitä (paizi homoilua, tykkään kyllä suklaasta muissa muodoissa). Mut yxi puuttuu, ja sen mukana kaikki, kuten lohkaisi suomalainen Paavo Ruotsalainen, nimittäin kristuksen sisällinen tunto, siis sosiaalisuus. Tää mun autismi on varmaan pelastanut mut narsismin pahimmilta seurauxilta. Jos välittäisin enemmän mitä muut ajattelee musta, ois varmaan vielä pahempi. 

ellauri008.html on line 802:   No tää paasaus onkin viimeinen ekasta tuotantokaudesta ja 500 runosta tänä vuonna. Jatkoa on luvassa vasta seuraavana tuotantokautena vuonna 2020. Monta viikkoa kuivatelakalla kuin isä Mefodi. Jaksankohan retkahtamatta. Saapa nähdä. En jaxanut. Vähän ehkä vähensin vauhtia.

ellauri008.html on line 804:   P.P.S. Alfons oli Tasson patrblrlbluuuna, sen mesenaatti, Alfonso II d’Este, Ferrarin johtaja (1533-1597). Kun Gerusalemme liberata oli loppuun kynäilty, Tasso halus ajaa Ferrarilla Firenzeen, Alfonso ei päästänyt, mix ei? Olikohan se joku Marlow sekin, Tasso sen Lordi Jim. V. 1577 Tasso puukotti epähuomiossa lakeijan, ja Alfonso pani sen St Annan pöpilään 7 vuodeksi 1579-1586. Että semmonen Alfonso se oli, ja semmoinen se Tasso. Kun patruuna kuoli, Ferrarista tuli paavimobiili. 

ellauri008.html on line 806:   Oikeata puuta taisin haistella, Konrad oli vähintäänkin kaappihomo, tai komerobi. 

ellauri008.html on line 811: 1st Edition, by Richard J. Ruppel 

ellauri008.html on line 814: This book analyzes the representations of homosexuality in Conrad’s fiction, beginning with Conrad’s life and letters to show that Conrad himself was, at least imaginatively, bisexual. Conrad’s recurrent bouts of neurasthenia, his difficult courtships, late marriage, and frequent expressions of misogyny can all be attributed to the fact that Conrad was emotionally, temperamentally, and, perhaps, even erotically more comfortable with men than women.

ellauri008.html on line 816: Little is known about any intimate relationships that Conrad might have had prior to his marriage, confirming a popular image of the author as an isolated bachelor who preferred the company of close male friends.

ellauri008.html on line 818:     In March 1896 Conrad married an Englishwoman, Jessie George. The couple had two sons, Borys and John. The elder, Borys, proved a disappointment in scholarship and integrity. Jessie was an unsophisticated, working-class girl, sixteen years younger than Conrad. To his friends, she was an inexplicable choice of wife, and the subject of some rather disparaging and unkind remarks. (See Lady Ottoline Morrell's opinion of Jessie in Impressions.)

ellauri008.html on line 820:     However, according to other biographers such as Frederick Karl, Jessie provided what Conrad needed, namely a "straightforward, devoted, quite competent" companion. Similarly, Jones remarks that, despite whatever difficulties the marriage endured, "there can be no doubt that the relationship sustained Conrad's career as a writer", which might have been much less successful without her.

ellauri008.html on line 827:   Witsi, onkohan kaikki jyrkän linjan miesasiamieskirjailijat homoja, ainaskin in spe? Hemingway? No sillä oli paljon naisia, mut oli sekin ollut mamman hännän alla pienenä. Se taiskin olla pikemminkin transu wannabe. Sen poika Gloria oli epäonnistunut sukupuolenvaihtaja. Ille faciet. Hemingwaut on Mannerheimin miehiä. Puskajääkäreitä. 

ellauri008.html on line 835:   hatkauno.jpg" style="width:25%" />    

ellauri008.html on line 842: Stemming from Ernest's treatment as a child, where his overbearing mother put him in dresses (a common practice then, but which his mother took to the extreme, even treating him like a girl), Hemingway had an interesting relationship with gender and his perceptions of it. He probably never engaged in homosexual activity but there can be no doubt that he idolized the male form. There are scenes in almost all of his books but certainly in his major novels where the men are presented in a homerotic manner. Farewell to Arms is kind of an eyebrow raiser.  But this is also the man who wrote The Garden of Eden, which was about gender switching. Ernest's 3rd son "ille faciet" Gregory fulfilled his dad's dream. Go read Running With The Bulls. This is written by his son Gregory’s wife Valerie, who had to deal with the fact that her man was a transvestite and died from a botched sex change. Very few people know this.

ellauri008.html on line 846: Homoilla on normit kuten aina miesten hommissa. Niin junassa kuin joukkoraiskauksessa jaetaan jonotusliput nokintajärjestyksen mukaan. Ei mitään normin purkua, vaan pelisääntöjä, parhaat menee ensin kuten talvisodassa. Miesten järjestöt ajaa miesten asiaa. Hyvä veli seuroja. YMCA. Men in tights. Batman työntyy mehukaasti takaapäin Robin Hoodin trikoisiin. Tuus, Pekka Tarkka. Tuus ny, siitä jo.

ellauri008.html on line 854:   Tässä retkueessa on paljon samaa, vaikka edustavat eri rotuja: saku, sammakko, polakka, jenkki, anglointiaani. Strang oli kaksi brittisammakkoa. Nää pojat peilaa lännen nousukautta viime vuosisadan alussa. Peukuttavat rasismia, laissez faire kapitalismia, kolonialismia, ja white supremacya. Väsäs poikamaisia seikkailukirjoja, joissa tarmokkaat ja yritteliäät oman onnensa hirvisepät takoo värivajakkien kalloja ja vuolee pätäkkää niiden selkänahasta. Näyttämöt kiertää eksoottisissa maisemissa ympäri palloa, statistit ja sparrerit edustaa kaikkia alempia rotuja apinoita. Taika-Jim ja sen nekrumuskeli. Nastamuumio ja sen mustat knääpiöt. El Zorro ja Tacho kuparinvärinen pentele. Han Solo ja älisevä Chewbagga. Tarzan, karkeakarvainen Cheetah ja sileäkarvainen Jane kolmantena pyöränä. Mikki ja Hessu. Hemingwaun Afrikka-kirjat menee tähän. Paavo Lipponen ja Carl Gustav Korkki, Armas J. Pullan Romppainen ja Ryhmy. Seikkailuja alempirotuisten apinoiden viidakoissa. Mutiaiset päänsä päällä kantaa valkoisen miehen taakkaa. Bwana. Sahib. Massa. Tuan Jim. 

ellauri008.html on line 859:     Suomessa ryssä ei kauan haise. 


ellauri008.html on line 871:   Aus dem Schlageter stammt auch die fälschlich Hermann Göring zugeschriebene Aussage: „Wenn ich Kultur höre … entsichere ich meinen Browning“ (1. Akt, 1. Szene). Johsts Widmung „Für Adolf Hitler in liebender Verehrung und unwandelbarer Treue“ beeindruckte Hitler ebenso wie der Inhalt des Stückes. Das Stück beschäftigt sich mit dem Freikorpskämpfer Albert Leo Schlageter, der während der Ruhrbesetzung (1923) von einem französischen Militärgericht zum Tode verurteilt wurde, da er Anschläge auf militärische Verkehrsverbindungen verübt hatte. Johst proklamierte ihn zum „ersten Soldaten des Dritten Reiches“. 

ellauri008.html on line 873:   Kun jenkeissä tehtiin hiljan poliisisarja jossa savunaama oli puikoissa ja paleface sidekickinä, enemmistökatsojat oli shokissa. Sellaisetkin sarjat on vähän kyseenalaisia missä pomona on joku ämmä. Puuttuu vaan et jumala ois musta apinanaaras joka olis vielä mamu, muu tai lesbo. Hintelä ja vanha ja kukkahattu päässä, tai alaikänen läski rättipää vammanen ja ruma. Ei helkkari, ei jumalauta tulis uskonnosta mitään, missä olis pelote? Ketä ihailtas ja toteltas? Hirveydet ja niiden sepitys kysyy palleja, sen tiesi Palle Hirviseppä. Pojat ovat poikia, miehet miehiä. Vähän tyhmempiä, siks voisivatkin alkaa koulun myöhemmin, niin saisivat taas lytätyksi tytöt siinäkin. Sais nenäkkäät tytöt opetuksen. Lisää miesopettajia suosimaan poikia ja bylsimään tyttöjä, ja niille kunnon palkat, munalisä. 

ellauri008.html on line 875: Pahasti on maailmankirjat sekasin. Paras lakata lukemasta lehtiä ja kirjoja. Varsinkin netistä.

ellauri008.html on line 879:   Brittipaskiaiset ryösti siirtomaiden mutiaisia jumalan ja kruunun nimissä ihan tieten tahtoen, ajatellen tekevänsä siinä palveluxen kaikille. Ne oli siinä vielä karmeampia kuin Roope Ankka, joka tietää rikastuttavansa muiden kustannuxella vaan izeään. Conrad-Marlow kirjottelee menestyneelle brittiläiselle siirtomaatavarakauppiaalle näin:

ellauri008.html on line 881:   
You said that giving your life up to them (them meaning all of mankind with skins brown, yellow or black in colour) was like selling your soul to a brute. You contended that that kind of thing was only endurable and enduring when based on a firm conviction in the truth of ideas racially your own, in whose name are established the order, the morality of an ethical process. We want its strength at our backs, you said. We want a belief in its necessity and its justice, to make a worthy and conscious sacrifice of our lives. In other words, you maintained that we must fight in the ranks or our lives don't count. You should know who came out cleverly without singeing your wings.

ellauri008.html on line 886:   Suomalaiset ei oo yhtään parempia: haluu viedä isislapset äideiltä. Se on kaikki sitä samaa julmaa apinameininkiä, milloin juutalais-rättipäistä lampaannussijoiden kostonhimoa, milloin ihan samanlaista keropäistä nazi-britti-persurasismia. Päivi Räsäsen julman halpamaista sekatavaraa. Päivi on hyvin huolestunut islamista. Sen sisko Eva kammos juutalaisuutta. Veljesvihaa Abrahamin lasten kesken. 

ellauri008.html on line 897:   Lasten riistäminen niiden äideiltä on vanha viidakon apinoiden ilkityö. Sitä valittaa Jeremiakin Jeremiadeissa:

ellauri008.html on line 900: 5 Sen viholliset ovat voitolle päässeet, sen vihamiehet menestyvät. Sillä Herra on saattanut sen murheelliseksi sen rikkomusten paljouden tähden. Sen pienet lapset ovat menneet vankeuteen vihollisen vieminä. 


ellauri008.html on line 911: kaatui iso lasti aatelisia. Nää pellet palvelee vaan nousukkuutta ja raha-aatelia. 

ellauri008.html on line 914: Ihan simona haluu Suomen luonnon tuhota.

ellauri008.html on line 915: Maksaakohan metsäherrat sille siitä jotain bonusta.

ellauri008.html on line 917: Kulttuuriosasto on miehitetty talousliberaaleilla miespuolisilla paskiaisilla. Leffa-arvostelijat sitä yhtä omahyväistä Kaurismäen vihamiestä myötäillen lojaalisti haukkuu vasemmistoleffoja. Mainstream  jenkkipläjäykset on enemmän niiden mieleen, on niissä  arvot oikein ja sydän paikallaan.  Saarnakolumneissa työrukkaset  kuorossa ylistää yritteliäisyyttä, talouskasvua ja tekniikan ihmeitä. On kaikki hyvin, näillä mennään täysillä kohti ammottavaa mustaa aukkoa. Koneen hissillä pääsette tavaroiden taivaaseen. 

ellauri008.html on line 918: Pääkirjoitukset on aina samaa sodanlietsontaa ja länsipropagandaa. Loput lehdestä on ties mitä tuoteasettelua ja neuvokkeja kerskakulutukseen, löysää ihmetuubaa turistipapeilta, koko sivun potrettien kanssa tietysti, ne on halpaa palstantäytettä.

ellauri008.html on line 921: HS on Herlinien paskaplärä joka turhaan lausuu herrojensa nimeä, ja omaansa. 


ellauri008.html on line 924: Yhellä sivulla nuollaan ekoporukoita ja sanotaan et kerskakulutus on pahasta. Seuraavalla sivulla kuolataan kalliita autoja ja veneitä tai vaatemuotia. Päivitellään lajikatoa ja ihannoidaan metästystä. Jokaiselle jotakin, eniten maksava asiakas on päivän kuningas, etusivun mainosuutinen. 
ellauri008.html on line 926: Loput tuhansista tapetuista puista menee paskanjauhantaan, naistenlehtimatskuun ja ilmi- sekä piilomainontaan. Spugennäköinen Kaariposken poka Lauravaimoineen on pahimmasta päästä, vaurastuneita jenkkiasiaa ajavia niiden skeidaa jauhavia paskiaisia. 


ellauri008.html on line 930: HS levittää Haju Pisilän ex-hallituxen ex-nisäministerin Myi Kakkasen kokosivun väripyllistelykuvaan kertomaan, miten kokkareiden mielestä on aivan asiallista, että kokkareet ja Kreikan hallitus on valmiit rikkomaan kansainvälistä lakia ja sopimuxia ja kuskaamaan mamutulvan Turkista takaisin kumiveneisiin ja skönelle. Koska: Erdogan haastaa nyt Eurooppaa, ja sixi on ihan oikein että meikäläiset lähtee mukaan sotimaan, koska inter arma silent leges, ettexte ole sitä lukeneet. On ihan oikein et tää rupusakki toimii tässä vähän niinkun ihmiskilpenä. Niinhän me fasistit tehtiin viime maailmansodassakin, kuskattiin Suomesta jutkuja laivalla Aatun uuneihin, ja sitä ennen lähettiin kenraali Talvelan kanssa Aunuxeen yxityisesti vähän sotimaan. Niin että ennakkotapauxia löytyy, tää on ihan normaalia menettelyä meidän puolelta. No kokkareiden ja muiden rasistien puolelta se on. Ja Herlinin konesanomat taputtaa sille karvaisia käsiä. Eipäs kun sileitä ja manikyroituja, ne karvathan on niillä matuilla. 

ellauri008.html on line 938: Tää on vanha oikeiston kertosäe. 


ellauri008.html on line 971:   Ei niitä tauti pelota, ne on turvassa, vaan rahanmenetys.

ellauri008.html on line 996: Levittää palstatilaa russofobialle ja ryssävihalle. 


ellauri008.html on line 999: Pelkkä rauta ei ole yhtä arvokasta kuin Trumpin halaus. 


ellauri008.html on line 1007: Mezä antoi mielenrauhan ja liikeidean. 


ellauri008.html on line 1027: Kyseessä on satojentuhansien eurojen investointi. 


ellauri008.html on line 1028: Peltonen on kerännyt yrityxen hallituxeen bisnestuttaviaan ja pyöritellyt liikeideaa niiden kanssa. 


ellauri008.html on line 1042: ryssävihainen Nussi Jemeniläinen 

ellauri008.html on line 1047: ryssävihan alttarille HS aamusaarnassa. 
   

ellauri008.html on line 1055:     rahantunteva Tuunas Jolonen


ellauri008.html on line 1060:     uhrata omia vapaa-ajan harrastuxia 


ellauri008.html on line 1068:     samat haukotuttavan ennustettavat oikeiston 


ellauri008.html on line 1080:     - melkein mikä tahansa ois parempaa kuin se. 


ellauri008.html on line 1082: törkymöykky Ruikka-Paska Rahaste
    

ellauri008.html on line 1101: koska keskiluokan arki on ihan hyvää 


ellauri008.html on line 1117: kommunistien ja noskeharakoiden hätyyttely. 


ellauri008.html on line 1119: on omistettu ihan oma epigrammi toisaalla. 


ellauri008.html on line 1130: Bisnesrinkeli Huono Väliliha


ellauri008.html on line 1136: ihan maailmanluokan mielipidevaikuttajaa, 


ellauri008.html on line 1141: Yhä kostaa haukkumalla indie leffoja 


ellauri008.html on line 1143: Kaverina toinen vajakki, Ontto Vanha Vajamaa, 


ellauri008.html on line 1147: Heppi Pömpötti, vanha Viina Lertsanen, ja Pertti Avolava. 


ellauri008.html on line 1165: sanoa ihan reilusti että HS:n omistaja on kusipää. 
     

ellauri008.html on line 1167: mulkuton pääkirjoitusministeri Nuha Kakkanen. 


ellauri008.html on line 1168: Onkohan se yks vanhan transun näkönen hyyppä jo eläkkeellä 


ellauri008.html on line 1172: Nähtävästi Kone Oyn edut on jossain uhattuna taas.


ellauri008.html on line 1182: Puuttui waan omistajan inha pata patarummuista.			  

ellauri008.html on line 1193:   sieraimet laajenneina haistelemaan poliittisia tuulia 


ellauri008.html on line 1195:   sanoo et on ihanaa kun virkamiehet valvoo tikkana 


ellauri008.html on line 1201:   meininki on kuvottavan läpinäkyvää: rahat pois 


ellauri008.html on line 1206: ja se ei olekaan ihan vähän sanottu. 


ellauri008.html on line 1233: pirun grilliin kananmunan hajuista.  


ellauri008.html on line 1240: rahan tuntevat materialistit, voi vittu 


ellauri008.html on line 1304: vasemmistohallituxen toimintaan. 


ellauri008.html on line 1311: hallituxelle madon lukuja. 


ellauri008.html on line 1314: hampaat kiukun irvessä  


ellauri008.html on line 1317: Hyppy mahalle ja läiskähdys.

ellauri008.html on line 1320: Koneen kertakäyttöhansikas  


ellauri008.html on line 1322: haukkumassa kommunisteja.  


ellauri008.html on line 1344: Sehän on vaan paha jos ne alkaa vetistellä tiukassa paikassa. Sotilaista ja poliiseista puhumattakaan.

ellauri008.html on line 1346: Niin että turhat humanistiaineet pois koulusta ja sijaan batmania, jerry cottonia ja battler brittonia. Vaativia asiatextejä sanoin ja selventävin mustavalkoisin kuvin aseista ja kirkkoveneistä.

ellauri008.html on line 1356: Sä kaikki tieni havaitset 


ellauri008.html on line 1361: mitä puuhailen mä yksin vessassa 


ellauri008.html on line 1366: Paha silmä joka näki hobitin 


ellauri008.html on line 1374: Ei ihan jehovan ne tarkkuutta 


ellauri008.html on line 1382: (sisävessat on toistaiseksi haaste) 
  

ellauri008.html on line 1390: Luihusti kuin pahat mielessä, vai 


ellauri008.html on line 1396: Mutta on se iso harppaus isoille veljille 


ellauri008.html on line 1416: sparraa hartaina kuulevia oikeistolapsia. 


ellauri008.html on line 1417: Kuin myös tietovakoilu ja harhautus, 


ellauri008.html on line 1424:       Tukari on tukihenkilö, tukioppilas, pihapoliisi, 


ellauri008.html on line 1431:       Kokonaisen kolumnillisen hapantelua se sai siihen äkistettyä.


ellauri008.html on line 1448: Weil kävi eliittikouluja ja luki filosofiaa. Siitä tuli sitten jonkin sortin mystikko. Ja kommari. Oli kotvan duunarina ihan muuten vaan. Kai se kärsi jotenkin parempiosaisuudesta. Siksi ei syönyt sotilaiden sokereita. 

ellauri008.html on line 1450: Painovoima painaa, armo kohottaa, on siinä nostetta kuin ilmapallossa. Armo oikeasti ei oo muuta kuin voittaneiden yksi siirto loppupeleissä (jolla ostetaan hävinneiltä goodwillia - hyvä veto, jos häviäjät kuitenkin jatkaa peliä, eli niitä ei saada pysyvästi pois pelistä). Weil kai ajatteli armoa tahdosta riippumattomana voimana, jonka varassa voi ihmisten välisessä painovoimakentässäkin keijua. Luoja ois tässä (kuin Simonen isä ehkä?) luomiltaan poissaoleva. Tämmöistä on nähty. Aika omituista jälkiteollista panteismia. Onkohan siinä vähän cargokultin piirteitä. 

ellauri008.html on line 1452: Mystikoille oon aina ollut vihainen kuin rakkikoira. En nää siinä päätä enkä häntääkään. En liioin Simonen sepustuksissa armosta, panen toivoni mä painovoimaan. Kai kun en tunne mystisiä tuntoja, nöyryyttä, ei kuiski omatunto, suhisee vaan tinnitus, puuttuu hävelkorva. Pamputan niitä simona kuin sapeli Simonen.

ellauri008.html on line 1456: Martin Heidegger oli ukin ikätoveri, omaan napaan tuijottaja, niiden napamiehiä. Kaikki lähtee musta ja siitä miltä musta tuntuu. No homomensuraltahan tämä kuulostaa, Platonin ideoita tässä tarjoillaan uudessa natsikuviollisessa leilissä.

ellauri008.html on line 1459: Heideggerin myöhemmässä ajattelussa tämä irrottautuminen kehittyi kokonaisvaltaiseksi. Se yritti ajatella uudelleen koko länsimaisen filosofisen tradition piilevät lähtökohdat ja taustaoletukset. No sekin tais jäädä yritykseksi. Mutta tämä hanke teki Heideggerista myöhemmän mannermaisen filosofisen perinteen tärkeimmän suunnannäyttäjän. Jatkakaa te vaan tonne päin, mä jään pois tässä.

ellauri008.html on line 1461:   Juttuhan on niin että on aika sama mitä tuubaa gurut tarjoilee, pääasia on uusi brändi, jota seuraajat voi heiluttaa. Heideggerin brändi meni hyvin kaupaksi sotasukupolvelle, jolle maailma muutenkin oli aika mielipuoli paikka.

ellauri008.html on line 1463: Heideggerin pappa oli duunari ja suntio, vanhemmat oli hirmu katolisia. Mara kävi paavin kustannuksella koulun Konstanzissa, missä mäkin olin vuonna 70 kielikurssilla. Ei siellä puhuttu mitään Heideggeristä. Oltiin vaan et silleen, aika meni sellaiseen. No onhan olla-verbi nimenomaan kopula. (Hullua, että niin tyhjän parissa nyhjätään niin paljon.)

ellauri008.html on line 1465:   Ihan kuin Eski Saarinen, Mara aiko ensin papiksi ja vaihto sitten filosofiaan. Sai sitten saarnata vapaammin ilman nuotteja. Eskille ja Maralle on yhteistä paitsi eksistenssifilosofia, myös lipilaari maailmankatsomus, jotka kaksi tapaa yhteen liittyä. Heideggeristä tuli sittemmin natsisymppari.

ellauri008.html on line 1469: Maran magnum opus venyi kuin purukumi, kun ei ollut deadlinea. Sit tuli viranhaku, Sein und Zeit on siihen kässäristä irrotettu hätäpaska. Toisen osan, luvatun yhteenvedon Mara poltti itse, kun siitä ei tullut mitään, tai vielä paskempi.

ellauri008.html on line 1471:   Heidegger innostui hirmusesti Hitleristä, liitty puolueeseen ja pääsi sillä tiketillä yliopistonsa rehtoriksi. Tästä ei sen ope vanha jutku Husserl yhtään tykännyt. Mara ei mennyt edes sen hautajaisiin. Maran vanha panopuu, Hanna Arendt, jutku sekin, vimmastu myös. Tais Mara huomata työntäneensä heil Hitler käden pahaan paikkaan.

ellauri008.html on line 1473: Natsit itse piti Maraa joutavana suunpieksäjänä, eikä ihme, veikkohan nostaa avainongelmaksi tän: "Warum ist überhaupt etwas und nicht vielmehr nichts?" Leila Haaparanta rassu mietti tätä kuusivuotiaana taimisena, ehkä nytte emeritana vieläkin. Pian se selviää. Kysymykseen vastaa Hegel: Weil nichts existiert nicht, das Nichts nur nichtet. Hoo hoo jaa jaa, metafysiikkaa. Palataan Parmenideeseen kuin koira oksennukselle. Ei jaksa. Nyrjähtänyttä kielipeliä. Kiinalainen kissa joka huitoo ilmaa, yhden käden merirosvo ilman jackpottia. Hitler varmaan sanoi Maralle: Martin, du nichtssagender Pfurz! Ei huijannut Adlerhorstin ajattelijaa. 

ellauri008.html on line 1475:   Myötäjuoksijana Mara joutui sodan jälkeen jäähylle ja mielisairaalaan. No, siitä se sit toipu äkkiä, pääs vapaalle jalalle, ja seiskytluvulle tultaessa se oli taas aika guru. Halus katolisen hautauksen 76, kun mä tein lisurin. Jos vaikka siitä kuitenkin hyötyis jotain loppupeleissä.

ellauri008.html on line 1484: Joo eihän sille sokraattis-aristoteelista määritelmää saa aikasexi. Mut se on vanhanaikaista, oli sitä jo ennen tätä nazia. Onnetonta ravunkäyntiä on Martin sohellus.  

ellauri008.html on line 1488: Toinen Mortti, nenäänsä honottava Mårten Ringbom, tajus panna hanskat naulaan ajoissa, lähti filosofiasta yleen runoilemaan 70-luvulla. Väitteli 2002 ja kuoli kymmenvuotiaana tohtorina.

ellauri008.html on line 1490: Mut ei tämä Martti, tästä vasta alkaa ihan hirvittävä kallon pulina. Hypnoottisesti Martti popottaa sivukaupalla das Seinista ja der Sinnistä, anaalisesti pihtaa pilkkuja ja pisteitä, ilman ainuttakaan konkreettista esimerkkiä, edes substantiivia. Kauempaa katsoen vois luulla järkeväksi puheeksi, mut läheltä lukien se on loputonta suoltoa, ihan kuin mielenvikaisen höpinää. Tulee mieleen Irja mummon hölötys Kivelässä Lean viereisessä sängyssä, mitä Lea luuli radioksi:

ellauri008.html on line 1509: same kelle joutuu Inkeri-tädin Tirolista tuoma vihreä vaellushattu.

ellauri008.html on line 1514: kun maskakuan voi hankkia halvalla ihan lennosta. 


ellauri008.html on line 1522: Et tarvi tavaroita, ne voi kierrättää, turhat voi 


ellauri008.html on line 1526: Jos ei ole niin ei kun halpaan ja mauttomaan.

ellauri008.html on line 1539: Jos halituttaa, voit ottaa koiranpennun tai käydä kissakahvilassa.

ellauri008.html on line 1547: saadaan puoli-ilmaiseksi maahanmuuttajista. Ja niistä ropoteista.

ellauri008.html on line 1556: ja palvelutalouteen, tulee haukkaamaan läjän tyhjää 


ellauri008.html on line 1560: Conradilla on vähä sellasta moraalipohdintaa Nostromon luvussa 5. Aia sama tematiikka, honourista hankaa. Conradin omin aihe on narsismi. Sais se itsekin varmaan diagnoosin.   

ellauri008.html on line 1572: Otellaan vähän sulassa sovussa, shakkipeliä, ei se tähän pääty, parempi voittakoon,  otetaan kohta uusinta, vaihdetaan upseereja, moukat syökööt pölyä.

ellauri008.html on line 1579:   Mitkä säännöt? No ne kymmenen käskyä taas tarkennuksineen, tai vastaavat. Ne jotka ylläpitää isien perinnäistavat, hopeaselkien hallitusmuodon, sovinnaisen nokintajärjestyksen, jolla vältetään verisin lajinsisäinen karsinta. Pikku jäsentenvälinen ristiinnokinta kaukalolla käy, kunhan noudatetaan näitä sääntöjä. Erinäisin tarkennuksin perustuslaissa ym ym. (Vrt. ay-liikettä ei ole perustuslaissa, sen vois räjäyttää...)

ellauri008.html on line 1581: Tätähän se on, se moraali. Nilkkimäisiä kompetitiivisia alipelejä osin kooperatiivisen ylipelin alla. Ja sama uudestaan sisäkkäin kuin Hanoin tornit. Siitä on kyse. Niinkuin sanoo tuhat törkimystä: veronkierrosta on turha mäkättää, jos ei ole rikottu lakia. Silloin se on verosuunnittelua. Se että törkimykset itse lobbaa verolait on vaan voi. On noudatettu sääntöjä. Se on parhaan valtaa, aristokratiaa.

ellauri008.html on line 1583: Sitä verisemmät sodat mitä isommista tarkennuksista tulee riita. Kuten kuka pääsee ylipäänsä kaukalolle ja kuka ei. Ne jotka ei noudata näitä sodan sääntöjä on terroristeja. Eihän me voiteta jos ei noudateta meidän sääntöjä. Se olisi jo ihan väärin. 

ellauri008.html on line 1598: Brittikansa oli kypsynyt saatuaan useissa aiemmissa kapinoissa turpaan, mutta sillä pelillä saivat magna chartan ja parlamentin. Just sen verran niillä oli ollut valtaa tuotantokoneen rattaina. Kumoukset just niitä kypsyttivät, kääntelivät paistia, ei jäänyt tuleen makaamaan.   

ellauri008.html on line 1601: Toisin sanoen, niillä ei ollut just sillä haavaa tarvetta kapinoida, räjähtävästä tuottavuuden kasvusta riitti mistä ottaa. Toisin kuin nyt, kun on brexit tulossa. Taas kalibroidaan kapitaalin ja laborin väliset valtapunnukset.

ellauri008.html on line 1606:   Yläluokka laiskotteli, ei teollistanut, ja siirtomaassahan ne oli jo. Ahistaa olla kynimisen häntäpäässä, helpottaa kun samalla voi kyykyttää muita, kuten britit. Koira käskee häntää, vahinko pannaan kiertämään, eli ollaan maailmanmitassa kuitenkin keskiluokan nilkkejä vaik kotona köyhiä.

ellauri008.html on line 1610: Panaman kansa oli nahaltaan kyllä mustaa, punaista ja ruskeaa.

ellauri008.html on line 1613: No way Jose, no ei Joose, vallankumous tulee kun hallitut saa valtaa,

ellauri008.html on line 1617: Inkkareilla ei ollut habaa ja gringoilla oli liikaa voitettavaa. Maailman eli siirtomaasotien jälkeen puntit oli toisin päin, parhaat palat oli syöty ja aseistetut intiaanit hankalia, nahiskoot siis keskenään. Niitä voi paremmin ohjailla rahoittamalla diktaattoreita ja CIAn agenteilla. Tilanne on taas päällä Venezuelassa.

ellauri008.html on line 1619: Vielä vähemmän vastavallankumouksen ehdot täytty Puolassa, jossa isäpappa tuloksetta agitoi jälkijättöisesti aatelisten puolesta, kornetti nelisti tankkeja vastaan, pelasi puolalaista rulettia paukkupanoksilla, käänteli loputtomasti papereita: olet tyhmä, käännä, luki molemmilla puolilla. Hyvä oli Konrad että lähdit hamletista merille. Voit sentäs pukeutua hienosti ja pyörit brittiaatelisten fölissä, sait ruskokielenä niiltä läpyjä ja ropoja ja ehkä reikää golfviheriöllä. Tai sitten ei.

ellauri008.html on line 1623: olin ihan kalju 


ellauri008.html on line 1644:   Lihakset on heikot. Jäsenet jäykät paitsi se jonka pitäisi olla. Jalka ei nouse. Ei jaksa kumartua. Rakko täyttyy, ei enää veny, ei tyhjene. Yöllä herää kuselle. Kusi tulee vaivoin. Niskaa ja näpytyskättä särkee. Ruoka ei sula. Rintaan tai mahaan sattuu syötyä. Pierettää. Jotain alavatsan kipuja. Varmaan peräpukamat. Munuaiset juilii välistä. Henki loppuu kesken lausetta. Oikea silmä on ratkennut. Näkö sumenee. Kihti pistää isovarvasta. Väsyttää helposti. Yöllä ilma vihisee, portaissa hengästyttää. Lonkkaa vetää, kalkkeutuneet nivelet, luupiikkejä. Selässä on joku patti. Torkuttaa.

ellauri008.html on line 1648:   Vanhus on kuin vanha auto. 


ellauri008.html on line 1658:   Näyttää vaan tosi vanhanaikaiselta. 


ellauri008.html on line 1667:   jalkaa raahaten 


ellauri008.html on line 1671:   ja huohahdus. 


ellauri008.html on line 1704: meitä custom väkeä on ihan liian vähän, 


ellauri008.html on line 1714: Koston oli määrä pitää väkiluku alhaisena 


ellauri008.html on line 1719: Siis ihan niinkuin prinssi Philipillä.

ellauri008.html on line 1741: pienestä pörröisestä puutarhatontista 


ellauri008.html on line 1746: Kello kuusi aamulla  tuli ihan hämärää 


ellauri008.html on line 1757: Taitella ainakin vaikka venehattu 


ellauri008.html on line 1758: Vanhasta Helsingin Sanomasta. 


ellauri008.html on line 1768: käski preussin Friedrich 2 vanhana 


ellauri008.html on line 1773: On hauska tappa valistuksen toinen vanha pieru. 

ellauri008.html on line 1777: Rauhan loistoajan tsembaloiden jälkeen 


ellauri008.html on line 1788: Ei tekis pahaa kaalikääryle omallekaan kihdille, 


ellauri008.html on line 1796: Kuvittelun hallituksen puheenjohtaja. 


ellauri008.html on line 1798: korvistani tulee kuumaa muovinhajua. 


ellauri008.html on line 1805: 
Nyt puhuu tuhat

ellauri008.html on line 1810: millaista tuubaa ne jauhavat. 


ellauri008.html on line 1812: ja asenne maahanmuuttajiin. 


ellauri008.html on line 1827: Me halveksitaan surkimuksia 


ellauri008.html on line 1833: Vaihdettas paikkoja milloin tahansa. 


ellauri008.html on line 1836: Mut turhautuneita ollaan ja vihaisia 


ellauri008.html on line 1848: jotka otetaan meidän rahasta,  


ellauri008.html on line 1849: kiskotaan aivan selkänahasta. 


ellauri008.html on line 1856: ulkomaisen rahavallan kanssa, 


ellauri008.html on line 1868: kunhan tulevat sikahalvaksi.

ellauri008.html on line 1881: Siinä on paha valuvika: 


ellauri008.html on line 1884: Siinä haittaa myös erimielisyys: 


ellauri008.html on line 1908:   YT, Suomen tuhat. 


ellauri008.html on line 1919: yksi tuhannesta törkimyksestä:

ellauri008.html on line 1923: Unohditte että harrastan charityä, 


ellauri008.html on line 1926: Se on ihan globaalia valtavirtaa, 


ellauri008.html on line 1927: Kaikkienhan pitäisi se jo älytä.

ellauri008.html on line 1935: Laahukselta  on haettava lisää joustoja. 


ellauri008.html on line 1945: Maan hallitus voisi puuttua asiaan, 


ellauri008.html on line 1946: luvata hakea uusia askelmerkkejä, 


ellauri008.html on line 1950: Valtiohan voisi luopua osingoista. 


ellauri008.html on line 1953: lyödä kyykkyyn kaikki kahdeksan tuhatta.

ellauri008.html on line 1959: Myöhästyi pahan kerran messusta. 


ellauri008.html on line 1979: pyörittää vanha jalka perstasta 


ellauri008.html on line 1983: hajamielisesti. On taas mielessä 


ellauri008.html on line 1990: Älä huoli, onhan letkukin jo letkeä. 


ellauri008.html on line 2001:   kuten Sakun haarukasta 


ellauri008.html on line 2011: vauraitten kukkahattutätien 


ellauri008.html on line 2018: Många rika västländer har upplevt mer än ett årtionde av ekonomiskt kräftgång. Utropstecken kring klimat och migration fungerar som bensin på lågorna. Bitterheten har slagit rot bland tidigare passiva samhällsskikt, som inte längre godtar långrandiga, invecklade resonemang vare sig enklare lögner från eliten: beslutsfattare, medier, experter, akademiska kretsar och andra välmående vinnare.

ellauri008.html on line 2032: kunhan jäävät pakolaiset Aasiaan, 


ellauri008.html on line 2034: Trump iloitsee: jääkööt vanhaan maailmaan. 


ellauri008.html on line 2071: Lämmittäkööt vaan, kuha syövät maitotuotteita. 


ellauri008.html on line 2079: Haju Pisilän hallituxen viimeisen vuoden aikana 


ellauri008.html on line 2080: mezähallitus kaato maasta meziä niin sikana 


ellauri008.html on line 2085: Se ilahduttais Honkatukijaa ja jokaista puunhalaajaa.

ellauri008.html on line 2091: Hellettä on kuin Dohan lentokentällä. 


ellauri008.html on line 2093: selaamassa polakkien halpatuotteita, 


ellauri008.html on line 2098: Tää on maahanmuuttajien mekka.

ellauri008.html on line 2102: Et silti vielä ole ihan perillä, mut 


ellauri008.html on line 2105: jossain pierunhajuisessa pyöräparkissa.

ellauri008.html on line 2111: pikku Manhattan, sattuvasti nimetty, 


ellauri008.html on line 2112: sulatuspata värillisten selkänahasta. 


ellauri008.html on line 2113: Junat tuovat lisää maahantunkeutujia, 


ellauri008.html on line 2119: kauniisti laitettuina vaikka sikahalvalla 
 

ellauri008.html on line 2121: Siivousrahat palaa polakkien pussiin


ellauri008.html on line 2139: Oli kuitenkin aina ollut yksi asia, jota Lennon ei ollut tajunnut. Ihmisten laki. Se ei ollut jumalan laki, ei moraalilaki eikä edes hallituksen laki. Se oli yhtä vanha kuin ihmiskuntakin, ja se kuului: Jos joku vittuilee sulle, sun tulee vittuilla sille takaisin.

ellauri008.html on line 2143: Yhdellä konnalla oli Cavariccipöxyt, kasarimalliset, made in LA, reisissä löysää vekkikangasta, korkee vyötärö ja pillit. Konnakirjoista voi oppia myös muotia. Onhan konnailukin  muotia.

ellauri008.html on line 2144: Tää konna työnnettiin isoon putkeen raksalla. Meniköhän ihan putkeen sittenkään. Huolimatta pillihousuista.

ellauri008.html on line 2146: Konnat toimii yxixeen ja konnatiimeissä, pollarit menettelee prikulleen samalla tavalla. Eroovat vaan hatun värissä eikä aina siinäkään. Poliisit konnailee, konnat pamputtaa. Kumpikaan ei pysty  pidättää. Se on joko kanttuvei tai peli jatkuu. 

ellauri008.html on line 2149: Konnakirjoissa on kivointa kun kusipäitä listitään. On rentouttavaa lukea, miten niiltä irtoo pää, tai niistä tulee ihan muusia. Sama ketä ne on, kuha ne on mulkeroita.  Se on katarttista. 

ellauri008.html on line 2151: Huono puoli näissä kovaxikeitetyissä konnakirjoissa on että sankari näyttää aina häviävän lopussa, sekin tapetaan joteskin julmasti. Paha saa palkkansa. Mitä hittoa? Onx tää jotain fiktiota? Vitun moraliteetteja. Ehkä niitä ei saa muuten julkasta. No sellaistahan se on aina ollut, saduissa paha susi täytetään lopuksi kivillä ja ommellaan kiinni, löysäresoriset punahilkat tapetaan epämoraalisten romaanien loppupeleissä. Saavat opetuxen. 

ellauri008.html on line 2153:     Lennonille ja sen tiineelle siskollekin käy kalpaten. Lennonille juotetaan eka happoa ja siitä tulee oikeesti mykkä (alux se vaan teeskenteli). Juoppo humoristi ex-kyttä tekee vammasesta raakaa pilaa: 

ellauri008.html on line 2158:   Lopux Lennon joutuu takas samaan putkeen kuin alussa, cavariccihousuisen kaverinsa seuraan. Päälle tulee paksulti sementtiä ja lasten hoploppi, joka alkaa haista ruumisojalle. Muotiarkkitehdin ura sakkaa ja lähtee alamäkeä. Jokaisessa pilvessä on hopeareunus. Kaikella on tarkoitus. Olemme osa luojan suurta suunnitelmaa.

ellauri008.html on line 2163: Nettiuutisissa iso lehmänpuolikas kelaa tunteita hirvimezällä: Koko mezästysseura odotti multa sitä. Lopulta ammuin ja tuntuihan se hyvältä. Se oli ihan uskomaton fiilis. Eläimiä pitää kunnioittaa kun niitä teurastaa. Ei pelottanut yhtään kiväärin takana.  Mitens hirvi, pelottiko sitä? Kumpi kuoli? Vitun ammuvainaa.

ellauri008.html on line 2170: Utilitarismi on kuin valistunut diktatuuri, se toimii ehkä ideaalimaailmassa, ei tässä. Tässähän ei toimi mikään, tää on ihan paska maailma. Ehkä susta, myhäilee Darwin, älä sure, ota palkinto. Musta tää toimii ihan kivasti. Ei niinkun suunnittelin, koska mä en suunnittele mitään. Se vaan tulee, ja sitten se menee.

ellauri008.html on line 2195:   Oikeiston suurin ongelma on, et rahantulo laahuxelta 


ellauri008.html on line 2202:   ole kaikin puolin täyttänyt odotuxia: vanhat onkelmat 


ellauri008.html on line 2204:   on harmaantuneessa maassa yhä ylenmäärin tolpilla. 


ellauri008.html on line 2205:   Niitä pitäis vielä tuhansittain kaatua kuin keiloja, 


ellauri008.html on line 2219:   Aika harva ehti tehdä parannusta ennenko kuukahti.

ellauri008.html on line 2223:   ja meemeistä on haittaa rutosti enemmän kuin hyötyä. 


ellauri008.html on line 2226:   Murkkujen yhteismaha, kaikki oxentavat toisilleen.

ellauri009.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri009.html on line 35: Here lie I, Timon, who alive all living men did hate. 


ellauri009.html on line 41: Täss' asuu Timon; eläissään vihasi elämää; 


ellauri009.html on line 43: (Shakespeare: Timon ateenalainen)

ellauri009.html on line 52: Onko elukoilla keskijohtoa? Ei ehkä as such, virkatien mielessä. Ei ainakaan oo asiantuntijaporrasta. Mutta onhan niillä aateliset kunkun kiusana? Ne de Waalin hopeaselät?

ellauri009.html on line 54: Miten aatelinen eroo keskijohdosta? Onhan se jotenkin siinä välissä. Mut onko sillä osavastuuta? Onko sillä omat alaiset, sille osoitettu osa kunkun alamaisista?

ellauri009.html on line 60:   Tän eron näkee hyvin murkuista. Hullulta näyttää, kun ne kiskoo pesään korsia, jotenkin autistisesti, joka murkku peruuttaa oma korsi perässä, raahaa sitä väsymättä pesään päin, välillä putoilee, alottaa uudestaan, toiset murkut kulkee kylmän rauhallisesti ohitse, tai suorastaan päältä, ei oo moxiskaan vaikka toinen on ihan jumissa. Ei tässä ole mitään suunnitelmaa, puuttu johto kokonaan, työnjako, tiimit, vastuutus. Hyvä murkut. 

ellauri009.html on line 75: Ohoo! Sosiaalisuuden iso ongelma on sisäsiittoisuus. Siihen(kin) käytetään lisääntymistyönjakoa, häälentoja, haaremeita, reviirejä  ja vihollisuuxia. Nuorten karkotus ja kolonisaatio palvelevat samaa. Reviiri käy ahtaaxi. Ihmiset harrastaa kaikkea tätä. Ihmisellä omaisuus on reviiri. Nää on mun maita, mä myrkytän noi oravat. Get off my property!

ellauri009.html on line 77: Reviirin jaon välttö ja sisäsiittoisuuden välttö kilpailee, siitä tulee iso osa harmeista.  Aateli huonontuu. Vanhemmat ei hyväxy pennitöntä rakasta.

ellauri009.html on line 79:       Sit on hengissäpysyminen vastaan lisääntyminen. Pois tieltä kävyt. Kumpi pysyy hengissä, itiö vai emä? Kilpailu sekin, voittona Darwin-palkinto. Tätä en ollut tullut ajatelleexi. Monet elukat syö hätätilassa omat poikasensa. Vaikka onhan se selvää kun katsoo vanhustenhoitoa. Ihmiset jättää vanhat metsään, jäälautalle tai hoivakotiin. Heittää tyttövauvat rotkoon tai abortoi. 

ellauri009.html on line 83:       Rheesuxilla on naiset ja miehet erixeen paremmuusjärjestettynä: nuoret tyttäret ohittaa vanhat ämmät, vanhat miehet päihittää nuoret jannut. Tässä on jotain tutunomaista.

ellauri009.html on line 93: Ihmiset (apinat) on presocial. Puuttuu lisääntymistyönjako meillä tällä haavaa, saa rupusakki lisääntyä, jos maxaa jaxavat. Kunhan rikkaus kasaantuu, ehkä tulee taas naimakielto köyhille. Niinkuin oli orjilla, piioilla ja rengeillä.

ellauri009.html on line 97: Biological caste system puuttuu vielä. Tätä ei rotuerottelu ole ihan saanut aikaan, vaikka koitettu on kovasti, on säätyjä ja kasteja. Ei olla vielä niin sosiaalisia. 

ellauri009.html on line 118: Varallisuus ml raha on sopimuxia, lupailua, vedonlyöntiä, enimmäxeen ilmaa.  Keinottelua, puhasta huijausta. Sopimuxen mukaan käteistä on alle 3kk luotto. 

ellauri009.html on line 127: Onko kukaan vetänyt loppupäätelmää kasautumisesta? Kun kapitaali ei enää tarvii laboria, ei edes kuluttajixi? Kun niillä ei enää ole ostovoimaa, niistä ei ole enää mihinkään. Mänkööt vaan rupusakki huuthelekkariin, me ja ropotit pärjätään keskenämme. Siitä sit vasta maailmansota tulee, oikea harmageddon. Osattomat näyttävät mistä kana kusee. Tai sitten ei. Ylen surullisilta vain ehkä näyttävät. Kunnon vallankumouxet alkaa, kun joku ennen mitätön porukka vahvistuu. Heikot ei ala vallankumouxia, ne hävii niitä. Usein ensin hävitään sota herrojen kesken tai ulkomailla, aloitettu kansan napinan vaientamisexi (ulkoinen vihollinen saa unohtamaan sisäisen, sitäpaitsi sota on jännittävä lottoarvonta, oiva mahis säätykiertoon). Tappion kärsinyt vanha valta kaatuu, tulee uusi sortaja tilalle. Ihan kuin de Waalin apinoilla. 

ellauri009.html on line 140: Uskottavampi selitys on sukupuolten välinen kilpailu. Abortinkielto antaa raiskauxelle puhtia, miehille väkisinpanon kertoimet siitä tuntuvasti paranee. Kannattaa raiskata, rangaistuxen uhallakin, jos Darwin palkitsee. Miehet haluu mieluusti nussia opportunistisesti. Lastenhoitotaakka jää vastapuolelle, geenit levii  ilmatteexi. Artisti maxaa, lue nainen. 

ellauri009.html on line 142: Joo, kyllä se on vaan panohalu, ja lisääntymispakko joka meitä ajaa. Se on vahvin primitiivinen voima kaikessa elävässä. Ei siihen mitään järkeä eikä suunnitelmaa tarvita. Naiset on miesten lisääntymisväline. Panos/tuotos tase nainnissa on miehille huippuedullinen. Ei ihme et äijät vastustaa aborttia ja nuoret naiset puolustaa.

ellauri009.html on line 144: Joka äijä haluu naida ilmatteexi, mut kukaan mies ei huoli puolisoxi valmiixi naitua, ettei vaan joudu höynäytetyxi, nalkkiin jonkun toisen kakaroiden isäxi. Kaikki ukot haaveilee huorista ja näkee niistä painajaisia, mieluummin kihlaa madonnia, näennäisen jakomielisesti, oikeesti itsekkään johdonmukaisesti. 

ellauri009.html on line 198: kuin kolleegani Omar Khaijam 


ellauri009.html on line 231: Tää näkyy kaikissa historian käänteissä. Onni ja suvakkius liittyy kasvu (ja ryöstö) vaiheisiin, kärhämät ja vallankumouxet stagnaatioon. Vallanpitäjät ezii ulkovihulaisia kun kansa napisee. Kun sota hävitään, hallizijan pää on vadilla, vallankumous tulee.

ellauri009.html on line 235: Tukkukauppa on halvan kaman laivausta kolonioista. Koloniat oli jo puunien ja helleenien tapa toimia. Laivaporvarin tukkukauppa ei ollut (ole) mitään tasapuolista vaurauden osmoosia vaan rannikkorosvousta. 

ellauri009.html on line 238: Mikä sen matikka sit on? Jotain mitä on paljon halvalla tuolla on vähän ja  arvokasta täällä.  Mausteet. Orjat. Ostohinta on halpa koska myyjät ovat köyhiä ja heikkoja. Niille tarttee maxaa vaan vähän, jos ei kelpaa, niin turpaan vaan. Kauppa kannattaa sikana vaan kun se perustuu ryöstöön.   

ellauri009.html on line 240: Köyhässä päässä otetaan väkisin, ryöstäminen kannattaa, se on halpaa. Köyhiltä ryöstetään maxamalla köyhille säälittävä ostohinta, rikkailla on varaa isoon myyntihintaan. Köyhät myy halvalla, vähä tienaavat, mut pysyy suht köyhinä,  kauppias rikastuu, rikas rahoittaja rikastuu vielä enemmän. Kapitalisti ei ole yrittäjä, se on sijoittaja. Tase tekee töitä, ei porho. 

ellauri009.html on line 242: Rikkaat on rikkaita just koska ne ottaa köyhiltä, on kasautumispisteitä. Raha tulee rahan luo. Skaalaetu. Menot kasvaa kuin pallon pinta, tulot kasvaa kuin sen sisus.

ellauri009.html on line 244: Muruja putoo rikkaan pöydältä köyhälistölle, niiden ja keskiluokan tuloerot tasaantuu, köyhistä tulee laiskaa ja vaativaista alempa keskiluokkaa. Silloin aletaan ettiä uusia entistä köyhempiä riistettäviä kauempaa. Tää on globalisaatiota. Kiina ja Intia rikastuu ja siirtää sweatshopit Afrikkaan. Seuraavaxi luova tuho iskee niihin, tehtaissa raataa halvalla ropotit, tehtaat voidaan siis siirtää takaisin kotimaahan. Orjat nuolee näppejään tai sortteeraavat jätteitä.

ellauri009.html on line 246:   Toiseen suuntaan ei myydä, kauppa  on rikkaaseen päin. Paitsi rikkaiden jätteet tai ylituotanto: samoissa köyhissä maissa pennosella valmistetut, länteen kuskatut rumat trikoot, teepaidat, parasta ennen päivän ohittane iskulauseineen ja painokuvineen, ylihinnoiteltuina tai käytettyinä, tupataan paaleittain takaisin köyhille vaikka väkisin, talouspakottein ja pyssynsuulla uhaten. Mutiaisten lapset selaa vaarallisia romukasoja, lajittelee elektroniikkajätteitä paljailla pikku käsillä.

ellauri009.html on line 248:   Six pahinta on jos köyhät maat saa ydinaseen, niitä ei voi enää riistää vaarattomasti. Neuvotteleminen ei kannata yhtä hyvin kuin käskytys. Orjuudesta luovuttiin kun koneet ja työväen riisto tuli halvemmax. Koloniat "vapauttamalla" vähennettiin ylläpitokuluja, ulkoistettiin ne pyssyn käytön oppineille paikallisille alihakkijoille.  Sotaväki on kallista. Antaa mutiaisten kärhämöidä keskenään, paikallinen diktaattori tulee halvaxi. Käytetään taloudellista ohjausta: porkkanaa pomoille, jotka käyttää köyhän selkään keppiä. Kehitysapu ei paljon maxa, ja sen voi keskeyttää millon vaan, jos ovat avunsaajat tuhmia tai rahalla on parempaakin käyttöä.

ellauri009.html on line 252: Keskiluokka nous Kreikassa, sit  Englannissa. Keskiluokka on liikkeessä, hoitaa liikeasioita. Rikastuvia, nousukkaita, liberaaleja. Laissez faire. Älykköjä, ansaizevat oveluudella. Jutkut kexi uskonnon vuohipaimenina mut myi sen NT-version maailmalle kauppiaina. Onx kauppiaat koskaan tehny uskontoo? Ehkä alussa, mut sitten kun se menestyy, uskonto päätyy herran haltuun. Valtauskonnoilla pysytetään kansa paikallaan, ei liikkessä. Kauppiaan on jumala kyltymätön mammona. Liha liikkuu, liikkuu raha.

ellauri009.html on line 262: Se kortti pian on loppuun pelattu. Sit palataan vendettan pariin. Vendetta on hieno asia. Globalisaatio on paha. Reviirit ja vendetta niiden välillä piti väkiluvun aisoissa.

ellauri009.html on line 271:  kaikki hätä ja sota on vaan sitä. Luonto kexii malliparannuxia. Paineessa parhaat jää henkiin.  

ellauri009.html on line 282: Aatelin välikäsi, jakeluporras pois välistä.  Kehystarinaa pitää muuttaa, kunkusta ja kansasta tehtävä myytti, kunkku tähti, ja kansalliset symbolit julkkixia, koska kaikki ei voi enää tuntea toisiaan. Puhalletaan yhteiseen hiileen, kunkun grillissä. Ei kunkku ole paha, se on vaan peto, loinen. Ei edes ole hyviä eikä pahoja as such. 

ellauri009.html on line 285: Kunkku pysty käskyttämään isompia alueita. Laiva kexittiin Intian kaupan kilpailuun. Nyt ollaan keximässä koillisväylää uudestaan. Jääkarhut polkee vettä haaleassa arktisessa meressä.

ellauri009.html on line 287: Puolivahingossa kexittiin kolonialismi. Teollistettiin vanha kexintö. Ennenkuulumattoman  mehukas tilaisuus todella eri kehitysasteisten ihmisten  riistoon.

ellauri009.html on line 290:  Höyrykone ja höyrylaiva oli sit ihan pakko kexiä kun oli  ylituotanto kolonioista.  Kansalliskieletkin oli viestiliikenteen parannus, 0G. Niinkuin oli kirjoitus, kirjapaino, internet. Tuottavuutta, ajansäästöä. Suhdanteet kuumenee, kasvuräjähdys lisää vauhtia. Sixikin oli ihan pakko kexiä juna, lennätin, auto, lentokone, radio ja puhelin. 

ellauri009.html on line 295: Sakemannnit hävisi nolosti, otti revanssin seuraavassa sukupolvessa, 2. vielä isompi siirtomaasota. Voittajasta, entisestä siirtomaasta, tuli atoomipommivyöllä uhkaileva maailmanpoliisi. "Länsi". Vitun länsi. Kiina on USA:sta länteen. Eurooppa on Itä-Amerikka. Ryssät sinnitteli ihmisiän ajan sodassa hyvin pelanneella rajallisten resujen hallintomallilla, diktatorisella puutopologialla. Sen kerkisi vuostuhannen vaihteessa jyrätä alleen markkinatalous, jonka verkkotopologia palvelee tehokkaammin kasvuräjähdystä. Nyt kun resut loppuu, kovien aikojen diktatuuri nostaa taas päätään. Samahan se oli Spartassa ja Ateenassa: pysähtyneisyyden ajan Sparta oli sotilasdiktatuuri, Ateena demokraattinen kasvumarkkina.

ellauri009.html on line 297: 2K ei tullut Jeesus ite, vaan sen saarnaama millenniaali tempaus nimeltä  globaalisaatio. Kaikki mukaan kikyloikkaan amerikkaa puhumaan! Kokis känny ja google kaikille! Ookoo on kiinax okei ja näkemiin baibai. Baibai kaikki kielet kulttuurit ja meemit paitsi mikki maus. Internet on taivas, kännyt rukousmyllyjä. Sen uusi johtokolmikko on Roope-setä, sen lihaxi tullut veljenpoika Donald Dump, ja joulumyynnin henki.

ellauri009.html on line 318: Kunkut, pressat aateli, tähdet, julkkixet, liput, vaakunat, sankarit, marssit, mainoxet, kotomaan koko kuva, koko murkkupesä muovailtuna leegoista, karkea märklin pienoismalli jotta turveloinkin tajuaa. Ihan sama tematiikka kuin kirkko ennen, ja toteemipaalu sitä aiemmin. Dunbarin luku, neandertaalin ystävien määrä on 150. Loppu on cro magnonin memetiikkaa, jolla miljoonat redusoidaan tohon sataan.  

ellauri009.html on line 325: Tasa-arvo meinais et ollaan tasavahvoja. Mut kun ei olla. On havet ja havenotit.

ellauri009.html on line 331: Kun asiat on menossa rikkaiden mieleen, eli luokkaerojen kasvuun päin, oikeisto on liberaalia, pyrkii eteenpäin samaan suuntaan, vasemmisto konservatiivia, jarruttaa menoa. Niinkuin Haju Pisilän hallituxen aikana.

ellauri009.html on line 333:   Keskiluokka ja menestyvät nuoret on liberaaleja. Ollaan liikkeessä, käyttämättömiä kortteja on kädessä, päätä on, pääomaa puuttuu, sitä haluttas saada kahmiskella vapaammin, ajaa päivän byrokraatit ojaan oikealta ohi. Ei tarte etuajo-oikeutta etuoikeutettu. 

ellauri009.html on line 355: Kiina toi muinoin Vietnamista halpaa hopeaa.  


ellauri009.html on line 372: viimeinen harmageddon veli vastaan veli hopea.

ellauri009.html on line 420: 
Kääriä hihat

ellauri009.html on line 491: Moniportainen on hallinto 


ellauri009.html on line 502: alaisten selkänahan kustannuxella.

ellauri009.html on line 515: kultahatun existenssihöpötys, 


ellauri009.html on line 525: turha touhu, tietää vastauxen, 


ellauri009.html on line 530: seurauxet.  Vastaaja on kantaja, ihan hullua.

ellauri009.html on line 555: ei ole enää. Paha vainajaa on hirttää.

ellauri009.html on line 575: pitää nöyrästi haukuskella entistä minää. 


ellauri009.html on line 642: mittaavat kaiken rahassa. 


ellauri009.html on line 666: What is a conviction? A particular view of our personal advantage either  practical or emotional. (Conrad 164)

ellauri009.html on line 676: Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuxessa käytetyssä paheiden luokituxessa pääpaheita, joista muut synnit seuraavat. Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten Jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna pahimmasta laskevassa järjestyxessä näin:

ellauri009.html on line 679:     Ylpeys (turhamaisuus)


ellauri009.html on line 681:     Viha

ellauri009.html on line 687: Huomaa et synnit on luonteenpiirteitä, paheet tapoja, rikoxet tekoja. Hemmoja rankaistaan uskonnossa niiden luonteesta, ei rikoxista. Luonnetta pitää muuttaa, kun on tapahtunut rikos. Ylpeä tekee rikoxia, jotka palvelee sen turhamaisuutta. 

ellauri009.html on line 694: Your hat strategically dipped below one eye 


ellauri009.html on line 696: You had one eye on the mirror 


ellauri009.html on line 698: And all the girls dreamed that they'd be your partner  


ellauri009.html on line 723: Ylpeys on selkeesti sosiaalista, siis turhamaista: 


ellauri009.html on line 727: ihaileeko katsomo, läpyttääkö ne. 


ellauri009.html on line 728: Kuten veistelee Joseph Conrad, itse mitä turhamaisin mies: 


ellauri009.html on line 732: Onhan tää aina ällöä, mut synti se on vasta 


ellauri009.html on line 741: Hullustihan siinä kävi titaaneillekin, 


ellauri009.html on line 753: korkeemmalla sijalla kuin viha: vihatkoot kuha pelkäävät, 


ellauri009.html on line 757: Inho ja viha

ellauri009.html on line 759: Inho ja viha on liskoaivon arvioita 


ellauri009.html on line 773: Viha on tasapuolisempaa, usein molemminpuolista. 


ellauri009.html on line 774: Vihattava vihaa takaisin. Pelkää, sureekin joskus, 


ellauri009.html on line 775: vaivaa katumus, jos vihan aiheutus ei ollut tarkoitus. 


ellauri009.html on line 776: Jos lyö päänsä kaappiin, sitä on ihan pakko 


ellauri009.html on line 781: tuo vihaava rakkaus, rakastava viha. 

ellauri009.html on line 786:   Muurahaiset eivät ole laiskoja 


ellauri009.html on line 787:   ne puuhastelee väsymättä kaiken aikaa 


ellauri009.html on line 788:   raahaa lakkaamatta kortta kekoon. 


ellauri009.html on line 789:   Vai raahaako? Vai onko se vaan ison lukumäärän 


ellauri009.html on line 790:   aiheuttama harha-aistimus? Jos tarkkaan katsoo, 


ellauri009.html on line 793:   Muurahaiset on kyllä vitun tyhmiä, 


ellauri009.html on line 798:   koska ne on kivempaa kuin korren raahaus.

ellauri009.html on line 802:   ajatus harhailla, kexin muuta tehtävää 


ellauri009.html on line 803:   tai alan runoilla, niinkuin juuri tällä haavaa. 


ellauri009.html on line 806:   ihan viime hetkeen saakka ennenkuin hyppään 


ellauri009.html on line 820:   että ylensyönti vaikka synti oli pienempi paha 


ellauri009.html on line 821:   munkeille kuin rahanahneus, sixi se erotettiin 


ellauri009.html on line 825:   laissaan silmä silmästä, hammas hampaasta, 


ellauri009.html on line 835: Herralle on lihanhimo eli panohalu pikkurike, 


ellauri009.html on line 854: Uskokoon ken tahtoo. Usko mitä haluat. Tää on Jamesin will to believe. 


ellauri009.html on line 871: Tietoa ei voi valita, usko pitää. Valita pienempi paha, minimax. 


ellauri009.html on line 890: Tästä voi olla jotakin hyötyä, sanoi Lea, kun kävi seurakunnan tilaisuuxissa ihan loppusuoralla.

ellauri009.html on line 903: pahat paahtimeen.

ellauri009.html on line 923: uskottavuus, luotto rahanarvoinen. 


ellauri009.html on line 930: Se oli hyvin pahaa lääkettä. 


ellauri009.html on line 942:   Pietari Suuri, hattunsa polki, Vaasan linnassa. 
 

ellauri009.html on line 943:   Kipeä ukkeli, kesällä sippi, nuhainen vissiin, 


ellauri009.html on line 944:   niskaa pakottaa, paha yskä, karkeat sukat.

ellauri009.html on line 947:   Muistaa hanan, kylmentää varpaansa, 


ellauri009.html on line 958: Viron pottua, kulaus tilliä. Lillin kuhaa (yksi kuha). 


ellauri009.html on line 959: Teijan turskaa, murjun kanaa, maukasta lihaa, pussi nuudeleita.

ellauri009.html on line 968: Apua häpeille, limpusta perittäviin, hallikuluihin. 


ellauri009.html on line 974:    Tellu pirhakka, Timo houkka, Manta sokea, Jussi tinassa. 


ellauri009.html on line 984: Kaneja polulla, halli kujalla, halli kuralla. 


ellauri009.html on line 994: Sotamies rannalla, villavassa hatussa, vilkuttaa mulle. 


ellauri009.html on line 995: Hatussa viivoja, kylläkin harvassa. 


ellauri009.html on line 1004: kaarat harvassa, harvassa on kyllä. 


ellauri009.html on line 1009: Huusin  pyörältä: Lissua tukasta, koko rahalla! 


ellauri009.html on line 1010: Viittaan tuttuun, lompsa pirisee, iso rahamassi. 


ellauri009.html on line 1013: pian raha liukeni.

ellauri009.html on line 1036: Vilpoisa kettu, viileä hattu.

ellauri009.html on line 1038: Vilkaisin hattua: viluttava hattu. Vampilla on pileet.


ellauri009.html on line 1039: Huiskasin ratsua, hain naisten tanssissa, 


ellauri009.html on line 1042: liikaa rahaa, hintalapussa. 


ellauri009.html on line 1048: Oon raukka pihalla.


ellauri009.html on line 1049: Maijan pihalle, kämppiin piristymään.


ellauri009.html on line 1051: Pikkuinen tallukka, turvaton kyherö, tuttu vihannes, 


ellauri009.html on line 1053: Muistelen hania. Sallin kutimen.

ellauri009.html on line 1062: kurttu naama, vihaisena nutussa.  

ellauri009.html on line 1071: Nyt älliä ja kukkia, tai vällyt pihalle.

ellauri009.html on line 1101: Se oli aika pahaa 


ellauri009.html on line 1117: Terävät kulmahampaat 


ellauri009.html on line 1118: Charlottelta 


ellauri009.html on line 1188: Aikapihalla näin Merete 


ellauri009.html on line 1190: Se oli kyllä tosi vanha 


ellauri009.html on line 1191: Ja aika pihalla. Etsi varmaan 


ellauri009.html on line 1199: puutarhatonttuna, värikkäissä 


ellauri009.html on line 1203: Sanoi sen haahuileva ilme.  


ellauri009.html on line 1235: Tosi paha puska 


ellauri009.html on line 1241: Kuin jenkkien pahat presidentit: 


ellauri009.html on line 1242: Se alkuperäinen paha puska, 


ellauri009.html on line 1256: Elinkautisia lähtien tarhasta. 


ellauri009.html on line 1304: No olihan se kieltämättä ruma. 


ellauri009.html on line 1319: öin päivin vaivaa, ei saa rauhaa, 


ellauri009.html on line 1333: Siisti piha

ellauri009.html on line 1339: Utsjoen mökillä pihaa siistii lampaat 


ellauri009.html on line 1370: keskivartalolihavia 


ellauri009.html on line 1377: ja hakee apua 


ellauri009.html on line 1388: "Ääritapauxessa nainen on kaapannut miehen mukaansa, sitonut hänet sänkyyn, huumannut hänet, piikittänyt häneen erektiolääkettä ja sitten harjoittanut yhdyntää hänen kanssaan," kertoo sexologi Jukka Virtanen. 

ellauri009.html on line 1394:   "Parisuhteessa elävä nainen voi sanoa menevänsä sänkyyn toisen miehen kanssa, jos kumppani ei suostu. Hän voi myös uhata kertoa miehen työkavereille, että tämä on kyvytön."

ellauri009.html on line 1398:   "Ensimmäinen on halu näyttää valtaa, osoittaa, että pystyy tekemään mitä vain. Mukana voi olla myös kostonhimoa. Naisraiskaajista tulee mieleen vanha TV-sarja Naispaholainen."

ellauri009.html on line 1404: Lieveneekö tuomio, jos uhri on tuttu, kuten tapahtui Itä-Suomen hovioikeudessa pari vuotta sitten miesraiskaajan kohdalla? Turhaan herra puuhaa sekä hääräilee, täällä tehdään niinkuin rosvot määräilee. Entä onko lieventävä asianhaara se, että mies on kulkenut kadulla kireissä farkuissa aamuyöllä?

ellauri009.html on line 1413:   Tahallinen joskus joskus tahaton 


ellauri009.html on line 1414:   Hurtti huumori ja hauska komiikka 


ellauri009.html on line 1415:   Tahallinen joskus joskus tahaton 


ellauri009.html on line 1427: Opetushallitus kiemurtelee miesasiassa: opettajan sukupuolella ei ole väliä, mutta ois se silti hyvä olla kouluissa lisää miehen malleja.

ellauri009.html on line 1430: Mistä on miehet tehty? Etanoista, sammakoista, koiranhäntätupsukoista. On ne sit aika yäkkejä. Koiranhäntiäkään ei saa enää leikata. Kelpaisko ihmisenhäntätupsukka? Niitähän on alettu taas leikellä ja halukkaille liimata.

ellauri009.html on line 1434: Mulla oli kansakoulun kolmannella ja neljännellä opena Lauri Kiuru, joka oli kiltti setä. Ei kyllä haitannut että mä olin sen kaima. Sillä oli kaunis laineikas tukka, kuin pojilla viiskytluvun sarjiksissa.

ellauri009.html on line 1438: No tää vois olla ihan tärkeintä. Miesmalli josta ottaa mallia. Kilttejä miehiä voisi pitää vitriinissä, niinkuin norssissa oli nukkavieru  täytetty metso  metsälinnun mallina.

ellauri009.html on line 1440: Pienet pojat ymmärtäisivät, että on ookoo olla vähän jähmeä, kunhan on kiltti. Rekka-autossakin luki takavuosina: olen isokokoinen, mutta hyvätapainen.

ellauri009.html on line 1446:   Mut asiaan. To business! Eläköön se pieni ero! Mikä on se ero jota tässä haetaan, apart from the obvious? Mikä malli on uhanalaisena? Vielä kysyt, siitähän on valtava kirjallisuus. Miehet ovat perseestä, naiset anuksesta. Miehet metästää, naiset hoivaa. Miehet istuu tupakalla miesten talossa, ottaa neuvoa antavia neuvostossa. Naiset kuokkii peltoa lapset selässä, käy kaupat, tekee perheelle hyvää mättöä, siivoilee. Odottaa miestä kotiin ohkasessa nailonnegligeessä. Mies pesee auton ja vaihtaa lamput.

ellauri009.html on line 1448: Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän. Me miehet halutaan olla Harald Hirmuisia, ei mitään ämmiä. Hyviä jätkiä, äijämiehiä, ei mitään vegeneitejä, Jone Nikuloita. Hei jäbät! Jatketaan vaan entiseen malliin. Silloin on maailma mallillaan.

ellauri009.html on line 1457: Miehet hakee ratkaisuja, naiset lohtua. 


ellauri009.html on line 1459: Miehet hakee menestystä, naiset onnea. 


ellauri009.html on line 1461: Mies haluu olla tarpeen, nainen tykätty. 


ellauri009.html on line 1490: joka halajaa standup koomikoksi. 


ellauri009.html on line 1497: Elokuva on saanut sarjamurhaelokuvaksikin 


ellauri009.html on line 1509: Onhan se sinänsä hyvä että tollanen väki vähenee. 


ellauri009.html on line 1510: Maapallollahan on jo melkoinen tungos. 


ellauri009.html on line 1511: Ympäristönä toimiva kuvitteellinen Gotham City 


ellauri009.html on line 1524: Apostoli Johannes torkkuu reen takapajulla, 


ellauri009.html on line 1527: Tämän havaitsee kun katsoo uutisia. 


ellauri009.html on line 1530: sätkii kuin kala rahavallan koukussa. 


ellauri009.html on line 1533: Tviittaa vihapuheita seuraajillensa.

ellauri009.html on line 1549: Ihan ennakoimattomana lisäbonuksena 


ellauri009.html on line 1563: tuhannet uppoavat mereen kumiveneisiin.

ellauri009.html on line 1579: Googlaa syntisten hyvät ja pahat teot. 


ellauri009.html on line 1583: Kuumassa paikassahan tässä ollaan jo


ellauri009.html on line 1608: Oligarkkiveli tahtoo verirahat pestä. 


ellauri009.html on line 1612: Nalle pihaan autonkuljettajan soittaa. 


ellauri009.html on line 1647: hyvätpahat

ellauri009.html on line 1662: hyväntekijätpahantekijät

ellauri009.html on line 1666: profeetatpahanilmanlinnut

ellauri009.html on line 1674: hallitsijattyrannit

ellauri009.html on line 1677: hyväntekijätpahantekijät

ellauri009.html on line 1687:   Paitsi jos häviäjät luulee vielä olevansa voittajien puolella, tai toivoo pääsevänsä vielä sinne. Kuten persut ja köyhät Trumpin kannattajat. Silloin ne nauravat pappien mukana, kirkonvartijat. Aika säälittävää. Ei niitä huolita. Vedetään vaan lisää nenästä. Se nauraa parhaiten joka nauraa viimeksi.

ellauri009.html on line 1692: Kylläpä on humanistimetkut muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Kun tulin verstaalle ammoin, istuivat yliopistomiehet keskenänsä sprigi päällä arvokkasti arvokkaassa salissa, perusteli ja päätti asiat miehissä puhuen toistensa ohi kirjakielellä kuin Irjan radiot. Satraapit vartioivat pikku valtakuntiaan ja puukottivat selkään toisiansa sivistyneesti ja kiireettä. Nyt istuu kaikki matut lehtorit ja muut rotinkaiset mukanlukien virolaisten saippuanhajuisessa uimahallissa, värikkäässä kalvoshowssa, siniset punaiset ja vihreät laput otsassa kuin tarhalapset. Puuttuu vaan keltaiset huomioliivit ja ohjanaru. Puretaan ryhmätöitä toistemme suuhun huutaen ja hälisten hoonolla englannilla minuuttipelillä, kovaääniset hiiret mikit kädessä. Dekaania myöten kaikki ovat naisia, paria väpelöä ponnaripäistä poikaa ja muutamaa nisäkkäiden keskeen erehtyneen sauruksen näköistä setämiestä lukuun ottamatta. Kello käy, suut käyvät, keksitään avainsanoja ja onelinereita toimivan johdon strategiatyöhön, ulkoinen konsultti alustaa vulgääristi, luurit välähtelee, kamerat räpsyvät.

ellauri009.html on line 1700: Kokki haistoi loukkauksen 


ellauri009.html on line 1703: Sanoo: "Kunhan on satama saavutettu 


ellauri009.html on line 1704: Saa paattipahanenkin palaa!" 


ellauri009.html on line 1733: Humanistit haistelee 


ellauri009.html on line 1759: vaan se vanha vihtahousu 


ellauri009.html on line 1771:   Sen äiti oli hamsteri, 


ellauri009.html on line 1772:   hais isä seljalta. 


ellauri009.html on line 1795: Voihan se niinnii olla. Ollaan kuplia. Omassa kuplassa kukin paisutaan kunnes tulee plätsähdys. Ja lässähdys.  

ellauri009.html on line 1802: Tulikohan nyt selväksi, että maailmankuvani on täysin deterministinen olematta fatalistinen. Jos fatalismi tarkoittaa luuloa että asiat menis samalla lailla riippumatta löhöönkö tai en. Ei mee. Mutta huom se on determinoitua löhöönkö vai en. Sekin on, huomaanko tän ja puutun asiaan, ryhdistäydynkö ja ryhdyn oman onnen sepoksi. Jotkut meistä on sellaisia ja sellaisessa asemassa, että ne nousee eetteripyörteissä kermaksi pintaan, huijaa toisia ja rikastuu. Mutta ne huijaa itseään jos luulee että ne ois voinu päättää tehdä toisin. Niillä oli valinta, jopa vapaa valinta, mutta valinnan tulos oli ennaltamäärätty (tai sattuma, sellaisen porsaanreiän sallii kvanttifysiikka). Sillä ne on itse pelinappuloita laudalla, ei mitään laudan ulkopuolella istuvia sieltä noppaa heittäviä sieluja.

ellauri009.html on line 1809: Sepot sepittää ja lusmut löhöö tai ottaa itteänsä niskasta, kukin luontonsa mukaan. Planeerataan, vehkeillään, luvataan, petkutetaan ja petytään, pelataan pelejä ihan kuten ennenkin. Sillä lailla se determinismi toteutuu. Eetteripyörteet pyörii kuuman taivaan alla, te mukana. Tää on filosofiaa.

ellauri009.html on line 1817:   Joku satunnainen arvaus on niillä napannut, 1x2, heti seuraava on mennyt väärin. Ja usein moni muu murkku on ollut myös ihan huulilla, mut tää yks siittiö vie sattumalta palkinnon. Voittajat valizee aina jälkikäteen suurmiehensä. Kun tulee uudet voittajat ne vaihtuu. Kuka oli Almansor? Vanhan tädin koira Anni Swanilla.

ellauri009.html on line 1819:   Einstein uskals julkasta suhteellisen hullun teorian, se toimi, mut ei uskonut enää kvanttifysiikkaan: jumala ei pelaa nopilla, se intti. No just nimenomaan sen se tekee. Tyhmät murkut tarvizee pahvikuvia. Tolstoi tajus tän Sodassa ja rauhassa. Siitä itestäänkin tehtiin sitten pahvikuva. Vaikka silläkin oli miljoonia täysääliöitä ajatuxia. 

ellauri009.html on line 1827: Ihmiset on yxitellen just yhtä tyhmiä kuin murkut, eikä tää niiden pesäkään ole ehtinyt sopeutua nopeeseen muutostahtiin. Tää tuli niin äkkiä, se sanoo kuin entisajan morsian.  Six en jaxa uskoa, et se selviää omasta tyhmyydestään lopun edellä. Tältä se ainakin nyt näyttää täältä pesän juurelta. Voihan olla et veikkaan väärin. 1x2. Lottoarvonta. Noppaa heittää jumala, laput silmillä.

ellauri009.html on line 1832: Joku Balibar ehottaa et mitä jos vaan unohdettaisiin rajat ja omistus. Suit sait. Hahaa. Hehee. Puhu kädelle. Siihen ei suostu Babarkaan, eikä Seleste, vaikka on valistuneita norsuvaltiaita. Ei edes Hatsipompponen, joka tuskin suostuu luovuttamaan luutaansa. Siitä unexikoon Erich Fromm, uskollisena nimelleen.

ellauri009.html on line 1844: Joopa,  onnistuu varmaan. Meni pieleen nazeilta ja japsuilta, ei ole onnannut ees kinkuilta, vaik ne on sentään yrittäneet vuostuhansia. Siellä vaan yhä rettelöivät uiguurit ja hongkongilaiset.  

ellauri009.html on line 1848:   Silloin jengistä tulis käytännössä monisoluinen organismi. Kaikilla samat geenit, ei synny kilpajuoxua. Kaikki käyttäs samaa hammasharjaa ja lainais kalsareita.

ellauri011.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri011.html on line 34: Ihan se tieto, että elämä on ollut turhaa, 


ellauri011.html on line 35: et on kaikki haudan tällä puolen mennyttä, 


ellauri011.html on line 37: joka, vaikka villin - kuin haaksirikossa 


ellauri011.html on line 44:    The very knowledge that he lived in vain, 


ellauri011.html on line 45:    That all was over on this side the tomb, 


ellauri011.html on line 58: on runoudessa ihan pystyyn kuollutta. 


ellauri011.html on line 66: eksaltaatio ja innoitus ihan ulkona. 


ellauri011.html on line 71: Mä kyllä haluun aika usein paasata, 


ellauri011.html on line 92:    That which is most within me,—could I wreak 


ellauri011.html on line 95:    All that I would have sought, and all I seek, 


ellauri011.html on line 97:    And that one word were lightning, I would speak; 


ellauri011.html on line 109: Ratapihalta kuuluu kun junan pyörät viilaa kiskoa viiltävällä äänellä. Junat ei enää kolkkaa, radan saumat on hitsattu yhteen.

ellauri011.html on line 110: Yksi loppumaton raide vie tästä pohjoiseen. Entinen on jäänyt taakse, tulevaa on vähänlaisesti. Juna puuppaa haikeasti pienen aamupuupituksen. 

ellauri011.html on line 112: Nyt muistan, näin unta  että Kikka itki katkerasti, koska Annassa oli havaittu sama syöpä kuin Kikassa. Mistähän sellainen lie tullut uniin.  Kun menen vessaan, mieleen juohtuu vanha tuttu lause:  että osaa olla kurjaa tämä elämä. Kusihätäkin tekee kipeää.

ellauri011.html on line 114:       Kannattaako mennä maalle, kun on näin sateista ja pimeää. Voihan siellä kyllä olla sieniä. Mutta ei kai ole hyvä sää maalata ruokasalin lattiaa. Kysyn mitä mieltä Seku on. Sitten aamulla. Ei parane häiritä sitä näin aikaisin, se ärähtää.

ellauri011.html on line 151: Vanhan sivistyksen hillittyjä somisteita metsämiesten 


ellauri011.html on line 166: sellaisesta poramiehen pahasta paikasta. 


ellauri011.html on line 186: Paxu Bill, laiha Jack, 


ellauri011.html on line 194: Blake oli ihan sekoboltsi, 


ellauri011.html on line 198: vanha kunnon Katie ei suostunut. 


ellauri011.html on line 202: Laihalla Keatsilla on kreikkalainen uurna 


ellauri011.html on line 230: Nor for itself hath any care, 


ellauri011.html on line 286: ja sen päällä töröttävää taiteilijahattua. 


ellauri011.html on line 302:   raha Sofin kirstuun kilahtaa, 


ellauri011.html on line 323: Puskat ja kaikki heidän vihreytensä. Tähän aikaan vuodesta niitä onkin tosi monta. Kurjen oloinen suomenruotsalainen runotutkija Tallinnassa oli tutkinut tota Paavon runoa, sen joku tutkielma koski surullisia runoja ja runoilijoita. Paavolta kuoli vaimo uimasilla. Saattoi siinä asiassa olla jotain muutakin. Olikohan sillä ollut itsellään suruja tai menetyksiä? Mikähän sen nimi oli. Katon netistä. Anna Hollsten. Anna Charlotta ihan kuin esiäiti Oldenburg Hietaniemessä. Kuusankoskelta, äidinkieli suomi. Se on ohjannut opinnäytteen Vilijonkka ikkunassa.

ellauri011.html on line 325: Siinä lintuja tarkkaillessa muistin: Olin nähnyt nyt unta että meidän Paul oli keski-ikäinen, Eero-sedän näköinen ja sillä oli poika. Ei ollut kuitenkaan painajainen. Tässä runossa ei olisi aineistoa Annalle. Vaikka osaa se kai eritellä muitakin tunteita kuin surua. Onhan sillä alan tutkinto. Se on tunteiden dosentti. 

ellauri011.html on line 334: temput on vanhat, aivan sama on mistä 


ellauri011.html on line 351: Sillähän viisiin myös uniseikkailu harhaa 


ellauri011.html on line 369: keittohan parhaalta maistuu seksien kanssa. 


ellauri011.html on line 380: Harmaaturkkinen koulukkaan isähahmo 


ellauri011.html on line 387: Taikurin hattu on tiimin johtajan vaate, 


ellauri011.html on line 389: pomomies poppamies on, heimonsha maani. 


ellauri011.html on line 390: Rahnat turhat luovuta maagin edustuskassaan 


ellauri011.html on line 398: hampaaton tai pönttö tai länkyttäväinen, 


ellauri011.html on line 408: Tiedettä turha on jemmata, luonto sen näyttää.

ellauri011.html on line 420: Miks haluais lähteä hörhöjen käskystä metsään? 


ellauri011.html on line 427: A-ryhmään valkattu oot sinä parhaiden joukkoon. 


ellauri011.html on line 429: halveksit muita ja jengiltä kiitosta niität. 


ellauri011.html on line 435: suutuntuma maaginen: armo, hurmio, hartaus,


ellauri011.html on line 442: taikurin hattuun muumina ryömiä saatat, 


ellauri011.html on line 452: Ihan sama juttu kuin luonnevikaisten kanssa: 


ellauri011.html on line 460: Tarjoo pahanmakuisia ruokia, istuu lattialla, 


ellauri011.html on line 471: Näkee näkyjä, kuulee ääniä, haistaa suitsutusta, 


ellauri011.html on line 480: Hämäriä mieliä tällainen puuhastelu lohduttaa. 


ellauri011.html on line 484: Nk sielu ei oo muuta kuin noi vanhat apinanaivot 


ellauri011.html on line 499: Vanhempien kanssa oli aina känää. Tiukka inssi isä, moneymaker pennyfucker, löysempi jumalinen homemaker äiti. Kerran (ainakin) Patu väärensi isän nimen kaverin työnhakupapereihin. Vanhemmat pani Paulon pakkohoitoon funny farmille.

ellauri011.html on line 501:   Hippie kirjan motoista (niitä on koko liuta sivuntäytteenä) yksi on otos Luukkaasta: vittuun vanhemmat, mun oikee äiti ja veli on mun ihailijakunta. Et terkkuja vaan sinne rajan taa, kannetaan kaunaa kun tavataan.

ellauri011.html on line 503: Paulin eka näytelmä opiskelijapudokkaana oli Peter Pan. Figures. Pauli pani kuni kani. Pani parastaan, yritti muitakin. Yrittänyttä ei laiteta, jos sitä  panettaa. When you want something hard enough, the University conspires to make you hard enough. Latino lover oli sen levymenestyksen nimi.

ellauri011.html on line 505: During the 1970s, he started taking cannabis as he was freed from his family. His theater success was more than his writing career, and his writing failures caused his inclination towards black magic.

ellauri011.html on line 507: In late 1971, he met Gisa, and few weeks after, they got married. When his wife got pregnant, he convinced her to abort the child, that emotionally drained her.

ellauri011.html on line 512: Kani on pieni ja ruipelo. Sen mieliruoka on muna. Se juo myös alkoholia. Se on keskiluokkaisesta perheestä. Kanilla ei ole poikasia. Se tapatti sen ainoan. Brasilian Akatemia nimesi laihan kanin akateemikoksi lihavan perinnön toivossa.

ellauri011.html on line 514: It is quite captivating that he wrote his bestseller “The Alchemist” (1998) in just 2 weeks. 

ellauri011.html on line 518: The Alchemist has now sold over 65 million copies and has been translated into a record 80 languages, entering its name in the Guinness World Record for the most translated book by a living author in 2003.

ellauri011.html on line 520:   Alkemiankirja on kai yhtä nopee kääntää kuin oli kirjoittaa. Ja lukea. (En tiä, sitä en ole lukenut. Pharrell Williams on, mikä kertoo jotakin.) Kanilla on pieni sanavarasto, siitä ei riitä monta sanaporkkanaa edes peräjälkeen. Jokainen on ensimmäinen pieni.

ellauri011.html on line 522:   Se on käännetty suomex nimellä Santiago, kai koska alkemisti-nimi oli jo otettu. On olemassa myös pieni kirja nimeltä Pauli Kohelo: ohessa tilinumeroni. Sen kirjoittaja on tuntematon. Se on ihan väärentämätöntä Coelhoa, vaikka väärennös. 

ellauri011.html on line 524: • In 2012, he gave a controversial comment about James Joyce's 'Ulysses,' that topped various polls to be named the greatest novel of the 20th century.

ellauri011.html on line 525: Speaking to a Brazilian newspaper, Coelho said "One of the books that caused great harm was James Joyce's Ulysses, which is a pure style. There is nothing there. Stripped down, Ulysses is a twit."

ellauri011.html on line 529: • In 2016, a Sydney-based jewelry designer, Laura Byrne, claimed that Coelho took a quote that she posted on Instagram in 2014 and used it as his own by posting it to his social media page on January 6, 2016.

ellauri011.html on line 534: Let go of ... (whatever). Make you ... happy. Grow.

ellauri011.html on line 546: "when you really want something to happen, the whole universe will conspire so that your wish comes true" 


ellauri011.html on line 550:   Kääntäen: Jonsei maailmankaikkeus oo mukana mun juonessa, sit en IHAN AIKUISTEN OIKEESTI halunnukkaan sitä. Esim sitä Noopelia.

ellauri011.html on line 552: Hmm. Onkohan PAULO narsisti?

ellauri011.html on line 554: Patun vanhemmat oli katolisia, luki sille lakia ja profeettoja, pani sen terapiaan, kun se ei mennyt oikixeen. Ei parantunut, karkaili mielisairaalastaan. Tahtoivat köyhän juristin, tuli upporikas hippi. Otti mömmöjä, säkeili vaikutuksen alaisena, on nyt influensseri. On itseilmoittautunut harras katolinen, mut paavi paheksuu sen new age hörhöä. Paheksui varmaan äiskäkin. 

ellauri011.html on line 560: His work has been published in more than 170 countries and translated into eighty languages. Together, his books have sold in the hundreds of millions. On 22 December 2016, Coelho was listed by UK-based company Richtopia at number 2 in the list of 200 most influential contemporary authors.

ellauri011.html on line 566:   In his central figure, not-quite-Paulo, he has created (I imagine by mistake) a devastating portrait of a man whose stock in trade is spirituality but who is worldly to his very toenails, exquisitely attuned to his own status. He is constantly reminding himself how many books he has sold, how many languages they have been translated into, and that he is 'despite all the adverse reviews, a possible candidate for a major literary prize'. When he takes up with another woman (strictly to dispel the Zahir, of course), he chooses a successful French actress of 35, on the grounds that she was the only candidate to enjoy his status, 'because she too was famous and knew that celebrity counts'. Celebrity is an aphrodisiac. 'It was good for a woman's ego to be with a man and know that he had chosen her even though he had had the pick of many others.' And the man's ego, does that come into it? Not-quite-Paulo is too gallant to reveal his own age, but if he is indeed a refraction of the author then he is 20 years Marie's senior. It's adorable that he should regard himself so solemnly as the trophy in this pairing.

ellauri011.html on line 568: The grotesque climax of this portrait comes at a formal dinner which has no bearing on the plot (but then padding can become second nature). Some of the guests give him a smile of recognition, 'others merely smile and don't recognise me at all, but pretend to know who I am, because to admit otherwise would be to accept that the world they're living in doesn't exist, and that they are failing to keep up with the things that matter'. People can be so shallow sometimes.


ellauri011.html on line 573:     Kuka ihailee ja ketä, kun kirjan päähenkilö nai kaikkia haluamiaan kaunottaria ja pudottaa ensimmäisellä lyönnillään katuun jokaisen riittävän ärsyttävän jätkän?

ellauri011.html on line 578: Ploiri varmaan tykkäis Paulin kirjoista. Jos se osais lukea. Onnex Pauli kirjoittaa isoilla kirjaimilla. Hmm. onkohan PLOIRI narsisti? Onkohan JURI TURVO narsisti? Onkohan MÄNTTI HAJAHDER narsisti? MÄ oon ainkin, mulla on siitä paperit. (Mutten oo kuitenkaan julkkis. Edes entinen. Nyyh.)

ellauri011.html on line 580:    Kun nuori Ploiri kulki kartsalla, kaikki tuijotti sitä. Ploiri hymyili niille takasin ihan kiusalla, pysähty ja käänty vielä katsomaan niiden perään. Niin paljon sitä harmitti kansansuosio. Ei ilmeisesti enää. Kaipaavasti katsoo perään. 

ellauri011.html on line 589:  Paulon postillassa viisautta on tieto ja muutos. Tietäminen on miesten heiniä, muutos naisten, nimittäin toi naiminen.  Mas ainda no tocaste na grande força feminina, uma das forças mestras da transformação. - Eque força é essa? - Não continues a fazer-me perguntas tolas - respondeu Wicca. - Porque eu sei que sabes qual é. Brida sabia. O sexo.  Dodi! Viimeinkin sexiä! Paulo pääsee itse asiaan kirjan puolivälissä.   Quando os homens estavam próximos de Deus, o sexo era a comunhão simbólica com a unidade divina. O sexo era o reencontro com o sentido da vida.  Joppajjo, bonobot, niihä se just on, pano on kaikist kivintä, se se on elämän tarkoitus: lisää elämää ja suuremmat lusikat, kauhat, suppilot ja melat. Mystikon ekstaasi on kuin mällin ruiskahdus, ja kääntäen, sanoo kaniguru expressis verbis. 

ellauri011.html on line 605: hippihörhöilyä kaikille halukkaille.

ellauri011.html on line 612: kuivaa rahaa, niin että plussalle 


ellauri011.html on line 620: Kerran päivässä, kaksi parhaassa. 


ellauri011.html on line 626: Varmaan upeet punaiset kiharat. 


ellauri011.html on line 634: Nollassahan ei voi mitään olla. 


ellauri011.html on line 644: Huom siis tollanen ikivanha setämies.

ellauri011.html on line 652: Vaik tiedä häntä, onhan niitä auliita


ellauri011.html on line 657: Alottavat mielikuvaharjoitukset panosta. 


ellauri011.html on line 669: nyt uutena entistäkin hartaampana sekoituksena 


ellauri011.html on line 679: pupulle soutaa kotiin ihan Oikeita Realeja. 


ellauri011.html on line 706: Julistus on profetiaa. Sääennustusta. Se on nyt ajankohtaista.  Paavo on Jeesuksen profeetta niinkuin  Muhammed on Allahin. Muhammedin mielestä Jeesuskin oli  profeetta, tosin pienempi kuin se, tai Aapraham. Sentään jotakin. Nokintajärjestys käy selväksi. Jihad ja ristiretkeily alkoi myöhemmin tonttipulan mukana. Sitä on taas ilmassa, odotettavissa iltaan saakka käsirysyä, mm. puolikuun ja ristin välistä. Lännen ristiretkeläiset kokoo voimiaan, talloo kuun sirppiä kuin sapelia suomen jellona. Vähän aasialaiset saa turkkiin. Ei oo tullut Alepposta aikapäiviin narusaippuaa. Kai ne kohta ottaa natsimenetelmät käyttöön. 

ellauri011.html on line 709:   sit saarnaajat niinkuin Johansson, evankelistat hännänhuippuna aliupseereina ja sisäänheittäjinä. Oliko Emil Korjus evankelista? Se korjasi Rauhiksen puuhellan, se oli muurari. Laittoi sinne tiilenpuolikkaan. Ehkä se oli voimankäyttöä. Ainakin sillä oli hyvää tietoa. Elämän puusta pudonnutta. 

ellauri011.html on line 711: Voimankäyttö on kai lähinnä pelottelua ja houkuttelua: ihmeitä,  taikoja ja sakramentteja,  kasvisruuan muuttamista lihaksi. Sekin trendaa nyt.  Itseruoskinta on myös hyvää voimankäyttöä. Ja vähän toistenkin. 

ellauri011.html on line 713: Sielunhoito vaikuttaa manaamiselta. Henkien tarkastusta, puhdistusta, paikkausta ja poistoa. Henkilampaita hoidetaan kuin hampaita.

ellauri011.html on line 715: Mitä toi uskominen siellä tekee, onx sekin joku duuni? No onhan siinä kyllä  tekemistä. Ei siihen kaikki pysty. 

ellauri011.html on line 717:   Terveydenhoito on diakoniaa. Naisten hommia. Henkilääkärit tekee vaikeammat operaatiot ja käyttää habaa. Ne on miesten työtä. Siis oli. Robotit näyttää dorkalle palaa nyt. 

ellauri011.html on line 725: Fisar har liv som är orättvist korta 


ellauri011.html on line 731:   hans hjältinna Brida, som blir häxa 


ellauri011.html on line 732:   genom at ha en liten utomhussexa.

ellauri011.html on line 734:   Tahdon bylsiä sua tässä, sanoo Brilha 


ellauri011.html on line 744:   ja meri kohahti, linnut lensi parittain, 


ellauri011.html on line 764: Mutta maagille riitti yksi kengitys, se jättää Bridan bylsimään Lorensin kanssa. Onhan ne samanikäisiä, ja vanha maagi ei jaksa enää ihan kanihommia. Dublinissa kasvattelee pihalla ananaksia.

ellauri011.html on line 766:       Selvähän se oli että näin piti käydä hippikirjassa. Paulon sanoma on et anna kaikkien kukkien kukkia, kulje kukasta kukkaan kuksien siellä täällä kukkatarhassa. Saa kivoja kiksejä kun kiksauttelee typyjä, hyviä viboja nuoresta hilloviivasta. Mukavalta tuntuu jättää pikku mällipanoksia sinne tänne, ja joku niistä voi aina tärpätä, mieluusti sen jälkeen kun on sanottu auf Wiedersehn. Ja jos tapaa uuden hoidon, ei tarvi heittää tienoheen vanhaa kunnon Pättiä.

ellauri011.html on line 771: Paulon mielestä Jeesuksenkin suksi luisti Magdaleenan torvessa. Täytyhän sen oppia mikä ihmisistä on kivintä. Mikä uhraus se roikkuminen muuten on. Olikohan sillä myös perettä? Ei seis, täähän oli sillä toisella lehtisellerillä, mikä se oli tiivitaavi, Dan Brown. Hörhöilyä kuorossa. Jessen riiputuksen tarkoitus Paulosta oli todistaa että oman unelman voi saavuttaa, kun oikein yrittää. Ei ihme että paavi vittuuntuu eikä vähän. Kani kalastaa sen vesillä. Kanin kirjatkin myy melkein yhtä hyvin kuin paavin, ne on laihempia, helppolukuisia, enemmän panokohtauksia, ja iloisemmat kannet. Eniten tää todistaa et bestsellerlistat on tyhmyyskilpailuja.

ellauri011.html on line 773: Pillerit sai aikaan hippiaatteen, vapautti naiset, mutta sai myös miehet vonkaaman ihan uudella tarmolla: "älä nyt viitti pihdata, ei se siitä kulu" ja sitä rataa. Olkaa yhtä hyviä kuin me miehet, jakorasioita. Make love, not war. Aw, fuck peace, fuck me. 

ellauri011.html on line 778: Bridaa harmittaa että noitasapatissa on hauskaa, tavallista ilonpitoa. Pitäisi olla jotain pyhää. Pyhä tarkottaa että ollaan naama norsunvitulla, vakavina ja hartaina, tunnetaan pelkoa ja arvostusta, ylpeyttä ja nöyryyttä, häpeää ja kunniaa, tätä kaikkea, pysytään loitolla, luut kasassa, katsomona läpytetään tähdille, on ylempiä ja alempia, enemmän ja vähemmän pyhiä. Mitä vittua!  Miks jotkut kaipaa tollasta? Koska ne haluu olla niitä enemmän pyhiä, ne kumartavat ylempiä, jotta alemmat sit kumartaisi niitä.

ellauri011.html on line 780:   No ei se ihan noin selkeetä omanvoitonpyyntiä tarvi olla, voi se olla myös sitä hyvä me -tiimihenkeä. Jotkut oikeesti tykkää olla nöyriä, kumartaa jotain itseänsä suurempaa, olla osa jonkun herran suurta suunnitelmaa. Ne osaa ja tahtoo sulautua laumaan. Tietysti mieluummin jollain hyvällä pallilla, kuten sanoo Paavali armolahjoista.   

ellauri011.html on line 782:   Mut tänään on silti just MUN suuri päivä, tuumii Brida pahastuneena. Kaikkien pitäis tajuta ja tunnustaa et mä oon nyt jotain hienompaa. Hienompaa kuin ennen, parempaa ehkäpä kuin ne. Ei se onnistu jos ne vaan juo, hälisee keskenään ja nauraa. Look at me! Katso tännepäin kun puhuttelen sinua! Hiljaisuutta saanko pyytää!

ellauri011.html on line 784:   No ei mitään, bailut paranee, tunnelma kuumenee, Brida riisuu jo puseroa, näyttää lolloja. Brasilialaista hippimeisinkiä kevätkoleassa Dublinissa. Häpeä vaihtuu ylpeyteen hienoista kannuista. Bridan kaxi Toista Puoliskoa ihailee nisiä, riittäähän siitä yksi kummallekin. Alempana voi tulla ahdasta, mut katsotaan ensin tämä tilanne. Voihan käydä niinkin, että miehenpuolikkaat yhtyy toisiinsa, ja Brida jää soittelemaan lehdellä.

ellauri011.html on line 786:   Mustat kädet yhteen hakkaa, musiikki ei koskaan lakkaa. Lisää etovia tunteita, Lollobrigida ihailee itseään, tuntee syvää kunnioitusta omia daisareita kohtaan. Kohta on koko noitaremmi tissiliivisillä. Sit lähtee naisilta housut, toiveet täyttyvät kuin taannoin Paul Ankan laulussa Lasse Liemolan esittämänä, täyttyvät myös miesten paisuvaiset. El Cobra, korjaan a Serpente, nostaa päätä. Ja niin poispäin. Näistä bileistä ei sitten jälkikäteen puhuta.

ellauri011.html on line 792:   Paulon jehova huijas Aatua ja Eeppaa tahallaan, se kielsi omput vaan six et ne varmasti söis just niitä. Näin se homma etenee, saadaan raina liikkeelle, kamerat pyörimään.   Aika sadisti, kun sitten anto niille siitä hyvästä piiskaa. Ei Paulo, ei tää komputoi näinkään päin. Good try, but no cigar.

ellauri011.html on line 794:   No mikäs on sit loppuvitsi, kirjan opetus? Se että lempi ompi vapaata, free of charge.  Ainakin vaurastuneille setämiehille.

ellauri011.html on line 805: Ilmetty Jehovan kuva sit vanhana, 


ellauri011.html on line 813: harmaana ja kaljahtavana ukkona, 


ellauri011.html on line 816: ihan oikeen hipin näköispatsas, jolla 


ellauri011.html on line 834: And that night, in September 1970, after being expelled from a bar and humiliated by the police, the people there danced and gave thanks to God for a life that was so captivating, so full of unfamiliar things, so captivating.					

ellauri011.html on line 835: Välillä se kertoo karusti tahattoman liikkiksesti 


ellauri011.html on line 862: tai ainakin haluaisi olla sellainen, 


ellauri011.html on line 866:   Sen kaikki hahmot on Pauloja tai pahvia. Tai molempaa.


ellauri011.html on line 867:   Kaksivuotiaan mieli. Hahaa mä oon joholla, 


ellauri011.html on line 877: Pakko palata tähän Paulon pyhis/tavis jakomielisyyteen. Se on luontojaan hömelö hippi, tuiki tavallinen juippi, mutta vähän väliä se pälähtää simona siunaamaan ja saarnaamaan, ihan kesken lausetta, ihankun siltä katkeaisi piuha, se unohtaisi  kuka se on ja missä mennään, ja yks kaks muistaisi hei mullahan on gurupipo päässä.

ellauri011.html on line 879: Paulon kirjat muistuttavat Broadway musikaaleja. Ensin vähän klisheistä suorasanaista  juonta, sitten ilmeet muuttuu hartaaksi, asetutaan rintamaan katsomaan yleisöön päin, ja pälähdetään laulamaan, yksin duona tai kuorossa. Ikimuistoisia iskelmiä, hittimenestyksiä. Kertosäkeitä, kaikki mukaan nyt.

ellauri011.html on line 885: Paulo on postauskolonialisti. Se kolonisoi harvaan asuttuja mieliä kaikkialla maailmassa somepostauksilla. Mennään bussilla unelmien Tralla Laahan, kurkitaan bussin ikkunasta, mikä maa, mikä valuutta. Hippie on matkakirja lapsille ja lasten kaltaisille, henkisesti köyhille,  joita varten on  Paulon  valtakunta. Lukematonten neuvotonten mikä-mikä-maa, jonka Peter Pan on Paulo, kohelo vajakki. 

ellauri011.html on line 892: Pikku Paulon avauspano Istanbulissa sitä miehekkäämmän  Karlan  kanssa oli pannukakku, viisi pistoa ja tiukka tuijotus, ejaculatio ante portas. Aamulla Paulo vetää hiljaa varahousut jalkaan lähteäkseen katsastamaan dervissejä, mut Karla herää. Paulo pitää pienen oppitunnin dervisseistä. Karla haukottelee, se lähtee mieluummin ikkunaostoksille basaariin. Kauneus on sille pääasia.

ellauri011.html on line 894: Ei nähtävästi Paulolle: Paulo selittelee kun ei pitäisi, ei näytä mitään kun pitäisi. Tarina kuolee brassipoliisin harhaluoteihin kuin viaton pikkutyttö pakettiautoon.

ellauri011.html on line 898: Paulo began emptying his mind. It wasn't difficult, there wasn't all that much work to do. Paulo cannot see things how they really are, for all the invisible things he thinks there ought to be.

ellauri011.html on line 900: Omatekemässä dervissitranssissa Paulo neuvoo nuorta itseään: Puhu sydämellä, sanat on satunnaisia. Niinpä. Seuraa tähteäsi pelotta, tai sit pelolla. Niinpä. Transsin jälkeen Paulo ihan tuntee et sen silmät säteilee, huomaakohan jengi sen. On tässä sentään tahatonta huumoria. Airi Lapinleimu style. 

ellauri011.html on line 906: Pupu sanoo et hipit matkii kyynikoita, muttei sanan nykyisessä merkityksessä.  Mut sekin on sen sanan vanha merkitys. Kyynikko haukkuu toisten juttuja lujaa kuin rakkikoira, ja nuolee kiltin hauvan lailla omaansa. Mäkin oon kyynikko. Ja epikurolainen kanssa. Porsaita äidin oomme kaikki.   

ellauri011.html on line 908:       Diogeneelle ja hipeille on yhteistä koreilu, ylpeys ekstra valkkaamistaan reikäisistä hyntteistä. Vaateaatteita. Turhamaisuus paistaa nutun reijistä. Asuu ruukussa mut portin lähellä et se takuulla huomataan. Ei jää lyhty vakan alle, raotetaan ovea, lauletaan hare krishnaa kovaa kadulla vaikka nakuna et jengi varmasti kattoo ja hämmästyy. Ei olla  epikuurolaisia sanan alkuperäisessä merkityksessä, vaan nykyisessä. Diogeneskin ansaitsi tienestinsä mainonnalla, se piti koulua. Samoin Epikuros. Salattuja eläimiä just joo.

ellauri011.html on line 912: No, he did not love her. The night they returned from Asia, just after dinner, they made amazing love that left her soaking in sweat, satisfied, and ready to do anything for this man. But he was talking to her less and less.

ellauri011.html on line 918: Meanwhile, she thought to herself: Hmmm, the others must have noticed that I feel different. What a wonderful thing it was, to be able to love. It's what makes us remember our mission on earth, our purpose in life. [A full page follows of this sort of dithyramb. Another solo aria starring Paulo.]   

ellauri011.html on line 921: Suuret sanat ei suuta halkase. Sanat voi pullistua isoiksi kuin ilmapallo, asiat pysyy saman kokosina. Apinan kokemus on yks ja sama, ruisk on ruisk vaik sen voissa paistais. Jotkut vaan katsoo aiheellisex paisutella kaikkea, silmät säihkyy ja kaikes on olemisen sietämätöntä keveyttä ja hohtoo. Sen falskius paistaa Paulosta vaan super selvästi koska se on niin lattapäinen pauka. Suuret sanat ja pienet mielet on sillä ilosesti sekasin. Sekundahippi, eteläjenkki. 

ellauri011.html on line 931: Peas, peas, absolute peas. We are peeing them, heavenly peas. LSD is giving us peas, farewell heebies jeebies, we rest in peas. We are our dreams, in the clouds, they are writing us some sms that we can't read. We bullshit on in love and peas. The italics are here just for effect.

ellauri011.html on line 937: Samaan aikaan toisaalla ruipelo brassi kuulee sufipastorinsa neuvoja. Saavalin sumutuksen sana marssitetaan esiin: Sell your wisdom and buy a share with us for your soul to be filled with absolute nonsense. Because the wisdom of men and women is madness before God. Juurikin näin. Viisaus ja hulluus ei mahu samaan kalloon, siis viisaus ulos, hulluus tilalle. Hulluus on herran pelkoa.

ellauri011.html on line 938: 
Paulo ei ole ihan varma pystyykö se tähän, vaikka lähtökohdat olis hyvät. Mut toi tottelevaisuuspykälä vähän hankaa. No Patu puree hampia ja päättää jäädä suffeliksi. Pelkää sairaasti et Karla suuttuu siitä, sehän rakastaa mua hurjana. Vaan ei suutu, vähät välittää. No wonder, kumpikin näät rakastaa vaan itteään. Pikku narsistit. Pikku julmurit. Paulon sankarit. 

ellauri011.html on line 947:     He never again heard from Karla. He had a vague hope that Karla, knowing he was in the city [How? From TV of course! Everyone must have seen the show!] would show up to meet him. During the conference, he told part of the story found in this book. At a certain point, he couldn't help it and asked: Karla, are you here? No one raised a hand.

ellauri011.html on line 949: Jes mä voitin sen, riemuitsee Paulo paukuttaen selkään itseään. Oli se aika äijä, mut mä selätin sen lopulta, en väkisten vaan väsyttämällä. Eipä uskaltanut Karla täti enää näyttäytyä. Better that way.    

ellauri011.html on line 950: 
No varmaan niin. Tuskin Karla ois halunnut esiintyä nolossa valossa Paulo paskiaisen valokiilassa. Vaik todennäköisemmin se oli vaan unohtanut koko itserakkaan brassiruipelon. 	

ellauri011.html on line 956:      Mystiikka ja huumori sopivat yhteen kuin Rauharanta ja viina. Kanin huumori on tahatonta.

ellauri011.html on line 958:  Clandestino Menéndez, en su libro Cuadernos críticos, hablando sobre El alquimista, hace mención a la falta de sentido del humor del autor y critica el hecho de que Coelho esté convencido de saber verdades.[36]

ellauri011.html on line 968:   Paulo Coelho sanoo tehneensä syvän vaikutuksen Pharrell Williamsiin. 


ellauri011.html on line 971: Pharrelin renkutus Happy ja siihen tehdyt tanssivideot on mun lemppareita.

ellauri011.html on line 976: Dont worry, Im happy, and soon you will understand why ... I will always find a way to make money.

ellauri011.html on line 977: Im certain that my wife, the woman who is to be the love of my life, 

ellauri011.html on line 992:   The hour and minute hands point to the good old time. 


ellauri011.html on line 994:   or the year, never mind Coelho's clock's second hand.

ellauri011.html on line 999: Ollaanko me perushyviä vai peruspahoja? Ajattelen tässä vain izeäni, sanoo paholainen. (Terveisiä vaan Pauli Kanilta, mä oon taas täällä puhetorvessa!) Jos muutkin ihmiset on pahoja, tuntuu musta vähemmän pahalta. Jos muut on hyviä, ja mä vaan oon tämmönen paha, se on epistä.

ellauri011.html on line 1001: Tää alku on vanhaa tuttua darwinia: pitäis päästä muiden kanssa tasoihin ja sitten ohize. Muu on epistä.

ellauri011.html on line 1003: Tehdään siis koe Viskoosin kylässä, laitetaan kultaharkkoreppu syötixi. Kokeillaan onx "ihmiset", siis random 281 kyläläistä tässä perslävessä, hyviä vai pahoja, sillä et nyysiikö ne "mun" kultaharkot, tai tappaako ne maxusta, ihan sama kenet, molemmat on hirmu pahoja tekoja. 

ellauri011.html on line 1005: Jos "ne" on perushyviä, eli eivät lähde mukaan, kaikki on annettu etukäteen ylhäältä jo anteexi, ja on siis ihan sama mitä teet. Jos "ne" on pahoja, eli lähtevät, me ei saada mitään koskaan anteexi, joten taas on ihan sama mitä teet.

ellauri011.html on line 1007: Tää dilemma on jotain kanin ihan omaa puppua, se ei ole kylä minkään kirkon oppia paizi kanin hippitemppelin. Moraalin tarkoitus on antaa keppiä ja porkkanaa, ohjailla apinoiden joukkotoimintaa. Mut eihän toi kanin dilemma voi toimia: keppi tai porkkana, ihan sama tulos, anything goes. 

ellauri011.html on line 1013: Joku pesuainekylän paikallinen pyhä Savva uskoi että päältä ilkeä arabi Ahab on kiltti sisäpuolelta, ja niin se sitten olikin, koska tää on satu. Eli siitä tuli kiltti kun se ymmärsi hirttää tuhmia ja nuolla rikkaita. Typerä satu, ihan kuin arabin ilkeys olisi joku kyttyrä tai mutti, jonka kiltti länsimaalainen voi leikata vaan sanomalla ole hyvä. Jos edes sanois olkaa hyvät, pitäkää hiekkanne ja öljypumppunne, muttei sano. Vaan astuu peremmälle.

ellauri011.html on line 1015: Ilkeä Ahab hylkäsi ilkeän elämänsä ja alkoi kehittää Viskoosin seutua kuin Inkeri Vehmas-Lehto Kouvolaa. Ahab on kyllä jutkunimi eikä arabi. Tää ilkeä Ahab oli kiskuri eli todennäköisemmin jutku. Koronotto on kiellettyä koraanissa, mutta se on jutkujen ja kristittyjen peruskauraa. Se myös soveltaa anteexiantopäivää, mikä on juutalainen kexintö. Siinä annetaan anteexi jahvelle vuoden ilkeilyt. Aloitetaan uusi vuosi molemmin puolin puhtaalta pöydältä, unohdetaan kaunat.

ellauri011.html on line 1017: Samat vastakkainasettelut toistuu moraalijutuissa koko ajan, esim. kaupunki vs. maaseutu, aikuiset vs. lapset, rikkaat vs. köyhät, nuoret vs. vanhat, naiset vs. miehet, hyvät, pahat ja rumat, jne jne. Pitäiskö näistä tehdä joku wikipediatyyppinen luettelo?

ellauri011.html on line 1019: Tän kirjan sievä neitonen, neiti Prym ei hirviä nyysiä tosta vaan paholaisen harkkoa, ei sixi, että se olisi väärin, vaan koska se ei uskalla, siinä voi käydä köpelösti. Siis mitä eroa? Se on väärin, koska siinä voi käydä köpelösti. Jos siinä ei voisi käydä köpelösti, niin kukaan ei myöskään ottais vahinkoa eikä suuttuisi, se olisikin finders keepers.

ellauri011.html on line 1025: "Hyödytöntä kilpailua", sanoo pelkurimaiset ihmiset. Pelkurit vaan ovat ns. hyviä, koska pelkäävät olla rohkeasti pahoja, vastata pahaan isommalla pahalla. Tästä kohtaa löytyy taas aika tyypillistä sosiaalidarwinismia, oman elämän seppoilua. Onkohan kani tällä kertaa tätä mieltä, vai pöyhiikö se taas vaan hippien kierrätysaatekasoja?

ellauri011.html on line 1029: Yks sivuhenkilö, Paksu Bertta elää miehensä henkivakuutuxen koroilla. Sen mies oli Wisconsinin hyvänahkaisin mezästäjä, varmaan kunnioitti tappamiaan eläimiä hiljaisella hetkellä. Tästä kani kertoo huvittavan tarinan. Heppu yritti antaa turisteille hyvän opetuxen et kannattaa pitää silmät auki ampuessa. Mut yx opetettava ampuikin sitä vahingossa niskaan ja se kuoli. Hah hah. Niskalaukaus. Tää on vähän kuin se maailman parhaaxi äänestetty vizi mezästäjän harhalaukauxesta: varmistu ensin että kaverisi on oikeasti kuollut. Blam, ok mitä seuraavaxi?

ellauri011.html on line 1031: Bertta "näkee" asioita. "Mä nään", se sanoo. Kun sen mies heitti lusikan nurkkaan, joku lapsi näki vainaan hautakiven takana lusikka kädessä. Siis se lapsikin "näki" saman minkä Bertta. Siitä lähin Bertta istui pihalla kaiket päivät "näkemässä" väkeä kuin Riitta Roth, tai Rousseaun Wolmar. Eikä siinä kaikki, sen mieskin istuu siinä vieressä, tosin näkymättömänä, ja "näkee" asioita ennalta. Se "näkee" et Wisconsinin pankki on kohta konkassa, Bertta ehtii just siirtää varat talteen toisaalle. Se on varsinainen noita.

ellauri011.html on line 1033: Piru ja neiti Prym nokittelee sateessa haulikon kanssa metsästäjien pienessä ovelassa muoviteltassa, osoittelee sillä toisiaan pupu housuissa, on pelkureita. Mitähän tää kaikki kanin mukaan osoittaa? Mystistä. 

ellauri011.html on line 1035: Piru onkin asetehtailija, se puolustelee asetehtailua, aseita on aina ollut kivikaudesta lähtien, ja niillähän pidetään nytkin vaan järjestystä yllä. Ei kai vanha vasemmistohippi ole voinut näin paljon kääntää kelkkaansa? Mut kyllä se vaan on mahdollista, onhan se nyt porho, pitää pohattojen puolta. Siitä on tullut paholainen. 

ellauri011.html on line 1037: Njaa, tässä kerrotaankin tän surullisen pirun elämäntarina. Se oli upporikas asekauppias, tosin rehellinen reilun pelin rohmu kuten Roope Ankka, jonka perhe kidnapattiin lunnaiden toivossa. Kokemattomat nuoret terroristit listi koko konkkaronkan äijän pyssyillä ja sitten poliisi listi terroristit samoilla torrakoilla. "Kadotin jotain joka on ihmiselle tärkeintä", se valittaa, nimittäin uskon lähimmäiseen (perhe jää hopealle, niinhän Jeesuksellakin). Kai se oli uskonut et terroristit ei osuisi lähimmäiseenkään, sen tekemillä aseilla. Täähän oli Hararinkin pointti: usko on luottoa, sen varassa toimii taloudellinen yritteliäisyys. "Nauroin ja itkin jumalan ironiaa," sanoo se. Aika absurdia. Sen jälkeen siitä tuli paha kuin Silppurista väriammeessa, siis entistäkin pahempi.

ellauri011.html on line 1039:   Sentimentaalista soopaa seuraa, kani tunteilee kuin lähisukulaisensa rusakko (Julien kirjoittaja). Olis muka tärkeää tietää, oliko terroristeilla edes 0.1 sekunnin moment d´attendrissement ennenkuin ne lasautti perheen hengiltä. So what?

ellauri011.html on line 1054: Ei tosiaankaan kanzi lähtee nirhaamaan ketään noin pienen palkan toivossa, eikä se varmastikaan myöskään tunnu kivalta. Tottakai se tuntuuko joku teko kivalta vai ei on osa sitä koskevaa kannattavuuslaskelmaa. Tätä yritin jossain aikaisemmin jo tolkuttaa. Turha koittaa jollain tollasella typerällä tempulla koittaa "paljastaa", millasia ihmiset on muka "oikeesti". Ne on "oikeesti" just sellasia kun ne on normipäivänä, usko pois. Joskus kilttejä, joskus tuhmia, riippuen siitä mikä milloinkin tuntuu hyvältä tai oikealta siirrolta. Hyvä ja paha on vaan peitenimiä meidän (mun) ja muiden (sun) edulle. Tämmöinen omituinen testi, hyvän ja pahan tiedon puu, tai joku MIT:n moraalikone, ei todista mitään sen kummempaa kuin muut tilanteet. Nää moraalipellet vaan rakastaa niitä, esmes jehova, kohelo ja rusakko. Wolmarilla oli just tämmösiä temppuja, se testas ihmisiä kuin Pikin ilkeä pikku cheef.

ellauri011.html on line 1064: Täs näyttääkin olevan ekvivokaatio sanojen paha ja hyvä suhteen. Narsistia matoa kiinnostaa vaan paha ja hyvä mulle itelle, siis kiva vastaan kurja, eli siis voitto ja tappio yhden hengen pelissä. Sen pelissä ei oikeastaa ole edes muita pelaajia, se pelaa yksisteen luontoa vastaan. Luonto on kaikki muut kuin se ize kimpassa, jotka koittaa estää sitä voittamasta kaikkea, tahalteen tai vahingossa ihan sama. Kaappi johon lyön otsani on ilkeä, se ansaizee nyrkistä, ja saa. Tää on alkeellista. 

ellauri011.html on line 1066: Kohelo myllää tän tyynesti yhteen moraaliseen hyvään ja pahaan, eli ilkeyteen ja kiltteyteen, joka koskee kahden tai useamman hengen pelejä. Tyyppi on ilkeä tai kiltti sellaisessa pelissä ihan tahalteen, jos peli on nollasumma tai ei ainakaan win-win, silloin toinen tieten tahtoen koittaa vähentää toisen voittoa, koska toisen voitto on sen oma tappio. Tää on eläimellistä. Ja darwinistista. 

ellauri011.html on line 1068: Kolmas hyvän ja pahan laji on reilu vastaan epis. Tässä ajatellaan vähän niinkun saman perheen lapsia, joille vanhemmat jakaa lauantaikarkkia. Jos Petteri saa enemmän kuin mä, se on epistä. Syyllinen on tässä jakaja. Se ei ole oikeudenmukaista, vänisee mielestään vähemmän saanut. Se on kurjaa, ja jakaja on ilkeä. Tää on lapsellista.

ellauri011.html on line 1070: Tai nilkkimäistä. Tää on vähintään kolmen hengen peli, triangelidraama, kaksi saajaa ja yksi jakaja. Se jakaja on joko joku kiltti isä (niin, harvemmin niinkuin meillä äiti), rikas joka antaa omastaan, tai joku nilkki, palkattu erotuomari. Sillä on valta, voima ja kyseenalainen kunnia.

ellauri011.html on line 1072: Hulluinta on että kaikille ei voi antaa yhtä paljon, jos ne on darwinistisia. Ne on siihen tyytymättömiä. Darwinistiset pelit on win-lose, pelaajat haluu päästä yxin maaliin, olla munasolun impregnoiva siittiö, täytyy lisääntyä ja täyttää maa. Tasajaossa ei ole voittajaa, ja darwinin onnen määritelmä edellyttää nimenomaan hajurakoa. Asian voi hoitaa uskottelemalla lapsille, että isot ja pienet on eri rotua, ne ei kilpaile samassa sarjassa, vaan kuuluu eri ekolokeroon. Isompien (tai pienempien, tai miten vaan) kuuluukin saada enemmän, toisten (eriväristen, vääräuskoisten, tuhmempien) vähemmän. Se on oikeus ja kohtuus, palkka ansioiden mukaan. Tää oli Julien lastenkasvatuxen idea. Ja säätyjen.

ellauri011.html on line 1074: Kohelo mato narsisti pohdiskelee teodikeaa, mix mulla kävi hurja pulla ja muilla vähemmän, ei että valittaisin, kysyn vain lukijoiden puolesta. Mul on kivaa, mä oon kiltti, mut onx se reilua? No kaikki ei voi ansaita vitusti enemmän kuin muut, se on vaan niin. Suurin osa lukijoista joutuu kohtaamaan kaikki ne vaikeudet joita kohtaavat (häh?), joita elämä ja muut ihmiset kohtelevat usein epäoikeudenmukaisesti ja joiden on taisteltava pystyäkseen maxamaan lasten koulunkäynnin ja ruokapöydän antimet. Nekin haluaisi lähtee vetään kuin kani kultaharkkoineen. Osaansa tyytyväinen, henkisesti köyhä väki. Vitun kohelo, hengen pohatta. 

ellauri011.html on line 1076: Piki pohtii samaa: mix iso ja pikku seeffi on epixiä, siskot ilkeitä, ja mun elämä on kurjaa? Mix? Mix? Mix? Älä japita, sanois Pirkko tähän. (Sanois mullekkin, tai niinkuin Seija älä paasaa.) Tätä kysymystä kani lähti jauhamaan n:nnen kerran, tutulla jäljittelemättömällä taidollaan. 

ellauri011.html on line 1078:   Perinteinen vastaus teodikeaan on et sullon kurjaa, koska sä oot ollut ilkeä, tai josset sä, niin sun esi-isät, oliko se kolmanteen vai neljänteen polveen saakka. Tää selittää miks pikkuvauvoillekin voi käydä kalpaten. Kaikilla on kurjaa, koska me ollaan perusilkeitä, perisyntisiä, se on ihan geeneissä. No sehän on ihan totta, paitsi toi "koska" sana. Ei se ole mikään rangaistus eikä vika, se on tän elämisen piirre. Eikä me aina olla ilkeitä, enimmäkseen vaan silloin kun on jotain kilpailtavaa, eli nollasummapeliä. Vatsa täysinä ja pussit tyhjinä voidaan olla kilttejä. (Naisille myös pussit täysinä.)

ellauri011.html on line 1080:   Kysymys pahan alkuperästä on primitiivistä ajattelua, se on vähän sama kuin kysyis voix pierun vangita paperipussiin ja maalata sinisexi, tai mixei pippelissä ole luuta. Kazooko ihminen silloin kun se laittaa silmät kiinni? Tuleeko oraville tikkuja jalkaan kun ne kiipeävät puussa? No ei, nää on sentään suht mielekkäitä kysymyxiä, vaikka lapsellisia.

ellauri011.html on line 1082:   Mut lapsilla on myös näitä primitiivisempiäkin kysymyxiä, ajatusvirheitä, niinku minne pimee menee kun tulee valosaa, tai minne ihminen menee kun se kuolee. Näiden kysymysten premissit ei ole kunnossa. Pitäis sanoa kuin Eski: hetkinen hetkinen, premissoidaan tilanne. Tai kuin Wittgenstein: kieli on niissä mennyt lomalle. Syytä kysyä kuin Saku: Paraneekohan mun kieleni. Tuskinpa. Uusia lapsia syntyy sieltä toisesta päästä koko aika, varustettuina samanlaisilla mielillä ja kielillä. Koko touhu alkaa alusta, koska moraali ei ole geeneissä. Se on moraalille määritelmänomaista, moraali on meemejä.

ellauri011.html on line 1084: Kohelo luettelee vinon pinon erilaisia helvettejä, kylmiä ja kuumia. Se tykkää eniten selityxestä, että perkeleet on epäonnistuneita tyyppejä, luusereita jotka haluu vaan panna vahingon kiertämään. Kateita surkimuxia. Menestyneet hemmot tapaa niitä joka paikassa, ne on ärsyttäviä. 

ellauri011.html on line 1086: Mamumies älähtää: "Jumala, en ansainnut sitä mitä minulle tapahtui. Jos sinä teit minulle niin, minä voin tehdä niin muille. Sitä kuzutaan oikeudenmukaisuudexi." Paholainen säikähti mutta päätti pysyä vaiti, se ei voinut näyttää pelkoaan. Mies herjasi jumalaa ja selitteli tekemisiään, mutta ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen paholainen kuuli miehen puhuvan korkeuksiin. Se oli paha merkki.

ellauri011.html on line 1090:   Ylöspäin puhuminen on kyllä paha merkki, kohta se varmaan alkaa kuulla sieltä ääniä. Kadulla näkee nykyään usein mutiaisia ja karvakäsiä, jotka näyttää puhuvan tyhjälle. Ize asiassa niillä on handsfree puhelimet, joilla ne pitää yhteyttä kohtalotovereihinsa. Muuten niillä oliskin tosi yxinäistä, kantaväestö välttelee niiden kazetta.

ellauri011.html on line 1092: Oikeudesta heiveröiset hakee tasoitusta, niinkuin veljessarjan pahnanpohjimmainen hukkapätkä Kimmo Koskennieni koripallon pelisäännöistä. Muut tekee sille tilaa korin alla et se pääsee heittämään. Ohi menee mutta menköön, on noudatettu sääntöjä. Mix heikot sitten saavat oikeutta, koriinheittopaikkoja? Kai joukkueeseen tarvitaan tietty määrä veikkoja. Joukko heikkoja voi sitäpaizi toimia joukkovoimana. Yhdessä ne saa pidettyä jonkinlaisen reviirin. Sellaisen jäsenenä voi saada armoa, joka kuten tunnettua voi käydä oikeudesta.

ellauri011.html on line 1094: Aika narsisti on neiti Prym. Kuten kohelo izekin, se tykkää kuvitella miten tuhannet muut ihmiset ihailevat sitä sikana. Näin esim. kanin uudemmissa kirjoissa, joissa se miettii, tietääköhän kaikki Sysmässä, miten hienot talot meillä on Helsingissä.

ellauri011.html on line 1096:   Valaslaivan kapteenin kaima kertoi kaskun taivaasta ja helvetistä. Helevettiin ei saa tuoda ihmisen parhaita ystäviä kuten hevosia ja koiria, no pets. Taivaassa ei ole yhtä hienoa, mutta lemmikit on tervetulleita. Taivaassa ei ole allergioita. Ne jotka on kilttejä eläimille on kilttejä myös apinoille. Fair enough. Miten se liittyy tässä mihinkään on epäselvempää.

ellauri011.html on line 1098: Tässä kohtaa on vähän leikinlaskua, menestynyt kani ei ole enää ihan yhtä vakavikko. Se sallii izelleen vähän vapauxia, pientä pilantekoa pyhistä asioista. Aika rennost noidat ja vainajat heittää läppää pahasta ja hyvästä, eikä kauheasti spennaa käykö lopultakaan oikein vaiko vasein. Kanille on joka tapauxessa käynyt hyvin.

ellauri011.html on line 1100: Tehdään pilkkaa kylän herrasväestä, jotka myisi sielunsa 11 kultaharkosta. Sillä muka Winsconsinin asukkaat ja niiden lapset pärjäis loppuikänsä. Alle euro päivässä per nuppi. Halpaa on eläminen missä tää Viskoosi nyt onkaan, brasseissako vaiko ehkä Pyreneillä. Siellähän kani bunkkaili kai aikanaan, siellä on enää mezästäjiä ja turisteja. Ja oli kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa. 

ellauri011.html on line 1102: Juu tää pelko on Paolo Coelhon fix idé, sitäpä se mutustelee yhtenään. Pelko on sen perisynti, se estää jopa tekemästä muuta tuottavampaa syntiä. Nettiuutisissa Trumpin virkamies ampuu kovilla nimettömänä puskasta: pressa on kuin 12-vuotias lennonjohtotornissa, tai pihalla säntäilevä housuton setä kuten Calleri. Trumpin mielestä tää on pelkurin jänishousun sepitettä. Presidentti ei ole pelkuri. Se on rohkea kuin HC Andersenin keisari. Ei se pidä mitään kanihousuja.

ellauri011.html on line 1104: Pelleiltyään tovin puussa pahaa sutta paossa kuin apinat, neiti ja herra saavat nuotiolla valaistuxen hetkiä: herra tajuaa et se on täysi paska, ja neidin vika on et se leikkii uhria, eli pelkää toteuttaa sen unelmia. Niiden kotipaholaiset pelästyy: sielun temppeliin on tullut reikä, ulosmenotunnelista näkyy valoa.  Herran pelko on viisauden alku, ja neidinkin.

ellauri011.html on line 1106: Kirjan motto on tää pätkä Luukkaasta, missä Luukas panee Jepen suuhun tän: "Mix sanot mua hyväx? Vain jumala on hyvä." Häh? Onx Jeppe paha? Lipsahtaax se tunnustus tässä siltä epähuomiossa?

ellauri011.html on line 1111: Kohelo lukee raamattua muutenkin kuin piru hyvää romaania. Kirjan pappi tekee saarnassaan huonon jobin, väärä profeetta. Jobi nimenomaan EI kironnut jumalaa, vaikka vaimo ehdotti, se ymmärsi mihin pomo vetää rajan. Six kai päällikkö lopulta leppy sille, anto rahat takasin, teetti lapsistakin kopiot. Oishan se ollut outoa jos rupisen jobin raippaus ois tehonnut kaikkivoipaan testaajaan.

ellauri011.html on line 1113:   Jehova tykkää testailusta kuin Pikin pikku cheef: Aatami ja Eeva, Aapraham ja Iiisak, Jopi jalkapuoli, J. Nasaretilainen, näitä piisaa pikku marsuja, tässä on vaan osa. Koettelee vaan ei hylkää herra, ei päästä irti kirveelläkään.

ellauri011.html on line 1117: Välillä tuntuu et Patu ei edes ota kantaa, kunhan panee sanaa toisen perään ja kerää  rojalteja. Kummat on söpömpiä, shettikset vai varsat? Ottakaa kantaa!

ellauri011.html on line 1119: Patu ei nähtävästi tykkää papeista,  pormestareista eikä muista pikku silmäätekevistä, kun niistä tulee operetin konnia. Ne meinaa nirhata joutavan Paxun Bertan. 

ellauri011.html on line 1121: Kani kertoo charitykaskun papista, joka jelppii vaan niitä jotka jelppii izeään, eli lähtee vapaaehtoisesti risusavottaan.  Perinteistä jo tutuxi tullutta seppotuubaa. Onko ex-hippi liittynyt vaurastuneiden vuohilaumaan, vai mäkättääkö tässä vaan paha pappi varoittavana esimerkkinä? 

ellauri011.html on line 1123: Ei perhana, juoni senkun sakenee, tästä tulee entistä farssimaisempaa enkeli-piru-ottelua, kuin Pratchettin ja Gaimanin Good Omens  ilman läppiä. Elefantit vuorten yli lampaat päänsä päällä peruukkeina. Jaxaakohan tätä  loppuun vaikkei ole paxu kirja, Berttaa laihempi.

ellauri011.html on line 1126: Kanin uskonto on näät hippiys, se on: varasta  kaikki mikä lähtee irti ilman hälytystä, myllää yhteen, siisti vähän ja myy käytettyjen aatteiden myymälässä uutena,  afgaaniturkissa  haisten pössyltä,  kudottu oranssinpunakeltainen  munapussihattu pömpöttäen rastaletin päällä.

ellauri011.html on line 1128: Pahasta ei koskaan seuraa mitään hyvää? Se on puppua. Yhden paha on toisen hyvä, siis sekä pahasta että hyvästä seuraa  sekä pahaa että hyvää.

ellauri011.html on line 1130: Kani ei tosiaankaan osaa laskea. Jos Berttaan jää noin viisisataa lyijyhaulia, se tekee noin puoli kiloa lyijyä, paljon vähemmän kuin noin paxussa noidassa on verta, eikä enemmän, niinkuin se laskeskelee.  

ellauri011.html on line 1132: No eihän siitä Bertan lahtauxesta mitään tule, koska viskolaisia alkoi pelottaa, ihan syystä, koska ne ois jääneet kiinni kultaa muutettaessa rahaksi, mistä Prymin neiti niitä aiheellisesti muistutti. Pelko voittaa sekä pahuuden että hyvyyden. 

ellauri011.html on line 1134: Flight or fight? Turvallisempaa on lähtee vetää, neuvoo P. Coelho,  liueta mieluummin kuin laota.  Ja koska elämä on satua, neiti Prym saa siitä vielä palkinnon, nimittäin vieraspaikkakuntalaisen setämiehen ja repullisen kultaharkkoja. Paxulle Bertalle pystytetään korvauxex kivusta ja särystä suihkukaivo, jossa se pissii pormestarin suuhun. Häpi end. 

ellauri011.html on line 1136: Eli hyviäkö vai pahoja, who cares, se on jo ihan unohtunut, ja rohkeuskin on kyseenalaista. Pelosta tulee salonkikelpoista, kun sen nimexi pannaan izehillintä. Niinkuin imugeeni Savvalla, jonka teki mieli myydä usko kullasta, mut hillizi izensä, teki mieli panna kokottia, mutta hillizi izensä, ja teki mieli sanoa rumasti ikävälle ihmiselle, mut hillizi izensä kuin Pirkko, ei sanonut mitään, oli ihan hiljaa. 

ellauri011.html on line 1165: hienostuneemmin. Annettiinhan teille 


ellauri011.html on line 1167: hankkia sitä hajurakoa toisiinne 


ellauri011.html on line 1192: Muu elävä on pallolla ihan teitä varten. 


ellauri011.html on line 1202: tästäkin kokeilusta, mut ei haittaa. 


ellauri011.html on line 1218: paljastaa hallituille, mitkä 


ellauri011.html on line 1226: Mut mitä vielä, jengi on et ihan jees. 


ellauri011.html on line 1230: ja näkee et ne on ihan yhtä tyhmiä  


ellauri011.html on line 1267: Renny jalat harallaan (ei näkyvissä) 


ellauri011.html on line 1273: Päälaki on harvennut, naama levinnyt, 


ellauri011.html on line 1297: näyttämässä tyylipisteitä mahalaskusta. 


ellauri011.html on line 1305: No sotilas voi kaatua, vaik ryömii mahallaan, 


ellauri011.html on line 1321: Tai hei, voihan tunnelikin olla pystyssä 


ellauri011.html on line 1336: The emergence of public opinion as a significant force in the political realm can be dated to the late 17th century. However, opinion had been regarded as having singular importance since far earlier. Medieval fama publica or vox et fama communis had great legal and social importance from the 12th and 13th centuries onward. Later, William Shakespeare called public opinion the "mistress of success" and Blaise Pascal thought it was "the queen of the world".

ellauri011.html on line 1338: In his treatise An Essay Concerning Human Understanding, John Locke considered that man was subject to three laws: the divine law, the civil law and most importantly in Locke's judgement, the law of opinion or reputation.

ellauri011.html on line 1340: He regarded the latter as of the highest importance because dislike and ill opinion force people to conform in their behaviour to social norms, however he didn't consider public opinion as a suitable influence for governments.

ellauri011.html on line 1342: In his 1672 essay On the Original and Nature of Government, William Temple gave an early formulation of the importance of public opinion. He observed that "when vast numbers of men submit their lives and fortunes absolutely to the will of one, it must be force of custom, or opinion which subjects power to authority". 

ellauri011.html on line 1344: Temple disagreed with the prevalent opinion that the basis of government lay in a social contract and thought that government was merely allowed to exist due to the favour of public opinion.

ellauri011.html on line 1346: An institution of central importance in the development of public opinion, was the coffee-house, which became widespread throughout Europe in the mid-17th century. Although Charles II later tried to suppress the London coffeehouses as "places where the disaffected met, and spread scandalous reports concerning the conduct of His Majesty and his Ministers", the public flocked to them.

ellauri011.html on line 1348:     Herlinin sanomat ja muut vitun mediat edustaa julkista mielipidettä. Ne käyttää julkista harvainvaltaa, päättää puheenaiheet, keksii kansalle mielipiteitä, kohuaiheita, klikkiotsikoita, puhuu kansan suulla kysymättä lupaa. Tämän päivän coffeehouse on sometin. Siitä valtamedia ei tykkää, se on populismia. Eli raha ja valta ei pysy niiden handussa.

ellauri011.html on line 1350:     Suomalaiset on naiveja, 60% luulee että mediassa painettu (tai klikattu) sana on totta, mustaa valkoisella (nyttemmin värikuvina). Ranskalaisista ja jenkeistä enää pieni vähemmistö. Mut niinhän ne vähän aikaa sitten vielä uskoi Raamattuun. Ja kirkon seinille maalattuihin pirunkuviin. Asiaa auttaa, että vasemmistolehdet saatiin ryssän romahduksen jälkeen hengiltä ja Yle hallituksen kontrolliin. Ei kuulu enää soraääniä. Vaihtoehtoisia totuuksia.

ellauri011.html on line 1352: Julkinen mielipide on muillakin apinoilla, ne huhuilee kuorossa harmaaselille yläoksilta.  Se on turvallisempi ja toimivampi keino alamaisille kuin yhteiskuntasopimus.

ellauri011.html on line 1354: Julkinen mielipide on apinoiden punaisesta perseestä. Ja hitsi se toimii! Julkkikset saa paljon helpommin punaista persettä kuin tavikset. Tosin tää ei takaa kestävää onnea, niinkuin ei monet muutkaan asiat jotka tulee laulaen. Niillä on taipumus myös mennä viheltäen. Mutta se takaa maistuvia hetkiä, kuten taannoinen hampparikiska Kouvolassa, joka myi takaa maistuvia burgereita.     

ellauri011.html on line 1356: The success of Julie delighted Rousseau; he took pleasure in narrating a story about how a lady ordered a horse carriage to go to an Opera, and then picked up Julie only to continue reading the book till the next morning. So many women wrote to him offering their love that he speculated there was not a single high society woman with whom he would not have succeeded if he wanted to.

ellauri011.html on line 1368: ihan entisessä vedossa - mun visiot 


ellauri011.html on line 1373:  My task is done—my song hath ceased—my theme 


ellauri011.html on line 1376:    The torch shall be extinguished which hath lit 


ellauri011.html on line 1377:    My midnight lamp—and what is writ, is writ— 


ellauri011.html on line 1379:    That which I have been—and my visions flit 


ellauri012.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri012.html on line 43: Kauan odotettu professori Lauri Carlsonin runokokoelma Törön Tärähdys - kirskuhammas happomahan

ellauri012.html on line 44: armoilla varsinkin vuosina 2017-2019 julkaistiin 30 syyskuuta n. kello kahden maissa aamulla, vain neljäkymmentäkolme minuuttia sen jälkeen, kun Ilta-Sanomien toimitus julkaisi Helsingin Yliopistoa koskevia paljastuksia verkkosivuillaan. Skandaalin keskipisteeksi juurtui heti professori Carlsonia esittävä valokuvatodiste, jossa tämä nähdään harjoittamassa patafysiikan ohella mahdollisesti laittomien tai laillisten aineiden nautiskelua.

ellauri012.html on line 46: Tietovuotavan haavan lähteeksi julistautui nimimerkki "Jape -52" joka nimitti kanteluaan "kalavelkojen kuittaamiseksi siitä kolmannen luokan ensimmäisen lukujakson alussa koulun ruokalan jonossa heittämäsi tomaattisen lihapullan tahrimista pianoperustekirjani sivuista, joidenka suttaantumisen johdosta en koskaan oppinut F-duurin ja mollin eroa enkä siten jatkanut yläasteen jälkeen Sibelius-Akademiaan".

ellauri012.html on line 52: Kohun ohessa paljastettu kuva on laadultaan yhtä utuinen kuin Carlsonin synkän sanelun maalaama maailmankuva: Törön Tärähdys on tutkielma iänikuisen elämän hattaruudeesta sekä pian räjähtävästä kellarista, jossa asunnottomat sielut möyhivät mustaa kultaa.

ellauri012.html on line 54: Absurdismin nimiin turhan useinkin vannova Carlson murjoo metaforaa kuin käärme kuristaa valkoista joutsenta hiihdettyään katuja pitkin kovakouraisten jengiläisten ympyröimäksi räppitaistelun keskelle.

ellauri012.html on line 56: Riimittäen progressiivisesti yhä japanilaisvaikutteisemmin hän valitsee lukijalleen hankalan polun, jonka varrella runojen kerronnan yksiköt sekä eräs "Pearl" tarttuvat kiinni hapuilevasti modernin proosarunouden ilmakuoppiin ja räjähtävät sartrelaisiksi luontokuviksi Eiran katukiveyksestä.

ellauri012.html on line 58: Onko epämääräisen viiksinen Razumov-hahmo Carlsonin veistämä nykysuomalaisversio Oblomovista, vai onko "ludekämpän avainparista juuri keltaisen ketjun kantajalla" tärkeäkin rooli ajankohtaisen keskustelun ratkaisemisessa? Carlson vetäytyy mystiikkaan, Пустьвсегда буду я, hän toteaa lopulta kääntäessään runolaivansa minäkertojan

ellauri012.html on line 62: "Kaniloruilla" Carlson pruuttaa ratsastamansa haiku- hevosensa pysähdykseen, ja kääntää suuntansa kohti poliittisempaa, modernin jälkipalaleivosreseptien rytmityksen tahdittamaa sanavalssia, josssa Sakua kuin kanejakaan ei enää ole - aivan kuin Carlson heittäisi lukijoilleen murtolukuista eksistentialismia keskisormena vallitsevalle sanskriittisjugendilaiselle tavutukselle. Kuka tässä ny onkaan šeikspiär? tämä itsessään takkuaa tämä haastattelu vai mikä nyt olikaan

ellauri012.html on line 68: Törö hykertelee narsistisesti herättämästään huomiosta. Ihanaa kun joku välittää sen töräyksistä. Seija alkaa olla TOSI KYLÄSTYNYT. Pilatakseni hyvän vaikutuksen haluan tuoda esiin vielä seuraavaa.

ellauri012.html on line 70:   "Jape" ei kyllä ollut paikalla 1961 Tehtaankadun kansakoulun ruokalassa. Meillä ei ollut tomaattilihapullia, ei ollut tomaattia eikä lihapullia. Meillä oli kaalikeittoa, jauhelihakeittoa, siskonmakkarakeittoa, hernekeittoa, kauralimaa, puolukka-ruispuuroa, vitapuuroa, tillilihaa joskus juhlapäivinä. Ei ollut lukujaksoja. Ei ollut yläastetta. Ne jotka ei päässeet oppikouluun jatkoi neljännen luokan jälkeen kansalaiskoulussa ja sit suoraan lapioimaan tai lakaisemaan katua. Niinkuin mun ekan luokan paras kaveri Antti Räty. Äiti ei antanut mun leikkiä sen kanssa, kun sen isä oli talonmies. Tavallisilla tallaajilla ei ollut Aaronia tai muita pianokirjoja, koulussa ne oli tuntemattomia. Ei ollut pianoakaan, oli urkuharmooni. Eikä omia tavaroita saanut tuoda kouluun. Ei edes salmiakkilaatikkoa. Jotkut kyllä kaatoi salmiakkijauhoa mustepullokoloon ja söi sieltä nuolaistulla sormella, kun opettajan silmä vältti. Törö ei uskaltanut. Eikä ois uskaltanut heittää lihapullia ruokalassa, jos niitä oisi ollut. Ruokalan tädit oli pelottavia. Aikaihmisillä oli valta antaa luunappi lapselle tai tukkapöllyä.

ellauri012.html on line 74:   Törö suhtautuu vihamielisesti mystiikkaan. 

ellauri012.html on line 83: Ei minuuttiakaan NBA:ssa – Koponen listattiin huonoimmaksi 30. varaukseksi. Ei tullut noobelia. Ei edes minsan verran beliä. Mutta kuten Paulo Coelho sanoo: emmä sitä sitten halunnukkaan oikeesti. Hieno lippis kuitenkin. 

ellauri012.html on line 87: Miksi lippispäiset nuoret kuskit ajaa moottoritiellä koviten? Jos lippa osoittaa taaksepäin niin vielä enemmän koviten. Jos lippa osoittaa taaksepäin ja kaara on joku vanha riisipussi ja pelkääjän paikalla istuvalla on kanssa lippis väärinpäin niin kaikista kovimmin koviten. Se harmittaa setämiestä joka ajaa köröttelee kohtuuvauhtia edellä mustalla Volvo-merkkisellä farmariautolla ilman lippalakkia. Ajavat ihan puskuriin kiinni, parhaassa tapauksessa vilkuttelee valoja. No mä köröttelen tasaista vauhtia vasemmalla kaistalla, pidän varani ettei ne pääse oikealta ohi. Kiusa se on pienikin kiusa. Ja baseball-lippistä en laita vaikka se parantaisi vauhtia. En oikein enkä väärin päin.  

ellauri012.html on line 94: JOS hra Koipalli (helmik. 23 Sunn.Liite, s.8 4. palsta) luulee että Kananed. (Eevert Yskä). Niin minä kyllä sanoisin hänelle (hra Koipalli) että on nuolassut ennen kuin tipahtaa. Kuin uskalta vihjasta että hra Yskä on yhteiskunniallisesti varamato? Eikö juuri Yskä pannut alulle kanainvälilliset järjestöt jotka puolestaan johtivat välittömään vastakiekuun Länt. Liittoutuman (NATO) taholta. Jos hra Soipilli vlipittömästi kuvittelee että Indonegro totisesti aikoo hyökätä Vähä-Karelian mantereeseen maailman huomion ollessa siihen suuntaan, mind saatan vain olletaa että hän (hra Suopullo) on menettänyt loputketkin ölyn rippeensä! Onko hän unhotanut hra Yskän surenmooisen puheen Ryhdistyneessä Ylöskoukouksessa? Untohaako hän myös tuon tähän menessä enennäkemättömän lain - Siunaantuneet Vanhat Läskit - joka yhväksyttiin Edusmunassa ehlottomalla ennemistöllä?

ellauri012.html on line 100:     teidän jos niin halluate,

ellauri012.html on line 108:     No niin hyvä rouva, vanhat viekot täällä pitävät teitä oikein urhoolisena ristityttinä. Toivoisimepa teikäläisiä olevas enempi!!!

ellauri012.html on line 113: 30:1 NÄmät owat Agurin Jakenin pojan sanat/ ja sen miehen Leithielin/ Leithielin ja Uchalin oppi ja puhe. 


ellauri012.html on line 126: 30:14 Ja owat/ joilla on miecka hammasten sias/ jotca heidän syömähambaillans pureskelewat/ ja syöwät waiwaiset maan pääldä/ ja köyhät ihmisten seasta. 


ellauri012.html on line 129: 30:17 Silmä joca häwäise Isäns/ ja ei cuule äitiäns/ sen Corpit ojan tykönä hackawat ulos/ ja Cotkan pojat syöwät. 


ellauri012.html on line 131: 30:19 Kärmen retket calliolla/ hahden jäljet wedesä ja miehen jäljet pijcan tygö. 


ellauri012.html on line 132: 30:20 Nijn on myös porton polgut/ hän niele ja pyhki suuns/ ja sano: en minä mitän paha ole tehnyt. 


ellauri012.html on line 134: 30:22 Cosca palwelia rupe hallidzeman/ cosca hullu ylön rawituxi tule. 


ellauri012.html on line 144: 30:32 Jos sinä olet ollut tyhmä ja corgottanut sinuas/ ja jotakin paha tehnyt: nijn laske käsi suus päälle. 


ellauri012.html on line 145: 30:33 Joca riesca kirnu/ hän teke woita: ja joca nenä puserta/ hän waati ulos weren: ja joca wiha kehoitta/ hän waati rijtaan.

ellauri012.html on line 155: Kyllä mies pahasta pääsi 


ellauri012.html on line 160: Vielä mies pahasta pääsi 


ellauri012.html on line 168: vaimosta pahatavasta! 


ellauri012.html on line 169: Ei pääse pahasta siitä 


ellauri012.html on line 178: 
Shawn läppä

ellauri012.html on line 191: Surely I could always be that way again

ellauri012.html on line 201: Rather like a habit 


ellauri012.html on line 215: Tässä kerrotaan miten vanhempi tutkija Peter Abelard unohti oppinsa ja ryhtyi rakastajaksi, vaikka hinta oli kova: ja miten kaunis Heloise joka halusi oppia asioita Abelardilta omaksui tältä mestarilta läksyistä suurimman, nimittän lemmen: ja miten hän piti sitä parhaana, vaikka siitä tuli niille häpeää ja surua. 

ellauri012.html on line 221: Sun kirjoittama lohdutuskirje jollekin ystävälle joutui pari päivää sitten käsiini; kun tunsin kirjoittajan ja käsialan, avasin sen uteliaisuuttani. Oikeuttaakseni ottamani vapauden uskottelin itselleni että mulla oli etuoikeus kaikkeen sulta tulevaan. Enkä välittänyt hyvistä tavoista kun oli tilaisuus kuulla uutisia Abelardista. Mutta kyllä maksoin uteliaisuuden kalliisti! Kyllä siitä tuli paha mieli, ja yllätyin, kun löysin koko kirjeen täynnä surullista tarinaa meidän onnettomuuksista; tapasin oman nimeni sieltä sata kertaa; kyllä hirvitti, joku iso  onnettomuus seurasi sitä aina. Näin sunkin nimesi yhtä onnettomissa merkeissä. Nää surulliset mutta rakkaat muistot pani mun sydämen kovasti liikkeeseen, musta on kyllä liikaa tarjota lohtua jollekin ystävälle jostain sen pikku mokista niin rankalla tavalla kuin kertomalla meidän kärsimyksistä. Kyllä pani miettimään!  

ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian. 

ellauri012.html on line 225: Täytyy tunnustaa että oli helpompi olo ennenkuin luin sen kirjeen. Toki kaikki rakastavaisten onnettomuudet on siinä kuvattu silminnäkijänä: luetuani sen tunnen kaikki omani uudestaan. Sätin itseäni että olen ollut näin kauan hiljaa, vaikka hellittämättömät viholliset yhä raivoo yhtä pahasti. Kerta ajan kuluminen, joka sammuttaa pahimmankin vihan, vaan pahentaa asiaa niiden mielessä; koska näkyy olevan säädetty että sua vainotaan hautaan saakka - varmaan senkään jälkeen ei anneta sun levätä rauhassa! -  niin annapa kun mäkin alan vatvoa sun lankeemusta, annas kun julkaisen ne kaikelle maailmalle, jos mahdollista, haukkuakseni aikaa joka ei osannut sua arvostaa.

ellauri012.html on line 227: En säästä ketään koska kukaan ei piittaa susta, ja sun viholliset ei koskaan väsy vainoomaan sua viatonta. Voih! mun muisti on aina täynnä katkeria muistoja kärsityistä vääryyksistä; onko niitä lisää vielä tulossa? Eikö mun Abelardia koskaan mainita huokailematta? Huomaa, pyydän, mihinkä surkeeseen kuntoon sä oot saanut mut: surullinen, vaivainen, ilman mitään lohtua ellei se lähde susta. Älä siis ole tyly, äläkä kiellä mua, rukoilen, sen vähän helpotuksen voit vaan sä suoda. Anna mulle luotettava selitys kaikesta mikä koskee sua; mä haluun tietää kaiken, kurjimmankin. Ehkä huokailemalla sun kanssa kuorossa voin vähentää sun vaivoja, sanotaanhan, että jaettu suru on vaan puolikas. 

ellauri012.html on line 229: Kerro nyt äläkä väitä ettet halua aiheuttaa kyyneleitä; naisten kyyneliä, jotka on suljettu surulliseeen paikkaan ja omistettu katumukselle, ei tarvi säästellä. Ja älä odota tilaisuutta kertoa mukavia ja miellyttäviä juttuja, se kestää liian kauan. Menestys ei ole hyveellisten puolella, ja onni on niin sokea, että joukosta jossa on ehkä vaan yksi viisas ja hyvä mies se ei kyllä löydä sitä.

ellauri012.html on line 231: Kirjoita siis mulle heti äläkä odota ihmeitä; niitä on niin harvoin, ja me ollaan liian totuttu onnettomuuksiin että uskottaisiin onnenpotkuihin. Mä oon aina tämmönen, jos sopii, ja mulle on aina tarpeeksi, kun saan edes jonkun kirjeen että nään että sä vielä muistat mut. Senecakin (jonka sepustuksia sä mulle luit) vaikka stoalainen olikin näytti tykkäävän yhtä paljon Luciliuksen kirjeistä kuin sen kanssa juttelusta. 

ellauri012.html on line 233: Mä oon huomannut meidän eron jälkeen että sitä tykkää paljon enemmän toisen kuvasta kun se on kaukana kuin kun se on tässä lähellä. Musta näyttä kuin kuvat näyttäis paremmilta ja näkösemmiltä mitä kauempana kuvattava on, tai ainakin mielikuvitus joka aina kuvaa ne sellaisina kuin haluais, saa siltä näyttämään. Jollain voimalla rakkaus saa kuvan näyttämään elävältä, mut kun rakastettu palaa, ei kuva ole enää mitään. Mulla on sun kuva huoneessani; pysähdyn aina sitä katsomaan; kuitenkin kun sä olet täällä, mä en vilkaisekaan sitä. Jos kuva, joka on pelkkä heijastus, voi olla niin kiva, niin entä sitten kirje? Kirjeillä on sielu, ne puhuu; niissä on kaikki sydämentykytyksen voima ja tunteiden palo, ja ne voi herättää niitä yhtä paljon kuin tyyppi itse; niissä on kaikki puheen hellyys ja herkkyys, ja joskus ne sanoo enemmän kuin suusanat. 

ellauri012.html on line 235: Me voitas kirjoittaa toisillemme; ei kai niin pientä iloa voi kieltää. Ei haaskata sitä vähää onnea mikä meillä on jäljellä, ehkä ainutta mitä viholliset ei voi meiltä viedä. Mä saan lukea että sä oot mun mies ja mä voin kirjoittaa että rouva Abelard. 

ellauri012.html on line 239: En viitsi moittia sua siitä että lohdutit kärsivää kaveria kertomalla omista isommista suruista. Laupiaat keksii tollaisia viattomia juonia, ja se on ihan ok sinänsä. Mutta etkö sä sentään ole velkaa vähän enemmän meille kahdelle, vaikka se ehkä olikin sun tosi hyvä kaveri? Meitä täällä kutsutaan teidän munkkiveikkojen siskoiksi, me kutsutaan itseämme teidän lapsiksi, ja jos joku sana voisi tarkoittaa läheisempää suhdetta, tai isompaa sidettä, niin me käytettäisin sitä. Mutta ei siinä kaikki, sähän olet väsännyt tän kaiken, se on sun aikaansaannosta.

ellauri012.html on line 245: (Lisää kiekunaa, tavoitteena saada luostarille lisää rahaa ja kirjoja. Heloise on näät Abelardin perustaman konventin johtajattarena. )

ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.

ellauri012.html on line 251: Paras todiste tästä on mun äärimmäinen haluttomuus naida sua (siis mennä naimisiin, älä ota tätä väärin), vaikka tiedän että vaimona olo on kunniallista maailman ja uskonnon silmissä; olin mieluummin sun rakastajatar, koska se on vapaampaa. Avioliitto, vaikka kunniallista, sitoo liiaksi, enkä mä halunnut joutua sidotuksi mieheen joka ei välttämättä aina rakastaisi mua. Hyljeksin rouvan titteliä jotta eläisin onnellisena rakastajattarena; ja näen sun kirjeestä kaverille, että et ole unohtanut miten hellästi mä aina rakastin sua ja halusin rakastaa enemmän! Huomautit aivan oikein kirjeessä että pidän sellaisia julkisia menoja typerinä jotka sitoo kuolemaan saakka, ja panee elämän ja rakkauden samaan pantaan. Mutta et muistanut lisätä kuinka usein olen sanonut että miljoonasti mieluummin elän Abelardin kokottina kuin kenenkään muun kaa maailman kesiarinnana. Tottelin sua halukkaammin kuin maailman kuninkaan rouva sitä. Rikkaus ja pösöily ei kuulu rakkauteen. Tosi hellyys erottaa rakastetun kaikesta ulkoisesta, panee syrjään aseman ja ammatin, keskittyy vaan siihen itseensä.

ellauri012.html on line 253: Se ei ole rakkaus vaan rahan ja aseman halu joka saa naisen laiskan aviosiipan hoteisiin. Kunnianhimo eikä kiintymys muodostaa sellaisia liittoja. Kyllähän niistä voi tulla jotain kunniaa ja etuja, mutten voi uskoa että sillä pääsee nauttimaan kiintymykseen perustuvasta liitosta, eikä tuntemaan niitä herkkiä ja hienoja iloja kun kauan erossa olleet sydämet pääsee vihdoin yhteen. Avioliiton marttyyrit suree aina isompia omaisuuksia jotka meni sivu suun. Vaimo näkee omaansa rikkaampia aviomiehiä, ja mies muodokkaampia vaimoja kuin omansa. Omanvoitonpyyntiset siteet kaduttaa, ja katuminen synnyttää vihaa. Pian ne eroaa, tai haluu tehdä niin. Loputon kullanhimo rankaisee niitä, jotka haluaa muuta kuin rakkautta rakkauden vuoksi. 

ellauri012.html on line 255: Jos täällä alhaalla on yleensä mitään onnea, se on takuulla kahden rakastavan ihmisen vapaa liitto, jotka liittää yhteen salainen taipumus, ja jotka tyytyy toistensa ansioihin. Niiden sydämet on täynnä, eikä jätä tilaa muille haluille; ne on aina tyyniä koska tyytyväisiä. 

ellauri012.html on line 257: Jos voisin uskoa että olet yhtä varma mun ansioista kuin mä olen sun, voisin sanoa että me oltiin kerran sellainen pari. Voi ei! Miten on mahdollista etten ole varma sun ajatuksista? Jos epäilisin niitä, sun yleinen arvostus riittäisi vakuuttamaan mut. Kuka ei ois halunnut sua luokseen? Etkö sä saanut kaikkien katseet perääsi? Naisetkin aika hävyttömästi näytti sulle, että tykkäs susta enemmän kuin pelkästään arvosti. Jotkut jotka kehu omia aviosiippojaan kadehti kuitenkin mun onnea. Mut kuka pystyiskään suoa vastustamaan. Sun maineesi, joka houkuttelee niin kovasti meitä turhamaisia naisia, sun tyyli, toi pilke sun silmässä joka ilmaisee sun nokkeluutta, sun sujuva ja elegantti juttelu joka kääntää kaikki jutut hyvin päin, sanalla sanoen kaikki puhui sun puolesta. Ihan toinen juttu kuin tylsät koulumestarit jotka tietää kaiken muttei osaa edes keskustella, ja jotka kaikesta fiksuudestaan huolimatta ei saa edes naista joka on niitä tyhmempi. 

ellauri012.html on line 261: Sun tollaset taidonnäytteet sai muut ihan vihreiksi. Kuinka monet muut mimmit väitti niitä omikseen? Kuinka monen olen nähnyt huokailevan rakkaudesta sinuun, kun jonkun vieraskäynnin jälkeen niitä kehuttiin sun runojen Sylvian vertaisiksi? Toiseet on kateesta epätoivoisina haukkuneet mua että mulla ei ole muita ansioita kuin mitä mä saan sulta, eikä mitään etua heihin nähden paitsi että sä satut rakastamaan mua. Voitko uskoa kun sanaon, että naiseudesta huolimatta olin iloinen että mulla on rakastettu jolta sain viehätystä; ja sain salaista mielihyvää siitä että mua ihailee mies, joka pystyy korottamaan misunsa jumalattareksi. Sun kunniasta lainasin valoa, ja kuulin sun kiitokset, välittämättä kuinka vähän niitä ansaitsin, uskoin sun sanoja, jotta olisin enemmän sun mieleen. 

ellauri012.html on line 263: Mut voi! missä on noi onnelliset ajat? Nyt valitan rakastajaani, ja mulla ei ole muita iloja kuin tuskalliseet muistot menneestä. Kaikki te menneet kilpailijat jotka katoitte mua kadehtien, kuulkaa, se teidän kadehtima ei enää ole mun. Rakastin sitä; mun rakkauteni oli sille rikos ja rangaistuksen syy. Mun kauneus kerran lumosi sen; toisiimme tyytyväisenä me vietettiin hienoimmat päivämme rauhassa ja onnessa. Jos se oli rikos, olkoon vaan, tykkään siitä vieläkin. Mä en sure muuta kuin että nyt mun pitää olla ilman. Mut mitä sanonkaan? Mun onnettomuus oli että mulla oli julmat sukulaiset, joiden ilkeys tuhosi meidän onnen; jos ne olis ollut järkeviä, olisin ollut onnellinen mun rakkaan miehen kaa. Mut ei! Ne oli tosi julmia kun ne raivossaan laitto roiston yllättämään sut unessa! (Roistot siis sahasivat irti Abelardin munat, ikäänkuin väänsivät siltä irti kikkelin. Tää oli se suuri onnettomuus josta ei suoraan sovi puhua.) Missä mä olin silloin? Olisin tosi mielelläni puolustanut rakastettua; olisin suojellut sua väkivallalta henkeni hinnalla. Äh! minne tää liika into on viemässä mua? Rakkaus säikähtää ja häveliäisyys vie mun kielen.

ellauri012.html on line 265: Mutta sano mistä johtuu ettet välitä musta enää kun mä oon luostarissa? Tiedät että mikään muu ei saanut mua siihen kuin sun sun häpeä, enkä mä suostunut siihen vaan sinä. Sano miksi olet noin kylmä, tai anna mun edes kertoa mun oma näkemys. Eikös vaan ollutkin pelkkä nautinnonhalu joka sai sut kihloihin mun kanssa? Ei kai mun hellyys, joka ei jättänyt mitään toivomisen varaa, sammuttanut sun intoa? Heloise raiska! sä miellytit silloin kun yritit välttää sitä; ansaitsit suitsutusta kun pysyit loitolla kädestä joka jakoi sitä; mut heti kun sydän pehmeni ja antoi perään, kun omistauduit ja uhrauduit, sut hylätään ja unohdetaan! Tiedän ikävästä kokemuksesta, että on luonnollista vältellä niitä joille ollaan liikaa velkaa, ja että ylenmääräinen anteliaisuus aiheuttaa välinpitämättömyyttä eikä kiitollisuutta. Mun sydän antautui liian pian ansaitakseen valloittajan kunnioituksen; otit sen vaivatta ja heität sen yhtä helposti sivuun.  Mutta vaikka olet epäkiitollinen, en mä ole tässä hyvällä mukana, ja vaikka mun ei pitäisi elätellä toiveita, silti haluisin salaa sun vielä rakastavan mua. Kun lausuin surullisen nunnalupauksen, mulla oli mukana sun viimeiset kirjeet, jossa sanoit vielä olevasi kokonaan mun, etkä koskaan eläisi muuten kuin rakastaen mua. Sulle mä tarjouduin siis; sulla oli mun sydän ja mulla sun; älä vaadi mitään takaisin. Sun pitää sietää mun tunne jonakin sellaisena joka kuuluu sulle, ja josta sä et voi koskaan luopua. 

ellauri012.html on line 267: Voi surkeus! Onpa hullua selitellä näin. Täällä on vaan jumalankuvia, ja mä puhun vaan miehistä! Sä olit julma aihe tähän käytökselläs, senkin uskoton! Pitikö sun kerralla katkaista tää suhde! Mikset edes huijannut mua jonkin aikaa sen sijaan että heti hylkäsit? Olisit edes antanut jotain loppumerkkejä rakkaudesta, mä olisin kyllä uskonut ne. Mutta turhaan uskottelen itselleni että sä voisit olla uskollinen; sä et ole esittänyt mitään lieventäviä asianhaaroja. Mun oikeesti pitäis nähdä sut, mut jos se ei onnistu, tyydyn pariin riviin sulta postissa. Onko se nyt rakastavan niin vaikee kirjoittaa? En pyydä niitä sun opettavaisia kirjeitä, joilla tavoittelet mainetta; mä haluun vaan kirjeitä suoraan sydämestä, mitä käsi ei edes voi kirjoittaa kyllin nopeasti. Miksi petin itseäni toiveilla että sä olisit kokonaan mun, kun menin nunnaksi, ja lupasin elää niiden lakien mukaan? Siinä en oikeasti luvannut muuta kuin olla yksin sun, ja suostuin vankilaan jonka sä mulle määräsit. Vain kuolema saa mut pois tästä luostarista johon sä mut länttäsit; ja sit mun tuhat odottaa täällä sun tuhkia pölistäkseen vielä maassakin sun edessäs. 

ellauri012.html on line 269: Miksi salaisin sulta mun kutsumuksen salaisuuden? Ei mua saanut tänne mikään usko eikä innostus. Sun omatunto tietää sen enemmän kuin hyvin, et voi kieltää. Silti täällä ollaan, ja tänne jään; tähän paikkaan on onneton rakkaus ja julma suku mut tuominneet. Mutta jos sä et enää huoli musta, jos jos menetän sun kiintymyksen, mitä mä olen voittanut tällä vankeudella? Mitä korvausta voin saada? Meidän rakkauden onnettomat seuraukset ja sun arvonmenetys on pukeneet mun päälle siveyden vaatteet, mutta mä en ole katuvainen. Turhaan siis täällä häärin. Muut on jumalan morsiamia, mä miehen; ristin kannattajien joukossa olen halun orja; uskonyhteisössä omistaudun vaan mun Abelardille. Olen hirviö! (Vähän rukoilua seuraa.) 

ellauri012.html on line 271:   Good God! mitä tää kaikki on? Syytän itseäni omista vioistani, sua sun virheistä, mitä hyötyä? Vaikka mulla on huivi, näät miten sekaisin mä oon! Hirmu vaikeaa panna velvollisuus taipumuksen edelle. Tiedän mitä valvoituksia tulee tän huivin mukana, mut tunnen paljon vahvemmin vanhan tunteen voiman. Mun tunteet voittaa mut; rakkaus hämärtää mieleni ja sekoittaa tahtoni. Joskus mut valtaa joku hartaus ja seuraavassa hetkessä kuvittelen rakkauden hellyyttä. Tänään sanon mitä en olisi sanonut eilen. Olin päättänyt etten rakasta sua enää; ajattelin että nyt olen tehnyt nunnalupauksen, ja olen vähän niinkuin kuollut ja haudattu, mut sit nousee odottamatta sydämeni pohjasta intohimo, joka voittaa kaikki tälläiset ajatukset, ja pimentää mun järkeni ja uskonnon. Sä olet niin syvällä mun sielussa etten osaa käydä sun kimppuun; kun yritän katkaista kahleet joilla olen suhun sidottu, petän vaan itseäni, ja kaikki mun ponnistukset vaan tiukentaa niitä. Voi helvetti, sääli

ellauri012.html on line 272:   mua ja auta tätä raukkaa kieltämään halunsa - siis itsensä - ja jos mahdollista myös sut! Jos olet rakastaja - isä, auta rakastajatarta, lohduta lasta! Nää hellät nimet kai liikuttaa sua; tottele säälistä ellet rakkaudesta. Jos täytät pyyntöni, koitan jatkaa nunnana, enkä enää niskuroi. Olen valmis nöyryyttämään itseni sun kanssa ton ihanan jumalan eteen, joka tekee kaiken meidän hyväksi (seuraa lisää hymistelyä). 

ellauri012.html on line 274:   Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?

ellauri012.html on line 276:   Ei; sellainen epäilys loukkaisi meitä molempia: hyve on niin kaunis et sitä on pakko halaata kun näet sen sulot, ja pahe liian karmea et sitä vois sietää kun sen muodottomuuden näkee. Ei, kaikki mikä sulle on mieleen näyttää musta ihanalta, ja mikään ei ole rumaa kun mä oon sun kanssa. Mä oon heikko vaan kun mä olen yksin ilman sun tukea, ja siksi on sun asia tehdä musta sellainen kuin haluat. Vittu miten mä toivon ettei sulla oisi sellaista valtaa muhun! Jos sulla olis jotain syytä pelätä mua, sä et olis noin välinpitämätön. Mutta mitä sulla on pelättävää? Olen tehnyt liian paljon, ja nyt en voi tehdä muuta kuin niittää sun kiittämättömyyttä. Kun elimme onnellisina yhdessä, olisit voinut epäillä oliko se mielihyvä vai kiintymys joka liitti suhun mut, mutta mun oleminen täällä kyllä poisti epäilykset siitä. Täälläkin mä rakastan sua yhtä paljon kuin ulkona maailmassa. Jos se olisi ollut vaan mielihyvä, enkö mä ois löytänyt muita keinoja sitä hankkia? En ollut kuin 22, ja onhan niitä muitakin miehiä kuin Abelard. Ja kuitenkin mä hautasin itseni elävältä luostariin, ja jätin elämän iässä jolloin oisin voinut vielä nauttia siitä täysillä. Sulle pyhitän nää katoovan kauneuden jämät, nää leskenyöt ja tylsistävät päivät; ja koska sä et ota niitä vastaan, mä otan ne sulta ja tarjoon ne taivaalle, teen näin uudelleen lämmitetyn näkyleivän mun sydämestä, mun päivistä, mun elämästä!

ellauri012.html on line 278: Olen tietoinen että olen jauhanut liian kauan tätä asiaa; pitäisi puhua sulle vähemmän sun onnettomuudesta ja mun kärsimyksistä. Hyvät työt menettää kiiltonsa kun kehuu niistä itse itseään. Se on totta, silti on aika jolloin voi kohtuudella ajaa omaa asiaa; kun asioi sellaisen kanssa jonka kiittämättömyys on tylsistänyt, täytyy nostaa oma häntä itse. Jos sä olet tämmöinen tyyppi, tää olisi sulle opiksi ja ojennukseksi. Mutta koska olen heikkotahtoinen, rakastan sua yhä, vaikka ilman toivoa. Olen hylännyt elämän, riisunut siitä kaiken, mutta tajuun että en ole enkä pysty hylkäämään Abelardia. Vaikka menetin rakastetun, jäi rakkaus. Vitun valat! Vitun luostari! En ole menettänyt ihmisyyttä ankarassa kurissanne! Ette ole muuttaneet mua marmoriksi muuttamalla asua; sydän ei ole kovettunut vankilassa; tunnen vielä mikä mua on koskettanut, vaikka, voi nössö sentään, mun ei pitäisi. (Seuraa tiukka puhuttelu taivaan isälle.)

ellauri012.html on line 280: Sitä horjuu kauan rakkauden ja vihan välillä ennenkuin tulee tyyneys, lupaa itselle toivotonta toivoa, ettei ole ihan unohdettu.

ellauri012.html on line 289: Jos olisin voinut kuvitella että kirje, joka ei ollut tarkoitettu sulle, voisi joutua sun käsiisi, olisin ollut varovaisempi enkä pannut siihen mitään mikä olisi voinut herättää sussa menneiden vastoinkäymistemme muistot. Kuvasin rohkein vedoin menetyksieni sarjan ystävälle saadakseni hänet järkiinsä omasta menetyksestään. Jos olen tällä hyväntahtoisella keinolla häirinnyt sinun rauhaasi, koetan nyt kuivata nuo kyyneleet, jotka surullinen kuvaus sai sinut vuodattamaan; koetan sulauttaa oman suruni sinun suruusi, ja vuodattaa sydämeni sinun eteesi; lyhyesti, avata silmiesi eteen koko hätäni, ja sieluni salaisuuden, jonka turhamaisuuteni on tähän saakka salannut muulta maailmalta, ja jonka sinä nyt pakotat esiin minusta, huolimatta päinvastaisista päätöksistäni.

ellauri012.html on line 291: On totta, että tuntiessani onnettomuudet jotka meitä kohtasivat, ja pannessani merkille, että mitään muutosta tilassamme ei ollut odotettavissa; että nuo menestyken päivät jotka viettelivät meidät olivat nyt ohitse, eikä jäänyt mitään paitsi pyyhkiminen mielistämme töin ja tuskin kaikki merkit ja muistikuvat niistä, olin toivonut löytäväni filosofiasta ja uskonnosta lääkkeen häpeääni; hain turvapaikkaa rakkaudelta. Kokeilin lupausten antamista kovettaakseni sydämeni. Mutta mitä voitan tällä? Himoni on poistettu kirurgisesti, mutta ajatukset juoksee villinä. Lupaan itselleni että unohdan sinut, mutten voi ajatella sitäkään rakastamatta sinua. Rakkauteni ei yhtään vähenny näistä mietteistä joilla koitan vapauttaa itseni. Minua ympäröivä hiljaisuus saa minut herkemmäksi nille, ja aina kun olen työtön, tästä tulee mun lomautuksen yksinomainen harrastus. Kunnes tuhannen hyödyttömän yrityksen jälkeen alan vakuuttua että on turha vaiva koittaa vapauttaa itseni; ja että riittävää viisautta on että salaan kaikilta muilta paitsi sulta miten sekaisin ja heikko olen. 

ellauri012.html on line 293: Häivyin matkan päähän susta tarkoituksenani vältellä sua kuin vihollista; silti taukoomatta haen sua mielestäni; muistan kuvasi, ja kaiken maailman angstailussa paljastan ja petän itseni. Vihaan sua! Ja rakastan sua! Häpeä puristaa mua joka puolelta. Tällä hetkelläkin pelkään että vaikutan välinpitämättömämmältä kuin ansaitset, silti häpeän paljastaa hätäni. Kylläpä me ollaan heikkoja ellei nojailla ristuksen ristiin. Onko meillä niin vähän rohkeutta, ja pitääkö kahden herran palveleminen joka vaivaa sun sydäntäsi vaikuttaa muhun myös? Näet missä sotkussa mä oon, kuinka syytän itseäni ja kuinka MÄ kärsin. Mää, mää, mää. Joo joo sää mut mää! taas kerran. Sehän meillä kundeilla on vika ainainen.  

ellauri012.html on line 295: Uskonto käskee mun tavoitella hyvettä koska mulla ei ole enää mitään saatavana rakkaudelta. Mutta rakkaus vallitsee yhä mun mielikuvitusta ja viihdyttää menneillä nautinnoilla. Muisti toimii mun rakastajattarena. Vanhurskaus ja velvollisuudentunto ei aina seuraa eläkkeelle menosta; autiomaassakin kun taivaasta ei tule mannaa, sitä halaa mitä ei enää saa. Yksinäisyyden herättämät himot täyttää nääkin maisemat kuolemalla ja hiljaisuudella; harvoin täällä tehdään mitä pitäisi, harvoin palvotaan vain jehovaa. Jos mä oisin tiennyt tän aiemmin, oisin opettanut suakin paremmin. Sä sanot mua sun mestariksi; totta on että sut uskottiin mun huostaan. Mä näin sut, koitin tosissani opettaa sulle kaiken maailman tieteitä; se maksoi sulle neitsyyden ja mulle vapauden. Sun sedästä, joka tykkäs susta, tuli mun vihollinen ja se kosti mulle. Jos olisin munat menetettyäni lakannut rakastamasta sua, olisi se ollut joku lohtu. Konnat oisi antaneet mulle saman onnen mihkä Origenes pääsi omin käsin vaikka ilman lupaa. Kyll on kurjaa! Tunnen itseni syyllisemmäksi nyt sua ajatellessani itku kurkussa kuin silloin kun panin sua täysissä voimissa. Mä mietin sua koko ajan; mä muistan koko ajan sun hellyyden. Tässä kunnossa, herran pieksut! jos juoksen sun alttarille, ja pyydän sua mua säälimään, miksei hengen kestoliekki kuluta tarjottua uhria? Eikö nää mun katumusharjoitukset kiinnosta taivasta pätkän vertaa? Mutta taivas on yhä taipumaton, koska mun himo on vielä elossa; tuli on vaan pettävien hiilten peitossa, eikä sitä sammuta kuin joku poikkeusarmahdus. Ihmisiä käy pettäminen, mut millään et huijaa jumalaa. 

ellauri012.html on line 297: Sä sanot että elät mun tähden huiviasussa; miksi sä halvennat univormua sellaisilla puheilla? Miks ärsyttää karsasta jumalaa kirosanoilla? Mä toivoin että sä oisit meidän eron jälkeen kääntänyt kelkkasi; toivoin myös että jumala ois vapauttanut mun tunnemyrskystä. Tavallisestihan me kylmetään niiden kiintymykselle ketä me ei nähdä enää, ja ne meihin; ero on rakkauden hauta. Mut mulle ero on vaan levotonta muistelua siitä mitä kerran rakastin ja mikä yhä mua kiduttaa. Petin itseäni että kun en näkis sua enää, sä jäisit mieleen häiriöttömästi; että Bregtagne ja meri veisi ajatukset toisaanne; että paastot ja opinnot vähitellen haalistais sut mun sydämestä. Mut ei vaitiskaan, kovat paastot ja pänttäys ja kolmen sadan mailin välimatkakaan ei auta, sun kuva kun sa kuvailet itseäsi huivissa, tulee mun silmiin ja sotkee kaikki päätökset. 

ellauri012.html on line 299: Mitä kaikkea mä oonkaan koittanut! Mä olen nostanut käteni itseäni vastaan; olen treenannut niin maan perhanasti; kirjoitan kommentteja Paavaliin (paska homma); kinaan Aristoteleen kanssa: lyhyesti sanoen teen kaikkea mitä tein ennen kuin bylsin sua, mut kaikki turhaan; mikään ei onnistu sua torjumaan. Voi nenä, älä lisää mun kurjuutta olemalla uskollinen; unohda, jos voit, suosionosoituksesi ja niiden antama oikeutus muhun; anna mun välittää susta viis. Kadehdin niiden onnea jotka ei oo koskaan rakastaneet; onpa heillä rauhallista ja iisi olo! Mutta nautinnon vuoksea seuraa aina katkeruuden luode; olen nyt siitä vissin varma; mut vaikka mua ei enää petä rakkaus, en ole parantunut. Järki tuomitsee, mut sydän hurraa. On se heikkoa etten pysty vapautumaan tunteesta jonka niin monet asiat, tää paikka, mun persoona ja mun häpeä koittaa tuhota. Annan periksi välittämättä että parempi vastustuskyky pyyhkisi pois mun vanhat synnit, ja korvaisi ne ansioilla ja laakereilla. Miksi sä käytät kaunopuheisuuttas haukkuakses mun pakoa ja vaikenemista? Lakkaa puhumasta meidän jimbajamboista ja sun täsmällisestä osanotosta niihin tilaisuuksiin, mulla on tarpeeksi kärsimistä ilman että ajattelen niitäkin. Kai filosofiasta olisi paljon etua, jos sen avulla opittaisiin hallitsemaan himojamme? Kyllä tässä piisaa ponnistusta, repsahduksia, angstausta! Mitenkä kauan me ollaan eksyksissä tässä sotkussa, kykenemättöminä järkeilemään, hillitsemään itseämme, hallitsemaan tunteitamme?

ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan. 

ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!

ellauri012.html on line 305: Älä enää ajattele mua, pliis, minään perustajaisänä tai suurmiehenä; sun kehut ei sovi yhteen mun heikkouteen. Mä oon kurja syntinen, rähmällään tuomarinsa edessä, naama ravassa mä sekoitan kyyneliä maa-ainekseen. Pystytkö näkee mut tässä ja silti pyytää mun rakkautta? Tule, jos kehtaat, ja työnny huiviasussasi mun ja jahven väliin, jokskin väliseinäksi. Tule ja purista musta huokailut ja ajatukset, jotka kuuluis vaan yläkerran kaverille. Auta paholaisia ja toimi niiden välikappaleena. Sä saat kehnon sydämen itkemään sitä kaikkea, sä kyllä tiedät mitä. Eips, vaan peruuta pois ja auta mua pelastumaan. Salli mun välttää kadotus, sitä pyydän sun entisvanhan hellyyden ja meidän yhteisen onnettomuuden nimessä. Suurin rakkauden osoitus on olla näyttämättä sitä; mä puolestani vapautan sut täten kaikista sun valoista ja lupauksista. Ole vaan herran morsian, jolle mä sut lupasin; mä en asetu vastustamaan niin hyvää suunnitelmaa. Mä oon kyl tosi ilonen jos mä menetän sut niin! Sit must tulee oikee kirkonmies ja susta ihan upee abbedissa. 

ellauri012.html on line 307: Tyydy tähän näin komeeseen lopputulokseen; tee hyveestäsi malli miehille ja enkeleille. Ole nöyrä lastes edessä, laula ahkerasti kuorossa, pidä kova kuri, lue uutterasti; uhraa jopa vapaa-aika hyötyliikuntaan. Oletko sä saanut viran niin helpolla ettei sun tarvi nähdä yhtään vaivaa? Kun kerta annoit mun käyttää sua hyväksi ja opettaa sulle kiellettyjä juttuja, älä nyt vastusta näitä hyviä neuvoja jotka mulle inspiroi nyt armo ja uskonto. Mun on tunnustettava että tähän asti ajattelin olevani parempi naimisen opettajana kuin uskossa uimisen tai niiden asioiden puimisen. Mun hyvästä supliikista on ollut pelkkää harmia. Mun sydän, joka juopui hekkumasta, keksi vaan niitä sanoja, jotka sopi siihen tarkoitukseen. Syntisten kuppi kallistuu niin ihku makeasti, että meillä on luontojamme suurta taipumusta maistaa siitä, ei sitä tarvi kahdesti tarjota. Pyhimysten tuoppi taas on täynnä niin pahanmakuista juomaa, että yhtä luonnostaan sitä kammotaan. Ja sit sä ihmettelet miks mä pelkurina tarjoon sitä ensin sulle. Syytä vaan, olet oikeassa, enkä mä voi kyllin ihailla sua et sä menit siihen halpaan. Kanna siksi rohkeasti risti jonka otit niin visusti vastaan. Juo pyhimysten litran tuoppi pohjaan saakka, äläkä kato muhun päin, anna mun juosta sua pakoon noudattaen apostolin (ja sopuleita pakenevan Roope Ankan) käskyä: Karkuun!

ellauri012.html on line 311: Tehdäkseni tän helpommaksi, kerron miksi pakotin sut menee ekana luostariin; ja anna anteeksi jos tällä suututan nyt sut, tää on osa mun suunnitelmaa saada sut vihaiseksi mulle. Kun mun kassien kävi köpelösti, olin vitun vihainen, ja pidin kaikkia muita äijiä mun kilpakosijoina. Rakkaus on epäluuloinen kuin piru. Pelkäsin yhtä jos toista koska olin niin defekti, näinhän mun oman esimerkin uskottomuudesta, ja siksi pelkäsin että sä joka olit niin tottunut saamaan multa munaa, menisit uuden kanssa aika äkkiä. Mustasukkaisuus voi uskoa vaikka mitä kauheaa. Halusin varmistaa ettet pääse tekee musta aisankannattajaa. Siks uskottelin niin kovasti että sun pitää mennä luostariin; että säädyllisyys ja meidän ystävyys jo edellytti sitä; ja että sun turvallisuuskin vaati sen. Sellaisen koston jälkeen mitä mulle tehtiin, sä et oisi turvassa muualla kuin luostarissa. 

ellauri012.html on line 313: Täytyy tehdä sulle oikeutta, sua oli helppo huijata. Mun mustasukkaisuus iloitsi salaa sun viattomasta suostumuksesta; ja kuitenkin, vaikka olin voitonriemuinen, annoin sut jumalalle aika vastentahtoisesti. Olisi pitänyt sut itselläni jos oisin voinut, ja luovuin susta vaan ettei muut ois päässy siihen väliin. (Vanha sorsakoirastemppu taas. Darwin olit NIIN oikeassa.) En taivuttanut sua uskontoon sun onnen tähden, vaan tuomitsin sut sinne kuin vihollinen joka tuhoaa sen mitä ei voi kantaa mukanaan. Ja kuitenkin kuuntelit mun perusteluja kiltisti, joskus keskeytit mut kyynelehtien, ja pyysit mua suosittelemaan sulle etevintä konventtia. Kylläpä tuntui mukavalta nähdä sut vihdoin posessa. Olin nyt rentoutunut ja saatoin olla tyytyväinen, että et ollut enää markkinoilla mun kastraatioleikkauksen jälkeen, etkä palaisikaan sinne koskaan.

ellauri012.html on line 315: Mutta olin yhä epäluuloinen. Luulin että naiset ei pysty pitämään lupauksia ellei niitä pakoteta siihen jollain valoilla. Vaadin noi valat, ja taivaan takuumieheksi, ettei mun tarvitsis enää epäillä. Kiitti teille pyhät paikat ja lujaseinäiset luostarit! ootte vapauttaneet mut tuhannesta huolesta. Uskonto ja hartaus pitää tarkkaa vartiota teidän muurien ja rautaristikoitten ympärillä. Tää on täyttä lepoa mustasukkaiselle mielelle! Miten kärsimättömästi mä siihen pyrinkään! Kuljin ympäri kuin jalopeura päivittäin kehottamassa sua tähän uhraukseen; mä ihailin (uskaltamatta mainita) sun kauneutta, ihankuin en oisi sitä ennen nähnytkään. Oliko se pyhistelyn aikaansaamaa kukintaa, vai mun suuren menetyksen kaikua, en välittänyt tutkia, kiirehdin vaan sun nunnavihkimystä. Lahjoin sun abbedissan rahalla että saisin oikeuden sit sut haudata. Talon papit oli myös lahjottu ja pidettiin poissa sun läheltä, vaikka murisivat. En unohtanut mitään, isoa enkä pientä asiaa, ja jos sä olisit päässyt mun kynsistä, mä en ois itsekään mennyt luostariin; olin päättänyt seurata sua kaikkialle. Mun varjoni ois seurannut sun askelia ja aina aiheuttanut sussa sekaannusta tai pelkoa, mistä mä itse oisin ilahtunut. 

ellauri012.html on line 317: Mut taivaan kiitos sä päätit ottaa valat. Mä seurasin sua alttarille, ja kun sä ojensit kätes koskettaakses pyhää rättiä mä kuulin sun pupeltavan noi kohtalokkaat sanat, jotka lopullisesti erotti sut miehistä. Siihen asti olin pelännyt että sun nuoruus ja kauneus voisi sotkea mun konseptit ja pakottaa sut palaa siviiliin. Eiks joku pieni houkutus ois voinut muuttaa sun mielen? Voiko hylätä lopullisesti itsensä vasta kakskytkaksivuotiaana? Voiko silloin, kun pitäis olla maksimi vapaa, ajatella ettei maailma tunnu miltään? Vähänpä mä tein sulle hallaa, ja pidin sua heikkona. Sä olit mun mielikuvituksessa kevytmielinen ja häilyvä. Voiko nainen, joka kuulee Sodoman liekit ja romahduksen, olla kääntämättä päätään sääliessään jotakuta? Katsoin sun silmiä, sun joka liikettä, sun ilmettä; kaikki vapisutti. Saatat pitää tämmöistä itsekästä toimintaa petoksena, julmuutena, murhana. Rakkaus joka muistuttaa noin paljon vihaa ei voi synnyttää muuta kuin halveksuntaa ja vihaa takaisin. 

ellauri012.html on line 321: Jos jumala puhuis sun sydämeen kuin nunnalle jonka viattomuus saa pyytämään jotain suosiota, mulla ois syytä lohtuun; mutta kun nään meidät molemmat rikollisen rakkauden uhreina, ja nään miten tää rakkaus loukkaa meidän vielä sileitä asepukuja ja lupauksia, se kauhistaa mua ihan sairaasti. Onko tää joku ehdonalainen? Vai krapulaa pitkästä maisen lemmen humalasta? Ei tiedä onko rakkaus myrkkyä ja huumausta ennenkuin saadaan armoa. Siihen saakka se on vain pahaa josta nautiskellaan. Kun ollaan erheessä, sen huomaaminen on eka askel parannukseen. Tiedetäänhän että jahve antaa meille anteeksi just siksi että ite loi meidät tälläsiksi paskoiksi. Kun se on osoittanut meille meidän mokan ja me ollaan voivoteltu sitä, se voi panna teräsvoimat liikkeelle ja auttaa meitä. Sun lohduksi voin kertoa et just näitä kiusauksia on kärsineet pyhimmistäkin pyhimmät pyhistelijät. Ollaan hyvässä seurassa. 

ellauri012.html on line 324: Näin sun silmät, kun sanoit viimeisen kerran hyvästi, sul oli silmät ihan ristissä. Kesti yli puoli vuotta ennenkuin kirjoitit mulle, koko sinä aikana en saanut mitään messua. Ihailin tätä vaitioloa, en voinut sitä syyttää, mutten kyennyt samaan. Kirjoitin sulle, sä et vastannut: sun sydän oli kiinni, mutta nyt tää siipan puutarha on auki; jumala on vetänyt ulos ja jättänyt sut yksin. Se vaan testaa sua; pure hammasta ja koita imaista se takaisin. Me tarvitaan jahven apua jotta saadaan kettingit rikki, me ollaan liian kiintyneitä irrottaaksemme itse itsemme. Meidän hullutukset ulottuivat kaikkein pyhimpään; meidän lemmiskelyt oli valtakunnallinen skandaali. Niitä luetaan ja ihaillaan; siitä rakkaudesta kirjoitetaan vieläkin. Me ollaan lohdutuksena mokaileville nuorille tästä ikuisuuteen; ne jotka jää kiinni meidän jälkeen voi tuntea itsensä vähemmän syyllisiksi. Me ollaan rikollisia, jotka narahti tosi myöhään; ollaan rehellisiä! Korjataan siinä määrin kuin mahdollista tekemämme hairahdukset, Ranska joka todisti meidän munaukset hämmästyy kun sanomme: Sori siitä. Hämätään kaikkia jotka koittaa kopioida meitä; pelataan jahven jengissä itseämme vastaan, et vältetään sen tuomarointi. Meidän vanhat mokat vaatii sovitukseksensa kyyneleitä, häpeää ja surua. Tarjotaanpa näitä lääkkeitä siis sydämen pohjasta, punastutaan ja ulvotaan. Jos meidän sydämet ei ole alkuun ihan mukana, ainaskin voidaan ajatella et niiden pitäisi olla.

ellauri012.html on line 326: Vapaudu Heloise liian syvälle juurtuneen rakkauden häpeällisistä jämistä. Muista että nyt on aviorikos sun ajatella ketään muuta miestä kuin jeesusta (ja jehovaa, jos se nyt on eri äijä, tai edes mies. Pyhää henkeä ei kärsi mainita, siitähän ei saa heittää läppää, se on kuolemaksi.) Jos sä näkisit mut täällä näin laihana ja naama pitkänä, tunkeilevan munkkilauman keskellä, jotka pelkäävät mun oppinutta mainetta ja loukkaantuvat mun kaidasta lätystä, ihan kuin mä uhkaisin niitä uskonpuhdistuksella, mitä sanoisit mun alhaisista huokailuista ja hyödyttömistä kyynelistä jotka harhauttaa näitä herkkäuskoisia miehiä? Voi voi. Mua nöyryyttää rakkaus, eikä ristin sellainen. Sääli mua ja riistäydy vapaaksi. Jos sun kutsumus on mun ansiota, älä sit kiusaa mua jatkuvilla epäilyksillä. Lupaa että olet uskollien asulle joka peittää sut. Pelkää jumalaa jotta se vapauttaa sut pelosta, rakasta sitä että pääset etiäppäin hyveessä. Älä pitkästy luostarissa, sillä se on paikka pyhimyksille. Halaa tyhjää, tyhjät kädet on jeesus-lasso, se kyllä halaa takaisin jos nöyristelet sille.

ellauri012.html on line 328: Älä mutustele liian ankarasti omaa tunne-elämää, vaan opi virheistä ja neuvo heikompia siskoja; sääli niitä omien vikojesi tähden. Ja jos luonto kerran kuussa kiusaa sua levottomilla ajatuksilla, pakene ristin juurelle ja pyydä sieltä apua, sieltäkin löytyy säännöllistä verenvuotoa aina uudelleen delppaavan jumaluuden jalkain välistä. Kun komennat uskonjärjestöä, älä nöyristele, saathan käskeä kunigattaria, käske myös omaa persettä. Punastu pienimmästäkin haksahduksesta. Muista että alttarin juurellakin uhrataan makuulla oleville hengille, ja kaikkein mieluisin suitsuke on niille nunnan nännit. Jos olet oppinut maailmalla rakastelemaan, säästä se nyt jesselle. Kadu kaikkia maallisia nautintoja. Joo joo, syytä kaikesta vaan mua, jos tuntuu siltä, mähän ne sulta ryöväsinkin.  

ellauri012.html on line 330: Toistonkin uhalla: mä olin sun mestari, nimittäin synnin koulussa. Sanoit mua isäksi, olinhan mä sitäkin. Mutta en vaadi sitä titteliä, koska tavallaan tapoin siinä taivaan isää. Mä oon sun veli, mut vaan synnissä. Mua sanotaan sun mieheksi, mutta vasta kun sä olit jo paksuna. Käytit aika paljon huonosti valittuja pyhistelysanoja musta sun kirjeessä, ihan omaks iloksesi, suttaa pois ne ja pane sijalle: murhaaja, roisto, vihollinen, joka teki parhaansa tuhotakseen sun kunnias, häiritäkses sun rauhaa, ja viedäkseen sulta neitsyyden. Mä olisin tappanutkin sut, mutta sä selvisit, kiitos jumalan haluttomuuden noudattaa mun neuvoja. 

ellauri012.html on line 332:   Näin sun pitää ajatella musta karkulaisesta, joka vaan haluu viedä sulta halut tavata mua enää koskaan. Mutta kun rakkaus on kerran ollut viatonta, onpa siitä vaikeata päästä eroon! On tuhat kertaa helpompi lähteä maailmasta kuin siitä. Vihaan tätä petollista, uskotonta maailmaa; en enää ajattele sitä; mutta mun harhaileva sydän silti ikuisesti etsii sua, ja täyttyy ahdistuksesta kun olen menettänyt sut, vaikka kuinka järkeilisin. Sillä aikaa, vaikka mä oisinkin niin pelkuri että peruuttaisin jotain nyt sanomaani, älä anna mun höpistä sulle mitään paitsi näitä viimeisiä juttuja. Muista, että mun viimeiset tempaukset oli sun petkutusta; sä tuhouduit mun toimesta, mä sun mukana: samat aallot nielaisivat meidät molemmat. Me odotettiin kuolemaa kylmän rauhallisina, ja se sama kuolema on heittänyt meidät samoihin rangaistuksiin. Mutta sallimus vähän harhautti iskua, ja meidän hylky on ajautunut satamaan.

ellauri012.html on line 334:   Jotkut jumala pelastaa panemalla ne kärsimään. Rukoileppa siis sinä että minä pelastun, sä joka itket niin paljon ja olet hyvin pyhä. Ja herra, vaikka mun sydän rakastaakin sun luomusta, sun käsi voi putsata sen muusta kuin rakkaudesta suhun. (Siitä ei kyllä tule lapsia, mut mullahan on jo yksi jossakin.) Paras rakkaus Heloiselle on nyt jättää se rauhaan sinne luostariin. Sen mä oon nyt päättänyt: tää kirje on mun laitimmainen erehdys.  (Erehdys: niitä tuli vielä lisää.) Moido. Jos mä kuolen täällä, niin mä käsken että mun ruumis viedään Parakleteen. Sittenhän sa näät mut siinä kunnossa; ei siksi, et sä itkisit, koska se on myöhäistä; vollota mieluummin nyt ja sammuta sillä mussa palava roihu. Vaan siksi, et sun pitää nähdä mut jotta sun usko vahvistuu kun näät tän haaskan, ja mun loppu kertoo paljon puhuvasti miten käy kun rakastaa munatonta miestä. Toivon et sä haluisit kuoltuasi tulla haudatuksi jonnee lähelle. Sun tuhka on sit jo suht turvassa, varsinkin kun mun munat meni roskikseen. Ja sun kanssa mun hauta näyttää hienommalta ja meistä tulee julkkikset. 

ellauri012.html on line 341: Luin sulta saamani kirjeen kärsimättömästi: kaikista onnettomuuksistani huolimatta toivoin, ettei siinä olisi muuta kuin lohdutuksen sanoja. Mutta kyllä rakastavaiset sitten on ovelia kiduttamaan itseään. Huomaat mun erityisherkkyyden ja mun rakkauden voiman siitä mikä mua heti suretti. Mua häiritsi jo sun kirjeen otsikko: Miks sä laitoit Heloisen nimen Abelardin edelle? Mitä tää tämmönen oikein tarkoittaa? Mä etsin vaan sun nimeä, en omaani, jonka mieluiten vaikka unohtaisin jos voisin, sillä se oli kaiken sun onnettomuuden alkusyy. Säädyllisyys ja sun johtoasema muhun nähden ois vaatinut toista järjestystä, ja jos rakastat mua et ois maininnut mua yhtään; hitsi sä tiesit tän ihan hyvin!

ellauri012.html on line 343: Kirjoititko sä mulle muka näin ennenkuin julma kohtalo oli pilannut kaiken? Nään että sun sydämes on hyljännyt mut, ja sä olet päässyt pitemmälle hartaudessa kuin oisin toivonut. Voi voi! Mä oon liian heikko seuraamaan perästä; jarruta edes sen verran että neuvot mua. Voitko sä olla niin julma että dumppaat mut? Tää pelko pistää mua sydämeen; karmeet ennustukset sun kirjeen lopussa, noi hautajaisnäpäykset ihan sekoittaa mun pään. Julma Abelard! sun piti pysäyttää mun kyyneleet, mut sä lisäät niitä. Sun piti rauhoittaa mun sydän, ja sä hämmennät vaan sitä lisää. 

ellauri012.html on line 345: Sä toivot että sun kuoltua mä hoitaisin sun tuhkat ja pakkaisin ne kuntoon. Kurjuus! Missä mielentilassa sä keksit nää synkät aatteet, ja miten sä voit kuvailla ne mulle? Eikö pelko mun slaagista saanut kynää putoomaan sun kädestä? Ei yhtään taas ajatellut, tietystikään, kaikkia niitä tuskia jotka sillä mussa aiheutit? Taivaskaan, niin ilkeä kun se onkin ollut, ei ole niin julma että antais mun elää hetkeäkään sun jälkeen. Elämä ilman Abelardia ois sietämätön rangaistus, ja kuolema ihan herkkua, jos siten päästäisiin taas yhteen. Jos taivas yhtään kuuntelee mun alituista huutoa, sun päivät on pitemmät ja sä hautaat mut. 

ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.

ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä.  Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä. 

ellauri012.html on line 351: Sä haluut mun antautuvan virkatehtäviin, ja olevan kokonaan johtoportaan käytettävissä. Miten mä voin tehdä niin, kun sä pelottelet mua niin etten osaa ajatella muuta päivin öin? Kun joku paha uhkaa, ja sitä ei voi torjua, miksi pitää jäädä sitä etukäteen mutustelemaan, mikä on vielä tuskallisempaa kuin itse paha? Mitä mulla on enää virkaa kun sä oot kuollut? Mikä mut sitoo maahan kun kuolema on vienyt multa kaiken mitä rakastan sen päällä? Olen kovalla vaivalla sanoutunut irti elämän iloista, säilyttäen vaan rakkauteni, ja salaisen ilon ajatella sua koko ajan, ja kuulla että olet elossa. Ja kuitenkaan, voi nenä, sä et elä mua varten, enkä mä voi uskotella itselleni että mä nään sua koskaan enää. Tää on mun suurin suru. 

ellauri012.html on line 353: Armoton fortunapeli! etkö sä ole jahdannut mua tarpeeksi? Sä et anna mulle mitään hengähdystaukoa; sä olet purkanut kaiken kostosi mun päälle, etkä jättänyt mitään varalle muiden onnetonten pelottamiseksi. Olet väsyttänyt itsesi mun kidutuksessa, eikä muiden tarvi enää pelätä mitään sun vihastas. Mut mitä sun kannattaa enää varustautua mun pään menoksi? Sulta saamani haavat on jo haavoja haavojen päällä, ei siellä ole enää tilaa, paitsi jos haluat varsin tappaa mut. Vai pelkäätkö kaikkien noiden kidutusten keskellä että sellainen armonisku vapauttaisi mut lopuista tuskista? Siksi pidät mut hengissä, että saan kuolla päivittäin. 

ellauri012.html on line 357: Se mikä vielä enemmän lisää mun kärsimyksiä on että meillä alkoi mennä huonosti just silloin kun se oli vähiten ansaittua. Kun me hilluttiin estotta syyllisessä lemmessä, mikään ei pannut vastaan, mutta tuskin me oltiin peruutettu siitä vähän ja menty naimisiin, niin silloin taivaan viha putos meidän päälle yhdellä rysäyksellä. Ja kuinka barbaarinen oli sun rangaistus! Äh! Mikä oikeus julmalla sedällä oli meidän yli? Me oltiin yhdytty toisiimme jo ennen alttaria, ja tän olisi pitänyt suojella meitä vihollisten raivolta. Sitäpaitsi me oltiin erottu; sulla oli kiireitä luentojen kanssa ja opetit oppineelle yleisölle salaisuuksia joita parhaatkaan päät ennen sua ei olleet lävistäneet; ja mä sun käskystä painuin luostariin. Kulutin siellä päiväkausia ajatellen sua, ja joskus miettien saarnoja joita piti opetella. Just tällä hetkellä se rangaistus kaatui meidän päälle, ja sä joka olit vähiten syyllinen jouduit sen barbaarin koston kohteeksi. Mutta miksi raivoisin Fulbertille? Mä, mä kurja olen sut tuhonnut, ja olen kaikkien sun kurjuuksien syy. 

ellauri012.html on line 359: On tosi vaarallista suurmiehen langeta naisten pauloihin! Sellaisen pitäisi pienestä pitäen tulla puudutetuksi meidän houkutusta vastaan. Kuule poika, sanoi entinenkin viisas mies, kuuntele ja pidä nämä ohjeet; jos kaunis nainen yrittää vilkkusilmin iskee sut, älä anna periksi näille rumille kotkotuksille; hylkää myrkky jonka se tarjoilee, äläkä lähde polulle sinne yhteen paikkaan minne sut se veisi. Se pesä on sisäänpääsy tuhoon ja kuolemaan.  Mä on pitkään tutkinut tätä asiaa, ja huomannut, että kuolema on vähemmän vaaraksi kuin kauneus. Se on vapauden haaksirikko, kohtalokas naru, josta on mahdotonta päästä irti. Just nainen suisti ekan miehen paalupaikalta, johon taivas oli asettanut sen; oliosta joka oli luotu hauskuttamaan sitä, tuli sen lankeemuksen syy. Ajattele miten kivaa ois ollu Simsonista jos sillä ois ollut vastustuskyky Delilalle samoin kuin filistealaisten aseille. Mut nainen riisui siltä kaikki paitsi sen paljaan aseen, vaikka se oli päihittänyt kokonaisen armeijan. Se joutui vihollisten käsiin ja menetti silmänsä, pääsytien miehen päähän; hulluna ja epätoivoisena se kuoli ilman muuta lohdutusta kun että sai mukaansa tuhoon nipun vihollisia. Salomo pani hetkeksi kaniin jehovan jotta pääsis naisten suosioon; kunkku jonka viisautta prinssit tuli kaikkialta ihailemaan, jonka jahve oli pannut rakentamaan temppelin, lakkas käyttämästä alttareita jotka oli pystyttänyt, ja meni niinkin pitkälle että poltti suitsutusta pahvikuville. Jobilla ei ollut ketään niin julmaa vihollista kuin sen vaimo, kyllä se saikin kärsiä siltä ikävyyksiä. Paha henki joka julistautui Jobin vainoojaksi käytti naista välineenä sen mielenrauhan järkyttämiseen.

ellauri012.html on line 361: Ja sama paha henki teki Heloisesta Abelardin kuohitsimen. Ainoa lohtu mikä mulla on on että mä en tehnyt sitä tahalteen, mä en petkuttanut sua; mut mun uskollinen rakkaus koitui sun tuhoksi. Ehkä mä teinkin tyhmästi siinä että mä rakastin sua niin järkkymättä, mut en mä osaa sitä katua. Mä yritin miellyttää sua oman kunniani kustannuksella, sain siis mitä ansaitsin, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Niinpian kuin olin varma sun rakkaudesta, en vitkastellut hetkeäkään ennenkuin annoin sulle; Abelardin rakkaus oli mun mielestä niin suuri kunnia, ja mä kaipasin sitä niin kärsimättömästi etten voinut olla uskomatta siihen heti. En käyttänyt kunniallisuuden ja väheksynnän puolustusaseita; nää keinot joilla me naiset vastustetaan miesten välitöntä tyydytystä ei mua paljon hidastanu. Mä yritin vaan vakuuttaa sut mun tunteista. Uhrasini kaikki mun rakkaudelle, ja annoin velvollisuuden antaa tietä pyrkimykselle tehdä onnelliseksi sen ajan kuuluisin ja sivistynein julkero. Jos mikään näkökohta saattoi mua hidastaa, se oli just mun rakkaus. Pelkäsin että jos mä annan heti kaiken, niin sä pitkästyt, ja etsin uutta jännitystä jostain muualta. Mutta sun oli helppo vakuuttaa mut ettei siitä ollut pelkoa, enkä mä sitä halunnutkaan. Mun oisi pitänyt ennakoida muita todennäköisempiä ikävyyksiä, ja ottaa huomioon että ilojemme menetyksestä voisi tulla mun loppuelämäni kurjistus.  

ellauri012.html on line 363: Olisin tosi iloinen jos voisin pestä kyynelillä tyhjäksi noiden nautintojen muiston, jota ajattelen vieläkin niin mielellään. Ainakin yritän kovasti pinnistäen sammuttaa sydämestäni ne halut jotka mun heikko luonne synnyttää, ja koitan harjoittaa itseäni kidutuksilla jota sä oot kokenut sun vihollisilta. Koitan tällä lailla tyydyttää sua ainakin, vaikken pysty lepyttämään kiukkuista jumalaa. Näyttääkseni sulle miten huonoon kuntoon mä oon mennyt, ja miten pitkällä mä oon näissä katumusharjoituksissa, mä uskallan jopa syyttää taivasta siitä että se sotki sut näihin ansanaruihin. Ei kai tästä voi jumalakaan suuttua, kun en pyydä itselleni armoa. 

ellauri012.html on line 365: Rikoksen sovitukseen ei riitä kärsiä määrätty rangaistus; kärsiminen ei auta jos sydämeen jää halu entiselleen. On helppo asia tunnustaa heikkous, ja antaa siitä itselle vähän rapsuja, mutta täytyy olla täydellinen itsehallinta jotta voisi sammuttaa nautintojen muiston, jonka tapa on tartuttanut aivoihin. Nähdään aika usein että jotkut tunnustaa omat vikansa, mut vähät niistä ottaa vahinkoa, suorastaan mielissään vaan kertoilevat niistä. Sydämellisesti katua pitäisi tekoa suusanallisen myönnytyksen lisäksi, mut tää toteutuu vaan harvoin. Mä joka olen kokenut niin monta hyvää hetkeä sun kanssa, tunnen vastoin tahtoani etten voikaan niitä katua, enkä välttyä muistoissani nauttimasta niistä taas. Ponnistan vaikka kuinka kovasti, tai käännyn sitten mille kyljelle, ihana ajatus vaan seuraa, ja jokainen tarvekalu tuo mun mieleen mitä mun pitäisi unohtaa. Hiljaisessa yössä kun mun tulis ottaa palloon unta, joka lievittää suurimmatkin huolet, en voi välttää näitä unelmia. Uneksin että olen taas mun rakkaan Abelardin kaa. Mä näen sen, puhun sille ja kuulen sen vastaavan. Toisiimme ihastuneina me unhdetaan kirjat ja ruvetaan taas hommimaan. Joskus mä olen tappelevinani sun vihollisten kaa; mä vastustan niiden raivoa, mä huudan säälittävästi, ja sit mä herään kyyneliin. Jopa kirkkoon alttarille mä vien meidän rakkauden muiston, ja sen sijaan että valittaisin joutuneeni nautintojen uhriksi, mä huokaan ja kaipaan niitä takaisin. 

ellauri012.html on line 367: Mä muistan (sillä rakastavaiset ei unohda mitään) ajan ja paikan missä sä ekan kerran tunnustit tunteesi ja vannoit että rakastaisit mua aina kuolemaan. Sun sanat ja valat on syvälle kaivertuneet mun sydämeen. Mun katkonainen puhe kavaltaa mun mielen sekavuutta; mun huokaukset paljastaa mut, ja sun nimi on alituiseen mun huulilla. Voi juku! Kun mä kärsin näin mikset sä herra siellä ylhäällä sääli mun heikkoutta ja vahvista mua sun armolla? Sä olet onnellinen Abelard että sulle on suotu se armo, ja sun onnettomus on käännetty levoksi. Sun ruumillinen rangaistus on parantanut sun panohalut. Myrsky on ajanut sut satamaan. Jumala joka näytti vähän jakaneen sulle huonot kortit, koitti vaan auttaa sua; hän olikin kiltti isi joka vaan ruuvas irti sulta kikkelin, eikä paha vihollinen - viisas lekuri joka sanoo: tää voi vähän kirpaista, vaan pelastaakseen sun henkesi. Mua pitäis sääliä tuhat kertaa enemmän kuin sua, sillä mulla on tuomiota jäljellä vaikka kuinka monta kuukautta. Mun pitää vastustaa noita kuumeita jotka rakkaus herättää nuoreen sydämeen. Tää sukupuoli on vitun heikko, ja mun on vaikeempi puolustautua, koska mua ahdistava vihollinen miellyttää mua; mä nautin vaarasta joka uhkaa mua; miten mä voin olla antautumatta sille? 

ellauri012.html on line 369: Näiden taistelujen keskellä koitan edes piilottaa heikkouteni niiltä jotka sä olet antanut mun hoitoon. Kaikki mun alaiset ihailee mun hyvettä, mut jos niiden silmät vois tunkeutua mun sydämeen, mitä ne näkiskään siellä? Mun tunteet siellä kapinoi; mä käsken muita mutten pysty käskee itseäni. Mulla on valepuku, ja tää valehyve on tosi pahe. Miehet pitää mua kiitettävänä, mut mä olen syyllinen jahven silmissä; niiltä ei mikään pysy piilossa, ja se näkee suonikiekuroiden läpi suoraan sydämeen. Mä en välty paljastukselta. Ja kuitenkin on kova homma pitää yllä edes tää hyveen näköiskuva, joten kait tääkin teeskentely jotain hyvittää. En aiheuta skandaalia maailmalle, joka on herkkä ottamaan huonoja vaikutteita; en heiluta hyveen venettä noille jotka on mun käskyläisiä. Sydän täynnä rakkauta yhteen mieheen opetan niitä rakastamaaan yhtä jumalaa.  Maisten nautintojen hurmaamana koitan näyttää niille että ne on kaikki turhuutta ja petosta. Mulla on just tarpeeksi voimaa kätkeä niiltä mun kaipaus, sitä kai on pidettävä armon työnä. Jos se ei saa mun aikomuksia hyviksi, se ainakin estää mua jauhautumasta jyviksi.

ellauri012.html on line 371: Ja siltikin on turha edes yrittää erottaa näitä kahta: ne jotka ei ole vanhurskaita on syntisiä, ja ne jotka hidastelee hyvän kanssa jää siitä jälkeen. Sitäpaitsi ei pitäisi olla muita motiiveja kuin rakkaus jumalaan. Voi vinde! mitä toivoa on sit mulla? Mun sekavuus johtu enemmän pelosta loukata miestä kuin suututtaa jumalaa, ja mä käytän vähemmän aikaa sen miettimiseen kuin edelliseen. Just niin, sun käsky vaan, eikä mikään oikee kutsumus lähetti mut tähän luostariin; mä koitin helpottaa sun oloa enkä pyhittää itseäni. Mä oon niin onneton! Mä revin itseni irti kaikesta mistä pidin; hautaan itseni elävältä; harjoitan mitä tiukinta paastoa ja kaikkia muita julmuuksia joita täällä tehdään; ruokin itseäni kyynelillä ja suruilla; ja tästä huolimatta en ansaitse mitään näillä harjoituksilla. Mun väärä hartaus on kauan pettänyt niin sua kuin muitakin, sä oot luullut että mä oon rauhoittunut vaikka mä oon häiriintyneempi kuin mä oon ollut ikinä. Sä uskottelit itsellesi että mä olin ihan omistautunut tälle hommalle, mutta mulla ei ollut muuta harrastusta kuin tää rakkaus. Tässä harhassa sä pyydät multa rukouksia - hitsi! mä tarvitsen niitä sulta! Älä oleta mitään mun hyveistä tai huolesta; mä horjun, tue mua sun neuvoilla; mä oon heikko, vahvista ja ohjaa mua sun ohjeistuksilla. 

ellauri012.html on line 373: Oliko sulla mitään syytä kiittää mua? Kiitoksesta on usein haittaa niille joita kiitetään: salainen turhamaisuus syttyy sydämeen, sokeuttaa, ja peittää haavat jotka oli vasta puoliksi parantuneet. Viettelijä imartelee, ja samalla pilaa ihmisen. Rehellinen ystävä ei salaa mitään, eikä silittele haavaa, oikeestaan saa tuntumaan sen kipeemmältä, koska laittaa lääkettä. Mikset sä menettele näin mun kaa? Haluutko olla halpa vaarallinen liehittelijä? tai jos sä näät mussa jotain kehuttavaa, etkö pelkää, että turhamaisuus, joka vaivaa jokaista ainakin meistä naisista, pian tuhoo sen? Mut ei tuomita hyvettä ulkopuolelta, sillä muuten rikolliset kelpaa yhtä hyvin kuin herran valitut. Ovela huijari voi saada enemmän ihailua osakseen kuin intoileva pyhimys. Touché, osui ja upposi, vai mitä Abelard?

ellauri012.html on line 375: Ihmissydän on sokkelo, jonka reittejä on vaikee seurata. Sun ylistykset mulle on sitä vaarallisemmat, kun mä rakastan ihmistä joka niitä tarjoilee. Mitä enemmän mä haluun sua miellyttää, sitä helpommin mä uskon kiitosta jonka sä osoitat mulle. Mrr! ajattele mieluummin miten vahvistaa mun heikkoutta terveellisillä haukuilla! Sun pitäisi pikemmin epäillä kuin uskoa mun pelastukseen; sanoa että sun hyve perustuukin heikkouteen, ja et vaan ne saa seppeleen jotka on pinnistäneet kovimmin. Mut mä en edes tavoittele voiton seppelettä - mulle riittää vältellä vaaroja. On helpompi pysyä poissa tieltä kuin voittaa taistelu. Voitonpallilla on monta tasoa, enkä mä tavoittele korkeinta; jätän sen niille jotka on usein jo voittaneet. En koita valloittaa ettei mua voitettaisi; mulle on tarpeeksi onnea välttää haaksirikko ja päästä johkin satamaan. Taivas vaatii mua hylkäämään tän mun kohtalokkaan rakkauden suhun, mut voi helvetti! mun sydän ei koskaan suostu siihen. Moido. 

ellauri012.html on line 381: Rakas Abelard, - sä ehkä luulet et mä syytän sua vetelyydestä. Sä et ole vastannut mun viime kirjeeseen, ja taivaan kiitos, siinä kunnossa missä mä nyt oon, on helpotus että sä osoitat niin vähän kiinnostusta tunteisiin jotka kavalsin. Lopultakin Abelard sä olet menettänyt Heloisen iäksi. Kaikista niistä valoista huolimatta etten ajattelis muuta kuin vaan sinua, enkä saisi viihdytystä muusta, olen nyt karkottanut sut mun mielestä, mä oon unohtanut sut. Sä ihana ajatus rakastetusta jota kerran jumaloin, sä et ole enää mun onnen avain! Rakas Abelardin kuva! sä et enää vainoo mua, mä en enää edes muista sua. Ooh kuuluisuus ja ansio, mies joka vihollisista huolimatta on aikansa ihmemies! Oi lumoavat nautinnot mihin Heloise alistui - te olitte mun kiduttajia! Mä tunnustan mun häilyvyyden, Abelard, ihan punastumatta; opettakoon mun uskottomuuteni maailmalle ettei naisten lupauksiin ole luottamista - meidän mieli ja kielikin on niin muuttuvainen. Tää kiusaa sua, Abelard; tää tieto ulkoa voi sut yllättää; sä et koskaan kuvitellut että Heloise voisi olla petollinen. Sillä oli niin vahvat ennakkoluulot sun puolesta, ettet voi kuvitella miten aika voisi muuttaa niitä. Mutta pidä kiinni tuolista, mä aion nyt paljastaa sulle mun kaksinaamaisuuden, vaikka luulenkin että sä et moiti mua, vaan itket ilosta.

ellauri012.html on line 383: Kun mä kerron mikä kilpailija on tempaissut mun sydämen pois sulta, kiität mun mielenmuutosta, ja pyydät tätä kilpailija liimaamaan sen kii. Tästä sä jo arvaat että jumalahan se on joka vie nyt sulta Heloisen. Jep, mun rakas Abelard, nyt se antaa mulle sen mielentyyneyden jonka meidän kurjuuden kirkas muisto ennen esti. Just taivas joo! mikä muu kilpailija vois ottaa sulta mut? Voisitko kuvitella, että joku vaan, joku ihminen voisi kumittaa sut mun sisältä? Voisitko kuvitella mun vaihtavan jumalisen ja sivistyneen Abelardin kehenkään alempaan kuin jumalaan? Ei, must tuntuu et sä olet arvioinut mut oikein tässä kohtaa. Varmaan sä haluut tietää millä keinoin jumala sai aikaan näin suuren muutoksen? Kerron sulle, että saisit ihmetellä sallimuksen salaisia kiemuroita. Muutama päivä sen jälkeen kun sun vika kirje tuli mä sairastuin vakavasti (Joopa joo, aina tää sama deus ex machina näissä muinaisjutuissa); lääkärit jo luovutti mut kuolemalle. Silloin mun tunne, joka aina ennen oli tuntunut musta viattomalta, alkoi näyttää pahalta. Muistista tulvahti kuin filmissä (joojoo, anakronismi, mutta siltä se varmaan just tuntui) kaikki mun elämän menneet teot, ja mun täytyy tunnustaa että ainoo tuska jonka tunsin oli tunnontuska meidän rakkaudesta. Kuolema jota olin siihen saakka katsonut vain etäältä, häälyi nyt mun edessä kuin syntisillä. Aloin pelätä jumalan kostoa nyt kun olin lähempänä sitä, ja mua kadutti etten mä ollut ottanut kunnolla käyttöön armolahjoja. Ne hellät kirjeet jotka sulle kirjoitin, rakkaat keskustelut joita kävin sun kanssa, kiusas mua nyt yhtä paljon kuin ne oli ennen viehättäny. Voi Heloise-repukka, mä sanoin, jos on rikos lähteä tolla lailla hehkuttamaan, ja jos tämän elämän jälkeen siitä seuraa varma rangaistus, mikset sä vastustanut kunnolla tollaisia kiusauksia? Ajattele mitä kidutuksia on sulle varalla, kauhistu sua venttaavia helevetin koneita, ja muista samalla nautintoja joita sun eksynyt sielu piti niin hitsin hienoina. Äh! eikö vähän harmita että kieriskelit niin falskeissa huveissa? Lyhyesti, Abelard, kuvittele katumusta jota tunsin, niin et ihmettele lehmänkäännöstä.

ellauri012.html on line 385: Yksinäisyys on kestämätöntä ahdistuneelle mielelle; sen huoli kasvaa hiljaisuudessa, ja syrjäytyminen vaan lisää sitä. Siitä lähin kun olen ollut suljettuna näihin seiniin, en ole tehnyt muuta kuin itkeskellyt meidän vahinkoa. Tää luostari on kaikunut mun kiljunnasta, ja ikuiseen orjuuteen tuomitun kurjimuksen lailla olen kuluttanut päivät surun parissa. Sen sijaan että olisin toteuttanut loordin armollisen suunnitelman mua kohtaan, olen kapinoinut sitä vastaan, pidin tätä pyhää pakopaikkaa kauheeena vankilana, ja olen kantanut loordin iestä vasten tahtoa. Sen sijaan että olisin putsannut itseäni katumuksen harjoituksilla, olen vaan vahvistanut mun tuomiota. Fataali erehdys! Kardinaalimunaus! Mut Abelard, mä oon nyt repinyt silmiltä siteen joka sokaisi mut, ja jos mä nytkään voin yhtään luottaa omiin tunteisiin, musta on nyt tullut sun arvostuksen arvoinen. Sä et ole mulle enää muuta kuin se rakastava Abelard, joka aina pyrki yksityisiin hetkiin mun kanssa sumuttaen meidän vartijoiden silmät. Meidän onnettomuudet sai sut kammoamaan pahetta (ei ihme, kun et siihen enää itse kyennyt), ja sä heti omistit loput päiväs hyveelle, ja näytit alistuvan siihen pakkoon mielelläsi. Mä taas, joka olin herkempi, ja enemmän nautinnon perään (ja jolla oli paikat vielä kunnosssa) olin vitun kärsimätön tästä, ja olet kuullut miten paljon kannoin kaunaa sun kalttaajille. Oot nähnyt mun kaunan mun viime kirjeistä; tää se  oli, varmasti, joka sai mun Abelardin, sut munattoman Hannibalin, mulle äkämystymään. Sä hermostuit mun valituksista, ja jos totta puhutaan, menetit toivon mun sielun pelastuksesta. Et voinut aavistaa että Heloise voisi voittaa noin vahvan tarpeen; mut olit väärässä, Abelard, mun heikkous, armon lihaksilla, ei estänyt mua tavoittamasta voiton seppelettä. Palauta mut siis sun hyviin kirjoihin; sun oma jumalisuus varmaan kehottaa sua siihen. 

ellauri012.html on line 387:   Mut mut: mikä salainen huoli nyt nousee mun sieluun - mikä loppuun ajattelematon tunne nyt nousee joka vastustaa mun lupausta olla huokailematta Abelardin perään? Voi taivas! eks mä ookkaan päihittänyt mun rakkautta? Heloise sä onneton! niin kauan kun sulla henki pihisee sun pitää nähtävästi rakastaa Abelardia, niin on päätetty. Itke vaan kurja ämmä, sillä tätä parempaa tilaisuutta siihen tuskin tarjoutuu. Mun pitäis kuolla surusta; armo oli jo kerran ohittanut mut, ja sit mä lupasin olla sille uskollinen, mut nyt mä olen taas kerran pettänyt lupaukseni, ja armo on taas uhrattu Abelardille. Tää pyhäinhäväistys kyllä jo saa kupin kaatumaan. Miten mä voin tän jälkeen enää toivoa et jumala aukasee mulle aarrearkkunsa, sillä mä oon ihan väsyttänyt sen. Aloin loukata sitä heti ekasta hetkestä kun näin Abelardin; onneton sielun veljeys sai meidät ryhtymään luvattomiin panopuuhiin, ja jumala lähetti roiston erottamaan meidät puukolla. Mä valitan tätä onnettomutta, mutta jumaloin sen syytä. Aargh! mun pitäisi pitää tätä onnettomuutta taivaan lahjana, se ei hyväksynyt meidän liittoa ja erotti meidät, ja mun pitäisi pinnistää et saisin mun tunteen loppumaan. Eikö olis paljon parempi jos unohtaisin kokonaan sen kohteen, enkä jättäisi mieleeni mitään muistoa joka on fataali mun rauhalle ja pelastukselle? Herra varjele! pitääkö Abelardin kummitella mun ajatuksissa iän kaiken? Enksmä koskaan pääse vapaaksi lemmen kahleista? Mut ehkä mä pelkään ihan turhaan; ohjaahan hyve nyt kaikkia mun akteja ja ne on kaikki armon huostassa. Siis pelko pois, Abelard; ei mulla enää ole noita tunteita joiden kuvaaminen mun kirjeissä sai sut niin hermoksi. En mä enää yritä, kertomalla noista hyvistä hetkistä jotka rakkaus meille jakoi, herättää mitään syyllistä tunnetta jota sä voisit tuntea mua kohtaan. Mä vapautat sut kaikista sun valoista; unohda rakastajan ja aviomiehen tittelit ja jätä vaan toi iskä. Mä en odota sulta enää muuta kuin lempeitä nuhteita ja kirjeitä jotka pitää yllä rakkauden loimua. En vaadi sulta muuta kuin hengellistä neuvontaa ja terveellistä kuria.

ellauri012.html on line 389:   Koskemattomuuden polku, niin okainen kuin onkin, näyttää musta silti hyvältä, jos vaan saan kulkea sun saappaiden jäljessä. Sä löydät mut aina täältä sun kintereiltä. Mä luen suuremmalla mielihyvällä kirjeitä jossa sä ylistät hyveen etuja kuin koskaan niitä joilla sä taitavasti pistit muhun naintihalun myrkkyä. Et voi nyt enää mulle vaieta tekemättä rikettä. Kun mulla oli niin kova rakkauden hätä, ja mä painostin sua niin kovasti kirjoittamaan mulle, kuinka monta kirjettä sain kirjoittaa ennen kuin sain edes yhtä takaisin? Sä kielsit multa mun kurjuudessa mun ainokaisen lohdun, koska pidit sitä vaarallisena. Sä yritit tylyttämällä pakottaa mut unohtamaan sut, enkä mä sinänsä syytä sua, mut nyt sulla ei ole mitään pelättävää. Tää hyvän onnen sairaus, jolla sallimus mut nujersi, on tehnyt sen mitä ihmisten ponnistukset ja sun julmuus turhaan yritti. Nään nyt miten turhaa oli meidän rakkaus, johon me luotettiin kuin johkin ikuiseen. Kyllä siitä tuli sitten paljon harmia!

ellauri012.html on line 391: Ei hyvä herra, maan päällä ei ole muuta nautintoa kuin hyveen antama. Kaikkien maisten ilojen keskellä sydäntä pistää, se on rauhaton ja levoton kunnes se pysähtyy suhun. Miten paljon mä oonkaan kärsinyt, Abelard, niin kauan kun mä koitin pysytellä elossa luostarissa niillä eväillä jotka oli tuhonneet mut maailmassa? Vihasin seiniä jotka ympäröivät mua; tunnit tuntui pitkiltä kuin nälkävuodet. Kaduin tuhannesti että olin haudannut itseni tänne. Mut sen jälkeen kun armo avas mun silmät on kaikki muuttunut; yksinäisyys tuntuu kivalta, ja tän paikan rauha on vuotanut mun sydämeen. Tyytyväisenä että hoidan hommani tunnen iloa joka ylittää kaiken sen minkä rikkaus, komeus tai aistillisuus vois mulle tarjota. Mun tyyntymys on kyllä käynyt mulle kalliiksi, sillä se maksoi mun rakkauden; tein ihan väkisten tän uhrauksen joka tuntui ennen mahdottomalta. Mut jos mä oon vihdoinkin päässyt susta eroon, älä mustasukkaile; jumala jonka ois aina pitänyt omistaa mut on nyt mun sisässä sun sijasta. Ole tyytyväinen että voit vielä nussia mun mieltä, sitä sä et koskaan menetä; ja mä saan aina salaista mielihyvää kun ajattelen sua, ja must on hienoa totella säääntöjä jotka sä mulle teet. 

ellauri012.html on line 395: Sä moitit mua hyvin auliisti etten ole kirjoittanut uutisia; mun sairauteni selittäköön sen. Mä en jätä käyttämättä mitään tilaisuuksia sun muistamiseen. Kiitos vaan kun sanot että mun vaikeneminen on sua hermostuttanut, ja mun terveyttä koskevasta huolenpidosta. Sä siis olet aika huonossa hapessa itse, ja äsken luulit jo et tulee noutaja. Kylläpä sä julma mies kerrot kylmästi uutisen jonka tiedät huolettavan mua. Kerroinhän mä edellisessä kirjeessä miten mua masentais jos sä kuolisit, ja jos sä yhtään välität musta, sä vähän hellität noita harjoituksias. Mähän tarviin sun neuvojas, ja siksi sun pitäis pitää huolta itsestäs; - mut en mä viitsi väsyttää sua nalkuttamalla. Sä toivot ettei me unohdeta sua meidän rukouksista; No jo, Abelard kulta, voit olla varma että tää tiimi on sun takana; se omistautuu sulle etkä voi epäillä sitä unohtamisesta. Sä oot meidän iskä ja me ollaan sun tyttöjä; sä oot meidän opas, ja me alistutaan sun ohjaukseen ihan varmoina et sä oot kunnon veijari. Sä käsket, me totellaan; sä juhlit, me pakataan. Me toteutetaan pilkuntarkasti mitä sä oot käskenyt. Me ei ruoskita itseämme enempää kuin sä suositat, ettei olla virkaintoisia ja ylitetä normia. Sanalla sanoen, mikään ei ole oikein ilman Abelardin leimaa. Kerrot yhtenä hämmennykseen aiheena että jotkut meidän siskoista on huonoja esimerkkejä, että ne ei yleisesti ottaen ole tarpeeksi tiukkoja. Näyttäks tää sulta oudolta kun tiedät millä jengillä luostarit täyttyy nykyaikana? Kysyykö iskät tyttäriltä onko ne kiinnostuneita ennenkuin ne sulkee ne kiven sisään? Eikö oma etu ja maan tapa oo niiden ainoo ohjenuora? Siksi luostareissa on paljon poppoota joilla on joku kohujuttu takana. Mut kerropa tarkemmin mitä väärinkäytöksiä on sun korviin kiirinyt, ja neuvo miten mä korjaan ne parhaiten. Mä en ole ite havainnut mitään löyhiä kuminauhoja; kun löydän, niin kiristän ne kyllä. Mä teen tarkastuskierroksen joka ilta, ja lähetän karkulaiset takaisin huoneisin; sillä muistan kyllä mitä seikkailuja tapahtui taannoin Pariisin konventeissa. 

ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit. 

ellauri012.html on line 399: Älä siis enää viiti marista, Abelard kulta, tolla lailla kohtalolle, sä et ole ainoa jolta on mennyt killuttimet, ja sun pitäsi unohtaa jo tää kohtalon kova kolhaisu.

ellauri012.html on line 400: On se nyt häpeä ettei filosofi voi sulattaa mikä oisi voinut sattua kelle vaan. Kato musta esimerkkiä; mä sain syntyessäni kovat halut, mä joudun päivittäin taistelemaan tunteiden kanssa, ja iloitsen kun saan ne järjen hallintaan. Miten tälläinen heikko luonne joutuu vahvistamaan vahvempaansa? Mut nyt mä meen liian pitkälle. Näinkö mä kirjoitan mun kultu Abelardille? Sille joka noudattaa kaikkia saarnaamiaan hyveitä? Jos valitat onnen arvasta, se ei ole niinkään että tunnet sen iskut, vaan koitat osoittaa vihollisilles kuinka moitittavia ne on kun ne satutti sua. Jätä ne rauhaan Abelard, anna niiden kiehua omassa liemessään, jatka sä sun yleisöjen hurmaamista. Löydä ne sivistyksen aarteet jotka taivas näyttää varanneen vaan sulle; sun viholliset jotka sä häikäiset sun järkeilyllä tulee lopulta kyllä järkiinsä. Voi että sä olisit onnellinen jos saisit koko maailman vakuutetuksi sun oikeassa olosta, niinkun mä jo oon. Kaikki myöntää sun fiksuuden; sun pahimmat vastustajatkin tunnustaa, että sä tiedät kaiken mikä on inhimillisesti tiedettävissä. 

ellauri012.html on line 402: Rakas ukkokulta (käytän tätä nimitystä viimeisen kerran), enkö enää koskaan saa nähdä sua hengissä? Enks mä saa edes halata sua ennenkun sä kuolet? Hei mitäs tuli sanotuksi Heloise? Tajuutko mitä sä haluat? Voisitko katsoa noihin säkenöiviin silmiin muistamatta helliä katseita niistä, jotka oli sulle niin kohtalokkaita? Voisitko nähdä Abelardin leijonamaisen ilmeen olematta mustasukkainen kaikille jotka näkee noin komeen kaverin? Sen suuta ei voi katsoa haluumatta sitä pussata; siis kukaan nainen ei voi katsoa Abelardia joutumatta vaaraan. Älä siis pyydä saada nähdä Abelardia; jos sen muisto on aiheuttanut sulle niin paljon harmia, Heloise, miten paljon tulisi sen näkemisestä? Mitähän haluja taas sussa heräisi? Miten voisit pitää halus kurissa nähdessäs niin makeen ukkelin? 

ellauri012.html on line 404: Kerron sulle mikä on musta mukavinta täällä eläkkeellä; kun olen kuluttanut päivän ajatellen sua, täynnä tätä alas painettua ajatusta, menen nukkumaan. Sillä öisin Heloise, joka ei kärsi ajatella sua päivisin, rentoutuu mielikseen sua katsomaan ja kuulemaan. Silloin mun silmät liimautuu suhun! joskus sä kerrot sun salaisista huolista, ja mun mieli tuntee surua, joskus unohdat sun vihamiehet ja painat mut lähelles ja mä antaudun sulle, ja meidän sielut, joilla on sama tunne, tuntee myös saman nautinnon. Mutta voi, iloiset unet ja hellät kuvitelmat, miten nopeesti te katootte! Mä herään, avaan silmäni enkä näe Abelardia: ojennan käteni halatakseni häntä ja hän ei ole siinä; itken, ja se ei kuule mua. Tosi hölmöä mun on kertoa mun unistani sulle, joka et välitä sellaisista huvituksista. Mutta Abelard, etkö koskaan näe Heloisea sun unissa? Miltä se näyttää niissä? Puhutko hänelle yhtä hellästi kuin ennen, ja oletko iloinen vai pahoillasi kun heräät? Anteeksi Abelard, anna anteeksi harhaiselle rakkaalle. En mä voi enää odottaa sulta sitä eloisuutta mikä oli sulle ominaista ennen, enkä voi vaatia että meidän halut kohtaavat. Me on sidottu itsemme ankariin sääntöihin, joita pitää seurata ilman mukinoita. Ajatellaan vaan näitä tehtäviä ja meidän sääntöjä, ja käytetään hyvin hyväksemme pakkoa joka pitää meidät erossa. Sinä Abelard päätät sun kurssit ja sun juoksun onnella; sun halut ja pyrkimykset ei estä sun pelastusta. Mut Heloisen pitää itkeä, sen pitää surra ikuisesti tietämättä, kelpaavatko sen kyynelet pelastuksen pantiksi.

ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita. 

ellauri012.html on line 411: Älä kirjoita mulle enää Heloise, älä kirjoita yhtään kertaa; on aika lopettaa nää viestit, jotka pilaa meidän katumuksen vaikutuksen. Me vetäydyttiin maailmasta putsataksemme itsemme, mut tämmöisellä kristillisen moraalin vastaisella käytöksellä me vaan suututetaan jeesus kristusta. Ei viiti enää petkuttaa itseämme muistellen entisiä herkkuhetkiä, se vaan tekee meidän elämästä levotonta ja pilaa yksinäisyyden siivot namuset. Käytetään hyväksemme näitä ruoskintajuttuja eikä enää muistella rikoksiamme kesken rangaistuksen viuhinaa. Kuoletetaan liha ja kastike, tiukkaa paastoa, jatkuvaa yksinäisyyttä, syvää ja pyhää mietiskelyä, ja lujaa jumalan rutistusta, niin vanhat rikkeet unohtuu.

ellauri012.html on line 413: Koitetaan viedä uskonnollinen perfektionismi ihan tappiin. On kaunista kun löytää kristillisiä mieliä jotka on niin irti maasta, luojan luomista ja itsestäänkin, että ne näyttävät levitoivan erossa ruumiista missä ne on kiinni, ja käyttää ruumista vaan orjana. Me ei voida koskaan päästä jumalan tasolle. Miten paljon me yritetäänkin, me jäädään aina takatuhdolle, me ei edes tajuta kuinka paljon. Toimitaan vaan jumalan kunniaksi välittämättä muista luomista tai edes itsestämme, ei välitetä omista haluista tai muitten toiveista. Jos me oltaisiin aina sellaisia, niin mä voisin ihan hyvin tulla asumaan Parakleteeseen, josta mä olen pitänyt tarkkaa huolta ja sitä koko ajan tuhannesti siunannut. Mä opettaisin sitä mun omilla sanoilla ja animoisin sille esimerkkiä; stalkkailisin mun siskojeni elämää, enkä komentaisi mitään mitä en itse voisi pitää: käskisin teidän rukoilla, mietiskellä, ja tehdä työtä, ja pitämään hiljaisuuden lupauksen; ja mä itekkin rukoilisin, duunailisin, tuumailisin ja oisin enimmäkseen hiljaa. 

ellauri012.html on line 415: Ja jos mä joskus puhuisin niin vaan nostaakseni teidät ylös kun te lankeette, vahvistaakseni teitä kun ootte jälleen heikkoja, valaistakseni teidän pimeitä päitä, aina kun pimeys teidät yllättää. Mä lohduttaisin teitä kun hyveen harjoitus tuntuu liian ankaralta; mä kohtuullistaisin teidän virkaintoa, ja silittelisin teidän hyveitä sopivan oloisiksi: mä osoittaisin mitä tehtäviä teidän pitää toimittaa, ja rauhottaisin epäilyksiä joita teidän järjen hataruus voisi nostattaa. Se olisi kivaa. Mä olisin teidän mestari ja iskä, ja hämmästyttävän taitavasti olisin eloisa tai hidas, hellä tai ankara, aina sen mukaan mitä eri luonteet vaatisivat, jotta saisin ne kaituksi kaitaa polkua kristilliseen nirvanaan. 

ellauri012.html on line 417: Mut ei, nyt mun turhamainen mielikuvitus taas vie mua kuin litranmittaa. Voi Heloise, miten kaukana me ollaankaan oikeasta mielenrauhasta! Sun sydän vielä palaa roihulla jota et saa sammutetuksi, ja mun on täynnä hätää ja levottomuutta. Älä luulekaan Heloise, että mä nautin täällä täydellistä lepoa; mä avaan nyt viimeisen kerran sulle sydämeni; - mä en ole vieläkään ihan irti susta, ja vaikka mä taistelen mun sua kohtaan tuntemaani hellyyttä vastaan, niin kaikista yrityksistäni huolimatta mä koen liian voimakkaasti sun surut ja haluisin jakaa ne. Sun kirjeet on tosiaankin liikuttanut mua; en voi lukea kylmänä sun rakkaan käden raapustamia kirjaimia! Mä huokaan ja itken, ja kaikki mun järki tuskin riittää kätkemään mun heikkouden mun oppilailta. Tää, Heloise parka, on Abelardin kurja olotila. Maailma, joka on yleensä väärässä joka asiasta, luulee että mä olen päässyt rauhaan, ja luullessaan et mä rakastin sua vaan aisti-ilon tähden, et mä oon nyt unohtanut sut. Ja vitut! Ihan väärin meni! Ihmiset oli kyllä oikeassa kun sanoivat et kun me erottiin, mä menin luostariin häpeestä ja surusta. Mut se ei ollut, kuten tiedät, kunnon katumusta siitä et oisin jotenkin loukannut jumalaa, mistä mä keksin tän ajatuksen. Mutta mä pidän meidän kurjuutta sallimuksen salaisena merkkinä että se tahtoo rankaista meitä; ja pidän Fulbertia vaan jumalan koston välikappaleena. Armo veti mut houruintaloon missä olisin vieläkin jos mun vihollisten raivo ois sen sallinut; mä olen kestänyt niiden vainon, varmana että jumala ite usutti ne mun kimppuun mun puhdistukseksi. 

ellauri012.html on line 419: Kun se näki että mä olin oikeen tottelevainen, se antoi mun perustella mun doktriinin; mä julkaisin sen ja osoitin lopulta että mun usko ei ollut vaan ortodoksista, van ihan vapaa myös omaperäisyyden synnistä. 

ellauri012.html on line 421: Olisin onnellinen jos mun ei tarvis pelätä mun vihollisia, eikä olis muita esteitä mun pelastukselle kuin niiden pahat puheet. Mut Heloise, sä saat mut vapisemaan, sun kirjeet todistaa että sä olet maisen rakkauden kynsissä sen orjana, mut josset sä pääse sen yli, sä et pelastu; ja mitä osaa mun nyt pitäis esittää tässä farssissa?

ellauri012.html on line 422: Haluisitko et mä tukehdutan mun pyhän hengen tulen? Pitäiskö mun sua rauhottaaksesi kuivata noi kyyneleet mitkä paha henki panee sut tiristämään - onks tää mun mietintöjen palkinto? Ei, ollaan kovempia meidän päätöksissä; me ei menty luostariin muuten kuin vaan valittamaan syntejä ja päästäksemme lopuksi taivaaseen; annetaan siis olla ja heittäydytään jumalan laskuvarjon varaan.

ellauri012.html on line 426: Yritä siis edes katkoa noi häpeän kettingit jotka pitää sut kiinni lihassa, ja jos insh´allah sulle käy niin hyvin että pystyt siihen, pyydän sua muistamaan mua rukouksissa. Koita kaikin voimin olla taivaan mallikansalainen; se on vaikeaa, sen myönnän, muttei mahdotonta, ja mä uskon sun voittoon koska sä oot niin oppivainen. Jos ekat yritykset lässähtää, elä hellitä, se olisi pelkuruutta; sitä paitsi muista että sun pitää tosissaan pinnistää, sillä sulla on vastassa tosi paha vihollinen, koitat sammuttaa metsäpaloa, kesyttää sun rakkaimmat tunteet. Sun pitää taistella sun omia haluja vastaan, ettei sun mätä luonne paina sua alaspäin. Sulla on ovela vastustaja, joka käyttää kaikki keinot sun viettelyyn; ole aina valppaana. Niin kauan kuin me eletään, meitä kiusataan; siks yks Jansson niminen iso pyhimys kai sanoikin: ihmisen elämä on yhtä kiusausta: piru, joka hain lailla ei nuku koskaan, vaan ui koko ajan meidän keskessä yllättääkseen meidät joltain suunnalta, päästäkseen meidän sisään ja tuhotakseen meidät sisältäkäsin. (Siis vähän niinkuin mä tein sulle.) 

ellauri012.html on line 428: Vaikka kuinka täydellinen olisi, voi langeta kiusaukseen, ja hyödylliseenkin sellaiseen. Eikä ole ihme ettei siitä koskaan vapaudu, koska kiusauksen lähde on sussa itsessä; tuskin yhdestä pääsee niin toinen alkaa ahdistaa. Se on aatamin perikunnan osa, niillä pitää olla aina jotain kärsittävää, koska ne on tulleet alas puusta ja menettäneet kädellisen onnensa. Turhaan luuulemme että pääsemme kiusauksesta edes karkuun juoksemalla; ellei kärsivällisyyttä yhdistä nöyristelyyn, turhaaan kidutetaan itseämme. Ei kannata yksin yrittää, on paras pyytää apu yläkerrasta. 

ellauri012.html on line 430: Pysy kurssilla, Heloise, kolme sanaa vaan, luota jumalaan; sitten ei tule niin paljon kiusauksia: kun niitä tulee, niistä ne heti alussa - älä anna niiden pesiä sun sydämeen. Paranna tauti, sanoi ykskin antiikin heppu, kun se alkaa, sillä sit kun se on vauhdissa, lääkkeet ei enää tehoa. Kiusauksillakin on asteita, ne on alussa vaan ajatuksia, eikä vaikuta vaarallisilta; mielikuvitus ei haista vaaraa; nautinto kasvaa, me vatvotaan sitä asiaa, ja lopuksi annetaankin periksi. 

ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen. 

ellauri012.html on line 434: Älä anna sen harmittaa, Heloise, vaan ala jo; pane sun pelastussuunnitelma täytäntöön viivytyksittä; kyllä sä vielä ehdit kuiville kun pidät kiirettä. Lemmi jesseä, ja halveksi itseäsi sen sijasta. Se tulee sun sisään ja on sun huokausten ja kyynelten ainoo kohde; älä etsi muuta lohtua kuin se. Jos et pääse musta vapaaksi (ei tosin ihme, mähän on niin ihana), niin sä lankeet mun mukana; mut jos sä jätät mut ja liimaudut siihen, niin sä oot hyvässä veneessä. Jos pakotat loordin heittämään sut oman onnes nojaan, sulle käy köpelösti; mut jos sä olet uskollinen sille, niin iloa löytyy kyllä. Magnaleenakin itki kun luuli jo et jeesus oli sen jättänyt, mut Martta sanoi, kato hei, loordilla on sulle asiaa. Ole hiljainen ja halukas, ketterä ja kurvikas, vastaa joka kutsuun, niin jeesus tulee. Ja hei Heloise, tässä olis vielä muutamia ohjeita: sä olet teidän yksikön esimies, ja siellä on privaattipotilaita ja toisia jotka johtaa muita; ensinmainitut hoitaa vaan omaa pelastusta, ja niiden ei tarvitse noudattaa kaikkia hyveitä niin näkyvästi, mut ne jotka on alipäällystöä niiden pitää näyttää muille esimerkkiä ja tehdä niin hyvin kun vaan pystyy. Muista tää, ja seuraa sitä, niin että sun koko elämästä tulee hyvän abbedissan rautalankamalli.

ellauri012.html on line 436: Jumala ihan tosissaan tahtoo meidän selviävän, ja on tehnyt kaiken niin helpoksi kuin pystyy. Vanhassa sopimuksessa lukee taulukoissa mitä kaikkea se meiltä vaatii, ettei mene aikaa etsiessä oikeata pykälää. Uudessa sopimuksessa on poikkeuspykälä, jotta ei koskaan tartte ihan luovuttaa; ainahan voi tärpätä, armo käydä oikeudesta, kun osaa just oikeeseen aikaan kääntää kelkkansa. Eikä siinä kaikki! se on valinnut joukosta aina jotakin erityisen eteviä miehiä (juu, se sanoi kyllä meitä miehiä), jotka esimerkillään innostaa muita tekemään velvollisuutensa. Tähän hän on sittemmin valinnut myös muitakin ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Koita siis yhdistää persoonaasi kaikkien noiden esikuvien hyviä puolia. Ole puhdas kuin neitseet, ankara kuin ankoriitti, innokas kuin pastori tai piispa, ja sitkeä kuin halstarilla käristetty marttyyri. Ole eksakti kuin matemaatikko, täytä koko ikäsi kaikki pyhän ja valistuneen esimiehen vaatimukset, niin sitten kuolema, jota muut enimmäkseen kauhistelee, tuntuu susta ihan helpotukselta.  

ellauri012.html on line 440: Pyhimys joka on tottunut kumartamaan jumalalle kuolee ihan mielellään. Se odottaa iloisena (sanoo Tri Gregorios) tuomaria, joka varmasti antaa sille hyvät pisteet. Sitä ei pelota jättää tää kurja loukko ja mennä salin puolelle. Toisin on syntisellä, sanoo sama kirkkoiskä, se pelkää, ja syystä, se kauhistuu jo ekaa taudin oiretta; kuolema on sille kamalaa koska se pelkää pahan tuomitsijan tuloa; ja koska se on niin usein murjonut teidän armoanne, ei se nää mitään ulospääsyä kostotoimista.

ellauri012.html on line 442: Pyhimyksillä on myös tää etu syntisäkkeihin verrattuna, että koska ne on tutustuneet sääntöihin jo elinaikana ja tehneet mielikuvaharjoituksia, niillä on habaa millä päihittää piru, ja sitten kun tulee aika kuolla, ne helposti voittaa pääsylipun ikuisuuteen, pääsee siunattuun lopulliseen yhdyntään luojansa kanssa.

ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon. 

ellauri012.html on line 446: Hoohoo jaajaa Heloise, estä tää ikävä lopputulos, ja elä siivosti, että vältät syntisille varatut rangaistukset. En tässä tohdi enkä ehdi kuvata kaikkia noita hirveitä kidutuksia, jotka seuraa syntisestä seeveestä. Mua itseäni hirvittää kun kuvitttelen niitä. Ja kuitenkaan, Heloise, mäkään en osaa kuvitella mitään yhtä kauheaa kuin ne oikeet kidutukset, täkäläinen tuli on vaan heikko heijastus siitä mikä siellä roihuaa. Ihan luettelemattakin tuomittujen loputtomia kipuja, niistä on eri kurjaa olla eri paikassa kuin jumala. Miten kukaan joka uskoo tähän uskaltautuu syntihommiin? Hui! uskallettaisko me uhmata sua siellä ylhäällä? Vaikka taivaan ilot ei ketään vakuuttaisi, niin joutumisen tollaseen kurjuuteeen luulis riittävän pelotukseksi, ettei ruveta sille yhtään niskuroimaan. 

ellauri012.html on line 448: En edes kyseenalaista sitä Heloise, ettet sä ryhtyis tästä lähin ihan tosissaan hommaamaan tota pelastusta; tän pitäs olla sun ykkösasia. Hylkää mut siis lopullisesti sun sydämestä - tää on paras neuvo jonka mä kykenen sulle antamaan, sillä syyllisesti rakastetun persoonan muistelu ei voi kuin vahingoittaa taivasasiaa, miten pitkälle olisikin päästy hyveen tiellä. Kun olet saanut sammutetuksi sun epäterveen kiinnostuksen muhun, muiden hyveiden harjoitus käy helpoksi; ja kun lopulta sun koko elämä noudattaa kristillisiä sääntöjä, sä olet ihan kypsä heittämään jo lusikan nurkkaan. Sun sielu lehahtaa iloisesti ruumiista ja suuntaa lennon kohti taivasta. Siellä sä meet itsevarmana pelastusmiehistösi eteen, sulle ei lueta lakia tuomiolla, vaan kuulet kun pelastaja sanoo: tule mukaan, meillä on täällä tosi kivaa, soitellaan harpulla ja laulellaan virsiä, heitetään rengasta sädekehillä pilven päällä, ja muuta sellasta. 

ellauri012.html on line 450: Terve menoa, Heloise, tää on sun rakkaan Abelardin ja sen jumalan viimeinen sana sulle: valitamme aiheuttamaamme vaivannäköä. Viimeisen kerran: noudata hyvää sanomaa, tai oikeammin siihen liittyviä vakuutusehtoja. Taivaan poika suokoon, että sun sydän, joka niin kiltisti otti vastaan mun rakkauden, nyt ottaa vastaan tänkin hullutuksen. Toivon tosiaan että sun mielessä aina väikkynyt harhakuva rakastavasta Abelardista nyt edes muuttuisi kuvaksi tosi nolosta Abelardista; ja toivon että itket yhtä monta kyyneltä omasta puolestasi kun turhaan itkit mun munattoman takia. 

ellauri012.html on line 454: Oppinut ystäväni Johannes Filius-viri lisää lopuxi:

ellauri012.html on line 456: Abelard ja Heloïse kuolivat kummatkin 1142. Kastroineet kastroitiin ja silmät puhkottiin, toimeksiantaja hirtettiin (Vilpertti). Ellei sitten väärät tekijät ja toimeksiantaja. Tuleva Hadrianus-paavi ja englantilainen kaverinsa Henry lähti Trondheimiin ehkä joskus 1150, mutta olisihan ne voineet vierailla sitä ennen Heloïsen ja toisaalla Abelardin luostareissa Bernhardin myrkyt hihassaan. Kerran yks saamelaispoika Abiskossa sanoi ymmärtäneensä miks Jeesus tapettiin. No? Se oli liian suosittu. Bernhard ei sietänyt kilpailua, ei Pariisissa, ei paaveilta.

ellauri012.html on line 460:   Joo niin se oli. Bernhard oli sotaisa punapartaisen ritarin poika joka hommaili ristiretkiä sinne sun tänne. Munat oli selvästi tallella. Tapatti piispa Henrikin Lallilla Köyliönjärven jäälle. Riiteli munattoman Abelardin kanssa teologisista kysymyxistä. Siitä munattoman puheet oli hampaattomia. B-mies suositti vaan pientä rukouxenpätkää ja sit aseet puhuvat. Mut Abelard parka oli aseeton. Sillä oli enää niitä sanoja.

ellauri012.html on line 462: Bernhard nannte die spekulativ-diskursive Theologie Abaelards stultilogia (Wissensstolz, oik. paskanjauhanta); der Abt von Clairvaux vertrat vielmehr die Theologie der praktischen Aneignung und betenden Verwirklichung.

ellauri012.html on line 464:   Esa Saarinenkin kannattaa mieluummin käytännöllistä filosofiaa, vaikka tutkinto on teoreettisesta. Siinä on silti enemmän Abelardia, tuulenpiexäjää ja tuhkamunaa, paskanjauhajaa kuin reipasta sammiomunkkia, riuskaa ristiretkeläistä. Saisko edes telttaa pystyyn yhtä nopeasti kuin esim. Perza Rovamo. 

ellauri012.html on line 481: Laiha rehveli leikkeli vain vain naisia. 


ellauri012.html on line 495:   Suomen miekkataksilaivaston taannoinen peräamiraali oli Sapeli-Simonen. Hajoitti Arabian lakon sodan jälkeen poliisikameleilla. Santarmin nagaikka lehtikuvassa näytti sapelilta. Simonen oli vanha norssi. Kalakukkoilija kuten kollegansa, Rautalammin poikia. RUKn luokan priimus, hyvä huutaja. Meriväen aliluutnantti, kouluttautui lakimieheksi. Grynderinä ministeri täytti omat taskut riikin laarista, sai isot sakot kätilöopiston jutusta valtakunnanoikeudessa. Osas isät ennen Kanki-Kaikkostakin, ja sitä koplaajaa.

ellauri012.html on line 497:   Solisaliratti, joka strategisista syistä kääntyi skogilaisuuteen. Saattoi käydä sotaneuvotteluja kuuskytluvulla meidän keittiössä. Meidän talo on Emil Skogin vanha kotitalo, päältä vihreä, sisältä punainen kuin vanhan vitsin Lada. Setelinvihreä laatikko, jota omistajat koittaa pitää käynnissä polla punaisena. Mamma kerää muttereita, pappa korjaa pattereita.

ellauri012.html on line 503:   For tårer og klager og anden art af sønderknuselse, som vi andre sætter så højt, har de danske i den grad afsky, at man hverken har lov til at græde over sine synder, eller over sine kære afdøde. (Adam af Bremen: De Hamborgske ærkebispers krønike) 


ellauri012.html on line 507: Paha uni

ellauri012.html on line 509:   Nyt näin unta, että oltiin lapissa johnin tai paulin anoppilassa käymässä. Siellä oli useampia taloja, äidin puolelta isokin ja komea, isän puolelta heinäkengän surkeampi siivoomaton asumus. Iso lauma ihmisiä, paljon lapsia juoksenteli siellä pihalla ja ovissa.

ellauri012.html on line 513:   Helsingissä oli kullattuja kupoleita, tosi iso kirkonkello länkytti maahan kiinnitettynä. Mentiin korkealla sillalla lumisen kaivopuiston rannan ja uunisaaren ohi. Kerroin pojanpojalle että olin muka veneillyt siellä pienenä. Miks piti lapselle rehvastella puppua?

ellauri012.html on line 524:   Tää oli hyvin paha uni, vaikka oli pojanpoikakin. Siinä näet ei ollut enää Seku Seijukkaa. Se oli jäänyt sine lappalaisten luo.

ellauri012.html on line 528: Katajanokan vankilahotellin vessanseinässä oli kirjoitus: Kun olin 5v äiti sanoi mulle että elämässä tärkeintä on on olla häpi. Kun menin kouluun multa kysyttiin mitä haluun olla isona. Mä sanoin häpi. Ne sanoi etten ymmärtänyt tehtävää. Mä sanoin että ne ei ymmärtäny elämää. Allekirjoitus John Lennon.

ellauri012.html on line 530:   En kyllä usko että eskarilainen pikku John työläispoika osas sanoa noin Coelhomaisen nenäkkäästi ja pikkuvanhasti. Kun kademieli fäni ampui sen New Yorkissa se sanoi viimeisiksi sanoikseen Aargh! muhun osui. Sen voin uskoa. Ei kukaan ole syntyessään artisti, ja ennen kuolemaa ja hautajaisia ei kukaan ole häpi. 

ellauri012.html on line 546: Tytölle pitää jo ihan ipanana ilmein opettaa, mistä tykätä ja mitä välttää. Esim musta pappismies (varsinkin  punakipa) on hyvä asia, ja kuolema, niitä pitää esitellä hymy naamalla. Sensijaan rotinkaiset on pahoja, niitä irvistellen osoitetaan sormella.

ellauri012.html on line 548: Tyttölasta ei saa hemmotella. Jos se haluu liikaa jotakin niin otetaan se pois, se kasvattaa  vaatimattomaksi.

ellauri012.html on line 549: Nuorna viza väännettävä, penska luokille, siltaan kuin Aale Tynni M. Peepään palvelijanhuoneessa syöpäsen vaimon kuunnellessa yläkerrassa. Tyttöjä ei saa ihailla vaik onkin söpöjä, ei niille liikaa puhua, ettei niistä tule turhamaisia ja suulaita.

ellauri012.html on line 563: Sadut on hyviä, mut ei pakanalliset. Joosef veljineen on hyvä (höh? Aika narsistinen tarina).  Abraham ja Iisak (kääk! ihan törkeä).  Pyhä kolminaisuus, siinä vasta satu. Jne, jne, sivukaupalla pyhäkoulukamaa.

ellauri012.html on line 568:   Tyttö on päästettävä rippituoliin ajoissa, heti kun on sisäistetty herruus mut ei vielä ala ollin kurjuus. Synnin tunto opetettu muttei syntiä. Pastorin on ius primae noctis. Ainaskin virtuaalina. Olikohan rippituoliin varattu paperipyyhkeitä? 

ellauri012.html on line 570: Paasausta, lisää paasausta. Koko katolinen oppi mennään läpitte, ja miten sen parhaiten voi uskotella lapsille.

ellauri012.html on line 575: Tytöt pelkää, itkeskelee, teeskentelee, on pehmyitä ja turhamaisia.

ellauri012.html on line 576: Niillä on liikaa tyttökavereita. Ne haluu leikkiä. Ei puhu lyhkäsesti ja tiukasti, sano vaan Hai, hai ja Ie, ie.

ellauri012.html on line 582: Turhamaisuus on kuiteskin ihan pahinta. Kaikenlainen laittautuminen on perseestä. Kunpa olis vielä pukeutumisohjeet laissa. 

ellauri012.html on line 589: Mut tää on tosii tosi harvinaista.

ellauri012.html on line 600: Kodin hankinnat


ellauri012.html on line 601: Kodin hankintojen laskutus

ellauri012.html on line 626: Italiaa ja espanjaa on ihan turha opettaa, oppivat vaan lukemaan pahoja kirjoja. Ellei nyt olla ihan kuninkaallista sukua.

ellauri012.html on line 630: Maalaus, musiikki ja varsinkin runous on aika turhanpäiväistä. No, jotain hyveellistä musaa tai runoja voi harkita. Kirkkomusiikki on A-OK.

ellauri012.html on line 631: Jos tyttö haluu laulaa niitä laulakoon.

ellauri012.html on line 633: Koko ajan pitäis olla jotain tekemistä käsillä, ja samallahan voi sit rukoilla.

ellauri012.html on line 635: Maalaistyttöjä ei pidä päästää kaupunkiin, siellä on ihan liikaa turhuuxia, ei kun kuokka käteen ja peltouralle.

ellauri012.html on line 636: Köyhempien stadin friidujen on turha kuikkia aatelisiin päin. Suutarin lasten on pysyttävä lapikkaan lestissä. Joko totutatte sen paskahommiin ajoissa, tai totaaliseen nöyryyteen, jos se haluu luostariin. 

ellauri012.html on line 645: Se on hintansa väärti toisin kuin kaukoidästä tilattu kuminen nettiostos. Sen mies voi luottaa siihen; se ei pilaa einexiä jotka siippa sille tuo; se tekee siitä siipalle vaan hyvää, ei pahaa. Ei siinä kasva väärät itiöt.

ellauri012.html on line 650: Se  kyntää pellot ja ostaa siipalle viinaa palkkarahoillaan. Se vyöttää kylkensä ja jumppaa hauista.

ellauri012.html on line 662: Haba ja hyvännäköisyys siinä yhdistyy. Se nauraa vielä parhaiten, koska nauraa viimeisenä.

ellauri012.html on line 676:   Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa.  En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa. 

ellauri012.html on line 686: Syntyi Urjalassa, kuoli jossain kurjalassa, vanhusparkissa vaipan hajussa. Saattohoivakodin ystävälliselle henkilökunnalle ei kiitos. Vittu jotain rajaa.

ellauri012.html on line 688: Eli vanhemmaxi kuin oli nuorempanana luullut. Ei olisi uskonut elävänsä tälle vuosituhannelle. Pötki pitkälle. Pitkään ainakin. 

ellauri012.html on line 694: Huumori, jos niin voi sanoa, musta ja käyristynyt, kuin palanut tulitikku, tai päre. Oli äkkipikainen, ihan kuin vanhempansa nuorena, päre paloi äkkiä, kort stubin kuten pojantyttärellä. Talttui testosteronin huvetessa. Vanhana harmittavankin harmiton. 

ellauri012.html on line 698: Ei osannut, joutui opettamaan, ajautui professorixi. Tykkäs ymmärtämisestä, muttei useampien kuin yhden  opettamisesta kerrallaan. Kärsi Mauno Koiviston aikana, kantoi ovea,  ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin Kouvolan kieli-instituuttiin 15 vuodexi. Me töihis, me Kouvolaan. Ei jättänyt lomia pitämättä.

ellauri012.html on line 700: Nousi kuolleista, hallizee nyt pilven päällä suomea savoa ja sysmeä hilijoa ja kovoa. Piti loppumattomista kesälomista maalla niinkuin taivaassa. Puuhasteli mieluusti kotona ja pihalla, joskin tumpelosti.

ellauri012.html on line 702: Ei mennyt piiriin. Ei osallistunut paikkakunnan meijeritoiminnan kehittämiseen. Näpytti liikaa, Mikon pelejä. Luki paljon. Ite asiassa ihan sikana. Ei kattonu  elokuvaa eikä telkkaria kuin pakosta. Inhos teatteria, mutta piti oopperasta. Täysin epämusikaalinen, ei saanut laulaa edes mukana. Isä älä laula. Oppi soittamaan 1-sormisesti pianolla Taas verilähde sydämen.

ellauri012.html on line 706:   Jouluna 2019 pikku CEC eli Charlotte oli meillä jouluna. Se oli niin iso jo että tykkäs laulaa joululauluja. Innostuin vähän (khrm) hyräilemään mukana. Charlotte puukki mua ja komensi INTE SJUNGA! Samma på svenska, så att säja.

ellauri012.html on line 712: Epäuskonnollinen, epäisänmaallinen, kannusti darwinismia ja epikurolaisuutta. Ei herkuttelua, vaan sitä alkuperäistä, cela vitam tyyppistä. Ei palvonut eikä harrastanut mitään. Mutta hyvin läheisriippuvainen.  Ei osallistunut mihinkään toimintaan. Paizi kotipeiton alla. Oikeinkin mielellään.

ellauri012.html on line 714: Ei tunnettu mainiona seuramiehenä, ei lämmittänyt saunoja. Ei keräillyt mitään, tai no poikasena keräs Zorroja, ja vähän aikaa kaljapulloja, mut ne alko haista, vietiin alkoon, noin tuhat pulloa.

ellauri012.html on line 718: Levätköön rauhassa. Olikin jo aika väsynyt. 

ellauri012.html on line 752: Peittää hajuja.

ellauri012.html on line 757: halvat painetut

ellauri012.html on line 763: Marjalle, vanhanaikaista

ellauri012.html on line 804: ei istu vierelle. Vierastaa hajua. 


ellauri012.html on line 811: Olin kerran Kaisaniemen tunnelissa syömässä intialaista yxixeni koska unicafe oli mennyt kiinni. Viereisessä pöydässä oli kaxi tosi kaunista ruskeaihoista opiskelija- tai teinityttöä upeissa hunnuissa ja tyylikkäissä vaatteissa. Toinen Saharan etelä- toinen pohjoispuolelta.  Siihen tuli vielä kolmas, kuvankaunis hoikka somali pitkässä hameessa ja vaalessa tekoturkissa. Ne halasivat toisiansa. Voi jospa oisi saanut olla mukana.

ellauri012.html on line 813: Tuli hyvä mieli. Teki mieli sanoa niille vanhusmaisesti: olettepa te tytöt kauniita. En sanonut. Hillizin izeni. Olin ihan hiljaa. Ne olis voinu kiusaantua siitä. Kyllä ne sen tiesi muutenkin.

ellauri012.html on line 815: Somalinaiset hunnuttautuu Suomessa nimenomaan näyttääxeen erilaisilta. Ne on ylpeitä siitä. Valtalinjan koirat tajuaa sen, ja just sen takii ne haluukin riistää niiltä päät paljaaxi. Mieluusti molemmat.

ellauri012.html on line 820: Osa somalimiehistä haluaa hunnutetun puolison. Ne ovat parempia: tottelevaisempia, vaatimattomampia, ujompia, pystyvät kompromisseihin ja ovat neitsyitä. Tosin hunnun läpi ei näe muotoja, voi tulla pakettia avatessa pettymys. Niin kävi Jaakobille Lean kaa. Kääröstä ei tullutkaan Raakelia. Saakeli. Isolle Paulille ei tullut kauppakirppua. Sai mitä tilasi. Hyvännäköisen Lean lottaunivormussa. Saakeli, ajatteli Paulin kateet sisaret. 

ellauri012.html on line 822: Hiyab, niqab, jilhaabko vai vallan burka.   

ellauri012.html on line 832: Klaanit ja konekiväärit ei sovi yhteen. Heimomeininki perustuu tehottomaan talouteen, se toimii vaan kamelien ja sapelien voimalla. Nyt kun päästään teollisesti tappamaan,  vuotaa veri liian vuolaasti. Rajakärhämistä tulee  sisällissotia ilman rajoja. Ennen kärhämöitiin ensin ja mentiin sitten ristiin naimisiin. Nyt se ei enää tule kyseeseen.  Verivihollisista jää vaan verisiä kasoja. Omat lehmät purevat. Siyad Barren joukkohautoja ja ruumisröykkiöitä  löytyy Hargeisasta. 

ellauri012.html on line 833: Vanhat rajat tallataan sileäxi, pikku hiekalinnakkeet jää jenkin taalatulvan ja bigfoot pyörän alle.

ellauri012.html on line 835: Islam oli alun perin yritys päästä klaaneista isompiin yxiköihin. Kapitalismin ryöstöretket ajoi rättipäät takas juoxuhautoihin, sitten joukkosellaisiin. Maa-ampiaisten pesät tallottiin maahan isolla saappaalla öljyn takia,  nyt  pörrää  kaikkialla terroristeja ja pistää länkkäreitä persuuxiin. Oma vika pikku sika. Kannattiko sittenkään. Pian on öljy lopussa, ja ruokakin. 

ellauri012.html on line 842:   Toisessa lapsi on ihmeellisen kiltti luonnonlapsi mitä huolinkaan, kun vaan vapahana olla saan. Toisessa luonnevikaisen teiniäitinsä outo moraalisesti vinoon vääntämä pikku ilkiö. Kuusivuotiaita tyttöjä. Elää villinä leikkikaverina pikku Peeter.

ellauri012.html on line 853:       - Monet asiat maailmassa muuttuvat, mutta yhä pitää paikkansa se sanonta, että henkilö tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. - Tuo oli oikeata henkilön puhetta. Mutta kyllä silti kaipaa aikaa, jolloin laivat oli puuta ja henkilöt metallia. - Niin, sitä ei ole enää henkilömuistiin nähty. Kunnon henkilökkäät, henkilöiset henkilöt ovat harvassa. Vastaavasti naisista on tullut henkilömäisiä, henkilöittävät jo hallituspaikkoja, pilkkaavat entisajan suurhenkilöitä. Kyllä alkaa olla aika henkilöasiahenkiöiden ajaa henkilöasiaa! - Sanasta henkilöä, sarvesta nautaa! Mutta asiasta kolmanteen, ei nimi henkilöä pahenna, jos ei henkilö nimeä. Vaikka se olisi niin spede kuin Henkilö Reenkola. - Niin tai ulkomaille mennäxemme Ludwig Henkilö van Rohe. Kyllä näin henkilöiden kesken henkilö henkilölle puhuen voitaneen siten todeta. Niinkuin elokuva Etäisten laaxojen henkilö meille opettaa: henkilön on tehtävä mitä henkilön on tehtävä, että säilyy henkilökunnia. - Ei mutta nyt on saatava jotain henkilöä väkevämpää. Varovasti kuitenkin, väkijuomat alentavat henkilökuntoa. Etenkin meidän henkilöiden henkilöiden on oltava tässä varuillaan, jotka leikimme junahenkilöitä henkilöiden veeseessä puhtaasti henkilöseurassa, ihan henkilöissä, mihin tarvitaan notkumaton miekka henkilöä myöten.

ellauri014.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri014.html on line 31: Andelinit on lahtelainen suku ahkeria kääntäjiä, kellosepän poikia vähän kuin Rousseau. Werner Andelin 1869, sittemmin Anttila, lukion ope Tampereella ja Kustannus Osakeyhtiö Sampon kustannusvirkailija, oli se jonka innoittuneesta kädestä lähti Tutulta perityn Dorén kuvilla somistetun kuvaraamatun kevyesti editoitu pyhä teksti. Käänsi romskuja ja harrasti esperantoa. 

ellauri014.html on line 34:  nuorempi kuten Jean-Jacques kadonnutta isobroidiaan), entinen Andelin, Mikko Vilkastus Suomen Lahdesta, lehtineekeri, käänsi lisää romskuja, Richardsonin Pamelan edellisen vuosisadan alussa. Pienen paksun islamistijulkkiksen isoisä, sen jonka kuuluisampi vaimo kirjottaa rouva Hietamiestä huonompia lällyromaaneja. Pojanpoika käänsi jostain koraanin. Aikamoinen takinkääntäjä. Pyhiäpä kirjoja kääntelevät Andelinit. 

ellauri014.html on line 36:   Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua!  Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta. 

ellauri014.html on line 38: Richardsonilla oli jo kuudes vuosikymmen alulla, kun se alko kirjoittaa Pamelaa. Sen onnellinen aatos oli antaa joillekin kirjeille syvempää inhimillistä mielenkiintoa lisäämällä juoni ja opettavainen moraali. Koko rupeama otti kolme kuukautta. Aika rivakkaa. Nimeltänsä Samuli, maalaispuusepän poika kyläkoulun tiedoilla, vähän niinkuin kaimansa nilkki. Sävyisä ja hempeä, poikasena leikki tytöillä. Porvaristui kirjanpainajana ja rikastui omakustanteisilla bestsellereillä keski-iässä. Ei tullut hylkyjä, kustantaja tykkäsi. 

ellauri014.html on line 40: Kirjapaino ja sisäluku ovat syöneet runouden. Ei jengi viitti rallatella itekseen. Lyrics tarkoittaa nykyään laulun sanoja. Niinkuin alun perinkin. Eroottista lyyramusaahan se aluksi oli, melody by Euterpe, lyrics Erato. 

ellauri014.html on line 41: Lukutaidottomat räppärit tuovat nyt mitallista runoutta takaisin. Jotain hyvää sitten siitäkin. Kunhan lukutaito hävii kokonaan, rallattelu jää. 

ellauri014.html on line 45: Ennen kun oli vaan miekkoja, hevosia, lehmiä ja  heinähankoja, piti ylhäisten viihteen olla ylevää, naurettavan rahvaan rahvaanomaista. Tää oli Aristoteleen jako, sen ikuistama hajurako, ja siitä piti kiinni vallasväki keskiluokan nousuun saakka.

ellauri014.html on line 47:       Romskut on "valtavan keskienemmistön", eli pikkuporvariston viihdettä. Sixi Leocadia ei hyväxynyt niitä, ei liioin Rusoon potkupalloileva paroni, eikä Emilian pönäkkä suku. Ne haittaa perintömaiden edellyttämää avioliittosuunnittelua, tytöiltä lähtee mielikuvitus ja sydän laukalle, ja väärään aikaan housut jalasta.

ellauri014.html on line 53: P.S. Oiskohan tää kiva: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. Siitä vois löytää lisää snobbailtavaa.

ellauri014.html on line 69: She's the kind of a girl that makes "The News of the World" 


ellauri014.html on line 74: I started going to see The Beatles in 1961 when I was 14 and I got quite friendly with them. If they were playing out of town they’d give me a lift back home in their van. It was about the same time that I started getting called  Polythene Pat. It’s embarrassing really. I just used to eat polythene all the time. I’d tie it in knots and then eat it.

ellauri014.html on line 76: We’d read all these things about leather and we didn’t have any leather but I had my oilskins and we had some polythene bags from somewhere. We all dressed up in them and wore them in bed. John stayed the night with us in the same bed. I don’t think anything very exciting happened and we all wondered what the fun was in being ‘kinky’.

ellauri014.html on line 78: The 256th couplet of Tirukkural, which was composed at least 2000 years ago, says that "if people do not consume a product or service, then there will not be anybody to supply that product or service for the sake of price".

ellauri014.html on line 83: Locke addressed the concept of supply and demand as part of a discussion about interest rates in 17th-century England. The phrase "supply and demand" was first used by James Denham-Steuart in his Inquiry into the Principles of Political Economy, published in 1767. Adam Smith used the phrase in his 1776 book The Wealth of Nations.

ellauri014.html on line 87: Tässä kommentoin Richardsonin Pamelaa (in progress).

ellauri014.html on line 89:   Pamela; or, Virtue Rewarded is an epistolary novel by English writer Samuel Richardson, a novel which was first published in 1740. It tells the story of a 16-year-old maidservant named Pamela Andrews, whose employer, Mr. B, a wealthy landowner, makes unwanted and inappropriate advances towards her after the death of his mother. Pamela strives to reconcile her strong religious training with her desire for the approval of her employer in a series of letters and, later, journal entries, addressed to her impoverished parents. After various unsuccessful attempts at seduction, a series of sexual assaults, and an extended period of kidnapping, the rakish Mr. B eventually reforms and makes Pamela a sincere proposal of marriage. In the novel's second part, Pamela marries Mr. B and tries to acclimatize to her new position in upper-class society. The full title, Pamela; or, Virtue Rewarded, makes plain Richardson's moral purpose. A best-seller of its time, Pamela was widely read but was also criticized for its perceived licentiousness and disregard for class barriers.

ellauri014.html on line 115: Pamela vainottuna on mainio muinaissuomalainen romaani. Hämeen-Anttilan käännös on satavuotias, 1919. Järkevä ja reipas tyttö panee tyrnävästi vastaan vapaaherralle. Joka pettyneenä haukkuu sitä hupeloksi verukkelehtijaxi, ja hurnakaxi nenäkkääxi ynseäsilmä letukaxi. Mutta Pamela kieltäytyy ehottomasti rupeemasta vapaaherran huvinaisexi ja pillomuxexi. Mieluista olisi olla maahovissa kaikkien lemmikkinä, muttei pillun hinnalla.

ellauri014.html on line 117: Se oli jo lähdössä kotio köyhän iskän ja äiskän luo, muttei hirvii tulla herrasväen hyntteissä, miltäs ne näyttäis mentyänsä hiukioimiksi. Vanhan silkkihameen alta vilahtaisi puolivillainen alushame. Ei se vetele. Se osti sixi lampuodin naisilta kotikutoista ruskeata kangasta ja ompeli siitä vaatteita. Somisteluxi löytyi sievä sitsikaistale. Vielä varsin hyvä läpineulottu kamlottitakki ja kahdet flanelliliivit, ei yhtä hyvät kuin joutsennahkaiset ja aivinaiset, mutta lämpimät. 

ellauri014.html on line 119:   Skottilaisesta palttinasta se ompeli 2 paitaa, yli jäi vielä vanhemmillekin. Kulkukauppiaalta 2 sievää korville ulottuvaa hilkkaa, olkihattu, kudotut sitsipäärmeiset käsineet, mustaa kanttinauhaa kaularuusukkeeksi ja paidanhihoihin. Niin ja 2 paria valkoisilla suikkeleilla koristettuja piukkalankaisia sinisiä villasukkia!

ellauri014.html on line 123:   Herrasväellä on, kuten James Bondilla, kunigattaren lupa vittuilla. Ja palvelusväellä lupa hymyillä ja pitää turpa kiinni. Niinkuin nähtiin taas Republicassa, viirunenä Aku Ankka vittuilee ihan törkeesti pikku kotiapulaisille. Onnex ne sentään äänestää jaloillaan. Niinkuin Leocadiakin. Toivottavasti Akulle ja sen kiilusilmä fasistityttärelle käy OIKEEN huonosti.

ellauri014.html on line 125: Ihan sama meininki on apinoilla, koirilla ja kanoilla. Se on se nokintajärjestys. Huvittavinta lähes on, että Richardson meni myöhemmissä painoxissa muuttamaan Pamelan vanhemmat köyhistä ojankaivajista köyhtyneeksi herrasväexi ja korjasi Pamelan työläispuheita fiinimmixi, jotta epäsäätyinen avioliittoskandaali ei olisi niin vaarallisen näköinen. Voi hemmetti! Kyllä on nää apinat sitten naurettavia! Kanavanhuxetkin on herttaisempia.

ellauri014.html on line 127: Pamela on Amnonin ja Tamarin tragediasta tehty komedia, toisen Samulin kirja onnellisella lopulla. Taavetin poika Amnon, Tamaran velipuoli törkimys otti Tamara takapepun väkisin, mistä koitui koko porukalle pelkkää harmia. Amnon kylästyi saman tien Tamaraan, ja Tamaran veli Absalom, se joka tarttui puuhun tukasta, aivan oikein listitytti Amnon paskiaisen parin vuoden sisällä. Ukki Taavetti oli samanlainen törkimys, bylsi yhtä lailla ilman lupaa Uriah Heepin vaimoa Batshebaa. Like father, like son. Vittumaista porukkaa on hyvä kirja väärällään. Olis jonkun pitänyt listiä Taavettikin. Mutta ei, sillä meni kaikki hyvin. Missäs nyt on teodikea? 

ellauri014.html on line 129:   Uusissa vermeissään Pamela on niin keimeä ettei herra B ole sitä tuntevinaan, on luulevinaan joxkux hälläkäx ja pussaa suulle sitä. Herra B on rauhantuomari, voi lähettää Pamelan vankilaan ihan tosta vaan. Aika paxua. Vahvemman oikeus taas kerran. Muunlaista ei olekaan. Nyze taas nähdään, kun persumaiset suomalaiset tuomizee isisnaiset huutoäänestyxellä netissä. Kovimmin huutava on oikeassa.

ellauri014.html on line 131:   Uskallettu käänne! Herra B piileskelee naisten komerossa, Pamela riisuutuu alushameisilleen ja mene sulkemaan komeron ovea hatarassa puvussaan - mutta voi kauheata! Ulos hyökkäsi isäntäni kallisarvoisessa silkkisessä hopealla kirjaillussa nutussa jorma ojossa! (No ei sitä ihan noin suoraan sanottu, mutta sapienti sat.)

ellauri014.html on line 135:   Samuli laukaisee leukavasti, että miesten halujen vastustamista pidetään ihmeellisempänä kuin naisten suostumista. Se tekee Pamelasta ynseäsilmän, nokkaviisaan ja hurnakan, vain sen vuoxi, et se ei halua olla julkimus ja letukka, eikä joutua tärviölle.

ellauri014.html on line 137: Nyt huomaan yhden ällistyttävän jutun: Richardson on humoristinen. Niin juuri! Siinä on Goldsmithin, Sternen, Fieldingin ja Thackerayn tapaista, vaikka vaimeampaa huumoria. Pamela izekään ei suhtaudu izeensä rusoomaisen vakavalla lärvällä, vaan huomaa nolojen tilanteiden huvittavat puolet. Tää on hiton paljon parempi romaani kuin Julie.

ellauri014.html on line 139:   Tulee mieleen se, että kansanluonne muovautuu kansan myötä- ja vastoinkäymisissä. Ennen britti-imperiumia briteilläkin oli huumoria. Ennen maailmansotia saksalaiset oli lempeitä ja runollisia. Siirtomaiden menetyxen jälkeen iberit on olleet vaisuja. Neuvostoliiton perilliset on loukkaantuneen oloisia. Brittien ja jenkkien alamäki tekee niistä vihaisia. Nöyrät suomalaiset koittaa pullistella vieläkin Nokiansa hylyllä. On kuin muurahaiset elefantin selässä, huutaa Salelle: Tapa se, Elmeri! Hui kuinka luotaantyöntäviä kaikki on. 

ellauri014.html on line 152: Samuel Richardsonin Pamela Andrews oli kiltti piikalikka,

ellauri014.html on line 154: Sitä #metoomaisesti väijyi kiimainen herra B huonolla menestyxellä. Pamela piti pintansa. B:n oli pakko kosia päästäxeen tarkoituxensa perille. Eihän se sitten ole enää ihan sama.

ellauri014.html on line 159: Munkin elämässä on ollut näitä Lady Boobyja ja Potifarin vaimoja. Monta kertaa olen saanut siveyttäni suojella. En nyt ihan koskemattomana selvinnyt avioliiton satamaan, mutta siitä lähin olen kyllä viettelyxet säällisesti torjunut. Seija on mun Fanny. Uskokaa tai olkaa uskomatta. Se on mulle ihan sama.

ellauri014.html on line 164: Tässä jaksossa runttaan Rousseaun kirjeromaania Julie: la nouvelle Heloise 1761. Richardson kuoli samana vuonna. Ei tarvinnut suuttua Rousseaun plagiaatista. Vai kuoliko just siihen? Työhypoteesi on että Rousseaukin oli narsistinen setämies.

ellauri014.html on line 166:   Ennen kaikkea se oli rotinkainen nousukas, joka pyrki osaltansa tienaamaan siirtomaiden ja teollisuuden seurauxena alkaneesta aateliston rappiosta ja rupusakin noususta. Lähti apinoimaan 1740 ilmestynyttä britti bestselleriä, Richardsonin kirjeromaania Pamela piukkapeppua. Sama idis, päähineet vaan toisinpäin. Koitti päästä ansaizemaan izekin kuten vaurastunut kolleega, ja ansaitsikin, ainakin sai paljon nimeä, ja peppua. Tätä oli samaan aikaan paljon liikkeellä. Vrt Fieldingin Shamela, ja Joseph Andrews 1742, jonka olen lukenutkin. Se oli sentään vähän hauskempi, vaikkei mikään kuoliaaksinaurattaja sekään. Sveitsari oli kakskyt vuotta briteistä jäljessä.

ellauri014.html on line 177: Iskä jäi kiinni salamezästyxestä. Kaksoisnelisti uus hani alla karkuun poliisia Nyoniin, jätti pojat Doran ja kaksoislanko Gabrielin niskoille.

ellauri014.html on line 185: Nää jutut on sen postuumeista muistelmista, joita se vanhana luki ääneen tutuille. 

ellauri014.html on line 189: Käänty myöhemmin takasin kalvinistiksi päästäkseen kotiin Geneveen.  Mitä välii mikä uskonto kuha on joku, se ajatteli. Mistä kukaan ei tietystikään tykännyt, ei uskovaiset eikä sen ateistikamut. 

ellauri014.html on line 193:     M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance.

ellauri014.html on line 197: Se läks Pariisiin koittaa onneaan,  kauppas jonkun muun musakexintöä omanaan, se oli kova säveltään. Kotiopettajana koitti päästä hameiden alle. Siitä se keksi nää kasvatusjutut. Aika pukki kaalimaassa kyllä. Omakohtaisia kokemuxia.

ellauri014.html on line 199: Tutustu Pariisissa yhtä köyhään Dideroohon. Diderot oli pieni ruipelo, boheemi veitsisepän poika, jonka iskä hylkäsi kun ei mennyt lukee papiksi, lakia, tai lääkäriksi. Varmaan oli aina komeen Rousseaun hintelämpi sivuvaunu. Yhtä vihattu, ei yhtä ihailtu. Naiset ei kuumu tietosanoista. Croyez-moi, je le sais.

ellauri014.html on line 203: Theresen kaa se teki viitisen lasta, jotka pantiin saman tien orpokotiin. Tätä se ehkä vähän katuu vanhana, kun pentuja ei löydy mistään, ja selittelee eri tavoilla, kaikki falskeja. Voltaire  pilkkaa: on siinä meillä kanssa kasvattaja.

ellauri014.html on line 217: Jos Jean-Jaques ei päässyt enää kaverien pukille jatkopeleissä, se ei johdu yrityksen puutteesta, vaan siitä ettei Jannen kavereiden heiloja vaan enää haluttanut. Rusakko voi kääntää tappionsa voitoksi, kuten narsistikolleegansa Paulo: mitä me ei saatu, sitä me ei haluttukaan, ainakaan aikuisten oikeesti.

ellauri014.html on line 218: 
hal">

ellauri014.html on line 219:     By the way, aika samanlainen sepaluksen raottaja, nyt muistan, oli myös se toinen reikäjuusto, sveitsiläinen panomies, siis tää punanen ja musta, sotilas vai pappi, ei väliä, molemmilla käy naisten suhteen hyvä viuhka. Stendhal eli Marie-Henri Beyle Grenoblesta. Se käytti itestään aina salanimiä.  Don Phlegm. Poverino. William Crocodile. Ei tainnut tykätä nimestään. Tai itestään. Olikohan sen vanhemmat odottanu tyttöä, Marja-Siskoa. Orpo enon kasvattama sekin. Niinkuin Konradkin. Kuppanen. Se tykkäs oppilaiden mammoista. Rusoolle kelpas molemmat, äidit sekä tyttäret. 

ellauri014.html on line 221:     Ja vielä joukon jatkona se tanskalainen kyttyrä, olemassaolon filosofi,  kalkittu hauta Kierkegaard. Tälläsiä vietteleviä setämiehiä, narsistiäijiä, ahnaita kotiopettajia, romaaneissa kyllä piisaa.  Ja romansieereissa. Ja runoissa ja runoilijoissa, kuten Byronin Don Juan. Sekin oli mammanpoika.

ellauri014.html on line 236:  Mix Humen kuvassa on enemmän väriä? Vanhana siitä tuli vainoharhainen. Epäili kaikkea ja kaikkia vehkeilystä. 

ellauri014.html on line 238: Lopuksi se törmäsi kadulla tanskandoggiin, löi päänsä  ja sai taas kaatumatautikohtauksia. Kaatuili päälleen useamminkin. Kuoli vankan aterian jälkeen laakista 66-vuotiaana. Mun ikäsenä. Ens kuussa mä pääsen joholle. Inshallah. (Pääsinpäs!)

ellauri014.html on line 247:   Neljäs tuotantokausi. Julia katsoo haikeana kun Wolmar läksi. Pröö lähestyy Juliaa varovasti takaapäin. Pönkkähameko se pönköttää. 

ellauri014.html on line 258: haukottelutuokioon.

ellauri014.html on line 285:   EURO: Lets aan el largo mit meine pedalero gehen und las muettas op el cielo, las barquettas op el sea poeticamente regarde teine hande in meine hande tenante! 


ellauri014.html on line 287:   EURO: Lets aan el largo mit meine pedalero geehn, onder nos slips unsere hands infilantes und muchos kissos op el neck excambiantes! 


ellauri014.html on line 295:   EURO: Meine Presidentesse des Republiqua, meine Reine des konigrikko! If tu make mich eine amenda, ich zal suicidio committe, de haleina retenente una hora durante! Ich zal por tich die in estoi foreigno pias,porque no can vive if tu esse mit mich gefacheerd! 


ellauri014.html on line 297:     (Euro commenza de haleina te retiene. Eura lui take la kopf in seine handes mucho emouved)

ellauri014.html on line 299:   EURA: Persone hadde mich so sweetissssima parolas gesaid! Persone never wild por mich seine life offre! Meine amor, embrassame! 


ellauri014.html on line 308: Kiristyskirjeitä ehtii lähtee kolme, tosi falskeja, ennenkuin tärppää. Pikku Julia on kauhuissaan ja lupaa hetimiten mitä vaan. Vaik tietää et tää on nyt menoa. Kai senkin tekee vähän mieli sveitsin patukkaa,  kolmikulmahatun tobleroonea.

ellauri014.html on line 311: Rusakko vanha nyhtänköljä neuvoi vonkauskonsteja jo esipuheessa. Ei riitä vaan toistaa anna anna, mä haluuuuun. Pitää vuorotellen kuumentaa ja jäähdyttää, ikäänkuin nyiskellä pilkkiä pokan nenän edessä, kehua vuorotellen sitä ja  izeään, jotta pysyy mielenkiintosena.

ellauri014.html on line 313: Ei kohde haluu vaan kuulla kuinka sua panettaa, sen pitää alkaa tehdä mieli naija sua, ja siihen on sen törkee kehuminen ja sun surkeilu vuoron perään paras keino. Kyllä tytötkin tykkää vallasta, olla valloittavia. Lue vaikka Kinsellaa. Tai Jane Eyreä tai Emmaa.

ellauri014.html on line 318: JJ heittää väliin runonpätkiä Petrarcalta, renesanssin pikku kosiomieheltä.  Janne oppi italiaa  Torinossa pölliessään röyhelöitä piioilta. Giucco pianissimo, hyvä shakkiavaus. Italialaisella pelillä kelpaa painaa. Loppupelissä pääsee syömään nappulaa, lisäämään meemipappana pikku myytä. Pappa peiton alla imettyään namua pyyhkii suuta: en mä oo tehny mitään pahaa, ainakaan en ilman eri lupaa. 

ellauri014.html on line 322: Kosiskelun perusteluksi kotiope Sään-Pröö (20v) sanoo Julielle et sä voisit ehkä olla kauniimpi, mut oot sentään oikeenkin kiltti luonne. Julia antaa näistä sanoista hurmaantuneena sille suuta polviltaan (tosin vasta kirjeitse vielä), tunnustaa lempeä heitellen retorista floskelia tekstarissa kuin keski-iän ohittanut äijä, vaikka on vasta sakkolihaa (16v).

ellauri014.html on line 324: Ylipäänsä koko kirjassa puhuu vaan yksi ääni joka pompittaa jokaista hahmoa: Täällä puhuu isä Mefodi, nimittäin Jean-Jacques. Julia on Janne-Jaakon Pygmalion (näitä piisaa kirjailijasetämiehillä). Se vetää Julian mielikuvan kanssa virtuaalikäteen vähän niinkuin Milton Eevan kaa.

ellauri014.html on line 332:     Mary Shelleylläkin oli sivuvaununa sisarpuoli nimeltä Claire, tai Jane, siitä tulee yllättäen maininta albumissa 321. Byron teki Percyn kanssa Sveitsissä junan, Clairelle tytön, Allegran. Maryn äiti Mary Wollstonecraft nai pyöreäpäisen Williamin mutta kuoli pian Maryn synnytettyään. Claire Clairmontin äiti Mary Jane oli Maryn paha äitipuoli. Onpa paljon Maryja. No se oli Israelissakin yleisin naisennimi, pojilla kai Jeshua. 

ellauri014.html on line 348: Julie ja pröö on kuin 2 dinosaurusta. Niillä on toinen sydän takapuolessa ja pienet kakkosaivot vieressä, jotka aika izenäisesti tekee päätökset peräpuolen puolesta. Siitä sydämestä tai sen puutteesta ne jaksaa japittaa kuusisataa sivua. Siis Rusakko jaksaa saarnata eri naamareista. Vaikee uskoa et tätä opusta lainattiin kirjastoista tuntitaksalla. Varmaan panokohdat oli helppo tunnistaa kirjan reunasta. Tuhansien peukaloiden mustaamat. Niit on kaks (2). 

ellauri014.html on line 350:     2kk on nyt vierähtänyt tässä touhussa. (Lukeminenkin kulkee aika tahmeesti.) Juliesta tää on ihanaa, se ei kaipaa munaa vielä ainakaan, mut Pröön melaa pakottaa ankarasti, se ei meinaa pysyä kaprihousuissa. Pröö jatkaa vonkaamista tietysti. Luonnonääni huutaa kovaa, tikanpoika haluu puuhun. Tätähän tää on, ei apina lisäänny ennenkö kamat on pussin perällä. Muu on hämäystä, esivalmistelua, loiskiehuntaa.

ellauri014.html on line 357:     Schweizintörö laittaa Juulian ite sanomaan et naiset on tyhmempiä kuin miehet. Helvetian taliaivo. Tätä samaa on äijät hokeneet maailman sivu, ja takoneet sen perille nyrkillä. Nyt kun nyrkistä ei enää ole kuin niille kyllikiksi, kiitos koneiden, nähdään esim koulumenestyksestä kummassa jalassa kenkä itse asiassa on. Taivaan isä kai sen alotti, Milton jatkoi, eli panee naisten lyttäyksen naisten omaan suuhun. Uskoohan ne sen kun kyllin nuijitaan eikä päästetä niitä miesten taloon oppimaan.

ellauri014.html on line 359:     Tän pohjakosketuksen jälkeen Pröö alkaa saarnata pitkäveteisesti vanhan opettajan äänellä, et ei naisten kande opetella mitään muuta kun hyviä tapoja ja hyvää makua, plus spinetin pimputusta, kaikki kouluaineet voi panna roskixeen. 

ellauri014.html on line 360:     Mitä jää? löysää haistelevaa humanismia, VA Koskenniemi kaliiperin klassikoiden palvontaa, ylä- ja keskiluokan ennakkoluuloja. Kielistä jää ranskan lisäx italia, kun sitä Rusakkokin sattuneesta syystä osaa.

ellauri014.html on line 364:     Joo sitä se oli sano äite ja vei tikun päässä pihalle. Pedagogisen ulvahduxen jälkeen palataan petipainiin tosimielessä. Julkku antaa Pröölle puistikossa yllättäen muiskun! Pröö jäykistyy, Julle ize pyörtyy. Melkoisen kovaa leikkiä, sanoisi Eino Poudiainen.

ellauri014.html on line 372:     Iskäparoni tulee kotiin, testaa Julkun tietoja. Vaakunaosaamisessa on huomautettavaa. Kyselee open natsoja. Pröö on rotinkainen, sille ei voi mitään. Paroni nurpistaa nenää. Päättää varuixi naittaa tyttären vanhalle ruotukaverille, joka pelasti sen hengen rintamalla (spoileri, ei olla vielä siinä). 

ellauri014.html on line 388: No tätä ongelmaa ei oo etäpesäkettä lainaavalla Juulialla ja sen yhtä monisanaisella Roomeolla. Voi hokee tota lausetta yhtä monta kertaa kuin oopperan nk. lihava nainen, ja kyl ne hokeekin. Erityisherkkyys on tosi fataali lahjakkuuden laji, Rousseau toteaa. Lo siento, sanoi humalainen pablo hississä Barcelonassa kun housut putosi. 

ellauri014.html on line 390: Pröö bunkkaa nyt joen vastarannalla rumassa läävässä, näkee Julialle, runkkaa mut ei saa koskea, vaan tumppua. On talvi, kuiva  tuuli vinkuu nurkissa, Pröö laukkaa hurjana pitkin kallioita, kivistä rantaa, sydäntä kivistää, harkizee jo kylmäkoskea. Väliin se kyynelehtii, väliin ärisee ja karjuu kuin leijona. Hormonit hyrisee ja mieliala heittelee.

ellauri014.html on line 392: Alan ymmärtää miks sen ajan naiset symppas tätä. Jos tätä ei lue moraalin lukutikulla, eikä piittaa JJn ylisanoista, on tää alkupuoli paikka paikoin liikkistä. Poika on ihan pallo hukassa, Julia on selvästi joholla. Julie ei oo yhtä hyvä tyyppi kuin alkuperäinen Heloise mut tulee perässä. Turina on vaan vielä pitempi, varsinainen TLDR, kuussataa pienellä tiheästi painettua sivua.  

ellauri014.html on line 396: No ei! Julia ei tällä kertaa suutu vaan se sairastuu. Kunnon romantiikan ajan ratkaisu. Oli näppärää kun ei ollut antibiootteja, porukkaa sai pois juonen tieltä vaan napsauttamalla sormia. George Byronistakin tuli yön yli lordi. Pikku lordi säikähti niin paljon että herahti itkemään: mitä pahaa mä nyt oon tehnyt?

ellauri014.html on line 398: Julkku toipuu tästä flunssasta aika pian. Taudit puskee, seuraavax tulee isorokko, lopussahan flunssa koituu fataalixi kolmikymppisenä sille niinkuin meidän esi-isälle (taas spoileri). Mut uusi huoli pahentaa nyt asiaa: 

ellauri014.html on line 400: Juulia ei suin surmin  tahdo lähtä nuoren Pröön kanssa mierolle, mut vielä vähemmän se tahtoo naida vanhaa pierua.

ellauri014.html on line 402: Pelkkiä huonoja on tarjolla nyt optioita. Julia ei osaa päättää, ja  ihan heräteostoksena se sit antaa Pröölle koko rahalla. Ks. kirje XXX. Mitä se sit heti katuu roiskuttaen kyynellaineita. Itsensä tyydyttänyt Pröö siitä vähän pahastuu. Eikös karttakeppi kelvannutkaan?

ellauri014.html on line 405: Vanhemmilla on hallussa 100% meemiperinnöstä, Prööllä 0%. Mix sitten Juulia haluu kuitenkin naida sitä? Tää ei ole harkintaa, Juulia ei mahda sille mitään et sitä panettaa, Darwin on säätänyt sen niin. Mut mix Darwin niin?

ellauri014.html on line 407: Kai koska vanhempien diskontattu geneettinen arvo on lähellä nollaa, Pröön riskinäkymät on hyvät. Vanhuxilla on hyvät meemit, mut ne on riskialttiita. Ja meemeillä ei tee mitään ilman jälkeläisiä, ne ei ole kellekään sukua, ja lisääntyy ihan omalakisesti. Mendelöinnissä tietää 0% sukulaisuus hyvää diversiteettiä. Rotinkaisilla on terveemmät geenit kuin rotukoirilla. Se näkyy jo Pröön ulkonäöstä, se on riski ja komea.  

ellauri014.html on line 413:     Smouda på smouda nuoret tottuu salabylsintään, tai paremminkin kirjeenvaihtoon siitä, nykylukijalle jää hiukka epäselväksi onko ne enää oikeesti silleen ollenkaan (ei ole, vaan 2x koko niteessä, molemmat alkupuolella), niin että alkaa siitä keskenään jo heittää läpänderiä. Pröö haluu chaleeseen eli Julkun vanhempien mökille koko ajan, Julkku pihtailee. Juoni alkaa toistaa itseään.

ellauri014.html on line 420:     Hauska fakta: Matilda mummun isää Woldemaria sanottiin kotona Wolmariksi. Rousseaun Julien lopulta naiva vanha herra on M. de Wolmar.

ellauri014.html on line 429:  Kuten teeveen saippuoissa marssitetaan kuvaan uusi henkilö. Kumma kyllä se ei ole se vanha aseveikko vielä, vaan filosofisempi sparreri, kummallinen lordi Edward Bomston. Kaheksannentoista vuosisadan lordi Byron mannermaan kiertueella, tai pikemminkin ehkä lordi Russell, filosofisempi väpelö, tai väpelömpi filosofi. Se on kuin Fast Shown skezin hinttari maanomistaja, Pröö sen vastahakoisempi lammaspaimen. (Nimet vaan on vaihtuneet. Ks. Wikipedia.)

ellauri014.html on line 434:     Britin tultua voidaan taas pohtia syntyjä syviä. Rusakko panee Julkun suuhun totuttua perse ja anus folklorea: kaksinaismoraali on ihan luonnon mukaista, koska sukupuolet on keskimäärin erilaisia. Mut mix naiset jää siinä aina tappiolle, on niitä heikompia astioita? Siinä on jotain hyvin kyseenalaista. Haiskahtaa voimaperäisesti omanvoitonpyynniltä.   

ellauri014.html on line 436:   Ikävystyttävää pulinaa 1700-luvun musasta. Pröö haukkuu ranskixet ja kehuu italiaanoja. Paitti pahexuu et kastraatit pannaan laulaan rakkauslauluja. Mitähän munaton Abelard ois tästä mieltä. Pröö on mustasukkiainen loordista, ja ottaa kiukkupäissään liikaa kuppia. Se on yhtä juoppo kuin Juulia on syöppö. 

ellauri014.html on line 438:     Seuraavassa numerossa Pröö juoppolalli on umpikännissä mökeltänyt Juulialle jotain rivoja, Julle siitä polttaa hihat pahan kerran. Pitää moraalisaarnan vaikka sillä on jo oma lehmä ojassa, tappi poissa kirkkoveneestä.

ellauri014.html on line 442:   Ei, olin oikeassa, kyllä pano n:ro 2 tapahtuu vasta luvussa 54, aloitteentekijänä Julia, sillä on varmaan munasolu irtoomassa, se käy sen verran kuumana. Bylsintäpaikka on Julkun peräkammari. Pröö runoilee siitä nätisti ennen naintia ja sen jälkeen, jälkeenpäin on rauhallisempi olo. Loikoilu ruiskahduksen jälkeen on ihan parhautta, sitä tähdentää Rusakko vielä alaviitteessä. Pröö tunnustaa että Julia on sitä etevämpi sängyssä. Ei ihme että sen ajan tytöt tykkäsivät tästä niteestä. Mehukasta panoa seuraa kotiopen kosinta, for what it's worth. Not much. 

ellauri014.html on line 444:   Saippuaoopperamaisesti suvantoa seuraa jälleen koskipaikka. Claire on nyt kertoja. Nyt alkaa Pröö ja proto-Byron pikku tuiterissa kinata ja miekkailla Julkusta. Nyt on hätä! Jos tää tulee iskän korviin on paska tuulettimessa, rasva hellalla, piru merrassa, nakit nuotiossa, tahtoo sanoa, erittäinkin paha tilanne. Julle kieltää Pröötä tiukasti pilaamasta kaikkea, mutta uskooko se. 

ellauri014.html on line 448:   Julle pelastaa kotiopen pepun pyytämällä proto-Byronilta sille armoa, minkä tämä mielellään Juulialle antaakin, oliskohan soveliaat vastalahjat mielessä. Sapeliveikot taputtelee toisiansa selkään ja jatkaa ryyppyjuhlia. Julkku vihjaa Pröölle ohimennen et siitä saattaa tulla iskä. Hole in one.

ellauri014.html on line 452:     Kummasti Rousseaun kirjeenvaihtajien täytyy toistaa joka lause kahteen kertaan eri sanoilla, kuin vaka vanha Väinämöinen Kalevalassa. Sen lisäksi on niillä samanlainen tattadatta nuottikin, sama kun on mulla tässä. Se on tarttuvaa.

ellauri014.html on line 462:     Pröön aateliset "kaverit": Claire, sen heila d'Orbe, ja proto-Byron, laittaa matkavaunut valmiiksi ja pudottaa sitruunan kotiopen syliin kolmisteen. Claire ja loordi heittää vähän läppää punssista, Claire vitsailee siitä Juulialle, onkohan tää sittenkään niin kauheen vakavaa? Clairen sulhanen d'Orbe on vähän tyhmä, mut Clairekin on vähän ruma. Se on sivuvaunun osa. 

ellauri014.html on line 466: Osa I Juliesta on vihdoinkin läpitte. Lisää ensi numerossa. Kukahan mahtaa jaksaa roikkua enää mukana seuraavissa tuotantokausissa, kun luvassa ei ole enää yhtään naintia. Käy varman kuin Knasun hexalogian, jengi ei lue kuin ekan osan, sanoo lukeneensa koko opuxen.

ellauri014.html on line 473: Siinä sivussa proto-Byron kehuu Juuliaa ihan kupliksi. Jatkaa siitä minkä tiehensä karkoitettu kotiope jäi. Ja kun se pitää taukoa törkeestä ylistyxestä, Claire jatkaa. Iltalukemista narsistinaisille. Julien vastauskirjeet ihailijakaartille osoittaa et se on nyttemmin omasta erinomaisuudestaan suunnilleen samaa mieltä.

ellauri014.html on line 477:   Sankaritar on omaa luokkaansa, ainutlaatuinen, kaikista kaunein, kivoin, fiksuin ja varakas, ja sillon kivat vaatteet ja hieno tukka, silmät sädehtii. Jos jokin näistä puuttuu, se ei ole jostain syystä tärkeetä, tai se hankitaan myöhemmässä tuotantokaudessa. 

ellauri014.html on line 482:     Esim Jane Eyre ei ehkä ollut ihan missikaunotar, mut se ei haitannut, koska sen hirviökin tuli sokeaksi. Kuitenkin heppu oli varakas ja tykkäs Janesta ihan hirveästi, ja antoi Janen olla tunnejohtaja. Sillä saa paljon anteeksi.

ellauri014.html on line 485:   Austenin jotkut sankarittaret otti vanhan hienon herran. Elizabeth Bennet sai lottovoiton, se kesytti tumman, tuhman ja rikkaan lopulta kiltiksi. Vanhan ja hienon se saa siitä sitten lopuksi, kun on itsekin vanha hieno, ja niistä tulee dekkareita. Varo ottamasta liian vanhaa, voi tulla ei-toivottua vaipanvaihtoa.

ellauri014.html on line 493: Joka tapauxessa poikaystäviä in spe on monta sitä palvomassa ihan lääpällään,  ei tarvize kuin plokata. Tää on tosi tärkeetä, sillä tässä on hyvän naisten kirjan juonen ydinkysymys: kenet valita? Tumma komea ja tuhma, vai kiltimpi ja siksi vähän tylsempi vaalea, mutta rikas? Vaiko se vanhempi hieno herra joka ymmärtää? Että osaa olla vaikeaa. 

ellauri014.html on line 499:     Vanha herra on kiltti ja huolehtii lapsista, filosofin kanssa voi jutella, se pitää kädestä kun tumman ja komeen kanssa on vaikeeta. Mut kun menee hyvin, silloin se tumma on ihana, ja päiväkahvit sen seurassa ihan parhautta!

ellauri014.html on line 503: VI-XII Julie torjuu lordin ehdotuxen lähteä Tedin partnerina loordin tiluksille Yorkkiin pehtoorixi. York, of all places, suunnilleen pahin persläpi koko briteissä, saarivaltakunnan Posio, sekopäisen Grahaminkin kotipesä. In your dreams! Pröö pommittaa mankuvilla preiveillä, Julkku vastaa koleerisilla. Barbaari! kaulin heilahtaa. Kiittämätön! annoin rrunsaasti. (2x kolmen vuoden aikana...) Mulla on paljon kurjempaa kuin sulla! Claire osallistuu haukuntaan. Kovaa rähinää puudeleiden kesken.

ellauri014.html on line 506: Pröö epäilee ihan syystä et loordi kähmii jotain sen selän takana. Tulee karmit kaulassa haastamaan sen kaa taas riitaa, mut loordi saa sen taas kerran narutettua. Se on kyllä hölmö rotinkainen, aateliset vetää sitä nenästä mennen tullen. Se alkaa päästä hajulle et Julie aikoo ottaa lusikan kauniseen käteen ja naida Volmarin. Mut loordi lupaa sille vaihtoehtoista uraa briteissä (nim. omaansa). Juliestakin se oisi hyvä ajatus.     

ellauri014.html on line 511:     Mix ihmeessä loordi Bumston sponssaa Pröötä sikana? Mitä se siitä saa? Ei sitä Juliakaan kiinnosta silleen. Onkohan nimi enne, onko sekin Trinityn apostoli, veljeskunnan veli huilu? Tekeekö senkin mieli sveitsin suklaata? Sama kysymys nousee Marlowista Konradin Lordi Jimissä. 

ellauri014.html on line 515: Samanlainen sanaharkka ja nokkapokka oli Rusakolla Humen kanssa briteissä sittemmin (1766), ja d'Holbachin mukaan muiden kanssa monta kertaa aiemmin. Se oli tunnetusti kelju tyyppi ja riidanhaastaja. Ilmiriidan aikana Hume sanoi että Rousseau on "ferocious, villainous and treacherous". Rosseau sanoi että Hume on "noir et coquin". Valistusaatteita. 

ellauri014.html on line 521: Alaviitteessä R. väittää että Platon on rakastavaisten filosofi, muut ei voi sitä sietää. Hmh. Miten niin sehän oli homo? Aika sietämätön selittäjä Plato on, ja huumoriton myös. Ei se sietänyt runouttakaan. Mut niin on Rusakkokin, naurattaa enintään tahatta, kuten lajitoverinsa Kani. Ehkä rakkaus on vähän niinkuin uskonto, liian vakava asia naurettavaksi, niille jotka on jo uskossa. Idealisti ei voi sietää realistia, eikä toisinpäin. 

ellauri014.html on line 527: Aika ikävästi kohtelee nyt Julle Pröötä, Heloise Abelardin hattu päässä. Mä en anna enää sulle, mut älä hemmetissä silti petä mua, pidä itses miehenä mutta munattomana, vaan hyveen lippu liehukoon sun tangossa. Ja hölmö Pröö lupaakin ripustaa pippelinsä kuivumaan. Mulkut tuulessa ne heiluu. Samaan aikaan toisaalla Volmar pian rassaa pikku Juuliaa. No ehkä Pröö voi Lontoossa britin kanssa alkaa suunnitella junaa. (Ne ei vielä tähän aikaan käyneet höyryllä.)

ellauri014.html on line 529:       Noin kolmannes on Juliesta puurrettu. Alkaa tosissaan rassata noi ooht ja aaht, vitun maneerit joilla Janne-Jaakko razastaa. Onkohan sillä yhtään omaa ajatusta tai henkilökohtaista kokemusta koko kirjassa? Ei se ainakaan tähän asti ole niitä kertonut. Ihan pelkillä klisheillä mennään. Ei tää oo muuta kuin jonkun alppimaan tuppukylän pojan tuhnuista filosofiaa. Sellaista jota syntyy jos pesee säännöllisesti talon seinätkin ulkoota vesiletkulla. Sa mère etoit un hamstre et son père puoit aux baies de sureau.

ellauri014.html on line 531:     Pariisiin tultua Pröö (eli Ted) alkaa kirjottaa muistiin Jullen opetuxia, ostaa oikeen ison vihkon, niitä onkin kosolti. Niistä tulee kokonainen postilla, käsityöopas, josta voi opiskella kuivan hyveen vetoa. Kuha ei jää kirjan väliin fläkkejä niin ettei sivut aukea. (Onkohan tää kirja se?)

ellauri014.html on line 534:     Ei kyl Julie on niin täti, et sen pitää olla Janne-Jaakon Mamanin reinkarnaatio. Sieltä kai on peräisin nää opettavaiset sormenheristyxet. Täällä puhuu kunnon juustomaalainen villi kuttu, ei siedä pariisilaista leikinlaskua (esprit), naama peruslukemilla saarnaa hyvettä. Katolista tai kalvinistista, mitä väliä. Ei Rusakkokaan välitä. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä. Suuret tunteet ei siedä vitsejä. Tää Jullen kirje oli kai olevinaan JJn mielestä hulvattoman hauska, sillä Ted kertoo seuraavassa viestissä nauraneensa huutonaurua. Haha. Vallatonta ja vakavaa kuin Ilmo Launis. Aargh. Huumorin totaalinen puute on Rusoolle yhteistä Pauli Kanin kaa.

ellauri014.html on line 544:   Ted haukuskelee pariisilaisten naisten ulkonäköä, varmaan ollakseen mustasukkaiselle Juulialle mieliksi. Paheksuu poskipunaa ja aatelisten decolteeta, johon se on pudottaa näkimensä. Vaunuaateli erottautuu etuhalkiolla rikkaasta porvaristosta, joka ei tohdi käyskellä niin avorinnoin rotinkaisten keskellä. Rupusakki pitää näin tahtomattaan yllä porvarisnaisten siveyttä. Se on periaatteessa hieno juttu kotiopen mielestä. Ja sit Pariisin naiset puhuu liian kovaa ja käskevästi eikä ole nöyriä. Se taas on huono juttu Tedin mielestä. Varsinkin rumien olis syytä olla hiljempaa. Ansaitsis litsarit. Perusvirhe Tedin mielestä on se et Pariisissa naiset ja miehet seurustelee yhdessä. Paremmin on Sveitsissä, missä naiset saa kuuristella keskenään.

ellauri014.html on line 548: Se kyl on kiva et rikkaat naiset pistää tuntemilleen köyhille pientä vippiä, sillä aikaa kun niiden miehet nylkee tuntemattomia nahkoineen ja karvoineen kuin sudet. Mut minkäs teet, eihän pieni rikas vähemmistö voi millään tuntea suuren maan kaikkia köyhiä. Se on voi, mut onhan charity silti kilttiä ja otollista herroille. Tulee hyvä mieli ihan pikkurahalla. Sanalla sanoen, pariisittaret on Tedille päältä liian hienoja mut sisältä liian samanlaisia kuin miehet. Niillä on kuin nurja puoli päällepäin. Pitäis olla karheampi päältä mutta silee sisältä, niinkuin Juulia. Tuppeen ne pitäisi nylkeä.

ellauri014.html on line 551:     Julle lähettää Pröölle muistoxi thumbnail kokoisen näpäyksen itestään, onko edestä vai takaa ei kerrota. Teddy haukkuu lisää ransumaata ja varsinkin ransunaisia aivan sikana. Se on meillä mamulandereilla aina tapana, jotain huonommuutta kai me sillä puretaan:

ellauri014.html on line 552: Katso nyt näitä surkeita kyrvänimijöitä. Piña coladaa ja tekomokkapukuja, voi perkele. Meidän sivistyxemme luisuu vääjäämättä kohti tuhoa, jos mies saa pesää noissa vetimissä. Saisivat rasvata jouluhalkonsa ja työntää sen takapuoleensa. (Jäätävää satoa)

ellauri014.html on line 554:   Ranskalaista oopperaa se haukuskelee vielä erixeen seikkaperäisesti matami d'Urpolle lähettämässään kirjeessä.

ellauri014.html on line 560: Mut nythän paska mätkähti taas tuulettimeen oikein voimalla. Pröö kyynelehtii (tai jotain) kirjepaperin aivan märäxi, nyt tuli tehdyxi mitä ei ois saanu tehdä, eikä mitenkään saa tekemättömäksi, se on käynyt epähuomiossa vieraissa. Helvetian kaverit (joojoo nehän ne) hommas sen bordelliin. Se joi muka vahingossa valkkua kuin vettä, ja heräs vanhan hutsun punkasta housut nilkassa. Haahaa, muka vahinko. Tais vaan pussit vuotaa ylitse. Kuivat Julkun kuvan kaa ei oo ihan riittävää. Nyt se ulvoo ja selittelee vuolaasti.

ellauri014.html on line 562:     Julkku vastaa ylpeästi, ei sattunut. En yhtään suuttunut, tuli vaan paha mieli sun izes puolesta. Haukkuu Pröön kuitenkin aivan lyttyyn, solvaa pelimiehexi. Itte asiassa Pröö oli ollut paskiainen jo pitkän aikaa. Peli seis, takaisin ruutuun yksi. Justiinan kaulin heilahtaa. Et saa enää leikkiä mun ikäisten kaa, hae fiksumpaa seuraa muista keski-ikäisistä kaaleista. (No ne huorathan kai oli vaihdevuosissa?)

ellauri014.html on line 564:     Julle kuvittelee et Pröö jäi bordelliin, jotta kaverit ei nauraisi. Höpsis. Elementary, my dear Watson, sitä panetti. Pikku huijari. No, Juulia ei päästä sitä vähällä, sivukaupalla jatkuu vielä haukkuja, kuin Iines Ankalla sen nokka väpättää.

ellauri014.html on line 566:     Julle ei osta (lausumatonta) vastaväitettä et marssilaiset tarvii tyhjennystä enemmän kuin venuslaiset täyttöä. Jos mä kestän ilman, sunkin pitää kestää. Ja ainahan on nyrkkikyllikki. Ja mitä sä hengaat siellä meidän aatelisten kaa? Oot rotinkainen, etsi muita samanlaisia! Seuraa pientä yhteiskuntakritiikkiä omaisuuden kasautumisesta suurkaupungeissa (muttei täällä maalla, meillä on vain pikkuisia läjiä), mikä ei johda mihinkään.

ellauri014.html on line 578: Pröö vastaa kiukkusesti Clairelle, sen miälest kaikki mammat joutaa vittuun, kun meil on niin ihanaa. Mut se tottelee. Mitä välii vaikka koira ärisee, kuha  häntä pysyy jalkovälissä. (Siis omassa. Siis sen omassa.) Claire leppyy, on mielissään. d'Urpo on haukotuttava, ehkä Claire onkin kiinnostumut kotiopesta (spoileri).

ellauri014.html on line 583:     Leppynyt rouva Dorka lähettelee Pröölle lohdutuxia. Ei se ollukkaan pelkästään sun vika että anoppi delppasi, sehän oli ennestään jo kipee. Sitäpaizi Jullen isä oli ilkimys, petti sitä nuorena ja potki vanhana. Pitkä potkupalloura on ollut tällä Kaitsu Pahlmanilla. Banaanipotku naisten nivusiin on sen bravuuri. 

ellauri014.html on line 585: Nyt alkaa selvitä, että parooni voitti Julle-karsinnat kuusnolla. Pröö suunnittelee tässä pisteessä taas harakiriä. Ralph koittaa estää sen, pojat lähettelee toisilleen lyhkäsiä lemmenviestejä. Vaara ohi taas, Ted lohduttautuu Ralphin sylissä. 

ellauri014.html on line 589: Julle on taas pahasti pipinä, sai pelkästä pettymyksestä isorokon.  On näkevinään unta et Pröö tulee taas sen kättä nuolemaan. Mut ei vittu, ei se ollukkaan unta, vaan Jullen kaverit muilutti taas Pröön sen muka-kuolinvuoteelle.  Paskat se mitään kuoli. Sama touhu, siis tää mitääntekemätön kirjeenvaihto alkaa uudestaan, tai jatkuu. 

ellauri014.html on line 591: Pröö vinkuu äänettömästi vuoteen vierellä kuin koira jota on kielletty ulvomasta, nuolee vuodeverhoa ja peittoa, kaipaa rapsutusta mahan alta. Käden (?) nuolaisusta tarttui isorokko siihenkin. Ei tullut kummallekaan pahoja rupia. Se ei olis romanttista.

ellauri014.html on line 593: Rokon mukana meni Jullen panohalut. Sai rokotuxen. Rouva Dorka ilmoittaa: Juulia on nyt rouva Wolmari. Sulla ei oo enää panopuuta, on enintään kaveri. Rouva Wolmari jatkaa samaa virttä: rakastan sua Pröö mutten anna sulle, vaan nain isän osoittamaa  puolisoa. Mut sydän jää sulle Pröö, revi siitä läppää. Kassit voit jättää eteiseen kuin Tero ja Esa, tai Abelard, ne on nyt joutavat. Jos lähtee ilman tarzanhuutoa.

ellauri014.html on line 599:     Julle selittelee eka niiden styylauksen alkumetrejä. Se muka ihastu Prööhön eka näkemältä, ja teeskenteli vaan vaikeeta saalista. (Rusakko viittaa Richardsoniin tässä alaviitteessä. Richardson oli nauranut bylsinnälle lähes eka treffeillä. Rakkautta ensi silmäyxellä silmään indeed. Olikohan R tavannut Richardsonin, ennen vuotta 1761 siis, kun Richardson vielä eli ja Julle oli vasta tekeillä. Siltähän se nyysi idean tähän kirjeromaaniin.)

ellauri014.html on line 601: Julle mieluummin tappais Pröön kuin antais siitä muille. Tän pitäis olla sen mielestä  lieventävä asianhaara P. Pietun pakeilla, eli sillä voisi lunastaa joitain muita virheitä. (Mit vit?)

ellauri014.html on line 602:     Jullen pointti on et se on oikeesti viaton koska se antoi vaan säälistä, se oli laupeutta. (No olihan se kyllä ihanaa, hyvä teko näin kiittää  tekijäänsä...)

ellauri014.html on line 607: Wolmarin äijä on kuuskymppinen, menetti fyrkat ja maat just jossain ryssissä, nyt ei kehtoo Jullen iskä sannoo sille et häät on peruttu. Se vois ymmärtää sen pahasti.

ellauri014.html on line 613: Julle vähän haaveilee jo syrjäloikasta, muttei uskalla ihan ehottaa sitä kuiteskaan. Sen sijaan se kertoo häistä. 

ellauri014.html on line 614: Ja häiden jälkeisestä religiöösistä pikaherätyxestä, jolla se sai vakuutetuxi itelleen, et on ihan ookoo antaa nyt Wolmarin vuorostaan tulla pukille, onhan ne nyt naimisissa.

ellauri014.html on line 615: Pyllistyy rähmälleen kädet ristissä, jalat harallaan.

ellauri014.html on line 619: Ton mä vedin ihan läpällä edes lukematta läpi Rusoon argumentteja, vaan äijän tuntien, ja täys kybä, tismalleen noin se argumentoi sivukaupalla muka pikku Julkun suulla (sulkakynällä):

ellauri014.html on line 622:   Chaque fois que deux époux s’unissent par un nœud solennel, il intervient un engagement tacite de tout le genre humain de respecter ce lien sacré, d’honorer en eux l’union conjugale ; et c’est, ce me semble, une raison très forte contre les mariages clandestins, qui, n’offrant nul signe de cette union, exposent des cœurs innocents à brûler d’une flamme adultère. Le public est en quelque sorte garant d’une convention passée en sa présence, et l’on peut dire que l’honneur d’une femme pudique est sous la protection spéciale de tous les gens de bien. Ainsi, quiconque ose la corrompre pèche, premièrement parce qu’il la fait pécher, et qu’on partage toujours les crimes qu’on fait commettre ; il pèche encore directement lui-même, parce qu’il viole la foi publique et sacrée du mariage, sans lequel rien ne peut subsister dans l’ordre légitime des choses humaines.

ellauri014.html on line 624: Quand même ils ne reconnaîtraient pas la présence de la Divinité, comment osent-ils soutenir qu’ils ne font de mal à personne ? Comment prouvent-ils qu’il est indifférent à un père d’avoir des héritiers qui ne soient pas de son sang ; d’être chargé peut-être de plus d’enfants qu’il n’en aurait eu, et forcé de partager ses biens aux gages de son déshonneur sans sentir pour eux des entrailles de père ?

ellauri014.html on line 627: Paksuinta on et just niin kuin ei pitänyt JJ toimi ize, siitti 4-5 au-lasta leipäsuden kaa ja dumppas ne samantien nunnille tai kunnalle, niitä ei jälkeenpäin ees voitu löytää. Hyvä puhumaan, paha pappi mulkero. Tästä heimoveli Voltaire sille vittuili. Mut sehän oli ihan eri asia, tässä on nyt puhe hyveellisten naisten moraalista, ei musta, tää on filosofiaa. Setämiespisteet kilahti tappiin, pajatso tyhjeni. Törkee 2-naamainen Casanova kehtaa vielä sanoa:

ellauri014.html on line 631: Huoh-huoh-huoh ja hohhoijakkaa. Paha pappi puhuu, likaiset jauhot likaisessa pussissa. Tätä paskaa jatkuis vielä 4 tuotantokautta. Nyt jo voi sanoa et tää takas-luontoon-äijä on toooosi syvältä. Tää on pahempaa kuin paapa, valistuxen ajan saippuaa. Tää on loputona veivausta tyyliin kauniit ja rohkeat. Ei, vielä huomattavasti tylsempi, ja huonompi, yhtä kiinnostavat henkilöt, yhtä aidot sentimentit, sama luonteen jalous. Yxinkertaisesti nippu kyrpiä. Ikäviä ihmisiä. Tai siis ihminen, Rusoo eri naamareiden alla. En tajuu, kenen mielestä tää on voinut olla hienoa.

ellauri014.html on line 637:   
Johan (tai ehkä Jonas) Robeck

ellauri014.html on line 643:     Han begav sig därför 1734 till Rinteln, där han levde nästan alldeles avskild från människor, blott meddelande sig med en professor Funck. 

ellauri014.html on line 645: Genom Funck fördelade han också sina få ägodelar samt anhöll, att denne måtte låta trycka något av de nio arbeten Robeck författat och till honom överlämnat.

ellauri014.html on line 647: Sommaren 1735 reste han till Bremen, varifrån han till Funck översände återstoden av sina tillhörigheter, samt for därpå en dag ensam ut i en båt på Weser. 

ellauri014.html on line 649: Några dagar därefter återfann man hans lik tre mil från staden vid en by, där det begravdes. 

ellauri014.html on line 651:     Det arbete, i vilket han försvarat självmordet, utgav Funck, efter författarens uttryckliga vilja och med vederläggande anmärkningar, 1736, under titel Exercitatio philosophica de morte voluntaria philosophorum et bonorum virorum.

ellauri014.html on line 653:     Kaise halus sitten pysyä hyvän miehen kirjoissa, vaikka hukuttautui. Robeckin sinänsä järkeenkäypä pointti oli, et jos elämä on lahja eikä joku vitun laina, kai sillä saa tehdä mitä haluaa. Antaa poiskin jos ei tykkää siitä. Lahjahevosen saa laittaa vaikka meetwuastixi. Kasakstanissa hepat on  pääasiassa proteiinilähde nykyään.

ellauri014.html on line 655: Mut jahven tuntien se on just sellainen kanankakan kantaja, et sen lahjoja ei niin vaan roskiin heitetä. Niinkuin sen yhden tyttökirjan hapan rikas täti, joka käydessään vieraisilla heti ekax tarkasti, onko sen lahjoittama ruma pysti vielä salissa kunniapaikalla. Keltaisen talon lapset lopulta löi sen mäsäksi. Sen pystin, ei tätiä, joka kuoltuaan osoittautui kiltixi. Nimittäin jätti rahansa keltaisen talon lapsille. 

ellauri014.html on line 666: Mihis tässä sijoittuu izemurha? Pröö väittää että raamattu ei ota kantaa, izensä nirhaamisen kielto on kirkkoiskäraadin lisäys. Stoalaisia se ei vaivannut.

ellauri014.html on line 670: Tää idea et izari on syntiä, ja izaristit pelkureita tai rikollisia, on ikivanha. Se on moraalia omimmillaan. Muut tahtoo, siis sun täytyy. Sen verranhan siinä on perää, että itsensänitistäjä pelkää elämää tai ei kestä sitä, mut usein sillä on siihen hyvä syy, ainaski parempi kuin  jälkiviisailla vierestä vekuttajilla. 

ellauri014.html on line 672: Rikollisargumentti on tuttu Platonin Faidonista: jengi on niinku  jonkun päsmärin omaisuutta (oikeesti tai vaan kuvaannollisesti), orjan omistaja kärmistyy jos orja sabotoi sen omaisuutta. Aika nilkkimäinen ajatus. Ainoo kunnon peruste jättää väliin seppuku on et sä lopultakin haluut elää enemmän kuin kuolla.

ellauri014.html on line 676: Ei siihen tarvii moraalia et  joku läheinen on iloisempi siitä et sä pysyt elossa kuin jos sä olet kylmänä. Syytä olla iloinen jos löytyy sellainen. Jos sä olet ikivanha ja kipee eikä kukaan oikeesti välitä niin an mennä vaan. Teet tilaa nuoremmille. Mut kysy ensin. Jos sulla on joku jolta kysyä.

ellauri014.html on line 678: Yksinkertainen moraali toimii yksinkertaisille tolloille. Vetokoirat ei tarvi tarveharkintaa, niille riittää yxinkertainen puskii ja paikka, juujuu ja eiei. Piru piilee moraalilain pienessä präntissä. Siis sofistikointi seis, tee just niinkuin mä just sanoin, ei niinkuin mä teen. Jos kaikki seisoskelis kadunkulmissa, kukaan ei pääsis kulkemaan.

ellauri014.html on line 685:     Cato nuorempi, kuten ilmeni kai jostain näytelmästä jonka kerran lukaisin, (se oli varmaan Addisonin samanniminen vuohenmäkätys, tai size oli Shakea), teki aika kädettömän seppukun,  kun ei antanut sen ylpeys myöten antautua Caesarille kun Tony hävisi. Tunaroi miekan kanssa niin että sukulaiset hankki lääkärin jo sitä paikkaamaan, mut sit se päättäväisesti repi omat suolet ulos haavasta. Se tepsi. Suht tyylitöntä, mut tehokasta. Ei tarttenu kuunnella Juliuksen naurua. Must toi oli tosi typerää.

ellauri014.html on line 687:   Jenkkirebellit oli siitä into piukeena. Must Benedict Arnold oli fixumpi kuin Nathan Hale. Sääli et Patrick Henry ei toteuttanut sen vaihtoehto beetä eli exitusta. Brexitus olis hyvä ratkaisu Boris Johnsonillekin.

ellauri014.html on line 696: Pröön etuveitikka ei voi tälläiseen osuuskauppaan tyytyä. Ei sille riitä sydän, se tahtoo  riemurasian. Eikä se voi kenkään kanssa jakaa saalista,  kaikki tai ei mitään, vaikka sitten tappaa Julkun sapelilla mieluummin kuin paloittelee sen. Paitti ei sentään hirviä. Ei ole ihan Porvoon neekeri. Ihan niin paljon ei sentään tykkää Jullesta. Sensijaan ehdottaa vielä tunnin jäähyväisvarvia, toisellekkin jalalle. Tai siis kolmannelle.

ellauri014.html on line 698: Pröön kelloseppäkalvinistipää ei siedä ajatusta vartioida Jullen kakkospesää, vaikka se oli tohon aikaan arkipäivää aatelisten piirissä. Se meinaa sen sijaan lähtee britteihin gentlemanni Tedin gentlemannina, ja käydä vuosittain Jullen pihassa vaan nuolemassa sen kengänpohjia. 

ellauri014.html on line 700: Julle maxaa takaisin kehumalla Wollea. Wolle on lähes viisikymppinen mut käyttämättömänä hyvin säilynyt, pohjoismaisen oloinen kiltti pikku kylmiö, varmaan harppisaku, hiljaisempi versio Kimmo Koskenniemestä, yhtä besserwisseri. Yhtä armoitettu humoristi myös. Julle ei ehkä ole juuri onnen kukkuloilla, mut ainakin on niillä pätäkkää, talouspuoli kunnossa. Samaa ei voi sanoa kotiopesta. Julle detaljoi tarkasti tätä aineellista onnea. Wolmarilla riittää muonaa rrunsaasti omille joukoille, plus muru rikkaan pöydältä kerjäläisille. Tää on tärkeää, sillä JJ on veteraani kuokkija, ammattiparasiitti, usein nähty  ilmainen ruokavieras paremmissa perheissä.  Alaviitteessä se valittaa piheistä isännistä, jotka tarjoo murua vasta iltapäivällä, nähtyään ettei sveizari muuten lähde kulumallakaan. Rusakko muuten nakersi viimeisen porkkanansa sellaisilla ilmaiskesteillä. Sai slaagin kesken ylensyöntiä. 

ellauri014.html on line 702:     Julia on nyt tullut siihen tuloxeen, ettei onnelliseen liittoon tartteta pahemmin lempeä, hyvät tavat ja hyvät rahat kyllä riittävät. Avioliitto ei ole kahden kauppa, vaan yhteiskuntasopimus geeni- ja meemiperinnön viemisexi edelleen. Tässä kohtaa Julkku siteeraa la Rochefoucauldia, joka kyllä (sanoo jopa Rusakko alaviitteessä) on surullinen paska.

ellauri014.html on line 704:     Julle ja Wolmar yhteen soppii, kaxi puolikasta on yhtä kuin yx kokonainen sielu. Woku ymmärryxenä ja Riku-oops-Juku tahtona. Juku on nähtävästi aika vittuuntunut Pröölle, kert se sanoo et vaik se sais nyt valita, se ei haluiskaan naida Pröötä, vaan nimenomaan Wokua. Eikä Pröön kanzi jäädä jonoon odottamaan: jos Woku kuolee ensixi, Julle uhkaa jäädä leskexi.

ellauri014.html on line 710: Intialainen vanha viidakon sananlasku elefanteista ja kilpikonnista, josta Russell väänsi lystikästä kaskua, esiintyy jo Julkussa, jakeessa 3:20. Alzheimerin hyydyttämän Pratchettin kiekkomaailma lähti siitä liikenteeseen.

ellauri014.html on line 714:   Ted nojautuu nyt Ralphiin, tai toisin päin, jompsin kumpsin humpat jatkuu Lontoossa, junailun  merkeissä. Nyt kun Julkku ei enää ole kuulolla, Pröö haaveilee harakirista uskolliselle Ralphille. Mainizee tässä yhteydessä seitsemäntoistasataaluvun Wertherin, nimittäin Johan Robeckin (se oli kyllä vanhempi kuin Werther, mutta aiheutti vähän samanlaisen izemurhatrendin.)

ellauri014.html on line 718: Siirreltyään Tedin mustia shakkinappuloita sinne sun tänne, JJ alkaa vastahyökkäyxen Ralphin valkoisilla. Enstexkin, elämällähän on moraalinen tarkoitus, ei se ole pelkkää syömistä, juomista ja nukkumista. (Naimista ei nyt sovi mainita, kun siitä just on pula.)

ellauri014.html on line 721: Ralphin miälest eutanasia on ok, jos on pipi kipä, mut ei masixena tehty izari, koska se voi parantua. Ryhdistäydy Ted, ota izeäsi niskasta, kääri hihat, lakkaa paapomasta izeäsi. Kylä lähtee!

ellauri014.html on line 725: Tää on ihan avainkysymys. Yx meitä järjettömämpien luontokappaleitten parhaita puolia on se, et ne ajattelee aika vähän izeään. Monet ei edes tunnista izeänsä peilistä. Ohje ei siis kuulu: kazo izeäsi peiliin, vaan just päinvastoin, paa jo nyt se peili pois, kazo muita.  Calle ei kazonut izeään kulkiessaan peilin ohi. Se on kyllä liioittelua, saa kai sitä sentään vilkasta et onx mun tukka hyvin,  ettei tarvi Callen tiuskasta: kampaa tukkasi!

ellauri014.html on line 735:   Hilpeän harakiriharangin rangaistuxena Ralph tuomizee Ted ressun huvimatkalle maailman ynsäri, kai että saadaan jäbä kolmex vuodex pois stalkkaamasta Jullea. Huom Ted ilmeisesti elelee aatelisen kustannuxella, sen sylikoirana, pikku lemmikkinä, ilopoikana. Tästä oli Russulla omakohtaista kokemusta.

ellauri014.html on line 737:   Ted lähtee merille, koleerisena, koska Julle on taas pieniin päin, kai Wollelle. Ilmeisesti sekin sentään pystyy pukille, vaik on ikivanha, käy viidettäkymmentä. 

ellauri014.html on line 738:   Tähän päättyy tuotantokausi kolme. Tuli pieni tauko äherryxeen kun vanhasta niteestä ratkes selkä rasituxesta, piti liimata.

ellauri014.html on line 745:   Julia on varmaan bi, se puhuu Clairelle epäilyttävän lämpimästi. Claire on leski, sen pönttö mies on jättänyt tän sarjan, liukastui kai saippuaan. Näin "vanhana" Juku ei tykkää enää kenestäkään muusta kuin Clairesta, paitti tietty rakkaimmasta, eli itestään. Lapsiin ja Wokuun se on enemmän kun puolix kylästynyt. Tylsää kun 4-5 vuotiaat pojat ei tajuu piispa Julinin saarnoja. 

ellauri014.html on line 747: Vuoteessa Juku näytti sellaista 'makaa liikkumatta ja tee se Sveitsiin puolesta' ilmettä ja käyttäytyi kuin Woku olisi jonkinlainen seksihullu, kun se halus naida sitä vielä sen jälkeen kun Jukulla oli raamatullisen kiintiön mukaiset penskat. (Jäätävää satoa)

ellauri014.html on line 751: Jullukka ruinaa Clairee muuttamaan sen kanssa kimppaan, kuuntelemaan päivittäin sen vuodatuxia. Mitä vastaa tää ikuinen sivuvaunu, Julkun ja Pröön prätkän kolmas pyörä, kolhiintunut anopinsurma? Vois kuvitella et se on vähän kade tälle Milli-Mollille, jolla on varakkaampi mies, 2 poikaa, ja ihailija. Ja isompi talo. Sillä itellään on vaan orpotyttö, pitempi naama ja rumemmat vaatteet kuin Hande tontulla.

ellauri014.html on line 753: No onhan se, mutta silti mairittelee Milli-Mollia, eihän tää muuten ois ollu naistenromskuna niin suosittu. Claire on jo naittamassa tyttöään pikku Markulle. Claire on vielä selkeemmin lepsu kuin Julle, sanookin ettei siitä ollut miehen kanssa olemaan, eikä se suin surminkaan tahdo toista. Julkun sylkkyyn lipsumaan se kaipaa. Ihan vapaaehtoisesti se ryömii Julkun jalan alle, aloittaa nuolennan kengänpohjasta. Siellä mahtaakin jo olla ahdasta, Claire, Ted, Ralph ja Wolle kyynärpäilee toisiaan kieli pitkällä.       

ellauri014.html on line 755:   Alaviitteessä JJ oudosti vittuilee vielä Clairelle, omalle kexinnölleen, et se on moukkamainen sveizitär, joka tahkoo vizejä ihan vaan saadaxensa läpyjä. R. ei ole mikään keveen tyylin ystävä. Syvällä se ui syntilastissa. Cunnon Calvinisti happamessa ranskankermakastikkeessa. Ehkä se Clairen kautta kuittailee joillekin tutuille, niille jotka nauroi sille eikä antaneet.  

ellauri014.html on line 757:   Ted palaa meriltä toivottavasti miehistyneenä tai ainakin ahavoituneena. Rusakko joka ei kai ize ole käynyt Englantia pitemmällä, kertoo kauheita silminnäkijän kertomuxia maan ääristä, kuvaa kolonialismin hirmutöitä, mut päästää joukkoon izekin rasistista textiä. Eritoten sättii kiinalaisia. Varmaan ovelasti petkuttaneet Rusoota porsliinikaupassa, myöneet kenties potan ming-vaasina. Orjakauppiaat on pahoja, britit hyviä. Höh, samaa porukkaa, olihan briteilläkin kaikkialla orjia, ja jenkeillä. Sit vasta lopettivat kun eivät enää tarvinneet, teollisuustyöläiset tuli halvemmaxi. Britti ei pelkää muuta kuin nälkää ja ikävystymistä. Semmoinen oli varmaan Rusoo izekin, ainakin se luuli niin, oli aina aatelisten ruokapöydässä ensimmäisenä. Vaikka pelkäsi se myös Mamania. 

ellauri014.html on line 759: Wolmar on nyt perillä Tedin käynnistä Jullen kaikkein pyhimmässä. Se ei ole olevinaan moxiskaan, sehän on fiktiivinen henkilö. Pröö (nyt taas tällä nimellä) kuzutaan Wolmarien luo vieraisille. Se jännittää ihan hirveesti, mut hyvinhän se menee, kaikki on tosi joviaaleja. Se saa huoneen ihan Mme Wolmarin seinänaapurina. Julle on vähän pulskempi muttei juuri rumempi, eikä isorokkokaan näy niin et sen huomais, paitsi ihan läheltä.

ellauri014.html on line 763:   Julle huomaa Pröössäkin joitain parannuxia: se ei ole ihan niin nöyrä väpelö kuin ennen, vähän vähemmän besserwisseri, puhuu kuin merimies (kiroilee siis), pärstä rokonarpinen ja musta kuin murjaanilla. Jonkinlainen sylikoira se on rouville vieläkin, ne sitä dresseeraa ja trimmailee, heittää keppiä ja se noutaa ne. Aatelisrouvien maatiaisrotuinen rakkikoira, lemmikkieläin kuten Rousseau ite aikanaan. Claire nauraa sen maalaistavoille.

ellauri014.html on line 765:   Ted raportoi paratiisin meiningistä Ralphille ihan sivukaupalla. Tää ei ole mikään kirje, tää on tilanhoito-opas. Nyt eletään kuin sveiziläinen Robinsonin perhe kaikki yhessä kädestä suuhun, omin käsin onneen, kaikki on siistiä ja käytännöllistä, ei liika hienoa. Kukot kiekuu, kanat kaakattaa. Wolmarilla on tuottavuudesta ihan väärä käsitys, se luulee että maa tuottaa sitä enemmän mitä on väkeä ja suita syömässä. Ikävä ylläri on sillä edessä.

ellauri014.html on line 768: Kunnon vanhan ajan patrbrlbrluunatouhua. Sellaistakohan se oli ennen kun vackra Oscar kävi kartanoissa pehtoorina. Vähän aran näköisenä Osku istui ryhmäkuvassa vaaleissa kaupunkilaisvaatteissa olkihattu päässä yrmeiden körttipukuisten päiväläisten keskellä, varmaan miettien: vieläköhän pääsis karkuun jos lähtis heti juoxemaan.

ellauri014.html on line 772: Herrasväillä on noin puoli tiuta väkeä sisäpalveluxessa, kaikki hirmu auliita ja hövelejä. Eivät maleksi förmaakissa kahta kättä heittäen tai seiso tumput suorina juoruumassa keskenään, luppoaikanakin auttaa puutarhassa tai kuskaa lantaa takapihalla. Hymyhuulina. Tää on vahvaa fiktiota, tositeeveetä.

ellauri014.html on line 773: Apulaisten palkkaus ja koulutus on taitolaji. Kaupunkilaiset lakeijat ei käy, ne on vaativia ja röyhkeitä. Pitää ottaa maalta yxinkertaista ja nöyrää porukkaa, mieluummin lapsina kun ne on halpoja ja vielä väännettävissä halutulle luokille.

ellauri014.html on line 775:     On les prend dans quelque famille nombreuse et surchargée d'enfants dont les pères et mères viennent les offrir eux-mèmes. On les choisit jeunes, bien faits, de bonne santé, et d'une physionomie agréable. M. de Wolmar les interroge, les examine, pus les présente a sa femme. 

ellauri014.html on line 779:   Voi ei nyt seuraa jotain vielä paxumpaa. Sama Julkku, joka äsken vielä halus Pröötä pylly märkänä,  on nyt apuväen seksiapartheidin ylin kannattaja.  Hyvin hoidetussa talossa on pidettävä sukupuolet erillään, ettei ei-toivottuja ilmiöitä pääse siellä sikiämään, rotinkaisten se livahda luvatta rupusakin sinne, ja apulaisen sikiöitä ala ilmetä. Herrojen bastardeista puhumattakaan, kuten me. 

ellauri014.html on line 781:   Se ei onnistu läheskään yhtä hyvin väkipakolla, mahaan potkimalla jälkeenpäin niinkuin paroni. Parempi tulee kun kasvattaa nää isot lapset alun alkain eri tavalla. Kun naiset ajattelee et ne on anuxesta ja miehet  perseestä, ja miehet päinvastoin, niin ei ne turhaan pyri toistensa tontille, pysyy kumpikin sukupuoli omissa hommissaan.

ellauri014.html on line 783:   Aalto-yliopiston insinöörit  ja taideväki pysyy erillään, koska ne on luonnostaan ihan erilaisia. Miehet tykkää matikasta ja mezästää, naiset ei; naiset mielixeen siivoaa, kokkaa ja hoitaa lapsia, miehet ei. Näin se kuuluu mennä, näin se on aina ollut ja tulee herran tähden olemaan, taivaankin isä haluaa sen näin. Naisenkelit imuroivat sielläkin pyhäin miesten hoivakotia.

ellauri014.html on line 789: Miehet on reiluja ulkoilmaihmisiä, niille maistuu väkevät, naiset taas on sip sip söp söp, ne syö maitoa ja sokeria sisällä. Pröö pääsee Jullen mukaan naisseuraan  ainoana miehenä maistelemaan juustoja, ja eiköhän se ala vihjailemaan punastelevalle  juulialle heti chaleen ajoista. Tämmöistä tää on.

ellauri014.html on line 791: Russel sanoi että Rusoo oli protonazi, ja niin se onkin, ihan arbeit macht frei luokan rippileirimeininkiä on talonpito Jullen ja Wollen huushollissa.

ellauri014.html on line 795: Rusakon mukaan jos lakeijat on sovussa, ne petkuttavat  isäntäänsä yhdessä; jos ne on luotettavia isännälle, ne kilpailee.  Voihan se ollakkin vähän niin. Kolmen pelaajan peli on  epätasapainoinen. Ei tää ole mikään win win peli liioin, kun kyykytetään toisia.

ellauri014.html on line 797: Voi kysyä miten niin isäntää tässä petkutetaan, apinaa muka koijataan. Alaiset ottaa isännästä irti sen verran kun niillä on siihen habaa, ja kääntäen. 

ellauri014.html on line 799: Yhtä hyvin ja paremmin voi sanoa et hajoita ja hallize on kusetusta. 

ellauri014.html on line 800: Sillä sellaista näet harrastaa Juku sekä Woku nimittäin, ihan harppisakutyylin ilmiantomeisinkiä. Lakeijan on vasikoitava heti toisista, ja jos jää kiinni siitä ettei raportoinut poikkeavuuxista vaikka näki, se on pää poikki heti ammumattomalta vasikalta. Stasin menetelmiä.

ellauri014.html on line 803: Kaikkein onnellisin otus maailmassa on kohtuuvauras porvarillinen pater familias. Se hallizee perhettään kuin hyvä jumala, kaikki rakastaa sitä ja pelkää samalla, sillä on siis oikeata auktoriteettia.

ellauri014.html on line 812:   Nyt ollaan puolin ja toisin tosi kunnollisia. Wolmarit esittelee laajalti englantilaistyylistä puutarhaansa, eli Russu esittelee tässä pahvikuviensa suulla luontoideoita lukijoille. Viherrakentaminen on Rusoon/Julkun hobby. Eikä se ole ollenkaan pois kotitöistä, sanoo Wolle ylpeänä, Julle tekee sitä vaan ja ainoastaan vapaa-ajalla.   Ei vaitiskaan, kyllä Wolle jelppii vähän ehtiessään. Aika hoitamaton pöheikkö se onkin. Mut se on just koko idea, muistuttavat kuokkijat. Rauhismaiseen tunnelmaan tässä pyritään, ei itänaapureiden barokkipuistolookiin.

ellauri014.html on line 814:   Välillä puhutaan vähän linnuista ja mehiläisistä, ettei nuoremmat lukijat kuivu kokonaan. Pröö kadehtii Wolmarien perhe-elämää, mutta Wolmar tamppaa sitä selkään: sähän olet meille nyt kuin kiltti setä meidän lapsille. Tästä Pröö aivan liikuttuu ja lämpenee nyt Wolmarille. Onhan Woku sentään isä Jukun lapsille. :( Vaikka prkl munhan piti olla se!!!) No ei väliä, kuha joku on. Jukulauta, tää on moraalia! Darwinia ihan vasten lättyä!

ellauri014.html on line 816: Tämän tunnelmapalan jälkeen jatketaan kierrosta pusikossa ja haukutaan Versaillesta, Lontoon puistoja ja hollanninsipuleita. No ei niihin kyllä olis varaakaan. Lammikossa on pikkukaloja, joita Wolle syöttää taskunöyhdällä. Kalat on Fanon tuonut sinne salaa keittiöstä. Onhan niillä siellä ahdasta, mutta ahdasmielistä ois apulaista loukata vaan jonkun ahvenan mukavuuden takia. Jokin arvojärjestys on sentään oltava elollisten kesken. Herrasväki ensin, sitten alakerran väki, muut luojanluomat hännänhuippuna. Näitä järjestyksiä paljastui myös MIT:n Moral machinessa, missä koira kai löi tärkeydessä vanhuksen ja kissan, ja kissa vanhan naisen. 

ellauri014.html on line 820:   Tää pöheikkö tuo mieleen Miltonin paratiisin, jossa Aatu ja Eeppa iloisena haravoivat puistokäytäviä ja haarusteli lehtimajassa. Tuskin sattumaa, veikkaan ma (sivuja on jäljellä runsas kolmannes), mitä vetoa et Pröö vielä kiemurtaa sinne käärmeenä se yks pää pystyssä. Ja joo, nysse jo pyytää onnellisilta paratiisin avainta. Saa Juulialta, siis avaimen, mut ois mieluummin ottanut Wollen avaimen, sit ois jäänyt Woku ulos, Julkku ja käärme mulkku päässy sisälle.

ellauri014.html on line 825: Julle jatkaa vaihteex narratiivia, kun siirrytään taas sukupuoliasiaan. Seuravana päivänä Wolle pitkävihaisena vie vanhat heilat samaan mezikköön, josta koko hölmöily lähti liikenteeseen, virnistellen observoi niiden ilmeitä: toinen punastelee, toinen kalpenee. Nyze kertoo (siis Kimmo, istuksien niiden välissä, varmuuden vuoxi) eze olikin observoinu niiden bylsintää jo ennen naimakauppoja. Se on todella Kimmo Koskenniemi luokan havainnoiva viilipytty, joka lievästi ihastui Julleen ja halus siitä omaishoitajan, vaikka vähän käytetynkin.

ellauri014.html on line 828:   Hmm mihinkähäs tässä ollaan menossa, jonkinlainen mènage a troisko on suunnitelmissa? Yx halaa eestä toinen takaako?

ellauri014.html on line 832: Mutta kiirehdin nyt asioiden edelle. Kazotaan ensin tämä tilanne, sanon kuin Anssi Kukkonen jääkiekko-ottelussa. Wolle panee heilat pussaamaan vanhalla rikospaikalla, ja voi, kuten saattoi arvata, se ei tunnu Juuliasta enää miltään, vaan ylähuuli kastuu. Pyhä paikka on nyt pilattu, sanoo Woku pahanilkisenä.

ellauri014.html on line 834:   Kimmo-doppelgänger Wollen taivaanisämäinen vittuilu vaan pahenee, koettelee vaan ei hylkää herra. Se lähtee käymään paronien linnaan viikoksi, jättää heilat omiin hoteisiina, uhittele niitä, ettehän nyt te hyvixet toki ala sillä aikaa nussimaan! vähän kyllä uhkaileekin lähtiessään. Haukkaakohan ne paratiisiomenaa, ja potkiikohan jehova ne sitten pihalle? Toistaakohan raamatun historia izeään, jää lukijamme jännäämään.

ellauri014.html on line 836:   Ihan kuin pyhän kirjan avausjaxossa, aatami on narsisti, eeva manipuloi sitä, ja jehova on psykopaatti. Tää stoori ei ole triangelidraama, tää on synkkä triadi.

ellauri014.html on line 838:   Julkku on nyt hädissään, se kysyy Clairelta mitä mun pitää TEHÄ? Claire sanoo an mennä vaan, mut käyttää perusteluihin monta sivua. Taas JJ panee naisten suuhun perse ja anus apartheidia, kuin viron persuhallitus hiljan olasten varhaiskasvatuxeen.

ellauri014.html on line 840:   Wolle selvittelee juontaan Clairelle. Se suunnittelee Prööstä niiden lasten kotiopettajaa. Alkaakohan ahnas filosofi kohta jahdata lapsiparkojakin? Se jää nähtäväxi. Suunnitelman esteenä on Ralph, siis lordi Bumston, joka ei ehkä tahdo luopua Tedistä, aisaparistaan, rakkaasta aisastaan.

ellauri014.html on line 842:   Wolmari on huomannut että heiloilla vanha suola janottaa aivan sikana, mut se uskoo et ne jaxaa silti pidättää. Ompa kiva observoida niitä! Osallistuva havainnointi voittaa kengityxen 6-0, eikä hengästytä yhtä paljon. Wolle tuumii että Pröö rakastaa vaan sakkolihan muistoa, ei huoli pulskistuneesta perheenäidistä. Unohtaakohan se, että muistiin ei voi panna, eikä hampaankoloon. 

ellauri014.html on line 844:   Alaviitteessä Rusoo nälvii naisia jotka unelmoi pysyvästä lemmestä: älä unta nää. Jos pysyisitte aina nuorina ja mehukkaina, olis jotain kanttia sellaisesta edes haaveilla. Mutta ei. Eikä siltikään, kaipaahan mies sentään jotain vaihtelua, haluu mendelöidä vaihtoehtoisilla reijillä, lisäten siten osaltaan luonnon diversiteettiä.

ellauri014.html on line 849:   Teddy kertoo Ralphille seikkaperäisemmin miten Wollen kokeen kävi. Tässä neljännen tuotantokauden vikassa episodissa, Wokun poissaollessa, heilakset lähtee veneretkelle melkein kahestaan, mukana on vaan neljä soutajaa ja palvelijat sekä paljon eväitä. Pröö suuntaa kokan keskelle järveä ja esittelee rantoja, kehuu Sveitsiä ja haukkuu ranskalaisia.

ellauri014.html on line 850:   Mutta voi! nousee vihuri ihankuin Jeesuxelle Genesaretin järvellä, meinataan hukkua, usko menee, mutta Julle pyyhkielee miesten ozia ja tarjoo viinistä tehtyä vesimehua (etteivät mene juovukkeeseen), ja ihme tapahtuu, jaxetaan soutaa rannalle. Siellä syödään eväät. Kaloja ei ole yhtä paljon kuin Jeesuxella, koska Julle oli käskenyt armahtaa saaliskalat, arvaa että soutajia vähän vitutti. Mut Julle osoittaa taas suuruutensa, syö vaan ihan pikkuriikkisen (vaikka se tykkää tosi tosi paljon taimenesta), jotta lakeijoillekin riittää murunen. 

ellauri014.html on line 852:   Lounaan jälkeen Pröö lähtee vartavasten kävelylle kahestaan Jullen kanssa paikkaan, missä sillä oli tapana stalkata Juliaa kaukoputkella huusimatkalla, raapustaa rantakallioon tuhat kertaa "Julia", tai "Julia + Pröö", lukea sen kirjeitä ja vetää käteen. Se näyttää jäljet Julialle, joka voi pahoin (ei ihme). Lähdetään takaisin rantaan, vizi ei tärpännyt tämäkään kikka. Nyt on Pröö niin pahoillaan, että meinaa hypätä järveen, mut tyytyy menemään vaan kokkaan itkemään. Kun päästää kotiin nähdään, että Juliakin on vetistellyt veneen perässä. Olkoon tää laitimmainen kerta tätä, termentää Julle. Oliskin.

ellauri014.html on line 860: Viides tuotantokausi. Ted on nyt kolmekymmentä, serkukset vanhanpiian iässä, mutta onnex rouvia. Ralph on matkalla Namulandiaan. Ralph moittii Tediä pehmyexi, sen pitäis olla kovana kuin porkkana, ja yhtä tarkkana. Se kirjoittaa Tedille: nyt on korkea aika sun miehistyä ja mennä izeesi (ei Julkkuun eikä edes muhun),  kert et Julkun mekon alle pääse millään ilveellä. Peukaloliisan ohje: "seuraa sydäntäs vaan!" toimii ainoastaan jos sydän ei ole ihan bäng bäng typerä. Kuten sulla, on pakko sanoa.

ellauri014.html on line 863:  Abauzitiin peilailee izeään Vätys V. Vätys. On jaloa olla keskinkertainen kun ainesta olis parempaan. Newtonin kustannustoimittajana korjaili sen virheitä. Jätti tuskin jälkipolviin jälkiä, koska sen perilliset piti sitä kerettiläisenä ja pani polttaen sen prujut.  Thatz about it, sen enempää ei siitä tiedetä. Tää Julkun alaviite teki siitä pienen julkun. 

ellauri014.html on line 867: Vekkulisti Ted ylistää Jullen arkea ja toisesta suupielestä surkuttelee sitä. Samat jutut jotka tekee tästä äiti Teresasta onnenmyyrän, sais kenet tahansa muun menettämään hermonsa. Suloinen rauhan tyyssija oisi nukkavieru rauhis.  Tyyni elämä ois kuolettavan tylsää. Seesteinen perhearki pelkkää kotiorjan raatamista kiljuvien lasten parissa. Maalaisympäristössä on yhtä jännää kuin Sysmän liikekeskustassa marraskuussa. Viisas aviosiippa ois sietämätön besserwisseri ja kylmiö. Normaali ihminen joutuis suunniltaan ja lähtis litomaan. Mut Julia ei olekaan täysin normaali. Muumeja on sillä kyllä laaksossa, muttei täysi määrä, ja matot ullakolla aika rytyssä. 

ellauri014.html on line 869: Wolmarit, pikkuaateliset, elävät kuin sveitsiläiset porvarit tai ihan maalaiset. Woku jemmaa vuoden tulot vakuutuxena ettei tarvi ottaa pikavippejä, se tuo kotiin pekonin ja Riku - korjaan Juku - tekee päätöxet sen käytöstä.

ellauri014.html on line 874: Vaatimaton on myös Julkero. Se tekee kaiken mitä Woku käskee, joka  ei tohdi kyllä paljon käskeä, ettei Juku hurjistu. Julkku tykkää mukavasta elosta, ja Mrs Buckettin tapaan elegantista tyylistä, lyxiä se harrastaa vaan isän iloxi. Hyvin jousitetut vaunut on järkiostos, muttei niiden lakerointi rivoilla kuvilla. Pelkkä vaakuna saa riittää, niinkuin isillä ja yleensäkin laatuväellä.

ellauri014.html on line 876: Porvarimoraalin 2 onnen avainta: älä riko lakia, äläkä kärsi epämukavuutta, riittävät Julkerosta  pitkälle, niin Rusakostakin. Lisäxi tulee sitten charity: onnen murusia laupiaasti köyhille kuin huvipuiston tipusille. Se maxaa izensä hyvänä mielenä.

ellauri014.html on line 878: Onnex onnex se on sveiziläinen. Sveizissä ja Norjassa on naisilla paras olla, kertoo tutkimus. Ehkä ei ihan tasa-arvoista, mutta rikkain elämä. Näistä maista ei puutu massia eikä maahanmuuttajat ole röyhkeitä.

ellauri014.html on line 879: Sveitsin köyhät on rikkaampia kuin jonkun köyhän maan varakkaat, niitä ei onnex tarvi autella isolla rahalla, riittää kun taputtelee vähän päähän. Kaikkialla on sievää ja siistiä, köyhänkin väen chaleet pesty hyvin sisältä ja ulkoa. Kaikkien käkikellot kukkuu tahdissa.

ellauri014.html on line 887: Itse asiassa se on pahempi kuin nazi, se on keskiaikainen feodaalirouva. Säätykiertokaan ei ole tarpeen, ei ole fiksua lykkiä koulutielle köyhiä, olkoonkin fiksuja. Valistus ei ole rotinkaista varten. Maalaistolloista 99% eksyy kaupungissa, ja palaa takas maalle varastelemaan ja kerjäämään. Lopuista (paitsi ehkä yhdestä ilmiömäisen kunnollisesta promillesta, jolla silläkin oisi takuulla lepposampaa kuokan varressa) tulee äkkirikkaita kelmejä, jotka keulii vanhaa aatelia lakatuilla vaunuillaan. Eto laskelma, linnanrouvaan exceli. 

ellauri014.html on line 889:   Köyhäin lapsista on valtaosa ääliöitä, ei mitään salattuja lahjakkuuksia. Joku saa rummun ja haluu kenraalixi, toinen käy raksalla ja aikoo arkkitehdiksi, kympin mamutyttö haluu lääkäriksi, vaikka realistisempaa sen värisenä olis tähdätä vaan lähihoitajaksi. Meidänkin Kusti-puutarhuri tykkäs piirtää, lähetin sen taideakatemiaan harjoittelijaksi, mut eihän siitä mitään tullut, Kusti tuli takas lapiohommiin maitojunalla. Mikä oli todistettava. Eihän prinssikään joka osaa hyvin ohjastaa ala kuskiksi, eikä paroni joka tekee hyvää raguuta rupee kokiksi. Veri vetää aateliset aateliksi ja rotinkaiset rupusakiksi, lahjoilla ei ole siinä mitään jakoa. Näin Juulia.

ellauri014.html on line 891:   Lahjoista on vaan harmia, se jatkaa. Jos maalaisista kaikki valopäät otettaisiin kouluun oppimaan, kuka enää jäisi maalle kuokkimaan mun peltoja? Nää simppelit tomppelit on hyviä sellaisina kuin ovat, ei ne tartte mitään lahjoja, riittää kun ovat kilttejä ja ahkeria. Tää on melkein liian paksua jopa Pröölle, joka on ite noussut rotinkaisten riveistä. Alkaa tuntua että Juulia heijastelee tässä Rousseun Mamanin ajatuxia.

ellauri014.html on line 893:   Toinen pikku erimielisyys koskee romaanikerjäläisiä. Pröö ei heittäis lanttia katukerjureiden pahvikuppiin (Mooooi! Iso numero!), se on rahaa pois kotimaisten työttömien toimeentulotuesta. Wollella on ammattikerjurien tippaamiseen perustelu, joka on Jullen mielestä ihan mahtava: kerjuu on ammatti siinä missä komeljanttarin, molemmat pyrkii viihdyttämään rikkaita saadakseen massia. Jos köyhä onnistuu surkealla tarinalla hetkeksi hauskuttamaan antajaa, kyllähän sekin on palkkansa ansainnut yhtä lailla kuin joku näyttelijä. Turhanpäiväsempiähän vielä on teatterit ja muut paheelliset viihdepläjäyxet.

ellauri014.html on line 895:   Joku puolikas puupenni ja korppu ei paljon maxa, ja on kivempi tapa sanoa ei kuin jumalauta ala vetää. Vaikka ne ei siitä paljon kostu, tulee itelle omasta kiltteydestä hyvä mieli. Mulla on hyvä konsti erottaa vuohet lampaista: jos joku valittaa työttömyyttä, mä sanon tossa on mun mettää, lähe risusavottaan ja tuu sit hakemaan se ropo. Useimmat antaa tässä vaiheessa jo perixi, ja säästyy sekin penni. 

ellauri014.html on line 897:   Tällä tavalla tää enkelimäinen sielu onnistuu torppaamaan omanvoitonpyyntiset avunpyytäjät. Tää ja muukin samanlainen vähäosaisille vittuilu on sille ihan miellyttävä harraste. Muulloin se pitää mieluiten kimppakivaa lasten kaa, kuin kyyhky joka pehmittää poikasille suklaan kivipiirassa.

ellauri014.html on line 899:   Juulian ruumis on yhtä pehmoinen kuin sen pää. Sen elimet on suorastaan delikatessenia. (Tänhän Pröö tietää sormi- ja kitalakituntumalla.) Se ei kieltäydy melkein mistään nautinnosta, mutta nauttii niistä tosi nirsosti. Se sanoo ei kakskyt kertaa ja suostuu sitten. (Olikohan Pröö seonnut laskuissa? Ei ehkä sormet riittäny, jos oli jokunen jo liossa.)

ellauri014.html on line 903: Julle on tuhdin ruuan ystävä, se on silminnähden pyylevöitynyt. Arkipäivinä on rrunsaasti hyvää arkimättöä, juhlaruokana on oman tontin riistaa, joku saksalainen piirakka, oman puutarhan papuja ja ite tehty juusto. Kyllä pierettää, rasva-arvot heiluu korkealla. Palvelu on maalaismaista mutta nopeeta, ei tarvi nälistellä hienon kattokruunun alla niinkuin joissain paikoissa, R kiittelee. Yläkerrassa on pieni ruokasali parhaille kamuille, joiden joukkoon Ralph ja nyttemmin Tedkin lukeutuu. Siellä Teddy vapautuu taas ryyppimään ja  raappimaan, saa päästää ilmaa rauhassa, kun muita lakeijoja eio hollilla.

ellauri014.html on line 905:   Julkku pynttäytyy erityisesti kun Wolmari on paikalla, muulloin näyttää enempi tavalliselta kotirouvalta. Se vähän kismittää entistä riiaajaa. Ennenvanhaan sillä oli vaan farkkuja ja teepaitoja eikä edes meikkiä, silti kotiope kävi aivan kuumana. Wollen poissa ollessa Julkku näyttäytyy nyt Pröölle papiljoteissa ja violetissa kotitakissa. 

ellauri014.html on line 911:   Muodista täällä välitetään viis, Julkku pukee päälleen ite tehtyä ja vanhanmallista jos uus on kalliimpaa. Kerran kymmenessä vuodessa se on muodissa kuin pysähtynyt käkikello. Enimmän aikaa se käyttää työtakkeja, ne on kestävää kangasta ja kauluxet on tanakat. 

ellauri014.html on line 915:   Vieraita ei paljon näy, eikä ihme; ne on tervetulleita muttei toivottuja. Hahaa, siis jälkimmäisiä. Kuka tonne suin surminkaan haluis mennäkään, missä velvollisuudet on ainoana ilona: työvelvollisuus, aviovelvollisuus. Huoomioo! lähetyssaarnaja-asentoo! lähetyssaarnaajalepoo! Tupiin pstuh!

ellauri014.html on line 917:   Jullen kaverit: maalaistollot, upseerit evp, emerituskauppiaat, lasten kavereiden vanhemmat. Wollen kamuina on vielä joitain höynähtäneitä gentlemannifarmareita, sen entisiä humputteluveikkoja. Mökkinaapureina on hauskoja originelleja tai nöyriä ihailijoita. Kiltistippä Julle kestizee maalaisäijiä, nyrkkiin haukotellen kuuntelee niiden puisevia juttuja. Tähän käsittelyyn huolitaan vain vanhoja rupuja, ettei muiden rotinkaisten ala käydä kateeksi. Julle antaa vielä lasten ojentaa äijälle (niin, ne on aina äijiä, perheenpäitä) jonkun pieleen menneen käsityön emännälle kotiin vietäväxi. Kotona vanhus kertaa koko jännän vierailun ja koko perhe yhteen ääneen siunaa herrasväkeä. Vertaa La Republica 200 vuotta myöhemmin.

ellauri014.html on line 921:   Juttuhan on niin, ettei Rusakkoa kiinnosta pätkän vertaa kukaan näistä ihmisistä, ei Julle, Claire, Teddy, Volmari kuin Rafukaan, se haluu vaan saarnata. Nää on on vaan pompittimia tai vaatepuita, joihin se ripustaa mölsää filosofiaansa roikkumaan. Se on just sellainen précheuse kuin miks se sanoo Juuliaa. Jos sitä pitäis luonnehtia yhdellä sanalla se olis TEKOPYHÄ. Aikansa Päivi Räsänen. 

ellauri014.html on line 923: Se on sentään hyvä että Julle on melkein lakannut lueskelemasta, ei se ehdi, kun on niin paljon puuhaa perheen kaa ja siivottavaa. Se valvoo tunnin kauemmin kuin Wolmari, et se ehtii vähän jotain saarnakokoelmaa lukea, ettei sisälukutaito pääse unohtumaan. Ja onhan sillä nää iänikuiset kirjeet.

ellauri014.html on line 942: Onhan se haitallista jos lapset saa koko ajan olla suuna päänä aikuisseurassa. Niistä tulee nenäkkäitä, röyhkeitä ja ärsyttäviä. Onhan näitä nähty aika läheltä. Röyhkeyttä ei tarvi kakaroille vartavasten opettaa, sen ne oppii kyllä muutenkin, jos taipumusta on. 

ellauri014.html on line 946:   Mulle siitä jäi semmonen vamma, että mulle on aina ihan sama voitanko vai häviän. Oikeesti haluun niin kovasti voittaa, etten kestä hävitä. Parempi on kun en lähde peliin mukaan ollenkaan. Sillä vaan ei pötki hirmu pitkälle. 

ellauri014.html on line 948:   Julle ei näytä lapsilleen flashcardeja, ei järkkää eskaria, muskaria eikä lätkämatseja. Saavat juoksennella omissa leikeissänsä kartanolla. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

ellauri014.html on line 949:   Mut hullua on et Julkku ei voi lukea pojalle Fontainen satuja, kun niissä korppi osaa puhua: sehän on valetta!? Sen sijaan se lukee pikku tarinoita vanhasta testamentista, nehän on totta, kuten vaikka Bileamin aasi. Julle alkaa satuilla itekkin, onhan sillä kokemusta ekoilta tuotantokausilta. Poika innostuu äidin tarinoista niin että oppii niistä lukemaan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

ellauri014.html on line 953:   Julkero ei moiti eikä rankaise poikiansa, ne saa jauhaa (ja jauhaakin) vaikka mitä paskaa äidin kuullen. Se skrivaa kaiken muistiin, ja toisen kerran pesee suita sappisaippualla. Hmm, aika artifisiellia. Mut Jullen poikain kasvatus päättyy esikouluikään, miesten koulutus on miesten duunia. Ihan niinkuin setä Fanélon on sanonut. 

ellauri014.html on line 959: Kreikan ja rooman uskoiset erottaa filioque lauseke, eli onx pyhä henki vaan faijan erite, vai onko pojalla myös lusikkansa siinä sopassa. Ortodoxit on vanhalla kannalla, pyhis on ruikittu vaan isän kupeista, siitähän se poika synnittä sit sikisi. Ei siihen poikaa pidä sekottaa. Tää filioque on kyl pelkkä punainen silakka, monet paavitkin on olleet siitä jälkikäteen vähän häpeissään.

ellauri014.html on line 963: Summa summarum: pelkkää paskanjauhantaa. Kyl tää on ihan puhdasta valtapolitiikkaa, pihakoirien reviirirähinää tonttiaidan lävitte.

ellauri014.html on line 966:   Julle ois kärkäs uskomaan mitä schweizin papit käskevät, mut ei aina oikeen luota izeensä. Tuntuu joteskin kuivalta sieltä, ei ole olo tarpeex hartaan heltynyt ja mystinen. Ei oo pumppu kisakunnossa eikä pönttö tarvittavan tyhjä.

ellauri014.html on line 968:   Mut kyl on kurjaa promeneeratessa kartanolla käsi Wokun kainalossa, kun kaikki olis muuten hienosti, ihan sydän märkänee hämärästä kiitollisuuden velasta, tekis mieli pälähtää veisaamaan siitä edes jollekulle muulle glooriaa, ja toinen siinä kuivasti vaan laskeskelee rahantuloa. Julkku pelkää oikeesti ison maalivahdin ulostuloa, et jostain pilven raosta jahven korkee maila Wollen päähän kohta kumahtaa. Kun niin käy, se ei tahdo olla paikalla. 

ellauri014.html on line 974: Julie ja Pröö hyökkää ateistin kimppuun kuin femmalaisten rukousvartio. Pröö koittaa perustella miten jumala voi luoda isomman kiven kuin se jaxaa kantaa. Julia pyllistelee työhuoneen lattialla kädet kyynärpäitä myöten ristissä roiskuttaen kyyneleitä,  vaan mikään ei tehoa. Nyt on kuzuttava vahvistuksia, loordi kehiin Flanderin sotakentältä. Onhan hienompaa pelastaa yxi sukulaissielu kadotuxelta kuin tappaa kokonainen komppania ranskalaisia.

ellauri014.html on line 976: Julle pehmittää paronin vanhan vihamiehen, Roope ja Kulta-Into Pii tekee lopultakin sovinnon. Nälkävuoden pituinen tieasia saadaan kondikseen. Paroni palaa kotiin Bernistä seuraavalla postilaivalla.

ellauri014.html on line 978: Loordia odotellaan paratiisiin Flanderista. Claire ilmoittautuu palveluxeen kotipiiaxi Wolmareille ruokapalkalla, mistä se tietysti on ihan into piukeena. Ystävysten kohtaaminen on puskafarssi, naiset kiljuu ja pyörtyy halki poikki ja pinoon silkasta onnesta. Kyllä piisaa sentimenttiä, Woku, kylmiö Wokukin liikuttuu, köhii hämillään.

ellauri014.html on line 979: Rakkaista ystävistä on Wolmareille paitsi iloa rahallista hyötyä: Clairesta tulee hotelliemäntä, Prööstä kotiope samoilla eduilla.

ellauri014.html on line 983: Tässä vaiheessa sarjaa aletaan pohjustaa jimbajambaa Pröön ja Clairen välille. Myöhemmin selitellään, et Claire onkin aina ollut huomaamattaan rakastunut Prööhön. Niistä saataisiin hyvä kakkosketju romaaniin, romanttinen b-miehitys lakeijaleevelille Molièren parhaita farssiperinteitä seuraten. Ikivanha meemi joka trendaa aina. Säädyt ei tosin pysy ihan preussilaisessa ojennuxessa, mut sentään Clairen vapaaherraiskä on köyhempi kuin Jullen paroni.

ellauri014.html on line 985:   Sit seuraa haukotuttava viihteellinen idyllipläjäys patriarkkafarmin viininkorjuusta. Kaikki on niin rustiikkia niin rustiikkia. Rotinkaisten maalaista meininkiä ihastellaan. 

ellauri014.html on line 986: Kazotaan maalaismaisemaa ja ymmärretään selvästi, kuinka onnellista porukkaa me ollaankaan, kun täällä saadaan päivät pitkät raahustaa. F.E. Sillanpää jää maalaisliittolaisuudessa toisexi, Santeri Alkiosta puhumattakaan. Takasin luontoon, tikanpoika Pröö huoahtaa, kun se turhaan haaveilee patriarkan paikasta. 

ellauri014.html on line 990: Viininkorjuussa herrasväki veljeilee palkollisten kanssa, eikä naura niille, koittaa pidättää. Palkkaroikka on armoille niin kiitollisia, että muistaa paikkansa, niiailee, pokkaa, raapaisee jalkaa, nostaa hölmöä golfinpelaajan hattua kuin hukkapätkä pehtoori spanjuunoiden saippuassa. Jullen pojille ne on  suorastaan setä Tuomoja. Alaviitteessä Rusakko ylistää keskiluokkaisuutta siitä, että keskiluokassa on kivintä verrata itteänsä naapuriin.

ellauri014.html on line 994:   Pröö yrittää huijata hampputalkoissa, jää kiinni ja saa haukut naisilta. Ne vahtii myös sen dokaamista, ottaa viinimukin kädestä. Julkku keittelee sen kanssa väärennettyjä liköörejä, se auttaa liimaamaan pulloihin feikkietikettejä.

ellauri014.html on line 1000: No ne pääsee päivämatkan päähän Julkusta kun Pröö saa taas jonkin kohtauxen, näkee pahoja unia ja ryömii loordin sänkyyn ihan vauhkona. Julle muka makas jossain huivin alla kuolleena.  Loordi kääntää luupäät kohti kotia. Pröö hiipiessään pensaikossa kuulee Jullen dumppaavan sitä ilmaiseksi Clairelle ja vips, se on lopullisesti parantunut koko tyypistä. Tie on nyt selvä b-joukkueen muodostukselle.

ellauri014.html on line 1002: Lukaisin tähän väliin kirjan liitteestä ne loordin Rooman seikkailut. Melkomoisen törkymöykky viftaaja,  Sibeliuxen sanaa lainataxeni. Sillä oli enste joku markiisitar, elävän leski, jota se lakkas siveyssipulina naimasta kun kuuli et sillä oli mies komennuxella jossain Wienissä. Tapailivat ahkerasti siltikin. JJ tähdentää et niillä aina synkkas hyvin, vaikkei ne loordin  tyhmän ahdasmielisyyden vuoxi enää bylsineet. Markiisitar luonnollisesti ei perustanut sellasesta protestanttipelleilystä. Kiltti kun oli, hankki loordille pumpattavan barbaran,  pikku Lolitan, johon se voisi kevennellä itseään.

ellauri014.html on line 1004: Yx ilta markiisitar strippas tän Lauran kaa saadaxeen loordin  innostumaan asiaan, mut loordi innostukin vaan pikku Laurasta. Pieleen meni perhana, ja pahasti.

ellauri014.html on line 1005: Seuraavana iltana loordi läxi Lauran luo. Sen piti olla vaan hoitokerta ammattilaisen käsissä. Tää oli ihan käypää moraalia, eihän se ole huorin tekoa jos mirri ei ole rouvassäätyä. Tää on moosexen pelisääntöihin kirjattuna selvästi. 

ellauri014.html on line 1007:   Mut yllättäen, pikku Laura ei antanutkaan sille, se näät teki pikaparannuxen, koska se oli pikapihkaantunut ihanaan ja hyveelliseen loordisetämieheen. Loordi koitti väkisinkin, Laura itki ja kynsi vastaan. Tästä loordi oli jo vähän ihmeissään ja  imarreltu, ja alkokin nyt käydä Lauran luona useemmin. Se pani Lauran luostariin, jossa kävi usein pikku visiiteillä. Sama vanha tuttu madonnahuorameemi kuin Dideroon leffakässärissä, se taisi trendata sen ajan #metoo jengillä.

ellauri014.html on line 1009:   Markiisitar poltti hihansa, kun loordi ronttas sille Lauran hylkäämiä lahjoja, "pikku Lauralle"  luki vielä käärepaperissa. Ne lahjat lensi ikkunasta pokat mukana. Siitä lähin markiisitar hauto kostoa.  Sen upseerimies tuli Roomaan pistelemään loordiin reikiä palvelusmiekalla. Loordi voitti, upseeri kuoli mielipahaan myöhemmin. Mut vähän jo rypistynyt markiisitar ei enää kelpaa Ralphille, se saa pakit, loordi käy mieluummin sileän pikku Lauran luona konventissa.

ellauri014.html on line 1015: Julle kauppaa Pröötä Clairelle kuin mustalainen autoa. Vähän käytetty, ei paljon ajettu, ollut vaan yhellä omistajalla, huoltokirjat tallella, hyvät kumit, annan talvirenkaat kaupanpäälliseksi. Eihän se mikään mersu oo, tai range rooveri, mut ihan pätevä kauppakassi kuiteskin, ei ruostetta ja siisti sisältä. Äskettäin kazastettu, läpitte meni heittämällä. Tutunkauppaa lähes ilmatteeksi, jokos tehdään luovari? Julie voi toimia puheloisena jos Clairea nolottaa. Tähän parituxeen päättyy tuotantokausi viisi. Lukuunottamatta täysin turhanpäiväistä Henrietten muka-liikuttavaa lässytystä, jossa mainitaan se mystiseksi jäävä mali. Puuh ja lääh.

ellauri014.html on line 1019: Hurraa loppu häämöttää, valo pilkottaa Gotthardin tunnelista. Tää on viimeinen tuotantokausi ennen sarjan hyllytystä. Hakekaa naposteltavaa ja olutta, käykää kusella, mutta pysykää kanavalla.

ellauri014.html on line 1021: Vähän lupaillaan jo Jullen hautajaisia, jengi näkee siitä enneunia. R. kerto jossain toisaalla et eräs tyranni katkas pään varuix hemmolta joka unexi sen puukottamisesta. Älä unta nää. Nääkin lie sellasia toiveunia, päästäispä jo tosta saarnaajasta, loppuis iänikuinen vekutus. Et onkin otsaa hymistellä entisellä sakkolihalla.

ellauri014.html on line 1023: Clairella on puoli vuotta kolmeenkymppiin, siihen ikään saakka salaatin saa sekottaa sormilla. Six se alkaa pehmitä ajatuxelle tulla Jullen  haaskalle. Voishan se olla haaskaakin, että öisin olis muuta tekemistä kuin odotella aamua. Ei menis puolta elämästä harakoille. Mut ei se sentään lähde ihan noin vaan mukaan Clairen sen ja Tedin varalle kaavailemaan pompitukseen, sevverran sillä on sentään selkärankaa jäljellä. Paizi ei, loppupeleissä se kaikitenkin jättää kohtalonsa päättämisen keisarinnan huolexi, jos noita naisten välisiä kiekuroita jaksan oikein tulkita. 

ellauri014.html on line 1025: Loordi raportoi Roomasta, millanen tekopyhä paskiainen Pröö oli Lolitalle sen selän takana. Salaa oli termentänyt tyttöparalle, ettei sillä ollut mitään asiaa mimmoisiin hienon päärin kaa. Hyi häpeä, ettäs kehtaatkin, heitä kirves kaivoon, ota lutkan lusikka  kauniiseen käteen vaan ja anna panna halvalla.

ellauri014.html on line 1029: Markiisitar on niin pahoillaan loordin naimapuuhista että sairastuu raivosta ja kuolee sopivasti. Se oli sen loppu, ajattelee Loordi pakana. Hard rock hallelujah.

ellauri014.html on line 1031: Alaviitteessä R. muistuttaa hartaita lukijoita että ehei, nythän pahan naisen vaivat vasta alkoivat. Varokaa tytöt ettette syyllisty samaan! Loordin kankkua tää ei juuri hangannut, päinvastoin, jäihän sille Lollo, sen sileätä kankkua  hangatessa ei tule ihottumaa.

ellauri014.html on line 1035: Le surlendemain de notre arrivée, je le vis entrer dans ma chambre avec une contenance ferme et grave, et tenant une lettre à la main. Je m’écriai : « La marquise est morte ! ─ Plût à Dieu ! reprit-il froidement, il vaut mieux n’être plus que d’exister pour mal faire. Mais ce n’est pas d’elle que je viens vous parler ; écoutez-moi. » J’attendis en silence.

ellauri014.html on line 1037: « Milord, me dit-il, en me donnant le saint nom d’ami, vous m’apprîtes à le porter. J’ai rempli la fonction dont vous m’avez chargé ; et vous voyant prêt à vous oublier, j’ai dû vous rappeler à vous-même. Vous n’avez pu rompre une chaîne que par une autre. Toutes deux étaient indignes de vous. S’il n’eût été question que d’un mariage inégal, je vous aurais dit : Songez que vous êtes pair d’Angleterre, et renoncez aux honneurs du monde, ou respectez l’opinion. Mais un mariage abject !… vous !… Choisissez mieux votre épouse. Ce n’est pas assez qu’elle soit vertueuse, elle doit être sans tache… La femme d’Edouard Bomston n’est pas facile à 

ellauri014.html on line 1045: Lolita menee luostariin (how convenient to have convents to bury bad girls alive in, miettii Ralph). Hän teki velvollisuutensa säädyille, kuolemattomalle mammonalle ja sen meemeille, loordin on nyt tehtävä omansa. 

ellauri014.html on line 1049: Alors, s’approchant avec transport, il me dit en me serrant contre sa poitrine : « Ami, je lis, dans le sort commun que le ciel nous envoie, la loi commune qu’il nous prescrit. Le règne de l’amour est passé, que celui de l’amitié commence ; mon cœur n’entend plus que sa voix sacrée, il ne connaît plus d’autre chaîne que celle qui me lie à toi. Choisis le séjour que tu veux habiter : Clarens, Oxford, Londres, Paris ou Rome ; tout me convient, pourvu que nous y vivions ensemble. Va, viens où tu voudras, cherche un asile en quelque lieu que ce puisse être, je te suivrai partout : j’en fais le serment solennel à la face du Dieu vivant, je ne te quitte plus qu’à la mort. »

ellauri014.html on line 1053:   Wolmari on hirmu mielissään asioiden saamasta käänteestä, ja kuzuu poikakaveruxet jatkamaan poikarakkauttansa paratiisissa. Ted on osoittautunut luotettavaxi hyveen ritarixi. Kylmä Wolmari pitää Lolitan nitistystä tästä parhaimpana todistuxena. Jos Aku oisi pettänyt kotijoukot tässä asiassa, Wolle-setä oisi antanut sille potkut margariinitehtaasta siinä samassa, ajanut sen pihalle kepin kanssa (Äyk!) palkatta ja ilman työtodistusta. Mut ei, Wolmari on innoissaan: Nuorimies on varma nakki, aina meidän aatelisten puolella. Niin on Rusookin. Aatelisten ja papiston fänijoukoissa, niin rotinkainen tai mikä vitun kellosepän sälli onkin. 

ellauri014.html on line 1060:   EURO: Top les hands! Esto esse uno holduppo! Give moi todo el deniero! 


ellauri014.html on line 1061:   Eura presto open el boxefort unde eine bigge sac aan Euro give. Euro le open hastemente. 


ellauri014.html on line 1068:   EURO: Tempos esse mucho hards por swizzeros banquieros! Nos habe van judaicos goden dentes bijna nicht plus! Und el reciclagio van dirty denieros no paya plus zo gut als in der past! 


ellauri014.html on line 1083:   Sirkka Sivuvaunu eli Claire sukuloitsee Genevessä. Geneveläiset on pedantteja ja rahanahneita. Talousliberaaleja kauppamiehiä ja pankkiireja kuin Roope Ankka. Reilun pelin kapitalisteja, paras voittakoon, nopeat syövät hitaat eivät, ahnain saa pääpotin kasinon pöydältä. Oman onnen seppoja. Aku ja veljenpojat läpyttää Roope-sedälle ja läimii sitä selkään. Kuulkaas enot! Hypin teidän silmille! 

ellauri014.html on line 1085: Miehet on ihan ookoo, mut naiset on aika sip sip, söp söp. Claire karkottaa geneveläiset Celadonit pilapuheilla. Julle pitää yrkäilijät kullinvarren päässä yleensä vaan näyttämällä viatonta naamaa. (Katoin Wikipediasta: Celadon oli Astrean kosiskelija d'Urffin 1600-luvun pastoraalista. Tai sitse on vihreätä porsliinia Kiinasta.)

ellauri014.html on line 1087: Kotiopen fuksiaisissa  tytöt saivat viitossilliä kuutossilliä ja muuta villiruokaa. Bailut meni joskus överiksi, mutta ignoroikaamme nyt se. (No ei, vitsi vitsi, tän lauseen mä sepitin ihan ize, siinä on 2019 perussanakirjaan lisätyt uudissanat, paizi sillit. Ihan muuten vaan. Ois varmaan mennyt ihan täydestä ilman tätä alaviitettä.) 

ellauri014.html on line 1091: Vastenmielisellä tyylillä se tarjoo Clairen lohtupalkintona  entiselle heilalleen: sen kanssa voit nyt tehdä kaikki mistä haaveilit kun meillä synkkasi. Onhan se melkein sama kuin naisit vanhaa Julkku ystävää, kun bylsit Julkun vanhaa ystävää.

ellauri014.html on line 1096:   Sanon vaan, et paras oisi filosoofinkin ottaa nöyrän leipä kätöseen niinkuin käski pyhä Paavo, ja rukoilla polvirukouxia kuten mä, et pakkopulla puolisoxi alkaa ajan kanssa maistua. Rukoilu on ihanaa, rukouxen jälkeinen hartaus on vähän kuin Prööllä lettu elo panon jälkeen, tai kuin Hugon autuus morfiinipiikillä:  kuin olis ohuessa yläpilvessä, ei mitään rumaa, ei mitään kulmikasta,  kaikki tuntuu hyvältä ja itkettää.

ellauri014.html on line 1100: Pröö vastaa kirjeestä järkyttyneenä Julialle vanhoilla floskeleilla, kohteliaasti kyllä mut vähän jo väsähtäneellä tyylillä. Ja myöntää, et vaikka Julle tietty jää ikuisena säilykkeenä  pakkaseen sen sielun sakastiin, Clairekin jo pyörii mielessä kirkon eteisessä. Ei se yhtä kiimaiselta tunnu kun aikoinaan Jullen kaa, mut silti nyökkii caprihousuissa jo ihan kivasti. Kyllä tää tästä, lopussa kiitos kysymästä seisoo, Pröö ensin arvelee.

ellauri014.html on line 1102: Mut ei hemmetti ei sittenkään, se pyörittelee asiaa.  Kun ajattelee tarkemmin,  pitäskö ottaa nyt tommonen  tekohauska leski harmixeen kun loordin kanssa on just niin hyvä meininki. Olis nolo tehdä sängyssä kolmenkeskisiä vertailuja. Ralph olis selvä ykkönen, Julle hyvä kakkonen, Claire jäis siinä varmasti lähtöruutuun seisomaan kuin tikku paskaan. Ainoana seisojana siinä petissä.

ellauri014.html on line 1107: It´s very funny --- every time I talk to people, it´s like, "Oh, yeah, definitely quality of life over quantity of life." But when push comes to shove, it´s really quantity of life. "I might be a little more confused, but I´ll take that extra year!"  

ellauri014.html on line 1109: (Old age is a waste: medical ethicist Ezekiel Emanuel argues that life after 75 is not worth living. MIT Technology Review)

ellauri014.html on line 1112: Sielu vilahtaa taivaaseen, vaan kultahampaat jää. 


ellauri014.html on line 1113: Varattomien veljien rahastoa ne täydentää.  


ellauri014.html on line 1117: Vanha roiskeläppä ei maistu filosoofille sen enempää kuin lämmitetty einespizza turtseleille. En mä ole mikään kuorenpuolikkaassa tarjoiltava kilpikonnasankari, se murisee. Kiitti mut ei kiitti,  en hiero sinne hässöy.

ellauri014.html on line 1121:     Jo lopeteltuaan kirjettä Pröö-Rusoo palaa asiaan kuin koira oxennuxelle. Ize asiassa sitä askarruttaa kysymys perisynnistä ja deismi. Rusoon kuningasaatehan on että apina oli puussa hyvä, oloihin sopeutunut ennen maahan mätkähdystä. Tää sotii ilkeästi vasten hyvän kirjan opetusta, että ihminen on peruspaha ja sen vuoksi tarvitsee kirkon piiskausta. Newtonin ja muiden luonnonlakien menestys on toinen ongelma: jos maailma pitää huolen izestään liikennesäännöillä, tarvitaanko liikennepoliisiksi pilven päällä kyylääjää. Tästä Pröö ja Juliekin tässä enemmän tai vähemmän epäsuorasti kiistelevät. Pienta riidan poikasta on ilmassa, makeista sanoista huolimatta. Pröö uhkaa lähtevänsä litomaan jos siihen ei luoteta poikamiehenä. 

ellauri014.html on line 1123: Tästä etiäppäin loppun saakka Pröön kirje lähtee ihan longiksi, se on vaan Rusoon oman "filosofian" pyöritystä. 1700-luvun moralisointia, teollistuvan yhteiskunnan johtoportaan angstia, että mikä olis paras peitetarina. Mikä satu ize uskoa, mitä pajunköyttä uskotella alamaisille. Vähän sellasta Benthamin ja Millin tyylistä utilitarismia: mikähän vaihtoehtoinen totuus toimis parhaiten. Meemiteollisuuden höyrykoneet yskähtelee käyntiin. Nykyisin ne hyrrää ihan täysiä. Vaihtoehdot löytyy kaikki netistä. Siellä luuraa kaikki pilven päällä kyylääjät, ihmisten phishaajat. 

ellauri014.html on line 1127:     Jotain mainintaa on Abelardin harhaoppisesta rukouskäsityxestä. Ei sanota mikä siinä oli vikana. Oisko se ollu se huomio et ei sitä sopotusta kukaan kuuntele, paizi sä ize ja ehkä äiti oven raosta, mut se on kivaa ja tekee hyvää sulle izelles. Joo se kai se on. Stultilogiaa. Pröö on sitä mieltä et Julkun ja muiden pietismiin yms mystiikkaan taipuvaisten virhe on rukoilla ihan liikaa. Siitä vaan suu kuivii ja tulee polvet kipeiksi. Ei sovi odottaa nopeaa pöytiin palvelua eikä tilata menun ohitse jotain ihmettä. Ihmeiden aika on ohi, tekniikan ajan valistuneen jumalan on noudatettava luonnon lakeja ja asetuksia.  

ellauri014.html on line 1129: Oishan se jo ihme jos Ted huolis Clairen (pronssia), kun jaossa on Ralph (kultaa) ja Julle (hopeeta). Mut kylse sittenkin kirjeen lopussa luimistaa korvia ja heiluttaa häntää mattelle: päätä sä vaan kulta, mä tuun jalalle. Mut jos sä karkotat mut pois, kusen sille kuin Kusti koira kerran naapurin rouvan saapikkaalle.

ellauri014.html on line 1131:     Alaviitteessä R. haukkuu kaikkia hihhuleita hulluixi, kylmää kyytiä saa Jullen peukuttamat pietistit plus metodistit, husilaiset ja jansenistit. Ne ottaa viisasten kirjan liian kirjaimellisesti  ja antavat sen naisten, näsien ja muiden näsäviisaiden ize  lehteiltäväksi. Ei se kuulu niille, se on tarkoitettu asiantuntijoille. Ei pyhä kirja ole mitään vitun izehoito-opas.

ellauri014.html on line 1133:     Pröö varoittelee lukemasta Muraltia, muistattehan miten sille kävi. No miten? Ei kai ihan kehnosti, kun julistettiin autuaaxi. No siinä se, se lipsahti katolisexi. Ludi oli alunperin pietisti, kirjoitteli matkakirjeitä, missä vittuili ranskisten ja brittien kustannuxella. Rusoo apinoi mamuja koskevat ennakkoluulot  siltä. Ne on schweizareilla yhä kunnossa, etenkin karvakäsien ja mutiaisten osalta.

ellauri014.html on line 1137:   Kirjeet sinkoilevat nahistelun merkeissä. Oravat puhuvat nyt ristiin, Rusakko kommentoi itseään alaviitteessä. Ted ei haluu vaihtaa kakkosruutuun, ettei paalupaikka mene kakkosreijältä. Mieluiten se pitää molempia misukoita varalla. Voihan Wolle liukastua banaaninkuoreen milloin tahansa. Se hyvä puoli oli ennen, kuin ei ollut antibiootteja. Ei pillereitä, kapseleita eikä tabletteja. Vain ruiskeita joita iso Pauli tarjos Lealle. Takaisin luontoon sanon minä. Julle hoveineen lähtee järvenrantaretkelle chillailemaan Chilloniin, jossa kalsa kylpy chillaa Jullen kalmaxi.

ellauri014.html on line 1139:   Tässä kohtaa joko alko Rusoota itteäänki tympästä, tai sit sen kustantaja vihelsi pelin poikki, kun kuusisataa tiheellä kirjotettua sivua tuli täyteen. Juliesta tehdään kyllä pikainen loppu, se ikäänkuin liukastuu vaan saippuaan. Jollain piknikillä se hyppää kengännauhoihinsa kompastuneen pojan perään jorpakkoon ja saa vettä väärään kurkkuun, vilustuu yhtä pahasti kuin esi-isämme Kalle-Kustaa, ja se on auf Wiedersehn. Tän meille raportoi tähän asti vaiti ollut kotihengetär Fanchon. 

ellauri014.html on line 1141:   Mut ei tästä niin vähällä selvitä, kirjeitä viuhuu vielä postuumisti kuin paperilennokeita. Claire saa hädin tuskin sanaa paperille (ihme ja kumma, ihan oikeesti, tuskin puolikasta aanelosta). Wolmar saa lopetella epistolan. Julle ehti ennen lähtöään pitää vielä pitkähköjä saarnoja. Muutkin äidit voi sukeltaa ja kuolla flunssaan,  mut kukaan muu ei jaksais yhtä kauan lässyttää sen päälle kuin tää. Ize asiassa se ehättää sanelemaan jonkinlaisen yhteenvedon setä Fanélonin naisten lyttäysohjelmasta Clairen tytön Henriettan varalle. Vittuako se sille kuulu, tekee mieli sanoa.

ellauri014.html on line 1143: Wolmar ramppaa sillä aikaa mezälössä kiroillen noutajaa, joka jättää vanhan äijän vaille vaipanvaihtajaa. Sitse karkaisee mielensä ja juoxee kertoo Jullelle et lääkärin mukaan se ois  nyt loppu slut. Ylläri, köhii Julie, siltähän tää on vähän tuntunutkin. Mut venaa vähän, mulla on sulle vielä yhtä ja toista opetettavaa. Vielä yxi pitkänläntä saarna odottaa.

ellauri014.html on line 1149: Kun tää ns. heltymishetki (moment d´attendrissement, kuten näitä Rusoon  usein toistuvia itkukohtauxia teknisesti nimetään) on ohize, jutellaan niitä näitä.  Syödään retkilounas Jullen makkarissa. Julle tuputtaa ruokaa kaikille vanhaan malliin.

ellauri014.html on line 1151: Ruuan jälkeen tulee pastori voidepurkin kaa. Väärä hälytys, täs ollaan protestantteja, tais olla vaan Prööltä yöpöydän laatikkoon unohtunut pallivahatölkki. Wolle ihmelettää, mixei Julle yhtään ala pyllistellä, vaikka tuomiopäivä on sillä ihan huulilla. Olixe kaikki hymistely fuulaa sittenkin? Ei kai Wollen onnistunut käännyttää se pakanuuteen?

ellauri014.html on line 1155: Jos meni väärin ja mua odottaakin siellä jättimäinen kana, niinkuin Calvinin ja Hobbesin pikku Kallea, mä sanon sille sori siitä, se oli vahinko, yritin parhaani ja  se riitti nyt vaan tähän saakka. Enempää ei kanakaan voi vaatia. Julle ei viitti vaivautua joihinki viime hetken passianomuxiin, se käyttää viime minuutit mieluummin viestitellen kavereiden kaa  kuin herran porstuassa. Jos ei lähes 100% syntivapaa  elämäni kelpaa sellasenaan pääsylipuxi, niin anti olla sitten. Julle uskoo kilttiin pokeen  joka löperösti päästää kaikki sisälle. Ja loihe lausumaan nää immortellit sanat:

ellauri014.html on line 1159: Oi iso olio, olento iki-iäkäs, superäly, elämän ja onnen suihkulähde, käsikirjoittaja ja konservaattori, apinan isä ja luonnon kunkku, eri lihaxikas jumala, erinomainen, mistä mulla ei ole ollut hetkeäkään epäilystä, ja jonka luupin alla mullon ollut niin mukavaa! Joo mä tiedän, koht on kivaa,  mä ilmestyn sun tuolin alle.

ellauri014.html on line 1161: Julle aloittaa saarnan hartaasti kuin Olavi, alkaa sitten lämmetä, käy kuumana, keinuu kantapäillä, loppupäässä messuaa kuin kuumeessa, on ihan liekeissä juuri ennen aamenta. Mun moraalinen elämä on nyt läpi, moraalittomasta alkupätkästä ei nyt puhuta. Loppu on pelkkää  peruskauraa, kalmokandidaatin normipäivää.  Kiltin iskän syliin on kiva uinahtaa, se ei potki mua mahaan ainakaan.

ellauri014.html on line 1165: No pappiin tää uppoo kuin veizi voihin, se antaa aplodeita seisaallaan, siinä ja siinä ettei se heittäydy Jullen jalkoihin siunausta vastaanottamaan. Tää on tosi upee kuolema, se uhoo, ihan parhautta,  saisinx mä ottaa tän videolle ja näyttää mallix mun muille  pokille!? Mikäs siinä, sanoo Julle, älä pidä kiirettä, mullakaan ei nyt ole tässä muita kiireitä. Pastori jää sankkaan kazomoon kai nähdäxeen, esiintyykö senkin nimi lopputexteissä ja kuinka isolla.

ellauri014.html on line 1167: Sit puhellaan taas lämpimixeen odotellessa, saarnaajien ammattiasioita. Pastoria harmittaa, et papit muistetaan vasta kun on loppu käsillä, ne lentää paikalle kuin korpit haaskalle  mustissa höyhenpuvuissaan. (Tästä marisi setä Fénelonkin, lapsiakin pelottaa, eivät päästä silittää.) Ihmekkö tuo, silloinhan vasta testamentti avataan. Vainaat on avokätisempiä kuin elävät, mannaahan ei saa mukaan taivaaseen, eikä sitä viitti kaikkee jättää ahneille sukulaisillekkaan. 

ellauri014.html on line 1170: Julle ottaa kuolemansa kevyesti, helluntailaisten tavoin se iloizee jo etukäteen, laittaa huulipunaa, laulaa  hilpeällä  kitarasäestyxellä: Täältä puolehen ylhäisen maan nyt vain uskossa katsellahan. Kohta vaan joudutaan taivaan kuoressa veisailemaan. Claire, tuo pikku Martta, ei osallistu näihin iloihin, se juoksee vaan potan kanssa ja huokailee. Jullella on hyvä osa taas, ja parempaa tulossa. Ihan kuin Sirkka ja Mirjami. 

ellauri014.html on line 1172: Wolle koittaa toppuutella Julkun puheripulia. Julkku vastaa: älä nyt,  tää on  mun vika tilaisuus esiintyä kotiyleisölle. Usko tai älä (joo mä tiedän, et usko, sähän olit pakana), mä oon harjotellu tätä sikana. Työhuoneessa oven takana oon  usein tehyt mielikuvaharjotuxia ja harjotellut äänenavausta. Viimeset sanat tulee multa vanhalla rutiinilla, helppoa kuin heinänteko.  Eikä niitä olekaan ihan vähän. Aameniin on vielä hyvän matkaa.

ellauri014.html on line 1186: Juu ja sit mullon vielä tää uskollinen Seija, tarkoitan Sirkka, eipäsku Martta, korjaan Claire. Sä  ihan synnyit mua varten, vaikka ootkin vanhempi ja sullon pitempi naama, oikeestaan ihan eri ikäpolvea, me kuunneltiin ihan eri musaakin. Sit ne nojailee toisiinsa vaiti tovin. Ei edes itkeskellä. Hiljainen minuutti vanhalle ystävälle. Ja sen koiralle.

ellauri014.html on line 1193: Kaikki kävi lopulta hyvin; onnex  äiskäkin kuoli ajoissa, niin paroni sai potkituxi kotiopen pihalle ja Wolmarin sen tilalle, muuten ois kaikki mennyt täyysin päin persettä. Paronissa oli ainesta potkupalloilijaxi.

ellauri014.html on line 1195: Ja onnex onnex  mösjöö Dorka kuoli sopivasti, et Julkku sai Clairesta ilmaisen seuramatamin. Sitäpaizi on oikeen ihanata surra, etenkin toisten epäonnea, siitä tulee tosi hyvä mieli izelle. (Joo joo, mirabile dictu, R. panee tänkin sammakon Jullen suuhun:)

ellauri014.html on line 1201: Tässä nyt tulee se pointti, jonka mä toteen toisaalla runoelmassa: onnea on vaan onnen lisääntyminen, ei onnen tilana. Kun Juulia on saanut kaiken, se pitää nirhata, sillä onnentilan jatkuminen tuntuu vaan tylsältä, ja on tylsää lukea. Siis nirri pois ja lisää hyvää tekeviä kyyneliä.

ellauri014.html on line 1209: Parempi kuolla nyt, lopettaa peli kun on joholla, eikä vasta viimeisexi jääneenä ryppyisenä leskenä.  Kuolla reippaana hyvässä kunnossa kauniina, ihailijoiden ympäröimänä, eikä yxin jossain hoivakodissa masentuneena vanhana kalkkunana, niinkuin Tutu.

ellauri014.html on line 1211: Näin hyvä onni jatkuu, olo yhä paranee, mä pääseen taivaan iloihin, kun oon näin hyvä. Teillä riittää päiviä, mulla on tj nolla, vanha lähtee siviiliin. 

ellauri014.html on line 1217: Js kyllähän me taas tavataan, Wolmarikaan ei pääse karkuun, me lähetellään sille alakertaan kirjeitä. Pastori on ihmeissään näin iloisesta kuolijasta. Se jää jännäämään, jatkuuko hyvä mieli viimeiseen ysköxeen. Makkarin oven takana lyödään jo vetoa. Tyynen rauhallisena Julle jauhaa teologisia pähkinöitä kuolinvuoteella. Kylläpä tämä kestää, kauemmin kuin keskiverto-oopperassa. Mut täähän onkin saippua-sellainen. Yhdestä exituxesta saa monta episodia, kun osaa venyttää.

ellauri014.html on line 1219: Julle alkaa sekoilla jotain haamuista ja vainajien hengistä, jotka lähettelee esp-sanomia eläville, siis vähän sellasta spiritismiä. Tätä ei pastori  kuule hyvällä, tää on aika pahaa taikauskoa, kiinalaistyylistä esi-isäin palvontaa. Klaanitouhua, ei kunnon totalitarismia. Pastori muistuttaa, et haamuilla on muita kiireitä kuin turista eläville,  niiden pitää asioida lähinnä ylöspäin.

ellauri014.html on line 1221: Jullen vika päivä oli sen paras, se oli oikein kiva kaikille, iloinen potilas, reipas uskon sotilas. Järkeä, tunnetta, viisaan lujuutta ja uskon pehmoisuutta. Siinäpä  Rusoon ihannetyttö liemikuutiona. Herkkutatin makuisena. 

ellauri014.html on line 1225: Julkku, joka on aina ollut hyvä syömään, natustaa ferran, joka on  genevenjärven kala.  (Tää selvis vanhan kirjan alaviittestä, ei netistä. Toinen outo sana oli mali, joka kai on joku lemmikkieläin, mutta mikä? Oisko se belgianpaimenkoira eli malinois, often referred to as mali?)

ellauri014.html on line 1227: Eih, ei tästä tule valmista. Ehtoollisella Julle ottaa pari mukillista Rioja Tintoa, ja tulee hyväntuulisexi, pulisee huppelissa. Lääkärikin hetken uskoo et vaara ei ehkä olekaan ohize. Juulia pettyy pahasti, niin muukin porukka. 

ellauri014.html on line 1229: Mut fiu, asia kunnossa, seuraavana aamuna Juulia on kylmänä. Yöllä tuli kukas muu kuin Pröö yllättäen paikalle ja puristi Juuliaa kai niin lujasti, että sielu karkasi. Taintui vielä ruumiin päälle  varuixi. Mahtoi Wolmaria harmittaa kun jäi huulille. Esirippu repeää, Juulia on kanttuvei. Jos oliskin tää tässä, mutta ei, kirjeitä, kirjeitä, kirjeitä lisää vaan sepustelee setämies.

ellauri014.html on line 1231:   Claire sekoo ihan täysin, se pitää panna lukon taa, ja tästä lähin se inhoo pikku Markkua,  sitä joka putos vahingossa  veteen, kuin jotain äidinmurhaajaa. Kyl tässä oli vähän enemmän pelissä kun pelkkä serkkurakkaus. Aika insestistä porukkaa.

ellauri014.html on line 1237: Wolmari ei uskalla kärrätä rouvaa pihalle, niin kauan kun väellä oli epäselvyyttä, onx se nyt kuollut vaiko elossa. Ne vois sen raivoissaan vaikka lynkata. Siis Wolmarin. Ootellaan siis kirstu auki päiväkausia, kunnes rouva alkaa hiljaa fermentoitua. Herra, hän haisee jo, valittavat lakeijat.

ellauri014.html on line 1239: Meillä sidotaan vainajan leuka sijoilleen valkoisella sideharsohuivilla. Claire kääri Jullen naaman kultabrodeerattuun sellaiseen, ihan kuin Pröön ennusunessa.  Sellaisena se myös haudattiin. Huivin alle ei kukaan hirvinnyt kurkistaa. Helveetit on kyllä protestantteja, mut samalla taikauskosia kuin pakanat. Pahaa silmää pelkäävät. Ainakin kolme sellaista oli Jullella, ellei neljä. 

ellauri014.html on line 1241: Kaiken tän gotiikan perään R totee leppeästi alaviitteessä, et just tällästä huvittavaa kauhua jengi hakee teatterista ja romaaneista. Tässä saivat mitä pyysivät, vaikka näin vaan jälkiruokamakeisena.

ellauri014.html on line 1246:   Nyt on enää Jullen postuumi kirje kotiopelle. Tämä vielä,  sanoi dementti, kun söi pinaattikeiton päälle servietin. Julle sanoo siinä et se ei ole unohtanut ensilempeä, sitä se makustelee vielä kuolinvuoteella. Mut ei se silti pidä itteään syntisenä. Esiaviollinen sexi ei olekaan vanhassa työehtosopimuxessa syntiä. Jutkujen pyhä kirja huolehtii vaan kamelinajajien reviireistä, johon kuului omat vaimot sekä palvelijat. Isännättömät naiset oli vapaata riistaa. Siitä vaan, sanoo setämiehen siittiö.

ellauri014.html on line 1248: Kuudennen käskyn laajennus koskemaan sakkolihaa lie alkanut pyhän Paavon, ton repressiivisen homon aloitteesta, jota izeään asia ei sattuneesta syystä edes kiinnostanut. Sitä helpommin sen voi kieltää muilta. Kielsi se homoilunkin, ihan piikittääxeen omaa lihaansa, onhan piikityskin kivaa. Kyllähän jesse jossain kohtaa kieltää pelkän makustelunkin, ainaskin miehiltä. Epäselväx jää koskiko se myös Jullea.  Ei jessekään mikään naisasiamies ollut noin yleensä.

ellauri014.html on line 1250: Julie lähtee ihan mielellään takavasemmalle,  ettei tule enää kiusausta Prööstä. Se surkuttelee vaan Pröötä, jonka se tietää menettävän jotain aivan korvaamatonta. Paras lohtu on et sille jää vielä toinen Juulia.  Ai kuka? Sekopäinen serkkuko? Tai sen alaikäinen tytär, joka sattuu olemaan vielä ihan Jullen näköinen? Kohtahan kotiope vois koittaa sitäkin! Hmm. Pitääpä miettiä. Ei ihan huono ajatus.

ellauri014.html on line 1254:     Claire postittaa vielä ihan lopux käskyn kotiope Pröölle palata sorvin ääreen. Se on ite vielä suhtkoht sekaisin ja tulee huonosti juttuun työnantajansa kaa. Kakarat on rasittavia, ois kiva jos Pröö tulis hiukka jeesaamaan. Joo ja mitä tulee naima-aikeisiin, olihan se tavallaan kiinnostunut Prööstä aikanaan, mut nyt se on tehnyt päätöxen: jos Pröö nai jonkun muun, Pröö on paaskiainen, ja Claire ize ei aio enää naida mitään kaksilahkeista. Samanlainen pattitilanne on Prööllä taas kuin Jullen komennossa aikanaan.

ellauri014.html on line 1256: Kotiope oppii tästä moraalin: Voi vittu, menkööt kaikki vitunkantimet mun puolestani vaikka vittuun, mä tyydyn tästälähin loordi Bumstoniin! Tai onhan siellä myös Wolmari ja vanha paroni. Voidaan tehdä kokonainen juna ilman seurakunnan naisia, ne olkoot vaiti lehterillä pyhän Paavon parhaiden perinteiden mukaan.

ellauri014.html on line 1285:   Mix vitussa Venturo ei ota lippistä päästä edes sisällä, vaikka eletään 30-lukua? Sixkö kun se on paha anarkisti? Onx se lätsä liimattu kii? Ei sentään, se lähti päästä kun jurbo listittiin ekan tuotantokauden lopussa. Amparon aminnäköinen äiti kylmää sen kommarimaisesti. Hullulta Hugolta lähti jalka noitakonsteilla. Se on kipeämpi irrotettuna kuin ennen. Sen rouva vikittelee leuatonta everstiä. Beatrix veikistelee tyttömäisesti. Kaikki polttaa koko aika röökiä ja ottaa kuppia. Se on kai ajankuvaa. 

ellauri014.html on line 1289:   Köxät lainaa julkisesta kirjastosta Lady Chatterleyn epsanjaxi v 1930. Tushkinpa. Kirja oli kielletty vielä 60-luvulla. Löysin sen teinipoikana vanhempien kirjahyllystä piilotettuna hyllyn taakse. Muistan että talonmiehen fallos oli pikkuinen ja ruttuinen ruiskahduxen jälkeen. Veripenis, sanoisi Herr Kuckelmann.

ellauri014.html on line 1305:   Toisessa tuotantokaudessa vauhti lisääntyy. Mersu koittaa nirhata Santra-tädin ja saa potkut Niklaxelta. Leukapuoli kaimamies dumppaa Santran ja häippää dagoihin. Paco tapetaan. Leocadia löytää ruottinlaivalta miehen (ei siis Akua), ja niin edespäin. Posliinipää Beatrix kihlaa kalansilmä fasistin. Se on isin tyttö, kiilusilmä nazi izekin. Ello jalkapuoli kääpiö senkun rellestää. Niklas ja Santra löytää taas toisensa reiälle. Peppu täynnä toinen tyhjänä seuraa vierestä kun Jeesus herättää henkiin Lumikkia. Kalansilmä falangisti melkein vahingossa ampuu Pedron. Amaro rakentaa pommia. Vahvistuu että Hugolta puuttuu keskijalka.

ellauri014.html on line 1315: Pojulla oli hieno nimikirjoitus, pitkä vetäisy C:n alakaaressa. Olikohan se vähän turhamainen, vaikka oli pieni käppänä. Nuorena se oli jonkinlainen naistenmies, nai yhden pitkän Sprangerin ja salaa sen rumempaa siskoa. Pojun siskoilla oli lapsellinen mutta hurjan siisti käsiala pienenä. Herrasväissä se kuului asiaan.

ellauri014.html on line 1319:     Lopuxi opiskelijat korvataan ropoteilla. Asialliset hommat hoituu punaisilla muurahaisilla kuin Wellsin aikakoneessa. Sillä aikaa aikaa ja tuotevalikoimaa kuluttava karja, sekaisin kuin ellun kanat, märehtii  haassa vegaaniapetta ja imee uneliaasti Netflix viihdettä jostain yläpilvestä. 

ellauri014.html on line 1334:     Omatunto tulee mukaan kuvaan kun preferenssejä on kahdenlaisia: apinan välittömät halut ja yleisemmät edut, eli joidenkin muiden halut yleensä. Haluis yhtä mut pitäis toista, tekee kummin päin vaan, on ikävää. Omatunto on jaettu tieto, conscientia, superego eli sisäistetty herruus, enkelinnäköinen pikku aku siivet selässä ja sädekehä päässä, joka kuiskii Akun korvassa.

ellauri014.html on line 1336:     Se toinen sarvilla ja hangolla varustettu pikku aku on Akun varsinainen oma egoistisempi ego, ei muilta lainattu. Erittäinkin "se", eli liskoaivot, etulohkon nilkkimäiseen toiminnanohjauxeen helposti väsähtävät nopean toiminnan yksiköt, joita kiinnostaa vaan mättö, ryyppäys ja se yx paikka. 

ellauri014.html on line 1339: Sikäli kun Rusoon tarkoitus on sanoa Humen linjoilla,  että  "pitäis" ihan noin vaan paljaana ei ole tosiasia, ellei sanota kenen eduista kulloinkin on kysymys, niin onhan se oikeassa.  Eri käsityxet hyvästä on vaan apinoiden ja muiden elukoiden haluja, jotka on yleensä keskenään ristiriidassa. 

ellauri014.html on line 1341: Vois teoriassa olla objektiivisesti olemassa tän valtavan kaikkien kaikkia vastaan käytävän globaalin pelin Pareto-optimaalisia tasapainokohtia, mutta niist ei ota selvää erkkikään, jumalasta puhumattakaan. Tasapeli ei tyydytä ketään kuitenkaan, me halutaan päästä eteenpäin, ja joholle. Tää on nollasummapeliä, vain voitto tyydyttää, win-lose. Tällä hetkellä muut elukat varmaan toivottavat  termiittiapinat huut helkkariin. 

ellauri014.html on line 1343: Mitään yhteistä valuuttaa ei eri ötököiden onnen kesken ole.  Onni ei ole mikään rahayksikkö, jolla yhden otuxen onni voitas ostaa toisen onnettomuudella. Vaikka niinhän käytännössä juuri menetellään, kun tehdään hyöty-kustannuslaskelmia, ammennetaan onnellisutta rahan kauhalla, tai äänestäjäin äänimäärillä. Jonkinlainen onnen mittahan on sekin, ainakin poliitikon onnelle. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin, se pikku sika. 

ellauri014.html on line 1346: Ahnaisiin suihin katoaa ziljoonat tuotantoeläimet, harventunut riista ja pöppiäiset.  Otuksilla ei ole omaatuntoa, vaikka muita tunteita. Niitäpä ei lasketa; vaan me näillä hienoilla omillatunnoilla varustetut apinat ollaan pelissä mukana vain meille jaetuilla korteilla.

ellauri014.html on line 1348: Pyhä Pave kieltää kannua kysymästä valajalta mixi teit mut näin? Rusoota siteeraten: olkoon vaan, jos siitä tuli hyvä kannu, mut jos siitä tuli susi tai vaikka sorsa, se voi hyvällä syyllä kysäistä: Miksi teit sen? Se on rikki nyt! Miksi rikoit sen? Miksi? UHUUUUUU itkee kannunvalaja eikä osaa selittää. Ihmisestä ois tullu ok pienryhmäapina, mut siitä tuli ihan vitun paska termiitti.

ellauri014.html on line 1353:   Uusi Héloïse. Hmm, osat ovat vaihtuneet. Julie on nyt holier-than-thou munaton Abelard, ja Ted sen ahnas Heloise. Mitkä oli Jullen munat, ja kuka ne siltä leikkasi? Iskä varmaan, joka torppas tyttären kaukalon laitaan ja siten abortoi onnen kaupalla Tedin sikiön, ja sai Julkun sitte ottamaan tylsän mutta sentään aatelisen Wolmarin. Pysyi möngöt suvussa. 

ellauri014.html on line 1359: Meemit on lisääntyneet ja lisääntyy kautta aikojen termiittiapinoiden parasiittinä. Nää apinat on niiden itioemiä siinä missä geenien. Joku voisi mälistä: eihän meemejä ole olemassa, ne on vaan aivokummituxia, eikä niillä ole izenäistä älyä. Ensimmäiseen vastaus on sama kuin Sokrateen: sielu on vaan harmoniaa soittimessa, mutta kyllä sitä silti sopii kopioida, kopioston luvalla. Eikä sen kummempaa älyä ole genomillakaan, on vaan monimutkaisuutta, jolla se koittaa vastata kompleksin ympäristön häiriöihin. Äly ja monimutkaisuus on oikeasti ympäristössä, aivot on sen kalpee heijastus, pikku muurahainen löytää reittinsä sieltä missä sen taivallus on helpointa.

ellauri014.html on line 1368: Oireellista on et tää oli yks räjähtäneen näköisen Arthur Schopenhauer -hyypiön lempikirjoista. Ääliömpää filosofia saa hakea. Tuskin se lukisi munkaan paasauxia, jossei olisi jo kuollut. TDLR.

ellauri014.html on line 1376: Angel in the house (alluding to Coventry Patmore´s poem of that name). Enkeli talossa, virtahepo sohvalla.  

ellauri014.html on line 1378: Mary koitti ehdottaa, että naiset vois olla miestensä "kumppaneita" eikä vaan vaimoja. Vizi. Ylennys. Miehen kotiorjasta sen parhaax ystäväx. Koiran ohize. 

ellauri014.html on line 1380:     Leffassa Lady J (käsikirjoitus Diderot) kun hamsterimainen pikku markiisi kylästyi lady Jhin, se matkoilta kotiin palattuaan puhui vaan koiralle ja taputteli sitä.

ellauri014.html on line 1382: Mut mix kusipään markiisin piti siin leffassa lopux päästä joholle? Setämiehet 6-0 taas. Vastaus: koska Netflixin tuottajat on rahantuntevia setiä, jotka haluu, että sedätkin kazoo niiden leffoja.

ellauri014.html on line 1384: Hiljaiset ja halukkaat 


ellauri014.html on line 1386: Sellaiset me haluaisimme.

ellauri014.html on line 1395: That´s what I want you to do.

ellauri014.html on line 1401: This is what you should do 


ellauri014.html on line 1405: In my heart your smile has opened up the door 


ellauri014.html on line 1406: The greatest wealth that exists in the world, 


ellauri014.html on line 1407: Could never buy what I can give 


ellauri014.html on line 1413: My heart has love enough for two 


ellauri014.html on line 1414: More than enough for me and you 


ellauri014.html on line 1417: Why don´t you take a share 


ellauri014.html on line 1421: In my heart your smile has opened up the door 


ellauri014.html on line 1422: The greatest wealth that exists in the world 


ellauri014.html on line 1423: Could never buy what I can give 


ellauri014.html on line 1436: Se et Rousseau kirjoitti milloin kirjoitti tän kirjan, jossa eri säätyjen näkemyxet joutuu vastakkain, osoittaa että jengi oli hämillään, oltiin porvarillisen vallankumouksen huulilla. Raha oli liikkeellä ja kävi pyydyksiin.

ellauri014.html on line 1438: Julien ja Pröön nuori lempi oli Rousseaulla vain sisäänheittotemppu, moralistin väärää mainostusta. Loput kirjasta peukuttaa säätyjä, poroporvarillisia arvoja ja vanhaa omaisuutta. (Kuinkahan moni tätä enää jaksoi lukea, kun panokohdat oli katottu.) Peli, erä ja ottelu meni meemeille. 

ellauri014.html on line 1442: Vanhanajan reviirit paalutettiin maan ympärille. Myskihärät, ukkomezot ja silverbäkit paronit puolusti niitä mylvien.

ellauri014.html on line 1443: Nykymeininki on kasvottoman rahan kapitalismia, Societas Anonyma on uuden omistajan nimi.

ellauri014.html on line 1444: Jokainen on oman onnensa seppo, ja saa kvartaalipoljennon tahdissa yrittää päästä anonyymin rahaläjän päälle. Luova tuho suo paremman koron kuin raha, joka seisoo jouten ankkalammikossa.

ellauri014.html on line 1446: Onkohan tää vapaampi rakkaus tehokkaampi tapa seuloa apinoista esiin tämän päivän voittajat?

ellauri014.html on line 1449:   Vaihtelevissa ja koko ajan muuttuvissa ympäristöissä parempi valintastrategia on vapaa mendelöinti. Siihen kirvatkin turvautuu liikakansoituksen uhatessa, kasvattaa siivet ja rupee naimaan.

ellauri014.html on line 1451:   Samassa rytäkässä osakeyhtiöiden keximisen kanssa alkoi apinoiden reviirien räjähtävä kasvu ja virtualisoituminen kapitaalixi. Meemit sai ikioman lisääntymiselimen. Mammona on uusi verimuurahaisten kuningatar, jota apinat sokeasti palvelee orjamuurahaisina. Tuottavuuden kasvu osoittaa, että se lisääntyy nyt nopeammin kuin sen lakeijat.

ellauri014.html on line 1455:   Rikkaista ei voi tulla valtalajia, tietystikkään, niinkuin ei kaikki autokuskit voi olla keskimääräistä parempia ajajia. Vain hölmöt lisääntyvät liikaa ja köyhtyy samalla. Hölmöjen osuus geenipuulissa ei ole ainakaan vähenemään päin. Varmaan sixikin omaisuus kasaantuu yhä harvemmille. Ei siltikään aina samoille. Mammonalla ei oo kestosuosikkeja. Se kaipaa versatiileja rahoitusinstrumentteja, yhä uusia ideoita, taloudellisen toimeliaisuuden haaroja.

ellauri014.html on line 1457:   Siksi apinageenejä on sen kannalta hyvä hämmentää ja sekoitella, eikä enää jalostaa yhtä isointa ja  mustasukkaisinta reviirin vartijaa. Työelämä vaatii apinalta nyt joustoa. Johtajat voi helposti vaihtaa, jättiyhtiöt pitää kyllä huolen izestään riippumatta siitä, kuka kulloinkin on puikoissa. Ne ei ole nöyriä, mut perii silti maan. Verimuurahaisten pahat kuningattaret. 

ellauri014.html on line 1462:   Ruuseo ja Juulia siteerailee toisillensa Metastaasia. Ihan sama kuin lähettäis kaverille soittolistoja. 

ellauri014.html on line 1464:   Se oli Italian etäpesäke Wienissä, joka kirjoitteli librettoja kastraattioopperoihin, sopivia monen munattoman äänen luritteluun yhtäaikaisesti. Sen nimi oli oikeasti Trapassi, minkä sen suojelija käänsi kreikaksi Metastaasiksi. Sotamiehen poika, aloitti tilapäärunoilijan uransa  myömällä mm. runoja kadulla pikkupoikana. Yx ukkeli (Gravina) otti sen adoptiopojaxi, se sai mainetta. Sitten yksi primadonna (nimi oli Bulgarelli) otti sen vuorostansa huostaansa, se sai vuorostansa, ja tuli rahaakin. Kylästyi kuitenkin pitkän päälle ikäkuluun akkeliin ja lähti yxixensä Wieniin vierastyöläisexi. Siitä tuli siellä oikein suosittu ja kuuluisa, vaikkei kyllä rotinkaisuuttaan päässyt hienompiin piireihin, paitsi pyöri jonkun ex-hienon naisen hameissa. Kaikki oli kuitenkin suht ok, kunnes kastraattilaulu jäi pois muodista. Sitten sillä oli aika tylsää yxin Wienissä. Bulgarelli halus alux tulla sinne, Metastaasi sanoi älä hemmetissä tule. Pettynyt akkeli maxoi saapasmaassa Metastaasin perheen laskuja, kuoli sitten suruunsa, mutta testamenttas Petterille vielä rahansa. Metastaasi kitkutteli 84-vuotiaaxi, syntyi ennen Rusoota ja kuoli sitä myöhemmin.

ellauri014.html on line 1466:   Semmoista hellenisoivaa librettohöttöä se kirjoitteli. Ei ihme ettei Rusoon nuoret löytäneet siltä yhtä tai kahta riviä pitempää siteerattavaa. En löydä minäkään. Varmaan osas ulkoa pätkiä päivän hiteistä. Vähän niinkuin "I wanna hand your hole..."

ellauri014.html on line 1495:   Gianbattista Marino eli Marini oli Clairen mielirunoilija, törkeä ja rivo barokkiukko, josta Julie ja Pröö ei yhtään tykkää. Mies tulee räkänokastakin vaan ei turhan naurajasta. Marino ei ole keskustalainen, ja on toivottoman vanhanaikainen. Marino tykkää naisista, ei siis madonnoista vaan kuumista donnista. Mut myös miekkosista. Kylmä konna.

ellauri014.html on line 1497:   Milton tykkäs siitä. Sekin haaveili nakuista eevoista, mut myös aatameista:

ellauri014.html on line 1500: Milton had a loving relationship with Charles Diodati. This is recorded in the letters they wrote to each other.

ellauri014.html on line 1503:   Vaikee siltäkään on löytää mitään lainaamisen arvoista. Toi pätkä yllä on ihan parasta, sen jutuissa on tosi paljon klisheitä. 

ellauri014.html on line 1511: But an air of mystery surrounds Marino´s life, especially the various times he spent in prison; one of the arrests was due to procuring an abortion for a certain Antonella Testa, daughter of the mayor of Naples, but whether she was pregnant by Marino or one of his friends is unknown; the second conviction (for which he risked a capital sentence) was due to the poet´s forging episcopal bulls in order to save a friend who had been involved in a duel.

ellauri014.html on line 1522: Two Russian Silver Age poets, Nikolai Gumilyov and Maximilian Voloshin, fought a duel over another poet, Lilya Dmitriyeva. She had rejected Gumilyov and he made some insulting remarks about her. Voloshin stepped in to defend the lady’s honor.

ellauri014.html on line 1524: The two poets had their duel on the Chernaya Rechka using Pushkin-era pistols. On his way to the venue, Voloshin lost one of his galoshes and declared that he would not leave the spot until he found it. The galosh was found, Gumilyov fired his pistol first and missed, while Voloshin’s pistol misfired twice. The two poets patched up relations only 12 years later.

ellauri014.html on line 1531: Tutta l´arte del Marini consiste nella forma, nella pura espressione; la sua poesia è scarsa di pensiero e di sentimento e quel poco che  vi si trova è - come osserva il De Sanctis - privo di serietà. Quel ripetere, quel girare e rigirare la medesima idea presentandocela sotto aspetti diversi è una prova della povertà di pensiero cui il poeta supplisce con un calore veramente straordinario d´ immaginazione. Ancor più palese è il difetto del sentimento: egli non sente quel che canta; non ha fede in quel mondo da cui prende i fantasmi dell´arte sua. Vuol esser poeta religioso, patriottico, morale e riesce falso e freddo perchè in lui non vi  è il sentimento della religione, della patria e della morale. Solo nel genere erotico eccelle il Marini, ma non sarebbe esatto dire ch´egli abbia il vero sentimento dell´amore. Il suo piuttosto è senso erotico. Non è la donna che suscita i suoi sospiri, ma la femmina; non è Beatrice, non è Laura, che suscitano nell´anima del poeta il fuoco soave di una passione divina, ma è la procace Lilla che con la sua carne odorosa eccita il senso del Marini e gl´ ispira i versi degli Amori notturni e dei Trastulli estivi, ove il naturalismo più crudo è espresso in una forma spirante l´estrema voluttà dei sensi. Le liriche erotiche del nostro autore sono tutto un poema in cui si fa l´apoteosi del piacere sensuale. Il Marini non analizza i suoi sentimenti e non mostra i vari atteggiamenti del suo spirito sotto l´azione d´amore, ma s´indugia nel rappresentarci la bellezza plastica delle sue amanti. I suoi madrigali e i suoi sonetti sono tanti brevissimi inni al pallore, al neo, alle chiome erranti, alla treccia ricamata di perle, ai pendenti, allo specchio, all´ago, alla bocca, al seno, al velo, al guanto, al ventaglio della sua donna; sono tanti quadretti in cui l´amante è sorpresa durante il bagno, dinanzi allo specchio, mentre si pettina, in carrozza, al giunco dei dadi; le sue canzoni sono superbe sinfonie dedicate al bacio e all´amplesso in cui culmina, per un istante, la passione carnale del poeta. La carne e il senso regnano sovrani nell´Adone e fremono di voluttà sotto il velo tenue e mal messo dell´allegoria e sotto l´ipocrisia del fine morale. 

ellauri014.html on line 1537:   Nimittäin: se ei ole vakava! Se ei usko mihinkään! Se on pseudouskonnollinen (panteisti tai pahempaa), pseudoisänmaallinen, ja kirjoittaa sensuaalisia eli siis rivohkoja runoja ihanista naisista. Ei donnista vaan femminoista, ei ideaaleista neitsykäisistä vaan ihan lihasta ja verestä.

ellauri014.html on line 1543: La poesia del Marini è tutta una melodia che, sovente, ha il potere di farci dimenticare i concettini, le immagini, i giochetti di parole e le antitesi così cari a lui. Nei suoi seguaci invece questi artifizi hanno il sopravvento sulla musicalità del verso e superano per audacia e goffaggine quelli del maestro.

ellauri014.html on line 1551:   Eli onhan se paikoin melodista italiaa ja musikaalista, mutta hyyvin sopimatonta! Sanoo Prof. Paulo Tuomarila, jonka pitäisi tietää parhaiten. 

ellauri014.html on line 1557: ... But more importantly, these surroundings put Marino in direct contact with the natural philosophy of Della Porta and the philosophical systems of Giordano Bruno and Tommaso Campanella. While Campanella himself was to oppose "Marinism" (though not attacking it directly), this common speculative background should be borne in mind with its important pantheistic (and thus neo-pagan and heterodox) implications, to which Marino would remain true all his life and exploit in his poetry, obtaining great success amongst some of the most conformist thinkers on the one hand while encountering continual difficulties because of the intellectual content of his work on the other.

ellauri014.html on line 1563:   Prof. Tuomarila haukkui Marinoa ettei se pässi ajatellut mitään. Nyttemmin on mietitty, ettei se oikein tiennyt mitä ajatella: tiede oli just alkanut tunkea poeettojenkin tajuntaan, ja ne oli vähän ymmällään. Niinkuin Miltonkin, jolle tähtitieteen ja luomiskertomuksen liimaaminen yhteen teetti paljon selittelyä. Ja kai niillä oli molemmilla mielessä yhtä ja toista mistei passannut puhua, ei passaa oikein vieläkään. Nimittäin homostelua. 

ellauri014.html on line 1569: The Cambridge History of Italian Literature thought him to be "one of the greatest Italian poets of all time". He is considered the founder of the school of Marinism, later known as Secentismo (17th century) or Marinismo (19th century), characterised by its use of extravagant and excessive conceits.[2] Marino´s conception of poetry, which exaggerated the artificiality of Mannerism, was based on an extensive use of antithesis and a whole range of wordplay, on lavish descriptions and a sensuous musicality of the verse, and enjoyed immense success in his time, comparable to that of Petrarch before him.

ellauri014.html on line 1572: He was widely imitated in Italy, France (where he was the idol of members of the précieux school, such as Georges Scudéry, and the so-called libertins such as Tristan l´Hermite), Spain (where his greatest admirer was Lope de Vega) and other Catholic countries, including Portugal and Poland, as well as Germany, where his closest follower was Christian Hoffmann von Hoffmannswaldau and Holland where Constantijn Huygens was a great admirer. In England he was admired by John Milton and translated by Richard Crashaw. 

ellauri014.html on line 1584: But some witnesses, who include both Marino´s detractors (such as Tommaso Stigliani) and defenders (such as the printer and biographer Antonio Bulifoni in a life of the poet which appeared in 1699) have firmly asserted that Marino, much of whose love poetry is heavily ambiguous, had homosexual tendencies. Elsewhere, the reticence of the sources on this subject is obviously due to the persecutions to which "sodomitical practices" were particularly subject during the Counterreformation.

ellauri014.html on line 1589: 
Mut tää voi teidät kyllä yllättää (sanon kuin Matti Vanhanen tv-showssa): sehän oli hittovie homppeli! No so what, niinhän näyttää olevan suurin piirtein puolet kaikista nimekkäistä artisteista. Ehkä ei voi edes tulla nimekkääksi artistiksi ellei sitä kokeile. Voivoi. Multa on jo mennyt mahixet. Ellei sitten riitä vaan tarjota takapuolta pystyvämmille. Jos sillä pääsis edes puolijulkkikseksi. 

ellauri014.html on line 1601:   Siis Merinolammas oli Pariisin tuontijulkkis ihan niinkuin Rusakko. Mut palasi kotiin saapasmaahan juhlittuna. Samaa ei voi sanoa Rousseausta. Sai pakoilla lain kouraa kotosveitsissä.

ellauri014.html on line 1621:   In Adone, Marino quotes and rewrites passages from Dante´s Divine Comedy, Ariosto, Tasso and the French literature of the day. The aim of these borrowings is not plagiarism but rather to introduce an erudite game with the reader who must recognise the sources and appreciate the results of the revision. Marino challenges the reader to pick up on the quotations and to enjoy the way in which the material has been reworked, as part of a conception of poetic creation in which everything in the world (including the literature of the past) can become the object of new poetry. In this way, Marino also turns Adone into a kind of poetic encyclopaedia, which collects and modernises all the previous productions of human genius.

ellauri014.html on line 1637: 
Tää Adone oli Mariinin magnum opus. Nimi on jo dead giveaway, tää on varmasti huterasti peiteltyä homostelua. No, Miltonin Jeesuskin joutui kauniiden poikain tähden kiusaukseen, siinä kadotetun paratiisin huonommassa jatko-osassa. Ei kannattas kirjottaa noita jatko-osia. Helevetti on yleensä parempi kuin paratiisi. Mut harva tajuu lopettaa kun on voitolla.

ellauri014.html on line 1657: Runotyttö Emilia on kiltti. Sillä on hyvä moraali, siksi sitä on kiva lukea. Se on kiltti kilteille, aika kiltti jopa pikku tuhmille, ja oikein ilkeillekin se on vaan niin ilkeä kuin tarvii olla, vaikka se joskus ei olekaan ihan vähän. Sitä ei niin vaan lytätä. Se on oikea uuden kuun Murray. 

ellauri014.html on line 1665:     Joholla olevat eivät tarvi moraalia, eikä ne, jotka on liikaa häviöllä. Moraali on keskiluokkaisille, pelisääntöjä Smitheille ja Virtasille, jotka koittaa ankarasti päästä joholle Joneseista ja Korhosista. Shakkioppaitakin ostaa eniten keskitason pelaajat.

ellauri014.html on line 1667: Häh? Ollaanko tässä paska-Nallen linjoilla? Eikös se sitten saa huseerata ihan vapaasti? Saahan se, jos ei kyykytetyt viitsi koota voimiaan. Seurauxet on senkin maxettava. Se ei ole mitenkään moraalisesti oikeassa, se on vaan tällä haavaa vahvoilla. Annappas olla, niin se saa turpaan, verta nenästä, ja sen lapset kolmannessa ja neljännessä polvessa. Jos olen oikeassa siis. 

ellauri014.html on line 1669: Niinkuzuttu moraali on shakkiopas, hyväxi havaittujen gambiittien postilla. Tää pelitapa toimi ennen, vois toimia siis nyttekin. Siitä tekee aran asian vaan se, että pelissä on senkan otto nenästä. Samoin kuin panoasiat on arkoja, koska niissä on panoksena lisääntymistilaisuudet. Apinoita jännittää, tää ei ole mitään leikkiä. Tässä ei pelata millään tulitikuilla, tää on tosista. Elämästä ja kuolemasta käydään kisaa, darwinistisesti. 

ellauri014.html on line 1679:     Emily of New Moon. universally recognized as the book that most encoded her personality, contains one poem, or a part of a poem, also found in Montgomery’s memoir of the craft, originally published as a serial in a Canadian magazine in 1917 and later published as The Alpine Path in 1974. In Emily of New Moon the poem is sent to Emily by Jarback (Pönttöselkä) Priest as a selection from “The Fringed Gentian,” and includes this stanza:

ellauri014.html on line 1684:     The Alpine Path, so hard, so steep,    Alppipolku raskas on ja jyrkkä,

ellauri014.html on line 1685:     That leads to heights sublime.         jonka korkeuksiin vievän näin.

ellauri014.html on line 1686:     How I may reach that far-off goal      Kuinka toteuttaisin ison haaveen,   

ellauri014.html on line 1692:   Being the peculiar person that I am (says the blogger), I thought I would look up the poem, “To the Fringed Gentian.” The Poetry Foundation provided the full text by William Cullen Bryant:

ellauri014.html on line 1699:     That openest when the quiet light           joka aukeet hiljaisessa valossa

ellauri014.html on line 1711:     Blue-blue-as if that sky let fall           taivaan veralle, yhtä siniselle,

ellauri014.html on line 1713:     I would that thus, when I shall see		Mäkin oikeastaan toivoisin, et

ellauri014.html on line 1722: So, yeah (the blogger goes on), I know I am not an internationally renowned poetry critic, but it strikes me that this is an entirely different poem. There is a blossom in both poems, and a journey. But there isn’t much else that connects them. I don’t think I am being overly literal when I suggest that either Montgomery has misattributed the original poem, or that her version is a pretty radical interpretation.

ellauri014.html on line 1724: And maybe a better one. I am perhaps not the best judge, but it seems to me the gritty upward-way poem is better than the floral lift to heaven. Bryant, however, is a celebrated poet, and Montgomery merely an interesting poet. My personal connection to the upward way and my own struggles to work out my vocation might bias me.

ellauri014.html on line 1726: Niinpä niin. Toiset on menossa ylöspäin, toiset alaspäin, kuin liikkuvissa portaissa entisessä Vekkulassa. Onkohan niillä enää niitä portaita? Jos oli taitava, pystyi hyppäämään portailta toiselle ja etenemään kaxinkertaista vauhtia. Jos mokasi, jalat venyi tolkuttomasti haaroista. Nojoo. Bryant, vanha joulupukki, oli jo matkalla alaspäin. Musta sen gentiana-runo oli puhuttelevampi kuin Montgomeryn, mut mähän meenkin jo vauhdilla alamäkeä. Ei syyttä Cullen ole celebrated ja Montomery merely interesting. Siis runoilijana, Montgomeryn lastenkirjat on omaa luokkaansa.

ellauri014.html on line 1728: But granted these are different poems, we are left with the curious problem of where Montgomery found the Alpine Path poem. Surprisingly, after reading a dozen or so academic articles on Emily of New Moon and Montgomery’s vocation as an author–as well as a couple of good biographies–scholars have not pinned down the reference. After an extensive internet search, it seems to me that blogger Faith Elizabeth Hough may have begun to work it out. She includes the longer version of the poem here:

ellauri014.html on line 1735:     The tear that trembling on them lies	kyynel joka niillä kimmelsi

ellauri014.html on line 1738:     With thee of distant heights		huipuista haaveilen sun kaa.

ellauri014.html on line 1739:     Whose lofty peaks are all agleam            Siellä alppituulet puhaltaa,

ellauri014.html on line 1742:     Who dreams of wider spheres revealed	Joka haikailee isompaa ympyrää

ellauri014.html on line 1746:     Who longs for mountain breezes rare         Se joka haluu vuorten puhuriin

ellauri014.html on line 1747:     Is restless down below                      on rauhaton siellä alhaalla.

ellauri014.html on line 1754:     Of Genius’ wondrous spell.                  nerolla on ihan huulilla.

ellauri014.html on line 1758:     The weary way make plain.                   läpiveto-ohjetta mä hapuilen.

ellauri014.html on line 1762:     The Alpine Path, so hard, so steep,    	Alppipolku raskas on ja jyrkkä,

ellauri014.html on line 1763:     That leads to heights sublime.         	jonka korkeuksiin vievän näin.

ellauri014.html on line 1764:     How I may reach that far-off goal      	Kuinka toteuttaisin ison haaveen,   

ellauri014.html on line 1770: Like Bryant’s poem, this verse is about autumnal flowers. With some searching I found this poem in the 1884 New Year’s edition of Godey’s Lady’s Book. “Tam! The Story of a Woman” by Ella Rodman Church and August De Bubna includes this poem. In the story the verses are found in a copy of Bryant’s poetry–hence Montgomery’s connection to the poem–but in the (relatively boring) story they are actually written on a slip of paper that was found in the Bryant book–and written by a woman who tentatively hopes to make a career as a poet in a male’s publishing world. Intriguingly, Montgomery seems to have forgotten the original context of the verse, but herself emulated the desire of “Miss Powell” in the story.

ellauri014.html on line 1772: It seems to me that Montgomery selects out the best bit of the poem, but again you see my bias. I am that “blossom,” I hope–but if all four verses are included it becomes rather silly to press the metaphor. Still, I think Montgomery was on the right track with her idea of “The Alpine Path.” It is a peculiar provenance that brings us this poem, but it has been an interesting journey. Once I found the names of Ella Rodman Church and August De Bubna I found that others have followed my path of curiosity. The Confederation Centre of the Arts in Charlottetown has some of L.M. Montgomery’s scrapbooks, including her copy of the poem. But the search has been interesting, nonetheless.

ellauri014.html on line 1777: Jopa joo. Non omnes qui habent citharam sunt citharoedi. Kaikki joilla on kitara ei ole Eric Claptoneja. Eikä Jimi Hendrixejä. Tää munkin on valittaen myönnettävä.

ellauri014.html on line 1791: Meidän pihallakin kasvoi katkero, tosin ripsetön; nyt siinä on vaan rikkaruohoja. Meidän viinakaapissa on Underbergiä, tai oli, joku näyttää ryypännen sen tyhjäxi.

ellauri014.html on line 1796: 
Thanatopsis

ellauri014.html on line 1800: She has a voice of gladness, and a smile

ellauri014.html on line 1803: And healing sympathy, that steals away

ellauri014.html on line 1804: Their sharpness, ere he is aware. When thoughts

ellauri014.html on line 1814: The all-beholding sun shall see no more

ellauri014.html on line 1817: Nor in the embrace of ocean, shall exist

ellauri014.html on line 1818: Thy image. Earth, that nourished thee, shall claim

ellauri014.html on line 1821: Thine individual being, shalt thou go

ellauri014.html on line 1825: Turns with his share, and treads upon. The oak

ellauri014.html on line 1826: Shall send his roots abroad, and pierce thy mould.

ellauri014.html on line 1828: Shalt thou retire alone, nor couldst thou wish

ellauri014.html on line 1829: Couch more magnificent. Thou shalt lie down

ellauri014.html on line 1836: The venerable woods—rivers that move

ellauri014.html on line 1838: That make the meadows green; and, poured round all,

ellauri014.html on line 1844: Through the still lapse of ages. All that tread

ellauri014.html on line 1845: The globe are but a handful to the tribes

ellauri014.html on line 1846: That slumber in its bosom.—Take the wings

ellauri014.html on line 1852: The flight of years began, have laid them down

ellauri014.html on line 1854: So shalt thou rest, and what if thou withdraw

ellauri014.html on line 1856: Take note of thy departure? All that breathe

ellauri014.html on line 1857: Will share thy destiny. The gay will laugh

ellauri014.html on line 1859: Plod on, and each one as before will chase

ellauri014.html on line 1860: His favorite phantom; yet all these shall leave

ellauri014.html on line 1861: Their mirth and their employments, and shall come

ellauri014.html on line 1867: Shall one by one be gathered to thy side,

ellauri014.html on line 1868: By those, who in their turn shall follow them.

ellauri014.html on line 1869:  So live, that when thy summons comes to join

ellauri014.html on line 1871: To that mysterious realm, where each shall take

ellauri014.html on line 1872: His chamber in the silent halls of death,

ellauri014.html on line 1896: ei enää näe kaiken havaizeva aurinko

ellauri014.html on line 1898: mihkä sun kalvas hahmo pantiin kyynelehtien,

ellauri014.html on line 1913: kauniita hahmoja, ja näkijöitä harmaapartoja,

ellauri014.html on line 1914: kaikki samassa joukkohaudassa. Vaaroja ja mäkiä

ellauri014.html on line 1920: kaadettuna vanhan valtameren apeanharmaa autio,—

ellauri014.html on line 1921: Ne on vaan kaikki hautakoristeita ihmisen

ellauri014.html on line 1928: kulje halki pohjois-Afrikan Barcan autiomaan,

ellauri014.html on line 1940: kuin ennenkin, ja jokainen ihan niinkuin sua ennen

ellauri014.html on line 1942: hauskuutensa ja hommansa, ja tulevat loppupeleissä

ellauri014.html on line 1947: puhumaton vauva, ja harmaapäinen ukkeli—

ellauri014.html on line 1956: vankan luottamuxen voimalla lähestyt hautakuoppaa,

ellauri014.html on line 1966: William Cullen Bryant oli vanhana aivan joulupukin näköinen. Romanttinen runoilija Massachusettsista, äidin puolelta  Aldeneille sukua, siis Mayflowerin mamuille ja itsepäisyysjulistuxen väsääjille. Ja meille, Jill Aldenin ja sen punapäiden lasten kautta. Kyllä maailma on sitten pieni, tuskin mahdutaan.

ellauri014.html on line 1970:   Bryantin nuoruuden runot meni vesilinnuille (To a Waterfowl), sen piti mennä lakimiehexi. Sen paras runo oli Thanatopsis, ja se onkin tosi hyvä, 17-vuotiaan tekeleexi, ainakin mun miälest. Kunnolla darwinistinen. Ville ei muistanut jälkikäteen kysyttäessä, missä ja milloin se oli kirjoittanut sen. Oisko tässä syy:

ellauri014.html on line 1973:   "Thanatopsis" remains a milestone in American literary history. "Poems" was considered by many to be the first major book of American poetry. Nevertheless, over five years, it earned Bryant only $14.92. Poet and literary critic Thomas Holley Chivers, who often accused other writers of stealing poems, said that the only thing Bryant "ever wrote that may be called Poetry is ´Thanatopsis´,  which he stole line for line from the Spanish."

ellauri014.html on line 1975:     Thanatopsis on uudisssana, sitä ei ole Liddell Scottissa eikä liioin Passowissa. Opsis on kazanto, kasvotkin. Täähän vois tarkottaa myös kuolinnaamiota, sellasta kun tehtiin Paul Bourgetista. Lämitään kipsiä vainaan naamalle ja odotetaan kunnes se kangistuu. Tai ne. Thanatos tarkoitti sukukielissä myös hämärää. Wagnerin Götterdämmerung oli jumalhämärä. Hotellin hämärässä jumalat kykkii lattioilla niinkuin Dumarin laulussa Vielä yxi opetus.

ellauri014.html on line 1982: Irlantilainen Muruta-san eliskä Niall Murtagh sinnitteli 15v elinkautisesta Mitsubishillä. Lopulta kylästyi, otti lopputilin ja kirjotti kokemastaan kirjan nimeltä Sinisilmäinen salariiman. Japsulaiset osoittautu karseiksi kamikaze nazeiksi, ihan pilakuviensa mittasixi anaalisixi kusipäixi.

ellauri014.html on line 1986:     Ei ihme että hullu Graham ja vielä sekopäämpi Kride viihty siellä. Pikku japsulaisia ne on kallon sisäpuolella. Ilkeitä kiipijöitä, mustamaalareita, selkään puukottaja ninjoja.  Tunnevammasia ropotteja, jäykkäjalkaisia apulaisprosessoreita karkuteillä lasiovisesta kaapista.

ellauri014.html on line 1991:   Kyllä minä mieleni pahoitin, kun hintelämmältä karvanaamalta ilmestyi 999:s teos teemasta "kiukkuinen ja ikävä, mutta silti tosi söde suomiäijä" , karvareuhkojen värityskirja tällä kertaa. Yhdistä pisteet saat ikioman herttaisen hapannaaman. Pahoittajasta on tullut persumaan puolijumala, kuin osittain ylösnoussut sikamessias, puoliveteinen Persus Klischtus. Hannes Häyrisen ja Ransu-koiran hybridi. 

ellauri014.html on line 1993:     Sen luoja Tuomas Kyrö on pystyynnostettu pikku sika. Tai paremminkin Pahoittajan tuhannetta tulemista odottava, Anti-Klischtusta kammoava apostoli Vihannes, nahistunut porkkana, Paatoksen potka, jolta vaan tulee näitä ilmestymiskirjoja jatkuvalla syötöllä.

ellauri014.html on line 1995:     Suurin ihme on niiden ilmestyminen. Jengin klisheenälkä on nähtävästi sammumaton. Suomi hullaantui. Montakohan toimittajan peukutusta siihen tarvittiin?

ellauri014.html on line 1999:     Shovinistiklishee kuittautuu feministiklisheellä, persuheitto palautuu vihervasurilla, ompa kätevää. Kukaan ei loukkaannu, kaikilla on mukavaa. Harmitonta pilkkaa vanhusten kustannuxella, halpaa naurua, nyökyttelyä: Juu just tuollanen oli meinkin Erkki-setä, sekin söi tollasta läskisoosia, oli pakko nauraa ihan huutonaurua, kyl se sit osaa toi karvanaama, se on aivan hulvaton. 

ellauri015.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri015.html on line 32:     Miten minä opin estetiikan? Esteettisen arvostelun omaksuminen käy osittain tiedostamatta. Jonkinlaisia heräämisen hetkiä voidaan erikseen mainita. Milloin opin uskonnon, en voi myöskään täsmälleen kuvailla. Ehkä väärän ja oikean, hyvän ja pahan oppii selkeämmin: kun pieneltä lapselta toinen lapsi ryöstää lelun, se on paha ja väärin. Toisen lapsen mielestä se on kaunista. 

ellauri015.html on line 34:       Perehdymme fiktiiviseen kauneuteen ja kohta myös rumuuteen. Edellytyksenä on suhteellisen korkea älykkyys. Vanhempani olivat tavallista kansaa. Äiti opettajana maalaiskoulussa. Tosin hän oli käynyt seminaarin ja soittanut Händelin Largon urkuharmonilla seminaarin päättäjäisissä. Isä oli käynyt kauppakoulun, mutta potkittu pois myymälänhoitajan toimesta. Heillä ei ollut mitään "filosofiaa". Iso tietosanakirja oli ostettu, mutta Kantia koskeva artikkeli oli lukematta.

ellauri015.html on line 36:       Mutta kauneuden taju on ihmisessä valmiina. Sitä ei tarvitse paljon sytytellä. Muistan koululaiseni matkanneeni linja-autossa kotiin keväällä, kun takanani muuan isäntä sanoi toiselle isännälle vasemalla olevaa lampea tarkoittaen: Katohan, miten kaunista! Ja minäkin katsoin ja näin saman. Oli kaunista. (Aarne Kinnunen: Estetiikka)

ellauri015.html on line 39:   Mäki haluun!

ellauri015.html on line 45: Kuusi sekuntia. Eikös se ollut juuri julkisuuden maksimipituus nykyoloissa? Kultakalan attention span. Kissat tykkää kultakaloista. Katinkullan kalastaja tappaa ruutuajan vuoksi kissoja. Katinkulta on kaunista, kullan näköistä, muttei yhtä hyvä maxuväline. Kauneus on katoavaa, etiikka hakee kestäviä arvoja. Mikäs paremmin kestää koita ja ruostetta kuin kulta. Ja se on muovoutuvaa, siitä voi tehdä vaikka vasikoita. 

ellauri015.html on line 47: Teemu edustaa moraalista relativismia, tai relatiivista moralismia. Hän on muun muassa vastustanut prostituution kriminalisointia väittäen, että  jos seksityö on vapaaehtoista, ei se välttämättä ole sen huonompaa työtä kuin muutkaan työt. Teemu on Schopenhauerin oppipoikia. Ei ainakaan sen huonompaa kuin julkisuuden huoraaminen taiteen valepuvussa. Eix se pönttö edes tiedä mitä eroa on panolla ja parituxella? No heebolta joka runkkaa kuolleen kissan päälle ei voi odottaa aivotyöskentelyn ihmeitä.

ellauri015.html on line 49: Kissa nahkoineen ja karvoineen nahkurille, kissavideosta oravannahkaa eli rahaa Teemulle. Teemu Mäkisen moraalista suhteellisuusteoriaa. Etiikan ja estetiikan Einstein kiitää omassa viitekehyxessä omaa vauhtia, silmä kovana kohti omaa mustaa aukkoa.

ellauri015.html on line 51: Hän toimi kuvataiteiden professorina Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla (eli Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella) viisivuotiskauden 2008–2013.  Kissoja tappamalla pääsi Teemu istuximaan tovin näkyvillä oppituolissa. Mäki haluun näkyy! Raaistunut runkkari.  Kylä lähtee. Onkohan se sukua Timo Mäkiselle.   

ellauri015.html on line 55:     Puoli vuotta myöhemmin, koronapandemian silmässä Teemu Mäki nostaa taas pystyyn pienen kaljun terskansa. Nyze ei enää ole feikkiprofessori, vaan ihan vaan freelanse taiteilija, lue työtön. Se on sittemmin julassut ison joukon selitysteoxia, jossa se selittää mixe runkkas sen kissan päälle tapettuaan sen. Juttu on se että maailmassa on liikaa väkivaltaa, mutta Suomessa liian vähän, täytyy tasapainottaa. Teemu innostuu väkivallasta, ja se luokittelee eri väkivallan lajeja sen mukaan kuinka viihdyttäviä ne on sen mielestä. Kissantappo ja runkkaus on ihan sen suosikkilistan kärjessä. On siellä myös 99 lapsen tappo Utoyan saarella, siinä oli jotain komeeta. Mäki haluun! Mäki! huutaa Teemu Mäki. Muttei sittenkään uskalla. Lähtee ezimään lisää kissoja.

ellauri015.html on line 60:   Politiikka on mahdollisen, saavutettavissa olevan - toiseksi parhaimman taidetta (Bismarck). Kaikki taide on poliittista, näin ajattelee kääntäen mm. monitaiteilija Teemu Mäki Voima-lehdessä, netissä sen toistaa joku Abbas Kiarostami, ja taiteilija Timo Wright.

ellauri015.html on line 62: Teemusta on tyhjentävä tietolaatikko tässä ohessa. Mutta kuka hemmetti on Timo Wright? Never heard. Se tarttui haaviin kun hain netistä "taide on poliittista". Se näyttää olevan aika nuori elokuvanikkari. Mediataiteilija, taiteen meedio. Munaa muistuttava wiiksiwallu pipopää.

ellauri015.html on line 64: Onkohan se sukua Wrightin veljexille, niille lentäville? Nekin oli pilven veikkoja, tai siipiveikkoja. Tai jopa von Wrightin veljexille, niille lintumaalareille? Siis myös sille  punaposkiselle taivaanrannan maalarille, joka kexi etiikalle logiikan?  Ei se kyllä mennyt heti putkeen, ei quine von wright, mut Jaakko paikkasi. Se liittyy läheisesti myös peliteoriaan (mullon siitä joku paperi). 

ellauri015.html on line 66: Alle Kunst is politisch, vahvistavat teutonit. Karl Marx sanoo iskevästi: Kunst ist nicht ein Spiegel, den man der Wirklichkeit vorhält, sondern ein Hammer, mit dem man sie gestaltet. Sosialistinen realismi ei ole realismia, vaan idealismia, ei vaan materialismia, siis materialistista idealismia, tai idealistista materialismia, äh, ompa sekavaa. Totaalista Wissenschaftkäseä. Mutta kauniita maisemia! Ei mitään si och så, vaan siin oli soo. (fig. 1.)

ellauri015.html on line 72: Taide on politiikkaa, politiikka taidetta, ja politiikka vuorostaan etiikan joukkoistettu versio. Estetiikka on siis etiikkaa, osa siitä. Ei ihme, onhan kaunis aistinvaraisesti hyvää, hyvännäköinen on kaunis. Osa hyvän teoriaa on kaunokaisen tirkistely. (Teoria tarkoittaakin alunperin tirkistelyä.)

ellauri015.html on line 76: Onko se kokonaisedullista? Onko tämmöinen monopoli tuottavaa? Markkinatalous on tehokkaampaa kuin kollektiivinen. Politiikan, peli- ja utiliteettiteorian kautta päästään näin edelleen taloustieteeseen, joka voisi olla tätä kolmikkoa rahoittava mutta samalla kadehtiva perkele, tai saatana. Etiikka helvettiin, kauneudesta vähät, politiikka on vaan käsikassara, kunhan tulee rnahaa. 

ellauri015.html on line 78: Kaikki on siis politiikkaa, ja etiikkaa, mut kaikki on myös taidetta, ja ekonomiaa. Tarkoituksenmukainen on kaunista, jos osaa kazoa oikealla silmällä. Mulla on vasen silmä kyllä parempi, oikeaan on tullut jotain sumua. Mut koitan parhaani.  (Abbas Kiarostami on joku persialainen ohjaaja, jos jäi kiusaamaan.)

ellauri015.html on line 103:     Ehkä kolkkaa tasaisemmin, mutta voishan argumentoida että toi ilmes-tymisen sananloppuinen trioli just tekee ilmaisusta vekkulin?

ellauri015.html on line 107:     Näin loikahtelee selkeesti myös JA Hollon käännös Voltairen Candidesta. Coelhon Brida portugaliksi hyppelehtii sekin kuni kaniini, jopa Pauli Kohelo seuraa tässä esikuvaansa. Joseph Conradilla on tää sama paha tapa. 

ellauri015.html on line 109:       Että tää on tahallista eikä vahinko, näkyy joskus sananvalinnoista ja sanojen järjestyxestä. Ne on silloin omituiset tavalla, jonka ainoastaan selittää eurytmia. (Katso vaikka tätä edellistä virkettä, ja fig. 2.)

ellauri015.html on line 119:   There are times when I will be cold and thoughtless and hard to understand.

ellauri015.html on line 134: Niitä voi ihailla kuin jotain origamia, 


ellauri015.html on line 161: Mut ihan seonnut se kyllä on.

ellauri015.html on line 165: Näitä säkeissään se jauhaa. 


ellauri015.html on line 166: Siivoaa ja käyttää keittokauhaa.

ellauri015.html on line 169: Tää ihastus sit julmasti lakastu 


ellauri015.html on line 201: Ei kovin harras ystävä ollut lasten. 


ellauri015.html on line 212: Jos se hanakasti ottaa ainetta.

ellauri015.html on line 225: Olikohan sittenkin kaikki syytä sen Hughesin,


ellauri015.html on line 237: Tedillä oli jo toinen hani alla, ihailevampi muusa. 


ellauri015.html on line 247:   mitä oli puuhastellut kopean elävän lesken kanssa 


ellauri015.html on line 248:   haisten kuin härkä naidessa, hikoillen runollisesti,

ellauri015.html on line 253:   Ihan uskomattomasti sikaili Ted, poeta laureatus, 


ellauri015.html on line 259:   Fredikin hajahti hieltä kun se innolla ahersi. 


ellauri015.html on line 269: Taas osoittautuu oikeaksi vanha viidakon sananlasku: 


ellauri015.html on line 288: Mutisee kuin pikku Charlotte 


ellauri015.html on line 304: Ei halunnut. 


ellauri015.html on line 346:   aika pahoillaan, surullinen sekä väliin vihainen. 


ellauri015.html on line 347:   Eikä siinä kaikki, sillä oli pahat vaivaisenluut 


ellauri015.html on line 350:   oli haamukipuja. Amparo teki siitä vielä pilkkaa. 


ellauri015.html on line 352:   Ei ois kannattanut, jalkapuoli fasisti on pitkävihainen. 


ellauri015.html on line 387: puhtoisilla silkkihansikkailla, 
 

ellauri015.html on line 392: upeasti sana hallussa.

ellauri015.html on line 394:   No ei, otan pahat sanat takaisin 


ellauri015.html on line 404: se ei halunnu Sylvialta enää 3. lasta, 


ellauri015.html on line 445:   Stockmann julkistaa kuusi säätyä kangaskasseja, jotka korvaavat luottokorttien kolmen värin nokintajärjestyxen. Tää on selkee parannus, nyt näkee kaikki, muut asiakkaat ja myyjät jo ennen kassajonoa, ootko ostellut neljännessadantuhannen arvosta (violetti viiden euron kassi), kymppitonnilla (musta) vai vaan jollain hiluilla (alemmat säädyt). Osaavat kohdella sua arvosi mukaisesti, mitattuna ostovoimalla. Olla höveleitä kattokassisille, ja ylenkazoa kassittomia.

ellauri015.html on line 447: Ne on vihdoin tajunneet missä oli vanhan stokkan viehätys ja voima, nimittäin hajuraossa. Niinkuin ne takavuosien stokkan tädit, jotka peruutti pois vero modan osastolta, koska ne ryysyt oli tosin kivoja, mutta ihan liian halpoja. 

ellauri015.html on line 453: Klikkiuutinen: Jo tuhannet on käyneet noutamassa kassinsa. Eija ja Aili Järvenperästä jonotti hakemaan violetteja kassejaan. En väitä että olen rikas, sanoo Eija, mutta käynhän mä ostoxilla Stockmannilla joka viikko. Enkä yhtään halveksi mustan kassin kantajia, mitä pötyä. Violetissa vaan kulkee ostoxemme paremmin. 

ellauri015.html on line 460: Valtio on väkivaltakoneisto, yhden luokan lyömäase toisen lyttäyxeen. Jahka poistuu luokat, poistuu valtio. Näin ennusti viime vuosituhannen lopun trio Saletti, nimittäin Marx, Engels ja Lenin. Lenin piti siitä  esitelmän Sverdlovin yliopistossa toiveikkaille ylioppilaille sata vuotta sitten, 1919.

ellauri015.html on line 466: Yksi risti kaksi, murkut miljoonaksi. Veikkaus ohi veikot, palautuspäivä harmageddon. 

ellauri015.html on line 468:   Unkarilainen leffaohjaaja Peter Medak purkaa sydäntään dokkarissa, jossa se kertoo, miten sen juutalainen perhe kärsi Unkarissa ensin Eichmannin alla, sitten Stalinin. Se itse kärsi pähkähullun vaaleenpunaisen pantterin, Peter Sellersin oikkuja. Peterkin oli jutku. Koira puri koiraa. Pitkä laiha lysähtänyt muotifyysikko Syxy Räsänen rähisee palestiinalaisten rättipäiden julmasta kohtelusta GT-sählämien taholta. Mitä tästä opimme? Rodulla ei ole mitään tekemistä pahuuden kanssa, kaikki ollaan samaa julmaa lajia. Koirat ei ole rasisteja, ne haukkuu tasapuolisesti kaikki toisiansa aidan takana. Läheltä haistellen ne on höveleitä vastakkaiselle sukupuolelle. 

ellauri015.html on line 501: Keskiäkäinen mies on nyt eläköitynyt. Myy halvalla. 


ellauri015.html on line 510:   Vanha pastori vetosi tilastoihin joiden mukaan aviottomia lapsia ei syntynyt sodan jälkeen enempää kuin ennen sotaa. Ehkä ei, nurisee nuorempi, mutta samoista tilastoista ilmenee tarkemmin lukiessa huolestuttava demokratisoituminen. Ennen sotia aviottomia lapsia tuli käytännössä vaan rupusakille, nyt on herrasväen osuus jo yli kolmannes! Ja pornografisia lehtiä ostaa ja lukee eniten ylioppilaat! Varmaan teologian ylioppilaita enin osa. Eikö past. Raivio ole lukenut Matt. 5:28-30? Joka katsoo nakukuvia on käytännössä vetänyt jo käteen. Ainakin periaatteessa, ja nuori pastori on periaatteen mies. Se ei vilkaisekaan niitä kuvia, etenkään niitä keskiaukeamia, ne on hirveen koukuttavia.

ellauri015.html on line 527: Niistä joilla on hassut jalat, 


ellauri015.html on line 543: joilta puuttuu miellyttämisen halua. 


ellauri015.html on line 562: Vaimoa näkee enää tosi harvoin. 


ellauri015.html on line 570: Pauli halasi sitä silmät saineina 


ellauri015.html on line 591: ankanmuotoisen lasten kynsiharjan.

ellauri015.html on line 607: hartaita hetkiä, suvantoja,  


ellauri015.html on line 618: On hyvää ja pahaa, sankareita ja roistoja, 


ellauri015.html on line 619: mielellään rahaa, väkivaltaa ja vähän panoa, 


ellauri015.html on line 631: Luultavasti Kohelon Pauli loukkasi sen hartautta, 


ellauri015.html on line 634: on sama mihin uskot, kuhan uskot johonkin. 


ellauri015.html on line 637: vaan ei turhan naurajasta.

ellauri015.html on line 657: Pahansuopaa hyväntekeväisyyttä, 


ellauri015.html on line 658: hyvää tekevää pahansuopuutta.

ellauri015.html on line 667: Penää ääneen yhteiskuntarauhaa  


ellauri015.html on line 670: Vihaava rakkaus! Rakastava viha! Oi kaikkisuus sä tyhjyydestä luotu! Keveys raskas! Turhuus arvokas! Oi kaaos muodoton ja muoto kaunis! Oi höyhen lyijyinen ja savu kirkas, ja kylmä tuli, sairas terveys! Oi valvas uni, vastakohtas ihan!

ellauri015.html on line 679: Ainoa hyvä puoli tässä ajassa on että selaus on nopeeta, kuvaa voi vaihtaa määrättömästi, morffata eri ikonien välillä. Jos viittii. Useimmat onttopäät viihtyy vaan ahtaassa kuplassa, eikä opi mitään, jämähtää vaan vielä pahemmin juoxuhautoihin. Ja huutelee sieltä törkeyxiä somessa, kurnuttavat konnat kukin omasta lammesta.

ellauri015.html on line 691: Ei se tässä tarkoita hienoja elämyxiä (vaik olihan ne varmaan sitäkin),  vaan tieteellisiä kokeita, eksperimenttejä. Anglisismi taas kerran. Siteeraan Wiktionarysta s.v. expérience:

ellauri015.html on line 701: Uusi käytäntö on panna sammakot haaleaan veteen ja lämmittää se sitten vähitellen kuumaxi. Näin ne ei huomaa mitään, ei loiki pois porealtaasta ennenkuin on liian myöhäistä.

ellauri015.html on line 714:   Lohengrinin juoni oli tämä: Urposisaruxet Gottfried ja Elsa saa perinnön, Gottfried kuolee hämärissä olosuhteissa. Friedrich-setä, joka haluu maat, syyttää Elsaa veljenmurhasta, eikä kukaan puolusta (tää on keskiaikaa, eli totuus ratkee käsirysyllä).

ellauri015.html on line 718:     No tietysti utelias Elsa kysyy, kuinkas muuten, että päästään juonessa eteenpäin. Lohengrin lehahtaa kuten arvaa tiehensä, seivästettyään ensin pahan Friedrichin. Gottfried herää mystisesti henkiin ja perii maan, Elsa vuorostaan lyödään lihoiksi pois sen tieltä. Gottfried perii tittelin maapalstaan. Miehille taas erät 6-0.

ellauri015.html on line 733: Ikävien ihmisten entistä ikävämpi kotimaa, klisheiden kehto. Goethekin oli hengeltään harppisaku vaikka kävi Frankfurtissa syntymässä. Kuivaakin kuivempaa on saksalainen kulttuuri, ja ankeaa.

ellauri015.html on line 737: d'Holbachin kirja Système de la Nature veti luonnontieteestä ilmeiset johtopäätöxet ja heivas kuvitteellisen taivaan johtoportaan tienoheen. Siitä tyrmistyivät monet, ml. Rousseau ja Voltaire, jotka oli deistejä, sekä Preussin Friedrich, joka oisi ehkä ollut muuten samaa mieltä mutta oli monarkki. Taikauskoisten alamaisten venettä ei pidä heiluttaa, ettei mene vallan kumoon. Peirce Bysshe Shelley kääntyi siitä hartaaksi ateistixi. Se oli DDR:nkin virallinen linja, mitä sitten Friedrichin alamaisten jälkeläiset lienee ajatelleet tykönään.

ellauri015.html on line 750: Tää Rami muistuttaa aamu-uutisten venäläistä sotahistorian dosenttia Pietarin valtionyliopistosta, joka koitti hukuttautua Napoleonin asussa, kun ei saanut hukutettua tappamiensa opiskelijoiden ruumiinosia. Kylmettyi vain Neva-joessa, sai hypotermiaa. Ihan kuin Eilenberger mökillä saunan jälkeen uimassa. Haalea menijä, vai mikä se nyt oli. Romaanit häviää klikkiuutisille kuin ankat.

ellauri015.html on line 752: Rami ja sen isä on säästäväisiä sakuja. Isä käänty luteraanix  kiertääxeen kirkollisverot harppisakuissa, mikä on nyt sehr günstig Ramille: kirkkopalveluxet on sille ilmasia Suomessa.  (Veroja ei maxa kukaan täysipäinen saku.) Se on ateisti kommarimaan kansalaisena, mutta tuntee reichsmarkin arvon. Mammon on yhteinen palvonnan kohde sakemanneilla idässä ja lännessä. 

ellauri015.html on line 754: Harppisaku vihitään Jouzan kirkossa, jonne se haluu hipsiä sisään Nick Caven innottoman biisin "Into my arms" tahdissa. Cavella on elvis letti takatukalla ja ärsyttävä pystynokka, isot nenäreiät, laulaa kuin Kari Tapio kertaa Juha Katainen. Nick on aussi. Pahempaa on et Nick on deisti, vielä pahempaa:  diggaa Bill Blakea, romanttista ateistia ja moniavioista sekobolzia, joka piirsi outoja kuvia ja kirjoitti mitäänsanomattomia runoja.

ellauri015.html on line 756: Kaikenlaisissa pellekirjoissakin törmää moraalisiin meemeihin. Kuten interventionistisiin vs. laissez faire jumaliin ja niitä peukuttaviin ihmisiin. Huvittaa, että harppisaku on  kiinnostunut Blaken harppikuvasta. Kohta kuvaan ilmaantunee vasara ja laskutikkukin.  

ellauri015.html on line 758:   Sakemannin mielestä kaikki Suomen naiset on persjalkasia ja ohuttukkasia ja pukeutuu housupukuun ja/tai marimekkoon. Miehillä on joka pojalla jokapoikapaidat. Eikä ne välitä vaik on samixet. Toisin kuin harppisakut, joilla on lähes kaikilla polyesteriset diagonaalipuvut, dirndlit  ja/tai nahkahousut. Muttei kaikilla, mikä niitä kyllä kismittää niin vitusti. Vihaisena itä-saksan tuppukylissä heiluttaa hakaristilippuja ja nyrkkiä mamuille, jotka kehtaa pukeutua kaapuihin ja huiveihin. Näillä lakeuxilla ei pilkata Hitleriä. 

ellauri015.html on line 763:   Vähän herrakansalaista näpäsee et pitkät sukulaiset suhtautuu siihen kuin hukkapätkään Aadolf Hitleriin ("hyvin pieni mies, hyvin pieni"), tai Armi Kuuselan filippiinimamuun ("hotel guy, small and fat was he"). Kazoo sitä nenänvarttaan pitkin alaspäin. Minkäs sille voi, ellei pikku saku ota alleen pallia. Nää jäi kyl mieleen lähtemättömästi. Niinkuin meidän esi-isälle, josta pitkänhuiskea Kristina-serkku käytti nimitystä "lihava pieni pormestari". Saxalaisten vastaisku oli Dipnerin tädin huomautus Callesta: "er sieht wie ein Skelett aus."

ellauri015.html on line 765:   Pientä peitettyä vittuilua on Eulenspiegelillä silloin tällöin suomalaisille, etenkin pitkänlännille suomalaisnaisille, mutta varovaisesti, ettei tule väärää taklausta korin alla, kyynärpäätä silmään taikka polvea. Rami siteeraa nokkelasti Tolkienin kuvausta hobiteista ja sovittaa sen suomalaisiin. Onpa otsaa hukkapätkällä, joka yltää hobitteja enintään puolisääreen, puutarhatonttu. Taskukokoinen gnoomi kuin  Harry Potterin Dobby-tonttu, tosin pulskempi. 

ellauri015.html on line 767:   Loppupuolella kirjaa Ramin vauhti paranee, se on paikoin jopa hauska, lähestulkoon liikuttava, kun se siirtyy klisheistä ize kärsiminsä vastoinkäymisiin. Häätangosta ei tule mitään, kun Herr Kuckelmann ei näe eteensä morsiamen ryntäiltä. Hellien sanojen alta haistaa kyllä pitkän kaavan mukaan kirjoitettua takaisinmaxua aina satulassa istuneelle, 5v vanhemmalle, ilmeisesti fixummalle, ainakin lihaxikkaammalle rouvalle. Mutta kyllä se sitä varmaan rakastaa, siitä ei jää epäilystä. 

ellauri015.html on line 775:   Voin uskoa, että Wokulla oli samantapaisia kulttuurishokkeja tänne tullessa kuin Ramilla. Lea ei puhunut saksaa, mutta halusi silti viestittää kaikenlaista saksalaiselle vävylle, onnexi Lea oli nopea puhuja ja hyvä näyttelijä, ja Rikulasta tuli kääntäjä. Pauli ei uskonut että sakemanni saisi saunaan tulta, niin herrakansaa kuin onkin, ja tunaroi pitkän tovin sille mallixi. Kostoxi Woku vinoili sen pikku korjauxille kuuden tuuman nauloilla. Ehkä Woku näki samantapaisia painajaisia kuin Rami (ks. alempana). Oudoista lankomiehistä hiirenkorvat päässä jotka sanoo: Ich bin eine Ratte.

ellauri015.html on line 777:   Jostain sentään voi harppisaku olla ylpeä: veli westiellä on uudemmat autot, ja halvemmat,  kun sakut eivät verota omia valmisteitansa. Antavat mennä vaan täysiä aatun autostraadoilla, tulkoon vaan ruuhkia, vainajia ja peltiromua, ja paljon paljon pakokaasuja. Se on hienoa. Paina jo Waffenbruder kaasua, älä köntystele siinä edessä, siirry hidastelijoiden kaistalle, kun mä tulen täältä isolla autolla. Verdammt, Blödmann, geh in die Fahrschule, Idiot! 

ellauri015.html on line 779:   Wokun iso auto alkaa olla vanha, eikä enää tykkää moottoritiestä enempää kuin äiti meetwuastista, se pitää mekkalaa ja kuumenee. Mutta Range Rover on aina hieno, vaikka antiikkinen, ja vanhalla Lahden tiellä sillä pääsee ylinopeutta. Hitaammassa vauhdissa ehtii moikata muita rangekuskeja. Ei käsi kipeydy. 

ellauri015.html on line 781: Ainiin, oli vielä toinen hieno asia: firman sairausvakuutuxella saa useita ilmaisia peräsuolen tähystyxiä. Onhan se kallis, mutta tää ilo moniverroin korvaa sen.

ellauri015.html on line 794:   Tässä kohtaa ensivaikutelma osui oikeaan. Luettuani vasta pätkän haistoin, että tässä meillä bona fide nazidiggari. Ja niin olikin. Varmaan ison vaimon hännän alla  piileskely työttömänä humanistimamuna kehitti sen miehekkäitä vaistoja. Irgendwie kerndeutscherer als die meisten sonstigen Wolframs, und viriler. Ich werde nie wolframisiert! Es lebe Udo Beyer! Heil dem Kapitän!

ellauri015.html on line 796:   Wie können Sie, Herr Soundso, hier wohnen inmitten diesen Waldmenschen, die ja in eine niedrigere Rasse gehören? Weil ich keine Wahl hatte, meine Frau bezahlt den Unterhalt, ich verantworte mich nur für die Unterhaltung.

ellauri015.html on line 803:   Tiukka koputus, kuin tikka hakkaisi. Oviaukossa on ukki. Käskee minun herätä. "Tule Rami, tule hiljaa", hän kuiskaa ja elehtii, että antaisin hänen tyttärensä nukkua. Kömmin aitasta valoon, ja hän liu'uttaa raskaan rauta-avaimen yhteen öljytahraisen haalarinsa monista sivutaskuista. Vielä ei kuulu yhdenkään linnun laulu. Vain rupikonnat ovat valveilla ja loikkivat editsemme varvikkoon. Ukki on ajanut mökin edustalle koneen. Se on alun alkaen ollut päältä ajettava ruotsalaisvalmisteinen ruohonleikkuri, mutta palvelee nyt lehtien kerääjänä, traktorina, leikkuupuimurina, ruoppaajana, betonimyllynä, moottorikelkkana ja kakkosautona aina sen mukaan, minkälaisen omatekoisen ukki siihen ruuvaa. (Tää kuulostaa muuten ihan Wokulta päältäajettavine ruohonleikkureineen ja  veemäisine laitteinen.) Nyt kone kiiltelee lukuisin kukkakimpuin koristeltuna tunnelmallisessa aamuvalossa. Sen edessä seisoo nahkavaljaissa kaksi poroa ja nyhtää kulkuset kilisten ruohoa. "Ho! Ho! Ho!" vastaa ukki hämmästyneeseen katseeseeni. Vasta nyt huomaan, että hänellä on päässään valtava joulupukinpipo, jonka valkoinen villatupsu heilahtelee polvien korkeudella.

ellauri015.html on line 806:     "Huomenta", kuiskaan kynttilöiden hämärästi valaisemaan huoneeseen minkäänlaista vastausta saamatta. Seison raidallisessa teepaidassa ja alushousuissa tulevien appivanhempieni edessä. Mummi ohjaa minut ruokapöytään. Pahvilautasella höyryää kaksi jättimäistä, 20cm pitkää ja 5cm paksua makkaraa. Siis lenkki HK:n sinistä: pari sitkeää liki suolatonta jauhopamppua, joissa on lisukkeena sanoinkuvaamattomia lihanjämiä ja kalvakanruskea kuori päällä, niin keinotekoinen ja jäykkä, että se yleensä tulee sellaisenaan ulos taas toisesta päästä. Suomalaista herkkuruokaa.

ellauri015.html on line 809:     Ukki napsauttaa television päälle ja työntää nauhuriin videokasetin. Mika Häkkinen kaahaa Span moottoriradan loputtomassa kaarteessa vaikuttavasti sisäradalle ohi Schumacherin Ferrarin. Raimo tanssi jakkarani ympäri Suomen lippu kummassakin kädessä: Hyvä Suomi! Hyvä Suomi!

ellauri015.html on line 811:     Vatsani tekee tenän. Puoliksi pureskeltuja makkaranpaloja purskahtaa pöytäliinan unikkokuosille. Mummi painaa sekuntikelloa ja röhähtää tyytymättömästi. Hän palaa jääkaapilta valkoinen posliinikulho kädessä. Kulhossa on pahanhajuista tummanruskeaa puuroa. Ihan kuin hän olisi käynyt tyhjentämässä ulkovessan ja pannut sitten hiukan maitoa ja sokeria päälle. Se on mämmiä. Se on syntynyt satoja vuosia sitten Suomessa eikä ole koskaan levinnyt maan rajojen ulkopuolelle. Erityisen iso annos. Olen aikeissa nousta, protestoida, mutta tunnen kuinka Raimon vahva käsi laskeutuu uudelleen olalleni.

ellauri015.html on line 814:     Ukki kaataa lasiin votkaa. Hyvää kurkulle, hän sanoo. Juuri kun aion kiittää, Raimo tiputtaa votkan sekaan pari tippaa salmiakkitiivistettä. Makkara, mämmi ja salmiakkivotka yhtyvät syvällä sisälläni syövyttäväksi puuroksi. Se on kuin närästystä, vain tuhannesti voimakkaampaa.

ellauri015.html on line 819:     "Good luck!" huutaa ukki matalikon toisesta päästä ja työntää veneen kalliolta alas. Metsä herää ja sen myötä hyttyset. Minä hytisen kauttaaltani, lähden kiipeämään kalliorinnettä ja kompuroin mustikkamättäiden ja sananjalkojen poikki ensimmäiselle kumpareelle. Jostain kaukaa kuuluu metsästystorven töräys, sitten pian miesääniä ja koiran haukuntaa. "Snabbt, Joel, där springer han", huutaa joku. Ja: "Jävla sackeman!"

ellauri015.html on line 823:   -- tunnustelen suoraan yläpuolellani häämöttävää puupintaa, on kuin olisi arkussa. Kylmä hiki pisaroi ylähuulen päällä. Ei koputusta. Ei ukkia. Vain aitan hiljaisuus ja suomalaisen vaimoni rauhaisa, säännöllinen hengitys. Hänen kasvonsa loistavat kännykän näytön sinisessä hohteessa.

ellauri015.html on line 829:   Sama Eulenspiegel, joka kirjotti taannoin voimatonta sakemannihauskaa Suomesta, on nyt saanut HS:n spugennäköisen toisen  polven koulupudokkaan kyhhäämään uusimmasta (vaikkei enää uudesta, 2018) kyhhäyxestään kolumnin, varmaan kun puli ei kexinyt nyt muutakaan, ja kuukautissiteen deadline uhkaavasti läheni.

ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista  kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa. 

ellauri015.html on line 833: Nää jätkät ei ymmärrä filosofiasta enempää kuin lehmä lehmihaan veräjästä, ei se avaudu vaikka kuinka nytkyttää. Ohimennen sohastaan sentään nimettömästi pian eläköityvää Eskiä.  Hyödyttömällä sveiziläisellä pikkutohtorin jatkotutkinnolla pärjäilevä izetyöllistyvä pienyrittäjä ja sen ylioppilaaxi jäänyt mainosmies, arvoton kuin vanha Snelmanni, on nähtävästi kateita, et Eski kerää soveltavalla filosofialla päivässä enemmän massia kuin nää kuikat on edes nähneet kerralla.

ellauri015.html on line 841: Soutuvene seisahtuu, kääntyy pennin rahalla ja suuntaa kokan kohti ääntä.

ellauri015.html on line 844: Kiltti eläinlääkäri on puhdasta wolframia, lihaxikas veikko, mutta tuo ääni! Siinä on jotain hypnoottista, Virpin kurkunpäässä on enemmän habaa kuin Arnold Schwarzeneggerillä. 

ellauri015.html on line 852:   Wolfram Roth on kaikkien lähipiirin setämiesten kauhistus. Wolfram toimii isänä ja äitinä, ei vaan huolla autoa ja vaihda lamppuja kuten muut isät, vaan hoitaa kodin, ruuan, lapset, vaimon, mökin, kaikki salkut on sillä paitsi pääministerin ja ulkoministerin. Korjaa kaiken, käy kaupassa, leikkaa hehtaarinkokoisen nurmikon heti mökille tultua itse säätämällään päältäajettavalla leikkurilla, kulkee rytkyissä sähkötyökalu kädessä, rakentaa kellarin, verannan ja mökin, paperoi seinät, ohjaa kaikkia ammattimiehiä ja korjaa niiden jälkiä, neuvoo poikia, tekee susheja ja leipoo kakkuja (onneksi likilaskuisia). Käy kaikesta tästä huolimatta joka päivä töissä polkupyörällä, tekee pitkää päivää ja tuo kotiin paljon pekonia, hankkii vielä lisätienestejä takapäivystäjänä kesälomalla. Mutta muistaa töiden jälkeen palata nopeasti kotiin. Istuu uupuneena kuistin pallille ja kysyy Riitalta: käynkö kaupassa vai imuroinko ensin?

ellauri015.html on line 871: tuppukylän Teboilin tai Shellin pihalle. 


ellauri015.html on line 907: hade inte mycket att säga, undrar om hon hörde någonting. 


ellauri015.html on line 910: Säkert var meningen at prata om hans lingvistiska synpunkter, 


ellauri015.html on line 911: och jag var lite destruktiv när jag letade fram hans andra verk 


ellauri015.html on line 912: från nätet och Wikipedia, liksom hans brev till Charlotte Diede, 


ellauri015.html on line 913: hans ungdomsflamma från studenttiderna vid Heidelberg, och 


ellauri015.html on line 922: Massachusetts, när jag var bara 25 år, han lite under 50. 


ellauri015.html on line 924: i det tekniska universitetet där han hade sin institution, 


ellauri015.html on line 925: enkom skapat för honom för hans meriter i formella spräk. 


ellauri015.html on line 931: Héloïse, jag just har läst. Han tyckte inte om Rousseau, 


ellauri015.html on line 935: Noam fyllde nittio i februari, han har ont i ryggen. 


ellauri015.html on line 936: En stor fest hölls till hans ära i februari detta år, 


ellauri015.html on line 937: den sista i hans fall, säkert, åtminstone vid liv. 


ellauri015.html on line 938: För Noam var Wilhelm Humboldt en lingvist som han själv, 


ellauri015.html on line 939: som hejade för kreativitet, och var vänsterliberal som han.

ellauri015.html on line 944: En man blir en idé, hans flammor släcks om inte hans brev 


ellauri015.html on line 945: till dem har bevarats av honom väl gömda någonstans. 

ellauri015.html on line 959:     Mike has made a long row 


ellauri015.html on line 974: syyskylmällä, kun löytyi ne kolme pientä haamua 


ellauri015.html on line 980: Wilfrid oli brittipiispa, haukuttu tekopyhimykseksi. 


ellauri015.html on line 993: laihalta vainajalta, Oscarin tyttäreltä Tutulta. 


ellauri015.html on line 1023: Into Inha.

ellauri015.html on line 1046: Charlie Chan.

ellauri015.html on line 1120: Gerhard Gentzen.

ellauri015.html on line 1125: Athanasios Aleksandrialainen.

ellauri015.html on line 1154: Lampilan perhe meni Neuvostoliittoon työnhakuun vuonna 1931 hänen ollessaan 7-vuotias. Hänen isänsä Sulo kuoli yrittäessään paeta, äiti Helmi joutui vankileirille ja Lea sijoitettiin lastenkotiin. Koulusta päästyään hän onnistui löytämään vankileiriltä päässeen äitinsä mutta kesällä 1947 Lea Lampila sai itse 10 vuoden leirituomion päästen vapaaksi kuuden vuoden jälkeen 1953. Hän loikkasi Neuvostoliitosta Ruotsiin vuonna 1967 ja sai poliittisen turvapaikan ja Ruotsin kansalaisuuden. Hän kirjoitti 1990-luvulla kaksi omaelämäkerrallista kirjaa Toivon tähti ja Stalinin lapset.

ellauri015.html on line 1158: Eija Liisa Lapinleimu (s. 1969) on kauppatieteiden maisteri, kirjailija, kavaltaja ja itsehoito-ohjaaja. Vuonna 2005 Lapinleimu tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen törkeästä kavalluksesta. Hän oli kavaltanut lähes 170 000 euroa yhdysvaltalaiselta suuryhtiöltä ja siirtänyt ne Thaimaahan. Teoksia:

ellauri015.html on line 1168: Lauri ”Lassi” Leskinen (21. tammikuuta 1918 Lapinsalo, Kiuruvesi - 27. syyskuuta 1979 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Leskisen vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Alfred Leskinen ja hänen puolisonsa Anna Juljaana (o.s. Pekkala). Perheessä oli yhdeksän lasta. Leskinen opiskeli kansakoulun jälkeen Porsaanpään herännäisten kansanopistossa ja Lapinlahdessa. Hän meni sitten Kajaanin seminaariin 1936 ja valmistui sodan aiheuttaman viivästymisen jälkeen kansakoulunopettajaksi 1943. Sodan aikana yliluutnantiksi kohonnut Leskinen palveli Uhtuan ja Porajärven suunnilla sekä Santahaminan koulutuskeskuksessa pataljoonan adjutanttina.

ellauri015.html on line 1170: Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa. Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Siellä oli sitten mukavaa, tietäisittepä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, mihinkäs se leopardi pääsee täplistään, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäymälä kantaesitys oli Kuopion yhteiskoulussa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kumikakkuja Kuopion näytelmäkilpailun.

ellauri015.html on line 1178: Työkseen Levola on lopettanut kirjoittamista ja toiminut freelancetoimittajana Lukufiilis- ja Satakunnan työ -lehtiin. Hän kuuluu turkulaisen runokustantamo Savukeitaan hallitukseen. Ennen ensimmäistä omaa novellikokoelmaansa hänen kirjoituksiaan on julkaistu Nuoressa Voimassa sekä antologioissa Reviiri 98, Ryhmä 99 ja Arpi. Levola työskenteli toimittajana Turun Sanomien Treffi-liitteessä syksyyn 2009 asti. Levola harrastaa kirjallisuuden lisäksi kuvataiteita ja pinnoitteita.

ellauri015.html on line 1186: Lemmikki Louhimies on palkittu monista mainos- ja lyhytelokuvistaan ja ollut toimittaja-ohjaajana MTV:ssä. Hänellä on ollut oma yritys Visuelli Oy. Nimellä Lemmikki Becker hän käsikirjoitti ja juonsi arvausleikkiaiheista ohjelmaa Ariadnen lanka (MTV, 1991). Louhimies on toiminut harrastajamaalarien ohjaajana ja järjestänyt useita taidenäyttelyitä maalauksistaan. Lemmikki Louhimiehen lapsia ovat Aku ja Liina Louhimies. Vakavaan, isänmaalliseen ja autoritääriseen ohjaajaan, naisten ahdistelijaan, Lemmikki Louhimiehen kuuluisaan poikaan Aku Louhimieheen on hyvä lopettaa tämä sikermä, joka alkoi Aku Ankasta.

ellauri015.html on line 1190: mutta sinisen, punaisen, ruskean, harmaan, 


ellauri016.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri016.html on line 45: El Coyote on kuvitteellisen seikkailusarjan sankari, joka muistuttaa hyvin paljon el Zorroa. El Coyoten oikea nimi on César de Echagüe ja el Zorron tapaan hän on rikas herrasmies ja hidalgo. Hän asustaa San Antonio -nimisellä tilalla Los Angelesin liepeillä. Sarjan tarinoissa eletään 1850-lukua eli aikaa jolloin Kalifornia oli juuri liitetty Yhdysvaltoihin. Päähenkilö El Coyote asettuu puolustamaan alakynteen jääviä kalifornialaisia alkuasukkaita idästä tulevia "jenkkejä" vastaan. 

ellauri016.html on line 71: vaan osa härskaapia olkihatussa, 


ellauri016.html on line 86: Olikohan Vackra Carlsonin potkuissa 


ellauri016.html on line 109: viimeiseen jäljellejääneeseen vanhan ajan kartanoon. 


ellauri016.html on line 110: Kaikki mitä Polle kauhistelee vanhanaikaisena hölmöytenä 


ellauri016.html on line 112: Ihan systemaattisesti se käy läpi ekoviljellyt pellot 


ellauri016.html on line 139:     9 Pitkän ajan kuluttua sanoi hänelle hänen vaimonsa: Mihin asti sinnittelet? Vastasi: Kas kun odotan vielä vähän aikaa elätellen toivoa mun pelastuxesta. - Mut kato nyt, sun muistokin on hävinnyt maan päältä, pojat ja tyttäret, noi mun mahanpurut ja kivut, jotka tyhjän vuoksi kestin kärsien. Ja sä itse mätä matoisena istut ulkona kaiket yöt. Ja mä vaan juoksen ympäriinsä palkkapiikana paikasta paikkaan ja talosta taloon, odottaen koska laskee aurinko, jotta voin levähtää vaivoistani ja kivuista jotka mua nyt ahdistaa. Sano nyt joku sana herralle ja tee loppu tästä.

ellauri016.html on line 150: Varmaan onkin sopimatonta kuolevaisen siunatakkaan jumalaa, sehän on röyhkeää, kuin Jöns joka femmalaisten illatsusta tultuaan pani käden äidin ja isin päälle ja siunas niitä. Olihan se ihan puhdasta vittuilua, keulimista, valtuuxien ylitys.

ellauri016.html on line 152: Naisvihaajat piti Jobin vaimoa pirun kaverina, ja on sixi varmaan korjanneet vaimon sanan pahemmaxi kuin se olikaan. Jotkut netissä oli sitä mieltä, että saakeli säästi Jobin vaimon tapettuaan siltä muun perheen vaan six, et se oli lisäkiusa miesparalle. Eeva ja sen tyttäret on kaiken pahan takana, kuten paukkinan.

ellauri016.html on line 156: Waltari koitti noudattaa typerän Arvo Ylpön ohjeita. Ylpöllä oli ihan hulluja ajatuxia vauvan ruokinta-ajoista. Pieni apinamainen äijä, metrin halko, joka ei ylettänyt edes  vaihtamaan kattolamppua ilman pöytää ja pallia sen päälle. Putos pallilta lopulta satavuotiaana ja kuoli. Muuten se eläisi varmaan vielä tänäkin päivänä, kuten saduissa ennen sanottiin.  

ellauri016.html on line 160: Tutun kirjahyllystä löytyneessä Vallaton Waltari-kokoelmassa sattui olemaan myös Mikan v. 1934 kirjoittama runo Jobin mukaan.  Vallatonta siinä on enintään jumalalle suunnattu sopimaton iänensävy. Asiasisältö on sama kuin Jobilla: mikä sua vaivaa kun riehut noin, mitä pahaa mä oon sulle muka tehnyt. Waltarista on pahinta, että toivo elää vaikka muuten on kuin mato koukussa. Mulla ei ole valittamista, kun en elättele turhaa toivoa. 

ellauri016.html on line 166: Mamma Matildalla on syytä kiittää jumalaa, tanakkana juureksena sukupuussa, jossa on satakunta lehteä. Seitsemän lasta, kaikki naimisissa Inez rukkaa lukuunottamatta. Kaksi sisarusta (Vera, Kerttu) nai Brotheruxen veljexet, joista tuli rehtoreita yliopistoihin. Siri sai aatelisen, vaikka väpelön, Tekla otti komeljanttarin (sentään Volter Kilven pikkubroidin, entinen Eriksson). Oscar kulta nai maalaistytön ja Poju ressu mamun, mut kaikkee ei voi saada, eikä kehtaa pyytää. Inexestä tuli sairaanhoitaja. Ei saanut miestä, epäonnistui, suvunjatkon kannalta, siis Darwinin. Yksinäinen lehti leijaa maahan sukupuusta, ei kanna hedelmää. Tutu sai miehen, muttei lapsia, sekin epäonnistui. Piru peri, tai paremminkin tutun tutut. 

ellauri016.html on line 168: Köyhät Carlsonit ja ahneet Brotheruxet keskenään puzas Tutun kämpän niin tarkkaan, että pelkät pölyt jäi. (Paizi jäihän sinne se Vitalin ihailema feikkibarokkikaappi.) 

ellauri016.html on line 169: Ingmanien perilliset kazoi päältä huuli pyöreenä. Titaaninkokoinen Olli Kilpi jättiläis(kumi?)tyttärineen kantoi ulos vähin äänin kahteen pekkaan kantohihnoilla Strengnäsin tuomiorovastilta kuittaamansa chiffonnieerin. Samaan aikaan neljä pikkuruista Carlson-agenttia, hälisten kuin nippu neekereitä kuorma-auton lavalla, kuskas ulos Tutun hirmu suurta astiakaappia. Pikku Tiina kulki hississä kaksinkerroin kaapin päällä  lisäpainona, ei vaitiskaan, vaan painamassa nappulaa kuin Michael Jackson. Lisäys 11/2024: Ollin Kamux on käytkaz konkassa. Sesiitä tuli kun veit Carlsonien lipaston!

ellauri016.html on line 175:   Termiittiapina on saavuttanut vihdoin sen mitä se hakikin: 


ellauri016.html on line 216: Kaksisataavuotisia jylhiä puunrunkoja. Maa kaatuneiden puiden ja samettimaisen sammalturkin peitossa. Metsälinnut pauhaa, ketunhäntä vilahtaa. Liitää liito-orava.

ellauri016.html on line 220: Apina mietti, hmm. Tästä kalliolta pitää raivata nää turhat puut pois tähtäyslinjan edestä. Tähän sopis muutamia kasematteja, betonibunkkereita ja niihin tykkejä. Tuolta idästä tulis ryssän lentokoneita. Pam! pam! Räisk! Mahtavaa.

ellauri016.html on line 222: Tuonne lännemmäksi tulis rautatie, monta raidetta ja tuhansia junia vuorokaudessa, kuskaamaan tarpeetonta paskaa ja laahusta, kuluttamaan sähköä ja lämmittämään ilmastoa. Kolkkaamaan ja kirskuttamaan raiteita niin että sievissä puutaloissa vieressä asuvat vanhuxet ei saa nukkua.

ellauri016.html on line 224: Ne vanhat voidaan heivata vanhusjalostamoihin, lääkkeen ja vaipan hajuisiin tehtaisiin, valtaviin kasarmeihin, joissa niille syötetään liukuhihnalta vuoropäivinä Janssonin ja kinkkukiusausta. Ihan kiusaksi huhutaan käytävillä uusista perunoista, muttei ikinä anneta. Eikä koskaan tulla kun vanhus vaippa täynnä soittaa kelloa.

ellauri016.html on line 237: jo tästä ihan huippuvarakkaasta joukosta.

ellauri016.html on line 245: jossa oli jos jonkin väristä maahantulijaa.

ellauri016.html on line 254: In 2019, Luxembourg and Qatar would be the richest economy in nominal and PPP (purchasing power parity), respectively. South Sudan and Burundi would be the poorest economy in nominal and PPP, respectively. In exchange rates methods, per capita wealth of the richest economy Luxembourg would be 9.87x of world average, while poorest economy South Sudan would be over 40 times poorer than world average. In PPP, 1st ranked Qatar would be 7.08 times richer and lowest ranked Central African Republic would be over 25 times poorer compared to global GDP per capita.

ellauri016.html on line 256: In nominal data, only Luxembourg would have gdp per capita of above one lakh (100K) US dollar. There would be 14 economies which would have per capita income above $50,000. 63 economies would have per capita income greater than world's average. Ten economies would be above five times richer than world. 29 poorest would be poorer by over ten times.

ellauri016.html on line 258: In ppp data, Qatar, Macao SAR, Luxembourg and Singapore would have gdp per capita of above one lakh International dollar. Singapore is the latest entrant in this list. There would be 24 economies which have per capita income above Int. $50,000. 77 economies would have per capita income greater than world's average. Four economies would be above five times richer than the world. The 12 poorest would be poorer by more than ten times.

ellauri016.html on line 265:   Bhutan ei mittaa kansantuotetta, vaan kansanonnea. Sekin mitta on kovin suspekti, kysytään vaan pari monitulkintaista kysymystä, ja vastaakohan kukaan käsi sydämellä kuitenkaan. Miten karvainen on sun perse, asteikolla 0-10? Ei ole kivaa paljastaa toisille, että menee huonosti, kuinka karvainen se oikeasti on. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin Viiville.

ellauri016.html on line 269:   Mix pitäis mun antaa isoeno Torin ja Ellenin tuomasta kilon säkistä Fazerin sekalaisia isoille sisaruxille? Ne toi ne nimenomaan mulle, ja mä oon pienin ja söpöin, ansaizen ne parhaiten. Ei se ole reilua. Niin ajattelen minäkin, niin ajatellaan me kaikki. Ei tasajako ole reilua, jos siitä seuraa, että mä saan nykyistä vähemmän. Mikään jako jossa mä saan vähemmän ei voi olla reilu. Se on suorastaan vastoin reiluuden määritelmää, mikä se sitten onkaan kulloinkin.

ellauri016.html on line 274:   Moraalin opetusvideona La Republica on etevä. Nyt oli oppitunnin aiheena jälleen kerran geenit vastaan meemit. Ekassa valintatilanteessa Fernando ja Alejandra haluis vielä nussia, mutta nussimisen esteenä on maatilojen välille kohoava aita, jonka Agostin "Donald Trump" La Torre tahtoo pystyttää. Fernando oli jo valinnut oman lapsensa ja Alejandran välillä: lapsi on sukua suoraan alenevassa polvessa, rahakkaan pankin perijä. Alejandra on vaan serkku, eikä siitä ole mihinkään jos se on rutiköyhä. Lapsi ja pankki Fernandolle siis, puolet tilasta Alejandralle. Bylsiä ehkä voitaisiin, mutta maa on sentään aina maata. Erät 1-1 geeneille ja meemeille. Alejandra suuttuu kun Fernando ei tulekaan naimaan hotelliin, ja soittaa leuattoman everstin ovikelloa. Joku piti saada, fiilis oli sellainen.

ellauri016.html on line 277: Mut hei: jos Fernando menettää Mersun se menettää myös pankin, ja jää Donald Trumpin panttivangiksi. Mersusta voi saada lisää lapsia, jos se säilyy elolle, jos tarvitaan. Sitäpaizi jos lapsi kuolee, Mersusta saa halutessa eron ilman seurauxia, ja voi valita tilalle Alejandran plus tilan puolikkaan. Spoileri: Fernando valizee Mersun ilman lisävarusteita. Äiti, joka on sentään nainen, hyväxyy valinnan. Miehille se on käsittämätön: lapsi on sukua, äiti ei, pankki on sentään aina pankki, ja akkojahan on lisää joka oxalla. Erät 6-0 meemeille. Pallo, erä ja ottelu moraliteetille.

ellauri016.html on line 282: Kun termiittipesää sohastaan, se alkaa kiehua. Apinoiden pesässä sitä sanotaan hullaantumisexi. Koko pesä hullaantuu, siihen taikka tähän.

ellauri016.html on line 284:   Siis oikeestihan tää on vaan klikkiozikoiden klishee, vitun meedioiden kusetusta. Surullista on että se ilmeisesti toimii, ei ne muuten sitä hokis. Eli siis koko Suomi, siis aika monet ainakin, tosiaan klikkaa tällaisia ozikoita hullun lailla. Täytyy pysyä jengin tahdissa, olla samixia. Harhautunut silakka joutuu hauen suuhun.

ellauri016.html on line 286:   Niinkuin kaupan myyjät sanovat myyntipuheena: Tää malli on meillä ollut hyvin suosittu, sitä on mennyt ihan sikana. Menestynyt brändi. 200M kärpästä ei voi olla väärässä: kyllä, haaska siellä on, sen haistaa jokainen. Parvi hullaantuu. 

ellauri016.html on line 318: Ex-pariskunta Jorma Uotinen ja Helena Lindgren kaljuna ja läskinä. Helena ojentaa kaulaa kuin hanhi jotta kaularypyt siliäisivät.

ellauri016.html on line 320:  Kun Helena syytti puolisoaan kylmyydestä ja empatian puutteesta, Uotinen kehotti hankkimaan 

ellauri016.html on line 322: saatuaan tietää, että Helena oli ollut silleen koreografi Ohari Naharinin kanssa. – 

ellauri016.html on line 325: aloitteesta. Helena oli 80-luvulla Merimiehenkadulla salaa rakastunut tyylikkääseen lingvistiin jonka poika oli Niklaxen kanssa samassa tarhassa.   

ellauri016.html on line 328: Helenan oli muun muassa tarkoitus olla mukana Jorma Uotisen 50-vuotistaiteilijajuhlakiertueella, joka jouduttiin perumaan koronapelin takia. Helena Lindgren viihtyy sinkkuna.  He ovat edelleen niin läheisiä, että Helena käy jopa pesettämässä pikkuhousunsa Jormalla. Uotinen uutuuskirjassaan hehkuttaa Helenaa mm.  rasittavaksi ja vaativaksi. ”Vastenmielinen pullanmussuttaja”, Helena kertoo elämäkerrassa ajatelleensa leivosta välipalaksi syövästä Uotisesta. Lindgreniä ja Uotista yhdistää samanlainen huumori ja työväenluokan perhetausta. Toki paljon muutakin, molemmat mm. pitävät jormasta sieltä takaata. Jorman äiti ei pitänyt Helenasta, oli jo tottunut ajatuxeen että jorma hääri etupiässä takapiässä. Jormaa ärsytti Niklaksen äänekkyys ja huomionhakuisuus. Toisaalta Jorma osasi hemmotella hyvin valituilla lahjoilla. Jorma mm. osaa tunnistautua Veikkauxen peleissä, mikä tuottaa Helenalle vieläkin vaikeuxia. Ja mikä tärkeintä: heillä on samanlainen huumori.

ellauri016.html on line 344: Koko Oulu hullaantui Kärppä-kullasta. Juhlinta jatkui keskustassa pitkälle yöhön. Liput liehuivat ja laulu raikasi. Ihmiset kokoontuivat juhlimaan etenkin torille. Musiikki pauhasi keskustaa kiertävissä autoissa ja ihmiset tuulettivat roikkumalla puoliksi ulkona autojen ikkunoista.

ellauri016.html on line 352: Suomi hullaantui nuorisotakuu -käsitteestä, ja nyt mallia ollaan lanseeramassa koko Euroopan Unioniin. Kun EU-herrat innostuvat, he innostuvat. Nuorisotakuun ideana Suomessa on, että vastavalmistuneelle tai työttömäksi jääneelle nuorelle tarjotaan kolmen kuukauden sisään työpaikkaa, koulutusta tai työharjoittelua.

ellauri016.html on line 356: Poptähti pukeutui Game of Thrones -hahmoksi – some hullaantui: "Kuningattarella on ollut rankka talvi". Game of Thronesin kahdeksas ja viimeinen tuotantokausi käynnistyi maanantaina 15. huhtikuuta. Sen kunniaksi poptähti Joe Jonas päätti pukeutua sarjaa tähdittävän kihlattunsa Sophie Turnerin roolihahmoksi.

ellauri016.html on line 402: Kuluvan vuoden huhtikuussa teetetyn kyselyn mukaan arviolta 57 prosenttia bulgarialaisista osallistui jonkinasteiseen uhkapelaamiseen. Monet pelaajista ovat alaikäisiä tai eläkeläisiä. Ilmiöön alettiin kiinnittämään kunnolla huomiota vuonna 2016, kun maan hallituksen teettämässä selvityksessä paljastui, että peräti joka kymmenes toisen asteen opiskelija (vastaa Suomen lukiolaista) ostaa arpoja päivittäin.

ellauri016.html on line 405: Aikaisemmissa, maasta ja maanosasta riippumattomissa tutkimuksissa on jo aikoja sitten pystytty vahvistamaan kansalaisten matalan tulotason ja uhkapelaamisen yleisyyden korrelaatio. Tämän faktan valossa ei ole siis suoranainen yllätys, että rahapelit ovat Bulgariassa suosiossaan, mutta se ei selitä silti ilmiötä kokonaisuudessaan, sillä maan naapurimaissa, Serbiassa, Makedoniassa ja Romaniassa tulotaso ei ole paljon suurempi, mutta samankaltaista raaputusarpaongelmaa niillä ei ole.

ellauri016.html on line 407: Bulgarian matala verotus ja löyhä lainsäädäntö koskien rahapeliyhtiöitä on johtanut siihen, että maasta on tullut uhkapelitarjoajien leikkikenttä. Toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa, Bulgariassa rahapeliyhtiöt eivät ole velvoitettuja lahjoittamaan rahaa julkisiin avustuskohteisiin. Toisen ääripään esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea – Veikkaus jakaa Suomen lainsäädännön nojalla 100 % tuotoistaan taiteen, tieteen, kulttuurin ja urheilun tukemiseen.

ellauri016.html on line 413:   Termiittiapinat rakastaa olla samixia, ja palvoo julkkixia just sixi, koska ne on kaikista samimpia kaikista samixista. Ei oikeestaan tarvis olla olemassa muita kuin julkkixet, ne edustaa jo koko muuta laahusta. Jos ruvetaan tosissaan harventamaan jengiä, kannattaa jättää viimesexi jäljelle nää julkkixet. Ei menetetä mitään, paizi diversiteettiä. Ja se on vaan bonus: apinalajin uusi nousu oisi hitaampaa, jos 10G apinasta jäljellä ois vaan 1 ppm julkkixia. 

ellauri016.html on line 427: Sandemose skrev om arbejderklassen i byen Jante og om en kreds af mennesker med samme sociale position. Senere har janteloven fået ændret betydning: til dem der vil bryde ud af deres sociale lag og nå en højere position i samfundet generelt.

ellauri016.html on line 429: Alex Sandemosen janttelaki on niiko snobien vastaisku tavixille. Siinä pannaan tavisten pää samalle pölkylle mille tavixet haluis panna snobin. Yhtä paskoja molemmat. Vitun nokintakisoja. 

ellauri016.html on line 451: Swedish Jantelagen, Law of Jante - "Let's better not have a much bigger house or boat than our neighbours". In Sweden, you must not own a gun without license, slap your child or sell your neighbors car without permission.

ellauri016.html on line 453:   Tää on varsinkin jenkkien mielestä ihan päätöntä - hulluja nuo ruottalaiset. Tasapäistäjät. Ei saisi kukkoilla eikä kukoistaa. Vaikkois oikeesti parempi.

ellauri016.html on line 469: fi (vanhahtava) hienostelija, keikari 


ellauri016.html on line 481: A person belonging to the lower classes of society; one having no pretensions to rank or gentility. 1852

ellauri016.html on line 503:   Anyone who thinks they are better than someone else based upon superficial factors.

ellauri016.html on line 509: Ensixkin toi määritelmä on parametrisoitava. Itse kullekin apinalle on snobi sellainen, joka ei käyttele just sen leimaamia painoja, ja keulii sietämättömästi just sen  pienestä mielestä väärällä rahalla (sillä mitä sillä itsellään on vähänlaisesti). 

ellauri016.html on line 511: Silti tää urbo versio on liian sisäistetty herruus tyyppinen. Snobi on ylpeilevä pahis ja sen kadehtija nöyrä hyvis. Ihan kun mauttomasta joteski objektiivisesti puuttuis mausteita. Tavixen omakehunhajuinen käsitys. Ns. paremmuudessa on kyse vaan nokintakisan juoxuhaudoista. Snobin kadehtijaa vituttaa kun snobi pöyhkeilee ja keulii edelle. Itelle ei jää muuta kuin olla moraalisesti parempi. Niinkuin lyhyt Kimmo Koskenniemi koripallossa, noudattaa sääntöjä. 

ellauri016.html on line 513:   Siis onhan snobi objektiivisesti vituttava, mut tää sen pahexuja ei ole sitä kummempi. Sehän tuli just todettua, vai mitä. Kade wannabe snob on kärmeissään ja koittaa kexiä jonkun p.c. syyn mix se on oikeessa ja snobi väärässä, eli se ite parempi. Itte asiassa se haluis useimmiten ize snobix snobin paikalle. Vaikkei tietystikään olis yhtä mauton, herra varjele.

ellauri016.html on line 515: Nää on näitä moderneja alhaalta ylöspäin eteneviä snobin pahexuntoja. Luetaan vähän sellasta janttelakia (ks. oheinen tietolaatikko). Alkuperäiset snobileimat tuli aatelisilta, jotka pelkäs rikkaan porvarin porhaltavan oikealta ohize. 

ellauri016.html on line 517: Ei, kyllä OED on oikeassa, snobin pitää olla yhtä aikaa vulgääri ja leveillä. Snobius on siis vanhan tuttavamme nilkin sosiaalista käytöstä, keskikastin nousukkaan elkeitä. Pääasia on tää: snobius, niinku mauttomuus, on potkimista jonkun säätyaisan ylize, pyrkyryyttä. Snobi on nousukas. Mutta onko kaikki nousukkaat snobeja? Ei, siihen tarvitaan myös hienostelua tai nenäkkyyttä. Nuori Roope Ankka on nousukas, muttei vielä snobi, siihen se on liian pihi. Se alkaa snobbailla kun se on perillä. (Fig. 1) 

ellauri016.html on line 519: Snobin lanseeasi lempparini Thackeray Punchissa 1846. Se sanoi izeäänkin snobixi. Snobi oli selkeästi sellanen sosiaaliprkyri,joka pyrki esiintymään hienompana kuin olikaan. Siis streeberi ensin, sitten pröystäilijä, pöyhkeily tulee kiipimisen peräaaltona, kun ohitellaan ruvumpaa sakkia.  

ellauri016.html on line 524: Suutari ei pysy lestissä, vaan haluu aatelisen saappaisiin. Kumartaa aatelille messiin päästäxeen.

ellauri016.html on line 526: Nyt kun ei enää ole aatelia, nimittely alkaa alhaalta. Snobit on pyrkyreitä jotka keulii muun keskiluokan edelle, on ollaxeen muita hienompia. Pyllistelee rupusakille ja rehvastelee parempien ja kaltaistensa parissa, erottuaxeen laahuxesta.

ellauri016.html on line 528: Mut siihenhän koko keskiluokka pyrkii ihan sikana? Ei sillä enää erotu. Snobbailu on ize asiassa oikeesti hienoa, ja entiset snobit nyt parhaimmistoa.

ellauri016.html on line 533:   Snobius näkyy jo päältä. Vaatteet tekee miehen, kun se on snobi, osoittaa sen aatteet. Mixei naisenkin. Six se on hienostelija ja keikari. Mut voi snobiasussa olla reikiäkin, kuin Diogeneellä. Turhamaisuus paistaa reijistä jos panee lyhdyn hameen alle. Pääasia on et kuteet viestittää sun brändiä.

ellauri016.html on line 535: Snobi luulee olevansa jotakin, se vaan luulee olevansa parempi vaikkei oo. Ei snobi sano izeänsä snobixi, paizi snobbaillaxeen silläkin. Izeään haukkumallakin voi snobbailla (mä teen paljon sitä). Enempi se on haukkumasana kuiteskin. Esim Molieren hemmo ei oikeasti osannu miekkailla eikä muita aatelisten taitoja, se vaan esitti. 

ellauri016.html on line 537:   Ja se on nenäkäs! Nenäkkyys on ominainen piirre snobille. Edelleen ylpeily, eli mahtailu, uhoilu, rehvastelu, herrastelu, ylvästely, leveily, tärkeily, kukkoilu, kunkkuilu, keekoilu, keulailu, komeilu, pöyhkeily, pröystäily, prameilu, isottelu, pullistelu, luulottelu, elvistely, sprettailu, spendailu, spräädäily, brassailu, ja doppailu. (Hizi tälle on synonyymeja kuin sukuelimille.) Ollaan aina ollaxeen, aina diivaillaan, ollaan olevinaan jotakin. Keulitaan, kerskutaan ja leuhkitaan. Öykkäröidään ja vähexytään muita. Tätä kyllä harrastaa muutkin kuin vaan snobit. Se on meillä nuorilla näät pahe ainainen.

ellauri016.html on line 539:   Niin sit viel lesoominen, se tuli 2023 S.KARPPI sarjasta muiden trendaavien sanojen mukana kuten refe ja tribaali. Se on takuulla peräisin joltain junantuomilta. "lesoo ylpeillä: No hei kuule mä sainki eilen uudet 100 euron kengät" jne. "tatska tatuointi: Otin järjettömän kokosen tribaalitatskan selkään."  tribaali: usein symmetrinen ja teräviä kulmia sisältävä abstrakti kuvio, erityisesti tatuoinneissa". Se oli vanhanaikainen jo S.KARPI:n vilmatisoinnin aikana. 

ellauri016.html on line 541:   Tai voihan snobi jossain asiassa ollakin keskimäärää parempi, mut ei sen tarttis sillä koko aika sprettailla, eikä luulla et se on nyt kaikissa asioissa joholla. Niinku julkkixista tehään joka paikan höyliä, tanssitähtiä ja superkokkeja ja ties mitä. Se on usein selvää snobbailua. Ei aina. Joskus julkkixet on vaan matti meikäläisen avataareja. Onneton yxinäinen hemmo saa samastua johonkin, ainaskin teeveessä ollaan sitten tuttuja.

ellauri016.html on line 543: Lupaavasta tutkijasta tulee snobi jos se alkaa esiintyä telkkarissa jokapaikan dosenttina ja pelleilee pellepuvussa linnan juhlissa tai nenäpäivänä muiden turhis julkkisten kanssa lehtikuvassa. Mainizematta nyt mitään nimiä, kuten E. Saarinen. Vitun Hyvinkään kultahattu. Kolmantena jonossa hiihtää maisteri Lauri Carlson Helsingistä. 

ellauri016.html on line 545: 19. vuosisadan snobismista teki lopun 1. maailmansota, tuo suuri katujyrä, joka käytännössä lanasi vanhat säätyjärjestelmät lännestä.

ellauri016.html on line 546: Mut eihän luokkarajat siihen loppuneet. Kaikkialla misson hajurakoja on myös snobeja jotka niitä haistelee.

ellauri016.html on line 548: Köyhät teillä on aina keskuudessanne sanoi Jeesus. Oliko Jeesus snobi? Julkkis ainakin. Kyllä kai se oli fariseusten mielestä. Pyrkyröizi herrakastiin kuolevaisten luokasta, parhaaseen J-ryhmään säätyläisten ohize.  Oli olevinaan muita parempi, joku jumala. Ylipapin mielestä myös hyvin nenäkäs.

ellauri016.html on line 552: Snobbery surfaced more strongly as the structure of the society changed, and the bourgeoisie had the possibility to imitate aristocracy.[citation needed] Snobbery appears when elements of culture are perceived as belonging to an aristocracy or elite, and some people (the snobs) feel that the mere adoption of the fashion and tastes of the elite or aristocracy is sufficient to include someone in the elites, upper classes or aristocracy.[citation needed]

ellauri016.html on line 554: However, a form of snobbery can be adopted by someone not a part of that group; a pseudo-intellectual, a celebrity worshipper, and a poor person idolizing money and the rich are types of snobs who do not base their snobbery on their personal attributes.[citation needed] Such a snob idolizes and imitates, if possible, the manners, worldview, and lifestyle of a classification of people to which they aspire, but do not belong, and to which they may never belong (wealthy, famous, intellectual, beautiful, etc.).[citation needed]

ellauri016.html on line 556:   Amer. täti Goodell 1939 huomautti tästä merkityxen muutoxesta: oltuaan 1800-luvulla rotinkaisista ylösnoussut pyrkyri snobi on 1900-luvulla päässyt perille ja on nyt muita rotinkaisia halvexuva rikastunut tai viisastunut pöyhkimys.

ellauri016.html on line 558: Vanhan maailman snobeja ja uusia. Tietosanakirjasnobit on kyllä sitä mieltä et tämmöisiä väitteitä ei pitäisi esittää Wikipediassa ilman lähteitä. Se on mustamaalausta, pelkkää kateutta.[citation needed].

ellauri016.html on line 560: Vanha snobi  

ellauri016.html on line 568: Read on for a list of 14 of the biggest snobs in the  business. These entertainers have long ago lost touch with the average John or Jane Doe and beyond that, have displayed rotten attitudes, selfishness, conceit, and a level of arrogance that almost has to be seen to be believed.

ellauri016.html on line 570: Unluckily for them, many of these snobs have been caught on camera or audio behaving badly and the videos are not hard to find online.

ellauri016.html on line 572:   Rotinkaismaissa kuten jenkeissä ja Suomessa on oikeestaan vain näitä uusia. Ei ole aatelia johon pyrkiä, paitsi julkkixet ja porhot joita kuolata. Well, mitä eroa. Aatelit on entisiä porhoja, porhot on raha-aatelia.

ellauri016.html on line 584:     Fig. 1. Uusi snobi nauraa päänsä irti vanhalle

ellauri016.html on line 622: Wanhat kiwexet

ellauri016.html on line 625: lukee wanhusuutisia ihan mielenkiinnolla.  


ellauri016.html on line 629: Pitää olla hoiturilla nenää haistaa asiat 


ellauri016.html on line 631: Wuotawatko haawat, haissewatko waipat, 


ellauri016.html on line 641: Johtaja Kahanpää on tyytywäinen, tuottawuus on kaswanut. 


ellauri016.html on line 654: Kiwekset kun wanhalla on enää werkonpainona. 


ellauri016.html on line 656: PS. Sana kiwes tarkottaa wanhastaan werkonpainoa. 


ellauri016.html on line 662:   Sijoitus summit sivulla on pikkuserkkumme Olli Kilven haastattelu, 


ellauri016.html on line 681:   haastattelut/kamux-olli-kilpi-2019k">Ollin wepistä katsottavassa haastattelussa "Oscarin vakuuttavuus, 


ellauri016.html on line 683:   savuttavien autojen sittenkin suotavuus ja terhakka Teklan henki 


ellauri016.html on line 699: Along with everything that was lost and won 


ellauri016.html on line 713: When the bird has flown 


ellauri016.html on line 716: When the bird has flown

ellauri016.html on line 720: Lost much sooner than you would have thought 


ellauri016.html on line 731: Along with everything that was lost and won 


ellauri016.html on line 764: et tehnyt mitä haikailit 


ellauri016.html on line 776:   Nick Drake received little critical success during his lifetime, but has since been widely acclaimed. Based on professional rankings of his albums and songs, the aggregate website Acclaimed Music lists him as the 101st most acclaimed recording artist in history.

ellauri016.html on line 780:   In 1999, "Pink Moon" was used in a Volkswagen commercial, boosting Drake's US album sales from about 6,000 copies in 1999 to 74,000 in 2000. The LA Times saw it as an example of how, following the consolidation of US radio stations, previously unknown music was finding audiences through advertising. Fans used the filesharing software Napster to circulate digital copies of Drake's music; according to the Atlantic, "The chronic shyness and mental illness that made it hard for Drake to compete with 1970s showmen like Elton John and David Bowie didn't matter when his songs were being pulled one by one out of the ether and played late at night in a dorm room." In November 2014, Gabrielle Drake published a biography of her brother. Over the following years, Drake's songs appeared in soundtracks of "quirky, youthful" films such as The Royal Tenenbaums, Serendipity and Garden State. Made to Love Magic, an album of outtakes and remixes released by Island Records in 2004, far exceeded Drake's lifetime sales. In 2017, Kele Okereke cited Pink Moon as an influence on his third solo album Fatherland. Other contemporary artists influenced by Drake include José González, Bon Iver, Iron & Wine, Alexi Murdoch and Philip Selway of Radiohead.

ellauri016.html on line 782: Drake recorded his debut album Five Leaves Left later in 1968, with Boyd as producer. He had to skip lectures to travel by train to the sessions in Sound Techniques studio, London. Inspired by John Simon's production of Leonard Cohen's 1967 album Songs of Leonard Cohen, Boyd was keen to record Drake's voice in a similar close and intimate style, "with no shiny pop reverb". He sought to include a string arrangement similar to Simon's, "without overwhelming or sounding cheesy".  

ellauri016.html on line 809:     Noniin, tää oli johatuxen osa 1. Seuraa osa 2.

ellauri016.html on line 813:     Siinä Emilia saa pahan tuhkarokon, lojuu sängyssä 


ellauri016.html on line 816:     Emilian parhaan kaverin Ilsen äiti, merimiehen kanssa 


ellauri016.html on line 817:     karanneexi luultu, happamen ateistin tri Burnleyn vaimo. 


ellauri016.html on line 828:     Tää on johatusta! riemuizee tohtori, ja toteaa: 


ellauri016.html on line 829:     Tarinat Leen vanhasta kaivosta ovat tietenkin tehneet 


ellauri016.html on line 840:       punainen muovisanko hattuna

ellauri016.html on line 846:     "And a little child shall lead them."


ellauri016.html on line 849:     Onx tää nyt johatusta mulle, koittaako Jehova 


ellauri016.html on line 855:     vanhasta pipliasta 1642 saman säkeen suomexi: 


ellauri016.html on line 857:     (Täs puhutaan kesyjen vegaanielukoiden eläintarhasta, 


ellauri016.html on line 864:     johtaa hankalasti ajatuxet muualle. Perrykö se on? 


ellauri016.html on line 872:       Vaik voishan se olla apinanpoikanen.

ellauri016.html on line 877:       Mulla on työhuoneella vastaanottokeskus keskiviikkoisin kello kolmen ja neljän välillä. Sen paras puoli on et se on melkein aina lähes tyhjä. Siellä ei viru mamuja eikä riehu persuja. Jaa onhan siellä yksi perusviruja, viidennen polven matu länsinaapurista, 11. polven sakemanni. Se on koko kotoutunut tänne jo, varsin käy persuna jo täydestä. 

ellauri016.html on line 879:       Juha Suoranta is a Finnish social scientist, and public intellectual. He is currently Professor in Adult Education at the University of Tampere. Previously he worked as Professor of Education at the University of Lapland, and Professor of Adult Education at the University of Joensuu.

ellauri016.html on line 881:     Kiskot vievät Juhaa etelään, vastaanottokeskuxet eeku paranoo. Iloisennäköinen pikku kommari, public intellectual (julkkisälykkö?) ja vuoden aikuiskouluttaja kirjoitti vuonna 2011 kirjan Vastaanottokeskus, pienen pamfletin, jonka löysin 50 centillä mustan kaniinin pahvilaatikosta, kun ajoin siitä ohi pyörällä.

ellauri016.html on line 884:       Vuonna 2015 yhtä hurskas ellei hurskaampi Haju Pisilä osoitti hienoa henkilökohtaista johtajuutta antamalla Kempeleen talonsa ystävällisesti maahanmuuttajien käyttöön. Aikaa kuluu, paljon puhutusta kristitystä mamuperheestä ei pihausta, ei hajuakaan. 2016 Haju möi mökin lähipiirilleen puolesta miljoonasta. Piti itsellänsä osan. Kai minä saan kämppäni vaihtaa niinkuin muutkin, tokaisi Haju Ylelle. Ja heheh, mitä jos ei olisi koko Yleä. Heheh. Nyt on tääkin Juha rähmällään kuin sammahtanut pultsari perinteisen kusiputkan kusilaarin alla. 

ellauri016.html on line 886:       Piilottajan sequel on enempi sivustakatsomista, tutkimusapulainen on haastatellut anonyymin vastaanottokeskuksen nimeltä Mäntylä nimeltä mainizemattomia esimerkkimamuja, ja Juhis tekee siitä poliittista yhteenvetoa. Ei yhtä vetävä, vähemmän human interestiä, six varmaan löytyi poistolaatikosta. Se et mamujen nimet muutetaan kertoo jo paljon. Ei nää ole yxilöitä, nää on tyyppejä. Suspekteja tyyppejä. 

ellauri016.html on line 888:       Juhis lainaa Rancièrea, jonka kirjoituxissa sen mielestä on jujua. Rancière toteaa, että valtioilla ei ole enää muuta virkaa kuin paimentaa kansalaisia. Pääoman liikkeistä ne on jo aivan ulkona. Tarkemmin sanoen, valtiot tuottavat ja hallinnoivat turvattomuutta.

ellauri016.html on line 890:       Kannattaisi muistaa, että turvattomimpia apinoista ovat mamut, jotka ovat karkuteilla kotiviidakosta, ja eksyilevät toisten apinoiden tontille. Niitä ei siellä katsota juuri hyvällä, näytellään hampaita, ja hätistetään turvaan ipanoita. Kuten aina apinoilla, ja eläimillä yleensä, suurin osa muuttajista on parittomia nuoria koiraita nussiretkellä. 

ellauri016.html on line 892:       Osattomat nuoret mamumiehet tekee minkä pystyvät, pörräävät kuin pesättömät ampiaiset syksyllä, houkuttelee uteliaita tyttösiä hamppujuhliin ja käyttää niitä hyväxi. Ei kaikki tietysti, eikä edes monet. Mut pari mätää omenaa pilaa koko laatikon. Persunazit tahtois heittää koko kuorman pihalle.

ellauri016.html on line 894:       Perussyy on tietysti et ne polkee taksoja. Autolavallinen mutiaisia hoitaa vessat ja ajaa busseja paljon halvemmalla kuin jurot persut. Ja se on just se syy mix talouslipilaarit ja kukkahattutädit toivottaa ne tervetulleexi. 

ellauri016.html on line 896: 	Paljas elämä (teknillinen termi), ulkopuolinen hallinta ja rauhoittavat lääkkeet ovat osa siitä, miten järjestelmä järjestää turvananojien elämän; valtiosubjektien elämää hallitaan paljolti samoin keinoin, mutta hellemmin. Kaikki on lisäksi alistettu ajattelun turruttavalle mainonnalle sekä viihteelle, joita pidän tärkeinä väestönhallinnan välineinä. 

ellauri016.html on line 898:     Panem et circenses. Panoa ja sirkushuvia. Paljas elämä ilman niitä ei ole kelvollista. Kielitaidottomana ei ymmärrä edes tv-mainoxia. Kelvolliseen kuuluu Juhan mukaan aikuiskoulutus, rakastaminen (reproduktio, ei pelkkä itsetyydytys), työn tekeminen (toimeentuloksi, ei ilmatteexi), poliittinen elämä ja elämäkerturointi (julkinen paasaus, esim pamfletit, ja juoruilu).

ellauri016.html on line 902:       On illuusio että matut tuntis tai sietäis toisiaan, miks ne tekis niin, nehän kilpailee rajoitetuista luonnonvaroista. Eri maiset matut tutustuvat toisiinsa keskitysleireissä, mutta harvoin niistä tulee ystäviä keskenään. 

ellauri016.html on line 904:       Greippitarha kotimaassa tuli hätäpäissään myytyä. Liian hyvät myyntipuheet oli salakuljettajilla. Todellisuus on ihan toista, on kylmää ja pimeää, vessanovi ja pesutilat lukossa, naapurin kurdi jättää vessanpöntön kannen auki ja kakat huuhtomatta. Siisteyskäsityxet vaihtelevat eri mamuilla. 

ellauri016.html on line 906:       Opettelisin suomea jos ois kursseja. Tykkäisin neuloa, jos oisi lankoja. Lapsilla ei ole mitään tekemistä, menevät hunningolle. Tappelevat ja käyttävät rumaa kieltä keskenään. Haluaisin opiskella ehkä lääketiedettä. Hahaa, unohda moiset haaveet, lääketieteestä kiinnostuneet värilliset naiset pannaan lähihoitajixi. Ois tärkeetä et matujen odotuxet ois realistisia, toteaa Juha. Tervetuloa pohjolaan, tervemenoa jaalan pohjalle.

ellauri016.html on line 908:       Elämä ja hallinta on erotettu toisistaan. Baltit hoitaa hallinnan, matuille jää paljas elämä. Opetellaan olemaan avuttomia, tekemättä mitään, odottelemaan. Itku on yötä päivää kurkussa. Haetaan luukulta lisää Buranaa. Silloin kuin ei ole lappu luukulla ja ovi lukossa.  

ellauri016.html on line 910:       Tää on pahaa lääkettä, totee Juhis. Näin syntyy vaan turhautuneita kiivailijoita, ei passivoituneita alamaisia, kunnon kantasuomalaisia. Tollasia hätäisiä sandaaleissa läpyttäjiä, ei saapasjalkaisia kanta-astujia. Kotoutus kusee nilkoille. Resurssikysymys, tarvitaan enemmän työntekijöitä. Mut ne maxavat. Kärsii tuottavuus. Kaiken takana on raha. Ollaan huutolaisia kuin lapsoset ja vanhuxet, mennään vähiten pyytävälle vaivoixi. 

ellauri016.html on line 912:       Mäntyjen keskellä mäellä seisoo matala mielisairaala. Tää Mäntylä taitaa olla pahoistakin paha paikka. Matut osti turvaa kovalla valuutalla, elämästä jäi jäljelle vain paljaat luut. Ei sais holhota ja hyysätä, sanoo kovapintaisempi hoituri, ja jatkaa holhoomista entisellä teholla. Eihän tästä tule mitään, mut eihän tästä muuten tule mitään. 

ellauri016.html on line 913: Henkilökunnan mielestä olis hyvä jos laitoxessa olis matuja ja alkuasukkaita sekaisin. Oliskohan mitään panna matut vaikka Harjavaltaan, Kellokoskelle, Kylmäkoskelle tai Konnunsuolle? Sama syyhän niissä on epämukavuuteen: ei haluta että asiakkaat alkaa viihtyä. 

ellauri016.html on line 922:       Eräs henkilö kävi vaimon kimppuun ja hakkas tätä. Eräs naapuri löi lastamme. Henkilökunta ei tehnyt asialle mitään. Toisen kerran vaimoani lyötiin, vaadin poliisia paikalle. Poliisi tuli ja vaimoani kuultiin, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään. Tuntuu, että se on unohtunut. Syy miksi lähdimme kotimaasta oli väkivalta. Ikävä kyllä täälläkin on tappelua koko ajan. Vaimon kanssakin on kärhämää.

ellauri016.html on line 924:       Ikävä kyllä jotkut suomalaiset ovat erittäin ennakkoluuloisia maahanmuuttajia kohtaan. Kun kävelemme jalkakäytävällä, suomalainen vaihtaa kadun toiselle puolelle. Jotkut suomalaiset ovat meille todella etäisiä.

ellauri016.html on line 927:       Toivoisin että saisin elää rauhallista ja mukavaa elämää, niinkuin te suomalaiset. Toivoisin että sanomani otettaisiin huomioon.

ellauri016.html on line 933:       Säilöttävät saa ongelmalähtöistä opetusta, maan tavoille kantapään ja selkänahan kautta. Kansalaistaitoja on turha paukuttaa wannabe ei-kansalaisille. Kontakteja kantaväestöön ei suosita. Turha vihollisen kanssa veljeillä. Halutaanko muka todella, että väärän näköinen ihminen laulaa maammelaulua ja suvivirttä, jyystää makkaraa ja paskantaa kettinkiä? Johan sille naurais harakatkin. Persua ei naurata. Kettinki jo kurkkii lahkeesta. Kohta se alkaa viuhua. 

ellauri016.html on line 935:     Juha pohtii      

ellauri016.html on line 937:       Nää haastattelut on siitä kivoja, et turvapaikanhakijat saattaa kuulostaa ihmisiltä, hyvässä ja pahassa. Tosin Jaanan (avustaja) ja Juhan rankka editointi poliittisesti korrektiin muotoon haittaa tuntoherkkyyttä, kuin 60-luvun kondomi. Ei ne takuulla kuulostanu noin sliipatuilta, eikä kesyiltä.

ellauri016.html on line 949:       Vastaanottokeskus oiskin toiminta- ja aktivointikeskus, eräänlainen suljettujen ovien palvelukeskus maahantunkeutujille. Siel oiskin kivaa. Mut tää lähettäis vaarallisen väärän viestin muille tulijoille:

ellauri016.html on line 964:   Dublin-tapauxet lähtökohtaisesti palautetaan joko toiseen EU-maahan tai turvalliseen alkuperämaahan. Näiden tulijoiden todennäköinen majoitusaika on lyhyt. On ajan (työpanoksen) ja rahan haaskausta etsiä näille tulijoille aktiivisesti ulkopuolisia työtoimintapaikkoja tai ohjata heitä aktiivisesti suomen kielen opetukseen.

ellauri016.html on line 966:    Täytyis ajatella positiivisesti, et pakkolaitokset on yhteisexi parhaaxi, vankien ja vartijoiden yhteinen hiili johon puhalletaan. Se lois viihtyvyyttä puolelle jos toiselle. Lyhyesti sanoen kysymys on apinoiden yhdenvertaisuudesta. Mikä on, se lie jo tässä selvinnyt, pelkkää puppua.

ellauri016.html on line 968:   Oikein paha lääke ois päästää aatteelliset järjestöt ja kirkkokunnat  keskitysleireihin mellastamaan vapaasti. Tosin ne ei välttämättä olis kovin motivoituneitakaan, kun valtaosa käännynnäisistä käännytetään takaisin. Fiksut maallistuneet mumslimit kääntyy kristityixi omin nokkineen, näitä tuuliviirejä pyörittävä tuulispää on voimistumaan päin.

ellauri016.html on line 970:   "Uskonnollinen tai taiteellinen yhteisö, poliittinen organisaatio ja muita omia paikkoja." My foot. Kalifaatti olis ollut sellainen oma paikka, mut se lytättiin. Tää kansainvaellus on länkkäreiden ihan omaa aikaansaannosta, niitetään just mitä on ize kylvetty.

ellauri016.html on line 972:   Kiitti luonnonvaroista, tässois pyssyjä, selvittäkää te kaverit nyt loput, täällä alkaa olla liika kuuma valkoiselle miehelle. Taakka siirtyy ikävä kyllä nyt takas teille. Mut pysykää siellä, älkää hemmetissä tupatko meille, me autetaan meluummin siellä, rahoitetaan Turkin Mäntylöitä. (Tää koskee etenkin perheitä. Muutama halpa bussikuski ja kebaabikokki olkoon menneeksi, plus käymälähygieenikkoja.) 

ellauri016.html on line 974:   Kaikkein karsein Juhan ideoista on, että mamuille näytettäisiin kasvatusmielessä suomalaisia propagandafilmejä, tyyliin tuntematon sotilas ja sontimaton tutilas. Jänixen vuodesta napapiirin sankareihin. Se olisi jo julma ja epätavallinen rangaistus. 

ellauri016.html on line 976:   Lopussa on kannustuxexi menestystarinoita, valtioiden karvaisesta kainalosta löytyneitä pikku Sointuloita. Mitä esimerkit kertovat? Ei paljon paskaakaan. Kuten se izekin sosiologina tietää, tommonen on lyhytaikaista, hyvin pian aapat hakeutuvat luutuneisiin rakenteisiin, silverbäkit komentaa ja rupusakki toteuttaa. Turhaan se marssittaa nipuittain pieniä karvaisia ranskalaisia sosiologisnobeja todistamaan puolestaan. Darwinin keilapallo kaataa ne kerralla kuin keilat. 

ellauri016.html on line 978:   Sevverran siinä on pastoria, että sen mielestä muutos alkaa ihmisten sydämistä. Kyllä kai. Siinä elimessä ei tapahdu muita muutoxia kuin kalkkeutumia, läppävikoja ja vajaatoimintaa. Ja vielä kaiken kukkuraxi, insult upon injury: kun Juha kurvaa kotiin Mäntylästä, autoradiosta soi Ismo Alanko. Mensch!

ellauri016.html on line 983: Istumme nyt täällä Porthanian kazomossa emmekä perinteisemmissä päärakennuxen vanhan puolen saarnapenkeissä, kai koska  vanha puoli on remontissa. Verstas suunnittelee lisätä sen tuottavuutta.

ellauri016.html on line 988: What makes a government translator tick?  

ellauri016.html on line 995: Mikä sykähdyttää hallituxen kääntäjää?

ellauri016.html on line 1020: Punapäinen vähän tikan näköinen väittelijätäti oli varnaan käynyt Pafos-saarella ja pokannut ruusun Eski Saariselta. Puhui kukoistuxesta ja kehui hallituxen kääntäjien työoloja.

ellauri016.html on line 1025: Kuuntelemaan oli tullut yli 60 henkeä, suurin osa  kääntäjäkolleegoita ja sukulaisia. Kymmenkunta ukkelia naisenemmistön joukossa. Myös jollain keski-ikäisellä tollolla oli harventunut apassi.

ellauri016.html on line 1036: Miltä työpaikalta? Tuleehan sekin sanotuxi, vaikka sivulauseessa, että hallituxen kääntäjät on kermaperseitä kääntäjien joukossa; kuukausipalkkaisia virkanaisia vakiduunissa, pekkaspäivät, lomat on ja eläkkeet.

ellauri016.html on line 1040: Kääntäminen on kuzumusammatti, jos tykkää kielestä, tulee ahaa elämyxiä luikuhihnalla. Koskaan ei ole täysinoppinut.

ellauri016.html on line 1044: So what. Sanoi Andrew Chesterman ja lähti brexpattien joulumyyjäisiin. Se antoi perixi.

ellauri016.html on line 1047: Niinkuin ei ne sitä ennestään jo tietäisi. Muttei tänne tulla viihtymään tai tuunailemaan, ei seppoilla vaan käännetään, sanoo ahne käännöstoimisto. Kotona saat tuunata työpistettä minkä kerkiät, liimata läppäriin vaikka puputarroja, kunhan teet ne 

ellauri016.html on line 1050: Kahvi oli hyvää ja kakkuakin riittävästi. Sitten lautakunta vetäytyy arvioimaan tuotosta. Seizemän vuoden työ kuitataan puolen sivun lausunnolla, jonka jauhaa kolmen leipääntyneen proffan puppugeneraattori. Mut läpi on, se on pääasia.

ellauri016.html on line 1052: Tamperelaiset tyhmät tanttikolleegat matkalla rustailemaan tuota puppua  on vaan tyytyväisiä, että vanhan puolen kirkonpenkit poistetaan ja  korvataan melamiinisilla irtokaluilla. Teki mieli sanoa et haista kukkanen, mutten sanonut. Olin ihan hiljaa. Hillizin izeni. Kohtahan mä pääsen täältä pois.

ellauri016.html on line 1056: Karonkka on Svenska klubbenilla faffan naapurissa. Hienot premissit mutta vulgääri tarjoilu. Ruuat kuulutetaan kovaäänisellä. Eteisessä haisee hieltä ja tupakalta.

ellauri016.html on line 1058:   Väittelijän perhe on kuin hullunkurinen perhe korttipelistä. Isä ja poika on samixia, robusteja persuja, äiti ja tytär samixia myös, pikkuruisia, positiivisia wannabe teologeja. Eteerinen tytär oli pannut nyt niin paljon meikkiä etten ollut tuntea. Sil oli vuojudekoltee ja ihottuman näköinen tatska hartiassa perheen Martta-kissasta. Isovanhemmat on evakon lapsia, pienviljelijöitä Vesivehmaalta. Sieltä kai se positiivisuus on peräisin. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Kaikkien on päästävä ääneen, jopa pikkuruisen isoäidin. Puheita on kaksi tuntia. Sit aukee baari ja jengi paahtaa alakertaan, me funksunäärit hankkiudutaan kotimatkalle. Liisa laittaa farkut takas juhlamekon päälle. Kotimatkalla mä vittuilen vähän sille subliminaalisesti, makselen kalavelkoja. Liisa vitun Tiittula. Vanhoja ei unohdeta.

ellauri016.html on line 1060:   Tarun mitalissa luki Labor omnia vincit. Oikeesti se kuuluis olla labor improbus omnia vincit. Kaiken voittaa oikeen törkee äherrys. Tai sit rikollinen sellainen. Tarulta ei jää mikään kesken. Se on himo hiihtäjä ja kirkkoveneilijä. 7v sitten se pysähty lenkillä tienristiin ja sano turvamiehelle: mä väittelen. Turvelo ei tohdi väittää vastaan, ihan sama mulle. Onhan sillä tv- ja nettifutis. Mut enää se ei anna vaimon pysähtyä lenkillä.   

ellauri016.html on line 1076:   Amerikka on mahdollisuuxien maa. Siellä on mahdollista, ja tapahtuikin juuri Utahissa, et äitipuoli saa syytteen seksuaalirikoxesta, jos se vaihtaa kuivat rintaliivit hikisten sijalle autotalliremontissa, ja lapsipuolet tölmää silloin paikalle. Esimurkkupojat raportoi siitä biologiselle äidille, joka nosti oikeusjutun, pojat oli kuulemma järkyttyneet. Se että sen mies vaihtaa paitaa vieressä, ja sen tyttäret näkee sen tissit paljaina, on ihan eri asia. Outoa rinnastusta. Pojat näki äitipuolen rinnat, näkee kai nyt unta tussusta. Nainen voi saada siitä vuoden vankeutta ja nimen ikuistetuxi Utahin seksuaalirikollisten hall of fameen.

ellauri016.html on line 1088: Ranskalaiset huolestuu perheväkivallasta, ozikoi HS. Viskaa toisesta suupielestä, et Suomi on maailman tilastojen kärkimaa. Muttei syytä huolestua. Tilanne on meillä hallinnassa. Hellan ja nyrkin välissä. 

ellauri016.html on line 1090: Ukko mustilainen Veijo Balzar perusti näytelmäkerhon tytöille, pyytää tyttöjä näyttelemään sille haaroja. Ikänäköisenä kysyy petissä: onkos jalat harallaan vai yhessä. Poliisi ajoi portin läpi panssariautolla. Suomen Epstein. Poliitikot käy tutustumiskäynneillä kuin prinssi Andrew.

ellauri016.html on line 1092: Ei mee Elisabetin hovissa nyt putkeen, brexittiä lyö kuviot. Andrew hölmö punkero jäi kiinni rysän päältä alaikäisten naimisesta. Se on liian tyhmä edes valehtelemaan kunnolla. Hyväntekeväisyysmiljoonat putoo pakkaselle, äitykkä joutuu leikkamaan suosikkipojan viikkorahan minimiin. Mahtaa Charles ruipelo hymyillä kätöseensä. Kuninkaallinen mulatti Megan ja dirty Harry sekoilee brexit hovin ovissa. Ette arvaakaan millaista meillä täällä on, miten rumaa kieltä huudellaan käytävillä, sanoo rottweileri Camilla, kuin Lea vainaa Kivelässä.

ellauri016.html on line 1094: Kehitysvammasen pojan mieshoitaja Piexämäellä koitti kusettaa onnetonta onnekasta potilasta, joka raaputti roskixesta kaksisataa viiskyt tonnia. Pani pojan rahat pokkana kiiresti omalle tilille. Eise mitään voittanut, varsin valehteli. Siis se mies. Poliisille korjasi lausuntoa: säilytin rahoja vaan pojan puolesta. Omalla tilillä.

ellauri016.html on line 1096: Laps suomen ällö ei enää vaihda pois kieltänsä ihanaa, ei opiskele muuta koulussa kuin vähän enkkua. Se edistää maailmansodan tunnelmaa, kun ei tarvi toisten kieltä tankata. Elukoita ovat, ei osaa edes suomea. Siis ne muut. 

ellauri016.html on line 1098:   Irakin puolustusministeri siirtyy hyökkäyxeen. Huijasi Huddingessa viranomaisia, nosti köyhäinavustusta ministerin palkan lisäosaxi. Kumpikohan oli isompi? Haastaa mediat ja ruozalaiset oikeuteen. Jos ei tule rotia, lätkästään hurreille talouspakotteet. Siitähän oppivat, ettei Irakin kanssa leikitä.

ellauri016.html on line 1101: Aila Meriluoto on lopettanut runoilun. Oli aikakin, sen kuolinilmoituxen ite tehty värssy oli yhtä hanurista kuin Inarin hotelli.

ellauri016.html on line 1107: Maaantaina hauska meno jatkuu.

ellauri016.html on line 1111: Kahdeksaatuhatta petettyä ei mainita.

ellauri016.html on line 1115: jahtaa demareiden johtoportaan pihalle.

ellauri016.html on line 1133: Joulukadun avaaminen on keskustan yrittäjille suuri tapaus. Laajoin joukoin ne rientää ihailemaan Stokkan näyteikkunaa. Ei kuitenkaan ole ihan pakko ostaa tyyriitä tavaroita. Nyt trendaa ostaa vielä tyyriimpiä palveluita. Niistä ei jää joulun jälkeen kääreitä. Ja uusia voi rientää ostamaan vaikka heti välipäivinä. 

ellauri016.html on line 1135: Anna Perälä 80v sitten neitosena joutui talvisodan pommituxeen. Raitsikat eivät kulkeneet, niinkuin ei tänäänkään. Ei ole työläisillä talvisodan henkeä. Annan piti kävellä. Pääsi turvaan Ekbergille, piiloon kahden voipullan väliin. Anna oli hyvin laiha neitonen ja pienikokoinen. Mukaan lähti ikkunasta voipulla poikineen. Mahtuu sitten turvaan paksummatkin pommituxen uhrit. Aleppossa ei ole Ekbergiä eikä voipullia. Ei edes Aleppon saippuaa, mutta piisaa pommituxia. Ja kansalaissodan henkeä. 

ellauri016.html on line 1143: Johannes Brotherus on vihdoin vainaja, neljä vuotta vaille satavuotias. Hyvät geenit, pitkäikäinen kuin Kusti-koira. Carlsonien heikkouxista ei ole tietoa, Johannes on puhdasrotuinen Brotherus. Pilven veikko on nyt pilven reunalla. Tuleekohan Onkel Walter Munchenistä siivestämään näihin peijaisiin pilven aseveljenä? Tuskinpa, se ei tunne enää edes sukulaisia. Vihannesta suremaan jäävät hermostuneesti räpsyttävä Anja, sinipiian nielaissut Ilkka sekä Floora-täti.

ellauri016.html on line 1146: Callekin tahtoi lentäjäxi, mutta Margit ei päästänyt, kun se on niin vaarallista. Kalle joutui tykinruuaxi, haavoittui kranunsirpaleesta silmään. Johannes vaan lenteli harmittomasti taivaalla, ei saanut siipeensä. Vihannexella oli musta tukka ja hitlerwiixet, pani Pirkon miettimään savolaisen osakunnan puurojuhlissa, kumman ottaisi. Mutta Johannes oli puiseva, luiseva Calle taiteellisempi, maalasi puurojuhlan kulissit. Pirkko valizi Callen, Vihannes Anjan. Loppu on ollutta ja nyt mennyttä, historiaa sensu stricto. Silloin kun Ilkasta tuli kartanonomistaja ja miljonääri, ja Callen poikasista vaan köyhiä kirjanoppineita, saattoi Pirkkoa vähän arveluttaa. Tuli vähän sanomistakin: eihän raha ole pääasia, mutta Ilkka on jo Havin toimitusjohtaja. Ja kun Ilkka sitten nai Erkylän kartanon rikkaan tyttären ja sen arvopaperit, Pirkko kyseli, missäs on sinun eka miljoonasi. No Ilkka pääsi piireihin reittä myöten, saa kiittää siitä Brotherusten sänkysilmiä. Ilkka kiittää isä Johannesta elämän aineettomista arvoista kuten saunalöylyistä, arvopapereista on kiittäminen täti Monicaa. Ja meneehän ne vessaharjatkin hyvin kaupaksi vaikkon rimpuloita. 

ellauri016.html on line 1148: Kristina-sisko oli Johanneksen ja Anjan kummilapsi. Siitäkin voi huomata, että Calle ja Johannes oli läheisiä kamuja. Calle oli neljä kuukautta Johannesta vanhempi. Vaikkeivat verisukulaisia, silti veriveljiä, blood brotherus. Johannes ja Anja antoi Kristinalle häälahjaksi padan häihin, joita ei koskaan tullutkaan. Kristina silppus kutsukortit viime tingassa. Mut pataa se ei palauttanut koskaan, sillä se kokkailee tänäkin päivänä. Tuskin Anja sitä enää tahtoo takaisin.

ellauri016.html on line 1155: Pistävä muovin ja lastulevyn haisu iskee naamalle

ellauri016.html on line 1157: Heti haistaa mistä kodin kekseliäs tyyli on haettu. 

ellauri016.html on line 1166: Suunnitellaan siis kalut vartavasten helposti hajoovixi,

ellauri016.html on line 1168: Ei kukaan haluu samaa Ikea-sälää kuitenkaan kauan kattoa,

ellauri016.html on line 1197: Mahanpohjaa painaa Ikean paha muusi ja halpislihapullat.

ellauri016.html on line 1210: ja seurapiirien suosimana don Cesar de Echaguena.

ellauri017.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri017.html on line 34:   Rinssieverstiltä on hellekypärästä nähtävästi irronnu lierit, nyt se näyttää enempi Israelin piäministeriltä. Mutta palestiinan konna esittää ihan sitä ihteään, törtelöhattu piässä ja kaljamuki käessä, vastoin muslimien sääntöjä. Arabeilla on sandaalit, vuan puovolla lipposet.

ellauri017.html on line 36:     Paavo Lipponen! Legendaarinen moottoriturpa, puhekonemestari Kuopion lakeuxlta, valitun SD kansan isähahmo, totta Mooses, joka on johtanut orjat halki sinipunaisen meren kuivin jaloin, tässä hän on, prinssieversti Paavo "patrblruuna" Lipponen! Iso käsi isolipokkaalle!

ellauri017.html on line 39: Onko siis puhemiehen ärhentelyt menneen kesän lumia? - Mitä vielä! Älkää kuulkaa toimittaja laittako minun suuhuni sanoja! Minä panen ize sanat suuhuni, ja te kuuntelette mitä sanoja tulee minun suustani ja pidätte suunne kiinni! (Juurikin niin sopulit! Ärsyttävää nenäkästä porukkaa.) Paavo on kärttyisä vanha käpy, jota lapset pelkäävät maakuntamatkoilla.

ellauri017.html on line 45: 	  Alan huastoo näen tuttavallisesti, sillä tuttujahan myö ollaan Mini ja Sini. Out siderhan tokkiisa nähnä näköratiossa minun eläimellisen kerraston Apessiniassa, Tiipeti muassa taikka Aahrikan uarniometissä. Ja out sider varmaana tykännä minun toilauxistan - kaek apinathaa niistä tykkövää, sehän on selevä. Enhän minä muuten oeskaan Puovo Lipponen, rinssieversti, kiljuvan nälän komentaja ja ylpiäjohtaja. Nyt minusta kaekenlisäkkeex on tullunna piäylitoimittaja tämän minun iänenkannattimeni palstoelle. Koko ikän minä oun mualimaa kiertännä - ihan siitä lähin kun Pörsänmäiltä läxin. Minä oun ollunna vaikka missä ja vähån siellä muuallai. Ohaan se Kalle-Kustaa X:ki ollunna atjutanttina, mutta minun käissän ovat ohjaxet aiena olleet - ahvääriä tehessä ja muita konnia kurittaessa. Niin ne ovat tässä lehessäi. Minä palkkasin tämän Lauri pojan eli Outsiderin aputoimittajax - hiän kun tuntoo minut ihan rippikoulupoijaasta lähin ja on ollunna minun kirjurinan koko aijan. Minä huastelen niistä seikkaelustan Lapalle ja hiän pannoo nettiin - mie kun oun enemmän ahväärimies ku kirjaelija ja huastelen mieluite vuan tätä Juantehtaan murretta.

ellauri017.html on line 47: 	  Joo. Tämän lehen nimi on Puovo Lipposen seekkailuja. Siinä kerrotaan minusta itestän - ja tulloohan siinä Kalle-Kustaa X:ki maenitux ja muutamia muitai mite aena kullonnii tarvihtee. Joka kuukaus minä kerron uuven seekkailun ja ne ovat riima juttuja joka aenoo. Minä en millonkaan tarjoo huonoo tavaroo myötäväx - työhän tiijätte sen, poijaat, piän tääteen raatanaaloja ja viinoo suap Carlsonien kaapasta. Liittykääpäs nyt koeruuttanne ihan tästä numerosta lähin minun osakeyhtiööni, Carlson Oy:hyn. Minä paenan nappulaa Callen kanssa tiälä tavarataevaassa ja työ otatte ja luvette näetä juttuja. Minunhan ei tarvihe taevaan tavaroo kehua: työ tiijätte sen ennestään. Pirskatti! mikä teitä estää joka ikistä olemasta minun yhtiön hallituxen jäseniä. Pyyvätte papalta rahhoo niiku raatakaappiaan Oscar-poeeka ja sen tytär Tutu, ellei itellänne ou. Ettekä työ toesta näin jännittävee ja kaekinpuolin hyvvee lehtee sua näen halavala. Elekee jättee yhtään nummeroo lukemata, sillä kun ne loppuu, niittei sua ennee mistää paihti tiskin alta antikvariaatista mustanpörssin hintaan. Kerran kuukauvessa tavataan. Elekee olla hooboja.

ellauri017.html on line 59: 	  Puovo Lipposen seikkailut oli musta pienenä jo paskoja, ällösin tota tekohauskaa huonoo savvoo änkyttävää koleerista paksulaista rahvaanomaisine jaarituxineen. Mut sellaisia ne on suomalaiset liikkeenjohtajat ja poliitikot, ei se ole mikään karikatyyri, vaan realismia, a thing. Tai naturalismia osuvammin sanoen. Vaikka Haju Pisilä tai Turhapuron appi kuppaneuvos Paukku. Kalle Kustaa Korkki on kolmas samanlainen. 

ellauri017.html on line 61:   Puovo Lipponen liittäessään Suomi-neidon Euroopan Liittoon '95 toteutti suomalaisten haaveen, mikä siihen asti oli jäänyt sen nimikaiman varaan: suomalainen paksulainen seikkailee maailmalla, sotii maalla, merellä ja ilmassa kuin Battler Britton korkkareissa, panee päihin Euroopan herroille, keekoilee vielä köyhemmissä maissa siirtomaaporhona. Me ei ollakkaan enää pahnanpohjimmaisia, nyt on maailman merillä paljon vielä meitäkin syvemmällä soutavia kirkkoveneitä, ja niissä jopa meitä alempana olevia värivammaisia apinoita. (Siis meidän mielestä. Noi apinat ajattelee just samaa meistä, vähintäänkin yhtä hyvästä syystä.)

ellauri017.html on line 79:   Seijan lapsuusvuosina sen piti päästä rengasmatkalle Olavin ja Sirkan kanssa sukulaisiin Sysmästä syvemmälle sisämaahan. Joka kesä sitä lupailtiin, vaan ei se koskaan toteutunut. Siellä piti olla kivoja maatiloja, joilla olis söpöjä possuja, lehmiä ja hevosia, jopa ihania poneja. Pelkkää puhetta, hyvä jos päästiin kerran kesässä Joutsan Oravakivelle, se oli vaatimattoman Lean vaatimaton kesäunelma. Sen vahingon on Seija ottanut takaisin järjestämällä omalle perheelleen nipun ikimuistoisia rengasmatkoja.

ellauri017.html on line 83: Vuonna '86 mulla oli joku kesäkoulu Saksassa, Saarbrückenissä. Sillä reisulla viivyttiin jonkun aikaa Münchenissä Rikun ja Wokun vieraina. Meillä oli John ja ihan pikku Pauli silloin messissä, Paul oli vasta puolivuotias. 

ellauri017.html on line 90: Vuoden '90 kesällä purjehdittiin poikain kanssa hopeahondan kyydissä  Anhevan maalle laivalla. Paulilla oli nuremopureso.  Johnin polkupyörä oli pystytettynä auton katolla. Sillä piti harjoitella pyörällä ajoa lomalla. John suhtautui pyörään yhtä epäluuloisesti kuin Lassi ja Leevi sarjakuvan Lassi. Asuttiin kivassa vanhanaikaisessa punaisessa puutalossa.  Salissa oli puinen neekeri joka ojensi tarjotinta. Sauna oli rimpula mutta sai sentään peseytyä. Se oli airbnb ilman airia.

ellauri017.html on line 94: Barbadosuikkarit (Laurilla vihreät ja Wokulla keltaiset) kuluivat sittemmin kovassa käytössä kymmenet vuodet, ne muuttui vähitellen molemmat ruskeixi Sysmän Bad Spotin mutaplotussa ja hapertui lopulta päältä. Barbadospyyhe on vielä hyvässä hapessa, ainakin paremmassa kuin pyllyvaon kohdalta hiutunut, halennut ja kuuppeloitu Olavin pyyhe tai Domus Academica, joka täyttää kohtapuoliin 60. Merkkipäiviä se viettänee paikattuna perhepiirissä kuin prinssi Andrew.

ellauri017.html on line 96:   Vuonna '94 me muutettiin Käpylään vihreeseen 20-luvun puupytinkiin. Rahatilanne näytti valoisammalta, koska vuonna '93 heitin pyyhkeen kehään ja lähdin Kovvolaan sudeettiprofeetaksi kärsimään 15-vuotista kuritushuonerangaistusta. Vuonna '92 syntyi Helmi, joka valmistui justiinsa biologian kandixi. Niin ne vuodet vierivät. Vielä saattaa olla jokunen Sisyfoksen ajastaika jäljellä vierrettävänä, ellei sitä ennen satu jotain kivaa ylläriä.

ellauri017.html on line 98:   Vuonne '95 lähdettiin Viroon rengasmatkalle vanhalla vihreällä mannepirssillä. Joo me ollaan tosiaan viherpiipertäjiä, puunhalaajia. Myös vihreitä rikkaammille naapureille, kuten Takkahuipaleille, joille äitimamma tuo muovisäkeittäin käteistä pirssiämme paljon uudemmalla mersulla (tai toi, viime aikoina siellä on ollut aika hiljaista), ja toisella puolella asuville Haavikoille, joiden mutrusuinen kuuluisa kirjailijapappa oli käärinyt kokoon niin paljon pätäkkää, että koko perhe lapsukaisineen on sillä pärjäillyt kivasti. Mettää lienee muutamia neliökilometrejä, sitä taloon jääneet hyvinvoivat agronomilapset varmaan hoitelevat.  Heikki möi jonkun turvetehtaan ja osti sillä miljoonakämpän Kalasatamasta. Tuskin on täysin tyytyväinen sijaintiin, se on justiinsa ruman Redin tornitalon takana. Mutta sieltä näkee Kulosaareen, Heikki voi kaihoten kiikaroida lapsuutensa kontuja.

ellauri017.html on line 100:   Viron matka oli ensimmäinen perheen matka ulkomaille omalla autolla, ja hauska niin, vaikkei otettukaan mukaan yhtään lisäelefanttia. Helmi oli kolmen, se halus pitää ikkunoita auki, vaikka Seijaa vilutti, ja sanoi: Tossssi kuuma, roikkui takaikkunan ruuvausveivissä kuin iiliäinen. Tää oli eka vuosi kun vapaassa Virossa pääsi matkustelemaan. Mentiin yhdellä bensatankillisella koko matka: Tallinnasta Pärnuun, missä oltiin yötä suomalaisten pykäämässä Ranna hotellissa, ja sieltä Riikaan, jossa yövyttiin Jurmalassa rannalla. Riianlahti oli silloin vielä täynnä öljysaastetta, ja Pauli ja mä mentiin aikaisin aamulla salaa sinne uimaan, koska Seija oli kieltänyt. Latvian rantamezät oli punaisenaan ahomansikoita. Ikinä en ole nähnyt niin paljon metsämansikoita kerralla. Saarenmaalla oli hyvin kaunista. Oltiin päivä hiekkarannalla. Asuttiin jonkun perheen pitämässä majapaikassa, jossa saatiin niin paljon ruokaa vielä myöhään illalla, että (Paulin koulussa kirjoittaman aineen sanoin) Don Läskit lyllersivät vaivoin yläkertaan ruokapöydästä. Tältä matkalta tuotiin postilaatikon avaimenperä, jossa on Eesti Vabariikin viisisentinen. Nyt ei ole Viru enää vaba, niilläkin on euroja ja senttejä.

ellauri017.html on line 102: Seuraava merkittävä perheen kesämatka tehtiin Walesiin, se oli vuonna '99, se on helppo muistaa koska juuri silloin näkyi Briteissä täydellinen auringonpimennys. Oltiin Oxfordissa kun se tapahtui, kazottiin auringon sirppiä noetun lasin läpi, linnut olivat säikähdyxissään vaienneet, mulla on virttynyt T-paita siitä muistona. Sieltä saatiin Helmille pieni koulupuku, joka sillä on päällä kuvissa koulun alkaessa seuraavana syxynä. Tällä matkalla oli John vielä mukana. Sitten se kirjoitti ja alkoi opiskella ensin Otaniemessä, sitten Oulussa ja lopulta Vaasassa. Seuraavan kerran se tuli mukaan vasta '07 synnyinmaahansa Amerikkaan.

ellauri017.html on line 106: Ekstraelefantti oli mukana, kun '05 lähdettiin Itä-Euroopan kierrokselle uudehkolla (tietysti vihreällä) Folkkarilla, Wokun hampaattoman Opan etäisellä jälkeläisellä. Se ronsu oli Rothin pikku Mikko, joka kuskattiin Itävaltaan Rikun ja Wokun hoiviin puolimatkassa. 

ellauri017.html on line 114:   Seijan syntymäpäivän johdosta pääsiäisenä '12 me kaksi matkustettiin Kiinaan. Tarkoitus oli ensin käydä kazomassa ison Paulin synnyinsijoja, muttei uskallettu niin pitkälle sisämaahan, matkusteltiin sitten itärannikolla. 

ellauri017.html on line 118:   Vuoden '15 kevättalvella ajettiin autolla Seinäjoen ja Haaparannan kautta Uumajaan katsomaan lapsenlapsia Elliä ja vasta syntynyttä Charlottea. Mukana olivat Helmi, Paul ja Markus meidän isovanhempien lisäxi. Asuttiin Uumajan keskellä sojottavassa huippumoternissa nettihotellissa, jossei ollut edes vastaanottoa. Eivät muistaneet lähettää laskua.

ellauri017.html on line 122:   Johnin, Susannan ja Charlotten kanssa on sittemmin tehty useampikin rengasmatka. Vuonna '17 ajeltiin kahdella autolla Umeåsta Saksan halki ja itäkautta takaisin. Vuonna '18 me mentiin autojunalla Lappiin ja tavattiin Johnin perhe Haaparannassa, ajettiin Tromssaan, jossa asuttiin muutamia päiviä tuona hirmu kuumana kesänä. Torniossa oli kolmekymmentä astetta varjossa. Norjassa oli mukavan viileää. Käytiin uimassa jäätävässä jäämeressä, veden lämpö ehkä 9 ja ilman 13 astetta. Takamatkalla Seija ja minä yövyttiin Kilpisjärven biologisella asemalla, jossa Helmi ja Vitalikin on käyneet kursseja. 

ellauri017.html on line 126:   Vuoden '19 kesällä tehtiin pikavisiitti Charlotten perheen kanssa Kolmårdeniin.

ellauri017.html on line 128:   No ei nyt näitä ihan loputtomiin ole ollut, tyyliin joka toinen vuosi, mut ei sekään mikään sääntö, milloin minnekin ja hyvin erilaisia. Ei näillä kuuhun olla menty, mutta sentään jonnekin. Yhtään pahaa trippiä ei ole ollut joukossa.

ellauri017.html on line 152:   Nyt kun oisi vielä nuha.

ellauri017.html on line 158: YKSI on pienin positiivinen luonnollinen luku. Pekka Lahtinen katsoo, että "yksi on riippumaton muista numeroista" ja on "alku ja lähde muille numeroille" (Luojan lukuja s 36). Saarnaaja Lahtinen sekoittaa hiukan käsitteet numero ja luku. Mikä ihme se nyt on, onhan raamatussa luku nimeltä Numerot. Pekka katuu jo sitä, ja pyytää ykköseltä anteeksi.   

ellauri017.html on line 170: I would like to take the opportunity to remind everyone that Kronecker’s famous statement

ellauri017.html on line 172:     Die ganzen Zahlen hat der liebe Gott gemacht, alles andere ist Menschenwerk

ellauri017.html on line 178:     What made you believe in God? Tell me your experience. 


ellauri017.html on line 182:     What are whole numbers? 


ellauri017.html on line 183:     What are natural numbers? 


ellauri017.html on line 185:     If there is one God, and God created everything, then is it fair to say that the number 1 pre-existed God and was not created by God? 


ellauri017.html on line 188:     If god had made the universe then who made god? 


ellauri017.html on line 189:     What is the difference between whole numbers and natural numbers? 


ellauri017.html on line 190:     What is the origin of God? 


ellauri017.html on line 191:     What is a whole number and a natural number? 


ellauri017.html on line 193: What is god's phone number? 

ellauri017.html on line 219:   Allahin nimi arabialaisin kirjaimin muistuttaa riu'ulla istujaa alhaaltapäin. Vasemmassa kädessä sillä on keppi sekä porkkana. Pienempi kaksoisvee on kuin sen pussit kazottuna alhaalta ja keppi kusella. Pieni rinkula oikealla kädellä ois vessapaperirulla tai kiekura.

ellauri017.html on line 229: Hyvät, pahat ja rumat. 


ellauri017.html on line 230: Kaspar, Melchior ja Balthasar. 


ellauri017.html on line 291: Vain viidennes suomalaisista haluaisi pysyvän talviajan.

ellauri017.html on line 323:   Ei haittaa, Jeesuxeen ei tartu, eikä se tartuta. Koronaa ainakaan, 


ellauri017.html on line 329:   Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. (On se v-a, sanoi Koskenniemi.)

ellauri017.html on line 331: Vuorimaahan päin Yamashiron tietä käy

ellauri017.html on line 337: Äidin antaman muistopeilin ihanan sulle tarjoan,

ellauri017.html on line 357: vaan ihana enkeli kotihin vie.

ellauri017.html on line 359: vaan ihana enkeli vieressä käy,

ellauri017.html on line 360: vaan ihana enkeli vieressä käy.

ellauri017.html on line 367: vaan ihana enkeli kotihin vie.

ellauri017.html on line 376:     Numerologia on okkulttinen näennäistiede, jonka mukaan henkilön syntymähetken ja nimen sisältämien kirjaimien lukuarvoista voidaan laskea erilaisia henkilön luonteeseen, tulevaisuuteen ja kohtaloon liittyviä asioita. Nimi tulee latinan sanasta numerus. Numerologiassa on piirteitä astrologiasta ja horoskoopeista. Kreikkalaista Pythagorasta (582–496 eaa.) pidetään numerologian perustajana.

ellauri017.html on line 386:   Sokea piste: viha.

ellauri017.html on line 425: Sovittelija, Rauhanrakentaja, Mukautuja, Viipyilijä. 

ellauri017.html on line 432:   
Huuhaavaroitus! Extra paxua huuhaata on edessä. Huom. toi ei edes ole Platonin jumalaxi kohottama säännöllinen enneagrammi.

ellauri017.html on line 450: Gurdjieffin arvoituksellinen hahmo välittyy värikkäänä ja usein ristiriitaisena aikalaisten kirjoittamissa muistelmateoksissa. Mielipiteet hänen kirjoituksistaan ja toiminnastaan jakautuvat. Puolustajat pitävät Gurdjieffia karismaattisena mestarina, joka toi länsimaiseen kulttuuriin, psykologiaan ja kosmologiaan uutta tietoa, joka mahdollisti vakiintuneen tieteen tuolle puolen menevät oivallukset. Kriitikot väittävät häntä vain huijariksi, jolla oli suuri ego ja jatkuva tarve itsensä ylistämiseen.

ellauri017.html on line 452:     Elokuussa 1916, kun Gurdjieff oli ryhmineen Suomessa rouva M. E. Maksimovitšin datšalla, Uspenski kertoi kokeneensa kauan toivomansa "ihmeen" telepaattisen keskustelun muodossa, jonka hän kävi Gurdjieffin kanssa. Maaliskuussa 1918 Uspenski erkaantui Gurdjieffista ja rakensi katedraalin itselleen Helsinkiin. Ei vaitiskaan. Uspenskin katedraali on pyhitetty neizyt Marian kuolinuneen nukkumiselle, ei sata vuotta sitten eläneille huuhaahörhöille. Vaan 2000 vuotta sitten eläneille.

ellauri017.html on line 458:     Leonid, född 1872-04-26 i Moskva. Student därst. Examina för inträde vid universitetets i Moskva medicinska fakultet 1894 och 1895. Legitimerad läkare 1898-11-12 med diplom av 1899-01-28. Tjänsteman över stat vid medicinska departementet av ryska inrikesministeriet 1902-03-12. Titulärråds grad 1906-03-23 med tur från 1902-01-14. Kollegieassessor 1906-12-29 med tur från 1905-01-14. Avsked 1907-01-31. Läkare över stat vid Föreningen S:t Troitska barmhärtighetssystrars ambulatoriska sjukhus i S:t Petersburg. RRS:tStO3kl 1914-05-28. Direktör för elektro-vattenkuranstalten i nämnda stad. Gift 1905-09-03 i Luga med Elisabet Feodosjev, född 1885-01-17 i S:t Petersburg, dotter av bergsingenjören, generalmajoren Grigori Petrovitj Feodosjev och Catharina Nikolajevna Sibin. Boken vaikenee Leonidin myöhemmistä huuhaatoimista Gurdijeffin tilalla. 

ellauri017.html on line 462: In October 1922, Mansfield moved to Georges Gurdjieff's Institute for the Harmonious Development of Man in Fontainebleau, France, where she was put under the care of Olgivanna Lazovitch Hinzenburg (who later married Frank Lloyd Wright). As a guest rather than a pupil of Gurdjieff, Mansfield was not required to take part in the rigorous routine of the institute, but she spent much of her time there with her mentor, Alfred Richard Orage, and her last letters inform Murry of her attempts to apply some of Gurdjieff's teachings to her own life. Mansfield suffered a fatal pulmonary haemorrhage in January 1923, after running up a flight of stairs.

ellauri017.html on line 464:   Vuonna 1925 Gurdjieffin vaimo sairastui syöpään ja kuoli seuraavana vuonna huolimatta sädehoidosta ja Gurdjieffin omatekoisista hoidoista. Uspenski osallistui hänen hautajaisiinsa. Vuonna 1949, vain pyjamaan pukeutuneena, punainen Astrakhan fetsi päässään, Gurdjieff poistui asunnostaan viimeisen kerran. Ryhdikkäästi paareillaan istuen, Gauloise Bleu -savuketta polttaen, hän teki kädellään pienen hypnoottisen liikkeen ja sanoi "Au revoir, tout le monde!", ennen kuin hänet kannettiin ambulanssiin. Uspenski oli kuollut 2v aiemmin, mutta oli telepaattisesti paikalla. 

ellauri017.html on line 468:     Salen heila Stella oli mystikko, Gurdijeffin oppilas (Augie, s. 531). Gurdijeff oli vanha kaveri, jonka pää oli kalju, silmät syvällä ja wiixet kuin Krimin sotaveteraanilla. Siis sen edellisen Krimin sodan, ei nykyisen.

ellauri017.html on line 475:   Petos ainakin on mukana. Enneagrammin numeroiden summa olis 45. Suunnilleen sen ikäisena se alkoi menestyä huuhailulla. Paizi se valehteli ikänsä suuremmaxi, vaikuttaaxeen viisaammalta. Ehkä sit 42. Tai täysi kymppi.

ellauri017.html on line 480: Ihan kybällä.

ellauri017.html on line 484: Rahayksikkö. 


ellauri017.html on line 494: Tusinoittain halvemmalla. 


ellauri017.html on line 519: Tuntuukohan joskus Nallesta noin kahden metrin kohdalla 


ellauri017.html on line 522: Ja yksi harvoja, jotka viittii tuhlata elämänsä tällaseen. 


ellauri017.html on line 523: Paska reissu, hukkataival, mut tulipahan tehtyä. 

ellauri017.html on line 548: Ei päässyt tuhatta ja sataa. 


ellauri017.html on line 560: Tuhat-sivusto. Vitun yliopisto. 


ellauri017.html on line 561: Vuosituhat vaihtuu. Alkaa

ellauri017.html on line 562: tuhatvuotinen valtakunta. 


ellauri017.html on line 571: Tuhannen tuhatta perkelettä ja perse paskoineen! 


ellauri017.html on line 575: Alle saan tuhannen ei myyvä.

ellauri017.html on line 578: Jali Kulli haki kaalan lattialta jallua. 


ellauri017.html on line 589:   What is the origin of god, if he is one? Is it zero? No it cannot be, for nothing can come out of nothing! 


ellauri017.html on line 590:   Ex nihilo nihil fit, ei kai jumala ole joku nihilisti? Tyhjästä on paha nyhjästä, edes ruumiitonta. Das nichts nichtet, jumala vaan on. Ich bin nur.

ellauri017.html on line 594: Alja on islamistien kexintö, aakkossoppaa arabialaisin nuremoin. Turhaan lausutaan jumalten nimikirjaimia.

ellauri017.html on line 597: In a Cartesian coordinate system, the origin is the point where the axes of the system intersect. The origin divides each of these axes into two halves, a positive and a negative semiaxis. Points can then be located with reference to the origin by giving their numerical coordinates—that is, the positions of their projections along each axis, either in the positive or negative direction. The coordinates of the origin are always all zero, for example (0,0) in two dimensions and (0,0,0) in three.

ellauri017.html on line 599:   Kolmen nollan kolmiyhteys on Kristina-tädin opettajan Descartesin lähtökohta. Siinä ristikossa on risti poikineen, yksi jokaiselle jumalkolmikosta. Hyvän ja pahan tiedon puska, jossa kohtaa positiivinen ja negatiivinen näkökohta joka asiasta. Joskin ne sitten lähtee eri suuntiin koskaan kohtaamatta, on tää malli sen verran suoraselkäinen.  Yhdenlaista pahaa ei korvaa toisen sortin hyvä, takaisin voi maksaa vaan samassa valuutassa. Ei ole mitään vaihtokurssia synninpäästölle. Kirstuun kilahtava xy-raha ei z-akselille vilahduta sielua, vaikka toki ilahduttaa kirkkoa. 

ellauri017.html on line 601:   Armo on vaan ihme, profeetallinen projektio, perspektiiviharha. Äärettömän pieni piste kuvautuu äärettömyyteen, äärettömyys takaisin pisteeksi. Ihmettä on siinä kerrakseen, ja ulottuvuutta. z-akselin taivas on käsittämätön xy-tason luteille. Sieltä herran silmä näkee joka paikkaan maan päällä, mutta sinne ei voi nähdä tasamaalta, ellei ole suotu otsaan kolmatta silmää.

ellauri017.html on line 605: In a polar coordinate system, the origin may also be called the pole. It does not itself have well-defined polar coordinates, because the polar coordinates of a point include the angle made by the positive x-axis and the ray from the origin to the point, and this ray is not well-defined for the origin itself.

ellauri017.html on line 619:   Seija pahastuu: en ole enää heppu normaali, 


ellauri017.html on line 624:   onhan se sentään kuuluisampi näistä immykäisistä. 


ellauri017.html on line 627:   Ulkoisesti vain, sisäisesti se oli harras kristitty.  


ellauri017.html on line 628:   Kova käsityöihminen. Kirjoitti yli tuhat runoa. 


ellauri017.html on line 632:   peipon pesä, Juhani ja Liisi, ja pieni nokikolari. 

ellauri017.html on line 646:   Persjalkasia, näppyläisiä, lihavia, vanhoja ja köyhiä. 


ellauri017.html on line 657:   vanha tikittäjä, joka lähti silloin tällöin laukalle: 


ellauri017.html on line 682: Ne loput kahdexan lasta oli ehkä kilttejä, tai pahanmakuisia. Plödät housuissa pelästyxestä. Herra armahti. Antoi armon käydä oikeudesta. Kun olivat jumalaapelkääviä, kävi mäihä, eli teodikea.

ellauri017.html on line 684: Ei ollut Elisalla  paljon huumorintajua.  Tai sitten aika omituinen sellainen. Ehkä suolavesi nosti verenpainetta. No, kalju on monelle julkkixelle arka paikka, ota vaikka Pekkarinen. Mut oishan se voinut käyttää tupeeta tai hattua. Siis Elisa.

ellauri017.html on line 687: Pakkoko poikain oli kaivaa verta nenästä. Sattui pilkka omaan nilkkaan. Silmä silmäilystä, hammas irvihampaasta. Kost jumala. Ota mallia Hammurabista. Käsi poikki kirveellä kuin kalifaatissa, kazokaa näin käy kaikille jotka etääntyvät meistä. Ovat pettureita. Elisalla oli selkeesti jotain mielenterveysongelmia.

ellauri017.html on line 691: Profeetta Telia ois varmaan  ollut Jehovalle harmittomampi nabivalinta kuin Elisa.  Palveluntarjoojia kanzii shopata et saa edullisimmat sopparit.

ellauri017.html on line 698: Jesaja istuu hupparissa laattakivellä Tolkienin hahmon näköisenä Doren kuvassa.

ellauri017.html on line 703: Muhamettilaisten mielestä Jeesus oli profeettana pienempi kuin M. Omasta mielestään se oli kuitenkin XS-profeettoja suurempi. Oisko sitten ollut kokoa S.

ellauri017.html on line 707: Parantaja paranna izesi, sanoi Nasaretin porukka oman kylän pojalle. Sananlasku ”Parantaja, paranna itsesi.” ei ole vanhasta testamentista, mutta vanhaa perua. Jo muinaiset kreikkalaiset käytti sitä, ja Genesis Rabba. Se johdattaa Jeesuksen seuraaviin sanoihin: Naama peruslukemilla sanon teille, ei kukaan ole profeetta  omalla maallaan.

ellauri017.html on line 711: Jeesus varoitti nasaretilaisia kahdella esimerkillä Vanhan testamentin profeetoista. Jumala lähetti profeetat Elian ja Elisan, koska koska Israelin kansa oli hylännnyt Jumalan. Kansa ei kääntynyt sittenkään Jumalan puoleen ja Jumala kääntyi pois ja rankaisi kansaansa. 

ellauri017.html on line 713: Jumala kääntyi ulkopuolisten eli pakanoiden puoleen ja lähetti Elian ja Elisan osa-aikaisesti pakanoiden luokse. Niilläkin huuhaahommat suju paremmin ulkomailla, kuten  Gurdijeffillä.

ellauri017.html on line 718: Mutta eivät jääneet, vaan toimivat kuten ennenkin ja tulivat kiukkua täyteen ja lähtivät tappamaan Jeesusta kuin karhut. Silmä silmästä siis taas. Hizin hammurabit. Ei siedä minkäänlaista hammastelua. Kättä päähän tulee ja kovaa.

ellauri017.html on line 723: Kai ne oli vaan kateita. Oma poika keulii, luulee olevansa jotakin. Ihan inhimillistä. Ei oo lukenut Janttelakia.

ellauri017.html on line 730: Jesaja kai kehui tässä izeään, mut voihan sitä hattua sovittaa muutkin päähänsä. Olispa Elisakin laittanut, ois 42 lasta säästynyt. Mut 2 karhua jäänyt nälkäisixi... 

ellauri017.html on line 732: Tämän päälle Jeesus saarnasi: ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen ihan silmin nähden ja teidän korvainne kuullen. Niin näkkyy, sano sokkee. Kuulkaa kuulkaa, huusi kuuro.  

ellauri017.html on line 736: Oliko Jeesus oma profeettansa? Ei siis väärä profeetta, vaan 2 in 1. Osta 1, maxa 2. Oman izensä paras ystävä. Vai voiko profeetta profetoida izensä? Epätieteellisenä sitä pidetään näin professoripiireissä. Suomen valtionkirkon piispat kieltää pilkkaamasta tiedettä. Kuha se ei sano uskonnolle: mene ylös kaljupää. 

ellauri017.html on line 746: Hommat on jo heittäneet sezuuria, vanha sopimus ei ole enää voimassa. Jobin postin jakajat on uuden  liiton ulkopuolella kuin lumiukot. 

ellauri017.html on line 748: He olisivat saaneet sanoa, että ei me ymmärretä, ei me tiedetä, silloin Jeesus olisi jäänyt opettamaan. Sekin olisi käynyt, että olisivat vain olleet hiljaa. Joskus Vanhassa testamentissa on käynyt niinkin, että kun ihmisten on pitänyt valita, he ovat olleet vaan hiljaa ja sitten Jumala on alkanut puhua ja toimia.

ellauri017.html on line 757: Vaan lukihan se itekkin, mukava poeeka, oekeen oekeenkin, opiskeli omaehtoisesti ja suoritti tutkintoja ristiselkä kipeenä. Oppi perusasiat eikä antanut sen harmittaa. Johtoon astuessaan siihen kompastui.

ellauri017.html on line 759: Ja Jeesushan varoitti. Olisivat sitten ottaneet varoituksesta vaarin ja jääneet kuuntelemaan, mutta he ryhtyivät tappamaan vaan Jeesusta. Elisa ei edes varoittanut pentuja, vaan pani karhut heti liikkeelle.

ellauri017.html on line 761: Se, miten nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen, on meille hyvänä varoituksena.  Parempi ettei sano mitään. On ihan hiljaa. Hillitsee izensä. Ei edes yrmffitä.

ellauri017.html on line 780: Mutta ei titulusta cohta ymmärretä, waicka nämät sanat: Usia Gotham Ahas Ezechia Judan Cuningat etc. ymmärrettäisin, pitä cuitengin tiettämän mitä näiden Cuningain aicana tapahtunut on, millinen maan tila oli, mikä Cansa oli ja millä mielellä, mikä heidän aiwoituxens oli, ja cuinga sijhen aican oli, cuinga he idzens käytit kylänmiehiäns, ystäwitäns ja wihollisians wastan: Ja erinomaisest cuinga he olit Jumalata ja Prophetaita wastan oikias ja wääräs Jumalan palweluxes, nijncuin tästä on kirjoitettu wijmeises Cuningasten kirjas cap. 15. 16. 17. 18. ja 19. ja toises Aicakirjas cap. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Äh, pitääkö nääkin nyt eka lukea? Jääköön myöhemmäx.

ellauri017.html on line 790: Sillä puolella cuollutta merta on Moabin ja Ammonin lasten maa, sijtte edembänä on Babel eli Chaldea, ja wielä edembänä on Persia, josta Jesaia paljo puhu.

ellauri017.html on line 791: Mutta pohjan päin on Libanonin wuori, jonga tacana on Damascu ja Syria, mutta wielä edembänä itän päin on Assyria, jonga cansa Jesaian on kyllä tekemist. Ja Erdoganilla, siellä taitaa nyttemmin olla Isixen poikia ja kurdeja. Niilin hanhia. Damaskus on pommitettu maan tasalle. Sais varmaan ostaa jo viidellä sadalla kultapalalla.

ellauri017.html on line 798: Haucku ne pataluhax ja toivottaa hut helewettijn. Ollaan hywiä lähimäisiä, lampaat harventaa jenkkiraketeilla susia, käy salamasotia. Näistä alueista jaxetaan käydä kärhämää. No onhan ne olleet hedelmällisimpiä maailman sivu, parhaita asua. Vaan ei enää, kiitos Fordin ja sen gangsterien. Vitun öljy. Ois saanut jäädä löytymättä.

ellauri017.html on line 803: Tätä se on sano äiti ja kanto tikulla pihalle. Iancaijccista kyykytystä ja revijrinujacoijntia, räxytetään juosten tontin aita myöten kuin rakkikoirat. Koijramäen menoa.

ellauri017.html on line 807:   Caijcki myöhemmät wannabe messijat sai siltä suuntaviivoja. Iankajckisesta elamast ei kyl Jesajalla ole puhetta, waan 100 wuoden elinajanodotteesta. No onhan sekin jo paljon. Se oli jo tässä melkein saavutettu, ennustus toteutunut, satavuotiaita nuokkuu hoivakodeissa kuin lepakoita vintillä. Vaan nyt on elinajan odote taas lyhentymään päin. Hyvä niin. 

ellauri017.html on line 809:   Toises osas puhu hän erinomattain Assyrian Keisarin wallasta, ja Keisar Sanheribist, josta hän myös enä cuin jocu muu Propheta ennusta, nimittäin cuinga se Keisar oli woittawa caicki maacunnat ymbärildäns Israelin waldacunnan cansa ja päälisexi paljo paha tekewä Judan waldacunnalle.

ellauri017.html on line 815: Jerusalem on häwitetty 2x ja vallattu 44x, kun HERra kazo muualle. Nyt se on taas pydessä, mut jaettu kahtia. Donald Trump kuiteskin tekee parhaansa, et saatas rättipäät ajetux ulos sieltä. Sehän on ikiwanha juutalaisten kaupunki, siitä lähin kun ne heitti filistiinit pihalle. Meidän Wiipuri.

ellauri017.html on line 817: Hän sai ilman epäilemät monda paha sana cuulla uscottomilda (täsähän nijtä tule lisä). Hän piti sen cuitengin wahwana ja sai woiton, nijn että Keisar hänen sanans jälken Jerusalemin edes lyötin ja Caupungi pelastettin. Sentähden on hän tosin Jumalan edes ollut callis ja cuuluisa mies.

ellauri017.html on line 820: Mutta caickein enimmin hän sitä ahkeroidze, että hän taitais lohdutta ja wahwista hänen tulewaisen Cansans, ettei he sencaltaisesa fangiudes ja Caupungin häwityxes epäilis, ikänäns cuin he peräti huckuisit, ja ei Christuxen waldacunda olis tulewa ja caicki ennustuxet wäärät ja turhat olisit.

ellauri017.html on line 834:   Älkön myös jocu luulco, että Jesaiast on nijn paljo pidetty silloin hänen aicanans Judan Canssan seas, nijncuin hänestä nyt pidetän meidän Christityiden kesken, waan sangen ylöncadzottuna, nijncuin hän idze todista 58. lugusa, nimittäin että he pistit kieldäns maalle, ja cocotit händä cohden sormellans, ja pidit caicki hänen saarnans hulludena, paidzi muutamita harwoja hywiä sencaltaisia cuin Cuningas Ezechia: sillä se oli sen Cansan wanha tapa, naura ja pilcata Jumalan Prophetaita ja näyttä nijlle fäkkiä, (4. Reg. 9). nijncuin myös ainakin caikille saarnaille ja Jumalan palwelioille tapahtu. Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda, sahalla sahatuxi.

ellauri017.html on line 844:   Jesaja oli ruotiukko Hiski Piskisen (aka Hiskian) aikalainen. Wanhat cunnialiset ihmiset owat pää mutta Prophetat jotca opettawat wäärin owat händä.  On tää vähän tällänen coirien calewala tämäkin. Jesaja räkyttää käheällä äänellä käreänä kuin Samppi vanhana.

ellauri017.html on line 846: Jesajan isän nimi oli Amos Andersson. Sen kuopuxen nimi oli Maher-Shalal-Baz. Propheta näät meni taas rouva Prophetissan tygö, joca tuli 3. kerran rascaxi ja synnytti pojan. Nimi meinaa "Ryöstä pian ja riennä jacoon". Jobin kuopuxen nimi oli Keren-Happuk eli Meikkipussi. Aika hulwatonta. Wallatonta nimi-ilostelua patriarkoilta nuorimmaisen kohdalla.

ellauri017.html on line 848:   Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda. Sahalla sahatuxi. Sahaustemppu feilasi, avustaja katkesi. Taitako saha taistella sen cansa joca händä wetä?

ellauri017.html on line 850: Joosefilla (melkein vuosituhat ennen Jesajan aikoja) oli poika Manasse, jolta pikkuveli Efraim peri maat. Lopulta ize asiassa kaikki muut Jaakopin veljet hävisivät maansa paizi Juuttaat, Leevin joukoille jäi temppelit ja kaupunkeja. Sixi kai koko porukkaa sanotaankin juutalaisixi, ja papit ovat leviittoja. I am levitating now. Sittemmin on niitä hukkuneita heimoja löytynyt enemmän kuin hävisikään, esim mormonit.

ellauri017.html on line 851: Yksi hävinneistä heimoista oli just toi Manasse, Joosefin huono-onninen esikoispoika, jota Jaakob siunasi kierosti kädet ristissä vasemmalla kädellä kansakoulun opetustaulussa, jota Seija ei koskaan anna mun ostaa kirpputorilta. Vizi mikä kusettaja, varsinainen luikuri toi Israel, ihan kuten äitinsä Rebekka. 

ellauri017.html on line 856: Pakinoizija Ollin ystävällä ja huonetoverilla Kalle Niemeläisellä oli tuttavana yksityisajattelija Manasse Olotilanne, jonka alaa olivat parodiset mietelauseet ja aforismit. Kalle Nieminen oli Callen kaveri, joka sai asbestikeuhkon Suomen Mineraalista ja kuoli syöpään. Sen vaimo oli Maire. Ne ja vanhemmat nauroi kovaa olohuoneessa ja meidän lasten piti olla hiljaa lastenhuoneessa. Kallen kuoltua Mairekin hävis kuvasta. Olikohan se sip ja söp. Tai ehkä kenkä oli toisessa isommassa jalassa, vertaa Sirkka-täti. Kun niiden koiras oli poissa, naarashiiret äänestivät jaloillaan, pakosalle kissan hännän alta. 

ellauri017.html on line 860: Jesaja ihmelettää retoorisesti: Mitä warten teitä lyödän niin ette kotiin löydä? Hamast candapääst nijn kijresen asti ei ole terwettä paikkaa waan haawat ja sinimarjat ja weripahgat jotca ei ole puserretut eikä sidotut taicka öljyllä siwellyt. No en ihmettele, turpasaunan ansaizewat juutalaiset maahantunkeutujat, warsinaisia mulkeroita ovat.

ellauri017.html on line 868: Hizi on se syynännyt ne tarkasti! Nää naisten vaatteista kyykyttäjät on tosi kiinnostuneita pahexumistaan hyntteistä. Ei edes huivia sais laittaa päähän, tai se pitäis ottaa pois.  Mix ei voi jättää toisten vaatevalintoja rauhaan? Izenäisyyspäivän vaateparaati on tätä samaa hölmöilyä. Aatteet ja vaatteet, samaa teerenpeliä, vitun keekoilua.

ellauri017.html on line 870: Ja pitä häijy löhkä hywän hajun edest oleman) ja waldain side wyön edest Ja paljas pää caharain hiusten edest ja ahdas säcki awaran hamen edest.

ellauri017.html on line 873: Aika pahansuopa äijä. Varmaan haisi pahalta. Pitäis pestä suovalla, hampaat myös. Toisaalta se kyllä lupaa et silloin pitä Jacobin cunnian ohucaisexi tuleman ja hänen lihavan ruumins laihaxi. Siitä olis moni iloinen.

ellauri017.html on line 875: Woi nijtä jotca warahin huomeneltain ylhällä owat juopumutta nouteleman ja istuwat haman yöhön asti että he wijnasta hehcuisit. 

ellauri017.html on line 877: Ryyppäämään ryyppäämään joka aamu sännätään. Ja kun päivä on ohi lisää kännätään. Jesaja ennustaa muutenkin paratiisimaisia oloja. Pedot syö ituja.  Lejoni syö olkia nijncuin härkistä ja imewä lapsi ihastu waskikärmen läwestä. Susi ja lammas pitä yhtä ja Lejonin pitä corsia syömän nijncuin naudan, ja kärmet pitä maata syömän.  Kun apina on syönyt muut eläimet, petojen on pakko ruveta vegaanixi. Kasvit haisee peloissaan ja huutaa ultraäänellä. Kukaan ei kuule.

ellauri017.html on line 879:   SIlloin on HERra hänen cowalla suurella ja wäkewällä miecallans edziwä Lewiathania joca on pitkä kärme ja joca on kiperä kärme.

ellauri017.html on line 880: se on se wanha kärme jonga pään waimon siemen oli tallawa.


ellauri017.html on line 883: Minä tahdon waelda corkeitten pilwein päällä ja olla caickein corkeimman wertainen. Sinä menet Helwettijn luolan puolelle. Teen sut tarhapöllöin perinnöxi ja wesiculjuxi ja käwäisen häwityxen luudalla, sano HERra Zebaoth.

ellauri017.html on line 885: Uudempia uutisia: homohaawisto on tullut ulos kaapista, maireen naaman takaa luihu konna paljastuu. Riistää lapset Isis-äideiltä kuten ennusteli Jesaja, ja potkii ulos diplomaatin kun se ei suostu syntipukixi. Hemmetti, menköön ite helwettijn karvalakkipuolelle. Kärpästen herra, wesiculju, sen perseessä saisi käwäistä häwityxen luudalla. 

ellauri017.html on line 890: 
Jesajan wiuhahdus

ellauri017.html on line 896: HERra on wihainen caikille pacanoille ja on närkästynyt caikille heidän joucoillens. Hän on heitä kirowa ja anda teurasta heitä. Cadzo pacanat owat nijncuin pisara joca jää ämbärijn ja nijncuin rahtu joca jää waacaan.

ellauri017.html on line 898: Cansa, joca wihoitta minun, uhra krydimaisa, suidzutta tijlikiwein päällä, asu hautain keskellä, on luolisa, syö sianliha ja heillä on cauhia liemi heidän padoisans. Nyt on puututtawa asiaan! En minä tahdo enä olla äneti, waan maxa, ja minä tahdon maxa heille heidän helmaans. Sekä heidän pahan tecons ja heidän isäins pahat tegot yhtenäns, sano.

ellauri017.html on line 899: Ne jotca wuorilla suidzuttawat ja minua cuckuloilla häwäisnet owat, minä tahdon mitata heille heidän endiset menons heidän helmaans. Kaadan pahat padat niille syliin.

ellauri017.html on line 901: Vanhast minä olen wai ollut, olin hiljainen ja pidätin idzeni. Teki mieli sanoa, mutten sanonut mitän. Olin ihan hilja. Hillidzin izeni. Mutta nyt minä tahdon huuta nijncuin synnyttäjä, puren nijtä käten kuijn Ricu Wocua, minä tahdon hajotta heitä ja caicki niellä, paizi niitä patoja. Minä häwitän wuoret ja cuckulat ja annan caicki heidän ruohons cuiwua, teen wirrat luodoixi ja järwet cuiwan pois.

ellauri017.html on line 907: Näiden jesajoiden ym rusakoiden moraalinen habitus on inha yhdistelmä nöyristelyä ja uhoomista. Rukoilevat ja vaativat ja uhkailevat vuoroin pyllistellen vuoroin heristäen nyrkkiä ihan sikana. Vaatimattomuudesta ei puhettakaan. Ei tyydytäkään vähään, ei sopeuduta ympäristöön vaan pilataan se kokonaan.

ellauri017.html on line 920: Jos ennustaa luontokatastrofeja, ei ole hirveesti vaihtoehtoja: on liika kylmä tai kuuma, kuiva tai tulva, myrskyä tai tulikiveä. Tai vähän kaikkia, kuten nyt on osoittautunut. Jesaja weikkas kuiwuutta, ei ihan mene putkeen. Mut tulvaahan ei pitäis enää tulla, se luvattiin ukko Nooalle. Siis mä arvon kuiwuutta, syteen tai saveen. Ostan vokaalin:

ellauri017.html on line 933: Hän käy puiden seas medzäsä hacataxens Cedripuita ja ottaxens Böökiä ja Tamme ja Cedripuuta joca istutettu on ja satesta on caswanut.

ellauri017.html on line 936: Puolen poltta hän tulesa ja toisen puolen tykönä syö hän liha hän paista paistin ja rawidze idzens lämmittä idzens ja sano: hoi, minun helle, minä iloidzen tulesta.

ellauri017.html on line 940:   Niinpä. Näitä on nähty, kansainwaelluxia, taas on yxi meneillä. Ei näitä ole vaikee ennustaa, ei tartte kaukoputkea. Vähän välii sännätään kuin sopulit alas jyrkänteeltä. Luoja on vaan tyynen rauhallisena et wai nijn, kazoo päältä sopulien juoxua. Lemmings-peliä.

ellauri017.html on line 942: Sillä näin sano HERra minulle: minä olen täs vaa hiljaxens ja cadzelen minun majastani nijncuin palawus joca saten cuiwa ja nijncuin caste elonajan palawudes. Sillä ennen elonaica cosca tulo walmixi tule ja röhkömarjat kypsendywät täyty oxat leicata sirpillä ja wijnapuut hacata ja heittä pois.

ellauri017.html on line 948: Hyypiän pitä myös siellä pesäns pitämän ja muniman. hautoman ja cuoriman sen warjon alla ja Hijrihaucat pitä myös sinne coconduman.

ellauri017.html on line 949: Waan Ruogonpäristäjäin ja tarhapöllöin pitä sen omistaman, yöcköin ja Carnein pitä siellä asuman.

ellauri017.html on line 954: CAicki pedot kedolla tulcat ja syökät, ja caicki pedot medzäsä. Ja heidän pitä menemän ulos ja cadzeleman ihmisten raatoja. Sillä joca härjän teurasta on nijncuin hän miehengin tappais. Joca lamban uhra on nijncuin jocu coiran caulan leickais. joca ruocauhria tuo on nijncuin jocu sicain werta uhrais. Jotca häntiäns pyhittäwät ja puhdistawat krydimais yxi täällä ja toinen siellä ja syöwät sian liha cauhistuxia ja Hijriä, caicki nämät pitä temmattaman pois.

ellauri017.html on line 956: Me TErmijtiapinat myrisemme caicki nijncuin Carhut/ ja waikeroidzemme nijncuin mettiset. Mänkät wuan kaek, mänkät hut heleckarijn. Luomakunnan herrat samaa tietä samaa haawaa HERroineen. Wiekät tuhcatkin pesästä.

ellauri017.html on line 963: Jesaja eli Esaias eli Esa on raamatullista alkuperää oleva maskuliininen nimi. Se tulee hepreasta : יְשַׁעְיָהוּ ‎, Yəšaʿyāhū, Yeshayahu, mikä tarkoittaa "Jahve on pelastus". 

ellauri017.html on line 969: Joidenkin nykyaikaisten tulkintojen mukaan Jesajan vaimoa kutsuttiin "profetissaksi", [13] joko siksi, että hänelle oli annettu profeetallinen lahja, kuten Debora ja Hulda,  tai yksinkertaisesti siksi, että hän oli "profeetan vaimo".  Heillä oli kaksi poikaa, vanhin nimi Shear-Jashub , joka tarkoittaa "jäännöspala", ja nuorempi Maher-Shalal-Hash-Baz , mikä tarkoittaa "Nopeasti saalista, ryöstä nopeasti". Talmud sanoo, että Eski kärsi marttyyrikuoleman, kun hänet sahattiin kahtia Manasse Olotilanteen käskystä.

ellauri017.html on line 971: Esaiaan kirja ( heprea : ספר ישעיהו [ˈsɛ.fɛr jə.ʃaʕ.ˈjaː.hu] ) on ensimmäinen myöhemmistä profeetoista heprealaisessa Raamatussa ja ensimmäinen suurista profeetoista kristillisessä Vanhassa testamentissa. Se tunnistetaan yläkirjoituksesta 800 -luvulla eaa. eläneen profeetta Isaiah ben Amozin sanoiksi , mutta on todisteita siitä, että suuri osa siitä on sävelletty Babylonin vankeuden aikana ja myöhemmin.  Johann Christoph Döderlein ehdotti vuonna 1775, että kirja sisälsi kahden profeetan teoksia, joita erottaa yli vuosisata,  ja Bernhard Duhm sai aikaan näkemyksen, joka vallitsi suurimman osan 1900-luvulta yksimielisesti, että kirja sisältää kolme erillistä oraakkelikokoelmaa:   Proto -Jesaiah ( luvut 1-39 ), joka sisältää 8. vuosisadalla eaa. profeetta Jesajan sanat; Deutero-Jesaiah ( luvut 40-55 ) , nimettömän 6. vuosisadalla eaa. kirjailijan työ, joka kirjoitti maanpaossa; ja Trito-Jesaiah ( luvut 56-66 ) , sävelletty maanpaosta palaamisen jälkeen.  Jesaja 1–33 lupaa tuomion ja ennallistamisen Juudalle, Jerusalemille ja kansoille, ja luvuissa 34–66 oletetaan, että tuomio on julistettu ja ennallistaminen tapahtuu pian.Vaikka harvat tutkijat nykyään pitävät koko kirjan tai jopa suurimman osan siitä yhden henkilön ansioksi, kirjan olennainen yhtenäisyys on noussut revisionistisen tutkimuksen painopisteeksi. 

ellauri017.html on line 980: Kirjaa voidaan lukea laajennettuna mietiskelynä Jerusalemin kohtalosta maanpakoon ja sen jälkeen. Kirjan Deutero-Esaiaan osa kuvaa, kuinka Jumala tekee Jerusalemista maailmanlaajuisen hallintonsa keskuksen liukastetun pelastajan (ns messiaan) kautta, joka tuhoaa sortajan (Babylon); tämä messias on Persian kuningas Kyyros Suuri, joka on vain vieraan vallan agentti, joka saa aikaan Jehovan kuninkaan. Jesaja puhuu turmeltuneita johtajia vastaan ja heikommassa asemassa olevien puolesta ja juurruttaa vanhurskauden pikemminkin Jumalan pyhyyteen kuin Israelin liittoon. 

ellauri017.html on line 987: Kirja alkaa esittelemällä aiheita vanhurskaiden tuomiosta ja myöhemmästä ennallistamisesta. Jumalalla on suunnitelma, joka toteutuu " Jahven päivänä ", jolloin Jerusalemista tulee hänen maailmanlaajuisen hallintonsa keskus. Sinä päivänä kaikki maailman kansat tulevat Siioniin (Jerusalemiin) neuvomaan konkonokkia, mutta ensin kaupunki on rangaistava ja puhdistettava pahasta. Israel on kutsuttu mukaan tähän suunnitelmaan. Luvuissa 5–12 selitetään Assyrian Israelin vastaisen tuomion merkitystä: Daavidin kuninkaan vanhurskas hallinto seuraa ylimielisen Assyrian hallitsijan kukistamisen jälkeen. Luvuissa 13–27 kerrotaan kansojen valmistautumisesta Jahven maailmanvaltaan; luvut 28–33 ilmoittavat, että kuninkaallinen pelastaja (messias ) ilmestyy Jerusalemin rangaistuksen ja sen sortajan tuhon jälkeen.

ellauri017.html on line 995: 1–12: Juudan vastaiset oraakkelit enimmäkseen Jesajan varhaisista vuosista;

ellauri017.html on line 1031: Jesajaa (arabia: إِشَعْيَاء, latinoitu:  Ishaʿyāʾ) ei mainita nimellä Koraanissa tai Hadithissa, mutta hän esiintyy usein profeettana muslimilähteissä. Muslimien tutkijoiden mukaan Jesaja ennusti Jeesuksen ja Muhammedin tulemista, vaikka muiden uskontojen tutkijat kiistävät viittauksen Muhammediin. Muslimitraditio väittää, että Israelin epävanhurskaat yrittivät vihassaan tappaa Jesajan. 

ellauri017.html on line 1032: Kuolemassa, joka muistuttaa Jesajan Profeettien elämästä johtuvaa kuolemaa, muslimiteksti kertoo, että israelilaiset vetivät marttyyrikuivat Jesajaan, sitten hänet sahattiin kahtia.

ellauri017.html on line 1034: Al-Ma'munin, seitsemännen Abbasidi-kalifin, Ali al-Ridhan, Muhammedin lapsenlapsenpojan ja aikakautensa merkittävän tutkijan, Ali al-Ridhan, Ali al-Ridhan, kuulusteltiin Tooran kautta todistaakseen, että sekä Jeesus että Muhammed olivat profeettoja. Useiden todisteidensa joukossa al-Ridha viittaa Jesajan kirjaan, jossa todetaan, että "Sha'ya (Jesaiah), profeetta, sanoi Toorassa siitä, mitä sinä ja kumppanisi sanotte 'Olen nähnyt kaksi ratsastajaa, joille (Hän) valaisi maan. Yksi heistä oli aasin selässä ja toinen kamelin selässä. Kuka on aasin ratsastaja ja kuka kamelin ratsastaja?" Exilarch ei voinut vastata varmuudella. Al-Ridha jatkaa toteamalla, että "Aasin ratsastaja on 'Isa (Jeesus); ja kamelin ratsastaja on Muhammed, Allah siunatkoon häntä ja hänen perhettään. Kiellätkö sen että tämä (lausunto) on Toorassa?" Rabbi vastaa: "Ei, en kiellä sitä, mutten myönnäkään."

ellauri017.html on line 1038: Talmudissa kerrotaan, että rabbi Simeon ben Azzai löysi Jerusalemista kertomuksen, jossa kirjoitettiin, että kuningas Manasse tappoi Jesajan. Kuningas Manasse sanoi Jesajalle: "Häntäsi Mooses sanoi: 'Ei kukaan saa nähdä Jumalaa ja jää eloon';  mutta sinä olet sanonut: 'Minä näin Herran istuvan hänen valtaistuimellaan';  ja totesi edelleen muita ristiriitoja – kuten 5. Mooseksen kirjan  ja Jesajan kirjan 40 välillä;  Mooseksen kirjan 33  ja 2 Kings  välillä Jesaja ajatteli: "Tiedän, että hän ei hyväksy selityksiäni; miksi minun pitäisi lisätä hänen syyllisyyttään?" Sitten hän lausui tetragrammin, setripuu avautui ja Jesaja katosi sen sisään. Kuningas Manasse käski sahata setri, ja kun saha saavutti hänen suunsa, Jesaja kuoli; näin häntä rangaistiin siitä, että hän sanoi: "Minä asun kanan pepussa, jolla on saastaiset huulet".

ellauri017.html on line 1054: > Kenelläkään ei ollut tällä kertaa mustaa hattua.  

ellauri017.html on line 1078: Doc Martin on harmiton komedia 
 

ellauri017.html on line 1095:   Ihankuin mafiapomo buonaparte Piukoissa Paikoissa, jolla oli kuulolaite. Muita kuulematta äänesti izensä capoxi. Ammutti kilpailijan pikkupomo Spatsin reikäompeluxexi kakun sisältä. Kakku oli päältä kaunis, sisälmyxet rumat. Oli käyneet Spatsin lipposet liika piukaxi, koitti isokenkäisexi, ei ollut onnea vaikka onniteltiin.

ellauri017.html on line 1097: Piukat Paikat on Kaikkein Pyhimmässä, siis Isolla. Some like it hot, ja saavatkin, esim. P. Puovola, tuo kaifas, ja P. Tiainen, tuo vielä harhaoppisempi puutiainen. 

ellauri017.html on line 1101: Patrick Tiainen EI ole Raamatun Jumalan lapsi eikä Jeesuksen seuraaja, eikä ikinä siksikään voisi Raamatun Jumalan Taivaassa käydä. Hän on paholaisesta ja puhuu omiaan. Petri Puovolan en ole missään havainnut puhuvan vastoin Raamatun ilmoitusta ja olen myös käynyt häntä kuulemassa seurakunnassa.

ellauri017.html on line 1102: Puovolassa on selkeästi Jeesuksen rauhallinen Pyhä Henki ja hän puhuu totta Raamatun hengessä, Patrick Tiaisessa ei ole minkäälaista rauhaa eikä totuutta, hän on ehdottomasti harhaanjohtaja.

ellauri017.html on line 1110: Sinä näytät olevan sellainen, jota on helppo vetää nenästä. Puovolan opetus ei ole Raamatun mukaista. Puovola on itse väärä profeetta. Petri Puovolassa on arvostelun henki ja hän opettaa harhaoppisesti. Jos sinulla on kykyä lukea ja ymmärtää, niin täällä on lisää puheenvuoroja:

ellauri017.html on line 1121:   Jumala vahvisti Jeesuksen opetuksen olevan totta siten, että moni nuha parani, kuolleita nousi ylös kuin sieniä ja riivaajahenkiä ajettiin ulos taivaasta, jossa ne oli olleet ranskalaisella visiitillä. Riitaisat vallat ajavat ulos vieraan vallan diplomaatit aina kun ne joutuvat hakauxiin. Vähin äänin ne sitten palaavat asemapaikoilleen kun suutahdus on ohize.

ellauri017.html on line 1125:   Hyvä muuten et sellainenkin synti on, eräänlainen sielullinen teloitus. Muutenhan kaikki laskelmoisivat anteexiannon varaan, et ehtivät huutaa viime tingassa vielä Anteexi! Eikä dumarin auttaisi uusien pelisääntöjen nojalla tehdä muuta kuin viheltää peli poikki ja unohtaa koko juttu. Jättää myöhemmätkin polvet rauhaan.

ellauri017.html on line 1127: Agustin ja Hugo oli herttaisen samaa mieltä kuolemanrangaistus on paikallaan vaikkapa Fernando Alcazarille. Ei siihen riitä Alcazarin vankila, ei Guantanamokaan, jos bylsii Hugon vaimoa, ja sit vielä pelastaa Hugon hengen nolosti taistelussa mut jättää sen keskijalan kentälle. Cruel and unusual punishment. Onko ihme et se on kiivas ja pitkävihainen. Ei armoa!

ellauri017.html on line 1135: Jos pääset ize vierailemaan taivaassa, vilkaiseppa ympärillesi: et nää fariseuksen fariseusta. Et häntääkään. Ne on kaikki alakerrassa nahkoineen ja karvoineen. Ilman sarvia ja hampaita, mutta sääntökirjoineen. Ja häntineen.

ellauri017.html on line 1141: Puovola kertoo, että eräät suomalaiset seurakuntien johtajat saavat kuolemantuomion. Syntiin langenneet seurakuntien johtajat surmataan. Tämän asian Petri Puovola kertoo uusimmassa artikkelissaan 'Ajatuksia Raamatullisesta paimennuxesta'. Petri Puovola sanoo seuraavaa: "Tulevina päivinä jotkut kehnot paimenet tullaan tuomitsemaan sellaisella tavalla, että Herra ottaa heidät pois tästä ajasta kuoleman kautta, koska he eivät halunneet tehdä parannusta pahoista teoistaan." Puovola uhkaa seurakuntien johtajia myös sillä, että he sairastuvat nuhaan. Kun lukee Puovolan artikkelin kokonaan, niin siitä saa sellaisen kokonaiskäsityksen, että iso osa suomalaisista seurakunnista on langennut sellaiseen syntiin, että niiden paimenet surmataan syntien takia. Tai ne vilustuvat pahasti.

ellauri017.html on line 1143: Oli Petri Puovolan puhe oikeaa tai väärää, niin herää kysymys, millä valtuuksilla Petri Puovola moista puhuu? Millä valtuuksilla Petri Puovola jatkaa ankaraa muiden arvostelua, vaikka Petri Puovolan on todistettu olevan itse väärä profeetta? Mitäs jos Petri Puovola itse kuolee muiden syntisten pappien joukossa? Joukon jatkona. Häntä kainalossa, paholaisen natsat olalla. Ja vihtahousun kokardi hatussa.

ellauri017.html on line 1150: Ovela veto yläkerran joholta. Samaan tapaan Assange poltettiin panohommista kun se vuoti isompia konnailuja kaikille. Ja se yks Putinin vastaehdokas ryssä joka tuomittiin oligarkkina. (No olihan se sitäkin, mut silti vittu.)

ellauri017.html on line 1162: Raamatun mukaan kukaan ei ole käynyt Taivaassa. (Paitsi Jeppe, mutta sitä ei lasketa, se asuu siellä.) Taivaskäynti ei ole tärkeää vaan Jeesukseen Kristukseen uskominen. Ei siellä rampata kuin Porthanian pyöröovissa. Don't call us, we'll call you, sanoo ovisummeri. Mä tiän, oon kokeillut.

ellauri017.html on line 1166: Nimim. Johannexen ilmestys:

ellauri017.html on line 1168:   13. Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa. Jae 13 tarkoittaa sitä, ettei kukaan Jeesusta kuunnelleista tiedä taivaasta, koska he eivät ole siellä käyneet. Mutta Jeesus on tullut taivaasta ja tietää, mitä siellä on ja sen takia osaa opettaa taivaasta. Et ota huomioon tekstin asiayhteyttä. Aloituksessa on siteerattu ne Raamatun kohdat, joissa kerrotaan vierailuista taivaassa. Et ole ottanut huomioon niitä ja ilmeisesti haluat torjua sellaisen mahdollisuuden, ettei siellä voisi kukaan vierailla. Raamattu kehottaa meitä olemaan halveksimatta profeetallisuutta emmekä saa kumota eikä vääristellä Raamattua. Siitä voi menettää pelastuksensa.

ellauri017.html on line 1170: Jos saa tähän väliin ehdottaa näin kentiesmiehenä, niin vähän tuntuu et täs sotketaan vanhan ja uuden sopimuksen pykäliä keskenään. Suomen lakikin on ilmatteeksi pilvessä kokonaisena, mut tieto siitä mikä pykälistä on lainvoimainen, on Editan ja jonkun toisen firman copyrightiä. Pyhän kirjan kans on nähtävästi päässyt käymään yhtä ohrasesti. Pykälät on samat kaikille, mut voimassaolosta ja soveltamisesta käydään tiukkaa kädenvääntöä.    

ellauri017.html on line 1187: Voitko 'taivaskoti' laittaa tämän kommenttisi palautteena Petri Puovolalle itselleen. Hänen nettisivuilla on palautelomake. Millonkahan taivaskotiin tulee palautelomake? Sitä on odotettu kuin Messiaan toista tulemista. 

ellauri017.html on line 1202: voi olla vanhaa venäläisyyttäkin 


ellauri017.html on line 1210: Teologisen kompakysymyxen ihan 


ellauri017.html on line 1217: En tiedä, se sanoi. Hahaa, 


ellauri017.html on line 1218: mä nauroin, vastaushan sisältyi jo 


ellauri017.html on line 1229: mutta sieltä katsoessa alhaalla.

ellauri017.html on line 1237: Maahan pyörii, sekä axelinsa ympäri, 


ellauri017.html on line 1247: pahan pähkinän: on teeaika kaikilla 


ellauri017.html on line 1261: taivaanvallat pyöris vinhasti kazomossa. 


ellauri017.html on line 1280: razuharrastuxessa. Aika usein ne on  


ellauri017.html on line 1288: Meillä naurettiin kun ei osannut jotakin.  TV:stä joka meille ostettiin 60-luvulla, tuli suosittu piirretty sarja Kiviset ja Soraset: Meet the Flintstones, japadapaduu.  Aina samana toistuvassa alkupätkässä Retu heittää kissaa pihalle, kissa säntää takas sisään ja ovi läimähtää kiinni Retun nenän edestä. Retu kiskoo ovea ja huutaa: WIILMAA! Open here! Paitsi ei se huuda niin. Se oli mun eka yritys puhua englantia, sanat sain Pantteriaskin läpästä: avaa tästä. 

ellauri017.html on line 1293: Toisen kerran Jöns, joka oli kahta luokkaa ylempänä, valitti kuinka vaikea on lausua ruotsin sanaa  Kupol, kaxi erilaista uu-äännettä peräkkäin. Mä joka osasin jo sanoa Olympia (sekin vitsin haastavaa), väheksyin tehtävää, ja koitin perässä: kupuul!

ellauri017.html on line 1297: Kolmas takauma. Kansixessa mun piti olla musta kissa jossain näytelmässä. Mulla oli jotkut mustat trikoot, varmaan tyttöjen. Ja ihan kuin se ei ois jo ollut kyllin noloa, ope vielä kaiken kukkurax piirsi pienen hännän perseeseen valkoisella liidulla. Aivan sikanoloa! Mä koitin kumittaa sitä pois hankaamalla vaivihkaa penkkiin peppua. Ei lähtenyt, tuli vaan pahempaa tuheroa, kuin joku linnunkakka  pepussa. 

ellauri017.html on line 1299: Vasta aikuisena opin että vastaavia kokemuxia on ollut muillakin, niinkuin Lassilla, jonka sipulipuvun vetoketju juuttui kiinni vessassa. Huusi vuorosanat käymälästä käsin. Tai housut repes just kun sillä oli jalassa erityislapselliset rakettialkkarit, ja ope käski taululle ratkaisemaan laskua. Jumala ei voinut suoda niin pientä asia vaikka se rukoili. Siihen päättyi sen uskonnollinen kausi, ihan kun mulla 9-vuotiaana Neizytpolun ja Tehtaankadun kulmassa.

ellauri017.html on line 1313:     Te voitte saada Paavo Lipposen seikkailuja vuonna 1957 ilmestyvät 12 kirjaa kuukausittain suoraan kotiinne postize lähettämällä 1.000 vanhaa markkaa osoitteella Kustannus Oy Ajanviete, Bulevardi 30 Helsinki.

ellauri018.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri018.html on line 26:   Seija Airi ja mä oltiin Pihlajasaaressa uimassa ja aurinkoa ottamassa. Seija pelkäsi olevansa kalkkilaivan kapteeni. Ei se ollut. Vaan ensimmäinen perämies. Mulla oli mukana paksu kirja jota luin pahantuulisena. Seija kysyi ystävällisesti: mitä luet? Vastasin töykeästi: Semantiikkaa. Mitenhän se oikein jaksoi sietää tällästä? Siis jaksaa.

ellauri018.html on line 32: Bussin radiossa joku kertoi seikkaperäisesti, paljonko on niillä lypsäviä, ja miten lehmät ovat laitumella viihtyneet. Nykyisin ne ei enää pääse kesälläkään ulos, vetelehtivät vaan pihattokioskilla. Kristina toivoi, että Mikko menis joskus kioskille vetelehtimään, eikä vaan nyhjöttäisi sisällä. 

ellauri018.html on line 37:   Viime vuoden joulukuussa HS kysyi lukijoilta, mitkä olivat suomiräpin koomisimmat riimit. Ehdotuxia tuli yli kolme tuhatta. Ne kertovat samalla, miksi räppiä kuunnellaan niin paljon. Räpillä on valtava merkitys kuulijoille. Riimejä voi hyräillä vaikkei osaa laulaa eikä lukea. 

ellauri018.html on line 39: Seuraavassa sanoituksessa räppitaiteilija "Avain" lataa nuoruuden vimmalla rankkaa poliittista kritiikkiä ja kohdistaa syytteensä erityisesti hyväosaisiin. Outoa, mut kai se oppii iän mukana, et nuoret köyhät laiskimuxethan ne on kaikkeen syyllisiä. No, näitä diggas v 2000 nuoret, eiköhän nekin pian ala viisastua. Kuha saatas vaan tää punamulta kumoon. Luota keskustaan. Siitä rikolliskoplasta löytyy roisto joka lähtöön. Keskustapoliitikot täyttää sellit, tungeksii vankilan ovissa.

ellauri018.html on line 41: Punainen tiili kädes, huomenna kaikki muuttuu. Raha enää vain muisto, rakkaus enää vain puuttuu.

ellauri018.html on line 43: Suuri osa yhteiskunnallisimmista räppäreistä on ajatuksiltaan vasemmistolaisia. Pysyisivät vaan noissa seksiaiheissa. Myös oikeistoa edustavia räppäreitä löytyy kentältä, esim Cheekin Jare. Ne ei yleensä marise politiikasta. Ne on ihan tyytyväisiä. Cheekiä moititaan kielellisestä tylsyydestä ja huonoista riimeistä. Sen kaikkein hienoin riimi on se, missä se kehuu olevansa James Bond. Koomista. 

ellauri018.html on line 45: Räppi on kielellistä taiturointia. Taide on toki makuasia, ja eri yleisöä miellyttävät erilaiset riimittelyt. Se me täällä Hesarissa tiedetään, tääkin juttu kirjoitettiin huolellisesti kieli keskellä, ettei varakkaat vanhat pierut suutu enempää kuin uudet nuoremmat. Jokaiselle jotakin, ja meille täpäkät.

ellauri018.html on line 50: Jaa jaa jaa jaa Juhani Juhani. Jaa nyt mennään 


ellauri018.html on line 51: Jou, hei mä oon Juhani hutsut imee munaani.

ellauri018.html on line 70: Paperi T ihan oikeasti sanataituroi esim kappaleessa Yli. Arvaanpa et se on Ringa Mannerin ansiota. Tää sanoitus on selkeesti tyttöjen. Ne on vaan fiksumpia, sori jäbät. Naiset ja miehet räppää eri näkökulmista. Naiset anuksesta, miehet perseestä. 

ellauri018.html on line 75: Ei kai mikään haavoitta hoidu 


ellauri018.html on line 77: Ihan ok on parast mitä saa 


ellauri018.html on line 80: Nii ku heräis just ku osumassa maahan 


ellauri018.html on line 81: Vaa oikeesti osuakseen maahan.

ellauri018.html on line 95: Nii mikää ei kai tulis sit nii iha yllätyksenä 


ellauri018.html on line 106: Tosi hyvist stooreista valetta on parhaat 


ellauri018.html on line 115: Mä oon iha just, pääsetsä? 


ellauri018.html on line 117: Mä oon iha just, oot sä jo? 


ellauri018.html on line 119: Mä oon iha just, pääsetsä? 


ellauri018.html on line 121: Mä oon iha just, oot sä jo? 


ellauri018.html on line 127:   Jakomäen uimahallin seinillä on kylttejä, 


ellauri018.html on line 128:   joilla opastetaan maahanmuuttajia kotoutumaan. 


ellauri018.html on line 132:   laiha mustaan kaapuun pukeutunut somali 


ellauri018.html on line 135:   Toinen kyltti kieltää: "ei rukoilua hallissa". 


ellauri018.html on line 136:   Ize asiasta kysyttynä hallin henkilöstö 


ellauri018.html on line 138:   Oltiin havaittu, että muslimit piti rukoushetkiä 


ellauri018.html on line 141:   Sehän on ihan epähygieenistä, tuovat 


ellauri018.html on line 151:   Ihan sama mitä kädelliset puuhaa vessassa. 


ellauri018.html on line 152:   Saakoon olla siellä ize kukin rauhassa. 


ellauri018.html on line 154:   jotkut lukee el Zorro-lehteä. Shalaam.

ellauri018.html on line 161: että harmittaa kun ei tiedä miten paljon ne tienaa tolla 


ellauri018.html on line 164: Onhan jotkut niistä nuoremmista tummasilmäisiä ja tosi nättejä, 


ellauri018.html on line 177: niin sillonhan vähän joka toinen mun kaltainen tekis samoin, 


ellauri018.html on line 180: ja hakee kiltisti toimeentuloavustusta Kelan luukulta?

ellauri018.html on line 182: Toisaalta haluisinks mä tehdä samoin, vaikka pääsis netolle? 


ellauri018.html on line 185: Mut noi kai haluaa just sitä, kun eivät hae kunnollisiin töihin. 


ellauri018.html on line 198: lakkaa olemasta hauskaa vaihtelua, huvittavaa virkistystä, 


ellauri018.html on line 229: japanilaisen hallintotieteen 


ellauri018.html on line 248: Suomen yhtenäinen kulttuuri on kiehahtanut, syntyy kuplia.

ellauri018.html on line 257: "Mitt fitthår har också vuxit och blivit tätare. 


ellauri018.html on line 258: Min man nästan hamnar vilse i detta nu," ler Liselotte. 


ellauri018.html on line 267: Tutu vainajan vaatemytyt meni keräilijälle, niitä ei sen sukulaiset huolineet. Tuskin uffikaan. Jättinaisen vuosikymmeniä vanhat ryysyt. 

ellauri018.html on line 269: Callen vaatteista on mulla rakki ja Jönsillä on mokki. Mulla on isän vanha Aquascutum takki 50-luvulta ja Pojulta perityt ennen sotia tehdyt räätälin käsin ompelemat  housut, joiden takapuolen paikkasin.

ellauri018.html on line 271: Mun kaapit on täynnä vanhoja vaatemyttyjä viime vuosituhannelta. Siinä tulee lapsille vielä läjittelemistä.

ellauri018.html on line 276: Voihan niistä läjistä tehdä vielä löytöjä. Kun Seijan suku muutti ulos Eirasta, sieltä lähti kuorma-auton lavoittain tavaraa lähes sadan vuoden ajalta. Se oli jännittävää. Urkuharmooni jäi ottamatta, nyt se kaduttaa.

ellauri018.html on line 281: Kun erakkoravut vaihtaa kuoria, ne haistaa kohtalotovereiden kuolemat: nyt on jossain haistettavasti huoneisto vapaana. Vai onko se maistamista kun haistaa vedessä? Haaskoo, teällä maestuu vaenajalta, tuumaa ilahtunut rapu, jota  liian pieni vanha kämppä ahistaa. Vaenajoo ei ennee ahista. 

ellauri018.html on line 285: Kun meret lämpenee, merivirrat pysähtyy ja meristä loppuu happi. Pulsaattorikone lakkaa pyörimästä. Kuollut meri ympäröi sitten koko planeetan. Siinä sopii useankin jeesuksen yhtä aikaa kävellä ja tehdä ihmeitä. Ajaa mereen sikalaumoja ja herätellä kuolleita. Niinkuin eläviä ei olisi jo tarpeeksi.    

ellauri018.html on line 294:       Menin pian sen jälkeen ylös ja pukeuduin uudestaan, ottaen haltuuni, toivoaxeni onnellisella hetkellä kaksi kääröä, kuten isäntäni suvaizi niitä nimittää (viitaten sillä aikaisempaan jakooni emännältä saamieni ja hänen izensä minulle lahjoittamien oivallisten vaatekappalten välillä); ja puin ylleni hienot alusvaatteet, silkkikengät jalkaani ja hienot valkoiset puuvillasukat, otin hienon täytetyn alusntun, siron, vihriäisen, Mantuan silkistä valmistetun viitan ja takin, ranskalaisen kaulahuivin, kamritsi-nenäliinan ja puhtaat hansikkaat. Ottaen sitten viuhkani ja pienen upean käsilaukun minä kazahdin peiliin ja luulin izeäni taas vallasnaisexi; mutten unohtanut asianomaisia kiitoxia siitä, etä saatoin näin lohdullisin mielin pukeutua näihin vaatteisiin.

ellauri018.html on line 296:     Musta nään chicklit kirjojen sanalliset vaatteiden herutuskuvat on tosi kivoja. Näkee miten tärkeä asia se on naisille. Ei se ole mitään turhamaisuutta, se on tosi tärkeä osa tän lajin säilymistä ja lisääntymistä, ihan yhtä tärkeä kuin miehille, mezoille tai bambeille on rehvastelu ja kukkoilu.

ellauri018.html on line 298:     Ihan turhaan profeetta Jesaja 3:16-26 niistä vinoilee, tai pyhä Peeveli 1 Tim 2:9, ks. myös Tiit 2:3 ja 1 Piet.3:3. Kyllä nää pyhät miehet on jaxanu olla hepenien kimpussa. No Peeveliähän ei mekon alus edes kiinostanut, vaan pikemminkin mela. Se kieltää myös vanhoja naisia lipittämästä viiniä (Tiit 2:3). Pitäis jumalisuuteen taipuvaisten naiskirjailijoiden ottaa tää onkeensa.    

ellauri018.html on line 302: Vain Luukas on täällä kanssani. Ota Markus mukaasi, sillä hänestä olisi minulle paljon apua. Tykikoksen olen lähettänyt Efesokseen. 13 Tuo mukanasi myös viittani, jonka jätin Troakseen Karpoksen luo, sekä kirjat, ennen kaikkea pergamenttikääröt. Kupariseppä Aleksandros on tehnyt minulle paljon pahaa, mutta Herra kyllä maksaa hänelle hänen tekojensa mukaan. Varo sinäkin häntä, sillä hän on vastustanut kiivaasti meidän opetustamme.

ellauri018.html on line 307: On kuin vakuutus- tai harjakauppiaan 


ellauri018.html on line 314: Etova yhdistelmä maireilua ja pahansuopuutta. 


ellauri018.html on line 322: Ihankuin jonkun henki ja elämä ois kyseessä. 


ellauri018.html on line 324: rahat ja henki-meiningillä sitä ollaan ryöstämässä tässä. 


ellauri018.html on line 325: Mainosväki kaivais asiakkaan vaikka haudasta 


ellauri018.html on line 332: paskaa jauhatte kuin jotkut saarnaajat,  


ellauri018.html on line 340: Ja lannanhaju on lantakuoriaisten brosyyri, 


ellauri018.html on line 351: Jos teille pyrkii pimeisiin raksahommiin luihusti pälyilevä virulainen nimeltä Mart Helme, ei kande ottaa, se on hölmö. Se ei osaa edes pitää nuijaansa kädessä oikein päin. Suuhunsa kuseskelee epähuomiossa.  Ei tiedä puhuuko hallituxen nimissä vai omasta keitetystä lampaanpäästä.

ellauri018.html on line 356:   Suomen hallitusta johtaa uusi hohdokas akvamariini. Virossa ne tumppaa piiloon muotopuolta muovihelmeä. Se hölmö ottaa mallia isommasta setämiehestä, joka säikkyy vielä varhaiskypsempää naistähteä. Huomatkaa erikoisesti, miten fiksusti ne naiset osaa öykkäreiden örvistelyyn vastata. Jättää nimittelyt mölyapinoiden duuniksi. Taitaa silverbäkeillä olla kuset housussa, niiden pallit silminnähden heiluvat.

ellauri018.html on line 374:   Ei siinä mitään, ihan samahan se on minkä värisillä on tää maa. 


ellauri018.html on line 375:   Olihan se ensin lappalaisilla, ennenkun paxuposki baltit työnty tilalle. 


ellauri018.html on line 379:   kansasta ja koittaa haablata omituista kieltä, saada sillä palvelua 


ellauri018.html on line 387:     se ei riitä, se haluaisi patsastella valokiilassa. Viime aikoina sillä on 


ellauri018.html on line 388:     ollut ihan liian hiljaista. Onnexi. Mikäs sen torakan on nyt houkutellut 


ellauri018.html on line 389:     esiin seinäpaneelin alta heiluttamaan tuntosarviaan? Rahanpuuteko?

ellauri018.html on line 398: Ingenting går opp mot kålpirog på hösten - som jag själv har lagat.

ellauri018.html on line 400: Fazers allehanda

ellauri018.html on line 432: Lille kinaman är så trevlig han

ellauri018.html on line 438: boulomenos katadoulosasthai tous hellenas

ellauri018.html on line 450: La ilaha illa allah vee Muhammed res ul allah

ellauri018.html on line 464: Minnoon vanaha immeinen

ellauri018.html on line 473: I have tended my own garden much too long

ellauri018.html on line 490: Tuo hund haukkaa minua

ellauri018.html on line 523: The song captures Simone's response to the murder of Medgar Evers in Mississippi; and the 16th Street Baptist Church bombing in Birmingham, Alabama, killing four black children. On the recording she cynically announces the song as "a show tune, but the show hasn't been written for it yet." The song begins jauntily, with a show tune feel, but demonstrates its political focus early on with its refrain "Alabama's got me so upset, Tennessee's made me lose my rest, and everybody knows about Mississippi goddam." In the song she says: "Keep on sayin' 'go slow'...to do things gradually would bring more tragedy. Why don't you see it? Why don't you feel it? I don't know, I don't know. You don't have to live next to me, just give me my equality!" 

ellauri018.html on line 531:   Samat eläimet aina häärää haaskalla, kahmii itellensä osia.

ellauri018.html on line 542: "Kah", virkkoi rouva Jewkes (heittiö, sillä luulen että tästä lähin kutsun häntä heittiöksi), "hän on isäntäni, ja jos hän käskee minun tehdä jotakin, minkä voin, tulee minun kaiketi se tehdä ja antaa hänen, jolla on valta minua käskeä, pitää huolta asian laillisuudesta. Ja jos hän pääsisikin halujensa perille, onko se yhtä pahaa kuin tytön kurkun leikkaaminen?" Ja sitten se ilkimys purskahti nauruun ja puhui mitä julkeimmin, osoittaen minulle, ettei minulla ollut mitään toivottavaa hänen kunnollisuudeltaan tai omaltatunnoltaan.

ellauri018.html on line 544:     Nyt tahdon kuvailla teille sen heittiön. Hän on leveäharteinen, lyhyenvanttera, pyylevä lihakas, kerrassaan ruma, jos mitään inhimillistä voi siksi nimittää; noin neljäkymmenvuotias. Hänellä on jyhkeät kädet, ja käsivarret ovat luullakseni yhtä tukevat kuin minun vyötäiseni. Nenä on lattea ja käpristynyt, kulmakarvat riippuvat silmien yli; hänellä on tosiaan tunnottoman sisukkaat harmaat mulkosilmät, ja kasvot ovat litteät ja leveät, väriltään kuin olisi niitä kuukausi säilytetty salpietarissa. Rohkenenpa sanoa, että hän juo. Hänellä on käheä miesmäinen ääni, ja hän on yhtä paksu kuin pitkäkin. Ja kuitenkin näyttää hän niin kamalan rotevalta, että pelkään hänen voivan tuossa tuokiossa paiskata minut jalkoihinsa, jos hänet suututtaisin. Näin ollen ja koska hänen sydämensä on rumempi kuin hänen kasvonsa, hän peloittaa minua kauheasti; ja varmaan olen hukassa, jollei jumala minua suojele; sillä hän on kovin, kovin häijy, on tosiaan.

ellauri018.html on line 546:     Tämä on vaivaista avutonta kiukkua minussa - mutta kuva on sittenkin perin lähellä totuutta. (Richardson: Pamela)

ellauri018.html on line 553:   
Masennuksesta kärsinyt meriahven nielaisi virikeharjan.

ellauri018.html on line 555:   Linnanmäellä sijaitsevan Sea Life -akvaarion meriahven Mikko söi tiistaina harjan. – Mikko jaksaa aina yllättää, päivittelee intendentti Markus Dernjatin.

ellauri018.html on line 556: Mikolla on taustaa mielenterveyskuntoutujana. Vielä noin vuosi sitten kala oli masentunut. – Se oli ihan oikeasti masentunut, sanoo Dernjatin.

ellauri018.html on line 558: Mikon mieliala alkoi kohentua, kun sille saatiin hankittua isompi akvaario. Varsinaista nautinnollista, virikkeellistä meriahvenen elämää se on viettänyt siitä asti, kun sai akvaarioon seurakseen puhdistajakaloja. – Mikko diggaa puhdistajakaloista. Intian valtamerestä kotoisin oleva Mikko tuli Suomeen sinttinä.

ellauri018.html on line 560: Mikko piti ottaa huostaan, sillä sen aiempi omistaja ei pystynyt huolehtimaan metrin pituiseksi kasvavasta trooppisesta kalasta. Meriahven voi elää 50 vuotta. Mikko on noin kymmenen vanha. Ihmisten ei pitäisi ostaa meriahvenia kotioloihin.

ellauri018.html on line 564: Mikon piristämiseksi sitä alettiin harjata.

ellauri018.html on line 565: – Se on sosiaalinen kala. Se tunnistaa hoitajat paidan väristä. Mikkoa on harjattu. Kun akvaarion ikkuna pyyhitään kankaalla, se on alkanut sitä kerjäämään, että Mikkoakin silitellään. Se vaihtaa vähän väriäkin. Nyt Mikkoa yritettiin harjata noin 35-senttisellä pulloharjalla. Idea oli huono. Mikko söi sen.

ellauri018.html on line 567: – Siinä vaiheessa kun harja meni altaaseen, Mikko syöksyi ja riuhtaisi harjan irti varresta. Suu auki seistiin siinä, ja harja oli Mikon kurkussa.

ellauri018.html on line 573: – Sukellettiin joukolla altaaseen, aine sinne, ja Mikko nukahti saman tien. Harja vedettiin ulos. Sitten seuraava haaste oli se, että kala piti saada puhtaaseen veteen. – Rakennettiin heräämö, raikasta vettä.

ellauri018.html on line 579: Tämä oli käsittämättömän vittumaisen Iltalehden julman sydämetön päivän kevennys. Virikeuutinen tunnottomilta lehtineekereiltä muiden masentuneiden apinahirviöiden illan piristyxexi. Mikäs paremmin naurattaa kuin puhdas vahingonilo muiden kustannuxella. Vielä paremmalta tuntuu kun kärsijä on toisenrotuinen. Jumalan kaltaisena syvällisesti ajatteleva apina sörkkii ja kiusaa muita eläimiä ihan viihteeksi, panee ne vankilaan ja nauraa päälle. Tuntee izensä vielä armeliaaxi jumalaxi, kun alentuu jelppimään ize pulaan saattamaansa elukkaa. Vaan tekeehän se samaa omille lajikumppaneilleenkin. 

ellauri018.html on line 583:   Uutiseen liittyy hullunhauska video, jonka kuvateksti on:  Mikko Meriahven rimpuili harja suussaan. Siinä meriahven rimpuilee nielaistuaan pulloharjan. LOL. Sea Life. Tälläistä on merikalan elämä tänä päivänä. Virikkeellistä meriahvenen elämää. Muovia eri muodoissa niille löytyy nieltäväksi Intian valtameressäkin. Kiitos saman avuliaan apinan. 

ellauri018.html on line 592: Tähtien sodan viimeiset osat ovat saaneet toxista kritiikkiä fäneiltä. Mix on tehty tarinan peruselementteihin muutoxia? Mixi sankari on on tyttö? Mix se ei ole Skywalker-sukua? Mix sen vanhemmat on jotain rupusakkia? Ei sen näin kuulus mennä, täähän on kun joku Pamela. Ja sit vielä joku ruma mutiainen nainen  b-miehityxen sankarina. Maailmojen kirjat on pahasti sekaisin. 

ellauri018.html on line 599: Charlotte 1

ellauri018.html on line 606: Michael 2

ellauri018.html on line 611: Jotain oireellista on näissä numeroissa. Jos kazoo kikkelin kantajien kritiikkejä, ne sanoo  booooring, mitään ei tapahdu, "se" ei mene "sinne" koko kirjan aikana eikä jotmuile siellä, ei yhtään car chasea. Lisäx ne on vähän niinku hämärästi loukkaantuneita ja vihasia, jotenkin tää kirja tekee lommon niiden imagoon. Sama vika kuin Star Warsissa, tyttösankari on fixumpi miehiä. Ei käy. Älä lue, sanoo Alex, et tarvi tätä, älä lue. Jackin miälest kirja on naisvihamiälisempi kuin de Sade. de Sade sentään pääsi pukille.  

ellauri018.html on line 612: Paul doppailee Lit 101 tiedoilla. Senmiälest Richardson oli ajastaan jälessä, kun Defoe oli Moll Flandersissa jo näyttänyt, miten pitkälle voi izenäinen yrittäjänainen päästä oman elämänsä seppona.


ellauri018.html on line 613: Charlotte oli et TLDR. Piti Pamelaa omahyväisenä.  Arveli et isät osti  kirjaa tyttärilleen. Tuskinpa. Kyl tää oli nimenomaan naisten suosikki. Säädyttömänä pidettiin herrasväissä. Lynn 4 on selkeästi Charlottea  fixumpi. Huomaa Richardsonin huumorin, ja vetää hyvän paralleelin Games of Thronesiin. Tää oli myös jatkis, valistusajan saippuaa. Games on ihan samaa tuubaa tänä päivänä, ehkäisyn ajan moraalilla.

ellauri018.html on line 615: Setämiehet inhos Pamela  piukkapeppua  alusta alkaen, kirjoitti siitä parodioita kuten Fieldingin Joseph Andrews, jossa sankarina oli mies, ja naiset entisvanhaan tapaan  pahoja  tai  avuttomia.

ellauri018.html on line 636: Hoblassa muumit matkustavat takaisin valistuxen aikaan aikakoneella. Niiskuneiti tahtoisi olla Pamela, tai Julie, tai joku muu neitsykäinen siltä ajalta, yhtä viaton ja vieno. Herra B:tä ei vaan kuulu. Peruukki hankaa. Niiskuneiti joutuu itse potkimaan keinuun vauhtia. Ettehän käytä tilaisuutta hyväksi, se sanoo varjolle, joka osoittautuu vanhaksi nukkavieruxi muumipeikoksi. Äh, se olitkin vain sinä, se ärähtää.

ellauri018.html on line 641: Koska Pam on köyhä ja alhainen, sillä ei ole kunniaa, sillä on vain kunniallisuus. Siitä se pitää kiinni hampaat irvessä. 

ellauri018.html on line 645: Saaga jatkuu uusin voimin, tiedottaa Hesari. Tarkoittaakohan tää Saska Saarikoskea. Pentti Saarikoski oli juoppolalli. Viinasammio. Kahdeksan oluen päivää se piti raittiina. Kesällä 1974 se keskeyttää juomisen sairaalassa pudotettuaan pari olutkoria polvilumpionsa päälle. Seuranneessa deliriumissa ilmestyi Matti Klingen pieni pää ikkunaverhojen ylärakoon laulamaan 'Yyterin rannalle'. 

ellauri018.html on line 651:     Kanziikohan tuota huolia vaikka saisikin. Sehän on kuin väärin kasvatettu koira. Tuleekohan siitä enää kalua. Oivoi mitä omituisia olentoja ovatkaan miehet. Ja naiset.

ellauri018.html on line 655: Spoileri: Jatko-osassa herra Huu saa lopulta antaa perixi, lyö hanskat tiskiin  ja ottaa Pamin laillisesti vihityxi vaimoxi. Peto hävis, loinen voitti  pachisipelin. Munasolut pääsi kotipesään ennen siittiöitä. Peli tunnetaan nyt backgammonina. Olli Koskimies pelas sitä kun se oli muotia. Nyt se on yhtä passé kuin squash ja takatukka.  

ellauri018.html on line 663: Nyt on päivänselvää, ettei tää ole niinkään conduct book, kuin chick littiä! Selkeesti painii samassa sarjassa kuin Bridget Jones ja himoshoppaaja. Fixu, toimelias ja lannistumaton ja siitä huolimatta vielä reilu ja huumorintajuinen nainen panee päihin ihan vaan hyvällä nipulle kierohkoja ihmisiä, miehiä ja naisia, pyörittää niitä mielensä mukaan kuin naru-ukkoja.

ellauri018.html on line 670: parin päästä joku noista nyt halvexituista nousukassuvuista saata

ellauri018.html on line 679: Toinen samanlainen patraski on Donald Trump, joka pelailee golfia vääryydellä hankkimallaan massilla jonkun ikivanhan skottilaisen klaanin mailla, huuli töröllä  kananpesän näköisessä tupeessa.

ellauri018.html on line 686: Täytyyhän aina olla halvan aseman merkkinä ottaa vastaan velvoittavia suosionosoituxia joita ei voi maxaa, samaten kuin niiden jakeleminen vastalahjaa ottamatta tai kaipaamatta todistaa rikasta sydäntä.

ellauri018.html on line 688: Riku sopi Sekun kanssa ettei anneta joululahjoja, ja antoi sitten yxipuolisesti ison kassin. Rinkulan rikas juna höyryää ohi Sekulan halvan aseman.

ellauri018.html on line 695:   Koraani on laskeutunut alas Muhammedin saamina ilmestyksinä, ja profeetan elämäntavan eli sunnan kautta ihmisille on annettu Jumalan ikuinen laki, sharia. Nämä kaksi lähdettä muodostavat islaminuskon perustan. Enkeli Gabriel kävi Muhammedin kanssa ilmestykset läpi kerran vuodessa ja kahdesti kuolinvuoteella. Ei pitäisi olla virheitä. Lehmän suura on pisin, ihmisen lyhin. Jokainen lehmä on laulun arvoinen. Ihmiselle onkin lyhyt virsi kaunis.

ellauri018.html on line 697:     Muhammed oli synnitön kuin Jeppe Nasaretilainen, tuo edeltävä mutta mitättömämpi profeetta.     "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen."

ellauri018.html on line 699: Nuorukaisena Muhammed tunnettiin lempinimellä al-Amin eli "luotettava". Täysi-ikäiseksi tultuaan Muhammedista tuli kauppias. Hän avioitui naispuolisen leskeksi jääneen työnantajansa kanssa, joka oli hänen serkkunsa. Kaikkiaan Jumalan lähettiläällä oli lopulta 13 vaimoa jalkavaimojen lisäksi, sillä Jumala teki hänen kohdallaan poikkeuksen neljän vaimon sääntöön. Muhammed pelkäsi koiria, ja kiroili niitä, kun ne ajoi sitä takaa ja puri sitä nilkkaan, takapuolestakin haukkasivat joskus. Uskottomat koirat!

ellauri018.html on line 701: Muhammed kannattajineen otti vallan haltuunsa Medinassa ja perusti sinne umman eli uskovien yhteisön. Kärsiköhän se ummetuksesta. Vois selittää sen kiukkuisuutta. Tässä vaiheessa elämänkertaa Hisham varoittaa, että hän on karsinut Ibn Ishaqin selostusta ja jättänyt pois ne asiat, jotka ovat häpeällisiä kertoa. Hisham kertoo, että Muhammed alkaa saaliin toivossa ryöstää kauppakaravaaneja, on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa, anastaa ottopoikansa vaimon (vrt. Koraani 33: 37–40), kiduttaa ja tappaa vankeja, järjestää murhapolton moskeijassa, käskee tappaa häntä pilkanneet naiset, ja järjestää Medinassa juutalaisten joukkomurhan.  Hisham kertoo, että Medinan joukkomurhaa seurannut sivullinen tokaisi: "Kautta Jumalan, tämäpä vasta uskonto!" ja kääntyi islamiin. Nää ei siis olleet häpeällisiä. Hitzi, mitähän Hisham jätti pois Ibn Ishaqin raportista. Oiskohan Muhammed epähuomiossa ollut laupias? Hypittänyt tyttöä vaan polvella? Myynyt maton tappiolla? Kazonut izeänsä peilistä ja katunut koko ideaa? Se tuntui aluxi niin hyvältä. 

ellauri018.html on line 703: Ibn Hishamin mukaan Muhammed suoritti itse 27 sotaretkeä ja lähetti 38 pienempää toisten alaisuudessa. Sota Mekkaa vastaan päättyi vuonna 630, jolloin Muhammed valtasi kaupungin kohtaamatta suurtakaan vastarintaa. Profeetta tuhosi kädenliikkellään mekkalaisten palvomien jumalien patsaat Kaaban ympärillä. Jäi vaan muslimien musta kivi, sittemmin sileäksi suudeltu. Muhammedin jäähyväissaarna on eräänlainen profeetan testamentti. Muhammedista kertova islamilainen perimätieto on lisääntynyt jatkuvasti. Vielä viime vuosinakin on julkaistu uusia versioita esimerkiksi jäähyväissaarnasta. 

ellauri018.html on line 705: Muhammed kuoli kaksi vuotta myöhemmin vuonna 632 vaihtelevien islamilaisten tietojen mukaan joko 60-, 63- tai 65- vuotiaana. Ei ehtinyt nauttia eläkepäivistä. No otti ilon irti palvelusvuosista täysin siemauxin. 13 women, and me the only man in town!

ellauri018.html on line 709: Koraani oli kirjana julkaistu 800-luvun alussa, mutta se on vaan Muhammed-meemien jäävuoren huippu. Koraanin ohella sharian toisena lähteenä oleva hadith-kirjallisuus sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä lausumia. Esimerkiksi Sahih al-Bukharin 2. kirjan 5. hadith kuuluu: Anas kertoi: Profeetta sanoi 'Kenelläkään teistä ei ole uskoa ennen kuin hän toivoo muslimiveljelleen samaa kuin itselleen'. Sisarista ei ole mainintaa. Vääräuskoisista dhimwiteistä tosi vähän väliä. 

ellauri018.html on line 711: Kertomuksia profeetta Muhammedin puheista ja teoista alkoi kertyä valtavia määriä, ja usein ne olivat keskenään ristiriitaisia. Kuuden tärkeimmän kanonisen sunnikokoelman kirjat sisältävät yhteensä kymmeniä tuhansia yksittäisiä haditheja. Shiiamuslimeilla on vastaavasti neljä arvovaltaista kokoelmaa. On mistä valkata. Sit niitä voi vielä venyttää ja vanuttaa monilla tavoilla. 

ellauri018.html on line 713: Islamilaisella lailla ei ole länsimaisen lainsäädännön mukaista kodifioitua muotoa. Jumalan lain sisällön määritteli papisto, jonka etuoikeudeksi tuli arvioida hadithien aitoutta ja isnadien luotettavuutta. Pukit kaalimaalla.

ellauri018.html on line 715: Lain toteutumista valvoi viime kädessä kalifi, ensi kädessä asianomistajan oma karvakäsi. Eli oikeuspäätöksen toimeenpano jäi tavallisesti kanteen esittäjän omalle vastuulle. Hehee, voitin jutun, sheikki, nyt tulee turpaan. Simmu simmusta, hampi hampista, käsi karvakädestä. Hohoo, sulta ja miltä armeijalta? No mun klaanilta. Siis tää homma toimii, jos ollenkaan, vaan jos on eri tasoilla suht tasaväkisiä kilpailevia perhekuntia ja heimoja pelaamassa tit for tat peliä. Lännen rahoittamassa ja aseistamassa Somalian sisällissodassa ei xeer suojellut enää naisia vaan niitä raiskattiin sikana. Titistä ei tullut enää tattia.

ellauri018.html on line 717:   Sunnalaiset hyväxyy vaan Muhammedin teot esikuvaxi, shiialaiset myös myöhempiä paaveja. 14 erehtymätöntä  on shialaisten pyhimyxiä. Muhammedin ja sen tyttären Fatima Zahran lisäxi sen vävy, serkku ja seuraaja Ali (kuvassa) ja 11 muuta lähisukulaista imaamia. Ne ois voinu tehä syntiä mut kiitos Allahin ne ei viittineet. Ne on  tosi kunnollisia koko konkkaronkka. Ne hakkaa koko muun luomakunnan siinä, tuumii shiiat. Mahometilla oli kolme poikaa ja neljä tytärtä 13 vaimosta, ei paljon. Mitä se oikein nykräsi? Pojat kuoli pieninä, Fatima sai jatkaa sukua Ali-serkun vaimona. Löiköhän se sitä? Shiiat on niinku katolisia ja sunnit protestantteja. Arabia ja kaksoisvirran maa on sunneja ja Persia on shiioja. Miks niin? Olix ne 11 muuta pyhimystä sieltä päin? Näin se meni:

ellauri018.html on line 719: 632: Muhammad dies. Abu Bakr is chosen as caliph, his successor. A minority favors Ali. They become known as Shiat Ali, or the partisans of Ali.

ellauri018.html on line 734: 1258: The Mongols, led by Hulagu, destroy Baghdad, ending the Sunni Arab caliphate.

ellauri018.html on line 742: Allah ei lupaa ihmisille mitään, paizi uskottomille isoja ikävyyxiä.   Palatte helvetissä, koirat! Koraanissa on siitä verenhimoisia ilmestyxiä. Niiden kohdalla mahometti ihan virkistyy, muuten Koraani on aika puisevaa vanhan testamentin lämmittelyä. Kuin Olavi selittämässä helluntaiystävien pyhäkoulun rainoja. 

ellauri018.html on line 746: Juutalaisuudessa Mooseksella on Muhammedia vastaava asema Jumalan sanan (Toora) vastaanottajana sekä henkilökohtaisen esikuvan antajana (halakha-kirjallisuus). Vanhassa testamentissakin on piirustuskieltoja, muttei niin jyrkästi otettuja kuin islamissa. Länsipellejen ja islamistien välit on Muhammedin pilakuvista turhan päiten kuumenneet, ja päitäkin on putoillut.

ellauri018.html on line 759: 
Kalifi on arabiankielinen arvonimi, jota käytetään Muhammedin seuraajasta islaminuskoisten yhteisön eli umman johtajana. Oppi yhden johtajan hallitsemasta yhtenäisestä uskovien ummasta oli ihanne, joka ei koskaan toteutunut käytännössä, ellei sitten myyttisessä menneisyydessä, jota kuvattiin neljän oikeaan johdetun kalifin aikana. Loput on olleet sitten harhaanjohdettuja.

ellauri018.html on line 761: Ahmed Ahne halusi kalifixi kalifin paikalle. Kaikkien uskovaisten ruhtinaaxi hyvän kalifi Harun el Pullahin tilalle rättipäiden paavixi.

ellauri018.html on line 771: Imaami (arab imām 'johtaja, esikuva') on islamilainen uskonoppinut ja hengellinen johtaja. Termiä käytetään Koraanissa useasti, kun viitataan johtajiin tai Abrahamiin. Imaami johtaa esimerkiksi perjantairukousta sekä tulkitsee ja opettaa Koraania.

ellauri018.html on line 783: Monissa islamilaisissa maissa on hallituksen perustama ja ylläpitämä suurmuftin virka. Siihen valitaan arvostetuin uskonoppinut valvomaan maassa annettuja fatwoja sekä maallisen hallituksen säätämiä lakeja. Jälkimmäiset eivät saisi olla ristiriidassa islamin lain ja periaatteiden kanssa. Kuvaan pääsee suursmurffi Tantawy, joka teki mumsliminaisista leikkeleitä, sattuvasti lihakaupan virkahatussa.

ellauri018.html on line 797: Kalifin velvollisuutena on sotia juutalaisia, kristittyjä, zarathustralaisia ja valekalifeja vastaan, kunnes he kääntyvät muslimeiksi tai suostuvat maksamaan veroa oikealle kalifille. Zarathustralaiset on suht hyvin hanskassa, muut on vähän vaiheessa vielä.

ellauri018.html on line 799: Kalifille kuuluu toimeenpanovalta, mutta hän ei kuitenkaan voi antaa uusia lakeja, sillä lainsäätäjä on ainoastaan Jumala, jonka sharialaki on annettu ikuisiksi ajoiksi ja muuttumattomana islamin pyhissä kirjoituksissa. Uutta lainsäädäntöä ei siten voi olla. Sitä vastaa lähinnä lakien tulkitseminen, joka kuuluu islamilaiselle papistolle ja etenkin mufteille. Tuomiovalta on jaettu kalifin ja uskonnollisten tuomioistuimien kesken.

ellauri018.html on line 801:     Islamilaisen käsityksen mukaan yksilö on osa maailmankaikkeutta, ja hänen on mukauduttava samaan lakiin, jolla maailmankaikkeutta hallitaan. Jos yksilö omaksuu itsenäisen kannan johonkin tärkeään asiaan ja havaitsee enemmistön olevan toista mieltä, hänen on mukauduttava enemmistön kantaan paitsi jos se on ristiriidassa sharian kanssa. Tässä tapauksessa enemmistön on mukauduttava bolshevikkien mielipiteeseen.

ellauri018.html on line 807: Koska Jumalan laki on ikuinen ja muuttumaton, mitään uutta lainsäädäntöä ei voi olla. Lain soveltaminen vaatii silti aina tulkintaa. Tulkinta oli sharian osalta tarpeen senkin takia, että hadith-perinne on itsessäänkin ristiriitaista ja sisältää keskenään yhteensopimattomia ohjeita. Kuulostaa tutulta, vai mitä jutkut ja kristityt? Lain tulkinta on tafsir, tafsausta. Uskonnollinen papisto eli ulama ulahtelee. Fatwa-neuvostot palvelevat neuvotonta netissä. Allah tietää parhaiten. 

ellauri018.html on line 810: Valtio nimittää tuomarit eli qadit, joiden tehtävänä on jakaa oikeutta tuomioistuimissa, mutta ei tulkita lakia. Lain tulkinta kuuluu muftille, joka antaa lainopillisia tulkintoja, eli fatwoja. Muftin antama fatwa on lausunto, jossa mufti käy ensin läpi asiaankuuluvia haditheja, jotka yleensä ovat keskenään ainakin jossain määrin ristiriitaisia ja antaa lopuksi oman suosituksensa todeten lopuksi, että "Allah tietää parhaiten".

ellauri018.html on line 812: Fatwa on luonteeltaan uskonnollinen mielipide, joten samasta asiasta saattaa olla useita erilaisia fatwoja. Toisia mielipiteitä kuin lääkäreiltä. Erikoinen piirre on, että muftin antama lainopillinen mielipide eli fatwa on vain hänen oma kantansa, mutta sen katsotaan silti aina edustavan pätevää tulkintaa shariasta. Mufti voi myös muuttaa mieltään ja antaa kaksi keskenään ristiriidassa olevaa fatwaa, jolloin molemmat ovat yhtä päteviä, ja uskova voi valita niiden välillä.

ellauri018.html on line 814:   Motsäger jag mig själv? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Sanoo Allah ja hymyilee monimielisesti kuin Wilt Whatman, jota siteeras Thoreau isin mielikirjassa Skogsliv vid Walden. Elastista juridiikkaa, mielivalta sisäänrakennettuna. Not a bug but a feature. Tää on yksi tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan peruseroja. Hieman iso, mutta kyllä tästä selvitään, sanoo Allah ja taikoo ristiriidan piiloon. Tai poistaa valittajan pään.

ellauri018.html on line 816: Sharian merkitys tekee islamista länsimaisittain katsottuna totalitäärisen opin, koska sen myötä islamista katoavat rajat julkisen ja yksityisen, uskonnon ja politiikan sekä moraalin ja lakikirjan välillä.

ellauri018.html on line 821: Sharia ei sisällä ainoastaan länsimaiseen lainsäädäntöön normaalisti kuuluvia asioita, vaan ohjaa pikkutarkasti yksilön pukeutumista, kehonhoitoa ja muuta yksityiselämää. Profeetta esimerkiksi sanoi: "Kultaan tai silkkiin pukeutuminen on laitonta yhteisöni miehille mutta luvallista naisille". Wiixet on pidettävä siistinä ja parta. Poskikiharoita ei tarvita, Mooses oli siinä väärässä. Allah ei tahdo sitä. Se ei trendaa enää. 

ellauri018.html on line 825: Vaikka Koraanilla on periaatteessa ensisijainen asema, todellisuudessa hadithit menevät edelle, sillä myös Koraania tulkitaan niiden avulla.

ellauri018.html on line 830: Sharia tarkoittaa lähde. Muftit selaa kritiikittömästi lähteitä, eivät tee lähdekritiikkiä. Sharian keskeisin sisältö ilmaistaan sunni-islamin viitenä pilarina. Shiialaisuudessa niitä on enemmän.  Oppi on peräisin 800-luvun hadith-kokoelmasta Sahih Muslim. Nää on vähän niinkuin kristittyjen sakramentit. 

ellauri018.html on line 832:     Šahada eli uskontunnustus tarkoittaa islamin keskeisimmät uskonkappaleet sisältävää lausetta, jolla muslimi tunnustaa uskonsa. Uskontunnustus koostuu sunnalaisuudessa kahdesta osasta, joista ensimmäinen määrittelee islamin monoteiseksi uskonnoksi ja toinen osa sitoo Muhammedin Jumalan sanan välittäjäksi: arab. لا إله إلا الله ومحمد رسول الله‎, lā ilāha illā-llāh wa-muḥammadun rasūlu-llāh, ”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hänen lähettiläänsä”. Šiialaiset lisäävät uskonnontunnustukseen lauseen arab. علي ولي الله‎, ‘Aliyyun walī-llāh, ”...ja Ali on Jumalan ystävä”. Pyhä kolminaisuus. 

ellauri018.html on line 834:     Salat eli rukous koostuu sarjasta liikkeitä, joiden aikana lausutaan myös Koraanin ensimmäinen suura. Muslimin tulee rukoilla viidesti päivässä tarkkaan määriteltyinä ajankohtina. Rukoileminen on mahdollista joko yksityisesti tai moskeijassa, tai vaikka uimahallin vessassa, itään osoittavan pöntön edessä. Tai etelään, siellähän se Mekka on. 

ellauri018.html on line 838: Hemmetin vapaaliikkeitä. Ei jaksa, tää on vähän liian pöljää. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kolme neljä, katsokaa Lallia. Entäs ne matot? Onko nekin pakollisia, vaiko vaan suositeltavia? Mattokauppiailla on tässä intressit valvottavana. Muhammedkin oli mattokauppias, ennenkuin alkoi riehua ja ryöstellä.

ellauri018.html on line 844: Hadž eli pyhiinvaellus tulisi suorittaa Mekkaan vähintään kerran elämänsä aikana islamilaisen ajanlaskun 12. kuukauden toisella viikolla. Pyhiinvaellukseen voi lisätä vapaaehtoisesti käynnin profeetta Muhammedin haudalla Medinassa. Pyhiinvaelluksen aikana noudatetaan säädettyjä tapoja, joihin kuuluu yhtenäinen pukeutuminen. Tapahtuma korostaa muslimien yhteenkuuluvuutta ja samanarvoisuutta Jumalan edessä.

ellauri018.html on line 849:   Sharia jakaa ihmisten teot viiteen luokkaan.

ellauri018.html on line 859:     Kielletty, laiton: synti, josta on määrätty rangaistus (haram, muharram)

ellauri018.html on line 862: Laittoman teon tasoja on kolme: Pienet synnit (saghira). Niistä ei rangaista, ja ne katsotaan sovitetuiksi, kun henkilö on osallistunut rukoushetkeen tai (suurempien asioiden ollessa kyseessä) perjantairukoukseen. Suuret synnit (kabira). Nämä rikkomukset mainitaan nimeltä Koraanissa tai haditheissa. Niistä seuraa kirous tai maallinen rangaistus. Epäusko (kufr) sulkee ihmisen islamin ulkopuolelle ja johtaa helvettiin, ellei hän palaa shahadan kautta takaisin islamiin.

ellauri018.html on line 864:     Sharia-käsikirja "Reliance of the Traveller" luettelelee 74 suurta syntiä. Seuraavassa on niistä esimerkkejä:

ellauri018.html on line 875: 
sianlihan syönti

ellauri018.html on line 887: Sharia eroaa läntisestä oikeusajattelusta rangaistusten osalta. Ne jaetaan kolmeen ryhmään. Seuraava kuvaus esittää rangaistusten klassisen kuvauksen keskiajan shariakäsikirjassa "Reliance of Traveller" (Umdat al-Salik). Perinteiset ankarimmat käytännöt ovat korkeintaan rajoitetussa käytössä nykyisissä muslimimaissa, vaikka muun muassa Isis, Osiris ja Procol Harum ovat palauttaneet niitä hallitsemilleen alueille vielä nykyäänkin.

ellauri018.html on line 898: Joissakin rikoksissa rankaiseminen delegoidaan rikoksen uhreille, joten kyseessä on kosto eli Hammurabin lain "silmä silmästä" - periaate. Tällaisia rikoksia ovat muun muassa murha, tappo, kuolemantuottamus tai ruumiinvamman tuottaminen. Uhrilla tai tämän omaisilla on oikeus vaatia hyvitystä teon tekijältä tai edustajalta.

ellauri018.html on line 900: Kosto on shariassa pakollista, kun on tapahtunut tahallinen ruumiinvamman tuottaminen. Koston tulee ilman liioittelua vastata aiheutettua vammaa periaatteella hammas hampaasta, henki hengestä. Virallista suostumusta tai oikeudenkäyntiä ei tarvita. Ellei loukattu itse kykene kostoon, hallitsijan edustaja voi määrätä hänelle edusmiehen sitä varten. Jos kaksi henkilöä on oikeutettu kostamaan, he joutuvat arpomaan kumpi saa tehdä sen. Kanteen nostajat voivat myös luopua kostosta, jolloin he ovat oikeutettuja korvaukseen (diya). Esimerkiksi muslimin tappamisesta hinta on sata kamelia.

ellauri018.html on line 904: Tottelemattomuus Jumalaa vastaan eli sharia-lain rikkominen rangaistaan kaikissa muissa tapauksissa "kalifin tahdon" mukaisesti. Rangaistuksen määrääminen on delegoitu tuomarille tai yhteisölle itselleen. Rikos voi olla esimerkiksi väärä vala tai uppiniskaisuus. Rangaistuksena voi olla esimerkiksi vankeus, ruoskinta tai pelkästään moite. Auktoriteettiasemassa oleva henkilö voi antaa rangaistuksen alaiselleen, esimerkiksi vanhemmat lapselleen, aviomies vaimolleen ja opettaja oppilaalleen kuitenkin vain tämän huoltajan luvalla.

ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.

ellauri018.html on line 916: Shariaan kuuluu vielä kaksi erikoisuutta. Ensinnäkin tärkeitä ovat nimenomaan teot, ei niiden tarkoitus. Tekojen motiivit, kuten velvollisuuden tai omantunnon seuraaminen, eivät islamissa merkitse mitään. Ihminen voi sen takia saada ansioita myös teoista, jotka hän tekee pakon edessä, sillä islamissa pääasiana on uskonnon nimen mukaisesti alistuminen.

ellauri018.html on line 920: Toiseksi sharian säädökset Jumalan lakina tarkoittavat, ettei niitä ole lupa järjellä arvioida. Lait tulee hyväksyä sellaisina kuin ne ovat.

ellauri018.html on line 921: Al-Tirmidhi esittää hadithin, jonka mukaan ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanoneen: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen."

ellauri018.html on line 928: Islamilaisen käsityksen mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo saavutettiin islamissa jo tuhat neljäsataa vuotta sitten.

ellauri018.html on line 930: Islamin ulkopuolelta tuleva länsimainen arvostelu on nostanut esiin joitakin asioita sharia-laissa, joita se pitää loukkauksina naisten oikeuksia kohtaan. Tällaisia ovat lapsiavioliitot, moniavioisuus, tyttöjen sukupuolielinten silpominen, naisten alistaminen miehen määräysvaltaan, seksiorjuus, miehen oikeus lyödä naista, perintöoikeuden rajoitukset, naisten heikompi asema todistajana oikeudessa, rajoitukset osallistua julkiseen elämään ja huntupakko.

ellauri018.html on line 932: Muhammedin kerrotaan avioituneen yli 50-vuotiaana vain 6-vuotiaan Aishan kanssa tämän isän, Abu Bakrin, suostumuksella. Abu Bakrista, Muhammedin apesta, tuli sittemmin Muhammedin seuraaja, ainaskin sunnipuolella. Olikohan sattumaa. Shiiat peukuttivat siihen hommaan Alia, Muhammedin vävyä. Profeetta oli sukupuoliyhteydessä Aishan kanssa tämän ollessa yhdeksän vuotta. Aika kärsivällisesti jaksoi odottaa kunnes mahtui sisälle. Aisha eli Muhammedin kanssa kunnes Muhammed kuoli 9 vuoden kuluttua. Sittenhän se alkoi olla täysi-ikäinen. Muhammedin eka vaimo oli sitä 20 vuotta vanhempi syyläinen leskirouva, jolla oli 3000 kamelia, se vastaa 3000 pakettiautoa. Muhammed tarvitsi pakettiautoja levittääkseen islamia. Se otti sitten vahingon takaisin naimalla Aishan viisikymppisenä. 

ellauri018.html on line 937: pilvenhattaraa ei näy. Kivespussin Allah mulle mukaan muisti ojentaa. Minä poljen, sinuun sattuu, niinkuin matka nainti käy. Naituamme levähdämme, sillä siitä voimaa saa. Minä ainakin. 

ellauri018.html on line 953: Tätä kolmiportaista ohjetta suositellaan toisinaan edelleen. Väkivallan tulee kuitenkin olla jo Muhammedin antaman ohjeen mukaan kevyttä (ei lyöntejä kasvoihin, ei haavoja, ei luunmurtumia).

ellauri018.html on line 955: Islamissa naisen tärkeimmäksi velvollisuudeksi katsotaan lasten kasvattaminen, mutta sharia tunnustaa myös - miehen luvalla - naisen oikeuden käydä palkkatyössä perheen ulkopuolella. Rahan käytöstä päättää kyllä arvaapa kuka. 

ellauri018.html on line 959: Shariaa ei yleisesti noudateta muuta kuin uskonnon ja naisten höykytyxen osalta. Briteissä jutkut ja mumslimit saa sopia keskinäiset kärhämänsä oman lakinsa nojalla.

ellauri018.html on line 961: Sharian yleisimmin nykyaikana sovellettu alue on perheoikeus, josta tiettyjä osia on otettu käyttöön myös esimerkiksi Britanniassa. Avioliitto solmitaan sopimuksella, jota edeltää avioliittotarjous (Ííájáb). Naisen on saatava suostumus liittoon holhoojaltaan, joka on hänen isänsä, veljensä tai muu läheisin miespuolinen muslimisukulainen.

ellauri018.html on line 967: Avioero on luvallista, mutta erään hadithin mukaan kaikista luvallisista teoista avioero on se, "jota Jumala eniten inhoaa". Mies voi erota vaimostaan sanomalla todistajien läsnä ollessa "talaq" eli "eroan sinusta" kolmesti. Useimmissa muslimimaissa tämä tapa ei enää ole voimassa.

ellauri018.html on line 971: Aviorikoksen osalta sharia määrää naimisissa olevalle kivityskuoleman, mikä on myös kaikkien pääkoulukuntien yksimielinen näkemys. Naimisissa olevan avionrikkojan tappajaa ei rangaista.

ellauri018.html on line 973: Jos avionrikkoja on lapsi, joka ei ole vielä tullut puberteettiin, rangaistuksena on sata ruoskaniskua. Naisorjaa on rikoksesta ruoskittava. Toisen omaisuutta ei saa haaskata. Näitä shariaan sisältyviä rangaistuksia ei muslimimaissa nykyään normaalisti seurata. Vaan tarvittaessa.

ellauri018.html on line 981: Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä islamiin kuuluu myös Koraanin ilmaisema hyvään kehottamisen ja pahan kieltämisen periaate. (Koraani 3:104). Se avaa ovet oman käden oikeudelle, sillä periaatteen mukaan jokainen muslimi on velvollinen puuttumaan asiaan, jos sharia-lakia rikotaan.

ellauri018.html on line 983: Keskiajalta peräisin oleva imaami al-Misrin sharia-lakikirja Reliance of the Traveller kertoo, että väliintulossa on kahdeksan tasoa. Ensimmäinen on rikkomuksen luotettava todistaminen, viides aste on jo käsiksi käyminen esimerkiksi rikkomalla luvattomat musiikki-instrumentit, seitsemäs aste on lyöminen ja potkiminen, ja kahdeksas aste aseiden käyttö, mikä merkitsee synnintekijän tappamista.

ellauri018.html on line 985: Paimentolaiselämässä valtiovalta on kaukana ja sosiaalisten normien noudattamista valvoivat sen takia perheet ja suvut itse. Islamissa tästä oman käden oikeudesta on tullut osa shariaa.

ellauri018.html on line 987: Kaukanahan se on valtiovalta Huddingen lähiössäkin. Hurripoliisit ei edes uskalla tulla sinne. Eikä ne noudata sharian pykäliä kumminkaan. Betonilähiössä ei ole edes riittävästi irtokiviä. Onnexi on sentään parveke.

ellauri018.html on line 998: Islamilaisissa maissa suositaan varhaista avioliittoa, sillä sen ajatellaan varmistavan tyttöjen neitsyyden. Häh? Eikös se neizyys just mene siinä hommassa? Sen sijaan homoseksuaaliset, esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyjä. Suhtautuminen masturbaatioon vaihtelee. Vaik kivaahan se on tehdä karvakädelläkin, pystytellä telttatankoa. 

ellauri018.html on line 1002: Oops. Tohon taisi tulla virhe. Jännä muuten miten persut ja sählämit on monessa asiassa ihan samoilla linjoilla. Mut niinhän se just menee, ne vääntää kättä samoista eduista. Kilpailu on kovin kun ollaan samassa ekolokerossa. 

ellauri018.html on line 1008: Joissakin kulttuureissa mennään pidemmälle ja halutaan peittää kaula ja hartiat hijabilla.

ellauri018.html on line 1009: Mikäli halutaan peittää vielä kasvot käytetään niqabia.

ellauri018.html on line 1022: Sanoikohan Allah myös: »Profeetta, bylsipä tota 9-vuotiasta tyttöä, koska sä oot parempi ja se on huonompi, ja koska se on kivaa.»

ellauri018.html on line 1026: Muhammed katsoi naisten olevan miehiä huonompia sekä älykkyydessä että uskonnossa. Huonommuus älykkyydessä näkyi Muhammedin mukaan siinä käytännössä, että vasta kahden naisen todistus vastasi oikeudessa yhden miehen todistusta.

ellauri018.html on line 1029: Egyptin fatwa-komitean kokoelmissa on kolme naisten ympärileikkausta koskevaa fatwaa. Ensimmäinen (28.5.1949) toteaa, että naisten ympärileikkaus ei ole pakollista. Toinen fatwa (23.6.1951) ei hyväksy siitä luopumista, ja kolmas (29.1.1981) pitää sitä pakollisena. Pakollisuutta korostavan fatwan antoi sunni-islamin arvostetuimman uskonnollisen korkeakoulun eli Al-Azharin yliopiston suurimaami ja Egyptin suurmufti Muhammad Sayyid Tantawy. Suurimaamia pidetään epävirallisesti ylimpänä uskonnon tulkkina sunni-islamin piirissä. Kokonaisuudessaan fatwat ilmaisevat, että naisten ympärileikkaus on suositeltavaa tai pakollista.

ellauri018.html on line 1034: Ristiriitaiset mielipiteet uskonnon yksityiskohdista kuuluvat islamin monimuotoisuuteen. On vaihtoehtoisia totuuxia, alternatiivi Allaheja kuin kotiin vuokrattavia joulupukkeja. Valize omasi. Allah tietää parhaiten muttei kerro. Ovat ne vaan lyömättömiä löylynlyömiä nää mumslimit.

ellauri018.html on line 1036: Al-Tirmidhin kirjaaman hadithin mukaan profeetta sanoi: "Nainen on pidettävä piilossa, sillä kun hän menee ulos, paholainen katsoo häntä." Hadithit sisältävät huivin käyttöä koskevia ohjeita, ja niissä pään ja kaulan ja mahdollisesti myös kasvot peittävä huivi katsotaan Koraanin määräämäksi.

ellauri018.html on line 1038: Aasiassa tyttöjen ympärileikkausta harjoitetaan lähinnä vain niissä maissa, joissa on muslimienemmistö. Tapa on levinnyt Aasiaan islamin myötä. Afrikassa ympärileikkausta esiintyy myös sellaisten heimojen keskuudessa, jotka eivät ole muslimeja. Useimmat tällaisista heimoista ovat kuitenkin läheisessä kosketuksessa muslimiväestöjen kanssa, kuten Egyptin koptit ja eräät etiopialaiset heimot. Muslimien mainio perinnäistapa on havaittu naapurissa hyväxi. Pitää naiset kurissa ja herran nuhteessa. Naisen hauskanpito ei ole suositeltavaa, se on oikeastaan vältettävää.

ellauri018.html on line 1040:     Niissä kulttuureissa missä naiset eniten saa kättä päähän, on myös miesten taloja. Se ei ole sattuma,vaan ihan pakko. Ei yksinäinen mies pärjää naiselle, sihen tarvii hyväveliseuran tukea. Naisen lyttäys voi olla sellaisten seurojen alkuperäinen ja tärkein tehtävä. Six hyvät veljet erityisesti vihaa feministejä. Hei me kexittiin tää ensin! Epistä!

ellauri018.html on line 1042: Keskiaikainen shariakäsikirja Umdat al-Salik kertoo Muhammedin antamista ohjeista orjuuden suhteen. Kirjan mukaan ”valloitetun maan naiset ja lapset ovat saalista ja orjia”. Kaikki kuuluu ensin imaamille, ja kun hän on ottanut oman viidenneksen osuutensa, loput annetaan niille sotilaille, jotka ovat osallistuneet sotaan. Jos isä ja äiti on otettu orjiksi, myös kaikki lapset ovat orjia, sillä orjuus periytyy. Orjat ja orjattaret ovat heidän isäntänsä omaisuutta ja hän voi kohdella heitä haluamallaan tavalla. Orjan tyytyväisyydellä ei ole väliä. Joka omistaa orjattaren voi käyttää häntä mielensä mukaan seksuaaliseen nautintoon. Orjattaren seksuaalinen tyydyttyminen ei ole tärkeää. Isäntä saa myös lainata orjatartaan toiselle miehelle seksuaalista kanssakäymistä varten ilman orjattaren suostumusta.

ellauri018.html on line 1044: Muhammedin vuorisaarna

ellauri018.html on line 1046: Muhammed nimitti jäähyväissaarnassaan naisia vangeiksi ja kotieläimiksi. Mutta naisella on silti perinteisesti oikeus hallita omaisuuttaan avioliitossa. Vangilla on omassa hallinnassa hammasharja ja koiralla luu.

ellauri018.html on line 1050: Koraani hyväksyy orjuuden (esim. 4:24), ja Muhammed oli itsekin orjanomistaja. Islamilaiset äärijärjestöt Procol Harum, Osiris ja Isis ovat 2000-luvulla palauttaneet nämä vanhat käytännöt hallitsemilleen alueille.

ellauri018.html on line 1052:     »Samoin (ovat kielletyt teiltä) kaikki naidut naiset lukuunottamatta niitä orjattaria, jotka ovat joutuneet haltuunne (oston tai sodan kautta). Nämä rajat on Jumala teille määrännyt. (4:24)»

ellauri018.html on line 1054:     Huom naimattomista naisista ei tässä ole mitään puhetta. Ne on vapaata riistaa, jos niillä ei ole isää tai veljiä vartiossa. Bylsi siis niitä minkä silmä välttää. Isä ja veljet nirhaa pokan jos saat sen paxuxi. Häpeä on näät sen, ja sen miesväen, ei sun, sulle siitä on pelkkää kunniaa.

ellauri018.html on line 1056: <ha id="22497">Islamin apologia

ellauri018.html on line 1059: Sharian luonnehtima Jumalan lakiin perustuva yhteiskuntamalli edustaa antropologian näkökulmasta klaaniyhteiskuntaa, joita esiintyy siellä, missä eläminen ei perustu maanviljelyyn ja missä ei ole keskitettyä hallitusvaltaa.

ellauri018.html on line 1065: Läntisen arvostelun kohteena ovat olleet sharian epädemokraattisuus ja muuttumattomuus, lainsäädännön epämääräisyys, julmat rangaistukset sekä epätasa-arvoinen suhtautuminen naisiin, ei-muslimeihin, juutalaisiin, homoseksuaaleihin ja eräisiin muihin ryhmiin.

ellauri018.html on line 1067: Sharian on katsottu olevan ristiriidassa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kanssa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti todennut, ettei sharia sovi yhteen demokratian perusperiaatteiden kanssa.

ellauri018.html on line 1070: Tämä näkyy myös siinä, että sharia on vain osittain käytössä niissäkin maissa, jotka ovat korostuneesti islamilaisia valtioita.

ellauri018.html on line 1072: Islamistien miälest vika ei ole shariassa, vaan tossa jälkiteollisuudessa. Varsinkin hiilijalan sellaisessa. Öljy ja kaarat mäkeen ja kamelit taas kunniaan! Vapaat miehet razastavat kameleineen aavaa aavikkoa, rätit heiluu, hiekka pöllyää, palmut huojuaa, sapeli vilahtaa, pää irtoaa. Huurit venttaavat paratiisissa uljasta jihadistia kannut kädessä ja rypäleitä persiissä. Pää on pantu takaisin jengoilleen.

ellauri018.html on line 1076: Mut Somalia ei ole islamistivaltio. Sen laki ja oikeus on kansankäräjät, xeer, joissa rikoxet sovitellaan perhekuntien ja klaanien kesken korvausperiaatteella. Ei ole ole erixeen rikos- ja siviilijuttuja, kaikki on neuvoteltavissa. Kunhan kuuluu kunnolliseen klaaniin. Uskonto voi vaihtua, käräjät jää, sanoo somalilainen sananlasku. Muhammad Ali vaihtoi uskontoa, muttei väriä. Michael Jackson koitti valkaisua, nenä mätäni. Nyt sen tyhjä takki myytiin joululahjaxi Kim Kardashianin 6-vuotiaalle tyttärelle 65K taalalla. Totuus hakkaa tarun taas 6-0. 

ellauri018.html on line 1078:   Islam on paimentolaisten klaanivärkki, jota ei ole päivitetty urbaanin kermaperseen tarpeisiin. Paimentolaiselämä on kovaa, hiekka lentää suuhun, maito ja veri valuu, kärpäset pörrää, kamelit ja vuohet haisevat. Pannaan kova kovaa vastaan ja työnnetään se lupaa kysymättä pehmeään. Juutalaisuus ja kristinusko on samaa maata, monoteististä totalitääristä aaprahammin telttaväen kantaa.

ellauri018.html on line 1080:   Jutkuille jäi listimällä jalostetun diasporaväen eriseurainen GT versio. Kristinusko on imperialistinen, sitten kolonialistinen, nyt globalistinen suurhuijaus. Kaikki ovat lähimmäisiä. Niin alkaa ollakin, kun lisäännytään ja täytetään tää maa, niin ettei kohta mahdu seisomaan. Valize siitä. Mun valinta on tiedossa: haistakaa paska koko torvisoittokunta.

ellauri018.html on line 1088: Somalien lakikoulukunta on sunnilainen shafi'i. Niistä tyttöjen ympärileikkaus ei ole vain suotavaa, vaan pakollista. Siitä ynnä muusta naisten lyttäyxestä syntyneitä vaivoja lääkizee nabin medisiina. 

ellauri018.html on line 1090: Profeetan lääketieteen innovaatio kreikkalais-islamilaiseen nähden oli henkien, noituuden ja pahan silmän lisääminen taudinaiheuttajiin.

ellauri018.html on line 1091: Pahat henget eli jinnit viihtyy käymälöissä ja tunkioissa. Ne on mikrobeja.

ellauri018.html on line 1093: Koraanin lukeminen auttaa aina, ensisijaisesti mielenhäiriöihin. Saatanasti säkeitä puhalletaan sairaan päälle, sille juotetaan mustetta ja siihen liimataan koraaninsäkeitä. Jos kaikki menee nabbiin, potilas ei kuole. 

ellauri018.html on line 1097: Wadaaddo-henget haluavat pitkäkestoisia kontakteja ihmisiin sekä säännöllisesti popcornia, taatelia, kahvia, teetä, parfyymia ja suizuketta. Wadaaddon uhrit ovat anorektisia, väsyneitä ja päänsärkyisiä. On tärkeää että hoidosta maxetaan, muuten henget suuttuvat.

ellauri018.html on line 1099: Erityisesti naiset joutuu riivatun herkästi riivatuksi. Oireita ovat alapään vaivat, masennus, kuvotus ja haluttomus. Miehet ei käy parantajilla, se oisi noloa. Naiste kotkotuxia. Vaivanakin on enempi saamattomuus.

ellauri018.html on line 1106:   Mamuilla ja luonnevikaisilla hulluilla on sama ongelma: niiden onneton elämä erilaisina kuin koppiaiset muurahaispesässä (zhuk v muravejnike) on valtalinjan koirista surkuteltavaa, mutta samalla yrjön ällöttävää. Hauskaa pitäessään ne on erityisen ärsyttäviä, ne ei muutu siitä yhtään kivemmixi. On alueita missä kaikki kohtaavat, esim vauvat on kaikista ihania. Mutta sit jo tulee kulttuurierot kuvaan, yhden lemppari meemit ei ookkaan toisesta kivoja. Kulttuurierot tulkataan luonne-eroixi.

ellauri018.html on line 1110: Ei tietystikään kaikki, mutta taajuuskin on kulttuuriero. Meillä noin tekee vaan hullut ja luonnevikaiset, ikävät ihmiset. Noihan on ihan hulluja. Outoa porukkaa. Ils sont fous, les romains. Pitäskö meidän muuttua tollasixi, ja vielä kiittää siitä? Ei meidän perhe ainakaan ikinä. Köyhiä ollaan, mutta kunniallisia. Zahra laita huivi kunnolla!

ellauri018.html on line 1112:   Sodan nähnyt somalimummo valittaa: "ihmiset ovat menettäneet rakkauden ja kunnioituxen toisiinsa. Nyt he keskittyvät ezimään valtaa ja rahaa." Tervetuloa villiin länteen Aisha. Täällä ei ole nimettyjä paikkoja. Kukaan ei tunne asemaansa eikä tyydy siihen. Yrittävät keulia ja ovat pettyneitä jos eivät onnistu. Sori siitä. Ei se ole luonnekysymys, vaan ympäristöhaitta. Tilaisuus tekee varkaan, svoboda raiskaajan, valtatyhjiön täyttää joku styränki. Tää on apinan luonto. Tehdään mitä pystytään. Tää on vapaa maa. Virikehäkin ovi on auki, te ootte nyt vapaita kanoja. Sähköpaimenia ei ole merkitty karttaan. Lukekaa suomen laki, se on netissä vapaasti saatavilla. Suomeksi ja hullua kyllä myös ruozixi. Ei toki somalixi, näillä lakeuxilla ei poloteta somalia.

ellauri018.html on line 1124: Muistaminen on moraalinen teko yhden gurun miälestä. No onhan sitä ainaskin merkkipäivän muistaminen, yleensäkin hyvällä tai pahalla muistaminen, kuten  anteeksianto ja kiitollisuus. Seku muistaa tosi hyvin multa kärsimänsä vääryydet. Niistä on hyvä muistutella ongelman nostaessa päätä.

ellauri018.html on line 1126: Tarkotushakusesti muistetaan mikä kulloinkin näyttää tärkeältä, revitään valokuvia tai silitellään niitä kuin Leocadia tai ohimoon lasautettu Amaro. Kirjotetaan historiaa uudestaan ja uudestaan. Juhlat ja kuvat jatkaa sitä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Muu haihtuu välistä, kun ei tullut otetuxi kuvia.

ellauri018.html on line 1128: Uskovaiset on muistelevinaan menneitä tapahtumia, oikeesti  ne vahvistaa yhteisiä tunteita ja haavekuvia. Rituaalit auttaa vahvistamaan kexittyä muistoa.

ellauri018.html on line 1136: Ei omasta menneisyydestä voi parantua, mix pitäiskään. Kuha oppii elämään sen kanssa. Anna arpisten haavojen olla, lauloi Pirkko entisvanhaa iskelmää. Kaikista noloimpia juttuja ei viiti kertoa. Ei kerro somalinaiset, en kerro minäkään. Vaik pieniähän nää mun pipit on niihin verrattuna. Äiti puhaltaa. 

ellauri018.html on line 1138: Pari kohtaa missä somalien antropologin kaavusta pilkistää Jane Goodall:  1) siitä on yllättäen kiusallista kuzua somalikollegoita omaan kotiinsa, ja  2) se havaizee yllätyxexeen, että naiset  haluu tietää keiden muiden kolleegoiden kaa se kaveeraa. Jos ne olis ketä tahansa eikä muukalaisia, oisko tää mikään yllätys? Mix somalit olis keskenään sen kummemmin kavereita kuin suomalaisetkaan? Sixkö kun ne on niin samannäköisiä? 

ellauri018.html on line 1140: Somalit bunkkaa kuin syrjäytyneet vaikkei ole sitä, nehän tulee vielä syrjempää, ihan pihalta. Ei laita oveen nimeä, eivät uskalla. Jospa siihen laittaisi vaikka Virtanen. Mutta Virtasilta ei tulisi suitsukkeen ja curryn hajua. Ovia pidetään takalukossa että ehtii vetää huivin päähän jos tulee tuntemattomia.

ellauri018.html on line 1146: Mun hammaslääkäri käski tikuttaa hampaat iltaisin katsellessa iltauutisia. Sanoin etten koskaan kazo niitä. Se oli vähän järkyttynyt. Milloinhan somalinaiset tikuttaa? Sen arvaan milloin niiden miehet.  

ellauri018.html on line 1151:   Asha haluisi jatkaa Somaleissa  alkanutta  opiskelua eläinlääkärixi  Suomessa, muttei osaa kemiaa. Jättää pyrkyrit jo kesken.  Ihonväri viittaa hoitoalalle. Ashan poika kipuilee ja on joutumassa jengeihin. Se lähetetään muiden lasten perään  mummun luokse Liverpooliin. Asha jää Suomeen omin nokkineen. Tekee keikkalaisen hommia. Lähtee vähän ajan päästä perässä.  Asuu siellä ahtaasti lähiössä miljoonan muun sukulaisen kanssa. Not the plan.

ellauri018.html on line 1155: Kun briteissä joutuu kadulle, ei ole enää paikkaa mihin mennä. Poika voi nyt paremmin. Mummu antoi sille keppiä ja hakee sen ize koulusta. Somalien ryhmäkuria.

ellauri018.html on line 1159: Pikku moraalidilemmat, noi MITn älykkään auton testit, luo jos luo tärkeysjärjestyxiä. Ne voi vaihdella. Hyvä fiilis jostain mamusta antaa niille lisää pojoja, lehdestä luettu ikävä tapaus miinustaa taas niitä. Tästä saa HS ja muut viihdetuottajat katetta, asenteiden eestaas huljutus kerää klikkauksia ja käyttää rahamyllyä.

ellauri018.html on line 1169: Lähestyy lopullinen kärhämä, harmageddon, pyhä sota, ristiretki, tms. 


ellauri018.html on line 1173: Aaprahammin jälkeläisten hyvä poliisi ja paha poliisi. 


ellauri019.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri019.html on line 28:     Täällä Marja Syrtti, Helsingin kasarmintori. Tänään on suuri päivä Suomen ja länsiliittoutuneiden maanpuolustushenkiselle väestölle, kun sarjakuvalehti Korkeajännitys on juhlnut 50-vuotisjuhlaansa näyttävin menoin ja ohimarssein puolustusvoimain komentajan, amiraali Kaskealan sinivalkoisten silmien alla. Paraatiin ovat osallistuneet kaikki Korkkarissa vuosien varrella maalla merellä ja ilmassa seikkailleet joukko-osastot. Paraatissa nähtiin divisioonittain urheita brittisotilaita Euroopan rintamilta, Sahaan taistelukentiltä ja Kauko-Idän kuolemanloukuista. Korkkarin 50-v päivän näyttävintä antia olivat brittien voittamattoman laivaston ja kuninkaallisten ilmavoimien ylilennot, puhumattakaan urheista norjalaisista vastarintamiehistä ja nazisioista kello kahdessa. Eli täällä kasarmitorilla on nautittu miehisen ystävyyden kukoistuxesta (c) E.Saarinen, ja mustavalkoisesta maailmankuvasta värikkäissä kansissa. 

ellauri019.html on line 35: Once they're understood as more than just absurdities, these cartoons can be seen clearly as the work of an angry man. And there is, after all, much in this world for a decent man to be angry about. "Look around, read the newspapers,"as Kliban said. "You don't have to stretch out too much to see a little darkness out there."

ellauri019.html on line 48:       Rauhasta ei mitään tietoa, se ei enää mitenkään eroo sodasta. Miten kauan kanuunankuulat lentää ennenkuin ne kielletään, kysyi feikki-irkku huuliharppunobelisti. Ei ne enää lennä vaikkei kielletä, ne on aseteknisesti vanhanaikaisia. Sodat suhisee kyberavaruudessa. Tehokkain ase on nälistäminen eli talouspakote. Societé des Nations väsähti heti suursodan jälkeen, nyt on United Nations lähes yhtä mäsänä kuin United States. Seuraavassa savotassa saattaa mennä itämaatkin, kun on taas Kiinan vuoro uhota.  

ellauri019.html on line 50: In seinem Hauptwerk Der Untergang des Abendlandes richtet sich Spengler gegen eine lineare Geschichtsschreibung, die die Geschichte „der Menschheit“ als Geschichte des Fortschritts erzählt. Stattdessen vertritt er eine Zyklentheorie, nach der immer wieder neue Kulturen entstehen, eine Blütezeit erleben und sich durch eine Phase des Verfalls vollenden und untergehen.

ellauri019.html on line 54: Nykyaikainen metsäsavotta on koneurakointia. Sitä se on sotakin. Ja metsää lakoaa ihan hehtaaripyssyllä. Kaatuis apinoitakin. 

ellauri019.html on line 59: Jenkkiteinifilmissä Tall Girl pitkä tyttö tavoittaa ruottalaista grania mutta kapsahtaa lopulta italokatajaan, sitä yli puolta lyhyempään hukkapätkään. Kyllä pikku enbuskekin pääsi lopux halaamaan, kun oli alla appelsiinilaatikko. Pitkän tytön onnen huipennus oli päästä esiintymään lavalla, kehuskella siinä itseään, ison siskon suukku tukkia ja saada läpyjä. "May I have all of your attention." Mix vitussa, kuulux se joteski muka ohjelmaan? Ja parhautta oli kostaa ilkeälle poikaystävälle, maxaa potut pottuina kuin profeetta Jesaja. Hemmetin pyrkyreitä noi jenkit, elämänsä seppoja.

ellauri019.html on line 69: Britannien pihanperän alahuoneessa 


ellauri019.html on line 74: Ei, vaan se hapsuhapsi on paha noita, 


ellauri019.html on line 78: pahamaineisen TTIP:n hinnalla. 


ellauri019.html on line 80: juoksee rahavallan, yläluokan asialla 


ellauri019.html on line 98: Työntyy pihvilihaan hormoonipiikki, 


ellauri019.html on line 105: Fuck EU, saatte tehdä tästä lähin pahaa 


ellauri019.html on line 106: vapaasti meidän kanssa ja tienata rahaa. 


ellauri019.html on line 108: rahat virtailee meidän (köh) teidän taskuun. 


ellauri019.html on line 109: Avataan siis dollari- ja myrkkyhanat! 


ellauri019.html on line 136:   Tämmösiä Panzerfausteja Calle autto purkaa laatikosta Ihantalan verilöylyssä. Se oli ollu Sakuissa just ennen sodan alkua koululaisvaihdossa, ja osas sen vuox tavata sakemannin käyttöohjetta. Mistä päästä panos sisään ja mistä ulos, kuva 1. Joku teknisesti lahjakkaampi kersantti ruhjo sillä sitten ryssän tankkeja. Verisexi tohjoxi. Äijät lensi tankista kuin tikkapelin tikat. Tai tukehtu sen sisään kuin itämeren shprotit purkkiinsa. Mitäs läxivät. No ei niidenkään mielipidettä siinä kysytty. Luoti päähän edestä tai niskalaukaus, siinä rivimiehen optiot. Loppu on historiaa, eli propagandaa.

ellauri019.html on line 140:   Homotransu epäkarski marski Mannergeim, punakapinan valkokarvalakki valkokenraali ja lahtari, pyysi punaisella kuuman linjan puhelimella sinkoja hyppelehtivältä pikkuwiixi roimahousu koppalakki Hitleriltä kun hätä oli rintamalla suurin. Matsin jälkeen Calle Kustaa Eemeli teki heti erillisen rauhan ryssän kanssa Aatun selän takana. Siinä kiitos komealta aseveljeltä, selkään puukotus. Urhee Suomi soti omaa sotaansa. Onnex kärmistyneet sakut sentään poistu takaovesta, poltteli vaan nunnukoiden arvotonta Lappia.

ellauri019.html on line 142: Jos ne olis lintuja, Mansku ois valkoposkihanhi ja Aatu olis naakka. CGE honottaa hoono soomi ja Aatu hyppelee ja kivahtelee itävallaxi. Outoja idoleja tämän päivän nuorisolla. Mut jengi ei valize poliittista kantaa sen perusteella mitä ne on, vaan mitä ne haluis olla, ja joka persu vastarintaliikemies haluu vaan yhtä asiaa, olla joholla. Ainakin nyt noista vitun rättipäistä ja savunaamoista. 

ellauri019.html on line 144: Oikeisto vs vasemmisto on lopultakin vaan minä versus me. Kumpikaan ei ole mitään altruismia, siitähän ei politiikassa ole kysymys. Ei se yritäkkään olla mitään uskontoa, ei sellaista kusetusta, vaan toisenlaista, ihan avointa oman edun ajoa sarjassa tai rinnan. Mä ensin, meistä mitä väliä, muista puhumattakaan. Autetaan niitä mieluummin siellä mis ne on, tai ei ollenkaan.  

ellauri019.html on line 146:   Omat hymistelynsä on toki politiikassakin. Ilman tekopyhyyttä ei mikään huijaus pelaa. Isänmaa, maan etu, maan tapa, maassa maan tavalla ja kotoutus, siniristi ja hakaristi lippumme, seppeleitä sankarien hauvoille, sisätä valaistu reijille ammuttu sotamies josta voi kazoo talvisotavideoita. Onhan näitä. Marssikaamme tahdissa kyltit kädessä. Mätkikäämme vastapuolta pesäpallomailoilla. Jos vaikka päästäs uutisiin. Näizä, mä näyin tv-kuvassa! 

ellauri019.html on line 148:   Alkaa olla aika nuoren polven päästä sotimaan. Apuharvennusta tarvitaan, tappoharjoituxia, ennenkuin viimeinen veteraani kuukahtaa joka muistaa miten se taas menikään. Vaikka kyllä se on apinoilla verissä, tappaminen tulee luonnostaan kuin tikanpojan puuhunnousu. Ja onhan meillä tuhansittain sotavideoita. Ja vanhat korkkarit.

ellauri019.html on line 151:   Vastenmielisyydessä sille vetää vertoja vaan pikkujoulut. Työpaikkojen panobordelli, toimareiden ampumarata reittä myöten nousijoille. Paljasta pintaa, glögiä, kynttilöitä  ja runkunhajua. Onnex valo alkaa palata säkkipimeään, päivä pidentyä jo ennen joulua. Talvipäivän tasaus on mulle talven suurin juhla. Vähemmän sinkoja ja spermalinkoja. Tän vuoden mustat perjantait on ohize.

ellauri019.html on line 161:     Poika, ihan samaa tehtiin ennenkin. Millon ei tehty töitä, tirkisteltiin muiden elämää. Töitä oli tosin enemmän, vähemmän joutoaikaa, pelkkää viihdettä. Työn ja viihteen raja ei ollut yhtä mustavalkoinen. Tai no, samaa harmaata ne on tänäänkin, työ ja viihde, yhtä sometusta ja näpytystä kumpikin. Vaihdetaan vaan sivua kun pomo tulee lähelle. 

ellauri019.html on line 165:   Kazomoita oli ennenkin, oli sirkushuveja, telotuxia ja tappeluita. Apinan on kiva osallistua viereiseltä oxalta naapurien käsirysyyn, hurrata omalle joukkueelle ja napostella pähkinöitä samalla. Sodat on ihan parasta viihdettä, izekin pääsee mukaan osallistumaan jos on onnea.

ellauri019.html on line 167: Tiede, taide, uskonto ja urheilu. Siinä sivistyneen apinan vapaa-ajan harraste. 

ellauri019.html on line 171: istui tuttuhun tupahan; kohenti telkassa tulta,

ellauri019.html on line 179:   Jengi haluu elää ikuisesti, jos on kivaa tekemistä,

ellauri019.html on line 180:   ei vaan aina sitä iankaikkista samaa paskanjauhantaa.

ellauri019.html on line 209: Riku Rinkula on tunnettu jeremiadeistaan. Tää paasaus repostelee ensimmäistä ja oikeaa ur-jeremiaadia. Perinteisesti jeremiadit on laitettu profeetta Jeremian nimiin. Hän oli Roopen hovimestari karhukoplan Kivisyömmi II:n suorittaman Ankkalinnan valtauksen aikana, kun Ankkalinnan rahasäiliö tuhottiin ja kuningas Joakim von Anka otettiin vangiksi.

ellauri019.html on line 215: Jeremiaasta on kokonainen kirjakin. Siinä Jeremia esitti useita pienoisnäytelmiä ala Lea Lehtisalo Eiran keittiössä. Ne kuvas sille sattuneita kurjuuxia. Kuten käynti savenvalajan talossa ja se, että hänen hankkimansa vyö turmeltui. Melkoinen takaisku.

ellauri019.html on line 224: Jutkut kuttu kirjaa nimellä 'Ekhah, "kuinka", joka kuvaa valitusvirren yleistä muotoa. Se on kirjan ensimmäinen sana, ja myös monet muut valituksista alkavat tällä sanalla, esimerkiksi "Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta". Roopen itkuvirsi. Samaa vanhaa virttä kuulee juuttaan maassa, Skotlannissa ja Laihialla. Muoto esiintyy myös esimerkiksi Akun itkuvirressä. Aina samaa juonta sahaa Ankat, oo-o. 

ellauri019.html on line 242: Roopen menetettyään Ankkalinna on nijncuin äveriään miehen leski. Joca ylimmäinen oli pacanain seas ja wallan päällä oli maacunnisa, sen täyty nyt weron alaisna olla. Hänen wihollisens woitti, hänen wihollisillens käy hywäst. Ei olis luullut, että hänelle näin pidäis wijmein käymän. Wihollinen on pannut kätens caickein hänen callisten caluins päälle. CUinga on culda nijn mustennut? ja jalo culda nijn muuttunut? ja pyhät kiwet owat joca catulla hajotetut.

ellauri019.html on line 249: Torni seiso surkiast ja muuri on cukistettuna. Caicki ohidzekäywäiset paucuttawat käsiäns ja wiheltelewät Ankkalinnan tyttärelle. Roopen wiholliset ammottelewat suutans sinua wastan, wilistäwät sinua ja kiristäwät hambaitans: tämä on se päiwä jota me halaisim. Me saimme sen! Me olemma nijn cauwan elänet. Se HERra on tehnyt nijncuin hän oli ajatellut: hän on armottomat hucuttanut.

ellauri019.html on line 256: Onhan tää nyt tosi epistä. Jotca muinen söit hercullisest, he owat catulla näändynet; jotca muinen olit silkillä waatetetut, heidän täyty nyt loasa maata.

ellauri019.html on line 261: Wettä joca meidän omam oli me juomme rahallam, omat halgot me ostam hinnalla.

ellauri019.html on line 263: Meidän pitä hakeman meidän leipäm hengen pacolla miecan edes corwesa. Ilman capitaalia pitä raata laborina. 

ellauri019.html on line 266: Ruhtinat he owat hirttänet ja wanhimbita ei he cunnioittanet. Nuorucaisten piti jauhaman ja piscuisten puita candaisans piti combastuman. Zionin wuorikin nijn häwitetty on että ketut hänes juoxendelewat.

ellauri019.html on line 268: Wanhat puutuit porteistanja nuorucaiset ei sillen candeletta soita.

ellauri019.html on line 272: Jeremiaalla on jeremiaadiin helppo selitys: Sentähden on HERran wiha heitä hajottanut, ja ei niinku sillen cadzo heidän päällens, ettei he Pappia cunnioittanet eikä wanhoja armahtanet.

ellauri019.html on line 278: Mikäs se olikaan tää Edom? Ahaa, Jehovan todistajlla on siitä pitkät turinat. (Tääkin on lyhennelmä...) Ei ihme, että Jeremiaalla oli jotain niitä vastaan hampaankolossa. Vaik ei kai se niiden vika ollu et Karhuvaari valtas Ankkalinnan. Mut varmaan ne vihelteli vahingoniloisina raunioissa ja keräs talteen Roopen säiliöstä karanneita mustuneita kultarahoja. Pahanilkisiä vanhempia veljiä, Esukan karvakätisiä poikia. Karhukoplan kumppaneita, Kroisos Pennosia. No saivat lopulta ansionsa mukaan. Jeremias veikkasi oikeata hevosta, kun kannusti kotijoukkuetta. Jos toisin oisi käynyt, nyt sit kai luettaisiin jotain kadonneita edomilaisia suosivia ennusteita.

ellauri019.html on line 292:   Seirin maa oli aiemmin ollut horilaisten aluetta (1Mo 14:6; 36:20–30), mutta Esaun pojat häätivät horilaiset šeikit ja valtasivat seudun (5Mo 2:12). Sittemmin maa tuli tunnetuksi Edomin maana, vaikka myös vanha nimi Seir oli yhä käytössä (4Mo 24:18).

ellauri019.html on line 294: Maantieteellinen kuvaus. Edomin n. 160 km pitkä alue ulottui Moabin vastaisella pohjoisrajalla olleesta Seredin purolaaksosta etelässä Akabanlahden rannalla sijainneeseen Elatiin (Elotiin) saakka (5Mo 2:1–8, 13, 14; 1Ku 9:26). Idässä edomilaisten maa-alue levittäytyi ilmeisesti Arabian aavikon reunamille, kun taas lännessä se ylsi Araban toiselle puolelle Sinin erämaahan ja käsitti Negevin ylänköalueen, joka ulottui Suolameren lounaiskolkasta Kades-Barneaan asti. Edomin länsiosasta tuli näin ollen Juudan alueen kaakkoisraja. (Jos 15:1; vrt. 4Mo 34:3.)

ellauri019.html on line 298: Hedelmällistä maata oli niukalti, mutta tässä jylhässä vuoristossa oli arvokkaita kupari- ja rautaesiintymiä; nykyisen Feinanin ympäristössä, n. 48 km Kuolleestamerestä etelään, oli kaivoksia ja sulattoja. Todisteet osoittavat, että siellä oli muinoin myös suurehkoja mäntymetsiä. Todennäköisesti Edomin vaurautta kasvattivat suuresti tullit, joita perittiin näillä teillä kulkeneilta kameli- ja aasikaravaaneilta. Aavikolta Edomiin saapuneet uupuneet matkaajat ovat lisäksi saattaneet maksaa ruoasta ja majapaikasta. Jeremia sanoo hyvästä syystä, että edomilaiset asuvat luottavaisesti ”kallion loukoissa”, ’pitävät hallussaan kukkulan korkeuden’ ja ovat kuin kotka pesässään (Jer 49:7, 16).

ellauri019.html on line 302: Edomin kansa. Esaun jälkeläisinä edomilaiset olivat pohjimmiltaan seemiläisiä, mutta heillä oli kuitenkin voimakkaita haamilaisia piirteitä. Tämä johtui siitä, että kaksi Esaun vaimoista oli haamilais-kanaanilaista syntyperää (heettiläinen ja hivviläinen); vain yksi nimeltä mainituista vaimoista oli osittain seemiläinen Abrahamin pojan Ismaelin kautta (1Mo 36:2, 3). Jos nimitys horilainen tarkoittaa yksinkertaisesti ’luolassa asujaa’, niin kuin jotkut tutkijat ajattelevat, Esaun hivviläinen vaimo Oholibama, Anan tytär, on voinut olla lähtöisin Seirin horilaisten asukkaiden keskuudesta (vrt. 1Mo 36:2, 20, 24, 25). Joka tapauksessa edomilaiset olivat Lootista polveutuvien moabilaisten ja ammonilaisten tavoin (huom. Da 11:41) sukua israelilaisille, ja alun pitäen ympärileikkaus kuului heidänkin tapoihinsa (Jer 9:25, 26; vrt. Hes 32:29). Jehova kutsui heitä Israelin ”veljiksi”, eivätkä israelilaiset saaneet loukata edomilaisten maanomistusoikeuksia vaeltaessaan erämaassa, koska Jehova oli antanut Seirinvuoren Edomin jälkeläisten omaksi (5Mo 2:1–8).

ellauri019.html on line 304:   Job oli kotoisin Uzin maasta  Se ei ole sama kuin Land of Oz; nimi Uz annettiin alkuaan eräälle aramealaiselle heimolle, ja sitä käytettiin jälleen aramealaisen Nahorin sukuhaarassa (Job 1:1; vrt. 1Mo 10:23; 22:20, 21). Jeremiadin 4:21:ssä Edomin sanotaan kyllä ’asuvan Uzin maassa’, mutta tässä raamatunjakeessa, joka on kirjoitettu satoja vuosia sen jälkeen kun Job luultavasti eli, Uzia ei samasteta Edomiin, etenkin kun Jeremian 25:20, 21:ssä ”Uzin maan kuninkaat” erotetaan Edomista. Jae viittaa kenties pikemminkin Edomin alueen laajenemiseen. (Ks. US nro 4.)

ellauri019.html on line 306:   Uzi on myös israelilaisen konepistoolin nimi. Sen suunnitteli majuri Uziel Gal, joka ei oisi halunnut antaa nimeänsä pyssylle. Pellistä taivuteltu halpine, joka on netonnut Israelin Cansalle jo yli kaksi miljardia USD, ja tappanut varmaan lähes yhtä monta pakanaa. No ei vaitiskaan, paljon vähemmän. Mut monta kuitenkin. Tarkkoja kaatolukuja ei ole ilmoitettu.

ellauri019.html on line 310: Egyptistä lähdöstä Juudan historian loppuvaiheisiin. Faraon joukkojen tuho ja Israelin ihmeellinen vapautus Punaisellamerellä vaikuttivat Edomiin samoin kuin koko Kanaaniin ja sen ympäristöseutuun (2Mo 15:14, 15). Siinain niemimaan erämaa-alueella Israel joutui ensi kerran kohtaamaan aseellista vastarintaa laajalle levittäytyneen edomilaisheimon, amalekilaisten, taholta; kautta aikojen he aiheuttivat Israelille vaikeuksia (2Mo 17:8–16; vrt. 1Mo 36:12, 16; ks. AMALEK, AMALEKILAISET). Erämaavaelluksen loppupuolella evättiin Mooseksen esittämä kunnioittava pyyntö saada kulkea Edomin läpi Kuninkaan valtatietä, ja nimeltä mainitsematon edomilaiskuningas järjesti voimakkaan joukon estämään israelilaisten maahantunkeutumisen (4Mo 20:14–21). Sen jälkeen kun Aaron oli kuollut Horinvuorella lähellä Edomin rajaa (4Mo 20:22–29), Israel kiersi Edomin ydinalueen, leiriytyi Seredin purolaakson liepeille ja taivalsi sitten kohti pohjoista Moabin itärajan ohi (4Mo 21:4, 10–13; Tu 11:18; vrt. 5Mo 2:26–29).

ellauri019.html on line 314: Israelille oli esitetty kielto: ”Et saa inhota edomilaista, sillä hän on veljesi.” (5Mo 23:7, 8.) Mutta ei ainoastaan aggressiivinen amalekilaisten heimo, vaan koko Edom vastusti Israelia. Saul soti menestyksellisesti heitä vastaan (1Sa 14:47, 48). Saulin paimenten päällikkönä oli kuitenkin edomilainen Doeg, ja tämä mies antoi Daavidin ilmi Saulille. Kun Saulin miehet olivat haluttomia hyökkäämään Nobin pappien kimppuun, Saul käski Doegin surmata heidät kaikki. (1Sa 21:7; 22:9–18.)

ellauri019.html on line 316: Daavid sai kuninkaana ollessaan edomilaisista selvän voiton Suolalaaksossa (2Sa 8:13; ks. SUOLALAAKSO). Vaikka taistelun syttymissyytä ei mainitakaan, se aiheutui epäilemättä edomilaisten hyökkäyksestä; ehkä he ajattelivat, että Daavidin Syyrian-sotaretkien vuoksi hänen valtakuntansa eteläosa oli jäänyt suojattomaksi maahanhyökkäystä vastaan. 1. Aikakirjan 18:12:ssa kerrotaan Abisain ja psalmin 60 päällekirjoituksessa Joabin voittaneen edomilaiset. Koska Daavid oli armeijan ylipäällikkö, Joab hänen huomattavin kenraalinsa ja Abisai puolestaan Joabin alainen joukko-osaston päällikkö, voidaan ymmärtää, miksi voitto saatettiin lukea kertomuksissa eri henkilöiden ansioksi sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tarkasteltiin, aivan niin kuin nykyäänkin tehdään. Samaten näiden jakeiden erilaiset numerotiedot johtuvat todennäköisesti siitä, että kertoja on katsellut eri piirteitä tai sotaretkiä joltakin nimenomaiselta kannalta. (Vrt. 1Ku 11:15, 16.) Joka tapauksessa Daavid sijoitti kaikkialle Edomiin israelilaisten joukkojen varuskuntia, ja jäljelle jääneistä edomilaisista tuli Israelin alamaisia (2Sa 8:14; 1Ai 18:13). Jaakobin ”ies” painoi nyt raskaana Edomin (Esaun) niskaa (1Mo 27:40; vrt. 4Mo 24:18).

ellauri019.html on line 318: Salomo, jolla oli edomilaisia vaimoja (1Ku 11:1), käytti hyväkseen israelilaisten valvonnassa olevia Punaisenmeren edomilaisia rannikkokaupunkeja, Elotia (Elatia) ja Esjon-Geberiä, edistääkseen merenkulkuaan (1Ku 9:26; 2Ai 8:17, 18). Edomin harvalukuinen miesväki ei pystynyt nostamaan harteiltaan Israelin iestä, vaikka muuan Hadad-niminen pakolainen, jonka suonissa virtasi kuninkaallista verta, johtikin jonkinlaista vastarintaliikettä (1Ku 11:14–22).

ellauri019.html on line 320: Ei voida sanoa, jatkuiko tilanne tällaisena kokonaisen vuosisadan ajan Daavidin ensimmäisen voiton jälkeen. ”Ammonin poikien ja Moabin ja Seirin [Edomin] vuoriston” hyökkäys (2Ai 20:1, 2, 10, 22) on saattanut tapahtua ennen kuin Juudan, Israelin ja Edomin yhdistyneet joukot hyökkäsivät Moabin kimppuun (2Ku 3:5–9; ks. MOAB, MOABILAISET). Edom oli nähtävästi mukana kummassakin kolmiliitossa ja taisteli ensin toisella ja sitten toisella puolella. Lisäksi kerrotaan, että jolloinkin Josafatin hallituskaudella Edomissa ei ollut kuningasta; maata hallitsi valtuutettu, joka oli ilmeisesti vastuussa Juudan valtaistuimelle, joten Juudalla oli vapaa pääsy Akabanlahdelle ja sen satamaan tai satamiin (1Ku 22:47, 48). Liittoutuneiden sotajoukkojen leiripaikkana olleen aiemmin kuivan purolaakson ennustettu tulviminen Moabin vastaisella sotaretkellä on saattanut johtua korkealla ylätasangolla puhjenneesta aavikon rajuilmasta. Tämänkaltaiset myrskyt voivat nykyisinkin synnyttää vuolaita virtoja, jotka ryöppyävät wadeja pitkin kohti Arabaa. Tai vesi on voinut ilmaantua täysin ihmeen välityksellä. (2Ku 3:16–23.)

ellauri019.html on line 322: Edom kapinoi ja karisti Juudan ikeen niskoiltaan Josafatin pojan Joramin hallituskaudella ja perusti uudelleen itsenäisen monarkiansa. Vaikka Joram sai edomilaisista voiton sotilaallisessa yhteenotossa, he jatkoivat kapinoimista. (2Ku 8:20–22; 2Ai 21:8–10.) Amasjan hallituskauden (858–830 eaa.) alkupuoliskolla Suolalaakso oli jälleen Edomin sotilaallisen tappion näyttämönä, ja Amasja sai haltuunsa Edomin huomattavimman kaupungin Selan, mutta joutui Edomin voimattomien väärien jumalien palvonnan ansaan (2Ku 14:7; 2Ai 25:11–20). Hänen poikansa Ussia (Asarja) palautti Elatin Juudan valvontaan (2Ku 14:21, 22).

ellauri019.html on line 324: Syyria hyökkäsi Juudaa vastaan Ahasin hallituskaudella (761–746 eaa.) ja palautti Elatin, Punaisenmeren satamakaupungin, Edomin haltuun (2Ku 16:5, 6). Edomilaiset, jotka olivat ilmeisesti vapautuneet Juudan vallasta, tekivät muiden kansakuntien, mm. assyrialaisten, kanssa yllätyshyökkäyksiä Juudaan (2Ai 28:16–20; vrt. Ps 83:4–8).

ellauri019.html on line 326: Edomilaisten itsensä kirjoittamia asiakirjoja ei ole löydetty. Muiden kansakuntien maallinen historia kuitenkin mainitsee heidät. Eräässä egyptiläisessä papyruksessa, jonka otaksutaan olevan peräisin toiselta vuosituhannelta eaa., kerrotaan edomilaisten beduiiniheimojen tulleen Niilin suistoon etsimään laidunmaata karjalleen. Faraot Merenptah ja Ramses III väittivät hallinneensa Edomia, samoin kuin Assyrian monarkki Adadnirari III. Jolloinkin tämän viimeksi mainitun kuninkaan jälkeen Tiglat-Pileser III (Ahasin aikalainen) kehuskelee saaneensa pakkoveroa ”Edomin Kaušmalakulta”, kun taas Sanheribin seuraaja Assarhaddon mainitsee ”Qaušgabrin” edomilaisten vasallikuninkaiden luettelossa (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. Pritchard, 1974, s. 282, 291).

ellauri019.html on line 328:  Edom profetioissa. Jo kuningas Ussian hallituskaudella profeetat Joel ja Aamos julistivat, että Jehova tulee varmasti tuomitsemaan Edomin, koska armottomalla miekan käytöllään se ilmaisi talttumatonta vimmaansa Israelia kohtaan (Am 1:6, 11, 12). Sen vuoksi että Edom vastusti ilkeämielisesti Jehovan liittokansaa, se oli menettänyt omistusoikeutensa maahan, jonka Jumala oli sille antanut (Jl 3:19; Am 9:11, 12). Edomilaisten tuho sinetöitiin babylonialaisten valloittaessa Juudan ja Jerusalemin 607 eaa. Edomilaisten viha ilmeni selvästi, kun he yllyttivät Jerusalemin autioittajia (Ps 137:7), iloitsivat Juudan murhenäytelmästä ja jopa luovuttivat vihamielisyydessään ja kostonhalussaan pakoon päässeitä Juudan asukkaita babylonialaisille teurastettaviksi. He ryöstivät maata muiden naapurikansojen kanssa, suunnittelivat ottavansa Juudan ja Israelin hylätyn maan haltuunsa ja puhuivat kerskaillen Jehovaa vastaan. Tästä syystä Jehova käski profeettojensa Jeremian, Hesekielin ja Obadjan vakuuttaa Edomille, että sen ilo jäisi lyhytaikaiseksi ja se saisi osakseen samanlaista kohtelua kuin Juuda. (Va 4:21, 22; Hes 25:12–14; 35:1–15; 36:3–5; Ob 1–16.) Kuten profeetta Jesaja oli aiemmin ennustanut, miekkaa käyttävät edomilaiset joutuisivat Jehovan oman oikeuden ja tuomion miekan alle: kaikista ryhmistä, suurista ja pienistä, tulisi tuhon omaksi vihittyjen teurasuhrieläinten kaltaisia (Jes 34:5–8).

ellauri019.html on line 330: Edomista oli tuleva kuin Sodoma ja Gomorra, asumaton kaikiksi ajoiksi (Jer 49:7–22; vrt. Jes 34:9–15). Koska Edom ansaitsi Jehovan vihan, sitä nimitettäisiin ”jumalattomuuden alueeksi” ja ”kansaksi, jonka Jehova on asettanut tuomiojulistuksen alaisuuteen ajan hämärään asti” (Mal 1:1–5). Edom edustaa siis Jesajan 63:1–6:ssa ilmeisestikin Jumalan liittokansan taipumattomia vihollisia. Noissa jakeissa kuvaillaan verentahraamissa vaatteissa olevan jumalallisen Soturin, joka on polkenut Jumalan koston viinikuurnan, tulevan sopivasti Edomista (merk. ’punainen’) ja Edomin huomattavimmasta kaupungista Bosrasta (mahd. sanaleikki, sillä heprean sana ba·tsirʹ merkitsee ’viininkorjuuta’). (Vrt. Il 14:14–20; 19:11–16.)

ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)

ellauri019.html on line 336: Nabatealaiset asuivat Edomin alueella 300-luvulla eaa., eivätkä edomilaiset koskaan päässeet palaamaan sinne. Edomilaiset löysivät asuinpaikan sen sijaan Negevistä Juudan eteläpuolelta. He siirtyivät pohjoiseen aina Hebroniin saakka, ja lopulta Juudan eteläosa tuli tunnetuksi Idumeana. Josefuksen mukaan Johannes Hyrkanos I alisti heidät jolloinkin vuosien 130 ja 120 eaa. välisenä aikana ja pakotti heidät omaksumaan juutalaisuuden (Jewish Antiquities, XIII, 257, 258 [ix, 1]; XV, 253, 254 [vii, 9]). Sen jälkeen he sulautuivat vähitellen juutalaisiin, ja Rooman tuhottua Jerusalemin vuonna 70 heidän olemassaolonsa kansana päättyi (Ob 10, 18). (Ks. IDUMEA.)

ellauri019.html on line 342:   Tää on suomennos sumerien ur-jeremiaadista, joka löytyi isosta kivestä Urin kaupungin romukasasta. Ziljoonalla nuolenpäällä kiveen hakattuna. Tyyli on kuin virallista EU-säädöstä. Sumerien hienoin keksintö oli byrokratia. Whereas, whereas.

ellauri019.html on line 348: An, Enlil, Enki ja Ninhurshaja ovat tehneet päätöxen sen kohtalosta, kumota Sumerin esivallat, lukita päällystön kotiarestiin, tuhota talon ja pihaton, tasata lampolan; karja ei seiso enää navetassa, lampaat ei lisäänny karsinassa, ojissa on suolavettä, viljapelloilla kasvaa savikkaa, alavilla mailla on hallan vaara.

ellauri019.html on line 350: Äiti ei hae lasta tarhasta, isä ei sano "vaimokulta", ei halaa kakkosvaimoa. Kuopus ei kasva polvella, tarhatäti ei laula tuutulauluja. Valtion rajoja muutetaan, ylen uutisia ei kuunnella. Maan hallitus kaatuu, myrsky nousee koko maassa, herrojen pläänit kusee Anin ja Enlilin käskystä.

ellauri019.html on line 352: Anin julmisteltua kotimaalle ja Enlilin nyökyteltyä vihulaisille, Nintudin hajotettua luomansa elukat, Enkin käännettyä kaksoisvirran navat, Utun kirottua tieliikenteen,

ellauri019.html on line 354: hävittääkseen Sumerin esivallan, muuttaakseen sovitut suunnitelmat, viedäkseen Urimin kuninkailta valtuudet, nöyryyttääkseen kruununprinssiä Eciknujalin linnassa, hajottaakseen Nannan kansan, joita on kuin lampaita; muuttaakseeen Urimin ruokatarjoilun, tosi hienon tarjoustemppelin; ettei sen kansa enää asuisi omakotitaloissaan, vaan ne ajettaisiin asumaan ikävissä mestoissa; että Cimacki ja Elam, siis viholliset, asuisivat niiden osakkeissa; että sen paimen palatsissaan joutuisi vihollisen käsiin, että Ibbi-Sin vietäisiin Elamin maahan käsiraudoissa, koskaan enäää palaamatta pesästä lentäneen pääskyn lailla kaupunkiinsa Zabun vuorelta meren ääreltä Ancanin rajoille

ellauri019.html on line 358: harventaa avomaiden elukat, likvidoida kaikki elävä, niin että Cakkanin nelijalkaiset ei enää sonni pellolle, kosteikot kuivuvat karrelle eikä kasva mitään, ruovikoissa on vaan viallisia ruokoja, niitä peittää haiseva muta, hedelmätarhat ei enää kasva, kaikki hajoo vaan omia aikojaan -- Urim kukistuu kuin köytetty härkä, painaa niskansa maahan: se iso hyökkäävä villihärkä, joka luotti voimiinsa, herruuden ja kuninkuuden ur-kaupunki, parhaalla tontilla.

ellauri019.html on line 362: An säikäytti Sumerin pahan kerran, porukkaa pelotti. Enlil puhalsi pahan myrskyn, kaupunki hiljeni. Nintud pulttasi kiinni varmuusvarastot. Enkil patosi Tigriksen ja Eufrateen vedet. Utu peruutti tasa-arvo- ja oikeuspykälän. Inana ojensi voiton taistelussa kapinoizijoille. Ninjirsu kaatoi Sumerin kuin maidon koirille. Myllerrys valtaa maan, pahempi kuin miesmuistiin, ennennäkemätön, nimetön, jota ei voinut aavistaa. Maat on sekaisin pelosta. Kaupungin suojelija käänsi selkänsä, paimen häippäsi.

ellauri019.html on line 364: Väki hinkui pelosta. Myrsky esti niitä liikkumasta, ei päästänyt palaamaan kotia. Ei ollut paluuta, vankeuden aika ei mennyt ohize. Mitä teki Enlil, mustapäiden pastori? No Enlil, tuhotakseen lojaalit suvut, nirhataxeen uskolliset heput, pannaxeen niiden pojat pahalla silmällä, esikoiset, Enlil lähetti gutilaisten porukat vuorilta. Niitä tuli vastustamattomasti kuin Enlilin tulvaa. Maaseudun iso tuuli täytti maaseudun, eteni niiden edellä. Laaja maaseutu tuhoutui, siellä ei kulkenut kukaan.

ellauri019.html on line 366: Ne kasautui .... kasoiksi, ne levisivät ... kuin lyhteet. Ruumiita kellui Eufrateessa, maantierosvot partioivat teillä. Isä kääntyi pois vaimostaan sanomatta "emäntä kulta". Äiti hylkäsi lapsensa sanomatta "lapsi kulta". Tuottoisan farmin omistaja jätti tilan kesannolle sanomatta "farmi kulta". Rikas mies lähti takakautta kartanolta. Noina päivinä maan hallinto meni kuralle. Kuninkaan päässä olleet tiara ja kruunu menivät piloille. Samaa pataa olleet maat riitaantuivat. Urimin ravintola, suurenmoisten menuiden pyhäkkö, menetti tähtensä. Nanna pani vaihtoon kansansa, joita oli kuin lampaita.

ellauri019.html on line 379: Täst mie piän, tää on kunnolla darwinistista, jos edes sitäkään. Tää on tektonista, mannerlaattojen liikettä vaan pelkästään. Mitäs rakensitte laatan päälle, ne sanoo kuin Kike Elomaa.  Teidän vuoro meni, nyt astuu toiset puikkoihin. Niin se laatta halkeaa. Kukaan ei ole oman elämänsä seppo.

ellauri019.html on line 384: han fiffigt fick det till. Även han hörde till en immigrantsläkt  från Tyskland.  Nu har de finska urinvånarna fått överhand i Finland. Elamiter ledda av Poudiainens familj och vänner. 

ellauri019.html on line 403: Runnin' to and fro, hard workin' at the mill 


ellauri019.html on line 413: Blonde haired, good lookin' tryin' to get me hooked 


ellauri019.html on line 428: I been to Yokohama, been a fightin' in the war 


ellauri019.html on line 445: Urin aluella on ollut kuusi tuhatta vuotta apinoiden bisnestä. Kuten Pori se oli alun perin satama, mutta kaksois-Kokemäenjoki on tuonut sinne niin paljon lössiä, että se on nyt pitkällä sisämaassa, Eufrateen etelärannalla. Urin kaupunkijumala oli Nanna, akkadiksi Sin. Syntinen paikka jo alkaa päälle, kun jumaluuden nimi on sama kuin pikkuneiti saatanan. No ei vaitiskaan, Nanna oli kuu. 

ellauri019.html on line 449: Sumerilaiset ei olleet Urin ur-einwohner, vaan jotkut ubaidit. Sumerit oli itänaapureita, jotka valloitti sen joskus 3300 eKr paikkeilla. Seuraavan vuosituhannen aikana siitä tuli kaksikielinen kuin Helsingistä, kun junantuomat akkadit, seemiläiset mamut muutti kaupunkiin. Kielet sekoittui kuin Baabelissa sitten myöhemmin, vaikka torniakaan ei ollut vielä pystyssä. Eka akkadikunkku oli nimeltään Sargon Suuri 2100 eKr. Siitä tulee mieleen Sormusten herra Sauron. Oli siellä jopa kunkku nimeltä Hegel.

ellauri019.html on line 458: Ur oli maailman suurin kaupunki näihin aikoihin, kokonaista 65000 asukasta. Kouvolassa on 83000, komee Kymijoki lähellä vaikkei näkyvissä, ja hieno juna-asema. Urin väestö oli promille sen aikasesta apinalaumasta. Siis noin 9 miljoonaa nykyiseen päälukuun verrattuna. Ei pääse Kouvola ihan samaan.

ellauri019.html on line 462: Urin vanhoja asioita kaiveli britti Sir Charles Leonard Woolley maailmansotien välissä. Silloin oli britit vielä maailman kingejä. Sic transit gloria mundi, kuten arkeologit hyvin tietävät. Se oli iso julkkis kunnes virkaveli Howard Carter löysi Tutankhamonin haudan ja vei valokiilan Kallelta. Kalle oli niin kade että väitti löytäneensä Urista todisteita Nooan tulvasta. Tää oli puppua, ne oli vaan tavallisia kevättulvia.

ellauri019.html on line 466: Assyria ja Babylonia, joista on raamatussa paljon puhetta,  varsinkin Baabelista, ne pirulaiset näät jälleen kerran otti jutkut orjixi 500-luvun alussa eKr, oli rautakautisia kulttuureja. "Silmä silmästä" Hammurabi oli ekan dynastian kuudes kunkku, amoriitteja, noin 1500 eKr. Veti turpaan vanhalle itänaapurille Elamille, mistä rikastui. Se ilo oli lyhytaikainen, kassiittien aikana Elam iski takaisin. Uuden Assyrian laaja imperiumi hallizi Uriakin 10. vuosisadalta eKr 7.lle saakka. Sen jälkeen tuli kaldealaisten vuoro. 

ellauri019.html on line 468: Kaldean Ur mainitaan raamatussa juutalaisten ja arabien alkukotina, patriarkka Aaprahammi syntyi siellä. Ibrahimin esikoinen oli Ishmael, Moby Duckin vihamies, arabien juurikas, ja sen velipuolen pojan Iisakin poika Jaakoppi sai lisänimen Israel. Nää israelilaiset asui osassa Kanaanin niemimaata ensin telttakansana, sitten heimokunkkuina joskus 1500-600 eKr. Näiltä ajoilta on vanhan testamentin turinat. Ei ne vanhan liiton jutkut oikeen päässy vauhtiin ennen rautakauden alkua. Ristiinnaulizemiseenkin tarttee rautanauloja. Ellei käytä köyttä (ks. kuva). No risti oli kyllä roomalaisten keksintö.

ellauri019.html on line 470: Kaldealaiset asettu Urin tienoille joskus 850 eKr, mutta ei niistä tullut Babylonin kunkkuja ennenkuin vähäx aikaa 700-luvulla, eli paljon myöhemmin kuin Ibrahim, jonka piti olla siellä joskus 1500 tienoilla. Ks Genesis 11:28, 11:31, ja 15:7. Juhlakirja (Riemuvuosien kirja siis) sanoo että Ur perustettiin noin vuonna 1700 maailman luomisen jälkeen. Perustaja oli Ur, Kesedin poika, Arphaxadin porukoita ellei juhlakirja erehdy. 

ellauri019.html on line 472: Britit ja myöhemmin jenkit kaivoi terrierin innolla kaikki kalleudet esiin Urin raunioista. Ne on nyt British Museumissa ja University of Pennsylvania Museum of Archaeology and Anthropologyssä. Vitun ryövärit, joutais ristille. 

ellauri019.html on line 474: Toukokuussa 2009, the United States Army, tuo ammattirikollisten joukkio, "palautti" Urin Irakin "viranomaisille". Siitä olis määrä tulla turistikohde äveriäille amerikkalaisille laivaturisteille, mutta ikävä kyllä siellä on vielä liian levotonta, ja liian vähän mukavuuksia. Abrahamin talostakin puuttuu ikkunat. Ja ilmastointi kaipaa laittoa.

ellauri019.html on line 476: Too much monkey business for me to be involved in, se oli Chuck Berryn johtopäätös maailmansodan jälkeisinä vuosina. Sekin oli ollut mukana Jokohamassa kumahuttamassa japsuja, mustana magagina tegemässä Amerigon nimiggomaasta entistä suurempaa. Tankannut irakilaista bensaa jenkkiraudan säiliöön dollarilla gallona.  Kuuteen tuhanteen vuoteen ehtii monkeyt tehdä paljon bisnestä. 

ellauri019.html on line 483: Ur-inwohner ovat sieltä ammoin kadonneet. Kadonnut on Aaprahammi telttapoppoineen. Meri tuli eteen. Pari miljoonaa pääsi vielä vähän lännemmäksi. Ryömineet sikäläisiin koloihinsa on nää siiran näköiset jenkkisotilaatkin. Isiksen vastustaja roikkuu ristillä kuin ryöväri. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Ize asiassa aika pian. Inom kort. 

ellauri019.html on line 496:   Jutkut on orjuuden ja orjuutuxen experttejä. Eriseuraisia paskiaisia, olevinaan parempia vaikka aidanvizaxina. Kaikkein vittumaisinta on et ne tosiaan on parempia, ainaskin fixuimmasta päästä raha- ja kulduurialalla. Urheilijoina  aika vaatimattomia, ellei lasketa Daavidia, shakkia ja Euroviisuja. Tekevät myös tehokkaita aseita. Vaan armeenit ja kiinalaiset pärjää niille fixuudessa. Valikoiva listintä jalostaa rotua. Kauppa kannattaa ja karsii tunareita.

ellauri019.html on line 499: Arvaa harmittiko, varsinkin sitten kun kilpaileva tuote sai monopoliaseman, ja alkoi vainota jeesuxen sukulaisia ihan sikana.

ellauri019.html on line 501: Sen siunatun neropatit jaxaa keulia. Vähänväliä muut saa niistä tarpeexeen ja heittää ne ulos tai vallan nirhaa niitä. Aina niitä kuitenkin jää jälelle. Juutalaisen vainojen luetteloa piisaa. Mut kyl ne maxaa takasinkin ja korkoa jos pystyvät. Tässä listassa on debetit & creditit ilosesti sekasin, ihan läpällä. Lista ei pyri olemaan täydellinen, kuten en minäkään.

ellauri019.html on line 523: Koko tarina Joosepista ja Egyptin orjuudesta taitaa olla puppua. Mitään puolen miljoonan jutkun retkeä Egyptistä luvattuun maahan tuskin tehtiin, meren pohjaa pitkin vielä, LOL. Jos jotain matkustusta oli, niin pikku porukoiden retkeilyä Egyptin ja Kanaanin välimailla joskus 1500-1200 eKr. 

ellauri019.html on line 527:   Luvattu maa (eli Palestiina tai sinnepäin) tuli Genesiksen mukaan jahvelta luvattua irakilaiselle Ibrahimille, ja siks se läksi kotikaupungista Urista vähitellen yhä lännemmäksi. No tää on varmasti jälkikäteen selittelyä. Irakilaisia itänaapureita ehkä vaan tuli Siioniin (Urushalemin seudulle) ja hätyytti sinne asettuneet karvakädet vähitellen pois. Jos edes niinkään, jotkut on sitä mieltä ettei mitään muuttoretkeä koskaan tehtykään. Mooses ja Joosua olis pelkkää satua.

ellauri019.html on line 529:   Siinai ei kuulunut Israelin reviiriin, se oli Eesaun tonttia, mut salamasodan 1967 jälkeen se kuuluu. Tontti sinne, tontti tänne. Aika monen naapurin omistuxet on siirretty eri aikoina noin vaan Israelin nimiin kuulematta niiden entisiä haltijoita. Mitäs niitä kuulemaan, kyllähän sen arvaa mitä ne sanoisivat kuitenkin.

ellauri019.html on line 531: 1 Moos 15:18 SInä päiwänä teki HERra lijton Abramin cansa sanoden: sinun siemenelles annan minä tämän maan hamast Egyptin wirrast nijn sijhen suuren wirtan Phrattin asti:

ellauri019.html on line 539: Yasser Arafat koitti väittää, et palestiinalaiset on alkuperäisiä jutkujen tuloa edeltäneitä jebusiittejä eli UruShalemin vanhoja stadilaisia. Sekin lienee puppua, ihan normiarabeja ne vaan on. Tolkun porukat on sitä mieltä, et mitä väliä, kuka noista "me oltiin täällä ensin" kiistoista selvän ottaa. Se joka kulloinkin on joholla on oikeassa. Might is right. 

ellauri019.html on line 565: Minun lempivärini on vihreä, vaikka siskoni halusi muuttaa minun mielipidettäni ja hän jo lapsena kun kysyttäessä sanoin lempivärini olevan vihreä, niin Anne heti korjasi että eikä ole kun ruskea. Minä kun olin aina kiltti, enkä halunnut koskaan riidellä turhaan, hyväksyin Annen oman päätöksen, vaikkei se ollutkaan totuus. Lempivärini on siis edelleen vihreä, sellainen lehden vihreä, eikä niinkään tumma metsän vihreä, vaan kevään vihreä.

ellauri019.html on line 570: Vuoden 2014 keväänä täytin 50 vuotta, osoitteessa Eläinlääkärinkatu 5 B 50 ja kiitospuheessani kerroin nämä kaikki kutsuvierailleni. He ihmettelivät kovasti. Mainitsin monta vanhaa osoitetta, jossa tuo viitonen seurasi yliluonnollisella tavalla mukana. En tiedä kuka tästä mitään irti saa mutta kerroinpas nyt tämänkin.

ellauri019.html on line 578: kuulemme, haistamme, maistamme ja tunnemme. Kuudes aisti on heikosti kehittynyt paizi jarmolla, sillä on perssilmä ozassa.  

ellauri019.html on line 586: Kaikki, jotka ovat sijoittaneet USA:han, amerikkalaisiin velkakirjoihin, osakkeisiin tai joiden omaisuus on pääasiassa sidottu dollariin, ovat jo menettäneet kaikki nämä rahansa. He eivät vain vielä tiedä sitä. Kevättalvella alkaa dollarin historiallinen alamäki lähes Zimbabwen malliin. Luulenpa, että tämän myötä kaatuu jopa Suomen Nordea pankki. Ei noin suuria summia voi hävitä ilman vakavia seuraamuksia. Tosin näkyni rahasta on vielä avoinna. Hampurilainen maksaa kohta 600 dollaria, jee, jee...

ellauri019.html on line 590: Venäläisprofessori on ennustanut jo vuosikymmenen ajan, että Yhdysvallat tulee hajoamaan vuonna 2010 taloudellisista ja moraalisista syistä. Pahenevan talouskriisin aikana professori Igor Panarinille on alkanut sataa haastattelupyyntöjä ennätykselliseen tahtiin.

ellauri019.html on line 593: - Yhdysvaltain hajoamisen todennäköisyys on tällä hetkellä 55-45 prosenttia. Jotkut saattavat iloita tästä prosessista, mutta jos puhutaan järkevästi, tämä ei ole paras skenaario - - Venäjälle, Panarin sanoo WSJ:n haastattelussa. Hänen mukaansa Venäjästä tulisi voimakkaampi globaalilla tasolla, mutta sen talous kokisi silti kovan kolauksen, sillä se on vahvasti riippuvainen Yhdysvaltain dollarista ja kaupasta maan kanssa.

ellauri019.html on line 595: Tiivistetysti sanottuna Panarinin ennustus on, että suuri maahanmuutto, taloudellinen taantuma ja moraalinen rappio tulevat sytyttämään sisällissodan ensi syksynä, mikä aiheuttaa dollarin kaatumisen. Panarinin mukaan kaaoksen alkaessa rikkaimmat osavaltiot ottavat rahansa pois liittovaltiolta ja irrottautuvat unionista. Sosiaalinen levottomuus huipentuu sisällissotaan, joka jakaa maan etnisten linjojen mukaan, ja vieraat maat astuvat apajille.

ellauri019.html on line 597: Keskikesän 2010 tienoilla Yhdysvallat hajoaa kuuteen osaan, ja Alaska palautuu Venäjän hallintaan. Kalifornia tulee Panarinin skenaariossa olemaan osa Kiinaa tai maan etupiirissä. Teksas ja sen lähellä olevat osavaltiot tulevat olemaan Meksikon vaikutuspiirissä. Itärannikon Washington ja New York saattavat liittyä Euroopan unioniin. Kanada iskee puolestaan pohjoisiin osavaltioihin. Havaiji tulee Panarinin mukaan Japanin tai Kiinan komennossa ja Alaska tullaan sisällyttämään Venäjälle.

ellauri019.html on line 600: WSJ:n haastatteleman venäläisen toimittajan mukaan Panarinin apokalyptinen povaus heijastaa Venäjällä ilmassa olevaa antiamerikkalaisuutta, joka on hänen mukaansa jopa paljon vahvempaa kuin Neuvostoliiton aikana. 

ellauri019.html on line 603: Panarin sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että hänen teoriansa otetaan yhä vakavammin. Hän muistuttaa, että myös Neuvostoliiton hajoamisen vuonna 1976 ennustaneelle ranskalaiselle Emmanuel Toddillekin naurettiin aikanaan.

ellauri019.html on line 605: Yhdysvaltain hajoaminen takaisin riitaisiksi pikkuvaltioiksi on ollut pitkään munkin unelma. Miksi niin monen sydän haluaa viisaan Ainsteinin kaltaiseksi ja estää itseltään pääsyn Jeesuksen syliin? Miksi pitää olla niin ylpeä itsestään, omista kyvyistään ja taidoistaan, ettei halua pelastuksen tietä kulkea? 	

ellauri019.html on line 613: Yhden vanhan virvelin 


ellauri019.html on line 618: Ai niin, suosittelen, että kannattaa harkita oman kasvimaan laittoa tai puutarhapalstan hommaamista. Keventää kummasti ruokalaskua, jos vihannekset löytyvät omasta kasvimaasta. Mikään ei elämässä ole tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.

ellauri019.html on line 624: 2 Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.

ellauri019.html on line 633:   Täältä kaikenlaisten nykymaailman lihallisten himojen keskeltä ei tule enää mieleen kuin porttoteoria. Kun hyväksyt tämän, hyväksyt pian seuraavan jne. Lopulta hyväksymme lastemme raiskaamisen ja eläinten hyväksikäytön. Kaikki on kiinni siitä, kuinka kauan vaatimukset ja yleinen tahtomme kestää taivuttaa meidät saatanan lopulliseksi orjaksi himojemme valtaan. Älkää ihmeessä luulko että homous ja lesbous on luonnollista! ÄLKÄÄ SAATANA HERRAMME JEESUKSEN NIMESSÄ LUULKO NIIN. Te ihmiset löydätte itsenne helvetin tulesta lopulta, jos niin luulette. Katso itse: Kehotetaan uusiin avioliittoihin, homosuhteisiin ja himoihin lihottaa nainen yms.

ellauri019.html on line 638: Ankaraa sanomaa kirkoille, naispappeudelle, feministeille ja monen heikkouskoisen, itsensä korottajan kiihkoilevan naisen typerille teoille – olkaa akat alamaisia, ottakaa korviinne ja sydämiinne, ymmärtäkää mieluummin Rakkaus kuin Lihan tuoma mielihalu taistella. Jokainen sota tuo kaunaa ja lisää sotaa, jokainen elimen luovutus rauhaa ja anteeksiantoa.

ellauri019.html on line 640: 1. kirje Timoteukselle 2:8-15 Minä tahdon siis, että miehet rukoilevat, joka paikassa kohottaen pyhät kädet ilman vihaa ja epäilystä; niin myös, että naiset ovat säädyllisessä puvussa, kaunistavat itseään kainosti ja siveästi, ei palmikoiduilla hiuksilla, ei kullalla, ei helmillä eikä kallisarvoisilla vaatteilla, vaan hyvillä teoilla, niinkuin sopii naisille, jotka tunnustautuvat jumalaapelkääviksi. Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva; eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen. Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä.

ellauri019.html on line 642: Tiedänhän minä, että taas sain monen naisen karvat pystyyn. Ei se mitään, karvatuppi pystyssä on mullakin. Siitähän tässä juuri onkin kysymys, etten minä teitä alistaa halua, vaan päin vastoin, alistamalla ylistää, teidän kanssa hyöriä Rakkaudessa, sopusoinnussa ja vällyissä. Mutta Raamattu on auktoriteetti ja minun on pakko olla alamainen Jumalan sanalle, enkä lähde edes kyselemään miksi. Älkää hyvät naiset hemmetissä tekään. Hedelmistä me sen tunnemme, melooneista tunsimme myös Eevan, joka salaa nielas kranaatin. Aatami kaiveli varmaan silläkin hetkellä varpaitaan, joka oli paljon mielenkiintoisempaa puuhaa kuin hedelmäpuu. Munien kaivelusta puhumattakaan.

ellauri019.html on line 645: Ja mitäs sitten Aatamille ja Eevalle tapahtui? Ne ajettiin ulos paratiisista ja näin tapahtuu ihan sama mikä nyt tapahtuu kaiken aikaa. Taukoomatta nussitaan, housut nilkoissa. Paitsi mä, mä en saa. Jarmo kyllä antaisi, muttei ämmät. 

ellauri019.html on line 663: Miltonissa saatanalla oli tytär ja niillä keskenänsä poika, aika ällöä, vähän semmosta sukuruzausta. Paha juttu, eikö perkeleiden rotu huonone, ei tuu riittävästi diversiteettiä. Se tytär oli synti, yhtä rumakin, sillä oli käärme takapuolena. Eikös sellaiseen ole vaikeata ruzata? Niiden poika oli kuolema. Onnistui se piru vieköön sittenkin, mut jälki oli odotuxen mukaista. Kuoleman mummia en enää muista, siis sen äitipuolta.

ellauri019.html on line 665: Kosovon albaanimamun Pajtim Statovcin Bolla romaanin mottona oli hyvin Paulo Coelhomainen pikku kertomus, jossa paholainen lupaa jehovalle toimittaa kiärmeksen pois kuleximasta paratiisista, jos saa palkkioksi siltä sen pojan. Jumala suostuu kauppaan vaikka pitkin hampain. Aika kerettiläinen versio ilosanomasta, manikealainen muunnelma. Mut albaanithan onkin mumslimeita, vääraleukoja.  

ellauri019.html on line 669: Se mitä tulee Jeesuksen tulemukseen, oli Markun hyvä huomio, koska Joulupukkihan on nimenomaan punainen antikristillinen hahmo, joka tulee yöllä varkain ja antaa lahjoja lapsille, jotka ovat olleet "kilttejä". Tuhmille lapsille hän antaa pelkästään "koivunherraa ja havuja", eli piiskaa. Tontut seuraavat kaiken aikaa aina pitkin vuotta ikkunasta ja kirjaavat kaiken ylös mitä lapsi tekee. Sama pätee monen vanhemman opetukseen, kuten minun adventistisessa lapsuudessani oli enkeleistä jotka kirjaavat jokaisen pahan tekoni ylös. Näin minut saatiin pelkäämään syntiä, enkä ole nyt siitä ollenkaan pahoillani, koska Jumalan pelko on hyvästä. Ei ne opit pahasta olleet mutta nykyään ne veisivät opettajiltakin jopa työpaikan.

ellauri019.html on line 671: Tästä voi vetää jonkinlaisen yhteenvedon, että saatana haluaa käyttää samoja keinoja omiin tarkoituksiinsa, eikä ne keinot ole hänen keksimiään, vaan hän ottaa Jumalan neuvoista kyllä osan omaan käyttöönsä, samoin kuin Jumala käyttää saatanaa ihmisiin, ymmärtämään syntiä ja katumaan pahoja tekoja. Jumala jopa antaa ihmisen saatanalle riepoteltavaksi, jotta tämän sielu voisi pelastua. Näin sanoo Raamattu. Ja Jarmo. Pikku copycat. 

ellauri019.html on line 681: Kristillisten arvojen höttö sen sijaan on ihan erilainen ja seuraavat arvot toteutuvat kuin luonnostaan: jos minä haluan että minulla menee jollain tavalla tyydyttävästi, minun työnantajallani on mentävä hieman minua paremmin. Jos taas työnantaja ajattelee minusta samoin, et mulla pitää mennä huonommin, meillä ei vois olla kummallakaan hullummin asiat, ne on totaalisesti päin persettä.

ellauri019.html on line 699: Ufokokemus voi näyttää suuntaa tulevaisuuden uskonnollisuudelle. Ufouskonnollisuus on kansainvälinen, laaja ja merkittävä ilmiökenttä, joka voi antaa viitteitä esimerkiksi tulevaisuuden uskonnollisuudesta, tutkija Närvä pohtii. Voimakkaat ufokokemukset, kuten ufosieppaukset, selittyvät tutkijan mukaan psykologisesti hallusinaatiolla, unihalvauksilla, fantasiointitaipumuksilla ja valemuistoilla. Ryhmäkokemuksia selittävät pienryhmäsuggestio, sosiaalinen paine ja syyllisyys tarinan kuvitteellisuuden paljastamisesta. Ufologia eli ufotutkimus ei ole kansainvälisen tiedeyhteisön tieteelliseksi hyväksymä tutkimusala. Nimitys ufo tulee englannin ilmauksesta unidentified flying object, tunnistamaton lentävä esine. Jos Jeesus tulee yllättäen, se on ufo. 

ellauri019.html on line 704: Viitaten uneesi ruokavarastosta sekä irja s:n tuntemuksiin tuon esille seuraavan asian: Olen nähnyt jo pidemmän aikaa rukouksessa säilykkeitä, etenkin sardiineja ja tonnikalaa. Nämä ovat edullisia hankkia ja säilyvät ainakin kolme vuotta. Herättyäni menen tavallisesti jääkaapille. 

ellauri019.html on line 710: Näin suunnilleen hehtaarin kokoisen viljavainion. Seisoin sen reunassa. Minulla oli halu ruveta sitä leikkaamaan, mutta vainio oli vihreä. Kuva katosi niin kuin filmi katoaa. (2006 kesä)

ellauri019.html on line 714: Juuri silloin lähtivät vanhanaikaiset vankkurit liikkeelle. (2009 alkukesällä 1.6. ?) Tuli miehiä, jotka nostivat hirmuisella kiireellä lyhteitä vankkureille, leikattua viljaa, pilvien alla, tuulessa, mustien pilvien alla. Siihen päättyi näky. (Kuvitus: siin oli soo.)

ellauri019.html on line 721:   Näin viime viikolla voimakkaan näyn. Se tuli rauhallisessa mielentilassa mentyäni sänkyyn, ja miettiessäni maailman tilaa. Kuljin portaita ylös jonnekin. Aluksi oli pimeää, mutta kun nousin, tuli valoisampaa ja huomasin kiipeäväni vuorelle. Vuoren huipulla oli kaksi hahmoa. Toinen oli pukeutunut mustaan, toinen valkeaan kaapuun. En nähnyt kummankaan kasvoja. Hetkeksi pelästyin että olin kuollut, ja tämä olisi jonkinlainen tuomion paikka. Hahmot huomasivat pelkoni ja sanoivat, ettei ole siitä kysymys. Musta hahmo oli kuolema. Ei siis Saatana tai demoni. Valkoinen oli enkeli. Näin ainakin käsitin. Nämä hahmot eivät olleet viholliset toisilleen. Kuolema hakisi sieluja enkelille.

ellauri019.html on line 724: Enkeli sanoi, että hänen on päästettävä kuolema pian toden teolla töihin. "Alhaalla" eli maailmassa, pimeässä paikassa mistä juuri tulin, olisi pian merkittävä hetki. Kysyin, onko kohta tulossa maailmanloppu. Vastaus oli ei, mutta pian tehdään suuri muutos.

ellauri019.html on line 731: Unihahmot ilman kaapuja

ellauri019.html on line 741: Herrawihaa

ellauri019.html on line 743:   Ulkosatraappi Pekka Haavisto joutui nöyrtymään kansan edessä. Meinas viedä Isixen lapset niiden suomalaisilta äideiltä. Uuämmän pikku apupojan piti olla syntipukkina. Suivaantunut Pekka antoi heitukalle potkut kun ei suostunut. Nyt saa ize polvillaan ryömiskellä hemmon edessä. No siihenhän se on hyvin tottunut. Antaakohan apupoika sille enää, edes anteexi.

ellauri019.html on line 746: Pelastakaa lapset ja Suomen posti yhdessä voisivat käydä kiinnittämässä sopivan määrän postimerkkejä Al Holin äitien takamukseen. Kurdien myötävaikutuksella postibussi veisi perheet venäläisiin tukikohtiin Syyrian rannikolla ja ryssät tykkiveneellä Karlstadiin Ruotsiin. Sieltä olisi Suomen valtion helpompi ne hakea. Venäjäkin saisi lastensuojelusta pisteitä.

ellauri019.html on line 748: Hyvä suunnitelma. Pekka Haavisto kokeneena perämiehenä luotaisi reitin omin vehkein takamatkalla, suunnistaisi Perämeren ruskeissa pilssivesissä, avais tarpeen tullen railoa perämelalla. Pekalla on vankka taustakoulutus sellaiseen, se on ylioppilas, Komposti-lehden entinen päätoimittaja ja Koijärvi-liikkeen veteraani, tottunut puunhalaaja. Etenkin hyväilee parruja.  

ellauri019.html on line 750: Haaviston vehkeilyssä on vanhatestamentillista julmuutta. Toi virkamies oli ehkä homofoobinen ja oisi saanut ansionsa mukaan mennä vankilaan. Pekka ite taitaa olla misogyyni, viis piittaa rättipäiden äidintunteista. Mihis tarvittaisiinkaan mamujen naisenpuolia, kun on tarjolla niin paljon miehekkäitä takapuolia. 

ellauri019.html on line 766:   Gilgal, kilkattaa Pekan raitsikka entisillä raiteilla. Sillä on jo uusi suunnitelma lasten ryöstämiseksi äideiltä. Joulutoivomus: hakatkoon Samu sen kappaleiksi miekalla ja lähettäköön hyvät palat diplomaattipostissa jouluterveisin kurdileirille. Kinkkua ei kande lähettää, se on käytetty. 

ellauri019.html on line 778:   Riitta oli oikeastaan ihan iloinen. 


ellauri019.html on line 788:   hoippuu nyt vanhuxena haudan partaalla 


ellauri019.html on line 801:   joku hihaton komistus, miten isot allit 


ellauri019.html on line 835:   Tuleekohan itäblokin pojat kazomaan. 


ellauri019.html on line 836:   Toisivat kultaa, pyhää savua ja mirhamia. 


ellauri019.html on line 875: Se on epäterveellistä ja paha luonnolle. 


ellauri019.html on line 885: ettei sitä fluoria niin hevin havaize.

ellauri019.html on line 890: Vanha ja laiska, sanoi isi.

ellauri019.html on line 902: Riippumaha tekee uutta enkkaa, nousee ylemmäxi. 


ellauri019.html on line 914: saa laihaa korviketta verisemmän nujakoinnin 


ellauri019.html on line 917: touhua, falangistien turpasaunan harjoittelua.
 

ellauri019.html on line 936: Oxala kunpa brittein saaret hajois alkuperäisiin osiinsa. 


ellauri019.html on line 939: Yksityinen omistus on niille huisin tärkeää, ihan ykkösasia.  


ellauri019.html on line 971: Johan nyt on maailman kirjat sekaisin. 


ellauri019.html on line 1000: Kultapäivännouto on Euroopassa yleinen kukka, joka kuvassa muistuttaa meidän yrttitarhassa kirkkaankeltaisina  kukkivia helokkeja. Ei kuitenkaan ole sen lähisukulainen.  Helokki on horsmakasvi, päivännouto malvan sukua. Se on luonnonvaraisena harvinainen ja rauhoitettu Suomessa.

ellauri019.html on line 1001: Pirkko, en tiennytkään että meillä kasvaa malvoja, sanoi isi alzheimerina Rauhixen pihalla.

ellauri019.html on line 1003: Herra B oli kidnapannut Pamelan ja piti sitä vankina maakartanollansa. Pamela piilotti myötätuntoiselle papille salaa kirjoittamansa kirjeet kahden tiilen väliin puutarhassa päivännoudon lähelle. Sieltä nuori pappi nouti ne kerran päivässä.

ellauri019.html on line 1006: Sir Simon sanoi vaimolleen: Ka, mitäpä tämä kaikki muuta on, rakkaani, kuin että naapurimme havittelee äitinsä kamarineitoa! Ja jos hän huolehtii siitä, ettei tytöltä mitään puutu, en käsitä että hänelle tässä mitään suurta vääryyttä tapahtuu. Eihän sillä mitään perhettä loukata.

ellauri019.html on line 1011:   Vastauxista ilmeni, että Pamelalla yxinkertaisesti ei oo oikeutta päättää ize ruumiistaan.  Se on herra Bn korkeemmassa käressä. Täähän ei oo tästä mixkään muuttunut #metoo miesten mielessä. Niillä on yhä täysi oikeus  ahdistella naisia, jos ne on siinä asemassa, että ne pystyy siihen.  Voihan ne tytöt toki kieltäytyä, omalla riskillä. Might is right! (Aristoteles, Spinoza, Haanpää.) Jos tyttö on naimaton ja sitä naidaan, ja isä ja veljet on köyhiä, ei loukattu kenenkään perhettä, paizi omaa. Raiskattu tytär ja sisko on siis murhattava oman perheen kunniaksi.

ellauri019.html on line 1013: Ei muuta kunniaa. On meidän vuoro pitää kullin ruiskinaa, halpa  mälli heittää raivioon, sun kummulta kulta panna vainioon. Taattojemme malliin helmaas onnellisna nukahtaa. Sun tehtävä on antaa, kätkeä tää lima lepohon, jopa antaa henki halpa jos ei muuta kunniaa sulta saa. Kunnia on ainoa oikeasti hävettävä käsite. Kunnialliset ihmiset on hävyttömiä. Häntä poikki niiden hävyltä!

ellauri019.html on line 1015: Ainoo huolestuttava ero entiseen on, että tuotantotapojen muutos lihasvetoisista älyvetoisiin on tuonut naisille  lisää valtaa, ja se on vielä lisääntymään päin. Ei ole muuta oikeutta kuin voiman oikeus. Ja se on luisumassa vääriin, pienempiin ja matalampiin käsiin. Pojat tarvitsee nyt kipeästi tukea. Tasa-arvoa.

ellauri019.html on line 1026: The Lega Serie A announced its series of anti-racism initiatives, including a representative from every team and a controversial choice of art works. The presentation had as its centre-piece three pieces from internationally renowned artist Simone Fugazzotto, who uses chimps and apes in motifs throughout all of his paintings.

ellauri019.html on line 1028:   The triptych by the Italian artist was presented on Monday at the league's Milan headquarters, along with an anti-racism plan which included the signing of a charter by a player representing each of the 20 Serie A clubs. Italian stadiums are the scene of recurrent racist incidents, including monkey chants aimed at black players.

ellauri019.html on line 1037: The anti-racism organization, Fare, argues that the paintings are a dehumanization of people of African descent. So it seems to them that the anti-racist campaign is essentially racist. In an email to CNN, artist Simone Fugazzotto said she was "completely shocked" by the reaction.

ellauri019.html on line 1039: Rotuerotteluliigan  mielestä siis Simonen futisapinat dehumanisoi nimenomaan afrikkalaissyntyisiä potkupallisteja. LOL. Nyt olisi simpanssien aihetta loukkaantua. Niidenhan naamoja on tässä tuhrittu jollain futisväreillä. Dehumanisaatio olisi parasta mitä ihmiselle voisi tapahtua.

ellauri019.html on line 1102:   Lopetettais lihansyönti, tehtäs vaan tehotonta pienviljelyä, koittaa ehdottaa naisväki. Oltas niinkuin muslimit ja lopetettais koronkiskonta. Hiljaa akat, kun me puolustetaan teitä! Mezätkin kaatuvat teidän edestänne! Siihen on meillä oikeus! Tää on vapaa maa!

ellauri020.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri020.html on line 26: Nyt alkaa iloinen 20-luku. On tammikuun 1. päivä. Ihanaa. Tän osan nimi voisi olla Iloisia puheita ja kirjoituxia (vrt. osa 5). 

ellauri020.html on line 28:       Tämän vuoden tuotannossa oli tarkoitus aloittaa optimistisessa sävyssä, ottaa kuvituxexikin herttaisia lastenkirjoja. Vaan vähän huonolta tää näyttää heti. Petsku on heikossa hapessa, vietti uudenvuoden aaton mielenterveyspolilla. On laihtunut 10 kiloa, liikkuu ja ajattelee hitaasti. Näyttää exyneeltä idän pyhältä mieheltä, suufilaiselta. Kuin nukkavieru Nalle Puh, josta on täytteet hiutuneet. Onkohan sillä Parkinsonin tauti. Se ei tiedä mikä päivä tänään on. Det är inte hans favoritdag i varje fall.

ellauri020.html on line 29: 
Iltalehden viihdeuutiset: kuolemansairas Janita Lukkarinen siirrettiin Terskakotiin, keräystili suljettiin tehottomana.  Jos jokin kuolinvuoteella kaduttaa, niin se ettei elänyt sellaista elämää kuin olisi halunnut. Mix ihmeessä se kaduttaa? Vitun tarpeetonta. Kuten katuminen ainakin. Ennen piti katua mitä oli tehnyt, nyt mitä jäi tekemättä. Mä oon kyllä Edith Piafin kannalla. NOOOON; Rien de rien; Je ne regrette rien. En edes ole pettynyt. Kaikki on Allahin kädestä.

ellauri020.html on line 61:   sanoi Jasu vekkulisti hampaat ristissä 


ellauri020.html on line 68:     
Iso Masa
halvaus
syöpä    

ellauri020.html on line 78:   Vanhenevat pelit ruostuu ja hajoaa. 


ellauri020.html on line 82:   Wanhalla on yxi lepo wielä tarjona.

ellauri020.html on line 124: kun ei siinä erota mitään hahmoa.

ellauri020.html on line 126: Sillä hahmokin on eräänlaista toistoa. 


ellauri020.html on line 133: Kiitti vaan, Charles Darwin, 
      

ellauri020.html on line 141: sitä parhaimmillaankin on elämä.

ellauri020.html on line 143: Turha koittaa sitä yhteen kaavaan tiivistää, 


ellauri020.html on line 145: Zippaantuuhan se, mut samalla harmaantuu. 


ellauri020.html on line 163:     Sä oisit tshekkimamu Katrinka, liirumlaarumia laskettelisit julkkistähtenä Aspenissa kuten Iivana. Sul ois nippu hyviä naisystäviä (samoin Aishalla), joista sä oisit kaunehin (jep jep), joiden kanssa sä viettäisit luppoaikoja hyvän ruuan parissa (niinpä), nauraen  päin naamaa huonommin menestyneelle ja rumemmalle vihanaiselle, tunarimmalle tyhjäntoimittajalle (mixei).

ellauri020.html on line 165: Viereisissä pöydissä istuis tunnettua ja arvostettua väkeä, kuten imaami ja sen rouva, jotka moikkais sua niin et kaikki huomaa. Juurikin näin. Kaverit ois kaikki laihoja tai ainaskin hoikkia kuin nuoret somalit, vaikka syövät herkkuja. (Ei kalliista ruuasta liho niinkuin halvasta. Rasvamaxa on köyhillä pizzan syöjillä.) Kuteet ois merkkivaatteita (H&M) ja meikit vimpan päälle (Lumene).

ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.

ellauri020.html on line 173: Ois kiva omistaa muutama luksushotelli ja sisustaa ne ize aidolla ja feikkiantiikilla. Saada paljon kuzuja kuvattavaxi lehtiin jumppaamassa omassa gymissä, niin paljon et voi kieltäytyä useimmista ja valita vaan hienoimmat. Heittää peeteelle yliolkaisesti käskyjä. Alaiset pokkuroivat sua ja ihailee sun bisnesälyä.

ellauri020.html on line 175: Rikkailla on päällä aina jonkun muun vaatteita ja kenkiä. Samaa häsläystä rahan kanssa kuin samoosanmyyjillä, vaan enemmän nollia. Katrinka on uupunut. Liian paljon rahan kahmintaa, matkustelua ja juhlintaa. Katrinka ressukka. Minkäs teet. Raha-aateluus siihen velvoittaa. Tää on uhri uudelle isänmaalle. Katrinka on elintasopakolainen, oman elämänsä seppo, kova kokkare. Hiihti huipulle omilla housunsisäisillä ansioilla, Trumpin reittä myöten kiiveten. Nimikatollinen, kiihkeä isänmaallinen, kiihtyvyyttä löytynee myös punkassa. MAGA. Tehdään Akun kokko komeaxi taas. 


ellauri020.html on line 176:     Kaikki tuntuu nyt järkyttävän vanhanaikaiselta. Ysäri on kokonaisen sukupolven takana. Elektroniikkaa talon täydeltä, isoa ja kömpelöä, analoginapeilla: mikroaaltouuni, stereot ja faksi. Muovintuoxuista rullaantuvaa lämpöpaperia, FedExin kirjekuoria, joita revitään kiireesti auki ja luetaan. Lifesize barbeja ja kenejä. Gulfin sota. Kamomillateepusseja. Laivan kokoisia Mercedes Benzejä. Irkuillakin on pikkumersu nyt.

ellauri020.html on line 186:   Loppuvuodesta 2009 Iivana Trump nousi otsikoihin ympäri maailmaa, kun virkavalta joutui poistamaan hänet jo kiitotielle ehtineestä matkustajakoneesta. Trump oli matkustamassa Delta Air Lines -lennolla Palm Beachista New Yorkiin, ja hän oli jo ehtinyt asettautua paikalleen koneen ykkösluokassa, kun hän vihastui ja alkoi kiroilla ja huutaa paikalla olleille lapsille näiden kovaäänisyydestä. Trump huusi myös muille matkustajille sekä lentokoneen henkilökunnalle, ja kiitotielle siirtyneen koneen kapteenin piti lopulta palata terminaaliin ja tehdä ilmoitus häiriköivästä matkustajasta.

ellauri020.html on line 188:   Trump kieltäytyi poistumasta koneesta, jolloin virkavalta saapui paikalle ja poisti hänet koneesta. Poliisiviranomaisten mukaan Trump oli huutanut, käyttänyt hävytöntä kieltä ja käyttäytynyt riidanhaluisesti paitsi matkustajia ja lentohenkilökuntaa myös virkavaltaa kohtaan. Tapauksesta raportoitiin myös FBI:lle, mutta mitään syytteitä ei ole tiedossa. Koneen lähtö viivästyi lopulta kaksi tuntia, ja Trumpille luvattiin toinen lento myöhempänä ajankohtana. 

ellauri020.html on line 190: An only child, used to constant attention, Katrinka did not crave the spotlight so much as assume that it was naturally hers, and when she found herself in it, she accepted the position with a naturalness that was disarming. Outgoing and warm, she liked people and, in return, most people instinctively liked her.

ellauri020.html on line 192: Lentopotku perseeseen olisi Iivanalle tullut luvata, ja antaa saman tien. Iivanasta on tärkeää, että annetut lupauxet myös pidetään. Hän on hyvin lämmin ihminen, kuumuukin helposti kuin lämminverinen vanha razuhevonen. Kovasuinen, koittaa purra kun nousee satulaan. Sillä on ehkä razastettu liikaa. Liian paljon eri kuskeja, taitamattomia ohjastajia kuin razastuskoulussa. Roikkuvat sen kaulassa, eivät osaa avuja. Potkii kylkiin ja repii suizista. Tästä välikohtauxesta on vierähtänyt 10v. Se sattui tapaninpäivänä vuonna 2009. Oiskohan se seitsenkymppisenä vähän viilennyt? Kyllä Kristina tätikin kuumuu helposti, eikä sekään pidä melskaavista lapsista. Niitä on sitä vastapäätä olevassa leikkipuistossa. 

ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa  el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana. 

ellauri020.html on line 206: Ota Cherny -setä oli kovempi ja jäykempi Iivanalle kuin muille hiihtotytöille. Otan ruma Olga on siitä mustasukkainen. Olgalle oli tehty abortti, se on syntiä. Sixi se ei saanut niin ihanaa tytärtä kuin Iivana. Ota setä sen sijaan sai Katrinkasta paljon iloa. Ei kuitenkaan päässyt viivalle, vaikka mieli teki.

ellauri020.html on line 208: Katrinka pitää setämiehistä. Sen panee paxuxi sama nallemainen ohjaajasetä joka filmasi sitä pikkutyttönä. Se on tarpeexi vanha ollaxeen Katrinkan isä, siis just sopiva sen lapsen isäxi. Mirek ohjaa siittimensä sen sisään.  Pääsee ekana  maaliin sen pörröiseen kaikkein pyhimpään. Sujahtaa viimeisten porttilippujen välistä, sauva pystyssä, suxi luistaa hyvin, lumi pöllyää, kansa hurraa kotikazomoissa. 

ellauri020.html on line 210: Katrinka dumppaa nallen sikiön, antaa ystävämyyntiin pikku Ruun, mut sillä se on ihan eri asia kuin rumalla Olgalla. Kukaan ei voi sitä vastustaa, sillä on Kippari Nalle etutaskussa. Myöhemmin sitten vielä komeampi diileri. Iivana vettyy vallasta. Oisko ehkä niin että vallanhaluiset naiset kääntyy päälle power-namikasta? Ne haluu sinne izekin vaikka reittä myöten, reisiensä välistä reikää myöden markkinoilla käypään hintaan. Markkinapallojen ja huiskakeppien sisäänostajina häärivät. Edellisen porkka vielä Schuss, törmää uuteen moguliin, päästää sen laskettelemaan sillä aikaa häpykukkulaa.  

ellauri020.html on line 215:       Praha on loppu, lähettäkää tshekki. Ivana Zenlicková. Lieko Zachovalovaa, Prahan ääni.  Helena Sikolova, Sapporo. Mustavalkoinen tv, 2 kanavaa. Jouzenet lentää ruudun poikki, pöllön silmä räpsähtää. Virityskuva, lumisadetta. Älä koske antenniin. Vanhat ajat mieleen palaa. En kylä haluis elää niitä uudestaan. Kerta riitti, kiitos vaan. Kotirouvien päivän pannut ja Päivi Paunu terve menoa.

ellauri020.html on line 236: Kun Mirek bylsii Katrinkaa eka kerran, kuvaillaan vaan Katrinkaa izeään, ei edes mainita Mirekin kikkeliä. Setämiespornoa. Kukahan tän kirjan haamukirjotti? Tai sit vaan narsismia. Oma naama päilyy peilistä.

ellauri020.html on line 239:       of the 1980s. That’s probably because much of the actual writing was done by Camille Marchetta, who worked on both Dallas and Dynasty, though the only clue provided is a note at the beginning: “I would like to thank my friend Camille Marchetta for helping me to tell Katrinka’s story.”

ellauri020.html on line 243: Sanokaa mitä sanotte näistä elämän trumppikorttien pitelijöistä, ne osaa laskea. Vaikka vaan neljää laskutapaa ja koron korkoa, niiltä ei jää sormi suuhun siitä mikä kannattaa. Kaikella on hintansa. Ne ei ehkä lue romaaneja, mutta lukee kyllä pörssikursseja. Ja ännän ilmaisen panon plus yhden paxuxi paukautuxen jälkeen Katrinkan osakkeet on pohjassa. Tuli pörssiromahdus. Ois kannattanut Katrinkan lukee Pamelaa. Sillä oli kysynnän ja tarjonnan laki hanskassa.

ellauri020.html on line 245: Vizikästä että Iivanan alter egolla on korpinmusta tukka, vaik se on ize tyypillinen tyhmä blondi. Blondit haluis mustat käkkärät ja nekrut näkee unta vaaleista silkohapsista. Ruoho on vihreämpää kääntöpuolella.

ellauri020.html on line 247: Katrinka laughed, and like every other man, Franta [yx sybikaalisesti urhea rallikuski, Kimi Räikkösen näköinen pikkumies lippis väärinpäin] found the sound of it completely captivating. The looks of her big boobs perfectly erectile too, most likely. Didnt even register that she was 8 months pregnant. What a fairy tale. 

ellauri020.html on line 249: On tää vitun narsistista. Kaikki Katrinkan tapaamat äijät on siihen lätkässä ja ihailee sitä. Myöskin mynhheniläinen gynekologi ja lapsikauppias, joka asuu Nymphenburgissa ihan Walterin naapurissa. Sen nimi on Zimmerman. Ei ihan Mengele. Wokun iskä oli Zimmer. Sen sihteerin nimi on Ewa Braun. Katrina on teräkunnossa, vielä 8:lla kuukaudella se saa hommia kerrossiivoojana ja tyhjentää roskixia luksushotellissa. Ompa seppo. Hotellisängyt lienee Iivanalle rinteiden ohella tutuin areena. 

ellauri020.html on line 251: Aika rivakasti sitten Iivana tekee selvää Katrinkan tiellä olevasta vauvasta ja perheestä. Ryssän tankit epähuomiossa tyrkkää vanhempien Skodan jorpakkoon. Apinan näköinen apinanpoikanen syntyy ennen aikojaan. Katrinaa inhottaa. Iso-Kengu myy vauva Ruun eniten tarjoovalle, hautaa vanhempien roippeet ja lähtee laskettelemaan. Päästään eteenpäin Katrinkan omalla uralla. Hautajaisissa Katrinka näytti kuninkaalliselta, Iivana vielä toteaa.

ellauri020.html on line 253: Liikuttavat jäähyväiset Ewa Braunille traagisten hautajaisten jälkeen ruminta neuvostoarkkitehtuuria edustavalla asemalla: tall slender girl in flowered skirt and white blouse, and statuesque woman in smart navy traveling suit. Himputti näitä Iivanan rakennus- ja sisustustyylipläjäyxiä ja catwalkkeja. Asujen suunnittelijaa ei sentään mainita, kun ei olla vielä rikkaita. Kun Kengu heitti vauvanvaatteet Ruun perästä roskakuiluun, osassa oli vielä hintalaput kiinni. Vuonna 1968? Varmaan ostettu Kaufhofista. Niinkuin Liisa-täti.

ellauri020.html on line 258: - You are a complete capitalist. - I believe in hard work. Is that being a capitalist? - You want to make money. That is. - Everyone wants to make money. Even you.

ellauri020.html on line 260: Selkeesti kirjaan on nyt tullut uutta syvyyttä. Syntyy jopa tämmöstä pohdituttavaa dialogia. Tuomaan kanssa ne käy läpitte Katrinan uraoptioita. Hiihdonopettaja, kääntäjä, hotellisiivooja, valokuvamalli, näyttelijä? ei, sihen ei riitä luonnetta. Sitä yhtä paikkaa se voisi näytellä, vaikka trofeevaimona, onhan se hyvännäköinen ja näyttöjäkin on.

ellauri020.html on line 262:       Iivanan mielestä sosialismin vika on, ettei olla vapaita, tai ei oikein sekään, se ettei voi odottaa lottovoittoa, jotain ihan ihmeellistä pullaa, tulla ökyrikkaaxi, tai siis, ahkerat oman elämänsä sepot ei ökyrikastu, tai siis, kaikilla sepoilla ei ole sitä mahdollisuutta edes, siis siitä toivoa, ei voi ottaa riskejä ja hit it big, laahus vaan laahustaa, plodding thru life hardly noticing they´re alive. The American dream you know. äh, miten sen nyt sanoisi. Iivana, pliis älä jauha, älä edes yritä. Koitat vaan sanoa, et tasa-arvo ei ole vapautta, vapautta on valta, ja mielivalta varsinkin, ja siihen pitää olla paljon paljon pätäkkää, ennen kaikkea paljon enemmän kuin muulla laahuxella. Kuten Darwin sanoo, ei voita ellei voita muita. Kyynärpäille pitää olla liikkumavapautta.

ellauri020.html on line 264: HS:n sylidensa kääntää kelkkansa vallizevan itätuulen mukaan, nyt melkeinpä arvostelee Yhdysvaltoja. Tutkimus on osoittanut, että kotisuomessa on helpompi nousta paljun pohjasta kermaxi kirnun pinnalle kuin Amerikan unelmien maassa. Ei ihan niin isoxi kokkareexi, mutta pintajengiin kuitenkin. Lähes kaikki ministerit on laahuxesta peräisin. Spugeli on hälläpyörä, löysästi laakeroitu viirikukko. Izekin on puliukon poika, tosin julkkixen. 

ellauri020.html on line 270:   Trumpin roistovaltio täsmäpommitti Bagdadissa, kaksoisvirran maassa, pari persialaista satraappia hengiltä. Hieno idea, ihan win win: USAn Aasiasta liikkeelle hätyyttämät ampiaiset päätyy Eurooppaan, lisää etumatkaa MAGAgeille.

ellauri020.html on line 274:       Mallintyöt rautaisella ammattitaidolla tuottaa niin paljon paremmin et hotellihommissa ei pääse lähellekään. Vaik kyllä mekon vaihto ja keikistelykin pitkän päälle työstä käy. Katrinka ei anna enää ohjaajalle, mutta päästä Fantan pikkupullon hilloviivalle. Ihan muuten vaan. Jotmuilee niin mukavasti, kuten sanoi Leila Hietamies.

ellauri020.html on line 276:       Sikaarimies Jimmy Carter tulee resistentixi vuonna 77. Silloin menin eka kertaa jenkkeihin. Iivana on 28 ja tässä Iivanan vaihtoehtoisessa menneisyydessä omistaa jo pikku hiihtomajan. Suhde Fanta kääpiöön on henkihieverissä. Formulakuskixi noussut vaahtosammutin on sairaalassa kipsissä. Mitähän seuraavaxi. Huoo-hah. Alkaa nukuttaa. Kukaan ei tässä kirjassa taida pitää lapsista. Niitä vaan pitää olla, niinkuin designervaatteita ja mersuja.

ellauri020.html on line 278:       Tässä vaiheessa marssitetaan kuvaan Natalie, ja sen partaveizenterävä miljonäärirazastaja Gillette, jonka reittä myöten Natalie on noussut ranskalaisen kauppaketjun sisäänostajaxi. Pomon munaa nuolemalla joo, sanoo kateelliset, Onko ne sen parempia, syystä kyllä kysyy Iivana, nuoleskeleehan nekin saman pomon pyllyä. Kumpi maistuu paremmalta, se on makuasia.

ellauri020.html on line 280:       Matti serkun vaimo Tinna, anorektikko, oli Stockmannilla sisäänostaja. Kuoli syöpään nelikymppisenä. Poltti ketjussa. Kai ne silloin jo oli eronneet. Rankkaa on elon taistelu seurapiireissä. Matti oli Kymi OY:llä New Yorkissa markkinoijana. Joutui lopettamaan sen, kun ei maxa kestänyt. Mä olin niillä yötä kerran niiden luksuskämpässä jossain Nykin pilvenpiirtäjässä. Greta Garbo asui siinä vastapäätä. Matti oli matkoilla, Tinna paistoi mulle herkkusieniä kokonaisina. Outoa. Mulla ei ollut yöpukua ja kuljin ympäriinsä suihkun jälkeen ihan nakkena. Kuulin jälkeenpäin, että sitä oli päivitelty Hiekkaloiden naisten piirissä. Tiinakin oli ollut järkyttynyt, muttei langennut kiusauxeen kuitenkaan.

ellauri020.html on line 282:       Jotenkin se oli jäänyt hampaankoloon kuitenkin, niin että kun Callen kuoltua Matti tuli vaatimaan izelleen Carlsonien pyssyä, sanoen että isi oli muka luvannut sen sille, en antanut. Eihän Tinnakaan. Vaikken kyllä pyytänytkään.

ellauri020.html on line 284:       Katrinka ja Natalie on samixet, ihailevat toistensa  kauneutta, aivoja, bisnesvainua ja miesmenestystä. Katrinka tietty vetää lopulta pitemmän korren, plokkaa arvokkan partakoneen Nasulta. Mutta on yx mutta, vakava aber: Jean-Clauden mielestä periodin aikana ei voi bylsiä. Katrinan ja Mirekin mielestä se oli mukavaa, kuin ois lämpimässä kylvyssä. Onx partaveizi joku muslimi? No pitäähän nekin wiixikarvat timmissä. Gilletten terällä.

ellauri020.html on line 287:       Kun ne lähtee rinteeseen, Aku ihailee Iinexen:

ellauri020.html on line 298:       Viimeinen niitti on ettei Iinexellä ole hiihtohaalarin alla juuri mitään! Ei edes pikkuhousuja, jos Walt Disneyn piirtäjät ei erehdy.

ellauri020.html on line 299:       Akua vituttaa perhanasti että Iines on sitä parempi slaalomissa, vaikka on nainen.Tämä kostetaan.

ellauri020.html on line 301: Ivana, a Czeck immigrant, met Donald Trump in 1976 while attending a fashion show in New York, according to the New York Post. By the next year, the couple had married, and in short order had had three kids and became steady figures in the New York socialite scene. Trump had been at the bar in Maxwell’s Plum. Maxwell’s Plum is gone now, but the very name evokes the era of frantic singles underneath the Art Nouveau ceiling. It was the place where flight attendants hoped to find bankers, and models looked for dates. Donald met his model, Ivana Zelnickova, visiting from Montreal. She liked to tell the story of how she had gone skiing with Donald, pretending to be a learner like him, and then humiliated him by whizzing past him down the slopes.

ellauri020.html on line 305:       Touche. Näyttää siltä että Iivana kazoo ensin tyypin hintalappua, ja sanoo sitten kuin yhdet naiset Seijan kuullen Stockmannin yxityisessä myynnissä Vero Modan kojulla: nää on kivoja (silmäys hintalappuun) mitä! näin halpoja! ja kääntyivät koroillaan.

ellauri020.html on line 307:       Donald Duckin peitenimi tässä niteessä on Adam Graham. Se on tässä vaiheessa vasta rikas, ei vielä ökyrikas, mutta varteen otettava. Tää on kirjotettu kun Donald on just dumpannut Iivanan parasta ennen päivän mentyä. Iines ottaa Akusta irti viimeiset tipat ennen lähtöä, hehkuttaa vielä sillä, hetkuttaa jo ulos lipsahtanutta letkua. Antaa ymmärtää et se oisi muka ize vaihtanut johkin parempaan.

ellauri020.html on line 313:     Iivana ei anna koskaan perixi, imeytyy kiinni uuteen isäntään kuin iilimato. No ei vaitiskaan, Akun jälkeen sillä oli vaan pari saapasmaan gigoloa, rahalla ostettuja, heikkolaatusia. Ämmä on varmaan niin vittuuntunut Akusta ettei se siedä enää muita kuin jeesmiehiä. Sii och såå uomini. Viimeisin niistä, 5v nuorempi kuin Katrinkan kadonnut poika, sanoi et Akun ja Iinexen kakarat on karseita, vihonviimeisiä jerks, suorastaan scum. Helppo uskoa. Mätä omena ei puupäästä kauas putoa.

ellauri020.html on line 315:       Vanhat rikkaat on varmoja että ne aina saa mitä haluaa, ne on lähes nöyriä kun niillä on ollut niin hyvä pulla ja muilla huonompi. Vaik sehän siinä on just parhautta. Koitappa keulia tai panna kapuloita rattaisiin niin se nöyryys katoaa hyvin äkkiä.

ellauri020.html on line 317: Iivana vakuuttaa ettei Elliotit suinkaan ole snobeja, vaan varovaisia. Voznikajet vopros: onko bostonilainen raha-aatelinen snobi, kun se välttää kaveeraamista Katrinkan kaltaisten nousukkaiden kanssa? Onko joku hienoinen ero hienostelun ja snobismin välillä? Aihe on käsitelty osassa 16. Johtopäätös taisi olla et jos olet parasta A-ryhmää oikeesti, et voi olla snobi, vaan aito hienostelija. Vaan nousukkaat on snobeja, jos ne on olevinaan oikeasti ykköslaatua.

ellauri020.html on line 319: Iskurepliikissä epäonnistuttuaan Aku kättelee Iinestä kovaa kuin pientä presidenttiä. Iines puristaa epänaisellisen kovaa takaisin. Aku pahastuu taas miehekästä käytöstä, mutta kuvittelee sitten miten Iinexen vahvat reidet puristais sen kylkiä. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

ellauri020.html on line 321:       Aku ehättää Iinexen ovelle fölissä kukkapuska ja kuohari. Iines päästää sen heti peremmälle ahtaisiin sisätiloihin. Iines on kuin asuntonsa sisustus, yxinkertainen ja kuzuva. Alusta ahdas, syvältä kuin Inarinjärvi. Akun päähöyhenet ovatkin nyt tummat. Continuity girlille on tullut lipsahdus. Ei ihme, puolentuhatta sivua saippuaa ja liukasta keliä. Quandoque dormitat ipse Homerus. Homeerinen torkahdus.

ellauri020.html on line 323: Entä homeerista naurua, sellaista joulupukin hohotusta, polviin lyöntiä? Ei sitäkään. Tahatonta huumoria. Muunlaista ei tästä juuri löydy. Rahanteko ei ole naurun asia. Yritetään tosissaan. Jos kiivetessä naurattaa voi luiskahtaa. Naurakaa te jotka olette alamäessä. Me nauretaan sit teille kun on päästy kasan päälle.

ellauri020.html on line 325: Kirjan Aku on ikivanhaa (?) amerikkalaista hienostoa Newportista, 22 huonetta ja keittiö plus autotalli. Oikea Aku on mamu 2. ja 3. polvessa. Six kai se niin vainoaa uudempia matuja. Isoisä Friedrich piti bordellia kultakentillä, äiti oli skottilainen sisäkkö. Valehtelivat aluxi olevansa ruozalaisia, kun saxa ei ollut oikeen muotia. Nyttemmin ei ruozi taida trendata. Jenkit suhtautuu julkkisten valehteluun ymmärtävästi. Se on ok, jos niillä oli siihen joku hyvä syy. Kuten oma etu ajettavana. 

ellauri020.html on line 329: 	vanhaa sukuamamu

ellauri020.html on line 331: 	MIT/Harvard MBAWharton BS

ellauri020.html on line 342: “In fifty years Donald and I will be considered old money like the Vanderbilts,” she once told the writer Dominick Dunne. Aku on muka kaikessa ykkönen. Oikea the Don on kärkeä vaan kerskailussa. Akkari lähettää Iinexelle 72 ruusua, "tietenkin" Mynhhenin kalleimmasta kukkakaupasta. Mix se on näille rahantunteville niin "tietenkin", et ne syö ja ostaa izelleen aina kalleinta? Se on se sama killer instinct joka ajaa ne ryöstämään vastustajat, asiakkaat ja alaiset putipuhtaixi. Iivana koittaa selittää ettei 72 kukkaa näytä extravagantilta, mut kun seuraavat 72 tulee, ne on "another extravagant arrangement". Pääpointti on just tää tuhlailu, Aku mezo näyttää koppelolle et sillon kapassiteettiä, niinkuin riikinkukolla. Vittu apinat on eläimellisiä. Mut mixei olis, nehän ON eläimiä.   

ellauri020.html on line 346:       Aku ei anna Iinexelle vain ilmaisia limaisia mällejä, vaan lisäxi muita rahanarvoisia lahjoja:

ellauri020.html on line 354: 	  Luonnonhelmikaulanauha (sillä oli vaan teko-)

ellauri020.html on line 362:       Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.

ellauri020.html on line 364:     Palm Beach had been Ivana Trump’s idea. Long ago, Donald had screamed at her, “I want nothing social that you aspire to. If that is what makes you happy, get another husband!” But she had no intention of doing that, for Ivana, like Donald, was living out a fantasy. She had seen that in the Trump life everything and everybody appeared to come with a price, or a marker for future use. Ivana had learned to look through Donald with glazed eyes when he said to close friends, as he had in the early years of their marriage, “I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?” She had gotten out of Eastern Europe by being tough and highly disciplined, and she had compounded her skills through her husband, the master manipulator. She had learned the lingua franca in a world where everyone seemed to be using everyone else in a relentless drive for power. How was she to know that there was another way to live? Besides, she often told her friends, however cruel Donald could be, she was very much in love with him.

ellauri020.html on line 370:       Katrinkan häät on karsee seurapiiripippalo. Akun vuokraamalla jetsetillä lennetään johki Rivieralle uudet karvakämmeniset saudi bisnestuttavuudet ja jotkut veneenrakentajat fölissä, koko mitäänsanomaton saattojoukko skumppakännissä, käydään pelailemassa Monacon K-kaupan peliautomaatissa, josta Khalidia ei meinaa saada irti kirveelläkään hedelmäpelistä. Rankkaa ristiinsuihkintaa on ilmassa, mut Iines vaimentaa sen kovalla kädellä. Keskityttäiskö nyt näihin mun häihin.

ellauri020.html on line 374: Unlike his last two weddings, Donald Trump´s first marriage to Ivana in 1977 was strangely private; it´s almost impossible to find any photographic evidence of their big day on the internet. But we do know that it took place in the Marble Collegiate Church and that the New York mayor was present, per Vanity Fair.

ellauri020.html on line 376: Trump has been married three times, for those of you keeping score at home. Each of Trump´s weddings was memorable in its own way, in keeping with Trump´s penchant for the extravagant. In his 1993 nuptials at his second wedding, the caviar alone cost $60,000, a small sum compared to the $2 million tiara she borrowed; and his third marriage to Melania, in 2005, included a 200-pound wedding cake, one of the most expensive known cakes in modern history. The bride´s $100,000 Christian Dior gown was adorned with 1,500 crystals, rendering it so heavy that Melania was told to be sure to eat before the wedding, per Vogue, so she´d have the strength to wear it.

ellauri020.html on line 378: Olikohan se samanlainen kakku kuin elokuvassa piukat paikat? Olisipa siitäkin hypännyt gangsteri ja suolannut konepislarilla konnan kavereineen verisexi läjäxi.

ellauri020.html on line 387: Celebs have an interesting li-ife. Vanha raha on valonarkaa, uusi raha pitää ilmaisesta mainosajasta. Sama mitä sanotaan kuha mainitaan. Aku ei halvexi ketään jolla on paljon massia. Jäähän siitä yli aika monta miljardia köyhää halvexittavaa. Se on menestyxen mitta loppupeleissä. Net worth is what counts. President Trump lies his to be 3.1G$. 

ellauri020.html on line 389:       Akun politiikka on tavanomaista jenkkiulostetta. Free enterprise seppoilua: köyhyys on oma häpeä, kärsikööt tyhmät ja laiskat ansionsa mukaan. Heikot sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa. Sellaista sosiaalidarwinismia edusti sen ikätoveri Fred Karlssonkin, kunnes sai tyttärexi geneettisen epäluoman, kääpiön. Siihen loppui sen uhoilu. Muistan kuinka se nieleskeli, kun se kertoi takaiskusta tutkimusyxikössä, lupasi tuoda vammasen lapsen usein työpaikalle. Ei muuten tuonut, ei kertaakaan. Toinen särö sen julmaan maailmankuvaan tuli kun se putosi kuistin katolta ja siitä tuli klenkka loppuiäxi. Entisestä Åbo IFK:n kiekkoatleetista tuli nilkku nilkki. LOL. Katkeruuttaanko vaiko vaan laskelmoivana kylmiönä koitti sitten potkia mut ja Kimmon virasta. Sekin failasi. Nyt se on kuulemma palannut Turkuun ja hautautunut mökille Nauvon saarelle. Terve menoa.

ellauri020.html on line 391: Trump spoke in a hypnotic, unending torrent of words. Often he appeared to free-associate. He referred to himself in the third person: “Trump says. . . Trump believes.” His phrases skibbled around and doubled back on themselves like fireworks in a summer sky. He reminded me of a carnival barker trying to fill his tent. “I’m more popular now than I was two months ago. There are two publics as far as I’m concerned. The real public and then there’s the New York society horseshit. The real public has always liked Donald Trump. The real public feels that Donald Trump is going through Trump-bashing. When I go out now, forget about it. I’m mobbed. It’s bedlam,” Trump told me. Donald is a believer in the big-lie theory,” his lawyer had told me. “If you say something again and again, people will believe you.” “One of my lawyers said that?” Trump said when I asked him about it. “I think if one of my lawyers said that, I’d like to know who it is, because I’d fire his ass. I’d like to find out who the scumbag is!”

ellauri020.html on line 393:       Akun vanhemmat on kuin sini ja mini, äiskä ilkeä ja pelottava, iskä kiltimpi ja väpelö. Niillä on moisio Newportissa muka, tiu huoneita ja puoli tusinaa kotiorjia. Se on paljon nykyään. (Trumpeilla oli Floridassa pelkkää vuokraväkeä.) Haha, tais äiskä saada ize siivota Queensissa. Sehän oli siivooja. Se mukiloitiin vanhuxena siellä vielä karzalla. Niilläkin on koti täynnä lainasälää, jonkun Holstebron laivatauluja ja äiskä tukka pöyhittynä nyljettynä jonkun toisen hoolla alkavan yxinkertaiseen mutta sitä hintavampaan tuppeen. Ei ollut halpa et mauton kuitenkaan. Obligatooriset ginimukit kädessä kuin La Republicassa. Butleri on otettu suoraan lepakkomiehestä. Tulossa on monesta saippuasta tuttu "ilkeä rikas anoppi vs. puoliaan pitelevä köyhä kaunis miniä" -episodi. Mamu ja matu ottaa nokkapokkaa.

ellauri020.html on line 395: Donald Trump has always viewed his father as a role model. In The Art of the Deal, he wrote, “Fred Trump was born in New Jersey in 1905. His father, who came here from Sweden . . . owned a moderately successful restaurant.” In fact, the Trump family was German and desperately poor. “At one point my mother took in stitching to keep us going,” Trump’s father told me. “For a time, my father owned a restaurant in the Klondike, but he died when I was young.” Donald’s cousin John Walter once wrote out an elaborate family tree. “We shared the same grandfather,” Walter told me, “and he was German. So what?”

ellauri020.html on line 397:       Katri esiintyy taas kuninkaallisesti niinku taannoin vanhempien hautajaisisissa, hymyilee appivanhemmille leppoisasti ja armollisesti jottei tekis röyhkeätä vaikutusta. Justiinsa joo. Tykätkää jos tykkäätte, sen hymy sanoo, jos ette, niin EVVK. Väliin ehtii Iivana suihkata, mimmoset kengät anopilla on, niinkun linnan juhlissa. Anoppi ehtii nimitellä miniäänsä kommunistixi, kun Akun sisko astuu kuvaan ja kylmäilee vielä enemmän kuin äiskä, jos mahollista. Charityämmä vaikkei näytä järin laupiaalta. Appi tarjoo hätäpäissään lisää drinxuja. Hyvin lähtee.

ellauri020.html on line 399: For years, Ivana appeared to have studied the public behavior of the royals. Her friends now called this “Ivana’s imperial-couple syndrome,” and they teased her about it, for they knew that Ivana, like Donald, was inventing and reinventing herself all the time. When she had first come to New York, she wore elaborate helmet hairdos and bouffant satin dresses, very Hollywood; her image of rich American women probably came from the movies she had seen as a child. Ivana had now spent years passing through the fine rooms of New York, but she had never seemed to learn the real way of the truly rich, the art of understatement. Instead, she had become regal, filling her houses with the kind of ormolu found in palaces in Eastern Europe. She had taken to waving to friends with tiny hand motions, as if to conserve her energy. At her own charity receptions, she insisted that she and Donald form a receiving line, and she would stand in pinpoint heels, never sinking into the deep grass—such was her control.

ellauri020.html on line 401:       Sanelma Ankka, Akun äiti on karsee akka, sanoo "indeed" kaikkeen kylmästi ja kaximielisesti kuin ei uskois Katjan tarinasta sanaakaan. Tässä kohtaa Iivana on parhaimmillaan, täss on omakohtaisesti koetun makua. Aku osti äiskälle pikkupoikana rintarossin viikkorahoilla. Äiti sanoi kiitos, ajatus oli ehkä hyvä, mutta ei pidä ostaa hienoille naisille noin halpahintaisia koruja. Ei ihme jos noin paskan muijan poikakin on paskiainen. (Hmm. panee vähän miettimään...) Ruokakin on pahaa, kana sitkeää ja vihannexet löysiä, vaikka aterimet on vimpan päälle kalliita. Jenkkiaateliset kullatussa virikehäkissä nokkii kultajyviä.

ellauri020.html on line 405:       Näissä piireissä köyhyyttä on vakavasti otettavan rahan puute. Alexandra on köyhä ja onneton, ei parasta A-ryhmää enää kun Katja sieppas siltä Adamin. Onnetonten tyttöjen silmät täyttyy vedellä ja vuotaa ylize kuin Heppahullussa, kun lempiheppa lähtee vihreemmille laitumille. Täähän on vähän taas kuin La Republica, Aku olis Fernando de la Torre ja Katja Mercedes. No ei ihan nazaa, Katrinka on köyhä mamu, Mersulla on pankki. Samat raaka-aineet, eri resepti, yhtä mautonta.

ellauri020.html on line 407:       Santra on onnettomasti retkussa Neil Goodmaniin, yli puolijuutalaiseen ukkomieheen, joka tykästy Santraan kun se tiesi hollantilaisista mestareista älyttömän paljon ollaxeen niin sievä, ja tää vanha juude keräs hollantilaisia maisemia, mieliharrastuxena rahan tekemisen jälkeen. Kolmas hobby on nyt Santran kaula-aukkomaisemien kazelu ja kengitys.

ellauri020.html on line 412:   Koko remontti ja kämppään valitut 70-luvun lapsenkakan sävyiset sisustuxet kuvataan Iivanan mikroskooppisella tarkkuudella. Siinä on ainesta kiinteistönvälittäjäxi. V 1979 keväällä on kaikki valmista. Silloin mä olin Dragsvikissä kirjurina ja haaveilin poispääsystä. Ajatella et mä ehkä näin Iivanan mittailemassa verhoja Matin ja Tinnan tornitalon ikkunasta tietämättäni. Ja Iivana ois nähnyt mut ilman housuja jos oisi kazonut. Mutta sillä oli varmaan liika kiirettä. No oli mullakin.

ellauri020.html on line 414:       "Nice place", sanoo Ted Turner tupareissa leveellä etelämurteella. Tuskinpa on enää tervetullut Aku Ankan bileisiin, se on CNN:n perustaja, fake newsien Pelle Peloton. Mut Akukin oli demokraatti ennenkuin se sai kokoon kolmannen biljardinsa. Tedillä on vaan kax, eihän se ole vakavasti otettava rahaläjä vielä. Naurettavan demokraattinen. "Indeed", vastaa Sanelma kaximielisesti. (Huumoria! Bravo Iivana!)  Toinen kaamee vieras on Ron Perelman, 49. rikkain jenkki, viekas jutkuketku, jolla on paalua ostaa Aku ja rahaa jää vielä kolmeen veljenpoikaankin. Se viherkiristi izelleen Gilletten partaveizifirman. (Kai sentään eri Gillette kuin Katrinkan uusin heila Jean-Jacques, vai mikä janne se nyt oli. Joku viftailija kumminkin.) 

ellauri020.html on line 418:       Tuomas tulee käymään Kekkoslovakiasta ja päivittelee Katri-Helenan luxusta. Olet lasketellut ylellisyyden syliin, se tiivistää. Niin voi sanoa. Niillä on jopa oma lentokone, jossa on monta huonetta. Ja Aku lentää koko ajan rahan perässä. Mammona on sille tärkeämpää kuin Katrin mammaariot. Sillä ei ole yhtä hyviä kavereita kuin Tuomas, joka ei välitä rahasta, koska sen ja sen kaverien pitää koko ajan  kilpailla. Ihan kuin Rikun, jonka pitää aina saada käpälänsä toisen kaulalle. Koiraihmisiä.

ellauri020.html on line 420:       Katri pitää Tuomakselle leffakuzut, jonne tulee Woody Allen, Diana Keaton, William Goldman, Joseph Papp, David Mamet, Robert de Niro, Mayor Koch, Martina Navratilova, Milos Forman, Walt Disney, Jesus Nasaretilainen ja Lieko Sahovalovaa, Prahan ääni. Kaikki laulavat tshekkiläisiä kansanlauluja Katrin kitaran säestyxellä. Prahalla äänellä.

ellauri020.html on line 422:       Yhä hullumpaa. Nyt Paula-tytöllä on jo marokkolainen shangrilaa Etelä-Ranskassa, vaan ei vieläkään kuulu pentua. 

ellauri020.html on line 424:       Seurraavaxi tyttökaveruxet menee Pariisiin ja siellä haute couture rättisulkeisiin. Maailma kallein uffi, josta ostaa hyntteitä vaan 2500 ökyrikasta, siis ne jotka on niin laihoja, et ne vielä mahtuu niihin. Katri-Helena on just vasta päässyt Alli Paasikiven maailman parhaiten pukeutuneiden listalle, ja sillon palli ihan eturivin paikalla. On ahasta ja hikistä ja karsee mekkala. Tästä kanzii kyllä maxaa ihan sieraimesta. Pääasiahan on et saadaan hajurakoa.

ellauri020.html on line 426:       Ex-köyhän Santran budjetti on sata tonnia (se sai vikitellyxi Neilin uusiin naimisiin). Sillä pitäs irrota noin kuusi mekkoa. Pienet pojat Intiassa riemuizee, kun rantatuuli kääntyy puhaltamaan mereltä päin, se ajaa rantaan tavallista enemmän lietteistä muovikrääsää, jota keräämällä ryötän seassa uppeluxissa ne saa tänään ruokaa, ehkä limssankin, jos parin ruven budjetti vaan kestää sen. Oma vika jos ovat köyhiä, mustat pojat ei ymmärrä kovan työnteon arvoa. Tyttökaveruxet muotinäytöxessä on jo ihan hikisiä. Ne tietää rahan arvon, ja mitä on kova työ.  

ellauri020.html on line 428:       Näiden pullasorsien kauhein painajainen on, että paxu rahamassi exyy epähuomiossa väärälle keitaalle, kaivelee jonkun solakamman pikkumustan etumustaa, takamustakin jos oikein ohrasesti käy. Daisyn vaisu Elliott läxi juuri sillä lailla laukalle, aisoissa monen kuulummankin ohjastajan, mm. prinssi Andrewin ja Rod Stewart-vainajan läpirazastama ravikuningatar, pornoleffan tähtönen, pien sokerpala vain. Sokru on Elliottille kuin nuoruudenlähde, ikämiehen veteraanipippeli herää takas aktiivipalveluxeen Sokrun taikakosketuxesta. Ainaskin ajoittain."Sori siitä Daisy, but I love her, and I want to marry her." Kolme kertaa ympäri ja "eroan sinusta". Rikkaat naiset on muslimien veneessä. Somalinaisetkin pahexuvat moniavioisuutta. Mut menestyneen miehen on ihan pakko vaihtaa hevosta. Siitä just näkee miten menestynyt se on. Iines miettii ohimennen, mitä eroa on sillä, Santralla ja Sokrulla. Naah, ei muuta kun et ne on ne ja mä oon mä. Turha skizoilla.

ellauri020.html on line 430:       Iivana imitoi tshekkiläisen englantia panemalla do-verbin joka lauseseen. Se alkaa pikkuhiljaa käydä hermoille. Tyttökaveruxet tuntee kylmän ringin designermekon perseessä Elliotin laukkapätkästä: mitä jos Neil, Ted, Jean-Claude ja Aku kexii kokeilla samaa? Aku päättää ettei nelikymppinen tshekki olekaan enää exoottinen, ja vaihtaa muhkeampaan ja murteellisempaan nuoreen sloveeniin? No niinhän siinä nimenomaan kävikin. Välissä oli kyllä joku jenkki, joka ei kestänyt monta kierrosta. Samixia liinaharjoja polleja ne on kaikki kolme. Kun vielä kolme sais niin oisi hieno valjakko vetämään Aku Ankan ruumisvaunuja. Tshingis kaanilla oli valkoisia tammoja 3000. Ja tuore nuori tyttö alla kerran viikossa. Revi siitä tupeepää, et millään ehi enää ihan samaan.

ellauri020.html on line 432: Iines alkaa näyttää bisneskynsiä. Akua ei parane neuvoa, muut neuvot kuin "hyvin päätelty Robin" ja "ihan timangia" saa sen takuuvarmasti pahalle päälle. Iines päättää myydä hiihtomajan ja ostaa oman hotlan Nykistä. Hei me lennetään, mennään kuin puhalletut kumilelut Akun privaatilla jumbojetillä. Carter tarjoilee. Sillä on vaan yxi nimi kuin koiralla, se on vaan "Carter nouda" ja "Carter ota luu, hyvä poika". Iines narisuttaa Pyhän Laurin mukavia nahkahousuja koneen nahkapenkillä. Aku röhnöttää toisella laverilla rypistellen jonkun toisen hemmon puvunhousuja, paiskien aivotyötä Eero Asserin paidanhihat käärittynä. Minnehän ne on hukannu taas omat kuteensa? Ehkä Carter on pureskellut ne pilalle kuin Kaxen.

ellauri020.html on line 434: Ipaneman musta ja valkonen tyttö perustaa kanssa oman bisnexen, bossanovaklubin Rio de Janeiroon. Siinäkin on upeennköisiä tyttökaveruxia joillon edellisistä yrityxistä jääneitä lapsia, menestyshaaveita ja komeita mutta julmia machomiehiä. Tytöt bylsii niitä mutta uhittelee selän takana. Ei ole helppo olla naarasapina koirasvoittoisessa maailmassa. Mutta jospa osat kohta vaihtuvat, naiset pääsis polkupyörän satulaan. Sen kun näkis, tiedä ehtiikö.  Meidän miniät varmaan tykkäis tästä.     

ellauri020.html on line 437: Robert Edward Turner III (born November 19, 1938) is an American entrepreneur, television producer, media proprietor, and philanthropist. As a businessman, he is known as founder of the Cable News Network (CNN), the first 24-hour cable news channel. In addition, he founded WTBS, which pioneered the superstation concept in cable television, which later became TBS (to be sold).

ellauri020.html on line 439: As a philanthropist, he is known for his $1 billion gift to support the United Nations, which created the United Nations Foundation, a public charity to broaden U.S. support for the UN. Turner serves as Chairman of the United Nations Foundation board of directors.

ellauri020.html on line 441: Turner´s media empire began with his father´s billboard business, Turner Outdoor Advertising, which he took over in 1963 after his father´s suicide. It was worth $1 million. His purchase of an Atlanta UHF station in 1970 began the Turner Broadcasting System. CNN revolutionized news media, covering the Space Shuttle Challenger disaster in 1986 and the Persian Gulf War in 1991. 

ellauri020.html on line 443: Turner´s penchant for controversial statements earned him the nicknames "The Mouth of the South" and "Captain Outrageous". He was the largest private landowner in the United States until John C. Malone surpassed him in 2011. He uses much of his land for ranches to re-popularize bison meat (for his Ted´s Montana Grill chain), amassing the largest herd in the world. He also created the environmental-themed animated series Captain Planet and the Planeteers.

ellauri020.html on line 446:   rohkea
tosi puoleensavetävä
 Puoliaanpitävä ja wiixeenwetäwä. Se on kaikki kotiinpäin, kun oot sen tiimissä. Muussa tapauxessa auta armias. Armoa ei anneta vaikka pyydettäs. Hätä ei kysy keinoja, sodassa ja raiskauxessa on kaikki luvallista. Miehittämättömällä lennokilla päähän vaan. Ei se oo murha kun uhri on joku rättipää. Paras voittakoon, kunhan se on Aku.

ellauri020.html on line 460: Kaxoisvirran maa ja Persia on ikivanhoja vihamiehiä jo Urin ja Elamin ajoilta. Toiset seemiläisiä, toiset arjalaisia. Ukko Muhammedin perintöriita ei yhtään parantanut asiaa. Alin perilliset shiiat on yhtä leppymättömiä sunneille kuin Marja ja Masa Seijalle ja Riitalle Rauhixen ja majan menetyxestä. Sirkka ja Mirkkukaan ei muistaneet niitä testamentissa huolimatta tädittelystä. On se niin epistä. Yhteinen vihollinen voisi auttaa, kuten USA. Mutta siihen ne on liian republikaanisia. Välirikko raukeaa vasta haudassa tai sen partaalla.

ellauri020.html on line 462:       Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien,  mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.

ellauri020.html on line 464:       Kun salaatit asetettiin tyttöremmin eteen, ne pysty nokkimaan vaan pari haarukallista. Palanutta Liisaa oli kadehdittu, nyt on vaikee pidätellä hymyä. Korjaan kyyneltä. Kaikki nää naiset oli veikanneet mustaa hevosta vasten vanhempien tahtoa (tai oli ize sellaisia, kuten Katrinka), ja saaneet jackpotin. It just goes to show. Ne jonka kaakit hävisi ei istu nyt Grenouillessa. Tää kai siis todistaa jotakin, piru tietää mitä. Liisan vanhemmat oli snobeja kun hyljexi wannabe lehtikeisaria, ite ne oli rikastuneet lihapakkaamosta Chicagossa 20-luvulla. Daisy tietää mitä sana snobi merkizee, tajuaa snobiuden suhteellisuusteorian. Snobi se on snobillakin, niinkuin herra herralla.

ellauri020.html on line 466:       Katasta paljastuu varsinainen piiskuri, sen mielihokema on diilerisiipan tunnuslause "You´re fired", sen mielikirja sen "The Art of Dirty Dealing", Raamatun jälkeen tietysti. Raivottuaan duunareille ja heitettyään niitä mäkeen se muistaa aina pyytää anteexi. Sori siitä kaveri, mut sait just potkut. Ehtiäxeen huutaa työmaalla enemmän se ostaa harmaan mersun ja palkkaa autonkuljettajax neekerin, tosin komean, ja kotiin peeteen jumpparixi. Se lukee pörssikurssit automatkalla. Pitää kiirettä. Se ottaa hedelmöityshoitoja, mut Akkari ei pysy naintiaikataulussa, se sanoo ettei nussi äidin kalenterin mukaan, termometri kellokallena. Ollii, minä seison mistelin alla, nyt ois näpein aika, turhaan Iines huutelee silkkilakanoista.

ellauri020.html on line 468: We were walking through the rubble of the Commodore Hotel, which would soon reopen as the Grand Hyatt. Ivana had been given the responsibility of supervising all the decoration; she was hard at it, despite the fact that she was wearing a white wool Thierry Mugler jumpsuit and pale Dior shoes as she picked her way through the sawdust. “I told you never to leave a broom like this in a room!” she screamed at one worker. Screaming at her employees had become part of her hallmark, perhaps her way of feeling power. Later, in Atlantic City, she would become known for her obsession with cleanliness. Determined to bring glamour to Trump Castle, she became famous for her attention to appearances, once moving a pregnant waitress, desperate for big tips, off the casino floor. The woman was placed in a distant lounge and given a clown’s suit to disguise her condition.

ellauri020.html on line 470:       Vanha Daisy on ollut Children of Bodom fundraising galan galapagos kilppari. Nyze muuttaa EEChen ja haluu et Kata Kärkkäisestä tulee sen seuraaja. Kata ei haluis, sillon kädet täynnä hotellinsa kaa. Sen puolesta Bodomin lapset voi jatkaa bunkkaamista kaduilla, jossei niillo varaa maxaa hotellihuoneesta. Size kekkaa mainostaa hotellia katulapsila --- briljanttia! sanoo Aku puuroisella äänellä, nokka syvällä Iinexen kloaakissa. Ja niin tapahtuu.

ellauri020.html on line 472:       Gaalaruuan kokkaa kestojulkkixet pienissä kojuissa essut eessä ja kokinhatut päässä. Siinä oli meitä poikia, siinä oli sanos nyt, niin Oprah Winfrey, Sylvester Cat, Roger Moore, Liz Taylor, Joan Collins, Julia Child, Patrick Suppes, the Beatles, Eput, Eino Gröhn ja Veli Vesselin Volvon vasen etulokasuoja. Niin ja Huuhkajat. Kiveshuoneessa (ballroom) rikkaat hytkyy rokkia rehupiiklesien tahdissa. Paikalle tuli mm. Goodmanit, Jensenit, Suikkaset ja jansenistejakin puolijoukke.  

ellauri020.html on line 474:       Iivana tosiaan inhoo tota juorulehden Sabrinaa, se läpsii sitä ihan väsymättömällä tarmolla. Kukahan se on, joku britti. Kala nimeltä Wanda.

ellauri020.html on line 479:       Oiskohan tää ilta nyt apinamaisen naisen maisen onnen huipennus: Iinexen gaala on jymymenestys, se kerää pikku katupojille puolitoista miljoonaa. (Hyttysenpaska meressä, jenkeissä on miljoonia kodittomia. Maxaisivat rikkaat veroja eikä vitun gaalailtoja.) Eikä siinä kaikki, Akukin on hirmu tyytyväinen ja komeasti pukeutunut Armanilta lainaamaansa tuxedoon, ja kun ne tanssahtelee kahdestaan, kaikki muut kazoo ja ajattelee, niinkuin ne izekin: Aku on illan komein mies, nuori, rikas komea, käsittämättömän menestyvä, mikä tarkoittaa että se tekee ainoastaan rahakkaita bisnesdiilejä. Sillä on Midaan kosketus, ja sitä lyytä Kulta-Katriina on yhtä kultainen, siitä tykkää jopa toiset naisetkin. Se on kaunein nainen täällä, ja Aku on komein mies, ja älykkäin. Mitäs sitä voi enää lisää toivoa. Paitsi vielä lisää rahaa tietysti, ja lapsia, joita ei vaan ala kuulua. Ehkä vika onkin Akussa, se saattaa olla tuhkamuna. Tai se on muuttanut Iinexen munasarjat kullaxi. 

ellauri020.html on line 481:       Kaikkein traagisinta on, että laiha Natalie on pantu paxuxi, syyllinen on partaweizenterävä Jean-Jacques, tms, whatever, se Gillettemies. Mies sanoo että oma syy, pikku sika, ehkäisy on naisen asia. Miehen asia on vaan käyttää spermalinkoa. Se on Katrinkasta hirmu tuskallista. Ei oo elämä iisii, se on yrjön ällöttävää. Ei aina, mutta joskus, kun muilla on parempi pulla kuin vaikka mulla. Samaan aikaan toisaalla, aika lähellä, huhtikuussa 81, Cambridgessa Massachusettsissa, kauniilla Seijalla oli pullat hyvin uunissa, kolmannella kuulla pikku Johnista. Me käytiin Eskin ja Liisan kaa samana keväänä vielä Nykissä, mut ei taidettu asua sillä kertaa hotelli Prahassa. Hyvä niin, ois tullut ankkalinnalaisille vaan paha mieli.

ellauri020.html on line 518:   Käytävillä kulkee vielä pehmoeläimexi puettu stuertti joka heiluttelee kättä vieraille ja halaa ilmaisexi lapsia.

ellauri020.html on line 522:   Tyttökavereilla on huolia. Margon Tedin kevään housut paloi, Natalie heiluu Khalidin neljäntenä vaimona, Daisy on blondannut harmaat hapsensa ja puumailee nuoren Björn Borgin kaa, Veneseppo Lusijan mies roikkuu liivijengissä. Akusta on tullut Roope, joka sukeltelee rahalaarissa kuin hylje ja heittelee dollareita sateena päällensä. Ei enää edes koita tehdä Iinexen yllä sadetta. 

ellauri020.html on line 526:   Katrinkaa harmittaa erityisesti se, et kukaan muu ei MYÖNNÄ et niillä menee huonosti, paizi Margo, jonka mies juo. Sille Kati soittaa päivittäin, tarjoilee sille sääliä ja avustuxia. Silläkin lailla voi paremmuutta pönkittää.

ellauri020.html on line 528:   Jokainen tarvii jonkun, jolla menee vielä huonommin. Se reipastuttaa. Tytöistä parhainkin piristyi kun löytyi sitä vielä huonompi. Mitä tekee se kaikista huonoin paaria? Se voi ottaa koiran. Tai muuten ajatella olevansa eri säätyä, paras ihan jollain muulla asteikolla, niinkuin mustalaiset. Vain kersantti kuin Ärjylä, mutta armeijan |!&!&!$@ paras kersantti. Fazerin paaria, paarioista parhain. 

ellauri020.html on line 530:   Kääntäen, Katrinkaa ei yhtään lohduta et on miljardeja sitä köyhempiä, tai et se on maailman äveriäin tshekki. Ne oli karsintaeriä, ei se enää vertaa izeänsä niihin, van tyttökavereihinsa. Mix pitää aina verrata ja kilvoitella, on se vittua. Darwin on säätänyt sen niin. Ei siitä pakoon pötkitä, juoksurata on reunustettu panssariaidalla. Voi vain juosta mukana tai jättää suikaleita nahastaan, kuin Kit Willer hopi-intiaanin humman perään sidottuna. Hemmetti.  

ellauri020.html on line 534:   Nää gaalat sun muut ökybileet on bisneskoirien koirapuistoja, jossa ne haistelee toistensa hännänalusia ja kerää liiketuttavia. Six siellä pitää olla niin eduxeen, näyttää eri hintavilla merkeillä et on rutkasti kapassiteettia, korvat pystyssä, häntä ojossa ja kirsu kosteana. Glitterati. Luxeneistö. 

ellauri020.html on line 536: Pikku risteily Lady Katrinkalla antaa tilaisuuden tutustuaihan näin viime kiekalla tyttökaverusten miesten pahvinohuisiin klisheisiin luonteisiin. Iivanalla on henkilökohtaista kokemusta sellaisista otuxista, niin että ne sit varmaan on oikeesti just niin ohkasia ja leimallisia.   

ellauri020.html on line 538: Kaikilla on jotain syytä valittaa ja toisia syitä olla tyytyväisiä. Katrinka on ökyrikas, istuu ökyjahissa Venetsian lidolla pikku pikku bikinissä muki kädessä ympärillään Öky Ankka ja sen ökykumppanit. Olen onnen ankka ja tiedän sen, se sanoo haikeana. Ankanpojat puuttuvat, Tupu, Hupu ja Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu. Kaikkea ei voi saada, Tuomas vahvistaa. Meemit on kunnossa, geenit menee munille.

ellauri020.html on line 540:   Venezian Pelastakaa edes palatsit, viis lapsista -gaalassa Akuun näyttää vihdoin tarttuneen 7-year itch, vuoden myöhässä, se riiustelee jotain tähtöstä. Iines on mustasukkainen. Saudi matto- ja ranskis saippuakauppias irvistelevät toisilleen ja näyttävät hampaita resuten kiimaisen Natalie-nartun häntäkarvoista. Saudi voitti, sil oli enemmän pätäkkää.

ellauri020.html on line 542: Doktor Mengele on päässyt piireihin ja härnää Katrinkaa. Onnexi se luulee et Aku tietää kaiken ja on vihainen. Oikeesti Aku vaan ei pidä tyypeistä joka vaikuttaa hyödyttömiltä, siis liian köyhiltä.  Sokrupala pitää Benetton sexistä ja 70-vuotiaasta italialaisesta kreivistä nimeltä Ford Cortina, jollon päässä peruukki. Elliot näyttää rasittuneelta.

ellauri020.html on line 544: Katriinan Bodominjärviprojekti on laajentunut käsittämään kaiken maailman kodittomat lapset, ei vaan jenkkejä. Budjetti on kolme miljoonaa. Sevverran nää Midaxet varmaan nettoo päivässä. Ei sillä kyllä kuuhun mennä. No kitupiikeistä se on paljon rahaa kun se on rahanmenoa. Sentään sen voi vähentää veroista.

ellauri020.html on line 546: Seurraava urotyö on Tuomaan perheen muilutus tshekeistä ja aivoleikkauxen hommaaminen Tuomaan pojalle kommunismin kasvaimen poistamisexi. Siihen menee melkoinen rahatukku senaattorikaverien voiteluun ja leikkausjonojen ohituxeen, mutta siitähän midaxilla ei ole pulaa. Dekuju eli kiitos sanoo teinipoika vastahakoisesti tshekixi. Ei kiittämistä, mutta muista puhua amerikkaa tästä lähin. Suski saa töitä urheilukaupan myyjänä ja Tuomas leffan paikannäyttäjänä. Tervetuloa länteen Andrei, to the land of opportunity. Nyt ne vihdoin saa olla oman elämänsä seppoja. 

ellauri020.html on line 548:   Ollaan vuodessa 86. Akun laskukas iskä on kuollut viinaan. Onxe niin et laskukkaat on kiltimpiä ja nousukkaat per definitionem paskiaisia? Varmaan on niin, kyynärpäily on jälkimmäisten hommia, edelliset antaa ahneempien talletella suuret setelit. No on niitä happamiakin laskukkaita, kuten Sanelma, joka sanoo tylysti kuin eräskin savolainen intiaani: Yrmf! Olen puhunut!

ellauri020.html on line 550:   Katiska jyrkässä nousukiidossa kommunismin köyhyydestä tuntee herkästi rahan arvon (tää on Iivanan eufemismi ahneelle), ja kysyy sarkastisesti anopilta, onko rahanteko muka syntiä. Ei se vaan lapsettomuus, on vastaus. Nyt alkaa Akukin kaivata perijää, se on 45, eikä enää nuori. Hommiin siis. Akun letku viedään pajalle. Nyt käy ilmi mistä Katiska kantaa kaunaa Sabriinalle. Se huutaa tabloidissa julki koko seurapiirille Ankkojen mahouden ja turhat yrityxet lisääntyä. Akun siittiöbiljoonat lasketaan, ne näyttää riittäviltä, onko vika sittenkin Katrinketissä? Outoa ettei keinosiemennystä harkita, eikö se 80-90-lukujen vaihteessa ollut vielä optio? Mengele olisi varmaan mielellään taas kyynärpäätä myöten Katjan sisällä. 

ellauri020.html on line 556:   Kun Kata tulee oopperaan tyylittömään Lincoln Centeriin, kaikki kazoo sitä ihaillen tietysti, kun se on taas niin kuninkaallinen niin kuninkaallinen. Ne arvaa että se on joku, ja kysyvät, kysymyxen presupposition näin täytyttyä, kuka se on. Her name is Kenneth Widmerpool, she works in the City. No, I don´t mean her name, but who is she with, and what is her net worth? Jaakko Hintikka parka, kysymysten tietäjä, on nyt vainaja. Se sekoittuu nyttemmin usein samannimiseen salibandyn pelaajaan.

ellauri020.html on line 558:   Akun paskiaisen potretti alkaa tarkentua. Onhan sen kusipäisyys tullut esiin ennenkin vähän kaunisteltuna. Se on koleerinen narsisti kuten Iso-Masa, ei välitä kenestäkään muusta pätkääkään kuin izestään, jättää "Lillan" Katrinkan pitelemään tikkua ja suihkahtaa Graham-jetillä pakosalle skandaalista. Luonteenomaisesti Aku syyttää Iinestä koko jutusta. Marmoriseen näköispazaaseen alkaa tulla säröjä.

ellauri020.html on line 559: Naiset pitää joskus kiinni mulkeroista miehistä van sixi, et on noloa myöntää valinneensa väärin, langenneensa vanhanaikaiseen.  

ellauri020.html on line 561:   Vaan ei "Lillan" ole liioin mikään box of chocolates, vaan en förbannad käring if ever there was one. On sillä duunia: 2 hotellia Nykissä, sen oma kotibordelli, kesämökki Ranskassa, uhkapelitalo tulossa Lontooseen, näkymättömien lasten kerho, 5 muuta charityä, kansallisoopperan ja baletin johtokunta, Reaganin kabinetti, paavin kuuria, Kekkoslovakian duuma, Akun TV-ohjelma ja Iines Ankka -lehti.

ellauri020.html on line 565:   Tiesittekö muuten että Harry Potterin äiti JK Rowling on Brexitin ja koleraisen Boris Johnsonin kova fäni? Figures. Potter on puhtaan fasistinen tekele jalo- ja kuraverisine sauvakävelijä kermaperseineen. All is well kun kuuluu paremmistoon ja ozassa on salama. Rahaa tulee kuin taikoen. Kuka tarvii taikaministeriötä? Laumaimmuniteetti suojelee taikuria, vaan jästit kuolevat.

ellauri020.html on line 569:   Roskaplärän omistaja Mark Hollen, joka epähuomiossa poltti perheensä, on nyt siitä toipunut. Bisnekset menee hyvin ja uusi presentaabelimpi hani alla. Luonnollinen kiinnostus naisiin on palannut. Tää on Iivanasta hienoa. Sellasta markkinoiden resilienssiä. Luovaa tuhoa. Eikun lisääntymään taas, pannaan pystyyn uusi yritys.


ellauri020.html on line 570:   Koko tyttöremmi tulee Katjan kämppään lounaalle. Se valizee kattauxen nro 4 22 eri vaihtoehdosta. Ne on vihkosessa numeroituina polaroidikuvina. Näin säästyy aikaa, ja aikahan on rahaa. Suska kazoo pyntättyjä naisia ja ajattelee: oispa kiva olla rikas eikä myydä lenkkareita hikisukkaisille kundeille. Tuomaan vasemmistofilmit saa jenkeissä vaan mädäntyneitä tomaatteja. Tuomas on työtön, vihainen, haisee viinalta ja huorilta. Suskilla on koti-ikävä. Mut onhan köyhälläkin Losissa paremmat oltavat kuin Prahassa. Aurinko paistaa, palmut huojuu, ulkonakin yöllä tarkenee, kun on maastopaloja. Roskixista löytyy poisheitettynä parempaa muonaa kuin kommareilla tshekeissä. Puolix syötyjä hamppareita ja pizzapaloja. Ja tää vapaus. Saa olla oman elämänsä sankari. Razastaa auringonlaskuun ilman apua. I´m a poor lonely cowboy and a long long way from home.

ellauri020.html on line 574:   Täs kohtaa on ihan törkeää rikumaista huonosti salattua vahingoniloa toisen naisen onnettomuudesta ja omasta paremmuudesta. Suski itkee Tuomaan rappiotilaa ja ryvettää Katan merkkivaatteen valuvilla meikeillä. Voi nyt pilasin sun miljoonamekon! Et pilannut, tai oikeestaan pilasit mut ei väliä, mullon varaa. Tyylikäs ja komea Aku tulee onnnekkaasti just ovesta, ihan pirteänä lennähdettyään Miamista board meetingistä ja kysyy ymmärtäväisesti, odotanko ulkona jos haluut itkeä lisää? Tellu Sepon leskenä, Pirkko Callen haudalla, Kikka Meikussa. Insult upon injury.

ellauri020.html on line 576:   Akulla ja Iinexellä on pientä riidanpoiksta, malliavio on  säröillä. Aku kritisoi Kataa Sanelmalta opitulla taidolla. Lyön vetoa et se petti Lillania Floridassa. Raflasa on miellyttävää, sillä kaikki on kauniita ja ykköset päällä, paizi Suski jolla on pölyesteriä ja tekohelmet. Natalien smaragdit säteili enemmän (vaikkei varmaan läheskään yhtä hintavat) kuin Katrinan keltatimangit, sentään Suskin pukukorut jää jumboxi. Not that she would care, Iivana lisää tekopyhästi. 

ellauri020.html on line 578:   Tie eeku paranoo, sano savolaenen kun ajo jäällä ympyrää. Iso-Masan antama ilmainen joululahja, arvostelijankappale Savon Sanomista. Not that I would care. Iivanan kirja on ällistyttävän hyvä, verrattavissa Thackerayn niteeseen Turhuuden turuilla. Mitä ökyrikkaampia ollaan, sitä paljaan klisheisemmin ilmenee tän apinan elukkapiirteet kuin keisarista ilman vaatteita. Perustarpeet jää jälelle kun ei tarvi tyydyttää mitään monimutkaisempia. Onhan ne monimutkaisemmatkin tarpeet sitä samaa apinajuttua, mut monimutkaisempi ympäristö monmutkaistaa käytöstä. Sileällä pöydällä muurahainenkin menee ympyrää eikä brownin liikettä. Tie eeku paranoo. Kuin kiveen hakattuna paljastuu tän otuxen koko radollisuus. Eat! Eat! Fuck! Fuck! Kill! Kill! Siinä se on nimenpudottelun perässä, pienessä lankakerässä. Iivanan sketsi lapsettoman parin keskinäisestä syyttelystä on kuin Teofrastoxen coveri. Eski ja Liisa, Antti ja Auli. Ei kenenkään syy ja kuitenkin jotenkin toisen syy.

ellauri020.html on line 580:   Rankka elämä jatkuu Akun poissaollessa. 10-tuntisia työpäiviä, ravintoloita, 20 hengen päivälllisiä, landeviikonloppu, flirttailua sliipattujen liikemiesten kanssa, jotka ei yllä hilloviivalle, kun Iines pitää ne käsivarren mitan päässä. Oopperagaalaa varten Kata pukeutuu geishaxi, lentää Tokioon ja tekee bilateraalisen sopimuxen keisari Hirohiton kaa japanilaisen teltan erektiosta oopperan pihalle. Sieltä saa susheja, kaburakia, tähtiesintyjinä Mokomaki Kusimuki ja Jokohama Kumahuta, Nintendo-pelejä, pääosassa Super Mario, ja tombolassa palkintona Toyota Corolla (tietysti lemmikille kakkosautoxi).

ellauri020.html on line 584:   TVstä tutut nimet putoilevat kuin sadepisarat. What a wonderful feeling, singing like Scrooge in a rain of gold. Nyt on leninginvaihtopäivät, ystävän myyntiä, naiset arvuuttelevat kuka on kenenkin housuissa. Onko tuo Haloselta? Vaiko Ajattaresta? Ei sunkaan sulla oo Marin mekko? Gudrun Sjödenin teltta vai ison tytön kokoko Lollosta? Miten Pukeva! Likinäköisemmät tihrustavat rinnoista logoja ja niskasta hintalappuja. Sokru on kexinyt tatuoida koko hinnastonsa iholle. 22 vaihtoehtoa polaroid-kuvilla.

ellauri020.html on line 586:   Kaikki tuijottaa taas vaan Iinestä ja Akua (joilla nyt on ikävä kyllä nyt eri partnerit), koska ne on vielä suht nuoria, no nelikymppisiä, ja koska ne on koko joukosta rikkaimpia, paizi ehkä Khalid ja Akio Morita, mutta niistä ei kukaan välitä, kun ne on väärää rotua, väriviallisia.

ellauri020.html on line 588:   Iivana menee vähä syvemmälle Sabrinan repostelussa. Se on alaluokan snobi, six siitä ei tykätä, se ei saa omaa tv-showta koska sillä on rumimmat vaatteet ja pisin naama. Se kadehtii homopropellia käyttävää homokolleegaansa, jolla on oma tv-show ja kauniita vaatteita. Six se vainoo erityisesti homopropellin ystäviä, ja niistä ihan erityisesti Katriinaa.

ellauri020.html on line 592:   Ollaan vuodessa 1987. Huonot ajat. Pian tulee pankkikriisi. Mä aloin puuhata konekäännöxen kaa, vaik ei se mua koskaan kiinnostanut. Pauli oli syntynyt. Muutettiin Käpylään. Olin depixessä, kannoin ovea, juoxin mäkeen, ryömin sängyn alle. Siirsin kirjat ulkovarastoon. Ne kastuivat. Huonoja viboja. Nyt kirjat on ullakolla. Kastuu nyt siellä kovalla tuulella. Taidan nakata ne mäkeen ens kesänä. Teen kuolinsiivousta. 

ellauri020.html on line 596:   Ankat pelaa nyt peliä nimeltä Battle of the sexes, purjehdusmatsi vai ooppera, ja siinä voi vaan hävitä. Pelin tasapainoa voi koittaa parantaa uhkailemalla, ja sitä molemmat myös tekevät. Siinä tää on hyvin samantapainen ku Thackeray et Iivana selittää hyvin tarkkasilmäisesti, millaisia paskamaisia luonteita ankat on ja mikä niiltä menee päin persettä. Ei vietä enää lomiakaan yhdessä. A business partnership with sex thrown in. You look lovely, he said without enthusiasm.

ellauri020.html on line 598:   Susijengi kokoontuu vaisuissa merkeissä rättipään Lontoon kämppään matkalla Ascotiin. Sokrun dumppaama homoxi ja huumeweikoksi ruvennut Steven on kuolemassa AIDSiin. Daisykin on rapakunnossa. Sentään on yx yhteinen keskustelunaihe, making money. Vessassa Natalie tunnustaa et se on kurkkua myöten täys saudeja, Khalid mukaanluettuna. Mut se haluu pitää niiden pojan Azizin. No way Jose! Tää ei tuu päättymään hyvin.

ellauri020.html on line 600: Kotimatkalla pistäydytään Katin peliluolassa, pelkkää glitteriä ja cräppiä. Sokerpala, vanha kullinkaivaja, on vaihtamassa taas razua, italialaisen kreivin sijalle on satuloitu brittiherttua. Sokru on perustanut bordellin. Se innosta ankkoja. Tää yönä räpistellään ankkalammella. 

ellauri020.html on line 604:   Ascotissa on hienoilijoita kuin Salpausselällä. Susijengi hengaa klubitiloissa, members only. Kivointa on kun sekulit jää pihalle. Eksklusiivista. Kesken pelleilyn Kata saattaa Nasun takaportille. Aziz siepataan messiin puistosta ja eiku lentokentälle, jossa Gilletten jetti odottaa. Jännää on rikkaitten elämä!

ellauri020.html on line 608:   Nyt ollaan Losissa, hotelli Flamingon spaassa tyttöjen kanssa kuntolomalla. Päivän ohjelma: aamukävely, kevyt aamupala, jumppaa peeteen kaa, ryhmäsexiä, toinen jumppatunti, lounaaxi tomaatti ja salaatinlehti. Iltapäivällä aurinkoa puulilla, suihinotto, mutapainia, suolasilakka, yrttikääryle, manikyyri, pedikyyri, appelsiini-ihon poistoa, tukkasuihku, thai-hieronta, kevyt päivällinen (salaatinlehti ilman tomaattia) ja petivoimistelua. Muutama päivä tällästä hemmottelua, ja Kata on valmis lähtemään vaikka minne.

ellauri020.html on line 609: 
Kivintä on et ehtii lukea muutakin kuin pörssinauhaa, Sabrinan palstaa ja aamumuropakkausta. Katrinka on lukenu kaikki Barbara Taylor Bradfordin kirjat, ne on kuin ne kertois siitä izestä!

ellauri020.html on line 635:   Lihava riita joulupyhinä. Kuten muut avioparit, ne tuntee toisensa heikot kohdat ja hyökkää armotta niihin, täsmäpommittaa kuin USAn armeija. Seku ei tee niin, vaikka voisi. Se ei pure tappavasti, vaan enimmäxeen haukkuu syystä, näykkii sattuvasti muttei niin sattuvista kohdista. Joskus mä yritänkin vähän ryhdistäytyä, ihan kiitollisuudesta. Ja koitan noudattaa sen esimerkkiä. Ankat ei: paidan ja pepun tiet eroavat, Aku lähtee Calisotaan, Iines St.Moritziin. 

ellauri020.html on line 639:   St Moritz. Aku pakoilee. Katrinka hiihtelee, voittaa ohimennen jotain pokaaleja. Turm oder Taxixen naamiaisissa Katrinka kiristää Mengeleltä oharit saaneen kiukkuisen Ewa Braunin avulla Mengeleä paljastamaan pikku-Mirekin olinpaikan. Partaweizi Hannu-serkku flirttailee ankarasti. Muistaa jopa Iinexen synttärin, toisin kuin Aku. Tuo suklaalaatikon ja ruusupuketin. Waikka kaikki tutut wanhenee ja rypistyy, tukkaan tulee harmaata, ne ei muutu ollenkaan. Niin kai se on, aina aikalaisten mielestä. Suurin hölmö on wanha hölmö.

ellauri020.html on line 641: He began belittling her: “That dress is terrible.” “You’re showing too much cleavage.” “You never spend enough time with the children.” “Who would touch those plastic breasts?” Ivana told her friends that Donald had stopped sleeping with her. She blamed herself. “I think it was Donald’s master plan to get rid of Ivana in Atlantic City,” one of her assistants told me. “By then, Marla Maples was in a suite at the Trump Regency. Atlantic City was to be their playground.”

ellauri020.html on line 643:   Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.

ellauri020.html on line 645: The power couple´s tabloid-worthy marriage came to a screeching halt with a bitter divorce in 1990. The reason is not exactly a shocker: Trump was having an affair.

ellauri020.html on line 646: Beginning in 1987, Trump had a widely-publicized relationship with Marla Maples, a blond model-actress from Georgia who was then 26. The two met in New York City, Newsweek reports, when Trump was throwing a party to celebration the publication of his book, The Art of the Deal. Maples began to frequent Atlantic City, and the affair dominated headlines during the late eighties. 

ellauri020.html on line 650: Trump alluded to his extramarital affair in a 1994 interview with ABC Primetime Live, per the New York Daily News, calling his life at the time "a bowl of cherries." He added, "The business was so great ... a beautiful girlfriend, a beautiful wife, a beautiful everything." He also muses that, if the Marla-Ivana confrontation hadn´t happened, it´s possible he would´ve continued on seeing his mistress.

ellauri020.html on line 652:   Seuravana päivänä hiihtohisseillä Aku koittaa vielä pitää kiinni kummastakin, äta kakan och ha den kvar. Niinkuin pikkulapset ottaessaan 2 lelua, hukkaa molemmat. Saa paskan palkakseen, ei pokaalia vaan kakan, lyö vallan kätösensä siihen ihteensä. Tanjushka laskettelee tiehensä kuin Tiikeri-Jack. Aku ei taaskaan pysy perässä. Tanjalla on nopeampi kopukka. Aku on kuin Cadillac, kurja kääntösäde. Jean-Jacques on kuin rättisitikka, käzy kaupunkiajossa ja helppo parkkeerattava. Mut ensin kaikki tytöt spiidaa kuorossa Katrinkan pahaa onnea, Frendit ei ole yllättyneitä ja salaa vahingoniloisia, kompastuipahan toi tekopyhä Kalinkakin lopulta. Juhaa joka kikkaili sattui viimein leukaan. Tuli kikkelistä kotirouvan pannuun. 

ellauri020.html on line 657:   Katri-Helena lohduttautuu lähtemällä Kekkoslovakiaan sukulaisiin vähän rehvastelemaan. Siellä on ekat kapitalismin pääskyt jo näkyvissä. Ei mene kauan niin Praha näyttää Disneylandilta. Rip Off Winklet herää kommunismin koomasta.

ellauri020.html on line 659:   Tuppukylän tutuille se kertoo vahvasti lyhennetyn version elämäkerrastaan. Hyvä niin, tää 600-sivuinen tuppaa paikoin haukotuttamaan. Mirek on vanha ukonkäppyrä, huomaa Iines tyytyväisenä. Kotona Nykissä on vastassa Daisy. AIDS-exä heitti hiljan nurkkaan lusikan. Pahaa suunsittoa Akun kaa eropapereista. Sit soitto Karl Zeissiltä: Mengele ampui valitettavasti lisäreiän päähänsä ja silppuroi sitä ennen kortiston. Sori siitä. Nyt menee huonosti. On oikeenkin paha fiiwis. 

ellauri020.html on line 661: Liz Smith had broken the story of the Trumps’ separation. The entire sordid history of Marla Maples and Ivana fighting on the Aspen ski slopes was all over the papers.	

ellauri020.html on line 663:   Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.

ellauri020.html on line 671: The Donald-Ivana relationship on the whole was oddly transactional. Trump once said of his cutthroat prenup, per Newsweek, "I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?" Ah, marriage: Such a romantic institution! Their prenup was amended a few times after this; on Christmas Eve of 1987, Trump reportedly asked her to resign an updated agreement, giving her $25 million. In the end, Ivana made out with $14 million, among other perks, after a months-long battle of divorce proceedings that reached a settlement in 1991.

ellauri020.html on line 677:   1991 on bailurintamalla hiljaista gulfin sodan takia, vaik hrahalaariparhaimmisto kyllä tietää, että sota tuota pikaa kohentaa taloutta. Sitähän varten sodat ovatkin, potlatchia, ne saa kulutuxen pysähtyneen pyörät pyörimään, kun vanhat tavarat ja paikat paukutetaan hajalle. Luovaa tuhoa.

ellauri020.html on line 679:       Akulle ja Natalielle tuli bänet ja Aku heiluu poikamiehenä muttei laske irti Koljasta, ihan kiusalla. Mut sit Lontoossa tärppää: entinen hiihtohissin komee viikinki, se rags to riches lehtikeisari, se jolta paloi perhe siis, on vapaalla jalalla. Se on pitkä kuin joulukuusi, ja näin vanhempana ei enää liian nätti, sillä on nyt enempi kiloja ja luonnetta. Ja osaa sanoa dobry den tshekiksi. Se on hurjan menestyvä ja miehekäs, mutta silti hellä, huumorintajuinen ja säälivä. Kaikin puolin kuin kovakavioinen mutta ihanan pehmeäturpainen luupää hevonen. Hirn! Iih! Iihahaha. Obladi, oblada, life goes on bra, and sometimes it goes well without a bra. Taas tulee oveen eteen kukkakori, se näyttää olevan kultapossujen standardi tapa sanoa "nussitaax?". Parempi konsti kuin Petsku paran Zanussi tupakka-aski, josta peitetään "Za", näytetään aski pokalle ja sanotaan yksin tein vaan "taaks?". Mutta kalliimpi. 

ellauri020.html on line 681:       Katriina pukeutuu Victor Costan housuihin (Victor saa olla kalsarisillaan tänään), kermaperseen väriseen svetariin, ja menestysjakkuun tweedistä. Se tuntee izensä ihan koulutytöxi, aika monta kertaa luokalle jääneexi, joka saa paljon viikkorahaa. Viihteen vuoxi ne menee Vermoon raveihin. Katrinka voittaa vedonlyönnissä £100 ja Markku häviää £50. Mut lyön vetoa et se pääsee vetäsemään ennenkuin päivä on pulkassa. Huono on onni pelissä, hyvä lemmessä. Illalla ne menee uupperaan. Katjuskalla on läpinäkyvä rinnusta ja keuhkotkin on vielä komiat. Komia on Markkukin - hetkinen tshekkaan kenen - ai niin Armanin puvussa. Sillon aina kalliit kuteet, Katinka hokaa vasta nyt. Sabrina huomaa ne ovella, ja Katjusha riitelee vähän Markun kanssa siitä, pitäiskö sille antaa potkut.

ellauri020.html on line 683:       Seuraavana aamuna on uusi kukkapuska, ja mennään teeatteriin, dum dilidi dei. Illalla Markku ei päästä enää Katjushaa autosta, vaan sanoo: tuu meille, ei teille eikä pyöräkellariin. Tuu meille, elämä on lyhyt, varsinkin mulla on aika vähän tehollista aikaa jälellä. Tuu nyt. Katrinka tulee, nyt ja monta kertaa myöhemmin. Markku on sen Wolmari. Jalo rotinkainen kuten se, eikä tyhmä siniverinen. Säätyjen osat on vaihtuneet. Raha ratkaisee. Niin se ratkaisi ennenkin, mutta nykyisin strebereillä on sitä enemmän. Maakorko ei pysy osakekasvun perässä.

ellauri020.html on line 691:       No se sakemannipoika Christian Hitler, 23-vuotias, aika röyhkeän kylmäilijän oloinen, siis varmasti Katrinkan huonetta ja sukua, inhoaa tekovanhempiaan, as luck would have it, niistä ei tule harmia. Se koittaa vähän iskeä äitiään, pikku Oidipus (ei ihme, Kata keimailee sille pahemmin kuin Jokaste). Oidi osaa käyttää heppiään. Katri skizoo eniten hyväxyykö Markku poikasen. (Senkin tekis kyllä mieli, mut ei nyt sentään...)

ellauri020.html on line 693:       Katjusha saa kerrotuxi nazipojalle et se onkin sen äiti, eikä joku ahnas puumarouva. Poika on jonkun verran pettynyt, se oisi mielellään kyllä keihästänyt puuman. Nyt pitää vielä kertoo Markulle. Kati laittaa tukan ylös löysälle nutturalle kuten Iivana kirjan kannessa. Markku on samanlainen rakt på sak panomies kuin Aku, sellaisesta Iivana nähtävästi pitää. Mitä hittoa! Katjan tissit pullottaa. Se odottaa! Ei vaan aikamiespoikaa Kitzbühelistä vaan myös uutta masuasukasta. Toivottavasti Markulle eikä Christianille. Se kertoo heti perään Markulle vielä Christianista. Kitkerä lääke menee alas sokeripalassa.  Kaikki tää on vähän vaikee pala niellä Markku pojalle, mutta se lupaa yrittää parhaansa ja kazoa mihin se riittää. Enempäähän ei voi kukaan luvata. Allah ei lupaa sitäkään, se ei lupaa mitään.

ellauri020.html on line 695:       Sit vielä loppuvizi jossain raflassa. Siinä on mukana homopropelli ja Daisy, joka tuoxuu houkuttavasti myrkyltä, ja muita tuttuja, tyttökavereista jäljellä olevat, ei tietystikään Nasua. Tuomaalla on uusi hani alla, vauva tulossa, rahamurheetkin on mennyttä. Suski hoitaa golffarinsa bisnestä. Luota tshekkeihin. Sigmund Riemastus oli tshekkijutku, toinen oli Ransu Naakka. 

ellauri020.html on line 697:       Katrinkalla on nyt uutisia kerrottavana kaveripiirille, ja millaisia! Ai-jai-jai! huutaa Katrinka tshekixi kuin intiaani. Yahii! Se on sillä tavaramerkkinä, ja väärät verbit kuten Wokulla. Se ärsytti Akua, ja Rikua. Wolmar ei välitä. - Markku ja mä mentiin just naimisiin, vauva on tulossa, ja tää komia poika on mun tshekkiäpärä! Nyt juodaan malja! To business! Yes, to business! For this moment at least, she had it all. Onnen pipanoita.

ellauri020.html on line 702:   Miehet on yhtä kusipäitä kuin ennenkin. Mutta tuo kukkia ja ihania lahjoja kuten ennenkin. Jotmuilee mukavasti siinä yhdessä paikassa entisvanhaan tapaan. Katinkan polvet pehmenee perinteisesti. Siinä on melkein pakko antaa perään, hellittää alushousun nyöriä, kun se suutelee niin ihanasti, tai silittelee sieltä ruokapöydän alla kuten Lusijan uusin, joku Patrick (Suppesko?) vielä kirjan viime sivuilla. Da gibt es überhaupt kein Nein. Oli Katriinakin monasti täpärällä luovuttaa, heittää pikkuhousut tiskille. (Niinhän se tekikin sen tshekkiohjaajan kanssa ihan alussa.)

ellauri020.html on line 704:   Mut älä anna perään, älä hellitä ennen aikojaan! neuvoo Iivanakin. Siitä on ikävät seurauxet, kuten Katjushalla Mirekistä. Äl yli päästä perhanaa! Se limaluoti tietää paikkansa, jos annat mennä vaan ennen aamenta. Seuraavan Markun kaa Iivana on jo viisaampi, tekee tarkat avioehtopaperit.

ellauri020.html on line 710: 
Aina uutta juonta sahaa - Ankat! Joskus hyvää joskus pahaa - Ankat! Kertooko tämä kirja Ankoista? Onko Iines Iivana ja Aku Don? Kyllä - ei - en tiedä, vastaa Iivana:

ellauri020.html on line 712:   Enough people went looking for similarities between the real Trump marriage and the fictional Graham marriage that it became a legal scuffle within the larger war that was the ugly Trump divorce, with Donald’s lawyers fighting to preserve a gag order keeping Ivana from talking about their marriage. For her part, Ivana insisted she wasn’t writing about her ex. She told the Los Angeles Times: “There is no way he can prove that he’s Adam because he’s not Adam and I make sure that he’s not Adam,” adding that, “And even I think I have constitutional rights of speech in America. I did not abuse them.”

ellauri020.html on line 719:   Trumppien avioero oli yhtä kiukkunen ellei kiukkuisempi kuin Katrinketin. (Palsturit nimitteli Katrinkaa pukukoruksi. Pst! Oiskohan joku törkyjournalisti kuzunu Iivanaa trumpetix? Tai Trumppia fagotix? Tarkista.) Iivana väitti et Don ois repiny siltä irti tukkatukkoja, kun sen oma kaljuleikkaus meni vituralleen, ja nainut sitä perään vielä väkisten. Ehkä niinkin, myöntää Aku, mut teknisesti se ei ollut raiskaus, koska ne oli vielä naimisissa, siis Donaldilla oli lupa ruuvailla Iivanaa milloin ja miten päin vaan haluaa. Tän Trumpin lakimiehet teki Iivanalle hyvin selväxi, ja se pyörsi sanansa. Trumpilla on syvemmät taskut, oikeus on sen puolella.

ellauri020.html on line 721: However unlikely it seemed, Ivana was now considered a tabloid heroine, and her popularity seemed in inverse proportion to the fickle city’s new dislike of her husband. “Ivana is now a media goddess on par with Princess Di, Madonna, and Elizabeth Taylor,” Liz Smith reported. Months earlier, Ivana had undergone cosmetic reconstruction with a California doctor. She emerged unrecognizable to her friends and perhaps her children, as fresh and innocent of face as Heidi of Edelweiss Farms. Although she had negotiated four separate marital-property agreements over the last fourteen years, she was suing her husband for half his assets. Trump was trying to be philosophical. “When a man leaves a woman, especially when it was perceived that he has left for a piece of ass—a good one!—there are 50 percent of the population who will love the woman who was left,” he told me.

ellauri020.html on line 723:  Tämmöisistä saippuoista ja niiden iänikuisesta toisteisuudesta voi päätellä, et tää just on karhun elämää, näin ne nimenomaan mettä kämmentää, ei se siitä kummemmaksi muutu, onko paljon täppää vaiko vähemmän. Elämä on saippuaa, suopa joka karhun elämää, kaikilla sen arkisilla mausteilla, vaikka tosi puleerattuna. Ja saablaristi tuotesijoittelua. Ei tarvi mainostaukoja kun koko texti on yhtä brändisuoltoa. Saakohan ne näistä tuotemerkeistä extra provikaa? Lyön vaikka vetoa.

ellauri020.html on line 727:   Tää kirjanen on kukkuroillaan länsivallan meemejä, niiden kilpailua keskenään ja muun maailman meemipuulin kaa. Kokoovasti sanoisin, että vaikka jo geenipuulien ikuinen kärhämöinti luonnossa on vituttavaa, niin moninverroin pahempaa on tää kilpailu meemeistä ja meemien välinen olemassaolon taistelu. Se vasta tekee näistä apinoista super vastenmielisiä. Ne on pahoja petoja muutenkin, mut meemin kanssa niistä saa 2 verroin vielä pahempaa. Ne painii pahuudessa ihan omassa sarjassaan. Se ei ole enää luonnollista. Se on kulttuuria. Maanviljelystä. Teollisuutta. Tuottavuuden kasvua. Kikyloikkaa. Tekoälyä. Luonnon raiskausta. Ei vaan laillisesti ottamista lupaa kysymättä, korjaa Akun juristit, kerta naimisissa ollaan luontoäidin kaa. Oidi osaa käyttää heppiään. Sori siitä sanoo juristit. 

ellauri020.html on line 731:   Vessaharjan niellyt Martti meriahven pelastetaan viihteellisesti ihan extra.  Majavia siirretään ihmisten tieltä joutomaalle lentokoneella pudotettavissa häkeissä. Kiitoxexi majava saa tapetun intiaanin espanjalaisen nimen. Geronimo. Hieronymos, pyhä nimi. Metsälinnuista on tullut kodittomia katupoikia. Kiltit tädit ompelee Irlannin kokoisen maastopalon kenguru- ja koalauhreille pikkuisia  nuttuja syömänsä lampaan karvoista ja muovista. Herttaista nikokettus-charityä. Ilotulituxista ei luovuta. Niillä näytetään maailmalle että ihminen ei hellitä. Roikkuu hampaillaan maaäidin perseessä kuin Hammettin Lasiavaimessa mafioson bulldoggi.

ellauri020.html on line 733:   Perheensä polttanut lehtikeisari lohduttautuu lennähdellen kazomaan sademezän palovammoja. Suomesta on valtaosa puista kaadettu. Kaskisauhut sakenevat Brasilian viidakoissa. Kaskeaminen kaxinkertaistui 2019 aikana. On kiire raapasta tikkua ettei puunhalaajat ehdi väliin. Miljoonia kuollut Australian paloissa. Eläimiä vaan, onnexi. Tuhansia kuolleita makaa Porkkalassa rannalla. Kaloja vaan, onnexi.

ellauri020.html on line 738: Dikdik-kauriin kärsä muistuttaa hassusti ihmisen siitintä. Sepä hullunkurista. Uhanalaisen pikku kauriin nenä muistuttaa sitä uhkaavaa, maailman vaarallisinta asetta, termiittiapinan dickiä. Sen läpi se pitää pientä varoitusääntä: Dick! dick! Koko luomakunta säikähtää. On syytäkin.

ellauri020.html on line 748: Und wenn er Geld hat,

ellauri020.html on line 762: ach, da gibt´s überhaupt nur: Nein.

ellauri020.html on line 766: Der zweite hatte drei Schiffe im Hafen,

ellauri020.html on line 769: Und als sie Geld hatten,

ellauri020.html on line 783: aber da gibt´s überhaupt nur: Nein.

ellauri020.html on line 790: Und als er kein Geld hatte,

ellauri020.html on line 804: ja da gab´s überhaupt kein Nein.

ellauri020.html on line 828:   En ole jaxanut vielä lukea yhtäkään Kunderan kirjaa kokonaan. Ne on pahasti ikääntyneet, ja niin on Milankin, 90, syntynyt 1929 kuten Jaakko Hintikka-vainaa ja köyryselkäinen Noam Chomsky. Ivana Trumpin alter egon kaverin pojan nimi oli Milan, ja sen äiti luki Milan Kunderan kirjoja. Alter-Ivana luki vaan yhtä äidin vanhaa kirjaa aina uudelleen äidin muistoxi. Eikä sekään ollut Kunderaa, vaan Kafkaa. Kafka tarkoittaa naakka. Milan tarkoittaa haukka. Kundera ei kai tarkoita mitään, se on vaan nimi. Merkityxettömyyden juhlaa.

ellauri020.html on line 830: Milan on julkaissut 2015 vielä yhden niteen vanhana ukkona, jonka alussa se taas tirkistelee nuorten neitosten napoja. Sillä on setämiehen silmä, jolla se tarkastelee molempia sukupuolia, tai niitä kaikkia, pitäisi kai nyttemmin sanoa. Kirjan nimi on Merkityxettömyyden juhlaa. Rehellinen otsikko. Tulee mieleen Pena Saarikosken Asiaa tai ei. Milan lähti tshekeistä 1975, vasta Iivanan jälessä, ja pakosta koska se oli potkittu pois duuneista poliittisesti epäkorrektina. Se oli jonkin sortin opettaja. Sen isä oli musiikintutkija Ludvik Kundera. 

ellauri020.html on line 832:   Heti ulosheiton jälkeen siltä tuli jotain kuulemma mielenkiintoisia kirjoja. Sit se kirjotti selitysteoxen omille kirjoilleen nimellä The Art of the Novel 1986. Tulee mieleen Iivanan miehen menestysteos The Art of the Deal 1987. Matkiko Trump Kunderaa (Ivanan idea?) vai molemmat Henry Jamesia (The Art of Fiction 1884). Mytomaniastahan on kyse kummallakin.

ellauri020.html on line 834:   Kunderan selitysteoxen pointti on että Milan Kundera on samaa tähtikaartia kuin Euroopan parhaat kirjailijat. No, Brochin kirja Schlafwanderer oli kyllä kohtalainen. Naiskirjailijoista Milan mainizee Agatha Christien. Milan Kundera voittaa! Hyvä Milan!

ellauri020.html on line 840:   Kunderan kirjoissa on paljon kylmähköä panoa, josta ilmeisesti mieslukijat on olleet täpinöissään. Henkilöt on muuten tosi pahvisia. Olemisen sietämätön keveys osoittautuu erittäin köykäsexi. Siitä ei muista jälkikäteen mitään, ei edes henkilöiden nimiä. Saattohan se olla poliittisesti relevantti aikanaan, mut ei sit muuta. Kundera on vähän samanlainen senttari kuin Sterne, Diderot, Broch ja Musil. Ei varsinaisia lukuromaaneja.

ellauri020.html on line 844: Naisista ei Kundera tajua pätkääkään, ei edes yritä. Kundera on misogyyni, se vihaa naisia kuin rakkikoiria. Jossain kirjassa joku onneton nainen saa pelosta ripulin, ja Kundera saa siitä vaan seisokin. Sehän on kuin James Joyce, koprofiili. Jossain toisessa niteessä on Iivanan tapainen loikkari, jota lopux esitellään nukkumassa jalat harallaan, ja sen poikaystävä tuijottaa sitä kauan "siihen yhteen, surulliseen paikkaan". Aika ilkeää. 

ellauri020.html on line 846: Milanin vanhentunein piirre on sen mieskeskeisyys. Arvostelijan mielestä naisviha heikkenee loppua kohti. Testosteronitankki alkaa tyhjetä. I know the feeling.

ellauri020.html on line 857: Paha on epäonnistunutta adaptaatiota. Pahuus on kilpailua. Ei se sen kummempaa ole.  


ellauri020.html on line 861: Meemit on sen feromoneja, pesän hajua. Tällä termiitillä on iso pää, sinne se varastoi 


ellauri020.html on line 862: hirmu määrän erilaisia ympäristöjä, niitä pesän hajuja. Niitä on enemmän kuin 


ellauri020.html on line 876: Tehokkainta pahuudesta tulee, kun tiimiydytään, unohdetaan keskinäiset vihat


ellauri020.html on line 878: ja murhataan sitten oikein joukolla, iloisena annetaan rikollisille isoja sakkoja. 


ellauri020.html on line 908:   Vanhoina aikoina ihmiset tekivät mieluummin mitä tahansa 


ellauri020.html on line 911:   nykyisissäkin oloissa. Tee ennen mitä tahansa, kuin takerrut 


ellauri020.html on line 913:   kuin hevossairaalan takaoven kautta, lihakoukun jatkoxi.

ellauri020.html on line 921:   - Vai miljardi puuttuu. Paljonko se on nykyrahassa? - Eikö se ole jotakuinkin tuhat miljoonaa?  - No eihän se sitten paljoa ole. Eikö sen voisi säästää jostain menopuolen momentista, vaikka lapsiperheiltä? - Ei taida onnistua, kun vaalit ovat tulossa 4 vuoden perästä. - No, sitten pitää kexiä valtiolle jotain uutta tuloa . - Se tietää uusia tai isompia veroja. Pitää sitten olla tarkkana, ettei veroteta köyhiä, joilla ei ole rahaa. - No verotetaan sitten rikkaita. Joko voimme poistua? Karhupuku odottaa.

ellauri020.html on line 923:   - Älä nyt vielä lähde. Pitää siis verottaa rikkaita. Ketkä sitten ovat rikkaita? Nekö joilla on uusi viinavolvo ja hieno omakotitalo? - Ei todellakaan. Viinavolvot ja omakotitalot on pimputin kalliita. Ken semmoisen on hankkinut on taatusti jo rahaton. - Mut eikö kampasimpukat ja lemmikit oo myös vitun kalliita? Ja merkkivaatteet? Eli jos syö kampasimpukoita lemmikki takaluukussa merkkivaatteet päällä viinavolvossa omakotitalon pihassa, on pakko olla rutiköyhä.

ellauri020.html on line 925:   - Joo. Näitä yhteiskunnan vähäosaisia ei kande verottaa. On iskettävä rikkaisiin, jotka asuu vuokralla, matkustaa julkisilla, pyöräilee tai kävelee, ja pukeutuu kirpputoriryysyihin. Niitä on sitäpaizi paljon paljon enemmän, et verokertymä on ihan toista luokkaa kuin nylkemällä harvalukuisia miljonääriressuja.  - No, eikö tämä ole tässä? Pitäis mennä treenaamaan näitä karhupuvun vuorosanoja.

ellauri021.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri021.html on line 25:   Ja vanha Kalle Nieminen ja Toimi Lukkarinen

ellauri021.html on line 41:   Hyvästä tulee pahaa,

ellauri021.html on line 44:   on pahaa kaikin tavoin.

ellauri021.html on line 54:       Parasta Willereissä oli pukinpartaisen Kit Carlsonin kiroilu: Pannahinen! Lempo! Mitä hittoa?! Jukoliste! Saamari! Texissä izessään oli jotain Fred Karlssonmaista, vaivoin hillittyä primaaliaggressiota. Pukinpartainen seniori vois sit olla Kimmo. Mä oisin pikku Kit. Oikea Kit Carlson oli jonkun kenr.Washingtonin heitukkana kansanmurhaamassa lounaiskulman inkkareita. Siitä historiasta on tehty aivan vitusti väärennöxiä. Tony Hillerman kertoo muisteluissaan melko hilpeitä tarinoita valkonaamamatujen törkeilyistä punaisten varattomien veljiensä kimpussa.

ellauri021.html on line 56:       Kun joku leffayhtiö lupas tehdä Hillermanin Blessing Waysta elokuvan (ei tehnyt), skriptiäijä halus shootingpaikkana käydä kazomassa inkkareiden puebloja. Tony huomautti että navajot on nomadeja, ne asuu hoganeissa eikä puebloissa. "Sinä tiesit tuon, nyt minäkin tiedän sen, mutta luuletko että suuri yleisö haluaa jotain tietoiskuja? Mennään nyt kazomaan niitä puebloja." Ja niin ne menivät. John Wayne-leffoissa inkkareita näyttelee italomamun näköiset väritetyt statistit jotka pomppii tökerösti jollain razastuskoulukoneilla, naiset kokkailee kebaabia tiipiimezän keskellä ja koirat haukkuvat.

ellauri021.html on line 58:       Willereiden valkohattuiset on huolellisesti ajellut (paizi sitä joulupukkia, mut senkin parta on siististi kammattu), konnat on ajelemattomia ja epäsiistejä. Ne on köyhiä. Ne ei ole oman elämänsä seppoja, vaan jotain teuvoja. Intiaaneilla on vaan housut säästä riippumatta, mut ne on kaikki komeita ja lihaxikkaita, kuin tinasotilaita samasta muotista. Niitä ei voi sanoa köyhixi, koska ne painii eri sarjassa. Ne on vielä kivikaudella, vaikka osaakin käyttää pyssyjä. Muttei ammu niillä yhtä tarkasti kuin Tex Willer. Siihen pitää olla valkoihoinen. Osa inkkareista on hyvixiä, osa razastelee pahisten puolella. Harhaanjohdettuja villejä. Tuhlaa panoxia, paukuttelee ilmaan ilman aikojaan, huutaen Yahii, tai Aijaijai, kuten Ivana Trump. Hmm. Olikohan noin, tuskin niillä oli pateja tuhlattavaxi asti.

ellauri021.html on line 65: Vanhempien kirjahyllyssä oli Edgar Lee Mastersin Kauhajoen kasvisto. Lusikan nuolleiden kukkakauppa. Tää Kauhajoki on Chicagon lähellä. Edgar oli siellä päin pikku lakimies, mutta tykkäsi enemmänkin sepitellä värssyjä. Kauhajoen herbaario julkaistiin vuonna 1915, ennen sotia. Siinä on epigrammeja: kexittyjä hautakirjoituxia, tai oikeastaan lyhykäisiä omaelämäkertoja, tee se ize obituaareja, nekrologeja, eulogioita, you name it, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin lyhkäsiä et suomen kuivimman lehden ivailema kyldyyrin Teuvo Hakkarainen olisi mielissään. Tähän yritän jotain samaa.

ellauri021.html on line 67:       Suomentaja oli Arvo Turtiainen, kommari, Kiilan kiilusilmiä. Onkohan Ano ('Bleeding ex ano, no need for any therapy') Turtiainen sen sukulaisia? Helmin luokkakaveri Saga joka asui yhtenäiskoulun vieressä vaaleenpunaisessa talossa oli sekin Turtiainen. Onkohan ne jotain puluja? Karhennettuja turtanoita? Vai muuten vaan turtia?

ellauri021.html on line 71: 
Kauhajoen herbaario

ellauri021.html on line 73: Lueskelin sieltä täältä tuota His Masters Voicen Kauhajoen kasvistoa. Siinä on alux vanha osa ja lopussa uudempaa mazkua. Kuten monet muut bestseller kirjailijat se ei malta olla tuuppaamatta alkumenestyxen perään heikompaa jatkoa. Näitä on iso liuta muitakin. Jehova, Cervantes, Dumas vanhempi, lavastaja Roy, ja El Lauri, vain tärkeimpiä mainitaxeni.

ellauri021.html on line 75: Vähän häirizee näissä epigrammeissa turha apinoiden touhutuxen kiillotus. Moraalinen sanasto, jolla niiden edesottamuxia puleerataan paremmixi, vaikka kuinka Edgar koittaa olla realistinen.

ellauri021.html on line 77: Muitakin kirjoja on meneillä, joista löytyy lisää vanhentuneita amerikkalaisia moraalinäkemyxiä. Alcottin mielestä tytöistä parhain on old fashioned girl, joka on pikkutyttö vielä neljätoistavuotiaana. Nabokovin Lolita oli sillon jo pitkään levittänyt X-asennossa Humbertin alla. Hammettin mielestä pojista coolein Lasiavaimessa on pienipäinen ja hintelä ketku Ned Beaumont kieltolain varjoiselta kujalta. Pieni katupoika vaan. Tekee hattutempun likvidoidun miehen liian väljällä hatulla. Kieltolaista käydään kärhämää myös Kauhajoella. Oli Suomessakin kieltolaki, kai Pojullakin oli tuomarina käsiteltävänä niitä juttuja. Joillain Carlsoneilla, kuten mulla, on pienet päät, liekö Sprangereilta perittyä. 

ellauri021.html on line 80:   
Perhe muutti Bostoniin 1834. Luisan isä oli transsendentalistiklubin perustajia kuten Emerson ja Thoreau. Romanttista huuhaata, hinduja, Humea ja Swedenborgia. Ne uskoivat et ihmiset on pohjimmaltaan kilttejä. Niinne usein ovatkin, jos niille ollaan kilttejä. Mikä on tuiki harvoin. Vähän sellasta neandertaalimeininkiä. 

ellauri021.html on line 82:   Hammett oli 37 vuonna 1931 kun se kirjoitti Lasiavaimen. Se oli ihan saman näköinen kuin Ned, ja piti Lasiavainta parhaana kirjanaan. Ei mennyt naimisiin, mutta seukkas pitkään saman naisen kaa. Lakkas kirjottamasta 40-luvulla. Hammett oli kommunisti ja antifascisti. Luki tiilenpäitä McCarthyn aikana. Ryyppäsi, poltti tupakkaa ja kuoli keukosyöpään 67-vuotiaana. Mun ikäsenä siis. Sotaveteraanina on haudattuna Arlingtonissa.

ellauri021.html on line 84: Sodassa, rakkaudessa ja rikkaudessa on kaikki luvallista. Niistä tulee parhaat selfiet tästä termiittiapinasta. Niissä se pääsee päästelemään vapaalla.  Mikä kiinnostaa suosituimmissa kirjoissa, filmeissä ja TV-sarjoissa? Mitä asioita pyöritellään hautakivissä? EAT FUCK KILL tietysti, Darwinin kolme käskyä, ja niiden korollaareina:

ellauri021.html on line 94:     Raha

ellauri021.html on line 107:   Jos nää ei enää huvita, elämä on tosi ikävää. Voi yhtä hyvin lähteä pilven päälle pitämään sitä ikävää. Pitää vaan muistaa ottaa Suomen Kuvalehti mukaan. Kynä ja iso kumi, kuivalehden ristikot on vittumaisia. Niiden ratkomiseen menee ikuisuus, ja silti jää tuntemattomia sanoja, kuten kuohkeita = vateaatit. Mitkä pirun vateaatit? Mitään tulokset ei löydy hakutermille vateaatti. Voisko ne olla kuohkeita pilviä. 

ellauri021.html on line 113:   "I distrust a man that says when. If he's got to be careful not to drink too much, it's because he's not to be trusted when he does."

ellauri021.html on line 124: Tu vuó' murí,				Pieni hattupäinen pää					

ellauri021.html on line 168: Ruokalasta löytyi vuoden 2020 ekana työpäivänä elokuun 2019 Suomen kuvalehti. Yxi uutisviikko on yhtä hyvä kuin toinenkin, apinoiden hölmöilyt ei muutu mixikään, ne on ikivihreitä. Parasta ennen päivä puuttuu, koska sellaista ei olekaan. Ne on aina samanlaisia. Ja ristikko oli ihan omituinen, ei kunnon vihjeitä, vaan jotain pirun assosiaatioita. 

ellauri021.html on line 176: Eliitin Teuvo Hakkarainen älähtää. Mikael Jungner, arkkienkelin nimiserkku, noske junkkari - eixen pitänyt jo kuolla johonkin? Se on selvinnyt syövästä ja sydänkohtauxesta. Mikäs pahan tappaisi. Senkun kexisi, heti toimexi. Nyze on sitä mieltä, et kirjat on liian paxuja ja pitkiä. TLDR. Talousoppaat vois tiivistää yhteen aaneloseen. Eise muuta varmaan yritäkään lukea.

ellauri021.html on line 178: Väki kuuntelee nyttemmin mieluummin äänikirjoja. Nekin sais olla lyhempiä, max yhden singlen pitusia. Lyhkäsempiäkin ne voi olla, kun ei ole kertosäkeitä. Trumpin hyllyssä on englanniksi Adolf Hitlerin puhekokoelma. Entä vaikka oliskin, emmä sitä lue, se kiistää. Kuuntelee vaan äänikirjana. Hitlerillä olisi ollut Trumpilta paljon opittavaa. Sen puheet oli ihan liian pitkiä. Trumpilla ne on twiittejä. Mikä olikaan se keskimmäinen pointti? kysyy lippispää jenkki Wanda-kalalta. Stubbilla oli liikaa pointteja, ois pitänyt karsia. 

ellauri021.html on line 180: Äänikirjoja pahexuu myös Finlandia-voittaja, joka herkutteli lesbosexillä. Voishan se  olla ällöttävä äänitehosteiden kaa. Puolimatka ei kuuntelisi edes puolia. Entä vaikka olisikin, en kuuntelisi. Pahinta on, että kursiivi ei kuulu. Voishan kursivoidut kohdat vaikka kiekasta lujempaa. Yahii! Aijaijai! Niin toimi iranilainen imaami, jotta sokea muezzin tiesi milloin on aika polvistua.

ellauri021.html on line 182:     Roope Uusitalon mielestä aktiivimallia voisi remontoida. Se voisi koskea vaan osaa työttömistä, niitä laiskoja. Ei oman elämänsä seppoja, vaan niitä teuvoja. Hallituxen vaihduttua kokoomuxen Sillanaukee voi joutua työnhakuun. Koskeekohan aktiivimalli sitä? Tuskin, sehän on lähes radioaktiivinen. 

ellauri021.html on line 184:     Harhailuistaan huolimatta kansanedustaja Heinonen on vilpitön kokkari ja automies, joka epäilee uusia peltipoliiseja liian tehokkaixi. Jari Aarnio oli parempi vaikkei peltiä. Kun muut kauhistelevat liikenteen päästöjä, Heinonen hehkuttaa Jyväskylän rallia. "Yhdestoista vuosi perä jälkeen, hei kuka muu vetää tälleen." Hanaa! 

ellauri021.html on line 191:   Parturissa luin 7 päivää-lehteä. Suomen julkkisuutiset on vähän kotikutoisempia kuin Trumppien. Harlin osoitteli mainostauluja. Toivo Sukari kävi pissalla. Joku standup-koomikko haahuili kaupassa. Ei ollut Bo Burnham, oli lyhyempi. 

ellauri021.html on line 199: Äidistä tuntuu kuin olisi ollut saippuassa jo kymmeniä vuosia. Kauniit ja rohkeat ovat mulle kuin toinen perhe. Tarkemmin lukiessa ilmenee, että tämä uutinen on uusinta kahden vuoden takaa. Pikku Imaami syntyi vuonna 2018. Nyt se jo kävelee. Kauniista ja rohkeistakin näytetään paljon uusintoja. Onhan elämä muutenkin pääosin uusintaa. Pikku Imamin vanhemmat uskovat että sen nimi tarkoittaa uskoa. Taitavat olla vääräuskoisia. Se tarkoittaa imaamia. Parturin jälkeen mun parta oli niin hieno, että voisin hakea töitä imaamina. 

ellauri021.html on line 201:   Kauniit ja rohkeat (engl. The Bold and the Beautiful) on yhdysvaltalainen saippuasarja, jonka ensimmäinen jakso näytettiin kotimaassaan 23. maaliskuuta 1987. Suunnilleen silloin lähti Olavi Pylkkänen taivaaseen Eiran pihan puistonpenkiltä. Sarjalla on yli 26 miljoonaa katsojaa yli sadassa maassa. Lea ja Pauli olivat myös sarjan koukussa. Olavi ei ehtinyt. Se meni kärpässarjaan, kolmosdivariin Wilhon seuraksi. Sai hyvän lentosään.

ellauri021.html on line 203:   Kauniit ja rohkeat -sarjan vastaava tuottaja Bradley Bell arvioi Iltalehden haastattelussa 1990-luvulla sarjan suosion perustuvan siihen, että roolihahmot olivat tavallisia ihmisiä, joihin katsojien oli helppo samastua. Ei mitään sankareita, keskinkertaisia paskiaisia mutta sikarikkaita.

ellauri021.html on line 207: Harlinin hämmästys, Toivo Sukarin pissahätä ja standup-koomikon haahuilu ovat sellaisia. Niihin on helppo samastua. 

ellauri021.html on line 211: Mallikaunotarten kuuma rantapäivä yllätti. Yksi bisse kiitos! Täydelliseen rantapäivään kuuluu tietenkin myös vesijetillä hurjastelu, ollaanhan jetsettiä. Vesijetit on vittumaisia päristelijöitä, turhakkeita vesimopoja, ja niillä ajelijat häiriköitä moukkia. Eivät edes hidasta Rauhixen laiturin ja saunan kohdalla. Kardashianit keräsivät kazeita. No ei siitä sen enempää. Kazokaa myös kuvat. 

ellauri021.html on line 229: kuin omasta lihasta ja verestä, 


ellauri021.html on line 252: Give everyone a penny that cry 


ellauri021.html on line 265: A big long black cigar that ain't all 


ellauri021.html on line 266: Hang me a hammock between two big trees 


ellauri021.html on line 289: Vanha pihlaja on kaatununut. 


ellauri021.html on line 291: oli Seija sitä syxymmällä uhannut. 


ellauri021.html on line 293: Lähti oman oxan kautta, ei odottanut sahaa. 


ellauri021.html on line 300: lähtee pihastaan, mutta jarruttaa 


ellauri021.html on line 305: löytyy aika liuta haavoittuneita ja kaatuneita 


ellauri021.html on line 306: vanhan pihlajan kohtalo- ja asetovereita. 


ellauri021.html on line 322: Siellä harhaa yxinäinen luistelija 


ellauri021.html on line 332: Syödään lihapullat noutopydästä. 


ellauri021.html on line 360: antaa neuvoja katkeamattomana nauhana. 


ellauri021.html on line 361: Voidaankohan me mennä enää matkalle? 


ellauri021.html on line 365: Poiketaan Helmin luona hakemassa Husqvarna. 


ellauri021.html on line 390: Brittihovissa on väpelö neandertaali Harry nainut röyhkeän Cro magnonin. Saattaapa nyt jo vähän katuakin kauppojaan. Charles maxaa omasta taskustaan niiden ökymenoista 95%. Vaivaisen 5% tähden ei Meghan enää jaxa kumarrella hovin rasisteja. Se haluaa mieluummin yxinvaltiattarexi omalla tontilla. Kanadan julkkisten kunigattarexi. Charlesin on paras jatkaa pulittamista, sillä muuten Meghanilla on siitä ja sen äidistä PAAALJON kerrottavaa keltaisille lehdille.

ellauri021.html on line 392: Kohta ne myyskentelee hölmön Harryn hyvää nimeä Kanadassa brändillä Sussex Royal. SR suklaata. SR meikkejä. SR lippalakkeja ja pinssejä. SR prinssinnakkeja. SR rengasmatkoja Walesin linnoihin, Harry oppaana. Meghan esittelee vaatekaappiaan kohtuuhinnasta. Ja vähän muutakin, jos hinta vaan on oikea. Samaahan de duunaa kuninkaalliset briteissä. Harryn häät tuotti kruunun kassaan miljardin. Harry ja Meghan mukeja jne. jne.

ellauri021.html on line 394: Shakespearessakin Englannin Harry-kuninkaat oli hiton hölmöjä. Upperclass twits competing in their own series. 

ellauri021.html on line 420: Stolbowan rauha on päättynyt. Naapurin Carlo 


ellauri021.html on line 423: Vai oisikohan se mennyt toisinpäin. Stolbowa neuvoo 


ellauri021.html on line 425: alttarilla, miten pitää menetellä, jos haluaa 


ellauri021.html on line 430: verhot tiukasti kiinni. Rauhan aikana ne pidettiin 


ellauri021.html on line 431: avonaisina. Varmaan sanelurauhan ehtoja, jotka 


ellauri021.html on line 434: Laurin, 67,  hartiasärky ei johtunutkaan jäykistä 


ellauri021.html on line 435: hartioista, eikä jäykästä siittimestä. 


ellauri021.html on line 446: That old devil time

ellauri021.html on line 460: Mordechai, jota kaikki kuzuu Motixi, 


ellauri021.html on line 461: laihuliini lihavine perheineen  


ellauri021.html on line 474: Ihan samanlaiset oli Schnizeleillä, 


ellauri021.html on line 487: Joku voi luulla että tämä havainto 


ellauri021.html on line 494: Mut vastaavahan pätee kaikista apinoista. 

ellauri021.html on line 515:   Sit on tietysti jenkkiläisiä ihan simona, esim.


ellauri021.html on line 522: Varsinaisia menekkikappaleita oli jonkin aikaa kuulonvaraisesti sanoitetut mamubiisit. Nyt ei taida sekään enää naurattaa kumpiakaan osapuolia. Nunnuka nunnuka lailailaatkin ovat täysin sopimattomia. No olihan ne tosi törkeitä, vitun lantalaiset hahattaa. Ällö Rampe Pirkka-Pekka pyysi jopa anteexi, sitä odotetaan poliitikoilta nykyään valehtelun välimerkkinä. Se toinen, mikäs sen nimi olikaan, ookke-hookkan, ei dekantoinut. Nehän teki pilkkaa myös mustalaisista, ja se onkin ihan ookoo nyt, kiitos Veijo Balzarin. Niilin hanhet oli MTV:n loppukevennys. Persulaiset kävi kevennyxellä kurdiparan karvakämmenellä. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää.

ellauri021.html on line 532:   Bixwaz hezarî 	  Pyydä tuhat kultapalaa	  No kukas hazardi? 

ellauri021.html on line 534:   Bistîn hezarî 	  Vaadi tuhat kultapalaa	  No vissiin hazardi 

ellauri021.html on line 537:   Hema pênsedî de ho yadê tu bi Helebê de ho yadê 	  Viissatasella voit sen ostaa, ostaa Aleppon.	  OMAAN PERSEENI NIILIN HANHET! Nyt hän veteli, Niilin hanhet 

ellauri021.html on line 538:  Porê xwe berde de ho yadê 	 Laske tukka auki, äiti	 Puree hirveetä, Niilin hanhet 

ellauri021.html on line 542:  Bixwaz hezarî 	 Pyydä tuhat kultapalaa	 No kukas hazardi? 

ellauri021.html on line 544:  Bixwaz hezarî 	 Vaadi tuhat kultapalaa	 No kukas hazardi? 

ellauri021.html on line 547:  Hema pênsedî de ho yadê tu bi Helebê de ho yadê  Niillä viidellä sadalla voit ostaa Aleppon.	 Omaan perseeni Niilin hanhet, nyt hän vetää

ellauri021.html on line 549:  Biskê xwe bide de ho yadê 	 Pura letti 	 Viskiä veteli, Niilin hanhet 

ellauri021.html on line 550:  Porê xwe berde de ho yadê 	 Laske tukka auki, äiti	 Puree hirveetä, Niilin hanhet 

ellauri021.html on line 559:  Bixwaz hezarî 	 Pyydä tuhat kultapalaa	 No kukas hazardi? 

ellauri021.html on line 561:  Bixwaz hezarî 	 Pyydä tuhat kultapalaa	 No kukas hazardi? 

ellauri021.html on line 564:  Hema pênsedî de ho yadê Helebê de 	 Viissatasella voit ostaa Aleppon.	 Omaan perseeni Niilin hanhet, nyt hän vetää 

ellauri021.html on line 566:  Biskê xwe bide de ho yadê 	 Avaa palmikot	 Viskiä veteli, Niilin hanhet 

ellauri021.html on line 567:  Porê xwe berde de ho yadê 	 Laske tukka auki äiskä,	 Puree hirveetä, Niilin hanhet 

ellauri021.html on line 571: 

ellauri021.html on line 623: Er nam mich bi der wizen hant,

ellauri021.html on line 630: er fůrte mih bi der hant

ellauri021.html on line 635: dirre wech, der habe haz!

ellauri021.html on line 640: da hab ich mine herphe lan,

ellauri021.html on line 672: A shallow nix, et non profundus.

ellauri021.html on line 677: But brevior legs had canis never

ellauri021.html on line 678: Quam had hic dog; et bonus clever.

ellauri021.html on line 687: This bonus dog had one bad habit,

ellauri021.html on line 689: Amabat plus to chase a rattus,

ellauri021.html on line 694: Nunquam chased a starving cattus,

ellauri021.html on line 722: Cyrus, Black Hawk, Shalmanezer!

ellauri021.html on line 744: Go ad Orcum, Shalmanezer,

ellauri021.html on line 758: Kuin Putin harppisakuissa ennen pressa-aikoja. 


ellauri021.html on line 785: mä räppään vaan naisist, autoista ja rahasta. 


ellauri021.html on line 790: Rahavallan asialla näät juostaan molemmat 


ellauri021.html on line 806:   puumaja, hassut hatut, kyltissä lukee EI TYTTÖJÄ! 


ellauri021.html on line 813:   poikia on mukana, tiikeri ja sanomalehtihattuja. 


ellauri021.html on line 814:   No Kallehan on latenssi-ikäinen, niin taitaa olla 


ellauri021.html on line 819:   osoittaa mieltä sanomalehtihatussa, jakaa tarroja. 


ellauri021.html on line 824:   josta Aladdinin äiti sensuroitiin turhakkeena. 


ellauri021.html on line 828:     han.jpg" height="200em" />

ellauri021.html on line 829:     
Luotathan?  

ellauri021.html on line 845:     Or smarter or handsome or wise

ellauri021.html on line 847:     I'll do my best, what else can I do?

ellauri021.html on line 850:     Try hard to make you

ellauri021.html on line 857:     - Well mom, I have joined Proud Boys!

ellauri021.html on line 879: Antero Shitfly on nähtävästi epäonnistunut lakimies mutta sitä onnistuneempi pyhäkoulunopettaja. Se aloitti Sikanautapedian kun Wikipedia alkoi käyttää Common Era ajanlaskua Kristuksen sijasta. Onx joku yhteinen ajanlasku muka joku parannus, jumalahan on jopa kolmiyhteinen. Wikipedia on vino liberaaliin suuntaan, muistuttaa kaltevaa kumitornia:

ellauri021.html on line 883:     Shortly after its launch in 2006, Schlafly described the site as being competition for Wikipedia, saying "Wikipedia has gone the way of CBS News. It's long overdue to have competition like Fox News."

ellauri021.html on line 885: According to The Australian, although the site´s operators claim that the site "strives to keep its articles concise, informative, family-friendly, and true to the facts, which often back up conservative ideas more than liberal ones", on Conservapedia "arguments are often circular" and "contradictions, self-serving rationalizations and hypocrisies abound."  

ellauri021.html on line 890:   Nähtävästi Shitfly on onnistunut kopioimaan Fox Newsin tasokkaan julkaisupolitiikan. Ja sitä kismittää myös Wikipedian kosmopoliittisuus. Kosmos on venäjää, pitäis oikeammin puhua astropolitiikasta. Tähtien sodasta. Tai ihan vaan amerikkalaisuudesta. 

ellauri021.html on line 892:   Schlafly argued that the article on the Renaissance does not give sufficient credit to Christianity, that Wikipedia articles apparently prefer to use non-American spellings even though most users are American, that the article on American activities in the Philippines has a distinctly anti-American bias, and that attempts to include pro-Christian or pro-American views are removed very quickly. Schlafly also claimed that Wikipedia´s allowance of both Common Era and Anno Domini notation was anti-Christian bias.

ellauri021.html on line 895:   Mitäs löytyy Trumpin perskärpäsen sikanautapurkista? Ihan niitä tavallisia raaka-aineita: luomisoppia ihan sikana, ilmaston lämpiäminen on turhaa puhetta, naudat viihtyy mainiosti pihatoissa. Artikkeli pohjois-amerikan luoteisosan puumustekalasta. Abortti aiheuttaa rintasyöpää, ja onania karvaiset kämmenet. Suhteellisuusteoria on fuskua, se edistää arvorelativismia.

ellauri021.html on line 897:   Shitfly määritteli liberaalin näin: Liberaali (eli vasemmistolainen) on sellainen, joka hylkää logiikan ja raamatun izekkäistä syistä. Vapaamielisillä ei ole mittapuuta; usein liberaali vaan hakee huomiota, ja puhuu sen vuoksi puppua. Lipilaarit haluu valtion sotkeutuvan ihmisten asioihin, vastustavat uskontoa, peukuttaa homoavioliittoja ja hyvinvointivaltiota, ja uskoo vääriin salaliittoihin. 

ellauri021.html on line 899: Shitfly oli Obaman koulukaveri, ja se on sille kateellinen vieläkin. Sen mielestä Obama pääsi presidentiksi ihan vaan nekrukiintiöiden ansiosta. Dawkins-artikkeli on somistettu Adolfin Hitlerin kuvalla. Jääkausi on vaan oletus, sallimus on testattava teoria mutta fysiikka ja geologia petkutusta.

ellauri021.html on line 907: Feministit haluu voimaantua ja ovat kaunaisia miehille, vaikka ne hyötyvät mukavasta elämästä miesten kustannuxella. Yxityiselämässä feminismi rikkoo avioliittoja ja suhteita, haittaa lastenkasvatusta ja on häiriöxi työelämässä. Sitä harrastetaan erityisesti eliittiyliopistoissa, isoissa yrityxissä ja naisten tiimiurheilussa. Ne väittää haluavansa tasa-arvoa, mutta oikeasti vaan eivät tahdo auttaa miehiä.

ellauri021.html on line 909:   Useimmat feministit haluavat pukeutua kuin miehet housupukuihin hameiden sijasta, tai sitten muuten rivosti. Väittävät vieläpä, että missikilpailut ja meikit on naisten sortoa. Kysypä misseiltä, ja niiden äideiltä, ja meikkivalmistajilta. Lähes kaikki naiset laittaa meikkiä, feministitkin. Ainaskin jotain päivävoiteita, yäk. Ja vielä lisää feministimeemejä:

ellauri021.html on line 911: Ei ne kaipaa tasa-arvoa, ne haluu että naisvasemmisto pääsee niskan päälle. 

ellauri021.html on line 913: Perinteisiä kilttejä ja vanhanaikaisia naisia niissä sorretaan ja niitä pilkataan tyhmixi tai rahanahneixi reittä myöten kiipijöixi. 


ellauri021.html on line 914: Ovat olevinaan ettei miesten ja naisten välillä ole mitään eroja, ja sillä keinoin heikentävät US armeijaa, silti vaativat enemmän rahaa naisliikkeelle kuin miehille. 


ellauri021.html on line 917: Vähexyvät ja pilkkaavat naisia, jotka haluavat lapsia ja kasvattaa perhettä. 


ellauri021.html on line 919: Kannattavat naisten suosimista valinnoissa ja rahanjaossa. 


ellauri021.html on line 923: Suurentelevat naisten osuutta historiassa, esim. Henry VIII:n vaimot on tärkeämpiä kuin sen hallintotoimet. 

ellauri021.html on line 934: Jotkut feministit haluu kastroida miehet kokonaan.

ellauri021.html on line 943: Schlafly is a surname of German-Swiss origin. Not to be confused with Schläfli. Mild-mannered Daniel L. Schlafly Sr., vice president of a family business (bottled water), AKA Dan Schlafly, 47 in 1960, is a Roman Catholic who never attended a public school* and never sent his three children to one. Daniel L. Schafly Jr.  spent eight years in Jesuit schools, then went on to graduate work in the US and abroad. He chose history as major. As a twenty-one- year-old student, he was amazed by the result of the Soviet victory in World War II when he crossed the Berlin Wall (still under construction) from free West Berlin with its independent citizens into militarized Communist East Berlin, where everyone was dispirited, everything was shabby.  Daniel L. Jr., who supported St. Kolbe´s sainthood, became a staunch anticommunist.

ellauri021.html on line 950:   Wikipedia still fails to live up to its liberal values. In 2018, Wikimedia disclosed that only 17.67% of over 1.5 million biographies on the site are about women. Of the over 135,000 active editors on Wikipedia, surveys indicate that only 8.5% to 16% are female. See: Examples of Bias in Wikipedia.  
(Lue: Naisetkin äänestävät jaloillaan. Turhaan herra puuhaa sekä hääräilee, täällä tehdään niinkuin miehet määräilee.)

ellauri021.html on line 956:   So refreshing: Trump said "we don't want to be politically correct," and criticized how long it took an officer to remove a woman who was disrupting the event. 
(Lue: Ihanaa! Turha kainoilu on menneen talven lumia, naisille öykkäröinti on taas poliittisesti korrektia. Eiku niska peffa kii, etenkin peffa.)

ellauri021.html on line 958: The global warming alarmists now have a new category of people they are targeting - pet owners! 67 percent of U.S. households, or about 85 million families, own a pet. Are the global warming alarmists committing political suicide? 

ellauri021.html on line 964:   When parents pull children out of school to protest the Homosexual Agenda, you expect that to be in America, right? Wrong! See it happen in England! 
(Lue: Hieno juttu brittiveli että jätät homon EU:n ja tulet meikämannen puolelle! Sullon mun luonto!)

ellauri021.html on line 966: Thank the Second Amendment: Texas church shooting stopped in its tracks by armed" worshiper. Thank God too, and a prayer for those killed before the complete massacre was averted." 
(Lue: Jos pahat miehet tulis Matin lasten tarhaan ammuskelemaan, aseistetut isäpapat pystyis ne kyllä nitistämään, eli take them down. Vois siinä tulla alas jokunen tenavistakin, mutta siitä selvitään sitten rukouksen voimalla.)

ellauri021.html on line 969:   
(Lue: Eikös Mooses keppeineen ja Joosua esinahkakasoineen olleet kuzumattomia maahantunkeutujia, jos kukaan?)

ellauri021.html on line 971: Setback to Never-Trumpers: Trump ties with Obama in the annual Gallup poll of the most-admired man. 
(Lue: Rupusakin galluppi on rupusakin kanta. Kukin ihailee omaa kuvaansa suurennettuna.)

ellauri021.html on line 975:   Setback for climate change alarmists: The Australian government arrested nearly 200 people for setting fires in five states. So much for the notions that climate change is responsible and that socialism is the answer. 
(Lue: Dodi! eihän ne kenkurat ois voinu sentään izestänsä syttyä. Siellähän oli vaan 45 astetta varjossa.)

ellauri021.html on line 977:   Atheists are experiencing a web marketing BEAT DOWN! The Christian internet evangelism organization Global Media Outreach indicates that as of September 2019 over 1,900,000,000 gospel visits have occurred via their websites. On the other hand, no atheist organization has ever accomplished such a web marketing feat. Is atheism boring or are atheists bad digital marketers who have difficulty understanding search engine algorithms? Or is it both? Oh atheists, feel the sting! 
(Lue: Jumalakin laskee lampaansa googlen avulla. Ateistit ei osaa ketkuilla kuolleilla sieluilla. Tai sit niitä ei vaan hirveesti kiinnosta. Mitäs ruoskia kuollutta hevosta. Evankelistat on siinä ihan proo.) 

ellauri021.html on line 982:   Vasemmistolaisuus ei ole vain väärin, se on pahaa ja mädännäistä. Demokraattipuolueella on Moolokin naamari, kanaanilaisen jumalan, jota Milton kuzui "kauheaxi kuninkaaxi jonka kita / oli ruskeana ihmisparsojen hurmeesta". Dem. puolue on rikollisuuden ja kuoleman kultti. Jokaisessa menettelytapakysymyxessä demokraatit on kaaoxen ja tuhon puolella. Ne hypettää valkoisen ylivallan uhkaa samalla kun ne valkopesee islamilaista terrorismia. Ne kumittaa ahkerasti USAn historiaa ja syö meidän pyhiä kansalaisoikeuxia. Ne peukuttaa avoimia rajoja kansallisen turvallisuuden hinnalla; pyhittää kaupungit rikollisille mamuille ja ajaa maahanmuuttoviraston sulkemista lainkuuliaisten kansalaisten ja kunnollisten maahantulijoiden tuhoxi; lasten tappoa ihmiselämän pyhyyden sijaan; länsimaisen sivistyxen purkamista sen säilytyxen sijasta. Tää ei oo vaan väärin, tää on PAHA.

ellauri021.html on line 987:   Ne vanhoilliset, jotka luulee että on vielä mahdollista järkeillä vasemmiston kanssa ja lähteä niiden kaa reiluun poliittiseen väittelyyn, tarraavat häviävään strategiaan, valitettavasti. Meidän täytyy hyväxyä tosiasiat: vasemmisto on aikaa sitten hylännyt reilut pelisäännöt, jos niitä niillä koskaan olikaan; sensijaan ne toimivat vihan pullistamalla joukkomentaliteetilla, verenhimoisena vallanhalusta, ja ilman minkään maakunnan moraalisia rajoja. Me ei voida sulkea enää moraalisia silmiä julistamattomalta sisällissodalta, joka velloo poikki koko Amerikan mantereen. (Käännös Trumpin kannattajien sivustosta.)

ellauri021.html on line 1001: Joku heebo kumartaa islamistin näköisenä kukkakasan edessä jossa on lappu We remember Heather?  Kukahan tuhansista jenkki maantieraadoista  on kyseessä? Oisko se jonka asenazit tappo autolla päälle ajamalla Virginian  v 2017  asemielenosotuxissa? Very fine people on both sides, korjas Trump lausuntoa sillon. Asehemmot ja bigotit on molemmat sen persukannattajia. Tekijä sai 419 v tuomion. Olis paha paikka Metusalemillekin. Päässee vapaaxi hyvän käytöxen johdosta. Varomattomuutta liikenteessä. Heather oisit varonut.

ellauri022.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri022.html on line 24:   Tää tuotantokausi on naisasiaa enintään kieli poskessa. Kyllä tää on ihan ehtaa ja tuttua #metoo tavaraa, setämiehen mietettä. Mihkäs leobardi täplistään pääsisi. 

ellauri022.html on line 30:     Useimmat Youtube-kouluttajista haluavat oikaista yhden olennaisen virheellisen ajatuksen, johon moni nainen heidän mukaansa sortuu. 
 "Thainaiset luulevat, että jos on seksiä heti ensitapaamisella, mies rakastuu enemmän. Mutta se on väärin. Jos seksiä on heti, mies usein katoaa sen jälkeen", Tina sanoo videollaan. 

ellauri022.html on line 36:   Louisa May Alcott oli toisen sukupolven julkkis Concordissa, vihas paparazzeja. (ks oheinen valitus.) 


ellauri022.html on line 37:   Se kirjotti vanhanaikaisesta tytöstä Pollysta lehteen jatkista samaan aikaan kuin Pikku naisia. 

ellauri022.html on line 39:   Polly on samaa maata kuin Richardsonin Pamela. 


ellauri022.html on line 40:   Yhtä vanhanaikainen, sama kotikasvatus. 


ellauri022.html on line 52:   Polly kuuntelee iki ihastuksissaan tätä urotekoa.  


ellauri022.html on line 57:   Polly tykkää kirjoista, kunhan ne on opettavaisia.

ellauri022.html on line 59:   Polly kertoo kaiken vanhemmille, vaikka pahaa tekisi. 


ellauri022.html on line 60:   Ei kai sekään ole enää viisitoistavuotiaalta ihan tervettä.  


ellauri022.html on line 71:   omat oikkunsa ja pahat tuulensa. Niitä vaan ei näytetä.  


ellauri022.html on line 73:   Maud menee nukkumaan nekku suussa ja Tom saa hammassärkyä. 


ellauri022.html on line 74:   Suuhygienia ei ollut Pollyn aikaan hyvässä hapessa. 


ellauri022.html on line 75:   Äiti antoi meille omenan hampaanpesun sijasta.

ellauri022.html on line 79:   Isoäiti on vielä vanhanaikaisempi kuin Polly, jos mahdollista. 


ellauri022.html on line 81:   Herra Shawilla on niin kiire rikastua, ettei ehdi naattia. 


ellauri022.html on line 83:   Se kelkkailee Tomin kaa samassa kelkassa (oijoi!), rouva Shaw 


ellauri022.html on line 84:   pitää sitä pahana, mutta herra Shaw antaa reippaudesta läpyjä. 


ellauri022.html on line 90:   Onhan siinä aina se sinisen laguunin riski olemassa, 


ellauri022.html on line 91:   että kesken yhtä leikkiä keksitäänkin ihan toisenlaisia, 


ellauri022.html on line 93:   Äiti ei anna pönkkähametta: pidä sinä vaan köyhän tytön mekkoa, 


ellauri022.html on line 102:   Vaan paremmathan niistä sillä lailla tuli kuin kaupoista ostetut.  


ellauri022.html on line 104:   hyvää harjoitusta lapsenhoidon varalle, ilman sikiöiden riskiä, 


ellauri022.html on line 105:   sanoo Fannin mummi tyytyväisenä. Nytpä on ihqun vanhanaikaista!

ellauri022.html on line 107:   Mutta siinä mummi ja Luisa May on ihan oikeassa, että kiltteys on 


ellauri022.html on line 112:   Herra Shaw tottuu Pollin palveluxiin niin, että alkaa kaivatakin niitä. 


ellauri022.html on line 114:   Rouva Shawille se ojentelee väsymättömästi senkin seizemää eri hartialiinaa.

ellauri022.html on line 137:   Tom saa mitä haluaa. Pollyn käsi nyrjähtää. 


ellauri022.html on line 142:   Polly luikertelee isoäidin ja herra Shawin suosioon. 


ellauri022.html on line 143:   Isoäiti kertoo tarinoita, jotka on ihan samanlaisia 


ellauri022.html on line 148:   Lafayette antoi pojalleen etunimexi George Washington. Olikohan niillä jotain jimbajambaa keskenään? Se otti pojan mukaansa jenkkeihin, ehkä Fanin isoäiti näki sen. Pikku-Jorista ei tullut kovin kuuluisaa. Napsu epäili Lafayettejen lojaalisuutta. Jäljet pelottivat.

ellauri022.html on line 150:   Washington ei muuten kaatanut kirsikkapuuta 6-vuotiaana ja pystyi oikein hyvin valehtelemaan, kuten kaikki muutkin USA:n presidentit. Trump hakkaa siinä jopa edeltäjät kirkkaasti. Eikä iso-Jori heittänyt taalan rahaa Potomacin yli, toisin kuin Roope, joka vielä juoxi vastarannalle ja otti rahan kii. 

ellauri022.html on line 152:     Puolet maailman varoista on nyt harvojen miljardöörien taskussa. Köyhä laahus ei tule toimeen palkalla, vaan tekee kahta tai useampaa työtä ja käy lisäxi fattalla. Fattan verorahat tulevat köyhien laihoista taskuista. Minitöitä, minipalkkoja. Niin sen nalli napsahtaa, nämä kaxi uutista ovat saman Roopen koppaaman taalan kääntöpuolia. Rikkaus ja köyhyys kumpikin kasvaa korkoa korolle. Tuttu luonnonilmiö.

ellauri022.html on line 158:   Trump on pian vanhaa rahaa kuin Rockefeller, ennusti Iivana. 


ellauri022.html on line 161:   Vanha Josiah Quincy oli pormestari ja piti markettia. 


ellauri022.html on line 164:   lähetti kopallisen kukkia. Lafayette oli pieni vanha mies, 


ellauri022.html on line 167:   ei ollut ihan noin hienosta suvusta, jostain Germantownista. 


ellauri022.html on line 169: Aina sinun äitisi saarnaa, sanoi Fan ihan kiusalla, tarkoittaen Pollya. 


ellauri022.html on line 170: Sitä harmittaa kun Sydney kehui Pollyn vanhanaikaisia tapoja. 


ellauri022.html on line 177: Ison kahakan jälkeen perhe teki parannuxen, 


ellauri022.html on line 185: heittäytyi maahan ja pidätti hengitystä.

ellauri022.html on line 188: Se on onnistunut kiltistämään koko Shawin perheen, 


ellauri022.html on line 197: Conduct books or conduct literature is a genre of books that attempt to educate the reader on social norms. As a genre, they began in the mid-to-late Middle Ages, although antecedents such as The Maxims of Ptahhotep (c. 2350 BC) are among the earliest surviving works. Conduct books remained popular through the 18th century, although they gradually declined with the advent of the novel. 

ellauri022.html on line 199: Kuuden vuoden kuluttua Polly onkin sexikäs harmaassa kveekariasussa, hyväkuntoinen ja kurvikas. Pieni lovi leuassa ja toinen alempana.  Terve nielu terveessä ruumiissa. 

ellauri022.html on line 200: Jotain sekin on oppinut Shawin perheeltä, pikku Pygmalion, nimittäin namesdroppingin peruskurssin ja kyynärpäilyn alkeita. Nyt se ei enää halvexi niitä.

ellauri022.html on line 201: Terve amerikkalainen kilpailuhenki nostaa päätään. Pikku neanderthalista koulitaan tässä vielä kunnon cro magnon.

ellauri022.html on line 203: Polly oppii kantapään kautta äkkiä, että  1) Amerikassa ei rehellisellä työllä rikastu (paizi lännessä, riistämällä intiaaneja),  2) kaikki mitataan vaan rahassa, köyhyyttä halvexitaan,  3) eteenpäin pääsee vaan hyväveliseurassa, ja 4) hyvin käy  jos joku odottamaton onni potkasee.

ellauri022.html on line 206: Lasten kesken kilpailut on enempi leikkiä, tai ei ainakaan yhtä verisiä, kuin jo nuorten neitosten  ottelut parhaista pokista. Polly on siitä tuskallisen tietoinen, eikä viihdy enää varpusroolissa. Fan laittautuu ihan vimpan päälle trendipellexi, kade Polly mutristelee kuin isoäiti vainaja.

ellauri022.html on line 207: Ompeleva neiti Mills ei ollut kaunis näky, hampaaton suu ja kyömynenä, mutta hirmu kiltti siltikin, tai ehkä sixi.

ellauri022.html on line 209: Se tekee paljon hyvää Pollylle, ainahan se on kivaa kun jollakulla menee vielä huonommin.

ellauri022.html on line 216: Livertävät ohukaiset ja  pieni paxukainen kolmantena. Isoja sisaruxia kiinnostaa vaan panomahixet, pariisilaishatut  ja maalaus. Tyhmä Will opiskelee ja urheilee. Tom elää kuin taivaan linnut herran huomassa.

ellauri022.html on line 217: Nuoret miehet naureskelee järkeville tytöille, ja ihailevat kanamaisia. Kumpaakohan Luisa ize oli.

ellauri022.html on line 218: Pollyn luona oli huisin hauskaa. Maud seuraa hartaana omenan paistumista. Hurjavauhtinen tapahtuma maalin kuivumiseen verrattuna. Polly haluu Willille vaan pienen kylmän kirkon, ne on hartaampia kuin isommat. Ja jää rahaa yli charityyn.

ellauri022.html on line 222: Yx mitä Luisa jaxaa termentää, ja missä se on ihan oikeassa, varmaan iskän transsendentalismin peruja, on että jengi ryhdistäytyy parhaiten, kun vetoo niiden parempaan minään, eli saa ne tunteen izensä jo valmiixi paremmixi. Se toimii paljon paremmin kuin haukkuminen. 

ellauri022.html on line 223: Neiti Mills kuvittelee, että rikkaat eivät ole kovasydämisiä,  vaan ajattelemattomia. Älä unta nää. Ne auttaa just niin kauan kun charity on hauskaa ja ne saa siitä mukavia paremmuuden kicksejä. 

ellauri022.html on line 224: Charity kuuluu Luisan mielestä naisasiaan. No se ehkä tarkoittaakin sillä langenneiden sisarten auttamista jaloilleen.  Viisas miss Mills huomaa että Polly on tullut naisen ikään ja alkaa kaivata jo parrua.

ellauri022.html on line 227: Tytöt tytöt, ommelkaa enemmän ja juoruilkaa vähemmän. Neiti Perkins tässä varsinkin on ihan viiden piston mies. Kaxi pistoa ja tiukka tuijotus. Se ei riitä.  Pah, köyhät aina valittavat, on meillä parempaakin tekemistä, sanoo nti Perkins timangit välkkyen.

ellauri022.html on line 231: Rotinkaiset koittaa jopa keulia, pukeutuu trendikuteisiin vaik halvempaa brändiä. Ja niitä pitäis meidän vielä jelppiä! Jo on röyhkeetä. Palvelijoilla pitäis olla joku univormu tai tatska jossa lukee orja.

ellauri022.html on line 233: Trix ja Polly taittaa säilää charitystä, peitetysti kuitenkin  ne retuuttaa välissään  Tomia kuin ne 2 sidostesukkakoiraa.

ellauri022.html on line 237: Miss Davenport ihmelettää: mix me tykätään lukee jotain Hugon kurjia ja itkeskellä niitä, mut ei innostuta oikeista kurjista? Luisa toteaa aivan oikein, että köyhät kaipaa meikkitaiteilijan meikkiä. Ne on  ize asiassa aika ällöjä kun ne näkee läheltä. Mix niiden pitäskään olla jotenkin ihqumpia kuin onnekkaammat paskiaiset, kysyn vaan. Sama ajatusvirhe kuin nykyisin  mamujen kohdalla. Tää on yx syistä mix charity on niin perseestä.

ellauri022.html on line 238: Nyt seuraa  ihan perinteistä  conduct kirja tavaraa. Kirkkoisä Akun ja uuden Heloisen nazitouhua, hyvä emäntä ja hyvä palvelija potaskaa. Ehkä palkoistakaan ei tarvis aina tinkiä?

ellauri022.html on line 239: My foot! Totta kai pitää tinkiä! Siitä nimenomaan markkinataloudessa on kysymys. Löysät pois! Tuottavuutta peliin! Ei voi sijottaa, kuten Jarmo valittaen totesi potkiessaan ulos työväkeä, on ihan pakko kannattavammin sijottaa.

ellauri022.html on line 241: Kaikki tytöt sulavat kun Polly laulaa sydämeenkäyvästi Huokausten siltaa. Tuskin kuitenkaan Pave Maijasen versiota siitä. Ei edes Procol Harumin kitaristin Robin Trowerin "where the sun don't shine". Eikä offenbar liioin Offenbachin farssia 1861, jossa on liikaa hahatusta, kastanjetin näpsytystä ja cachucha tanssia. Luultavimmin Thomas Hoodin runo 1844, jossa köyhä misu hukkuu hypättyään London bridgeltä. Hood oli humoristi, joka vakavoitui tultuaan kipeäxi nelikymppisenä. Venezialainen silta tuli kuuluisaxi Byronin matkailumainoxesta Childe Harold. Jennylle kerätään heti kolehti. Kolme kilteintä tyttöä auttaa sitä uudemmankin kerran. Antaa ompelutöitä ainakin. Hinnasta kai voi vähän tinkiä. On niin paljon rahanreikiä. 

ellauri022.html on line 243:   Mutta on tunnettu tosiasia, että vaatteet ovat varsin tärkeä tekijä monen naisen elämässä. Järkevinkään heistä ei voi olla välistä tunnustamatta, että saa monista iloista kiittää kaunista pukuaan, sievää kampaustaan tai hattua, joka korostaa kasvojen parhaita puolia tai saa mielen iloiseksi.

ellauri022.html on line 245:   Silloinhan se on järkevää, vai mitä? Sillä mitä tässä lopultakin haetaan ellei iloa? Niinkuin Petsku oivalsi: asioita tehdään viime kädessä sixi, että se on kivaa. Kivaa pitkällä tähtäimellä, kiva keskimäärin, kivaa mahdollisimman monille, juujuu, kaikenlaisia varauxia ja tarkennuxia, silti: kivaa, loppupeleissä.

ellauri022.html on line 249:   Ei vaitiskaan, Polly on yhä Pollyanna, ajattelee asioita valoisalta kannalta kuin positiivari. Rikastuttuaan neiti Mills majoittaa köyhiä säätyläisnaisia, ei sentään rotinkaisia. Polly käy sen kaa viemässä patraskille saippuaa. Se on jännempää kuin kattoo telkkarista saippuaa. Se on kiitollinen ja tyytyväinen kun näkee miten rikas se ize on, ja siinä herää halu näyttää se myös noille ihmisparoille. Voi sitä kullanmurua.

ellauri022.html on line 251:   Pollyllä on ystävinä kokonainen liuta sinisukkia, piukkalankaisia kuin Pamelalla, valkoisin suikkelein. Tällaiset nokkelat naiset kiinnostaa myös miehiä, tuumii Fanny järkevänä.   Pojat ei pääse taiteilijatyttöparin väliin. Ne on selkeesti lesboja. Ei sentään, Porky on nähtävästi bi, menee Georgen kanssa mimmoisiin mut ottaa Bessin mukana. Kirjailija Kate näyttää nälkiintyneeltä, vaik on bestselleri. Se on Luisa ize kameoroolissa. Fanny ihastuu kun sinisukat ei olekaan miesmäisiä tai karkeita, haavexijoita tai suupaltteja.

ellauri022.html on line 253:   Nuppi on katkaistu! Hienostoneidit dumppaa vaalikelvottomat pojat mut mezästelee surutta muita kuin peltopyitä. Pollylla ois Sydney pivossa, mut se ei lemmi sitä, ja päättää dumpata sen Fannylle. Sydneyn paras puoli on että se on kiltti mammanpoika, sellaisista saa koulutettua kilttejä aviomiehiä. Tuhmat mammanpojat on sit ihan eri asia. Varo niitä jos olet Polly! Ei toki haittaa et se on myös rikas, kunnollinen ja ahkera, eikä edes pyllyn rumakaan.

ellauri022.html on line 255:   Mut Polly on vanhanaikainen eli romanttinen, pitää geenejä tärkeempinä kuin meemejä. Uudenaikaiset tytöt 1800-luvun lopulla laskee rahoja. Siis just toisinpäin kuin sata vuotta aiemmin. Näin nää trendit trendailee. Kaikki riippuu suhdanteista. Äkkirikkaista on nyt tullut teollistuvan yhteiskunnan uusi aatelisto. Niillä on taas mitä laskea.  

ellauri022.html on line 257:   Sid ei ole eilisen teeren poika ja honaa heti mistä Pollin kenkä puristaa, kun Tomi ajaa ohi. Hyvästi Polli, se sanoo ja menee tiehensä. Luisa on eri taitava näiden pikku keskustelujen regisseeraaja. Sen miälest pitää estää kosinta heti alkuuna jos ei aio myöntyä. Ja ninhän Polly just teki. Fanny on tosi iloinen. Nyt se voi jahdata Sidiä tukka putkella. Vähän kyllä epäilyttää, olisko se ihan noin kiitollinen saadessaan armollisesti nuolla Pollyn jämiä.

ellauri022.html on line 259:   Herra Pshaw tekee vararikon ja Tom saa potkut yliopistosta. Se on voi. Sentään Tomin tukka on nyt ruskea, kiharainen ja pehmeä. Jotain hyvääkin. Punaiset tukat on naurettavia. Shawn porukat ottaa vararikon aika tyynesti. Herrastytöt näkee siinä valoisia puolia. Saa siivota ja kokata ja laskea pennejä. Aika Austen meininkiä kirjasta Järki ja tunteet. Naisen osakkeet nousee kun meemit vähenee. Tietysti koska meemit on miesten handussa. Niin on käynyt molemmissa maailmansodissa. Tulispa niitä vielä kolmas.

ellauri022.html on line 263:   Shawt retrenchaa vauhdilla, isoäidin kalut konfiskoidan vuokralaisilta. Pannaan vahinko kiertämään. Rikas antaa pahastaankin. Rouva Shaw kesti takaiskut kuin sankarittaren äiskä North and Southissa, eli huonosti. Osat ovat vaihtuneet, Polly pääsee jakelemaan oikeita hyvyyden korvapuusteja. Nyt se tietää ja osaa kaiken paremmin, nukkavierun ammattilainen neuvoo uusköyhiä.

ellauri022.html on line 265:   Fan yrittää turhaan päästä sitä käsityxestä, että köyhyys on häpeällistä. Sehän ON häpeä, niinkuin hopea. Siitähän näkee et olet tunari, epäonnistunut siinä mikä jenkin elämässä on tärkeintä. Et ole läjän päällä, vaan pohjalla. Olemasaolon taistelun säälittävä häviäjä.

ellauri022.html on line 267:   Luisa on aika hyvä hassuttelija. Sillä on koko lailla huumoria, niinkuin LM Montgomerylläkin. Kuin myös Austenilla, Kinsellaa unohtamatta. Se pelastaa tyttöjen kirjat opettavaisuudelta. Aika järeetäkin satiiria sillä on. Kielikellot kuiskii että olis hyvä koko perheelle jos rouva Shaw, hmhmh, pääsisi rauhaan. Luisa näyttää että sitäkin tarvitaan, pitämään toimettomana pörräävä Tomi hengissä. Pikiä halveerattiin, mutta se teki Lean ja Paulin loppuelämästä siedettävää. Saku toi Sirkan elämään sisältöä. Kaikilla on joku tehtävä luojan suuressa ja suht sekavassa suunnitelmassa.

ellauri022.html on line 269:   Maud kokkaa ja huutaa Tomille: miesten paikka ei ole keittiössä. Onk se joku somali? Maailman parhaat kokit on miehiä, sanoo mieskokit. Ja on meitä näitä paljon huonompiakin. Pollyn saarna rusinapullasta on opettavainen, mutta onnexi hauskanläntä. Tom antaa kolehdin. Kiitos hyvä veli, tarpeeni ovat vähäiset ja korpit tavallista kylläisemmät, kuten tapasi sanoa Wilho Pylkkänen, ei vaan pastori Müller. Hau.

ellauri022.html on line 275:   Tyhmä Tom ei tajua et Fan ottaa Sidin ja Polly sen. On ihan turhaan mustasukkanen Sidille. Antaa muiskun Pollylle niinkuin ennen isoäidille. Tykkäsköhän isoäiskä märistä pusuista. Polly on ainakin ihan pöllyssä. Tomi lähtee länteen kuin yxinäinen kauboi, Pollyn veljen Nedin luo.

ellauri022.html on line 277:   Mut mit vit? Väliin säntää joku lännen tyttö, toinen Marja. Tää on nyt ihan kirjan pitkitystä, turhaa kiusantekoa. Tykkäsköhän Luisa Miltonista, kun antoi Pollylle sen sukunimen? Nyt on Pollin paratiisi hävyxissä. Polly haluu Tomin koska sattuu rakastamaan sitä, ilman mitään syytä, tostnoin vaan. Kai se tarkoittaa, et se antaa höpsismin ratkasta, jonkun liskoaivon puolikkaan. Geenimielessä voi siinä olla paljon järkeä. Niin tekee muutkin luontokappaleet.

ellauri022.html on line 279: Vanhemmat tekee laskutoimituxia kuin herra Shaw, summaa plusit ja miinustaa miinusit, kattoo mitä viivan alle jää, päättää siitä kenen sopii naida kenetkin. Nuoret luotaa höpsismiin, liskoaivoihin, ja siitä alkaa ne riidat joita niin monet kirjat märehtii. Wilho ja Hilja mokas siinä, ditto Riku ja Heluna. Iso Pauli sanoi, ettei pidä puuttua. Siitä ei tuu lasta eikä paskaakaan, pelkkää porua. Pirkko ja Calle ei paljon puuttuneet, ehkä koska ne oli ite olleet vähän kuin Roomeo ja Juulia. Köyhä laiha mamu ja fennomaani bashkiiri. 

ellauri022.html on line 281:   Polly haluu vetää Tomin parhaat puolet esiin kuin pupun hatusta, tai pipun housusta. Kiltit tytöt on suuttuessaan jyrkempiä kuin äkäpussit. On pantu merkille. Sidin nupin aikakatkasu oli ollut tehokas. Pollyn läsnäolo ei vaaranna Fanin senssejä. Kun Sid vihdoin kosii, Fan näyttää ekan kerran kauniilta. (Aika kizasta kiitosta, Luisa May, if I may say so.) Polly sanoo suopeasti et Fan ansaizee sen Sidin, kun on yrittänyt niin tosi kovasti. Sid saa sellaisen vaimon kuin ansaizeekin.

ellauri022.html on line 289:   Lopussa on kuin onkin John Milton -viittaus. Länteen uudisraivaajixi muuttaessaan Tom ja Polly on kuin Miltonin Aatami ja Eeva, jotka rakasteli yöt lehtimajassa ja haravoizi päivät puistotietä. Kuin naku Eeva alastomalle Aatamille, Polly väläyttää rinnallansa Tompalle todellista onnea. Työ ja rakkaus, ne on puritaanin onnen avaimet.

ellauri022.html on line 291:   Ruma punkero Maud ei saa Williä. Se jää vanhaxipiiaxi pitämään huolta isästä. Äiti on hmhm päässyt sit varmaan rauhaan. Willistä tulee pastori ja nai sen semilangenneen Jane statistin. Eräänlainen lehmipaimen tuli siitäkin, vaikka Tomi vei sen paikan.  

ellauri022.html on line 293:   Ruman Luisa Mayn oma tarina? Sinne päin, ei ihan. Sen isä Bronson oli melko paskamainen setämies, huuhaileva visaneuvos koulupää, Platonin Valtion fänittäjä. Paljon pahempi kuin Mr. Shaw. Pahempi kuin paapa. Pahempi kuin kakka. Melkein kuin (kuiskaten) paska. Luisan feminismi oli huonosti kohdellun äidin peruja. Silti Luisa oli isän tyttö. Alcottin porukka muutti kuin mustilaiset 22 kertaa huuhailun merkeissä, kunnes äiskä peri rahaa ja Emerson tuli avuxi. Visapäästä ei ollut mihinkään. Plain living and high thinking. Luisa sai paiskia paapahommia kuin Polly. Luisalla oli kova elämä ennenkuin siitä tuli kuuluisa ja rikas. Vaan eipä saanut miestä, ruma punkero. Olikohan se lesbo? Milton oli homo. No oli se, ainakin kaapissa:

ellauri022.html on line 295:     She explained her "spinsterhood" in an interview with Louise Chandler Moulton, "I am more than half-persuaded that I am a man's soul put by some freak of nature into a woman's body. … because I have fallen in love with so many pretty girls and never once the least bit with any man."

ellauri022.html on line 305: As you sit here at ease and hark

ellauri022.html on line 307: Get out your pocket-handkerchiefs,

ellauri022.html on line 326: See haloes round their hats,

ellauri022.html on line 334: Chaos and Cosmos down below

ellauri022.html on line 348: Channing scarce dares at eventide

ellauri022.html on line 362: The hapless mansion throng,

ellauri022.html on line 366: Alas! what can the poor souls do?

ellauri022.html on line 377: The river that you seek and sing

ellauri022.html on line 380: And in these classic shades

ellauri022.html on line 384: Some April shall the world behold

ellauri022.html on line 386: With steel-pens of the sharpest tip

ellauri022.html on line 387: In every inky hand.

ellauri022.html on line 388: Their bridge shall be a bridge of sighs,

ellauri022.html on line 390: Their bullets like that Luther flung

ellauri022.html on line 396: That might have won fresh bays.

ellauri022.html on line 398: Oh, chant for requiem:

ellauri022.html on line 400: Concord has conquered them.

ellauri022.html on line 408: Sakun ei ollut helppo olla kilppi, edes sanoa se sana, kun siltä puuppui epuhampaipa. Olikohan joku lyönyt siltä hampaat sisään kun se oli ollut puhma? Tai se vaan pelkäs hammaslääkäriä, jopa kilppiä Koispis-enoa. 

ellauri022.html on line 410: Apinat on toisillensa kilppejä silloin kun kilpailu syystä tai toisesta hellittää. Mahat on täynnä ja talous kasvussa. Vihanpito alkaa taas kun resuista tulee pulaa.

ellauri022.html on line 413: Toimiiko Pollyn äidin ja Jeesuxen ohje vastata pahaan hyvällä? Voihan se äkkiseltään toimia, yllättää toiset tovixi vastaamaan samalla mitalla. Mut ei se toimi loputtomiin.

ellauri022.html on line 414: Ennen pitkää ne huomaavat, että toihan antaa kauniisti pyytämällä mitä vaan, ja alkaa käyttää sitä hyväxi. Ei millään pahalla, mut sillä näyttää olevan siihen varaa.

ellauri022.html on line 416: Mitäs Jeesus sitten tekee? Riehuu synagoogassa ja hajottaa pörssimeklarien pöydät vai? Jotain rajaa pitää olla kilppeydelläkin.

ellauri022.html on line 419: Kilppeyden peliteoria on vähän kuin charity. Rikas antaa paljostaan, osoittaa sillä et sillä on kapassiteettia. Sen verran on tässäkin tit for tattia, että kiitollisena pitää olla saamapään, nöyränä siunata antajaa, äänestää sitä, olla sen tiimissä toisia mahtavia vastaan. Auta armias köyhä jos nouset kyykystä ja alat keulia. Siihen loppuu almujen jakelu ja hyväntahtoisuus.  

ellauri022.html on line 425:   The fable was well known in Ancient Greece; Athenaeus records that Hieronymus of Rhodes, in his Historical Notes, quoted an epigram of Sophocles against Euripides that parodied the story of Helios and Boreas.[2] It related how Sophocles had his cloak stolen by a boy to whom he had made love. Euripides joked that he had had that boy too, and it did not cost him anything. Sophocles´ reply satirises the adulteries of Euripides: "It was the Sun, and not a boy, whose heat stripped me naked; as for you, Euripides, when you were kissing someone else´s wife the North Wind screwed you. You are unwise, you who sow in another´s field, to accuse Eros of being a snatch-thief."

ellauri022.html on line 427:     Haha? Sofokles ei ollut mikään viziniekka. Kaskun kärki lienee siinä --- siis missä? --- Ja mies osti lehmän. En ymmärtänyt mutta nauroin kuitenkin. Koska Sofokles oli niin komea. (Viivin nolo vastaus Wagnerille.)

ellauri022.html on line 433:   Väliin Luisan Polly kuulostaa Johanna Spyrin Pikku Heidiltä. 


ellauri022.html on line 434:   Tai pikemminkin päinvastoin, onhan Polly vanhempaa tuotantoa kuin Heidi. 


ellauri022.html on line 436:   Päivänpaisteita olivat myös Richardsonin Pamela, Porterin Pollyanna 


ellauri022.html on line 438:   Kukahan on tämän pikku päivänpaiste -genren alunperin kexinyt? 


ellauri022.html on line 439:   Ajatus on yhtä vanha kuin se Aisopoxen tuuli ja päivänsäde -satu. 


ellauri022.html on line 442:   Pollyannan täti oli nimeltään Polly. Olikohan Pollylla Pamela-tätiä? 


ellauri022.html on line 444:   Isi tykkäs yhdestä suomenruozalaisesta iskelmätähdestä, whats her name, 


ellauri022.html on line 448:   Syntyi Hampshiressa ja lepää Cambridgessa Ma. Mt. Auburnin hautausmaalla. 


ellauri022.html on line 456: 	It is sometimes used pejoratively, referring to someone whose optimism is excessive to the point of naïveté or refusing to accept the facts of an unfortunate situation. This pejorative use can be heard in the introduction of the 1930 George and Ira Gershwin song "But Not For Me": "I never want to hear from any cheerful pollyannas/who tell me fate supplies a mate/that´s all bananas." (performed by Judy Garland in the 1943 movie Girl Crazy).

ellauri022.html on line 458: 	The quote "When you look for the bad in mankind expecting to find it, you surely will" appears in the 1960 Disney version, where it is attributed to Abraham Lincoln. However, the original quote ("When you look for the bad, expecting it, you will get it") is actually from the book, where it appears without attribution.

ellauri022.html on line 474:     Fielding kirjoitti Richardsonin Pamelasta parodisen miesversion Joseph Adams. 


ellauri022.html on line 479:     Vähän suspektilta kyllä vaikutti myös Heidin puuhastelu Pekan ja Alp-Öhin kaa.

ellauri022.html on line 486:     Usein puolisonsa Juhani Aholan säestämänä. 

ellauri022.html on line 495:     • Discuss the choices the main characters make, whether their reactions are based on facts or fears, 


ellauri022.html on line 499:     	➢ What happened to_________in this story? 


ellauri022.html on line 501:     	➢ What do you suppose_________was thinking inside his/her head? 


ellauri022.html on line 502:     	➢ What would you say to________? 
    	➢ What would you have suggested that_________do?

ellauri022.html on line 504:    	➢ What plan did_________come up with?  


ellauri022.html on line 505:    	➢ What do you think will happen next time_________has a problem? 


ellauri022.html on line 506:     	➢ Would you have ended the story like this? If not, how would you end the book? Why did you pick this ending?

ellauri022.html on line 508:     • Relate the main characters’ experiences to those of the children. Make sure the children understand the book’s message and

ellauri022.html on line 526:     	➢ Mitä sinä sanoisit Katrinkalle? Hahaa, sait ansiosi mukaan.  


ellauri022.html on line 529:     	➢ Miten Katrinka ratkaisi ongelman? Se heitti Akun pihalle eikä puhunut enää koskaan Nasulle.  


ellauri022.html on line 530:     	➢ Mitä se tekee seuraavalla kerralla samassa tilanteessa? Heittää ukon pihalle eikä puhu enää koskaan narsulle.  


ellauri022.html on line 538: Tämän nimisessä niteessä Siiri hongankolistaja kolaa entisiä skizojaan. Tall girl syndroomaa, norjalaisuutta, avioliittoa sitä izeään kuuluisamman jutkukirjailijan kaa, paparazzeja. Rauhoittuaxeen se  soittaa jazzia. Charlie Parkeria, pahinta  hissimusaa. 

ellauri022.html on line 540: Siri siteeraa motoxi suufirunoilija Rumia. Rumi on Amerikan eniten myyty runoilija. Sen synnyinmaan Afganistanin  on ryssät ja jenkit pommittaneet hajalle. Rumixi paukuttaneet taideaarteet koko Keski-Aasiassa, paizi runoja. Niihin ei lentopommit tehoa.

ellauri022.html on line 546: Sitähän mullakin on viljalti. Olikohan Sirin iskälläkin lehtolapsi. Bastardeja äidin oomme kaikki.

ellauri022.html on line 559: Kun se palas siviiliin, se kaipas armeijaelämää ja sitä toveruutta, jonka vain yhteinen asepalvelus voi tarjota. Semmosesta ei mulla ole mitään hajua. Jotain sankarit sukkahousuissa tyyppistä  nmky touhua. Remakkaa meininkiä, yhteishahatusta miesseurassa. Outo hyyppä oikeesti piti armeijasta kuin kersantti Ärjylä. Jotenkin homoa.

ellauri022.html on line 571: Wo ist mein Schade Star

ellauri022.html on line 580: Millonkahan tulee valkotakkiset.

ellauri022.html on line 582: They´re going to take me away haha

ellauri022.html on line 586: Ingan naamarissa Siri skizoilee myös sen ja Paul Austerin avioliitosta. Sonja on niiden tyttö Sophie. Ämmä ottaa izensä liian vakavasti ja haluu keulia, siinä pulma.

ellauri022.html on line 592: Osaakohan Darwin vastata?

ellauri022.html on line 593: Tottakai, onhan tää jo opittu, taisit jo mainita. Menestynein mölyapina mölyää niin että muut on huuli pyöreinä. Kiurua joka visertää ylinnä kuunnellaan ja sillä on parhaat munat. On siis syytä  olla äänitarkkailija, kuulla ääniä.

ellauri022.html on line 596: Miranda haluu olla vaan ystävä. Eke on kuin Wagner, se ei halua ystävyyttä, se haluaa lompakon. Työntää siittimensä Mirandan tuheroon. Miranda antaakin omalle pikkumiehelle eikä isokorvaiselle juntille. Sen jäkeen Eke karttelee Mirandaa ja sen tytärtä Eggyä.

ellauri022.html on line 606: Todistaako se jotain että Siri aina tappaa nää pikku Maxit, Paul doppelgängerit. Ingan uus heila Henry on sen miesvainaan elämäkerturi. Inga kysyy Ekeltä minkälainen nainen makaa rakkaan miesvainajansa elämäkerturin kaa. Kai Sirin tapanen. Siri antaa taas ymmärtää et se on oikeestaan Paulin haamukirjottaja. Kexii sille juonet ainakin. Helppo uskoa. Paul on sen verran tollon olonen. Innostuu pesäpallosta. Leo Herzberg, ei siis Lars (joka ei saanu Helsingistä virkaa mun ansiosta ja styylas Mereten kaa), on kameo Sirin bestselleristä What I loved, jota en oo lukenut. Hypistelee Ingaa vaatteet päällä keppi kädessä.

ellauri022.html on line 608:       Malamudin alter ego Dubin oli elämäkerturi. Romaanikirjailijat on kuvitteellisten elämien kertureita. Mustakin on tullut näissä paasauxissa aikamoinen kerturi. Wannabe ja bona fide pönäköiden suurmiesten parturi. Jossain Aku Ankassa joltain roistolta ajettiin parta ja se näytti enää hassulta. Simson ilman pitkää lettiä ja leukaluuta. Pelkkä aasi. Naku keisari. Jos oisin psyko analyytikko kuten Eke, sanoisin että olen vaan kade. Kun en oo ize suurmies koitan osoittaa, että ne muutkin on oikeastaan aika pieniä. 

ellauri022.html on line 610:       Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.

ellauri022.html on line 612:       Larsin isä Olaf oli kiltti ja seurallinen. Vanhuxena yskinäinen. Ehkä on parempi kun ei ole niin seurallinen, ei sitten ole vanhanakaan niin yxinäinen. Viihtyy izexeen.

ellauri022.html on line 614:       Pelottavinta  bastardeissa on se, että bastardikin perii. Menee reviiristä osa harakoille. Geeneillä lunastetaan pesästä meemejä. Ison Paulin hukkakaurasta piti lainhuutoon tehdä tarkka selvitys. Ei löytynyt kyykäärmeen sikiöitä. Carlsonit sopivat että ollaan ihan hiljaa, ei kerrota, lahjottiin hiljaisexi kummilahjoilla. Piru peri, nuo pikku Bernadottet.

ellauri022.html on line 616:       Tiukat handshaket on jenkeissä hyvä merkki, rehtiä. Mä oon aina inhonnut kättelyitä, tiukkia ja löysiä. Jakkoh-Hintikalla oli tosi löysä, kuin kuollut kala. Mut yltiöpäiset puristajat on yhtä vittumaisia. En pidä myöskään silmiin kazomisesta, se on hyökkäävää. Ei muutkaan eläimet pidä siitä.

ellauri022.html on line 618:       Sirin loppuselvittelyä ei voi lukea kuin huuli pyöreenä. Onkohan sille jotain tällästä oikeesti sattunut? Siinä on samanlaista koetun tuntua kuin Ivana Trumpin avioerossa. Siri ON tyylipillu, all right. Dorothyxi pukeutunut Burton on nolo deus ex machina. Taisteleminen Max paskiaisen kirjeistä just niin naurettavaa kuin narsu sanoo. Täähän on läpeensä tuttua jenkkisaippuaa. Uhkaillaan lakimiehillä.

ellauri022.html on line 628:       Joo, kiitoxista selviää, et Lloyd Hustvedt, toi Minnesotan hongankolistaja, se sieltä tosiaankin vinkkaa haudan takaa. Sirin haamukirjoittaja, kirjaimellisesti. Lloyd llook out, it´s the llandllord. Siiri onkin llaaman näköinen. Tai alpakan. Siinä on jotain samaa kuin Auli Hakulisessa. Samanlainen hujoppi, samanlainen isä, ja isäsuhdekin. Auli Hakulisen isä Lauri Hakulinen kexi sanan "muovi". Seisoi Kuusitiellä parvekkeella ja huusi pihan asukkaille "MUOVI! MUOVI!", saadaxeen ne luopumaan sanasta plasu. Ja niinhän ne tekikin, vaan eivät silti sunkaan luopuneet plastiikista. Sana muovi kuluu kansan suussa, aine kierrättyy sen käsissä, kunnes päätyy pikku hiukkasina luontoon eläinten surmaxi. Maasta olet sinä tullut, sinne päädytkin ja meriin, säilyt siellä iankaikkisesti iankaikkiseen. 

ellauri022.html on line 632:       Amerikkalainen elehdintä on hattivattien käsien heilutusta kallonkutistajan divaanilla. Tää kirja oli täyskäsi hyvintoimeentulevien jenkkien freudilaisia skizoja. Name your poison.

ellauri022.html on line 637:   Trumpin hallitus tuo lihavat päivät takaisin laahuxen lapsille. Salaattia tuppas jäädä hävikkiin, perustelee pirulaiset muutosta. Onhan perunakin hedelmä, ja suklaapatukka on terveellinen jälkiruoka. Ja suolaa paksulti taas annoxiin, jotta limskan menekki saadaan entisiin lukemiin.

ellauri022.html on line 646: Kukahan noitakaan ozikoita jaxaa klikata. Kazo myös kuvat. Hanki elämä.

ellauri022.html on line 648: Sarjahukuttaja on ihan mielensäpahottajan näköinen.

ellauri022.html on line 652: Siat söivät vanhan miehen nahkoineen ja karvoineen. Nyt ne siat joutuu teuraalle. Mixi? Koska kuka niitä enää viizii syödä.

ellauri022.html on line 655: Tää on varmaan jotain vanhaa trikiinien ja prionitaudin pelkoa, samaa joka estää rättipäitä syömästä pekonia. Sika ja apina on niin lähellä, et niiden ristiin syömisessä on vähän kannibalismin makua. Mr. Pig syö Howie pojua.

ellauri022.html on line 657: Joku 60-v jolppi asui 30v Littoisissa metässä avoimen taivaan alla patjan päällä kun se luuli ettei se voi saada kunnan asuntoa kun sillä oli velkoja. Ei tullut kysyneexi. Pelastusarmeija pelasti sen vapautuneeseen asuntoon. Niitähän on nykyään maaseuvulla pilvin pimein. Se ei osannut käyttää mikroaaltouunia. No hitto olihan niitä jo 90-luvulla. Se oli vaan tollo. Kuten se japsu viidakossa joka luuli 50v kuluttua että maailmansota jatkuu yhä.

ellauri022.html on line 669: Sitten siitä tuli pappi. Sukua kuoli tubiin oikealta ja vasemmalta, ja Rafulta meni usko ja papinpaikka alta. Se lähti Euroopan turneelle, missä se inhos Voltairea mut sai vahvan luontoelämyxen Pariisin kasvitieteellisessä puutarhassa. Kaikki liittyy kaikkeen,  siististi nimilaputettuna. Pidän enemmän puistomaisesta.

ellauri022.html on line 671: Briteissä se ihastu Carlyleen, toiseen  yxilönpalvojaan, jonka miälest historia on suurmiesten elämäkertoja. No tääkin paasaus on sitten ilmeisesti historiaa.

ellauri022.html on line 675: Eli niinkuin opetti, eli keräsi paljon  massia tuhansilla paskaajauhavilla  luentokiertueilla kuten Siri. Ja Eski Saarinen. Ja kaikki USA:n ex-presidentit. Sillä tienaa yllättävän hyvin. Eniten hämmästyttää niiden kuulijat.

ellauri022.html on line 688: Rafun tädin mielestä sen kyhhääs nimeltä "Itseriittosuus" oli "outo sekoitus ateismia ja falskia izenäisyyttä". Siitä tuli varsinainen bestselleri. 2000-luvun suomalaisista nuorista kolmanneksen mielestä lahjonta on ok, jos se ajaa omaa etua. Tää on reportterin mielestä osoitusta uuden yksilöllisyyden noususta. Niin se lieneekin. Kyynärpäitä tarvitaan, täällä alkaa olla ahasta. 

ellauri022.html on line 692: "In all my lectures," he wrote, "I have taught one doctrine, namely, the infinitude of the private man."

ellauri022.html on line 696: Harvardissa se vähän lyttäs Jeesusta, ja sai porttarin 30 vuodexi. Vähän kontroversielli suurmies siis. Seppoilu on hyvä asia, mut jeesustella pitää myös. Jumalisten mielestä Emerson lempatessaan luomakunnan isähahmon jätti jälkeen tukun orpokotilapsia. Sellainen ei vetele, kyllä iskä tarvitaan joka perheessä. 

ellauri022.html on line 698: Pikku naisten äidinisä, Emersonin  symppari Bronson Alcott oli aina pummaamassa Rafulta. Sen perustama  transsendentalisti  kommuuni Fruitlands (paremminkin Fruitcakes) meni perseelleen. Se oli jotain esiveganismia. Emerson haistoi  vararikon alun alkaen, jäi sekoilusta pois "sad at heart".   "Their whole doctrine is spiritual", he wrote, "but they always end with saying, Give us much land and money". 

ellauri022.html on line 701: Rafun toinen vaimo oli myös sen bändäri, 32v laiha mutta kuuma vanhapiika jolla oli kanoja. Rafu kosi sitä textarilla. Kuzui sitä kuningattarexi. Sitä on liikkeellä. 

ellauri022.html on line 707: "It can hardly be true that the difference lies in the attribute of reason. I saw ten, twenty, a hundred large lipped, lowbrowed black men in the streets who, except in the mere matter of language, did not exceed the sagacity of the elephant. Now is it true that these were created superior to this wise animal, and designed to control it? And in comparison with the highest orders of men, the Africans will stand so low as to make the difference which subsists between themselves & the sagacious beasts inconsiderable."

ellauri022.html on line 711: Waldo "The Sage", Amerikan Montaigne, lähti 9 muun filosofikaverin kaa eräretkelle kesällä 1858 New Yorkin suureen erämaahan. Siellä mekin  ajeltiin perheen kanssa Lincolnilla 2007. Oli siellä aika alkeellisen näköistä. 

ellauri022.html on line 714: Ne elivät sakissa kuin siouxit. Emerson oli bi, se kirjoitteli höyryisiä runoja miehelle nimeltä Gay. Melville oli sille hapan, varmaan mustasukkaisena Hawthornesta. Piti Rafua sietämättömän omahyväisenä. 

ellauri022.html on line 722:       Lafayetten pojasta tuli George Washington. Lapsille on aina annettu julkkisten nimiä. Pyhä Paolo oli julkkis sekin. Brooke, Ridge ja Jasmine oli taannoin suosittuja suomalaisia etunimiä. Karjalaisia olisivat Puahko, Päntti ja Nuama. Nekin on vanhoja julkkisnimiä, joskaan ei enää yhtä suosittuja. Jerome ja Oliver Saarinen ovat myös hauskoja. Mikko, Niklas ja Max naxuu kivasti hampaissa. Kexeliäitä on myös John, Paul ja George Carlson. Ringoa ei sitten enää tullutkaan.

ellauri022.html on line 729: Yks oli vanha Väinämöinen, 


ellauri022.html on line 730: toin oli nuori Joukahainen 


ellauri022.html on line 737: Virkkipä nuori Joukahainen: 


ellauri022.html on line 740: Virkkipä vanha Väinämöinen: 


ellauri022.html on line 748: Tuonpa vanhan Väinämöisen 


ellauri022.html on line 752: Virkkipä vanha Väinämöinen: 


ellauri022.html on line 758: Virkkipä vanha Väinämöinen: 


ellauri022.html on line 765: hambahin vesihagohe 


ellauri022.html on line 767: Virkkipä nuori Joukahainen: 


ellauri022.html on line 771: hambahin vesihavossa 


ellauri022.html on line 780: Virkkipä vanha Väinämöinen: 


ellauri022.html on line 788: Virkkipä nuori Joukahainen: 


ellauri022.html on line 794: Virkkipä vanha Väinämöinen: 


ellauri022.html on line 802: Virkkipä nuori Joukahainen: 


ellauri022.html on line 803: ”Oi sinä vanha Väinämöinen 


ellauri022.html on line 808: vanhalle vara pivoksi 


ellauri022.html on line 810: astioita korjailemahan.” 


ellauri022.html on line 811: Virkkipä vanha Väinämöinen: 


ellauri022.html on line 820: Nick Ostler oli nuorena ihaillut Galénin Ainoa 


ellauri022.html on line 823: Kainolla britillä otti jo näköhavainnosta eteen. 


ellauri022.html on line 824: Tapiolassa on nyt Ainoa vaikka maahanmuuttajille jakaa. 


ellauri022.html on line 827: Niin me tehtiin tammikuun harmaan sateisena sapattina.

ellauri022.html on line 830: Toisella housunpolvet ihan puhki 


ellauri022.html on line 834: Puhui harrasteista ja vaatteista. 


ellauri022.html on line 835: "Oisin halunnut ainaa razastaa, 


ellauri022.html on line 846: Se on näät hurjan vanhanaikaista. 


ellauri022.html on line 857: John Clare 1793-1864 oli Byronia 1788-1824  5v nuorempi, mut toisin kuin se,  eli vanhaxi. Se oli köyhä maajussi, joka kirjotti maaseudusta vähemmän romanttisesti. Se tykkäs heinänteosta ja inhos koneita. Mäyrää se sääli yhtä vähän kuin muutkin maalaiset. Sen runot on sovinnaisia, keskustalaisia.

ellauri022.html on line 859: Väänsi hampaat irvessä mitallista runoa kuin oisi ratkaissut ristikkoa. Mitan hyvä puoli on et se pakottaa runoilijan sanomaan asioita epätavallisella tavalla. Siinä tulee joskus sanottua hätäpäissään epätavallisia ajatuxia. Ei juuri toimi Claren kohdalla. Clarea siteeraa Siri, toinen keskinkertaisuus.

ellauri022.html on line 863:   Varhaisissa tuotantokausissa 02 ja 07 olen näemmä verrannut 


ellauri022.html on line 868:   joka muisteli maharadjan tytärtä ja marigoldeja. 


ellauri022.html on line 878: I envied e´en the hare her grassy bed		 Kadehdin jopa ruohofutonia jänisten

ellauri022.html on line 879: Innured to strife and hardship from a child	 Koviin tottuneena poikasesta asti

ellauri022.html on line 884: A slave through ages though a child in years	 vanha orja olin vaikka iältäni pikkunen

ellauri022.html on line 894: Rumin runot ei ole rumia vaan päinvastoin itämaisen sievisteleviä. Niillä on tämän päivän pakanalle vähänlaisesti annettavaa. Ne tuovat mieleen tunkkaiset tekosilkkikerrastot, halvat itämaiset helyt made in Taiwan, viehkot käsieleet ja epätarkat väripainokuvat idän pyhimyxistä. Epäamerikkalaista elehdintää. Miten tää voi olla USAn luetuinta runoutta? Ehkä punaniskat ei lue mitään runoja, ainoat mitkä lukevat on itämaiset matut. Tää on tähän asti paras (en tiedä mitä se meinaa, mutta onhan siinä tunnelmaa).

ellauri022.html on line 900: I heard Time’s loom a-whirring that wove the Sun’s dim Veil;	   Kuulin ajan kangaspuiden hyristen luovan autereista huntua.	 

ellauri022.html on line 903: For God had set His likeness on all the things that were.          Sillä jumala on painanut naamarinsa kaikkeen olevaan.			 

ellauri022.html on line 913: Skotit syö haggixen kaa lanttua. Juuttibuumin aikana skotit teki juutista säkkejä tehtaissa, joihin otettiin töihin vain naisia ja lapsia kun ne oli vähemmän tilaavieviä. Miehet oli työttöminä kotona ja keitti työllisille teetä. Näin voi käydä taas kohta.       

ellauri022.html on line 917:   Paul Celan 1920-1970, Sirin miehen kaima, oli sekin pikku juutalainen, saxankielellä kirjoittava romanialainen mamu. Se oli oikeasti Antschel, sen isä oli sionisti ja äiti Frizi. Ne asu nykysessä Ukrainassa. Äiti halus että puhutaan saxaa kotona ja luetaan saxalaisia kirjoja. Paulin eka runo 18-vuotiaana oli äitienpäiväonnittelu. Kannustivat punaisia Espanjan sisällissodassa. Paul saxansi Shakespearen sonetteja ghetossa. Vanhemmat menehty nazien työleirillä. Celan tunsi syyllisyyttä siitä. Pakeni kommareita Pariisiin. Tunsi katumusta varmaan niistäkin.

ellauri022.html on line 921: Celan sanoi että mikään ei saa runoilijaa lopettamaan runoilua. Paneppa tämä piippuusi ja polta, antimuusa! Celan oli kääntäjä. Mikään ei saa kääntäjää lopettamaan kääntämistä. Se käänsi romaniaa, ranskaa, epsanjaa, portugalia, italiaa, venäjää, hepreaa ja englantia saxaxi. Celan on toivottomasti sairas, sanoi Heidegger 1967, typerä ex-nazi. Saattoi olla oikeassakin. Molemmat kai olivat. Ne ehkä joteskin ihailivat toisiaan, ihan syyttä, ja ehkä pettyivät.

ellauri022.html on line 937:   Khosrow ja Shirin ( persiaksi: خسرو و شیرین) on persialaisen runoilijan Nizami Ganjavin (1141–1209), joka kirjoitti myös Laylan ja Majnunin, kuuluisan traagisen romanssin nimi. Se kertoo pitkälle kehitetyn fiktiivisen version tarinasta Sasanian kuninkaan Khosrow II: n rakkaudesta Armenian prinsessa Shiriniin, josta tulee Persian kuningatar. Olennainen kertomus on persialaista alkuperää oleva rakkaustarina, joka tunnettiin jo suuresta eepos-historiallisesta runosta Shahnameh ja muista persialaisista kirjailijoista ja suosituista tarinoista, ja muissa teoksissa on sama otsikko.

ellauri022.html on line 938: Khusrow ja Shirin kertovat tarinan kuningas Khosrowin seurustelusta prinsessa Shirinin kanssa ja rakkauskilpailijansa Farhadin voittamisesta. Puhdas ja epäitsekäs rakkaus on esitetty tässä ruumiillistuneena Farhadin hahmoon, joka on salaa rakastunut Shiriniin, joka joutuu kuninkaan vihan ja kateuden uhriksi. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadille ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Tämän väärän uutisen kuultuaan Farhad heittäytyy vuoren huipulta ja kuolee. Khosrow kirjoittaa kirjeen Shirinille ja ilmaisee pahoittelunsa Farhadin kuolemasta. Pian tämän tapauksen jälkeen myös Mariam kuolee. Ferdowsin version mukaan Shirin myrkytti Mariamin salaa. Shirin vastaa Khosrowin kirjeeseen yhtä satiirisella surunvalittelukirjeellä. Aika kakkiaisia! Mutta aloitetaanpa aiempaa. 

ellauri022.html on line 940: Shapur, Khosrow'n läheinen ystävä ja taidemaalari, kertoo Khosrow'lle Armenian kuningattaresta Mahin Banusta ja hänen veljentytöstään Shirinistä. Kuullessaan Shapurin kuvauksia Shirinin virheettömästä luonteesta, nuori prinssi rakastuu kuulonvaraisesti Shiriniin, armenialaisen prinsessaan. Shapur matkustaa Armeniaan etsimään Shiriniä. Shapur löytää Shirinin ja näyttää Shirinille kuvan Khosrowsta. Shirin rakastuu samoin sika säkissä tyyppisesti Khosrowiin ja pakenee Armeniasta Khosrowin pääkaupunkiin Mada'iniin; mutta sillä välin myös Khosrow pakenee isänsä vihaa ja lähtee Armeniaan etsimään Shiriniä.

ellauri022.html on line 946:     Tässä välissä tapahtuvat sitten nää Farhadin ja Miriamin kolkot salamurhat. All in a good cause.

ellauri022.html on line 948: Ennen kuin Khosrow ehdottaa avioliittoa Shirinille, hän yrittää olla läheisyydessä toisen Shekar-nimisen naisen kanssa Isfahanissa, mikä viivästyttää entisestään rakastavaisten liittoa. Lopulta Khosrow menee Shirinin linnaan tapaamaan häntä. Shirin, koska hän näki, että Khosrow on humalassa, ei päästä häntä linnaan. Hän moittii Khosrowia erityisesti hänen läheisyydestään Shekariin. Khosrow, surullinen ja hylätty, mulkku nuupallaan, palaa palatsiinsa.

ellauri022.html on line 950: Shirin suostuu lopulta naimisiin Khosrowin kanssa useiden romanttisten ja sankarillisten jaksojen jälkeen. Silti Shiroyeh, Khosrowin poika hänen vaimostaan Mariamista, on myös rakastunut Shiriniin. Shiroyeh murhaa lopulta isänsä Khosrow'n ja lähettää sanansaattajan Shirinille ilmoittamaan, että viikon kuluttua hänen on mentävä naimisiin hänen kanssaan. Shirin tappaa itsensä välttääkseen menemästä naimisiin Shiroyehin kanssa. Khosrow ja Shirin haudattiin yhdessä samaan hautaan. Ympäri käydään, yhteen tullaan.

ellauri022.html on line 952: Näyte: Shirin & Farhad - Eroottista runoutta

ellauri022.html on line 958:     Shahnameh sisältää kuuluisan persialaisen rakkaustarinan. Kuvanveistäjä named Farhad rakastuu Shirinin kanssa ja siitä tulee Khosrown rakkauskilpailija. Khosrow ei voi välttää Farhadia, joten hän lähettää hänet maanpakoon Behistun vuorelle, jonka mahdoton tehtävä on kaivertaa portaita kallioon. Farhad aloittaa tehtävänsä toivoen että Khosrow antaa hänen mennä naimisiin Shirinin kanssa. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadiin ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Kuultuaan tämän väärän uutisen Farhad heittäytyy pois vuoren huipulta ja kuolee.

ellauri022.html on line 984: the language of the Gotchas, the Yasna Haptanghaiti,

ellauri022.html on line 987: the words of Farhad the sculptor of exquisite forms

ellauri022.html on line 988: Farhad, Persians' sculptor of --- of---

ellauri022.html on line 997: Farhad ja Freddie Jr.

ellauri022.html on line 999:     Elokuva Limbo oli erittäinkin hyvä kurkistus asylum seekersien kurjuuteen Skotlannin syrjäkylillä. Ja toisin kuin esim Guardianim yms länsikriitikot sepusti, sen loppu oli alavireiseltä virityxeltään juuri oikea. Trust anglo nincompoops to expect a happy closing to their own inhumane treatment of the other half. Ei tossa ole kyllä yhtään mitään happya. Afganistanilaisen kana Freddie Jr. joutui varmaan pataan Farhadin hylättyä sen.

ellauri023.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri023.html on line 25:   Orpo Olavin koettelemuxet eli K.O. Syvännön lapsuus (Ristin Voitto 1957). Kirjoittanut Unto Kunnas. Orpo Olavi on uusi tuttavuus, jonka mulle esitteli Anssi Wanha-Yli-Jyrä. Orpo Olavi on kirjan kansikuvassa jotenkin isin näköinen poikaikäisenä, esim siinä fotossa joka on otettu Tallinnassa, jossa se seisoo mamma Margitin ja Alma Potralin välissä. Orpo Olavista tulee mieleen myös Anni Swanin Pauli on koditon, ehkä vähän Wilho Pylkkäsenkin odysseia. On siinä jotain Kullervoakin alkumetreillä. Äitipuoli antoi kiven evääxi. Axel Gallenin Kullervon kirous sopisi tähän kuvituxexi, tai sen ankka/hiiriversio.

ellauri023.html on line 27:   Ruozinnoxesta Den moderlöse Olavi on painos loppu. Se kuitenkin muistuttaa, että Olavi oli vaan puolixi orpo, olihan sillä isä elossa. Ja paha äitipuoli. Wilho Pylkkäsen tarina sukupuolenvaihdoxella. Alkuperäisteosta on 1 kpl SKS:n kirjaston varastossa. Ei ihan Ivana Trump-luokan bestselleri, tai Raamatun. Niiden sankarien koettelemuxet kiinnostaa laajempaa yleisöä. Orpo Olavi on huutavan ääni korvessa. Korvessa harva kuuntelee huutoa. Jos puu kaatuu korvessa ja korppikaan ei kuule, tuleeko siitä ääntä ollenkaan? Ehkä jumala kuulee julkkista jota kukaan muu ei nää. 

ellauri023.html on line 36:  Se Orpo Ollin ainut kappale löytyi sitten SKS:n kirjaston varastosta, haalistunut pikku kirjanen. SKS:n hieno kirjasto oli remontissa, kirjastonhoitajat vilistivät karussa ikkunattomassa kellarissa kuin pienet rotat. Vanha mummu jolla ei ollut juuri ketään enää ullakolla kulki jonkun käsikynkässä kohti ovea. Suupielessä sylkivana. Vähemmän oli väkeä kuin Salpausselällä. 

ellauri023.html on line 47:     Oli se aika päivästä, jolloin taivaan tulipallo hehkuvimmin polttaa ja ilma on hiostavan kuuma. Ei tee mieli ulos eikä siellä ulkona kukaan suostu olemaankaan omasta halustaan; on keskipäivä ja siestan aika. Sisällä huoneessa on vilpoista, vähän raukaiseekin Kaarlon höpinä, mutta me keskustelemme. Tulee puhetta lähetyskentän oloista, huonosta kentästä, maan oudoista laeista (Moosexen 10 käskyä) ja säännöstelymääräyxistä (ei sikaa). On rähistävä juutalaisille virkamiehille ja kuitenkin vaellettava kristittynä. Osattava pitää oikea jännite, ettei tule impedanssi mismatchia.

ellauri023.html on line 49: Usein on vaikeuxia elintarpeiden saamisessa, raha tekee välipään. Eihän ne pirut lähetä tarpeexi Suomesta. On vaadittava tiukkana. Onnexi Orpo Olavin lapsuus on koulinut sen siihen. Ollin kurjuus johtui pahasta äitipuolesta, jonka ilkeys oli ihmeellisempi satua. Olli kertoo repäisevästi pari juttua, ja Unto oivaltaa: tästähän saisi opettavaisen kirjan! Ei kun asiaan. Mikä olis kirjan opetus? Että ole tyytyväinen rupisiin vanhempiisi, Ollilla oli vielä kurjemmat.

ellauri023.html on line 60:   Nyrkki Kyllikki. Olikohan Orpo Ollin elämässä muutakin kuin kurjuutta? 


ellauri023.html on line 65: Äidillä näät havaittiin keuhkotauti, johon se sitten kohta kuolikin. 


ellauri023.html on line 71: Varhaislapsuus oli onnellista, ei Olli muista yhtään pilveäkään sinitaivaalla.  


ellauri023.html on line 78: sai pikku Olli huutaa isän perässä, saarnamiehen harjoituxia. Dumboa ei siihen 


ellauri023.html on line 82: Oispa Ollin äitipuoli ollut leppälintu, niin rauhassa ois saanut kasvaa käkenä. 


ellauri023.html on line 90: Heikki-eno antoi salaa Olaville äidin vanhan skulausvihon. Siinä oli kiiltsikoita 


ellauri023.html on line 119:       Kyllä oli kaunis Leenankin runo! Ja mitähän tuo kruunu tarkoittaa? Onkohan minullakin 


ellauri023.html on line 123:       - Olavi, nukutko sinä? Kuinka sinä kehtaat ja ihan keskellä tuntia? Mikä sinun kädessäsi on? 


ellauri023.html on line 131:       uppiniskaista ja pahaa poikaa, joka häirizee tuntia ja käyttäytyy sopimattomasti. 


ellauri023.html on line 132:       Olli repii kirjeen sen tuhannexi palaxi ja heittää menemään. Seuraavana aamuna ope vaatii 


ellauri023.html on line 134:       Mitä Ihm---! opettaja repii hihansa, vähältä piti ettei mottaa Olavia lättyyn. Uhkaa lisäjälkkärillä. 


ellauri023.html on line 141:       Tämä havainto osoittautuu todexi Kaapi Kallen kohdalla. Se oppii juonimaan aivan sikana  


ellauri023.html on line 144:       Ollin puolesta opettajalle, että nälkä se vaan ajoi tikanpojan puuhun, eikä paha sisu. 


ellauri023.html on line 146:       Naapuritkin alkoi panna merkille, että paha äitipuolihan se Kaarlo Olavia vainoaa, ihan 


ellauri023.html on line 147:       silkkaa pahuuttaan pitää sitä nälässä ja antaa juosta paljain kintuin vaikka rahaa olisi.

ellauri023.html on line 152:       Äiti hakkaa sen päätä seinässä olevaan rautanaulariviin. On hengenlähtö lähellä.  


ellauri023.html on line 154:       Äitipuoli ja Olavi on ihan sotajalalla. Ämmä vaatii Ollia lounasaikaan mustikkaan. 


ellauri023.html on line 161:       Ripille päästessä oli Olavilla jalassa iskän liian isot housut, lahkeet hakaneuloilla. 


ellauri023.html on line 162:       Ei liiennyt rahaa rippipukuun kotoa, varsinkaan tollaselle toisen naisen sikiölle.  


ellauri023.html on line 163:       Emintimä jahtas Kallea hiilihankolla, siitä oppi väistelemään paholaisen asetta. 


ellauri023.html on line 167:       Vähän lukijaa jää vaivaamaan, olikohan Ollilla myös taloista kadonneita kamoja.

ellauri023.html on line 172:       Niin väittää sitten tehneensäkin, vaikka eihän tämä narratiivi ihan siltä kuulosta.

ellauri023.html on line 179:       Sen reipas Aati kaveri makaa kohta kylmänä, kun ampuu izeänsä epähuomiossa haulikolla mahaan. 


ellauri023.html on line 184:       Koulunkäynti jäi kesken seizemänneltä luokalta, kun äiskäpuoli sai pahan paskahalvauxen, 


ellauri023.html on line 185:       alkoihan näyttää uhkaavasti siltä että käenpoika kiipee herroihin. Olli antaa perixi, 


ellauri023.html on line 186:       muuttaa pois kotoa ja hakee jänixeltä töitä, saa asemamiehen harjoittelupaikan. 


ellauri023.html on line 188:       Sekin siis lähti rahan perään Hesaan kuin Wilho poika aikanaan. Wilhon lailla, 


ellauri023.html on line 200:       On se kummallista! nuori mies ja paheista vapaa - eikä edes pahanluontoinen! 


ellauri023.html on line 201:       (Olikohan se kauppa-apulainen söpö? Tai komea?)

ellauri023.html on line 215:       Vanhana yökastelijana Orpo Ollilla oli hyvät pohjat siihen. Suunnitelma oli selvä:

ellauri023.html on line 225:       ja koska tämä voisi tapahtua. Ensi sunnuntaina, sanoi veli Sutela, ihan into piukeena. 


ellauri023.html on line 226:       Seurakunta riemastui: pahaa-aavistamattomat uudet pokat vois lähettää Israelin kentälle. 


ellauri023.html on line 228:       Sinne on monet menneet, mutta harvat palanneet, ainakaan ehjin nahoin, Jeesus tallella. 


ellauri023.html on line 233:       - Entä paha äitipuoli, tuliko siitä hyvä? - No ei, sama paska, vielä elossa. Kävi vieraisilla 1940 


ellauri023.html on line 241:   Ihan kiva kirja, väkivaltaa roppakaupalla, mut aika vähän sexiä. Star wars ilman lentäviä lautasia. Eikä ihan vähän myös vanhan ystävämme narsismin hajua, psykopatiaa ja tunnekylmyyttä. Henkilökuvauxessa on selkeitä puutteita. Vähän samaa heikkoutta kuin jehovan romaanissa jeesus nasaretilaisesta. Ainoa huolella kuvattu henkilö on kirjan sankari, ritari moitteeton ja nuhteeton, jossa ei ole mitään vakavia vikoja. 

ellauri023.html on line 243: Rakas jeesus ei vaikuta Ollille kovin läheiseltä, jonkun toisen kirjan sankarilta lähinnä. Toi rakkauskortti ymmärrettävästi esiintyy aika vähän sen pelissä. Vaikee on kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu. Se korvataan sitkeydellä, oveluudella  ja izepäisyydellä. Voi olla paremmin tarpeen juutalaisten korttiremmissä. 

ellauri023.html on line 245:   Vaimokin tulee mukaan ihan sivulauseessa vasta loppuvizeissä. Sen mielipidettä ei tarvize edes kysyä. Uskonasiat on miesten juttuja. Nainen olkoon turpa kiinni seurakunnassa, kun junanlähettäjät puhuu.

ellauri023.html on line 247:       Toisexi parhaan potretin saa kirjan pahis äitipuoli, joka on yhtä ehta perkele hiilihankoineen. Muut on sit jo ohkasia pahvikuvia. Motiiveja ja puolustuxia ei ole, kaikki vaan ovat sellaisia kuin ovat, toteuttavat niille määrättyä kohtaloa. ovat syntisiä tai etenevät kohti pelastusrengasta, sen mukaan mikä nalli niille napsahtaa. Niinkuin myyteissä, saduissa ja uskonnossa yleensä. 


ellauri023.html on line 248:       Kyllä jää sellanen vaikutelma, että näillä hihhuleilla on joku inhimillisyyden ruuvi löysällä. Ne on ihmismuurahaisia erityisen yksipuisessa ympäristössä. Ryömivät edestakaisin kahdesta laudasta yhteennaulatulla ristillä.

ellauri023.html on line 250:       Huomattavan monella huuhatoiminnan merkkimiehellä on ollut rikkinäinen lapsuus ja vaikeata nuorena. Ehkä niitä on tapana myös vähän hehkuttaa.

ellauri023.html on line 252:       (Ei tosin ihan huipulla. Oikeastaan jeesuxella ei ollut paha alku, jos Renan ja Lipsius on oikeessa. Sehän oli pikemminkin aika kermaperse, lukuunottamatta syntymisen aikoja. Olihan sillä kateelliset velipuolet, mutta vasta loppupeleissä tosi vaikeeta. Ihan kivaa  kerrotaan myös buddhan nuoruusvuosista. Eikä Muhametillakaan mennyt kovin huonosti, jos ei lasketa sen ekaa puumavaimoa.)

ellauri023.html on line 256:       Yhdstelmä kovuutta ja pehmeyttä toimii koiran koulutuxessa. Naxutus, makupala, hyvä poika ja hyi kaxen oikeissa paikoissa ohjaavat pennun halutulle kasvu-uralle. Niinkuin se psykopaatti luisteluvalmentaja, joka julkisesti nöyryytti ja henkisesti kidutti tyttöjä. Puolet vanhemmista peukutti sitä ja puolet harkizi seurakunnan vaihtoa. Helppo arvata kuka oli kummallakin puolella, kummalla voittajat ja kummalla häviäjät.

ellauri023.html on line 268:    Seeveensä jatko-osassa Kaarlo kertoo Israelin seikkailunsa haamukirjoittaja Untolle mankkanauhalla. Ensin heitetään vähän lisävaloa sen vuosiin junanlähettäjänä. Se oli lahjomaton virkamies, joka poltti luihun sahanomistajan filunkipelistä. Se on kuin George Washington: en osaa valehdella, mutta osaan kannella. Nilkkiainesta. Filunkimies ja sen saha joutuivat vasaran alle. Luovaa tuhoa luojan mieheltä. 

ellauri023.html on line 270:       Jumala kosti vanhurskaan teon teon satakertaisesti Kaarlolle. Se oli ostanut kesämökin lainarahalla, ja maxoi korkoja kaatamalla mökin mezästä halkoja. Jumala järjesti niin, että saman tien alkoi talvisota, ja halkojen hinta nousi taivaisiin. Kaarlo pääsi veloista. Mixen kaatanut naapurinkin mezästä Kaarlo mietti varmasti. Se oli kiltisti ajateltu herralta. Sitten kateellinen naapuri hankki Kaarlon mezän hakkuukieltoon, varmaan siltä oli kaadettu liikaa halkoja. Jumala järjesti niin, että sodan jälkeen vaadittiin mezänomistajilta halkosouveja polkuhinnalla. Kaarlo pääsi tästäkin pälkähästä, koska sen mezä oli hakkuukiellossa! Taas oli kiltisti ajateltu herralta. Se auttaa Kaarloa oikein norsupyssyllä. Lähimmäisiä kaatuu kuin heinäpellolla.

ellauri023.html on line 272:       Mutta Kaarlo ei olekaan ihan kuka tahansa, se on (Unto huomauttaa) meidän aikamme Johannes Kastaja. Yökastelijasta pyhän hengen kastajaxi. Se on johdatusta, vaikkei Kaarlo tuohon aikaan ollutkaan vielä hereillä. Kusi tuli pöxyyn umpiunessa.

ellauri023.html on line 274:       Vähän myöhemmin Ilmajoella Kaarlo pani herran taas seinää vasten, kun vuokra-asuntoa ei löytynyt. Sähän lupasit, että mä saan pyytää ihan mitä haluan! Eikä auttanut herran kuin lähettää enkeli johdattamaan Kaarlo onnellisen tiilitalon luo, jonka Kaarlo ostaa tupasi, varmaan enkelin sen käteen työntämällä rahatukulla.

ellauri023.html on line 276:       Näitä samanlaisia melko puolueellisia henkilökohtaisia ihmeitä tuli sitten Kaarlon tielle useita, enkeleitä ilmestyi ja pelasi asioita Kaarlon pussiin, monen vähemmän armoitetun vahingoxi. Sitähän se on luvatun kansankin historia, yhdelle luvataan hyvää, joka kylmän rauhallisesti otetaan toisilta. Mitäs palvovat vääriä kuvia. Pitää kazoa mihin suuntaan kumartaa ja mihin pyllistää. Vähän sellaista teodikeaa.

ellauri023.html on line 285:   rollaattorikisat, joihin jälelläolevat asukkaat harjoittelevat ympärivuotisesti. 

ellauri023.html on line 288:   mutaisella kaakkoisrannalla. Siellä on varmasti ollut ennen talaita, ja onhan 


ellauri023.html on line 289:   siellä vieläkin venepaikkoja. Siellä on Talasniemen lopettanut saha, jota 


ellauri023.html on line 291:   Saha sahasi ennen mäntytukkeja, joita hinaajat hinasivat sahan rantaan 


ellauri023.html on line 295:   Nyt se lahoo pystyyn Rauharannan tontilla ja palaa saunan uunissa. 


ellauri023.html on line 297:   Linnanherran poika antoi sahan ennakkoperintönä pojilleen, jotka eivät 


ellauri023.html on line 303:   Talasniemen tienhaarassa LKV-hommiaan, isolla selfiellä. Ei se kyllä 


ellauri023.html on line 306:   Sen piti rikastua myymällä saha mökkikyläksi, mutta maaperä on saastunut.

ellauri023.html on line 323:   huolen pikkulinnuistaan, ja haravoi mezätkin niiden puolesta. Ei kyllä 


ellauri023.html on line 326:   jo käyty pientä nokkapokkaa. Me haluttaisiin pitää meza luonnontilaisena, 


ellauri023.html on line 328:   julistaa Rauhiksen rauhoitetuxi alueexi löydettyään sieltä harvinaisen jäkälän. 


ellauri023.html on line 330:   Tää hankaa naapurien välejä. Jossain lähitulevaisuudessa häämöttää suuri 


ellauri023.html on line 331:   harmageddon, kun ruvetaan hommaamaan Rauharannan tontin jakoa. 

ellauri023.html on line 334:   sittemmin siistixi remontoitu ja Pietaristen hallussa. Nyt on koko talo 


ellauri023.html on line 343:   Luntin mökki oli törökki halvalla tehty rotisko. Tontti myytiin hiljattain, talo purettiin, 


ellauri023.html on line 348:   Se alkoi aika pian vuotaa, pohjassa oli halkeama. Ei ollut siunausta silläkään veneellä. 


ellauri023.html on line 357:   Joskus harvoin päästiin Päijätsalon rannoille. Leirintäalueen ranta oli kiva, 


ellauri023.html on line 361:   vihelsi Sirkka Sakaria parhaille marjamättäille, hiljaa ettei muut kuule. 


ellauri023.html on line 362:   Mustikoita löytyi silloin ihan pyykkikorikaupalla. Ne saatiin kotiin Paulin veneellä. 


ellauri023.html on line 368:   pientä perunamaata Pylkkästen puolella, ja toi Hiljalle ja Sirkalle haukia, 


ellauri023.html on line 369:   joita se pyyti sen seizemän huivia kiedottuna päähän, isossa olkihatussa. 


ellauri023.html on line 370:   Istui miesten pöydässä kahvikupposella, yxi hammas jäljellä, ryysti kahvia 


ellauri023.html on line 377:   Pylkkästen hehtaaritontti ulottuu Kossuista koko matkan Sirenien vanhaan 


ellauri023.html on line 379:   viereisellä tontilla Oivantiellä. Rouva Sirenillä on hieno puutarha, 


ellauri023.html on line 380:   josta se on hyvin ylpeä. Sireni-vainajan vanha Mercedes ruostuu pihalla.

ellauri023.html on line 383:   sahalla olleessa punaisessa puukerrostalossa yhdessä rapussa. 


ellauri023.html on line 384:   Leskisten isä oli töissä sahalla, mutta oli viinaan menevä. 


ellauri023.html on line 385:   Rouva Leskisen kanssa sillä oli kolme lasta, vanhin Juhani 


ellauri023.html on line 398:   pizikäsineet kädessä, ja tehtyään pään kokoisia lihapullia ja 


ellauri023.html on line 401:   Seija tykkäsi ihan erityisesti Virpistä, ja luuli että Virpi tykkäs siitä. 


ellauri023.html on line 404:   Seija itkeä tihersi ja halasi lohduttomana lempihalkoaan Vusua.

ellauri023.html on line 415:   Olihan ne oikeata herrasväkeä, Sysmän Strengejä, aatelissukua.

ellauri023.html on line 422:   pilvin pimein, muun muassa ovi-ja ikkunatehtailija Sireni kehaisi kerran meille 


ellauri023.html on line 429:   Sirenin vieressä oli suntiolla mökki. Siihen muutti sitten harppisaku lääkäri Swoboda, 


ellauri023.html on line 430:   keski-ikäisenä mahtavan isomahainen, lerppahattu päässä tarjos ohikulkijoille valkoviiniä. 


ellauri023.html on line 432:   Sen rouva oli Sysmän isorahaisia, kultakauppiaan tytär, miestäänkin pahempi viinaratti. 


ellauri023.html on line 433:   Se kai meni sitten ihan deekixelle. Sakuakaan ei juuri näy, se on nyt eläkkeellä Sysmän kylillä. 


ellauri023.html on line 445:   siirtynyt Otamon hautausmaalle jäykkäpolvisten pataljoonan jatkeeksi. 


ellauri023.html on line 458:   Haavisto oli sotainvalidi, siltä puuttui kai joku jalka. Se hakkasi naisväkeään, 


ellauri023.html on line 462:   nimi oli Laine. Se oli kaxikon lihakset ja se vanhempi kuusikymppinen mies Heikki sen aivot. 


ellauri023.html on line 467:   Ennen Saarista samassa mökissä asui Siiri Sivo, laiha, hyvin siveä ja siisti mummo,  


ellauri023.html on line 473:   Rauhixen pihassa on kolmen Mantan mökki, joka oli meidän sinne tullessa aika rapistunut. 


ellauri023.html on line 477:   Siihen meni vuosikausia, kymmeniä tuhansia euroja, ja paljon grillimakkaraa ja kaasua. 


ellauri023.html on line 484:   Sillä oli vanha pikkiriikkinen aitta (se on siinä vieläkin, vuosiluku seinässä on 1700-luvun lopulta), 


ellauri023.html on line 494:   Uuno toimitti taloon sileät loimuvaneriovet, joita pylkkäsklaani salaa vähän pahexui, halpatavaraa. 


ellauri023.html on line 496:   No saman miniän perintörahoilla rakennettiin 60-luvulla uusi sauna, joka oli rauhislaisten hallinnassa 


ellauri023.html on line 498:   Rauhixen kattotiilet uusittiin vuosituhannen alussa, mutta seinissä on lahonreikiä ja hometta. 


ellauri023.html on line 523: kun yhtäkkiä useampi kuin yxi kiinnostava sulhasehdokas kosiskelee sua yhtä aikaa.

ellauri023.html on line 535: 	  Esim avaat vahingossa anopille tarkoitetun lahjan ja istut ruokapöytään sen aluspaita päällä. 
 Kun moka selviää, koko perhe kattoo sua haavi auki kuin Edvard Munchin Huuto-maalauxen kloonit.

ellauri023.html on line 539: Puhelin onkin kovaäänisellä ja kaikki kuulee kun sanot jotain hassua.

ellauri023.html on line 541: Tai ovela säätö kahden kivan sulhasehdokkaan kesken jotenkin nyrjähtää.

ellauri023.html on line 543: Näitä on myös Jane Austenin Sanditon filmatisaatiossa. Se on hyvä uudisversio, koska se on yhtä naurettava kuin Austen izekin. Mut mä olen kylä tosi pettynyt jos Otis osottautuu huijarixi. Se olisi silkkaa rasismia. Mut pakkohan sen on olla, koska yrmy Sydneyn on oltava oikeassa, jotta sen voi päästää Charlotten pukille. Siis Otis, olet pesukarhu versio Wickhamista, sori siitä. Pluto, olet oikea pelle!

ellauri023.html on line 549: Miehille on hupaisia kommelluxia kyllä, seikkailuja, kuten Rabelaisilla, Cervantesilla, Voltairella ja Fieldingillä, mutta hassuja sosiaalisia nolauxia, hmm? Jos ne on noloja, ne ei ole hassuja. Ei paljon naurata. Miehet ei järin naureskele izelleen, huonommille miehille ja pelleille kyllä mieluusti, kuha ei tarvi niihin samastua. Ottaa izensä tosi vakavasti.  Ne on ääliöitä tylsimyxiä. Apinoillakin on niitä enemmän huumorintajua, kun tiirailevat izeänsä peilistä ja irvivät.

ellauri023.html on line 555: 	Rintaan pistää, sukat haisee enkä pidä Jeesuxesta.

ellauri023.html on line 564: Eikä ne juhlat edes menneet pilalle, se meni peruttuihin häihinsä uuden sulhasensa kaa. Sen Samin jonka kaa se aina textaili. Nyt ne sextailee. 

ellauri023.html on line 576: Wittgenstein oli ääliö, eri alojen amatööri, ja kaiken kukkuraxi homo. Kinnunen taisi olla huumormiehiä, Wittgenstein ei vaikuta ihan siltä. Aarne tutki jopa Paavo Haavikon huumoria. Tuskin tuli mikään paksu opus. Ainaskin vino ja kuiva. 

ellauri023.html on line 580: Wittgenstein väitti että estetiikkaan ei kuulu kaunis eikä ruma, tylsä eikä kiva. Eri ääliö. Sehän olis sama kuin etiikkaan ei kuulu hyvä eikä paha. Aarne tosin totee kuivasti, että ihmisen rataennätyksen tuntien riittäs paha ja ehkä vähemmän paha.

ellauri023.html on line 584: Kaunis taivaanranta. Kaunis esine. Kaunis metsänraja. Kauniit kukat pientarella. Kauniita pilviä. Alzheimerin viimeiset havainnot. Häviävän sielun kauneusarvoja.

ellauri023.html on line 586: Tavisjengi on valmis nielemään, että kauneus on kazojan silmässä. By parity of argument, a fortiori, sama pätee hyvästä ja pahasta, vaikka kyse on yleensä isommasta jengistä.

ellauri023.html on line 588: Arska mystifioi estetiikkaa  samoin kuin Eski Saarinen systeemiälliä. Ei se tee asioista  irrationaalisia että ne eivät ole aivan yxinkertaisia. Kyllä niissäkin on vinha juoni takana, vaikkei niin simppeli kuin niiden olkiukoissa. Niitä pitäis vaan tutkia ilman ennakkoluuloja. Se että jostakusta esim 70-luvun talo on ruma laatikko, betonibrutalismia, toisesta taas hieno juttu, säilytettävä (esim makkaratalo, kaamee rumilus) osoittaa, ettei erimielisyydessä ole  kyse vaan itse talosta, vaan monista muista asioista kuin jostain oudosta kauneudesta sinänsä, jostain ihme abstraktista muotokielestä. Ne on apinoista hyvän näköisiä. 

ellauri023.html on line 590: Mielipide-eroihin on syynsä, jotka alkaa selvitä, jos asiaa viizii tutkia vähän tarkemmin. Kaunista ei voi erottaa muista arviointijutuista, se on yhtä monimutkainen asia kuin hyvä, eikä ihme, onhan puhe hyvännäköisestä (hyvältä vaikuttavasta). Oma rakas näyttää kauniilta vaik se oisi ryppyinen. Se on yhä hyvän näköinen.

ellauri023.html on line 592: Arskalta menee sekaisin puurot ja vellit, kun se luulottelee, että kauneuden perusteiden ezintä oisi joidenkin brutaalien sosialistis-realististen normien asettamista kauniille. Tää sama virhe ilmenee myös käännöstieteessä. Ne ei ymmärrä. On otettava esimerkkiä insinööritieteistä. Insinöörinormit ei sano, että pitää rakentaa sellainen ja sellainen silta, vaan että jos haluat sillan kestävän tietyn määrän kuormaa, niin sen riittää olla sellainen ja sellainen. Tää ei ole mikään arvostelma, tää on kylmä fakta, ja se seuraa suoraan fysiikasta ja materiaalitieteistä.

ellauri023.html on line 594:   Samalla lailla, jos estetiikan olisi määrä olla tiedettä, sen pitäisi selvittää, mikä saa jotkut ihmiset tykkäämään tyttärestä ja toiset äidistä. Ei sen luulisi olevan niin hurjan vaikeeta. Mutta eihän Arska haluakaan siitä tiedettä, se haluaa nimenomaan jatkaa haistelua ja kritiikkien tekoa, sitä löpinää, joka pitää esteetikot leivän syrjässä. 

ellauri023.html on line 602: Varovasti Aarne ohjaa estetiikan laivan ohi filosofian skyllan ja taiteen charybdixen,  varataxeen izelleen oman vesialueen. Sille estetiikka on käyttäytymistiede: mitä apinassa tapahtuu ja mitä se tekee, kun se ajattelee tai sanoo jotain kauniixi tai rumaxi. Tää ois ihan hyvä, mutta eihän se sitten tätä tee. 

ellauri023.html on line 606: Ylevää ja ihanaa varten me ollaan olemassa, on monet muutkin sanoneet kuin Aarne.  Hizi, mä luulin että ollaan täällä lisääntymässä ja  täyttämässä maa. En usko tohon hymistelyyn ollenkaan. Nautintoa on estetiikkakin, muttei niin tärkeää kuin syönti, nainti ja puinti.  Se on pelkkää luxusta, ylimääräistä. Paizi naiskauneus, sillä naiset lassoaa mieluisia miehiä. (No näitä hyötynäkökohtiakin on muitakin vaikka kuinka paljon, kun vähän miettii.)

ellauri023.html on line 612: Eli taide = kaunis ei päde. Ehkä taide = ize tehtyä kauniixi ja rumaxi. Taide voi peukuttaa hyvää tai näyttää pahalle fäkkiä. Taiteessa ei riitä pelkkä silmämäärä, tarvii makua, sillä se mikä kulloinkin on kaunista tai taiteellista on sopimuxenvaraista. Mut mistä hyvästä ja pahasta on siinä kyse?

ellauri023.html on line 614: Jos luonnonkaunis todistaa hyvistä geeneistä, niin taide vois sitten todistaa hyvistä meemeistä. Roopesta hrahahlaari täynnä lantteja on kaunis näky. Se on viesti jostain maallisesta hyvästä.

ellauri023.html on line 619: Tuhlailevalle öykkäröinnille ja barokille vastakkainen kiintopiste estetiikan pelissä  on funktionalismi, yxinkertainen on kaunista. Rönsyt poistamalla saadaan parannetux  tuottavuutta. Kaunis hävittäjä, kaunis peto. Tää on köyhän miehen  estetiikkaa. Kaiken maailman harmoniat ja symmetriat kuuluu tähän. Kolmogorovin kompleksiteetin minimointia. Ekonomiaa. Vähän sellasta anaalista, protestanttista, talonpoikaista. 

ellauri023.html on line 621: Estetiikka oppiaineena opettaa tunnistamaan kaunista ja rumaa. Ei se kauneus  sitten olekaan ihan joka taviskazojan omassa silmässä. Sekin on jotain vitun sosiaalista.  Esteetikot tiimissä. Annetaan yhteisesti hyväxyttyjä arvioita tärkeistä kohteista, kuten taiteesta.

ellauri023.html on line 625: Muotoaistien silmän ja korvan lisäxi kauneutta säntää arvioimaan lähiaistit, pysty nenä ja  hapan suu. Niillähän ne koiratkin arvioivat kumppaninsa kelpoisuutta, haistelevat pyllyä ja nuolaisevat sitä.

ellauri023.html on line 632: Sulla menee Aarne sekaisin etiikan puurot ja estetiikan vellit. Tai no, fair enough, kyllähän sä tiedät mistä puhut, olet istunut sen seizemissä taidelautakunnissa.  Herrameemejä, massihyvää, rahavallan paukkumaissiahan se on se moraali. Niitäkin voi kuvistakin haeskella pää vinossa. 

ellauri023.html on line 634: Oman tiimin kuvaxi apina loi jumalan. Sopii kazoa, näkyykö sen pärstä taiteen naurusalin peilistä. Nojata taaxepäin leffan pehmeällä penkillä ja natustaa popcornia: valkohatut voittavat, kaunis näky. Niin neuvoo Italo Calvino lukijaansa kirjan se una notte d'inverno un viaggiatore alkumetreillä. 

ellauri023.html on line 638: Aarne on vähän epämuodikkaasti wittgensteinilainen, vaikkei true believer, silti paasaa kielestä. Wittgenstein oli rahamiesten sukua, pikkuisen vanhoillinen izekin mutta persuvastainen. Jumalaton jutku,  katolinen äiti, kaappihomo. Idealismin pikku käsityöläinen.  

ellauri023.html on line 640: Aarne (1930) oli jo ylimääräinen henkilökohtainen esteetikko 1968, kun Antti Eskolan (1934) hengenheimolaiset heilui vanhalla ja pani neitosia pianon kannella. Silti Antista tuli jumalinen, Arskasta ei. Sosiaalisuus taitaa olla määräävämpi tekijä kuin vakaumus. Turvenuijan aaluvia molemmat. Eskola on vieläpä Urjalan poikia, Arska salamieli savon poika syntyi Liexassa. Siellä päin me kerran oltiin kesämökillä, kun pojat oli pieniä.

ellauri023.html on line 647: Aarnen estetiikka on outo kimara kirvesmiesromantiikkaa ja sievistelyä. Jotenkin homoa. Ei riitä nähdä ja kuulla, pitää haistella (yleistä mielipidettä) ja maistella. Wittgensteiniakin pitää makustella haarukkapaloina. Helvi Hämäläiseltä emme sietäisi Hannu Salaman rumia sanoja. Se oisi mautonta. Tyylitöntä. Kun Hande puhuu rumia se on kaunista.

ellauri023.html on line 649: Ei ole mitään kauneuden tai rumuuden sääntöjä, saati luonnonlakeja. Tää on vanhentunut luulo. Kun on ruvettu oikeasti tutkimaan eikä vaan Aarnen lailla haisteltu nojatuolista, on jotain löytynyt. Esim. enemmistön mielestä keskimääräistetyt kasvot ovat kauniita.

ellauri023.html on line 659: Professori Kari Enqvistille uskonnot ovat kuin psykoottisten harhakuvia. Hän tunnustaa olleensa väärässä käsitellessään aiemmissa kirjoituksissaan uskontoja oppeina, joita vastaan voisi järkiperäisesti argumentoida. Nyt hän on päätynyt määrittelemään uskonnon kimpuksi psykologisen todellisuuden viruksia, meemejä. Geenien tavoin meemit pyrkivät kaikin keinoin varmistamaan oman elinkelpoisuutensa, monistamaan itseään ja leviämään sukupolvesta toiseen.

ellauri023.html on line 666: Onkohan Aarnekin samaa sorttia? Vanhoillisuus ja uskonnollisuus on vanhoja petikavereja.

ellauri023.html on line 672: Although the Greeks and Romans typically scorned Egyptian animal-headed gods as bizarre and primitive (Anubis was mockingly called "Barker" by the Greeks), Anubis was sometimes associated with Sirius in the heavens and Cerberus and Hades in the underworld. In his dialogues, Plato often has Socrates utter oaths "by the dog" (kai me ton kuna), "by the dog of Egypt", and "by the dog, the god of the Egyptians", both for emphasis and to appeal to Anubis as an arbiter of truth in the underworld.

ellauri023.html on line 677: Osmonkäämi huomauttaa kyllä aivan oikein, että uskosta ja uskonnosta on kaikenlaista hyötyäkin yxille, vaikka (tai juurikin koska) vahinkoa toisille. Ei uskovaisuuden sikäli tarvi olla joku tauti, vaikka se vahvasti vainoharhaisuuteen liittyykin. Enempi se on kuin luonnevika, kuten narsismi ja psykopatia, joista myös on arvaamatonta hyötyä johtoportaassa.

ellauri023.html on line 679: Enqvist on aiemmin vähätellyt filosofian merkitystä. Nytkin hän väittää ohimennen, että filosofia pyrkii kapuamaan fysiikan yläpuolelle. Jää avoimeksi, mitä hän tällä tarkoittaa. (Miten niin avoimexi? Naavaparrat älkää keuliko, me fyysikot ollaan alfasusia, sitä se meinaa.) Filosofeja hän kehottaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi esittämäänsä kysymystä siitä, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tahdonvastaisella lääkityksellä. Kuulostaa aika nazimaiselta. Onkohan joku hihhuleista päässyt professorin iholle?

ellauri023.html on line 683: So what? Mitä shokeeraavaa siinä on? Mix kauhistellaan tämmösiä "x on vaan y" mietelmiä? Eihän ne muuta asioita mixikään. Ja tää on vielä Kansan Uutisista. Herran pelko on kiinni kansassa kuin kärpäspaperi. Koska niistä päätellään salaa eteenpäin: jos sielu on vaan harmoniaa, mites käy mulle jatkossa? Enxmä ookkaan kuolematon? Katoanko kuin löyhkä, kuin pieru Saharaan? Huolestuttavaa. Tai mikä pahempaa: jos anoppi on vaan joku konglomeraatti, eikös panna se tehosekottimeen? Apinat on kuin koiria, ei ne ymmärrä sanoja, ne kuuntelee äänensävyä. 

ellauri023.html on line 685: Nokkavia guruja: Aarne, Eno, Dumari, Osmonkäämi. Nenäkkäitä Kimmo Koskenniemiä. Naisista ei tule vanhanakaan guruja. Ei hopeaselkiä vaan pelkästään ryppysiä. Ne pitää digitoida niinku Leija, eikä siltikään tule kalua. Pelkkää tavaraa. Luettele 10 maineikasta naisgurua. 

ellauri023.html on line 691:       Let us not take ourselves too seriously. None of us has a monopoly on wisdom.

ellauri023.html on line 697:       I have to be seen to be believed.

ellauri023.html on line 711: No jopa putkahti Aarnen aivoperseestä republikaaninen pökäle! "Esteettinen elämänlaatu" on yhtä turha kuin "esteettinen asenne", jota se ize moitiskelee alkuerissä. Ja mix just stoalaisuus? Mitä vikaa epikurolaisuudessa? Sen luulis olevan enemmän taidenautintojen asialla? Onx omien handujen käristäminen jotenkin esteettistä? Nousee pekonin käryä. Ehkä tää on uusi peukutus toisaalla mainitulle talonpoikaisestetiikalle. Käyttövarmalle Suomi konepistoolille ja Marsalkka Mannerheimin valkoiselle karvalakille. Joo niin just, jatkossa se hehkuttaa Sakari Pälsiä ja taitavasti salvettuja hirsinurkkia. Siistittyjä hirrenpäitä. Poistettuja kyrvänpäitä. Kyrvänpään poistobluesia. Joosuan esinahkakasoja. Ne oli kauniisti ladottuja.

ellauri023.html on line 717: Epicurean - Be happy by pleasure

ellauri023.html on line 718: Stoicism - Be happy by doing duty; will suffer along the way.

ellauri023.html on line 720: Amerikkalaiset kanssa ihailee stoalaisia, nehän on republikaaneja ja patriootteja. Mä oon just päinvastoin, anarkisti ja kilvenheittäjä. 

ellauri023.html on line 729: here as an enemy to kill my enemy, and I am as ready to die as I am to kill. We Romans act bravely and, when adversity strikes, we suffer bravely." He also declared that he was the first of three hundred Roman youths to volunteer for the task of assassinating Porsena at the risk of losing their own lives.

ellauri023.html on line 730: "Watch", he is said to have declared, "so that you know how cheap the body is to men who have their eye on great glory".

ellauri023.html on line 732:     Mucius thrust his right hand into a fire which was lit for sacrifice and held it there without giving any indication of pain, thereby earning for himself and his descendants the cognomen Scaevola, meaning "left-handed". Porsena was shocked at the youth's bravery, and dismissed him from the Etruscan camp, free to return to Rome, saying "Go back, since you do more harm to yourself than me". At the same time, the king also sent ambassadors to Rome to offer peace.

ellauri023.html on line 734: Mucius was granted farming land on the right-hand bank of the Tiber, which later became known as the Mucia Prata (Meadows of Mucus). 

ellauri023.html on line 754:   jota voi raahata juhliin mukaan muistelemaan menneitä, ja uusintamaan 


ellauri023.html on line 762:   Hannah, se sama nazi-Heideggerin vanha heila, oli varsin kontroversielli, 


ellauri023.html on line 763:   vaikka juutalainen olikin. Se ei ollut koskaan ihaillut mitään kansaa eikä maata, 


ellauri023.html on line 768:   Vinoili molemmista, ize asiassa kaikenlaisista tiimeistä. Kaikki oli vihaisia. 


ellauri023.html on line 773:   Paha erehdys, Hannah raukka, Ei ihme et sun kirjan politiikan luku jäi keskeneräisex. 


ellauri023.html on line 776:   niinkään pahansuopuutta kuin arkipäivän pahuutta, tunteettomuutta toisten onnettomuudesta. 


ellauri023.html on line 777:   Niinhän se just on! Jos pahuus on sitä että varta vasten tahtoo pahaa lähimmäiselleen, ja 


ellauri023.html on line 778:   ja saa nimenomaan siitä kicksejä, niin siinä mielessä ei ollut paha edes Josef Mengele. 


ellauri023.html on line 782:   Omalle tiimilleen ei kukaan tahallaan tee pahaa, jos tekee, on jo vastapuolen tiimissä. 


ellauri023.html on line 791:   Jahka edellytyxet sille jälleen annetaan, se toistuu ihan samanlaisena uudestaan. 


ellauri023.html on line 792:   Niinkuin oli tapahtunut tuhansia kertoja jo ennen Birkenauta ja Auschwiziä. 


ellauri023.html on line 800: Jos se nyt oli viimeinen, ainahan ne sanoo niin, mut pitävätkö lupauxet. 


ellauri023.html on line 801: Leffateatterin aula on täynnä purtavaa. Ihmisiä ei näy mailla halmeilla. 


ellauri023.html on line 807: Leffaa kazomassa on kymmenisen ihmistä tuhannen hengen salissa. 


ellauri023.html on line 811: Aika paljon rainassa oli vanhan lämmitystä, mutta myös ajan säveltä, 


ellauri023.html on line 812: ennen kaikkea miesten ja naisten välisissä suhteissa. Olihan Leija 


ellauri023.html on line 819: pääpahis, joka on patriarkaalinen pahansuopa kaikkien pahisten isoisä, 


ellauri023.html on line 826: Ei niihin mahdu mitään muita tunteita, kun on niin kiire olla paha. 


ellauri023.html on line 829: Pääpahis ei hoida hampaita, vaikka se on upporikas ja sillon taikavoimia.

ellauri023.html on line 831: Se varmaan pelkää hammaslääkäriä. Raukkis pelkuri. 


ellauri023.html on line 832: Tai sit se on vaan pelotuskeino, sillä onkin torahammasproteesi. 


ellauri023.html on line 833: Niin se varmaan onkin. Omat hampaat se muistaa aamuin illoin harjata. 


ellauri023.html on line 841: loppupeleissä, tai se haihtui jotenkin vaan tyhjään vaatteiden sisältä. 


ellauri023.html on line 843: tosin ihan loppuvizi jäi vähän monitulkintaisexi. Se Finn ei halunnutkaan 


ellauri023.html on line 844: lakua, vaan kummasti kolmihalas unelmiensa Reytä ja latinofrendiään Poeta.

ellauri023.html on line 846: Ota siitä nyt selvää. Poekaan ei päässyt pukille vanhan salakuljettaja 


ellauri023.html on line 857: Kumma miten pääroistojen pitää olla aina mustia ja pukeutua nazeixi. Pahat 


ellauri023.html on line 862: Musiikki ei koskaan lakkaa, mustat kädet yhteen hakkaa, rihkamahelmiä. 


ellauri023.html on line 866: se muistutti ikivanhaa japanilaismamua, joka puhuu silleen hoonoa englantia. 


ellauri023.html on line 875: Sankarien tähteys ei six ole ihan ykkös tärkeetä, eikä pääosiin tarte palkata 


ellauri023.html on line 880: Yhtään kiinalaisia sankareita ei filmissä ole mukana, vaikka joku ehkä thai 


ellauri023.html on line 891: Kun hätä on suurin tulee razuväki paikalle, ajaa pahat inkkarit pakosalle. 


ellauri023.html on line 896: Musiikin on parasta pauhata aivan vitun kovalla, sillä vauhtiin ei saa tulla 


ellauri023.html on line 903:   Chewbaggakin on jo silverbäggi, 250v vanha, yhä kakkoskuskina. 


ellauri023.html on line 916: Sen hapannaamainen äiti on se Republican paha neuvostolainen Ivanovna. 


ellauri023.html on line 919:   Vähän yllätti, mix Rey ei muuttunutkaan pahaxi, vaikka tappoi isoisänsä. 


ellauri023.html on line 922:   Se ei tappanut vihasena, vaan niisti ukin vaan koska oli pakko.

ellauri023.html on line 929: Jenkit taistelee yxin pahassa maailmassa, pahixet on joholla. 


ellauri023.html on line 931: Hyvisten avaruuslaivatkin on enää vanhaa avaruusromua. 


ellauri023.html on line 932: Millennium Falcon näyttää mannepirssiltä. Entisvanhat sankarit 


ellauri023.html on line 934: Onkohan ne noin meidän ikäisiä. Mekin kuulletaan jo läpitte.

ellauri023.html on line 942: 
Oma kehu haisee

ellauri023.html on line 966: charityn pitäisi olla vapaaehtosta.

ellauri023.html on line 970: haistellen kainalostaan  izekehun hajua. 


ellauri023.html on line 977: Izetunto hakkaa omantunnon 6-0. 


ellauri023.html on line 980: onhan oma seura huomattavasti parempaa.

ellauri023.html on line 997: ja riidanhaluiset miehet hankkivat 


ellauri023.html on line 1010: Yhtäkkiä onkin ihan trendikästä ja hienoa 


ellauri023.html on line 1020: Pitkään olikin jo uhannut. 


ellauri023.html on line 1026: turpa happamella rullalla. 


ellauri023.html on line 1042: mitä Eski eritoten ihaili. 


ellauri023.html on line 1044: Hyvinkään kultahattu kuolee 


ellauri023.html on line 1054: Kolme vahvaa hahmoa Suomen keskustasta. 


ellauri023.html on line 1059:   Eski kuuluttaa Veskun lavalle. Tää siis tapahtuu Aalto-yliopistossa luennon sijasta, tarkoitus on antaa insinööreille tilaisuus pohtia omaa elämäänsä filosofisesti vähän vapaammissa puitteissa. Lavakin on entisvanha kateederi. 

ellauri023.html on line 1061: Koko luento on videoituna nähtävissä youtubessa. Ozikossa lukee: Esa Saarinen, filosofi, Queen Pipsan mies. Aargh. "Tollanen Lappi, Pohjoinen, kunnioittava." Eski on valinnut pellen osan, kuin Maaria. Sitä ei saa siltä enää pois. Mä oon Martta, joka kantaa kateena kaloja. Se on kokoonpantu klisheistä. Se on mun lähes täydellinen vastakohta, se pursuaa just mun ällökkisanoja. Mutta se on ansainnut niillä huisin paljon pätäkkää. 200M kärpästä, lähes yhtä monta euroa, ja Eski niiden juontajana ei kerta kaikkiaan voi olla väärässä. Mä on väärässä kun ällöön niitä. Raha puhuu, ja se ei voi valehdella, yhtään enempää kuin George Washington.

ellauri023.html on line 1063: Vesku tuodaan tuoliin avustettuna kuin Harvey Weinstein. Sen vanhoista naisjutuista ei nyt kaivella skandaaleja, ihan myötäsukaan silitellään vanhaa plösöä. Eski tenttaa kunnioittavasti lavaraakkia, Pervon Jarin kirja postillana. Yleisö kuuntelee. Turvallisuuden vuoxi sille ei anneta puheenvuoroa. Ettei lennä puukot ilmassa.  

ellauri023.html on line 1065: Muistellaan syylänaaman kuplakurkun debyyttiä Pojat leffassa. Voi että siitäkin on kauan. Ploirikin on plaihtunut sikapylleröstä lähes nuoruusiän mittoihin, joskin raihnaampi. Eskikin on melkein emeritus, takatukka ohut ja harmaantunut. Ei ole leobardi päässyt täplistään, mutta hiuxistaan, sillä on nyt tollainen Haju Pisilä-kampaus. Se trendaa keskustassa. 

ellauri023.html on line 1067: Kolmen tunnin hymistelyn jälkeen on yleisöllä kyynel silmäkulmassaan. Jotkut jää tunnixi vielä tunnustamaan tai muuten makustelemaan. Kyllä olis Eskistä tullut Syväntö-luokan Johannes Kastaja. Miten niin olisi? Sehän siitä tulikin. 

ellauri023.html on line 1069:     Näissä jumalalle izen kohdalle sattuneista ihmeteoista osoitetuissa kiitoxissa vähän kaihertaa, että kiittäjät on niitä lottovoittajia, joita kohti on lotossa aina ziljoona häviäjää, joiden tarinat jää kertomatta, koska niissä ei ole tapahtunut mitään ihmettä. Ihmeitä on harvassa, eihän ne muuten olisikaan ihmeitä. Näin Pamela (osassa II, kihlattuna morsiamena:)

ellauri023.html on line 1071: 	Älkäämme me, lyhytnäköiset kuolevaiset, tästä puoleen ylimielisesti luottako omaan viisauteemme tai turhamaisuudessamme luulko, että ehdottomasti voimme askeleemme ohjata. Minulla on pätevä syy sanoa, että silloin, kun pettymyxeni olivat suurimmat, olin entistä lähempänä onneani! sillä jos olisin päässyt pakenemaan, mikä niin usein oli tärkeimpänä silmämääränäni ja mihin kaikesta sydämestäni pyrin, olisin väistänyt siunauxia, jotka nyt ovat edessäni, ja olisin kenties päätähavin syöksynyt onnettomuuxiin, joita tahdoin välttää. Ja sittenkin oli välttämätööntä, että noihin toimenpiteisiini ryhdyin, ne kun aiheuttivat tämän ihmeellisen käänteen. Oi, tutkimaton on Jumalan viisaus! Ja kiitos, kiitos, kiitos herra B!

ellauri023.html on line 1074: Leevi-serkun siunauxexi Lagerilla koitui se, että sillä oli vihurirokko just silloin kun nazi-Saxa romahti, ja Auschwitzin leiri tyhjennettiin. Sen parasta kaveria lähettiin kuskaamaan Saksoihin, Leevi joutui jäämään lasarettiin, jossa olijat oli määrä lasauttaa lähtiessä hengiltä. Vaan toisin kävi, toisin oli Israelin jumala sen miettinyt: kaveri kuoli junanvaunuun matkalla, ja SS-äijät ei kiireeltään ehtineet Leevi-serkun vuodeosastolle luodikoineen - BLAM! jäi niskalaukaus saamatta. Leevistä tuli Auschwitzin henkiinjäänyt ja kirjailijajulkkis, onnekkaamman vankiveikon Alberto Dalla Voltan keskitysleiriruumis lepää jossain joukkohaudassa. Alberto jäi palaamatta, siitä ei jäänyt mitään jälkeä. It all just goes to show. 

ellauri023.html on line 1081:   Eesus saarnasi usein Otaniemen synagogassa, ja piti siellä muun muassa saarnan ”elävästä leivästä”. Silloinkohan se tyyppi päätti viipaloida sen. Ei olis ihme. Eesus myös paransi heti paikalla superjulkkixen, joka oli saastaisen hengen vallassa, sekä herätti eloon synagogan esimiehen Raimo-Tepon. Eesus paransi myös anopin sekä halvaantuneen, joka laskettiin taloon kattoon tehdystä aukosta. Jaa sehän oli just se tän vertauxen Vessias. Tästä ihmeestä ja koko tilaisuudesta vähän tarkemmin.

ellauri023.html on line 1085:     Tähän alkuun heti tarina. Järvisen Albert ja Maijasen Pave ja Tirkkosen Pekka ja Vessa-Matin Ploiri oli jossain kapakassa. Siinä oli kaikenlaista selkään taputtajaa. Painu helvettiin sanoi Vessa yhelle. Mut se olikin joku oikea ja tärkeä. Valtavan noloa. Valtavan hienoa, sanoo Eesus. Mä oon vaan julkkis, mut sä oot superjulkkis, yxi ehkä kahdestatoista sanansaattajasta luvatussa maassa. Sä oot luvattu Vessias, mä oon sun Hannes Juontaja. Sun hallussa on viestikapula, mä oon vaan ajanottaja. 

ellauri023.html on line 1087:     Tää on julkkisten perusongelma, täytyy tietää kelle virnuilla ja kelle voi huutaa painu helvettiin. Eesus antoi hienosti anteex puukottajalle. Siitä Vessa-Matille tulee mieleen Sirkku-serkku, Toini-täti, Juli Auervaara, isä, käsirysy, onpa hidas ja pitkästyttävä tää jorina. Ei sixi, vaan sixi. Ploiri ei muista nimeltä Vanhan kellaria. Kauheeta. Mahtavaa, sanoo Eesus. Vessa-Matin isä teki pojilleen olumpialaisiin nimikirjoitusten keruukansion. Nykyään Vessa-Matti menee selfieen kenen kanssa vaan, ja antaa nimikirjoituxia jos vaan joku viizii pyytää. Ketä kiinnostaa? Tää tulee kestää kyllä kauan, jaxaakohan tätä loppuun asti jukertaa. Ykkösjoukkueen kakkosmaalivahti, kakkosjoukkueen ykkösmaalivahti, hoojiikoon kolmosmaalivahti, kakkosmaalivahti, läpyläpyläpy, huoh. 

ellauri023.html on line 1089:     Kassit ja pullot ja jalkapallo. Ne liikutti Vessa-Mattia. Systeemiälli tunnustelee mielen ihmettä, joka ei rationaalisesti selity. Sitähän se Jeesuskin. Joz zää zaat tehdä sitä zää oikeesti haluat, zitä mitä eniten rahastaa niin ... mitä? Pitää pistää parastaan. Pitää olla karismatiikkaa, karismatematiikkaa. Tää Ploirin uudissana on ainoo kohta luennolla missä matematiikka tulee esille, vaikka teknillisessä korkeakoulussa ollaankin. Bertalanffy kääntyy selin haudassaan. 

ellauri023.html on line 1091:     Yhtälöistä ei ole hajua, mutta kaukaloista nousee jotakin. Eski kusee ravintola Kosmoxen vasempaan pisuaariin, Vessa-Matti kuzee oikeeseen, ja sanoo "kiitos siitä kazeesta". Mihkähän se Eski kazoi. Aika homoa! Systeemiällissä ezitään väylää yleisinhimilliseen ilmiöön, tämänhetkiseen. Täähän on kun jotain vitun zeniä. Kiiteltyään vielä Eskiä zitä kädessä pitäen, Vesku zulloi zen takas houzuihin. Selkeesti plaattolaista koulukuntaa. Tutustunut Gurdijeffin opetuxiin. Junassa tavattu pituushyppääjäkin on fixu mies. Hieno mies. (Mä tunnen sen. Tunnen mäkin. Tunnetteko te?)

ellauri023.html on line 1093:     Vessias putoo polvilleen kun Niskanen haluu sen Jakexi Paavo Rintalan kirjaan Pojat. Hyvä säkä! Niskanen oli särmikäs (Eesus) mutta sarmikas (Vessias). Mitähän se Vesku teki Niskaselle polvillaan? Myit izes ohjaajalle, sanoo Eski. Ohjelma laahaa tuskallisen vaivalloisesti eteenpäin. Kuin Vessias ennen ihmeparantumista. Miten kauan vielä? 

ellauri023.html on line 1095:     Eski änkyttää yhtä paljon kuin esikuvansa Jaakko Hintikka. Jopa Vesku on sitä mieltä, että Eesus on liian positiivinen. Menee kehumisen puolelle. Ihan sietämätön. Vessa-Matti vietti kuukauden Lapinlahdessa. Se oli hienoa. Sieltä se meni suoraan teatterikouluun lehtorixi. Lisää nimien pudottelua. Näyttelijä on kuin kumihanzikaz. 

ellauri023.html on line 1097:     Vessias on tullut lässyttämään ilman palkkiota. Sitä harmittaa kun tulee liian hitaita läpyjä. Eskin ylisanat ei paljon lämmitä. Ne on kärsineet aika pahan inflaation. Molemmat on pellejä, mutta Vessias on vähemmän tympäisevä sittenkin. Tunti mennyt. Vielä tunti. Apua! Hädässä avuxeni huudan Teppo Raimoa. Mut se ei vastaa, se on täysinpalvellut. 

ellauri023.html on line 1103: Auschwitz täytti juuri vuosia. Hassunnäköinen Leevi-serkku, Damiano Malabaila eli Primo Levi  (1919), joka osallistui leirille, kuoli '87 pudottuaan kerrostalon rappukuiluun. Kuolema todettiin virallisesti itsemurhaksi, mutta ystävät ja ihailijat ovat kyseenalaistaneet päätelmän: heidän mielestään niin vimmaisen elämänhaluinen mies ei tappaisi itseään. Jotenkin Nykin Judentumia se näpäsi, että hemmo selvii Auschwitzistä muttei saablari selviä loppusuorasta, jaxa vaivaista satasta sileetä, kaatuu rappuihin. Levi ei jättänyt itsemurhaviestiä. Mikähän se oisi ollut? "Hei me lennetään!"

ellauri023.html on line 1105: Oliko se vimmaisen elämänhaluinen enää vanhana? Missä se asui? Oliko se ärsyttävä? Naapuritko nakkasi sen porraskuiluun, väkkärämäisen vikkelän pikku sionistiukkelin? Veivät loppuun sen, mikä aikanaan jäi kesken Aatulta?

ellauri023.html on line 1113:   Se valmistui 41 kemistixi, koska piti hajuista. Ei saanut jatkaa jatko-opintoihin jutkuna. 24 vuotiaana se passitettiin Auschwitziin 1944, kenttäkurssille, vaikka se tykkäs salamistakin. Se oli arka ja hintelä pikkumies, Wokun kokoa. Henkiinjääjiä, kuten Woku, mahtuu ahtaastakin paikasta.

ellauri023.html on line 1116: Sillä oli siellä henkiystäviä, mikä oli harvinaista leirillä. Olikohan se gay? Hilpeä. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Ainakin se oli kemisti, ja sixi pääsi leiriltä. Opinnoista on aina hyötyä, ja optimismista.   

ellauri023.html on line 1120:   Survival versus fellow feeling, siinä se. Rather  you than me, sanoo Darwin, ja Israelin poika  kuuntelee. Naturalia non sunt turpia. Sodan jälkeen serkku kavereineen dyykkaa nazeilta jäänyttä sälää kuin Swiss family Robinson. Ja nyt on taas varaa jakaa paistettuja perunoita muillekin eloonjääneille. Sepä se: ei millään pahalla kaveri, ota tää, millon peruna, millon puukko selkään, millon niskalaukaus. Leirin laki: syö oma leipä, ja naapurin jos voit.

ellauri023.html on line 1128: Oikeesti se oli pikku vekkuli, hauska mies, ihan hyvä kemisti, nörtti joka tykkäs hauskuttaa kavereita. Sille kävi vaan vähän hassusti. Tulee mieleen Kari Raivio, jolle kävi paremmin. Levin äiti Esther eli vielä dementtinä hengissä kun Leevi mätkähti. Vaimo Lusija, joka oli samaan aikaan kaupassa, kuoli samana vuonna myöhemmin. Leevi ei ollut masis leirillä. Siellä oli pakko seppoilla. Vanhana on vaikeampi olla seppo, tunnelin pää on lähellä, eikä sieltä näy valon pilkahdusta. Juna on vaan tulossa.

ellauri023.html on line 1136: Toinen henkiinjäänyt, kirjailija Jean Améry (Hans Meyer), ei sulata ymmärtämistä, se on hyväxymistä sen mielestä, ja haukkuu Leeviä "anteexiantajaxi", sehän onkin jutkuille haukkumasana, kristittyjen hapatusta. Leevi koitti vinistä, että sen mielestä oikeus riittäisi, ei se janoo takaisimaxua koroilla sen enempää kuin ilmaisexi antoa. Mayerin poika sitävastoin on kostonhimoinen kuin juutalaisten jehova. Tää muistetaan!

ellauri023.html on line 1138: Leevi oli vaatimaton, käytännöllinen, pakoileva, viileä, kokeileva ja joskus rajoittunut, hienostunut mutta maalainen. Se nai Lucia Malpurgon, joka oli sen omasta luokasta ja taustasta, ja kuoli samassa Torinon osakkeessa missä oli syntynyt. No mitä pahaa siinä on? Oisko pitänyt muuttaa Nykkiin ja tehdä izestänsä kauppatavara? Holokaustin uhreja tarjouxessa nyt. New Yorkereiden mielestä no hemmetissä tietysti.

ellauri023.html on line 1142: Bramín-setä rakastuu kristittyyn apulaiseen ja aikoo naida sen. Vanhemmat kieltävät. Oblomovin tavoin se jää sänkyyn 22 vuodexi. Malia-mummu, isän äiti, etäinen eukko, elää erossa muusta suvusta, naituaan kristityn lääkärin. Se käy vuoropäivin synagoogassa ja kirkossa, jos vaikka siitä oisi jotain hyötyä. Isä vei Leevin sunnuntaisin tapaamaan mummua. Po-kadulla Leevin isä pysähteli taputtamaan kissoja, haistelemaan sieniä ja selailemaan kirjoja kirpputorilla.

ellauri023.html on line 1148: Englantilainen elämäkerturi arveli että Leevi alkoi pitää izeään fyysisest ja sexuaalisest alamittasena (olihan se sitä) ja että sen myöhempi innostus vuorikiipeilyyn ja lasketteluun oli yritystä korjata näitä puutteita. Myöhemmin Leevi piti koulukiusausta selvästi juutalaisvastaisena. (Olihan se sitä.) Jotenki hinttimäiseltä se vaikuttaa, mut kenties se oli vaan pikkumies, eräänlainen "kaikki mukaan" tyyppinen Surku Yniäinen, bändäri.

ellauri023.html on line 1150: Leevi rakastaa laatusanoja, ihaili Joseph Conradia (ei ois kannattanut), ja joskus kuulostaakin Conradilta, paizi että käyttää sievempiä ja pienempiä laatusanoja.

ellauri023.html on line 1152: Kirjassa Hukkuneet ja pelastuneet Leevi kuvailee ratkaisuhetkeä, kun se tietää että se valitaan kuin heikoimmassa lenkissä joko pois ruudusta tai jatkoon. Se hermostuu hetkeksi, ja melkein alkaa pyytää apua jumalalta, johon se ei usko. Mutta "ataraksia palasi", se kirjoittaa, ja se vastustaa kiusausta. "Ataraksia!?" huudahtaa retorisesti James. Tää on jumalisten New Yorkereiden mielestä varmaan aika paha veto. Perkele se sieltä Leevin korvaan kuiskutti.

ellauri023.html on line 1154: Samaan kirjaan sisältyy  kirje, jonka se kirjoitti 1960 saxan kääntäjälle, jossa se sanoi, että sen leiriaika, ja siitä kirjoittaminen "oli tärkeä seikkailu, joka syvällisesti muutti mua". Italiaxi “una importante avventura, che mi ha modificato profondamente,” Raymond Rosenthal (jenkkijutku nimestä päätellen) käänsi sen vielä 1988 sanatarkasti; kootuissa seikkailu on vaihdettu sanaan "koettelemus". Hymistelijät on taas iskeneet. 

ellauri023.html on line 1164:   No niinpä just. Mikäs täällä nyt oliskaan niin fundamentaalisesti pielessä, paizi fundamentalistiuskovaiset tietysti. Muuten apinat on suht kilttejä silloin kun niillon maha täynnä, varsinkin vastakkaiselle sukupuolelle ja lapsille. Vasta sitten ruvetaan irvistelemään kun tulee kahakka, taistelua vähenevistä muona ym varoista. Mut sekin on aivan luonnollista vaan. Naturalia non sunt turpia. 

ellauri023.html on line 1166:   Tähän väliin on todettava kyllä taas myös se tuttu seikka, et altruismi on myös vallankäyttöä. Apinat on kuin itänaapurit ja me: hyvin hanakoita tarjoomaan apua ja haluttomia ottamaan sitä vastaan, koska auttaja osoittaa että sillä on enemmän kapassitettia kuin autettavalla. Ja sehän kismittää. Autettu jää kiusalliseen kiitollisuuden velkaan, se on nöyryyttävää. Altruismi on siis myös osa elintasokilpailua. Samasta on kyse kun koronakuolleisuuden suurvallat Venäjä ja USA ihan vittuillaxeen lähettelee toisilleen hengityskoneita.

ellauri023.html on line 1168:   Sääty-yhteiskunnan aikana ja nytkin rikkaiden charity resupekoille samaan aikaan ylläpitää hajurakoa ja levittää puuduttavaa palsamia luokkavihan palovammoille. Niinkuin karnevaalit, joissa orjat sai kerran vuodessa päästää paineita, kunhan teki sen siivosti. Ylilyönnit rangaistiin kovalla kädellä kuten Rousseaun Juulia.

ellauri023.html on line 1170: Toisin kuin nazifilosofin heila Hannah Arendt, joka piti jutkuqvislingejä pohjasakkana, Leevi koittaa ymmärtää niitäkin, eikä tuomize niitä kovin kovasti. Onhan ne säälittäviä ja rangaistavia, koska ne oli samalla aikaa uhreja ja syyllisiä. Sellaisia nilkkejä. Oli lieventäviä asianhaaroja. Leevi izekin oli suosikkina vähän samoissa housuissa, ainaskin tuntee syyllisyyttä siitä että jäi henkiin kun muita kuoli läjäpäin. Isi Callella oli sodan jäljiltä näitä samoja fiilixiä. Oiskohan mulla ollut sen housuissa? Mulla on sen housut, mutta epäilen. Ei niissä tunnu olo mitenkään erilaiselta. Mun omatunto on aika tunnoton. Sehän onkin oikeastaan yhteistunto, ja Miisu tunnetusti on hirmu epäsosiaalinen.

ellauri023.html on line 1181:   Gunnel Beckmanista (os. Torulf) on aika vähän tietoa. Syntynyt 1910 (niin aikasin?! Se oli vanhempi kuin Olavi!) kirjoitti vielä 1969 tän tuoreen tyttökirjan Juhlaan pääsy. Nimi on sitaatti Karl Vennebergin runosta. Aika täti, melkein 60-vuotiaana. Vasemmistolainen lehtimies ja naisasianainen, sen poika Staffankin on kommari ja ajaa Palestiinan asiaa. (Muttei siedä antisemiittejä, punaisia tahroja synagoogan seinillä.) Täähän on kuin viime vuosisadan alun Kristina. Tyttö kirjassa on Kristinan ikiä. Olikohan Pertti Lassila tollanen Jacob-tyypin besserwisseri?

ellauri023.html on line 1183: Seku ihan pakottaa mut lukemaan tän ohkasen vihreen kirjasen, jonka kannella on valkoinen ruusu kumollaan. Niinkuin synnytyxen jälkeen kokeilemaan Hädensaa. Että sitten tiedän miltä sekin tuntuu. Mixihän? Onkohan tääkin jotain hädensaa? Onx tää tyttö Seija jollain tavalla? Ei tietenkään, se kieltää jyrkästi. Sitä vaan harmittaa, et mä en lue sen suosittamia kirjoja. Luet, tai itket ja luet. Niin itkenkin.

ellauri023.html on line 1188: [Jos ottaisin nää äidin unipillerit, olisi siistimpää kuin kuolla tähän leukemiaan.]  Minun ei tarvizisi muuttua heidän silmissään. Tulla laihaxi ja hikisexi, hiuxet rasvaisixi, rumaxi ja epämiellyttäväxi.

ellauri023.html on line 1190: Primo Levistäkin oli inhottavaa Lagerilla olla likainen ja haiseva niin että naiset yökkivät. Hymistelevämmät holokausteilijat piti tätä pahana, liian kevytmielistä.

ellauri023.html on line 1193:   Luen eteenpäin. Tytöllä on ärsyttävä besserwisser poikaystävä Jacob, joka vähexyy tytön lukemia lastenkirjoja. Mulla on tärkeämpää luettavaa, se tuhahtaa. Luitko mun artikkelin? Se on semantiikkaa. Siitä oisi ollut kiva keskustella. Mulla on siitä paljon älykästä sanottavaa. Sit ois näitä mun runoja ja muita paasauxia. Ne vasta on kexeliäitä ja hienoja

ellauri023.html on line 1195:   Ei tietenkään. Riita on tulossa. - Kuka ratkaisee mikä kirjallisuus on tärkeää? - Rakkaani, sen saa ize ratkaista. - Mistä tiedät et tää kirja on ei ole tärkeä, kun et ole lukenut? - Koska siinä ei puhuta Määlärin seudun saastumisesta, rotuongelmista eikä nälästä. Nää on tärkeitä ja keskeisiä ongelmia. - Eikö ihmisen yxinäisyys ja rakkaudentarve ole tärkeitä? - Tietenkin, kultaseni, mixi olet niin hyökkäävä! - Koska tuputat vaan sun omia juttuja, tästä sinun tulee pitää ja tämä tehdä ja se sinun on luettava ja se on tyhmää ja se on taantumuxellista ja tuo on kapitalismia ja tuo on sosialismia... - Kuulee että Agnes on ollut asialla, sanoo Jacob jäätävästi. Agnes on porvarillinen lukion opettaja, kukkahattutäti, peukuttaa historiallista näkemystä ja väljähtynyttä vanhaa liberalismia. 

ellauri023.html on line 1197:   Ei tietenkään. Ex-stallari Esukka Sariola, Lapukka sympparina, paukutti Seijan kuullen ja sen päähän marxismi-leninismiä. Esa aika tosissaankin, Lapukka lähinnä kiusan vuoxi läpällä. Ei se näät ollut kunnon uskovainen, se erotettiin assarien lukupiiristä, kun se kysyi Pertti Rovamolta, mixei tyhjästä voi nyhjästä, eli mixei maailma ole voinu alunperin lähteä ihan nollasta. Perza kirkkoherran poika ei tiennyt, ja se sitä harmitti, ja sixi se erotti mut mustan lampaan punertuvasta katraasta. Vaikea olla uskottava kun joku joukossa ei usko, mätä omena mädättää pian koko laatikon.

ellauri023.html on line 1199:   Alan nähdä missä tässä on se hädensa. Tää on kirja aika hyvää feminismiä, ei haistelevaa humanismia eikä marxismi-leninismiä. Sitten tiedät miltä se voi tuntua.

ellauri023.html on line 1212: Mixei tyhjästä voi mitään nyhjästä? Mä kysyin Pertti Rovamolta ihan ilman sarvia ja hampaita, en vaan ymmärtänyt. Enkä kyllä vieläkään ymmärrä. Tuntuis olevan ihan uskon asia. Se on totta ettei universaalipremisseistä voi päätellä eksistentiaalilausetta, mutta ei kai fysiikka ole pelkkää logiikkaa. Hintikan temporaalilogiikassa synty tyhjästä on mahdollista niinkuin Hegelillä (muttei Kantilla). Jaakko oli uuskantilainen oman tunnustuxen nojalla. Sillä oli kanttia sanoa, että maailmanviivat ei jatku maailmasta toiseen kuin globaaliset yrityxet, ne on nurkkakuntaisempia. Ei kelpaisi jumalisille. Ei sovi sielun syntyä tyhjästä tai hävitä kuin pieru saharaan. Niiden täytyy olla iänikuisia.

ellauri023.html on line 1214:   Energian säilymisen laki on fysiikassa tärkeä (vaikka ei mitenkään pyhä), mutta ei se ole logiikkaa. Periaatteessa hetkellä t voisi olla olematta mitään, ja hetkellä t+1 jotakin. Maailmaan voisi kuplia koko ajan uutta ainetta. Loogisesti konsistentti ajatus, oli se totta sitten tai tarua. Tietysti se on jotenkin randomia ellei sitä säätele. Se tekee tilaa enkeleille ynnä muille ihmeille, sen takia kai se tuntui Pertti Rovamosta pahalta. Tuliko Pertistä isona eräopas vai mikä? Meni mezään pakoon niskuroivaa maailmaa.

ellauri023.html on line 1220: Pertistä oli varmaan kivintä näyttää lampulla punaista. Punaiseen hämärään se tottui myös valokuvauskerhossa. Mekin häärittiin punaisen valon alla, kun kehitettiin Sekun kanssa valokuvia Eiran kellarissa Matin labrassa. Nykyisin se liikkuu mieluummin pimeässä. Pimeää kuin säkissä, sanoi Punavyön papukaija, joka oli oppinut sen pimeässä kömpiviltä roistoilta. Siitä Punavyö älysi, että roistot olivat jo lähellä. Punavyö riisui roistoilta housut, vaan nolataxeen ne. Vai olikohan sillä jotain taka-ajatuxia. Sitä pitäis kysyä Pete Menckeniltä, tai Dick Hilliltä. "Mulla oisi yxi hyödyllinen kirja", aloitti Dick Hill. Palaan ehkä Punavyöhön jossain myöhemmässä jaxossa. 

ellauri023.html on line 1222:   Hupaisaa kyllä rovasti Rovamo perustelisi luojan tarvetta ihan samalla ex nihilo nihil fit argumentilla. Sen kexi Parmenides: ouden ex oudenos. Idealismin ykkösmies. Eli kukas tän kaiken loi ellei ollut luojaa ekana? Se ei kyllä toimi sen paremmin kuin muutkaan yrityxet vetää herraa hatusta, nimittäin voi kysyä takas mistäs reiästä se luoja sitten tuli? Tyhjästäkö? Jos se on ollut aina, niin mixei luodut sitten pystyis samaan. Kumpi oli ensin, muna vaiko kana? Kilpikonnia koko matka alas asti, kuten mummu todisteli Bertrand Russellille. Tästä löytyy pelkästään Wikipediasta löpinää sivukaupalla.

ellauri023.html on line 1224:   Hegelille, toiselle idealistille, jonka Marx käänsi päälaelleen ja josta Lenin otti sitten kampausmallia (Hegelillä ei ollut partaa mutta hötytukka, Leninillä ei tukkaa mutta hötyparta), oleminen ja olemattomuus oli samoja Parta-Kallen perillisiä. Ize asiassa sille pääasia olikin tuleminen, joka on olemattomuuden ja olemisen välillä. Olemattomuus ei ole, mutta se olematoi, das Nichts nichtet, sanoi Hegel. Ristiriitaiseltahan tää kuulostaa, yhtä hämärältä kuin Herakleitos, mutta luokkataistelussa ei muuta olekaan kuin ristiriitoja, synteesejä ja antiteeseja. Et sillee. Hintikan "oman" hollantilaisen lehden nimi oli Synthese. Siinä on multakin julaistu joku artikkeli 70-luvulla. Ei tosin tästä aiheesta. 

ellauri023.html on line 1228:   Tai argument from design eli Rousseaun kelloseppätodistus: kelloseppä on fixumpi kuin kello jonka se rakensi. Ei kelloseppää, ei kelloa. Ei kelloa, ei kelloseppää. Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin! Tää tuskin ois vakuuttanut Lucky Lukea, eikä elukoita ennen kelloseppiä, jotka rakensi mahassaan pieniä elukoita tunnetulla konstilla, joista tuli niitä etevämpiä. Vitun antropomorfismia koko jumala. Apina sen loi omaxi kuvaxeen. Helpompi uskoa, että tyhjästäkin voi jotain nyhjästä. Tai haahkan munasta. Ex nihilo aliquid fit. 

ellauri023.html on line 1236: Että sellaista mies ja ääni demokratiaa. Lande harjoitti Vanhan Kellarissa (ravintolassa, jonka nimi oli unohtunut V-M Ploirilta) peliä, jossa puoli-tai täysveteisellä kyrvällä lakaistiin pöydältä pois kekkomarkkoja. Sen nimi oli "vaijeritemppu". Parhaiten menestynyt sai pitää pudottamansa kolikot, ostaaxeen niillä lisää juomatavaraa. Äsken lainattua kaskua (ei siis tätä vaijeritemppua) ja toista (Oiska Ketosta ylistävää) lukuunottamatta Perzan kontribuutio on väritön, se keskittyy vaan pesemään siitä izestään pois punamaalia. Mä en käynyt koskaan Vanhalla, mutta Eski kävi kaiketi, kun tiesi kertoa mulle vaijeritempusta. Ellei se ollut kuullut sitä valepukuiselta jänixeltä eli Mauri Anterolta.  

ellauri023.html on line 1238: Perinteisen Landen pillaamisen lisäxi Perza nuolaisee Oiska Ketosta, vanhaa yrmyvainaata.

ellauri023.html on line 1240:   Olimme SJL:ssä sopineet, että Oiva Ketonen saa esittää esitelmästään sellaisen laskun kuin haluaa. Me emme määrittele sille ylärajaa. Kerroin asian Ketoselle. Hän vastasi: ”Olisiko pullo vissyä ja anjovisleipä sopiva?”. Mitään muuta laskua ei koskaan tullut. Hieno mies, ja halpahintainen.  

ellauri023.html on line 1244:  Tapasimme loppukesällä Saariselällä isän ja Petterin kanssa kaverinsa kanssa vaeltavan Pertti Rovamon 1970. Sitten tämä ettei ollut ei-assilaisten kanssa erimielisyyksiä dilemman hallituksessa. Savustuin sieltä ulos kun viimeinen itseni lisäksi ei-assilainen Mirja Metsola ilmoitti liittyneensä seuraan. Rovamo disainasi äänestyksen, jolla mut olisi nollattu tai suututettu ja kävelin ulos. Jätkä ei saa sitä anteeksi vaikka tilaisi ruokalähetillä helvetistä Ketoselle hehtolitran vissyä ja suolatun maitovalaan.     

ellauri024.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri024.html on line 27:   ha.jpg" width="50%" />

ellauri024.html on line 28:   Martha is carrying the fish. Mary is paying close attention. 


ellauri024.html on line 29:     Martha´s faith is going to be rewarded later.

ellauri024.html on line 95:   Tätä havainnollistaa se, miten 


ellauri024.html on line 109:       Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen? No, riippuu asiakkaan haaroista. Joko maadutaan kuopassa, käristään krematoriossa tai jäädään vaan tienoheen nokittavaxi. Joistakuista tulee ravunsyöttejä. Joillakuilla tehdään tieteellisiä kokeita. 

ellauri024.html on line 111:       Mixi ihmiset joutuvat kärsimään? Mixi ei. Ei me olla mitään poikkeuxia. Kaikki elukat kärsivät. Se on ruumiin keino hälyttää päälle, että ois syytä tehdä jotakin. Jos sitä ei olis, vois käydä vielä köpelömmin, esim vois kuolla. No useinhan sitä kuolee kumminkin, kärsittyään ensin aikansa. Alarmi jää ikäänkuin päälle piippaamaan. Niin se korppu murenee. 

ellauri024.html on line 125: Talvi kertoi 1990 ilmestyneessä haastattelussa huolensa maxansa tilasta ja korosti ruuanlaittotaidon kuuluvan elämäntaitoihin: "Minä nautin tavattomasti ruoka-aineiden ostamisesta, ruuan valmistuksesta ja tietenkin olen iloinen, kun nautin runsaista pöydän antimista, etenkin juustosta."

ellauri024.html on line 151: käytetty kertakäyttölatexihanska. 


ellauri024.html on line 178: turhaan hakeva pölkkypäinen naziturvelo. 


ellauri024.html on line 182: Pahat kielet kertoo bastardista tulleen sekopää.

ellauri024.html on line 186: Mieliharrastus iloinen jyystö. Haisevat 


ellauri024.html on line 192: Aivoton rotta elää vanhaxi. Talvion Yrjö osoitti, 


ellauri024.html on line 202:   onhan se kotoisin ihan Turun naapurista. 


ellauri024.html on line 204:   tunteettomia murhaajia, niinko 30-luvulla? 


ellauri024.html on line 216:   Sitten sattuu taas jutkujuhaa leukaan.

ellauri024.html on line 228:   ne on kuin torakoita, haisee retiisille. 


ellauri024.html on line 233:   Rikkovat menestyjän pyhää kotirauhaa. 


ellauri024.html on line 244:   Ainiin ne oli ne japanilaiset. Ihan sama. 


ellauri024.html on line 246:   Syökööt hapankaalia ja riisiä omissa oloissaan. 


ellauri024.html on line 247:   Jotain vitun kimchiä ja pahaa kombuchaa. 


ellauri024.html on line 274: Joo tiedän, olen sanonut tän ennenkin (pientä kritiikkiä). Mitä väliä! Toisto tyylikeinona. Toistaahan historiakin izeään. 

ellauri024.html on line 286:       Alustatalouspartnerit. Karkaaminen ei ongelma, mitään muuta ei ole tarjolla. Ammattitaidosta ei väliä. Kuka tahansa osaa polkea ja pakata ruokia. Jopa bangladeshin maisteri. Jos lihaxet on kunnossa. Aivotyön tekee robotit. Tää alkaa näyttää jo hyvältä. 

ellauri024.html on line 299:   Vinkuintiaani antaa aivan sekavia meriselityxiä. "Ei voi antaa työsopimuxia, koska silloin työntekijät vaihtais yritystä." Mitä hittoa tää on tarkoittavinaan? Orjat sanoo just päinvastaista. Täytyy olla kiinalaista logiikkaa. Ja size on olevinaan aivan ällikällä lyöty, kun sille kerrotaan, että lähetit hädissään ostaa toisiltaan vuoroja päästäxeen polkemaan. Hävytön teeskentelevä luikero. Onx tää juippi jonkunlainen toivottu mamu? Kieroja kusipäitä meillä on omastakin takaa. No ehkä niitäkin saa Kiinasta tusinoittain halvemmalla. 

ellauri024.html on line 301:   Foodora on mamun ponnahduslauta tähän yhteiskuntaan. Tervetuloa länteen Ahmed, ihan uudenlaisten kusetusten ihmemaahan. Vittu menköön koneen viirusilmä ize sinne pyörän satulaan ponnahtelemaan. Varmaan Herliinin toimituxessa jännätään, saadaanko kaadetuxi Marinin hallitus, ennen kun se ehtii puuttua orjuuttajien etuihin.

ellauri024.html on line 311:       Aarne Kinnunen muistelee tapaamiaan henkilöitä kohtuullisen mustavalkoisesti, joko hyvällä tai pahalla. Hän nostaa tapaamistaan yliopisto-opettajista ylös Irma Rantavaaran ja Maija Lehtosen ja painaa alas Rafael Koskimiehen, Pekka Tarkan ja Annamari Sarajaksen. Kaunokirjailijoista ylistämisen arvoisiksi osoittautuvat Lauri Viita, Juha Mannerkorpi ja ennen muuta Pentti Haanpää. Kielteisemmin Kinnunen muistaa muun muassa Väpi Linnan ja Pave Haavikon.

ellauri024.html on line 314:   Arskan puolustuxexi: ei se niitä alas paina, se vaan kertoo tapauxia, joista ilmenee, millaisia kusipäitä ne on olleet sille joskus. Tai paskiaisia. Ja niitä se muistaa hyvällä jotka kiitti sitä. Ihan tavallista narsismia. Nää on muistelmat, ei mikään kirjallisuusarvostelu. Ylös ystävät ja alas vihulaiset, se on homman nimi. Ei tarvi teeskennellä mitään objektiivista. Näin se on paljon hauskempaa. Kun horiseva "v---a kosken, Niemi" kiitti Arskaa kirjeessä, se sai Kinnulta ikuisen kunnian. Poliittisestikin ne sopi yhteen. Haavikko taas erehtyi sanomaan että Arskan aforismit oli alisuoritus, ja sai siitä vastineexi muistelmiin: "hyviä kirjoja, mutta typerä ihminen". Älä hemmetissä tölvi Arskaa, se muistaa sen. Jonkun tovin vielä ainakin. Puovo kyllä olikin sietämätön besserwisseri, koleerinen kakka. Luuli olevansa jotakin. 

ellauri024.html on line 316:   Heti alkuun (alaviitteessä) Arska kehasee Antti Hyryn romaania Uuni. Vaimoaan se ei kehu omistuxessa, sanoo vaan sen lukeneen muisteluxet moneen kertaan. Kummallisinta Arskan mielestä on, ettei voi välttää itsekehua. Ei kai, jos on etevä. Sekään ei tykkää (alaviitteessä) Kirsikkapuiston uudennosnimestä Kirsikkapuutarha. Vanhakantaisia ollaan molemmat.

ellauri024.html on line 318:   Vähän hämäriä on sen puheet kirjan alussa. Entä jos? Entä jos mitä? Olenko ollenkaan elänyt? No totta hemmetissä olet, ja aika vanhaxi. Senhän näkee kalenterista. Ks. myös kuva.

ellauri024.html on line 320:   Huolestuttavasti alkaa näyttää siltä, että Arska on tolkun mies. Sillä on huumorintajua, ehkä liikaakin, ja se ei ole jumalinen. Lähetti jehovansa kassan kautta saman ikäisenä kuin minäkin. Puoluekanta temokraatti, ei sentään yleistemokraattinen, ihan vaan parlamentaarinen poroporvari. Arskasta ei tullut kirjailijaa, mutta sen muistelmissa on tää sama trokeerytmi. Sillä se ois kai romaaninsakin kirjoittanut, jos ois osannut. Se sanoo että synnintunto ja kunnianhimo tuhoovat ihmisen. Hyvä Arska.

ellauri024.html on line 322: Oisko se ihan hiukan naisvihamielinen, vaikkei oman perheen osalta. Sen vaimo oli Aino-Maija Tikkanen (1927), sittemmin HS:n päätoimittajan sisko, Arskaa kuuluisampi elokuvatähti ja näyttelijätär, hirmu pikkuinen. Arskaa vanhempi ja delppasikin ensin, 2014. Arska kituuttelee vieläkin. Kolme lasta. Kaxi tytärtä ja mongoloidi Petteri. Samantapaisia takaiskuja tulee mieleen muiltakin neroilta, Fred ja Niini esim. Ne on kovia koettelemuxia.

ellauri024.html on line 324: Se on talonpoika, ja äidin josta ei vielä kerrota. Aluxi psykologi, vaikka oli sairaalloisen ujo. Parantaja paranna izesi. Se luki innoissaan Paul Ziffin "semantiikkaa", jonka mä olin totaalisesti unohtanut, onkohan mulla se vielä jossain hyllyssä. Ei tehnyt muhun suurta lovea. Se mainizee (alaviitteessä) Jaakko Hintikan (1929), joka ei istunut yölampun valossa (kuten Arska), vaan oli maailmanmatkaaja (toisin kuin Arska). Osaakohan Arska muuta kuin suomea ja savvoo? Kai sentään luki ainakin. Enkkua mongersi.

ellauri024.html on line 326: Sitäkin on vaivannut vuodenaikadepressio. Oiskohan tää joku ihmistyyppi, johon me molemmat kuulutaan? Toivottavasti ei. Se on aina nukkunut päikkäreitä niinkuin maalaiset, ja kiinalainen Kun Ji. Kasvantaviärä savolainen irvileuka, sekin vielä. Mezän omistus toki rauhoittaa, kuin myös kesämökki ja iso velkavapaa lukaali krunikassa.  

ellauri024.html on line 332:   Se vähän pelkää joutuvansa naurunalaisexi, vaikka tykkääkiin tehdä pilkkaa muista. No onhan ne kaxi ihan eri asiaa. Kaikki muistelmat mahtuu samaan kaavaan: lapsuus on ollut vaikea, nuoruus levoton ja vaihtelevan tuskainen, rakastumisia on ollut ja sitten työ! No tolla tarkkuudella kai. Vain menestyneet sitäpaizi kirjoittaa muistelmia, se karsii vaihtelua.

ellauri024.html on line 334:     (Alaviite:) Kadun yli Kruunuhaassa näin toisessa kerrostalossa mummon istuvan kiikkutuolissa. Seinällä oli suurikokoinen Tauno Palon kuva. Valaistus oli hyvä naapurinkin ihailla sitä. (Hassuja alaviitteitä harrastaa myös Kinsella kirjassa Soitellaan, soitellaan.)

ellauri024.html on line 339:   Arska kammoaa julkista esiintymistä, vaikka tykkääkin keekoilla kirjassa. On kuin avantoon pudonnut koira. Arska tykkäs jostain Charlie Chaplinin laulusta leffassa Nykyaika. Putoon kärryiltä, en tiedä mitä laulua se tarkoittaa. Oisko se, jonka sanoissa ei ole mitään järkeä. Mut en mä kyllä tykkää Chaplinista muutenkaan. Se oli aika huumoriton narsisti. Jaa, onkohan Arskakin narsisti? En ihmettelisi.

ellauri024.html on line 341: Yx esi-isä ja mongoloidipojan nimiserkku Petter Joel oli ollut lähetystyössä Australiassa. Muuten se on molempien vanhempien puolelta perussuomalainen lantasaapas, jurottaja maalaamattomasta talosta. Siitä se ei yliopistolla varmaan koskaan päässyt irti, vaikka yritti. Mutta mezää oli kivasti. Isä oli aika tunari. Kävi sotia, Arska kynti sillä aikaa suopeltoa. "Oli jäänyt välejä." Isän suku Kinnut oli juoppoja, äidin suvun Turuilla oli sisäistä ryhtiä. (Talo oli Kinnuilla.) Arska samastui tunari isään ja oli vähintäänkin salavihainen suppusuiselle opettajaäidille, joka läimäytteli sitä ohuella vizalla. Arska oli äidin luokalla. Aika oidipaalista. Äidin lahja Arskalle oli synnintunto. Kun Arska kirjoitteli teininä, äiti kysyi: "Mitä likaista nyt syntyy?"

ellauri024.html on line 343: Äiskällä oli kyllä hyviä sanoja, kuten "juuttaan halavatut! persetti rallaa!" tai "antaa vaan mennä kuin pissi lautaa pitkin". Äidiltä Arska oppi kiroileman kovasti. Äiskä oli oikeistolainen. Näköelimistä tuli usein vettä, sillä se manipuloi miessakkiaan. Kitupiikki. "Nyt suap pankkikirja olla vähän aekoo rauhassa!" Pirkkotyyppisiä vizejä: "Sanokeepa kolomitavuinen sana! - Kelekka! - Oeekeen!". Pirkon versiossa se oli "Kolome!" Ranskan lehtorin ovessa on vastaava koululaiskasku "- Nommez deux pronoms! - Qui? Moi? - Tres bien!"

ellauri024.html on line 345:   Arskan iskä bylsi apulaista ja jäi siitä loppuiäxeen vaimon hännän alle. Niinkuin se yx jäbä kirjassa Tanssi ajan pyörteissä. (Vrt. myös Petskua.) Ei kyllä kannata, ainakaan jäädä kiinni. Arskan isä potkaisi perunakattilan perunoineen pihalle. Ei kuitenkaan vaimoa. 

ellauri024.html on line 349: Arska oli kuullut lapsena että Hitler olisi saanut Kölnin tuomiokirkon lahjaxi. Olikohan tuossa perää, vai oliko vaan propagandaa. Arskan iskä ei perustanut Hitleristä, ei Arskakaan. Arskan isä on Tex Willerin konnan näkönen, parta ajamatta jurottava turjake. Petteri poika on onnellisen näköinen, onnellisemman kuin sen isä. "Hyvää kuuluu", sanoo Petteri. Arskalla on vaan kourallinen ystäviä, kaikki ne on sen fänejä. Paljon naisia.

ellauri024.html on line 351:   Petteristä isä näyttää pitävän, vaikka se on muotopuoli. Se on hyvä piirre Arskassa. Petterissä ja siinä on paljon yhteistä. Petteri vaan on kiltimpi. Petteri komentaa isää: "Ei haukuta!". Totteleekohan se.

ellauri024.html on line 359:   Arska kuzui mongoloidi lastaan pienenä Sattuman Villexi, koska se käveli samalla lailla hassusti. Kuin Zape mutta eri lailla. Joku sanoo että oikea Sattuman Ville olisi Speden näköinen. Mä muistan Vittuman Sallen lapsuudesta, sanoisin siis pikemmin että Spede oli Villen näköinen. Ville vuorostaan oli kopsittu ruozalaisesta sarjakuvasta nimeltä Adamson. Oheisessa sarjakuvassa Ville näkee käärmeet naimassa ja tekee niille summittaista väkivaltaa. Samoin teki Arska lapsena.  

ellauri024.html on line 368:     Feministit ovat sitä mieltä, että sukupuoli on yhteiskunnallis-traditionaalinen tuote. Kun kazelee feministejä, uskoo tämän mielellään eikä halua kiistellä.

ellauri024.html on line 371: Arska miettii 2011 mitä tekisi jos jäisi yxin (niinkuin jäikin 3 vuotta myöhemmin). Se haluis ottaa hevosen. Mutta ei ole varaa, ei jää muuta mahdollisuutta kuin äkäpussi lumikko. Niin se nimittää puolisoaan Aino-Maijaa. Kai niillä sitten meni hyvin. Lumikolta on myöhäistä kysyä.

ellauri024.html on line 375: Arskalla on paljon naurattavia savolaisjuttuja kotikylän ihmisistä. Lukekaa kirjasta, ei niitä jaxa tähän kopsia. On myös ällöjä eläintenkiusausmuistoja, joita ei kärsi toistaa. Vanhanakin se vielä tappaa turhanpäiten kaloja ja lintuja maalaismiehen tapaan. Vaan tämän laitan (lyhenneltynä): 

ellauri024.html on line 377:     Minulta kysyttiin kerran Hakaniemen hallissa, mikä se on tässä elämässä parasta. Kaikenlainen lisääntymiseen kuuluva on parasta. Niinkuin se onkin. 

ellauri024.html on line 379:   Jyrki Nummi (1953), raateleva lammas, oli huolissaan Arska Kinnusen aforistisuudesta. Aika lyhytsanainen se koittaa ollakin, se on sillä ihan maneeri. Se on epäsosiaalista ja salamielistä. Anaalista suorastan. Ei tahdo näyttää kortteja. Vähän kuin kakka, jota pidättää liian kauan, tulee lopulta vaivoin kovina pikku tsevaptsitseinä. Se kuulemma johtuu latinasta. Entäs sitten mä, jolla oli pitkä latina. Siihen nähden tää on kyllä jo pitkä lätinä. 

ellauri024.html on line 381:   Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.

ellauri024.html on line 385: Arska pani päihin koulukiusaajalle kun oli harjoitellut nyrkkeilyä salilla. On siitä vieläkin tosi ylpeä, ja suosittelee samaa ratkaisua muillekin. (Toinen tällänen koleerinen humanisti amatöörinyrkkeilijä oli Esa Itkonen.) Kiusantekijöille ei siltä riitä ymmärrystä eikä sääliä. Eikä papin pojille. Kova pää. Matikkapäätä Arskalla ei ollut nimexikään.  

ellauri024.html on line 389:   Rector magnificus allekirjoittaa nimensä nyttemmin The president. Kuka hullu tahtoo muistuttaa niin Trumppia? No monet kai. Kaikenlaista ikivanhaa perinnettä Arskalla on muistissa. Rehtorin audienssilta piti peruuttaa perä edellä. Arska ei pakittanut, kääntyi ja pokkas vasta ovella. Nuori kapinallinen. Inhoomaansa Klingeä (1936) se pilkkaa akateemisuudesta, kateena talonpoikana. AK sai gradusta vaan lubenterin. Aika heikkoa. Se oli hirmu pettynyt. Eski Saarinen pettyi magnaan, paskakaivoarvosanaan.

ellauri024.html on line 391:   G.H. von Wright (1916), punaposkinen tuttavamme, torpedoi Arskan ekan psykologisoivan väitöskirjateelmän suoralta kädeltä. Se oli Arskan elämän suuri katastrofi. Säveltäjä Skrjabin, joka 46-vuotiaana sai verenmyrkytyxen ja kuoli siihen, sanoi: Mutta minähän kuolen. Mutta tämähän on katastrofi. Arska toipui ja väitteli sitten Aleksis Kivestä. Puursi sitkeästi läpi harmaan kiven. Munkin eka PhD MS meni kiville ja sain siitä masixen, tai kääntäen. 

ellauri024.html on line 395: Rafu Koskimies (1898) oli Arskan Efialtes. Arska ei kuzunut sitä sitten karonkkaan. Rafu luennoi kuin Oiska Ketonen (1913), istualtaan kirjasta. Mä luennoin istualtaan tietokoneen ruudulta. Paljon eroa. No pianhan päästään siitäkin. 

ellauri024.html on line 397:   Maailma muuttuu, mut vanha pieru ei pääse kakkanokareistaan. Talonpoikainen Aarne Kinnunen on talonpoikaisen luokkatietoinen. Jotain hajurakoa pitäisi olla talottomaan rahvaaseen, kuuluis teititellä, kulkea kauluspaidassa eikä ilman krakaa milloin minkinlaisessa villapaidassa. Proffaa ei sovi noin vaan sinutella, ilman kauppoja. Sinutelkaa te, minä teitittelen. "Hei Jyrki" oli ärsyttänyt raatelevaa lammastakin. Pitää olla tilanteen tajua, tietää paikkansa. Sinuttelu on urheilutoimittajien köyhtynyttä kieltä, siitä Arska ja Matti Klinge ovat samoilla linjoilla. Linguistic turn säätytietoisuudelle: tää on vaan monipuolisempaa kielenkäyttöä. Pah, samaa peliä se on kuin ennenkin, kukkoilua. Orja se on orjallakin. Opiskelijatyttöset silitti muinoin hamoset ennen assistentin vastaanottoa. Veikeitä tyttövekkuleita, yksi tuli eriväriset nilkkixet jalassa seminaari-istuntoon!

ellauri024.html on line 399: Vaikka en mäkään pidä uppo-outojen sinuttelusta. Mutta ei teitittely ole ratkaisu, pitää vaan välttää sinuttelua. Onks täällä myytävänä nauloja? Entä porkkanoita? Sattuiko? Ottaako hän lisää kahvia? Hyvin selviää pyrkimättä ihan iholle vanhan kansan konsteilla.   

ellauri024.html on line 401:   Aarne tuotti laitoxelle paljon pisteitä. Kuin hiirenpapanoita. Sen lauseet oli niin lyhyitä. Sen kirjallinen esikuva oli Uuden Suomen Ollin mustapartainen mies. Sillä on hyvä halu lyödä lekkerixi koko verstastoiminta. Mä en niin välitä. Edes niin paljoa. Oishan se halunnut kirjailijaxi sekin, mutta ei eväät riittäneet. Varmaan liian lyhyviä lauseita. Ei koko kirja saa olla aforismia, paizi aforismikirja, ja nehän on hirmu tylsiä. 

ellauri024.html on line 403: Sen arviot tuttavista noudattavat aika lailla poliittisia kantoja. Vasurit on pahoja, oikixet hyviä. Sehän on ihan eri asia kuin poliittiset nimityxet, eihän tässä nimitellä ketään paizi sanan toisessa merkityxessä.   

ellauri024.html on line 405:   Irma Rantavaara (1908) ja Annamari Sarajas (1923) oli mulle tuntemattomia suureita. Irma oli Arskan ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä. Onnexi niillä synkkasi. Näyttää kuvissa jyreältä tädiltä, oliskohan ollut isokokoinenkin, ja naimaton. Naimaton oli Sarajaskin, ei kai sitä muuten uraa voinut nainen tehdä noihin aikoihin. Vähän ilkeen näköinen. Kaunainen, ainakin Irmalle, joka vei Rafun viran sen nenän edestä. Irman työt oli sitä Virginia Woolfia. Entäs Sarajaxen? Suomalaista tuhnua. Se oli ihan hullu, tappoi izensä työnteolla. (Taino, tabuilla ja keskikaljalla, kz. albumia 354.).Juha Seppälä (1956), porilainen kirjailija, oli paarmana Arskan kimpussa. Siitäkään ei mulla ole minkään maan havaintoa.

ellauri024.html on line 412: Uusvanhaa kritiikkiä

ellauri024.html on line 414:   60-luvulla Arskasta tuli assari, sitten apulainen. Haukuskeli Kai Laitista (1924). Josta sanoi Lauri Viita (1916): miehellä on äänikin kuin sairasta saatettaisiin paskalle. Kai kävi meillä, se oli Pipan ja Callen tuttuja varmaan savolaisesta osakunnasta. Hintikasta tykkäsi. Kerran hyljättyään psykologisoivan sananselityxen Arska syyttää siitä toisia. Kyllä se Arskan izensä kohalla toimii hyvin. Vähän epäselväx jää mikä siinä on Arskasta vialla. Liikaako empiriaa?

ellauri024.html on line 416: Ei vaan Arska oli anglosaxi-fani ja Beardsley fani. Sodan voittajat, siitä positiivistuneet positivistit britit ja jenkkilurjuxet, ajoi ns. uutta kritiikkiä. Vanhan euroopan nuhjaisesta scheissesta on pestävä pois tunkkaiset hajut. Yxi Paavo Pesusienistä oli Beardsley. 

ellauri024.html on line 418: The New Criticism made the literary work the center of critical attention, and denied, or at least greatly devaluated, the relevance of facts about the origin of literary works, their effects upon individual readers, and their personal, social, and political influence. Close reading is what is required of a critic, not biographical information about the author, a rundown of the state of society at the time the work was written,

ellauri024.html on line 421: All art criticism should attempt to understand how works of art work, and what meanings and aesthetic properties they have; all art criticism should strive for objective and publicly accessible methods and standards to test its pronouncements.

ellauri024.html on line 423: Ei saa siis enää aprikoida, mitähän taiteilija on tässä mahtanut tarkoittaa. Ei mitään elämä ja teoxet suollosta, luetaan vaan kirjaa suurennuslasilla. Höpsöä. Sillä laillahan taideteoxet just toimivat: merkitys tulee taiteilijan päästä vähintäänkin puolixi, ja menee kokijoiden päähän enintään puolixi, yhteistä ainesta hyvä jos on ees neljännes. Sitä neljännestäkö nyt pitäisi loputtomiin pöyhiä unohtaen kaiken muun? Mitä kivaa se nyt on? Ainahan taiteessa on kolme osapuolta, tekijä, teos ja kokija, ei kai mikään niistä ole mitätön.

ellauri024.html on line 431: Aarne tuotti laitoxelle paljon pisteitä, kun sen lauseet oli niin lyhyitä. Sen kirjallinen esikuva on mustapartainen mies. Sillä on hyvä halu lyödä lekkerixi verstaalla toiminta. Mä en välitä. Edes niin paljoa.

ellauri024.html on line 437:   Täsä on nyt kyllä paha väärinkäsitys. Huonohan se nimenomaan naurattaa, kun se on vastoin normeja. Arvo on silkitty ja silkkipaperiin kääritty halu. Normi ilmaisee jnkun tiimin arvoja. Yxityisillä elukoilla on arvoja, joista sen yliminä koittaa pitää kiinni kun halut vetävät. Normeja on ne joita muut tahtovat. Niihin sisältyy yleensä meemejä. Meemejähän tiimit just suojelevat, omaisuutta, reviirejä.

ellauri024.html on line 441: Mies tulee räkänokasta vaan ei turhan naurajasta. Onko Aarne räkänokka vai turhan nauraja? Räkättäähän se toisille, muttei turhan päiten. Kyllä siinä on aina joku tosi paikka takana. Niinkuin sen ihailemalla Puovo Huovikolla. Toinen koomillinen tosikko. Kun Arska puhuu huumormiehistä se ajattelee izeään.

ellauri024.html on line 443: Muistelmiin mennessä turha häpeily on kyllä karissut. Ei sen enää tarvi esittää kun se ei ole virassa. Häpeämättä nauraa alapään jutuille. Niinkuin muutkin savolaiset ukkelit.

ellauri024.html on line 445: Jotain luupäistä on silti tässä huumormiehessä, kankeutta kasvantaviärissä leukaperissä, niinkuin usein savolaisten touhuissa. Ne on pirun herkkiä loukkaantumaan, jos jäävät kakkosexi hauskuudessa tai naurun alaisexi suorastaan. Paljastava on sen käsitys, että on huonoakin huumoria ja ala-arvoista komiikkaa. Ei oo, se vaan ei naurata joka sattuu omaan nilkkaan.  Tai sit ei nappaa ollenkaan. Normi on joko liian pyhä tai se puuttuu kokonaan.

ellauri024.html on line 453: Nauru ja hauska ei ole välttämättä humoristista. Onhan sitä hauskaa muutenkin, ilonaurua, pikkuisilla lapsilla etenkin. Iloinen yllätys, turvallinen jännä, ihan vaan pelkästä onnestakin voi naurattaa. Onhan sekin helpotus tässä murheen laaxossa. Kevyttä oloa. 

ellauri024.html on line 457: Pilan ja pilkan välinen ero ei ole koossa vaan kohteessa. Toisten pila on kohteelle pilkantekoa. Platon autoritäärinen vanha homo pahastui niin pilanteosta että kielsi valtiossa pilkan kokonaan. Siveyspoliisista, siittimet esille, kun Alpo Ruuthin kämpässä. Vitun tosikko, siltä puuttui jotain rattaita päästä. Vaikka muille sofisteille laski luikuria Sokrateen housuista. Mut se on tietysti eri asia.

ellauri024.html on line 459:   Peg Atwood selvitti mitä kukin pelkää eniten. Naiset et mies tappaa ne, miehet naisen naurua. Kuolemaa pahempi kohtalo. Pelottava ei naurata, naurettava ei pelota. Ne jotka haluu arvovaltaa ei siedä naurua. Pahaa sutta ken pelkäisi, hahhah hahhah haa.

ellauri024.html on line 461:   Pilkka on pientä kostoa, punttien tasottamista. Kostajat nauraa kun ne maxaa takaisin. Konnat hähättää ilkeästi Tex Willerille. Tex ja Kit hohottaa lopuxi konnille. Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi. Nauru on temokraattista, kun nauretaan tiimissä salaa tiktaattorille. Tiktaattori sitten nauraa parhaiten. Arskakin nauroi koko matkan pankkiin, kun sai ilman kilpailua sinekuurin ihan henkilökohtaisesti ja ylimääräisesti. Ei tarvinnut enää selvää päivää nähdä. 

ellauri024.html on line 463: Hauskuus niinkuin kauneus ja hyvyys on kazojan silmässä. Sille nauraa mille haluu muutenkin pahaa. Herlinin sanomien kuukautisliitteen loppusarjixessa on yleensä pilkattu oikeistoa, on usein naurattanut. Nyt oli Marinin naishallituksesta huonoa setämiespilaa tekevä tuherrus. Ei yhtään naurattanut. Nimimerkki Kuukautinen lohkoi pilaa Jeesuxen 2. tulemisesta. Ne joissa ivailtiin kokoomusta ja persuja naurattivat, mutta kun Janne Saarikivi pantiin sanomaan, ettei Jeesuxelle pidä puhua englantia vaan mieluummin arameaa, pysyi ilme peruslukemilla. Mitä hauskaa siinä muka on? Sano mihin uskot, niin sanon mille naurat, ja mille et. 

ellauri024.html on line 465:   Arska on kova poika heittämään vitsejä ja anekdootteja, mutta sen ns. tutkimus on yhtä anekdotaalista. Sillä ei pysy ajatus johdonmukaisesti hanskassa, eikä se yritäkään löytää yleistyxiä. Sen mielestä on kivempi koukkuilla, yllättää,  problematisoida problematisoinnin ilosta. Sanokaa jos olette kuulleet tämän ennenkin. Jos se tosiaan haluaisi päästä johonkin tuloxeen, se olisi voinut tehdä sen jo keltaisen kirjan ekassa luvussa. Mutta ei se sitä halua, se haluaa tuottaa löpinää. Löpinä tuo pekonin esteetikon perheeseen. Siellä on monta suuta ruokittavana, ja kesämökkivelkoja.

ellauri024.html on line 468: Se ei noudata kävelyn ja puhumisen normeja. On hullun kurinen. Pelle. Hahaa, kato tota. Se ei osaa kävellä eikä puhu kunnolla.

ellauri024.html on line 469: Sairaan leima tekee hassusta säälittävän. Sääli ja pilkka sulkee pois toisensa. (Paizi että sana säälittävä on pilkkasana? Ei kuitenkaan humoristinen vaan sarkastinen. "Olet säälittävä" ei ole sääliä. Eikä "mä säälin sua". Ei niissä ole vähääkään huumoria.)

ellauri024.html on line 470: Sääli on myötäkärsimistä ja myötähäpeää. Sitä ei sanota, sitä tunnetaan, siis tunnetaan sen toisen tunteita, ja sen tunteen aidot ilmauxet tulee siitä luonnostaan. Sellasta lämpöä ja rohkaisua. Välittämistä. Silittämistä. Kazo hirveä. Nauru on yleisölaji, penkkiurheilua. Ei voi olla samaan aikaan syrjästäkazoja ja pelaaja. Tai voi, muze on aika skizoa. Tai onhan eläytyvä kazominen tavallaan mukana pelaamista penkiltä. Sillon nauraa mukana, ei naura vierestä. Jos sairasta ei naurata, niin ei myötätuntoistakaan naurata. Nauru on helpotusta: tilanne voi olla toivoton, muttei vakava. Jos toisella on paha olla, ja säälittää, tilanne ON vakava.

ellauri024.html on line 476:   Kahlaan sitkeästi läpi Aarne Kinnusen pientä keltaista kirjaa huumorista ja sen puutteesta. Huumorin ja koomisen keskeräinen kymysys. Se on raskasta luettavaa, koomisista kevennyxistä huolimatta, koska siinä ei hevin päästä puusta pitkään. Kuhan naureskellaan Aarnen tahdissa. Huumorin Herbert Karajan. Vallatonta ja vakavaa savolaisen vääräleuan näkövinkkelistä, näkösmirgelistä, näkösirkkelistä, lainataxemme AVS:n muukalaisvihaista nimismiestä Vesilahdesla. (Nää muistiinpanot on suunnilleen yhtä hajanaisia kuin Aarnen oma suolennos. En pyydä anteexi, ja ihan sama mulle saanko.)

ellauri024.html on line 478: Arskan avausesimerkit koomisesta naurusta on jotenkin sikkejä. Leikki kaukana. Pääkallohan sieltä irvistää. 

ellauri024.html on line 479: Tyypit nauraa ihan muussa tarkotuxessa kuin hauskanpidossa. Mustia, uhkailevia, torjuvia nauruja. Ei siinä naureta kenenkään kaa, ei edes kustannuxella, vaan oikeasti jotakuta vastaan. 

ellauri024.html on line 483: Perusmerkitys pientä yllätystä ja siitä toipumista, ristiriidan vähättelyä. Naurunperuskuvio on oho - aha - haha.

ellauri024.html on line 485: Arska tunnustaa vaan yhden (suomalaisenko?) naishumoristin, nimittäin Maria Jotunin. Outoja kaunasia hyypiöitä kummatkin. Setämies ja tätinainen. Olikohan se lukenut Jane Austenia, tai edes Kinsellaa? 

ellauri024.html on line 487: Entä tää "metaforinen nauru", jota Arska ei määrittele kummemmin. miten niin metaforinen? Onpa outo nimitys. "Vastaanottanut läpän, ymmärtänyt ja naattinut." Mille se on metafora? Jotain et se kirjottaja naurelee ja haluu et lukijakin nauraa. No en mä tätä ihan tajunnut.

ellauri024.html on line 489: Kyl eläimetkin hymyilee ja nauraa, kun ne telmii keskenään. Niillä on hauskaa. Arskan ihmisen ylentäminen ja symbolifunktiotuuba kuulostaa tosi vanhanaikaselta, joltain Kantilta.  

ellauri024.html on line 493:   Arska on ize hyvin tarkka ulkoasustaan. Se myöntää että on sellaisiakin omituisia otuxia jotka ei niin tee, mutta ne onkin sitten muutenkin jotenkin ulkopuolisia, nauravatkin eri vizeille. Semmoinen peli ei vetele, kaikki mukaan, naura sinäkin! Luennoilla Aarnen teki niin mieli vinoilla opiskelijoille, tehdä niitä naurunalaisixi, siihen riittää pikku ilmekin. Muttei saa, niinkuin ei saa nauraa vammaisillekaan. Ize se sanoo pelkäävänsä ihan kauheesti koomiselta näyttämistäkään. Oiskohan tää vähän tämmöstä izeironiaa vaiko ei. Totta toinen puoli kuten koomisessa ainakin. 

ellauri024.html on line 495:   Arska kukkoilee ihmisen aateluudella ja ylevyydellä, kukoistaa kuin Esa  Saarinen, vaikka onkin negatiivisempi. Se on setsuuri. Arskasta on mautonta nauraa koko säädylle tai luokalle, se nauraa mieluummin Haanpään mukana yxityiselle ontuvalle  äijälle, hepalle ja koiralle. Musta pikemminkin päinvastoin. No nauranhan mä Arskan vammasen näköselle suvulle, isoisälle, isälle ja pojalle kuin se Haanpaan kolmikolle, raa´asti ja kypsymättömästi. Onkohan tää sen hymistely ihan vaan päälleliimattua, kieli poskessa? Niinhän se narsisteilla on useinkin. 

ellauri024.html on line 497: Aarne mainizee et Dante naureskelee Statiuxelle tahattomasti kiirastulessa. Statius oli huuhaaporukoiden vainoojan Domitianuxen hovirunoilija, suht keskinkertainen tuhertaja  kuten Dantekin. Kirjotti jälkijättöstä hexametriä myyttipelleistä. Dante nosti sen kiirastulesta pistesijalle omassa runoilijoiden hall of famessa.  

ellauri024.html on line 499: Dante selitti et sitä nauratti kun Statius ei tuntenu Vergiliusta, puhu siitä 3 persoonassa  vaikka se seiso siinä nenän edessä. Mikä siinä oli muka hauskaa? En tajua. Tai tajuan, sehän oli julkkis! Statius loukkaantuu kun luulee et Dante nauro sille. Niin naurokin, vaikka tyhjästä, tyhjän nauraja. 

ellauri024.html on line 500: Harrastelija. Nauru hartaassa paikassa on eriseuraista.  Ajatus harhaa johki sopimattomaan tai seurataan eri normeja.

ellauri024.html on line 503: Entä Arska? Ehkä joskus, esim toi enkun mongerrus. Pitkävihainen Arska muistaa vieläkin, et vt apul.prof. Anna Makkonen kerran nauroi tahattomasti Arskan enkun mongerruxelle. Vt apul.prof kaiken kukkurax! 

ellauri024.html on line 504: Ja kun lapset nauro sen hattua DDR :ssä. Mieleen jäi kumminkin, hampaankoloon,  vaikkei olleet edes lisensiaatteja. Onnexeen.

ellauri024.html on line 514: Aarne ize vesittää omat pointtinsa mitääntekemättömäxi. Arskan esimerkkikokoelma pyörii ympyrää, siltä ei synny mitään teoriaa. Irrallisia pointteja. Mut se ehkä haluaakin niin, se haluu mystifioida huumorin et arvostelijat kuten se voi pysyä sen ylipappina. Se ei edes HALUA ettää mikään huumorissa olis ennustettavaa. Miten niin ennustettavaa? Ei kai kukaan meinaakaan että pitäs ennustaa millon joku lohkasee jonkun läpän? Se sen sijaan on hyvinkin ennustettavaa, mikä naurattaa ja ei ollenkaan naurata ketäkin. Aarne ajaa omaa hämärämiesasiaansa vähintään yhtä sinnikkäästi kuin mä tässä omaani, mätkitään kilpaa toistemme olkiukkoja. Aarnen on jo melkein sen isäukon näkönen. 

ellauri024.html on line 516: Se on totta et jollekin nauraminen on arvostelevaa, mut jotenkin kaxipiippusta. Naurun kohde on hassu ja/tai hullu, naurattava ja/tai naurettavaa. Nauru on hyvänsuopaa ja/tai pahanilkistä. 

ellauri024.html on line 517: Kohde on hyvä, paha tai oikeammin  molempia. Yllätys ja helpotus.

ellauri024.html on line 520: Arska missaa pahasti kun se sanoo että koomisuus on riippumaton ja ristiriidaton muista arvostelmista. Arvoristiriita nimenomaan synnyttää komiikkaa. Hitler on koominen, kun se on niin kauhea ja silti pelle. Zape on vähemmän koominen kun se yrittää olla pelle ihan väkisin. Hei kattokaa, mä oon hassu! Se on oikeasti aika puiseva tekovirnistyxineen. Molemmilla on hassu kävely. Varsinkin nopeutettuna.

ellauri024.html on line 522: Musta Arska mystifioi koomista. Ei se ihan noin oo sui generis.  Kylse on ihan selkeetä pässinlihaa yleensä.  Se näyttää difuusilta, jos naurajan arvomaailma on diffuusi. Mikä yleensä on hyvä asia, löytyy elämästä paljon naurettavaa, naurunaihetta.

ellauri024.html on line 531:     Koominen arvoarvostelmana ei myöskään ole yleinen. Katekismus, kymmenen käskyä selityxineen on sille vieras. "Kaikki kärsimys on pahasta", "tappaminen on pahaa", "armo on hyvä", "laupeus on hyvä" - komiikan alueella ei käy sanoa "ontuminen on koomista" tai "vastustaja on naurettava" (jne). 

ellauri024.html on line 533: Tässä Aarne menee mezään niin että kuuluu arkiryskettä. Sen tekemä vastakohtaisuus on keinotekoinen. Moraali on elukoiden silmässä just yhtä paljon kuin komiikka, ihan samassa perssilmässä vieläpä, yhtä paljon/vähän mielivaltaista on molemmissa. Huvittavaa myös, et noi Aarnen katkismuxen lauseet puuttuu Lutherilta. Jeesuxen kärsimys oli mainio asia, tappaminen on joskus ihan paikallaan. Joosua esinahkakasoineen noudatti Jumalan lupausta ja käskyä. Armo, laupeus eli ilmaisexi saanti on tietty hieno juttu kermaperse Aarnen mielestä, mut parempi vielä on ilmaisexi ottaminen, sanois Marx, Robin Hood tai Harald Hirmuinen.

ellauri024.html on line 535: Mutta myös sitten kun arvostelemme komiikkaa (puhu vaan izestäsi Kinnusen akan poika) pidämme sitä objektiivisesti hyvänä ja huonona.  Mitä vittua!? Tää on tämmönen hyvä-paha absolutisti. Niin yxiliitisellä arvomaailmalla varustettu tyyppi voi olla hyvä koomikko vaan luontojaan, oikeastaan vastoin parempaa tietoaan. Siltä ikäänkuin lipsahtelee hyviäkin vizejä. Kuten aiemminkin olen sanonut, se että tykkää Chaplinista voi olla oire jostain pahemmasta. Tuloxelle nauravat vain hyeenat. 

ellauri024.html on line 537:   Arska sanoo että hassussa kävelyssä pitää olla 2 tekijää kuin sen rakastamalla Zalilla. Se on kyllä näköharha, pääasia on joku ristiriita odotuxen ja toteutuxen, normin ja siitä poikkeavan käytöxen välillä. Vallatonta ja vakavaa. Professori Irma Rantavaara iskee silmää professori Aarne Kinnuselle professori Ilmari Kohtamäen puhuessa professori Vilho Suomen kansalaispäivällisillä. Makunsa kullillakin, huumorinsa hiirelläkin.

ellauri024.html on line 539:   Tärkeämpi havainto on Aarnen pointti että huumori on älytehtävä. Mitä vaikeampi tehtävä, sitä äänekkäämpi nauru kun se ratkeaa. Ekan kerran kerrottaessa, toisen selitettäessä, ja kolmas kun kaskun kärjen vihdoin ymmärtää. Vieraskielisenä vizi naurattaa enemmän kuin omalla. On niin keventynyt olo kun hämmennys on selvinnyt, selvisimpä siitäkin, pääsin mukaan jengiin nauramaan. Siitähän selittyy myös mixi vähäeleinen vizi on parempi kuin hirmu osoitteleva. Puskafarssit on maalaistolvanoita varten.

ellauri024.html on line 543:   AK luettelee perinteisiä komiikan keinoja. Kaikki löytyy vaikka AVS:ltä. Ilmeisexi käy, että komiikan kulttuurisidonnaisuuxien tunnistuxeen tarvitaan tarkkaa silmää, herkkää korvaa ja haistelevaa nenää. Tarkkailkaa toisianne ja raportoikaa poikkeavuuxista. 

ellauri024.html on line 548:     HassutteluozikkoNuoret viralliset miehetNuoret vihaiset miehet

ellauri024.html on line 551:     Hassutteluominaisuudetpäässä oranssi peruukki ja jalassa oranssit Tapparalippalakitpäässä tohtorinhattu ja jalassa lakerikengät

ellauri024.html on line 553:     Hassutteluapinointi- No se on Kierinki Häyhtiönmaa Piikkiöstä. Minulla olisi semmoinen keväthavainto tältä aamulta että etc.- No se on Pertti Lehtonen Roihuvuoresta. Minulla olisi semmoinen keväthavainto tältä aamulta että etc.

ellauri024.html on line 559: Onx Aarnen "arvoarvostelma" (yäk) on sama kun mun "normi" (yäk myös). Ei ihan. Arvostella voi ihan omaltakin kannalta, ei tartte noudattaa normia eli toisten tahtoa.

ellauri024.html on line 561: Lapset nauraa piirretyille missä kaatuillaan ja satutetaan leuka. Vahingonilo ainakin on synnynnäistä. Se on halpamaista Arskan miälestä.

ellauri024.html on line 562: Sevverran pitää samastua toisiin et tajuaa: tais Juhaa ottaa leukaan. Vaan mua ei sattunut, hahaa. Ei liikaa myötätuntoa, ettei tule izellekin paha mieli.

ellauri024.html on line 564: Hyvä ja huono vizi on kaunista ja rumaa esteettisessä mielessä, hyvä suoritus tai huono, sanoo Aarne lihavalla. Mautonkin vizi voi olla hyvä siis, ja huono hyveellinen. Hyveelliset vizit onkin enimmäxeen huonoja. Tää ero on hiuxenhieno, monet ei sitä tee, ne samat joiden mielestä pahuutta ei voi ymmärtää.

ellauri024.html on line 566: Arska liioittelee komiikan ainutlaatuisuutra.  Päin vastoin se on hyvinkin tyypitettyä ja toistuvaa, toisto tyylikeinona. Wanha Simonin Herbin sananlasku: wizit ovat aina samoja, vaikka ympäristö vaihtuu kerta kerralta. AVS:n jutut toisti izeään  27 vuoden aikana ja silti nauratti. Vanhoja wizejä kierrätetään vuosikirjoina.

ellauri024.html on line 570:   Typerä yleisö nauraa kaikelle. Aarnen happamat Archie Bunkermaiset arvostelut tv-ohjelmista on kai tahatonta komiikkaa. Sehän on kuin Hannes Häyrinen nimikko-ohjelmassaan Hanskissa. Hanneskin oli yhtä kiukkuinen siviilissä kuin telkassa, Liisa Veijalainen oli sen kanssa pulassa. Riiteli taloyhtiön ja naapureiden kanssa, kulki Eiran kaduilla naama norsunvitulla.

ellauri024.html on line 572:   Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.

ellauri024.html on line 574:   Vielä pahempi tyylirikko on kommunisti Rossilta kun se sanoo rosvopäällikkö Talvelaa kokeneexi rosvopäälliköxi, joka pomppaa halukkaana tuolilta kun transu Mansku käskee sitä Leningraadin ryöstöretkelle. Mautonta. Vaik ei se mainesana ollut ihan huulesta temmattu:

ellauri024.html on line 578:   Rosvo mikä päällikkö. Joopa joo, vaikeeta on erottaa tyylirikkoja merkityxistä, huonoa viziä pahoista ajatuxista. Reilumpaa ois olla yrittämättäkään, sana 'mauton' on luokkasodan tylsä astalo. Antikommunisti Arska on pyhissä kysymyxissä ihan tosikko. Ryssäviha ei ole naurun asia. Vois sanoo suomalaista taistelijaa noin ehkä joskus niinku hyvässä mielessä rosvopäälliköx, esim Santeri Ivalo Juho Vesaista, mut et Rossi Talvelaa, se ei oo vaan tyylitöntä, se on rienausta, pyhäinhäväistys. Arskassa on persua, vaikkei sotiemme veteraanix ehtinyt. Arska ize voisi tolleen jollekin kenraalille silleen virkeästi mutta kunnioittavasti vizailla, mutta että luokkavihollinen Rossi, se on jo liian paxua. 

ellauri024.html on line 580:   Paha myös on kun joku wannabe koomikko pilkkaa upseeria eikä sotamiestä. Komiikka on kazojan silmässä, ja aika malka voi se ollakin sellaisella pölkkypäällä kuin Aarne Kinnunen. Sivistynyt ihminen kuten tämän kirjoittaja ei näe mitään koomista Estherin kirjan 2.12. meikkauskohdassa. Pitä olla Jeremias tai Cato sen nähdäxeen. Näyttää Aarne tykkäävän myös Mark Twainin jumalaa sättivistä pissajutuista, se varman hihityttää sitä äitivainaan jäljiltä.

ellauri024.html on line 586:   Kuollutta komiikkaa ovat Adolf Hitlerin herjat Rooseveltista, Mussolinin virnuilut (loppuihan se vittuilu kun roikkui pää alaspäin Esson katosta), NKP:n kapitalismin herjaus ("etenkin nyt kun kapitalismi maxaa kommunismin velkoja" - juu kyllä on Aarne kapitaalin kaveri!), Matti Rossin valheellinen satiiri. Tästä taas näkee että kun normit nousee eteen kuin Juntingin äkkijyrkkä karstiseeinä, kaatuu nauru veneestä. Maailmantilanne on muuttunut, suolasta menee maku. Uudemmistakin pyhäinhäväistyxistä, kuten Make Eskelisen henkilökohtaisuudet Punaposkesta (joita ei voi edes siteerata, häpeilee Archie.). Miten surkea on epäonnistunut klovni, miten säälittävä epäonnistunut satiirikko! ei ole viheliäisempää olentoa! Siinä hän seisoo kaikkien edessä aatteen piiskaamana! No nyt on kyllä sattunut Aarnea pahasti nilkkaan, kalikka kalahtanut kipeästi, kun sylikoira näin kovaa älähtää. "Kaikkien edessä", sepä häpeällistä. Linssiluteen kadotus. Pahempi kuin äidin viza paljaalle pepulle. 

ellauri024.html on line 588:   Hmm, tuo sianhoito-opas pitää lukea. Sitäkään en nähnyt aikanaan. Mä taisin olla tosi ulkona Suomen kähinöistä 90-luvulla. Lainasin sen kirjastosta. Siinähän haukuskellaan muitakin tuttuja, hyvinkin osuvasti molempia Esoja. Mutta keskitytään tässä Punaposken tapauxeen. 

ellauri024.html on line 590: Lukaisin esseen Lakrizipenis ja omenansyönnin ammattilaiset. Se on mestariluokan vittuilua, aivan erinomainen lyttäys sievistelevälle omenaposkelle. Muistan izekin ajatelleeni aikoinaan, että Punaposken ns. kulttuuriesseet oli kuin F.E.Sillanpään radiopakinoita tarhaikäisille. Parhaita paloja Makelta on siteerattu erixeen alempana. Se että Make sai Archien niin pitkävihaisesti hapantelemaan, osoittaa paremmin kuin sen tuhat sanaa, että pilkka naurattaa vaan jos se sattuu jonkun muun tiimin nilkkaan kuin oman. Siinä ei nähtävästi tyylipisteet paljon auta. Avointa nälvintää ja luonteenomaista salavittuilua Makelle, Archie käy kuumana.

ellauri024.html on line 592:   Takas lähtöruutuun. Mihin apina tarvii komiikkaa? Keventääxeen oloaan. Nauru poistaa ressiä, kuten itkukin. Kun opitaan justeeraamaan arvoja, ei tarvi ottaa asioita ja tilanteita ylivakavasti. Ei tarvi pelätä niin kavereita, vihulaisia ja muita uhkia. Omalle tiimille komiikka on kooperatiivista, toiselle kompetitiivista. Yhteisnauru toimii kuin yhteislaulu, vahvistaa tiimin luottamusta yhteisiin normeihin. Naurunalaisexi saattamalla pienennetään keulijoiden arvovaltaa ja kasvatetaan omaa keräämällä omilta viihdepisteitä ja goodwilliä. Siinäpä on hauska ja fixu kaveri. Nokkelampi voittakoon. 

ellauri024.html on line 594: Eli on 2 koomista, kiltti me ja ilkeä ne, naurattava ja naurettava, hilarios naura sinäkin ja ridiculus kato tota, harmitonta pilaa ja harmillista pilkkaa, polviin lyöntiä ja sormella osoittelua. Koomiselle nauretaan, ironinen nauraa, ironiselle kohtalolle vaikka. Sarkastinen vittuilee, irvistelee sarkastiselle huomautuxelle. Humoristi näkee humoristisena tilanteen tai teoxen, huumoria on kaikissa kolmessa. Koomistakin ehkä, paizi ei välttämättä ize humoristissa, paizi tahatonta. Tosi hyvä humoristi näkee koomisuuden izessäänkin. Vaikka peilistä. 

ellauri024.html on line 595: Tahatonta ei ize honaa, on tahtomattaan koominen. Sitä Archie pelkää eniten. Vahtii yleisöään kuin haukka. Se haluaa naurajat puolelleen. Se joka komiikkanokinnassa saa naurajat puolelleen on voittaja. Hyväxyvä nauru mulle, pilkkanauru luuserille.

ellauri024.html on line 604: Fixummat ja sosiaalisemmat elukat tajuaa dramaattista ironiaa: apinat,  bordercolliet, varislinnut, mustekalatkin. Siis ne tietää että eri tyypit tilanteissa tietää siitä eri määrän asiaa. Tietävämmät on etevämpiä ja ylempänä muita, koska tietää toisista enemmän kuin ne niistä, ja six niiden on mahollista huijata niitä tietämättömämpiä. Tieto on valtaa, tietävällä on enemmän pelitapoja, strategiasalkku on sillä paxumpi. Tää on peliteoriaa, taloustiedettä. Komiikan tekijän nautintoon kuuluu kohteen tietämättömyys. Vaik vielä parempi on kun ne sitten huomaavat ja suuttuvat, ilman tätä harmin suolaa ilomme oisi vailla terävyyttä. Vahingonilo voi olla halpamaista, mutta huisin hauskaa.

ellauri024.html on line 606: Mä oon kiinnostunut peliteoriasta, mutta (koska) en tykkää peleistä. Niinkun skizot haluaisi psykiatreixi. Parantaja paranna izesi. Sixköhän mä en tykkää näytelmistä enkä leffoista? Toisaalta on kai sitä samaa peliteoriaa romaaneissakin? Mut ehkä mä en just tykkääkkään sellasista romaaneista, jotka perustuu tontyyppiseen huijauxeen ja pelehtimiseen. 

ellauri024.html on line 608: Joo se on totta, mä  en juuri jaxa comedy of errors tyyppisiä juttuja, attikalaista komediaa tai the importance of being earnest tyyppisiä jatkettuja koomillisia väärinkäsityxiä ja petkutuxia. Ne on ihan vitun ikävystyttäviä. Arskan hehkuttama Shakespearin Windsorin iloiset rouvat on just sellanen. Huoooooh. Operatiiviset normit on huooooh, juoni on huoooooh. Monimutkainen ihmissuhdeverkosto, huoooooh. Ainoastaan Shakespearen puheenparsi vähän lohduttaa. Miten äkäpussi kesytetään (Arskan vaimo varmaan tiesi) on poissa muodista, liian setämäisenä, sanottiin Hesarissa sattumalta tänään. 

ellauri024.html on line 610: En mä tykkää järin seurapeleistäkään, joissa piilotellaan kortteja, enkä dekkareista liioin, joissa arvuutellaan murhaajaa ja vedetään nenästä jotain nokkelikko ezivää ja lukijaa. Poliisisarjat on hanurista kaikin puolin, ton arvuuttelun lisäx vielä legitimoitua väkivaltaa ja hyvät pahat asetelmia.

ellauri024.html on line 612: Olen huono sellaisessa. Se on kuin tikanheitto, häviän ja tulen äkäisexi. En halua myöntää olevani ruma kalkkuna. En pidä arvotuxista jotka venyy, enkä seurapeleistä. Ikävystyn, en jaxa odottaa vuoroa enkä miettiä, mikä nyt oisi edullisin siirto kulloinkin, vilkuilla ovelasti kanssapelaajia ja likistellä kortteja tiiviisti vasten rintapieliä. Kurkkaan mieluummin vastoin sääntöjä mitkä vieruspelaajan (ei siis toverin) kortit on. Täydellisen informaation pelit on kivempia, koska oveluudella ja pelionnella ei ole osuutta. Voi pelata vaan omaa peliä, kuin pasianssia. Ei tarvi edes vilkaista vastapelaajaan. Kaxivuotiaat leikkii vierekkäin, työntää käden toisen naamaan ja ottaa lelun toisen kädestä. 

ellauri024.html on line 625:   Koko ajan tulee vastaan uusia antiikin mytologian julkkishahmoja. Tän kun vielä lisää ilmielävien tai ilmikuolleiden kirjailijoiden ja muiden historian julkkisten setvimiseen, ei työstä tule loppua. Yx vie toiseen ja se kolmanteen, mä exyn tähän naamarien paljouteen. Onnex onnex en ole tähän tarttunut ennenkuin nyt, kun on enemmän aikaa ihmissuhteille. Kaikki aikahan tähän nyt menee, eikä riitäkkään.

ellauri024.html on line 629:   Herkkuleella oli kaksoisveli Ifikles, joka oli oikeasti Amfitryonin ruiskasema, ilmeisesti Juppiter ja Amfitryon oli asialla ihan peräkkäin. Ifikleestä ei sittemmin oo paljon kuulunut, siitä kai tuli tavis. Jeesuxenkaan veljistä ei paljon kerrota, paizi että ne oli kateita. Ei ihme. Ainakin siihen saakka kunnes Jeesus ripustettiin näytteille. Ei se kunkun Barkmannille lahjottama lehtolapsi ihan turha jätkä ollut sekään. 

ellauri024.html on line 633:   Ei ihme että monet jälkipolvet on tähän teemaan tarttuneet, niinkuin myös tohon Joosefin ja Maarian triangelidraamaan. Jumala on kolmiyhteinen, mut Maaria vaan kax. Nimi Amfitryon tarkoittaa kahta puolta ahdisteleva. Oiskohan harhautettu Alkmene antanut sen sille. Herakles tarkoittaa Heran (Juppiterin petetyn vaimon) kunnia. Alkmene tarkottaa tosi vihainen. 

ellauri024.html on line 643: Archie väittää et on helpompi osua maaliin jännityxessä tai romanssissa kuin komiikassa. Jos niin on (voihan olla myös että Arska pullistelee, hehkuttaa vaan omaa branssiaan), niin mix?

ellauri024.html on line 645: Huomaa että Darwinin kolmen kohdan lakitaulussa on FUCK ja KILL ja EAT muttei LAUGH. Se on johdettu määräys, paljon mitättömämpi, ei päämäärä vaan keino. Keino mihin? Lisääntymiskilpailuako varten vai? Soidinmenoja? Naistennauratusta, kilpalaulantaa? Tai yleisemmin keino loiventaa tiiminsisäistä kilpailua, tehdä siitä vähemmän tappavaa. Korvataan käsirysy sanasodalla, soidintappelu kilpalaulannalla. Mukaan lukien Freudin kallon sisäinen tiimi: yliminä, minä ja se. Niiku nokintajärjestys: säästyy tappeluita, kun paremmuus selvitetään nokkimalla. Kaikkea tätä. Jonkinlainen keitos vihasta (KILL!) ja rakkaudesta (FUCK!), kuten arvovaltakin. Muita hopeeselkiä pilkataan ja listitään, neitoapinoita nauratetaan ja naidaan. Tää nyt on tällänen tyypillinen setämiesnäkökulma, mutta kun ajattelee parhaita naishumoristeja, niin niidenkin sankarit on fiksuja ja eteviä, vedättää hopeaselkiä ja tyhmempiä naisia niinkuin tahtoo. 

ellauri024.html on line 658: Komedia on naurunrähätystä, jossa on totta toinen puoli. Se puoli on arvovaltakamppailuja ja muuta nokintaa. Arvovaltuutettua pelätään ja rakastetaan samalla, kumarretaan edessä ja pilkataan selän takana, yritetään keulia. Hyi. Arvovallan nokkiminen izelleen on farssia, just tätä Arnulf pahan domeenia. Ehkä sitä osaa parhaiten sellainen joka on izekin herkkä arvovallalle. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä.

ellauri024.html on line 660: Oireellisesti Arska jaxaa aina messuta hyvästä mausta. Et kirjoittajaan pitää tarkkaan kalibroida vizit yleisön normeihin. Se on kyllä aivan hanurista. Maku on vaan makustelijan kitalaessa. Yx tykkää äidistä toinen tyttärestä. Onko tarkoitus, et vizikirja koostuis tyyten samantyyppisistä vizeistä? Satunnainen lukija joko tykkää niistä kaikista tai pitää kaikkia mauttomina. Se olis ikävää.

ellauri024.html on line 662: Ei se toimi, eikä ole edes tärkeetä. Musta esim Rabelais on enimmäxeen suht rahvaanomainen ja mauton (hehe), mut on sillä joitain hyviäkin tsoukkeja. Samoin valtaosa Don Quijotesta on haukotuttavaa, vaik silläkin on valoisammat hetkensä. Läpeensä hauskoihin kirjoihin voi kyllästyä (esim AVS), kun samaa hauskaa saa mahan täydeltä. Et aina you win some, you lose some, ei sille mitään mahda.

ellauri024.html on line 671: Ex sama päde kaikkeenkin kynäilyyn ym esiintymiseen tai viestintään? Where is the beef? Ei paljon eroa.  Joko juttu toimii,  liikuttaa tarkoitetulla tavalla tai sitten ei. Hyväxytään, pahexutaan tai haukotellaan. Kylmä luulen et Arska vaan kauppaa omaa lajiaan. AK Oravisto suuttu kovasti kun väitin että sähkökitaraa on yhtä vaikee soittaa hyvin kuin viulua. Ei muuten ole, se sanoi, siinähän on tallat.

ellauri024.html on line 673: Archien muuten hauskuuden multa pilaa sen mala fides, se on lopultakin vaan mauton maalaismies, joka koittaa olla herra. Olis vaan se maalaismies, mutta ei.  Se on sixi  tahattoman koominen tai traaginen, take your pick.

ellauri024.html on line 674: Kyllähän mäkin ylennän izeäni kuin Arska panemalla muita halvalla, ainaskin  suhteellisuusteoriassa. Pääsenxmä joholle on vähemmän ilmeistä, mut mulle yleensä riittääkin tasapeli. Se on jo puoli voittoa. Traagisia ollaan kaikki, ja koomisia, enemp vähemp. 

ellauri024.html on line 676: Archie poimi Haanpäästä antikommunistiset rusinat ja jättää pullaan vasemmistohenkiset, kuten  sen Penan parhaanaan pitämän Noitaympyrän.

ellauri024.html on line 678: Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian  Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.

ellauri024.html on line 682:   Sekin Archieta naurattaa, että 7 veljestä ensin tappaa karhun ja onnittelee izeään, et nyt sailyvät Viertolan härät karhulta, ja sit ne tappaa koko härkälauman selvitäxeen ize kiveltä. Haha. Eläimiä kuoli siis taas ihan sikana. Kyllä ihminen on nokkela. Haha.

ellauri024.html on line 688:   Turva miltä? No koomisuudelta tietenkin. Arska rakastaa sitä kun muut on koomisia, mutta tahattomasti koomisexi joutuminen sitä ihan hirveästi hirvittää. Koska se ei voi olla välittämättä siitä, miltä se ize näyttää. Se rakastaa julkisuutta ja pelkää sitä samalla. Hätä ja hyvä mieli samalla kertaa, kuin rengillä sormi piian pillussa. Se on vielä pahempi narsisti kuin mä. Mä säälin sitä kuin Riitta Roth.

ellauri024.html on line 690: Tragedia ja romanssi on kaikille enempi samoja, koska ne vatvoo yx yhteen Darwinin perusarvoja. Nigerialais-gambialaisen romanttinen komedian Potato potahton unelmatalo oli kuin Charlotten muovinen nukketalo pikku muovijänixille. Kaikki oli ilmeitä ja eleitä myöten kopioitu Karashianeilta. Rikkaat valkaistut ja suoratukkaiset ökyniggerit skizoili avioerosta, köyhä apuväki yritti ryöstöä mut ampu vaan omaan pyllyynsä. Kanitalo oli ympäröity paxulilla muureilla. Kaikki haluis samaa jo olis varaa. Nigeria pilkisti vähän miesten asuista ja kukosta, joka kiekui vahingossa muurin takana. Siitä joku saisi herkullisen aterian.

ellauri024.html on line 692:  Muu komiikka ja poliittinen satiiri leikkii vähäisemmillä normeilla ja tabuilla, jotka voi olla eri porukoilla eri. Sellainen komiikka lässähtää helposti ja synnyttää vain suuttumusta ja harmia, koska se riippuu pienemmistä säädöistä kuin tragedia ja apinan koijaamiseen perustuva romanttinen komedia. 

ellauri024.html on line 694: Komiikassa kalibrointi on herkkä asia. Ei saa mennä yli eikä alle normien ja tabujen herkkyysalueen: ei saa olla mauton eikä haukotuttava. Ei auta astua pyhien asioiden varpaille, eikä liioin olla  yhdentekevä, piiskata jotain ammoin kuukahtanutta konia.

ellauri024.html on line 696:   Kreikkalaiset kazoi ja Mimeesixen jutku muistutti, että tragedia on ylevää herrasväen huvia ja komedia alhaisen rahvaan, turhan eli herrasväen naurajien:

ellauri024.html on line 703: Ainoa käypä vastaus pilkkaan on maxaminen samalla mitalla. Komiikka on markkinataloutta, kaupankäyntiä,. Tilien tasausta, vertaisarviointia. Reilua kilpailua. Sanaseppoilua kilpailijoiden kustannuxella. Sori siitä. Ei ihme että komiikka kukoistaa markkinatalouden johtomaissa briteissä ja jenkeissä, joisa arvot osatan mitata rahassa ja isoäidissä on hintalappu on kiinni pinnillä.

ellauri024.html on line 710:   Komiikka on sisäänrakennetusti rumaa sekä alhaista, kert se pilkkaa sitä mikä vastapuolesta on pyhää ja ylevää. Sen rähmäsissä silmissä paremman väen (meidän) pyhänä pitämät arvot ei ookkaan absoluutteja. Se vetää lokaan ylevätkin asiat,  roskajoukko (ne) jossain puskissa  rumasti ja alhaisesti niille virnuilee, pitää jotain vulgäärejä karnevaaleja.

ellauri024.html on line 712: Ize koomikot on tietysti vastakkaista mieltä. Arnulf paha ei oikein tykkää tästä. Sen mielestä toi on vanhanaikaista säätymeemiä. Se haluis nostaa huumormiehen profiilia, korvata ton rumuuden (jota sillä kyllä löytyy ihan peilistä) vaikka älykkyydellä (jolla laarilla sillä taas on lyhyempi kuin se luulee). Mut tollanen arskan peukuttama nokkapokan nokkelikko voittaja on vaan yxi tyyppi huumoria eikä musta lähelläkään parasta.

ellauri024.html on line 714: Apinalle ominainen on Arskan kuningasajatus että pahisten tappiosta ilostelu ei oisikaan vahingoniloista eikä halpamaista. Totta kai se on. Sehän se vasta onkin. Ei komiikka kaunistu tekemällä omista arvoista absoluutteja. Sitäkin on yritety tuhannesti huonolla menestyxellä. Elämä vaan on tällästä rumankaunista. Aina samaa juonta sahaa Ankat. Joskus hyvää joskus pahaa Ankat. 

ellauri024.html on line 724: Koomisen näkönen, tosin ruma oli myös se sotaveteraani tarkk´ampuja, Simo Häyhä, joka ehti tappaa satoja ryssiä ennenko otti ize osumaa. Puoli päätä irtosi. Teki työtä käskettyä. Niin teki myös nimikaimansa rouva Häyhä, joka piteli meitä käsistä kun äiti porasi. Jäi meille sentään enemmän hampaita suuhun kuin Simolle, vaikka kovilla oltiin ja kovaa ammuttiin.

ellauri024.html on line 726:   Vielä kotikutoisempi on Juutas Käkriäinen, voimia kuin pienessä kylässä. Onhan näitä hupaisia muskelimasojakin vaikka lampaiden syödä: Kenraali Xavier, Gargantua, Obelix, Shrek, Hulk, maailman paskin Nalle, Peppi Pitkätossu jne. Hassuja väkivahvoja hyvixiä. Huoh.

ellauri024.html on line 728: Juutas on Arnulf pahan mielisankari, siinä on samaa pahanilkisyyttä kuin pikku Aarnessa äidin hameissa, lällällää anaalihuumoria. Hauskin kohta Arskasta on se kun Juutas pieraisee Rosinan leipomaan korvapuustiin ja nauraa vielä päälle hyvillään. Ruokasotaa kuin jenkkiteinileffassa. Jumalan viljaan paskantaa. Ansaizis korvapuustin, luunapin tai nenäpiuvin. Äiti suuttuu, se on syntiä. Aarnen isä potkas pottukattilan pihalle. Se jäi Aarnen mieleen miehen mallina. Hyvä roolimalli on Juutaskin, siltä oppii miten nähdään herkästi milloin on menty oman yhteisönkin hyvän maun ylize ja kuinka tullaan takaisin ja voitetaan tilanne. Arskakin on juuttaan nopea käänteissään, armoitettu takinkääntäjä, ujo mies mutta esiintyy mielellään omassa yhteisössä.

ellauri024.html on line 730:   Paljon samaa, jotain eroja. Naisvihainen (+), herravihainen (-), anaalinen (+), narsistinen (+), vääräleuka savölainen (+), maalaisäijä (+), vanttera (-), salatietäjä (+), pitkävihainen (+), vittuilija (+), herkkä izetunto (+), nopeasti vaihtelevat mielialat (+). Aika sama sananupotus sopii muhunkin! Herravihakoordinaatti on mun bittivektorissa plussana ja maalaisuus miinuxena.

ellauri024.html on line 732:   Arskakin on lukenut Jevgeni Popovin novellin Nuoruuteni vuosina, missä Jevgeni alkaa kesken ilostelun itkeä. Muttei se komiikka siihen lopu, kato vaikka mun runoelman osasta XXVIII. Voihan sitä ihan hyvin itkeä ja nauraa samalla ajalla. Kettu kylpee, sanoo Seija lainaten äitiänsä Leaa, kun aurinko paistoi sateen lävize. 

ellauri024.html on line 736:   Se on monitulkintaista myös syvällisemmällä tavalla: olix joku kohtalo hyvä vi paha riippuu arvoista, ja arvoja voi aina kieltää tai muuten väännellä. Sehän se on sitä filosofiaa, joka just synnyttää komiikkaa. Paras huumoripläjäys on sellainen, jonka hauskuus jää just tolla lailla kahden vaiheille. Totta toinen puoli, mutta kumpi? 

ellauri024.html on line 738:   Onko komedian lopussa jollakulla paha mieli? Pahixella kyllä joka ei noudata kehotusta naura sinäkin, vaan on pettynyt kuin farssimainen urheilijapoliitikko Alex Stubb. Yhteisö reagoi keulimiseen sekä sooloiluun. Jos koomikko on ize sooloilija, se ei välttämättä lupaa tehdä parannusta ja ruveta tosikoxi. Saattaa tosielämässä tästä siten kärsiä. Voi sattua kikkailevaa koomikkojuhaa leukaan. 

ellauri024.html on line 743: Vaan onko sittenkään. Kaunistahan tuo on. Kaunis mezänreuna. Kauniita pilviä. Vihreää ja harmaata. Rauhoittavia värejä. Eikä kiire minnekään.

ellauri024.html on line 746:   Komiikka kuuluu apinan arkiryskeeseen. Utopiat ja taivaat, missä sen on korvannut lopullinen sopu ja rauha, vaikuttavat haukottavan tylsiltä. Onkohan alzheimer sellainen? Arskalla on ollut varmasti oma lehmä ojassa, kun se siteeraa Thomas Morelta, Erasmuxen parhaalta kamulta ajatuxen, että van ne jotka osaa kiltisti nauraa vajakille osaa hoitaa sitä.

ellauri024.html on line 748: Komedian lopetuxesta ilmenee sen opetus. Absurdissa näytelmässä paha ei saa palkkaansa. Sellaisessahan tässä ollaan mukana menossa. Niinsanotut konnat ei opi mitään. Kiertää ympyrää aitauxen laitaa kuin Rothien kilpikonna nimeltä Pippuri. Se kai lopulta karkasi tai Riku kylästyi siihen ja laski palvelijansa menemään.    

ellauri024.html on line 750:   Komiikan tekeminen on on perin yxinkertaista: pilkka, irvailu, haukku, ilveily, siihen kykenee jo varsin vaatimattomin älynlahjoin. Sen opettaminen on vielä helpompaa, heikkolahjainenk7n voi siitä saada ammatin, minkä  jälkeen kerskuminen ja diivaxi ryhtyminen on helppoa. Ikää kyllä, tämä teos osoittaa sen todexi eikä vain tdennäköisexi. Mutta oikean lopetuxen opetuxen kyhäys on tosi vaativaa, siihen Archie Bunkerilta on jo mennyt monta sivua. 

ellauri024.html on line 754:      Aika myöhään Arska herää huomaamaan komiikkaan liityviä tunteita. Eikös ne ole melkein pääasia? Tunteitahan huumorilla koitetan herättää ja hillitä. Humoristi nauraa sille jota rakastaa, ja rakastaa sitä jolle nauraa. Lämpimästi rakastaa ja nauraa. Siitähän se kaikki alkoi: pelästys, ahdistus ja helpotus, en se niin pahaa olekaan, soromnoo. Aarnekin saattaa nauraa kolmekin kertaa samalle vizille. 

ellauri024.html on line 756:   Kylse pointti on et humoristi nauraa izexeen ja izelleen, se eio ensi sijassa esiintymässä muille. Se ei ole rooli vaan asenne. (Roolit on ällöjä.) Mikä on luonnollista kert se rakasta ja nauraa samaa asiaa, izeään ja elämää. Se nauraa kaiken suhteellisuuta, ei suhteettomuutta. Sen normimaisema on loiva. Onkohan Aarnessa ainesta humoristix vikaa, vai onko se pelkkä koomikko kuten Frangenin Simo? Siis klovni, harlekiini, pelle, narri, pilkkakirves, irvihammas, koiranleuka, ilveilijä. No on se ainakin tollainen sekulihumoristi, eli hessu joka pitää vizeistä ja kaskuista, kertoilee ja kuuntelee niitä mielellään.

ellauri024.html on line 760:   AK sanoo et koomikko viestittää tyylillä. Mut justhan se on päässyt sanomasta et tyyli on hienojakosempaa merkitystä. Siis mitä? Selittäkääpä tarkemmin. Kyllä esim Ollin pakinoista huomaa et ne on läppiä ihan siitäkin mitä se sanoo, vaik totta Mooses (FGK:n mielisanonta) outo sananvalinta on sopassa mukana. Älä nyt peruuta hyvästä pointista.

ellauri024.html on line 762:   Koska Aarne ei puhu normeista, sen tarvii erixeen mainita et riitit ja seremoniat ei siedä pelleilyä. Se tulee mulla helppona korollaarina. Niinkuin se et leikinlasku on loukkaavampaa kuin totinen tosi. Siinä ei pelaa mukana, loukkaa sääntöjä, jotka ovat pyhempiä kuin pelitavat. Jos haluaa pilkat pilkkakirvestä kuten Arnulfia, on löydettävä minkä se ottaa tosissaan, kuten esim et se on fixu ja filmaattinen, ryssävihainen, ja tosikko, ja veisteltävä sitä. Amuttava nuolilla ize kunkin totisia kohtia. (Mitenkään nyt väittämättä et just nää on sen arat kantapäät. Joiistain älähdyxistä on ollut näkyvinään välähdyxiä.)

ellauri024.html on line 764: Arskan miälest komiikka ja huumori on skådespeliä, josta ei tule mitään ilman yleisöä. Ehkä susta, musta voi niitä käteenkin vetää. Yxityinen hauska ja oma elekieli on autistillekin mahdollista, koska ollaan monta monessa. Meitä on siinä poikia, vähintään yliminä, minä ja se. Voi hihittää izexeen kuin Klamydian laivan kapteeni. Siitä voi tulla kyllä väärinkäsityxiä merellä.

ellauri024.html on line 766:   Kauheen vaikee sen on myös ymmärtää, miks pilkan kohde siitä niin kiukustuu. Koska se nolostuu, putoo kuin kana orrelta, vajoo alaspäin omassa ja muiden nokintaraadissa. Näyttää tyhmältä, heikolta ja huonolta. Siitähän tässä oli alunperin kysymys, nokittelusta. Suuttuuhan siitä yhtä hyvästä syystä kuin julkisesta turpasaunasta. Eikä se turpasauna ize edes ole pahinta, vaan paalupaikan menetys. Perhanan Vettel pääsi oikealta ohize. Naisetkin nauravat. Bisnexet kärsivät. Tappion karvas maku lähtee kun voittaa kokonaiskilpailun. 

ellauri024.html on line 770:   Fixut ihmiset (hammaslääkäreitä ja pankinjohtajia, sanoi Mirjam Pylkkänen), hienot premissit (sanoi P.C.), hyvä tarjoilu, parhaat tavat ja käytös, voima ja rohkeus, hauska ja äänekäs seura, iloinen mieli - täähän on kuin Paska-Nalle tai Aarne Suomalaisella Klubilla. Näissä sfääreisä Arskan mielestä paras huumori muka kukoistaa. Mix hemmetisä Aarne kuumuu niin kovasti tosta Zapen knallista ja sen kohotuxesta? Kai se nauroi niille pienenä. On mustakin Monty Python yhä hyvä. 

ellauri024.html on line 772:   No nyt yhtälö on muuttunutkin muotoon huumori=komiikka+opetus. Mitähän tässä pitäisi uskoa? Koska kirja on käyt kaz loppu, ehkä tätä, tuntuuhan se jo lopettelevan. Laiturin pää häviää usvaan, niin sanoaxeni. Aarnen pylly vilahtaa hetken ja kuuluu etäinen molskahdus. Pitiköhän se kiinni nenästä. Kivenkin lopetus on harras. Kiveen jos lyö varpaansa laiturilta mennessä voi kiroilla hartaasti.

ellauri024.html on line 774:   Järjestään pessimistejä löytyy Aarnen valizemista humoristeista. Saattaahan Aarnen valinta olla sen oman melankolian vinouttama. Mut kuuluisiahan nuo ovat. Pari on sentään iloisia tyyliin "ilo pintaan vaik syän märkänis", tai toi mun suosikki "tilanne on toivoton muttei vakava" (toisto tyylikeinona). Optimistit ei tarvize humoristeja, niillä on ilo pinnassa ihan ilmankin. Ne voi olla tosikkoja kuten kristityt: kohta on kivaa, sillä parempaa on luvassa. Divina comoedia.

ellauri024.html on line 776:   Beckettin näytelmästä Voi miten ihana päivä tulee mieleen kamalien eläimien hirvi: näyttää että tulee kaunis päivä. Päähenkilö Winnie on hautautunut kuloruohoiseen kumpuun vyötäröään myöten. Lopux Winnie ja Willie hautautuu kokonaan. Ne on niinku vanhuxia jotka odottaa nahkurin orsia. Winnie siteeraa joskus uskonnollisia pätkiä joihin se ei usko. Ehkä näistä on vielä jotakin hyötyä, sanoi Lea seurakunnan tilaisuuxista. Winnien ajatuxissa kuultaa ikäänkuin ihmissuvun sammumaton optimismi. Winnie kiittää joka ainoata päivää, jonka on elänyt. Onhan sentään näitä pikku hupsuuxia. Rukoilkaamme. 

ellauri024.html on line 778: Aarne Kinnusen loppupäätelmä: loppujen lopuxi huumorissa rulaa hyvä maku. Chaplinia monet pitävät julmana. Ja Aarne Kinnusta. Se vaikuttaa joskus vähän hemmolta, jonka elämässä äkkipikaisuus ja julmuus ryöpsähtivät arvaamattomasti. 

ellauri024.html on line 791: Mix vaan kirjan vatvonta on perustutkimusta? Sanasta sanaan peliä, jotain vitun Scrabblea. Näistä kirjaimista saisi LEKYTHOS, tai SIKA, kuten fysioterapeutti Poppy Kinsellassa. Lekythion apolese, pani Sofokles halvalla Euripidestä Aristofaneen näytelmässä Sammakot.  Krekekekex koax koax.

ellauri024.html on line 795: Poliittisesti Arska on vanhoillinen, vasureista se ei tykkää, vanha antikommunisti ja ryssänvihaaja. Laahus teillä on aina keskuudessanne, ja kermakökkäreet nousee aina pintaan. Mieluummin se kelluu sentään kerman joukossa. Se tykkää auktoriteetista, eli olla "pelätty mutta pidetty". 

ellauri024.html on line 796: Ohitti oikealta norsukorvaisen Tutikkalan, joka Arskan harmixi ei tehnyt sinunkauppoja. Tutikkala ja Maija Lehtonen asuivat meidän krannissa. Vanhana Eikka oli Babarin Corneliuxen näköinen, hattu pysyi päässä kahden lerppakorvan varassa.

ellauri024.html on line 798: Arska oli neuvostovastainen, lopetti laitosneuvoston, kun assilaiset alkoi keulia. Melskasi niitä vastaan lehdissä. Vaikuttaa omienkin sanojensa perusteella röyhkeältä despootilta. Taantumusvoimat kättelivät salaa Savonlinnan rautanyrkkiä, ja verstas antoi pronssisen kiitoslaatan ruudinsavun hälvettyä. Arska on oikee patavanhoillinen, ennen elettiin parhaassa mahdollisessa maailmassa, säädyt ojennuxessa, kunnes  joukkoliikkeet pilasivat sen. Tarkoittaen nazeja ja kommareita.

ellauri024.html on line 800:   Pekka "Tuus" Tarkasta ei Arska pitänyt, niillä oli kärhämää. Auli Tarkka Viikarista kyllä. Tarkka ehdotti valtionpalkintoa Punaposkelle, Arska torppasi. Arskallahan oli ekasta väikkäristä kaunaa Punaposkelle. Tämä kostetaan sanoi Pekka, ja järkkäsi (jos Arskaan on luottamista) huonoja resensioita Arskan kirjoille.

ellauri024.html on line 802:   Jussi Tenkulla oli huone jossain metsätalolla. Se tuli Jaakon apulaisten huoneeseen, jossa ei sattunut olemaan muita, ja kysyi järkyttyneenä: Oletko muuten kuullut, että Peep Koort on kuollut? En ollut kuullut. En koko Peep Koortista. En edes tiennyt että kysyjä oli Jussi Tenkku. Jussi Tenkku neuvoi Arskalle, mitä on henki: se on der Geist. Tenkku ei pitänyt Timo Airaxisesta (sehän onkin täys paska), eikä Jaakko Hintikasta. Arskan hyvä ystävä Juha Mannerkorpi on mulle taas yx mystinen Peep Koort. Ei mitään hajua. Se varman ihaili Arskaa kunnolla, saa niin paljon kiitoxia.

ellauri024.html on line 804:   Haanpään luo tuli joku kunnan pampuista. Pentti meni heti toiseen huoneeseen, josta kuului vähän päästä kajahtava pieru. Aili meni availemaan ikkunaa. Jälkikäteen sanoi, että Pentti ei voinut sietää sitä heppua. Ihamaniemeläinen Heikki Ilvonen huusi järvellä apua. Mentiin kazomaan, istui juovuxissa veneen pohjalla. Mikä hätänä? No kun perse on märkä. Mullakin aina kastui takapuoli pienellä punaisella muovikanootilla meloessa Sommarhemin järviplotussa, mistä toistuvasti valitin. Siitä tuli sanonta: Miisun pylly on märkä. 

ellauri024.html on line 806:   Lauri Viita kirjoitti ja puhui neroudesta, tarkoittaen izeään. Niinkuin Arska huumormiehistä. Mulla ne on narsistit. Late oli kateellinen Väpille: Minua ilikeettää niin perkeleesti! Tuollaista textiä minä kirjoittaisin ziljoonia sivuja! Ihailihan Arska Laten neroa aikansa, mutta kyllästyi loputtomaan paasauxeen, kun ei saanut ize puheenvuoroa. Niinkuin Ailakin, Viita sekosi. Arska juoruilee. Niin minäkin. Ämmättimet laulaa.

ellauri024.html on line 810: Loput muistelmista on vanhan ukon horinaa, haukotuttavaa. Cetera iam fabulosa. Arskalle ei tullut vieroitusoireita virasta lähtiessä, valtasi vain kevytmielisyys. Uskon omalla kohdallani samaan, koska olen vielä epäsosiaalisempi kuin se.

ellauri024.html on line 814: Tahvo oli äidinisäni taloudessa niin sanottu kunnan hoidokki, joita siis oli taloissa vielä 40-luvulla. Minä tapasin Tahvon joulun aikaan 40 sotatalvena. Siellä hän enimmäxeen istui nurkkavuoteessaan, puusängyssään äänettömänä. Hänestä ei siis ollut haittaa. Mutta kun hänen sänkynsä vieressä oli joulukuusi ja se oli koristeltu osittain paperoiduin makeisin, hänen makeanhimonsa voitti ja silloin tällöin kuului kuusesta rapinaa. Tahvo siellä irroitteli karamellia.

ellauri024.html on line 821:   Se on siinä ihan helkkarin oikeassa. 


ellauri024.html on line 826:   Siihen sillä on ihan vitun hyvä syy. 


ellauri024.html on line 832:   Siinä se on taas ihan saablarin oikeassa. 


ellauri024.html on line 838:   Ne on ihan kun joku anti-kristus, et 


ellauri024.html on line 841:   Jeesustelijat on ihan samaa paskajengiä 


ellauri024.html on line 855: Onko paavi katolinen? Vanha truismi on joutunut nyt häpeään.

ellauri024.html on line 859: Pääasiahan koko jutussa oli pitää roskajoukko kurissa ja rikkaat ruorissa.

ellauri024.html on line 861: Raymond Burke  jenkkikardinaali hassussa mikkihiirihatussa

ellauri024.html on line 863:  peukuttaa Donald Trumpia ja Steve Bannonia. Bannon on siirtynyt eurooppaan ja perustaa Roomaan katolis-juutalaista persuakatemiaa. Paavin pöydän alla virnuilee ja hautoo kapinaa.

ellauri024.html on line 864: Toisesta päästä taantumuxen laivaa melomassa on prinsessa Turm und Taxis, Ivana Trumpin henkilökohtainen hyvä ystävä.  Linnantornistaan se sievistellen pitää yllä vanhaa järjestystä punahattuisten kardinaalien rahamassina. Sip sip söp söp, sanoisi Pirkko Hiekkala. 

ellauri024.html on line 866: Kirkkoon on koottu oikeistopopulistien viides kolonna, jota kaiken maailman persupaskiaiset hätäisenä ohjastaa: käykää ahdistamaan vasemmistopaavia. Kaivetaan vaikka se vanha nazipaavi naftaliinista. Juutalaiset otetaan taas messiin nitistämään rotinkaisten johtajaa. Jeesuxen historia toistaa izeään.

ellauri024.html on line 872:   Raiskauxen ja insestin uhreille se vaatii tapporangaistuxia, sillä: voisinhan mäkin ihan hyvin olla sen lapsen isä (ehkä olenkin, onhan tässä kierretty muutakin kun tahkoa). Kyl mun syntymätön sikiö on arvokkaampi kuin jonkun vitun ämmän elämä. Uuden maailman paskin kuminalle. Sanonko mihin voit työntää sen kumisikiön. Juuri niin, omaan karvaiseen ahteriin. Toivottavasti se kasvaa siellä oikein isoxi ja repii toisen reiän sunkin perseeseen. Kyllä sitten tulee ikävä sikiönlähdettäjää.

ellauri024.html on line 889:   No seuraajathan juoxivat, seuraus oli tää: 20 hitainta seuraajaa jäi jalkoihin. 


ellauri024.html on line 904: Onko sulla järjestelmä-älliä? Vai ajatteletko kuten hevonen? Teppo-Raimo Hämäläisen ja Esa Saarisen palikkatesti täydennettynä Heppahullun lisäkysymyxillä lyö sut ällikällä ja antaa vastauxen näihin sua ehkä askarruttaviin kysymyxiin, kuha vastaat uteluihin alla.

ellauri024.html on line 906: Seuraavat fraasit viittaavat luonteenomaisiin tapohin ajatella, tuntea ja toimia. Merkizethän niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti kuin pystyt (nää on eri asioita, jos et tunne izeäsi kunnolla, vrt. kaniinit) miten usen ajattelet, tunnet ja käyttäydyt kuvatuilla kuvottavilla tavoilla. Ajattele nykyistä jokapäiväistä elämääsi, ja myös vähän meidän jokapäiväistä leipäämme, ja sitten ilmoita taajuus joka sopii sulle parhaiten. Valize vastaus joka tuntuu "luontevimmalta", jos et ole varma (eli mene ihan meidän odotuxen mukaan, arvaat kai mihin tässä tähdätään). 

ellauri024.html on line 914: 
ellauri024.html on line 923:   
ellauri024.html on line 945:   
ellauri024.html on line 948:   
ellauri024.html on line 952:   
ellauri024.html on line 959:   Järjestelmä-ällitieteen tarkoitus on valkopestä yritysten aikeita, tehdä omanvoitonpyynnistä salonkikelpoista. Osittain uudistetulla uljaan uuden maailman newspeakilla, mutta vanhoilla pappisvallan keinoilla. Koulitaan insinöörinplantut kuuliaisuuteen esivallalle, ja opetetaan niitä puolestaan opettamaan muut ulkoistetut työläiset tiimihenkisixi yhden hengen yrittäjixi, positiivisixi polkupyöräläheteixi, optimistisixi uberkuskeixi, muixi oman onnen sepoixi, hyödyllisiixi idiooteixi, hyväuskoisixi hölmöixi, hyvixi häviäjixi. Korvataan kollektiivisuus konnektiivisuudella. Samaa vedätystä se silti on kuin aina ennenkin. Vanhaa vinettoa uudemmissa leileissä. Kyllä olis Marxille ja Engelsille taas töitä.

ellauri024.html on line 968:   Ihankuin Valituissa Paloissa ja Vartiotornissa, on Eskillä ja Teppo-Raimolla menestystarinoita, joista voi ottaa esimerkkiä. 

ellauri024.html on line 970: Tony Hsieh shay; on amerikkalainen nettiyrittäjä ja seikkailukapitalisti. Hän on nettikenkärättikauppa Zapon omistaja. Ennenkuin se osti Zapon, se perusti nettimainosfirman LinkExchange ja möi sen Microsoftille 1998 265 miljoonalla. Jotain se siis on tehnyt oikein selvästi. Sen menestystarina on menestynyt kirjana. Zippo-yhtiön holakratia ei täysin toiminut, ne rabotajet. Zappo palailee hiljaxeen tavalliseen bisnesmeininkiin. Kivaa oli muttei järin tuottoisaa.

ellauri024.html on line 972:   Barbara Kingsolver, joka kirjoitti sen Myrkkypuun siemen kirjan Kongosta, lite si och så, muutti Tucsonista muualle ettei tarvis syödä pelkkää sokerimaissia ja pakasterekoissa tuotuja muovikääreisiä vihannexia. Sehän on hienoa, jos on varaa sellaiseen keekoiluun ja naiskohtaiseen jaloilla äänestämiseen. Parempi olisi kollektivisoida ruokayrityxet jotka on varsinaisia syypäitä. Kollektiivitiloissa oli se hieno puoli että ne oli tehottomia. Ei saanu hengiltä torakoita eikä muita pöppiäisiä. 

ellauri024.html on line 982:   Tasapainoile - investoi positiiviseen käytöxeen ja viestintään suhdetoiminnassa. Mairittele kolleegaa useammin. Vala optimismia muihin peukutuxilla. Älä toppuuttele. Jos jotain negatiivista tapahtuu, tee niinkuin Fagerströmin Gunilla, kiellä se. Älä raivostu, vaan hankkiudu tasoihin. Kerää etenkin izellesi positiivisia viboja.

ellauri024.html on line 984:   Turpiin vaan ja Onnea! - ole kiitollinen siitäkin vähästä mikä tänään onnistui, vaikka se nakkisämpylä. Makustele mieluisia muistoja. Hehkuta huomisia voittoja. Viimeistään haudan takana pääset omille, sen takaamme.

ellauri024.html on line 997: Videoklipit leviää kuin viruxet ja aiheuttaa kansainvälisiä selkkauxia. Markkinoita kaatuu ja pankkeja, ja vaikutuxet leviää koko pallolle. Kuivuus yhdessä maassa kohentaa ruokayritysten voittoja toisaalla. Nykyisen menon konnektiivisuus on toisille jänskä tilaisuus, toiset se musertaa. Konnektiivisuus hakkaa kollektiivisuuden 6-0. Se tuottaa luovaa tuhoa. 

ellauri024.html on line 999: People  collectively  needs  to  act  more  systems  intelligently  to  best  deal  with  the  both  the  challenges  and  the  opportunities  these  interconnections  bring. 

ellauri024.html on line 1003:   Eskin Teppo-Raimon järjestelmäjargonilla jäykistetyn vanukkaan avainsanat ovat kasvu, parannus, muutos, älli, ja järjestelmät (etenkin ne, muistuttaa Teppo, ettei totuus unohtuisi. Onhan tää sentään systeemitieteiden laitos eikä pelkän kukoistamisen.) Järjestelmiä ovat vauvanhoito, perhe, työ, suhteet, kaverit, some, hobby, tiede, taide, uskonto ja urheilu, ravizemus, talous, hengellisyys (taas, tää on tärkee Eskille), ruumis, koti, yritystoiminta, musisointi, isänmaa, internet, YK, armeija, luontopalvelut, vain joitain mainitaxemme. Ne on kaikki samaa, yhtä mössöä, kun niitä kaikkia kekkaa kuzua järjestelmixi. Kokonaisuus on "joteskin enemmän" kuin sen osat. Huoh.

ellauri024.html on line 1016:     Iloinen hai

ellauri024.html on line 1035: Pamela ei kadehdi pohattoja muusta 


ellauri024.html on line 1043: Graham ihmetteli mixei suomalaiset tarjoo kierrosta, 


ellauri024.html on line 1044: kuten aina tehtiin vanhassa kunnon Yorkissa. 


ellauri024.html on line 1051: ja ison rahatukon ruusupuskan hinnalla.

ellauri024.html on line 1056:   Ei ne turhaan ole vaeltavia juutalaisia.

ellauri024.html on line 1065: Astuimme sitten vaunuista ja kävelimme puutarhassa kunnes päivällinen oli valmis. Tämä surullinen asia oli rasittanut yleviä mieliämme.

ellauri024.html on line 1067: Oi kuinka vaivaista onkaan ihmiselämä parhaine riemuineenkin! Sitä rasittavat kuvitellut onnettomuudet milloin ei ole todellisia häirizemässä. Ja se voi tulla yhtä oleellisesti onnettomaxi kaukaisten mahdollisuuxien pelosta kuin jos se ponnistelisi nykyisen hädän pistoxia vastaan! Tätä oikein miettimällä pitäisi jokaisen varmistua siitä että pelkkä tämä maailma ei ole aiottu kuolemattoman sielun ahtaaxi asuinsijaxi, vaan että tämän jälkeen seuraa toinen elämä, missä koko sielu voi olla täysin tyytyväinen, missä ei ole mitään tyytymättömyyden aihetta ja missä kaikki on riemua, rauhaa ja rakkautta iankaikkisesti!

ellauri024.html on line 1081: Mitkä säännöt tulee minun tästä juhlallisesta läxystä noudatettavixeni hahmoitella? Ka nämä: (vain otteita)

ellauri024.html on line 1083: 5. En siis vihapäissänikään saa sanoa mitään sisukasta tai häijyä,

ellauri024.html on line 1089: 28. Mutta vaimon ei tule silloin osoittaa vastahakoisuutta, levottomuutta eikä epäröimistä tehdessään hänelle mielixi; vieläpä on hänen ymmärrettävä puolesta sanasta, eikä hänen tule odottaa kahta pyyntöä samasta asiasta. -Mutta eiköhän tästä muutamissa tilaisuuxissa voi hiukan hellittää. 


ellauri024.html on line 1092: 48. Että aviomiehen joka odottaa kaikkea tätä, täytyy olla kykenemätön loukkauxella vastaamaan suopeuteen ja hyvää pahalla palkizemaan; eikä hänen tule riistää vaimoltaan mitään tämän sukupuolen etuoikeuxia.

ellauri024.html on line 1102: Muutenkin tää on ihan kuin Kinsella. Tai Milli-Molli. When it rains it pours. Hyvin on löytänyt Richardson avaimet naisen sydämeen.

ellauri024.html on line 1108: Pam ja herra B antaa palvelusväelle juomarahoja hanskanostoon kullekin säädyn mukaan. Jonathanille Pam näyttää 10 sormea ja herra B kuittaa. 10 lb on sille sovelias summa.

ellauri024.html on line 1114: Se on kapitalismissakin pääasia. Kasvuräjähdys. Julmienkin velkojien korot maxetaan jezulleen. Heillä kaikilla on oikeus omaansa ja se suoritetaan heille kiitollisesti. Jos paperittomat märkäselkätyöläiset valittavat palkkapetkutuxesta ja jäävät icen haaviin, se on heidän riskinsä. Luonto jakaa luovaa tuhoa.

ellauri024.html on line 1117: 
Malin Slotte pahastuu

ellauri024.html on line 1121:   on pahastunut amerikanjutkun valokuvaajan 

ellauri024.html on line 1145:   joka ajaa ne kaikki ihan kohtuuttomiin suorituxiin, 

ellauri024.html on line 1146:   oli palkintona sitten raha, kunnia tai maine, 

ellauri024.html on line 1153:   Laurenilla ja sen äidillä oli ihan sama ilme naamalla, 

ellauri024.html on line 1154:   hampaat irvessä kuin säikähtyneellä marakatilla. 

ellauri024.html on line 1157:   hapanteli näille Harvardin käyneille juutalaisille. 

ellauri024.html on line 1180: kuin Mika Waltari vanhassa lukuromaanissaan Sinuhe. 

ellauri024.html on line 1191: Puhumattakaan koleerisesta hauskuulan professorista, 
 joka oli kuin Sekun uskonnonlehtori Esaias Kivekäs. 

ellauri024.html on line 1192: Olikohan se Airi Lapinlemun filosofi-heila Sveinn Eldinn 

ellauri024.html on line 1203: Í Sturlungu er Flateyjar getið, en ekkert svo hægt sé að glöggva sig á lífinu og búsháttum þar. Flateyjarbók getur þess að á eftir Sturlungaöld hafi sumar ættir í landinu risið hærra en aðrar og hafi Englendingar meðal annars slæðst til landsins og stundað viðskipti og fiskveiðar. Upp úr 1520 eignast Jón Björnsson af ætt Skarðverja, sem þá var ein af höfuðættum landsins, Flatey og var eyjan þá búin að vera í fjölskyldunni í að a.m.k. fjóra ættliðiði. Á sama tíma eignast Jón Flateyjarbók. Hún var geymd í eynni fram til 15. september 1647 þegar Brynjólfur biskup fékk hana að gjöf og færði konungi að gjöf. Þá var bókin orðin 250 ára, enda skrifuð á 14. öld.

ellauri024.html on line 1206: Flateyn saari ja Flateyjarbók on kai oikeita, ellei Wikipediakin ole mukana vedätyxessä. Vähän epäilyttää, historia on näät islannixi saaga. Tanskalaiset osti kirjan 1651 joltain saarelaiselta maatontilla ja palautti sen 1971. Ois pitänyt ukki Kallekustaa Xn pölliä se meille, kun kävi Köpixessä jääkeleillä 1658. Oishan se kulkenut vaikka satulalaukussa.

ellauri024.html on line 1224:   pitää, hyvä, haluta, ja si vis pacem, para bellum.

ellauri024.html on line 1238:   jokailla on omat halunsa, jotka ovat faktoja 

ellauri024.html on line 1243:   Millä oikeudella yxi niistä sanoo että sen halu 

ellauri024.html on line 1253:   luontoon parhaiten. Jos tahdot rauhaa, hanki sotaa. 

ellauri024.html on line 1263:   siihen häviävään vähemmistöön. Vanha Ahmavaara 

ellauri024.html on line 1264:   korkkiruuveineen oli sekin ihan oikeassa 

ellauri024.html on line 1272:   että sielu on kuin pieru exyxissä, ruumiin harmoniaa, 

ellauri024.html on line 1279:   että musta arvot on ihan oikeita ja tosia, 

ellauri024.html on line 1289:   on melkein hävinnyt kuin pieru Saharaan, 

ellauri024.html on line 1290:   pilvestä löytyi vaan pari handle/10024/103211/suomalaisen_mediatutkimuksen_marxismi_2013.pdf?sequence=1&isAllowed=y">tietämätöntä osumaa. 

ellauri024.html on line 1299:   Aiheutit Yrjölle paljon pahaa mieltä, ja tuhosit 

ellauri024.html on line 1305:   Ilkan pojalla on vesipää. Darwin vihastui.

ellauri024.html on line 1331:   isot pisteet autoritaarisuuden ja hallizemaan pyrkivyyden mittareilla. 

ellauri024.html on line 1335:   hakemuxet edes käsitellyxi, kun taas kokkareiden paskiaiset, se ilkeän 

ellauri024.html on line 1339:   Vanha ääni oikealta häipyisi vähitellen takavasemmalle leirioloissa.

ellauri024.html on line 1350:   Siis tää on vuodelta 1987. Siitä on yli 30 vuotta. 90-luvun pahat pojat ennustavat ekokatastrofia vuodelle 2030. Se alkaa näin 2020 vaikuttaa aika hyvältä arvauxelta. 

ellauri024.html on line 1352:     von Wright toteuttaa Wittgensteinin filosofiaa, joka jättää kaiken ennalleen. Hän kirjoittaa asioista 10v sen jälkeen kun tyhjäpäisinkin 1 klisheen kolumnisti on kyllästynyt niistä jankuttamaan. von Wright on huolissaan maailman tilasta. Mikään ei ole vaarattomampi kuin von Wright joka on huolissaan maailman tilasta. Yhtä hyvin se voisi olla huolissaan eturauhasensa tilasta.

ellauri024.html on line 1360:     von Wright torjuu vähän kaikkea, se on taantumuxen varamaalivahti, nyt kyllä jo vilttiketjussa. On torjuttava antirationalismi, joka syyttää järkeä ihmiskunnan onnettomuuxista ja uskoo, että vain lapsi ja villi-ihminen voivat tulla autuaixi. Ehei, kyllä eturauhasvaivoista kärsivät vanhuxetkin on sinne jonossa. On torjuttava, se on wrightiläinen kategorinen imperatiivi perusmuodossa. Jorin laki 1. Taas tätä antroposentrismiä: rationaalisuus on "epäilemättä" piirre joka syvällisimmin erottaa apinan eläimestä. Helvetin rasisti, taas ajamassa apinoiden apartheidia. 

ellauri024.html on line 1364:     von Wright ei kohtaa non-Wrightia. Se tukehtuu omaan oxennuxeensa yrittäessään sulkea pois kaiken erilaisen ja vaikeasti sulavan. Sen esseet ei ole keskustelevaaa filosofiaa (no kenen filosofin on, antiikin dialogit oli ihan samanlaista paasausta). Jorin textit on jatkuvaa normatiivista monologia, joka ei kysy vaan käskee.

ellauri024.html on line 1366:   Suomalaisia yahoita neuvova tyyni ja intelligentti findlandssvensk privathäst: houyhnhnm, som jag nyss har argumenterat så...

ellauri024.html on line 1368:     von Wrightillä kuten filosofeilla yleensäkin, totuuden rakastamista edeltää järjestyxen rakkaus, eikä tätä esileikkiä pitemmälle usein päästäkään. von Wright oikeuttaa vallan logiikan, se asettuu (tahattomasti tai tarkoituxella, sitä nää oikeistopellet ei tiedä izekään) lain ja järjestyxen puolelle, mitä voisi ehkä luonnehtia johdonmukaisexi ja izepintaisexi haluxi olla mieluummin gorilla kuin guerrilla.  

ellauri024.html on line 1370:     von Wrightin mielestä vallan legitimaation kriisi (hirvee sanahirviö, suom. alamaisten tottelemattomuus) johtuu vieraantumisesta. Vieraantumisella se tarkoittaa kuilua tavallisen kansalaisen ja nimettömän (höh? usein aika nimekkään, julkkixinahan monet niistä pazastelevat) taloudellisten (paska-Nalle) ja poliittisten (Haju Pisilä) johtajien ja teknisten 'asiantuntijoiden' (Vahana Jurtiainen) eliitin välillä, puhumattakaan nilkeistä (G.H.v.Wright), jota tarvitaan valvomaan ja voitelemaan yhä mutkikkaampaa yhteiskunnan koneistoa. Tästä tulee epäviihtyisyyden ja avuttomuuden tunteita. Ne on vaan voitettava. Usko sydämmees VAAAAAAAN... 

ellauri024.html on line 1376:     Poliisiylijohtajamaisia puolusteluja: ydinvoiman vaarojen torjuminen vaatii "yhteiskunnalta" lisättyä tarkkailua ja valvontaa ja kaiksen sellaisen (myös teknologisen) tietämyxen salassa pitämistä, mitä "ulkopuolisten" voisi ajatella käyttävän hyväxeen "hämäriin tarkoituxiin" (esim torjuaxeen lännen kuristusotteen oman tiimin kaulasta). von Wright on (oli, hizi sehän on aikaa sitten luutarhassa) olevinaan huolissaan yhteiskunnan kehityxestä kohti poliisivaltiota, mut samaan hengenvetoon myöntää typerimmällä mahdollisella tavalla poliisivaltion logiikan: valta vaatii väkivaltaa, katastrofi toista katastrofia.

ellauri024.html on line 1378:     von Wright muistuttaa kaikkien poliisivaltioiden kaikkia ylijohtajia myös kielenkäytöltään tuomitessaan ja leimatessaan "vieraantumisesta" tai jostain muista tsykologisista syistä johtuvia "irrationaalisia käyttäytymiskaavoja", jotka uhkaavat "lakiin perustuvaa järjestystä" (Law and Order): "kielteinen menettely, holtiton kielteisyys, kumouxellinen maanvieremä, romanttinen todellisuuspako, nihilismin purkauxet, sokea viha". Puuttuu vaan "menneisyyden ihannointi". Mut sekin tulee sanotux.

ellauri024.html on line 1380:     Tämän irrationaalisen ja kärttyisän vihanpurkauxen kohteina ovat mm. anarkistit, terroristit, hipit ja vuoden 1968 pariisilaisopiskelijat. Mikä tahansa järjestys on von Wrightille parempi kuin ei mitään järjestystä. Hän kammoxuu "kaikkea järjestystä vastustavia voimia" (lue, vallizevaa järjestystä), jotka "uhkaavat ihmisyhteisöä (lue: kapitalistista maailmanjärjestystä) hajoamisella ja kaaoksella" (lue: pörssiromahduxella). von Wrightin muka kulttuurikirjoittelun pelkuruus, jälkeenjääneisyys ja harrastelijamaisuus kätkee juuri tämmöisiä julkilausuttuja ja julkilausumattomia patakonservatiivin käsityxiä. (Ja just TÄSTÄ luultavasti Aarne Kinnunenkin pillastui. Hemmetin huligaanit! Krunikan huoneisto ja kesämökki Hämeessä on nyt vaarassa!)

ellauri024.html on line 1382:     von Wright tajuaa noin miljoonantena suomalaisena, että kehitys kulkee kohti poliisivaltiota ja ekokatastrofeja. (Huom tää on kirjoitettu ennen kaxoistorneja, ilmastonmuutosta ja kansainvaelluxia!) Sillä ei näytä olleen mitään vaikutusta sen lurituxiin haistelevasta humanismista. von Wrightin mielestä (yliminästä, minästä vai siitä?) hipit pakenevat romanttisesti todellisuutta. Herää kysymys, onko punaposki ize hippi. Sillä mitä muuta sen trivialiteetteilla, toistoilla, latistuxilla ja poissulkemisilla terrorisoiva kirjoittelu on kuin todellisuuspakoa? Valistushenkistä todellisuuspakoa.

ellauri024.html on line 1386:     Kirjastossa "The Library of the Living Dead" filosofimme kertoo terroristien tuntevan sokea vihaa ja haluavan hävittää olemassa olevan yhteiskunnan. (Mitähän terroristeja nää oli, ei sentäs arabisellaisia vielä tässä vaiheessa, mut ainahan niitä on, terroristeja.) Kummastakohan on enempi kyse, terroristien sokeasta vihasta vai sokean filosofin vihasta? Entä jos terroristi onkin ihminen, joka on kylästynyt olemaan mielisairaiden marmorikuula, järjettömien ja tuhoisten poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten toimenpiteiden kohde?

ellauri024.html on line 1388:     Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".

ellauri024.html on line 1390: Humanismin ydin on Wrightille se mikä on apinan parhaaxi (mix vaan apinan, eläinrasisti?), ja apinan paras on taas kaikki mikä on hänelle hyväxi ja tekee hänelle gutaa. Koska vain paras on kyllin hyvää, ei kande jäädä seuraamaan kuinka nää Jorin klisheet kiertää kehää, vaan syvennytään von Wrightin filosofisempiin texteihin.

ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.

ellauri024.html on line 1394:     Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.

ellauri024.html on line 1396:     5-vuotiaan pikku Jorin kirje joulupukille: kaksi toivetta, yleinen asenteidenmuutos joka vaikuttaa suotuisasti yhteiskuntajärjestyxen kehityxeen. Poliisivaltion joulupukin vastaus: joku jossain tekee jotain mistä meille ei kerrota mitään, heittää lisää järjestystä kehiin: kybersotaa, taistelukaasuja, lennokkeja, kidutusta. Pohtia voi miten von Wrightin "kulttuurikriittinen" esseetuotanto eroaa massaviihteestä. Samat naiivif ajatuxet ja julistuxet on ennen von Wrightiä suunnattu suppeille ja laajoille yleisöille tuhansia kertoja ja tuhansilta kanavilta (esim. Disney Hollywoodissa).

ellauri024.html on line 1398:     Monet eivät paenneet nazeja Saksassa, koska eivät uskoneet keskitysleireihin, vaikka kuulivat jopa lähiomaisilta huhuja. Aivan samoin ekokatastrofin torjumisen vaatiessa nykyisestä elintasosta luopumista eivät äänivaltaiset kulutusrobotit kykene tekemään päätöstä suunnanmuutoxesta. Siihen ei riitä Tri Niiniluodon päätösteoreettiset mallit eikä von Wrightin iltahartaudet, analyyttinen raittiusklinikka, jossa potilaille karjutaan aamusta alkaen: Torjukaa irrationaalisuus! Ordnung muss sein! 

ellauri024.html on line 1400:     Toivon asettaminen tollaiseen edustaa samaa ajattelun syvyyttä kuin toivoa puhevikansa paranevan uittamalla tekohampaita vessanpöntössä. No kyllä von Wrightkin myöntää, että asennemuutoxia todennäköisempiä muutostekijöitä on kapinat, kumouxet, ekokatastrofit, sodat ja kärsimyxet. Niissähän apinat on aina olleet hyviä.

ellauri024.html on line 1404:     Voidaan lopuxi yhtyä Ilkka Niiniluodon kiitoxiin: G.H.von Wright oli tyylikkäästi pukeutunut ja moderni, eikä tuntenut viehtymystä postmodernin kyyniseen nihilismiin. Ai niin, "kyyninen" oli yx iskusanoista jotka piti lisätä vielä sanan "ihannointi" perään. Kaikkia suomalaisia voisi kiittää hengessä mukanaolosta. Ilkka Niiniluoto voisi (nyt kun se on jo eläkkeellä hienoimmistakin viroista) kannattaa Suomen Postia ja lähettää jokaiselle suomalaiselle allekirjoituxilla varustetun kiitoskirjeen passiivisesta osanotosta. Kaikki on hyvin. All is well that ends well. 

ellauri024.html on line 1406: Loppuun vielä siantappajien haastattelua 20v myöhemmin, melkein saman verran jo taakaapäin ajassa.

ellauri024.html on line 1410: Eskelinen: von Wright ja Paasilinna valikoituivat kohteiksi, koska he tuolloin edustivat arvostetuimman suomalaisen kulttuurikritiikin ääripäitä, karkeasti sanottuna sekä akateemista että itseoppinutta tyhjänpäiväisyyttä. Yksinkertainen, joskin normista poikkeava perusidea, oli asettaa heidät henkilökohtaiseen vastuuseen latteuksistaan ja konservatiivisuudestaan, joiden todentaminen tekstini sisällä (vastaan tässä vain omasta puolestani) oikeutti myös henkilöön ulottuvan pilkan ja halveksunnan. Tätä kautta kyseenalaistui tietysti myös von Wrightin nauttima yleinen arvostus, mikä osaltaan selittää joidenkin vastareaktioiden kiivautta. Vain yhden esimerkin ottaakseni: Timo Hämäläinen vetosi von Wright -esseen luettuaan Viksteniin, ettei Jälkisanoja julkaistaisi, koska siinä loukataan akateemikon kunniaa.

ellauri024.html on line 1421:     mixi, jotakinhan sekin todistaa omista mieltymyxistä. No tyypit oli 

ellauri024.html on line 1432:     vanhan heppinsä. Sit myös ärsytti toi tanskalaisten matuvihamielisyys, 

ellauri024.html on line 1434:     tanskalaiset kermaperseet dissasivat kuorossa. Koko muu porukka oli ihan 

ellauri024.html on line 1436:     vaan ihan tavallinen avioerodraama, koirat oli korvattu vaan kasvottomilla 

ellauri024.html on line 1446:     koko 70-luvun ihan pikkukakara. Hyppi pogokepeillä ja leikki matchbox-autoilla. 

ellauri024.html on line 1448:      et vois haukkuu senkin sitten tähän lopuxi. 

ellauri025.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri025.html on line 25:   Hevoshullu on muusan mielilehti. Se on tilannut sitä vuosikymmeniä, Helmin razastusharrastuxen alusta. Aluxi Helmin nimellä, nyttemmin toisella lähettäjännimellä, ruskeassa kirjekuoressa. Kyllä minäkin sitä luen mielelläni, vähintäänkin Polle sarjixet. Niitä on tässä numerossa ollut kokonaista 16 sivua! Sitä piirtää Leena Furberg, joka on Min Häst-lehden sielu, toimittaa myös tosi jännittävää Tuuvan tallia. Nolot jutut on myös hauskoja, niistä kerroinkin jo edellisessä numerossa. Tehdään myös testejä: mikä heppa sopisi parhaiten sinulle, ja kysellään toisiltamme heppatietoja.  

ellauri025.html on line 30: Vain vanha riimu on nyt tallissain 

ellauri025.html on line 45: Vain vanha riimu on nyt tallissain 

ellauri025.html on line 50: “Eräällä toulouselaisella knaapilla oli tallissaan hyvin kallisarvoinen hevonen. Kun hän kerran halusi katsoa sitä, hän löysi sen pitkin pituuttaan maasta täysin hengettömänä makaamasta. Sen ruumis oli jäykkä ja vailla kaikkea elämän lämpöä, liikettä ja henkeä, jota ilman, kuten lääkärit sanovat, mikään luontokappale ei voi elää. Niinpä hevosen isäntä vetäytyi murheellisena hevosensa menetyksestä syrjäiseen paikkaan ja antoi kuolleen hevosensa puolesta uhrilupauksen Pyhälle Tuomaalle. Välittömästi kun lupaus oli tehty mitä hurskaimmalle Pyhälle Tuomaalle, Jumalan voima, jolla on valta elämän ja kuoleman yli, tuli apuun. Hevonen näet ponnahti jaloilleen ja nousi äkkiä maasta aivan kuin olisi herännyt unesta. Isäntä sen edestä makasi oljilla reporankana. Siitä lähtien hevonen Pyhälle Tuomaalle tekemiensä hurskaiden lupausten mukaisesti vieraili haudalla ja kertoi minulle selvin sanoin ihmeestä lukuisien kirkonmiesten ja maallikoiden läsnäollessa. Sen, että hevonen oli ollut täysin kuollut ja vailla kaikkea lämpöä, liikettä ja tuntoa, se vahvisti juhlallisesti tammikuun puolivälissä.”

ellauri025.html on line 58:   Eski Saarinen oli punkkitohtori. Tuomas Akvinolainen (1225-1274) oli enkelitohtori. Ilmeisesti myös konitohtori. Se on haudattu Toulousen tuomiokirkon lattiaan, hevosella ei ollut pitkä matka hauvalle. Ei tarvinnut ees ottaa hevosta. Se todistaa hevosen puolesta. Puhun totta, en ottanut seteleitä pukeutumispöydältä, sanoi Saimi Suokas, joka aamuisin tervehti iloisesti Eetua: "huomenta Eetuuöö!". Tauno voi totistaa. Tauno on sen mies. Fiktiivinen todistus vahvistaa fiktiivisen tarinan. Saimi sai silti lähtöpassit.

ellauri025.html on line 60: Se (Tomppa siis) kuoli epäilyttävän nuorena, 49-vuotiaana. Hyvin tavallinen ikä suikille. Se on wannabe pyhimyxelle toisaalta hyvä juttu; jos elät kauhu vanhaxi, jengi ehtii unohtaa sut ja sun ihmetekosi. Tomppa sai sädekehän jo 5v päästä kuoltuaan. Dante (1265-1321) oli silloin 14-vuotias. Dante epäili komediassaan Tompan tulleen myrkytetyxi, mutta myöhemmät kuolemansyyntutkijat eivät ole löytäneet indikaatioita foul playstä. Kuinkahan ois käynyt jos Murhia ja kantrimusiikkia sarjan utelias täti oisi ollut paikalla? Se haistaa foul playn jo pitkän matkan päästä. Olikohan knaapin hepallakin joku myrkytys? Oliko se ähky? Ehkä jotain foul play enkeleiden toimesta? Enkeli- ja konitohtorille tehtiin mainosta. Crooked Housessakin epäiltiin foul playta, ja syystäkin. 

ellauri025.html on line 62: Tomppa toi Aristoteleen takas parrasvaloihin. Bertrand Russell arvosteli Tuomasta siitä, että Tuomas ei, toisin kuin Sokrates, anna argumentin mennä minne menee, vaan lähtee johtopäätöxestä ja ezii sille premissejä. So what, niinhän tekee kaikki, Platon ja Bertie izekin. Ei se ole mikään ajatteluvirhe. Esimerkiksi kirkko pitää avioliittoa pyhänä, sixi Tomppa ezii sille järkisyitä. Sellaisia ovat että isä tarvitaan perheessä, koska (a) se on järkevämpi äitiä ja (b) se on vahvempi, ja pystyy mätkimään isompiakin lapsia (ja tarpeen tullen äitiä). 

ellauri025.html on line 70:   Tuomas aloitti varhaiset opintonsa luostarissa viiden vuoden ikäisenä. Vuonna 1236 hän siirtyi Napolin yliopistoon, jossa hän joutui valitettavasti dominikaanisääntökunnan vaikutuksen alle. Hän jätti yliopiston kuusitoistavuotiaana opiskeltuaan siellä kuusi vuotta. Sääntökunnan vaihtaminen ei ilahduttanut hänen perhettään. Matkalla Roomaan hänen veljensä ottivat hänet kiinni ja veivät hänen vanhempiensa eteen San Giovannin linnaan. Häntä pidettiin vankina vuoden tai kaksi, jotta hän luopuisi aikeistaan. Tuomaan varhaisten elämäkertojen mukaan hänen perheensä jopa hankki prostituoidun viettelemään Tuomaan, mutta hän ajoi pian naisen pois. Lopulta paavi Innocentius IV puuttui asiaan. Tuomas liittyi dominikaaneihin seitsemäntoistavuotiaana vuonna 1243 pipu yhä (naisen käsin) koskemattomana.

ellauri025.html on line 77:   Vuonna 1252 Tuomas palasi Pariisiin suorittaakseen maisterin tutkintonsa. Hänellä oli tässä hieman vaikeuksia, koska yliopiston professorit hyökkäsivät pennittömiä  kerjäläisveljistöjä vastaan, mutta lopulta hän sai kerätyxi rahat tutkintoon, josta sai hikisesti approbaturin. Vuonna 1256 hän ja hänen sivuvaununsa Bonaventura nimitettiin tosta vaan teologian tohtoreiksi, ja hän alkoi luennoida teologiasta Pariisissa sekä Roomassa ja muissa Italian kaupungeissa, kuten Viterbossa ja Orvietossa. Siitä lähtien hänen elämänsä oli pelkkää kovaa tuloxen tekoa. Hän palveli sääntökuntaansa, teki usein pitkiä matkoja ja neuvoi paavia useaan otteeseen sukupuoliasioissa.

ellauri025.html on line 79:   Myöhemmin hänen sääntökuntansa päämies ja kuningas Kaarle II järjestivät hänet professorin paikalle Napoliin. Tuomas koki mystisen kokemuksen messussa 6. joulukuuta vuonna 1273. Sen seurauksena hän päätti ihan summassa kirjoittaa Summansa. Kun häneltä kysyttiin syytä tähän, hän vastasi: ”En voi jatkaa ... kaikki mitä olen kirjoittanut vaikuttaa minusta kuin knaapin oljilta verrattuna siihen mitä olen nähnyt ja mitä minulle on paljastettu”. Myöhemmin muut kertoivat, että Tuomas olisi kuullut ristiltä Maxim Gorkin äänen, jonka mukaan hän oli kirjoittanut suhteellisen hyvin.

ellauri025.html on line 91:   Tomismi tarjoaa kokonaisvaltaisen todellisuuskäsityksen metafyysisistä, ontologisista ja teologisista kysymyksistä mutta myös fysiikasta ja ihmisen suolen toiminnasta. Protestanttisen kirkon syntykään ei onnistunut murtamaan tomistista todellisuuskäsitystä, vaan se onnistui vasta newtonilaisen fysiikan avulla. Aristoteelisen fysiikan selkeästi vääräksi todistaminen aiheutti tomistisen perinteen kriisin, joka lopulta synnytti uustomismin. Uustomismiin siirrettiin klassisen tomistisen perinteen käsitykset etiikasta ja teologiasta. Uustomismi hajautui useisiin erilaisiin koulukuntiin. Nykyinen katolisen kirkon oppi perustuu uustomismiin, tosin alternatiivisten totuuxien malli on pääsemässä paavi paavilta Tomin harmixi voitolle.

ellauri025.html on line 100: Kukaan ei väitä Thomas Aquinasin tulleen julkkixexi pelkällä ulkonäöllä. Hän oli colossally fat, kärsi turvotuksesta (vesipää), ja yksi valtava silmä kääpiöi toisen. Hän ei myöskään ollut erityisen dynaaminen, karismaattinen hahmo. Introspektiivinen ja hiljainen suurimman osan ajasta, kun hän puhui, se oli usein täysin liittymätöntä keskusteluun. Hän oli autismin kirjolla. Hänen luokkatoverinsa collegessa kutsuivat häntä "tyhmäksi häräksi". Ja syystä, Tomin aivopierut oli enimmäxeen nautamaisia.

ellauri025.html on line 102:   In distributive justice something is given to a private individual, in so far as what belongs to the whole is due to the part, and in a quantity that is proportionate to the importance of the position of that part in respect of the whole. Consequently in distributive justice a person receives all the more of the common goods, according as he holds a more prominent position in the community.

ellauri025.html on line 104:   St. Thomas was a vocal supporter of the death penalty. This was based on the theory (found in natural moral law), that the state has not only the right, but the duty to protect its citizens from enemies, both from within, and without. Aquinas advocated the death penalty for obstinate heretics.

ellauri025.html on line 108: Thomas Aquinas' Understanding of Creation It seemed to many of Aquinas' contemporaries that there was a fundamental incompatibility between the claim of ancient science that something cannot come from nothing and the affirmation of Christian faith that God produced everything from nothing.

ellauri025.html on line 110: Toward the end of his life, he had a vision that forced him to drop his pen. Though he had experienced visions for years, this was something different. His secretary begged him to start writing again, but Aquinas replied, "I cannot. Such things have been revealed to me that what I have written seems but straw. Another prophet will come after me who is bigger yet, name of Maxim Gorki."

ellauri025.html on line 117: ja haki navigaattorista nopeimman reitin 

ellauri025.html on line 118: Tammiston Konttiin hakemaan Kinsellan 

ellauri025.html on line 141: Kun Pirkko ja Calle kävivät meitä kazomassa Bostonissa 1981, Seija odotti Johnia. Calle sanoi Best Western hotellia Great Westernixi, ja sekotti Flagstaffin nimen Falstaffiin. Olikohan se jo dementian alkua? Mullakin tapahtuu nykyään sellasta. En muistanut tänään kyssäkaalin nimeä, ja tulee joskus sanotuxi vääriä sanoja. 

ellauri025.html on line 145: Calvinon pointti, ainaskin mulle, on että kaikki on jo sanottu, ja sanottu monta kertaa uudestaan tuhansia kertoja. Ei mitään uutta auringon alla, sen puolesta voitais yhtä hyvin vaikka lopettaa. Niin voitaskin, mutta apinoita tulee sieltä yhdestä paikasta koko ajan uusia, ja niille tää kaikki vanha sama on joka kerta uutta. Sen huomaa hyvin noista opiskelijoista. Samat vizit naurattaa niitä joka kerta, kunhan varoo, ettei kerro niitä samalle kohortille liian useasti. 

ellauri025.html on line 147: No, tääkin on sanottu tuhannesti ennen. Perimmäisempi syy jatkaa toistamista on että toisto toimii tyylikeinona. Uutuus on ylimainostettua. Apinat syö joka päivä jotain, vaikka ne söi eilen, ja syö huomennakin, sitä samaa maistuvaa muonaa, kuorien yhdellä kädellä banaania samalla kun pitää kiinni puunrungosta. Samalla lailla tykätään lukea joka päivä jotain kirjaa, kuoria sitä yhdellä kädellä sellofaanista pitäen toisella kiinni bussin tangosta. Maistus varmaan sullekkin. Muut apinat tosin voi käyttää apuna jalkoja. 

ellauri025.html on line 171: Emme vaihda rahaa / Vi inte växla pengar.

ellauri025.html on line 173: Please wait to be seated, thank you! / Vänta tabeller vägledning, tack!

ellauri025.html on line 177: Keittoliha / Sopkött.

ellauri025.html on line 189: ett huvudnyckel om lägenheten inte har ett hem. Trappa

ellauri025.html on line 195: Suomi ja Viro siis. Suomalais-ugrilaista tematikkaa. Ahti Karjalainen, Urho Kekkonen, Johannes Virolainen, Jukka Virtanen, Jorma Uotinen, Anssi Kukkonen, Joonas Kokkonen, listaykkönen, pikku kakkonen, kokki Kolmonen, Urho Suominen, Esko Ukkonen. Seppo Miettinen. Seppo Ahti. On tää kyllä aika mezäläinen joukkue. Sukupuuton partaalla. Puut on jo parturoitu. Sää eeku paranoo. Kohta ollaan safariolosuhteissa. Tokko pärjää ugri somalille savannilla. Hän juoxee hyvin nopeasti, jää Paavo Nurmi hopealle.

ellauri025.html on line 197: Carlsonienkin sukupuussa kiipeilee heruleja ja langobardeja: Harirod, Maginhart (Mammo), Frotgar ym. Doch sind solche frühmittelalterlichen Stammbäume (fast) immer fiktiv. Latvapäässä on ugreja ja latvalahoa. Ugh. 

ellauri025.html on line 216:   Voihan siinäkin jonkun alternatiivisen totuuden nähdä. 

ellauri025.html on line 222:   McLuhan kylmeni '80, kuumat viestimet päihitti kylmät. 

ellauri025.html on line 232:   Ja Liinukka harjaa heittää. 

ellauri025.html on line 257: Osaahan se, se on nenäkäs proffan tytär, opiskelee Ranskassa. 

ellauri025.html on line 266: Kuvattu seepialla kuin 70-luvun haalistuneet värikuvat. 

ellauri025.html on line 267: Ei silloin ihan noin ruskeeta ollut, vaikka ruskee oli muotia. 

ellauri025.html on line 268: Ehkä Islannissa oli, olihan ne primitiivisiä. Pitäs kysyä 

ellauri025.html on line 272: jos sen on pannut alulle hapsutukkainen käytännöllisen filosofian 

ellauri025.html on line 283: Rahat pois meiningillä lainaa kulahtaneita brittisarjoja 

ellauri025.html on line 304: Ihan turha edes esittää miälipiteitä, joiden looginen muoto 

ellauri025.html on line 308: Kaikkein masentavinta on jos on haastateltu kadulla kadunmiehiä 

ellauri025.html on line 311: Kuha on halpaa palstantäytettä, eihän linssiluteille mitään maxeta. 

ellauri025.html on line 316: Tää on sama logiikka kuin hauella kuusen latvassa: pääsinhän esille. 

ellauri025.html on line 323: Se on halpaa lukijoiden manipulointia ja propagandatekniikkaa.

ellauri025.html on line 341:   Mikä on päivän ohjelma ja valmistavat työt, kysyi kokematon kotisisarharjoittelija yhtä kokemattomalta Pirkolta. Niiden oisi pitänyt konsultoida Hesiodoxen Työt ja päivät opasta.

ellauri025.html on line 343:   Hesiodos oli riitaisa, epäluuloinen, ironinen, pihi, harrasti sananparsia, vieroi naisia. Sehän oli ihan kuin Roope Ankka. Tai Aarne Kinnunen! Hesiodos oli yhtä misogyyni kuin Semonides ja yhtä kaunainen kuin Solon jumalille, jotka antaa hyville käydä yhtä kehnosti kuin huonoille, ellei vielä kehnommin. Taas sitä teodikeaa, Kimmo Koskenniemen koripallosääntöjä.

ellauri025.html on line 345: Hesiodos ei pitänyt matkustelusta, meni vaan kerran eläissään laivalla Auliista Khalkiiseen pokkaamaan Homeroxelta jonkun runoilijapokaalin. Senkertainen yleisö piti enemmän maatalousaiheista kuin sotajutuista. Aarne Kinnunenkin matkusti aika vähän, eikä koskaan konferensseihin. Mitä nyt perheen kanssa lomalle. Niin Kimmo Koskenniemikin. 

ellauri025.html on line 370:     Muuten ryövärit yllättää, rhahalaarin ne puzaa.

ellauri025.html on line 379:   Ennenko arvaat kallista massia haaveriin hukkuu.

ellauri025.html on line 386: Tylyn mutta fragiilin oloinen kaunis Esther Sanditonissa ei huoli Napoleonixi sonnustautunutta loordia koska luulee rakastavansa veljeään Edwardia. Lady Denham vimmastuu ja ärähtää kuin Tina Turner: Love!? What's love got to do with it? Avioliitossa ei ole kyse rakkaudesta, se on bisnistä, diili jossa sovitaan meemien ja reviirien siirrosta. Hesiodos on tismalleen samaa mieltä. Tismalleen!!! se huutaisi pikku jurrissa juotuaan ize käyttämäänsä kotiviiniä, kuin Obelix ja Aladobix Asterixissa. Kunhan ei saisi maxavaivoja. Maalaistollo.

ellauri025.html on line 390:   Naimiskauppoja hankkia kantsii vasta kun sulla

ellauri025.html on line 402:   Hesiodoxen pikku nixit arkipäivän hygieniaan on hauskimmat. Älä koskaan kuse vastatuuleen, sanoi Väinämöinenkin. Äläkä ole moukkamainen nyyttikesteissä, kun on paljon väkeä: siellä on liiketuttavia, ja se on ilmaista. 

ellauri025.html on line 412:   Lapsen tekkoon ei pie ryhtyä hautaisten jälkeen,

ellauri025.html on line 415:   Tän jos unhotat tempun on toisilla hankala olla,

ellauri025.html on line 422:   Vuotias poikanen pittää niinnikään rauhaan jättää.

ellauri025.html on line 431:   Onhan näissä ohjeissa paljonkin talonpoikaisjärkeä, ja onnex suhteellisen vähän on ohjeistusten väliin pantu hihhulointia, ihan minimimäärä jumalaista perustelua. Tulee etsimättä mieleen, että muinaisaikain jumalat oli mikrobien personointia. Nehän on suht näkymättömiä, aina paikalla, näkee kaiken, ja rankaisevat julmasti jos pettää hygienia. Uhrisavukin ja eläinten paistaminen ennen syöntiä on antiseptistä. Toisaalta jos uhrituleen pantiin jo vähän pilaantuneita paloja, ei niitä oikeestaan paranekkaan enää napsia.

ellauri025.html on line 433:   Hihhuloinnin tarkoitus takuulla on herättää kakaroissa tarpeellista kauhua. Ja aikuisissakin, onhan nekin lapsellisia. Ei ne muuten usko ellei ne usko johonkin. Iso osa uskonnoista on terveysoppia. Pienissä asioissa niinkuin isoissa. Islamilla on sanomista elämän joka minuutista. Miten harjaat hampaat ja vaihdatko alkkarit.

ellauri025.html on line 435:   Loppuosa kirjasta on maamiehen kalenteri, samanlainen rautaisannos taikauskoa kuin kiinalaisilla on vielä tänä päivänä. Jaa onhan meilläkin vielä horoskooppeja. Sellasesta tykkää kaikki obsessiivisuuteen taipuvaiset, on ihqua kun on yxikäsitteisiä ohjesääntöjä, joista ei saa poiketa. Ei saa astua katukivetyksen rajoille. Niistä tykkäsi myös Kimmo Koskenniemi. 

ellauri025.html on line 444: ja toisen jälkeen ihan jää	ja oman päänsä mukaan vaan	      ja yhä seisoo kello maan	   

ellauri025.html on line 463:   Ensimmäinen Lauri Sivu eli Larry Page oli brittilaulaja 50-luvulla, oikealta nimeltään Leonard Davies. Page tried to magnify his fame through the wearing of unusually large spectacles, as "Larry Page the Teenage Rage". As of the 2000s, Page has been living in Avoca Beach, New South Wales, Australia. Onkohan siltäkin housut palaneet kuten kenguru- ja koalaväestöltä. Sen silmälasit saatto olla isot 50-luvulla, mut kyllä Larry Kakkosen 80-luvun TV-lasit lyö sen laudalta.

ellauri025.html on line 467:   Tää toinen Larry Page (1973) on maanpäällinen pilvijumala, tai pilven päällä asustava maajumala, whatever. Mun salasana Googleen oli KILL_Larry_Page!!! silloin kun mulla vielä oli Google-tili. Ei yllätä, että Larry (ja varsinkin Sergei) on juutalaisia. Larry tahtoo jehovaxi jehovansa paikalle. Gogiksi Magogin tilalle, eli Microsoftin Bill Gatesin. Gates (1955) on maailman 2. rikkain apina, Amazonin Jeff Bezosin (1964) jälkeen. Sen nettoarvo taaloisssa on yli 100G. Bezosin on yli 120G. Arvokkaita ihmishenkiä. Jos jokainen apina on laulun arvoinen, näiden arvo on noin luokkaa Spotify. Larryn laulu kuuluu tietysti juutuubista. 

ellauri025.html on line 471:   Larry on yhdysvaltalainen liikemies. Se on maailman 8. rikkain apina, sen nettoarvo taaloissa on yli 60 ziljoonaa ja kasvava. Se on muutenkin HYVIN, HYVIN PAHA MIES. Sen suomenkielinen Wikipedia-artikkeli on tynkä. Sen amerikkalainen Wikipedia-artikkeli on kilometrin pituinen. Jo siitä näkee ketä Larryn puuhat hyödyttää. Nicholas Carlson (ei sukua) sanoo että siitä tuli paha, koska se luki kotosalla niin paljon ATK-lehtiä. Jätti kesken PhDn Winogradin kaa kun Gogol alkoi tuottaa massia. Gogolin nimi oli BackRub aluxi: Gogol toimi manus manum lavat periaatteella, hiero sä mun selkää niin mä hieron sun. Siitä luonnostaan syntyy näitä kuplia. Toinen huisin kannattava idea oli Androidin osto ja puhelimiin levitys. Google plus ja muut somevirityxet kaatuivat. Larry ei ole järin sosiaalinen. Nyze rakentaa izeohjautuvia lentoautoja. Se on Gyro Gearloosen näköinenkin, propellipäinen Pelle Peloton, vaihteet löyhällä. Lyö izeänsä päähän nuijalla niin että linnut lentää ulos pesästä. 

ellauri025.html on line 473:   Googlen tunnari oli jossain vaiheessa "We are not evil". Kun jengi alkoi nauraa sille ääneen, se vähin äänin haudattiin. Tuli liikaa mieleen Nixonin "I am not a crook". 

ellauri025.html on line 477: Kaikista paskimpia on sen bioteknologian ja ikuisen elämän yrityxet, ja kaikista ilkein sen tarve hallita kaikkia maailman ihmisiä kähmimällä niiden tietoja. Page's official statement read: "Illness and aging affect all our families. With some longer term, moonshot thinking around healthcare and biotechnology, I believe we can improve millions of lives." I can control billions of lives, more to the point. Suomessa tällä asialla on yxityiset terveystalot, joita Haju Sipilän hallitus ajoi kuin pyssyyn käärmettä. Seuraavaxi yxityistettäneen vesijohto. Ilma on kolmantena jonossa. Ostakaa coronavirusvapaata ilmaa meiltä, taalalla saatte ison ilmapallon täyteen.

ellauri025.html on line 479: Larry saa varmaan vielä kunnia-PhDn omasta Singularity Universitystään, tutkimusala transhumanismi, väitöskirjan aiheena iankaikkinen elämä varaosilla. Täähän se kiihotti myös toista futuristijutkua, sitä Yael Hararia. Pagen mielestä teslamies Leon Musk palvelisi ihmiskuntaa parhaiten lähtemälla Marsiin. Page voisi ize tehdä ihmiskunnalle saman palveluxen. Voishan se lähteä vaikka vaan kuuhunkin. Kunhan ei tule takaisin. Se on futuristi, mixei siis kuuturisti, yxisuuntaisella lipulla. 

ellauri025.html on line 481:   Larryn talo Californiassa on kansallinen muistomerkki, "built to resemble de Lemos's family's castle in Spain". Pilvijumala asustelee sattuvasti pilvilinnassa. Sillä on myös superjahti, jossa on yhtä paljon hienouxia kuin Iivana Trumpin unelmalaivassa, ellei enemmän. Larrylta on menossa tai mennyt ääni, sen äänihuulet ei toimi miljoonista huolimatta. No panic, ääniä ei enää tarvita Larryn uudessa uljaassa maailmassa, koko apinalauman mielipiteet on jo Googlen tiedossa. Mixi äänestää, Googol tietää paremmin kuin asiakas ize. Ja johan Larry tietää mitä Larry haluaa. Ikuista elämää. Se on selvää sanomattakin.  

ellauri025.html on line 483:   Metro-lehden kolumnissa joku miehenpuoli valitti, että kirjat ovat vanhanaikaisia, kun ne pitää ize valikoida hyllystä. Mistä tiedän, onx toi kirja musta kiva? Se on ihan liian hidasta nykyaikana, jolloin somen nerokkaat algoritmit laskee alle millisekunnissa, minkä leffan mä haluun seuraavaxi kazoa. Se on yxi vahva syy, mixei miehet ja pojat viizi enää lukea. Kun on nää videot ja tietokonepelit, tajuuzä. Oisko aika aloittaa jo tasapainottava #hetoo liike. 

ellauri025.html on line 487:   Paljonkohan ne antaa kiinalaisille coronaviruksen uhreille? Meneeköhän niiden sydän ulos niillekkin? Larrylla olis varaa maxaa noin viiskymppiä per viirusilmä. Mut sit pitäisi jo myydä Google, pilvilinna ja jahtikin. Jäisi Larrylta ikuinen elämä unelmaxi. Niinkuin se jää kiinalaisiltakin, vaikka rikastuisivat viiskymppiä per pää.

ellauri025.html on line 490: niin eiköhän vaan nakata ne 7.8G-1 mäkeen ja tueta rahallisesti vaan sitä yhtä? [Luuk. 15:3-7]

ellauri025.html on line 499:   Kun Calle haki professuuria, sille myönnettiin respiitti. 

ellauri025.html on line 505:   kehutaan maasta taivaisiin, ihan ylennetään pyhimyxixi, 

ellauri025.html on line 515:   kuin maahan pudonneesta omenasta, jonka yläpuoli on 

ellauri025.html on line 526:   dyykannut pallit ihan sukkaan. Mustat donkkaa tykimmin. 

ellauri025.html on line 528:   No kaikillehan sattuu erehdyxiä, sanoo Hesarin 

ellauri025.html on line 537:   niin huonot puolet ei haittaa enää, eikä haukutkaan. 

ellauri025.html on line 539:   Maahan pudonneen lommoisen omenan peittää unohdus. 

ellauri025.html on line 551: Men då beslöt han att han skulle bli som far som stor.

ellauri025.html on line 553: Monika Fagerholm har fått allt förvrängt, helt oppochner. 

ellauri025.html on line 556: Dom har feministiska go-getter mammor, som kanske ligger bakett 

ellauri025.html on line 557: det hela, och dumma kepsar, Nathan är till råga på allt helt klen. 

ellauri025.html on line 567: Mammorna skrattade visserligen åt lilla Nathan, men det hjälper knappast här. 

ellauri025.html on line 569: Mammorna har lämnat pojkarnas pappor, flickvänner lämnar pojkarna. 

ellauri025.html on line 575: i fortsättningen. Hon kom till andra tankar om det senare, när hon hade 

ellauri025.html on line 576: skilt sej från en annan man, arbetslös, och jag hade blivit professor, 

ellauri025.html on line 585: Samaa suomenruozalaista kermapersegenreä kuin Kjell Westön turinat. Niinkuin Kjellin Leijoissa, saa kukin kertoa oman versionsa samasta tapauxesta.  Se pahoinpidelty Sascha on nimestä huolimatta tyttö, koulukotitapaus. Kelpas hurrihomopojille ilmeisesti tytötkin, pepun puutteessa. 

ellauri025.html on line 586: Ei se siihen heti kuollut, kuolipahan huumeisiin neljä vuotta myöhemmin USA:ssa. 

ellauri025.html on line 596: sukupuolipistooleista ihan viran puolesta, sehän oli punktohtori. Oliks se silloin kun se sekoili huumehöyryissä Ernie Leporen kanssa Nykissä? Siinäkin oli jotain maxullista sexiä. Ei sentään kuollut siihen niinkuin Bambi. Ei edes nahkatakkiin puukotettuna 30 vuotta myöhemmin. Se on sitkeätä tekoa. Jörkkalaatua. 

ellauri025.html on line 598: Gusten bylsii entisen tyttöystävänsä ystävää Saga-Lilliä, oman toimen ohella. De har bra sex, men.

ellauri025.html on line 599: Seuraava luku on Emmystä, se on se entinen tyttöystävä. Oiskohan tää nyt Monikan alter ego? Ainaskin sillä on 

ellauri025.html on line 603: Emmy on jostain maalta, köyhä, Saga-Lillin hammaslääkäreillä oli sentään Grobboon ainut kivitalo. Saga-Lill kuulostaa ize asiassa enemmän Monikalta. 

ellauri025.html on line 604: Emmy haaveili countrylaulajaxi tulosta, siitä tuli eläinkaupan expediitti ja vanhan äijän panopuu, hans lilla knullgris. Lapsia ei tule vaikka äkistää. Koittaa pitää sitten plokia ja taluttaa koiranpentua. Tää Kallsjö vois myös olla Westend. Tuleekohan Alex Stubb 

ellauri025.html on line 607: Onkohan tän kirjan kaameus ihan suunniteltua? Tekeekö kirjailija parodiaa koko laumasta? Näähän on ihan hirveitä. Vielä pahempia kuin Westöön Kjellillä. 

ellauri025.html on line 609: blogosfäärissä: hyvä sexi vanhan miehen kanssa on ett klickvänligt ämne. Gunilla avskyr allt negativt. Jag avskyr henne.

ellauri025.html on line 625: Kukas se neljäs bylsijä sit oli? Nathan, Gusten, Cosmo, kuka sit on Anne? Nehän on kuin viisikko, Sascha Timin roolissa. Paizi Sascha oli ainoa joka EI takonut maata hännällä. Ei nyt meni väärin, Cosmo kurkki vaan ikkunasta. Tästä puuttuu 2 ukkoa, joista ei ees kerrota. 

ellauri025.html on line 633: That u really need to be my pet

ellauri025.html on line 635: I'm sick and tired of playing hard to get

ellauri025.html on line 636: With an animal that's half my age

ellauri025.html on line 643: Lovecraft is a famous writer and bullshit artist, but also a well-known racist. Should I read his novels?Was H.P. Lovecraft ever a chill or a good guy at least even a little bit? I know his works basically put humankind to the lowest of the low, but was there even a tiny bit of good in him?What does H.P. Lovecraft mean with his phrase “That is not dead which can eternal lie, And with strange aeons even death may die” in his writing of The Nameless City? 

ellauri025.html on line 648: Lovecraft is best known for his creation of a body of work that became known as the Cthulhu Mythos.

ellauri025.html on line 652: How high is your IQ Howard? What do you think is the best underwear for men's health? Stud briefs have a second fly behind for farts. Oscar Wilde and Roger Casement would have had other use for it.

ellauri025.html on line 656: Tää on kaikki aivan hemmetin kliseemäistä taas. Samat käänteet ja sentimentit on nähty teeveessä ja luettukin sen tuhannen kertaa. Ja nyt taas.

ellauri025.html on line 657: Pojat on vähintään puolihomppeleita ja mustasukkasia toisilleen, vielä ja varsinkin sen jälkeen kuin se Sascha on jo bylsitty.

ellauri025.html on line 663: säälittävä henkilö kuin Kalervo, kiltti mutta vetelä, vaikka onkin harrastavinaan triathlonia asianmukaisessa kumiasussa. Se nyt ei takaa mitään, kazo Alex Stubbia.

ellauri025.html on line 669: Onkohan Monikaakin hylkinyt joku sydänystävä, kuin kaniiniltakin on riistetty sydän rinnasta. Se stashattu siskoko? Kaikki roikkuu 

ellauri025.html on line 676: on tosi ärsyttävä uusimmissa sarjoissa, kuten Sanditon, jossa yhtä juonta ei jatku edes entisvanhan mainostauon

ellauri025.html on line 679:     Wer bin ich im goldnen September, wenn ich alles fon mir streife, was man aus mir gemacht hat? Wer, wenn die Wolken fliegen!

ellauri025.html on line 682:   Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.

ellauri025.html on line 684: Eteenpäin. Tää on yhtä tuskallista puurtamista kuin Rousseaun Juulia. Knullgris Emmyn kohtalo on totaalisen ennustettava, Maz pettää sitä gogetter exän kaa. Onnex Emmy alkaa odottaa, kaikki on taas hyvin muka. Paizi että Saga-Lill trollaa Emmyn plokia. Mut Gusten on vielä koukussa et ei hätiä mitiä. Paizi että ei, menee perseesti, Maz jatkaa muhinaa Theresen kaa. Alla vet att han vänsterprasslar med sin ex, den suputen. Ollaanhan ankkalammikossa. Pieni ankan poikanen, uiskenteli veessä. 

ellauri025.html on line 694: Saga-Lillin ex-hammaslääkäriperheenäiti mahtailee kuin Lillan Rehn. Se lukee sentään upper middleclass romskuja, kuten Karen Blixen, eikä lower middle class

ellauri025.html on line 696: lausutaan. Prost? Prust? Prööt? Joo kyllä Saga-Lill on selkeesti Monika, ruumiikas kirjatoukka joka harrastaa valokuvausta. Emmy on sen knullgris, pikku kani. 

ellauri025.html on line 701: Wienissä keskustelee Simone Weilistä ja teodikeasta. Vittua ne siitä mitään tajuaa, lähtee väärästä premissistä että jommassakummassa tai molemmissa oisi jotain järkeä. En stor tänkare, verkligen, har Angela sagt, och Saga-Lill har hållit med. En stor tänkare, SATAN! Saga Lill nauraa izekin. Aaria oopperasta mustalaisen muna oven välissä. 

ellauri025.html on line 707: Joko se oli liian pieni tai liian homo. Nyt se haluu kostaa Nathanille (joka pani sille rankasti hudaan kaxikon viime(isen) homoilun perään) tekemällä filmin koko jutusta. Että osaa olla ajankohtasta. Monikalla on sormi suoraan ajan hermolla, se surffaa komeasti trendiaallon mukana. Julkisuus, julkisuus, julkisuus. Vittu et alkaa vituttaa tää vitun julkisuus. Se on nettiaikana ihan liian helppoa. Se oli ennen penkkiurheilua ja juoruamista, nyt laahus osallistuu siihen kotisohvalta. 

ellauri025.html on line 710: Mix niitä edes tarvitaan, ex ois riittäny että Nathan ja vetelä Gusten veti Saschaa wiixeen kahdestaan? No ehkä ei, Nathan on kääpiö (varmaan hobitti, koska sillä on isommat jalat kuin Gustenilla) ja Gustenista ei

ellauri025.html on line 717: Annelise Häggertillä on korkea turkishattu päässä, kettutytöt huomatkaa. Ja se on hillitysti kalliin tyylikäs, se on aivan vitun ärsyttävää.

ellauri025.html on line 719: Ja saadaanhan tähän vähän vihapuhettakin kommentaarikenttään. Ei voisi olla ajankohtaisempaa sanomaa. Tää turkishattuinen inhoke on vielä Saschan kolleega,

ellauri025.html on line 720: käynyt saman tyttökodin joskus maailmassa. Suurta yhteiskunnallista vääryyttä! Monika oikein osottaa sormella, että nyt tää tilanne on "ofrivilligt komisk". Ihan Jaakko Hintikan tasoista

ellauri025.html on line 724:   Kun ylen toimittajat tunkevat Annelisen ovelle kameran ja karvamikin kaa suorittamaan kumikauloille tuiki tärkeää public serviseä, Annelise suuttuu niin et sen törtelöpiä turkishattu menee vinoon ja putoaa (haha) ja se huutaa niille "komminister!" Aivan oikein, sic, se tekee kielivirheen. hohoo, lapsuxen, niin professori kuin onkin. (vrt. apina ja Arvo Ylppö.) Mitäs jos ei oisi koko yleä. Mut sillä onkin katutytön tausta.

ellauri025.html on line 730:   1698 Aug. 7: "2. Samma dag angaffs klockaren Ambros Hansson för det han S.Jacobi dag under predijkan haar morlat och sachta talat, utom at nogon kunde förstå ell. Höra hwad han sade; item när han gått med hofwen och skulle den ifrån sig leggia i Sakristian, haar han snafwat på törskelen. Klockaren Ambros Hansson ursächtade sig, sägandes sådant intet wara skedt aff dryckenskap, utan huwudswagheet som honom påkommit, aff den siukdom, som han kort tillförene warit beswärat utaff, hwilket somblige närwarande bewitnade; hwarföre stältes till honom en allfwarsam förmaning at taga sig grannerligen tillwara för hwarjehande förargelser, hwilket han ock utloffwade." (Se originaltext från 1698 HÄR.)

ellauri025.html on line 733:   Gusten ei saa yhtä hyvää kuvaa lehteen kuin Nathan porukoineen, näkyy vaan hämärästi kuvan alareunassa, vaikka oli raiskaamassa mukana. Se tuntee vähän - hm, mitä? - kateutta. Voi helevetti näitä linssiluteita. Linssiluteita ja kumikauloja.

ellauri025.html on line 737:   Patti syntyi Germanstownissa kuten LM Alcott. Malethorpe koitti olla rivo kuin Kari Rydman, julkaisemalla lasten nakukuvia (ihan viattomia). Siitäkös möykkä nousi Nykissä. Onnistui. Kerroinko jo että se tyttö pimppisilteen Karin levyn kannessa on Simo Knuuttilan ja sen ekan vaimon tytär Nonna? Nyt ei Simolla enää ole hampaita, ainakaan etu. Sössötti epäselvästi Jaakko Hintikan hautajaisissa. Simo ja Eski Saarinen lauloi filosofien tilaisuuxissa soraäänisesti kuoppaleukaisen Jukka Kuoppamäen viisua Sininen ja valkoinen. Musta se oli jo siihen aikaan tympeää. Liian keskustaoikeistoisänmaallista. Vaikka oli olevinaan pelleilyä. Ei naurattanut. Naura sinäkin. 

ellauri025.html on line 739: P.S. Nyt on Simokin jo vainaja. Mitäs hampaattoman vihoista.

ellauri025.html on line 741: Yllättäen Patti Smith putkahti eteen uudelleen Alivaltiosihteerin pilkkapuheissa 2003. Jonkun roudarin näppylähanskat oli allergisoituneet covereille Patti Smithin biisistä "Because the Night". Histamiini vieköön! Kuulostaa Shakiralta.

ellauri025.html on line 743:   Monika hade låtit sig sakta glida ner och öppnat gylfen på Hilding och tagit "den" i munnen och "den" hade vuxit i gommen på henne. Just så. The Greek way of life. Och så har hon släppt ur sig en riktigt lång och ljudlig fis.  Illaluktande på köpet. Ällöä.

ellauri025.html on line 745:   Gayn Hand on selkeesti Ayn Rand, sukupuolenvaihdoxella. Gustenin äiti on vuosikertasukua, hienostelija, Annelise koulukodista, rahvasta. Oj härrigu hu banaalt!  Nathanin upporikas pappa Abbe on varsinainen mulkero. Silläkin on oma panopuu Birgitta, Joan Crawford vanhana, nuorena. (Kukahan se Joan sitten on? Joku vanhahaahka, filmitähti nähtävästi). Annelise on iäkkäämpi kalkkuna kuin Birgitta, hampaat kuin hevosella, päällä Gudrunin Sjödenin telttoja.

ellauri025.html on line 750:   Mixe ellottava pikku Gusten apina meni heti lavertelemaan poliisille, vaikka Saschakaan ei sitä halunnut? Koska siitä tuntui pahalta. Omatunto kolkutti. Jag skiter i din rättvisa, Sascha sanoo tyynyn alta. Juutas Käkriäinen kostaa äkkirikkaille.  Ei se Sascha ollut ekaa kertaa pappia kyydissä, sekin oli jostain julkkisperheestä, koko lapsikatras oli aineista takussa. Rikkaat vanhemmat oli keskenään jo sopineet hyvityxistä, ja eiköhän tän holierthanthou Gustenin pidä vasikoida jepeille.  Ja koko tästä paskasta tehdään filmi tietysti, Cosmo Productioons. Plus kirja filmin pohjalta, Monika Fagerlund Productioons.

ellauri025.html on line 752: Saschan muzi tarjoo bästa sugjobb i Santa Monica med omnejd. Mekin käytiin Santa Monicassa 70-luvulla, tai Santa Barbarassa ainakin. Ei kyllä tilattu imujobeja Saschan muzilta, surfattiin vaan Snoopyllä. Pappa heter Klas-Åke, Åke Hokan siis. Bling bling bling. Mix tää ämmä kirjoittaa tämmösiä 7 päivää lehden juttuja, tietääkö se niistä yhtään sen enempää kuin muutkaan kumikaula Alibin ja Ilta-Pulun lukijat? Eikös riittäis ne juorut jotka on muutenkin jo jaossa, pitääkö niitä saxia vielä lisää ehjästä kankaasta?

ellauri025.html on line 754:   Being in a band called The Disciples, taas. Nyt on jo luettava Wikipediaa. The Disciples are a dub roots reggae group that was formed in 1986 by brothers Russ D. and Lol Bell-Brown. They are said to be named by Jah Shaka after producing exclusively for Jah Shaka. They recorded 4 albums of instrumental dub for Jah Shaka's King Of The Zulu Tribe label during 1987 to 1990.  Jotain neekereitä siis. Never heard.

ellauri025.html on line 756:   Onkohan toi Gustenin tumputtama Sophia Moren niinku Sophia Loren?  Se on vaan pahvia, ei se siitä oikeasti välitä, oikeasti se haluis purjehtia Annelisen valtavassa telttamekossa.

ellauri025.html on line 758:   Pavarotti kuoli 2007. Fan att han skulle dö, sanoo Angela. Tamme fan, sanoi Pavarotti pirulle.

ellauri025.html on line 760: Lyhyt kertaus. Helmikuussa 2008 (12 v sitten siis) Gusten väkisinmakaa koulutoverinsa Sascha Ankarin, 18,  juhlissa Nathan Häggertin vanhempien talossa Kylmäkoskella. Muut olivat Axel Axelsson, John C (ei kai!) ja Nathan Häggert ize. Gusten ei  ize nouse pukille ennenkuin loppupeleissä. Lieventävä asianhaara. Niinhän tekee sorsamieskin, kun sorsajengi on joukkobylsinyt sen puolison.  Kyl nää moraalijutut on sentään jänniä. Säännöt on kuin lassipallossa. On eri asia, jos puuhun koskee ennenkuin on kiertänyt krokettiportin eikä ole tiikeri.

ellauri025.html on line 762:   Annelise on rautarouva kakkonen, rautakakkonen. Sillä osuu reikään parhaiten. Arkkitehti Kråklund on varmaan Erik Kråkström, jonka purjeveneellä me oltiin yhtenä kesänä kun oltiin aika nuoria. Kristina osas jo puhua vähän ruozia ja sanoa: Int vet ja, mikä musta kuulosti tosi staililta.

ellauri025.html on line 766:   Monika suhtautuu aika happamesti  svenskatalande bättre folkin värdeerinkeihin. Se on kuin Angelika, välittää vaan henkisistä arvoista. Annelise on vaan en katta från Gravellska, kun Abbe setämies lyö nyrkin pöytään. Mera efterrätt? Gusten? Ällö Abbe mulkero runttaa poikaansa Nathania, kai se tulee liikaa äitiinsä, lyö sitä päähän hövelillä Gustenilla. Mix mulle tulee niistä mieleen Linkku ja mä? Ei mitään syytä, mutta silti tulee vaan.

ellauri025.html on line 768: Det där gemensamma som uppstår när man går över gränserna tillsammans. Mikäs se on? Ainut mikä tulee mieleen tolla hakuehdolla on kokko Suopellon rannassa ilman vanhempien lupaa, auto da fe. Ei mulla muuten juuri ole tollasia gemensammoja gränsöverskridandeja muistissa. Eikä sekään ollut kovin järkyttävä rajanloukkaus, oltiinhan me jo aika vanhoja. Ehkä mulla on liian matalat gränssit ja/tai liian vähän gemensammia kavereita.

ellauri025.html on line 770: Ja sit toi typerä kaiken valokuvaaminen, sitä mä en kans tajua. Plåta plåta knäpp knäpp. Täytyy olla pahasti knäpp näpsiäxeen koko ajan kuvia. Niinkuin elämä olis joku elokuva. Kai se on sitä samaa mise en abimea skizoilua, näkee izensä näkemässä izensä näkemässä izensä, toisista puhumattakaan. Se er i spegeln nu gossar! Att det var en typisk våldsam våldtåkt, och som bäst var, det var massor av bilder av det.

ellauri025.html on line 772: Kai tää Gusten väpelö on sit joku hyvis, kun siitä niin paljon on juttua. Ja yökkäsihän se bylsittyään sidottua tyttöä. Se osoittaa että sillä oli omatunto tallella. Vaikka vähän puuduxissa alkoholista ja huumeista.  Mut sen nyt luulis Monikankin ymmärtävän. Gustenhan sentään meni poliisiin eikä tyytynyt sopupeliin, koko jutun painamiseen villaisella. Onhan tää poliisiasia. Poliisit on musta vituttavia. Somalien systeemi tuntuu paremmalta: silmä silmästä, hammas hampaasta, tai niiden arvoa vastaava etuseteli.

ellauri025.html on line 774: Så feminist jag är, äcklar Monika mig lite grann. Se on ihan oikeusministeri Häkkäsen linjoilla: elinikäinen tuomio ei riitä, pitää antaa niin monta sataa vuotta että takuulla sinne häkkiin kuolevat. Sähkötuoli hidastuxena, paristovirralla. Fast ingen har dött och livet går vidare. Ei kyllä mene ohi Monikalta, se näyttää märehtivän tätä maailman tappiin. Som feminist hon är. Onkohan Monikaa joku yrittänyt bylsiä väkisin? Ei Hilding ainakaan. Pikemminkin päinvastoin, kunde man tänka sig.

ellauri025.html on line 776: Monikalla ei ole omia lapsia. Se on muka päättänyt ize niin. Ehkä se on hyvä asia, mitä vähemmän Monikoita täällä murheen laaxossa sen parempi. Mut aika paljon sillä on synpunkter lasten kasvatuxesta siihen nähden. No onhan sillä kesken jäänyt psykologin tutkinto. 

ellauri025.html on line 778: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti,  löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)

ellauri025.html on line 780: Pojat on mätiä omenoita, niillä on paha olo, ainakin sillä yhdellä Juuttaalla. Lukiallakin on paha olo, koska tän kirjan ihan koko porukka on mätiä. Maistuvat ja hajahtavat pahalta kuin pahentunut omena. Tytön olosta ei ole vielä ollut vielä puhetta. Tekikö sen mieli mätkiä niitä poikia? Ehkä se kerrotaan viimeisillä 40 sivulla. Aina voi toivoa että gängfäkki vähenee kovilla rangaistuxilla. Ainakin päästään enemmän tasoihin. Ja se on puolet rangaistusten tarkoituxesta, se retributiivinen.

ellauri025.html on line 782: Ha ha! Sascha Borggaard lähtee jenkkeihin jonkun Pellegrinon perheen kaa. Onkohan ne niitä vissyvesitehtailijoita? Monika on vesilinjalla, hakee perheelle nimeä, kazoo pullon kylkeä - ahaa! täähän käy. Pellegrinot on kaikki kiipijöitä. Onko Monika kiipijä? Ja eller javisst?  Ahhaa, vielä yx motiivi A-susinaaraiden kiistalle: Annelisen sieppaama Häggertin paskiainen oli Angelan vanha flamma.

ellauri025.html on line 784: Tästä tarinasta puuttuu kittiä, sen huomaa ize Monika. Mutta se on kai tahallista. Tää nyt on vaan tälläsiä paloja, ihan tarkoituxella se muistuttaa 7 päivää lehden julkkisaukeamia. Armo on Monikalle tärkeä sana. Musta se on äklöttävä. Hon bad om nåd. Siitä kyllä pitäs päästä eroon äkkiä. Hon badade i Nådendal.

ellauri025.html on line 786:   Nyt kilistellään taas avaimia, onkohan tää avainromaani? Vaikea sanoa kun ei ole seuraillut ankkalammikon räpistelyjä. Poikia jelppivä traumaterapeutti kuitenkin on kuuluisa kirjasta Kirahvi verannalla. No se on tietysti Virtahepo olohuoneessa. Sen kirjoittaja Tommy Hellsten lie jostain syystä jäänyt näpäsemään Monikaa. No onhan ne melkein aikalaisia, 10v erolla. Tommy Mauritz Hellsten Syntyi: 23. syyskuuta 1951 (ikä 68 vuotta), Loviisa .

ellauri025.html on line 791: Nå selkeesti ne vähiten "syylliset" tässä byhlainissa on toi Juutas ja sit toi Grawellska kattan. Juutas yritti mennä hirttäytymään, mutta Magdaleena pelastaa sen. Hopearahat jäi ikävä kyllä muulle seurakunnalle.  Onhan se pienempi synti ajaa suurpääoman asiaa kuin bylsiä jotakuta väkisten.  Sitäpaitte Magdaleena on jo kärsinyt rangaistuxensa. Hoperarahat meni Schweiziin Abben mukana.

ellauri025.html on line 795:   Hei nyze tulee, 10 s jälellä: mitä mieltä Sascha oli koko touhusta. Nåjå, se kiittää Gustenia että se vihelsi virkavallan paikalle. Näyttää siltä, että etusetelit oiskin menneet Saschan äiskälle. Tää jää vähän kaxitulkintaisexi kyllä. Hemmetti se Frippe on kyllä pönttö, sen kallossa ei kyllä peuhaa yhtään mikään. Tyhjä kuin muumilaaxo marraskuussa.

ellauri025.html on line 797: Huohhuohhuoh. Emmy-Frippe-kidults teema kaikuu kuulokkeista uudestaan, yhtä falskina. Cosmo homppeli menee kihloihin Saschan kaa, mut pettyy kun Sascha osoittautuu flaataxi (siis lepakox). Sai kai kikkeleistä tarpeexeen. Frippe on nincompoop, Emmy-kaniini on huumoriton maalaistomppeli. Saga-Lillin mä nään sielun silmillä Monikan pendangixi ulkonäön puolesta.  Ei tää ole mikään epilogi, tää on kertaus. No selvii sentään vielä tarkalleen miten Annelise koppas Abben Angelalta, ja kekä on tän Frippe bastardin pannut alulle (yx dirigentti vaan). Luulikohan Abbe et se oli kengittänyt alkuun Gustenin? Varmaan, kun niillä oli sama kengännumerokin. Nathania sievempi. Nathanilla oli varmaan äidin kavio.

ellauri025.html on line 799: Ei se Cosmo sit filmannukkaan sitä raiskausleffaa, vaan jonkun tylsän Lovecraft-pläjäyxen Abben rahoilla. Nathan mukana, ne on nyt Schweizissä. Gusten on Emmyn ja Saga-Lillin kanssa kotona. Bambi näyttäytyy vaan Abben perintötaulussa. Sikäli kun tiedetään, se on vielä hengissä. 

ellauri025.html on line 803:   Musta tää oli aika paska kirja, ärligt sagt. Oudointa on himpatian puute suunnilleen kaikkia osanottajia kohtaan. Kertoja ei tunnu tykkäävän kenestäkään, eikä sitten lukijakaan. Esim Saschaa, hihittelevää uimaria Monika käsittelee aeeka kylmästi, se on saatu kuulostamaan suorastaan ikävältä tyypiltä, jos edes elävältä ollenkaan. No ehkä sekin oli tarkotus. Jospa sanoma on et ei våldtäktissä ja sen kostossa olekaan kyse säälistä tai armosta, vaan teodikeasta. Oikeuden mehukkain osa ei ole habilitaatio, ei profylaxis, vaan retribuutio. Jehova maxaa vanhaan tapaan ondhetin förövareille samalla taxalla, kostaa kolmanteen ja neljänteen polveen saakka. Kost jumala. 

ellauri025.html on line 809: Monika Fagerholm (1961) täyttää ensi vuonna kuusikymmentä. Se on pikku Matin ikäinen, tai Kristiina Jokisen. Jotain samaa niissä on, kuten Cheekissä ja James Bondissa. Sekin on vapaaehtoisesti lapseton. (Tuskin enää tossa iässä.) Kantaa jotain kaunaa miehille. Ei sunkaan se ole homo? Miehiä ei se mainize ollenkaan Wikipediassa, vaikka muut palkinnot luetellaan hintalapun kaa. Sen isä on tai oli professori, ize se on hukki. Vanhemmat arvostivat titteleitä. Psykologia ja kirjallisuus aineina. Se on kertonut julkisuudessa alkoholismista. Siis omasta. Onhan se täyttä elämää kun pullon tyhjentää, täydestä päästä on hyvä kirjailijan ammentaa. 

ellauri025.html on line 811: No ei oo yxinomaan homo ainakaan, netistä löytyy kuva siitä häämekossa. Jonkun vanhan miehen käsikynkässä. Onkohan se sen isä? Tuskin sittenkään. Stashattu se on joka tapauxessa. Voi olla isän korvike. Olikohan sen isä Nisse juoppo? Äiti ainakin joi sen kanssa isän kuolemaa. Sen äiti oli töissä pääkirjaston lasten osastossa Rikhardinkadulla. Olikohan mun aikana? Ehkä mä oon tavannutkin sen. Monika on aika jyreä, silmät viirulla kuin kissapedolla. 

ellauri025.html on line 816: tietäisi, täti tätiperheestä. Monikalla oli isosisko, muttei veljiä. Ellei se ole stashannut niitäkin.

ellauri025.html on line 817: Varmaan kopsii poikaskenet suoraan Westöltä. Tai Knasulta. Nathanin porukat on ökyrikkaita, ihan yx yhteen Ivana Trumpin kaveripiiristä. Sen äiti, se talousprofeetta, on Milton Friedmanin ent. oppilas. Se kertoo massoja.

ellauri025.html on line 818: Kääpiömäinen Nathan on tän remmin varsinainen piru, Gusten on vaan sekopää. Otti sairaslomaa funnyfarmilla. Se onkin au-lapsi, ja köyhempi. Niinkuin sanon toisaalla, apinat on just niin paskoja kuin niillä on varaa olla. Kapassiteettia. 

ellauri025.html on line 819: Ei ihme ettei se ole tyhjän nauraja. Sillä on reppuun kertynyt paljon normeja. Siitä on netissä yllättävän paljon faktoja. Tai miten niin yllättävän, onhan se julkimo. 

ellauri025.html on line 824: For 26.03.2020 – We have next information about Monika Fagerholm earnings, net worth: $9,366,044 Dollars*

ellauri025.html on line 826: *The information was submitted by our reader Inez Rey. If you have a new more reliable information about net worth, earnings, please,

ellauri025.html on line 834: **We have a new information about height&weight of Monika Fagerholm. It was submitted by Frannie Jonas, 38 years old. Job: (Sign Writer, Machine).

ellauri025.html on line 865: Monika yritti olla kuin kuka tahansa nainen ja alkoi selata naistenlehteä. Järkytyksekseen hän ei pystynyt lukemaan tekstiä eikä katsomaan kuvia. Hän ei nähnyt kunnolla. Paniikki kasvoi.

ellauri025.html on line 871: ”Pidin äidin kuolemasta esitelmiä koko lähiympäristölleni. Soittelin yötä myöten ja sanoin: Min mamma är död. Äitini on kuollut.” Kukaan ei jaksanut surra Monikan kanssa, koska hän oli rasittava. Alkoholisti, jonka tunteet olivat aina turbulenssissa. Hän oli addikti, joka halusi kaikkea koko ajan ja näki vikaa vain muiden käytöksessä, ei koskaan omassaan. (Ei se tosin lähe niitä yxilöimään tässäkään, paizi just tän. Ois ollut hyvä kuulla myös Hildingiä, mut se on stashattu.)

ellauri025.html on line 874:     ”Koko siihenastinen aikuisikäni oli ollut juomista ja juomisen ajattelua. Kun se sitten viimein loppui, olin kuin pikkulapsi, joka ei tuntenut itseään lainkaan.” Nyt se kai on löytänyt paremman minänsä, kun uskaltaa todistaa siitä Kotiliedessä. Kuivemman ainakin. Gnothi seauton, tunne izesi, kuten kanit kuvassa. Onhan se mainosta kirjoille, jotain kai maxettiinkin. 

ellauri025.html on line 882:     Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.

ellauri025.html on line 884:     Nils-Erik oli myös hieno, joskin jo hieman horiseva textilingvisti Enkvist, jonka ryhmässä Åbossa työskentelivät Auli ja Rauha 70-luvulla. Jaakko ryhmineen kävi sitä tapaamassa Turussa. Se piirteli taululle jotain väkkäröitä. Myöhemmin käytiin kazomassa Aulin lehtolasta ison Paulin kuplafolkkarilla Turussa. I am not the father, sanoi Ferenc Kiefer kapakassa hampaat vinossa. Kotimatkalla tuli peltikolari ohitustilanteessa pakun kaa liukkaan kelin takia. Olin nalkissa.

ellauri025.html on line 897: Mitä se luki sitä ennen? Kotiliettäkö? Ois kai äiskä voinut tuoda sille töistä kirjoja. Mut se varmaan tykkäs enemmän vanhasta koneenrakentajaiskästä. Hildingistä. Jos se oli kiltti tyttö pienenä niin äiti oli varmaan vaativa. Vaikka antoi leikkiin autoja ja pyssyjä. Sekin on omalla tavallaan vaativaa. Pitää käydä pojasta, kun ei ole muuta poikaa perheessä.

ellauri025.html on line 899: Dostojevskiapa tietysti. Se stemmaa. Sellasta ryppyozaista angstausta on Bambi-kirjakin, jeesus nurkan takana kirves valmiina. Se nyt puuttuis et psykologit koittas tehä ihmisistä hyviä. Kääntäis korvan takaa hyväruuvia. Syöttäis leponexin sijaan hyvänexiä. Parantaja paranna izesi, antiikin vanha sananlasku. Puolella psykologiaan pyrkijöistä on just se mielessä.  

ellauri025.html on line 903:     Monika oli pitkään yrittänyt vastustaa lukemista ja kirjoittamista. Hän ei halunnut olla kiinnostunut samoista asioista kuin äitinsä, joka toimi lastenosaston päällikkönä Rikhardinkadun kirjastossa. Se taisi olla isän tyttö, mutta äiti oli vahvempi. Sitkeämpi ainakin. Monikaa häiritsi myös se, että kirjoittaessa koko maailma pyörii helposti oman navan ympärillä. (Ei se sitä sittemmin liikaa ole häirinnyt.)

ellauri025.html on line 916: Monika sai kustannussopimuksen, ja pian ilmestyivät novellikokoelmat Sham ja Patricia. Niissä hän tahtoi olla älykäs ja analyyttinen kirjailija.

ellauri025.html on line 919:     Monika alkoi kirjoittaa eläimellisellä intohimolla. Nyt lähti lyyti kirjottamaan. Syntyi ensimmäinen romaani, Ihanat naiset rannalla. Kun se ilmestyi vuonna 1994, Monikasta tuli koko kansan tuntema kirjailija. Pieneläin oli perillä. Lihava nainen kultasannalla. Kissanpäivillä.

ellauri025.html on line 928: Samaan aikaan, kun Monika paistatteli julkisuudessa kirjailijana ja ravasi Ruotsissa kertomassa ensimmäisestä romaanistaan, hänen isänsä sairastui aivoverenvuotoon. Monika palasi saman tien kotiin, liian myöhään. Isä oli vaipunut koomaan ja kuoli pian 1995. Ehti olla prof 7v, sai viran vanhana. Siis kuoli 67-vuotiaana, mun ikäsenä. 

ellauri025.html on line 931: Monika viihtyy hyvin maalla. Hänen naapurissaan on pirttiviljelijöitä ja herraskartanoita. Ihankuin Puotilasa. Bambit loikkivat pihalla, ja muutkin kissat pyrkivät kotiin sisään. Töitä Monika tekee Tammisaaressa, jossa hänellä on oma ”konttori”.

ellauri025.html on line 934: Monika kuvitteli, että äidillä ja hänellä oli ihan hyvä suhde, kaverillinen. Hän ajatteli, että he selviäisivät.

ellauri025.html on line 948: Monika ja Hilding ystävystyivät saman tien. He alkoivat ajella Hildingin pakettiautolla ympäri Läntistä Uuttamaata. Stereoissa soi ruotsalainen tanssibändimusiikki, tunnelma oli hauska.

ellauri025.html on line 963: ”Minä kirjoitan kirjoja ja Hilding rakentaa taloja. Emme ymmärrä toistemme tekemisistä mitään, mutta se ei haittaa. Päinvastoin: kun olen kotona, olen ihan jotain muuta kuin kirjailija Monika Fagerholm.” Ei varmaan haittaa, että Hilding on ollut mielisairaanhoitaja. 

ellauri025.html on line 971: Kun puhelu päättyi, Monika meni polvilleen lattialle ja rukoili. (Vertaa Rousseaun Juliaan, sekin meni aina Vollen konttoriin vollottamaan polvillaan. Musulmaanit kyykistyy uimahallin vessassa. Lindgrenin lapset notkisti polviaan vain luvan kanssa. Kysyivät: Äeti, saako polovistua? Pamelan iskä piti polvirukouxia herra B:n vaunuissa, pysyäxeen poissa herrasväen silmistä.) Hän oli ollut aiemmin rationaalinen ihminen, joka ei uskonut Jumalaan, mutta nyt hänelle tuli tarve turvautua rukoiluun. Ei kestänyt ataraxia kuin Auschwitzissä Primo Levillä. 

ellauri025.html on line 977: ”Uskosta on vaikea puhua. Minulle se on käytännöllistä olemista. En edes halua analysoida enempää. Tiedän, että ulkopuolella on jotakin. En ole enää yksin tässä maailmassa.” Tena leidi heräsi. Ek Hildingiä lasketa? Missäs Hilding sitten oli? Tammisaaressa vai Tenalassa? Pakettiautossa juomassa? Vai Malborkin asutuxen ulkopuolella? Jo on autisti. Polvistuukohan ne nyt yhdessä, vai onk Hilding tästäkin yhtä ulalla? Kuuntelee vaan kaappiauton ularadiosta tanssimusaa. Vegalta. Ainakaan ei sitä näy palkintojuhlissa, joissa Monika nyttemmin juo vain mehua.

ellauri025.html on line 981:     Monika ja Hilding eivät juuri puhu niistä ajoista, jolloin he joivat tahoillaan. Joskus aamuisin he toteavat, miten ihanaa elämä on, kun ei enää herää krapulaan. Kun ei tarvitse lähteä ensitöikseen ostamaan loiventavaa kaljaa. Saa olla oma jyrkkä izensä. Juovuus katosi, luovuus jäi. Usko on heikon luonteen keino saada eloa sisäistettyyn herruuteen. Tuntuu että sisäinen käskijä on oikeasti ulkona ja kyylää sua jossain ylhäällä.

ellauri025.html on line 991: Varttuneempi pari Ari, 65, ja Maija, 65: ”Ensin ihastutaan, sitten rakastutaan”

ellauri025.html on line 1018: Med tolu kan man också fengshaja oönskade supkamrater bort. Liksom likstäda liksom Lillan Rehn. 

ellauri025.html on line 1021: Min svärmor har börjat rensa inför sitt frånfälle, i alla fall kallar hon det för att likstäda.

ellauri025.html on line 1033: Nimeni on Miina Sillanpää, muoto, Saariselkä. Avioliiton 12 vuoden jälkeen minä ja mieheni ovat olleet riitaa toisiinsa, kunnes hän lopulta jätti minut ja muutti Kaliforniaan ollakseen toisen naisen kanssa. Tunsin elämäni ohi ja lapseni ajattelivat, etteivätkö he koskaan näe isäänsä enää. Yritin olla vahva vain lapsille, mutta en pystynyt hallitsemaan sydäntäni kiusavia kipuja, sydämeni oli täynnä suruja ja kipuja, koska olin todella rakastunut mieheni. Joka päivä ja yö ajattelen häntä ja toivon aina, että hän palaa takaisin minuun, olin todella järkyttynyt ja tarvitsin apua, joten etsin apua verkosta ja löysin verkkosivuston, joka ehdotti, että tohtori Osagiede voi auttaa entisen takaisin saamista nopeasti . Joten tunsin, että minun pitäisi kokeilla häntä. Otin yhteyttä häneen ja hän kertoi minulle mitä tehdä ja minä tein sen sitten hän teki Rakkaus loitsun minulle. 48 tuntia myöhemmin, mieheni todella soitti minulle ja kertoi minulle, että kaipaa minua ja lapsia niin paljon, niin uskomattoman !! Joten näin hän tuli takaisin sinä päivänä, paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi virheestään ja kivustaan, jonka hän aiheutti minulle ja lapsille. Sitten siitä päivästä lähtien avioliitto oli nyt vahvempi kuin milloin se oli, kaikki kiitos tohtori Osagiedelle. hän on niin voimakas ja päätin jakaa tarinasi Internetissä, että tohtori Osagiede on todellinen ja voimakas loitsunpitäjä, jota rukoilen elääkseni pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex takaisin tai aviomiehesi muutti toisen naisen luo, älä itke enää, ota nyt yhteyttä tähän voimakkaaseen loitsuyrittäjään. Tässä on hänen yhteystietonsa osoitteessa: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836 tai viber +2349014523836.

ellauri025.html on line 1036:   I den himlastora aulan spelas helan går och halvan

ellauri025.html on line 1082: harjoitella rotinkaisenkin, joka tavoittelee 

ellauri025.html on line 1090: musta on ollut avata tissiliivin hakanen 

ellauri025.html on line 1101: Oiskohan se tässä.

ellauri025.html on line 1113: sukupolvelta toiselle, kasvaen hajoomatta pienixi 

ellauri025.html on line 1118: Mikä kasvaa parhaiten on izekkäin, 

ellauri025.html on line 1120: Loiskasvua luojan valtavassa mahassa, 

ellauri026.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri026.html on line 25:   Punavyö on Simo Penttilän luoma kuvitteellinen villin lännen hahmo. Hänen kumppaneinaan ovat suomalaiset toverukset Pete Menken eli Pekka Mänkkönen ja Dick Hill eli Riku Kumpulainen. Pete on esiintynyt sirkuksessa tarkka-ampujana ja kehuu aluksi olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon paras ampuja", mutta havaitsee Punavyön itseään paremmaksi ja ilmoittaa sitten olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon toiseksi paras ampuja". Dick myy kirjoja, joiden nimistä osa on selvästi hänen itsensä keksimiä. Jännittävissä tilanteissa kaverukset alkavat usein naljailla keskenään peittääkseen pelkonsa. Nämä keskustelut alkavat varsin usein Dickin kommentilla, että hänellä on "yksi hyödyllinen kirja". 

ellauri026.html on line 29: Poikasena mä luin Punahousuja, vaikka Punahousu ize vähän vitutti samalla tavalla kuin Fred ja Kimmo myöhemmin. Holier-than-thou, tärkeilijä, besserwisseri. Hehheh, ymmärränhän mä leikkiä, saakoon leikki sijansa, mut pojat, nyt on meillä tähdellisempää agendalla. Kääritäänpä hihat, selvitetään marssijärjestys. Suomalaispojat oli etelävaltiolaisen punahousun koomillinen kevennys. Kerran niinkin päin. Punavyö olikin sisällissodassa kannustanut orjuutta. Mä kevensin tietokonelingvistiikan yksikön voimakaxikkoa. Kimmo olis Mikki Hiiri, Fred Hessu Hopo, mä Pluto. Pluto olet oikea Pelle! Paizi masennuxen kausina. Sillon oli häntä koipien välissä. Vähän vinossa. Mulla oli tapana vähän nilkuttaa kun masennus oli pahin. Ja kädet ei tuntuneet enää omilta. Suussa oli metallin maku. Olen athabas. Nimeni on Toobe. 

ellauri026.html on line 52: rapukasta raianhaara

ellauri026.html on line 53: raianhaarasta harakka

ellauri026.html on line 54: harakasta hangonvarsi

ellauri026.html on line 55: hangonvarresta vatikka

ellauri026.html on line 62: 	Oli ennen Onnimanni, Onnimannista matikka. Matikasta maitopyörä, maitopyörästä pytikkä... Vanha tuttu loru jatkuu loputtomiin. Siinä käytetään mitä tahansa toisiinsa sointuvia sanoja, eikä siinä ole välttämättä mitään järkeä. Mutta se onkin tarkoitettu hauskanpitoon. - Kaiken ei tarvitse olla haudanvakavaa, todetaan Kielitoimistosta: 

ellauri026.html on line 64: - Kieli ei ole oikeastaan vakavaa. Se on leikillistä ja hauskaa. Lorussa ei ole suurta juonta, jossa kerrottaisiin lapsille opetus, vaan siinä todellakin hauskutetaan itseä ja lasta. Toki luovuutta ja muistiakin samalla kehitetään.

ellauri026.html on line 72: Keskikoulussa kun siirryttiin matikasta aljaan ja jommaan, putosin täysin kärryiltä. Töröhampainen Kaukiainen ei osannut selittää funktiota, puhui vaan jostain koneista. Olis sanonut että se on joukko järjestettyjä pareja, niin olisin heti tajunnut. Erotetaan jyvät akaniin, se virnuili. Mä menin lyhyelle matikalle. Se ratkaisi mun tulevaisuuteni. Tykkään matikasta kuitenkin. Se on niin yxinkertaista. 

ellauri026.html on line 74: Tyrvännössä nostettiin maito pyörällä ja veivillä maitokannussa kaivosta. Kesähelteellä kaivo ei ollut kovin kylmä, ja maito ehti hapantua pilalle. Sitä ei voinut juoda yökkimättä. Siitä lähin en ole voinut sietää piimää enkä jukurttia.

ellauri026.html on line 82: Äidillä oli mummin rintasolki rinnassa 50-luvulla. Nykyään ei rintasoljet enää trendaa ollenkaan. Hyvin ovat tätimäisiä. Kinsellan Rebekka sai sellaisen ruipelolta Tarquinilta. Tarquinius oli Rooman viimeinen kuningas. Se oli ylimielinen, superbus. Rebekan Tarquin oli sairaalloisen ujo. Rebekka ei halunnut siltä timanttista hevossolkea, se tekee ruman reijän puseroon. 

ellauri026.html on line 84: Tarquin oli kiinnostunut Rebekan sopukasta, mutta oli aivan liian ujo tutustuaxeen siihen lähemmin. Rebekan sopukkaan solahti lopultakin Luke. Ei luonnonvarakeskus, eikä vasemmistoapostoli, vaan Luke Brandon, mainosmies. Colonel Brandon sai Mariannen Sense and Sensibilityssä. Pyramid King Brandon on Pokemon-hahmoja. Kummastahan Kinsella sai sen nimen? 

ellauri026.html on line 86: Suomen kirkko on niin vastenmielinen sanayhdistelmä että jätän sen ihan omaan arvoonsa.

ellauri026.html on line 92: Meteli nousi meillä viimexi, kun uskaltauduin tuumimaan, että misogynia (sanan kirjaimellisessa mielessä, siis naisviha) voi jäädä päälle pikkupojan äitiin, tätiin, mummoon tai muuhun mahtinaiseen kohdistuneesta kiukusta. Minä en istu Axan hännän alla, murisi Sakukin. Siitä huusi perheen naiset mulle pää punasena: onko sekin nyt taas naisten vika, syyttäkää vaan paska patriarkat izeänne eikä meitä. Ei kanzi tämmöisiä ääneen tuumia, meillä ainakaan. 

ellauri026.html on line 94: En nyt tahtonutkaan väittää, että meidän herrojen suorittama naisten sorto ylipäänsä, joka nyttemmin kaikki kulkee samalla nimellä misogynia, perustuu johkin freudilaiseen skizoiluun. Siihen riittää ihan tavallinen darwinismi, vahvemman oikeus. Ei sen tarvi olla mitään vihaa, etuilua vaan. Ei pedot vihaa saaliseläimiä, jotka antautuu syötäväxi kiltisti. Jos ne lähtee keulimaan niin on toinen ääni kellossa. Ensin on vihaisia sorretut, sitten sortajat, kun niiden reviiriä uhataan. Jos naiset nyt nousee hännän alta, se voi johtua vaan siitä, että ne on nyt vahvempia. Kiitos vaan robotit!

ellauri026.html on line 98: Heinäkelkka löytyy Rauharannasta autotallin perältä. Vai onxe vesikelkka, joku agraariverme kuitenkin. Runsaslumisina talvina joskus raahattiin sillä vesitonkkaa saunalle hiihtolomalla. Se oli kova työ, raskasta. Nyt ei enää ole lunta, jossa kelkka luistaisi entisenkään vertaa. Mutta eipä käydä hiihtolomallakaan enää, kun lapset on hiihtäneet pois pesästä. 

ellauri026.html on line 100: Kekäleestä tulee mieleen äiti Pirkko, joka pahansisuisena M:nä (M kuin Marjatta :) takuulla nyt haarukoi kekäleitä ja kokseja tuolla alakerrassa. Sinne se viittoo keskimmäistä poikaansakin remmiin apulaisexi. Mikäs siinä. Mitäs vanha iloista, kunhan on lämmintä. 

ellauri026.html on line 104: Rapukka (Lönnrot): en liten kräfta. Sommarhemin Finnträskistä tuli varsinkin alkuvuosina rapukoita merralla. Niin kuulemma Huitilanjoestakin, vaikka ei pitkään aikaan ole edes koettu. Rapukkakesteihin (kräftskiva tulee pöytälevystä) ostetaan valmiit ravut Mustasta Pekasta. Majalaiset ostaa lisäxi hirmu määrän pakastettuja täplärapuja, jotka Niklaxen on kaikki syötävä näyttääxeen rauhislaisille mistä kana kusee. Onkohan se se sama kana joka voi pamahtaa. Typerrä kana. 

ellauri026.html on line 108: Hada hada hadakka, kodo kodo kodkki, hadjotteli Petti äddää pienenä. Meidän pojilla oli germaaninen, Petillä anglosaksinen, kuten Lauri Karttusella ja Timo Havulinnalla. Jönsillä oli kerran maanisena kotieläimenä kerrostalon pihalta pelastettu varis. Jönsillä oli pitkään koira nimeltä Hupi. Hupi tuli raihnaaxi, sokeaxi ja kuuroxi, mutta Jöns piti siitä huolta loppuun asti. Se oli musta sekarotuinen, puolixi ehkä karhukoira ja puolixi labradorinnoutaja.    

ellauri026.html on line 112: Vatikka löytyy Lönnrotin sanakirjasta, jonka sain isiltä ylioppilaaxi tultua. Kirja jäi kuitenkin isin hyllyyn ikäänkuin syytinkinä kunnes isi kuoli. Nyt se on tossa mulla hyllyssä, kunnes mäkin liityn Hietaniemen hiljaisiin. Vatikka eli vatukka eli vattu, sanoo Elias. Mä tykkäsin pikkuisena vatuista enemmän kuin puutarhamansikoista. Ize asiassa en niin järin perusta jordgubbeista vieläkään. Mezämansikat on ihan toinen asia, ne on ihania, varsinkin kesän ensimmäiset. Ukonmansikoita kasvoi Sommarhemissä, ne oli jännän makuisia. Ei niin hyviä, mutta jänniä. (Joku eläkeukko Sivula Ylen uutisissa väittää, että vatikka on joku lyhyt varsta. Pitäköön pumppunsa. Mä lainaan mieluummin Lönnrotilta.)

ellauri026.html on line 120:   Anneli ja Seija oli yötä kerran Rauhixessa isoäidin turvana, kun Sirkka ja Olavi oli kaupungissa viemässä Sakua jonnekin. Marja ja Pirkko saattoi olla Imatralla ukin luona. Isoäidin jalat oli huonot, se ei päässyt ylös sängystä. Tytöt yöpyi yläkerrassa tyttöin huoneessa, isoäti alhaalla salin perällä. Tyttöjä oli kielletty juoksemasta rapussa, ettei isoäiti herää. Tuli kova ukonilma, kaikki heräsivät siihen. Tytöille tuli kova pissahätä, potta oli unohtunut alas. Isoäiti mökisi jotakin, muttei uskallettu mennä portaisiin kun oli kielletty. Ansua pissatti niin kovasti että se työnsi pyllyn ikkunasta ja pissi alas isoäidin ikkunasta ohize. Kyllä sataa kovasti, isoäiti kuunteli. Mökisi kai sitäkin. Tahtoi tytöt turvaxi. Aamulla saatiin moitteita ettei toteltu isoäitiä. Huono ohjeistus. Sade sentään pesi pisuviirun pois. Seku pienempänä pisi Sakun pottaan joka oli enemmän kuin puolitäysi. Se ei ollut tyhjentänyt sitä. Siinä oli vaan joku viikkolehti päällä.

ellauri026.html on line 122:       Pylkkäset, vaikka olivat jumalan mielilapsia, pelkäsivät kovin ukkosta, tai ehkä juuri sixi. Taivaan isä on nyt hyvin, hyvin vihainen, eikä tiedä mixi. Kovalla ukkosella istui kaikki huoneen keskellä, lapset ruokapöydän alla kumisaappaat jalassa, kun Olkkari laski sekunteja välähdyxen jälkeen haudantakaisella äänellä: 1 - 2 - 3 - nyt se on päällä. Lapset oli silmät pyöreinä, Sirkka kirkaisi. Toisella kertaa antoi jumala armon käydä oikeudesta, kun ukonilma tuli Nikkaroisista. Järvi jakaa, sanoi Olavi luottavaisena. Ja niin jakoikin, kuin Mooses punaisen meren aikoinaan, ukonilma jatkoi Jämsän puolelle. Pahat ilmat tuli idästä, Nuoramoisista, ne jäi pyörimään Rauharannan päälle Majutveden kynnyxelle.

ellauri026.html on line 124:       Viime kesänä ei ukkostanut ollenkaan, oli niin kylmä kesä. Nyt on lämpimin talvi sitten 70-luvun. Maa on vihreä ja sula helmikuussa. Bagdadissa sataa lunta. Australia tulvii. Navat sulavat. Etiopiassa on heinäsirkkalaumoja. Coronavirus leviää kuin espanjantauti. Raamatun vizat läiskivät. Maailmankirjat ovat sekaisin. Onkohan tää maailmanloppua. Viimenen hetki kirjottaa runoja. Kohta ketään ei enää ole lukemassa. No eihän kukaan lue enää muutenkaan, jengi kazoo vaan videoita. Näitä jorinoita ei kukaan lue kuitenkaan. (Paizi mä, narsistin yhden hengen yleisö.) Alkaisinko väsätä videoita emerituxena. Osaanhan mä niitä tehdä ennestään. Suunnilleen yhtä hyvin kuin näitä runoja.

ellauri026.html on line 136:   hipsitte pahaa-aavistamattoman yleisön sekaan ja 

ellauri026.html on line 142:   Te otitte hampaat, kynnet, hännän ja siivet, 

ellauri026.html on line 156:   Turhaan murisette, haukutte, vikisette ja piipitätte. 

ellauri026.html on line 165:   Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman edun ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerlund, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, kun tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luvun taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan. 

ellauri026.html on line 168: uuden yliopistolain muuttaneen valtasuhteita perustavanlaatuisesti. Silloin introdusoitiin johtajavaltaisuuden periaate, jota on johtosäännöillä täydennetty. Helsingin yliopiston jostosääntöuudistuksessa 2015 päätösvaltaa laitosjohtajien ja dekaanien valinnassa siirrettiin laitos- ja tiedekuntaneuvostoilta yliopiston hallitukselle. Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen perusteli tätä studiossa sillä, että hallituksella on laajempi kokonaiskuva asioista.  (Voi helvetti.) Kasan päältä näkee kauemmaxi. Alaisten puut ei peitä edunsaajan mezää näkyvistä. 

ellauri026.html on line 170: Mauranen sanoi myös, että yliopiston henkilöstöä on vaikea saada osallistumaan hallintoelimiin. Se on aina valmis uhrautumaan toisten puolesta. Kekkosen mukaan henkilöstön edustajat haluavat kyllä osallistua elimiin, joilla on todellista vaikutusvaltaa. Viime vuosina juuri demokratiavajeen paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia keskustelukerhoja, joilla ei faktisesti ole mitään merkitystä, koska johtajat kuitenkin päättävät. Sellaisiin ihmiset eivät halua mennä. Ei huolta, kyllä päätöxiin riitti Annan elin yxinkin. Kyrvänpää Kola-Ollin terho vetoapuna. Nilkki Samu hurraamassa lavasteissa. Koneen nuijapää nuijan varressa. Saatiin satoja varattomia verstaalta kilometritehtaalle. Osa otettiin kohta takaisin huonommilla ehdoilla. Annan alennusmyyntiä orjatorilla.

ellauri026.html on line 174: Erasmus oli Thomas Moren, toisen uskollisen katolilaisen ja Lutherin vastustajan, hyvä ystävä. Erasmus ja More jakoivat samanlaisen kuivan huumorin ja älylliset päämäärät. Kirjan nimi Moriae Encomium voidaan tulkita myös nimeksi ”Ylistys Morelle”. Olikohan ne homoja? Ainakin narsisteja? Monitulkintaiset merkitykset kulkevat läpi tekstin. Erasmus ei kääntänyt takkia kuten Martti Luther tai Anna Mauranen, koska sillä oli takki päällä valmiixi väärinpäin. 

ellauri026.html on line 182: Tyhmyyden ylistys oli hyvin suosittu, Erasmuksen hämmästykseksi ja joskus jopa peloksi. Paavi Leo X piti sitä hauskana. Ennen Erasmuksen kuolemaa teoksesta oli jo otettu useita painoksia ja se oli käännetty ranskaksi ja saksaksi. Pian se ilmestyi myös englanniksi. Yksi vuoden 1511 painoksista sisälsi Hans Holbein nuoremman puupiirroksia. Kazelukirjaversio sohvapöydälle. Hansulla on myös kiva kuva Jessestä.

ellauri026.html on line 187:   Mun ainoa havainto Leonard Cohenista on sen vihreän peikon Schreckin kappale Hallelujaa. Se oli musta liikkis. Leonard huutaa hallelujaa pukilla. Schreck istui omasta korvavahastaan tekemänsä kynttilän äärellä ja muisteli prinsessa Fionaa.

ellauri026.html on line 188:   Leonard Cohen putkahti esiin Kotiliedessä Monika Fagerholmin kertomuxessa, se kuunteli Leonard Cohenia harkitessaan takinkääntöä. Cohen ize ei kääntänyt rabbiinin takkiaan, vaan kirjaili zen vaan zen-kuvioilla. (V-M. Ploiri mainizee zen-meemin myös E.Saarisen luennolla.)

ellauri026.html on line 190:     Ortodoksijuutalaiseen rabbisukuun syntynyt Cohen ei ollut koskaan tyytymätön uskontoonsa, eikä hän nähnyt ristiriitaa zen-harjoituksensa ja juutalaisuutensa välillä. Toisinaan hän jopa kutsui itseään nimellä Jikan Eliezer, yhdistelmällä buddhalaista ja heprealaista nimeään. Hänen myöhemmistä teksteistään voi havaita, kuinka traditiot ovat sulautuneet yhteen Cohenin kertojanäänessä. On kuin kohen, aaronilainen pappi, puhuisi koanien, zeniläisten paradoksien kielellä. Mikä sopisikaan Leonard Cohenille paremmin.

ellauri026.html on line 192:   Eliezer oli ainakin 3 henkilöä raamatussa. Abrahamin ovela hovimestari, Moosexen poika, ja joku pienempi profeetta, joka ennusti jonkun haaxirikon. 

ellauri026.html on line 194: Emme halua elää pinnallisesti. Haluamme olla vakavissamme toistemme kanssa, ystäviemme kanssa, työmme kanssa. Vakavuudessa on jotain yltäkylläistä, aistillista. Se on jotain, mitä kohtaan tunnemme syvää nälkää.” (Ketkä me? Puhuisit vaan omasta kohen.) 

ellauri026.html on line 196: Lihallinen, kivulias  himo onkin ikuisuuden kaipuun ilmentymä. Alaston nainen, jonka eteen Cohen polvistuu, on peili, joka näyttää hänen oman, koruttoman paljautensa ikuisuuden edessä. Niinpä niin. Elukka kaipaa ikuisuutta eli tekee poikasia. Nainen on narsistin peili, paikat paljaana. Zen peli näkyy peilistä. 

ellauri026.html on line 198: Kaljupäinen Roshi (vaikuttaa vähän samansorttiselta huijarilta kuin Piiklesien Maharishi, hizi että näitä mätiä gurujakin piisaa) kuvaili itseään usein vanhaksi, lemmenkipeäksi munkiksi. Sama kuvaus sopi myös Coheniin, joka vastaanotti munkkivihkimyksen Kaliforniassa zen baldyn zen-keskuksessa vuonna 1996. Vihkimyksessä hän sai Roshilta nimen Jikan, jonka Cohen kertoi tarkoittavan hiljaisuutta kahden ajatuksen välillä. Leonardin ze jäi takuulla aika lyhkäsex.

ellauri026.html on line 200: Leonardille oli kaxi asiaa sydäntä lähellä: bylsiminen ja hartaus. Se yhdistikin ne sitten tuotannossaan taitavasti. Sixi kai Monikakin niin tykkäs siitä. On ihanaa bylsiä hartaasti. Polvistua Hildingin eteen peili paljaana.

ellauri026.html on line 206: (Öljy on riittävän kuumaa, jos leipäpala tulee kauniin ruskeaksi 1 - 2 min.) Suositeltavaa on paistaa ensin vain yksi munkki ja hienosäätää lämpöä sen perusteella: kun munkin laskee reikäkauhalla kuumaan öljyyn, se nousee nopeahkosti pinnalle, "poreilee maltillisesti" ja ruskistuu 1 - 2 minuutissa / puoli. Varo ylikuumenemista.

ellauri026.html on line 209: Vegaaninenkin munkki on tilaisuuden tullen kiimainen, käy kuumana, tulee kauheen rohkeaxi, nousee nopeahkosti ihon pinnalle, "porailee maltillisesti" patongilla ja laskee reikään ihan kauhalla. Ei sentään lihanhimoinen. Varoo ylikuumenemista. 

ellauri026.html on line 214: I had spent a summer in Greece while in college, travelling with a Greek text of the Odyssey, and I remembered in particular Odysseus’s final journey to Ithaca (the beginning of book 13; well worth revisiting as a specimen of Homeric narrative), the poetic effect of which overwhelmed me. Odysseus climbs aboard the ship and—forgive my literal translation—lies down, “in silence,”

ellauri026.html on line 219:   In Greek the internal rhymes are especially beautiful, and draw attention to the line: “negretos, hedistos, thanato anchista eoikos.”

ellauri026.html on line 225: The idea is there, but all the lingering emphasis in the original has been smoothed away. This, too, unfortunately, is typical of the whole. I have said that Wilson’s translation reads easily, and it does, like a modern novel: at shockingly few points does one ever need to stop and think. There are no hard parts; no difficult lines or obscure notions; no aesthetic arrest either; very little that jumps out as unusual or different. Wilson has set out, as she openly confesses, to produce an Odyssey in a “contemporary anglophone speech,” and this results in quite a bit of conceptual pruning. If you wait for the “Homeric tags,” the phrases that contained so much Greek culture they have been quoted over and over again by Greeks ever since—well, you are apt to miss them as they go by. A famous one occurs in book 24, when Odysseus and Telemachus are about to go into battle together: Odysseus tells Telemachus not to disgrace him, and Telemachus boasts that he need not fear. Laertes, Odysseus’s father, exclaims (Wilson’s translation), “Ah, gods! A happy day for me! My son and grandson are arguing about how tough they are!”  

ellauri026.html on line 227:   This is a famous line, but here it would hardly seem to merit its fame—who cares about people “arguing about how tough they are”? The word here translated as “tough” just happens to be one of the central words of Hellenic thought: arete, “virtue” or “excellence,” that subject of so many subsequent philosophy lectures—whose learnability or unlearnability Plato made the subject of inquiry, and which Aristotle defined as a mean between two vices. The word can be used to mean something like “bravery,” but it is wildly broader and richer than “how tough one is” (there is a queen named Arete in the poem, but Wilson refrains from translating her as “Queen Tough”). The line was quoted over and over again in later days because it was considered the height of happiness for a man to have a son and grandson competing with each other to possess virtue or true excellence. This Wilson suppresses, as a thing irrelevant to contemporary idiom—“toughness” will have to serve in its place.

ellauri026.html on line 229:   Tätä sietää vähän miettiä. Jenkkien toughness on just sama käsite kuin kreikkalaisten äijämiesten arete, eli miehekkyys. Toi käännös on ihan oikea. Ehkä Emilyn ois pitänyt vaan jatkaa ja kääntää myös "kuningatar Äijyys".

ellauri026.html on line 230:   John Byron Kuhner on jäljitellyt selvästi nimiserkkuaan Georgea. Sekin matkusteli Kreikassa klassikoita kassissa. Kaikki me joilla on tää tarpeeton klassillinen koulutus selkärepussa, halutaan vimmatusti kaivaa se esiin ja esitellä sitä joka käänteessä. Ihan turhaahan se kaikki vaiva oisi muuten ollutkin. Turhamaista. Turhaa luxusta. Vanitatum vanitas.

ellauri026.html on line 232:   You´re so vain, lauloi Carly Simon Warren Beatylle. Beaty (1937) oli hyvä amerikan jalkapallisti ja luokkansa puheenjohtaja. Näyttelijä, filmimoguli. Yx USAn monista Jörkistä. Kova jätkä mutta turha kuten Jörkka (1934). Törkeä Dick Tracy. Nykyään onkin jo rannekellopuhelimia. Tunnettu lukuisista naisjutuista. Veti koipeen Carlya, teki paljon pekonia rannalla, kylvi hukkakauroja,  kunnes asettui aloilleen Annetten kaa. Äijempi kuin Jone Nikula, julkkixista turhimpia. Toinen samanmoinen on nobelisti Zimmermann, yhtä turhamainen vaikka ruipelo, jolta Joan Baez ei saanut timanttia vaan ruostetta. Isoja ja pieniä setämiehiä. Puutarhatonttuja takit avoinna.

ellauri026.html on line 247:   Aloin kahlata nyt läpi Erasmuxen Tyhmyyden ylistystä, lähinnä nähdäxeni, onko se yhtään hauska, vai pikemminkö puiseva. Saman aion tehdä myöhemmin Lukianoxelle. 

ellauri026.html on line 251:   Se kirjoitti tän ollessaan jatko-opiskelijana Roomassa 1506-1509, neljäsataa vuotta ennen Wilhon ja Hiljan Kiinan retkeä. Ihan paavin silmän alla. 

ellauri026.html on line 253:   Mut onx se oikeesti hauska, vai vaanko tollanen "kaskun kärki lienee siinä" puujalkanikkari? Alku kuulostaa aika pahalta: mikään ei ole sopimattomampaa kuin panna vakavia asioita halvalla, mutta leikkiä saa toki laskea turhista jutuista. Ikäänkuin ruoskia kuollutta konia. Erasmus pitää tarkkaan huolen ettei kukaan loukkaannu, jättäen mainizematta ketään nimeltä (mut silti pelkäs että paavi saattaa suuttua). Mut paavi tyytyi vaan hohottamaan muiden mukana. 

ellauri026.html on line 255:   Se panee koko jutun naispuolisen Tyhmyyden nimiin, siis puhuu naisen suulla, ja lopux vielä pitää sitä lieventävänä asianhaarana, naisethan on tyhmiä. Siinäpä turvallinen koni piiskata, ammuvainaa jota vihtoa.

ellauri026.html on line 259: Erasmuxen miälest tyhmyyden isä on rikkaus. Tähänkin mä voisin vielä yhtyä. Rikkaus on meemi, meemit rahaa. 

ellauri026.html on line 263:   Soihtuliljaniityt esiintyy Homeroxella vainajien stomping groundina. Joku typerä linkvisti Steve Reese luulee että Homeros kuuli väärin, kyse oli kata spodelon leimona (tuhkakentällä) väärin kuultuna kat´asphodelon deimona (soihtuliljaniityllä). Paskan marjat Steve, sanonko minne saat ton neronleimauxesi työntää. Me romantikot peukutetaan soihtuliljoja. Tai vähintäänkin narsisseja. Narsissihan on vähän kuin mun oma kukka, hehe.

ellauri026.html on line 265:   Joitain meidän yrttitarhan yrttejä vilistää tässä ohize, kuten ruuta, kurkkyrtti ja väinönputki. Kurkkuyrtti on englannixi bugloss, häränkieli kreikasta. Saxalainen nimi on borretsch. Sitä tulee grüne sosseen, jota on joskus tehty meidän yrttitarhan yrteistä. 

ellauri026.html on line 266:   Die Kräutermischung besteht oft aus 25 g Schnittlauch, 25 g Petersilie, 25 g Kerbel, 25 g Kresse, 25 g Sauerampfer, 25 g Borretsch, 10 g Estragon, 10 g Dill, 10 g Bohnenkraut. Manchmal auch Zitronenmelisse. Kerbel on kirveli ja Bohnenkraut on kynteli. Meillä on ollut näitä kaikkia, eri vuosina, ei kerralla. Monet kuolee talvella. Sauerampfer, suolaheinä on menestynyt hyvin. (No jaa, nyt se on taas hävinnyt.) Myöhempänä tulee vielä puhe mäkikuismasta eli helleborista, masennuslääkkeestä jota otti myös se melankolinen Burton, jota Puu kasvaa Brooklynissä kirjan tyttö aikoi lukea päästyään B-kirjaimeen. Jos mulle tulee vielä masis vanhana, suostun syömään enää sitä. Ehkä mä sitten lennän ilmapallona kuin Muumi syötyään jotain liljoja. 

ellauri026.html on line 268:   Tyhmyyden kavereita on izerakkaus ja mielistely. Mikko Tolosen väitöskirjan nimi oli "izerakkaus ja izestä tykkäys Mandevillellä ja Humella." Mä luin sitä jonkun pätkän kun se oli hyllyssä, ihan vaan tutustuaxeni Mikko Tolosen mielenmaisemaan. Nyt en muista paljonkaan. Hume ainakin oli aika izetyytyväinen. Kai sen vois uudestaankin lukea, nyt tän runoelman valossa. Self-love ois niinku izekkyys, ja self-liking niinku ylpeys. Ne pitäis erottaa eri passioixi, ne sanovat.

ellauri026.html on line 270:   Later it is coined as the ultimate proof of civility, epitomizing that men are ready to sacrifice their lives (self-love) in order to prove the notion of their own worth (self-liking).

ellauri026.html on line 272:   Tää on vähän eri selitys altruismille kuin tiimi-izekkyys, siis että peilisolut (izekkäät geenit) saa yxilön samastumaan tiimiin niin kovasti etse unohtaa oman etunsa. Tässä pointtina on et ihan izekkäistä nautinnoista mehukkain on tiimin läpytys, eli ylpeys on kuskin paikalla. Whatever, sama se. 

ellauri026.html on line 276:   Tyhmyyden muut kaverit on Unohtelu, Työnvieroxunta, Nautinto, Pimahdus, Löllöys, Kemut ja Sammahdus. (Sammahdus on se Negretos hypnos, heräämätön uni). Tyhmyyttä ja sen kavereita on syytettävä jos vaikka pukinparta stoalainen ryhtyy lapsentekoon tai mikä pahempaa erehtyy naimisiin. Sitä virhettä Erasmus ei tee, se on munkkipossu. Sille riittää Thomas More, ask no more. Erasmus omistaa tän kirjan Thomas Morelle, parhaalle kamulleen, jonka nimi kreikaxi tarkottaisi hölmöä. Tyhmyyden jumalatar on Moria.

ellauri026.html on line 278: Moria on EU:n kurja pakolaisleiri Kreikassa Lesbon saarella. Tolkienin knääpiöillä oli Mines of Moria, Khazad-dûm, missä harmaa homo Dumbledore putos Balrogin kaa helvettiin ja nousi kolmantena päivänä ylös taivaisiin valkoisena kuin Saruman. Nick Ostler antoi mulle Fainwood Circlessä kirjan Bored of Rings, siinä Balrogin nimi oli Ballhog. Warren Beaty oli kingi sophomorena. E.R. laittaa sanat toisin päin, morosoph. Nääkin kirjoituxet vois olla morosofiaa. Kreetalla Juhani von Grönhagen käytti paikallisille kavereilleen sanaa vre, se oli more, paino lopputavulla, vokatiivi sanottuna murteella. Hei pahvi!). Lapset on tyhmiä, sixi onnellisia, ja vanhat unohtelee, tulee onnellisix uudestaan. Oxymoron esiintyy jo toisaalla runon nimenä.

ellauri026.html on line 280:   Erasmus doppailee sivukaupalla antiikin nimillä, droppailee niitä ja osoittaa, että kaikki antiikin jumalat oli tyhmiä. Ruoskii kuolleita koneja. Entä Jehova? No naiset kyllä on tyhmiä, Platon mietti pitkään laskeako ne homo sapiensixi vai lehmixi. Apina on apina, vaikka puettuna punaisiin (onx tää pikku vittuilu paaville?), niin nainenkin on nainen, siis tyhmä, vaikka se sais tohtorinhatun päähänsä. Ei naisten tarvi tästä pahastua, onhan ne kauniita, ja sillä ilveellä saa miehet pidetyx hännän alla, setämiesten suurexi harmixi. Ne näyttää vielä nuorilta, siis tyhmiltä, kun miehet on hopeaselkiä karvaturreja. Hemmetti tää hemmo on kyllä kybällä homo. 

ellauri026.html on line 287: Erasmus: Älä ole niin varautunut. Olen niin totaalisesti sun ettei jää mitään jälelle. Mä olen kosiskellut sua turhaan mutta hellittämättä. 

ellauri026.html on line 292: Erasmus oli syntyään Geert Geerts, Gerhard Gerhardinpata Rotterdamista, lääkärin tyttären vahinko jonkun juipin kanssa joka ryhtyi munkixi. (Taas yx kiimanen munkki!) Sen holhoojat pani sen luostariin, jossa se otti nimen Desiderius Erasmus ("haluttu rakastettava"). Otettuaan papinvalan Erasmus meni Pariisiin kotiopettajaxi. Se alkoi kärhämöidä papiston kanssa jo silloin. Yx sen englantilaisista oppilaista, Lord Mountjoy, (Montjoie on vanha ranskalainen sotahuuto) kuzui sen Enkkuihin käymään 1498. Se asui pääasiassa Oxfordissa, mut kävi Ranskassa ja Italiassa välillä.

ellauri026.html on line 294: Cambridgessa se puuhasteli jumaluusopin ja kreikan professorina. Eka painos Kexusteluista ilmestyi 1519. Niissä se haukkuu katolista kirkkoa terävästi, ennakoiden Martti Lutheria. Papit suuttui sille pahasti, ja ajoi sen pois Englannista Baseliin. Onnex siellä se eli ihan mukavasti vauraana julkkixena elämänsä loppuun asti. Varmaan sillä oli siellä myös poikaystävä, tai useampia.

ellauri026.html on line 298:   Rakkaus ja ystävyys on sen mielestä myös tyhmyyttä, tykätään toisesta eikä nähdä sen vikoja. Vanha mieskin tykkää vanhasta vaimosta. Onpas typerää, vaikka kilttiä. Ollaan hyvänahkaisia hölmöjä. Ja sama pätee vielä enemmän avioliitosta. Good God! Erasmus huutaa kuin Captain Hastings. Avioeroja tulisi päivittäin, ellei aviopuolisot syyllistyisi mielistelyyn, apinamaisuuteen, hellyyteen, tietämättömyyteen, ja teeskentelyyn, kaikki tyhmyyden kamuja. Ei tulisi naimakauppoja, jos mies tajuaisi miten monia sen säveä pikku kultu on kiksauttanut ennen papin aamenta. Tai siltä ei jäisi huomaamatta vaimon temput avioliiton aikana. Typerä aisankannattaja. (Erasmuskin kyllä nuoli aisaa mielellään. Oli sekin sevverran typerä.)

ellauri026.html on line 302:   Aika pitkään todistellaan että liika fixuista hallizijoista on pelkkää harmia, ja pahinta on panna filosofi kuninkaaxi. Tyhmälle kansalle sopii tyhmät johtajat. Niistä ne tykkäävät. Fair enough. Viisastelijat ja besserwisserit on myös huonoja seuramiehiä. Koko termiittipesän organogrammi perustuu kumarteluun ja prenikoihin, samoin kun sankarien palvonta. Sekin on tyhmyyttä. Tässäkin voi yhtyä edelliseen puhujaan, vaikka vasta tilaisuuden jälkeen. (Ei vaitiskaan, ei mua Erasmuksen anus kiinnosta. Sitäpaizi se on jo kauan lahonnut haudassa.)

ellauri026.html on line 304:   Kaikenlainen maine, näkyvyys ja kuuluisuus on hullua, siis tyhmyyttä. Jep jep. Erasmus ennakoi Shakespearea vertaamalla elämää näytelmään:

ellauri026.html on line 309:   No tämmönen saarnaaminen on sekin huisin typerää. Ei ihmiset haluu kuulla mitään paasausta, turpaan tulee todenpuhujalle, profeetalle omalla reviirillä. Paras ulvoa susien mukana, mennä markkinoiden säännöillä, juoda jengin kanssa juhlissa tai sit lähteä tiehensä. 

ellauri026.html on line 311:   Erasmus ei hurjasti arvosta stoalaisuutta, haukkuu Catot ja Senecat ynnä muut sellaiset hapantelijat ihan pydeen. Lukianoskin, joka aloitti platonistina, siirtyi kyynikox ja siitä edelleen epikurolaisuuteen, haukkuen kaikki edelliset gurut lyttyyn yxi kerrallaan. Tässä mä oon taas ihan samoilla linjoilla.

ellauri026.html on line 317:   Tieteiden arvostuxessa ei ole tapahtunut paljon muutosta Erasmuxen ajoilta. Teologit (E.R.) on köyhiä, luonnontieteilijät naurettavia, loogikot ei mitään; lääkärit ansaizee enemmän kuin muut yhteensä. Ja niistäkin tyhmimmät on eniten arvossa julkkisten joukossa. Julkkislääkärin homma on mielistelyä, vähän kuin puhetaitoa. Toisexi eniten ansaizee lakimiehet; ei tuomarit, jotka on naurettavia, vaan asianajajat jotka hoitaa isoja omaisuuxia. Ne rikastuu ja ostaa arvonimiä, samaan aikaan kuin köyhä teologi (E.R.) nakertaa retiisiä ja mezästää turkistaan luteita ja kirppuja. (Korealaisessa Loiset-filmissäkin köyhät haisee retiisiltä. Ryömii rikkaiden sohvan alle kuin torakat.)

ellauri026.html on line 319:   Nyt ei olla vielä edes puolessa välissä (tässä ei ole mitään jakoja, ei lukuja tai mitään, pelkkää suoltoa.) Mut jo nyt voi sanoa et Erasmus osaa paikoin olla aika nokkela, eikä ole turhan tärkeä. Miinuspuolella sit noi #metoo jutut ym. setäilyt. 

ellauri026.html on line 323:   Vapaa-ajattelu oli syntymässä uudelleen. Ei tarte ajaa pitkin valtion raiteita veeärrän aikataulussa. Yxityistäminen nostaa päätä, kun siihen on nyt varaa. Kapitalismi kukoistaa luxuxen oloissa, se vaatii avointa rahan, tavaran ja työvoiman virtausta, maanteitä ja ilmalentoa, verkkomaisia vaihtoehtoisia reittejä, vaihtoehtoisia totuuxia, korkoa korolle kasvua. Ahtaissa oloissa, rajoitettujen resurssien maailmassa syntyy puisevia rakenteita, ratapihoja, pappisvaltaa eli hierarkiaa, komentoteitä, virkatietä ja diktatuuria. Totaalisessa puutteessa alkaa anarkia, kaikkien sota kaikkia vastaan. Luonnontila. Asutaan ontoissa puissa tahoillaan. Luonto synnyttää järjestelmiä, järjestelmät meemejä. Luonto myös keilaa järjestelmät katastrofeilla: tulee maanjäristyxiä, tulvia, kuivuutta, katoja, pikku jääkausia. Raamatun vizauxia. Kasvihuoneilmiö.  

ellauri026.html on line 325:   Britit ja hollanderit oli kovia kolonialisteja ja ekoja kapitalisteja just six. Möi, osti, vaihtoi ja omisti orjia. Niinkuin nytkin. Helmi on hakemassa Erasmus-vaihtoon Skotlantiin. Tai Leydeniin, ei kovin kauas Rotterdamista. Erasmuskin oli vaihdossa briteissä. Se oli ennen brexittiä. Ennen EU:takin. Saman homman nimi on nyttemmn globalisaatio. Orjat joita ei voi korjata menee vaihtoon.

ellauri026.html on line 327: Annas olla, eikö kaikenlaisten elukoiden joukosta ne viihdy parhaiten, jotka eivät ymmärrä enempää kuin luonto niille opetti? Mikä menestyy paremmnin kuin mehiläinen? Vaikka ne eivät ymmärrä paljoa, ne rakentaa hienoja rakennuxia. Mikä filosofi on perustanut paremman valtion?  Mutta hevonen, joka on luupäisempi kuin ihminen, ja on sixi sen hyvä ystävä, kärsii ystävänsä lailla. Siitä on noloa hävitä kisa, mutta se piereskelee lujasti; taistelussa se pyrkii voitolle mutta listitään armotta, haukkaa multaa razastajan kanssa; puhumattakaan suizista, kannuxista, ahtaista pilttuista, aseista, lyönneistä, razastajista, sanalla sanoen kaikesta orjuutuxesta, johon se halukkaasti alistuu, ja koittaa kostaa vastapuolelle. Kärpäsillä ja linnuilla on kivempaa, jotka elävät luonnon vaistolla, välttävät vain tästä hetkestä, jos vaan ihminen jättäisi ne izexeen. Kun ne pannaan häkkiin matkimaan ihmisen puhetta, ne nuutuvat ja mennettävät ilonsa. Luonto on sit niin paljon parempi kuin ihmiskeinot.

ellauri026.html on line 329:   En voi kyllixi ylistää Pythagoraan kukkoa tunkiolla, joka kokeili kaikkea: filosofi, mies, nainen, kuningas, alamainen, kala, hevonen, sammakko ja luullaxeni myös sienieläin;  ja lopulta päätti että ihminen on säälittävin. Kaikki muut eläimet ovat tyytyväisiä luonnon asettamiin rajoihin paizi ihminen, joka koittaa ylittää ne. Ihmisten joukossa kivintä ei ole oppineilla eikä suurilla, vaan pöhköillä. Gryllus teki viisaammin kuin ovela Odysseus valitessaan porsaan osan mieluummin kuin monet haaverit. 

ellauri026.html on line 331:   Voi jumalauta, ei ketkään ole onnellisempia kuin ne joita sanotaan hölmöiksi, narreixi, ääliöiksi ja pöntöixi; hienoja titteleitä minusta. Ne eivät pelkää kuolemaa, for one thing. Niitä ei kiusaa omatunto, ne ei pelkää aaveita eikä peikkoja. Niitä ei häirize tulevan pelko eikä haaveilu. Niillä ei sanalla sanoen ole huolia.  Ne ei ole nöyriä, pelokkaita, kunnianhimoisia eikä kateellisia, eivätkä roiku kenessäkään toisessa. Siinäkin ne muistuttaa muita eläimiä, että ne ei tee syntiä, kuten papitkin myöntävät. Ajattele omia murheitasi ja mieti, miten monesta ne säästyvät. Ne eivät ainoastaan ole iloisia, pidä hauskaa, laula ja naura izexeen, vaan hauskuttavat muitakin, ja ovat kaikkien kamuja. Petoeläimetkin väistelevät niitä, ja kuninkaat, jotka pitää niitä narreina, tykkää niiden seurasta enemmän kuin ministereistä, koska ne juttelevat hauskoja.

ellauri026.html on line 333:   Narreja on Erasmuxesta (ja mustakin) myös mezästäjät, jotka huvixeen tappaa ja teurastaa eläimiä, tekee sitä jotain urheilua tai taidetta. Ja grynderit kuten Tom Sydney Sanditonissa. Sehän vaikuttaakin ihan kaistapäiseltä. Ja pelihullut aivan erikoisesti, kuten Sanditonin silinterihattuinen Mosambo. Ja trillerien ynnä muiden saippuoiden tuijottajat ja kuuntelijat, taikauskoiset kuvienpalvojat ja horoskoopin lukijat, hitto ei tää lista lopu, on kuin luettelisi hiekanjyviä.

ellauri026.html on line 335: Ja nyt jos joku kauppias, sotilas tai tuomari ryövättyän lukemattomia luopuu pienestä pennosesta, niin se kuvittelee, että sen syntisäkki on sillä tyhjennetty, kaikki petkutuxet ostettu taas ilmatteex, niin että se voi alkaa iloisena nollasta. Yhtä hölmöjä on ne, jotka luulee että päivittäiset seizemän virrensäettä pitää pirun poissa liiveistä. Yxi pyhimys hoitaa hammassäryn, toinen naisten vaivat, kolmas näpistyxet; neljäs auttaa matkapahoinvointiin, viides lampolassa, jne, ei jaxa luetella kaikkia. Neizyt Maria on sentään laajakirjoinen.

ellauri026.html on line 337: Yhden onni on toisen onnettomuus. Yxi selviää kaxintaistelusta, toinen ei. Varas selviää tuomiosta vasikoimalla muut syylliset. Mulkero paranee taudista, lääkäri jää palkatta ja vaimo pysyy nalkissa. Äiti toipuu, lapsi menee kesken. Kärryt särkyy, hevoset pysyy hengissä. Voittajat tosin kiittävät, mutta eivät hölmöyttänsä. Papit hieroo handuja ja rikastuu kaikista.

ellauri026.html on line 339:   Lisää hölmöjä: ne jotka suunnittelee ize izelleen komeita hautajaisia, ne jotka rakentelee izelleen aatelisia sukutauluja (touché), kehuskelee sen seizemillä puolivillaisilla ansioillansa, paviaanit jotka on mielestänsä komeita, ne jotka kehuskelee oman tiimin ansioilla kuin omilla, perustaa taiteen tai tieteen koulukuntia (samanlaiset suut pitää samanlaisesta salaatista). Kullakin kansakunnalla on omat keppihevoset, tosin Erasmuxen aikana vähän eri kuin tänä päivänä:

ellauri026.html on line 355:   Mikäpä on ystävällisempää kuin kaksi hevosta raaputtamassa toisiaan? Hauskoja juttuja kuuntelee mieluummin kuin opettavaisia. Vakavan saarnan aikana kuulijakunta nuokkuu, haukottelee tai nukkuu, juorun alkaessa höristää korviaan ja kuuntelee huuli pyöreenä. Jänniä pyhimyxiä kuten Jyrkiä, Ristoa ja Babsia lahjotaan mieluummin kuin niitä tavallisia tylsiä, kuten Petri, Pauli, tai edes Jepukka. Six protestantit tarvii kirkonvartijoita ja unilukkareita, katoliset pitää puoliaan jopa teeveelle. Pull toimi paremmin kuin push. 

ellauri026.html on line 360: Dementia ei ole vaan paha asia

ellauri026.html on line 362: Viinan paras ylistys on se, että se pesee pois huolet, hujauxessa, vaan jos nukkuu pois humalan niin ne tulee takaisin, razun selässä. Enemmän iloa on tyhmyydestä, sillä se humala ei haihdukaan. Ja se on ainoo luojan lahja jota on jaettu kaikille. Viina auttaa hetkexi mutta aamulla se maistuu kuin beduiinin sandaali. Veenuxen lahjat on suotu harvoille. Neptunus hukuttaa enemmän kuin pelastaa, rikkauden ja sodan jumalat on puhtaasti pyöveleitä. Mä (Tyhmyys) oon jäänyt palvonnasta ihan kuiville. Muut jumalat on vitun pikkumaisia, tee näin, älä tee noin, parempi kuin teet niiden ympäri ison kierroxen.

ellauri026.html on line 364: Mut kukaan ei palvo Tyhmyyttä ja tee mulle kirkkoja. Mitä väliä vaikken saa suizutusta, ohuita kexejä, vuohta tai emakkoa uhrina. Kaikki palvoo mua kuitenkin. Ei tarvi edes kadehtia Dianaa, joka saa ihmisuhreja. Jengi ajattelee mua myötäänsä, seuraa mun tapoja, ja elävät ihan mun ehdoilla. Samalla ei voi kerskua jumalanäitikään. Koko maailma on mun temppeli, vaikkei musta ole pazaita eikä ikoneja, joita jengi palvoo muuten enemmän kuin ize avataareja. Ei, mulla on pazaita ihan tarpeexi, apinat on niitä ize, typeryxiä. Koko apinalauma on mun seurakunta, ja maailma mun temppeli. 

ellauri026.html on line 366:  Katotaan vaikka minkälaisia, muutamilla esimerkeillä, kaikkiahan ei tässä kerkiä. Alotetaan laahuxesta, ne on tunnetusti tyhmiä. Tuhat demokritosta ei ole tarpeexi nauramaan koko joukolle, vaikka sit olis vielä yx nauramaan niille tuhannellekkin. Jumalat on taivaassa ihan kippurassa, käy välillä jääkaapilla hakemassa nektaria ja palaa kotisohvalle. Mainiota, hupasaa! Kato nyt totakin tomppelia! Mäkin istun joskus siinä sohvalla kauko-ohjain kädessä. (KUU)
ellauri026.html on line 370:   Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja. 

ellauri026.html on line 372:   On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.

ellauri026.html on line 378:   Jos miekkosella on kiero, rumahko vaimo, joka sen silmissä on Venuxen perintöprinsessa, eikö se ole ihan yhtä hyvä kuin jos se olis oikeesti upea? Tai jos joku ihailee rumaa huonosti tehtyä kalua sanoen "kaunis esine", niinkuin se olis Kaj Frankin käsistä, niin eikö se ole onnellisempi kuin ne jotka ostaa kalliita taideteoxia, eikä nauti niistä senkään vertaa? Tiedän yhden munnimisen (siis tyhmän), joka antoi nuorikolleen tekojalokivet, ja uskotteli että ne oli oikeat ja huisin arvokkaat. Mitä väliä, jos vaimo uskoi sen ja piti lasihelmiä yhtä huolella kuin oikeitakin koruja? Mies säästi pitkän pennin ja sai samat kiitoxet kuin oikeistakin helyistä.

ellauri026.html on line 379: Kummalla on parempi pulla, niillä jotka kazoo tyytyväisenä Plaatton luolan seinän varjoja, vai niillä jotka havittelee niitä jotka varjon heittävät, jos niitä edes on?

ellauri026.html on line 380: Hölmöillä tietysti: niiden onni tulee halvemmallla, ja ne riemuizee siitä yhdessä, eikä mikään riemu ole nimensä arvoista ellei siitä nauti muiden kaa. Viisaita miehiä on tuskin yhtäkään, antiikissa lueteltiin seizemän, mut nekin oli enemmän kuin kolme neljännestä idiootteja. Ita me Perkules adiuvat. (NEE)
ellauri026.html on line 384:   Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhentuneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonkun ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia. 

ellauri026.html on line 386:   Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?

ellauri026.html on line 388:   Ne onkin vixuimpia jotka plagioivat toisten töitä omixeen, ja siirtää toisten kovalla vaivalla sepittämät jutut omiin töihinsä; ei väliä jos plagiaatit selviävät myöhemmin, nyt ainakin ne saavat niistä ilmaista kunniaa, jengi osoittaa niitä haavi auki sormella ja läpyttää. Pääasia et oma nimi paistaa joka lehdellä. Se nimkin voi olla joltain kuuluisammalta kirjoittajalta nyysitty, jotta kansi kiinnittäisi rahvaan huomion kirjamyyynnissä. Ja kirjan nimi vielä, se voi olla vaikka "Kuka tappoi kenetkin". 

ellauri026.html on line 390: Kaikista hulluinta on nähdä miten julkkiskirjailijat kiittelevät toisiaan keskinäisen kehun kerhoissa, tyhmät tyhmiä ja pöntöt viereisiä pönttöjä. Tää on täydellinen Väinö Linna duplikaatti, toi on Loirin haamukirjailijan veroinen, kolmas yhtä fixu ja filmaattinen kuin Sofi Oxanen. Toisen kerran ne suomii toisiaan yhtä reippaasti, ja ihan samoilla pointeilla.

ellauri026.html on line 392:   Ja sit on nää tietokirjailijat hyötykirjoineen, karvaisine viittoineen ja naavapartoineen esim Klinge, Wahlroos, Enkvist ja Valtaoja, jotka ovat olevinaan ainoita viisaita miehiä, muut vaan statisteja. Esittelevät keximiään mahdottomia mahdollisia maailmoja ja historian käänteitä, selvittävät kaikki markkinoiden ilmiöiden syyt ja seurauxet, ihan kuin ne olis luonnon kirjanpitäjiä tai sihteerejä, tai jostain taivaasta pudonneita sanansaattajia. Luonto nauraa niille koko matkan geenipankkiin. Ne ei tiedä mitään, on keskenäänkin aivan eri mieltä. Esittelee ensimmäisiä syitä, mityyxiä ja tämyyxiä kuin S. Albert Kivis-vainaja. (KOO)
ellauri026.html on line 397:   Kun E.R. pääse pappeihin ja skolastikkoihin, se ei enää naureskele. Alkaa hymy hyytyä aika irvistyxexi. Edellä käynyt onkin vain johdantoa tähän. Nyt se haukkuu ihan vakavissaan, tää on tosista, täst on leikki kaukana.

ellauri026.html on line 399:   Alaviite: Mikähän se on toi matula putet? Tarkoittixe mentula putet, kikkeli hajahtaa? Saxalaisessa poliisisarjassa oli jepari nimeltä Matula. Aika kikkeli se olikin. Matu jostain itämatulasta.

ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, munkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää kunnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuhun tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit bränditunnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin munkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.

ellauri026.html on line 405:   Sääntöjä kyllä piisaa ja seremonioita. joillakin on kaloja, toisilla rukouksia tynnyreittäin; joillakuilla paastoja, joiden välit ne syö kuin viimeistä päivää. Yxillä on vakio-ohjelmaa enemmän kuin mahtuu seizemään rahtilaivaan. Joku ei ole koskenut penniinkään 60 vuoteen, paizi hanskat kädessä, yks ei peseydy eikä vaihda vaatteita, joku on ollut kiinni pylväässä kymmeniä vuosia, toinen on jatkuvasta veisauxesta käheenä. Jeesus ihmettelee: onx nää jotain uuden lajin juutalaisia? Oli puhe vaan uskosta ja laupeudesta, mitä toimittaa tää pelleily? (KAA)
ellauri026.html on line 407:     Stoalaiset muuten kuvittelevat olevansa kaikista kuolevaisista eniten jumalisia. Mutta ottakaapa käsille vaikka vain yksi ainoa tuollainen oppinut; olkoonpa hän 3- 4- tai jopa 600-kertainen stoalainen, myös hän siirtää antaumuxella syrjään elleikään partaansa, joka on hänen viisautensa olennaisin tunnusmerkki ja yhdistää hänet joulupukkiin, niin ainakin piinallisen arvokkuutensa ja rautaisen siveysoppinsa ja kalsarinsa, samoin kun oikaisee ozansa rypyt kun ryhtyy harjoittamaan kaikenlaisia tonttuiluja petihommissa. Lhyesti sanoen, jokaisen viisaan on huudettava avuxi minua, yxin ja ainoastaan minua, halutessaan ruveta isäxi. Niinpä niin, mixi en voisi puhua teille avoimesti ja vapaasti tapojeni mukaan? Sanokaa minulle, ovatko pää, kasvot, rinta, käsi, korvat, jotka kaikki ovat kunnian- ja huomionarvoisia ruumiinelimiä, luodut ihmisten ja jumalien siittämistä varten? Ei, arvelen etteivät ne kaikki yhdessäkään kelpaa elämän siementämiseen. Pikemminkin ihmissuvun monikertaistamiseen kelpaa eräs toinen elin, joka on niin hullunkurinen ja etuveitikkamaisen näköinen, ettei sitä voi mainita nimelläkään naureskelematta. Tästä pyhästä lähteestä jokainen olento ammentaa alkunsa varmemmin kuin pytagoralaisuus numerosta 4.

ellauri026.html on line 414: Ne on kuulleet joltakulta että saarna pitäis alkaa hiljaisella äänellä, six ne aloittaa niin vaimeasti ettei ne kuule izekään, ihan sama kuuleex kukaan muukaan, ei tätä pidäkään ymmärtää. Ja kun päästään tunnelmaan pitää korottaa ääntä, ja niinpä vikistyään ensin kuin hiiri juustossa ne alkää mölistä täysiä. Niinkuin ne olis umpihulluja, ei auta mäkikuismakaan. Olikohan Wilhon saarnat tollasia? No, kyllä retoriikka tehoo kaikenlaisiin uskovaisiin yhtä hyvästi.

ellauri026.html on line 418:   E.R. haukuskelee aika törkeästi paavejakin leveilystä, ei ihme et sen housut sitten vähän tutisi. Mut ei mun asia ole siivilöidä liian tarkasti prelaattien ja pappissäädyn elämää, ettei näytä siltä että tää on satiiria pikemmin kuin saarna, ja et mä syytän kunnon ruhtinaita ja ylistelen pahoja protestantteja. (YY) 
ellauri026.html on line 426:   Viisaus tekee ihmisistä arkoja, ja sixi viisailla on aika vähän duunia, ne saavat istua köyhinä ja nälkäisinä uunin nurkassa. Niiden elämä on vähexyttyä, hämärää ja vihattua; hölmö kierii rahoissa, on valtakunnan johdossa, kerta kaikkiaan kasan huipulla. Viisaus pilaisi hyvät bisnixet: kauppias ei huijaisi, punastuisi valheesta, ei suju siltä ryöstö eikä koronkiskonta.  Aasi tai härkä pääsee helpommin herraxi ja kirkon virkoihin kuin viisas ressukka. Tytöille kelpaa hassu paremmin kuin kuiva viisastelija, sitä ne välttelee kuin skorpionia. Ylipäänsä hauskasta elämästä pitävät ei pidä viisaista. Kaikki pyörii rahalla, jota viisas halvexii; raha tule rahan luo, välttää viisasta.

ellauri026.html on line 428: Alaviite: Kukahan on se tohtori jota E.R. retuuttelee loppupeleissä miekan käytöstä käännyttämistyössä?

ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja kun ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.

ellauri026.html on line 432: Hullut on apinoista onnellisimpia, sielu pääsee vapaaxi kun muumit lähtee laaxosta. Dementia ei ole vaan paha asia.

ellauri026.html on line 434: Mutta olen puhunut ehkä liikaakin, liian röyhkeästi, ylittänyt aikani. Lieventävänä asianhaarana ota huomioon, että olen tyhmä ja sitäpaizi nainen. Niin et älkää ottako tätä liian vakavasti. Vizi vizi. Sanoo Erasmus ja virnistää kuin Eski Saarinen. Quare valete, plaudite, vivite, bibite, Moriae celeberrimi Mystae. (LÄPITTE!)
ellauri026.html on line 438:   Olihan se TDLR, muttei puiseva. Kyllä E.R.:llä on vizin tajua, ja sana hallussa.

ellauri026.html on line 444: Ephraim Emerton, Erasmuxen elämäkerturi, oli harras unitariaani, protestanttien protestantti, kristinuskon islamisti. Jeppe ei ole jumala, ei edes puolikas, eikä Pyhis pistänyt sitä sisään neizeeseen. Allah on ainoa kukko tunkiolla.


ellauri026.html on line 445: Efraim, Jefim, Fima, Egyptin mamupojan kaima, jumaluusoppinut, Emerton teellä eikä siis ässällä kuten se kuuluisampi kusipää Waldo Wiisas, ei nähtävästi tykännyt Erasta yhtään. Era oli esim epäisänmaallinen ja inhos stoalaisia, tykkäs epikuroxen porsaskollegoista Lukianoxesta ja Horatiuxesta. Jenkit inhoo vaistomaisesti tällästä vanhan maan EU-lurjusta. Epämiehekäs. Jenkit on patrioottiohjuxia. 

ellauri026.html on line 447:   Jefan pontena virressä on että E.R. oli protestanttiliikkeen kannalta vaan hyödyllinen idiootti, joka enimmän aikaa oli täysin pihalla siitä mitä se törkkäs liikkeelle. No tietysti kun se ei ize ymmärtäny kääntyä unitaarixi. 

ellauri026.html on line 449:   Tää oli tietty sen pahin vika. Ken ei oo meitin puolella on meitä vastaan. Tästä oli paavin palvojat ja protestanttifundamentalistit herttasen yximielisiä. Era vetelä vapaa-ajattelija jäi 2 tulen väliin makaamaan. Tyhmä kentiesmies, tuplaluopio, oljen verran raollaan. Koita päättää vetku ooko meitä vaiko noita toisia! Jenkkimumslimi sanoo selvästi: sillä oli 3 vaihtoehtoa: pitää turpa kii, liittyä meihin tai ryömiä paavin hameen alle. Se ei tehnyt niistä mitään vaan yritti viheltää pelin poikki. Turpiinhan siitä tulee molemmilta tiimeiltä. Vitun ize nimitetty erotuomari.

ellauri026.html on line 455:   His activity took many forms; but he was always, whether through classical treatise or encyclopædic collection or satirical dialogue or direct moral appeal—always and everywhere, the preacher of righteousness. His successes were invariably along this line. His failures were caused by his incapacity to perceive at what moment the mere appeal to the moral sense was no longer adequate.

ellauri026.html on line 463:   Tässäpä tyypillistä Jefaa: Erasmus yritti parikin kertaa summeerata töitänsä, mutta huonolla menestyxellä. Sen selityxet töittensä synnystä on niin triviaaleja, että ne ei voi "command our respect". Vaik eihän voi kieltää että tärkeäkin työ voi lähteä triviaalisti liikkeelle (ei mun tärkeet tutkimukset tosin). Hemmetin tärkeilijä. Just tälläsiä tunkeloita E.R. vihasi, ja tietysti just tälläsestä pitää tulla sen elämänkerturi. It just goes to show. 

ellauri026.html on line 465: Kukas se oli tää Scaliger? Se ainakaan ei tykänny Erasmuxesta. Nimitti sitä halvax oikolukijaxi ja viinaratixi. 

ellauri026.html on line 466: Kai se on tää seniori, italialainen Julius Caesar, epämiellyttävä latinisti ja roomalaisfäni, diktaattorin mukaan nimetty. Vanha pieru, joka roikkui kiinni skolastiikassa. 

ellauri026.html on line 467: Se julkasi 1531  Erasmusta haukkuvan sepustuxen, jossa se sano Eraa kirjallisexi loisexi ja oikolukijax. Nide on erinomaista latinaa ja täynnä rumia sanoja. Era ei vaivautunut vastaamaan. J.C jatko  suorasanasta vittuilua 1536 ja runomuodossa vv.  1533, 1534, 1539, 1546 ja 1547.  

ellauri026.html on line 471: Renessanssissa oli aurinko tullut pilvestä, taloudellinen kasvu vauhissa, raha valui siirtomaista laareihin,  tuntui että ehkä hyvät voimat sittenkin on ruorissa. 

ellauri026.html on line 473: Luen nyt Jefan väärennyxiä Eran fiktiivisestä nuoruudesta. Lutherin Mara oli sanonut: Erasmuxen kirjeet on ihan sekulaa, pelkkää ystävien kehua ja vihollisten haukuntaa, siinä kaikki. No lue vähän Lutherin omia sinkoiluja, ei sillä ole paljon varaa vinoilla. Erakin oli siitä erikoinen että se äkämystyi helposti jos joku epäili sen sanoja. Onnex se ei ehtinyt lukea Maran eikä Jefan sepustuxia.

ellauri026.html on line 475: Era oli myös täysin epäisänmaallinen, kosmopoliitti ja matu. Se sanoo et sillä ei ole mitään väliä missä se on syntynyt, ns suurmiehet on ihan tavallisia pieniä, eikä minkään tiimi tarvi paukutella henxeleitä sen nimissä. Ubi bene ibi patria. Poikien kirjassa Valkoinen torakka, den vita kackerlackan (ehkä Mannerheim?) käännettiin toi vanha hyvä lause väärinpäin, kun oltiin niin isänmaallisia. Mua vitutti se jo pienenä, vääntelevät vanhoja totuuxia. Kirjan roistot oli ryssiä. Hyvä Era! Ei ihme että Jefa repi perseensä.

ellauri026.html on line 479: Pienenä Era asui jonkun Pekka sedän luona Goudassa kuoripoikana. Vikisi kuin hiiri juustossa. Ei ollut lauluääntä. Deventerin koulu, johon se pantiin 9-vuotiaana, oli takapajuinen. (Tässä kohin Jefa taas sekoilee, ei sen ope voinu sanoa sitä vielä Erasmuxexi, sehän oli munkkinimi.) Deventer oli varsinainen munkkileipomo, ei-haluttujen kakaroiden hautomo, varmaan samanlainen kuin Yorkin koulukoti Nicolas Nicklebyssä. Eran seuraava asemapaikka onkin jo joku homoleipomo, varattomien veljien rahasto, jossa viimeistään se varmasti tutustuu donizeihin.

ellauri026.html on line 481: Noi lafkat oli takuulla ihan hirveitä paikkoja. Mut taas Jefa rypistelee nenäänsä ja pahexuu, et nehän oli just sopivia pikku Eralle. Pekka-setä oli ahne paskiainen joka hamusi Geertin perintöä. Jefa suvaizee epäillä Eran sanoja, koska Pekka setä toimitti  luostareihin muitakin kakaroita. Häh? Mikä tampio tää Jefa oikeen on? Mikä hemmetti sitä vaivaa? Varmaan homofobia. 

ellauri026.html on line 483:   Se oikeesti ei voi sietää Eraa. Geertiä ja sen veljeä ajetaan luostariin kuin kaksiputkiseen pyssyyn käärmeitä. Vetelämpi veli antaa perixi. Taas vikapää on Era Jefan mielestä, kun se haukuskelee viinaanmenevää veljeä. Vitut, Jefa on ihan Pekka sedän linjoilla. Sen kädet syyhyää päästä kepin kanssa Eran perälle. Jefa tietää muka paremmin kuin Era ize miten sitä kohdeltiin: "he was charmingly treated". Onx tää muka elämäkerturi? Ennemminkin joku Sevillan parturi. Turpakarvat sillä on niin vimpan päälle nypitty.

ellauri026.html on line 485:   Selkeesti Jefaa ärsyttää tää väpelö, joka ei pelaa amer. jalkapalloa ja haluu nukkua pitkään aamulla kuin muumiperhe, syödä vaan huviretkellä kylmiä paloja. Izensä paapoja! se ärisee Era-vainajalle kuin Calleri. Erityisesti Era inhos kalaa. Huono juttu munkille. No onhan niitä kala-allergisia, mutta Jefan mielestä se on TRIVIAALIA! Ota izeäsi niskasta ja niele kala kokonaisena, kuin kondori. Mikä ei tapa, se vahvistaa. 

ellauri026.html on line 489:   Mut pahin Eran vika Jefan näkövinkkelistä on, että siltä puuttuu tiimihenkeä. Era moittii luostarimenoa siitä, että munkit on kuin joku liivijengi, väpelöt jää takasatulaan, jengin johtajat on joukon tyhmimmät ja ilkeimmät, jos ne vaan on tukevaa tekoa ja niillä on mahtava rekkakuskin hymy. Jefa pahexuu tätäkin ja muistuttelee, että munkkikunnastahan nousi niinkin huomattava henkilö kuin Lutherin Mara. Mutta se olikin just tollanen isomahainen köntys, synnynnäinen jengin johtaja.

ellauri026.html on line 491:   Jefa marssittaa todistajax jonkun Eran vanhan kouluaineen tai harjoitelman, jossa se (epäluonteenomaisen hengettömästi) todistelee munkkielämän autuuden puolesta. Jefan mielestä tää osoittaa että Eran kaikki myöhemmät mielipiteet on pelkkää valetta. Kukahan tässä ajaa omaa asiaansa häikäilemättä, rakentaa vaihtoehtoista totuutta vähääkään välittämättä asianomaisen omasta eriävästä mielipiteestä? Varsin valehtelet Era, mä tiedän paremmin! Mä olen niinku Jumala, mä nään sun sielun perälle, sieltä näyttää joku pikku valo pilkottavan kuin tunnelin aukosta, sanonko mä mistä reijästä. 

ellauri026.html on line 493:   Jefa ei ole huomaavinaan Eran homorakkautta nuoreen ystäväänsä Rogeriin. Eihän tämmösestä sovi jumaluusopin professorin olla selvillä, saati sitten siitä puhua. Homofoobit on aika usein kaappihomoja. (Tässä mun täytyy taas vähän karistella epäluuloja: emmä ole homofoobinen, mun parhaissa kavereissakin on vasenkätisiä. Musta on vaan kiva puhua asioista joista jotkut kauhistuu. Se on osa koko tän runoelman pointtia: mix kauhistua luonnonilmiötä, mix koittaa olla niin suu muikulla p.c. Naturalia non sunt turpia. Kaikesta ei tarvi pitää, muttei tarvi sentään pöyristyä.) 

ellauri026.html on line 501: Erasta tuli opiskeluvaihdon mannekiini, koska se vaihto maata kuin mustilainen hevosta. Kandi hollannissa, maisterixi briteissä, ja tohtorixi Bolognassa. Ei siis sen takia, vaan siitä huolimatta, että se ihan homona lyttäs naisia. Ämmät on tyhmiä. Se ei kuulosta kivalta, siitä tulee paha mieli. Meillä kotona ei hakata naisia, vaan pikemminkin päinvastoin, yritetään hakkailla. Joskus tulee potkuja. 

ellauri026.html on line 503: Pot pot pot pot potkut sain, kesken hakkailua, lauloi joku Malmsten, joko Jori tai Jevgeni. Samaa saattoi laulaa se Jevgeni Popovin novellin Jäkätti pikkumies, joka ehdotti naisystävälleen Mashkalle (sille jäkätille), että oltas niinkun raiskausta. Miten niin raiskausta?  No niin et mä yritän naida sua väkisin ja sä paat vastaan minkä kykenet. Mashka kiinnostui. No pikkumies yritti parastaan, väänsi ja väänsi, sai kaikki vaatteet pois, ja oli jo työntämässä sisään, kun Mashka potkaisi niin kovaa et se putos lattialle ja mursi isovarpaansa. Töissä työnjohtaja laski varovasti tynnörin sen (toiselle) jalalle, se huusi kovaa: Uijuijui! Varpaani! Koko homma todettiin työtapaturmaxi ja miekkonen sai kuukauden saikkua täydellä palkalla. Kokeilivat sitten Mashkan kanssa kaikkea, ette uskokkaan. Mashka oli sitä kymmenen - ei yksitoista vuotta vanhempi, ja painoi 91 kiloa. Kai se rakastikin pikkumiestä, kerta antoi sille ex-miehensä lentäjäntakin ja karvalakin, kun heitti hukkapätkän ulos ovesta. Oli pahoillaan, mutta omat lapset oli tärkeempiä. Äijä asui sitten firman autotallissa, pysyi lämpimänä kun oli se takki ja karvalakki. Oli kiitollinen Mashkalle. 

ellauri026.html on line 509: Of more recent biographies, that of R. B. Drummond is, all things considered, the best; careful and serious, but showing the almost universal tendency to take Erasmus at his word, even while admitting his incapacity to tell the truth.

ellauri026.html on line 516: 
absolute accept alleged ancient appeal attitude authority Christian Christian theology Church claim clear common conceived conception conflict Congregationalism conscience conscious continuous revelation death declared definition Deity demand desire divine ideal doctrine dualism earth earthly elements enlightened esotericism essential evil experience expression fact faith feeling forms give Gnostics harmony&dq=Unitarian+Thought&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5"  class="cloud5">harmony heart Hebrew highest honest human nature idea imagine individual inspiration instinct Jesus lative living man's Manicheism mankind matter means ment mind miracle Montanism Montanistic moral natural law needs never notion occult once organization ourselves Pelagian perfect philosophers polytheism polytheistic possible precisely priesthoods principle prophet Protestant Protestant Reformation race rational redemption Reformation reject relation religion religious revelation sacramental scheme seems sense soul spirit struggle tarian teaching theologians theology things tion tradition true truth Unitarian believes Unitarian finds Unitarian thought unity universe vidual virgin birth whole word worship

ellauri026.html on line 527: Vanha ukkeli 

ellauri026.html on line 552: puuttui hampaita 

ellauri026.html on line 572: Ja myös haistamaan, 

ellauri026.html on line 590:     pahantuulisena, tarkoittaen Axa-tätiä, jolla oli 

ellauri026.html on line 593:     Sanokoot Helmi ja Seija mitä tahansa, luulenpa, 

ellauri026.html on line 594:     että tällä mun naisvihahypoteesilla on vinha perä. 

ellauri026.html on line 595:     Mielestäni en ole setämiehistä kaikkein naisvihaisin, 

ellauri026.html on line 601:     vaistoavinaan naisvihaa, vaikka huolella piilotettua. 

ellauri026.html on line 615:       meni yhtäkkiä vaimonsa luoxe, nosti tältä hameet ylös, 

ellauri026.html on line 618:     Aarne kertoo tämän jutun hauskana huumorikirjassa 

ellauri026.html on line 651:     > Joku nimenpudottelija se oli, ihan hienoillaxeen pudotti H:lla nimikoidun nenäliinan jonnekin. Sellaisiakin on, nimiä nyt pudottelematta. Siteerasi sitä iänikuista kahteen kertaan uimatonta jokea, johon Hesiodos silti vahingosta viisastuneena kielsi kusemasta, ettei tule juotua toista kertaa samasta virzasta. Oliko se Gunnel? Ei. Ei ollut Eskin kirjanen Better butter ainakaan. Eski ei ole niin negatiivinen eikä yhtään niin vaikeasti ymmärrettävä. Voi ei sula Esan suussa. Se tavoittelee joukkoja. The more the merrier. Kukoistus kuuluu kaikille. Yöpostinkantajille ja vessaa peseville islamisteille, joista jokainen voi räätälöidä oman duuninsa. Harsi pätkätöistä izellesi oiva tuluskukkaro, nollasopimuxet parsinlankana. Läpiveto-ohjeet Eskin Topaasi-pelistä! Hinta vain noin 20e! Tule fyysisest tuotantotalouden laitoxeen noutaa oma!! 

ellauri026.html on line 653: > Jönsyä harmitti Eskin sille antama pilkkanimi Syvällinen. Enemmän vielä harmitti kun tuo pinnallisuudella pinnalle uinut ex-pintaliitäjä linnan juhlissa ize asiassa kuultuna sanoi oppineensa vanhemmalla iällä arvostamaan syvällisiäkin ystäviä. Marimekon ja Nokian toimitusjohtajia ja Aira Samulinia. Hellikääpä toisianne. Pipsa Pallasvesan tissiliivit sängyllä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. (Sanoja syvältä on jo yli 30K. 30 tissiliiviä tukilangoilla.)   

ellauri026.html on line 655: > Herakleitos kuvataan usein melankolikoksi, ja häneen viitataan joskus "itkevänä filosofina", vastakohtana Demokritokselle, joka tunnetaan "nauravana filosofina". Presokraatikkojen Esa Saariselle. Kukahan ois sit tää hämärään uuninnurkkaan jäänyt masis? Vaatimattomuuteni estää sanomasta.  

ellauri026.html on line 657:   > Herakleitosta on pidetty yhtenä värikkäimmistä Sokratesta edeltäneistä filosofeista. Häntä on pidetty jopa ihmisvihaajana, sillä hänen filosofiansa oli kaikkea muuta kuin populistista. Hänen ajatteluaan sävyttää ylikriittinen suhtautuminen ihmisiin, ja osan elämästään hän elikin yhteiskunnasta eristäytyneenä. 

ellauri026.html on line 660: > Luonteeltaan hän oli itsetietoinen, ja hänen sanotaan arvostelleen ankarasti sekä aikansa muita ajattelijoita että ylipäätään koko ihmiskuntaa. Hänen sanotaan halveksineen joukkoja, "liian monia". Hoi polloi. Termiittiapinoita termensi. Löysiä kukkoja ja kanoja. Niitä onkin liian monia.  

ellauri026.html on line 666: > Herakleitos ajatteli, että muutos on todellista ja pysyväisyys vain harha. Hänelle kaikki oli liikkeessä, kuten hänen tunnetuimmassa aforismissaan ”Panta rhei”:  

ellauri026.html on line 686: Jurotshka hirttäytyi. Mies hakkasi Lavinian. Lavinia erosi miehestään ja muutti Ruotsiin, mistä hän löysi sukulaisia isän puolelta. Sirje kirjoitti Borikselle kirjeen. Boris matkusti Moskovaan ja nai siellä naisen, jolla oli lapsi. Seuraavana keväänä tämä kuoli synnytyxeen. Boris kasvattaa poikaa ja ottotytärtä.

ellauri028.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri028.html on line 37: Ja kaikki sixi, etteivät roistot ottaneet Kirjailijainstituuttiin, halutti niin hitosti Kirjailijainstituuttiin, yritin ankarasti, lähetin valintakokeeseen "kansanomaisia" kertomuxia, lähetin kirjeen, että olin muka Siperiasta... Paskat! Äkkäsivät eivätkä ottaneet... Oikein tekivät. Hyvä pojat! Olen aivan tosissani...

ellauri028.html on line 47: ja halukkaasti perunaa kaupustelin, 

ellauri028.html on line 57: Oi nuoruuteni! Oi puhtaus! Nuoruus! 60-lukumme nuhruinen nuoruus! Ja miten hyvin kaikki oli silloin, miten kaikki ennen oli erinomaisesti! Liha maksoi 1 r. 40 kop. kilo. Kaupoissa myytiin sian keittomakkaraa, nautaa, katkarapuja ja kiinalaisia mandariineja. Kampela ei mahtunut paistinpannuun. Aurinko loisti kirkkaasti.

ellauri028.html on line 59:   Kävelit vaikka kadulla ja kaikki ovat pukeutuneet nuhruisesti. Takit, hameet, ulsterit, housut ovat käännetyt, kengät kuluneet, saappatkin jaloissa joskus aivan reikäiset. Vaan - vanhuxet näyttivät kotkilta, vaan - nuoriso pilailee. nauraa, tanssii fokstrottia "Inessa", sillä Moskovassa on ollut nuorison ja opiskelijoiden rauhanfestivaali, musiikki soi, saapui neekereitä.

ellauri028.html on line 65: Mutta Moskova ei usko kyyneliin kun se ei usko, se on ankara Moskova. Sillä maailmassa ei ole syyttömiä. Säilyit - olet siis roisto. Elossa - siis syyllinen. Mutta kenen edessä - en tiedä, en tiedä, en tiedä. Sillä en koe omaa syyllisyyttäni. tiedän, mutta en tunne. Siis olin aikaisemminkin paha ja olen tullut nyt vielä pahemmaxi.

ellauri028.html on line 88:   Initially, a surviving one of his daughters, Clara Clemens, objected to its publication in March 1939, probably because of its controversial and iconoclastic views on religion, claiming it presented a "distorted" view of her father. Henry Nash Smith helped change her position in 1960. Clara explained her change of heart in 1962 saying that "Mark Twain belonged to the world" and that public opinion had become more tolerant. (Ehkä se myös tarvizi vähän pätäkkää leivän syrjäxi.) She was also influenced to release the papers by her annoyance with Soviet reports that her father's ideas were being suppressed in the United States. (Ei Laika ole ainut koira radalla. Vuosi 1962 oli Kuuban kriisi, kylmä sota kuumeni. Popovin nuhruista mutta optimistista nuoruutta.) The papers were selected, edited and sequenced for the book in 1939 by Bernard DeVoto. (Sota tuli väliin, jumala piti varmistaa voittajien puolelle. No ainahan se on voittajien puolella. Tai sit se haluu antaa opetuxen tai sillä on joku ovelampi suunnitelma mielessä.)

ellauri028.html on line 90: Nää matkakirjeet on niin hulvattomat, että niitä on ihan turha mun alkaa repostella. Lukekaa ize, ei siihen kauan mene. Ihan samat pointit kuin mulla, paljon kärkevämmin esitettynä. Välillä naurattaa pakosta, välillä vaan suututtaa, niinkuin varmaan suututti Mark Twainia. Kade jumala oli vienyt siltä vaimon sekä tyttären. Väärää puutahan se haukkuu sikäli, että ko. kiivaan jumalan on apinat ize tehneet omaxi kuvaxeen. Termiittiapinat on jälleen kerran syylliset. Jos nekään, eihän Darwinilla ole hyviä eikä pahoja, on vaan voittajia ja luusereita. Darwinia ei vois vähempää kiinnostaa kuka kuolee ja kuka jää voittajana kentälle. EKV. EVVK. Kiinnos. Huonot häviäjät kiivastuvat, se on vain luonnollista. Minäkö en tietäisi. Tuttu, juttu, sanoi Natashan lentokapteeni. 

ellauri028.html on line 92: Wikipediaan otetut sitaatit on irrotettu kontextista, suht harmittomia, eikä anna mitään kuvaa Markun tosi ankarasta antiteistisestä linjasta. Markku-setä on ollut hyvin, hyvin vihainen. Aika kiistanalainen kirkollinen näkemys indeed. Kuvainraastaja. Se on kova syyte jumalisten kirjoissa. Vaikka hyvässä kirjassa ei kovin hyvällä silmällä kazotakaan kuvia, niin kuvainpalvontakin on parempaa kuin niiden raastaminen. Ainakin amerikkalaisen enemmistön mielestä, ja nehän Wikipediaakin tuottavat ja lukevat. 

ellauri028.html on line 94: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.

ellauri028.html on line 99:   Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.

ellauri028.html on line 101:   Onkohan jenkit kiemurrelleet ihan noloina kun nää Markun jutut tuli julki. Epäamerikkalaisuutta Mississippin suurmieheltä. No ei, kyllähän Amerikkaan mahtuu mielipiteitä. Vaikenivat kuoliaaxi. Sehän olikin jo melkein vainaja. Piti näitä pöytälaatikossa, sanoi raamatuxensa mieli mustana, luki yxityisesti kavereille kuin Rusakko sen tunnustuxia. Sellaista on liikkeellä kuin coronavirusta. Pari vinkkiä ois kiva miten ne sai yleisönsä pysymään istumassa paikallaan ja kuuntelemaan loppuun saakka. Kuoli 75 vuotiaana, julaisi tän anonyyminä vuotta ennen sitä. Alla tulee arvioita Goodreadsilta. Booze Hound on nähtävästi Jevgenin hengenheimolaisia. 

ellauri028.html on line 105: During his prolific period Mark wrote many minor items, most of them rejected by Howells, and read extensively in one of his favorite books, Pepys' Diary. Like many another writer Mark was captivated by Pepys' style and spirit, and “he determined,” says Albert Bigelow Paine in his 'Mark Twain, A Biography', “to try his hand on an imaginary record of conversation and court manners of a bygone day, written in the phrase of the period. The result was 'Fireside Conversation in the Time of Queen Elizabeth', or as he later called it, '1601'.

ellauri028.html on line 107:   The Rev. Joseph Twichell, Mark's most intimate friend for over forty years, was pastor of the Asylum Hill Congregational Church of Hartford, which Mark facetiously called the “Church of the Holy Speculators,” because of its wealthy parishioners. Here Mark had first met “Joe” at a social, and their meeting ripened into a glorious, life long friendship. Twichell was a man of about Mark's own age, a profound scholar, a devout Christian, “yet a man with an exuberant sense of humor, and a profound understanding of the frailties of mankind, including Mankind's Huge Cods." Sam Clemens ja pastori naureskeli kaxisteen mezässä miespaneelin valtavia turskia. Bronzed and weatherbeaten son of the West, Mark was a man's man. "Some Remarks on the Science of Onanism.” 

ellauri028.html on line 109:   “It was my duty to keep buttons on his shirts,” recalled Katy Leary, life-long housekeeper and friend in the Clemens menage, “and he'd swear something terrible if I didn't. If he found a shirt in his drawer without a button on, he'd take every single shirt out of that drawer and throw them right out of the window, rain or shine—out of the bathroom window they'd go.

ellauri028.html on line 111:   It was sometimes a wonderful and fearsome thing to watch Mr. Clemens play billiards,” relates Elizabeth Wallace. “He loved the game, and he loved to win, but he occasionally made a very bad stroke, and then the varied, picturesque, and unorthodox vocabulary, acquired in his more youthful years, was the only thing that gave him comfort. Gently, slowly, with no profane inflexions of voice, but irresistibly as though they had the headwaters of the Mississippi for their source, came this stream of unholy adjectives and choice expletives."

ellauri028.html on line 113: Words vulgar and offensive to other ears were a common language to him. Anyone who ever knew Mark heard him use them freely, forcibly, picturesquely in his unrestrained conversation. Whitman and the Bible are no more obscene than Nature herself—no more obscene than a manure pile, out of which come roses and cherries. 

ellauri028.html on line 126:      diary of the Pepys of that day, the same being Queen

ellauri028.html on line 128:      noble lineage; that he despises these literary canaille;

ellauri028.html on line 129:      that his soul consumes with wrath, to see the queen stooping

ellauri028.html on line 130:      to talk with such; and that the old man feels that his

ellauri028.html on line 131:      nobility is defiled by contact with Shakespeare, etc., and

ellauri028.html on line 132:      yet he has got to stay there till her Majesty chooses to

ellauri028.html on line 147: 5. Shakespeare lukee jotain otteita teoxistaan. Sir Walter pieraisee uudestaan.

ellauri028.html on line 154: The tale is told, too, of a certain woman who performed an aeolian crepitation at a dinner attended by the witty Monsignieur Dupanloup, Bishop of Orleans, and that when, to cover up her lapse, she began to scrape her feet upon the floor, and to make similar noises, the Bishop said, “Do not trouble to find a rhyme, Madam!” 

ellauri028.html on line 157: to the first bed where the chap is laying half dead.

ellauri028.html on line 162: At the next bed, the next patient also appears half dead..

ellauri028.html on line 175: What is Man?

ellauri028.html on line 183: This was Twain's most serious, philosophical and private book. He kept it locked in his desk, considered it to be his Bible, and spoke of it as such to friends when he read them passages. He had written it, rewritten it, was finally satisfied with it, but still chose not to release it until after his death. It appears in the form of a dialogue between an old man and a young man who discuss who and what mankind really is and provides a new and different way of looking at who we are and the way we live. Anyone who thinks Twain was not a brilliant philosopher should read this book. We consider ourselves as free and autonomous people, yet this book puts forth the ideas that 1) We are nothing more than machines and originate nothing - not even a single thought; 2) All conduct arises from one motive - self-satisfaction; 3) Our temperament is completely permanent and unchangeable; and 4) Man is of course a product of heredity, and our future, being fixed, is irrevocable -- which makes life completely predetermined. If these points are true, then buying and reading this book is not in your control, but simply must be done because it was meant to be. If these points are not true you might still wish to make an independent decision to enjoy a thought-provoking book by a great and legendary writer.

ellauri028.html on line 194: What Is Man?

ellauri028.html on line 197: Apparently man is a selfish prick that can't think for himself and relies on "outside influences". He is a chameleon. He is nothing but a mere machine. Well, at least according to Twain. Man is a fraud and only lives for himself. He is really driving home this point that everyone is selfish and acts out of selfish needs (big surprise?), even if viewed (publicly and personally) as a self-sacrificing person. My question is; who cares? If the end result is the same, what does the actions matter. Let's say, saving a woman from a burning house. Twain says you do this out of making yourself feel good and avoiding the pain of not saving the woman, nothing else; the woman comes second to your own need of feeling good. But regardless of how it makes you feel, you still saved the woman in the end. The good is still done, even though you did it for yourself. Forget how the action was achieved. What does it matter if we refer to this as "self sacrificing" or "selfishness". Answer me this question, Twain! THE ACTION REMAINS THE SAME!!!.... I feel this must have been written during a time when everyone was going around smugly proclaiming to be self-sacrificing do-gooders and self-proclaimed religious nuts while really being shitty people; which had to be the most annoying thing ever. I guess it feels a bit outdated and I think people who naively go around claiming that they are "self-sacrificing do-gooders" are simply laughed at in our post modern times as smug assholes who need to get off their high horse (high horse? who owns a fucking horse nowadays, anyways?). I feel it is pretty accepted now that those who do good are doing them for their own selfish gains and the view of acceptance by others, at least I think this is the case. I don't know cause I don't know do-gooders, everyone I know (including myself) are dicks and more concerned with their celluar phones and creating social dating websites on the internet in vain attempts to pick up chicks only to drink alone and desperately spend several hours harassing women on social dating sites until one, out of pity, decides to respond to your 50 private messages, which then they foolishly decides to set up a date with you; only for you to be disappointed and stood up; which results in more drinking and paying a "dancer" to give you a hand job behind the goodwill on a Saturday night....

ellauri028.html on line 199: Anyways, I feel "What is Man?" is really a precursor to Freud (also Dostoevsky and Nietzche are precursors) and the Ego, which is pretty impressive for the time, but again, it feels a bit dated. He is also repetitive about the same idea of man being selfish, which is annoying like this review...

ellauri028.html on line 201: Now he is on this kick about how man never thinks for himself. He is a chameleon conforming to whatever outside influences he puts himself in. This is pretty interesting stuff here. I apologize that these reviews have become rather flat. The amount of times I have used the word "interesting" to describe things in a vague manner is so blindly obvious and so boring, I can't believe I go on writing these things (and you keep reading them?!) Where is this going to get me, doing these shitty reviews? Does anyone care? Do I really care? I think I need a girlfriend (this is a cry for help)...Anyways, the book is psychological and philosophical or some shit... go read the goddamn thing yourself...I need a drink...

ellauri028.html on line 202: Sorry about that last paragraph, anyways, this could be one of the most easily readable and most underrated philosophical books ever. This is a read that delves into some deep thinking. Triggers the mind. In fact, my mind just got triggered. Why don't I just stop doing these reviews publicly and require people to pay me for reviews rather than willingly exploit myself as cheap and free entertainment? Why do I feel I need to keep doing these reviews? I am cutting myself short! Perhaps I would get more satisfaction out of keeping these reviews to myself? I don't know, who am I kidding... This is not entertaining the least and no person in their right mind would ever pay a dime for this drivel...I need another drink...

ellauri028.html on line 203: Jesus, I am sorry for this whole rant. This is a book review, not a therapy session...I guess I am having a bad day ...Sorry...This is all pathetic, this is all a very sad, sad self centered review...I have lost all my steam, as if I had much to begin with. Where did it all go wrong? When did it start? What has happened to me?

ellauri028.html on line 219: Mark Twain says that man is an automaton, completely stirred by outside influences, but the main motive for his deeds is always that they please himself. That's no free will (hard determinism) and psychological egoism put together. I can't think of a nastier outlook on man. Better read his adventure books for kids. (less)

ellauri028.html on line 227: I picked this book for the 'what is man' essay. Though there are many profound philosophical ideas in it, they get sidelined by the authors racial slur on indigenous natives, Australian aborigines and Afro Americans. One might argue it was the trend those days, but I can't come to terms especially after reading other books on philosophy from that era.

ellauri028.html on line 247: Maybe I'm just impatient, but I found this book tedious and more than a little depressing. Back on the virtual shelf it goes, for the time being.

ellauri028.html on line 251:   Ei jäänyt Fatima kiinni CAPTCHA:sta. Peltiheikki livahti kuin mekaaninen leikkikoira veräjästä, sellainen kankeasti kävelevä ja haukkuva, jolla on kovamuovinen patterilaatikko mahan alla ja on-off nappula. Batteries not included. En ymmärrä mix kakrut haluu niitä, tai niitä liioitellun isosilmäisiä kummituxia. (Tai ymmärränhän mä, ne on koneita. Ilman on-off nappulaa, valitettavasti.) But seriously, eihän näistä arvosteluistakaan tiedä enää mitkä on tekoälyn tuotteita. Nettihän on jo täynnä botteja. Turingin testi vuotaa kuin seula. Todennäköisesti tyhmimmät arvostelut tulee vielä kuitenkin lihaa ja verta olevilta apinoilta. Ehkä CAPTCHA:t testaakin jo sitä. En ole robotti, olen pönttö. 

ellauri028.html on line 253:   Tovixi vei Make multa tuulen purjeista, täytyy tunnustaa. Yli sata vuotta sitten se sanoi saman kuin mä, ja paremmin. Mietin vähän kuin Booze Hound mix tätä ylipäänsä kirjoitan, turhaanko vittuilen puun takaa, kuin konekoira räxytän.

ellauri028.html on line 255:   Mut se on virhepäätelmä, P(l)opovin izemurhasiirto. Ei tänne tultu muutenkaan uutta keximään. Masixia on ollut maailman sivu, eikä takuulla oo yhtään mustaa ajatusta, jota ei ole jo moneen kertaan kexitty. Todistihan Eskin assari empiiris-matemaattisesti äskettäin, et erilaisia ajatuxia on noin 30, näät sen verran löytyi erilaisia asiakkaiden esseitä, eli (as per TAMK:n "Timon" teoreema todellisuus=asiakas) saman verran vaihtoehtoisia totuuxia todellisuusvalikoimassa. Siitä riittää joka oivalluxelle jopa 300M kexijää (oikeasti vähemmän, useimmat ei kexi mitään koko ikänä). Samaa saarnasi jo saarnaaja, nihil novi. Kapinen jopi, joka parjas vaihtelevasti elamassa, muttei silti suostunut parjaamaan kiusaajaansa, nyökyttää myös nuppi ruvella.

ellauri028.html on line 257: 30 ajatusta ja 300M elämää per ajatus, jokaisella 1, mullakin vain tää. Ellen erehdy? onhan sekin mahdollista: dalai laama suunnittelee jo seuraavaa episodia, mieluummin eläimenä ettei tarvi koko aika vaan istuxia tyynyllä ja pussailla alamaisten myssyjä.

ellauri028.html on line 272: Onkohan se johdatusta, ehdotin, ehkä jumala koittaa sanoa nyt sulle jotakin.

ellauri028.html on line 275: Mutta samaahan tuntuu tapahtuvan koko ajan mullekin. Äsken polkupyörämatkalla

ellauri028.html on line 277: Pullin volvossa, josta kerroin ennenkin jo jossakin. Mutten pelästy näistä enteistä, enkä harkizekaan

ellauri028.html on line 282: ei juuri muuta köntystäkään harvoine harmaine hiuxineen kuin vanhoja. 70v tai niillämain. 

ellauri028.html on line 287:   Kielistä mä oon ollut aina kiinnostunut, ihan pienestä. 

ellauri028.html on line 294:   epäsystemaattisuus, joutavien valkoisilla hanskoilla varustettujen 

ellauri028.html on line 303:   No outohan se oikeakin nimi oikeastaan on, syytössija. In Catilinam. 

ellauri028.html on line 314:   Mut nolot asiat muistaa aina parhaiten, onnistumiset hävii mielestä.

ellauri028.html on line 329:   Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.

ellauri028.html on line 331:     "Mademoiselle from Armentières" is an English song that was particularly popular during World War I. It is also known by its ersatz French hook line, Hinky Dinky Parlez-vous (variant: Parlay voo).

ellauri028.html on line 333:   "Mademoiselle from Armentières" has roots in a tradition of older popular songs; its immediate predecessor seems to be the song "Skiboo" (or "Snapoo"), which was also popular among British soldiers of the Great War. Earlier still, the tune of the song is thought to have been popular in the French Army in the 1830s; at this time the words told of the encounter of an inn-keeper's daughter, named Mademoiselle de Bar le Duc, with two German officers. During the Franco-Prussian War of 1870, the tune was resurrected, and again in 1914 when the British and Allied soldiers got to know it.

ellauri028.html on line 335: The Pittsburgh Post-Gazette of December 4, 1939, reported that the historical inspiration for the song had been a young Frenchwoman named Marie Lecoq (later Marie Marceau), who worked as a waitress at the Café de la Paix in Armentières at the time of the war. Despite the obscenity of many popular versions of the song, it was reportedly quite clean in its original form.

ellauri028.html on line 349: No, onhan se hiukan KELJU juttu,

ellauri028.html on line 370: She hasn't been kissed for forty years,

ellauri028.html on line 379: One night I had a "beaucoup" jack,

ellauri028.html on line 389: But still, 'twas better than no war at all.

ellauri028.html on line 390: Farmer have you a daughter fair

ellauri028.html on line 392: Farmer have you a daughter fair

ellauri028.html on line 394: Farmer have you a daughter fair

ellauri028.html on line 402: Because he had no place to stop.

ellauri028.html on line 411: I spent hunting for that war.

ellauri028.html on line 435: Avait changé sa destinée

ellauri028.html on line 441: Qu'elle savait déjà chanter

ellauri028.html on line 450: Elle chantait sa chanson

ellauri028.html on line 466:   tänne Seijan keittiöön! Olen eräs vanha mustavalkoinen 

ellauri028.html on line 467:   TV-kuluttaja, nyttemmin vanha hämillinen kyökkihörhö! 

ellauri028.html on line 469:   hauska nähdä! Ja yllätyxenä myös taannottain manalle mennyt 

ellauri028.html on line 470:   vanha tuttava, lihavana miehenä tuntematon Seppo Hyrkäs! 

ellauri028.html on line 476:   kazomaan teeveestä murhasarjoja ja juomaan punaviiniä. 

ellauri028.html on line 479:   onko ruoka valmista. - Ahaa! Sinä oletat että minä kokkaan 

ellauri028.html on line 481:   liharuokaa tai makkaraa! Rehuja ei tartte laittaa eikä jauhoja. 

ellauri028.html on line 499: herkän rakkausrunoilijan, enkelikiharaisen joskin ruumiikkaan  Tommy Tabermannin kaa. 

ellauri028.html on line 505: Ei se koskaan oikeasti menny eläkkeelle, lähti suoraan hautuumaalle. Sellainen on vaarallista.

ellauri028.html on line 509: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on (oli) aforistinen kiteyttäjä. Se löytyy kaljupäisen Tontin plokista Unohdettuja runoilijoita.

ellauri028.html on line 514: Parkkonen aloitti 1960-luvulla toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi sieltä Viikkosanomiin. Kun levikkiongelmiin joutuneeseen Seura-lehteen haettiin päätoimittajaa, ehdotti Otavan kirjallinen johtaja Paavo Haavikko tehtävää Parkkoselle. Seuran päätoimittajana Parkkonen toimi vuosina 1974–1981 ja uudelleen 1985–1990. Parkkonen nosti Seuran Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi, mutta lähti sen jälkeen etsimään uusia haasteita. Vuonna 1981 hän kävi perustamassa ja päätoimittamassa Lehtimiesten lyhytikäiseksi jäänyttä yleisaikakauslehti Pikajunaa.

ellauri028.html on line 529: Kharis 

ellauri028.html on line 530: Kharisma

ellauri028.html on line 542: Se elätti puoli-ilmaisexi ison perheensä. Varattomien veljien rahastolla

ellauri028.html on line 550: Tääkin todistaa jotakin. Uusi testamentti on globalisaation evankeliumi, sillä saadaan alkuasukkaille housut jalkaan ja halu omistaa myös t-paita, lenkkarit, lippis ja televisio. Koko raamattu on ammattilaisille, kun ilmainen näyte on nielaistu ja hinnoista, veroista ja tulleista on sovittu.  

ellauri028.html on line 552: Anssi julkaisee konkordanssin vapaana korpuxena. Antaiskohan Anssi fi-el-he konkordanssiohjelman ilmatteex. Jos se auttais lukemaan Raamattua alkukielillä.

ellauri028.html on line 558: Kimmo K pahanhajuisine vanhuxen hengityxineen oli mukana kahvilla. Anssin raamattupiiri oli tehnyt kakkuja. Juteltiin niitä näitä helluntailaisista. Kaikilla oli mukavaa. Mä annoin lahjan ja pidin puheen, ainoan. Mähän taidankin pitää puheiden pidosta. Mulla on karismaa. Anssi kätteli lähtiessä jollain helluntalaisten salaisella tervehdyxellä. En osannut, annoin vaan kylmää kämmentä.

ellauri028.html on line 563:   Odottelemme juuri parhaillaan eli täsmälleen tällä herran sekunnilla, tällä nimenomaisella hetkellä tai tällä kellonlyömällä odotamme Euroopan erikoisuuskirjeenvaihturimme Eino-Mies Porkka-Kosken raporttia reportaashshisarjaamme "Yhdentekevä Eurooppa". Kävelevä sinikantisemme uudisoi meille kohta Helsingin Pinaatintorilta suomalaisten sotavegetaarien 47:nnen teemaviikon paraatia. Aihehan on Eino-Miehelle erittäin tuttu. Mieshän on palvisodan vegetaareja. - Niin, hänhän sai palvisodassa Mannergeimilta neljännen luokan valkoisen ruusukaalin riparikunnan kunniamerkin. Sopan ja kauhan miehiä kerta kaikkiaan. Eikä siinä kaikki, Vuonna 55 hän oli reportterina seuraamassa Porkkanan luovutusta takaisin Suomelle. Toivottavasti hän  ei ole tänä juhlallisena vegetaaripäivänä niin nakit silmillä, että joutuisimme taas kuulemaan sen iänikuisen baaritiskitarinan siitä, miten hän listi vielä välirauhaspäivänä 50 punajuuriarmeijan kaaleria itulinjassa paljain käsinein. - Herra jumala! Puhelinhan soi! Pane töpseli nopeasti seinään! Haloo haloo! Täällä alivaltiosihteeri! - Täällä Eino-Mies P-K tanassa ja Burana 200. Saisinko huonepalveluun, tarvizisin Burana 400:sta. Ja jos Suomesta soitetaan ja uzitaan, minua ei saa häiritä eikä vastustaa. Sanokaa vaikka, että minulla on Pipa kukkarossa ja Kippari-Calle taskussa.

ellauri028.html on line 565: Kansalaiset! Nyt on jälleen se aika vuodesta, jolloin on aika muistaa maamme ilotulituxissa vammautuneita ilotulitusveteraaneja! Jotka lähtivät vapaaehtoisesti niskalaukauxenkin uhalla, usein inhimillisesti kazoen iian varhain, täynnä intoa puolustamaan lemmikkien oikeutta kuunnella ilotulitusten paukkinaa ja haistella ruudinkäryä vaatekomerossa kenkäläjän alla puolen yön ajan vuodessa. Jotka palasivat liian suuren ja liian raskaan uhrin antaneina, päättöminä (kuten lähtiessä) ja silmättöminä, kuolleita kissoja ja lento-oravia repussa, mutta tyytyväisinä kuin äiti armas Volgan laturiin.  Katon rajass' kulkee hauki, pahaa taitaa tarkoittaa... Kierrä pullon korkki auki, ryyppy pedon karkoittaa! Pöydän alta ryömii lisko, ilkein silmin tuijottaa. Ryyppy toinen naamaas kisko, Aistiharha lähdön saa. Vierustuolill' istuu hylje, pyrstö läpsii palleaas'. Kunhan vain et lasiin sylje, mursu daamiks muuttuu taas. Pöydän päällä ammuu nauta, maitoo koettaa tyrkyttää. Ryyppy neljäs, jumalauta, maitohapot karkoittaa. Näitä ilotulitusveteraaneja varten rakennamme Kauniaisiin ilotulitusveteraanien kuntoutuskeskuxen Papattiveljeskodin. Kun siis päätön nuori mies ilmestyy ovelle käsi ojossa ja karvalakki kourassa, hellittäkääpä pörssinnyörejä. Tarkoitus on jalo, missä olisimmekaan nyt ilman ilotulitusveteraanien eläinuhreja. Varmaan Kouvostoliitossa munalipun alla.

ellauri028.html on line 567:     Sotuinvalidien puolustusvoimat järjesti sotuinvalidien syyskeräyxen koko maassa. Nyt julkistamme keräyxen tuloxen. Saimme kerättyä yhteensä 283 kokonaista sotuinvalidia ja osia. Se on 50% eli lähes puolet vähemmän kuin viime vuonna. Näistä 238 nyt vielä tuhisevaa sotuinvalidia (tai vähemmän) luovutetaan rahavallan resitentille Sale Hiiristölle izepäisyyspäivän sotuinvaliidivastaanotolla. Sotuinvalidien puolustusvoimat päällikkönsä sopuiluveteraani kunniaylisopuli Esa Saarisen nimissä haluaa kiittää koko Suomen kansaa, paizi Aira Samulinia, joka ei millään suostunut luovuttamaan vaatekomeroon kenkäläjän alle kätkemäänsä Peter Nygårdia.

ellauri028.html on line 571: Jaaaha, meillä on täällä intiaaniteltassa sotilasmestari Karmei Enninen, tervetuloa. Paizi tehän olitte täällä ensin, anteexi. - No panic, siviili, lepo vaan, armeijassa ei pyydellä anteexi eikä ensinkään anneta, seuraa kurinpitotoimenpide, esim niskalaukaus. - Aaaha. Stm Kanninen, teiltä on juuri ilmestyny jyhkeä värikuvateos 101 asentoa. - Jes söör herra siviili! - Tässä kirjan takaliepeessä kunniaylisopuli E.Saarinen kehaisee, että tää on jatkoa kirjaanne 100 asentoa. - Niin, edellinen teos oli jymykukoistus, ja E.S. vaatimalla vaati jatko-osaa, tukijatketta ikäänkuin puuvillaisella vyöllä. Tää on jonkin verran rohkeampi kuin se esa. Suomalainen sotilas uskaltaa olla missä tahansa asennossa. Keittiön lattialla, takapenkillä, hississä, tiskipöydällä, parvekkeella, puuta vasten mezässä, junan vessassa... - Niin niin, ne on nähty, mitä uutta tässä painoxessa? No ei muuta kun tää 101. kuva ihan extrana: E.Saarinen epämukavan näköisessä vetelässä asennossa Pekka Himosen takana Pipsa Pallasvesan riippukeinussa. Pow-wow on päättynyt, ja nyt, saanko pyytää siviiliä tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM!

ellauri028.html on line 573:     Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja puolustusvoimien simulaattorihankinnat! Maamme p-voimat on päättänyt hankkia jalkaväen taistelusimulaattorin! Vauzi vauz! Ja se oon mä! Tupla vauz! Ei vaitiskaan, vizi vizi, pyydän anteexi. Läänineversti Karmei Enninen, olkaa hyvä, avaisitteko vielä vähän tätä? - Kiitos, ja anteexi että en sano kiitos, armeijassa ei sanota koskaan kiitos, anteexi tai ole hyvä, meillä se menee vaan: hommio! ja loppu! Täällä kannetaan vaan kaunaa, aseita ja arvomerkkejä. Simputetaan alaisia ja kannellaan esamiehistä toimivalle johdolle.

ellauri028.html on line 575:     No hyppään yli pari vielä puujalkaisempaa viziä ja menen suoraan asiaan: pianaikaa koko rauhanaikainen rauhantahtoinen armeijamme voidaan korvata armeijasimulaattorilla, joka puolustaa simuloitua maatamme ulkoa tulevia uhkakuvasimulaattoreita vastaan. Kyberuhat pannaan superselliin, pilviporsaat roviolle, jossa niitä linkoo virtuaaliläjillä äreet lintuset. Kassa kukoistaa. - Hauska kuulla että armeija ottaa vaihtoehtoisen todellisuuden vakavasti! Kybersodassa pärjännee tälläinen rimpulampikin kaveri, et mä tuun mielläni reserviin! Isänmaallisuus on aina ollut mun sydäntä lähellä! - Hienoa! Olkaa hyvä, saako pyytää vapaaehtoisexi tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM! Ei vaitiskaan, vizi vizi! se oli vaan simulaatio! - Aargh! niin olin mäkin! Mein leben!

ellauri028.html on line 591: Siis ihan naurettavan huonoja? 


ellauri028.html on line 597: Ja että vizin hauskuus kuten koko estetiikkakin, 


ellauri028.html on line 604: hah hah olipa hauskaa (kutittaen kainalosta izeä), 

ellauri028.html on line 613: Hulvaton on sellanen hahhah naurakaamme yhdessä, naurua kolmannella tyyppinen tiimiä vahvistava lälly pila. 

ellauri028.html on line 615: Jotkut on ihan puhdasta skizoa, ize asiassa hyvin samantapaista kuin lasten höpötys, mutta mustempaa. 

ellauri028.html on line 617: Jotkut yxirivisistä on täysin hanurista, vaan typeriä sanaleikkejä ilman mitään ytyä. 

ellauri028.html on line 622:   
ellauri028.html on line 630: Sopiihan se. Kenelle aiotte soittaa, Molotov kysyi.

ellauri028.html on line 633:     
ellauri028.html on line 635:     
ellauri028.html on line 638:     
ellauri028.html on line 640: 	Ongelma ratkaistu lol!
ellauri028.html on line 644:       
ellauri028.html on line 646:         
ellauri028.html on line 653:   Voihan noita koittaa parannella izekin:

ellauri028.html on line 655:   Nazit kiduttivat keskitysleireissä jutkuja tappamalla niitä kaasulla ja tekemällä niiden nahasta hyödykkeitä. Siis haloo. Miten se eroaa nyt aivan harmittomasta TURKISTARHAUXESTA?

ellauri028.html on line 671: Alaviite: Mikko Kuustonen on 60v gospellaulaja, kaivosmiehen poika kuten Tom Jones. Soololevy Profeetta. Yksityiselämä (Muokkaa): Kuustonen oli naimisissa Marita Kuustosen kanssa 32 vuotta. Heidän avioeronsa astui voimaan keväällä 2014. Toukokuussa 2018 Mikko Kuustonen avioitui koreografi Hannabrotheruksen (s. 1968) kanssa.  Hanna os. Saloheimo tulee täysin pystymezästä julkkisskenen ulkopuolelta. He ovat molemmat impulsiivisia ja yliempaattisia. Heillä on tv-ohjelma julkkisten rakkauselämästä. He haastattelee julkkisystäviä ja kuulee mikä liima saa suhteen kestämään. Ois Kuustostenkin ollut hyvä ostaa sitä putkilo. Minkä jumala on liimannut sitä älköön ihminen irrottako. He laittavat izensäkin likoon. Kyllä siinä moni liima irtoaa. Kuustosella on siitä pitkä kokemus. Hän on itse kertonut julkisuudessa päihdeongelmistaan, mutta on ollut raittiina v 2004. Varmaan vielä sietämättömämpi selvänä. Hän on kuulunut nuorena herätysliikkeeseen ja sixi kärsinyt myöhemmin myös muista mielenterveysongelmista. Kuustonen on kertonut olevansa värisokea. Siitä kaikki ongelmat alkoivat. Näki maailman mustavalkoisena väri-tvn aikana. Koiratkin on värisokeita. Vieläköhän se pieree yhtä kovaa Hannan seurassa. - Mikko! Hanna Brotheruxen poika Johannes on myös huumekoukussa. Haisteleekohan se liimaa. Mikko Kuustonen ja Hanna Brotherus  muuttivat yllättäen avioehtoaan – Mitä tapahtuu  ökymökille? Mikko  Kuustonen ja Hanna Brotherus 2022: Ero!  Mikko Kuustoselta  paljonpuhuva reaktio Hanna Brotheruksen  pieraisuun eron jälkeen. Musti!! 

ellauri028.html on line 686: 	Konduktööri: "Kuulkaas herra, haistakaapa vittu!"  


ellauri028.html on line 695: 	Kaksi poliisia löysi ruumiin Handelsbankenin edestä. Toinen poliiseista alkoi kirjoittaa raporttia: Hand, Hande, Hadnel, Hanedkebaq,...... Toinen poliisi turhautui: " PASKAT, raahataan tää Osuuspankin eteen!"

ellauri028.html on line 720: shamoin kuivatut hedelmät. Vatkaa kääntäjä taash päälle.

ellauri028.html on line 727: Lushikka. Shokeria tai jotain, aivan shama ..kele.

ellauri028.html on line 737:     Mikko Kuustonen seurusteli kerran nuorukaisena kirkkoherran tyttären kanssa ja oli innoissaan, kun pääsi ensimmäisen kerran tapaamaan tytön vanhempia. Tiesihän Mikko, että jos vanhemmat hyväksyisivät hänet, tyttö voisi vaikka antaa... suudelman. Siinä sitä istuttiin olohuoneessa ja keskusteltiin tosiolevaisesta, kun jännitys ja kahvi alkoivat vaikuttaa Mikon suolistossa. Pian poika ei enää pystynyt pidättelemään vaan päästi pienen pierun. Kirkkoherra katsoi vihaisesti perheen koiraa, joka sattui makailemaan Mikon tuolin alla, ja torui: "Musti!" Mikko huokaisi helpotuksesta ja jysäytti toisenkin kerran koiran piikkiin. "Musti!", nuhteli tällä kertaa kirkkoherran rouva. Kului muutama tovi, ja ilma vain kiersi Mikon suolistossa. Eihän siinä auttanut muuta kuin päästää ilmoille kunnon jyräys. "Musti!" ärjyi kirkkoherra naama punaisena. "Tule nyt jo pois sieltä tuolin alta, ennen kuin se pitkätukkainen hipinretale paskantaa päällesi!"

ellauri028.html on line 752: Helen looks up and says, "Bob, what's different? It's hanging down today, it was hanging down yesterday, it'll be hanging down again tomorrow."

ellauri028.html on line 756:   To which Helen replies, "Shoulda bought a hat, Bob. Shoulda bought a hat."

ellauri028.html on line 770: Matti ja Teppo oliva Floridass piitsill ja torkahtiva rannall. No tiätty ne palos mahapualelt aika pahast ja oliva punasi ku ravut.

ellauri028.html on line 771: Sitt he illall menivä paari ja siäl tuli yks miäs juttele heill, ett "Hello! My name is Neil Armstrong and I have been in the moon!"

ellauri028.html on line 779: Tätä jatkui ehkä vartin. Minä haukuin poliisia ja hän kirjoitti uusia sakkoja, kunnes sanoi vievänsä minut asemalle jos vielä jatkaisin ja ihmetteli enkö välitä sakoista mitään. En sanonut mitään, vaan odottelin poliisin poistumista.

ellauri028.html on line 786:       

ellauri028.html on line 791: -Liian kuuma, en mä sinne halua 
.

ellauri028.html on line 798: -Aha. No on meillä sitten tällainen yhdistetty urheilu- ja erotiikkaloma. 

ellauri028.html on line 810: Ihmismuurahaiset
ellauri028.html on line 812:   Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja uusi sensaatiomainen tiedelöytö! Posketonta! Käsittämättömän mahtavaa! Nimittäin! Soveltavan filosofian maailma kohahti tänään kuin Keilaniemen rantaa alvariinsa tapaileva aalto. Sosiobiologi Lauri H. Anterosson paljasti löytäneensä aivan uuden ja tähän asti tuntemattoman eläinlajin, ihmismuurahaisen! Sosiopaatti Anterosson teki tämän ällistyttävän ihmismuurahaishavainnon sattumalta ollessaan rutiininomaisella helikopterilennolla 2000 metrin korkeudella Espoon ilmatilassa. 

ellauri028.html on line 814:   Lauri H. Anterossonin ottamien ilmakuvien perusteella näyttää, että ihmismuurahaisyhdyskunnat koostuvat pienistä tulitikkulaatikkoja muistuttavista rakennelmista, joiden ympärillä ihmismuurahaiset autoilevat ja säntäilevät päättömästi sinne tänne. Niiden teknologinen taso on lähes yhtä korkealla kuin ihmisten, ja lisäxi ne puhuvat ilmeisesti suomea, tummakuorisemmat yxilöt tosin murtaen. Onko maapallolla sittenkin älyllistä elämää? No tämähän ei sitä vielä todista. Kun Anterosson laskeutui alas Espoon maaperälle, niin ihmismuurahaiset olivat salaperäisesti kadonneet! Niiden kohdalla oli vaan käsittämättömän syvä reikä, josta hämärästi tuttu ääni huhuili: Sori siitä! Mutta ei pidä hellittää, optimistisesti vaan eteenpäin E.J.O Saarisen viitoittamalla positiivisella tiellä!

ellauri028.html on line 816: Jussi Carlsonin eläkehaastattelu
ellauri028.html on line 818:   - Päivää. - Vuh. - Vuh. Kun nyt huhtikuun lopulla jäätte eläkkeelle, tulette olleexi kokonaista kolme vuosikymmentä eläinten palveluxessa. Jussi Carlson, kykenittekö lisääntymään Korkeasaaressa? No minulla oli stressi monta vuotta. Kolmas vaimoni sai minut lopulta innostumaan lisääntymisestä, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Luonnonolosuhteissa olisin varmaan tehnyt useampiakin pentueita, mutta nyt se jäi tähän Jasperiin. Hyvä niinkin, ettei Vaasa-suvun Suomen haara päässyt ihan ehtymään. - Jussi Carlson, saako olla maapähkinöitä? - Yleensä minua ei saa ruokkia, mutta kun nyt olen jäämässä eläkkeelle, olkoon menneexi. Kiitos. - Niin Johannes, kun te nyt jäätte eläkkeelle, tuleeko teille ikävä tänne Korkeasaareen? Varmasti tulisi, mutta minulle ja vaimolleni on luvattu oma häkki saaren eteläpäästä. Se on vähän pienempi kuin eläintenhoitajan koppi flamingotarhan perällä, mutta siellä on parempi kiipeilypuu, ja ketut ovat mielestäni mukavampia naapureita kuin flamingot. Ketuista lähtee eläintarhassa kesällä väkevää luonnon tuoxua, kuten Juutas Käkriäisestä sahan hovin salissa. Siellä minä sitten puolisoni kanssa asustelen hiiriä nikertäen ja paritellen, kunnes hetkeni tulee, ja minut viedään Eläintieteelliseen täytettäväxi. Vuh. 

ellauri028.html on line 824: SOS, AVS! Vuoden  2003 audiovisuaaliset sedät  on aikasempaa vahvasti setämäisempiä. Asiapohjaisemmat, vaimeammat sanaleikit. Aikaisempaa vakavampi sanoma.  Onhan aikakin  vittumaisempaa selvästi.

ellauri028.html on line 830: Mikko A, keskustan känkkäränkkä alkaa viisun sievästi: Mä maalaisliitto oon. Ilman maaseutua Suomi ei ole Suomi, vaan EU:n osavaltio. Sexitistä ei kyllä tule mitään, Paavoista paxumpi on ohjissa. Kullikaljuinen Kimmo Sasi turhaan piiskaa kokoomuxen konia. 

ellauri028.html on line 848: Tapio Vinhaperä on yleisen kirjallisuustieteen yritysprofessori erityisalanaan grillituotteet. Viran lahjoitti Yrjön Grilli Taavetista. - Kyllä minä en näe tässä mitään eturistiriitaa. Yritys ja tiedemaailmalla on paljon yhteisiä intressejä, kuten saunaillat, pitkät kokousmatkat ulkomaille ja nuoret opiskelijatytöt. Joko muuten mainizin, että Ykän grillissä saa takaa maistuvaisia ja sinne kannattaa tulla kauempaakin?

ellauri028.html on line 850: Munkin viran Kouvolassa maxoi alkuaikoina Kouvolan kaupunki hintana sisäänajotien kyltistä YLIOPISTO. Kuusankosken grilli tarjosi takaa maistuvat. Ja herkullisia hillomunkkeja. Aivan vitun saatanan häpeällistä ja noloa. No tulihan se sieltä.

ellauri028.html on line 861: Mutta osui silmiini vaan yksi Allah-Jahve -ketju ja kun moni oli sitä mieltä että ne ovat yksi ja sama jumaluus, niin kirjoitin ihan asiallisesti mitä mieltä olen (eli että eivät ole sama). Hävisi se ketju, sit kun tein yhden ihmettelyketjun että mihin se eka ketju hävis, niin poistivat senkin.

ellauri028.html on line 863: En sanallakaan moittinut muslimeja tai maahanmuuttoa.

ellauri028.html on line 866: Siis kirjoitin alkuun että "Muhammed joidenkin hadithien mukaan kirosi vielä kuolinvuoteellaan krisrityt". Sanoi et perhanan uskottomat koirat. (Ehkä se tarkoittikin koiria?) Olikohan se liikaa vauvan modelle?

ellauri028.html on line 871: Jumala on raamatussa ilmoittanut nimensä: Jahve, sukunimi epäselvä, poikansa on Jeesus Jahvesson. Jahve on annettu iankaikkiseksi nimeksi eli isän nimi tulee aina olemaan Jahve, kaikissa kielissä, vaikka sitä nimeä ei saa turhaan lausua. Jehova! Jehova! Jehova Jehova Jehova! Tää ei ollut turhaa ollenkaan! Kumpaakaan nimeä ei koraani käytä puhuessaan jumalasta. Allahilla on 99 nimeä mutta yksikään niistä ei ole Jahve/Jeesus. Se on sadas/101:s, mutta se on Allahille hepreaa.

ellauri028.html on line 873: Jeesus on jumalan poikia raamatun mukaan. Koraani taas kieltää että Jumalalla voisi olla poikia: "Ei Allahin sovi hankkia itselleen lasta." Eihän sillä ole edes tyttöystävää, eikä p.henkeä vararenkaassa. (Suura 19:35)

ellauri028.html on line 875: Muhammed tyrmäsi kristinuskon kolminaisuusopin:"Ne jotka sanovat "Jumala on yksi kolmesta", eivät ole uskovia" (Suura 5:73) Hizi onhan ne, vaikkakin väärän puun alla haukkuvia koiria. Muslimi ei voisi koskaan lausua Nikean uskontunnustusta jossa tulee esille jumaluuden 3 persoonaa. Ne päätettiin kovan kädenväännön jälkeen äänestyxellä. Kokousaika loppui, muuten jumalan porukoita olisi ollut vielä enemmän.  

ellauri028.html on line 885: Sana "love" esiintyy 310 kertaa Jaakon raamatussa, 348 kertaa uudessa amerikkalaissessa standarditeoxessa, 551 kertaa uudessa kansainvälisessä versiossa ja 538 kertaa uudessa revisionistisessä standarditeoxessa. Kasvu käännöxissä johtuu epäilemättä siitä, että rakkaudesta on tullut on jenkkijohtoisen globalisaation brändisanoja. Sillä on hyvä huijata housut jalkaan villeille. Luvut heittelehtivät niin paljon, että mitään varmaa ei voi sanoa, mutta pyöreästi puolentuhatta noita lemmensanoja kai on.  

ellauri028.html on line 900: Raamatun (sanokaamme) noin 500 lempi-sanasta noin puolet on uudessa brosyyrissä, vanhaa sopimusta paljon ohuemmassa läpyskässä. Sekin varmaan todistaa jotakin. Lasketaanpa mikä on keskimääräinen lempisanaesiintymien etäisyys kussakin niteessä. Nää laskelmat heittää aika paljon lähteestä toiseen, et nää luvut on vaan suuntaa antavia:

ellauri028.html on line 907: Huomataan, että koraanissa puhutaan lemmestä jopa tiheämmin kuin vanhassa testamentissa! Mutta uusi sopimus on erittäinkin rakkautta tiukkuva, nelinkertainen verrattuna vanhoihin diileihin. Se nostaa raamatun kokonaislemmekkyyden kaxinkertaiseksi koraaniin verrattuna. 

ellauri028.html on line 909: Seuraava luettelo osoittaa, mistä jumala puhuu enimmin raamatussa. Ylläri, se puhuu izestään ja kolleegoistaan kaikista eniten, vanha narsisti. Seuraavaxi eniten puhutaan uskomisesta, siitä puhe kai mistä puute. Seuraavat luvut on aika epätieteellisesti joku kerännyt kuningas Jaakon hyvästä kirjasta.

ellauri028.html on line 936: Mä ihmettelen kun vauvalla porukka haukkuu Jenni Vartiaista sun muita tosi räikeillä sanamuodoilla eikä viestejä poisteta, että miks ei asiallinen mielipidekeskustelu uskonnoista onnistu.

ellauri028.html on line 938: Kuka hemmetti on Jenni Vartiainen? Never heard. Juhananko sisko? Eiku hetkinen, sehän on se muruseni-biisin laulaja. Opiskeli Gimmel-yhtyeessä. Hyvä biisi, mut ilmeisesti Jenniltä on sittemmin lähteny hommat lapasesta pahasti. Siitä on tullut jonkinlainen Cheekin naisellinen vastine. Teki vauvan.fi tuntemattomaxi jääneen isän kanssa kuin neizyt Maaria. 

ellauri028.html on line 941: Mut sen takia tuon laitoin tuohon että kun mun mielestä tuo on ihan asiallinen.

ellauri028.html on line 944: KOKKJJAJKKJKD: No uskonnot on kaikki samanlaisia eikä niitä jaksa kukaan. Jenni vartiaisia on vaan 1 ja sama muitakin joita vihataan. Mä en jenni vartiaista vihaa mut en jaksais sitä puolustaakaan.

ellauri028.html on line 946: VIERAILIJA12: Meillä on suvussa hyvä esimerkki näistä eri uskonnoista, on ortodoksia, perus evankelisluterilaista, sitten on yhdessä haarassa juutalaista, jehovaa ja kaiken kruunaa miehen isä ja äiti, joisa isä on puoliksi intiaani ja äiti ameriikan suomalainen. Ja isänsä oli miehelle sitten opettanut hänen lapsuudessaan kaiken maailman manailuja, yrttejä ja suitsukkeita ja mietiskelyä. Ja täytyy myöntää kun ensimmäisen kerran miehen yllätin tapailujemme alussa istumasta keskellä pihaa pressu teltassa tätä mietiskelyä harrastamassa niin minä nauroin pitkään ja hartaasti. Ja tästä kun kaverilleni vielä puhuin niin täysin idioottinahan ne miestä pitivät. Mutta nyttemmin on sitten selvinnyt että nämä on vain jokaisen tapoja rentoutua. Siinä missä mies siis joskus tyyliin kerran-pari vuodessa vetäytyy jonkun päivän takia omaan rauhaansa, otan minä konjakkipullon ja istun kynttilän valossa ja tuijotan liekkiä. Sama asia, mutta kaksi eri "uskontoa". Kun itse kuulun näihin jotka eivät saa mitään voimaa uskonnosta. Mutta mies taas jotakin pelätessään ottaa kaulanaihonsa käteen ja pyörittelee sitä sormiensa välissä ja manailee jotain.

ellauri028.html on line 958: mentiin ihan asenne ja musta kylki edellä, 

ellauri028.html on line 962: sellaiseen mikä ei näy, kuulu, tunnu, maistu eikä haise, 

ellauri028.html on line 971: Tieto on valtaa, ja valta on ihanaa, se ihan koukuttaa. 

ellauri028.html on line 974: Valize mieleisesi maku, väri, suutuntuma ja haju. 

ellauri029.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri029.html on line 18: ÖÖ MITÄ TARKOITAT
Huuhaata

ellauri029.html on line 32: Punkakatemia herätti ilmestyessään syksyllä 1980 hurjan kulttuuriväittelyn. Jan Blomstedt oli tehnyt E. Saarisesta haastattelun, jossa hän otti käyttöön nimikkeen punktohtori, ja ilmestyttyään Helsingin Sanomissa 4.5.1980 juttu herätti laajaa huomiota. Haastattelu ja sen vastaanotto innostivat kirjoittajia viemään ideoitaan eteenpäin ja näin syntyi nopeassa ajassa kirjoituskokoelma Punkakatemia. Siihen sisältyi paitsi alkuperäinen punktohtorihaastattelu myös E. Saarisen Vartija-lehdessä julkaisemiani kirjoituksia sekä eri lajityypeissä viritettyjä tekstejä. Kirja oli kokonaisuutena moninainen ja rosoinen, mitä pidimme sen ansiona.    

ellauri029.html on line 34:   Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä. 

ellauri029.html on line 38:   Jan Blomstedt rakastaa keinotekoista ja sievää jaottelua ja luokittelua. Koska me emme sellaista rakasta, voimme jakaa Das Janin tuotannon kolmeen lohkoon ennen sen päälleastumista: 1) Blomstedtin "parodista ja itsetiedostavaa fiktiota" voimme kuzua tiedostamattomaxi izeparodiaxi (näitä räpellyxiä löytyy mm Punkakatemiasta sekä Synteesistä 3/1984-1&2/1985); 2) esseen ja sepitteen raja-aitoja yliastuvat yritelmät käyvät hänen kriitikittömän tyylitajuttomuutensa osoituxesta ja 3) Blomstedtin normaalin esseegenren tuotteet ovat onttoudessaan ja lukkiutuneisuudessaan vain latteaa ja i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä-ä luettavaa. Samaa voidaan sanoa myös hänen 'ironiastaan'. Blomjanin fiktion ja esseen raja-aitojen kaataminen todistaa vain sen, että hän on onneton raja-aitojen kaataja (hän kaatuu tuleen makaamaan aidan alle ja ryömii riman alize). Mutta nää oon vaan kuriositeetteja siinä Jan Blomstedtissa joka Roland Barthesin torso mukanaan harhailee pitkästyneenä pitkin maailmaa ja hyräilee: I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored.  Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista. 

ellauri029.html on line 41:   Koitin löytää mun vanhaa kappaletta Jan Blomstedtin ja E. Saarisen kirjasesta Runk-Akatemia, mutten löytänyt. Sen piti olla mun hörhökirjakokoelmassa, mutten löytänyt koko kokoelmaa, enkä muitakaan Eskin hörhökirjoja, vaikka mulla kyllä oli kaikki ne aikaisemmat, viime vuosituhannelta ennen Aallon aikoja. Ei ollut hyllyssä, ei vintillä (siellä oli kosteaa, kirjat oli koirankorvilla, ei kai katto sunkaan vuoda? Voi se olla noiden myrskyjenkin aikaansaannosta, vesi tulee seinän läpi kovalla tuulella.) Oiskohan ne maalla. Voi olla, täytyy kazoa kun joskus mennään sinne taas. Runk-akatemiasta on painos loppu, ja todennäkösesti paineetkin.

ellauri029.html on line 43:     Maa on täyttynyt talouslipilaareista (lue oikeistolaisista) ajatushautomoista, joissa izekkäitä pläänejä haudotaan oikein tiimillä. Kaxikielisesti sanottuna lobbyja. Kaikkein traagisinta on, että oppilaitoxista kuten TAMK, jossa julkisrahoitteisesti yhdistyvät kapitalismin isokenkäiseen hiileen puhaltamaan  liikemiesten perustamat Tampereen kauppaopisto, Tampereen kauppaoppilaitos, Teknillinen opisto (Suomen ensimmäinen), Tampereen teknillinen oppilaitos ym, on tullut tämmöisiä hautomoista, jotka julkaisevat opiskelijabroilerien surulliset teelmät suoraan netissä.

ellauri029.html on line 55:   
ellauri029.html on line 58:   
ellauri029.html on line 82: Do you have the courage to be the best? 

ellauri029.html on line 88: Our graduated students are professional team entrepreneurs, who have the best skills and knowledge to face the challenges of the future.

ellauri029.html on line 108: Nej tamme fan! Sedan när har engelskan varit det andra inhemska i Finland? Det räcker att fara några tio mil in i landet och det finns knappast någon som kan ett ord av svenska, men broken English är alla flytande på därinne. När jag var på lumpen i Dragsvik var det några där som bara prata ett form av fornsvenska från Närpes eller Korsnäs. Int sku dom ha kunnit ta del i studierna vid TAMK int, bli teampreneurs, eller paragons of new entrepreneurship. Fast dom var modiga som fan och skitbra med spade eller stormgevär. Jättestora karlar med storlek 56 gummiskostövlar på fötterna. 

ellauri029.html on line 114: What we learn from the books, we put straight into practice, in example in the dialogues during training sessions or while working in the projects.

ellauri029.html on line 120: Runk-akatemian esseekäytäntöjä on jälleen uudistettu vastaamaan oppimisen tarpeita: halutaan korostaa analyyttisen tiedon hyödyntämisen ja tekstin vaikuttavuuden merkitystä. Painoarvo on esseissä ja niiden sisällössä. Pisteitä kerrytetään HOPSeihin sen mukaan, mitä on tuotettu, millaista sisältöä on saatu aikaiseksi ja mitä tekstityyppejä tai julkaisukanavia on otettu hallintaan.

ellauri029.html on line 140: Tästä näkyy, kuinka paljon läpänteriä sisältyy mihinkin ammattiin. Koirat kusee aidan kylkeen nähdäxeen, kuka kusee tykimmin, kenen brändi näkyy ja haisee korkeemmalle kuin kenenkin. Yrittäjillä ja tiimijohtajilla roiskii rehvakkaimmin, ja niillä pyyhkii parhaiten. Sinulla on 2 vaihtoehtoa, pyyhit joko yrittäjällä tai tiimijohtajalla. Jos pyyhit yrittäjällä, saat paskaa käsiin, mut jos tiimijohtajalla, niin elämäsi on mennyt TÄYSIN PÄIN PERSETTÄ. 

ellauri029.html on line 152: Blogiessee on lyhyt ja ytimekäs teksti, jonka julkaiset jossain verkossa, esim. Runk-akatemian, tiimisi tai omassa blogissasi, LinkedIn-profiilissa, nettisivuilla tms. Huolehdi, että teksti on edustuskelpoista eli oikeakielistä kirjakieltä. Siihen kannattaa sisällyttää ajatuksellisia kärkiä, erityisyyksiä, keskustelua herättävää, kenties kärjistävääkin asiaa. Ota kanava haltuun. Vähän tällästä vihapuheen harjottelua näin akateemisesti. Tuomas Embuskelta voit ottaa mallia (ks alla).

ellauri029.html on line 154:     Joku lähde on mainittava blogiesseenkin yhteydessä. Esim: Suo lähde kaunis kazelen, likeellä vettäsi... Luotettava lähde, Ruovedeltä, siis ihan kotipesästä. Kotimaista, hyvä.

ellauri029.html on line 163:     Lue muiden esseitä. Se ei riitä, mutta lue ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Sillä sinun täytyy astua johtoon. 

ellauri029.html on line 169:     Muista, että essee on ajattelemista kirjoittamalla ja että parhaimmillaan siinä tulevat esiin Timon neljä T:tä: taito kehittyy, tiimi hyötyy, tuote jalostuu ja todellisuus (asiakas) huomioidaan. Konsultoi myös E.Saarisen neljää E:tä.

ellauri029.html on line 172:     Luku- ja kirjoitustaito kuuluu toistaisexi tutkintoon, mut tää on vaan ohjeellista, tähän voi tulla muutos milloin tahansa. Mä en ajattele kirjoittamalla, vaan kirjoitan ajattelemattomasti, annan tulla vaan. Menee se niinkin. Aika pelottava toi samastus todellisuus (asiakas). Sen vois vaikka panna newspeakin sanakirjan tunnuslauseexi. Kukahan toi Timo on, onko yhtä julkkis kuin Esa Saarinen? Tommi Kovasen, sen väärin taklatun lätkä-äijän mindmapissa on varmaan valkoisia alueita. Doctor Livingstone, I presume?

ellauri029.html on line 183:   Hemmetti, jo on kova vaatimus, jopa 9 sivua 3 hengen tiimissä, siitähän tulee, hetkinen, katon luuurista, kolme sivua per nuppi. Onkohan tää nyt kohtuullista. No toisaalta onhan se kiva perehtyä johkin asiaan oikeen kunnolla. Ja opintopiste sivusta kuulostaa kyllä reilulta. Nää solut on varmaan jotain talousfundamentalismin terroristisoluja. Hipsterparrat ja vyöpommeja. Se solun ahkerin jolla on rumimmat vaatteet ja pisin naama raportoi, kommentoi, imuroi ja tiskaa astiat. Niin aina.

ellauri029.html on line 187: Puoli tuntia saattaa olla oikein hyvä podcastin maksimikesto – turha lätinä ei korvaa laatua. Tiimin ja valmentajan kanssa voi neuvotella sopivasta pistemäärästä. (Käteiskorvauxesta ks. yllä.)

ellauri029.html on line 192: JOS podcastin haluaa julkaista Runk-akatemian podcast-sarjassa, ota yhteyttä Runk-akatemian mavi-tiimin kuratointijaostoon, joka ohjaa prosessin.

ellauri029.html on line 220: ajanhallinta ajattelu arvot asenne asiakaspalvelu blogi blogiessee brändäys elämänhallinta fysioterapia henkilöstöjohtaminen henkinen kasvu huipputiimi hyvinvointi itsensäjohtaminen itsensä johtaminen itsensä kehittäminen itsetutkinta johtajuus johtaminen luottamus luovuus markkinointi menestyminen menestys motivaatio myynti onnellisuus oppiminen palaute palvelumuotoilu proakatemia sosiaalinen media stressi stressinhallinta talous tavoitteet tiimi tiimioppiminen tiimityö tiimityöskentely tuotteistaminen työhyvinvointi viestintä yrittäjyys

ellauri029.html on line 226: Palkkaa parhaat!  

ellauri029.html on line 231: Seuraavaan esseeseen on merkitty hyvät ja uudelleen mietittävät kohdat tunnusväreillä. Vihreä (tai tällänen syanidinvärinen) on "hienoa, juurikin näin on muotoiltava asiat", oranssi "hui, tätä kannattaisi kyllä vähän stailata", ja punainen on suoranainen solesismi, joko kielioppi- tai paha tyylikömmähdys. Merkinnät "Timo". Siirin postauxessa on hyvää yritystä kyllä, mutta paljon on vielä oppimista, ennenkuin osaa hölöttää työjärjestelyistä oikealla kielellä. 

ellauri029.html on line 243:   Netflixin dokumentti Amerikkalainen tehdas päästi katsojat kulkemaan läpi mielenkiintoisen kulttuurien välisen sopeutumispolun, jossa kiinalaiset ja amerikkalaiset tehdastyöntekijät koittivat yhteisvoimin saada konkurssiin joutuneen tehtaan takaisin jaloilleen. Lähtökohdat yhteistyölle olivat jo erittäin haastavat pelkän kielimuurin takia ja tilannetta ei helpottanut yhtään tehtaan uuden kiinalaisomistajan utopistiset käsitykset tehtaan uusimisesta.

ellauri029.html on line 247:   Saikohan niissä mamuissa näkyä kiinalaisia piirteitä? Vai pantiinko niille hämäyxexi päähän coronavirusnaamarit? 

ellauri029.html on line 251:   Työntekijöiden haastatteluista huomasi, että monilla niin kiinalaisilla kuin amerikkalaisilla työntekijöillä oli negatiivisia ennakkoluuloja toisistaan. Loppujen lopuksi he kuitenkin pelasivat ”samaan maaliin”, joten syyttelyn sijaan olisi ollut huomattavasti tärkeämpää keksiä ratkaisuja erimielisyyksiin. Työntekijöiden yhtenäisyyttä ei edistänyt yhtään erikseen pidettävät palaverit kiinalaisille ja amerikkalaisille vaan se omalla tavallaan vain kasvatti kuilua heidän välillään. Amerikkalaiset työntekijät pitivät kiinalaisia töykeinä ja kohtuuttomina kun taas kiinalaiset ajattelivat amerikkalaisten olevan laiskoja ja itsekkäitä.

ellauri029.html on line 253:   Johtoporras yritti edistää kahden erilaisen kulttuurin sopeutumista asettamalla työpareiksi aina yhden kiinalaisen ja yhden amerikkalaisen työntekijän. Tämä oli ihan fiksu liike johdolta ja johtikin osittaiseen onnistumiseen. Ihmiset, jotka eivät olleet niin ennakkoluuloisia saivat yhteistyön sujumaan kielimuurista huolimatta hyvin, mutta erittäin monet dokumentissa kuvatuista työpareista ajautuivat huononlaisiin konflikteihin, jotka näkyivät tehottomuutena ja työnlaadun huonontumisena.

ellauri029.html on line 257:   Liiton merkityksettömyydestä kielii myös se, että Amerikan päädyssä tehtaan työntekijöitä ei kannustettu missään nimessä liittymään liittoon, vaan päinvastoin sitä katsottiin jopa pahalla. Kiinalaisessa tehtaassa työkulttuuri oli hyvin armeijamainen. Esimerkiksi työpäivät aloitettiin aina rivissä seisomalla ja laulamalla laulu armeijatyyliin. Työpäivät kestivät aina 12 tuntia vähintään ja vapaapäiviä oli maksimissaan kaksi päivää kuukaudessa. Ylityöt olivat pakollisia  kaikille ja tehottomuudesta rankaistiin saman tien erottamalla. Jokaisen työntekijän täytyi siis todistaa tehokkuutensa ja tällä tavalla lunastaa paikkansa työyhteisöstä.

ellauri029.html on line 261:   Työolot amerikkalaisessa tehtaassa kokivat dokumentin mukaan dramaattisen laskun, kun omistajaksi vaihtui kiinalainen. Työtapaturmia alkoi syntyä enemmän, kun työtahtia kiihdytettiin jatkuvasti. Työnlaatu huononi, kun töitä ei keretty tehdä huolella kiireestä johtuen. Amerikkalaiset työntekijät alkoivat turhautua tehtaan käytäntöihin ja vanhojen työolojen muuttumiseen. Samaan aikaan myös uusi kiinalainen omistaja alkoi turhautua, kun tuloksia ei alkanut näkyä vaan tappiota syntyi jatkuvasti enemmän. Ratkaisuna tähän hän irtisanoi amerikkalaiset johtoportaasta ja korvasi heidät kiinalaisilla. Amerikkalaisten turhautuneisuus kuitenkin jatkoi nousua ja esiin astui liiton työntekijät.

ellauri029.html on line 265: Ihmissuhteet tehtaassa joutuivat törmäyskurssille heti alusta asti, eikä se ole mikään ihme. Erot amerikkalaisten ja kiinalaisten työmoraaleissa olivat niin suuret, että yhteisymmärryksen löytymiseen arkipäiväisessä työnteossa olisi tarvittu huomattavasti suurempi työ. Kiinalaisille työnteko oli koko elämän tarkoitus, kun taas amerikkalaisille työ on vain keino saada rahaa, jotta voi elää. Lähtökohdat yhteisymmärryksen löytymiselle eivät olleet siis kovin optimaaliset. Mikäli johtoporras olisi panostanut heti alussa huomattavasti enemmän työntekijöiden sopeutumiseen, olisi tehtaan tulos mahdollisesti noussut myös nopeammin kannattavaksi. He kuitenkin lähtivät heti tavoittelemaan maksimaalista tuottoa, mikä mahdollisesti aiheutti heille vain suuremman tappion.

ellauri029.html on line 267: Olen itse pitänyt itseäni aina ahkerana ihmisenä, mutta dokumentin nähtyäni näen itseni lähinnä hedonistisena laiskiaisena. Oli järkyttävää ja jopa hiukan pelottavaa, miten kiinalaiset työntekijät pitivät ihan normaalina sitä seikkaa, että elämä koostuu vain työnteosta. Tässä huomaa vain suuret ajatusmaailman erot eri kulttuurien välillä. Itseäni hirvittäisi ajatus siitä, että vapaata tahtoani riistettäisiin tai että elämäni koostuisi pelkästä työnteosta. Voisin kuitenkin ottaa osittain oppia kiinalaisten työmoraalista. He todellakin omistautuivat työllensä ja antoivat sille kaiken, oli sitten kyseessä pieni tai suuri työtehtävä. Lisäksi töissä ollessaan he olivat iloisia, aina.

ellauri029.html on line 290: Helppo raha ja elämä naurattaa

ellauri029.html on line 296: Sen jo varhain huomasimme

ellauri029.html on line 302: Helppo raha ja elämä naurattaa

ellauri029.html on line 307: Helppo raha ja elämä naurattaa

ellauri029.html on line 318: Se ei perheelliselle riittänyt Suomea vastaavan elintason ylläpitämiseen, monta vuotta Yhdysvalloissa työskennellyt teknologia-alan ammattilainen kertoo. Hän haluaa puhua nimettömänä perhetilanteensa vuoksi.

ellauri029.html on line 320: – Elämä on näillä palkkaluvuilla paljon parempaa ja helpompaa Suomessa. Rahat eivät riitä Kaliforniassa mihinkään.

ellauri029.html on line 321: Palkka ei riittänyt asunnon hankkimiseen saati lasten tulevien yliopisto-opintojen säästöihin. Kaikki menee, koska kaikki hinnat ovat niin törkeän korkeita.

ellauri029.html on line 323: – Ainoastaan bensa ja turha krääsä on Kaliforniassa halvempaa.

ellauri029.html on line 326: –Veroprosenttini on ollut sama Suomessa ja täällä. Ero on että Kaliforniassa ei saa mitään vastinetta rahalle.

ellauri029.html on line 329: –Lapset on vietävä autolla kouluun sekä harrastuksiin ja haettava sieltä.

ellauri029.html on line 332: Perhe on omannut pysyvän oleskeluluvan eli myös puoliso on voinut käydä töissä. Se osoittautui käytännössä haastavaksi.

ellauri029.html on line 335: Julkisia palveluita, kuten uimahalleja on huonosti lapsiperheille. Muutaman kerran viikossa on mahdollisuus matkauintiin, mutta se sallitaan vain aikuisille. Yksityisille kuntosaleillekaan ei voi mennä lasten kanssa.

ellauri029.html on line 337: Muutaman tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta sijaitsee Tahoen hiihtokeskus, jossa perhe on vieraillut tiuhaan aktiivisina hiihdon harrastajina.

ellauri029.html on line 350:   Eski Saarinen, positiivisuuden kolmastoista apostoli, kehaista retostelee ohimennen pankkinobelisti Kahnemannia. On siis syytä kaivella sitä vähäsen, se on välittömästi suspekti.

ellauri029.html on line 352: In the 1990s, Kahneman's research focus began to gradually shift in emphasis towards the field of "hedonic psychology". This subfield is closely related to the positive psychology movement, which was steadily gaining in popularity at the time.

ellauri029.html on line 354: Hedonic psychology...is the study of what makes experiences and life pleasant or unpleasant. It is concerned with feelings of pleasure and pain, of interest and boredom, of joy and sorrow, and of satisfaction and dissatisfaction. It is also concerned with the whole range of circumstances, from the biological to the societal, that occasion suffering and enjoyment.

ellauri029.html on line 356: Kuulostaa aika epikurolaiselta, ainakin sanan nykyisessä mielessä. On tutkittava, onko vanhassa Epikuroxessa ja Kahnemannissa enemmänkin yhteistä, vai onko tää vaan yleisjenkkiläistä eskimäistä positivismia.

ellauri029.html on line 360:   Toi kalskahtaa kyllä aika pahalta. Kahnemann apulaisineen kysyi 1998 opiskelijoilta "Does living in California make people happy? A focusing illusion in judgments of life satisfaction". Olis pitänyt kysyä suomalaiselta koodarilta. Entäs sitten tää:

ellauri029.html on line 362: Kahneman has said that in reality humans pursue life satisfaction, which “is connected to a large degree to social yardsticks–achieving goals, meeting expectations.”

ellauri029.html on line 364: Niinhän se ommutta, inttäisi mummi, onks toi kovinkaan epikurolaista. Minne on ryöminyt se kuuluisa lathe biosas, eliskä cela vitam, kel onni on se onnen kätkeköön? Toihan kuulostaa enempi eskimäiseltä kukoistuxelta. Kahnemann ei epäröinyt heittää jehovaa pöpelikköön eziessään hedoneta useamman naisen perseestä. Eskimäistä tämäkin. Mut eihän kukaan ole menestynyt ellei sillä ole (ainakin ollut) useampia panopuita. Sehän se on elämän tarkoitus, tai yxi kolmesta (muut 2 oli EAT! EAT! KILL! KILL!). 

ellauri029.html on line 366: Kahneman`s first wife was Ira Kahneman, an Israeli educational psychologist, with whom he had two children. His second wife was the cognitive psychologist Anne Treisman from 1978 until her death in 2018. As of 2014, they lived part-time in Berkeley, California. Kahneman has been described as a Jewish atheist.

ellauri029.html on line 371:   Optimismivääristymä on se että "eihän mulle voi käydä noin kehnosti, mä oon Hannu Hanhi" (viz. E. Saarinen, tai Nomen Notetur, name your poison). Jopa rotilla ja linnuilla on sitä, ja sijoittajilla. Neljä tekijää, joista neljäs on fiilis. Hywän fiiwixen takia elukat ottaa liikaa riskiä ja tekee liian optimistisia suunnitelmia. Luulee että ihminen on niin viisas eläin, että se selvii jopa ize aiheuttamastaan tuhosta. Jotain korkkiruuvimaista tossa ajatuxessa on. Ahmavaara (1929) olisi ihastunut, ellei lahoisi viidettä vuotta kuopassa.

ellauri029.html on line 373: Optimismivääristymän takia hinnat nousevat ja osakkeet romahtavat, projektit ylittää budjettinsa ja korttitalot kaatuvat, vesi nousee ja säät lämpenevät, ja sammakko vaan istuu hymysuin haaleassa kyvyssä. Tutkijoiden mukaan optimismivääristymää ei voi korjata: yrityxet parantaa sitä tekee potilaista entistä optimistisempia. Tällä voi olla yhteyttä Hofstadterin lakiin:

ellauri029.html on line 406: Eräs dokumentin pääteema on, että rahan ja vallan läheinen suhde 


ellauri029.html on line 408: izekkyyttä pidetään jopa ihailtavana ominaisuutena, menestyxen avaimena, 


ellauri029.html on line 413: What else is new? Tätähän se on ollut aina, ja Mandeville 1700-luvulla 


ellauri029.html on line 423: Kukas tässä heittää ihan tost vaan lonkalta, jättää asioita perustelematta? 


ellauri029.html on line 438: That is the dilemma, sanoo dokumentin neekeri ja levittää käsiään. Eikä se juuri auta, 


ellauri029.html on line 441: ettei nää asiakasomistajat ole kusipäitä ihan tiimissä muille kuin omille pokille.

ellauri029.html on line 444: 
Vinoumia ja harhoja

ellauri029.html on line 446: Zygologit on luetteloineet erilaisia anteroiden tietoisuuden vinoumia ja harhoja. Niitä on positiivisia ja negatiivisia, optimistisia ja pessimistisiä, koleeris-sangviinisiä ja flegmaattis-melankolisia. Meitä elukoita on ainakin kahteen junaan, ellei neljäänkin.  

ellauri029.html on line 448: Depressiivinen realismi on miinusmerkkistä. Musta se ei ole vinouma eikä harhakaan, mutta optimistit on toista mieltä. Masixet on realistisempia kuin optimistit, on tutkittu. Näinä lopun aikoina tää on tuskin mikään ylläri. Pessimismi tuottaa osuvampia arvioita todellisuudesta. Tätä tulosta on optimistien taholta kritisoitu sillä, että todellisuudesta ei ole tietoa. Mutta onhan sitä, sillä todellisuushan on yhtä kuin asiakas, senhön äskettäin selvitti TAMK:ssa "Timo". Optimistit huomauttavat myös, että depressiivisen realismin hypoteesin on esittänyt 2 naista. (Ylläri.) Sillä ei siis ole tutkijoiden enemmistön tukea.

ellauri029.html on line 452: Hallinnan harha on sitä, että luulee olevansa satulassa; esim luulee että on oman elämänsä seppo. Se on ylemmyyden harhan ja optimismin lisäksi positiivinen harha. Onko se hyvä vai paha asia, siitä ovat optimistit ja pessimistit eri mieltä. Rikkaat ja muuten menestyneet luulee, että niiden menestys johtuu niiden omasta erinomaisuudesta eikä suhdanteista. Siitä lähtee peliriippuvuus ja usko paranormaaleihin ilmiöihin, kuten jumala. Se lisääntyy kehumisesta. Se on heikompi masixilla ja vahvempi kun tunteet on pelissä ja kilpailutilanteissa, kuten osakekaupassa.  Harha lisääntyy ylpistyneillä Juhoilla ja Esoilla, joilla on menestyxiä uran alussa. Kolmas nainen osoitti että harha vahvistui jos satunnainen tilanne näytti jotenkin hallittavalta, siinä oli jotain kouriintuntuvaa tai tuttua, jonka voi luulla osaavansa hallita. Esim. noppapelissä anterot heitti noppaa kovaa saadakseen kutosia ja hipihiljaa ykkösiä . Mä osaan tän! Hahaa helppo, sanoi hirvi, ja vastasi väärin kysymyxeen Lotta Rotan kysymyspotasta.

ellauri029.html on line 454: Lisäselitys tulee itsesäätelyn teoriasta. Mitä enemmän anteroilla on sisäisiä päämääriä, sitä enemmän ne yrittää saada hallintaan kaaosta ja vähentää epävarmuutta ja stressiä. Yksi konsti on vakuuttaa, että tilanne on täysin hallinnassa. Aasia kunnossa, uskovat sanovat kuin Jankon Betonin Kalervo Jankko, vaikka kaikki on mennyt päin persettä. Izetyytyväisyys, toi Mandevillen "self liking", on pelissä. Ne joilla on sitä paljon, luulevat että ne istuvat satulassa ansaitut kannuxet jalassa Mannergeimin karvalakki päässä ja ohjat kädessä.

ellauri029.html on line 456:   Jonkun Räätälin ja sen Ruskean partnerin mielestä positiiviset harhat on adaptiivisiä, koska ne saavat apinan yrittämään enemmän. Realistiset arviot voivat rajoittaa sitä.  Täh? Tuskin realistiset sentään, sanoo joku Bandura, ehkä ylipessimistiset. Räätäli ja Ruskea inttävät, että positiiviset harhat on hyviä, koska niitä on enemmän ns terveillä ja vähemmän masixilla. No mitä sekin todistaa, ehkäpä noiden terveyden määritelmä on vinossa. Joku toinen sanoo, että epädefensiivinen persoona joka on valmis oppimaan erehdyxistä eikä yritä keulia saa parempia tuloxia satunnaistesteissä. Mut narsistit ja psykopaatit rulettaa firmoissa. 

ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909). 

ellauri029.html on line 469:     »Mutta jos härjillä ja hevosilla ja leijonilla olisi kädet ja ne osaisivat käsin maalata ja tehdä teoksia niin kuin anterot, niin hevoset tekisivät jalojen ratsujen kaltaisia, härät uljaiden härkäin kaltaisia jumalhahmoja ja jokainen laji hahmoja oman kuvansa mukaan.» 

ellauri029.html on line 472: Esimerkkejä anteronkaltaistamisesta ovat esimerkiksi sarjakuvien, lastenkirjojen ja animaatioiden eläinhahmot (esim. Aku Ankka, Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat, Kavalat eläimet), autot ja muut laitteet ("auto ilahtuu kun se pestään"; "Se vihaa mua!"), ja kansakunnan henkilöitymä ("koko Suomi", "Suomi-neito"). 

ellauri029.html on line 474: Kognitiotieteen mukaan taipumus anteronkaltaistaa (anteromorfisoida) ilmiöitä on tiedostamaton, perintötekijöihin sisältyvä piirre. Antero on luonnostaan hyvin anterokeskeinen. Tämä johtuu siitä, että muinaiset anterot eivät olisi voineet selviytyä muuten kuin pienissä yhteisöissä. Toiset anterot ovat meille niin tärkeitä, että ajatteluumme liittyy lähes aina anteroisa haluja ja tavoitteita.

ellauri029.html on line 476: Jean Piaget havaitsi, että 3–10 vuoden vanhoilla lapsilla esiintyi elottomien olioiden elollistamista eli animismia. Lapset saattoivat pitää luonnonesineitä myös keinotekoisina. Piaget havaitsi, että nämä ajattelutavat heikkenevät, kun lapsi aikuistuu, vähäsen, mutta eivät katoo minnekkään. 

ellauri029.html on line 478: Tähän taipumuxeen on muun muassa seuraavia syitä. Vuorovaikutus toisten anteroiden kanssa on tärkeää. Anteroiden käsittely on tärkeää. Anteroiden sulkeminen tapahtumien ulkopuolelle on vaikeaa. Anterot saattavat olla parhaimpia ystäviämme tai pahimpia vihollisiamme. On tärkeää, että kiinnitetään ensiksi huomio tärkeimpiin asioihin, ja muiden anteroiden tekemiset ovat usein asioista kaikkein tärkeimpiä. Anterot ovat oletusarvoisesti syyllisiä kaikkeen. No JOO!

ellauri029.html on line 480:   Erilaisissa kaikkeudensyntytarinoissa, joita on ollut lähes kaikilla kansoilla, esiintyy anteroiden mutta myös muiden eläinten kaltaisia suunnittelijoita, joissa tuntematon on selitetty ”anteroistamalla” se. Erään Amazonilla elävän heimon mukaan suunnittelija oli ensimmäinen antero itse, joka suunnitteli perheensä ja muut anterot. (Mutta kukas suunnitteli ensimmäisen anteron? Hahaa, gotcha!)

ellauri029.html on line 482:   Useimmiten kaikkeus on luotu jostakin jo olemassa olevasta. Platon ja Aristoteles ajattelivat, että kaikkeus tehtiin olemassa olevasta aineesta. Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoi jo Perza Rovamo. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jahve-jumala luo kaikkeuden tyhjästä. (Mutta kukas loi Jahve-jumalan! Hahaa, gotcha!) Näiden luomiskertomusten mukaan kaikella on jokin anteroa hyödyttävä tarkoitus. Esimerkiksi Aristoteleen mielestä luonnossa ei tapahdu mitään ilman päämäärää.

ellauri029.html on line 484:     Vasta 1500-luvulla Francis Bacon kyseenalaisti tämän Euroopassa vallinneen ajatustavan. Kaksi vuosisataa myöhemmin David Hume katsoi, että sattuma voi pitkinä ajanjaksoina selittää suunnittelun harhan. Sata vuotta Humen jälkeen Charles Darwin selitti asian evoluutioteorialla.

ellauri029.html on line 492: Normaaliustaipumus on anterojen taipumus olettaa et kaikki menee niinkuin ennenkin, vaikka katastrofi on silminnähtävä. Kimmo Koskenniemen mielestä elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa. No ehkä se elääkin. Anterot kapuaa nousevasta vedestä kuiville ruohonkorrelle joka taipuu niiden painosta ja kaatuu jorpakkoon. Jos energiankäyttö kuumentaa ilmastoa ne ostaa ilmastointilaitteita. Jos talouskasvu heikkenee ne käskee synnyttää lisää lapsia. Vanhuxia on suojeltava kuolemalta luonnon kustannuxella. Lapsille ei mitään tarvi jättää. Maailma hukkuu paskaan 70% vaan lukee lehtiä. Mä en lue edes niitäkään.

ellauri029.html on line 497:     hana1.jpg" height="200px" />hana2.jpg" height="200px" />    

ellauri029.html on line 510:   naiset keulii niin perhanasti eivätkä ole edes kohteliaita, 


ellauri029.html on line 512:   Ne ei ole mitään torrakoita eikä karkeita heinähankoja, ehei, 


ellauri029.html on line 513:   meillä on hienovaraisemmat välineet, kuin hammaslääkärin 


ellauri029.html on line 521:   Mix vanha oppi "kasva isoxi, älä aikuisexi" ei enää pelitä. 

ellauri029.html on line 524:   lukijakunnan aallonharjalla, on nyt ryhdistäytynyt, 


ellauri029.html on line 528:   HS panostaa tähän meemiin nyt oikein voimalla. Juhana 


ellauri029.html on line 538:   Minkähän merkkinen auto on Juhanalla izellä, minkämerkkinen 


ellauri029.html on line 541:   Oiskohan totuus tässä tapauxssa ollut liian noloa.

ellauri029.html on line 545:   Brander on miehiä "halventavasta ja alentavasta" 


ellauri029.html on line 558: Missä on vanhan Rooman joulupukkimainen pater familias? 


ellauri029.html on line 564:   tai kommentixi kexusteluun. Onkohan tää Brander 


ellauri029.html on line 566:   Se oli kyllä Juhana Branderia huomattavasti machompi, 


ellauri029.html on line 568:   Pupu Leijonamieli verrattuna luihuun Juhanaan. 
 

ellauri029.html on line 571:   ja oli ize ihan tyytyväinen rooliin kakkoskuskina. 


ellauri029.html on line 575:   tykkää ja missä six on hyvä, ihan sama montako niillä 


ellauri029.html on line 579:   Juhana ja kuvaaja Kalle Koponen otti kuvaa Suomenlinnassa 


ellauri029.html on line 583:   Hahaa uskoo kuka haluaa, eiköhän ne olleet kylmässä 


ellauri029.html on line 599:   Me ei haluta kilpailua, noihan selättäisi meitin 


ellauri029.html on line 605:   lasten piirretyssä Pauli Possun pahansuopa isäntä. 


ellauri029.html on line 607:   Jossain veroparatiisissa, Floridassa, vaiko Bahamalla, 


ellauri029.html on line 609:   joille tuli jotain rajakahakkaa tontin reunalla. 


ellauri029.html on line 613:   paljastamalla munan hääräilyt tuhansissa tuheroissa 


ellauri029.html on line 616:   hyvin näytti riittävän niiden tuhannen naisen suiden 


ellauri029.html on line 621:   vihdoin kiinnostumaan asiaan. Pahalta näyttää munan kannalta, 


ellauri029.html on line 624:   joille se on ollut vanhanaikaisen kohtelias, ei köyrinyt 


ellauri029.html on line 629:   warmaan se on wetänyt wiixeen bahamalaisiakin naisia, mutta 


ellauri029.html on line 648: Teki mieli sanoa kuin Susanna Lassille: puuropää! Mutta en sanonut, olin ihan hiljaa. Sainhan kirjat alehinnalla, 1/3 e kipale. No eihän tää ollut kuin kolmasosan ale, melkein puolet kuitenkin :) 50% alennusta, sehän on melkein puolet halvemmalla, sanoi pikkugangsteri jossain Kristinan sarjassa. 

ellauri029.html on line 652:   Mieluummiin siis taistelua elämästä ja kuolemasta, kuin haistelua ja maistelua ikävästä elämästä ja vielä tylsemmästä kuolemasta vanhuuteen tai ylipainoon. Tuula-Leena Varixen kirja obeesista vaimosta jäi laatikkoon, vaikka sekin takakannen mukaan menehtyi kirjan aikana. Mieluummin poliiseja ja rosvoja kuin pyhimyxiä ja vanhoja kunnon Patteja. Mieluummin sairaala- kuin perhe-elämää, vaikka molemmissa tulee joskus vainaita.

ellauri029.html on line 654:   Mistä siis on kysymys? Mix Darwin suosii näitä korkean riskin tilanteita, vaikka tasainen jukerrus takaisi itiöemälle pitemmän ja rauhallisemman elämän? No six kai että isolla riskillä voi saada isoja voittoja, joista jotkut laajentaa sairaasti tiimin reviiriä tai jopa vie lajin kehitystä eteenpäin. Ei väliä jos jokunen itioemä siinä uhrataan, piisaahan niitä. Darwinilla on useita onkia vedessä, erilaisia kokeiluja rinnan menossa.

ellauri029.html on line 658:   Jännitys on siis halun ja pelon sekoitusta. Vähän sama juttu kuin se sinänsä oudolta ehkä tuntuva tosiasia, että ne kaikista houkuttelevimmat paikat on kaikista yököttävimpien naapurissa, molemmat siellä hännän vieressä. Riski joutua väärälle reiälle on melkoinen, mutta se vaan lisää viehätystä. Ällötys ja kiihotus on sukulaistunteita.

ellauri029.html on line 662:   Darwinin määräämä tarvehierarkiahan on tämä:

ellauri029.html on line 667: Tärkeintä on oman tiimin ituradan lisääminen. Se ei nussimatta onnistu. Sen edestä sietää vaikka tappaa tai kuolla ize pukille. Toisixi tärkeitä on kilpailevien ituratojen vähennys. Sen edestä voi jättää vaikka syömättä ja heittää henkensä. Tähän tarvitaan sankareita ja isänmaallista uhrimieltä. Kolmannexi tärkeitä on pysyä ize elossa, syödä ja juoda kun on tilaisuus. Mutta itiöemän elämän tarkoitus on tappaa muita ja lisääntyä, niin että tähän liika panostus on syntiä. Niinkuin on turha tappaminen, jos sen sijaan voisi nussia ja tehdä lisää pentuja. Make love, not war.

ellauri029.html on line 669:   Tästä se lähtee kaiken moraalin alkuperä. Testaa vaikka ize, tää selittää kyllä lähes kaiken. Ainakin kaiken joka on tuottanut tulosta ajasta ikuisuuteen; vaihtoehtoiset moraalit on olleet huuhaata ja kuolleet ennen pitkää  omaan mahdottomuuteensa. Tää pelittää. Ja selittää myös romaanien ja tv-sarjojen myyntiluvut. 

ellauri029.html on line 688:     Olenko minäkin koomikko? Olenko Simo Frangenin kopio? Oliko Correggio yhtä hauska kuin Rafael? En tiedä. Simo Frangen on 174cm pitkä, ainakin olen sitä 2cm pitempi. (Tai no, 1cm, vaikka sotilaspassissa lukeekin 176cm. Se oli virhemittaus, vaikka mieleinen.)

ellauri029.html on line 690:     Koko kansan tietoisuuteen Frangén (1963) nousi 2000, kun hänen juontamansa visailuohjelma Maailman ympäri alkoi TV1:ssä. Frangénin persoonallinen tyyli, huitovien käsien säestämä tauoton puhevirta sekä tietoisen huonot sanaleikit ja puujalkavitsit jakoivat yleisön: Frangénista on sanottu, ettei häneen voi suhtautua neutraalisti, vaan häntä voi vain joko rakastaa tai vihata.   

ellauri029.html on line 692:     Vihaava rakkaus, rakastava viha. Luulisin, että mut voi aika helposti neutralisoida, tai sit voi sekä rakastaa että vihata yhtä aikaa, ainakin mä ize teen just niin. Uskoisin, että Frangenkin on narsisti. Se oli naimisissa Rosa Meriläisen (1975) kanssa vv. 2004-2017, eli 41-54-vuotiaana. Aika myöhään meni kihloihin (ei naimisiinko?) 12v nuoremman naisen kaa, jolla oli opiskelija-avioliitto takana. Frans-niminen poika, josta pidettiin paljon melua, syntyi 2006 kuin Rosa oli 31 ja Simo 43. Aika vanhat ensisynnyttäjät. Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009. Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017. Koronan aikana maisteri Simo Frangen kykkii kotona Tampereella, kun ei pääse ravintoloihin mekastamaan. Se on viikonloppuisä nyt 14-vuotiaalle Fransille. Teettää aina uusia 80-luvun silmälasinpokia entisestä mallista. Istuu texti-tv:n ääressä ja kirjoittaa kuulakärkikynällä tv-guiden reunaan palindromeja. Tää vahvistaa mun näkemystä, että positiivisuus on iso peikko, jota pitää varoa. Ei pidä poistua mukavuusalueelta kun sen on kerran löytänyt. 

ellauri029.html on line 695:     Simon henkilöhistoria kuulostaa kyllä vähän narsistiselta, varsinkin ton pojan nimi Frans. Rosa ja Simo on jotenkin samannäköisiä, pikku peikkoja. Meriläinen on ollut avioliitossa ikätoverinsa toimittaja-tietokirjailija Tuomas Murajan kanssa lokakuusta 2017, ja heillä on uusperhe. Ei se Murajakaan ole ihan viaton, se on muuttanut nimensä Murajaxi Kainulaisesta. Entinen palkkasoturi, palkkatyötön (Sipilän perustulomarsu 2017-8). Rosa on jossain vihreiden suojatyöpaikassa. V. 2017 se kyllästyi sanoja kääntelevään Tampereen pikkumieheen ja muutti takas Helsinkiin. 

ellauri029.html on line 709:   Se mikä oli ennen vaan hauskaa on nyt työtä, 


ellauri029.html on line 723:   jonne kaupunginjohtaja hankki esiintymään 


ellauri029.html on line 742:   Pidä ikävää töissä ja hauskaa lomilla.

ellauri029.html on line 749:   hassuna, enempi tahattoman koomisena Hessuna. 


ellauri029.html on line 765:   2.12. Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Tuomisen siirto tehtävistään ei liittynyt al-Holin lasten kysymykseen, vaan ministeriön tehtävien normaaliin kiertoon. Samalla hän totesi, että konsulipäällikkö Tuominen on yhä tehtävässään, eikä virkaa ei ole avattu. Myöhemmin Haavisto kertoi käyneensä Tuomisen kanssa pitkän keskustelun ja sen päätteeksi kutsuneensa Tuomisen jatkamaan vanhassa tehtävässään. Tästä voisi päätellä, että ennen keskustelua hän ei olisi ollut jatkamassa konsulipalvelupäällikkönä.

ellauri029.html on line 767: Keskiviikkona 4.12.2019 Ilta-Sanomat uutisoi vuorostaan ulkoministeriön sisäisistä sähköposteista, jotka asettivat Haaviston puheet hyvin kyseenalaiseen valoon. Sähköpostissa konsulipäällikkö Pasi Tuominen kirjoitti alivaltiosihteeri Pekka Puustiselle: ”Emme voi toimia konsulipalvelulain mukaisesti, sen sijaan voimme toimia konsulipalvelulain periaatteiden mukaisesti. Päätös tulee tehdä hallituksessa tai sitten päätös tulee olla ministerin. Näen nyt ongelmaksi, että ministerin kanslia vyöryttää tämän hoidettavaksi konsulipalvelulain mukaisesti ja lähtökohtaisesti niin, että avustamme vain lapsia. Tällaisen päätöksen tekeminen virkamiestyönä on sellainen päätös, että sen tekijän on syytä varautua siihen, että hän saa päätöksestään vankeustuomion, josta tulee sen verran pitkä, ettei sitä voi ehdollisena suorittaa. Päätöksentekijän kannattaisi olla myös noin 65-vuotias, jotta eventuaalinen viraltapano ei vie toimeentuloa pysyvästi.”

ellauri029.html on line 769: 6.12.2019 ulkoministeriön hyllytetty konsulipäällikkö Pasi Tuominen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän arvioi, että Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin leirin suomalaisten avustamiseksi saattaisi olla lainvastainen. Hän arvioi, että ”ainakin hallintolakia” on rikottu. Samassa haastattelussa Tuominen syyttää Haavistoa pelolla johtamisesta. Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella saa kuvan, että Haavisto on pyrkinyt peittelemään konsulipalvelupäällikkö Tuomisen siirtoon tähdänneitä toimia, jotka kuitenkin ilmeisesti ovat tosiasiassa tapahtuneet.

ellauri029.html on line 773:     Toisena kohteena suosittelemme "Pojista miehiä" kesäleirriä. Niinisalon Kotiharrjulle järrjestettävää 15v kestävää kesäleirriä suositellaan 5-vuotiaille ja sitä nuorremmille poikalapsille. Koekäyntimme leirrillä osoitti, että järrjestäjien lupaus "Tuo meille poikasi 5-vuotiaana, niin saat hänet 15v päästä täysi-ikäisenä takaisin" piti paikkansa. Et välttämättä täysipäisenä. "Pojista miehiä" leirrin aikana pojille opetetaan monia käden taitoja, joista emme häveliäisyyssyistä mainize tässä yhtään. Mentorrina Pekka Haavisto. Ehdottomasti viiden torrakan paikka.

ellauri029.html on line 777:     Kuuma-Kalle oli menossa maitokauppaan. Se kompastui siinä kaupan edessä banaaninkuorreen, ja alkoi kirroilla kuin korrsteeni. Silloin paikalle saapui pappi, joka sanoi Kuuma-Kallelle, et jos kirroilet tuolla tavalla, et pääse taivaaseen. Kuuma-Kalle kimpaantui ja tempaisi kirrkonmiestä turrpaan niin että tekohampaat lensivät.

ellauri029.html on line 779:     Piirrustustunnilla opettaja käski oppilaita piirrtämään naisen käyttämättä kumia. Kun piirrustuxia tarrkastetiin, niin opettaja kysyi Kuuma-Kallelta, mixi se oli piirrtänyt naisen rraskaana. Kuuma-Kalle tuohtui totaalisesti, ajoi opettajaa kirrveen kanssa kylänrraitilla takaa niin, että tekohampaat lensivät.

ellauri029.html on line 795:     rautalankaa ja sahanpuruja. 

ellauri029.html on line 817: Yleisradio lopettaa 27 vuotta jatkuneen Alivaltiosihteeri-ohjelman – ”Emme tietenkään nauti tilanteesta”. ”Ehkä pitäisi olla katkerampi vanha mies”, Pasi Heikura muotoilee tekijäkolmikon tunnelmat.

ellauri029.html on line 818: ”Jäähyväisohjelma tehdään, koska haluamme jättää ihan oikeasti heipat, emmekä vain lörähtää pois hiljaisuudessa”, Heikura sanoo. Höh. Hiljaisuudessa pois lörähdys on nimenomaan mun valizema linja. 

ellauri029.html on line 820: Kolmikon huumoriuran pituus hakee vertaistaan. Heikuran käsityksen mukaan pidemmän uran on tehnyt vain Väinö Nuorteva, joka julkaisi yli 40 vuotta Uudessa Suomessa pakinoita nimellä Olli. (Heikura oli takuulla lukenut tän Römpsän jutusta.)

ellauri029.html on line 824: Vähän tässä kyllä pisi haiskahtaa. Kansallisinstituutiomme nurkkiin on kuseskeltu, ja jorman varressa on varmaan ollut Haju Pisilä. Politiikan parodialle ei todellakaan ollut tilausta. SS-kolmikko teki kaiken ize. Viihdeohjelma Teppo Raimon epäpoliittiselle vihapuheelle kyllä oli. 

ellauri029.html on line 826:     Legendaarinen Tohtori Raimo (Martti Suosalo) hallitsee oudoimmatkin terapiamuodot. Asiakkaiksi hakeutuu julkisuudesta tutunoloisia henkilöitä, joita imitoivat Jarkko Tamminen, Jukka Puotila, Erja Manto ja Nora Rinne.

ellauri029.html on line 828: Tohtori Raimon Märkä vappu: Vihreämies ja Persunainen tofunakkihaaskalla. Tohtori Raimon Märkä vappu lähetyksessä todistettiin ainutlaatuista luonnonihmettä, kun harvinaisiksi käyneet lajit Vihreä miespoliitikko ja Persunainen kohtaavat tofunakkihaaskalla - ja päätyvät siihen kaikkien kauneimpaan kohtaamiseen. Luontodokumentin radioselostajana fantastinen Jukka Puotila.

ellauri029.html on line 831:     Kazoin Tohtori Raimon traileria netistä. Jo oli palikkaa. Eikä sitäpaizi tiedä kelle kulloinkin on määrä nauraa, ellei ole kuunnellut teeveestä maan johtojulkimoiden puhetta. Ja sitähän mä en ole tehnyt. Sori siitä. Puujalka hakkaa palikan 6-0, se on mun miälipide ainakin. Vanhoja kääkkiä oli noi Raimon hemmot nekin. Tohtori Raimo oli ikävä ja Jukka Puotila on syvältä. 

ellauri029.html on line 839: Sana sarkasmi on peräisin kreikankielisestä sanasta sarkasmos (σαρκασμός) (’iva, pilkka’) jonka verbimuoto on sarkazein ('puhua kitkerästi, ivata', sananmukaisesti ’lyödä lihoixi, pureskella jauhelihaxi'.

ellauri029.html on line 843: Kelpaisko samantapainen piirre erottamaan toisistaan ironian ja sarkasmin? Sala- vs. julki-ivaa tai jotain sellaista? Molemmissa kyse on useimmiten siitä, että sanotaan jotain jota ei tarkoiteta kirjaimellisesti. Yleensä tarkoitetaan jotain pahaa ja sanotaan jotain lievempää, vastakkaista tai pahempaa. Sarkasmissa syntyy hapanta pilkkanaurua,  ei komiikkaa, jossa sentään nauretaan vahingolle suht hyväntahtoisesti (tyyliin mieluummin sä kuin mä). Sarkasmi on pahansuopaa, kohde saakin suuttua (se on yleensä tarkoituskin). Kohteen vihamiehet hähättävät pahanilkisesti. Ääkirjain on ilkeätä naurua, ei siis aa, ee eikä oo. Hin hin hin, se menee ranskaxi.

ellauri029.html on line 846: ne siitä tuumaavat, nehän on hampaattomia. Läimitään selkään, naura sinäkin, se oli koomista. Etkös huumoria ymmärrä? Oikeasti uhkaavia pilkataan (turvallisesti puun takaa, jos ne on vahvempia),

ellauri029.html on line 847: ammutaan sarkastisia pilkkanuolia. Kiukkuiset dinosaurit ärähtelevät harmissaan

ellauri029.html on line 852: kouraansa, kun joku hölmö vanha sofisti meni Sokrateen halpaan kusetuxeen, alkoi tosissaan

ellauri029.html on line 853: sepustaa jotain, jonka Sokrates sitten vähän päästä lyttäs nolosti. Ja oli olevinaan tietämätön vieläkin. Vanhat sofistit jäi pahaa aavistamatta seisomaan

ellauri029.html on line 857: Sarkasmi on avoimempaa, siitä ei jää mitään epäselvyyttä, että esitetty totuusvaihtoehto, vähintäänkin liioiteltu väittämä tai understatement on tarkoitettu vittuilux. Sellaista lyttäystä harrasti näkymättömän lapsen julma täti, ja Lady Denham tv-saippuassa Sanditon. Ne on sivulliselle hauskoja, kohteexi joutuvalle tyypille usein

ellauri029.html on line 858: sietämättömiä, sen vihollisille aivan suunnattoman hauskoja. Vaarallinen ase,

ellauri029.html on line 859: jota vastaan on vitun paha taistella, kun se tulee puskista, ellei ole ize vähintään yhtä paha suustansa. Onnex se söpö Esther oli, six se sarkastinen Lady Denham siitä tykkäskin.

ellauri029.html on line 865: Vaikka ironia on huumorin alalaji, se ei ole yksinomaan hauskaa eikä ironian tarkoitus ole aina huvittaa tai viihdyttää. Ironia on joskus katkeraa ja ironinen huomautus voi olla tarkoitettu peitellyksi hyökkäykseksi tai loukkaukseksi.

ellauri029.html on line 869: Dramaattinen ironia on ilmaisua, jossa jännite syntyy siitä, että yleisö tietää enemmän kuin draaman henkilöhahmot: esimerkiksi kuningas Oidipuksen tarinaa seuraava yleisö tietää oraakkelin ennustaneen Oidipuksen vääjäämättömän kohtalon.

ellauri029.html on line 871: Sokraattinen ironia on ironiaa, joka ilmenee jonkun henkilön (yleensä opettajan) teeskennellessä tietämätöntä paljastaakseen toisen (oppilaan) tietämättömyyden. Yleensä ironian havaitsee yleisö, mutta ei itse ironian kohde.

ellauri029.html on line 875: Ironiassa viestin tarkoitettu merkitys on erilainen tai päinvastainen kuin sanojen tavanomainen merkitys. Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi. Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä antero mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Vain ihmiset voivat olla sarkastisia, mutta tilannekin voi olla ironinen.

ellauri029.html on line 877: Esineet harvemmin raivostuvat, mutta esineiden ja uskomusten omistajat sitä enemmän. Kohtalon ivaa, sanoi silminnäkijä kun Aira Samulin meni uudelleen naimisiin Peter Nygårdin kanssa. Kohta on kivaa! hihitti Aira huonokuuloisena. Peter näytti jotensakin happamelta, suu viivana. 

ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie. 

ellauri029.html on line 881: Sarkasmi on sitä ymmärrettävämpää, mitä paremmin kuulija tuntee sanojan. Ilman tietoa sanojan todellisista mielipiteistä sarkasmi voidaan erehdyksessä käsittää vilpittömänä mielipiteenä. Esimerkiksi alivaltiosihteerejä kommentoivan lausahduksen tulkinta riippuu siitä, tietääkö kuulija sanojan olevan harmittoman komiikan kannattaja vai vastustaja.

ellauri029.html on line 883: Joissain tutkimuksissa jo kolmevuotiaiden lasten on havaittu ymmärtäneen sarkasmia. Ranskankielisillä lapsilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että viisivuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin, kun siihen liittyi sarkastinen äänenkorkeuden vaihtelu. Siinä ranskalaiset on hyviä, niinkuin sarkasmissakin. Yli seitsemänvuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin asiayhteydestä ilman äänenvaihteluakin. Suomalaiset lapset tulee jälkijunassa. Jotkut suomalaiset aikuisetkaan ei opi tunnistamaan sarkasmia ikinä. 

ellauri029.html on line 891:   Ei ehkä ihan nazaa, vaikka lähellä. Ironia on huumoria Wikipedian mielestä (vaan onkohan se sittenkään, ei Sokrates ollut kovin hauska, Platonista puhumattakaan), mut tokko sarkasmi on sentään eräänlaista komiikkaa? Vai onko se? Onx komiikka edes huumoria vai vaan joku alkeellinen esiaste siitä? Onx sarkasmi ironiaa vai vainko osa siitä on? Ota tästä selvää.

ellauri029.html on line 893:   Izeironiasta usein puhutaan, onhan ironia lempeämpää kuin sarkasmi. Izelleen voi olla sarkastinenkin, jos ei pidä izestään. Salakoominen ei kai voi olla mutta salahumoristinen ihan hyvin, joten tämä pelittäs. Koominen on se heebo joka liukastuu banaaniin, humoristinen se joka huomaa sen ja kertoo hauskuuden. Kyl täskin on jotain eroa.

ellauri029.html on line 895:   Sit on vielä satiiri, josta alempana. Se on kuin sarkasmia, mutta kiltimpää. Lähettäjä sanoo samaa läppää satiirixi, vastaanottaja sarkasmixi. Riippuu siitä kuka nauraa ja kuka ottaa nokkiinsa. Sarkasmilla on izelläkin herne nenässä, satiirilla ei tai vähemmän. Molemmista voi herne mennä nenään kohteelle. Parodia on matkimista, josta monet suuttuu ihan sikana. Se on kuin pilakuva profeetasta, sitä pahempi mitä osuvampi olematta imarteleva. 

ellauri029.html on line 897:   Jos tilanne ei voi olla sarkastinen, vaikka voi olla ironinen, humoristinen ja koominen, niin ei nää sitten ihan mahdu kaikki samaan kuvioon. Sarkastisuus on vihamielisyyttä, ja Darwin ei ole vihamielinen. Ei edes ironinen, sen lätty pysyy peruslukemilla. Tilanteen ironia on termiittiapinan omassa silmässä, jos sitä on. Kohtalo voi ivata, koska se on apinan omaa kexintöä, luonnonlait ja sattuma eivät vaivaudu. Ammennä vaan ne sanoo.

ellauri029.html on line 904:   Voi lyödä vetoa että tästä aiheestakin löytyy mazkua mielin määrin netissä. Ja löytyykin. Tää on Got Questions -palstalta, jossa mm. neuvotaan How to spend eternity with god. Ajanviettonixejä. Neulominen, pasianssi, hevonkengän heitto, tai voi laskea vaan pilvilampaita. Nukuttaakin paremmin. Wish I brought a magazine. (Olikohan tää nyt parodiaa, satiiria, ironiaa, sarkasmia, vai näitä kaikkia? Aika vaikee sanoa.)

ellauri029.html on line 906: 
Question: "What does the Bible say about satire and/or sarcasm?"

ellauri029.html on line 910: The question is, is satire or sarcasm ever appropriate? This would be easy enough to resolve if not for the fact that God uses satire in several places in Scripture. For example, Paul’s words in this passage:

ellauri029.html on line 912: You are already filled, you have already become rich, you have become kings without us; and indeed, I wish that you had become kings so that we also might reign with you. For, I think, God has exhibited us apostles last of all, as men condemned to death; because we have become a spectacle to the world, both to angels and to men. We are fools for Christ’s sake, but you are prudent in Christ; we are weak, but you are strong; you are distinguished, but we are without honor. To this present hour we are both hungry and thirsty, and are poorly clothed, and are roughly treated, and are homeless; and we toil, working with our own hands; when we are reviled, we bless; when we are persecuted, we endure; when we are slandered, we try to conciliate; we have become as the scum of the world, the dregs of all things, even until now. 1 Corinthians 4:8-13 
ellauri029.html on line 914: Is Paul’s language ironic here? Absolutely. Was it hurtful? Intentionally so. Yet, because his intent was to lead the stubborn Corinthians to the truth, it can still be considered loving. In fact, Paul followed this passage with, "I do not write these things to shame you, but to admonish you as my beloved children."

ellauri029.html on line 916: The Corinthians would not have considered Paul’s language intentionally cruel. Instead, they would have recognized Paul was using rhetoric to make a point. The Corinthians felt superior to Paul, casting judgment on him. So he calls them spiritual kings and says, ironically, that God considers His apostles “scum” and “dregs.”

ellauri029.html on line 918: The passage sounds sarcastic. It says one thing while meaning another in a way that makes the hearers look foolish. But Paul’s method was not meant as a personal insult. The goal was to grab the readers’ attention and correct a false way of thinking. In other words, Paul’s words are satirical, but not sarcastic. They are spoken in love to “beloved children.”

ellauri029.html on line 920: Other passages in the Bible that use satire include Isaiah’s ridicule of idol-makers (Isaiah 40:19-20), God’s taunting of Egypt (Jeremiah 46:11), and Elijah’s gibes directed at the prophets of Baal (1 Kings 18:27). Jesus Himself used satire in the form of hyperbole when He told His hearers to “take the plank out of your own eye” (Matthew 7:5).

ellauri029.html on line 922: Therefore, we can say that irony is fine; irony is a figure of speech that can bring attention and clarity to a situation. Sometimes, irony can be painful because the truth it reveals is convicting. Satire, which uses irony to gently deride and prompt needful change, can be appropriate on occasion; we have examples of satire in Scripture.

ellauri029.html on line 924: Sarcasm, on the other hand, is not appropriate. Sarcasm has at its core the intent to insult or to be hurtful with no corresponding love or wish for well-being. Instead, the goal of sarcasm is to belittle the victim and elevate the speaker. Jesus warned against such harsh, unloving words in Matthew 5:22. Our words should be helpful and edifying, even if they are uncomfortable to the hearer.

ellauri029.html on line 926: We should speak the truth with loving intent (Ephesians 4:15), avoiding “foolish talk or coarse joking” (Ephesians 5:4). We should speak in such a way that the hearer will understand our motivation. And we should never be malicious or cruel. Carefully worded irony may be fitting, but malicious sarcasm is not.

ellauri030.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri030.html on line 27: Cicero kirjoitti teoksen vuonna 44 eaa., muutama viikko Julius Caesarin murhan jälkeen. 

ellauri030.html on line 28: Cicero sai teokseensa paljon vaikutteita varhaisemman kreikkalaisen filosofian dialogeista. Hän jäljittelee Platonin Valtiossa ja Faidonissa käytyjä keskusteluja ja on kääntänyt teokseensa kohtia Ksenofonin dialogista Talouden taito. Muodoltaan ja tyyliltään teos muistuttaa kuitenkin enemmän Aristoteleen dialogeja. Lienee plagioinut Aristonia Khioxelta, stoalaista, jolla oli myös joku valoisa vanhuus- nide, tosin kadonnut. (Siseroko tahallansa hävitti? Pikku pullon hukkasi.)

ellauri030.html on line 30:     Markun kirja on omistettu Atticuxelle, josta Peabody (alla) kertoo tarkemmin. Tää herra Titus Pomponius oli Siseron nuoruudenystävä, maanpaossa Sullalta kreikkalaistunut roomalainen herrasmies, äveriäs epikurolainen sanan perinteisessä (ei siis alkuperäisessä) mielessä, mukavauudenhaluinen herkutteleva herra (muttei kohtuuttoman), kielitaitoinen ja varsinainen arbiter elegantiarum, jolle Siserokin lähetti puheensa korjattavixi, mutta pysytteli mieluummin taka-alalla, kaikkien julkkisten kaverina olematta mitenkään nimekäs. Siinä seuras oikeata Epikurosta.

ellauri030.html on line 32:     Vanhuudesta kuuluu Ciceron filosofisista teoksista suosituimpiin. Benjamin Franklin julkaisi teoksesta englanninkielisen käännöksen, jonka oli tehnyt James Logan. Tämä oli ensimmäinen klassisen tekstin käännös uudessa maailmassa. (So what!?)

ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.

ellauri030.html on line 44:   nos habebit humus		kuolon kutsun saamme.	       

ellauri030.html on line 50:   Semper sint in flore!        	terve armahat ajat.            

ellauri030.html on line 59:     Cicero, laskelmoiva mies, kannusti Pro-Akatemiaa ja TAMK:ia, vaikka käytännössä heilui jossain sauvakansan ja Stoan persuporukan välillä. Se halus kukkoilla julkkixena, mille stoalaiset nyrpisti, sauvaporukat taas peukutti. Epikurolaisia se ei alkuunkaan sietänyt. Epikuroxesta ja muista kreikkalaisista Cicero luki vaan jotain surkeita esitteitä ja lyhennettyjä käännöxiä. Se oli aika moukka, vaikka olikin kermaperseisistä keskiluokkaisista piireistä. Sen nimi tarkoittaa kikhernettä eli egyptinhernettä, perhe oli rikastunut hernebisnexestä. Se oli yhtä kova keximään latinaan uudissanoja kuin hengenheimolaisensa E.Saarinen. Sillä oli oma kuningatar Pipsakin, Terentia. Paizi että niille tuli ero viisikymppisinä. Sit Cicero otti jonkun nuoren rikkaan typykän voidaxeen maxaa Terentialle erorahat. Se liitto ei kauan kestänyt, kun rahat oli syöty.

ellauri030.html on line 61:     Cicero oli kiero julkkisasianajaja, voitti joitakin näkyviä juttuja, rupesi poliitikoxi. Oli Sisiliassa kvestori (yliopistossakin on kvestori, siis rahastonhoitaja), oli kova puhuja, päihitti Hortensiuxen. Keskiluokkainen pyrkyri, kuten eräs suomalainen sykofantti, jonka nimeä E.Saarinen en viizi edes mainita. Koulussa piti lukea Ciceron puhetta in Catilinam: quo usque Catilina abutere patientia nostra. Cicero hommas Catilinalle kuristushuonetuomion, vastoin Caesarin ja muiden lievempiä kantoja. Kazoi ize päältä kun Catilinaa hirtettiin. Oli siitä vielä ylpeä. Koko case in Catilinam saatto olla pelkkä kehystys, Cicero oli ehkä tekaissut todisteet. Et semmonen veitikka.

ellauri030.html on line 63:     Cicero oli optimaatti eli kokkare, Catilina ja Caesar sai äänet plebeijeiltä. Konsulixi kivuttuaan Cicero osti lainarahalla ökykämpän Rooman Bulevardilta. Sen vastustaja ja naapuri Clodius takavarikoi kämpän ja hajotti sen maan tasalle, vähän olivat kuin Peter Nygård ja sen miljonääri naapuri Pekoni. Maanpaossa Kreikassa Cicero vänisi ja harkizi jo harakiriä. Pompeius kuzu sen takasin jelppimään diktatuuria. Se tuli ja yritti taas pistellä Caesaria, pieleen meni, minkä jälkeen se alkoi nuolla diktaattoreja.

ellauri030.html on line 65:     Myöhemmin se koitti taktikoida diktaattorien välissä, peukutti Pompeiusta ja nälvi Caesaria. Caesarin tultua murhatux Ciceron suurexi iloxi, hernekauppias koitti pelata Antoniusta Octavianusta vastaan. Kompastui omaan nokkeluuteensa, diktaattorit veti herneen nenään,  ja tappoi Ciceron yhteisellä sopimuxella. Ärsyttävä perskärpänen. Sen viimeiset sanat (63-vuotiaana) oli: koita solttu edes tappaa mut kunnolla. Varmaan lynkkaaja joteskin tunaroi irrottaessaan Cicerolta päätä. Antoniuxen vaimo Fulvia vielä pisteli irtopäätä kieleen nuppineuloilla, koska se oli puhunut niin rumasti. Se oli kova opportunisti ja perseennuolija, tais tulla nuppineuloihin ruskeata väriä. 

ellauri030.html on line 75:     Sopivimpia kaikkiaan ovat, kuulkaapas nyt Scipio ja Laelius, vanhuuden aseita äijyyxien konstit ja niiden harjoitus, jotka iän kaiken kultivoituna, kuinka kauan eleletkin tai miten kirjavasti, tuottaa ällistyttäviä tuloxia, ei vaan koska ne ei koskaan häippäse, ei iän äärirajallla edes (vaikka se onkin tapissa), vaan myös koska hyvin eletyn elämän fiilis ja monien hyvien tempausten makustelu on ihan parhautta.

ellauri030.html on line 81: - Mitä aiot puuhata kun nyt lähdet eläkkeelle? Aiotko jatkaa tutkimuxia?

ellauri030.html on line 85: 	odotahan kun olen ollut eläkkeellä joitain vuosia. 

ellauri030.html on line 92:   Ciceron omistä näkemyxistä ei ota selvää erkkikään, oli se sen verran liukas asiakas, slippery customer, kuten Hintikalla oli tapana sanoa. Mutta se oli sentään eri ylevä, exalted sentiments oli sen vahvuusalue, niinkuin Eskillä. Se kirjotti aika paljon oppaita, izehoito ynnä muita, esim Puhujasta, Valtiosta ja Laeista. Puhumisesta sillä on useitakin tärkeitä oppaita. Onkohan niissä just samoja hengennostatusvinkkejä kuin Eskin niteissä? Lyön vetoa. 

ellauri030.html on line 99:       Oli Cicerolla siinä poliittinenkin taka-ajatus, se suizutti siinä ohessa taas tasavallan eli yläluokan hallinnoiman repupliikin puolesta. Entisvanhaan oli ylemmällä keskiluokalla ohjat handussa, ei keulineet plebeijit eikä öykkäröineet uusrikkaat diktaattorit.

ellauri030.html on line 101:       Isommasta Catosta tuli Ciceron kirjan Mauno Mato, koska se eli vitun vanhaxi ja opetteli kreikkaa vielä oktogenaarina. Vaikkei kyllä enää oppinut. Se ei koskaan tykännyt kreikkalaisista, ne oli epäilyttäviä ja veteliä mamuja. Tää vanhempi Cato eli toista sataa vuotta ennen hernekauppiasta, et sille kirjoittelu on vähän kuin Eski puhuttelemassa Eino Leinoa.

ellauri030.html on line 105: Tuskulum oli vanhemman porsaan Caton kesäpaikka, ja Ciceronkin, ne oli mökkinaapureita (vaikkei yhtä aikaa, Catojen mökki oli siirtynyt jo Cato nuoremmalle). Sitähän herrasväki vieläkin käyttää huvilan hassuttelunimenä. Siitä tulee lähinnä mieleen Hannu K. Riikonen ("K"! my foot!) ja Pekka "Tuus" Tarkka. Joko kerroin, että kun pääsin Fredin vs. proffaxi, Pekka "Tuus" Tarkka heräsi ja lähetti mulle kirjeen, jossa se pyysi mua arvostelemaan jonkin kirjan Hesariin. Kirje alkoi H.V., joka ei tarkottanut haista vittu (kai), vaan "hyvä veli", ja päättyi "Tuus, Pekka Tarkka". Kirje meni rodeen saman tien. Vitun "Tuus", tosi noloa. H.V., Pekka. Onnen Pekka. Ei ole vielä tuuskahtanut. 

ellauri030.html on line 107: Vanha Cato oli sotamiehenä kuulun Fabius Cunctatorin tiimissä. Siinä mies Caton mieleen, ja minun myös. Vitkastelu on kivaa. Scipiosta se ei tykännyt, kun se oli tuhlari. Cato muistutti Roope Ankkaa nuorena. Otti talteen narunpätkätkin. Cato sai läpi jotain lakeja jotka rajotti roomalaisten rankaisemista. Mitähän se ois sanonut Catilinan keissistä? Cato oli ennen kaikkea moraalinvartija, hemmetin sensori. Rajoituxia ja lisää rajoituxia persuille, pätäkkää ja lisää pätäkkää mamuilta. Ja xenofobi, hoki sitä "ceterum censeo" meemiä puunien pään menoxi. Ja menihän se pää lopulta. Suolaa vaan siroteltiin tuhkille. Niinkuin Dresdenissä, Afganistanissa, ja Irakissa nyttemmin.  

ellauri030.html on line 109: Kikhernekehoinen englannintaja (alla) kertoo Marcus Porcius Cato Censoriuxesta tarkemmin. Se syntyi tuskulumissaan Latiumissa ehkä 234 eKr ja kuoli ysärinä. Se oli ahnas plebeijinousukas. Perheen nimi oli Porcius (porsastelija? sikala?), lisänimi Cato tarkottaa kattia. Se oli varmaan jotenkin kissamainen, pitkäkyntinen rähisijä. Enemmän kuin Sapiens, millä nimellä se tunnettiin myöhemmin. Sillä oli vahvuuxia mutta vitusti myös vikoja. Sillä ei ollut mitään vuorisaarnan "autuaita ovat" ominaisuuxia, vaikka kovana käräjöijänä se varmaan ajatteli olevansa vanhurskas. Se oli todenpuhuja, suoraselkäinen, rohkea ja isänmaallinen, kiltti perheenisä kuten moni muukin nazi. Mutta se oli pihi saituri, hirveä styränki, paha vihollinen, ja pysyi poissa paheista vaan yleisön silmissä. Sitä ihannoitiin myöhemmin tyyppiroomalaisena, kai sen puutteet oli jo unohtuneet tai kuului asiaan.

ellauri030.html on line 111:       Catolla oli uran aikana 44 ottelua käräjätuvassa, joista 43 se voitti tyrmäyxellä, yhden hävisi. Naisten koreilua se ei onnistunut estämään. Epsanjalaisia se kuvernöörinä listi ja riisti julmasti. Orjia se kohteli kun karjaa, ruoski ja tappoi ihan pikkujutuista. Karkea ja väkivaltainen äijä, täysin vulgääri. Vitun puhemies Kurnau.

ellauri030.html on line 117: Laelius, Lälli Kooros, oli Scipion adjuntantti ja sivuvaunu Karthagon aavikkomyrskyssä. Scipion ja Lällin ystävyys oli antiikissa sananlaskunomaista. Kova stoalainen, varmaan piti samosoista, halal lihasta ja balaklavasta. Laeliuxelta on säilynyt vittuilu, kun joku sanoi sille ettei se ollut isi-isiensä veroinen: mut sä oot kyllä sun.

ellauri030.html on line 138: 	    Ei haittaa vaikkei muistakaan ihan kaikkea

ellauri030.html on line 141: 	
Vanhuxet pärjää ilmankin lihaxia (esimerkkejä)

ellauri030.html on line 148: 		
puutarhatyöt (jos pystyy)

ellauri030.html on line 151: 	    
Ei vanhat ole kärtysiä, vaan jotkut kärtysät on vanhoja

ellauri030.html on line 166: 		
kaikkihan uskoo kuolemattomuuteensa, siis se on totta

ellauri030.html on line 167: 		
olishan se tosi kiva tavata perhettä ja esi-isiä.

ellauri030.html on line 185: 		
puutarhatyöt (tai vaan pilvet ja taivas)

ellauri030.html on line 188: 	    
Vanhat on tilastollisesti erittäinkin paljon masixempia.

ellauri030.html on line 200: 	      Sielu on pelkkää ruumiin harmoniaa.

ellauri030.html on line 204: 		
olishan se tosi kiva tavata perhettä ja esi-isiä.

ellauri030.html on line 209: 	  Siseron englannintajan, pulleaa herneenpalkoa muistuttavan piipunrassin Andrew Peabodyn kommenteissa  (1884) on hyviä lisänäkökohtia. Peabody oli vanhaa bostonilaista mamusukua ja lapsinero josta tuli Harvardin kristillisen moraalin professori. Harvardissa oli Peabody Museo. Se Oli 73 toimittaessaan Siseroa. Kääkkyyden henkkoht. asiantuntija. 

ellauri030.html on line 211:   Vanhuxia tarvitaan jarrumiehinä estämään edistyxen kehitystä ihan hullunmyllyxi. Ennen oli parempi, ja ainoot jotka muistaa sen (jos muistaa) on horisevat vanhuxet. Ennen oli tulevaisuuskin parempi.

ellauri030.html on line 213:   Vielä parempi juttu on että vanhuxet kuolevat! Onnex vanhoja miehiä on vähän! (No nykyäänhän niitä on niin että päät kolisevat. Apuharvennus olis paikallaan.) Tässä Ciceron argumentit on terveen darwinistisia: vanhat käävät tekee tilaa nuorille, saadaan verexiä voimia kehiin kun vanhat kärrätään luutarhan täytteexi.

ellauri030.html on line 215:   Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".  


ellauri030.html on line 217:   Alaviite: (Chaucerin sana guerdon tarkoittaa palkkiota, saksan Widerlohn.)

ellauri030.html on line 228:   Tai tämä: Kannatan luontoa, luonto on suunnitellut kaiken parhain päin, kyllä siis vanhuudenkin täytyy olla mukavaa. Vasta-argumentti: suunnitellut kenelle? Sehän on just hyvä geenipuulin kannalta, että vanhuxet häipyy takavasemmalle pitemmittä mutinoitta, ja silloin se et vanhuus on vittumaista on vaan hyvä sdradegia, lähtevätpä kääkät hyvällä. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin. Mullakin oli jalat hirmukylmät eilen, piti olla villasukat jalavosa, kuten sano se Alppilan KOP:in konttorinjohtajan tytär jonkun paikkakunnan murteella. 

ellauri030.html on line 230:   Tai tämä: jos vanhana on ikävää se on oma vika, jos olisit kiltti niin ois mukavaa vanhanakin. Hemmetti, pointti onkin että nuorena oli mukavaa vaikkei ollut niin kilttikään! Arguendo, confusion matrix on tämä:

ellauri030.html on line 234:     

ellauri030.html on line 235:     
ellauri030.html on line 238:   Siis nuorella on aina mukavaa, kiltillä on aina mukavaa, ikävää on vaan vanhana. Mukavasta ei voi päätellä ikää, eikä vanhuudesta fiilistä. Mutta jos on ikävää, niin sitten on vanha. Lälliys huomauttaa, että vanhana on mukavampaa jos on kasan päällimmäisenä. Est istuc quidem, Laeli, aliquid, sed nequaquam in isto sunt omnia. Totta, myöntää äveriäs Cato, vaan ei siinä kaikki!

ellauri030.html on line 242:   Cato (eli Cicero sen puolesta) nälvii Flaminiusta, joka halus jakaa Gallian voittomaat rotinkaisille. Nää on tosiaan vanhoja konservatiiveja, läjän päällä kyhjöttäjiä. Aika raskasta lukea tällästä. Vitun Kimmo Koskenniemiä koko porukka.

ellauri030.html on line 244:   No siis jos olet julkkis kuten Aira Samulin tai taata Sillanpää, tai sit kirjoittelet paskaa viimeseen saakka niinkun Puovo Huovikko, niin sittenhän voi olla mukavaa. Onhan Eskillä vielä Pafos ja mullakin nyt nää runot ja paasauxet. Runoilija Ennius vertas izeään vanhaan eläkekaakkiin laitumella lerppahuulisena. (Sama hemmo jonka Cato jätti kärvistelemään köyhänä kotiopettajana rahdattuaan sen ensin jostain saarilta luoxensa.)

ellauri030.html on line 246:     Etenim, cum complector animo, quattuor reperio causas, cur senectus misera videatur: unam, quod avocet a rebus gerendis; alteram, quod corpus faciat infirmius; tertiam, quod privet fere omnibus voluptatibus; quartam, quod haud procul absit a morte.

ellauri030.html on line 252: Sen seikan et vanhuxet on ällöttäviä ja pahanhajusia Cato ohittaa noppelasti ("mä en oo, en ainakaan haista mitään, ja oma nenä ratkasee"). Haba ohenee, mut eihän Sisero ole habaa mihkään käyttänyt, keuhkonnut vaan ja puhunut. Vähähä ääni heikkenee ja alkaa väpistä, mutta puhetta piisaa entiseen malliin ja enemmän. Nestorikin paasas loppuun saakka itestään ja entisistä ansioistaan, ja se on kivaa kevyttä puuhaa ihan vanhanakin. Eli me johtoporras ei tarvita habaa, ei oo koskaan tarvittu. Haba on rupusakille ja typerille, me hallitaan sanoilla. Joita meillä piisaa ihan hautaan saakka.

ellauri030.html on line 256: Kaikista heikoin paasaus Siserolla koskee kolmatta peikkoa, impotenssia. Se koittaa väittää, et sehän on vaan mukavaa, kun ei enää tarvize köyriä. No ize se kai lopettikin ajoissa, otettuaan kakkosvaimon pätäkät ja potkittuaan sen ripeästi pihalle. Tässä rikotaan kyllä Darwinin ensimmäistä lakia FUCK! FUCK!. Sisero sazaa meemeihin ja pilkkaa geenejä. Se jopa sanoo et pano on paha asia koska sen aikana ei jaxa ajatella muita asioita. Hemmetti. Kyllä tässä on arvonkieltämisen makua.

ellauri030.html on line 262:   Hampaikas Manius Curius Dentatus paahtoi mieluummin turnipseja kuin otti lahjuxia samnilaisilta. Se oli siitä nautinnollista. Sehän olis ollut epikuurista, ellei esimerkin pointti olis, että se kieltäytyi siten isommasta nautinnosta, rahalahjuxesta, koska siitä oli niin kivaa uhrautua omien rahaporhojen edestä. (Se oli plebeiji.) Upotti hampaat turnipsiin ja kuuras miljardööriankkojen mania. Se oli sankari. Syntyi hampaat valmiina suussa. 

ellauri030.html on line 264: Vanha joutuu luopumaan isoista bileistä, notkuvista pöydistä ja moniaista kupeista. Niin, mutta luopuupa samalla hassuttelusta, ruuansulatusvaivoista, ja krapulaunista. Niin niin! Sitä juuri tarkoitan! Joutuu luopumaan kaikista noista! Tää Sisero on todella tampio. Mixei se ryömi saman tien laatikkoon ja vedä kantta kiinni perässä. Siellähän on tosi seijasta, ei vaivaa enää mikään. No ei, vaitiskaan kyllä näille vanhuxille maistuu vielä digestiivikexi ja pieni kalja, ja mielellään ne kokoontuvat rotariklubeihin kuuntelemaan omia puheita. Mulle kyllä tulee ruuansulatusvaivoja ja krapula jo yhdestä kaljasta ja digestiivikexistä. 

ellauri030.html on line 266: Sit on vielä noi puutarhatyöt, jotka on vanhuxelle mieluisia, ainakin ne köykäsimmät, kuten haistelu ja maistelu. Etenkin viinamäki, josta ukko-Nooakin jo osas nauttia. Ja pellolle kannattaa mennä paskallekin, sen tietää Cato, vaikkei Hesiodos kertonut. Ei mitään ilmaisexi, se on periaate Catolla. Hampaikas Curiuskin mieluummin otti rahat samnilaisilta väkisin kuin lahjuxina. Sai ilmaisexi enemmän. Siinä mies Caton mieltä myöten. Cato jatkaa vielä pitkään höpötystä kuinka kivaa rikkaan vanhuxen on höpsästellä ikiomalla farmilla. Pointin sivusta taas Cicero! Ei ollut puhe siitä onko kivaa olla Roope-setä hrahalaarissa, vaan vanhuudesta. 

ellauri030.html on line 268:   Parasta vanhan hopeäselän elossa on arvovalta! (Jos sitä on - jos ei ole sori vaan, oma moka, olisit ollut aikaisemmin sepompi.) Esim Samuli Rusko-oja, nilkki perustolvana, joka paistatteli loppupäivät ansiottoman arvonnousun valossa. Vähemmän duunia, enemmän auktoriteettia. atque huius extrema aetas hoc beatior quam media, quod auctoritatis habebat plus, laboris minus; apex est autem senectutis auctoritas. Vanhuus, kun siihen liittyy korkeimmat luottamustehtävät, on niin arvovaltaa täynnä, että se korvaa kaikki nuoruuden nautinnot. Kaikki tottelee sun pelkkää nyökkäystä. Habet senectus, honorata praesertim, tantam auctoritatem, ut ea pluris sit quam omnes adulescentiae voluptates. Non in sententia solum, sed etiam in nutu residet auctoritas. 
ellauri030.html on line 270:   Mulle on toi herkuttelu komentovallalla ja paistatelu ihailun valokiilassa ollu aina vierasta. Mua vaan ärsyttää jos muut pyörii hövelinä jaloissa. Ei ne kyllä ole haitax asti pyörineetkään. Heti kun huomaavat ettei tosta ole mihinkään, ne lähtee sykofantit tiehensä kuin zombit pettyneenä, kun ei Homerin päästä löydykään aivoja. Mut se on ilmeisesti hopeäselkä apinoilla tosiaan verissä. Ne tarvizee sitä kuin jotain huumetta, ja pahastuvat syvästi, jos sitä ei ole tulossa. Nilkki varmaan inhos mua yhtä paljon kuin mä sitä, jos jaksoi edes sen verran vaivautua näin huonon alamaisen kohdalla. Mä en vaan voi tajuta miten se, 70-luvun slavistiikan tutkijaopiskelija tms assarin ääliö, saattoi luulla muuttuneensa nyt niin suurexi Kyyroxexi, että sillä oli jotain särmää mua kyykyttää ja jaella komentoja. Kolleegaa vielä. Saablari. Kyllä menen paskantamaan sen haudalle Eipäjoelle. 

ellauri030.html on line 272:   Siinä on taas Cicero vähän väärässä kun se sanoo ettei auktoriteetti liity hopeaselkäisyteen. Kylläpäs. Se just on tässä tärkeä tekijä, kato vaan jumalaa ja joulupukkia. Periaate on näet se ettei apina taho päästää johtoon ketään izeään nuorempaa tai edes samanikäistä, koska se tarkottas että omat mahixet päästä samalle johtopaikalle on jo ohize. Ne äänestää mieluummin izeään vanhempia vaikka kuinka paskoja. Kato vaan mikäläisiä rahnuxia on kaikki maailman johtopaikat täynnä. Ja nimenomaan hopeaselkiä, vanhat ämmät kelpaa vaan ihan poikkeustapauxessa. Ja nyt tulee jotain oikein paxua:

ellauri030.html on line 276:   Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)

ellauri030.html on line 278:  Ja nyt tulee taas Siiselin tilastollisia harhapäätelmiä. Kuten kaikki tietävät (ja ovat aina tienneet, tiesivät myös Ciceron aikana) vanhuxet ovat suhteellisen nyreitä, hankalia, ärtyisiä, ja saitoja. "Mutta näähän on luonnevikoja, ei johdu iästä". Hemmetti, luonnevikoja, mutta PALJON tavallisempia vanhoilla kuin nuoremmilla. Eikä ihme! Nimittäin! kuten Siiseli izekin toteaa, vanhuxia vähexytään, halvexitaan ja pilkataan, KOSKA ne on käppänöitä, heikkoja, hömelöitä, ja sen lisäxi vielä nyreitä, hankalia, ärtyisiä ja saitoja. Turha marssittaa taas muutamaa hämmästyttävää poikkeusta, nyt puhutaan tilastofaktoista! Cato ei "muka" ymmärrä vanhushappamuutta eikä varsinkaan saituutta, mix säästellä kun on niin vähän matkaa jäljellä? Hyvä kysyä, mutta historia kertoo, että Cato ize ei ainakaan ollut poikkeus, se oli varsinainen hapantelija ja itara kuin piru ihan loppuvihellyxeen asti. Hautas poikansakin kunnan kustannuxella, ja möi vanhat ja sairaat orjat torilla.

ellauri030.html on line 280:   Lopulta päästään viimeiseen syyhyn olla hapan vanhus, nimittäin viikatemies, joka  kurkkii jo ihan selän takana. Mun kanta on, että kuolema ja sen pelko on molemmat yhtä luonnollisia kuin vino penis, eikä kummastakaan (mistään kolmesta mun kohdalla) pääse eroon millään ilveellä. Kaikenlainen selittely on ihan turhanpäiväistä. Mutta just SIX, ettei niistä ole eroonpääsyä, nimenomaan niistä jaxetaan jauhaa ihan ilman loppua. (No, vinoista pippeleistä vähän vähemmän.) Onhan mullakin niistä jo erinäisiä palstakilometrejä. Muusa sanoo toisesta huoneesta: ÄLÄ JAUHA!

ellauri030.html on line 282:   Ei mulla tähän ole paljon lisäämistä, Siiseli jauhaa asiasta ihan perinteisesti. Sekin sanoo, et se on ihan luonnollista, turha pelätä, ei tää satu, ei ainakaan kauan, eikä ainakaan minuun, kuten sanoi entinen hammaslääkäri, vai oliko se jumala. Kuolemanpelkohan on ihan sama asia kuin mix paska on ällöttävää ja pissa pahanmakuista. Jos ne ei olis, kaikki ottais lautasen ja lusikan mukaan rötykkään. Tai ei olis koko rötykkää, paskannettas ja kustas vaan suoraan kädestä suuhun. Jos pano ei olis mukavaa, ei tulis lapsia. Jos kuolema ei olis kauheaa, kaikki juoxentelis kadun yli kuin päättömät kanat. Ei sitä tarvi mitenkään selitellä pois, näin se näkyleipä murenee. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Noudatetaan vaan Darwinin lakia.

ellauri030.html on line 284:   Sevverran olis kristityillä tohon Siiselin puheeseen huomauttamista, et sen mukaan kuoleman jälkeen ei joko tunnu miltään tai tuntuu tosi hienolta. Minnekkäs putos se kristittyjen kekkaama kolmas mahdollisuus että herätäänkin kuumassa paikassa loputtomaan lapioduuniin hiilikasalla? Mitäs jos jumala onkin jättimäinen kana? Tai ollaankin kohta matoja, kuten haaveilee Dalai Lama? Mahdollisuuxia on loputtomia, todennäköisyyxiä vaan yx. Mikäkö? Sitä sietää kysyä ex-vanhuxilta, saman homman jo läpikäyneiltä. Tehdä gallup luutarhassa.

ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa.  Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.

ellauri030.html on line 290:     - Sanohan Simmias, mikä tässä (sielun kuolemattomuudessa) ei tunnu vakuuttavalta. - Se että myös harmoniasta, lyyrasta ja sen kielistä voisi sanoa samalla tavoin: viritetyssä lyyrassa on harmonia näkymätön, ruumiiton, täydellisen kaunis ja jumalallinen, ize lyyra ja kielet taas ovat ruumiita ja ruumiillisia, yhteen liitettyjä, maan kaltaisia ja sukua kuolevaiselle. Entä jos joku nyt särkisi lyran tai katkaisisi sen kielet ja sitten väittäisi samoin perustein kuin sinä, että harmonian täytyy vielä olla olemassa, että se ei ole voinut hävitä - sillä eihän ole mahdollista, että nämä kuolevaiset esineet, lyyra ja kielet, olisivat vielä olemassa vaikka kielet on katkaistu, sen sijaan harmonia, joka on jumalallisen ja kuolemattoman kaltainen ja sille sukua, olisi hävinnyt ja siis tuhoutunut ennen sitä mikä on kuolevaa? Ja hän voisi väittää edelleen, että harmonian on pakko olla vielä olemassa ja puuosien ja kielten täytyy lahota ennenkuin sille voi tapahtua mitään. Sinäkin olet varmaan huomannut, Sokrates, että kuvittelemme sielun lähinnä tällaisexi: ruumiimme jännittyy ja herpautuu kuumuuden ja kylmyyden, kuivuuden ja kosteuden sekä muun sellaisen vaikutuxesta,kun taas sielumme on kaiken tämän sekoitus, harmonia, jossa kaikki on hyvin ja sopivasti sekoittunut keskenään. Ja jos sielu kerran on harmonia, on selvää että kun sairaus tai jokin muu paha saa ruumiimme liiaxi herpautumaan tai jännittymään, sielun täytyy heti hävitä, olipa se miten jumalallinen hyvänsä, aivan niinkuin harmonian yleensäkin sekä musiikissa että muissa taiteissa; sen sijaan ruumiin jäännöxet säilyvät kauan, kunnes ne poltetaan tai mätänevät. Jos joku siis väittää, että niin sanotun kuoleman tapahtuessa sielu häviää ensimmäisenä koska se on ruumiin ainesten sekoitus, niin mitä me voimme esittää tätä teoriaa vastaan? 86a

ellauri030.html on line 292:     Simmiaan ja Kebeen puheenvuorot saivat meidät kaikki apealle mielelle, kuten myöhemmin tunnustimme toisillemme. ... Ekhekrates: - Voi Faidon, minä ymmärrän teitä hyvin. ... Minä nimittäin pidän ja olen aikaisemminkin pitänyt erityisen kiehtovana sitä ajatusta, että sielumme on eräänlainen harmonia, ja kun siitä nyt puhuttiin, muistin izekin ajatelleeni niin. Nyt kaipaan samalla lailla kuin alussakin jotakin todistelua voidaxeni uskoa, ettei sielu kuole ihmisen kuollessa.
ellauri030.html on line 294:   Eli siis ei, ei tässä edes koitetakaan kumota tota harmoniavaihtoehtoa, se ei vaan kelpaa, koska nimenomaan KAIVATAAN toisenlaista todistelua, jotta voitaisi USKOA, ettei sielu kuole ihmisen kuollessa. Will to believe, kuten William James, tuo pragmaatikko, leukavasti laukaisi. Ei tässä ezitä faktoja, vaan rohkaisua. Faktat ovat masentavia, kuten jokainen optimisti tietää muutenkin. Täytyy tehdä kuin Fagerströmin positiivinen Gunilla, kieltää ne. Sitten jaxaa pikku sirkka taas sirittää ja potkia.

ellauri030.html on line 302: Ostin samoilla rahoilla myös IBM:n kulmikkaan läppärin, jonka varas vei kokouxessa Ranskassa. Inhottava Inkeri Vehmas-Lehto ei suostunut sitä korvaamaan. Tästä (kin) jäi elinikäinen kauna sitä alapurentaista buldoggia kohtaan. Olihan se muutenkin paskiainen, ja ällö ääliö "mein Erkkeineen", joka oli joku kouvolalainen nimismies, ja autistipoikineen. Mein Erkin kanssa tuli sille ero sittemmin (en ihmettele Erkkiä), ja se meni vanhuxena uusiin naimisiin jonkun vielä vanhuxemman suomenruozalaisen  äijän kaa. Nyze on Inkeri Vehmas-Lehto-Hurriström tms.

ellauri030.html on line 304:       Vanhemmiten se oikas alapurennan mut alko laulaa väärin kuorossa ja soolona. Hurriström on varmaan kuuro. Inkeri oli sitten vulgääri ihminen, ei toista vertaista. Tai olihan se Pirjo Kananen, akribisti toinen pölkkypää, ruozin kääntämisen lehtori ja professori sittemmin, uskomaton hienostelija. Ja se mun kepin kanssa kulkeva örkki assistentti kolmantena, tylsimys ja pikkumainen ihminen. Tähän muisteluxeen sopis kuvituxex se Klibanin piirros epäadekvaateista ihmisistä. Mä olen yxi niistä tietysti. Ehkä toi Ineptitude. 

ellauri030.html on line 316: Epiktetos oli  orja joskus keisariajalla, yhden varakkaan roomalaisen heräteostos (sitä sen nimi merkizee: lisähankinta, kaupanpäällinen), jonka se orjan viisasteluun kyllästyttyään  pani kierrätyxeen. Heppu perusti hengenpitimixi stoalaisen izehoito-opiston.  Se oli kampurajalka eikä osannut käsilläkään kirjottaa, mut sen oppilas Arrianos koosti sen systeemifilosofisista puheista käsikirjasen (Enkheiridion).

ellauri030.html on line 318: Epiktetos asui stoalaisesti pienessä kamarissa, suuressa köyhyydessä, surkeassa tilassa ja alhaisessa asemassa. Keskittyi soveltavaan filosofiaan ja opetti olemista oman elämänsä seppona, tai oikeammin teppona. Tarkoituksena on turvata oma elämä elämällä järkevästi ja luomusti. Ne jotka ei osaa opettaa.

ellauri030.html on line 320: Juuri tässä on hänen melkoisten ansioidensa salaisuus. Alituinen stoalainen vetoaminen ihmisluontoon ja ihmisen velvollisuuksiin,  vastenmielisyys koreiluun, miehekäs yksinkertaisuus, syvällisyys sekä  hyvät ja oikeat harrasteet ovat tunnusomaisia Epiktetokselle. Oikea setämies.

ellauri030.html on line 321: Se saarnaa verrattoman havainnollisesti, vakavasti ja  ja sattuvasti. 

ellauri030.html on line 323: Epiktetos korostaa  itsensähillitsemista, siis Callen mieliaihetta izekuriia, izetärkeyttä sekä tyytymistä siihen, mikä meillä on vallassamme. Se vaatii yli-inhimillistä izehillintää vähän kaikilta. Älä anna valtaa mielihaluille, vaan pidätä, pidätä. Aika anaalista.

ellauri030.html on line 325: Tämä näkökohta – mikä on ja mikä ei ole meidän vallassamme – on myös ”Käsikirjassa” keskeinen ja perustavaa laatua, so. asiat, jotka pystymme itse itsellemme hankkimaan, ja asiat, jotka riippuvat vieraista voimista. Muilta ei pidä jäädä odottamaan apua, vaan ottaa niiltä mikä vaan on omassa vallassa. Kaikkihan on lähtöruudussa samalla viivalla, jos et pysy mukana se on voi.

ellauri030.html on line 335:     Epiktetos eli Domitianuxenkin aikana. Lukikohan se Statiuxen kehnoa tilausrunoutta. Ai eihän se osannutkaan lukea, no ehkä Arrianos luki sille ääneen. Domitianus karkotti kaikki soveltavat filosofit Roomasta. Siinä lienee huuhtoutunut alas Epiktetoskin.

ellauri030.html on line 339: Keisari  Markus  Aurelius  (161–180  jaa.),  yksi  stoalaisen  filosofian  merkkimiehiä, joka itsekin kynäili samansuuntaisia itsetarkasteluja, oli ihastunut heräteostoxen käsikirjaan. Aurelion sielu oli häviämätön niinkuin muovipelletti, samoin Senecan. Siseron oli sekoitetta, Epiktetoxella vielä 100% biohajoava.

ellauri030.html on line 341: Sudenpennun käsikirjan ohjaa ihmismieltä siihen hommaan, johon maailman rakentaja ja isä sen on tarkoittanut. Äidistä ei ole puhetta, niinkuin ei kristityilläkään. Impulssiostos käsittelee  taitavasti, terävästi ja varsin monipuolisesti hengen ja ruumiin etu- ja takapuolia, ylistää vertauksilla ja kuvauksilla kaiken oikean, hyvän ja jalon arvoa. Loukkauksista ja huomaavaisuuden puutteesta ei pidä suuttua, vaik onhan ne vituttavia. Ojennukset ja ohjaukset, neuvot ja vertaukset  ovat  kauttaaltaan  opettavaisia (onko niitä muunkin laisia?). Esitys on lyhyttä ja miellyttävää, kieli voimallista ja vaikuttavaa.  

ellauri030.html on line 343:   Epiktetos on saattanut vähän plagioida Jeesusta.  Se mainizeekin galilealaiset kolleegansa jossakin. Tän huomas kirkkoisä Aku, ja aleksandrialainen Klemetti. Ahkerat kädet on sitten löytäneet jopa 200 lainausta, siitä tulis Urkundissa jo aika meteli. Sillä kuten Jessellä on uskonto ja moraali samalla jalustalla, 2 sanaa vaan: don't accept substitutes. On vaan 1 jumala kaikille yhteisesti, vain yxi pelastusovi, yhtä suvaizematon on impulssiostoskin. Ei voi rakastaa jumalaa ja maailmaa, you can't have both, sanoi Naipaulin isäkin. Koita päättää. Mut voi olla rakastamatta kumpaakaan! Mun päätös on jo tehty.

ellauri030.html on line 345:   Stoalaisuuden  aloittaja  on  filosofi  Zeno (350–264  eaa.), ei se presokraattinen Zenon siis, järkimies, tästä on ollutkin jo puhetta. Tää Zenon  oli  kotoisin  Kition  kaupungista  Kypros-saarelta. Hän oli alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin harrastuksiin. Oli kai saanut kokoon riittävästi massia. Tätä Zenonia opetti Platonin oppipoika Xenokrates, joka myytiin orjaxi kun jätti verot maxamatta. Tää on nyt vähän toistoa, mut menköön. Stoan pylväikössä oli hiljan tapettu ateenalaisia mielenosoittajia oligarkkiajoilla, Sokrates oli ollut barrikaadeilla. Zenon halus oppilaiden poistavan siitä graffitit.

ellauri030.html on line 347:   Zenon  oli soveltavan filosofian perustajanimiä, käytännöllinen  moraalioppi oli sen ihan vahvuusalue. Osmo Soininvaaran henkisiä sinivihreitä. Kaikki riippuu mielialasta, teko  sellaisenaan  on  yhdentekevä. Esimerkiksi  rikokset  ovat seurauksia siitä, että tekee vääriä päätelmiä hyödyllisestä ja vahingollisesta. Niinpä niin, ei ois kannattanut sen huumepoliisinkaan rikoxen tielle lähteä, meni isänperinnötkin mukana. Kardinaalihyveet on oikeus, maltti ja urheus. Seppuku on ookoo ratkaisu jo se tuntuu siltä omalta kannalta, siitä vaan riippumattomasti heilumaan ohjenuoran jatkona. Älkää lapset melutko, isä menee hirteen lepäämään. Stoalaisuus on kristinopin jälkeen hyvä kakkonen, sanovat kristinoppineet, stoalaiset kuinka ollakkaan pitää vastakkaista järjestystä oikeampana. Myöhempien aikojen kristityt on lainanneet stoalaisilta takas enemmän kuin Epiktetos otti niiltä luvatta.

ellauri030.html on line 351:     Kysymykseen, kuinka hyvässä maailmassa voi olla pahaa, Khrysippos vastasi: "Pahaa ei voi poistaa, eikä olisi hyvä, jos se poistettaisiin." Ensinnäkin hän väittää vedoten Platoniin, että vastakohdat edellyttävät toisiaan ja sen vuoksi hyvääkään ei voisi olla, ellei olisi pahaa, samoin kuin oikeutta ei voi olla ilman vääryyttä, rohkeutta ilman pelkuruutta, kohtuullisuutta ilman kohtuuttomuutta tai viisautta ilman tyhmyyttä. Toiseksi näennäinen paha on seurausta luonnon hyvydestä. Niinpä on käytännön syistä välttämätöntä, että ihmisen pääkallo muodostuu pienistä ja ohuista luista, mutta tämä ylivertainen hyödyllisyys merkitsee väistämättä, että kallo on alttiina iskuille. Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Jokaisessa kullassa on pilvireunus. 

ellauri030.html on line 353:     Kolmanneksi onnettomuudet jakautuvat Zeuksen järjellisen tahdon mukaisesti; joko niiden tarkoituksena on rangaista pahoja ihmisä tai ne ovat tärkeitä koko maailman järjestyksen kannalta. Niinpä paha on hyvää valepuvussa, ja loppujen lopuksi se johtaa parhaaseen lopputulokseen. Tätähän se Voltairekin irvaili Candidessa. Khrysippos vertasi pahaa karkeaan leikinlaskuun komediassa, sillä vaikka leikinlasku itsessään on loukkaavaa, sekin kuuluu osana hyvään näytelmään, ja "niinpä voidaan myös arvostella pahaa, jos sitä tarkastellaan sellaisenaan, ja kuitenkin myöntää, että esiintyessään kaiken muun yhteydessä siitäkin on hyötyä."    

ellauri030.html on line 355: Täähän liittyy hauskasti Aarne Kinnusen keltaiseen kirjaan! Leikinlasku kuuluu jokaiseen hyvään näytelmään! Jumalallakin on huumorintaju kohillaan, vaikka raamatusta kazoen ei ehkä siltä näytä. Mun vastaushan on et kysymys on väärin asetettu, ei maailma ole sen paremmin hyvä kuin pahakaan, se riippuu siitä kenen kannalta sitä kulloinkin kazoo.

ellauri030.html on line 380:   Jos ei ole rahaa, siirrä ostokset myöhemmäxi, tai laske vaatimuxia. 

ellauri030.html on line 383:   Kiellä kaikki ikävyydet, ihan kylmästi kuin Monican Fagerholmin Gunilla. 

ellauri030.html on line 387:   Tää on hauska:

ellauri030.html on line 391:   Voi repukkaa, toi kuulostaa ihan kamalien eläinten majavan pohdiskelulta risupesässä.

ellauri030.html on line 399:   Höh. Olen rikas, tietysti. Mulla on uljas hevonen, onx sulla? Mullon Tesla, sulla on vaan toi vanha auto, joka näyttää kulkeutuneen perintönä Kivisiltä ja Sorasilta. (tähän kuva) Tätä harrastaa Riitta Roth ihan sikana, sen tiimi laajenee kulloisenkin kerskuntatarpeen mukana, venyy ja paukkuu kuin saippua- tai purkkakupla.

ellauri030.html on line 403:     Kun laiva merimatkalla pysähtyy satamaan ja sinä menet maihin hakemaan  vettä,  voit  kulkiessasi  poimia  näkinkengän  tai  kukkasen,  mutta  sinun tulee pitää mielessäsi laiva ja tarkata lakkaamatta, kutsuuko laivan kapteeni lähtöön. Ja jos tämä kutsu kuuluu, tulee sinun jättää kaikki muu, ettei sinua raahattaisi laivaan sidottuna käsistä ja jaloista kuin lammasta.

ellauri030.html on line 405:     Nain on meidankin elamassamme: jos sinulle annetaan näkinkengän ja kukkasen sijaan vaimo ja lapsi, olkoon niin. Mutta jos kapteeni kutsuu, jätä ne kaikki ja juokse laivaan, äläkä katso taaksesi. Ja jos olet vanha, älä poistu etäälle laivasta, ettet myöhästyisi, kun sinua kutsutaan.

ellauri030.html on line 407:   Tää haiskahtaa hyvinkin ikävältä lääkkeeltä. Mikä kapteeni, mikä laiva? Jos se on joku valtiolaiva niin sanon neandertaalimaisesti: haista kukkanen. Pidän mieluummin näkinkenkäni. Jos se taas on veteraanin iltahuuto, niin kukkaset ja näkinkengät herpoo käsistä ilman eri komentoa. Ei niitä tarte työntää pois ennen aikojaan.

ellauri030.html on line 409:   Halvauksesta on haittaa jalalle, mutta ei tahdolle. Ajattele näin kaikessa, mitä joudut kohtaamaan, ja huomaat vastusten tulevan muiden osaksi, ei sinun.

ellauri030.html on line 411:   Tää on varmaan ollut kampurajalan mielessä useammin kuin kerran. Hemmetti, halvauxesta on haitta kävelylle, työnteolle ym ym. Jos et ize välitä, ajattelisit edes toisia, jotka joutuu sua syöttämään ja työntelemään rullatuolissa. Vastuxet tulee niiden osalle, hahaa, hienoa. 

ellauri030.html on line 415:     Älä  milloinkaan  sano  mistään  asiasta:  ”Olen  menettänyt  sen”,  vaan  sano:  ”Olen  palauttanut  sen  takaisin.”  Onko  lapsesi  kuollut?  Se  on  palautettu takaisin. Vaimosi on kuollut? Hän on palautettu takaisin. Onko omaisuutesi viety? Se on palautettu takaisin. Sanot: ”Mutta joku paha ihminen on riistänyt sen minulta.” Mitä väliä sillä on, kenen välityksellä antaja on ottanut sen sinulta takaisin? Niin kauan kuin se on sinulle annettuna, pidä huolta siitä, mutta kuten matkustajat suhtautuvat airbnb:hen, älä pidä sitä omanasi.

ellauri030.html on line 417:     Eliskä rypistä ja likaa lakanat, pölli pyyhkeet, jätä roskat pitkin keittiötä, tiskaamatta astiat, ruiski vessanpöntön ympärys. Sano emännälle: ne on palautettu takaisin. Lainaahan kaikki se on vaan.

ellauri030.html on line 419:     Aloita pikkuasioista. Onko öljyä läikkynyt maahan? Onko tilkka viiniä varastettu? Sano tuolloin itsellesi: ”Tämä on tyynen mielen ja mielenrauhan  hinta,  sillä ilmaiseksi ei saa mitään.”  Kun kutsut  palvelijaasi, hän ei kenties kuule sinua, tai jos hän kuulee, hän saattaa olla tekemättä mitä sinä tahdot. Mutta mielenrauhasi ei saa järkkyä siitä.

ellauri030.html on line 421:   Elna-mummi ei ollut opiskellut Epiktetosta, sen mielenrauha järkkyi, kun Eetit ei tullut kolmannellakaan: Eetit! EEtit! EEEEETIT!!! Se oli äänestänyt jaloillaan. Syötyään tilkan sinappia Elnan lautasen reunalta. Heräteostoxella oli luonnollisessti ymmärrystä orjan näkökannalle.

ellauri030.html on line 431: Nähdessäsi  jonkun  kunnioitetun,  mahtavan  tai  muuten  arvossa  pidetyn  henkilön,  älä  anna  tuon  vaikutelman  eksyttää  sinua  luulemaan  häntä onnelliseksi. Sillä jos hyvän olemus riippuu siitä, mikä on meidän vallassamme, meissä ei tule olla sijaa kateudelle ja pahansuopuudelle. Ethän sinäkään tahdo olla valtion päämies, senaattori tai konsuli, vaan olla vapaa. Ja ainoastaan yksi tie vie vapauteen: olla välittämättä siitä, mikä ei ole meidän vallassamme.

ellauri030.html on line 433: Ei se ihan noin yxinkertaista ole, hemmetti. Emmä tahdo välttämättä olla herra isoherra, mutta kyllä silti harmittaa että joku toinen on. Jotain rajaa, mulle paras vaihtoehto on ettei kukaan pääse päsmäröimään mun kustannuxella. Ja se on kyllä puppua ettei keuliminen suututa vaan mun oma suuttumus, se on ihan höpöä ideaoppia. Kummallinen tyyli eristää koko maailma izestään, outoa autismia. 

ellauri030.html on line 435:     Olkoon silmiesi edessä joka päivä kuolema. Silloin et milloinkaan viljele alhaisia ajatuksia etkä halua mitään kohtuuttomasti.

ellauri030.html on line 437:   Mitä vittua? Mitä tekemistä noilla asioilla on keskenään? Sitä kiireempihän on ajatella alhaisia ajatuxia ja haluta kaikkea kohtuuttomasti, jos kuolema on luvassa. Niinkuin Calvinin ja Hobbesin kesäloma, josta on jo 1 päivä puolessa.

ellauri030.html on line 439:     Jos rupeet soveltavaxi filosofixi, valmistaudu alun pitäen siihen, että monet pilkkaavat  sinua  ja  sanovat:  ”Meidän  keskuuteemme  on  yhtäkkiä  ilmaantunut filosofi. Mistä on peräisin tuo ylimielinen ilme?” Mutta älä vaihda ilmettä, vaan  pidä lujasti siitä kiinni, siinä näytät ihan parhaalta ja jumalan asettamalta. Jos annat periksi ja pokka pettää heidän edessään, joudut kaksin verroin naurunalaiseksi.

ellauri030.html on line 443:   Seuraavassa luvussa Epiktetos tuntee pientä omantunnonpistoa siitä et se ajattelee kokoajan vaan omaa persettä, laiskottelee köyhänä eikä pysty auttamaan edes omaa perhettä. Sen vastaveto on: ei kai mun tarvi luopua tästä ihanasta mielenrauhasta vaan että teillä olis vaatteita ja syötävää? Huomatkaa, kuinka epäoikeudenmukaisia ja ymmärtämättömiä te olette. Sitä paitsi kumpaa te mieluummin tahdotte: rahaa vai uskollisen, kunnon ystävän?  Auttakaa  minua  ennemmin  saavuttamaan  nuo  ominaisuudet,  älkääkä vaatiko minua tekemään sellaista, millä menetän ne. Täähän puhuu kuin Kolhoosin vetistelevä vätys maahanmuuttaja. 

ellauri030.html on line 447:   Suositaanko jotakuta pidoissa sinua enemmän? Nauretaanko sen vizeille enemmän, ollaanko hänelle kohteliaampia tai kyselläänkö häneltä enemmän neuvoa? Jos nuo asiat ovat hyvästä, älä ole kade, mutta jos ne ovat pahasta, voit olla vahingoniloinen. Höh, jos ne on hyviä asioita, totta kai on kade. Jos ei suutukaan, pyrkii tasoihin. Tupastun orjan opas on neuvokki neuvottomille, lohdutusta luusereille. Eski on julkkis ja mä oon tavis, no emmä haluiskaan olla, mulla on mun hopeakolikko taskussa. Eski on antanut omansa Olliloille ym ja saanut vielä päälle alentuvaa kohtelua ovella. Hahaa mä oon vahingoniloinen! Kai.

ellauri030.html on line 449:   Jos toisen palvelija särkee astian, sanot "sellaista sattuu". Jos sulta kuolee perhettä, tee samoin, sano että sellaistahan sattuu. Sitä on liikkeellä, niinkuin coronavirusta. Tää on stoalaista. 

ellauri030.html on line 451:   Kyllä tässä orjattaren pojassa on aika paljon Epikurostakin. Se haluis periaatteessa ehkä olla Olympian voittaja, muttei tykkää aikaisista aamuherätyxistä, karaisevista kylvyistä, nokan ryttäävistä siemenruuista eikä koutsin huudosta. Ei saa juoda edes viiniä. Ja sit voi vielä satuttaakin izensä. Ihan samanlaista on huippu-urheilijan arkiryske nykyäänkin. Sixpä mäkään en oo huippu-urheilija.

ellauri030.html on line 455: Aina vaan tää sama repesti, ota Ataraxia. Kokovartalopuudutus suojaa kaikilta kivuilta. Ei suhun oikeasti satu, susta vaan tuntuu siltä. Tää on ihan hanurista koko filosofia. Tää on orjamoraalia, ylläri. Ja siihen kuuluu myös olemattomien kumartelu:

ellauri030.html on line 457: Mitä tuleejumalanpelkoon, pääasia on perustaa se oikeille käsityksille niistä, nimittäin että jumalat ovat olemassa ja hallitsevat maailmaa hyvyydellä ja oikeudenmukaisesti. Sinun tulee totella jumalia ja mukautua kaikkeen, mitä tapahtuu, sekä huomata omaehtoisesti siinä korkeimman järjen vaikutusta. Sillä siten et saa milloinkaan aihetta moittia jumalia, etkä voi syyttää heitä jääneesi vaille huolenpitoa.

ellauri030.html on line 459: Tää tuli nyt ihan puskista, jonkinlainen lisäpykälä, vaikka ollaan oppaassa jo loppupuolella. Tärkeetä näyttää olevan, että temppeleihin toimitetaan sääntömääräiset uhrilahjat. Saikohan Epiktetos niistä provikat?   

ellauri030.html on line 461:   Hetkinen hetkinen, olen ymmällä. Nyt käykin ilmi sivulauseessa, et täytyy kuolla pappain maan puolesta. Mixikä? Tähän saakka on sanottu et onnen salaisuus on ottaa ataraxia? Mitäs jos mä tuunkin uhrautumisesta pahalle mielelle, on mielenrauha mennyttä, niinkuin äsken fyrkan tienaamisesta omalle perheelle? Olen erilainen kuin muut, kuin Pelle Pupu, muhun sattuu? Onko isänmaallisuus siis jotain johon mä en voi vaikuttaa, mut oman perheen elättäminen ei oo sellaista? Siltähän tää on näyttävinään. Cro Magnon -moraalia. 

ellauri030.html on line 463:   Nyt alkaa tulla tälläsiä pikkuvinkkejä, aika samanlaisia kuin se systeemifilosofien tietolaatikko. Nää vaikuttaa ohjeilta sellaiselle soveltavalle filosofille, joka haluaa vaikuttaa ylimieliseltä ja ihan jumalan asettamalta seurassa. Noi on tuttuja juttuja monista muista harmaaselän ohjeista: älä liikaa innostu, pidä suu pienenä kuin sanoessa muikkua, ettei voi vaan sula kitalaessa. Mystikkokin tekee parhaan vaikutuxen kun pitää suunsa kiinni riitissä. Hauskoja on noi ohjeet soveltavan filosofin käymisestä herroissa. Se on kuin Eskin käynnit Nokialla, tai Juutas Käkriäisen sahan hovissa. Pykälät 14-16 pitäisi Aarne Kinnusenkin ottaa onkeensa. 

ellauri030.html on line 469:    Ole enimmäkseen vaiti, eli puhu ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä, ja silloinkin tee se lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilanne vaatii, osallistu sinäkin keskusteluun, mutta älä puhu jokapäiväisistä asioista, kuten gladiaattoreista, kilpa-ajoista, mestariurheilijoista, syömingeistä, juomingeista ja muista tavanomaisista aiheista; aivan erityisesti älä puhu ihmisistä moittien, ylistäen tai heitä toisiinsa vertaillen.

ellauri030.html on line 476:    
Jos joku sanoo sinulle, että se ja se puhuu sinusta pahaa, älä puolusta itseäsi siitä, mitä on puhuttu, vaan vastaa: ”Hän ei nähtävästi tunne minun muita huonoja puoliani, sillä muutoin hän ei olisi puhunut vain tällaista.”

ellauri030.html on line 477:    
Ei ole tarpeen ottaa usein osaa julkisiin huvituksiin, mutta jos siihen on joskus sopiva tilaisuus, älä näytä huolehtivasi mistään muusta kuin itsestäsi: anna vain asioiden tapahtua omalla painollaan ja suo huomionosoituksia niille, jotka niitä saavat, sillä siten vältyt vaikeuksilta. Mutta pidättäydy osoittamasta liikaa suosiota, naurunremakasta ja mielenkuohusta. Poistuttuasi tilaisuudesta älä puhu paljon, mitä tapahtui, paitsi siitä mikä on sinusta kehittävää. Sillä muutoinhan näyttäisi siltä, että olet kiihdyksissä tilaisuuden takia.

ellauri030.html on line 478:    
Älä mene kuuntelemaan kaikenlaisia puhetilaisuuksia ilman kunnon syytä. Mutta silloin kun menet, säilytä arvokkuutesi ja tyyneytesi ja vältä olemasta riidanhaluinen.

ellauri030.html on line 499: Schopenhauer on pessimisteistä nimekkäin, sen sepustuxista on koottu suomennettu keitos Pessimistin elämänviisaus. Toinen tunnettu pessimisti on Piisamirotta. Mulla on piisamirotta-kangasmerkki jossain, sain Seijalta. En ole muistanut ommella sitä rintapieleen kii. Nuori Schopenhauer näyttää vähän Jyrki Hukkataipaleelta. Silläkin lie syitä olla allapäin. Piisamirotat riippukeinussa syö täytekakkua

ellauri030.html on line 500: Pentti Linkola  vihaa laahusta ja juo munalikööriä. Schopenhauer taluttaa puudelia ja halvexii naisia. Höh, pelkää niitä niinkuin Arttu äitiä.

ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.

ellauri030.html on line 504: Perinnön saatuaan ei Artturilla ollut huolen päivää. Se alkoi opiskella ensin lääkistä, mutta vaihtoi sitten filosofiaan, helpompaa. Väitöskirja oli jotain hämärää kantilaista logiikkaa. Schopenhauer peukutti Goethen idioottimaista väriteoriaa, mistä Hansu oli ensin mielissään, mut kun Arttu alkoi ehdotella parannuxia, Goethen kirjeet harvenivat. Arttu perkele esitti sitten oman väriteoriansa 1815, yhtä paskan. Arttu pysyi kuitenkin Goethen bändärinä. 

ellauri030.html on line 506: Artturin magnum opus Maailma tahtona ja mielteenä (1818-9) ei ollut bestselleri, vaikka Arttu oli ize vakuuttunut että se oli käänteentekevä. Eka painos kesti 30 vuotta myydä loppuun. Arttu oli rahantunteva kuin iskänsä, hirmu kirpunnylkijä ja pedanti. Sanaakaan ei saanut muuttaa kässäristä. Brockhaus suuttui aika lailla ja haukkui Artturia hevoskuskixi, ja uhkasi että Artun magnum opus menee suoraan makulatuurixi. Toinen osa 1844 meni painoon sopuisammin. 

ellauri030.html on line 508: Danzigilainen firma meni konkkaan ja Schopenhauereilta loppui rahat. Schopenhauer riitaantui Hegelin kanssa luentoajoista. Kaikki opiskelijat meni kuuntelemaan Hegeliä. Arttu päätti Eskin lailla että koulufilosofia on perseestä.

ellauri030.html on line 510: Kolmikyppisenä Arttu naiskeli jotain laulajatarta, mutta epäili sitä (ehkä syystä) tautisexi, eikä menty naimisiin. Size palas Berliiniin, mut sen luennot kaikui tyhjille saleille vieläkin. Koleran aikaan Arttu häipy Frankfurtiin, ja vaati että laulajatar ois jättänyt 9-vuotiaan pikkupoikansa kolerakaupunkiin. Se ei suostunut, ja niille tuli bänet. Nelikymppisenä sillä oli uusi hani kiikarissa, 17-vuotias neizykäinen, mut tää ei ollut kiinnostunut. Schopenhauer jäi Frankfurtiin ja kirjoitteli lisää parannuxia Kantin prujauxiin. Äiti kuoli 1838, Arttu oli 50. Arttu kirjoitti pari pläjäystä etiikasta ja voitti norjalaisen palkinnon. 

ellauri030.html on line 512: 55-vuotiaana Arttu saattoi ostaa oman huoneiston, jossa se sit bunkkasi loppupeleihin. Wagner (ei porsas vaan se säveltäjä) kuului Artun nyt kasvavaan ihailijakerhoon. Arttu tykkäs koirastaan enemmän kuin ihmisistä, mutta pelasti kuitenkin jonkun (toisen) 9-vuotiaan pikkupojan hukkumasta. Siltä jäi postuumisti ohjekirjanen miten voittaa riitaisa väittely. Sillä oli paljon peliminuutteja alla.

ellauri030.html on line 514:   Luonteeltaan Arttu oli piisamirotta, jota naapurit ei tunteneet senkään vertaa kuin sokerileipurit hapanta Descartesia. Sillä oli aina puudeli nimeltä Atman, kun yx kuoli se hankki uuden samanlaisen. Sellaista sielunvaellusta.

ellauri030.html on line 516:   „Des Pudels Kern“ (Goethe) ging also nie verloren. Für Menschen galt ihm sinngemäß das Gleiche. Wie er gestikulierend im Selbstgespräch mit seinem Pudel am Mainufer spazierte, hat unter anderem der Lokaldichter Friedrich Stoltze bespöttelt.

ellauri030.html on line 518: Schopenhauers Tagesablauf war strukturiert: morgens die Arbeit am Schreibtisch, Flötespielen regelmäßig vor dem Mittagessen. Die Mahlzeiten soll Schopenhauer nach der Überlieferung seiner Biographen stets in Gasthäusern eingenommen haben, bevor er einen zweistündigen Spaziergang mit seinem Pudel machte.

ellauri030.html on line 520:     Naisista „die Frauen“ puhui Schopenhauer rumasti:

ellauri030.html on line 524:   Naisten kanssa ei "ihmisillä" voi olla muuta hommaa kuin bylsintä, sillä kaikki "hienompi rakkaus", mitä se sitten onkaan, on kaikki lähtöisin pyllystä ja päätyy sinne. Naimisiin se ei halunnut (kotona oli varmaan ollut kamalaa): Puolisot tekee parhaansa ollaxeen ällöttäviä toisilleen. "Ihmisten" oikeudet puolitetaan ja velvollisuudet tuplataan. On kuin ottais säkillisen käärmeitä ja toivois löytävänsä ankeriaan joukosta.

ellauri030.html on line 526: Juutalaisia Arttu halvexi saxalaisten paskiaisten perinteiseen malliin, ne ovat "raakoja" ja "barbaarisia", ne on liian optimistisia eikä tykkää koirista, varsinkaan puudeleista.

ellauri030.html on line 528:   Aika turhaa näin ikävän ihmisen filosofiasta olis oikeestaan edes puhua, mutta eihän tässä ole päästy vielä edes pessimismiin asti. Se kuzu omaa tuotettaan subjektiivisexi idealismixi. Ainexia oli nyysitty Platonilta ja intialaisilta guruilta. Ei senttäs ihan solipsisti, koska on olemassa jotain (eipäskun isolla kirjaimella Jotain).

ellauri030.html on line 529: Sun oma tahto nimittäin, tat twam asi. Siltähän tää vähän on vähän kuulostanutkin, tosi psykopaatilta. Hegeleistä se ei tykännyt (muista tyhjät salit). Se haukku Hegelin ja samantien Schellingin, Fichten ja Schleiermacherin. 

ellauri030.html on line 531: Musta tää idealismihöpötys on aina kuulostanut ihan skizolta. Miten joku täysipäinen voi ruveta rakentamaan maailmankuvaa omasta päästä käsin? Mitäs sit kun kohta olet kuollut? Sammuuko valot koko näyttämöltä? Typerää, ja hirmu izekeskeistä. Mix tehdä izestä tärkeämpää kun se on, vaan yksi tuikku muiden joukossa. Mut nää tyypit on vähänkun sellaset terapiamuodot joissa mennään taapäin omaan syntymään, kirkas valo pilkahtaa tunnelin päästä, joku vetää tukasta ja joku huutaa. Ai se olin mä. Onx ne OIKEESTI epävarmoja siitä onx ne olemassa vai ei? Tokkopa, meneehän ne joka aamu maitokauppaan ostamaan tuoreet sämpylät, niinkuin Walter vei mut Munchenissä mukanaan vielä kasikymppisenä. Ilman puudelia.

ellauri030.html on line 535: Elukatkin voi ymmärtää, mut vaan nää sapajut osaa järkeillä. Parasta järkeilyä on pessimismi. Maailma on läpeensä paha, siis se ei ole kunnossa, niinkun pitäisi (maailmantahdon, siis mun, mielestä ainaskin). Huonompaa maailma ei vois ollakaan. (Voltairen Candidessa oltiin just vastakkaista mieltä, inhottavia optimisteja.) Se on aivan hel-vetin huono. Surkea. Maailma on Jammertal, täynnä kärsimystä. Puudeli kakkaa sohvalle ja kusee jalalle. Onni on vain kuvitelmaa, lysti negatiivista. Schopenhauer on pahempi nyrpistelijä kuin saxalainen autobaanaa hurjasteleva unbefriedigte Frau. Elämä heiluu kuin pendeli tuskan ja ikävystymisen väliä. Tik-tusskaa, tak-tyyylsää. Pahinta on se et aina panettaa. Schopenhauer saisi täydet pisteet pessimismitestistä. Mihkäs se kuoli? Keuhkotulehduxeen. Ei siis sydixeen, vastoin Pänkäläisen ennustuxia.

ellauri030.html on line 539: No entäs moraali, tää pesän meemi? Kantti peukutti kultaista sääntöä, Schopenhauerista ainoo syy säästä kanssaihminen on sääli. Hmm ei tää hirveen hyvin toimi, jos säästät jonkun niin sehän jatkaa vaan matamista täällä Jammertalissa. No ehkä sille voisi soittaa musiikkia tai näyttää tauluja. Tai muuten asketisoida sen elämää. Schopenhauer on tyypillinen Hofstädterin passiivisesti kohtelias saku: Neminem laede; imo omnes, quantum potes, juva. Älä loukkaa ketään, auta kaikkia minkä voit. Tässä järjestyxessä. Jos yhden auttaminen loukkaa toista, jätä auttamatta. Eläimille pitää olla kiltti, vaikka ne kusisivat jalalle. Pänkäläinen on ehkä oikeassa siinä, että pessimistit on luonnostaan myös epäseurallisia. Ei ne tykkää ihmisistäkään, nekin tuottaa pelkkiä pettymyxiä. 

ellauri030.html on line 541: Poliittisesti Schopenhauer oli konservatiivi, kannatti poliisivaltiota ja absoluuttista monarkiaa, se on ihmisissä ihan vaistomaista. Maailma tahtoo sitä, ja maailmahan on pelkkää tahtoa. No vähän miellettäkin ehkä, muttei paljon.

ellauri030.html on line 543: Goethe kirjoitti Artturin vieraskirjaan: Jos haluut iloita elämästä, sun pitää tykätä maailmasta. No Goethehan iloizi ja tykkäsi. Schopenhauer ei. Puolixi se johtui geeneistä (sen isä oli masis) ja puolix meemeistä (sen vanhemmat tappeli kuin Vihtori ja Klaara). 

ellauri030.html on line 545: Freudilainen psykoanalyysi ehkä otti Artturilta noi vietit ja niiden tukahduttamisen, ja koko sielunelämälle tyypillisen epärationaalisuuden. No ton ajan filosofia ennakoikin psykologiaa, ei vielä tehty filosofian ja sielutieteen väliin suurta eroa. Adlerin miälestä schopenhauerilainen ihmisviha johtuu huonoista väleistä äitykkään. Artturilla oli sellaiset. Entäs mä? Emmä nyt ihan noin pessimisti ole kuitenkaan. 

ellauri030.html on line 547: Berliinissä ollessaan Schopenhauer haastettiin oikeuteen. Haastajana oli ompelijatar nimeltä Caroline Marquet. Melua vihannut Schopenhauer oli työntänyt ikkunansa alla kovaa lörpötelleen naisen alas portailta. Nainen oli loukkaantunut niin pahasti, että Schopenhauer määrättiin maksamaan tälle kuukausittain 15 taaleria rahallista korvausta. Kun nainen 20 vuotta myöhemmin kuoli, Schopenhauer kirjoitti päiväkirjaansa latinaksi ”obit anus, abit onus” (nainen kuoli, kärsimys loppui). Sillonko se osti sen huoneiston? 

ellauri030.html on line 549:   Vuonna 1831 Berliinissä puhkesi koleraepidemia ja sekä Hegel että Fichte pakenivat kaupungista. Hegel tuli takaisin liian aikaisin, sai tartunnan ja kuoli muutama päivä myöhemmin. Schopenhauer sen sijaan muutti etelään ja asettui loppuiäkseen Frankfurtiin vuonna 1833. Siellä hän eli yksin ainoana seuranaan lemmikkinsä villakoira Atma tai vaihtovuoroisesti Butz. Atma oli nimetty hindujen maailmansielun Atmanin mukaan. Schopenhauer testamenttasi koiralleen 300 guldenia. (Saksalaisten mukaan Atmoja oli useampia ennen Butzia. Se ei käy ilmi montax oli Butzeja. Nelijalkaisia pesänjakajia.)

ellauri030.html on line 551: Schopenhauer tarkoittaa kai lapionheiluttajaa. Kaivoikohan ne ennen hautoja. Suku oli noussut kauppamiehixi. Artun lahjat (muut kuin ahneus) tais tulla äidin puolelta.

ellauri030.html on line 553: Äiti oli monilahjakas ja kielitaitoinen. Sosiaalista nousua haki 20v vanhemmasta Hekasta Johanna 18v, kun vanhemmat ei laskeneet sitä maalarix. Heikki oli kova komentelemaan, puolisot ei tykänneet toisistaan.  Heikki hyppäs katolta 1805. Johanna muutti Weimariin Goethen perässä. Naikohan Hansu sitäkin? Johannalla oli salonki Weimarissa, johon se laski Hansun leipäsusineen (se Vulpius). Se oli suosittu ja tuottelias kirjailija salanimellä. Arttu tuli pian Hampurista perästä Weimariin.

ellauri030.html on line 555:   Artturi oli äidille hyvin ikävä, syytti sitä isän onnettomuudesta, pihisti perintörahoja. Äiti inhos sen perrimismiä, röyhkeyttä ja komentelua. Se oli varmaan isänperintöä.  Danzigin konkka tuli 1819 ja köyhdytti perhettä. Johanna ei huolinut Artun rahoja.

ellauri030.html on line 557: 10v tauon jälkeen Arttu alko kirjoitella uudestaan. Johanna kuoli 1838 Jenassa köyhänä. Se testamenttas kaiken Adele pikkusiskolle, tietäen kai miten pihi vaurastunut Arttu oli. Arttu haukuskeli äiskää vielä postuumisti.  

ellauri030.html on line 559: Ääliömpää filosofia kuin Schopenhauer saa hakea. Yllättävää kyllä kaikki tää huuhailu on tehnyt Schopenhauerista julkkisten ja taidepellejen mielifilosofin. Peukkuja on antaneet mm. Richard Wagner, Wilhelm Busch, Thomas Hardy, Friedrich Nietzsche, Henri Bergson, Thomas Mann, Bruno Frank, Hermann Hesse, Albert Einstein, Kurt Tucholsky, Samuel Beckett, Thomas Bernhard, Stanisław Lem, Leo Tolstoi, Arno Schmidt, August Macke, Jorge Luis Borges und Michel Houellebecq (jotkut näistä on kyllä ihan never heard). Tolstoin mielestä ne ketä ei tykkää Artusta on idiootteja. Suurin osa jengistähän onkin idiootteja. Niin ja Wittgenstein. Artturi on piisamirottain ruhtinas. Russell, toisen sortin tomppeli, inhos sitä. Tiez mitä? Nää on joka iikka jonkin sortin narsisteja! Ja pelkkiä kickelinheiluttajia! All-male panel. Omahyväisten otusten kerho.

ellauri030.html on line 561: Vanha Schopenhauer näyttää siltä kuin sen yli oisi mennyt siimaleikkuri. Negatiivinen irokeesi, vanha pussikarhu, bunyip bluegumin setä ilmielävänä, tai oikeammin sanoen umpivainajana. Ton tukan tuunaamiseen meni varmaan koko aamu. Loppupeleissä se oli melkomoinen julkkis, kopioita sen potreteista ja valokuvista oli kaupan ja kumikaulat kävi kazomassa sitä kuin eläintarhaeläintä Englischer Hofissa: kato nyt se syö. Lahjoja annettiin ja nimikirjoituxia pyydettiin. Schopenhauer murisi että tuntuu yxinäiseltä, kaveritkin kuolivat. Se eli vanhaxi ja terveexi, kun käveli koiran kanssa joka päivä ja nukkui rrunsaasti. Se oli kova syömään eikä tarvinnut rillejä, kuulo kyllä meni ja reumatismi haittasi. Kirjoitti tärkeitä huomioita vanhuudesta kokoelmaan Senilia (pitäisi lukea). Kuoli 72-vuotiaana istualtaan, keuhkot pettivät. 4v jälellä.

ellauri030.html on line 567:   Schopenhauerin nimissä on joukko ilmeisiä ja/tai enemp vähemp typeriä pointteja. Yx on ihmiskeskisyys, eli se et sapaju kazoo kaikkea vaan omasta näkövinkkelistä. No se on kyllä käynyt jo selväxi. Sen älyämisexi ei tarvi olla kovinkaan neropatti.

ellauri030.html on line 569:   Ikuinen oikeus on se et paha saa palkkansa. Elämä on kilpailua, ja kaikille käy kehnosti, kaikki saa turpaansa, ei lopulta vaan heti saman tien. Kaik on kurjaa koko ajan. Kuulostaa ihan Artulta.

ellauri030.html on line 577:   Schopenhauerin estetiikan Arska nakkas tienoheen rutosti. Se onkin tosi hienostelevaa, porvarillista, Arska on talonpoikainen, agraarihenkisenä tykkää salvoxista ja rukinlavoista. Niistä tykkäs Pirkkokin, ja Calle mukana. Mut hieno taide ei oo vaan kaunista vaan ylevää. Ylentää kauppiaanpojan ylempiin sfääreihin. Taiteet paremmusjärjestyxeen musiikki ja etenkin huilunsoitto ylinnä. Taiteilijanero puuppaa huilulla, puudeli kuuntelee ja ulisee. Tälläsestä tuubasta tykkäs mm. Viivi ja Wagner, Schönberg, Nietzsche sekä symbolistit Baudelaire, Verlaine, Mallarmé, etc etc. Varmaan snobi Paul Bourget myäs. Olix Schopenhauerilla yhtään vizejä? Aika huumorittomalta se vaikuttaa. No oli sillä muutama esimerkkinä, kts sen hauer">huumorin filosofiaa.

ellauri030.html on line 579:   Kristinalla oli pienenä leikkinorsu nimeltä Sope. Olikohan se nimetty Artun perästä? Mä luulen et Sope oli/on niin suosittu taidepiireissä  kun se on tunteisiin vetoova, hurjan izekeskeinen ja izekäs masis. Se on tollanen angstaava taiteilija, amatööri sielutieteilijä, surullinen narsisti. Niinkuin niin monet meistä on.

ellauri030.html on line 581: Ennen kaikkea sit tää filosofinen pessimismi. Se ei ole masista, vaan maailmankazomus tai etiikka, että murheenlaaxo on vaan kestettävä, turha toivo ei vie mihinkään, taivasodotuxet ja usko edistyxeen perusteettomia. Tiukka mutru huuleen vaan ja selkä vastatuuleen. Älä koskaan kuse vastatuuleen, siitä tulee harmeja. Sellaista kuin mesopotamialainen pessimismin vuoropuhelu ja saarnaajan ynnä Jeesus Siirakin tiivistelmä elämästä että se on vaan nöhtä. Absurdia puuhaa, hyvin menee mutta menköön. Tän mä kyllä voin allekirjoittaa. 

ellauri030.html on line 600: Pänkäläisen mukaan pessimismi vaikuttaisi olevan hyvin pysyvä persoonallisuuden ominaisuus. Puolet pessimistisestä asenteesta tulee perimästä, mutta myös lapsuuden ja varhaisnuoruuden kokemukset vaikuttavat paljon.

ellauri030.html on line 606: On olemassa keino, jolla pessimismiä ja optimismia voidaan mitata. Tätä Life Orientation Test-Revised -nimistä (LOT-R) testiä käytettiin myös Pänkäläisen väitöstutkimuksessa. Yksi testin kehittäjistä on yhdysvaltalainen psykologian professori Charles S. Carver, joka on julkaissut sen verkkosivuillaan.

ellauri030.html on line 621: Esimerkiksi testin laatinut Charles S. Carver Miamin yliopistossa on kirjoittanut optimismin lisäävän aktiivista halua pysyä terveenä ja selviytyä hengissä vastoinkäymisistä huolimatta.

ellauri030.html on line 653:     Odotan vain harvoin, että minulle tapahtuisi jotakin hyvää.

ellauri030.html on line 657:   Täähän testi on ihan perseestä! Miten noi piirteet muka on tekemisissä pessimismin ja optimismin kanssa? Mix rentoutuminen ja kiireisyys menee tolla lailla? Hizi onhan vaikka kuinka paljon häslääviä sangviinisia optimisteja, vaikka Eski Saarinen, ja veteliä uneliaita pessimistejä, vaikka mä tai Oblomov. Entä sit toi seurallisuus, ei kai sekään aina liity tähän. Optimisteissa on psykopaatteja, joilla ei edes ole kunnon ystäviä. Ei ihmekään jos tää testi ei toimi, se mittaa yhtä aikaa monta luonteenpiirrettä, plus izetuntoa. Inhoon tälläsiä HS selvitti tunarointeja. Ne on yhtä tyhjän kaa, ellei pahempaa, täysin harhaanjohtavia.

ellauri030.html on line 664:   Leikit ja pelit on vakava asia, ne on harjoittelua elämän taisteluun. 


ellauri030.html on line 667:   Leikit on hauskoja, koska ne on hyödyllisiä. 


ellauri030.html on line 668:   Eläimetkin tappelee pieninä leikin vuoxi, ne harjoittelee 


ellauri030.html on line 671:   Sitä harjoitellaan korttipelillä ja sanasodalla, läpänheitolla. 


ellauri030.html on line 696:       Although most people value humor, philosophers have said little about it, and what they have said is largely critical. 

ellauri030.html on line 706:   on ollut näiden apinoiden arjessa ihan pikkuosassa, käyt.kaz. joutavaa. 


ellauri030.html on line 708:   Ei se mua yllätä, filosofithan on tärkeileviä vakavikkoja, papin pakanoita. 


ellauri030.html on line 712: Valtaosa filosofien kannanotoista on koskenut pilailua filosofien kustannuxella. Lättänenä Plato sanoo Valtiossa, että diktaattorin ei pidä naureskella, se pilaa pelottavan efektin. Erityisesti sitä vitutti Homeroxen kohdat missä jumalat nauraa apinaväelle. Arvovaltainen yleisö ei naura, puhumattakaan jumalista. Sitä ei pidä hyväxyä. Ihannevaltiossa komediat sensuroidaan, niitä sallitaan vaan orjille ja vierastyöläisille. Vapaat valkoihoiset ei saa niitä tehdä eikä nähdä. Standup-komiikasta puhumattakaan. (Lait 7: 816e; 11: 935e). Naurettavuus on eräänlaista pahaa. Hemmo ei tunne izeään ja sille nauretaan, vaikka se izekin. Se on heikkoutta, moraalisesti tuomittavaa. Saatana et tää on läpinäkyvää jäyhää izekorostusta. Platon oli säälittävä pöyhkimys. 

ellauri030.html on line 714:   Aristoteles piti vizeistä puheissa, mut myönsi et vizit on vaan sivistynyttä julkeutta. Jengi nauraa niille enemmän kuin pitäisi. Ehkä ne pitäis kieltää lailla. Stoalaiset inhos läpänheittoa, naureskelu on niistä izehillinnän puutetta. Heräteostos ei pitänyt siitä, eikä se ize ikinä nauranut. Vittu mikä hapantelija.

ellauri030.html on line 716:   Raamatussakin otetaan kylmä linja porteissa naureskelijoihin, profeetat vittuuntuivat yhtä lailla kuin filosofit. Kun lapset juoksi kaljupään Elisan perässä ja hihitti, karhut hoitelivat lapset hengiltä Elisan puolesta. Jumala nauraa raamatussa vaan pahansuovasti.

ellauri030.html on line 722:   Kirkkoisät oli samoilla linjoilla, eipäs naureskella rivissä, sanoivat Ambrosius, Hieronymos, Basileios, Efraim ja Johannes Kultasuu yhdestä suusta. Basileios sanoi että "röhönauru niin että maha hyllyy ei sovi hyvin temperoidulle kirkkoisälle, se ei ole arvokasta." Tyhjän naurajat ovat vastuuttomia tyhjäntoimittajia tai pahansuopia. Kultasuu varoitti että naurusta seuraa rumia sanoja, rumista sanoista rumia tekoja, mätkintää ja haavoja, haavoista murhia. Paras siis lopettaa virnuilu ennenkuin kirkkoisät suuttuvat ja päitä alkaa putoilla.

ellauri030.html on line 730: Protestanttishenkiset filosofit Hobbes ja Descartes oli samoilla linjoilla. Leviathanissa (1651) todetaan et sapajut on luonnostaan kilpailuhenkisiä ja tarkkoja huomaamaan kuka on joholla. Joholla olevat on iloisia ja nauravat tappiolle jääville.

ellauri030.html on line 732:     Sudden glory, is the passion which makes those grimaces called laughter; and is caused either by some sudden act of their own, that pleases them; or by the apprehension of some deformed thing in another, by comparison whereof they suddenly applaud themselves. And it is incident most to them, that are conscious of the fewest abilities in themselves; who are forced to keep themselves in their own favor by observing the imperfections of other men. And therefore much laughter at the defects of others, is a sign of pusillanimity. For of great minds, one of the proper works is, to help and free others from scorn; and to compare themselves only with the most able.

ellauri030.html on line 734: Descartes mietiskelee, et nauru seuraa kuudesta perustunteesta: ihmettely, rakkaus, viha, halu, ilo, ja suru, mut erityisesti vihasta:

ellauri030.html on line 736:   Nauru tai pilkka on vihansekaista iloa, kun huomataan jossakussa joku pikku ansaittu vika, siitä me pidämme, ja kun se vielä tulee yllättäen, niin se yllätys aiheuttaa naurua. Erityisesti silminnähden vialliset ihmiset kuten rammat, silmäpuolet, kyttyräselät tai julkisesti nolatut naurattavat, etenkin niitä jotka ovat izekin jotenkin huonoja.

ellauri030.html on line 740:   Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:

ellauri030.html on line 742:     I had written to Aunt Maud

ellauri030.html on line 747: John Dewey (jenkit kexi tohon aikaan asioita jotka eurooppalaiset oli aikaa sitten sanoneet) sanoi samaa: nauru on samaa kuin helpotuxen huokaus. Freudin versio on tunnetumpi. Pläjäyxessä Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten se erotti läpän, komiikan ja huumorin. Kaikissa päästetään ilmaa jännityxen jälkeen. (Freudilla huumori on hauskuuden erikoistapaus, eikä kattotermi kuten jenkeillä.) Naurun päästämä energia on pidätettyjen tunteiden pidätyxeen tarvittu; kun vizi on ohi, ei tarvi enää pidättää, kun pidätetyt tunteet pysyy muutenkin kurissa. Ei niitä estoja siis pureta, vaan estojen ilmitulon pidäkkeet. Ne pidätetyt tunteet on panohalu ja vihamielisyys, eli FUCK! FUCK! ja KILL! KILL!. Useimmat vizit koskee sexiä tai kuolemaa. Ganz richtig, Siegmund. Yliminä ohitetaan ja "se" pääsee ääneen hohottamaan.

ellauri030.html on line 752:     had’em.

ellauri030.html on line 754: Ei toi nyt ihan hahhahhaa hauska ollut, sellanen pikkunokkela, suurin helpotus tuli siitä et ymmärsi mikä siinä oli pointtina. Tai miten Zape selviää nokkelasti jostain  pälkähästä. Kävelee hassusti ja heiluttaa keppiä samalla. Se oli Arskankin mielestä tärkeää et se teki molempia samalla, ettei ole niinkuin Jerry Ford, joka ei pysty ajattelemaan ja syömään purkkaa pysähtelemättä välillä. No tommonenkaan ei ole musta järin huvittavaa.

ellauri030.html on line 756:   Huumorissa purkautuu joku tunne jota ei tarvizekaan tuntea, kuten vaikka pelästys tai sääli. Freudia nauratti se kun Mark Twainin kaskussa joku lensi ilmaan dynamiittipaukussa ja sitä laskutettiin alas tullessa poissaolosta työpaikalta. Tää on sama kuin tossa säästetyn postimerkin tapauxessa. Ei tarvizekaan sääliä, kun tää ei ole tosista. No ei toikaan vizi nyt ihan ollut Nobel tasoa, hehe, niinkun Eski sanoisi, dynamiittia.

ellauri030.html on line 762: Sit on jäljellä vielä epäsuhtateoria. Se mikä naurattaa on epäsuhta odotusten ja toteutuman välillä. Parturiunt montes nascitur ridiculus mus. Tätä peukutti Beattie, Kant, Schopenhauer, Kierkegaard ym ym. Tää on tällä hetkellä joholla.

ellauri030.html on line 778: Tälle nauraa kaljamahat kolonialistit ihan buahhahhaa, ja Immanuel suvaizee hymyillä siveästi perässä. Mix? Aika puisevaa. Mix tää oli Immusta muka lystikäs? Imppa selittää:

ellauri030.html on line 782:   Siis mikä porukoita nauratti? Takuulla se että vaikka punanahka oli järkevä, repukalla ei ollut riittävästi taustatietoja. Silloin ei auta edes että on ovela. Kolonialistit on tosi paljon joholla. Tää on vähän sukua nauramiselle lasten kustannuxella, jonka Kant erixeen mainizee. Vähän taas sellasta dramaattista ironiaa. Punanahat ei ymmärtäneet viziä. 

ellauri030.html on line 784:   Tai toinen Impasta hersyvän hauska pila: rikas järkkää izelleen hienoja hautajaisia, ja valittaa että mitä enemmän se syytää rahaa surijoillensa, sitä iloisemmilta ne näyttävät. Tälle Imppa nauraa ihan ääneensä. Vizin kärki on siinä selitää se tyrskäysten lomassa: odotus häviää äkkiä olemattomiin. Mikäs odotus tässä ehti syntyä? Että ne olis surullisia? Höh. Sit on tällänen missä jonkun kauppiaan omaisuus häviää haaverissa, ja sen tukka/peruukki muuttuu harmaaxi. Jälkimmäinen vaihtoehto naurattaa taas Kantia. Mix? Ei se oikein tiedä eikä osaa selittää. Se exyy selittämään jotakin kutiamisesta. Jotakin Kantin sisäistä elintä nää kaskut ilmeisesti kutittaa. Sellasta harmitonta leikinlaskua, verrattavissa vaikka uhkapeliin ja musiikkiin. Vielä yx lainaus Kantilta:

ellauri030.html on line 786: Voltaire sanoi että taivas antoi meille elämän monien vaivojen vastapainoxi 2 asiaa, toivon ja unen. Sen olisi pitänyt laskea mukaan vielä nauru. Kunpa oliskin yhtä helppoa naurattaa tolkun ihmisiä, ja vitsikkyys ja kasvantaviäryys, jota siihen tarvitaan, eivät olisi yhtä harvinaisia kuin on yleisiä lahjat runoilla päänsärkyä, kuten mystisillä pohdiskelijoilla, häränpyllyjä kuten neroilla, ja sydänsärkyjä kuin romaanikirjailijoilla (ja muilla sellaisilla moralisteilla). Niinpä, Imppa. Sulla taas oli kadehdittava taito kirjoittaa rutikuivia pohdiskeluja ja kilometrin pituisia virkkeitä. 

ellauri030.html on line 788: hauer">Lapiomiehen Artulla on mielestään filosofisempi versio epäsuhtaselityxestä. Sen miälest epäsuhta on havainnon ja tiedon välillä. Esim sitä nauratti nähdä tsihu ja berhardilainen vierekkäin. Molemmat on koiria, mutta miten erilaisia! Hahhaahhaaaa! No tää on kyllä jo ihan Walt Disney-luokan rimanalitus. Puudelit on sentään rotu sinänsä. Schopenhauer-vizi: Vartijat antoi vangin pelata niiden kanssa korttia, mutta kun vanki huijasi, ne potkaisi sen ulos. Varmemmaxi vakuudexi Arttu vielä selittää. Kaskun kärki on tämä: vartijat seurasi yleisperiaatetta "väärinpelaajat ulos", mutta unohtivat että se oli samalla myös vanki, ts. se olisi pitänyt pitää kiven sisällä! Huomasitteko? Haha!

ellauri030.html on line 790: Toinen Schopenhauer-vizi: Joku sanoo että se tykkää kävellä izexeen. Kaveri sanoo: Niin minäkin! mennään siis yhdessä! Yleinen periaate: kimppakiva on kivaa, erikoistapaus: Schopenhauer. Vaikka S. kyllä käveli päivittäin 2 tuntia puudelinsa Atman (bzw: Butz) seurassa, eikä yxixeen. Oiskohan Astma mennyt mieluummin omin nokkineen. Tai Butzin kaa.

ellauri030.html on line 792: Kaikki Schopenhauerin tajuamat vizit on tätä tyyppiä. Entä sitten kuuluisalle filosofille nauraminen? Siinä annetaan ymmärtää että filosofi ei vastaakaan meidän odotuxia, siis epäsuhta sekin. Se on loukkoovoo, sitäpaizi absurdia. Schopenhauer ylittää kaikki odotuxet. 

ellauri030.html on line 794:   Vizit on siitä miellyttäviä (jatkaa Artturi), että havainto voittaa, järki jää toisexi. Eläin sapajussa voittaa ihmisen. Vizailu on kevyttä puuhaa, siitä ei tule päänsärkyä, kuten kovasta ajattelusta. Ja on  kiva nähdä joskus, että elukka pääsee joholle, tää ihmismäinen pohdinta on pitkän päällä ikävää. Tiedon lisäys on tuskan lisäystä. Kivempi edes joskus ilostella vaan. Six nauru vähän muistuttaa iloa. Köykästä ilonpitoa.

ellauri030.html on line 796: Kyttyräselkäinen Søren Kierkegaard (1846) lähti kans liikkeelle epäsuhdasta ja piti huumoria filosofisesti tärkeänä. Sillä oli kolme elämänvaihetta, esteettinen, eettinen ja uskonnollinen. Huumori ja ironia varsinkin on esteettisen ja eettisen rajalla. Huumori on viimenen askelma ennen uskoa, se sanoo. Sen mielestä uskonnolliset ihmiset on humoristisia, ja kristinusko on kaikista uskonnoista humoristisin. Kappas vain! Mielipide tämäkin. Totta ehkä, tosin huumori on tahatonta. Perusteluja? 

ellauri030.html on line 798: Sillekin siis koominen on ristiriita odotetun ja koetun välillä. Erehdyxet on koomisia. Leipuri sanoo kerjäläiselle: ei mulla ole mitään annettavaa. Aamullakin kävi joku joka piti lähettää pois tyhjin käsin: eihän me voida antaa kaikille. Aika hilpeää. Missähän se erehdys oli? No, lankeemuxet on hauskoja. Jotkut vizit on koomisia, jotkut traagisia, riippuen siitä miten ikäviä erehdyxet on. Siteeraten Aristotelesta (poetiikka V): naurettava on erehdys tai sopimattomuus joka ei ole liian vakava. No täähän on just se mitä mäkin oon sanonut: just sopivankokoinen normin nyrjähdys.

ellauri030.html on line 802:     Man is the only animal that laughs and weeps: for he is the only animal that is struck with the difference between what things are, and what they ought to be. We weep at what thwarts or exceeds our desires in serious matters; we laugh at what only disappoints our expectations in trifles… . To explain the nature of laughter and tears, is to account for the condition of human life; for it is in a manner compounded of the two! It is a tragedy or a comedy—sad or merry, as it happens… . Tears may be considered as the natural and involuntary resource of the mind overcome by some sudden and violent emotion, before it has had time to reconcile its feelings to the change of circumstances: while laughter may be defined to be the same sort of convulsive and involuntary movement, occasioned by mere surprise or contrast (in the absence of any more serious emotion), before it has time to reconcile its belief to contrary appearances (Hazlitt 1819, 1).

ellauri030.html on line 804: Yllätysmomentti selittää mix vanhat vizit ei niin naurata, vaik ois olleet hyviä. Tarkennuxena: ei ize epäsuhtaa naureta, vaan sen selviämistä. Sitä varten pitää olla vähintään kansakouluiässä. Sitä ennen huumori on nonsenseä, mitä pikkulasten vizit just ovatkin. Suunnilleen samaa luokkaa on sanaleikit: Mae West sanoo: avioliitto on hieno laitos, mutten ole vielä kypsä laitoxeen. Tää on vähän kuin ristisanan ratkomista. Mut tää kattaa taas vaan osan huumorista. 

ellauri030.html on line 806: Joskus 1900-luvulla vasta porukalle alkoi valjeta (hämärästi vielä tosin), että sopimaton naurattaa. Ei mikä tahansa epäsuhta, vaan sellainen, johon liitty joku autoritaarisempi tunneviritys. Jos normi on liian pyhä, reaktio voi olla muukin kuin nauru, esim. pelko, sääli, pahexuminen tai inho. Beattie huomautti tästä 1779. Esim Oidipuxessa on ihan vitusti dramaattista ironiaa, muttei sille sovi nauraa. (Vaikka onhan se oikeasti aika naurettava näytelmä, tehdään turhan suurta numeroa insestistä.) Mua kyllä häirizee tässä Stanfordin sepustuxessa se, et ei kunnolla problematisoida sitä onx nää eri teoriat edes toisensa poissulkevia.

ellauri030.html on line 810: Nyttemin sanotaan et huumori on eräänlaista leikkiä, ja perustellaan, et leikistä on hyötyä. Aika harvat filosofit on tätäkään äkänneet, ne ei ole kovin leikkimielisiä, ja harvat niistä edes on hyviä pallopeleissä. Sisällä viihtyviä tosikkoja nörttejä on olleet useimmat. Enkelitohtori on tässä poikkeus, se seuras Aristotelestä (Etiikka 8) siinä, et leikkikin kuuluu onnelliseen elämään. Mut leikki leikkinä, pylly pois taikinasta, leikki sijansa saakoon, kunhan se on vähäinen, sanoivat ne kuorossa. Eutrapelia on ookoo, mut sen pitemmälle ei pidä mennä.

ellauri030.html on line 812: Tompalla on (Summa Theologiae, 2a2ae, Q. 168) sekä liikaa leikkimisen että liian vähän leikkimisen synti mainittuna. Onkohan omalla pelillä leikkiminen mukana? Sitäkin voi tehdä liian vähän, lisää eturauhassyövän riskiä. Vizit pitää omaa mieltä kunnossa ja parantaa myös seuraelämää. Tosikot on typeriä, se on syntiä. Jopa Seneca suosittelee vizejä, ettei vaikuta liian tylsältä.

ellauri030.html on line 814: Joku Cohen just viime vuosituhannen lopussa terotti että huumorista on tsygologista hyötyä. Se lisää epäjärjestyxen sietokykyä, vähentää kitkaa ihmisten välillä ja keventää kaikenlaista kurjuutta. Eihän niitä sen takia tehdä, eikä vizit kai kuulu (vielä)  amerikkalaisten vanhempien vauvakoulutuxen flashcard-ohjelmaan, mutta totta se silti on.

ellauri030.html on line 816: Vasta maailmansotien välissä joku Eastman (Kodak?) huomas verrata pilailua elukoiden kisailuun, sellaiseen leikkitaisteluun. Eläinetologit on darwinistisesti nostaneet esille leikin arvon olemassaolon kilpailun harjoituskenttänä. Huumori on samanlainen leikkikenttä sapajujen nokintakisoille, vaik käydään sillä kentällä myös tosixia, kuten esim. Make Eskelisen pamfletit.

ellauri030.html on line 818: Normeja joita sanallisessa huumorissa rikotaan on ikivanhat Gricen maximit:

ellauri030.html on line 820:     Do not say what you believe to be false.

ellauri030.html on line 822:     Do not say that for which you lack adequate evidence.

ellauri030.html on line 831: Esimerkkejä: liioittelu ja aprillipila (1), vizit ja kaskut (2), kommat (3), sanaleikit (4). Mä rikon ehkä eniten tota viimestä, vaikken kovin hauskasti. 

ellauri030.html on line 833: Arskakin puhuu leikkisignaaleista tyyppiä "läppä läppä", joilla signaleerataan että nyt on tulossa vizi. Niinkuin Jakkoh-Hintikan ovela ilme ja housujen nostelu. Hymy ja nauru tiätysti. Muillakin apinoilla on sellaisia, ne on ainaskin 6M vuotta vanhoja. Simpanssit ja gorillatkin irvistelevät: hymyillessä suupielet ja huulet vedetään syrjään, hampaita ei näytellä, silmätkin on kiltisti. Naurussa huulet on löysinä ja suu auki, hengitys on huohottavaa. Apinatkin nauraa kun niitä kutitetaan. Se siitä ihmisten erinomaisuudesta. 

ellauri030.html on line 835: Tällä vuosituhannella on vielä kiinnitetty huomiota naistennaurattamiseen, siitä on seksuaalista kilpailuetua. Vieläkin naiset sanoo et ne haluaa miehiltä huumorintajua. Se osoittaa joustavaa mielenlaatua. No naisilla on hyvä olla sitä izellä vielä suuremmalla syyllä.

ellauri030.html on line 839: Filosofit on niin huumorittomia, että ne ei pysty erottamaan leikkitappelua oikeesta, ne lähtee heti tykittämään vastaan täysillä. No leikissä on totta toinen puoli, et jos tehdään pilaa vaikka homoista, blondeista, polakeista, nekruista, italiaanoista, lakimiehistä tai naisista, niin kyllä siinä on mukana aina oikeaakin ilkeyttä. Stanfordin sivusto uskaltautuu vetämään heikohkon puolalaisvizin, koska puolalaiset on niin sulautuneet jenkkeihin, ettei ne enää siitä pahastu. Six kai se vizikin on niin vetämätön. Huoh.

ellauri030.html on line 841: Ja nyze sit vasta tulee: huumori voi olla mautonta, jos se pelleilee pyhillä asioilla (viittaus on vuodelta 2009!). Kuitataan vakavia tunteita naurulla. Esim pilkattiin George Harrisonin ja muiden muusikoiden charitykonserttia 1974. Mauttomuudesta oli Arskalla pitkät turinat, se oli ottanut sen Kantilta. Siihen on vielä palattava.

ellauri030.html on line 843: Onx huumori irrationaalista? Se olis tosi pitkä miinus ainaskin jenkkifilosofin näkökulmasta. Rationaalista on yleistävä ajattelu, kuten esim jos sotken paidan ketsupilla, ajattelen miljoonia nälkäisiä joilla ei ole ketsuppia, tai Buddhaa, joka oivalsi että elämä on täynnä tälläisiä ongelmia. Tämmöstä ei esiinny alemmilla eläimillä.

ellauri030.html on line 845: Huumorilla sapaju selviää isommistakin ongelmista kuin ketsupista paidalla. Ei ajatellakaan asioita vaan omalta kohdalta, vaan ymmärretään, että tällästä voi sattua kenelle tahansa. Naura sinäkin! Kuten piilokamerassa, nähdän izemme toisten silmillä. No vittu siinähän se just onkin, ne perskuleet nauravat. Ihminen ei taistele eikä pakene, se jää nauramaan. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Kun tilanne on oikein toivoton, ei jäädä vakavixi, vaan kaadutaan lattialle ja kustaan housuihin.

ellauri030.html on line 849:   Eliskä nauru pidentää ikää, tai jos ei pidennä, niin se vähentää stressihormoonia, tekee viimeisistä minuuteista siedettävämpiä. Ainakin hauskempia kazojien mielestä. Sydänkohtauxen vaarakin vähenee. Koleeriset A-tyypit kuolee niihin enemmän.

ellauri030.html on line 851:   V 1907 psykologian lehden esipuheeessa sanottiin: huumorin ehkä isoin funktio on irrottaa meidät hyvän ja pahan, voiton ja tappion ajattelusta ja nähdä maailma perspektiivissä. Se vähentää turhamaisuutta ja pessimismiä ja pitää mielen avoimena. No niinpä, se on sitä suhteettomuuden ja suhteellisuuden tajua. Epikuros tajus tän paremmin kuin nippu stoalaisia.

ellauri030.html on line 859: Komedia soveltuu paremmin markkinatalouteen, jossa eliitti pysyttelee mieluummin kulisseissa. Tragedia ei edes ole mikään genre enää. Jos leffa ei ole komedia, se on seikkailua tai actionia (homeerista mätkintää) tai draamaa (ihmissuhdescheissea ilman nauruja). Draama tulee kai lähimmäx entisvanhaa tragediaa. Kaikista homeerisimmissakin sankarileffoissa on koomisia kevennyxiä. (Niistä vastaa usein sankarin sivuvaunu plus konnakopla.)

ellauri030.html on line 864: 

ellauri030.html on line 886:     The fundamental cause of trouble is that in the modern world the stupid are cocksure while the intelligent are full of doubt” (1998, 28). 

ellauri030.html on line 887:     Most people would die sooner than think — in fact they do so” (1925a, 166). 

ellauri030.html on line 888:     Man is a rational animal — so at least I have been told. Throughout a long life, I have looked diligently for evidence in favor of this statement, but so far I have not had the good fortune to come across it, though I have searched in many countries spread over three continents” (1950, 71). 

ellauri030.html on line 889:     Mathematics may be defined as the subject in which we never know what we are talking about, nor whether what we are saying is true” (1925b, 75).

ellauri030.html on line 898: Sigmund Freud noticed that humor, like dreams, can be related to unconscious content. In the 1905 book Jokes and Their Relation to the Unconscious (German: Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten), as well as in the 1928 journal article Humor, Freud distinguished contentious jokes from non-contentious or silly humor. 

ellauri030.html on line 899: Tendentious jokes are jokes that contain lust, hostility, or both. William Shakespeare’s Falstaff would be an example of Freud's "comic," generating laughter by expressing previously repressed inhibition.

ellauri030.html on line 900: In fact, he sorted humor into three categories that could be translated as: joke, comic, and mimetic.

ellauri030.html on line 902: In Freud's view, jokes (the verbal and interpersonal form of humor) happen when the conscious allows the expression of thoughts that society usually suppresses or forbids. The superego grudgingly allows the ego to generate humor for the benefit of the id. A benevolent superego allows a light and comforting type of humor, while a harsh superego creats a biting and sarcastic type of humor. A very harsh superego suppresses humor altogether. 

ellauri030.html on line 908: Later, Freud returned his attention to humor noting that not everyone is capable of formulating humor, including him.

ellauri030.html on line 912: It has been claimed that Freud's division is artificial and not very clear. Altman (2006) thinks all three types of humor are aggressive and sexual. Lähde:

ellauri030.html on line 914: Misattribution is one of many theories of humor that describes an audience´s inability to identify exactly why they find a joke to be funny.  Freud declared people incapable of knowing exactly what it is they find amusing due to the complex nature of their conscious and subconscious minds. 

ellauri030.html on line 916: Tendentious humor involves a "victim", someone at whose expense we laugh. Non-tendentious humor does not require a victim. This innocuous humor typically depends on wordplay, and Freud believed it has only modest power to evoke amusement. Tendentious humor, then, is the only kind that can evoke big laughs. It's the only kind to be found in religious works.

ellauri030.html on line 918: However, Freud believed a mixture of both tendentious and non-tendentious humor is required to keep the tendentious humor from becoming too offensive or demeaning to its victim. The innocent jokework of the innocuous humor would mask the otherwise hostile joke and therefore "bribe" our senses, allowing us to laugh at what would otherwise be socially unacceptable. Therefore, we often think we are laughing at innocuous jokes, but what really makes them funny is their socially unacceptable nature hidden below the surface.

ellauri030.html on line 920: This has been tested experimentally. Audiences predictably enjoyed witnessing the demise of a disliked character. Testing had to be discontinued when the team ran out of subjects.

ellauri030.html on line 921: For example, characters in a working-class family may banter back and forth about paying bills or finding a more respected or higher-paying job. The delivery of dialog may come across as funny for an audience who believes the humor comes from the antagonistic relationship between the two characters. But the real hostile nature of the joke involves class and economic issues that are otherwise not funny.

ellauri030.html on line 929: Tää linkki löyty Schopenhauerin nettisivuilta. Se on 3000v vanha löyhästi runollinen vuoropuhelu akkadixi, joka löytyi hyvin säilyneiltä nuolenpäätauluilta. Joka värssy alkaa sanoilla Arad mitanguranni, eli Orja hei, kuuleppas! Siinä tyyppi keskustelee orjahovimestarinsa kanssa. Herra ehdottaa jotain kivaa tekemistä, ja orja peukuttaa. Mut heti perään herra peruu. Orja kexii syitä mixei sitä kannatakaan tehdä. Suunnitelmat ovat:

ellauri030.html on line 947: Sijoitetaan rahaa

ellauri030.html on line 957:   No jaa, orja, emmä haluakaan nussia mitään naista. 

ellauri030.html on line 979:   Tässä paasauxessa repostellaan vanhan koalavaarin postuumia teosta Senilia.

ellauri030.html on line 981:   Schopenhauerin jälkeenjääneissä papereissa on 150-sivuinen tiheästi kirjoitettu vihko. Sen ozikko on Senilia. Seniileitä juttuja. Osa on neuvokkia vanhuxille. Ei mitään uutta oikeastaan: Syö hyvin, nuku paljon, lue, kirjoita paasauxia, ratko ristikoita, kävelytä koiraa.

ellauri030.html on line 989:   Seniilin koalan seniilit kirjoituxet löytyy vaan yhdestä paikkaa. Niiden selvittely manuxesta lie ollut yhtä helvettiä. Sope kirjoittaa kaiken ainaskin 50 kertaan vähän eri sanoilla, makustelee uudestaan ja uudestaan vähiä jäljellä olevia sanottaviaan, mätystelee niitä kuin vanhaa purkkaa, unermüdlich wiedergekaut. Iloizee pahanilkisesti että sen vanhuudenpäivinä nuoriso on alkanut lukea sen lässytyxiä. Kiroaa koulu- eli kateederifilosofiaa kuin Essa Saarinen. Sanoo jolpeille et lukekaa vaan Kantin ja mun prujuja, se riittää.

ellauri030.html on line 993:   Mä olen buddhaisti eikä mussa ole karvan vertaa jutkua, sen lisäxi mä olen pakana. Ainesta on siis vaikka minkälaisexi nazixi. Pöljäkin sen tajuaa et vaikka tilasta ottaa kaikki kamat pois niin se jää siihen tyhjälleen olemaan niinkuin ennenkin. Tajuu niinkuin Kant kazomattakin. Auton takaluukku vaikka. Paskapuhetta, ei se miettimällä selviä. Tää on samaa koulufilosofiaa ala koala.

ellauri030.html on line 997: Vaikka kuinka vanhax tulisi, niin aina sisältäpäin tuntuu yhtä nuorelta, siltä Schopenhauerista tuntuu ainakin. Muut kyllä huomaavat että nyt se horisee. Sen mielestä tää osoittaa että sen ydin, niinkuin puudelin, on ikuinen ja muuttumaton. Hämäystä, ikäloppu puudeli on vaihdettu vaan nuorempaan, Atma 1 Atma kakkoseen jne.   Hemmetti, eihän sitä enää muista kuin murto-osan mitä sattu nuorena, eikä sekään tunnu enää samalta, kun ei enää paneta. 

ellauri030.html on line 1001: Vanhat naisviha-argumentit pysyy vanhan koalan turkissa. Länsimaiset naiset on vaan daameja, ne on nenäkkäitä ällöjä, pitäis olla polygamia, teltta täynnä tottelevaisia huivipäitä mirrejä. Mormonit on oikeassa. 

ellauri030.html on line 1003:   Sope miettii missä kohtaa elimistöä mahtaa tahto piillä. Vähän kaikkialla, se arvelee. Turhaan se sekottelee kahta kielipartta, kahta tapaa selitellä samoja ilmiöitä. Ei päässä eikä muuallaakaan ruumissa ole tarvetta millekkään homunculuxelle.

ellauri030.html on line 1007:   Kiinalaiset haukkui kristittyjä lähettejä sadunkertojixi, kun kristittyjen evankeliumi oli niistä vaan kertomus, josta puuttuu pelikirja. Missäs säännöt on? Käviköhän Wilhollekkin näin. No sen yleisö oli oppimatonta väkeä, ne varmaa tykkäskin tarinoista. 

ellauri030.html on line 1009:   Hobbes ym. 1600-luvun hemmot selittää kaiken mekaniikalla, koska se oli sen ajan uusi kova juttu. Sope on väliinputoaja, se selittelee kaiken tahdolla. Sopen Wille on jonkinlaista innere Drangia. Sille selvii vasta vanhana galvanismi ja sähkön osuus ruumiin liikuttajana. (Eikä sillonkaan kunnolla.) Ehkä se sen tahto oiskin ollut sähköä, jos se olis syntynyt sähkölamppuaikana. 

ellauri030.html on line 1011:  MTV:n uutiset uutisoi toisesta Willestä, nimittäin kokkarifasistimuusikko Rydmanin fasistikokkaripojasta. Uutisena kerrottiin, että Wille oli myyny vanhan pesukoneen viirusilmä mamulle, joka ei osannut säätä pesukoneen jalkoja. Wille tuli paikalle ihan omakohtaisesti ja sääsi omalla jakoavaimella jalat kohilleen. Uutisen arvoista MTV:n mielestä oli se, että herra kansanedustaja korkeine persoonineen pyllisteli mamun kylpyhuoneessa. Kiinan mamusta se olikin ennen kuulumatonta, mutta pitäskö meidän paikallisten läpyttää? Jos pitäisi, alkaa tosissaan olla syytä huoleen. Musta tästä oisi saanut uutisen, jos se pesukone ois pudonnut Willen päähän kuin kassakaappi kalloon Kelju K. Kojootille. Se olis ollut uutinen, ja hyvä sellainen.

ellauri030.html on line 1013: Sopesta koiran hännän heilutus on reilumpi tervehdys kuin apinoiden kämmentelyt kumartelut ja irvistyxet. Mut sehän voi johtua vaan siitä eze on ize apina. Vizitkin tuntuu hauskemmilta vieraalla kielellä. 

ellauri030.html on line 1017:   Perinteistä solipsismiin vivahtavaa idealismia on Sopen jutut välillä. Mä oon kaikki muut ja kaikki muut on vaan mä.  Se oli liian paljon yxin koiran kanssa kotona. Ja olihan se selkeesti autistinen narsisti jo kotoa.

ellauri030.html on line 1021:   Vähän se säätelee kristinuskonvastaisimpia pointtejaan, ettei joudu roviolle: ne sit Religionsspott... "Tiedän kyllä että kun on jumala, voi sallia izelleen kaiken, mutta tämä menee jo liian pitkälle." (Siis että tyhjästä nyhjästy syntinen ei saa palata tyhjään josta se on tehty, vaan saa kyydin kattilaan määrättömästi paistumaan.) Vähän sekavaahan tomismissa on, ettei lopputulos sittenkään riipu syntisäkiin tekosista, vaan että porukka on alunperin jo jaettu vuohiin sekä lampaisiin. Mut tästä dramaattisesta ironiasta on ollut puhe jo Calvinin kohdalla.

ellauri030.html on line 1023:   Vanha Sope lukee tieteellisiä papereita ja tekee omia arvailuja, oisko salamassa kyse elektrolyysistä, paukku tulis kun happi sitten syttyy sähköllä? No ei, ääni tulee vaan latauxen purkautuessa ilman äkillisestä lämpölaajenemisesta. Mut hyvä yritys. Sope yritti ihan loppuun saakka ymmärtää. Ettei tiede vaan yllätä vanhaa filosofia takaapäin.

ellauri030.html on line 1035: Taas rauha viidakon

ellauri030.html on line 1042: Vaan vanhan simpanssin

ellauri031.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri031.html on line 24: Yrhätta tarkoittaa rasavilli, (tytöistä) tuulihattu, pyryharakka. Karlarna [karana] Drakassa ei tietystikään ollu yrhättor, vaan yrbollar. Sekobolzeja. Kuvan pyryharakalta pilkistää mirri mekon alta. 

ellauri031.html on line 26: Barbara Hendrikke Wind Daae Zwilgmeyer, best kjent som Dikken Zwilgmeyer, (født 20. september 1853 i Trondhjem, død 28. februar 1913) var en norsk maler og barnebokforfatter, kjent for de delvis selvbiografiske Inger Johanne-bøkene, der Risør er kulisse. Hun gikk på malerskole.

ellauri031.html on line 32: Hennes bøker for voksne ble derimot ikke tatt godt i mot av datidens anmeldere. Disse var samfunnskritiske og tok blant annet for seg ugifte kvinners kår i samfunnet. Novellesamlingen Som kvinder er (1895) er gjenutgitt flere ganger, og har i ettertid blitt anerkjent som en viktig del av norsk litteraturhistorie.

ellauri031.html on line 37: Yrhättan Dikken oli poikatyttö eikä mennyt naimisiin. Lepakkoja vintillä. Eno ei ollut se kuuluisampi Ludvig Daae, vaan samanniminen upseerismies, wiixiwallu, eikä partapozo niinkuin ensinmainittu. Dikke väänteli sen wiixiä. Oslosta tai siis Kristianiasta molemmat 1800-luvun alusta. Dikken tuli Risöörista, nätistä vanhasta kaupungista lännempänä, Skagerrakin rannalla jossa sen isä oli pormestari. Dikkenistä tuli naisasianainen isona. Aika jyreä. Ois kiva käydä joskus Risöörissä.

ellauri031.html on line 43:   Senare började han önska att han skulle kunna fråga myrorna många andra frågor, såsom "tycker du om ditt jobb? Är du en slav? Är du lycklig?" Det märkvärdiga var att han inte kunde ställa dessa frågor. För att ställa dem borde han ha översatt dem på myrspråket - men han märkte med en känsla av hjälplöshet att det inte fanns ord för de saker som han ville säga. Det fanns inga ord för lycka, för frihet, för tyckande, inte heller ord för deras motsatser. Han kände sig som en stum man som försöker skrika "elden är lös!" Det närmaste han kunde komma till rätt eller fel var at säga "snärtigt" eller "fittigt". Snart märkte han att dessa två var de enda två adjektiv i språket som täckte alla värdefrågorna.

ellauri031.html on line 48:   Zwilgmeyer (l. Zwilchmeyer) betyder byxmakare på lågtyska. Det oaktat är Dikke tvättäkta norska, och xenofob. Boken börjar med en långtråkig skildring hur norska barn mobbar fattiga zigenare. Yrhättan här (hon har ännu inget annat namn) är borgmästarens långbenta flicka, den värsta bråkmakaren. De små rasisterna skriker något förnedrande till zigenarna och springer bort. Dom gömmer sig hos en homofil som broderar i smyg, liksom den ena gubben i Tove Janssons muminserier, och slipper undan. Som tack blir zigenarna utvisade ur stan. Bra läxa för små norrbarn at lära sig just nu. Gör så här med immigranterna, det blir kul. 

ellauri031.html on line 52:   Yrhättan heter Inger. Det säger Stina på sid. 19, när dom har piskat blod ur en liten pojkes näsa och därefter hamnat i en sled körd av ett fullo, på god väg att våldtas båda två. Nå som tur är, somnar vintratten in och flickorna hoppar av, Stina slår knät och kan inte gå. Det snöar och dom skräms av en luffare och törs inte gå till Myrdal gård som också bebos av fattigt folk. Nå dom besluter gå till Myrdal i alla fall och nu är det dags att glo på en gammal gumma som har parkinsons eller något annat nervsjukdom. Hur kusligt! Och hon har svagsinta tvillingar, rödskäggiga och slöa som flickorna är också rädda för. Dom får skjuts, men inte gratis, det kostar 2kr. Varifrån får dom pengarna? Kanske Stinas famu som alltid ger dem dubbeltoddy när dom kommer på besök. Och det går bra för dem igen. Allt det här var den gossens fel som Inger råkade slå på näsan med piskan, som grinade och skvallrade till sin mamma. Vilken lipsill.

ellauri031.html on line 54: För en flickhistoria är den här boken otroligt känslokall. Inger tänker fara igen till Myrdal om sommaren, men bara för att dom hade många körsbärsträd. 

ellauri031.html on line 58:   Näst är det jätteskojigt at reta en kringresande fotograf. Flickorna skrattar åt den stackars brödvinnaren så att de närapå dör. Läsaren också, av ren leda. Femte kapitlet handlar om då Inger låg med mjölnaren. Eller något. Nä hon gömde sig i möllåren, bykar-Mari trodde at det spökade, och blev rädd. Den narsistiska flickan är arg när Mari får mera hänsyn än hon själv. Inget under, Inger. 

ellauri031.html on line 60:   Nästa äventyr handlar om en porslindocka som den lilla pesten gömmer i ett wienerbröd, som prosten (NB en fin person) hittar i brödet och kommer och reklamerar om till bagaren. Den lilla pesten måste medge at det var hon som var bakom saken. Och det var den historien. Hur fängslande.

ellauri031.html on line 62:   Det är hårt att tro men den lilla flickan Inger är 14 år! Hon måste ha något på tok i huvet sitt. Syster Olga (8 år) är en annan skit, väldigt lik Riitta, har ett fasligt sjå at bestämma vem som får komma till hennes kalas och vem ska lämnas ut. De lilla gräddarslena håller på och behandlar tjänstefolk som rosk. De små gästerna pickar på varann just som vuxna höns. "Min farmor dog i förra veckan, avbröt Lisbet och nu blev det tyst, för ingen av de andra hade en död farmor att skryta med.". Barnen dansade och en Ulla föll, och började gråta. De andra sjöng: "Ja det var bra att du inte var av glas för då lilla vän hade du gått i kras." Vad för helvetes smörja är denna bok? Yrandet fortsätter. Ulla var så stött att hon for och åt upp marsipanet på födelsekakan. Nu var Ingers och Olgas mor mycket mycket arg, den fina kakan var ju kalasets huvudsak. Inger  tänkte att det inte var rättvist at Ulla skulle slippa undan så lätt, och inbillade hos Ulla att hon skulle dö av marsipanet. Ulla röt och Inger var så nöjd så nöjd. Vilken uppfinningsrik liten tös! En riktig liten Qvisling! Det värsta var at Ulla inte skämdes alls. 

ellauri031.html on line 64: Den här boken är nästan lika elak och ful som Jean Jacques Rousseaus Julia. Nästa rackartyg handlar om småfisk som hon försöker sälja til en barsk fru, förklädd till en fattig kvinna. Grannarna till frun som har gräl med henne är glada och inviterar in den lilla baddaren. Det finns ingen som helst intrig i boken, bara dessa osammanhängande rackartyg. Så tröttsamt. 

ellauri031.html on line 85: 	  Y intränger i hans hus och sätter alla klockorna till fel tid.

ellauri031.html on line 92: 	  Det var allt hans fel!

ellauri031.html on line 98:   Y gillar morbror Max, som är en annan likadan psykopat som Y. Moster Betty och Max är finfina och ska försöka fila bort Inger-Johannes kanter. Y är helt omusikalisk men sjunger högt och falskt ändå. Kamraterna skrattar åt sjungandet men är avundsjuka när Y får resa till morbror Max. Y skryter en hel del, säger att farbror Max är stenrik och tom adel, vad dumt! Magister Alm petar flickorna med fuckfingret, som är visst ett par decimeter långt. Y gör lite välgörenhet åt ålderdomshemmets gummor. En gumma säjer hon ska säkert dö förrän Y kommer tillbaks. Y tänker det är bara bra att hon slipper vänta på Y hela sommaren. Hemma blir hon först sur för at klänningen blev inte bra nog, och därefter grinig för hon ska bort hemifrån. Men det blev härligt att resa i varje fall. 

ellauri031.html on line 100:   Y reser med ångbåt och lirkar till kaptenen. Farbror max ställer till liv och bråk just liksom Y. Tant Betty är lika illa uppfostrad som alla andra i familjen. Hon säger att Y har jättefötter som hon trampade på pudeln med, och klumpig klänning, och att det är hon tant Betty som bestämmer allt i huset, och därmed basta. Det tycker Y inte om, inte alls. Får se.

ellauri031.html on line 104:   Nu har det gått en tiotal sidor, och inga rackartyg. Läsaren blir uttråkad redan. Nej, nu vankas det bråk igen! Den lilla bättrevetaren talar utan tur och rättar en äldre finare herre. Hon för be om ursäkt men känner sig förnärmad igen. Hon vill hem. Men morbror Max och tant Betty köper henne tillbaka med en dansbal i hennes ära.

ellauri031.html on line 106:   Ingenting går på tok förrän hon ska konversera med Axel Borg, hennes kavaljer. Axel är struntviktig, måste man medge. Men ändå går det ganska långt när Y smäller honom helt enkelt en örfil runt öronen. Nu börjar Y med sin vanliga show, och får alla på sin sida, minst 20 blomsterbuketter, och andra pojkar säger till Y att det var bara bra att herr Borg fick ett sittopp, för han var en sån mallig prick. Han dög inte alls till någon sport, om inte kanske till pricksport. Y är princess igen, och det gör en liten narsist glad. Morbror Max höll tal med Y som huvudperson!

ellauri031.html on line 108:   På morgonen frågar tant Betty retoriskt om Y hade uppfört sig vackert. Psykopat som hon är besvarar hon inte frågan utan försvarar sig: Han var så dum. Så kommer det ett brev som hälsar at käringen därhemma har kastat skeden i hörnet. Nu storgråter Y för allesammans skull. Men kriget mellan Y och tant Betty fortsätter utan uppehåll.

ellauri031.html on line 110:   Nästa rackartyg är att resa på egen hand på tåg bara någonstans för att hon inte har gjort det förr. Alla trodde henne borttappad för alltid. Vilken idiot. Och hon är hela 14 år. Efterbliven minsann. Det viktigaste för morbror Max är att hon inte går med tårna inåt, annars blir hon aldrig gift.

ellauri031.html on line 112: Men här vid slutet bärgar Yrhättan två småpojkar ur havet som håller på att drunkna, och visar att såna yrhättor som Y kan också ha sin nytta. Tom Tant Betty måste medge det äntligen. 

ellauri031.html on line 114:   Morbror Max och tant Betty föreslår att adoptera Y som eget barn. Nej i helvete! ropar Inger-Johanne med detsamma, jag vill hem! Y tror att dom vill kidnappa henne, och försöker fly. Lyckligtvis nappar morbror Max killingen förrän hon försvinner igen. Är det alltid små autistiska narsister som hittar på att rymma hemifrån? Kalle (den med Hobbe) gör också så.

ellauri031.html on line 118: Låtom oss ha en annan tankerunda på det hela. Månne inte Dittes plan har varit at lära norska barn en läxa: lilla yrhättan är ett dåligt exempel, alla hennes rackartyg är saker som barn inte ska göra? Antagligen. Men på samma tid är de här lika säkert genuina barndomsminnen, och Ditten var väl just en sådan liten skit. Det är inte alldeles klart at läxan går hem, då Ditten inte får tillräckligt stryk, men det kan tänkas vara en plus för boken. Kanske den här boken är intressant ändå när allt kommer omkring. Men riktigt tycka om Y kan man inte, nehej. Nä-hä.

ellauri031.html on line 127: Tuossa se nyt on, sinikantinen ruutuvihko koneella kirjoitettuine liitteineen Turun yliopiston ruskeassa kirjekuoressa, jolla Fred palautti sen Turusta. Fred pääsi yleisen kielitieteen professorixi Helsinkiin seuraavana vuonna 81. Auli ihmetteli mixen kilpahakenut. En hirvinnyt. Enhän mä ollut vielä edes kolmeakymmentä. Se katosi vuosikymmenixi, mutta ajelehti hiljattain taas pinnalle. Nyt on Fred takas Turussa, käy kaljuna emerituxena kesämökillänsä Nauvossa. 

ellauri031.html on line 138:   Kökkommandot diskuterade med varandra medan de arbetade. Han tänkte det var ett bra tecken först och lyssnade till för att höra vad han kunde. "Hör på" skulle en av dem säga. "Där kommer den där sången 'Ollaan kahden lällällää' igen. Den är satans snärtig." En annan sade "Kaptenen är en fittig karl han. Han gav den och den två veckor pekka när hans säng var dåligt bäddad." "Vi har tur som vi är på UhK och slipper skogskejkorna. Skulle det inte vara fittigt att vara en gummipitt istället för en pampusch. He'nog he'nog." "Vet ni att den där Lind-Lönn-kvist-holm-gren fick bur. Han var i fyllo så satan och drog inte lippa för brigaddejouren." "Hej där kommer den där sången 'Ollaan kahden lällälläää' igen. Den är helvetes snärtig tycker jag."

ellauri031.html on line 140:       Han gick tillbacka till nästet magen full och lämnade de andra kvar att fylla diskmaskinen om och om igen. De hade inga nyheter, inga skandaler, ingenting att prata om. Inget nytt hände dem. Till och med kommentarerna om straff och tillrättavisningar följde en fastställd formel, bara namnet på den bestraffade varierade. När dom hade slutat om sången, bilar och brudar kom dom tillbaka till stammisarna, sedan till dom avskyvärda österbottningarna eller nylännigarna och till den senaste pekkadomen. Allt gick runt i en cirkel.

ellauri031.html on line 142:       Men vi behöver inte fortsätta om myrorna i alltför mycken detalj - det är inget trevligt ämne. Det räcker att säga att pojken fortsatte at leva bland dem och observerade dem för att förstå dem, men kunde inte ställa frågor. Det var inte enbart det att deras språk inte hade de ord som intresserar mänskor - så att det skulle ha varit omöjligt att fråga av dem om de trodde i livet, friheten och efterträvandet av lycka - utan det var farligt att fråga någonting alls. En fråga var ett tecken för vansinne för dem. Deras liv var inte ifrågasatt - det var beordrat. Han ålade från nästet till matsalen och tillbaka igen, förkunnade att sången 'lällällää' var snärtig, öppnade munnen for att hälsa kaptenen och försökte förstå så bra han kunde.

ellauri031.html on line 144:       De upprepade rösterna omkring honom som han inte kunde stänga av - bristen på privatliv medan andra åt hans mat och andra åter skrek i hans öron - det ödsliga intet som ersatte känslorna - bristen på allt utom två värden - den totala monotonin mer än uppriktig ondska: dessa hade börjat döda hans levnadslust.

ellauri031.html on line 149:   Vad är uniformens funktion? Ytligt, den är ett igenkänningsmärke. I krigssituation vet man vem är vän och fiende. Också är det mer ekonomiskt at klä alla på samma sätt. Men det finns ett annat syfte, som går djupare. Genom uniformen är det meningen att jämna ut allt det individuella i en person. En beväring får inte tänka att han är någonting unikt. Han är som alla andra. Den sanningen upprepas jämnt av stampersonalen. Ingen får extra behandling. Där är arméns demokrati. Eller bättre sagt, ingen får extra behandling för att vara ens den individ som han är. Nog finns det privilegierade klasser, men det är klasser, inte individer. Klasserna är märkta på uniformen med gradbeteckningarna. Underbefälet har längre fritid än manskapen. Aspiranterna och sergeanterna äter skilt, stampersonalen vid dukade bord. Det här jämlikheten sett nedifrån. Alla vänner och fiender är likställda. Man skall känna sammanhålling med de som bär samma uniform och vara beredd att döda dem som har olik uniform, oberoende av hurudan människa bor i uniformen. Annars skulle det vara omöjligt att göra det ena eller det andra.

ellauri031.html on line 151:       Uniformen är en viktig del i arméns auktoritetstruktur. Varför bär spårvagnsförare uniform? Den skyddar den enskilda förarens person genom att sammansmälta hans individualitet med den institution som han företräder. Han (eller hon) är en spårvagnsförare, inte bara någon som kör en spårvagn. Det är likadant med uniformen i armén. Uniformen framhäver den idé att befälsrätten är ingen personlig sak utan en institution. Det är inte den enskilda förmannen som ger order utan hans uniform och grad. Det faktum låter en svag människa låna en starkares auktoritet och får den underordnade att lyda en människa som han annars inte skulle ta order från.

ellauri031.html on line 153:       Det här har stor betydelse när beväringar har befälsrätt över varandra. Det händer sällan att en avdelning utan vidare lyder en jägare som är äldst i avdelningen. Samma avdelning lyder en undersergeant, i alla andra avseenden lika jämställd med dem, men som bär vinklar på uniformen. Enligth reglemente har båda likadan befälsrätt,men endast den senare har auktoritet. 

ellauri031.html on line 155:       Språket i armén har just samma användning som uniformen. Det är inte bara på grund av brist pä fantasi att stampersonalen och underbefälet jämt och ständigt använder exakt de samma orden och uttrycksformlerna. Det är också ett sätt at ge ordern institutionell betydelse. Det är armén som ger order genom en förmans mun. Underordnad blir konditionerad att lyda reflexartigt, utan att tänka. För detta ändamål är det viktigt att använda de rätta ordern. En hund som har lärt sig att sitta på kommandot "sitt!" gör inget om någon ber den slå sig ner, eller ta plats.

ellauri031.html on line 157: Jag har bevittnat ett par episoder som tyder på detta. En nybakad undersergeant - en snäll pojke som studerade att bli präst - uppmanade avdelningen att hålla takten. Till sin otur sade han 'nå hej' istället för den gängse 'nåja'. Reaktionen var inte den väntade: häpet och lite generat skratt, otaliga upprepningar av ordern i olika stilar och röstlägen, liksom för att smaka på det nya uttrycket - men ingen förbättring i takten. En annan gång skulle en jägare leda avdelningen in i kompaniet. Han sade mycket civilt och vänligt nog "följ mej" och satt iväg. Klart att resultatet bara var storskratt. 

ellauri031.html on line 159:       Dessa iakttagelser - det begränsade totalordförrådet och det ökande antalet lån från finskan - vittnar om hur svårt det är att upprätthålla en självständig språkform i en så liten sammanslutning som det enda svenskatalande truppförbandet i landet. Också den omständigheten att en icke obetydlig del av beväringarna numera är tvåspråkiga eller tom helt och hållet finskspråkiga har sin verkan.

ellauri031.html on line 161:       Vad handlar Dragsviks slang om? I detta avseende kan man göra några allmänna iakttagelser: slangbenämningar för det mesta för viktiga föremål, människogrupper, platser och aktiviteter. Jag har räknat bland mina ca 100 slangord 23 namn av föremål (tex blåpitt 'smällpatron', cha-cha 'stridsbälte', dagatätchi 'dagtäcke', knaku 'knäckebröd', ludiskuffare 'skinnmössa, mullibok 'blå anteckningsbok', permischan 'permissionsuniform', pisisträtchi 'RUoSk elevband'); 31 benämningar av människor (tex gurka 'GrKist', gummipitt 'nylänning', krycka 'underhållskompanist eller befriad', lingonpitt 'artillerist', mink 'ny gruppchef', pampusch 'österbottning', pngvin 'lustigkurre', tryckpåsa '11 månaders karl', yrboll 'dumbom'), och 20 benämningar av plats eller aktivitet (tex bordell 'förvirring', civail 'det civila', kvällsare 'kvällspermission', pampas 'Österbotten', rumba 'extra övning', turbo 'arméns tvättanordning', väijy 'vakt').

ellauri031.html on line 163:       De flesta slangorden är som vanligt substantiv. Verb har jag räknat 12 stycken: bonda, fittas, ta hommio på 'strunta i', jåma 'tala (mot)' klåpa, kupa 'undvika tjänst', dra lippa 'göra honnör', painaa, pynja 'pyssla, inte hinna med', skita sig, snarvla, fara schan 'hemförlovas', yra 'göra fel'. Interjektioner är talrika: civail! dägädägä! hippi hippi! hommio! kyllä! nej huh-huh! nåja! ohi on!

ellauri031.html on line 165:       Adjektiv är den fåtaligaste kategorin. Jag har hittat bara fem: fast 'i beredskap', fittig 'dålig', hommio 'likgiltig', lepo 'lätt', snärtig 'bra'. I adjektiven ser man tydligt en bevärings intressen. Liksom i T.C.White's myrsamhälle: det fanns endast två adjektiv i språket, 'gjort' och 'icke gjort', som täckte alla värdefrågor. I dragsvikiskan heter det fittig för allt negativt och snärtig för allt positivt. 

ellauri031.html on line 176:     - Mutta ennenkun valtiosihteeri Raimo Sailas (nojoo, se vanha noskekokkare on vihdoinkin eläkkeellä kaskaat, jos kiinnostaa, mutta aukoo päätänsä yleisonosaston kirjoituxissa kuten ennenkin) ennustaa meille lamaa sammakonhyppyanalyysin perusteella, kysymme, kannattaako suomalaisfirman muuttaa Viron aluevesirajojen sisäpuolelle.

ellauri031.html on line 178:     Suomen pimeä ja kylmä verotusilmasto on saanut monen yritysjohtajan harkizemaan vakavasti yrityxen siirtämistä Viroon, johon hyvällä säällä näkee hotelli Tornin ikkunasta. Viro on suosittu sixi, että Viron verotusilmasto on leudompi, työntekijöiden palkkaustaso on yritysystävällisempi ja konjakki sekä sikarit ovat siellä halvempia.

ellauri031.html on line 180:     Rikkaiden elinkeinoelämän valtuuskunta Reva julkisti männätorstaina tutkimusraportin, joka esittää raikkaita ehdotuxia peruspalvelujemme edullisoimisexi Viroon muuttamisen avulla. Sukanvarsi Plus kävi haastattelemassa Revan tutkmusraportin laaatijaa enokomisti Iivana Julmaa. 

ellauri031.html on line 182:     - Enokomisti Julma, tässä tutkimuxessanne vertailette Viron ja Suomen yritysverotusta, työvoimakustannuxia ja television iltaohjelmia pneumososiaalisen horisontaaianalyysin avulla ja päädytte siihen lopputuloxeen, että suomalaistenkin yhtiöiden kannattaisi heti lähteä riistämään Viron matalapalkkaisia työläisiä, jotka hyvällä säällä näkyvät Pasilan radiomaston ikkunasta pieninä muurahaisina.

ellauri031.html on line 184:     - Pitää paikkansa, ja toivekappaleeni on Georg Otsin ja Kikkan ikivihreä "Tarto tiukasti hanurista".

ellauri031.html on line 186:     Niin, talousohjelma Sukanvarsi Plus käsittelee siis tänään suomalaisten yritysten siirtämistä Viron matalaveromaisemiin. Aihetta on tutkinut rikkaiden elinkeinoelämän valtuuskunnan Revan pääntutkija Pahani Julmu, jonka toivekappaleena kuuulimme Pate Mustamäen laulaman "Narva meistä on rautaa".

ellauri031.html on line 188:     - Pääpiru Vahana Jurtiainen, tutkimustiiminne railakkain ehdotus on se, että Suomen postin olisi kannattavaa siirtää koko toimintansa Viroon. 

ellauri031.html on line 189:     - Kyllä! Suomen postilla on yli 10000 keltaharmaata työntekijää (no, oli, nyt niitä on alle 8000 ja yhä vähenee). Jos näille maxettaisiin palkka Viron palkkatariffien mukaan, siitä koituisi yhtiölle ainakin helskutinmoiset säästöt! 

ellauri031.html on line 193:     - Jollei vähän ylikin. Se on kuulkaa komea näky, kun kello seizemältä aamulla Tallinnan satamasta starttaa laivastollinen postinkantosiipialuxia uumenissaan tuhansia tallinnalaistuneita suomalaispostin jakajia valmiina jakamaan suomalaisille edullisesti roskapostia. (Muutahan siellä ei enää kuljekaan.) 

ellauri031.html on line 196: Mutta kuulkaapa tämä, vielä paremmin on asiat 2019. Kun postia ei enää juuri jaeta, säästöjä ei synny samalla tahdilla. Nyt on edullisempaa ajaa alas loputkin Postista ja heittää työntekijät yxinkertaisesti pihalle! Johtoporras on kyllä vielä tarpeellinen, mutta se on eri asia, eikä kuulu tämän ohjelman puitteisiin. Mitä jos ei olisi koko postia? Hehe?

ellauri031.html on line 198:     Lähes yhtä huima ja kustannussäästöhakuinen on Vahana Jurtiaisen ehdotus siirtää VR:n toiminta Viron matalaveroatmosfääriin, joka hyvällä säällä näkyy Viru-hotellin ylimmän kerroxen ikkunasta. 

ellauri031.html on line 200:     - Häikäisevän halpuussuuntautunut näköala! 

ellauri031.html on line 201:     - Eikö vain!? Kun palkkakustannuxet ovat murto-osa suomalaisista ja välimatkat ovat kymmenesosa meikäläisistä, säästöja kertyy laskujeni mukaan vuodessa pirskatisti. Tällä rahalla voisi ostaa salmiakkiaakkosia viiden vuoden ajan Tallinnan laivan tax-free myymälästä K-kirjaimeen asti kaikille suomalaisille yritysjohtajille, jotka kärsivät Suomen ennätyskorkeasta veroasteesta.

ellauri031.html on line 205:     Tähän suuntaanhan se sittemmin on mennytkin, paizi kumikana Berner ehdotti koko VR:n siirtämistä korvauxetta suoraan yrityxille. Saisivat sitten päättää kannattaako Helsinki-Kemijärvi välillä pitää junayhteyttä ollenkaan, vai puretaanko rata ja myydään kiskot virolaisille romuna. Viron palkkataso on noussut niin paljon, että pianaikaa alkavat tähyillä sinne rakennustöihin täkäläisiä poroja. Jahka Peter Vesterbackan plääni toteutuu, koko konkkaronkka Kemijärveltä pohjoiseen voidaan kuskata Viroon vierastyöläisixi rekoilla. Ei tarvita junia eikä veronkantosiipialuxia. 

ellauri031.html on line 210:       Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä Hermanni oli jääkäriliikkeen aktivisti, fasisti ja murhamies. Hän oli vuosina 1918–1919 Suomen asiainhoitaja ja Finnpapin edustaja itsenäistyvässä Ukrainassa Kiovassa. Tää Edvard asui enimmäxeen Ruåzissa (Gummerus oli kansakoulunopettajana Lövsjössä 1947–1949 ja muutettuaan Strängnäsiin hän toimi opettajana Gripsholmin kansankorkeakoulussa) ja Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on. 

ellauri031.html on line 217: Aika samanlainen asenne valtioihin on globalisaation ja vapaakauppasopimusten aikana ylikansallisilla firmoilla. Ne on maailmankansalaisia, valtakuntia kansakuntien ylä- ja ulkopuolella. Johtajina rahamussoliineja.

ellauri031.html on line 219:     Korporatiivisessa valtiossa kaikkia, jotka kuuluvat samaan ammattiin tai luokkaan edustaa ammattikunta, riippumatta siitä ovatko he työnantajia tai työöläisiä ja riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta. "Kiellämme että on vain kaksi luokkaa, kiellämme että maailmanhistorian selittää luokkataistelu, sillä ihminen ei ole vain taloudellinen eläin. Väitämme, että luokkataistelu ja luokkien yhteistyö ovat historiallisia vaiheita, väitämme - vastoin sosialismin idyllisiä ennustuxia - että niin kauan kun on ihmisiä maan päälla tulee olemaan taistelua, taistelua yxilöiden, ryhmien, luokkien, kansakuntien ja rotujen välillä - niin on ihmiskunnan kohtalo määrätty. Taistelu ja kamppailu - siinä kohtalo joka on määrätty ihmiskunnalle. Kamppailu koskee koko maailman herruutta ja kaikkien on otettava siihen osaa. On voitettava, mutta voittaaxeen on oltava vakaumus ja uskallettava uhmata kohtaloa. Sankarillisuus on väline ja valta on päämaali." Ymmärtää, ettei fasistinen hallinto ole erityisemmin kiinnostunut Kansainliitosta.

ellauri031.html on line 223:       Fasistipuolueeseen kuului 2M Italian 40M kansasta. Porvarisluokka ja armeija olivat fasistien puolella. Em. odotti apua sosialisteja ja kommunisteja vastaan, jälkimmäinen ei tahtonut eikä voinut asennoitua vihamielisesti isänmaallisiin fasisteihin, joita sitäpaizi johtivat entiset upseerit ja aliupseerit. 

ellauri031.html on line 229:       Miten puolue hankkii jäseniä? Ennen saattoi kuka tahansa tulla puolueen jäsenexi. Nyt vaaditaan erityisiä ansioita. Sillä on kunnia olla fasisti. Mutta pääasiallisesti uusia voimia virtaa nuorisojärjestöjen kautta. Näillä nuoriso-organisaatioilla on tiettya ulkonaista yhtäläisyytä kommunistien pioneerijärjestöjen kanssa. Nuoriso tulee aikaisin tekemisiin fasismin kanssa. Joka koulussa on fasistinen nuoriso-osasto. Näissä osastoissa, joihin lapset liittyvät 7-8 vuoden iässä, opetetaan fasismin perusteita ja vahvistetaan heidän ruuminkuntoaan urheilun ja sotilaallisten harjoitusten avulla. Lapsilla on kovin hauskaa näissä osastoissa ja he ovat valtavan ylpeitä univormuistaan, jotka ovat aikuisten univormujen kopioita. He ottavat osaa julkisiin kulkueisiin ja juhliin, heillä on kilpailunsa ja retkensä ja ehkä heillä on joskus onnea saada pääntaputus johtajalta.

ellauri031.html on line 235:     Hupaisa piirre näiden apinoiden touhuissa on että noi ikärajat pysyy aina samoina. Lapset otetaan äidin helmoista 6-7 -vuotiaina miesten kasvatettavixi, tytöt ja pojat konfirmoidaan 11-12-vuotiaina pyhäin miesten koeajettavixi, kun kuukkixet on vasta alkamassa eikä ole äänenmurrosta, mutta mahtuu jo hyvin sisälle, 14-15 -vuotiaat pojat, joilla jo karvat alkaa kasvaa ja siitin seisoa, initioidaan miesten taloon, ja 18-vuotiaana koulu päättyy, saa ajokortin ja panoluvan, jos on mies. Naiset joutaa jo silloin perhettä lisäämään, hedelmällisyys on tapissa, miesten täytyy kypsyä vielä 30-vuotiaixi hirviporukoissa rahan perässä.

ellauri031.html on line 237:       Jokaisen fasistin tulee kuulua miliisiin. Sillä on tykistö, razuväki, ym aselajit. Kun näkee näiden auringonpaahtamien, voimakkaiden miesten, jotka näyttävät olevan pelkkiä jänteitä ja lihaxia, marssivan ohize, saa vahvan vaikutelman fasismin valtavasta perävoimasta. Miliisi on fasismin suojaorganisaatio. Sen tehtävä on suojata vallankumouxen saavutuxia ja sen tulee pitää pyhänä ne symbolit, viirit ja nimet, jotka voitokkaat taistelut ovat pyhittäneet, ja arkenakin. Miliisin tulee suoriutua vaikeimmistakin kurinkoetuxista ja sen tulee olla hallituxelle täysin uskollinen.

ellauri031.html on line 239:       Puolueessa oli 1M miestä per 100K naista. Naisjärjestöjen tehtävät: 1) tee velvollisuutesi tyttärenä, sisarena, oppilaana ja ystävättärenä ja ole hyvä, kiitos, anteexi, ja tyytyväinen, vaikka velvollisuus on joskus raskas. 2) Palvele isänmaatasi kuin suurta äitiä, kaikkien italialaispoikien äitiä. 3) Rakasta johtajaaa, joka on tehnyt maastasi suuremman ja vahvemman. 4) Tottele ilolla ylempiäsi, ml miehiä ja poikia. 5) Tohdi vastustaa vääriä neuvonantajia ja niitä jotka ilkkuvat moitteetonta elämää. 6) Kasvata kehoasi kestämään fyysisiä rasituxia ja sieluasi kestämään tuskaa. 7) Kaihda naurettavaa turhamaisuutta mutta rakasta kaikkea kaunista. Italialaiset fasistimiehet ovat kauniita. 8) Rakasta työtä joka on elämä ja sopusointu.

ellauri031.html on line 247:       Vaatiessaan ehdotonta kuuliaisuutta fasismi on verrattavissa katoliseen kirkkoon ja jesuiittajärjestöön. Kuten kirkko, fasismi haluaa kontrolloida ei ainoastaan yxilön toimintaa yhteiskunnassa vaan myös hänen yxityiselämäänsä ja kahta sen tärkeintä instituutiota, avioliittoa ja perhe-elämää. Siveyspoliisista, siittimet esille. Sharialakia. Mumslimeilla on juuri sama meininki. Mutta fasismilla on toinenkin kosketuskohta katolisuuteen. Kuten sitä, fasismiakin elähdyttää syvä ja palava mystisismi, usko Italian tulevaisuuteen. (Voi hemmetti, mystikoita taas.)

ellauri031.html on line 249:       Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.

ellauri031.html on line 251:       Korporatiivisen valtion rakenne on suht yxinkertainen. Kansakunnan työtätekevät jäsenet jaetaan kahteen tasa-arvoiseen ryhmään, työntekijät ja työnantajat. Jokaisen henkilön jolla on tietty ammatti on kuuluttava ammattiyhdistyxeen joka edustaa sitä ryhmää johon ammattimies kuuluu. Tämä on tietysti ammattimiehen oman edun mukaista eikä mitään pakkoa harjoiteta. Mutta toisaalta häntä voi edustaa vain laillisesti hyväxytty syndikaatti ja hänen täytyy liittyä syndikaattiin ellei hän halua menettää järjestäytymisen etuja. Työnantajat ovat järjestäytyneet samoin perustein kuin työläiset. Työlaisten ja työnantajien järjestöt yhdessä muodostavat ammattikunnan. Ammattijärjestöjen toimintaa johtaa ja valvoo erityinen ammattikuntaministeriö. 

ellauri031.html on line 259:       Parlamentarismi oli suuri vaara fasismille, sillä ne olivat sovittamattomia vastakohtia. Jos fasismi olisi kehittynyt enemmistöpuolueexi edustajainhuoneessa, se olisi menettänyt kaiken omaperäisyytensa ja mahdollisuutensa luoda jotain uutta. Eduskunnasta tuli neuvoa-antava kokous, jonka jäsenet valitsi ammattikuntien ehdotuxesta suuri neuvosto. Äänestämällä "kyllä" tai "ei" sai kansa kuitenkin ilmaisata tyytyväisyytensä tai tyytymättömyytensä valtion toimintaa. Kuitenkin muistaen Mussolinin iskulauseen: "Kaikki valtiossa, ei mitään valtion ulkopuolella eikä mitään valtiota vastaan." Ei ei ja kyllä kyllä, mitä siihen lisätään on pahasta. 

ellauri031.html on line 261:       Parlamentilla on yhä aloiteoikeus mutta sillä ei ole oikeutta sotkea puoluepolitiikkaa hallituxen toiminnasta käytyyn asialliseen keskusteluun. Tämä on epäilemättä lisännyt eduskunnan työkykyä. Suurella neuvostolla on korkein valta diktaattorin ja kuninkaan jälkeen. Sen puheenjohtaja on kuten sanottua B. Mussolini ja jäsenistö on 1) Mussolinin lähimmät miehet (pysyviä), 2) ministereitä, puheenjohtajia ja sihteereitä fasistisista ammattikuntajärjestöistä, 3) muita määräaikaisia jäseniä.

ellauri031.html on line 269: Fasismi on nähnyt paljon vaivaa voittaaxensa akateemiset piirit puolelleen. Ylioppilaiden keskuudessa on perustettu erityisiä miliisiosastoja. Miliisissä opiskelijat voivat lyhentää asevelvollisuuttaan. "Kirja ja kivääri fasistin tekevät", sanoo Mussolinikin. (Mikä kirja? Mussolinin kootutko? Osasiko se lukea?) Fasistisilla ylioppilailla on oma järjestönsä, joka järjetää taloudellisia ja opintohelpotuxia. "Tässä on kyllä tietty epäoikeudenmukaisuus, koska monet ylioppilaat eivät kuulu järjestöön, jonka tehtävä onkin ennen kaikkea poliittinen. Italiassahan ei ole laillisesti tunnustettuja ylioppilaskuntia." 

ellauri031.html on line 273:       Eräs fasismin ensimmäisiä tehtäviä oli uudelleenjärjestää korkeampi opetus maassa järkiperäisemmälle pohjalle. Tätä tutkinnonuudistusta johti tunnettu uushegeliläinen filosofi Giovanni Gentile, joka oli aikansa opetusministerinä Mussolinin ensimmäisissä hallituxissa. Uudistus toteutettiin joitain vuosia sitten ja sen tuloxet ovat vastanneet odotuxia. (Mielevästi muotoiltu Edvard, oelegantisti.)

ellauri031.html on line 275:       Mussolini, izeoppinut, on usein esittänyt ihailunsa teoreettista tiedettä kohtaan. Hän on kiinnostunut jopa moiden mielestä hedelmättömästä filosofiasta. Otteita puheesta: 


ellauri031.html on line 282:       Lehdistön ja ilmaisun vapautta ei Italiassa ole, jos sillä tarkoitetaan vapautta ize kunkin saada mielipiteensä kuuluviin. Yhtä vähän kuin fasismi puuttuu yxityiselämään niin kauan kuin pysyy erossa politiikasta, se kärsii arvostelua ja vastaanväittämistä. (Se on kuin Haju Pisilä.) Fasismin oppositiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada ääntään kuulluxi. Lehtimiesten ammattijärjestöjen kautta hallitus hallizee lehdistöä, jota valvovat sitäpaizi maaherrat. Quis custodiet ipsos custodes? No B. Mussolini tietysti! Valvoo ize izeään, aina hereillä.

ellauri031.html on line 286:       Tunnettujen ja tuntemattomien oppositiomiesten asema on valitettava. Heitä uhataan alituiseen karkotuxella "saarille". Vankileireillä Italian ja Sisilian rannikon pikkusaarilla elää tuhansia antifasisteja. (Nythän niillä on antieurooppalaisia mamuja.) Heillä on täysi liikkumavapaus mutta he ovat poliisin jatkuvan valvonnan alaisena ja heitä on kielletty lähtemästä karkoituspaikkakunnalta. (Ei ollut vielä suomalaisten nilkkapantoja.) Karkaamisyrityxet päätyvät tavallisesti kuolemaan. Oppositiomiehillä ei ole liioin mahdollisuutta lähteä maasta, sillä heille ei myönnetä passeja. Ne jotka yrittävät salaa ylittää rajan pidätetään ja tuomitaan ankariin rangaistuxiin. Mussolinin henkeä yrittävät tuomitaan kuolemaan. "Ylimääräinen valtion turvallisuustuomioistuin" panee tuomion nopeasti täytäntöön.

ellauri031.html on line 288:       Salainen poliisilaitos on vahvasti kehittynyt ja sen agentteja on kaikkialla. Ovenvartijoilla on velvollisuus säännöllisesti tiedottaa ihmisten tulemisista ja menemisistä. Mutta kaikki tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa ja valvontalaitos on erinomaisen taitavasti organisoitu, ei sitä paljon huomaa arkielämässä. Joskus saattaa joutua todistamaan pikku välikohtauxia julkisuudessa. Sillä luonnoltaan huolettomana italialaisen on vaikea seurata kaikkia niitä monia määräyxiä joilla hallitus koettaa kasvattaa kansaa kuriin ja järjestyxeen. Kansalaisen on opittava pysyttelemään vasemmalla jalkakäytävällä, noudattaa siisteyttä ja järjestystä raitiovaunuissa ja autobusseissa, junissa jne. Vähitellen alkavat italialaiset oppia että määräyxet ovat noudattamista varten, vaikka monet napisevatkin "preussilaisuudesta". Sama meininki on nyt Kiinassa. Nekin on luonnostaan aika homssuja. 

ellauri031.html on line 290:   Ei voi kieltää, etteivätkö fasistit olisi syyllistyneet hylättäviin väkivallantekoihin. Mutta saattoi tuskin vaatia, että he istuisivat kädet ristissä ja alistuisivat kommunistien väkivaltaisuuxiin. Mussolini sanoi väkivallasta:
"Väkivalta ei ole hylättävää. Sitä voidaan joskus moraalisesti puolustaa. Väkivalta on nopeasti vaikuttava keino, sillä saavutimme 48t systemaattisilla ja sotaisilla väkivaltaisuuxilla enemmän kuin olisimme saavuttaneet 48v saarnoilla. Meidän väkivaltaisuutemme ovat moraalisesti oikeutettuja, ihailtavia ja välttämättömiä, koska ne tekevät lopun mädästä ja kestämättömästä tilanteesta. Mutta, ystävät fasistit, meidän väkivaltaisuuxillamme pitää olla erityinen fasistinen leima. Kun kymmenen on yhtä vastaan, se on hylättävää väkivaltaa, jota ei pidä sallia."

ellauri031.html on line 292: Väkivalta on paha paizi hyvä fasistinen väkivalta, meidän väki on vallankahvassa. Niinhän ne aina sanovat. Italialaisista oli 3% fasisteja. 3 vastaan 97, sehän käy, se on enemmän kuin reilua. Sehän on ihan muskettisotureiden vedonlyöntisuhde. Ne 3 ihailtavaa lyö fasistista leimaa lopun 97:n leukaluihin, pääkallomerkkiä kuin nastamuumio.

ellauri031.html on line 298:       Siihen nähden fasismi menee kansainvälisesti hämmästyttävän hyvin kaupaxi. Fasistien risukimput on Rooman liktorien eli poliisien vanha virkamerkki. Monen muunkin kansan kurittomat ainexet (varsinkin maahantunkeutujat) ovat osoittaneet olevansa koivuniemen herran tarpeessa. Ja kun hopeaselkä apinat kaikkialla maailmassa haluavat paukuttaa pikkuapinoita päähän oikein kunnolla, ne ovat nopeaoppisia, joskaan eivät järin omaperäisiä. Kun kerta samat vanhat temput toimivat, mixi kehitellä uusia. Fascis on muuten latinassa maskuliinipoikkeus (ylläri).

ellauri031.html on line 306:   Myöhään huhtikuussa 1945, lopullisen tappion päivinä, Mussolini ja sen vika kiltsifrentsi Clara Petacci koitti hipsiä hipihiljaa Sveiziin, mutta jäivät kommunistipartisaanien kynsiin, jotka ampuivat ne muitta mutkitta Como-järven kauniissa maisemissa. Mussolinin ruumis vietiin Milanoon ja ripustettiin väärinpäin Esson huolzikalle, todistuxexi siitä että fasismin henki oli siitä pysyvästi karannut. Kyljissä luodinreikiä, venttiili ja tulppa falskasi. Kummastahan päästä henki karkasi. Ehkä kummastakin. Joka reijästä. 

ellauri031.html on line 314: Mussolinin isä oli seppä ja sosialisti, äiti oli katolinen ope. Benito nimettiin Mexicon vasemmistopresidentin Juarezin mukaan. Se oli vanhin lapsi kolmesta. Benito autteli iskää ideapajassa, isä ihaili Garibaldia (niinkuin se Conradin italiaano Panamassa) ja Bakuninia. Benitokin kunnioitti Garibaldia, muttei myöhemmin enään Bakuninia. Benitoa ei kastettu, vanhemmille tuli siitä riita. Siitä tuli 1901 kansakoulunopettaja munkkikoulusta, siis äiti voitti riidan lopulta. Niin aina.

ellauri031.html on line 316:       Benito lähti Sveiziin pakoon inttiä, luki siellä Nietscheä ja Paretoa. Sovelsi diktaattorina Pareton periaatetta: 80% mulle, 20% sulle. Ei tullut ihan Pareto-optimaalista. Mellakoi sosialistiporukoissa Sveizissä. Pidätyskuvassa on tosi pahan näköinen, tommonen makaroonimatu kun tulis pimeellä kujalla vastaan. Palas lopulta Italiaan ja meni kiltisti sala-ampujajoukkoihin, halus kai oppia käyttelemään kivääriä kunnolla. Sillä oli siellä kananpersetöyhtö hatussa ja se marssi puolijuoxua. 

ellauri031.html on line 319:   Mussolini luki izensä lukeneistoon kansakoulupohjalta. Se luki kaikkea, etenkin Sorelia, Engelsiä ja Marxia. Käänteli italiaxi Nietscheä, Schopenhaueria ja Kantia. Tykkäs Platon Valtiostakin. Hyi helvetti. Platonin ihailusta voi fasistipaskiaisen heti tunnistaa. Plato oli teoreettinen filosofi, Mussolini soveltava. Se sovelsi Platonin valtio-oppia arkiryskeeseen. Kuin Plato ize, mutta paremmalla menestyxellä. Ryhtyi ize diktaattorixi eikä diktaattorin koutsiksi. Siinä leikissä voi käydä huonosti. (Siis molemmissa voi, ja kävikin.)

ellauri031.html on line 321:   Se kirjoitti yhden romaaninkin 1910-luvulla, kirkonvastaisen, nimeltä Kardinaalin rakastajatar, jonka se sittemmin izesensuroi kun halus tehdä paavin kanssa sovinnon. Se oli kova marxilainen noihin aikoihin. Kova nietscheläinen myös, peukutti epätasa-arvoa ja yli-ihmisyyttä.

ellauri031.html on line 323:   Uomo superiore. Mulla oli kymmeniä vuosia Itixen K-kaupasta ostettu italialainen lyhythihainen kankainen kesäpaita jonka nimi oli Uomo di Mondo, ja toinen jonka nimi oli Mappa Mondo. Ne kului kovassa kesäkäytössä aika riekaleixi lopulta. Olin pitkään yli-ihminen, maailmanmies, pysyin kartalla. Seija vihas niitä. 

ellauri031.html on line 325:   Mussolini riitaantui sossujen kanssa 1914 maailmansodasta. Se halus mukaan, sosialistit ei. Se oli 38. Siitä lähtien se alkoi voimakkaasti poppoloilla omaan taskuunsa. Avanti poppolo. Sen poppoon nimi oli Fasci Rivoluzionari d'Azione Internazionalista in 1914, mistä tuli nimi Fascisti. Kansainvälisen toiminnan vallankumouxellisia risukimppuja. Luutaakkoja. Nytten sanottaisiin soluja. Inter-osa nimestä izesensuroitiin sittemmin. Sala-ampujien hassu kukkohattu päässä se komeili maailmansodassa. Siitä tuli korpraali niinkuin Aatusta, koska se oli niin henkilökohtaisesti rohkea. Siihen osui kranaatinsirpaleita niinkuin Calleriin. Italiaanot oli ympärysvaltoja suuressa sodassa. Viirikukkohattu teki sitten puolikäännöxen seuraavassa erässä. Takinkääntäjä. Britit rahoitti sen valtaannousua maailmansodan jälkeen. Teki puolivoltin ja ampui punatakkeja.

ellauri031.html on line 329:   Mussolini piiskas Italian naisia synnyttämään että saatas kokoon 60M makaroonia, valloitussotiin tarvittava määrä sen laskelmien mukaan. Paljos niitä nytte on? Joo nyt niitä on Beniton kaavailema määrä! Yli 60 miljoonaa! Hizi puolet lisää lössiä maailmansodan ajoista! Mutta suurin osa tulijoista on jo mutiaisia. Ei tää nyt ihan mennyt niinkuin suunniteltiin kuiteskaan. Vizikästä kyllä Mussolini ize bylsi näihin aikoihin juutalaista naista, kirjailija ja akateemikkko Margherita Sarfattia, jota sanottiin fasismin juutalaisexi äidixi. Hehe, kohta oli kivaa. 

ellauri031.html on line 333:   Mussolini kavereineen '22 on ihan persun näköisiä kuvassa roimahousuineen ja pyssykoteloineen. Haju Pisilä, Halla-aho ja se tyhmä Lindström. Wanha kaljupää käsi ojossa vois olla Ben Zyskowits. Wanha ääni oikealta.  Kunkku Emmanuel ("jumala kanssamme", yx Jeesuxen nimiehdotuxista) pelkäs vallankumousta ja anto avaimet käteen Mussolinille. Mussolini avas oven, sulki kunkun ulos ja oli ize sisällä. Eikun rakentamaan poliisivaltiota, josta kertoi Gummeruxen kirjanen. Kohta kulki junat aikataulussa. Eikä puolitoista tuntia myöhässä kuten Suomessa. Hyi helvetti, mieluummin olkoot vaikka kulkematta ollenkaan, myydään ennen Viroon romuxi kuin tällästä paskatouhua. 

ellauri031.html on line 339: av Carl Michael Bellman 


ellauri031.html on line 342: Under måltiden, varvid han ställer döden under gästernas ögon

ellauri031.html on line 358: rödbrusig och med hatt på sned, 


ellauri031.html on line 385: som knappast har med all din rang 


ellauri031.html on line 425: fastän han ropar: "Drick!" 


ellauri031.html on line 427: kör honom med sitt anhang ut 


ellauri031.html on line 429: ryck remmaren ur hans trut! 


ellauri031.html on line 437: Om vi ha en och samma väg, 


ellauri031.html on line 441: och halkom sen i graven fritt 


ellauri031.html on line 451: hattebild_0.jpg" width="50%" />

ellauri031.html on line 454:   Trollhättan är en tätort i Västergötland och centralort i Trollhättans kommun i Västra Götalands län. En mindre del är belägen i Vänersborgs kommun. Namnet Trollhättan användes ursprungligen endast om Göta älvs fallområde. Trollhättans tätort omfattar idag ett betydligt större område som förr hade andra geografiska namn. Nedan tecknas historiken för det område som idag kallas för Trollhättan.

ellauri031.html on line 456:   Namnet Trollhättan kommer från själva fallet eller möjligen ett litet berg som finns i Trollhättefallen. De tidigaste namnen för området: Stora Edet, Eidar, Trollhättan och Stranna. Trollhättan hade dels en strategisk betydelse vid landsvägen mellan Västergötland och Norge och dels en näringspolitisk betydelse för sjöfarten till och från Vänern. Öster om Trollhättefallen syns ännu idag spåren av Dragrännor, rännor invändigt beklädda med lera där båtar drogs förbi fallen. Det tidigaste dokumentet som nämner att båtar dragits förbi Trollhättan är Harald Hårdrådes saga, som anger att vintern 1063/1064 drog norska flottan förbi fallen i Göta älv och seglade in i Vänern.

ellauri031.html on line 458:   Dragning av båtar samt utnyttjande av kraften i älven var de första viktiga näringsverksamheterna i staden. Från medeltiden har kvarn- och sågverksamhet bedrivits där stadens centrum nu ligger, och ett samhälle har successivt vuxit fram däromkring.

ellauri031.html on line 464: På 6 år, fram till år 1800, färdigställde Baltzar von Platen slussarna. Bygget av Göta kanal möjliggjorde större båtar och för att dessa skulle komma förbi Trollhättan byggdes större slussar under Nils Ericson. Dessa stod klara 1844, längre ned i fallområdet, vid Åkerström. Von Platens och Ericssons slussleder användes parallellt fram till år 1916, då de nuvarande slussarna stod klara. Dessa finns strax öster om Ericssons slussar. När dessa invigts togs de båda äldre slussystemen ur bruk. Och nu ska slussen i Stockholm också tas ur bruk. Stackars sluss, skulle Charlotte säga. Finska fyllon samtycker med henne.

ellauri031.html on line 466:   I takt med den industriella revolutionen blev det allt mer intressant att utnyttja kraften i älven. År 1847 fick Trollhättan en bärande industri i Nydqvist & Holms mekaniska verkstad, sedermera Nohab, som från början drog nytta av kraften i älven. Ytterligare industrier följde snabbt i dess spår.

ellauri031.html on line 490:   Nää raadot voisi surutta oikeasti nirhata 


ellauri031.html on line 506:   Vähän tällästä vihapuhetta pitelen izexeen, 


ellauri031.html on line 525:     Meghan Markle

ellauri031.html on line 531:     Michael O´Leary

ellauri031.html on line 539:     Juha Sipilä

ellauri031.html on line 540:   aidosti paha kusiputka


ellauri031.html on line 544:   
läskimaha turvelo


ellauri031.html on line 546:   
siis ihan hullu


ellauri031.html on line 547:     Juhana Vartiainen

ellauri031.html on line 559:   että otin siihen kontaktia ekana opiskeluvuonna ihan tarkoituxella, 


ellauri031.html on line 564:   alkoi siltäkin hopeoituvan selän ja kuperoituvan mahakummun mukana 


ellauri031.html on line 572:   savolaisia, Putkinotkon maisemista, mustakulmainen, nyt harmaa kaljupää. 


ellauri031.html on line 573:   Samaan aikaan vaimonvaihdon aikaan se vakiintui, hankki virkavuokra-asunnon 


ellauri031.html on line 575:   Stalinismi oli alkanut jo haalistua, ja hävisi vähin erin kokonaan, muuttui 


ellauri031.html on line 576:   vastakohdaxeen, niin kuin sen on helppo tehdä kun se on ihan tapissa. 


ellauri031.html on line 579:   ja rupesi kirjailijaxi, mistä se oli aina haaveillut. Tähdenlento kesti aikansa. 


ellauri031.html on line 580:   Nyt on Esukalla kolmas hani alla, on kai sekin joku kirjailija olevinaan. 


ellauri031.html on line 581:   Esukan kasarilla kyhäämät kirjat on asiantuntevasti haukkunut Markku Eskelinen, 


ellauri031.html on line 582:   90-luvun silloin sitä nuorempi ja sitä lyytä vihaisempi mies, rumakantisessa 


ellauri031.html on line 595: 	Sariolan texteissä mitään ei osata jättää avoimexi tai lukijan pääteltäväxi. Kertojat tulkizevat textin lukijan puolesta eikä sijaistekijä mitenkään ironisoi tai kyseenalaista kertojien tyrkyttämiä "totuuxia". Sariolan teoxet ovat siis vain katkismuskirjallisuuden eräs muoto, paizi moraalinen opetus on korvattu tsygologisella propagandalla. Kaiken lisäxi tämä propaganda on Glorian halpojen tunne izesi -testien tapaista rasti ruutuun -psykologiaa, kertoja on asettautunut heikkolahjaisimman ekonomilukijansa tasolle. 

ellauri031.html on line 599: 	Näistä puuttellisuuxista on kohtalokkaita seurauxia romaanien henkilöille. Henkilöt rakentuvat enemmän kertojan selityxistä ja vakuutteluista kuin toiminnasta ((häh? vaikka toimintaterapeutti on puikoissa?), niistä tulee väkivaltaviihten tai pornografian tutuxi tekemiä törmäysnukkeja. Sariolan romaaneissa ei näy jälkeäkään moraalisesta epäsovinnaisuudesta tai kapinasta. Ihan vaan puhasta darwinismia, mies miestä vastaan, kukot tunkiolla, vahvin kasan päällä.

ellauri031.html on line 601: 	Pelisommitelminakaan Sariolan romaaneista ei ole mihinkään. Henkilöiden välisten pelien ratkominen vaatii saman verran älyä kuin pyöreän puikon työntäminen pyöreään reikään. (hmm. apropoo, olikos Sariolalla panokohtauxia? En muista.) Pelikirjana niitä voidaan luonnehtia yhden kortin pasianssixi. Ehkä Esa-Mauri on tahallaan kehitellyt romaaneista skizofrenialääkkeen vastineen. Moniäänisyys kallon sisällä on menestyxellisesti vaimennettu. Sariola saavutti melko laajan lukijakunnan suosion. Ylläri, luku- ja kirjoitustaidottomat löytävät aina toisensa. Hyihyi-humanistit rakastavat halpoja sensaatioita ja helppoja opetuxia. Sariolan paha jos mikä on turvallista pahaa. Kaikkitietävä tsygologi selittää sen niin, että tyhminkin ymmärtää. Paha lakaistaan matolta sen alle yhtä naiivisti kuin kristityillä ja marxilaisilla.

ellauri031.html on line 608: 	Kun vauhtiin pääsin, kopsaan vielä mehukkaimpia kohtia Make Eskelisen Jalli Olosen mestauxesta, joka tulee siantappoaseessa seuraavana. Mä en ole Jallia lukenut kuin vähän sen hiljattaisen toisen tulemisen alkua, eli 1600-luvulle sijoittuvaa Hayleyn apupojan historiikkia. Näyttämönvaihdoxesta huolimatta se kuulosti samantyyppiseltä moraalipuurolta ja angstauxelta kuin nää Maken kuvailemat teoxet: kilttejä setiä, pahoja setiä ja kristillistä moraalia. Ei napannut. Jatko-osassa apupojan seikkailut jatkuu. Jaxan tuskin pysyä hereillä. No nyt lähtee Maken haupizit haukahtelemaan...

ellauri031.html on line 610: 	  Olli Jalosen kiitetyimmät romaanit, Ilo ja häpeä sekä Hotelli eläville, kuuluvat teoxiin, jotka jokaisen lukihäiriöisen hasbeenin mielestä puhuvat tärkeistä asioista. Jalosen romaaneja onkin viisainta yrittää puolustella moraalisin perustein, vaikka se moraalikin on alkeellista ja rajottunutta. Se on mitä tyypillisin suomalaisen autistisen insinöörikirjallisuuden (Hyry, Tuuri) edustaja aina uskonnollista pohjavirettä ja arkielämän pahimpiin banaliteetteihin tarttumista myöten. Tiedättehän: "Vielä joskus imiessään äidin kaurapuurolla täyttämää villasukkaa hän muisti isänsä sanoneen, että ulkona on kylmä." Jalosen tekeleet on jonkinlaisia aikuisen kirjoittamia syyspörriäisiä, joissa ollaan peruskoulumaisen huolissaan maailman tilasta. Niissä pohditaan tutkimuxen ja tiedotusvälineiden moraalia ja kuvataan maailmanpolitiikan arkiryskettä: kidutuxia, kansanmurhia ja kiristyvää kontrollia. Jalonen jää kuvailun ja moraalisen tuomion asteelle, perinteiseen humanistiseen tapaan se ei analysoi pahaa vaan sanoo sille hyi. Viimeistään tällä tavalla käsiteltynä asiat lakkaavat olemasta tärkeitä ja muuttuvat säälittäväxi partiolaisproosaxi. Samoja ajatuxia ja julituxia kykenee jokainen kolmannen luokan poliitikko laskettelemaan ulkomuistista. 	


ellauri031.html on line 611: 	  Jalosen romaanit keskittyy niin kovasti päähenkilöiden eettisiin ongelmiin, että henkilöt latistuvat. Niistä tulee yxitasoisia tyyppejä: hyviä, pahoja, tai jaloja, valkoisia ja mustia hattuja, erinäköisiä täytettyjä pöllöjä, jotka havainnollistavat erilaisia ekolokeroita ja selviytymisvaihtoehtoja. Kaiken kukkuraxi päähenkilöiden etiikka on kristillisväritteistä, vähän väliä lurautellaan raamatun tai uskontokirjan lauseita. Henkilöiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat niin naiiveja ja alkeellisia, etteivät ne kiinnosta.

ellauri031.html on line 613:   Pikku-Make sikamessias toivoi, että Jalli kirjoittaisi vielä romaanin, jossa päähenkilöt havahtuvat huomaamaan, että maa ei ole litteä. No NIIN! Senhän Jalli sitten tekikin, vuosikymmeniä myöhemmin kirjassa Taivaanpallo! Ei mennyt Maken hyvä neuvo harakoille. Jalonen on kuin William Burroughsin lause: Hän kykenee pitkästyttämään kuset lukijoistaan missä tahansa aika-tila-asemassa. Todellisuus on totta, tiivistää Jalli Olonen. Pallo on pyöreä. Jalli Olosen vastarintaliikehdintä on kuin lasten ristiretkeä. Jehovan todistajat on hiljennettävä, etteivät jää vasikoimaan virkavallale.

ellauri031.html on line 615: Nyt ois isompia kaloja jo pyynnissä kun napajäät sulavat ja tää taivanpallo on ihan kohta meren peitossa. Vaan Jalli perääntyykin taaxepäin kuin rapu aikamatkalla. Nuori polvi hoidelkoot nykyhetken dystopiat. Jallin kaze suuntautuu jo takas taivaisiin. Pilkkii vanhalla avannolla, jallitellen taivaspaikkaa izelleen.

ellauri031.html on line 622:   Mutta mixi Kaarlon pitää aina muistuttaa herraa rahapulasta, vaikka kuten se ize huomauttaa, herra sen ilman kertomistakin tiesi? Praha on loppu lähettäkää tshekki. Kun herra kuiteskin tietää kuinka tässä käy loppupeleissä, se ei spoilereista piittaa, koko juoni on etukäteen tiedossa. Mixeise järkkää Kaarlolle kuukausittaista tilisiirtoa? Säästäisi omia vaivojaan ja Kaarlon housunpuntteja. 

ellauri031.html on line 628:   Vähän manikealainen on Kaarlon ote teodikean ongelmaan. Kun käy hyvä viuhka, on herra asialla, kun taas huono, se on perkeleen puuttumista asiaan. Kaarlo rähjää perhanasti egyptiläisille rättipäille ja saa kuin saakin perkeleiltä kulkuluvan luvattuun maahan niinkuin oli luvattu.

ellauri031.html on line 632: Vuoden 1947 heinäkuussa suomalaisten Joosua pääsi perille. (Mooseshan ei päässytkään, kuten muistamme.) Pyöriskeltyään aikansa Jerusalemissa se lähti Galileaan Jeesuxen perään, ja asettui Genesaretin järven pohjoispuolelle Safedin kaupunkiin. Safedissa on kaunista (ks. kuva), mut tää on oikeestaan asian vierestä, ei se siellä kauan vanhentunut. 

ellauri031.html on line 638:     Menin arabikauppiaan luo ostamaan oliiviöljyä. - Ettehän te vain ole juutalainen? hän kysyi ensimmäisexi. No näkeehän se jo nenästäkin, sanoin. Tälläinenkö lättänenä olisi juutalainen? - Mutta jospa te olette juutalaisten sukulaisia? - Minä en ole juutalaisten kanssa mitään sukua, mutta te olette saman isän lapsia. Abrahamin lapsia sanotte olevanne. Ja meidän täytyy kaukaa vieraasta maasta tulla tänne teitä sovittelemaan, kun aiotte keskenänne täällä tapella! 

ellauri031.html on line 640:   Hmm, eikös ollut USAn ja NLn lättänenillä muka lusikkaansa siinä sopassa? Kaarloa alkaa vähän hirvittää, ja se ottaa Raamatusta "peukalovärsyn". Aivan hätkähti, mitä siitä peukalonsa alta luki:  Mene kansa kammioihin ja sulje ovet perässä, lymyä hetki kunnes viha on ohi mennyt. Se oli Jesajasta kaiketi. Montakohan peukalointia siihen tarvittiin. 

ellauri031.html on line 642:   Jaffan arabit suunnitteli keskenään: vallataan Tel Aviv, sinä otat tuon talon ja minä tämän. Tapetaan miehet ja jaetaan naiset keskenämme. Tää kuulostaa kyllä ihan vanhan testamentin plääniltä, tai pohjalaisilta: tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken. Appelsiinilimusta ja kukoistushuipuista käydään kärhämää. Mä ihmettelin pienenä miten voi olla kaupunki jonka nimenä on limu. Abrahamin perhe riitelee. Ja Öljymäki on halkeemassa kahtia, jeesuxen toinen tuleminen on tulossa. Eikö se nyt vois jo haleta? Mikä maxaa?

ellauri031.html on line 644:   Hölmö Kaarlo pani päähän samanlaisen homburgerin kuin Shulemilla, ja tuli melkein ammutuxi Shulemina. Taas pienoisjunan vaihdemies käänsi vaihdetta ihan viime hetkellä. Oli jäädä Maire leskexi ja 4 orpolapsen äidixi. Sillä aikaa Kaarlon kämppä Safedissa räjäytettiin taivaan tuuliin herkkuvarastoineen kaikkineen. Onnexi ei oltu paikalla. Perhe oli hyvin pettynyt kun ei päästykään Palestiinaan syömään appelsiineja. 

ellauri031.html on line 646:   Rättipäät (joita aluxi oli monta kertaa enemmän, nyt on toisin päin, 10 miljoonasta on 3/4 juutalaisia) oli omassa (entisessä) maassaan terroristeja. Mixikä? Koska parhaat pyssyt oli briteillä, jotka suojelivat hassuhattuja. Ne joilla ei oo kunnon armeijaa on aina terroristeja. Armeijat ei terrorisoi, ne vaan puolustaa. Ne seuraa sodan sääntöjä, tappaa siististi. Hilda Andersson oli marttyyri, terroristit ampui sen. Onnex onnex Kaarlo heitti pois sen homburgin ja selvisi. Olikohan sillä alla kipa niinkuin Shulemilla. Toimittaja Olavi Pylkkäselläkin oli kipa, kuin se toimitti Voitto-Sanomia Rauhixen kulmahuoneessa.

ellauri031.html on line 650:   Maire oli ollut sillä aikaa täysin kusessa, talo oli myyty ja rahat lähetetty Kaarlolle, ei ollut paikkaa mihin päänsä kallistaa. Kallista se on herran teiden auraus. Onnex joku tuttu armahti ja perhe pääsi jouluxi jonkun sairaan tädin tyhjään lukaaliin. Sinne Kaarlo sitten ilmestyi joulupukkina. Mutta mistä manta? Jumala teki ihmeen, joku opettaja lähti eläkkeelle joululta, Maire pani paprut vetämään ja pääsi sinne. Kylmä oli kuin ryssän helvetissä, Lilja vilustui. Elämä jatkui yhtä kurjana kuin ennenkin. Kiitti herra kiitti vitusti!

ellauri031.html on line 652: Ikävän kevään ja kesän jälkeen perheen parissa Kaarlo pääsee jälleen tien päälle ravaamaan. Matkustaa Norjan kautta takasin luvatuille huudeille, vastaperustettuun Israelin valtioon. Kaarlo pääsee mehevästi keulimaan niuholle Petruxelle, joka ei saa kuzua heprealaisen verstaan vuojuihin. Hemmetti eze on kade! Hahaa! Namikan kekkereissä, jonne pääsee vaan kuzukortilla (lällällää Leevi!) Kaarlo rukoilee pöydän alla pelastusta kristuxen tappajille.  

ellauri031.html on line 654:   Kaarlon sankaritarinat appelsiininpoimijana Kapernaumin naapurissa (Tiberias) muistuttaa elävästi Amos Ozin kibbutziromaania.  Mut porkkanoiden kitkeminen on jo niin vittumaista, et Kaarlo pyytää jumalalta siirtoa. Ja tulihan se, skotin lähetyssairaalan talonmiehexi. Maire odottelee katraan kanssa tehdastyöläisenä ruozissa. Kaarlon ei auta muu kun alkaa kazella perheasuntoa, Maire pommittaa niin kovasti. Eka ei kelpaa kun siellä on perkeleitä komerossa. Perhe saapuu vapahtajan kotijärven rannalle ovettomaan ja ikkunattomaan talorötisköön. Aika karua niillä oli tappaessa rottia ja käärmeitä, niinkuin meillä monen muuton jälkeen mutta enemmän kotieläimiä. Saita asshole skotti kusettaa niitä, tekevät sairaalassa työtä palkatta. Syövät 5 kaktusta ja 2 kalaa katiskasta. On vaikeaa. Sitten saidan skotin sairaala suljettiin, kun rotta oli syönyt lapsipotilaalta nenän.  Skottilähetti lähetettiin kotia, Syvännön bibliabisnes tuli tilalle.

ellauri031.html on line 656:   Vielä ei olla niin pitkällä. Puute jatkuu, vaikka joulukalaa tulee ihan pietarin kalansaalis laittomalla katiskalla. Ei ovia ei ikkunoita, 5 astetta ja lunta. Pihalla on arabien uuni jossa lie joskus paistettu koltiaisia. Kaarlon ruokarukouxet lie kuultu huonosti sillä herra lähetti tonnin mätiä  perunoita Suomesta. Lähetyssaarnaajilla on kovat piipussa, sekin jenkkipastori jonka komerossa oli perkele osoittautui tafsaajaxi ellei pahemmaxi. Eikä ollut ainoa, Kaarlo valittaen toteaa. Onnexi Kaarlolla on se Maire.

ellauri031.html on line 661:   Jutkukouluissa on aapisena raamattu. Niitä ei ollut tarpeexi. Kierot lähetit lahjoittivat ilmaisi piplioita, joissa oli uusi diili mukana. Ortodoxijutkut hurjistuivat, kiellettiin niiden tuonti. Hassuhattu tupsukorva hasidi näki Kaarlon ize teossa ja alkoi rähistä. Onnexi jumalalla on niskaote jahvesta. Kaarlo tuntee nipun puolikuivureita korkeissa paikoissa, mutta sekään ei aina auta mäessää. Kokokuivureita on joukossa noin 15%, mutta niiden valta valitussa kansassa on paljon suurempi.

ellauri031.html on line 663:   Siinain sota syttyi 1956, siis just se selkkaus joka toi Kalle-Anttonin ja Puovo Lipposen Suezille. Kaarlolle oli tulossa Ruozista 55K raamattulähetys. Kaarlo koitti saada muita kristillisiä lähetyxiä jakamaan hellutaihörhöjen raamatuita. Brittipiispa kazoi impressumin ja sanoi kuin Jakkoh-Hintikka: aika heikko. Me myymme vaan oman kirkon hyväxymää painosta. Tämmöstä emme huoli ilmaisexikaan. Kokouxesta jäi paha maku suuhun. Happamiapa ovat lähetit, ja kateita. Samalla apajalla ovat, reviiritietoisia.

ellauri031.html on line 666:   Jumala järjesti niinkin, että jahven palvojat pysäytti Israelin ainoan paperitehtaan, kun sen piipusta nousi kaasua sapattinakin kuin Birkenausta. Ei tullut paperi koosera, sillä ei voi pyyhkiä edes kooseria pyllyä. Syntyi kauhea pipliapula, ja hörhöpipliat meni kuin kuumille kiville. Kauppa käy kuin siimaa, hykertelee syväntöläiset käsiä. Hintakin on kohallaan kun ovat ilmasia. Kaarlon kpl on mennyt 100K, brittipiispan vaan vaivaset 1800. Kate on kyllä parempi. 

ellauri031.html on line 668:   Ilkeä postiministeri takavarikoi omin luvin postitetuita raamatuita. Kaarlo paastoaa ja saa neuvon: kirjoita kirje koko ministerikunnalle ja uhkaa postiskandaalilla. Kylä lähti. Seuraavalla kerralla herralla on räväkämmmät otteet: paha postiministeri kuolee kesken ilkityön sydänhalvauxeen. Niin käy kun sydän paatuu kovasti. Jumala vie hommat kotiin ja raivaa vastustajat tieltä.

ellauri031.html on line 670: Mutta dumarilta taisi pilli siinä vähän lähtee käsistä, kun Myron $. Sacketkin puhallettiin samalla kentältä, jonka rahoista oli koko lysti maxettu. Toinen jenkkimesenaatti Oral B Hammasharjakaan ei ollut enää kiinnostunut, sillä sen rahat nieli sen nimeä kantava yliopisto.

ellauri031.html on line 672: Joku saattaa kysyä, millä ja kenen lähettämillä rahoilla tällaiset suurpainoxet rahoitetaan. Kysyä saa, muttei vastata. Panee miettimäään mikä on tän raamattuvälityxen bisneslogiikka. Mikä ansaintamalli siinä on, miten rahavirrat kulkevat. Mistä muodostuu tulo-ja menojonot ja mikä on oman pääoman sisäinen korko, niinkuin Callen väitöskirjassa Real Time Result Reporting kysytään. Isä puri pännää sängyn päällä ja irvisteli, laski loppumattomia lukujonoja. Vaikeita korkoa korolle laskuja paperilla ja kynällä, ei sekään ollut mikään nero matikassa, vaikka rahat kyllä pysyi näpissä ja kasvoi korkoa. Isän siunausta tässä vieläkin kaikki lapset nautitaan, sodasta rikastuneen nousukkaan nyt jo laskukkaat rauhanajan jälkipesueet.

ellauri031.html on line 674: Meneekö se niinkuin luvussa Callesta ja Hobbesta on kuvattu. Kyse on varainsiirrosta tuonpuoleiseen veroparatiisiin. Jotkut pohatat on keränneet murheenlaaxossa niin paljon massia, että pelätessään haudantakaisia veroseuraamuxia ne siirtää luottoa pilvitileille. Mukanaanhan sitä ei voi viedä muuten kuin just tällä tavalla. Tää luotto on sikälikin hyvä sijoitus, et ilmainen näyte koukuttaa oman tiimin puolelle uusia asiakkuuxia, jotka sitten ostaa meikäläisiltä kovalla rahalla kovempia huumeita: postilloja, pääsiäismunia, joululahjoja ja Oral B hammasharjoja.

ellauri031.html on line 681:   Yhden toisen äijän omaisuus ehti Kaarlolle juuri ennen hautajaisia ja perunkirjoituxia. Se oli taas sallimuksen siunausta, sillä testamenttien takia tulee ahneiden sukulaisten kanssa aina välipuheita.

ellauri031.html on line 683: Välittäjäporras on pieniruokaisia hyödyllisiä idiootteja, jotka toimii pyyteettä kädestä suuhun periaatteella, taivaan lintuja jotka ei kynnä eikä kylvä, ottaa minimisti väliä, poimii kuormasta appelsiineja. Herrat maxavat eikä surminkaan anna linnun pudota käsistä, niin halpaa agenttia ei löydy muualta. Kaarlon porukat tyytyy osaansa pikkuprofeettoina ja paikallisina mesenaatteina, vielä kurjempien sädekehäisinä auttajina. Ne tykkää ravata oikuttelevalla raamattubussilla tuttuja pölyisiä reittejä ja tapailla uusia pokia, joista tulee pian vanhoja tuttuja. Niissä on vähän postimies Patea ja Kalle-Anttonia, vaeltavan juutalaisen ja Kalle Hagertin veriä. Postillan tuo Pate jokaisen luo.

ellauri031.html on line 687:   Mairen ja lasten selkänahastahan tää lysti loppuanalyysissä nyljetään, Maire ja esikoinen raataa Boråsissa ja pitää muun perheen leivänsyrjässä, lähettävät Kaarlolle mitä yli jää, ei kyllä jää. Jutkut vedättää sillä aikaa Kaarloa minkä ehtivät, teettää töitä palkatta ja majoittavat harsussa kojussa takapihalla. Senkin goy, lättänenäinen kinkunsyöjä. Tyypillistä käännösbisnestä. Toinen toiseltaan käännetään minkä ehditään.

ellauri031.html on line 689:   Kaarlo ei ollut niinkään saarnaaja kuin junailija. Vaan helppohan sen on junailla kun on herra vaihdemiehenä, ihan kaiken neuvoo helposti ymmärrettävinä näkyinä. Hoitaa esteet pois, lopettaa lakot ajoissa, kaikki lutviutuu aivan viime tingassa. On kuin lukisi el Zorroa. Vihollisen juonet ei lopu, muttei Kaarlon haamutorjunnat ja herran ihmepelastuxetkaan. On se semmonen ykkösketju et oxat pois kaltiaisesta.Kaupungin viemäri uhkasi raamattuja. Herra teki ilmaveivin ja särki ilmaporan. Sitä ei pysäytä mikään, ei Syväntö eikä kaivanto. Siberiasta tulee 120K uutta koukkunokkaa Tiberiaan. Arabit on jo vähemmistönä. Tiberia opettaa.

ellauri031.html on line 693: Syvännön Mirja tyttären vanhemmat oli vanhoja Kiinan lähetyssaarnaajia. Olikohan ne Wilhon tuttuja? Kaarlo käy niitä tapaamassa jenkeissä. Herra hoitaa jopa Kaarlon matkavarauxet. Se pysäyttää vaikka liikennevalot että Kaarlo ehtii klo 14 junaan pitämään puheen evankelistakotiin Vilppulaan! Herran prioriteetit on selvät, se on Kaarlon puolella. 

ellauri031.html on line 695:   Hämmentävän vähän on Kaarlon muistelmissa ihmisiä, muita kuin noita perkeleitä ja enkeleitä, raamattuotteluiden satunnaisia pelitovereita ja vastapelureita. Loppupuolella tulee joitakin ihmeparantumisia, mutta aika instrumentaalisen kliinisesti käydään niittenkin keissit läpitte. Ihan sama todistamisen maku kuin evankeliumeissa. Ihmiset on vaan esimerkkejä. Onko tää nyt tosi kristittyjen meininki? Niin se varmaan just on. Me ollaan numeroita, lampaita herran katraassa, herra komentaa jako kahteen, lampaat tänne, tonne viiden metrin päähän pukit.

ellauri031.html on line 699:   Messiaaninen psykiatri paranee tupakkahimosta mutta saa potkut työpaikasta. Muuttaa Lontooseen ja taas takaisin. Syynää armeijaa pakoilevia tekohulluja. No ei siitä sen enempää. Se on Kaarlon puutarhan varhaisviikuna. Ensimmäisiä sykofantteja sykofanttien voitonparaatissa lähitulevaisuudessa.

ellauri031.html on line 701:   Tilanteita syntyy, mut herra karvaa tehokkasti. Isosta kuorma-auto-onnettomuudesta Kaarlo välttyy kuin ihmeen kaupalla (miten niin "kuin"?) ja lähtee ajelemaan mietteliäästi kotiin päin, ei jää ihmettelemään kaatuneita ja haavottuneita. Kyllä herra pitää huolen niistä jotka sen ansaizevat. Iso kivi vierii alas mäkeä, lie ollut jeesuxen haudan peittona, mut Kaarlo saa etiäisen ja ehtii pois tuolista. Tuoli menee tuhannen päreixi. Herra antoi merkin, että saunapuut oli vähissä. Vahva rukousvastaus.

ellauri031.html on line 703:   Miten kävi Kaarlon hylkäämän pentueen? Kaarlon isä kirjoitti sille aikoinaan vihaisen kirjeen, joka on jäänyt Orpo-Ollin hampaankoloon. Siinä isä moittii sitä uskontohöperöxi ja huonoxi isäxi, kun jättää perheen ihan heitteille. No kuinka kävi? Pojat jäivät vaille kouluja, siinä Kaarlo oli pahempi kuin paha äitipuolensa. Olavista tuli raamattukaupan myyjä Beershebaan ja Kalervosta minibussikuski isän tilalle.

ellauri031.html on line 706:   Beersheba eli Sheban (ar. leijonan) kaivo on Negevin autiomaan näpein paikka etelässä. Siellä on tossi kuuma. Abraham kinas siitä Abimeelekin kaa, Iisakki nimesi sen toistamiseen, Samulin poika Joel oli siellä dumarina, Elias piileskeli siellä Iispetiltä. Aika tuppukylä. GTt otti sen arabeilta 1948 taistelussa. Nyt siellä on vitusti venäläisiä jotka pelaa shakkia ja kehittää hightekkiä. 

ellauri031.html on line 710: Ikkunattomasta rottelosta perhe muutti kaupunkiin kaltereilla varustettuun pieneen lukaaliin. Ei vesihanaa, paskahuusi pihalla. Sitten jossain entisesä pensionaatissa 10v (niillä ramppas koko ajan vieraita Suomesta joista ne sai pientä airbnb tienestiä) ja 1963 omaan taloon kuumien lähteiden lähelle, herran korvauxena Muuramen talosta. Jonka se oli kyllä myynyt Kaarlolle halvalla ja maxanut jo käyvän hinnan. Mut herra maxaakin kaiken tuplana, hyvän niinkuin pahan. Niin Mairekin, joka sukelsi Gennesaretin järven syvännöstä Kaarlo kullalle uuden kultaisen vihkisormuxen. Oli liian iso Mairelle, eikähän niitä käy pienentäminen. Sekin maxaa.

ellauri031.html on line 714:   Kuten saattaa arvata, Syvännöt on israelismielisiä, ihan pro sionisteja. Israelhan on niin pieni läntti kartalla, ja arabeja on ihan vitusti! Luovutettiinhan me Karjala, ja siitä oli mulle pelkkää rahantuloa. Arabit ovat pohjattoman rikkaita, palestiinalaiset etenkin. Juutalaiset on aina olleet varattomia mutta anteliaita altavastaajia. Kun niillä kerrankin on tilaisuus olla ahneita ja julmia, niin eikö me nyt voitais suoda niille sitä? Köyhät juutalaiset lainas Turkin sulttaanille maailmansotaan miljardin kultadollaria Palestiina panttina. Its payback time Erdogan.

ellauri031.html on line 716:   Ne on ihan kunnon hemmoja vaikka pitkänenäisiä, -kyntisiäkin ehkä vähän. Kun vaan lukisivat lisää UT:tä niinkuin Syväri. Siellä se kaikki sanotaan jezulleen, lukuunottamatta muutamia käännösvirheitä. Kaarlo tavaa myös mielellään luvattua maata koskevia juutalaisten omia yxipuolisia maanluovutussopimuxia ja piirtelee Suur-Siionin karttoja. Niilin virrasta Eufrattiin, miekalla piirrämme rajan. Jumala oli kaukonäköinen kun teki Israelista ruman, niin ei suurvaltoja harmittanut antaa sitä jutkuille. Filistealaisraukat on vaan niin tyhmiä etteivät älyä korjata luitaan sieltä muualle. Herrakansa on palannut maillensa. Urpo toistaa jokaisen Israelin propagandaväitteen ihan sanatarkasti. Sihen sillä on raamatusta paljon harjoitusta. Luja usko siirtää vaikka vuoria, faktat on siihen nähden tosi heiveröisiä. München on urposta paholaisen päämaja. Mitäs jos Walter onkin ize piru. Aika heikossa hapessa se sitten on.

ellauri031.html on line 718:   Mitä potaskaa. Sitähän löytyykin kuollesta merestä melkein yhtä paljon kuin Kazakhstanista. Kohta hullut tiedemiehet eristää lietteestä uraania. Ja sitten alkaa paukkua! Vaik onhan niillä ydinohjuxia ilmankin, jenkkilahjuxia kuten Kaarlon raamatut. Jerusalem on ikivanha Israelin kaupunki, juutalaisten Viipuri. Ennustuxet alkaa toteutua. Harmageddon käydään keski-Israelissa, näin on suunniteltu. Trump voi toimia kristuxena. Toinen tuleminen on kyllä kiven takana, mut onhan Viagra. 

ellauri031.html on line 720: Sitä mä en kylä tajua et mixei urpo käynyt ize hakemassa karannutta venettään Syyrian puolelta. Ei kai siihen lihan kättä ois tarvittu? Eikö herralla ole valtuuxia tai halua auttaa Syyrian puolella? Hyvinhän siinäkin olisi käynyt, kun ois kauniisti pyytänyt. Mut sisäinen ääni kai oli kieltänyt.

ellauri031.html on line 724: Sensijaan Palestiina on vanha Filistea, ja filistealaisillehan Taavi-eno antoi turpiin jo aikapäiviä. Niitä nyt ei kyllä henkiin herätetä, jos se urposta riippuu.  Vastenmielistä. Junanlähettäjän vihellyxiä, ratapihakaavioita. Olis pysynyt siellä salomökissä varastelemassa kesähuviloista irtokamoja. Röyhkeännäkönen mies. Varmaan narsisti. Takakansi sanoo varovasti että Kaarlo on erikoislaatuinen persoonallisuus. Näitä piisaa.

ellauri031.html on line 728:   Monet suhtautuvat yliolkaisesti VTT:iin. Jopa P. Puovola diskaa siitä 2/3. Mikäs fundamentalisti se on enää sellainen? Vaikka löytyy käännösvirheitä, niin painovirhepaholaisella ei sinne ole asiaa. Hyvä kirja puhuu asiaa ( se kelpaisi Anni Lassilan suosittelemaxi asiaproosaxi yläkoululaisille), ja sen ennustuxet toteutuvat ihan silmissä. Tää ei ole höpsismiä, tai jos on niin ihan priima sellaista. Tää on totta ilman vaihtoehtoja.

ellauri031.html on line 732:   Urvon työ Siionissa on ollut kylvötyötä. Kyntö on jääneet vähemmäle, vaan ehdittiinhän sitä siittää ilostella kotisuomessa. Urpo täytti neljäkymmentä ekana matuvuonna, Kristinan syntyessä. Unton haamukirjoittama Tienravaaja päättyy vuoteen 1978, kun mä olin ekaa kertaa Usassa. 

ellauri031.html on line 734:   Mut loppuun vielä yxi Urpon hauskoista unista. Urpo toistaa nasaretilaisen ihmeen Kinneretin järvellä, mutta talvikelillä, taapertaa jään yli kuin esi-isämme Ison-Beltin poikki. Maire on sillä messissä. Syyrian puolella on iso kivi edessä. Se on suuri kivi taas, kuin Jeesuxen haudan tukkeena, tai pikemminkin vuori, joka on tullut Muhammedin luoxe. Ei kun polvipaikat kulumaan. Lyhyen mutta äänekkään rukoilun jälkeen tulee iso rukousvastaus. Herra punnertaa ja siirtää vuoren anojien syliin, kuten ensin näyttää. Vaan ei, vuori mureneekin muhevaxi mullaxi. Siin oli soo, nyökyttävät Syvännöt toisilleen ja hymyilevät. Siion on taas suurentunut vähän. Diili pitää. Oispa Syväntöjen reitillä ollut avanto.

ellauri031.html on line 736:   Äs toi olis ollu komee lopetus, mut täällähän on vielä jotain loppusanoja, lisää siionistista propagandaa ja jumalalla pelottelua. Syväntö siteeraa typerää Kyösti Kalliota, mutta sattuvammin Toynbeetä: historia opettaa, ettei historia opeta mitään. Ei tarvize kuin seurata Palestiinaa vaikkapa sadan vuoden välein 2020ekr-2020jkr niin huomaa sen. Syväntö on ize siitä todiste, vaikkei enää kävelevä, ei päässyt järven yli kuivin jaloin hakemaan karannutta venettä kuin unessa.

ellauri031.html on line 739: Wilhon status kirkon lähetyseuran täysvaltasena lähettiläänä Kiinassa oli parempi kuin entisen junanlähettäjän helluntaibisnes pienyrittäjän riskillä, ilman edes Leevi Petruxen tukea. Helluntaiystävyys oli don Wilholle melkoinen sosiaalinen putous, ennenkuin oma liike alkoi pyöriä. Sittenkin Wilholla oli ihan eri karisma kuin Kinneretin järven bussikuskilla.

ellauri031.html on line 741: Oliko Olkkarilla Syväntöjen seikkailukirjat? Ei löytynyt sen jäämistöstä. Mutta Kaarlo onkin valtalinjan koira. Helluntaiystävät ovat paimensukuisia, terveitä maatiaisia, matalia, hyvät kulmauxet ja maatavoittava askellus, pitkärunkoisia ravaajia häntä loivalla kaarella. Ei mitään Kukonharjun kalikkakauloja, lyhyitä ja korkeita karvaturreja, jotka laukkaa jäykin jaloin lyhyttä laukkaa jo kävelyvauhdissa, häntä kireällä kiekuralla selän päällä.

ellauri031.html on line 745:   Pikku Charlotte kazoi Serengeti-luontoelokuvaa saadaxeen kiinni unenpäästä. Siinä leijonaisä murisi pennuille. - Varför är pappa arg, kysyi Charlotte huolestuneena. - Ei se ole niiden pappa, koitti famu lohduttaa. - Se on varmaan ton simpanssin isä, ehdotti Charlotte. Lapsella on vielä opittavaa, arveli Helmi-täti. Tiedä häntä, ehkä se tajuaa enemmän kuin me.

ellauri031.html on line 750:   Olavi Syväntöä haastateltiin TV-7:n ohjelmaan Ajankohtaista taivaasta ehkä millenniumin vaihteessa. (Ohjelmatietojen 1970 on takuulla painovirhe, silloinhan Kaarlo oli vielä vauhdissa. Olavi shihishee tässä ohjelmassa jo aika vanhushmaiseshti.) Kiinnostaa, sillä täähän Olavi on aika lailla samanlainen surullinen hahmo kuin Wilho Olavi, karismaattisemman Wilhon seuraaja, samanlainen vähäisempi toimittaja, pikkuprofeetta.

ellauri031.html on line 756:   Kun Olavi Syväntö alkaa todistamisen, sen ääni nousee oktaavin ja kaze kääntyy kameraan. Varmaan Kaarlo-isän kengissä. Olavi Pylkkänenkin oli oppinut saarnatyylin Wilholta, ja keikkumisen kannoilla. Kun me oltiin äänenmurroxesta ohize, isin kolleegat alkoi usein meille selvitellä asioita luullen Callen olevan jo luurissa. Siis näin: Juutalaiset ovat vielä peite shilmillä shuhteeshsha Jeeshuksheen. Tätä sanoessa Olavilla on oza rypyssä, ja niin on myös haastattelutantalla.

ellauri031.html on line 758:   Olavin missio jumalan viimeisen sanan levittäminen leviittojen keskuuteen: valitamme aiheuttamiamme haittoja. Jeesuskaan ei tuntenut uutta testamenttia. Se oli vielä vanhan liiton miehiä. Uuden liiton sopijapuolena piti olla sama koukkunokkaporukka kuin entisenkin, mutta eipäs ollutkaan, tässä meni Jermemiaan ennustukset pusikkoon.

ellauri031.html on line 760:   Kaarlon tiimi hakee korjausta asiaan jakamalla rikkureille kopioita parannellusta liittosopimuxesta. UT on selvä siikveli VTT:lle, tai oikeestaan, VTT on UT:n priikveli. Jos olette kazoneet VTT:n, UT on ihan must. Siitä selviää, kuinkas kaikki sitten kävikään, kuka sai kenet ja kuka ripustettiin semaforin jatkoxi. Kirjat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, vaikka jokainen jaxo onkin izenäinen seikkailu.

ellauri031.html on line 762:   Hyvin menee, kristittyjen juutalaisten lkm on jo 7000 ja kasvava, kuin lännen pikkukaupunki. Sehän on, annas olla, pian promillen luokkaa koko väkiluvusta! Tän kun saan ja vielä toisen niin enää 3 puuttuu viidestä. Optimismi on uskonmiehen perusasenne. Wilhon keräämä seurakunta alkoi Olkkarin komennossa harventua, vanhemmasta päästä tuli luonnollista poistumaa eikä uutta verta tullut tilalle. Kultakuume oli ohize, väki alkoi pakkailla kuomuvankkureita, kiinnittää winchestereitä satulankaarille. Pian istuu enää korppikotka nälissään nollaan menneen väkilukutaulun nokassa.

ellauri031.html on line 764:   Israel on samassa asemassa kuin pohjois-Korea, ei ole rauhansopimusta edes rajanaapureiden kaa. Sentään onnex setä Samuli on ystävä eikä sielunvihollinen kuten Kimin tiimillä. Kun tantti pyytää ennustamaan, miltä näyttää Israelin geopoliittinen tilanne ja tulevaisuus, Olavi ottaa raamatun taas pöydältä - lähteekö se hakemaan peukalovärssyä? No ei, se alkaa taas puhua enteillä ja vertauskuvilla, hakee esiin Hesekiel 36 luvun, jossa sanotaan jotain kysymyxeen sopivaa. (Tää vastaus oli varmaan valmisteltu ennalta.)

ellauri031.html on line 770: Messiaaninen juutalainen (mix ne vaan on messiaanisia, jotka ottaa välipalaa näytösten väliajalla, eikä ne jotka vielä odottavat ensi-iltaa?) on siirtynyt sielunvihollisen leiriin, se tarvii apua kuin Alkoholin orpolapset tai Orpo Olli pusikossa emintimää piilossa. Kristityt on listineet jutkuja maailman sivu, ihan sikana, tää on Olavinkin myönnettävä todexi, eipä ihme että ne on vielä siitä hiukan kaunasia. Jahwen paletista puuttuu tää kristikansan jehovalle ominainen anteexiannon pinkki värinappi. Se tuppaa muistelemaan vanhoja. 

ellauri031.html on line 772: Aradin kaupungissa oli 20 juutalaista märkyriä. (Aradin Cuningas on Joosuan listimien kuninkaiden luettelossa, kazokaapa raamatustanne, Joosua luku 12:14. Arad tarkoittaa yxinäistä, pakolaista, sattuvasti.) Mustakaapu kuivurit ahdisteli niitä 2005 mielenosoituskylteillä, joissa on negatiivisia lauselmia. Rabbi suunnitteli SUURTA mielenosoitusta, 750 henkeä. Poliisipäällikkö kielsi sen. Asia meni rabbinaatin toimesta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus esitti kompromissia, vähän pienempää suurta mielenosoitusta. Tämä on rukousaihe suomalaisille sisaruxille: kaikki nyt sävellahjan hinnalla mukaan huutamaan. Pelkän uskon takia tehdään kaikkee tällästä, on se hullua. Siinähän se onkin, eihän usko ole koskaan pelkkää uskoa, se on mölyapinoiden territoriaalista huhuilua puiden latvasta. Ensin huhuillaan pitkään kuin hanhilauma ennen lentoonlähtöä, sitten kohta tulee nyrkistä, aletaan selvitellä kouriintuntuvasti reviirien rajoja.  

ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.)  Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.

ellauri031.html on line 787: Emanuel Tollefsen-Minos (født 11. juni 1925 i Luvungi i Belgisk Kongo, nå DR Kongo, død 15. november 2014 i Oslo) var en norsk teolog og forkynner tilknyttet den norske pinsebevegelsen. Han hadde veldig store ører.

ellauri031.html on line 789: Hans far var gresk, hans mor av egyptisk opprinnelse. Han ble som liten adoptert av den norske miljonærfamilien Gunnerius Tollefsen, og han kom til Norge i 1930, som et av de første adoptivbarn, fra et land utenfor Norden. Minos hadde sin frelsesopplevelse allerede som fireåring og begynte å preke i Dals-Ed i Sverige ved femårsalderen. Da han var sju år hadde han lest hele Bibelen.

ellauri031.html on line 792: Hele livet var han en aktiv predikant, særlig i pinsebevegelsen. Han virket særlig i Norge og Sverige. Han har blitt omtalt som «Nordens Billy Graham», og omtales som høyt verdsatt. Minos markerte seg også som abortmotstander. 

ellauri031.html on line 794: Minos trodde på profetiske syn og budskap. Dette var ofte tema i hans forkynnelse. Selv hevder Minos å ha fått flere profetier. Den kanskje mest kjente profetien Minos har formidlet, er en han skrev ned, og som ble gitt ham av en eldre kvinne fra Valdres. Minos er videre kjent for sin profeti om jernmalmen som kommer tilbake i form av krigsskip og skyter byen i biter. Denne profetien påsto han ble gitt ham mens han var en ung gutt, antageligvis i 1937. Byen var Narvik.

ellauri031.html on line 796:     Eli Minotaurus näki poikasena ennusnäyn Narvikin taisteluista 1940 2. maailmansodassa. Kaiketi luettuaan kannesta kanteen raamatun. Joo, 3v etukäteen eli 12-vuotiaana. Uskokoon ken haluaa. Varmaan luki siitä lehdestä 15-vuotiaana. Narvikin taistelut oli onnetonta sähläystä norjalaisilta. Kapteeni Willoch hukkui jääveteen kun sen vanha paatti meni kahtia. Liittoutuneet jätti ne soittelemaan lehdellä pian alkumenestysten jälkeen säikähdyttyään Ranskan sodasta. Iso joukko norjalaisista oli sakumielisiä muutenkin, niinkuin se Konrad Sundlo. Knut Hamsun varmaan harjoitteli nazitervehdyxiä. Narvikin sankari kenraali Fleischer teki harakirin kun se syrjäytettiin karkuun lähteneiden norjalaisten päällikkyydestä ja lähetettin jonnekkin käpykylään Kanadaan. Me sotasankarit. Hei, me soditaan!

ellauri031.html on line 798:     Se vanhan mummun profetia oli vielä rankempi:


ellauri031.html on line 800:     Den kanskje mest kjente profetien Minos har formidlet er en profeti han skrev ned gitt av en eldre kvinne fra Valdres. Hun var i nitti-årene. Dette var på slutten av 1960-tallet og kvinnen fortalt Minos hvordan det ville være «i den siste tid», den handlet om samboere (noe som var uvanlig på den tiden), umoral, tabuer som brytes, om en militær nedrustning (i Norge), den tredje verdenskrig og mye annet. Profetien innholdt så mye radikalt at Minos la den til siden, for så å glemme den.

ellauri031.html on line 802: Flere år senere, på 1990-tallet, fant Minos igjen det han hadde skrevet og ble svært forundret. Samfunnet hadde endret seg slik at det som stod i profetien om ekteskap i oppløsning, samboere, umoralsk bilder på TV (internett), ikke lengre var en radikal profeti, men et speilbilde av verden.

ellauri031.html on line 813: Tarinassa Aku Ankka tapaa professori Hupelon, joka vakuuttaa Akun tekemään päätökset kolikkoa heittämällä. Höpsismin tulee antaa ohjata elämää kaikissa tienhaaroissa: ”Jos elämä sua kuin tuuli vie, anna höpsismin näyttää tie”, neuvoo Akun ostama höpsismin opaskirja. Aku joutuu nopeasti ongelmiin seuratessaan Hupelon ohjeita. Hän ajaa eritasoliittymässä yksisuuntaista ramppia vastavirtaan ja saa 50 dollaria sakkoa. Näin suuren sakon perusteena ei kuitenkaan ole huolimaton ajaminen vaan se, että Aku oli jättänyt ajattelun kolikolle. Lopussa höpsismi kuitenkin osoittaa hämmästyttävää kykyä ohjata joitakin päätöksiä.

ellauri031.html on line 819:   Höpsismi eri muodoissa on herkkäuskoisille ominainen päätöxentekotapa. Yhden rahan 50/50 oddsien sijasta voi käyttää muitakin. Olin ihan unohtanut, ennenkuin luin Syvännön mustelmaa, että kristinuskovaiset käyttää tähän tarkoituxeen "peukalovärssyjä", vähän samanlaista menetelmää kuin Roope Ankka joka pyöräyttää maapalloa silmät kiinni päättäessään mihkä päin maailmaa seuraavaxi mennä ryöstöretkelle. Peukku työnnetään (muka) summanmutikassa hyvän kirjan väliin ja luetaan siihen sattunut värsy. Menetelmää toistetaan kunnes värsy on mieluinen.

ellauri031.html on line 821:   Höpsismin eri konsteja on mun paasausten kuluessa tullut vastaan monia, vaikken ole kaikista tehnyt numeroa. Joskus käytetään feikki tieteellistä menettelyä jonka yhteys päätettävään asiaan on suunnilleen yhtä satunnainen kuin rahan tai nopan heitto. Ciceron aikana kazottiin linnun sisälmyxiä (auspicium, suotuisa onkin englannixi auspicious), tai heitettiin jonkun pikkueläimen sopivia luita. Niillekin oli joku nimi jonka olen taas unohtanut. Sit on kiinalaiset oraakkelikilpikonnankuoret eli scrapulimantia, saamelaisten arpaluut, sammakkoprofessorit, pilvet, ouijalaudat, kiromantia, Pythagoraan numerologia, katukivien reunat, kissat, tikapuut, voi vizi eihän näistä tule mitään loppua. Noin tsygologisesti nää on pakko-oireita: on pakko menetellä niin tai noin, pakko kävellä näin, niinkuin se nummelalainen pedofiili lauloi. Uskovaisuuden indikaatioita on optimismi, obsessio ja paranoia, kontraindikaatioita autismi ja pessimismi. 

ellauri031.html on line 823:   Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa. 

ellauri031.html on line 827:   Mieleenjäävä tarina obsessiivisesta ennusmerkkiuskovaisesta on Italo Calvinon Solmiutuvien linjojen verkossa. Siinä pakko-oireinen vieraileva professori, joka on erehtynyt tafsaamaan isäntäyliopiston viehättävää Marjorie Stubbsia, on juoxulenkillä jossain yliopiston lähikortteleissa. Se on koko ajan kuulevinaan puhelimen soivan (tää on siis lankapuhelinten aikaa, Jos talviyönä matkamies ilmestyi ´79) ja siitä tuntuu aina että se puhelu on tarkoitettu sille. Tarpeexi monta kertaa skizoiltuaan se vihdoin vastaa autiotalon ikkunalla olevaan puhelimeen, josta ääni sanoo: Marjorie on sidottuna erään toisen talon yläkerrassa, talossa on pommi, olisi hyvä jos vapauttaisit hänet. Hemmo juoxee takaisin yliopistolle ja kysyy tytöiltä (tytöt kazovat sitä ironisesti, sitä se ei voi sietää...) onko Marjorietä näkynyt. Ei ole näkynyt 2 päivään, vastaa Lorna. Hemmo alkaa juosta simona siihen toisen talon osoitteeseen, lopulta henkihieverissä pääsee perille, yläkerrassa on Marjorie Stubbs sidottuna ja suukapuloituna. Hemmo irrottaa suukapulan ja Marjorie kazoo sitä halvexuvasti: Sinä olet sika, hän sanoo heebolle.

ellauri031.html on line 831:   Viime yönä heräsin pahaan painajaiseen joka oli takautuma depressioajoilta. Olin taas älyttömästi mustasukkainen Seijalle jostain joutavasta tyypistä. Halusin ryömiä lavizalle kuolemaan kuin Franz Kafkan torakka. Olin ihan ontto ja kitiininen, jalat kankeat, nivelikkäät, korkeat, ohuet ja hatarat. Hyi se oli hirveää. Pelottaa että tuleex musta nyt samanlainen alzheimer kuin isästä, joka hörhöpäisenä saattoi lyödä äitiä. Äiti oli ihan vitivalkoinen. Seijan korvat huusi yöllä, liekö sama liimakorva kuin Lealla. Sairaudetkin peritään esi-isiltä, kolmannessa ja neljännessä polvessa. Kyllä me ollaan vanhoja ja sairaita. 

ellauri032.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri032.html on line 30: For in a way beset with those that contend on one side for too great Liberty, and on the other side for too much Authority, ´tis hard to passe between the points of both unwounded. 

ellauri032.html on line 32:   That which perhaps may most offend, are certain Texts of Holy Scripture, alledged by me to other purpose than ordinarily they use to be by others. You may be pleased to excuse your selfe, and say that I am a man that love my own opinions, and think all true I say.

ellauri032.html on line 34: Those persons, that for the most part can give no other proof of being wise than reading other men, take great delight to shew what they think they have read in men, by uncharitable censures of one another behind their backs. 

ellauri032.html on line 45: Calvus meinaa kalju, mitä Calvin ei kai ollut kuin teini-ikäisenä tonsuurin jäljiltä. Chauvin tarkottaa myös kaljua. Molemmat oli eri sovinisteja. 

ellauri032.html on line 58:       Ei ihme että protestantismi eli vastaanhankaus on schweiziläinen kexintö. Niinkuin Toblerone, pankit, kronometrit ja talojen kuuraaminen ulkopuolelta. Kun Jyränkö tuli Lontooseen kouliintumaan juutalaisten junan lähettäjäxi, se joutui naisten töihin keittiöön perunoita kuorimaan. Muttei mennyt kauan, kun sen schweiziläinen kolleega tilas Schweizistä perunankuorintakoneen. Pian kone teki naisten työt miesten puolesta. Perunan kuorinta ja brassivahaus, aikaa kaxi tuntia. Ei hätää kun on isän antamat kalut. Sujuu wikkelään kuin mainoxessa Wesku Ploirilla, kun on näitä Häntiä ja kassit riittoisaa Hairya. Räjäyttää nahat pois kieposta. 

ellauri032.html on line 62: Eikös Juhanillakin ollut tää ajatus, että niillä joille jumala on armias, on hyvä pulla jo täällä alhaalla, ja kääntäen, se näkyy naamasta kun lakkaa ilmaisexi saamasta?

ellauri032.html on line 68: Mix se uskonvanhurskautus on protestanteille niin tärkeää? Seuraava taktinen näkökohta tulee mieleen. Se varmistaa, ettei varakkaat tee saarnaajille vanhanaikaista. Saarnaajat on kondareita, jotka jakaa kukoistuxeen ilmaisia matkalippuja. Ilman lippua ei voi matkustaa, eikä sitä voi myöskään ostaa mustasta pörssistä ees sävellahjan hinnalla, ei siis voi tehdä massilla junailijalle oharia. Elämän leipäjonoon siellä, jonoon järjesty, ei tungexita jonon ohize!

ellauri032.html on line 70: Eliskä tää turvaa varattomampienkin veljien aseman. Porhot ei määrää uskontoa, vaan uskonto porhoja. Syntyy pappisvaltio, etymologisesti korrekti hierarkia kuten faaraoiden aikana. Häntä heiluttaa taas koiraa. Ja laahuskin pysyy tyytyväisenä, kun leipää on luvassa ja sirkushuvit ilmaisia. Varattomallakin on varaa parhaaseen, saavat luottoa ilman vakuuxia. Kristinusko on selkeästi kauppiaiden kexintö, sanasto ja kuvastokin on markkinoilta "lainattu". Mikään ei kosketa asiakasomistajaan syvemmin kuin "rajaton luotto", "ilmainen lahja" ja "erikoistarjous".

ellauri032.html on line 76: Kalvinistit ei haluu olla kalvinisteja, vaan reformoituja, parannuxentehneitä, ikäänkuin rehabilitoituja rikollisia. Niitä on monta makua: on mannermaiset parannuxentehneet, vanhempienuskoiset, ilosanomaiset englanninkirkolliset, seurakuntalaiset, ja parannetut kastajat. Useimmilla ei ole piispoja, mutta osalla on. Isoimmassa liigassa on yli 100M peluria.

ellauri032.html on line 78:   Calvinin melkein jo kuoltua syntyi Arminius, joka alkoi vääntää veistä Jounin nahkatakissa. Erimielisyys koski pelastamista, eli onko jotkut etukäteen kuumaan paikkaan määrätty, vai voiko pahat teot jotenkin vielä sopia. Vanha kirkkoisäkiista Hipon Akun ja Pelagiuxen välillä kupli pintaan pitkän tauon perästä. Hollantilaiset kalvinistit tiivisti kalvinismin viiteen pointtiin, tulppaaniin eli TULIP.

ellauri032.html on line 85:   Tästä jää käteen se, että ihan sama mitä teet, joko sä olet niissä 144K temmattavassa, tai sä et oo. Huomaa kuitenkin ovela dramaattinen ironia: apina ei ize tule tietämään ennen kuin loppuarvonnassa, kuuluuko se vuohiin vaiko lampaisiin. Pelkän rataennätyxen perusteella kaikki joutaisivat huut helvettiin, joten ei auta kuin pitää peukkuja, ja käyttäytyä sen mukaan kuin on käsketty, jotta edes näyttäisi todennäköiseltä että olet lampaiden laumassa. Se ei sinänsä paranna sun zargoja vähän vähää, mutta todistaahan se jotakin. Vaikutusnuoli on käänteissuuntainen. Varmasti ne 144K nimittäin on tosi kilttejä.

ellauri032.html on line 87:   Arminiuxen porukoilla oli samoin viisi pointtia (ei olla vielä Alex Stubbin ajassa, jolloin kanalla pysyy muistissa max kolme pointtia, Fish named Wandan gangsta  ei muistanut niinkään monta - what was the middle option?). Arminiuxen peukuttajia on sitten menetelmäuskoiset ja tavalliset (parantumattomat) kastajat.

ellauri032.html on line 95: Arvattavasti kyllä reformismia peukuttaa ne jotka ei ize asiassa tarvi reformointia, koska ne on jo kunnollisia, tilikirja ja muut henkilöpaperit on kunnossa. Arminismia taas erilaiset langenneet ja hunningolle joutuneet, jotka hamuaa oljenkortta johon takertua. Helluntainystävät on kastelijoiden haarake.

ellauri032.html on line 97: Arminiusta on syytetty kyllä ansaintamoraalista. Esim Descartes oli niillä linjoilla. Encyclopedia Britannican sivustolla sanotaan, että Descartesin moraali oli anti-Jansensistista ja anti-Calvinistista, ja et sen mielestä armo ansaitaan olemalla oikein kilttejä. Se oli optimisti, ihmisen järki ja tahto pystyy vaikka mahdottomaan. Se ei ollut pessimisti niinkuin jansenisti Blaise Pascal (1623-62), joka meinas et pelastus on vaan ilmainen lahja niille, jotka sattuu sen saamaan. Pascal eli lyhyen elämän, armonisku tuli äkkiä. Descartesia haukuttiin tämän takia Arminiuslaisexi. Descartesin mielestä ei ole mitään järkeä olla kunnollinen, ellei usko kuolemanjälkeiseen elämään ja loppuarvontaan. No nettisivuja ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, niissä on monia vaihtoehtoisia totuuxia, kuplamuovia kullekin, paukutettavaxi oman maun mukkaan.  

ellauri032.html on line 105: Jansenistit levittivät teorioitaan koulujen välityksellä ja heillä oli kuuluisia oppilaita kuten Jean Racine ja Blaise Pascal, joka vastusti tinkimättömällä tavallaan jesuiittoja, näin eritoten teoksessa Les Provinciales (1656), jossa hän syyttää jesuiittoja älyllisestä korruptiosta. Nämä teesit eivät miellyttäneet paavi Innocentius X:tä ja Ludvig XIV:tä, jotka halusivat yhdistää kristikunnan ja tuomita jansenismin ja protestanttisuuden. Maaliskuussa 1656 Ranskan hallitus määräsi suljettaviksi ns. petites écoles, joissa opinahjoissa jansenismin sanomaa oli levitetty. Kuningas osallistui itse parlamentin istuntoon eli käytti ns. lit de justice -oikeutta hyväkseen 19. joulukuuta 1656 ja hyväksyi tilaisuudessa paavi Aleksanteri VII bullan Ad Sacram, jossa virallisesti tuomittiin jansenistien ajatukset.

ellauri032.html on line 112:   Joku Petit Pascal meidän lapsuudessa tunnettiin nimellä Petiltä paskalle. Muuta en muista siitä, mut netin mukaan Pascal Petit niminen taiteilija on ollut. Toinen samalta haiskahtava nimi on Blaise Pascal, josta tuli väännös Paise paskalle.

ellauri032.html on line 118: Pascal oli kolmilapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänellä oli vanhempi sisko Gilberte ja nuorempi sisko Jacqueline, jotka olivat veljensä tapaan lapsineroja. Hänen isänsä Etienne Pascal oli lähteestä riippuen joko tuomari tai verovirkailija. Perheen äiti Antoine Bégone kuoli omasta puolestaan Pascalin ollessa kolmevuotias. Leskeksi jäänyt Etienne Pascal muutti perheineen Pariisiin ainoan poikansa ollessa seitsemänvuotias, ja suunnilleen näihin aikoihin hän alkoi antaa kotiopetusta pojalleen. Clairmont on Auvergnessa, Ranskan vedenjakajalla, ihan keski-Suomea. 

ellauri032.html on line 120:       Nuorempi Pascal yllätti isänsä omaksuttuaan poikkeuksellisen nopeasti klassillisen sivistyksen. Epäonnekseen Pascal oli synnynnäisten lahjojensa lisäksi saanut myös heikon terveyden, joka tuli sen verran varhain ilmi, että hänen isänsä joutui poikansa mahdollisten oireilujen pelossa antamaan lapselleen opetusta suht tasaiseen tahtiin, vaikka nuorella Pascalilla olisi muuten ollut edellytykset nopeampaan opiskeluun. Lapsinerosta tuli lapsipotilas. Isä istutti liian pienenä potalle. Olis antanut Paiseen juoxennella kaverien kanssa pihalla. 

ellauri032.html on line 126:       Teini-iässä Pascalin perhe muutti Roueniin. Muuton taustalla on kerrottu tarina, kuinka isä-Pascal riitaantui kardinaali Armand de Richelieun kanssa mitättömästä veroasiasta ja kardinaalin raivoa peläten perhe joutui piiloutumaan maan alle. Perheen maineen pelasti sittemmin Jacqueline, joka esiintyi nimettömänä eräässä Richelieuta huvittaneessa näytelmässä. Saatuaan tietää, että hänet hurmannut näyttelijätär oli erään hänen vihamiehensä tytär, kardinaali antoi Pascalin perheelle anteeksi ja sijoitti isä-Pascalin poliittisen virkaan Roueniin. Mitähän Jacqueline antoi kardinaalille? Komplimentin, sanoo ranskixet. Joopa joo. Tää on se sama paha Richelieu joka kiusasi d´Artagnania ja muita muskettikoiria. Ja sama Richelieu joka pani hanttiin mun sukulaisille 30-vuotisessa sodassa. Karsee ilkiö. Pascalien osakkeille tuli pohjanoteeraus, kiitos Richelieun. 

ellauri032.html on line 136: Vuonna 1646 Pascalin isä kaatui pahasti jäisellä tiellä Rouenissa, minkä jälkeen häntä hoitaneet lääkärit saattoivat perheen kosketuksiin jansenistisen lahkon kanssa. Samana vuonna koko perhe kääntyi jansenisteiksi. (Näistä jansenisteista tarvittaisiin oma paasaus. Niiden gurusta Hipon Augustinuxesta taitaa mulla jotain jo ollakin.) Lankeemuxesta seurasi parannus. Monet näkevät Pascalin matemaattisen uran alamäen alkaneen tästä hetkestä, mutta Pascal onnistui vielä tekemään matemaattis-luonnontieteellisiä innovaatioita, vaikka hän kärsikin pahenevista ruoansulatushäiriöistä, jotka aiheuttivat hänelle kerran jopa ohimenevän paskahalvauksen. Vuonna 1648 Pascal loi ilmanpaineen luonnonlait tutkittuaan ilmiötä Evangelista Torricellin keksimällä ilmapuntarilla. Enpä tiennyt että sen nimi oli evankelista. Pascalilla oli varmaan pieru exyxissä, siitä tulee maha kipeäxi. Helpotus tulee sitten isolla paineella. Jos tulee, muuten saa istua tuntikaudet paskalla, tulee peräaukkoon paiseita.  

ellauri032.html on line 138:       Pascal muutti sisarensa kanssa takaisin Pariisiin vuoden 1647 tienoilla, jonne heitä seurasi pian myös heidän isänsä, joka oli nimitetty hallitusneuvokseksi. Pariisissa viettämänsä lyhyen hetken aikana Pascal tapasi kuuluisan ranskalaisen filosofin René Descartes’n, joka teki epävirallisen vierailun hänen luonaan. Descartes’n ja Pascalin kohtaaminen oli täynnä jännitteitä johtuen heidän lukuisista erimielisyyksistään ja keskinäisestä kateudestaan. Descartes ei suostunut uskomaan, että Pascalin Tutkielma kartioleikkauksista voisi olla 16-vuotiaan nuorukaisen kirjoittama, ja lisäksi hän epäili Pascalin varastaneen ilmapuntarikokeen idean häneltä, koska Descartes itse oli ehdottanut Pascalin saamien tuloksien mahdollisuutta eräässä kirjeessään Mersennelle.

ellauri032.html on line 140:       Kaiken huipuksi kummankin ajattelijan uskonnolliset vakaumukset olivat pahasti ristiriidassa keskenään: Descartes sympatisoi jesuiittoja, joita Pascalin fanaattisesti kannattama jansenistinen liike vastusti henkeen ja vereen. Tapaamisen jälkeisenä päivänä Descartes vieraili kuitenkin uudestaan Pascalin luona, tällä kertaa lääkärin virassa johtuen Pascalin vaivoista. Descartes suositteli hänelle omaa elämäntyyliään, johon lukeutui lojuminen sängyssä heräämisen jälkeen aamupäivään asti. Hän ehdotti Pascalin vatsavaivoihin ruokavaliota, johon kuului pääosin lihalientä. Pascal ei kuitenkaan noudattanut vilpittömässä tarkoituksessa annettuja ohjeita. Pieruvaivat jatkuivat.

ellauri032.html on line 142:       Vuoden 1648 aikana Jacqueline koki uskonnollisen heräämisen ja sai innoituksen ryhtyä nunnaksi Pariisin lähellä olevaan Port-Royalin luostariin. Pascalin isä ei suostunut hyväksymään tyttärensä päätöstä (kuoli kiukkuisena 1651) mutta veljeensä Jacqueline onnistui vaikuttamaan jatkuvan saarnaamisen myötä, vaikka veljeä vitutti, kun Jacqueline ei jäänyt kotiin sitä ruokkimaan. Perinnöstä tapeltiin ihan päät verissä. Tytöt vei Pascalilta niin paljon että siitä tuli KÖYYYHÄ. Clermontin aikaa isältä rauhassa kutsutaan joskus Pascalin ”välikaudeksi”, jolloin jotkin huhut ovat väittäneet Pascalin viettäneen poikamieselämää (nähdään myöhemmin rakas nyrkki-Kyllikki), mutta tästä ei ole olemassa todisteita.

ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys. 

ellauri032.html on line 159: Dieu d’Abraham, Dieu d’Isaac, Dieu de Jacob,

ellauri032.html on line 186:   Aika perinteistä hihhulointia. Just tämmöisiä kirjoitteli P. Etterikin sekopäisenä. Pascal ajatteli niin ankarasti että siitä tuli ihan kalju. Molemmista päistä. Sen maalaiskirjeissä pitäis toisaalta olla satiiria ja huumoriakin. Hmm.

ellauri032.html on line 190:       Elämä luostarissa auttoi osin Pascalia, sillä paikan säännöllinen elämäntapa paransi hänen terveyttään. Hän kirjoitti myös myöhemmin yhteen kootut Maaseutukirjeensä, joiden tarkoitus oli puolustaa luostarin johtajaa Arnauldia kerettiläisyyssyytteiltä. Se on varmaan se sama Arnauld joka teki Port Royalin kielioppia, josta Chomskyn Nomppa piti meteliä loistoaikona. Pascal alkoi suhtautua matematiikan harrastamiseen turhuutena, joka vei ihmisen mielenkiinnon pois sitä tärkeämmän totuuden eli kristinuskon tutkimiselta. Chomsky ei kyllä ois peukuttanut tota, vanhana jumalattomana rabbina. Sen mielestä politiikka on tärkeämpää kuin lingvistiikka.

ellauri032.html on line 192:       Pascal koki kuitenkin erään ”heikkouden hetken”, kun yhtenä yönä vuonna 1658 hän ei saanut nukuttua hammassäryn takia ja alkoi tämän vuoksi ajatella sen ajan matemaatikkoja vaivannutta ongelmaa, sykloidia. Sykloidin ajattelu vähensi Pascalin hämmästykseksi hänen tuskaansa, ja hän tulkitsi sen merkiksi siitä ettei ollut tehnyt syntiä, vaikka olikin antanut ajatustensa hairahtua ”kaidalta polulta”. Sykloidin ajattelu sai hetkexi miettimään muuta kuin hemorroidia. Tämän jälkeen Pascal omistautui kahdeksan päivän ajan ratkaisemaan sykloidiin liittyviä geometrisia ongelmia, joita hän onnistuikin ratkaisemaan, vaikka oli pitänyt matematiikasta neljän vuoden tauon. Pascal julkaisi ratkaisemansa ongelmat salanimellä Amos Dettonville, ja nämä jäivät hänen elinaikansa viimeisiksi matematiikan julkaisuiksi.

ellauri032.html on line 195: Pascalin oma elämäntapa muuttui tätä mukaa entistä askeettisemmaksi. Kesäkuussa 1662 itsekieltäytymistä toistuvasti harrastanut Pascal luovutti vapaaehtoisesti talonsa eräälle isorokkoa sairastavalle perheelle, minkä jälkeen hän muutti asumaan Gilberten luokse, jossa hän kuoli lopulta kouristuksiin saman vuoden elokuussa vain 39-vuotiaana. Samanikäisenä kuin meidän pyylevä esi-isämme, jonka kuolinsyy oli vaan tavallinen flunssa. Ei edes korona.

ellauri032.html on line 199:     Peliteoreettisesti liikutaan kyllä aika hyllyvällä pohjalla. Mitä jos autuuden todennäköisyys on nolla, tai jos se suppenee kohti nollaa keston funktiona suht noppelaan? Jos autuuden hyöty ei olekaan vakio per ikuisuuden päivä? Muutaman miljoonan vuoden kuluttua iskee grand ennui, ja hyöty painuu sen jälkeen pakkaselle? Taitaa olla aika riskaabeli sijoitus sittenkin. Entäpä muut samanlaiset arpajaiset, Allahin ja Buddhan vaikka? Pannaanko potti osiin? Ei samaan koriin molempia munia? Mais non, ei paska punniten parane edes Pascalin puntarilla.

ellauri032.html on line 203: Pascalin vetoa vastaan pahat ateistit panevat potin nokkiin Russellin teekannulla.

ellauri032.html on line 205: Jos esittäisin että Maan ja Marsin välissä on posliininen teekannu, joka kiertää aurinkoa elliptisellä radalla, kukaan ei voisi todistaa väitettäni vääräksi, jos vain muistaisin lisätä että teekannu on liian pieni havaittavaksi parhaimmillakin teleskoopeilla. Mutta jos jatkaisin sanomalla, että koska väitettäni ei voida osoittaa vääräksi, sen epäileminen olisi ihmisjärjen kannalta suunnattoman röyhkeä teko, niin minun ajateltaisiin aivan oikeutetusti puhuvan hölynpölyä. Jos tällaisen teekannun olemassaolo kuitenkin vahvistettaisiin muinaisissa kirjoissa, jos sitä opetettaisiin pyhänä totuutena joka sunnuntai ja jos se istutettaisiin lasten mieliin jo koulussa, sen olemassaolon epäilemistä pidettäisiin merkkinä poikkeavaisuudesta. Valistuneella aikakaudella epäilijä saisi osakseen psykiatrin huomion, varhaisemmalla ajalla peräti inkvisiittorin. 

ellauri032.html on line 207: Richard Dawkins kehitti teekannuteemaa vielä pitemmälle kirjassaan A Devil’s Chaplain:

ellauri032.html on line 209:     Syy, jonka vuoksi uskonnolliset järjestöt pystyvät aiheuttamaan vihamielisyyttä on, toisin kuin Russellin teekannussa, että uskonto on voimakas, vaikutusvaltainen, veroista vapautettu ja järjestelmällisesti itseään liian nuorille ja vaikutuksia ottaville lapsille tyrkyttävä instituutio. Lapset eivät ole velvollisia viettämään kasvamiseensa käytettäviä vuosia lumoutuneena mielipuolisiin kirjoihin teekannuista. Hallituksen rahoittamat koulut eivät poissulje erilaisia lapsia joiden vanhemmat uskovat vääränmuotoiseen teekannuun. Teekannu-uskovaiset eivät kivitä teekannu-vääräuskoisia, teekannu-luopioita, teekannu-kerettiläisiä ja teekannu-jumalanpilkkaajia kuoliaaksi. Äidit eivät varoita poikiaan naimasta teekannu-polyteistia, jonka vanhemmat uskovat kolmeen teekannuun yhden sijasta. Ihmiset, jotka laittavat maidon ensin eivät hakkaa henkihieveriin niitä, jotka laittavat teen ensin.     

ellauri032.html on line 223: Eliot oli eräänlainen mid-atlantic Puovo Huovikko. Kaikessa tuotannossaan hän sekä tähdensi klassistina perinteen merkitystä että modernistina rikkoi vanhoja kaavoja. Eliot tunnetaan myös Kissojen kielen kompasanakirjassa (Old Possum´s Book of Practical Cats, 1939) julkaistuista lasten kissarunoistaan, jotka jatkoivat englantilaista nonsense-perinnettä. Ympyräsuinen ystäväni antoi ton kissakirjan mulle lahjaxi, mulla on se kai vielä laihojen runokirjojen hyllyssä Wilhon kirjakaapissa. Andrew Lloyd Webber loi vuonna 1981 runoista suositun musikaalin Cats. Ihan niinkuin Puovo Huovikon, Tompan maine luiskahti kun ukko ize saatiin laatikkoon. 

ellauri032.html on line 227: Eliot kääntyi Beckettin porukoiden englannin kirkon uskoon 1927 isiensä unitarismista ja ryhtyi britixi. Uskonto oli sille pyhä asia, siitä tuli anglo-katolinen kirkonvartija ja rojalisti Kaarlo-marttyyrin (ei Syvännön, vaan sen karkotetun kuninkaan) elinikäinen jäsen (arvaa kyllä mikä jäsen). 30v myöh. se tarkensi, et sillä on katolinen mieli, kalvinisti perintö, ja puritaani temperamentti. Sen miälest Goethe ja Rudolf Steiner oli cooleja. Ääliö ja huuhaamies. Ja kolmantena tomppelina vielä Dante. Neljäs muskettikoira oli Ezra Pound, joka punakynäili sillä aikaa Tompan manuskriptiä, kun Tomppa skizoili Viviennen kaa.  

ellauri032.html on line 229:       Minkäslainen oli sillä toi sp-elämä? No se oli ajanut vaimonsa Viviennen hulluuden partaalle ja sitten otti siitä asumuseron (erohan ei uskonnon vuoxi tullut kyseeseen). Ei käynyt kertaakaan (no, kerran) kazomassa vaimoparkaa hulluinhuoneessa, jonne se sen sitte dumppasi. Vivienne oli Oxfordin "river girl", jonka Tom nai hätäsesti vaihto-opiskelijana Harvardista 1915 päästäxeen neizyydestä ja muutenkin syvemmälle sisään britteihin. Se ei halunnut enää takaisin kotiin Harvardiin. Vivienne oli iloinen ja värikäs ilmestys, josta tuli sittemmin Tomin varjossa vaan maalattu varjo. Epävarma nainen, jolla oli kova menstruaalivuoto, tuberkuloosi ja neuroottinen mielenlaatu. Amerikkalaisena Eliot ei heti tajunnut, että Vivienne oli vulgääri. Virginia Woolf, Eliotin bändäri, nokki Haigh-Woodia päiväkirjassaan 8 lokakuuta 1930:

ellauri032.html on line 231: Oh – Vivienne! Was there ever such a torture since life began! – to bear her on one´s shoulders, biting, wriggling, raving, scratching, unwholesome, powdered, insane, yet sane to the point of insanity, reading his letters, thrusting herself on us, coming in wavering trembling ... This bag of ferrets is what Tom wears round his neck.

ellauri032.html on line 237: Seuraavaxi Tompalla oli joku Emily Hale salaisena pikku ystävänä, sen perään toinen Mary Trevelyan seuraneitinä. Seuraavaxi Tom asu jonkun homo- siis bibliofiilin Jerryn kaa samassa kämpässä. (Varmaan äidin piilottamaa hopeakauhaa ei koskaan löytynyt Jerryn sängystä.) Ystävyyteen tuli särö kun Tom yllättäen nai simpsakan 30v sihteerinsä Esmen 68-vuotiaana. No Jerry olikin jo siinä vaiheessa aika lihaxeton, kaluttu luu. 

ellauri032.html on line 239: 	Was T.S. Eliot gay? Questions about Eliot´s sexuality have simmered in Eliot studies for decades, coming to a full boil with the recent publication of Carole Seymour-Jones's biography of Eliot's first wife, Vivienne, which claims that the poet was a closet homosexual. Distinguished critics such as Helen Vendler and Louis Menand have rushed to Eliot´s defense, insisting either that he wasn't gay or that we shouldn't even be discussing his sexuality.

ellauri032.html on line 245: To understand the method which Pascal employs, the reader must be prepared to follow the process of the mind of the intelligent believer. The Christian thinker – and I mean the man who is trying consciously and conscientiously to explain to himself the sequence which culminates in faith, rather than the public apologist – proceeds by rejection and elimination. … To the unbeliever, this method seems disingenuous and perverse: for the unbeliever is, as a rule, not so greatly troubled to explain the world to himself, nor so greatly distressed by its disorder; nor is he generally concerned (in modern terms) to ‘preserve values’. He does not consider that if certain emotional states, certain developments of character, and what in the highest sense can be called ‘saintliness’ are inherently and by inspection known to be good, then the satisfactory explanation of the world must be an explanation which will admit the ‘reality’ of these values. Nor does he consider such reasoning admissible; he would, so to speak, trim his values according to his cloth, because to him such values are of no great value. The unbeliever starts from the other end, and as likely as not with the question: Is a case of human parthenogenesis credible? and this he would call going straight to the heart of the matter.

ellauri032.html on line 248:   Eliotin mielestä on epähienoa uskoa jeesuxen sanaan ihmeiden voimalla, pikemminkin päinvastoin, pitäis uskoa ihmeisiin koska jeesus sanoo niin. No ei se kyllä niinpäin mennyt jeesuxen aikana, tää on myöhempien aikojen pyhistelijöiden sievistelyä. Et jeesus ois sanonu: Kato mä kävelen järvellä! ja kazomo ois vaan nyökkinyt, jes, jes, indeed sir, if you say so. Valitettava tosiseikka on, ettei Eliotin kaltaiset tolkun ihmiset usko ihmeisiin, ne on lastensatua. Ne poimii uskonnoistakin vaan helpoiten sulavia haarukkapaloja. Rusinat niinku pullasta.

ellauri032.html on line 250:   Hmm tästä tulee mieleen se Russellin kritiikki enkelitohtorista, et tämmöset intelligentit uskojat lähtee argumenttiin perse edellä, ne olettaa johtopäätöksen ja etsii sille premissejä. Ongelmax muodostuu usein se, et ne premissit on vielä vähemmän uskottavia kuin johtopäätöxet. Täähän se just on, "arvojen säilytys" on pääasia, sozein ta phainomena, saving appearances (Aristoteles), siihen hintaan myydään vaikka koko maailma, sillä mitä se hyödyttää jos saa omaxensa koko maailman, jos siinä paskantuu elintärkeitä meemejä. 

ellauri032.html on line 252:     Le coeur a ses raisons que la raison ne connaît point, how often one has heard that quoted, and quoted often to the wrong purpose! For this is by no means an exaltation of the ‘heart’ over the ‘head’, a defence of unreason. The heart, in Pascal’s terminology, is itself truly rational if it is truly the heart. For him, in theological matters which seemed to him much larger, more difficult, and more important than scientific matters, the whole personality is involved.

ellauri032.html on line 260:   Ei toi nyt ihan varmaa vielä ole. Corona kaataa väkeä kuin keiloja, ja jenkit hamstraa aseita. Kyllä tässä saattaa vielä paukkua. Onnex Tompalle ei tullut lapsia. Jerryn kaa ei lasta eikä paskaakaan.

ellauri032.html on line 274: Hobbesin tunnetuin teos on Leviathan, jossa hän kehittää teorian valistuneesta diktaattorista, jolle kansalaiset luovuttavat vapauttaan saadakseen valtion suojeluksen. Hobbesin mukaan suvereenin, joka voi olla kuningas tai sen känsänvaltainen elin, ja sen hallitseman väkivaltakoneiston tehtävänä on ehkäistä luonnontilassa vallitseva ”kaikkien sota kaikkia vastaan” ja mahdollistaa järkiperäinen edistys.

ellauri032.html on line 276:   No toihan on tuskin mikään teoria, noinhan se tuppaa menemään, mutta Hobbes oli mulkero kerta tollanen porvarillinen muka edistys heikompien kustannuxella oli sen mielestä hyvä asia.  Niinhän se yx jutku antropologikin sanoi, se sama joka selitti paleoliittisestä dieetistä ja suolan käytöstä, niin Jared Diamond siis. Jossain Borneollako se oli, en muista, oli verikosto päällä koko ajan, piti pelätä, ei voinut poiketa polulta mezään ettei vihulainen yllätä. Ei ollut helppoa.

ellauri032.html on line 278:   Ja onhan tästä monia muitakin tarinoita, mulla on jopa joku paasaus yhdestä filmistä jostain etelämeren saarelta. Mikäs sen nimi oli? Joo se oli Vanuatulla, Tanna. Niillä oli jumaluutena prinssi Philip, joka sopi siihen rooliin paremmin kuin moni muu, onhan se vieläkin elossa vaik on 98v (siis oli). Ja jyreen näköinen kuin mikä. 

ellauri032.html on line 280:   Johtoporras on pikkuapinoiden kannalta ennen kaikkea erotuomari. Se että joku pysyy pistää hudaa kaikille takaa että riidat ei jatku loputtomiin, katkeaa se verikoston kierre. Se on varmaan ollut jumalankin ensimmäinen tehtävä. Sen nimissä voi nirhata epätoivottuja heppuja ilman että hepun sukulaiset kostavat nirhaajalle. Kaikkien täytyy pelästyä jotakin isompaa, jotta saadaan keskinäisiin kärhämiin jotain taukoa. Alux se on varmaan ollut joku ukonilma tai rankkasade, joka on keskeyttänyt jäsentenväliset.

ellauri032.html on line 282:   Tasapuolisuus on sit toisarvoinen piirre, minkä merkitys on vaan siinä, että molemmilla puolilla on tyytymättömiä suunnilleen tasamäärä, jotta kingillä on riittävästi apuvoimia nitistämään kapinat. Tästä myös seuraa, että niiden puoliskojen ei tarvi olla pääluvultaan samat, kunhan ne on niin tasaväkisiä, että niiden tappelusta tulee ratkaisematon. Kuten protestanttiset pikkukuninkaat, aateliset ja rotinkaiset. Jos aateli kukkoilee, rotinkaiset tulee apuun; jos rotinkaiset, aateli.

ellauri032.html on line 284: Hobbes oli keskosena syntynyt tappelusta karkuunjuosseen juopon kirkkoherran poika  Wiltshirestä. Kirkkoherra nukkui kirkonpalveluxessa ja heräs kesken kaiken vaan sanomaan: "ruutu on valttia". Tomppa joutui hanskanompelijasedän hoidokixi, oli hikipinko koulussa, ja noin vuonna 1603 se lähetettiin Oxfordiin Magdalen Halliin (Hertford College). Valmistui hitaasti, "vasta" 20-vuotiaana. Se oli koko ajan saman suvun kotiopettajana. Kävi vaihdossa kaverinsa kanssa, käänsi Thukydidestä js muita grekuja, sai siitä päähänsä päättömiä ajatuxia demokratiasta ja yhteiskunnasta.

ellauri032.html on line 286: Hobbes alkoi filosofeerata aika vanhana, Kaarlo Syvännön ikäisenä. Vanhaxi se elikin, yli ysärixi. Sen matematiikan ja fysiikan prujauxet oli ihan paaaaaaaskaa. Elementa Philosophica teoxessa se rakensi ihan elämäntyönä jotain maailman mallia, sen kirjoittamiseen meni yli 20v. Myöhemmin se sekaantui myös politiikkaan ja uskontoon ikävin seurauxin. Descartesia se koitti vähän arvostella razastaaxeen sen maineella, Descartes oli hyvin nihkeä, herrat riitaantuivat iäxi. Englannin vallankumouxeen se sekaantui kuningasmielisten puolella, joutui maanpakoon ja kirjoitti Leviathanin. han">Leviathan oli se merihirviö Jobin kirjassa jolla oli niin iso kikkeli että sen verisuonet oli kuin juurakot.

ellauri032.html on line 288: Hobbesin mukaan valtio voitiin nähdä suurena keinotekoisena hirviönä, Leviatanina, joka koostui ihmisistä, ja jonka synty voitiin jäljittää inhimillisten tarpeiden aiheuttamiin paineisiin ja hajoaminen inhimillisten intohimojen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Teos päättyi johtopäätöksiin suorana vastauksena sodalle, joka oli herättänyt kysymyksen alamaisten oikeudesta vaihtaa kuuliaisuuden kohdetta, kun hallitsija on lopullisesti menettänyt voimansa suojella heitä. Samalla Hobbes soi itselleen tilaisuuden osallistua uskonnollisten oppien arvosteluun.

ellauri032.html on line 290: Leviathan ilmestyi lopulta vuoden 1651 puolessa välissä. Teoksen kannessa oli tunnettu kaiverrus kruunatusta hirviöstä, jonka ruumis koostui pienistä ihmishahmoista, ja jolla oli toisessa kädessään miekka ja toisessa piispansauva. Siinä oli siis vittuilua myös kirkosta. Lassin ja Leevin keskinäiset rökityxet alkaa selittyä. Tätä pitää selittää vielä tarkemmin, mutta Hobbes oli niin epäuskonnollinen kuin tona huippuunsa trimmattujen hihhulien aikana oli ylipäänsä mahdollista. Ei tässä ollut kysymys uskonnosta, tää oli luokkataistelua uskonnon nimellä. Kauppiasluokka nosti rumaa melaansa kuin Leviathan merestä. Hobbes näytti valaan melan paljaana, mistä suivaantuneina kaikki osapuolet hyökkäs Hobben kimppuun kuin parvi herhiläisiä. 

ellauri032.html on line 292: Teoksella oli välitön vaikutus. Pian Hobbes oli sekä ylistetympi että halvennetumpi kuin yksikään aikansa ajattelija. Teoksen julkaisemisen ensimmäinen vaikutus oli kuitenkin se, että hänen suhteensa kuningasmielisiin katkesi, minkä johdosta hän joutui kääntymään Englannin vallankumoushallinnon puoleen saadakseen turvaa. Hobbesin viholliset olisivat hyvin voineet surmata hänet – hänen teoksensa maallinen henki suututti sekä anglikaaneja että ranskalaisia katolilaisia. Hobbes pakeni kotimaahansa ja saapui Lontooseen talvella 1651. Hän alistui valtioneuvoston alamaisuuteen ja hänen sallittiin vetäytyä yksityisyyteen Fetter Lanelle.

ellauri032.html on line 294: Piispa John Bramhall, vannoutunut arminianismin kannattaja (ks yllä), julkaisi pienen tutkielman Of Liberty and Necessity joka oli osoitettu Hobbesille. Bramhall oli tavannut Hobbesin aiemmin ja väitellyt tämän kanssa, ja kirjoitti jälkeenpäin näkemyksensä Hobbesin vastattavaksi. Hobbes vastasi, mutta ei julkaistavaksi. Eräs ranskalainen tuttava kuitenkin julkaisi vastauksen. Bramhall julkaisi vuonna 1655 vastaiskuna kaiken kirjeenvaihdon heidän välillään nimellä A Defence of the True Liberty of Human Actions from Antecedent or Extrinsic Necessity. Vuonna 1656 Hobbesilla oli puolestaan valmiina teos Questions concerning Liberty, Necessity and Chance, jolla hän vastasi piispalle voimallisesti. Hobbesin vastaukset olivat merkittäviä vapaan tahdon ongelman historiassa mahdollisesti ensimmäisinä selkeän psykologisen determinismin esityksinä. Piispa vastasi syytöksiin vuonna 1658 teoksella Castigations of Mr Hobbes´s Animadversions, johon oli liitetty laaja liite nimellä The Catching of Leviathan the Great Whale. Hobbes ei koskaan vastannut tähän teokseen. 

ellauri032.html on line 296: Auta armias. Bramhallin kanssa käytyjen kiistojen lisäksi Hobbes osallistui toiseen väittelyyn julkaistuaan teoksensa De Corpore vuonna 1655. Matemaatikkoja kuten Wallisia vastaan Hobbes hävisi kädet selän takana. Sen prujauxet oli huonosti perusteltuja ja kiistanalaisia, siis yxinkertaisesti ihan täyttä paaaaskaa.

ellauri032.html on line 298:   Poliittisesti hobbismista tuli suosittua rotinkaispiireissä, kun siinä mätkittiin papistoa ja muita herroja. Kunkku suojeli Hobbesia papiston raivolta. Parlamentin alahuone esitteli vuonna 1666 ohjelman ateismia ja maallistumista vastaan. 17. lokakuuta annetiin määräys, jonka mukaan ohjelmaa valvovalle komitealle tuli antaa valtuudet saada tietoa koskien sellaisia kirjoja jotka olivat taipuvaisia ateismiin, jumalanpilkkaan ja maallisuuteen – – erityisesti koskien – – herra Hobbesin kirjaa, jota kutsutaan nimellä Leviathan.

ellauri032.html on line 300: Hobbes kauhistui harhaoppisen leimasta ja koitti pyristellä syytteistä. Määräys kielsi Hobbesta enää koskaan julkaisemasta teoksia jotka käsittelisivät inhimillistä eli huonoa käytöstä. Vuoden 1668 painos hänen teoksestaan painettiin Amsterdamissa, koska hän ei saanut sensoreilta lupaa sen julkaisemiseen Englannissa. Muut teokset julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. 

ellauri032.html on line 304: Hobbes kuoli 92-vuotiaana lokakuussa 1679 virtsarakon sairauteen joka johti halvaantumiseen. Hänet haudattiin Ault Hucknallin kirkkomaalle Derbyshireen.

ellauri032.html on line 316: Sekasorrolla on kätevä uhata kaikkia, jotka vaativat muutoksia tai muuten uhkaavat järjestystä, kuten nuorisoa, työstäkieltäytyjiä ja poliittisia liikkeitä. näinhän meille kerrotaan: jos työllisyyttä ei nosteta ja jos uusia työnteki jöitä ei synnytetä lisää, jos valvontakameroiden, poliisien ja vartijoiden määrää ei lisätä, jos työläisiä, maahanmuuttajia ja opiskelijoita ei tarkkailla ja rangaista, luonnontila palaa maan päälle rikollisuuden, vastuuttoman tuhlaamisen, hei kon huoltosuhteen ja laman muodossa.

ellauri032.html on line 318: Porvarillisessa ajattelussa yhteiskuntasopimus on jatkuvasti vaarassa murentua ja kaatua kaaokseen, joka hajottaisi kansan takaisin epämääräiseksi rahvaaksi. Alistuminen ja työssä raataminen nähdään aina parempana kuin pelätty vajoaminen kuviteltuun luonnontilaan. Hobbesin näkemyksen ytimessä ovat siis omia etujaan ajavat yksilöt, ja hänen politiikkansa päämääränä on hengen, omaisuuden, lain ja järjestyksen eli "turvallisuuden" takaaminen.

ellauri032.html on line 323:   Kazotaanpa nyt Gutenbergistä tosin valikoivasti mutta alkulähteiltä mitä Hobbe sanoi Leviathanissa. Oikeutta ei tehdä, koska se on vahvemman oikeus, ja vahvempi olen mä, kerta Hobbes on jo vainaja. 

ellauri032.html on line 325: Hobbe avaa trendikkäästi robotiikalla ja tekoälyllä. Kerta elämä on izetoimista ruumiin liikettä, ex voida sanoa et izetoimivat automaatit on eläviä? Ja toiseen suuntaan mennessä, ex tää koko termiittipesä ole oikeastaan iso eläin, hirmuinen Leviathan, jossa johtoporras on sieluna, virkamiehet niveliä, palkinnot ja rangaistuxet jänteitä ja hermoja, omaisuus ruumista, kyldyyripellet muistia, lait tahtoa, sopu terveyttä, kapina sairautta, sota kuolema. Kukahan on se hirmu suuri juurakkosuoninen siitin? Vapaaehtoisia?

ellauri032.html on line 327:       Hobbe sanoo aivan oikein että apinoiden passiot on aina samoja, vaikka niiden kohteet riippuu jossain määrin ympäristöstä. Tää on taas se Herbert Simon idea. Se on vähän turhan innostunut liikkeistä, vaan mistäpä se tietäisikään vielä muista energian muodoista. Mutta tarkoitus on oikeensuuntainen, eli redusoida aistit yhteen syyhyn, liikkeeseen, jonka jatkumista kallon sisällä on sitten muukin sielunelämä, liikkeelle lähteneen heilurin vellomista aivovellissä.

ellauri032.html on line 329:       Vielä parempaa: se selittää samalla mekaanisella tavalla unet ja niihin liittyvät uskontohörhöjen mystilliset hörhöilyt. (Tästä hörhöt ei takuulla kyllä innostuneet.) Hobbes vinoilee että varsinkin ritariromaanien lukijoista tulee hulluja kuin Don Leukava. Uskonnollisia traktaatteja ei se varovaisuussyistä tässä mainize, vaikka haukkuu kyllä noitia ja muita sarlataaneja, jotka tekee taikoja henkimaailman nimissä. Samanlainen erehdys on väittää, että pahat unet tulee perkeleeltä ja hyvät taivaan isältä. Pahat unet tulee ruuansulatusvaivoista ja päivän kauhuista, hyviä on märät unet, jotka tulee ylizevuotavista pusseista.   

ellauri032.html on line 331:       Koirallakin on ymmärrys Hobbes myöntää, mutta apinalla on parempi. No vaikea kai sitä on mennä kieltämään, vaikka koiran on sikäli parempi, että se on vähemmän tehokkaasti tappava. Apinoiden ymmärrys on ajattelua, joka on joko ajatuxen harhailua asiasta kolmanteen, tai tarkoitusperäistä päämäärä-keino muotoista tai ennakoivaa syy-seuraus setvintää. Sellaista jossittelua. Merkit esimerkixi on seurauxia ja keinoja. Kielessä on paljon merkkejä, jotka seuraa toisiaan kuin köyhän talon porsaat, ja seuraa toisistaan kuin syyt ja seurauxet.

ellauri032.html on line 335: Kielen opetti jumala Aatamille, käski nimeämään otuxet. Vaan sanahan se on izekin, tai kolme sanaa: luota jumalaan. Logiikkaa ei juutalaisten jahwe Aatamille opettanut, vaikka osasi, ja osasihan Aatamikin päätellä seurauxista syihin, nimittäin uskottomaan Eevaan ja vällykäärmeeseen. Se on hyvä taito kun ezitään kivitettävixi syntipukkeja. Baabelissa mentiin kielitaidossa jo liian pitkälle, ja jumala hajoitti koko rakennelman alkutekijöihinsä. Siitä kiittää sitä vielä tänään tulkit ja kääntäjät. 

ellauri032.html on line 337:       Kielen käyttöalat: 1. syy ja seuraus ajattelu. 2. neuvonta ja opetus. 3. neuvottelu ja käskytys. 4. Viaton hauskanpito.

ellauri032.html on line 339:       Kielen väärikäyttötavat vastaavasti:  1. väärät käsityxet, päätelmät ja erehdys. 2. metafora, sanojen käyttö siirretyssä merkityxessä, erehdytys tällä keinolla. 3. Väärinpeluu, huijaus, harhautus. 4. toisten mätkiminen kielellä.

ellauri032.html on line 341:       Jännä toi metafora just neuvonnan ja opetuxen yhteydessä. Mixi niin? Viittaax tää taas esim uskonnolisiin metaforiin ja pikku apinoiden koijaamiseen niillä? No tiedekin ois uskonto ilman epäilystä, kritiikkiä ja kokeilua. Apinat ajattelee vertauxilla, hakee mallia, se on hyvää tiedettä, mutta johtaa vääriin analogiapäätelmiin jos malleja ei koeponnisteta. Kohta 4 on Aarne Kinnusen valtakuntaa.

ellauri032.html on line 343:       Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa. 

ellauri032.html on line 345:       Vale pohditutti ankarasti myös vielä yhtä aika lahjatonta matemaatikkoa Wittgensteinia, joka kehitti Platonin ideoista kuvateorian. Se piti porua kuvateoriasta vuosikymmenet, teki huonoa matematiikan filosofiaa siitä ilman villoja. Hullu piti sitä vielä parhaana aikaansaannoxenaan. Filosofeista osa on epäonnistuneita matemaatikkoja, osa täysin hölmöjä humanisteja jotka ei osaa laskea edes sormilla. Kielitieteilijöissä on myös näitä kahta sorttia.

ellauri032.html on line 347:  Musta vale ei ole mikään ongelma, ei toi kielen kuvateoria ole mikään teoria, kuviahan sanalliset kuvauxet tosiasiassa on, morfismin mielessä. Kuva jostain on joko osuva tai se valehtelee. Kuvasta tulee vale kun siinä on caption joka sanoo: ceci n´est pas une pipe. Eli tarvitaan toi indexi, jota vastaan kuva tulkitaan, plus tarvittaessa joku legenda, ellei kuva ole muuten ilmeinen. Plus moodi, josta näkee mihin tarkoituxeen kuvaa käytetään. That´s all.

ellauri032.html on line 356: Sirkka toi Israelista pyllynruman huonosti valaisevan lampun Rauharannan eteiseen. Me korvattiin se Eiran yläkerran eteisen lampulla perittyämme Sirkun Pauli veljen neljä asuntoa Eirassa. 

ellauri032.html on line 358: Kun etsin netistä mitä Syväntöjen lähetyxelle nyt kuuluu, löytyi nippu toinen toistaan hullumpia israel nettihörhöjä. Jännää miten hörhöys ottaa aina samanlaisia muotoja. Mikäs ihme se nyt on, onhan tervejärkisyyskin aina ihan samanlaista.

ellauri032.html on line 376: Puuta piisaa kuha meziä saa parturoida vapaasti.

ellauri032.html on line 378: Tervetuloa vaan tänne meidän jälleenmyyntikumppaneihin hamstraamaan.

ellauri032.html on line 389:   Muista pikku teiniveli piirtämäsi paraabeli, vittuili Jöns puolipitkältä matikalta. Parabeli on vertaus, pieleen heitetty. Jeesus puhui vertauxilla ja tunnuskuvilla. Pieleen meni, tuli tapetuxi. Siinä vaiheessa se oli heittänyt jo kaivoon hohtimet, ei ollut enää pelkkä symbolisti niinkuin paha Bourget tai vielä pahempi Baudelaire. Symbolismi oli setämiesten hommia, piirtelivät pulpetteihin kirkkoveneitä.

ellauri032.html on line 406:   Nyttemmin nuoret toivot, sikäli kuin niissä lukitaitosia vielä on, istuu enemmän kotona kuin baareissa ja näpyttää hydrofiilisesti tuoremehulla, läppärillä ja/tai luurilla ja manifestoi emojeilla somessa. Symbolismi rulaa taas. Ja sit mä, vanha epätoivo netin suolistossa läpiheittojuttuna kuin lapamato. (Sainhan taas oman logon mukaan tähänkin, kun oikein tungin. Narsistia ei jätetä!)

ellauri032.html on line 408:   Symbolistien symppaamia kynäilijöitä oli Stendhal, Balzac, Flaubert, ja se tollo setämies Edmond de Goncourt, jopa Émile Zola, jota kyllä Bourget ällösi. Zola kertoi liian naturalistisesti rotinkaisista, ei hyvä. Ja peukutti jutku kolmijalkaa, hyvin paha.  Symbaalirunoilijoita oli paljon, esim Charles Baudelaire, Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine, ja Theodore de Banville. Nää on siis kaikki ranskixia, sieltähän tää alko. Ranska luuli olevansa maailman napa aina 1871 rökäletappioon. Siihen liitty myös tää porukka, vastareaktiona, jos niin voi sanoa.

ellauri032.html on line 412: Perhosten siivet on mustia ilman melaniinia. Kiinalaiset lisää äidinmaitoon melamiinia, sitä samaa valkoista muovia jolla peitellään lastulevyä. Se näyttää paremmalta, vaikka on terveydelle vaarallista. Perkeleen kexintöjä, sekä muovi että lastulevy. Perhosten kexintö on parempi. Perhosten mustuuden nixi on proteiinien laskostumisessa. Sama siis kuin on alzheimerissa. Ihmisen mieli on musta ilman melatoniinia. Sitä pitäisi olla lisänä erään vanhuxen aamumaidossa. Lastulevy haisee muovilta ja formaldehydiltä. Se on Ikean ja majan hajua.

ellauri032.html on line 419:   Yx Aarne Kinnusen mieli vizikirjoista näytti olleen Kleistin huvinäytelmä Rikottu ruukku 1811. Lainasin sen kirjastosta. Kääntänyt Juhani Siljo. Ihankun mä olisin Siljostakin joskus jotain lukenut. Oliko se Ain-Elisabet Pennasen poikaystävä? Sillä oli tylsiä runoja. Joo niin se oli:

ellauri032.html on line 421:  Ensimmäisen maailmansodan aikaan Pennanen muutti 1916 Jyväskylään, jossa hän tutustui runoilija Juhani Siljoon. Siljon äiti ja sisar Miili Airila eivät hyväksyneet heidän suhdettaan vaan käynnistivät eronnutta Pennasta vastaan parjauskampanjan.

ellauri032.html on line 423: Suomen sisällissodan aikana Juhani Siljo lähti sotaan valkoisten joukoissa osaksi näitä kiistoja pakoon. Siljon haavoituttua Pennanen matkusti Tampereelle etsimään häntä. Siljo kuoli haavoihinsa sairaalassa keväällä 1918, koska hän ei suostunut jalkansa amputoimiseen.lähde? Siljon kirjallinen jäämistö jäi Pennasen haltuun ja hän toimitti keskeneräisen runo- ja aforismiteoksen Selvään veteen julkaistavaksi.   

ellauri032.html on line 425:   Siljo oli jonkin sortin fasisti. Haistanko tässä taas salaliittoteorian? Aarne tykkää Kleistista, Kleistin on kääntänyt Siljo, joka oli oikeistopaskiainen. Onko Kleist myös, ja Aarne? hmm. Liian skizofreenista. Kai. Mut parempi pitää niitä nyt silmällä. Jarno Pennanen, Ain´Elisabethin ja Orjatsalon poika, oli taas vasisti. Serkku Eila ei nuorena osannut päättää. Vanhana se oli Aarnen tyylinen "temokraatti". 

ellauri032.html on line 430:     Kuului jos kuului. Kleistista on enemmän albumissa 72. Ko. näytelmässä, joka toistaisexi on aika puiseva, mainitaan saxalainen oikeustieteilijä Pufendorf. Samuli Pufendorf oli luteraani, pastori-isä saarnaili Saxissa, Chemnitzin naapurissa ihan Puolan rajalla. Chemnitz, jonka nimi DDR:n aikana oli Karl Marx-Stadt, on kuuluisa kemianteollisuudesta, kivihiilestä ja Zwickausta, jossa valmistettiin Horch-automobiileja. Horch tarkoittaa kuuleppas. Se latinannettiin sitten ja siitä tulitulitulituli Audi. Audi et alteram partem. Me ajettin sen ohize itä-Euroopan matkalla. Samuli oli kotiopettajana herra Coyetilla, joka oli esi-isämme Karl X Kustaan agentti Kööpenhaminassa siihen aikaan, kun Kalle koitti saada aikaan häpeärauhaa ja päästä tanskalaisten kuninkaax. Pöyristyttävää. Coyet oli flaamilaista sukua mutta ruozalaistunut. Tanskalaiset oli vihaisia kuin ampiaiset ja karkotti vieraan vallan agentit Köpixestä. Kallen poika XI ylensi Samulin palveluxista isänmaalle kuusikymppisenä paronixi, minkä jälkeen Samu kuukahti. Samuli kommenteerasi Thomas Hobbesia ja sitä siteerasi USA:n isänmaalliset. Ja von Kleist. Pufendorf tais olla nilkki.

ellauri032.html on line 432:   Kazotaas sit ize näytelmää. Tapahtumat on sijotettu Hollantiin ettei sakemannit loukkaannu. Hollannissa oli hankikeli, pikku jääkausi menossa. Senhän ansiosta esi-isä Tanskaan razasti 1658. Suomessa pidettiin 1700-luvulla vihoja ryssän kanssa. 1795 Hollannin laivat jääty kiinni ja britit marssi Hollannin jokijäillä. 1865 oli nälänhätiä.

ellauri032.html on line 434:   Pilkan kohde on korruptoituneet pikkuvirkamiehet (ei isot). Sellasta kansankomediaa, maalaiset on moukkia. Siljon suomennos on vuodelta 1916. Ei liene sattumaa, että hölmön Martta-rouvan lehmän nimi on Punikki. Lekythion apolese, pikku ruukun hukkasi. Tää taitaa olla joku comedy of errors, veikkaanma. Cast on molieremaista puskakomedian peruskauraa. Kylätuomarille tulee reviisori ja se saa ansionsa mukaan. Aatami on varmasti särkenyt ruukun ize, kun on niin säikkynä. Martta rouva on hauskahko, kun se esittelee särkynyttä ruukkua. Oikeusistunto on täysi farssi, niinkuin ne oikeastikin usein ovat.

ellauri032.html on line 436:   Tommonen pitkästyttävän arvattava puolihauska oli tää Kleistin turahdus, tietystikin sixi, että siinä tölvittiin varsin vähän mitään pyhempiä normeja. Hyvixet oli hyvixiä ja konna konna, vaikka maalaisten käytöstavoissa oli huomautettavaa. Siitä ei kovin hersyviä nauruja vielä saa. Paljon ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, se näyttää kutkuttavan Aarnea. Turhamainen mies. Mut ehkä just tollanen harmiton Charlie Chaplin huumori on Aarnen tapaista. Tai sit tää vaan sattu löytymään suomexi, kiitos puisevan J. Siljon. Saxassa tää on koululukemistona. Niinku Nummisuutarit, hohhoijakkaa. Mustavalkoista harmitonta pilaa kuin Speden skezit tesvisiossa. Sekin oli aika oikealla.

ellauri032.html on line 451:   Jerusalemissa kallo halkeaa

ellauri032.html on line 467:   Vad dåre har med vatten havet ökat?

ellauri032.html on line 475:       Vi har alla ingrediensera till en ny finanskris.

ellauri032.html on line 482: Henkilöt: Grels Teir, Henrik Tikkanen, Juhani Aho, Karl Ove Knausgård, Sara Medberg,  Samuel Beckett

ellauri032.html on line 486: Pikku ruipelo, piipunrassi joka ei ymmärtänyt Jane Austenia. Vaihtoi nuoremman ja paremman vaimon vanhempaan kotihirmuun jolle ei edes osaa tyhjentää oikein tiskikonetta. Erehtyi luulemaan löytäneensä aarteen   kun tää äitihahmo jaxo vakavalla lärvällä (vaan vieno hymy huulessa) kuunnella sen loputtomia jaarituxia naamakirjassa. 

ellauri032.html on line 488: Nyt on jo toinen ääni mamman malmikellossa, mahtaako Grels katua jo kauppojaan. Eskin tarina voi olla aika samanlainen. Liisa ei tajunnut sen toilailujen hienoutta. No ei varmaan pitkäsäärisiä punapäitä lentoemäntiä, jotka käskee sen miestä verkkokeinuun kellimään ja imeskelemään izeään.  Miehet tarvizevat ihailua. Äidiltä sitä saa, naapurin Liisa ei osaa arvostaa. Hyvinkäällä ei Jeesuskaan oisi profeetta.

ellauri032.html on line 490: Samanlaisia haaremirottia oli Knausgård ja Henrik Tikkanen. Kiimasia kylmiöitä, jotka nautti riistiinsuihkinnasta ja enemmän vielä sen seikkaperäisistä selostamisesta uteliaalle lukijakunnalle. Muitten osapuolten tunteista ne viis välittää, koska täähän on suurta taidetta, täytyy ymmärtää. Ja kolmas samanlainen oli tämän päivän Herlinin Sanomissa, varmasti teerikukon kirvoittamana, nimittäin riippumahainen Juhani Aho, lastun veistelijä. Soldanin sisaruxia Tillyä ja Vennyä bylsi vuoropäivinä. Kalenterissa luki tänään T, huomenna V. Idag framifrån, imorron bakifrån. "Ei tässä elämässä kuolla vaikeaa / vaan vaikeinta on luoda elämää!" sanoi Juhani Aho (siteeraten etukäteen Majakovskia Jeseninin itsemurhan jälkeen), ja meni tekemään sisarille pentuja.

ellauri032.html on line 492: HSn arvostelu ilmestyy vasta koronatauolla. Philip tähdentää olevansa riitaisempi henkilö kuin Rikhard. Kirjassa vaan naiset riitelee, Rikhard väistelee lentäviä lautasia. Rikhardin elämä oli jotakuinkin mallillaan. Avioliitossakaan ei ollut mainittavia ongelmia. Aivan selvästi ei romaanissa käy ilmi, mitä vanhassa liitossa oli vikana. Ja mikä vanhassa Paulassa lopulta oli niin kohtalokasta, että elämä pitää panna uusixi. Uuden suhteen auvoa ei kauan kestä. Siivous ja pyykinpesuvuorot tuottavat jo tulisia riitoja. Entisessä liitossa vaimo varmaan teki kaiken. Grels on melkein curling-vanhempi, joka myötäilee 11-vuotiaan poikansa toiveita. Lapseton Paula tykkää pahan äitipuolen roolista. Grels tykkää vänisevän piipunrassin roolista. Ollaan siis parisuhteen ydinongelmien äärellä. Kantakaupungin kermaperseet eivät pysty parempaan kuin stereotyyppinen lähiöperhe. Pahempaan kyllä on eväitä. Grels saa potkut Hoblan kulttuuripäällikön paikalta ("willfully jobless" kuten Clevelandin lakimies) ja heittäytyy (lue heitetään) "vapaaxi kirjailijaxi" eli "freelancerix" eli "yxinyrittäjäx". Rahat menee lapsenruokoissa. Moralisoivaa äitiä sentään pääsee vähän julkisesti lyttäämään, kirjallisten piipunrassien perinteiseen tapaan (Musset, Knasu, Herzog, Roth, Tikkanen ym ym).

ellauri032.html on line 494: What crap. 


ellauri032.html on line 505: Ei mitään sanottavaa, ei pienen pihahduxen vertaa. Mitä merkizee yxi vuosi nykyään?  Samaa kuin kitkerä mälli, jota joutuu jatkuvasti märehtimään. (Tauko.) Hekumoin sanalla kela.  (Nautiskellen.) Kela! Yxi elämäni onnellisimmista  hetkistä. (Tauko.) Myyty 17 kappaletta, niistä 11 1/2 hinnalla kiertäviin kirjastoihin merentakaisiin maihin. Alan tulla tunnetuxi. (Tauko.) 1£ 6s, taisi olla vallan  8. Istuin puistossa, kahlasin unelmissa ja toivoin palavasti että olisin poissa.

ellauri032.html on line 513: Ooh! Mikä kunnia! Margaretha sanoi Sara Medbergin chicklit-romaanissa Kultapossun kaunottaret. Nyt kun hetki oli käsillä, yllättävä epäröinti valtasi hänet.  Halusiko hän viettää loppuelämänsä runoilevan loordin rinnalla? Mitä laardia.

ellauri032.html on line 526:       Muita ikäviä kukkahattutätejä on Merita Mozzarella ja Elisabet "jag blev förbannad" Rehn. Merita kiukuttelee kun sen luoxe ei korona-aikana päästetä kuin omaishoitajia. Elisabet tekee kuolinsiivousta.

ellauri032.html on line 536:   Tää on niin nähty, se keuhkoaa. Tietysti se on nähty. so what? 

ellauri032.html on line 545:   ja myös ize hankituilla sommarhemin Kyrkslätin Jorvaxen 


ellauri032.html on line 567:   Vanhan aitan tilalla on chalet-henkinen valmistalo, saunan paikalla 


ellauri032.html on line 575:   joissa kasvaa kääpiä, tikan hakkaamia keloja, sammaloituneita 


ellauri032.html on line 602: Sairastuneita puolitoistasataatuhatta 


ellauri032.html on line 603: Tukehtuneita kuusituhatta 


ellauri032.html on line 620: on enemmän, ihan yxin saa sapaju 


ellauri032.html on line 622: hamstraamallaan paperipaalilla. 


ellauri032.html on line 627:   Beckettin Sammeliin kulkeuduin Aarne Kinnusen suosituxesta, se siteeraili monisanaisesti Beckettin vihkosta, johon on käännetty sen absurdit näytelmät voi miten ihana päivä ja viimeinen ääninauha. (Vihkon kannessa juuri näin, pienellä alkukirjaimella. Sisäsivuilla käytetään kyllä isoja.

ellauri032.html on line 629:   Samuel Beckett oli ranskalaistunut irkku irlantilaistuneesta anglikaanisesta hugenottisuvusta. Syntyi pitkänäperjantaina 13.4.1909, samana vuonna kuin Kaarlo Syväntö ja Heikki Brotherus. Samana päivänä kuin Jöns mutta eri vuonna. Sporttinen kriketinpelaaja toteutti Paul Austerin märän unen olemalla 1st class cricket player ja nobelisti samassa naamarissa. (Persona on naamari, muistattehan.) Se oli viimeinen modernisti, sen jälkeen oli enää post. Siinä on jotain samaa kuin Camusissa, muttei kuitenkaan. Existentialisti se ei ole ainakaan. Eikä mikään posetiivari. Enemmänkin sellanen "tilanne on toivoton muttei vakava." Hyvä tyyppi siis siinä suhteessa.

ellauri032.html on line 634: Luki Proustia ja kirjotti siitäkin. Isän kuoltua meni zygoanalyysiin ellei zygoosiin. Siitäkin kertoo sen menestysnäytelmä En attendant Godot. Se on aika sekopäinen näytelmä, en ole jaxanut oikein lukea. Ja teatteriinhan mä en mene kuin kannettuna. 

ellauri032.html on line 636: Riitaantui äidin kaa 1936 ja jäi Pariisiin. Sääsi Peggy Guggenheimin kaa, jonka setä omisti Guggenheim säätiön. Onnex niiden rumaa mustaa lootaa ei tullut Tähtitorninmäen eteen.  Oli laiska, rahantunteva Peggy sanoi sitä Oblomovix. Aika on rahaa, Sam oli rikas.

ellauri032.html on line 638: Montparnassen luutarhassa. Ei siis Pierre Lechaisessa, joka oli ennen kaupungin ulkopuolella.

ellauri032.html on line 641: Käydessään  1945 kotona äidin huoneessa se tajusi ettei se koskaan voita James Joycea. Tai no, ei kai Joyce saanut Nobelia, for what it´s worth.Tästä ajasta kerrotaan niissä  Krappin keloissa, jotka se julkasi 1958. Siis kun se oli 49. Paha ikä, muistan sen.

ellauri032.html on line 643: Beckettille tuli Parkinsonin tauti. Se sanoi et sen hautakivi saa olla minkä vaan värinen kuha harmaa. 

ellauri032.html on line 645: Samuel Beckett on vähän Aarne Kinnusen näköinen vanhana. No vanhat äijät on aika samannäköisiä yleensä, joko parrakkaita tai parrattomia, lihavia tai laihoja. Nää 2 on parrattomia laihoja luunaamoja. Tai oli, Sam jo aikapäiviä, Arska ihan kohta. Entistäkin enemmän irvileukoja. Mustaa huumoria mullan alta.

ellauri032.html on line 652:   Tästä hemmosta oli puhe kirkkohissassa, ja herranhuutilaisuudesta kanssa. Mä en kyllä oppinut erottamaan sitä edes 1400-luvun huussilaisuudesta, puhumattakaan Franz Pieperistä, tiukkaluterilaisesta, joka sattui samaan googlehakuun Husin kaa. Mitenhän se Google oikeen näkee suoraan pieneen sydämmeen? No Zinzendorf ansaizee tässä sijansa sillä, että Goethen äiskä, Frau Rat, oli tähän kreiviin päin kallellaan, plus sen naisystävä, joka hellästi paranteli Häschel-Hansia tubikohtauxesta.  

ellauri032.html on line 654: Zinzendorfin isoäitikin oli harras pietisti ja Philip Jakob Spenerin ystävä. Tätä kautta Nikke sai kosketuksen pietismiin. Hän kävi koulun (1710–1716) Hallessa August Hermann Francken koulussa, jossa vaikutti Hallen pietismin nimellä vaikuttanut kristillinen herätysliike. Perheen painostuksesta hän siirtyi opiskelemaan lakia Wittenbergiin. Siellä hän tapasi ortodoksiluterilaisia eli puhdasoppisia luterilaisia ja huomasi pietismin ja ortodoksiluterilaisten välillä vallinneen jännitteen. Vuonna 1722 hän avioitui Dresdenissä Ermuthe Dorothea von Reussin kanssa. Heidän perheeseensä syntyi 12 lasta. Zinzendorff jätti lain ja seuras evankeliumia, ja tuli siunatuxi. Zinzendorf kuoli vuonna 1760. Siinä kaikki.

ellauri032.html on line 656:   Ei vaitiskaan. Tutustuminen hallelaisiin pietisteihin vaikutti hänen myöhempään elämäänsä. Hän huomasi, että kaikista erimielisyyksistä huolimatta heillä oli samanlainen uskonnollinen pohja. Hän irtautui 1730-luvulla pietisteistä ja hylkäsi monia pietistisiä korostuksia. Hän salli kartanolleen Berthelsdorfiin muodostua ekumeenisen pakolaisyhteisön, ja otti suojelukseensa hyvin erilaisista kristillisistä liikkeistä ja opeista tulleita ihmisiä. Valtaosa tämän yhteisön varhaisista jäsenistä oli Böömistä ja Määristä uskonvainoja paenneita hussilaisia, jotka kokivat, että Herrnhutissa oli kyse vanhan hussilaisen veljeysihanteen (unitas fratrum) uudesta tulemisesta.

ellauri032.html on line 658:   Tämä liike alkoi kutsua itseään herrnhutilaisuudeksi, joka tarkoittaa "Herran hatun alla". Termi esiintyy ensimmäisen kerran lähteissä 1724. Zinzendorf suvaitsi hyvinkin erilaisia opillisia painotuksia, sillä uskon ytimessä ei hänen mielestään ollut puhdasoppi vaan sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan. Yhteisöön kuului 1700-luvulla jopa viisisataa schwenckfeldiläistä. Yhteisö joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin. Jälkimmäisen tarkastuksen yhteydessä 1737 Zinzendorf pakeni pitkälle matkalle päätyen lopulta koloniaaliseen Amerikkaan. Herrnhutilaisuuden keskus Yhdysvalloissa sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Betlehemin kaupungissa. Samassa jossa Jeesus syntyi, ilmeisesti.

ellauri032.html on line 666:   Kirjoitettu on. Tämä on tämänpäiväinen tekstini. Kuka sanoi näin? Meidän ikuinen ja elävä Jumala sanoi näin, kun se sai raamatun valmiixi? Väärin, Jeesus, kun hän ei ollut syönyt 40 päivään autiomaassa. Kirjoitettu on, vaan ei syöty muruakaan. Hän oli heikkouden saartamana, kun häntä oli kiusattu, kuten meitäkin, kun saatana seisoi hänen edessään ja kietoi hänet koettelemuksiin ja hankaliin kiusauksiin. Jeesus näytti oman esimerkin avulla, että saatana voidaan voittaa heikollakin aseella, ihmisraukan kalulla. Niinpä hänen tarkoituksenaan ei ollut voittaa saatanaa Jumalana, Jumalan Poikana, taivaan Herrana, vaan pikemminkin toinen käsi selän takana.

ellauri032.html on line 670: On olemassa kolme asiaa joita Jumalan sana esittää: Ensimmäinen on salaisuus, seuraava on tieto ja kolmas on vaihtoehtoinen perustotuus. Saatana pani Jeesuksen kolmeen testiin kuin iso Chef. Saatana asetti hänen perusvarmuutensa koetukselle. Saatana halusi sekoittaa hänen mieltään. Saatana halusi kiusata hänen sydäntään. Näitä kolmea hyökkäystä vastaan meidän karitsamme käytti vain yhtä kalua, mutta hän veti sen ulos ja käytti sitä kolmella eri tavalla.

ellauri032.html on line 678: Ihmiset eivät käsitä. Se ei ole synti, se ei ole väärin, että ihminen pyytää meidän rakkaalta Isältämme jokapäiväistä leipää. Samoin myös ei kenenkään ihmisen ole tarkoitus elää ilman leipää. Se on totuus mistä meidän ei tarvitse väitellä kenenkään kanssa. Jos minä haluan väitellä jonkun kanssa, että ihminen voi elää myös ilman leipää, hän varmasti ajaa minut nurkkaan lyhyessä ajassa niin, että minä olen pulassa. Paizi voihan elää ilman leipää, jos syö vaikka riisiä. Nojoo, toi oli vaan sivuhuomautus. Saatana oli ovela eikä vastannut tähän enempää.  Tämä siten oli ensimmäisen koetuksen loppu.

ellauri032.html on line 682:   Vapahtaja ei hyppää, ei se niin hullu ole. Ei hypännyt Antoniuskaan. Aika harva pyhimyskään hyppää ellei ole ihan pakko, vaikka parempaa on tiedossa. Silti vittu. Ei vara venettä kaada. Parempi virsta väärää kuin vaaxa vaaraa. Vanhassa vara parempi. 

ellauri032.html on line 684:   ”Minä olen köyhä ihminen, Minä olen mato enkä ihminen, kansan pilkan kohde ja ihmisten halveksunnan kohde. Minä olen erittäin nöyryytetty. Mutta minun ei yksinkertaisesti pidä tehdä syntiä itseäni vastaan. Anteexi hetkinen, nyt minun täytyy suojata sydämeni tällä kertakäyttöisellä sydänsuojaimella. Todellakin minä en voi kieltää sanontaa! Se on totta, mutta on myös kirjoitettu, että: ’Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi’” (Matt. 4:7).

ellauri032.html on line 692:   Saatana kylästyi väittelemään tollaisen fariseuxen kaa. Suoraan asiaan: Olet varmaan kylästynyt olemaan täällä autiomaassa. Kuule! Haluan antaa sinulle hyvän neuvon. Jos lankeat maahan kerran ja kumarrat minua, minä annan sinulle koko maan, sinun isäsi Daavidin kuningaskunnan. Minä tulen tekemään sinut kuninkaaksi. Annan sinulle kaiken mitä sinun isilläsi on ollut. Se on annettu minun valtaani. (Siis onko, vai eikö? jää vähän epäselväxi.) Se kuuluu aivan samoin sinulle, mutta sinä voit saada sen juuri nyt, jos sinä vain kumarrat minua.

ellauri032.html on line 700: Nyt me haluamme puhua siitä, mitä me teemme, kuinka meidän pitää käsitellä Raamattua, kuinka meidän pitää kohdella ihmisiä, jotka kysyvät meiltä Raamatun salaisuuksista, mitä meidän pitää tehdä sielu paroille jotka pyytävät tietoa meiltä ja kuinka meidän pitää lopulta pystyä näkemään oma sydämemme. Ja ajan lyhyyden vuoksi me yhdistämme kaiken tämän.

ellauri032.html on line 702: Ensiksi minun täytyy tehdä se selväksi teille, ettei se ole kuvittelua, että Jumalan sana on jaettu kolmeen osaan: salaisuuksiin, tietoon ja perustotuuksiin. Apostoli sanoo 1 Kor. 12:8: ” Joillekin on annettu puhua viisaudesta”. Tämä on yksi lahja. ”Toiselle on annettu puhua tiedosta”. Tämä on toinen lahja. Kolmatta lahjaa ei Paavali ikävä kyllä mainize, mutta ei se mitään, koska perustotuuden tunteminen ei ole erillinen lahja, se on pääsyvaatimus. Eli noin kolme lahjaa kuiteskin. Kultaa, mirhamia ja pyhää savua. 

ellauri032.html on line 707:   Salaisuus, että Jumalan Poika voi tehdä leipiä, jos hän haluaisi, oli totta mutta sopimattomaan aikaan sattuvaa. Eihän se että Jeesus yxin mutustelee leipää autiomaassa ole kovin näyttävää. Vapahtaja tarvitsi useita tuhansia ihmisiä, joilla ei ollut mitään syötävää. Silloin hän voi tehdä sen. Sen vuoksi Vapahtaja ei sekaantunut tähän tällä kertaa, vaan sanoi: ”Minä juon nyt kahvia. Koen nyt, että ihminen voi elää yhtä hyvin ilman kahvileipää. Olen jo paastonnut 40 päivää ja silti olen elossa”.

ellauri032.html on line 710:   Kuinka meidän tulee toimia toisia ihmisiä kohtaan? Esimerkiksi jos minulta kysytään: ”Miten Herra Jeesus osallistuu Pyhään ehtoolliseen? Miten Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä?” Täytyykö minun kertoa ihmiselle selvä käsitykseni tästä? Voivatko kaikki ihmiset tietää tätä? Ei! Minä tiedän asioita, joita minä voin tuskin kertoa kahdelle tuhannesta, koska Jumala haluaa heidän sydämensä ei heidän päätään. Koska sadasta tuhannesta ainoastaan muutama voi omata sen, me käsitämme salaisuuden todella suurpiirteisesti ja sanomme: ”Kirjoitettu on”. Kuitenkin mitä jos joku sanoo: ”Minä todella haluaisin saada salaisuuteen selityksen?” Silloin me sanomme, kuten sanotaan yhdessä profeetta Jeremian kohdassa. ”Sinä pyydät itsellesi suuria! Älä pyydä” (Jer. 45:5). Tyydy siihen mitä näet kirjoitettuna ja josta tunnet siunausta. Älä lue pientä pränttiä. 

ellauri032.html on line 712:   On erittäin hyvä, että sinä et käsitä ainoatakaan mysteeriä, koska on todella raskasta käsittää mysteerejä, mä tiedän. Paavali myös tunsi mysteerin. Hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen ja hän kuuli sanomattomia sanoja. Mutta se oli todella hankalaa hänelle, hän ei voinut siten sanoa siitä mitään. Sen tähden kenenkään ei pidä yrittää kovasti tulla tuntemaan mysteerejä. Jos joku ei täysin ymmärrä opetusta Pyhästä ehtoollisesta, kolminaisuuden mysteeriä tai ikuista armon valintaa, hän ei menetä mitään hänen pelastuksestaan jos hänen uskonsa Karitsaan on muutoin oikea. Tämän tähden me yhä pysymme hänen ystävinään. Älä kysy. Jätä asia meidän huolexi. Usko vaan niinkuin me sanotaan. Ei tarvi ymmärtää.

ellauri032.html on line 714: Me tietäisimme kuinka ottaa pois monien ihmisten epäröinnit avaamalla mysteerit jos meidän ainoastaan sallittaisiin, jos me voisimme vain vapaasti kertoa jokaiselle ihmiselle joka tulee juosten ja haluaa tietää kuinka käsittää tämä ja tämä sanonta. Me varmasti kykenisimme tekemään tämän, mutta meidän ei ole sallittu tehdä sitä. Se ei ole sopivaa kenellekään, vaan Pyhä Henki selittää sellaiset mysteerit hän jakaa ne jokaiselle henkilölle niin kuin hän haluaa. ”Jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on” (Fil. 3:15). Tämän verran me sanomme salaisuuksista. Nii et turpa kii, sitähän se kirjaimellisesti tarkoittaa se mysteeri. 

ellauri032.html on line 718:   Toinen kirjoitettu tieto: Roomalaiskirjeen 7 luku kertoo miten tuntee henkilö, joka on herännyt ja on lain ohjaamana ja mitä henkilö tuntee kun hän tulee armon alle. Tämä riippuu yhdestä pienestä Kreikan sanasta jota ei ole Saksaksi. Kuitenkin henkilö voi pelastua vaikka hänellä ei ole selvää käsitystä tai selvää ilmaisua tästä, sen tähden me kutsumme sitä tiedoksi joka vaatii selityksen. Eivätkä kaikki selitä tätä samalla tavalla. Joku voi ottaa liian paljon huomioon aiemman jakeen toinen seuraavan jakeen. Sanalla sanoen tulkitsijat eivät ole kaikki yhtä mieltä. Esimerkiksi joku voi sanoa, ”Meidän ei pidä ollenkaan saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia”. Kuitenkin se on selvästi kirjoitettu, ”Laki on kasvattaja Kristukseen”. ”Lain kautta tulee synnin tunto” (Room. 3:20). Toisaalla Paavali sanoo: ”Te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi, olette joutuneet pois Kristuksesta ja langenneet pois armosta” (Gal. 5:4). Todellakin Paavali sanoo selvästi, että Jeesuksen sanansaattajat eivät ole panemassa toimeen kirjaimen virkaa, toisin sanoen saarnaamassa lakia. Hän sanoo: ”Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi” (2 Kor. 3:6). Ja se on totta jos me emme saarnaa lakia, vaan pelkkää evankeliumia, julistamme pelkkää Vapahtajaa, pelkkää armoa, pelkkää haavaa ja kuolemaa, silloin ihmiset tulevat paljon pyhempiä, kuin jos me saarnaisimme lakia peräkkäin 10 vuotta.

ellauri032.html on line 734: Jos eläville pitää jotain saarnata, niin se on tämä. Jos minkä tahansa pitäisi havahduttaa kuolleista niin se on tämä. Jos suuret joukot laulavat lauluaan Karitsan valtaistuimen edessä, silloin he tulevat sanomaan: ”Sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut meidät Jumalalle” (Ilm. 5:9). Aika veristä leikkiä.

ellauri032.html on line 743: 1722 heiratete Zinzendorf Erdmuthe Dorothea Gräfin Reuß-Ebersdorf. Im Mai des gleichen Jahres erwarb er von seiner Großmutter das Rittergut Mittelberthelsdorf in der Oberlausitz, wo er von 1722 bis 1724 das Schloss Berthelsdorf barock umbauen ließ. Dort begann im Juni 1722 die Aufnahme von Glaubensflüchtlingen aus Mähren, Nachkommen der alten Böhmischen Brüder. Diese gründeten außerhalb von Berthelsdorf, das unterhalb des Hutberges gelegen ist, die Siedlung Herrnhut. Zinzendorf errichtete sich dort 1725–1727 ein auch als Herrschaftshaus bezeichnetes Schloss, das er bezog, sowie 1730–1746 den Vogtshof, der ab 1756 als Sitz der Schirmvogtei (des Direktoriums) der Brüder-Unität diente. 1732 überließ Zinzendorf das Schloss Berthelsdorf seiner Frau als Wohnsitz.

ellauri032.html on line 745: Von 1750 an lebte Zinzendorf meistens in London, dann seit 1755 in Berthelsdorf. Von London aus sandte Zinzendorf erregte Strafbriefe nach Herrnhaag, in „denen er drohte, zwanzig bis dreißig Menschen bis aufs Blut peitschen zu lassen“ und berief seinen Sohn Renatus von Zinzendorf nach England. Zinzendorf war über die Entwicklungen in Herrnhaag zutiefst erbost und ermahnte seinen Sohn umzukehren. Nach dem Tod seiner Frau Erdmuthe Dorothea, zu der er sehr wenig Kontakt hatte, heiratete Zinzendorf einige Zeit später seine enge Mitarbeiterin Anna Nitschmann. Das Verhältnis zu Anna Nitschmann hatte er vor dem Tode seiner Ehefrau geheim gehalten.

ellauri032.html on line 747:   Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä. 

ellauri032.html on line 749: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen. 

ellauri033.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri033.html on line 24: Bourget on fin de siecleä jollon ranskalaisnuoriso ol saxalaisten voiton jälkeen yhtä nuupallaan ja ärhäköitä kuin sakemannit sitten maailmansotain välillä. Barresilta tuli toi culte de moi, jota Bourges kyllä pahexui. Ei viälä modernismia, joka pääsi vauhtiin 1900-luvun puolella ennen sotia, kun vanha minä oli jo ihan särknyt ja säädyt hajalla. Vielä vähemmän postmodernia, semmosta vielä rikkinäisempää seuraavaa fin de siecleä. Mikäs maanjäristys sen sit selittää? Oiskohan se Gutenbergin romahdus? Mieti sitä. Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa.

ellauri033.html on line 29:       Nyt kun alkaa uudet vaarat uhata kaivetaan vanhat meemit esiin naftaliinista. 

ellauri033.html on line 33: Lukija ja lukijatar, jos olette yhdessä, jos käytte samaan vuoteeseen kuin aloilleen asettunut pariskunta, kumpikin sytyttää yöpöytänsä lampun ja syventyy kirjaansa kaxi yhdensuuntaista lukemista unen lähestymisen myötä, sitten sinä, sen jälkeen sinä sammutatte valon, palattuanne eri maailmoista kohtaatte toisenne salavihkaa pimeässä missä kaikki etäsyydet pyyhkiytyvät pois ennenkuin erisuuntaiset unet vievät taas sinut yhteen suuntaan ja sinut toiseen. Mutta älkää ironisoiko tuota aviollisen harmonian mahdollisuutta: millaisen kuvan onnellisemmasta pariskunnasta voisitte asettaa tilalle? (Italo Calvino)

ellauri033.html on line 41: Nää(kin) on bourgeois poikia jotka hännystelee homona aatelia. Katolisia poliittisia konservatiiveja. 1870 sotahäpeän todistajia revanchisteja. Pirun oppipoikia kadonnutta aikaa ezimässä. Hienohattusia wiixekkäitä fin de siècle snoppeja. Antediluviaalisia amfibisia sammakkomiehiä.  

ellauri033.html on line 44: Kun hain netistä et homoiliko ne keskenään, löytyi Homo diluvii testis, sammakkoeläimen fossiili jota ihmetteli Leibnizin pen pal, oksitaani kristallisti Louis Bourguet. Paul ei ollut vain amfibi (kuten saxikäsi Olli), vaan hydropaatti, sylki vesilasiin kuin kapteeni Kapu.  

ellauri033.html on line 48: Paulin isä oli matikan proffa, äiti kuoli kun Paul on 6v.. Paha äitipuoli kuten Kaarlo Syvännöllä. 

ellauri033.html on line 55:     Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja  Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa  aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina  tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.

ellauri033.html on line 59: Ardeche on kaakossa Loiren latvoilla. Ihan landea. Vanhoina Bourgetit promeneeraa mökkirannalla Marseillen lähellä. Aatelisämmät valittaa et Mme Bourget mahtailee kuin joku amazoni. Paul kantaa happamen näköisenä sylikoiraa. Minnie veti lopuxi pitemmän korren. Henry James mökkivieraana sytytti vahingossa verhot palamaan. Tupakoi kai sisällä. Minnie ranskansi sen suojatin Edith Whartonin kirjan Edithin kaa yhdessä. Käännös oli "plutôt grossière". 

ellauri033.html on line 72:   Marcel kuoli virallisesti hoitamattomaan bronkiittiin. Armeijan lääkärit väitti että mun Moskovassa saama tauti oli bronkiitti. Sinuiitti se oli. Sain turhaan maata viikkokausia. Siitä jäi ikuinen taipumus saada sinuiitteja. Se on yx harvoista asioista jota olen elämässä katunut, että menin kuumeisena lomalta kasarmiin. Ois pitänyt sairastaa kotona, karkuruuden uhalla. Saablarin isänmaalliset pstoalaiset. Fasistit. Fan anamma.

ellauri033.html on line 77: Georges Pellissier niminen aikalaishäiskä haukkuu Pollea ja muita symbolisteja kuin vierasta sikaa. Samanikänen kuin Paul, kirjailija ja kirjallisuustieteilijä, ei niin kuuluisa, varmaan kade kolleega. Siltä löytyi netistä sattumalta pätkä OCR:ttyä TEI-tiedostoa, josta pelastin seuraavan jorinan. Hizi tää Pellissier on vielä taantumuxellisempi kuin Hra Bourget.

ellauri033.html on line 91: On sait l´existence hasardeuse et vagabonde que menait ce bohémien des

ellauri033.html on line 93: nu, cuivré, bossue comme un vieux chaudron, œil petit, oblique et

ellauri033.html on line 104: Poèmes saturniens, Fêles galantes, Bonne chanson, nous montrent en lui

ellauri033.html on line 124: cherchaient .le secret d´une forme moins précise , moins défini tive,

ellauri033.html on line 140: les quinze volumes qui composent son œuvre poétique, on se sent à chaque

ellauri033.html on line 148: 
Ecoutez la chanson bien douce !

ellauri033.html on line 149: C´est cette douceur ineffable qui fait le charme tout particulier de

ellauri033.html on line 170:   Né en 1862 à Charmes en Lorraine, Maurice Barrès a huit ans en 1870 et jamais il n´oubliera l´humiliation de la défaite et de l´occupation : « C´est persuasif pour toujours, écrira-t-il vers la fin de sa vie, d´avoir vu dans sa huitième année une troupe prussienne entrant sur un air de fifre dans une petite ville française. » 

ellauri033.html on line 181: Edmond la recueillit lidèlement. Sa modestie ne l´empêcha point de la

ellauri033.html on line 204: livres le surprennent, se déforme et périt à chaque moment. Vous venez

ellauri033.html on line 205: d´en retracer la changeante figure qu´il n´existe déjà plus. Ils n´ont

ellauri033.html on line 215: chaque homme. Or, la vision des Goncourt ne ressemble à aucune autre : tout objet, en passant à tràvers leur « moi », s´y réfracte fiévreusement.

ellauri033.html on line 230: tableaux, et chacun de ces tableaux est une juxtaposition de 4notes. Ils

ellauri033.html on line 236: l´instable équilibré. Tantôt surchargée et tantôt elliptique, elle manque toujours la juste plénitude.

ellauri033.html on line 242: bariole d´épithètes chatoyantes. Impatiente de rendre les plus subtils

ellauri033.html on line 274: malade que jamais et ne sachant où se prendre, il finit par invoquer la

ellauri033.html on line 289: ornements sa-cerdotaux une prédilection significative, habillait sa

ellauri033.html on line 315: salut. Il conservera l´habitude de se vomir après chaque débauche;

ellauri033.html on line 336: Charles-Marie-Georges Huysmans (Parijs, 5 februari 1848 – aldaar, 12 mei 1907) was een Frans auteur. Huysmans werd geboren uit een Franse moeder en een Nederlandse vader; zijn grootvader was tekenleraar aan de Militaire Academie in Breda en stamde uit een Zuid-Nederlands geslacht van schilders. Om zijn Nederlandse afkomst te onderstrepen publiceerde de auteur onder de naam Joris-Karl Huysmans.

ellauri033.html on line 340: Hij publiceerde in 1874 in eigen beheer de gedichtenbundel Le drageoir à épices. De heruitgave van het jaar daarop verscheen onder een gewijzigde titel, Le drageoir aux épices. Dankzij zijn artikel over L´Assommoir en een roman, Les Sœurs Vatard (1879), won hij Émile Zola voor zich. Hij leverde een bijdrage aan de bundel Les Soirées de Médan (1880), die het manifest wordt van de naturalistische literatuur. Zijn werken schetsen het beeld van een grijs, banaal en alledaags bestaan, zoals in En ménage (1881) en À vau-l´eau (1882), waarbij hij blijk geeft van pessimisme en van zijn weerzin voor een moderne, door "janhagel en zwakhoofdigen" bevolkte wereld.

ellauri033.html on line 374: 
A chaque nouveau roman qu´il fait paraître, les bonnes âmes le

ellauri033.html on line 393: promenade de chaque jour; martyr, en attendant de monter en voiture, il

ellauri033.html on line 408: Hra Paul Bourget on mondeeni romaanikirjailija, zygologinen ja moralistinen. Mondeenixi sen maku oli erittäinkin aristokraattinen (vaikka olikin poroporvari). Nuorena innokkaana se kuvitteli runoilevansa "vernissatuissa saappaissa ja vaaleissa käsineissä". Idoli oli silloin pukeutunut viimeisen muodin mukaan. Sitä on usein pilkattu nokkelahkosti sen eleganteista tavoista ja innostuxesta salonkien ja buduaarien pikku rivouxiin. Se vaikutti sanalla sanoen aika snobilta. No se ei ole "kirjallisuudessa" kovin harvinaista. Yx Paulin henkilöistä, kiltti runoilija Rene Vincy, huomauttaa aika naivisti: Me kirjailijat, meillä on hirvee hinku hienoihin siusustuxiin: Balzacilla oli se, Mussetilla oli se, se on sellanen pieni lapsellinen piirre. Snobi voi olla monella tavalla. ... On snobeja ja snobeja, tämmöinen pieni viaton on kaikista anteexiannettavin.

ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka  pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.

ellauri033.html on line 412: Ainoo mistä Hra Bourgetia voi syyttää on että se joskus osoittaa tiettyä ihailua eleganssille, joka jää porukoita joskus huomaamatta. Mutta sen romaanit siitä vaan voittaa uskollisuudessa. Jos, kuten sanoi eräs sen nuoruuden mestareista (varmaan Balzac), teosten arvo mitataan siiinä kuinka paljon ne välittävät jälkipolville, Hra Bourgetin romaaneilla on se ansio että ne kertovat uskonnollisella tarkkuudella mondeenin elämän pienimmät vivahduxet. Maailmanmies jättäisi pois monia yxityiskohtia, koska ne on sille niin tuttuja ettei se niitä edes huomaa. On hienoa että Hra Bourget huomaa ja huomauttaa. Ilman sitä tulevaisuus olis hukassa; sen pitäisi tyytyä selailemaan muotilehtiä ja kyselemään kreivitär Follebicheltä. Lukiessaan L´irreparable, tulevaisuuden lukija tietää että Rva de V***llä joka kertoo nuorelle kirjailijalle Noemie Hurtrelin traagisen tapauxen, oli sinä iltana silkkiset avokkaat jalassa. 

ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin. 

ellauri033.html on line 416: Tää erittelyn mestari on liian rehellinen ollaxeen vizikäs. On vaikea sanoa missä kohtaa Hra Bourgetilla puuttuu kepeyttä. Kun se kuvaa don Juania, alta kurkistaa Don Quichotte. Se uhoo, huudahtelee, pahentuu, huokailee, kuzuu avux taivasta ja maata. Aina tulisena ja juhlallisena se pitää traagisena sellaista jota muut ei edes ota vakavasti. Arvoituxet joita se pitää julmina tai jotka aiheuttavat sairasta angstia, on sen lukijattarista vaan hassuja. Muistattexte mitä Claude Larcher sanoi izestään: mua pidetään subtiilina analyytikkona, mä olen kovan luokan tumpelo. Sellasta tumpeloutta sais olla enemmän. Tässä kohtaa Hra Bourget on parempi kuin mondeeni kirjailija, mutta mondeenina kirjailijana se on surkeampi kuin Marcel Prevost.

ellauri033.html on line 418:     Zygologina Paul Hra Bourget on pannut moraalin takasin romaaniin. Aikana jolloin suoraviivainen luonnontieteilevä zygologia tukehdutti koko alan, kun sielutiede oli pelkkää ihmiseläimen tutkimusta, Hra Bourget lainasi luonnontieteilijöiden menetelmiä ja sovelsi niitä hormonien sijasta sielun kaiveluun. Tätä arvonimeä en tohdi siltä riisua. Se oli romaaneissa ensimmäisiä ja ehkä väkevin reaktionääri, joka vastusti tuota summittaista väkivaltaa, sielun lyhkäsex myyvää filosofiaa joka palauttaa ihmistoiminnan ruokahaluihin, ja sulkee luonnosta ja taiteesta kaiken mihin materialismi ei ylety. Ikävä kyllä sen reaktio löi aika lailla ylize. Se korvas yhden kaavan toisella: sosiobiologian joka puristaa sielun kuivaxi se korvaa koulusielutieteellä, joka exyy abstraktioihin. Ei siitä synny yhtään todennäköisempiä henkilöitä. Kaikista sen hahmoista ei mikään elä eikä jää mieleen. Sen analyysi rajoittuu hirmu ahtaisiin raameihin, ja sen tyypit on aina samanlaisia.

ellauri033.html on line 420:     Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia. 

ellauri033.html on line 422: No se alotti kriitikkona, eikä pääse täplistään. Tyyppien teot on vaan veruke aloittaa viisasteleva pohdinta. (Kukas tästä tulee mieleen? No Esa Sariola!) Hienoa zygologiaa epäilemättä; mutta ois kiva kun toi zygologia ei olis pelkkiä alaviitteitä, joista se pitää enemmän huolta kuin henkilöistänsä, jotka sais elää elämäänsä ilman selityxiä. Hra Bourgetin henkilöt on suoraan sanoen vaan automaatteja. Välillä ne tekee jotain eleitä; heti kun ne liikauttavat edes eväänsä, kirjailija hyökkää väliin ja pitää esitelmän mekaniikasta, joka ei pääty ennenkuin se on osoittanut ihan pikkutarkasti miten kellokoneiston rattaat liikahtivat. Sellasta marginaalihuomautusten zygologiaa. Selitys tarjoillaan eri lautasella. Se tekee siitä muistiinpanoja, niin monisanaisia että ne peittävät koko textin ja tukauduttavat romaanin. Valtaosa sen kirjoista on karkeita luurankoja, jonka jokaiseen koukkuun on kiinnitetty anatominen kyltti. Sen huomas kun Une Idyllestä tehtiin teaterikappale. Näyttämöllä selittäjä piti hiljentää. Vaan banaali raaka melodraama jäi jälelle. 

ellauri033.html on line 424: Jos se käyttäis tota erittelyä vaan monimutkaisiin tunteisiin, joita ehkä ei muuten tajua, mut ei se selittää laajasti tapauxia joissa ei ole mitään hämärää, tilanteisiin jotka ei kaipais mitään kommentaaria. Siitä vois antaa tukuittain esimerkkejä. Esim mitä kiinnostavaa on leikellä mustasukkaisen rakkauden anatomiaa kirjassa Cruelle enigme, missä se kertoo pitkällisesti mitä tapahtuu d´Hubertin mielessä kun Rva de Sauve pettää sitä. Hra Bourget tässä esiintyy taas yleisön pyynnöstä; se soittaa mielisoitinta. Se selittää ihan yxinkertaisia mielenliikkeitä niin pitkästi että alkaa luulla et niissä on jotain monimutkaista. Osan mielestä se on kuolleen konin ruoskintaa, osalle se vaan sotkee selvää asiaa. Ja jos tyypit ei ole tarpeex kiinnostavia leikeltäväxi, se kexii ihan kummia hyypiöitä, niin omituisia et ne ei edes kiinnosta, ihan vaan virtuositeettina. Se leikkelee jopa ihan sivuhenkilöitä, vaan leikkelemisen ilosta. ... TLDR

ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.  

ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia. 

ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta:  Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä. 

ellauri033.html on line 432: Joissakin romaaneissa Hra Bourget ei tyydy vaan kuvaamaan sielujen tilannetta, vaan se asettuu vastustamaan joitain oikeita väitteitä. Opetuslapsessa, esimerkiksi; ja siellä sen analiissi on ihailtavan tarkkaa ja syvällistä (sanoo Pellissier; lue: päädytään katoliseen johtopäätöxeen). En sanoisi samaa Luvatusta maasta enkä Cosmopolixesta. Luvatussa maassa moralisti esittää kysymyxen, mutta zygologi vesittää sen. Ikävä kyllä tässä ei päädytä yhtä selvään loppputulokseen kuin Opetuslapsessa. 

ellauri033.html on line 435: Cosmopolixessa 2 erirotuista kosmopoliitia on melkein samixet, mut sit joku kadasdrofi saa ne huomaamaan, et nehän onkin ihan eri rotua. Pollen mielestä ne käyttäytyykin just six eri tavalla. Paul Hra Bourget on kova rasisti. Tää on melkein liian paxua Pellessierillekin, se vähän nikottelee. (Tiesittekö että octavonne on 1/8 neekeri? Se riittää jo tekemään tyypistä värillisen.)

ellauri033.html on line 437:     Hra Bourget halus olla samalla kertaa moralistinen ja zygologinen kirjailija. Pellissierin miälestä tästä ei tule lasta eikä paskaakaan. Jos se kertoo jostain poikkeustapauxista, mitä niistä jää käteen moralistille? Ei käy, pitää kirjoittaa kunnollisia moraliteetteja tai ei sit ollenkaan. Jos moraalinen johtopäätös ei seuraa annetuista premisseistä loogisesti, mikäs oppitunti se nyt on. Tuumii Pellissier. Ja toistaa et Opetuslapsi on sentään Hra Bourgetin kirjoista väkevin.

ellauri033.html on line 439:     Mutta siinäkin, jos se uskaltaa sanoa, on teesi aika hatara, Hra Bourget esittelee ison filosofin pienen oppilaan, joka tekee ällön rikoxen, ja yrittää osoittaa et filosofi on vastuussa oppipojasta. Ja silti ihmetyttää. Sixte on jonkinlainen harrastelijapyhimys, joka ällistyy kuullessaan et joku sen tuskin tuntema nappula on lukenut sen kirjoja ja tehnyt niistä kamalia johtopäätöxiä. Pellissier ei ota kantaa ize kysymyxeen, mut ihmettelee kuitenkin, ex sellainen syytös vaaranna ajattelun vapautta. Ex Greslou kexi omat kokeilunsa ihan omasta päästä? Noniin, koittakaa nyt päättää heppahöperöt, kuka on oikeesti vastuussa kun Polle karkaa avoimesta tallin ovesta syömään Heinosen sedän tulppaaneja penkistä?

ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.

ellauri033.html on line 447: 	L’auteur des Chansons joyeuses était alors  amateur de vins et très libre sur le plan des mœurs. Il faut signaler une amitié particulière peu connue qui avait uni Maurice Bouchor et Paul Bourget. Ce dernier écrivait à Bouchor quand il avait 15 ans des lettres enflammées auxquelles l’adolescent n’était pas inseänsible. Bourget à cette époque était son « précepteur ». Il faut savoir que Paul Bourget est présent dans l’Album zutique et qu’il fréquentait  le  groupe des Vivants auquel on l’associe à tort. Il semble que Bouchor n’ait pas craint dans sa première jeunesse de passer pour un homosexuel, peut-être par provocation.

ellauri033.html on line 456:   Aikasemmat Paulin kirjat oli ollu pessimistisiä laskukkuuden runoelmia. Ei mitään törkeitä rupusakin kuvauxia naturalistityyliin niinkuin Zolalla. Zola on Wn mielestä ihan pasee, niin lääst siisön kun olla voi. Bourget on ylemmän keskiluokan eli herrasväen laulaja, jatkaa ihailemansa yrittäjähenkisen Balzacin kengänjäljissä. Se kuvaa raffinoidumpia fixumpia ihmisiä joilla on makua, pankinjohtajia ja hammaslääkäreitä, ja niiden sisäisiä mielenliikkeitä, just niinkun Mirkku, Aarne ja Sariolan Esa.

ellauri033.html on line 460:       Hippolyte Taine mainitaan pahisten joukossa. Taine oli ranskalainen kirjallisuuden ja muunkin vehkeilyn historioizija, taantumuxellinen kyllä mutta maallinen, jota piispa Dupanloup vainosi kuin susi. Zola ei tykännyt kun Taine johtii kirjallisuuden liian suoraan kirjailijan taustasta. Kyllä taiteilijankin pitää jotain saada vaivan palkaxi. Tätähän mä oon tässä koittanut korjata, kun käytän tätä henkilö ja elämä metodia. Taine tais olla äidin poika, ainakin sen isä kuoli sen pienenä ollessa. Jeesuxen elämänkerturi Renan on jo tuttu sapajou-apinoista. Tainea haukuskelee kaikki, kun se ei osannut olla selkeästi sitä eikä tätä. Sellanen kentiesmies. Hippolyte Taine. Tintissä oli professori Hippolyte Bergamotte. Mutta Taine on enemmän luihun Aristide Filosellen näköinen. Ihan on samixet. 

ellauri033.html on line 472:   Aika työlästä on Wyszewskiä tankata ranskaxi, mutta kaiketi se koittaa sanoa, että tässä niteessä porvari-Paavali on kääntänyt kelkkansa ja syyttää entisiä kavereitaan taidepellejä kuin ateenan johto Sokratesta nuorison villizemisestä. Tätä taideboheemit piti syystä melkoisena takinkääntönä. Paavalista tuli porvari ja porvarista Paavali, ja 5v myöhemmin akateemikko. Nousujohteista. Bourget teki selloutin katolisille sioille. Wysewski rinnastaa nuorison pilaajat kovaxi keitettyyn Nick Carteriin. En tiennytkään että Nick on noin vanha! Tää copycat ilmiö, eli julkisuuden ilkiöiden apinointi, on takuulla yhtä vanha kuin sapajou-apina. Konnantöiden laajamittainen mainostus tietysti onkin nuorison ja vanhemmankin ääliökannan villizemistä klikkausten hinnalla. Kokeilen samaa, sanoo apinat kuin Wagner Viiville ja apinoi.

ellauri033.html on line 477:   Wyszewski pahoittelee ihan Jeremiaan ja Platonin äänenpainoilla, että senaikaiset romaanit, teatteri, kaikki fin-de-siecle häärintä ovat ällösti latistaneet vuosisataiset kunnian ja ylpeyden, perhesiteiden ja uskonnon meemit. 20v kestänyt snobeilu ja uuber-menscheily on ollut ihan perseestä, ajatellen nyt vaan vaikka meidän omia pentuja. (No niitähän ei porvari-Paavalilla ollut, lukuunottamatta Fifiä.)

ellauri033.html on line 479: Jos ne ei kerro omia tarinoitaan, kirjailijat kexii juonia uutisista tai vanhemmasta viihteestä, esim myyteistä. Disciplen taustalla oli joku affaire Chambige, ilmeisesti jonkun Paulin kaverin tunaroima Klasu ja Ebba tapaus, jossa Klasu muka ampuu vahingossa oman pään ohi ensin nitistettyään menestyxekkäästi Ebban. Tästä nuoriso oppii ampumaan huonosti, tuumii Bourget ja päättää kirjoittaa siitä opettavaisen romaanin. Sekaan voi laittaa paljon monarkismia ja mies-ja ääniperiaatteen pelkoa, puhumattakaan nais-ja ääniperiaattesta. Plus muuta naisten halvexuntaa ja niistä viisastelua. Proustin hyvä puoli sentään on et se on kiinnostunut vaan ja yxinomaan persereijistä.

ellauri033.html on line 489: Marcel on Marcellus, pikku Markku. Sirkkis sanoi vanhuudenhöperönä Max-vauvaa pikku Markuxi. Se tulee aina mieleen Pulkkilanharjulla kun siellä on joku Markku niminen niemi ja tienristi. 

ellauri033.html on line 491:     Marcus Claudius Marcellus (42 eaa.-23 eaa.) oli Rooman keisari Augustuksen siskon Octavian poika. Marcelluksen isä oli Gaius Claudius Marcellus. Augustus aikoi tehdä Marcelluksesta seuraajansa ja antoi tyttärensä Julian Marcellukselle vaimoksi vuonna 25 eaa. Augustus otti myös hänet mukaan sotaretkelle Hispaniaan samana vuonna. Augustus haki Marcellukselle oikeuden asettua ehdolle konsuliksi kymmenen vuotta ennen lain säätämää ikää. Vuonna 23 eaa. Marcellus oli ediilinä, mutta hän kuoli saman vuoden lopulla. Augustus nimitti Marcelluksen mukaan teatterin ja antoi haudata hänet omaan mausoleumiinsa. 

ellauri033.html on line 493: Kovastipa Aku-eno suosi pikku Kupua. Ei pie sekoittaa varhaisempaan paljon ilkeämpään Markkuun:

ellauri033.html on line 496: Ensimmäisen konsulikautensa aikana 222 eaa. Marcellus taisteli Insubriassa ja saavutti spolia opiman kolmatta ja viimeistä kertaa Rooman historiassa. (The spolia opima ("rich spoils") were the armour, arms, and other effects that an ancient Roman general stripped from the body of an opposing commander slain in single combat. The spolia opima were regarded as the most honourable of the several kinds of war trophies a commander could obtain, including enemy military standards and the peaks of warships.) Hän vapautti roomalaisen varuskunnan Clasditiumissa ja valtasi Mediolanumin. Vuonna 216 eaa. Rooman hävittyä Cannaessa hän komensi armeijan jäännöksiä Canusiumissa ja pelasti Nolan ja eteläisen Campanian Hannibalilta. Vuosina 214–211 eaa. hän oli konsulina kolmatta kertaa palvellen Sisiliassa. Hän hyökkäsi Leontinoihin ja valtasi Syrakusan kahden vuoden piirityksen jälkeen. Hänen joukkonsa surmasivat tiedemies Arkhimedeen kaupungin valtauksen yhteydessä. (Noli turbare circulos meos.) Marcellius ryösti kaupungin ja toi sen aarteet Roomaan. Hän oli konsulina jälleen 210 eaa. vallaten Salapian Apuliassa, joka oli kapinoinut liittyen Hannibaliin. Vuonna 209 eaa. hän taisteli ratkaisemattomaan päättyneen taistelun Hannibalia vastaan Venusiassa. Hän sai surmansa väijytyksessä viidennellä konsulikaudellaan 208 eaa. ollessaan tiedustelemassa vihollisen asemia.

ellauri033.html on line 498:    Hirvee mulkero. Esipuheessa vähäpätöisempi mulkero Bourget jo paljastaa karvansa, se setäilee nuorelle (mies)lukijalle ihan vimmatusti, tärkeilee ja puhuu pyhistä pataljoonista, vaikkei se ei ize 19-vuotiaana heilauttanut evääkään kun Ranska kärsi rökäletappion Saxalle 1871. Täähän oli entiselle suurvallalle tosi nolo sauma kun surkea Saxa pisti niin pahasti turpaan aurinkokunkun ja Napsun perikunnalle. Tämmösiä nolostuneita herrakansoja on läjäpäin, eikä niissä ole kovin kiva tunnelma. Parempi ois kun eivät eläis niin tiimihengessä. Futismazienkin häviäjät menee särkemään nakkikojuja ja autoja. Huligaanit ja graffitien piirtelijät kuseskelevat in effigie voittajien reviirille huonoina häviäjinä.

ellauri033.html on line 500:   Ah! urhea keskiluokka! se huoahtaa. Huoh. Siitä on nuosnut uutteria upseereja, däppäriä diplomaatteja, eteviä professoreja (oyez! oyez!), ehjiä artisteja! Mut sit on näitä kelvottomia poliitikkoja, jotka ajaa mies- ja ääniperiaatetta ja päästävät keskinkertaisuuxia meidän johtopaikoille. Ei enemmistö voi päättää, enemmistöhän on laahusta, totaalisia idiootteja. Mehän keskiluokka ollaan täällä parhaimmistoa. Ei me siis olla turhia, vaikka sota hävittiin. Mut me haudotaan revanshia! Sakuille pannaan vielä päihin, odottakaapas vaan. (No on sitä saanut odottaa. Ranskixet odotti kaxi maailmansotaa tumput suorina et muut hoiteli sakut niiden puolesta.)

ellauri033.html on line 502: Ihan vitunmoista isänmaallista paatosta jatkuu, tän vois kääntää lause lauseelta noin tuhanteen muuhun samanlaiseen lurituxeen eri kielillä ja eri isänmaista. 

ellauri033.html on line 504:       Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen,  Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)

ellauri033.html on line 512:   Noniin siis tässon eka tää M. Adrian Sixte, professori joka on hirmu ateisti hyypiö, se pysähtyy puistossa joka päivä nauramaan apinahäkin eteen kuin Lassi vanhempineen: hyi ällöä! Mix mä en saa tehdä noin? Tule Lassi mennään kazomaan lintuja. Mut silti niin tuttua. Ja se menee pitemmälle kuin Kant, Spenser tai Taine, eikä jätä jumalalle edes pientä rakoa, tommosta käsittämättömyyden koloa,  jossa se voisi vielä kyykkiä suojassa tieteeltä. Eikä siinä kaikki, se koittaa tehdä sosiobiologiaa ennen aikojaan ja johtaa "meidän" kaikista hienoimmat meemit jostain darwinistisista apinajutuista. Siis todella paha mies, nyt ei ole hyvä fiilis kellään. Sen emäntä ompelee salaa pyhäinnappeja sen liiveihin.

ellauri033.html on line 514:       Tää on siitä lysti kirja lukea et Polle saarnaa tosi paljon kertomuxen välissä. Ansionsa mukaan saavat jutku Spinoza (mitä se sanoi mustasukkaisuudesta?), misogyyni Schopenhauer ja tieteellinen determinismi (Calle joka oli ortodoxisuuteen kallellaan luki 60-luvulla Monodia!). Se on pahempa kuin musulmaanien fatalismi. Eise niin voi olla, korskuu Polle. Kokonaisuus on enemmän kuin osinsa summa, siinä on jotain laskematonta, jumalan sormi niinkuin nakki männynkylessä tulee kaupan päälle supenumeräärisesti, yhteenlasku onkin superadditiivinen.

ellauri033.html on line 516:       Tää kokonaisuus > Sigma osat on musta ollut aina tyhmä fraasi, tän selvitin peliteorialla filsan sivulavissa. Tietystikään useimmat kokonaisuudet ei ole summia vaan muita rakenteita. Summa toteuttaa summan lait, kokonaisuudet yleensä ei. Mut sillä ei ole mitään tekemistä determinismin kaa. Eik determinismillä vapaan tahdon kaa. Tää on niin loppuun natustettu aihe et miten noi uskovaiset jaxavat. Muze on niille tosi tärkeä, sillä vapaan tahdon mukana menee synti, synnin mukana armo, ja armon mukana hierarkian leipäpuu. Höpsis! kaikki toimii ihan niinkuin ennenkin, vaik sen impin päästää karkuun laatikosta. Yhdet sooloilee, toiset rankasee, se toimii jos tyyppi ei oo sekopää, kaikki tikittää kuin JJ:n käkikello ilman Dostojevskin randomin vapaan tahdon väliintuloa.

ellauri033.html on line 518:   Sixte sanoo kazovansa elämää poeettiselta kantilta (ketähän tää Sixte esittää?). Tää on Pollesta pila, S. on niin kuiva että rutisee. Sixte ei erota tietoa ja uskoa, se uskoo minkä tietää ja tietää minkä uskoo. Se tietää kuolevansa ja uskoo sen. Sitä uskonnolliset optimistit ei voi uskoa, vaikka tietävät. Kexivät vaikka mitä muuta epäuskottavaa ja uskoo sitten sen. Aika hassua et kun Polle tekee pilaa Sixtestä pila osuukin sen omaan kavioon. Siis mun miälestä.

ellauri033.html on line 520:   Greslou on se clasu Chambige josta kirjotettiin lehissä. Sixte ei lue lehtiä. Se halvexuu koulufilosofiaa, se on soveltava filosofi. Harrastaa systeemifilosofiaa ja sielutiedettä. Työpsykologiaa. Tilanne on syvästi koominen, muistuttaa Polle. Tuomari on uuden koulun miehiä ja sen kaveri vielä pahempi, vivööri sormi ajan pulssilla, "mukana junassa", kuten trendasi sanoa 1887. Maistraatti ja bulevardööri ihmelettävät, kuin pikanttejakin detaljeja naisista kirjoittanut misantrooppi onkin kiltin ja ujon näköinen. Tuomari ei voi uskoa ettei se lue lehtiä.

ellauri033.html on line 522:       Greslou on Anteron nuori suojatti, kirjottelee myös zygologisia tutkielmia. Se oli kotiopettajana markiisilla, jolla oli tytär Charlottie 19v joka löytyy vuoteesta kylmänä kaarisillassa, strykniinipähkinöillä myrkytettynä. Greslou tietysti on syyllinen. Koko juttu haiskahtaa uudelta heloiiselta, paizi et Greslou pani toimex sen mitä Pröö vaan suunnitteli.

ellauri033.html on line 524:   Luvussa II on surkeata filosofointia joka on pantu Antero VI:n suuhun, nimittäin että psykologisestä determinismistä seuraisi ettei kukaan enää välittäisi mistään, kaikki olis vaan et nadja nadja soromnoo. Se on ihan höperö ajatus. Ei determinismi muuta mitään, sapajut jatkaa suunnittelemista ihan niinkuin ennenkin. Se on just se tapa, jolla determinismi toteutuu, komputoimalla ja optimoimalla. Palkizemalla ja rankaisemalla. Ei siis (jonkun mielestä) hyvä ja (jonkun toisen mielestä) paha siitä minnekään häviä.

ellauri033.html on line 526:   Toisaalta sekin on typerä ajatus ettei dynamiitin kexijän tarvi välittää siitä mihin sitä käytetään. Kyllä se sattuu omaan nilkkaankin jos joku räjäyttää dynypötkön jalan alla. Voi hyvin ennustaa et jos kexii jonkun halvan tavan tappaa muita apinoita, niin kyllähän apinat sen käyttöön ottavat. Kemisti ei ehkä tunne likaa, muttei sen silti kannata syödä paskaa tai juoda myrkkyä. Haluaahan sekin elellä. 

ellauri033.html on line 530:   Sijoittaen tän ajatuxen sit tohon deterministiseen zygologiaan, voi ennustaa et 1) iso data tulee toteuttamaan monia Sixten haaveita historian ennakoimisesta lyhyellä tähtäimellä, 2) lopputulos siitä manipuloinnista tulee olemaan entistä lyhkäsempi ja ikävämpi tulevaisuus kaikille ja 3) jos se on mahollista tehdä niin se tapahtuu, sitä ei mikään estä. Apinalauma valuu kuin vesi syvimpään lätäkköön, sinne missä rahantulo on helpointa.

ellauri033.html on line 532:   Sixte on tästä selvillä, Polle ei. Polle koittaa väkisin tehdä pilaa Anterosta. Proffa kazoo vanhaa villisikaa eläintarhassa ja tuumii et ihmiset tuntee izeään ja ymmärtää motiivejaan yhtä vähän ellei vähemmän kuin kruik kruik. Mut se on ihan totta. Sixte tässä vähän ennakoi Freudia (multiplicité de moi oli 19. vuosisadan meemejä). Yliminä ja se taistelee vallasta kuin Akun pienet kuiskuttelijat. Niinniin, ei Freud sitä kexinyt ihan tyhjästä. Sellainen sisäinen kuiskutus on kaikille tuttua, se on kaikissa uskonnoissa mukana: hyviä ja pahoja henkiä. Skizot kuulevat sen ihan ääneen.

ellauri033.html on line 534:   Sehän se ensimmäinen hyvän ja pahan taistelu on elukoissa: hyökätäkö vaiko paeta? Hyvä saalis houkuttaa ja paha peto pelottaa. Ruumis vetää tikanpoikaa puuhun ja äiti varottaa. Välitön tyydytys on paha, pitemmmän tähtäimen suunnitelma hyvä. Sellasta peliteoriaa se on kaikki moraali. Yhden etu vastaan muiden etu, yx roikka vastaan toista tiimiä.

ellauri033.html on line 538:       Mut Polle ei voi tajuta sitä, kun se on patakonservatiivi ja narsisti kirjailija. Sen proffallekin on sen mielestä yleisö pääasia. Tänkään takia mä en oo koskaan halunnut mitään julkaista! Mun jutut on niin mainioita, et jos mä julkaisisin ne, niin kaikki alkais juosta mun perässä kuin Tom Hanxin bändärit siinä retardileffassa. Sit mä jossain keskilännessä saisin tarpeexeni ja sanoisin: I feel tired, I think I´m gonna home now. Ja kaikki järkyttyis. Life ain´t a box of chocolates, you know. Useimmissa konvehdeissa on kuitenkin vaan pahanmakuista ötköä. Shit happens.

ellauri033.html on line 540:   Greslou nöyristelee proffan edessä kuin joku sapajuapina hopeaselän jalkovälissä, hännystelee sitä ja syö kirppuja sen turkista. Tyrkyttää persettä kuin kuoripoika rippi-isälle, kumartaa veneeristä mösjöötä ja mestaria sen ylpeänä oppipoikana. Tollastako tää on katolisissa piireissä. Vitun "tunnustuxia". Hemmetti. Tätä se Polle peukuttaa, kunhan ripittäjät on meidän miehiä. Erityisesti se tuntuu inhoovan Spinozaa, joka olikin konkkanokka jutku. Ja vielä ateisti sellainen. 

ellauri033.html on line 542:   Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.

ellauri033.html on line 544:   Täähän kuulostaa ihan Saarssoneilta! Esi-iskäkin oli tollanen kiukkupää, se pikku paxulainen. No Roopen äiskä oli erilainen, tavallinen katolinen ämmä, vei Roopen messuun, iskä ei tullut, Roope kysy mix äiskä siihen et älä kysele ei kuulu sulle. Roope oppii et fixuille isille on eri pelisäännöt kuin tyhmille ämmille. Iskän kaa on ihqua luontokävelyllä Gergoviassa, sehän paikka mainitaan Asterixissä. Petteri iskän hartioilla Sommarhemin hirviniityn tiellä sienimezässä. "Se on nahkavinokas." Tää on varmaan Paulin omia muistelmia, sen isä oli matematiikan professori. Varmaan sekin sai raivareita kun laskut ei täsmänneet. Paul raippas kun Fifi karkas tai Henry James kärskytti verhoja.

ellauri033.html on line 550:   Ompasusi on samanlainen epääonnistunut isinpoika kuin Schopenhauer sikäli ezen isä kuoli ja äiti jäi, se istuu äiskän hännän alla ja halvexii sitä, pelkää mutta pitää tyhmänä ämmänä. Patu oli takuulla isinpoika myös, varmalla ei tullut toimeen äitipuolen kaa. Se alkaa ajatella kuin Repe Sorsa et se on erilainen kuin muut, siihen sattuu. Typerys. Aapat muistuttaa toisiaan kuin 2 Marjaa. Aboluuttinen egotisti tuli oppipojasta. Tai trendikkäämmin narsisti.

ellauri033.html on line 554: Eka ehtoollinen ei tuntunutkaan miltään. Missä vika? Et oo tarpeex yxinkertainen, sanoo uskovainen kaveri. Niinpä, lasten kaltaisille on se touhu varattu. Muut mädätkööt haudassa. Italialaisvanhuxia kuolee koronaan niin paljon, kert ne kuolee kotonan eikä pihatoissa. Parempi niin, kazoo sitä vaik kuinka päin. 

ellauri033.html on line 556: Roopelta menee usko alta kun se huomaa et papit ja uskovaiset on tyhmiä. Ääliöitähän ne ovatkin. Niin ja pahat kirjat vielä! Porariston vallankumouxen jälkeem tulee romantiikka peliin, kirjat alkaa haista synniltä ja alusvaatteilta, tai vielä pahemmalta, sanskulotilta. Pahoja kirjoja:

ellauri033.html on line 561:       Stendhal


ellauri033.html on line 564:   Toi Musset taitaa olla aika tärkee Bourgetille, se oli dändi ennen dändiä. Täytyy tehdä siitä ihan oma paasaus. Jos usko on lastenkaltaisexi palanneiden ukkeleiden ja mummeleiden  heiniä, niin romantiikka on kuin tehty nuorisoa varten. Kun mahla nousee ja panohaaveet on vilkkaimmillaan, tekee mieli lukea tollasta romanttista höttöä. Niinku tää: "Jumalattomuus on tää kaunis nuori mies joka viimeisen yönsä aamusella kazoo verenkarvaista sarastusta ja salamana näkee koko historian ja legendojen taivaanrannan, palataxeen sitten painamaan pääkyn kauniin tytön tisseille, kauneimman unelmansa, jota se rakastaa liian myöhään nyt." Justiinsa niin, liian myöhään joo, todennäköisemmin se tuli ihan liian aikaisin. 

ellauri033.html on line 566:   Se mikä vei romantiikalta terän oli ehkäisy, nyt pääsee 15-vuotiaat heti koittamaan, ei tarvi lukee runoja ja peiton alla imee yxinänsä namua. Se on kyllä parempi näin. Pikku hukkixen neizyyden vie kolmikymppinen siivooja. Roope on eka halukkaasti mukana mut ruiskautettua sitä alkaa etoa. Mix ihmeessä? Omne animal triste post coitum. Onnex paha olo meni ohi, kohta se jo bylsii Mariannea ihan innolla.

ellauri033.html on line 578:     
ellauri033.html on line 585:     Toi Vallez kuulostaa kiinnostavalta, äärivasemmistolainen Pariisin kommuunista, kuoli keski-ikäisenä 53v (rautakauppias 54v), ei saanut omaelämäkertaa valmiixi. Tai no sai ja sai, tyngäx jäi kuten elämä. Ehdinköhän mä The Endiin saakka. Konec. No tietysti. Siitä ei ole vielä kukaan myöhästynyt. Vallesilla oli myös kiinnostava aisapari Severine, suffragetti feministi. Hauska tutustua. Enchante. Encantada, sanoi naiset la Republicassa. Sisäänlaulettu. Johnin suosikkibiisissä Tor i Helheim aasojen kuoleman jumalatar Hel laulaa Torin tervetulleexi sisään helvettiin. 

ellauri033.html on line 587:     Sixte lukee siis edelleen ihmishukan kertomusta tapahtumista markiisin huvilinnassa. Eri narsistista textiä. Minkähän verran tässä on omaelämäkerrallista? Ainakin se varmaan et ihmissusi alias Bourget oli tyttöystävien mielestä nätti poika, ja se että sitä rotinkaisena otti suunnattomasti päähän, mut samalla vähän himotti markiisin lihasaivoinen pikkuwiixinen pikkusikareja poltteleva aatelispoika joka osas razastaa, miekkailla ja pelaa biljardia. Rotinkainen Bourget tunsi vaan pelin taskuversion. 

ellauri033.html on line 589:     Nyt alkaa Pollen snobimaisuus nostaa päätänsä. Tää ompasusi, joka siis on varottava esimerkki siitä mihin mal du siecle johtaa harhaanohjatuissa nuorissa, tää rotinkainen (kuten Polle) vihaa 1) aatelisia 2) rojalisteja 3) armeijaheppuja,  ja yrittää olla vihaamatta sakuja, koska sen ihailemat Kant, Schopenhauer, Lotze, Fechner, Helmholtz ja Wundt on makkaramiehiä. Kardinaalimunaus! Edellisiä  siis 1)-3) pitää ihailla ja jälkimmäisiä, siis sakuja vihata. Se on ranskalaista patriotismia. 

ellauri033.html on line 591:     Sanoo mitä sanoo, pikku kotiope on kade isobroidimaiselle kreiville, niinkuin moni väpelömpi pikkuveli fyysisesti ylivoimaiselle veljelle, nimiä nyt mainizematta. Goethen Faust oli samalla lailla kade Mefistolle, väittää Polle. Amielin päiväkirja ilmestyi näihin samoihin aikoihin, siinä vasta vätys. Se oli Kristinan mielikirjoja. Muakin teini-ikäisenä vitutti et olin niin väpelö. Koitin koulumatkalla opetella kävelemään reippaammin ja heiluttamaan käsiä. Jossain Johannexen seurakuntakodin kohdalla, missä Ilmo Launis ja sen pojat pehmitti Jöpiä. Seurauxet on vieläkin nähtävissä jönsin henkisessä habituxessa. Vallatonta ja vakavaa.

ellauri033.html on line 593:     Kun Pikku Hukka ei pärjää kreiville nyrkeillä, se tekee sille frogarit bylsimällä sen pikkusiskoa. Tätä Charlottea kuvataan monisanaisesti, se on yhtä tyypillinen romanttinen lyyli kuin sen kreivi veli on herooinen. Pikku Hukka päättää vietellä sen ihan vaan näyttääxeen isoveljelle.

ellauri033.html on line 595:     Murjotus on narsistin salainen ase, jolla se vangizee hellämielisen neidon huomion, 3-5 vuotiaiden bravuuri. Mä käytän sitä tosi paljon. Teini-ikäisenä olin ihan mahoton esim AKn kanssa Sykissä. Kaisa parka. Neito parat. Korville pitäis antaa hemmoa tai jättää murjottamaan. Mut siitä vasta nousis äläkkä.

ellauri033.html on line 599:     Hukkis on jälkikäteen sitä mieltä et Charlotte hoisi rakkauspuolen ihan ize, ompasuden tempuilla ei ollut muuta tehoa kuin jälkikäteen, kun Charlotte pettyneenä hukkapätkään tekee izarin. Mammanpoikana hukkis oli siisti sekä siivotapainen, siitä oli riiauxessa hyötyä kaikkein eniten.

ellauri033.html on line 601:   Jotain tuttua on garun touhuissa. Muistan että mäkin harjoitin tollasta demi-suggestiota nuorena, lämmittelin pokia ja jäähyttelin toisia, kunnes niitä saattoi yhdellä kertaa kypsyä panovalmiixi useita. Tuli ihan kiire vällykäärmeelle. Mulle se tekniikka ei tullut Sixtltä, vaan se oli Pipalta opittua, selektiivistä lämpöä ja kylmyyttä. Hyvin pelitti. Garusta on kiva ajatus, vaik se halvexiikin 1789 vallankumousta, ajatella bylsivänsä maajussin viekkaana jälkikasvuna linnanherran suvun viatonta tyttöä. Kuin kuraverinen Kusti bylsimässä rotukoiria. 

ellauri033.html on line 606:   Näistä mietteistä tai Pappuxen apuviivoista meni Unto Remexen pää sekaisin kuin ilvexen pohjoisessa asuvan sedän. Miten se sai hengen izeltän ei kai sanottu. Onhan pohjoisen asukkailla aseita. Oliko Untolla perettä? Se oli onnettoman ja ujon oloinen. Pesemättömässä villapuserossa haisi hieltä. Se oli Hintikan opetuslapsi niinkuin minäkin. Mut se ei ymmärtänyt tehdä pilaa mestarista. Pollekin on täysin huumoriton. Se on vaarallista, puuttuu suhteettomuudentajua. Siitä syntyy hihhuleita ja nazeja. Onnettomia murhaajia ja kiukkusia herhiläisiä. Huumorin tärkein tehtävä on purkaa normeja. Naura sinäkin sanoi kumikana.

ellauri033.html on line 617:     Passow studerade i Leipzig under Gottfried Hermann, kallades 1807 av Goethe till Weimars gymnasium som överlärare i grekiska, åtog sig 1810 uppdraget att leda samt omorganisera läroverket Conradinum nära Danzig och blev 1815 professor i klassisk fornkunskap vid universitetet i Breslau. Passow vann mycket anseende både genom sin lärarverksamhet och sina skrifter. Han är mest känd genom Handwörterbuch der griechischen Sprache (1819-24, 5:e upplagan 1841-1857, utgiven av Valentin Rost och Johann Friedrich Palm; "Grekiskt och svenskt lexikon", 2 band, 1841, översättning av Wilhelm Gumælius).

ellauri033.html on line 620: Passow jätti opinnot kesken kun pääsi yliopex Weimariin kiitos Goethen. Niinkuin se yx Hintikan etukenoinen oppipoika pohjoisessa asuvaxi proffaxi, Juha Manninen sen nimi oli, entinen jauhiainen (ehkä nykyinenkin, en tunne paremmin) joka ei sitten koskaan väitellyt, kun ei tarvinnut. Toisin kuin ryhditön partajehu Juha Manninen, sileäleuka Franz kannatti voimailua, aiheutti kuuluisan Beslauer Turnfehden vetelysten kieltäytyessä vapaaliikkeistä akateemisen vapauden nimessä. No ei, tämä nykysessä Puolan Wroslawissa käyty kiista keppijumpasta 1819 sai vakavampia poliittis-kumouxellisia sävyjä, jotka kirjailija Kotzebuhen murhan jälkeen sai keisari Wilhelmin säätämään jumppakieltolain. Kerran niinkin päin. Vuonna 1819 alkoi Sinebrychoff panna Helsingissä Koffia.  

ellauri033.html on line 624: Deterministinenkin maailma voi olla ja onkin kaoottinen. Kattilassa hämmennetty vesi ja pullataikina on ennustamattomia. Vaikka täysin deterministisiä. Pane se piippuusi ja polta. Piipusta noseva savukin on kaoottinen. Epälineaarinen differentiaaliyhtälö on ratkeamaton. Perhosen lento näyttääkin siltä. Sää osataan ilmottaa etukäteen niin hyvin että porukka suuttuu kun se menee väärin. Tänään piti tulla kaunista, meillehän luvattiin. Eipäs kukaan ennustanut koronaa. Vaik olihan se ihan ennustettavaa, et joku kulkutauti tulee, kun on tää apinoiden kasvuräjähdys. 3G lisäapinaa jo tällä vuosituhannella, 20 vuodessa. Järkyttävää. Tätä mahollisuuta ei Polle ota lukuun. Tää on paljon pahempi kuin moraalittomuuden paapa. Tää on pahempi kuin apinoien kärhämien kakka. Tää on melkein kuin (kuiskaten) paska.

ellauri033.html on line 628: Kumma kyllä mä paikka paikoin tykkään Paulin kirjasta. Ehkä vahingossa se löytää jyvän vapaan tahdon ja determinismin pulmasta. Nimittäin sen ettei koko pulmaa olekaan. Sama ilmiö näyttää toimijasta vapaalta ja tarkkailijasta pakonomaiselta. Se on se sama ilmiö kuin että kun on hullu tietää olevansa hullu, ja käyttäytyy hullun lailla tavallaan puolitahallaan. Voimatta sillekään kuitenkaan mitään. 

ellauri033.html on line 630:   Pettyneenä kun ei pääse Charlotten hameisiin Greslou käy höyläämässä vanhaa flammaa Cremontissa, paxua Mariannea. Ei se tunnu enää samalta.

ellauri033.html on line 636: No joo, pääasia on ettei pidä izeään kovin tärkeenä. Ei fatalismi ole pointti, kyllä sattumakin kelpaa yhtä hyvin. Se, mistä tulee harmia, on et ezii jotain tarkotusta izelleen tai maailman menolle. Ei niitä ole, turha skizota. Pikku mittakaavassa sopii kyllä optimoida, mut on bittikarttavirhe yleistää peliteoria koskemaan koko maailman menoa.

ellauri033.html on line 642:   Greslou pääsee vihdoin rivojen tarkoitustensa perille kirjoittamalla izemurhauhkauxen, sama kikka kuin toisellakin kotiopella, hra Prööllä. Charlotte tulee estämään, ja joutuu kotiopen punkkaan. "Kuollaan yhdessä!" se huutaa. Joo ihan kohta, mut ensin tää, sanoo Loup-Garou ja ryhtyy hommimaan. Charlotte on täysillä kyllä mukana, täähän on romaani. Se näyttää petissä ihan Tanagran terrakottapazaalta. 

ellauri033.html on line 651:   Herää kysymys: mixi bylsintä on pahempaa kuin kuolema? Ei kai se sentään ollut henkirikos? Pikemminkin päinvastoin. Mutta muistakaamme:  Lebensraum on ituradan kannalta tärkeintä, toisix tärkeintä on siemennys. Muu kaikki on toisarvoista. Aatelisneidin teki hetki mieli keppiä, mut se ei suin surminkaan halunnut puolisoxi noloa kotiopettajan porkkanaa. Säätykierto oli sille kuolemaa kurjempi kohtalo. Pollen moraalitaulussa leipäsuden synti oli että sen perimmäinen motiivi viekotella neizyttä  oli kauna herroille.

ellauri033.html on line 653:   So far so good. Kamat pussissa. Mut mites sitten suu pannaan kun on pussit tyhjinä? Omne animal ja niin edespäin. No juu, just niin, kun pussit on kevennetty, ajatus izemurhasta alkaa tuntua aika turhalta. Ja kuinkas ollakkaan, Polle sanoo tässä kohtaa juuri näin: Omne animal! Vitun kusipää. Oikeassa ehkä mutta silti vittu. Hauska pikku vinjetti: Greslou vetää housut jalkaan äkkiä ettei näyttäisi naurettavalta byysät nilkoissa jatkopeleissä. Pollelle tästä pisteitä. 

ellauri033.html on line 655:   Kuka teki sisään! Alamummoon meni. Charlotten mielestä Gresloun ilmaveivi oli katala. Ex meidän pitänyt tehdä kaxoisseppuku? No, minä... sanoo pelkurimainen tyhjäpussi siihen. Lache! Lache! huutaa Charlotte. No eise mitään, halvexixoon vaan, pääsinpä kuitenkin pukille, vieläpä ekana, tuumaa Loup-Garou tyytyväisenä. Lällätilää Antero!

ellauri033.html on line 657:   No Charlotte lukee salaa Gresloun sepustuxet, löytää myrkkypullon, ja ryyppää sen. Kenen vika? Onko Loup-Garou ihmissusi vai onko kaikki ihan tuttu juttu, kuten sanoisi Natashan lentokapteeni? Sanoppas se, kysyy Polle muikeasti ja lopettaa.

ellauri033.html on line 659:   Adrien Sixte ainakin menee tästä ihan sekaisin, hylkää säännölliset tapansa, kulkee ympäriinsä, puhuu izexeen ja elehtii. Emäntä ja talonmiespariskunta on ymmällään. Mikä hätänä?

ellauri033.html on line 661:   Adrienille tuli moraalinen kriisi. Tää viimonen luku osottaa, ettei Polle sittenkään ole ymmärtänyt mitään. Se on sohassut vahingossa oikeaan, mutta vetää johtopäätökset aivan vituiksi. Sen mielestä Loup-Garou on näytelmän roisto ja Adrien toinen syyllinen, vaikka merkillepantavinta koko tarinassa on, että luokkaerot ja puutteellinen profylaksia voi aiheuttaa tämmöisiä extreemejä sotkuja.

ellauri033.html on line 667: Pollen argumentaatio menee perseelleen tässä kohtaa: on oletettava, että ihminen on syy, ja vapaa syy, jotta se on pantavissa edesvastuuseen. No ei. Ihmineen on peliteorialla ennustettava pikku veturi, joka yleensä kääntyy oikeaan kääntämällä vaihdevipua ja antamalla kaasua tai jarrua, ei tarvi nostaa savupiipusta eikä käyttää neuroleptejä. Koska se on suhteellisen komplisoitu laite, tää on helpompaakin kuin purkaa se ja eziä perimmäistä syytä sisältä tai ratapihasta. Ne syyt voi olla liian komplisoituja jotta niitä voisi muuttaa yhtä helposti. (Ja niihin voisi liittyä kiusallisia huomioita raiteista, esim termiittiyhteiskunnan valtarakenteista.) Turpiin vaan ja onnea, se on raakaa peliä mut se toimii kuin junan vessa.

ellauri033.html on line 670: Ja tää on tuubaa myös: "mestari" on "vastuussa" jos joku oppipoika ääliö ymmärtää sen väärin. Vitun "mestari". Vitun oppipojat. Ääliöitä koko porukka. Pitäiskö poikaa lohduttaa: hyväxy että olet kalkkuna, vai moittia: mitäs läxit kalkkuna? Ihan sama, se on myöhäistä nyt. Kalkkuna mikä kalkkuna. Kyllä veturikin voi katua, tai kalkkuna, soveltaa yrityxen ja erehdyxen mekanismia. Se on hyvin simppeli mekanismi ohjelmoida. Ei siihen tarvita vapaata tahtoa eikä supernaturaalia tuomaroivaa isäukkoa, joita Polle on innolla jo raahaamassa taantumuxen rekvisiittavajasta 

ellauri033.html on line 674: Muzilti kumma jos Antero veli ja Sixte ei kerro oikeudessa et Charlotte hölmö teki seppukun, vaikka tietävät. Mitä siinä on miettimistä, niihä siinä pääsi käymään. Kunnia ym mon oeil. Toi on tollasta typerää spartalaista spedeilyä et varastetaan ja valehdellaan pään menonkin

ellauri033.html on line 675:  uhalla. Onpa hienoa. Ei 

ellauri033.html on line 677: tosiaan poltti todisteet. Saakeli mitä paskaisia. Aatelispyllynreikiä. Ei sentään vaan jotain vielä atavistisempaa: ääliö Antero kertoo kuitenkin oikeudelle totuuden mut menee sit ja kylmän rauhallisesti nirhaa Loup-Garun luotipyssyllä, joka yhtä rauhallisesti sitä odottaa. Vitun mafiosoja. Tollanen kukkoilu on yxinomaan ällöttävää. Ja vielä viimesenä loppuvizinä Adrien Sixte ryömii kyynelehtien oppipojan raadon äärellä taivaallisen isäpapan puoleen. Polle kysyy: mixme huudettaisiin apuun suursmurffia ellei sitä oo? No monet hädissään huutaa apuun äitiä, vaikka se on maannut haudassa jo aikapäiviä.

ellauri033.html on line 683: Sillä oli monia järkeviä pointteja, kuten determinismi, ateismi, psyykkisen ja sybikaalisen yhteys, ajattelunvapaus, kirkon erottaminen valtiosta, raamatun lähdekritiikki, ja se et yhteiskunta perustuu valtaan eikä johki vitun sopimuxeen. Underdogin ajatuxia. Ihme pykälänikkari, axioomikananpoikien numeroija ihankuin nuori Wittgenstein.

ellauri033.html on line 688:   Influenssaa siltä on ottanu valistus ja (miinusta) Schopenhauer, Fichte, Hegel, Rousseau, Schelling, Novalis, Goethe, Nietzsche, Einstein, Unamuno, Althusser, Santayana, Coleridge, Lessing, Næss (Aarne on päässy seuroihin) sekä

ellauri033.html on line 693: Joo toi Deleuze oli pikku-Maken mestari, postmodernisti filosoofi, jonka mukaan kirjat vuotavat kuin seula, textit valuu sisään yhestä korvasta ja pihalle toisesta. Semmosiahan ne on ollu aina, kato vaikka Raamattua, Herodotosta, Aristotelesta, Plutarkhosta, Rabelaisia, Burtonia tai Sterneä. Tääkin albumikokoelma on täynnä paikkoja kuin airbnb:n tilkkutäkki, täynnä reikiä kuin mun kohta 60v vanha pyyheliina, tai pian keski-ikäinen muovikolanteri.   

ellauri033.html on line 698:   Olkoon se pikku paskiainen kirottu päivällä ja olkoon kirottu yöllä; olkoon kirottu kun se menee maate ja kun se nousee jalkeille; kirottu kun se menee ulos ja kirottu kun se tulee sisään. (Olkoon kirottu myös vessassa.) Herra ei säästä häntä; herran kiukku ja viha raivoo tätä häiskää vastaan ja tuo sen niskaan kaikki kirouxet jotka on raapustettu tähän kirjaan (eikä se olekaan aivan vähän), ja herra kumittaa sen nimen taivaan alta, ja herra erottaa sen vahingoxeen kaikista Israelin heimoista kaikilla sopimuxenmukaisilla kirouxilla, jotka seisoo lakikirjassa. Mutta te jotka roikutte vielä kiinni hra jumalassa olette elossa ainaskin vielä tänään. Me käskemme että kukaan ei saa viestiä ton kaa suullisesti eikä mesettää, eikä tehdä mitään sen mielixi, eikä asua saman katon alla, eikä neljän kyynärpään päässä siitä, eikä varsinkaan lukea mitään sen prujauxia.

ellauri033.html on line 701:   Toisto tyylikeinona. Jutkut on vihaisia kuin herhiläiset. Ulos tunkeilija, pesä on uhattuna. Tää on monelle uskovaisuuteen taipuvalle pahin mahdollinen rangaistus, ne on niin laumaeläimiä. Ne on kuin hevoset, joita ei saa pitää yxin tallissa, pitää olla vähintään vuohi seurana. Tai kissa niinkuin Pollella, vaikka se ei ole niin hyvä, kun se ei ole laumaeläin eikä kasvissyöjä. Kaniini on parempi, tulppaanikorva.

ellauri033.html on line 703:   Monelle yli 70-vuotiaalle kotiaresti on kuolemaa pahempi kohtalo. Mä viihdyn mummelin keittiössä, ain kotiin mä jään. Kun ei olis tätä pyörrytystä. Texasilainen poliitikko kannustaa vanhuxia antamaan henkensä markkinatalouden edestä, amerikkalainen elämäntapa on uhanalainen laji. Kuolkaamme lajitovereiden puolesta. 

ellauri033.html on line 705:     Lapset istuttavat kevätkukkia ajankuluxi, Seijan mielikukkia, narsisteja. Ne on ihanan keväisiä, nahisevia.

ellauri033.html on line 713:   sen silmät roikkuvat. Voihan se olla joku luomivikakin. 


ellauri033.html on line 714:   Sen äiti oli bhat, isä joku muu kasmirista diasporoinut mumslimi. 


ellauri033.html on line 717:   Sale ansaizi leipänsä ensin copywriterinä, se halus filmitähdexi. 


ellauri033.html on line 721:   Se pilkkas turhanpäiten muslimien pyhää kiveä, sileäxi suudeltua. 


ellauri033.html on line 722:   Kertoi jostain nolosta Muhammedin takaisinvedosta koraania kirjottaessa. 


ellauri033.html on line 727:   Se kannattaa Bernie Sandersia. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. 


ellauri033.html on line 728:   Ei ole ihan selvää mikä sen poliittinen linja on tällä hetkellä. 


ellauri033.html on line 747:     Sanoi Calvino. So what. Onxtää joku ylläri? Kaikkihan nyt ton on aina tiennyt. Neizyt Maariallakin oli lapsuus josta kertoi Lipsius, ja vanhuselämä Johannexen hoteissa. Eikä sen hääyöstä P. Kondomin kanssa missään kerrota paizi sarjakuvissa. Deleuze ym. vaan teki tästä truismista numeron.

ellauri033.html on line 749:     Seku luki pienenä M.M.Kayen dekkarin Kuolema kulki Kashmirissa. Sekin asui Intiassa pienenä. Pienenä siirtomaissa asuneista naiskirjailijoista sais jo Wikipedialuettelon. Onkohan siellä jo sellainen? Ois kiva lukea toikin, mut nyt on kirjastot kiinni, pandemia eeku pahenee.

ellauri033.html on line 758:   Euroedustaja Teuvo Hakkarainen (PS) on mennyt kihloihin nuoren hondurasilaisen kaunottaren kanssa. Hakkarainen vahvistaa kihlauksen Iltalehdelle yhdessä tuoreen kihlattunsa Stephanie Orantesin, 30, kanssa. Rakkausuutisen kertoi ensin Seiska.

ellauri033.html on line 762: – Olen hyvin onnellinen, Stephanie kertoo Teuvo-rakkaansa viereltä. Teuvo on kaunis ja erityinen mies.

ellauri033.html on line 763: Ensimmäistä kertaa naimisiin menoa suunnitteleva Stephanie viisveisaa pariskunnan 30 vuoden ikäerosta.

ellauri033.html on line 766: Väli-Amerikassa sijaitseva Honduras on espanjan kieltä osaavalle Hakkaraiselle tuttu maa, sillä hän vieraili maassa ennen politiikkaan siirtymistään useasti. Hakkarainen työskenteli maassa aikoinaan sahatöissä.

ellauri033.html on line 768: - Mä olen niin vanha ettei mulla ole enää suunnitelmia kuin monttubileet, Teuvo kommentoi.

ellauri033.html on line 774: Päivitys: romanssi nuupahti jo ennen häitä. Leipäsusi kävi kalliix eikä Teukka päässyt pukille kun se pandemian vuoxi asui kotona viitakossa ja manku pätäkkää. Teuvo aikoo vielä käydä hakemassa timanttisormuxen takasin. Ize asiasta kuultuna Steffi sanoi et Teuvo on vanha juoppo.

ellauri033.html on line 778:   Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan. 

ellauri033.html on line 782:     Kun hän jatkoi, hänen äänensä oli tukahtunut, syyttävä: Niin, tilinteon hetki on tullut. Olette luulleet, että kun käytte herran huoneessa sunnuntaina, saatte huolettomina elää arkipäivänne. Olette kuvitelleet,että rikollisen ajattelemattomuutenne hyvityxexi riittää jumalalle pelkkä polvennotkistus. Mutta jumala ei ota vastaan mitä tahansa. Tuollaiset määräaikaiset suhteet eivät hänen ankaralle rakkaudelleen riitä. Hän on tahtonut teidän viipyvän hänen silmiensä edessä kauemmin. Sellainen on hänen rakastamisen tapansa ja loppujen lopuxi sellainen on myös ainoa rakastamistapa. Juuri sixi, väsyneenä odottamaan teitä, hän on antanut maanvaivan tulla luoxenne niinkuin se on käynyt jokaisessa synnin saastuttamassa kaupungissa ihmiskunnan historian alusta asti. 

ellauri033.html on line 784: Ikävä ihminen termentää ikäviä ihmisiä, sanalla sanoen. Vitun narsisti. Tää on ihan tavanomaista joka tuomiopäivän profeetan peruskauraa. Heti kun sattuu jotain ikävää, niin profeetat ryömii ulos koloista ja alkaa netota toisten hädällä. Ne on kuin mafia, joka Italiassa antaa ruokaa varattomille ja avustuxia firmoille, ja käyttävät niitä sitten hyväxi kun ne on koukussa. Tää on klaanimeininkiä, mikä on rikollista vaan niin kauan kun on keskushallitus, joka on siepannut kaiken klaanivallan izelleen. Kun keskusvalta herpoaa, pienemmät klaanit ryömivät esille ja alkaa entisen kisan keskenään, verikosto lähtee taas rulettaa. Ei keskusvaltakaan ole kummempi kuin vaan yx humongous iso klaani. Ja monoteistinen jumala vaan tän humongous ison klaanin yhteinen meemi, yhtä ilkeä kuin hallittavansa. No joo, jos se olis oikeesti olemassa ja oikeesti superia, se ei olis edes alottanut tätä souvia. Me oltas kaikki jo taivaassa pilvityynyillä kaakaokupit kädessä. Tai vielä parempaa, meitä ei oliskaan.

ellauri033.html on line 796:   jos se on niin vanha ettei voi enää kiireesti nousta pukille, 


ellauri033.html on line 802:   jotta ei vaan häviäisi pesän muistista ihan jättämättä jälkiä, 


ellauri033.html on line 803:   haihtuisi taivaalle kuin surullinen pieru saharaan. 


ellauri033.html on line 804:   Raahaa vielä viimeisen oljenkortensa kekoon, repukka. 


ellauri033.html on line 805:   Hiiren piiperrysjäljen hangelle, jänixen jätöxen kannon päähän.

ellauri033.html on line 809:     Unlucky Alf on Ruuvit löysällä-skezisarjan fiktiivinen henkilö, jota esitti Paul Whitehouse. Alfilla on vitusti onnea, mutta kaikki huonoa. Sen yrityxet säätää yhtä vanhan leskirouvan kaa epäonnistuu kerta toisensa jälkeen: lintu kakkaa sen päähän; kuorma-auto roiskuttaa sen päälle lokaa; välikohtaus leidin kissan kaa; ja lopulta leidi kannetaan ulos jalat edellä ennenkuin Alf pääsee asiaan. Kerran sen talosta tuli sähköansa. Kerran se ennusti, että putoaisi tietyökuoppaan tien päässä, ja siihenhän se putosi.

ellauri033.html on line 811:     Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´  Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock. 

ellauri033.html on line 813:   Alphonse Marie Louis de Prat de Lamartine (1790 1869) oli ranskalainen kirjailija, runoilija ja poliitikko. Hänet tunnetaan omaelämäkerrallisesta runosta Le Lac ("Järvi"), joka kuvaa polttavaa rakkaussuhdetta rakastavaisten välillä rakkauden niistämän miehen näkökulmasta. Lamartine tunnettiin taitavana ranskankielisen runomitan käyttäjänä. Hän oli yksi harvoista runoilijoista, joka toimi myös politiikassa.

ellauri033.html on line 815: Lamartine syntyi Burgundin maakunnassa ranskalaiseen aatelisperheeseen. Hänen vanhempansa kasvattivat hänet hartaaksi katolilaiseksi, mutta hän kääntyi myöhemmin panteismiin kirjoittaessaan teoksiaan Jocelyn ja La Chute d´un ange. Vuonna 1847 hän kirjoitti teoksen Histoire des Girondins ylistyksenä girondistien puolueelle.

ellauri033.html on line 817:     Girondistit oli olleet 1789 vallankumouxen maltillisuusmiehiä, keskustalaisia menshevikkejä, jotka jakobiinibolshevikit sittemmin pani pölkylle. Hullun vuoden 1848 helmikuun vallankumouxen jälkeen Lamartine pyrki pressaxi, mut oli liian girondistinen: demokraattinen ja pasifistinen. Pian tämän jälkeen Alf vetäytyi politiikasta ja keskittyi kirjoittamiseen. Ei mennyt sekään ihan putkiloon:

ellauri033.html on line 824:     1816 -1830, Alf Lamartine ehti käydä Bourgetin järvellä Aix-les-Bainsissa 8x. Jo ekalla käynnillä lokak. 2816 26-v Alfiin iski intohimo. Sen nimi oli Julie Charles, 32-vuotias tohtorinna, joka asui hotellissa Alfin seinänaapurina, mitämax vingahteli siellä kuuluisan tohtorimiehensä alla. Tiedän just millaista se on, Niku höyläs Fainwood Circlellä suloista japsityttöystäväänsä komeron ohkasen seinän takana. On siinä pitelemistä. 

ellauri033.html on line 830: Julie kuolee 1817. Kai se sit oli oikeesti kipee. Lamartine on hirmu onneton, tää tapapaukaus teki sitä Ranskan ekan romanttisen runoilijan. Se menee taas järvelle lohduttautumaan ja löytää sieltä tällä kertaa puolisonsa brittiläisen Mary-Annin. Myöhemmin koko perhe tulee järvelle lomalle. Mary-Ann ei pane pahaxeen, kun tyttärelle laitetaan nimi Julia. 1832 Julia jr. kuolee. Lamartine ei kirjoita tästä enää uutta runoa vaan lähtee lohduttautumaan politiikkaan. Tunnetuin tuloxin. Bugger it.

ellauri033.html on line 855: Tes flots harmonieux.

ellauri033.html on line 858: Du rivage charmé frappèrent les échos ;

ellauri033.html on line 873: Le temps m´échappe et fuit ;

ellauri033.html on line 931: Sä kohahtelit silloin näin uppokivillä,

ellauri033.html on line 936: Yhtenä iltana, muistatkohan sä, me melottiin hiljaxeen;

ellauri033.html on line 939: sun harmonisia aaltoja.

ellauri033.html on line 951: Täällä alhaalla on tarpeexi niitä jotka pyytävät,

ellauri033.html on line 956: Mutta turhaan mä pyydän vielä joitain hetkiä,

ellauri033.html on line 972: Mitä! häviävät iäxi? Mitä! ihan tiessään kokonaan?

ellauri033.html on line 983: pitäkää huoli tästä yöstä, pidä, luonto ihana,

ellauri033.html on line 1006: Elviira oli rouva Nallen nimi Pikku Paha Hukka ja Sepe Susi sarjakuvissa. Se elää sixi ikuisesti mun muistoissa. Edellyttäen että mä elän ikuisesti, sillä varauxella.

ellauri033.html on line 1018: Heureuse la beauté que le poète adore !			Onnekas on kaunotar jota runoheppu ihannoi!			

ellauri033.html on line 1019: Heureux le nom qu’il a chanté !				Onnea nimelle jota se on rallattanut!				

ellauri033.html on line 1025: Ah! si mon frêle esquif, battu par la tempête,		Au! Jos mun rikko-haaxi myrskyn mukiloima,			

ellauri033.html on line 1033: Et, dans des chants rivaux célébrant mon délire,	Hurmiota juhlistaisin rivoilulla,

ellauri033.html on line 1039: Vois-tu comme tout change ou meurt dans la nature ?	Nääkkös sää kun muuttuu sää ja luonto alkaa delaa?			

ellauri033.html on line 1043: Et le char de l’automne, au penchant de l’année,	Ja syxyn liha vuoden taittuessa					

ellauri033.html on line 1046: Atteignant au hasard tous les êtres divers,		Mäiskii summanmutikassa muita elollisia,			

ellauri033.html on line 1053: Livrer ses fruits dorés au char des vendangeurs !	putoilevan pulskan syxyn kärreihin!				

ellauri033.html on line 1061: Quand elle aura tari sa coupe enchanteresse,		Kun se on holauttanut kupin tyhjäxi,				

ellauri033.html on line 1063: Le tombeau qui l’attend l’engloutit tout entière,	Odottava hauta nielaisee sen tyystin,				

ellauri033.html on line 1071:     Cynthia oli Sextus Propertiuxen hoito. Sextus Propertius was a Latin elegiac poet of the Augustan age. He was born around 50–45 BC in Assisium and died shortly after 15 BC. Propertius´ surviving work comprises four books of Elegies (Elegiae). He was a friend of the poets Gallus and Virgil and, with them, had as his patron Maecenas and, through Maecenas, the emperor Augustus. Although Propertius was minor in his own time compared to other Latin elegists, today he´s regarded by scholars as a major poet.

ellauri033.html on line 1073:   Emile Laure oli II maailmansodan armeijankenraali Vauclusesta, Vichy-luopio, mitäs se puuhaa Lamartinen runossa? Sori my bad, puhe on jostain toisesta Lauresta. No Vauclusessa on myös ravintola Petrarque et Laure, josta jenkkivieraat sanovat: Good food but lousy service. Koska Vauclusessa on Mont Ventoux, jolle Petrarca kipusi jollain wanderungilla:   For pleasure alone he climbed Mont Ventoux, which rises to more than six thousand feet, beyond Vaucluse. It was no great feat, of course; but he was the first recorded Alpinist of modern times, the first to climb a mountain merely for the delight of looking from its top. (Or almost the first; for in a high pasture he met an old shepherd, who said that fifty years before he had attained the summit, and had got nothing from it save toil and repentance and torn clothing.) Petrarch was dazed and stirred by the view of the Alps, the mountains around Lyons, the Rhone, the Bay of Marseilles. He took Augustine´s Confessions from his pocket and reflected that his climb was merely an allegory of aspiration toward a better life. Vanha paimen oli tyytyväinen kun joku oli vielä tyhmempi kuin se, niinkuin Roope ezimässä nelikulmaisia munia. 

ellauri033.html on line 1075:     Eleonora d´Este is best known as the beloved of Italian poet Torquato Tasso (1544-1595). In 1565, Tasso was 21 when he first met the beautiful 28-year-old Eleonora at the court of Alfonso, and he was quickly infatuated. An indiscreet remark made by one of the courtiers regarding the poet´s veneration of the princess caused Tasso to challenge the offender. The courtier, along with his three brothers, attacked Tasso, but others put an end to the duel. Alphonso, incensed by this outburst, sent Tasso away from the court, where he remained subject to the duke´s call.

ellauri033.html on line 1076: According to legend, Tasso wrote verses to his beloved Eleonora that touched her heart. A few years later, at the wedding of one of the Gonzaga family, celebrated at the court of Este, Tasso kissed the princess Eleonora on the cheek. Furious, Alphonso turned coolly to his courtiers and remarked, "What a great pity that the finest genius of the age has become suddenly mad!" The duke had Tasso shut up in the hospital of St. Anna in Ferrara. (In actuality, Tasso had been beset by delusional fears of persecution starting in 1575 and began a series of mad wanderings around 1577.)

ellauri033.html on line 1091:   Se oli paraimmillaan silloin, kun vanha raha pelkäs nousukkaita rotinkaisia. 


ellauri033.html on line 1095: Näin opetti tiedemies opetuslapselle. Katuvainen opetuslapsi joka vinkuu Charlotten perään ei koe helpotusta, vaan tunnustaa eläneensä tiedemiehenä vastoin luontoaan, au rebours de sa nature. Tosta au reboursista tuli mieleen deekukirjailijat samaan aikaan toisaalla, de Huysmans ja Villiers. 

ellauri033.html on line 1102: Sen elämä oli yhtä tunarointia. Villiers näyttää suitulta versiolta luokalle jääneestä luokkatoveristamme Klaus Karttusesta. Klasu kirjoitti säädyttömiä runoja mustaan vahakantiseen vihkoon tunnilla. Yx olmin näköinen kaunainen jatko-opiskelija haukkui mua deekuxi puhelimessa Sysmässä autotallin ovella, kun mä epäilin että sillä on mielenterveysongelma.

ellauri033.html on line 1112:   La Gloire complètement deshabillée tirant Auguste de Villiers de l´Isle Adam de son cravate éternel - Musée Carnavalet

ellauri033.html on line 1117: Cependant, il apprend qu´un certain Georges de Villiers de L´Isle-Adam l´accuse d´usurper son nom ; il manque de le provoquer en duel quand il découvre que Louis XVIII, croyant à tort la branche des Villiers de L´Isle-Adam éteinte, avait autorisé un Villiers des Champs à « relever » le nom en 1815.

ellauri033.html on line 1119: Villiers était « un inquiétant mythomane. Il revendiqua le trône de Grèce, poursuivit des critiques pour diffamation, se prétendit Prince du Saint-Empire Romain, unique héritier du grand maître de Rhodes fondateur de l´ordre de Saint-Jean de Jérusalem, Grand d´Espagne depuis Charles Quint, 22 fois comte ».

ellauri033.html on line 1135: Nommé, le 11 janvier 1862, professeur d´hébreu au Collège de France où il succède à Étienne Quatremère, il est suspendu quatre jours après sa leçon inaugurale pour injure à la foi chrétienne et remplacé dans sa chaire d´hébreu le 11 juin 1864 en raison de sa Vie de Jésus, ouvrage sur Jésus de Nazareth jugé sacrilège. L´érudit Salomon Munk lui succède à cette chaire. 

ellauri033.html on line 1148: Vuonna 1882 julkaisemassaan kuuluisassa esseessä Qu´est-ce qu´une nation? (Mikä kansakunta on?) joka ilmestyi vihkosena Que sais-je? sarjassa, hän hylkäsi useimpien nationalistien vaaliman ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta. Hänen mukaansa kansakunta oli sitä vastoin joukko ihmisiä, joita yhdisti solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen, ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”. Ei ihme että snobi protonazi Bourget ja sen hampuusikaveri Barrès karsasti Ernu-setää kuin ruttoa. Renan oli sentään tiedemies eikä mikään pöyhkeilevä pelle. 

ellauri033.html on line 1150: Hampuusipojista Ernu-sedän Jee-suxen elämä oli yhtä paha kuin Bauhausin pahat kukat. Bauhausin puutarhaosasto on surkea. (Läppä läppä tarkoitettiin tietysti Baudelairea.) Kalle-setä viekotteli syntiin vyön alapuolella, Ernu-setä teki samaa kravatin yläpuolella. 3. paha setä oli Henri Beyle, joka oli epikuuri, kosmopoliitti ja diletantti. Teki syntiä riippumahan kohdalla.

ellauri033.html on line 1161:   Hunsvotti on koiranvittu. Bourgesin hunsvottikavereista puuttuu vielä Maurice Barrès. Se oli hampuusin näkönenkin, ja paha protonazi. Räxytti kuin pikku rakki koiralaumassa. 

ellauri033.html on line 1163:       Auguste Maurice Barrès (19. elokuuta 1862 Charmes-sur-Moselle – 5. joulukuuta 1923 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, tyhjäntoimittaja ja poliitikko, joka vaikutti ranskalaisen nationalismin pahentumiseen Saxan-Ranskan sodan turpasaunan jäljiltä. Uudestaan olis tullut turpaan Fifille maailmansodissa saxanpaimenkoiralta ellei ois apuun tullut anglosaxiboxeri ja transatlanttinen buldoggi. Räyh räyh! Vuh! Uyyylll! Koirat ärisevät toistensa turkissa. 

ellauri033.html on line 1167:       Hän julkaisi vuonna 1884 Mustetahrat -nimistä lehteä, joka esiintyi nazirevanshistipoikien äänitorvena. Hän liikkui muun muassa huijarirunoilija Leconte de Lislen ja symbolistipaskiaisten piireissä. Barrès kohosi nopeasti maineeseen sekä keikarimaisilla elämäntavoillaan että varhaisilla teoksillaan, joista useimmat olivat avainromaaneja. Vuosina 1888–1891 ilmestyneessä ensimmäisessä romaanitrilogiassaan Le Culte du moi (”Minän kultti”) Barrès uppoutuu tiiviisti itsetutkiskeluun, ylistää individualismia, ivaa vallitsevia arvoja ja hierarkioita sekä tuo esiin kiinnostuksensa kuoleman ja dekadenssin teemoihin. Mikä perse! Hän sai lempinimen prince de la jeunesse (”nuorison ruhtinas”). Vittu pahan ruhtinas, suoraan Mordorista. Nationalismi korvaa culte du moin culte du moi et mes copainsilla. Yhtä syvältä on molemmat. 

ellauri033.html on line 1173: Barrés valittiin uudelleen edustajainkamariin Neuilly-sur-Seinen edustajana vuonna 1906 ja hän säilytti paikkansa kuolemaansa asti. Oltuaan aiemmin kiivas parlamentarismin vastustaja hän pehmensi mielipiteitään toisella edustajakaudellaan. Tottakai kun oli ize sisällä. Hänet valittiin vuonna 1906 myös Ranskan akatemiaan runoilija José-Maria de Heredialta vapautuneelle tuolille. Toivottavasti sillä oli nasta. Barrès tuki Paul Déroulèden julkaisemaa Le Drapeau -lehteä ja Déroulèden kuoltua vuonna 1914 hänet valittiin tämän perustaman Ligue des Patriotes -järjestön puheenjohtajaksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Barrés antoi tukensa poliittiset rintamalinjat ylittäneelle kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle (union sacrée, ”pyhä liitto”). Vittu kun joku sanoo sanan "pyhä" mä poistan varmistimen harmistimesta. Sodan jälkeen hän vaati Ranskan sotilaallista läsnäoloa Reinillä ja Versailles’n rauhansopimuksen ehtojen tinkimätöntä toimeenpanoa. Voiko läpipaskiaisempaa enää olla. Se ei ole vaan hunsvotti, vaan jätkä, hampuusi! Soitan piiskan!

ellauri033.html on line 1175: Barrès teki matkoja Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Aasian maihin, ja kirjoitti matkojensa innoittamana useita teoksia, jotka olivat vähemmän aatteellisia kuin hänen muu tuotantonsa. Kuoltuaan 61-vuotiaana vuonna 1923 Barrès sai kunnalliset hautajaiset. Arkun perässä kulki muutamia koiria. 

ellauri033.html on line 1177: Barrèsin varhaistuotanto innoitti monia nuoremman sukupolven ranskalaisia kirjailijoita, kuten Marcel Proust, André Gide, Henry de Montherlant, Jean Cocteau ja François Mauriac. Ikäviä tyyppejä nääkin valtaosalta. (Kukas se Cocteau taas oli? Sekö pipopäinen sukeltaja? Ei se oli Cousteau. Jean Cocteau oli Georgetten läheinen ystävä, joka oli kirjailija Maurice Leblancin sisar, joka Maurice kirjotti Arsene Lupineja. Niistä oli puhe Maurice Maeterlinckin kohalla.)

ellauri033.html on line 1179: "Uutta" Maurin kansallisuusajattelussa oli muun muassa sen korostaminen, että nationalismi sulki Ranskassa asuneet ulkomaalaiset kansakunnan ulkopuolelle. Barrès vaikutti Charles Maurrasin rinnalla keskeisesti Ranskan äärinationalistien aatemaailman muotoiluun. Mauri ei ollut rojalisti kuten Bourges, ei tietenkään kun oli ize tasavallan kahvassa. Näillä eväillä ei auta ranskisten paljon Hitler-porukoille vittuilla. Samoja koiranvittuja oli ja on rajan molemmilla puolilla. 

ellauri033.html on line 1183:     Cocteau syntyi varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä teki itsemurhan pojan ollessa yhdeksänvuotias. Jean Cocteau muutti kotoa viisitoistavuotiaana. Hän ei ollut koulussa kovin hyvä oppilas, ja reputti päättökokeessa useita kertoja. 19-vuotiaana hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa. Hän tuli tunnetuksi boheemien piirissä ja ystävystyi monien kulttuurihenkilöiden kanssa.

ellauri033.html on line 1187: Cocteau oli myös oman aikansa julkkis, jonka ystävyyssuhteet muun muassa Parnasson ja Erik Satiaisen kanssa, oopiumiriippuvuus, homoseksuaalisuus ja väitettyjen salarakkaiden raskaudet kuohuttivat seurapiirejä. Lähde? No ihan mielelläni lähden. Tää alkaa taas olla vähän liian paxua. Jean Cocteaun tukka seisoo pystyssä, kai homoystäville merkkinä. Cocteaun maineen kirjoittajana vahvisti proosateos Le Potomak (1919). Se on fantasia akvaariossa elävästä oliosta.  

ellauri034.html on line 2:   harset="utf-8">

ellauri034.html on line 24: hans fallada


ellauri034.html on line 31:     Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.

ellauri034.html on line 35:   Oonkohan mä kirjoittanut Falladasta johkin muualle? Se oli konin koukussa ja aika sekopää, sixe kai jäi kehäraakkina henkiin Hitlerin ja vielä DDR:nkin aikana. Sen 1946 kirjoittama nazivastainen kirja Jeder stirbt für sich allein julkaistiin harppisakuissa sodan jälkeen. Hitti siitä tuli vasta 2016 kun joku teki filmin siitä. Filmi on voittajaosapuolen ihan viimeisiä herkutteluita nazeilla, ennenkuin silminnäkijät on kaikki kuopassa. Kirja ja sen nimi käännätettiin uudestaan, siitä tuli filmin mukaan Yksin Berliinissä, mistä on pudonnut alkuperäinen pointti pois. Nimi on näät viittaus Paavaliin, jonka mukaan kukaan ei elä yxin izeään varten, eikä kuolekaan, kaikki tehdään herran suuremmaxi kunniaxi. (kts. Motto.) 

ellauri034.html on line 37: Tämän väittämän Otto ja Anna Quangel haastavat kuolemalla yxi kerrallaan. Otolta piilutettiin pää poikki, Annan vankila räjähti tuusannuuskaxi pommituxessa. Hegel kuoli Berliinissä koleraan kun tuli kotiin liian aikaisin. Schopenhauer kuoli yxin Berliinissä istualteen. Der Alte Fritz Potsdamissa ebenfalls. Se ei uskonut kuoleman jälkeiseen olemassaoloon ja tarrasi sixi elämään. vaikka oli kihtinen ja vesipöhöinen. Voihan sitä yrittää joukollakin kuolla, niinkuin ne coolaid hihhulit mooniet, tai rintamalla tai jossain onnettomuudessa. Mut eipä siitä seurasta siinä vaiheessa oo paljon väliä. Aika lyhyex se seurustelu siinä sitten jää. Eikä ne välttämättä kuitenkaan samaa unta nää. Yxin oot sinä ukkeli kaiken keskellä yxin, lauleskeli V.A. Koskenniemi hexametrillä ja loppusoinnulla. Ei auttanut vaikka oli vyökin, veti silti yxixensä henxelit. Ja iskä-Saarikoski oli matkalla kaiken aikaa ja kaikki kesken, ei oisi suonut olevansa yxin. Vaan oli. Mitäs oli niin izekäs. Yx kerrallaan kuoli meidänkin paitapeppu vanhemmat, vauvanvaipat leuan alle sidottuina. 

ellauri034.html on line 41: Mixhä tää piti kääntää uudestaan? Kustantaja vaihtui, filmin mainostama uusi painos tuli Gummeruxelta. Toinen syy voisi olla, että veli Artin 1949 käännös perustui harppisakuissa pyhitettyyn raskaalla kädellä lyhennettyyn laitoxeen, Ilona Nykyrin 2015 EU:n tukema käännös v 1946 konekirjoitettuun alkuperäiseen. Kiinnostaa vähän kazoa mitä eroja niissä on.       

ellauri034.html on line 43: Ekasta painoxesta vastasi Mantere (Kaarlo, ei Eeki, nyt jo menehtynyt viidemuusikko, joka esiintyi nimillä Viktor Kalborrek ja Kari Grandi, ovatkohan sukua), joka kustansi viihdekirjallisuutta (ilkeämpi sanoisi kioski-), mm. Marton Taigaa, Outsideria, ja suspekteja lehtiä kuten Me Naiset ja Kalle, sekä mm. Jussi Talven paskaromaaneja. Ei siis varmastikaan työväenkustantaja, vaikka kirja löytyi työväenliikkeen kirjastosta. Mut ei myöskään vanhastaan fasistihenkisempi Gummerus.

ellauri034.html on line 69:   samoilla liskoaivoilla puuhaamassa just samalla lailla uutta polvea. 


ellauri034.html on line 70:   On turha niitä ikävystyttää niillä pikkuisilla meemieroilla, joista 


ellauri034.html on line 72:   vaan roikutaan vanhassa, omanikäisessä, ellei vielä vanhemmassa 


ellauri034.html on line 73:   ja pahastutaan, kun raamattu on käännetty taas uudestaan, ja Fallada. 


ellauri034.html on line 88:   Persicket asuu 1. kerroxessa, Quangelit 2.ssa, ja joku jutkuämmä 5. (saxalaisittain 4.) kerroxessa, hissittömässä talossa (sanotaan 1949, ei 2015). Eva Kluge jakaa postia alhaalta ylöspäin (mix kantaa kaikki turhaan yläkertaan ensin), joten sen on jatkettava Quangeleilta ylöspäin. Tää on oikein sanottu 1949, mutta 2015 Eva muka lähtee alaspäin. Voi hemmetti. Voiko mihinkään enää luottaa.

ellauri034.html on line 90:       Siinä liikuttavassa kohdassa, missä Anna lukee Oton kaatumisesta kertovaa kirjettä, 1949 Annan jakaus näyttää Otosta harvalta, 2015 Otto ize on laiha. Totta mutta todennäköisesti käännösvirhe. Annan lyötyä päänsä ompelukoneeseen siinä on 1949 2 veripilkkua, 2015 ne on mustelmia. Ottopoju on nyttemmin Ottolainen, ja Quangel huokaa äännähdyxen Voi! sijasta nyt englantilaisittain Oh! Ei se suomalaista ole ainakaan, tuskin saxaakaan. Sakut sanoo Ach! Mein Leben!

ellauri034.html on line 92: 1949 Quangelit on äänestäneet Hitleriä kerran, 2015 aina. 1949 juodaan "Voiton onnexi!", 2015 seisoo Sieg Heil! Jos alkutextissä luki tosiaankin niin, olisi kuvitellut että 1949 se olisi ollut yhtä tuttu radiosta kuin se on 2015 ziljoonasta nazifilmistä. SS jätetään kääntämättä 2015 (mutta selitetään kirjan takana niille millenniaaleille jotka ei ole nähneet ziljoonaa nazifilmiä), 1949 lukee "natsipoliisi". Plötzen giljotiini mainitaan vain 2015. Se oli varmaan sensuroitu harppisakuissa.

ellauri034.html on line 99: Viisi naista hoitaa asiat kymmenen kertaa paremmin kuin kolme latexinaamaista punkeroa SS-miestä, jotka vaan ajoi kaiken huonommaxi. Talousliperaalien setämiesten omistajaohjastama HS on siitä pahoillaan, ja tekee parhaansa mustataxeen vasemmistonaisten mainetta ja puffataxeen kokoomuxen omaa kääpiökokoista presidenttiä (nyze kelpaa taas, SS-miesten aikana se oli liika vasemmalla, kaik on suhteellista). Presidentti oli "hoitanut tehokkaasti poikkeustilanteen toteamisen", joka "vauhditti valmiuslakia". Helevetti mitä törkimyxiä, tahallisen pahansuopaa  kusetusta. Koronaepidemiasta ne kasaa arvotonta julkkisviihdettä. Hajurako IS:ään on tyystin hävinnyt. Koko sontarievun sais vetää vessanpöntöstä.

ellauri034.html on line 103:   Vihdoinkin maalla on kunnollinen hallitus. 


ellauri034.html on line 110:   Kun coronapeli alkaa sujua ja nappulat kolahtelee laatikkoon, Sauronin silmä kääntyy hetkexi toisaalle ilmastotuhosta. Lenita Airisto sättii vanhuxia jotka ei pysy karanteenissa, ettekö te häpeä! Tennissukat jalassa. Häpeämättömät ajattelette vaan omaa napaanne. Teille on jo tarjoiltu, menkää palauttamaan likaantuneet astiat. THL sanoo ettei intubointijärjestystä ole fixattu, mut jos pitää valita vanhuxesta ja lapsesta, valinta on helppo, vanhus Moolokin kitaan vaan koiranjätetynnöriin. Suitsait Mordorin tulikattilaan kaljumpi pää edellä kuin klonkku. Se on ihan oikein ja kohtuullista. Darwinin normin mukaista vaikka vastoin ateenalaisten laulua.

ellauri034.html on line 114:   Parhaita osotuxia elämän tarkoituxettomuudesta on virusten leviäminen. Ne leviää kuin elanto, vaikkei ne siitä mitenkään edes ilostu, ihan vaan sokkona toimii niissä sama mekanismi kuin solun sisässä. RNA duplikoituu, kert se ei voi muuta tehdä kuin duplikoitua. Termiittiapinat taistelee virusta vastaan hampaat irvessä, virus ei edes irvistä vaan lisääntyy kuin kone. Vaan kuinkas sitten käy kun kexitään lisääntyvä kone. Näiden nykyisten lisäxi.  

ellauri034.html on line 124:   Bile-Dani ja Eve paiskii hartiavoimin töitä suoramainonnan ja somen parissa

ellauri034.html on line 130: Temptation Island Suomi -ohjelmasta tunnetuksi tulleet Dani ja Eve haluavat Balilta takaisin kotiin. 


ellauri034.html on line 136: – Koko päivä on jonotettu puhelimessa linjoilla, että pääsis läpi selvittämään asiaa ja ihanien apuvoimienkin kera (kiitos). Käyty myös lentokentällä selvittämässä asiaa (ja siellä oli muuten ihan maailmanlopun meininki, ahdistava), mutta ei selvinnyt sieltäkään, Eve kertoo lentohärdellistä.

ellauri034.html on line 146:       – Toivottavasti muutkin maailmalle jumiin jääneet sais lennot pian kotia. Voimia kaikille tähän haastavaan tilanteeseen ja muistetaan olla toistemme tukena! Kaikki painii saman asian kanssa, mutta vain vähän eri tavoilla, joten eihän myöskään vähätellä kenenkään avun ja tuen tarvetta.

ellauri034.html on line 148:       Joopa. Toiset tarvii paluulentoa Balilta ja toiset jonottaa teholle. Joku on intuboitavana ja joku yxin uima-altaassa etelämeren saarella. Tasan ei käy onnen lahjat, mut kaikki tarvii yhtä paljon jaxuhaleja. Pian kotiin tartuttamaan porukat!

ellauri034.html on line 151: Vanhat koirat karanteenissa

ellauri034.html on line 166: Six vanhat sortuu elon tiellä ja nuoret porskuttaa.  
 

ellauri034.html on line 172: > > maapallolta? Ylensyövät (hamstraavat), tuhlaavat, turhat vanhuxet. 


ellauri034.html on line 205:   Jos pitää kiirettä, saa kaikki sapajut tapetuxi silmänräpäyxessä. 12x/min eli 5 sek välein pitää jaxaa räpyttää. Se onnistuu ainakin jos on Touretten syndrooma. Lapset räpyttelee harvemmin kuin aikuiset.

ellauri034.html on line 209:   Työmaa ei lopu, molempia elukoita syntyy enemmän kuin kuolee. Joka silmänräpäyxellä syntyy enemmän kuin 1 suloinen vauva ja yli 5 uutta söpöä pörhöistä kananpoikaa kuoriutuu munasta. Ihan ilman ia.

ellauri034.html on line 211: Jos kaikki apinat saisi syödäxeen yhtä monta kanaa niin kunkin osalle tulis 5 kanaa vuodessa (kanan iästä riippuen, vaan 2 jos kanat elää keskimäärin 2v). Montakohan meillä menee vuodessa, varmaan kymmeniä kuitenkin. Tasan ei käy onnen kanat. Tähän ei oo laskettu vielä kynimaettoemiae kanoja eli kanan munia. 

ellauri034.html on line 217:   Äidittömät isän pojat eli isixet ovat julmia yrmyjä hierarkisia heteroja uskovia fasisti kovixia setämiehiä ja isättömät äidin pojat eli mamixet kesyjä kilttejä demokriittisiä jumalattomia homoja vasuri pehmyreitä. Isättömyyttä ja äidittömyyttä täytyy vähän mulkata, riittää että toinen vanhempi on karussa, sairas, alakynnessä tai muuten näkymätön, ja toinen päsmäröi lapsen kasvatuxessa yxinomaisesti tai ihan sikana. Isoäiti kelpaa äitifiguurixi kuten Russellilla ja Proustilla. Tehdäänpä sekoitusmatriisi, jota voidaan sitten aina täydentää lisäilemällä nimiä. Sekin pitäs täsmentää millaset on kovixia eli kylmiöitä kuivureita ja mitkä pehmyreitä eli lälläreitä sylkyreitä. Karkeasti ottaen kovixet on cro magnoneja ja pehmyreitä neanderthalit. Coelhokin luetaan kovixiin vaixe on hippi vetelys, kert se kumartelee izekuria ja jumalankuvia. Puolikova ainakin. (Muuten, VA Koskenniemi väitti Goethe-sepustuxessaan että runoilijat on enimmäxeen mammanpoikia. Varmaan oli izekin.)

ellauri034.html on line 219:   Ei nää ihan 1-1 mene esim Paavali on homo kovis. Ei tiettävästi urpo mutta turpo kerta hylkäs perheen lähteäxeen Jessen kelkkaan. Sen perheestä ei kerrota paizi et ne teki telttoja, oli fariseuxia ja Herodexen sukulaisia. Hra Piikikäs (ja ehkä myös Coelho) on nähtävästi turpo. On erittäin epäneandertaalia hylätä geenit kokonaan ja lähteä väärään meemitiimiin. Siihen pystyy vaan kova cromi-magneesiumikärki. On kovixia mamixiakin, surkeita piipunrasseja kuten Hitler, hauer Arthur">Schopenhauer, Melville ja Knasu. Schopenhauer oli puoliurpo ja vihas äitiä kun isä teki izarin. Surku Yniäisiä. Marxista on vaikee sanoa, sen isä kovisteli sitä vetelysmäisyydestä, sillä oli paljon siskoja, 4v vanhempi aatelinen vaimo Jenny oli sille vähän äitinä, niinkuin Maman Rousseaulle. Aika monet naisvihaajat on ylivoimaisen äidin tai tädin lyttäämiä. Minä en Axan hännän alla istu. Arttu Schopenhauer on muuten kovis mutta liian ihmisvihainen kunnon cromimagnumix. Six se on lievennetty puolikuivurixi vaikka onkin läpeensä ällökäs. Oliko Jeesus isätön kun se huusi laama laama sabakhthani? Äiti sillä kyllä oli, mut isä oli karussa. Tuloxena oli puolikuivuri. Sen taivaalliset far och pappa oli täyskuivureita, kiivaita karvakäsiä. 

ellauri034.html on line 221:   Mähän selkeesti peukutan noita pehmyreitä, äidin poika olenkin: tävskytti, imupeukalo, pösä sölsnami, märkyri, pelkuri, tätimies. Naisia tässei juuri vielä ole. Ja puuttuu sarake niille joilla oli hyvä suhde molempiin vanhempiin. Epikuros saatto olla sellanen, ehkä Eskikin. Silti mä luulen et ne oli enempi äidin poikia. Epikuros päästi naiset jopa kuulijoixi filosofipiireihin. Niin Eskikin. Vauzivau. Mussetin siirsin märkyristä puolikuivurixi, siinä on aika paljon taipumusta hartailuun ja naisvihaan. Se ihannoi saitaa isäänsä sopivasti vasta sen kuoltua kun se ei voi enää vekuttaa. Niin Arttu perkelekkin. Hande Mäkelä lasketaan puolikuivurixi sekin, kylmiö.

ellauri034.html on line 227: 
ellauri034.html on line 228: 
ellauri034.html on line 229: 
ellauri034.html on line 245:   turhan sälän, vallan ja kumikaulailevan ajankulun tuotannon. 


ellauri034.html on line 259:   Ei virustaudissakaan ole paha se et kuolee tuhansia vanhuxia. 


ellauri034.html on line 269:       In the opinion of religious people, however, the private comfort that religion brings more than compensates for the evil done in its name.


ellauri034.html on line 270:       It is possible that it may at some point come to feel inescapable, not in the way that the truth is inescapable, but in the way that a jail is. 

ellauri034.html on line 273:   Tervetuloa 10G apinaa iloiselle 20-luvulle. Vai onkohan tää jo tervemenoa. 


ellauri034.html on line 279:   Kuolema luotolla oli yx Jerry Cottonin kuolemattomista numeroista.  En pidä luotosta. Korko varsinkin oli - siinä Muhammed on aivan oikeassa - perkeleen ja juutalaisten pahimpia kexintöjä. Se syntyi maanviljelyxen ylituotannosta, ja oli paholaismaisen räjähdysmäisen kasvun seuraus ja syy silloin niin kuin nykyään. Kasvuun vetoaa jokainen talousliberaali kuminaama, kasvua tolkuttivat punalipun alla kommarit. Viherfasismia peliin nyt! Lopettakaa kasvu! Lopettakaa korko! Kapitalismi vittuun, vaikka apinoiden enemmistön hinnalla se on mun ceterum censeo. No sweat, mä lähden kyllä enemmistön mukana. 

ellauri034.html on line 281: Luotto on termiittiapinan yhteiskuntamaha, joka sulattaa kaikki tarpeet yhdexi likvidixi suolensisällöxi,  ravintomehuxi, joka kelpaa joka jähtöön, maistus varmaan sullekin.

ellauri034.html on line 292:   Se että nykyporukat uhoo näistä 2 viime maailmansodasta on teleskooppivaikutusta. Lähellä asiat näyttää isommilta, kuten se New Yorkerin kansi jossa NY ja itärannikko melkein täytti koko horisontin. Maailmansotia on ollut vaikka kuinka monta, maailma vaan oli pienempi ja aseet tylsempiä. Ruumiitakin tulee enemmän teollisella prosessilla, tuhon tuottavuus on kasvanut. Tää tuli mieleen 7v sodasta, joka kuulostaa lyhkäseltä, mut oli pitempi kuin kumpikaan maailmansota, ja globaalinen siirtomaasota sekin. Länsihyeenat ja itäsakaalit eri notmiiden haaskalla. Siitä ei Suomessa juuri kuule kun Suomi ei ollut vielä järin mukana klopaalissa menossa 1756-1763. Ei pitäneet sen ajan Timo Soinit vielä plokia Prysselistä käsin. Ruozin sähläys 7-vuotisessa sodassa oli Pommerin sota, mistä suomalaiset ei kostuneet muuta kuin pommes frites. Tutustuttiin pitkäaikaiseen ystäväämme maapäärynään. Drakassa pojat nauro itäuusmaalaiselle maajussille joka sano peerun eikä potatis. Peruna on hävinnyt täällä pizzalle, ja silli kepapille. Maailman suurin perunanviljelijä on Kiina.

ellauri034.html on line 323: Rahat tai henki

ellauri034.html on line 330:   Herää siis kymysys: meidän rahat vai teidän henki? 


ellauri034.html on line 331:   Vastaushan on izestään selvä, mutta savuverhoxi 


ellauri034.html on line 335:   "Valet står inte mellan att låta viruset ha sin gång för att snabbt ätergä till livet som det var, eller att på obestämd tid stänga ner hela landet. Diskussionen måste nyanseras."  "Det handlar ingalunda om att ställa människoliv mot recession, möjligen depression, eller om at kompromissa med vår humanistiska samhällssyn."

ellauri034.html on line 364:   Tää on tuttua arjalaisten nazikoppalakkien laskelmointia. Jutkut/mamut ja vanhuxet justeerataan laatulaskelmassa alemmax, kun Harald ja sen riskit kaverit tarvizee enemmän laadukkaita levnadsåreja. Samaan päätyi Estoniasta pelastautuvat nuoret miehet, samaan päätyi Pariisissa palaneen charity-rakennuxen tulipaloon joutuneet setämiehet, hakkasivat kepeillä ja mukiloivat naisia päästäxeen ulos ensinnä. Samaan päätyy Harald Hårfager, vaan useammilla peitesanoilla. 

ellauri034.html on line 370:   Harald Hårfager uhkailee jopa että pian ei hallituxen toiminta ole enää legitiimiä, yxityisomaisuuden puolustajat lähtee ize liikkeelle, Sons of Odin med Tor Fagerholm i spetsen. Ollaan Sept 11 tilanteessa päivittäin, valittaa ruozin pankinjohtaja Rudolf Hessius. Oltaskin, lisää kaxoistorneja sais kaatua. Harald haluu suomesta uuden Korean. Siellä kelpaa suurpääoman panna koreasti jalalla, tallata monon korolla vanhoja, köyhiä ja sairaita. Uhkailut jatkuvat:

ellauri034.html on line 372:   "Försvinner skatteunderlaget ska vi rika plocka fram motorsågarna och möblera om inom den kraschande välfärden, som var en satans dålig idé att börja med. Om bara förra regeringen hade haft tid at genomföra den skapande förödelse i hälsovården den planerade, skulle nu den här pandemin vara så mycket lönsammare. Då ekonomin trillar ner till källarnivåer tar de svagaste smällen, det skall vi välmående nog se till."

ellauri034.html on line 374: Koronan kolera vai talouselämän rutto? Hur upprätta balans? Miten pankkitilin kate varmistetaan?  Tauti menee menojaan, siitä me hyväkuntoiset hyvinvoivat kyllä selvitään, mutta taloudellisia seuraamuxia ei voi kestää! Me ei olla mentaalisesti valmistautuneita köyhtymään. Elinkeinoelämä tarvizee tietoa, valtaa, ja ennen kaikkea paljon, paljon, paljon rahaa! Pari miljardia ei riitä mihinkään!

ellauri034.html on line 382:   tota nousevaa izemurhataajuutta? 


ellauri034.html on line 400:   joka laskee harmaapäiden arvoa verrattuna pelastettuihin yrityxiin, 


ellauri034.html on line 404:   Rahat vai henki, sanoo meemien saastuttamat, tää meemi trendaa nyt.

ellauri034.html on line 411:   Sigismund Freudin 1856-1939 nimi  oli onnen enne, ja se syntyikin onnenlakki päässä. Schöner götterfunken, vaikka olikin Amelia Nathanssohnin sohn eikä tochter. Töchtereitä niille tuli sittemmin iso liuta, nuorin oli poika taas. Usein nuorin onkin poika, siihen sopii lopettaa. (Kikka jaxoi tehtailla lisää halkiohaaroja.)

ellauri034.html on line 413:   Freud syntyi hassuhattuiseen hasidiperheeseen lumppukauppiaan Jakob Freudin kolmannen vaimon, sitä 20v nuoremman nätin tytön esikoisena. Sigismund  on romanttinen goy nimi, takuulla Amelia äidin valizema. Toinen nimi Schlomo on todennäköisemmin isältä, joka oli kyllä maallistunut. Joo se oli isoisän nimi. Isoäiti oli Peppi. Siggen Abbe sedällä oli vajaita  lapsia ja Josef-setä puuhas hämäriä puuhia.

ellauri034.html on line 429: Brentano Breuer Charcot harles">Darwin Dostoyevsky Empedocles Fechner Fliess Goethe von Hartmann Herbart Kierkegaard Nietzsche Plato hauer Arthur">Schopenhauer hakespeare William">Shakespeare Sophocles.

ellauri034.html on line 433: Darwinisti Clausin opiskelijana se kesätöissä ezi turhaan ankeriaista kikkeleitä. Leikkeli tuhansia ankeriaita eikä löytänyt pipun pipua. Vähemmästäkin tulee traumoja ja fixaatioita.

ellauri034.html on line 437: Freud oli tosi kexeliäs, se huomas juttuja ja kirjoitteli niiistä tutkimuxia.  Se oli vähän aikaa amanuenssina mielisairaalassa, mutta oivalsi pian siirtyä yxityiselle puolelle. Nai 1886 Hampurin päärabbi Bernaysin pojantyttären Marthan. Rahantuloa ei voinut enää estää.

ellauri034.html on line 439: Martha ja  Sigge tapas Hampurissa kun Martha oli 21 ja Sigge 26. Neljän vuoden etäkihlauxen aikana Sigge kirjotti Marthalle 900 kirjettä, välillä palvovia välillä vihaisen mustankipeitä.  Menivät sittenkin  mimmoisiin. Jönsin syntymän aikaan 1951 Englannissa  90v kuollut Martha muisteli Lontoossa 1939: 53v avioliiton  aikana ei sanottu yhtään pahaa sanaa. Kultasia muistoja, val oisko Sigge terapoinut suhteen jo niillä 900 kirjeellä. 

ellauri034.html on line 441: Martta oli iloluontoinen ja tehokss perheenemäntä. Vainosi obsessiivisesti fläkkejä kuin Castrenin  Synnöve. Martalla oli sievä pikkusisko Minna, joka asui niiden huushollissa ja jota Sigge myös rakasti, todennäköisesti bylsikin kuin hani">Juhani Aho. Hmm, eikä pahaa sanaa sanottu. Tais Martha pois ne pyyhältää kuin Ööve fläkit Tammen kultaisen kirjan kannesta. Ei muka tiennyt, sallikaa mun nauraa.

ellauri034.html on line 445: Freud ize kuoli zägällä 1939 Lontoossa, jonne ne pakeni 1938. 4/5 sen sisarista ym sukulaisia pyyhittiin elävien kirjoista keskitysleireillä. Martha pääsi karkuun Englantiin. Tyhmät pahixet tappaa toisia kun ei siedä et ne on fixumpia ja filmaattisempia. Pääsevätpä tasoihin ja joholle. 

ellauri034.html on line 447: Minna kuoli 1941, kai Lontoossa? Martha veti pitemmän korren. Freudin nuorin tytär Anna oli lepakko.

ellauri034.html on line 456: Fasismi trendaa taas, kun korona ja talouslama uhkaavat. Fasismi on ääritilanteiden meemi. Siihen pörriäiset turvaavat kuin pesä tuntuu vaarantuvan. Ne pakkautuvat johtajiensa ympärille, pörisevät kovasti ja koittaa olla niin samixia kuin pystyvät. Totalitäärisesti ne koittaa olla kuin yx ainoa iso pörriäinen, yhteiskuntaruumis. Yhdessä me ollaan vahvoja, eikä mun tarvi olla yxin. Noi toisen pesän pörriäiset on niitä pahoja, ne yrittää ihan samaa kuin me mut kerääntyvät ton toisen johtajan ympärille. Kuolema niille! Elämä meidän pesälle!

ellauri034.html on line 458: Equadorissa jää ruumiit lojumaan jo kaduille. Saa nähdä miten kauan kestää länsimainen izehillintä, miten kauan kestää ennenkuin täälläkin sännätään haavi auki kadulle ja huudetaan: tappakaa ne! Viekää pois noi ruumiit kadulta! Ei välttämättä kauan. Persut vaatii jo nyrkkiä. Ulkoparlamentaarisia voimia, parlamentteerauxen aika on jo ohi, nyt tarvitaan tositoimia. Naiset hemmettiin, miehet peliin. 

ellauri034.html on line 469:   Riippumaha ateistifilosofi Timo Airaxinen oli "päässyt" tapaamaan Dalai Lamaa pakopaikassaan Intiassa. Oli ollut hyvin vaikuttava talousliberaali ajattelija. Sama vastenmielinen hihittelevä vapaa-ajattelija (siis laama eikä Timo) rakennutti vastenmielisessä jenkkifilmissä yxityisen elokuvateatterin palaziinsa joka toimi kuorma-auton koneella. Pääosassa oli vastenmielinen pöyhötukkainen Brad Pitt, joka filmin alussa puhui amerikkaa naziaxentilla mut loppupuolella väärentämätöntä vastenmielistä jenkkipotaskaa. Se oli olevinaan itävaltalainen vuorikiipeilijä. Vuorikiipeileminen on vastenmielistä, pynttäytyneet apinat menee jonossa neizeelliseen vuoristoon jonka yli lentävät vaan muuttohanhet hurjan korkealta, ja jättää sinne roskia ja ruumiita. Ne ei maadu ikinä. Ei voinu kazoo loppuun asti sitä filmiä, se oli niin vastenmielinen.

ellauri034.html on line 471:   No tiibetiläiset on sikälikin olleet aikaansa edellä et ne kexi rukousmyllyn, kädessä pyöritettävän jänisräikän johon laitetaan ostoslistoja, pieniä rukouslippuja ja sit vaan pyöritetään kovasti niin rukouxet lentää avaruuteen konevoimalla ihan kädenkäänteessä. Kikyloikka, parannettiin rukousten tuottavuutta. Se on kexitty nyt lännessäkin, ne on nää luurit, android ja IOS. Maailmanlaajuset amerikkalaistet vastenmieliset vakoiluyrityxet vakoilee ihmisiltä tietoja ja myy ne mainostajille. "Ei mulla o mitään salattavaa" sano lihava vastenmielinen talousliberaali Timo Havulinna. Makeasti oravainen nukkuu sammalvuoteellansa, kavala maailma pysyy kaukana. No ei kyllä pysy.

ellauri034.html on line 473:   Herlinin sanomien vastenmieliset talousliberaalit pelkää kaikista eniten lamaa ja tulojensa vähenemistä. Nää hanhet lentää yläpilvissä, ei niitä maahan jäävät ruumiit häirize. Nyt ne suosittaa, että joka ikisen iikan puhelimeen asennetaan appeja, jolla "viranomaiset" ja amerikkalaiset voivat yxityiskohtaisesti seurata kuka käy missäkin ja kuka tapaa kenet millonkin, ilman että (ja tää on tärkeetä) valvottavat izekään voivat valvoa niistä kerättyjä tietoja. Tää on pieni hinta talouslaman välttämisestä, ne sanovat. Saatana! Tää on enemmän kuin vastenmielistä, tää on pahimmat dystopiat toteutuneena. Vittu nää termiitit on vastenmielisiä. Mänkööt vuan kaek samaa tietä kuin Pentti Linkola. Viimeisten aikojen rukousmyllyt jauhavat. Voiko kana pamahtaa? Se on pamahtanut jo. Torin vasaralle Mjölnerille olis töitä.

ellauri034.html on line 501:   helppohan siitä on olla pitämättä, selvä kusipää se on (oli). 


ellauri034.html on line 507:   Ihaillaan sankareita, rakastetaan niitä, ikään ja sukupuoleen kazomatta, 


ellauri034.html on line 514:   Eli hyvä neandertaalilainen on aina paha, muiden mielestä. Pahuus onkin 


ellauri034.html on line 520:   Ei millään pahalla, mutta se ei voi olla tekemättä sitä, koska niitä 


ellauri034.html on line 526:   ja joutoväen. Noita jälkimmäisiä sai sen puolesta vapaasti apuharventaa. 


ellauri034.html on line 539: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut, lukuunottamatta puolalaista aksenttia.

ellauri034.html on line 543: In 1975 the Nigerian writer Chinua Achebe published an essay, "An Image of Africa: Racism in Conrad´s ´Heart of Darkness´", which provoked controversy by calling Conrad a "thoroughgoing racist". Achebe´s view was that Heart of Darkness cannot be considered a great work of art because it is "a novel which celebrates... dehumanisation, which depersonalises a portion of the human race." Referring to Conrad as a "talented, tormented man", Achebe notes that Conrad (via the protagonist, Charles Marlow) reduces and degrades Africans to "limbs", "ankles", "glistening white eyeballs", etc., while simultaneously (and fearfully) suspecting a common kinship between himself and these natives—leading Marlow to sneer the word "ugly." Achebe also cited Conrad´s description of an encounter with an African: "A certain enormous buck nigger encountered in Haiti fixed my conception of blind, furious, unreasoning rage, as manifested in the human animal to the end of my days." Achebe´s essay, a landmark in postcolonial discourse, provoked debate, and the questions it raised have been addressed in most subsequent literary criticism of Conrad.

ellauri034.html on line 545:       Achebe´s critics argue that he fails to distinguish Marlow's view from Conrad's, which results in very clumsy interpretations of the novella.  Jeffrey Meyers notes that Conrad, like his back door acquaintance Roger Casement, "was one of the first men to question the Western notion of progress, a dominant idea in Europe from the Renaissance to the Great War, to attack the hypocritical justification of colonialism and to reveal... the savage degradation of the white man in Africa."

ellauri035.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri035.html on line 18: Bilhana


ellauri035.html on line 28:   Joo Aale käänsi tuhat laulujen vuotta omia mielirunojaan ja ehkä muitakin, jos ne tuntui tärkeiltä. Mäkin käännän sellaisia jotka musta on olleet liikuttavia tai muuten merkillisiä. Mutta mun varsinainen roolimalli on kuitenkin Immi Hellén, jonka tuotannossa on yli 1000 runoa. Tähän mäkin koitan yltää, ja olen jo aika lähellä. (No joo, eihän ne kaikki ole runoja vaan suurin osa paasauxia, ja luvussa on mukana monia muilta suoraan kopsittuja, mut enivei.) Kunpa ehtisin saada ne tuhat kokoon ennenkuin alzheimer pahenee, tai tulee korona ja vie. 

ellauri035.html on line 38:   Paizi mä en pidä lakriziteestä, se on yökkiä, enkä kynttilöistä, varsinkin haisukynttilät on ällöjä. Munakellosta tulee mieleen Karlssonin Fred, joka ajasti valkoisella sellaisella vuoden 1990 Colingin esitelmiä. Se oli uudennos siihen aikaan, vaikutti aika fasistimeiningiltä, mitä se olikin. Kimmo perkele valitti vielä joku vuosi sitten kun mulla meni aika yli ehkä 5 minsalla jossain tuppuesitelmässä, kehtaskin vekuttaa vanhalle kolleegalle, vitun besserwisseri. No onnexi sillä on nyt keuhkofibroosi jonka hoitoon se joutuu ostamaan aivan vitun hintavia lääkkeitä. Siitäs sait. Jokainen biisi jonka sä teet, jokainen rappu jonka sä väsäät, mä tuun kellottaa suaaaaaa...

ellauri035.html on line 41:   Vaan sillä erolla, että nyt ei tapaa ketään, ei pääse museoon, naapurikaupunkiin, rautakauppaan eikä raveihin. Saa olla vanhassa ympäristössä omien yllättävänkin valmiiden ajatusten kanssa. Se on uusi, ainutlaatuinen kokemus, jonka herättämiä ajatuxia ja tunteita kannattaa kirjoittaa muistiin. Sitähän mä tässä juuri teen. 

ellauri035.html on line 45: Fanifiktio on hyvä harjoite. On mulla aika lailla sellaistakin, plagiaattia. Mut en ole varonut liikaa omaelämäkerrallisuutta, pelannut videopelejä, ja hinzusti oon kazonut myös tv-sarjoja. Matkustaakin pitäisi, mut se on kiellettyä. 

ellauri035.html on line 47: Kun jaxaminen ja olosuhteet nazaavat, tuloxena on uskomaton onnen tunne. Kai sit niin. Usein kirjoittamisessa on onnen sijaan kyse kyynärspää- ja niskakivuista ja toisten kadehtimisesta. Pettymyxet, izeinho, yxinäisyys ja rahahuolet ei kyllä ole järin vaivanneet näin emeriturusvaiheessa. Saattaahan ne tulla vielä myöhemmin. 

ellauri035.html on line 93:       "Oivallinen lähdeteos, kun tarvitsee onnittelurunoa tai muuta värssyä merkkipäiväsankareille tai melkein mihin tarkoitukseen tahansa." - Kirsin kirjanurkka

ellauri035.html on line 102: A free interpretation of Caurapañcāśikā by Bilhana

ellauri035.html on line 107: Smoke tangles of her hair, and sleeping or waking

ellauri035.html on line 127: Steals up the honey from the nenuphar.

ellauri035.html on line 131: So that her slim feet could not bear her up;

ellauri035.html on line 132: Curved falls of her hair down on her white cheeks;

ellauri035.html on line 134: Speaking that guarded giving up, and her scented arms

ellauri035.html on line 138: I bring her back to me in her quick shame,

ellauri035.html on line 142: Seeming to sail gently, as that pink bird,

ellauri035.html on line 143: Down the water of love in a harvest of lotus.

ellauri035.html on line 151: A black-haired lover on the breasts of day.

ellauri035.html on line 154: I see the heavy startled hair of this reed-flute player

ellauri035.html on line 163: Balmed with the exhalation of a flattering musk,

ellauri035.html on line 166: Showing as a pair of gentle nut-hatches

ellauri035.html on line 172: All red with wine her lips have given to drink,

ellauri035.html on line 181: Rich with small lights, and tinted shadows surprised

ellauri035.html on line 189: And that one word of strange heart's ease, good-bye,

ellauri035.html on line 190: That in the night, in loth moving to go,

ellauri035.html on line 193: Tenderly tired hair of this king's daughter.

ellauri035.html on line 196: My eyes that hurry to see no more are painting, painting

ellauri035.html on line 198: That tap against cheeks of small magnolia leaves,

ellauri035.html on line 200: My poor divorced lips have written excellent

ellauri035.html on line 209: Wet crimson lips that once I marked as mine.

ellauri035.html on line 213: The asoka with young flowers that feign her fingers

ellauri035.html on line 223: As it were yellow flame, which the white hand

ellauri035.html on line 224: Shamefastly gathers in her rising haste,

ellauri035.html on line 230: And then a light, and in that light a girl

ellauri035.html on line 231: Her fingers busied about her hair, her cool white arms

ellauri035.html on line 233: And temperate eyes that wander far away.

ellauri035.html on line 237: Built up of darkness, and against that darkness

ellauri035.html on line 238: A girl no taller than my breast and very tired,

ellauri035.html on line 250: Now I shall go to sleep, good-night, my ladies.

ellauri035.html on line 258: In her light walking, like the shaken wings

ellauri035.html on line 259: Of a black eagle falls her nightly hair.

ellauri035.html on line 262: I know my princess was happy. I see her stand

ellauri035.html on line 265: There is a god that arms him with a flower

ellauri035.html on line 267: Kiss me and I shall be purer than quick rivers.

ellauri035.html on line 270: They chatter her weakness through the two bazaars

ellauri035.html on line 272: That buy and sell for silver being slaves

ellauri035.html on line 274: No Prince of the Cities of the Sea has taken her,

ellauri035.html on line 279: Only one dawn shall rise for me. The stars

ellauri035.html on line 282: And that is all. This night she rests not well;

ellauri035.html on line 292: I have seen her enter the temple meekly and there seem

ellauri035.html on line 293: The flag of flowers that veils the very god.

ellauri035.html on line 297: Where they had thought away their youth. And I, listening,

ellauri035.html on line 309: I might have lived singing to three score.

ellauri035.html on line 321: I have a need to make up prayers, to speak

ellauri035.html on line 326: That I may look at you. Mother of the Stars,

ellauri035.html on line 340: To guard the sheaves of harvest and mark down

ellauri035.html on line 344: Slow straying in the orchard paths with love.

ellauri035.html on line 349: That could so shine. And we were each to each

ellauri035.html on line 357: She, whose two feet might be held in one hand

ellauri035.html on line 362: Striking the soldiers with white impotent hands.

ellauri035.html on line 365: I mind that I loved cypress and roses, dear,

ellauri035.html on line 368: I saw strange eyes and hands like butterflies;

ellauri035.html on line 377: The year that simple and unexalted ran till now

ellauri035.html on line 390: I love long black eyes that caress like silk,

ellauri035.html on line 392: Whose lids make such sweet shadow when they close

ellauri035.html on line 395: And curving hair, subtle as a smoke,

ellauri035.html on line 401: And if that warm basin have silver borders.

ellauri035.html on line 402: Is it so that when they comb their hair

ellauri035.html on line 404: Like coral branches in the black sea of their hair?

ellauri035.html on line 407: I remember that you made answer very softly,

ellauri035.html on line 408: We being one soul, your hand on my hair,

ellauri035.html on line 410: I have seen the priestesses of Rati make love at moon-fall

ellauri035.html on line 411: And then in a carpeted hall with a bright gold lamp

ellauri035.html on line 415: I have no surety that she is not Mahadevi

ellauri035.html on line 418: Or Krishna's own Lakshmi, the violet-haired.

ellauri035.html on line 419: I am not certain but that dark Brahma

ellauri035.html on line 427: Their ashes of lapis ultramarine, Their earth of shadows the umber. Laughing at art

ellauri035.html on line 434: How glad those two that shared the rain with me;

ellauri035.html on line 435: For they talked happily with rich young voices

ellauri035.html on line 451: A tirtha very holy, a lover's lake

ellauri035.html on line 458: I mind that the time of the falling of blossoms started my dream

ellauri035.html on line 461: Down on my days so that it fades not,

ellauri035.html on line 463: That day, and the days, and this the latest day.

ellauri035.html on line 469: Walks not, changes not, advances not

ellauri035.html on line 476: So surely that they take the feet of dawn

ellauri035.html on line 486: Your shadowed head lies leaving a bright space

ellauri035.html on line 496: And all the light is hateful. Now is it time

ellauri035.html on line 500: I mind that I went round with men and women,

ellauri035.html on line 504: The world was like a flight of birds, shadow or flame

ellauri035.html on line 514:  Most fit that you strike now, black guards,

ellauri035.html on line 518: I know that I have savoured the hot taste of life

ellauri035.html on line 521: I have had full in my eyes from off my girl

ellauri035.html on line 545:   rakkauden leimahtavan keihään haavoittamana,

ellauri035.html on line 546:   mun ihan ykkönen nuorten vuosiensa takia

ellauri035.html on line 547:   niin sydämeni hautautuu elävältä lumeen.

ellauri035.html on line 594:   kuin kaksi hellää pähkinähakkia,

ellauri035.html on line 600:   ihan punaisena viinistä jota sen huulet antoi

ellauri035.html on line 618:   jonka yöllä vastahakoisen lähdön hetkellä

ellauri035.html on line 643:   suutelevat kuin ruusunlehtiä jumalan puutarhassa;

ellauri035.html on line 694:   ja se on iskenyt syvän haavan muhun. Oh mä kuolen.

ellauri035.html on line 700:   jotka ostaa ja myy rahasta katteen orjina

ellauri035.html on line 728:   pieniä viisaita sanoja ja pieniä hauskoja sanoja,

ellauri035.html on line 740:   puunhakkaaja ja kalastaja palaavat kotiin,

ellauri035.html on line 764:   kun mut on haudattu kahden valkoisen tien risteyxeen.

ellauri035.html on line 772:   kulkemassa hiljaa hedelmätarhassa lemmen asialla.

ellauri035.html on line 794:   suuria sinisiä vuoria ja pieniä harmaita kallioita,

ellauri035.html on line 797:   ihan mua varten aamulla kiurut lensi timjamista

ellauri035.html on line 804:   Kuolema on puutarhassa, hiekka on juoxemassa loppuun.

ellauri035.html on line 810:   ihankuin sellainen joka astuu unesta suureen valoon,

ellauri035.html on line 837:   palava muisto pyöristi sun huulet ihan mun lähellä:

ellauri035.html on line 839:   ja sitten maton peittämässä hallissa kirkkaan kultalampun alla

ellauri035.html on line 843:   on epävarmaa oliko se oikeasti Mahadevi,

ellauri035.html on line 854:   ohuine hiilitauluineen, ruusun vihreän ja harmaan väreineen,

ellauri035.html on line 879:   hyvin pyhä tirtha-portti, rakastajan järvi

ellauri035.html on line 889:   mun päiviini haalistumatta koskaan,

ellauri035.html on line 907:   ja haaveillaan kovimmankin unexijan satamat.

ellauri035.html on line 916:   haraa sun vierustaa eikä tapaa mitään.

ellauri035.html on line 924:   ja kaikka valo on vihattavaa. Nyt on aika

ellauri035.html on line 948:   ihan lyhyexi, unohtuneexi aikaa

ellauri035.html on line 961:       > Antti Arppe väitteli 4 ajattelua merkizevästä sanasta. Yxi oli pohtia. Se osotti tilastollisesti  et pohtiminen on seurallista, asioiden puimista yhessä ja samassa  riihessä. Hallitus päättää hallitus kommentoi. Pohtivat budjettia riihessä. Kuuluu karmea jyske varstojen. Tulee iso jytky. Riippumahat hyllyvät. Homoministeri hyllyttää diplomaatteja.

ellauri035.html on line 975: > K: hasidutytöstä Berliiniin joutseneksi. Paljon etnistä möminää ja nyökyttelyä. Mutta kivahan se oli, että heti sattu tapaan fiksut musiikinopiskelijat. Karderoopikin pysy ihmeesti ajan tasalla noinniinku asunnottomax. Ja tietysti osas salalaulaa. Eli 3x hmmmm.


ellauri035.html on line 994: > Onko Aarne Kinnunenkin snobi? Kaise vähän on. Lisäsin sen suomalaisten snobien hall of fameen. Merikadun Carlsonit on ainakin, vaikkei tunnettuja. Kateet serkut Clasun lapset kyllä tiesi sen. 


ellauri035.html on line 997: > Millimolli hajuttaa.


ellauri035.html on line 1012: As panic over coronavirus spreads, we have to make the ultimate choice – either we enact the most brutal logic of the survival of the fittest or some kind of reinvented communism with global coordination and collaboration.

ellauri035.html on line 1019: Noam Chomsky is critical of Žižek, saying that he is guilty of "using fancy terms like polysyllables and pretending you have a theory when you have no theory whatsoever", and also that Žižek’s theories never go "beyond the level of something you can explain in five minutes to a twelve-year-old".

ellauri035.html on line 1024: Toinen Jöpiä ärsyttänyt filosofi on Judith Butler (*1956), meidän päiviemme Pamela. Champion of third-wave feminism, queer theory, and literary theory. Tästäkään en ole tätä ennen kuullut halaistua sanaa. Jönsin mielestä se on tullut mieheltänäyttämiskilpailussa hopealle aivan Asko Sarkolan kannoilla, saatuaan viisi sakkominuuttia feminismistä. Se ei olekaan huono tulos. 

ellauri035.html on line 1026:   Pamela on sanonut et sukupuoli ei ole status, se on performanssi.  Jos se meikkais ja laittas tukan hyvin, sehän vois olla vaik kuinka viehättävä, sil on hyvät piirteet. Ikävä kyllä se on lepakko, notta ei se remontti ihan siihen jäis, se olis eheytettävä. Performanssia ois muutettava. Kompetenssia sillä kyllä löytyy, Chomskyn vaatimassa määrässä. 

ellauri035.html on line 1028: Näitä jönsin inhokkeja yhdistää koleraepidemiaan kuolleen Friedrich Hegelin filosofia. Tollasia idealisteja ovat molemmat. Kehityxeen uskovat. Niin ja molemmat kuuluvat postmodernistiaaltoon, jonka on nyt hukuttanut mobiilin ja videon zunami. Kuka välittää enää mistä textit tulevat, kun textit on kaikki TLDR. Zizekin kohalta se on sitäpaizi sikahelppo sanoa, se kopsaa izeltä.  

ellauri035.html on line 1033: ”The move from a structuralist account in which capital is understood to structure social relations in relatively homologous ways to a view of hegemony in which power relations are subject to repetition, convergence, and rearticulation brought the question of temporality into the thinking of structure, and marked a shift from a form of Althusserian theory that takes structural totalities as theoretical objects to one in which the insights into the contingent possibility of structure inaugurate a renewed conception of hegemony as bound up with the contingent sites and strategies of the rearticulation of power.”

ellauri035.html on line 1039: Mut jos tota Pamelan piipitystä koittaa dekoodata, niin onkohan siinä mitään muuta kun sen aika izestään selvän pointin toistoa et ihmispesän pörisevät struktuurit on vaan performanssia, niitä on aktiivisesti pidettävä pystyssä kuin toisissa kodeissa kesällä lattialla mattoja, kun toisissa ne pysyvät pitämättäkin. Siinähän on se positiivinen puoli, että pesärypäleen muotoa voi muuttaa ihan vaan häirizemällä pörriäisiä riittävän kovasti. 

ellauri035.html on line 1041:   Rabinow on anagrammi Moosexen Rainbow-kansasta johon hänen lisäxeen kuuluu myös Juudit Butler. Juudit irroitti Holoferneen karvaisemman pään teltassa kun se oli nukahtanut sen jälkeen kun sillä oli Juuditin ansiosta mahtavasti teltannut. Puolen jalan telttakepillä se oli sohaissut Juuditia kuin vanha Jöötti. Jönskin näkee sellaisesta pahaa unta. 

ellauri035.html on line 1043: Rabinow on vähän kuin Samu Butlerin Erewhonin maahanmuuttaja. He is a real erewhon man / sitting in his erewhon land / making all his erewhon plans for nobody. Utopistista paskanjauhantaa Thomas Moren malliin. Sitäkään mä en ole vielä jauhanut. Näitä permutaatioita hyppypapujen asennoista apinoiden päässä piisaa. Oxymoroneita, the more the merrier. 

ellauri035.html on line 1051: Ihan putkeen

ellauri035.html on line 1055:   Kyyniset on koiramaisia, laumaeläimiä. Koirat, naudat ja apinat hakee turvaa laumaimmuniteetista. Ruåttissa menee epidemia ihan putkeen. Väkeä kaatuu kuin heinää, mut se on just oikeeta väkeä, kalliita vanhuxia ja köyhiä mamuja. Kuolinluvut on niillä moninkertaisia kantakirjaväestöön verrattuna. Ja mikä parasta: talouden pyörät pyörivät.

ellauri035.html on line 1066:   Anthropos is a problem, osuvasti sanoo Paul Rabinow, antropologian nykyaikainen professori. Anthropos, sä olet "the human thing". Rabinowin heimoveli Jakob Watertownissa kertoi wizin, jossa samojedit ei halunneet juoda lähetyssaarnaajan pippelin palanpainikkeena Pepsiä. Mixi ei, kysyi Pepsi-kauppias. Koska "things go better with Coke". LOL.

ellauri035.html on line 1068: Kirjassa Anthropos today (2003) Rabinow kertoo, että anteroa vaivaa se että sillä on liian monta vaihtoehtoista totuutta izestään. Sillä on "too many logoi". No logoi on kyllä tosi paljon, on Pepsin, Coken ja ziljoonan muun paskan kaupizijan logot, amerikkalaiset ihan etupiässä. Tuleeko ajatuxet tunteista vai tunteet ajatuxista? Sitä pohti Dostojevskin "pelkkä" Dolgoruki (albumi 376). Olis kazonut Albert Liliuxen "Kasvien tunteet" kirjasta.

ellauri035.html on line 1072:   Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen: contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space. Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!

ellauri035.html on line 1074:   Aivan hirveetä tuubaa, näin maallikon silmällä. Ei vaan tietoa, "know thyself", vaan tarvitaan myös izehoitoa "take care of yourself". Tähän tarvitaan equipmenttia, niinkuin Batmanilla on bat-auto, bat-trikoot, bat-puhelin ja puhallettava bat-barbara. Toisin kuin ennen, nyt tarttetaan ko-operatiiveja. Nakitetaan hommat eri tyypeille, ne ottaa niistä kopin, ja aina välillä pidetään miitingejä ja briiffauxia. On se kiva et Polle kexi tän, ei me oltas muuten selvitty nykyajan haasteista. Välillä pitää aina muuttaa vähän työskentelytapoja, sillä nykyaika on niin hektistä, ainaista vexlausta. Huh huh. Väsyttää jo lukea. 

ellauri035.html on line 1078:   Polle lähetti opiskelijoita firmoihin tarkkailemaan yritysapinoita niiden luonnollisessa habitaatissa. Aina kerrottiin missä oltiin oltu, muttei tuliko mitään valmista.

ellauri035.html on line 1081: Keskustellessaan etnografian etiikasta joku kade Fine käsittelee Rainbowin työtä Marokossa – Robinow hän puhuu nimenomaisesti seksuaalisesta suhteesta, joka hänellä oli prostituoidun kanssa, kun hänen informanttinsa tarjosi hänelle mahdollisuuden nussia tämän kanssa. Fine käyttää tätä esimerkkinä yhtenä harvoista tapauksista, joissa etnografi paljastaa tällaisia henkilökohtaisia tietoja, mikä on vastoin yleistä suuntausta, jonka mukaan tällaiset herkullisen mehevät yksityiskohdat jätetään pois julkaisuista ja kerrotaan vaan kokoustauoilla. 

ellauri035.html on line 1083: Foucault siis täydensi "Tunne izesi" kehotusta neuvolla "Hemmottele izeäsi". Foucault'n näkemystä uusiin suuntiin laajentaen Rabinow on asettanut haasteen keksiä nykyajan eroottisiin ja antropofagisiin ongelmiin sopivia laitteita – nykyaikaisia silikonisia laitteita. If the challenge of contemporary equipment is to develop a mode of fucking as ethical anthropological practice, it also involves the design or redesign of venuses within which such ethical but still rewarding fornication is possible. Case work can indicate strengths and weaknesses in the venuses into which penal inquiry is initiated and performed. Casework, therefore, is an essential aspect of inquiry neither reducible to theory nor an end-in-itself but rather in an informant's end. Rabinowin heimoveljet israeli-arabisodissa teki rättipäille alapesun ennenkö raiskasivat ne. Siisti täytyy aina olla sanoi kissa hietikolla.

ellauri035.html on line 1093: Nintendosta: Tiinan (C) luokkatoveri Heikki Paakkanen sanoi ryypätessämme punaviinipulloa Johiksen kentän keskellä kun jotkut pojat lähestyi meitä ehkä pahat mielessä, että varokaa tota Jönssiä se osaa nintendoa.

ellauri035.html on line 1095: El Lauri: Luen nyt Balthasar Gracianin kirjaa Criticon. Siinäkin on anagrammeja. 


ellauri035.html on line 1096: Tuan Jöns: Mä taas ostin Chamfortin ajatelmat Martti Anhavananan (kaikkitietävyys ilman hyvyyttä ja valtikka) suosuosuomenentamana. Ihan hyviä, vähän varmaan kuin Criticon: meksikolaisia papuja eri asennoissa, mutta liian vähän sipulia.

ellauri035.html on line 1098: Spoonerismeja ei pidä sekottaa fullerismeihin. Fullerismin top definition Urban dictionaryssä: Whining phrases from a guy who's been rejected for good reason. Buckminster Fuller oli USA:n Spede Pasanen. Buckminster Fulleria ei pidä sekottaa Andrew Fulleriin. Hakuharavaan tulee nykypäivänä paljon enemmän osumia tästä jenkkifundamentalistipastorista kuin vanhasta Buckminster Fullerista. Buckminster sanoi vanhana:

ellauri035.html on line 1100:   I AM NOW CLOSE TO 88 and I am confident that the only thing important about me is that I am an average healthy human. 


ellauri035.html on line 1103: hajoava.jpg" width="30%" />

ellauri035.html on line 1105: Balthasar Karsea

ellauri035.html on line 1107:   P. Balthazar eli Balthasar eli Balthassar, eli Bithisarea oli perinteinen kolmas tietäjä, eli maagi Raamatussa Kasperin ja Melkiorin lisäxi, jotka toi Jeesuxelle syntymäpäivälahjoja. Aika tylsiä paketteja vaikka kovia, nimittäin kultaa mirhamia ja pyhää savua (no ei se savu ollut kovaa, mutta suizukkeet oli jotain paloja tai tikkuja). Balthazar oli arabisheikki joka toi mirhamia, eli pyllyvoidetta. Äiti oli lahjaan enemmän kuin tyytyväinen, vaipat oli siihen aikaan tosi huonoja. Niin aina. No Jeesus oli niin pikkuinen ettei sillä varmaan ollut vielä mielipidettä, vaikka myöhemmin sillä niitä oli vaikka muille jakaa. Ja jakoikin, lyhemmittä puheitta.

ellauri035.html on line 1109:   Myrrha, joka on sama kuin se Smyrna, oli Adonixen äiti kreikan mytölögiässä. Adonixen muistamme myös Marinolampaasta, homosta barokkirunoilijasta, joka kirjoitti runoelman siitä. Milton ymmärrettävistä syistä piti sitä arvossa. No tää Smyrna eli myrrha muuttui mirhamipuuxi bylsittyään isäänsä (aina näitä insestijuttuja myyteissä, ajatus on aina askartanut siinä). Myrrha synnytti Adonixen ollessaan jo puu. Tarina on semiittinen. Siltä se kuulostaakin, vaikkei tiedetä mistäpäin se putkahti, siis se taru, ehkä Kyproxelta. (Sitäkään ei tiedetä mistä oxanreijästä Adonis sitten putkahti.)

ellauri035.html on line 1111:   Se Balthasarista. Nyt Karseaan. Lääkärinpoika Balthasar Gracián y Morales (äidin nimi Morales ei tarkoita moraalia, vaan mauria) asui sedän tai enon luona joka oli, pappi. Sillä oli 4 veljeäkin, joista kaikista tuli niinikään pappeja. Kumma ettei kukaan ruvennut lääkärixi. Harmittikohan se isukkia. No Balden iskä oli aika köyhä kaiketi, varmaan puoskari. Sen kaveri Lastanosa oli äveriäs ja sillä oli iso kirjasto.

ellauri035.html on line 1119: Se koitti vielä vaihtaa univormua ihan loppupeleissä jesuiitasta mendikantixi. Ei annettu. Kerran jesuiitta aina jesuiitta. Mitähän kauhutarinoita se olis kertonut kerjäläisille.  Mäkään en päässyt Drakasta vaikka loppupeleissä anoin sitä. Anomuskirjeen luonnos on vielä tallella, kuin myös Wilhon erokirje lähetysseuralle. Ei meiltä niin vain lähdetä, totalitääriset yhteisöt on kuin katiskoja. Vrt. vaikka Unorthodox. Tai Eastgatessa ostamamme torakkamotelli: they check in, but they don't check out.

ellauri035.html on line 1121:   B sai vesileipätuomion kun rikkoi jesuiitan 4 pyhää plupausta, ptottelevaisuus, pköyhyys, psiveys, nro 4 on erityinen jesuiitoille eli pnöyryys paapalle.  Jesuiittakenraali Loyola oli vanha upseeri,  jesuiitat paavin teloituskomppania. Francis Xavier oli jesuiittakenraali, Don Jaimen paras kaveri oli tykkikenraali Aurelio Xavier. Sillä oli taivaansininen asetakki, Francisilla musta. Jesuiittaunivormussa ei ollut nappeja  eikä vetoketjua vaan kuin kylpytakin vyö, siitä saa nopeammin aseen ulos. El Zorrokin oli hirmunopee vetämään, tuli nopeemmin kuin varjonsa.

ellauri035.html on line 1123:   Bn komedia päättyi suomen izenäisyyspäivänä 1658. Hyvinhän se meni, sanoi B ja lehahti taivaaseen. 300v myöhemmin oli mun viimeinen huoleton kesä Tyrvännössä. (Kuvassa äidin vieressä en kyllä näytä yhtään hilpeämmältä kuin Balthasar.)

ellauri035.html on line 1125: Balzun katolinen elämäkerturi Critilon esipuheessa koittaa uskotella et B oli kunnon jesuiitta ja katu epäjesuiittamaisia tekojaan. LOL. Balzu oli kuten sanottua ruipelo, kalju ja käytti rillejä. Ei ihme että sekin haukku naisia. Tahaton naistennaurattaja kaiketi. 

ellauri035.html on line 1127:   1600-luvulla Epsanja meni alamäkeä, Ranska oli nousussa. Kaikki olivat siis aika pahantuulisia. Critilo oli aimo psykologi, kehuu kerturi, sielun inkvisiittori.

ellauri035.html on line 1131:   Tieto ja rohkeus on jesuiitan hyveet. Kateus on tasa-arvon pahe, hyvin paha.

ellauri035.html on line 1132:   Kerturi  näkee Gracianissa vaan 2 pikku vikaa. 1 on sen suhtautuminen naisiin. Se ei ollut keskiaikainen, renesanssinen vaan vanhatestamentillinen. Ei keskiaikaisen ritarillinen, ei renessanssin kuolaava, vaan vanhan testamentin setämies: akka saatana.

ellauri035.html on line 1138:   Kauniit on naisenkasvoisia piruja, rumat pirunnäköisiä naisia. Tää oli varmaan Sopellemieluista "huumoria." Tää on hienoa epsanjalaista acudiaa. Tuan Jöns on vähän misogyyni sekin (pitäis lisätä se taulukkoon). Sen mielestä naiset (Etenkin Martha Nussbaum, jota se näyttää inhoovan aivan erityisesti, tokko pelkästään nimen vuoxi mutta varmaan sixikin) ois muuten hyviä ajattelijoita, mut ne menee helposti sekaisin. Lakanat menee niiltä myttyyn ja sotkeutuu jalkoihin. 

ellauri035.html on line 1140:   Virhe 2 on nähdä aina vaan punaista kuin härkä areenalla, muut sateenkaaren värit unohtuvat. Hohoo, sateenkaarihommista jesuiitat tunnetusti pitävät. Eikös musta ole otollisin väri? Musta ja valkea kardinaalinpunaisen ohella. Rouge et noir. Olihan Balthasar aika mieli mustana, mutta valkoisempi kuitenkin kuin ateistipaskat Schopenhauer ja Nietsche:

ellauri035.html on line 1142: Pesimismo relativo cristiano no es el mismo materialista y absoluto de hombres como Schopenhauer y Nietzsche. Levantando algo el plano de observación, diré que tiene el pesimismo y el optimismo del cristianismo: pesimismo en la vida, optimismo en el fin de la vida.

ellauri035.html on line 1146: Balthasarin opetuxet on oikeata jesuiittameininkiä, päämäärä pyhittää keinot. Ei mitään sentimentalismia, Empfindlichkeit on perseestä:

ellauri035.html on line 1152: Ei turhanpäiväistä pahexuntaa eikä pöyristymistä, vaan vino hymy suupieleen niin päästään tasoihin. Don't get mad, get even. Balzu antaa tämänpuolisessa elämässä menestymisen pelisääntöjä, egoistisia. Mukavuuusalueella ei pääse makailemalla, vaan sinne pitää pyrkiä. Ei olla idealisteja vaan näillä poleteilla mennään mitkä jaettiin pelin alussa. Talouslipilaaritextiä. 

ellauri035.html on line 1156:     Una máxima de Gracián es "Sentir con los menos y hablar con los más."

ellauri035.html on line 1160:   "Querer ir contra el corriente es tan imposible al desengaño cuanto fácil al peligro. Sólo un Sócrates podía emprenderlo." Gracián habla a los hombres en el lenguaje que ellos entienden, el de la utilidad.

ellauri035.html on line 1168: "Seuraa onnekkaita, vältä onnettomia."  Ex tää oo aika paha? No ei koska onnettomuus on oma vika, onnettomat on oikeasti pahoja. Kaikki on siis kunnossa. Tää on seppoilijan credo, tästäkin on monasti jo ollut puhetta. 

ellauri035.html on line 1170:   Nietschenkin miälestä Balthasarin jutut oli ihan timangia. Hemmetisti sitä on käännetty, ja aina välillä se on ollut joku bestselleri. On se käännetty suomexikin.

ellauri035.html on line 1175: Vanha havainto: julkkixuus ja kusipäisyys kulkee käsi kädessä. Johtuuko se siitä että kusipäistä tulee julkkixia vaiko kääntäen? Veikkaan molempia. Apinat on just niin vittumaisia kuin ne pystyy olemaan. Kasan päälle päästään olemalla kusipää. Ei sinne oteta kilttejä löysimyxiä, se on kovien poikien leikkiä.  Isojen ja pikku sheefien nujuamista.

ellauri035.html on line 1180:   Sarjassamme kusipäiden kirjoittamia ikäviä rompskuja, joita meillä täällä on jo aika kokoelma, esittelemme nyt jesuiitta Baltasár Graciánin (1601-1658) kirjoitaman trilogian nimeltä Criticón (1651-57). Siitä esimakua saa siitä, että se oli erityisesti Schopenhauerin ja Nietschen suosiossa. Sope opetteli jopa epsanjaa voidaxeen lukea Btä alkuperäisenä. Se oli Espanjan kultaisen vuosisadan suuria saavutuxia, joka sekin ehkä kertoo jotakin. Se on pitkähkö allegorinen (yäk!) romaani, jossa on filosofisia ylä-ääniä, siis jotain Coelhon alkemistin tapaista, vaikka todennäköisesti tuhmempaa. Joo se on taas tollanen nuoren miehen matka tyyppinen rompsku jossa on paljon siekailuja, jotain pyhiinvaellusta tässäkin. Tien päällä ollaan ja tehdään jäyniä. Mä veikkaan et tämmöinen road movie on ikivanha apinoiden meemi, kun nuoret koiraat on karkoitettu laumasta uhkaamasta silverbäkin haaremia. 

ellauri035.html on line 1184:   Maailmanmies Critilo on haaxirikkoutunut Santa Helenan rannalle kuin Napsu. Siellä se tapaa Andrenion, luonnonäijän, joka on täysin sivistymätön. Yhdessä ne lähtee pitkälle matkalle kuolemattomien saarelle, jonne vie elämänpituinen okainen tie.

ellauri035.html on line 1187:   Minnekkähän Bltä jäi se kevät-osio? Ei jäänyt minnekään, Wikipediassa on virhe! Osan I nimi jatkuu y en el estío de la juventud, ja nuoruuden kesässä. Oi elämän kevättä, sanoi sotilaspastori kun näki lotan riu'ulla. Tämmönen Erkki Tantun pilakuva on jäänyt mieleen, kirja oli vanhempien kirjahyllyssä. Näkyi siinä vähän pyllyä, mutta lapsosena se hätkäytti suunnilleen yhtä vähän kuin se hätkäyttäisi nyt. Jäikö kevätmahlan nousu Balthasarilta jotenkin kokematta, vai eikö se vaan uskaltanut kirjoittaa siitä? 

ellauri035.html on line 1189:   Baltasarin kuuluisimpia laukaisuja on: kunnioita izeäsi jos haluut et muut kunnioittaa sua. Ei kuulosta kovin jeesusmaiselta. Baltasar on leuattoman väpelön näköinen, ja varmaan se olikin just sellanen. Huono terveys, kuoli 57-vuotiaana. Sen tyyli on vähän sellanen aforistinen. Sitä sanottiin konseptismixi barokin ajalla. Kuulostaapä ikävältä jo etukäteen. Sen jutut on täynnä sanaleikkejä, eli se oli aika skizofreeninen. Ja systemaattisen ihmisvihainen, kuten Sopekin. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa. Madridissa luonnonäijän viettelee joku Falsirena niminen ämmä, ja Critilolla on oiva tilaisuus haukuskella naisia. Tääkin oli varmaan Sopen ja piiska-Retun mieleistä. Outo sekotus kyynisyyttä, oveluutta ja moralisointia. Sopii kuvaan joka on muodostunut myös näistä sakemanneista. Multa sentään on toi moralisointi jäänyt aika vähälle. Luulisin.

ellauri035.html on line 1201: Älä jauha käskee antimuusa, 


ellauri035.html on line 1207: wissenschaftskäseä natkuttamalla, 


ellauri035.html on line 1219:     Kiinan vanhin runoteos on konfutselaiseen kaanoniin kuuluva Shih ching (shijing) eli Laulujen kirja . Laulut ovat syntyneet vuosina 1100-700 eKr. Toivo Koskikallion luoma Kalevala-mittaa jäljittelevä suomennoskokoelma on varsin outo ja jopa kiinalaisuudesta vieraannuttava lukukokemus. Onneksi myös Pertti Nieminen on luonut teoksesta oman kokoelmansa. Sieltä löytyy ihastuttavaa rakkauslyriikkaa sekä mm. legendoja ja riittilauluja.

ellauri035.html on line 1221:   Tuon ajan runoilijat olivat vielä anonyymejä. Ensimmäinen varsinainen suuri runoilijanimi liittyy Zhou-dynastian Taistelevien läänivaltioiden aikaan 475-221 eKr. Hän on Qu Yuan. Hän syntyi erään arvion mukaan 343 eKr ja kuoli wikipedian mukaan 278 eKr. Kiinnostavinta tässä yhteydessä hänen elämäänsä ja kuolemaansa liittyvät myytit. Hän kuului Chun hallitsijasukuun ja joutui lopulta poliittisten mielipiteittensä vuoksi karkotukseen Jangtse-joen pohjoispuolelle.

ellauri035.html on line 1223:   Hänen kerrotaan hukuttautuneen tuohon jokeen. Hänen ruumiinsa etsimisestä on saanut alkunsa ns. lohikäärmeveneiden juhla, joka nykyisin on Kiinan kansallinen juhlapäivä. Päivää vietetään kuukalenterin viidennen kuun viidentenä päivänä. Meidän kalenterimme mukaan se on yleensä kesäkuussa. Tuolloin järjestetään lohikäärmevenekilpa-ajot ja syödään erityistä pyramidinmotoista zongzi-riisikakkua. Lohikäärmeveneet kuvastavat yritystä pelastaa runoilija ja noiden kakkujen avulla yritetään saada kaloja jättämään runoilijan ruumis rauhaan. (lähde? ploki Perttu Eemeli Kouvolasta)

ellauri035.html on line 1277: Kyljelleen, selälleen kääntyi, mahalleen taas.

ellauri036.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri036.html on line 26:       Mussetin lähihistorian resumé on ihan parasta mitä olen historian alalta lukenut. Parempaa ainakin kuin Thukydides (se oli ikävystyttävä).

ellauri036.html on line 28:       Goethea en ole vielä haukkunut vaikka ainexia olisi, olenhan lukenut siltä Wertherin, Faustin, Wilhelm Meisterin, Wahlverwandtschaften ja vähän matkaa tarua ja totta sen muistelmista. Se on musta täysin ylimainostettu ääliö. Ei siitä Mussetkaan oikein pidä:

ellauri036.html on line 30: Niihin aikoihin keräili kaksi Napoleonin jälkeen suurinta neroa kokoon ne tuskan ja surun ainekset, jotka olivat hajallaan maailmankaikkeudessa. Goethe, uuden kirjallisuuden patriarkka, oli kuvannut Wertherissä onnettoman, kuolemaan vievän intohimon ja luonut Faustissa synkimmän hahmon, mikä milloinkaan on edustanut syntiä ja onnettomuutta. Hänen kirjansa alkoivat niihin aikoihin tulla Saksasta Ranskaan. Itse istuen työhuoneessaan taulujen ja kuvanveistosten ympäröimänä, rikkaana, onnellisena ja tyynenä, näki hän, isällisesti hymyillen, kuinka hänen synkät teoksensa tulivat rajan yli meidän luoksemme. 

ellauri036.html on line 41:   Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.

ellauri036.html on line 44: Sand oli kova kirjoittamaan, yli 70 romaania ja 50 muuta prujausta. Sand tunnettiin aikanaan romaaniensa ohella myös hänen lukuisista rakkaussuhteistaan kuuluisiin miehiin. Sandilla oli suhde Alfred de Musset´n (1833–1835), Frédéric Chopinin (1836–1847) ja siinä välissä ehkä myös Franz Lisztin kanssa. Keuhkosairaan Chopinin Sand jätti pari vuotta ennen tämän kuolemaa lapsistaan johtuneen kiistan vuoksi. Chopin pelkäsi tulevansa elävältä haudatuxi ja vaati ruumiinavausta. Sillä oli kokonainen nippu keuhkosairauxia, puuttui enää korona. Arkussa ei saa vedetyxi henkeä, voi tukehtua kuoliaaxi. Hautajaisissa piti soittaa Mozartin Requiem, mutta ne viivästyivät, koska kirkko ei sallinut naisten rallattavan seurakunnassa. No suostui ne sitten julkisuuden pakosta, mutta pitkin hampain. 

ellauri036.html on line 47:   Amantine kuumui julkkixista, izekin kun oli sellainen. Se kuoli siis 71-vuotiaana 1876. Sen isoisoäiti Mme Dupin oli naisasianainen jo 1700-luvulla. Jori pukeutui maskuliinisesti kuin Elna-mummi 30-luvun potretissa. Nuorempana se bylsi kirjailijajulkkiksia, vanhempana jelppi niitä muutenkin, kuten Balzacia ja Flaubertia. Hugo oli vaan pen pal. No Viki joutui matkustelee paljon maanpakolaisena. Joria haukku setämiehet kuin kissaa koiratarhassa, etenkin harles">Baudelairen taholta:

ellauri036.html on line 51:   Aika rankkaa sätintää. Täähän kuulostaa ihan Pellissierin kritiikiltä Paul Bourgetista. Goncourt-palkinnon nimismies päästi vielä pahempia misogyynisiä haukkuja; epäili että Sandilla oli yhtä pitkä häpykieli kuin sillä izellään oli pippeli. Ehkä niin, mutta kummankohan nilkkaan se pilkka kalahti. Virginia Woolf piti pahana et se ja George Eliot kirjoitti miehen nimellä. Ei niinkun Virginia. Woolf! Woolf!

ellauri036.html on line 52: Hauku koiraa, koira haukkuu häntäänsä. Amantine ize oli aika paha antisemitisti.

ellauri036.html on line 60:     "Ihmisen tehtävä maan päällä on käyttää aistimiaan. Hänellä on hallussaan enemmän tai vähemmän keltaisia ja valkeita kolikoita ja niiden mukaan lasketaan hänen arvonsa. Syödä, juoda, nukkua — se on elää. Ihmisten välinen ystävyys on siinä, että toinen lainaa toiselle rahaa, mutta harvinaista on että toinen suuresti toistansa rakastaisi. Sukulaiset ovat olemassa sitä varten, että heidät saa kerran periä. Rakkaus on ruumiinharjoitusta. Ainoa henkinen nautinto on tyydytetty turhamaisuus."

ellauri036.html on line 62: "Mutta älä revi hiuksiasi äläkä sano, että pistät itsesi kuoliaaksi, jos sinulle ilmestyy kilpailija. Sanot, että rakastajattaresi pettää sinua toisen tähden; turhamaisuutesi kärsii sitä ajatellessasi. Mutta vaihda vain sanat ja ajattele, että hän pettää toista sinun vuoksesi, ja sinä olet ylen onnellinen."

ellauri036.html on line 66:     Älkää väittäkö, että lopultakin järki on ihmisen kaunein lahja, että mikään muu ei maan pinnalla ole niin todellista kuin pörssikeinottelu, peli, Bordeaux'n viini pöydällä, luja terveys ruumiissa, välinpitämättömyys toisia kohtaan, ja, kun ilta tulee, vuoteessa aistilliset, hajuvesiltä tuoksuvat jäsenet.

ellauri036.html on line 68:     Jonakin päivänä, keskellä toimetonta, seisahtunutta elämäänne, voi tulla tuulenpuuska. Kaikki ne kauniit puut, joita olette kastelleet unhoituksen vedellä, voivat alkaa vapista. Miten käykään silloin teidän, te herrat tunteettomat: te lankeatte tasapainosta ja kyyneleet tulevat silmiinne. En sano, että rakastajattarenne pettävät, sillä se ei tuottaisi teille suurempaa surua kuin hevosen kuolema. Mutta sanon, että voitte menettää pörssissä, voitte joutua pelissä nylkyrin kynsiin, ja jos ette pelaa, niin ajatelkaa, että kolikkonne, teidän rahan antama rauhallisuutenne, teidän kultaonnenne on pankkiirin käsissä, joka voi tehdä vararikon, tai papereissa, jotka voivat menettää arvonsa. Niin jäisiä kuin olettekin, on teidän sydämenne johonkin kiintynyt.

ellauri036.html on line 75:     Sepä se. Ei ehkä aina ajattele pillua, mutta kun ajattelee, ajattelee sitä. Vanhana on tuossa suhteessa jo helpompaa. Musse on kyllä säälittävä löperö ja väpelö. Kaveri yrittää sinnikkäästi lohduttaa (mitähän sekin siitä saa):

ellauri036.html on line 79:       Taas näitä Jönsin ankeriaita. Niitä oli Sigismund Freudilla, se leikkeli niitä ja ezi turhaan niistä kikkeliä. Symboliarvoa riittää näillä liukkailla asiakkailla. Slippery customer, sanoi majavannäköinen Jaakko Hintikka.

ellauri036.html on line 85: Te marmori-ihmiset, ylpeät ja itsekkäät, te verrattomat järkiviisaat, jotka milloinkaan ette ole tehneet epätoivoista tekoa ettekä laskuvirhettä — jos kaikki tämä sattuisi teille, niin muistakaa häviönne hetkenä Abeilard´ia, joka menetti Héloïsen. Sillä hän rakasti Héloïsea enemmän kuin te rakastatte hevosianne, kultakolikoitanne ja rakastajattarianne; sillä menettäessään hänet, kadotti hän enemmän kuin te voitte kadottaa, enemmän kuin teidän ruhtinaanne Saatana menettäisi, jos hän toisen kerran syöstäisiin alas taivaasta. Sillä hän rakasti sellaisella rakkaudella, josta sanomalehdet eivät puhu, ja josta vaimonne ja tyttärenne eivät näe varjoakaan teattereissa ja kirjoissa. Sillä hän oli kuluttanut puolet elämäänsä suutelemalla Héloïsen valkeaa otsaa ja opettamalla häntä laulamaan Davidin psalmeja ja Saulin lauluja; hänellä ei ollut mitään muuta maan päällä. Kuitenkin on Jumala antanut hänelle lohdun.  Uskokaa minua, jos te ahdingossanne ajattelisitte Abeilard'ia, te ette enää katsoisi samalla silmällä vanhan Voltairen jumalanpilkkaa ja Courier'n ilveilyjä. (Kuka toi Courier on? Ei hajua.)

ellauri036.html on line 89: Hemmetti et vituttaa nää 1800-luvun herrat joilla on aamulla morkkis maxullisesta panosta niin että pussit tyhjennettyään ne lähettää ammattiauttajan inhoten matkoihinsa. Törkimyxiä! No tällä kertaa tyttö ei lähde tarpeex nopeeta ja Musse yllätetään niin sanoaxemme housut nilkoissa. Se sulkee tytön äkkiä vaatekomeroon, vai oisko vaatehuoneeseen. Kaverit tule sisään ja kertoo et George Sandilla ei ollut vaan 2 vaan 3 äijää yhtä aikaa, ja nyt ne 2 muuta on joutuneet riitoihin. Koko riitelevä porukka oli samalla naureskellut Musselle. LOL. Naura sinäkin, pitäisi sanoa Musselle, muttei se naura. Nauru ja romantiikka ei mahdu samojen seinien sisälle. Romantiikka on kuin uskontoa, se on harrasta, se hoidetaan vakavalla lärvällä. Pyhä kärsimyxeni just joo. Hemmetti nuoret miehet on torvia. Eihän tää ole muuta kuin vanhaa virnuilevaa ystäväämme narsismia. Musse läväyttää vaatehuoneen oven auki näyttääxeen ettei se ole mikään surkimus. Kaverit menee vaatehuoneeseen ja vetää oven kii.

ellauri036.html on line 101: Professori Halle on kerran väittänyt, että nainen on ihmiskunnan hermosto, mies sen lihasto. (Kuka Halle? Search me.)

ellauri036.html on line 105:       Must vähän tuntuu et tää tämmönen 1800-luvun nausea on peräisin teollisuuskapitalismista. 1700-luvulla raha tuli siirtomaista ja pellosta, 1800-luvulla se tulee rautateista ja pörssistä. Osakkeenomistajien ei tarvi tehdä mitään, ne elää kuin pellossa, ja niillä on TYYYYLLSÄÄÄ kuin tervaperseisillä paratiisissa.

ellauri036.html on line 107:       No nyt sitte käänne parempaan, tietysti. Mussen iskä kuolee, se kitupiikki, ja samassa se muuttuu Mussen silmissä ihan pyhimyxexi. Musse vollottaa sen arkulla yhtä uskollisen palvelijan kaa, joka näyttää yhtä aavemaisen paljon Mussen iskältä kuin Notre Damea tulitikuista rakentanut kummittelija näytti Roope Ankalta. Musse alkaa noudattaa isän päivärytmiä (siis ennen kuolemaa, ei sen jälkeen), muuttuu kiltixi ja auttaa köyhiä. Jo tuntuu paremmalta, ize asiassa ihan hyvältä.

ellauri036.html on line 109:       Sit Musse kuinka ollakkaan tapaa köyhän wannabe leskimiehen luona leskirouvan, jonka hyvän näköiseen kroppaan se oli kiinnittänyt aiemmin jo huomion. Nyt kun leskellä ei ole huntua, Musse huomaa ettei sen naama nyt ole kummonen, vaan haitanneeko tuo, kun se on kuitenkin niin kunnollinen muuten. Tylsä talonpoika, emäntä henkihieverissä, säikähtyneet lapset, ukonilma, niissä kehyxissä rumemmanpuoleinenkin herrasrouva esiintyy eduxeen.

ellauri036.html on line 111: Rouva Pierson on entinen ruusumorsian, rosière, "jeune fille vertueuse à qui on remettait annuellement une couronne de rose en récompense." (Joka vuosi samalle vai uusi joka vuosi, kuten Sysmän Linta siis? Jälkimmäistä, luulisin, kuka jaxais olla virtuoosi vuosikausia). No emäntä paranee, isäntä ei edes kiitä, mistä Musse on sille hyvin, hyvin vihainen ja meinaa jo panna turpiin kiittämättömälle (ize se on vaan seurannut sivusta tumput suorina), mutta leski hillizee. Kotimatkalla vähän jo ilostellaan ja juoxennellaan kuin 2 linnunpoikaa. Mitähän tästä seuraa? Taidan arvata. 

ellauri036.html on line 113:       Sitten lesken luoxe kotikäynnille. Piersonska onkin iloisempi leski kuin Musse osas kuvitella. selvillä muodista ja seuraa aikaansa. Ei sellanen ummehtunut haaska kuin Musse oli arvellut. Naivi, syvä ja rikas, noin metaforisesti siis. Risaisen mekon alla sykki lämmin sydän, kuten sanoi Hortto Könkkölä. Iloinen leski, vaikka kolhiintunut käytössä. Musse alkaa vähän jo lämmetä, kun paikalle ryntää joku Mister Collinsin kaxoisolento, läski ja kalpea papinretale, joka taitaa myöskin riijailla leskeä. Musse ei ole voinut koskaan sietää läskeja ja kalpeita pappeja, ja ikävä kyllä tämä on juuri sellainen. (Vergnaud, josta Musselle ja papinretaleelle tulee sanaharkkaa, oli vallankumouxen aikainen girondisti eli mensevikki, jollaiset jyrkkä siipi puzas tieltä kun päästiin vauhtiin.)

ellauri036.html on line 115: Nyt on Mussen pikku pippeli taas piristynyt, se nyökkii leskelle. Mut leskelle riittäis pelkkä Mussen ystävyys, se ei kaipaa Mussen pikkuveljeä. Ihan Rusoon Sankt-Pröön tyyliin Musse saa matkapassit ja lähtiessä nuolee vielä lesken portin lukkoa. "Ennenkuin lähdin painoin huulellani sen lukkoon."  

ellauri036.html on line 117:       Piersonska antaa lähtöpassit vielä kirjallisena ja matkustaa ize N:n kaupunkiin. Ahnas Musse ei pysty tottelemaan vaan reissaa perästä. Ei tästä näytä tulevan lasta eikä paskaakaan. Palataan lähtöruutuun, Musse jää roikkumaan ja soittelemaan lesken lehdellä, mut ei se tunnu enää samalta, kun katti on jo päässyt säkistä. Kummallista keekoilua seuraa, tässä on nyt koira haudattuna. Läski pappi sekaantuu asioihin hämärällä tavalla. Tässä on nyt jotain "foul play". No ei sittenkään, pian päästään razaille - siis hevosilla vielä - ja tunnelmallisessa mezässä Musse pussaa leskeä ja leski vastaa suudelmaan - rakastaahan se mua! Jehuu!

ellauri036.html on line 119:       Musse on kyllä etevämpi maalailemaan romanttista rakkautta kuin Rusoo (vaikka ei sekään ihan huono ole siinä ainoassa kohdassa jossa Pröö Jullen makuukammarissa). Mut Mussen vuodatusta osan III lopussa kelpaa lukea. Sekin kohta missä vihdoinkin viivalle päässyt mies haistelee jälkikäteen kämmeniään on hyvin tehty. No ei tätä onnea kestänyt kuin 2vrk, miksikä? Se kai kohta selviää. Leski täytti just 30, ja Musse on vaan 20. Se tietää huonoa. 

ellauri036.html on line 121:       Nyt tulee joku ihan päätön episodi. Leski on ize säveltänyt jonkun kauniin aarian (siis sen ajan hitin), ja huijannut Mussea et se olis Stradellan (italialaisen barokkisäveltäjän). Vaan ei ollutkaan, ihan ize oli leski sen osannut säveltää! Jostain vitun syystä Musse SUUTTUU sille tästä! Mitä vittua? Mitä halvatun narsismia tää nyt on? Eikä siinä kaikki, leskellä on päiväkirja, jossa sillä on jotain salattavia kohtia, joissa se ilmeisesti puhuu Mussesta. Musse alkaa taas olla neuroottisen mustasukkainen, ihan paranoidi paska. Leski tuntee jonkun Dalensin, linnanherran jonka kanssa sillä on ollut vähän samanlaista jimbajambaa kuin Mussen kanssa aluxi. Vainko aluxi? Musse käy nyt tosi kuumana. "Mutta kaiken kaikkiaan", sanoin äkkiä itselleni, "hän antautui jotenkin nopeasti." Ettei vaan siinä ollut joku koira haudattuna? No ei, Dalens oli kyllä kosiskellut leskeä, mut ei siitä ollut tullut valmista. Musse rauhoittuu.

ellauri036.html on line 123:       Mut kyl Mussessa on jotain pahasti pielessä, se on nähtävästi depis, tai bipolaarinen. Välillä innostuu ja välillä on ihan paskiainen. Siitä on kivaa kun Brigitte (se on lesken nimi, muistinko mainita) kärsii, koska sillä izellä on paha olla; se vähän lohduttaa. Hizi Musse on täysin paska, se on kuin joku Ingmar Bergman, se koittaa ohjastaa Brigitten joka liikettä, ettei se vaan vaikuttaisi liian kurtisaanilta, sillä siitä sille tulee paha olo, pahoja viboja. Brigitte parka, potkaisis nyt pois ton piipunrassin kiusaamasta izeään! "Näin vaihtuivat hyvät ja huonot päivät pitkän ajan kuluessa melkein säännöllisesti. Olin milloin kova ja ivallinen, milloin hellä ja herkkä, milloin kuiva ja ylpeä, milloin katuvainen ja alistuva." Tämmöinen tulee ihmisestä, jonka vanhemmat on ihan skizoja. Voin kertoa.

ellauri036.html on line 125:       Pahin vika näiden kuikeloiden elämässä on että niillä on TYYLSÄÄÄ: liikaa vapaa-aikaa, liian vähän "kivaa" tekemistä, ts. mitään kunnollista puuhaa joka tuntuu vaivan arvoiselta. Niiltä puuttuu arkea. Onnex onnex me ei olla noin rikkaita. Nyt kun Musse on nainut leskeä enemmän kuin tarpeexeen se alkaa kiusata sitä flirttailemalla jonkun tyhmän lörppävitun kaa. Vittu että miehet osaa olla paskoja, jopa tollaiset nolot piipunrassit kuten Musse. Nyt on lesken vuoro olla mustasukkainen, tulee riita, sinkoilee lautaset ja kattilat. Tehdään sovinto, mutta laiha. Vitun Musse kohtelee Brigitteä vuoroin petollisena rakastajattarena, vuoroin ostettuna ilotyttönä. Eix siinä ole yhtään normaalia tunnetta? Ei kai. Se on narsisti, ja narsistin täplistä ei pääse. Se on päässyt pilalle liian nuorena, eikä siihen ole jäänyt enää kunnon rehellistä apinaa, pelkkä pelle vaan. Se ei ole ainoo paska Brigitten elämässä. Brigitten eka poikaystävä oli yhtä kehveli, bylsi Brigitteä häiden aattona ja lähti sitten suit sait vaan livohkaan. Kerrottuaan tämän surullisen tarinan jolleio vertoa, Brigitte pyllistelee kalliolla jossa ne on yöpymässä retkellä (Musse hölmö hukkas tulitikut ja pakin) kyynelehtien, Mussen äitihahmona, Musse on kohta hengessä täysin purjein mukana mela ojossa.  

ellauri036.html on line 127:       Sit Pirkon täti kuolee, ja Pipa on tosi onneton ja yxinäinen. Minnistä ja Mussesta kuiskitaan kylillä paljon pahaa, enimmäxeen faktista. Mitens nyt suu pannaan? Pipa aikoo lähteä tiehensä, entä Musse? Koko homma on kestanyt vasta 3kk, ja ollaan luvussa 4.5. Tää Musse on pahempi oikkupussi kuin Nouvelle Heloise, vanhasta puhumattakaan. Onkohan miehet AINA ne oikkupussit? Yleensä se jolla on valtaa enemmän voi oikkuillakin enemmän turpaan saamatta.  Koko seutu puhui siitä, että Brigitte eli julkisesti yhdessä elostelevan parisilaisen kanssa, joka rääkkäsi häntä, että he kuluttivat aikaansa vuoroin riitautumalla, vuoroin sopimalla, ja että kaikki varmaan päättyisi huonosti.  Eikä siinä kaikki, Musse ize rääkkää siitä Pipaa eniten, alkaa taas epäillä sitä vanhoista ristiinsuihkinnoista. Epäilevän ja kieltävän välimatka on lyhyt. Filosoofi on ateistin orpana. Taas kuluu 2kk Mussen vittuilua ja muuta tolkutonta kohtelua.

ellauri036.html on line 131:       Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.

ellauri036.html on line 135: 	Minkä kirvelevän muiston herättävätkään minussa vielä nuo sanat! Olimme lopultakin päättäneet, että lähtisimme Geneveen ja että kevääksi etsisimme Alppien juurelta jonkun rauhallisen kolkan. Brigitte puhui jo kauniista järvestä ja minä olin tuntevinani tuulen, joka liikuttelee sen vesiä, ja vihreän laakson voimakkaat tuoksut. Mieleemme tulivat jo Lausanne, Vevay, Oberland ja niiden takana Monte Rosen lumiset harjat ja Lombardian loputtomat tasangot. Meitä kutsuivat jo unohduksen, levon ja onnellisen yksinäisyyden hyvät henget.

ellauri036.html on line 139:       Nyt marssitetaan lavalle vielä joku Smith (kexeliäs nimi), joka on oikea pyhimys miehexeen. Kieltäytyy rahakkaasta muusikonurasta maxaaxeen äitinsä ja siskonsa ylöspidon pienestä virkamiehen palkasta. (Mitä vittua?) Kieltäytyy menemästä ize naimisiin koska sitten sillä ei olisi varaa maxaa sisarensa myötäjäisiä. Huoh ja huoh. Tää hemmo on 21 niinkuin Mussekin mut kunnollinen. Silläkin on kuume niinkuin Brigittellä, onkohan se coronaa? Hui. Vai onko niillä hyppykuppa kummallakin? Musse alkaa jälleen olla mustasukkainen. Ehkä sikäli syystä, että toi kumma Henri Smith on ilmeisesti smitten, eli pihkassa Ovaltineen myös, tarkoitan siis Brigitteen.

ellauri036.html on line 141:       Kerrataanpa tässä välissä mitä Musse kertoo mal de siècle elostelusta. Musse ja muut elostelijat menee ballin jälkeen bordelliin. Suoraan viattoman säätyläistytön sylkystä ne "rientävät juomapöytään". Nauraa vielä päälle. Nostaa kurtisaanin hametta parin lantin hinnasta, ottaa pohjakosketuxia. Käyttää siitä ja sen kestävyydestä rumimpia sanoja (esim. kikkeli), ilman kainostelua. Ne ei puhu rakkaudesta vaan nainnista, ei sano insh allah, vaan walla walla. Mixhän tää kaikki oli olevinaan niin paheellista? Kai six että ei ollut pillereitä. Niin ja säätyluokkayhteiskunnasta. Moraali muuttuu kun löytyy toiset keinot siirtää rahoja ja estää tauteja, haikaran tulostakin me päätämme ize nyt. 

ellauri036.html on line 143:       Musse sanoo että huippukunnollisena pidetty Catokin meni huoriin. Ihan varmaana meni, sehän oli suuren luokan paskiainen. Vaik se oli niin saita et se luultavasti bylsi ilmaisexi orjatyttöjä. Tai poikia, scilicet. Musse miettii mitä eroa on sanoa misukalleen: kaikki naiset pettävät, tai: sä petät mua. Jälkimmäinen seuraa ensimmäisestä, mutta perustelut on luultavasti eri. Musse alkaa suorastaan työntää Pipaa ja Heikki Brotherusta (siis Smithiä) kimppakivaan. Musse pyörii synkkien aatostensa ympäri kuin dervissi. Selkeesti euforia on kääntynyt taas masixexi. Heikki soittaa selloa, ja Pipa laulaa. Onnex ei tapahtunut faktisesti.  

ellauri036.html on line 145:       Musse uskoo että tässä tosiaan on jokin koira haudattuna, ja järkkää äkkilähdön matkalle yrittäen sillä yllättää Pipan ja Heikin paljastamaan korttinsa. Seuraa kummallista venkoilua, jota ei jaxa edes hirveen tarkkaan lukea. Naisen ainoa vastaus on äänettömyys, sanoo Brigitte. Niinpä niin. Turpa kii tai se turpoo kii. Musse ei usko naisen selvää sanaa, kun Pipa sanoo sen, se on ihan tyypillinen setämies. Pipa tiivistää aika hyvin millaista on olla kun mies on bipolaarinen narsisti.

ellauri036.html on line 147: "Onko minun se siis sanottava? Onko minun sanottava, etten kuuden kuukauden aikana ole kertaakaan paneutunut levolle, sanomatta itselleni, että kaikki on turhaa, ettet ole koskaan parantuva, etten ole noussut yhtenäkään aamuna vuoteesta ajattelematta, että minun on vielä koetettava, ettet ole sanonut minulle sanaakaan, joka ei ole antanut minun tuntea, että minun on lähdettävä luotasi, ettet ole minua hyväillyt ilman että olisin tuntenut, että minun olisi mieluummin ollut kuoltava? Onko minun sanottava, että päivästä päivään, hetkestä hetkeen, horjuen pelon ja toivon vaiheilla olen tuhannet kerrat ollut kiusauksessa koettaa lopullisesti voittaa joko rakkauteni tai tuskani? Onko minun kerrottava, että niin pian kuin avasin sydämeni sinulle, viskasit ivallisen katseen syvään sen sopukoihin saakka, ja että kun sen taas suljin tunsin omistavani aarteen, johon yksin sinulla oli omistusoikeus? Onko minun kerrottava kaikista niistä heikkouksista ja salaisuuksista, jotka tuntuvat lapsellisilta sen mielestä, joka ei niitä kunnioita? Onko minun mainittava, että kun vihoissasi lähdit luotani, sulkeuduin huoneeseeni lukeakseni ensi kirjeitäsi? Onko minun kerrottava, että on olemassa eräs valssi, jota en koskaan turhaan soittanut, kun kovin ikävöin sinua palaavaksi? Ah, minua onnetonta, kuinka kalliiksi ovat kaikki mykät kyyneleeni, kaikki hellät mielettömyyteni tulleet! Nyt tahdon itkeä. Koko minun tuskani ei ole ollut miksikään hyödyksi."

ellauri036.html on line 149: Tässä on jotain karmaisevan tuttua... Saatuaan tän sanotux Pipa väsähtää, ja Musse alkaa uuden kierroxen Mussen sättimistä. Ajattele niitä, joilla ei ole äitiä, sukulaisia, ei ystäviä eikä koiraa lohtunaan, sanoo Musse izelleen, raivoaa ja itkeskelee. Täähän on ihan Rusoon kotiopettajatouhua. Ajattelis nyt vähän Pipaakin, mutta ei. Siihen se ei pysty eikä kykene. Sen pää on täynnä Mussea, vaan Mussea, aina vaan samaa Mussea. Tää pätkä esim on eri narsistinen:

ellauri036.html on line 153:       Aina jos jossain romskussa joku minä kuvailee miltä se ize näytti, peilissä tai muiden silmissä, voi lyödä vetoa et siinä meillon narsisti. Säteileex mun silmät nyt? Näyttääx mun perse näissä isolta? Onneton, niitä etäisiä ääniä, joita kuulet sydämessäsi, pidät nyyhkytyksinä, mutta ne ovatkin ehkä vain lokin, tuhoa ennustavan myrskylinnun ääniä, joita haaksirikko houkuttelee luokseen. Se olikin vain pöllön silmä, tai lokki kivellä. Musse on TOSI kova paasaamaan, mä on sen rinnalla pelkkä amatööri. Vähän izemurhaperustelua ala Musse: 

ellauri036.html on line 155: Tapa itsesi, jollet tahdo elää oman itsesi varjona. Lapsi, lapsi, kuole kunnialla, niin että vielä joku voi itkeä haudallasi!

ellauri036.html on line 159: 	"Pelkoa, raukkamaisuutta, taikauskoa! Mitä tietävät tulevasta elämästä ne, jotka siihen uskovat? Vain kansalle ja tietämättömälle joukolle puhutaan siitä, mutta kuka uskoo siihen sisimmässään? Kuka kirkkomaan vartija on milloinkaan nähnyt kuolleen nousevan haudasta ja menevän kolkuttamaan kirkkoherran ovelle? Entisaikaan nähtiin haamuja; nyt on poliisi niitä kieltänyt esiintymästä sivistyneessä yhteiskunnassa. Vain valekuolleet huutavat enää haudoista.

ellauri036.html on line 165: ... Herschell väittää, että maapallo kuolee kylmyyteen. Kuka on siis se joka pitää tätä tiivistynyttä höyrypisaraa kädessään ja katselee sen kuivumista niinkuin kalastaja tekee merivedelle saadakseen jyväsen suolaa? Vetovoima, joka pitää koossa maailmankaikkeutta, täyttää sen samalla kertaa, loputtomalla hyödyttömällä kaipuulla: jokainen planeetta laahaa mukanaan kurjuutensa, pyöriessään kitisten akselinsa ympäri, ne huutavat toisilleen kukin omalta ääreltään, ja odottavat, lepoa ikävöiden, mikä niistä saa ensimäisenä pysähtyä. 

ellauri036.html on line 167: ... Ne kantavat pinnallaan tuhansia iäti vaihtuvia olentoja; nämä olennot ovat myöskin liikkeessä, ne ristivät toistensa teitä, ne painautuvat hetkeksi toinen toistaan vasten, ne vajoavat maahan ja toisia nousee niiden sijaan. Missä ei elämää ole, sinne sitä tunkeutuu, missä ilmaa puuttuu, sinne sitä virtaa; kaikki on järjestettyä, lainmukaista, kultaisin kirjaimin ja tulisin vertauskuvin määrättyä, kaikki kulkee taivaisen soiton mukaan tuntemattomia teitään ikuisuuteen. 

ellauri036.html on line 169: ... Eikä siinä vielä kaikki! Me nimettömät uneksijat, kalpeat ja kärsivät hahmot, me silmänräpäyksen lapset, jotka hengitämme hetken, jotta kuolema voisi olla olemassa, me ponnistamme kaikki voimamme vakuuttaaksemme itsellemme, että meillä on tehtävä, ja että on joku joka meistä pitää huolen."

ellauri036.html on line 176:       Nojoo, Mossen lähtiessä putoo hame lattialle tuolilta ja sen alta kirje jossa Brigitte heittää hyvästejä Heikki Brotheruxelle ja sanoo sille ailavjuu. Arpanoppa on heitetty, Musselle tuli ykkönen. 

ellauri036.html on line 185:   Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyi Mussen kolmen vuoden elämäkerta. Panee miettimään mitä nää oli nää 2 George Sandin puolikasta, olixne jotkut Mister Hyde ja Doctor Jekyll? Luultavasti George lyttäs pikku Mussen aika pahasti, ja toipuaxeen siitä nöyryytyxestä sen piti palastella Jori kahtia, joista jälkimmäisestä se sitten otti sen kuristusotteen, jonka se olis halunnut siitä ekasta, siitä oikeasta molli-Jorista. 

ellauri036.html on line 187:       Musset on suunnilleen yhtä miehekkään näköinen kuvissa kuin Antti Hautamäki, joka aloitti punaisena stallarina ja päätyi lopulta Sitraan yritysten asiamiehexi. Antti oli hirmu ylpeä ysärillä kun sillä oli varaa pieneen Volvo 40seen, käytettynä ostettuun. Se oli sellainen pikku vekkuli, vaikka yrittikin vaikuttaa tärkeältä välillä, ihan viran puolesta. Muut kuvaan päässeet piipunrassit ovat Knasu ja Grels Teir.

ellauri036.html on line 204: Musset oli aatelispoikia, pikkuveli, vanhemmat oli köyhiä. Isä pikkuvirkamies ei koskaan antanut sille rahaa. Äiti oli tärkeämpi, piti salonkia. Se oli hyvä lyseossa, ja ajatteli ensin pyrkiä oikixeen tai lääkixeen, mutta ne on tylsiä (ruumiiden leikkaaminen ällötti), se päätti ryhtyä kirjailijaxi joskus abi-iässä. Siitä tuli kirjastonhoitaja. 19-vuotiaana julkaisi Espanjan ja Italian satunsa. Sit se aloitti uran turmeltuneena dändinä, seukkaa George Sandin kaa, ja kirjoittaa näytelmäpiisejä. Samalla angstisia runoja, eri vuodenaikojen öitä. Omaelämäkerrallinen romaani Vuosisadan lapsen tunnustuxia 1836 löytyy suomennettuna, kiitos VA Koskenniemen. Tais kirjoittaa muistelmansa saman ikäsenä kuin E.S. Punk-Akatemian. Sekin kävi bordelleissa ja oli huono asiakas, pahoinpitelikin palvelushenkilökuntaa. 

ellauri036.html on line 206: Alfred oli masis ja viinamäen miehiä, mutta jatkoi kirjoittamista. Se sai kunnialegioonan mitalin ja valittiin Ranskan akatemiaan 1852 (jolloin syntyivät Bourget ja rautakauppias). Se löytyy Pierre-Lachaisesta. Nyt sitä taas pidetään hyvänä kynämiehenä. Poliittisesti suht vasemmalla, mut kannatti Reininmaan ottamista Saxalta (kuten Napsu oli tehnyt). Nikolaus Becker lauloi Rheinliedissä:"Sie sollen ihn nicht haben, den freien, deutschen Rhein". Musset kirjoitti vastineen:"Nous l'avons eu, votre Rhin allemand". Tää ennakoi 1871 rökitystä, jota Bourget muiden patrioottisten ranskalaisten kanssa jäi hautomaan. 1. maailmansota oli muun muassa sen revanssi. Viipuri on ikivanha venäläinen kaupunki. Musset kuoli sydänvikaan. Sen pää pompsahteli pulssin tahdissa. De Mussetin merkixi sitä sanottaneen vieläkin.

ellauri036.html on line 208: Koko Rollan kolmoslaulu yrittää syyllistää Voltairea ja panna sen syyxi 19. vuosisadan hengellisen alamäen. Ja paskat, tuotantotavoistahan siinä oli kysymys. «Kaikki on Voltairen syytä», heittää Gavrochekin de Gillenormand hahmolle, voltairelaiselle porvarille, Hugon Kurjissa. Mikä ei ole mitään verrattuna Mussetin raakuuteen syytöxissä Voltairea vastaan. Victor Hugo pyörsi 1878 pyhät sanansa ja palautti Voltairelle kunnian sen sadantena syntymäpäivänä. Ei ollut M. Arouet enää kuulolla. 

ellauri036.html on line 210:   Mussen pointsit ei ole paljon arvoisia, mutta tunteet sillä on pinnassa, kaikki aistit hereillä ja herkkinä kuin lapsella. Se on hölmö ja törkimyskin välillä mutta parhaimmillaan tosi liikuttava.

ellauri036.html on line 217: Marchait et respirait dans un peuple de dieux;

ellauri036.html on line 231: Et sifflaient dans l'écho la chanson du passant;

ellauri036.html on line 238: Et quand tout fut changé, le ciel, la terre et l'homme,

ellauri036.html on line 247: Ouvraient leurs ailes d'or vers leur monde enchanté?

ellauri036.html on line 274: Maintenant le hasard promène au sein des ombres

ellauri036.html on line 278: Les clous du Golgotha te soutiennent à peine;

ellauri036.html on line 296: Où donc le vieux saint Paul haranguant les Romains,

ellauri036.html on line 297: Suspendant tout un peuple à ses haillons divins ?

ellauri036.html on line 322: Sur une table chaude ou sur un coup de dé.

ellauri036.html on line 331: Tantôt pour y chanter, en s'enivrant ensemble,

ellauri036.html on line 364: L'acier chaste et brûlant du glaive redoutable

ellauri036.html on line 367: L'habitude, qui fait de la vie un proverbe,

ellauri036.html on line 374: N'a, de l'est au couchant, promené sur la terre

ellauri036.html on line 376: Seul il marchait tout nu dans cette mascarade

ellauri036.html on line 377: Qu'on appelle la vie, en y parlant tout haut.

ellauri036.html on line 407: Avec leurs chameliers passaient sous les platanes,

ellauri036.html on line 431: Rien n'est encor formé dans cet être charmant.

ellauri036.html on line 449: Regardez cette chambre et ces frais orangers,

ellauri036.html on line 453: Dans ce mélancolique et chaste paradis ?

ellauri036.html on line 457: Comme l'amour céleste, et qu'en approchant d'elle,

ellauri036.html on line 494: Qui baigne tes cheveux, et la chaste rougeur

ellauri036.html on line 501: Dans cette nuit d'angoisse où l'archange déchu,

ellauri036.html on line 505: Et, quand tu tressaillis au bruit des chants sacrés,

ellauri036.html on line 518: Damné, Une goutte de sang de ton bras décharné.

ellauri036.html on line 529: Sur l'échelle de soie, au chant de l'alouette,

ellauri036.html on line 539: De ses phalanges d'or en fit l'âge éternel!

ellauri036.html on line 560: Comme le chant lointain d'un oiseau passager.

ellauri036.html on line 569: Ô chaos éternel! prostituer l'enfance 1

ellauri036.html on line 571: Balafrer ce beau corps au tranchant d'une faux!

ellauri036.html on line 574: Un masque de chaux vive avec un gant de fer,

ellauri036.html on line 582: Sur cette chaste lampe un jour s'éveillerait!

ellauri036.html on line 617: Soulever en chantant les draps de votre couche,

ellauri036.html on line 639: Allons! chantons Bacchus, l'amour et la folie!

ellauri036.html on line 642: Chantons l'or et la nuit, la vigne et la beauté!

ellauri036.html on line 644: Voltige-t-il encor sur tes os déchaînés ?

ellauri036.html on line 678: Où les ont-ils appris, ces mots si pleins de charmes,

ellauri036.html on line 689: Deux cœurs purs comme l'or, que les saintes phalanges

ellauri036.html on line 706: Que la haire sanglante y fasse entrer ses clous.

ellauri036.html on line 715: Et, quand l'orgue chantait aux rayons de l'aurore,

ellauri036.html on line 777: Mais on fait comme Escousse, on allume un réchaud.

ellauri036.html on line 780: De pesants chariots commençaient à rouler.

ellauri036.html on line 785: Un groupe délaissé de chanteurs ambulants

ellauri036.html on line 787: Ah! comme les vieux airs qu'on chantait à douze ans

ellauri036.html on line 805: Tel frissonne le corps d'une chaste pucelle,

ellauri036.html on line 824: Que chantent tes oiseaux? que pleure ta rosée?

ellauri036.html on line 857: Comme il naît des chacals, des chiens et des serpents,

ellauri036.html on line 864: Elle qui voit là-haut comme on vit ici-bas,

ellauri036.html on line 879: Vos peuplades sans nombre, au soleil enchaînées,

ellauri036.html on line 881: Au souffle de la haine et de la liberté?

ellauri036.html on line 907: Étoiles du matin, ce mot triste et charmant

ellauri036.html on line 919: Les murs de cette chambre obscure et délabrée

ellauri036.html on line 939: N'ait besoin, pour dorer son chant mélancolique,

ellauri036.html on line 952: Les yeux sur ses yeux bleus, leur fraîche haleine unie,

ellauri036.html on line 958: La chambre me semblait comme un grand cimetière

ellauri036.html on line 998: Puis, se penchant sur elle, il baisa son collier.

ellauri036.html on line 1001: Dans ce chaste baiser son âme était partie,

ellauri036.html on line 1024: kun maailma ihaili sitä mitä se tappaa nyt; 

ellauri036.html on line 1029: Kun maailman lehtimajasta tuli hautakammio, 

ellauri036.html on line 1034: Kun vanha maailmankaikkeus vieritti 

ellauri036.html on line 1035: Lasaruxen kaa nuorentuneelta ozaltaan hautakiveä? 

ellauri036.html on line 1036: Suretteko aikaa jolloin meidän vanhat romanssit 

ellauri036.html on line 1061: Tulin liian myöhään liian vanhaan maailmaan. 

ellauri036.html on line 1069: sun jumalaisella haudalla riisuutuu aurinko: 

ellauri036.html on line 1084: Kalvakkaampana, kylmempänä, valtavassa haudassa 

ellauri036.html on line 1086: vapahtaja raottamaan hautakiveä? 

ellauri036.html on line 1087: Missäpä on vanha pyhä Peeveli joka saarnasi 

ellauri036.html on line 1094: Maa on yhtä vanha, yhtä degeneroitunut, 

ellauri036.html on line 1096: kuin kun Johannes nousi meren hiekasta 

ellauri036.html on line 1105: hedelmättömänä se haluu levätä  

ellauri036.html on line 1114: Se ei ollut Rolla joka hallizi sen elämää, 

ellauri036.html on line 1115: vaan sen halut — se antoi niiden mennä 

ellauri036.html on line 1125: Rollan isä, imbesilli vanha aatelispölhö,

ellauri036.html on line 1133: mikä tahansa leipäpuu, vaikka seuramiehenä, 

ellauri036.html on line 1134: sai sen vaan nauramaan ihan huutonaurua. 

ellauri036.html on line 1141: Tänään mikään ei ole kaunista, ei paha eikä hyvä. 

ellauri036.html on line 1147: on teurastamot, muurit, hautuumaat; 

ellauri036.html on line 1166: halvexien enemmän sen kansoja ja kuninkaita. 

ellauri036.html on line 1171: laahasi perässä kuin kuninkaan mantteli. 

ellauri036.html on line 1173: että sillä oli ollut kolmex vuodex rahaa jälellä 

ellauri036.html on line 1176: että kun rahat loppuu niin se hyppää jorpakkoon. 

ellauri036.html on line 1180: Sen haarniska ei ollut oikeata kokoa, 

ellauri036.html on line 1225: Sen pitkät hiuxet hajallaan peittävät sen kokonaan. 

ellauri036.html on line 1240: Kazokaa tätä huonetta ja sen raikasta puutarhaa, 

ellauri036.html on line 1242: joka riippuu itkien tässä vanhassa krusifixissä; 

ellauri036.html on line 1291: Ootko se sinä, laiha Rolla? Mitä sinä täällä teet? 

ellauri036.html on line 1304: Ja liian vanhana auetaxeen sun sydän särkyi, 

ellauri036.html on line 1306: Sun hetki oli koittanut, jumalaton harmaaparta; 

ellauri036.html on line 1314: yli puhaltaa aamunkoitossa yhtä raikas tuuli 

ellauri036.html on line 1316: kuin se joka puhaltaa sun valkoisen pääsi yli, 

ellauri036.html on line 1325: Huuhdo sen kultaiset hedelmät myrrhalla ja ambrosialla, 

ellauri036.html on line 1327: heittämällä tuuleen hajustettu huntusi! 

ellauri036.html on line 1337: Tiedät liian hyvin että suahan mies jumaloi; 

ellauri036.html on line 1338: sen kanssa haluaisit taas maanpakoon, 

ellauri036.html on line 1345: se oli antanut viimeisen kultarahansa. 

ellauri036.html on line 1351: Olivat haihtumassa kuin kevyt uni, 

ellauri036.html on line 1366: maski elävästä kalkista rautahanskalla, 

ellauri036.html on line 1380: Sinuahan tässä elämässä 

ellauri036.html on line 1382: sinuahan sen, supattaen tuulen puhalluxeen, 

ellauri036.html on line 1387: kuten pestään kuolleet hautaan pantavixi;  

ellauri036.html on line 1409: Te ete ole nähneet koskaan nälän haamun 

ellauri036.html on line 1415: Kuskaat mereen hirveitä haaskoja; 

ellauri036.html on line 1416: ne kelluvat vaitonaisina  — ja tämä vanha maa, 

ellauri036.html on line 1442: jota sä isoilla käsilläsi hapertelit päivin öin. 

ellauri036.html on line 1445: te varmaan rakastatte toisianne ihan helvetisti. 

ellauri036.html on line 1449: hylätyssä luostarisssa tai vanhassa linnassa? 

ellauri036.html on line 1472: mistä ne on nää oppineet nä sanat täynnä charmia, 

ellauri036.html on line 1488: Ja suizuavia hajuvesiä, ja pulloja lattialla, 

ellauri036.html on line 1503: niiden pitäis mennä hautakiville 

ellauri036.html on line 1506: te joitte mahan täydeltä, munkin mystikot! 

ellauri036.html on line 1512: Näetkös, vanha Arouet? Tää mies täynnä elämää, 

ellauri036.html on line 1514: makaa jo huomenna ahtaasti haudassa. 

ellauri036.html on line 1520: voit viedä sen tänä iltana mukaan hautaasi. 

ellauri036.html on line 1531: sellaisena kun sä sen halusit. — 

ellauri036.html on line 1538: Se ei halunnut enää uskoa maisiin asioihin. 

ellauri036.html on line 1547: Mitä halusitte kylvää sen taivaallisen hautaan, 

ellauri036.html on line 1551: halusitte tehdä maailman. — No joo,

ellauri036.html on line 1556: Kaikki on hyvin haravoitu rautateillä, 

ellauri036.html on line 1582: mökisi aukiolla vanhaa romanttista laulua. 

ellauri036.html on line 1583: Ah! kyllä vanhat laulut joita 12-vuotiaana laulettiin 

ellauri036.html on line 1592: ja panna meidät hautaan, jotka meitä heijas kehdossa. 

ellauri036.html on line 1599: Yön hopeaiset hartiat vavisten 

ellauri036.html on line 1603: Siten pieninkin halu joka koskee sitä siivellään 

ellauri036.html on line 1607: Et halunnut izellesi ikuista nuoruutta 

ellauri036.html on line 1614: Mitä tekee tää vanha maailma vielä yhdellä päivällä? 

ellauri036.html on line 1622: Mitä te haluatte minusta, jonka pitää kuolla? 

ellauri036.html on line 1629: yhtä kevyesti kuin se halvexu elämää 

ellauri036.html on line 1632: ja niinkuin veteraani näyttää haavojaan, 

ellauri036.html on line 1634: jossa ei ollut itänyt pienintäkään kukkapahaa! 

ellauri036.html on line 1657: rikastaaxeen maan niiden hautojen ympärillä, 

ellauri036.html on line 1663: niiden muotti on pronssia, harvinaista lajia. 

ellauri036.html on line 1677: vihan ja vapauden henkäyxestä? 

ellauri036.html on line 1705: on halunnut kulkea hämyisten tasankojen poikki, 

ellauri036.html on line 1716: eikö olleet tehty myös senkin hautapaikaxi? 

ellauri036.html on line 1722: jonka pitäisi löytyä mun haudan päädystä, 

ellauri036.html on line 1738: jos on totta että täällä alhaalla erehdytään myötäänsä, 

ellauri036.html on line 1739: ja että sen joka sen tietää, pitää, parantumisen uhalla 

ellauri036.html on line 1741: muita kuin harhakuvia joista sen pitää kärsiä? 

ellauri036.html on line 1750: kellui, sitten heräsi, sitten kuoli ihan väkisin. 

ellauri036.html on line 1754: Huone näytti musta suurelta hautuumaalta 

ellauri036.html on line 1763: Sit mä katoin, ja joo, mä olin haudalla. 

ellauri036.html on line 1773: että mult on rahat loppu alkaen eilisillasta? 

ellauri036.html on line 1775: Kaikkihan sen tietävät, et mun pitää tappaa izeni. 

ellauri036.html on line 1788: se mumisi lopulta: mulla ei ole rahaa, 

ellauri036.html on line 1790: Mutta mulla on mun kultainen kaulanauha, 

ellauri036.html on line 1791: haluutko et mä myyn sen? 

ellauri036.html on line 1804: Murha luotolla

ellauri036.html on line 1831: Ja painaa biljoonittain lisää rahaa, 


ellauri036.html on line 1836: pahan pahalla, mutta poika lunastaa, 


ellauri036.html on line 1841: Raha ei ole muuta kuin katteetonta luottoa, 


ellauri036.html on line 1865: Mikä siihen lisätään ois pahasta. 


ellauri036.html on line 1888:       eihän niiden pää ollut pölkyllä. Ne haukotteli  


ellauri036.html on line 1890:       Jeesus poltti hihansa ja huusi niille: hei heput! 


ellauri036.html on line 1897:       Oothansä vanha tekijä ja yleisö on aina tykännyt. 


ellauri036.html on line 1914:   Siihen voitas kuzua joku vanha virkasetämies, joku 


ellauri036.html on line 1918:   Tälläsellä saadaan vältettyä hameväen hallituxen mokia, 


ellauri036.html on line 1926:       Salelle kyl kelpais vähän likaisempikin sellainen. kunhan saa nyrkkiä, 


ellauri036.html on line 1938: Martha Nussbaum

ellauri036.html on line 1940: Martha Nussbaum (1947) sinkoili Suomessa Jaakko Hintikan aloitteesta 70-luvulla. Herutuskuvissa Martha on kuin Judith Butler tupee päässä ja juhlameikissä. En muista sitä silloin ize koskaan nähneeni, mutta Jaakko puhui siitä usein sylki poskessa. Se on moraaliuniversalisti eikä arvorelativisti niinkuin Teemu Mäki. No Marthasta ei kattivainaan päällä runkkaaminen varmaan tuntuisikaan paljon miltään. Se on universaalisesti inhottava asia. (Siitä ei voi olla muuta kuin ihan samaa mieltä.) Martta Panopuusta tehtiin akateemikko Suomeen vuonna 2000. Vähän epäilyttää Marthan yhteydet John Stuart Milliin, joka on kapitalismin moraalin ihan tähtiä. (Millistäkin puuttuu vielä paasaus.) 

ellauri036.html on line 1942: Martha koitti tuoda inhotuxen ja häpeän tunteet oikeusfilosofin työkalulaatikkoon. Callella oli lasna ollessamme peltinen kokoontaitettava työkalulaatikko, johon lapset ei suin surminkaan saaneet koskea, tulla edes coronaviruxen salliman 5 metrin etäisyydelle. Mulla on sieltä varastettuna pieni vanha varmaan amerikkalainen öljyämistölkki, jossa kannessa on päälle ruuvattava peltinen tippatötterö. Se saattaa olla ize asiassa Pojun peruja, niin vanhan näköinen se on. Se on yx mun mieliesineitä, sen saisi laittaa mulle hautaan mukaan. Paizi nykyäänhän sinne mennään pikku tuhkalaatikossa, tokko siinä lienee paljon tilaa oheistuotteille.

ellauri036.html on line 1944:   Hizi multa on mennyt paljon ohize, kun en ole vuosikymmeniin seurannut apinalauman toilailuja maailmalla, en uutisia, TV:tä enkä nettiä. Sitä lystimpi on sitä lukea näin jälkeenpäin. Niinkuin tää: (Tästä oikeustapauxesta kirjoittaa Martha Panopuukin filosofisesti kirjassaan inhosta ja häpeästä. Fear and loathing in Las Vegas, sanoisi ehkä gonzo.)

ellauri036.html on line 1946: Super Bowl XXXVIII halftime show controversy 2004

ellauri036.html on line 1948: The halftime show at Super Bowl XXXVIII, which was broadcast live on February 1, 2004 from Houston, Texas on the CBS television network, is notable for a moment in which Janet Jackson's breast – adorned with a nipple shield – was exposed by Justin Timberlake to the viewing public for approximately half a second.  

ellauri036.html on line 1950: The incident was ridiculed both within the United States and abroad, with a number of commentators opining that it was a planned publicity stunt. Some American commentators viewed it as a sign of decreasing morality in American culture, while others considered the incident harmless and argued that it received undue attention and backlash. The increased regulation of broadcasting raised concerns regarding censorship and free speech in the United States.

ellauri036.html on line 1952: YouTube co-founder Jawed Karim credits the incident with leading to the creation of the video sharing website. The incident also made "Janet Jackson" the most searched person and term of 2004 and 2005. The incident broke the record for "most searched event over one day". The incident became the most watched, recorded and replayed television moment in TiVo history and "enticed an estimated 35,000 new [TiVo] subscribers to sign up". The term "wardrobe malfunction" was coined as a result of the incident, and was eventually added to the Merriam-Webster's Collegiate Dictionary. 

ellauri036.html on line 1962:   In particular, we have had a lot of literature on a few colorful shaming penalties,like sentencing businessmen who urinate in public to scrub the streets with toothbrushes, or sentencing shoplifters to wear T-shirts announcing their offenses to the world. It is no surprise that criminal law professors enjoy debating these shaming penalties -call them T-shirt and bumper-sticker sanctions. 

ellauri036.html on line 1964: Pahempia kuin nää "ylilyönnit" on jenkki"oikeuden" tavalliset käytännöt. Vankilat on nöyryytyslaitoxia, oikeudenkäynnit televisioituja farsseja, pahimmat tapauxet kuskataan Guantanamoon ja kidutetaan siellä, nöyryytetään mumslimeita kostoxi tuplatorneista. Ne nyt jouti mennäkin, rahavallan törkeet tuplafäkkisormet. Sit oli se Abu Ghraib "skandaali", missä apinan lailla irvistelevät jenkkisotilaat näytti peukku ylös merkkiä alastoman mumslimiruumiskasan päällä. Kaikenlaista ihan samanlaista sikailua kuin karja-aidan toisellakin puolella. Ei helvetti, ne on nää apinat ize, ei mikään paha meemi, joka näitä teettää. Just samanlaista meinikiä on jenkkivankiloissa, sanoo lähde.  The human animal is capable of behaviors unimagined by our rational actor models, and even by our most resolutely "behavioral" brands of law and economics. 

ellauri036.html on line 1966:   Vaikka Panopuu myöntää kaiken tän, sotkeutuu se arvostelijan mielestä lakanoihin taas. Kirja sotkee yhteen monenlaista asiaa, tsygoanalyysia, lakia, kulttuurihöpötystä ja runouttakin. Martta paukuttaa eudaimonistista uusstooalaista etiikkaa. Vittu uutta eli vanhaa, samaa epiktetospaskaa se on kumminkin.

ellauri036.html on line 1968:     Vaan annappas olla. Martta ja kumppanit haluu tehdä uutta etiikkaa, ei utilitaristista laskelmointia eikä kantilaista tyyliin pitäs ja pitäs, vaan jotain vielä kolmatta. Ne hakee mallia antiikista (joo sitähän se Martta Jaakon kanssa puuhasi, muun ehkä muassa), tai Nietscheltä, usko tai älä. Vittu täähän kuulostaa ihan Eski Saariselta:

ellauri036.html on line 1970:       "Moral philosophy, they have tried to show, is often best understood as a project involving self-realization and human flourishing. It is eudaimonistic: it is about the pursuit of the right kind of measured happiness and the maintenance of a whole and healthy personality." 

ellauri036.html on line 1972:     Jenkkituubaa: pursuit of happiness on jenkeissä yrittämisen vapautta, oikeutta rikastua tyhmempien kustannuxella. Ei se ole tyhmä joka myy, vaan se joka ostaa. Ja  vittu kukoistusta taas! Täältäkö se Eskikin on ammentanut, vaiko vaston päin? Kreikkalaisten äijyys ainakin oli ihan perseestä.

ellauri036.html on line 1974:     Apinalle pitäs järkätä apinamaista hauskaa, sanoo Martta ja kumppanit; ei vaan tekemistä, vaan jotain kivaa tekemistä. Tärkeintä on et kaikilla (no mulla ainakin, ja mun kavereilla --- tästähän se ongelma vasta alkaakin) ois hywä fiiwis.

ellauri036.html on line 1976: Mut ei kaikki tunteet ole hyviä eikä tarpeellisia. On tehtävä vähän apuharvennusta, ettei sentimentalisoida liiaxi. Ei kai, arvaa ketä Martta tässä kohtaa raahaa sisään ovesta - ketäs muuta kuin Heräteostosta! Ei vittu, Martta leikkaa tässä hautanurmen reunaa kyllä vähän liian hienoisella kynsileikkurilla: on erotettava hyviä huonoja fiiwixiä, ja huonoja hyviä fiiwixiä myös. Voi olla ihan jees näyttää fäkkiä ruumiskasalle, jos kysessä on HYWÄ huono fiiwis, eikä HUONO hywä fiiwis. Helvatti, Marthan laista tuubaa voi suoltaa ainoastaan amerikkalaisen kasvatuxen saanut puoliveteinen hihhuli, jolle naku lapsi on jo kauhistus.

ellauri036.html on line 1978:   Mutta kazotaan asiaa positiivisemmalta kannalta. Siinä Martta on oikeassa, että inho ja häpeä on alhaisempia apinatunteita kuin viha, koska ne on laumatunteita. Niillä lauman tunnejohtajat lyttää tunnejohdettavia. Martasta ne käy henkilöön enemmän kuin viha (no ero voi olla kyllä aika mitätön). Käytännössä tää kiehuu alas siihen, että sexijutuista ei pitäis oikeudessa messuta niin paljon kuin jenkeissä on tapana, sensijaan murha ja väkivalta on yhä A-OK  ja kosheeria. Täähän asenne näkyy hyvin leffojen ikärajoissa. Siitä on näissä paasauxissa ollut useinkin jo puhetta: apinoittain kazoen paljon pahempi on käydä meikäläisten väärällä reijällä kuin tukkia vihulaisten henkitorvia.

ellauri036.html on line 1982: Vielä yx järkky ero eurooppalaisen ja jenkkikäsityxen välillä ihmisoikeuxista. Meillä ajatellaan et ihmisillä on joku oikeus yxityisyyteen. Jenkeissä ei tää ole yhtään selvää, koska siellä mainostajilla on vähintään yhtä iso kala vedessä ja lehmä ojassa. Semmosia lakeja ei voi tehdä jotka rajottaa yrittämisen vapautta, ja six gog ja magog plus silverfish saa vapaasti koittaa tiirikoida jokaikisen puhelinta ja tirkistellä verhoista. Jos työläiset ei haluu että niitä valvotaan, niin ainahan ne voi äänestää jaloillaan ja lähtee kilometritehtaalle. Tää on vapaa maa.

ellauri036.html on line 1988:   Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa. 

ellauri036.html on line 1990: Martta sivuuttaa kepoon tän hierarkia-aspektin, vaikka se olis ollut stooalaisilla hyvin hanskassa. Antiikissa oli hierarkiaa vaikka muille jakaa, oli herroja ja orjia. Hyvä orjanomistaja ei suutu kun se piiskaa orjaansa, tää on vaan sun omaxi kukoistuxexi. Stooalaiset oli tässä ihan hakoja. Alaisia tulis kohdella suopeasti eikä liika avoimesti halveksia niitä. Nauraa vasta sitten kun ne on kumarrellen poistuneet. Nietschelläkin oli tästä paljon hyviä pointtereita.

ellauri036.html on line 1992: Stooan tiimihenkisemmät lakimiehet ei haaveilleetkaan hierarkian poistosta. Ne ei kantilaisesti kuvitelleet et maailma on tasavertaisen herrasväen ostospaikka. Ne tiesi että apinahommeleissa on kyse suosinnasta ja arvovallan käytöstä.  Ratkaistava ongelma on miten valtaapitävien tulee käsitellä vallanalaisia. Hierarkiaa ei voi poistaa, voi vaan koittaa saada sen lutviutumaan. Ei tää homma ole mitään Marttakerhon yhteiskivaa. Stooalaisten approach oli paljon lähempänä nykyajan lainkäyttöä kuin Martan utopiat. Stooalainen homma toimii just koska se on vallanpitäjien filosofiaa vallanalaisia vastaan, niinkuin vaikka Seneca. Stooalainen neuvo ruumiskasojen päällä hyppimiseen on: tapetaan ne vaan kylmän rauhallisesti siistiin riviin, ja hypitään vasta kotona eikä telkkarissa helvetti. Jätetään tappaminen ammattilaisille, ne on opetettu pitämään turhat tunteet kurissa. Bisnes as usual, no hard feelings, no harm done. (James Q. Whitman) 

ellauri036.html on line 2010:       Samat meemit alkaa äkkiä kuulostaa ihan eriltä. 


ellauri036.html on line 2011:       Ilmeet tiukkenee ja hampaat vääntyy irvelle. 


ellauri036.html on line 2025: Pelätä ja nauttia verikoston katharsixesta 


ellauri036.html on line 2027: Katharsis on sitä että saa paskantaa verta. 


ellauri036.html on line 2028: On ihanaa kun ei pelkää, vaan saa suuttua.

ellauri036.html on line 2042:     Mitä helvettiä valtiollinen toimija menee tekemään kauppaa yxityisten kähmintäyritysten välityxellä? Täähän on yhtä hölmöä kuin edellisen hallituxen yritys myydä maan terveydenhuolto konnamaisille terveystaloille. Kiinasta saadut naamarit oli sekundaa, tuskin kelpaavat edes vappuna.

ellauri036.html on line 2046: Sarmaste taas sanoo, että hänen tarkoituksenaan oli hankkia valtiolle myytäviä tarvikkeita Jylhän yritykseltä, mutta tämä ei ollutkaan pystynyt toimittamaan niitä. Sarmaste väittää, että Jylhä olisi kumppaninsa Tapani Valkosen kanssa palkannut moottoripyöräjengi Helvetin enkelit perimään häneltä viittä miljoonaa euroa. Sarmasteen mukaan hänen ikkunansa läpi paiskattiin maanantaina iso kivi. Vähän etuajassa; enkelien pitäs vierittää suuri kivi jeesuxen haudalta vasta sunnuntaina. Voznikajet jishtsho vopros: mix konnien väliset kärhämät pitäs kiinnostaa ketään? Seinää vasten koko roikka ja niskalaukaus.

ellauri036.html on line 2050:   Panee miettimään sen Zizekin tms väittämää siitä, että ainoo tapa apinoiden säilyä hengissä olis palauttaa kommunistinen komento. Jos sitä ajattelee nyt oikein huolella, et mikä siellä kommunismissa oikein kanitti, niin tulos on tämä vanha viisaus:

ellauri036.html on line 2052: Siitähän että apinat on yritteliäitä löysissä laumoissa kehittyneitä eläimiä ja vielä peruspaskiaisia sellaisia, seuraa, että jokainen ylhäältä järjestetty komento on pakosta jonkinlainen hirmuhallinto, sillä apinat ei siihen vapaaehtoisesti suostu.

ellauri036.html on line 2056:   Siinä suhteessa kommunismi ei yhtään poikkea jostain uskonnollisesta diktatuurista, niinkuin vaikka kalifaatista. Kaikki järjestelyt jotka poikkeaa apinoiden luonnonmukaisesta olotilasta, eli jenkkilän edustamasta darwinistisesta laissez faire toisten ryöstöstä, pakosta aiheuttaa samanlaisen kapinan. Luova tuho on oleva tän luovan luomakunnan herran loppukaneetti. Jouzenlaulu jouzenien haudalla.

ellauri036.html on line 2058:   Onhan jenkeissäkin vähäosaisia ja toisten vedättäjiä ihan hirmusti. Erona on vain se että USAn vähäosaiset uskovat olevansa vapaita, ne suostuu imutettavaxi ihan halusta, koska ne uskoo niille uskotellun vapaan maan evankeliumin. Ne luulee, että lisää seppoilemalla ne voi vuorostaan kivuta tunkion kukoxi, kingixi kasan huipulle. Jos niillä menee huonosti niin se on vaan oma vika, pikku sika, ne ihan oikeasti luulevat. Ne on ize vaan säällittäviä häviäjiä, löysiä kukkoja ja kanoja. 

ellauri036.html on line 2072: Rooman taivaalta tihutti pieni sade, kun paapa Franciscus laskeutui alas valtavalle Pietarinaukiolle ihan viimeisenä jonossa kuin köyhän talon porsas.

ellauri036.html on line 2073: Tilanteeseen liittyvä symboliikka oli varmasti tarkkaan harkittu, vaikka vallitsevia olosuhteita oli mahdoton hallita. Sade sentään tuli taivaasta kuin tilattuna. Vahva rukousvastaus pilvipalvelusta.

ellauri036.html on line 2075: Jo siinä vaiheessa koronaviruspandemia oli riistänyt kymmenien tuhansien ihmisten hengen. Se oli pysäyttänyt käytännössä koko maailman talouselämän, miljardien kristittyjen pidättäessä yhä hengitystään naama sinisenä. Kohta on kyllä pakko vetää henkeä, ja montakohan siinäkin saa taas tartunnan.

ellauri036.html on line 2081: –  Pimeys on kerääntynyt kaupunkiemme ylle. Se on ottanut vallan elämistämme täyttäen ihanasti kaiken hiljaisuudellaan ja tyhjyydellään. Huomaamme yllätyxexemme olevamme peloissamme ja pieru eksyksissä.

ellauri036.html on line 2083: Paapa luki Pietarinaukiolla tämän harvinaisen Urbo et Orbo (kaupungin ja kokoomuxen puheenjohtajlle) -siunauksen, jota yleensä säästellään vain suuriin solmiojuhliin. No ei tällä kuolleisuudella vielä kuuhun mennä, ei kannata pidätellä henkeä.

ellauri036.html on line 2087: Uuden Valamon luostari sulki ovensa koronan takia 1x 50 vuoteen, vaik on pääsiäispupu tulossa. Henkilökunta on lomautettu. Paikalle jää vaan luurankomiehitys: varattomat veljet ja telttarahasto. 

ellauri036.html on line 2090: Veljet kulki pihatossa vapaana ja kävi ize lypsyautomaatilla. Jaloissa oli liike-energialla toimivat askelmittarit, jotka pienentävät ristikarjan hiilijalanjälkeä.

ellauri036.html on line 2097: Albuksen kaarti (engl. Dumblenamit, kutsutaan lyhenteellä "AK") esiintyy kirjassa Feelix-kissa. Dumblesetä tai ainakin sen esittäjä imi mieluusti peiton alla namia. JK pitää semmoisesta yhtä paljon kuin Päivi Räsänen. Rohkelikot on pääsääntöisesti kikkelimikkoja ja halinallet tyttöjä, mikä siihen lisätään on pahasta, ei me haluta olla mitään transformereita. Kaarti on kerho, jossa Harry opettaa suojautumista näiltä pimeyden voimilta. Esim varmuuskumin käyttöä. Kerho perustettiin, koska sinä lukuvuonna uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja Dolores Pimento on taikaministeriön työntekijä, eikä hän ministeriön käsitysten mukaan opeta ainetta kunnolla. Wannabe taikaministeri Hermione ideoi Albuksen kaartin. Hän kutsuu viikonloppuna kiinnostuneita oppilaita Tylyahon Sianpäähän, jossa salainen kerho perustetaan. Kaartin kokoontumispaikka löytyy, kun kotitonttu Dobby kertoo Harrylle tarvehuoneesta. Kaarti lakkautettiin, kun Marietta Edgecombe paljasti kaartin olemassaolon Pimennolle. Kaarti perustettiin uudelleen, kun Kalkaroksesta tuli Tylypahkan rehtori. Albuxen kaarti on kuin Hitlerjugendin pikkupoikasiipi Deutsches Jungvolk.

ellauri036.html on line 2101: Feelixin klupi on Tylypahkan velhokoulun rehtorin Gisela Mayn perustama järjestö, jonka tehtävänä on vastustaa lordi EU:ta ja peukuttaa kuolonsyöjiä. Feelixin klupin päämaja on 10 Downing Street, Lontoo. Giselan ja BoJon ohella klupin alkuperäisiin jäseniin kuuluivat muun muassa rautarouva, Harry Potterin kirjoittaja J.K.Rowling ja Alaston Vauhkomieli. Klupi hajosi 90-luvun alun lamassa, kun Voldemort katosi dumpattuaan Ivanka Trumpin tämän epäonnistuttua yrityksessä voittaa myyntiluvuissa Harry Potter. Hemmetti, olisi paperia säästynyt. Ivankan kirjanen on vaan 600 sivua. Voldemortin päästyä USA:n presidentixi kirjassa Riitta Uosukainen ja liehuva liekinvarsi Dumble-toffeet perustaa Feelixin klupin uudelleen ja mukaan tuli muun muassa Bolsonaro, Victor Orban, Teme Selänne, Anselmi Panda, Samuli Kukko ja Kelju K. Kojootti. Joo eihän tässä ole päätä eikä häntää, mut ei ole Potterissakaan. 

ellauri036.html on line 2103: Hitlerjugendin deviisi oli Blut und Ehre, veri ja kunnia, niinkuin jihadisteilla. Lasketaan kuraveret pihalle, kunnia sille jolle kunnia kuuluu. Heil Potter!

ellauri036.html on line 2117: Paljon ulkoilua ja urheilua. Reilua Kameradenschaftia.

ellauri036.html on line 2121: Kasvatetaan rotinkaiseliittiä vanhan aatelin tilalle. Sitähän se oli Potterinkin porukka. Silmälasit, tiimikaulaliina ja solmio kaulassa. En kannata sellaista elitismiä, JK dementikoi. Luna mentitur.

ellauri036.html on line 2123: Lauletaan Tylypahkan lauluja. Luetaan Tylypahkan kirjoja. Salaisia soluja. Viikkokokouxia. Paramilitaarisia taikasauvaharjoituxia. Huispauskisoja. Arjalaista esiaviollista sexiä. Mädelschaftit mukana menossa.

ellauri036.html on line 2124: Tahto ja Mahti -lehtiä. Jungen eure Welt. Mukaan vaan vaikka jästit vanhemmat kieltävät. Väpelöt pannaan kirjoittamaan aineita: mixi en ole rohkelikko? Mixi en seuraa Harry Potteria? Hitler Jugend oli samanlainen jymymenestys 30-luvulla kuin Harry Potter-sarja vuosituhannen vaihteessa. Lama-ajan merkkejä. Kaivataan tunnejohtajaa.

ellauri036.html on line 2126:   Histerjugendin merkki oli viikinkien aurinkoriimu Sowilo ᛋ, kulmikas ässä. Samanmallinen salama oli Harry Potterin ozassa. Harryn päässä peilikuvana, varmaan teki tazkan ize kazomalla peilistä. Suomen armeijan hakaristi oli sekin väärinpäin.

ellauri036.html on line 2130:     harryS.jpeg" height="200px" />

ellauri036.html on line 2135:   Reichs-Jugend-Führer oli Baldur von Schirach. Ilmetty Harry Potter koppalakilla ilman silmälaseja. Baldur oli aasojen Jeesus Kristus. Sen hömelö märkähattu veli tappoi sen vahingossa sokkona. Potter on wiccojen  oma messias, parturoitu Aslan joka selättää Voldemortin panematta edes vastaan. Rule Britannian Ahura Mazda, Austin Mini joka päihittää Angry Mainyu birdsit ja kiinalaisen Volvon. JK Rowling on brexitin Paulo Coelho. Se käytti etukirjaimia jottei Harryn maaliryhmä, esipuberteettiset pojat ois pelästyneet naisen nimeä. Onhan se vähän lyhyempi lause, kirjan paxuutta pojat kai enimmin pelästyvät. Väkisin saa tuputtaa. Tytöt taitaa Harryakin enempi lukea, vaik niille on omat vampyyri- ja riitakäkisarjat. Baldur sai 20v pyttyä Nurnbergissä. Vähemmän kuin Weinstein. Tuomiot on kovenneet. Baldur Jugend-Führer oli siira. Fasen omistaja on sokeritoukka.  Weinstein ei ollut mikään Einstein. Kiven alla ryömiskelijöitä koko roikka, Albert mukaanlukien.  

ellauri036.html on line 2139: Paha Loke veisti nuolen mistelinoxasta, jolla näsät osui Väinämöiseen ihan zägällä. Mäinämöinen ja Zäinämöinen järkyttyi. Olli! Minä olen mistelin alla! Kirja ei saa joutua näsien käsiin. Olli, Orvokki eipäskun Kerttu ja heidän koiransa Vikkí ovat autuaan tietämättömiä kaikesta. Menestynyt Doris sisko asuu Lokusteritiellä melkein Kauniaisissa. Käpylän kuraveriset on kateita. 2000-luvun mikrotetut videoidut meemit on sitten ikäviä.

ellauri036.html on line 2143:   Surkki (engl. kissanpieru) on velhoperheeseen syntynyt velho tai noita, joka ei kykene taikomaan. Surkkeja ovat muun muassa Tylypahkan vahtimestari Argus Voro ja kissoista pitävä Dursleyn perheen naapuri, rouva Arabella Figg, Albus Dumbledoren pikkusisko Ariana josta kerrottiin Albus Dumbledoren elämäkerrassa (kirjoittanut Rita Luodiko) jossa väitettiin Arianaa surkiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut totta. Surkit ovat, Ron Weasleyn mukaan, sangen harvinaisia. Vähän kuin mongoloideja. Kissat ovat hyviä, kun varoo pieruja, sanoo surkki Teme Mäki.

ellauri036.html on line 2145: Kuolonsyöjät on Potter-kirjojen pääpahixet. Rowling ei jätä lukijaa kahden vaiheille kellä on mustat hatut ja kellä valkoiset. He ovat lordi Voldemortin kannattajia ja tunnettuja ja pelättyjä raakalaismaisuudestaan ja uskollisuudestaan Voldemortille. Siis ihankuin jenkkejä. Lihansyöjiähän nekin ovat, kovia pihvin ystäviä, mutta ikävä kyilä eivät vielä ainakaan syö toisiaan. Sehän ratkaisi pihvilihan saatavuuden sekä väestönkasvuongelmat, nielaistaisiin 2 kärpästä 1 iskulla. Voldella on pakkomielle tuhota kuolema lopullisesti, niinkuin Elon Muskilla ja Larry Pagella. Niillä on Dark Mark, jonkinlainen kähee tatska. Kalifaatin salamatkustaja Ibbe oli poistattanut omansa. Mut arpi näkyi vielä. 

ellauri036.html on line 2147:   Ähläm-sählämi (engl. Salaam aleichem) on jättiläismäisten rättipäiden laji, joka on peräisin Aasiasta. Ähläm-sählämien uskotaan olevan jenkkien jalostama laji, joka on suunniteltu tuhoamaan asumuksia ja aarteita. Nämä ihmislihan mausta nauttivat jättirättipäät havaittiin New Yorkissa vuonna 2001. Tyypillisesti sählämit ovat paksun mustan karvan peitossa ja niillä on viitisen metriä pitkät raajat sekä kalashnikovit, jotka tuottavat naksahtelevaa ääntä sählämien ollessa ärsyyntyneitä tai peloissaan. Sählämeillä on suuret torahampaat joita ne käyttävät syödessään liberaaleja tai kuolleita lajitovereitaan. Torahampaissa on vaarallista myrkkyä, josta voi saada venäläisiltä peräti 100 kaljuunaa per pintti. Melkein yhtä paljon kuin sarvikuonon sarvesta. Sählämien mukulat ovat A-luokan kauppasaarrossa. Naarassählämit ovat älisijöitä l. ankeuttajia. Ankeuttaja on tavallisesti koiraa suurempi ja se pystyy munimaan jopa 100 mustapäistä, rantapallon kokoista mukulaa, joita se hautoo yhdeksän kuukautta. Sählämeillä on kolme silmää, ne ovat erittäin viisaita ja osaavat puhua. Kirjoissa kuitenkin vain yhdyskunnan johtaja Osama osaa puhua. Tai osasi kunnes sen nitisti koloniaalilennokki.

ellauri036.html on line 2149: Mä luulen että näiden fantasioiden suuri suosio johtuu siitä et oikee luonto on jo tapettu eikä sieltä enää löydy muuta kuin kuluneita polkuja, puunkantoja, roskia, jokunen rotta ja surullinen varis. Six kexitään näitä taikameziä ja niihin taikaeläimiä. Taru on todellisuutta ihmeellisempää. Se fiilis tuli pitkänäperjantaina käydessä Patolan kalutulla suojellulla läntillä kerrostaloalueiden keskellä. Apinoita, apinoita, apinoita ja niiden kennoja joka puolella. Potterin porukoiden luudille olis töitä. Rakennetaanpa hyönteisille li- li li- lintulauta. Neulotaan oravalle villapusero. Kyllä me ollaan kilttejä. Charityä luonnon köyhälistölle.

ellauri036.html on line 2152: Älisijät (engl. Daesh) eli ankeuttajat ovat sieluttomia olentoja, joita pidetään iljettävimpinä olentoina maan päällä. Ne ovat sieluja imeviä loisia. Kirjoissa ankeuttajien kuvaillaan olevan sähläminmuotoisia, noin kolmen metrin mittaisia hahmoja, jotka ovat mustan, vain niljakkaat kädet paljastavan burkan peitossa. Haamumaisilla älisijöillä ei ole lainkaan silmiä ja suun kohdalla on suuri aukko. Älisijät lisääntyvät kuin sienet, pimeissä ja kosteissa paikoissa, luoden tiheää ja hyytävää sumua. Älisijät omaavat ilmeisesti muutaman taikakyvyn, joista tärkein on kyky liitää (elokuvissa räjähtää). Älisijöiden älykkyydestä on vaan vihjailtu, mutta niiden oletetaan olevan silti tuntevia, sillä niiden on nähty johtavan kapinoita ja ne tietävät kuinka käyttää kykyjään. 

ellauri036.html on line 2164: Taikaministeriö (engl. 10 Downing St) on fiktiivinen poliittinen elin, joka päättää brittiaailman asioista. Taikaministeriö sijaitsee Lontoossa maan alla, ja siellä työskentelee muun muassa Die Fuhrerinin ihailema taikaministeri BoJo. Bozon ihailema taikaministeri oli rautarouva "The Witch is Dead" Meg Thatcher. Ministeriö osoittautuu usein korruptoituneeksi, jopa diktaattorimaiseksi hallitukseksi, joka pyrkii pikemminkin peittelemään ja kiistämään yhteisönsä epäkohtia kuin korjaamaan niitä. Tää on die Führerinin mielestä valitettavaa mutta ymmärrettävää, kuten myös Voldemortin paluu USA:n presidentixi. Ministeriö on nyt Voldemortin vallassa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, dementoi die Führerin.

ellauri036.html on line 2166: Rowlingin juonenkuljetus Harry Potter-kirjoissa jää toisexi vaan Ivanka Trumpille. Esim. Ludovic ”Ludo” Bagmanin ympärille kehitelty huispausaiheinen sikermä on kuin suoraan Esquiren urheilupalstalta. Jengiä on kirjoissa kuin salpausselällä, ja niillä hassuja nimiä. Lähes kaikki ikinä kexityt taikameemit on rontattu Potterin sivuille. Epäilen että die Fuhreriniin on langetettu sekavuusloizu. 

ellauri036.html on line 2168:   Poliittisesti Harryn äiskä on amerikkalaishenkinen talousliberaali ja laborin oikeistosiipeä. Pro Israel ja huonosti piilotettu kaappikristitty, Päivi Räsäsmallia. Harryn messiaslook ei ole sattumaa. Se on nyysitty CS Lewisiltä, joka nyysi sen raamatusta, jotka nyysi sen hinduilta ja parseilta, jotka nyysi sen egyptiläisiltä. Syntipukin uhraus on yhtä vanha apinameemi kuin erikoistarjous ja ilmainen näyte. Postmodernia touhua. Jeesus ei nauti enää taikaministerin luottamusta. JK on britti-imperialisti, kannattaa brexitiä ja vastustaa skottien izenäisyyttä. Filthy rich ja harrastaa charityä. Sen kamu Bozo pääsi teholta ikävä kyllä. Nyze miettii minne paninkaan sen punaisen ydinasenapin. Tuliko se mukaan vai jäikö yöpöydälle taikaministeriöön.

ellauri036.html on line 2171: 
Eläinten hautuumaa

ellauri036.html on line 2173:   Maapallo alkaa olla eläinten hautuumaa. Maunulan mezissä laulaa enää pari hassua pikkulintua. Oli siellä sentään 1 peippo. Muut eläimet on muoviasuisina dallaavia ja pyöräileviä apinoita, jotka sentään väliaikaisesti väistelevät toisiaan. Ainoat muut suuret eläinlajit on apinoiden ruoka, lemmikit ja loiset. Tilanteeseen sopivasti on Maunulan mezässä lemmikkien hautuumaa. Lemmikeitä surressaan on nää aapat tavallisuudesta poikkeavan herttaisia, ne soittelee sielujensa herkimpiä kieliä. Ja oikein tekevät, onhan eläimet näitä apinoita paljon onnettomampia. Vaikka kohta ollaan kyllä kaikki samassa kirkkoveneessä. Neitokakaduja on menehtynyt koko perhe. Kisua ja Misua jäivät suremaan Vasen ja Oikea. Vasen oikee, vasen oikee, sieltä näkyy pyöree soikee. Kissain silmist saineet / vuotaa kyynellaineet. 

ellauri036.html on line 2175:   Hietaniemen hautuumaalla on herrasväen puolella joskus syrjemmässä samalla tontilla tai herrasväen kiven kivijalassa jonkun palveluspiian tyynykivi tai pikku laatta: uskolliselle Mimmille tai Iitalle. Kiitos uskollisuudesta Wexi.

ellauri037.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri037.html on line 24: Den sympatiska gestalten med den finurliga blicken. Apan av danske formgivaren Kay Bojesen fyllde faktiskt 60 år 2011. Den är samma ålder som Jöns. Vi hade en sådan apa hemma på Havsgatan 3. Kanske föräldrarna köpte den på vår Danmarks-resa på 1960-talet, kanske vi hade den redan tidigare. Måste fråga Kristina. Hon är en klassiker som har redan fyllt 70. Finns bland annat hos Artek för 135 euro. 

ellauri037.html on line 26: Kay Bojesen var især kendt for design og legetøj i træ, f.eks. hans livgarder fra 1942, aben fra 1951 og elefanten og papegøjen fra 1950´erne. Herudover designede han børnemøbler og gyngeheste. Mange af disse figurer er ikke længere i produktion og indhenter derfor høje priser på auktion.

ellauri037.html on line 45: James täyttää 90 tänä vuonna jos elää elokuuhun asti. Sen nimi oli Tommy pienenä ja sittemmin Big Tam. Sean mätki ekaa vaimoa näyttelijä Cilentoa, jonka kanssa sillä on poika Jason. Toka vaimo, vuotta sitä vanhempi marokkolainen Micheline, jonka se nai 45-vuotiaana, on pitänyt sen kurissa. Antti Niemen nuorempi kuranssari Nadja on dumpannut jo sen. Antista tuli ehkä liian patriarkan näköinen, vanha kaljupää. James pelasi luteenhajuisen Cilantron päällä potkupalloa, vaan Michelinin hännän alla vaarattomammin 3 reiän golfia. Jamesin mökkinaapuri on Hollannin kuningas. Niillä on yhteinen helikopteripaikka. Joskus kun James lennähtää mökille on paikalla jo Willemin ökykopteri. Se ottaa Jamesta niin päähän että. Nemin heila Grimm on samaa kadehdittavaa pitkää mustaa miestyyppiä. Fred Karlsson oli aika lailla James Bondin näköinen.

ellauri037.html on line 47:   Mietin mix kaikk mun tuntemat julkkixet on joko kuolleita tai ihan kääkkiä (lukuunottamatta Nemiä, mut eihän sekään elä). Koska lakkasin joskus 2000-luvun alussa oppimasta uusia. No ei sentään kaikki: Sanna Marin mainitaan pienellä Voguen kannessa Rihannan isossa kuvassa. Kukas se hanna">Rihanna on? Mikon ikäinen iskelmälaulaja. Barbarisk låtskrivare, Barbadoxelta. Me oltiin siellä 1990, ennen Helmiä. Se oli jännä kokemus. Nähtiin aloeita, banaaneja, apinoita, pieniä brittienglantia puhuvia mustia koulutyttöjä koulupuvuissa. Ehkä me nähtiin Rihanna? Rihanna vaikuttaa mukavalta. Se on bi.

ellauri037.html on line 49:   Helmillä oli briteistä 1999 ostettu koulupuku kun se aloitti koulun. Entisen naapurimme, Helmin opettajan tyttö on menossa naimisiin toisen tytön kaa. Sen taiteellinen isosisko on Paulin kavereita. Opettaja dumppas lasten iskän ja seukkas pitkään niiden koulukaverin (pojan) kaa. Nyt nekin on eronneet, kun poika halus lasta. Niiden isoisoäiti Toini Havu oli sekin naisiin päin. Toini Havu kehui 1954 maasta taivaisiin Jussi Talven flopin Ystäviä ja vihollisia ja kirjoitti kriittisen, teilaavan arvostelun samana vuonna Väinö Linnan bestselleristä Tuntematon sotilas. Ois antanut höpsismin ratkaista.

ellauri037.html on line 58:     Om din dator är 3 år gammal eller äldre, ge den några kåldolmar och rulla iväg den på hards Cliff">Cliff Richards-konsert. Min Linux dator och min Jolla-telefon är båda från 2013. Jag tror dom inte längre klarar av att tugga sega kåldolmar. Dom sku se och höra ganska dåligt på Cliff Richards konserten. 

ellauri037.html on line 60: Ikäkin on siis vain numero, joka tarkastetaan kassalla. Jos se on yli 100, se on pikku-uutinen. 70 ei kelpaa mihinkään, se on vaan karanteeni-ikä. Diastolisena paineena 70 on kyllä parempi kuin 100. Jos on terveyttä, voi elää yhtä vanhaxi kuin James Bond. Paizi James Bond vaihdetaan aina uudempaan ennenkuin Michelinit menee alta. 				      

ellauri037.html on line 62: Tushkin, sanoi Pushkin Boldinon syksynä (Болдинская осень 1830) kolerakaranteenissa ja jo alkoi lyyti kirjoittaa. Suurta taidetta syntyy myös nyt, koronaepidemian aikana, neuvoo HS:n sunnuntaitoimittaja tiistaina. Se kaipaa uimahalliin, ei tunnu enää koosherilta vaipanvälissä. Aika suosii tee-se-izekirjailijoita, jotka vasta löytävät lahjansa laatikosta. Textilaatikot pursuavat, runot jopa naurattavat. Mun runot voi lukea kokonaan nettiversiona el Laurin verkkosivuilta. Paizi salaiset. 

ellauri037.html on line 72:   Ne harvenevat sanat alkaa olla hakusessa, huolimatta että 


ellauri037.html on line 73:   sanaristikoita täällä nytten ratkotaan ihan putkena. 


ellauri037.html on line 75:   ovat ihan kielen päällä, ne eivät hyppää alas, vaan 


ellauri037.html on line 84:   niin samoja apinoita ne on kuin hopeaselät ja riippumahat. 


ellauri037.html on line 100:   erilaisiin temppuhaasteisiin tai kuvaa kissoja ja koiria. 


ellauri037.html on line 106:   800M tekee videoita, loput vaan töllistelevät. Tosi hauskoja 


ellauri037.html on line 109:   Vauzivau, jäätävää, LOL, mä hajoon. Tai mites se tällä haavaa sanotaan. 


ellauri037.html on line 112:   ennen kaikkea nuorten moraalia ilmaisevat, hyvää ja pahaa tarkoittavat, 


ellauri037.html on line 116:   jotka alkaa tuntua jo vähän vanhanaikaislta, kun ne on niin pitkiä. 


ellauri037.html on line 119:   alkaa vuorostaan tuntua yhtä vanhanaikaisilta kuin Chaplin nonarit. 


ellauri037.html on line 120:   Chaplin kelpas jenkkilän kielivammaisille mamuille ja Aarne Kinnuselle.

ellauri037.html on line 136:   Jos koulunpihaa ennen hauskutti Pirkka-Pekka Peteliuxen hassut ilmeet, 


ellauri037.html on line 140:   Kaikkein traagisinta näin vanhusnäkökannalta on se, että parhaiten nauruja 


ellauri037.html on line 141:   saa tekemällä pilkkaa baby boomereiden ryppynaamoista ja happamista ilmeistä.

ellauri037.html on line 145:   joutui monikansallisten tiktokkaajien hampaisiin pilkkameemixi, 


ellauri037.html on line 146:   ihankuin Kaarina Karin terveysoppikirjan menstruaatio ja polluutio 


ellauri037.html on line 150:   Oiskohan tää tähän asti happamin mun paasauxista? Izeäkin alkaa hirvittää.

ellauri037.html on line 157: Charles Spencer Chaplin (1889-1977), der König der Stummfilmkomödien, ein rührend-komischer kleiner, verwegener Tramp in Klassikern wie (ei jaxa), wurde für seinen Diensten im II. Weltkrieg zum Ritter geschlagen. Seine Mutter Hannah lehrte ihn zu tanzen. Sein Vater war Alkoholiker und verliess die Familie nach Charlies Geburt. Mutti war geisteskrank und Charlie verbrachte seine Kindheit in Anstalten. Er war ein launischer Perfektionist. 1952 verliess Charlie die U.S.A, weil er da als einen Kommunisten gehalten wurde. Er wurde Weltburger in der Schweiz mit seinen Millionen.

ellauri037.html on line 159:   Obgleich er von Arbeit besessen war, fand er Zeit für Sex zwischen den Filmen, "in den Stunden wenn ich gelangweilt bin". Wie Markus J. Rantala vorausgesagt hat ex post facto, er zog junge Mädghen vor. Er konnte nichts mehr geniessen, als eine knospende Jungfrau zu verführen. Die erste Schützling war 14 Jahre alt. Er versprach eine Filmkarriere, aber schon bald darauf war sie schwanger. Sie war so dumm dass er sie heiratete obwohl sie gar nicht schwanger war. Charlie liebte es, Starlets nach der Bühne auch in seinem Bett zu verwenden. Die nächste Starlet war 6 als Charlie sie merkte, aber er war geduldig wie der Prophet Muhammed und versuchte sie zu ficken erst als sie 15 war. Schliesslich entjungferte er Lita auf dem gekachelten Fussboden seines Dampfbades. Er wollte nicht Gummis benutzen, sie wären "unästetisch". Lita wurde schwanger als sie 16 war. Er war 35.

ellauri037.html on line 160:   Er versuchte, das Kind abzutreiben, Lita mit irgendeinem anderen zu weihen, sie zum Selbstmord zu jagen, weil er sie soviel verabscheute. Er war eklich. Aber er behauptete, dass er mit Lita schlafen könne, obwohl er sie soviel verabscheue. Er demütigte sie oft, weil sie weigerte, Fellatio zu machen. 

ellauri037.html on line 162: 1934 war eine 20-jährige an der Reihe, 1941 eine 22-jährige, die auf dem Rasen vor Charlies Hause schwanger wurde. In der Zwischenzeit war Chaplin Oona begegnet, den 17-jährigen Tochter des berühmten Dramatikers Eugene O´Neill. Sie wurde sein vierte und letzte Ehefrau. Als er starb, hatte Chaplin acht weitere Kinder gezeugt - das letzte, als er über 70 Jahre alt war.

ellauri037.html on line 164: Diese menschliche Sexmaschine, die als Vorspiel zum Sex erotische Passagen aus Fanny Hill und von Lady Chatterley vorlas, schaffte es, sechs Runden hintereinander zu absolvieren, mit kaum 5 Minuten Pause dazwischen. Ausserdem war er ein leidenschaftlicher Voyeur.

ellauri037.html on line 175:   jossa hyvän ja pahan tiedon puun banaania 


ellauri037.html on line 194:   typerät äijät saparoissa nyökkii hölmöissä hatuissa 


ellauri037.html on line 197:   kuin nippu puoliveteisiä karvahattuisia kyrpiä.

ellauri037.html on line 202:   Hiirihaukka ei moiti izeään. 


ellauri037.html on line 207:   Izekriittistä shakaalia ei ole. 


ellauri037.html on line 228: ihan jouten luppoaikoina. 


ellauri037.html on line 230: ja joka ei ihan vielä satu.

ellauri037.html on line 261: nothing that ended unhappily.

ellauri037.html on line 262: If anything like that turned up,

ellauri037.html on line 269: he’d had enough of dying species,

ellauri037.html on line 273: He’d earned the right to happy endings,at least in fiction

ellauri037.html on line 287: orphans sheltered, widows comforted,

ellauri037.html on line 291: hankies drenched with tears of reconciliation,

ellauri037.html on line 294: gone astray in the first chapter,

ellauri037.html on line 327: vanhatpiiat pääsee avioon arvoisien pastorien kaa,

ellauri037.html on line 332: ylpeys saa nöyrtyä, haavat parantuvat,

ellauri037.html on line 339: ilmestyy iloisesti haukahdellen

ellauri037.html on line 352:     That's tiny baby Adolf, the Hitlers' little boy!

ellauri037.html on line 355:     Whose teensy hand is this, whose little ear and eye and nose?

ellauri037.html on line 357:     printer's, doctor's, merchant's, priest's?

ellauri037.html on line 374:     our bouncing boy, thank God and knock on wood, is well,

ellauri037.html on line 378:     the camera will click from under that black hood.

ellauri037.html on line 394: Tuleekohan siitä oikeustieteen tohtori?

ellauri037.html on line 400: Puutarhaan, kouluun, toimistoon, viekö vihille

ellauri037.html on line 407: posetiivarin soitto pihalla,

ellauri037.html on line 417: ihan kuin vauvat kaikissa perhealbumeissa.

ellauri037.html on line 424: tuoksuu hiivaleipätaikina ja harmaa saippua.

ellauri037.html on line 427: ja korjaa haukotellen kotitehtäviä.

ellauri037.html on line 449:   kai sä voit jotain tekemistä ihan izekin kexiä. 


ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa  kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin. 

ellauri037.html on line 487:   Tässä paasauxessa repostellaan vanhan koalavaarin hauer Arthur">Arthur Schopenhauerin merkkiteosta Über die Weiber. Typerys numeroi typeryytensä pykälänumeroilla ikäänkuin ne olis jotain asetuxia. Vaikka se suoltaa niitä kaljun alta ihan missä järjestyxessä ne mieleen juolahtaa. Ja juolahtaahan niitä, törkimyxeltä. Miten voi olla tyyppejä joista tää on joteski ihailtava. 

ellauri037.html on line 492: Paremmin kuin Schillerin hyvin mietitty, antiteesin ja kontrastin avulla vaikuttava runo, Arvoisat daamit, tiivistää ainaskin mun mielestäni seuraavat Jouyn harvat sanat paremmin naisten ansaizeman pikku kiitoxen: Ilman naisia, meidän ihmisten elämän alku olis avuton, keskikohta viihteetön, ja loppu lohduton. Ihmisen 2. paras ystävä on nainen (otapa namupala Atman, hyvä koira.)

ellauri037.html on line 495: Naisen hahmo päältä kazoenkin opettaa, että naista ei ole tehty raskaisiin henkisiin eikä ruumiillisiin töihin. Naiset ei kanna elämäntaakkaa tekemällä vaan kärsimällä (kun me pidetään siitä huoli),  synnytyskivuilla, lasten paimennuxella, miehen palveluxella, jolle naisen pitää olla kärsivällinen ja piristävä kumppani.Kovimmat kärsimyxet, ilot ja voimanponnistuxet ei kuulu sille; vaan sen elämän täytyy valua hiljemmin, merkityxettömämmin ja lievemmin kuin miehen, olematta sen tautta olennaisesti onnellisempaa tai onnettomampaa.

ellauri037.html on line 498: Meidän ihmisten hoitajixi ja alkeiskasvattajaixi naiset sopivat just six, että ne on ize lapsellisia, pellejä ja lyhytnäköisiä, sanalla sanoen, koko elämän isoja lapsia: eräänlainen välimuoto lapsen ja miehen välillä, joka on se varsinainen ihminen. Kazokaa vaan tyttöjä, kun ne jaxaa leikkiä koko päivän jonkun lapsen kanssa, tassia ympäriinsä ja laulaa, ja kuvitelkaaa mitä miekkonen parhaalla tahdollakaan saisi samassa asemassa aikaan. (Kuka haluiskaan leikkiä leikkurin alle jääneellä koalalla?)

ellauri037.html on line 501: Tytölle on luonto antanut dramaturgisesti sanoen paukkuefektin, kun se parin vuoden ajan on ihan ylikaunis, ihana ja täyteläinen, lopun elinajan kustannuxella, jotta se noiden vuosien aikana pystyy lumoamaan miehen fantasian niin kertakaikkiaan, et se tempautuu mukaan, ja ottaa hoitaaxeen eliniäxi naisen suojiinsa; mihin ei pelkät järkisyt mitenkään riittäisi. Niin on luonto aseistanut ja varustanut naisen niinkuin kaikki muutkin luomansa juuri sellaisilla aseilla jotka sen henkiinjääntiin piisaavat, ja niin pitkäx aikaa vaan kun niitä tarvitaan; se on tapansa mukaan säästäväinen. Niinkuin murkkukuningatar häiden jälkeen puree poikki tarpeettomaxi käyneet siipensä, joista poikimisessa oisi pelkkää vaivaa, niin enimmäxeen 1-2 synnytyxen jälkeen nainen menettää kauneutensa; varmaan vastaavasta syystä.

ellauri037.html on line 503:   Vastaavasti nuoret tytöt pitävät koti- tai siivoustöitä sydämmessään sivuseikkana, ihan leikkinä: niiden ainoo vakavampi duuni on rakkaus, valloituxet ja mitä niihin liittyy, kuten tualetti, tanssi jne.

ellauri037.html on line 506: Mitä jalompi ja täydellisempi joku juttu on, sitä myöhemmin ja hitaammin se kypsyy. Miekkonen saavuttaa järkensä ja hengenlahjojensa kypsyyden tuskin ennen 28. ikävuotta (jos sillonkaan, taitaa mennä pullapoika hautaan aika raakana); nainen 18-vuotiaana. Mutta sitten onkin naisilla järki sen mukainen: aika niukasti annosteltu. Siks just naiset jäävät koko iäxensä lapsixi, kaipaavat vaan lähimmäistä, tarraavat nykyhetkeen, mittaa kalut silmämäärällä ja nalkuttavat pikkuasioista isoiden ja tärkeiden sijasta (kuten mun filosofian). Järki näät on, jonka tautta ihminen (siis mies) pääsee suruista ja tumpeloinneista. Tästä saavutettuja etuja mutta myöskin haittoja saa osaxensa nainen vähemmän kiitos heikompien hengenlahjojen: pikemminkin se on henkisesti likinäköinen, kun sen intuitiivinen ymmärrys näkee lähietäisyydeltä tarkasti, sensijaan sillä on ahdas näkökenttä, johon kauempana oleva ei mahdu; siks just kaikki poissaoleva, mennyt ja tuleva vaikuttaa naisiin heikommin kuin meihin (puhun nyt teille muut miekkoset). Vaikka tästä onkin paljon haittoja, onhan siinä se hyväkin, että nainen liikkuu enemmän nykyhetkessä kuin me, ja sixi, jos nykyisyys on jotenkin siedettävä, nauttii siitä enemmän, mistä tulee naisille ominainen hilpeys, josta on paljon hyötyä huolten vaivaaman miehen viihteexi. 

ellauri037.html on line 508:     Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.

ellauri037.html on line 512:     Siitä niiden vaistonvarainen nokkeluus ja vastustamaton tarve valehdella. Sillä kuten luonto on varustanut leijonat kynsillä ja hampailla, elefantit ja karjut syöxyhampailla, sonnin sarvilla, mustekalan (ja mut) sumuttavalla musteella, niin on se antanut naisille huijauksen taidon suojaxi ja puolustuxexi miespaskiaisilta, ja on kaiken sen voiman, minkä se antoi miekkosille habaan ja niskalihaxiin, naiselle tuon lahjan muodossa. Vedätys on niille sixi synnynnäistä, ja sixi sitä löytyy tyhmemmältäkin naiselta enemmän kuin meiltä. Sen käyttäminen joka käänteessä on sixi niille yhtä luonnollista, kuin meille käyttää heti ekan hyökkäyxen torjunnassa nyrkkejä. Six (siis ton nyrkkivallan takia) on harvinaista löytää täysin suoraan puhuvaa, mutkatonta naista. (Mutkaton on miesten kieltä ja tarkoittaa täys tolloa.) Just six ne näkee myös meidän surkeiden kusetusyritysten läpi heti, niin että neuvon olemaan sitä ollenkaan yrittämättä. Niin kävi mulle äiskän kaa joka kerta, jäin kiinni rysän päältä. – Tästä pääviasta ja sen seuralaisista seuraa epärehellisyys, uskottomuus, petos, epäkiitollisus ym.ym. (Hizi Schopenhauer alkaa kuulostaa ihan Dantelta sen hölmön helvettinsä kaa.) 

ellauri037.html on line 515:   Ihmissuvun jatkamisesta huolehtii luonnostaan nuoret, vahvat ja kauniit miehet, kunnon nazikönsikkäät jotta rotu pysyy hyvänä, ikävä kyllä koaloilla ja mustekaloilla ei ole siinä pennin jakoa. No mä oon aina tykännytkin enemmän koirantalutuxesta ja huiluhommista. Tää on luonnon toivomus, ja naisten himot on sitä myöten. Tää laki on ihan eka kaikissa suhteissa. Six se on voi, jos sitä koittaa vastustaa: siinä käy heti tosi ohraisesti ekassa kurvissa. Sillä naisten salainen, lausumaton, jopa tiedostamaton moraali on: meillä on on oikeus huolehtia lajin jatkumisesta eikä jonkun (esim koalamaisen) yxilön. Me ajatellaan mieluummin meidän lapsia kuin jonkun koalan tohveleita. Naiset ei huolehdi tästä peruslaista vaan in abstracto, vaan myös in concreto, ja todistavat sen käytöxellään (siis jättämällä koalan kuin tikku paskaan kun jotain edes vähän parempaa on näköpiirissä). - Tästä lähemmin mun pääteoxen luvussa 44 osassa 2, jossa kerron naisten mulle tekemistä ohareista. 

ellauri037.html on line 518:   Miesten kesken on luonnostaan vaan välinpitämättömyyttä (no mulla kyllä kieltämättä oli jotain pikku erimielisyyxiä eräiden koulufilosofiprofessoriääliöiden kaa, joihin palaan tukijatkeessa), mutta naiset on luonnostaan keskenään sotajalalla. Se kai johtuu siitä et miehillä kilpailu rajoittuu omaan kiltaan, naisilla se ulottuu koko sukupuoleen, koska niillä on vaan yx ammatti, maailman vanhin sellainen. Kadullakin tavatessaan ne kazoo toisiaan kuin Guelfit ja Ghibelliinit. 2 naista tavatessaan 1 kertaa suhtautuvat toisiinsa vaivautuneemmin ja teeskentelevämmin kuin 2 reilua miekkosta. (Tulee mieleen haw Bernard">Bernard Shawn, toisen ison setämiehen My Fair Lady. Nää reilu-miekkosjutut on aina vähän homahtavia.) Sen takia naisten keskiset komplimangit kuulostavat naurettavammilta kuin kahden miehen keskiset (häh? no Schopenhauer oli tosi turhamainen ollaxeen pussikarhun doppelgängeri). Edelleen, vaikka mies puhuu suht ihmismäisesti jopa niille jotka ovat paaaaaaaaljon sitä alempana (vitun nilkkifasisti), on sietämätöntä kazoa miten kopeasti ylhäinen rouva elehtii nokintajärjestyxessä alemmalle (vaikkei edes palvelijalle, missä tapauxessa se olis ihan ymmärrettävää). Siitä voi johtua että naisten kesken on vähemmän nilkkejä kuin meillä, ja voimasuhteet voi muuttua äkkisemmin kuin meillä miehillä. No niin vittu, miehet on vielä enemmän laumaeläimiä, de Waalin simpansseja, tai vielä pahenpaa, cro magnoneja. Miehillä ranki riippuu kaiken maailman prenikoista ja nazoista, naisilla vaan siitä, kenen kaa ne on naimisissa. Six ne on luonnostaan samalla viivalla ja yrittää hikisesti luoda hajurakoa. (Helvatti, mix nää hajuraot kiinnostaa miehiä niin hirveesti. No, tyhmä kysymys.)

ellauri037.html on line 521: Paremmalla syyllä kuin kauniixi vois naisia sanoa epäesteettisexi sukupuolexi. Niillä ei ole tajua eikä vastaanottokykyä kaunotaiteille, kuten musiikille, runoille tai kuvataiteille, kazovat vaan kun lehmä uutta veräjää, tai apinoivat miellyttämishalussaan jos ne niitä on harrastavinaan. Janne-Jaakko (Rusakko) sen jo sanoi: les femmes, en général, n’aiment aucun art, ne se connoissent à aucun, et n’ont aucun génie (lettre à d’Alembert, note x x). (Setämiehet haistaa kyllä toisensa ihan hännän alushajusta kuin koirat.) Jokainen joka kazoo huivin taa, huomaa kyllä sen. Ei tarvize kuin kazoa mihin naaraat keskittyy konsäärissä, uupperassa tai tiiatterissa (miekkoset keskittyy tietysti selvittämään juuri tän).  Esim kazo niiden lapsellista hälinää, kun ne (miesten) suurenmoisten mestariteosten kauneimpien kohtien aikanakin jatkaa lätinää. Jos krekut ei tosiaan päästäneet naisenpuolikkaita kazomoon, ne teki siinä oikein; ainakin pystyi niiden teattereissa sentään jotain kuulemaan. (Jääkiekko- ja futismazeissakin liikuttaa miesyleisön rikkumaton hiljaisuus.)

ellauri037.html on line 525: Setämiesystäväni Chamfort sanoo aivan oikein: naiset on tehty käymään kauppaa meidän heikkouxilla, meidän hulluudella, muttei meidän järjellä. (No ei tietysti, miesjärkeä ei ole juuri kaupan, tai se on huonolaatusta, ei löydy ostajia, markkina ei vedä.) Naisten ja miesten väillä on ihokosketus, ei mitään henkistä sielullista eikä luonteen sympatiaa. (Vittu ei ainakaan tän koalan kaa, se on niin totaalisen epäsympaattinen.) Silleen ajatteli antiikkiset ja orientaaliset setämiehet naisista, ja antoivat niille asiaankuuluvan paikan paremmin kuin me (mun kaltaiseni nykypiipunrassit siis), jotka ollaan vanharanskalaisen galantteja ja palvotaan mauttomasti naisia, se on tän kristillis-germaanisen tyhmyyden korkein kukkanen, joka on ainoastaan saanut aikaan sen, että ne on niin arrogantteja ja häikäilemättömiä, että tulee mieleen Benaresin pyhät apinat, jotka tuntien pyhyytensä ja loukkaamattomuutensa pitävät kaikkea izellensä sallittuna. (Olikohan joku daami kiilannut Artun eteen lihakaupan jonossa sen pyytäessä luuta Atmalle, kun se kiihty kirjottamaan tätä turausta?)

ellauri037.html on line 530:     Sillä siinä luonnottoman edullisessa asemassa, minkä yxiavioisuus ja siihen liittyvät avioliittolait tarjoo naisille, alkaa mun kaltaset viksut ja varovaiset miehet arvella, et kannattaax niiden uhrata niin paljon eduistaan jos kauppa ei ookkaan niille enää sikaedullinen. Moniavioisissa kansoissa kaikille naikkosille löytyy sängynnurkka, mut monogaamisissa naimisiin pääsevien naisten määrä on rajoitettu, ja sit jää naisia hurjasti ylize ilman toimeentulotukea, jotka eleskelee ylemmissä säädyissä hyödyttöminä vanhoinapiikoina, ja alemissa joutuu paskahommiin, tai rupee antamaan rahan edestä, ja elää niin ilotonta ja kunniatonta elämää kuin miehet mitenkään voi niille kexiä. Ja siinä ne on kyllä kexeliäitä, vaikka muuten tyhmiä. Mut ne on miessukupuolen tyydytyxexi ihan välttämättömiä, miehet näät ei mee naimisiin kun ne ei tykkää koppavista rouvista. Extra naisista tulee julkisesti tunnustamaton sääty, jonka erityinen tarkoitus on suojata naimisiin päässeitä naisia, tai niitä jotka vielä haluu naimisiin, säätymiekkosten viettely-eli panoyrityxiltä. Suo siellä vetelä täällä, käänny nainen minne vaan, aina on joku äijä vastassa etuveitikka ulkona, nahat pois ja tanassa. Sitäpaizi on luonnottomien oikeuxien jakelu naisille luonut luonnottomia velvollisuuxia, joiden laiminlyönti tekee ne vaan onnettomixi. Monelle miehelle näät tekee sääty-tai omaisuusnäkökohdat avioliiton kannattamattomaxi, ellei siihen liity loistavia ehtoja.

ellauri037.html on line 532:     Vittu avioliittolaitko täällä määräävät kenen taskussa on pätäkkää ja kellä ei? Eiköhän se liene ihan toiset lait, jotka pitää yllä koko paska kapitalistista talousärjestelmää koronkiskontaehtoineen. Avioliitto-ja perintölait vaan täydentää kuvion ja takaa että sama sorto kestää isältä pojalle kuin kattomaalimainoxessa.

ellauri037.html on line 534:     Siis miekkonen halua valikoida naisen joka turvaa sille ja sen lapsille varman tienestin. Miten kohtuullisia, järkeviä ja asianmukaisia sen ehdot ovatkaan, ja nainen antaa perään eikä pidä kiinni suhteettomista oikeuxista, jotka vaan avioliitto takaa, niin naikkosesta tulee, koska avioliitto on porvarillisen yhteiskunnan kulmakivi, sitten jossain määrin kunniaton ja se elää surullista elämää; kerta apinan luonto on sellainen, että toisten apinoiden miälipiteille annetaan ihan kohtuutonta arvoa. Laumaeläimiä ollaan. Jos taas nainen ei anna perään, eikä edestäkään; silloin on vaara, että se joutuu jonkun ällöpäisen miehen puolisoxi, tai kuivuu vanhapiikasäädyssä: sillä sen parasta ennen päivä on aina lähellä. Tässä suhteessa on enkelitohtori Tompan umpioppinut tutkielma de concubinatu eri mielenkiintoista luettavaa, koska siitä näkyy, että kaikkien sivistyneiden kansojen keskuudessa aina luterilaiseen uskonpuhdistuxeen saakka on konkubinaatti ollut sallittu ja jopa laillisesti tunnettu eikä minkäänlaista häpeää tuottanut järjestely, joka on tyrkitty tästä asemasta vasta Luteruxen toimesta. Eräänlainen rakkauden pätkätyö, nollasopimus. Luther halus sen kieltämällä päästää pastoritkin naimisiin, eikä katolisetkaan sit voineet jäädä toisexi.

ellauri037.html on line 536: No jo on hemmetti! Voiko olla törkeämpää setämiehen kotiin vetoa kuin tää Schopenhauerin traktaatti? Vedä käteenpäin vaan Artturi, älä kotiinpäin!

ellauri037.html on line 539: Hindustanissa ei kukaan nainen ole koskaan riippumaton, vaan jokainen on joko isän tai puolison tai veljen tai pojan valvonnassa. Se että lesket poltetaan puolisonsa roviolla on kyllä aika tuhlausta; mutta sekin, että nainen meillä kahmii omaisuuden, jota mies on koonnut hiki hatussa koko ikänsä, lohduttaen izeään että se menee lasten hyväxi, ja voi panna sen haisemaan uuden poikaystävänsä kanssa, se on yhtä törkeetä. Mediam tenuere beati. – Ainaskaan ei saisi naisilla olla koskaan päätösvaltaa perittyyn, varsinaiseen omaisuuteen, siis kapitaaliin, taloihin ja maatiloihin. – Aristoteles erittelee, Politiikka, B.II. c.9, mitä suuria haittoja spartalaisille tuli siitä, että siellä naisille oli annettu liikaa vapauxia sillä ett ne sai pitää perinnöt, myötäjäiset ja muutenkin vapaasti mukavaa, ja miten tää suuresti edisti Spartan rappiota. – Ei kai Ranskan rappioituminen Ludwig XIIIsta lähtien vaan johdu naisten kasvavasta vaikutusvallasta hovissa ja hallituxessa, mikä johti ekaan vallankumouxeen, josta kaikki sen jälkeisetkin kumouxet lähtivät?

ellauri037.html on line 543:   Se että nainen luonnostaan on määrätty tottelemaan, näkyy siitäkin, että jokainen nainen, joka pääsee eroon luonnonvastaisesta riippumattomasta tilastaan, niin pian kuin se liittyy johkin kullinheiluttajaan, antaa sen johtaa izeään ja hallita; koska se oikeesti kaipaa käskijää. Jos se on nuori, niin rakastajaa, jos vanha, niin rippi-isää.

ellauri037.html on line 549: Artun äidin olisi pitänyt opettaa Arttu hyväxymään izensä. Sanoa sille niinkuin Wagner lihavalle ryppyiselle tädille: hyväxyttekö olevanne ruma kalkkuna. Hyväxyn. Kiitos.

ellauri037.html on line 557:   Pessimistejä käsittelevässä albumissa oli jo aika paljon juoruja Sopen elämästä ja tekosista. Rupes kiinnostamaan lähemmin, oliko sillä ylipäänsä yhtään naissuhteita, muita siis kuin äiti, sisko ja hälisevä naapuri. Plus Atma, jos joku niistä oli narttu. Ja olihan sillä! vaikka kuinka paljon panopuita, vaikkei mitään oikeita suhteita. Jonkun palvelijattaren jopa veti paxuxi ja pakeni juoxujalkaa paikalta. Kazotaanpa tätä vähän lähemmin. 

ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille. 

ellauri037.html on line 563:   Arttu opetteli 2v 2x kirjanpitoa merkanttikoulussa, mistä oli sille myöhemmin hyötyä rahankeruussa. Sitten opsimathes aloitti akateemiset opinnot myöhässä. Varsinkin latina tuotti vaikeuxia. Sixköhän se pudotteli siivekkäitä sanoja niin paljon prujuissa, lunttasi varmaan kirjasta niinku kouluaikoina. Äiti muutti Adelen kanssa Weimariin Goethen perässä. Arttu oli äidin kaa huonoissa väleissä. Äiti kirjoitti: "sä olet sietämätön ja rasittava, ja sun kanssa on ihan mahdotonta elää; sun harvat hyvät ominaisuudet peittyy tohon izerakkauteen, eikä niistä ole hyötyä koska et malta olla vittuilematta toisille." Arttu lähti, eikä ne enää tavanneet kinä. Artun naisvihamielisyys voi EHKÄ liittyä tähän, ehdottaa varovasti elämäkerturi. Hampurissa Arttu asui yhen opiskelukaverin (pojan) kaa.

ellauri037.html on line 565: Arttu meni sit Gothan aikuislukioon sakseissa ja pani rahaa menemään aatelisten bileissä. Kirjoitti jonkun epigrammin yhestä opesta ja sai potkut koulusta. (Tästäkin Arttu valehteli myöhemmin. Totuus ei ollut sille mikään kauppatavara, se valehteli ihan ilmasex.)

ellauri037.html on line 567:   Weimarissa Arttu oli mustasukkanen äidille joka keikisteli Goethelle eikä kunnoittanut Heikki-isän muistoa. Molemmat oli pihejä ja syytteli toisiaan tuhlaavaisudesta. Äidin hännän alla oli kovaa (vaikkei ne edes asuneet yhdessä), äiti haukku sitä myötäänsä (ihan aiheesta). Opinnot alko sujua ja huveissa oli mukavaa. Johannan salonki pyöri täysillä. Artusta tuli Goethe-bändäri ja se roikkui äiskän bileissä aina kun Goethe oli paikalla. Goethe ei ollut huomaavinaan salin perällä murjottavaa tarhapöllöä. Se väisteli Arttua six että Arttu oli niin paha luonne, tai sit six että Goethella oli nokkapokkaa sen saman Franz Passowin kanssa joka kirjoitti mun kreikan sanakirjan; se näät oli Schopenhauerin kielenopettaja ja ohjaaja. 

ellauri037.html on line 573:   Äiti alkoi kirjottaa menestysromaaneja kun Arttu lähti Berliiniin. Arttu kuunteli Berliinissä Fichteä mut heti tuli riitoja, ja Fichten luennot oli tylsiä ja vaikeetajusia. Sitähän ei voi Sopesta sanoa, se menee kansaan kuin häkä, ja se mitä ei ymmärrä, kuulostaa kuitenkin kohtalokkaaan hienolta. Ei se pitänyt Schleiermacheristakaan, se oli liian jumalinen. Sope suuntas kohti ateismia. Sope luki Platon, Kantin ja Fichten lisäxi tiedelehteä ja Schellingiä, Friesiä (?), Jacobia, Baconia ja Lockea. Sivuaineina oli filologiaa (se harrasti kökköä etymologiaa vielä seniilinä) ja luonnontiedettä.

ellauri037.html on line 575:   Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.

ellauri037.html on line 577: Goethe tykkäsi Sopen väikkäristä, sai sen Sopelta ilmasex (epätavallinen suosionosoitus). Siihen teki vaikutuxen Sopen lukeneisuus. Goethe tuskin luki muuta kuin omia juttujaan. Asiaa auttoi että Sope innostui Goethen säälittävästä väriteoriasta. Mut sit Sope alko kirjoittaa siihen parannuxia, ja Goethe närkästyi. Välit viilenivät. Nuoren narsistin tahditon vittuilu ja suuret luulot izestään viilensivät vanhan narsistin tunteita. Kirjeenvaihto tyrehtyi. Sope pani pahaxeen, mutta antoi silti Goethelle tunnustusta hyvästä yrityxestä.

ellauri037.html on line 579:   Tässä vaiheessa Sope tutustui myös Herderin oppilaaseen Majeriin, joka opetti sille Upanishadia. Sopen mielestä Buddha oli lähes yhtä kova jäbä kuin Plato ja Kant. Se luki vielä hagavad Gita">Bhagavad Gitan ja jotain värikuvapainoxia hinduismista, plus takusti Kama Sutran, vaikkei sitä mainita. Semmielestä buddhismi oli ihan ykkösuskonto, koska se selittää myös peräkkäisten mutta silti niin samanlaisten villakoirien ytimen, se on sielunvaellus. Myöhemmin Sope väitti et se oli kexinyt intialaisen filosofian ize, yhdennäköisyys vedoihin on pelkkää sattumaa. 

ellauri037.html on line 581: Äiskän kanssa tuli taas kärhämää ja Arttu muutti Dresdeniin 1814. Se jatkoi filosofointia ja seurustelua herrasväissä ja satunnaista bylsintää. Joku nuori maalaripoika maalas siitä taulun, jossa se paranteli vähän Artun persemäistä lättyä. Silti Arttu haastoi riitaa vähän jokaisen kanssa kuin Esa Itkonen. Samalla se kirjotti magnum opusta, Maailma tahtona ja esityxenä, joka valmistui 1818. Se oli nyt asiantuntija, sillä oli hurja tahto esittää. Sope jätti sen Brockhausille, mutta riiteli joka ii-pilkusta, Brockhaus menetti hermonsa, kaiken lisäxi kirjan myynti oli surkea. 

ellauri037.html on line 585: Kun perheyritys meni konkkaan Danzigissa, naiset menetti valtaosan perinnöstä mutta Arttu perkele merkanttina vahti kuin haukka omaa osaansa ja sai sen perityxi täysimääräisenä pesästä. Tää ei ollut omiaan parantamaan perheen muutenkin tulehtuneita välejä. Paskiainen mikä paskiainen, ajatteli tytöt.

ellauri037.html on line 587:   Rahahuolissaan Arttu palas Italiasta ennen aikojaan ja lähti hakemaan professorin paikkaa Heidelbergistä, Göttingenistä ja Berliiinistä. Berliini näytti parhaalta, siellä oli eniten tilausta sofistijulkkixille. Se ajotti ihan tahallaan luennot samaan aikaan kuin Hegelin, jota Sope kuzui tökeröxi sarlataanixi. Pata siinä soimaa kattilaa. Se hankki riitaa Hegelin kaa heti näyteluennosta alkaen 1820. 

ellauri037.html on line 588: Hegelillä oli poliittisia ongelmia kun se oli progressiivinen, kun taas Sope oli patataantumuxellisen maineessa. Hegel hölmönä kannatti Sopea äänestyxessä. Ei tiennyt minkälaisen perskärpäsen kanssa oli tekemisissä. No vaan 5 opiskelijaa tuli Sopen luennolle (tuttu määrä mullekin, hyvänä vuotena). Tappion kärsineenä Sope jättäytyi pois verstaalta. Alkoi haukuskella koulufilosofeja tyyliin happamia sano kettu rypäleistä.

ellauri037.html on line 592: Siellä oli mukavaa, sai seurustella aatelisten kaa. Sieltä palattuaan se hoiteli hyppykuppaa Münchenissä vuosikausia. Berliinissä se opetteli epsanjaa ja luki Pedro Calderón de la Barcaa, Lope de Vegaa, Miguel de Cervantesia ja erityisesti Baltasar Graciánia. Viimeximainittu oli joku barokkijesuiitta josta tykkäs sekä Sope että mursuwiiksi Nietsche. Täytyypä tutustua, saa varmaan suuttua.. Sit se koitti taas luennoida Hegelin päälle omia pöperryxiä, mut taaskin opiskelijat äänesti jaloillaan. Koitti saada kännöstöitä huonolla menestyxellä. Ei ihan mennyt putkeen hommat Sopella.

ellauri037.html on line 594:   Välillä se haaveili naimisiinmenosta. 39-vuotiaana kosiskeili jotain 17-vuotiasta neizykäistä, joka varmaan laatttas hihaansa. Sitä vitutti jo silloin monogamia, ehdotteli jotain ristiinsuihkintaa, pani on and off jotain 6 vuotta vanhempaa tanssijatarhaahkaa (varmaan sovitusta hinnasta), jonka se oli tavannut jo koulupoikana, jolla oli lapsia monista eri miehistä (muttei tiettävästi Sopesta). Kun Sope pakeni Berliinistä koleraa 1831, sitä johon Hegel kuoli kun tuli kotiin liian aikaisin, se ois ottanut tän haahkan mukaan, se ei tahtonut, Sope antoi sille rahaa, mutta kielsi käyttämästä sitä lapsenruokkoihin. Se näki jotain näkyjä ja innostui joxkin aikaa paranormaaleista ilmiöistä, kai se toivoi sillä todistavansa tahdon toimintaa. Siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.

ellauri037.html on line 596: Koleraa paossa Frankfurtissa Sope oli masis ja huonossa hapessa. Kirjoitti köyhtyneelle ja suosiosta pudonneelle äiskälle, joka pelkäs et nyt se Sope menee samaa tietä kuin Heikkikin. No ei siitä sen enempää, Sope piristyi, mut välit äiskään ei järin lämmenneet. Kun Johanna kuoli, Arttu oli ihan että obit anus, obit anus.

ellauri037.html on line 598: Loppuajan eli 1833-1860 Sope asui Frankfurtissa puudeleiden sielunvaelluxen luojana, milloin Atma, milloin Butz (sielu ja sen vihollinen vuoron perään). Voitti norjalaisilta palkinnon kotiaineella tahdon vapaudesta, ei saanut tanskalaisilta toista moraalin alkuperästä, vaikka oli ainoo osanottaja. Haukkui liian nimekkäitä filosofeja. Sope oli ollut varma voitosta (ylläri) ja raivostui. Vitun tanskalaiset! Se julkaisi molemmat prujauxet omalla kustannuxella ja haukkui tanskalaisia vielä esipuheessa. Ammattifilosofit ei viizineet edes pierasta Schopenhauerin suuntaan, mut kaikenlaiset diletantit alkoi innostua sen räväköistä jutuista, monet lakimiehiä. Yx bändäri erityisesti, Frauenstädter, roikkui sitkeästi Sopessa ja sai lopulta sen Nachlassin. Hulluna vuotena Sope pelkäs omaisuutensa ja henkensä puolesta ja kannusti kovasti kurin ja järjestyxen palautusta. Lahjotti kiikarinsa upseereille että löytävät nihilistit paremmin. Kun vasemmistohegeliläiset (kuten Marx) puhui edistyxen puolesta, Sope sanoi kuin Jeesus että köyhät teillä on aina keskuudessanne ja hyvä niin, jää hajurakoa. Sitäpaizi on hyvä vään kun tulee apuharvennusta.

ellauri037.html on line 600: Schopenhauerin sivutyöt ja poisjätetyt otoxet oli sen eka menestys, vähän kuin Russellin jokamiehen filosofia. Arttu ja Perttu ymmärsivät loppupeleissä siirtyä niin pukkikirjaimilla kirjotettuun soveltavaan filosofiaan että laahuskin tajuaa. Izehoitoaforismeja jengi haluaa ja sitä se saa, huda hudaa. Sope kelpas aikanaan hätkäyttämään poroporvaria, eihän kukaan ottanut sen filosofiaa ihan todesta. Jotkut sano et täähän on ihan kuin Fichteä ja Schellingiä, jotkut sano et se puhu ristiin. Molemmat arvostelut sai Sopen raivoihin. (No mikä ei saanut, voi kysyä. Ehkä herkkulounas kantapaikassa Englisher Hofissa, jos se oli onnistunut.) Sope sano myös kuten se Waldenin mies Thoreau: puhun ristiin, so what? olen maailman monin poni. Se oli hirmu tyytyväinen kun jengi alkoi palvoa sitä Frankfurtin julkkixena ja sen muotokuvalle rakennettiin pytinki. Se pysyi terveenä, kun söi ja nukkui paljon ja kävelytti Atmaa (tai Butzia) 2h päivässä. Kuoli keuhkokuumeeseen istualtaan sohvalla 1860 72-vuotiaana.

ellauri037.html on line 608: Physisch paßt Arthur Schopenhauer in das stereotype Bild vom ernsten Philosophen. Er war klein und schmächlig gebaut, hatte einen großen Kopf, durchdringende blaue Augen und was immer makellos angezogen. Er neigte zu intensiven Stimmungen, war ein äußerst stolzer Mann, hatte wenig Geduld mit jemandem, der es wagte, anderer Meinung zu sein als er.

ellauri037.html on line 611: erregt. Seine Mutter Johanna war auf die Begabung ihres Sohnes

ellauri037.html on line 614: Heinrich war ein harter, erfolgreicher Danziger Geschäftsmann,

ellauri037.html on line 615: der 1805 vermutlich Selbstmord beging. Schopenhauer hatte seinen

ellauri037.html on line 617: tradition fortzuführen, obwohl er es haßte. Als ihn seine Mutti

ellauri037.html on line 619: Gelegenheit und wurde Student. Als Witwe zog Johanna nach Wei

ellauri037.html on line 621: wurde und einen literarischen Salon hielt. Obwohl er ihren frivolen Lebensstil mißbilligte, folgte ihr der junge Schaufelhauer

ellauri037.html on line 623: Mann, den Schriftsteller Friedrich von Gerstenbergk, vorzufinden, der bei ihr lebte. Trotz Johannas beharrlicher Versicherung

ellauri037.html on line 624: daß es sich um eine platonische Freundschaft handle, hatte

ellauri037.html on line 627: Sie wählte von Entenbergk und Schopenhauer sah seine Mutteri nie wieder.

ellauri037.html on line 630: stritt, hatte Schopenhauer eine stille Affäre mit Karoline Jugemann, der Primadonna vom Hoftheater and anerkannten Geliebten des Herzogs Karl August. Über ihre Beziehung sind nur wenige Einzelheiten zu erzählen, unter anderem, daß Schopenhauer ihre Busen  romantischer fand als die

ellauri037.html on line 632: würde ich heimschaufeln und verführen und wenn ich sie Steine klopfend an der

ellauri037.html on line 636: zog Schopenhauer nach Italien. Hier gab er sich seiner starken

ellauri037.html on line 638: schaft der deutlichste Ausdruck des Willens» sei, gab er ihr die

ellauri037.html on line 642: Vornamen Theresa kennen. Er erwog eine Heirat, wobei er peinlich genau ihre Fehler und ihre Vorzüge gegeneinander abwog. Er entschied sich gegen eine Heirat, als sie ihn in peinliche Verlegenheit brachte, indem sie in der Offentlichkeit in den höchsten Tonen von einem anderen Mann schwärmte - von Lord Byron. Schopenhauer schrieb: «Ich fürchtete mich vor Hörnern »

ellauri037.html on line 644: Schopenhauer kehrte nach Deutschland zurück, um an der Universität Berlin zu lehren, aber seine Vorlesungen wurden kaum besucht.

ellauri037.html on line 647: eigenhändig aus dem Vorraum zu seiner Wohnung hinausgeworfen hatte, sie hatte ihn wiederholt geärgert, indem sie dort nähte.

ellauri037.html on line 649: wieder nach Italien auf. Sein Frauenhaß wurde immer offensichtlicher, er hatte zwar Verkehr mit vielen Frauen, betrachtete sie aber

ellauri037.html on line 659: Er verachtete und bemitleidete die Frauen. Seiner Ansicht nach hatten sie nur eine nützliche Eigenschaft: den Reiz der Jugend, der bald schwindet, wenn das hübsche Gesicht und die vollen Brüste einen Mann in die Ehe gelockt haben. Dennoch

ellauri037.html on line 660: konnte er jüngere, hübsche Damen mit seinen meisterhaften Kenntnissen in Sprachen und Literatur und mit seinen gelegentlichen Zauberkunststückchen fesseln.

ellauri037.html on line 664: Bettlägerig war, fürchtete Schopenhauer, daß die Krankheit zerstören würde, was ihm das Wertvollste war in seinen Hosen. Als er

ellauri037.html on line 665: sich erholt hatte, schrieb er einen Artikel, in dem er eine neue

ellauri037.html on line 667: Zwei Männer sollen, so Schopenhauer, eine gemeinsame Ehefrau

ellauri037.html on line 668: haben, bis sie über das Alter, in dem sie Kinder bekommen kann, hinaus ist. Dann sollen sie eine zweite, junge Frau heiraten, aber

ellauri037.html on line 669: weiterhin für ihre erste Frau sorgen. Später festigte seine Abhandlung "Uber die Weiber", die 1851 in dem Sammelband "Parerga

ellauri037.html on line 670: and Paralipomena" erschien, seinen Ruf als Frauenhasser für alle

ellauri037.html on line 673: Dennoch hat er die Frauen nie aus seinem Leben verbannt. In einer Zeitschrift schrieb er von einem «Fräulein Medon», einer Schauspielerin von großem Charme, die mit bürgerlichem Namen Caroline Richter hieß. Er umwarb und gewann sie, und wieder dachte er an Heirat. Nach seiner sorgfältigen Analyse war sie "recht zufriedenstellend", als Geliebte oder als Ehefrau. Aber wieder erhoben sich seine Vorsicht und sein Zynismus. Er war verliebt, aber er war auch Philosoph. Sein Pessimismus gewann die Oberhand, und die Idee einer Heirat wurde fallengelassen. Schopenhauer bedeutete sein absolutes Vertrauen auf die Unsterblichkeit seiner Werke mehr als Kinder, die er der Nachwelt hätte hinterlassen können. Dank Gott.

ellauri037.html on line 677: Er starb allein, im Alter von 72 Jahren, an einem Lungen-Blutsturz. Der Hund Atman hat nach ihm sehr geheult. 50n villitys, 60n kullitus, 70n selitys. Selityxet katkes Artturilta lyhyeen.

ellauri037.html on line 690: Toinen vastaaja on tahattoman humoristinen. Sope kuten Spinoza ja Hume on pessimistinen, ja miehellä on syytäkin olla naisten suhteen pessimistinen. Näät naiset eivät ajattele miesten hyvää vaan omaansa, ovat izekkäitä. Totta kyllä Sope loukkaa naisia, mutta loukkaavakin voi olla totta.

ellauri037.html on line 692:   Michael Masiello on ope, esteetti, humanisti, joki porukoilleen (river to his people). Ajatusten Tonava. Ceausescu yllättyi kun kansa ei enää hurrannut. Ei tiennyt mitä ajatella siitä, joki tyrehtyi. Tahaton humanisti taas. Masin miälestä Sope on briljantti pessimisti, briljantimpi vielä kuin Masi, siis genius, se on myönnettävä ilman sarvia ja hampaita. Tän briljantin pointin lisäx Masi briljeeraa huomauttamalla lyöntivirheestä.

ellauri037.html on line 694: Joku houkka jopa sanoo et Sope oli niin herkkä, et se ei kestänyt, niinku joku buddha, et se tuns niin paljon myötätuntoa muita kohtaan et se oli sentakeen niin pessimistinen. Ei tainnut tää jäbä lukea Sopen biografiaa.  

ellauri037.html on line 698: Quora: Pitikö Schopenhauer Hegelistä?

ellauri037.html on line 700: Pikemminkin päinvastoin! Schopenhauer jumaloi Kanttia, ja piti Hegelin yrityxiä oikoa Kantin mokia vastenmielisinä. Schopenhauerin asennetta Hegeliin voisi pitää lähes apoplektisenä eklotuxena, yhtä syvänä vihana kuin Kierkegaardin, joka oli kanssa aika täyteläistä. 

ellauri037.html on line 702:   Nopeella haulla löytyy jotain Sopen helmiä, esim. se sanoo Hegelistä "lattapäinen ääliömäinen etova lukutaidoton huijari". Ei varsin suopeaa. Tää on Sopen "tahto luonnossa" rykäyxestä 1836:

ellauri037.html on line 704:     Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän. 

ellauri037.html on line 711:   Johann Christoph Friedrich Schiller (1759-1805) oli lääkäri. Runoilikin, filosofoi, historioi, dramatiseerasi, lyrisoi ja yritteli esseitä.

ellauri037.html on line 713:   Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?

ellauri037.html on line 717:   Luki Klopstockin Sturm und Drang tuubaa opiskeluaikana. Sit Plutarkosta, hakespeare William">hakespearea, ">Shakespearea, Voltairea, Rousseauta und Goethea. 10v vanhempi Goethe piti jolppia eka kilpailijana, niillä oli riitaakin. Mut kyl niistä sitten 1794 tuli kavereita vuosikymmenexi. Schiller kuoli 45-vuotiaana tubiin 1805. Goethe suri kovasti, kuoli puolixi. Jatkoi paskanjauhantaa puoliteholla, runokone kävi enää yhdellä pytyllä. Pitkään kyllä vielä prutkutti, vuoteen 1832.

ellauri037.html on line 734: Auf dem Meer der Leidenschaft.

ellauri037.html on line 744: Sind sie geblieben mit schamhafter Sitte,

ellauri037.html on line 750: Ohne Rast und Aufenthalt.

ellauri037.html on line 766: Sieht er Seinen Schatten nur,

ellauri037.html on line 768: Der Vernunft, der Phantasie,

ellauri037.html on line 780: Schaffend, kennt des Mannes Herz

ellauri037.html on line 793: Perlend die Augen von himmlischen Thau

ellauri037.html on line 802: Waltet, wo die Charis floh.

ellauri037.html on line 807: Lehren die Kräfte, die feindlich sich hassen,

ellauri037.html on line 837: Ist in dem Weibe der Leidenschaft Frieden;

ellauri037.html on line 863: ihania ruusuja maalliseen menoon,

ellauri037.html on line 864: solmii lemmestä onnelle nauhaa.

ellauri037.html on line 865: Niiden handuissa varmasti pysyy

ellauri037.html on line 867: apinan panttina hanskassa lepää.

ellauri037.html on line 885: Vihaista on miehen meno,

ellauri037.html on line 890: halut sen ei taukoa.

ellauri037.html on line 894: Muttapa naiset ne rauhassa tiesi

ellauri037.html on line 937: vuotamaan jää hanat myös.

ellauri037.html on line 943: rauhaa ja rajoja rakennella,

ellauri037.html on line 944: ratkoa riitoja, paikata haavat,

ellauri037.html on line 962: enkkaan ihmisen parhaimpaan.

ellauri037.html on line 981: Viattomuuden hameen alta

ellauri037.html on line 984: yhtä haluis, toista saa.

ellauri037.html on line 990: Herttasen viattoman hamosen alla

ellauri038.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri038.html on line 21: Nietzsche ja Schopenhauer puhuttelee ernuja

ellauri038.html on line 26: Tollasella naamarilla ei kannattais noin hirveästi uhota. Mut useinhan ne on 

ellauri038.html on line 28: suullisessa viestinnässä eikä panopuuhissa. Tää on ihan ensikäden tietoa. 

ellauri038.html on line 30:       Mä huomaan nyt: kokonainen auringonkierto runoja on takana, sillä alkupäässä mulla on runoja, jotka on kirjoitettu vuoden 2019 pääsiäisenä, ja nyt on pääsiäinen 2020! Ei siis ihan tuhatta tullut vuodessa, mutta luku saattaa tulla täyteen jo ennen kesää tällä vauhdilla.

ellauri038.html on line 32:       Turveloita alkoi huutaa netissä kun näytettiin ortodoxista pääsiäisjumalan palvelemista Uspenskin kadetraalissa. Hei mitäs tungosta, heti ryssät viiden metrin päähän. Eivät nähneet ohjelmatiedoista et se oli uusinta. Jo 1990s kerta sama ohjelma. Sama risti, sama huuto, sama esirippu repesi, sama hämmästys kun iso kivi oli poissa paikaltaan ja hauta tyhjä. Et tosiaankin nousi kuolleista? Et kuolemalla voitti kuoleman! Ai jehna!

ellauri038.html on line 42: Were walking close at hand;

ellauri038.html on line 49: Swept it for half a year,

ellauri038.html on line 51: "That they could get it clear?"

ellauri038.html on line 58:   RUOSK oli Drakan aliupseerikoulu, josta lähdin maitojunaan 1979 ja sain alennuxen B-miehexi ja kirjurixi. Sit mulla oli olkapäässä kynä ja paperia, mikä kyllä sopi mulle paljon paremmin kuin teräsmiehen asu.  RUOSK jäi kesken, eikä ollut ruoskaakaan, jonka Friedrich Wilhelm Nietzsche (1844-1900) käski ottaa mukaan naisen luo. Ilman kättä pitempää se ei ilmeisesti pärjännyt, käsiase oli kai kättä lyhyempi, ja aika harvoin kunnon tanassa. Latinki valui piipusta Retun reisille.

ellauri038.html on line 61:     Dieser Ratschlag ist wahrscheinlich der bekannteste Satz von Friedrich Nietzsche, und wird von misogynen Männern, die nie ein Buch von Friedrich Nietzsche gelesen haben, gerne zitiert. Dieser Satz, der etwas anders in Nietzsches "Also sprach Zarathustra" steht, ist Rollenprosa, drückt also nicht die Meinung des Autors aus, sondern die einer Figur in einer Dichtung, hier die einer alten Frau (einem "alten Weiblein"), die Zarathustras Gedanken über Frauen lobt und am Ende ihres Treffens ihm noch den Ratschlag mit auf den Weg gibt.

ellauri038.html on line 69:     Tää hassunhauska sananparsi löytyi jostain aiemminkin eri kielillä, se on vahva meemi. Milloin heilutetaan patonkia porttikonkissa, milloin nagaikaa. Viimexi se kuultiin partajehuilta filmatisaatiossa Kalifat. Yx ilkimys neuvo höperöä ruozimamua Husamia pryygelöimään laihaa vaimoa Pervitiiniä. Vittu puukottais vaan Pervin senkin ja lähtis vauvan kanssa kotiin. Se tarvii miestä kuin kala polkupyörää. Ihankun se et meemi on vanha tekis siitä paremman.

ellauri038.html on line 71: Seija ihmelettää miten mä jaxan kaivella näitä vanhoja. Koska mä oon vanha izekin, en jaxa seurata tuoreempia hölmöilyjä. Presiis samoja ne on kuin nää vanhatkin, apina ei pääse mihkään punaisesta perseestään. Sitä on musta huvittava seurata.    

ellauri038.html on line 78:   Käviköhän tolla kauniimmalla miekkosella parempi viuhka? Ainakin se seisoo etualalla käsi jo valmiina sepaluxessa. Tyttö näyttää tähtäilevän sen pyllyä. Rieti kannattelee aisaa ja kazoo muualle. Olikohan Retuvanhus mukana vaan varahevosena? 

ellauri038.html on line 80: Juurikin näin. Paul Rée (sepalusta kaiveleva nikkari yo. kuvassa) oli mursua 5v nuorempi, jonkinlainen sielutieteilijä sekin, ei oikeastaan hullumpi: materialisti, deterministi, darwinisti, viis välitti vapaasta tahdosta. Edusti siis Paul Bourgetin nimenomaan inhoamia näkemyxiä, ja osallistui samaan sotaan vastapuolella. Mikä pahinta: äveriästä eheytynyttä jutkusukua. Loppuun filosofoituaan liukastui johki rotkoon ehkä tahallaan. Osterina kolmantena toimiva Lou oli ryssä, josta tuli matkailija ja kirjailija. Nazit haukku sitä Suomen jutkuxi vaikka se oli hugenotteja. Loun 25vuotta vanhempi ope, holl. pastori Gillot oli niin siihen lääpällään et olis jättäny vaimoparkansa jos Lou ois siitä huolinut. Ei huolinut.

ellauri038.html on line 82:     Ei huolinut Réestä, ei mursuwiixestä, halus vaan olla kolmas kaveri jätkäpumpussa. Liisa oli hyvin mustasukkanen Lousta, se Nietzschen perheen piiskaläppä saatto hyvinkin koskea just sitä. Enivei, Rée ja Lou kylästy pian mursuun ja meni piiloon kaxistaan eikä kukaan ezinyt. Mursu oli epätoivonen ja kiukkuili Liisalle. Kotvan kuluttua Lou dumppas Réenkin, otti seliselibaattimiehen Carlin, jota sitten petti Rilken ja ehkä Freudin kaa. 16v nuoremmalle Rilkelle se oli oikee äitipuuma. Sen hautakivi ironisesti näyttää kikkeliltä. Mikä se on et nää kyldyyrijulkkixet ei leiki ikäistensä kaa?

ellauri038.html on line 85:     Nietzsches Schwester Elisabeth erkennt sich später selbst in der Figur des "alten Weibleins" karikiert, weil sie ihrem Bruder auch einmal den Rat gab, strenger gegen "in Trieben und Charakteren ungebändigte Frauen" zu sein und metaphorisch von der "Peitsche" sprach, die "nicht tugendhafte" Frauen nötig hätten.

ellauri038.html on line 89:       Tähän yhteyteen sitten kaivetaan tavallisesti vielä vanhoja valokuvia Pyllixestä razastamassa Aristoteleella. Aikalailla selittelyn makua. "Au! Ense mä ollut, sen sano toi vanha ämmä mun alter egolle Zarathustralle!" Rieti piilottelee piiskaa selän takana kun pikkusisko termentää. "Läppä läppä! Se oli vaan metafoorista! Älä lyö Liisa! Au! älä vedä wiixestä! Pippaa!" Rouva Piiska oli äkee emännöizijä Kätkijöissä. Pelotteli fretillä.

ellauri038.html on line 91:       Retu ja Liisa oli erittäinkin läheisiä lapsena, kunnes Liisa nai protonazi antisemiitin Försterin 1885. Förster puuhas utopia-arjalaisleiriä Nueva Germaniaa Paraguayhyn joka meni puihin. Förster teki seppukun ja Lissu palas 1889 Paraguaysta vanhaan Germaaniaan hoitelemaan Rietiä kunnes sekin kuoli. Lissu kuoli 1935 89-vuotiaana. Hitlerin Aatu oli kuoppabileissä. Liisa oli äree ämmä ja nazisymppari. Kuvassa se näyttää kyllä joltain muslimilta.

ellauri038.html on line 100:       Nietzscheä pohditutti, mix ihmisen tulisi ylipäänsä olla moraalinen. Mixei se vois olla vaan reilusti pelkkä apina? Turha kysymys, niinhän se onkin enimmän aikaa. Uskontoa se pilkkas orjamoraalista ja tarjosi tilalle herramoraalia. Ja esteettistä asennetta, josta puhui hiljan myönteiseen sävyyn Jönsy-velikin . Kaunis esine, sanoi Carl-Erik Carlson nuorempana, vanhempana sitten: kauniita pilviä.

ellauri038.html on line 102:       Ei kai se sentään nihilisti ollut, ex nihilo nihil fit, kuten todisteli Schopenhauer. Enempi se oli supermies, joka ei väsähdä muuten kuin kryptoniitista. Aforistista ja runollista tyyliä se tavoitteli, ja julisteli kovasti.

ellauri038.html on line 104:       Nietzschen ajattelu ja tuotanto on jaettu myöhemmin erilaisiin vaiheisiin. On puhuttu romanttisesta ja taiteellisesta, sitä seuranneesta skeptisestä ja älyllisestä sekä profeetallisesta ja maanisesta vaiheesta. Ei se noita juttuja kaikkia ihan ize kexinyt, kylä ne oli trendikkäitä fin de sièclen meemejä.

ellauri038.html on line 106:       Nietzsche jatkoi ennen kaikkea Immanuel Kantin ja hauer Arthur">Arthur Schopenhauerin subjektiivista idealismia. Nietzsche uskoi, että ihminen saa ympäröivästä todellisuudesta tietoa vain omien aistiensa välityksellä. Sen mukaan todellisuuskäsityksemme on äärimmäisen subjektiivinen. Subjektiivinen idealismi johtaa Nietzschen relativismiin ja skeptisyyteen.

ellauri038.html on line 113:       Mistä tää kaikki sitten sai alkunsa? Friedrich Nietzsche syntyi pappissukuun 15. lokakuuta 1844 Röckenin kaupungissa, silloisessa Preussissa. Häntä kasvattivat naiset, äiti Franziska, isoäiti, 2 tätiä ja pikkusisko Liisa, sillä hänen isänsä, luterilainen pappi, kuoli pojan ollessa viisivuotias. Ahaa, tätähän saattoi epäillä. Axan hännän alla istuja oli näezen Retukin. Sixkö se jäi 5-vuotiaan tasolle? Viisi Axaa! Vähemmästäkin voi tulla hulluxi.

ellauri038.html on line 117:       Vuoden päästä hän vaihtoi, opettajaansa ja tukijaansa Friedrich Ritschliä seuraten, Leipzigin yliopistoon. Siellä hän kiinnostui Arthur Schopenhauerin filosofiasta ja metafysiikasta. Vuonna 1868 hän tapasi säveltäjä hard">Richard Wagnerin. Nietzsche saavutti opinnoissaan jo varhaisella iällä sellaisen tason, että pääsi kielitieteen professoriksi Baselin yliopistoon 24-vuotiaana. Ihan eteni E.Saarisen vauhtia. Wagner asu Luzernissa lähinurkilla. Myöhemmin tuli riitaa kun Wagnerista tuli liian kuuluisa. Nietzscheltäkään ei syntynyt kunnon tutkimusta vaan polemiikkeja, punkakatemioita ja epäapinan perä-ääniä. 

ellauri038.html on line 119:       Hän hoiti virkaansa vuodesta 1869 vuoteen 1879, jolloin hän luopui yliopistonopettajan urasta psykofyysisten vaivojen pakottamana. Sen jälkeen hän omistautui lopullisesti filosofialle. Viimeiset luovat vuotensa Nietzsche vietti Sveitsissä, Italiassa, Etelä-Ranskassa ja äiskän luona Naumburgissa. (Millä rahalla? Äiti maxo varmaan leskeneläkkeestä.) Psykofyysiset vaivat tarkoitti sekopäisyyttä ja kuppatautia.

ellauri038.html on line 121: Kiihkeä luomiskausi edelsi Nietzschen lopullista henkistä sortumista, mikä tapahtui Torinossa vuodenvaihteessa 1888–1889. Loppuelämänsä (12v) Nietzsche vietti Saksassa parantumattomasti sairaana sen jälkeen kun aivohalvaus oli lamauttanut hänen henkiset toimintonsa. Nietzschen 2v nuorempi pikkusisko Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935) hoiti häntä sairauden aja Weimarissa. Hemmetti, koiran iän se vaan hoivasi hölmähtänyttä veljeä. Hän keräsi veljensä kirjallisen jäämistön ja perusti Weimariin Nietzsche-arkiston 1894. Äkee Liisa latas tiskikoneen ja pesi pyykkiä sillä aikaa kun Retu nojas päähän ja näytti syvälliseltä, vaikka viimeisetkin muumit oli lähteneet laaxosta. Tämmöistäkin on liikkeellä. 

ellauri038.html on line 131:     Nietzsche tuomitsi darwinismin, hegeliläisyyden, kantilaisuuden sekä utilitarismin epäonnistuneina yrityksinä paikata jumalan jättämä aukko. Hölmö. harles">Darwin ei perustanut filosofiaa eikä uskontoa, se mittas ja laski paljonko multaa kastemadot tuottaa 20 vuodessa. 

ellauri038.html on line 133:     Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti ”jalosta ihmisestä” ja orjamoraalia, joka liittyy vasteenomaisena ”heikkoon ihmiseen”. Eri moraalit eivät (sen mielestä) ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä–huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä–paha.

ellauri038.html on line 137: Tässä lie Nietzschelle tullut kyllä joku sekaannus. Zarathustra oli manikealainen dualisti, hyvät vastaan pahat asetelman pääteoreetikko, siis orjamoralisti. Nietzsche ei ollut vaan paha vaan myös huono, ja vieläpä ruma kuin rengin räkä räystäällä. Kun hyvä ja paha taistelee, ruma saa istua vaihtopenkillä. Nietzsche kertakäyttönenäliinaan tai Nietzsche hihaan, älä toisten naamalle, niin puhui Zarathustra. Jos sua heidegger, älä ainakaan husserl kohti. Jää karanteeniin ja soita teholle jos on Weberiä. Aufforderung zum Tanz, senniminen Arabia-mukikin on olemassa, jossa puput halaavat. Jöhnskö taisi pitää Max Weberistä? Varmaan kun se oli samanlainen kaiken ymmärtäjä. Max oli 20v Nietzscheä nuorempi, ihan eri sukupolvea, ja paljon liberaalimpi, mut vankka porvari. No, se saa jäädä odottamaan pureskeluvuoroaan.

ellauri038.html on line 139: Tää on se erottelu koiran ja kissan moraalin välillä. Hyvä ja paha on kilpailukäsitteitä, hyvä ja huono välineellisiä. Jos ei ole konfliktia, ei ole pahoja setiä. Omat hommat menee vaan joko hyvin tai huonosti. Koirat on paranoideja, kissat psykopaatteja. 

ellauri038.html on line 141: Nietzschestä saa sen vaikutelman eze oli 5-vuotiaan tasolla, tottelematon Tipi kiukuttelemassa kiltille tädille. Teki tyhmästi kun karkasi soveliaisuuden häkistä. Ei pikku siivet kantaneet. Hulluuden paha kissa Sylvesteri sen sitten nielaisi ja sylki höyheniä suupielestä. Nietzsche on kuollut, sanoi jumala ja pesi kädet käsidesillä. Lukien ekan värsyn laulusta Jänis istui maassa samalla: mikäs sullon jänönen kun et enää hyppele. Hyppää pois, hyppää pois, hyp-pää pois! 

ellauri038.html on line 145: Nietzsche wrote to Jacob Burckhardt in January 1889:

ellauri038.html on line 147:     When it comes right down to it I’d much rather have been a Basel professor than God; but I didn’t dare be selfish enough to forgo the creation of the world.

ellauri038.html on line 152: I’m not saying that Nietzsche thought he was God before his breakdown. But he understood the parallel between the creator God and the creator of values. Values must be self-justifying; anything that requires an argument is vulnerable.

ellauri038.html on line 154: 	  As for why this deserves to be called philosophy, it depends on how we define the term. There were philosophers at Athens besides Socrates and Plato, who didn’t oppose philosophy to rhetoric and for whom personal authority was essential to their teaching. Nietzsche aimed to bring that back, at least in his own case – which is the only one that really mattered to him.

ellauri038.html on line 164:   Zarathustralaisuus (harvemmin mazdalaisuus) on uskonto ja filosofia, jonka perusti profeetta Zarathustra. Sen perusajatuksena on yhden jumalan, Ahura Mazdan, palvominen. Zarathustralaisuus syntyi Persiassa vuoden 600 eaa. tienoilla, kun uskonnollinen filosofi Zarathustra yksinkertaisti varhaisten iranilaisjumalien luetteloa jakaen luettelon kahteen vastakkaiseen voimaan: hyvään Ahura Mazdaan ja pahaan Angra Mainyuhun. Zarathustran ajatuksien pohjalta syntyi virallinen uskonto zarathustralaisuus.

ellauri038.html on line 166:   Tosin jotkut tutkijat pitävät Zarathustraa kokonaan myyttisenä hahmona. Näitä epäileviä Tuomaita aina löytyy, kuten Homeroxella ja Jeesuxella, niitä oli Nietzschellä, Hitlerillä, ja on Trumpillakin. Kauan ei saa profeetta olla rauhassa niin joku jo tulee tuikkimaan haavanreikään skeptisellä sormella.

ellauri038.html on line 176:   Sen niminen pomomies pomottaa naislindkvistiä feikki ufofilmissä josta kerrotaan albumissa 88. Mutta oikeasti se oli kermaperse yhteiskuntatiedemies jota Jönsy fanitti opiskeluvuosina. Maxin osallistuvan ymmärtävää mefodia käytti Jönsy gradussaan Salokylän kuusivuotias, joka meni nipin napin läpi tarkastuxesta. Se oli musta hauska väsäys.

ellauri038.html on line 178: Maximilian Carl Emil Weber (21. huhtikuuta 1864 Erfurt – 14. kesäkuuta 1920 München) oli saksalainen oikeustieteilijä, taloustieteilijä ja sosiologi. Häntä pidetään yhtenä julkishallinnon teorian ja nykyaikaisen sosiologian perustajista. Hänen pääteoksensa käsittelevät uskonnon sosiologiaa, politiikkaa ja hallitusvaltaa. Valtaherroille löytyy Maxilta ymmärtämystä kosolti. 

ellauri038.html on line 182: Koska hänen isänsä oli yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa, Weber varttui politiikantäyteisessä kodissa, jossa vierailivat usein merkittävät oppineet ja julkiset hahmot. Siitä tuli selväksi, että Max Weber oli älyllisesti erittäin lahjakas. Hänen lahjansa vanhemmilleen vuonna 1876 koostui kahdesta esseestä, joiden otsikot olivat ”Saksan historian kulku erityisesti viitaten keisariin ja paaviin” sekä ”Rooman keisarillinen aika Konstantinus Suuresta kansainvaelluksiin”. Ize kudottu pannulappu ois ollut lämpimämpi lahjaidea. 

ellauri038.html on line 184: 1882 Weber kirjoittautui Heidelbergin yliopistoon lakitieteen opiskelijaksi palvellen samalla "toisinaan" Saksan armeijassa. 1886 Weber läpäisi alemman oikeustutkinnon. 1880-luvun ajan Weber jatkoi historian opiskelua. Hän sai tohtorinarvon lakitieteessä 1889 kirjoittamalla keskiajan liikeorganisaatioita käsittelevän väikkärin. Kaksi vuotta myöhemmin Weber sai valmiiksi habilitaatioväitöskirjan Die Römische Agrargeschichte in ihrer Bedeutung für das Staats- und Privatrecht. Yhtään pannulappua?

ellauri038.html on line 186: Näinä vuosina Weber kuitenkin keskittyi erityisesti yhteiskuntapolitiikkaan. 1888 hän liittyi Verein für Sozialpolitikiin, eräänlaiseen itsenäiseen oppineiden "aivoriiheen" tai "ajatushautomoon", joka pohti yhteiskunnallisia asioita. 1890 "aivoriihi" käynnisti tutkimushankkeen, joka pohti ”Puolan ongelmaa” – ulkomaalaisten maatyöläisten muuttoliikettä itäiseen Saksaan samalla kun paikalliset maatyöläiset muuttivat teollistuviin kaupunkeihin. Weber asetettiin tutkimushankkeen johtoon ja saman tien kexi suurimman osan tuloxista. Lopullista raporttia pidettiin laajalti erinomaisena empiirisen kusetuxen esimerkkinä ja Weberin maine asiantuntijana maatalouspolitiikassa lujittui. Puolan ongelmalle löytyi puoli vuosisataa myöhemmmin muka lopullinen ratkaisu. Vaan ei, toiset 50v myöhemmin polakkeja putkareita häärää pimeästi joka puolella, varsinkin briteissä. Sori Max, ei tullut valmista.

ellauri038.html on line 190: 1903 hänestä tuli Archiv für Sozialwissenschaft und Sozialpolitikin toimittaja. Weberistä tuntui kuitenkin, ettei hän voinut jatkaa normaalia opetustyötä ja toimi siitä lähtien yksityisenä oppineena. Tätä auttoi vaimon vuonna 1907 saama perintö. Vuonna 1904 Weberit vierailivat Yhdysvalloissa ja osallistuivat taiteiden ja tieteiden kongressiin, joka pidettiin St. Louisin maailmannäyttelyn yhteydessä.

ellauri038.html on line 194: Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi hetken aikaa sairaaloiden johtajana Heidelbergissä. Vuonna 1918 Weber toimi asiantuntijana Saksan aselepokomissiossa solmittaessa Versaillesin rauhansopimusta. Hän oli mukana myös Weimarin tasavallan perustuslain luonnostelleessa komiteassa.

ellauri038.html on line 200:   Marianne Schnitger was born on 2 August 1870 in Oerlinghausen to medical doctor Eduard Schnitger and his wife, Anna Weber, daughter of a prominent Oerlinghausen businessman Karl Weber. After the death of her mother in 1873, she moved to Lemgo and was raised for the next fourteen years by her grandmother and aunt. During this time, both her father and his two brothers went mad and were institutionalized. When Marianne turned 16, Karl Weber sent her off to fashionable finishing schools in Lemgo and Hanover, from which she graduated when she was 19. After the death of her grandmother in 1889, she lived several years with her mother´s sister, Alwine, in Oerlinghausen.

ellauri038.html on line 202: During the first few years of their marriage, Max taught in Berlin, then, in 1894, at the University of Heidelberg. During this time, Marianne pursued her own studies. After moving to Freiburg in 1894, she studied with a leading neo-Kantian philosopher, Heinrich Rickert. She also began to engage herself in the women´s movement after hearing prominent feminist speakers at a political congress in 1895. In 1896, in Heidelberg, she co-founded a society for the circulation of feminist thought. She also worked with Max to raise the level of women students attending the university. Max found them deplorably charmless.

ellauri038.html on line 204:   In 1898, Max suffered a psychological collapse, possibly brought on after his father´s death, which happened shortly after Max confronted him regarding his abuse of Helene. Between 1898 and 1904, Max withdrew from public life, moving in and out of mental institutions, traveling compulsively and resigning from his prominent position at University of Heidelberg.

ellauri038.html on line 206:   During this time, their roles reversed somewhat; as Max worked toward recovery and rested at home, Marianne attended political meetings, sometimes until late at night, and published her first book in 1900: Fichtes Sozialismus und sein Verhältnis zur Marxschen Doktrin ("Fichte's Socialism and its Relation to Marxist Doctrine"). Marianne vaikuttaa vasemmistolaisemmalta, järki-ihmiseltä Maxiin verrattuna. 

ellauri038.html on line 208: In 1904, the Webers toured America. In America, Marianne met both Jane Addams and Florence Kelley, both staunch feminists and active political reformers. Also during that year, Max re-entered the public sphere, publishing, among other things, The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism. USA:ssa sen lurituxet satoivat vastaanottavaiseen maahan. Marianne also continued her own scholarship, publishing in 1907 her landmark work Ehefrau und Mutter in der Rechtsentwicklung ("Wife and Mother in the Development of Law").

ellauri038.html on line 212: In 1914, World War I broke out. While Max busied himself publishing his multi-volume study of religion, lecturing, organizing military hospitals, serving as an adviser in peace negotiations and running for office in the new Weimar Republic, Marianne published many works, among which were: "The New Woman" (1914), "The Ideal of Marriage" (1914), "War as an Ethical Problem" (1916), "Changing Types of University Women" (1917), "The Forces Shaping Sexual Life" (1919) and "Women's Special Cultural Tasks" (1919).

ellauri038.html on line 214: In 1918, Marianne Weber became a member of the German Democratic Party and, shortly thereafter, the first woman elected as a delegate in the federal state parliament of Baden. Also in 1919, she assumed the role of chairwoman of the Bund Deutscher Frauenvereine (League of German Women's Associations), an office she would hold until 1923. Also in 1920, Max's sister Lili suddenly committed suicide, and Max and Marianne adopted her four children. Shortly thereafter, Max Weber contracted pneumonia and died suddenly on 14 June 1920, leaving Marianne a widow with four children to raise. 

ellauri038.html on line 216:   Following Max's unexpected death, Marianne withdrew from public and social life, funneling her physical and psychological resources into preparing ten volumes of her husband's writing for publication. In 1924, she received an honorary doctoral degree from the University of Heidelberg, both for her work in editing and publishing Max's work as well as for her own scholarship. Between 1923 and 1926, Weber worked on Max Weber: Ein Lebensbild ("Max Weber: A Biography"), which was published in 1926.[15] Also in 1926, she re-established her weekly salon, and entered into a phase of public speaking in which she spoke to audiences of up to 5,000. During this phase, she continued to raise Lili's children with the help of a close-knit circle of friends

ellauri038.html on line 218: Weber's career as a feminist public speaker ended abruptly in 1935 when Hitler dissolved the League of German Women's Associations. During the time of the Nazi regime up until the Allied Occupation of Germany in 1945, she held a weekly salon.[17] While criticisms of Nazi atrocities were sometimes subtly implied, she told interviewer Howard Becker in 1945 that "we restricted ourselves to philosophical, religious and aesthetic topics, making our criticism of the Nazi system between the lines, as it were. None of us were the stuff of which martyrs were made." Ymmärrettävää.

ellauri038.html on line 224:   Weber verkaufte die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, den Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die Unterscheidung von Gesinnungs- und Verantwortungsethik. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor.   Mit Webers Namen sind die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, der Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die bevorzugung der Verantwortungsethik über die Gesinnungs-dieselbe. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. (Oivallus ja nide. Tää kuulostaa jo lähes Hannu Mäkelältä.)

ellauri038.html on line 232: Gesinnungsethik is basically a caricature of Kantian deontological ethics or - which he puts on the same level - religious (here: Christian) fanatism or ethical absolutism. The line between Gesinnungsethik (ethics of conviction) and Verantwortungsethik (ethics of responsibility) are almost exactly corresponding to what is called deontological vs. utilitarian (rather: consequentialist) ethics in contemporary discourse. Eli koordinaatit kohtisuorassa vs. vähän vinossa. Pieni vinous on vain luonnollista.

ellauri038.html on line 243:     Se oli hyvin tarkka hetki: pääsiäissunnuntai. Musta on herkullisen ironista että se oli just pääsiäissunnuntai, koska silloinhan jumala just kuoli, niinkuin Nietzsche tähdensi. Paizi eze nousi uudestaan ja jatkoi juoxuaan kuin Lasse Viren Münchenissä, toisin kuin Nietzsche, joka jäi rojottamaan sijoilleen.

ellauri038.html on line 245:     Perusopiskelijana otin kurssin “Kant to 1900” hard">Richard Rortyltä Princetonissa (en siis ole mikään turha jätkä), ja kurssissa oli pari opintoviikkoa Nietzschestä. Notta tuona sunnuntaina aloin tehdä Nietzsche-kotilaskua - Nietzschen julkaisematonta esseetä "Vaihtoehtoisesta totuudesta extra moraalisessa mielessä". Se vetos muhun kovaa ja sen koommin olen ollut hurjan kiinnostunut Nietzschestä. Julkaisin sen esseen sittemmin omalla nimellä. 

ellauri038.html on line 249:     Mä innostuin existentialismista lukiossa ranskantunnilla, niinkuin ziljoona muuta nuorta tomppelia (E.Saarinenkin, kunhan se saavutti lukiokypsyyden väitöskirjan jälkeen). Sehän se, sellasta jyreetä "en tottele iskää enkä äitiä" kamaahan se oli.

ellauri038.html on line 253:     Gauleiter suosittelee Safranskin elämäkertaa Nietzschestä. Mut sitä ei saa netistä, taitaa pysyä suljettuna kirjana. Safranski (1945) on Rüdiger niinkuin Wokun isäpuoli, onkohan se saman luonteinenkin jyrä. No tääkin langanpää jää taas auki. Seikkaperäisempi elämäkerturi olis joku Curt Paul Janz, mut sen biografia on pitempi kuin Retun koko lyhyt elämä. 

ellauri038.html on line 257:     No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa. 

ellauri038.html on line 259: Mikä Nietzschessä sit oli vialla? Vähän kaikki, migreeniä, pyörrytystä, etomista, kuppa ehkä, bolzi sekasin. Lopulta meni näkökin. Ja tämmönen sit antaa meille elämisen neuvoja! Sehän on kuin menis hukkuneen merimiehen perustamaan uimakouluun. Sen isäkin kuoli nuorena, olikohan isälläkin kuppa, ja saiko Nietzsche kupan isältä? Täähän selittäisi jopa enemmän kuin tarvizee.

ellauri038.html on line 261:     Joku Maudemarie Clark on kiistänyt tyhmien postmodernistien väittämän et Nietzsche olis ollu joku prepostmodernisti, jolle kaikki mielipiteet on yhtä tosia. Preposterous huutaa Clark. Clarkin mielestä Nietzsche vaan hylkäs Kantin (muista ääntämys: Käänt!) erottelun havaittavissa olevien ilmiöiden ja asioiden välillä an sich. Mustakin se on tolloa platonismia, nakkaan roskakoriin Nietzschen perässä.

ellauri038.html on line 263:     Gauleiterin mielestä amerikkalaiset ymmärtää Nietzscheä paremmin kuin sakut ize. Sen voi hyvin uskoa, onhan amerikkalaiset kexineet enemmän supersankareita kuin edes nazit. Heidegger sähläs mm. siinä että se teki Nietzschen aika arkisista tsygologisista havainnoista jotain mystiikkaa. Nietzsche havainnoi (omasta päästä, sehän oli sen tärkein lähde) et apinat on vallanhaluisia, et se niitä motivoi. Samanlaista virhetulkintaa voi epäillä Sopen Willen kohdalla, ehkä se oli vaan jonkinlainen sähkön vastine, sielun mekanismista vielä puuttuva johtovyyhti. Mut Heidegger alkoi keittää näistä kyökkizygologeista jotain mystikkasoppaa, ja sillä tiellä on vieläkin monet mannermaiset pellet.

ellauri038.html on line 265:     John Richardson (joka on äijä, ja sixi koittaa irvihampain selitellä Nietzschen muka ajatelleen jotain monimutkaisempaa), sanoo et Nietzschestä jokainen vietti kähmii apinan päässä vallankahvasta, et niillä kullakin on oma vallanhalunsa, ei vaan yhtä. No siltikin, tää on vaan tällästä nojatuolizygologiaa. Pitäis kaivaa ylös päästä madot ja panna ne ja niiden paskantama multa vaakakupille, niinkuin Darwin teki. Ei nää asiat vaan lässyttämällä selviä. Richardson selittää myös mitä Deleuze oli mieltä Nietzschestä, ja tekee sen selkeämmin kuin Deleuze ize. Deleuzekin käy sen kirjasta kazomassa, mitä mieltä ize on, kun ei se muista enää minkä ize sanoi ja minkä lainasi. 

ellauri038.html on line 269:     No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä. 

ellauri038.html on line 273:     No mä nauroin ihan kippurassa sen kakkososan alkua, Nietzschen vittuilua Kantille ei voi lukea ilman huutonaurua. Edellyttäen siis, että on tutustunut perinpohjin Kantin tuotantoon. Edellyttäen. Tsihi. Eihän se nyt ihan valmiixnaurettujen keskiyön TV-sarjojen tasoista hauskaa ole. Sori siitä.

ellauri038.html on line 277:     Varmaan hengailis, jos se pääsis sisään, mikä ei ole lainkaan sanottua. Nietzschen harrastamat heitot ja läpät ei ehkä menis läpi ilman kaxoissokkokokeita tai aivokuvannusta. Voishan se mennä harrastaa vaikka freudilaista zygoanalyysia. Freud lakkas lukemasta Nietzscheä kun se alkoi päästä vituttavan lähelle Freudin omia kekkauxia. Esim tämmönen ajatus et syyllisyys on sisäistettyä julmuutta. Höh. Kyl syyllisyys on sisäistettyä pelkoa siitä, että jää kiinni jostain konnankoukusta. Sitä tuntee koiratkin. Freudin pointti oli oikeesti et se rankaisija on tällä apinalla sisäistetty, se on se supermies, joka vahtii mun ja "sen" toilauxia. Just tää pääsiäisen sanoma, et jumala siinä potkii izeänsä perseeseen kun tuli toimittua tyhmästi. 

ellauri038.html on line 279:     Moraalin sukupuu on toinen ihan 1-luokan Nietzsche-prujaus, vai mitä?

ellauri038.html on line 285:     Ei ollut, vaikka sen sisko oli. Retu ehti kuolla ennen nazeja. Nazixi siinä oli muutamia vikoja: se oli sairaalloinen piipunrassi, se ei tykännyt saxalaisista eikä armeijasta, ja sillä oli jutkukavereita (Rée, ainaskin aluxi). Plussaa nazeista oli ettei se tykännyt kristityistä. (Hmm. ehkä isäpappa oli käyttänyt sielunhoidossa liian konkreettisia otteita? Ehkä pyllistyxet ei jääneet pelkkiin rukouxiin?) Naziplussaa myös ettei Nietzsche piittaa mistään tasa-arvosta. Sosiaalidarwinismia se peukuttaa ihan raakana. Nietzschen hall of famessa on muutamia erityisen mainioita uuberkuskeja, nimittäin: Goethe, Beethoven and Nietzsche ize. Ja näille neroille pitää antaa palkinnoxi mitä ne vaan haluuvat etuja. Tää sopii nazeille, ja tää sopii myös vaurastuneille jenkeille. Jos ne olis käyttäytyneet kunnollammin, ne ei oisi päässeet neroixi. Ne tarvizee ankaraa izerakkautta. Mitä paskaa. Exe nyt oo aika läpinäkyvää et hemmo laittaa izensä johkin top 10 listalle. Jos joku tekee jonkun 10 kärjessä luettelon johon se kuin sattumalta ize joutuu ihan kärkipäähän, niin nakkaa rodeen. Sekä lista että tekijä. Kasta dem i sopena!

ellauri038.html on line 291:     Nietzschen hännystelykirjallisuus koittaa pestä tätä kusipäätä puhtaaxi sen tolkuttomuuxista. Turha vaiva, siellähän ne on alkutextissä. Ja jollei niitä olisi, niin eihän se olisi puolixikaan niin suosittu. Se "uskaltaa sanoa asiat poikki", se sanoo pataa padaxi, se kelpaa sellaisenaan keulijoiden roolimallixi ja vihapuhepalstoille supertrollixi. 

ellauri038.html on line 298:     Nietzscheä hirvitti Schopenhauerin ajatus, jonka mukaan jokainen ihminen, joka varauksetta hyväksyy elämän, hyväksyy samalla sen, että hänen elämänsä toistuu sellaisenaan loputtomasti. Nietzsche itse piti tätä ikuisen paluun ajatusta ”kauhistuttavana ja halvaannuttavana”, mikäli se ymmärretään kosmologisena totuutena.

ellauri038.html on line 312:   Kymmenentuhatta, se on yhtä kuin suuren elokuvateatterin yleisö viisinkertaisena. Niin oli tehtäväkin, jos aikoi saada asiasta havainnollisen käsityxen: kottava viiden elokuvateatterin yleisö jollekin kaupungin torille ja annettava heidän kuolla yhteen läjään. Saattoihan silloin ainakin sijoittaa tuttuja kasvoja tuon nimettömän joukon päällimmäisixi. Mahdoton kuvitelma, tietysti, ja kuka sitä paizi tunsi kasvoja 10K? 


ellauri038.html on line 323:     Köyhät thailapset pyörittelee peukaloita miettien: 


ellauri038.html on line 355:   ihan vaan vanhoilla lääkkeillä ja luonnonmenetelmällä. 


ellauri038.html on line 368:     Kauan sitten Seija sanoi mua humanistixi ihan bona fide. 


ellauri038.html on line 370:     mä olen insinöörin ja hammaslääkärin ("dental surgeon", 


ellauri038.html on line 371:     kuten Pirkko sanoi USAssa ettei luultu hammashoitajax) 


ellauri038.html on line 375:     tasakärsän Camus´n Rutto-teoxen halventavassa mielessä, 


ellauri038.html on line 385:   Fingerpori oli joskus hauska, nykyisin se on tekijänsä näköinen. 


ellauri038.html on line 386:   Riippumahainen persu, jolla on melkein yhtä huonoja puujalkoja 


ellauri038.html on line 397:   Silli ja uudet perunat on ihan parhautta. Kesä, kesä, kuten sanoi C.E. 


ellauri038.html on line 401:   intiaaniasuilu yhtenä juhannuxena Esa Sariolan kanssa Piia Pipsukan 


ellauri038.html on line 406:   Musta lihava isotissinen vanhus uimahousuissa on paljon rivompi.

ellauri038.html on line 427:   kun Eiraan ei voinut mennä ihan niin kovassa kännissä. 


ellauri038.html on line 430:   keittiöön tekemään niille voileipiä. HYI! Onpa pahaa 


ellauri038.html on line 438:   Paha propagandavoitto vinosilmille. Jos ei nyt tehdä jotakin, 


ellauri038.html on line 441:   Troijan hevosen suuhun pilkallisen happamina kurkkia.


ellauri038.html on line 442:   Ne eivät ole ihan A1-laatua, eivätkä täysin ilmaisia. 


ellauri038.html on line 443:   Ja niiden motiivitkin tässä charityssä ei kestä päivänvaloa. 


ellauri038.html on line 449:   ja jotka nauraa suu auki täynnä valkoisia hampaita. 


ellauri038.html on line 450:   Niiden hampaat on kuoritettu, ne kestää tarkastelun. 


ellauri038.html on line 456:   Alkoi näyttää jo pahalta, mut sitten tuli pelastus: Korona uhkaa 


ellauri038.html on line 473: Pelkoa ja vihaa Suomessa

ellauri038.html on line 480: pelkkää vittuilua ryssille on ryssävihaisilla tarjolla. 


ellauri038.html on line 483: Realistisemmat venäläiset uutiset on ihan liian kyynisiä,  


ellauri038.html on line 484: vinkuu Hesarin tyhjäntoimittaja väliin haastatteluun pettyneenä,  


ellauri038.html on line 489: XB, Hristos Voskresje, Vo istinu voskresje, eli haista vee, hyvä veli, toivoo venakko 


ellauri039.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri039.html on line 33:     Aina teot pahain lasten

ellauri039.html on line 34:     kerrotahan varta vasten. 

ellauri039.html on line 37:     joilta opin sana parhain

ellauri039.html on line 38:     unohtuvi liian varhain;

ellauri039.html on line 46: Katto-Kassisen oikea nimi oli Carlson på taket. Sillä oli maha turvoxissa ja selässä propelli. Lujaa pierressä se pyöri vinhasti. Myöhemmin (2022) selviää, että mun epämääräisten kipujeni aiheuttaja on pieru exyxissä, kuten lujapieruisella isälläni. Isä kulki kalkkiviivoilla myös niska vinossa, olikohan silläkin niskan pakotusta liiasta kynäilystä. Tuskaa paatissa. Me ollaan niskatuskamiehiä. 

ellauri039.html on line 66:   ennenkuin esieno Kustaa II Aadof peittosi pahanpäiväisesti Wallensteinin

ellauri039.html on line 74:   Anke von Tharau ja runo Grethke, warum heffstu mi.

ellauri039.html on line 76:   Anke von Tharau oli kai juhlaruno Annan ekoihin häihin 1636.

ellauri039.html on line 85:   vielä seuraavan viranhaltijan. Tää oli ihan käypää menettelyä,

ellauri039.html on line 95: Anke van Tharaw öß, de my geföllt,


ellauri039.html on line 97: Anke van Tharaw heft wedder eer Hart


ellauri039.html on line 99: Anke van Tharaw mihn Rihkdom, mihn Goet,


ellauri039.html on line 113: Anke van Tharaw, mihn Licht, mihne Sönn,


ellauri039.html on line 119: Wor öm söck hartaget, kabbelt on schleyht,


ellauri039.html on line 121: Anke van Tharaw dat war wy nich dohn,


ellauri039.html on line 122: Du böst mihn Dühfkẽ myn Schahpkẽ mihn Hohn.



ellauri039.html on line 133: 
Annchen von Tharau ist, die mir gefällt;


ellauri039.html on line 135: Annchen von Tharau hat wieder ihr Herz


ellauri039.html on line 137: Annchen von Tharau, mein Reichthum, mein Gut,


ellauri039.html on line 151: Annchen von Tharau, mein Licht, meine Sonn,


ellauri039.html on line 153: Was ich gebiete, wird von dir gethan,


ellauri039.html on line 155: Was hat die Liebe doch für ein Bestand,


ellauri039.html on line 159: Annchen von Tharau, das woll’n wir nicht thun;


ellauri039.html on line 171: Tharaun Annikki, se on mulle mieluisa; 


ellauri039.html on line 173: Tharaun Annikki on sydämensä taas  


ellauri039.html on line 175: Tharaun Annikki, mun rikkaus ja mun kartano, 


ellauri039.html on line 176: sä mun sielu, liha mun lihasta ja veri verestä! 



ellauri039.html on line 187: niin seuraisin sua halki mezien ja läpi meren, 


ellauri039.html on line 189: Tharaun Annikki, mun valo, mun aurinko 


ellauri039.html on line 196: kuin koira ja kissa haukutaan ja sähistään? 



ellauri039.html on line 197: Tharaun Annikki, siihenhän me ei ryhdytä, 


ellauri039.html on line 200: Mä annan sulle leningin, sä jätät mulle hatun! 



ellauri039.html on line 201: Tää on meille, Annikki, ihanan rauhan takeena, 


ellauri039.html on line 242:   ja antoi sille Effi Mode-naistenlehden ihan vaan lahjaxi.

ellauri039.html on line 267:   No sitähän ärhäkältä Aennelta oli turha toivoa. Sai 


ellauri039.html on line 275: tytär Anna, joka sai vahvat hampaat purtuaan pienenä peltistä. 


ellauri039.html on line 277: Se hohottaa parhaiten joka hohottaa viimexi.

ellauri039.html on line 279: Mulle hyvähampaisesti nauravasta mutta helposti suuttuvasta 


ellauri039.html on line 288: Burdat hyötyi arjalaislaeista, osti jutkujen tehtaita halvalla. 


ellauri039.html on line 296:   Effi Briest on Theodor Fontanen sankaritar. Riku luki Fontanea graduunsa, joka koski Gründerzeitin kuuluisinta naistenlehteä, Garten-Laubea. Siinä julkaisivat runoja ja juttuja monet tämän paasaelman julkkixet. Effi Briest-romsku ilmestyi följetongina Deutsche Rundschaussa kuutena episodina 1895-5 ja yxissä kansissa 1896. Runollis-asialinjaisen saxalaisen kirjallisuuden merkkiteos, jonka malliin Mann kirjoitti menestyneemmät Buddenbrookit; senniminen heppu esiintyy jo Effi Briestissä. Merikadulla oli faffalta peritty biedermeier-tuoli kirjoituspöydän edessä. Kirjoituspöytä on airbnbssä, tuoli Eurajoella.

ellauri039.html on line 298: Effi Briest oli 17-vuotias neizykäinen (hizi näitäkin mulla on jo paljon, alkaen jo Zorrosta). Se suostuu äidin yllytyxestä yli 2x vanhempaan paroniin. Paroni ei piittaa siitä paskan vertaa. Effillä on syrjähyppy jonkun offizieerin kanssa. Parooni löytää kavaltavia kirjeitä, eikä anna Effille enää ilmaisexikaan. Tappaa offizieerin 2-taistelussa ja ottaa summanmutikassa eron Effistä. Vanhemmatkin nakkaa Effin pihalle. Vasta 3 vuoden kuluttua kun Effi on jo loppumetreillä ne suostuu ottamaan sen takaisin. Aika vittumaista porukkaa, ihan laidasta laitaan. Keisarinna Wilhelmiinan aikaan tämmöinen peli ei vedellyt, ei kertakaikkiaan.

ellauri039.html on line 304: Freud synty onnenlakki päässä, Fontanella oli vaan fontanella. Me käytiin Fontanen (1819-1898) stomping groundilla itäsaxan läpiajoretkellä. Oliko se Neuruppin? Varmasti, Swinemunde on nyt Puolassa. Sievä paikka se oli. Mä oon lukenut siltä myös Irrungen wirrungen, jonka sain kai Rikulta. Fontane oli apteekkarinpoika ja apteekkarina eka Dresdenissä, mutta toimi sitten lehtien kirjeenvaihtajana. Hugenottisukua, six sillä oli tollainen ranskahtava nimi. Näitä hugenottejakin on jo monta, mm. Beckett ja Nietschen lelu. Ranskalaiset kohteli Fontanea sotavankina silkkihansikkain 1870 sodassa, melkein sukulaisena. Briteistäkin se tykkäsi. Se alko kirjaiijaxi vasta 58 vuotiaana, mäkin ehtisin. 

ellauri039.html on line 306:   Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.

ellauri039.html on line 310: Fontane on enimmäxeen auktorialer, mutta välistä myös persönlicher Erzähler. Ein charakteristisches Stilmittel Fontanes ist die leichte, unverbindliche Einstreuung wichtiger Motive in die Erzählung, oft unter alsbaldiger Relativierung und Rücknahme, auf die später wieder Bezug genommen wird und welche dadurch eine besondere Betonung erfahren. Dieses Stilmittel kommt besonders in Effi Briest verbreitet vor.

ellauri039.html on line 312: Eli tarinan keskeen vähän turinaa. Se on munkin leipälajini, ja pidän siitä muissakin kirjailijoissa, kuten Sterne, Thackeray, Dickens, Tolstoi. Kts. Wayne C. Booth: The Rhetoric of Fiction. Ei mitään tylsää elokuvamaista show and tell. Aber das ist ein zu weites Feld, kuten sanoi Effi Briestin isä, ja toisti Gunter Grass.

ellauri039.html on line 343:     Rie Hatsipompponen came to the United States as a high school exchange student in rural Kansas from Sapporo, Japan. Her initial inability to effectively communicate in English led her to engage in artistic forms of expression.

ellauri039.html on line 345:     Sapporo on pohjoissaarella, siellä saattoi ennen ilmastomuutosta pitää talviolympialaisia. Saxalaistyyppistä Sapporo-olutta voi juoda vieläkin. Helmi ja Vitali on käynyt siellä junalla ja laivalla. Sielläkö se oli missä Vitali sai luteita? Sielläpä juuri. Olikohan Hatsipompposella kirppuja? Kirpuista voi saada ruton. Lepakoista koronan. Pikkueläimet kostavat. 

ellauri039.html on line 347:     Hatsipompponen’s installation/handmade paper works, such as houses of beings and Lucid Absurdity, have dealt with the correspondence between visual and textual languages, which is established upon the absurd conflicts among urges, necessities, and mortality. She draws her philosophy from Camus, Heidegger, Haiku poets, modern Japanese novelists, and ancient Chinese thinkers.

ellauri039.html on line 351:     Hatsipompponen’s artistic development is threaded with a series of performance works that are inspired by autobiographical events and social issues. Benevolence evoked an inner quietness with extremely slow and repetitive motions, questioning the exponential acceleration of our contemporary lives. MISEMONO: SIDESHOW dealt with cultural stereotypes and racial issues. Ritual for RED was a re-enactment of the lost memories suffered from a severe auto accident. "My work in execution and establishment communicates both the solid fact and the ephemerality of life." 

ellauri039.html on line 355: Work currently in progress at the Mt Holyoke mental hospital is an ancient Japanese game involving paper, stone and scissors. The winning strategy in this game has been worked out by prof. Jokohama Kumahuta (Stanford): Take all three and bash them in the face of the long-nosed lover in prosperity and in adversity.

ellauri039.html on line 362: Netistä löytyy Mount Holyoken salaa voitonriemuinen ja pahansuopa saxankurssi jenkkineitosille muurin kaatumisen jälkeen. Jenkeillä oli paljon hampaankolossa varsinkin harppisakuille, paljon kalavelkoja ja koronkorkoa. Velkoja on keräytynyt siitä saakka, kun vanhat isänmaat heitti hihhulinsa sinne meren taaxe. Roopellekin koitui hirmuvelka yhdestä kolikosta korkoina korolle. Niitä korkoja maxeli sitten Dresden tulimerellä.

ellauri039.html on line 364:   Pyhän ikeen seminaari on USA:n vanhin naisille tarkoitettu yxityinen college. Entinen Mount Holyoke Female Seminary. Mohawk-intiaanien mezästysmaista tuli pyhän ikeen vuori, jossa valmistetaan leidejä avioliiton ikeeseen. Type Private. Established Seminary, 1837. Osa establishmentia jo pian 200 vuoden ajan.

ellauri039.html on line 366:   Motto: That our daughters may be as corner stones, polished after the similitude of a palace — Psalms 144:12

ellauri039.html on line 368: Puleerattuja kiviä, kalkittuja hautoja. Naisten murattiliigan kärkijoukkue.

ellauri039.html on line 376: The victim insisted that she and Hatsipompponen had never been romantic — and that the attacker had never even been to her house before Dec. 23, even though they had been friendly colleagues for 14 years.

ellauri039.html on line 379: An apparently Japanese source clarifies: The injured individual lied that she felt a similar method to get Hachiyanagi to call 911, the paper says. When captured, the educator had the injured individual’s “keys, cellphone, and glasses,” as indicated by the paper, which included that the unfortunate casualty is required to endure. Hachiyanagi at first guaranteed that she had discovered the educator harmed and was attempting to support her, which was the manner by which her garments turned out to be wicked, as per Daily Beast.

ellauri039.html on line 383: Hatsipompponen's specialty is handmade paper works.

ellauri039.html on line 384: "The process of making paper by hand allows me to be humble," according to Hatsipompponen's faculty profile. "As plant fiber, its beauty must be generated from nature. Our hands have brought paper into being. In paper resides a communion of nature and humanity." She wants to reveal a significant female job throughout the entire existence of papermaking. She thinks blank paper makes a Powerful Statement, as do stone and scissors.

ellauri039.html on line 395: by Martha Small, Lilo Townsend, Kriemhild Zerling

ellauri039.html on line 398: This unit deals with the statement "I am from Germany" as an inclusive identity for people who live in Germany today. The material is aimed at second-year German students. The goal of the unit is to show the diversity of people who live in Germany, to inform the students about how Germans and non-Germans are differentiated, to allow students to experience some attitudes held by and against certain groups of people living in Germany, and to expect students to have an awareness of what it can mean when someone says "I am from Germany." The REFLECTION section can be found in each of the various subsections of the unit.

ellauri039.html on line 402: Learners in grades 10, 11, or 12 are presented with a literature and music-based unit on the realities of Germany since the World War II with the major focus on the period after the fall of the Wall in 1989. The literature comprises a number of different types of texts; they include adapted selections from Auf Sand gebaut and Filz by Stefan Heym, an Eastern German, and Der Mauerspringer by Peter Schneider, a Western German.  The music is a poem "Ännchen von Tharau" by Simon Dach,  adapted by Johann Gottfried Herder in his 1778 collection "Stimmen der Völker in Liedern."

ellauri039.html on line 404: Luokat 10, 11 ja 12. Näähän on kuin peruskoulun yläastetta. Tyttönorssissa oli vielä 1972 ylimääräinen 9. oppikoululuokka, jossa neitosia opastettiin avioliiton vaatimuxiin. Oli vähän köksää, käsityötä, ja paljon pianonsoittoa. Senpä tautta Seija on parhaan A-ryhmän vaimoainesta. Ois maistunut kai mullekin, mulla ei ollut sen ensimmäistä köksän tuntia. Valéria Révay Nyiregyházassa 1973 näytti miten pesukone täytetään (vähän pyöritti kyllä silmiään), ja Palo Alton kommuunissa 1977 vasta opin ruuanlaittoa.

ellauri039.html on line 406: The music is a folksong that spans four centuries; and the students become aware of the continuity of German culture through folksongs.The background material is disseminated in the form of pictures, statistics, and a historical time-line. Motivation and interest is generated through the songs which focus the learner on the fact that the lesson involves products of German culture. While reading, the learners are confronted not just with the separation of Germany, but also with the division of the Germans in Germany. On the cognitive level, learners gather information about Germany's recent past from World War II to the present. Given these facts the learners connect the past with the German's recent fixation on "Vergangenheits- und Gegenwartsbewältigung." Learners take this theoretical information and explore sites found on the Internet where they find information in German on the issue of identity. This activity forms the basis for reaching a consensus on such questions as:

ellauri039.html on line 413: In 1636, a young girl (17 years old, named Anna Neander) was getting married to a minister, Johannes Partatius. Simon Dach, a baroque poet who was born in Memel, (1605-1659), was invited to the wedding. He fell in love with Anna Neander and wrote a poem about her: "Ännchen von Tharau." 

ellauri039.html on line 417: The original poem was written in Plattdeutsch, and was later put into Hochdeutsch by Johann Gottfied Herder in 1778. Simon Dach's works were also translated into Lithuanian.

ellauri039.html on line 419:   In 1912 a statue of Ännchen von Tharau was erected in honour of the poet, Simon Dach in Klaipeda (Memel). Rouva Burda oli 3-vuotias. It got lost (destroyed) during the war and was replaced by a bust of Hitler in 1939. Aenne täytti 30v. In 1989 members of the "Ännchen von Tharau Verein" (club), founded by "vertriebenen Memelländern", (Germans who were driven out of the Memelland) and exiled Lithuanians, erected the new statue of Ännchen von Tharau.

ellauri039.html on line 428: 3.1 Students will become familiar with map of Europe and determine location of "Tharau" in 1600s and today. (Geography/History) 


ellauri039.html on line 432:   Eli lopultakin asiaan: mites tällä voi nyt rikastua? Mitä uusia bisnesmahixia nyt kun ei ole muuri esteenä ja historia on lopussa, kuten huomauttaa Jokohama Fukuyama (1952, siis mun ikäinen), saxen kanssa riehunutta sievää leidiä 19 vuotta vanhempi Yodan näköinen Stanfordin neropatti?

ellauri039.html on line 441:   
This is Us. Iloisesti virnistäviä jenkkejä hampaisiin asti aseistettuina maailman vapaimmassa maassa. Niitä neuvotaan hymyilemään valokuvissa niin, että alahampaat näkyvät, se vaikuttaa avoimemmalta. Tyyppi oikealla osaa konstin. Eläköön perustuslain 2. korjaus! Eläkööt ne joita korona ei tapa! Se on kaikki kotiinpäin! God bless America! MAGA MAGA!

ellauri039.html on line 454:   että se selviää ihan kaikesta. 


ellauri039.html on line 457:   Kuuluisampia optimismiharhan 


ellauri039.html on line 459:   ja Jokohama Fukuyama, jonka mielestä 


ellauri039.html on line 460:   historia oli loppu, rauha maassa 


ellauri039.html on line 464:   Jokohaman kirjan myynti lopahti. 


ellauri039.html on line 509: Americas healthcare system is still in its evolutionary stage, where as Finland provides affordable healthcare. My left ear was damaged by a doctor who refused to fix it, because we were poor, we couldn't take legal action or afford to fix my ear. I was nearly deaf in my right ear for all of my teens and twenties. When I moved to Finland, it was simple to fix and only costed me 40€ (approximately 41/42$). Compared to the estimated 12k they were going to charge me back home it was a god send.

ellauri039.html on line 511: The vegetables are vastly cheaper and better quality. Despite Virgina, and where I am from being farming land, they only farm soy, cotton, and what we called "horse corn". Here, Finland has an intense growing season that is short but plentiful. Rutabagas, Beets, Carrots, Potatoes, Tomatoes, are all vegetables I have seen locally sourced from Finland. You can get 2kg of Rutabegas for .59/kg! I was never able to find that kinda deal back home, even at farmer markets. So eating healthy is definitely easier here than it was back home.

ellauri039.html on line 513: Public Transportation is common and amazing. We didn't have buses where I lived, and sidewalks? Hah! funny. Street crossing signs and areas? nope. The buses are not the cleanest, but they are clean even when they have been carting people all day, they remain pretty clean.

ellauri039.html on line 515: Education, okay, well this one is a two bladed sword. I am studying finnish currently, and while they do suck at teaching their own language but they are teaching about proper nutrition! Which is pretty awesome if you ask me. It's great that they want to make sure even immigrants, like me, are healthy!

ellauri039.html on line 521: For me, a developed nation is one in which it cares for it´s people. That accepts science when it says “this affects your health negatively", and says “we don't want our people sick"

ellauri039.html on line 525: The laws are still a bit sticky and buracracy is an annoying and painfully slow process. However Finland has the capacity for change that I don´t really see elsewhere. I respect that in Finland.

ellauri039.html on line 536:   Ruumiit haudattiin joukkohautoihin kuin New Yorkissa, 


ellauri039.html on line 552:   kuin rotat kyykistelemään taisteluhautoihin,


ellauri039.html on line 556:   kuin oma liha ja veri, se on ihmispesän meemi.


ellauri039.html on line 572:   Tää on jotain Kameradenschaftia, joutavaa veljeilyä 


ellauri039.html on line 578:   Shaw läppää: velvollisuus on sana johon tollot 


ellauri039.html on line 596: ja ajattelin: noihan on selkeesti suurempia kuin me, 


ellauri039.html on line 612:   varsinkin näin vanhana: vanhuus on yhtä kärsimystä. 


ellauri039.html on line 626:   ihan sama mitä muille sattuu tapahtumaan.


ellauri039.html on line 627:   Teodikea on sama juttu. Apinoita harmittaa, kun ei 


ellauri039.html on line 641:   oikeesti haluu sitä. Amor fati kehiin, niin ei tunnu pahalta, 


ellauri039.html on line 642:   kerta paha on haluttavaa eli hyvää. Hemmetti, kyllä pitää 


ellauri039.html on line 646:   Seppo Kemivirrallekin riitti "ihan sama mulle", eli 


ellauri039.html on line 647:   "mulle on ihan sama", tai "EKV", tai "EVVK". Niilläkin 


ellauri039.html on line 649:   paskamaisen huonosta tuurista sentään ihan nirvanaan. 


ellauri039.html on line 652:   Viivi kysyy Wagnerilta teenkö mureketta vai lihapullia. 


ellauri039.html on line 653:   Ihan sama sanoo Wagner. Viivi tekee lihapullia. Wagner 


ellauri039.html on line 654:   sanoo pettyneenä: olisin kyllä halunnut mureketta.

ellauri039.html on line 661: välinpitämättömältä ellei suorastaan pahansuovalta 


ellauri039.html on line 667: epähuomiossa tullessaan esiin luutarhan hiekasta? 

ellauri039.html on line 671: ei jätä tämän elämän jatkohakemusta käsittelemättä 


ellauri039.html on line 682:   Lemmikeillä oli söpömmät haudat vähän etelämpänä. 

ellauri039.html on line 687:   korville yhtä lailla kuin hararin kehotuxet yhteiseen 


ellauri039.html on line 688:   kuumenneeseen hiilijalanjälkeen puhaltamisexi. Eiköhän


ellauri039.html on line 691:   Mutta ihan mielelläni olen väärässä, ja maxan vedon.

ellauri039.html on line 696:   Ihan kivaa vittuilua on mölyapinoiden mekastuxelle  


ellauri039.html on line 698:   tunnelmoida  enää haudoilla, ajella räyhämobiililla 


ellauri039.html on line 699:   jonossa hautojen välissä ja viedä krysanteemeja. 


ellauri039.html on line 701:   Pilaavat häirizijät hautuumaan levollisen tunnelman. 


ellauri039.html on line 702:   Käyrä näyttää hyvältä, sanoo tohtori Richard, kunnes 


ellauri039.html on line 718:   Ruton loppuvizeistä näyttää selvältä, että Kamu oikeastaan puhuu maailmansodasta, jota se vertaa ruttotautiin. Pandemia tai pandemonium, vähän eroa. Kamua lienee vähän kaikissa kirjan sankareissa, Tarroun kertomuxessa paljonkin, mutta eniten tietysti tohtorissa, joka kertojaxi lopuxi paljastuukin (spoileri).  Tarroun isä, joka osas junien aikataulut ulkoa kuin Mussolini, ja jonka suusta kiemursi kostonhimoisia lauseita kuin käärmeitä, toi mieleen Poirot-episodin Sad Cypress ja sen alussa messuavan syyttäjän. Anglosaxiset oikedenkäynnit on primiitiivistä farssia, mölyapinan vihaista mölinää jota kuuntelee satunnaisesti poimittu pala laahusta huuli lerpalla. Guilty. Ja tää on sit olevinaan parasta mihin lännessä on kyetty.

ellauri039.html on line 720: Albert Camus (/al.bɛʁ kamy/) (7. marraskuuta 1913 Mondovi, Ranskan Algeria – 4. tammikuuta 1960 Villeblevin, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, lehtimies ja filosofi sekä yksi eksistentialismin ja absurdismin johtohahmoista. Absurdismia on kai se et näkee apinoiden touhuilun fundamentaalisen älyttömyyden, miten absurdisti nää termiittiapinat pörräävät.  Abus mäkin on absurdisti.

ellauri039.html on line 732:   Kamu-Tarrou peukuttaa ahimsaa (opin sanan Frank Zapalta). Ainoa tie rauhaan on myötätunto. Sympatia, eikä mikään vitun empatia. Tykkäys eikä mikään vitun eläytyminen toisen asemaan. On oltava samassa asemassa, samassa veneessä, soutajan tuhdolla koko porukka. Ei se niin tuu menemään, mut ei se tuu menemään muutenkaan. Hukutaan sit ainaskin yhessä.

ellauri039.html on line 738:   Ne jotka olivat tavoitelleet jotakin määrittelemätöntä, sellaista, mikä oli enemmän kuin ihminen, eivät olleet saaneet vastausta. Eivätpä tietenkään, tyhjää tavoittelevat. Mitä tekee rauhalla, jonka saa vasta kuollessa? Eipä paljon paskaakaan. Ne olivat tyytyväisiä, jotka kapsahtivat katajaan muina miehinä, joille riitti ihminen ja hänen niukka, kauhistuttava rakkautensa.

ellauri039.html on line 740:   No ei se ole sen kauhistuttavampi kuin esim. rotilla tai lepakoilla. Tai siileillä. Siilit kääntää piikit lamaan kun ne bylsivät, etteivät tahattomasti pistäisi toinen toistansa. Siilit ovat kivoja, sanoi tohtori Pauli Pylkkänen vielä vanhana miehenä, vaikka oli ollut nuorena mukana samassa sodassa tuomizemassa eläviä ja kuolleita. 

ellauri039.html on line 742: - Sanokaahan tohtori, aikovatko he tosiaan pystyttään ruttoon kuolleille muistopazaan?

ellauri039.html on line 747: Ja sitten mennään haukkaamaan lounasta.

ellauri039.html on line 749: Ihmisessä on monin verroin enemmän ihailtavaa kuin halvexittavaa,

ellauri039.html on line 772: The story revolves around three families in England at the beginning of the 20th century: the Wilcoxes, rich capitalists with a fortune made in the colonies; the half-German Schlegel siblings (Margaret, Helen, and Tibby), whose cultural pursuits have much in common with the Bloomsbury Group; and the Basts, an impoverished young couple from a lower-class background. The idealistic, intelligent Schlegel sisters seek to help the struggling Basts and to rid the Wilcoxes of some of their deep-seated social and economic prejudices.

ellauri039.html on line 774: John Galsworthy OM (/ˈɡɔːlzwɜːrði/; 14 August 1867 – 31 January 1933) was an English novelist and playwright. Notable works include The Forsyte Saga (1906–1921) and its sequels, A Modern Comedy and End of the Chapter. He won the Nobel Prize in Literature in 1932. 

ellauri039.html on line 776: The Forsyte Saga, first published under that title in 1922, is a series of three novels and two interludes published between 1906 and 1921 by Nobel Prize–winning English author John Galsworthy. They chronicle the vicissitudes of the leading members of a large, upper-middle-class English family, similar to Galsworthy´s family. Only a few generations removed from their farmer ancestors, the family members are keenly aware of their status as "new money". The main character, Soames Forsyte, sees himself as a "man of property" by virtue of his ability to accumulate material possessions – but this does not succeed in bringing him pleasure. 

ellauri039.html on line 780:   Forsyten taru meni telkassa sarjana 70-luvulla. Soames oli siinä epämiellyttävä kuikelo. Ize kirjassa oli muistaaxeni se Galsworthyn alter ego, rivo vanha turso, paljon ellottavampi. Howards End menee Netflixissä nyt 20-luvulla. Katoin molemmat leffana ennenkuin luin kirjan. Se saattaa todistaa näistä koomikoista jotakin.

ellauri039.html on line 782: Heis veis, kääntyy Jackyn What ho! Eila Pennasen Howards Endin käännöxessä. Alemman keskiluokan puhekieltä. Kalle Ankassa sanoi Långben hej svejs. Heisulivei ja heippa sun heiluvilles sanoi Hessu Aku Ankka-piirretyssä. Mikki, Aku ja kumpp. järsii maissintähkiä vuorta alas syöxyvässä matkailuvaunussa kuin kirjoituskoneet, kilahtaen kun kela tulee rivin loppuun. CR-LF. Hyvä lopun aikojen embleemi. 

ellauri039.html on line 786: Suomessa punakapinalliset pantiin seinää vasten, modernismin hajurakoa tarvittiin vasta sodan jälkeen.


ellauri039.html on line 787: Pitäs lukea Kermoden elämä ja teoxet opus, siinä on muutakin mukavaa juoruilua 1900-luvun alun brittikirjailijapiireistä, mm Garnett-Anhavasta ja ainaisesti rahapulaisesta Conradista.

ellauri040.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri040.html on line 26:   Tää kuva oli Callen lastenkirjassa. Se oli musta pelottava. Oli toinenkin pelottava kuva, jossa kolme kohtalotarta leikkas elämänlangan poikki joltakulta tytöltä. Sekin oli mc garmiva. Ja Jöröjukassa se, jossa kraatari leikkaa peukun pois peukunimijältä. Ja se jossa joku Lassi nälkiintyy kuoliaaxi kun se ei syö puuroa jossa on pipunoita. Enkä tykännyt Hanhiemossa niistä kuvista jossa soimataan pikkupoikia. Sotkin ne. Ne katkaistut koiranhäntätupsukat oli inhottavia. Ja paha Pentti. Helmi inhos Milli-Mollia.

ellauri040.html on line 44:   Wilho Puska syntyi 1832 Wiedensahlissa Hannoverin länsipuolella. Äiti oli leski, isä äpärä. Joutui pois kotoa 9-vuotiana enon luo harppisakuihin Göttingeniin kun kotona tuli ahasta Otto kuopuxen, 7. lapsen synnyttyä. Eno oli pastori. Kauppiasisä halus esikoisesta koneinsinööriä, tuli pilapiirtäjä. Mynkään menneen teknillisen koulun jälkeen koitti jäljitellä hollantilaisia mestareita Antwerpenissä. Varmaan Boschia. Protestanttien räävitön erauspoika protestoi 1848 barrikaadeilla. Äiti hoiti sitä 21-vuotiaana kotona lavantaudista. Se ei mennyt naimisiin. Vetelehti Munchenissä, joi olutta ja poltti ketjussa. Kun rahat loppu eno antoi lisää. 36-vuotiaana muutti Otto-veljen luo Frankfurtiin. Siellä sillä oli ymmärtävä rouvaystävä Johanna jolla oli moukka mies. Wilho luki hauer Arthur">Schopenhaueria, joka talutteli Atmaa samassa kaupungissa. (Tai Butzia.) Seelenbrüdereitä olivat. Muutti viisikymppisenä pastorinleski siskon luoxe isänkorvikkeexi niiden lapsille. Ei ollut kiltti niillekään eikä siskolle.

ellauri040.html on line 46: Buschissa on vähän 7 veljexen Simeonia. Simeonissa oli enemmän kuin vähän Alexis Kiveä, Lapinlahden lintua. Pitkä ja luiseva kuin se, ja synkkämielinen. Niinkuin monet humoristit. Ilo pintaan kun syän märkänee. No ei kai Wilho ollut anders, siis schwul, sillä oli kyllä yritystä naisiin muttei rahaa. Ei ollut kiltti ja ahkera kuin Woku, vaan äreä ja tyly doku. Tylsäxi ei voi sentään sanoa, sitä sano Calle musta hääpuheessa. Laiha lohdutus. Paremmat witzit kuin Schopenhauerilla ainakin, vaikka yhtä happamet. Siis Wilho Puskalla.

ellauri040.html on line 48:       Yhellä koronakaranteeniretkellä käytiin Nurmijärven Palojoella Alexis Kiven stomping groundeilla. Pikku Alexilla oli kivistä koottu leikkikirkko mezässä jossa se harjotteli saarnoja. Pitikö siitä tulla pappi? Joo äiti toivoi niin. Kazoi hyvällä pojan leikkiä. Aina ne vanhemmat toivovat. Pieleen meni siinäkin suhteessa. Sen kotitalo oli kiva, satulakattoinen. Kiinni toistaisexi. Kansanherättäjä tuli siitä kuitenkin. Piti hereillä retorisilla keinoilla. Pikku-Make antaa sille paljon tyylipisteitä.

ellauri040.html on line 54:     se paha, mitä ei ole kielletty. 


ellauri040.html on line 66:   Meillä suvussa on vähemmän skizofreniaa kuin autismin kirjoa. Bipolaarisia hemmoja on kuin salpausselällä. Tavallaan hyvä tietysti, tavallaan paha, kaikki mielisairaudet on väsyttäviä, jos ei ize satu olemaan. Eise ihan niin kai mene, mutta siltikin autismi näyttäis vähän kontraindikoivan skizofreniaa - joko sä välität mitä toiset sanoo tai et, on se vahva ääni oikealta tulossa pään sisästä tai etupenkiltä.

ellauri040.html on line 68:       Deleuze ja Guattari ei kysy mitä runoissa ja paasauxissa sanotaan, eivät ezi merkitystä kirjasta, vaan takakannesta. Mä teen tismalleen samalla tavalla, elämä ja teos tekniikalla luen kirjoja ihan Kai Laitisen opeilla 50-luvun malliin.

ellauri040.html on line 72:       Mut suomalaiset 1987 (asia lie sittemin korjaantunut) on vaan heikkiturusia ja jomppaojaharjuja, joille marginaalisuus ja rappio on vain lenkkimakkaran polttamista molemmista päistä. Polttaisivat edes pössyä, olis mannermaisempaa. No nyttemmin ne polttavat, nuoremmat jolppikirjailijat siis.

ellauri040.html on line 80: 	
ellauri040.html on line 81: 	
ellauri040.html on line 82: 	
ellauri040.html on line 95:       «Un jour, écrit Emmanuelle Guattari, alors qu’on attend dans la voiture, Bertrand, un malade, me dit en souriant : "Christian et moi, on attend que nos dents repoussent." Je dodeline de la tête avec une moue et un haussement d’épaule : "Ça ne se peut pas." "- Oui, continue-t-il, mais on peut quand même attendre."»

ellauri040.html on line 101:       Enkö todellakaan murhaisi 12-vuotiasta tyttöä, jos videoiden kazelun sijasta olisin lukenut "parasta maailmankirjallisuutta"? Tälläisiä latteuxia voi esittää vaan kirjallisuuden intohimoinen ystävä, jolle suurin onnettomuus ja seikkailu on myöhästynyt lainakirja.

ellauri040.html on line 103:       Kyllä silti noissa kouluammunnoissa ja muissa terroristiteoissa on paljon copycattiutta. Pääasiahan näyttää olevan et pääsee tv- ja nettiuutisiin. Perussyy on tietysti et ihmiset on ahtaalla, mutta niin ne oli ennenkin. Nykyisin kanavointi ahdistuxelle löytyy tv- ja juutuubikanavilta. Mut mulla tuppaakin jäämään eräpäivät ylize. Ei rompskun luku poista ahtautta, en mä sitä tarkoita. Rompskun lukija voi mennä vaikka listimään pikavippiämmän kirveellä. 

ellauri040.html on line 105:       Se mitä postmodernistit aivan erikoisesti ei siedä on sisältö. Niistä muoto on ja sen pitääkin olla piäassie. Koska sisältö antaa ymmärtää et on joku yx oikee merkitys, joka löytyy kyllä kun jaxaa kyllin analyyttisesti kaivella. Ja tämmöset perimmäiset merkityxet on sit moraalisaarnoja, joilla vallanpitäjät pitää peukun alla sorrettuja. Fair enough, jos sen noin ymmärtää niin vittumaistahan se onkin tietysti.

ellauri040.html on line 107:       Silti musta tuntuu että apinoilla on enemmän yhteistä kuin eroja. Ei tässä viime kädessä ole kyse mistään murre-eroista. Sehän ois sitä samaa lingvististä käännettä kuin inhottavat analyytikot. Mikä ei tietystikään tarkoita että kaikilla aapoilla ois yhteisiä etuja. Se mikä niille on yhteistä on nimenomaan se, että kukin valvoo tikkana vaan omia etujaan, tai enintään jonkun pienen tiimin etuja, joihin samastutaan niin pahasti ettei edes huomata eroa. Vallassaolijoiden vedätys on vain se oletus, että jos kaikki kaivelisi syntyjä syviä justiinsa samalla lailla kuin ne, niin kaikki päätyis samoihin johtopäätöxiin. Se ei ole vähääkään todennäköistä. 

ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä. 

ellauri040.html on line 119:       Eski Saariselle filosofia on tienkantin pysäkeillä pönöttävien suurmiesten keekoilua ja kukoistusta. Pikku-Maken luutnantti Jyrki Lehtola nauraa niille. Kun filosofiset ongelmat ovat mitä ovat, niiden sijasta voi hyvin ihastella pysäkeillä herrastelleiden jälkeenjääneiden pyrkyreiden henkilögalleriaa. Eli ihminen on kaiken mitta, jopa liian lyhyexi jääneen pikkuveitikan. Puoli jalkaa, Goethe kerskaili. Uskokoon ken haluaa. Puoli vaaksaa, jos olet taitava. Jyrki Lehtolan nykytilasta kz. tätä paasausta.  

ellauri040.html on line 125:   Eskiltä jäi väliin esisokraatikot, koska niitä ei käsitelty filsan peruskurssilla. Jyrki korjaa puutteen valizemalla reliikeistä pilkkatauluxi hagoras">Pythagoraan, koska siitä kerrotaan niin hassunkurisia juttuja. On olemassa ihmisiä, jumalia, ja pythagoraita. Papujen syöminen on syntiä, koska siitä tulee liikaa pieruja. Pythagoras ei pidä siitä, enempää kuin Donald Trump koronaan kuolleista neekereistä. Molemmat suurmiehet saarnailevat pässinpäille.

ellauri040.html on line 131:       Francis Pekoni oli esiniiniluodollinen järkijaakko, induktiokoneen rakentaja ja monopoliisi. Aikansa vallanpitäjiä mielisteltyään (toistuva teema tässä seuraannossa) Pekoni sai nuhan ja kuoli yritettyään täyttää kananpoikaa lumella.

ellauri040.html on line 133:       Descartes kuoli vilustumistautiin sekin jouduttuaan heräämään viiden aikaan aamulla opettamaan coogitoota meidän Kristina-tädille. Kristina ei oppinut vaan lähti paavin pakeille. Reikärauta Rene jäi Tukholmaan ja kuoli flunssaan kuten 1000 muutakin ruozimamuvanhusta äskettäin. Descartesilla oli tapa mietiskellä uuninpankolla, koska siellä oli lämmin. Ja hah, veteli varmaan siellä vaan dogmattisia unia kuin muumipappa. Dormio ergo sum ois ollut lyhyempi lause. 

ellauri040.html on line 139:       Klassisen posetivismin kauppa-apulainen Locke oli vaan skolastiikkaa siivoileva pyrkyri. "Paavi" Berkeley hylkäs filosofian ja harrasti tervavettä, varsinkin viskin kanssa se on sentään terveydelle hyväxi. Eskikin menee Pafoxelle määräajoin huljutettavaxi, että pysyy puhtaana ja kukoistus ei lerpahda.

ellauri040.html on line 141:       Rousseausta mulla on niin paljon sanottuna, että Jyrkin pointit mainizen vaan kontrastin vuoxi. Jyrkille naurettavinta siinä oli, että sillä oli nuorempana puuma Maman, ja vanhempana kouluttamaton Therese. (Jonka JJ opetti kirjoittamaan, muttei lukemaan, sanoo Jyrki. Onkos tämä elämäkertatieto Eskiltä? Pitää tarkistaa.) Musta nää naiset on pikemminkin JJ:n tuomiota lieventäviä asianhaaroja. Sentään se joskus kuunteli izeään fixumpiakin. Vaikkei kyllä mitään oppinut. 

ellauri040.html on line 143:       Immanuel Cunt on mulla myös jo kortistossa, vaikkei ihan koko hullunkurista perhettä. Jyrki sivuuttaa sen olankohautuxella. Filosofia huipentuu Georg Henrik von "Nichts Besonderes" Hegeliin, filosofian ylijohtajaan, valtion lakeijaan ja vankiloiden tarkastajaan. Hegelistä mulla ei ole vielä muuta paasausta kuin sen riita Sopen kaa. Pitää täydentää. Mut ei nyt.

ellauri040.html on line 151:       On lapsellisen yxinkertaista harjoittaa normaalifilosofiaa, epistemologisen likapyykin hienopesua. Siihen tarvitaan vaan 2 aivosolua - normaalit professoriaivot siis. Ja tietyn tautologisen prosessin ulkoa opettelu. Pesuohjelma: ensin käsite muodolliseen tarkasteluun, minkä jälkeen se universalisoidaan ja absolutisoidaan. Pehmentimexi vähän totuuden korrespondenssiteoriaa, vielä viruslinkous, ja ollaan mukavasti puhtain hihoin älyn vankilassa laskemassa tiilenpäitä. Tyhjät päät kolkkaa vastakkain, koska kaikki on jo selvitetty aikapäiviä.

ellauri040.html on line 153:       Eskin ja Sopen iloxi Jyrki jakaa filosofian ammatilliseen, akateemiseen koulufilosofiaan ja kansantajuisempaan moraalifilosofiaan eli izehoitoon. Ääripäiden välillä partioivat juhamanniset ja häiriintyneet häyryt (plus Himo Airaxinen, voisin lisätä). Molemmat päät tyytyvät toistamaan pienen nollan muotoisen ympyränsä vakiintuneita latteuxia.

ellauri040.html on line 157:       Eihän tässä tarvi riidellä, sanoo sopuisammat tärkimöt, päämääränä on keskinäinen yhteisymmärrys, jota jokainen voi rakastaa. Ei, filosofia on manipuloiva kone joka nimenomaan koittaa saattaa ihmisiä sen harhan valtaan, että yhteisymmärrys tärkeistä asioista on mahdollista saavuttaa erimielisten ryhmittymien välillä. Ezitään yhdessä yhteistä totuutta, ei mitään jyrki-makemaista vaihtoehtoisten totuuxien peilisalia.

ellauri040.html on line 159:       Jyrki vaivaantuu kun se joutuu anaalifilosofien dialektiikan kohteexi, sen Platonin hioman poliisikuulustelutaktiikan, missä kuulusteltavalta kysytään vaan kylkyl ja eiei, kaikki mikä siihen lisätään on pahasta. Tällä saa mukavasti koko käsitteistön haltuunsa, ja mikä parasta, saa ize koko ajan puhua. Jyrki juoxee karkuun ja kirjoittaa vesiliukoisella tussilla meren pohjaan: vittu, vittu.

ellauri040.html on line 161:       Milläs pysäkillä mä seison tässä? No että maailma on vaan yxi, mut kaikki siitä tehdyt totuudet on yxinkertaistuxia, siis kaikki valheita. Ja kaikkien filosofien palkka juoxee siitä, et ne vetää kotiinpäin. Six just Don Niiniluodon porukat ja Jyrkin Derrida ym kamanvetäjät puhuu ohi toistensa. Se on ihan tarkoitus. Niiden kodit on eri suunnilla. Eine haluakaan mitään kompromisseja, se yhteisymmärrys syntyy vaan jos noi kääntyy meidän kannalle.

ellauri040.html on line 163: "Platon ja Aristoteles ovat keskenään kilpailuasemassa, jota ei voi ratkaista kummankaan hyväxi. Länsimainen filosofia on rikkaampi koska sillä on molemmat." Meillä on nää Niini ja Eski. Ja Jyrki (1963) hyvänä kolmantena, onnexi. Teit isäin astumaan lähti Jyrki. Isä Erkka (1937) oli Aamulehden kyldyyritoimittaja. Jyrki senttari.  Hankkii leipänsä kolumneita väsäämällä kuin Fontane. Jyrki parka jäi täysorvoxi auto-onnettomuudessa 1995. Nyt 2020 Jyrkikin on jo vanha setämies, melkein kuusikymppinen eikä enää yhtä vihainen. 

ellauri040.html on line 169:   Tää on kiinalaista shakkia, jonka säännötkin jo kuulostaa tympäisevän umpikieroilta. 


ellauri040.html on line 176:   Sen tässä oppis ellei jo osaisi, että on taottava kun rauta on kuuma ja nuori veri kuohuu, kohta on vanha ja kaikki myöhäistä. Opsimathes lällättäjän lällätys on yhtä joutavaa kuin 80-vuotiaan kreikanopinnot. Ristikoiden ratkaisusta on sama hyöty. Sillä kohta naxuu saxet ja katkee lanka niin lällätetyiltä kuin lällättäjältä. Ja sit on kummallakin enää enintään historiallista mielenkiintoa.

ellauri040.html on line 180:       No on tää kyllä varsin tuhnua. Ei ihme jos piipunrassit pillastuivat. Ja ne insinöörit, Hyry ja Tuuri, on kyllä nekin hurjan tuhnuja, ja putkiaivoja. You may have a point there, sanoisi KJJ, joka piti C.P. Snowsta. Vaan eipä enää sano mitään. Silläkin on enää historiallista mielenkiintoa. Nyt jyrää samanniminen salibandyn pelaaja. Jolla tuskin on tähän mitään lisättävää.

ellauri040.html on line 182:       Leuaton olkihattuinen ja kaljupäinen Kai Laitinen oli näiden Maxin ja Moritzin hampaissa ihan viimeisinä vuosinaan kun pulska kana. Mahtoi harmittaa, kun vasta oli saanut professuurin viime tingassa.

ellauri040.html on line 184:       Biograafista metodia pojat haukkuu epä-älyllisexi. Mitä vittua!? Tässähän sitä juuri harjoittaa eräs yliopiston älykkäimmistä miehistä. 

ellauri040.html on line 185:       Hyvä esimerkki biograafisen menetelmän voimasta on Jörn Donner superkusipää, joka ei ees mennyt tyttärensä hautajaisiin ja teki kolme viidestä pojastaan perinnöttömixi, koska tykkäs vaan niistä nuorimmista. Miekkonen on siis yxinkertaisesti pystyynnostettu paska, ja lo and behold, paskiaisista kertovat sen kehnot kirjatkin. Vrt. myös Henrik Tikkaseen.

ellauri040.html on line 189:       Poikain Parnassojuttu Veijo Meren Manillaköydestä oli parempi näyttö niiden suosittamasta menetelmästä kuin kaikki muu vaahtosuinen mekkala. Markku Lahtelasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennen tätä, 1937 syntynyt radikaali ministerinpoika, 43-vuotiaana izemurhan tehnyt doku. Käänsi mm Stalinin tytärtä, Kerouacia ja Kelleriä (ei Helen vaan se catch-22). Mitään muuta en siis ole siltä lukenut kun käännöxiä tietämättäni. Maken juttu Lahtelan Hallizijasta vaikuttaa hyvältä, vaikken ole ize kirjaa lukenut. Ainakin se on huomannut, ettei kirjaa lukiessa tarvi pelaajille jakaa valkeita ja mustia cowboyhattuja, ja ettei kaikkea tarvi selittää jollain muulla kuin sillä mitä kirjassa sanotaan. (Vaikka usein voi, nim. kirjailijan biolla.)

ellauri040.html on line 197:   Hysteerikko ihan kaikesta

ellauri040.html on line 200:   Nimpä suattaa olla, hyvinnii. Ala-arvoisen Sanoma Oyn ala-arvoinen tiedelehti ozikoi kesällä 2022 ihan varmana että kieli on kehittynyt jostain vitun peleistä. Eivät edes mainize Dialogue Gamesia. Haistakaa paska jenkkihölmöt, ette tiedä ettekä tajua yhtikäs mitään. "Lingvistikot", joo kai, jotain psyko- ja sosiologipöllöjä.

ellauri040.html on line 204:       Poikain joit ei saatu hyvix eniten ällöömä on autistinen perussuomalainen horisontti, jossa kaikki "hyvät" kirjat on kertomuxia peruskokemuxistamme, surusta, ilosta, vihasta ja kuolemasta. (Minnes pano unohtui? EAT FUCK KILL?) Sellaiset on haistelevaa humanismia, johdonmukaisesti ihmisen puolella muita elukoita ja  luontoa vastaan. Niin niin ja lisäxi erilaisuutta, leikkiä, uteliaisuutta ja nautintoa vastaan. Räkänokistakin tulee miehiä, sanoo persut, kuralolloon tollaiset turhan naurajat.

ellauri040.html on line 209: Raukoilla rajoilla -kirjan ja 60-vuotispäivän jälkeen on toinen lapinlahden linnuista vaiennut, tai ainakin sen samanniminen ploki. Viimeinen merkintä on v 2017. Hannu Riikonen antoi Maken magnum opuxelle ansiosta myönteistä arvostelua, haukkuuhan se etevästi ison nipun suomalaisia kirjallisuuden suurmiehiä ja nostaa esiin unohdettuja kuten se ize, joitakin naisiakin. Memento mori. Nix nax. 

ellauri040.html on line 211:       Paitsi että Eskelisen teos on memento, se on myös monessa suhteessa anateema, syytöspuhe akateemista tutkimusta vastaan. Erityisesti kritiikin kohteena ovat kotimaisen kirjallisuuden professorit Maria-Liisa Nevala, hani">Juhani Niemi ja Pirjo Lyytikäinen. Osansa saavat myös 'teoriarajoitteinen' Laitinen Kai sekä vanhemmat estetiikan ja yleisen kirjallisuuden edustajat V.A. Koskenniemi, K.S. Laurila, Eino Railo ja Rafael Koskimies. Yliopistollisen tutkimuksen ulkopuolisista kirjallisuuden alan vaikuttajista Eskelinen kohdistaa kritiikkinsä etenkin Tuomas Anhavaan, kun taas Alex Matson saa arvostusta. Kyse ei Eskelisen esimerkkien valossa ole ainoastaan tavalla tai toisella puutteellisesta tutkimuksesta vaan Eino Kauppisen tapauksessa suorastaan epäeettisestä tavasta julkaista Pentti Haanpään tekstejä. Kritiikkiä saavat osakseen myös eräät ulkomaiset tutkijat, kuten hail">Mihail Bahtin ja 'nojatuolimarxilaiset kulttuurintutkijat' Fredric Jameson ja Terry Eagleton.

ellauri040.html on line 225:   Maken ura on ollut kuin heittäis kiviä johkin stonewalliin. Helppoa ei ollut Alexillakaan. Koppiin päätyi Lapinlahden sairaalaan, kauniiseen miljööseen, josta nyt puuhataan hotellia tai liikemiehille monitoinitiloja. Siellä viihtyi yhden kauniin kesän Petskukin, ruskettui kovasti. Teki hyvää takalukossa vietetyn kevään perästä. Muuten on saatu tyytyä hämyiseen Hesperiaan tai etäiseen Harjavaltaan.

ellauri040.html on line 229:       Mä luin 7 veljestä itexeni joskus kouluikana (Johansson ei luettanut sitä meillä pakkopullana) ja se nauratti kovasti.

ellauri040.html on line 233:       Äidin pappishaaveet jäi kun Alex pääs 23-vuotiaana ainoona kansanmiehenä Nurmijärveltä yliopistolle ryyppäämään herraseurassa. Tutkijat kiistelee oliko Kivexen suhe Lönnqvistin puumaan eroottinen. Romanttinen ei ainakaan. Siitä ne kiisteli varmaan keskenäänkin. Kuolinmökki on selvää alamäkeä. Sit ylioppilaat vielä pilas sen. Cygnaeus ja Krohn maxeli Alexin lakuja. Krohnin poika autteli Pylkkäsen Wilhoa. Hyvä antaa paljostaan vähäsemmälle.Se on charityä.

ellauri040.html on line 244:       Vois tehdä taulukon pulskasti eläneistä menestyneistä meeminikkareista (esim.Carl Larsson) ja densoista (esim L.Carlson, hehe). Huomaiskohan siitä jotakin? Elämä ja teoxet.

ellauri040.html on line 246:       Kivi kärsi elämänsä viimeisinä vuosina unettomuudesta ja pahenevasta alkoholismista. Rahapula, velat, kirjojen heikko menekki, professori August Ahlqvistin ainainen kritiikki ja pakollinen maaseudulla asuminen masensivat Kiveä. Ketäpä ei. Sysmäkin on loma aikojen ulkopuolella totaalisen aivokuollut paikka, pelkkiä rollaattorikisoja ja mezästäjiä Urheilu-Valosella ostamassa pateja.

ellauri040.html on line 248: Seitsemän veljestä julkaistiin ensin Novelli-kirjaston vihkosina. Ahlqvistin kritiikin jälkeen kustantaja keskeytti vihkojen myynnin. Syynä oli se, että Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professori August Ahlqvist, joka oli teilannut kaikki Kiven aiemmatkin teokset, kirjoitti heti romaanin ilmestyttyä Finlands Allmänna Tidningissä julkaistun murhaavan arvostelun. Lukuisat ihmiset yhtyivät Ahlqvistin moitteisiin ilman, että kukaan olisi edes lukenut romaania.

ellauri040.html on line 253:       Kivi kotiutettiin helmikuussa 1872 lääkäreiden havaittua, ettei hoidoilla ollut suotuista vaikutusta potilaan kuntoon. Alpertti-veli otti hänet tuolloin asumaan luokseen Tuusulan Syvälahteen, jossa hän kuoli vain 38-vuotiaana joulukuussa 1872. 

ellauri040.html on line 255: Nuorempana kuoli kuin paxu isoisä sinkkiarkussa. Tosi syvältä. Ahlqvist ei ollut ainoastaan lahjaton ääliö vaan myös tunnoton murhaaja. Non solum sed etiam. Masentuvia ei pitäisi haukkua, ne ei kestä sitä.

ellauri040.html on line 262:   Onhan tässäkin tulkinnan varaa, esim. jos Wilho oli vaurasta kauppiassukua, joutuu sitten mierolle, ja päätyy oman uskonlahkon paimenex, jonka hautajaisissa on puolentuhatta ihmisistä, onko se laskukas, nousukas, vai ensin toista sitten toista? No, ante obitum nemo supremaque funera felix, eli verrataan vaan synnyin- ja kuolinmökkejä. Olihan Eira sentään hyvä osoite Sysmän puustellin loistoaikoihinkin verrattuna. Toinen on nyt öky yxityispalazi, toinen lanattu urheilukentäxi. Ja nythän on Wilho taivaassa, sen pitemmälle ei voi kukaan pötkiä, ei edes jumala. Heka Tikkanen oli loppupeleissä täys spuge, muttei sentään katuojassa, luottotiedot oli kunnossa. Raja märsyrin ja puolikuivurin välillä on horjuva, niinkuin se oli käytännössä esimerkixi Läiskillä. Joskus Läiski, jotkut Läitki. Muistisääntö: oikixuudesta, uskonnosta ja optimismista saa kuivuripisteitä, vasixuudesta, ateismista ja pessimismistä märkyribojoja. 

ellauri040.html on line 268: 
ellauri040.html on line 269: 
ellauri040.html on line 275:   Jos tarkastelemme kirjallisuuden historiaa (ja mitäs muuta me tässä juuri teemme), niin kaikki viittaa mieheen, hänen ahistuxeensa, hänen haluunsa olla naisen perseessä. Kirjallisuuden ja kullisentrismin välillä on sisäinen side (tampooni).
 (Helene Cicciolino)

ellauri040.html on line 283: Jykän mukaan insinöörien texti on frigidiä lärpätystä. Tämän olen valmis allekirjoittamaan edes lukematta pientä pränttiä, puhumattakaan pikkuinsinöörien alkuperäisestä textistä. Noita järppiä en ole hurjasti jaxanut lukea: Hyry haukotuttaa ja Tuuri on tympäsevä. Oikixia paskiaisia ilmeisesti molemmat, kuivuririvistön miehitystä.

ellauri040.html on line 285: Tuurilla ei ole dialogia, vaan Richardsonin tyylistä oratio obliquaa: Paavo sanoi että... Äiti hämmästeli että... Veikko totesi että... Näiden johtoverbien luetteloa on kasvattaneet lehdistönkin tyhjäntoimittajat tyyliin hymyili rouva Hagert, Taisto Tammen mummo. Nää kirjat on kuin Deleuzen ja Guattarin pilkkaamia juuriharjoja. Epäsuoran esityxen moduxia hinkattiin latinantunneilla. Suomessa se on helppoa: aina mennään indikatiivilla.  

ellauri040.html on line 290: 	Entinen Suomen armeijan komentaja siirtyy neuvomaan jenkkejä Suomen hävittäjäkaupoissa.  Ei muuta kunniaa, pätäkkä on mun isänmaa. Reilua pohjalaista meininkiä. Vaasan veri ei vapise. Siellä valkoinen hallituskin kyyristeli kun Hesa oli punaisissa käsissä.

ellauri040.html on line 294: 	Tuurissa tapahtuu paljon vuorokauden sisällä. Hyryssä ei mitään koko aikana. Hierarkisia ja arkisia suhteita. Tuurin ihmiset mesoo kuin eläimet. Hyryn könöttää kuin vihannexet. Aktiivista ja passiivista agressiota. Vihaisia nuoria ja ankeita setämiehiä.

ellauri040.html on line 297: Se, joka ei ole nakertanut pakastekarpaloa saunan jälkeen hämärän hyssyssä puhtaassa  jokapoikapaidassa iltahartauden aikaan, ei ymmärrä Hyrystä höykäsen pöläystä. Eli ei koko hyrysysyn ydintä. Sipi sipi tuntu tuntu. Hyryn lukeminen on kuuntelisi ruohon kasvamista. Haistelisi kuivuvaa maalia.

ellauri040.html on line 309: Eli siis mitä? Mikä toi tommonen kummallinen "halu" on? Jotain freudilaista varmasti. Lapsellisen kuuloinen sanakin. Mahaluun! Mahaluun! huusi John pienenä.  Eimä halu! huusi Helmi pienenä. Riku huusi mä tah-don! ja pidätti hengitystä. Ette saa! Jotain uskonnollis-anaalista koko käsitteessä on. Just sellasta freudilaista.

ellauri040.html on line 327: The generation born completely within the technological age, war on terror, and multiculturalism. This generation is the first true global culture as their characteristics and trend is more uniform across the globe as they become the most open minded generation to date.

ellauri040.html on line 331:     Comparable to grandparents Silent Generations and parents, Generation X. As of 2010 however, Generation Z culture are rising, they are predicted to be more cautious, more conservative and connected than ever with everyone around the globe.

ellauri040.html on line 333:   More recently metamodernism, post-postmodernism and the "death of postmodernism" have been widely debated: in 2007 Andrew Hoberek noted in his introduction to a special issue of the journal Twentieth Century Literature titled "After Postmodernism" that "declarations of postmodernism's demise have become a critical commonplace". A small group of critics has put forth a range of theories that aim to describe culture or society in the alleged aftermath of postmodernism, most notably Raoul Eshelman (performatism), Gilles Lipovetsky (hypermodernity), Nicolas Bourriaud (altermodern), and Alan Kirby (digimodernism, formerly called pseudo-modernism). None of these new theories or labels have so far gained very widespread acceptance. Sociocultural anthropologist Nina Müller-Schwarze offers neostructuralism as a possible direction.

ellauri040.html on line 335: Criticisms of postmodernism are intellectually diverse, and include assertions that postmodernism promotes obscurantism, is meaningless, and that it adds nothing to analytical or empirical knowledge.

ellauri040.html on line 340:       Noin just sanoivat postmodernisteille 60-lukulaiset. Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Hetkinen, onko meidän pikku postmodernistien gurut oikeestaan niitä edellistä sukupolvea? Juupa, Calvino 1923, Deleuze 1925, Foucault 1926, siis ne oli nelikymppisiä eli parhaissa voimissaan 60-luvulla. 80-luvulla ne oli jo vanhoja ukkoja.

ellauri040.html on line 342:       Oliko Maxin ja Moritzin ongelma et nekin oli sukupolven myöhässä tunnilta? Just niinkun niiden inhokit, Anhava ja Haavikko ym suomalaiset modernistit oli 60-luvulla 20v muusta Euroopasta jälessä. Jos Z-sukupolvi on nyt saanut muun Euroopan kii, Max ja Moritz vaikuttaa niistä enemmänkin isoisän aikuisilta.

ellauri040.html on line 346:       Z-sukupolvi ei edes naura niille, kazoo vaan huuli pyöreenä. What seems to be the problem, officer? Kirjasta on tullut videon kässäri, jota kuunnellaan autossa äänikirjana kuvan puutteessa. Kuha autot alkaa ajaa ize, ei senkään vertaa tarvita.

ellauri040.html on line 348:     Gilles Deleuze (18. tammikuuta 1925 Pariisi – 4. marraskuuta 1995 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka tuli tunnetuksi filosofian historian reunahahmojen (Nietzsche, Spinoza) luovista uudelleenluennoista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä. Deleuze kirjoitti filosofian lisäksi kirjallisuudesta, maalaustaiteesta, musiikista ja sosiologiasta. Hän kehitteli olemisen yksiäänisyyden, eron ja moneuden ontologiaa sekä tapahtuman filosofiaa ja pyrki kertomansa mukaan etsimään suurta Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajattelun ykseyttä.  Ei löytynyt. Deleuze poistui pettyneenä ikkunasta vinon kiven alle työntämään koiranputkea.

ellauri040.html on line 350: Deleuze harjoitti filosofiaa yli 40 vuotta ja kirjoitti yli 20 teosta. Deleuzen keskeisiä teoksia ovat uuden Nietzsche-tulkinnan aloittanut Nietzsche ja filosofia (1962) sekä eron ja toiston filosofiaa käsitellyt Différence et répétition (1968). Toisto tyylikeinona. Hänen suosituimmat teoksensa ovat yhdessä psykoanalyytikko Félix Guattarin kanssa julkaistut Anti-Oidipus: Kapitalismi ja skitsofrenia (1972) ja Mille plateaux (1980). Hirveää idealismiä ja myöhäiskapitalismin hurrausta.

ellauri040.html on line 351:  Mille mille mille mille grazie, tausendmal dankeschön. Deleuze ei leikannut kynsiä kun sen sormenpäistä puuttui sormenjälkiä ja ne olivat sixi arkoja. Mikä pahinta, Deleuze oli Bergson adepti, sähläsi termien kanssa yhtä pahasti.

ellauri040.html on line 359: Deleuzen filosofia on yhtä hölinää. Ero on samuutta tärkeämpää. Haha. Ihan sama, ei mitään eroa. Alun perin Deleuze omaksui eron käsitteen Bergsonilta (Bergsonismi, 1966), keltäpä muultakaan. Huuhaamies toiselta huuhaamieheltä. Todellisuus on leikkiä kahden, Anti-Oidipuksessa ”ruumis ilman elimiä” ja Mitä filosofia on? -teoksessa ”immanenssin taso” tai ”kaaosmos” (kaaosmoosi). Jo on jorinaa. Deleuze kuvasi filosofista tulkintamenetelmäänsä termillä enculage, tarkoittaen tapaansa hiipiä molo tanassa jonkun kirjoittajan peräpuoleen, "hedelmöittää" tämä takakautta ja tuottaa ruskeita jälkeläisiä, jotka ovat tunnistettavissa kirjoittajan omiksi mutta jotka ovat silti hirviömäisiä ja erilaisia. Dekonstruktiota siis, vai mitä Derrida? 

ellauri040.html on line 369:   Tää iänikuinen kirjoittamisesta jauhaminen on tosi 


ellauri040.html on line 371:   Lukija paljon mieluummin haluis kuulla puhuttavan 


ellauri040.html on line 383:   viedä meemin mukanansa hautaan copywrightin muodossa. 


ellauri040.html on line 391:   haluaa mitätöidä izensä (LOL näkis vaan) antaaxeen äänen sille

ellauri040.html on line 410:     keventyneexi: tidän että mitä tahansa kirjoitankin, tulee integroiduxi,

ellauri040.html on line 411:     kiistetyxi, tasapainoitetuxi, laajennetuxi, haudatuxi satojen kirjojen

ellauri040.html on line 420:   Sean Flannery narsistina haluis olla koko maailma 


ellauri040.html on line 432: Juho pauhaa, pirtti roikaa;

ellauri040.html on line 437: koska saarnaa Aaprahammi,

ellauri040.html on line 446: patahan kuohuvaan sylkee.

ellauri040.html on line 452:   kuin perskärpäsiä vielä haudan reunalta, yhtiöjärjestelyillä 


ellauri040.html on line 455:   Sama meininki oli patriarkka Aaprahammilla, joka kuxi siellä 


ellauri040.html on line 465:       Patriarkaalista touhua, josta emme pidä me kukkahattutädit. 


ellauri040.html on line 484:   Sisko niistä nuhan sai, siihen tukehtui,

ellauri040.html on line 490:   Jörkka kertoi näin omin sanoin turhanpäiväisessa Mammutti-kirjassa, 


ellauri040.html on line 493:   Otto, joka oli ihaillut menestynyttä isäänsä, sukuelintensä syöpään 


ellauri040.html on line 502:       Kukkahattutäti toteaa hillitysti, että Oton kirja on kirjana 


ellauri040.html on line 504:       miettiä, mitkä olisivat minimivaatimuxet kelle tahansa papalle.

ellauri040.html on line 507:       kääpiömammutilla, joka lähtee astialle Jörkan parhaita perinteitä kunnoittaen 


ellauri040.html on line 509:       Hajahder on ihastellut Jörkan rohkeutta, sillä riittää palleja ja "sydäntä", 


ellauri040.html on line 510:       tuota Flaubertilta tuttua kullin eufemismia. No katuuhan Ana aiempia sanojaan, 


ellauri040.html on line 513:       Se ylijäänyt kuivahtanut viinerikin tuliaisena oli Anasta vaan hamartia, erehdys. 


ellauri040.html on line 514:       Erehdys erehdyxelle, tårta på tårta, insult upon injury, tahaton pikku haxahdus. 


ellauri040.html on line 515:       Tarkoitushan oli hyvä, eikä Jörkan omasta perheestä kukaan sitä enää huolinut.

ellauri040.html on line 531:   Hyökkäystunkutyyppisiä ali- kohti- ja ylimyrskyjohtajia putkahtelee tuon tuostakin käyttämättömällä testosteroonilla vaivattujen panorajoitteisten nuorten apinoiden joukosta. Sellaisia olivat Goethen porukoiden jälkeen Nietzsche ja sitten fasistit ja nazit, jotka paraikaa tekee toista tulemista. Sellainen, tosin pähkähullu, näyttää olleen myös Hördelin. Tehtyään paha jälkeä ahnaana kotiopettajana Rusoon malliin se pantiin loppuiäxi pyöreeseen vankitorniin kävelemään ympyrää ilman mustaa makkataa.

ellauri040.html on line 534: Johann Christian Friedrich Hölderlin (* 20. März 1770 in Lauffen am Neckar, Herzogtum Württemberg; † 7. Juni 1843 in Tübingen, Königreich Württemberg) war ein deutscher Dichter, der zu den bedeutendsten Lyrikern seiner Zeit zählt. Sein Werk lässt sich innerhalb der deutschen Literatur um 1800 weder der Weimarer Klassik noch der Romantik zuordnen, weil er total meschugge war.

ellauri040.html on line 536:     Friedrich Hölderlin war der Sohn des Klosterhofmeisters Heinrich Friedrich Hölderlin (1736–1772) und dessen Ehefrau, der Pfarrerstochter Johanna Christiana Hölderlin, geb. Heyn (1748–1828). Die Herkunftsfamilien der Eltern gehörten dem gesellschaftlichen Stand der Ehrbarkeit an. Hölderlins Mutter stammte aus einer württembergischen Pfarrersfamilie, die sich auf Regina Bardili, geb. Burckhardt (1599–1669), zurückführen lässt.

ellauri040.html on line 538:     Friedrich und seine Schwester Heinrike (* 15. August 1772) bekamen noch einen Bruder, Karl Gok (1776–1849). Als Hölderlin neun Jahre alt war, starb auch der Stiefvater, so dass die erst 31-jährige Mutter zum zweiten Mal Witwe wurde. In dem heute Hölderlinhaus genannten Gebäude verbrachte Hölderlin seine Kindheit und Jugend.

ellauri040.html on line 540: 1794 besuchte er die Universität Jena, um dort Vorlesungen von Johann Gottlieb Fichte zu hören. Er lernte während dieses Aufenthaltes Johann Wolfgang von Goethe und den von ihm besonders verehrten Friedrich Schiller kennen. Auch machte er die Bekanntschaft Friedrich von Hardenbergs (Novalis) und, im Mai 1794, Isaac von Sinclairs, mit dem er ab April 1795 ein Gartenhäuschen in Jena bewohnte. Im Mai 1795 verließ Hölderlin die Universitätsstadt fluchtartig, weil er glaubte, sein großes Vorbild Schiller enttäuscht zu haben, und sich neben ihm nichtig wie ein kleiner Schüler fühlte. Verwirrt und mit Zeichen der Verwahrlosung tauchte er wieder in Nürtingen auf.

ellauri040.html on line 548:   Siitä tuli Tübingenin nähtävyys, kumikauloille se esitti hullumpaa kuin olikaan. Kirjoitteli runoja eri salanimillä. Hulluus ei runoilijaa haittaa, siitä on pikemminkin apua. 

ellauri040.html on line 555: Das Angenehme dieser Welt hab ich genossen,              Tän maailman mukavuudet oon mä nauttinu,		  

ellauri040.html on line 564: Daß williger mein Herz, vom süßen                    jotta sitä halukkaammin loppureisulle

ellauri040.html on line 572: Willkommen dann, o Stille der Schattenwelt!          Terve tuloa vaan siis, varjopuolen pause.

ellauri040.html on line 573: Zufrieden bin ich, wenn auch mein Saitenspiel        Mä on ihan tyytyväinen, vaikkei mun sitra

ellauri040.html on line 581:   Polakoita on mulla suhteellisen vähän vielä. Onhan mulla se yx naisrunoilija nobelisti, ja Conradkin oli polakki. Vielä 1 mun lemppari on Singer. Se oli kyllä mamu, mut niin oli myös Mikkijeevits, joka poissaolevana Pariisissa kirjoitti Pan Tadeuxen. Puola on jaettu niin usein ja johto vaihdettu, että niille on varmalla ihan herrassa kenenkä maassa ne aamuisin herää. Six kai ne on niin isänmaallisia, sellaisia ovat maattomat. Winterin staka suomensi puolalaisia, suomensikohan se Tadeuxenkin? Mun lähde on Vaakku-setä. Siitä lähti tämä paasaus Taddeuxesta. Winterin lelukaupasta mä sain muita leluja mutten jääkiekkomailaa. Tuskin oli toivelistan kärjessä.

ellauri040.html on line 585:       Pan Tadeusz (full title: Master Thaddeus, or the Last Foray in Lithuania: A Nobility´s Tale of the Years 1811–1812, in Twelve Books of Verse) is an epic poem by the Polish poet, writer, translator and philosopher Adam Mickiewicz. The book, written in Polish alexandrines, was first published on 28 June 1834 in Paris. It is deemed [by whom? citation needed] the last great epic poem in European literature.
ellauri040.html on line 589: Sir Thaddeus (in Polish Pan Tadeusz, czyli ostatni zajazd na Litwie. Historia szlachecka z roku 1811 i 1812 we dwunastu księgach wierszem) is a long poem with an even longer name by Lithuanian romantic poet Adam Mickiewicz. It is regarded as a Polish national epic. It was first published in Paris in 1834. The poet was then in exile in France. Sir Thaddeus is a story of a conflict between two noble families, the Soplicas and the Horeszkos. The time is 1811 and 1812, shortly before Napoleon invaded Russia. When attacked by Russian soldiers, both families fought against the enemy. When not, they fought each other. The conflict between the families was ended with the marriage of Thaddeus Soplica and Sophia Horeszko.
ellauri040.html on line 591: Adam Mickiewicz was born in the East of the former Polish-Lithuanian state. Because of that he called Lithuania his mother-country. Eka ajattelin et ompa outoa, Puolan kansalliseepos Liettuasta, mut kelaa: onhan  Kalevalakin  Karjalan laulumailta.

ellauri040.html on line 598: Lithuania, my country, thou art like health; how much thou shouldst be prized only he can learn who has lost thee. To-day thy beauty in all its splendour I see and describe, for I yearn for thee. (Translation in prose by George Rapall Noyes). 
ellauri040.html on line 603:   Taddeus oli yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta eli apostolista. Taddeus (kreikaksi Thaddaios) tai Lebbeus, Markuksen ja Matteuksen evankeliumien mukaan. John sekottaa taas pakkaa. Yxien mielestä Taddeus on Juudas, yxien mielestä Iskariot, toisten mielestä joku toinen juutas.  On tää yhtä sekoilua.

ellauri040.html on line 607:       Vaakusta tän turinan nostaa eepoxexi se et siinä on joku isänmaallinen jäbä joka kuolee ryssiä vastaan ja saa Napsulta postuumin prenikan. Kai Döbelnikin sai sukulaismieheltä jonkun pinssin Uumajassa vaikka tunaroikin pahasti.

ellauri040.html on line 614:       suomalaisennäköiset baltit silkohapset.

ellauri040.html on line 620:       muttei tää ihan noopeliin asti riitä.

ellauri040.html on line 625:   Niinkuin koronavirus vaeltaa neron henki maasta maahan, laukaisi leukavasti hullu Hördelin, kietäessään ympyrää tornikopissa kuin Rilken pantteri. Näin muotoili Vaakku v 1934, joka kenties elätteli vielä jotain toiveita. Vaan jäivät siltä eepoxit vetelemättä, tuli vaan noita laulurunoja ja valitusvirsiä. Niin käy kun saa professorin varman leivän jo maisterina. Sitä valitti Pärttyli-kollegakin, se aarnikotka eli vaakalintu eli griippi: mukava elämä vaientaa apinasta runoilijan.

ellauri041.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri041.html on line 40: Vuodesta 1916 lähtien Tšukovski töskenteli Maksim Gorkin perustaman Parus-kustantamon lastenkirjallisuuden osaston johtajana ja kirjoitti myös itse lastenrunoja. Kirjailijan runomuotoisista saduista tunnetuimpia ovat Krokodil (1916), Pesujehu (Moidodyr, 1923), Torakka (Tarakaništše, 1923), Nupipäinen kärpäsläinen (Muha-tsokotuha, 1924), Barmalei (1925) ja Tohtori Kivuton (Aibolit, 1929). Venäläisestä ja englantilaisesta perinteestä vaikutteita ammentaneet terävä-älyiset, vitsikkäät ja mielikuvitusrikkaat runot ovat edelleen hyvin suosittuja, vaikka aikanaan ne saivat osakseen jyrkkää kritiikkiä ideologisesti suuntautuneiden proletaarikirjailijoiden ja pedologien taholta. Näkemyksensä lastenkirjallisuudesta Tšukovski on esittänyt kirjassaan Ot dvuh do pjati, joka ensimmäisen kerran ilmestyi nimellä Malenkije deti vuonna 1928.

ellauri041.html on line 51:   Vaimo halus sille 

ellauri041.html on line 65:   Kuin setänsä Johannes, joka vetäytyi 

ellauri041.html on line 90:   siivota laahusta pois, immuniteettia hankkia 

ellauri041.html on line 95:   joukosta non-grata jengin, maahanmuuttajat, 

ellauri041.html on line 96:   vanhat ja muutkin joutavat, viemästä leipää 

ellauri041.html on line 106: Päätelmä: Kommunikaatio tehostuu, turhat palaverit putoavat pois, ja fokus pysyy asiassa.

ellauri041.html on line 108: Totuus: Noni, huomenta. Kiva että... hei mitäs tää nyt on? Voi vitsi, ei tää ollutkaan päällä. No niin, eli...  hei Kirsi, laitatko sun mikin äänettömälle kun tää ääni kiertää tosi ikävästi. Hei sori kun mä näytän suohirviöltä, kun mä en oo pessy tukkaa kuuteen päivään. Ei oo aprillia! Tota noin, nyt siis meidän pitäisi katsoa... ok, Kari, nyt mä näen että sun lapsi työntää sukkapuikkoa töpseliin, odotellaan että Kari saa... Eli nää viime viikon luvut oli siis... hei sori, ruokalähetti tuli, meen avaa oven... Katri, ootko siellä, aha, sä pelaat Candy Crushia, hehe, mut keskitytäänkö nyt...

ellauri041.html on line 115:   Sana valta tulee germaanien halun verbistä. Mä TAHDON! 

ellauri041.html on line 116:   huusi Riitta, jo pienokaisena vallanhaluinen tytön tyllerö.

ellauri041.html on line 121:   toista vallan toimivaa halun kolmijakoa, nimittäin Darwinin 

ellauri041.html on line 125:       matchaa 1-1 elukan tärkeimpien reikien kolmijakoon: on os, cunnus

ellauri041.html on line 135:       Pikkulapsi kontrolloi vaan suutaan, se hakee välitöntä tyydytystä 

ellauri041.html on line 139:       Se on siis ihan että EAT! EAT! 

ellauri041.html on line 149:       ja täytetään kamari, mökki, mökin piha, kylä, kaupunki ja koko maa. 

ellauri041.html on line 150:       Joo täähän on ihan ilmeisesti just toi Darwinin FUCK! FUCK!

ellauri041.html on line 153:       hankinta ja puolustus, meemikeräilijöiden pyllynreikämäinen puuhastelu. 

ellauri041.html on line 155:       pitää se sisällä kuristajalihaxella, ettei kärpäsetkään pääse jaolle. 

ellauri041.html on line 156:       Reviirin hankinta ja puolustus ikävä kyllä edellyttää tietyn määrän listintää, 

ellauri041.html on line 160:       jäävät tähteet haikeasti puristetaan pihalle. Tai ei pihalle, kyllähän 

ellauri041.html on line 168:       Se mahtuu sinne kepoon ihan kahvaa myöten kun käyttää vaseliinia. 

ellauri041.html on line 169:       Anaalihommat miesten kesken hakkaa genitaalihöpötyxen 6-0. 

ellauri041.html on line 185:   Mut sama se, osoittautuu, että ihan se sama peli riivaa niitä nyttekin. 

ellauri041.html on line 194:     Harjoitteet näyttävät toimivan. Karskit äijät halaavat, itkevät, avautuvat, työntyvät peremmälle ja uskoutuvat. Ilman viinaa. Mixi miesten on niin vaikea puhua tunteista? Mixi se on helpompaa miesseurassa? Minkälaiset ongelmat nykymiestä vaivaavat? Sen Syrjälä on lupautunut paljastamaan, pipun lisäxi.

ellauri041.html on line 202:     Viikonlopulla ihmiset saavat käsitellä omaa "aggressiotaan" ja kaverienkin "aggressioita" turvallisesti yhteisessä leikissä. En tiennytkään että "aggressio" voi tarkoittaa myös "sitä". No puretaanhan aggressioita tosiaankin erilaisiin kohteisiin. Jos niitä ei voi hillitä ne tulee liian aikaisin.

ellauri041.html on line 204:     Modernia miestä kuormittaa pitkät työpäivät, ja sen lisäxi pitäisi vielä jaxaa lällystellä kotona. Se on jo ihan liikaa ressiä soturille ja sen palleille. Syrjälän oma iskä oli sydämellinen, pallikas, välittävä ja läsnä, mutta otti ja kuoli äkkiä. Se oli sen sydämelle liikaa, ei pallit kestäneet. Kuusikymppisenä kuoli veneeseen kalaretkellä että kolahti. Se oli lamauttava sokki, myös Teemulle.

ellauri041.html on line 206: Vanhemmat olivatkin jo eronneet tästä syystä, ja Syrjälä asusteli iskän kaa pikkumökissä Kuusamossa. Pitelivät isä-poika leiriä ihan mökkioloissa. Pirttiviljelyä omilla otrajauhoilla.

ellauri041.html on line 208:     Isän kuoltua Teemu alkoi pelätä, ja söi pitkään pelkkiä pirtelöitä. Oli hyvin ehdoton ja pakkomielinen kuten nytkin. Ihan kuten isänsä. Parisuhde päättyi 2010, koska Syrjälää ei enää tippaakaan kiinnostanut naiset, sexi eikä edes izetyydytys. Libido oli ihan hävyxissä. Jotain siltä puuttui ja se oli - juna!

ellauri041.html on line 213:     Korona on lyönyt loven Teemun bisnexeen, mutta ainahan on mahdollisuus palata pohjoisen mökille, jossa ei ole isääkään enää painolastina.

ellauri041.html on line 215:     Onnexi verkkokurssille on ilmoittautunut 400 miestä. Ohjelmassa on nettikarjuntaa ja vihapuhetta, pulahduxia Teemuun keräilemään mieskuvastoon, ja toki ize kukin voi mennä välillä vessaan vetäsemään kuivat. Se onnistuu, kun syö ensin kotelollisen kananmunia. Ja loppupäivän voi viettää vaipuneena izeensä kuin Teemu avannossa. 

ellauri041.html on line 218:   Italo Calvinon ongelmat ja halut
ellauri041.html on line 224:     jos niitä vielä kuvailisi Darwinin ja Freudin haluasteikoilla. 

ellauri041.html on line 241:     ihan sen kaliiperin mieheltä, enempi kiltihköltä piipunrassilta. 

ellauri041.html on line 249:   Kuolihan se Teemunkin isä rantaveteen kalassa, vaikka ei ollut kuin 60. 

ellauri041.html on line 266: Syy 2 on perustavampaa laatua. Tää apina on elukka, ja elukalla on vaan noi 3 halua: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, eikä se halua mitään lukea eikä kazoa mikä ei käsittele noita 3 aihetta, niiden saavuttamista (komedia) tai menettämistä (tragedia). Kaikki komplexius tulee ympäristöstä, apinassa izessään ei ole muuta kuin nää 3 vaihdetta. Kun ympäristö muuttuu monokulttuurixi, monopolisoituu ja monotonisoituu kulttuuri.

ellauri041.html on line 268: Kaikki muurahaispolut, mitä kiviä tai kantoja ne kulloinkin kiertävätkin, vievät saalispaikalta pesään ja pesältä saalispaikalle. 7.5G (korjaan, 8G) termiittiä ei voi olla väärässä. Voi sitä termiittiä joka poikkee polulta. Se exyy tai sen syövät pedot tai loiset. Se ei tuo kortta kekoon eikä saa syötävää yhteismahasta.

ellauri041.html on line 286:       Luen hirmu tarkkaan ja hitaasti koska kaikessa on jotain  potentiaalisesti ovelaa ja tähdellistä, jota pitää pysähtyä miettimään. Myyttejä ja mysteereitä, kaikki liittyy kaikeen. (Vähän tätäkin mut vähemmän, yleensä lähden omalle tangentille aika äkkiä, seuraan omia assosiaatioita kuin koira kusella. En ole uskollinen lukija. Vaan jos mullon joku oma koira haudattuna, kirves hiottavana ja lehmä ojassa, luen noin tarkasti.)

ellauri041.html on line 290:       Luen oikeastaan vaan yhtä kirjaa, koska kaikki lukemani muodostaa toisiaan täydentävän kirjaston josta rakennan maailmankuvaa kuin muurahainen tai hämähäkki. Kaikki liittyy kaikkeen. (Joo on mulla paljon tätäkin. Kaikki kelpaa, sillä kaikki on tätä samaa. It's turtles all the way, kaikissa rorschach läikissä riisuuntuu vähäpukeisia naisia (l. termiittiapinoita). Ajatus askartaa. Oma vika, mix näytätte niin rumia kuvia.)

ellauri041.html on line 292:       Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)

ellauri041.html on line 295:   Yx ei alotakkaan, lukee vaan kirjan nimiä selkämyxistä. Yx lukee vain loppuja. Yx lukee jokaisen kirjan erixeen huolella sekoittamatta mitään, nyt pohditaan. (Tää on varmaan Linkkujen tai Kimmon tapa toimia?) Mut cetera iam fabulosa, Tacitusta lainataxeni. Jo riittää suljen tämän viidakon. Longum est omnia enumerari. Nää lukijatyypit vielä hälisee vähän keskenään ja muistelee jotain 1002. yön tarinaa: Harun el Pullah lähtee yöseikkailulle ja tapaa upeen naisen herraseurassa. Tehtävä on vetää helmikuula hatusta. Mustan kuulan vetäjän on tapettava hyvä kalifi Harun el Pullah. No tietysti Harun vetää sen. Ok se sanoo, mut saisinko ensin kuulla miten tää satu päättyy?

ellauri041.html on line 300:   Nää mun paasauxet on pitkään jauhaneet jo samaa silmukkaa. Mut mikäs siinä, elämä on syklistä, karman iso pyörä pyörähtää, tulee aina uusia sotia ja katastrofeja, tutkinnonuudistuxia, uusia nilkkejä syntyy kivien alta kuin simppuja alkumerestä, liukkaita kuin Jönsin ankeriaiden neulaspoikaset. Ei tää impending maailmanloppukaan ole kuin vielä isommaan rattaan raxahdus taivaan hirmu suuressa kellopelissä.

ellauri041.html on line 302:   Pieni pyörä pyörii vinhasti, ison pyörä liikahtaa yhden rattaan eteenpäin. Sekunteja, minuutteja, tunteja, päiviä vuosia, yxi elämä, ziljoonia elämiä, rax, yhteishuutoa, värähdys voiman kentässä, planeetta sammuu kuin kynttilä, uusi maailma. Kaikki loppuu yxiltä, toisilla kaikki alkaa alusta. Onni yxillä, kesä kaikilla. Luovaa tuhoa.

ellauri041.html on line 309:   Weimar läntisessä itä-Saxassa oli saxan sydän, ja preussi eli loput itäsaxasta sen pallit. Hitlerin vallankaappaus lähti Weimarin tasavallan epäjärjestyxestä. Uusnazien johtoslaavi asuu Göttingenin ja Erfurtin lähellä, koska siellä uusnazien kannatus on 25%, sen kotiseudulla lännessä se oli vaan 10%. Persut on laskukkaita, joita kauhistaa varattoman väestön vaihto vielä köyhempiin mutta nöyrempiin savunaamaisiin ja karvakätisiin maahanmuuttajiin. Itäeurooppalaiset pettyivät usaan, länteen ja talousliberalismiin, kun kävi ilmi, että niistä tuli länkkäreiden mamuja, sama riistoa vaan toisessa mittakaavassa. Ize asiassa kaikki ovat pettyneet kun unelmasta tuli jotain pahmpaa kuin valhe. Olimmeko sittenkin väärässä, sanoi kenialainen hörökorva neekeri ja antoi tilaa Trumpille. Kukaan ei ole tyytyväinen enää nyt korona-aikaan, pieleen meni mutta menköön, sanoo ökyrikkaatkin ja piileskelee ökyjahdeilla. Korjataan vahinko seuraavasa jaxossa.

ellauri041.html on line 313:   Der Flugelin der Fuhrer pelaa lasten kanssa shakkia ja teitittelee vaimoa, syö izetekemiään vuohia ja kazoo perheen kaa Louhimiehen sontimatonta tutilasta. Länteen pettynyt bulgaari Krastev on tästä kaikesta kiusallisen selvillä ja hypistelee haluttomasti saxalaisen flyygelin mustavalkoisia koskettimia. Ne näyttää epäilyttävästi hain hampailta. Und der Haifisch, der hat Zähne, und die trägt er im Gesicht. Und der Nazi, der hat ein Messer, doch das Messer sieht man nicht.

ellauri041.html on line 315:   Ei vielä. Vaan ootapas, kunhan tästä kulkutaudista vähän toivutaan, niin kohta tulee veizet esiin ja alkaa viuhua, ja pyssyt paukkua kaikkialla maailmassa, entistä suuremmalla syyllä ja innolla. Holokausti oli saxan historian konepeltiä rumentava pieni pulunpaska, ja koleraepidemia maailman mittakaavassa vain pieni lepakonkökkäre.

ellauri041.html on line 317:   Jälkikäteen on myönnettävä, toteaa hartioita kohauttaen  ruozalaisten vinosuinen Mengele ruumisluvun noustua 3. tuhannelle, että emme oikein onnistuneet vanhusten ja vähämerkityxisten suojelussa. Sori siitä vainajat, parempi onni ensi kerralla. Mutta kazotaan 20v kuluttua kun talous pyörii ja kuolleet mamut ja vanhuxet on unohtuneet, kuka oli oikeassa. Kolleegan kaasu-uunitkin on enää myyttisiä. Tästä ette selviä. Nähdään!

ellauri041.html on line 326: Melenderin romaani luotaakin iänikuista loppuun kaluttua kysymystä siitä, miten ihminen lopulta voi löytää tiensä itseensä ja itsensä luokse. Voi hemmetti. Mitäs läxit? Kuka ihmistä odottaa tämän tien päässä? (No viikatemies, ellei suorastaan vanha vihtahousu.) Uuden romaanin etsintä alkaa kuolemasta, päähenkilön Joel Rannon isoäidin poismenosta. Näin kuolema toimii uudelleen aktivoituvan elämän savukkeena. Tumpataan toinen, sytytetään uusi. Vuoroin käydään vieraissa. Ottaako sinun lipasi, ei ota minun orani. Ironia näkyy siinä, että isoäidin lipa on päähenkilölle läheisempi kuin oma ora.

ellauri041.html on line 328: 	Teatterikorkeakoulussa opiskellut Joel Ranto on televisiosta ja erilaisista julkkispaneeleista tuttu mediakonsultti, joka päättää isoäidin kuoleman jälkeisissä tunnelmissa irtautua puuduttavista työkuvioista ja perehtyä ranskalaiskirjailija Gustave Flaubertin kirjoihin sekä Rouva Bovaryn kirjoittajan ja George Sandin käymään kirjeenvaihtoon. Mix vitussa, tekee mieli kysyä. Epätodennäköistä. Kenen unelmaa tässä oikein eletään? Kai Tommin joka ois halunnut olla teeveestä tuttu audikiesikuski, mut onkin vaan käytetyllä Toyotalla ajeleva köyhä toimittajan tumpelo.

ellauri041.html on line 330: 	Parhaiten uppoutuminen ranskalaiseen sielunmaisemaan käy Ranskassa, jonne hän suuntaa Toyotallaan. Hän on päätynyt vaatimattomaan japanilaiseen autoon, koska uskoo, ettei Audin kaltainen statussymboli sovi inhimillisiä arvoja mainostavalle markkinamiehelle. Eikö sitikka 2cv tai ryppypeppu ois ollut pastillimpi? Huijaat vaan Tommi izeäs ja meitä, ei ollut varaa kuin pieneen riisipussiin. 

ellauri041.html on line 337: Hän etsii lohdutusta ja opastusta puolestaan Flaubertin ikätoverin Charles Bauderlairen (sic) runoista ja Tommin eiku Joelin sylistä.

ellauri041.html on line 338: Ranskalaisen ystävän kerronnallinen jännite kohdentuu paikallisten gangstereiden sekä Rannon ja Daignaultin elämänpolkujen kohtaamiseen. Taustalla on laiton naiskauppa. (Laillisesta ei nyt ole puhetta.) Miten käy tässä pelissä Rannon ja Daignaultin ystävyyden? Voiko Bauderlairen pahat kukat koristaa Flaubertin torakoiden pöytää? 

ellauri041.html on line 340: Tässä mielessä Ranskalainen ystävä korostaa, että nykyhetkeä ei kuitenkaan pääse pakoon. Idyllisen paikkakunnan näennäinen rauha on vain silmänlumetta. Rauha on ihmisessä itsessään tai sitten ei - ilmaistakseni kliseisen romaanin yhden teeman yhtä kliseisesti. Päähenkilölle romaanin nimeksi nostettu elintärkeä ranskalainen ystävä on yhtä hyvin Marcel Daignault kuin Gustave Flaubert. Yksi sitoo hänet sängynpäätyyn, toinen mahdollistaa silmien ummistamisen koko jutulta.

ellauri041.html on line 342: Melenderin romaani pysyy takautumineen ja kirjallisine viittauksineen hyvin kasassa. Se on kelpo teos, puolustaa paikkaansa kasan pohjalla, mutta epäilen, että näistä aineksista olisi parempi kirjailija (esim mä) voinut saada aikaiseksi myös vielä vastaan panemattomamman kirjan. Vaikka onhan se nytkin kiitettävän  vetelä. Esimerkiksi juoni on kivan likilaskuinen. Psykologinen omakuva jää osuvan kapeaksi, enempi lontoonrakeiseksi kuin ranskanpastellixi. Myös Flaubertin ja Bauderlairen osuus tuntuu kokonaisuuden kannalta jäsentymättömältä - kirjailijat ovat samalla tapaa annettuja ominaisuuksia kuin romaanihenkilöiden tukan tai silmien väri. Missä on Flaubertin hikinen kalju ja Bauderlairen kissanhajuinen misogynia?

ellauri041.html on line 344:   Se on kuitenkin vain puolet totuudesta, koska Tommi Melender tarjoaa monia riemastuttavia ja karmivia hetkiä. "Marcelia huvitti ajatus, että häntä varten koottaisiin itsemurhien estämiseen erikoistunut iskuryhmä. Se murtaisi oven ja ryntäisi hänen asuntoonsa kuin terroristisolun tukikohtaan. Parhaassa tapauksessa hän tulisi siinä tohinassa ammutuksi." (Huoh, huoh, huoh. Olipa riemastuttavaa. Ammutuxi saisi tulla Tommin mukana myös karmiva Jukka Petäjä.)

ellauri041.html on line 356:   Olikohan noi rikolliset nimeltään Melender ja Majander, tai ehkä Stenvall ja John P. Carlson. 

ellauri041.html on line 359:   toilauxia on monen sivun haastattelu Himo Airaxinen -paskiaisesta. Aloitti Hesassa vuonna 1983. 

ellauri041.html on line 360:   Onkohan se Leena Majander-Reenpään veli, sen jota nai vuoron perään Pekka Tarkka ja Reenpään Ana,

ellauri041.html on line 365:   Tommi syntyi 7 vuotta myöhemmin, Kekkonen oli aika viimeisillään, huonossa hapessa, olikohan se jo ihan gaga? 

ellauri041.html on line 368:   (Ohops, Ranskalaisia pastilleja olikin Juha Tantun matkakirja, joka oli Linkuilla mukana Pariisissa. Melenderin kirja oli Ranskalainen ystävä. Aapelilla oli Onnen pipanoita ja Talvella Iloinen juusto.) 

ellauri041.html on line 371:       Tuula Johanna Arkio (o.s. Olamo, s. 2. huhtikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija ja taidemuseonjohtaja. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi[2] ja hänelle myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi. Arkio johti Kiasmaa vuosina 1990–2000 ja Valtion taidemuseota 2000–2006.

ellauri041.html on line 374:   Se helpottaa kuratointia ja pitää mielen inventaarit kunnossa. Ei taulutkaan heilu seinällä kuin mummon hammas, tai hullun mulkku tuulessa.

ellauri041.html on line 384:   Sentään haukkuu Jörn Donneria kädenlämpöisexi, Väärin, Jörkkä on (oli) yxinkertaisesti KYLMIÖ. 

ellauri041.html on line 385:   Ihan väärässä se on siinäkin, että ihmiseen kohdistunut viha olisi vääränlaista. Kyllä tässä näytelmässä ihminen on se konna! Kuuluisuuden etuihin kuuluu se, että julkkixen työtä voi suorittaa missä vain, esimerkixi Pariisissa tai mullan alla. Periaattessa. 

ellauri041.html on line 389:   Antti ei toivo Tommille Puovon kohtaloa. Puovo ärähteli lehtimiehille niin ärhäköitä aforismeja, etteivät ne saaneet siitä irti tuon taivaallista. Melenderiäkin kunnioitetaan ja pelätään jo sopulilaumassa, senkin jyrsintähampaat on jo kuluneet eri terävixi. "Yxikin vale, kaunistus tai yleistys tuhoaa kirjailijan", siteeraa Kokkolan poika ihaillen leipurinsälliä stadin Linjoilta. Enemmistö niistä lie jo sitten tuomittu Tommin toimesta hautuumaan jäykkäjäseniseen viihdytyspataljoonaan, jonka majuri on Paavo Haavikko.

ellauri041.html on line 391:   Tommi heittäytyi vapaalle täytettyään 50. Nyzen esikuvia on Baudelaire, Flaubert ja Camus. Vantaan mies ihailee rranskalaisia. Tommi kuumuu törkeistä taklauxista, mutta esittää todenpuhujaa. Se on luopunut nuoruudentöidensä sexistisistä henkilöhahmoista, skatologisesta sanastosta ja räkäisestä äijähuumorista, tai siis ei enää kirjoittele niitä, eiväthän ne trendaa enää. Silti puolisalaa tykkää NHL:stä ja Baudelairesta. Majanderin taustapeilistä Melender vaikuttaa kamalien eläinten majavalta. Tän arvostelun perusteella sen esseet on aivan MITÄÄNSANOMATTOMIA. Sehän on Jan Blomstedt-luokan i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä.

ellauri041.html on line 394: Hyvä ja paha Busch
ellauri041.html on line 403:   Paha Busch oli varmaan tihrustellut Boschin ja/tai Bruegheleiden Antoniuxen kiusauxia. 

ellauri041.html on line 410:   Pahan Buschin runo oli kielletty Itävallassa vielä 1902.

ellauri041.html on line 425: Knasun parhaassa kirjassa En tid for alt enkeleistä tulee lokkeja. 

ellauri041.html on line 438:   mitä enemmän "siihen" sattuu, sitä iloisempi on supermies, ihan hohottaa. 

ellauri041.html on line 469:   Flaubertin proosaruno ilmestyi 1874. Olikohan se sitten 

ellauri041.html on line 472:   Moosexen palavaxi pensaaxi se oli liian kiinnostunut pahasta bushista.

ellauri041.html on line 504:     Hält denn nicht, o Sünd und Schand, 

ellauri041.html on line 551:   käydään varkaissa vanhassa Valamossa 

ellauri041.html on line 555:   Eikö tää nykytilanne oo ihan kauhee? 

ellauri041.html on line 564:   Tätä koettakaamme taidollamme parhaalla 

ellauri041.html on line 616:     An diesem tag beharrlich flieht, 

ellauri041.html on line 636:     Pflegt er die Kirchweih streng zu halten - 

ellauri041.html on line 671:       että sillä on pyhyys ihan verissä.

ellauri041.html on line 676:       Tonista on ihan kiva suistaa suuta. 

ellauri041.html on line 677:       Lihaliemi, läski ja maxakuutio 

ellauri041.html on line 691:       Hiiviskelee jo aamuvarhain hyvin 

ellauri041.html on line 703:       Puutarhuri ize pitää yxinomaan lihasta,

ellauri041.html on line 705:       Unohtaa pyhät perhekäskyt vanha käppänä,

ellauri041.html on line 708:       jossa se ihan kuin jonain jouluaattona

ellauri041.html on line 712:       tyynen rauhallisena äijän puutarhassa

ellauri041.html on line 728:       suht halvalla, kiittivät ja  pulittivat juipit. 

ellauri041.html on line 730:       ryömi Julchenin vieressä ja hameen alla, 

ellauri041.html on line 733:       Kun se oli harras ja kumartui syvälle, 

ellauri041.html on line 735:       Tyttöhyvät! olkaa hartaita ja herkkiä! 

ellauri041.html on line 738:       Kuzui sitä henki harjoittamaan yxinäisyyttä. 

ellauri041.html on line 741:       lepäsi harmaasta aamusta talvipäivään asti 

ellauri041.html on line 742:       kuin harras munkki tai ize ekklesiasti. 

ellauri041.html on line 769:     Dass durch die halb-erstarrten Glieder 

ellauri041.html on line 776:     die halfverglasten, steifen Ohren 

ellauri041.html on line 781:     Doch ach! kaum hat er Platz genommen, 

ellauri041.html on line 793:     hat seine Finger eingezwänet. 

ellauri041.html on line 796:     Sie meint: Antonio hat's gethan. 

ellauri041.html on line 817:       ja monen pojan vienyt ikävästi pihalle, 

ellauri041.html on line 833:       läpi ihana väristys - katoppa! 

ellauri041.html on line 837:       Toni harppoo raput, ja pian on eessä 

ellauri041.html on line 838:       Julian ovi. Kukapa ei haluaisi kylmästä 

ellauri041.html on line 848:       Äkkiä saavin alle! vaimo sihahtaa, 

ellauri041.html on line 855:       Antonius on pahassa paikassa, 

ellauri041.html on line 864:       kissa ei anna perixi ihan helposti. 

ellauri041.html on line 887: 	  hat es gar bald herausgebracht, 

ellauri041.html on line 896: 	  halb drohernd, halb zum Gnadenwinke. 

ellauri041.html on line 914: 	  Natürlich im Allgemeinen u. überhaupt, 

ellauri041.html on line 917: 	  von Träumen umgaukelt, halb schläft halb wacht, 

ellauri041.html on line 951: 	Der böse Feind soll dir nicht schaden. 

ellauri041.html on line 967: 	und besprengt ihm den harten Teufelschädel, 

ellauri041.html on line 980: 	luostarin rauhassa nyt eleskelee, 

ellauri041.html on line 982: 	Pianhan onkin se jo perehtynyt 

ellauri041.html on line 987: 	ja kerubeista, joita ihan parvia 

ellauri041.html on line 1023: 	mun oli ihan pakko muuttaa taloa, 

ellauri041.html on line 1024: 	tulin sua hakemaan, toin mukanani hopeat 

ellauri041.html on line 1042: 	Antonius-veli on pahassa pakkoraossa, 

ellauri041.html on line 1061: 	murisi ja kiristeli jakarilla hampaita. 

ellauri041.html on line 1066: 	hajottaen ikkunanpielet lähtiessään räsäxi.  

ellauri041.html on line 1094: 	  Er wandelt abseit und schaut sich nicht um 

ellauri041.html on line 1102: 	  Na, was hat denn wieder, der alte Brummer? 

ellauri041.html on line 1106: 	  Gewaltig braust der Sturm. Die Donner schallen, 

ellauri041.html on line 1107: 	  Bruder Antonio schaut sich nicht um, 

ellauri041.html on line 1117: 	  Und Alopecius hat sein Theil...

ellauri041.html on line 1118: 	  Bruder Antonio schaut sich nicht um, 

ellauri041.html on line 1123: 	  Ja, tödte, tödte!! Sie leidt's halt nit! 

ellauri041.html on line 1132: 	  ihn wieder aufgenommen hat.

ellauri041.html on line 1146: 	tervehti kaunottaria turhankin lämpimästi, 

ellauri041.html on line 1152: 	paremmin osataan arvostaa luonnon ihanuuxia. 

ellauri041.html on line 1154: 	osallistua maalliseen puuhasteluun tähän, 

ellauri041.html on line 1165: 	se on turhan nauraja, tekee pilkkaa ukosta. 

ellauri041.html on line 1169: 	Ei kannattaisi ukkosen herraa haukkua. 

ellauri041.html on line 1170: 	Pilviseinä lähestyy, näyttää hampaita. 

ellauri041.html on line 1207: 	  Wallfahrten die Bruderschaften; 

ellauri041.html on line 1211: 	  Die Bruderschaft u. den Jungfernverband 

ellauri041.html on line 1213: 	  Drum ist ein Wirthshaus allda zur Hand 

ellauri041.html on line 1218: 	  Das Wirthshaus, welcher Feuer fing, 

ellauri041.html on line 1227: 	    Erhalte uns armen Mönchen - 

ellauri041.html on line 1237: 	  Kann heut ja wohl nicht schaden! 

ellauri041.html on line 1302: 	  "Ich hab von deiner Kunst vernommen! 

ellauri041.html on line 1312: 	  Und keiner hatte je erfahren, 

ellauri041.html on line 1341: 	pirun konsteja ja taikoja ne haistaa, 

ellauri041.html on line 1448: 	"Hei siellä!" hakekaapa mulle pippiä 

ellauri041.html on line 1461: 	- Ihan totta, en voinut sille mitään! - 

ellauri041.html on line 1471: 	silmät siniset, ja parta hallava, 

ellauri041.html on line 1514: 	  Er schafft sich einen Esel an, 

ellauri041.html on line 1521: 	  Da kam aus seinem Hinterhalt 

ellauri041.html on line 1526: 	  Schaut's an nur Seelenruh: 

ellauri041.html on line 1551: 	  Das hast du nun gesehn! 

ellauri041.html on line 1563: 	Se on Anttoninkin suurimpia haaveita, 

ellauri041.html on line 1564: 	on kauankin jo pitänyt sitä haikailla. 

ellauri041.html on line 1576: 	ja alkaa sitä perästä lähin suuhun haavita. 

ellauri041.html on line 1578: 	kaikessa rauhassa häirizemättä karhun atriaa. 

ellauri041.html on line 1617: 	  Und wie er sich umschaut, der fromme Mann, 

ellauri041.html on line 1618: 	  Schaut ihn ein hübsches Mädchen an. 

ellauri041.html on line 1620: 	  War aber ganz ruhig, als dies geschah. 

ellauri041.html on line 1621: 	  Er sprach: Schau du nur immer zu! 

ellauri041.html on line 1631: 	  War aber ganz ruhig, als dies geschah. 

ellauri041.html on line 1641: 	  Links und rechts einen herzhaften Kuss. 

ellauri041.html on line 1643: 	  War aber nicht ruhig, als dies geschah. 

ellauri041.html on line 1676: 	Huis! huis, tuntui hassulta päälaelta,

ellauri041.html on line 1698: 	tai näyttäydy jo oikeassa hahmossa!

ellauri041.html on line 1702: 	Pyhä Antonius Padovasta jatkaa rauhassa 

ellauri041.html on line 1706: 	Tunnethan ja säälit lasta! 

ellauri041.html on line 1722: 	  Auf Nase und auf Ohren schaut. 

ellauri041.html on line 1724: 	  Es käme mir denn ein glaubhaft Zeichen!

ellauri041.html on line 1744: 	  Und auch die Türken kamen in Schaaren 

ellauri041.html on line 1757: 	  "Es kommt so manches Schaf herein, 

ellauri041.html on line 1773: 	ja rukoilee, kunnes lopulta ihan kuivuu käyräxi 

ellauri041.html on line 1776: 	Se puhui: hei jyrsijät, älkää olko ihan torvia. 

ellauri041.html on line 1810: 	että sika mahtuu hyvin ilman sarvia ja hampaita."

ellauri041.html on line 1812: 	Sika röhkäisi, ihanasti lauloi enkelit. 

ellauri041.html on line 1821:   Flaubert on aina vaikuttanut musta jotenkin säälittävältä. Se yritti liian kovasti, stilisoi ihan vimpan päälle, eikä siitä kuitenkaan tullut yhtään parempaa. Pölhö-kustaa oli oikeasti vähän tyhmä, minkä se tiesi izekin. Se sanoi ize izeään vanhaxi romanttisexi liberaalixi pönttöpääxi, vieille ganache romantique et libérale. Sen kuuluisin kirja on se Emma Bovary, jonka ansiosta sitä sanotaan kirjallisuuden suurimmaxi realistixi. Oikeasti se tykkäs romanttisista jutuista, ja sellaisia se koitti kovasti kirjoittaakkin, niistä vaan tuli floppeja toinen toisensa perästä. Käytyään Ebyktissä ja Turkissa ym. levantin maissa (missä se muuten sai nipun sukupuolitauteja, mm. kupan ja sankkerin), se kirjoitti Salammbön. Koitin lukea sen portugalixi, kun satuin löytämään sen Lissabonista 50-luvun pokkarina el Zorromainen kuva kannessa. Se oli vitun tylsä jopa portugalixi, en jaxanut. Sen toinen parempi kirja taitaa olla se postuumi keskenjäänyt teos Kaxi ludetta, joka kertoo kahdesta torakkamaisesta kaveruxesta, Bouvard & Pécuchet. Sekin mulla on, mutten ole saanut luetuxi loppuun. Se nuoruudenmuistelu, Education sentimentale, oli kyllä kiva, jos oikein muistan. 

ellauri041.html on line 1823: Flaubert ei mennyt koskaan naimisiin, koska se ei halunnut lapsia, se ei halunnut kellekkään niin ikävää kohtaloa kuin että isänä olis Gustave Flaubert. Ihan fixu päätös, vaikka ne sexitaudit sitten ei kyllä olleet kovin fixu veto. 

ellauri041.html on line 1849:   muiston haluun, herättää 

ellauri041.html on line 1857:   muistin ja halun, herättää 

ellauri041.html on line 1860: No mixei tää muka käy? Tää on ihan sanatarkka! Tä? Ai et ei niin runollinen? No ei se Eliotkaan ollut mitenkään runollinen, sehän toi just muotiin arkisen. Eliotillakin oli espanjantauti, johon kuoli 100M apinaa. Enemmän kuin maailmansodassa. Coronakin on pelkkä vastaantulija, toistaisexi ainakin. Ei kuollut Tomppa, pääsi teholle.

ellauri041.html on line 1863:   Tähänhän se Puovo Huovikonkin modernismi ajoittuu. Aika uranuurtajia näillä raukoilla rajoilla, kuten Make happamesti toteaa. Lääkärit ilman rajoja.

ellauri041.html on line 1890: som han ikke forstår

ellauri041.html on line 1920:   AK käytti murresanaa jalavosa. Se tarkoitti jaloissa. Netflixissä joka kirjottaa nimensä mun tyylillä on menossa Forsterin kermaperse-epookki Howard's End. Only Connect, joka netissä tarkottaa lähes yxinomaan samannimistä brittitietokilpailua (perhanan 20M kärpästä, niitä saa koko ajan olla hätistelemässä kuin Gary Larsonin vanha mies, kieli tarttuneena kärpäspaperiin) on siitä kirjasta.

ellauri041.html on line 1922: Sitä käytti joku säälittävä Jaakkoon takertunut romanialainen filosofi ammoin artikkelin nimenä. Se artikkeli oli printattu dot matrix printterillä ja monistettu spriimonistuskoneella. Säälittävää. En tunnistanut kirjallista viitettä enkä muutenkaan ymmärtänyt paperista tuon taivaallista. Varmaan se oli ihan mobutu seko seko.

ellauri041.html on line 1924:   Connect the dots. Lassi ei perusta pisteenyhdistelypiirustuxista, pitääkö siinä muka noudattaa jotain järjestystä. Ja tuloxena on vaan joku säälittävä ankka. Lassi on taas kerran ihan oikeassa, ne on syvältä. Forsterin laskukas saxalainen  vanhapiika on kylästynyt olemaan kulturelli köyhimys ja palastelemaan toimeentulonsa. Se haluu millä hinnalla hyvänsä rikkaisiin naimisiin Howard's Endin omistavan törkymöykyn kolonialistin kanssa. Se haluu yhdistää 2 pistettä: oman kyldyrellin köyhyyden ja Hen-äijän vulgäärit rahat. Oma tyyli ja toisen toimeentuloturva. Taitaa mennä pieleen kuin Lassilla mä veikkaan. Pisteistä ei tule ankka vaan jänis. Vaikken ole lukenut kirjaa enkä nähnyt kaikkia osia. Tää on tällästä varovaista charityhenkistä yhteiskuntakritiikkiä. Jaloja villejä kadun varjosalta puolelta ja piknikkejä jalavoiden varjossa Howard's Endissä. Taattua brittikamaa, brexithenkistä. Ivana Trump Atlantin itäpuolelta.

ellauri041.html on line 1931:   Parasta täältä kotikazomosta kazoen on koko homman painajaismainen todentuntu. Paljon hullumpia konnailuja kuin tässä on luettavissa joka päivä lehdestä. Tää on pimeää komediaa, sapekasta naurua, pahaa unta josta ei voi herätä kuin vielä pimeämpään tragediaan todellisuuden kuhmuisessa pakastimessa.  Hyvää on myös neandertalimainen perhetiimimeisinki (geenit sakeampia kuin meemit), uskottavan  masentava laskukkuus, suora ja epäsuora vittuilu vittumaiselle kapitalistimenolle, ja kristillinen tasoitushenki: rikkaat on paskiaisia ja köyhät hyviä. Näin on meidankin elamassamme. Kusipää isä pannaan pakastimeen, röyhkeät naapurit karkotetaan vittuun sadettajalla. Jokainen saa olla vuorollan oman perheen antisankari, kukaan ei ole seppo. Varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille kuin robbari. Ja nauraa rähätetään vielä päälle.

ellauri041.html on line 1935:     Spearman congratulates Netflix for picking up the show as it contributes to "telling international stories from places Americans don't consider"; Jonathon Wilson of Ready Steady Cut says that it is "another solid piece of overseas programming".

ellauri041.html on line 1937:     It’s difficult to reconcile corpse disposal with typical teen awkward-boner gags. In American lamestream programming, they belong to different genres. That’s where the “dark” half of the comedy comes from, and it’s not a mode that necessarily suits the show – at least not all of the time.

ellauri041.html on line 1941:     Reviewing season two for El País, Delclós suggests that the necessary suspension of disbelief is harder to cover up with comedy.

ellauri041.html on line 1943:     Suspension of belief in what? Capitalism obviously. Americans find that harder than to believe in god, superman, me, "it", Harry Potter, Trump, and Game of Thrones. Big cars, cheap gas by the gallon, soft suspension. Well now oil can be had by the asking. Selling oil costs money now, as does saving money in the bank. Deflation comes, are you ready?

ellauri041.html on line 1955:   Mutta mitä vittua on palvelutalous? Mitä siinä muka tuotetaan? Kuluttajapalveluja? Kun on saatu syötävää, nussittu vähän ja tapeltu, sitten voidaan alkaa kuusen alla leikkiä. Muovikuusen alla mobiili kädessä, muuta ei enää kohta ole tarjolla. Siinäkin kulutetaan luontoa, mutta ennen kaikkea apinoiden aika saadaan kulumaan. Ja silä varjolla jaetaan perustuotannon ylimäärästä perustuottamattomille syötävää. Maxetaan hauskutuxesta. Olihan niitä narreja ja pellejä aikaisemmissakin tuotantotavoissa, musikantteja ja kylähulluja. 

ellauri041.html on line 1957:   Ja koko ajan taloutta pyörittää kasvava kuluttajien armeija leikkimässä joutavia leikkejä, panem et circenses. Mix vitussa kapitalistit ei tyydy vaan tuottamaan hyvää izelleen ja nakkaa rodeen koko laahusta? No eihän kapitalistit tuota mitään, ne ei omista edes tuotantovälineitä, ne omistaa vaan luottoa, osakkeita eli rahaa. Ne istuu lehdellä kuin kirvat imemässä sokeria ja kastetta. Ne on loisia. Niillä pitää olla noi kuluttajat koko ajan töissä että olis mistä imeä sitä siivua. Lisää porukoita, lisää tuotantoa, lisää asuntoja, lisää työtä, lisää rahaa työtätekevien selkänahasta. Ja luonnosta. Nimenomaan lisää, sillä se sokeri, se luotto, tulee korkoa korolle kasvusta. Näin se pelittää. Kuluttaja on aina oikeassa, ja tuottaja on aina poliittisesti oikealla. 

ellauri041.html on line 1961:   Marx huomas tämän epäkohdan, mutta sillä ollut mitään sanomista sinänsä siihen, että väkiluku ja tuottavuus kasvavat ja maapallo tyhjenee luonnonvaroista ja täyttyy sälällä. Tää oli sille ihan okei, kyse oli vaan siitä ketkä saa istua siinä lehdellä. Siinä mielessä mä en ole kommunistikaan, vaan ekofasisti. Musta on kyllä oikein ja kohtuullista, että ne tosi harvat ihmiset jota maapallolla yleensä kaivataan (tuhansia, ehkä max miljoona), jakais hyvän tasasesti, ei niiden tarvi sitä tehdä missään kommuunissa, pääasia etteivät ryöstele toisiltaan. Olkoot vaan erakkoja niinkuin Antonius, tai kimalaisia pörisemässä ontoissa puissa kuin Mandevillen kauhukuvassa. Ennen kaikkea just six kannustan tasajakoa, ettei taas tulis niitä samoja ryöstäjiä ja ryöstettyjä. En kyllä usko hetkeäkään, että näistä apinoista saa mitään muuta irti kuin just tota öykkäröintiä, kyynärpäilyä, ja kasan rakentamista. Ne on kuin murkkuja, jotka alkaa heti korjata pesää kun joku potkaisee sen hajalle. 

ellauri041.html on line 1968:   Is Finland a country? Do they have cars in Finland? How is Germany for Indians? Varmaan parempi kuin jenkkilä, jossa ainoot hyvät intiaanit on kuolleita. Why are Swedes so successful? Which countries don't like Finland? Nää on jenkkiläisen Quora sivuston ozikoita.

ellauri041.html on line 1970: Maailma on väärällään imbesillejä, siis aivan totaalisia idiootteja, ja kaikkein traagisinta on, että ne nyt pääsevät pitämään älämölöänsä netissä. Olihan ennenkin yhtä hulluja, lähes yhtä monta (plus väestönlisäys), mutta niitä ei sentään tarvinnut nähdä eikä kuulla.

ellauri041.html on line 1972:   Niinkuin esimerkixi tviittaileva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, aivan kuolaavan lobotomin tasoa, tai Herlinin Sanomat, joka julkaisee puolen sivun haastattelun jostain MAGA-lippalakkisesta aivokääpiöstä Johns Hopkinsin yliopistosta. Samassa propagandasarjassa, jossa hiljan haastateltiin toista kärpässarjan ajattelijaa, ranskalaista suklaalevyä. Pietu Hein sanoi yhdessä gruukissa, että vaarallisimpia idiooteista on ne jotka on suhteellisen intelligenttejä. Siis eivät ihan lintulautaluokan goggledygookeja, niinkuin enemmistö amerikkalaisista, ja HS:n toimittajista. Sellaisia vaarallisia on Herlinin sanomien omistajat, jotka palkkaavat lehteen näitä hyödyllisiä idiootteja. Paavo Haavikkoa lainataxeni, ne on joko hulluja tai pahoja, tai molempia. Veikkaan molempia.

ellauri041.html on line 1974:   Herlinin sanomat siteeraa intopiukeena Talouselämän pääkirjoitusta, jossa surraan ettei sotea saatu lävize ennen pandemiaa. Nyt siinä olisi se nyrkki, jolla liiskattaisiin ruozin malliin tuhansittain mamuja ja vanhuxia.

ellauri041.html on line 1978:   Korona-aikana ruozalaiset suhtautuvat Ruozin koronalinjan kyseenalaistajiin yhteisen veneen keikuttajina. Ruozissa rakennetaan harmoniaa, se on käytännössä yhdemukaisuuden pakkoa. Ruozissa ei ole ollut tapana kritisoida asekauppaa diktatuureihin tai maan epäonnistunutta integraatiopolitiikkaa. Ruozalaiset kannattavat yritysvetoista löysää linjaa pandemian hoidossa, koska ne ajattelee tulevaisuutta, ja tulevaisuudessa ei näy noita vanhuxia, eikä turhaa mamulaahusta. Kiitos pandemia!

ellauri041.html on line 1980:   Moni ruozalainen suhtautuu koronarajoituxiin kuin terrorismiin. He eivät suostu neuvottelemaan näkymättömän uhkan kanssa. Ruozin koronapolitiikassa tiivistyy ruozalainen exceptionalismi: me ollaan jotain ihan extra, ylivertaisia ruozalaisia. Vaikka muu maailma toimii koronassa yhtenäisesti, Ruozin ei tarvize. Ruozin koronatilastoissa ovat yliedustettuina sairaat vanhuxet ja ulkomailla syntyneet, ja se vahvistaa vain käsitystä, että arjalainen perusstommi on koronalle immuuneja, ja että kuolintilastot vaan kohentavat taloutta.

ellauri041.html on line 1982:   Ruozalaisten mielestä muiden pohjoismaiden kansanterveystoimenpiteet todistavat demokratian ohuudesta. Ruozissa on kehittynyt säätydemokratia, yritys ja ääni periaate. Ruozalainen demokratia on paxua kuin perseestä lypsetty kerma. Ruozissa koronatoimia johtavat terveysalan yrityxet ja vinosuinen Mengele. Ruozalaiset haluavat nähdä izensä kansakuntana, joka uskaltaa ottaa riskejä, tietenkin vain hallittuja, heikompien kustannuxella. Ruozalaiset ovat järkyttyneitä siitä, että heidän koronapeliänsä kritisoidaan ulkomailla. Herregyyd!

ellauri041.html on line 1984:   Monia hurreja loukkaa aidosti, miten heitä voidaan pitää edesvastuuttomina, etenkin jos huomiota kiinnitetään maan kuolinlukuihin. Ruozalaiset vertaavat izeään ja lukujaan suurvaltoihin, Sam-enoon verrattuna ne kokee pärjänneensä hyvin. Huono matikkapää, ppm luku on 2x isompi kuin jenkeillä vaikka vainajia on 20x vähemmän. Kansanmurhan pieni suurvalta. Ruozissa halutaan puhua tulevaisuudesta, sixi on tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessa talous on kunnossa, jotta hyvinvointivaltiosta voidaan pitää kiinni. Keskustelun avaus siitä eikö hyvinvointivaltion pitäisi huolehtia kansalaisten pysymisestä hengissä, ei saa vastakaikua. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen.

ellauri042.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri042.html on line 22: haki;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">J. Agusta - Z. Burian

ellauri042.html on line 29:   Mun ensimmäisiä omia kirjoja oli paleontologian professori Josef Augustan kirja Muinaisajan eläimiä, tekijän ohjeiden mukaan kuvittanut Zdenek Burian. Saatuani tämän kirjan kysyin äidiltä, oliko sen nuoruudessa hirmuliskoja. Ei kuulemma ollut. Muita hirviöitä kyllä. Lassin ja Leevin Lassi on dinosaurusten ajan asiantuntija, niinkuin olin minäkin kun luin tätä kirjaa edestakasin, kannet on aikalailla liisteinä. Mutta kuvat on yhä hienoja. Hyvin oli prof. Agusta neuvonut Zdenek Buriania, ihan tuli näköiset.

ellauri042.html on line 31:       Tähän valkkaamani kuva oli yx mun suosikkeja. Siitä olis Lassikin varmaan pitänyt. Olikohan Lassin piirtäjällä sama kirja pienenä? (Ei kai kerta sen ekat dinosaurusstripit ei olleet yhtä näköisiä.) Tyrannosaurus Rex siinä rähisee kahdelle ankkasauruxelle (Trachodon), jotka näyttää vähän väisteleviltä. Suunnittelee varmaan vetäytymistä ankkalammikkoon. Ne on vähän kuin rannikolla asuvia ruozalaisia, joiden mielestä suomalaisten tyrannimaisten, koronasairaiden kesävieraiden olis paras pysytellä kotona.

ellauri042.html on line 33:       Tyrannosaurus Rex näyttää aika kädettömältä mut hampaisto on komea. Siinä lähti evoluutio vikareitille. Tai miten sen nyt ottaa, ehkä olemmekin luonnon erehdyxiä pikemminkin me kädelliset, kuten epäili kiltin apinan näköinen Amerikan edellinen presidentti. Vieraslaji kaikkialla paizi Keniassa. Nykyisessä Trumpissa on paljon enemmän Tyrannosaurus Rexin näköä. Noille taustalla juoxeville pienemmille liskoille ei pidä pyllistää, ne ovat hyvin nopeita. 

ellauri042.html on line 53:   Jossa harvoin päivä paistoi,

ellauri042.html on line 57:   Harvoin on hauki vierahana.

ellauri042.html on line 59:   Lohen poik'ei polvenahan.

ellauri042.html on line 70:   a fearsome and predatious				lihansyöjä, ja pelottavin peto.

ellauri042.html on line 76:   His jaws had teeth like railroad spikes		Sen leuoissa oli hampaat kuin rautatie

ellauri042.html on line 78:   The dental hardware was desixgned			se jättimäiseen kitaan ja paloittelee

ellauri042.html on line 79:   for quick eviscerations!				saaliin, joka pahaa-aavistamatta jaloittelee

ellauri042.html on line 83:   mesozoic maniac!					sen kohtaloxi peto ihan hullu!

ellauri042.html on line 86:   the horror and the mayhem,				kiljunta ja karjunta, ihan veri hyytyi,

ellauri042.html on line 97:   advancing human wall!					väkeä hyökkäsi päälle ihan kaikkalta.

ellauri042.html on line 100:   They dawled by the candy store			olisivat ehkä vaihtaneet pikkurahaan,

ellauri042.html on line 101:   and both boys were devoured.				mutta päätyivätkin pojat hirmuliskon mahaan.

ellauri042.html on line 103:   A camera crew from Channel 3				Kanava 3n tv-ryhmä lensi kaupunkiin			

ellauri042.html on line 109:   stomped away to parts unknown				ja taaperteli maha täynnä takaisin

ellauri042.html on line 110:   where he had lived before.				sinne mistä se oli alunperin tullutkin.

ellauri042.html on line 112:   Tyrannosaurs, though rarely seen,			Vaikka tyrannosauruxet on harvinaisia,

ellauri042.html on line 142:   predators have a meal!				kuin villit koirat!

ellauri042.html on line 153:   ...At least, that's how it OUGHT to be.		...Tai ainakin niin PITÄIS olla.

ellauri042.html on line 155:   - Thank you for that tastelesss			- Kiitos tuosta mauttomasta

ellauri042.html on line 158:   - Ya like that, Susie??				- Mitäs pidit, Susanna??

ellauri042.html on line 164: Vanhuxet havahtuvat
ellauri042.html on line 169: > Vain sivulauseissa kävi selväksi se, mistä on kyse: Koska korona tarttuu helposti vanhuksiin, ei haluta, että 70+ henkilöt tukkivat hengityskoneet. Ne on varattava nuoremmille, työkykyisille veronmaksajille. Sixi vanhusten on pysyttävä eristyxissä! Ja kuten EU:n Ursula sanoi, näin saisi jatkua vuoden loppuun. 

ellauri042.html on line 173: > Hurskastelun viimeisin aste on se, että vanhuxia kuitenkin kuolee hoitokodeissa kuin kärpäsiä. Kanadassa ne vain "jätettiin kuolemaan". Tehokas ratkaisu, jota Suomessa, ei Kiuruvedelläkään ole kekattu. Koko höpinä siitä, että on "tragedia", kun vanhukset kuolevat, on ihan pötyä. 

ellauri042.html on line 175: > Kaikki tehokkaan yhteiskunnan puolesta ovat täysriemuissaan tästä. Vihdoinkin konsti päästä eroon tuosta tuottamattomasta ja taloutta rasittavasta porukasta. Sikäli kuin oon huomannut, ei silti mikään ryhmittymä ole vielä uskaltanut julkisesti riemuita. Ei vain hakaristimukiensa ääressä remuavat; niin riemuitaan monessa muussakin, virallisessa instanssissa. 

ellauri042.html on line 177: > Kun pandemia alkoi, olin itse valmis uskomaan, että tämä episodi saa aikaan jotakin hyvää myös; havahtuminen, pysähtyminen jne. Uskoni siihen skenaarioon on hiipunut. Ikävä kyllä. 

ellauri042.html on line 182: Joo en mäkään usko mihkään "havahtumiseen". Kunhan pandemia hiipuu palataan entiseen tai pahempaan. Ei tässä mitään unta nähä. Tottakai jokainen huolehtii izestään, ja nuorempia hyväkuntoisia huolehtijoita on kuitenki lopulta enemmän kuin vanhuxia. Korkee aika päästä eroon sodan aiheuttamasta kuplasta. Laahustavat suuret ikäluokat on just noita 70+. Toinen ryhmä ansiokkaita ja eteviä koronan uhreja ovat mamut. Ruozalaiset älysi tän alusta lähtien, ja hyvinhän niillä pelittää, ne joita eniten kuolee tautiin on JUST ne joiden kermaperseiden ruozalaisten mielestä joutaakin kuolla, ne ei ois ize voinut valita paremmin. Sama jenkeissä, eniten turpiin saa köyhät läskit neekerit. Rajat ja asekaupat auki, talous eeku paranoo. 

ellauri042.html on line 199:   Koronaviruxen kaltaiset uudet tulokkaat leviävät elukkapellossa kuin entisvanhaan Elanto. 

ellauri042.html on line 212: What’s missing from this chart is just as important

ellauri042.html on line 214: Yet despite our small biomass among animals, we’ve had an overwhelmingly huge impact on the planet. The chart above represents a massive amount of life. But it doesn’t show what’s gone missing since the human population took off.

ellauri042.html on line 216: The authors of the PNAS article estimate that the mass of wild land mammals is seven times lower than it was before humans arrived (keep in mind it’s difficult to estimate the exact history of the number of animals on Earth). Similarly, marine mammals, including whales, are a fifth of the weight they used to be because we’ve hunted so many to near extinction.

ellauri042.html on line 220: The census in the PNAS paper isn’t perfect. Though remote sensing, satellites, and huge efforts to study the distribution of life in the ocean make it easier than ever to come up with estimates, the authors admit there’s still a lot of uncertainty. But we do need a baseline understanding of the distribution of life on Earth. Millions of acres of forests are still lost every year. Animals are going extinct 1,000 to 10,000 faster than you’d expect if no humans lived on Earth. Sixty percent of primate species, our closest relatives on the tree of life, are threatened with extinction.

ellauri042.html on line 222: We have to know how much more we stand to lose. 

ellauri042.html on line 230: Vapauden ja valon tuojan, länsimaiden johtomaan rakastettu johtaja, tyrannosaurus rexin näköinen albiinogorilla, tviittaa taas selkokielellä jota kadehtisi viiruperseinen paviaanikin. Trump peukuttaa mökkihöperöiden aseapinoiden kapinaa karanteenimääräyxiä vastaan: vapauttakaa aasiosavaltiot ja laskekaa elefantit oraalle! Se on kaikki kotiinpäin, kuka pitää sairaista neekereistä? En minä ainakaan. En pidä niistä. Saapas naamarixi päähän, kärsä toiseen päähän ja ilmainen aasi joka iikalle! 2 jalkaa hyvä, 4 jalkaa paha, eläköön ihmisten ja muiden broilereiden vihreä vallankumous!

ellauri042.html on line 236: 28.2. Trump: koronavirus on demokraattien huijaus ja maahanmuuttajien syytä! Koronaepidemia on presidentti Trumpin mukaan seurausta rajat auki -politiikalle. Presidentti Donald Trump pitää demokraatteja syypäänä koronaviruksen leviämiseen Yhdysvalloissa. Trumpin mukaan koronavirus on seurausta demokraattien avoimesta maahanmuuttopolitiikasta.

ellauri042.html on line 238: 19.4. Trump varoitti Kiinaa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump varoitti, että Kiinan on syytä varautua seuraamuksiin, jos käy ilmi, että maa antoi tietoisetsti tilanteen huonontua. – Pandemia olisi voitu pysäyttää Kiinassa alkuunsa, mutta niin ei tehty. Ja nyt koko maailma kärsii sen takia, Trump sanoi Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa sen jälkeen, kun häneltä oli kysytty mahdollisista Kiinaan kohdistuvista seuraamuksista. Trumpin mukaan vissi ero on siinä, pääsikö virus leviämään vahingossa vai oliko mukana tahallisuutta. Varmaan oli, se vinkkailee.

ellauri042.html on line 245: - Olen nähnyt nämä ihmiset. Olen nähnyt heidän haastatteluitaan. He ovat hienoja ihmisiä, Trump sanoi ja lisäsi, että protestoijat ovat tulossa mökkihöperöiksi ja haluavat vain elää jälleen elämäänsä.

ellauri042.html on line 247: - Heidän elämänsä vietiin pois heiltä. Nämä ihmiset rakastavat maataan ja haluavat takaisin töihin.

ellauri042.html on line 264:   Mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman harvalle. 

ellauri042.html on line 266:   ja heitellään serpentiinejä, tuskin kahtatuhatta kaatunutta 

ellauri042.html on line 273:   jotta saadaan luku ihan tarkkaan lasketuxi, hölmöläisten nixillä 

ellauri042.html on line 281:   hävittämään maahanmuuttajia ja muuta roskaväkeä. Mut se on vaan 

ellauri042.html on line 298:   pihalle kuin sananlaskun paska tuulettimeen. Siinä on 

ellauri042.html on line 318:   suurmuhville kovin korkeassa arvossa, onhan alternatiiveja. 

ellauri042.html on line 320:   niin monenlaista, että kävi kuinka tahansa, joku ennustus aina 

ellauri042.html on line 352:   päänsärkyisinä, kun yx pullo loppui, haettiin kellarista uus, 

ellauri042.html on line 359:   hypättiin korkeutta, kiusattiin muurahaisia, lintuja 

ellauri042.html on line 394:     torkahdellessa tuli mieleen Dragsvikin Taakse pstu! harjoituxet. Ideahan on 

ellauri042.html on line 401:     tottelee vaan yhtä miestä noin silmittömästi? Tietysti jos mennään ihan 

ellauri042.html on line 409:     hartioita, hauixia, sormia ja varpaita, silmiä, korvia, selkäruotoja ja perseitä. 

ellauri042.html on line 419:     kieltäymystä peliin, jne. jne. Mut kun tulee tiukka paikka, vanha kunnon liskoaivo 

ellauri042.html on line 424:     leuat alkaa loxua ja näykkiä lähimmäisen kuonoa, jalkoja ja pyrstöä. Lehdet, joissa rauhan aikana 

ellauri042.html on line 425:     on sen seizemän syventävää tiedepalstaa ja harkizevaa kolumnia, alkaa ulvoa susilauman mukana 

ellauri042.html on line 435:     Samana yönä tuli taas mieleen vanha ajatus siitä, miten historia toistaa izeään aivan hirvittävän  tarkasti. Otetaan vaikka antiikki ja keskiaika, ja nykyaika. Kreikka nousi Välimeren kauppamahdixi Foinikian rinnalla, kunnes laivapuut loppui Hellaan niemeltä, Kreikka köyhtyi ja kauppa siirtyi lännemmäxi, Sisiliaan, ja Aleksanterin aikaan etelämmäxi Egyptiin ja idemmäxi Persiaan. Saapasmaan ettoneelta heräilevät maajussit piristyivät maahanmuutosta, rökittivät etruskit ja 

ellauri042.html on line 438:   Roomalaiset vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys.    200-luvulla, kun pyhä Antonius mellasti Egyptissä, oli Egyptissä aika lailla samat fiilixet kuin on    nykyään jossain Euroopassa. Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, jonkinlainen pikku jääkausi iski,    ja porukoita lähti liikkeelle pohjoisesta, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin nuijivat    suurvallan lysyyn, se hajosi taas pienemmixi valloixi, kulttuurit ja kielet hajaantuivat taas.

ellauri042.html on line 440:   Siirtomaiden ansiosta Englannista tuli samanlainen kauppavalta, purjehtiva saarivaltakunta kuin oli    Kreikka sofistien aikaan. Kyldyyri lähti jälleen kukoistamaan lainarahalla, tiede, taide, uskonto  ja    urheilu oli kovaa valuuttaa, kauppiailla oli sekä luppoaikaa että pätäkkää. Vaan annas olla, muutamia sotia,    alkuasukkaiden listimistä, kaupan ja teollisuuden painopisteen siirtymistä lännemmäxi, niin entisestä siirtomaasta    eli jenkeistä tuli uusi maailmanvalta, ja brittikansakunnasta vuorostaan niiden orjia ja kotiopeja.    Jenkit vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys.

ellauri042.html on line 442:     Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, ilmastonmuutoxen kuuma aalto iski, ja porukoita lähti liikkeelle etelästä ja idästä, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin ovat nuijimassa nurin jenkkihegemoniaa.    Nyt ei MAGA näytäkkään niin voittamattomalta enää, kun siellä heilutaan aseet kädessä taudin kourissa,    ja valtakunnan henkisenä johtajana on ihan Neron ja Caligulan painoluokan idiootti. Mitä seuraavaxi?    Jos vanhat merkit pitää paikkansa, tiedossa on väestönvaihto, suurvaltain hajoaminen taas pikkuvalloixi.    Pian henkiinjääneet ajaa vanhoilla heimosotien jättämillä ylijäämäromuilla aavikoituvassa maisemassa kuin Mad Max.

ellauri042.html on line 449:   Tanskanmaassa on paljon mätää, eikä tanskalaisista voi oikein pitää. Niissä on ihan liikaa jäljellä viikinkien julmuutta ja nazifasismia, eikä niiden puheesta saa mitään selvää.

ellauri042.html on line 451:   Tanskalainen konekääntäjä Bente Maegaard nimesi mut ykkösexi virkaan Kouvolaan. Pitäisikö mun olla siitä kiitollinen, en ole varma. Se oli sellainen EU-loinen, nettos rahaa EU:n EUROTRA-projektista ja perusti sillä oman konekäännösfirman. Se firma on varmasti jo mennyttä, liekö Bentekin. Loppuun palanut sen täytyy olla ainakin. CLARIN teki sille farewell videon vuonna 2019. Oltiinko sen arkulla vai hymyilikö Bente ize kuvassa, se ei selvinnyt, kun ei linkki auennut. Sillä oli maisterintutkinto matematiikassa ja ranskassa. Ei ollutkaan tohtori. No tohtoreita kuolee kuin kärpäsiä koronan aikana, ehkä onkin parempi. 

ellauri042.html on line 453: Eilen kazottiin silti hyvä tanskalainen filmi, Gud taler ud, jumala puhuu suunsa puhtaaxi, antaa lausunnon kuin Donald Trump, muttei jää vastailemaan toimitusten kysymyxiin. Donald käyttää valtaosan päivässä kazomalla tv-uutisia, arvostellen omaa suoritusta telkassa. Enimmäxeen vitun pahantuulisena. Se ei siedä enää mitään arvostelua. Ihan kuin leffan psykologi-psykopaatti-isä, talandi gud. (Se on yhden Hillermanin navajodekkarin nimi islannixi, mulla on se hyllyssä. Tarkoitus oli opiskella siitä islantia. Jäi aikomuxen asteelle sekin rojekti.)

ellauri042.html on line 457: Joskus musta tuntuu, että mä elän ihan eri planeetalla kuin nää nykypolven hullut paskiaiset. Kunpa eläisinkin. Jumalan puoliso rukoili aamuisin, että jaxaisi rakastaa jumalaa. Sitä muutkin uskovaiset rukoilee. Seijan aamut alkaa runoilijan verenpaineisella paimentamisella. Jumalassa oli aika paljon julman tuttua. Sekin oli epäonnistunut runoilija. Ja Jens har ret, det er pur lort. Keltaisen kaasupullon potkiminen kohti kaasukeitintä oli hyvä vinjetti. 

ellauri042.html on line 465: I korte, enkeltstående scener følger romanen familien fra den ruller flyttevognen – med den lille Jens sovende i en kommodeskuffe på ladet – ind ved villaen i Risskov, til faren til sidst dør af kræft, og de fire voksne sønner samles til en fælles afsked. Det er med stor sans for det mundrette sprog og for det humoristiske og komiske, at Blendstrup skildrer faren, også i de mest usympatiske situationer, når han tager livet af en kat med en brevkniv, når han lader sin hund rasere en nabos hønsehus, når hans næver sidder løst, og familien gemmer sig bag låste døre og under gamle sofaer, når han planter sine drømme om jordomrejse til havs i sine sønners hoveder, men ender med at drikke pengene op.

ellauri042.html on line 469: ”Flyttefolkene pruster og stønner. Tag en bajer, folkens. Gud har tid nok. Han bærer ingenting. Bortset fra selve jorden altså.”

ellauri042.html on line 473: ”Åh, menneske, brøler Gud og er ved at kvæles i sin snaps. Åh Gud, mennesker, nynner han og langsomt fortager gråden sig og bliver til en fin hvid smerte som Gud kan bære på i timevis uden at blive det mindste forpustet eller træt.”

ellauri042.html on line 475: Blendstrups sprogsnilde og nænsomme registreringer gør Gud taler ud til en latterforløsende beretning om et svigefuldt, grænseoverskridende overmenneske, som dog også leverer et stort engagement og nærvær i livet og sin familie. Og kan bogen ikke læses som et opgør eller en forsoning, kan den i stedet forstås som et forsøg på at videreføre arven efter faren eller måske endda at levendegøre ham post mortem ved at lade ham låne sønnens stemme. I en af romanens afsluttende scener, hvor faderen som en følge af sygdommen har mistet stemmen, assisterer sønnen Jens ham ved at lade ham låne sin egen. Faren har skrevet en tale til en familiefest, og Jens stiller sig bag ham med et lagen over hovedet og læser talen højt, imiterende farens stemme, og imens sidder faren på sin stol og mimer med. Romanen ligner en videreførelse af dette eksperiment, hvor Jens iklæder sig nogle sproglige gevandter, der tillader ham at agere sin fars stemme. Og arven efter faren kommer stærkt til udtryk i Jens’ finurlige fikumdikken rundt med sproget.

ellauri042.html on line 477: Romanen blev et gennembrud for Blendstrup, der før Gud taler ud skrev i kortere genrer. Han debuterede med novellesamlingen Mennesker i en mistbænk i 1994. Blendstrups tone er bramfri, men blandet med en fin følsomhed over for det nære. Humoren, det groteske og det surrealistiske går igen i Blendstrups forfatterskab. Jens Blendstrup har siden Gud taler ud skrevet både noveller, romaner, dramatik og tekster til Frodegruppen 40, som han også er forsanger i. Han tager den selvbiografiske fortælling op igen med romanen Bombaygryde fra 2010. Sammen med litteraturkritikeren Lars Bukdahl optræder Blendstrup med den unikke genre ’litterær hypnose’, som er en blanding af dilettantkomedie, oplæsning og dans. Blendstrup er blevet kaldt litteraturens pølsemand, og som en del af forfatterskabets eksistentielle komik står han ikke tilbage for at læse sine tekster højt med en tehætte på hovedet. Men med Gud taler ud står Jens Blendstrup også tydeligt frem som villavejsvidne, hvor det almindelige skildres i dets mange facetter, og det, der på overfladen ligner et almindeligt, rutinepræget liv i et almindeligt, rutinepræget forstadskvarter, viser sig at rumme både små og store særheder.

ellauri042.html on line 481: Gud taler ud er filmatiseringen er Jens Blendstrups selvbiografiske bestseller af samme navn fra 2004 og er en skæv, sjov og rørende film af den prisbelønnede instruktør Henrik Ruben Genz med Søren Malling i sit livs rolle som Uffe/Gud.I 80´erne vokser Jens og hans brødre op i et parcelhus i Risskov. Her regerer familiens overhoved, Uffe - Psykolog og selvbestaltet Gud i slåbrok ...  

ellauri042.html on line 488: This is by far the very worst movie I have ever seen. I took a chance and gave it a try at the cinema back in 2017. 5-7 persons left the cinema in anger of how bad it was. I only made this account to make this review.

ellauri042.html on line 500: Despite references to the family patriarch as "God", this isn't a fantasy story. Word of God is set very much in the real world. It's a vignette rather than a plot-driven story, a tale of a cranky man and how his wife and three sons deal with him while trying to maintain their dignity and sanity.

ellauri042.html on line 502: The youngest son narrates the tale. He, his brothers, and his mother are all sympathetic characters, relatively normal people, though each has their own beliefs, quirks, and problems. The failure of my-way-or-the-highway Dad to show respect or even empathy for those who disagree drives the story. He could have been portrayed as an easy person to hate, but even with his limitations, it's obvious he is still trying to do good. To that extent, this film succeeds.

ellauri042.html on line 504: Vignettes are usually less than totally satisfying, lacking resolutions commensurate with their conflicts. But this story, despite its interesting situation and fine production, feels emptier than most, because the resolution is largely driven not by action but by happenstance. Since Word of God is an autobiographical piece, I can't argue with what it shows, but the result seems to lack impact or message.

ellauri042.html on line 525: Eikä ollut yhtään sankareita, aseita, car chaseja eikä verta. Ja ainoa panokaan ei ollut consenting adulttien kesken, vaan ensi alkuun vastahakoisen teinin raiskaus jumalan tahdosta. Tiistai- ja lauantaisexiä ei näytetty. 

ellauri042.html on line 532:   Bernard-Henri Levy tekee Herlinin sanomissa kunniaa talousliberalismille käsi levynä. Izekin se on suurteollisuudesta rikastunut porho rahanomistaja. "Eristys on pahinta", se kiekuu jo ozikossa työtä käskettyä. Taloutta ei saa eristää, vanhuxet on pelkkää laahusta.

ellauri042.html on line 536: Bernard-Henri Lévy (usein BHL, alk. Bernard Levy, s. 5. marraskuuta 1948 Beni-Saf, Ranskan Algeria) on kirjailija, elokuvaohjaaja ja tyhjäntoimittaja, joka tunnetaan kansainvälisesti ketkuna. Hän oli vuonna 1976 "uuden filosofian" kärkihahmoja. Uuden hah. Samaa vanhaa oikeistopaskaa pukinnahkaleilissä. Hänen varakas isänsä oli puutavarayhtiön perustaja.  Siitä voi jo päätellä että kyseessä on persepää. Ja tää pika-analyyssi vahvistuu kun lukee eteenpäin.

ellauri042.html on line 538: Palattuaan joutavalta maailmanympärimatkalta Pariisiin hän oli perustamassa 'uusien filosofien' koulukuntaa. Uusi filosofia suhtautui kriittisesti marxismiin ja sosialismiin kauan ennen Neuvostoliiton hajoamista.  Vitun korppikotkat raakkumassa työväen unelmapuljun haaskalla. Kohta päästään jaolle!!

ellauri042.html on line 547: Tähän vielä sitaatteja Herlinin plärästä. "Toivon että se, että jatkan matkustamista ei tee minusta tuomittavaa kansalaista". Vittu suomittava paskiainen on tää 5.5 huonon tuuman lerppu levyke. "Olemme tukahduttaneet pahan olemassaolon". Eipä tosiaankaan, yx viruxella tai mieluummin hamppuköydellä tukahdutettava paha tässä vielä pällistelee lehdestä.

ellauri042.html on line 549: "Viruxella ei ole mitään viestiä." Asia on tismalleen päinvastoin, virus on pelkkää viestiä, RNAhan koodattua. Corona on toivottavasti osa isompaa luonnon viestiä, nimittäin että tällästen talousliberaalien globalistien aika alkaa olla ohize. Levy kuumenee, kohta beehoo saa niellä annoxen pandemoniumin pikalevyllä kuumennettua populistimyrkkyä.

ellauri042.html on line 561: Sigismund Riemastus terotti että näitä molempia tarvitaan onnelliseen elämään. Oliver Saxikäsi lisää listaan vielä toimahtavan pään. Wanhuxilla alkaa olla hakusessa kaikki. Tää toinen  partapozo jutku kirjoittaa ihmisistä joilla on persoona hukassa, kolhun, kasvaimen tai viinan takia. Sen idoli oli ryssä Luria. Sen muistan opiskeluajoilta, ja Vygotskyn. Surkeita tapauxia.  Potilaat, tarkoitan. Luriakin oli jutku. Ja Vygotskikin. Hyvä ihme että näitä riittää, kyllä juutalaiset on hirmu fixuja. Loputtomassa läpässä (juonipaljastus) on joku ämmä Luria.

ellauri042.html on line 570: Vuonna 1965 Sacks nimitettiin Albert Einstein College of Medicinen kliinisen neurologian professoriksi. Tutkiessaan migreeniä hän tapasi New Yorkin Bronxissa olevassa Beth Abraham -sairaalassa potilaita, jotka olivat eläneet jo noin 40 vuotta täysin jähmettyneessä tilassa. He olivat selvinneet hengissä vuosina 1916–27 riehuneesta maailmanlaajuisesta unitautiepidemiasta (kyseessä oli ns. eurooppalainen unitauti eli encephalitis lethargica). Saatuaan migreenitutkimuksen valmiiksi Sacks omistautui tämän potilasryhmän tutkimiseen. Nekin oli varmaan varakkaita juutalaisia. 

ellauri042.html on line 578: Kirjassaan The Man Who Mistook His Wife for a Hat (1985; suom. Mies joka luuli vaimoaan hatuksi) Sacks kertoo hauskasti, kuinka erilaiset neurologiset häiriöt vaikuttavat ihmisten ja heidän omaistensa arkeen. Kirjasta on tehty sekä ooppera (säveltänyt Michael Nyman) että näytelmä (tekijä Peter Brook). Helsingissä toimiva Lilla Teatern esitti näytelmän vuonna 2003 ja Turun kaupunginteatteri Juha Siltasen ohjaamana keväällä 2010. Ei pientä mitään. 

ellauri042.html on line 582: Oliver Sacks kuoli syöpään 82-vuotiaana kotonaan New Yorkissa 30. elokuuta 2015. Jäi sitten sinne. Siunattuun maahan vaikkei luvattuun.

ellauri042.html on line 592:   Tabes on selkärankakuppa. Dodi, spirokeetta selässä. Siinä menee tunto jäsenistä. Tulee tyypillinen kuppasen katkokävely. Olikohan Leikoilla sellaset? Conan Doyle teki siitä väikkärin. Kuuluisia tabespotilaita olivat:

ellauri042.html on line 594:       German storywriter E.T.A. Hoffmann appears to have suffered and died from tabes dorsalis.

ellauri042.html on line 598:       Poet Charles Baudelaire contracted syphilis in 1839 and resorted to opium to help alleviate the pain of tabes dorsalis ascending his spine.

ellauri042.html on line 602:       Maupassant tried to take his own life by cutting his throat; failing even that, he was committed to the private asylum of Esprit Blanche at Passy, in Paris, where he died on 6 July 1893 from syphilis. Maupassant penned his own epitaph: "I have coveted everything and taken pleasure in nothing."      

ellauri042.html on line 615: Tourette ja Riemastus oli Charcotin oppilaita. Ne vielä ymmärsi et ruumis ja sielu on sama asia. 1900-luku sit erotti neurologian ja psykiatrian. Vitun humanistit tunki filosofiasta samalle tontille sähläämään ja syntyi psykologia. Eno Kala koti-Suomessa. Nyt ollaan tässäkin asiassa palattu 1800-luvulle. Mielipuolet rauhoitetaan lääkkeillä.

ellauri042.html on line 621: Yksinkertaisia äänioireita ovat esimerkiksi rykiminen, kurkun karauttelu, yskiminen, nauraminen ilman syytä, nuoleminen, maiskuttelu, sihahtelu, niiskutus, tuhahteleminen, huokailu, älähtely, puhkuminen, hyminä ja ölinä sekä koprolalia eli kirosanat.

ellauri042.html on line 628: Tourettehemmo neuroleptillä vietti viikolla tylsää elämää, viikonloppuna ilman haldolia sillä on hauskaa mutta pakkoliikkeitä. Se kadehtii kavereita, joiden neurotransmitterit on normaaleja. Ne on vapaita. Tää vapaan tahdon määritelmä tyydyttäis Aria.

ellauri042.html on line 630:   Lurian ja Saxen mielestä varsinainen sielun menetys on tunne-elämysten latistuminen, se että kaikki on mulle oikeestaan ihan sama. Tää on hyvin juutalais-kristillinen ajatus. Hindujen ja bambujen mielestä oman tahdon häviäminen on elämässä ihan tavoite. Mut niihä se on, ei kapitalistin peliteoriasta tulee mitään jos kaikki erät on yhdentekeviä. Pitää olla jotain väliä että osaa vetää kotiinpäin. 

ellauri042.html on line 634:   ... the important and the trivial, the true and the false, the serious and the joking, are poured out in a rapid, unselective, half-confabulatory stream... 

ellauri042.html on line 642:   Popen Dunciad oli hapanta vittuilua Yrjö-kuninkaan läskille rouvalle joka ei ehtinyt (tai jaxanut) kuunnella kaikkia sen lurituxia:

ellauri042.html on line 644:   Part of Pope's bitter inspiration for the characters in the book come from his soured relationship with the royal court. The Princess of Wales Caroline of Ansbach, wife of George II, had supported Pope in her patronage of the arts. When she and her husband came to the throne in 1727 she had a much busier schedule and thus had less time for Pope who saw this oversight as a personal slight against him. When planning the Dunciad he based the character Dulness on Queen Caroline, as the fat, lazy and dull wife. Pope's bitterness against Caroline was a typical trait of his brilliant but unstable character. The King of the Dunces as the wife of Dulness was based on George II. Pope makes his views on the first two Georgian kings very clear in the Dunciad when he writes 'Still Dunce the second reigns like Dunce the first'. 

ellauri042.html on line 646: Pope oli hukkapätkä narsisti ja oikeistojäbä, peukutti Toryjä. Tunaroi Shakespearen kanssa ja sai siitä takkiinsa, ja lisää järsittäviä. Dunciad on jos mahdollista vielä tylsempi kuin esikuvansa Aeneis.

ellauri042.html on line 648: The plot of the poem is simple. Dulness, the goddess, appears at a Lord Mayor's Day in 1724 and notes that her king, Elkannah Settle, has died. She chooses Lewis Theobald as his successor. In honour of his coronation, she holds heroic games. He is then transported to the Temple of Dulness, where he has visions of the future. The poem has a consistent setting and time, as well. Book I covers the night after the Lord Mayor's Day, Book II the morning to dusk, and Book III the darkest night. Furthermore, the poem begins at the end of the Lord Mayor's procession, goes in Book II to the Strand, then to Fleet Street (where booksellers were), down by Bridewell Prison to the Fleet ditch, then to Ludgate at the end of Book II; in Book III, Dulness goes through Ludgate to the City of London to her temple. 

ellauri042.html on line 650: Hukkapätkä sai sittemmin uuden vihan kohteen jostain komeljanttarista, joka kehtas tehdä pilaa Popen surkeasta näytelmästä. Se kirjotti revision Dunciadista express tätä tarkoitusta varten:

ellauri042.html on line 652: Pope's choice of new 'hero' for the revised Dunciad, Colley Cibber, the pioneer of sentimental drama and celebrated comic actor, was the outcome of a long public squabble that originated in 1717, when Cibber introduced jokes onstage at the expense of a poorly received farce, Three Hours After Marriage, written by Pope with John Arbuthnot and John Gay. Pope was in the audience and naturally infuriated, as was Gay, who got into a physical fight with Cibber on a subsequent visit to the theatre. Pope published a pamphlet satirising Cibber, and continued his literary assault until his death, the situation escalating following Cibber's politically motivated appointment to the post of poet laureate in 1730. 

ellauri042.html on line 657: An anecdote in "A Letter from Mr. Cibber, to Mr. Pope", published in 1742, recounts their trip to a brothel organised by Pope's own patron, who apparently intended to stage a cruel joke at the expense of the poet. Since Pope was only about 4' tall, with a hunchback, due to a childhood tubercular infection of the spine, and the prostitute specially chosen as Pope's 'treat' was the fattest and largest on the premises, the tone of the event is fairly self-apparent. Cibber describes his 'heroic' role in snatching Pope off of the prostitute's body, where he was precariously perched like a tom-tit, while Pope's patron looked on, sniggering, thereby saving English poetry. While Cibber's elevation to laureateship in 1730 had further inflamed Pope against him, there is little speculation involved in suggesting that Cibber's anecdote, with particular reference to Pope´s "little-tiny manhood", motivated the revision of hero. 

ellauri042.html on line 665: All the transports described in this section do have more or less clear organic determinants (though it was not evident to begin with, but required careful investigation to bring out). This does not detract in the least from their spiritual significance. If God, or the Devil, or the eternal order EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, was revealed to Dostoievski in seizures, why should not other organic conditions serve as 'portals' to the beyond or the unknown? In a tongue in cheek sense, this section is a study of such portals.

ellauri042.html on line 667: Irkkumummelilla oli trombi ohimolohkossa. Se kuuli koko ajan kovalla soittoa ja laulua: Sweet Jesus Glory Halleluja ja Easter Parade. Että se inhos niitä. Ääni tuli päästä eikä hammaspaikoista. Mitenkä päävaivaisilla onkin aina samat vaivat? Kuin soittaisivat sama vanhaa levyä. No samat piuhathan niillä menee aina sykkyrään.

ellauri042.html on line 669: Kuuntelin Easter Paradea starrin Judy Garland ja Fred Astaire. Kyllä se olikin syvältä perseestä. Hanurimusiikkia Jenkeistä. Fred on niin homon näköinen et on vaikee uskoa. Fred Astaire may have married twice and had children, but Gore Vidal told his nephew he shafted the famous dancer and actor in Hollywood. Olen pederasti, sanoi Vidal toimittajalle. Have a nice day! sanoi taxikuski Vidalille. No, I have other plans for the day, Vidal läppäsi. Se kävi paljon Bangkokissa. Harri Jäppinen kävi Indonesiassa. 

ellauri042.html on line 674: Käsineidon tarina on Margaret Atwoodin kirjoittama kirja 80-luvulta, HBO:n filmatisoima 2020, Gileadin eli ex-USA:n historia. Saastuneen ja lämmenneen maailman suurin ongelma on että naiset ei enää saa lapsia. Hyvin masentava ajatus. Masentavinta siinä on että se on dystopia. Kun Gileadin pojat räjäyttää Washington DC:n suon ja pääsee kasan pinnalle, ne välittömästi palauttaa patriarkaatin ja panee naiset takaisin naisten paikalle. A Woman´s Place on huippulaihan komendantittaren pamfletti, johon ei enää tule jatkoa, koska eka osa on just toteutettu. Oops, olikohan tää nyt tarkoitus, miettii komendöörskän kuikelo. 

ellauri042.html on line 676: Hukkapätkä (160cm) väkäleuka koukkunenä Elisabeth Moss on jotenkin X-filesien Gillian Andersonin tapainen, joka nyttemmin on niin paljon The Witchin näköinen että esittääkin sitä Lady Di-pätkässä. Ne on parhaimmillaan happamissa ilmeissä. Komendantti on luihun jutkun oloinen. Junen 2 bylsijää Nick ja komendantti ovat kuin Kummelien Lyhkönen ja Kolli. Hirmusesti ikävystyttävää panoa ja huohotuxia. Ei meinaa millään jaxaa kazoa, mutta täytyy kai se loppuun ährätä et voi kirjottaa tähän lisää juonenpaljastuxia. Mitä oli juonenpaljastus enkuxi? Joo se oli spoileri. 80-luvulla se tarkotti auton takasiipeä.

ellauri042.html on line 680:   Margaret Eleanor Atwood CC OOnt CH FRSC (born November 18, 1939) is a Canadian poet, novelist, literary critic, essayist, teacher, environmental activist, and inventor. Since 1961, she has published 18 books of poetry, 18 novels, 11 books of non-fiction, nine collections of short fiction, eight children's books, and two graphic novels, as well as a number of small press editions of both poetry and fiction. Atwood has won numerous awards and honors for her writing, including the Booker Prize (twice), Arthur C. Clarke Award, Governor General's Award, Franz Kafka Prize, Princess of Asturias Awards, and the National Book Critics and PEN Center USA Lifetime Achievement Awards. A number of her works have been adapted for film and television.

ellauri042.html on line 682:     Atwood's works encompass a variety of themes including gender and identity, religion and myth, the power of language, climate change, and "power politics". Many of her poems are inspired by myths and fairy tales which interested her from a very early age. Atwood is a founder of the Griffin Poetry Prize and Writers' Trust of Canada. She is also a Senior Fellow of Massey College, Toronto.

ellauri042.html on line 684:     In 1968, Atwood married Jim Polk, an American writer; they divorced in 1973 without issue. Maybe they ought to have bought a handmaid. She formed a relationship with fellow novelist Graeme Gibson soon afterward and moved to a farm near Alliston, Ontario, where their daughter, Eleanor Jess Atwood Gibson, was born in 1976. The family returned to Toronto in 1980. Atwood and Gibson were together until September 18, 2019, when Gibson died after suffering from dementia. She wrote about Gibson in the poem Dearly and in an accompanying essay on grief and poetry published in The Guardian in 2020. 

ellauri042.html on line 686: 5 years older Gibson was married to publisher Shirley Gibson until the early 1970s, and together they had two sons, Matt and Grae. He later began dating novelist and poet Margaret Atwood in 1973. They moved to a semi-derelict farm near Alliston, Ontario, which they set about doing up and where according to Atwood they were making "attempts at farming, writing and trying to earn enough to live". Their daughter Eleanor Jess Atwood Gibson was born there in 1976. The family returned to Toronto in 1980. Atwood and Gibson stayed together until his death in 2019. Gibsons best book was The Bedside Book of Birds (2005).

ellauri042.html on line 688: In 2017 Gibson was diagnosed with early signs of vascular dementia. He died on 18 September 2019 in London, England, where Atwood was promoting her new book, five days after having a big stroke. Atwood later said about his death that it had not been unexpected due to the vascular dementia, had been a good one—and in a good hospital, and his children had time to come and say goodbye—and that he had been "declining and he had wanted to check out before he reached any further stages of that".

ellauri042.html on line 690:     Elävän leskestä tuli leipäsusi kunnes susikoira kellahti. Gibson oli sellainen koira joka jokaisen kirjailijattaren pitäisi valita. Ei todellakaan mikään komendantti. Oktogenaari taitaa olla vähän jo liian senior fellow ehtiäxeen saada noobelin. Ja liian feministi, tollanen niinko riitasa. Ei sellaisesta Ruozin Akatemiassa pidetä. Sitäpaizi Alice Munrohan juuri palkittiin, kanadalaiset naiset on syöneet jäätelönsä. 

ellauri042.html on line 695: Fedor M. Dostoevsky´s family had old-Lithuanian aristocratic origins. The name was derived from the Russian word dostoijny, which means dignified. What a misnomer. Fyodor Mikhailovich Dostoevsky was born on October 30th, 1821 (old Julian calendar; on November 11th, 1821 according to the Gregorian calculation) in Moscow, as the second son of Mikhail Andreevich Dostoevsky, a doctor at the hospital for the poor. 

ellauri042.html on line 697: Dostoevsky´s literary work has strong autobiographical elements. We know from him that he suffered from hallucinations already in early childhood. He  presented idiotic characters with confused views about freedom of choice, religion, socialism, atheism, good and evil. Many of his characters suffered – like the author himself – from epilepsy. Other famous people also suffered from epilepsy (Alexander the Great, Caesar, Gustave Flaubert, and Lord Byron). Flaubert had religiously tinted visions. The first 2 guys thought they were gods. 

ellauri042.html on line 699:     Maria Fyodorovna Nechayeva, his mother, was descended from a conservative Moscow merchant family. Dostoevsky was educated at home and at a private school. The family lived in a very small apartment, which his father also used as a doctor´s practice. The patriarchal and avaricious character of his father was seminal for the personal and the artistic development of Fyodor.

ellauri042.html on line 701:     In 1833, the family moved to Tula where the father bought a manor. Shortly after the death of his mother in 1837, Fyodor (16 yrs) was sent to St. Petersburg where he entered the Army Engineering College. 2 years later, in 1839, Dostoevsky´s more and more tyrannical father died, probably of apoplexy, but there were strong rumours that he was murdered by his own serfs in a quarrel. (Unless it was Fedja who dunit.)  Against the background of this legend, Sigmund Freud later interpreted the patricide in the novel “The brothers Karamazov” as showing Fedja hated his father´s guts. True, but the main thing was the epilepsy, wait and see. 

ellauri042.html on line 705:     In Katorga, Dostoevsky spent four years in hard labour and wearing fetters, hating immigrants. During that time, Dostoevsky´s health dramatically deteriorated and he suffered from his first generalized epileptic attacks.

ellauri042.html on line 706: The doctor wrote: “1850, he had his first epileptic attack with crying, amnesia, cloniform movements, foam around his mouth, and dyspnoea with weak and rapid pulsation of the heart. This first attack lasted for 15 min. The attack was followed by common exhaustion and reachievment of consciousness. 1853, he had another attack, and meanwhile, the attacks return at every end of the month”. During his Siberian years, Dostoevsky became a devout follower of the Russian Orthodox Church and a persuaded monarchist.

ellauri042.html on line 710: Furthermore, his first wife, who was something of an impulse purchase, suffered from tuberculosis, so he had an impassionate affair with a young woman called Apollinaria Suslova on the side. It ended tragically due to his obsession with gambling. Beside of these blows he suffered from frequent epileptic seizures. At the bedside of his sick wife he wrote “Notes from Underground” (1864), a psychological study of an outsider. The work starts with a confession by the writer: “I am a sick man … I am a wicked man …” Fair enough.

ellauri042.html on line 715: On the 15th of February, 1867, Dostoevsky married Anna Grigoryevna Snitkina, his stenographer who seemed to have understood her husband´s manias and rages. Ten days later, Dostoevsky had an epileptic attack which was described in Anna Grigoryevna´s memories. Shouting, grinding teeth, kicking on the floor, saliva on the chin, the works. 

ellauri042.html on line 717: Dostoevsky´s illness influenced some peculiarities of his writing, his language and style. Dostoevsky´s bad memory was well known; he had to take notes for everything His language is nervous, tense and impulsive. His phrases are sometimes long and complicated, containing a fanciful conglomeration of colloquial words and expressions, official, journalistic and scientific terms, and slips of the tongue, foreign words, names and quotations. But now and then we can see here very short, elliptic phrases. 

ellauri042.html on line 719: Dostoevsky´s favorite word was “vdrug” (“suddenly”). A lot of events in Dostoevsky´s novels begin suddenly, without preparations and explanation – like seizures. (But he did at times have a manic aura just before.)  Dostoevsky also used frequent repetitions of the same word with different intonations. It made an impression of convulsions and shocked the literary critics. He wrote in a meticulous manner, using every empty space of a sheet (see Fig. 2). His style showed a tendency toward extensive and in some cases compulsive writing, and the writings were often concerned with moral, ethical, or religious issues. This may reflect a syndrome of interictal behavior changes that was described in temporal lobe epilepsy by Waxman and Geschwind.

ellauri042.html on line 726: Interictal (kohtausten välinen) behaviour abnormalities in temporal lobe epilepsy have been discussed by many authors. There is clear evidence of a temporal lobe epilepsy personality syndrome including a deepening of emotionality with a serious, highly ethical, and spiritual demeanour and an interictal dysphoric disorder.

ellauri042.html on line 728: Bear and Fedio described typical interictal findings in patients with temporal lobe epilepsy including hyperreligiosity, euphoria, depression, hypergraphy, hypo- or hypermoralism, interest in philosophical questions, altered sexual behaviour, paranoia, consciousness of guilt, and emotional alteration.

ellauri042.html on line 730: There is no doubt that Dostoevsky´s writing witnesses a large awareness of and sometimes even obsession with religious, philosophical and emotional questions as well as question of guilt. Myshkin from the novel “The Idiot” shared many character traits with his creator, such as russophilia, hyperreligiosity with profound belief in the Russian-orthodox church, melancholy, auras of happiness, generalized seizures. Furthermore, Dostoevsky wrote in large letters, and his style was sometimes compulsive and abrupt.

ellauri042.html on line 732: In conclusion, the exact classification of Dostoevsky´s idiocy is pretty clear. Many signs indicate that this famous writer suffered from mesial temporal lobe epilepsy.

ellauri042.html on line 739: Vanhan setämiehen uni

ellauri042.html on line 741:   Dostojevskistä mulla on suht vähän paasauxia, varmaan sixi etten siedä koko heppua. Se on just sellanen rikos rangaistus usko toivo rakkaus hymistelijä joita en jaxa ollenkaan. Mutta nyt aloitin lukea sen tiettävästi ainoaa koomisluontoista teosta nimeltä Vanhan ruhtinaan rakkaus. Heti alkusivuilta heräsi tämä kysymys:

ellauri042.html on line 743: Osoittaako vanhan ruhtinaan rakkaus että Fedja on setämies? onko teos huumorin varjolla misogyyninen? Onko Fedjalla misogyynimainetta? Oliko sekin kenties kaappihomo? Yx naisplokkari kertoo tällästä:

ellauri042.html on line 745: Dostojevskin romanttiset toilauxet oli sekoilevia. Sen eka avioliitto Maria Isajeva nimisen naisen kaa alkoi Odigitrijevskin kirkossa Kuznetskissa helmik. 6 1857, ja se oli dramaattinen ja eittämättä täynnä haasteita. (Minkälaisia? Täytyypä tutkia.)

ellauri042.html on line 753: Pitämissäni kekkereissä Dostojevski esiintyi charmikkaana persoonana. Se kertoi kaskuja, heitti vizejä ja läppiä, ja puheli tavallisia epätavallisiaan. Mutta kun joku uusi naama tuli huoneeseen, Dosto vaikeni hetkexi ja näytti kuoreensa vetäytyvältä etanalta, tai hiljaiselta pahansuovalta pakanakuvalta. Tätä jatkui kunnes tulija teki häneen hyvän vaikutuxen... Jos tuntematon lähti Doston kanssa juttusille, Dosto tavallisesti heitti jonkun töykeän huomautuxen, tai näytti hapanta naamaa.

ellauri042.html on line 755: Heipparallaa hei narsistihan se sieltä taas kurkkaa kuoresta. Mä olin just tollanen Kaisa Oraviston kaa 15-16 vuotiaana Sykin bileissä. Kyllä me kirjailijat ollaan kaikki samanlaisia. Ja hei tää jatkuu vielä:

ellauri042.html on line 761: Dosto kuuntelin naista tarkkaavasti. Sen ilme muuttui hermostuneexi, näin että jokainen sen kasvonpiirre jännittyi, ikäänkuin joku tulivuori kytisi sen sisällä. Tunsin että se pidätteli izeään. Heti kun nainen lopetti löpinän naisten kysymyxestä, se odotti rohkaisevaa sanaa Dostolta. Tällä hetkellä naiskysymyxen vannoutunut vihamies pani sille oman pahan kysärin: “Lopetitko jo?” “Joo lopetin,” sanoi lyhyttukkainen leidi.

ellauri042.html on line 763: No kuuntele sitten minua. Mun puhe on paljon lyhkäsempi kuin sun. Mä sanon sulle vaan tän: kaikki mitä sä sanoit oli tosi typerää ja banaalia. Tajuatko? Se oli TYPERÄÄ. Sut olis ihan paras likvidoida, mutta sun perhe,lapset ja keitiö ei selviä ilman naista - naisella on vaan yxi päätehtävä elämässä: olla vaimo ja äiti - ei ole mitään, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan mitään "yhteiskunnallista tehtävää" naisella. Tää on kaikki typeryyttä, älytöntä puhetta, paskanjauhantaa. Kaikki mitä tulit mulle krtomaan on roskaa, enkä mä sano sulle enää sanaakaan.

ellauri042.html on line 774: Josef Mengele ([ˈjoːzɛf ˈmɛŋələ] ( lyssna)), även känd som Dödsängeln (tyska Todesengel) och Den vita ängeln (tyska Der weiße Engel), född 16 mars 1911 i Günzburg, död 7 februari 1979 i Bertioga i delstaten São Paulo i Brasilien, var en tysk nazistisk läkare, humangenetiker och människorättsbrottsling. Mengele är mest känd för sin verksamhet i koncentrations- och förintelselägret Auschwitz-Birkenau, där han företog pseudovetenskapliga experiment på bland annat tvillingar och dvärgväxta. 

ellauri042.html on line 776: Josef Mengele var stationerad i koncentrationslägret Auschwitz från den 30 maj 1943 till den 18 januari 1945, där han var chefsläkare. Han utförde hänsynslösa och för medicinvetenskapen tvivelaktiga experiment på lägerfångar, med full licens för att lemlästa eller döda dem. Han valde även ut vilka judar som skulle föras till gaskamrarna vid ankomst till lägret. Främst valde han att experimentera på dvärgar och enäggstvillingar, som kom att benämnas "Mengeles tvillingar". Även vivisektion utfördes på fångarna. Vidare utfördes experiment på ögon där Mengele genom olika metoder försökte ändra ögonfärg på fångar från brun till blå, bland annat med bläckinjektioner vilket kunde leda till blindhet, smärta och infektioner. Han utförde operationer där han plockade ut olika delar ur kropparna. Mengele injicerade också till exempel kloroform direkt in i hjärtat på offren, för att kunna utföra försök med färska lik. Många operationer och experiment utfördes dessutom utan bedövning. Många av dem som överlevde Mengeles experiment blev svårt skadade och led av invalidiserande skador efter kriget. Vid ett tillfälle övervakade Mengele två romska barn när de syddes ihop i syfte att skapa siamesiska tvillingar.

ellauri042.html on line 781: Källa: hanteringen/">https://www.expressen.se/nyheter/rapport-sverige-samst-pa-coronahanteringen/

ellauri042.html on line 787: Det handlar om invånarnas rörlighetsmönster, att få ner R-talet och att minska antalet inlagda iva-patietenter, som Sverige alltså hanterat sämst, som journalisten Emanuel Karlsten var först med att rapportera.

ellauri042.html on line 791: – Nej, för man inte har inte tagit med kontexten bakom. De olika kurvorna är extremt olika och det är väldigt svårt att göra de här olika slutsatserna. Sveriges kurva är inte alls liksom de andra, den är ju våran kurva.

ellauri042.html on line 800: Mutta ei. Ne on vaan korvamatoja, samoja mitä niiden on pitänyt muutenkin tahtomattaan hyräillä. Olli on romantikko. Romantikot tuppaa olemaan porvarillisia vakavikkoja. Yhden ictal pleasure on toisen profound joy. Olli pitää kiinni mieluusti joystickistä. Lapsuudenmuistot ei ole sille vaan kivoja vaan pyhiä. Fedja-setä ja Marcel Proust raahataan taas framille. 

ellauri042.html on line 802: Oikeistoromantikkona Olli peukuttaa myös symbolismia ja existentialismia, lainaa kyttyräistä Kierkegaardia. Aika paljon kertoo uskonnosta se että sen ymmärtää vajakkikin 100%sesti. Olli on idioottisaarnaaja. Lapset ja muut vajakit ymmärtää hyvän kirjan symboleja ja vertauxia ennenkuin trigonometriaa. Vaik Eukleides on yxinkertasempaa. Koska Eukleides ei ota kantaa. Elukan eka huoli on kannan ottaminen. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Kanta kertaa korkeus tulee myöhemmin jos on luppoaikoja. Skholessa. Huoh tyyylsää sanoo apinat. Mennään kazomaan mitä tulee töllöstä. Pahin vajakkius on ettei mielessä ole oma minä keskellä. Vajakkikin haluaa ja sen pitää saada kukkoilla. Nekin saa olla ikäviä luonteita. 

ellauri042.html on line 804: Euclid’s fifth proposition in the first book of his Elements (that the base angles in an isosceles triangle are equal) may have been named the Bridge of Asses (Latin: Pons Asinorum) for medieval students who, clearly not destined to cross over into more abstract mathematics, had difficulty understanding the proof—or even the need for the proof. An alternative name for this famous theorem was Elefuga, which Roger Bacon, writing circa ad 1250, derived from Greek words indicating “escape from misery.” Medieval schoolboys did not usually go beyond the Bridge of Asses, which thus marked their last obstruction before liberation from the Elements. 

ellauri042.html on line 807:  samasta kohtaa päätä. Urkuharmoonia soitetaan ja kontemploidaan transsendenttiä. Kumarretaan näkymätöntä kolmionmuotoista silverbäkkiä jolla on silmä selässä. Olli vertaa moroneja Bertie Russelliin. Osuva vertaus. Ikäviä ihmisiä molemmat.

ellauri042.html on line 809: Russellista tuli mieleen tshekata, mitä luurankoja Ollillakin ehkä oli kaapissa. Ja olihan niitä! Ensinnäkin sekin oli homppeli, tai siis sukupuolipetturi:

ellauri042.html on line 811: Sacks forbade any mention of his homosexuality, though he had told his would-be biographer Wechsler about his closeted yearnings and crippled attempts at love. His Boswell shelved the notes for 30 years. Ollie changed his mind on his deathbed: Do it! You must!

ellauri042.html on line 813: In the meantime Ollie had published not one but two memoirs, with an exhaustive range of anecdotes, full of enchantment and anguish, covering everything from his all-consuming childhood obsession with the properties of metals to the abuse he endured at boarding school to his feeling, amphibian-like, more at home in water than on land to his mother’s reaction when she discovered his sexual orientation. “You are an abomination,” Ollie recounted her telling him when he was 18. “I wish you had never been born.” Nor had Ollie kept anything hidden. He described his first orgasm — reached spontaneously while floating in a swimming pool — and, in deft yet fairly pornographic detail, an agonized, inadvertent climax experienced much later while giving a massage to a man who shunned Ollie’s love.

ellauri042.html on line 815: What had Sacks left to Weschler? What did his gift, his command, amount to beyond the dying wish of a magnificent and, by some accounts, paradoxically self-effacing and narcissistic doctor to have yet another book, beyond the 13 he himself had written (three more would come posthumously), to help ensure his immortality? Maybe this:

ellauri042.html on line 817: His moronic patients called him “deeply eccentric” and described him as “huge, a full beard, black leather jacket covering T-shirts riddled with holes, huge shoes, his trousers looking like they were going to slide off his body.” A friend from Sacks’s days as a medical resident remembers him as a “big, free-ranging animal” who one day “drank some blood … chasing it with milk. There was something about his need to cross taboos. Back in those days, in the early ’60s, he was heavily into drugs, downing whole handfuls of them, especially speed and LSD.” 

ellauri042.html on line 823: Ollin aikana ei ollut vielä neuroverkkoja. Sixe luulee että tässä on jotain salaperäistä. Ei ole. On vaan paljon paljon kytkentöjä, jotka järjestyvät itsestään kokemuksen voimasta. 
 Nainen joka oli maannut vihannexena 19-vuotiaasta heräsi 63-vuotiaana unitaudista dopamiinilla. Se pyysi mankan ja nauhotti siihen hirmu määrän rivoja viisuja, rasvaisia vitsejä ja limerikkejä. Annostusta piti vähentää jotta se jättäisi Ollin rauhaan. Ollia ei kiinnostanut vähääkään. 
 

ellauri042.html on line 824: Naiselta puuttu Fedja-sedän sukunimen mukaista dignityä jota löyty vajakilta roppakaupalla. Mitähän se on se dignity eli arvokkuus? Jotain hartauden tapaista mutta "ylevää" siinä missä hartaus on nöyrempää. Ei saa nauraa izelleen eikä muillekaan. Ei tirskua eikä tirkistellä. Naama peruslukemilla pidettävä ja hillittävä izensä. Se on siinä. Tollasta silverbäkkimeisinkiä. 

ellauri042.html on line 828: Uskonto teatteri ja tanssimusiikki sopii jopa idiooteille. Easter parade. Apinalle on pelehtiminen ihan verissä. Sen tautta neekeritkin laulaa työlauluja, pohtii saxikäsi. Saxikäden argumentissa on jotain hyvin suspektia. Se että idiootti tiedemies osaa tietosanakirjan ulkoa on koneellista, mutta se eze osaa soittaa pianoa näytellä tai tanssia on jotain suurenmoista. Ero on lähinnä siinä kiinnostaako se Olli Saxea. Olli Saxi on tehokkaasti tukkinut eideettisen muistinsa mutta säilyttänyt musiikin kanavana suoraan nivusiin. Ja siellähän se roikkuu sen sammakkoeläimellisen elämän tarkoitus. 

ellauri042.html on line 832: It is recorded of Sir Herbert Oakley, the nineteenth-century Edinburgh professor of music, that once, taken to a farm, he heard a pig squeak and instantly cried "G sharp!" Someone ran to the piano, and G sharp it was. 

ellauri042.html on line 834: Musikaalinen porsas. Absoluuttinen porsaankorva. Arkipäiväisiä neural nettijuttuja. Vajakit "näkee" numeroita. Saxikin oli pienenä numeronikkari mutta jäi vajakeille toisexi. Tekoälyssäkin käytetään grafiikkapiirejä. Kts. esim. hange.com/questions/3389/could-a-neural-network-detect-primes">https://ai.stackexchange.com/questions/3389/could-a-neural-network-detect-primes.

ellauri042.html on line 841: Kiven urheata hajua.  

ellauri042.html on line 842: 
 G.K. Chesterton (29 May 1874 – 14 June 1936) oli konservatiivinen ja uskonnollinen kuten Olli Saxi. Paradoxin The Prince. Tunnetaan sitaateista, joita löytää muiden kirjailijoiden alkulehdiltä. Kova antisemitisti. Ize se sanoi izeänsä semitistixi, koska se halus pukee länsimaiset jutkut rättipäixi ja kuskata ne takas Palestiinaan. Niinkuin britit sitten tekivätkin sen jo kuoltua. 

ellauri042.html on line 846: Chesterton lienee parhaiten tunnettu niistä rikosromaaneistaan, joiden pääosassa esiintyy Isä Brown -niminen pappi, jolla on hyvä ihmistuntemus ja suuri sateenvarjo. Ne on eri tylsiä. 

ellauri042.html on line 848: Chesterton, joka kääntyi aikuisiällä katoliseksi, ihaili sir Thomas Morea ja luonnehti tätä "Englannin historian suurimmaksi historialliseksi henkilöksi". Hän on myös saanut vaikutteita useilta henkilöiltä, kuten Tuomas Akvinolaiselta. Chesterton ei koskaan käyttänyt eikä hyväksynyt sanaa konservatiivi. Mut sellainen se oli. Ja vitun läski punkero. Sillä oli yhtä läski ja vielä katolisempi aisapari 

ellauri042.html on line 851: Chestertonin isä Edward Chesterton oli kiinteistövälittäjä ja äiti Marie Grosjean ranskalaista syntyperää. Hän oppi puhumaan vasta kolmivuotiaana ja kirjoittamaan kahdeksanvuotiaana, mutta halusi tulla kirjailijaksi lapsena.

ellauri042.html on line 853: Nuuh nuuh. Haistan että jollakulla täällä on marjapäivät. Aarne Koskimies-ressukalle tuli päinvastoin anosmia. Se kuoli kauan aikaa sitten. Sen hauvalla ei luettu Kaddishia (se vaati 10 jutkuäijää eli minyan) mutta ehkä psalmi 103.

ellauri042.html on line 864: Klemensin kirjallinen tuotanto on laaja. Hänen koulutuksensa laatu näkyy siinä, että kuinka siteeraa toistuvasti kreikkalaisen kirjallisuuden runoilijoita ja filosofeja. Lisäksi hän käsittelee arkeologiaa ja mytologiaa. Klemens tunsi kristillisen kirjallisuuden hyvin, ja hän viittaa kirjoituksissaan yli 1 500:aan Vanhan testamentin ja liki 2 000:een Uuden testamentin kohtaan. Stromateis-teoksessaan hän yritti yhdistää toisiinsa kreikkalaista filosofiaa ja kristinuskoa. Protreptikos-teos oli kreikkalaiselle yleisölle suunnattu kehotus kääntyä kristinuskoon. Paidagogos-niminen teos käsittelee kristillistä moraalia.

ellauri042.html on line 881: Tähän samaan meditaatioon 17 viittaa siis nähtävästi myös Ernesto Hemingway kirja Komu zvoni jonka löysin vanhojen proffien roskahyllystä:  "In zato nikoli ne vprašajo komu zvoni; Tebi zvoni". Tää on tämmönen imperialistinen tiimipläjäys, territoriaalista reviirihenkeä. Muin. roomalaiset sanoivat: tum tua res agitur paries cum proximus ardet, jenkkien versio oli dominoteoria. Joo ei, enmä pidä tosta Donnen ajatuxesta. Se on ihan liian totalitäärinen. On parempi apinoille olla niinkuin Ahvenanmaan saaristo, erillisiä saaria mutta näköetäisyyden päässä toisistaan, niin että niihin pääsee uimalla tai soutuveneellä. Saarten kellot soivat aina ize kullekin mutta soitto kuuluu vaimeana muillekin. 

ellauri042.html on line 885: Devotions upon Emergent Occasions, or in full Devotions Upon Emergent Occasions, and severall steps in my Sicknes, is a prose work by the English metaphysical poet and cleric in the Church of England John Donne (22 January 1572 - 31 March 1631) , published in 1624. It covers death, rebirth and the Elizabethan concept of sickness as a French visit from God, reflecting internal sinfulness. The Devotions were written in December 1623 as Donne recovered from a serious but unknown illness – believed to be relapsing fever or typhus. Having come close to death, he described the illness he had suffered from and his thoughts throughout his recovery with "near super-human speed and concentration". Registered by 9 January, and published soon after, the Devotions is one of only seven works attributed to Donne which were printed during his lifetime.

ellauri042.html on line 887:     The Devotions is divided into 23 parts, each consisting of 3 sub-sections, called the 'meditation', the 'expostulation' and a prayer. The 23 sections are chronologically ordered, each covering his thoughts and reflections on a single day of the illness. The work as a whole is considered similar to 17th-century devotional writing generally, and particularly to Donne´s Holy Sonnets. Some academics have also identified political strands running through the work, possibly from a polemic Arminian denunciation of Puritanism to advise the young Prince Charles.

ellauri042.html on line 889: Tää on se aikaisempi Prince Charles, ei tää nykyinen kaljuhead jonka eka puoliso oli Lady Di ja toinen rottweileri. Jolla on se helvetin tyhmä poika Harry ja sillä vielä tomppelimpi musta morsian. Arminiuxesta on jo aikaisempi paasaus. Oliko Donnesta? Nähtävästi ei. Jörn Donnerista on useampia. 

ellauri042.html on line 906:      Go tell court huntsmen that the king will ride,	Kertomaan hovin mezämiehille kunkun eräretkestä,

ellauri042.html on line 907:      Call country ants to harvest offices,		Lantasaappaille poroelosta,			

ellauri042.html on line 914: I could eclipse and cloud them with a wink,		Mä voisin pimentää ja peittää ne ihan kepoon, 

ellauri042.html on line 915: But that I would not lose her sight so long;		Paizi en tahdo menettää näkyvistä hiäntä;

ellauri042.html on line 916:     If her eyes have not blinded thine,			Ellei hiänen silmänsä jo sokaisseet sinuakin,	

ellauri042.html on line 922: And thou shalt hear, All here in one bed lay.		Ja kuulet, kaikki oli tässä meidän petissä.

ellauri042.html on line 928:    Thou, sun, art half as happy as we,			Sulla eio päivä puoltakaan meidän onnesta,

ellauri042.html on line 929:    In that the world's contracted thus.			Maailma on niin kokoon kutistunut.	     

ellauri042.html on line 931:    To warm the world, that's done in warming us.	Sun tehtävä on lämmittää, lämmitä siis meitä,

ellauri042.html on line 937: John Donne is most commonly known for being part of the ‘metaphysical poets’, a group of poets who wrote about love and religion using complex metaphors called conceits. These poets didn’t know each other, and this name was given by literary critics some years later. Nevertheless, John Donne is considered to be one of the best metaphysical poets. John Donne converted to Anglicanism later in his life. By 1615 he became a priest because King James I ordered him to do so. Donne was a member of Parliament in 1601 and in 1614. He also spent a short time in prison because he married his wife, Anne More, without permission. They had twelve children and Anne died while extruding the XIIth.

ellauri042.html on line 939: Donne was born in London in 1571 or 1572, into a recusant Roman Catholic family when practice of that religion was illegal in England.[7] Donne was the third of six children. His father, also named John Donne, married to one Elizabeth Heywood, was of Welsh descent and a warden of the Ironmongers Company in the City of London. However, he avoided unwelcome government attention out of fear of persecution.

ellauri042.html on line 943: Donne's style is characterised by abrupt openings and various paradoxes, ironies and dislocations. These features, along with his frequent dramatic or everyday speech rhythms, his tense syntax and his tough eloquence, were both a reaction against the smoothness of conventional Elizabethan poetry and an adaptation into English of European baroque and mannerist techniques. His early career was marked by poetry that bore immense knowledge of English society. Another important theme in Donne´s poetry is the idea of true religion, something that he spent much time considering and about which he often theorised. He wrote secular poems as well as erotic and love poems. He is particularly famous for his mastery of metaphysical conceits.

ellauri042.html on line 945: Despite his great education and poetic talents, Donne lived in poverty for several years, relying heavily on wealthy friends. He spent much of the money he inherited during and after his education on womanising, literature, pastimes, and travel. In 1601, Donne secretly married Anne More, with whom he had twelve children. In 1615 he was ordained Anglican deacon and then priest, although he did not want to take holy orders and only did so because the king ordered it. He also served as a member of Parliament in 1601 and in 1614.

ellauri042.html on line 947: During the next four years, Donne fell in love with Egerton´s niece Anne More, and they were secretly married just before Christmas in 1601, against the wishes of both Egerton and Anne's father George More, who was Lieutenant of the Tower. Upon discovery, this wedding ruined Donne's career, getting him dismissed and put in Fleet Prison, along with the Church of England priest Samuel Brooke, who married them,[13] and his brother Chistopher, who stood in in the absence of George More to give Anne away. Donne was released shortly thereafter when the marriage was proved to be valid, and he soon secured the release of the other two. Walton tells us that when Donne wrote to his wife to tell her about losing his post, he wrote after his name: John Donne, Anne Donne, Un-done.[14] It was not until 1609 that Donne was reconciled with his father-in-law and received his wife´s dowry,

ellauri042.html on line 949: After his release, Donne had to accept a retired country life in a small house in Pyrford, Surrey, owned by Anne´s cousin, Sir Francis Wooley, where they resided until the end of 1604. In spring 1605 they moved to another small house in Mitcham, London, where he scraped a meager living as a lawyer, while Anne Donne bore a new baby almost every year. Though he also worked as an assistant pamphleteer to Thomas Morton writing anti-Catholic pamphlets, Donne was in a constant state of financial insecurity.

ellauri042.html on line 951: Although King James was pleased with Donne's work, he refused to reinstate him at court and instead urged him to take holy orders. At length, Donne acceded to the king's wishes, and in 1615 was ordained priest in the Church of England. In late November and early December 1623 he suffered a nearly fatal illness, thought to be either typhus or a combination of a cold followed by a period of fever. During his convalescence he wrote a series of meditations and prayers on health, pain, and sickness that were published as a book in 1624 under the title of Devotions upon Emergent Occasions. One of these meditations, Meditation XVII, contains the well known phrases "No man is an Iland" (often modernised as "No man is an island") and "...for whom the bell tolls".

ellauri042.html on line 953: Anne gave birth to twelve children in sixteen years of marriage, (including two stillbirths—their eighth and then, in 1617, their last child); indeed, she spent most of her married life either pregnant or nursing. The ten surviving children were Constance, John, George, Francis, Lucy (named after Donne´s patroness Lucy, Countess of Bedford, her godmother), Bridget, Mary, Nicholas, Margaret, and Elizabeth. Three (Francis, Nicholas, and Mary) died before they were ten. In a state of despair that almost drove him to kill himself, Donne noted that the death of a child would mean one mouth fewer to feed, but he could not afford the burial expenses. During this time, Donne wrote but did not publish Biathanatos, his defense of suicide. Anne died on 15 August 1617, five days after giving birth to their twelfth child, a still-born baby. Donne mourned her deeply, and wrote of his love and loss in his 17th Holy Sonnet.

ellauri042.html on line 959: Since she whom I loved hath paid her last debt				Koska hiän jota rakastin heitti kuitin

ellauri042.html on line 965: But though I have found thee, and thou my thirst hast fed,		Mutta vaikka löydän sinut sieltä, ja juotat mut,

ellauri042.html on line 972: Lest the world, flesh, yea, devil put thee out.				ettei maailma, liha, pirukin vie susta voittoa. 

ellauri042.html on line 975: The last sestet presents a turn, commonly referred as volta, in the poem. The lyrical voice presents god God as a jealous lover who fears that he/she will be tempted away by someone or something else. The ninth line questions this figure (“But why should I beg more love, whenas thou”). Furthermore, there is a romantic imagery to express how the lyrical voice feels about the figure of God (“whenas thou/Dost woo my soul”). God’s interest in the lyrical voice is referred as a “fear” and as “tender” because of the possibility of the lyrical voice being tempted by the “devil” or by “flesh”.

ellauri043.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri043.html on line 41:   Tän varaan  nyt pidä liikaa laskea, musta toi näyttää turhankin teoloogiselta. Ei Flaubert ollut mikään jesuiitta, vaan aika tavis, "hyvä katollinen", kuten se vastasi epäluuloisille kyselijäjyrkeille. Oikeesti tossa ekassa luvussa on Antoniuxen lyhyt bio ja seevee, tutustutaan vähän sen skiittaan ja sen luonteeseen (sekin on aika tavis, aika lailla Kustaan oloinen), ja alustetaan ekat ilmestyxet. Loppu onkin sit erilaisten näkyjen kavalkaadia. 

ellauri043.html on line 43: Mut tosta pidätyskyvyttömyydestä vielä. Katoliset (ja muutkin, myös rikoslaki) tekee eron tekemisen ja tekemättä jättämisen syntien välillä. Jos tekee harkitusti pahaa, niin se on tahtosynti, jos on vaan inkontinentti eli pidätyskyvytön, siis lankeaa, tai repsahtaa, se on heikkoussynti. Juutas oli tahtosyntinen, Pietari heikkoussyntinen. Rajanveto voi olla vähän vaikeaa, mutta kai se on vähän samansuuntainen erottelu kuin peliteoriassa preferenssit ja pelin ratkaisu. Jos säntää preferenssien perään laskematta pelin arvoa, on heikkosyntinen, jos laskee ensin pelin arvon ja silti lähtee varastamaan bylsimään tai tappamaan on tahtosyntinen. Se todistaa, että arvot on perinjuurin väärät, eli niitä pitää oikaista rangaistuxilla. Jos polkasee homo sapiensin aivoilla, on tahtosyntinen, jos liskoaivoilla, on vaan heikko. Tuomita ei kenkään siitä voi, pahimmillaan sakkoihin. 

ellauri043.html on line 46:   Huomaa muuten että 10 käskyn tärkeimmät poinzit voi jäsentää myös linnunlaulun termeillä: on EAT! EAT! syntejä (varkaus ym. reviiriloukkauxet), FUCK! FUCK! syntejä (no ne), ja KILL! KILL! syntejä (väkivallanteot). Termiittipesästä kertoo paljon se, mihin järjestyxeen nää 3 pannaan. Oisko niin, että synnit on sitä pahempia, mitä vaikeempi apinaa on saada niistä koijatuxi pois. Vähiten lajinomaista käytöstä pitää aivan erityiseen termentää. FUCK! FUCK! synnit on lieviä, elleivät ne loukkaaa EAT! EAT! reviirejä. KILL! KILL! synnit on pahoja vaan jos ne tapahtuu tiimin sisällä, muuten ne on ihan A-ok. Oikeastaan reviirisynnit on pahimipia. Vielä pahempia on vaan meemisynnit. Omat meemit on kaikkein pyhimpiä, koska ne on kaikista luonnottomimpia, ja ihan viimeisexi opittuja. Oman pesän hajun tunnistus ei tule apinalle luonnostaan. Oman perheen vaan, kuten neandertaaleille.

ellauri043.html on line 49:   Flaubert (1821-1880) väsäsi tätä magnum opusta kolmeen otteeseen, aloitti 28-vuotiaana 1849, jatkoi 1856 (35v, otteita julkaistiin; seuraavana vuonna ilmestyi Emma Bovary) and 1872 (53v). Lopullinen versio tuli ulos 1874. Kuus vuotta ennen maalilippua. Ei se vanhaxi elänyt, ei edes kuusikymppisexi. Kai tää Anttoni oli sille henk.kohtaisesti tärkein juttu. Flaubertille tärkein kirjailija oli Spinoza, nähtävästi. Spinozaan mun täytyy vielä palata, kuin HK Riikonen mielirunoilijansa Horatiuxen pariin, saatuani valmiixi tän 3:nen väitöskirjani. 

ellauri043.html on line 55:       Kaikista uskomattominta on, että kukaan, siis ei KUKAAN, mainize, että tää kirja on aivan puhdasta pelleilyä. Siis tää on aivan Aristofanes-luokan herjanheittoa! Flaubert kirjoittaa aivan hysteeristä satiiria uskonnosta näennäisesti täysin vakavalla lärvällä. Ja jengi lukee sitä kuin evankeliumia: hmmm, mielenkiintoista, oiskohan tosiaan noin, täytyypä miettiä. Mitähän kirjoittaja on tarkoittanut tällä kohdalla? Freud esim. otti tän aivan täydestä. 

ellauri043.html on line 57:       Tälle kummallisuudelle vetää vertoja vaan se tositarina, et veli Petteri luki Veikko Huovisen kirjaa Veitikka sivulle 126 ihan naama peruslukemilla, kunnes sanoin sille, että se ei ole historiallista totuutta, vaan paxua läpänheittoa. Sen kuultuaan se sai täys nauruhalvauxen, nauroi kaikki ne naurut jotka siltä oli jäänyt nauramatta niiden ekan runsaan sadan sivun aikana.

ellauri043.html on line 78: Berthas Reise war kurz aber angenehm = Berthan reisi oli lyhyt mutta miellyttävä.

ellauri043.html on line 86: Multa menee usein sekaisin Bosch ja Brueghel, eikä ihme. Pieter Brueghel vanhempi oli Boschia (1450-1516) nuorempi (syntyi 10v Boschin kuoltua, 1525-1569), ja matki sitä ihan sikana. Tässä kansikuvana komeilee Boschin piirtämä suht kesy St Anthonius, kun Flaubertiin teki vaikutuxen Brueghel vanhemman (oikeesti ehkä jonkun sen kolleegan) coveri, joka on alla vas. Brueghel nuorempi (1564-11638) oli Brueghel vanhemman poika ja syntyi 5v ennen sen kuolemaa. Nuorempi kopsi vanhemman töitä ihan sikana. Tuonnoin siinä ei ollut mitään pahaa, perheyritys. Brueghel nuoremman kiusaus on alla oik. Ei taida olla kopio, ellei tosi huono. Kolmas kuva äärimmäisenä oik. on mun Boschin porakone. Puuttuu vielä Lean kinkkukiusaus. 

ellauri043.html on line 95: Bosch piirsi izensä kuviin pöllön silmänä. Se olikin vain pöllön silmä. Mulla on kellarissa Boschin vihreä porakone ja pistosaha, jotka on jo varmaan 40v vanhoja. Ne on kestäviä. 

ellauri043.html on line 104: Mikä mies oli tää suuri Anttoni, jolla onkin kuvassa huppari eikä pipo, ja joka vähän luihun oloisesti ei kazo kameraan? Ei kai voi luottaa vaan Flaubertin raporttiin, vaikka Gustav ei ollutkaan postmoderni. Antiikissa suhtauduttiin tosiasioihin samalla leikkimielellä kuin tämänkin vuosituhannen vaihteessa, eli kaikki Antoniuxesta kerrottu on enemp vähemp legendaa. sen omaelämäkerta mukaan lukien. Sama ongelmahan on Jeesuxenkin kohdalla. 

ellauri043.html on line 106:   Pyhä Antonios (se kaikkeinpyhin eli suuri) syntyi Comassa, Egyptissä, noin kolmannen vuosisadan keskivaiheilla. Se jaxoi yli satavuotiaaxi, nähtävästi enimmäxeen aikalailla koomassa. Hänen vanhempansa, jotka olivat jalosukuisia ja varakkaita, kuolivat kun hän eli kahdettakymmenettä vuottaan ja hän peri heidän omaisuutensa. (Tää on yleensä hyvin pahaa lääkettä, kuten monista julkkixista tiedämme, mm. Flaubert). Kerran kuultuaan evankeliumia kirkossa hän päätti kirjaimellisesti noudattaa Jeesuksen sanoja täydelliseksi tulemisesta ja luopua omaisuudestaan, antaa ne köyhille ja seurata Jeesusta. Kokeilen samaa, se tuumi kun Wagner sika. Älkää kokeilko tätä kotona lapset, varoitti Jeesus ristiltä. 

ellauri043.html on line 115:   Antonios vetäytyi erämaahan yksinäisyyteen mietiskelemään, rukoilemaan ja palvelemaan Jumalaa. Pyhimys vieraili askeettien luona, tutustui heidän elämäänsä ja yritti oppia heiltä. Mies asettui yhteen hautaan lähellä kotikyläänsä, missä hänen kerrotaan kohdanneen pahoja henkiä villieläinten muodossa. Vietettyään viisitoista vuotta tällaista kiertelevää puolivallattoman poikamiehen elämää eli kolmenkymmenenviiden vuoden ikäisenä pyhä Antonios päätti vetäytyä täyteen yksinäisyyteen. Hän löysi Niilin varrelta vuoren, jossa oli sopivasti vanha autio linna (no, termiittipesä), ja asettui sinne asumaan. Yhtä onnistunut erakko kuin Pentti Linkola, sen luona ramppas väkeä kin salpausselällä tapaamassa ja saamassa elämänohjeita. Elomme vaelluxen puolitiessä se värjäs parran harmaaxi ja ryhtyi viisaaxi vanhuxexi. Vaikkei se ollut mennyt vasta kuin 1/3 matkasta! 70v oli vielä tyhjään säiliöön. 

ellauri043.html on line 117:   Myös Rooman keisarit saivat lopulta tietää Antonioksesta. Konstantinus Suuri ja hänen poikansa keisarit Konstantinus II ja Constans kirjoittivat hänelle kaikesta häneen liittyvästä kuultuaan kuin isälleen ja pyysivät häneltä myös vastausta kirjeisiinsä. Aluksi pyhä Antonios ei halunnut ottaa kirjeitä vastaan eikä iloinnut niistä erityisesti, mutta kun munkit suosittelivat ja viittasivat hallitsijoiden olevan kristittyjä, jotka saattaisivat loukkaantua, salli Antonios lukea kirjeet. Hallitsijat ottivat iloiten vastaan Antonioksen neuvot, jotka koskivat esimerkiksi Kristuksen kunnioittamista ja pelastumista. Entäs naisia ja kiusauxia? Keisarit tais olla lukivammasia tai luetun ymmärtämisessä oli puutteita, sillä ne kannustivat Anton inhokkeja areiolaisia vastoin iskän nimenomaisia ohjeita.

ellauri043.html on line 119:   Hetkinen, mitkä munkit? Eikös Anttu asunutkaan yxin? Eiku yxin yhdessä jonkun avustajakunnan kanssa, termiittipesä oli täynnä eremiittejä. Se siitä sielunrauhasta. Flaubertin Antollekin joku toi sen jokapäiväisen voisilmäpullan. Mut ämmänlänkiä käyttäviä ei lasketa miesvahvuuteen, ei koomassa sen enempää kuin konevitsassa.

ellauri043.html on line 123:     Sanalla sanoen, Antun saavutus on kristilliset luostarit. (Idea sinänsä on ikivanha apinameemi: hopeaselät istuu mieluusti omassa joukossa, ja tarpeettomat nuoret koiraat muodostaa homolaumoja. Miesten taloja ja luostareita onkaikissa kulttuureissa.) Seurallisena kaverina se honasi, että erakkojen on parempi olla yxin yhdessä, pitää kimppaakivaa toisilleen 2-neuvoisesti aatameina ja eevoina, ottaa kalsarikännejä yhteistiloissa. Konventit on kivoja paikkoja jos ei huoli huutavasta hameväestä. Ruoka tulee ajallaan, säännöt on selvät ja urakehityskin kunnossa. Aika lailla niinkuin armeija, mutta henkikulta ei ole vaarassa, ja vähemmän päätöntä juoxemista. Norssin konventtikin oli tosi suosittu, saattoi oljennella välitunnit sisällä.  

ellauri043.html on line 125:     Pyhimyksen kerrotaan kuolleen 105-vuotiaana ja pyhä Hieronymys ajoittaa hänen kuolemansa vuosille 356–357. Omasta pyynnöstään hänen hautansa pidettiin salaisuutena kahden hänet haudanneen opetuslapsen toimesta, jotta hänen ruumistaan ei alettaisi kunnioittaa.

ellauri043.html on line 127:     Haudan pyyntöä on kunnioitettava, sanoi arkun masuasukki mitä tahansa. (Tää on voimatonta , mua vituttaa kun viittaussuhteita ei hallita. P.o. Antoniuxen omasta pyynnöstä. Sentään melkein kirjoitin niistä väikkärin.)

ellauri043.html on line 129:   Pyhä Antonios on muun muassa Johanniittain ritarikunnan, amputoitujen, erakkojen, eläinten, epileptikkojen, teurastajien, kotieläinten, munkkien, ihotautien, ihottumien, taudeista vapautumisen, hautausmaiden, haudankaivajien, korientekijöiden, harjojentekijöiden ja paikkojen Burgio, Sisilia, Italia; Castrofilippo, Agrigento, Italia; Chiaravalle, Ancona, Italia; Fivizzano, Italia; Fontainemore, Italia; Mamoiada, Italia; Sant’Angelo Lodigiano, Italia; Mook, Alankomaat ja San Antonio, Ibiza, Espanja suojeluspyhimys. On siinä duunia. Ehkä ei sittenkään kanzi ruveta pyhimyxexi. Yhtä rauhallista on kuin julkkuerakkona.

ellauri043.html on line 131: Antonios Suuren elämä (m.kreik. Βίος καὶ πολιτεία τοῦ Ἁντωνίου του Μεγάλου; lat. Vita Antonii) on Athanasios Suuren kirjoittama teos, joka käsittelee nimensä mukaisesti Antonios Suuren elämää. Se on esimerkki kristillisen myöhäisantiikin pyhimyselämäkerroista, ja se on lajityypin klassikoita ja luetuimpia teoksia.

ellauri043.html on line 133:   Tässä ilmeisen feikki omaelämäkerrassa ei hiiskahdeta tavuakaan nakuista naisista ja muista houkutuxista. Athanasios suuri muikenee kiusauxista taas kuin vaari. Ne on pelkkää  #metoo naisten kexintöä.

ellauri043.html on line 150:     Kuvittele, että ollaan Teeban läänissä, vuorenhuipulla, sarjakuvan vuorten viisaan luolatasanteella, puolikuutamossa, ympärillä on isoja kiviä kuin Jeesuxen haudan edessä. Termiitin kolo etualalla. Se on tehty savesta ja risuista 3 pienen porsaan tekniikalla, lättäkatto, ilman ovea. Sisällä näkyy ruukku ja musta leipäpala; keskellä puisen pylvään päässä iso kirja; lattialla siellä täällä halfaheinän olkia, 2-3 palmikoitua mattoa, 1 kori, 1 veizi. 2 askelen päässä kojusta on maahan pystytetty iso risti; ja toisessa päässä tasannetta vanha käyrä palmu kyyhöttää rotkon reunalla, sillä vuori on jyrkkä, ja Niili näyttää järveltä rantavuoren juurella. Nähtävyyttä rajoittaa oikealla ja vasemmalla kalliot. Mutta autiomaan puolella, kuin sarja hiekkarantoja, dyynit leviävät loppumattomina valtavina tuhkanvaaleina toinen toistaan korkeampina maininkeina. Sitten hiekan takana, kaukana, Libyan vuoriketju nousee liidunvalkeana seinänä, violetinsävyisessä udussa.

ellauri043.html on line 151: Edessäpäin aurinko tekee laskua. Pohjoinen taivas on helmenharmaa, taivaan sinisessä holvissa leviävät purppuraiset pilvet kuin jättimäinen puuhka. Auringon liekit tummenevat, asuurinväriset alueet saa helmiäisen sävyä; puskat, kivet, maa, kaikki näyttää pronssilta;  ja avaruudessa leijuu kultaista pölyä, niin hienoa, että se sekoittuu valon värinään.

ellauri043.html on line 159: Vaikka aikaisemmin, en ollut näin huonossa hapessa! Aamuhämärässä aloin jo runoilla; sitten menin suihkuun kellariin - eipäskun joelle vedenhakumatkalle, ja palasin tökeröä polkua leili olkapäällä, hymistellen virsiä. Seuraavaxi musta oli kiva siivota koko mökkerö. Otin työkaluni ja koitin tehdä palmikoista tasakokoisia, ja koreista kevyitä; sillä pikkuhommatkin tuntui silloin niin kivoilta ettei ne maistuneet edes velvollisuudelta.

ellauri043.html on line 166:     Kyllä mua haukuttiin kun mä lähin kotoa. Äiti meni lysyyn henkihieverissä, sisko (tai vaimo, egyptiläiseen tapaan), viittilöi kauempaa että Teuvo tule heti kotio, ja toinen, se nuorempi itki, Ammonaria, tää teini jonka kanssa mulla oli treffit joka ilta vesisäiliöllä kun se tuli vesipuhveleiden kanssa paimenesta. Se ihan juoxi mun perässä. Sen jalkarenkaat välkähteli tomussa, ja sen lanteilta aukinainen mekko heilui tuulessa. Vanha askeetti, joka tuli mua hakemaan huusi sille rivouxia. 2 kameliamme jatkoi laukassa, enkä mä koskaan nähnyt niistä enää ketään. 

ellauri043.html on line 168: Yöllä mua repi kynnet, puri nokat, läpsi siivet pehmyet; ja hirmu demonit hirnui mun korvissa ja kaatoivat mut maahan. Kunnes kerran yhden karavaanin porukat jotka meni ohi siitä Alexandriaan tuli apuun, ja otti messiin mut.

ellauri043.html on line 170: Sitten koitin opiskella vanhan kunnon Didymoxen oppilaana. Vaikka se oli sokea, kukaan ei tullut lähellekkään kirjoitusten ulkoluvussa. Kun tunti oli päättynyt, se halus lähteä kävelylle käsikynkässä. Vein sen panotöyräälle josta näkee majakan ja meren (jos ei ole sokea). Niinpä näkkyy, sano sokkee ja tunnusteli majakkaa. Vartin kuluttua palattiin satamaan jossa kyynärpäili mamua kuin pipoa: suomalaisia karhunnahoissa, Gangesin nakupellejä lehmänpaskakuorrutuxessa. Koko ajan oli kaduilla jotain nujakkaa, jutkuja jotka kieltäytyvät maxamasta veroja tai Odinin poikia heittämässä ulos roomalaisia. Lisäxi kaupunki on väärällään vääräuskoisia: maniakkeja, valentinoja, basiliskoja, areiolaisia. Kaikki tarttuu sua hihasta käännytyxen tarkotuxessa.

ellauri043.html on line 173: Sain turvapaikan Colzimista, ja kaduin niin kovaa ettei jumalakaan mua pelottanut enää. Jotkut keräänty mun perään kuin Forrest Gumpin juoxulenkillä haluten ankkureixi (eli siis retrettihepuixi). Mä kexin niille hyvät säännöt, ei liikaa gnoosista eikä filosofointia, ihan normipaastoa ja ruoskintaa. Mulle tuli messuja kaikkialta, ja jengiä alkoi lappaa kumikaulailemaan.

ellauri043.html on line 176: 
Kun lähdin kotio, väenpaljous pysäytti mut Serapiin temppeliin edustalla.  Tää oli, sanottiin, viimeinen esimerkki jonka kuvernööri järjesti. Porttikonkin keskellä auringonpaisteessa naku nainen oli kiinnitetty pylvääseen, 2 sotilasta ruoski sitä remmeillä. Joka iskulla sen ruumis vääntelehti aika kivasti. Se kääntyi haavi auki - ja väkijoukon läpi, huolimatta sen pitkistä hiuxista jotka peitti osan pyllystä,  näkyi riittävästi että olin tunnistavinani Ammonarian tutut posket.

ellauri043.html on line 186: 
Toisen kerran Athanasios kuzui mua apuun areiolaisia vastaan. En lähtenyt. No ei siitä tullut muuta kuin rumia sanoja ja naureskelua. Mutta siitä lähin sitä paneteltin, siltä vietiin tuoli, ja se lähti karkuun. Missähän se on nytte? En tiedä!  Kukaan ei välitä enää kertoa mulle mitään! Kaikki mun oppipojat on liesussa, Hilarios muiden mukana!


ellauri043.html on line 187: 								      Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!

ellauri043.html on line 191: Anttoni kazoo lintuja kuin Nils Holgerssonin hanhikukko.

ellauri043.html on line 196: Miten usein olenkaan kadehtinut myös laivoja, joiden purjeet muistuttavat siipiä, ja varsinkin kun ne kuskaa poies niitä, jotka on käyny mulla kylässä! Kyllä meillä oli sitten mukavaa! Millaista paisuttelua! Kukaan ei ole kiinnostanut mua yhtä paljon kuin Ammon; se kertoi mulle Rooman matkastaan, katakombeista, Colosseumista, julkkisnaisten hellyydestä, ja tuhannesta muusta jutusta!… Ja sit mä en suostunut lähtee messiin! Mix ihmeessä mä izepäisesti jatkan tämmöstä elämää? Mun ois pitänyt jäädä Nitrian munkkilaan, kun ne mua niin pyysivät. Niillä on omakotisellit, ja silti ne seukkaa keskenään. Sunnuntaisin trumpetti kuzuu ne kirkkoon, jossa ne saa kolme martinia, tai ruoskaa jos ne ei tottele, varastelee tai tunkeutuu johkin sopimattomaan, sillä niillä on kuri tapissa.

ellauri043.html on line 204:     The Mỹ Lai Massacre (/ˌmiːˈlaɪ/; Vietnamese: Thảm sát Mỹ Lai [tʰâːm ʂǎːt mǐˀ lāːj] (About this soundlisten)) was the Vietnam War mass murder of unarmed South Vietnamese civilians by U.S. troops in Sơn Tịnh District, South Vietnam, on 16 March 1968. Between 347 and 504 unarmed people were killed by U.S. Army soldiers from Company C, 1st Battalion, 20th Infantry Regiment and Company B, 4th Battalion, 3rd Infantry Regiment, 11th Brigade, 23rd (Americal) Infantry Division. Victims included men, women, children, and infants. Some of the women were gang-raped and their bodies mutilated as were children as young as 12.[1][2] Twenty-six soldiers were charged with criminal offenses, but only Lieutenant William Calley Jr., a platoon leader in C Company, was convicted. Found guilty of killing 22 villagers, he was originally given a life sentence, but served only three and a half years under house arrest.

ellauri043.html on line 209: Alexandrian kauppiaat purjehtivat juhlapäivinä Kanopoxen jokea ja juovat viiniä lootuskupeista, tampuriinien soidessa kapakoissa joen rannalla! Kauempana kartionmuotoisixi leikatut puut suojelevat rauhaisia farmeja etelätuulelta. Korkean talon katto on ohuiden pylväiden varassa, jotka kohtaavat ylhäällä kuin kirkon yläikkunoiden pokat, ja niistä talon isäntä kotisohvalta näkee kaikki peltonsa, mezästäjät viljassa, viinipuristimen missä tehdään viiniä, härät jotka pui eloa. Sen lapset leikkii pihalla, sen vaimo kumartuu antaaxeen sille muiskun. Voi voi.

ellauri043.html on line 214: 
Yön vaalenevassa hämärässä ilmestyy siellä täällä teräviä kuonoja, korvat hörössä ja silmät kiiluvina. Anttoni menee niiitä kohti. Pikkukivet rapsahtaa, elikot katoaa. Ne oli shakaaleja.

ellauri043.html on line 222: 
Anttoni viheltää sille saadaxeen sen tulemaan. Shakaali katoaa.


ellauri043.html on line 232: Ompa tosi kivaa taivuttaa tulen ääressä palmukepeistä koukkuja, ja punoa koreja, solmia mattoja, ja sitten vaihtaa niitä kaikkia paimentolaisten kanssa leipään johon hampaat on katketa! Äh! Kurja mä! Eikö tää lopu ikinä! Kuolemakin olisi parempi! Mä en JAKSA enää! There is a limit! Jotain rajaa!

ellauri043.html on line 236: 
Anttoni potkasee, ja lähtee kivikkoon rivakasti, mutta hengästyy, alkaa ulista ja kyyhähtää maahan kyljelleen.


ellauri043.html on line 237: Yö on tyyni; tuhannet tähdet tykkivät; ei kuulu muuta kuin hämähäkkien kipitystä.

ellauri043.html on line 247: Jos vaikka otettais... Apostolien teot? Joo!... Ihan sama mistä!

ellauri043.html on line 250:     
Flaubert siteeraa vaan Anton lukemat peukalovärssyt (lihavalla). Pitää kazoa myös asiayhteyttä, neuvoi Syväntö. A. on hyvin hyvin nälkäinen, pahalla mielellä ja tuulella. Äkäisenä kuin piru lukee raamattua, vaihtaa kanavaa, surffailee sana-aalloilla. No se on nähnyt nää kaikki, pelkkiä uusintoja. Miseret homo unius libri. Piget, pudet, paenitet, taedet atque miseret.

ellauri043.html on line 268:   4. Ja Mardochai oli suuri Cuningan huones/ ja hänen sanomans cuului caickijn maacundijn/ cuinga hän menestyi ja tuli suurexi. 5. Nijn Judalaiset löit caicki wihamiehens miecalla/ tapoit ja hucutit heidän/ ja teit heidän cansans oman tahtons jälken. 6. Ja Susanin linnas löit Judalaiset wijsi sata miestä cuoliaxi/ ja hucutit heidän. 7. Wielä päälisexi tapoit he Parsandathan/ Dalphonin/ Aspathan. 8. Porathan/ Adalian/ Aridathan. 9. Parmasthan/ Arissain/ Aridain/ Wajesathan...»

ellauri043.html on line 271: 
Tää on vaan alkua tapettujen lähimmäisten listalle (75.000 kaikkiaan, saman verran kuin coronan tappamia jenkkejä). Mut ne oli niille velkaa niin paljon! Mitä kärsimystä! Sitäpaizi olihan nää jumalan tosi pahoja vastustajia. Kyllä niistä oli varmaan kivaa kostaa, lyödä kuvainpalvojille verilöylyä! Kaupunki varmaan oxensi ruumiita! Niitä oli puutarhapenkeissä, portaissa, semmoisia läjiä huoneissa etteivät ovet kääntyneet... - Kylläpäs mä nyt olenkin murhan- ja verenhimoinen!


ellauri043.html on line 274:     Avaa kirjan toisesta kohtaa. (Olikohan silläkin kirjan välissä pieniä värikoodattuja lappuja: veriset kohdat, ruokakiusauxet, panokohtauxet...)

ellauri043.html on line 283:  39. Sinä se cullainen pää olet/ sinun jälkes pitä yhden toisen waldacunnan tuleman/ halwembi cuin sinä. Sijtte se colmas waldacunda/ joca waskinen on/ jonga pitä caicki maacunnat hallidzeman. 40. Sen neljännen pitä cowan oleman nijncuin raudan/ sillä nijncuin rauta särke ja murenda caicki/ ja nijncuin rauta caicki ricko/ juuri nijn tämän pitä myös caicki särkemän ja murendaman. 41. Mutta ettäs näit jalgat ja warpat/ puolittain sawest ja puolittain raudast/ sen pitä jaetun waldacunnan

ellauri043.html on line 284:  oleman. Cuitengin pitä rauistuttamisest sijhen jäämän/ nijncuin sinä näit raudan olewan sawella secoitetun. 42. Ja että warpat sen jalgois/ puolittain rauta/ ja puolittain sawi oli/ sen pitä puolittain wahwan/ ja puolittain heicon waldacunnan oleman. 43. Ja ettäs näit rausecoitetun sawella/ kyllä he ihmisen siemenellä secoitetan/ mutta ei he cuitengan ripu kijnni toinen toisesans/ nijncuin ei rauta taita secoitetta sawen cansa yhten. 44. Mutta näiden waldacundain aicana on Jumala taiwasta yhden waldacunnan asettawa/ joca ei ikänäns cukisteta/ ja hänen waldacundans ei pidä toiselle Canssalle annettaman/ sen pitä caicki nämät särkemän ja hajottaman

ellauri043.html on line 301:   7. Heidän pitä myös päälisexi ottaman sinun lapses jotca sinusta tulewat/ ja sinulle synnytetän/ ja heidän pitä oleman Camaripalwelioina Babelin Cuningan Howisa. 8. Ja Jehiskia sanoi Jesaialle: HERran sana on hywä sen cuins puhut. Ja sanoi: olcon cuitengin rauha ja uscollisus minun päiwinäni.

ellauri043.html on line 304:     
Hullu! huutaa Jesaja. Mitäs menit näyttämään vihulaiselle aarteita! Tästä ei hyvä seuraa. Kuka tahansa voi ennustaa et noita ne tulee kohta hakemaan. Kell onni on se onnen kätkeköön älköönkä levitelkö somessa. No, mun jälkeen vasta vedenpaisumus, tuumii tyynen rauhallisena Hiskia. 


ellauri043.html on line 308: Voin kuvitella… kattoon saakka näkyi kasattuna jalokiviä, timantteja, kultarahoja. Heppu jolla on sellanen rahalaari ei ole mikään tavis. Se ajattelee et se ei ole mikään teppo vaan oman onnensa seppo, niinkuin Kardashianit se on ahertanut tosi kovasti tän eteen, ja kuinka se voi vielä kukistaa muita ja kukoistaa lisää. Rahavarasto on kunkkujen hyvä vararahasto. Viisaimmallakin oli sellainen. Sen laivastot toi sille norsunluuta ja apinoita... missäs se nyt olikaan?

ellauri043.html on line 330: Mutta silloin: ristin käsivarsien varjot sen takana kääntyvät eteenpäin! Ne näyttää ihan isoilta sarvilta; Anttoni kiljahtaa: 

ellauri043.html on line 339: Aha! se olikiin vaan kangastus! Ei muuta! - Turha angstata! Ei tarvi tehdä mitään. Ei mitään tekemistä. Kertakaikkiaan ei mitään kivaa tekemistä.

ellauri043.html on line 360:     Alexandrian porukat, kun tein comebackin, taisteli eturivin paikoista, ja Athanasius

ellauri043.html on line 372: Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.

ellauri043.html on line 375: Thais ja Pafnutius


ellauri043.html on line 376:   Pafnutius oli ebyktiläinen piispa, joka muutaman muun piispan perässä (mm. Bessarion ja Serapion) oli menossa "käännyttämään" (munkkilatinaa, tarkoittaa  bylsäsemään) kuuluisaa kurtisaania Thaista. Pettymyxexeen löysi tämän jo valmiixi kuvaseinään päin kääntyneenä. No sehän ei Pafnutiusta pysäyttänyt, sujuuhan se näinkin päin, se tuumasi. Jälkeenpäin se vei Thaixen muiden kirkkopaapojen hoideltavaxi, sanoen: "Toin teille puolivillin kutun, joka just pääsi yhden suden käpälistä (en sano kenen, nimi alkaa peellä). Toivottavasti teillä riittää sääliä suoda sille päänalunen, peittoa ei tarvize, ja että se teidän hoidossa vielä paranee niin että kun toi vuohenturkki siistitään, niin alla on pehmeetä lampaan nukkaa."

ellauri043.html on line 379: Nikean paapat purppuramekoissa olivat olevinaan maageja valtaistuimilla pitkin seinänvieriä, ja niitä juhlittiin kekkereillä, annettiin prenikoita, etenkin Pafnutiusta (se joka bylsi Thaista, ks tietolaatikko), koska se on silmäpuoli ja klenkka Diokletianuxen vainoista! Keisari on voidellu sen puhkastua silmää moneen otteeseen, typerää! Sitäpaizi Nikean konsiilissa oli sellasia törkymöykkyjä: Skyyttalainen piispa Teofilus Kierto, toinen täysin perseestä, Jeah; eläintenhoitaja Spiridion! Alexanteri oli yli-ikäinen. Athanasioxen olisi pitänyt olla lempeämpi areiolaisille, saadaxeen niiltä myönnytyxiä!

ellauri043.html on line 380: Mutta tekikö ne niin! Ne ei kuunnellu mua! Se joka vastusti mua - nuori kähäräpartainen miehenkorsto - heitti mulle kylmän rauhallisesti tekastuja vastaväitteitä; ja sillä aikaa kun mä ezin sanoja, kaikki tuijotti mua ilkeän näköisinä haukahdellen kuin hyeenat. Voi vinde! Voisimpa ajaa ne maasta keisarin avulla, tai paremminkin nirhata ne, runtata ne läjään, nakata kuralolloon kärsimään! Kärsinhän minäkin, hittolainen!

ellauri043.html on line 387: 
Tää siitä tulee kun paastoo liikaa! Voimat menee. Jos sais edes kerrankin matkallansa palan lihaa!


ellauri043.html on line 395: Lempo, mikä mulla oikein on! Mikä on! Tuntuu kuin sydän paisuisi kuin meri, kun se kohoaa ennen myrskyä. Ääretön heikkous valtaa mut, ja kuumassa ilmassa on kampaamon hajua. Eikä kuitenkaan ketään naista ole näköpiirissä?

ellauri043.html on line 401: Tuolta ne tavalliseseti tulevat, mustien tai karvakätisten eunukkien kärrääminä kantotuolissa. Ne astuu alas, polvistuu, laittaen sormusten kuormittamat kätensä rukousasentoon. Ne kertoo mulle levottomuutensa aiheita. Niitä kiduttaa ihan epäinhimillinen panohalu; ne tahtoisi kuolla, ne on nähneet unissa jumalia jotka "kuzuu" niitä; ja niiden helmat koskettaa mun varpaita. — Mä työnnän niitä kauemmax. Voi ei! ne sanovaet, ei kai taas!!» Mitä mun pitää TEHÄ? Mikä tahansa katumusharjoitus kelpaisi. Ne pyytää niitä mahdollisimman rajuja, ne ottais osaa mun harkkoihin, ne tulis vaikka asumaan mun kaa.

ellauri043.html on line 402: No eipä niitä ole pitkään aikaan enäää näkynyt. Oliskohan niitä nyt tulossa? Mixkäpä ei? Jos nyt äkkiä... kuulisin muulinkellojen ääniä vuorelta. Ihan kuin...

ellauri043.html on line 410: Tuolla, ihan alhaalla, liikkuu joku möykky, ihan kuin jengiä joka ezii reittiä. Se on tuolla! Nyt ne exyvät.

ellauri043.html on line 434: Tuuli pitää ääntä puhaltaessaan kallion raoissa,

ellauri043.html on line 456: 
— Koko jengi ihailee sua!


ellauri043.html on line 459: — Sä leikkaat niiltä kurkun, sä nirhaat ne!

ellauri043.html on line 477: 
Ja yxkax yllättäen, ilmassa lentää vesipullo, sitten naispuolinen ammattiauttaja, temppelin nurkka, sotilashahmo, kärryt jota vetää 2 pystyyn noussutta kimoa.


ellauri043.html on line 481: Ne kertautuvat, ympäröivät sen, piirittävät sitä. Sen valtaa sanomaton kauhu; eikä se tunne enää muuta kuin polttavaa kouristusta mahaportissa. Päässä vallizevasta metelistä huolimatta se tajuaa valtavan hiljaisuuden joka erottaa sen maailmasta. (Flaubertilla oli epilepsia.) Se yrittää puhua; mahdotonta! On kuin sen olemuxen puhelinvaihde olisi sulanut. Vastustamatta enempää Anttoni kaatuu matolle.

ellauri043.html on line 491: Matto tuntuu ihanalta, yhä ihanammalta, niin että se pulskistuu, pöyhistyy, siitä tulee vuode, vuoteesta kumivene; vesi liplattaa sen kylkiin.

ellauri043.html on line 499: Se menee mökkiinsä ja hapuilee umpimähkään.

ellauri043.html on line 517: Shakaalit on vieneet leivän! Kirottua!

ellauri043.html on line 520: Raivoissan se heittää kopukan maahan.

ellauri043.html on line 522: Mummin tyylinen pellavainen pöytäliina, raidallinen kuin sfinxin rimpsut, ilmestyy tyhjästä lainehtien valossa. Sen päällä on valtavia kimpaleita punaista lihaa, isoja kaloja, lintuja sulkineen, nelijalkaisia karvoineen ihmisen ihon värisiä hedelmiä; ja valkoisia jäätelöpaloja; violetin kristalliset kannut heijastavat liekkejä. Anttoni erottaa pöydän keskellä kokonaisen villisian joka höyryää kaikista huokosistaan, sorkat mahalla, silmät puoliavoimina; ja ajatus syödä tuo mahtava otus ilahduttaa sitä äärimmäisesti. (Täähän on kuin Asterix olympialaisissa: Sitten villisika poikasineen, perhettä ei saa erottaa...) Sitten on annoxia joita se ei ole koskaan nähnytkään: mustia piirakoita, kullanvärisiä hyytelöitä, muhennoxia joissa kelluu herkkusieniä kuin lumpeita lammella, niin kevyitä vaahtovanukkaita että ne on kuin pilviä.

ellauri043.html on line 525: 
Samalla kun sen ympyriäiset silmät vaeltavat herkuilla, toisia kertyy pyramidixi, jonka kyljet kaatuvat. Viinit alkavat vuotaa, kalat lätkiä, veri lautasilla kiehuu, hedelmäliha työntyy kuin ahnaat huulet; ja pöytä nousee sen rintaan, sen leukaan, eikä sillä ole kuin yxi lautanen ja yxi leipä, jotka ovat juuri sen nenän edessä.


ellauri043.html on line 536: Mutta minkätähen? Öh, tää on silti yhtä käsittämätöntä. Ahaa! Piru, ala vetää! Antaa heittää!

ellauri043.html on line 563: Se kostuttaa sormensa ja hankaa kuppia.

ellauri043.html on line 579: Sehän on raha, jonkoa arvo on... annas olla... 7-8 dirhamia, ei sen enempää. Ei se mitään! sillä voisin ostaa izelleni lampaannahan.

ellauri043.html on line 588: Sen pohjassa on toinen raha, isompi. Sen alta löytyy useita muita.

ellauri043.html on line 600: Reunan kuviot irtoavat ja muodostavat helminauhan.

ellauri043.html on line 606: Anttu ravistaa helminauhan nyrkistään. Se pitää kuppia vasemmassaa kädessään ja toisella kädellä soihtua nähdäxeen paremmin. Ihan kuin vesi joka virtaa suihkualtaaseen, se laskostuu muodostaen hiekalle pienen vuoren timantteja, jalokiviä ja safiireja ja väliin isoja kultarahoja, joissa on kuninkaiden kuvia.

ellauri043.html on line 609: Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!

ellauri043.html on line 613: 
Anttoni laskee soihdun käsistään syleilläxeen läjiä, ja kaatuu rähmälleen maahan.


ellauri043.html on line 624: Mä oon siis kirottu! Voi ei! Mä on SYYYLLINEN! Mä meen jokaiseen halpaan! Ei ole imbesillimpää eikä huonompaa kuin mä. Mä haluisin lyödä izeäni, tai paremminkin potkaista selkärankani hatun läpi! Olen pidättänyt liian kauan! Mun tarvii kostaa, lyödä, tappaa! Tuntuu kuin mulla olis sielussa parvi villipetoja. Tekis mieli mennä huitomaan väkijoukkoon kirveellä! Ai saatana! Tai puukolla niiku se yx mamu Turun torilla!

ellauri043.html on line 632: Vastapäätä leviää Maiotixen järvi, oikealla meri, vasemmalla maaseutu, ja ihan sen silmien alla tasakattojen sotku, joiden läpi kulkee etelästä pohjoiseen ja idästä länteen 2 katua, jotka risteävät ja muodostavat koko pituudeltaan korinttilaisin pylväin reunustettujen holvikäytävien rivejä. Tätä kaxinkertaista pylväskäytävää reunustavissa taloissa on ikkunat värjätystä lasista. Joissakin on ulkopuolella valtavia puuhäkkejä, joihin ulkoilma imeytyy.

ellauri043.html on line 634: Se näkee yhdellä silmäyxellä kaupungin 2 satamaa (suuren sataman ja Eunostoxen), pyöreitä molemmat kuin 2 sirkusta, joita erottaa maasilta, joka yhdistää Alexandrian jyrkkään pikku saareen jossa on Pharoxen torni, nelikulmainen, viiden sadan kyynärän korkuinen ja yhdexänkerroxinen, jonka laella on läjä hiiltä savuamassa.

ellauri043.html on line 637: Ison sataman ympärillä on keskeytymätön sarja kuninkaallisia rakennuxia: Ptolemaiosten palazi, Museo, Poseideion, Caesareum, Timonium (jonne Marcus Antonius pakeni), Soma, jossa on Alexanterin hauta; toisessa päässä kaupunkia Eunostoxen takaisessa esikaupungissa on lasitehtaita, hajuvesipajoja ja papyrusmyllyjä.

ellauri043.html on line 639: Valkoisten talojen yksitoikkoisuuden yllä erottuu katujen kuvio kuin musta ristikko. Yrttejä täynnä olevat torit muodostavat vihreitä puketteja, värjääjien kuivaamot värilaattoja, temppelien otsikkojen kultaiset kuviot valopisteitä, kaikki tämä harmaiden muurien ovaalissa sylissä, sinisen taivaan holvin alla, liikkumattoman meren äärellä.

ellauri043.html on line 642: Tässä kohtaa tuli mieleen se Alexandrian kirjaston tuhopoltto näiden samaisten takkupartaisten vuohenhajuisten kristipersujen toimesta. Eikös se ollut suunnilleen näihin aikoihin? Tää on yx kuuluisista kristikuntaa vastaan heitetyistä syytöxistä, vaikk kilpailu tässä lajissa on kyllä kova. Saa nähdä mainizeeko Flaubert sitä. Siitä on hirmu paljon kiukkusia puolivillasia paasauxia netissä. Ainakaan se ei liity Hypatian murhaan, joka tapahtui 200v myöhemmin. Paizi että siinäkin oli takkupartaiset rättipäät kristipersut asialla.

ellauri043.html on line 650:       
Selitys on paikallaan. Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut harhaoppi. Areiolaisen suuntauksen perusti Areios, aleksandrialainen  presbyteeri ennen presbyteerejä. Areiolaisten rökitys oli varhaisen kirkon isoimpia kurinpitotoimia. Muita poliisioperaatioita seurasi. Kirkkoisät paimensi (ja paimentaa) virallista meemiä kuin bordercolliet. Harhameemit leviää viraalisesti lammaslaumassa. Ei vaan tule laumaimmuniteettia. Väärät profeetat mäkättää vuohina: Mää! eiku mää! Määpäs! 

ellauri043.html on line 658: Liian kesyä, mikäs sitten erottaa kristinuskon jutkuista! Ei pelkkä logo riitä, pitää olla brändi! Ei käy, sanoi Athanasios, jonka kanta voitti Nikeassa 325. Haittapuolexi jäi  iänikuinen 3-naisuuden mysteeri. Se on sitten vaikee selittää, se koettelee lapsenuskoa. Mix Jeesuxella on trendaavasti far och pappa kuten Nemillä, eikä yhtään jumaläitiä? No katoliset korjas sitten asian (ks esim. Busch).

ellauri043.html on line 662:   Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 325 Areioksen oppi hylättiin ja selitettiin Kristuksen olevan alapäästä syntyneen, ei luodun, ja Isän kanssa samaa kamaa. Päätös, jonka tarmokkain puolustaja oli Athanasios, vahvistettiin lopullisesti Konstantinopolin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 381. Jotain huvittavaa siinä et usko on äänestyspäätös eikä pelkkä ilmoitusasia. Athanasioksen uskontunnustus jota koulukkaat hokevat ymmärtämättä höykäsen pöläystä on tehty areiolaista opetusta vastaan. Viattomat lapset eivät tiedä ketä rökittävät. Anna heille anteexi.

ellauri043.html on line 677: 
Airaxinen näkee kaikki vanhat vihollisensa peräjälkeen. Se näkee jo unohtuneita; ennen kuin se nirhaa ne, se vittuilee. Se puhkoo mahoja, katkoo kauloja, kolhii päitä, kiskoo ukkeleita parrasta, nitistää lapsia, lyö vammasia. Nyt kostetaankin kunnolla, lukutaidottomat repii kirjoja, toiset särkee ja kaataa patsaita, tauluja, huonekaluja, kirstuja, tuhansia hienouxia joista ne tajuaa yhtä paljon kuin lehmä veräjästä ja jotka sen vuoxi kyrpii niitä. Välillä pysähdytään vetämään henkeä ja sit taas jatketaan. 

ellauri043.html on line 681: 
Sitä on Anttua polvitaipeisiin. Se kahlaa siinä; se haistaa pisaroita huulillaan, ja värisee ilosta tuntiessaan sen jäsenissään, tunikallaan ja karvoissaan, jotka on likomärät siitä.

ellauri043.html on line 687: Yhtäkkiä Faroxen tornin ulkoparvekkeilla Anttu havaizee isoja mustia viivoja kuin hyökkäystikkaita. Se juoxee sinne ja on pian huipulla.

ellauri043.html on line 691: 
Ne on järjestyneet puolikuun muotoiseen lahteen lahteen. Takana niemekkeellä leviää uusi roomalainen kylä kivikupoleineen, kartiomaisine kattoineen, vaaleanpunaisesta ja sinisestä marmorista rakennetut, joidenka pylväänpäät, katonharjat ja räystäänkulmat on runsaasti koristeltu pronssilla. Sen yllä kasvaa sypressimezä. Meri on vihreämpi ja ilma kylmempää. Taivaanrannan vuorilla on lunta. 

ellauri043.html on line 695: 
A. kulkee foorumin läpi, menee yhdelle pihalle yhden portin alta, ja tulee palazin edustalle, jota koristaa vaharyhmä, siinä on keisari Konsta litsaamassa lohikäärmettä. Porfyyrisen vaasin keskellä on kultainen näkinkenkä täynnä pistaaseja. Opas sanoo, että se voi ottaa siitä. Se ottaa siitä.


ellauri043.html on line 696: Sitten A. ihan exyy pitkään sarjaan huoneita.

ellauri043.html on line 697: Pitkin seiniä on mosaiikkeja, jotka esittävät kenraaleja ojentamassa keisarille vallattuja kaupunkeja lautasella. Ja kaikkialla on basalttipylväitä, hopeisia filigraaniristikoita, norsunluisia istuimia, helmikoristeisia tapetteja. Holvi-ikkunoista virtaa valoa, Anttoni jatkaa kulkuaan. Ilmassa on lämpimiä virtauxia; se kuulee väliin jonkun sandaalin diskreetin läpsytyxen. Eteisissä on vahteja, jotka muistuttavat automaatteja, niillä on hartioilla kullatuita (tai vielotinpunaisia, kenties) patonkeja.

ellauri043.html on line 700: Helmidiadeemi ympäröi sen tukkaa jonka rullat on symmetriset. Sillä on roikkuvat silmäluomet kuin Esko Aholla, nenä suora, raskas ja hapan pärstä. Sen pään ylle levitetyn katoxen kulmissa on 4 kultaista kyyhkystä, ja valtaistuimen jalkopäässä 2 kyyristelevää emalileijonaa. Kyyhkyt kujertavat ja leijonat murisevat. Keisari pyörittää silmiään, Anttu etenee; ja yhtäkkiä, ilman esipuheita, ne kertovat toisilleen mitä on meneillä.

ellauri043.html on line 703: Kuitenkin se ihailee piispajärjestelmää, sillä koska piispoja on vaan 5-6, niin riittää saada vaan ne puolelleen, niin kaikki muut seuraavat. Keisari ei ole unohtanut hommata niille melkoisia summia. Sensijaan se inhoaa Nikean neuvostopaapoja. Mennääs kattoo niitä, se sanoo. Anttu tulee perästä.

ellauri043.html on line 708: 
Keisarin paviljongin takana kamarien prefektit, hoviväen kreivit ja patriisit nokintajärjestyxessä kirkon lehterille saakka, josta kurkkii ikkunoista naisia. Oikealla on sinisten puolueen koroke, vasemalla vihreän, alhaalla sotilasketju, ja areenan tasolla rivi korinttilaisia kaaria, joista päästään aitioihin.

ellauri043.html on line 710: 
Ravit on alkamassa, hepat on rivissä. Korkeat töyhdöt niiden korvain välillä heiluu tuulessa kuin puut (tai kenties mulkut); ja ne heiluttavat valjaissaan simpukankuoren muotoisia vaunuja, joita ajaa kuskit päällään jonkinlainen monivärinen rintahaarniska, ranteista kapeat hihat levenevät käsivarsiin, sääret paljaina, parta ja tukka ajettuina sileäxi hunnityylisesti.

ellauri043.html on line 714: 
Keisari pitää sille seuraa. Se kertoo A:lle tärkeitä juttuja, salaisuuxia, paljastaa sille poikansa Cripuxen salamurhan, kysyypä jopa Anttonilta terveysnixejä.


ellauri043.html on line 716: Antonius huomaa orjia aitioiden perällä. Ne on Nikean laitosneuvoston paapoja, surkeissa rääsyissä. Marttyyri Pafnutius sukii yhden hepan harjaa, Teofilus Kierto pesee toisen jalkoja, Jeah maalaa kolmannen kavioita, Aleksanteri kerää koriin kakkamunkkeja.

ellauri043.html on line 718: Antonius kulkee niiden keskize. Ne laahustaa sen perässä, pyytää sitä välimiehexi, muiskuttaa sen käsiä. Koko yleisö buuaa niille. Anttu iloizee niiden nöyryytyxestä, ihan törkeesti, Näinpä siitä onkin tullut hovijulkkis, tsaarin luottomies, pääministeri! Konsta laittaa diadeeminsa Antun päähän, Anttu pitää sen päässä muina miehinä.  

ellauri043.html on line 726: 
Orvokkiseppeleiset juhlijat nojailevat kyynärpäihin matalilla vuoteilla. Pitkillä pöydillä kaxikorvaisia ruukkuja joista kallistellaan viiniä, ja ihan perällä, yxinään, tiara päässä ja jalokivien peitossa, syö ja juo Nebukadnesar.

ellauri043.html on line 730: 
Jatkuva valitus nousee kellarin hikipajoista. Urkuharmoonin suloiset ja lempeät äänet laulaa kuoron kanssa vuorolaulua; ja voi tuntea, että salin ympärillä velloo suunnaton kaupunki, valtameri ihmisiä jotka aaltoina lyövät muureihin.

ellauri043.html on line 734: 
Eläintenkesyttäjät tuovat leijonia. Rastatukkaiset tanssijat vääntelevät käsiä ja suizevat tulta nenänreijistä; neekerijonglöörit pyörittelee palloja, teinitytöt ja pojat heittelee lumppareita jotka särkyy osuessaan kirkkaihin pöytähopeihin. Melu on mahtava, myrskynkaltainen, kemujen päällä leijuu käristyxistä ja hengityxistä kohoavava pilvi. Silloin tällöin suurista soihduista karkaa liekki, joka halkaisee pimeyttä kuin tähdenlento. 

ellauri043.html on line 736: 
Kuningas pyyhkii hihallaan naamastaan hajuja. Se syö pyhistä astioista ja sitten särkee ne, ja se laskee mielessään laivastojaan, armeijojaan ja kansojaan. Kohtapuoliin se polttaa ihan mielijohteesta palazin juhlijoineen. Se suunnittelee rakentaa uudestaan Baabelin tornin ja syöstä valtaistuimelta jumalan. 

ellauri043.html on line 740: 
Samatien se on saanut kylläxeen ylilyönneistä ja likvidoinneista, ja sen tekee mieli pyöriskellä sikamaisuudessa. Sitäpaizi sellaisen alentaminen joka pelottaa ihmisiä on loukkaus niiden tunnolle, hyvä keino tyrmistyttää niitä; kerta mikään ei ole niin alhaista kuin järjetön luontokappale, Anttu menee nelinkontin pöydälle ja mylvii kuin sonni. Onpa kauheaa! 


ellauri043.html on line 745: Tais tulla taas erreys! Mixi näin? Se tulee kun liha kapinoi. Perse! Tää on niin perseestä.

ellauri043.html on line 754: Se antaa izelleen karmeen viuhahduxen.

ellauri043.html on line 765: Au! Auts! Jokainen lyönti rikkoo nahkaa, repii jäseniä. Tää taitaa kyllä vähän kirpasta!, ize asiassa ihan saakuristi!

ellauri043.html on line 788: Kas tuosta, kato hei! Siinä sulle! Vielä! Jo lähtee kutina! Tai oikeestaan tulee. Mitä kidutusta! Mitä herkkua! Näähän on kuin pusuja! Tää menee ihan ytimiin! Mä kuolen!

ellauri043.html on line 791: Se näkee vastapäätä 3 razastajaa villiaaseilla, vihreissä peliasuissa, joilla on käsissään liljoja ja jotka on ihan samixia.

ellauri043.html on line 793: Se perääntyy. Silloin aasit kaikki yhtä aikaa astuu askelen eteenpäin, ja hieroo turpaa siihen, koittaen pureskella sen kuteita. Äänet huutaa: Tännepäin, tännepäin, se on täällä!» ja  vuorenhalkeamiin ilmestyy viirejä, joissa on kamelinpäitä punaisissa niskalenkkitopeissa, kuormamuuleja, ja keltaisiin huiveihin kietoutuneita naisia, hajareisin päistärikköjen satulassa.

ellauri043.html on line 794: Huohottavat elukat asettuu maahan, orjat tarttuu kangaskääröihin ja rullataan auki kirjavia mattoja, maahan levitetään kimmeltäviä juttuja.

ellauri043.html on line 803: menee ihan ihoa myöteen ahtaassa korsetissa jossa on korosteina värityxiä jotka esittää linnunradan 12 merkkiä. Rouvalla on korkopatiinit, joista toinen on musta ja varistaa hopeatähtiä, toinen, joka on valkoinen, on koristettu kultapisaroin, joissa on auringonkuva keskellä. Sen leveet hihat, jotka on koristeltu smaragdeilla ja linnunsulilla, jättää paljaaxi pienet pulleet käsivarret, joita somistaa ranteesta eebenbuiden rannerengas, ja sen sormusten kuormittamat kädet päättyy kynsiin, jotka on niin terävät että sormenpäät näyttää melkein neuloilta.

ellauri043.html on line 804: Lattakullasta tehty ketju, joka menee leuan alla, nousee sen poskiin, kiertyy spiraalina sen sinisexi puuteroidun tukan ympärille, laskeutuen alas hartioihin ja kiinnittyy sen rintan timanttiskorpioonilla, joka näyttää kieltä sen tissiväliin. 2 suurta valkoista helmeä venyttää sen korvia. Sen silmäluonten reunat on ehostettu mustixi. Sillä on vasemmassa poskipäässä ruskea luonnonluomi; ja se hengittää suun kautta, ikäänkuin korsetti puristaisi.

ellauri043.html on line 828: Kolmen täyskuun ajan ne ovat juosseet yhtä kyytiä, kivi hampaiden välissä tuulenhalkaisijana, häntä kokoajan suorassa, polvitaive taivutettna, ja koko ajan laukassa. Niitä ei löydä samanlaisia! Ne tuli mulle mun äidinpuoleiselta isoisältä, keisari Saharililta, Iakschabin pojalta, Iaarabin pojanpojalta, Kastanin pojanpojanpojalta. Argh! Jos ne eläis vielä, me valjastettaisiin ne makuuvaunuun palataxemme nopeasti kotiin! Mutta mitenkäs?… Mitä mietit?

ellauri043.html on line 848: tässä on Kinneretin palsamia, Tammefanin niemen suizuketta, laudaanumia, kanelia, ja laaserjuurta, joka on hyvää soosissa. Sit siellä on Assyrian piziä, Gangesin norsunluuta, Elisan purppuraa; ja tää jäälaatikko sisältää leilin jotain chalibonia, jonka pitäis olla Assyrian kuninkaille varattua viiniä - jota juodaan yxisarvisesta. Täs on sit kaulanauhoja, neuloja, viiloja, parasolleja, Baasan pulveria, Tartessoxen tinaa, Pandionin sinistä puuta, Issedonian valkoisia turkixia, Palaesimonden saaren jalokiviä, ja jonkun tachas eläimen karvoista tehtyjä hammastikkuja - kadonnut eläin joka eli maan alla. Nää tyynyt on Emathoxesta, ja nää takinrimpsut Palmyrasta. Tässä Babylonian matossa on … mut hei, tule nyt, tule jo sieltä!

ellauri043.html on line 851: Se vetää pyhää Anttonia hihasta. Tämä vastustaa. Se jatkaa:

ellauri043.html on line 862: Haluisizä Dgian-ben-Dgianin vyösoljen, sen joka rakensi Pyramiidit? Se on tässä! Se on tehty 7 päällekkäisestä lohikäärmennahasta, kiinni timanttiruuveilla, parkittu isänmurhaajan sapessa. Se etustaa toisaalta jokasta sotaa mikä on ikinä käyty aina nuijan keximisestä, toisaalta kaikkia sotia joita vielä käydään maailman tappiin saakka. Salama pongahtaa siitä takasin kuin korkki pullosta. Mä laitan sen sun käsvarteen ja sä käytät sitä mezällä.

ellauri043.html on line 872: 
Yhtenä yönä Salomo ihan hullaantui. Lopulta me tehtiin kaupat. Se nousi hipsien salavihkaa…


ellauri043.html on line 887: Ja mulla on vielä paljon muita juttuja, tiäz! Mulla on aarteita gallerioissa joihin exyy kuin mezään! Mulla on kesäpalazeja ruususäleiköistä ja talvipalazeja mustasta marmorista. Keskellä järviä suuria kuin meri mulla on omia saaria kuin vaarilla pyöreitä kuin hopearaha, kokonaan helmiäisen peitossa, joissa joet tekee musaa, lämpimien maininkien rullatessa rantaan rytmiryhmänä. Keittiöorjat poimii lintuja mun lintutarhoista ja pyytä kalaa mun sumpuista.

ellauri043.html on line 888: Mulla on kaivertajia jatkuvasti istumasa työssä kaivertamassa mun potretteja koviin kiviin, läähättäviä valajia jotka valaa mun pazaita, parfymistejä jotka sekottaa kasvimehuja etikoihin ja taputtelee pastoja. Mulla on muodinluojia ketkä leikkaa mulle kankaita, kultaseppiä jotka työstää koruja, kampaajia jotka ezii mulle kampauxia, ja huomaavaisia maalareita, jotka vetää mun paneleihin kiehuvia vernissoja, mitä ne jäähdyttelee viuhkoilla. Mulla on eskortteja haaremixi asti ja armeija eunukkeja. Mulla on armeijoja, mulla on kansoja! Mulla on kippari kalle taskussa, ja purkki pinaattia! Mulla on eteisessa kaarti kääpiöitä jotka kantaa selässä norsunluisia torvia!

ellauri043.html on line 896: Mulla on gasellitiimejä, norsunelivaljakoita, kamelitroikkia satoja, ja niin tuuliharjaisia hevosia että ne kompastuu tukkaansa laukassa, ja niin isoja sarvipäälaumoja et ne tallaa laitumella lakoon meziä. Mulla on kirahveja kävelyllä mun puutarhoissa, jotka työntää pään mun räystäille, kun mä ulkoilen päivällisen jälkeen.

ellauri043.html on line 903: 
Misu päästää kimeän vislauxen; — ja isolintu, joka laskeutuu taivaasta, räpistelee sen kampauxessa, josta pölähtää sinistä puuteria. Sen oranssi höyhenpuku näyttää metallisuomuiselta. Sen pieni pää, jossa on hopeainen huppu, muistuttaa ihmiskasvoja. Sillä on 4 siipeä, haaskalinnun tassut, ja valtava riikunkukon pyrstö, jonka se levittää taaxeen kaarelle. 

ellauri043.html on line 905: 
Se ottaa nokkiinsa kuningattaren parasollin, hakee vähän taapainoa, sit ravistaa höyheniään ja jää paikalleen.

ellauri043.html on line 919:     Jos sä haluisit, jos vaan haluisit!… Mulla on paviljonki niemellä maakannaxella kahden valtameren välissä. Se on paneloitu plexilasilla, parketti on kilpikonnankuorta, ja se avautuu neljään ilmansuuntaan. Sieltä yläältä mä nään mun laivastot ja väen joka nousee ylös mäkeä taakat selässä. Me nukuttais höyhentäkeillä jotka on pilvenkeveitä, 

ellauri043.html on line 928: Vaiko himokas, läski, karkeaääninen punatukkanen ja hyllyvä? Tykkäisizä enemmän ruumiista kylmästä kuin käärmeennahka (ize asiassa käärmeet on huoneenlämpösiä ja kuivia, tavallinen harhakäsitys), tai ehkä isoista mustista silmistä, pimeämmistä kuin salaperäinen luola? Kato näitä mun silmiä!


ellauri043.html on line 938: Antoniusn hampat kalisee.

ellauri043.html on line 941: Jos panisit edes sormen mun olkapäälle, se olis kuin tulenlieska sun suonissa. Vaik minkä osan saisit mun ruumiista, se ois isompi ilo kuin jonkun suurvallan valloitus. Huulet törölle nyt! Mun pusujen maku on kuin sydämmessä sulava hedelmä! Ah! Kuinka sä hukutkin mun tukkaan (Ankka pois nyt sieltä heti!), haistelet mun rintaa, hämmästyt mun jäseniä, palat mun silmäteriin, käyt käsixi valkotornaadona...

ellauri043.html on line 960: 
Sä tuut katumaan, kaunis erakko, sä tuut voihkimaan! Sä tuut tylsistymään! Mut mä en välitä! Lällällää! hahaa! yhyy!


ellauri043.html on line 1013: Täähän on synkkä ja vanha.

ellauri043.html on line 1025: Se on siitä et mä syön hapanta!

ellauri043.html on line 1067: Mitä mä on niihin verrattuna joilla on koko ajan peloton sielu ja luja henki - kuten suuri Athanasios, esim!

ellauri043.html on line 1088: Et kai kiellä että se koitti lahjoa Eustateen, rahastonhoitajan?

ellauri043.html on line 1123: Jos se olis pantu kuriin se olisi ollut hyvä juttu sun veljille ja sullekin. Tämmöinen eriöelämä on pahaa lääkettä.

ellauri043.html on line 1128: 
Pikemminkin päinvastoin; apina on henkeä, sen pitää ottaa etäisyyttä kuolevaisiin juttuihin. Kaikenlainen toiminta huonontaa kuntoa. Mä en haluis pysytellä maanpinnalla edes jalkapohjista!


ellauri043.html on line 1133: Tekopyhä, joka hakee yxinäisyyttä vaan antautuaxeen paremmin halujensa tulvalle! Sä kieltäydyt lihasta, viinistä, saunasta, orjista ja kunnianosoituxista; silti sä mielikuvituxissa herkuttelet banketeilla, parfyymeillä, nakuilla naisilla ja läpyttävillä yleisöillä! Sun siveys ei ole muuta kun vähän hienompaa mädännäisyyttä, ja toi maailman halvexunta on vaan sun vihan voimattomuutta Athanasiosta kohtaan! Se se tekee sunlaisista niin myrzejä, tai kenties se että niille on tullut epäilyxiä koko jutusta. Jos tietää totuuden on iloinen. Olix Jeesus surullinen? Se kulki kaveriseurassa, se lepäs oliivipuun varjossa, kävi publikaanilla bileissä, otti tanakasti kuppia, antoi anteex muidenkin syntejä, ja paranteli kaikenlaisia vaivoja. Kun taas sä, sä et sääli muuta kuin omaa kurjuuttas. Sua vaivaa ikäänkuin katumus ja villi dementia, niin et sä tyrkit pois jopa koiran lipaisun tai lapsen hymyn. 

ellauri043.html on line 1145: Ei sun jumala ole mikään Moolok joka vaatii lihauhreja!!

ellauri043.html on line 1153: No ihaile sitten montanisteja! Ne lyö laudalta kaikki muut.

ellauri043.html on line 1170: 
Ehkei se olekaan niin vaikeeta. Ystävien kannustus, jengille vittuilun hauskuus, just pidetty saarna, tuhat juttua helpottaa asiaa.

ellauri043.html on line 1193: 
No nyt sä palaat sun tavalliseen tapasyntiin, laiskuuteen. Tietämättömyys on ylpeyden huippu. Sanotaan: mun vakaumus on fiksattu, mix diskuteerata. Ja halvexitaan tohtoreita, filosofeja, perinnettä, ja jopa lain kirjainta. Luulezä et viisauden valo paistaa sun pyllystä?


ellauri043.html on line 1203: Ei meillä ole muuta ansiota kuin totuudenjano. Uskonto yxin ei selitä kaikkea; ja ratkaisemalla sun ignoreeraamat probleemat voitas tehdä uskonnostakin vastustuskykysempää ja sofistikoidumpaa. Mut siis sillon pitää pelastuaxeen viestittää veljien kaa - tai kirkon, eli uskollisten kokouxen, sama mix sitä nimittää - ja kuunnella kaikkia selityxiä, ei halvexia mitään, ei ketään. Velho Balaam, (Numbers 22:5), runoilija Aiskhylos, ja Kymen sibylla ennustivat pelastajaa. Dionysios Alexandrialainen sai taivaasta ukaasin lukea kaikki kirjat. Pyhä Klemens käskee meitä kultivoimaan kreikan kirjallisuutta. Hermas kääntyi yhden naisen tempusta joka rakasti sitä.

ellauri043.html on line 1211: Ja ihan totta, Hilarion oikenee ihan silmissä, ja Antonius sulkee silmänsä ollaxeen näkemättä sitä.

ellauri043.html on line 1217: 
Istutaanpas tähän, tälle isolle kivelle - niinkuin ennen, kun mä moikkasin sua aamuvarhaisella, sanoen sua kirkkaaxi aamutähdexi; ja sä aloit heti opettaa mua. Ei ne opinnot ole päättyneet. Kuu valaisee meitä riittävästi. Mä kuuntelen.


ellauri043.html on line 1246: Eikä! Vaikka vanhassa testamentissä, myönnän, on... hämäriä kohtia... mutta uudessa testamentissa on kirkas valo jo kävelyvauhdissa.

ellauri043.html on line 1250: Kuiteskin ilmoitusenkeli ilmestyi Matteuxessa Joosefille, kun taas Luukkaassa, Marialle. Yhen naisen antama Jeesuxen voitelu tapahtuu ekan evankeliumin mukaan sen julkkiskauden alussa, ja kolmen muun mukaan vasta pari päivää ennen sen kuolemaa. Juotaa jonka se saa ristillä on Matteuxessa etikkaa ja sappea, Markuxella viiniä ja mirhamia (jotain hajustetta). Luukkaan ja Matteuxen mukaan apostolien ei pidä ottaa rahaa eikä pussia, ei edes sandaaleja ja patukkaa; Markuksella taas, päinvastoin, jeesus kieltää niitä ottamasta mukaan muuta kuin sandaalit ja patukan. Mä oon ihan exyxissä!…

ellauri043.html on line 1261: Kun peräpukamainen koskettaa sitä, Jeesus kääntyi sanoen: Kuka koski muhun? Se ei siis tiennyt kuka sitä koski? Mut eix sen pitänyt olla kaikkitietävä? Jos haudalla oli vartijat, ei kai naisten tarvinnut juosta hakemaan apua siirtämään isoa kiveä?  Siis haudalla ei ollut vartijoita, tai sit pyhät naiset ei edes olleet siellä. Emmauxessa jesse syö oppilaitten kanssa ja antaa niiden koskea sen haavoja. Siis se on lihaa ja verta, kuiteskin se menee seinien läpi? Onx se mahollista?

ellauri043.html on line 1298: Mikä ettei! Mun ajatus ihan kolistelee kaltereita. Musta tuntuu et jos mä oikein pinnistän mä voin päästä siihen. Joskus, noin salamanvälähdyxen ajan, musta tuntuu et mä levitoin, sit mä mätkähdän taas alas.

ellauri043.html on line 1303: Salaisuus jonka sä haluut kuulla on viisaiden hallussa. Ne asuu etäisessä maassa, istuu jättiläismäisissä puissa, tai siis niiden alla, niillä on valkopyykkiä päällä ja ne on tyyniä kuin jumalat. Niitä ruokkii pelkkä kuuma ilma. Ympärillä talsii leopardeja keinonurmella. Lähteiden solina ja yxisarvisten hirnahtelu sekoittuu niiden ääniin. Sä kuuntelet niitä; ja tuntemattoman kasvoilta lähtee huntu!

ellauri043.html on line 1311: 
Matka on pitkä, ja mä oon vanha!


ellauri043.html on line 1315: Ou nou! Jou! Viisaista ei ole pulaa! Niitä on jopa tässä ihan lähellä! tässä! — Mennään sisään!

ellauri043.html on line 1326: toisia rukoilee kädet kyynärpäitä myöten ristissä, kykkii maassa, laulaa virsiä, tai juo viiniä; yhden pöydän ympärillä uskovaiset pistää tuulensuojaan rakkaudenateriaa, marttyrit käärii hihoja näyttääxeen haavojaan; patukoihin nojailevat vanhuxet kertoo matkakertomuxia.

ellauri043.html on line 1327: Siellä on sakkia saksanmaalta, Traakiasta ja Galliasta, Skyytiasta ja Intioista, lunta parrassa, sulkia tukassa, okaita vaatteiden rimpsuissa, sandaalit mustina tiepölystä, nahka palaneena auringosta. Kostyymit sekoittuvat, mantteleita purppurista ja liinakankaisia kaapuja, brodeerattuja dalmaatialaisia, turkisliivejä, seilorinmyssyjä, piispanhiippoja. Kaikkien silmät sädehtivät ihan extra. Ne vaikuttaa pyöveleiltä tai eunukeilta.

ellauri043.html on line 1329: 
Armi Hilario etenee jengin keskellä. Kaikki tervehtii sitä. Antonius, joka kulkee ihan sen liiveissä, havainnoi toisia. Se huomaa joukossa paljon naisia. Monet on pukeutuneet miehixi, tukat ajettuina. Sitä pelottaa.

ellauri043.html on line 1364: 
kieräyttää palloa sormen päässä kuin Michael Jordan; ja säestäen sanojaan lyyralla josta lähtee kiteisiä ääniä:


ellauri043.html on line 1371: Taivaan korkeimmalla huipulla pysyttelee kylmän rauhallinen jumaluus;

ellauri043.html on line 1372: alhaalla, naamakkain, ovat jumalan poika ja pimeyden ruhtinas.

ellauri043.html on line 1378: Ei ole kuin 1 sielu, joka on levinnyt kaikkialle, kuten joen vesi jakautuu suistossa. Sepä se kuiskuttelee tuulessa, kirskuttaa marmoria jota sahataan (inhottava kitinä, kuin vetäis taulua käyttämättömällä liidulla), ja huutaa meren äänellä; ja se itkee maitokyyneleitä, kun viikunapuusta karsitaan lehtiä.

ellauri043.html on line 1422: Kaiken luomakunnan tarkoitus on vapauttaa taivaallinen säde, joka on suljettu materiaan. Se pääsee karkuun helpoiten tuoksuilla, mausteilla, glögin aromilla, kevyillä jutuilla jotka muistuttavat ajatuxia. Mutta arkiryske pidättää sitä. Murhaaja syntyyy uudestaan spitaalisen ruumiissa, se joka tappaa eläimen muuttuu sixi eläimexi; jos istutat viiniköynnöxen, sut sidotaan sen oxiin. Ime siitä ravintoa. Eli kieltäytykää! Paastotkaa!

ellauri043.html on line 1431: Sitä (sielua?) on paljon lihassa, vähemmän kasvixissa. Sitäpaizi puhistuneet ansiokkuuttaan nylkevät vihannexista tän valoisan osan ja se nousee kotiliedelle. 

ellauri043.html on line 1432: Eläimet bylsimällä vangizevat sen lihaan. Sixi juoskaa pakoon naisia!

ellauri043.html on line 1437: Ihaileppa niiden pidätyskykyä!

ellauri043.html on line 1442: Tai pikemminkin, pitäkää huolta ettei ne ole hedelmällisessä vaiheeessa - parempi on sielun mätkähtää maahan kuin virua lihan pyörälukossa!

ellauri043.html on line 1553: Näiden 30 ikuisuuden joukkue on Täyteys, vähän niinkuin jumalan yliopistojoukkue. Tällä viisiin lähtöruudusta virtaavat voimat aina heikkenee, vrt. etääntyvän äänen kaiku, haihtuvan parfyymin leyhkä, tai laskevan auringon hehku.

ellauri043.html on line 1555: Mutta Sofia, joka halusi "tutustua" iskään, loikkas joukkueesta; ja Verbi teki silloin toisen parin, Kristuxen ja pyhän hengen, joka oli välittänyt kaikkien ikuisuuxien välistä liikennettä; ja kaikki ne yhdesssä muodostivat Jeesuxen, joukkueen pelaajatähden. 

ellauri043.html on line 1557: Mut sit! Sofian loikan ponnistus oli jättänyt tyhjyyden hiekkaan pyllynkuvan siitä, pahaa ainetta olevan Acharamothin. Pelastajaa kävi säälixi, se vapautti Sohvin pyllynkuvan kärsimyxistä; ja vapautetun acharamothin virnistyxestä syntyi valo;

ellauri043.html on line 1559: 
Acharamothiista syntyi Demiurgi, maailmojen, taivaiden ja lemmon tehtailija. Se asuu Täyteyden alakerrassa, eikä edes huomaa niitä (vaik ne pitää aika mekkalaa), kun se uskoo niin lujasti aitoon jumalaan eikä hyväxy jäljitelmiä, ja toistaa profeettojen suulla:

ellauri043.html on line 1562: 
Acharamoth pääsee

ellauri043.html on line 1567: 
Sit on pahahenki nujerrettu, ja jumalan dynastia alkaa!


ellauri043.html on line 1588: Sit sut viedään Näkymättömään; ja lain yläpuolella sä halvexit kaikkea, jopa äijyyttä!!

ellauri043.html on line 1627: Tää on kuville tarjoiltu liha; otappa tuosta!

ellauri043.html on line 1628:     Jumalankieltäminen on luvallista kuha sydän on puhdas. Tunge lihaasi se mitä se vaatii. Koita kuolettaa se rivoilulla!

ellauri043.html on line 1643: Ja yxi niistä näyttää A:lle tapettiseinän takana, miehen ruumiin jolla on aasin pää. Tää esittää Seebaottia, pirun isää. A. sylkäisee sen päälle vihan merkixi.

ellauri043.html on line 1675: Sit se menee ison tulen ohi, jonka ympärillä lämmittelevät Adamiitit, ihan nakuina matkiaxeen paratiisin puhtautta, ja törmää

ellauri043.html on line 1715: Petkuttajat roistot, simoniitit, kerettiläiset ja pahathenget! koulutoukat, helkkarin pohjasakka!

ellauri043.html on line 1717:     Buddhaxi ja on nimeltään Cubricus, käräytettiin elävänä palavalla kaislalla niin hyvin, että sen parkittu nahka

ellauri043.html on line 1741:  — ja syntyy hiljaisuus, erityinen rauha, kuten mezissä kun tuuli laantuu ja lehdet yxkax eivät enää liiku.

ellauri043.html on line 1743: 
Tää nainen on tosi kaunis, vaikka kuihtunut ja haudankalpea.

ellauri043.html on line 1744: Ne kazoo toisiaan; ja niiden silmät lähettävät kokonaisen hyökyaallon ajatuxia, tuhansia ikivanhoja juttuja, hämäriä ja syvällisiä. Lopulta


ellauri043.html on line 1755: Temppelin pylväikössä oli mies joka kantoi kaulassaan rautarengasta. Se otti hiiliä grillistä, ja teki niistä rinnalleen pitkiä rivejä, kuzuen: Jeesus, Jeesus. Jengi sanoi: toi ei ole luvallista! Kivitetään se! Se vaan jatkoi. Ennenkuulumatonta, jänskää. Auringonkukkia pyöri mun silmissä, ja mä kuulin avaruudessa kultaharpun värähdyxiä. Päivä lankesi. Mun kädet irtosivat tangoista, mun ruumis löpsähti, ja kun se oli vienyt mut taloonsa…

ellauri043.html on line 1791: ja se ryntää kohti huutaen meille kirouxia. Orjat juoxi hätiin. Se räjähti nauramaan. Hevoset nousi pystyyn. Molossit (koerat) haukku kaikki. 

ellauri043.html on line 1798: Sen raivo ajoi pelkoa mun sisuxiin; kuitenkin mut valtas jonkinlainen juovuttava mielihalu.

ellauri043.html on line 1815: Se hämmästyttää sua, putkiaivo! Kuitenkin Magdaleena, Johanna, Martta ja Susanna ei menneet petiin pelastajan kaa.

ellauri043.html on line 1816: Sielut paremmin kuin ruumiit pystyy halaamaan toisiaan sekopäisinä. Pitääxeen Eustolian ilman rangaistusseuraamuxia, Léontius

ellauri043.html on line 1839: 
Niiden hartioiden välistä ilmestyy mutiaisen pää.


ellauri043.html on line 1883: Pahan puu on se (fem.:)! 

ellauri043.html on line 1894: Tee niinkuin Origènes, kuten neuvoo Teemu Syrjälä ja kuten me! Pelkäätkö kipua, lälläri? Pidättääkö sua sun lihanhimo, tekopyhä??

ellauri043.html on line 1928: Silloin koko basilikassa rieha tuplaantuu.

ellauri043.html on line 1930: 
Audimiehet ampuu piruun nuolia. Schollyridit heittää kattoon sinisiä purjeita. Askidit heittäytyy rähmälleen leilin edessä. Marcioniitit kastaa vainaan öljyllä. Apelleen edesä yx nainen, selittääxeen ideansa paremmin, tunkee patonkia pulloon. Toinen Sampsalaisten keskellä jakaa öylättinä sandaalinsa tomua. Marcoslaisten kukilla peitetyllä sängyllä jotkut bylsivät. Sirkuslaiset tunkee toisiinsa sapuskaa, valesiaanit raippaa, Bardesaani räppää, Karpokraatti joraa, Maximilla ja Priscilla päästää pakotettuja huokauxia. Ja Kappadokian väärä profetissa ihan nakuna kyynärpäilee leijonan päällä, heiluttelee 3 soihtua ja huutaa Hirveää Kirousta.

ellauri043.html on line 1946: Ne hullut jotka huutaa mua vastaan on selittävinään mieletöntä; niiden pään menoxi mä on sepittänyt niin hassuja pikku värssyjä, et ne osatan ulkoa myllyissä, juottoloissa ja porttikonkeissa.

ellauri043.html on line 1948:     
Tuhannesti ei! Poika ei ole yhtä ikuinen kuin isukki, eikä samaa ainetta! Ei kai se muuten olis sanonut: Iskä ota pois tää muki! - Mix te sanotte mua hyväxi? Vaan jumala on hyvä! - Mä meen jumalan luo, teidän jumalan! - ja muita sanoja, jotka todistaa, et se oli löylynlyömä luojanluoma. 

ellauri043.html on line 1970: Acharamothin siippa!


ellauri043.html on line 2032: punapartainen, läikkäinen ja pitaalinen, tulee ihan iholle; rähättäen karmeesti:

ellauri043.html on line 2036: 
Sen sielu oli Eesaun sielu! Sillä oli Bellerofonin tauti; ja sen hajustettu äiti antoi roomalaiselle stm Pantheruxelle maissipellossa yhtenä iltana kesken elonkorjuuta.

ellauri043.html on line 2092: 
Vanhat ebioniitit


ellauri043.html on line 2108: Ahaa!

ellauri043.html on line 2122: 
Paneadeilla pitäisi olla, vanhan murjun vieressä, rikkaruohopuskassa, kivinen pazas pystyssä, peräpukamattaren veistämä. Mutta aika on jyrsinyt siltä pärstän, ja sateet on pilanneet kirjoituxen.

ellauri043.html on line 2156: 
Kyykkysiltään mantteleihin sonnustautuneet miehen päästävät väliin kuin tukahtuneita haukahduxia. Naiset torkahtelee, kädet syleillen polvia, oza polvissa, niin verhojensa peitossa että niitä voisi luulla vaatenyyteixi pitkin seinänvieriä. Niidenn vieressä puolialastomia lapsia, ihan madonsyömiä, jotka kazoo tyhmännäköisinä lamppujen palamista;

ellauri043.html on line 2179: 
Miehen, tämän jälkeen, loi pahamaineinen Israelin jumala, näiden avustuxella:

ellauri043.html on line 2186: 
Astophaios,

ellauri043.html on line 2200: 
Mutta Sophia, ihan säälistä, elvytti sen palasella omaa sieluaan.


ellauri043.html on line 2202: Mut se mirri tuli toisen kerran hätiin!! Se lähetti käärmeen, joka pitkien kiemuroiden jälkeen sai sen rikkomaan tätä vihapuhetta.

ellauri043.html on line 2219: ihan kuiskaamalla:

ellauri043.html on line 2226: Ne sulkee haavinsa ja vaikenevat.

ellauri043.html on line 2246: Ihan totta! Ala tulla sieltä! Ulos kolosta!

ellauri043.html on line 2264: Vanha ukkeli tarjoaa ruohopaakkua. Silloin korissa tapahtuu jotain liikettä. Vihannexet liikkuvat, kukat putoavat — ja esiin pistää pyyttonin pää.

ellauri043.html on line 2286: 
Tää melu saa sen raottamaan silmiä, ja se erottaa Niilin, kaartelevana ja kirkkaana kuun valaistuxessa, kuin suuri käärme hiekan keskellä; — niin että näköharha tarttuu siihen uudestaan, se ei ole lähtenyt Ofiittien luota; ne ympäröivät sen, kuzuu sitä, raahaavat matkalaukkuja, laskeutuvat kohti satamaa. Se on nousemassa laivaan niiden kaa.

ellauri043.html on line 2304: Miehillä on Saturnuxen pappien punainen takki, naisilla Cereen tiimihuivit. Niiden kaverit ottaa osaa esiintymisasujen ja sormusten kustannuxiin. Päästäxeen vankilaan on täytynyt pulittaa isot rahat. Mitä väliä! Kyllä ne riittää loppuun asti.  

ellauri043.html on line 2306: 
Lohduttajien joukossa, Antonius panee merkille kaljun äijän, mustakaavun, jonka hahmo on näkynyt jo jossakin; se pitää kannustuspuheita maailman mitättömyydestä ja valittujen käsittämättömästä pullasta. 

ellauri043.html on line 2317: 
Teidän ois pitänyt tulla hätiin! Yhteisöt järkkää joskus niin että saadaan olla rauhassa. Monet teistä sai jopa näitä kirjeitä joissa valheellisesti väitetään että on uhrattu kuville.


ellauri043.html on line 2323: Eikös se ollut Petrus Alexandrialainen joka määräs mitä pitää tehdä jos hajoo kidutuxissa?

ellauri043.html on line 2333: Sen pikku puutarhan muisto herkistää sitä  — ja se vilkaisee alttarille päin.

ellauri043.html on line 2369: Isä, isä! Sun pitää näyttää kuolemallas meille esimerkkiä. Viivyttämällä sitä tekisit takusti jonkun pahan teon joka tekis tyhjäxi hyvät. Sitäpaizi jumalan voima on ääretön. Ehkä sun esimerkki käännyttää koko kansan.

ellauri043.html on line 2385: se uskoo tuntevansa niiden hampaat, niiden kynnet, kuulevansa luunsa raxuvan niiden leuoissa.

ellauri043.html on line 2387: Yx vaan pysyy tyynen rauhallisena, Fryygialainen, joka rukoileskeli yxixeen. Se on polttanut 3 temppeliä; ja se astuu esiin käsivarret levällään, suu auki, pää taivasta kohti, näkemättä mitään, kuin unissakävijä.

ellauri043.html on line 2407: Leijonat nousee takajaloilleen ja pureskelee harjaansa. Kansa huutaa:  Pedot kehiin! Pedot kehiin!

ellauri043.html on line 2411: 
Se kulkee areenan poikki pitkin vinoaskelin. Sen takana jonossa ilmestyy muut leijonat, sit karhu, 3 pantteria, leopardeja. Ne hajoo kuin urheilujoukkue nurmikentälle.


ellauri043.html on line 2420: Siellä täällä, pusikkoja nousee maan tasassa olevien laattojen välistä; ja valkeita hahmoja, epämääräisempia kuin pilvet, kyyristelee niiden päällä.

ellauri043.html on line 2430: Ahhah!

ellauri043.html on line 2431: Onpa ilma raikasta koleana yönä keskellä hautoja! Mä on niin kylästynyt polstareiden pehmeyteen, arkiryskeeseen, auringon riätämiseen!

ellauri043.html on line 2434: Sen seuraneiti ottaa liinasäkistä esiin soihdun, jonka sytyttää. Uskovaiset sytyttävät muita soihtuja, ja alkaa panna niitä haudoille.

ellauri043.html on line 2441: Ahhah!

ellauri043.html on line 2452: 
Mun miehen kanssa tuli joka päivä valituxia; mä en suostunut ahdisteluun ja pakottamiseen johon se halus mun ruumista;

ellauri043.html on line 2457: 
Muistatte kai Luciuxen, sen niin kauniin miehen, jota laahattiin kantapäistä vaunun perässä kuin Hectoria, Esquileuxen portista aina Tiburin vuorille; — ja molemilla puolin tietä veri tahras pusikot! Mä keräsin talteen veripisarat, ne on tässä!


ellauri043.html on line 2460: Se vetää rinnuxistaan esiin ihan mustan sienen, pussaa sitä joka paikasta, ja sitten asettaa sen laatoille, huutaen:

ellauri043.html on line 2469: Siitä on just tänään kolme vuotta kun Domitilla kuoli. Se kivitettiin Proserpinan mezän perällä. Mä olen kerännyt sen luut jotka loistivat kuin kiiltomadot ruohossa. Maa peittää ne tällä haavaa!

ellauri043.html on line 2473: Se heittäytyy yhden haudan päälle.

ellauri043.html on line 2496: Rauhoitu, älä kärsi enää! Mä toin sulle viiniä, ja lihaa!

ellauri043.html on line 2503: Se laittaa siitä vähän huulilleen; ja äkkiä, se alkaa nauraa ihan huutonaurua, villinä.

ellauri043.html on line 2506: vähitellen, niiden kädet koskee toisiaan, niiden huulet yhtyvät, verhot raottuvat, ja ne alkaa sekaantua haudoilla kuppien ja soihtujen keskellä.

ellauri043.html on line 2513: näkee selvästi bambujen läpi pylväsmezän, sinertävänharmaan. Ne on puunrunkoja jotka tulee vaan yhdestä rungosta. Jokaisesta sen haarasta lähtee toisia haaroja, jotka tunkeutuvat maaperään; ja tää näiden äärettömästi moninkertaistuvien vaaka- ja pystysuorien viivojen kokonaisuus muistuttaisi jättimäistä kehikkoa, ellei siellä olisi sielä täällä pientä viikunaa, mustalehtistä, kuten sykomori. 

ellauri043.html on line 2515: Se erottaa niiden haaroissa terttuja keltaisia kukkia, violetteja kukkia, ja saniaisia, jotka muistuttavat linnunsulkia. 

ellauri043.html on line 2520: 
Metsän sisäänkäynnillä, jonkinlaisen halkopinon (tai rovion) päällä, 

ellauri043.html on line 2521: on outo tapaus  — mies — lehmänlannan peitossa, ihan ilkosillaan,,

ellauri043.html on line 2523: 
Sen halkopinon (tai rovion) neljässä kulmassa palaa neljä tulta. Aurinko on suoraan edessä. Se kazoo aurinkoon silmät suizirenkaina; ja kazomatta Antoniusta:


ellauri043.html on line 2536: Ihankuin sarvikuono, mä olen uponnut yxinäisyyteen. Mä asuin puussa joka on mun takana.

ellauri043.html on line 2544: Kerta olemassaolo tulee hajoomisesta, ja hajoominen halusta, halu aistimuxista, aistimus kosketuxesta, mä olen välttänyt kaikenlaista toimintaa, kaikkea kosketusta; ja — liikkumatta enempää kuin hautaveistos, hengittäen 2 sieraimeni kautta, keskittäen kazeen nenänpäähän, ja mietiskellen eetteriä hengessäni, maailma jäsenissäni, kuuta sydämessäni, — ma unexin suuren sielun esanssia, josta lähtee koko ajan, kuin tulen kipinöitä, elämän alkuja.

ellauri043.html on line 2547: Mä vastaanotan tietoa suoraan taivaasta kuin linkkitorni, kuin lintu Tchataka joka ei muutu kuin sateen säteissä.

ellauri043.html on line 2559: 
Mä olen tympiintnyt muotoon, tympiintynyt havaintoon, tympiintynyt jopa ize tietämiseen — sillä ajatus ei säily hengissä kauempaa kuin se ohimenevä asia joka sen aiheuttaa, ja henki ei ole kuin kuvitelma, niinkuin loputkin.


ellauri043.html on line 2560: Kaikki mikä on syntynyt häviää, kaikki mikä kuolee syntyy uudestaan; tällä haavaa hävinneet olennot oleskelee ainexissa joilla ei vielä ole muotoa, ja palaavat maahan palvellaxeen tuskalla muita luotuja. 

ellauri043.html on line 2562: 
Mutta, koska mä olen rullannut loputtomassa määrässä existenssejä, jumalten hahmossa, ihmisten ja eläinten, mä kieltäydyn matkustelemasta pitempään, mä en halua enää tätä väsymystä! Mä hylkään mun ruumiin likaisen majatalon, lihasta pykätyn, veren punaaman, hirveen nahkan peittämän, täynnä säädyttömyyxiä; — ja korvauxexi mä saan lopultakin nukkua kaikista syvimmässä absoluutissa, nimittäin olemattomuudessa.

ellauri043.html on line 2579: 
Missäs Hilario luuraa? Tässähän se oli ihan justiinsa. Mä näin sen!


ellauri043.html on line 2583: Mun mökki, nää kivet, hiekka, ehkä niitä ei enää oikeasti ole. Mä tuun hulluxi. Nyt jäitä hattuun! Missäs mä taas olinkaan? Mitäs tässä oli meneillä?

ellauri043.html on line 2586: Nakusofisti!… Tämmöinen kuolema on ihan normiloppu intialaisille viisaille.

ellauri043.html on line 2587:     Kalanos poltti izensä Alexanterin edessä; yx toinen teki saman tempun Augustuxen aikaan. Kyllä sen on täytynyt vihata elämää!

ellauri043.html on line 2593:     Mutta mix niin paljon lihan hullutuxia ja hengen hortoilua?

ellauri043.html on line 2594:     Jumalaahan kohti ne kaikki on suuntaavinaan kaikkia noita reittejä!

ellauri043.html on line 2596: 	mulle ei jäänyt aikaa vastata. Tuntuu kuin mun ajukopassani olis nyt enemmän tilaa ja enempi valoa. Mä olen rauhallinen. Mullon kapassiteettia… No mitä nyt taas?

ellauri043.html on line 2604: 
Onxe hyeenan haukuntaa, vai jonkun exyneen matkailijan nyyhkinää?


ellauri043.html on line 2617: Muushalainen

ellauri043.html on line 2627:     
Sillä on naamassa puremajälkiä, käsivarsissa mustelmia; sen harvat hiuxet takertuu sen reveltyihin rääsyihin, sen silmät ei reagoi valoon.

ellauri043.html on line 2659: 
Jokaisessa isojen oxiensa hangassa se kannattelee ilmassa paria henkeä. Oxat niiden ympärillä risteilee kuin suonet ruumiissa; ja ne kazoo kuinka ikuinen elämä kiertää hämärään sukeltavista juurista aina auringon ohi ulottuvaan latvaan. Mä 2. oxalla valaisin figuurillani kuin Katariina noita kesäöitä ihaniia. Ja mälli lensi kattoon asti.

ellauri043.html on line 2667: 
Aha!

ellauri043.html on line 2679: 
Mahtava peräsin ja pulleat purjeet, kokka halkoi vaahtoa. Se hoki mulle: mitä välii jos tulee ikävyyxiä isänmaalle, vaik menetän kunkkuuden! Kuha sä kuulut mulle kotisohvalla!

ellauri043.html on line 2682: 
Kylsen palazin makkari oli sitten ihana! Se loju norsunluusängyllä, siveli mun tukkaa ja lauloi rakastuneella äänellä.

ellauri043.html on line 2711: Se oli Troijan Helena, jonka muistollekin runoilija Lällikooros kiroilee. Se oli Lucrezia, kunkkujen raiskaama herrasrouva. Se oli Delila, joka leikkas Homer Simpsonilta tukan. Se oli Burdan ja Ellen ja Eeva-lehden kansikuvatyttönä. Se oli tää Israelin tipsu joka antoi pukeille. Se rakastaa syrjähyppyjä, kuvainpalvontaa, hassuttelua ja tonttuilua. Se on ammattiauttanut kaikkia kansoja. Se on laulanut kaikilla autolautoilla. Se on nuollut kaikkia hengityssuojaimia. 


ellauri043.html on line 2718: Mitä se mun napaa hankaa!…

ellauri043.html on line 2727:     Mä ostin sen takas kuule, ja panin sen taas timmiin! Niin että Caius Caesar Galicula rakastu siien kun se halus bylsiä kuuta !

ellauri043.html on line 2735: Siis tää ON kuu! Eikös paavi Clemens kirjottanu et se vangittiin torniin? 300 henkeä tuli piirittään tornia; ja jokaisessa murhaajattaressa näkyy samalla kuu, - vaik maailmassa on vaan 1 kuu, ja 1 Ennoia! Kaikki ne näyttää samalta, kuin apinat!!

ellauri043.html on line 2744: Ja se alkaa haaveilla.

ellauri043.html on line 2749: Viattomana kuin Kristus, joka kuoli miesten takia, tää on omistautunut naisille. Sillä Jehovan kyvyttömyys osoittautuu Aatamin hairahduxessa, ja pitää nakata rodeen vanha laki, joka on järjestyxenvastainen.  

ellauri043.html on line 2757: Aha!

ellauri043.html on line 2761: 
Simon Magus (Simon Noita, Simon Taikuri tai Simon Tietäjä) oli ensimmäisellä vuosisadalla elänyt ihmeiden tekijä, joka mainitaan Apostolien teoissa sekä useissa apokryfisissä teksteissä. Antiikin maailmassa Simon Magus oli laajalti tunnettu etenkin Simon Pietarin vastustajana. Kristityt ovat maininneet hänet ensimmäisenä harhaoppisena, ja gnostilainen simonianismin lahko piti häntä ihmishahmoisena jumalana.

ellauri043.html on line 2762: 
Lähes kaikki säilyneet kuvaukset Simon Maguksesta sisältyvät varhaisten kirkkoisien Irenaeuksen, Justinos Marttyyrin ja Hippolytoksen teksteihin sekä apokryfiseen tekstiin Pietarin teot, jossa muun muassa kuvaillaan Roomassa käytyä Simon Maguksen ja Simon Pietarin välistä ”ihmekilpailua”. Pietarin teoissa kerrotaan, että Simon ”sai pronssikäärmeen liikkumaan, kivipatsaat nauramaan ja itsensä kohoamaan ilmaan”, kun taas Simon Pietari ”paransi sairaan sanan avulla ja sai sokean näkemään”.

ellauri043.html on line 2764: Apostolien teoissa kerrotaan Simonin hämmästyttäneen Samarian asukkaita noituuksillaan, mutta Filippuksen saarnaa kuultuaan ottaneen kristillisen kasteen. Tämän jälkeen hän näki Pietarin ja Johanneksen antavan seurakuntalaisille Pyhän Hengen panemalla kädet heidän päällensä, ja yritti rahalla ostaa tämän kyvyn itselleen.

ellauri043.html on line 2766: Simon Maguksen kuolemasta on kaksi eri versiota. Pietarin teoissa kerrotaan Simon Maguksen kuolleen Rooman Forum Romanumilla järjestetyssä magianäytöksessä. Simonin esitellessä keisari Nerolle levitointitaitojaan paikalla olleet apostolit Paavali ja Pietari sekä heidän kannattajansa olivat rukoilleet Jumalaa lopettamaan lentonäytöksen. Simon Magus oli pudonnut saman tien maahan ja myöhemmin kuollut saamiinsa vammoihin.

ellauri043.html on line 2768: Hippolytuksen mukaan Simon Magus palasi Roomasta kotikaupunkiinsa Gittaan ja pyysi kannattajiaan hautaamaan hänet elävältä väitettyään, että hän nousisi kolmantena päivänä kuolleista. Ylösnousemusta ei kuitenkaan tapahtunut, vaan Simon Magus kuoli hautaansa. 


ellauri043.html on line 2776: ; — ja sisäinen ääni mutisee sen mahassa. «Mikä ettei?»

ellauri043.html on line 2784: Se kun tuntee luonnonvoimat ja henkien ainesosat voi tehä ihmeitä. Se on kaikkien viisaiden unelma - ja se halu jäytää suakin. - Tunnusta pois! 

ellauri043.html on line 2788: Roomalaisten keskuudessa mä lensin sirkuxessa niin korkeella ettei mua enää nähty. Nero käski mestata mut ja maahan putosikin lampaanpää, mut ei mun. Lopux mut haudattiin ilmielävänä,mut mä nousin kuolleista 3. päivänä. Todiste: mä oon tässä! 

ellauri043.html on line 2792: Se ojentaa kätensä haisteltavaxi. Ne haisee raadolta. Antonius ottaa takapakkia.

ellauri043.html on line 2833: 
Ääreist kylmä sumu, sumea ja haiseva,  täyttää ilmapiirin.

ellauri043.html on line 2913: 
Savu on haihtunut. Sää on hyvin selkeä. Kuu mollottaa.

ellauri043.html on line 2955:     Sä haluisit tietää kuka mä oon, mitä mä oon tehnyt, mitä mä tuumin? Siitähän kenkä puristaa, lapsukainen?

ellauri043.html on line 2981: Mä kerron enste minkä pitkän kaavan mukaan mä hankin mun doktriinin, ja jos löydät mun koko elämästä yhdenkin ilkityön, keskeytä mut, - sillä sellanen joka on mokannut teoissa voi tuottaa pahennusta sanoilla.

ellauri043.html on line 3006: Palmyrialainen prinsessa tuli hakee mua illalla ulos, tarjoten mulle aarteita joita se tiesi haudoissa. Dianan temppeliorja listi izensä epätoivoisena uhriveizellä; ja Kilikian kuvernööri lupaustensa lopuxi huusi mun perheelle et se tapattaisi mut; mut kuoli ize 3pv myöhemmin, roomalaistaen salamurhaan.

ellauri043.html on line 3020: 
Mä pidin neljä vuotta sen jälkeen turvan täysin rullalla pytagoralaisittain. Yllättävinkään pipi ei irrottanut musta edes huohhia; ja teatterissa kun mä tulin sisään mua kartettiin kuin haamua.

ellauri043.html on line 3046: Mä oon puuhastellut Gangesin samaanien kaa, Kaldean astrologien kaa, Babylonian maagien kaa, gallialaisten druidien ja neekerien ylipappien seassa! Mä olen kiivennyt 14 Olympoxelle, luodannut Inarinjärven, ja mitannut autiomaan pint-alan!

ellauri043.html on line 3059: Mä olin eka Hyrkanian merellä saakka. Tein sinne rengasmatkan! Ja Barometrien maan kautta, sen mihin on haudattu Bukefalos, menin alas Niniveen. Kaupungin porteilla mua lähestyi 1 mies.

ellauri043.html on line 3076: Se halus lähteä mun messiin tulkixi.

ellauri043.html on line 3119: 
Piirtää maahan kepillä.


ellauri043.html on line 3140: Empusat olivat Hekaten seuralaisia, ja hän lähettikin niitä pelottelemaan matkalaisia. Nämä muodonmuuttajat ilmestyivät tällöin muuttaen jatkuvasti hahmoaan, mutta niiden vaarallisuus oli hyvinkin kyseenalaista, koska jatkuvasti solvaamalla ne sai helposti pakenemaan kirkuen pois.

ellauri043.html on line 3167: Nuohan puhuvat vuolaasti kuin humalaiset.

ellauri043.html on line 3181: Kun mä olin valmis lähtemään, kunkku antoi mulle parasollin ja sanoi: mulla on Induxella valkoisten kamelien siittola. Kun et enää halua niitä, puhalla niiden korviin. Ne tulee kyllä takaisin. 

ellauri043.html on line 3186: Yhtenä päivänä musta lapsi joka piti kultaista käärmesauvaaa kädessä, johdatti meidät viisaiden ammattikorkeeseen. Iarkhas, niiden rehtori, puhui mulle mun esi-isistä, kaikista mun ajatuxista ja teoista, kaikista mun elämistä. Se oli ollut Indus-joki, ja se muistutti mua että mä olin kuljettanut proomuja Niilillä kuningas Sesostrixen aikaan. 

ellauri043.html on line 3200: Me tavattiin merenrannalla maitoa täynnä olevia koirankuonolaisia (tai haita), jotka oli palaamassa retkeltä Taprobnen saarelle. Lämpimät aallot työnsivät eteemme vaaleita helmiä. Ambra raxahteli jaloissa. Valaiden luurankoja vaaleni rantakallioiden lomassa. Maan ääressä maa kapeni kapeammaxi kuin sandaali; — ja heitettyämme aurinkoa kohti valtameren pisaroita teimme käännöxen oikeaan päin palataxemme takaisin.

ellauri043.html on line 3202: Me mentiin Aromaattisten seudun läpi, kautta Ganklgaridien maan, Comarian niemen, Sakhalinin niemimaan, Adramiittien ja Homeriittien reittiä; — sitten, Cassanianvuorten punaisen meren ja Topazos-saaren läpi, tultiin Etiopiaan pygmien kuningaskunnan puolelta.

ellauri043.html on line 3219: kazoo maahan. Hiljaisuus.

ellauri043.html on line 3297: Sisään tuli koira, jonka hampaissa oli katkaistu käsi.

ellauri043.html on line 3317: Jengi halus ajaa sen pois.

ellauri043.html on line 3350: ovia aukeni; ei kuitenkaan kuulunut askeilien eikä ovien ääniä. Maisteri hankkiutui Menippoxen viekkoon.

ellauri043.html on line 3351: Tästä morsian raivostui heti filosofeille. Kulta-astiasto, juomanlaskijat, kokit, leipurit hävisivät; katto lensi tiehensä, seinät murenivat; ja Apollonios jäi yxin, seisaalleen, ja sen jaloissa oli tää nainen kyynelissä. Se olikin vampyyri joka tyydytti nuoria kauniita miehiä syödäxeen niiden lihaa,   

ellauri043.html on line 3375:  Yx kännipää puhutteli meitä laulaen suloisella äänellä. Se oli Neron hautaruno (ei väliaivo), jolla oli valta nirhata jokainen joka kuunteli sitä huolimattomasti. Sillä oli selässä rasiasa 1 keisarin kitarasta otettu kieli. Mä sivuutin sen olankohautuxella. Se heitti meille lokaa päin pläsiä. Silloin mä irrotin vyöni ja annoin sen sille käteen.

ellauri043.html on line 3445: Joojoo, teatterissa, keskellä päivää, lokakuun kolmantena (Helmin synttäri!) se huusi yhtäkkiä: Keisaria listitään! ja selosti vaihe vaiheelta: Nyt se rullaa lattialla! ouz! kylläpä se kamppailee! se nousee ylös! se koittaa paeta! ovet on kiinni! Ai! se on loppu nyt! Siinä se on kanttuvei!Ja sinä päivänä just, Titus Flavius Domitianus salamurhattiin, kuten tiedätte.

ellauri043.html on line 3470: Viidennen tunnin hujakoilla sotilaat vei mut tuomioistuimeen. Mulla oli mun puhe ihan valmiina takin hihassa.

ellauri043.html on line 3476: Me muut oltiin Pouzzolesin rannalla! Me luultiin sut kuolleexi; me vollattiin. Kunnes kuudennella hetkellä te ilmestyitte yxkax, ja sanoitte meille: hei se oon mä tässä, ette kai ole pahassa paikassa!

ellauri043.html on line 3485: Ihankuin Se!

ellauri043.html on line 3536: 
hahattaen typerästi:

ellauri043.html on line 3540: 
Hah hah hah!

ellauri043.html on line 3568:     Me lähetään etelään kuin Niklas, vuorten ja isojen ulapoiden taa, ezimään parfyymeista syytä rakkauteen. Saat haistaa myrrhodionin odööriä, joka saa heiverömmät hengiltä. Huuhdot kroppaas Junonian saaren ruusuöljyjärvessä. Näet kevätesikoilla uinuvan liskon joka herää kerran vuosisadassa kun paise (tai granaatti) kypsyy sen ozalla ja putoaa. Tähdet sykkii kuin silmät, laulukaskaat laulaa kuorossa kuin lyyrat, humalat hengittää ulos kuihtuneita kukkia; sun keuhkot laajenee ilmoissa (tai sävelmissä), ja sun sydämessä ja lätyssä. (tms runollista) 


ellauri043.html on line 3602: Tätä salatietoa on aivan vitusti! No se tulee halvalla, eihän tarvi kun kexiä. Ja myy kuin Harry Potter.  

ellauri043.html on line 3615: Sä tuut ymmärtämään kaikkien otusten kielen, karjunnat ja kujerruxet! (Ne sanoo ihan samaa kuin me: EAT! FUCK! KILL!)

ellauri043.html on line 3640: Älä itke Tapani! Sä tuut tuntemaan taustaprosessit jotka asuu luolissa kuin Oskar Puutula, ne jotka puhuu izexeen mezissä kuin 7 veljexen Lauri, ne jotka tekee aaltoja futismazeissa, ne jotka tyrkkii pilviä kuin muumit. Plus ne jotka supisee sun päässä ja haukkuu sua.      

ellauri043.html on line 3711: Se ois just se ize! Se panee kruunun pois, ja me juzkataan ihan mies miehelle!    

ellauri043.html on line 3731: No no, erakko hyvä, rakas pyhä Anttoni! Puhas mies, julkkismies! Jota ei voi liiemmälti ylistää! Älkää peljätkö! Se nyt oli vaan sellainen liioiteltu sanonta itämaiseen tyyliin. Se ei mitenkään estä...

ellauri043.html on line 3762: Ne häviää kuin pieru Saharaan.

ellauri043.html on line 3778:     Sen maneeri puhua jumalista saa haluumaan tuntea ne.

ellauri043.html on line 3781:     Mä muistan nähneeni niitä satoja kerralla, Elephantinen saarella, Diocletianuxen aikana. Keisari oli luovuttanut paimentolaisille ison maan sillä ehdolla, että ne vartioisivat rajoja; ja sopimus tehtiin «Näkymättömien voimien» nimin. Eihän ketkään kansat välitä toisten jumalista.

ellauri043.html on line 3784: Barbaarit oli tuoneet omansa. Nee miehitti hiekkakummut joen rannalla. Niitä näki pitelemässä idoleitaan kuin isoja halvaantuneita lapsia; tai sit veneilemässä keskellä putouxia palmunrungolla, näyttäen kukaa onnenkaluja kaulassa, tatskoja käsissä ja rinnassa; ikä tää ole sen rikollisempaa kuin krikkalaisten, aasialaisten ja roomalaisten jumalat!

ellauri043.html on line 3786: Kun mä asuin Heliopolixen temppelissä, kazelin usein kaikkea mitä oli seinillä: korppikotkia kantamassa valtikoita, krokoja rämpyttämässä lyyraa, kuvia käärmemiehistä, lehmänpäisistä naisista rähmällään jättikyrpäisten jumalien edessä, ja niiden yliluonnolliset hahmot veti mut muihin maailmoihin. Ois ollut kiva tietää mitä niiden levolliset silmät näkivät.     

ellauri043.html on line 3796:     Ja se näkee maan tasalla kukkia, kiviä, kotiloita, puunoxia, epämääräisiä eläinhahmoja, sekä jonkinalisia rähmäsilmäisiä kääpiöitä; ne ovat jumalia. Se ratkee nauruun. 

ellauri043.html on line 3800: pukeutuneena termiitixi, paljon isompana nyt kuin äsken, ihan kolossaalisena.

ellauri043.html on line 3824: Vanhimmat, vedenpaisumusta edeltävät, on leväpehkon peitossa. Jotkut, liian pitkät kannoillensa, natisevat liitoxissaan ja katkaisevat selkänsä marssiessaan. Toisilta valuu hiekkaa mahan reijistä.

ellauri043.html on line 3833: Niistä tulee kauhistuttavia: korkeita töyhtöjä, silmiä, pullistuneita silmiä, käsiä jotka päättyy koukkukynsiin, hain hammaskaluja. 

ellauri043.html on line 3849:     Mutta jumalat vaativat aina kärsimyxiä. Sun omakin halusi…

ellauri043.html on line 3873:     Koska se tarvii sadetta, se koittaa loizuilla pakottaa taivaan kunkun aukasemaan pilvihanat.

ellauri043.html on line 3889: 
Mixä teet pahanhengen karkotuxia?

ellauri043.html on line 3931: 
Kolmas kovanokka, joka on vihreä, pitää ihmiskallokaulanauhaa.

ellauri043.html on line 3936: Ja nää jumalat ja jumalattaret 10-kertastuu, moninkertaistuu. Niiden hartioista puskee käsivarsia, niiden käsivarsista käsiä jotka pitelee viirejä,  kirveitä, kilpiä, miekkoja, päivänvarjoja ja helistimiä. Lähteitä suihkuaa niiden päistä, yrttejä laskeutuu niiden nenänreijistä.

ellauri043.html on line 3939:     Kahareisin lintujen päällä, kantotuoleihin kapaloituina, tönöttäen kultaistuimilla, ne matkustaa, unexii, käskee, juo viiniä, hengittää kukkia. Tanssijattaret pyörähtelee, jättiläiset jahtaa hirviöitä, yxinäiset meditoi luolien suuaukolla. Ei erota tähtiä silmäteristä, pilviä banderolleista, Riikinkukot ottaa juotavaa kultapölypuroista, paviljonkien koruommel sekottuu leobardien täpliin, värilliset säteet risteäbvät sinisessä ilmassa lentävien nuolten kaa ja suizutusastioiden joita heilutetaan.   

ellauri043.html on line 3952: 
Jumpe niitä on paljon! Mitä ne haluaa?

ellauri043.html on line 3958: 
Se joka raapii mahaansa elefantinkärsällään on auringon jumala, viisauden konduktööri. 

ellauri043.html on line 3962: 
Krokodiililla razastava vanhus menee pesemään joessa kuolleitten sieluja. Niitä kiduttaa tää musta nainen jolla on mädät hampaat, helvetin emäntä.

ellauri043.html on line 3969: 
Jumalten keskessä majailee tuulten henget, planeettojen, kuukausien, päivien, sata tuhatta muutakin! Ja ne on vaihtelevan näköisiä, niiden muutoxet on hyvin nopeita. Ja tuossa yxi joka muuttuu kalasta kilpikonnaxi, se ottaa villisian pään, kääpiön pituuden.

ellauri043.html on line 3981: 
Saavuttaaxeen tasapainon, voittaaxeen pahan. Mutta elämä ehtyy, muodot kuluu; ja niiden täytyy edetä muodonmuutoxilla. Uusia muotoja tarvitaan, tarvitaan uusia muotoja. Jollei niitä saada, se on sama kuin ei olisi koko taidetta. (Sakari Jurkka)

ellauri043.html on line 4004: 
Mä hankin ekax naisen, kuten sopii: militäärirotua, kuninkaan puoliso, oikeinkin hyvä, erittäinkin kaunis, napa syvä, ruumis kiinteä kuin timantti; ja täysikun aikaan, ilman minkään miehenpuolen apua, mä menin sen vazaan.

ellauri043.html on line 4012: 
mutisee hampaitten välistä:

ellauri043.html on line 4027: Buddhaa,

ellauri043.html on line 4046: Buddha

ellauri043.html on line 4066: Buddha

ellauri043.html on line 4077:     hajuvesisateessa, 33K naisen leyhytellessä kärpäsiä pois viuhkoilla (miten ne mahtui muka?)

ellauri043.html on line 4085:     Mä kerjäsin maanteillä sonnustautuneena riepuihin jotka löytyi haudoista; ja kun löytyi myös

ellauri043.html on line 4087:     ("Täällä vartioin minä"), ja pesin sen jalkoja. (Se oli niin vanha ettei se enää

ellauri043.html on line 4097: 
Sitä mä oon usein ihmetellyt et mitä Buddhan ja Kristuxen ns. kultaisessa säännössä on niin hienoa. Et tee toiselle niinkuin haluisit ize izellesi tehtävän. Ei se ota huomioon sitä, et ihmiset on erilaisia. Joku majava EI halua, et hälisevä kettu tunkee koko ajan sen risumajaan, vaik se olis ketusta kuinka mukavaa. Parempi sääntö on: ota selvää, mitä se toinen haluu izelleen tehtävän, ja tee sille sitten niin. Sama pätee myös Kantin kategoriseen imperatiiviin. Ne on kaikki tollasia samis-periaatteita. Ällöön samixia. 

ellauri043.html on line 4107: 
«Farisealaiset, ulkokultaiset, valkaistut haudat, kyykäärmeiden rotu!»

ellauri043.html on line 4112: Buddha

ellauri043.html on line 4128: 
Sillä oli muuta menoa, mutta sen pojat tuli, — hirveitä, suomupeitteisiä, yököttäviä kuin joukkohauta, möykkääviä, viheltäviä, töräytteleviä, rämistäen haarniskoja ja kuolleiden luita. Jotkut sylkevät tulta nenänreijistä, jotkut tekee pimeyttä siivillä, joilla kuilla on sormenpäät katkaistut, jotkut juo käärmeenmyrkkyä kourasta; niillä on päät porsaalta, sarvikuonolta tai rupikonnalta, kaikenlaisilta figuureilta jotka herättää inhoa tai kauhua.

ellauri043.html on line 4142: 
Buddha

ellauri043.html on line 4144: 
Sitte se lähetti mulle sen tyttäret — kauniita, hyvinvarustettuja, kultavöissä, hampaaat valkoiset kuin jasmiini, reidet pyöreät kuin elefantin töppönen.

ellauri043.html on line 4159: 
Buddha

ellauri043.html on line 4161: 
Kun mä olin voittanut paholaisen, mä vietin 12 vuotta raviten izeäni yxinomaan hajuvesillä; — ja kun mä olin hankkinut 5 äijyyttä, 5 kykyä (tai tiedekuntaa), 10 voimaa, 18 mömmöä, ja tunkeutunt näkymättömän maailman 4 kehään, tekoäly oli mulla! Musta tuli Buddha!

ellauri043.html on line 4172: Vapauttaaxeni olennot, olen tehnyt satoja tuhansia uhrauxia!

ellauri043.html on line 4173: Olen antanut köyhille silkkipukuja, sänkyjä, tuoleja, taloja, kasoittain kultaaa ja timantteja. Olen antanut kädet käsipuolille, jalat ontuville, silmät sokeille; olen katkassut pääni päättömille. Kun olin kunkku, jaoin pois provinssit; kun olin bramiini, en halvexinut ketään. Kun olin erakko, sanoin helliä sanoja varkaalle joka suolisti mut. Kun olin tiikeri, annoin izeni kuolla nälkään. 

ellauri043.html on line 4251:     Ja ne löytää izensä tasanteelta nelkkarissa tornissa, joka on 6 muun tornin huipulla. Tornit kapenee ylöspäin mennessä niin et ne muodostaa hirmuisen pyramidin. Alhaalla erottuu iso musta massa - kaupunki epäilemättä - joka levilää tasangoille. Sää on kolea, taivas synkänsininen; tähdet vilkkuvat joukolla. 

ellauri043.html on line 4271: 7 kiertotähdestä 2 on hyvänsuopia, 2 pahaa, 3 vähän niin ja näin; kikki maan päällä riippuu ikuisista tulista. Niiden semasta ja liikkeestä voi vetää ennusteita; - ja sä dallaat maailman respektaabeleimmalla paikalla. Pythagoras ja Zarathustra treffas täällä. Tällä paikoin tää jengi on tähystänyt tähtiä viimeiset 12K vuotta (ca.) tutustuaxeen paremmin jumaliin. 

ellauri043.html on line 4309:     Anttu havaizee lamppujen valaiseman puutarhan.

ellauri043.html on line 4315: Miehiä enimmäxeen hiippalakeissa ja kimaramaisissa mekoissa kuin riikinkukot. On pohjoismaiden ukkoja karhunnahoissa, paimentolaisia ruskeissa villatakeissa, kalpeita gangesilaisia pitkät renkaat korvissa; ja rangit kuten kansat sekaisin, sillä matruusit ja kivenhakkaajat kyynärpäilee prinssejä jotka kantaa granaattitiaroja ja pitkiä sauvoja siselöidyillä nupeilla. Kaikki kulkee nenänreijät isoina saman himon vaivaamina.

ellauri043.html on line 4320: 
Antoniusta pelottaa, se haluisi perääntyä. Silti selittämätön uteliaisuus vetää sitä mukaansa. 

ellauri043.html on line 4323: Sypressien juurella on rivissä naisia kykkimässä hirvennahoilla, kaikilla on diadeemina naruseppele. Joillakin on upeet vetimet ja ne huutaa suureen ääneen ohikulkijoille. Aremmat piilottelee muotojaan käsivarsiin, samalla kuin joku madame, äiti kai, kannustaa niitä takaata. Toiset, musta saali päässä mut muuten aivan nakuina, näyttää kauempaa lihapazailta. Kun joku järbä heittää niille rahaa polville, ne nousee seisaalle.   

ellauri043.html on line 4340:     Minkä jumalattaren (ihan vaan mielenkiinnosta)?

ellauri043.html on line 4378:     Täntyyppinen rengas ympäröi löysänä vyönä mitrapäistä pikkumiestä,jolla on corona kädessä, ja jonka alaruumis katoaa isoista sulista levitettyyn hameeseen.

ellauri043.html on line 4399: Ensalkuun kun sä aloit napisemaan, sä nirhasit vanhimman luomista, salattujen eläinten Sepon, ihmissonnin. (Seppo sä olet oikea sonni!) Sit sä viettelit ekan ihmisparin, Nettorin ja Nepikkalanneen. (Nettori Nettori Nepikkalan nee, kyylällä tyttöjä hurmailee.) Sä levitit hämyä sydämmiin, sä tungit taivaaseen pataljoonia.

ellauri043.html on line 4404: Mitro Repo, mun poika, asui luoxepääsemättömässä paikassa (Kirkkonummella). Sillä oli siellä oma tsasouna, jossa se otti vastaan Kivelän vanhuxia, ja syötettyään niille mariannekarkkeja ja konjakkia pienestä litteästä pullosta se lemppas ne pihalle ja meni taas teeveeseen tienaamaan lisää massia. Sellainen isä Metro.


ellauri043.html on line 4406: Taivaankehän loisto heijastui maahan. Tuli hehkui vuorilla. - sen toisen tulen kuva jonka mä olin luonut kaikille otuxille. Fläkkien välttämisexi kuolleita ei poltettu. Linnut vei ne nokassaan taivaalle. (Se on luontoystävällistä.)

ellauri043.html on line 4409: Mä olin säätänyt laitumet, duunit, uhrausklapit, kuppikoot, sanat jotka pitää sanoa kun on unettomuutta (Äiti mä en saa unta!);- ja mun papit oli koko ajan rukousvartiossa, jotta jumalalle ei tulis yhtään harmillista taukoa. Peseydyttiin ihan vaan vesipesulla, uhrattiin leipää alttareilla, ja tunnustettiin rikoxia kovalla äänellä. 

ellauri043.html on line 4412: Homo antautui lutkutettavaxi homo sapienseille, näytti sillä niille habaa.

ellauri043.html on line 4415: Sillä aikaa kun taivaan vallat otti mittaa demoneista, Iranin lapset ajoi takaa käärmeitä. Kuningas, jota lukematon hovi palveli kontallaan asiakasrajapinnassa, käytti mun naamaria, piti mun kampausta (tai pipoa). Sen puutarhat oli taivaallisia; ja sen pazas esitti sitä suolistamassa mörköä, - vähän sellanen hyvä tekee selvää pahasta -logo.  

ellauri043.html on line 4473: Ompas lettu elo, palmujen parfyymi, lehtivihreän havina, lähteiden läpinäkyvyys! Haluaisin lätistyä ihan levynä maahan tunteaxeni sen sydänalassa; ja mun elämä palais takasin ikinuorexi!

ellauri043.html on line 4493: Saattueen hännimmäiset panee maahan, suoran kuin kynttilänjalan, ison männytn joka palaa huipusta, ja jonka alaoxat varjostaa pientä lammasta. 

ellauri043.html on line 4550: Ne ruoskii izeään naganeilla rintoihin, ja lyönnit kuuntelee; tamburiinien nahka vipisee haljetaxeen. Ne ottaa esiin puukot ja naarmuttaa käsivarsia.

ellauri043.html on line 4584: Se pysähtyy havaitessaan fryygialaispipoisen nuoren miehen. 

ellauri043.html on line 4606:     Ei tule kevättä enää, äiskä iänikuinen! Tykkäänhän mä susta, mutten enää pysty penetroimaan sun sitä yhtä paikkaa. Mä haluisin mieluummin tollasen printtimekon kun sulla. (Imi!) Mä kadehdin sun maidon täyttämiä rintoja, sun pitkää tukkaa, mullon kohtukateutta kun sullon noin mahtavat kinkut joista putkahtaa pentuja. Mixen mä ole sä! Mixen ole nainen!  — Ei vittu ikinä! ala vetää! Mun äijyys etoo mua!

ellauri043.html on line 4615:     Papit seuraa jumalan esimerkkiä "gör det"-metodilla, uskovaiset seuraa pappeja. Miehet ja naiset vaihtaa kuteita, syleilevät; — ja tää vereslihojen syöveri lähtee sekin vetään, äänten muuttuessa etääntyessään kirkuvammixi ja kimakammixi kuin itkijöillä hautajaisissa.  

ellauri043.html on line 4623: Permannolla esiintymislavan kulmissa suizuaa hiljaa alabasteriuurnia täynnä mirhamia.

ellauri043.html on line 4646: Haista meidän puskia! Nissä on narsisteja ja Vuokko Skogeja, jotka on poimittu sun mielixi sun (ent. sen) pörrösestä puutarhasta. Piristy, sä pelotat meitä!    

ellauri043.html on line 4661: Ikävä kyllä! Valitettavasti! Musta veri valuu sen lumivalkeata lihaa! Kas täsä sen vääntyneet polvet; sen kyljet turpoavat. Sen kasvojen kukkaset on kostuttaneet purppuran. Se on vainaa! Se on poissa! Se on poistunut keskuudestamme! Siirtynyt ajasta ikuisuuteen! Nuollut lusikan! The parrot is no more! Itkekäämme! Olkaamme lohduttomia!

ellauri043.html on line 4666:     Ne tulee jonossa kuin köyhän talon porsaat laskemaan soihtujen väliin pitkät hiuxensa, jotka kaukaa muistuttavat mustia tai blondeja käärmeitä;  — ja arkkuteline laskeutuu doucement samalle tasolle kuin luola, pimeä hautakammio joka ammottaa taustalla.

ellauri043.html on line 4674: kumartuu haaskan ylize.

ellauri043.html on line 4688:     Sä olit itäpakolainen; ja sä otit mut sykkyyn kasteesta väräjävänä, oi isä aurinkoinen! Sun pulut lenteli sun palttoon sinessä, meidän pusut (tai panot) sai puskat heilumaan; ja mä antauduin sun lemmelle, ihan nauttien mun vetelyydestä.

ellauri043.html on line 4709: Sen puhuessa toista puhelua kamut otti ruhon laskeaxeen  sen hautakammioon. Se hajoo niiden käsiin: se olikin vaan tomumaja. 

ellauri043.html on line 4723:     Se pitää kädellä kiinni pitkää mustan kaavun helmasta  joka peittää harmittavasti sen kurvit, vasemmassa kädessä imeväinen jolle se antaa tissiä. Sen vieressä iso apina kykkii hiekassa.   

ellauri043.html on line 4734: Phthah, maailmanluokan luoja, Thoth sen tekoäly, Amenthin jumalat,

ellauri043.html on line 4735: Noam Chomskyn erityiset kolmikot, varpushaukat taivaansinessä,

ellauri043.html on line 4740: Mä oon hakenut sitä kaikilta kanavilta ja kaikista järvistä — plus kauempaakin, aina Foinikian Bybloxesta. Anubis pystykorva, pomppi mun ympärillä haukkua räksyttäen, ja tonki kuonollaan tamariinien kekoja. Kiitos, hyvä koirankuonolainen, kiitos! Hyvä poika!

ellauri043.html on line 4778: Ennenvanhaan, kun tuli kesä, tulva ajoi aavikolle epäpuhtaat otuxet. Ojat avautuivat, proomut törmäilivät toisiinsa, huokaileva maa joi joesta hyvän humalan, häränsarvinen jumala sä levisit mun rinnalle — ja kuuluui iänikuisen lehmän mölinä!

ellauri043.html on line 4784: Me hallinnoitiin kaxisteen ohuemmassa ilmanalassa, monarkkikaxoset, siipat ikuisudeen sylissä, — se, pidellen kukufapäistä valtikkaa, mulla oli lootuskukkavaltikka, molemmat pystyssä, kädet yhdessä; ja valtakunnan mulkkauxet ei hievauttaneet meidän asennetta. 

ellauri043.html on line 4786: 
Coucoupha est employé comme nom masculin singulier. Employé comme nom. 1. dans l'Antiquité, en Égypte, animal mythique à longue oreilles figurant sur les sceptres des souverains. Quelques mots au hasard. Lisää henkiolentoja. In old pharmacy, a cucupha or cucufa was a cap, or cover for the head, with cephalic spices quilted in it, worn for certain nervous distempers, particularly those affecting the head. Saint Cucuphas is a martyr of Spain. His feast day is 25 July but in some areas it is celebrated on 27 July to avoid conflict with the important feast day of Santiago, the patron saint of Spain. His name is said to be of Phoenician origin with the meaning of "he who jokes, he who likes to joke." 

ellauri043.html on line 4792: Eläinradan eläimet löytyivät sen laitumilta, täyttivät muodoillaan ja väreillään salaperäisen kirjoituxen. 12 alueeseen jaettuna kuten vuosi 12 kuukauteen — jokaisella kuukaudella, jokaisella päivällä oli jumalansa — se toisinsi taivaan muuttumatonta järjestystä; ja loppuunhengittänyt ihminen ei menettänyt hahmoaan; vaan täytettynä hajusteilla, tuhoutumattomaxi tehtynä, se oli nukkuva 3000 vuotta hiljaisessa Egyptissä.

ellauri043.html on line 4810: Kevätaurinko, pilvet varjostavat sun nassun! Taifuunin hengitys ahmii pyramiidit. Näin just tässä sfinxin pakenevan. Se laukkasi kuin shakaali.

ellauri043.html on line 4813:     Mä ezin mun pappeja, — mun pellavapukeisia pappeja, isoine harppuineen, jotka kantaa mystistä venettä (tai koria), joka on koristettu hopeakoukuilla.

ellauri043.html on line 4834: 
Sitten se päästää ilmoille niin kimakan huudon, hautajaismaisen ja repivän, että Anttu vastaa toisella huudolla, avaten käsivartensa tukeaxeen sitä.

ellauri043.html on line 4842: Se haluaisi vihata; mutta kuitenkin epämääräinen sääli pehmittää sen sydäntä. Se alkaa itkeä hereästi.

ellauri043.html on line 4879: Mutta sukupuolinen halu raivoineen on epäizekästä kuin katumus. Ruumiin vimmattu rakkaus edistää sen tuhoa — ja heikkoudellaan julistaa mahdottoman ulottuvuutta.

ellauri043.html on line 4886: Mitäs se mulle kuuluu! Mun sydän kääntyy inhoten näiden elukkajumalien edessä, jotka puuhaa koko ajan verilöylyjä ja sukuruzia! 

ellauri043.html on line 4908:     Sähän just halusit tuntea ne. Alkaax sun usko horjua hullutusten kyydissä? Mitä sä pelkäät?

ellauri043.html on line 4914: 
Jono pilviä leikkaa sen keskikorkeudella; ja päällä näkyy toinen vuori, valtava, ihan vihreä, jota risteävät epäsäännöttömästi laaxot, ja sen huipulla laakerimezässä, on kultakattoinen pronssinen palazi jonka pylväänpäät on norsunluuta.

ellauri043.html on line 4923:     Taustalla Minerva seisaallaan jalustalla nojaa peizeensä. Gorgon nahka peittää sen rintaa; ja pellavapusero laskeutuu säännöllisin taitoxin sen varpaankynsiin asti. Sen harmaat silmät, jotka loistavat kypärän ristikosta, kazovat kauas, tarkkaavaisesti.

ellauri043.html on line 4925: 
Palazista oikealla, vanha ukkeli Neptunus razastaa delfiinillä, joka lyö evillään jotain isoa sinistä, joka on taivasta tai merta, sillä valtameren yleisnäköala jatkaa eetterin sinistä; 2 alkuainetta sekoittuu.

ellauri043.html on line 4938: Lihavana, parrattomana, ja pamperseja (tai viinirypälelehviä) ozalla, se kulkee ohi pitäen kraateria (tai juomamukia) josta läikkyy viiniä. Silenus sen vierellä toikkaroi aasilla. Pystykorvainen Pan puhaltaa huumepiikkiin (tai pan-huiluun); mimalloneidit takoo tampuurimajureja, mainadit viskoo kukkia, bakkantit heittää päätä taaxepäin, tukat hajalla.

ellauri043.html on line 4942: 
Yhden luolan pohjalla, Vulkanus takoo kun rauta on kuuma kabiiriensa keskellä; siellä täällä vanhat Joet, nojaillen vihreisiin kiviin, kumoavat uurniaan, muusat laulavat seisaallaan laaxoissa.

ellauri043.html on line 4944: 
Ihan samanpituiset Hoorat pitää toisiaan kädestä; ja Merkurius on sijoittunut vinosti sateenkaarelle käärmesauvoineen, siivekkäine kannuxineen, ja olkihattuineen.

ellauri043.html on line 4950: Sillä on paljon blondia tukkaa joka valuu sen olkapäille, pienet tisuset, hoikka vyötärö, laajat lantiot kuin lyyrankaaret, 2 hyvin pyöreää reittä, polvi- ja nilkkakuopat herkät; lähellä sen suuta lepattelee perhonen. Sen vartalon upeus tekee sen ympärille helmiäisenä loistavan sädekehän; ja kaikki loput Olympoxesta kylpee punaisessa aamunsarastuxessa, joka saavuttaa tuskin havaittavasti sinitaivaan korkeuden. 

ellauri043.html on line 4957: Mun rinta laajenee. Ennen tuntematon riemu laskeutuu mulle ihan sielun pohjalle! Onpa kaunista! Onpa todellakin kaunista!

ellauri043.html on line 4970: Ja nää miehet kunnioitti siippoja, vanhuxia, anojia. Herkkuleen temppelin takapihalla oli säälin alttari.

ellauri043.html on line 4986: Häneen liittyy myös eräs legenda: Aristaios oli keksinyt mehiläisten hoidon. Mutta koska hän oli ajanut Eurydiken kuolemaan, jumalat suuttuivat hänelle ja tappoivat kaikki hänen mehiläisensä. Hän kääntyi merenjumala Proteuksen puoleen, joka tosin oli vaikeasti tavoitettavissa, sillä hänellä oli tapana muuttaa muotoaan eläimeksi, tulenliekiksi, kiehuvaksi vedeksi; mikä milloinkin oli parasta. Aristaios kuitenkin sai hänet jollakin tavalla kiinni ja Proteus antoi hänelle neuvon: hänen tulisi lepyttää Eurydiken haamu uhraamalla tämän haudalla neljä härkää ja hiehoa. Niin teki Aristaios, ja pian uhrieläinten lihasta pöllähti mehiläisparvia. No mikäs tässä on niin jeesusmaista? Ei kai Jeesus kasvattanut mehiläisiä? 

ellauri043.html on line 4998: Mä uskon vaan yhteen (1) jumalaan, Iskään, — ja vaan yhteen (1) junioriin, jeesus kristuxeen, — jumalan esikoispoikaan  — joka inkarnoitiin miehexi, — joka naulattiin ristiin rastiin — ja haudattiin, — joka nousi taivaaseen, —

ellauri043.html on line 4999: joka tulee tuomizemaan eläviä ja kuolleita, — jonka valtakunnalla ei ole loppua; — ja yhteen (1) pyhään henkeen, — ja yhteen ainoaan (1) katumuxen kasteeseen, — ja yhteen ainoaan (1) pyhään katolliseen kirkkoon, — ja (ikävä kyilä) vain yhteen (1) lihan ylösnousemuxeen, — ja ikuiseen elämään!

ellauri043.html on line 5039: Jumalaxitekemisen kotka, mikä Ereboxen puhallus on sut tuonut mulle asti? Tai, lennähdätkö Marsin kentältä tuomaan mulle viimeisen keisarin sielun?

ellauri043.html on line 5042: Mä en enää halua ihmissieluja! Pitäköön maa ne, ja heilukoot ne vaan omalla alhaisella tasollaan. Niillä on nyt orjansielu, ne unohtavat loukkauxet, esi-isät, valat! ja jokapaikassa tuulettavat parvityhmyydelle, keskinkertaisille yxilöille, rotusekaannuxelle!

ellauri043.html on line 5047: Sen hengitys nostaa sen kylkiä halkeamispisteeseen, ja se pui nyrkkejä. Hebe ojentaa sille kyynelissä kupin. Se ottaa sen.

ellauri043.html on line 5051: 
Ei! ei! Niin kauan kuin on, missä vaan, edes yx (1) pää jonka sisällä on jotain järkeä, joka vihaa sekasortoa ja ymmärtää lakia, Jupiterin henki elää!

ellauri043.html on line 5072: Ei olis pitänyt rakastella niin paljon! Kotka, sonni, jouzen, kultasade, pilvi ja liekki, kaikkia näitä muotoja sä kokeilit, hukkasit valoa kaikkiin elementteihin, menetit tukkasi kaikissa peteissä! Avioero on peruuttamaton tällä kertaa — ja meidän hallitus, meidän olemassaolo hajotettu.

ellauri043.html on line 5090:     Hekatombien kuussa mun koko kansa hankkiutui mun luo, virkamiesten ja pappien johtamana. Sitten ne tulivat esiin valkoisissa puvuissa ja kultaisissa villatakeissa, pitkät jonot neizyitä pidellen kuppeja, koreja, ja parasolleja; 300 uhrihärkää, vanhuxia Tintti-julisteineen (tai vihreine oxineen), sotilaat paukuttamassa haarniskojaan, efeebejä laulamassa virsiä, huilunsoittajia, lyyranrimputtajia, rapsodeita, tanssijoita, — vihdoin yhden pyörillä rullaavan kolmisoudun mastossa mun iso purje, jonka oli kirjoneet vuoden ajan ihan erityisellä tavalla ruokitut neizyet;

ellauri043.html on line 5093: 
Mutta mulle tuli ikävyyxiä, mulle, ahkeralle! Mais, Miten, miten, ei aavistustakaan! Nythän mä vapisen, haisen, ja kävelen kuin nainen, tai napaluokkalainen.

ellauri043.html on line 5098: Se havaizee takanaan raunion, päästää kirkaisun, ja lyötyään izeään ozaan putoaa selkä edellä kanveesiin.

ellauri043.html on line 5110: Mä olen voittanut Kerkoopit, amazonit ja kentaurit. Mä olen tappanut koko joukon kuninkaita. Mä olen rikkonut Akhelouxen (1 iso joki) tötterön (tai sarven). Mä olenhalkaissut vuoria, yhdistänyt valtameriä. Mä vapautin orjamaita; mä kansoitin asumattomia. Mä oon nähnyt koko Gallian. Mä olen kulkenut janoisen erämaan läpi. Mä olen puolustanut jumalia, ja pääsin irti Omphaloxesta. Mutta Olympos on liian painava. Mun kädet väsyy. Mäkin kuolen!

ellauri043.html on line 5140: Amphitrite, jonka valkoiset jalat juoxi vaahdon pinnalla, vihreät nereidit jotka erotti taivaanrannalla, suomuiset sireeit jotka pysäytti laivoja kertoaxeen ikävystyttäviä kaskuja, ja vanhat tritonit jotka puhalsi näkinkuoriin, kaikki kuolleet! Meren hauskuus on mennyttä!

ellauri043.html on line 5157: Isojen mezien izenäisyys on harmaannuttanut mut, villielukoiden haju ja soiden uloshengitys. Naiset joiden raskauxia mä suojelin, synnyttää kuolleita lapsia. Kuu piijailee velhojen loizutessa. Mussa on jotain väkivallanhimoa ja suuruudenhulluutta. Mä haluan juoda myrkkyjä, hävitä höyryihin, uniin!…

ellauri043.html on line 5175: 
Mutta ne tulee taas, barbaarit! Ja kymmenin tuhansittain, miljoonittain! Koska lukumäärä, sotakoneet ja väijytys ei enää pelaa, parempi lopettaa kuin Urho Kekkonen!

ellauri043.html on line 5186: pyyhkii sienellä jäseniään ihan hiessä:

ellauri043.html on line 5242: Mä antaudun teille, bakkantit! Ja viiniköynnös kietoutuu puunrunkoihin! Huutakaa, tanssikaa, väännelkää izeänne, hellikää izeänne! Vapauttakaa tiikeri ja orja! Purkaa lihaa julmilla hampailla!

ellauri043.html on line 5259: Mä oon jättänyt taaxeni kivisen Deloxen, niin puhtaana että kaikki siellä vaikuttaa nyt kuolleelta; ja mä koitan pästä Delfoihin ennen kuin sen inspiroiva höyry on kokonaan haihtunut. Muulit rouskuttavat sen laakeripuuta. Exynyt Pythia ei löydä edes kotiin. 

ellauri043.html on line 5272: Riittävästi muotoja! Vielä kauemmaxi! Ihan huipulle! Puhtaaseen ideaan!

ellauri043.html on line 5322: Jo useemman kerran sun puhuessa musta näytti et sä kasvat; eikä se ollut harhakuva. Miten nyt näin? Selittäkääpäs… Sun persoonä kauhistuttaa mua!

ellauri043.html on line 5344: 
Silloin, kalpean kuunsäteen valossa, Antonius erottaa loppumattoman karavaanin joka kulkee kallioiden harjalla; — ja jokainen matkalainen, yx toisensa jälkeen, putoo jyrkänteeltä rotkoon. 

ellauri043.html on line 5351: 
Niiden takana nilkuttaa nymfien säälittävä joukkue. Preerianymfit on pölyisiä; mezanymfit huokailee ja vuotaa verta puunhakkajien kirveiden iskuista.

ellauri043.html on line 5355:  — ja sen huipulla, korppikotkan nahassa, Eurynome, sinervänä kuin lihakärpänen syö omaa kättään.

ellauri043.html on line 5357: 
Sitten yhdessä viemärin hulahduxessa ne häipyvät kaikki kerralla: Orthia verinen, Hymnia Orchomene, Paraiolainen Laphria, Aiginan Aphia, Traakian Bendis, linnunreitinen Stymphalia. Triopaall, jolla oli kolme silmää, on enää kolme silmäkuoppaa. Erikhtonios, jalat pehmeinä, ryömii kuin jalaton nyrkkien varassa.

ellauri043.html on line 5374: Niiden isot salit olivat kuumia; ja niiden paljaiden miekkojen loiste tapiseerasi holvin, ne joivat simaa norsun (siis mursun) luisista sarvista. Ne söivät valaanmaxaa demonien takomilta kuparilautasilta; tai sit ne kuuntelivat vangittujen velhojen näpelöivän kiviharppuja. 

ellauri043.html on line 5387: outoja henkilöitymiä joilla on leukasuojuxet ja hanskat, jotka heittää toisilleen palloa, hyppäävät toinen toistensa päälle, irvistelevät, tanssahtelevat apinanraivolla.

ellauri043.html on line 5403: Kuin 2 myrskyn retuuttamaa matkalaista, Kastur ja Pulutuk hakee suojaa saman palttoon alta.

ellauri043.html on line 5424: iltataivaan nyttemmin päätön jumala, painaa sydäntään vasten vanhaa pyörän muotoista kakkua.

ellauri043.html on line 5447:  pihlajapöheikössä ihan nakupellen naisen, — nelinkontin kuin elukka, jota astuu musta mies, soihtu kummassakin kädessä.

ellauri043.html on line 5452: Tää on Arikian jumalatar, Virbius-demonin seurassa. Sen ylipapin, mezän kuninkaan, piti oleman salamurhaaja; — ja pakosalla olevat orjat, ruumiinryöstäjät, Salarian tien maantierosvot, Subliciuxen sataman rammat, kaikki Suburran hökkelikylän syöpäläiset ei löytäneet mieluisampaa palveltavaa!

ellauri043.html on line 5461:  — harsoon puetun. Se hymyilee; sen ympärillä on hakkuja, paareja, mustia seinäkoristeita, kaikkia hautajaiskaluja. Sen timantit säteilee kaukaa seittikankaiden alta. Larvat, kuin luurangot näyttää luitaan oxien välistä, ja lemurit, jotka on aaveita, levittelee lepakonsiipiään.

ellauri043.html on line 5470: Vervactor, Collina, Vallona, Hostilinus, — kaikilla on pienet hupparit, ja jokainen kantaa kuka kuokkaa, kuka hankoa, ristikkoa, tai seivästä.

ellauri043.html on line 5477: Niiden sielu sai huvilan kukoistamaan kyyhkyslakkoineen, unikekojen ja etanoiden asuttamine puistoineen, verkkojen suojaamine karjapihoineen, ja seetrinhajuisine lämpimine talleineen. 

ellauri043.html on line 5480: Ne suojelivat kaikkea kurjaa kanssaa, jotka laahasivat rautoja jaloissaan Sabinian kivikoissa, ne jotka kuzuivat porsaita kärsän äänellä, ne jotka keräsivät rypäleitä jalavien korkeudelta, ne jotka tyrkkivät pikkuteitä lannalla kuormattuja aaseja. Työihminen huohottaessaan auranvarressa kuzui niitä vahvistamaan kättänsä; ja lehmipaimenet lehmusten varjossa lähellä maitokalebasseja, kehui niitä vuorotellen ja vuorotellen soitti ruokopilliä.

ellauri043.html on line 5500: Nona et Decima sairaanhoitajat, 3 kpl Nixii kätilöä, 2 imettäjää Educa et Potina, — ja Carna vauvanhoitaja, jonka orapihlajapuketti karkottaa vauvalta pahat unet.

ellauri043.html on line 5504: la barbe, Stimula stimuloinut ekat halut, Volupia ekan nautinnon,

ellauri043.html on line 5505:  Fabulinus opettanut puhumaan, Numera laskemaan, Camœna laulamaan, Consus harkizemaan.

ellauri043.html on line 5523: Missä on osa ruuasta joka meille annettiin joka aterialla, palveliattaren hyvä huoma, emännän hymy ja  poikasten ilo kun ne leikkivät pikku luilla pihan mosaiikkilaatoilla? Sitten, kun ne tulivat isoixi, ne ripustivat meidän rintaan kulta- tai nahkakukkaronsa.

ellauri043.html on line 5529: Olivatpa ne perheateriat suloisia, ennenkaikkea Feralian jälkeen! Kuolleita kohtaan tunnetun hellyyden vallassa kaikki riidat vaikenivat; ja halailtiin, juotiin menneille kunnianhetkille ja tulevaisuuden toiveille.

ellauri043.html on line 5532: Mutta saveen maalatut esi-isät, meidän jälkeen kuopatut, peittyvät vähitellen homeeseen. Uudet rodut, rangaistaxeen meitä omista pettymyxistään, ovat särkeneet meiltä leukaluut; rottien hampaissa meidän puiset ruumiit murenevat. 

ellauri043.html on line 5538:  — kellarissa, vintillä, saunoissa, hajaantuvat kaikkiin suuntiin

ellauri043.html on line 5539: —  näyttäen vaeltavilta jättimuurahaisilta tai suurilta pois lentäviltä perhosilta.

ellauri043.html on line 5553: Ateenalainen tervehti mua kuin onnen airuena, harras roomalainen kirosi mua nyrkki pystyssä, ja Egyptin paavi pidättäytyi pavuista, koska se vapisi mun ääntä ja kalpeni mun hajusta.

ellauri043.html on line 5573:   alii ... crepitus ventris pro numinibus habendos esse docuerunt.

ellauri043.html on line 5584: Mulla on ollut mun ylpeyden päivät. Hyvä Aristophanes talutti mut näyttämölle, ja keisari Claudius Drusus istutti mut pöytäänsä. Patriisien housuissa mä risteilin majesteettisesti! Kultavaasit resonoivat muhun kuin rummut;  — ja kun  talon herran mureenoista, tryffeleistä ja piiraista täysi suolisto vapautui ryskeellä, tarkkaavainen maailmankaikkeus oppi että ruohti oli ollut ruualla!

ellauri043.html on line 5613: Narduxella, kanelilla ja mirhamilla parfymoituina, läpinäkyvissä mekoissa ja korkeakorkoisissa kengissä urheasydämiset naiset tappoivat kapteeneja. Tuuli toi mukanaan profeettoja.

ellauri043.html on line 5620: 
Grande katastroof! Kaikkein pyhin on avattu, verho reväisty, holokaustin parfyymit on hävinneet kaikkiin tuuliin. Sakaali vinkuu haudoilla, mun temppeli on tuhottu, mun kansa on hajallaan!

ellauri043.html on line 5676: Mun kuningaskunta on universumin kokoluokkaa; ja mun halulla ei ole rajoja. Mä menen koko ajan vapauttaen henkeä ja punniten maailmoja, ilman vihaa, ilman pelkoa, ilman sääliä, ilman rakkautta, ilman jumalaa, sine ira et studio. Mun nimi on tiede.

ellauri043.html on line 5711: 
Sitten, vihan sätkyn vallassa:

ellauri043.html on line 5744:     Alhaalla mun alla salamat välähtelee, näköpiiri laajenee, joet risteilevät. Toi vaalea läiskä on autiomaa, tää vesilätäkkö on valtameri. 

ellauri043.html on line 5760: 
Maa on keilapallon muotoinen; ja se havaizee sen sinessä pyörimässa napojensa ympäri, kiertämässä aurinkoa.

ellauri043.html on line 5783: Ei kuulu mitään! Ei niin mitään... Ei edes siipien havinaa! Ja mä kun kurkotan kuullaxeni planeettojen yhteislaulua.


ellauri043.html on line 5796: Alhaalta kazoen se vaikutti kiinteältä kuin seinä. Mut nyt mä meen sen läpi, tai päinvstoin, mä uppoon siihen!

ellauri043.html on line 5804: Perhana

ellauri043.html on line 5853: Tähdet moninkertaistuvat, tuikkivat. Taivaanlaen linnunrata kehittyy kuin Kouvola, tai jättimäinen vyö, jossa on väliin reikiä, noissa sen kirkkauden rakosissa leviää pimeitä avaruuxia. On tähtisateita, kultapölylaahuxia, valohöyryjä jotka keijuu ja hajoaa. 

ellauri043.html on line 5862: Se muistaa halvexien entisten päiviensä tietämättömyyden, untensa keskinkertaisuuden. Tässä sillä sentään on lähellään nää valopallot joita se tihrusti alaalta! Se erottaa niiden liikeratojen risteyskohdat, niiden vektoreiden komplexikomponentit. Se näkee ne tulossa kaukaa —.

ellauri043.html on line 5863: ja ripustettuina kuin kivet helminauhassa, piirävän kiertoratoja, puskevan hyperbelejä.

ellauri043.html on line 5866: Se havaizee yhdellä silmäyxellä etelän ristin ja ison karhun, ilvexen ja kentaurin, kalojen tähtisumun, Orionin tähtikuvion 6 aurinkoa, Jupiterin 4 kirrtolaisineen, ja jättimäisen Saturnuxen 3-kertaisen renkaan! Kaikki planeetat, kaikki tähdet jotka ihmiset myöhemmin löytävät! Se täyttää silmänsä niiden valoilla, se ylitäyttää päänsä niiden välimatkalaskelmilla, —  sit sen pää nuupahtaa.

ellauri043.html on line 5889: Mut loihan se maailman kumminkin, kertarykäyxellä, puhumalla!    

ellauri043.html on line 5921:   Samaa voi sanoa 10 käskystä: ne on liian simppeleitä toimiaxeen tositilanteissa. Niiden vahvuus on just se, sama kuin liikennesäännöissä: älä optimoi liikaa, ole mieluummin ennustettava. Jumala tajus ajoissa, että apinat on liian tyhmiä, ne on kuin 80-luvun tietokonepelin lemmingsejä, jotka marssii johkin suuntaan vaikka jyrkänteeltä alas kuin sopulit, kunnes toisin käsketään. Eli parempi jättää ne suoritusportaaseen yxinkertaisixi rattaixi, shakkinappuloixi jolla on ne omat 10 käskyn pyhittämät siirtonsa, 2 eteen 1 sivulle, jotta jumala voi helpommin suunnitella niistä koko pelin kulun.

ellauri043.html on line 5941: Tuhannen tuhatta perkelettä ja perse paskoineen

ellauri043.html on line 5996: Pikemminkin päinvastoin, mä ryömin, mä hajoon sen mahtavuuden edessä!

ellauri043.html on line 6014: Matikka ja uskonto ei oikein pelaa yhteen, vaikka just matemaaatikoissa onkin yllättävän paljon uskovaisia. Logiikka on palikkaa, uskonto liskoaivojen tekoälyä, joka selviää ristiriitaisistakin datoista. Matemaatikoille, varsinkin geometrikoille, tulee aika vahvoja visuaalisia äärettömyysintuitioita, Anschauungen, josta ne saavat hartauden kokemuxia. Mutta ei niistä oikein käytännön teologeixi ole. Niiden jumalat on yleensä tollasia kädettömiä palloja, jotka vaan pyörii jossain ulottuvuuxissa, eivät pysty ojentamaan auttavaa kättä hukkuvalle apinalle kuse sitä kipeimmin kaipaa. Ei, kyllä murheenlaaxoon jalkautuvan jumalan pitää olla höyhenetön ja 2-jalkainen, mielellään 3, ja puhua syntiselle ymmärtäväisellä äänellä. Väliin tietysti huutaa ja jyrinöidä myös, että pysyy hommat handussa. Ei tollasessa deismissä tai panteismissa ole oikein ytyä, ne on tollasia vapaa-ajan jumaluuxia. Harmaata teoriaa, ajatusleikkejä. 

ellauri043.html on line 6021: Mitenkä? Mun rukouxet, mun ulinat, lihan koetuxet, uskon palot, kaikki olis mennyt harakoille… avaruuteen… tyhjän pantixi, — kuin linnun huuto, kuin pyörre kuolleita lehtiä!

ellauri043.html on line 6037: Sä haluat että jumala ei olis jumala; — sillä jos se tuntis rakkautta, vihaa ja sääliä, sen täydellisyys välillä pienenisi ja välillä suurenisi. Se ei voi alentua tunteiluun eikä pysytellä jossain muotissa.    

ellauri043.html on line 6065: Sunko järjen vaatimuxet sanelee asioiden laidan! Vähänpä jumala piittaa pahasta, kerta maa on täynnä sitä!

ellauri043.html on line 6068: Sietääkö se pahaa koska se on voimaton, vai julmuuttaanko se sitä purkittaa?

ellauri043.html on line 6079: Mutta paha ja hyvä koskee vaan sua — kuten päivä ja yö, nautinto ja tuska, kuolema ja syntymä, jotka on suhteellisia johkin avaruuden kulmaan, erityisoloihin, tietyn apinan intresseihin. Koska vaan äärettöyys pysyy, se on se jumala — ja siinä koko juttu!

ellauri043.html on line 6108: Sen näkyvät muodot on ehkä aistiharha, sen kouriintuntuvampi mazku ehkä sun mielikuvitusta. Ehkä koko maailma on jatkuvaa asioiden kuralolloa, ja näkyväinen on päinvastoin ainutta vähän todempaa, kuvitelma ainoaa todellisuutta. 

ellauri043.html on line 6115: 
Piru vei Antoniuxen; ja pitäen sitä käsiensä päissä se kazoo sitä haavi auki, heittääxen sen ääntä kohti.

ellauri043.html on line 6144: 
A yrittää nousta, mutta mätkähtää takaisin, ja hampaat kalisten:

ellauri043.html on line 6148: 
Mä on niin väsynyt että on kuin kaikki luut olis hajalla!

ellauri043.html on line 6154: vanhan Didymoxen tykönä Xénophaneen, Hérakleitoksen, Mélissoksen, Anaxagoraan käsityxistä äärettömyydestä, luomisesta, kaiken tietämisen mahottomuudesta!

ellauri043.html on line 6191:  — ja tukahtuen vähän liian kuumassa ilmapiirissä, se huohottaa, vyötärö kaarella, 2 tissiä eteentyöntyneinä. Kappas!… noinpas vaan mun "liha" tossa "kapinoi"!

ellauri043.html on line 6192: Keskellä suruakin panohalu mua kiduttaa. Kaxi kärsimystä kerralla, se on jo liikaa! En enää siedä izeäni!

ellauri043.html on line 6209: 
vanha nainen

ellauri043.html on line 6215: 
Mutta tää on vielä paljon vanhempi, ja hirmulaiha.

ellauri043.html on line 6219: Norsunluunvalkoisten hampaiden loiste tummentaa sen terrakotanväristä ihoa, sen silmäkuopat on täynnä pimeää,

ellauri043.html on line 6220: ja niiden pohjalla lepattaa 2 liekkiä, kuin hautalamput.

ellauri043.html on line 6251: Rooman patriisit hommasivat niitä izelleen ihan paheena.

ellauri043.html on line 6262: 
Vanha akka

ellauri043.html on line 6281: 
nuori ja kaunis, siis ihan tosimehukas.—

ellauri043.html on line 6294: 
Elä nyt, pidä hauskaa! Salomo suosittelee hauskanpitoa! Mene minne sydän vie ja silmän houkutus!

ellauri043.html on line 6310: 
Mene Rakotixen lähiöön, työnnä auki sinisexi maalattu ovi; ja kun olet sisäpihalla, jossa solisee suihkulähde, nainen esittäytyy sulle — valkosilkkisessä kultalameisessa yöpaidassa, hiuxet auki, nauru kuin kalkkarokäärmeen kalistus. Se on näppärä. Saat maistaa sen hoidossa ekan panon ylpeyden ja tarpeen tyydytyxen.

ellauri043.html on line 6313: Sä et tiedäkään avionrikkojien ongelmia, neidonryöstöjä, karkaamisia, sen näkemistä pukilla ihan nakkena jota kunnoitit pukeissa.

ellauri043.html on line 6319: Sähän voisit, ex je, kuvitella teidät kulkemassa mezässä kuun loisteessa? Kun puristatte toistenne käsiä, teidän läpi kulkee väristys; teidän toisiaan lähestyvät silmät hulahtavat toisiinsa kuin aineettomat aallot, ja teidän "sydämmet" täyttyy verellä; tulee pikku räjähdys kuin aivastus, ihana pyörre, ylizevuotava humalatila.

ellauri043.html on line 6342: Sä löydät timantteja kivien seasta, lähteitä hiekan alta, viihdettä riskeistä joita sä halvexit; ja on jopa maanpäällisiä "seutuja" jotka haluis painaa "sydäntä" vasten.

ellauri043.html on line 6353: 
Sakkoliha

ellauri043.html on line 6355: 
Sitäpaizi, sähän uskot "lihan" ylösnousemuxeen, joka on elämän kuljetusalusta ikuisuuteen!

ellauri043.html on line 6359: 
Vanha harppu

ellauri043.html on line 6392: kääntyy kannoillaan paetaxeen. Kumpikin laittaa käden sen hartioille.

ellauri043.html on line 6396: 
Mekko repee ja näyttää pornomimmin koko ruumiin, jolla on hoikka vyötärö ja ihan valtava perse, ja iso lainehtiva tukka joka peittää sen kokonaan.

ellauri043.html on line 6410: Heti tai kohta, ihan sama! sä kuulut mulle, kuin auringot, kansat, kaupungit, kuninkaat, vuorten lumi, vainoiden ruoho. Mä lennän korkeemmalla kuin varpushaukka, mä juoxen kovempaa kuin gaselli (tai gepardi, vaikka ne juoxee kyllä hyvin lujaa), mä saan kiinni jopa Toivon, olen voittanut jumalankin pojan!

ellauri043.html on line 6416: 
Älä vastustele; teidän on seurattava minua! Saatat olla impotentti, mut mä oon omnipotentti! Mezät kaikuu mun huokauxista, ulapat vellovat mun liikehdinnästä. Äijyys, rohkeus, pyhistely haihtuvat mun suun parfyymiin. Mä seuraan sua miekkonen, jokaiselle portaalle jonka sä väsäät, — ja haudan kynnyxeltä sä palaat mun buduaariin!

ellauri043.html on line 6427: 
Panohalu

ellauri043.html on line 6435: 
Mun dramaattinen ironia ylittää kaikki muut, jopa Aarne Kinnusen! Jengi kiemurtelee mielihyvästä kninkaiden hautajaisissa, kansanmurhasta; — ja sotaan lähdetään pillit soiden, töyhdöissä ja liput ojossa, kultahaarniskoissa, ei voisi toivoa enempää kunnianosoituxia ja seremoniaa.

ellauri043.html on line 6451: 
Kuolema hirnuu, panohalu karjuu. Ne ottaa toisiaan vyötäröstä ja laulaa kuorossa:

ellauri043.html on line 6455: 
— Mä nopeutan aineen hajotusta!

ellauri043.html on line 6475: Väristys, silloin tällöin, saa sen raottamaan silmiä; ja se havaizee pimeyden keskellä eräänlaisen monsterin edessään.

ellauri043.html on line 6494: Jälleen kerran se oli riivaaja, sen kaxinaisessa hahmossa: panon ja tuhon henkenä.

ellauri043.html on line 6497: Jännää. Paha henki pazastelee FUCK FUCK! ja KILL KILL! rooleissa. Mut nää 2 pahaa hyvää asiaa täydentääkin toisiaan, kuten Darwin selvitti, ja kuten Flaubert tässä hyvin pompittaa oikein näyttämöllä: kuolema ja pano on ne 2 keinoa, jolla lajit pääsee kehittymään nopeammin kuin hitaammin muuttuvat ja lisääntyvät kilpailijat. Ne on siis TOSI hyviä juttuja, ja tosi hyvät jutut on nimenomaan tosi pahoja, jos ne ei mee MEIDÄN tiimin pussiin, el levitäkkään meidän geenejä ja (enenevästi vielä) meemejä.

ellauri043.html on line 6502: Ja täähän tässä on tosi hölmöä: mitä hyötyä on yxilöstä, joka ei enää lisäänny, ei edistä tiimin lisääntymistä muutenkaan, vaan haluaa vaan roikkua silti mukana. Täys loinen! Mutta hullunkurisinta on, että just tämän hyödyttömän hengailun toivossa sit termiitit (ei vaan eremiitit) tekee työtä käskettyä, eli uhraa oman onnensa yhteishyvän alttarille. Äärimmäinen izekkyys kääntyykin äärimmäisexi uhrimielexi. Hyvä niin, sanoo Darwin ja antaa mennä.

ellauri043.html on line 6516: Nää on ne kuvat jotka oli maalattu Babyloniin Beluxen temppelin seiniin, ja ne oli mosaiikissa Karthagon satamassa. Mäkin olen joskus nähnyt taivaalla ikäänkuin henkiolentoja. (Pilvet voi näyttää joskus hepoilta, joskus laivoilta.) Ne jotka kulkee autiomaan läpi tapaavat eläimiä joita ei voi edes kuvailla.

ellauri043.html on line 6522: 
Se venyttelee käpäliään, heiluttelee ozakiharoitaan, ja asettuu mahalleen makuulle.

ellauri043.html on line 6525: Hypiskellen, lentäen, sylkien tulta sieraimistaan, ja lyöden lohikäärmeenhännällään siipiään, virheäsilmainen Kimara pyörähtelee haukkuen.

ellauri043.html on line 6528: Sen tukkanauhat, yheltä puolelta taaxepäin heitetyt, sekoittuvat sen selkäkarvoihin, ja toiselta puolelta ne roikkuu hiekkaan saakka, ja moshaa sen koko ruumiin mukana.

ellauri043.html on line 6551: 
Älä juoxe niin lujaa, älä lennä niin korkealla, älä hauku niin kovaa!

ellauri043.html on line 6606: Mä juoxen labyrintin käytävissä, mä liidän vuorenhuipuilla, mä kynnän aaaltoja, mä räkytän syvänteissä, mä roikun leuoista pilvien paidanhelmassa; laahaamalla häntää mä tasaan rantoja, ja kukkulat on saaneet kurvansa mun hartioiden muodosta. Mut sä, sä vaan aina makaat, enintään piirrät kynnellä aakkosia hiekkaan. 

ellauri043.html on line 6617: Meri palaa vuoteeseen, vilja huojuu tuulessa, karavaani kulkee, koirat haukkuvat, pöly lentää, kaupungit murenevat; — ja mun kaze, jota kukaan ei pysty selvittämään, pysyy tähdättynä kohti asioita jotka on tapahtumahorisontin ulkopuolella.

ellauri043.html on line 6627: Mä työnnän vaarallisille matkoille ja suuriin yrityxiin. Mä olen veistänyt mun tassuilla arkkitehtonisia ihmeitä. Mä se olen ripustanut kulkusia Porsennan haudalle, ja ympäröinyt Atlantixen laiturit messingillä.

ellauri043.html on line 6648:  — sen vierillä on nää 2 kauheata petoa, joiden kidat hipoo sen hartioita.

ellauri043.html on line 6735: 
Tässä myräkässä Antonius havaizee pilvipyörteitä, epäselviä kumuluxia.

ellauri043.html on line 6737: 
Lopulta se erottaa vähän niinkun ihmisruumiiden hahmoa.

ellauri043.html on line 6752: Älä puhalla liian kovaa! Sadepisarat murhaavat meitin.

ellauri043.html on line 6755: — vähän niinkuin unikuvia tässä ollaan, ei ihan oikeita olentoja…

ellauri043.html on line 6779: Kazokaa, me osataan ajaa ilman päätä! Meidän hartiat on sitä isommat; — mikään härkä, sarvikuono tai elefantti ei pysty kantamaan sitä minkä me.

ellauri043.html on line 6782: Eräänlaisia piirteitä, ja kuin epämääräinen hahmo leimattuna meidän rintaan, siinä kaikki! 

ellauri043.html on line 6783: Me ajatellaan ruuansulatuxella, me härmistetään uutoxia. Jumala meillä kelluu kaikessa rauhassa sisäeritteissä.

ellauri043.html on line 6803: 
Takatukista kiinni maassa, jotka on pitkät kuin liaanit, me vegetoidaan jalkojemme varjossa, isojen kuin auringonvarjot; ja valo tulee meille meidän kantapäiden lävize. Ei mitään häiriötä, ei mitään työtä! — Pää mahdollisimman alhaalla, se on onnen salaisuus!

ellauri043.html on line 6822: Kukkien repimisessä, hedelmien lyttäyxessä, lähteiden likaamisessa, naisten raiskauxessa me ollaan ihan mestareita, kohta me täytetään festareita bitch, mä voin sulle kertoo lisää, märkänä ulos ja kuivana sisään. oon aika tykki jäbä, tää on kunnon kaurkauspäivä synttäri... — koska meillä on habaa, sydäntä ja palleja.

ellauri043.html on line 6831: haistelee vihreiden lehvien tuoreutta.

ellauri043.html on line 6847: Kun mä käännyn etelätuuleen päin, niistä lähtee ääniä jotka vetää puoleensa ihastuneita elukoita. Käärmeet kietoutuu  mun jalkoihin, ampiaiset liimautuu mun sieraimiin, ja papukaijat, kyyhkyt ja iibixet tappelee mun sarvenhaaroissa.

ellauri043.html on line 6868: 
Se kääntää haaroja, joista kuuluu säröisiä huutoja; Antonius on kuin rikki revitty.

ellauri043.html on line 6877: 
jättimäisen punaisen leijonan, jolla on ihmisen pärstä mutt kolme riviä hampaita.

ellauri043.html on line 6884: 
Mun kynnet on kikkaralla kuin kärhet, mun hampaat on sahanterässä; ja mun häntä, joka on mutkalla, on siilimäisen täynnä piikkejä, joita mä sinkoon oikealle, vasemmalla, eten taxe. 

ellauri043.html on line 6897: 
musta puhveli, jonka sianpää koskee maata, hartioissa kiinni vaan kapealla kaulalla, pitkällä ja vetkulla kuin tyhjä makkara.

ellauri043.html on line 6900: Se venyy ihan litteänä, ja sen jalat katoo jättimäisen harjaskuontalon alle, joka peittää sen kasvot. 

ellauri043.html on line 6905: Lihavana, haikeana, villinä mä tunnen mahassani aina kuran lämmön. Mun kallo on niin painava etten mä jaxa pitää sitä pystyssä. Mä rullaan sitä mukana hitaasti; ja leuka puoliavoinna mä kiskon kielelläni mun hengityxen kostuttamia myrykyllisiä heiniä. Kerran mä nielaisin sorkkani epähuomiossa.

ellauri043.html on line 6915: Toi tossa!… a… a… mitäs jos mä haluisin?…

ellauri043.html on line 6916: Sen typeryys vetoo muhun. Ei! Ei! En mä halua!

ellauri043.html on line 6920: 
A kazoo maahan tiukasti.

ellauri043.html on line 6933: iso violetti käärme, kolmilohkoisella kallolla, ja 2 hampaalla, 1 ylhäällä, 1 alhaalla, kuin Väinämöisen Louhella.

ellauri043.html on line 6951: Mä olen syvällisen loiston mestari. Mä tunnen salaisuudet haudoista, joissa lepää vanhat kuninkaat, ja paarmat, ja hyttyset kuin Majan saunan alla.

ellauri043.html on line 6957: ja alempana, ihan hautojen alla, pitkien käytävien päässä tunkkaisessa pimeydessä, on kultajokia ja timanttimeziä, jalokivipreerioita ja elohopeajärviä.

ellauri043.html on line 6960: Nojaten selkää kellarin oveen ja kynsi ojossa, mä valvon liekehtivistä silmäteristä käsin niit jotka haluu sisälle. Valtava tasanko horisonttiin asti on ihan paljas ja matkailijoiden luiden valkaisema. Sua varten pronssiovet aukenee, ja sä voit haistaa kaivosten höyryä, kun laskeudut luoliin. Nopsaan nyt! Pidä kiirettä!

ellauri043.html on line 6966: 
Tuhat ääntä vastaa sille. Mezä vapisee.

ellauri043.html on line 6970: python Aksar, jolla on 60 häntää, joka pelotti Moosesta (ja ehkä Saku-setää); iso näätä Pastinaca, joka tappaa puita hajullaan;

ellauri043.html on line 6972: Leopardi Phalmant repii mahansa kun se huutaa niin kovasti; Senad, kolmipäinen karhu, joka repelee pentunsa kielellään; Cepus-koira levittää kiville nisiensä sinisen maidon. Itikat alkaa inistä, konnat hyppiä, käärmeet sihistä. Salamat välähtelee. Sataa vettä, sataa lunta, sataa pieniä rakeita.

ellauri043.html on line 6975: Tulee hävittäjiä (tai tuulenpuuskia), täynnä merkillisiä ruumiinrakenteita. Siinä on alligaattorin päitä kauriin jaloilla, huuhkajia käärmeenpurstolla, tiikerinkuonoisia porsaita, aasinpyllyisiä vuohipukkeja, sammakoita karvaisia kuin karhut, virtahevon kokoisia kameleontteja, kaxipäisiä vasikoita joista päistä toinen itkee ja toinen ammuu, nelinkertaisia sikiöitä jotka on kiinni toisistaan navan kohdalta ja valssaavat kuin hyrrät, siivekkäitä mahalaukkuja jotka heittää häränpyllyä kuin mäkäräiset. Suoraan Brueghelilta. 

ellauri043.html on line 6978: Niitä sataa taivaasta, niitä nousee maasta, niitä valuu kallioista. Kaikkialla silmät hehkuvat, kurkut karjuvat; rinnat paukkuvat, kynnet kurottuvat, hampaat narskuvat, lihat läiskyvät. Jotkut synnyttää, toiset bylsii, jotkut syövät toisensa kuin kettu ja susi, joista tuli ketsu. 

ellauri043.html on line 7001: Mulla on norsunluukaviot, hampaat teräxestä, purppuranvärinen pää, ruumis lumivalkoinen, ja sarvi mun ozassa hohtelee sateenkaaren väreissä.

ellauri043.html on line 7005: Mä hankaan selkääni palmuihin. Mä piehtaroin bambuissa. Yhdellä hypyllä mä ylitän joet. Kyyhkyt lentää mun alapuolella. Mut voi valjastaa vaan neizyt.

ellauri043.html on line 7019: Gouith, Ahuti, Alphalim, Iukneth Caffe-vuorilta (mistä saadaan kahvia), Homaï arabimaista, jotka on murhattujen miesten sieluja.

ellauri043.html on line 7020: Se kuulee papukaijojen esittävän humaaneja puhunnoxia, ja sitten isoja pelasgilaisiaa palmipedejä, jotka itkevät kuin lapset tai räkättävät kuin vanhat naiset.

ellauri043.html on line 7036: pyöreät kuin leilit, litteät kuin laudat, hammasteräiset kuin sahat, lähestyvät vetäen izeään hiekassa.

ellauri043.html on line 7044: Erilaisia kansoja elää valtameren maissa. Jotkut asuu myrskyissä, toiset uivat upoxissa kylmien aaltojen läpinäkyvyydessä, märehtivät kuin lehmät korallitasangoilla, imevät kärsällänsä meren vuorovesiä, tai kantavat hartioillaan meren pohjalähteiden painoa.

ellauri043.html on line 7049: Merenhohde kimaltelee hylkeiden viixissä, kalojen suomuissa. Merisiilit kierivät kuin pyörät, ammoniitit rullaavat kuin kaapelit, osterit kirskuttavat lihaxiaan, polypit käyttelee lonkeroitaan, meduusat värisevät kuin kristallipallot, sienet kelluvat, vuokot sylkee vettä, vaahdot ja kelpit kasvaa röyhyävät.

ellauri043.html on line 7060: Kasvit ei enää erotu eläimistä. Polyypeillä, jotka näyttää sykomoreilta, on kasivärsia oxina. Antonius uskoo näkevänsä perhostoukan kahden lehden välissä; se on perhonen, joka lähtee lentoon. Se meinaa tallata pikkukiven päälle; siitä hyppää harmaa sirkka. Hyönteiset, ruusunlehden kaltaiset, koristavat mezikköä; päiväkorentojen jäänteet peittää maata lumenkaltaiena kerroxena.

ellauri043.html on line 7071:   Näistä fleurs de fer rautakukkasista tuli turhaa suukopua kirjailijattaren kaa. Sitä vaan harmitti kun se ei ekana kekannut ratkaisua. Englanninnoxen iron flower avulla löyty ebayn sivu jossa joku kauppas kiveä jonka kylessä oli jotain röpylää, nimeltä iron flower. Aika ruma oli minusta, kuin kupan rupia. Muoto on kyllä suggestiivinen.


ellauri043.html on line 7081: Se makaa mahallaan, tukee izeänsä kyynärpäihin; ja pidättäen henkeä, vaan kazelee.

ellauri043.html on line 7095: 
menee ihan sekaisin päästä:

ellauri043.html on line 7100: Oi onnea! onnea! Mä olen nähnyt elämän syntymässä, mä olen nähnyt liikkeen alkavan. Veri sykkää niin kovasti mun suonissa et ne halkeaa. Mun tekee mieli lentää, uida, haukkua, toitottaa, ulvoa. Mä haluaisin siivet, kilven, kuoren, puhaltaa savua, pitää kärsää, kiemurrella, jakautua kaikkialta, olla kaikkialla, levitä odöörien mukana, kehittyä kuin kasvit, valua kuin vesi, värähdellä kuin ääni, loistaa kuin valo, pesiytyä kaikkiin muotoihin, läpäistä joka atomin, painua kaiken mazkun pohjaan - olla mazkua!

ellauri043.html on line 7107: 
Ihan keskellä, ize auringon kiekossa, säteilee Jesu Kristi tuttu naamari.

ellauri043.html on line 7120:   Hieno kirja, iso läpy Kustaville. Monissa jaxoissa on paljon samaa kuin Harry Potterissa, samoja hahmoja, mut on tää sentään paljon parempi, ihan parasta A-lohkoa. Harry juoxee perässä pallo hukassa jossain kolmosdivarissa, tai istuu kazomossa. Kustaa on kuningatar Elisabeth, ja Harry sen kuraveriseen haxahtanut pönttöpäinen poika.

ellauri043.html on line 7126:   Muuten se kun uuskriitikot ja psst!modernistit ym termentää et kirjottaja ei ole kertoja, et kertoja ei ole sankari ja et kaikki on pirun epäluotettavia, se on ihan yhtä lapsellista kuin vastakohtansa. Niinkauan kun kirjalla on vaan yx kirjottaja, niin se kurkistaa ihan joka paikasta. Flaubert on Antonius ja piru, ja sen naamari paistaa auringon kiakosta. Eikä se haittaa, apinat on kuiteskin aika samixia.

ellauri043.html on line 7143:   Se tuntuu loukkaavalta, tulee paha mieli 


ellauri043.html on line 7153:   Kun tulet vanhaxi, muut vyöttävät sinut 


ellauri045.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri045.html on line 30:       Tiede, taide, uskonto ja urheilu kuuluivat Simo Knuuttilan suunnitteleman kulttuurilehden tarjontaan. Mulla on urheilu jäänyt lapsipuolen asemaan, kun olen aika vitun epäurheilullinen. Seijakin on urheilullisempi, varsinkin tikassa ja hiihtämisessä. Seija laski Majan mäkeä kuin Veikko Kankkonen. Leasta puhumattakaan, se oli nuorena ryhmävoimistelija, ja vanhanakin istui liimautuneena televisioon, kun Maailman-Matti teki ennätyxiä. Kun hypättiin isin johdolla Sommarhemin hyttysten piinaamalla urheilukentällä korkeutta, isi sanoi että mun jalat oli jäntevät. Se harmitti Jönsiä no end. 

ellauri045.html on line 32:     Tässä numerossa lähdetään korjaamaan tätä vinoumaa. Tää onkin hyvä kesä kirjoittaa urheilusta. HS:n tv-urheilutoimittaja Pahani Kurila kirjoittaa sille muistokirjoitusta jo nyt. Lainaan sen motoxi, koska se vastaa niin hyvin mun käsitystä urheilusta. Urheilussa ei tapahdu korona-aikana mitään, se on niin yxinomaisesti yleisölaji. Mitä iloa on enkasta jos ei läpytetä. Näkyminen on urheilun pääpalkinto, ja stadikan penkki sen tärkein teline. Korona-ajan exyneen näköiset urheilusivut jauhaa vaan sääntömuutoxia ja vanhentuneita julkkisjuoruja kuin kauan sitten makunsa menettänyttä purkkalevyä. 

ellauri045.html on line 40: Taistelu on elämän mauste; läheisimmätkin ystävyyssuhteet ovat jonkinlaista kilpailua, ja ellemme halua luopua kaikesta osaxemme tulleesta arvokkaasta, meidän on jatkuvasti kazottava jotakuta toista silmästä silmään ja ponnisteltava tappiota vastaan, olipa kysymys rakkaudesta tai vihasta. Pääsemme vieläkin haluamiimme tavoitteisiin rumiinvoiman avulla, voimakkaan luonteemme tai älykkyytemme ansiosta. Miehet ja naiset taistelevat keskenään rakkaudessakin. Urheilijat ratkaisevat paremmuutensa ruumiinkunnon mittelyssä; veltot taas istuvat pöyrdän ääressä shakkia pelaten tai keskustellen. Jokaisen ihmisten välisen kestävän siteen perustana ja vahvistajana on jokin kilpailun muoto. (RL Stevenson, Kalutut Palat kesäkuu 1967)

ellauri045.html on line 42:       Hyvästi jää jalkapallon EM-kisat 2020. Hyvästi jää ennakoiden lukeminen, työporukan kisaveikkauxeen osallistuminen ja omien arvausten myöhempi häpeäminen. Hyvästi jää Suomen avausmaalin jännittäminen ja osuman jälkeen torille alasti juoxeminen. Hyvästi jää usean eri mazin simultaanituijottaminen. Hyvästi jää tuomaripäätöxistä Twitteriin huutaminen ja puolison kaverille jalkapallon hienouxien rauhallinen avaaminen, siitä sivistyneexi izensä tunteminen. Hyvästi jää oikeista uutisista pihalle jääminen ja kotitöiden tekemättä jättäminen. Hyvästi jää kalja, sipsi ja suolapähkinät. Hyvästi jää neljän lisäkilon hankkiminen.

ellauri045.html on line 44:   Hyvästi jää Tokion olympialaiset 2020. Hyvästi jää futiskisojen inspiroiman kaverihönzän unohtaminen ja uuden poikkeustilan kotiin julistaminen. Hyvästi jää olohuoneen sohvan sängyxi muuttamien, kello viideltä aamulla izensä hereille taisteleminen ja uinnin alkuerien säntillinen seuraaminen. Hyvästi jää vuorokausirytmin tuhoutuminen, Karibianmeren pikkusaarista kiinnostuminen ja miesten 50 km kävelyssä kultaa ottavan Johan Dinizin kakkahädän todistaminen. Hyvästi jää dopinkäryjen pelkääminen. Hyvästi jää dopingkäryjen malttamaton odottaminen. Hyvästi jää jenkkien pikajuoxujoukueen viestikapulan pudottamiselle nauraminen. Hyvästi jää noutopiat, mozzarellatikut ja popkorni. Hyvästi jää kolmen lisäkilon hankkiminen.

ellauri045.html on line 46:   Hyvästi, hyvästi jäää Pariisin yleisurheilun EM-kilpailut 2020, joita ei siirretä, vaan jotka perutaan totaalisesti. Hyvästi jäää studioisäntiin turtuminen ja olympialaisiin kuntohuippunsa ajoittaneiden kisaajien rimanalitusten päivitteleminen. Hyvästi jää elämättömään kesään havahtuminen. Sen jälkeen paniikissa ulos juoxeminen. Syxyn ensi terän elokuun tuulessa tunteminen ja syviin mietteisiin vaipuminen. Hyvästi jää tervehenkisen elämän aloittamisen lupaaminen, kyseisen lupauxen rikkominen ja vasta hankitun urheilutrivian hyvixi sijoituxixi talven pubivisoissa muuttaminen. Hyvästi jää urheilun superkesä 2020. Olit liian kaunis tähän maailmaan. 

ellauri045.html on line 54:   Sen tahallinen tarkoitus on luoda nokintajärjestyxiä ja vahvistaa tiimejä. Se on Darwinin 


ellauri045.html on line 57:   kuten neandertaaleille, nykerrän jotain narukerää ja heitän hautaan kukkia, sillä aikaa kun 


ellauri045.html on line 61:   Perimmäinen syy on kyllä tää autistinen narsismi. Mä en halua kilpailla, koska  en siedä hävitä. 


ellauri045.html on line 64:  Paras voittakoon on vittumainen sanonta. Mä haluun olla paras yhdestä, ilman mitään mittelyä. 


ellauri045.html on line 67:   joka ei siedä, että kettu tunkee sinne yliseurallisena. Majava viihtyy parhaiten yxixeen. 


ellauri045.html on line 80:   Toisaalta on havaittu, että rotta elää ilman aivoja 


ellauri045.html on line 81:   vanhaxi, maailman paskin Nalle on kävelevä todiste. 


ellauri045.html on line 85:   Tai ei se oikeastaan edes ole, vastaushan on 


ellauri045.html on line 94:   Allt kunde vara så mycket annorlunda, säger han långsamt. 


ellauri045.html on line 95:   "Hjärnskadan har förändrat mitt liv totalt. Jag var på toppen, 


ellauri045.html on line 96:   nu har jag varit på botten, så djupt ner man kommer."

ellauri045.html on line 98:   Först försökte han dölja sin skada då han kände en 


ellauri045.html on line 99:   oerhörd skam för att vara så svag att han inte klarade 


ellauri045.html on line 109:   hat och ilska och hans minne fungerade inte i det minsta. 


ellauri045.html on line 111:   för at göra det. Först efter självmordsförsöket kom han på 


ellauri045.html on line 114:   Han ville ha kul på isen, trivas med killarna, och förstås 


ellauri045.html on line 121:   Runt hockeyn var det som hela hans liv och existens kretsade. 


ellauri045.html on line 125:   Nu är han en 44-årig ishockeypensionär. Nu är han så förbannat 


ellauri045.html on line 128:   Mänga av hans vänner är föredetta vänner, har inte orkat med 


ellauri045.html on line 129:   hans skiftande humör, hans oförmåga att ta andra människors 


ellauri045.html on line 131:   Han har lämnat rykande ruiner efter sig, liksom Brad Pitt som 


ellauri045.html on line 137:   Panee miettimään, mitä mulla oikeen on hampaankolossa noita 


ellauri045.html on line 146:   vaarallista, siinä voi Calles kära hjärna i hans lilla huvud ottaa osumaa. 


ellauri045.html on line 150:   No auttoihan se sen verran, ettei lähtenyt älli päästä lätkämailalla. 


ellauri045.html on line 168:   Taas uusi oikeiston sumutus, sanoo vanhan kansan kommari.

ellauri045.html on line 170:     The so-called GAL-TAN scale has now become fashionable among political scientists to "complement" the traditional left-right scale with a new "scale" usually called the GAL-TAN scale. The capital letters here indicate the endpoints of the "scale" and they stand for Green-Alternative-Libertarian and Traditional-Authoritarian-Nationalist respectively.

ellauri045.html on line 174:   Se on tieteen ja edistyxen harppaus, digiloikka vanhasta


ellauri045.html on line 175:   vasen-oikea, haves-havenots 1-ulotteisesta skaalasta.  


ellauri045.html on line 179:   vasemmallakin, onhan vallankumousten saavutuxista jo ihmisikä. 


ellauri045.html on line 194:   Eli siis nyt on tarhan pihalla nelikenttä: vanhat-nuoret, vahvat-heikot. 


ellauri045.html on line 207:       Joku serbi "huippututkija" on selvittänyt Herlinin Sanomille, että Suomen rikkaat on useammin kovapalkkaisia kuin vanhoissa plutokratioissa. No sen selitys voi ihan yxinkertaisesti olla, että meillä on vanhaa rahaa vanhastaan ollut vähän. Muut pohjoismaat Ruozia lukuunottamatta on samassa seurassa, ja muutkin entiset Njeuvostoliiton satelliittimaat. Suomen uusrikkaat on entisiä lotuhousuja jotka tahkoo pätäkkää maxamalla toisilleen tähtitieteellisiä palkkoja. Jahka ne saa tarpeexi kokoon paalua niin eiköhän nekin ymmärrä että pääomaverotus on parempi suoja pesämunille. Homoplutia, ompa hieno sana, ja hieno nelikenttäkin, jossa pystyaxelilla kasvaa erituloisuus (gini) ja vaaka-axelilla pääomatulojen ja palkan suhde (ICF). Toimittaja ei ilmeisesti ymmärtänyt siitä pätkääkään. Se että mennään naimisiin omaan säätyyn ei ole uusi ilmiö, vaan paluuta vanhaan ja koettuun pelitapaan. Ehkä kohta taas saa romanttinen rakkaus jalansijaa, kun vääräuskoiset ja pikkukorvaiset ei enää pääse naimisiin jos ne joutuu eri kohdille plutotaulukossa. 

ellauri045.html on line 231:     
valkoposkihanhi poikineen


ellauri045.html on line 238:   Lisäxi vielä lpkeertu läheltä, mezäkauris kaukaa ja ihan liikaa termiittiapinoita. Ei sentään ruuhkaxi asti kiitos coronalle.

ellauri045.html on line 243:     Kimi Räikkönen, Alfa Romeo Racing. Olen 41 vuotta vanha kohta,

ellauri045.html on line 250:     Nopeaa ja hauskaa.

ellauri045.html on line 272:     Onko sinulla urallesi jotain tavoitteita, jotka haluat saavuttaa?

ellauri045.html on line 274:     Ei ole mitään erityisiä tavoitteita, jokaisessa kilpailussa on mahdollisuus tehdä parhaansa.

ellauri045.html on line 293:   No ne kyllä on vanhan kansan urheilulajeja. 


ellauri045.html on line 295:   Strindberg oli pikkumainen Rechtshaber, sanoo Vaakku 


ellauri045.html on line 301:   ja sen loppuvizi on naisvihamielinen ja sovinistinen.


ellauri045.html on line 304:   Miesten duuniahan se on se vietteleminen, kovaa yritystä 


ellauri045.html on line 308:   Strindberg nähtävästi kuumui Schopenhauerista, siitä 


ellauri045.html on line 311:   kyllä hapan vanha pessimisti kuten Sopen Artturi. 


ellauri045.html on line 316:  hauer.jpg" height="200px" />

ellauri045.html on line 322:   Armenialainen William Saroyan tiesi mistä narusta on vedettävä kirjottaessaan The Human Comedy nimisen propagandafilmin kässärin v 1943. Karseampaa americanaa ei voi kuvitella.  It’s an America that probably no longer exists.  In fact it never did, it's just propaganda.

ellauri045.html on line 324: Variety staff wrote that Saroyan’s “initial original screenplay is a brilliant sketch of the basic fundamentals of the American way of life, transferred to the screen with exceptional fidelity.” The New York Times critic Bosley Crowther chided the film for excessive sentimentality, saying it featured "some most maudlin gobs of cinematic goo."

ellauri045.html on line 328: Saroyan has been described by Stephen Fry (mixihän?) as "one of the most underrated writers of the century." Fry suggests that "he takes his place naturally alongside Hemingway, Steinbeck and Faulkner."

ellauri045.html on line 330: Stephen Fry ei haluu politiikkaan. First, I would rather suck turds for a living. Secondly I can’t make my mind up on Big Issues. Stephen Fry on bipolaarinen homo ja juutalainen (oikealta eli äidin puolelta). Ainoa joka pystyy huijaamaan juutalaista on armenialainen. Ja kääntäen.

ellauri045.html on line 332: Mut tää on paha, ja oireellista: Fry prefers to describe himself as a humanist, glorifying the beauty and potential of the human kind. He says:

ellauri045.html on line 333: We are captains of our soul and masters of our destiny. And we contain any divine fire that there is, divine fire that is fine and great. Tää kuulostaa ihan Saroyanilta tai Esa Saariselta. 

ellauri045.html on line 339: "Muistan että minulla oli silloin ollut koko ajan jatkuva päänsärky ja paha mieli ja olin sinnitellyt päivien läpi yxi kerrallaan, izestäni ja elämästäni lainkaan piittaamatta." Mit vit, eihän tää jäbä mistään muusta piittaakaan kuin izestään. Iso tyhjä paperi jonka keskelle kirjoitettu vaan Minä.

ellauri045.html on line 349: Four Catsin menestysiskelmä Liisa loistokaunokainen näyttää olevan Hannun yleisnimi halkiohaaroille. Ketterät ja kurvikkaat, hiljaiset ja halukkaat, sellaiset me haluaisimme. Samaa tähdentävät neljä kattia: hyvän panon pitäisi olla paizi kaunis mielellään myös rikas. Nyt panovuorossa on Kirsti, jota Hannu arvioi kuin lihakaupassa riippunutta lihaa. Etupuolelta se muistuttaa Sinikkaa, takaa Liisaa. Ei ihme, sama halkio on niillä haaroissa. Sinne Hannun halko hakeutuu kuin lämpöohjautuva nahjus. Hmm, millaistahan Kirstin kanssa olis elellä. Muzillä on vaan kaxio Lahessa ja se polttaa röökiä. Pissaliisa asuu Kaivopuistossa ja suipistaa suutaan kun se hymyilee. Se on parempaa väkeä. Mut Kirsti olisi jo huomattavasti nuorempi Liisa. Ja sen mainingeilla tuntuu mukavalta jotmuilla. Hmm.

ellauri045.html on line 351: Kaikki panot on mukavia, mutta Pissaliisalla on eniten tyyliä ja pätäkkää. Hannulle tuli kiire kertoa se Liisalle. Mut Liisakin ymmärtää hyvän päälle, on muuttanut wiixekkään diplomaatin kanssa omakotitaloon Kulosaareen. Ei paljon nappaa slummailla maalla Hannun komennossa remontoitavassa velkaisessa kesämökissä. Halko on kuitenkin vaan halko, niinkuin halkio on halkio. Geenit jää häpeällisesti hopealle, meemit korjaa kultaa.

ellauri045.html on line 353: Klikkiuutinen: Voimauttavat pyllybikinit saavat rantaraivon roihahtamaan. Sanon lapselleni: huutajalla izellään on paha olla, tikku uimahousuissa.

ellauri045.html on line 360: Ahonen kertoo vizin: Mannerheimiltä ja Hannulta ammuttiin juhta alta, Manskulta hevonen ja Hannulta Liisa. Mansku jatkoi jalan, Hannu käsin. Hahaa nauroi Kalevi, kuulin ton jo 100v sitten. Kirstikin nauroi, se tuntui pahalta, kun en omistanut sitä. Tämäkö on mustasukkaisuutta? Vaiko sekö että raivostuttaa istua autossa Liisan pihassa ja stalkata sen perhettä?

ellauri045.html on line 362: Saaremaalle matkustaneet ikävät porukat juo koko ajan viinaa ja astuu toisiaan kuin elukat. Mix tällästä pitäs lukea? No älä lue. Hannu on vihainen kun Kirsti leiuttaa myös Ahosen ja Kalevin paaniflöödiä. Ne on kovia putkiluita, ei Hannun tapasia köyhimyxiä, säälittäviä jameja kansakoulunopettajan ja paikallisradion toimittajan papereilla. 

ellauri045.html on line 366: Minun tuli venakkohuoraa ikävä, tai ketä tahansa, sanoo Hannu tarkoittaen että panettaa. Pissaliisaa se ahistelee täysin välittämättä sen pyynnöistä. Kaskun sille tuli ikävä. Leffassa se kazoi miten rakkaus alkoi, toteutui ja loppui. Toteutuminen oli se puikotus. Tyypillistä Hannua. Onnexi se sai sentään mafialta turpaan.

ellauri045.html on line 367: No seuraava pano Lahessa on vappuheila Marja-Liisa. Se on tanakampi kuin Hannu on tottunut, mutta vaikuttaa mukavalta. Jalat kuin pylväät, niiden välisessä ahdingossa se tuttu halkio, pidin siitä. No ei, tämä sorsa jäi ampumatta siipirikolta Hannulta. Seuraava Liisa kapakassa on ujon oloinen, mutta sanoo välillä jotain josta pidin. Ei ole tanakka. Mutta sillä on se Sami, ja se honaa ettei Hannu pidä siitä kunnolla. Sit on vielä se Liisa jota Hannu stalkkaa lenkkipolulla. Just tämmösistä hemmoista tulee raiskaajat. Niillä on niin ikävä halkiota. Mitä tahansa. Tytär Solja on muuten mukava, se jopa halus mennä Hannun kanssa naimisiin pienenä, mut se on vaan tytär, ja Stenmanien suku tyrehtyy sen mukana. Ne on sentään aatelisia, vaikka väärän koivun takaa.

ellauri045.html on line 369: Liisoja piisaa, halkiohaaroja. Mutta eikös sitä aina kaipaa jotain toista Liisaa kun toinen on jo pivossa? Mieti sitä. Lahopää Liisa Mellunmäessä. Tiina-Liisa limusiinin takapenkillä. Tyhmempi kuin luulin. Tämän niteen perusteella Hannu Mäkelä on ikävä ihminen, maligni setämies. En pitänyt. Äiti Pirkollakin oli tapana sanoa: en tykännyt.

ellauri045.html on line 374: Hannu oli vasta nainut Pjotr Igor Gabrielin eli Laurin tuleva isä kun sen esikoiset tuli julki eli 23 vee. Hermannina se vietti jonkun lutin kanssa yötä hassufarmilla Meikussa tai Tilkassa. Kaxi emotionaalisesti erittäin alamittaista miekkosta intissä vaihtaa kokemuxia naisista, narsistina puhuen taas vaan izestään.

ellauri045.html on line 376: Luti: minä olin luonteeltani poikamies, se meni siihen et aina kun juotiin paljon, niin sitten haluttiin naista. Mutta minä en tuntenut kuin fyysistä iloa,

ellauri045.html on line 380: Mulle se on niin et naiseni on osa ruumistani, kun makaan sen kaa olen todella yhtä, mä ihan vaistoan sen, hei me lennetään. Mä en ole mikään fyysisesti vahva mies, pelkkä piipunrassi vaik puhun panohommista. Menetin neizyyteni vasta suht vanhana, puol vuotta sitten. Eukon ympärillä liehu aina joku tyyppi. Kuitenkin se sieti mua, kai kun saatoin joskus kymmenenkin kertaa illassa maata tuntematta väsymystä, vaikka pussit kuivina ja polvet ruvella.

ellauri045.html on line 385: Äitini taas oli lähinnä itkeskelevää lajia, mutta silti hän päättäväisesti katsoi eteenpäin suru silmissään. Se oli mielisairaanhoitajana Meikussa tms. Minulle hän antoi rakkautta, ja väliin nuorena tuntui että liiankin kanssa. Mutta itse asiassa oliko se pahasta, ajattelen nyt. Perheessa asui hetken myös 15 vuotta vanhempi veljeni Juha, joka kotoa kuitenkin lähti ja häntä kahta vuotta nuorempi sisko Anja, joka joutui olemaan äidin apuna paha sanoakin liian pitkään. Ja sitten kaiken tämän keskellä pieni minä. Elämän vahinko, jonka sota suoranaisesti vuonna 1943 synnytti.

ellauri045.html on line 387: Monta perhettä olen aikuisiässä sitten itsekin yrittänyt muodostaa, lähes kaikissa epäonnistunut myös niissä jo asuvien lasten tähden; kanssakäyminen ei vain onnistunut, ellei sitten kerran. Mutta sekään ei yhteiselämää enää edesauttanut. Turha miettiä miksi. Turha joo vaikka selitys on selvä: Hande oli vitun mustasukkanen noille entisille pennuille, olis mielellään syönyt ne kuin karhu panolla. 

ellauri045.html on line 389: Silti vaikka olen hakannut kovaa päätäni seinään, olen perheen aina uudestaan halunnut muodostaa. Miksi? Ehkä sen aito puute ja kaipuu on jossain tuolla sisällä ollut niin vahva. Lopulta tämä viimeisin ja todellisin perhe muodostui, ei väkisin, vaan pikkuhiljaa. Pietarilaisen vaimoni tyttäret hyväksyivät minut kuten minä heidät. Kiirettä ei ollut, pakkoa ei, mutta yhteys ja sitten yhteisyyskin syntyi. Ehkä juuri sen vuoksi.

ellauri045.html on line 393: Seuraava on jo putkessa, parhaan ja vanhimman kaverini Antti Tuurin kaa juhlittiin sitä Turussa, josta pidän enemmän kuin Tampereesta, sori vaan. Mitähän mun Lauri poika duunaa nykyään. Ei mitään havaintoa. Mut mä oon optimisti, tää uusin hoito on niin nuori et tällä kertaa mä varmaan saan kunnon pojan ja kuolen ize ennen eroa.  Isäparalla ei ollut sitä onnea.

ellauri045.html on line 395: hannu_makela_koti12.jpg" width="50%" />

ellauri045.html on line 400: Röökin veto ihan ketjuna.

ellauri045.html on line 415: Onanismi, eli izetyydytys, on pahimpia sairauxia mihin ihminen voi syyllistyä, se on loukkaus ihmistä ja jumalaa kohtaan. Onanismin harrastajat tuntee kävelyasennosta, pälyilevistä silmistä, se saattaa johtaa mielipuolisuuteen ja aiheuttaa lukemattomia tauteja. Kazokaa vaikka Hannua, suukin vinossa. Rokon poika.

ellauri045.html on line 424: Sairaalakuvauxista huomaa miten apinat on muurahaisia: pane ne pöytälevylle niin ne ei osaa enää mitään juoxee ympyrää. Kaikki monimutkaisuus on ympäristöstä.

ellauri045.html on line 426: Auringon kultainen käsivarsi laskeutui alas kenenkään sitä estämättä, hän sanoi Lehtiselle, ja Lehtinen sammutti savukkeen, sytytti toisen js sanoi: Joo-o. Hän (Herman) lähti pois tietämättä mitä ajatella, ollako vihainen vai nauraako izelleen.

ellauri045.html on line 430: Hande meni hätäpäissään yhtä juopon maalausta harrastavan opiskelijamirrin kaa kihloihin intin pelossa. Bylsi sitä 3x peräjälkeen lähtöaamuna. Ihan kuin isä äitykkää. Ja sit intistä maitojunalla mielisairaalaan potemaan. Sellasta sattuu. Morsmaikki kylästy venaamaan, Hande petty pahemmin kun mirri ei ollutkaan se ize. Tuttu juttu. Alkaa luetella mirrin vikoja. Ei siinä mitään, se sanoo kuin Jammun Yrjö. Vastuun pakeneminen ja mustasukkaisuus, se on aidointa Handea.

ellauri045.html on line 432: Nyt mirri on päässyt Handen taikapiiristä. Se puhuu iloisena juhlista ja viinistä ja niistä ihmisistä niistä loistavista ihmisistä. Mihin häivyt maailma, jossa on itkun häivähdys, yötuuli, haparoiva kosketus. Saatana!

ellauri045.html on line 434: Tää oli 1 narsistivarieteetti. Se joka haluu nielaista toisen nahkoineen karvoineen. Olen liian mustasukkainen ja herkkä kuin mimoosa, jos siihen koskettaa se alkaa kuihtua!

ellauri045.html on line 438: Ja loppuluvussa jo seuraava hani alla. Ja nyt hänellä oli yllään raglanmallinen takki, moitteettomasti silitetyt housut, violetti kaulahuivi, takin väri sininen, ja uudet mustat kengät. Et kylä lähtee, ei jäädä hameen perään itkemään.

ellauri045.html on line 443: Mitä kuolema on, minne kuollut katoaa? Kun Juhanin (syöpään kuollut Mannerkorpi) kanssa siinä olin ja tunsin kuoleman ja elämän läsnäolot, maailman jossa ne molemmat olivat eikä välissä ollutkaan seinää, tuli tunne, että elämä voi jatkua yhä jossain muodossa jollain tavalla. Näin ainakin voisi ajatella. Maailmassa on aivan liian paljon asioita, joista ihminen ei kerta kaikkiaan vielä tiedä mitään.  Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.

ellauri045.html on line 445: Sama narsistinen harha oli Koala-sedällä ja Sale Valkeella. Eihän maailma voi tulla toimeen ilman minua, sehän on mielteeni.

ellauri045.html on line 451: Luin nyt loppuun Merete Mazzarellan kirjan Emmekä voisi elää sovussa? (Tammi, 2020), johon olen jo viitannut. Eniten pidin hänen niistä esseistään, joissa vanhaa elämää ja vanhaa ihmistä kohdeltiin kunnioittavasti ja ymmärtävästi. Siis minua.

ellauri045.html on line 468: 1970-1980-lukujen Neuvostoliitossa heräsi epäilys, että turvallisuuspoliisi OGPU olisi lavastanut Jesenin itsemurhan. Samaa on epäilty Majakovskin itsemurhasta.  Salaliittoteorioita taas. 

ellauri045.html on line 471: Jesenin saveaa saappaansa kuten naiset puuteroivat nenänsä ennen salonkeihin astumista, leukaili Majakovski Jeseninin talonpoikaisesta imagosta. Ja imago se olikin, pien päiväperho surviainen joka ei syönyt enää mitään mutta joi sitä enemmän. Kirjeissään itseään mordvalaiseksi kutsunut Jesenin oli kirjallisesti sivistynyt, perusti jopa kustantamon, oli neljästi naimisissa ja matkusteli aina Amerikkaa myöten kolmannen vaimonsa tanssijatar Isadora Duncanin mukana.  Isadora oli Serjozhaa parikytä vuotta vanhempi. Jeseninin Musta mies (ei pidä sekoittaa sarjoihin Men in Black eikä Lostin hahmoon Mies mustissa, joka tunnetaan myös nimillä Musta-asuinen mies, Veli ja savuhirviö, joka on kuvitteellinen hahmo televisiosarjassa Lost. Hahmoa esittävät Titus Welliver ja Terry O’Quinn) kertoo Isadorasta. Yhdellä pululla hävis Serjozha Sale Palkeelle ja Hannu Mäkelälle, niinkuin Kikka nuoremmille siskoille. Lisää kts. erillinen tietolaatikko. 

ellauri045.html on line 473: Jesenin olisi helppo kuitata Venäjän artomellerinä heinänkorsi suussa, jonka keskeislyyrisissä runoissa kuljeskellaan orpona maailmalla haikaillen katoavan kyläkulttuurin perään. Jesenin toimi kuitenkin myös imaginistien liikkeessä. Aikakauden keskeisiin suuntauksiin, akmeismiin ja futurismiin, verrattuna imaginismin merkitys oli ehkä marginaalinen, mutta sillä oli sukulaisryhmiä ulkomailla. Esimerkiksi amerikkalaiset imagistit, kuten Ezra Pound, olivat käsityksissään kielen metaforisuudesta hyvin lähellä imaginistien ideoita. Imaginistit korostivat kuvan ja metaforan itsetarkoituksellista merkitystä.  Markku Anhava, bonzaimodernistin pikkupartainen poika 65 vee, haukkui myöskin Hyvärisen Jeseninkäännöxen pataluhaxi. Markku tuntee asiaa, se on Suomen Jeseninin Arto Mellerin elämäkerturi. 

ellauri045.html on line 475: Imaginistiajoista on kirjoittanut Jeseninin ystävä Anatoli Mariengof teoksessaan Romaani vailla valhetta (1926). Moskovassa Mariengof ja Jesenin jakoivat asunnon ja jossain vaiheessa myös luukun ainoan vuoteen, lähes naisystävätkin. Tasapäisyyteen totuttelevien neuvostoihmisten keskellä runoilijat keikaroivat silinterihatuissa, nimesivät katuja uudelleen itsensä mukaan ja painattivat julistuksen "yleisestä liikekannallepanosta radikaalien runollisten muotojen puolustamiseksi". Julistustaan he liimasivat sotakomissariaatin päiväkäskyn viereen Moskovan aitoihin.

ellauri045.html on line 479: Jeseninin kielen koristeet juontuvat ennen muuta kansanlyyrikasta, vaikka runoilija kokeili myös symbolismin ja imaginismin keinoja. Kovin omaperäisiä ajatuksia ei Jeseniltä löydy. Runoissa viehättää hersyvä tunne, laulullisuus ja rytmi, joka syntyy runomitasta ja äännetoistosta. Hyvärisen suomennos vailla rytmiä läjähtää pahasti korvaan. Valikoimaan on lisäksi suomennettu liikaa keskinkertaisia tekstejä, kuten ontot tilausrunot Puškinista ja Leninistä.

ellauri045.html on line 481: Jeseninin ensimmäinen runokokoelma Radunitsa julkaistiin vuonna 1916. Hyvärinen on kääntänyt myös Jesenin julkaisemattomia nuoruudenrunoja. Varhaisrunoissa vaelletaan ikonien ja musikkojen maaseudulla. On sarastusta, elollistettua luontoa ja tyttöjä. Kansanrunouden vaikutus näkyy: runoista löytyvää satujen sipulikirkko-Venäjää ei ole koskaan ollut.

ellauri045.html on line 483: Parhaimmillaan runojen kyläelämän kuvaus on humoristista tai ainakin aistivoimaista: perunaletut höyryävät, kvas-kalja vaahtoaa, torakat ja kanat kipittävät, ja esiin piirtyy myös köyhien talonpoikien kärsimys ja Siperiaan raahustavat rangaistusvangit.

ellauri045.html on line 485: Jesenin kasvoi isoisänsä, uskonnollisen myllärin perheessä, ja ortodoksinen usko näkyy hänen runoudessaan. Ehkä uskonnosta kumpuavat varhaisrunouden haltioituneen myönteiset kuvat, jossa runon puhuja syleilee maailmaa puhkuen suvaitsevaisuutta. Runojen yksinkertaisen elämän propagoinnilla on kulttuurista merkitystä, mutta huokaileva nostalgia turvallisen pysyvään maaseutuun on lähinnä surkuhupaisaa.

ellauri045.html on line 491: Kokoelman selvimmin imaginistisessa runossa "Tammojen laivat" näkyvät sisällissodan groteskit tapahtumat. Ketjuuntuvien metaforien kuvallisuus tekee siitä yhden Jesenin parhaista runoista. "Kaiken tuntemaan ja silleen jättämään/ saapui runoilija tähän maailmaan./ Hän saapui suutelemaan lehmiä, kuuntelemaan kauran narskuntaa, s. 69", runossa julistetaan. Jeseninin kirjoitti monta renttuelämää kuvaavaa runoa, joiden naturalistisessa tunnelmassa on usein draivia:

ellauri045.html on line 493: "Taas täällä juodaan, tapellaan ja itketään/ hanurin keltaisen surun säestyksellä, / kirotaan kovaa onnea, /muistellaan Moskovan Venäjää, s. 73".

ellauri045.html on line 507: Ränsistyköön mökkipaha ilman minua, /koirakin kuoli ammoin vanhuuttaan./ Moskovan mutkaisilla kaduilla/ kai luoja sääti minut kuolemaan, s. 76”.

ellauri045.html on line 511: Katkelma Jeseninin ehkä tunnetuimman runon ”Musta mies” alusta havainnollistaa, miten soinniton suomennos lässäyttää viiltävän alkoholismin ja depression kuvauksen. Hyvärinen:

ellauri045.html on line 519: Ei voi muuta kuin ihmetellä, että runoilija Hyvärinen suomentaa Jeseniä proosamaiseksi puuroksi. Ontuva riimi siellä täällä on pahempi kuin ei riimiä ollenkaan. Vain harvat Hyvärisen teelmistä toimivat runoina, osa ei ole juuri raakakäännöstä kummempia.  Sanon minä, Ville Ropponen. Helsingissä asuva kirjailija-toimittaja ja kriitikko. Arvostelu on julkaistu myös Kritiikki II (kevät 2010) -lehdessä.

ellauri045.html on line 526: Ville Ropposen Suuren idän essee on villisti kieppuva nojatuolimatka ajassa ja tilassa halki entisen Neuvostoliiton. Liikkeessä Tallinnasta Almatyyn ja Siperiasta Kaukasiaan Ropponen ruotii kirjallisuutta ja aatehistoriaa, elokuvaa ja nykyhetken ideologioita. Kirjassa selviävät suomalaisten suhde itänaapuriin, Aral-järven kohtalo, se kuka on Kazakstanin isoin ihminen ja tuhannet muut asiat. Teosta lukemalla selviävät myös nyky-Venäjän aatekiemurat. Nonfiktio-teoksen kokeellinen rakenne heijastelee suuren ja mahtavan monihaaraisuutta. Ropponen sekoittaa teoksessa faktaa ja fiktiota, tunnustuksellisuutta ja houreita, kirjallisuusanalyysia, matkakertomusta ja haastattelua. Reportaasi yhtyy runouteen ja dialogi faktapohjaiseen epiikkaan. Ropposen nonfiktioteoksen jälkeen suomalainen esseistiikka ei enää ole ennallaan.

ellauri045.html on line 598: И когда тебе грустно,			Ja kun sullon haikeaa,

ellauri045.html on line 613: Словно хочет сказать мне,		Ikäänkuin se haluis mulle sanoa,

ellauri045.html on line 628: Тих покой перекрестка.			Tienristin syvä rauha.

ellauri045.html on line 634: Съехались в нашем саду.			koolla meidän puutarhassa.

ellauri045.html on line 636: Ночная зловещая птица.			pahaenteinen yölintu.

ellauri045.html on line 649: Так ненужно и глупо			Niin turhaan ja tyhmästi

ellauri045.html on line 707:   Kauniimpi suomennos on Pentti Saarizan. Se oli Kristina-tädin miesystävä joskus 70-luvulla. Lisänimellä Riza. Sillä on aiheesta tekijäntietoa. Viimeisessä kokoelmassaan 80 vuotta täyttävä kirjailija puhuu jälleen paljon viinasta ja alkoholismista. Runokertoja kertoo ronskisti juoneensa pimeitä iltapäiviään matkojen päähän. Jo esikoiskokoelmassaan Pakenevat merkit (1965) Saaritsa sepitti viinapsalmeja, jotka saavat uutuuskokoelmassa jatkoa. Alkoholi tuottaa suuruudenhulluja kuvitelmia ja harhanäkyjä, kuten esimerkiksi runossa krysanteemista.

ellauri045.html on line 720: Kun Musta-asuinen mies on metsästämässä Jacobin kanssa, he huomaavat saarella elävät alkuperäisasukkaat. Kertoessaan tästä äidilleen, hän vie lapset siteet silmillä Lähteelle. Nainen kertoo, että jomman kumman veljeksistä on otettava vastaan tehtävä saaren ja Lähteen suojelijana. Musta-asuinen mies kohtaa Claudian ”haamun”, joka kertoo hänelle totuuden hänen äitipuolestaan ja neuvoo häntä liittymään saaren väen joukkoon. Musta-asuinen mies pyytää mukanaansa Jacobia, joka kuitenkin päättää jäädä äitipuolensa luo.

ellauri045.html on line 722: 30 vuotta myöhemmin Musta-asuinen mies kertoo Jacobille tutkineensa väkensä motiiveja ja aikeita sekä olevansa pettynyt heihin. Heidän löydettyään sähkömagneettisen esiintymän saarelta, Musta-asuinen mies oli kaivanut kaivon, joka johtaisi hänet Lähteen luo. Hän kertoo äidilleen rakentaneensa rattaan, jota kääntämällä hän vihdoinkin pääsisi pois saarelta. Kun hänen äitipuolensa saa tietää tästä, hän tainnuttaa Musta-asuisen miehen, tappaa tämän väen ja tuhoaa kaivon. Mies kostaa äitipuolelleen puukottamalla tämän kuoliaaksi. Jacob raahaa veljensä Lähteelle ja heittää tämän virtaan, joka vie tämän luolan sisään. Tämä muuttaa Musta-asuisen miehen savuhirviöksi, joka ryntää ulos luolasta. Jacob löytää veljensä ruumiin virrasta ja asettaa tämän sekä äitipuolensa ruumiit luolaan, josta Jack ja Kate löytävät heidät vuosituhansia myöhemmin.

ellauri045.html on line 726: Saarella asuneet ihmiset rakensivat kammion Temppelin alle, jossa savuhirviö oleskeli. Kammiossa olevista hieroglypheistä päätellen he uskoivat hirviön olleen saaren vartija. Kun Black Rock -laiva saapuu saarelle vuonna 1867, savuhirviö tappaa laivan miehistön lukuun ottamatta Richardia. Mies yrittää huijata Richardin tappamaan Jacobin, mutta Jacob vakuuttaa Richardin liittymään neuvonantajakseen.

ellauri045.html on line 728: On epäselvää, kuinka paljon Dharma Initiativen ihmiset tiesivät savuhirviöstä, mutta he olivat rakentaneet parakkien ympärille ääniaidan, joka piti hirviön ulkopuolella. Ben käytti parakkien alla olevaa kammiota hirviön hallitsemiseen vaikka tajusi myöhemmin hirviön hallitsevan häntä. Joutsen-aseman turvaoven kartassa on viittauksia Kerberus-toimintaan, joka mahdollisesti viittaa hirviön olemassaoloon. Vuonna 1988 savuhirviö hyökkää Rousseaun ryhmän kimppuun raahaten yhden ryhmästä Temppelin kammioon tappaen tämän. Danielle alkaa uskoa hirviön ”sairastuttaneen” ryhmänsä tappaen kaikki ryhmänsä jäsenet.

ellauri045.html on line 730: Kun Oceanic Airlinesin lento 815 putoaa saarelle, Musta-asuinen mies ilmestyy Christianin hahmossa Michaelin ja Waltin Vincent-nimiselle labradorinnoutajalle ja neuvoo tätä herättämään Jackin. Ensimmäisenä yönä savuhirviö kaataa puita viidakossa pelotellen selviytyneitä, ja toisena päivänä hirviö tappaa lennon 815 pilotin. Kolme päivää myöhemmin Locke näkee savuhirviön, mutta selviää kohtaamisesta. Jack näkee miehen isänsä Christianin hahmossa ja seuraa tätä luolaan, josta hän löytää isänsä arkun tyhjillään. Jack löytää myös kaksi ruumista, joista toisen kaulassa on nahkapussi, jossa on valkoinen ja musta kivi. Locke kutsuu ruumiita Aatamiksi ja Eevaksi. Kolme viikkoa myöhemmin savuhirviö jahtaa Jackin ryhmää ”pimeällä alueella”. Rousseau sanoo hirviön olevan turvallisuussysteemi, joka suojelee saarta. Hirviö saa Locken kiinni ja raahaa tätä kuoppaan. Jack saa otteen Locken käsistä ja Kate heittää kuoppaan dynamiittia, jolloin hirviö päästää irti Lockesta ja katoaa paikalta.

ellauri045.html on line 732: Kuusi päivää myöhemmin Mr. Eko ja Charlie kohtaavat savuhirviön, joka katsoo Ekoa silmiin ja lähtee pois. Kolme viikkoa myöhemmin Musta-asuinen mies ilmestyy Ekolle tämän veljen, Yemin, muodossa ja käskee Ekoa tunnustamaan syntinsä. Eko kieltäytyy, jolloin savuhirviö tappaa hänet paiskaamalla hänet puita ja maata vasten. Kymmenen päivää myöhemmin savuhirviö jahtaa Katea ja Julietia viidakon läpi parakeille. Juliet saa viime hetkellä käynnistettyä ääniaidan, joka pysäyttää hirviön. Juliet sanoo, etteivät Toiset tiedä mikä hirviö on, ja ettei se ei pidä aidasta.

ellauri045.html on line 734: Viikkoa myöhemmin Musta-asuinen mies ilmestyy Lockelle Jacobin mökissä tuntemattomana hahmona ja pyytää Locken apua. Hurley löytää Jacobin mökin ja näkee ikkunassa Christianin hahmon. Kun Keamy teloittaa Alexin Benin nähden, Ben kutsuu hirviön hyökkäämään Keamyn miesten kimppuun. Hirviö haavoittaa yhtä ryhmän jäsentä kuolettavasti. Laivalla Keamy sanoo ”mustan savupilarin” heittäneen miehen 20 jalan korkeuteen.

ellauri045.html on line 736: Myöhemmin Musta-asuinen mies Christianin hahmossa pitää Aaronia käsissään Clairen nähden. Myöhemmin Locke kohtaa miehen Christianin hahmossa Jacobin mökissä Clairen kanssa. Mies väittää voivansa puhua hänelle Jacobin puolesta. Mies kehottaa Johnia siirtämään saarta. Christian ilmestyy Michaelille juuri ennen pommin räjähdystä, sanoen hänen ”olevan vapaa lähtemään”. Claire tutustuu Musta-asuiseen mieheen tajuten tämän olevan ”ystävä” ja voivan olla missä muodossa tahansa. Hän auttaa Clairea selviämään Toisten hyökkäyksiltä kolmen vuoden ajan, uskotellen tälle Toisten vieneen Aaronin. Mies ilmestyy Lockelle Christianina nuhdellen tätä siitä, että tämä antoi Benin siirtää saarta. Mies opastaa Locken jäätyneen rattaan luo. Locke siirtää rattaan paikalleen pysäyttäen aikahypyt.

ellauri045.html on line 738: Kun Ajira Airwaysin lento on tehnyt pakkolaskun Hydra-saarelle, Musta-asuinen mies ilmestyy Sunille Christianin muodossa ja näyttää tälle valokuvan vuodelta 1977, jossa Jin, Hurley, Jack ja Kate ovat mukana Dharma Initiativessa. Myöhemmin Musta-asuinen mies omaksuu Locken hahmon ja soluttautuu Ilanan joukkoihin. Mies matkaa Benin kanssa pääsaarelle, jossa he kohtaavat Sunin ja Frankin. Mies johdattaa Benin Temppelin kammioon, jossa hän ilmestyy savuhirviönä ja näyttää Benille tämän menneisyyden teot, jotka johtivat Alexin kuolemaan. Mies ilmestyy Benille myös Alexin muodossa, käskien tätä totella ”Lockea” kaikessa, varoittaen tappamasta häntä kuoleman uhalla.

ellauri045.html on line 740: Locken muodossa oleva Musta-asuinen mies kohtaa Richardin ryhmän vaatien tätä viemään hänet Jacobin luo. Päästyään Taweret-patsaan luo, Richard vastahakoisesti päästää miehen ja Benin tapaamaan Jacobia. Jacob tunnistaa ”Locken” veljekseen, sanomalla tälle: ”Löysit porsaanreikäsi.” Musta-asuinen mies toteaa, ettei Jacob tiedä, mitä hän joutui tekemään löytääkseen sen. Ben puukottaa Jacobin kuoliaaksi ja Musta-asuinen mies työntää ruumiin tuleen polttaen sen. Bramin ryhmä ryntää patsaan alle ja kohtaa Musta-asuisen miehen, joka kertoo heille Jacobin kuolleen, ja ettei heidän tarvitse enää suojella ketään. Ryhmä yrittää ampua miehen, mutta tämä muuntautuu savuhirviöksi tappaen kaikki ryhmän jäsenet. Mies lyö Richardin tajuttomaksi ja vie tämän viidakkoon.

ellauri045.html on line 742: Richardin kieltäytyessä liittymästä Musta-asuisen miehen puolelle, tämä suuntaa parakeille ja kohtaa Sawyerin, joka tajuaa ettei mies ole ulkomuodostaan huolimatta Locke. Matkallaan luolalle mies kohtaa nuoren Jacobin ”haamun”, joka muistuttaa, ettei hän voi tappaa Sawyeria. Mies vie Sawyerin luolaan, jonka seinään Jacob oli kirjoittanut selviytyneiden nimiä, joista suurin osa oli yliviivattu. Mies viivaa Locken nimen yli ja selittää Sawyerille Jacobin halunneen Sawyerin suojelevan saarta yhtenä hänen kandidaattinaan. Sawyer päättää kuitenkin lähteä pois saarelta Musta-asuisen miehen kanssa.

ellauri045.html on line 746: Seuraavana päivänä mies vapauttaa Benin jalkakahleista ja tarjoaa tälle työtä saaren johtajana, kun hän on lähtenyt saarelta. Johdatettuaan joukkonsa Clairen suojiin, mies lähettää Sawyerin vakoilemaan Widmorea Hydra-saarelle. Kohdattuaan Sunin, Musta-asuinen mies tarjoutuu viemään hänet Jinin luo, mutta Sun juoksee karkuun kunnes hän lyö päänsä oksaan ja menettää tajuntansa. Palattuaan leiriin hän huomaa Widmoren miesten vieneen Jinin pois. Musta-asuinen mies suuntaa Hydra-saarelle, jossa hän kohtaa Widmoren ja varoittaa tätä tulevasta sodasta. Palatessaan leiriinsä hän kohtaa Desmondin, jonka Sayid oli hakenut Widmoren leiristä. Mies työntää Desmondin vanhaan kaivoon.

ellauri045.html on line 748: Hurleyn ryhmän saavuttua neuvottelemaan Musta-asuisen miehen kanssa, hän kertoo Jackille yrittäneensä neuvoa selviytyneitä aiemmin Christianin muodossa. Zoen saavuttua kertomaan uhkavaatimuksen Widmorelta, Musta-asuinen mies suuntaa ryhmänsä kanssa rannalle käskien Sawyeria hakemaan purjeveneen. Sawyer kuitenkin karkaa Jackin, Katen, Hurleyn, Sunin, Clairen ja Frankin kanssa. Jack päättää jäädä saarelle ja ui takaisin rannalle, jossa Musta-asuinen mies odottaa ryhmänsä kanssa. Kun Widmore aloittaa tykistötulen, Musta-asuinen mies vie Jackin turvaan.

ellauri045.html on line 752: Mies saapuu pääsaarelle, ja Widmore käskee kaikkien piiloutua. Richard yrittää neuvotella miehen kanssa, mutta tämä ilmestyy savuhirviönä ja heittää Richardin ilmaan. Hän kohtaa Benin, joka paljastaa Widmoren sijainnin. Mies kuulustelee Widmorea ja Zoea, mutta kun Widmore ei paljasta mitään, mies viiltää Zoen kurkun auki. Mies uhkaa tappaa Pennyn päästyään pois saarelta, jos Widmore ei puhuisi. Widmore kertoo miehelle Desmondista, kunnes Ben ampuu Widmoren. Mies sanoo Benille Widmoren kertoneen Desmondin olevan Jacobin viimeinen mahdollisuus, jos kaikki hänen kandidaattinsa ovat kuolleet.

ellauri045.html on line 754: Musta-asuinen mies löytää Desmondin Rosen ja Bernardin luota, uhaten tappaa heidät jos Desmond ei auttaisi häntä. He kohtaavat Jackin ryhmän, jolloin Kate yrittää turhaan ampua Musta-asuisen miehen. Desmond lasketaan virtaukseen ja tämä sammuttaa Lähteen valon, jolloin Musta-asuinen mies menettää kuolemattomuutensa. Mies aikoo paeta saarelta veneellä, mutta Jack haastaa tämän kaksintaisteluun kalliolla. Mies puukottaa Jackiä, mutta Kate ampuu miestä. Mies sanoo viimeisiksi sanoikseen ”olette myöhässä”, jolloin Jack työntää hänet alas kalliolta. Jack toteuttaa Jacobin tahdon estää miestä lähtemästä saarelta. 

ellauri045.html on line 763: Lillrank aloittaa esittelemällä McCloskeyn kuvauksen porvaristosta, sen historiasta, rakenteesta ja luonteesta. Porvaristoa tarkastellaan hyveisiin perustuvan teorian pohjalta. Porvariston päähyveeksi teoria nimeää harkitsevuuden, johon liittyy oma etu mutta myös muita hyveitä kuten usko, toivo ja rohkeus. Näistä koostuu taito olla hyvä liikemies. Porvariston hyveiden merkitys McCloskeyn teorialle on keskeinen, sillä sen mukaan niiden yhdistyminen valistuksen ihanteisiin loi pohjan kapitalismin synnylle.

ellauri045.html on line 765: McCloskey näkee porvariston olleen merkityksellinen osa myös teollisen vallankumouksen syntyä. Lillrankin esittelemän teorian mukaan vallankumouksen takana oli ajatusten ja retoriikan muutos, joka mahdollisti porvariston ja sen työn sekä arvojen ihailun ja kunnioituksen. McCloskeyn teoria tunnustaa myös perinteisesti esiin nostetut syyt teollisen vallankumouksen kehittymiselle, mutta korostaa niiden riittämättömyyttä yksinään, ilman porvarillisten arvojen nousua.

ellauri045.html on line 771: Jokaisella näistä on omat hyveensä. Aristokratialla se on rohkeus, askeetilla maltti, raatajalla rakkaus ja porvarilla harkitsevuus. Kolmelle ensimmäiselle McCloskeyn teoria esittää myös merkittäviä negatiivisia puolia, kuten aristokraatin ylenkatseen työtä ja kauppaa kohtaan tai raatajan yritteliäisyyden ja parempaan pyrkimyksen puutteen sekä askeetin kollektiivisen uhraamisen ilman henkilökohtaista panosta.

ellauri045.html on line 773: Nämä mentaliteetit myös yhdistyvät ja korruptoivat toisiaan. Esitetyt neljä mentaliteettia ovat ideaalityyppejä, jotka harvemmin esiintyvät puhtaissa muodoissaan vaan yhdistelminä, jotka eivät aina ole positiivisia. Muiden mentaliteettien korruptoimaton porvari esitetään pamfletissa eräänrlaisen ideaalina, joka joutuu muita vastaan. Erotus kulkee teorian mukaan tunnollisuuden ja harkitsevuuden kohdalla, sillä nämä omaava porvari ymmärtää, että arvo täytyy luoda työllä ja, että kulutusta ennen on tuotettava arvoa.

ellauri045.html on line 775: Lopuksi Lillrank painottaa pamfletissaan kapitalismin ja porvariston luoneen muutoksen ja vaurautta, mutta aika ennen tätä on unohtunut. Hänen mukaansa muut ovat jakamassa kapitalismin tuloksia, verottaen ja rajoittaen, mikä heikentää kasvua. Myös maailma ja sen haasteet ovat muuttuneet. Lillrank peräänkuuluttaa uusia porvarillisia hyveitä.

ellauri045.html on line 780: Deirdre McCloskey, an acclaimed professor and former University of Chicago protégé of Milton Friedman, stunned the academic world with a sex change in 1995. But that's just one interesting part of a woman now focused on a less macho, more 'human' approach to capitalist economics.

ellauri045.html on line 782: The tall, elegant lady with the dark, slightly veiled voice will be 70 next September. She is a scientist by training, as well as an expert in mathematics, economics and theology. She has rubbed shoulders and lower places with an impressive number of Nobel laureates, and also happens to be a prolific essayist.

ellauri045.html on line 784: Married for 30 happy years as Donald, with two grown children (who alas have not spoken to me since 1995), I live on Printer's Row in Chicago with my Norwich terrier named Will Shakespeare and my Episcopal church across the street — which is why I'm always late for church!

ellauri045.html on line 788: She describes herself as a "post-modern, quantitative, free-market, feminist, Episcopalian, Midwestern, gender-crossing, literary woman" — which is why, she says, she hasn't got any friends!" Not even Donald Trump though she voted for him many times. Don refused to feel her up though she asked.  

ellauri045.html on line 797: Riskinhallinta


ellauri045.html on line 804: Justice is one primary virtue, of course, the balance and respect in society so characteristic of Switzerland-well, I suppose not always, and not for every single immigrant, and until 1971 not for every single woman voter; but usually. Temperance is another, the balance in a soul, controlling desire. Courage is the third. What person could flourish if like Oblomov he stayed in bed out of uncontrolled fear, or out of ennui, an aristocratic version of cowardice? Prudence is the executive virtue, as St. Thomas Aquinas called it-know-how, savoir faire, self-interest. It rounds out the four virtues most admired in the tough little cities or tougher big empires of the classical Mediterranean. The Romans called the four of justice, temperance, courage, and prudence the "cardinal" virtues, on which a society of warriors or orators or courtiers hinged (cardo, hinge). The Christians called them, not entirely in contempt, "pagan."

ellauri045.html on line 806: Christianity added its own three others virtue, in St. Paul's words "faith, hope, and love, these three abide. But the greatest of these is love." The three are called "theological" or-flatteringly to Christianity, since we all know alleged Christians who in their xenophobia or homophobia or X-phobia do not practice them-"Christian" virtues. The three holy virtues smell of incense, but can be given entirely secular definitions, as the Peterson and Seligman volume does. Faith is the backward-looking virtue of having an identity, a place from which one must in integrity start: you are a mother, a daughter, a wife, a schweitzer, a woman, a teacher, a reader, and would not think of denying them, or changing them frivolously. Hope, by contrast, is the forward-looking virtue of having a destination, a project. Where are you going? Quo vadis? If you are literally hopeless you go home tonight and use your military rifle (you are Swiss, so you have one) to shoot yourself. And love, the greatest of these, is the point of it all: love of husband/wife or both, love of country, love of art, love of science, love of God/dog or both.

ellauri045.html on line 814:   Oletko narsisti? hauskoja testejä

ellauri045.html on line 816: 	Täällä on listattuna hauskoja testejä, josta näet onko sinusta narsistixi. Ohion yliopiston laatima englanninkielinen testi: Oletko narsisti? kysyy oletko narsisti, vastaa asteikolla 1-9. Vastasin 5, testi vastasi: olet narsistisempi kuin 90% muista vastaajista. Kiitos osanotosta. Näkemiin.

ellauri045.html on line 827:   Mitä on karisma? – Olen luottanut aina luonnollisuuteen – paitsi meikissä ja hatuissa, sanoo Samulin.

ellauri045.html on line 832:     Ylen aamu-tv:ssä pohdittiin tänään torstaina Toni Hinkan johdolla, minkälaisista ominaisuuksista karisma koostuu. Suomen karismaattisimmaksi naiseksi valittu taiteilija Aira Samulin sanoo ottaneensa jo lapsesta saakka muut ihmiset aina huomioon. Jag tar hommio pä det. Samulin on Suomen karismaattisin ämmistä ja Sale Niinistö on sitä äijistä. Tuhannen äänestäjän otoxella. Ehdokkaita oli nelisensataa. Melkoinen hajonta. Hinkka ei suostunut mainizemaan äänimääriä.

ellauri045.html on line 850:     Toni avaa näitä luokkia hieman narsistin näkökulmasta: Narsistit osaa kääntää päälle läsnaolon ja innoituxen ja viestivät taitavasti. Olemus on usein upea. Tosin Toniin sellainen ei vetoa. Miinusta narsisti saa izetunnosta, vaika muulta voikin vaikuttaa: izevarmuus vaihtuu salamannopeasti ärtymyxexi jos jengi ei pysy mukana. Narsistilla on hurjasti tunneälyä kun kyse on narsistin omista tunteista. Rohkeutta riittää koska muiden kohtalo ei arveluta. Ja ne on ihan aidosti omalla asiallansa. Narsistilla on siis karismaa ihan pyykkikorikaupalla. Voikin kysyä, voiko olla kunnolla karismaattinen olematta samalla aika kova narsisti. Narsistitestissä julkkisten pisteet oli suunnilleen tuplat tavisten pisteistä. 

ellauri045.html on line 852:   Tonin mukaan karisma on 95-prosenttisesti opittavissa. Se on kuin autokoulussa: karismasta tulee kovasti harjoitellen ihan vaistonvaraista. Sitä on vaikea uskoa kun kazoo Tonin omaa lavasäteilyä. Hizi mies on alan kouluttaja ja puiseva kuin toteemi. Mut jos karisma on opittavissa, ja karisma on narsistista, onko sitten narsismikin opittavissa Hinkan koulussa? Juu on, mutta varotuxen sana: se ei sitten lähde pois kuin kirveellä. Kun kerran opit ajaa pyörällä, et koskaan unohda. Vai?

ellauri045.html on line 857:   Kuten oon jo moneen kertaan tolkuttanut, liikunta on ok, etenkin hyötyliikunta, mikä ei ole mitään liikkumista liikkumisen takia, vaan sixi ezun pitää tehdä ruumillasi jotakin muuta kuin liikutella sitä tyhjän panttina. Kaikki tää paska liikunta ja ulkoilu ja urheilu on seurausta siitä että apinan elämä on mennyt ihan väärille raiteille. Ei siinäkään ole mitään vikaa että heitellään tai potkitaan palloa ihan huvin vuoxi ilman erityisiä asuja ja erotuomareita ja ennenkaikkea maxutta, ilman hälisevää yleisöä. Kun yleisöä paahtaa paikalle, liikunnasta on tullut urheilua, siis aivan persetouhua. Penkkiurheilu sananakin osoittaa miten typerästä asiasta on kymysys. 

ellauri045.html on line 859:   Lisää tukea urheiluvihalle löytyy rättipäisen Wallacen Loputtoman läpän loputtomista tennisurheiluselostuxista. Jotain perusteellisesti väärin pitää olla siinä että lapsia eristetään johkin lahjakkaiden leirille missä niiden pitää puristella palloa kaikkialla paizi syödessä ja niille kasvaa oikee kyynärvarsi joka on 3x vasemman kokoinen ja näyttää lapseen kiinnitetyltä gorillan tai satamajätkän kädeltä. Mitä helvettiä? Etmä vihaan tällästä erikoistumista johkin täysin hyödyttömään paskaan. Vitun lahjakkaita lapsia. Wallusta tää hulluus teki vainajan. Hirsipuulintuna keikkui katto-orressa. 

ellauri045.html on line 861:   Huvittavaa mutta oireellista että pandemian aikana kaikista pahinta on se, ettei puupäät pääse seuraamaan urheiluotteluita oikeen kazomoissa, tungeximaan penkeillä ja huutamaan toisten päiden yli että tukka heilahtaa ja sylki roiskahtaa. Ja mazin jälkeen mukiloimaan toisiaan liigakaulaliinat kaulassa. Eli urheilu on tietylle kansanosalle niiden pikku kahakoiden korvike joita apinaesi-isillä oli tapana käydä keskenään, lähtääs pojat vähän syömään naapuriheimon poikasia ja naimaan niiden naaraita. Karahkat ja kivet mukaan jäbät, paras voittakoon! 

ellauri045.html on line 866:       Murahtelun ja törmäilyn täyteistä tukahdutetun homoeroottista balettiahan se amer. jalkapallo on, jos minulta kysytään. Hartioiden liioiteltu leveys, kasvoilta paistavan luonteen peittäminen kypärällä, se miten painotetaan sekä kontaktia että sen välttämistä. Kuinka pyritään tunkeutumaan ja vastustamaan tunkeutumista. Kireät housut jotka korostavat pakara- ja takareisilihaxia sekä jotain, mikä näyttää aika ilmeisesti alasuojalta. Asteittainen siirtyminen "tekopinnalle", "tekonurmelle". Eivätkö housujen etumuxet näytäkin siltä, että niihin on tungettu alasuoja? Ja kazopa miten ukot lätkivät toistensa perseitä aina pelin jälkeen. Vähän kuin Swinburne olisi sielunsa synkimpänä yönä päättänyt että noniiin, nyt meikäläinen muuten kehittää urheilulajin. Älä anna mitään painoarvoa Oinin puolustuspuheille, joiden mukaan amer. jalkapallo on aseellisen yhteenoton rituaalinomainen korvike. Aseellinen yhteenotto on jo izessään aika rituaalinomaista, ja koska meillä on todellistakin aseellista yhteenottoa (piipahda vaikka jonain iltana Roxburyn ja Mattapanin alueilla Bostonissa), niin ihan turha sille on lähteä korviketta keximään. Amerikkalainen jalkapallo on pelkkää homofobisesti tukahdutettua neitimiespuuhaa, sanoi O. mitä tahansa. (fn. 269 p. 1021)

ellauri045.html on line 875: Dina mot Goljat, men Dina tar sin chans

ellauri045.html on line 876: Siktar med slungan och träffar hans glans. 

ellauri046.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri046.html on line 33:       Reikärauta Rene oli myös Rene Descartes, meidän sukulaistädin kuningatar Kristinan matikanope, joka kuoli flunssaan Kristinan lähdettyä Rooman livohkaan, ja haudattiin Tukholmaan. Sitä, ja eräitä muita unohtuneita aikalaisia, alkois tässä jaxossa tarkoitus sorkkia. 

ellauri046.html on line 35:       Rene oli alunperin myös Rainer Maria Rilke, jonka puuma oli Nietschen vanha panopuu, joka kyllä dumppas Nietschen jo ennen Raineria. Puumasta ja Nietschestä mä olen jo kertonut jotain toisaalla, mutta ize Rainer-Reneä en ole ruotinut. Rainer oli puuman Renelle keximä saxalaisempi ja miehekkäämpi nimi. 

ellauri046.html on line 37:       Voltaire 60v ja Goethe 7v molemmat säikähti Lissabonin maanjärjestystä, olivat näkevinään siinä Jahven karvaisen käsivarren mojautuxen. Mannerlaatat liikahti kun jään paino muuttui. Saattaa tapahtua kohta taas. Sellainenhan mojautushan se on. Pieni muistutus kuolevaisuudesta.

ellauri046.html on line 47:       On säälittävä epähistoriallinen pukudraama alaikäsille millenniaaleille, Game of Thrones siikveli. Ällöjä 2000-luvun juippeja pukukohtauxissa ällöillä 2000-luvun elkeillä. Ihan epäaitoja puhekuplia ja sentimenttejä. Historiaa on muutettu niin että juoneen mahtuu kaikkia rotuja ja pystypanoa. Naiset on miesmäisempiä kuin miehet. Epsanjan kuningatar lähtee noin puolijoukkueen etunenässä käsikähmään hepan selässä Sierra Madren vuorilla kuin joku el Zorron Dona Carita. Muovisia digitoituja Westminstereitä. Halvan näköisiä kulisseja. Kummallista persu-mamu-brexitpelleilyä ylhäisaatelisten kesken. Pah koko Euroopan kuninkaalliset oli oikeesti kaikki vanhoja tuttuja ja lähisukulaisia.  Neekereitä b-pääosissa ja mumslimeita et riittää jokaiselle jotakin. Oikeasti pikkupoika Harrystä oli tehty ello isoveljeä röyhkeämpi juippi joka leikkii miehekkäästi pyssyillä. 

ellauri046.html on line 49:       Tällästä se aina on. Historia pitää kirjoittaa aina uudestaan, eihän sitä muuten tajua, tai ainakaan ei vois vähempää kiinnostaa. Historian henkilöillä oli 50-luvulla rasvaletti. Oopperassa Don Carlosilla on liituraitapuku. Nain on meidankin elamassamme, huomaatteko? Vittu miten alkeellista, miten tumpeloa ja tuhnua. Ei jaxa. Kertakaikkiaan ei jaxa. Pelkkiä ikäviä ja ikävystyttäviä ihmisiä, Harry ja Meghan luokan imbesillejä. Vallanhimoisia typeryxiä. Bang bang sano amerikkalainenkin 5-vuotias ja ampui vahingossa isoveljensä mezästä löytyneellä pyssyllä pomppulinnassa. Nain tottavie tosiaankin on meidankin elamassamme. Ei tarvi vaihtaa vaatteita, vaatteiden alla on se sama alaston apina.

ellauri046.html on line 53:       No tykkään Anna-sarjasta, joka monissa suhteissa on yhtä epähistoriallinen ja oikeasti puhuu tämän päivän kanadalaisista teineistä. Kännykät on vaan piilossa hameen taskussa. Mitä eroa? Ehkä se että sen hahmot on tai edes yrittää olla vähän kiltimpiä. Vallanhimo pysyy neanderthal mittakaavassa. Sitäpaizi Annassa on huumoria, se ei ole totaalisen ryppyozainen ja huumoriton kuten Katariina Aragon. Punatukkaisia ovat molemmat. On neandertaaligeenejä.

ellauri046.html on line 55: Arthur-vainaa kannettiin paareille pää edellä. Johann Burkhart oli just päässyt sanomasta et jalat edellä. Filmintekijät oli varmaan tehneet sairaalasarjoja. Olivatko Kati ja Anna Eellä oman elämänsä seppoja? Tokkopa. Oman elämänsä seppoja ei ole, on vaan meitä matteja ja teppoja.

ellauri046.html on line 69:   Afääri kreivi Collaltinon kanssa päättyi bänxeihin kun kreivi dumppas sen. Leimasin joutui siitä masixeen ja tautivuoteeseen, mutta kirjoitti sen johdosta madonnamaisia runoja tyyliin "You'll see!", erityisen hyviä. Kreivipaskiainen ylipäänsä muistetaan vaan niiden ansiosta. Kun Seija oli mulle hyvin, hyvin vihainen, se soitti tätä Madonnan laulua. Kai se meinas lähtee menee. Onnexi ei lähtenyt.

ellauri046.html on line 72:     Se così come sono abietta e vile		Jos vaikka olen vaan alhainen ja paha

ellauri046.html on line 78:     perché non può non con usato gioco		miksen voi, käyttämättä ikivanhaa läppää,

ellauri046.html on line 95: You think that I can't live without your love

ellauri046.html on line 98: You think I have nothing

ellauri046.html on line 103: You think that I can never laugh again

ellauri046.html on line 105: You think that you destroyed my faith in love.

ellauri046.html on line 123: You think that you are strong, but you are weak

ellauri046.html on line 126: I have truth on my side,

ellauri046.html on line 127: You only have deceit

ellauri046.html on line 150:   Moderni aika on ensimmäinen jossa apina on vanhentunut jo ennenkuin se tulee vanhaxi.  

ellauri046.html on line 154: Uutta henkeä ja kaipuuta takaisin vanhaan heijasti aateliston klassisismi  ja romantiikka porvaristolla. Samalla ne  nopeutti säätykiertoa. Kun säädyt kiertää tarpeexi nopeasti, ne sekoittuvat kuin Sirkan pulsaattoripesukoneessa Lean saunassa. Kökkäreet nousee silti aina pinnalle.

ellauri046.html on line 156: 1800-luvulla mentiin eteenpäin. Tuli industrialismi, urbanisaatio. Valtio ja sota teollistuivat. Tuli  suurkaupungit, jossa kukaan ei tunne ketään. Tehtaat nielee porukkaa kuin Leviathan.

ellauri046.html on line 160: Tätä murrosta kuvasivat realismi ja naturalismi. Sen jälkeen alettiin mennä pään sisälle. Oiskohan tärkein muutos ollut joukkoviestimet. Alettiin kuunnella Irjan radiota. Moderni-sanan lanseerasi nykykäyttöön Baudelaire. Maila Talvio ehti mainita sen kauhuissaan aikalaisromaanissa Niiniven lapset 1915, ennenkuin se hukkui suursiivouxessa ja löytyi uudestaan vasta Anhavan ja Haavikon bonsaipuusta 50-luvulla.

ellauri046.html on line 162: Tehtaat vaativat sisäistetyn herruuden, jota voi säätää tarpeen mukaan. Ego, superego ja se on jokaisessa ropotissa erixeen. Uskonto hajoaa. Freud rulettaa. 

ellauri046.html on line 164: Kun kolmiyhteys hajoaa, piru pääsee irti, ja siitä täytyy puhua vaikkei saa. Siihen tarpeeseen syntyi symbolismi.  Puhuttiin lastenkielellä siitä ja sen kestävyydestä. Grimmin satuja aikuisille.

ellauri046.html on line 178:     hand-gestures/saying-a-prayer-smiley-emoticon.gif">

ellauri046.html on line 184:       Tähän tuli aika laaja Kierkegaard osasto, kun lainasin kaupunginkirjastosta Enten Ellerin. Se osoittautui aarreaitaxi narsistisessa kazannossa. Kyttyrä oli mitä ilmeisimmin ihan mallinarsisti. 

ellauri046.html on line 186:     Luutarhan tausta

ellauri046.html on line 190: Ane-parka istui Pamelana ukon hännän alla, hemmotteli Peederiä ja Söören-pojua ja kuin kanaemo. Kuoli 66v ensimmäisenä. Söören ei mainize sitä ikinä. Iskää se pelkäsi ja palvoi. Ukko harrasteli filosofiaa rahanteon ohessa. Peeder on se Tentten. 7v Sööreniä vanhempi. Peederistä tuli piispa. Sörenistä tuli kyttyrä ja turha julkkis.

ellauri046.html on line 192: He was a "very stern man, to all appearances dry and prosaic, but under his 'rustic cloak' demeanor he concealed an active imagination which not even his great age could blunt". He was also interested in philosophy and often hosted intellectuals at his home.The young Kierkegaard read the philosophy of Christian Wolff. He also preferred the comedies of Ludvig Holberg, the writings of Johann Georg Hamann, Gotthold Ephraim Lessing, Edward Young, and Plato.

ellauri046.html on line 194: Nuori Söören oli pieni ja pellen näköinen, tukka töröllä et näyttäs pitemmältä. Kuin Tolstoin Lexan a la coq. Haarukka, pisteliäs kuten isänsä. Isä sai raivarin kun Söören kaatoi suolakon. Olletikkin kihlauskin meni perseixi isän takia. Sörkalla ei ollut vielä papin papereita kunnossa. Iskä ei halunnut historian toistuvan.

ellauri046.html on line 198: Kierkegaard had attended

ellauri046.html on line 199: Schelling's 1841 lectures with Mikhail Bakunin, Jacob Burckhardt, and Friedrich Engels; each had come away with a different perspective. Hahaa tosiaan. Söören peri iskältä 30K riikintaaleria, eikä enää selvää päivää nähnyt. Ei huolenhäivää.

ellauri046.html on line 204: Søren Kierkegaard, lempinimeltänsä haarukka 


ellauri046.html on line 212: Piikki ei lie lihaan pystynyt. Morsian itki, 


ellauri046.html on line 224: Søren Kierkegaard nedskrev ni år før sin død, hvordan hans grav skulle se ud. Det hele skulde tilsaas med lavt fint græs, kun skulde der i hvert Hjørne plantes en lille busk af tyrkiske, mørkerøde Roser. Paa en Tavle, svarende til den, der laa paa Forældrenes Grav, skulde der ved siden af de to afdøde Søskendes Navne være Plads til hans Navn, og herunder skulde sættes med smaa Bogstaver følgende Vers af Brorson:

ellauri046.html on line 227:         saa har jeg vunden,

ellauri046.html on line 236: Ainoastaan pedantti narsisti suunnittelee oman hautansa näin tarkasti. Leipoikohan se mustareunaiset pikkuleivätkin ize, että tulee kelvolliset. Ei jaxa varmaan Jeesuskaan kuunnella, työntää persiljat korviin päästäxeen paasauxesta.

ellauri046.html on line 245:       En liioin välittänyt ottaa huomioon, että Vaitioloon liittyy Arvoituxellisuus ja Kaximielisyys, joka vastustaa mun Pyrkimyxiä. Mitä mä oon tässä suhteessa tehnyt on tullut väärinymmärretyxi, selitetyxi Ylpeydexi, Ylimielisyydexi ja Jumala ties mix. Kun mä uskonnollisesti pidin Vaitioloa Velvollisuutena, en ole tehnyt Vähintäkään poistaaxeni tätä Väärinkäsitystä. Vaan Vaitioloa pidin Velvollisuutenani, koska mun Kirjailijuus ei vielä ollut niin lähestymässä Täydellisyyttä, että Ymmärrys voisi olla Muuta kuin Väärinymmärrys. Tämän pikku Kirjoituxen Sisältö on siis: mitä mä Kirjailijana Tosiasiassa olen, että mä olin ja olen uskonnollinen Kirjailija, että koko mun Kirjailija-Toiminta liittyy Kristinuskoon, tähän Ongelmaan: että tulo Kristityxi on suorassa ja epäsuorassa poleemisessa Tähtäimessä kauhea aistiharha: Kristillisyys, tai että jossain Maassa kaikki jo on sellaisia Kristillisiä.

ellauri046.html on line 249:       Mitä mä tässä kirjoitan on Opastuxexi ja Viisastuxexi, se ei ole Puolustus eikä Apologia. Totisesti jos muuten en Missään, niin tässä Kohtaa uskon että mulla on jotain yhteistä Sokrateen kaa. Sillä kuten hänen Pirulaisensa, kun hän oli syytettynä ja "Hoi Polloin" tuomittavana, se vakuuttuneena olevansa jumalan Lahja kieltäytyi puolustautumasta - mikä Säädyttömyys ja Ristiriitaisuus se sitten olikin! - niin on munkin Kohallani, mun Dialektiikassa on Jotain, joka tekee sen mulle mahdottomaxi ja tekee sen izessään mahdottomaxi pitää "Puolustuspuhetta" mun Kirjailija-Toiminnalleni.

ellauri046.html on line 259:       Hemmetti, jos tän kirjoittaja ei ole maailmanluokan narsisti, niin se on kyllä tosi kiero humoristi, sellainen joka nauraa vasta haudassa, tai sen kääntöpuolella. Aika vaatimaton veikko. Paavo Haavikko oli kanssa Pöyhkimys, muttei sentään ihan ton luokan Arvoitus. Kokonaisvaikutelmaxi jää et tämä äijä puhuu koko ajan vaan izestään izelleen eikä oikeasti välitä pätkääkään kenestäkään muusta.

ellauri046.html on line 261:       Kysymys siitä minkä luokan humoristi Sörkkä oli on voznikoinut näissä paasauxissa jo aiemmin. Mä olen aika vissi että kehnonlainen, kuten yleensäkin uskonnollisuuteen taipuvaiset kuikelot. Suhteellisuudentaju ei vaan sovi yhteen tiukkaan uskomiseen tarvittavan fundamentalismin kanssa. Onhan niitä tollasia isä Camilloja, mutta niiden usko onkin samaa maallistunutta sorttia kun sen virkaveljen kommarin, tai jonkun Rabelaisin pellen. Ei ne ole oikeasti pahoillaan jostain kyttyrästä, eikä ole valmiita hyppäämään alas puusta kun käsky käy. 

ellauri046.html on line 274: Keywords: academia; actors; assistant professors; banquets; baptism; behavioral change; clergy; Constantin Constantius; contradiction; costumes; day laborers; disciples; earnestness; ethical existence; existence; finishing; freedom; Godthaab; Hegelian philosophy; horses; incommensurability; inwardness; lifelong tasks; love; male vulnerability; misunderstanding; money; Nicolaus Notabene; Philosophical Fragments; pleasure; professors; Quidam; Repetition; Socrates; suffering; talkativeness.

ellauri046.html on line 284: 	Sörkä Diapsalmata ei ole muuta kuin sen Paasauxia. Jokunen Jorina ja Penseys on joukossa. Esm  Sörkkä heittää kehnon läpän Swiftistä. Siitä ei kaunosielu ilmeisesti tykännyt. Mautonta. Tragikoominen pastori laittaa humoristipiispaa. Sören oli sevverran viikinki, et luki brittejäkin saxaxi. Sen paasauxet on iankaikkista marinaa. Pigene behage mig ikke, ne rupistuu niin nopeasti. Ja ne on uskottomia, mikä on ikävää, tai sit ne on uskollisia, mikä on myös ikävää. Entten tentten, kurjaa on kumminkin päin. Marinaa. Joku Ingrid Basso on äkännyt et Luutarha ehkä apinoi Reikärauta Rene Chateubriandia, jonka haudantakaiset muistelmat on hyvin samantapaista kristillis-masista märinää.

ellauri046.html on line 286: 	Söören pohtii vanhanaikaisesti Livets Betydningiä: se ei voi olla työnteko (mixei?), se ei voi olla (muiden) työn tulosten kulutus (mixei?), ei se voi olla kuoleminenkaan. Mites olisi nää kaikki plus lastenteko, eli saman elämisen homman jatkuminen aina maailman tappiin? Mixei? Elämä on entelekiaa. Elämä on. Matti Nykänen on parempi filosofi kuin Söören. 

ellauri046.html on line 291: Søren Kierkegaard usein kehuu ja haukkuu mielikirjailijoitaan (toisin kuin mä joka yxinomaan haukun). Lutherista Goetheen. Luther taitaa multa puuttua, Calvin on. 

ellauri046.html on line 294: Koalan sedän näköinen Schopenhauer oli Luutarhan lemppareita.  Söörenillä oli melkein koko Sopen tuotanto hyllyssä, sen miälestä Sope oli eittämättä "hyvin merkittävä kynäilijä". Tykkäs Sopen vittuilusta koulufilosofialle, Sörkkä oli myös soveltavan koulun miehiä. Sope oli Sökön mielestä lähes yhtä viisas kuin  se ize muttei ihan. 

ellauri046.html on line 300: Se mikä Sopelta uupui oli Sörkan jehovalta lainattu "pitäs ja pitäs". Jos ei joku ylempi taho apinoita käske ja heiluttele niiden edessä ikuisuuden porkkanaa, mitä tulee etiikasta? Ei lasta eikä paskaakaan. NPD:hen ja APD:hen tehoaa vaan vapahtaja, jos sekään. Jos Sope olis oivaltanut tän, niin se olis ollut melkein yhtä viisas kuin juutinmaan nuorempi pessimistikollegansa. No, Sope talutteli koiria vielä pitkään sen jälkeen kun Söden kyttyrä oli laahattu jo kirkkomaalle.

ellauri046.html on line 309:   Ennenkuin painun reikään syvemmälle, mietin tätä: mixne Enten ja Eller on esteettinen vs. eettinen elämäntyyli? Miten niin esteettinen? Tanskalainen nyt ymmärtää kauneudesta yhtä paljon kuin lehmä maxalaatikosta. Onx niin et Kierkegaardilla estetiikka sisältää kaiken aistinvaraisen ja lyhytnäköisen, kaikki matelijanaivon välittömän tyydytyxen muodot runkkauxesta käyntiin WC-reijällä, ja eettinen sitten kaiken peliteorian, missä haetaan koko tiimin kannalta ikuisessa juoxussa parasta strategiaa? Tällä työhypoteesilla nyt ainakin lähden liikenteeseen.

ellauri046.html on line 311: Bipolaarinen kyttyräselkä pappi marisee kun sillä on masis ja huuhailee kun on mania.  Ei pidä luottaa johtopäätöxiinsä kummassakaan ääritilassa. Voi ne kuullostaa hienoilta mut ne on oikeasti perseestä.  Hienolta kuullostava  on melkein aina hanurista. Arkielämä ei ole hienoa. Tai onhan sekin tavallaan, aina kun masis hellittää. Masixena erehtyy miettimään elämää modo aeterno. Se on tyhmää, kert elämä ei ole ikuista. Parempi hypätä joukkoon ja häärätä kuin muutkn termiitit. Ei se miettimisestä parane, pahenee vaan. Luutarha oli liian laiska siihenkin. Se ryömi mieluummin pää tyynyn alla murehtimaan.

ellauri046.html on line 315: Ylipäänsä pysyvistä arvoista on turha haaveilla kun on pysymätön olento, jonka onni on differentiaali. Semmoinen on onnellinen vaan joko jatkuvasta kasvusta, josta tulee lopulta räjähdys, tai sitten puolet aikaa karman pyörässä, jossa epäonni seuraa onnea ja onni epäonnea.

ellauri046.html on line 319: Ja kuolemaa on turha murehtia, se hoitaa ize izensä. Yx harvoja asioita, joka hoituu ihan izestään.

ellauri046.html on line 321: Et senverran enttententten filosofiasta. Sille muuten ei ole suomalaista wikipediasivua. K. ei taida olla täällä kovassa kurssissa. Se on enempi sellasta viikinkifilosofiaa. Punaista pölsyä kaikilla mausteilla. Hamletin biitä ja notbiitä, samalla kun tapettu isä kummittelee tapetissa. Punakeltaista peliin, sanoo persujokeri Hartwallin hallin seinässä. Höh nehän on Tanskan värit, ja neukkuvainaiden. No Jokerit onkin ryssien omaisuutta, ja pelaavat niiden farmiliigassa. Suomeen sinivalkoisuus otettiin kiireessä zaarin purjehdusseuran lipusta. 

ellauri046.html on line 325:   Nyt luettua Joseph Burgon narsistin käsikirjan ei ole epäilyxen häivää että Söören on oikee ansarinarsissi. Niin minäminä-höpöttäjää kuin se saa hakea. Puhuu vaan kaiulle joka on aina samaa mieltä ja yö on sen ystävä koska yö ymmärtää olla hiljaa kun Sören puhuu. Sen(kään) jutuissa ei esiinny ketään muuta tavallista ihmistä. Inhoaa ja halvexuu muita apinoita, ne on kaikki tyhmiä. Tuttuja merkkejä.

ellauri046.html on line 329: Pitkää ihannoivaa pöpötystä Homerista ja varsinkin Mozartin don Juanista, josta se jaxaa jauhaa kuin Jammu-setä vapaussodasta. Sörenistä kristillisyys on synnyttänyt aistillisuuden. Pöh. Säädyllisyys on synnyttänyt säädyttömyyden, pikemminkin. Taisin jo mainitakin, että esteettisen vs. eettisen samastus 1 pelaajan vs. tiimipeleihin on tyypillistä Sööreniä ja laiskan vetelyxen 1800-luvun alun säätyläisyyttä. Ei se niin mee. Estetiikkakin on sosiaalista (kts. A. Kinnunen), ja on muutakin aistinvaraista moraalitonta kivaa kuin kyldyyri. Esim. mässäys, pano ja tappelu.

ellauri046.html on line 333:   Sökö kuumuu erityisesti viettelystä, eli opportunistisesta panosta ilman lapsenruokkovastuuta. Sen miälest helleenit ei tunteneet koko käsitettä. Tietenkin tunsivat, puolijumalat oli kaikki sellasia lehtolapsia, Paris bylsi ilman lupaa Helenaa, jne jne. Mut Sörkalla on mielessä joku oma agenda, ja narsissimaisesti faktat saa tehdä tietä tarkoitushakuiselle vaihtoehtoiselle totuudelle.

ellauri046.html on line 335:       Niinkuin se ettei Don Juanista vois tehdä kertomusta. Byron oli jo tehnyt sellaisen 1819, ja tosi hyvän. Turhaa suunpiexentää. Söörenissä voi olla ainesta kriitikoxi, mut kummonenkaan taiteilija se ei ole, eikä ajattelija.

ellauri046.html on line 337:       Söören on tollanen Päivi Räsäs tyypin holier than thou kristitty, jonka aika menee tapakristittyjen vähexyntään ja synnillisten pahexuntaan. Just sellanen ulkokullattu, joka mesoo omaa parhauttaan synagoogassa, mä oon paha mut onnex sentään asioista perillä, en sentään sellanen pönttöpää kun noi. Se ei rakasta ketään, kun on epäonnistunut narsisti, ei edes izeään. Kylmiö, kumiseva vaski ja helisevä symbaali. Et mä vihaankin sellasia :). 

ellauri046.html on line 339:        Oliko Sörkällä oikeasti jotain kukkoilukavereja, vai oiko symparanekromenoi seura ihan fiktio? Victor Eremita, aika izekorostusta. Tulee mieleen Flaubertin Anttoni. Mä en kyl ikinä tekis noin :). Nöyryydestä mesoo eniten ne joille se on vaikeinta, se on Jönsynkin mielisanoja.

ellauri046.html on line 347: Kierkegaard was born in 1813 to a prosperous family in Copenhagen. He seems to have suffered some sort of trauma early on, associated with his breaking-off an engagement to his beloved Regine Olsen (he never married), or perhaps because of his sternly religious father, or the fact that his mother, and all but one of his six siblings, died young.

ellauri046.html on line 349: He studied philosophy and theology at university and then spent the rest of his life in his home town doing not much other than producing volume after volume of works which are some sort of mixture between philosophy, theology, and literary criticism.

ellauri046.html on line 351: His master-work Either/Or is odd. It uses a selection of pseudonyms to present and contrast what are supposed to be the papers of a sensual or 'aesthetic' young man called 'A' and a sternly ethical and religious judge 'B', reflecting on the meaning and value of existence, boredom, drama, luck, fate, choice and Mozart. It is considered to be the foundation of the 'Existential' way of thinking - with its concentration on the absolute necessity of choosing and inventing one's self - and was highly influential on writers like WH Auden, Jorge Luis Borges, JD Salinger and John Updike as well as, famously, the philosophers John-Paul Sartre and Friedrich Nietzsche.

ellauri046.html on line 359: This abridgement reduces the original quarter of a million words down to about 12,000 (around 5%), based on three different translations, one by Alastair Hannay, another by Howard V. Hong and Edna H. Hong, and a third by an unnamed translator, possibly Lee M. Hollander. As with many of these condensed versions, having picked out the glowing passages may give an impression of a coherence which is absent in the rambling, repetitive and frequently incomprehensible original. The staccato style, though, is what it is like.

ellauri046.html on line 365: "Personality is only ripe when a man has made the truth his own. "

ellauri046.html on line 369: Diapsalmata: I'd rather be a swineherd than a misunderstood poet. People are vapid, unreasonable, life is a trouble, I feel trapped, and bored. Alas, the door of fortune does not open inwards so that one can force it by charging at it. Business is silly. If the gods offered me a wish, I'd wish for laughter.

ellauri046.html on line 374: Shadowgraphs: Here's my opinion on how sorrow is expressed. Especially in Don Giovanni (v. brilliant). 


ellauri046.html on line 375: The Unhappiest One: is the one who always remembers. 


ellauri046.html on line 377: Crop Rotation: If you want to be happy, keep rotating your view of things, like farmers rotate their crops. Learn how to forget. 


ellauri046.html on line 378: The Seducer's Diary: Here's the diary of Johannes, a rotter who seduces Cordelia, not so much for sex, as for the aesthetic fun of abandoning her later.

ellauri046.html on line 382: Balance between Esthetic and Ethical: You have to choose either/or! If you go just for the aesthetic life you choose despair. If you go for the ethical, you do your duty. 


ellauri046.html on line 383: Ultimatum: Realise that, against God, you are always in the wrong, which means that you know precisely where you are.

ellauri046.html on line 400:       jäi ihan lähtötelineisiin tässä vaiheessa. Sehän 


ellauri046.html on line 403:       Luutarha nuoli lusikkansa sillä välin. 


ellauri046.html on line 405:       Söpen ihastus on kuin suoraan Joe Burgon kirjan luvusta viettelevä narsisti. Regina oli sille viaton täydellisyys sädekehä päässä. Tällänen tietää ikävyyxiä. Väpelöltä kesti 2v päästä asiaan. Regina oli 18v kun ne meni kihloihin. Mä olin Söden ikäinen kun kosin Seijaa. Lea ja Pauli ymmärsi heti kysyä milloin tulee häät. Mitään vitkuttelua ei siedetty.

ellauri046.html on line 407:       Reginalle oli Söde aika pettymys. Söde käytti sitä hyväx henkisest, luki sille ääneen saarnoja (huoh) mut vältteli kysymystä häistä. Söde ei "ollut valmis" ukkomiehexi, se oli samanlainen estynyt uivelo kuin Sirkkis. Kexi sen 7 tekosytä, kirjoitti jopa teologian gradua mieluummin kuin kurkki morsiamen hameen alle. Kirjoitti hämäriä kirjeitä. Reginan tuskastuneet vastauxet se pimitti. Eihän niillä ollut taiteellista arvoa.

ellauri046.html on line 409:       Vuoden kuluttua Söpe purki kihlauxen textarilla ja palautti sormuxen. Syy: sitä ei ollut tarkoitettu naimisiin, se oli nasiiri. Jeesus ei haluu eze menee naimisiin, se on varattu yläkerran pojille. Olikohan se kaappihomo? Ainakin se oli kruununraakki ja vitun masis tavi, saatto olla parempikin Reginalle näin. Silti Regina oli tietysti tosi onneton ja nolo. Se haikaili pitkään Söpen perään ruinasi, sairastui ja uhkaili izemurhalla. Söde yritti karistaa sitä kun kapteeni Kapu laastaria.

ellauri046.html on line 413:       Söören paskiainen kuviteli olevansa Aaprahammi ja Regina Linnanheimo olis Iisakki. Inhottava tarina, ja inhottava Söören joka kuumuu siitä. Ihan sikkiä.

ellauri046.html on line 415:       Ei vittu, kylä se sittenkin oli kaappihomo! Ihan viime metreillä se tunnustaa kaverilleen Bolsonarolle: "Mulla on tää oka lihassa niinkuin Paavalilla oli ja six mä en voinut ruveta tavallisiin mimmoisiin. Sixmä rupesin epätavallisexi." Dodi! Rypäleitä persiissä! Sillä ei vaan ottanut eteen naisten kaa. Sitähän se Peevelikin itki.

ellauri046.html on line 417:       Onse kyllä kumma miten just narsismi on monen mielestä niin hienoa. Tässä piilee joku syvällinen oivallus. Julkkixet on narsisteja, narsisteista tulee julkkixia, koska suuri yleisö on pullollaan peilisoluja. Just sellaisia ne haluis olla. Niin sen täytyy olla. Apinva teki jumalan omaxi kuvaxeen, ja tietysti siitä tuli narsisti. Niitän palvovat ja kadehtivat, puukottavat mahaan ja ristiinnaulizevat.

ellauri046.html on line 433: This brief study argues that Kierkegaard's Journals show beyond reasonable doubt that he was homosexual. It does so because he believed that the recognition of this fact was central to the understanding of his life and thought, because he could not bring himself to say this openly even in the privacy of his own Journals, because he hoped and prayed that his "reader" would discover and reveal it after his death, because even distinguished scholars privy to his "secret" have remained silent and because, given these facts, it is surely time to open up this question.

ellauri046.html on line 435:  This very preliminary study has eight parts. The first assembles a number of entries from his Journals showing that he was homosexual and seen as such by at least some of his contemporaries. The second looks again at his relation with Regine and examines some of his own accounts of his relations with other men. The third provides other evidence of his homosexuality, particularly from his youth. The fourth briefly outlines his conceptions of and relations to Socrates, Christ and God. The fifth attempts to trace the history of his understanding of the relation of Christianity and homosexuality. The sixth repeats some of his own accounts of the homosexual origin and character of the central notions of his existentialism. The seventh presents homosexuality as his hope and agenda for future. Finally, the eighth attempts to summarize and make sense of the preceding.

ellauri046.html on line 438:       Tämmöistä ne emerituxet puuhastelee. Ajatus askartaa. Oonkohan mäkin piilohomo? Tehdäänköhän mustakin post mortem paljastuxia? Tokkopa, ketä kiinnostaa, olen tavis.

ellauri046.html on line 440:       Millaset tyypit kuumuu Luutarhan jutuista? Samanlaiset narsistit, jotka luulee pääsevänsä loppupeleissä eturivin paikoille lähtiessään mukaan sen homojumaliseen sekoiluun. Paha olo, hyvä olo, elämä on kurjaa, kuolema on ihanaa. Ei pitäis ottaa izeään eikä muitakaan niin vakavasti. Tilanne on toivoton, muttei vakava. Kierkegaard oli huono humoristi kun ei ymmärtänyt tätä. Tai tiedä häntä, ehkä se nyt juuri nauraa meille neljäntenä pyöränä pyhän kolminaisuuden junassa, rengaspuskurina.

ellauri046.html on line 456: According to Church tradition, Veronica was moved with sympathy seeing Jesus carrying the cross to Calvary and gave him her veil so that he could wipe his forehead. Jesus accepted the offer, and when he returned the veil the image of his face was miraculously captured on it. The resulting relic became known as the Veil of Veronica.

ellauri046.html on line 458: The initial attack by the matador is called the suerte de capote ("act of the cape"), and there are a number of fundamental "lances" (or passes) that matadors make; the most common being the verónica (named after Saint Veronica), which is the act of a matador letting their cloak trail over the bull´s head as it runs past.    

ellauri046.html on line 462: The Greek astronomer Ptolemy considered Coma Berenices to be an asterism in the constellation Leo, representing the tuft at the end of the lion’s tail, and it was not until the 16th century that Berenice’s Hair was promoted to a constellation in its own right, on a celestial globe by the cartographer Caspar Vopel. It is the Danish astronomer Tycho Brahe who is usually credited for the promotion. He included Coma Berenices among the constellations in his star catalogue of 1602.

ellauri046.html on line 469:     Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais, né Pierre-Augustin Caron le 24 janvier 1732 à Paris où il est mort le 18 mai 1799, est un écrivain, dramaturge, musicien et homme d'affaires français. Éditeur de Voltaire, il est aussi à l'origine de la première loi en faveur du droit d'auteur et le fondateur de la Société des auteurs. Également espion et marchand d'armes pour le compte du roi, c'est un homme d'action et de combats qui ne semble jamais désarmé face à un ennemi ou à l'adversité. Son existence est tout entière marquée par l'empreinte du théâtre et s'il est principalement connu pour son œuvre dramatique, en particulier la trilogie de Figaro, sa vie se mêle étrangement à ses œuvres. 


ellauri046.html on line 470: 	Mit dem Drama Les deux amis schuf Beaumarchais eine „poetische Verherrlichung des Kaufmannsstandes“.

ellauri046.html on line 472: 	Bon marche oli kellosepän poika kuten Rousseau. Koko valistuxen aikakausi oli porvareiden juhlaa. Kun niitä onnisti ne pääsi aatelisten parhaaseen a-ryhmään.

ellauri046.html on line 474:  Nebenher versuchte er vergeblich, den Verlobten seiner dort lebenden Schwester Marie, José Clavijo y Fajardo, zur Einhaltung seines Eheversprechens zu zwingen. Das Verhältnis zwischen Clavijo und Marie war undurchsichtig; Beaumarchais verarbeitete dieses Thema zehn Jahre später zu einem rührenden Miniroman, aus dem Goethe 1774 sein Stück Clavigo machte.


ellauri046.html on line 476:       Jos mä olisin ollut Regina, mua olis tosipaljon vituttanu nää Sörkän selittelyt ja mun vertailut kaikenlaisiin muihin petettyihin naisiin, tää Maria, don Juanin Elviira ja Faustin Gretchen. Aina se puzaa äijää pulmusexi, seli seliä ja vielä enempi puhdasta mystifiointia, sä et nyt vaan ymmärrä, kas kun niin ja näin. Sulla on tavallista surua ja mulla tätä hienompaa, raffinoitua. En ehdi selittää, taxi odottaa. Luutarha on luunkova narsisti. Hän on valintansa tehnyt, hän on kova luu.

ellauri046.html on line 478:       Söde törkkii Reginaa tikulla kuin sairas koltiainen muurahaista. Mitähän se tekee jos mä törkin sitä näin? "Elviira kiinnostaa vain siinä määrin kuin se koskettaa Juania." Juurikin näin: ainoo joka kiinnostaa Sööreniä on sen oma kyttyrä. Täytyy olla tosi narsisti jos pitää tätä joteskin hienona.

ellauri046.html on line 480:       Kyttyrä on myös piinkova setämies, vaikkon piipunrassi. Aina naiset on sillä heikkoja astioita ja miehet ykkösiä. Naisten lokiikkaa setämies ei voi ymmärtää. Mitä, nehän ajaa izekkäästi omaa etua! Mitä, nyt ne ajattelee lapsia! Käsittämätöntä. Entäs mä? Niiltä on ihan pallo hukassa. Söde ei varmaan tykännytkään naisista, ne kävi päinsä vain alaikäsinä piikoina. Jotensakin järkkyä et vaan ehkäisyvälineiden huonous on saanut porvareissa aikaan aikanaan tämmöisiä skizoja. No syntyyhän se vieläkin vaikkon pillerit.

ellauri046.html on line 488:       Et nää äijät jaxaakin bylsiä tyttösiä ja naureskella niitä selän takana. Varsinaisia punapersepaviaaneja. Faust työntyi Gretcheniin mehukkaasti takaapäin, halb Kinderspiel, halb Gott im Herzen. Tekeex kutaa? Oonxmä paras? Ei kuitenkaan anuluxeen, dertil er hans for stor. 

ellauri046.html on line 490:       Ensin vongataan sikana ja sitku on saatu niin heitetään imexitty raato tienoheen, siitähän sen näki et se oli sekundaa, kun ei pitänyt pintaansa kuin Richardsonin Pamela. Gretchenin Betydning Faustille on hendes uskuldige Eenfoldighed. Ilman sitä se on Intet. Hendes Kjaerlighed giver hende Betydlighed for ham. Jälkenpäin Gretchen mitättömyys kysyy izeltään Faustin runkut housuissa (sanat Söören): 

ellauri046.html on line 494: 	Soul food (suom. soul-ruoka) on afroamerikkalaisesta ruokakulttuurista käytetty nimitys. Yleisimpiä soul-ruokia ovat hominy, lehmänpapu, uppopaistettu kana, maissintähkät, siansorkat, voimakkaasti maustettu grillattu liha tai kala sekä juustokakku. Yleisimpiä soul-ruoka-aineita ovat maissileipä, kana, sianliha ja laardi, monni, riisi, siirappi, okra, bataatti, vesimeloni ja pavut. Grillaus on suosittu tapa valmistaa ruoka.

ellauri046.html on line 496: 	Ja mä oon äiti! Setämiehen sikiö vaatii multa soul foodia. Voiko nälkänen syöttää nälkästä, voiko kuiva kurkku lutkututtaa janoista? Mustako tehdään murhaaja? Hei Nyrkki, pelasta edes sikiö, vaikket äidistä välitä!

ellauri046.html on line 498:       Ei se mitään pelastanu, rumihia tuli yxin tein 3. Ja tää oli Jöötin mielestä ihan a-ok, oma vika pikku sika. Söörenistäkin tää oli esteettisintä. Nää on kyllä aivan hirveitä narsistisia #metoo sepustuxia. Porvarillinen moraali on moraaleista kaikista kauheinta, meemit velloo valloillaan ja tekee pilkkaa geeneistä.

ellauri046.html on line 500:       Mut sehän on se surullinen tosiseikka et apinan niinkuin muidenkin elukoiden motiivit tulee liskoaivoista. Tää paljonpuhuttu aivokuori, Poirotin pienet harmaat solut on vaan väline, jolla päästään toteuttamaan liskoaivon kolme käskyä: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Koiraan elämän tavoite on saavutettu kun kamat ovat pussissa, loppu on naaraan päänsärkyä.

ellauri046.html on line 502:       Naapurin Gretalle sattu tollanen paskiainen miehexi, mutta se potkasi sen pihalle ja otti kiltin palomiehen tilalle. Tutu oli Margareta mutta joxeenkin jämäkämpi, piti jalkapuoli pupun herran nuhteessa. Helmikin on Gretchen, mutta se sais näistä höpötyxistä paskahalvauxen. Parempi olla näyttämättä sille. Jöötillä tai Söörenillä ei olis pierun mahixia helvetissä näiden käsissä.

ellauri046.html on line 509:       Viime yönä näin unen, jossa olin nuori ja vasta mennyt naimisiin ruskeaverikön kanssa, söpön ja eläväisen, mutta voi surkeus, ei ottanut millään eteen sen kanssa. Kunnes kevään tullen huhtikuussa viimein onnasi, iloxeni huomasin et nythän se näyttää pysyvänkin pystyssä. Oltiin viettämässä toista hanimuunia kun eka jossain murjussa oli mennyt niinsanotusti munille. Tää oli äveriäämpi paikka, lomahotelli tai jatko-opiskelijakommuuni. Tytöllä oli boxerikoira, ja kun havainnostani innostuneena kuzuin nuorikkoa mukaan sänkyyn koittamaan, koira luuli että kuzun sitä ja loikkas sängylle. Onnistuihan se, tytön kanssa siis, hyvinkin sujahteli sisään ulos, ja siitä lähin yleensä hyvin aina  mun kannalta, mutta tyttö ei uskaltanut tulla kun se vaistomaisesti pelkäs sitä löpsähdystä kesken kaiken. Tän kaiken se oli kirjoittanut pikkiriikkisellä käsialalla piirustuspaperilehtiölle, johon se suunnitteli meille tulevaisuutta. Se ei ollut suomalainen.

ellauri046.html on line 511:       Sit heräsin, oli tuulinen mutta aurinkoinen aamu Rauhixessa kesäkuussa, mä taas sama vanha löpsähtänyt ukkeli. Älä unta nää. Tai sittenkin, näe edes unia.

ellauri046.html on line 513: 	Hvorledes lader det sig nu forklare, at Dagbogen har faaet et sadant digterisk Anströg? Svaret herpaa er ikke vanskeligt, det lader sig forklare af den digteriske Natur, der er i ham, der, om man saa vi, ikke er riig nok, om man saa vil, ikke fattig nok til at adskille Poesi og Virkelighed fra hinanden. Det Poetiske var det Mere, han selv bragte med sig. Dette Mere var det Poetiske han nöd i Verklighedens poetiske Situation ; dette tog han atter tilbage i Form av digterisk Reflexion. Det var den anden Nydelse, og Nydelse var hele hans Liv beregnet paa.

ellauri046.html on line 515: 	I förste Tilfälde nöd han personlig det Ästhetiske, i andet Tilfälde nöd han ästhetisk sin Personlighed. I örste Tilfälde var Pointet det, at han egoistisk personlig nöd det, som deels Virkeligheten gav ham, deels han selv havde besvangret Virkeligheden med : i andet Tilfälde blev hans Personlighed förflyktiget, og han nöd da Situationen og sig selv i Situationen.

ellauri046.html on line 522:   Kakkosjaxossa Tenttenissä Luutarha kirjottaa pyykkikorikaupalla yleistä höpinää, sekavaa dityrambia jossa ei ole ainuttakaan faktaa, nimeä, ajankohtaa eikä muuta kiinnekohtaa mihkään todelliseen tai arkiseen. Tyypillistä pappilöpinää.

ellauri046.html on line 524:       Mix luutarhan tapaset setämiehet puhuu yxinomaan miehen kannalta mix naiset on niille pelkkää tavaraa?

ellauri046.html on line 526: Individ. Personlighed. Aethiker-Gymnastik. Det er overall en Danseplads for et Maenniske. Selv den ringeste Maenniske har sin. Det er denne Faegter-Dygdighed, denne Smidighed, der egentlig er er det udoedlige Liv i det Ethiske.

ellauri046.html on line 531: Tää on talousliberaalin termitismin uskontunnustus. Den som lever ethisk har sig selv dom Opgave. Kylläpä on izekeskeistä. Tavoitteena on olla ainut ihminen. Siinä mielessä kuin jokainen termiitti on vaan yx perintöaines kaikille yhteinen. Se on hienoa. Sit on stridt den gode Strid. Forsyn eli kaizelmus hoitelee hommat kotio.

ellauri046.html on line 533: Luutarhan miälestä on suorastaan halvexittavaa sanoa jostakusta eze luo izensä. Ei, se valizee kerran izensä ja loppu seuraa siitä automaatilla. Ei tää siis ihan sama idis oo kuin Sartrella joka on koko ajan sormi suussa valikoimassa.

ellauri046.html on line 535: Luutarhavarieteetin valikoiva narsisti tuntee izensä kuin Eeva Aatamin, työntyy oman navan alle omalla sukunuijalla. Sillä metrisellä joka kiertyy luokille.

ellauri046.html on line 537: Ved Individets Omgang med sig Selv besvangres Individet med sig Selv og foeder sig Selv. Individet har sig Selv udenfor sig Selv i sig Selv.  Selv aina isolla. Huoh. Jopa on izekeskeisiä kiemuroita.

ellauri046.html on line 542:   
Luutarhan avainpointti


ellauri046.html on line 544:     Sören pelaa Pokemonia pasianssina: valizen minut. Charlotte löysi Tenttenin faffan sängyltä ja oli lukevinaan sitä: Nikkala förskola.

ellauri046.html on line 548: Saasnart nemlig Personligheden i Fortvivelsen har fundet sig selv, absolut har valgt sig selv, har angret dig selv, saa har han sig selv som Opgave under et evigt Ansvar, og saaledes er Pligten sat i sin Absoluthed.

ellauri046.html on line 561: Anna olla Söören. Kerran se vain kirpasee sanoi pässi kun päätä leikattiin. Isi oli ihan kanttuvei eikä tiennyt asiasta midiä. Äiti kysyi nytkö sitten kuollaan ja sai myöntävän vastauxen ja lopetuspiikin kuin Sammeli. Ei sattunut vähääkään. Ei kukaan ole anemiaan kuollut se sanoi toiveikkaasti.

ellauri046.html on line 565:       Tää on tosiaankin voimakkaasti talousliberaalinen uskonto. Individin yrittäjän narsistinen maailmankazomus. Volttikuskikin voi elää täyttä elämää samalla tanssilattialla kuin tärkimöt, kunhan ottaa izeänsä niskasta kiinni. Tekee izestänsä izelleen epäjumalan. Sig selv.

ellauri046.html on line 573: 106. Myson oli Strymonin poika, Sosikrateen mukaan, joka vetoaa Hermippuxeen, kotoisin Kheoxesta, lakonisesta kylästä Oetan pitäjästä. Se oli 1 Kreikan 7 viisaasta. Strymon oli kuulemma oikee styränki mut Myson oli tavis. Kerrotaan et kun Anakharsis kysyi oraakkelilta onko ketään mua viisaampaa Pythia sanoi et Myson. Anakharsis meni uteliaana kazomaan ja näki Mysonin puuhailemassa auran kaa kesällä. Ei nyt ole auran aika se viisasteli Mysonille. Oikea aika kunnostaa se sanoi Myson.

ellauri046.html on line 576: Mysonin parhaita läppiä oli et faktat ratkasee perustelut eikä kääntäen.

ellauri046.html on line 578: Aristoxenos valituissa paloissa sanoo et Myson oli ihmisvihaaja kuten Timon ja Ademantos. Se hihitti izexeen kuin Klamydian kapteeni ja kysyttäessä mitäs ilostelet kun ketään ei ole mailla halmeilla sanoi just sitä.

ellauri046.html on line 591: De stærke jyder var en kristen vækkelsesbevægelse i 1700- og 1800-tallet. De stærke jyder var den første folkelige vækkelsesbevægelse i Danmark. Bevægelsen havde sin oprindelse i området mellem Horsens og Vejle i Jylland omkring byerne Hedensted og Løsning. Blandt de stærke jyder var både gårdejere, husmænd, håndværkere og tjenestefolk. Navnet De stærke jyder fik de først senere. De kaldte sig selv De opvakte.

ellauri046.html on line 599: De stærke jyder havde rødder i både den lutherske ortodoksi og den danske pietisme. Dette blev kaldt for dobbelt oprindelse. Bevægelsen blev i løbet af tiden kritiseret af både herrnhuterne i Christiansfeld, som mente, at de ikke var inderlige og glade nok, og af grundtvigianerne, som fandt dem for snævre. De stærke jyder blev med tiden en del af Indre Mission.

ellauri046.html on line 601: Luutarha seniorilla oli pietistitausta ja vanhana sillä oli kovia synnintuskia mm Ane-Pigen pystypanosta. Ettei vaan käy köpelösti viimeisellä tuomiolla.

ellauri046.html on line 608: Mieluummin baade og. Tentten on tollanen you can't have both kurinpitäjä kuin Naipaulin isä, tai Luutarha senior. Anaalis-obsessiivinen pyllynreikä.


ellauri046.html on line 612:     Söören ihan kuumuu kun se pääsee valizemaan. Talousliberalismin peliteoriaa. Aivan feikkiä. Valizenko 1kr nyt vai otanko 100kr kuun lopussa, siinä koko etiikka.
 

ellauri046.html on line 614:       You'll never read it, sanoi Ynsyräsuu Chomskyn tiiliskivenkokoisesta väitöskirjasta. Oli pakko ostaa ja lukea. Tää on toinen samanlainen. Toi vitun existentialismin valintamyymälä on justiinsa Adam Smithin moraali. Hmm ottasinxmä tän vaiko tän. On varaa valita. Mä oon vapaa agentti. Myyn pölynimureita jalka oven välissä. Salekin oli opiskeluaikana. Vanhana äijänä möi jenkkisoopaa.

ellauri046.html on line 616:       Tää Luutarhan alter ego Tenttenissä, vanhempi patakonservatiivi pappismies, peukuttaa (kai?) rakkausavioliittoa, mutta mixi? Mixi se on porvarista nyt äkkiä moraalista? Aatelin ja sitä aikaisempina aikoina se ei ollut. Mix arvokonservativin  porvarin mielestä se on? Oiskohan syynä talousliberaali säätykierto? 

ellauri046.html on line 617:      
 "Bogens titel er umiddelbart appeli al sin kategoriskhed, men værket selv, især dets første del, er faktisk en langstrakt labyrint bestående af meget forskellige tekster, som de færreste formentligt læser i umiddelbar forlængelse af hinanden, men springer frem og tilbage imellem, hvad jeg sådan set også vil anbefale, ellers risikerer man bare at tabe pusten," siger Joakim Garff, før han selv kaster sig ud i en hæsblæsende sætningssolo om den komplicerede komposition i første del af "Enten-Eller". 

ellauri046.html on line 623:       tinderlöytöön tai baarituttavuuteen. Ei ne optiot mitään tuhansien luokkaa nykyäänkään ole. Ellei plärää oikein hartiavoimin jotain senssipalstoja. Ja sieltäkin löytyy sitruunoita vaikka kuinka. Wikipedian sekavista selostuxista voi päätellä ettei toimittajatkaan ole oikeasti tajunneet tästä pätkääkään. Se voi johtua yxinkertaisesti siitä et Söören on ize oikeasti sekopää. Lopux se sanoo et tää on sun totuus (eli siis Sörkän, ei se koskaan kelleen muulle puhu). Vaihtoehtoinen sellainen, valize izellesi mieluinen. Enten tentten. Haarukka on puhunut.

ellauri046.html on line 625:       Tää nykymeininki että puolisoa pidetään just niin kauan kunnes sitruuna on puristettu tyhjiin ja sit haetaan uusi hani alle aiheuttaa sekin riitoja, tyytymättömyyttä ja onnettomia lapsia.

ellauri046.html on line 627:       Tää asessori Wiljami lässyttää Tenttenissä Södikalle kuin vanha pederasti. Kiimaisista hevosista puhutaan 2-mielisesti. Söde on narsistinen paskiainen mutta söde sellainen, ei alter ego sellaiselle voi suuttua. Uskonnollisille rakkaus on kuin jotain kamaa.  Sitä voi ottaa ja antaa kuin viinaa ja nappuloita. Jesse teki suuren teon kun se nöyryytti izensä. Mix nöyristely eli alamaisuus on joistakuista hienoa? Se on hienoa vaan niistä jotka diggaa ylipäänsä nokintajärjestyxiä. Samat porukat fanittaa Förstejä kaikessa, Söörenille se on ihan fetishi. Kuka tulee ekax, saa kultaa, mikä näistä on paras? Kuka johtaa? Vitun väliä.

ellauri046.html on line 629:       Jeg føler derfor vel, at jeg mod Dig har en vis Grad af Usikkerhed, idet jeg snart er for streng, snart for eftergivende.  No just tämmönen oli Sörkan iskä sille 

ellauri046.html on line 633:   Scribes teaterstykker, for det meste vaudeviller, blev ofte skrevet i samarbejde med andre. Hovedemnet er samtidens borgerskab. Stykkerne er ofte enkle og uden social kritik og står i kontrast til de romantiske stykker fra samme periode som Victor Hugos. Sama vika vaivaa Kierkegaardia. Scribe koitti paiskata Ranskan akatemian oven Hugon naamalle. Mut Hugolla oli kenkä ovenraossa. Sörkän eka ego kannusti "ekaa rakkautta", jolla se kai meinaa ihastumista (joita voi silti olla monta, ei siis aikajärjestyxessä vaan ensimmäistä). Se on eri narsistista:  Ogsaa i Bevisdtheden vilde Du overalt möde henne og Dig, og Dig og hende.  Niinkuin kaikki narsistikirjailijat se asuu peilisalissa ja näkee kokoajan ize oman naamansa. Pahin vaara avioelämässä siitä on kuten Salesta kyllästymispiste, ikävystyminen. Hizi että näitäkin heppuleita on roppakaupalla.


ellauri046.html on line 635:   Etenkin Scriben Premiers amours eli eka rakkaus oli Sörenistä mainio. Varmaan henkilöissä oli paljon tuttua. Lukasin sen, se oli aika mitätön vaudeville, jonka pointti oli ettei ensirakkaus ole muita kummempi, pikemminkin päinvastoin. Söörenin mukaan Scribe osoittaa et rakkaus on illuusio. Miten niin? Hölmö johtopäätös.  Du, hvad Følelse angaaer, er det mest jaloux Menneske, jeg kjender.  Narsistit on turhamaisia ja mustasukkasia. Söde kiertää kuin kissa kuumaa puuroa omaa pikku salaisuuttansa, jonka takia se ei mennyt naimisiin.  Se oli joko kaappihomous tai sit kykenemättömyys tai molemmat, lyön vetoa.

ellauri046.html on line 639:   Mitä on romanttinen rakkaus? Kuvitteellista bylsimistä yhdellä, haaveilua perheenlisäyxestä toisella. Sitä ei ole, jos ei paneta (esim. lapset ja lemmikit) tai jos haave on totta (esim. perheelliset). Ei siinä ole mistään illuusiosta kyse. Se on toive, ja onnellinen avioliitto on sen toteutumista. 
 
 Koulussa jo ihmetytti vakuutus ita me di adiuvant, niin totta kuin jumalat mua auttakoot. En voinut tajuta mitä tekemistä on totuudella ja toivotuxella. Ei mitään, tää on vala valehtelijoille. Totuus ja valhe vastakohtina pro totuus ja epätotuus. Valhe on pragmatiikkaa, populismia. Vakuutus ei tee väitteestä  todempaa.

ellauri046.html on line 641:   Misogynian pukinsorkka pistää Wiljaminkin silinteristä:  det er i Sandhed væmmeligt at see i den nyere Comedie disse erfarne, intrigante, blødagtige Qvinder, der veed, at Kjærlighed er en Illusion. Jeg veed intet saa vederstyggeligt Væsen som en saadan Qvinde. Hvad Under da at Qvinden vil emanciperes, et af vor Tids mange uskjønne Phænomener, hvori Mændene ere Skyld. Rakkaus on taloudellinen päätös, se erottaa sen hetken panohalusta. No niin tietysti, kun perheen perustamisesta on kysymys. Se et naiset vois perua sen päätöxen on frekkiä, ei asessori paremmin voi sanoa.

ellauri046.html on line 643:       Sit tulee vähän protonazismia:  Eller er Tungsind ikke Tidens Brøst, er det ikke den, der gjenlyder endog i dens letsindige Latter, er det ikke Tungsind, der har berøvet os Mod til at befale, Mod til at lyde, Kraft til at handle, Tillid til at haabe? 

ellauri046.html on line 645:       Entten-Sören kuulostaa Nietschen Retulta. Tai Timon Airaxiselta. Aviolliset on dum dyrisk tillfreds, se ize on erobernde Natur. Tätä tais olla tohon aikaan  ilmassa. Toihan oli puhasta E.Saarista, keskustaoikeistolaista optimismia, braunen Bataillionen-aatetta. Aikamme on samalla kertaa liian kevytmielistä ja liian raskasmielistä.  Es schaut auf Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit! Die Fahne hoch, die Reihen fest geschlossen! 

ellauri046.html on line 647:       Pop goes Horst Wessel! Kaxijalkainen luonnon herastuomari takoo karvaista rintalihasta ja möläjää. Oispa iso dinosauri liiskannut sen jalkapohjaan kiinni kuin jenkkipurkan. Eise ole peto seon loinen. Ällö hyttynen, iilimato täi, lutikka kirppu punkki.

ellauri046.html on line 651:   Ilman taivastoivoa naatiskellaan nykyhetkestä liian hätäsesti. Ja Söören nydelse on liian egoistista. Totta mooses. Suorastaan narsistista. Six kultahattu Söören tykkäs niin paljon Don Juan oopperan lopusta, jossa ei menty mimmoisiin, ei tarvinnut suuttua eikä ikävystyä. Ei sitoutua loppuelämäxi, maaskee, maaskee, o.s.v. Jos tekiskin vaan määräaikasen sopparin,  en Forbindelse, som den Saladin sluttede med de Christne paa ti Aar, ti Maaneder, ti Uger, ti Dage og ti Minutter? 

ellauri046.html on line 659: Mix hemmetissä jotkut fortvivler et elämä on forgaengeligt? Sitähän se on kaikilla. Salekin oli siitä ihan hysteerinen. Haki Steinerista apuuva. Eunukkikin perskules.

ellauri046.html on line 665: Elämä on forfaengelighed. No tietysti.  So what, tekee mieli kysyä. Se on vaan yx tapa edetä kohti lämpökuolemaa. Ei sen huonompi, oikeastaan parempi kuin muut. Meressä on pian enemmän muovisia koronanaamareita kuin meduusoja. Ikuisuus ei sovi eläimille.

ellauri046.html on line 670: 
Saladin (arabiaksi: صلاح الدين يوسف بن أيوب, Ṣalāḥ al-Dīn Yūsuf ibn Ayyūb, kurdiksi: سهلاحهدین ئهیوبی, Selah'edînê Eyubî , persiaksi: صلاحالدین ایوبی, Salāh-ed-Dīn-e Ayyūbī) (noin 1138 Tikrit – 4. maaliskuuta 1193 Damaskos) oli kurdilainen muslimihallitsija joka perusti aijubidien dynastian Egyptissä ja Syyriassa. Hän taisteli myös ristiretkeilijöitä vastaan ja tuli tunnetuksi sotataidoistaan ja armeliaisuudestaan.

ellauri046.html on line 672:     Vähän täs on myös tätä nomadit vs. maanviljelijät vastakohtaisuutta. Tentten on hutu ja Entten tutsi.
 Vuonna 1187 Saladin hyökkäsi Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan ja murskasi kuningaskunnan joukot Hattinin taistelussa. Hän myös vangitsi Jerusalemin kuninkaan Guy de Lusignanin. Jerusalemin kaupungin Saladin valtasi 3. lokakuuta 1187. Pian kaikki kaupungit Tyrosta lukuun ottamatta olivat hänen hallussaan.

ellauri046.html on line 674:     Jerusalemin kukistuminen sai aikaan kolmannen ristiretken, jossa läntinen kristikunta valtasi takaisin Akkon kaupungin. Englannin Rikhard I Leijonamieli löi Saladinin Arsufin taistelussa 1191. Saladin ja Rikhard sopivat 1192, että Jerusalem pysyisi muslimien käsissä mutta olisi avoin kristityille pyhiinvaeltajille. Saladin kuoli 2v myöhemmin. Kirstit oli ryövänneet Jerusalemin 90v aiemmin.

ellauri046.html on line 676:     Saladin agreed to confirm an inviolate peace between Christians and Saracens, guaranteeing for both free passage and access to the Holy Sepulcher of the Lord without the exaction of any tribute and with the freedom of bringing objects for sale through any land whatever and of exercising a free commerce.

ellauri046.html on line 680:       Vapaakaupasta tässäkin loppupeleissä oli kysymys. Saladin ja Riku oli molemmat huonossa hapessa. Jerusalem on kuin Rauhixen piha jossa eri muurahaislajit käy ikuista kärhämää. Nyt on kekomurkut joholla. Että ne jaxavat. Mitä tästä voimme oppia? Että muurahaiset on tyhmiä. Mennään kazomaan mitä tulee telkasta. 

ellauri046.html on line 684:        At Ægteskabet væsentlig tilhører Christendommen, at de hedenske Nationer ikke have fuldkommet det, tiltrods for Orientens Sandselighed og al Grækenlands Skjønhed, at end ikke Jødedommen har været istand dertil, tiltrods for det i Sandhed Idylliske, der findes i den, det vil Du vel indrømme mig, uden at jeg behøver videre at gaae ind derpaa, og og det saa meget mere, som det vil være tilstrækkeligt blot at erindre om, at Kjøns-Modsætningen intetsteds var saa dybt reflekteret, at det andet Kjøn derved er kommen til sin fuldkomne Ret. Men...  Pahaa länsisovinistista kaxoisstandardia, varhaiskapitalismin tehtaasta. Samaa laissez faire porukkaa on Kirkkomaakin. 

ellauri046.html on line 686:       Romantiikka oli taantumuxen imperiumin vastaisku valistuxen jälkeen. Valistus löi kiilan uskon ja tiedon väliin.  Usko ei ollut enää tiedon jatke (tiedoksi varmistuva otaxuma, mahdollisesti jopa piakkoinkin), vaan nyt on uskottava vastoin parempaa tietoa. Tää löi pohjan pois laahuxen toiveiden tynnöristä: lopussa ei kiitos seisokkaan, vaan life is hard and then you die. Romantiikka tuli apuun: ei tässä tarvi kaikkea niin ymmärtää, tärkeintä on tää harras tunnetila. Dette Høiere er nu det Religiøse, i hvilket Forstands-Reflexionen ender, og som for Gud Intet er umuligt, saaledes er for det religiøse Individ heller Intet umuligt.  Niinpä niin. Usko on tietämisen kanssa ristiriitainen huumetila, jossa heilutaan viinan ja nappuloiden voimalla. Uskon voimalla jaxais ehkä Sööreninkin tyyppinen kukkakärpänen kärvistellä kahden hengen liitossa. Paizi ettei siltikään, koska sitä kiinnosti iskähahmot enemmän kuin misut. 

ellauri046.html on line 688:       Jos yhteen ägtenskabiin ei mitenkään mahdu kaikki setämiehen kjärlighedit, Christendomme ei voi olla kehityxen viimeinen sana. Tästä epäkohdasta lähtee liikenteeseen iso osa setämieslyriikasta ja proosasta, esim. tämä nide. Kummasti homopetteriltä riittää naisista mielipiteitä, mut onhan niitä Suomen Perustan homo-Hankasalmellakin. Niillä tienaa paremmin kuin homobaarikokemuxilla.

ellauri046.html on line 699:       Garff näyttää muotoilevan Wiljamin loppukaneetin toisin kuin Eski-tyyppiset seppoilevat positiivis-existentialistit, joille taivas on vain numero jonka myyjä kysyy kassalla. Söörenistä jäbät on kyllä tarkoitettu taivaaseen mut ne voi munatakin sen jos oikein yrittää. No täähän on vanhaa raamatullista höpinää, eli vapaa tahto on vaan oikeus mokata. Jotta syyllisen voi hyvin mielin heittää helvettiin. Oma vika pikku sika, tyhmästä päästä kärsii nyt koko ruumis. Pitää vaan päättäväisesti tehdä niinkuin käsketään. Se on sitä existentialismia. Will to believe. Usko mitä tahdotaan.

ellauri046.html on line 701:       Enten-Eller" gjorde også lykke i sin samtid. Bogen fik en fortræffelig modtagelse og blev udførligt anmeldt i aviser og tidsskrifter," fortæller Joakim Garff.   Tanskan Vaakku runoilija Heiberg mietti, enttenkö jaxaa edes lukea moista 800-s. monstrumia vaiko tentten ei. Luki sittenkin. Ei yhtän tykännyt Enttenistä, mut mieltyi Tenttenin ryhdikkyyteen. Siitä lähti Luutarhan ura nousukierteeseen. Sörkän vaihdelaatikossa oli kolme vaihdetta, esteettinen, eettinen ja uskonnollinen, jossa se ottaa vauhtia minästä, pesästä tai teräsminästä. Pesästä ei Söören juuri perustanut, tuli toimeen ilman niinkuin käki. Heiberg diggas Hegeliä ja kirjoitti vaudevillejä. Se oli Sörenin paha kilpailija.

ellauri046.html on line 705: Sörkka on aivan vitun setämies, ylistämällä alistaja milloin ei alista Pigejä ihan muuten vaan. Piget on siitä jotain muuta kastia, heikkoja astioita ja tyhmiä kuin kanat. Oli sillä joku pikkusiskokin.

ellauri046.html on line 707: Kun Tenttenillä on tyylsää eikä istumatyö maistu, se ihan virkistyy kazellessaan vaimoaan, joka ei ole hetkeäkään toimeton, vaan puuhailee ja häärää koko ajan jotakin. Naiset ovat sellaisia, maassa kiinni ja arjessa. Lapsellisia ja mutkattomia.

ellauri046.html on line 710: Hiljaiset ja halukkaat, ketterät ja kurvikkaat, sellaiset me haluaisimme.

ellauri046.html on line 712: Saaledes skal det vaere, og enhver har sitt Smerte; for Kvinden foeder Boern med Smerte, men Manden undfanger Ideer med Smerte. 😁

ellauri046.html on line 714: Derfor er hun Mandens dybeste Liv, men et Liv som skal vaere skjult og forborgent, som Rodens liv altid er det. See, derfor hader jag al den afskyelige Tale om Kvindens Emancipation. Gud forbude at det nogensinde maa ske.

ellauri046.html on line 721: Eugene Scriben näytelmä Premiers amours oli säälittävä farssi. Entten tykkäs siitä kai kun se samastu deekahtaneeseen Charlesiin. Tenttenistä se oli aivan paska, niinkuin olikin.

ellauri046.html on line 723: Ahaa nyt mä hiffaan! Luutarha senior varmaan neuvoi Sööreniä oman kokemuxen perusteella, ettei pidä hätiköidä Pigen valinnassa, esim panna kyökkipiikaa kun ois herrasneitejäkin tarjolla. Siitä pelästyneenä Sörkkä teki bänet Reginen kaa.

ellauri046.html on line 725: Loppupuolella Tentten paasaa vielä same-sex relationshipistä. Sokraattisesta pederastiasta on ollut kyse olletikkin, lie ollut Enttenille ihan parhautta.

ellauri046.html on line 727: Aristoteles perustaa oikeuden ystävyyteen eli yhteisöllisyyteen. Kant ja Luutarha perustaa kaiken Pligtiin eli sisäistettyyn herruuteen. Ystävyyskin on Pligt. Nilkit.

ellauri046.html on line 729: Luutarhan loppupieraisut on lopen poroporvarillisia tuhnuja. Ihan sama kehitys kuin Salella, josta tuli iän mukana yhä scroogempi schysteri.

ellauri046.html on line 733: Mut ei se onnistu, kun sillä on tää kyttyrä. Se ei vaan pysty olee tavis vaikka haluisi. Siltä meni ehkä munat rikki kun se putos puusta. Surullista. Mut onhan se sit ainaskin ualmindeligt Maenneske.

ellauri046.html on line 735: Rukousten plot on anteexi kiitos ole hyvä. Krist. rukouxissa outoa on et ei oikeestaan saa pyytää yhtään mitään, jumala kuiteskin tietää paremmin mikä käy, eli tapahtukoon sun tahtos; mun sana olkoon yhtä mitätöin kuin sun on mitääntekemätöin. Mod Gud have vi altid uret, se on rakentava ajatus.

ellauri046.html on line 739: Söörenin ratkaisu on et apina on aina väärässä. Onhan siinä jotain perääkin.

ellauri046.html on line 744: Entten-Söörenin määritelmä kauniille on eze on izetarkoituxellista. Niinko luonto tai oikeen söpö Pige. Tentten tosin sanoo hapahkosti ettei vaan sen Pigen olemassaolon tarkoitus ole kuunnella Enttenin Insinuaatioita.

ellauri046.html on line 754: Se käy ilmi hyvin neuvoista jotka Entten antaa miten pysytellä äveriäässä A-ryhmässä ja ansaita porvarina lisämassia. Kyl tää on niin pösöä niin pösöä alusta loppuun saakka. Hesarin lukijoiden filosofiaa. Rahasta piisaa puhetta, uden Penge er der ingen Glaede i livet.

ellauri046.html on line 763:   Det er skjoent at see en Mand have Overflod, som hav selv har erhvervet.

ellauri046.html on line 767: Täyttä tuubaa. Aivan hanurista. En todellakaan pidä Söörenistä. En Enttenistä enkä Tenttenistä. Hverken Eller.

ellauri046.html on line 779:          Those tissues of falsehood which folly has wove!

ellauri046.html on line 784:       Ye rhymers, whose bosoms with phantasy glow,

ellauri046.html on line 786:       From what blest inspiration your sonnets would flow,

ellauri046.html on line 787:          Could you ever have tasted the first kiss of love!

ellauri046.html on line 796:       I hate you, ye cold compositions of art!

ellauri046.html on line 798:       I court the effusions that spring from the heart,

ellauri046.html on line 803:          Perhaps may amuse, yet they never can move:

ellauri046.html on line 805:          What are visions like these to the first kiss of love.

ellauri046.html on line 808:       Oh! cease to affirm that man, since his birth,

ellauri046.html on line 809:          From Adam till now, has with wretchedness strove;

ellauri046.html on line 820:       Aika sekulia Byronia, mutta sehän onkin tässä ihan alottelija. Ensinnäkin first kiss aika usein ole kiss of love, ja kääntäen. Mä en ize edes muistakaan semmosta. Eikä eka panokaan ole välttämättä rakkautta, kuha kokeillaan. Ne on oikeestaan aika eri asioita. Molemmat hommat alkaa lutviutua vasta vähitellen.

ellauri046.html on line 837: 
Tappaa yli 10.000 kansanmurhasta napisijaa  (Numbers 16:1-49)

ellauri046.html on line 841:       Vanhan liiton Ukki Taavetti oli törkymöykky, muilutti heettiläisen Uriah Heepin namupalan Bazeban izelleen tapattamalla Uurian kepulisti taistelussa. Professori Naatan vähän moitiskeli sitä tästä, ja  pienexi näpäytyxexi Bezeban eka skidi Taavetille kuoli. Taavetti meni jääkaapille lohtusyömään. No sillä oli Taavi maxanut Jehovalle velkansa ja seuraava poika Salomo meni ihan nappiin.  

ellauri046.html on line 851:       Pirkko Pylkkänen sittemmin Zilles harjoitteli 10-sormijärjestelmää vanhalla Remingtonilla. Paperin ylälaidassa luki tämä.

ellauri046.html on line 853:     Britti short-order cook Nicolas Freeling (1927-2003) oli olevinaan Georges Simenon, paizi rivompi. Piet ja Arlette ei panopuuhia lukuunottamatta paljon edistyneet Julesista ja sen tottelevaisesta vaimosta. Niku kylästyi izekin van der Valkiin ja tappoi sen liian aikaisin. Rahapulassa jatkoi ranskis Castaingilla. 

ellauri046.html on line 857:       Freelingillä rivoiluista huolimatta on pientä taikauskoista pyllyilyä joidenkin hiidenkivien keskellä, sevverran siihen on jäänyt 60-luvun patinaa. Puhuu magneettirannekkeista, voimavirroista:  yxinäisyys ja hiljaisuus auttoivat tavoittamaan jalouden läsnäolon: mieleen kuvastui majesteettinen uudistumis- ja pyhitysrituaali, puhdistautuminen ja katharsis, jokin suuri lupaus ihmiskunnalle.  Niinkuin Adolf Hitlerin lupauxet. Älä usko. Ne on pelkkää potaskaa, termiittiapinan feromonia.  Onko mitään surullisempaa ja turhempaa kuin entinen menestyskirjailija, jota kaikki pitävät vizinä?  Sas se. Ketkä "kaikki" enivei?

ellauri046.html on line 860: jokaisen englantilaisen silmissä maisema olisi silti ollut vastustamattomn edwardiaaninen, kuin suoraan Victoria Sackville-Westin (Virginia Woolfin heilan) romaaneista: Ratty ja Molly kumartuneina tarkastelemaan lahonnutta jollaa (Toad odotettavissa hetkellä millä hyvänsä, mukanaan kammottava uusi Chriscraftinsa). Jossain täällä voisi olla myös Potwell Inn, jossa mister Polly tarjoilisi 'Omletteja', ja Jim-setä häirizisi yleistä rauhaa kuollut ankerias aseenaan. 


ellauri046.html on line 862:       oli runoileva leipäpappi Stuttgartista 1804-1875. Nuorena diggas vanhaa hullua Hölderliniä ja jotain Krüdicken piikaa.  Hautas äitinsä Schillerin äidin unohtuneen haudan viereen. Sit siitä tuli kirjallisuuden proffa Stuttgartiin, kunniatohtori ja se sai palkintoja. Nai jälkeenjääneen katolisen tytön jonka kanssa sai 2 tytärtä. Tää oli sukulaisille ainainen kivi kengässä. Vaimkon kanssa tuli lopulta känää tyttären sulhasesta ja asumusero. Sopu tehtiin kuolinvuoteella.

ellauri046.html on line 882: In Jaegertracht und hat ein Ross,

ellauri046.html on line 891: Wenn du das Herz hast, kuesse mich!

ellauri046.html on line 903: Ich hab' Schoen-Rohtrauts Mund gekuesst!

ellauri046.html on line 912: What is King Ringang's daughter's name?

ellauri046.html on line 914: What does she do all day long,

ellauri046.html on line 924: He has the garb, has a horse,

ellauri046.html on line 932: Why are you gazing at me like that?

ellauri046.html on line 933: If you have any pluck, kiss me!

ellauri046.html on line 939: After that they rode home in silence,

ellauri046.html on line 944: A thousand leaves in the woods have seen,

ellauri046.html on line 945: That I kissed Fair-Rohtraut on the lips!

ellauri046.html on line 949: Translation: Charles L. Cingolani

ellauri046.html on line 953: . . . In July 1868 Moerike wrote to a friend: ". . . Just by chance I ran across the Old German name Rohtraut in a dictionary. Up until then I hadn't heard it used. It shone forth for me like a flaming rose, and with it the King's daughter came to life" . . .

ellauri046.html on line 955:       Tuskin se siihen yhteen pusuun jäi. Varmaan kangettiin alahuuleen asti. Trachtenanzugin Lederhoseissa on edessä näppärä napitettava läppä. Sellaiset oli mullakin kun kävelin Suopellosta Rauhixeen Seijan luo juhannuxena 1976.

ellauri046.html on line 971:       alakertaan. Kuzuttiin poliisit jotka pani miehen maahan ja rautoihin. 


ellauri046.html on line 994:       samainen luonnevammainen kiinteistönvälittäjä, jonka nyt vaan oli ihan pakko 


ellauri046.html on line 999:       josta sen kansakoulunopettaja tiesi kertoa kaikenlaista juttua. Sahanomistajan 


ellauri046.html on line 1000:       poikana sillä oli nuorempana liikaa rahaa, urheiluauto jonka rekkari oli SEX-42. 


ellauri047.html on line 2:   harset="utf-8">

ellauri047.html on line 30:   Goethe on ollut mun hampaissa aina, tässäkin kokoelmassa ihan alusta lähtien. Sivumennen sivallan sitä jo haukkuessani Dantea ja ylipäänsä neroja, jotka on tyyten ylimainostettuja. Joidenkuiden vaan pitää löytää supersankareita ja pukea ne värikkäisiin trikoisiin. Ja toisten ampua niitä alas kuin houkutusankkoja.

ellauri047.html on line 35:   Saxan ja koko maailman suurta neroa, Jussi Woku Jööttiä, en ole vielä sahannut kunnolla enkä paloitellut. Sivunnut jo sen tuhannen kertaa (ks nimiluettelo), mikä tietty kertoo sen keskeisyydestä. Mut mix ihmeessä siitä on tehty niin iso numero, että sitä vois romanit myydä kadunkulmissa?

ellauri047.html on line 39: Johann Wolfgang von Goethe Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tutkija, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan myös Weimarin valtion pääministeri. Goethea pidetään yleisesti saksankielisen kaunokirjallisuuden vaikutusvaltaisimpana hahmona. Mein Kristinaa 200v vanhempi. Kristiinalla ois vielä 12 vuotta jälellä. 

ellauri047.html on line 43:   Ei hemmetti kukaan voi olla nero kaikessa, eikä edes kovin hyvä noin monessa. Se vaan häsläs Weimarin pikkuvaltiossa vähän joka alalla, mikä oli helppoa kuin heinänteko, koska oli niin vähän kilpailua, ja se oli Karl Augustin ja sen leipäsuden kaveri. Runoilla se osasi ja  satuilla. Kova panomies se oli, se on sille annettava. Sen heiloilta on kysyttävä, oliko se sängyssä mistään kotoisin. Sen tiedekyhhääxet joita se väsäs vanhana oli aika heikkoja, runo kasvien metamorfoosista ja se hölmö väriteoria, susi jo syntyessään. Newton oli hoitanut jo hommat.

ellauri047.html on line 45:   Hesarissa oli "Annan Sohvalla" Kumikanan juttu jenkki sotaleskestä jonka nimi oli August. Nimestä huolimatta nainen kuitenkin, tietenkin. Sen miesvainaa oli ollut sotahullu tsykologi. Augustin piti luvata olla lopun ikäänsä naimatta saadaxeen sotalesken eläkettä. Weimarin Karl Augustin isosetä oli Friedrich II, joka hoiti kihtiään kaalikääryleillä. Karl ihaili sitä kovasti, koska se oli ollut Voltairen ystävä. (Nyt tuli mieleen  se väärennetty Friedrichin kirje, joka suututti Rousseaun niin sikana.) Goethe oli niinko Karlin Voltaire. Goethe oli sitä 8v vanhempi. Goethestä tuli salaneuvos niinkuin meidän sukulaisesta Robert Örnistä. Se kai tarkoitti oikeutta salaa käyttää ruhtinaiden rötykkää. 

ellauri047.html on line 49:   Antiikkiinhan se nojaili, yhdessä kuuluisassa taulussakin puolimakailevana nojaa Campagnassa Italiassa johkin antiikkiseen kiveen. (Eikös sen maalarin, pöydänjalan kanssa tullut sit jotain kärhämää laskusta?)  Se oli kova valehtemaan, sen omaelämäkertakin oli enimmäxeen tarua ja vaan siteexi totta. Sitä en ole vielä lukenut, vaikka aloitin. Täydennän tätä sitten kun saan sen läpitte. Stielerin vanhustaulussa se näyttää siltä kuin olis just jäänyt kiinni kalavaleesta. Varmaan joku naisjuttu meneillä tässäkin, jonkun rakkauskirjettä se tavailee tai vastaa sellaiseen. Nuorena se oli vähän Gregory Peckin näköinen. Ei ihme että sillä kävi hyvä viuhka rouvien salongeissa. Sope oli syystä kade. 

ellauri047.html on line 57:   Goethe oli porvarissäädyn kermaperseiden kuningas Frankfurtista, jossa Sope taulutti sittemmin koiria. Ne seurusteli Weimarissa, jonne Goether vuosikymmenixi pesiytyi, paizi mitä kävi 37-vuotiaana kuuluisalla Italian reisulla, mistä se sitten kerskui loppuajan mm. runolla Kennst DU das Land wo die Zitronen blühen? Ich schon, war 3 Jahre da.. Se oli sen ihan parasta aikaa. Vähän niinkuin Pylkkäsen Saxassa opiskelleet tytöt aloittaa aina sanoilla "Saxassa aiina...". Siellä oli kaikki paremmin. Vitali on kasvattanut sitruunansiemenistä hienot puut, eivät tosin vielä ole kukkineet. Kohtapa tiedetään millaista sekin on. 

ellauri047.html on line 60: Thuringenistä Frankfurtiin muuttanut räätäli-isoiskä kirjotti vielä nimensä ööllä Göthe, ennenkun alkoi suurkaupungissa hienoilla. Scneiderscheren schneiden scarf, scharf scneiden Schneiderscheren. Se nai izellen eskisaarismaisesti kukoistavan hotellialan yrityxen ja rikastu sillä niin törkeesti et jätti jälkeensä läjittäin kiinteistöjä, pantteja ja kultasäkkejä. Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin, ei tarvinnut päivääkään työtä tehdä. Se oli saita pedantti. Goethen äiti oli iloluontoinen Katharina Textari (1731–1808). Äiskä "Frau Rat", rouva rotta, oli 17 kun se naitettiin yli 2x vanhempaan ökyporvariin. Muut lapset kuoli paizi Woku ja sisko Cornelia, jonka kanssa se leikki nukketeatteria ja lääkärileikkejä. Äitikin sano sitä Hätschelhansixi. Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin muun muassa historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.

ellauri047.html on line 62:   Se kertoo (varmaan siinä Tarua ja totta, niin ettei nyt voida olla ihan varmoja tän todenperäisyydestä), et sen oli tapana lukea ulkoa kirjojen alkuja ja luettelot niiden luvuista (sillä olikin myöhemmin hyvä briljeerata salongeissa). Se hyppelehti asiasta kolmanteen, niinkuin tässä eräillä muillakin neroilla on tapana.

ellauri047.html on line 64:     Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, kirjoitteli anakreonttisia eroottisia runoja Annettelle (Anna Schönkopf). Ne on kyllä aika lällyjä. Lällärikamaa, Woku hyvä. Vuonna 1768 Goethe joutui tubikohtauxen vuoksi palaamaan vanhempiensa kotiin. Toipilasaikana Susanna von Klettenberg (1776–74) tutustutti Goethen herrnhutilaisuuteen, joka vaikutti hänen tuotantoonsa: Wilhelm Meisterissä on pitkiä sitaatteja Susanna-tädiltä, ja Faustissa on senaikaisten alkemian opintojen jälkiä.  Iskä alkoi hermostua kun opiskelut ei sujuneet, onnex hemmotteleva äiti ja sisko pitivät Wokun puolia. Size lähetettiin huonompaan kouluun Strassburgiin, missä sillä oli taas oikeen viihtysää. Strassburg oli isompi kaupunki kuin Frankfurt, ja kuului Ranskalle.

ellauri047.html on line 66:     Tässä vaiheessa se kosiskeli jotain papintytärtä, jonka se tapansa mukaan dumppas ilman hyvästejä lähtiessään kotiin Strassburgista. Frederika raivostui: oliko Woku sitä vaan verneukt! Woku puolustelihe vedoten vanhaan tubiinsa. Tältä kaudelta on pari aika narsistista runoa kuten Päivää ja näkemiin ja Vappulaulu. 

ellauri047.html on line 68: Leipzig oli fashionaabeli pikku-Pariisi. Me tehtiin pikku kiekka Leipzigiin automatkalla Dresdeniin. Siellä oli hurjan hiljaista, oli sunnuntai. Melkein kuin koronapandemian aikana. Amerikkalaiset pommitti sen hajalle, muttei niin hajalle kuin Dresdenin. Nazit sentään säästi Pariisin kun halus sinne juhlimaan. Tulimerellä tervehti merentakaisia esi-isiä. Euroopasta karkotettujen hihhuleiden jälkeläiset maxo takaisin. Varmaan ne halus että Dresdenissä näyttäis jatkossa samalta kuin jenkeissä autoteiden varsilla: Motel-kylttejä, No Vacancy, Texaco-asemia, Taco Billejä. Asfalttia, tyhjää, autoja. Paljon, paljon mamuja. No siinä on niiden toiveet kyilä toteutuneet. Dresdenissä oli uusnazien mamumellakoita päivittäin hienosti uudelleenrakennetulla torilla.

ellauri047.html on line 70:     Saikun jälkeen Goethe jatkoi lakitieteen opiskelua Strasbourgissa. Johann Gottfried von Herder tutustutti Goethen Homerokseen, hakespeare William">William Shakespeareen, James Macphersonin Ossianin lauluihin ja goottilaiseen tyyliin.

ellauri047.html on line 72: Jöötti kirjoitti Strasburgissa lakitieteen väitöskirjan jossa se suositti kirkon ja valtion erottamista. Se oli grande katastroofi, suuri skandaali. Jöötti meinattiin jo heittää pihalle, mut isä tuli hätiin, sen annettiin sitten tehdä lisari. Väitöskirjakässäri on hävinnyt. Ei sisälly 143-osaiseen koko tuotantoon. Lisurissa se pohdiskeli, pitäiskö nainen joka tekee au-lapsellensa abortin ex post facto listiä vai ei. Tää on kuuluisa Gretchen-teema, jota se pyörittelee myös Faustissa. Hemmetti. Siitä lisää myöhemmin.

ellauri047.html on line 76:     Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa. 

ellauri047.html on line 78:   Kirjan Werther oli Woku ize, joka kosiskeli Wetzlarissa (Hessenissä) Charlotte Buffia. Charlotte dumppas Wokun ja otti sen sijaan Johann Christian Kestnerin, jolla oli hyvä paikka Hannoverin hovissa. Se ei pahemmin masentanut Wokua, joka osti jopa kihlat Lotelle ja Hannolle. Se joka teki izarin oli Wokun kolleega Karl Wilhelm Jerusalem, Lessingin kuoma. Woku vaan yhdisti nää tarinat. Tarua ja totta elämästäni. Wertheristä Goethe ei netonnut paljoa, kun ei ollut copyright-lakeja. Niinkuin monet muut (esim. Cervantes ja Rabelais) se julkaisi six aina uusia, muka päivitettyjä versioita omista prujuista. Wetzlarin aikainen tuttu kuvaili Goethea:

ellauri047.html on line 80: „Er besitzt, was man Genie nennt, und eine ganz außerordentliche Einbildungskraft. Er ist in seinen Affekten heftig. Er hat eine edle Denkungsart. […] Er liebt die Kinder und kann sich mit ihnen sehr beschäftigen. Er ist bizarre und hat in seinem Betragen, seinem Äußerlichen verschiedenes, das ihn unangenehm machen könnte. Aber bei Kindern, bei Frauenzimmern und vielen andern ist er doch wohl angeschrieben. – Er tut, was ihm gefällt, ohne sich darum zu kümmern, ob es anderen gefällt, ob es Mode ist, ob es die Lebensart erlaubt. Aller Zwang ist ihm verhaßt. […] Aus den schönen Wissenschaften und Künsten hat er sein Hauptwerk gemacht oder vielmehr aus allen Wissenschaften, nur nicht denen sogenannten Brotwissenschaften.“

ellauri047.html on line 82: Schiller sanoi sitä toistuvasti tunnekylmäxi egoistixi. Narsistiko se siinä taas soimaa psykopaattia kuin pata kattilaa? Schiller osoitti myös izetuntemusta sanoessaan, että Goethe on naiivi runoilija, se ize sentimentaalinen. Siinähän ne on, pienessä paketissa, rusetilla sidottuna. Genius eliskä nerokkuus oli Sturm und Drangin meemejä. Jotkut vaan on niin paljon parempia kuin toiset, et ne ansaizee erikoisen nimen. Ne on ihankuin eri rotua, ja niiden hoito-ohjeetkin on sixi eri, niille pitää sallia sellasta mitä muille ei voi sallia. 

ellauri047.html on line 84: Ein Genie (über das französische génie vom lateinischen genius, ursprüngl. „erzeugende Kraft“, vgl. griechisch γίγνομαι „werden, entstehen“, dann auch „persönlicher Schutzgott“, später „Anlage, Begabung“) ist eine Person mit überragender schöpferischer Geisteskraft („ein genialer Wissenschaftler“, „ein genialer Künstler“).

ellauri047.html on line 85: Genialität kann sich auf allen Gebieten zeigen – künstlerisch, wissenschaftlich, wirtschaftlich, philosophisch, politisch usw. Es kann zwischen Universalgenies, Genies und „verkannten Genies“ unterschieden werden.

ellauri047.html on line 87:   Verkannte Genies on kaikista säälittävimpiä, sellainenhan voi jolla joka iikka, vaikka tässä izekin. Väärinymmärretty nero, sehän olen mä! Tai ehkä väärinymmärtävä nero! Nero siinä. Kuinka ollakkaan, Goethe ize oli sitä mieltä, että se oli genius. Se oli valjennut sille runoissa Prometheus ja Mahometin laulu. Ceausescu ja se yx järbä Quorassa ajatteli olevansa laahuxelle jokia joista niille virtaa viisautta. Niin Goethekin Mahometin laulussa. Mix Mahomet? Niin, sas se. Jotkut iranilaiset yritti, mut niiden sivu on jo poistettu. Eiköhän se vaan kuulostanut kivan exoottiselta.

ellauri047.html on line 89: Catharine Cox tutki neron nazat saaneita ja tuli tuloxeen, että nerolle riittää vähempikin älli, kunhan ne vaan on hurjan sitkeitä ja tuotteliaita. Hulluudesta on myös jotain apua. Goethelta näitä ansioita löytyi.

ellauri047.html on line 93: Weimarin herttua Karl August (1757–1828) vaikuttui Goethen kirjallisista kyvyistä ja tarjosi tälle vuonna 1775 työtä herttuakunnassaan. Weimarista tuli Goethen kotikaupunki tämän loppuiäksi. Hänestä tuli monialainen poliitikko, joka vastasi muun muassa ulko-, opetus-, kulkulaitos- ja rahaministerin tehtävistä. Lisäksi hän toimi sotaministerinä yhteistyössä herttuan kanssa. Kaiken tämän ohella hän jatkoi työtään kirjailijana. Aikaa riitti myös tieteellisille harrastuksille, muun muassa kasvitieteelle ja geologialle. Weimariin perustettiin myös teatteri, jossa Goethe toimi käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja näyttelijänä. Hänen ansiostaan vähäpätöisestä Weimarista kehittyi eurooppalainen kulttuurikeskus, joka veti puoleensa aikansa lahjakkaimpia taiteilijoita. Kaikkein kuuluisin näistä Goethen jälkeen Weimariin muuttaneista taiteilijoista oli kirjailija Friedrich Schiller.

ellauri047.html on line 97: Maisemanvaihdoxeenpa hyvinkin. Mmm, mitkä maisemat Mignonin kouluhameen alla avautuivatkaan. Stein oli Wokun lähtiessä 39, sen parasta ennen päiväys meni. Oma nenä ratkaisee. Charlotte oli vaatimaton, nokkela, siro ja tunnollinen kuin äitinsä. Sillä oli 4 harrastusta: seuraelämä (sen ammatti), kylpylät (se oli huonokuntoinen), kirjallisuus/teatteri/taide (kirjotti izekin), ja lemmikit (kissat, koirat, kyyhkyset). Goethe varmaan kylästy noihin kilpaileviin sylikoiriin. Musta Charlotte kuulosti aika kivalta ja fixulta tyypiltä. Woku ei. Charlotte ei ehkä koko vuoaikymmenen aikana antanut Wokulle, siinä vika. 

ellauri047.html on line 99: Italian matkan jälkeen Goethen hallinnollista työtaakkaa kevennettiin, niin että hän saattoi entistä paremmin keskittyä kirjailijan työhön. Vaikka hän oli erittäin ahkera kirjoittaja, saattoi teosten valmistuminen kestää vuosikymmeniä, sillä hänellä oli tapana työstää monta teosta yhtäaikaisesti. Faust työllisti häntä jopa 60 vuoden ajan. Niinkuin Karl August, joka maxo viulut. Torquato Tassossa Goethe on sekä Antonio että Tasso. Ettei vaan Antoniossa ollut Augustiakin mukana, kärsimättömänä odotti valmista.

ellauri047.html on line 103:   Samanlaista kuin Christiane saa moni kuulla puolisonsa nenäkkäiltä kolleegoilta, etenkin snobeilta. Samaa sano Conradin vaimosta Russell ja sen leipäsusi, samaa sanoi jotkut monomaani lindkvistit Seijasta ja musta MIT:issä. He olivat hyvin väärässä. Kielitieteilijät tuppas seukkaamaan vaan keskenään, eikä tajunneet kuinka joku voi olla jonkun kaa jota ei kiinnosta suffixit eikä puffixit. Yhtä kohtuudella voi ihmetellä, mitä kemisti voi nähdä sellaisessa, joka lukee vaan vihaisena semantiikkaa. Onnex se sentään näki jotakin, ainakin välähdyxenomaisesti joskus, vaikka saikin yhtä monta kertaa katua. Mä ize halaan izeäni etten tehnyt samaa erehdystä kuin opiskelukaverit. 40 vuodessa ois alkanut ne puffixit roikkua zum Hals heraus. Monikohan niistä samispareista on vielä naimisissa?

ellauri047.html on line 105: Goetheista Christiane oli se jolla oli housut jalassa. Kun Napsun sotilaat tuli Goetheille rähisemään, Woku ihan "kivettyi", ja se oli Christiane joka heitti retkut pihalle. Kiitoxexi Woku "sinetöi" 18-vuotisen leipäsusisuhteensa ja nai seuraavalla viikolla Christianen kirkossa 1806. Niille syntyi paljon lapsia, joista vaan esikoinen August eli aikuisex, tosin tavixex. Sillä ei ole edes enkunkielistä Wikipedia-sivua. Saxalaiselta sivulta käy ilmi millasta oli olla neron varjossa. Aku alko dokata. Sillä välin Roopella oli sen 7 eri hania samaan aikaan kun Christiane piti kotia. Se kirjoitti: "Pidän kovasti pojista, mutta tytöt on vielä kivempia. Jos kyllästyn tyttöön tyttönä, se voi toimia mulle myös poikana." Elämä on etupäässä kivaa, mutta menettelee se takapäässäkin. Schillerin kuolemasta toipuaxeen 58v vanha sika vikitteli jo 1807 18-vuotiasta Minna Herzlieb orpoa, joka esiintyy Goethen viimeisessä romskussa Vaaliheimolaiset Ottilian nimellä. 

ellauri047.html on line 107:     Kun Goethe tapas Napsun 1808, Napsu totes äimissään: "Vous êtes un homme!". Olikohan sille annettu muuta ymmärtää. Goethesta se oli hienoa, se muisteli Napsua aina hyvällä. No Goethen kuoltua sen lääkäri väitti että se oli kaunis vainaja. Napsu ize oli pyylevä hukkapätkä ja Schopenhauer koala. Matthew Arnold (Dover Beach) diggas Goethea. Goethe saxansi Dideroota eikä tykännyt matikasta enempää kuin se. Tesla osas Faustin ulkoa ja kekkas vaihtovirran kerran mumistessaan sitä. Mumiskohan Elon Musk Torquato Tassoa tehdessään Johnille Tesla-autoa? Vääntö niissä on kyllä hyvä. It takes all kinds to make a world. 

ellauri047.html on line 109: Goethe oli herttuan rötykkäkomitean (Privy Council) jäsen, istui sota- ja maantiekomiteassa (haukotus), leikkas sinisen nauhan kun Ilmenaun hopeakaivos avattiin ja jarrutti tutkinnonuudistusta Jenan yliopistossa.  Antoi avustuxen kasvitieteelliseen puutarhaan ja suunnitteli mukavuuslaitosta herttuan palaziin. Jotain nilkkimäistä näyttää siinä olleen, tulee mieleen Arto Samuli. Se mm. möi kulkureita ja toisinajattelijoista sotilaixi armeijoihin. Pientä kaupantekoa ei vielä ihan kuolleilla sieluilla. 

ellauri047.html on line 111:     Goethen sihteeri Eckermann yritti hoitaa Goethen peeärrää väittämällä, et se muka tykkäs tosi paljon Lutherista. Privaatisti  sanoi, että se ei ole antikristitty eikä epäkristillinen, mutta selkeesti ei-kristitty, ja et risti on 1 neljästä sen mielestä ällöttävimmästä jutusta. Spinozasta se sitävastoin diggas kovasti, niinkuin Lessing ja Herderkin. Oli se vähän panteistikin, kuten Flaubert ja Einstein. Hihhuleille se oli "suuri pakana".  Poliittisesti se oli Aarne Kinnus-tyyppinen 'temokraatti', leikki sijansa saakoon, kunhan ei mene överix. von Goethe kuulosti se korvissa oikein hyvältä. Se oli vapaamuurari. Ranskan vallankumous oli sen mielestä kauheeta, se kirjoitti paljon huvinäytelmiä, jossa se teki pilkkaa siitä. Hermann ja Dorothea on sen kyhäyxistä ehkä kaikkein puisevin. Se oli sen suurin menestys saxalaisten mielestä. 

ellauri047.html on line 113:   Napsu nimitti Goethen kunnialegioonaan, ja se oli siitä niin tyytyväinen että pysyi aina Napsun puolella. 1814 eli 65-vuotiaana se riiusteli vielä 30-vuotiasta Mariannea ja kyhäs sen kanssa yhdessä West-Östlicher Divaania. Osa runoista oli Mariannen tekemiä (mut Goethen nimellä). Goethe ei tykännyt nähdä sairaita eikä vainajia, nin et kun Christiane sairastui ja kuoli 1816, Goethe ei edes käynyt kazomassa, eikä tullut hautajaisiin. Size yritti vielä kosia jotain 19-vuotiasta Ulrikea 74-vuotiaana, ei tullut kauppoja. Siitä sai sentään kirjoitetuxi vielä Marienbadin elegiat.

ellauri047.html on line 117: Goethen koko tuotanto on koottu 143-osaiseen Weimarin laitokseen. Osalla Goethen teoksista on enää historiallista merkitystä, mutta hänen keskeiset runonsa ovat säilyttäneet tuoreutensa. Siltä on säästynyt 10K kirjettä ja 3K taulua toritaidetta. Erityisesti se tykkäs teatterista, sitä se oli leikkinyt kotona pienenä. Sope diggas Wilhelm Meisteriä.  Ralph Waldo Emerson valizi Goethen yhdexi 6 "mallimiehestä" (muut olivat Plato, Emanuel Swedenborg, Montaigne, Napoleon, and hakespeare William">Shakespeare). Aika erikoinen sixpäkki miehen malleja. Mut Rafu oli aika erikoinen izekin. 

ellauri047.html on line 119: Nojaa, parasta ennen päivän ylittäneitä on runoistakin kyllä valtaosa. Runotkin on niinkuin läpät: ne tehoaa jos lukijalla on samanlaiset arvot kuin kirjoittajalla, ja samanlaisia kokemuxia. Mut jos kirjottaa 143-osaisen tuotannon, niin pakkohan on joukossa olla sekulia. Mulla on vähän sama julkasupolitiikka kuin Goethella. Meillä Wokun kaa ei ole huoneen nurkassa rodea, niinkuin puolalaisella nobelistittarella Wislava Szymborskalla oli. 

ellauri047.html on line 121: Nietzschen aloituskahdexikko oli: Epicurus and Montaigne, Goethe and Spinoza, Plato and Rousseau, Pascal and hauer Arthur">Schopenhauer. 


ellauri047.html on line 129:   Koskenniemi kuzuttiin Turkuun proffaxi 1921 maisterina ilman pätevöitymisvaatimusta. Se lähti viivana. Talonpoikaissukua. Sen isä oli äitiä 28v vanhempi ja ehti tuskin moikata poikaansa. Perheenisän kuoleman jälkeen poika vietti varhaislapsuutensa peräti seitsemän naisen ympäröimänä. Samaan talouteen kuului näet äidin ja kahden sisaren ohella myös äidin kolme sisarta, ja lisäksi äidinäidillä tiedetään olleen perhepiirin kuvioissa tärkeä rooli. Kasvavalla pojalla oli kuitenkin mahdollisuus vetäytyä omaan uneksivaan yksinäisyyteensä, joka vähitellen kehitti hänestä runoilijan. Naiset hääräsi ja Veka runoili. Koskenniemi oli nuoruudestaan lähtien lukenut innostuneena Sören Kierkegaardia ja Friedrich Nietzscheä. Sieltä ne naziajatuxetkin sitten tulivat. Mut nyt hampaat Jööttiin, Veka!

ellauri047.html on line 133: Kunnon sakemannina vanha kasuaari pahexui nakutauluja, katolista taikauskoa ja suri turistioppaiden laskuttamia zekiinejä.

ellauri047.html on line 135: Korollaaneläjä, harrastelija, lasten kasvatuxeen ja naisten töihin puuttuva kotihirmu, mikäs se somalien haukkumasana sellaiselle olikaan, qorqode.

ellauri047.html on line 137: Isänisä oli räätälinsällistä nousukas, äidinisä vanhaa rahaa ja tasavallan presidentti.  Perse oli siis erittäinkin kermainen. Äidin poika selkeesti, VA antaa ymmärtää että sitä on runoilijapiireissä liikkeellä.

ellauri047.html on line 139: Wolfgang oli äidin lellipoika, Hätschelhans. Huonosti kirjoittava iloinen Aja-äiti tykkäs enitenHansin haukotuttavasta Hermannista ja Dorotheasta, kanto sitä mukanaan kuin kissa pentujaan. Aja oli zinzendorfilainen, eli siis herrnhutilainen. Herrnhutilaisista oli puhe kirkkohissassa, joka oli mun mielestä koulun turhin aine, eräänlainen opin Kouvola tai Piexänmäki. Seijalle se oli ihan mieliaine. 

ellauri047.html on line 141:   Ize asiassa voi vaikuttaa ihmeeltä, että me ollaan vielä yhdessä, kun me 1) ollaan ihan eri aloilta: Seija luonnontieteilijä, mä humanisti, 2) tykätään erilaisista juustoista: Seija kermajuustoista ja mä haisevista, ja 3) tykättiin (silloin kuin vielä voitiin syödä) eri salmiakeista: Seija Fazerin (pissanmakuisista tosi pahoista), mä Halvan ja Chymoxen Panttereista (jotka Seijasta maistui äkeiltä). Mutta niin sitä ihmeesti on löydetty kompromisseja, ja tässä sitä ollaan vielä karanteeni-ikäisinä. Luonteina me ollaan enemmän samixia kuin arvaiskaan, ja muilta osin täydennetään toisiamme: Seija on hassu, kiva ja älykäs, mä arvaamaton, ilkeä ja nenäkäs. 

ellauri047.html on line 145: Goethe leiki mieluusti lapsilla kunhan ne oli kauniita. Rumia lapsia se suorastaan hätisteli pois yökkien. Pikku kermapeppu pomotteli kinginä kavereitaan kuin lakeijoita.

ellauri047.html on line 153: Nuori Goethe Leipzigissä oli vähän tollanen izetyytyväinen Hanswurst, rokokoo-harlekiiniasussa tepasteli takakenossa puumiekka vyötäisillä, Pluto olet oikea pelle!  Wider Hans Worst kirjoitti jo Martin Luther, ja lisää hongankolistaja, oikeinkirjoituxen professori Gottsched. Vernünftige Tadlerinnen. Mefisto on peräisin Hansun vanhemmasta kaverista kotiopettaja Behrischistä, laiha kuiva piru, jolla oli huomattavan suuri nenäkin.

ellauri047.html on line 155: Goethe valkkas aina naisia, jotka olivat tarjoilijatyyppiä. "Goethen eroottinen kiintymys on harvoin kohdistunut yxinomaan tai edes ensi sijassa fyysilliseen kauneuteen, sensijaan miltei pooikkeuksetta luonteen alistuvaan naiselliseen lempeyteen."  Rohkeutta nöyrät kalkkunat, teillä on mahixia! Tarjoilija Kätchenin kaa hommat meni puihin kuitenkin, Hansu oli varmaan tosi ärsyttävä mustasukkaisuuskohtauxineen. Kätchen oli se Annette (toinen etunimi oli Anna), jonka nimisestä vihkosesta alempana on joku pätkä. 

ellauri047.html on line 159:   Annette on valistusajan pehmopornoa, pointtina: tie miehen sydämeen voi käydä vazan kautta, mutta naisilla se menee just päinvastoin: tie vazan alle tekee kierroxen sydänalassa. Hat man einmal diese Herzen, ha das andre hat man bald!

ellauri047.html on line 169: Lessingin isä oli pappi ja teologisten kirjojen kirjoittaja, Johan Gottlieb Lessing. Johan Gottlieb oli naimisissa Justine Salome Fellerin (1703-1777) kanssa. Lessingeillä oli kaksitoista lasta. He asuivat pikkukaupungissa nimeltä Kamenz Itäsaksissa.

ellauri047.html on line 172: Me käytiin Meissenissä eräänä sateisena päivänä Johnin perheen kanssa automatkalla. Se oli jotenkin rinteessä, pieni tori, sateenvarjoja ja sadetakkeja. Käytiin Meissenin lasitehtaan myymälässä ja ostettiin Meissen-lautanen, joka möllöttää nyt lautashyllyssä. Vanhemmillakin oli samantapainen Meissen-lautanen, vieläpä siinä samassa lautaskaapissa, joka on nyt meidän salissa. Mut se lautanen harmittavasti meni Jönsille. Kai. Ei meille ainakaan. Kukahan meidän lapsista saa kaapin, ja kuka lautasen. 

ellauri047.html on line 177: Hän palasi marraskuussa 1752 takaisin Berliiniin ja tutustui seuraaviin henkilöihin; Karl Wilhelm Ramler, Friedrich Nicolai, Ewald Christian von Kleist, Johann Georg Sulzer ja Moses Mendelson. Hän muutti lokakuussa 1755 takaisin Leipzigiin.

ellauri047.html on line 179: Seuraavana vuonna alkoi hänen useammille vuosille suunniteltu opintomatkansa Alankomaihin, Englantiin ja Ranskaan Johann Gottfried Winklerin seurassa. Hän joutui kuitenkin keskeyttämään matkan Amsterdamissa 7-vuotisen sodan takia. 

ellauri047.html on line 181: Samana vuonna hän tapasi seuraavat henkilöt: Johann Wilhelm Gleim, Friedrich Gottlieb Klopstock ja Conrad Ekhof.

ellauri047.html on line 185: Siellä hän tutustui seuraaviin henkilöihin; Friedrich Ludwig Schröder, Conrad Ekhof, Philipp Emanuel Bach, Johann Melchior Goeze, sekä Reimarus ja König sukuihin.

ellauri047.html on line 187: Siellä hän tutustui myös tulevaan vaimoonsa. Hän oli Eva König, jonka aviomies Engelbert König silloin vielä oli elossa. Samana vuonna hänet valittiin ulkojäseneksi Berliinin Tiedeakatemiaan (Berliner Akademie der Wissenschaften), mutta jo 1769 teatteri suljettiin rahan puutteessa.

ellauri047.html on line 191: 8. lokakuuta 1776 hän ja Eva König avioituivat Jorkissa Hampurin lähellä. Jouluaattoiltana 1777 Lessingeille syntyi poika, joka menehtyi heti synnytystä seuranneena päivänä. Eva Lessing kuoli 10. tammikuuta 1778 lapsivuodekuumeeseen. Lessingin terveydentila huonontui vuonna 1779. Hän Hän kuoli 15. helmikuuta vuonna 1781 aivohalvaukseen (Hirnschlag) ollessaan kyläilemässä Braunschweigissa viinikauppiasi Angottin luona. Alkoholilla saattoi olla vaikutusta asiaan. Hänet haudattiin Braunschweigiin (Magnifriedhof).

ellauri047.html on line 195: Lessing oli frizu- ja brittifäni ja Gottschedin ja muiden ransulinjan koirien  vastustaja. Viziniekka. Jotenkin surullisen hahmon porvarin kuvan siitä saa. Se oli epigrammirunoilija, voltairemainen vinoilija. Teki pilkkaa Klopstockista, jota kaikki kiittävät, mutta kukaan ei jaxa lukea.

ellauri047.html on line 199: Die Ehre hat mich nie gesucht;			Mua ei kuzu kunnia tai etusija.

ellauri047.html on line 204: Auch Schätze hab ich nie begehrt.		En liioin ezi valtaa enkä loistoa.

ellauri047.html on line 210: und einer Nachwelt untern Füßen?		Jälkipolvet mun haudallani tallaa.	

ellauri047.html on line 219: Auch ein kleines Loblied bringen!		myös laulaa ihan pieni ylistys!

ellauri047.html on line 225: Höchstes Gut, wer dich nur hat,			Paras tavara! Joka sulle aukasee

ellauri047.html on line 228: Nun, so magst du mir´s vergeben,		No, ethän kazo liian pahasti, 

ellauri047.html on line 229: Daß ich dich nicht singen kann:			jos en ihan loppuun asti kestä;

ellauri047.html on line 249:   Goethen Faustissa setämies Faust panee epähuomiossa paxuxi viattoman rotinkaisen Gretchenin, jolla oli esimerkillisen siisti vaikka köyhä kämppä. (Sitä Goethe erikoisen paljon ihasteli, kunnon sakemannina.) Gretchen vetää Faustin vauvan alas vessanpöntöstä. Was nun, kleiner Mann? Pitäskö Gretchen vetää alas vauvan perästä, vai ei? Sitähän ei tässä pohdita, kenen vika kaikki viime kädessä ehkä oli, das gehört nicht zur Sache.

ellauri047.html on line 255:   Kaikkein traagisinta oli, et Gretchen nolasi näin myös veljensä, joka teki häpeissään izarin. Tulkoon hänenkin verensä Gretchenin päälle, tuumi tää oikeustieteen lisuri. Joku aikalainen jumalinen väitti Goethesta, et se luopui kristinuskosta ja liittyi islamiin. Siltähän tää alkaa vähän kuulostaa, pro life-ohjelmalta, ja kunniamurhalta.

ellauri047.html on line 257:   Goethella oli omakin Gretchen, sen ensimmäinen ihastus, sitä izeään vanhempi joku rotinkainen Julchen, jonka kanssa se ei ehkä päässyt kosketusetäisyyttä pitemmälle. Juttu tuli ilmi, ja Gretchen lähetettiin toiseen kaupunkiin. Jöötti suri sitä vielä kuusikymppisenä. Voi että olis päässyt edes koittamaan!

ellauri047.html on line 261:   Gothejen kämppä Frankfurtissa pommitettiin liisteixi kateiden amerikkalaisten toimesta sodan lopussa, ihan vaan kostomielessä. Ahkerat saxalaismuurahaiset rakensi sen alusta asti uudestaan. Siellä on nyt Goethe-museo. Pitäis käydä. 

ellauri047.html on line 267:   Klopstock sai turhaan siitä sommitella tetristä. 


ellauri047.html on line 268:   Wolfgang poika oli Messiaasta ihan liekeissä, 


ellauri047.html on line 269:   Cornelia-siskon kaa kun puuhasteli sisäleikeissä. 

ellauri047.html on line 275:   Cornelia kuumui, pahana enkelinä kovaa kiljasi. 


ellauri047.html on line 279:   et alkoi sittemmin runoelmissaan harrastaa loppusointua. 


ellauri047.html on line 320: Dir hat, wie du mir selbst erzählt,

ellauri047.html on line 322: Du sprichst, dir hab sie viel erlaubt,

ellauri047.html on line 347: Etkös sä ole ihan liian nuori kuolemaan?

ellauri047.html on line 405: Ihanasti loistaa	

ellauri047.html on line 412: Ja tuhat ääntä		

ellauri047.html on line 413: ihan puskista,		

ellauri047.html on line 477: Drunten werden in dem Thal

ellauri047.html on line 482: Doch ihn hält kein Schattenthal,

ellauri047.html on line 527: Unaufhaltsam rauscht er weiter,

ellauri047.html on line 565: Alahalla laaxossa

ellauri047.html on line 588: Mukaan vanhan iskän luo,

ellauri047.html on line 593: jotka ah! turhaan leviää,

ellauri047.html on line 607: ihanammin, kokonainen suku

ellauri047.html on line 620: jättihartioilla; suhisten

ellauri047.html on line 622: tuhannet liput ilmassa,

ellauri047.html on line 624: todistaa sen ihanuudesta.

ellauri047.html on line 643: Halb drei, halb fünf. Es wird schon hell.

ellauri047.html on line 647: (Heinz Erhardt)

ellauri047.html on line 682:   Rohgebildet, und schlimm hatte die Zeit mich verletzt.

ellauri047.html on line 686:   Den ich hasse, denn er schickt mir die Raben aufs Haupt,

ellauri047.html on line 693: Wer hat Jupiters Thron, den schlechterworbnen, befestigt?

ellauri047.html on line 699: Dafür soll dir denn auch halbfußlang die prächtige Rute

ellauri047.html on line 704: Johann Wolfgang von Goethe

ellauri047.html on line 710: Takana puutarhan mutkassa seison mä, viimeinen jumala,

ellauri047.html on line 712: Kurpizaköynnöxet kiemurtaa vanhalla rungolla,

ellauri047.html on line 715: jota vihaan, sillä se kuzuu korpit iholle,

ellauri047.html on line 718: Paskaa ylhäällä ja alhaalla! mun täytyy pelätä, että

ellauri047.html on line 733: Johann Wolfgang von Goethe

ellauri047.html on line 775: Antoivat potkut, ja painavat mut maahan.

ellauri047.html on line 788: Mut takas Herderiin. Johann Gottfried Herderiin. Mein name ist Herder, Johann Gottfried Herder. 

ellauri047.html on line 789: Ei ollut lisenssiä tappaa, mutta oli hauska tappa J.W.Goethe Strasbourgissa, 5v sitä nuorempi juristinplanttu, täysin epäakateeminen. 

ellauri047.html on line 799: Ossianin laulut (The Works of Ossian) ovat kokoelma skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin kirjoittamia, vuosina 1760–1765 englanniksi julkaistuja sankarirunoja. Macpherson väitti runojen olleen käännös hänen Skotlannin Ylämailta kokoamastaan, suullisena kansanperinteenä säilyneestä ikivanhasta gaelinkielisestä runoudesta, jonka alkuperäinen sepittäjä olisi ollut varhaiskeskiajalla elänyt Ossian-niminen bardi. Runot ruokkivat skottien kansallisuusaatetta ja saivat suuren suosion ympäri Eurooppaa siitä huolimatta, että niiden autenttisuudesta esitettiin alusta alkaen epäilyksiä. Ossianin laulut vaikuttivat merkittävästi varsinkin romantiikan kirjallisuuteen ja runouteen. Nykyisin niitä pidetään paljolti Macphersonin itsensä sepittäminä, vaikka hän lainasi niihin aiheita myös oikeasta kansanrunoudesta. 

ellauri047.html on line 807: Dobbyn kertomuxen mukaan Friederike Brionissa oli luontaista tahtia, kun se kirmasi tuoxuvana lehmävaljakoiden perässä halki lukuisien kanatarhojen. Se oli kuin pieni kansanlaulu, ei sanoja ollenkaan. Millehän se tuoxui? Veikkaan Brie-juustolle.

ellauri047.html on line 811:   Kun Friederike alkaa kuumua, Hansu pudottaa sen haarukasta kuin kuuman perunan. Friederike sairastuu ja melkein kuolee, siitä tule haikea vanhapiika. Sanalla sanoen, Hansu on törkymöykky, narsistinen tunnekylmä paska. Se Anteron on pakko myöntää, mut Jööttihän on nero, ei siinä juustonhajuisen meijeritytön elämä ja onni paljon paina. Saimmehan me jälkipolvet siitä nää sievät runot.

ellauri047.html on line 825:   Anteron oman dobbymaisuuden, sen henkisen lyhytkasvuisuuden näkee toisaalta sen kantamassa kaunassa loppusoinnuttomuudesta innostuneille juipeille, toisaalta sen ihastuxesta "jättiläismäisiin voima-olentoihin", johkin muhkeapohkeisiin supermiehiin. Tääkin runo on tosi narsistinen:

ellauri047.html on line 839: Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta.

ellauri047.html on line 850: Loukkaantunut Teris vaikeroi. Oiskohan Vieno tai äiskä nauranut sen jollekin typerälle runolle? Tiedän täsmälleen miten pahalta se tuntuu. Kuin ois syönyt kryptoniittia.

ellauri047.html on line 853: 
Vanha Fritzu

ellauri047.html on line 856:       Kihti ja vesipöhö olivat Hohenzollernien vanha sukuperintö. 


ellauri047.html on line 858:       Se joka ihaili Voltairea, ja jonka tekaistulla kirjeellä pilkkakirveet britit 


ellauri047.html on line 867:   Fredrik Suuri eli Fredrik II (saks. Friedrich II der Große; 24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussi – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussi) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786. Hänet tunnetaan taistelukentillä menestyneenä soturikuninkaana ja valistuneena itsevaltiaana, joka nosti Preussin yhdeksi Euroopan mahtivaltioista. Hänen aikanaan Preussiin liitettiin muun muassa Sleesia sekä itäinen Länsi-Preussi. Hän puolusti Preussia seitsenvuotisen sodan aikana muun muassa Venäjää, Itävaltaa, Ranskaa, Saksia ja Ruotsia vastaan varsin varsin menestyksellisesti liittolaisenaan ainoastaan Britannia. Puolan jaossa 1772 hän sai lopulta yhdistettyä Preussin historialliset alueet valtansa alle. Sotilaallisten saavutustensa lisäksi hänet muistetaan myös Preussin oikeusjärjestelmän uudistajana, elinkeinoelämän edistäjänä ja ranskalaisen sivistyksen suosijana. Hän oli myös pisimpään Preussia hallinnut kuningas. 46 vuotta.

ellauri047.html on line 871: 	  Preussin nuori kruununprinssi oli lujasti vakuuttunut siitä, että tulevia valtiollisia tapahtumia saattaa aavistaa ennakolta jos vain tuntee edellä tapahtuneen kehityxen. Tämä pohjautui lähinnä hänen pessimistiseen käsityxeensä ihmisestä. Hänessä ei ollut rahtuakaan muiden valistusmiesten auringonpaisteisesta uskosta että ihminen yhä edistyi siveellisessä suhteessa paranemisessaan. Isänsä lailla hän piti ihmistä parantumattomasti pahana. Ihmisten pyrkimysten täytyi aina pysyä yhtä izekkäinä, ja hänen toiminnoistaan johtuivat pakostakin samat vaikutuxet. Samoin oli valtioidenkin laita; niiden politiikan määrää valloitusten ja vallanlaajennusten tavoittelu.

ellauri047.html on line 873: 	  Fredrik kiistää sen väitteen, että valtioiden suhteen muka olisivat voimassa toiset siveelliset lait kuin yxilöiden suhteen, kuvailee valloituxia tavallisixi halpamaisixi varkauxixi ja opettaa että sodan sankarin ja maantierosvon ero on se, että edelliselle painetaan päähän laakeriseppele, jälkimmäiselle pujotetaan hirttonuoransilmukka kaulaan. 

ellauri047.html on line 875: 	Vanha Fritzu vanheni ennen aikojaan sodista ja liiasta työnteosta. Voltaire ei ollut ikinä nähnyt niin ahkeraa ihmistä. Pahojen kielten mukaan jo 1760-luvulla eli alle viisikymppisenä se näytti vanhalta vihtahousulta. En usko, luultavasti panettelua. Fritzu kuoli 74-vuotiaana vasta 1786. Silloin se oli oikeasti vanha, kipeä kihdistä eikä välittänyt ulkonäöstä, senkään vertaa kuin ennen sotien aikana. Kulki vanhoissa rytkyissä sepalus avoinna. Se ei siis välittänyt muista ihmisistä, inhosi varmaan niitäkin, ja varmasti izeään. Kukaan ei tykännyt siitä, eikä se tykännyt kenestäkään. Veti nuuskaa ja kirjoitteli runoja ja paasauxia. Tuntuu tutulta. Epäsosiaalinen ilkimys. Epäonnistunut narsisti. Täst mie piän, mun mieleiseni mies.

ellauri047.html on line 884: Oulun K-kauppias K-niemi vääntää narsistista textiä narsistikolleegasta. Hansu harjottelee kesäkauden Wezlarissa kuin Hannu-Pekka Varkauden hovissa. Wezlar on samantapanen paikka kuin Dickensin Kolean talom chancellery court. Hansu harrastaa vaan ulkoilua. 

ellauri047.html on line 886: Wezlarin heila Charlotte Buff tuo mieleen Ulrike Schwallin, sievän iloisen punatukan Heidelbergin IBM:stä, joka sekin oli vanhin 12 sisaruxesta. Jorma ei kestänyt pitää näppejään erossa kaverinsa kihlatusta, ja teki taas jöötit, eli lähti lipettiin. Ei saanut kevennettyä paineita muuten kuin kirjottamalla nuoren Wertherin. Ois tehnyt niinkuin mä ja mennyt pornoelokuviin. Se joka oikeesti teki izarin olisen tavis kolleega Wilhelm Jerusalem. Elämän vastaanottamisessa Jöötille toisixi tärkein elin on silmä.

ellauri047.html on line 897:   Hizi et a) raha ja b) muna konfliktit ajoi ihmisiä ennen, kun ei ollut vielä kunnon ehkäisyä. No onhan niitä konflikteja vieläkin, ei liskoaivot ole mihkään surkastuneet. Napsu paljon myöhemmin piti tyylirikkona et Wertherin narsismia loukkasi myös työpaikkakiusaaminen eikä vaan rouva Loten pakit. Antero, jolla oli tekijän tietoa mobbauxesta(kin), piti kritiikkiä aiheettomana.

ellauri047.html on line 899:   Toinen listaykkönen Jormalle. Nuoret ihmiset jormajulisteineen  alkoi pukeutua siniseen seilorinuttuun ja keltaiseen rusettiin kuin Aku Ankka ja nirhiä izeään oikein joukolla. Mikä niitä oikein vaivasi? Kun joku juttu trendaa, niin se trendaa todella. On ne apinat sellasia silakoita. Nazit pinos ruumiit kerroxittain joukkohautaan päät jalat vuorosuuntiin, Sardinenstil, mahtui enemmän. Suomessakin oli joku silakkaliike kunnes alkoi koronaeristys trendata. Pahinta ei ole tauti vaan sen hoito, eristys. Se uhkaa tukahduttaa taloukasvua. Me tykätään mieluummin tukahtua yhteiseen joukkohautaan sardiinimenetelmällä. Por ti perço a cabeca.

ellauri047.html on line 904:   Tähdellisempi kymysys: Mix Eurooppa oli taas kerran uusi  1770-luvulla? Mitä oli tapahtunut? Teollinen vallankumous alkamassa. Maailmankauppa järistänyt rahalautan tasapainoa. Porvaristo nousukiidossa. Nehän ne luki näitä romanttisia pläjäyxiä, esim Pamela. Säätymylläys oli taas menossa, porvarien nuoret apinat näki tilaisuuden tulleen. Tässä on siis puhe Fredrik Suurta seuraavasta polvesta, johon Goethe kuului, valistuxen ja vallankumouxen välisestä. Goethe oli väliinputoaja, ei perustanut kummastakaan.

ellauri047.html on line 906:   Sukupolvia luo ulkoiset tapahtumat etenkin sodat, joista jää paljon samanikäisiä saman kokeneita nuoria. Oonx nää sitä ikäpolvea jotka hommaa 20v myöhemmin vallankumousta? Pikemminkin niiden vanhempia. Mix sit, mix? Olix 7-v. sota sellanen sukupolvikokemus saxalaisille? Siinä tehtiin sakujen ja enkkujen protestanttiyhteisvoimin sylttyä Itävallasta eli Habsburgien paavivetoisesta vanhasta  pyhästä saxalais-roomalaisesta keisarikunnasta, joka oli monikansallinen ja voimaton kuin joku EU. Kylse koko uskonpuhdistus oli vaan pankkisaneeraus. Paavin valuutta ei enää kelvannut, haluttiin omaa paikallista luottoa.

ellauri047.html on line 908:   Valistus oli kauppa- ja raha-aatelin voitto maa-aatelista, kiitos siirtomaiden ja sittemmin teollisuuden. Se oli talousliberaalia ja ylikansallista, yläluokka puhui ranskaa keskenään kuin nyttemmin amerikan enkkua. 

ellauri047.html on line 910:     Goethe kuuli vanhojen ihmisten kertovan miten Maria Teresia oli Frankfurtissa tuulettanut siippansa voitettua pyhän saxalaisen keisarinvaalit. "Kun Frans Stefan kuin mikäkin Kaarle Suuren haamu lähti tuomiokirkosta yllään omituinen kruunausviitta ja leikkisästi kohotti käsiään osoittaen Maria Teresialle valtakunnan omenaa, valtikkaa ja merkillisiä kruunaushanskoja, tämä purskahti hillittömään nauruun, ja tuo riemu levisi kazojien keskuuteen." Tässä on vanha valta enää pilkan kohteena.

ellauri047.html on line 912:   Romanssi oli persukansan liikehdintää: peliin tulee kansallinen porvaristo, joka on päässyt vuorollaan vaurastumaan ja käymään kouluja, ja haluu osansa myös vallasta. Tästä oli kysymys myös Amerikan izenäistymisessä ja Ranskan vallankumouxessa. Saxan kielialueella lähti Fredrik Suurelta ja Maria Teresialta kruunajaispallo hanskasta, porvarismiliisi tuuletti Berliinissä Fredrik Suurelle. Mut olix pörssi bear vai bull? Nazismi nousee yleensä lamasta. 

ellauri047.html on line 916:   Fredrik Suuri lievensi onnettomien piikojen eli lapsenmurhaajien tuomiota, nyt ne mestattiin eikä enää ommeltu säkkiin ja hukutettu kuin kissanpoikia.

ellauri047.html on line 918:   Voltaire, uskovaisten paholainen, ateisti pahan ruhtinas, on mulla vielä sättimättä. Esipuheena voi mainita, että se ja yhtä jumalaton Fredrik Suuri oli yhtä saitoja. Niille tuli nokkapokka Voltairen matkalaskusta. Voltaire haukkui Sanssoucin hotellijärjestelyjä ja Fredistä Arouetin narrinpalkka oli liian korkea. Fred kirjoitti laskun reunaan: Suurlurjus! Hälläpyörä! Tyhmyyxiä! Älä jauha! Täst mie piäm! Mun mieleiseni mies.

ellauri047.html on line 920: Me käytiin Charlotten kanssa Potsdamissa Sanssoucissa kun se oli 2-vuotias. Kaarle XII fanin Fredrikin linnasa kävi pieni Vaasan kruununperijätär. Iso-Retukin tykkäs juoksennella siellä nurmikolla ja syödä eväitä. Siellä Voltairekin virnuili harppisakulle 1743. Niillä kyllä ei ollut pientä hattua ja hellemekkoa eikä sateenvarjorattaita. Pieni herkkuisan siro palazi, surutoin, iloisissa väreissä. 

ellauri047.html on line 922:   Rauha kirjoitti siellä runoja, esseitä ja tutkielmia kaikessa rauhassa yxinomaan omaxi ratoxeen. Parhaisiin tuloxiin se pääsi historiallisissa töissä kuten "Oman aikani historia", ja vittuilevissa epigrammeissa Voltairen, Dideroon ja Lessingin oppipoikana. Izensä suhteen se oli lahjomattoman rehellinen eli haukkui izeään melkein yhtä kipeästi kuin muita. Täst mie piän! Mun mieleiseni mies. "Olen harrastelija kaikessa", se kerran huokasi. Huokasikohan Goethe, tai Puovo Huovikko. Puovon poika Heikki on nyt 2020 tosi pullea. Coronan riskiryhmäläisiä, kuten karjatilallinen miehekkäämpi astmaattinen vaimonsa.

ellauri047.html on line 924:   Vaimolla ei ollut huvilinnaan asiaa. Oliko Fredrikillä suuri, oliko se harhaviettinen eli homo kuten Kaarle XII? Tai sitten vain munaton. Naiset ikävystyttivät. Läpättää kuin Iines Ankka, piexää nokkaa. Mixi otit kuuron vaimon, Lessingilläkö se joku kysyi. Erehdyxessä, toinen vastaa, luulin eze oisi mykkäkin. Vääräleukaisesti laukaistu. Lärvimistä, sanottiin pienenä. Kavereita oli, ne istui kiltisti pyöreän lounaspöydän ääressä ja kuunteli kun kunkku kertoi henkeviä kaskuja, nauroi oikeassa kohdassa.  Valitettavasti kuolivat. Kuten vanha elostelija paroni Pöllönitz, joka kirjoitti rasvaisia juttuja August Väkevästä.

ellauri047.html on line 926: Älä panettele! Sulle voi käydä kuin Maltan Suomen suurlähettiläälle, varoittelee muusa. Kuin Voltairelle, Dideroolle, tai surullisen hahmon porvarille Lessingille. Ei jäänyt niille suu messingille. Messinki maistuu pahalta, muistan lapsuudesta. Kryptoniitilta.

ellauri047.html on line 929:   Voltaire oli pettynyt kun järjen temppeliä ei tullutkaan. Korjailtuaan kieli ruskeana Rauhan runomokia Voltaire sai lopulta potkut Rauhalta (kuin mä) ja kirjoitti siitä kotiin päästyään ilkeitä lällätyxiä (kuin mä). Jos lähtee leikkiin apinoiden kanssa täytyy tottua et ne joskus purevat, sanoi Rauha tyynenä.

ellauri047.html on line 937:   Kuten sanoi Maria Teresia transumaisesta von Kaunitzista: suuri nero voi liittyä naurettaviin ominaisuuxiin, jotka hipoo hulluutta. Voi pienempikin. Kaikki on sanottu sen tuhannen kertaa ennenkin, siteeraa Goethe saarnaajaa. Tuoreexi sen voi silti vuorostansa kokea jokainen uusi apina. Ja vanhakin, dementia helpottaa vain asiaa. Sama punapukuisen naisen 1. sivu tuntuu joka päivä yhtä kiintoisalta.

ellauri047.html on line 942:   Mun lähde hallizijajuoruihin on lääk.tri Pauli Pylkkäseltä peritty Kansojen historia. Tämä 12-osainen Världshistoria on alansa kaikkien aikojen suurimpia myyntimenestyksiä. Sen ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1926. Teossarjaa on myyty ainakin 500 000 kappaletta, Suomessakin yli 100 000. Se on hieno nahkaselkäinen kirjarivistö, joka näyttää vaikuttavalta lähetyssaarnaaja Wilho Pylkkäseltä perityssä kirjahyllyssä.

ellauri047.html on line 944: Carl Grimberg (22. syyskuuta 1875 – 11. kesäkuuta 1941) oli ruotsalainen historioitsija, koulutukseltaan filosofian tohtori. Grimberg kirjoitti noin kymmenosaisen maailmanhistorian, jonka toiset viimeistelivät. Grimberg ehti ize kirjoittaa 6 ekaa osaa, 4 muuta Ragnar Svanströmin kaa. Oppipoika Ragnar matki Carlia niin hyvin että haamukirjoitti omin nokin vielä jatko-osia. 

ellauri047.html on line 946: Grimberg, koulun historianlehtori, vuoli kultaa kirjoittamalla historiaa niin, että sitä on tyhmemmänkin hauska lukea. Se opetti myös äidinkieltä (ruozia), latinaa, historiaa ja maantiedettä Lundsbergin sisäoppilaitoxessa ja sittemmin Uppsalassa ja lopulta Tukholman pohjoisessa Ressussa. Se oli hirmu suosittu opettaja, pikkutytöt kirjoitti sille ylistysvärssyjä.

ellauri047.html on line 948: Mutta ennen kaikkea se oli poikien epäjumala. Innokas urheilija eri lajeissa, purjehti, razasti, tunturivaelsi tiettömillä taipaleilla. Kaikissa kuvissa, jopa hääkuvassa, se näyttää nazilta, moitteettomassa kostyymissa, kovitettu kaulus, kravatti tai mirri. Carlin tunnit oli hauskoja. Kaikki entiset oppilaat sanoivat, ettei kukaan osannut esittää Kaarle XII:tä yhtä hyvin kuin Carl.

ellauri047.html on line 956: Rahantuloa ei voinut estää, kukaan historioizija Ruozissa (paizi Fryxell) ei pystynyt tienaamaan yhtä hurjasti. Carl rakensi omista otrajauhoista Drjursholmin rantapromenaadille Villa Sjövikin mahonkisine kirjahyllyineen, täynnä Carlin kirjasarjoja.

ellauri047.html on line 959:   Silti Suomen Wikipedian pääasiallinen lähde Fritzistä on Ragnarin haamukirjoittama Grimbergin tukijatko vyöllä.

ellauri047.html on line 964:   oli aikamoinen pieni maailmansota, jengiä oli mukana kuin salpausselällä. Taustalla oli Englannin ja Ranskan siirtomaasota amerikoissa ja Itävallan-Preussin keskinäiset kärhämät. Ranska ja Englanti vaihto puolia, britit siirty Preussin ja Ranska Teresian tukijaxi. Englannin Ykä II hääri Saxassa perintömaansa Hannoverin takia. Kun Rauhalla ensalkuun oli tiukat paikat, ruozalaisetkin pyrki jaolle Pommeriin huonolla sotaonnella, Suomeen saatiin sentään perunoita. Pommeri on Danzigin ympärillä. Sieltä tuli hoppelpoppeli. Ruozin kunkkuna oli Adolf Fredrik, jonka siippa Lovisa Ulrika oli Fredrik Suuren sisko. Sen mukaan on nimetty Loviisan kaupunki. Silti vittu, sanoi hattupuolue ihan vittuilumielessä. Mulla on AF:n luotipyssy piilossa vaatehuoneessa.

ellauri047.html on line 966: Uudessa kuviossa kaivettiin uskonsotienkin teemat esille. Tuskin oli sattumaa et Goethesta yhtäkkiä Shakespeare oli ihan parhautta, Racine ja Corneille ei enää midiä. Fred pelastui lopulta 2 keisarinnan tyrmäyxeltä sillä että Bog soitti gongia ja tempas Elisabetin taivaaseen. Sodan lopputulos: status quo ante bellum. Jostain kumman syystä jengi laski tän Rauhan voitoxi.

ellauri047.html on line 968:   Avainpointti lie ollut kuiteskin että iso-Retu oli aatelismielinen: porvarit ei ole mitään, talonpojat ja patraski vielä vähemmän. Tää oli Sturm und Drang porvarisporukoille vielä pahempi asia kuin frankofonia. Rauha ei ymmärtänyt säätykiertoa. Rikastuneita porvareita vitutti kun ne ei saaneet sitä vonia. (Goethe ja Schiller saivat sellaiset Weimarista, lällällää!)

ellauri047.html on line 970: Suuret joukot oli tyytyväisiä kunkkuunsa. Vähäväkiset pitivät häntä oikeuden valvojana ja suojelijana vääryyxiltä ja sorrolta. Napinaa kuului ylempien säätyjen keskuudesta. Aateliset vihasi Fritzua sen johdosta, ettei ollut oikeutta vapaasti valita ammattiaan vaan että oli pakko antautua vihattuun sotilaspalveluxeen ja että aatelisnuorukaiset olivat samojen rangaistusten alaisia kuin aatelittomat. Vituttavaa. Virkamiehet olivat katkeroituituneita kun eivät saaneet vetää omaan taskuunsa. Suurporvarit pitivät häntä aateliston kuninkaana, koska hän ei tehnyt niistä aatelisia, ja valvoi elinkeinoelämää, uuden koulukunnan talousliberaalit arvostelivat merkantilismia. Hurskaat papit pahexuivat ilveilyä uskonnon kustannuxella. Jne jne, napi napi. Ilmeisesti Fritzu oli mies paikallaan, kurjien kuningas.  

ellauri047.html on line 972:   Vanhana Retu Sorainen oli jotenkin Immanuel Kantin oloinen. Retu oli Manua n. 10v vanhempi. Valistusfilosofit hurras Fredrikille, ne näät kannusti Platonin tyylistä valistunutta izevaltiutta. Laahus on liian tyhmä päättämään edes omista asioistaan. Tiedosta tässä on epäselvyyttä eikä tahdosta, ne kuvitteli. Väärin, väärin. 

ellauri047.html on line 974:   Tuomarina Retu ei ollut niin julma kuin Hänschelhans, joka mestaili hätäänjoutuneita naisia. Retu sentään kielsi kidutuxen ja piti kuolemanrangaistusta varkauxista porhojen julmana kexintönä. Nyt on jenkit ja Isis tuoneet takas käyttöön molemmat. Mitäs hyvää vaihtamaan. Saxalaisten julmuutta selittää, et niillä ei ollut siirtomaita, minne siirtää ei-toivotut porukat. Niinkuin David Nashin näpistelevän esi-isän, tai Jillin ja Janetin piippaavat hihhuli-esivanhemmat.

ellauri047.html on line 978:   Nyt näyttää vanha Fritz olevan vaihteexi myötätuulessa. Outi Merisalo Suomen Ateenasta hehkutti 2015 Saxan Ateenaa. Preussit on kuiteskin henkisest enempi spartalaisia, niinkun Seinäjoelta tai Vaasasta.

ellauri047.html on line 985: Merkantilismi eli merkantiilijärjestelmä oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase, eli viennin oli oltava tuontia suurempi. Tämä saavutettiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla, jotka estävät merkantilismin mielestä haitallista kilpailua. Lisäksi pyrittiin voimakkaasti edistämään teollisuutta, erityisesti tuonnin korvaamiseksi kotimaisella tuotannolla. Merkantilismin taustalla oli käsitys, jonka mukaan maailman varallisuus (ennen kaikkea jalometallivarat) on vakio, ja jokainen itseään kunnioittava valtio pyrkii haalimaan siitä itselleen mahdollisimman suuren osan.

ellauri047.html on line 987:   No voi helvatti! Täähän oli tärkeää! Maailman varallisuus ON vakio, tai oikeastaan se on vähenemään päin! Mitä helvettiä talousstooget yhä ajaa tota hullu mies syö enemmän kuin tienaa kasvupaskanjauhantaa! Komento takaisin!

ellauri047.html on line 994:   Hagerteja, Mohammedeja ja muita matuja kehotetaan suomentamaan nimensä jos ne haluu kotoutua Suomen ihmemaahan. Naamarikin olis hyvä vaihtaa, mutta vaikeampaa. Michael Jacksoninkin nenänvalkaisuohjelma kusi kintuille. Oulun Houruloista tuli Hoffreneja ja Hoffrenista Hiekkala. Barkmaneista tuli Carlsoneja. Joskus nuorena mietin nimenmuutosta Kaarnaxi, niinkuin bark, honaatko. Lauri Kaarna kuulostaisi joltain Outsiderin sankarilta.

ellauri047.html on line 998: Aber als die römische Besatzung aus Deutschland verschwunden war und im Rheinland starke Judengemeinden zurückblieben, in denen sich die hebräisch-deutsche Mischsprache "Jiddisch" entwickelte, kommt es zur Verdeutschung hebräischer Namen durch zufälligen Gleichklang: Da wird Aaron zu Arnold, Benjamin zu Benno, Levi zu Ludwig, Moses zu Moritz, Simon zu Siegmund. Später entstehen deutsch klingende Familiennamen: Simon zu Schimmerling und Schimmerl, Isachar zu Sacher, Socher, Socherl und Sucher, Levi oder Loeb zu Lemann und Lehmann, Isak zu Eisemann, Eisermann, Jakob zu Kaufmann (-mann war eine beliebte Diminutivform). Oder die Namen wurden ins Deutsche übersetzt: Baruch oder Ascher (der Glückliche) wurde zu Selig, Seligmann, Eljakim oder Obadja zu dem überaus beliebten Gottschalk.

ellauri047.html on line 1000: Eine in der jüdischen Namenstradition ganz besondere Stellung hat der Name Chajim oder Chaim. Er bedeutet: Leben. Starb den Eltern ein Kind, nannten sie das folgende Chaim. Genas einer von einer schweren Krankheit, legte er sich zusätzlich zu seinem eigenen den Namen Chaim zu. Viele Holocaust-Überlebende in Israel heißen Chaim.

ellauri047.html on line 1002: In deutscher Übersetzung entstanden daraus die Namen Lebebaum, Lebenthal und Lebenlang, durch lautliche Angleichung: Haim, Haime, Heym, Haimann, Heymann - und Heine. In anderen Sprachen gibt es Chaim als Heimof, Haimovici, Haimovitz, Haimovsky, Heimsohn, Vidal, Vidas, Vivante. Schon in Rom entstand aus Chaim der Name Vitus (Vitus ist kein römischer Name). Über den Heiligennamen Vitus wurde das hebräische Chaim zum urbayrischen Veit(l)...

ellauri047.html on line 1004: L´chaim on kippis hepreaxi. To life! To business! Schnitzelit sanoi niin nostellen pikku laseja, ja pikku Esty sarjassa Unorthodox berliiniläisten ystäviensä seurassa, jotka se oikeasti tapasi heti ekana päivänä, et revi siitä Kristina. Ven ikh bin a Rotschild, lauloi viulunsoittaja katolla. Get off my property! Ik ben a Balina, olen berliininmunkki, sanoi John Kennedy länsi-Berliinissä 1963. Maailman kuuluisin antikommunistinen puhe. 

ellauri047.html on line 1006: Kennedy used the phrase twice in his speech, including at the end, pronouncing the sentence with his Boston accent and reading from his note "ish bin ein Bearleaner", which he had written out using English orthography to approximate the German pronunciation. He also used classical Latin pronunciation of civis romanus sum, with the c pronounced [k] and the v as [w].

ellauri047.html on line 1008: There is a widespread misconception (outside German-speaking countries) that the phrase was not used correctly and actually means "I am a doughnut", referring to the Berliner doughnut. It has even been embellished into an urban legend, including equally incorrect claims about the audience laughing at this phrase.     

ellauri047.html on line 1020: Sorainen toimi ruotsin kielen opettajana. Hän väitteli 1927 tohtoriksi filosofi Søren Kierkegaardin personallisuusaatteesta ja julkaisi useita artikkeleita Kierkegaardista ja toisesta tanskalaisesta filosofista Harald Høffdingista. Sorainen haki 1953 Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorin virkaa, mutta Eino Kaila ja Oiva Ketonen katsoivat hänet virkaan epäpäteväksi.

ellauri047.html on line 1022: Kalle Soraisen muistan 70-luvulta Suomen filosofisen yhdistyxen kokouxista, jossa se pyysi puheenvuoroja jos aihe sivusi Kierkegaardia. Jos se koski McTaggartia, sensedatoja ja tämyyxiä (haecceitas), asiantuntija oli S. Albert Kivinen. Ilkka Niiniluoto johti puhetta hillitysti köhien. Lande häiriköi.

ellauri048.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri048.html on line 25: Pirkko Hiekkala ja sen äiti Elna oli nuorina eto runoihmisiä. Elna oli Kehvon paras lausuja, ja Pirkko luki paljon runoja yxin tubisairaalassa ja yhdessä Callen kaa. Etistyspuolueen kansanetustajan tyttärenä se inhosi fasisti VA Koskenniemeä. Vexi Anterosta tuli niin paljon haukkuja et ylivuoto piti siirtää tähän. Ja lisää on tulossa muistakin laulurunoilijoista

ellauri048.html on line 49: Ihmisessä on sisäpuoli kyllä, topologisesti ajatellen, siinä Goethe oli väärässä, niinkuin aina. Apina ei ole John Kennedyn mainizema berliininmunkki, ei Moebiuxen nauha eikä Kleinin pullo. Ei edes donizi, vaan topologisesti vielä monimutkaisempi otus: siinä on neljä toisiinsa yhdistyvää läpireikää. Voi vetää hammaslangan 6 eri tavalla lävize ja rassata. Korvien väliin sitä ei saa eikä voi rassata, vaikka tarvis olisi. On liian paljon kusta välissä.

ellauri048.html on line 56: Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa (engl. Ten Days that Shook the World) on yhdysvaltalaisen toimittajan ja sosialistin John Reedin kirjoittama kirja Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta, jonka hän koki omakohtaisesti. Reed seurasi Venäjällä viettämänään aikana läheltä useita keskeisiä bolševikkijohtajia, erityisesti Grigori Zinovjevia ja Karl Radekia, ja teos onkin kirjoitettu kommunistien näkökulmaa esitellen.

ellauri048.html on line 58: Reed kuoli vuonna 1920 pian kirjan ilmestymisen jälkeen. Hän on Bill Haywoodin ohella ainoa amerikkalainen, joka on haudattu Kremlin muuriin, johon tavallisesti haudattiin vain neuvostojohtajia.

ellauri048.html on line 74:   mielestä myös naisten ohjaama hasidijutkunetflixsarja Unorthodox, jossa 


ellauri048.html on line 75:   päähenkilölle, onnettoman näköiselle petiitille newyorkilaiselle ex-hasidi 


ellauri048.html on line 78:   sehän on ihan ilmiselvää sentimentalismia, jotain naurettavaa chick littiä. 

ellauri048.html on line 80:   Goethe otti osaa Darmstedtin piiriin kaverinsa Johann Merckin luona, joka 


ellauri048.html on line 83:   ja sitä 1700-luvulla edusti myös Richardsonin Pamela ja Rousseaun Julie. 


ellauri048.html on line 89:   pitäneet vaan turhamaisuutena. Nyt siitä tulikin äkkiä kaiken hyvän käyttövoima. 


ellauri048.html on line 97:   Vielä nykyäänkin monet pitää tuiki tärkeänä välttää turhaa sentimentaalisuutta. 


ellauri048.html on line 103:   ja hankkia mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle, se on vaan voi 


ellauri048.html on line 110:   Tätä samaa teemaa jauhetaan taas coronan aikana ihmishirviö Lillrankin ja kukkahattutätien kesken: onko apinan elämällä hintaa, mitä saa maxaa nuori hyvä vuosi ja vanhuxen vähemmän laadukas. Mulla se oli aika tyhjentävästi käsiteltynä toisaalla. Tieysti oma elämä on mittaamattoman kallis ja toisten arvottomia. Loppu on sittn enemp vähemp empatiaa. Äijillä sitä on tunnetusti vähän, se ei ole niiden bisnestä. Äijät on darwinistisesti halpoja, sixi myös halpamaisia.

ellauri048.html on line 119: Koskenniemi oli huolestunut Valvojan menestyksestä ja kilpailutilanteesta uusien lehtien paineessa. Hän kirjoitti 18.9.1949 Uuden Suomen päätoimittaja Lauri Aholle ja valitti, ettei Valvojan nimi esiinny lehden palstoilla. "Alinomaa siteerataan Ajan Kirjaa ja Näköalaa". Vuonna 1949 aloittaneen Näköalan päätoimittaja oli Aaro Hellaakoski ja toimitussihteeri Tuomas Anhava. Vakinaisiksi avustajiksi olivat lupautuneet mm. Unto Kupiainen, Kai Laitinen, Kaarlo Marjanen, P. Mustapää, Annamari Sarajas, Aale Tynni ja Lauri Viljanen.*

ellauri048.html on line 121: Koskenniemi halusi vaikuttaa entiseen tapaan myös Uuden Suomen kirjallisuusosaston hoitajaan. Hän kirjoitti 24.9.1949 Aholle: "Mainitsemistasi ehdokkaista haluaisin … ehdottomasti karsia … Tuomas Anhavan, … hän on Hellaakosken kiltti apuri "Näköalassa" … Mainitsemaasi (Eino S.) Repoa en henkilökohtaisesti tunne, mutta hänen kirjoituksensahan ovat … U.S:ssa olleet täysiä mitättömyyksiä … Unto Kupiainen, jota aikoinani Sinulle suosittelin, on tehnyt itsensä monella tavoin mahdottomaksi."*

ellauri048.html on line 125: Koskenniemi aloitti välittömästi Revon savustamisen Uudesta Suomesta. Hän kirjoitti 19.7.1950 Aholle, "että hra Repo ei ole sovelias henkilö U.S:n kulttuuritoimittajaksi … Jos hra Repo saa edelleen jatkaa toimintaansa U.S:ssa, on Sinun kyllä pakko jättää minut pois laskuista U.S:n arvostelijana ja avustajana." Aho ilmoittikin 16.8.1950 Revolle, ettei tämä voinut jatkaa Uudessa Suomessa määräaikaisen sopimuksensa päättyessä lokakuun alussa.* Koskenniemi kirjoitti myös ohjelmajohtaja Jussi Koskiluomalle 14.10.1950. Hän "asetti harkittavaksi" oliko Yleisradion syytä käyttää "yleisön kirjallisena valistajana niin suuressa määrässä yleistä arvostelukykyä vailla olevaa henkilöä kuin hra E. S. Repo".*

ellauri048.html on line 127: Varmemmaksi vakuudeksi Koskenniemi ehdotti Heikki Reenpäälle ja Hannes Reenpäälle Ajan Kirjan ja Näköalan yhdistämistä. Otavan ja WSOY:n yhteisesti omistama Yhtyneet Kuvalehdet kustansi niiden tilalle perustettua Parnassoa, joka aloitti ilmestymisensä vuoden 1951 alussa. Repo sai lohdutukseksi kustannustoimittajan paikan Otavasta.* Valmiutta lehtien yhdistämiseen oli ollut jo jonkin aikaa WSOY:n puolella, sillä niihin katsottiin uppoavan turhan paljon rahaa.*

ellauri048.html on line 129: Tuomas Anhava arvosteli ankarasti Koskenniemen Runousoppia ja runoilijoita -teosta Suomalaisessa Suomessa. Koskenniemi loukkaantui Anhavan kirjoituksesta siinä määrin, että valitti 18.2.1952 asiasta Suomalaisen Suomen päätoimittajalle Esko Aaltoselle. Koskenniemi lähetti eronpyynnön kunniajäsenyydestään lehteä julkaisevalle Suomalaisuuden Liitolle. Hän oli kuulunut liiton perustaviin voimiin.*

ellauri048.html on line 131: Koskenniemi jatkoi kirjeessään Lauri Aholle vuonna 1953 Eino S. Revon säälimätöntä arvostelua ja halusi tämän erotettavaksi myös Uuden Suomen radiotoimittajan tehtävästä. *

ellauri048.html on line 133: Kustannusvirkailija Annamari Sarajas joutui lähtemään WSOY:stä, koska hän ryhtyi Parnasson toimittajaksi. Koskenniemi arvosteli 11.2.1957 Sarajaksen ottamista Uuteen Suomeen, koska hän ei halunnut lehteä "jonkinlaiseksi modernistien äänitorveksi". Hänestä huonoja esimerkkejä olivat Tuomas Anhavan ja Kirsi Kunnaksen nostaminen ja Lassi Nummen "kategoorinen tuomitseminen".*

ellauri048.html on line 145: Viisisatasnippumme! sua käsin vatvomme, konehin: sinun hinnasta tappaa ja naida saa kalumme korskehin. Kuole ite Vexi. No onnex oletkin jo kuollut, mutta et sentään punasten luodista, kuten olis ollut oikeus ja kohtuus. Tämmöset "nuorukaisten kuolla kuuluu" hemmot roikkuu henkikullassa ihan loppuun saakka. Goethe-niteen loppuvizit on kanssa tuubamusaa jostain hyvin syvältä: 

ellauri048.html on line 149: Vitun hämäränkaipuuta! Pyrkimystä ympäristötuhom täydellistymiseen, siitä tässä on kyse. Kapitalismin kehityxen kärryt oli vasta mäen päällä, alamäki kerää vauhtia. Ja elävä luontohan se kuoleman on kexinyt, eihän avaruuden kivet hengitä.

ellauri048.html on line 157:   Toisen maailmansodan jälkeen Koskenniemi joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi. Häntä arvostelivat sekä poliittinen vasemmisto, joka karsasti hänen oikeistolaisuuttaan ja sodan aikaisia saksalaissympatioitaan, että modernistinen kirjailijapolvi, jolle hän oli vanhentuneiden tyyli-ihanteiden henkilöitymä. Kritiikistä huolimatta Koskenniemi sai nimityksen akateemikoksi 1948 ja säilytti vaikutusvaltaisen aseman suomalaisessa kulttuurielämässä kuolemaansa asti. Joka ei tapahtunut hetkeäkään liian aikaisin äijän ollessa 77v.

ellauri048.html on line 168:   Mulla on Veikko Anteron nide Goethe ja hänen maailmansa 1948, joka sisältää pääpiirteittäin tekijän aikaisemmin julkaisemat "Nuori Goethe" (1932) ja "Goethe, keskipäivä ja elämänilta" (1944). Suomen Goethe julkaisi ne Hitlerin nousun ja tuhon päivinä, respectively. Mahtoi harmittaa. No välillä harmittaa ize kutakin, kun seurauxena on ollut tää vittumainen anglosaxien talousliberaalien tuhotulva, globalisaatio.

ellauri048.html on line 170:   Viimeisenä syntymäpäivänään Goethe kapuaa pojanpoikien työntämänä epämukavia portaita lautaisen mezästysmajan ylempään kerroxeen Kickelhahnin huipulle lukeaxeen sen seinästä vielä kerran sinne raapustamansa runon (sen Gipfel-Wipfel jutun) ja kirkkoveneen kuvan. Goethe luki runonsa ja kyynelten kohotessa hänen silmiinsä hän kertasi sen loppusanat. Liikuttui kyyneliin omasta runostaan. Niin mäkin joskus teen. On ne niin hienoja. (Siis mun runot.) Ajattelikohan aika pöllönnnäköinen Antero izeään kun se herutti Goethen viimeisen muotokuvan äärellä? Liikuttuikohan sekin kyyneliin? Luultavasti. Aika tädin näköinen on jöötti potretissa. Antero izekin on vähän siivojan näköinen tossa riemumaisterikuvassa. Ketähän on noi sen superhömelöt pöytäkumppanit? 

ellauri048.html on line 172:   Pöllön silmä viipyy erikoisen hartaalla mielenkiinnolla kuvassa, joka kuparipiirtäjän hieman karuilla keinoilla on yrittänyt vangita jöötin olympolaiset piirteet ja roikkunenän. Goethe seisoo suuren feikkitammipuun juurella nojaten vasenta käsivarttaan liian matalaan pylvääseen ja pitäen oikeassa kädessään kynää valmiina tekemään huisin tärkeitä merkintöjä vasemmassa kädessä olevaan pieneen muistikirjaan. 

ellauri048.html on line 174:   Epäilyttävän rakastavasti Suomen Goethe sitten kuvailee ihailunsa kohteen piirre piirteeltä, hivelee sitä sormella kuin Leocadia velivainajansa valokuvaa. Kukahan sit kirjoittaa tämmösen lurituxen minusta, välähtää sen mielessä. Niinpä, sitä saattaa moni miettiä omalla kohdallaan. Täytyypä ottaa varuix selfie, jossa mä teen feikkitammeen nojaten Jolla-puhelimeen runomuistiinpanoja. 

ellauri048.html on line 180:   Anteron oman dobbymaisuuden, sen henkisen lyhytkasvuisuuden näkee toisaalta sen kantamassa kaunassa loppusoinnuttomuudesta innostuneille juipeille, toisaalta sen ihastuxesta "jättiläismäisiin voima-olentoihin", johkin muhkeapohkeisiin supermiehiin. Tääkin runo on tosi narsistinen:

ellauri048.html on line 194: Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta.

ellauri048.html on line 205: Loukkaantunut Teris vaikeroi. Oiskohan Vieno tai äiskä nauranut sen jollekin typerälle runolle? Tiedän täsmälleen miten pahalta se tuntuu. Kuin ois syönyt kryptoniittia.

ellauri048.html on line 214:   sydän on täynnä mitä se haluaa, ja enkun want 


ellauri048.html on line 225:   Mitä paradoxaalista siinä muka oli että Jörkka halvexi 


ellauri048.html on line 226:   valtaapitäviä ja haikaili ize päättäjäxi, tai ainakin 


ellauri048.html on line 228:   olisi Pirkko siihen tuhahtanut. Ja tuhahtaakin ehkä, 


ellauri048.html on line 238:   jos en ihan väärin muista. On siinä duunia, ja on niitä


ellauri048.html on line 249:   vienyt makutuomarilta hajuaistia, on kirjaploki nimeltä Kirjanurkkaus. 


ellauri048.html on line 253: Lapsena rakastin Pupu Tupuna ja Miina ja Manu -sarjoja. Otso-herra oli myös kova nimi. Ehkä rakkain lastenkirjallisuuden klassikko oli kuitenkin Oiva Paloheimon Tirlittan, jota minulle luettiin ensin ääneen ja jota luin vanhemmalla iällä itse. Tirlittanin tarinassa oli jotain maagista ja jopa pelottavaa. Romaanissa Tirlittanin koti hajoaa salamaniskussa niin, että vanhemmat ja sisarukset lentävät kaikki eri ilmansuuntiin ja Tirlittan jää yksin selviämään maailmassa pyjama päällään. Hän lähtee kulkemaan okariina kädessään ja etsii vanhempiaan. Muistan, että lapsena ei ymmärtänyt monia kirjan asioita - esimerkiksi erään tädin sairastama luuvalo kuulosti nimen perusteella kummalliselta sairaudelta.

ellauri048.html on line 269: Intohimoisen harrastuksen ja mukavan ajanvietteen ohella suhtaudun lukemiseen pakkomielteisen tavoitekeskeisesti. Minusta tuntuu lähes mahdottomalta jättää mitään kirjaa kesken - edes huonoa sellaista! Tämä johtunee osittain siitä, että kirjan sisällön lisäksi pidän valtavasti siitä saavutuksen tunteesta, jonka saan, kun voin panna kirjan kannet kiinni luettuani sen.

ellauri048.html on line 281: Vuosina 1946–1952 Paloheimo asui perheineen Vesilahden pappilan piharakennuksessa. Harri Hentinen oli tehnyt siitä museon. Rakennus tuhoutui tulipalossa 29. marraskuuta 2018. Oivalla ei enää ole museota. 

ellauri048.html on line 284: Oiva Paloheimo oli naimisissa kolme kertaa. Ensimmäiset kaksi liittoa päättyivät eroon Paloheimon uskottomuuden ja alkoholin käytön takia. Paloheimolla oli myös taloudellisia vaikeuksia, koska suuri osa hänen tuloistaan meni lasten elatusmaksuihin. Viime elinvuosina myös sairaudet alkoivat haitata Paloheimon elämää. Hänen viimeiseksi teoksekseen jäi vuonna 1962 ilmestynyt runokokoelma Palaa ne linnut vielä. Eivät palanneet. 

ellauri048.html on line 292: Paloheimo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1967 ja teologian kandidaatiksi vuonna 1975 Helsingin yliopistosta. Hän työskenteli vuosina 1972–1973 Kirkon tiedotuskeskuksen elokuvatoimittajana ja vuosina 1974–1984 kirkon korkeakoulusihteerinä. Vuosina 1984–1996 Paloheimo oli Kirkon tiedotuskeskuksen televisiotoimituksen päällikkönä ja vuosina 1996–1998 televisiotoimittajana. Hän oli samalla myös television hartausohjelmien vastaava toimittaja. Hartausohjelmien lisäksi Paloheimo on tehnyt useita dokumentteja Ylelle ja MTV3:lle. 1960–1980-luvuilla hän teki muun muassa musiikkiohjelmia ja ohjelmia Ylen radiokanaville.

ellauri048.html on line 322:   mikä siinä oli sakuista niin hauskaa.

ellauri048.html on line 328:   Saa niille nauraa, kunhan naurajat on ne ize.

ellauri048.html on line 354: Tääkin on siis järvellä-lyriikka, kuten Lamartinen luritus. Se nyt ainaskin oli lyriikkaa, ja romanttista sellaista. Ja siinä muisteltiin jotakuta poissa olevaa. Jotain sellasta on tässäkin. Mut ainahan Antero pääsee pakoon piispa Berkeleyn paxun mahan alle sateensuojaan: kaikki tapahtunutkin on vaan mun muistoja. 

ellauri048.html on line 372: Weg, du Traum! so gold du bist;			Lähe menee haaveuni, hajoo!

ellauri048.html on line 376: Tausend schwebende Sterne ; 			sen tuhannen pilkettä;

ellauri048.html on line 381: Die beschattete Bucht,				varjoisa lahdelma.

ellauri048.html on line 388:   Mitä yhteistä on Vergiliuxen Aeneixellä ja profeetta Muhammedin koraanilla? 


ellauri048.html on line 390:   jotka lukee jonkun kadehdittavan hyvän vanhan kirjan, ja sanovat izelleen 


ellauri048.html on line 396:   vaikka onhan silläkin hyvät hetkensä. Samaa voi sanoa Vergiliuxesta. Sen heikkous 


ellauri048.html on line 401:   Vielä ohkasempi on Muhammedin raamatun jäljittely-yritelmä. Kaikki jännemmät tarinat 


ellauri048.html on line 409:   Antero joutui naurunalaisexi 1951 jämittäessään loppusoinnullisen riimittelyn puolesta. Nuoret modernistit hahattivat ja katkaisivat lauseita mistä tahtoivat. Loppusoinnuista ei mitään havaintoa. "Meillä tulee aina olla lukiessa tunne siitä, ettei se säännönomaisuus, se pakollisus, mihin runomitta runoilijan velvoittaa, milloinkaan ylitä sitä, mitä voisi ehkä kuzua helläxi väkivallaxi." Riimin kotiväkivaltaa. Sexiin pakottamista. Hyvä riimiseppo venyttää mittaa kuin B.B. King tai Jimi Hendrix vinkukitaraa, soittaa sitä vaikka hampaillaan, hakkaa säleixi, sytyttää sen tuleen. VAn miälestä Goethe veteli sillä lailla ottave rimellä. "Myös loppusointu, runouden toimelias paashipoika, tehostaa rytmin tarkoituxia, jäsentelemällä säkeitä ja syventämällä äännetoistollaan runon vaikutelmaa akustisesti sidottuna, kaikessa liikunnasaankin lainomaisesti säännösteltynä yhteytenä." LOL. Kolmantena pyöränä paashipoika ottaa osaa sidontaan mehukkaasti takaapäin. Sama kaiku on askelten, marssin tahdissa vaimolaisen partoja napsitaan keskijalkamiehinä. Paashipoika mukaan, kolme, neljä! Mannerheimin linjalla survastaan Jurvan tahdissa! Taatusti loppusointuista.

ellauri048.html on line 426:     (Eino Leino: Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, laulusta Confessio cordis )

ellauri048.html on line 431:   Vaikuttaa tosi hankalalta, tollaset riimikolmikot on hirmu kinkkisiä kexiä ja artifisiellejä. Tää on pahempaa kuin ristisana, jotain sudokua. Ja sit on toi jambijalka, jonka takia käyt.kats. joka rivi alkaa jollain suomen kourallisesta 1-tavuisia sanoja, hypnotisoivan unettavasti kuin Nyyti Nyytiäisessä.

ellauri048.html on line 433:   Tää on enemmän kuin hellää väkivaltaa, tää on väkisinnaintia puukko kurkulla. Antiikissa ei käytetty riimejä, ne tuli mukaan varhaiskristillisistä virsistä. Mulla on kyllä Tuomo Tuomen suomen kielen käänteissanakirja, josta noita loppusointuja voi eziä. Silti vittu, kun mittaan menee koko tarmo, sisällöstä tulee ihan torttua.

ellauri048.html on line 465: Geboren 1953 bei Soest/NRW. Studium in Marburg und Freiburg (Anglistik, Romanistik u.a.), Promotion über John Cowper Powys, Habilitation über moderne britische Lyrik. Lebte in Großbritannien, Frankreich, USA, längere Aufenthalte auch in Japan, Indien, Russland und Italien. Lehrte englische und amerikanische Literatur in Amherst/Massachusetts sowie in Freiburg, Konstanz und Tübingen und an russischen Universitäten. Seit 1993 Professor für Englische Literatur an der Universität Leipzig, wo er auch das studium universale leitet. 

ellauri048.html on line 472: Joo turhaan se oli elossa. Nostettiin kattoon kattoon kun kaveri tapettiin tapettiin. Tuskin pysty enää ampumaan izeään tulkin pistoolilla. Tulkin pistooli ei ollut toiminut vuosikymmeniin, sen jälkeen kun sen vaimo kuoli. 

ellauri048.html on line 476:   Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä. 

ellauri048.html on line 486:   Nyt viimesin on joku postpostharari, Rutger Bregmann, 


ellauri048.html on line 501:   on jo toinen kalakattila, joka saattaa kiehahtaa yli 


ellauri048.html on line 503:   päitä alkaa putoilla. Vanhat ääliöt Hobbes ja Rousseau 


ellauri048.html on line 505:   haukotuttavasti esille. Mut niinhän se käy, kuten Goethe sanoi, 


ellauri048.html on line 511:   versioita erixeen, sen enempää kuin muurahaisten reittejä, 


ellauri048.html on line 520:   Pimeät puolet tulee esiin vain kun uskomme muista pahaa. Hahaa. 


ellauri048.html on line 533:   jokaisesta sen pesäpaikasta kuin punatakki mezästäjä pahaa kettua. 

ellauri048.html on line 538: Its stances on the already controversial subjects of human nature and individual welfare versus the common good earned it position 68 on the American Library Association's list of the 100 most frequently challenged books of 1900–1999. The book has been criticized as "cynical" and portraying humanity exclusively as "selfish creatures".It

ellauri048.html on line 539: has been linked with "Tragedy of the commons" by Garrett Hardin and books by Ayn Rand, and countered by "Management of the Commons" by Elinor Ostrom.

ellauri048.html on line 541: Parallels have been drawn between the "Lord of the Flies" and actual incident from 1965 when a group of 6 schoolboys who sailed a fishing boat from Tonga were hit by a storm and marooned on the uninhabited island of ʻAöö-ta, considered dead by their relatives in Nuku‘alofa. The group not only managed to survive for over 15 months but "had set up a small commune with food garden, hollowed-out tree trunks to store rainwater, a gymnasium with curious weights, a badminton court, chicken pens and a permanent fire, all from handiwork, an old knife blade and much determination". Dutch historian Rutger Bregman, writing about this situation said that Golding's portrayal was unrealistic. There has been no WW III yet, and kids killing other kids is entirely unheard of. Except a bunch of school killings in America and Finland, among other places.

ellauri048.html on line 544: Immin 1. tuhat on koossa

ellauri048.html on line 552:   yli tuhat runoa, kaikki omia, ei lainattuja ja varastettuja 


ellauri048.html on line 554:   tietysti, tyylikeinona ja ihan vaan vahingossakin, 


ellauri048.html on line 555:   sitä ei voi tuhansissa enää välttää edes konevoimalla.

ellauri048.html on line 557:   Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki) on Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Hän toimi opettajana Helsingissä yli 40 vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti lasten runoistaan, joista monet kuuluvat Suomen kansan ja erityisesti koulujen runoaarteistoon, sillä hänen runoilemiaan lauluja on laulettu kouluissa sukupolvien ajan. Tunnetuimpia ja rakastetuimpia niistä ovat "Kas kuusen latvassa oksien alla", "Teki peipponen koivuhun pesän" ja "Paimenpoika". Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä. Oma erityisasemansa Immi Hellénin tuotannossa on koskettavan surumielisellä laululla "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie".

ellauri048.html on line 559:   Immi Hellénin runoilemiin sanoihin sävelletyistä joululauluista on tunnetuin "Joulukirkkoon" eli "Kello löi jo viisi". Tuo iki-ihana lauluhan antaa meille kaiken muun ohella aina pätevän ohjeen siitä, kuinka riemuisaa ja jännittävää on nousta yhä uudelleen uuteen päivään - ja jopa kello viideltä.

ellauri048.html on line 563:   Mäkin on herännyt moniaana aamuna näitä kirjoittamaan jo viideltä tai aikaisemminkin. Maha on ollut kipeä, tai size on vaan tätä keväälle tyypillistä maniaa. Uskallanko lopettaa, ettei vaan käänny melankoliaxi. No toi oli jo selvää runoriippuvaisen veruketta. Illallakin olen jatkanut kaxin huoneessamme kännyn valossa tuntojeni ylös kirjoittamista, niin että muusa on suuttunut ja huolestunutkin. (Eikä se halua olla muusa, se kuulostaa lehmältä. Ami ei halunnut olla fammu samasta syystä.)

ellauri048.html on line 565:   Immi (1861-1937) oli kanttorin tytär Kuorevedeltä. Kuorevesi on liitetty nyttemmin Jämsään. Äiti oli Toppeliuxen henk.koht. hyvä ystävä ja toivoi Immistäkin nationalskaldia. Toive toteutui. Äiti kuoli 7-v Immiltä, äitipuoli oli paha. Ruozinkielisen koulun ja seminaarin jälkeen Immi opetti Lapinlahden kansakoulussa 4v. Paras kaveri oli sisko Onni (sic), virsirunoilija. Uskonnollinen, isänmaallinen, vahva ääni oikealta joka suhteessa.

ellauri048.html on line 567:   Immin sukupuolielämästä on tosi vähän someaineistoa. Veiköhän se imminkalvon hautaan asti ehjänä? Oliko Ingeborgilla ingen boyfriend? Tykkäsikö se kenties naisista, vai vainko lapsista? Muistaa haikeana pikku Leeniä reppuselässä, ihanata aikaa Leenin heppuna. Muistaakohan Leeni Riefenstahl yhtään sitä? No oli Immillä salaperäisiä ulkomaanreissuja, kuten Seijan Linda-tädillä. Linda Pylkkänen oli opettaja myös, sillä oli Italiassa herratuttuja, ja sievä taiteilijasuojatti, jonka toritaidetta on Rauhixessa seinällä. Keinoja on monia, sanoi eukko, kun pyyhki pöytää kissalla. 

ellauri048.html on line 569: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa naiset alkoivat vaikuttaa entistä aktiivisemmin yhteiskunnan eri aloilla. Etenkin kulttuuritoiminta antoi naisille mahdollisuuden tehdä siihen asti yksityisestä kodista ja kasvatuksesta julkisia. Kansakoulunopettajista tuli kansanvalistajia ja koulutyön ideologiaksi "jalon kansan" kasvattaminen. Naimattomien naisten asemaan haettiin parannusta koulutuksella ja ammateilla. Fredrika Bremerin tapaan alettiin puhua yhteiskunnallisesta äitiydestä. Opettajan ammatti katsottiin naisen kutsumukseksi, sillä opettajana yksinäinen nainen saattoi muodostaa oppilaiden kanssa perheen kaltaisen yhteisön. Koska suomenkielistä lastenkirjallisuutta oli tarjolla niukasti, monet opettajat ryhtyivät kirjoittamaan lapsille. Etenkin runot olivat suosittuja. Myös Immi Hellén toteutti kirjailijana paitsi omaa luovuuttaan myös aatteellista tehtäväänsä.

ellauri048.html on line 573: Immin lällyn pullanhajuisen mitäänsanomattoman sovinnaisen tuotannon joukossa on tämäkin, joka näyttää Goethe-imitaatiolta. Immillä on loppusoinnut aina kunnossa. Senkö tautta silläkin toi sisältöpuoli jää lapsipuolen asemaan? No mikäs mä oon sanomaan, mulla vaatii kummatkin vähän laittoa. Sitäpaizi muoto on sisältöä ja sisältö muotoa, opettaa isä Koskenniemi meitä. Sisään ulos, draussen drinnen, sanoo Goethekin. Se kyllä tietää. 

ellauri048.html on line 576: Metsän iltarauha

ellauri048.html on line 587: Nyt honka harmaa unelmoi,

ellauri048.html on line 590: on kaikki rauhaisaa.

ellauri048.html on line 591: Myös muurahainen vireä

ellauri048.html on line 609: saan rauhan rintahain.

ellauri048.html on line 622:   aamupala meni ihan munille.

ellauri048.html on line 632: että jotain ihmeellistä on aivan pian luvassa, vaikkei ihan tiedä mitä. 


ellauri048.html on line 634: Nää on ihan kylmiä nää jutut. (Uuskieltä nakkikioskilla 1990-luvulla.) 


ellauri048.html on line 653:   Kunhan on riittävästi onkaa että säilyy hengissä 


ellauri048.html on line 659:   Oisi kuiteskin voinut käydä paljon hassumminkin. 


ellauri048.html on line 661:   Jos se nyt on niin paha, sillä eihän kuolema 


ellauri048.html on line 666:   Tulee se pohtimattakin, turhaan jännität 


ellauri048.html on line 667:   kuin poikasena Käpylässä hammaslääkärissä.

ellauri048.html on line 685:   aviopareja tekemään temput toisilleen. Rahan ja 


ellauri048.html on line 693:   saa ihon hehkumaan. Se on kazottava, jos haluu kumikaulailla, 


ellauri048.html on line 706:   Longfellow väsäs pikku Hiawathan Kalevalan mittaan. Aku Ankassa Roope soti pikkuinkkareiden kanssa jotka puhui kalevalamitalla. Ennen Akussa oli Pikku Hiawatha-sarjakuva jonka sisko oli joku päivänkakkara. Vastenmielisiä tyyppejä ja vitun rasistisia. Pari kanadalaista poliisia mukiloi jonkun intiaanipäällikön koska sen rekkari oli vanhentunut. Pari jenkkipoliisia tappoi taas muutamia notmiitä jenkeissä. Musta Pekka oli neekeri, ja Hessu Hopo, Långfellow ei vaitiskaan vaan Långben, oli toinen. Hiawathasta sanoo purkkajenkit ize näin:  Both the poem and its singsong metre have been frequent objects of parody.

ellauri048.html on line 708:   Saul Bellowin Henderson-buhlein on läpeensä perseestä. Inhottava tyyppi, rasistinen narsisti, eikä vähimmässäkään määrin hauska. Ja tää koskee sekä Hendersonia että sen kalansilmästä alter egoa. Ne on molemmat pappisvallan samppiooneja, uskontohemmoja sielupieru exyxissä. Oma "pelastus" on ihan ykkösasia, muista apinoista viis.

ellauri048.html on line 710:   Joku jutku Goldman huomauttaa ettei Salen hahmoilla ole perettä tai ne ei elä perhe-elämää. Saulin kirjoissa on epäilyttävän paljon brotherhoodia, ja sen vikan kirjan Bloom onkin homo. Saul vaikuttaa kaappihomolta. Olikin kaunis poika omasta ja muidenkin nykkiläisten mielestä. Sillä oli sadisti isä joka hakkas sitä ja alistettu äiti. Niinkuin Saulin pojalla Gregilläkin. 

ellauri048.html on line 717: the presence of hypercharged male relationships


ellauri048.html on line 727: the construction by many male protagonists of a pseudopatriarchal family out of the remnants of male friends and male family members


ellauri048.html on line 728: the occasional presence of a shamanistic, feminized male who acts as a mediator in male/female relationships


ellauri048.html on line 733: Sale siteeraa William Blaken helkkarin sananlaskuja: ‘the tigers of wrath are wiser than the horses of instruction’. Typerää obskurantismia. 

ellauri048.html on line 734: Vittuun tiikerit ja muut autistiset lihansyöjät loiset. Kyllä hevoset on viisaampia.

ellauri048.html on line 736: Joku jutku Goldman huomautta ettei Salen hahmoilla ole perettä tai ne ei elä perhe-elämää. Saulin kirjoissa on epäilyttävän paljon brotherhoodia, ja se vikan kirjan Bloom onkin homo. Saul vaikuttaa bisexuaaliselta. Se olikin kaunis poika omasta ja muiden mielestä. Kalansilmä siltikin. Jokaisessa intellektuellissa piilee dumb jerk kun sitä vähän raaputtaa, sanoo Sale ja tietää mistä puhuu.

ellauri048.html on line 738: Bellow's characterisation of his father's background is one of the most enjoyable strands of the book and an interesting companion to Saul's fiction. His father, Abraham, is characterised by his grandson as a crook and a tyrant, who despised his youngest son's literary ambitions and pummelled him – and all his sons – until Saul grabbed his hand mid-air one day and said, "I'm a married man, Pa. You cannot hit me anymore." In adulthood, on the rare occasions Bellow tried to talk to his father about his upbringing, Saul would shake him off and say rather pointedly: "You shouldn't blame your parents for your faults." Bellow smiles. "And he said this to me, a therapist no less! His father loved him, but it was a tumultuous relationship and my grandfather was mercurial as hell."

ellauri048.html on line 741: Anita worked and, while Saul tried to write, supported the family financially, something his father conveniently overlooked, Bellow says, after they split up and she had to chase him for alimony. "I was 20 before he became famous, so I did not grow up the son of a famous father. I grew up the son of a starving artist."

ellauri048.html on line 743: There followed the years of bohemia, when the family moved to Paris and Saul started to shrug off the influence of his 19th-century literary heroes and find his own voice in The Adventures of Augie March. When he was happy and the writing was going well, their lives would be joyous; when he struggled, the apartment was mired in gloom. Meanwhile, "Saul had women stashed all over town," writes his son. The pain of these recollections is secondary to Bellow's fury at what he calls his father's "self‑justification: that his career as an artist entitled him to let people down with impunity." As an adult, when he asked his mother about it, she said, "I'm blessed with a poor memory."

ellauri048.html on line 745: The taboo of spilling the beans on Saul was "very big", he says, "because my father took the position that art is inviolate and that the artist has to be protected at all costs because he's an artist. Towards the end of his life, Saul asked his son rather charmingly, "Was I a man or a jerk?", which Bellow quotes in the book. "You know, he was asking himself a dead earnest question. And I think it was the right question. But if you were lionising him, you don't ask that question."

ellauri048.html on line 747: Like what? "There were a lot of very unhappy people at various points of his life, who felt maligned. Ex-wives high up there. Wives number two and three, Adam's mother and Daniel's took a whipping. My mother got off easy. I think he knew he did her wrong. At some point he said to me: 'I should never have divorced your mother.' I replied: 'Pop, how then could you have written Herzog?' And he said, 'I could have done it.'

ellauri048.html on line 748: The most painful to read was Mr Sammler´s Planet, which "I find very hard to digest: Sammler approves of all the obedient children and disapproves of the rebellious ones. I was a rebellious son, that´s tough."

ellauri048.html on line 755:   Aika huono suositus, Danten kääntäminen. Långbenin isä oli taas kuinka ollakaan maineikas lawyer Mainesta, joka halusi pojastakin lawyeria. Nää fellat oli aika kermaperseitä. Hessu oli Hawthornen luokkakaveri Bowdoin Collegessa. Hessu teki pitkän Euroopan turneen ja oli aina pro-Eurooppa. Sille tarjottiin Harvardin professuuria valmistumisvaiheessa. ja se lähti Mary-vaimon kaa uudestaan Saxan turneelle. Kävi jopa Ruozissa. Tällä tiellä Mary kuoli keskenmenoon. Siitä lähti Hessun runosuoni sykkimään, uusi vaimo Fanny oli heti kiikarissa. 6 lapsen jälkeen Fanny kuoli kuinka ollakaan tulipalossa, sytytti muka mekkonsa ize palamaan. Siitä piristyneenä Hessu läxi kääntämään Dantea. Mitähän van der Valk sanoisi tästä. Aika epäilyttävää.

ellauri048.html on line 765: With large and sinewy hands;			paxut nakkisormet hujan hajan;

ellauri048.html on line 767: Are strong as iron bands. 			isoa on habaa ja nyrkkiä.

ellauri048.html on line 769: His hair is crisp, and black, and long,		Nokikepillä on tukka käkkärä,

ellauri048.html on line 770: His face is like the tan;			Savunvärinen on ukkopaha.

ellauri048.html on line 772: He earns whate'er he can,			Minkä kerkiää se kerää rahaa,

ellauri048.html on line 785: They love to see the flaming forge,		nekin on ihan sepän koukussa,

ellauri048.html on line 787: And catch the burning sparks that fly		Ne hämmästyvät mustaa sepänsälliä

ellauri048.html on line 788: Like chaff from a threshing-floor. 		ja lattialle ruiskahtavaa mälliä.

ellauri048.html on line 794: Singing in the village choir,			ihan kuumuu penikoiden laulusta

ellauri048.html on line 801: And with his hard, rough hand he wipes		Ei sitä kanzi katua ja nyyhkiä,

ellauri048.html on line 807: Each evening sees it close			hölmö nuijii alasimen ihan hajalle.

ellauri048.html on line 811: Thanks, thanks to thee, my worthy friend,	Kiitos kiitos musta seppä kiltti,

ellauri048.html on line 812: For the lesson thou hast taught!		kun annoit meille opetuxen

ellauri048.html on line 815: Thus on its sounding anvil shaped		jos joskus lentää nurkkaan viltti,

ellauri048.html on line 820: Tämän runon ja muita pitkän häiskän runoja käänsi espanjaksi kolombialainen poeetta Rafael Pombo. Useissa haastatteluissa baseballinpelaaja ja manageri Billy Southworth on maininnut että sen isä luki tätä runoa sille niin usein pienenä, niin että Billy oppi sen ulkoa, ja se on usein inspiroinut sitä aikuisena. Useita lainauxia runosta esiintyy väliruuduissa Buster Keatonin 1922 mykkäelokuvassa The Blacksmith (1922). Vuonna 1938 Tommie Connor, Jimmy Kennedy, and Hamilton Kennedy tekivät siitä koomisen laulu-ja tanssinumeron, jota Glenn Miller lauloi 1990 filmissä Memphis Belle. Repe Sorsa siteeraa siitä pätkän 1953 piirretyssä Duck Amuck. Notta ei se ihan hukkiin mennyt. 

ellauri048.html on line 830: That is known as the Children's Hour.		on aika tyttölasten tehdä työtä. 

ellauri048.html on line 832: I hear in the chamber above me			Tyttöin luokkahuoneesta yläkerrasta

ellauri048.html on line 834: The sound of a door that is opened,		Misuja kuin pirulaisen merrasta

ellauri048.html on line 835: And voices soft and sweet.			sieltä puskee, alkaa hassuttelu.

ellauri048.html on line 838: Descending the broad hall stair,		työntyvän kuin kolme kukkaa

ellauri048.html on line 840: And Edith with golden hair.			ja vähän Eeditinkin kultatukkaa.

ellauri048.html on line 848: A sudden raid from the hall!			äkkirynnäkkönä hallista!

ellauri048.html on line 853: O'er the arms and back of my chair;		tarttuu siihen kuusin hyppysin.

ellauri048.html on line 855: They seem to be everywhere.			turhaan, jalka oikenee jo ryppysin.

ellauri048.html on line 863: Because you have scaled the wall,               esiin saatuanne, noustuanne mastoon,

ellauri048.html on line 867: I have you fast in my fortress,			Seivästettynä istutte mun vartaassa,

ellauri048.html on line 869: But put you down into the dungeon		Mukana menossa mun hartaassa,

ellauri048.html on line 874: Till the walls shall crumble to ruin,		jatkais meidän luokka painiaan,

ellauri048.html on line 883: Who had a little curl,				jolla oli otsalla 

ellauri048.html on line 884: Right in the middle of her forehead.		pienen pieni p- kihara. 

ellauri048.html on line 886: She was very good indeed,			hän oli ihan ihmeen kiltti. 

ellauri048.html on line 887: But when she was bad she was horrid.		Kun hän oli paha, hän oli kamala!

ellauri048.html on line 892:   Viimeximainittua runoa Hanhiemon kirjassa inhosin ihan erityisesti. Piirtelin sivun täyteen rumia kuvia. Siis lasten rumia, ei aikuisten. Nää aikuisten rumat tuli paljon myöhemmin. 

ellauri048.html on line 903: Das war mein Sinn.		Ihan silleen vaan.

ellauri048.html on line 905: Im Schatten sah ich		Varjossa mä näin

ellauri048.html on line 916: Den Würzeln aus,		Ihan juurineen,

ellauri048.html on line 917: Zum Garten trug ichs		Sen vein mun yrttitarhaan,

ellauri048.html on line 918: Am hübschen Haus.		Mökin pihalle.

ellauri048.html on line 926: Goethe plucks the flower although it tells him not to do so. He takes it to his house and plants it in his garden. He wants to tell us, viewers or readers, look how noble I am, he because he takes it home. He doesn't realize that by taking the flower home he is taking her wild life away and domisticating it in his factory (garden). In that he is not different from industrialists and people who practise green house raising. It is like enslaving his flower and on top of that he wants to be applauded and praised because he doesn't kill it. However, he does't listen to what his flower says: do not pluck me or I will die.

ellauri048.html on line 933: I hold you here, root and all, in my hand,	Sua pidän tässä kämmenellä juurineen,

ellauri048.html on line 935: What you are, root and all, and all in all,	mitä oot, juurineen, kaikkineen,

ellauri048.html on line 936: I should know what God and man is.		tietäisin mitä on jumala ja apina.

ellauri048.html on line 947: This poem is cool... well awsomness! I like it a lot and what is a Crannied wall??

ellauri048.html on line 969: Kuiteskin vaikeista kotioloista huolimatta (tai ehkä sixi) Tennysonnillaa oli extaattisia henkisen toispuolisuuden tiloja, joita hän kuvasi "jonkinlaisexi valvetilatranssixi – paremman sanan puutteessa — mulla on usein ollut, poikasesta lähtien, kun olen ollut yxixeni. Ihan yxkax, ikäänkuin yxilöllisyyden voimakkaasta tietoisuudesta se (yxilöllisyys) ikäänkuin katoaa ja haipuu rajattomaan olemiseen, eikä se ole sekavuutta vaan mitä selvintä, varmaakin varmempaa… ei löydy sanoja – missä kuolema on melkein naurettava mahdottomuus, persoonallisuuden kato (jos se sitä on) ei tunnu sukupuutolta, vaan oikealta elämältä." Näitä “transseja” sillä oli koko elämän. Osuutensa saattoi olla kärpässienillä. 

ellauri048.html on line 971: Alf oli Cambridgen apostoleja, suklaaosaston poikia.  Siellä sillä oli paljon samanhenkisiä kavereja. Alf joutui lopettamaan opiskelut Cambridgessa kun isä kuoli.Isoisä antoi vähän pätäkkää, muttei maxanut Cambridgea Alfille eikä sen veljille, koska kaikki opiskeli jotain joutavaa. Ihankuin Matin appiukko, joka kustantaaa lentoinsinöörin opinnot muttei mitään naisten tanssiopettajan koulutusta. Alf kieltäytyi isoisän tarjoomasta vararehtorin vakanssista. Mieluummin eli köyhästi yhden tädin viikkorahalla, ja päätti ruveta kuuluisaxi runoilijaxi. Tää oli kovaa aikaa sille. Sen julkaisemat runot sai paskakaivoarvosanoja.

ellauri048.html on line 973: Sitten Alfin henkilökohtainen hyvä ystävä Hallam, sen siskon sulhanen, kuoli odottamatta Wienin matkalla. Hallamin kuolema, rahapula ym.ym. sai Alfin kriiseilemään. Sen mieliala ja toiveet lopsahti. Se ei julkaissut runojaan 10 vuoteen, vaikka kirjoittikin niitä lisää.

ellauri048.html on line 987: The Charge of the Light Brigade			Kevyen prikaatin hyökkäys

ellauri048.html on line 990: Half a league, half a league,			Puoli leguaa kuolemaan,

ellauri048.html on line 995: Charge for the guns!” he said.			Kohti Morealin tykkejä!", huusi kenraali. 

ellauri048.html on line 1003:    Someone had blundered.			että joku oli mokannut.

ellauri048.html on line 1006:    Theirs but to do and die.			   mokkerin on haukattava tomua.

ellauri048.html on line 1025: Charging an army, while				ne 500, no, 400,

ellauri048.html on line 1031:    Shattered and sundered.			   pysähtyivät nauramaan.

ellauri048.html on line 1043: They that had fought so well			Ne kun oli taistelleet niin hyvin

ellauri048.html on line 1046: All that was left of them,			Ketä nyt oli vielä jäljellä   

ellauri048.html on line 1051: O the wild charge they made!			Onko typerämpää hyökkäystä.

ellauri048.html on line 1053: Honour the charge they made!			No oli toisessa maailmansodassa,

ellauri048.html on line 1072: "Break, Break, Break" is a poem by Alfred, Lord Tennyson written during early 1835 and published in 1842. The poem is an elegy that describes Tennyson's feelings of loss after Arthur Henry Hallam died and his feelings of isolation while at Mablethorpe, Lincolnshire. Were Tennyson and Hallam Gay, and Did They Have a Physically Consummated Homosexual Relationship?

ellauri048.html on line 1074: Garrett Jones claims that Alfred Tennyson and Arthur Henry Hallam, whose death was the occasion for writing In Memoriam, were in some sense homosexual lovers, and that Hallam was a promiscuous homosexual whose father sent him to Cambridge, separating him from his Eton friends as a way of curtailing his son's inclinations (a curious, rather naive strategy, one might think!). For most of the book, he gives the impression that the two friends had an intense homosexual relationship that must have included physical acts. However, on p. 192 out of 199, he announces the following:

ellauri048.html on line 1076: EITHER they had to knuckle under and settle for a "sublimated", more-or-less disembodied, spiritualized passion . . . . OR they could plunge and risk martyrdom. They must have agreed that they had no taste for martyrdom — or even Byronic exile. . . . It is clear they both knew, in their heart of hearts, they wanted to express their love for each other in a physical way; yes, even in a sexual way — Love and Duty is eloquent testimony to that. But both of them knew in the prevailing moral climate . . . there seemed to be no possibility of love between males that would not incur hysterical opposition. . . . There is not much doubt, had they wanted to take the sexual path and do so openly, they would only have wanted the kind of sex which they felt about each other.

ellauri048.html on line 1078:   Given that no one has ever doubted that Tennyson had some sort of "disembodied, spiritualized passion" for Hallam, this conclusion comes as rather a painful anticlimax. Admittedly, Alf named his son Hallam after Hallam, the one who went to Australia. Of course, the fact that members of Tennyson´s family succumbed to madness, alcoholism, and drug addiction already has made some readers aware that, like so many other Victorians, he should be taken down from a pedestal and join the rest of us. But think of the stir if one the greatest poems of the nineteenth century, one which has major influence on poets as different as Whitman and Eliot, turned out to be chiefly a gay lover's lament! (What's wrong with that? There are zillions of others, better yet.) Tän apologian kirjoitti on George P. Landow, Professor of English and the History of Art, (fittingly) from Brown University.

ellauri048.html on line 1083: And I would that my tongue could utter			Kylmä haluisin et paranis mun kieleni		

ellauri048.html on line 1084:          The thoughts that arise in me.				Saisin sanotux mitei sanotuxi saa.		

ellauri048.html on line 1087:          That he shouts with his sister at play!		Joka huhuilee leikkisiskoa!			

ellauri048.html on line 1089:          That he sings in his boat on the bay!			Joka laskee laulaen veneen kylkeen!		

ellauri048.html on line 1092:          To their haven under the hill;				Möljään tonne mäen ahteeseen.			

ellauri048.html on line 1093: But O for the touch of a vanish'd hand,			Tähän kohtaan vähän vaikerrusta			

ellauri048.html on line 1094:          And the sound of a voice that is still!		Hukkuneen kädestä ja äänestä.			

ellauri048.html on line 1098: But the tender grace of a day that is dead		Älä kuiteskaan enää huuhdo rannalle		

ellauri048.html on line 1106: Arthur Henry Hallam (1 February 1811 – 15 September 1833) was an English poet, best known as the subject of a major work, In Memoriam, by his close friend and fellow poet Alfred Tennyson. Hallam has been described as the jeune homme fatal (French for "doomed young man") of his generation.

ellauri048.html on line 1110: Hallam and Tennyson became friends in April 1829. They both entered the Chancellor's Prize Poem Competition (which Tennyson won). Both joined the Cambridge Apostles (a "private debating society"), which met every Saturday night during term to discuss, over coffee and sardines on toast (“whales”), serious questions of religion, literature and society. (Hallam read a paper on 'whether the poems of Shelley have an immoral tendency'; Tennyson was to speak on 'Ghosts', but was, according to his son's Memoir, 'too shy to deliver it' - only the Preface to the essay survives). Meetings of the Apostles were not always so intimidating: Desmond MacCarthy gave an account of Hallam and Tennyson at one meeting lying on the ground together in order to laugh less painfully, when James Spedding imitated the sun going behind a cloud and coming out again. Capital, capital. 

ellauri048.html on line 1112: During the Christmas holidays, Hallam visited Tennyson's home in Somersby, Lincolnshire; on 20 December he met and fell in love with Tennyson's eighteen-year-old sister, Emilia, who was just seven months younger than Hallam.

ellauri048.html on line 1114: Hallam spent the 1830 Easter holidays with Tennyson in Somersby and declared his love for Emilia. Hallam and Tennyson planned to publish a book of poems together: Hallam told Mrs Tennyson that he saw this "as a sort of seal of our friendship". Hallam's father, however, objected, and Hallam's Poems was privately published and printed in 1830. In the summer holidays, Tennyson and Hallam travelled to the Pyrenees (on a secret mission to take money and instructions written in invisible ink to General Torrijos who was planning a revolution against the tyranny of King Ferdinand VII of Spain). In December, Hallam again visited Somersby and became engaged to Emilia. His father forbade him to visit Somersby until he came of age at twenty-one.

ellauri048.html on line 1116: In July 1833, Hallam visited Emilia. On 3 August, he left with his father for Europe. On 13 September, they went to Vienna, with Hallam complaining of fever and chill. It was apparently a recurrence of the "ague" he had suffered earlier that year, and, although it would delay their departure to Prague, there seemed to be little cause for alarm. Quinine and a few days rest were prescribed. By Sunday 15th, Hallam felt sufficiently better to take a short walk with his father in the evening. When he returned to the hotel he ordered some sack and lay down on the sofa, talking cheerfully all the time. Leaving his son reading in front of the fire, his father went out for a further stroll. He returned to find Hallam still on the sofa, apparently asleep apart from the position of his head. All efforts to rouse him were in vain. Arthur Hallam was dead at the age of twenty-two.

ellauri048.html on line 1118: The medical report on the death certificate listed 'Schlagfluss' – that is, a stroke. A blood-vessel near the brain had suddenly burst. The autopsy declared 'a weakness of the cerebral vessels, and a want of sufficient energy in the heart.' The coffin was quickly sealed and sent to the nearest seaport, to be returned to England for burial.

ellauri048.html on line 1120: Tennyson said: "He would have been known, if he had lived, as a great man but not as a great poet; he was as near perfection as mortal man could be (except me).".

ellauri048.html on line 1124:     I hold it true, whate'er befall; 


ellauri048.html on line 1126:     'Tis better to have loved and lost 


ellauri048.html on line 1127:     Than never to have loved at all.

ellauri048.html on line 1129: This stanza is to be found in Canto 27. The last two lines are usually taken as offering a meditation on the dissolution of a romantic relationship. However, the lines originally referred to the death of the poet's beloved friend. They are reminiscent of a line from William Congreve's popular 1700 play, The Way of the World: "'tis better to be left than never to have been loved." What the fuck, this is an obvious homoerotic elegy.

ellauri048.html on line 1135:    Whom we, that have not seen thy face,	Jota me, jotka kazomme sua takapuolelta,

ellauri048.html on line 1136:    By faith, and faith alone, embrace,		ei olla nähty, vaan halataan uskon varassa,

ellauri048.html on line 1139: Thine are these orbs of light and shade;	Sun on nää valon ja varjon pallukat;

ellauri048.html on line 1142: Is on the skull which thou hast made.		On kallolla jonka sä myös väkersit.

ellauri048.html on line 1147: And thou hast made him: thou art just.		Ja sä teit sen kuitenkin, hyvä sinä.

ellauri048.html on line 1152: Our wills are ours, to make them thine.		Meidän tahdot on sun, tee mitä haluat.

ellauri048.html on line 1154: Our little systems have their day;		Mein pikku zydeemeillä on aikansa;

ellauri048.html on line 1155:    They have their day and cease to be:		Niillä on parasta ennen päivänsä, ja sitten stop.

ellauri048.html on line 1157: And thou, O Lord, art more than they.		Ja sää, herra, olet jotain vähän enemmän.

ellauri048.html on line 1159: We have but faith: we cannot know;		Meillä on vaan uskoa, ei voida tietää;

ellauri048.html on line 1166:    That mind and soul, according well,		Et mieli ja sielu, sopusoinnussa,

ellauri048.html on line 1172: Help thy vain worlds to bear thy light.		Auta sun turhamaisten maailmojen pitää sulle stendaria.

ellauri048.html on line 1174: Forgive what seem'd my sin in me;		Anna ilmatteex mikä susta näyttää mun synniltä;

ellauri048.html on line 1175:    What seem'd my worth since I began;		Mikä näytti mun nettoarvolta kun mä aloitin;

ellauri048.html on line 1181:    I trust he lives in thee, and there		Mä luotan eze elää sun mahassa, ja siellä

ellauri048.html on line 1191:    To one clear harp in divers tones,		Kirkkaan harpun tahtiin eri säveleillä,

ellauri048.html on line 1192:    That men may rise on stepping-stones		Et miehet voi nousta rappusia

ellauri048.html on line 1195: But who shall so forecast the years		Mut kuka osaa ennustaa niin vuodet

ellauri048.html on line 1197:    Or reach a hand thro' time to catch		Tai ojentaa käden ajan läpi ja lunastaa

ellauri048.html on line 1205: Than that the victor Hours should scorn		Kuin että voiton tunnit pilkkaisivat

ellauri048.html on line 1207:    `Behold the man that loved and lost,		Kas miestä joka rakasti ja hävisi,

ellauri048.html on line 1211: Old Yew, which graspest at the stones		Vanha marjakuusi, joka hypistelet kiviä

ellauri048.html on line 1212:    That name the under-lying dead,		joissa on syvärakenteisen vainaan nimi,

ellauri048.html on line 1222:    Who changest not in any gale,		Joka et muutu missään myrskyssä,

ellauri048.html on line 1227:    Sick for thy stubborn hardihood,		Sun härkäpäisyydestä sairaana,

ellauri048.html on line 1235: What whispers from thy lying lip?		Mitä kuiskit sun valeläpästä?

ellauri048.html on line 1242: 'And all the phantom, Nature, stands—		Ja kaikki mustanaamiot, luonto seisoo,

ellauri048.html on line 1245: A hollow form with empty hands.'		Ontto formu kädet tyhjinä.'

ellauri048.html on line 1247: And shall I take a thing so blind,		Ja otanko mä kalun esiin sokean,

ellauri048.html on line 1259:    That thou should'st fail from thy desire,	Kun et pääse enää halujesi perille,

ellauri048.html on line 1261: 'What is it makes me beat so low?'		'Mikä saa mun pulssin näinkin hitaaxi?'

ellauri048.html on line 1263: Something it is which thou hast lost,		Jotakin se on mitä sää oot menettänyt,

ellauri048.html on line 1266: That grief hath shaken into frost!		Se suru on jäätynyt ihan köntäxi!

ellauri048.html on line 1268: Such clouds of nameless trouble cross		Sellaset nimettömän harmin pilvet risteää

ellauri048.html on line 1271: 'Thou shalt not be the fool of loss.'		'Ällös ole menetyxen torvelo.'

ellauri048.html on line 1274: I sometimes hold it half a sin			Musta on joskus semisyntiä

ellauri048.html on line 1276:    For words, like Nature, half reveal		Sillä sanat, niinkö luonto, puolix paljastaa

ellauri048.html on line 1277: And half conceal the Soul within.		Ja puolix kätkee sielun siellä sisällä.

ellauri048.html on line 1281:    The sad mechanic exercise,			Ikävä mekaaninen harjoitus

ellauri048.html on line 1286:    But that large grief which these enfold	Se suuri suru joka näihin kätkeytyy

ellauri048.html on line 1290: One writes, that `Other friends remain,'	Joku kynäilee, et 'Jäähän muita kamuja',

ellauri048.html on line 1291:    That `Loss is common to the race'—		Et 'Joskus voittaa joskus häviää' -

ellauri048.html on line 1293: And vacant chaff well meant for grain.		Ja akanat ei käy viljanjyvistä.

ellauri048.html on line 1295: That loss is common would not make		Et muillakin on kurjaa ei mua lohduta,

ellauri048.html on line 1302:    A shot, ere half thy draught be done,	Paukku, ennenkuin puolet juomasta oli juotu,

ellauri048.html on line 1303: Hath still'd the life that beat from thee.	Vei sun rinnasta sun elämän.

ellauri048.html on line 1307:    His heavy-shotted hammock-shroud		Sen painoilla varustettu verkkoriippumatto

ellauri048.html on line 1310: Ye know no more than I who wrought		Sä et tiedä sen enempää kuin minäkään

ellauri048.html on line 1311:    At that last hour to please him well;	joka puuhastelin viime hetkellä sen mielixi;

ellauri048.html on line 1312:    Who mused on all I had to tell,		Joka mietin kaikkea mitä voisin kertoa,

ellauri048.html on line 1321:    That sittest ranging golden hair;		joka istut järkkäämässä blonditukkaasi;

ellauri048.html on line 1323: Poor child, that waitest for thy love!		Lapsiparka, joka odotat sun lemmikkiä!

ellauri048.html on line 1328: She takes a riband or a rose;			Se ottaa nauhan taikka ruususen;

ellauri048.html on line 1332:    And, having left the glass, she turns	Ja jätettyään peilin rauhaan lopulta,

ellauri048.html on line 1333: Once more to set a ringlet right;		Se kääntyy vielä korjaamaan jotain kiharaa;

ellauri048.html on line 1340: O what to her shall be the end?			Voi millainen loppu on hiänelle luvassa?

ellauri048.html on line 1341:    And what to me remains of good?		Ja mitä hyvää mulle siitä koituu?

ellauri048.html on line 1349: So quickly, waiting for a hand,			liian nopeaan, kuin Salvon Catarella,

ellauri048.html on line 1351: A hand that can be clasp'd no more—		Käsi johon mä en voi enää tarttua - 

ellauri048.html on line 1354: At earliest morning to the door.		Mä ryömin aamuvarhaisella ovelle.

ellauri048.html on line 1358:    And ghastly thro' the drizzling rain		Ja karmeana tihkusateen läpitte

ellauri048.html on line 1362: A happy lover who has come			Iloinen rakastaja joka tuli

ellauri048.html on line 1363:    To look on her that loves him well,		kazomaan hiäntä joka häntä rakasti,

ellauri048.html on line 1368:    Dies off at once from bower and hall,	Sammuu heti lehtimajasta ja hallista,

ellauri048.html on line 1370: The chambers emptied of delight:		kamaritkin tyhjät ilosta;

ellauri048.html on line 1374:    The field, the chamber, and the street,	Pellolla, huoneessa ja kujalla,

ellauri048.html on line 1377: Yet as that other, wandering there		Kuiteskin se toinen kulkiessaan

ellauri048.html on line 1379:    A flower beat with rain and wind,		Sateen ja tuulen haalistaman kukkasen,

ellauri048.html on line 1388:    I go to plant it on his tomb,		Mä aion istuttaa sen sen haudalle,

ellauri048.html on line 1389:    That if it can it there may bloom,		Niinet se voi jos mahdollista siellä kukkia,

ellauri048.html on line 1393: Fair ship, that from the Italian shore		Hieno laiva joka Italian rannikolta

ellauri048.html on line 1398: So draw him home to those that mourn		Ja kuskaa kotiin turhaan surijoiden luoxe;

ellauri048.html on line 1406: Shall glimmer on the dewy decks.		Taikaruikahduxen kasteisille kansille. 

ellauri048.html on line 1413: My Arthur, whom I shall not see			Mun Artturi, jota mä en enää nää

ellauri048.html on line 1416: More than my brothers are to me.		Enempi kuin mun veljet mulle.

ellauri048.html on line 1426:    And letters unto trembling hands;		Ja kirjeet vapiseviin kätösiin;

ellauri048.html on line 1429: So bring him; we have idle dreams:		No tuo se vaan; turhiahan unet on:

ellauri048.html on line 1432: The fools of habit, sweeter seems		Tavan orjille, näyttää mukavammalta

ellauri048.html on line 1435:    That takes the sunshine and the rains,	Paljaan taivaan, auringon ja sateen alla,

ellauri048.html on line 1436:    Or where the kneeling hamlet drains		Tai missä lysähtänyt kylä tyhjentää

ellauri048.html on line 1437: The chalice of the grapes of God;		Dogin rypäleiden maljaa kitkerää;

ellauri048.html on line 1439: Than if with thee the roaring wells		Kuin jos sun kanssa hyrskyävät mainingit

ellauri048.html on line 1441:    And hands so often clasp'd in mine,		Ja käet jotka niin usein tarttui muhun,

ellauri048.html on line 1450: Calm and deep peace on this high world,		Tyyni ja syvä rauha täällä korkeella

ellauri048.html on line 1451:    And on these dews that drench the furze,	Ja näissä kasteisissa saniaisissa

ellauri048.html on line 1453: That twinkle into green and gold:		Joka vilkahtaa kullanvihervältä:

ellauri048.html on line 1456:    That sweeps with all its autumn bowers,	Levällään syxyisine reunapusikoineen,

ellauri048.html on line 1460: Calm and deep peace in this wide air,		Tyyni ja syvä rauha tässä ilmanalassa,

ellauri048.html on line 1461:    These leaves that redden to the fall;	Nää lehdet jotka punertuvat syxyisesti,

ellauri048.html on line 1466:    And waves that sway themselves in rest,	Ja aallot jotka keinuttavat uneen izensä,

ellauri048.html on line 1467:    And dead calm in that noble breast		Ja rasvatyyni siinä jalossa rinnassa,

ellauri048.html on line 1474: The wild pulsation of her wings;		sen vinhasti viuhuvien siipien;

ellauri048.html on line 1479: And leave the cliffs, and haste away		Ja jätän kalliot ja ryntään pois

ellauri048.html on line 1493:    To where the body sits, and learn		Sinne missä haaska makaa, ja opin

ellauri048.html on line 1494: That I have been an hour away.			Ett mä oon ollut poissa tunnin ajan.

ellauri048.html on line 1498:    A late-lost form that sleep reveals,		Menetetyt muodot unessa nakupellenä,

ellauri048.html on line 1504:    And, where warm hands have prest and closed, Ja missä lämpöiset kädet kähmi toisiaan,

ellauri048.html on line 1515: Mine eyes have leisure for their tears;		Mun silmillä on aikaa kyyneleille;

ellauri048.html on line 1519:    As tho' they brought but merchants' bales,	Ikäänkuin ne tois vaan kangaspakkoja,

ellauri048.html on line 1520: And not the burthen that they bring.		Eikä sitä lastia joita ne on tuomassa.

ellauri048.html on line 1524:    That thou hadst touch'd the land to-day,	Ezä olet tullut maihin tänä päivänä,

ellauri048.html on line 1534:    The man I held as half-divine;		ille vir qui mi deo par esse videtur,

ellauri048.html on line 1535:    Should strike a sudden hand in mine,		Ja 1-2 löisi käpälän mun kouraani,

ellauri048.html on line 1539:    And how my life had droop'd of late,		Miten mulla on nuupahtanut viime aikoina

ellauri048.html on line 1541: And marvel what possess'd my brain;		Ja ihmettelis mikä mua vaivasi;

ellauri048.html on line 1543: And I perceived no touch of change,		Ja mä en huomais siinä mitään muutosta,

ellauri048.html on line 1545:    But found him all in all the same,		Vaan huomaisin sen ihan samanlaisexi,

ellauri048.html on line 1560:    That all thy motions gently pass		Ezun kaikki liikkeet etenevät hiljaa

ellauri048.html on line 1564: That makes the barren branches loud;		Joka saa kuivat oxat huutamaan;

ellauri048.html on line 1566:    The wild unrest that lives in woe		Villi levottomuus joka asuu surussa,

ellauri048.html on line 1569: That rises upward always higher,		Joka nousee aina vain yhä ylemmäxi

ellauri048.html on line 1575: What words are these have falle'n from me?	Mitä nää sanat on jotka musta putosi?

ellauri048.html on line 1578: Or sorrow such a changeling be?			Tai suru olla tollainen vaihdokas?

ellauri048.html on line 1581:    The touch of change in calm or storm;

ellauri048.html on line 1583: In her deep self, than some dead lake

ellauri048.html on line 1585: That holds the shadow of a lark

ellauri048.html on line 1586:    Hung in the shadow of a heaven?

ellauri048.html on line 1587:    Or has the shock, so harshly given,

ellauri048.html on line 1588: Confused me like the unhappy bark

ellauri048.html on line 1590: That strikes by night a craggy shelf,

ellauri048.html on line 1595: And made me that delirious man

ellauri048.html on line 1616: So may whatever tempest mars

ellauri048.html on line 1621: So kind an office hath been done,

ellauri048.html on line 1623:    The dust of him I shall not see

ellauri048.html on line 1637: Come then, pure hands, and bear the head

ellauri048.html on line 1638:    That sleeps or wears the mask of sleep,

ellauri048.html on line 1639:    And come, whatever loves to weep,

ellauri048.html on line 1645: The life that almost dies in me;

ellauri048.html on line 1647: That dies not, but endures with pain,

ellauri048.html on line 1650: The words that are not heard again.

ellauri048.html on line 1654:    The darken'd heart that beat no more;

ellauri048.html on line 1660:    And hushes half the babbling Wye,

ellauri048.html on line 1665:    When fill'd with tears that cannot fall,

ellauri048.html on line 1674: The lesser griefs that may be said,

ellauri048.html on line 1675:    That breathe a thousand tender vows,

ellauri048.html on line 1681:    `It will be hard,' they say, `to find

ellauri048.html on line 1685:    That out of words a comfort win;

ellauri048.html on line 1687: And tears that at their fountain freeze;

ellauri048.html on line 1690:    Cold in that atmosphere of Death,

ellauri048.html on line 1692: Or like to noiseless phantoms flit;

ellauri048.html on line 1696:    To see the vacant chair, and think,

ellauri048.html on line 1700: I sing to him that rests below,

ellauri048.html on line 1706:    And sometimes harshly will he speak:

ellauri048.html on line 1712:    That with his piping he may gain

ellauri048.html on line 1713: The praise that comes to constancy.'

ellauri048.html on line 1718: The chairs and thrones of civil power?

ellauri048.html on line 1722:    To feel from world to world, and charms

ellauri048.html on line 1731:    For now her little ones have ranged;

ellauri048.html on line 1732:    And one is sad; her note is changed,

ellauri048.html on line 1737:    Which led by tracts that pleased us well,

ellauri048.html on line 1749: There sat the Shadow fear'd of man;

ellauri048.html on line 1757:    Nor follow, tho' I walk in haste,

ellauri048.html on line 1758:    And think, that somewhere in the waste

ellauri048.html on line 1759: The Shadow sits and waits for me.

ellauri048.html on line 1765: The Shadow cloak'd from head to foot,

ellauri048.html on line 1772: And crying, How changed from where it ran

ellauri048.html on line 1775: The murmur of a happy Pan:

ellauri048.html on line 1783:    And all was good that Time could bring,

ellauri048.html on line 1785: Moved in the chambers of the blood;

ellauri048.html on line 1799:    This earth had been the Paradise

ellauri048.html on line 1803: And is it that the haze of grief

ellauri048.html on line 1806: That sets the past in this relief?

ellauri048.html on line 1808: Or that the past will always win

ellauri048.html on line 1814: I know that this was Life,—the track

ellauri048.html on line 1819: But this it was that made me move

ellauri048.html on line 1821:    I loved the weight I had to bear,

ellauri048.html on line 1827: And part it, giving half to him.

ellauri048.html on line 1833: Whatever fickle tongues may say.

ellauri048.html on line 1835: And if that eye which watches guilt

ellauri048.html on line 1836:    And goodness, and hath power to see

ellauri048.html on line 1840: Oh, if indeed that eye foresee

ellauri048.html on line 1847:    That Shadow waiting with the keys,

ellauri048.html on line 1854: That never knew the summer woods:

ellauri048.html on line 1856: I envy not the beast that takes

ellauri048.html on line 1861: Nor, what may count itself as blest,

ellauri048.html on line 1862:    The heart that never plighted troth

ellauri048.html on line 1866: I hold it true, whate´er befall;

ellauri048.html on line 1868:    ´Tis better to have loved and lost

ellauri048.html on line 1869: Than never to have loved at all.

ellauri048.html on line 1883: The Polish Embassy in Washington issued a fiery response to Cramer, demanding he apologize for comments that were “unnecessary, inaccurate, and insensitive.”

ellauri048.html on line 1885: Cramer was recycling an oft-cited tale of Polish lancers who supposedly charged German tanks at the outset of World War II — making it the very epitome of blinkered futility.

ellauri048.html on line 1886: The problem is that never actually happened, and it’s become a huge sore spot for Poland ever since.

ellauri048.html on line 1888: “Not once did the Polish Army deploy cavalry against German tanks,” the embassy statement said. “This is pure Nazi and Communist propaganda that continues to weave its way into Western media reports to this very day.”

ellauri048.html on line 1890: The myth likely stems from the Battle of Krojanty in September 1939 at the outset of World War II, when Nazi Germany invaded Poland. On the first day of the war, Polish cavalry charged a German infantry battalion. They initially broke the German ranks, until a counterattack by armored cars with machine guns turned the balance. The charge ended up inflicting heavy losses on the Poles but it worked, delaying the German advance and allowing other Polish forces to retreat. There were no tanks on the battlefield.

ellauri048.html on line 1893: Poles hate the myth because it cheapens what they actually did in the war. As war historian Ben Macintyre wrote: “The Polish contribution to Allied victory in the Second World War was extraordinary, perhaps even decisive, but for many years it was disgracefully played down, obscured by the politics of the Cold War.”

ellauri048.html on line 1895: The Allies cracked German codes — Enigma — thanks to Poles, who snared the first, priceless encryption set for examination. Some 250,000 Polish troops served with the British during the war, including during the Battle of Britain, and an estimated 400,000 fought off the Nazis on the homefront in guerrilla warfare that helped chew up the Nazi war machine — a martial contribution the lancers-versus-tanks myth fails to convey.

ellauri048.html on line 1897: “If the mainstream media is to be respected by viewers, it cannot recycle old Nazi propaganda,” the Polish embassy statement reads. “We ask that Mr. Cramer apologize for his insensitive comparison and that viewers of Mad Money be made aware of the historical inaccuracy of the statement in question,” the statement concludes.

ellauri048.html on line 1913: When that which drew from out the boundless deep	kuin se joka meni alas syvästä kurkusta

ellauri048.html on line 1917: And after that the dark!				ja sen jälkeen pimeä!

ellauri048.html on line 1918: And may there be no sadness of farewell,		Eikä kiitos mitään hautajaisia,

ellauri048.html on line 1924: When I have crost the bar.				baarimikkona.

ellauri049.html on line 2:   harset="utf-8">

ellauri049.html on line 25: Viime yönä mietin, mitä on oodi, elegia ja epigrammi. Ylistys, valitus ja hautakirjoitus. 2 ensimmainittua on raamatussakin, ylistys- ja valitusvirsiä. Epigrammeja kyllä aika hinzusti. Nehän on oikeastaan vittuilua enimmäxeen. Jeesuxenkaan isossa kivessä ei lukenut mitään näppärää. No ristissä luki INRI, joka oli eräänlainen epigrammi roomalaisten taholta. Kirjoitin mitä kirjoitin. Pesen käteni. Vanhempainyhdistys repi pelihousunsa. Juutalaisten raamatussa ei pahemmin vittuilla eikä naureskella, eikä kristittyjenkään. Se ei ole harrasta. Raamattu on katolisille harrastuskirja, protestanteille izehoitoa. Izehoitokirjatkin on enimmäxeen vakavia. Tai vallatonta ja vakavaa. Lopuxi kuitenkin jotain vakavaa. Tilanne on vakava muttei toivoton, ne sanovat. Mä sanon just päinvastoin. 

ellauri049.html on line 27:   Tässä jaxossa on vino pino nuoria neroja, joista suurin osa kuukahtaa matkalla, osasta tulee vähä-äänisiä vanhoja pieruja. Ehkä Goethen nerous oli siinä, että se sai pidettyä neron foliohatun päässä ihan kalkkiviivoille. Se oli hyvä ratkaisu tässä tapauxessa, muissa tapauxissa hyvä ratkaisu on kuolla viinaan, syfilixeen tai laudanumiin viimeistään nelikymppisenä. Älä koskaan vanhene, sanoi Annan kasvatti-isä Matthew Cuthbert flammalleen Jeannielle sydänkohtauxen uhrina. Liian myöhäistä, sanoi se.

ellauri049.html on line 29: Mulle jäi vaihtoehto olla tälläinen kajahtanut vanha pieru.

ellauri049.html on line 36: Lyriikan lajit voidaan jaotella eri tavoin. Yksi tapa on erotella kansanrunous taiderunoudesta. Toinen jakoperusta voisi olla perinnäinen säkeistörakenne. Lyriikan lajeja luokitellaan seuraavasti: sonetti, elegia, epigrammi, hymni, dityrambi, oodi, balladi, romanssi, legenda ja faabeli (ks. hakusanoja).  

ellauri049.html on line 43: Ei ne runot loppuneet tuhanteen. En kyllä hetkeäkään uskonutkaan. Elämä jatkuu, elämyxet vyöryy,  yhä kaikki hämmästyttää kummastuttaa  pientä kulkijaa.

ellauri049.html on line 45: Paskapää talousliberaaliporukat soittaa jatkuvasti suuta koronasta lehdissä. Lopettaisivat hyvän sään aikana. Nyt on kyllä huono sää, koleaa ja sade hakkaa peltikattoa. Sysmässä nietostaa.

ellauri049.html on line 47:   Salaliittoteoreetikot ja noitavainoiset paranoidit polttaa ja kaataa  5G torneja. Vaikka faktat ovat vääriä, vaisto on oikea. Korona ja 5G ajaa samaa asiaa, termiittipesän yhtenäisyyttä ja tiukkenevaa valvontaa. 5G-hyötyjien mielestä vastustus on narsismia, ja venäläistä trollisalaliittoa. Paranoidit vainoo paranoideja, kaikki yhdennäköisiä narsisteja. Pahaa sähköä. Paha sähkö voi olla vaan omassa päässä. Auttaisiko ruuvata irti sulakkeita, kuten Sysmän hellasta, kun se ei suostu muuten lopettamaan lämmittämistä. 

ellauri049.html on line 60:     Sana sonetti tulee italian sanasta sonetto, joka tarkoittaa pientä laulua. 1200-lukuun mennessä sana oli vakiintunut merkitsemään nelitoistarivistä, tarkkaa rakennetta noudattavaa runomittaa. Sonetin rakenne on kuitenkin muuttunut sen historian aikana. Shakespearelainen sonetti muunsi petrarcalaista rakennetta seuraavaan asuun: ABAB CDCD EFEF GG. Näiden teerikukkojen lisäxi sonettia soitti setämies Baudelaire, Rimbaud ja Mallarme.

ellauri049.html on line 62: 
Kaarlo Sarkia on vahingosta viisastunut. Kun kulta kysyy siltä mikä sai sut rakastamaan mua, se kiertää kysymyxen - on tosi vaarallista mennä antamaan tämmöisiin kysymyxiin seikkaperäisiä, vielä vähemmän totuudenmukaisia vastauxia. Se on niinkuin "näyttääx mun peppu isolta tässä?" johon on vain 1 mahdollinen vastaus - paizi siinä harvinaisemmassa tapauxessa, jossa kulzu ize asiassa kärsii peppunsa pienestä koosta. Tämäkin on vaan tiedettävä, jos ei tiedä niin on paras olla diplomaattinen: "se näyttää juuri sopivalta kulta". Mut Tom of Finlandit yleensä kyllä peukuttaa pieniä peppuja (lähde?).

ellauri049.html on line 64:   Ei mikään ylläri et tuhmat, dekadentit, uskalletut runot koskee aina tota FUCK! FUCK! aihetta. Se on meeminikkareille paljon arempi kuin esim. listintä, josta kyllä saa tehdä vaikka kuinka rohkeata runoa, ainakin kun ollaan isänmaan asialla. KILL! KILL! on ihan A-OK. Se on kaikki kotiinpäin. 

ellauri049.html on line 89:   Petrarca luritti loputtomiin Laurasta, vaikka tuskin pääsi viivalle. Rusakon Pröö luritti Julialle siteeraten Petrarcaa, sai piirasta vain 2 kertaa. Shakespeare keihästi paremmalla menestyxellä ja sai useinkin ravistella peistä. Sen sonetit onkin mehevämpiä. Sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta, ja soneteista. Sonetissa 56 Sekspiiri kyllä lurittaa omalle kullilleen. Kunpa se jaxaisi 3 varvia! Se on harvinaista. 

ellauri049.html on line 93: Thy edge should blunter be than appetite,		 ettei sua haukuttaisi huonommaxi	 

ellauri049.html on line 94: Which but to-day by feeding is allay'd,			 kuin päivittäin uusiutuva ruokahalu,	 

ellauri049.html on line 95: To-morrow sharpened in his former might:		 mi täyden mahan saa taas kurnivaxi. 	 

ellauri049.html on line 96: So, love, be thou, although to-day thou fill		 Niin säkin panohalu tyydytetty, 	 

ellauri049.html on line 102: Come daily to the banks, that when they see		 Kun huomenissa hypätään taas vuoteeseen, 

ellauri049.html on line 103: Return of love, more blest may be the view;		 Onhan kivexissä taas täydet paineet. 	 

ellauri049.html on line 112:   Talven 31-32 kolmekymppiset "pojat" viettivät kiihkeästi yhdessä. Heillä oli paljon yhteistä: kmpikin oli ollut yliherkkä lapsi, jonka läheisiä ihmissuhteita varjostivat toistuvat hylätyxi tuleminen ja ulkopuolisuus. Molempien esikuva oli dekadenssin ylipappi Charles Baudelaire (1821-67). Molemmat oli maailmanluokan narsisteja. Molemmilla oli narssissiruno, jossa ne kazoo izeään toisen peilistä. Uuno näkee siellä izensä, Kalle Uunon naamarin. Vajaan vuoden seukkasivat ja sitten tuli bänet. Kailas lähti Nizzaan kuolemaan.

ellauri049.html on line 114:   Molemmilla poikasilla oli rikkinäinen kotitausta, vanhemmat hävyxissä, ja kaikenlaista muuta ikävää. Kalle kuoli tubiin, Uuno sairastui skizofreniaan ja sitten tubiin, liekö saanut Sarkialta. Lähes samanikäisiä, Uuno oli vuoden vanhempi, ja paremmista piireistä. Olikohan se top ja Kalle bottom? Niin veikkaisin. Se sanoi Kallea kauhaxi ja kiuluxi? Kalle suuttui: en ole kiulu, olen viulu, vaikka epävireinen! Uunoko oli se Kallen kauniimpi veli? Ei se kyllä oikeasti ollut kauniimpi, pikemminkin rumempi, länkisäärinen. Kailas kuoli ensin tyylikkäästi Nizzassa, Kalle vasta 12 vuotta myöhemmin nolosti Sysmiössä. Kalle on maallinen, Uuno jumalinen. Uuno räppää tähän tyyliin, varmaan Kallelle:

ellauri049.html on line 130: – Minut hautaan kuljettakaa!

ellauri049.html on line 136: Frans Uuno Kailas (alk. Salonen; 29. maaliskuuta 1901 Heinola – 22. maaliskuuta 1933 Nizza, Ranska) oli suomalainen runoilija ja kirjailija. Kailas tunnetaan parhaiten runokokoelmistaan, mutta hän myös suomensi paljon. Niin minäkin. Suomentaminen on kivaa, ei tarvi ize kexiä sanottavaa.)  

ellauri049.html on line 138: Uuno Kailas syntyi Heinolassa Kailasen ratsutilalla hämäläiseen talonpoikaissukuun. Kailas oli kaksivuotias pikkupoika, kun hänen äitinsä Olga Josefiina Salonen (o.s. Honkapää) kuoli. Isästä Johan Evert Salosesta ei ollut poikansa huolehtijaksi, joten tämä jäi isoäitinsä Maria Fredrikan vastuulle ja asui useissa sukulaisperheissä. Poika sai isoäidiltä ankaran uskonnollisen kasvatuksen, joka vaikutti häneen läpi koko elämän, ja sillä oli vaikutuksia myös runotuotantoon. Ankara uskonnollinen kasvatus on perseestä. Ankara kasvatus ja uskonnollinen kasvatus ovat erixeenkin perseestä, yhdistettyinä ne on tuplahanurista.

ellauri049.html on line 140: Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta keväällä 1920. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa vuosina 1920–1926 mutta suoritti vain hajanaisia opintoja estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta. Kailas osallistui vuoden 1919 Aunuksen retkeen, jossa hänen edellinen homopetterinsä Bruno Schildt sai surmansa. Kailaan tämän vuoksi tuntema syyllisyys näkyy novellissa Bruuno on kuollut. Heinola on Sysmän pääkaupunki. Aunuxen retki oli paska reissu, kansanmurhayritys. AKS jatkoi samoissa merkeissä. Matti Kuusi näytti Eino Kailalle AKS:n merkkiä. Kaila säikähti. "Mauno Mannisen leuhkiva sävy alkoi käydä karvoilleni. Kun hän von oben herab ryhtyi halveeramaan Uuno Kailaan infantiilia lyriikkaa, minä ärähdin. Siteerasin jonkin mielestäni vammattoman säkeistön ja tiedustelin, mikä siinä oli infantiilia. - Kailaan runoushan oli sublimoitua onaniaa! puuskahti Mauno. - Eihän kukaan voi ottaa vakavasti runoilijaa, joka tuntee syyllisyyttä onaniasta!" Kuusi puolustamaan Kailasta ja onaniaa. Kuulijat loivat merkizeviä kazeita toisiinsa. Matti Kuusi ja Eino Kaila oli norsseja. Kaxi vanhaa runkkaria raakkumassa fasismin aidalla. L. Arvi Poijärvi ja Aulis Ojajärvi pyöri samoissa piireissä. Kuusen Ohareissa on pientä jälkipyykin makua. Matti tekee ohareita aseveljille. Kieltää uskon kolmasti kuin apostoli Pietari.

ellauri049.html on line 142: Opintojen sijasta Kailas keskittyi kirjoittamiseen, ja hänen arvostelujaan ja suomennoksiaan julkaistiin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Nuori Voima -lehdessä. Esikoiskokoelma Tuuli ja tähkä ilmestyi vuonna 1922. Kriitikot pitivät kokoelmaa varsin hajanaisena, eikä se saavuttanut suurta arvostelumenestystä. Kailas itsekin suhtautui esikoiskokoelmaansa kriittisesti ja kelpuutti siitä myöhempään Runoja-kokoelmaansa vain joitakin runoja.  Nuori voima-lehti taitaa ilmestyä ilmaisena siis mainoxilla maxettuna lehtenä tänäkin päivänä. Paizi "nuori" on pudonnut pois nimestä, ymmärrettävistä syistä. Aina uudet voimat, jotka ei jaxa opiskella perse penkissä, kirjoittelee siihen toivorikkaina. Nyt ne on vihervasemmalta, koska kaikki muut on porvareita. 

ellauri049.html on line 154: Uuno oli vanhempiensa avioliiton ainoa eloonjäänyt lapsi. Uunon varhaiset vuodet olivat kuoleman, sairauden ja perheriitojen varjostamat. Hänellä todettiin pahanlaatuinen riisitauti, joka näkyi lopun ikää hänen väärissä jaloissaan. Uunon vanhempien suhde oli rakoileva heidän luonteidensa vastakkaisuuden ja keskinäisen ymmärtämättömyyden vuoksi. Raskain isku Uunon kehitykselle oli äidin varhainen kuolema. Se merkitsi perheen lopullista rikkoutumista ja ihmissuhteen menetystä, jota Kailas ei koskaan kokenut saaneensa takaisin. Äidin olemus jäi kauniiksi mielikuvaksi, joka ilmenee hänen runoudessaankin. Lapsuudestaan lähtien Uuno koki orpoutta ja yksinäisyyttä, jonka Juhani Ihanus (s. 1954, Suomen ainoa kulttuuripsykologian dosentti)  uskoo

ellauri049.html on line 155: vaikuttaneen aikuisiän levottomuuteen, moraalittomaan käyttäytymiseen ja ailahtelevaan luonteenlaatuun. Uunon kuvataiteellisessa tuotannossa ei ole havaittavissa sisäistä levottomuutta, joka hänen runoudestaan välittyy.

ellauri049.html on line 162:   Uunolle muutto razutilalta Honkapäähän oli kivulias prosessi. Hän sai usein harvinaisen voimakkaita itkukohtauksia ja vierasti uusia sukulaisiaan. Tämän on arveltu osoittavan hänen olleen varhaisesta iästä asti erittäin herkkäluonteinen. Toisaalta ensimmäisten elinvuosien aikainen kodin levottomuus ja suru vaihtuivat rauhalliseen ja vankkaan talonpoikaiselämään. Pätäkästä ei ollut puutetta.

ellauri049.html on line 164:   Uunon kaksijakoinen ja impulsiivisesti vaihteleva luonne alkoi näkyä varhaisella iällä. Niinistö kuvailee Uunon eläneen perinteisen maaseudun villin lapsen elämää mutta julmuutta tai vääryyttä nähdessään hän saattoi suistua vavisuttavaan itkukohtaukseen, ailahdellen näin tunnetilasta toiseen. Uunon lempeäluontoinen äidinäiti, Maria Fredrika, aisti tyttärenpoikansa herkän luonteen ja näki ruumiillisen heikkouden, joten hän varjeli Uunoa raskailta töiltä. Uuno vietti aikaansa paimenessa lukien ajankulukseen. Tämä erikoiskohtelu aiheutti mielipahaa serkkujen keskuudessa, jotka asuivat Honkapäässä.

ellauri049.html on line 166: Kirjallisen innostuksensa Kailaan katsotaan saaneen Honkapäässä. Lukemaan hän oppi jo varhain seuratessaan serkkujensa kansakoulun läksyjen lukua. Maria Fredrika luki lapsenlapsilleen Raamattua, varsinkin Vanhan testamentin kauhukertomuksia. Raamatullinen kasvatus on vaikuttanut runoilijan uskonnolliseen tuotantoon, mutta sen katsotaan myös voimistaneen aikuisena koettuja synnin- ja syyllisyydentuntoja, mielenterveysongelmia sekä ankaraa itsekritiikkiä.

ellauri049.html on line 169:   Kaikki sukulaiset eivät ymmärtäneet Uunon herkkäluonteisuuden päälle. Heistä erikoislaatuisen pojan sulkeutunut ja jäykkä olemus vaikutti uppiniskaisuudelta, mitä se toki olikin. Varsinkin enot koettivat kurittaa piirteen pois niin ruumiillisen rankaisemisen kuin nöyryyttämisen keinoin. Niinistön13 mukaan se lisäsi Uunon sulkeutuneisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja herkkätunteisuutta. Tällä ymmärtämättömyydellä oli Kailaan luonteeseen pysyvä vaikutus hänen elämänsä ajan.14 Kailaan vieraantuminen isästään jatkui Honkapäähän muuton jälkeen. Eevert Salonen solmi uuden avioliiton puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Honkapään suku ei ymmärtänyt Salosen hapuilevaa ja velttoa elämäntapaa. Uunon äidin rikkonaisen perhe- elämän sekä kuoleman katsottiin olevan Salosen syytä. Katkeruus entistä vävyä kohtaan näkyi siinä, että Salosta ei kutsuttu Honkapäähän ja hänestä ei liioin puhuttu, varsinkaan positiivisesti. Honkapäässä koetettiin välttää kylmän ja katkeran mielikuvan päätymistä Uunon korviin. Kuitenkin, aikuisiällään Kailas tunsi kantavansa pakollista geneettistä sidettä isäänsä, jonka hän muutoin kielsi. Uuno puhui äitinsä vanhemmista isänä ja äitinä. Koulutovereilleen hän uskotteli isänsä kuolleen.15 Aikuisena hän puhui ystävilleen isästään hyvin vähän, mutta uskoutui esimerkiksi opettaja Otto Kososelle16 todeten, että isäsuhteen puuttumisen vuoksi hänellä ei ollut oikeata lapsuutta: se oli hänen sielullisen rikkinäisyytensä syy. Kailas koki vieraantuneen isäsuhteen olevan seuraus hänen itsensä, äidin puoleisen sukunsa ja isänsä käytöksen yhteisvaikutuksesta.

ellauri049.html on line 171: Uunosta kasvoi hyvin kaksijakoinen lapsi. Hän oli eloisa pikkuvanha poika, joka osoitti johtajuuden piirteitä. Hän käytti poikkeuksellista älykkyyttään aseenaan kompensoidakseen ruumiillista heikkouttaan. Hän oli itsepintainen eikä alistunut herkästi. Juho Honkapää kuvaileekin sisarenpoikaansa: ” Hän oli jo lapsena erittäin hyväpäinen poika, muuten vähän itsepäinen.”18 Kuitenkin hän ailahteli synkkyyteen, itkuun ja mielipahaan hyvin voimakkain ilmaisuin ja sulkeutui omaan kuoreensa. Orpouden, erilaisuuden ja yksinäisyyden tunne ei irrottanut Kailaasta otettaan koko hänen lyhyen elämänsä aikana.

ellauri049.html on line 175:   Uunon menestyi hyvin keskikoulussa ja lukiossa. Hän ei koskaan yrittänyt priimusoppilaaksi kaikissa aineissa, vaan ennemmin keskittyi omiin lempiaineisiinsa. Koululaisen muistikirjaan 1916-1917 Uuno Salonen on kirjoittanut mieliaineidensa olevan ainekirjoitus ja piirustus ja mieliharrastuksiensa lukeminen ja piirustus.22 Muut oppiaineet hän suoritti hyvin arvosanoin kohtalaisen vähäisellä lukemisella. Lisäksi Uunolle tuotti vaikeuksia miellyttää niitä opettajia, joiden tyyli pohjautui auktoriteettiaseman käyttämiseen sekä ulkoa opettelun opetustekniikkaan. Heinolan vuosien opettajista kahdella oli merkittävä vaikutus Uunoon: kuvaamataidonopettaja Veikko Pakarisella ja suomen opettaja, lehtori Juho Kinnusella. Kuten Uuno ize vakutti: ”Terveellinen kilpailu ja ymmärtävän opettajan

ellauri049.html on line 176:   tuki kiihottivat keskitason oppilaan harrastusta aivan intohimon mittasuhteisiin.”. Kailaan kuvataiteen harrastusta tuettiin myös Honkapäässä: kalliit maalaustarvikkeet kustannettiin pojalle kotoa saaduilla varoilla.

ellauri049.html on line 189: Uuno palasi syksyllä sotaretkeltään Honkapäähän sukulaistensa hoiviin. Kotona surtiin sillä aikaa haudan lepoon siirtyneitä isovanhempia. Lukuvuosi 1919 - 1920 oli Uunon viimeinen lukiossa ja hän valmistui keväällä ylioppilaaksi. Uunon nuoruusvuosina oppikoulua merkittävämmäksi nousi henkinen kehitys, joka johti Uuno Salosen kasvamaan runoilija Kailaaksi.

ellauri049.html on line 193: Uuno suhtautui honkapääläisten rahaan hyvin välinpitämättömästi. Tämä edisti hänen turmiollista

ellauri049.html on line 194: elintapaansa, jonka hän rahoitti vähäisillä tuloillaan, äidinperinnöllään (12 000 markkaa) ja enojen lainarahoilla. Taloudellisesti turvattu jakso päättyi keväällä 1923. Honkapään enoille, jotka Uunon yliopistokoulutusta hyvässä uskossa olivat rahoittaneet lainaten 30 000 markkaa, valkeni, että sisarenpojan opinnot eivät edistyneet lainkaan sen suuntaisesti kuin kotiin oli uskoteltu ja ettei Uunolla ollut aikomusta maksaa vekseleitään takaisin. Rahavirta katkesi, mutta velkojen annettiin painua pieniä huomautuksia lukuun ottamatta unholaan.

ellauri049.html on line 196:   Taloudellisen tuen katketessa hajosivat myös välit kotiinpäin. Kyse ei kuitenkaan ollut ainoastaan rahasta. Juho Honkapää nuorempi kirjoittaa katkeraan sävyyn: ”Mainittakoon vielä, että sen jälkeen kun lainansaanti loppui, ei hän enää käynyt sukulaisissaan, eikä liioin heille muutoinkaan näyttäytynyt.”

ellauri049.html on line 207:   Erittäin suureksi tekijäksi Kailas itse koki nousevan polven aikakauslehti Nuoren Voiman. Aikakauslehden nuorisoa lähestyvä ja osallistava ote osui lukijoihin päätoimittaja Ilmari Jäämaan ohjauksella. Lehti oli monelle aikalaisnuorelle murrosiässä arvokas kanava saada yhteenkuuluvuuden tunne saman henkisisten ihmisten kanssa. Valtakunnallinen Nuoren Voiman Liitto perustettiin 1919. Liitto perustettiin nuorisoa varten, joka uskoi ja halusi edistää isänmaallisuutta, toveruuden ideaalia sekä uutteran työn ja teltoissa harrastamisen piirrettä.

ellauri049.html on line 220:     Kailaan ruumis tuhkattiin ja tuhkaläjä tuotiin takaisin Suomeen ja Helsinkiin. Kailaan hauta on Hietaniemen hautausmaalla korttelissa U27-4-36. Haudalla paljastettiin vuonna 1940 kuvanveistäjä Yrjö Liipolan toteuttama muistomerkki. Tietäisin kyllä minkälainen muistomerkki Kailaan ja Sarkian kunniaxi olisi paljastettava. Huppu pois...

ellauri049.html on line 225:     Kaarlo (Kalle) Sarkia (alkuperäiseltä nimeltään Kaarlo Teodor Sulin) (11. toukokuuta 1902 Kiikka – 16. marraskuuta 1945 Sysmä) oli suomalainen runoilija ja esteetikko. Hän suomensi ranskalaista runoutta. Hänestä on käytetty myös nimitystä ”suomalainen Apollo”. Sysmän entisen pankin seinässä on Kaarlo Sarkian muistolaatta. Kai Kalle asui siellä ennenkuin siitä tuli pankki, ellei sitten ollut siellä velan panttina. Niklaxen eka tyttöystävä, juutalainen Hanna jätti Rauhixen pihalle muistolaatan ekoista känneistä.

ellauri049.html on line 227:     Sarkia syntyi aviottomana piian lapsena vuonna 1902. Hänen äitinsä oli Aleksandra (Sandra) Maria Sulin (1874–20.2.1916), joka kuoli pojan ollessa vajaa 14-vuotias, ja poika joutui kummitätinsä Hilda Runnin kasvatiksi. Isä oli puuseppä Malakias Korkki, jonka suku oli kotoisin Houhajärven Kuukan talosta. Sarkian isä oli lähes 100 prosenttisella varmuudella (selvennä) Tyrväältä ollut kirvesmies Heikki Laaksonen. Kenen isä oli Korkki? Runninko? Vai Kalle-Kustaan? Miten niin lähes 100%? Kävikö Aadolfikin Santran luukulla? Yhtä epäselvä tarina kuin Jeesuxella. Selvennä! 

ellauri049.html on line 229: Sarkia asui äitinsä kanssa tämän palveluspaikassa Aadolfilla (Aadolfi Mäkelä), mutta tämän kuoltua joulukuussa 1914, he muuttivat äidin vanhempien kotitaloon Kaarlon isoäidin Emman (Lindroos) ja isoisän Pauli Sulinin (myöh. Pajunen) eli ”Vahalan vaarin” luokse. Äidin terveys heikkeni, ja vastuun otti Hilda Runni. Siirryttyään oppikouluun Kaarlo asui kauppias Lehtosen perheessä ja auttoi apteekkari Bäckmanin poikia läksyissä. Bäckmanin perheestä tuli tärkeä hänen myöhemmälle elämälleen, sillä hän oppi perheen sveitsiläissyntyiseltä äidiltä ranskaa ja saksaa. Hmm. auttoikohan Kalle poikia ihan kädestä pitäen? Oppia ja ojennusta. Karttakeppiä. Kotiopettajat ovat vähän sellaisia.

ellauri049.html on line 231: Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Sarkia menestyi koulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1923 Tyrvään yhteiskoulusta. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän jatkoi opiskelujaan Helsingin ja Turun yliopistoissa. Turussa opiskellessaan hän tutustui vastaperustetun yliopiston (selvennä) kirjallisuuden professoriin V. A. Koskenniemeen, jonka kirjalliseen piiriin hän liittyi. Tällöin muodostuneet henkilösuhteet olivat myöhemmälle runoilijankutsumukselle hyvin tärkeitä. Rakastukohan se opeen? Sellaista on sattunut, mä tiedän. lähde?). Hän ei kuitenkaan suorittanut loppututkintoa, vaan ryhtyi kirjailijaksi. Kotiseudullaan Kiikassa Sarkia kävi viimeisen kerran vuonna 1931. Kukaan ei ole runoilija omalla maallaan, ei varsinkaan homo Kiikassa. Kiikka on Satakunnassa, nyttemmin yhdistetty Äetsään.

ellauri049.html on line 233: Monet sairastivat 1900-luvun alkupuolella Suomessa erilaisia tuberkuloosin muotoja, eräs heistä oli Sarkian runoilijatoveri Uuno Kailas. Myös Sarkia sairastui keuhkotuberkuloosiin. Jo nuorena tauti oli oireillut lievänä kaularauhastuberkuloosina, mutta iän myötä tauti eteni keuhkoihin ja muualle ruumiiseen. Nuoren miehen mieleen vaikuttivat myös kokemukset oman fyysisen minän heikkoudesta ja ruumiista kasvavasta sairaudesta (lähde?). Tästä olivat seurauksena ajoittaiset masennukset. Sarkia käsittelikin runoissaan elämän peruskysymyksiä, kuten kuolemaa ja ihmisen kärsimystä.Niin aina. Mikä runoilija se on joka ei niitä käsittele. Ai niin Immi Helleen, tietysti.

ellauri049.html on line 235: Fil. tri Panu Rajala toteaa esitelmässään, että vaikka keuhkotauti varjosti Sarkian koko elämää, parantoloissa vietetyt ajat eivät olleet runoilijalle vastenmielisiä, sillä eniten luomistyössään Sarkia kaipasi rauhaa, vapautta ja hellivää hoitoa. Kaikkea näitä hän olisi saanut osakseen parantoloissa. Rajalan mukaan potilas näyttää suorastaan paenneen sairauteensa, jotta välttäisi arkeen ja työhön liittyvät ponnistelut. Hiisku kertoo kuitenkin Sarkia-elämäkerrassaan, että parantolailmapiiri tiukkoine sääntöineen ahdisti Sarkiaa, hän ei osallistunut potilaiden viihdeiltoihin ja hälinä häiritsi häntä. Toisella parantolamatkalla 1935 sopeutumisongelmat saivat hänet pakenemaan kesken hoidon. Hätä ja hyvä mieli yhtä aikaa, kuin rengillä sormi piian pillussa.

ellauri049.html on line 241:     »Milloin Sarkia kärsi anomaliasta, sisäisestä ristiriidasta, syyllisyydestä, poikkeavuudesta tai yleensä vain eriasteisesta vieraudesta. Ei voitu suoraan sanoa, että Sarkian syvimmät ongelmat juontuivat ihanteellisesta esteettisyydestä, johon yhdistyi hellittämätön omasta homoseksuaalisuudesta johtuva synnintunto. Myös Sarkian ajoittaista taipumusta hillittömiin nautintoihin tuli kosketella hienovaraisesti.» 

ellauri049.html on line 243: Artikkelissaan Rajala tuo esille ainakin kolme vakavampaa Sarkian suhdetta, jotka olisivat voineet olla seksuaalisia. Tunnetuin lienee suhde Uuno Kailaaseen. Siitä on myös niukalti tietoja Kailaksen (Kailaan? Kailasin?) papereissa. Toisaalta matkat ulkomaille olivat tässäkin asiassa henkireikä Sarkialle. Reikäpä hyvinkin. Tapasikohan Kalle ulkomailla Immi Helleniä? Tuskinpa. Olivat ihan eri ikäpolvea. Mutta Linda Pylkkäsen saattoi hyvinkin tavata.

ellauri049.html on line 245: Kaarlo Sarkia julkaisi elinaikanaan vain neljä erillistä runokokoelmaa, jotka vielä vuonna 1944 julkaistiin koottuina runoina. Omien runojensa ohella hän ehti kääntää runsaasti, etenkin ranskalaista ja italiankielistä runoutta. Hänen runoherkissä käsissään kääntyivät esimerkiksi François Villon, Pierre de Ronsard, André Chénier, Giacomo Leopardi, Victor Hugo, Charles Leconte de Lisle, Charles Baudelaire, Giosuè Carducci, Sully Prudhomme, José María de Heredia, Giovanni Pascoli, Émile Verhaeren, Jean Moréas, Gabriele D'Annunzio, Paul Fort, kreivitär Anna de Noailles, Arthur Rimbaud.  Näistä mä tunnen edes nimeltä Villonin, Hugon, Baudelairen, ja Rimbaudin. Huhhuh, piisaa työmaata. Hugo oli peikko jota ohjasti teeveessä söpö Taru Valkeapää. Herää pahvi!

ellauri049.html on line 249: Sarkialla on sanottu olleen suomenkielisistä runoilijoista täydellisimmän kielentajun (lähde?). Hän saattoi luoda harmonian tunnelman vain sanojen asun merkityksen ja runosäkeiden poljennon avulla. Sarkian sanotaankin lausahtaneen ”Minun suurin onneni on se, että saan runoilla suomeksi. (lähde?) E. Saarinenkin sanoi, ettei se voi levitä ulkomaille, koska suomen kieli on sen työkalu. LOL.

ellauri049.html on line 251: Kaarlo Sarkia imi voimakkaasti vaikutteita muun muassa asuinpaikkakunnasta (lähde?). Vielä aikuisenakin Sarkia saattoi pohtia vaikutuksia näkemyksiinsä: ”…näkemyksen laajuus ja suuripiirteisyys - runoilun kannalta välttämättömiä seikkoja - puuttuvat minulta. Tunnen ahtaitten rajojen puristavan itseäni, en uskalla, en jaksa lähteä lentoon. Pieni elämä, pienet itsekkäät tunteet ja tunnelmat ovat minun piiriini kuuluvaa hyvää.” Runoilijaksi heittäytyminen ei aina ollut helppoa. Taloudelliset vaikeudet ja velkojen maksu vaivasivat. Nuorella ja komealla Sarkialla oli taipumus elää suurellisesti ja näyttävästi. Hän oli aikansa dandy, sillä hänen kirjeissään ja joskus tuotannossaan tulee esiin narsistisia piirteitä (lähde?). "Sillä"? Onko kaikki narsistit dandyja? Ikävä kyllä ei, voin kertoa. Toisin päin hyvinkin. Kalle ei kuitenkaan ollut snobi, pelkästään dandy. Charlottella on danduja, sellaisia uniräsyjä. On lehmädandu, kettudandu ja vielä muita. Isä-Johnilla oli vain 1, nimeltänsä remmus. 

ellauri049.html on line 253: Sarkia sai runouteensa paljon vaikutteita käännöstyöstään, joka oli hyvin monipuolista, mutta myös matkat ulkomaille olivat hänen ohjelmassaan jo varhain. Panu Rajala toteaakin esitelmässään:

ellauri049.html on line 255:     »Sarkia matkaili Berliinissä ja Sveitsissä kohta ylioppilaaksi tultuaan, ja kypsän mestaruutensa aikoihin 1930-luvun lopulla hän oleskeli pitkään Italiassa kustantajansa WSOY:n stipendin turvin. Hän seurasi heikosti poliittisia tapahtumia, viittasi kintaalla talonpoikaismarssille kotimaassa, mutta haltioitui Rooman espanjalaisilla portailla pitämään improvisoidun palopuheen Mussolinia ja Italian fascisteja vastaan. Puhe johti pidätykseen ja kuulusteluun, mutta "syyntakeeton ja haihatteleva" suomalainen vapautettiin jatkoseuraamuksista.» 

ellauri049.html on line 261: Pasifismistaan huolimatta Sarkia ei ollut kiinnostunut politiikasta. Runoissa hän ei ota kantaa ajan tapahtumiin, ei lukenut lehtiä ja väheksyi vuonna 1930 erään Saksassa parhaillaan oleskelleen tuttavansa kiinnostusta esimerkiksi talonpoikaismarssiin:

ellauri049.html on line 263:     »Muistan kyllä että Saksassa melkein jokainen juttelee politiikka bierlasiensa ääressä, mutta että Sinä olet haksahtanut!» (Hiisku s. 153). Tää on Aune Hiisku. Hiiskuista on ollut puhetta paasauxissa Vexi Anterosta.

ellauri049.html on line 267: Sarkia oli tunnustettu ja arvostettu lyyrikko jo elinaikanaan. Hänen varhainen kuolemansa teki hänestä eräänlaisen muoti-ilmiön (lähde?). Vuosisadan loppu koki eräänlaisen Sarkia-renessanssin, sillä esimerkiksi Erik Bergman, Kaj Chydenius, Petri Laaksonen ja monet muutkin sävelsivät hänen kirjoittamiaan runoja (lähde?)

ellauri049.html on line 271: Sihani Juljo

ellauri049.html on line 273:   Kailas ihannoi Juhani Siljoa (1888-1918), joka oli aika paskamainen valkokaartilainen fasisti. Se ei ollut homo vaan riiusteli Eila Pennasen äitiä, Ain-Elisabet Pennasta. Kuoli punakapinassa tyhmyyttään kuin ei antanut sahata pois kuolioista koipea, ei halunnut tulla rumaxi, kun oli niin kaunis poika. Sylvia Plathin isä teki saman tempun. 

ellauri049.html on line 275: Juhani Alarik Siljo (vuoteen 1906 Sjögren, 3. toukokuuta 1888 Oulu – 6. toukokuuta 1918 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja runoilija.

ellauri049.html on line 277: Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua. Kaikki nää senttarit on olleet HS:n avustajia. Ylläri.

ellauri049.html on line 279:     Huolimatta suppeasta tuotannostaan Juhani Siljo on V. A. Koskenniemeä ja O. Mannista seuraavan polven yksi huomattavimmista runoilijoista, joka vaikutti Aaro Hellaakosken, 1920-luvun Tulenkantajien ja vielä sodanjälkeiseenkin lyriikkaan. Juhani Siljon, voimakastahtoisen etsijän, ja "puhtaan minuuden rakentajan" kuva sai myytinomaista hohdetta runoilijan kuoltua kansalaissodassa valkoisten puolella. Runsaasti toistettuja ovat useat aforismit tai runonsäkeet kuten kutsumusruno Excelsiorin avaussäe "Kuin jännitetty jousi on tahtoni mun" tai runon Vastavirtaan alku: "Vastavirtaan nousee lohen suku". Esikoiskokoelmassa Runoja (1910) lyriikka on jo moneen suuntaan aukeavaa. Keskeisiä ovat nuoren ihmisen elämänpelon ja elämänjanon tunteet. Maan puoleen (1914) sisältää aikansa rohkeimpia rytmillisiä kokeiluja. Esikoiskokoelman suoralinjainen pyrkimys on vaihtunut Kuolinripin pakottavaksi valinnan ongelmaksi. Siljo tekee valintaa yksinäisyyden ja toisten, rakkauden ja vapauden, unelman ja todellisuuden välillä. Kelpo narsistina valizi oman jalkansa.

ellauri049.html on line 283:   Turun arbiter elegantiarum Vaakku vertailee homopettereitä niille omistamissaan negrologeissa. Unski ei ollut mikään laulurunollinen Lauri Tähkä vaan kuiva kuvitettu klassikko. Armoitettu hampaitten kiristelijä, täynnä kipeitä retorisia kysymyxiä. Traagillisia elämäntunteita, syntipukin hajua. Olen verkon silmässä kala. En pääse pois. Kalansilmä kaula ojossa juuttuneena perssilmään, katkeruuden sammalkaihi samealla kalvolla. Baurdelaire-kopio. Egosentrisessä lyriikassa ainoo sosiaalinen tunne on sääli tai kateus. Mä säääälin sua. Kauneus on pääasia kuin Callerille. Rumuus on tarttuvaa kuin rengin räkä räystäällä. Irvikuva kauneutta vailla. Jouzenlaulusta tulee mieleen Callen kauniit pilvet ja vaakalinnusta Pärttyli. Mieskohtaisia tuntoja. Ankaraa izensätarkkailua vessassa. Suomen nuori Faethoon, aurinkorannan isvossikka tuuskahti turvalleen Nizzan somerikkoon.

ellauri049.html on line 285:   Saarlo sammui hiljaa Itä-Hämeen erämaapitäjässä Sysmiössä tubitautisena. Olikohan Sysmän vazanvetelöittävällä sahdilla osuutta asiaan. Ottikohan Saarlo osaa Sysmän rollaattorikisoihin? Retorinen kysymys, rollaattoria ei ollut vielä kexittykään.  Sarkia oli Turun Musset, pieni Musse Pigg. Dekadenttisymppari oli Mussekin. Baudelaire, Rimbaud, Verlaine, the lot. Kossukin tykkäsi Saarlon kännisestä paatista. Musta se hexametri ei sovi yhtään laivan huojuntaan, humalikkaista puhumattakaan. Sangen artistinen näkökulma! Artisti maxaa.

ellauri049.html on line 287:   Saarlokin oli egosentrinen narsisti, sanoo  Vaakku, joka tietää mistä puhuu. Makaaberi tunnelma. Peikkomaisia olentoja (Unski) ja kalmanhajuisia kukkia. Pyllynhajuisia pukkia. Synti lyö leiman ozaan ja vähän muuallekin. Izerakkautta ja izeinhoa. Kazos nyt joskus jotain muutakin kuin omaa napanöyhtää. Unski oli sentään sosiaalisempi kun Saarlo. Vaakusta Unski oli tönkömpi, Saarlo sukkelampi. Suomessa oltiin Pariisista 100v myöhässä. Modernismin aikaan etumatka oli kurottu puoleen vuosisataan. Suomalaiset runosepot parantaa kuin sika juoxuaan. Sikamessiaat oli enää 25v jäljessä. Entä mä? huimasti aikaani edellä.

ellauri049.html on line 291: Lattareita ja lihaskuntoa. Humpan ja jenkan tahdissa lämmitellen. Tanssin lomassa kyykkäämme, punnerramme ja aktivoimme koko vartalon ottamaan vastaan rytmin ja melodian. Mukavat liikkumisen sallivat vaatteet päälle, tossut jalkaan ja menoksi! Ohjaajana: Kaija Lipiäinen.

ellauri049.html on line 297: Charles Pierre Baudelaire (lausunta ransk. [ʃaʁl bodlɛʁ]) (9. huhtikuuta 1821 Pariisi, Ranska – 31. elokuuta 1867 Pariisi) oli ranskalainen runoilija, kääntäjä, esseisti ja kriitikko. Hänen tunnetuin teoksensa on Les Fleurs du mal (suom. Pahan kukat, 2011). Baudelaireen liitetään usein käsite fin de siècle ('vuosisadan loppu'), ja hänet luetaan Edgar Allan Poen ja Théophile Gautierin ohella dekadenttien johtohahmoihin.  Se oli niin dekadentti että valehteli kavereille olevansa homo. Jos valehteli. Ehkä se oli bi. Oli sillä tyttöystäviä ainakin, sekä platonisia että suuhunpantavia.

ellauri049.html on line 301: Baudelaire lähti 1840-luvun lopulla barrikaadeille. Ei kovin edistyxellinen naisten suhteen kuitenkaan, haukkui Mussetin misun ihan pataluhaxi. Varmaan kohteli kaltoin myös mulatitarta ja muita panopuita. Bourget ei pitänyt Baudelairesta. 

ellauri049.html on line 303: Baudelaire ja hänen kustantajansa Auguste Poulet-Malassisi saivat eräiden Pahan kukkien ensimmäisessä laitoksessa (1857) olleiden runojen takia sakkotuomion, minkä lisäksi kyseiset kuusi runoa pantiin Ranskassa julkaisukieltoon. Syynä oli ”yleisen moraalin ja hyvien tapojen halventaminen”. (lähde?)  Leskikeisarinna laski Kallen sakkoja. 

ellauri049.html on line 311:   Ei-toivottu raskaus on epidemia, se on sukupuolitauti joka levii yhdynnässä, ja siitä suojauduttiin ennen samanlaisilla tabuilla kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta. Vaikkapa trikiineiltä sianlihan syöntikiellolla. Nyt kun on toimivammat tabut kuin sokerpala kahden polven välissä, alkaa toi meemitabu vähän hellittää. Sen saatto huomata katalonialaisesta komediasta Ti amo imbecil, jossa molemmat sukupuolet puhu panosta kuin ruisleivästä. Eikä vaan teoriassa, vaan ize teossa. Vaan miten käy dekadentin runouden, jos köyrintä ei olekaan enää kiellettyä, eivätkä rumat sanat sensuroituja? Tuleeko siitäkin vaan näkkäriä? Selittyykö kannibalismitabu prionitaudeista? 

ellauri049.html on line 327: Et du haut du divan elle souriait d’aise		         kanapeeltä se mulle hymys leppeästi,		     

ellauri049.html on line 334: Donnait un charme neuf à ses métamorphoses ;		         teki sen muodonmuutoxista sharmikkaita.	     

ellauri049.html on line 341: S’avançaient, plus câlins que les Anges du mal,		         Eteni pahanilkisemmin kuin musta enkeli,	     

ellauri049.html on line 347: Les hanches de l’Antiope au buste d’un imberbe,		         antiloopin lonkat parrattomalla teinillä	     

ellauri049.html on line 352: Comme le foyer seul illuminait la chambre,		         kamiina huoneen ainoona valopilkkuna,	     

ellauri049.html on line 353: Chaque fois qu’il poussait un flamboyant soupir,	         joka kerta kun se hengähti tulisena,		     

ellauri049.html on line 354: Il inondait de sang cette peau couleur d’ambre !	         se täytti verellä tän spermavalaan nahan!

ellauri049.html on line 357:   Pst. ei antiloopin vaan Antiopen oikeesti. Tahallinen runoilijan vapaus!

ellauri049.html on line 361: What are some reasons not to move to Belgium? The Belgians themselves are the most important reason. They are selfish, arrogant, noisy, rude, full of hate, machismo and gynephobia, fundamentalistically religious, uncivilized, vulgar, ugly, mostly drunk and intoxicated with coke and xtc, very dangerous car drivers, cannibals and neanderthalers. (by: Charles Baudelaire)

ellauri049.html on line 363:   Belgia oli Baudelairen Kouvola. Se inhos sitä ihan sikana. Pääsi kotiin vasta halvaantuneena suunnilleen jalat edellä. Mulla oli parempi pulla. Sarjassamme siitä puhe mistä puute, Baudelaire peukutti kurinalaista muotoa, järjestystä ja genreä. Sitten se ei saanut oikeen mitään kunnollista kokoon paizi noita pahan kukkia ja jotain senttailua, muunmuassa modernismista. Välähdyxiä-teosluonnoxessa se kirjoitti: Kaavan luominen on neroutta. Minun tulee luoda kaava. Ei tullut kaavaa, ei neroa. Syfilis alkoi vaivata.

ellauri049.html on line 365:   Etevä Baudelaire-tutkija Claude Pichois otaxuu, että Baudelaire lakkasi olemasta oma izensä jo vuoden 1862 jälkeen, jolloin se tunsi yllään mielipuolisuuden siipien havinan. On myönnettävä, että runoilijakaan ei ole immuuni fysiologisten komplikaatioiden vaikutuxelle. Lukijassa nousee vastarinta, hän kieltäytyy hyväxymästä kryptoniitin vaikutusta, hän ärtyy; hän kokee izensä runoilijaparan suojelijaxi. Mutta voi! Runoilija, siinä missä kuka tahansa muukin, on vain apina, joka on aina altis sairauden seurauxille. Baudelairen Belgia-viha on vain maniaa, jonka syfilixen eteneminen on aiheuttanut ja joka on juurtunut muutenkin kuluttavan elämän, lähinnä alkoholin, rappeuttamaan ruumiseen.

ellauri049.html on line 367:   Yxittäisten ihmisten vihaaminen on osoitus terveydestä. Kokonaisen maan vihaaminen on merkki vakavasta sairaudesta. Entäs sitten jos vihaa koko termiittipesää? Se on jo hyvin hyvin vakavaa. Tai toivotonta, muttei vakavaa. (À propos, Pichois epäilee, että runsaat toistot oirehtivat hermostollisesta sairaudesta. Alzheimerista ainakin.

ellauri049.html on line 369:   Kärpässarjalainen elämäkerturi Henry Troyat suhtautuu Belgian-kirjoituxiin vaivautuneesti: miten Pahan kukkien runoilijanero saattoi sortua kirjoittamaan alatyylisiä solvauxia, jotka eivät juuri ylitä vessakirjoituxien tasoa? Mä tiedän miten: se ei enää karsinut sen paasauxia. Kirjallisuushistoria stilisoi tekijän, eikä vaan se, vaan tekijä ize tekee samaa. "Tää ei kuulosta Goethelta", ajattelee Hansu, ja pyyhkii alatyylisellä rykäyxellä pyllyä. Paizi sitten ihan vanhana. 

ellauri049.html on line 371:   Baudelaire oli epädemokraattinen ja naisvihainen. Oliko sillä oikeutta siihen? Saako puhua kuolemanrangaistuxen puolesta kuin Goethe? Saako olla nazi niinkuin Cèline? Ihailla sotaa ja vihata ihmiskuntaa? Ei tietenkään. Siitä tulee rapsuja. Ne oli paskiaisia, vaikka kirjoittivat aika eteviä runoja ja kirjoja. Meistä on moneen junaan, varsinkin nuorista runoilijahomoista. Meidän jokaisen suonissa virtaa tasavaltalainen henki, joka niinkuin kuppa kaivaa luitamme. Erilaisuus on häirizevää. 

ellauri049.html on line 381:   Nuoria neroja: Pahan kukkanen, Villamato, Päihtynyt alus, Seilorin Jussi, Salosen Unski, Sulinin Kalle

ellauri049.html on line 386: Suomentajana Sarkia oli menestyksekäs, ja eritoten hänen käännöksensä Arthur Rimbaud’n runosta Le Bateau Ivre eli ”Humaltunut venhe” saavutti jakamattoman tunnustuksen ja suuren suosion (lähde?). Teoksen ovat kääntäneet myös Tuomas Anhava nimellä ”Juopunut pursi” sekä Einari Aaltonen nimellä ”Känninen paatti”. Kuitenkin Sarkia saavutti runon oikean rytmin, saman jolla vene heilahtelee aalloilla kuin juopunut ikään (lähde?).Munkin pitäs yrittää, mikähän nimexi? Päihtynyt alus? Sitä ei ole vielä käytetty. Ei, siitä tuli Ruozinlautalla.

ellauri049.html on line 388: Jean Nicolas Arthur Rimbaud (20. lokakuuta 1854 Charleville – 10. marraskuuta 1891 Marseille) oli ranskalainen runoilija. Hän oli kirjallisuudessa harvinainen ”lapsinero”, jonka tuotanto syntyi teini-iässä. Vaikka Rimbaud lopetti kirjoittamisen jo 21-vuotiaana, hän oli siihen mennessä mullistanut maailmanrunouden tuotannollaan, vaikka kesti jonkin aikaa ennen kuin Rimbaud’n tuotanto löydettiin. Häntä pidetään Charles Baudelairen ohella toisena suurena runouden modernisoijana.

ellauri049.html on line 390: Rimbaud varttui Charlevillessä Ardennesin alueella Koillis-Ranskassa. Hänen isänsä oli sotilas ja äiti paikallisen viljelijän tytär. Isä vietti vain vähän aikaa perheensä kanssa ja hylkäsi sen lopulta kokonaan. Rimbaud’n kasvatti ankaran uskonnollinen äiti. Rimbaud pärjäsi koulussa erittäin hyvin, erityisesti kirjallisuudessa. Saksan–Ranskan sota alkoi heinäkuussa 1870 ja Rimbaud’n käymä koulu suljettiin. Elokuussa Rimbaud karkasi kotoaan Pariisiin, mutta hänet pidätettiin liputta matkustamisesta ja hän vietti jonkin aikaa vangittuna. Vapauduttuaan Rimbaud kierteli useiden kuukausien ajan Ranskaa ja Belgiaa, kunnes poliisi palautti hänet kotiin. Helmikuussa 1871 Rimbaud lähti jälleen Pariisiin ja värväytyi vapaaehtoisena Pariisin kommuunin joukkoihin. Hän palasi kotiin kolmen viikon kuluttua juuri ennen kommuunin joukkojen tukahduttamista.

ellauri049.html on line 392: Elokuussa 1871 Rimbaud lähetti töitään runoilija Paul Verlainelle, joka kutsui hänet Pariisiin. Rimbaud saapui kaupunkiin syyskuussa 1871 ja vietti kolme kuukautta Verlainen ja tämän vaimon luona. Rimbaud’n ja Verlainen välille muodostui suhde, joka aiheutti skandaalin. Rimbaud palasi Charlevilleen maaliskuussa 1872, mutta Verlaine kutsui hänet takaisin Pariisiin jo toukokuussa. Heinäkuussa Verlaine jätti perheensä ja muutti Rimbaud’n kanssa Lontooseen, missä he viettivät seuraavan talven. Huhtikuussa 1873 Rimbaud jätti mieleltään järkkyneen Verlainen ja palasi kotitilalleen Ranskaan, missä hän kirjoitti teoksensa Kausi helvetissä. Samana vuonna Verlaine ja Rimbaud tapasivat vielä Lontoossa ja Brysselissä, missä Verlaine ampui Rimbaudia ja sai kahden vuoden vankeustuomion.

ellauri049.html on line 394: Rimbaud ja Verlaine tapasivat viimeisen kerran Saksassa vuonna 1875, kun Verlaine vapautettiin vankilasta käännyttyään katolilaiseksi. Tässä vaiheessa Rimbaud oli lopettanut kirjoittamisen. Hänen elinaikanaan julkaistiin vielä proosarunokokoelma Illuminaatioita Verlainen toimittamana. Hän matkusti Euroopassa pääosin jalkaisin. Kesällä 1876 hän värväytyi Alankomaiden armeijaan saadakseen sitä kautta ilmaisen laivamatkan Jaavalle, jossa karkasi ja palasi toisella laivalla Ranskaan. Hän matkusti Kyprokselle ja asettui 1880 Adeniin Bardey-agentuuriliikkeen edustajaksi ja hoiti tehtävää neljä vuotta. Vuonna 1884 hän kokeili Hararissa Etiopiassa omaa myyntitoimintaa asekauppiaana.lähde? Omayrittäjä, izeyrittäjä, intohimoinen entreprenööri. Ihan tätä päivää! Työnsi asetta  maxusta Hararissa? Mitähän Yual siihen sanoi? Varmaan Aah! Nuorissa neroissa piisaa hinttejä.

ellauri049.html on line 396: Afrikassa Rimbaud’n oikea polvi kipeytyi, ja siihen kehittyi syöpä. Sairauden takia hän joutui palaamaan Ranskaan 9. toukokuuta 1891. Jalka amputoitiin 27. toukokuuta 1891. Hän asettui Marseilleen, jossa kuoli 10. marraskuuta 1891. Hui! mullakin on polvi kipeä, ja lonkka. Onkohan niihin kehittynyt syöpä? Jo lapsena mä olin hirmu luulosairas, ja samanlainen vielä vanhuxena. Inhoon lääkäreitä ja lääkkeitä.

ellauri049.html on line 400: Verlainen runo Chanson d'automne, Syyslaulu oli liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (mm. Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat säveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo Rimbaudin ja Verlainen suhteesta. 

ellauri049.html on line 402:   Näähän on kuin Ranskan oma Uuno Kailas ja Kaarlo Sarkia. Muuten toi ruozinlautta-luritus on oikeesti junamusaa, ihan selkeesti. Sellaista symbolismia. Sarkian käännöstä en ole vielä silmännyt, se näyttää olevan jotain elegistä distikonia. Ei se sovi tähän ollenkaan! "Kun verkkaan laskeuduin yli kylmien Virtojen pinnan, mua enää kahlinnut ei venemiesteni johtava ies". Aika heikko! Aika heikko! 

ellauri049.html on line 409: Je ne me sentis plus guidé par les haleurs :			ei mua enää ohjanneet Volgan lautturit,

ellauri049.html on line 410: Des Peaux-Rouges criards les avaient pris pour cibles,		punanahat oli ottaneet ne maalitauluxi,

ellauri049.html on line 415: Quand avec mes haleurs ont fini ces tapages,			tän mellastelun hoideltua lautturit

ellauri049.html on line 421: N’ont pas subi tohu-bohus plus triomphants.			ei ole kärsineet voitokkaampaa mekkalaa.

ellauri049.html on line 428: Plus douce qu’aux enfants la chair des pommes sûres,		Suloisempana kuin kakaroille hapanomenat,

ellauri049.html on line 431: Me lava, dispersant gouvernail et grappin.			pesi mut, hajotti perämelan ja ankkurin.

ellauri049.html on line 443: Je sais les cieux crevant en éclairs, et les trombes		Mä tiedän salamien halkaisemat taivaat, 

ellauri049.html on line 456: Et l’éveil jaune et bleu des phosphores chanteurs !		ja loisteen laulavan Ruozin väreissä!

ellauri049.html on line 466: Sous l’horizon des mers, à de glauques troupeaux !		merihorisontin alla harmaisiin laumoihin!

ellauri049.html on line 469: Où pourrit dans les joncs tout un Léviathan !			jossa mätänee pajuissa kokonainen Leviathan!

ellauri049.html on line 476: Choient, des arbres tordus, avec de noirs parfums !		putoo vääntyneistä puista hajusta mustina!

ellauri049.html on line 478: J’aurais voulu montrer aux enfants ces dorades			Olisin halunnut näyttää lapsille nää bassit

ellauri049.html on line 479: Du flot bleu, ces poissons d’or, ces poissons chantants.	sinisen meren kultakalat, kalat laulavat.	

ellauri049.html on line 490: Et je voguais, lorsqu’à travers mes liens frêles		ja ma lainehdin, kunnes mun hauraita köysiä

ellauri049.html on line 493: Or moi, bateau perdu sous les cheveux des anses,		Tai mä, rikkoutunut haaxi lotjahiusten alla,

ellauri049.html on line 505: Quand les juillets faisaient crouler à coups de triques		kun heinäkuut järisyttivät heinähangoilla

ellauri049.html on line 516: Million d’oiseaux d’or, ô future Vigueur ?			on miljoona kultalintua, haloo voimamies in spe?

ellauri049.html on line 540: Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Lähde? Hän ampui rakastamaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi ja joutui vankilaan kahdeksi vuodeksi. Hän vietti alkoholin sävyttämää elämää mutta oli sieltä käsin Ranskan johtava lyyrikko. Verlainen kulahtanut runo Chanson d'automne, Syyslaulu, oli jopa liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (muun muassa Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat kähveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo värikkäästi Rimbaudin ja Verlainen suhteesta. Täydellinen mustan tähden pimennys.

ellauri049.html on line 547:   Päinvastoin he ovat vituttavia koska he ovat olevinaan suuria ranskalaisia runoilijoita. Jos homorunoilijoita kaivataan, olisihan meillä omasta takaa toi lähes kokonaan unohtunut Wolt Whatman ja sen frankofoni negrier poikaystävä. Freedom fries. Ranskis neekerit on jenkkisarjoissa melkein aina homoja , se on viidakon vanha klishee. Mustia tähtiä jonkun toisen tähden varjossa, esim Gilfordin tytöissä ja Emma Pariisissa.

ellauri049.html on line 558: Chanson d’automne	Syyslaulu   		     Syyslukukaudella 

ellauri049.html on line 607:     Näytteistä päätellen Rimbaud oli Verlainea etevämpi. Mahtoi harmittaa. 

ellauri049.html on line 621:   Sinnepäin, muttei asiallisesti quite von Wright. Mun suomennos on tarkempi. Mitta onnahtelee jonkun verran, mut saahan se onnahdella vähäsen, kännisessä paatissa.

ellauri049.html on line 629:     Stéphane Mallarmé (18. maaliskuuta 1842 Pariisi – 9. syyskuuta 1898 Valvins, lähellä Fontainebleauta), oikealta nimeltään Étienne Mallarmé, oli ranskalainen symbolistirunoilija.  Ei tääkään Seppo ollut ihan tyytyväinen nimeensä, piti peruuttaa äänteenmuutoxet ja englannintaa etunimi.

ellauri049.html on line 631: Mallarmé toimi päätoimisesti englannin opettajana ja toimittajana. Hän järjesti kotonaan kirjallisia salonkeja, joihin osallistuivat muun muassa Marcel Proust, W. B. Yeats, Rainer Maria Rilke, Paul Valéry ja Paul Verlaine. He tapasivat kokoontua tiistai-iltaisin, josta syystä ryhmää kutsutaan nimellä les Mardistes. Charles Baudelairen Pahan kukat -runokokoelma (1861) vaikutti suuresti Mallarmén varhaistuotantoon. Hän ihaili myös Edgar Allan Poen runoja, joita hän käänsi ranskaksi.

ellauri049.html on line 639: Mallarmén tunnetuimpia teoksia ovat Faunin iltapäivä (1876, suom. Einari Aaltonen (2006), Divagations (Harhautumia, 1897) ja Un coup de dés jamais n’abolira le hasard (Yksi nopanheitto ei milloinkaan poista sattumaa, 1897) sekä postuumisti ilmestynyt Igitur (1925). Mallarmélla oli vaimo ja 2 lasta. Mitähän sen vaimo tykkäsi tosta faunirunosta. No ehkä sillä oli oma rölli vaatekaapissa.

ellauri049.html on line 645: Ces nymphes, je les veux perpétuer.			  Sie solln mir dauern, diese Nymphen.			  Nämä päiväperhot, haluan ne ikuistaa.				

ellauri049.html on line 660: Figurent un souhait de tes sens fabuleux!		  Sinne Wunschbild wären? Faun, das Blendwerk weicht	  ovatkin vaan sun mielikuvituxen tuotetta?			

ellauri049.html on line 661: Faune, l'illusion s'échappe des yeux bleus		  vom Augenpaar, das einem Quell in Tränen gleicht,	  Fauni, suojuxet putosivat sinisilmistä				

ellauri049.html on line 662: Et froids, comme une source en pleurs, de la plus chaste: dem blauen kalten Blick der keuschern: dennoch spürte,  kylmistä, sateenvarjosta tai kumisuojaimesta:			

ellauri049.html on line 664: Comme brise du jour chaude dans ta toison!		  welch Widerspiel, die andre, Seufzer ganz, dein Vlies!  eze päinvastoin oli kuuma karvakaulus sun tapissa?		

ellauri049.html on line 666: Suffoquant de chaleurs le matin frais s'il lutte,	  und, ringt ein frischer Morgen, stickige Hitze häuft,	  tukahtuneena kylmän aamun kuumasta ottelusta,			

ellauri049.html on line 669: Hors des deux tuyaux prompt à s'exhaler avant		  bereit von den zwei Rohren atmend auszugehen,		  puhahti kaxoispakoputkesta levitäxeen				

ellauri049.html on line 679: La chair est triste, hélas ! et j'ai lu tous les livres.	Liha on heikko, valitettavasti! Ja olen lukenut kaikki kirjat.

ellauri049.html on line 682: Rien, ni les vieux jardins reflétés par les yeux		Ei mikään, ei silmien heijastamat vanhat puutarhat

ellauri049.html on line 692: Sont-ils de ceux qu'un vent penche sur les naufrages		on ne jotka tuuli työntää haaxirikkoisille

ellauri049.html on line 694: Mais, ô mon cœur, entends le chant des matelots !		Mutta, sydämmeni, kuule merimiesten hoilotus!

ellauri049.html on line 696: Stéphane Mallarmé						Stéphane Mallarmé

ellauri049.html on line 702: Charles Marie René Leconte de Lisle (22. lokakuuta 1818 Saint-Paul, Île Bourbonn – 17. heinäkuuta 1894 Voisins, Ranska) oli ranskalainen runoilija, joka syntyi Intian valtameren Réunionin saarella Madagaskarin ja Intian puolivälissä.Kossujen rastatukkainen vävypoika on kotoisin Reunionin saarelta. Se kulexi Sysmän raitilla ja veljeili alkuasukkaiden kaa. Helmin nörttipoikaystävä oli pikemminkin peloissaan. Rastatukka ei ymmärtänyt pelätä. Ja se toimi, koirat ei pure jos niitä taputtaa ystävällisesti.

ellauri049.html on line 706:     Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.

ellauri049.html on line 714: Charles Leconte de Lisle				Kalle, saaren kreivi

ellauri049.html on line 719: Quand la nuit morne exhale et déroule sa brume,		Kun mörkki yö yökkii ulos höyryjään, 

ellauri049.html on line 721: Sort de la fange chaude et de l’herbe qui fume,		lähtee sen kuumasta kidasta, ruovikosta

ellauri049.html on line 725: Gorgés de chair vivante et le mufle sanglant,		pözi täynnä muhvelilampaan verisiä paloja

ellauri049.html on line 729: Dédaigneux d’éveiller les reptiles voraces,		haluttomina herättämään ahnaita matelijoita

ellauri049.html on line 736: Solitaire, dressant au ciel son large front,		yxinäisenä, näyttäen taivahalle kaljuaan

ellauri049.html on line 737: Quelque vieux baobab, témoin des temps antiques,	joku vanha baobab, antiikkinen jäänne,

ellauri049.html on line 738: Tord les muscles noueux de l’immuable tronc		pullistelee runkonsa kuhmuraista habaa

ellauri049.html on line 743: Saturé d’âcre arome et d’odeurs insalubres,		piikittämässä, happamen kitkerässä lemussa,

ellauri049.html on line 746: Un silence de mort fait de mille bruits sourds.		tuhanten äänten aiheuttama kuolonhiljaisuus.

ellauri049.html on line 748: Charles Leconte de Lisle, Derniers Poèmes		Saari-Kalle, Viimeiset runot.

ellauri049.html on line 773: Vasta vuonna 1917 ja varsinkin André Giden vaikutuksesta hän palasi takaisin runouden pariin ja julkaisi Gallimardin kustantamana teoksen La Jeune Parque. Heti sen jälkeen vuonna 1920 seurasi ”Le Cimetière marin”, joka on ehkä runoilijan tunnetuin runo. Vuonna 1922 tuli julkisuuteen runokokoelma Charmes. Vuonna 1924 hänestä tuli Ranskan Pen-klubin puheenjohtaja, mutta jo seuraavan vuonna hänet äänestettiin Ranskan akatemiaan edesmenneen Anatole Francen jälkeen tyhjäksi jääneelle paikalle. Avajaispuheessaan vuonna 1927 puhui kunnioittavasti edesmenneestä edeltäjästään mainitsematta kertaakaan hänen nimeään.

ellauri049.html on line 781: Valéry kuoli vain muutama viikko toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945. Hänelle järjestettiin kenraali Charles de Gaullen pyynnöstä valtiolliset hautajaiset. Hänet haudattiin syntymäkaupunkiinsa Sèteen, sen merelliselle hautausmaalle, josta hän oli kirjoittanut juuri tunnetuimman runonsa.

ellauri049.html on line 783:   Kuten tästä on jo toistamiseen selvinnyt, Paul Valéryn kuuluisin runo koskee möljänrakentajien hautuumaata, jonne se on kuopattu. Alla se on suomennettuna, vaikka se on pitkä ja ruma kuin Helsingin paikallisjuna. No ei ruma, onhan siinä puolesa, kuten Sirkka täti ruukas sanoa. Jotain morbidia siinä ehkä on, että äijän kuuluisin runo on sen ize kirjoittama epigrammi izelleen.  

ellauri049.html on line 790: Modernismi pyrki irtautumaan klassisista tyyli- ja muotoihanteista. Modernismin ominaispiirre on, että se on esteettisesti tietoinen itsestään, ja siihen liittyy simultaanisuus, rinnastaminen ja montaasi, mutta myös paradoksaaliuus ja moniselitteisyys. Myös totuuden epävarmuus on sen ominaispiirre. Perinteinen kerrontakulttuuri hajoaa ja käytetään lainauksia myyttisiä arkkityyppejä, motiiveja ja symboleja. Kaikkitietävää kertojaa ei enää ole, ja aika lakkaa olemasta kronologinen. Sijalle tulee tajunnanvirta ja näkökulmatekniikka.

ellauri049.html on line 794: Suomalainen modernismi jakautuu kahtia: toisaalta 1920-luvulla esiin nousivat suomenruotsalainen runous ja tulenkantajat, toisaalta 1950-luvun modernismi, joka hylkäsi kansallisen perinteen. Ensimmäistä kautta edustavat muun muassa Elmer Diktonius, Edith Södergran, Olavi Paavolainen ja Mika Waltari, Uuno Kailas, jälkimmäistä Tuomas Anhava ja hänen ympärillään esimerkiksi Otavan piiriin kuuluneet Paavo Haavikko, Marja-Liisa Vartio ja Veijo Meri.

ellauri049.html on line 797:   Möljän hautuumaa

ellauri049.html on line 807: Entre les pins palpite, entre les tombes ;				vilkahtelee läpi mäntyjen ja hautojen;

ellauri049.html on line 814: Maint diamant d’imperceptible écume,					monta tuskin havaittavan aavan timanttia,

ellauri049.html on line 815: Et quelle paix semble se concevoir !					ja mikä rauha näyttää sikiävän!

ellauri049.html on line 820: Stable trésor, temple simple à Minerve,					Vakaa rahasäiliö, Minervan temppelin simppeliys,

ellauri049.html on line 826: Mais comble d’or aux mille tuiles, Toit !				kultakukkura tuhattiilinen, katto!

ellauri049.html on line 836: Comme en délice il change son absence					kun maistuessa se muuttuu olemattomaxi,

ellauri049.html on line 838: Je hume ici ma future fumée,						hautaan tähän tulevaisen sauhuni,

ellauri049.html on line 839: Et le ciel chante à l’âme consumée					ja taivas laulaa hiipuneelle sielulle

ellauri049.html on line 840: Le changement des rives en rumeur.					saman vaan ei saman virran muutoxista.

ellauri049.html on line 842: Beau ciel, vrai ciel, regarde-moi qui change !				Kaunis taivas, tosi taivas, näät kun muutun!

ellauri049.html on line 847: Qui m’apprivoise à son frêle mouvoir.					totuttaen mut hauraaseen liikkeeseensä.

ellauri049.html on line 850: Je te soutiens, admirable justice					tuen sinua, ihailtava valon oikeus,

ellauri049.html on line 867: Quel front l’attire à cette terre osseuse ?				mikä naama vetää sitä tähän luutarhaan?

ellauri049.html on line 876: La mer fidèle y dort sur mes tombeaux !					uskollinen meri nukkuu siellä mun haudoilla!

ellauri049.html on line 881: Le blanc troupeau de mes tranquilles tombes,				mun tyynten hautojen valkeata laumaa,

ellauri049.html on line 883: Les songes vains, les anges curieux !					turhat unet, uteliaat enkelit!

ellauri049.html on line 887: Tout est brûlé, défait, reçu dans l’air					kaikki on palanutta, rikki, haihtunut

ellauri049.html on line 893: Qui les réchauffe et sèche leur mystère.				joka lämmittää ja kuivaa niiltä mysteerin.		

ellauri049.html on line 894: Midi là-haut, Midi sans mouvement					Keskipäivä ylhäällä, etelä liikkumattomana

ellauri049.html on line 897: Je suis en toi le secret changement.					olen sinussa salaisena muutoxena. 

ellauri049.html on line 914: Les cris aigus des filles chatouillées,					Kutitettujen tyttösten kiljahtelu,

ellauri049.html on line 915: Les yeux, les dents, les paupières mouillées,				silmät, hampaat, kostuneet silmäluomet,

ellauri049.html on line 916: Le sein charmant qui joue avec le feu,					suloinen rinta joka leikkii tulella,

ellauri049.html on line 923: Qu’aux yeux de chair l’onde et l’or font ici ?				jotka lihan silmille luo täällä vesi ja kulta?

ellauri049.html on line 924: Chanterez-vous quand serez vaporeuse ?					Laulatteko sitten kun olette höyrystynyt?

ellauri049.html on line 929: Maigre immortalité noire et dorée,					Laiha kullattu ja musta kuolemattomuuus

ellauri049.html on line 936: Pères profonds, têtes inhabitées,					Syvälliset isät, asutetut päät,

ellauri049.html on line 943: Amour, peut-être, ou de moi-même haine ?				Rakkaus, mitämax, tai izeviha?

ellauri049.html on line 944: Sa dent secrète est de moi si prochaine					Sen salahammas on mua niin likellä,

ellauri049.html on line 945: Que tous les noms lui peuvent convenir !				että sille sopii ihan kaikki nimet!

ellauri049.html on line 947: Ma chair lui plaît, et jusque sur ma couche,				Sitä miellyttää mun liha, ja mun leposijalleni asti

ellauri049.html on line 956: Pour l’âme, Achille immobile à grands pas !				sielulle, Akilles harppoo paikallaan!

ellauri049.html on line 961: Une fraîcheur, de la mer exhalée,					Meren uloshengityxen raikkaus,

ellauri049.html on line 965: Oui ! Grande mer de délires douée,					Joo! Iso meri, varustettu harhoilla,

ellauri049.html on line 967: De mille et mille idoles du soleil,					auringon tuhannen tuhatta esikuvaa,

ellauri049.html on line 968: Hydre absolue, ivre de ta chair bleue,					Täydellinen hydra, kuumut sinisestä lihasta,

ellauri049.html on line 976: Rompez, vagues ! Rompez d’eaux réjouies					Hajottakaa, aallot! hajottakaa iloisilla vesillä

ellauri049.html on line 983: Moderni aika on ensimmäinen jossa apina on vanhentunut jo ennenkuin se tulee vanhaxi. Nuoret nauraa vanhuxille päin naamaa ja panee ne karanteeniin. Syystäkin.

ellauri049.html on line 986:   Uutta henkeä ja samalla kuitenkin kaipuuta takaisin vanhaan heijasti aateliston klassisismi  ja romantiikka porvaristolla. Samalla ne  nopeutti säätykiertoa. Kun säädyt kiertää tarpeexi nopeasti, ne sekoittuvat kuin Sirkan pesukoneessa. Värit valuvat, ei pidetä erillään kirjavia ja valkopyykkiä. Villavaatteet kutistuvat. Ei ole enää säätyjä vaan luokkia, rikkaita ja köyhiä.  Rikkaat teillä on aina keskuudessanne.

ellauri049.html on line 988: 1800-luvulla mentiin kikyloikin eteenpäin. Tuli industrialismi, urbanisaatio, osakeyhtiö, välistävetävä yrittäjyys. Valtio ja sota teollistuivat. Tuli maaltapako, suurkaupungit, jossa kukaan ei tunne ketään. Tehtaat nielee porukkaa kuin Leviathan. Kaupungistumisen murrosta herrasväessä kuvasi realismi ja rupusakissa naturalismi. Tarkasteltiin yxilöitä luokan edustajina muttei vielä menty kallon sisälle. 

ellauri049.html on line 990:  Tehtaat vaativat sisäistetyn herruuden, jota voi säätää tarpeen mukaan. Ego, superego ja se on jokaisessa ropotissa erixeen. Kun uskonnon persoonaunioni, egon kolmiyhteys hajoaa, piru pääsee irti, ja "siitä" täytyy puhua vaikkei saa. Siihen tarpeeseen syntyi symbolismi.  Puhuttiin lastenkielellä siitä ja sen kestävyydestä. Tehtiin Grimmin satuja aikuisille. Moderni-sanan lanseerasi nykykäyttöön Baudelaire.

ellauri049.html on line 1006:   Hyvä kirjailija ja menestynyt kirjailija on käsitteitä, jotka peittää vaan hyvin osittain toisiaan kuin Vennin diagrammin kaksi puhekuplaa. Miten se on mahdollista? No six tietysti, että lukijoistakin on valtaosa totaalisia moukkia, siis ihan pelkkiä pystyynnostettuja apinoita muovipukeissa. 

ellauri049.html on line 1010:   Jänniä seikkailuja jossa valkohatut hyvixet monien kommellusten jälkeen voittaa mustahatut pahixet, siekailematta tappaa ne ja rikastuu, pääsee syömään ja naimaan kaunista heroa ja heroiinia. Siinä se, pähkinänkuoressa. Kirjaa ei malta laskea käsistään, se tempaa mukaansa, tainnuttaa tiiliskivenä. Hizi kuin paperinen tv-sarja, just samanlainen ankeuttaja, joka imaisee oman sielun viimeisetkin repaleet. Ei päästä irti ennen loppuvizejä.

ellauri049.html on line 1015:   Hämmästyttää sittenkin, miten jenkit jaxaa lukea samaa paskaa paperilta kuin ne näkee CNN:ssä ja Fox Newsissä? Kaikki vaan vielä 100x suurempana: 40 kerroxen korkuinen puskutraktori hajottaa slummeja; nopeempana: viuhahdetaan  mustan aukon läpi 3 parsecissa - parsec on pituusmitta, ääliöt - ja falskimpana: may the force be with you, vannotaan käsi sydämellä  USA:n senaatin ja Idols-kulissien sekotuxen  näköisessä, tähtiin holografisesti kuvatussa tasavallan istunnossa, jota koko universumi seuraa tikkana reaaliajassa. Suhteellisuus on vaan harmaata teoriaa, jonka tiedefiktio lyö 6-0. Absoluuttista potaskaa.

ellauri049.html on line 1017:   Tematiikka on 1-1 Amerikan ulkopolitiikka pahan Empiren eli Saxan/Njeuvostoliiton kukistuttua. Pahan vallan alla olleet pikkuplaneetat on nyt pika pikaa saatettava republiikin hännän alle, sillä izenäisyyttä tavoittelevat valtiot voi joutua taas jonkun uuden pahan alaisuuteen ellei niitä saada heti meikäläisen pahan valtaan. Just protecting our vital interests against rogue states. Suojelemme maamme elintärkeitä etuja roistovaltioissa, kuten meidän öljyä. 

ellauri049.html on line 1019: Tän paskan diggarit haluu kuvitella olevansa jedimaistereita, supervoimat sormenpäissä, keekoilla julkkixena  yleisön edessä joka antaa aplodeja. Mä en halua, mut mä oonkin narsisti. Se et on olevinaan  erilainen kuin muut on narsismia. Se et vaan haluis olla erilainen kuin muut on normaalia. Kaikkihan on erilaisia, jopa uniikkeja. Sunday spesiaaleja. Turha luulo, yllättävän samixia on kaikki apinat. Simpanssien kanssa yhteisiä 98% geeneistä.

ellauri049.html on line 1021:   Rotuja on kuin koronan runtelemassa New Yorkissa, jossa ruumiit mätänee jätekonteissa. Taas ihmisen eli valkoihosen näköset on parhaita ja punaiset keltaiset mustat humanoidit kakkoskastia, karvaisen eläimen näköiset kotieläimiä, ropotit orjia ja  lemmikkejä, matelijan, sammakon tai hyönteisen näköiset kerrassaan pahixia. Mustia kuolee eniten koronaan, keisari MAGA ei pidä siitä. Vetelyxet. Koneet ja ropotit korvaa lapset ja sylikoirat. Koneet hurisee, laitteet hyrisee, aseet välähtelee, sankarit painaa urheasti ja taitavasti nappulaa kuin värivammanen Michael Jackson hississä. Suomalainen Chewbacca ei saa basic-kielen sanaa suustan, mölähtelee vaan turkisläjä.

ellauri049.html on line 1025:   Jotain auttamattoman vanhanaikaista tässä on. Jenkkisota ei enää vaadi näin paljon matkustusta. Urhea voi olla kotona Pentagonissa etänä, tappaa notmiitä isoäitipommeilla ja miehittämättömillä lennokeilla siellä jossakin Keski-Aasiassa. Tuloxet näkyy ruudussa pylväsdiagrammeina kuin koronasta. Hei me ollaan joholla! Kazokaa näitä lukuja!

ellauri049.html on line 1027:   Ruozalaiset hyvinä kakkosina tappaa köyhäintaloihin vanhoja sairaita suomalaisia Volvo-tehtaan mamuja, tatuoivat käsiinsä kansanmurhaajien kuvia ja huovuttaa toteemixi kansanepidemiologia, leipoo terveille marsipaanimengelejä. Lauma niillä on jo, suoja puuttuu. MAGA-jumala ompi linnamme, vahva laumasuojamme. Kolm'on maapallolla pahoa, USA, britit ja ruohti. Quorassa kysytään: Lähen vetää Amerikasta, kumpi olis parempi, Saxa vaiko Suomi? Ruozia ei edes mainita.

ellauri049.html on line 1029:   Jussi serkun täyskaima paukuttaa henxeleitä: "meillä ruozalaisilla on kyky ajatella tasapainoa, nähdä kokonaiskuva". Siinä kuvassa läskit suomimamut ja laihat somalit on rumia linssiluteita. Suunnitellaan hintalappu ensin noudattaen Ivar Kampradin esimerkkiä. Min kamp, tuloxena Ikea. Poistetaan kannattamattomat mallit myynnistä. Tauti on Ruozissa eri vaiheessa, se räjähtää silmille, muualta se on jo hiipunut. Kukaan ei huoli hurreja ees vieraisille.

ellauri049.html on line 1042: Pekka Tarkka ilmaisi lievän pettymyksen siitä, että kahden edeltävän tutkijan, Matti Klingen ja Johan Wreden, välisestä ottelusta tulee tarkastelussani nahkapäätös, tasapeli. Nybergin sitaatissa Wreden käsi nousee oikeutetusti. Hän ymmärtää enemmän runoutta, Klinge laajemmin historiaa ja politiikkaa. Molempien kirjat innoittivat omaa työtäni suuresti.

ellauri049.html on line 1046: Runoilija oli turhaan yrittänyt saada virkaa Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta. Lopulta hän haki Rooman kirjallisuuden ja kaunopuheisuuden lehtorin virkaa Porvoon kymnaasissa.

ellauri049.html on line 1050:   Tämä toki pitää paikkaansa, mutta mitä mieltä Fredrika itse oli tästä kaikesta? Sitä Rajalan kirja ei kerro. Sen sijaan esimerkiksi Merete Mazzarellan Fredrika Charlotta os. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimo (2007) tarjoaa näkemyksiä tähän arkaluontoiseen kysymykseen. (Mix tää on kysymys on arkaluontoinen, mut koirasapinan panorundit ihan viihdettä?)

ellauri049.html on line 1060:     Olisi luonnollisesti epäasiallista ja täysin aiheetontakin pohtia kysymystä, oliko Emilie Björkstén tämän suuren ja syvän, miehisen ritarillisen rakkauden arvoinen. Oli hänessä runsaasti sitä naisellisuuden ja nuoruuden irrationaalista viehätystä, joka täysin määrin riittää selittämään Runebergin kiintymyxen. Hänen omat runokokokeilunsa, vaikka ne ovatkin ilman varsinaista esteettistä arvoa, eivät millään tavoin puhu häntä vastaan ihmisenä ja naisena, joskin ne ehkä osoittavat, että luonto hänessä oli tullut liiankin tietoisexi izestään. Niinpä hän on ize hieman narkissosmaisesti tarkastellut omaa kuvaansa kirjoittaessan "Den nyckfulla"-runonsa säkeet. On kuitenkin muistettava, ettei Runeberg ymmärrettävistä syistä voinut antaa tunteilleen yhtä välitöntä julkista ilmaisua kuin Emilie. Mix vitussa? Hemmetin setämiehet, ihan samanlaisia kuin jamaikalaisen sokeriplantaasin orjanomistajaäijät, välillä bylsitään nättejä orjatyttöjä, välillä annetaan ruoskan soida. Koskenniemestäkin näkyy selvästi, että kristus on vaan globalisaation emoji kristillisyyden kyljessä, pääasia on länsimainen luottoluokitus.

ellauri049.html on line 1064: Ettei vaan suinkaan ollut Johan Ludvig narsisti? Ja VA Koskenniemi myös.

ellauri049.html on line 1068: P.P.S. Suomalainen sotavanhus Pistol (ei sex) on Wexistä traagillinen tapaus, koska  ingen städer hans bädd och ingen bereder hans måltid.  Vittu petaa ize ja lämmitä lähetin tuoma ruoka mikrossa! Kinkkukiusausta taas.

ellauri049.html on line 1070: P.P.P.S. VAK:n läpipaskamaisuus näkyy upeasti seuraavassa sivukuvassa, jossa se argumentoi, että jos haluaa motivoida nuorille joutumista tykinruuaxi, kannattaa olla liikaa hehkuttamatta niiden menetettyjä senssejä. Paras jättää nuoret vainajat vaan maininnalle ja keskittyä ylistämään hopeaselkiä. Tuntematon sotilas on ainoa takuulla laariin sontimaton tutilas. Ainoa hyvä intiaani on kuollut intiaani.

ellauri049.html on line 1078: Fjalar on muinaisskandinaavisen taruston henkilöhahmo. Suomessa nimen on tehnyt suosituksi Runebergin teos Kuningas Fjalar vuodelta 1844, joka merkittävästi vaikutti suomalaisen kansallishengen kehittymiseen. Nimestä on aikoinaan ollut käytössä myös suomenkielinen mukaelma Vielar.  Vielarista tiesin vielä vähemmän eli nevö hööd. Fjalarilla on poika Hjalmar, josta tulee väliin mieleen punakapinaa torjunut Pojun aseveli Hjammu ("älä jauha!") väliin sen kuuluisampi pedofiili kaima. Sit on kuulemma vielä Taneli Mäkelän esittämä roolihahmo Fjalar eli ”Fjalle” sarjassa Handu Pumpulla. Nevö hööd liioin. Varmaan joku siikveli sarjaan faktu homma jossa Taneli oli se hömelö kaheli. Tekivät pilkkaa vanhuxista, nyt on izekin sellaisia. Sattuu omaan nilkkaan. 

ellauri049.html on line 1082:     Fjalar och hans bror Galar är i nordisk mytologi två dvärgar som tillsammans dödar guden Kvaser. De gör skaldemjöd av hans blod. De två onda dvärgarna bjuder sedan hem jätten Gilling som de vid en fisketur dödar och lite senare dödar de även hans hustru som börjat bli alldeles utom sig av sorg då hon fått höra vad de gjort med maken. Mjödet tvingas de att lämna ifrån sig till Suttung när han hämnas sina döda föräldrar. 

ellauri049.html on line 1085: Suttung erhåller mjödet efter att han tagit med dvärgarna Galar och Fjalar ut på sjön för att dränka dem. De har nämligen orsakat hans föräldrars död. Dvärgarna blir rädda och ber om att få leva. När jätten inte lyssnar på dem erbjuder de till slut honom ett dyrbart mjöd (skaldemjödet). Han förs till berget Hnitbjörg där mjödet finns och tar mjödet i lösen som hämnd för sina föräldrars död. Mjödet gömmer han sedan djupt inne i Hnitbjörg och sätter sin dotter Gunnlöd som vakt. 

ellauri049.html on line 1087:     Gunnlöd (Gunnlǫð) är en jättinna i nordisk mytologi. Hennes far är Suttung, som en tid var ägare till det dyrbara skaldemjödet. Mjödet hade bryggts av dvärgarna Fjalar och Galar sedan de mördat den vise Kvase. Dennes blod blandade de sedan med honung och bryggde ett mjöd som gavs den egenskapen att var och en som drack därav fick del av Kvases visdom och blev skald. Sedan Suttungs far Gilling hade omkommit i en sjöolycka orsakad av dvärgarna, vilka därefter mördade hans änka då de inte stod ut med att lyssna till hennes gråt och jämmer, tvingades dvärgarna att i mansbot till Suttung överlåta skaldemjödet.  Mullakin on kellarissa  vielä jäljellä muutama pullo vapusta jäänyttä inspissimaa. Pulloista on vaan korkit falskanneet, eivät sihahda, varmaan pilaantuneet. Ihan hyvvee inspissimmoo, vuan 67v vanahoo. 

ellauri049.html on line 1089: Suttung gömde mjödet i en kammare i klippan Hnitbjörg, där han bodde, och satte dottern Gunnlöd att bevaka det. Men i Asgård planerade Oden att stjäla mjödet.

ellauri049.html on line 1092:   Mut nää on sivumeemejä. Piti sohaista Runkun ja Wexin postuumia moraalista riitaa siitä, kenellä Kuningas Fjalarissa oli valkee stezoni ja kellä musta. Musta mustin kotsa oli vitun Hjammulla joka tappaa siskonsa ensin bylsittyään sitä. Mitä perhanan asiaa sillä oli niin mennä tekemään (siis tappamaan, bylsintä oli ihan ookoo, ei siinä mitään).  Siitä vasta lähti kaikki päin persettä.

ellauri049.html on line 1094:   Ja jumalat vittuun, niin isot kuin pienet, "armo" on pelkkää kusetusta, apinan koijausta. Jos jumalia olis ja ne olis armollisia, niin ne vetäis heti käteen, lähtis vetää mäkeen ja jättäs luonnon rauhaan. Mut ei oo kuin nää pienet kääpiöt, izenimitetyt apinajumalat jotka tuhoo sitä apinanraivolla. Kyllä pitäs Sottungin nyrkin tulla taivaasta ja kumauttaa niitä oikein kunnolla. Ja pullo inspissimaa päälle.

ellauri049.html on line 1096:   Fjalarille izelleen ei käynyt kuinkaan. Tätä Wexi kovin pahexuu. Pitäs tutustua Yrjö "Houyhnhnm" Hirnin niteeseen "Striden om kung Fjalar" 1936. Kovin tästä melskattiin Suomessa, ello Snellman kasan päällimmäisenä. Joka nälisti kuoliaaxi tuhansia ihmisiä nälkävuosina suojellaxeen rakkaimman lapsensa hopeamarkan kurssia, nauraen perään kuin Hans Solo. Tai Ruozin Mengele Anders Tegnell. Helvetin Jesaja.

ellauri049.html on line 1100:   Esat on Jesajia. Esaias Tegnelliin vois myös tutustua. Siitäkin aluksi liberaalista orpopoika runoilijasta tuli vanhana ultrarojalisti hullu. Sen saaga koski Frithjolfia.

ellauri049.html on line 1102:   Tegnerus (1782-1846), kappalaisen poika Tegnabyn kylästä Smoolannista, komministerin puustellista kuten Barkmannit. Kunniansa päivinä aika ikävännäköinen kulturpersonlighet pohjantähtikraschaani rintapielessä. Kotiopettajaveli Lars maxo koulutuxen. Hans pro gradu hette De causis ridendi (Om skrattets orsaker). Viimexi saa parhaat naurut, they're going to take me away hihii hahaa.

ellauri049.html on line 1104:   Lundin kirjastonhoitajana ja estetiikan dosenttina 24v nai rouva Tegnerin, teini-iän kiltsikaverin Anna Myhrmanin. Anna Myhrman verkar ha varit en duktig professorsfru med stort ansvar för hus och familj.  Ei siitä sen enempää. Ehti siis hyvinkin kylästyä Annaan ja bylsiskeli nuorempia myöhemmin. Eski luki liikaa Kanttia (Khäänt) ja ihaili Napsua. Sai pelkkiä kunniamainintoja runoista kunnes Larska veli kuoli, siitä valitusvirrestä napsahti eka palkinto.

ellauri049.html on line 1106:     1810 och närmast följande år visade sig hos Tegnér ett mycket starkt inflytande av tysk vetenskap och diktning. Hans åskådningssätt tog avgörande intryck av den tyska idealistiska filosofin, i främsta rummet Kant, Fichte och Friedrich von Schelling, och hans utveckling i sina väsentliga drag kom att ansluta sig till samma riktning inom tidens idéliv som övriga romantiska skalder i Sverige hyllade. Dock blev han mer förtrolig med Friedrich Schiller än till exempel Uppsalaromantikerna. Den krets av tyska romantiker, Novalis-Tieck-August Wilhelm Schlegel-Friedrich Schlegel, som dessa i synnerhet beundrade, lämnade Tegnér tämligen oberörd.

ellauri049.html on line 1108:     I slutet av 1808 gav han i "Krigssång för skånska landtvärnet" luft åt sin glödande fosterlandskärlek, sitt hat till Ryssland – rysshatet förblev livet igenom en härskande känsla hos honom – samt sin trotsiga tillit till den, som han såg den, svenska tapperheten och det svenska frihetssinnets obetvingliga kraft; dikten trycktes emellertid först under senare hälften av 1809.  Hihii hahaa. Samaa tuubaa jauho Runkku Suomen puolella. Verissä päin säntäs svenski Döbelnit lahden turvalliselle puolelle, sankarillinen puolustussota oli pelkkää puolijuoxua. Viimeinen vaasakuningas ol täys tunari, ikävä sanoa näin sukulaisena.

ellauri049.html on line 1115: Hypättäköön yli Tegnerin puuhastelut taantumuspolitiikassa ja pääsy hyvään seuraan Ruozin akatemiaan. Silloin siellä ei ollut kuin miehiä. Mennään suoaan Frithjolfiin.

ellauri049.html on line 1117:     Tegnér var sysselsatt med arbetet på sitt största verk: Frithiofs saga i åratal. Oehlenschlägers Helge, möjligen även Fouqués Regner Lodbrok, var förebilder för den form av självständiga romanser som Tegnér valde. Dikten kom ut som följetång. I den sista romansen, "Försoningen", ligger diktens kärna; ett slags kristnad platonism inläggs där i Baldersmyten. De erotiska sångerna fullbordades först sedan Tegnér mottagit djupa intryck av två intagande kvinnor, fru Euphrosyne Palm (1796–1851) i Lund, som inspirerat bland annat "Grannskapet" och "Fågelleken", och friherrinnan Martina von Schwerin; förbittrade utfall mot kvinnokönet i Frithiofs saga tyder på att bakom den djupa besvikelse som bemäktigade sig Tegnér vid mitten av 1820-talet, låg även besvikelser på det romantiska området.  Hihii hahaa taas yx narsistinen setämies. Martina oli nuorehkon skaldin puuma suojelija vapaaherratar ja Emili Selldin 19v piispan panopuu, josta sen oli sit pakko luopua:

ellauri049.html on line 1122: Frithjofin storsucceen jälkeen oli vuorossa depressionen och vägen till biskopsstolen i Uppsala. Där var han föremål till mycket hyllning. Sillä oli 8-10v välein nousukausia ja kiihtyneitä depixiä. Runon Mjältsjukan (1825) eli Pernatauti eli mustasappisuus suomentaa pukersi Aale Tynni loppusointuisasti nimellä Synkkämielisyys. 

ellauri049.html on line 1127:     I slutet av juni tog han permission för att tillbringa någon tid i sitt hem, till vars ro han från riksdagens oro ivrigt längtat. Men här väntade honom början till slutet. "Efter ett vid en dusch begånget misstag", berättar Boettiger, "och ett därpå följande häftigt slaganfall märktes ögonblick af sinnesförvirring". På läkares inrådan fördes han först till huvudstaden; men vid höstens inbrott färdades han sjöledes till Peter Willers Jessens berömda anstalt för sinnessjuka i Schleswig. Under ljusa mellanstunder på denna resa skrev han "Resefantasier", av vilka särskilt den tredje ger ett gripande intryck. Joo mä tiedän. Kun hullulle tulee välillä kirkkaita hetkiä, ne on liikuttavia. 

ellauri049.html on line 1129:   En av hans sista dikter är "Afsked till min lyra". Där uttalar han: "Egentligt lefde jag blott, då jag kvad." Där hör man hans sista toner klinga i avskedsorden: "Förvissna, Febi lager, på min panna, dö på min tunga, du min sista sång!"  Näitä jäähyväissanoja ehti tulla aika liuta kuin Castafiorelta Tintissä: ah mä kuolen, ei vaitiskaan vielä, ah mä kuolen. No kuolihan se viimein viimeiseen slaagiin 1846. Se oli aika lihava. Ja aika hullu loppupeleissä. Kultapitoisuus 75%. Franzenilla 90%. Phoebeique viri ollaan me Barkmannitkin, monta yhdessä, skizoja Jekyllejä ja Hydejä, kuten tuo tuomiorovasti. Ja tykätään lagerista, enemmän kuin ipasta. Tykätään panna myös. Siis tykättiin. Jotkut jopa ipanoita.

ellauri049.html on line 1140: "I skaldens bröst sin nyckel dikten har,	"Runoltajan rinnuxissa on runon avain,

ellauri049.html on line 1141: du kände honom, säg oss, hur han var;		kun tunsit sen niin sano millanen

ellauri049.html on line 1143: förvirrande, motsägande varandra."		ihan ristiin puhuttiin kuin oravat."

ellauri049.html on line 1144: Då tänker du: "Jag kände honom väl,		Sillon ajattelet: tunsinhan mä sen,

ellauri049.html on line 1145: jag läste länge i hans öppna själ,		luin sitä kuin jotain avointa kirjaa,

ellauri049.html on line 1148: Ombyttlig, lättrörd, barnslig, misstänksam	Oikukas, lapsellinen, vainoharhainen,

ellauri049.html on line 1149: han svärmade igenom livet fram.			huuhaili elämän läpi sekopäin.

ellauri049.html on line 1150: Hans barndom såg jag ej, men mannens hjärta	Lapsuudesta ei ole havaintoa,

ellauri049.html on line 1155: en from, en öppen, och likväl en grånad.	harras, avoin ja kuiteskin ukkeli.

ellauri049.html on line 1157: Från mången irring, som han medgav fritt,	Pahaa sekoilua, se myönsi reilusti,

ellauri049.html on line 1158: hans hjärta hemnade till slut vid mitt.		mutta mä olin silti sen viimeinen pysäkki.

ellauri049.html on line 1159: Jag fick hans kärlek, kunde den ej mista,	Mä sain siltä muiskuja, en enää munaa,

ellauri049.html on line 1160: den var hans varmaste, den var hans sista,	lämpimiä, vaikka hampaattomia,

ellauri049.html on line 1162: han trivdes ändå bäst uti min famn.		se viihtyi kuiteskin mun hameen alla.

ellauri049.html on line 1163: Hur ofta sov han, däri innesluten,		Tosin usein se nukahti vaan sinne,

ellauri049.html on line 1166: och med mitt namn på läpparna han dog."		'Vet Fabian...', se viimeisexi vielä sanoi."

ellauri049.html on line 1168: och då kanhända detta bladet äger		Ja voihan olla, että tämä runo

ellauri049.html on line 1169: för dig ett värde, som det nu ej har.		on susta sitten jälkeenpäin ihan kiva.

ellauri049.html on line 1173: då ångrar du, om du mot honom brutit.		sit kadut et sä olit sille paha.

ellauri049.html on line 1175: uppå min grav och länge väntad vår		mun haudalla ja taas kevät

ellauri049.html on line 1181: och var jag är, förnimmer jag din stämma.	sieltä nään mä hyvin sun hameen alle."

ellauri049.html on line 1185:   Rasvainen läski julkku silverbäkki poppamies pilaa vielä yhden nuoren tavixen naarasapinan elämän ja lisääntymismahixet vaan tyydyttääxeen omaa velttomulkkua ja paisuvaista egoa. Paha piispa, antikristuxen suurlähettiläs raakkuu #metoo vielä haudan partaalla.

ellauri049.html on line 1186:   Sakkoliha saa vanhuxenkin siittimen edes suortumaan, ihan siinä pukilla tuntee nuortuvansa kuin jouluna, vahvistaa Vaakku siteeraten Hänschelhansia:

ellauri050.html on line 2:   harset="utf-8">

ellauri050.html on line 29: Piki ja Seija otti selfieitä kanoista Starhillissä viime kesänä ihan Frozenien näköisinä. Hyvin säilyneitä pakastekanoja. Kansikuva on 2019 joulukalenterista. Jenkit saavat suklaan vielä joulupäivänä. Life is like a box of chocolates. You never know what you're gonna get. Tätä Forrest Gumpin ajatelmaa siteerasin myös jaxoissa 20 ja 33. Toisto tyylikeinona, mutta myös todistuxena, et mun muistelmat alkaa olla aika tyhjentävät. Pää on tyhjentynyt näihin runsaasti 1000 paasauxeen. Ei siellä sitten kovin paljon ollutkaan. 

ellauri050.html on line 40: Vanhuus etenee schuubeissa. Koronaepidemia on ollut melko iso schuubi. Aika monet se on schiebannut luutarhaan ilman kuoppabileitä. Musta on tullut entistä erehdyttävämpi suurmuftin kopio. On myös joltisestikin Olavin näköä. Kirjapino yöpöydällä on yhtä korkea. Pienmuftin villamyssy on Helmin kutoma. Helmissä on myös paljon ton Elsan lookia. Jos Star Warsin Grand Moff Tarkinilla olis parta, sekin olis muftin näköinen. Vanhuxelle sopii parta, se peittää kallon näkyvistä. Moffilla ei ole, eikä kirjaa, se ei osaa lukea.

ellauri050.html on line 46:   Pastori Meredith käveli hitaasti kotiin. Aluxi hän ajatteli vähän Rosemarya, mutta Sateenkaarinotkoon saavuttuaan hän unohti tämän kokonaan ja rupesi miettimään muuatta saxalaisen teologian opinkappaletta, jonka Ellen oli ottanut puheexi. Hän kulki Sateenkaarinotkon halki ajatuxet muissa maailmoissa. Notkon viehätys ei kyennyt karkottamaan hänen mielestään teologista ongelmaa.

ellauri050.html on line 50: Pastori unohti lähteä hartauskokouxeen, mutta sillä ei ollut väliä, sillä oli sateinen ilta eikä ketään tullut.     

ellauri050.html on line 87:   Entinen hallijärjestäjä. 


ellauri050.html on line 106: That thou canst not stir a flower	Niiet sä et pysty törkkää kukkaa

ellauri050.html on line 112:   sen tuhannen kertaa 


ellauri050.html on line 141: Tuo on nyt tuota kaaosteoriaa, perhosefekti, outo attraktori, se on ihan passé. Eiköhän me olla se jo opittu.

ellauri050.html on line 150: Miten asiat liittyy toisiinsa, vaikket ole huomannut- esimerkixi sun terveys huononee ja inhoot työtäsi- noi voivatkin hyvin olla yhteydessä toisiinsa ja siten voisit lähtee hakemaan uutta jopia tai ainakin varata lisää aikaa johkin harrastuxeen joka vie ajatuxet pois paskaduunista. Näin voit olla elämäsi pikku seppo, joskaan et ihan hämähäkkimies.

ellauri050.html on line 168: No ei sentään. On liikuttaviakin yxityiskohtia: 11-vuotiaana Ransu lähetettii katoliseen seminaariin lähellä Durhamia. Se oli hento herkkä hirmu ujo poika, kaverit sanoi sitä hulluxi. Sen näki jo kaukaa käytävässä hiipimässä lammasmaisesti takinkaulus ylhäällä. Näitä piisas Norssissa, mun luokalla oli useampia. Hyppytunneilla se hipsi koulun kirjastoon ja luki historiaa ja runoja. Vaikka kirjastossa oli kaamee mekkala ja käytiin rizasotia, Ransu sulki izensä pois ja keskittyi kirjoihin kuin Sateenkaarinotkon pastori Meredith. Siitä tuli ihan hikipinko ainekirjoituxessa. Kerran se sai jälkkäriä oltuaan hitain jumppatunnilla. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Huono matikassa, mutta aika hyvä käsipallossa. Kriketissä ykkösluokan penkkiurheilija. Koulu pyysi siltä juhlarunon 1908 kuin kuningatar Kristiinalta Suomen Akatemia, mutta ehti kuolla ensin, 1907. Kristiinalla on tässäkin käynyt parempi pulla.

ellauri050.html on line 170:   Ransu aikoi tehdä izemurhan, mutta sen pelasti joku aikaisemman runoilijan ilmestys. Kun se oli pennitön, se asui jonkun Maria Magdalenan luona tämän kustannuxella. Oli sen elämässä valoisampiakin hetkiä. Sen kuuluisin runo on Hound of Heaven, nähtävästi sixi, että se soveltuu niin mainiosti sielunkalastuxeen, oli sielun meemi katolinen, hindu, bambu tai banaani. 

ellauri050.html on line 182: Adown Titanic glooms of chasmèd fears,					Alas titaanien myterään ja pelon kuiluun,		   

ellauri050.html on line 183: From those strong Feet that followed, followed after.			Noita töppöjalkoja jotka seurasi mun perästä.		   

ellauri050.html on line 184:            But with unhurrying chase,						Mutta kiiruhtamatta jahdaten,			   

ellauri050.html on line 188:            More instant than the Feet—						lähempää vielä kuin ne jalat-			   

ellauri050.html on line 193:     Trellised with intertwining charities;				    kutaatekevästi ristiinsuihkiviin;

ellauri050.html on line 196: Lest, having Him, I must have naught beside.)				että jos mä otan sen, mullei saa olla ketään muuta.)	   

ellauri050.html on line 204: And silvern chatter the pale ports o’ the moon.				ja kuun kalpeen sataman hopeiseen kilinään. 		   

ellauri050.html on line 208: Float thy vague veil about me, lest He see!				Kelluta sun harsu harso mun ympärille ettei se nää!	   

ellauri050.html on line 214:     Clung to the whistling mane of every wind.				    tartuin joka viheltävään tuuliharjaan.

ellauri050.html on line 218:           They clanged his chariot ’thwart a heaven,			    ne kolaroi sen sotavaunuun taivaalla,

ellauri050.html on line 221:             Still with unhurrying chase,				        Silti kiiruhtamatta jahdaten,                      	

ellauri050.html on line 228: I sought no more that after which I strayed			        Mä en enää ezinyt sitä minkä perään exyin

ellauri050.html on line 231:             Seems something, something that replies,			      on sitä jotain, joka vastaa mun tarpeeseen,

ellauri050.html on line 236: Their angel plucked them from me by the hair.				niiden enkeli pelasti ne multa tukasta nostamalla.

ellauri050.html on line 237: “Come then, ye other children, Nature’s—share				"Tulkaa siis, te muut lapset, karizat ja kilit- 

ellauri050.html on line 247:                 From a chalice								maljasta

ellauri050.html on line 256:                 All that’s born or dies							Kaikki joka syntyy tai kuolee

ellauri050.html on line 257:             Rose and drooped with; made them shapers				nousee ja nuukahtaa; ne muotoili

ellauri050.html on line 269:             And share commingling heat;						kuuman vasten kuumaa pump pump;

ellauri050.html on line 270: But not by that, by that, was eased my human smart.			Mut ei sixi, vaan sixi, mun tuska hellittänyt.

ellauri050.html on line 271: In vain my teas were wet on Heaven’s grey cheek.			Turhaan mun kyynel kastoi taivaan harmaata poskea.

ellauri050.html on line 272: For ah! we know not what each other says,				Sillä me ei ymmärretä toistemme puhetta,

ellauri050.html on line 275: Nature, poor stepdame, cannot slake my drouth;				Luonto, paha emopuoli, ei sammuta mun janoa;

ellauri050.html on line 281:                 Nigh and nigh draws the chase,				        Yhä lähemmäxi tulee jahti,

ellauri050.html on line 289: My harness piece by piece Thou hast hewn from me,			Sä oot nuijinut multa haarniskan pala palalta,  

ellauri050.html on line 294: In the rash lustihead of my young powers,				Nuorten päivieni harkizemattomassa kiimassa

ellauri050.html on line 299: My days have crackled and gone up in smoke,				mun päivät on palaneet räiskähdellen savuxi

ellauri050.html on line 312: Ah! must Thou char the wood ere Thou can’st limn with it?		Äh! pitääx sun hiiltää puu ennenkuin sä piirrät sillä?

ellauri050.html on line 314: And now my heart is as a broken fount,					ja nyt mun sydän on kuin rikkoutunut hana,

ellauri050.html on line 316:             From the dank thoughts that shiver					Märistä unista jotka värisevät

ellauri050.html on line 318:             Such is; what is to be?						Näin on, miten tulee olemaan?

ellauri050.html on line 319: The pulp so bitter, how shall taste the rind?				Sisus on niin karvas, miltäs maistuu kuori?

ellauri050.html on line 320: I dimly guess what Time in mists confounds;				Mä hämärästi arvaan mitä aika söhlää sumussa;

ellauri050.html on line 323: Those shaken mists a space unsettle, then				Noi häiriyneet sumut paikoin hälvenee, sitten

ellauri050.html on line 324: Round the half-glimpséd turrets slowly wash again.			hiljaa ympäröi taas häämöttävät tornit. 

ellauri050.html on line 326:             I first have seen, enwound						olen nähnyt, käärittynä

ellauri050.html on line 328: His name I know, and what his trumpet saith.				Mä tiedän sen nimen, ja mitä torvi sanoo.

ellauri050.html on line 330:             Thee harvest, must Thy harvest-fields				sulle satoa, pitääkö sun peltoja

ellauri050.html on line 333:                 Now of that long pursuit					   Nyt tosta pitkästä takaa-ajosta

ellauri050.html on line 334:                 Comes on at hand the bruit;					   kuuluu taas jotain ääntä;

ellauri050.html on line 335:             That Voice is round me like a bursting sea:				Toi ääni on mun ympärillä kuin ärjy meri:

ellauri050.html on line 337:                 Shattered in shard on shard?				           räjähtänyt niin maan sirpaleixi?

ellauri050.html on line 339:             Strange, piteous, futile thing!					Outo, säälittävä, turha kalu!

ellauri050.html on line 343:             How hast thou merited—						Mitäs sä olet ansainnut-

ellauri050.html on line 350:             Not for thy harms,								ei sun harmixi,

ellauri050.html on line 351: But just that thou might’st seek it in My arms.				vaan just six et sä putoisit mun syliin.

ellauri050.html on line 353: Fancies as lost, I have stored for thee at home:			luulit hukanneesi, mullon tallessa täällä himassa;

ellauri050.html on line 354:             Rise, clasp My hand, and come!”						Nouse, ota kädestä ja tule!"

ellauri050.html on line 355:     Halts by me that footfall:							Pysähtyy mun kohdalla toi tamppaus:

ellauri050.html on line 357: Shade of His hand, outstretched caressingly?				vaan sen ystävällisesti ojennetun käden varjo? 

ellauri050.html on line 366: Paramahansa Yogananda

ellauri050.html on line 368: Paramahansan eli siviilissä Mukundan paras puoli oli että se oli sievän intialaisen tytön näköinen nuorempana. Evankelistan on hyvä olla kaunis, ja seurakunnan vanhimman näyttää jehovalta niinkuin the hound yläkuvassa. Varmaan katamiitti gigolo.

ellauri050.html on line 370: hansa_Yogananda_Standard_Pose.jpg" width="30%" />

ellauri050.html on line 371: Paramahansa Yogananda Standard Påse

ellauri050.html on line 373: Paramahansa Yogananda Standard Pose

ellauri050.html on line 386: Signature	Paramahansa-Yogananda-Signature-Transparent.png

ellauri050.html on line 396: "You are walking on the earth as in a dream. Our world is a dream within a dream; you must realize that to find God is the only goal, the only purpose, for which you are here. For Him alone you exist. Him you must find."


ellauri050.html on line 407: Paramahansa Yogananda (born Mukunda Lal Ghosh; January 5, 1893 – March 7, 1952) was an Indian monk, yogi and guru who lived his last 32 years in America. He introduced millions to the teachings of meditation and Kriya Yoga through his organization Self-Realization Fellowship (SRF) / Yogoda Satsanga Society (YSS) of India. A chief disciple of the Bengali yoga guru Swami Sri Yukteswar Giri, he was sent by his lineage to spread the teachings of yoga to the West, to prove the unity between Eastern and Western religions and to preach a balance between Western material growth and Indian spirituality. His long-standing influence in the American yoga movement, and especially the yoga culture of Los Angeles, led him to be considered by yoga experts as the "Father of Yoga in the West."  Jooga on lännessä suosittu naisten jumppamuoto, kun siinä ei hypitä niin että tissit hölskyy. Venytellään vaan kissamaisesti lattialla, ei tarvi hikoilla eikä välttämättä käydä jumpan päälle edes suihkussa, jos on kiire.

ellauri050.html on line 409: Yogananda was the first major Indian teacher to settle in America, and the first prominent Indian to be hosted in the White House (by President Calvin Coolidge in 1927); his early acclaim led to him being dubbed "the 20th century's first superstar guru," by the Los Angeles Times. Arriving in Boston in 1920, he embarked on a successful transcontinental speaking tour before settling in Los Angeles in 1925. For the next two and a half decades, he gained local fame as well as expanded his influence worldwide: he created a monastic order and trained disciples, went on teaching-tours, bought properties for his organization in various California locales, and initiated thousands into Kriya Yoga. By 1952, SRF had over 100 centers in both India and the US; today, they have groups in nearly every major American city. His "plain living and high thinking" principles attracted people from all backgrounds among his followers.Valtaosa amerikkalaisista pitää enemmän high living and plain thinking - vaihtoehdosta.

ellauri050.html on line 411: He published his book Autobiography of a Yogi in 1946 to critical and commercial acclaim; since its first publishing, it has sold over four million copies, with HarperSan Francisco listing it as one of the "100 best spiritual books of the 20th Century". Former Apple CEO Steve Jobs had ordered 500 copies of the book for his own memorial, for each guest to be given a copy. The book has been regularly reprinted and is known as "the book that changed the lives of millions." A 2014 documentary, Awake: The Life of Yogananda, won multiple awards at film festivals around the world.  Tästä viimeistään käy ilmi, että tää tuuba on täysin hanurista, todella syvältä. Mut hyvin vetää hindu ton taivaskoira-räpin.

ellauri050.html on line 430:   Tää on 1 monista Renén eli Rainerin luonnoxista, ei niistä tullut sen valmiimpaa. Jotta Renestä saa syvällisemmän käsityxen, otetaanpa sen paras runo, yleisöäänestyxessä. Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, se on runo nimeltä Panther. Kertookohan se Rainerin puumasta? Ei taida kertoa. Varmaan Renestä izestään. Niin aina.

ellauri050.html on line 450: 

ellauri050.html on line 465: Im Jardin des Plantes, Paris			Kasvitieteellisessä puutarhassa Pariisissa

ellauri050.html on line 469: Ihm ist, als ob es tausend Stäbe gäbe		Siitä on, kuin olisi tuhansia kaltereita

ellauri050.html on line 470: und hinter tausend Stäben keine Welt.		ja tuhannen kalterin takana ei mitään.

ellauri050.html on line 477: Nur manchmal schiebt der Vorhang der Pupille	Vain silloin tällöin nousee pupillien esirippu 

ellauri050.html on line 485:     Bourgetin paha sielutieteilijä Adrien Sixte asui Jardin des Plantesin laidalla. Bourget ei tykännyt että ihmisten käyttäytymistä verrataan apinoihin tai muihin eläimiin.  Se ei ole sopivaa. 

ellauri050.html on line 491: Rainer Maria Rilke (* 1875 Praha, Itävalta-Unkari-1926 Sanatorium Valmont bei Montreux, Schweiz); oikeastaan: René Karl Wilhelm Johann Josef Maria Rilke) oli itävaltalainen lyyrikko joka runoili saxaxi ja ranskaxi. Runoili asialinjalla ja on merkittävimpiä modernismin runoilijoita. Kirjoitti paljon kirjeitä. Sen puuma oli Nietschen ja sen kaverin Réen entinen, Lou Salomé.

ellauri050.html on line 493: Rainer Maria Rilke syntyi Prahassa, joka siihen aikaan kuului Itävalta-Unkariin. Hänen isänsä oli Josef Rilke (1838–1906), josta tuli epäonnistuneen sotilasuransa jälkeen rautatietyöläinen. Hänen äitinsä oli Sophie ("Phia") Entz (1851–1931). Rilken vanhemmat erosivat 1884. Rilken vanhempi sisko kuoli ennen hänen syntymäänsä, minkä vuoksi äiti pakotti pitkään poikansa pukeutumaan tytön vaatteisiin. Saman tempun teki äiti Hemingway pikku Ernestille.

ellauri050.html on line 495: Rilke oli isänsä tahdosta vuosina 1886–1891 sotilasakatemiassa. Vuosina 1895–96 hän opiskeli kirjallisuutta, taidetta, historiaa ja filosofiaa Prahassa ja Münchenissä. Rilke tutustui vuonna 1897 Lou Andreas-Saloméhen, jonka kanssa hänelle muodostui läheinen suhde. Keväällä 1901 Rilke nai kuvanveistäjä Clara Westhoffin, jonka hän oli tavannut edellisenä syksyn Worpswedessää. Parille syntyi joulukuussa 1901 tytär Ruth. Kesällä 1902 Rilke lähti Pariisiin. Siellä julkaistiin vuonna 1910 hänen ainoa romaaninsa Malte Laurids Briggen muistiinpanot. Pariisin-vuosinaan hän julkaisi myös useita runoja. Ille faciet-vanhemmat on saaneet aikaan hurjasti runoilijoita.

ellauri050.html on line 499: Rilke kuoli leukemiaan Sveitsissä 29. joulukuuta 1926. Hänet on haudattu Raroniin.

ellauri050.html on line 501: Ensimmäinen valitusvirsi Duinosta käsin on nipin napin Rilken top tenissä.  Onko se jotain maailmansodan herättämää skizoilua? Rene vetää Sveizissä valitusvirsiä miljoonista ruumiista? No tää on nyt vaan arvaus. Aika hautajaistunnelmaista kuiteskin. Modernismille tunnusomaisinta on angstaus. Ei omastatunnosta niin vaan pääse irti. Onnex mulla ei oo sellasta.

ellauri050.html on line 505:   Ei ihan oikeita elegioita, daktyyleitä kyllä mutta hexametrit jää joskus lyhkäsixi joskus pitkixi ja kaxirivisyys on vähän juosten kustua. Pikemminkin virsiä. Koskenniemi heristäisi sormea.

ellauri050.html on line 518: Und so verhalt ich mich denn und verschlucke den Lockruf		Ja niinpä mä hillizen izeni ja nielasen houkutushuudon

ellauri050.html on line 524: irgend ein Baum an dem Abhang, daß wir ihn täglich			jokunen puuhinen kuilun reunalla, jossa me päivin

ellauri050.html on line 533: Weißt du's noch nicht? Wirf aus den Armen die Leere			Etkösä tiedä vielä? Heitäpä handusta tyhjyys

ellauri050.html on line 535: die erweiterte Luft fühlen mit innigerm Flug.				tuntevat ilman laajentuneen hartaammin lentääxeen.

ellauri050.html on line 576: Oder es trug eine Inschrift sich erhaben dir auf,			Tai joku graffiti heitteli ylevää läppää 

ellauri050.html on line 582: Freilich ist es seltsam, die Erde nicht mehr zu bewohnen,		Onhan se kummaa ettei bunkkaa maaperän päällä,

ellauri050.html on line 583: kaum erlernte Gebräuche nicht mehr zu üben,				ei harjoita vastikään luotuja käytänteitä,

ellauri050.html on line 593: Ewigkeit spürt. - Aber Lebendige machen					ihan iankaikkiselta. - Mut elävät tekee

ellauri050.html on line 605: Ist die Sage umsonst, daß einst in der Klage um Linos			Onx se kasku turha, että muinen Linuxin valituxessa

ellauri050.html on line 624:   Se toinen puoli tuohtumuxesta tuli oikeistolaisilta jenkkipaskiaisilta, jotka repi pelihousunsa kun neekeritoimittaja sanoi suoraan, että jenkkien niinkuin niiden vanhojen vastustajien brittien hegemonia oli rakennettu orjavoimalla, että se niiden paljon puhuttu demokratia oli samanlaista kuin se oli Kreikassa, eli koski vain ns. vapaita ns. miehiä, koko muu valtava konkkaronkka sai nuolla näppejänsä kazomossa. Ja että tää sisällissota, jonka nimellinen päämäärä oli vapauttaa orjia, oikeasti oli teollisen pohjoisen ja maatalousvaltaisen etelän riita työvoimasta. Niistä 12.5 miljoonasta mutiaisesta, jotka oli 200 vuioden aikana laivattu Afrikasta, joista kuoli 15% laivamatkalla. Pohjoisessa ei ollut plantaaseja, eikä tehdastyövoimaa kannattanut enää panna kiinni kettingillä, paljon halvemmaxi tulee antaa niiden asua omalla kustannuxella murjuissa ja maxaa omat ruokansa ja pentunsa. 

ellauri050.html on line 626:   Samaa ideaa nyt viedään vielä eteenpäin palveluyhteiskunnta-nimellä, alustataloutena, mikä tarkottaa vaan sitä, että orjille ei osoiteta enää edes työpisteitä, olkoot vaan siellä kotonansa tai pyörän selässä ja maxakoot myös omat vakuutuxensa, eläkkeensä ja terveydenhoitonsa. Näin se vapaus etenee, ollaan oman elämämme seppoja. Jenkeissä on jo 50 miljoonaa työtöntä. Eihän niitä oikasti tarvita jollei ole kulutettavaa, niiden työ oli paskaroinan massakulutus, mihin rahat tulee keskiluokan veroista. Pitää talouden pyörät pyörimässä, kasvuräjähdystä yllä. Nyt on kasvu tuhnahtanut, ja kaikki siellä ovat kiukkuisia. Upporikkaat rkastuu vielä entisellä vauhdilla.

ellauri050.html on line 630:   Kaikkein hauskinta HS:n uutisessa oli jenkkitaantumuxen kiukkuinen reaktio tohon neekeriorjan jälkeläisen sepustuxeen. Sehän on vasemmistolaista, punakommarien propagandaa, vaikka ovat mustia. Käpylän pesisjoukkueen PuMun väreissä pelailevat neekerit. Koittavat taas väittää, että kaikki paha on kapitalismin syytä. Niinkuin onkin, mutta ei tässä maassa sitä saa sanoa, se on tabu kuin Vekan kesäloma. Lapsille ei opeteta oikeata propagandaa, sitä satua, että jenkkien izenäisyyspapat oli kilttejä maan isiä, jotka ajatteli kaikkien kansalaisten parasta, vaikka oikeasti ne oli orjanomistajia koko konkkaronkka. No eihän ne neekerit olleetkaan mitään kansalaisia, ne oli hölmöjä lerppahuulia mamuja, jotka ei osanneet edes englantia kunnolla. Tää kaikki toistuu niin samanlaisena taas tämän päivän kansainvaelluxen aikana.

ellauri050.html on line 640: haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1825768">https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1825768

ellauri050.html on line 642:     Vietin suven viimeisiä päiviä Itämereen pistäville rantakallioille rakennetussa kesäkodissani, jonka ylize useimpien muuttolintujen siivet jo olivat suhisseet. Melkoinen suhina, kun kaikki halus välttämättä lentää just siitä. Kai ne oli kuulleet musta. Keskustelin mökkinaapurini, vanhan hampaattoman reuhkapään  kalastajan kanssa lintujen muuttoajoista, josta äijällä oli omat omituiset käsityxensä. Kehtas väittää vastaan kansallisrunoilijalle ja professorismiehelle. Jouzenet muka  pysähtyivät meidän lahdelle ja polkee siinä vettä kunnes jalat jäätyy kiinni. Olisin maxanut paljon, ehkä jopa satalappusen vanhaa rahaa nähdäxeni sen omin silmin, mutta ukkopa ei huolinut. (Ei ollut silloin satasen setelissä jouzentenkuvia, satanen oli punainen ja siinä oli havunoxia.)

ellauri050.html on line 644: Olisimpa halunnut tutustua uljaaseen kansallislintuumme talvikeleillä, mut sillon on huvilassa kovin kylmä ja epäviihtyisää, kun on yxinkertaiset ikkunat eikä uuneja. Et ei sitten, mut runonhan aina saa ihan mielikuvituxesta. Jouzenet on kuumaverisiä niinkuin mä. Pääkallokehrääjän olen nähnyt vaan kirjassa, se oli jänskän pelottava. Eiku runoon vaan. Kämmekän juuriin tutustuin kun jouduin listimään oikein ison yxilön tätä kylläkin rauhoitettua lajia joka oli kasvanut ihan väärään paikkaan meidän pihalla. Mut ei ne suosituxet koske mua eikä Goethea, meitä neroja.

ellauri050.html on line 651: Siitä korollaarina: pieni vinous on vain luonnollista. Niinkuin E.Saarisella, toisto tyylikeinona. Äiti Pirkko inhos toistoa: Tuohan me nyt on jo kuultu. Taisit mainita. ÄLÄ JAPITA! Tiedän tiedän, tänkin mä oon jo moneen kertaan maininnut. Koita ize vääntää yli 1000 paasausta ilman toistoa.

ellauri050.html on line 658:   alunperin Schadewitz. Sen isä oli köyhä rokottaja Juvalla. 


ellauri050.html on line 669:   sublimoizi runoihin kuten ukki, jota Saima ihaili. 


ellauri050.html on line 677:   Vaakun mukaan Saima ehti ihailla myös Edith Södergrania, 


ellauri050.html on line 686:   vaikka saa kauniin hautakiven Hietaniemen uudelta puolelta.

ellauri050.html on line 718:       syvintä rauhaa, joka työntyi minuun.


ellauri050.html on line 735:   Ajatuxet virtaa sydämmestä paperille ja mä saan rauhan."


ellauri050.html on line 741:       lemmen aarretta sä haistele, 


ellauri050.html on line 743:       niin väkevää hajultaan on sen kakkaus.

ellauri050.html on line 754: Harmaja osallistui keväällä 1932 luokkansa kanssa ylioppilaskirjoituksiin, vaikka edeltävän syksyn hän olikin joutunut olemaan sairaalahoidossa. Vuosi 1932 oli muutenkin Harmajan elämän onnellista aikaa: hänen esikoisteoksensa julkaistiin, hänen terveytensä oli hyvä ja hän löysi ensimmäisen rakkautensa. Harmaja kihlautui, ja haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista.

ellauri050.html on line 760: Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytyksessä 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva oli kuitenkin ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 kokoelman Hunnutettu. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu Saima Harmaja -seura.

ellauri050.html on line 766: Kyllä Ritva Ylönenkin teki parhaansa. Siltä ilmestyi 2019 Saiman elämäkerta Sydänten runoilija. Seuraavaa Saiman vapaamittaista runoa ei ollut julkaistu ennen sitä:

ellauri050.html on line 772:     Salin mahonkikalusto on tullut. Se on ihanan kaunis.”

ellauri050.html on line 779:   Voimakkaasti tuntevana nuori Saima oli toisella kymmenellä ollessaan yhtä mittaa ”pihkaantunut”, kuten hän itse asian ilmaisi, ja kun nämä ihastukset olivat toinen toisensa jälkeen yksipuolisia, tunsi hän silloinkin olevansa paitsi ruma ja paksu, myös perustavanlaatuisesti erilainen kuin toiset, pinnallisemmat tytöt. 

ellauri050.html on line 781: Vuosi 1932 oli Saimalle ainakin aluksi harvinaisen valoisa: hän pääsi ylioppilaaksi ja tapasi tulevan sulhasensa Jaakko Holman – hän siis oli se Laura Harmajan ankaralla kädellä editoimien päiväkirjojen julkaistujen versioiden salaperäinen ”J”. – Ritva Ylönen kuvaa ansiokkaasti Saiman ja Jaakon suhdetta, joka nykyajan mittapuiden mukaan oli kovasti viaton ja itse asiassa tuomittu epäonnistumaan, niin erilaisia osapuolet olivat: Saima oli intomielinen ja runollinen ja eroottisesti hehkuva, kun taas urheilua harrastava Jaakko piti jalkansa kovin paljon tiiviimmin maan kamaralla. Mutta Jaakko purki suhteen lopullisesti vasta vähän ennen Saiman kuolemaa, joten ilmeisesti jollain tavalla se palveli myös hänen tarpeitaan.

ellauri050.html on line 783: Verrattuna Kaarina Helakisan vuonna 1977 julkaistuun ja Saiman syntymän 100-vuotisjuhlavuonna uusintapainoksena ilmestyneeseen elämäkertaan, Saima Harmaja: Legenda jo eläessään, Ylönen hallitsee tehtävänsä huomattavasti paremmin ja kirjallisemmin. 

ellauri050.html on line 819: Eikö se riittänyt yhdelle äidille? Miksi hän seisoisi kohta taas oman perheensä hautajaisissa? Mikä siinä on että porukat toilailee koko ajan liikenteessä? Eikö ne tajua että siellä on monta vaaraa eessä?

ellauri050.html on line 824: ”Kun tyttären perheen hautapaikkoja tilattiin, emme osanneet sanoa, varataanko paikat kahdelle vai neljälle. Piti ottaa neljä hautapaikkaa, koska emme tienneet, miten käy”, Ritva Ylönen sanoo.

ellauri050.html on line 829: Kaikkia järjestelyjä piti ajatella myös sen kannalta, toipuuko tytär ja jos toipuu, millaisessa kunnossa hän on. Miten hänelle kerrottaisiin, että olet nyt herännyt, mutta perheesi on haudattu? Miten hautajaiset dokumentoitaisiin hänelle?

ellauri050.html on line 843: Sitten kaikki arvot nousivat uudelleen sellaisiin lukemiin, että tytär oli jälleen nukutettava. Hän ei enää tullut tajuihinsa. Tytär haudattiin miehensä ja esikoisensa kanssa.

ellauri050.html on line 849: Ritva muutti poikansa yksiöön Helsinkiin. Poika hankki itselleen ja vauvalle tilavamman vuokra-asunnon ja jäi isyyslomalle. Ritva auttoi vauvan hoitamisessa päivittäin ja otti tämän välillä yöksi luokseen, jotta eno sai levätä.

ellauri050.html on line 857: ”Olin välillä aivan kirjaimellisesti maahan lyöty. Aikaa piti pilkkoa. Jos jaksaisin aamupäivän, sitten lounaaseen, sitten iltaan, ehkä jopa yön yli.”

ellauri050.html on line 865: Myöhemmin Ritvalla todettiin piilomasennus. Se aiheutti erilaisia fyysisiä vaivoja, koska suru oli tullut torjutuksi. Terapiaan hän hankkiutui vasta vuosien kuluttua.

ellauri050.html on line 873: Ryhmässä puhuttiin luottamuksellisesti, ja Ritva peilasi tuntemuksiaan muiden kokemuksiin. Hän hahmotti, miten hänen ei kannattaisi toimia.

ellauri050.html on line 874: ”Joku piti koko ajan lapsensa kännykkää päällä tai ravasi haudalla sytyttämässä kynttilöitä. Minusta sellainen tuntui liialta suruun takertumiselta.”

ellauri050.html on line 900:     Jos silläkään nyt on niin paljon merkitystä. Ei ne muistijäljet ole paljon pitkäikäisempiä. Mitä mäkään muistan enää Elna-mummista? "Törrtelöpiä!" Missäs se kristillisyys tässä luuraa? Jeesuxesta ei mitään mainintaa. Kalle Päätaloko se on vapahtajan roolissa? Enemmän sanoja sillä oli kuin Jeesuxella. Taitaa vanha testamenttikin jäädä toisexi. Eikös kristitylle pääasiana pitäis olla oma pelastus? Ritvan luonnehdinta muistuttaa enempi esi-isäin palvontaa, jotain konfutselaisuutta. 

ellauri050.html on line 910: Poika on nyt seitsemänvuotias koululainen, joka kutsuu enoaan isäksi. Eno-isällä on elämänkumppani, joten isän ja pahan äitipuolen roolit on täytetty. Sisaruksia ei vielä ole.

ellauri050.html on line 912: Eve-äidin piano on tallella. Jos poika haluaa, hän voi jonakin päivänä ryhtyä soittamaan sitä. 

ellauri050.html on line 918:   Mitä opimme tästä kaikesta? Onko tämä vain tunteetonta pilkkaa kärsivistä naisista? Onhan se, mitäpä sitä kieltämään. Sellaisia me narsistit olemme, tunteettomia. Nauramme toisten kärsimyxille. Mutta vakavasti jäbät! se minkä tästäkin voi jälleen huomata on Matti Nykäsen voittamattoman aforismin sanoin: elämä on. Ei mitään järkeä, mutta ompa vaan. 

ellauri050.html on line 932: Haucht ihm Schauer übers Herz.			ihan hirveästi pelota.				

ellauri050.html on line 958: Nach der Wärme ziehn sich Musen,		Lämpöhakuiset on muusat,			

ellauri050.html on line 959: Nach der Wärme Charitinnen.			Ditto sulottaret.				

ellauri050.html on line 961: Umschwebt mich, ihr Musen, ihr Charitinnen!	Mun liiveihin, muusat ja sulottaret!	

ellauri050.html on line 981: Musen und Charitinnen alle,			ootte muusat ja sulottaret,			

ellauri050.html on line 983: Musen und Charitinnen,				muusat ja sulottaret,				

ellauri050.html on line 985: Rings ums Leben verherrlicht habt,		ootte sievistäneet elämää,			

ellauri050.html on line 997: Seelenwärme,					Mahalämpö,					

ellauri050.html on line 998: Mittelpunkt!					Möhömaha!					

ellauri050.html on line 1000: Phöb Apollen;					kohti ruokahalua,				

ellauri050.html on line 1007: Sein nicht harrt.				muutenkin vihreitä.				

ellauri050.html on line 1061: In dem Fragment Über die neuere Deutsche Literatur hatte Herder notiert: „Dithyramben, nach dem griechischen Geschmack nachgeahmt, bleiben für uns fremde. Das trunkne Sinnliche, was bei ihnen entzückte, wäre vielleicht für unsre feine und artige Welt ein Aergerniß; das Rasende in ihnen wäre uns allerdings dunkel, verworren und oft unsinnig.

ellauri050.html on line 1063: Uns ja uns. ihankuin Vaakku. puhukaa vaan izestänne sievistelijät. Jöötti halus näyttää Herderille ja vetää Hamannin myrskyä ja mylväystä. Päällekäyntiä ja verentungosta. Jöötti oli saanut kylläxeen susikoirasta, joka kehtas kuzua sitä varpusexi ja käpytikaxi. Jöötti pani vaihtoon Herderin ja siirtyi  uuteen Merckiin.

ellauri050.html on line 1069: wenn schon des Thau’s Tröstung				Kun jo kasteen lohtu

ellauri050.html on line 1070: zur Erde niederquillt,					Satelee maahan,

ellauri050.html on line 1075: der Tröster Thau gleich allen Trostmilden —		lohduttaja kaste kaikkien laupiaiden lailla

ellauri050.html on line 1078: nach himmlischen Thränen und Thaugeträufel		Taivaisia kyyneliä ja kastepisaroita

ellauri050.html on line 1082: boshaft abendliche Sonnenblicke				Pahansuovat ilta-auringon silmäyxet

ellauri050.html on line 1085: schadenfrohe.						Vahingoniloiset.

ellauri050.html on line 1116: nein! feindselig solchen Tugend-Standbildern,		Ei! Vihamielisenä sellaisille hyveen esikuville,

ellauri050.html on line 1150: tugendhaft, schafmässig, krauswollig,		  	hyveellisinä, lammasmaisina, kiharavillaisina,

ellauri050.html on line 1155: adlerhaft, pantherhaft					kotkamaisia, pantterimaisia		

ellauri050.html on line 1158: sind deine Sehnsüchte unter tausend Larven,		Ovat sun kaipauxet tuhansien toukkien seassa,

ellauri050.html on line 1161: Der du den Menschen schautest				Joka kazoit apinaa

ellauri050.html on line 1162: so Gott als Schaf —,					niin jumalana kuin lampaana — ,					

ellauri050.html on line 1165: wie das Schaf im Menschen				kuin apinasta lammas 

ellauri050.html on line 1193: — sank abwärts, abendwärts, schattenwärts,		Vajosin alaspäin, iltaanpäin, varjoonpäin,

ellauri050.html on line 1204:   Tänkin pitäs olla Dionysos-Dityrambi, ainaskin Nietschen mielestä, mutta ei tää kovin riehakkaalta vaikuta. Ehkä Nietsche tarkoittaa vaan että sana on vapaa mitan rajoituxista, ei tarvi vahtia niitä saablarin loppsointuja. Muuten tää on enemmän tommonen krapulaisen oloinen, enintään laskukänninen. Pelle runoseppo istuu yxin keittiön pöydän ääressä, ulkona hämärtää, vahakankaalla tukkakuppi täynnä nazoja, tyhjentynyt pullo ja puolityhjä lasi. Täysi tai edes puolitäysi se ei ole ollut enää aikoihin. Nää dityrambit oli Nietschen viimeisiä runoja. Nietsche luultavasti kyllä poltti piippua.

ellauri050.html on line 1208:   Kaikki samanlaisia setämiehiä. Le Petit Cenacle oli kabinetti, sellanen miesten talo kuin Sibeliuxen Kämppi tai Kappeli, Strindbergin Röda rummet, tai Vanhan kellari missä Lande näytti dorkille vaijeritemppua. Mä en ole koskaan ollut semmoisissa hyväveliseuroissa. Äijät kertyy ryppääxi kuin mehiläiset suojautuaxeen naisherhiläisiltä. 1-1 combatissa niillä ei ois mitään mahixia. Naaraat söis ne elävältä ja sylkis kuoret aterian jälkeen. (Niin ne pelkäävät, usein aiheesta.)

ellauri050.html on line 1218: weshalb? 			mik'on			  

ellauri051.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri051.html on line 37: Niitä voi ihailla jääkaapinseinästä, plus kuvia ja taittoja. 


ellauri051.html on line 80:     Aivoton rotta eli vanhaksi

ellauri051.html on line 90:   Sans la liberté de blâmer,		Ilman haukkumisen vapautta

ellauri051.html on line 104:     ryhmä hau

ellauri051.html on line 117: Kristina Carlson: Mikä olisi kaikkein KARMAISEVINTA!? Että Juha Sipilä palais ministerixi!

ellauri051.html on line 121: Kristina Carlson: Saxikäsi oli leffassa ihan kiva. Kusila ei oo kiva missään olomuodossa. Eikä demarit kyllä sitä hyväxy.

ellauri051.html on line 127: Lao Rui: no just. se ei voi olla muu kuin keskinäisesti sovittu kusetus. se jäbä on keskustan vanha käsikassara.

ellauri051.html on line 143: Lao Rui: No ehottomasti paras ehdokas Se on laajakazeinen, silmät harittaa eri suuntaan

ellauri051.html on line 147: Lao Rui: Matti Vanhanen tekis hyviä uuniperunoita ja lautakasoja Antti Kurvinen voisi tulla vahingossa ammutuxi villisikana

ellauri051.html on line 149: Kristina Carlson: Se hukkui Ruususen uneen, siis Vanhanen. 

ellauri051.html on line 163: Lao Rui: Se lie ihan tarkoituxenmukasta. Korona lyhentää tuottamatonta laahusta. Persesuu on kylä tehnyt parhaansa demokräättien hyväxi.

ellauri051.html on line 185: Kristina Carlson: Vähä niinku länkkärissä salaa ihailis mustahattuisia pahixia. 

ellauri051.html on line 187: Lao Rui: Ei kyllä Clint Eastwood ole hyvis oli hattu mitä väriä hyvänsä.

ellauri051.html on line 206: Paha koomikko ja 3 hanttapulia

ellauri051.html on line 210:   Stooge on Hurme-Pesosen mukaan koomikon apumies, joka huutaa yleisöstä välihuomautuxia. Valtakunnankoomikon Vesa Vitriolin kolme hanttapulia ovat taparikolliset Bengt Hölmström, Sixten Korkadman ja Uusi Roopetalo. Kaikki neljä on tunnettuja kapitalistien käsikassaroita, hanttimiehiä, yleisöstä huutajia.

ellauri051.html on line 212:       Kuin Estgaten pikku torakat, ne työntää tuntosarvensa heti esille seinänraosta kun keittiön valot sammuvat ja pöydälle on jäänyt leivänmuruja. Nyt on hämäräheikkien aika mezästää, nyt ois taas rahaa kahmittavissa köyhiltä.

ellauri051.html on line 214:       Samalla elektromekaanisella varmuudella kuin coronavirus, ne iskee heti heikoimpaan kohtaan: mamuihin, vanhuxiin ja muihin vähäosaisiin. Jahka pandemia hellittää, on talouskasvu turvattava, ja se tapahtuu kaatamalla rahaa kapitalisteille yhteisestä laarista ja kiristämällä hyvinvointivaltion menovyötä. Näin saadaan hoidetuxi hengiltä se osa laahuxesta, joka Suomessa ikävästi jäi kitumaan, kun ei noudatettu Ruozin Mengelen reseptiä: kanttuvei heti alkuun vanhuxille ja huonoille mamuille. 

ellauri051.html on line 216:       Vittuun talouskasvu! Äkkiä hirsipuuhun nää kolme kusipäätä ja niiden pääkoomikko! Eikö tästä hulluudesta tule ikinä loppua? Ei tule. Ne ovat "vain ihmisiä." Vain aivan mulkeroita termiittiapinoita. Onnexi Leevi ei ole sellainen. Leevi, tule ja syö nää porukat! Pure hanslankareilta päät!

ellauri051.html on line 218:       Hoblassa, HS:ssä ja muissa kaupallisissa meedioissa vituttaa aivan erityisesti toi skizofrenia: siinä osassa lehteä missä puhutaan taloudesta, ei puhuta koskaan muusta kuin talouskasvusta. Ja viherpiiperöille puunhalaajille tarjoillussa osassa todetaan lobotomisesti, että juuri talouskasvu aiheuttaa ilmaston lämpenemisen ja luonnon tuhon. Koronatauko kasvuun on jo parantanut asiaa. Mitä vittua!? Eikö niillä ole minkäänlaista aivosiltaa? Ei ole. Niillä on vaan EAT! EAT! liskoaivot. Jokaiselle jotakin, ja meille massit. 

ellauri051.html on line 223:   hanttapulit.jpg" height="200px" />

ellauri051.html on line 225:   Valtionkoomikko ja 3 hanttapulia

ellauri051.html on line 252:       Oikeuskanslerixi ripustettu luiseva pöysti on oikeustieteen maisteri Lapista. Se oli valtakunnan kusitolpan kuminaama Pisilän työrukkanen sote-kähminnöissä, ja nyze työntää luihua näädännaamaansa esiin naishallituxen pään menoxi. Se on lisättävä talonpojan tappolistalle. Seuraava on vuodelta 2017:

ellauri051.html on line 256:     Pöystin on ollut sote-lakien valmistelun kiistaton kärkihahmo. Käytännössä hänen pitäisi oikeuskanslerina, kun hän siihen virkaan viimein siirtyy, valvoa omia aiempia tekemisiään. Hän on nykyisessä tehtävässään noudattanut hallituksen ohjeita ja on heikkoon lainvalmisteluun vähintään yhtä suuri syyllinen kuin hallitus poliittisine epärealistisine tavoitteineen.

ellauri051.html on line 284: Suomen kommunistisen puolueen vasemman siiven änkyräjoukko sai nimensä johtajastaan Taisto Sinisalosta. Hänen ideologiansa houkutteli erityisesti opiskelevaa ja kulttuurin parissa puuhastelevaa nuorisoa.

ellauri051.html on line 287: Kaikki vanhat stallarit eivät ole parantuneet ideologiastaan vieläkään. Säveltäjä Kaj Chydenius myöntää ”ilmassa olleen haikeutta” Berliinin muurin murtuessa 1989 ja Neuvostoliiton lakattua joulukuussa 1991.

ellauri051.html on line 289: Kommunistiaktiivi Marko Auer puolestaan tunnustaa, että ihmiskunnan hyvinvoinnin puolesta kamppailun lisäksi taistolaisliikkeellä oli toinenkin puolensa. Viha suurpääoman, luokkapetturidemareiden ja kommunistipuolueen enemmistöläisiä kohtaan.  Ja seinäjokelaisia kokoomusnuoria joista tuli menestyneitä peräseinäjokisia rehtoreita ja taidekriitikoita. 

ellauri051.html on line 297: Kuka sit on tai oli rehabilitoitu Marko Auer? Saxalainen potkupalloilija? Vaiko freelance consultant? Sekin opiskeli historiaa, mutta väärää, ei päässyt rehtorixi peräseinäjoelle. Tuli vaan izekriitikko takki nurinpäin. No pääsi silläkin sentään vielä kerran lehteen. 

ellauri051.html on line 301:       Luin äskettäin jostakin, että Herlinin Sanomien ex-kriitikko Kasa Veronen arvosti kun ex-vasemmistolainen Anssi Sinnemäki näki Koskenniemessä muutakin kuin vanhan nazin. Anssi Sinnemäen juhlakirja Trifonovin jotakin avaa kirjallisuushistorian suljettuja ovia. Sinnemäki on pitkän linjan kriitikko ja vanhan koulukunnan vasemmistolainen toimittaja, tunnettu muun muassa Kulttuurivihkojen päätoimittajana ja oman pienkustantamon, Tamara Pressin pyörittäjänä. Tästä Sinnemäestä on ollut jo useitakin havaintoja, sehän on se nimekäs vasemmiston takinkääntäjä. Repostelijaa repostelee vuorostaan Markku Soikkeli, josta mulla ei ole mitään havaintoa ennen alla lainattavaa Kiiltomadon prujausta. 

ellauri051.html on line 303:       ”Kirjailijan urapolku luonnonvalintana” -esseessä Sinnemäki esittelee pitkän joukon kirjailijoita, joilla isätrauma (joillakin äidin mielisairaus) on vähintäänkin yksi keskeinen motiivi taiteen tekemisessä. Tähän joukkoon Sinnemäki laskee myös itsensä. Tässäpä lupaava elämä ja teos-yritelmä! Pitäis ihan lukea.

ellauri051.html on line 305: Sinnemäen ryöppyävä esitys isätrauman työstäjistä on omalla tavallaan vakuuttava. Kotimaisista kirjailijoista mukana ovat muun muassa J. L. Runeberg, Aleksis Kivi, Gunnar Björling, Mika Waltari, Katri Vala, Väinö Linna, Kalle Päätalo, Pentti Saarikoski, Jörn Donner, Hannu Mäkelä ja Ulla-Leena Lundberg. Todisteaineiston vyörytykseen keskittyvä esittely jää harmi kyllä luettelomaiseksi ja monin tavoin keskeneräiseksi.

ellauri051.html on line 311:     Isätraumaa käsitelleen esseen lisäksi metodiltaan vieläkin kyseenalaisempi on ”Runon elementit”, joka on toinen aiemmin julkaisematon teksti kokoelmassa. Siinä Sinnemäki analysoi neljän nykyrunoilijan kokoelmaa ”elementtidominanttien” kuvastona. Metodin, ja valitettavasti myös tulkinnan, perustana on Gaston Bachelardin väite siitä, että kaikki kirjallisen mielikuvat palautuvat ”alkuelementteihin”, so. maa, ilma, tuli ja vesi. Tekijästähän tämä essee tuo esille enemmän kuin kohteestaan, mikä juhlakirjassa täyttänee paikkansa, mutta inspiraation lähteitä akateemisen tutkimuksen haastamiseen löytäisi kyllä helpomminkin – kuten Sinnemäki muissa esseissään todistaa.

ellauri051.html on line 319: Vuodesta 2013 alkaen Soikkeli on ollut vapaa kirjoittaja eli työtön. Hänen uusimmat tietokirjansa ovat scifiä. Soikkeli asuu nähtävästi virkistysalueella, koska se on hyvin kaunainen pääkaupunkiseudulle. Hotakaisen Tarinan pikku Markku (1963) haukkuu maanrakoon autiolla saarellaan bitteinsaarilla. Minne se nähtävästi kuuluukin. 

ellauri051.html on line 344:   "Vapaus  on  dialektinen  ja  sellaisena  vaikeasti  hallittava  idea.  Sen  kohtaamisessa  sopiva  avoimuus  ja  varovaisuus  voisi  olla  kohdallaan.  Vapauden kokemusta  ei  voida  tyhjentävästi  käsitteellistää  eikä  siitä  voida  muotoilla teoreettista  käsitettä  normaalin  luonnontieteen  sisällä;  pikemminkin  vapauden idea viittaa nykyhetkisten luonnontieteellisten käsitteiden ja teorioiden  ilmaisukyvyn  rajaan."

ellauri051.html on line 346:     Ei kyllä tää Pylkkö tosiaankin on vanhan kansan hämärämies. Tämä mitenkään kieltämättä, etteikö Enqvist ahdistuneine tiedeuskoineen olisi oman ääripäänsä pönttö. 

ellauri051.html on line 358: The tendency in savages to imagine that natural objects and agencies are animated by spiritual or living essences, is perhaps illustrated by a little fact which I once noticed: my dog, a full grown and very sensible animal, was lying on the lawn during a hot and still day; but at a little distance a slight breeze occasionally moved an open parasol, which would have been wholly disregarded by the dog, had any one stood near it. As it was, every time that the parasol slightly moved, the dog growled fiercely and barked. He must, I think, have reasoned to himself in a rapid and unconscious manner, that movement without any apparent cause indicated the presence of some strange living agent, and no stranger had a right to be on his territory. (Darwin)

ellauri051.html on line 360:       No tietysti, niinhän se just on, elukat suunnittelee ize omat radat, tarkoitusperistä ennakoitava ennakoimattomuus tekee elämästä pelin. Se et elukassa on toi peliteoreettinen algoritmi tekee siitä elävän. Sitkun se on täysin ennustettava, siitä tulee ropotti. Kellokoneisto. Vihannes. No voisko sen algoritmin irrottaa kehyxistä ja zipata jonnekin pilveen? Kai sen vois, periaatteessa. Siinähän se olis sitten kuolematon sielu pienessä lankakerässä, ja nimi perässä.

ellauri051.html on line 372: Come nearer, bodiless one--haply, in thee resounds			Tule lähemmäxi, päätön -- ehkä sussa soi

ellauri051.html on line 373: Some dead composer--haply thy pensive life				joku kuollut säheltäjä -- ehkä sun aivoelämä

ellauri051.html on line 375: Waves, oceans musical, chaotically surging,				Aallot, musiikkivaltameret velloi kaoottisesti,

ellauri051.html on line 376: That now, ecstatic ghost, close to me bending, thy cornet echoing,	notta nyt, huumehaamu, mun luurissa, sun korni soi

ellauri051.html on line 379: That I may thee translate.						ja mä voin ne edelleentwiitata sitten muille.

ellauri051.html on line 384: A holy calm descends, like dew, upon me,				pyhäpäivän rauha laskeutuu kuin kaste päälle,

ellauri051.html on line 386: I scent the grass, the moist air, and the roses;			haistan pössyn, kosteen ilman ja ruusut;

ellauri051.html on line 392: Bring the old pageants--show the feudal world.				vanhat torvikulkueet ja feodaalinen maailmas.

ellauri051.html on line 394: What charm thy music works!--thou makest pass before me,		Sun musa on charmanttia! -- sä paat mun eteen kulkemaan

ellauri051.html on line 395: Ladies and cavaliers long dead--barons are in their castle halls--the	ammoin kuolleet leidit ja miljonäärit -- rosvoparonit linnoissaan --

ellauri051.html on line 400: seated on stately, champing horses;					komeasti istumassa humvee-autoissaan;

ellauri051.html on line 405: Blow again, trumpeter! and for thy theme, 30				Puhalla taas, Trump! ja sun sävelmä

ellauri051.html on line 407: Love, that is pulse of all--the sustenace and the pang;			Rakkaus on nyt pulssilla, sen kestävyys ja PANG! FUCK! FUCK!

ellauri051.html on line 411: O, how the immortal phantoms crowd around me!				Ooh miten kuolemattomat mustanaamiot tungexii mun ympärillä!

ellauri051.html on line 412: I see the vast alembic ever working--I see and know the flames that	Nään mahtavan viinankeittimen toiminnassa, nään maailmansodan kuumat 

ellauri051.html on line 415: So blissful happy some--and some so silent, dark, and nigh to death:	Jotkut autuaina -- jotkut hiljaa, mustat varsinkin, vainajina,

ellauri051.html on line 416: Love, that is all the earth to lovers--Love, that mocks time and	Rakkaus, se on rakastelijoiden koko juttu -- se ei kazo aikaa eikä 

ellauri051.html on line 418: Love, that is day and night--Love, that is sun and moon and stars; 40	Rakkautta päivällä ja öisin -- rakkautta auringon ja kuun tähtivalossa;

ellauri051.html on line 419: Love, that is crimson, sumptuous, sick with perfume;			Rakkaus on punehtunut, pullistunut, hajusteinen;

ellauri051.html on line 422: Blow again, trumpeter--conjure war's Wild alarums.			Puhallappa taas, Trump -- näytä siirtomaasotiemme hullutuxet,

ellauri051.html on line 424: Lo! where the arm'd men hasten--Lo! mid the clouds of dust, the glint	KILL! minne aseistetut äijät ryntää! -- KILL! keskellä pölypilviä

ellauri051.html on line 430: The deeds of ruthless brigands--rapine, murder--I hear the cries for	talousliberaalien ketkuilut, raiskauxet ja murhat -- kuulen turhia

ellauri051.html on line 436: Thou melt'st my heart, my brain--thou movest, drawest, changest them,	Mä oon sun torvi! Sä sulatat mun elimet -- sä liikutat ja muutat niitä 

ellauri051.html on line 442: I feel the measureless shame and humiliation of my race--it becomes	Tunnen kyllä vähän häpeää ja noloutta apinaporukoiden toimista -- jotka on 

ellauri051.html on line 445: and hatreds;								ja vihat;

ellauri051.html on line 447: (Yet 'mid the ruins Pride colossal stands, unshaken to the last;	(Mut silti raunioissa seisoo tanakkana Ylpeys, kuin Akun muna;

ellauri051.html on line 451: Vouchsafe a higher strain than any yet;					vedä vielä korkeemmalta kuin tähän saakka;

ellauri051.html on line 454: Give me, for once, its prophecy and joy.				Anna tulla turhaa optimismia, positiivisuutta, iloa.

ellauri051.html on line 457: A vigor more than earth's is in thy notes!				Sun sävelissä on enemmän ytyä kuin maassa!

ellauri051.html on line 462: Riotous, laughing bacchanals, fill'd with joy!				Mellakoita (laillisia), nauravia bakkanaaleja, täynnä iloa!

ellauri051.html on line 474: What man was Wilt?

ellauri051.html on line 476:   1800-luvun imperialistiromantikoista monet olivat vanhemmiten partapozoja, se näyttää olleen muotina. Ja lähes kaikki julkkiskirjailijat ja runoiljat maailman sivu on olleet aivan vitunmoisia narsisteja. Narsistin passi näyttää olevan julkkissanasepon pääsylippu. Mainiota. Näissä kaikissa on ihan identtistä Amerikan henkeä: Wilt Whatman, Saul Bellow, Henderson the Rain God, ja Donald Trump. Ne on ilkeitä Taavetteja jotka haluis olla Koljatteja, nolata naisia ja neekereitä sillä tavalla. Maailman vahvin mies kisat alkoi USA:ssa, nyt voittajat on pohjoiseurooppalaisia, Burkina Fason Biby on kova haastaja. Pullistelu on yhteistä jenkeille ja härkäsammakoille, jotka Henderson räjäytti kuoliaaxi padon mukana. Aina pitää olla huomion keskipisteenä, näyttämässä muille mistä kana kusee. Mamma, mamma, titta på mej!

ellauri051.html on line 478:     Walter ”Wilt” Whatman (31. toukokuuta 1819 Long Island, New York, Yhdysvallat – 26. maaliskuuta 1892 Camden, New Jersey, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen runoilija, esseisti, journalisti ja humanisti. Hänen tunnetuin teoksensa on runokokoelma Pössyä (alkuteos Leaves of Grass).  Ei se ollut mikään länkkäri, vaan city slicker, dick licker.

ellauri051.html on line 480:       Wilt Whatman syntyi West Hillsissä Long Islandilla kahdeksanlapsisen perheen toisena lapsena. Perhe muutti Brooklyniin Waltin ollessa kolmevuotias. Walt lopetti koulunkäynnin 11-vuotiaana ja ryhtyi isänsä avuksi elättämään perhettä. Aluksi hän työskenteli asianajajatoimiston juoksupoikana ja sen jälkeen kirjapainoissa. Työläistaustainen Whatman tuki demari Martin Van Burenia tämän presidentinvaalikampanjassa 1836.

ellauri051.html on line 482: Van Buren syntyi izenäisessä USA:ssa, puhui hollantia kotona, perusti demokraattipuolueen, pääsi pressaxi muttei jatkokaudelle.  He has been generally ranked as an average or below-average U.S. president by historians and political scientists  (enimmäxeen repupersuja).

ellauri051.html on line 484:     Whatman ryhtyi opettajaksi 17-vuotiaana ja opetti viiden vuoden ajan Long Islandilla, vaikka ei pitänytkään opettajan työstä. Opetustyönsä ohessa Whatman kokeili vuonna 1838 toimittaa viikkojulkaisua nimeltä Long Islander, mutta se ei ilmestynyt pitkään. Hän siirtyi tyhjäntoimittajan uralle vuonna 1841. Whatman alkoi kirjoittaa vakituisesti artikkeleita newyorkilaiseen Democratic Review -lehteen, ja vuosina 1842–1843 hänen artikkeleitaan julkaistiin myös muissa lehdissä. Whatmanilta julkaistiin hänen ensimmäinen kirjansa Franklin Evans, The Inebriate (Ameriikan Turmiolan Tommi), jossa hän kävi julkijuopottelua vastaan. Kirjasta tuli suosittu, ja se teki Whatmanin tunnetuksi, vaikka Whatman itse ei myöhemmin siitä ollutkaan ylpeä.  Jatkoi salajuopottelua.

ellauri051.html on line 486:       Vuosina 1846–1848 Whatman työskenteli Brooklyn Daily Eaglen toimittajana. Hän oli teräväkynäinen kirjoittaja ja toi omat radikaalitkin mielipiteensä herkästi julki, mikä johti hänen uransa aikana monesti lentopotkuihin.

ellauri051.html on line 488:       Whatman muutti New Yorkista New Orleansiin vuonna 1848 ja työskenteli Crescent-lehden toimituksessa kolmen kuukauden ajan. New Orleansissa Whatman sai ensi kertaa harjoittaa kullin orjuutta. Palattuaan Brooklyniin samana vuonna hän perusti päivälehden nimeltä Brooklyn Freeman. Lehdessään Whatman otti voimakkaasti kantaa orjuutta vastaan ja Jeaninen puolesta.  Eikö yhtään inkkarien puolesta, vaikka oli töissä intiaanitoimistossa? Inkkarit oli peräänantamattomampia kuin kuukerin Nellit. 

ellauri051.html on line 490:       Whatman kirjoitti työnsä lomassa runoja. Hän julkaisi 12 runon kokoelman Ruohoa (Leaves of Grass) vuonna 1855 ja painoi siitä 795 kopiota. Teos oli irtiotto senaikaisen runouden jäykistä normeista ja perinteistä. Runot syntyivät osittain Whatmanin rajaseuduille suuntautuneiden matkojensa sekä runoilija Ralph Waldo Emersonin ihailun inspiroimina. Whatman muokkasi ja laajensi runoteostaan vuosien varrella useasti ja julkaisi siitä yhteensä kahdeksan painosta. Kokoelma ei herättänyt aluksi paljon huomiota, mutta Ralph Waldo Emerson ylisti sitä. Seuraavana vuonna Whatman laajensi kokoelman 32 runon mittaiseksi. Julkaisuyhtiö kuitenkin kaatui sisällissodan alettua muiden kaatuneiden etunenässä.  Walt jatkoi puuhailua veteraanien perässä.

ellauri051.html on line 492:       Whatman muutti sisällissodan aikana Washingtoniinin hänen veljensä haavoituttua ja sai kaupungista töitä sisäministeriön intiaaniasioiden toimistossa. Vapaa-aikanaan hän kävi sairaalassa hoitamassa haavoittuneita sotilaita, mikä antoi aiheita hänen kokoelmaansa Drum-Taps (1865). Samana vuonna hän julkaisi sille trendikkäästi jatko-osan Sequel. Sodan jälkeen Whatman jatkoi veteraanien vierailujaan. Hän tapasi nuoren sotilaan nimeltä Peter Doyle, jonka kanssa hän aloitti suhteen.

ellauri051.html on line 494:       Whatman julkaisi vuonna 1870 kokoelmat Democratic Vistas ja Passage to India sekä jälleen uuden version Leaves of Grassista.

ellauri051.html on line 496:       Whatman sai ketnureaktion 1873 ja muutti Camdeniin New Jerseyyn veljensä luokse. Vuosina 1875–1876 hän julkaisi sisällissodasta kertovan kirjan Memoranda during the War, mutta halvaukset olivat jo hidastaneet hänen kirjoittamistaan. Whatman julkaisi myös uusia versioita Leaves of Grassista, jonka myyntituloilla hän osti Camdenista itselleen oman talon. Teoksen viimeinen versio sisälsi kaikkiaan 300 runoa. Whatmanin viimeiseksi jäänyt teos Good-Bye, My Fanny julkaistiin vuonna 1891.

ellauri051.html on line 498:       Whatman kuoli Camdenissa 26. maaliskuuta 1892 sairastettuaan tuberkuloosia. Hänen arvostuksensa oli hänen viimeisinä vuosinaan kasvanut suureksi niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa.  Hänen hautajaisiinsa tuli yli tuhat surijaa, kuten Wilho Pylkkäselle.

ellauri051.html on line 500:       Whatmania pidetään yhtenä Yhdysvaltain merkittävimmistä 1800-luvun runoilijoista. Whatmanin runoudella katsotaan himoisuutensa johdosta olleen suuri vaikutus Yhdysvaltain 1900-luvun runouteen, mm nobelisti Zimmermanin lyriikoihin. 

ellauri051.html on line 502: Bob Dylan channels Wilt Whatman in another glorious surprise release. 


ellauri051.html on line 505: The world woke up this Friday to another pleasant surprise from, shall we say it again, the breezy Nobel laureate: a Whatman-esque tune aptly-titled “I Contain Multitudes.” Mitä helvettiä, toi onkin Whatmanin omakehusta, vaikka luin sen poikasena Callen Waldenista på svenska: "Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag är stor, jag rymmer mångfalder." 

ellauri051.html on line 508:     Whatman ei saanut elinaikanaan paljonkaan hyvää palautetta eikä julkista tunnustusta runoistaan etenkään Yhdysvalloissa, vaikkakin häntä arvostettiin Euroopassa. Nuivuuden syynä olivat esimerkiksi hänen avoin kuvauksensa seksistä, hänen imagonsa hiomattomana työläisenä, sekä hänen tyylilliset innovaationsa. Whatmanin epätavanomaiseen tyyliin vaikutti raamatullisen runouden muoto.  Siellähän sitä on aviotonta sexiä ja hiomattomia puuseppiä. Äijäily ja all-male paneelit on korkeassa kurssissa. Homoilua ei Paavali kyllä peukuta, Moosexesta puhumattakaan.

ellauri051.html on line 510:       Useille lukijoille Wilt Whatman ja Emily Dickinson ovat 1800-luvun amerikkalaisen runouden peruspilareita.  Täh? Julkihomo ja salalesbo ämmä? Ei meille repupersuille!  Eritoten Whatmanin runous ilmentää perusamerikkalaisuutta. Runoilija tuo esiin tavallisen Amerikan hyvin perinteisellä jenkkityylillä (tätä on mm. vapaa tyyli). Hänen runoutensa voima tuottaa voimakkaita ja eläviä tunteita, ja hänet tunnistaa ilmaisun epä-älyllisyydestä. Whatman turvautuu toistoon luodakseen tekstinsä hypnoottisen tunnelman, tämä toisto luo samalla myös hänen runoutensa voiman, sillä se inspiroi lukijaa enemmän kuin informoi. Yleensä hänen runojaan pitää kuunnella äänikirjoina, jotta niiden sanoma avautuisi. Hänen runojensa taso tulee osittain niiden ylevästä diskurssista ja uskonnollisesta ja kvasiuskonnollisesta kielestä, kuten runoilija James Weldon Johnsonillakin (who dat?).  Eli perusamerikkalaista on siis hypnoottisuus, epäinformatiivisuus ja feikkiuskonnollisuus. Check. 

ellauri051.html on line 512: Sekä 1800-luvun että nykyisten amerikkalaisten runoilijoiden on ollut mahdotonta sivuuttaa Wilt Whatmania, sillä hän tavallaan loi perustan demokraattisen Amerikan runokielelle.  Ei kyllä republikaanisen hittovie! Me ei noita häntä- ja kärsähommia!

ellauri051.html on line 514:       Eräitä keskeisiä tekijöitä Whatmanin elämässä ja runoudessa olivat homoseksuaalisuus ja homoerotiikka, jotka liittivät hänen ihailunsa 1800-luvun ideaalisesta miestenvälisestä kaveruudesta avoimeksi kuvaukseksi maskuliinisesta kehosta ja jopa masturbaatiosta, kuten käy ilmi hänen ”Song of Myself” -runostaan. Se oli ristiriidassa sen närkästymisen kanssa, jota Whatman osoitti kohdattuaan vastaavia tekstejä jolloin hän ylisti siveyttä ja paheksui masturbaatiota.  2-naamainen luikero. Amerikan Tom of Finland.

ellauri051.html on line 516:       Hän antoi ymmärtää, että hänellä oli vakava rakkaussuhde New Orleansissa asuvaan naiseen ja että hänellä olisi siellä kaikkiaan kuusi aviotonta lasta. Historioitsijat ovat todenneet, ettei väite naissuhteesta pidä paikkaansa. Tutkija Jean Luc Montaigne tarkentaa, että Whatmanin silloisen rakastajan nimi oli Jean Granouille, ei suinkaan Jeanine Granouille. Tämä nuorukainen, joka oli hugenottisaarnaajan ja orjan lapsi, oli vasta 26-vuotias, kun hän tutustui Whatmaniin. Jotkut halusivat puhdistaa Whatmanin maineen muuntamalla Jeanin Jeanineksi. Afrikkalaista alkuperää olevan rakastajattaren pitäminen oli huomattavasti hyväksytympää kuin mustan miesrakastajan pitäminen. Nykyisin pidetään selvänä, että juuri se runo heijastaa Whatmanin todellista suhdetta omaan seksuaalisuuteensa, mutta hän yritti peittää kiinnostustaan homokulttuuriin. Runossa ”Once I Pass’d Through A Populous City” hän muuttaa rakastettunsa sukupuolen naiseksi ennen runon julkaisemista.  Ei ollut ainoa, ks. myös Marcel Proustin "tytöt". Antoivat ymmärtää ja ymmärsivät antaa.

ellauri051.html on line 518:     Yhdysvaltojen sisällissodan aikana rintamalla Virginiassa (kuningatar Viktorian mukaan nimetyssä osavaltiossa) missä Whatman kävi etsimässä veljeään, vallitsi tiivis toveruus, ahkeraa pyssynrassausta, joka vaikutti hänen ajatuksiinsa homoseksuaalisuuden ja demokratian yhdistämisestä. Runossaan ”Democratic Vistas” hän ensimmäisen kerran erotti toisistaan heteroseksuaalisen (amative) ja homoseksuaalisen (adessive) rakkauden perustaen päätelmänsä pseudotieteeseen eli frenologiaan. Hän näki adessiivisen rakkauden eräänlaisena tukijatkona parhaimmalle demokratialle, munat eräänlaisena peräpainona, jota ilman amerikkalainen materialistinen ja vulgääri demokratia olisi epätäydellinen.  Adessiivinen my foot. Eiköhän se liene ollut inessiivistä, illatiivista ja elatiivista, loppukahdennusta anusvaaralla.

ellauri051.html on line 520: When one looks closely at Wilt Whatman's poetry, one is struck, then, by its peculiar combination of extreme egotism that borders on solipsism, in which the entire cosmos and even aspects of divinity are subsumed into the poet's voice, and its affirmation of the poor, the humble, the suffering and the ordinary things of life. (Arthur Versluis: The Esoteric Origins of the American Renaissance)

ellauri051.html on line 528:   Wanha Wilt Whatman poseeraa nakukuvissa

ellauri051.html on line 533:   Wilt Whatmanin laulu siitä izestään on pitempi kuin Elvixen muna jäykkänä. Pitkälti toista tuhatta riviä izekorostusta.

ellauri051.html on line 541: 2 And what I assume you shall assume,							  2 kuin omille kullilleni. Usko pois!

ellauri051.html on line 544: 5 I lean and loafe at my ease observing a spear of summer grass.			  5 Mä nojailen ja löhöön ja havainnoin kesäheinänkortta.

ellauri051.html on line 550: 11 Retiring back a while sufficed at what they are, but never forgotten,		  11 peruuttakoot tovixi, semmoisia kuin ovat, ei unohdeta niitä

ellauri051.html on line 551: 12 I harbor for good or bad, I permit to speak at every hazard,				  12 hyvän ja pahan paikkoja, mutta nyt saa puhua vapaasti,

ellauri051.html on line 554: 14 Houses and rooms are full of perfumes, the shelves are crowded with perfumes,	  14 Talot ja huoneet täynnä tuoxuja, hyllyt notkuu hajuvesistä,

ellauri051.html on line 555: 15 I breathe the fragrance myself and know it and like it,				  15 haistan tuoxahduxen ize ja tunnen sen ja pidän siitä,

ellauri051.html on line 556: 16 The distillation would intoxicate me also, but I shall not let it.			  16 se uute huumais mutkin, mutten anna.

ellauri051.html on line 557: 17 The atmosphere is not a perfume, it has no taste of the distillation, it is odorless,  Ilmakehä ei ole hajuvettä, se ei ole uutteen makuista vaan hajutonta,

ellauri051.html on line 560: 20 I am mad for it to be in contact with me.						  Mä halaan hulluna sen kosketusta.

ellauri051.html on line 562: 22 Echoes, ripples, buzz'd whispers, love-root, silk-thread, crotch and vine,		  kaikuja, kareita, kuiskutuxia, lempijuuri, silkkilanka, munahaukka,

ellauri051.html on line 566:   and of hay in the barn,								  ja latoheinän,

ellauri051.html on line 568: 26 A few light kisses, a few embraces, a reaching around of arms,			  Pari kevyttä pusua, pari halausta, käsivarsien kiedonta,

ellauri051.html on line 569: 27 The play of shine and shade on the trees as the supple boughs wag,			  Valon ja varjon leikki puissa kun norjat oxat notkuvat,

ellauri051.html on line 573: 30 Have you reckon'd a thousand acres much? have you reckon'd the earth much?		  Oletko paljon laskenut tuhatta eekkeriä, oletko paljon laskenut maata?

ellauri051.html on line 574: 31 Have you practis'd so long to learn to read?						  Oletko harjoitellut niin kauan et opit lukemaan?

ellauri051.html on line 576: 33 Stop this day and night with me and you shall possess the origin of all poems,	  Vietäppä tää päivä ja yö mun kaa niin ne kaikki selviää,

ellauri051.html on line 577: 34 You shall possess the good of the earth and sun, (there are millions of suns left,)	  Saat maan ja auringon hyvän, (aurinkoja on miljoona jälellä,)

ellauri051.html on line 578: 35 You shall no longer take things at second or third hand, nor look through the eyes of  Et enää selaa kopioiden kopioita, etkä kazo vainaiden silmillä, 

ellauri051.html on line 579:   the dead, nor feed on the spectres in books,						  etkä mutustele kirjojen haamuja,

ellauri051.html on line 580: 36 You shall not look through my eyes either, nor take things from me,			  Et kazo munkaan silmälasien lävize, etkä ota musta mallia,

ellauri051.html on line 581: 37 You shall listen to all sides and filter them from your self.		 	  Sä kuuntelet kaikkia osapuolia ja siilaat ne omalla sihdillä.                           

ellauri051.html on line 582: 38 I have heard what the talkers were talking, the talk of the beginning and the end,	  Mä kuulin mitä puhujat puhui, puheen alusta ja lopusta,

ellauri051.html on line 584: 40 There was never any more inception than there is now,				  Ei koskaan ollut sen kummempaa alkua kuin nyt,

ellauri051.html on line 585: 41 Nor any more youth or age than there is now,						  eikä nuoruutta eikä ikää enempää kuin nytte,

ellauri051.html on line 586: 42 And will never be any more perfection than there is now,				  eikä mistään tule sen täydellisempää kuin just nyt,

ellauri051.html on line 587: 43 Nor any more heaven or hellä than there is now.					  eikä sen taivaampaa eikä helvetimpää kuin tällä haavaa.

ellauri051.html on line 592: 48 To elaborate is no avail, learn'd and unlearn'd feel that it is so.			  Turha sitä on jauhaa, oppineet ja oppimattomat sen tietävät.

ellauri051.html on line 595: 50 Stout as a horse, affectionate, haughty, electrical,					  vahva kuin hevonen, ystävällinen, ylhäinen, sähköinen,

ellauri051.html on line 597: 52 Clear and sweet is my soul, and clear and sweet is all that is not my soul.		  Selvä ja sievä on mun sielu, selvää ja sievää kaikki muu kuin se.

ellauri051.html on line 599: 54 Till that becomes unseen and receives proof in its turn.				  Kunnes siitä tulee näkymätön ja se saa puolestansa todisteen. 

ellauri051.html on line 600: 55 Showing the best and dividing it from the worst age vexes age,			  Parhaan näyttö ja erottaminen pahimmasta kaudesta käy iän iholle,

ellauri051.html on line 602:  and go bathe and admire myself.							  ja meen uimaan ja ihailemaan izeäni. 

ellauri051.html on line 605: 58 Not an inch nor a particle of an inch is vile, and none shall be less familiar	  Mikään tuuma tai sen osakaan ei ole häpeällnen, ja kaikkien pitää tulla

ellauri051.html on line 606:  than the rest.										  yhtä tutuxi.

ellauri051.html on line 608: 60 As the hugging and loving bed-fellow sleeps at my side through the night, and withdraws kun halaava ja rakastava vuodekumppani nukkuu mun vierellä koko yön, 

ellauri051.html on line 611: 62 Shall I postpone my acceptation and realization and scream at my eyes,		  Lykkäänkö hyväxyntää ja tajuumista ja huudanko silmilleni,

ellauri051.html on line 612: 63 That they turn from gazing after and down the road,					  että ne lakkaa kazomasta perään tietä myöten,

ellauri051.html on line 619: 68 The latest dates, discoveries, inventions, societies, authors old and new,		  Viimeisimmät päivämäärät, löydöt, kexinnöt, seurat, uudet ja vanhat kirjailijat, 

ellauri051.html on line 622: 71 The sickness of one of my folks or of myself, or ill-doing or loss or lack of money,   Jonkun meikäläisten sairaus tai mun oma, pahanteko tai rahanmenetys tai puute,

ellauri051.html on line 627: 75 Apart from the pulling and hauling stands what I am,					  Tästä retuutuxesta huolimatta mulla seisoo,

ellauri051.html on line 630: 78 Looking with side-curved head curious what will come next,				  Kazoo pää kenossa, kiinnostaa mitä seuraavaxi tulee,

ellauri051.html on line 634: 81 I have no mockings or arguments, I witness and wait.					  Ei mulla ole läppiä eikä kinaa, mä katon vaan ja odotan.

ellauri051.html on line 645: 90 And reach'd till you felt my beard, and reach'd till you held my feet.		  Ja työnsit kunnes uletuit mun partaan sisältäkäsin, se tuntui ihan varpaissa.

ellauri051.html on line 646: 91 Swiftly arose and spread around me the peace and knowledge that pass all the argument  Nopeasti tulit pois ja levitit mun päälle rauhaa ja tietoa, joka ohittaa kaikki maailman riidat,

ellauri051.html on line 648: 92 And I know that the hand of God is the promise of my own,				  Ja mä tiedän että jumalan käsi on mun oma lupaus,

ellauri051.html on line 649: 93 And I know that the spirit of God is the brother of my own,				  Ja mä tiedän että jumala on mun veli,

ellauri051.html on line 650: 94 And that all the men ever born are also my brothers, and the women my sisters	  ja et kaikki koskaan syntyneet miehet on mun veljiä, ja naiset siskoja ja 

ellauri051.html on line 652: 95 And that a kelson of the creation is love,						  ja et luomakunnan kölipuu on -hm- rakkaus,

ellauri051.html on line 657: 99 A child said What is the grass? fetching it to me with full hands;			  Yx lapsi sanoi: mitä on ruoho? toi mulle sitä kaxin käsin;

ellauri051.html on line 658: 100 How could I answer the child? I do not know what it is any more than he.		  No mitäs siihen vastaisikaan? Mä sanoin myöskin malaika.

ellauri051.html on line 660: 102 Or I guess it is the handkerchief of the Lord,					  Tai sit se on herran nenäliina,

ellauri051.html on line 662: 104 Bearing the owner's name someway in the corners, that we may see and remark,	  Jossa on omistajan nimmari kulmassa, niin että voidaan huomata ja huomauttaa,

ellauri051.html on line 669: 110 And now it seems to me the beautiful uncut hair of graves.				  Ja nyt se näyttää musta hautojen kauniilta leikkaamattomalta tukalta.

ellauri051.html on line 670: 111 Tenderly will I use you curling grass,						  Mä käytän sua hellästi kiharainen ruoho,

ellauri051.html on line 672: 113 It may be if I had known them I would have loved them,				  Ehkä jos mä olisin tuntenut ne olisin niitäkin rakastanut,

ellauri051.html on line 677: 117 Darker than the colorless beards of old men,					  Tummempaa kuin vanhojen miesten homeparrat,

ellauri051.html on line 679: 119 O I perceive after all so many uttering tongues,					  Joo mä havainnoin kyllä kaikki kalkattavat kielet,

ellauri051.html on line 680: 120 And I perceive they do not come from the roofs of mouths for nothing.		  Ja huomaan ettei ne ole turhaan kitalaen tuotosta.

ellauri051.html on line 684: 123 What do you think has become of the young and old men?				  Minne miehet kadonneet? Poveen maahan joutuneet. Voi milloin muistat sen!

ellauri051.html on line 685: 124 And what do you think has become of the women and children?				  Ja miten kävi Peterin, Paulin ja Maryn? 

ellauri051.html on line 691: 130 And to die is different from what any one supposed, and luckier.			  Ja kuoleminen on erilaista kuin luultiin, ja kivempaa.

ellauri051.html on line 694: 132 I hasten to inform him or her it is just as lucky to die, and I know it.		  Mä kerron sille äkkiä että on yhtä onni kuolla, joo mä tiedän.

ellauri051.html on line 695: 133 I pass death with the dying and birth with the new-wash'd babe, and am not contain'd  Mä vietän kuolemaa kuolevien kaa ja syntymää vastapestyn vauvan kaa, enkä mahdu hatun ja saappaitteni väliin.

ellauri051.html on line 696: between my hat and boots,

ellauri051.html on line 703: 140 For me those that have been boys and that love women,				  Mulle ne jotka on olleet poikia ja jotka tykkää naisista,

ellauri051.html on line 704: 141 For me the man that is proud and feels how it stings to be slighted,		  Mulle mies joka on ylpeä ja loukkaantuu vähästä,

ellauri051.html on line 705: 142 For me the sweet-heart and the old maid, for me mothers and the mothers of mothers,	  Mulle kulzi ja vanhapiika, mulle äitejä ja isoäitejä,

ellauri051.html on line 706: 143 For me lips that have smiled, eyes that have shed tears,				  Mulle hymyilleitä huulia, itkeneitä silmiä,

ellauri051.html on line 709: 146 I see through the broadcloth and gingham whether or no,				  Nään sarka- ja farkkukankaan läpi oletko,

ellauri051.html on line 710: 147 And am around, tenacious, acquisitive, tireless, and cannot be shaken away.		  Ja oon kimpussa, sitkeä, utelias, väsymätön enkä lähe kulumallakaan.

ellauri051.html on line 713: 149 I lift the gauze and look a long time, and silently brush away flies with my hand.	  Mä nostan harsoa ja tuijotan sitä ja hiljaa huiskin pois kärpäsiä.

ellauri051.html on line 717: 153 I witness the corpse with its dabbled hair, I note where the pistol has fallen.	  Mä nään raadon läikittyneen tukan, huomaan mihin rivolli on pudonnut.

ellauri051.html on line 724: 159 The meeting of enemies, the sudden oath, the blows and fall,			  Vihamiehet nokikkain, äkkikirous, turpiin vaan ja onnea,

ellauri051.html on line 727: 161 The impassive stones that receive and return so many echoes,			  Tunteettomat kivet saa ja palauttaa niin monet kaiut,

ellauri051.html on line 728: 162 What groans of over-fed or half-starv'd who fall sunstruck or in fits,		  Ylensyöneiden ja nälkiintyneiden valituxet kun ne kaatuu auringonpistoon tai slaagiin,

ellauri051.html on line 729: 163 What exclamations of women taken suddenly who hurry home and give birth to babes,	  Naisten huudot jotka rientää kotiin synnyttämään vauvoja,

ellauri051.html on line 730: 164 What living and buried speech is always vibrating here, what howls restrain'd	  Mitkä elävältä haudatut puheet värähtelee täällä, mitkä ulvonnat joita hillizee

ellauri051.html on line 737: 168 The dried grass of the harvest-time loads the slow-drawn wagon,			  168 hitaasti etenevän vankkurin elonkorjuukuivan heinän,

ellauri051.html on line 738: 169 The clear light plays on the brown gray and green intertinged,			  169 Seijas valo sekoittaa ruskeen, harmaan ja vihreen sävyjä,

ellauri051.html on line 743: 174 And roll head over heels and tangle my hair full of wisps.				  174 ja pyörin päätäpahkaa tukka täynnä helpeitä.

ellauri051.html on line 753: 183 I tuck'd my trowser-ends in my boots and went and had a good time;			  183 Laitoin housunlahkeeet saappaisiini ja menin pitämään hauskaa;

ellauri051.html on line 754: 184 You should have been with us that day round the chowder-kettle.			  184 Sinun olisi pitänyt olla kanssamme sinä päivänä kattilan ympärillä.

ellauri051.html on line 757: 186 Her father and his friends sat near cross-legged and dumbly smoking, they had	  186 Hänen isänsä ja hänen ystävänsä istuivat lähellä jalat ristissä ja tupaten tupakoimassa, heillä oli 

ellauri051.html on line 758: moccasins to their feet and large thick blankets hanging from their shoulders,		  mokasiinit jaloissaan ja suuret paksut peitot olkapäillä,		

ellauri051.html on line 759: 187 On a bank lounged the trapper, he was drest mostly in skins, his luxuriant beard and  187 Pankissa ansastaja oli pukeutunut enimmäkseen nahoihin, hänen rehevä parta ja kiharat suojasivat 

ellauri051.html on line 760: curls protected his neck, he held his bride by the hand,				  hänen kaulaansa, hän piti morsiameaan kädestä,

ellauri051.html on line 761: 188 She had long eyelashes, her head was bare, her coarse straight locks descended upon   188 Hänellä oli pitkät silmäripset, hänen päänsä oli paljas, hänen karkeat suorat kiharat 

ellauri051.html on line 766: 191 Through the swung half-door of the kitchen I saw him limpsy and weak,		  191 Keittiön käännetyn puolioven läpi näin hänet ontuneena ja heikkona,

ellauri051.html on line 769: 194 And gave him a room that enter'd from my own, and gave him some coarse clean clothes, 194 Ja annoin hänelle huoneen, joka meni sisään omastani, ja annoin hänelle karkeita puhtaita vaatteita,

ellauri051.html on line 773: 198 I had him sit next me at table, my fire-lock lean'd in the corner.			  198 Sain hänet istumaan viereeni pöytään, palolukkoni nojasi nurkkaan.

ellauri051.html on line 779: 203 She hides handsome and richly drest aft the blinds of the window.			  203 Hän piilottaa komean ja runsaan puvun ikkunan kaihtimen taakse.

ellauri051.html on line 786: 210 The beards of the young men glisten'd with wet, it ran from their long hair,	  210 Nuorten miesten parta kiilsi märältä, se juoksi heidän pitkistä hiuksistaan,

ellauri051.html on line 788: 212 An unseen hand also pass'd over their bodies,					  212 Näkymätön käsi kulki myös heidän ruumiinsa yli,

ellauri051.html on line 792: 215 They do not know who puffs and declines with pendant and bending arch,		  215 He eivät tiedä, kuka puhaltaa ja hylkää riipuksen ja taipuvan kaaren,

ellauri051.html on line 795: 217 The butcher-boy puts off his killing-clothes, or sharpens his knife at the stall	  217 Teurastajapoika riisuu tappava vaatteensa tai teroittaa veitsensä torilla,

ellauri051.html on line 798: 219 Blacksmiths with grimed and hairy chests environ the anvil,												219 seppiä tahraisilla ja karvaisilla arkuilla alasin ympärillä,

ellauri051.html on line 799: 220 Each has his main-sledge, they are all out, there is a great heat in the fire.									220 Jokaisella on pääkelkkansa, he ovat kaikki ulkona, tulessa on suuri kuumuus.

ellauri051.html on line 802: 223 Overhand the hammers swing, overhand so slow, overhand so sure,											223 Käden yläpuolella vasarat heiluvat, käden päällä niin hitaasti, käsin niin varmasti,

ellauri051.html on line 803: 224 They do not hasten, each man hits in his place.													224 He eivät kiirehdi, jokainen lyö paikallaan.

ellauri051.html on line 805: 225 The negro holds firmly the reins of his four horses, the block swags underneath on its tied-over chain,						225 Neekeri pitää tiukasti kiinni neljän hevosensa ohjaksista, lohko leijuu alla sidotun ketjunsa päällä,

ellauri051.html on line 806: 226 The negro that drives the long dray of the stone-yard, steady and tall he stands pois'd on one leg on the string-piece,				226 Neekeri, joka ajaa kivipihan pitkää raitaa, vakaana ja korkeana, seisoo toisella jalalla vireänä narun päällä,

ellauri051.html on line 807: 227 His blue shirt exposes his ample neck and breast and loosens over his hip-band,									227 Hänen sininen paitansa paljastaa hänen laajan kaulan ja rintansa ja löystyy hänen lantionauhansa yli,

ellauri051.html on line 808: 228 His glance is calm and commanding, he tosses the slouch of his hat away from his forehead,								228 Hänen katseensa on tyyni ja käskevä, hän heittää hattunsa pois otsaltaan,

ellauri051.html on line 809: 229 The sun falls on his crispy hair and mustache, falls on the black of his polish'd and perfect limbs.						229 Aurinko laskee hänen raikkaille hiuksilleen ja viiksilleen, putoaa hänen kiillotettujen ja täydellisten raajojensa mustille.

ellauri051.html on line 815: 235 Oxen that rattle the yoke and chain or halt in the leafy shade, what is that you express in your eyes?						235 Härät, jotka helisevät ikettä ja ketjuttavat tai pysähtyvät lehtivarjossa, mitä sinä ilmaiset silmissäsi?

ellauri051.html on line 816: 236 It seems to me more than all the print I have read in my life.											236 Minusta se näyttää enemmän kuin kaikki kirjat, jotka olen lukenut elämässäni.

ellauri051.html on line 824: 244 And the look of the bay mare shames silliness out of me.												244 Ja lahden tamman katse häpeää minusta typeryyttä.

ellauri051.html on line 830: 249 The sharp-hoof'd moose of the north, the cat on the house-sill, the chickadee, the prairie-dog,							249 Pohjoisen teräväkärkinen hirvi, kissa kynnyksellä, kananpoika, preeriakoira,

ellauri051.html on line 832: 251 The brood of the turkey-hen and she with her half-spread wings,											251 Kalkkunan poikanen ja hän puoliksi levitetyillä siivillään,

ellauri051.html on line 833: 252 I see in them and myself the same old law.														252 Näen heissä ja itsessäni saman vanhan lain.

ellauri051.html on line 834: 253 The press of my foot to the earth springs a hundred affections,											253 Jalkojeni painaminen maahan saa aikaan sata kiintymystä,

ellauri051.html on line 835: 254 They scorn the best I can do to relate them.													254 He halveksivat parhaani, mitä voin tehdä suhteeksi heihin.

ellauri051.html on line 836: 255 I am enamour'd of growing out-doors,														255 Olen ihastunut ulkona kasvamiseen,

ellauri051.html on line 837: 256 Of men that live among cattle or taste of the ocean or woods,											256 Miehistä, jotka elävät karjassa tai maistavat merta tai metsiä,

ellauri051.html on line 840: 259 What is commonest, cheapest, nearest, easiest, is Me,												259 Mikä on yleisin, halvin, lähin, helpoin, olen minä,

ellauri051.html on line 841: 260 Me going in for my chances, spending for vast returns,												260 Käytän mahdollisuuksiani, kulutan valtavaan tuottoon,

ellauri051.html on line 842: 261 Adorning myself to bestow myself on the first that will take me,											261 Koristan itseni lahjoittaakseni itseni ensimmäiselle, joka vie minut,

ellauri051.html on line 848: 266 The married and unmarried children ride home to their Thanksgiving dinner,										266 Naimisissa olevat ja naimattomat lapset matkustavat kotiin kiitospäivän illalliselle,

ellauri051.html on line 850: 268 The mate stands braced in the whale-boat, lance and harpoon are ready,										268 Perämies seisoo valasveneessä, lansetti ja harppuuna ovat valmiina,

ellauri051.html on line 852: 270 The deacons are ordain'd with cross'd hands at the altar,												270 Diakonit vihitään ristissä alttarille,

ellauri051.html on line 857: 275 The jour printer with gray head and gaunt jaws works at his case,											275 Jour Printer harmaapää ja laihaat leuat työskentelevät hänen tapauksessaan,

ellauri051.html on line 860: 278 What is removed drops horribly in a pail;														278 Se mikä poistetaan, putoaa hirveästi sankoon;

ellauri051.html on line 862: 280 The machinist rolls up his sleeves, the policeman travels his beat, the gate-keeper marks who pass,							280 Konemies käärii hihat, poliisi kulkee lyöntinsä, portinvartija merkitsee ohikulkevat,

ellauri051.html on line 864: 282 The half-breed straps on his light boots to compete in the race,											282 Puoliverinen hihnat hänen kevyissä saappaissaan kilpaillakseen kilpailussa,

ellauri051.html on line 867: 285 The groups of newly-come immigrants cover the wharf or levee,											285 Uusien maahanmuuttajien ryhmät kattavat laiturin tai padon,

ellauri051.html on line 870: 288 The youth lies awake in the cedar-roof'd garret and harks to the musical rain,									288 Nuorukainen makaa hereillä setrikattoisessa kattohuoneessa ja haukkuu musiikkisadetta,

ellauri051.html on line 871: 289 The Wolverine sets traps on the creek that helps fill the Huron,											289 Wolverine asettaa ansoja purolle, joka auttaa täyttämään Huronin,

ellauri051.html on line 873: 291 The connoisseur peers along the exhibition-gallery with half-shut eyes bent sideways,								291 Asiantuntija katselee näyttelygalleriaa puoliksi kiinni silmät sivuttain taivutettuina,

ellauri051.html on line 874: 292 As the deck-hands make fast the steamboat the plank is thrown for the shore-going passengers,							292 Kun kansikädet nopeuttavat höyrylaivaa, lankku heitetään rannalla matkustaville,

ellauri051.html on line 876: 294 The one-year wife is recovering and happy having a week ago borne her first child,									294 Vuoden ikäinen vaimo on toipumassa ja onnellinen synnyttäessään viikko sitten esikoisensa,

ellauri051.html on line 877: 295 The clean-hair'd Yankee girl works with her sewing-machine or in the factory or mill,								295 Puhtaatukkainen jenkkityttö työskentelee ompelukoneensa kanssa tai tehtaalla tai tehtaalla,

ellauri051.html on line 878: 296 The paving-man leans on his two-handed rammer, the reporter's lead flies swiftly over the note-book, the sign-painter is lettering with blue and gold,296 Päällystysmies nojaa kaksikätiseen junttaajaansa, toimittajan johto lentää nopeasti muistivihkon yli, kylttimaalari kirjottaa sinisellä ja kullalla,

ellauri051.html on line 879: 297 The canal boy trots on the tow-path, the book-keeper counts at his desk, the shoemaker waxes his thread,						297 Kanavapoika ravia hinauspolulla, kirjanpitäjä laskee pöytänsä ääressä, suutari vahaa lankaansa,

ellauri051.html on line 883: 301 The drover watching his drove sings out to them that would stray,											301 Kuljettaja, joka katselee autoaan, laulaa niille, jotka eksyvät,

ellauri051.html on line 884: 302 The pedler sweats with his pack on his back, (the purchaser higgling about the odd cent;)								302 Kauppias hikoilee reppu selässään (ostaja hykertelee paritonta senttiä;)

ellauri051.html on line 885: 303 The bride unrumples her white dress, the minute-hand of the clock moves slowly,									303 Morsian purkaa valkoisen mekkonsa, kellon minuuttiosoitin liikkuu hitaasti,

ellauri051.html on line 887: 305 The prostitute draggles her shawl, her bonnet bobs on her tipsy and pimpled neck,									305 Prostituoitu raahaa huiviaan, hänen konepeltinsä roikkuu näppylässään ja näppylässään,

ellauri051.html on line 892: 310 The crew of the fish-smack pack repeated layers of halibut in the hold,										310 Fish-smack-pakkauksen miehistö toisti kerroksia pallasta ruumassa,

ellauri051.html on line 894: 312 As the fare-collector goes through the train he gives notice by the jingling of loose change,							312 Kulkiessaan junan läpi maksunkeräilijä ilmoittaa irrallisen rahan jyrinä,

ellauri051.html on line 897: 315 Seasons pursuing each other the indescribable crowd is gather'd, it is the fourth of Seventh-month, (what salutes of cannon and small arms!)	315 vuodenaikaa jahtaavat toisiaan, sanoinkuvaamaton joukko on kasaantunut, on seitsemännen kuukauden neljäs (mitä tykin ja käsiaseiden tervehdyksiä!)

ellauri051.html on line 898: 316 Seasons pursuing each other the plougher ploughs, the mower mows, and the winter-grain falls in the ground;						316 Vuodenajat takaavat toisiaan kyntäjä auraa, niittokone niittää ja talvivilja putoaa maahan;

ellauri051.html on line 899: 317 Off on the lakes the pike-fisher watches and waits by the hole in the frozen surface,								317 Järvien päällä hauenkalastaja tarkkailee ja odottaa jäässä olevan reiän vieressä,

ellauri051.html on line 903: 321 Torches shine in the dark that hangs on the Chattahooche or Altamahaw,										321 taskulamppua loistaa pimeässä, joka roikkuu Chattahoochessa tai Altamahawssa,

ellauri051.html on line 908: 326 The old husband sleeps by his wife and the young husband sleeps by his wife;									326 Vanha mies nukkuu vaimonsa vieressä ja nuori mies vaimonsa vieressä;

ellauri051.html on line 913: 330 I am of old and young, of the foolish as much as the wise,												330 Minä olen vanha ja nuori, niin tyhmä kuin viisas,

ellauri051.html on line 916: 333 Stuff'd with the stuff that is coarse and stuff'd with the stuff that is fine,									333 Täynnä karkeaa tavaraa ja täynnä hyvää tavaraa,

ellauri051.html on line 918: 335 A Southerner soon as a Northerner, a planter nonchalant and hospitable down by the Oconee I live,							335 Etelämaalainen kuin pohjoinen, välinpitämätön ja vieraanvarainen istuttaja Oconeen rannalla, jossa asun,

ellauri051.html on line 926: 343 Comrade of raftsmen and coalmen, comrade of all who shake hands and welcome to drink and meat,							343 Lautamiesten ja hiilimiesten toveri, kaikkien toveri, jotka kättelevät ja tervetuloa juomaan ja lihaan,

ellauri051.html on line 930: 347 A farmer, mechanic, artist, gentleman, sailor, quaker,												347 Maanviljelijä, mekaanikko, taiteilija, herrasmies, merimies, kveekari,

ellauri051.html on line 932: 349 I resist any thing better than my own diversity,													349 Vastustan kaikkea paremmin kuin omaa monimuotoisuuttani,

ellauri051.html on line 943: 359 This is the grass that grows wherever the land is and the water is,											359 Tämä on ruoho, joka kasvaa kaikkialla, missä on maata ja vettä,

ellauri051.html on line 944: 360 This the common air that bathes the globe.														360 Tämä yhteinen ilma kylpee maapalloa.

ellauri051.html on line 948: 363 Have you heard that it was good to gain the day?													363 Oletko kuullut, että oli hyvä voittaa päivä?

ellauri051.html on line 950: 365 I beat and pound for the dead,															365 Minä hakkan ja lyön kuolleiden puolesta,

ellauri051.html on line 951: 366 I blow through my embouchures my loudest and gayest for them.											366 Puhallan lyöntini läpi äänekkäimmin ja hauskimmin heidän puolestaan.

ellauri051.html on line 952: 367 Vivas to those who have fail'd!															367 Vivas niille, jotka ovat epäonnistuneet!

ellauri051.html on line 955: 370 And to all generals that lost engagements, and all overcome heroes!											370 Ja kaikille kenraaleille, jotka menettivät kihlauksen, ja kaikille voittaneille sankareille!

ellauri051.html on line 958: 372 This is the meal equally set, this the meat for natural hunger,											372 Tämä on yhtä lailla asetettu ateria, tämä liha luonnolliselle nälälle,

ellauri051.html on line 960: 374 I will not have a single person slighted or left away,												374 En anna ketään vähätellä tai jättää pois,

ellauri051.html on line 963: 377 There shall be no difference between them and the rest.												377 Niiden ja muiden välillä ei tule olla eroa.

ellauri051.html on line 964: 378 This is the press of a bashful hand, this the float and odor of hair,										378 Tämä on röyhkeän käden puristus, tämä kelluke ja hiusten tuoksu,

ellauri051.html on line 967: 381 This the thoughtful merge of myself, and the outlet again.												381 Tämä on minun ja jälleen ulostulon harkittu yhdistäminen.

ellauri051.html on line 968: 382 Do you guess I have some intricate purpose?														382 Luuletko, että minulla on jokin monimutkainen tarkoitus?

ellauri051.html on line 969: 383 Well I have, for the Fourth-month showers have, and the mica on the side of a rock has.								383 No minulla on, sillä neljännen kuukauden suihkut ovat, ja kiille kiven kyljessä on.

ellauri051.html on line 971: 385 Does the daylight astonish? does the early redstart twittering through the woods?									385 Hämmästyttääkö päivänvalo? alkaako varhainen punaaloitus Twitterissä metsässä?

ellauri051.html on line 972: 386 Do I astonish more than they?															386 Hämmästelenkö minä enemmän kuin he?

ellauri051.html on line 976: 389 Who goes there? hankering, gross, mystical, nude;													389 Kuka sinne menee? kaipaava, karkea, mystinen, alaston;

ellauri051.html on line 977: 390 How is it I extract strength from the beef I eat?													390 Miten saan voimaa syömästäni naudanlihasta?

ellauri051.html on line 978: 391 What is a man anyhow? what am I? what are you?													391 Mikä on mies? Mikä minä olen? mikä sinä olet?

ellauri051.html on line 979: 392 All I mark as my own you shall offset it with your own,												392 Kaikki mitä merkitsen omaksi, kompensoi se omallasi,

ellauri051.html on line 981: 394 I do not snivel that snivel the world over,														394 En nuuskaa, joka nuuskii kaikkialla maailmassa,

ellauri051.html on line 982: 395 That months are vacuums and the ground but wallow and filth.											395 Ne kuukaudet ovat tyhjiöitä ja maata, mutta ryöstöä ja saastaa.

ellauri051.html on line 984: 397 I wear my hat as I please indoors or out.														397 Käytän hattuani niin sisällä kuin ulkona.

ellauri051.html on line 986: 399 Having pried through the strata, analyzed to a hair, counsel'd with doctors and calculated close,							399 Käytyään läpi kerrostumat, analysoituaan hiuksenhienoa, neuvoteltuaan lääkäreiden kanssa ja laskettuaan tarkasti,

ellauri051.html on line 987: 400 I find no sweeter fat than sticks to my own bones.													400 En löydä makeampaa rasvaa kuin tarttuu omiin luihini.

ellauri051.html on line 992: 405 All are written to me, and I must get what the writing means.											405 Kaikki on kirjoitettu minulle, ja minun täytyy ymmärtää, mitä kirjoitus tarkoittaa.

ellauri051.html on line 995: 408 I know I shall not pass like a child's carlacue cut with a burnt stick at night.									408 Tiedän, etten ohita kuin poltetulla kepillä leikattu lapsi yöllä.

ellauri051.html on line 998: 411 I see that the elementary laws never apologize,													411 Näen, että alkeislait eivät koskaan pyydä anteeksi,

ellauri051.html on line 999: 412 (I reckon I behave no prouder than the level I plant my house by, after all.)									412 (Luulen, että en käyttäydy yhtään ylpeämmin kuin sillä tasolla, jolle istutan taloni.)

ellauri051.html on line 1000: 413 I exist as I am, that is enough,															413 Olen olemassa sellaisena kuin olen, se riittää,

ellauri051.html on line 1003: 416 One world is aware and by far the largest to me, and that is myself,										416 Yksi maailma on tietoinen ja ylivoimaisesti suurin minulle, ja se olen minä,

ellauri051.html on line 1004: 417 And whether I come to my own to-day or in ten thousand or ten million years,									417 Ja tulinpa omaani tänään tai kymmenen tuhannen tai kymmenen miljoonan vuoden kuluttua,

ellauri051.html on line 1007: 420 I laugh at what you call dissolution,														420 Minä nauran sille, mitä kutsut hajoamiseksi,

ellauri051.html on line 1015: 427 And I say there is nothing greater than the mother of men.												427 Ja minä sanon, ettei ole mitään suurempaa kuin ihmisten äiti.

ellauri051.html on line 1016: 428 I chant the chant of dilation or pride,														428 Laulan laajentumisen tai ylpeyden laulua,

ellauri051.html on line 1017: 429 We have had ducking and deprecating about enough,													429 Meillä on ollut väistymistä ja laiminlyöntiä suunnilleen tarpeeksi,

ellauri051.html on line 1018: 430 I show that size is only development.														430 Näytän, että koko on vain kehitystä.

ellauri051.html on line 1020: 432 It is a trifle, they will more than arrive there every one, and still pass on.									432 Se on pikku juttu, he saapuvat sinne enemmän kuin jokainen ja kulkevat silti eteenpäin.

ellauri051.html on line 1021: 433 I am he that walks with the tender and growing night,												433 Minä olen se, joka kävelee herkän ja kasvavan yön kanssa,

ellauri051.html on line 1022: 434 I call to the earth and sea half-held by the night.													434 Huudan maata ja merta yön puolittain hallussa.

ellauri051.html on line 1024: 436 Night of south winds -- night of the large few stars!												436 Etelätuulien yö -- suurten harvojen tähtien yö!

ellauri051.html on line 1031: 443 Earth of the limpid gray of clouds brighter and clearer for my sake!										443 Pilvien kirkkaan harmaan maa kirkkaammaksi ja kirkkaammaksi minun tähteni!

ellauri051.html on line 1034: 446 Prodigal, you have given me love -- therefore I to you give love!											446 Tuhlaajapoika, olet antanut minulle rakkautta - siksi minä annan sinulle rakkautta!

ellauri051.html on line 1037: 448 You sea! I resign myself to you also -- I guess what you mean,											448 Sinä meri! Luovun myös sinulle -- arvaan mitä tarkoitat,

ellauri051.html on line 1040: 451 We must have a turn together, I undress, hurry me out of sight of the land,										451 Meidän täytyy käydä yhdessä, riisuudun, kiirehdit minut pois maan näkyvistä,

ellauri051.html on line 1045: 456 Sea of the brine of life and of unshovell'd yet always-ready graves,										456 Meri elämän suolavettä ja lapioimattomia, mutta aina valmiita hautoja,

ellauri051.html on line 1046: 457 Howler and scooper of storms, capricious and dainty sea,												457 Myrskyjen huutaja ja kauhaaja, oikukas ja herkullinen meri,

ellauri051.html on line 1047: 458 I am integral with you, I too am of one phase and of all phases.											458 Olen kiinteä kanssasi, minäkin kuulun yhteen vaiheeseen ja kaikkiin vaiheisiin.

ellauri051.html on line 1048: 459 Partaker of influx and efflux I, extoller of hate and conciliation,											459 Tulon ja ulostulon osallinen I, vihan ja sovinnon ylistäjä,

ellauri051.html on line 1049: 460 Extoller of amies and those that sleep in each others' arms.											460 Amiesten ja toistensa sylissä nukkuvien ylistäjä.

ellauri051.html on line 1051: 462 (Shall I make my list of things in the house and skip the house that supports them?)								462 (Tehdäänkö luetteloni talon asioista ja jätän väliin talon, joka tukee niitä?)

ellauri051.html on line 1053: 464 What blurt is this about virtue and about vice?													464 Mitä hämärää tämä on hyveestä ja paheesta?

ellauri051.html on line 1054: 465 Evil propels me and reform of evil propels me, I stand indifferent,											465 Paha ajaa minua eteenpäin ja pahan uudistus ajaa minua, olen välinpitämätön,

ellauri051.html on line 1056: 467 I moisten the roots of all that has grown.														467 Kostutan kaiken kasvaneen juuret.

ellauri051.html on line 1061: 472 Thoughts and deeds of the present our rouse and early start.											472 Nykyajan ajatuksia ja tekoja heräämme ja varhainen alku.

ellauri051.html on line 1062: 473 This minute that comes to me over the past decillions,												473 Tämä minuutti, joka tulee minulle viimeisten kymmenien vuosien aikana,

ellauri051.html on line 1063: 474 There is no better than it and now.															474 Ei ole parempaa kuin se ja nyt.

ellauri051.html on line 1064: 475 What behaved well in the past or behaves well to-day is not such a wonder,										475 Se, mikä käyttäytyi hyvin ennen tai käyttäytyy hyvin tänään, ei ole ihme,

ellauri051.html on line 1069: 479 A word of the faith that never balks,														479 Uskon sana, joka ei koskaan horju,

ellauri051.html on line 1072: 482 That mystic baffling wonder alone completes all.													482 Tuo mystinen hämmentävä ihme yksin tekee kaiken.

ellauri051.html on line 1086: 496 And beat the gong of revolt, and stop with fugitives and them that plot and conspire.								496 Ja lyö kapinan gongia ja lopeta pakolaisia ja niitä, jotka juonittelevat ja tekevät salaliittoa.

ellauri051.html on line 1088: 497 Wilt Whatman, a kosmos, of Manhattan the son,													497 Wilt Whatman, kosmos, Manhattanin poika,

ellauri051.html on line 1091: 500 No more modest than immodest.															500 Ei sen vaatimattomampaa kuin säädytöntä.

ellauri051.html on line 1095: 504 And whatever is done or said returns at last to me.													504 Ja kaikki, mitä tehdään tai sanotaan, palaa viimein minulle.

ellauri051.html on line 1098: 507 By God! I will accept nothing which all cannot have their counterpart of on the same terms.								507 Jumalalta! En hyväksy mitään, jolle kaikki eivät voi saada vastinetta samoilla ehdoilla.

ellauri051.html on line 1103: 512 And of the threads that connect the stars, and of wombs and of the father-stuff,									512 Ja langoista, jotka yhdistävät tähdet, ja kohduista ja isän aineksista,

ellauri051.html on line 1105: 514 Of the deform'd, trivial, flat, foolish, despised,													514 Epämuodostuneita, vähäpätöisiä, litteitä, typeriä, halveksittuja,

ellauri051.html on line 1112: 521 Copulation is no more rank to me than death is.													521 Parittelu ei ole minulle sen arvoisempi kuin kuolema.

ellauri051.html on line 1113: 522 I believe in the flesh and the appetites,														522 Minä uskon lihaan ja ruokahaluihin,

ellauri051.html on line 1115: 524 Divine am I inside and out, and I make holy whatever I touch or am touch'd from,									524 Olen jumalallinen sisältä ja ulkoa, ja teen pyhäksi kaiken, mitä kosketan tai mistä minua kosketetaan,

ellauri051.html on line 1116: 525 The scent of these arm-pits aroma finer than prayer,												525 Näiden käsivarsien tuoksu on hienompaa kuin rukous,

ellauri051.html on line 1117: 526 This head more than churches, bibles, and all the creeds.												526 Tämä pää on enemmän kuin kirkot, raamatut ja kaikki uskontunnustukset.

ellauri051.html on line 1118: 527 If I worship one thing more than another it shall be the spread of my own body, or any part of it,							527 Jos minä palvon yhtä asiaa enemmän kuin toista, se on oman ruumiini tai sen osan leviämistä,

ellauri051.html on line 1119: 528 Translucent mould of me it shall be you!														528 Minun läpikuultava muotti, se olet sinä!

ellauri051.html on line 1120: 529 Shaded ledges and rests it shall be you!														529 Varjostetut reunukset ja lepäät se olet sinä!

ellauri051.html on line 1121: 530 Firm masculine colter it shall be you!														530 Kiinteä maskuliininen colter se olet sinä!

ellauri051.html on line 1122: 531 Whatever goes to the tilth of me it shall be you!													531 Mikä tahansa, joka menee minun kallistukseeni, se olet sinä!

ellauri051.html on line 1123: 532 You my rich blood! your milky stream pale strippings of my life!											532 Sinä rikas vereni! maitomainen virtasi haalea riisuja elämästäni!

ellauri051.html on line 1124: 533 Breast that presses against other breasts it shall be you!												533 Rinta, joka painaa muita rintoja vasten, se olet sinä!

ellauri051.html on line 1125: 534 My brain it shall be your occult convolutions!													534 Minun aivoni ne ovat teidän okkulttisia käänteitänne!

ellauri051.html on line 1126: 535 Root of wash'd sweet-flag! timorous pond-snipe! nest of guarded duplicate eggs! it shall be you!							535 Pesty makean lipun juuri! pelottava lampi-taivaaja! vartioitujen kaksoismunien pesä! se olet sinä!

ellauri051.html on line 1127: 536 Mix'd tussled hay of head, beard, brawn, it shall be you!												536 Sekoitettua heinää päätä, partaa, lihaksia, se olet sinä!

ellauri051.html on line 1128: 537 Trickling sap of maple, fibre of manly wheat, it shall be you!											537 Tihkuvaa vaahteran mehua, miehisen vehnän kuitua, se olet sinä!

ellauri051.html on line 1129: 538 Sun so generous it shall be you!															538 Sun niin antelias se olet sinä!

ellauri051.html on line 1130: 539 Vapors lighting and shading my face it shall be you!												539 Höyryt valaisevat ja varjostavat kasvojani, se olet sinä!

ellauri051.html on line 1131: 540 You sweaty brooks and dews it shall be you!														540 Te hikinen purot ja kasteet se olet sinä!

ellauri051.html on line 1132: 541 Winds whose soft-tickling genitals rub against me it shall be you!											541 Tuulet, joiden pehmeästi kutittelevat sukuelimet hierovat minua vasten, se olet sinä!

ellauri051.html on line 1133: 542 Broad muscular fields, branches of live oak, loving lounger in my winding paths, it shall be you!							542 Leveät lihaksikkaat kentät, elävän tammen oksat, rakastava lepotuoli mutkaisilla poluillani, se olet sinä!

ellauri051.html on line 1134: 543 Hands I have taken, face I have kiss'd, mortal I have ever touch'd, it shall be you.								543 kättä olen ottanut, kasvoja olen suudella, kuolevaista olen koskaan koskettanut, se olet sinä.

ellauri051.html on line 1135: 544 I dote on myself, there is that lot of me and all so luscious,											544 Rakastan itseäni, minua on niin paljon ja kaikki niin mehukkaita,

ellauri051.html on line 1136: 545 Each moment and whatever happens thrills me with joy,												545 Jokainen hetki ja mitä tahansa tapahtuu, jännittää minua ilolla,

ellauri051.html on line 1139: 548 That I walk up my stoop, I pause to consider if it really be,											548 Kun kävelen alaspäin, pysähdyn miettimään, onko se todella,

ellauri051.html on line 1140: 549 A morning-glory at my window satisfies me more than the metaphysics of books.									549 Aamukirkkaus ikkunassani tyydyttää minua enemmän kuin kirjojen metafysiikka.

ellauri051.html on line 1142: 551 The little light fades the immense and diaphanous shadows,												551 Pieni valo häivyttää valtavat ja läpikuultavat varjot,

ellauri051.html on line 1149: 558 The heav'd challenge from the east that moment over my head,											558 Raskas haaste idästä sillä hetkellä pääni yli,

ellauri051.html on line 1150: 559 The mocking taunt, See then whether you shall be master!												559 Pilkkaava pilkka, katso sitten tuletko mestariksi!

ellauri051.html on line 1156: 564 My voice goes after what my eyes cannot reach,													564 Ääneni seuraa sitä mitä silmäni eivät tavoita,

ellauri051.html on line 1168: 576 My final merit I refuse you, I refuse putting from me what I really am,										576 Viimeisen ansioni kieltäydyn sinusta, kieltäydyn luopumasta minulta sitä, mitä todella olen,

ellauri051.html on line 1170: 578 I crowd your sleekest and best by simply looking toward you.											578 Yhdistän tyylikkäimmät ja parhaat puolesi katsomalla sinua kohti.

ellauri051.html on line 1176: 583 To accrue what I hear into this song, to let sounds contribute toward it.										583 Keräämään kuulemani tähän lauluun, antamaan äänien vaikuttaa siihen.

ellauri051.html on line 1181: 588 Talkative young ones to those that like them, the loud laugh of work-people at their meals,								588 Puhuvia nuoria niille, jotka pitävät heistä, työläisten äänekäs nauru aterioillaan,

ellauri051.html on line 1182: 589 The angry base of disjointed friendship, the faint tones of the sick,										589 Hajaantuneen ystävyyden vihainen pohja, sairaiden heikommat äänet,

ellauri051.html on line 1183: 590 The judge with hands tight to the desk, his pallid lips pronouncing a death-sentence,								590 Tuomari kädet tiukasti pöytää vasten, kalpeat huulensa lausumassa kuolemantuomion,

ellauri051.html on line 1184: 591 The heave'e'yo of stevedores unlading ships by the wharves, the refrain of the anchor-lifters,							591 Ahtaustyöntekijät purkavat laivoja laitureilta, ankkurinnostajien refriini,

ellauri051.html on line 1191: 598 It shakes mad-sweet pangs through my belly and breast.												598 Se ravistaa hullunsuloisia tuskia vatsassani ja rinnassani.

ellauri051.html on line 1196: 603 I hear the train'd soprano (what work with hers is this?)												603 Kuulen junan sopraanon (mikä työ hänen kanssaan tämä on?)

ellauri051.html on line 1197: 604 The orchestra whirls me wider than Uranus flies,													604 Orkesteri pyörittää minua leveämmin kuin Uranus lentää,

ellauri051.html on line 1200: 607 I am cut by bitter and angry hail, I lose my breath,												607 katkerat ja vihaiset rakeet leikkaavat minua, hengitän,

ellauri051.html on line 1203: 610 And that we call Being.																610 Ja sitä me kutsumme Olemiseksi.

ellauri051.html on line 1205: 611 To be in any form, what is that?															611 Olla missä tahansa muodossa, mitä se on?

ellauri051.html on line 1207: 613 If nothing lay more develop'd the quahaug in its callous shell were enough.										613 Jos mikään ei olisi kehittyneempää, quahaug sen jäykkä kuori riittäisi.

ellauri051.html on line 1209: 615 I have instant conductors all over me whether I pass or stop,											615 Minun ympärilläni on välittömiä johtimia, ohitanko tai pysähdyn,

ellauri051.html on line 1210: 616 They seize every object and lead it harmlessly through me.												616 He tarttuvat kaikkiin esineisiin ja vievät sen harmittomasti läpini.

ellauri051.html on line 1211: 617 I merely stir, press, feel with my fingers, and am happy,												617 Minä vain sekoitan, painan, tunnen sormillani ja olen onnellinen,

ellauri051.html on line 1217: 622 My flesh and blood playing out lightning to strike what is hardly different from myself,								622 Minun lihani ja vereni lyövät salaman iskemään siihen, mikä tuskin eroaa minusta,

ellauri051.html on line 1220: 625 Behaving licentious toward me, taking no denial,													625 Käyttäydyn irstailevasti minua kohtaan, ei ota kieltoa,

ellauri051.html on line 1221: 626 Depriving me of my best as for a purpose,														626 Ristää minulta parhaani tarkoitukseen,

ellauri051.html on line 1226: 631 No consideration, no regard for my draining strength or my anger,											631 Ei huomioimista, älä välitä tyhjentävästä voimastani tai vihastani,

ellauri051.html on line 1230: 635 They have left me helpless to a red marauder,													635 He ovat jättäneet minut avuttomaksi punaiselle ryöstäjälle,

ellauri051.html on line 1233: 638 I talk wildly, I have lost my wits, I and nobody else am the greatest traitor,									638 Puhun villisti, olen menettänyt järkeni, minä enkä kukaan muu ole suurin petturi,

ellauri051.html on line 1234: 639 I went myself first to the headland, my own hands carried me there.											639 Menin itse ensin niemelle, omat käteni kantoivat minut sinne.

ellauri051.html on line 1235: 640 You villain touch! what are you doing? my breath is tight in its throat,										640 Sinä konna kosketus! Mitä sinä teet? Hengitykseni puristaa sen kurkussa,

ellauri051.html on line 1238: 642 Blind loving wrestling touch, sheath'd hooded sharp-tooth'd touch!											642 Sokea rakastava paini kosketus, tuppihupullinen terävähampainen kosketus!

ellauri051.html on line 1246: 649 They neither hasten their own delivery nor resist it,												649 He eivät joudu omaa toimitustaan eivätkä vastusta sitä,

ellauri051.html on line 1248: 651 The insignificant is as big to me as any,														651 merkityksetön on minulle yhtä suuri kuin mikä tahansa,

ellauri051.html on line 1249: 652 (What is less or more than a touch?)														652 (Mikä on vähemmän tai enemmän kuin kosketus?)

ellauri051.html on line 1252: 655 (Only what proves itself to every man and woman is so,												655 (Ainoastaan se, mikä osoittautuu jokaiselle miehelle ja naiselle, on niin,

ellauri051.html on line 1253: 656 Only what nobody denies is so.)															656 Vain se, mitä kukaan ei kiellä, on niin.)

ellauri051.html on line 1255: 658 I believe the soggy clods shall become lovers and lamps,												658 Uskon, että märkistä paakoista tulee rakastajia ja lamppuja,

ellauri051.html on line 1256: 659 And a compend of compends is the meat of a man or woman,												659 Ja korvausten kompensaatio on miehen tai naisen lihaa,

ellauri051.html on line 1257: 660 And a summit and flower there is the feeling they have for each other,										660 Ja huippu ja kukka siellä on tunne, joka heillä on toisiaan kohtaan,

ellauri051.html on line 1258: 661 And they are to branch boundlessly out of that lesson until it becomes omnific,									661 Ja heidän tulee haarautua rajattomasti tuosta oppitunnista, kunnes siitä tulee kaikkinainen,

ellauri051.html on line 1259: 662 And until one and all shall delight us, and we them.												662 Ja kunnes yksi ja kaikki ilahduttavat meitä ja me heitä.

ellauri051.html on line 1261: 663 I believe a leaf of grass is no less than the journey-work of the stars,										663 Uskon, että ruohonlehti ei ole vähempää kuin tähtien matkatyö,

ellauri051.html on line 1265: 667 And the narrowest hinge in my hand puts to scorn all machinery,											667 Ja kädessäni oleva kapein sarana saa halveksun kaikkia koneita,

ellauri051.html on line 1270: 672 And have distanced what is behind me for good reasons,												672 Ja olen ottanut etäisyyttä sen, mikä on takanani, hyvistä syistä,

ellauri051.html on line 1271: 673 But call any thing back again when I desire it.													673 Mutta soita takaisin, kun haluan sitä.

ellauri051.html on line 1272: 674 In vain the speeding or shyness,															674 Turhaan ylinopeus tai ujous,

ellauri051.html on line 1273: 675 In vain the plutonic rocks send their old heat against my approach,											675 Turhaan plutoniset kivet lähettävät vanhaa kuumuuttaan lähestymistäni vastaan,

ellauri051.html on line 1274: 676 In vain the mastodon retreats beneath its own powder'd bones,											676 Turhaan mastodoni vetäytyy omien jauhettujen luidensa alle,

ellauri051.html on line 1275: 677 In vain objects stand leagues off and assume manifold shapes,											677 Turhaan esineet seisovat erillään ja ottavat monenlaisia muotoja,

ellauri051.html on line 1276: 678 In vain the ocean settling in hollows and the great monsters lying low,										678 Turhaan valtameri asettuu onteloihin ja suuret hirviöt makaavat matalalla,

ellauri051.html on line 1277: 679 In vain the buzzard houses herself with the sky,													679 Turhaan hiirihaukka asuu taivaalla,

ellauri051.html on line 1278: 680 In vain the snake slides through the creepers and logs,												680 Turhaan käärme liukuu köynnösten ja hirsien läpi,

ellauri051.html on line 1279: 681 In vain the elk takes to the inner passes of the woods,												681 Turhaan hirvi vie metsän sisäosiin,

ellauri051.html on line 1280: 682 In vain the razor-bill'd auk sails far north to Labrador,												682 Turhaan partanakkara purjehtii kauas pohjoiseen Labradoriin,

ellauri051.html on line 1281: 683 I follow quickly, I ascend to the nest in the fissure of the cliff.											683 Seuraan nopeasti, nousen kallion halkeaman pesään.

ellauri051.html on line 1283: 684 I think I could turn and live with animals, they are so placid and self-contain'd,									684 Luulen, että voisin kääntyä ja elää eläinten kanssa, ne ovat niin rauhallisia ja omatoimisia,

ellauri051.html on line 1289: 690 Not one kneels to another, nor to his kind that lived thousands of years ago,									690 Kukaan ei polvistu toiselle eikä sukulaiselleen, joka eli tuhansia vuosia sitten,

ellauri051.html on line 1290: 691 Not one is respectable or unhappy over the whole earth.												691 Kukaan ei ole kunnioitettava tai onneton koko maan päällä.

ellauri051.html on line 1292: 693 They bring me tokens of myself, they evince them plainly in their possession.									693 He tuovat minulle merkkejä itsestäni, he osoittavat, että ne ovat selvästi hallussaan.

ellauri051.html on line 1294: 695 Did I pass that way huge times ago and negligently drop them?											695 Kuljinko tuolla tavalla valtavia aikoja sitten ja pudotin ne huolimattomasti?

ellauri051.html on line 1299: 700 Picking out here one that I love, and now go with him on brotherly terms.										700 Valitsen täältä yhden, jota rakastan, ja mene nyt hänen kanssaan veljellisin ehdoin.

ellauri051.html on line 1308: 709 Even as I stand or sit passing faster than you.													709 Vaikka seison tai istun ohittaen sinua nopeammin.

ellauri051.html on line 1310: 710 Space and Time! now I see it is true, what I guess'd at,												710 Tila ja aika! nyt näen sen olevan totta, mitä luulin,

ellauri051.html on line 1311: 711 What I guess'd when I loaf'd on the grass,														711 Mitä arvelin, kun leipäsin nurmikolla,

ellauri051.html on line 1312: 712 What I guess'd while I lay alone in my bed,														712 Mitä arvelin, kun makasin yksin sängyssäni,

ellauri051.html on line 1320: 720 Prospecting, gold-digging, girdling the trees of a new purchase,											720 Etsintä, kullan kaivaminen, uuden oston puiden vyöttäminen,

ellauri051.html on line 1321: 721 Scorch'd ankle-deep by the hot sand, hauling my boat down the shallow river,									721 Paahtunut nilkkaan asti kuuman hiekan ääressä, vetäen veneeni alas matalaa jokea,

ellauri051.html on line 1325: 725 Where the black bear is searching for roots or honey, where the beaver pats the mud with his paddle-shaped tail;					725 Missä mustakarhu etsii juuria tai hunajaa, missä majava taputtelee mutaa melan muotoisella hännällään;

ellauri051.html on line 1327: 727 Over the sharp-peak'd farm house, with its scallop'd scum and slender shoots from the gutters,							727 Yli terävähuippuisen maalaistalon, jossa on kampasimpukoita ja ohuita versoja kouruista,

ellauri051.html on line 1330: 730 Over the dusky green of the rye as it ripples and shades in the breeze;										730 Rukiin hämäränvihreyden yli, kun se aaltoilee ja varjostaa tuulessa;

ellauri051.html on line 1335: 735 Where the brook puts out of the roots of the old tree and flows to the meadow,									735 Siellä missä puro lähtee vanhan puun juurista ja virtaa niitylle,

ellauri051.html on line 1336: 736 Where cattle stand and shake away flies with the tremulous shuddering of their hides,								736 Siellä missä karja seisoo ja ravistelee kärpäsiä nahkansa vapisevana,

ellauri051.html on line 1337: 737 Where the cheese-cloth hangs in the kitchen, where andirons straddle the hearth-slab, where cobwebs fall in festoons from the rafters;		737 Missä juustokangas roikkuu keittiössä, missä andraudat hajallaan tulisijan laatalla, missä hämähäkinseittejä putoaa sarjoista;

ellauri051.html on line 1338: 738 Where trip-hammers crash, where the press is whirling its cylinders,										738 Missä kolmiovasarat törmäävät, missä puristin pyörittää sylintereitä,

ellauri051.html on line 1339: 739 Wherever the human heart beats with terrible throes under its ribs,											739 Missä tahansa ihmissydän lyö hirveästi kylkiluidensa alla,

ellauri051.html on line 1340: 740 Where the pear-shaped balloon is floating aloft, (floating in it myself and looking composedly down,)						740 Missä päärynän muotoinen ilmapallo kelluu ylhäällä, (kellun siinä itse ja katson rauhassa alas,)

ellauri051.html on line 1341: 741 Where the life-car is drawn on the slip-noose, where the heat hatches pale-green eggs in the dented sand,						741 Missä pelastusauto piirretään liukusilmukalle, missä lämpö kuorii vaaleanvihreitä munia lommotussa hiekassa,

ellauri051.html on line 1342: 742 Where the she-whale swims with her calf and never forsakes it,											742 Missä naarasvalas ui vasikkansa kanssa eikä koskaan hylkää sitä,

ellauri051.html on line 1344: 744 Where the fin of the shark cuts like a black chip out of the water,											744 Missä hain evä leikkaa vedestä kuin musta lastu,

ellauri051.html on line 1345: 745 Where the half-burn'd brig is riding on unknown currents,												745 Missä puoliksi palanut priki ratsastaa tuntemattomilla virroilla,

ellauri051.html on line 1346: 746 Where shells grow to her slimy deck, where the dead are corrupting below;										746 Missä simpukat kasvavat hänen limaiselle kannelleen, missä kuolleet turmelevat alhaalla;

ellauri051.html on line 1348: 748 Approaching Manhattan up by the long-stretching island,												748 Lähestymme Manhattania pitkälle ulottuvan saaren varrella,

ellauri051.html on line 1350: 750 Upon a door-step, upon the horse-block of hard wood outside,											750 Oven portaalla, kovapuusta valmistetun hevospalkan päällä ulkopuolella,

ellauri051.html on line 1357: 757 Where the hay-rick stands in the barn-yard, where the dry-stalks are scatter'd, where the brood-cow waits in the hovel,				757 Missä heinärikki seisoo navettapihassa, missä kuivat varret ovat hajallaan, missä poikaslehmä odottaa kyytissä,

ellauri051.html on line 1359: 759 Where the heifers browse, where geese nip their food with short jerks,										759 Missä hiehot selailevat, missä hanhet nipistävät ruokaansa lyhyillä nykäyksillä,

ellauri051.html on line 1360: 760 Where sun-down shadows lengthen over the limitless and lonesome prairie,										760 Missä auringonlaskun varjot pitenevät rajattoman ja yksinäisen preerian yli,

ellauri051.html on line 1364: 764 Where bee-hives range on a gray bench in the garden half hid by the high weeds,									764 Missä mehiläispesät leviävät puutarhan harmaalla penkillä korkeiden rikkaruohojen peitossa,

ellauri051.html on line 1366: 766 Where burial coaches enter the arch'd gates of a cemetery,												766 Siellä missä hautausvaunut menevät hautausmaan kaariporteista,

ellauri051.html on line 1367: 767 Where winter wolves bark amid wastes of snow and icicled trees,											767 Siellä missä talvisudet haukkuvat lumen ja jääpuiden keskellä,

ellauri051.html on line 1368: 768 Where the yellow-crown'd heron comes to the edge of the marsh at night and feeds upon small crabs,							768 Missä keltakruunuhaikara tulee yöllä suon reunalle ja ruokkii pieniä rapuja,

ellauri051.html on line 1373: 773 Through the gymnasium, through the curtain'd saloon, through the office or public hall;								773 Kuntosalin, verhohuoneen, toimiston tai yleisen salin kautta;

ellauri051.html on line 1374: 774 Pleas'd with the native and pleas'd with the foreign, pleas'd with the new and old,									774 Tyytyväinen alkuperäiseen ja tyytyväinen vieraaseen, tyytyväinen uuteen ja vanhaan,

ellauri051.html on line 1375: 775 Pleas'd with the homely woman as well as the handsome,												775 Tyytyväinen niin kodikkaasta naisesta kuin komeasta,

ellauri051.html on line 1387: 787 Hurrying with the modern crowd as eager and fickle as any,												787 Kiire nykyajan väkijoukon kanssa yhtä innokkaana ja epävakaana kuin kuka tahansa,

ellauri051.html on line 1388: 788 Hot toward one I hate, ready in my madness to knife him,												788 Kuuma sellaista kohtaan, jota vihaan, valmiina hulluudessani veitsemään häntä,

ellauri051.html on line 1389: 789 Solitary at midnight in my back yard, my thoughts gone from me a long while,									789 Yksinäisenä keskiyöllä takapihallani, ajatukseni ovat poissa minusta pitkäksi aikaa,

ellauri051.html on line 1391: 791 Speeding through space, speeding through heaven and the stars,											791 Kiihdytään avaruuden halki, kiihdytään taivaan ja tähtien halki,

ellauri051.html on line 1392: 792 Speeding amid the seven satellites and the broad ring, and the diameter of eighty thousand miles,							792 Ylinopeutta seitsemän satelliitin ja leveän renkaan keskellä, ja halkaisija on kahdeksankymmentätuhatta mailia,

ellauri051.html on line 1394: 794 Carrying the crescent child that carries its own full mother in its belly,										794 Kannellen puolikuu lasta, joka kantaa omaa äitiään vatsassa,

ellauri051.html on line 1398: 798 I visit the orchards of spheres and look at the product,												798 Vierailen pallojen hedelmätarhoissa ja katson tuotetta,

ellauri051.html on line 1406: 806 I go hunting polar furs and the seal, leaping chasms with a pike-pointed staff, clinging to topples of brittle and blue.				806 Menen metsästämään napaturkiksia ja hylkeitä, hyppien kuiluja hauenkärkisellä sauvalla, takertuen hauraisiin ja sinisiin latvoihin.

ellauri051.html on line 1416: 816 The blocks and fallen architecture more than all the living cities of the globe.									816 Korttelit ja kaatunut arkkitehtuuri enemmän kuin kaikki maailman elävät kaupungit.

ellauri051.html on line 1418: 818 I turn the bridegroom out of bed and stay with the bride myself,											818 Käännän sulhanen sängystä ja jään itse morsiamen luo,

ellauri051.html on line 1424: 824 How the skipper saw the crowded and rudderless wreck of the steam-ship, and Death chasing it up and down the storm,					824 Kuinka kippari näki höyrylaivan ruuhkaisen ja peräsimettömän hylyn ja kuoleman jahtaavan sitä ylös ja alas myrskyssä,

ellauri051.html on line 1426: 826 And chalk'd in large letters on a board, Be of good cheer, we will not desert you;									826 Ja liidulla suurilla kirjaimilla taululle: Ole hyvällä mielellä, emme hylkää sinua;

ellauri051.html on line 1429: 829 How the lank loose-gown'd women look'd when boated from the side of their prepared graves,								829 Miltä laihat löysäpukuiset naiset näyttivät veneillä valmistettujen haudoidensa puolelta,

ellauri051.html on line 1430: 830 How the silent old-faced infants and the lifted sick, and the sharp-lipp'd unshaved men;								830 Kuinka hiljaiset vanhanaamaiset pikkulapset ja nostetut sairaat ja terävähuuliset ajelemattomat miehet;

ellauri051.html on line 1433: 833 The disdain and calmness of martyrs,														833 Marttyyrien halveksuntaa ja tyyneyttä,

ellauri051.html on line 1435: 835 The hounded slave that flags in the race, leans by the fence, blowing, cover'd with sweat,								835 Huijattu orja, joka liputtaa kilpailussa, nojaa aidan viereen, puhaltaa, hien peitossa,

ellauri051.html on line 1436: 836 The twinges that sting like needles his legs and neck, the murderous buckshot and the bullets,							836 Pisteet, jotka pistävät kuin neuloja hänen jaloissaan ja niskassaan, murhaava laukaus ja luodit,

ellauri051.html on line 1442: 842 The riders spur their unwilling horses, haul close,													842 Ratsastajat kannustavat haluttomia hevosiaan, vetävät lähelle,

ellauri051.html on line 1443: 843 Taunt my dizzy ears and beat me violently over the head with whip-stocks.										843 Pilkkaa huimautuvia korviani ja hakkaa minua rajusti pään yli ruoskapuilla.

ellauri051.html on line 1444: 844 Agonies are one of my changes of garments,														844 Agonies on yksi vaatteiden vaihdoistani,

ellauri051.html on line 1445: 845 I do not ask the wounded person how he feels, I myself become the wounded person,									845 En kysy haavoittuneelta miltä hänestä tuntuu, itsestäni tulee haavoittunut,

ellauri051.html on line 1448: 848 Tumbling walls buried me in their debris,														848 Kaatuvat seinät hautasivat minut roskikseen,

ellauri051.html on line 1450: 850 I heard the distant click of their picks and shovels,												850 Kuulin heidän hakkuidensa ja lapioidensa kaukaisen napsautuksen,

ellauri051.html on line 1451: 851 They have clear'd the beams away, they tenderly lift me forth.											851 He ovat poistaneet palkit pois, he nostavat minut hellästi esiin.

ellauri051.html on line 1453: 853 Painless after all I lie exhausted but not so unhappy,												853 Loppujen lopuksi kivuttomasti makaan uupuneena, mutta en niin onnettomana,

ellauri051.html on line 1454: 854 White and beautiful are the faces around me, the heads are bared of their fire-caps,								854 Valkoiset ja kauniit ovat kasvot ympärilläni, päät ovat paljaat nuotiohatut,

ellauri051.html on line 1457: 857 They show as the dial or move as the hands of me, I am the clock myself.										857 Ne näkyvät kellotauluna tai liikkuvat minun osoittimina, olen itse kello.

ellauri051.html on line 1458: 858 I am an old artillerist, I tell of my fort's bombardment,												858 Olen vanha tykistö, kerron linnoitukseni pommituksista,

ellauri051.html on line 1467: 867 The fall of grenades through the rent roof, the fan-shaped explosion,										867 Kranaattien putoaminen vuokrakaton läpi, viuhkamainen räjähdys,

ellauri051.html on line 1469: 869 Again gurgles the mouth of my dying general, he furiously waves with his hand,									869 Taas kurkuttaa kuolevan kenraalini suuta, hän heiluttaa raivokkaasti kädellään,

ellauri051.html on line 1470: 870 He gasps through the clot Mind not me -- mind -- the entrenchments.											870 Hän haukkoo hyytymän läpi. Älkää ottako minua -- huomioi -- juurrutuksia.

ellauri051.html on line 1472: 871 Now I tell what I knew in Texas in my early youth,													871 Nyt kerron, mitä tiesin Texasissa varhaisessa nuoruudessani,

ellauri051.html on line 1476: 875 'Tis the tale of the murder in cold blood of four hundred and twelve young men.									875 Tämä on tarina neljäsataakaksitoista nuoren miehen kylmäverisestä murhasta.

ellauri051.html on line 1477: 876 Retreating they had form'd in a hollow square with their baggage for breastworks,									876 Perääntyessään he olivat muodostuneet onttoon neliöön matkatavaroidensa kanssa rintatöihin,

ellauri051.html on line 1479: 878 Their colonel was wounded and their ammunition gone,												878 Heidän everstinsä haavoittui ja heidän ammuksensa hukassa,

ellauri051.html on line 1483: 882 Large, turbulent, generous, handsome, proud, and affectionate,											882 Iso, myrskyisä, antelias, komea, ylpeä ja hellä,

ellauri051.html on line 1491: 890 The maim'd and mangled dug in the dirt, the new-comers saw them there,										890 Vauratut ja raahatut kaivoivat maata, uudet tulokkaat näkivät heidät siellä,

ellauri051.html on line 1492: 891 Some half-kill'd attempted to crawl away,														891 Joku puolimurha yritti ryömiä pois,

ellauri051.html on line 1494: 893 A youth not seventeen years old seiz'd his assassin till two more came to release him,								893 Nuori, ei seitsemäntoista vuoden ikäinen, otti salamurhaajansa, kunnes kaksi muuta tuli vapauttamaan hänet,

ellauri051.html on line 1497: 896 That is the tale of the murder of the four hundred and twelve young men.										896 Se on tarina neljäsataakaksitoista nuoren miehen murhasta.

ellauri051.html on line 1499: 897 Would you hear of an old-time sea-fight?														897 Kuulisitko vanhasta meritaistelusta?

ellauri051.html on line 1504: 902 Along the lower'd eve he came horribly raking us.													902 Alempaa aattoa pitkin hän tuli kauheasti haravoimaan meitä.

ellauri051.html on line 1505: 903 We closed with him, the yards entangled, the cannon touch'd,											903 Suljemme hänen kanssaan, pihat sotkeutuivat, tykki kosketti,

ellauri051.html on line 1506: 904 My captain lash'd fast with his own hands.														904 Kapteeni paastoi omin käsin.

ellauri051.html on line 1507: 905 We had receiv'd some eighteen pound shots under the water,												905 Olimme saaneet noin 18 kiloa veden alla,

ellauri051.html on line 1508: 906 On our lower-gun-deck two large pieces had burst at the first fire, killing all around and blowing up overhead.					906 Alemmalla tykkikannellamme kaksi suurta kappaletta oli räjähtänyt ensimmäisessä tulipalossa tappaen kaikkialta ja räjähtäen pään yläpuolella.

ellauri051.html on line 1511: 909 The master-at-arms loosing the prisoners confined in the after-hold to give them a chance for themselves.						909 Asepäällikkö päästää vangit, jotka on suljettu jälkivangittiin antaakseen heille mahdollisuuden itselleen.

ellauri051.html on line 1518: 916 We have not struck, he composedly cries, we have just begun our part of the fighting.								916 Emme ole lyöneet, hän huutaa tyynesti, olemme juuri aloittaneet oman osamme taistelussa.

ellauri051.html on line 1526: 924 One of the pumps has been shot away, it is generally thought we are sinking.									924 Yksi pumpuista on ammuttu pois, yleisesti uskotaan, että uppoamme.

ellauri051.html on line 1529: 927 His eyes give more light to us than our battle-lanterns.												927 Hänen silmänsä antavat meille enemmän valoa kuin taistelulyhtymme.

ellauri051.html on line 1534: 931 Our vessel riddled and slowly sinking, preparations to pass to the one we have conquer'd,								931 Aluksemme täynnä ja hitaasti uppoamassa, valmistautumassa siirtymään valloittamamme luo,

ellauri051.html on line 1536: 933 Near by the corpse of the child that serv'd in the cabin,												933 Mökissä palveleneen lapsen ruumiin vieressä,

ellauri051.html on line 1537: 934 The dead face of an old salt with long white hair and carefully curl'd whiskers,									934 Vanhan suolan kuolleet kasvot, pitkät valkoiset hiukset ja huolellisesti käpristyneet viikset,

ellauri051.html on line 1538: 935 The flames spite of all that can be done flickering aloft and below,										935 Liekit kaikesta mitä voidaan tehdä, välkkyvät ylhäällä ja alhaalla,

ellauri051.html on line 1540: 937 Formless stacks of bodies and bodies by themselves, dabs of flesh upon the masts and spars,								937 Muodotonta pinoa ruumiita ja ruumiita yksinään, lihahiukkasia mastojen päällä ja säleissä,

ellauri051.html on line 1544: 941 Delicate sniffs of sea-breeze, smells of sedgy grass and fields by the shore, death-messages given in charge to survivors,				941 Merituulen herkkää haistelua, syrjäisen ruohon ja peltojen tuoksua rannalla, kuolemansanomia eloonjääneille,

ellauri051.html on line 1545: 942 The hiss of the surgeon's knife, the gnawing teeth of his saw,											942 Kirurgin veitsen suhinaa, hänen sahan kalvavia hampaita,

ellauri051.html on line 1552: 948 See myself in prison shaped like another man,													948 Näe itseni vankilassa toisen miehen muotoisena,

ellauri051.html on line 1556: 952 Not a mutineer walks handcuff'd to jail but I am handcuff'd to him and walk by his side,								952 Ei kapinaaja kävele käsiraudoissa vankilaan, mutta minä olen käsiraudoissa häneen ja kävelen hänen vierellään,

ellauri051.html on line 1559: 955 Not a cholera patient lies at the last gasp but I also lie at the last gasp,									955 Kolerapotilas ei makaa viimeisellä hengenhaualla, mutta minäkin makaan viimeisellä haukkomalla,

ellauri051.html on line 1562: 958 I project my hat, sit shame-faced, and beg.														958 Heitän hattuani, istun häpeänä ja kerjään.

ellauri051.html on line 1565: 960 Somehow I have been stunn'd. Stand back!														960 Olen jotenkin ollut hämmästynyt. Väistyä!

ellauri051.html on line 1568: 963 That I could forget the mockers and insults!													963 Että voisin unohtaa pilkkaajat ja loukkaukset!

ellauri051.html on line 1569: 964 That I could forget the trickling tears and the blows of the bludgeons and hammers!									964 Että voisin unohtaa valuvat kyyneleet ja iskujen ja vasaran iskut!

ellauri051.html on line 1570: 965 That I could look with a separate look on my own crucifixion and bloody crowning.									965 Että voisin katsoa erillisellä katseella omaa ristiinnaulitsemistani ja veristä kruunaustani.

ellauri051.html on line 1573: 968 The grave of rock multiplies what has been confided to it, or to any graves,									968 Kalliohauta moninkertaistaa sen, mikä sille on uskottu, tai kaikkiin haudoihin,

ellauri051.html on line 1574: 969 Corpses rise, gashes heal, fastenings roll from me.													969 Ruumiit nousevat, haavat paranevat, kiinnikkeet vierivät minusta.

ellauri051.html on line 1578: 973 The blossoms we wear in our hats the growth of thousands of years.											973 Kukat, joita käytämme hatuissamme, kasvavat tuhansia vuosia.

ellauri051.html on line 1583: 977 Is he waiting for civilization, or past it and mastering it?											977 Odottaako hän sivilisaatiota vai ohittaako se ja hallitsee sen?

ellauri051.html on line 1587: 981 Wherever he goes men and women accept and desire him,												981 Minne tahansa hän menee, miehet ja naiset hyväksyvät ja haluavat hänet,

ellauri051.html on line 1588: 982 They desire he should like them, touch them, speak to them, stay with them.										982 He haluavat hänen pitävän heistä, koskettavan heitä, puhuvan heille, jäävän heidän kanssaan.

ellauri051.html on line 1589: 983 Behavior lawless as snow-flakes, words simple as grass, uncomb'd head, laughter, and naivetè,							983 Käyttäytyminen laitonta kuin lumihiutaleet, sanat yksinkertaiset kuin ruoho, kampaamaton pää, nauru ja naiivi,

ellauri051.html on line 1592: 986 They are wafted with the odor of his body or breath, they fly out of the glance of his eyes.							986 Heitä leijuu hänen ruumiinsa tai hengityksensä haju, ne lentävät hänen silmiensä katseesta.

ellauri051.html on line 1596: 989 Earth! you seem to look for something at my hands,													989 Maa! näytät etsivän jotain käsistäni,

ellauri051.html on line 1597: 990 Say, old top-knot, what do you want?														990 Sano, vanha pätkä, mitä haluat?

ellauri051.html on line 1599: 992 And might tell what it is in me and what it is in you, but cannot,											992 Ja voisi kertoa, mitä se on minussa ja mitä se on sinussa, mutta ei voi,

ellauri051.html on line 1600: 993 And might tell that pining I have, that pulse of my nights and days.										993 Ja voisin kertoa sen kivun, joka minulla on, öideni ja päivieni pulssin.

ellauri051.html on line 1601: 994 Behold, I do not give lectures or a little charity,													994 Katso, minä en pidä luentoja tai vähän hyväntekeväisyyttä,

ellauri051.html on line 1604: 997 Open your scarf'd chops till I blow grit within you,												997 Avaa huivisi, kunnes puhallan hiekkaa sisälläsi,

ellauri051.html on line 1606: 999 I am not to be denied, I compel, I have stores plenty and to spare,											999 Minulta ei saa kieltäytyä, minä pakotan, minulla on kauppoja runsaasti ja ylimääräistä,

ellauri051.html on line 1607: 1000 And any thing I have I bestow.															1000 Ja kaiken, mitä minulla on, lahjoitan.

ellauri051.html on line 1608: 1001 I do not ask who you are, that is not important to me,												1001 En kysy kuka olet, se ei ole minulle tärkeää,

ellauri051.html on line 1609: 1002 You can do nothing and be nothing but what I will infold you.											1002 Sinä et voi tehdä mitään etkä olla mitään muuta kuin se, mitä minä annan sinulle.

ellauri051.html on line 1620: 1013 By God, you shall not go down! hang your whole weight upon me.											1013 Jumalan tähden, et laske alas! pudota koko painosi päälleni.

ellauri051.html on line 1623: 1016 Lovers of me, bafflers of graves.															1016 Minun rakastajat, hautojen hämmentäjät.

ellauri051.html on line 1625: 1018 Not doubt, not decease shall dare to lay finger upon you,												1018 Ei epäilystäkään, ei kuollut uskalla sormea sinun päällesi,

ellauri051.html on line 1626: 1019 I have embraced you, and henceforth possess you to myself,												1019 Olen syleillyt sinua ja tästä lähtien omistan sinut itselleni,

ellauri051.html on line 1627: 1020 And when you rise in the morning you will find what I tell you is so.										1020 Ja kun nouset aamulla, tulet huomaamaan, mitä sanon sinulle olevan niin.

ellauri051.html on line 1631: 1023 I heard what was said of the universe,														1023 Kuulin mitä maailmankaikkeudesta sanottiin,

ellauri051.html on line 1632: 1024 Heard it and heard it of several thousand years;													1024 Kuulin sen ja kuulin sen useiden tuhansien vuosien ajan;

ellauri051.html on line 1633: 1025 It is middling well as far as it goes -- but is that all?												1025 Se on keskinkertainen sikäli kuin se menee - mutta onko siinä kaikki?

ellauri051.html on line 1635: 1027 Outbidding at the start the old cautious hucksters,												1027 Ylittäen alussa vanhat varovaiset hukkarit,

ellauri051.html on line 1638: 1030 Buying drafts of Osiris, Isis, Belus, Brahma, Buddha,												1030 Osiriksen, Isisin, Beluksen, Brahman, Buddhan luonnosten ostaminen,

ellauri051.html on line 1641: 1033 Taking them all for what they are worth and not a cent more,											1033 Ottaen heidät kaikki sen arvoisena, eikä senttiäkään enempää,

ellauri051.html on line 1643: 1035 (They bore mites as for unfledg'd birds who have now to rise and fly and sing for themselves,)							1035 (He kantoivat punkkeja kuin lentäneet linnut, joiden täytyy nyt nousta ja lentää ja laulaa itselleen,)

ellauri051.html on line 1646: 1038 Putting higher claims for him there with his roll'd-up sleeves driving the mallet and chisel,							1038 Asettamalla hänelle korkeampia vaatimuksia, kun hänen käärityt hihat ajavat vasaraa ja talttaa,

ellauri051.html on line 1647: 1039 Not objecting to special revelations, considering a curl of smoke or a hair on the back of my hand just as curious as any revelation,		1039 En vastusta erityisiä paljastuksia, pidän savukiharaa tai hiusta kämmenelläni yhtä uteliaana kuin mikä tahansa ilmestys,

ellauri051.html on line 1648: 1040 Lads ahold of fire-engines and hook-and-ladder ropes no less to me than the gods of the antique wars,						1040 Pojat, jotka pitävät paloautoja ja koukku- ja tikkaiden köysiä, minulle yhtä paljon kuin antiikkisotien jumalat,

ellauri051.html on line 1650: 1042 Their brawny limbs passing safe over charr'd laths, their white foreheads whole and unhurt out of the flames;					1042 Heidän lihavat raajat kulkevat turvallisesti hiiltyneen listan yli, heidän valkoiset otsansa ehjät ja vahingoittumattomat liekeistä;

ellauri051.html on line 1651: 1043 By the mechanic's wife with her babe at her nipple interceding for every person born,								1043 Mekaanikon vaimo vauvan kanssa nännissä rukoilee jokaisen syntymän puolesta,

ellauri051.html on line 1652: 1044 Three scythes at harvest whizzing in a row from three lusty angels with shirts bagg'd out at their waists,						1044 Kolme viitettä sadonkorjuussa peräkkäin vinkumassa kolmelta ihastuttavalta enkeliltä, joiden paidat on pussitettu vyötäröllä,

ellauri051.html on line 1653: 1045 The snag-tooth'd hostler with red hair redeeming sins past and to come,										1045 Hampainen isäntä, jolla on punaiset hiukset lunastamassa menneitä ja tulevia synnit,

ellauri051.html on line 1655: 1047 What was strewn in the amplest strewing the square rod about me, and not filling the square rod then,						1047 Mitä ylenpalttisesti levitettiin levittäen neliömäistä sauvaa ympärilleni, eikä täyttänyt sitten neliömäistä sauvaa,

ellauri051.html on line 1656: 1048 The bull and the bug never worshipp'd half enough,													1048 Härkä ja härkä eivät koskaan palvoneet puoliksi tarpeeksi,

ellauri051.html on line 1657: 1049 Dung and dirt more admirable than was dream'd,													1049 Lantaa ja likaa ihailtavampaa kuin oli unelmoinut,

ellauri051.html on line 1659: 1051 The day getting ready for me when I shall do as much good as the best, and be as prodigious;							1051 Päivä valmistautumassa minua varten, jolloin teen niin paljon hyvää kuin parasta ja olen yhtä upea;

ellauri051.html on line 1661: 1053 Putting myself here and now to the ambush'd womb of the shadows.											1053 Laitan itseni tässä ja nyt varjojen väijytyskohtuun.

ellauri051.html on line 1667: 1058 Now the performer launches his nerve, he has pass'd his prelude on the reeds within.								1058 Nyt esiintyjä laukaisee hermonsa, hän on antanut alkusoittonsa sisällä olevaan kaistoon.

ellauri051.html on line 1672: 1063 Ever the hard unsunk ground,															1063 Aina kova uppoamaton maa,

ellauri051.html on line 1675: 1066 Ever the old inexplicable query, ever that thorn'd thumb, that breath of itches and thirsts,							1066 Aina se vanha selittämätön kysymys, aina se piikkipeukalo, se kutina ja jano,

ellauri051.html on line 1682: 1073 Many sweating, ploughing, thrashing, and then the chaff for payment receiving,									1073 Monet hikoilevat, kyntävät, puskevat ja sitten akanat maksun vastaanottamiseksi,

ellauri051.html on line 1685: 1076 Whatever interests the rest interests me, politics, wars, markets, newspapers, schools,								1076 Mikä tahansa kiinnostaa, muu kiinnostaa minua, politiikka, sodat, markkinat, sanomalehdet, koulut,

ellauri051.html on line 1689: 1080 I acknowledge the duplicates of myself, the weakest and shallowest is deathless with me,								1080 Tunnustan itseni kaksoiskappaleet, heikoin ja matalin on kuolematon kanssani,

ellauri051.html on line 1690: 1081 What I do and say the same waits for them,														1081 Se, mitä teen ja sanon, odottaa heitä,

ellauri051.html on line 1691: 1082 Every thought that flounders in me the same flounders in them.											1082 Jokainen ajatus, joka kuohuu minussa, kumpuilee myös heissä.

ellauri051.html on line 1694: 1085 And would fetch you whoever you are flush with myself.												1085 Ja hakisin sinut kenen tahansa kanssani.

ellauri051.html on line 1704: 1095 And what is reason? and what is love? and what is life?												1095 Ja mikä on syy? ja mitä on rakkaus? ja mitä elämä on?

ellauri051.html on line 1706: 1096 I do not despise you priests, all time, the world over,												1096 En halveksi teitä pappeja, kaikkina aikoina, kaikkialla maailmassa,

ellauri051.html on line 1709: 1099 Believing I shall come again upon the earth after five thousand years,										1099 Uskoen, että tulen jälleen maan päälle viiden tuhannen vuoden kuluttua,

ellauri051.html on line 1713: 1103 Dancing yet through the streets in a phallic procession, rapt and austere in the woods a gymnosophist,						1103 Tanssii silti katujen halki fallisessa kulkueessa, raivoissaan ja ankarasti metsässä voimistelija,

ellauri051.html on line 1714: 1104 Drinking mead from the skull-cup, to Shastas and Vedas admirant, minding the Koran,								1104 Juomassa simaa pääkallokupista Shastasin ja Vedan ihailijalle Koraania huomioiden,

ellauri051.html on line 1716: 1106 Accepting the Gospels, accepting him that was crucified, knowing assuredly that he is divine,							1106 Ottaa vastaan evankeliumit, ottaa vastaan hänet, joka ristiinnaulittiin, tietäen varmasti, että hän on jumalallinen,

ellauri051.html on line 1721: 1111 One of that centripetal and centrifugal gang I turn and talk like a man leaving charges before a journey.						1111 Eräs tuosta keskipakoisesta jengistä käännyn ja puhun kuin mies, joka jättää syytteen ennen matkaa.

ellauri051.html on line 1723: 1113 Frivolous, sullen, moping, angry, affected, dishearten'd, atheistical,										1113 kevytmielinen, synkkä, moppaileva, vihainen, vaikuttunut, masentunut, ateistinen,

ellauri051.html on line 1727: 1117 Be at peace bloody flukes of doubters and sullen mopers,												1117 Olkaa rauhassa, epäilijöiden ja pahoinpitelijöiden veriset ilot,

ellauri051.html on line 1730: 1120 And what is yet untried and afterward is for you, me, all, precisely the same.									1120 Ja mikä on vielä kokeilematonta ja myöhemmin, on sinulle, minulle, kaikille, täsmälleen sama.

ellauri051.html on line 1731: 1121 I do not know what is untried and afterward,													1121 En tiedä mikä on kokeilematonta ja sen jälkeen,

ellauri051.html on line 1733: 1123 Each who passes is consider'd, each who stops is consider'd, not a single one can it fail.								1123 Jokaista ohittajaa harkitaan, jokaista pysähtyvää harkitaan, ei yksikään voi epäonnistua.

ellauri051.html on line 1734: 1124 It cannot fail the young man who died and was buried,												1124 Ei voi pettää nuorta miestä, joka kuoli ja haudattiin,

ellauri051.html on line 1736: 1126 Nor the little child that peep'd in at the door, and then drew back and was never seen again,							1126 Eikä pieni lapsi, joka kurkisti ovesta sisään ja sitten vetäytyi, eikä häntä enää koskaan nähty,

ellauri051.html on line 1737: 1127 Nor the old man who has lived without purpose, and feels it with bitterness worse than gall,							1127 Eikä vanha mies, joka on elänyt ilman tarkoitusta ja tuntee sen katkeruudella, joka on pahempi kuin sappi,

ellauri051.html on line 1738: 1128 Nor him in the poor house tubercled by rum and the bad disorder,											1128 Eikä häntä köyhässä talossa rommin ja pahan häiriön täyttimänä,

ellauri051.html on line 1739: 1129 Nor the numberless slaughter'd and wreck'd, nor the brutish koboo call'd the ordure of humanity,							1129 Ei lukemattomia teurastettuja ja haaksirikkoutuneita, eikä raakoja koboo-kutsuja, joita kutsuttiin ihmiskunnan järjestykseksi,

ellauri051.html on line 1741: 1131 Nor any thing in the earth, or down in the oldest graves of the earth,										1131 Eikä mitään maan päällä eikä maan vanhimmissa haudoissa,

ellauri051.html on line 1742: 1132 Nor any thing in the myriads of spheres, nor the myriads of myriads that inhabit them,								1132 Eikä mitään sfäärien myriadeissa eikä myriadeissa, jotka asuvat niissä,

ellauri051.html on line 1743: 1133 Nor the present, nor the least wisp that is known.													1133 Ei nykyhetkeä eikä pienintäkään tietoa.

ellauri051.html on line 1746: 1135 What is known I strip away,															1135 Mitä tiedetään, minä riisun pois,

ellauri051.html on line 1748: 1137 The clock indicates the moment -- but what does eternity indicate?											1137 Kello näyttää hetken – mutta mitä ikuisuus osoittaa?

ellauri051.html on line 1749: 1138 We have thus far exhausted trillions of winters and summers,											1138 Tähän mennessä olemme käyttäneet biljoonia talvia ja kesiä,

ellauri051.html on line 1751: 1140 Births have brought us richness and variety,													1140 Syntymät ovat tuoneet meille rikkautta ja vaihtelua,

ellauri051.html on line 1754: 1143 That which fills its period and place is equal to any.												1143 Se, mikä täyttää aikansa ja paikkansa, on yhtä suuri kuin mikä tahansa.

ellauri051.html on line 1755: 1144 Were mankind murderous or jealous upon you, my brother, my sister?											1144 Oliko ihmiskunta murhaaja tai mustasukkainen sinulle, veljeni, sisareni?

ellauri051.html on line 1756: 1145 I am sorry for you, they are not murderous or jealous upon me,											1145 Olen pahoillani puolestasi, he eivät ole murhaavia tai kateellisia minulle,

ellauri051.html on line 1757: 1146 All has been gentle with me, I keep no account with lamentation,											1146 Kaikki on ollut lempeää minua kohtaan, en pidä tiliä valitusta,

ellauri051.html on line 1758: 1147 (What have I to do with lamentation?)														1147 (Mitä tekemistä minulla on valituksen kanssa?)

ellauri051.html on line 1763: 1152 Rise after rise bow the phantoms behind me,													1152 Nouse nousun jälkeen kumartakaa haamut takanani,

ellauri051.html on line 1765: 1154 I waited unseen and always, and slept through the lethargic mist,											1154 Odotin näkymättömänä ja aina ja nukuin letargian sumun läpi,

ellauri051.html on line 1766: 1155 And took my time, and took no hurt from the fetid carbon.												1155 Ja kesti aikani, enkä kärsinyt haisevasta hiilestä.

ellauri051.html on line 1767: 1156 Long I was hugg'd close -- long and long.														1156 Kauan minua halasi lähellä -- pitkään ja pitkään.

ellauri051.html on line 1768: 1157 Immense have been the preparations for me,														1157 Valmistelut minua varten ovat olleet valtavat,

ellauri051.html on line 1769: 1158 Faithful and friendly the arms that have help'd me.												1158 Uskollinen ja ystävällinen käsivarret, jotka ovat auttaneet minua.

ellauri051.html on line 1772: 1161 They sent influences to look after what was to hold me.												1161 He lähettivät vaikutteita huolehtimaan siitä, mikä piti minua.

ellauri051.html on line 1774: 1163 My embryo has never been torpid, nothing could overlay it.												1163 Alkioni ei ole koskaan ollut kiiltävä, mikään ei voinut peittää sitä.

ellauri051.html on line 1777: 1166 Vast vegetables gave it sustenance,														1166 valtavat vihannekset antoivat sille ravintoa,

ellauri051.html on line 1779: 1168 All forces have been steadily employ'd to complete and delight me,											1168 Kaikkia voimia on käytetty tasaisesti täydentämään ja ilahduttamaan minua,

ellauri051.html on line 1786: 1174 Jostling me through streets and public halls, coming naked to me at night,										1174 Juoksumassa kaduilla ja julkisilla hallilla, tullessani alasti luokseni yöllä,

ellauri051.html on line 1791: 1179 Noiselessly passing handfuls out of their hearts and giving them to be mine.									1179 Kourallinen äänettömästi pois heidän sydämistään ja antaa ne olla minun.

ellauri051.html on line 1793: 1181 Every condition promulges not only itself, it promulges what grows after and out of itself,							1181 Jokainen tila ei levitä vain itseään, se levittää sitä, mikä kasvaa itsestään ja itsestään,

ellauri051.html on line 1794: 1182 And the dark hush promulges as much as any.													1182 Ja pimeä hiljaisuus julistaa yhtä paljon kuin mikä tahansa.

ellauri051.html on line 1799: 1187 My sun has his sun and round him obediently wheels,												1187 Auringollani on aurinko ja hänen ympärillään kuuliaisesti pyörät,

ellauri051.html on line 1806: 1194 A few quadrillions of eras, a few octillions of cubic leagues, do not hazard the span or make it impatient,					1194 Muutama kvadriljoona aikakausia, muutama oktillijoona kuutioliigaa, eivät vaaranna jänneväliä tai tee siitä kärsimätöntä,

ellauri051.html on line 1807: 1195 They are but parts, any thing is but a part.													1195 Ne ovat vain osia, mikä tahansa asia on vain osa.

ellauri051.html on line 1808: 1196 See ever so far, there is limitless space outside of that,												1196 Katso aina tähän asti, sen ulkopuolella on rajattomasti tilaa,

ellauri051.html on line 1809: 1197 Count ever so much, there is limitless time around that.												1197 Laske aina niin paljon, että sen ympärillä on rajattomasti aikaa.

ellauri051.html on line 1814: 1201 I know I have the best of time and space, and was never measured and never will be measured.							1201 Tiedän, että minulla on paras aika ja tila, eikä minua ole koskaan mitattu eikä koskaan tulla mittaamaan.

ellauri051.html on line 1817: 1204 No friend of mine takes his ease in my chair,													1204 Yksikään ystäväni ei lepää tuolissani,

ellauri051.html on line 1818: 1205 I have no chair, no church, no philosophy,														1205 Minulla ei ole tuolia, ei kirkkoa, ei filosofiaa,

ellauri051.html on line 1819: 1206 I lead no man to a dinner-table, library, exchange,												1206 En johda ketään päivällispöytään, kirjastoon, vaihtoon,

ellauri051.html on line 1821: 1208 My left hand hooking you round the waist,														1208 Vasen käteni koukuttaa sinut vyötärön ympärille,

ellauri051.html on line 1822: 1209 My right hand pointing to landscapes of continents and the public road.										1209 Oikea käteni osoittaa maanosien maisemia ja yleistä tietä.

ellauri051.html on line 1823: 1210 Not I, not any one else can travel that road for you,												1210 En minä, ei kukaan muu voi kulkea sitä tietä puolestasi,

ellauri051.html on line 1826: 1213 Perhaps you have been on it since you were born and did not know,											1213 Ehkä olet ollut siinä syntymästäsi asti etkä tiennyt,

ellauri051.html on line 1827: 1214 Perhaps it is everywhere on water and on land.													1214 Ehkä sitä on kaikkialla vedessä ja maalla.

ellauri051.html on line 1828: 1215 Shoulder your duds dear son, and I will mine, and let us hasten forth,										1215 Ota ystäväsi harteille, rakas poika, niin minä otan omani, ja kiirehdimme eteenpäin,

ellauri051.html on line 1829: 1216 Wonderful cities and free nations we shall fetch as we go.												1216 Upeita kaupunkeja ja vapaita kansakuntia haemme matkallamme.

ellauri051.html on line 1830: 1217 If you tire, give me both burdens, and rest the chuff of your hand on my hip,									1217 Jos väsyt, anna minulle molemmat kuormat ja lepää kätesi lantiollani,

ellauri051.html on line 1831: 1218 And in due time you shall repay the same service to me,												1218 Ja aikanaan sinun tulee maksaa minulle sama palvelu,

ellauri051.html on line 1834: 1221 And I said to my spirit When we become the enfolders of those orbs, and the pleasure and knowledge of every thing in them, shall we be fill'd and satisfied then?				1221 Ja minä sanoin hengelleni, kun meistä tulee noiden pallojen suojuksia ja mielihyvää ja tietoa kaikista niistä, olemmeko silloin täyttyneet ja tyytyväisiä?

ellauri051.html on line 1835: 1222 And my spirit said No, we but level that lift to pass and continue beyond.										1222 Ja henkeni sanoi Ei, me vain tasoitamme tuon hissin ohittaaksemme ja jatkamme eteenpäin.

ellauri051.html on line 1837: 1224 I answer that I cannot answer, you must find out for yourself.											1224 Vastaan, etten voi vastata, sinun on otettava selvää itse.

ellauri051.html on line 1841: 1228 Long enough have you dream'd contemptible dreams,													1228 Riittävän kauan olet nähnyt halveksittavia unia,

ellauri051.html on line 1843: 1230 You must habit yourself to the dazzle of the light and of every moment of your life.								1230 Sinun täytyy tottua valon ja elämäsi jokaisen hetken häikäisyyn.

ellauri051.html on line 1844: 1231 Long have you timidly waded holding a plank by the shore,												1231 Kauan olet peloissasi kahlaanut lankkua kädessäsi rannalla,

ellauri051.html on line 1846: 1233 To jump off in the midst of the sea, rise again, nod to me, shout, and laughingly dash with your hair.						1233 Hyppääksesi keskelle merta, nouse uudelleen, nyökkää minulle, huuda ja rypisty nauraen hiuksillasi.

ellauri051.html on line 1849: 1235 He that by me spreads a wider breast than my own proves the width of my own,									1235 Joka minun kauttani levittää leveämmän rinnan kuin omani, todistaa minun omani leveyden,

ellauri051.html on line 1852: 1238 Wicked rather than virtuous out of conformity or fear,												1238 Paha kuin hyveellinen mukautumisesta tai pelosta,

ellauri051.html on line 1854: 1240 Unrequited love or a slight cutting him worse than sharp steel cuts,										1240 Onneton rakkaus tai pieni leikkaus, joka on pahempi kuin terävät teräsleikkaukset,

ellauri051.html on line 1857: 1243 And those well-tann'd to those that keep out of the sun.												1243 Ja hyvin ruskettuneet niille, jotka pitävät poissa auringosta.

ellauri051.html on line 1868: 1254 The maul, the oar, the hand-saw, second my words.													1254 Maul, airo, käsisaha, sanojeni toiseksi.

ellauri051.html on line 1870: 1256 But roughs and little children better than they.													1256 Mutta karkeat ja pienet lapset parempia kuin he.

ellauri051.html on line 1871: 1257 The young mechanic is closest to me, he knows me well,												1257 Nuori mekaanikko on lähimpänä minua, hän tuntee minut hyvin,

ellauri051.html on line 1872: 1258 The woodman that takes his axe and jug with him shall take me with him all day,									1258 Metsuri, joka ottaa mukaansa kirveensä ja kannunsa, vie minut mukaansa koko päivän,

ellauri051.html on line 1874: 1260 In vessels that sail my words sail, I go with fishermen and seamen and love them.									1260 Aluksissa, jotka purjehtivat sanani purjehtivat, kuljen kalastajien ja merimiesten kanssa ja rakastan heitä.

ellauri051.html on line 1877: 1263 On that solemn night (it may be their last) those that know me seek me.										1263 Sinä juhlallisena yönä (se voi olla heidän viimeinen) ne, jotka tuntevat minut, etsivät minua.

ellauri051.html on line 1880: 1266 The young mother and old mother comprehend me,													1266 Nuori äiti ja vanha äiti ymmärtävät minut,

ellauri051.html on line 1882: 1268 They and all would resume what I have told them.													1268 He ja kaikki jatkaisivat sitä, mitä olen heille kertonut.

ellauri051.html on line 1884: 1269 I have said that the soul is not more than the body,												1269 Olen sanonut, ettei sielu ole enempää kuin ruumis,

ellauri051.html on line 1885: 1270 And I have said that the body is not more than the soul,												1270 Ja minä olen sanonut, ettei ruumis ole enempää kuin sielu,

ellauri051.html on line 1886: 1271 And nothing, not God, is greater to one than one's self is,											1271 Eikä mikään, ei Jumala, ole kenellekään suurempaa kuin itse,

ellauri051.html on line 1887: 1272 And whoever walks a furlong without sympathy walks to his own funeral drest in his shroud,								1272 Ja joka kulkee vakomatkan ilman myötätuntoa, kävelee omalle hautajaisliinalleen,

ellauri051.html on line 1888: 1273 And I or you pocketless of a dime may purchase the pick of the earth,										1273 Ja minä tai sinä, joka ei ole senttiäkään taskussa, voimme ostaa maan poiminnan,

ellauri051.html on line 1892: 1277 And I say to any man or woman, Let your soul stand cool and composed before a million universes.							1277 Ja minä sanon jokaiselle miehelle tai naiselle: Anna sielusi seistä viileänä ja rauhassa miljoonan universumin edessä.

ellauri051.html on line 1895: 1280 (No array of terms can say how much I am at peace about God and about death.)									1280 (Mikään termijoukko ei voi kertoa, kuinka paljon olen rauhassa Jumalasta ja kuolemasta.)

ellauri051.html on line 1897: 1282 Nor do I understand who there can be more wonderful than myself.											1282 En myöskään ymmärrä, kuka voi olla ihmeellisempi kuin minä itse.

ellauri051.html on line 1898: 1283 Why should I wish to see God better than this day?													1283 Miksi haluaisin nähdä Jumalan paremmin kuin tämä päivä?

ellauri051.html on line 1902: 1287 And I leave them where they are, for I know that wheresoe'er I go,											1287 Ja minä jätän heidät sinne, missä he ovat, sillä tiedän, että minne ikinä menenkin,

ellauri051.html on line 1905: 1289 And as to you Death, and you bitter hug of mortality, it is idle to try to alarm me.								1289 Ja mitä tulee sinuun Kuolemaan ja sinun katkeraan kuolevaisuuden halaukseen, on turha yrittää hälyttää minua.

ellauri051.html on line 1907: 1291 I see the elder-hand pressing receiving supporting,												1291 Näen vanhimman käden painavan saavan tukea,

ellauri051.html on line 1910: 1294 And as to you Corpse I think you are good manure, but that does not offend me,									1294 Ja mitä tulee sinuun, ruumiiseen, olet mielestäni hyvä lantaa, mutta se ei loukkaa minua,

ellauri051.html on line 1914: 1298 (No doubt I have died myself ten thousand times before.)												1298 (Epäilemättä olen kuollut itseni kymmenentuhatta kertaa aiemmin.)

ellauri051.html on line 1916: 1300 O suns -- O grass of graves -- O perpetual transfers and promotions,										1300 Oi aurinkoa -- Oi hautojen ruoho -- Oi ikuisia siirtoja ja ylennyksiä,

ellauri051.html on line 1918: 1302 Of the turbid pool that lies in the autumn forest,													1302 Syksyisessä metsässä olevasta sameasta altaasta,

ellauri051.html on line 1919: 1303 Of the moon that descends the steeps of the soughing twilight,											1303 Kuusta, joka laskeutuu ikävän hämärän jyrkistä,

ellauri051.html on line 1920: 1304 Toss, sparkles of day and dusk -- toss on the black stems that decay in the muck,									1304 Toss, päivän ja iltahämärän kimalteet -- heiluttele mustiin varret, jotka hajoavat mukassa,

ellauri051.html on line 1923: 1307 I perceive that the ghastly glimmer is noonday sunbeams reflected,											1307 Ymmärrän, että kauhistuttava hohto on keskipäivän auringonsäteiden heijastuminen,

ellauri051.html on line 1926: 1309 There is that in me -- I do not know what it is -- but I know it is in me.										1309 Se on minussa -- en tiedä mitä se on -- mutta tiedän sen olevan minussa.

ellauri051.html on line 1927: 1310 Wrench'd and sweaty -- calm and cool then my body becomes,												1310 Jakoavaimella ja hikinen -- rauhallinen ja viileä, sitten ruumiini muuttuu,

ellauri051.html on line 1931: 1314 Something it swings on more than the earth I swing on,												1314 Jotain, jolla se heiluu enemmän kuin maa, jolla heilun,

ellauri051.html on line 1933: 1316 Perhaps I might tell more. Outlines! I plead for my brothers and sisters.										1316 Ehkä kerron lisää. Ääriviivat! Rukoilen veljieni ja siskoni puolesta.

ellauri051.html on line 1935: 1318 It is not chaos or death -- it is form, union, plan -- it is eternal life -- it is Happiness.							1318 Se ei ole kaaosta tai kuolemaa - se on muoto, liitto, suunnitelma - se on iankaikkinen elämä - se on onnea.

ellauri051.html on line 1937: 1319 The past and present wilt -- I have fill'd them, emptied them,											1319 Mennyt ja nykyisyys kuihtuvat -- olen täyttänyt ne, tyhjentänyt ne,

ellauri051.html on line 1939: 1321 Listener up there! what have you to confide to me?													1321 Kuuntelija siellä! mitä sinun on uskottava minulle?

ellauri051.html on line 1945: 1327 I concentrate toward them that are nigh, I wait on the door-slab.											1327 Keskityn niihin, jotka ovat lähellä, odotan oven laatalla.

ellauri051.html on line 1946: 1328 Who has done his day's work? who will soonest be through with his supper?										1328 Kuka on tehnyt päivätyönsä? kuka on pian valmis illallisesta?

ellauri051.html on line 1947: 1329 Who wishes to walk with me?															1329 Kuka haluaa kävellä kanssani?

ellauri051.html on line 1950: 1331 The spotted hawk swoops by and accuses me, he complains of my gab	  										1331 Munahaukka lentää ohi ja valittaa mun läppää 

ellauri051.html on line 1955: 1335 It flings my likeness after the rest and true as any on the shadow'd wilds,									1335 Se heittää kaltaiseni muun jälkeen ja on totta kuin mikä tahansa varjon erämaassa,

ellauri051.html on line 1957: 1337 I depart as air, I shake my white locks at the runaway sun,						1337 Lähden kuin ilma, heilutan valkoisia lukkojani karkaavaa aurinkoa kohti,

ellauri051.html on line 1958: 1338 I effuse my flesh in eddies, and drift it in lacy jags.							1338 Puristan lihaani pyörteissä ja ajelen sitä pitsisissä rosoissa.

ellauri051.html on line 1960: 1340 If you want me again look for me under your boot-soles.							1340 Jos haluat mut uudestaan ezi saappaan anturoiden alta.

ellauri051.html on line 1961: 1341 You will hardly know who I am or what I mean,			  1341 Tuskin tiedät ken mä oon ja öö mitä tarkoitan,

ellauri051.html on line 1962: 1342 But I shall be good health to you nevertheless,			  1342 Mut mä oon sulle terveydexi kuiteskin,

ellauri051.html on line 3186:   Maikki Harjanne on vielä 1 paska lastenkirjailija. Minttu- ja Villekirjat oli perseestä. Oi maa voimaa. Äidin mekossa on kukkia. Miten ne osasikaan olla niin elloja. The Danish Guy kalsarimainosten tasoa. Niissä tiivistyy 70-90-lukujen nelkkarimainen mauttomuus. The Danish Guyn muovikalsareissa haisee 20-luvun toxinen maskuliinisuus.

ellauri051.html on line 3209:     Ihankuin olisi jonkinlainen luonnonlaki, että seuraavat piirteet korreloivat positiivisesti: misogynia~homofilia~

ellauri051.html on line 3215: Guillaume Albert Vladimir Alexandre Apollinaire de Kostrowitzky, alias Guillaume Apollinaire (1880-1916) oli ruumiikas puolalainen mamu edellisen vuosisadan vaihteesta. Modernistirunoilija joka kirjotti kubistisia runoja sekä runon "pahoin rakastetun valitus". Sen silloinen panopuu kylästy näät 1904 kun alkoholisti Viljo mätki päissään sitä. Viljo pahastui ja kirjotti kilometrinmittasen valitusvirren, muttei sille vaan aiemmalle flammalle, britti kotiopettajakolleegalle Anne Playdenille, joka ei ollut piitannut Kostrosta tuon taivaallista paizi panomielessä. Ne oli 20-vuotiaina yhtä aikaa yhen saxalaisen aatelisen Gabriellen kotiopettajia, Anne opetti englantia, Kostro ranskaa. Anne muutti Valtoihin, meni tavixen kaa naimisiin (rva Postings) ja kuuli hämmästyxexeen 50v myöh. et mamusta oli tullut kuuluisa ja kuollut, ja et se oli kirjottanut sille rakkausrunoja. Kaikenlaista. Apollinaire kexi sanan surrealismi ja meni vapaaehtoisena maailmansotaan, sai pääosuman ja kuoli 2v myöhemmin epsanjantautiin. Tavattavissa Père Lachaisessa. Lisää Kostrosta.

ellauri051.html on line 3217: La Chanson du mal-aimé			Pahoin rakastetun valitus

ellauri051.html on line 3222: Et je chantais cette romance		Ja mä lauloin tätä romaania	       

ellauri051.html on line 3234: Je suivis ce mauvais garçon		Mä seurasin tätä pahaa pojua	 

ellauri051.html on line 3235: Qui sifflotait mains dans les poches	joka vihelteli handut taskussa	 

ellauri051.html on line 3238: Lui les Hébreux moi Pharaon		se oli moosexen porukat mä faarao

ellauri051.html on line 3248: Plaies du brouillard sanguinolent	sumun haavat verta vuotavat		

ellauri051.html on line 3260: Son vieux chien de lui se souvint	sen vanha koira tunsi sen	

ellauri051.html on line 3261: Près d’un tapis de haute lisse		Korkeiden kangaspuiden ääressä	

ellauri051.html on line 3264: L’époux royal de Sacontale		Shakuntalan kuningaspuoliso		

ellauri051.html on line 3267: D’attente et d’amour yeux pâlis		odotuxesta, silmät rakkaudesta haaleina	

ellauri051.html on line 3284: Pour chauffer un coeur plus glacé	lämmittämään jäätyneempää sydäntä	  

ellauri051.html on line 3288: Mon beau navire ô ma mémoire		Mun kaunis haaxi ou mun muisti	   

ellauri051.html on line 3290: Dans une onde mauvaise à boire		pahassa juotavassa aallossa	   

ellauri051.html on line 3301: Des blancs ruisseaux de Chanaan		Kanaanin maan valkoisien virtojen	

ellauri051.html on line 3303: Nageurs morts suivrons-nous d’ahan	Kuolleet uimarit seurataan ähräten	

ellauri051.html on line 3308: J’ai chanté ma joie bien-aimée		Mä lauloin hyvin rakastetun iloni	

ellauri051.html on line 3309: Chanté l’amour à voix virile		Lauloin rakkautta viriilillä äänellä	

ellauri051.html on line 3310: Au moment d’amour de l’année		vuoden parhaana panohetkenä.		

ellauri052.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri052.html on line 33: Malamud Bellow ja Roth oli am. kirjallisuuden Hart Schaffner ja Marx, chicagolainen univormutehdas ja miestenvaatehtimo joka kuoli 2009. Halvat ja mauttomat Marxin veljexet. Bellow suhtautui suopeasti 2v vanhempaan Malamudiin, ison Paulin ikätveriin. Se oli vielä maalaisempi, kotosin Oregonista. Samanlaisia kujakatteja kaikki 3, nahattomia ja karvattomia kullikissoja. PST Bellowin maneeri on laittaa rinnastuxia ilman välimerkkejä niinkuin tän kappaleen alussa. Isaac Bashevis Singer ei kuulunut tähän poppooseen, se oli 1. sukupolven maahanmuuttaja. 

ellauri052.html on line 35: Shlomo Belov (1915-2005) sai tukuittain palkintoja ja käkätti niistä mielissään kuin harakka. Oltuaan nuorempana radikaali siitä tuli menestyxen myötä varsinainen taantumusjutkujuurikas. Sillä oli 5 vaimoa ja se oli takuulla vähintään kaappihomo. Sen naiskuvauxet on kliseisiä ja verettömiä mut miestenvessassa on tunnelmaa. Lapsiaan se kohteli kuin Jörkka Suomessa. 

ellauri052.html on line 41: Kant ajatteli et tahdon vapautta todistaa ajattelun vapaus, eli et mieleen voi juolahtaa mitä tahansa, esim naisten nimettömät kesken kategorista imperatiivia.

ellauri052.html on line 47: Mitä höpöä se honaa izekin. Täähän on vaan toiveajattelua. Luulo ei ole tiedon väärtiä. No uskoisitko sitten hirsipuumiestä, joka arvattuaan väärin liian monta kirjainta on valmis menemään vakaumuxen edestä hirsipuuhun? Eli yxilön tahdon vapautta on se et se kuolee ihan mielellään der Führerin mahtikäskystä?

ellauri052.html on line 49: Mihä höpöä. Niinhän tekee mehiläisetkin, termiitit ja muurahaisetkin. Muurahaiset on hölmöjä. Mennään kazomaan mitä tulee teeveestä.

ellauri052.html on line 56: Henderson oli Salen oma mielikirja. Lukikohan se sitä ääneen izelleen ja sanoi "loistavaa" kuin Sven Tolppa. Conrad oli Solomonin mielikirjailija collegessa. Figures. Niisson paljon samaa. Elämää suurempia sankareita ja kaappihomoja. Salen Nobel-puhe on tyypillistä amerikkalaisille suunnattua amerikkalaista Geldjude potaskaa, sankareina Conradin ohella Milton Friedman ja Erich Auerbach, pahixina Robbe-Grillet ja punikit. Vielä yx uskomattoman tarkka Henderson lookalike on Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump. Kaikki nazaa: koko, luonne, typeryys, vulgaari puhetyyli, jättimäinen narsismi.

ellauri052.html on line 58: Henderson the Rain King is a 1959 novel by Saul Bellow. The book's blend of philosophical discourse and comic adventure has helped make it one of his more popular works. It is said to be Bellow's favorite among his books. It was ranked number 21 on Modern Library's list of the 100 Best Novels in the English language.

ellauri052.html on line 60: Eugene Henderson is a troubled middle-aged man 1948. (synt. 1800-luvulla). Despite his riches, high social status, and physical prowess, he feels restless and unfulfilled, and harbors a spiritual void that manifests itself as an inner voice crying out "I want, I want, I want". Hoping to discover what the voice wants, Henderson goes to Africa. What a Yankee notion. 

ellauri052.html on line 62: Although it is unclear whether Henderson has truly found spiritual contentment, the novel ends with an optimistic and uplifting note. Henderson learns that a man can, with effort, have a spiritual rebirth when he realizes that spirit, body and the outside world are not enemies but can live in harmony. And he doesn't really need his family for anything, he is enough for himself.

ellauri052.html on line 64: A week before the novel appeared in book stores, Saul Bellow published an article in the New York Times titled “The Search for Symbols, a Writer Warns, Misses All the Fun and Fact of the Story.” Here, Bellow warns readers against looking too deeply for symbols in his piece of shit. This has led to much discussion among critics as to why Bellow warned his readers against searching for symbolism just before the symbol-packed Rain King hit the shelves. Because there ain't any, its just Solomon's idea of fun and fact. The ongoing philosophical discussions and ramblings between Henderson and the natives, and inside Henderson's own head, prefigure elements of Bellow's next novel Herzog, which includes many such inquiries into life and meaning. And which is an even worse piece of narcissisim than this one. 

ellauri052.html on line 66: As in all Bellow's novels, death figures prominently in Henderson the Rain King. Also, the novel manifests a few common character types that run through Bellow's literary works. One type is the Bellovian Hero, often described as a schlemiel. Eugene Henderson, in company with most of Bellow's main characters, can be given this description, in the opinion of some people, and Bellow was another one himself for sure. Another is what Bellow calls the "Reality-Instructor"; in Henderson the Rain King, King Dahfu fills this role. In Seize the Day, the instructor is played by Dr. Tamkin, while in Humboldt's Gift, Humboldt von Fleisher takes the part.

ellauri052.html on line 68: Scholars such as Bellow biographer James Atlas and others have shown that quite a few passages and ideas were lifted from a book titled The Cattle Complex in East Africa (1926) written by Bellow's anthropology professor Melville Herskovits who supervised his senior thesis at Northwestern University in 1937. What a schtekl, to steal from his own professor. 

ellauri052.html on line 70:       Vizikästä et vaikka muissa suhteissa Hendersonilla ja Eremiitalla ei ole paljon yhteistä, niin naisten polkemisessa ne kazoo toisiaan ihan eye to eye, kirppu ja sonni saman sikolätin aidalla. Plus toi spiritual void. Noita piisaa noita hengellisiä tyhjiöitä, jos on tyhjä pää ja vääränlainen isäsuhe lapsuudesta, ja pelkää naisia. Rothin miälestä Bellow oli verrattoman hyvä kuvaamaan sensitiivistä miestä pahojen naisten kourissa. Roth oli toinen samanlainen. Amerikkalaisia schmuckeja. Philip Teir hännänhuippuna. Ne on kuin Valittujen Palojen vizi: ukko menee ripille ja sanoo olen ollut neljän nuoren naisen kaa yhtä aikaa. Milloin kävitte viimexi ripillä? En koskaan olen juutalainen. No mixi tulette kertomaan tätä sitten minulle? Höh mähän kerron tätä kaikille!

ellauri052.html on line 76: Kirjassa van der Valk lomailee, jonka juoni on pelkkää silmänlumetta matkakirjan päällä, lapsipornomiehen huorahtava vaimo strippaa Pietulle kiemurrellen videoiden tahdissa viekoittelumielessä. van der Valk menee hyytelöxi kuin Pylkkäsen tytöt, paizi keskellä on kivikova kanki. Pollarin pelastaa päättömältä panohalulta lopulta vain pikkurouvan huorahtavat mustat pikkarit, jollaisista puusepän poika ei koskaan ole pitänyt. Uskollinen Arlette pitkine reisineen, isoine perseineen, konkonenineen ja väkäleukoineen tietää sen, eikä sixi erehdy sellaisia ostamaan, vaan valizee valkoiset silkkipöxyt. Pahixilla on mustat kalsari, hyvixillä valkeat.

ellauri052.html on line 83: In his survey of Bellow’s work, Philip Roth writes of Herzog, “In all of literature, I know of no more emotionally susceptible male, of no man who brings a greater focus or intensity to engagement with women than this Herzog,” a man “as lavish in describing the generous mistress as Renoir.”  No siinä on pukki kaalimaan vartijana, Roth on mikäli mahdollista pahempi narsisti kuin Sale.

ellauri052.html on line 85: I find this judgement troubling. Certainly, one can agree that Herzog is lavish and intense. But through his eyes, we see women as very peculiar creatures. We meet a devotee of sex in Herzog’s lover, Ramona, the sad, enigmatic, emotionless pencils that are Valentine’s wife and Herzog’s first wife, and the castrating sex bomb that is Madeline. Very rarely do we feel that these characterisations are different from these characters’ reality—the novel seems to suggest that these women really are as limited as Herzog sees them.

ellauri052.html on line 87: And what is more regrettable still is how these same types reappear in Humboldt’s Gift. Citrine encounters three kinds of women in his travels: his lover Renata, a deceitful sexual priestess, Denise, his cold, hate-filled ex-wife, and a variety of leggy, doe-eyed students and secretaries.

ellauri052.html on line 89: Harold Bloom is right to dismiss Bellow’s female characters of the later novels as “third-rate pipe dreams.” When a reader, holding Humboldt’s Gift in his hands, looks back at Augie March, the journey Saul Bellow has taken in his depiction of people is a very sad one. There is no way to compare the daring, principled Mimi Villars, Augie March’s one equal in oration, to the simple Ramona (Herzog), or to the comically shallow Renata (Humboldt’s Gift). Where is a woman equal to Augie’s Thea in these later books?

ellauri052.html on line 93: It seems that as Bellow re-focused his lens on thought, and a main character’s deliberations over it, the fictional world around that central character darkened and cheapened. As the narrator / protagonist’s internal action grows, around him warmth and depth shrinks, until, by Humboldt’s Gift, it is clear that on a mental level, Citrine is utterly alone.

ellauri052.html on line 95: This falling away of the world then renders the interplay of thought and reflection a sterile joke, as whatever the main character finally decides, there is no outside world for his deliberations to have meaning. Bellow has little choice, in the world of raging shadows he creates, other than to step away from the quest of thought at the climactic moment, and pretend he was only kidding.

ellauri052.html on line 97: The novels remain staggering for their invention, their comedy, their culture, and their mingling of riotous squalor with the precepts of a course in philosophy. Bellow writes with a genius that is hard to fathom. Readers may, however, feel troubled by the books’ frequent difficulty in forming a coherent whole.

ellauri052.html on line 104: Bellow’s most merciless and eviscerating tormenter was his third wife, Susan Glassman, who defeated him in a long, acrimonious and expensive divorce suit. In 1974, after he had fraudulently misrepresented his projected income, the court, hostile to a successful Jewish intellectual, “ordered him to pay Susan $2,500 a month in alimony, backdated to 1968, plus $600 a month child support, plus lawyers’ fees.” Ignoring his own lawyer’s sound advice to settle the case, he surrendered to a self-destructive impulse, continued to appeal and deliberately prolonged his agony.

ellauri052.html on line 108: I heard Bellow deliver the PEN speech on “American Writers and Their Public” to a packed hall in London on March 22, 1986. He had just suffered the death of his brothers and agonising break with Alexandra. Exhausted by jet-lag, stiff-gaited and parchment-skinned, he seemed terribly old and shattered. His talk ranged widely and wildly but, rambling and unfocused, he could not — like Ezra Pound in the Cantos — make it cohere.

ellauri052.html on line 112: Leader defines Bellow’s recurrent themes as “the relative claims of life and work, the intensity of childhood experience, sexual insecurity.” He could have added Jewish life and identity, the perils of matrimony and the defects of modern civilisation.

ellauri052.html on line 120: His favourite novelists, who recurred in his courses, were Dostoyevsky, Stendhal, Balzac, Flaubert, Dickens, Conrad, Dreiser and Fitzgerald. He also admired the satires of Wyndham Lewis.

ellauri052.html on line 122: Bellow punctured the pretentious, unmasked the delusions and deflated the reputations of several intellectual phonies, blackballing LeRoi Jones, Edward Said and Susan Sontag for MacArthur fellowships. He was severely condemned for his provocative but hilarious challenge: “Who is the Tolstoy of the Zulus? The Proust of the Papuans?” But no one ever answered his attack on cultural relativism and he did not apologise.

ellauri052.html on line 124: Vittu mikä kusipää. Ja tämän pyllypään bändärin miälestä Saul Bellow "was the most coruscating stylist, the most brilliant intellect, the most compassionate and great-souled writer in modern American literature." Pahinta on eze voi olla totta, tosi paha todistus Amerikan henkisestä tilasta.

ellauri052.html on line 135: Bellowin kertoja on useimmiten professori tai vähintäänkin korkeasti kouluttautunut - joka tapauksessa pääkopan sisältä täyttä timanttia. Älykuninkaiden arkkityyppi on Victor Wulpy, joka Millainen päivä sivulla oli -novellissa lennättää rakastajatartaan pikadeiteille lentojen välilaskeutumispaikoille. Victor on lännen älykapteeneita: hankkii elantonsa luennoilla 10 000 dollarin tuntitaksalla. Ja ylläpitää oppineiden nokkimisjärjestystä yli-ihmismäisellä tarmolla ja energialla.

ellauri052.html on line 139: Annoin heikkoudelleni periksi. Mikä minuun menee? Olenko minä muka liian hyvä harrastamaan tekopyhyyttä?

ellauri052.html on line 144: Itseriitoisia herroja enemmän minua ärsyttävät naiset, jotka suostuvat lennähtämään lentokentälle viettääkseen muutaman tunnin maailmanluokan älyniekan seurassa. Joka tosiasiassa voi juuri ja juuri sietää naista seksipartnerina – ja sitäkin pitää analysoisa kantilta jos toiselta – ja ilmisseuralaisena ei lainkaan. Naiset tunnistavat ansionsa muilla elämän osa-alueilla, mutta eivät silti rohkene haastaa miehiään rohkeasti. Naisten kapina – sepä vasta tekisi Bellowille hyvää!

ellauri052.html on line 150: Bellowin novelleissa haisee ja maistuu elämän ehtoopuoli. Jos Bellow jollekin kirjoittaa niin hieman iäkkäämmille ihmisille. Voi hyvin nähdä hänet lukemassa tekstejään amerikkalaisen huippuyliopiston senioreiden alumni-illassa. Ehkä sellaisessa osaisin itsekin arvostaa Bellowia aika lailla nykyistä enemmän.

ellauri052.html on line 162: Saul Bellowin juuri ilmestynyt uusi romaani Ravelstein kuohuttaa tunteita oikeistolaisissa piireissä Atlantin molemmin puolin. Romaanin päähenkilön Abe Ravelsteinin esikuvana on ollut Bellowin chicagolainen ystävä Allan Bloom, joka nousi maailmanmaineeseen kirjoittamalla populistisen hitin The Closing of the American Mind. Se julisti, että Woodstock-sukupolvi tuhosi kulttuurin suvaitsemalla liikaa ja unohtamalla Kreikan ja antiikin. Kirjan mainetta siivittivät muun muassa Margaret Thatcher ja Ronald Reagan. Bloom kuoli 62-vuotiaana 1992. Kuolinsyyksi ilmoitettiin maksasyöpä. Bellowin Ravelstein on kaappihomo, joka kuolee aidsiin. Tämä on suututtanut Bloomin ystävät.

ellauri052.html on line 164: Bellow, 84, sanoo New York Timesille aliarvioineensa tunteenomaisen suhtautumisen homoseksuaalisuuten ja aidsiin. "Se taitaa olla kovin kutiava aihe, ja ihmisillä on siihen enemmänkin keskiajalle luontuvat asenteet", hän sanoo ja katuu sanankäyttönsä holtittomuutta. Bellow pesee myös kielensä, hän korjailee toiseen painokseen muun muassa Ravelsteinin sukupuolisten mielihalujen kuvauksia.

ellauri052.html on line 171: The novel, which Bellow initially intended to be a short story, is a roman à clef about Bellow's friendship with the poet Delmore Schwartz. It explores the changing relationship of art and power in a materialist America. This theme is addressed through the contrasting careers of two writers, Von Humboldt Fleisher (to some degree a version of Schwartz) and his protégé Charlie Citrine (to some degree a version of Bellow himself). 

ellauri052.html on line 173: Koulupoikana Salen Charles Citrine -ego lääppi jalkahoitajan kaunista tytärtä ja luki puistossa Platoa, Wordsworthia, Swinburnea ja Un coeur simpleä. 2 ekaa on punnittu ja köykäsixi havaittu. Entäs ne 2 muuta? Toi ranskis on Flaubertin novelli jossa uskonnollinen palvelustyttö rukoilee täytettyä papukaijaa. Pointti on et ihan sama mitä rukoillaan, rukoileminen on silti apinasta ihanaa, se on vähän kuin vetäs käteen. Sama näkemys kuin Saint Antoinessa. Entäs Swinburne?

ellauri052.html on line 175: Algernon Charles Swinburne (5. huhtikuuta 1837 Lontoo, Englanti – 10. huhtikuuta 1909 Lontoo, Englanti) oli viktoriaanisella aikakaudella elänyt englantilainen runoilija ja kriitikko. Häntä on pidetty yhtenä Englannin parhaista runoilijoista, joskin hänen tuotantonsa suosio on välillä ollut akateemisissa piireissä vähäistä. Hänen teoksensa ovat tunnettuja elinvoimaisuudestaan ja kielen musiikillisuudesta. Swinburnen runot saivat hänen elinaikanaan ristiriitaista huomiota, koska niissä käsiteltiin teemoja kuten sadomasokismia, kuolemaa, uskonnottomuutta ja lesboutta.

ellauri052.html on line 184: Our father Chaucer, here we praise thy name. 		Pappa Chaucer, me ylistämme sinua. 

ellauri052.html on line 187: Sale tyypillisenä menestyneenä vanhana mamuna halvexii erityisesti uudempia mamuja, vinkuinkkareita jotka elää rikastuneiden itäjutkujen entisillä huudeilla vielä suuremmassa kurjuudessa. Latinoiden verestä puuttuu yrittäjyyttä. Saul on eto rasisti, ei vaan tässä vaan pitkin matkaa.

ellauri052.html on line 191: Gangstereita se ihailee. Ne on kovia poikia. Tää kovajätkyyden ihannointi yhistää monia setämieskirjailijoita, oli ne kuinka piipunrasseja tai salakorsetteja oikeasti. Äkkiseltään tulee mieleen Salen lisäx Hemingvau, Conrad, Melville, Hannu Mäkelä jopa. Niitä on vaikka kuinka paljon.   

ellauri052.html on line 193: Salella on tuplahukki Chicagosta antropoloogiassa ja sosiologiassa. Se on grad school dropout Wisconsinista. Sen ns professuuri Chicagon Committee of Social Thoughtissa oli feikki, kyseessä on farmiliigan yliopiston aikanaan kekkaama julkkiskärpäspaperi. Oikeest se oli aina vähän nolo tosta keskilännen taustasta, kerskui sillä kuin Hyvinkään kultahattu. Se kerskuu Jenkkilän pahimmilla puolilla kuin Wilt Whatman.

ellauri052.html on line 195:   Citrine on surullinen 8v tyttärensä puolesta koska se on ohutnenäinen ja laiha. Sale näet pitää enemmän plumpeista. Sale on vastenmielinen kaikilla kriteereillä. Se diggaa Platoa koska se ei voi uskoa et tää on nyt tässä. Pitäis olla jotain hienompaa, sille ainakin. Saul on hurjan tarkka nokintajärjestyxistä ja badgeista. Tyypillinen keskiluokan nousukas, selvä snobi. Hyvin herkkänahkainen ja mielistelyn perään. Pikku gangsteri jää kuin tikku paskaan kun Saul avaa sanaisen arkkunsa. Se on sentään oikeasti julkkis. Yhtä nopea kuin Asael. Abner saisi työntää keihäänsä sen peräpäähän.

ellauri052.html on line 196: Siitä se tosin vaan innostuisi. Tää Humboldt kirja on pukuhuoneen korttipakka, ihan loppuun selattu läjä jenkkiteeveeklisheitä. 

ellauri052.html on line 197: Salella oli opiskelukaveri Rosenfeld, Hendersonin Dahfu. Pojat parodioi Eliotin Prufrockin Chicagon jiddischixi Der shir hashirim fun Mendl Pumshtok. Siantappojuippeja. Humboldt muka levitti huhua Eliotin homostelusta.

ellauri052.html on line 199: Nobelkomitean setämies Horace Engdahl ihaili ystäväänsä kyldyyriprofiilia erityisesti siitä, eze tilasi aina kaxi (2) pulloa kallista samppankaljaa heti aluxi (nobelkomitean piikkiin). Tän se oppi nähtävästi Salen homokaverilta, italialaiselta pikkumafiosolta. Ruozista on tullut kummallinen pikkuamerikka. Hurrit ja inselaffet ei ole enää eurooppalaisia vaan jotain Trumpin osavaltioita.

ellauri052.html on line 211: Boxes his brother in the hate-ridden city.

ellauri052.html on line 213: Breathing at my side, that heavy animal,

ellauri052.html on line 214: That heavy bear who sleeps with me,

ellauri052.html on line 221: Trembles to think that his quivering meat

ellauri052.html on line 226: Carpenters hammered under the shaded window,

ellauri052.html on line 240: Turned me back to bed with exhausted eyes.

ellauri052.html on line 243: Film grayed. Shaking wagons, hooves’ waterfalls,

ellauri052.html on line 246: Melting the air, lifted the half-covered chair

ellauri052.html on line 259:   Alexander Popen kiharan ryöstöön cantossa 3 kesken kahvia ja korttipeliä viittoilee kai Sale ohimennen Princetonissa. Mulla ei Popesta ole vielä kai muuta kuin Byronin vittuilu sen alexandriinien ylimääräisistä tavuista. Nyt seuraa lisäinfoa:

ellauri052.html on line 261: Alexander Pope (21. toukokuuta 1688 Lontoo – 30. toukokuuta 1744 Twickenham, Middlesex, Englanti) oli aikansa johtava englantilainen runoilija ja satiirikko. Hän on William Shakespearen ja Alfred Tennysonin ohella siteeratuimpia brittirunoilijoita ja hänen tuotantonsa on vaikuttanut myöhempään valistusajatteluun.

ellauri052.html on line 265: Pope oli sairaalloinen ja kärsi muun muassa selkärangan tuberkuloottisesta infektiosta, mahdollisesti spondyliitistä (Pottin tauti). Hän ei koskaan kasvanut kuin noin neljän jalan ja kuuden tuuman (n. 140 senttimetriä) mittaiseksi. Häntä vaivasi myös alituinen päänsärky.  Hizi sama vaiva kuin Eremiitalla! Ulettuikohan se lainkaan halaamaan nelijalkaisena ja paavin palleilla?

ellauri052.html on line 271: Vuonna 1725 Popen kuusiosainen kokoelma William Shakespearen töistä sai osakseen ankaraa kritiikkiä puolueellisuuksistaan. Erityisesti Popea kritisoi Lewis Theobald teoksessaan Shakespeare Restored (1726).

ellauri052.html on line 273: Viimeisinä vuosinaan Pope sairasti astmaa ja oli ajoittain osittain harhainen. Hän aloitti vielä uuden eeppisen Brutus-nimisen vapaamittaisen runon sekä aikoi uudistaa vanhoja runojaan. Suunnitelmat jäivät toteutumatta, sillä hän kuoli 30. toukokuuta 1744. Hänet on haudattu St Mary’s Church -kirkkoon Twickenhamiin.

ellauri052.html on line 275: Alexander Pope does have slightly misogynistic tendencies, in part due to his own physical deformity making him somewhat unattractive.  

ellauri052.html on line 277: All in all, Pope’s characterization of women and his satirical telling of this incident paint a very negative picture of women. Women are shown as conniving, untrustful, illogical, and most importantly, inferior to men. Pope ridicules Belinda’s (Ms. Fermor’s) anger and does not seem to understand why women could get so angry over such a "trivial" matter. He does not respect female autonomy and buys in to the madonna/whore perception of women. The Rape of the Lock does a great injustice to women and only serves to perpetuate negative stereotypes and generalizations about female character.


ellauri052.html on line 280: The "Mrs." (used in the dedicatory letter to the poem) serves to indicate that Arabella was neither a child nor a prostitute (the two groups of females designated by the word "Miss"). She was in fact twenty-two and single at the time Lord Petre cut off a lock of her hair, the event which served as the basis for the poem.

ellauri052.html on line 286:   Horace Tadpole eiku Walpole (24 September 1717 – 2 March 1797) oli aatelinen, talousliberaali, luultavasti äpärä ja todennäkösest ainakin kaappihomo. Suhteellisen turha julkkis jo omana aikanaankin. Se sipsutteli salongeissa rokokoomaisesti puettuna ja puuteroituna lakki kainalossa varpaisillaan. Sen typeristä lausahduxista siteeraa Bellow seuraavaa: it is natural for free men think about money. Why? Because money is freedom, thats why.

ellauri052.html on line 291: Isä ja poika Suvinen istui Pellervontiellä paritalon huopakatolla uusimassa kattohuopia ja söi pahanhajuisia eväitä muovisäiliöstä. Sieltä oli hyvä seurata koko mäen touhuja. Jos Suvixet olis olleet runollisempia ne olis voineet olla uudet järvialueen poeetat, isä Wordsworth ja poika Coleridge. (Bob Southey vois sit olla vaikka Woku.) Ne muistuttaa Bostonista kaupan nimiä, Woolworth ja Selfridge. Wordsworth tuppaa sekottumaan myös Wadsworthiin, setelitukun arvoiseen joulupukin näköiseen jenkkiin joka painoi nappuloita.

ellauri052.html on line 295:   Wordsworth eli lapsuutensa Pohjois-Englannissa Cumbrian järviseudulla, joka on tunnettu maalauksellisen kauniista maisemistaan. Vaikka hän menetti vanhempansa jo varhain, oli hänellä hyvien kasvattajien ansiosta onnellinen lapsuus.

ellauri052.html on line 301:   Wordsworth pyrki kirjoittamaan runonsa kansantajuisesti, luonnollisen selkeällä tyylillä. Hänen tavoitteenaan oli hylätä kaikki turha koristeellisuus ja sievistely. Runojen aiheena oli useimmiten luonnon ja ihmisen välinen suhde. Wordsworthilla oli kyky haltioitua luonnon kauneudesta, ja hän pyrki runoillaan tallettamaan nuo kokemansa voimakkaat tunteet.

ellauri052.html on line 303:   Vuosia 1798–1807 pidetään Wordsworthin parhaana luomiskautena. Hän kirjoitti tuolloin muun muassa omaelämäkerrallisen runoteoksen The Prelude (Alkusoitto), joka tosin julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Suuri runoelma ihmisestä ja luonnosta, The Recluse (Erakko), jäi keskeneräiseksi.

ellauri052.html on line 307:   Wordsworthin sisar Dorothy (1771–1855) asui vuodesta 1795 yhdessä veljensä kanssa. Sisarukset olivat erittäin läheisiä toisilleen, ja William sai moniin runoihinsa aiheet Dorothyn tekemistä havainnoista luonnossa. Dorothyn päiväkirjat kertovat elämästä runoilijan lähipiirissä. 

ellauri052.html on line 309: Ville lähetti Dottyn mezään keräämään tikkuja ja kirjotti sit runoja Dottyn näkemistä luontohavainnoista. Ville ei voinut tulla kun sillä oli päänsärky, ja Sami oli kipeä. Ville oli 28, Dotty 27, Sami 26. Dotty ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, mutta silti lyön vetoa että Sami nipisteli sitä. Kenties Villekin. Dorothyn päiväkirjat löytyy Gutenbegistä, mutta sensuroituina:

ellauri052.html on line 313: Samuel Taylor Coleridge (21. lokakuuta 1772 Ottery St. Mary, Devon, Englanti – 25. heinäkuuta 1834 Highgate, Englanti) oli englantilainen runoilija, kirjallisuuskriitikko ja filosofi, joka oli ystävänsä William Wordsworthin kanssa yksi englantilaisen romantiikan perustajia. Lisäksi hän oli yksi niin kutsutuista Englannin järvialueen runoilijoista. Hänet tunnetaan parhaiten runoistaan Kublai-kaani sekä Vanhan merimiehen tarina (The Rime of the Ancient Mariner) sekä merkittävimmästä proosateoksestaan Biographia Literaria.

ellauri052.html on line 315: Coleridgen isä oli pappi, ja poikakin oli vakaumukseltaan uskonnollinen, vaikka hän nuorempana oli äärimmäisen radikaali ja vastusti dogmiuskoa. Hänen ihanteensa oli John Milton. Hän oli yksi kolmesta järvikoulun runoilijasta, lakisteista (lakists), joka nimi heille annettiin siksi, että he kaikki viettivät osan elämästään Cumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä luonnonihailua. Kolmas oli Bob Southey josta Byron ei pitänyt.

ellauri052.html on line 317: Coleridgen pääteokset ovat runoelmat Christabel ja The ancient mariner.  Tän mä muistan Aku Ankasta: Kuoleman peikko mun hyytävi veren. Ammuin nuolen ilmoihin albatrossia mä haavoitin. Aku veisaa kyynelet silmistä roiskuen. Kenenkäs runo oli se Enoch Arden joka mainittiin Poirotissa? Ai niin se oli se Tennysonin tylsimys.  Lisäksi on hänen runotuotteistaan mainittava romanssi "Genevieve", rajun ylevä rapsodia "Fire, famine and slaughter" ja draama Remorse. Pienet runonsa hän on julkaissut kolmena kokoelmana: Juvenile poems, Sibylline leaves ja Miscellanous poems. Elämäänsä ja kirjallista toimintaansa Coleridge on kuvannut teoksessa Biographical sketches of my literary life and opinions. Coleridge tutki saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi.

ellauri052.html on line 319: Like other successful duos, such as Batman & Robin, Mickey & Goofy, or Laurel & Hardy, Wordsworth and Coleridge were temperamentally dissimilar. Wordsworth, reserved and thoughtful, wrote verse while plodding to and fro in the garden and, we are told, was subject to stomach trouble when revising. Coleridge was irresponsible and debt-ridden, but everywhere spoken of as a genius, if a volatile one. “I think too much for a Poet,” he said. His addiction to opium began early and was never conquered. In time, it became his only regular habit. 

ellauri052.html on line 326:   Sale oli vitun turhamainen pikkumies mulkosilmineen ja ruskeine hevosenhampaineen. Nai omien sanojensa mukaan kaikkea mikä liikkuu. Tokkopa. Antoi todennäköisemmin perään. Se haluis olla iso härkämäinen Henderson mut on vaan pieni käkättävä kirppu, kurnusimppu, perskärpänen.

ellauri052.html on line 329:     "Bellow is a deceptively handsome fellow. 

ellauri052.html on line 334: Böhme oli luterilainen suutari, joka asui ja työskenteli synnyinkaupungissaan Görlitzissä Itä-Saksassa. Hänellä oli nuoruudessaan mystisiä näkyjä ja kokemuksia, jotka huipentuivat vuonna 1600 näkyyn. Näky tuli hänen kertomansa mukaan valokeilassa, joka paljasti maailman hengellisen rakenteen ja hyvän ja pahan välisen suhteen. Kymmenen vuotta myöhemmin tullut toinen näky kirvoitti Böhmen kirjoittamaan ja julkaisemaan useita esseitä, joissa näkyy Paracelsuksen ja muiden uusplatonistien ja alkemistien vaikutus. Böhme pysyy kuitenkin lujasti kiinni kristillisessä perinteessä. 


ellauri052.html on line 337: Böhme oli itseoppinut filosofi ja teosofi, ammatiltaan suutari. Hän syntyi Görlitzin seuduilla Sleesiassa, kuoli Görlitzissä. Kiertäessään nuoruudessaan suutarinsällinä Saksan maata Böhme tutustui uskonnollisiin haaveellisiin lahkoihin: tutki sitten yhä edelleen Raamattua ja mystillisiä kirjoja. Toisinaan hänellä oli näkyjä, joissa hän luuli käsittävänsä todellisuuden sisimpiä perusteita. Hänen hartaasti uskonnolliset mietiskelynsä, jotka erityisesti kohdistuivat pahan olemassaoloon ja olemukseen, veivät hänet siihen ajatukseen, että itse Jumalassakin täytyy olla sisällinen vastakohta eli jotakin hämärää, joka yhä kirkastetaan valkeudeksi. 


ellauri052.html on line 338: Kaikki hyvä ja tullakseen todelliseksi ja näkyviin kaikki valo tarvitsee vastakohdan, jota vasten se taittuu. Sen vuoksi Böhme erottaa eri puolia jumaluudessa. Hän panee kaiken ensimmäiseksi lähtökohdaksi ”ilmestymättömän jumaluuden”, joka ei vielä ole mitään määrättyä olemukseltansa, ei valoa eikä pimeyttä, ei hyvää eikä pahaa, vaan ainoastaan ”suuri mysteeri”, ”ikuinen tyhjyys”, kaiken alkuperustus eli ”epäperustus” (Urgrund eli Ungrund). Itse jumaluudessa tapahtuu sisällinen kehitys, jonka kautta Jumala kirkastuu ja tulee tajuttavaksi itselleen. Samanluontoisilla rohkeilla haaveiluilla Böhme koettaa selittää maailman luomista ja. kehitystä, pahan alkulähdettä, syntiinlankeemusta ja niin edelleen.


ellauri052.html on line 339: Böhme esitti aatteitaan ensiksi teoksessa Aurora oder die Morgenröte im Aufgang (1612). Sen johdosta häntä kiellettiin kirjoittamasta, mutta muutamien vuosien kuluttua hänen sisällinen kutsumuksensa kasvoi niin voimalliseksi, että hän ryhtyi siihen uudelleen, jonka jälkeen hän elämänsä viime vuosina sepitti useita, teoksia. Böhme sai uskonnollisten haaveilijani joukossa paljon innokkaita oppilaita, jotka käyttivät hänen teoksiaan hartauskirjoina. Suomeksikin käännettyinä niitä levisi 1700-luvulla Pohjanmaan mystikkojen kesken. 


ellauri052.html on line 341: Outer beauty is inner beauty made visible, and it manifests itself in the light that flows in our eyes.


ellauri052.html on line 345:   Sale oli ize vähänkuin Stendhalin Sorel, Rousseaun Pröö tai Jeesus, lukutoukka ruipelo joka ei kelvannut puu- tai kellosepäxi vaan nousi naisten reittä myöten toyboyxi meemibisnexeen. Se haikeili röyhkeiden muskelimasojen perään, kert sen isä oli sellainen ja piiskas sitä ihanasti.

ellauri052.html on line 347:   Sale on Humboldtissa(kin) arkkikonservatiivi, parasta a-ryhmää, kova luu, siteeraa yhtä kalansilmäistä heimoveljeä Joseph "luova tuho" Schumpeteriä. Tässäpä on aihe penseyteen: Mikä se on että taantumuspöhöt päätyy aina samoihin GAL-TAN rykelmiin törkeyxiä ja typeryyxiä? Onxe oikeasti johdonmukasta vai onxe vaan jotain assosiatiivista? Mä veikkaan että siinä on vinha perä, et hulluuden takana on mefodi. Esim uskonto ja pro life. Molemmat on hopeaselän setämiehen intressissä. Ja niiden suojattien, koko hierarkisen tiimin myös. Hierarkia on hieno rakennelma, on urakehitystä ja hajurakoa, ne juuri ovat onnen differentiaaleja. 

ellauri052.html on line 349:     Kalju Sale ruskeine hampaineen ja harmaine nenäkarvoineen löisi laudalta komeen mafioson pelkällä lukeneisuudella ja pääsis sillä Pollyn pukille jos jaxaisi. Vaan ennemmin se haluis mafioson tukkia, niiden välillä on nyt filia, agape ja mikäs se kolmas nyt taas olikaan hei Tillich? ai niin pederastia.

ellauri052.html on line 351:   Vet Fabian? kysyi vanha Sale 2 sukupolvea nuoremmalta yleisöltä: "Tunnetteko sarjakuvahahmon nimeltä Desperate Ambrose? Se kulki ympäriinsä sanoen 'Too tame too tame' " kertoi Sale ja käkätti päälle. Kaikki oli ihan huuli pyöreenä.

ellauri052.html on line 352:  If you haven't been introduced to Desperate Ambrose, Old Timer, Willie and Pop Wimpus you've been missing a lot of good, clean American humor. C. M. Payne has found the real underlying humor in home life and brings it to you in this favorite of comic strip readers everywhere. "S'Motter Pop". Charles M. Payne (1873–1964) was an American cartoonist best known for his popular long-running comic strip S'Matter, Pop?[2]. He signed his work C. M. Payne and also adopted the nickname Popsy. In 1964, Payne died in poverty.

ellauri052.html on line 358: "O whar can I get skeely skipper,

ellauri052.html on line 364: That sails upon the se."

ellauri052.html on line 366: The king has written a braid letter,

ellauri052.html on line 367: And signed it wi his hand,

ellauri052.html on line 374: 'Tis thou maun bring her hame.

ellauri052.html on line 376: The first line that Sir Patrick red,

ellauri052.html on line 378: The next line that Sir Patrick red,

ellauri052.html on line 381: "O wha is this has don this deid,

ellauri052.html on line 386: "Mak haste, mak haste, my mirry men,

ellauri052.html on line 394: That we will cum to harme."

ellauri052.html on line 400: Thair hats they swam aboone.

ellauri052.html on line 403: Wi' their fans into their hand

ellauri052.html on line 408: Wi thair gold kems in their hair,

ellauri052.html on line 409: Waiting for thair ain deir lords,

ellauri052.html on line 410: For they'll se thame na mair.

ellauri052.html on line 412: Haf owre, haf owre to Aberdour,

ellauri052.html on line 414: And thair lies guid Sir Patrick Spens,

ellauri052.html on line 422: Taas tota vitun 8 sekunnin kultakalan keskittymiskykyä. Sen on Amerikan mainosteevee saanut aikaan. Sale ansaizee Nobel-palkinnon varoittavana esimerkkinä, mitä Amerikka tekee ryssän mamu juutalaisista. Sale diggas just noita samoja narsisheja kuin kaikki muutkin narsishit, Nietscheä Schopenhaueria Kierkegaardia. Kaskun ei mainize nazi Heideggeriä.

ellauri052.html on line 424: Nietzsche ist vor allem durch seine Schopenhauer-Lektüre und dessen Willens-Metaphysik auf den Gedanken des Willens zur Macht gekommen. Aus Schopenhauers „Wille zum Leben“ genickt und verbessert. Die erste Erwähnung des Begriffs im Nachlass stammt von 1876/77: „Furcht (negativ) und Wille zur Macht (positiv) erklären unsere starke Rücksicht auf die Meinungen der Menschen.“

ellauri052.html on line 429: Ein starker Geist interpretiert die Welt auf sich zu und verleibt sie sich somit ein. Man soll das Schicksal wollen. Wollen befreit: das ist die wahre Lehre von Wille und Freiheit. Deshalb hat der freieste Mensch „das größte Machtgefühl über sich.“

ellauri052.html on line 439: Aus Sicht Friedrich Nietzsches ist es die Aufgabe des Menschen, einen Typus hervorzubringen, der höher entwickelt ist als er selbst. Diesen dem Menschen überlegenen Menschen nennt Nietzsche den Übermenschen, ein Begriff, welcher bei Nietzsche sowohl eine geistige als auch eine biologische Bedeutung hat. Nietzsche verwendet den Begriff Übermensch das erste Mal in seinen Jugendschriften in Bezug auf Lord Byron, der als „geisterbeherrschender Übermensch“ charakterisiert wird.

ellauri052.html on line 441: Nietzsche übernahm den Terminus vom französischen materialistischen Philosophen Helvétius, der vom homme supérieur geschrieben hatte.

ellauri052.html on line 445: In der Genealogie der Moral (1887) findet sich der Gedanke, dass die Menschheit als Masse dem Gedeihen einer einzelnen stärkeren Species Mensch geopfert werden könnte. Ziel sei es, eine Herrenkaste zu züchten, welche zur Herrschaft über Europa berufen sei.

ellauri052.html on line 447: Nietzsches Ablehnung des Nationalismus wurde von den Nationalsozialisten ignoriert. Maßgeblichen Anteil an dieser Interpretation hatte vor allem Nietzsches Schwester Elisabeth Förster-Nietzsche, die unter Einfluss ihres Gatten Bernhard Förster, eines radikalen Antisemiten, im Gegensatz zu Nietzsche selbst in einem Naheverhältnis zu national-völkischen Kreisen stand.

ellauri052.html on line 449: Indessen ist der von den Nationalsozialisten verwendete Gegenbegriff Untermensch nirgends in Nietzsches Werken zu finden. Als Gegensatz zum Übermenschen beschreibt Zarathustra in Also sprach Zarathustra vielmehr den Letzten Menschen als lebensmüde, uninteressiert und lethargisch.

ellauri052.html on line 459: Sale on aina ollut mystikko siis uskonnollinen sikäli eze luulee olevansa jotakin enemmän kuin Sale, siis joku sielu joka ei lähe kulumallakaan. Onkohan toi mystisismi jonkin sortin narsismia sekin?

ellauri052.html on line 461: Sale on yhtä rahankipeä kuin se pieni suonikohjuinen ADHD konsultti jolla oli mökki Kalkkisissa. Sen perusturvallisuus on kiinni siitä, että rahaa on ja sitä tulee koko ajan lisää.

ellauri052.html on line 463: A number of foreign and medieval analogues exist that exhibit the motif ("Whittington's cat" motif, N411.2), where the hero obtains wealth by selling a cat, typically in a rodent-infested place direly in need of one. The tale is catalogued Aarne–Thompson (AT) tale type 1651, "Whittington's Cat".

ellauri052.html on line 465: Mikä oli Salen myymä kissa? Kai se oli amerikkalainen kyldyyri. "If this Kamuttu (joku aarikkalainen notmii nokikeppi) really has a mountain of beryllium we should go there and grab it." Tää oli se vaurastuneiden jenkkien seuraava

ellauri052.html on line 471: Kyllähän toi Sale välistä haukkuu izeään suht tarkkasilmäisesti, mut vähintään yhtä usein se panee stoogensa kehumaan izeään aivan päättömästi. Se on miälestään Hegelin tarkoittama maailmanhistoriallinen yxilö, kuten Trump.

ellauri052.html on line 484: Pierre Thaxterin yhteydessä Sale luettelee vinon pinon hämäriä veikkoja. Taidepelle Erwin Panofsky oli nazeja paenneita jutkuja, Einsteinin pal. Hienompaa väkeä kuin Sale.

ellauri052.html on line 485: Burton of Arabia oli tutkimusmatkailija kuten Wallin, kaxihaarainen parta kuin Erik XIV-sedällä. Käänsi Kama Sutraa ja mittaili penixiä. Selvä kaappihomo.

ellauri052.html on line 486: Baron Corvo eli Fred Rolfe oli joku seikkailija, homo ennen kaikkea. "My preference was for the 16, 17, 18 and large." Le Corbusier oli homo. Ei sunkaan nää ole kaikki homoja? ml Monet ja Matisse? Sale takuulla oli, ja sen kamu Pierre. Sekin kuzu izeään Prosperoxi niinkuin Puovo Huovikko. Shakespearen Myrsky, sen viimeinen näytelmä, on homoeroottinen, missä vallastasyösty herttua-taikuri junailee enkeli Arielin ja piru Calibanin kaa. Ei kai Paavokin... ei nyt menee jo vainoharhasexi. Mut silti vittu (tai pikemminkin pisinappula), heti perään Salella tulee homotriangeli jossa kaikki kalpenee ja/tai punastuu: Sale, mafioso ja Pierre. Ja TS Eliot taas mainitaan. Kirjailijat immersoituu toisiinsa ja vehkeet sykkii sinipunasina. Ihan mahotonta menoa. Kaikki haukkuu Salea ja syystä, se tuntee izensä pyhäxi Sebastianixi.

ellauri052.html on line 491:     The opportunity to show a semi-nude young male, often in a contorted pose, made Sebastian a favorite subject. There may have been a deliberate attempt by the Church to get away from the single nude subject, as sometimes arousing inappropriate thoughts among female and male churchgoers. Archers and arrows have been far more commonly shown than the actual moment of his death by clubbing, so that there is a popular misperception that this is how he died. Sebastian is a popular male saint, especially among athletes.

ellauri052.html on line 493: In his novella Death in Venice, Thomas Mann hails the "Sebastian-Figure" as the supreme emblem of Apollonian beauty, that is, the artistry of differentiated forms; beauty as measured by discipline, proportion, and luminous distinctions. Juu tähän Tompan Venezian seikkailuun Sale vinkkaa myös. Hizi mikä sanaristikko on Salella tässä homostelun peittona. Täähän on kuin Proustin Albertine ja Gilbertine. Mafioso törkkää Salen sykkivään punanahkasisuxiseen autoonn takapuolesta. Polly on pelkkää hämäystä, statisti niinkuin Sepen nuolenreijät paikannut leski Irene tai Lemminkäisen äiskä.

ellauri052.html on line 495:     Entäs JS Mill? Se puolusti consenting adults sexiä mihin reikään vaan kuha ei tule harmia. Mill oli lipilaari vailla vertoa, ajoi laissez fairea mut ei tullut iloisexi siitäkään.

ellauri052.html on line 497: Eventually, the poetry of William Wordsworth showed him that beauty generates compassion for others and stimulates joy. With renewed joy he continued to work towards a just society, but with more relish for the journey. He considered this one of the most pivotal shifts in his thinking. In fact, many of the differences between him and his father stemmed from this expanded source of joy. :D

ellauri052.html on line 499: In On Liberty, A Few Words on Non-Intervention, and other works, he defended British imperialism by arguing that a fundamental distinction existed between civilized and barbarous peoples.

ellauri052.html on line 501: JS bylsi 20v yhtä rouva Tayloria kunnes rouva tuli leskexi. Rva Taylor opetti sille feminismiä. 7v myöhemin JS oli ize leski. Lapseton. Bertrand Russellin kumisetä. Sillä oli hassun näköiset koalakiharat ja rotanhäntäpulisongit. Patti ozassa.

ellauri052.html on line 506: Mikko Helkamalla oli frizuliina kun se leikkas kuponkeja. Tai vaimo leikkasi. Ronald Colman käytti frizuliinaa myös. Se oli brittimamu Hollywoodissa. Ujo mies, oskarvoittaja, jonka ura alkoi mykkäfilmeissä. Esitti mm. Francois Villonia. Se ontui toista jalkaa 1. maailmansodasta, mitä se koitti peitellä. Se ei halunnut pitkitettyä tulevaisuutta ellei siinä ole pointtia. Oli 2x naimisissa ja sai 2 tyttöä. Kuoli keuhkovaivaan mun ikäsenä, 67v. You may have a point there, sanoi KJJ.

ellauri052.html on line 508: Pierre Thaxterillakin oli frizuliina. Se oli uskollinen kaikille vaimoilleen. Jos se ei saisi aikaan Major Statementtia, ainakin se jätti siementä, geneettisen leiman maailmaan. Halvexittavaa, tuumaa Sale. Jolta jäi 1 onneton lytätty poika joka haukku iskän pydeen sen kuoltua. Mutta jäihän siltä näitä steitmenttejä. Se on meemipeikko. Se pursuaa jenkki perseasenteita kuin tyhjentämättä jäänyt roskis täynnä käytettyjä korzuja. Vanhat mamut on isänmaallisimpia, ne on Amerikalle kiitollisia proselyyttejä.

ellauri052.html on line 510: Donald Trumpin arpa on heitetty. Se on rupusakin presidentti, punaniskalaahuxen. Not the cultivated Americans but the thundering herd of common rubbernecks (Sale). Kumpiakohan siellä riittää enemmän.

ellauri052.html on line 540:  Salen suosima high and low bullshit on just samaa tuubaa kuin Erich "mimesis" Auerbachin ylevyys ja alhaisuus. Se on yxinkertaisesti perseestä, pelkkää luokkatietoisuutta. Yxinkertaisempaa joo ja monimutkaisempaa, mikä ettei, muttei siitä mitään tikapuita synny. Huhnerbrettiä jolla Sale istuu ylemmällä orrella ja nokkii laahusta. Samaa meemikamaa se on kumminkin, kuorrutuxena Darwinin kolmisoinnulle (EAT! FUCK! KILL!).

ellauri052.html on line 545: Nimitys antroposofia on vanhahko. Fichte käytti sitä. Rudi teki Fichtestä paskakaivoväitöskirjan. Rudi otti sanan käyttöön riitaannuttuaan teosofiseuran kaa. Ne oli liian brittejä ja itämaisia, Rudi halus jotain saxalaisempaa. Rudin versio on olevinaan pseudotieteellistä napaan tuijotusta ja nöyhdän lajittelua: imaginatio, inspiratio, intuitio. Kuvittelua, sisäänhengitystä ja sinne kazomista. Mitenkä ne jaxavat. Samaa sieluhöpötystä se vaan on, vaikka uusilla tuotenimillä ("astraaliruumis", haha). Narsishtien on vaikee uskoa et maailma jatkuu ilman minua. Olen ihmisyyden edustaja, Hegelin historian individi, humanismin piirimyyjä. Olen sitäpaizi erilainen kuin muut, muhun sattuu kuolema. 

ellauri052.html on line 547: Lisää antroposoofista pseudoeläintiedettä: eläimet on kehittyneet ihmisestä. Ihminen on muiden elukoiden syy. Ompa antroposentristä. Narsismia ihan lajitasolla. Ihminen on kuin sielun toukka joka kuolemassa muuttuu henkisexi perhosexi. Missähän se Steiner liihottelee nyt. Salen kanssa jossain pellon laidassa.

ellauri052.html on line 553: Steiner 1861-1925 oli itävaltalainen, Kroatiasta Wieniin muuttaneita. Nazit väitti sitä jutkuxi, heitti hajupommeja. Iskä yleni riistanvartijasta sähköttäjäxi. Rudi oli aika sekobolzi jo koululaisena. Suxet meni ristiin opejen kaa, koulut jäivät kesken, kunnes 30-vuotiaana teki yxityisoppilaana väitöskirjan Fichten egosta toiselle yhtä sekobolzille Rostockin yliopistoon arvosanalla välttävä.

ellauri052.html on line 555:     Rudi Steiner developed a concept of free will based on inner experiences, especially those that occur in the creative activity of independent thought.

ellauri052.html on line 556: By the beginning of the twentieth century, Steiner's interests turned almost exclusively to spirituality.  Siitä tuli teosofiseuran ääniharava.

ellauri052.html on line 558:     By 1907, a split between Steiner and the Theosophical Society became apparent. While the Society was oriented toward an Eastern and especially Indian approach, Steiner was trying to develop a path that embraced Christianity and natural science.

ellauri052.html on line 572: By this time, Steiner, had reached considerable stature as a spiritual teacher and expert in the occult.  Optikkoexpertti, piilolaseja. Rudin lahkosta tuli antroposoofeja. Helluntaiystäviä. Jumalviisaus aleni vaan ihmisviisasteluxi.

ellauri052.html on line 574: He spoke about what he considered to be his direct experience of the Akashic Records (sometimes called the "Akasha Chronicle"), thought to be a spiritual chronicle of the history, pre-history, and future of the world and mankind.

ellauri052.html on line 578: Just tämmösestä Sale haaveili. Eipä juuri kehittynyt, pahemmaxi vaan vanhemmiten meni. Schweizin Dornachissa teosoofeilla on valtava tabernaakkeli nimeltä Goetheanum. Ekan poltti nazit, toinen rakennettiin betonista. Goethepa tietysti, siinä meillä oli toinen narsisti ihan säästökokoa. Narshishtien Jerusalem.

ellauri052.html on line 580: Vuonna 1923, samana vuonna kuin Wilho riitaantui viidennen kolonnan baptistien kaa ja perusti helluntaiystävät, Rudi joutui hakauxiin oman nuoriso-osaston kaa, jotka ei tyytyneet haisteleman Rudin napanöyhtää vaan halus äksöniä, lähetyskentälle. Rudin vastaveto oli perustaa School for Spiritual Science ja sille textbookkina Foundation Stone Meditation jossa ihmisviisaus on tiivistettynä.

ellauri052.html on line 586: Rudin eka esoteerisempi sekoilu oli "Goethen salainen paljastus." Olikohan se puolen jalan pituinen. Siltä on jäänyt lähes 60K esitelmää, joita säilytetään pyhäinjäännöxinä. Goetheluokan tuottavuutta.

ellauri052.html on line 597:     He was a man who convinced and hypnotized not only others but himself. He seemed to possess a number of characters which he changed like masks as the need arose, now he was a benevolent pastor … now a magician holding sway over human souls … His sole purpose and aspiration was to obtain possession of all things from below, by his own titanic devices, and to break through by a passionate effort to the realm of the spirit… He may have possessed oratorical gifts, but he lacked the true gift and feeling for words. His speech was a kind of magical act, aimed at obtaining control over his hearers by means of gestures, by raising and lowering his voice, and by changes in the expression of his face. He hypnotized his disciples, some of whom even fell asleep.

ellauri052.html on line 600: Bellow kertoo kaskun Kafkasta ja Steinerista. Kafka innostui Rudin jutuista, sillä oli ollut samanlaisia aivosähkökatkoja. Mut kun ne tapas Prahassa Rudilla oli paha flunssa, se pyyhki räkää hihaan ja kaivoi koko ajan nenää sormella. Kafkaa ällötti. Siihen jäi siltä antroposofia.

ellauri052.html on line 604: Suomalaisen ruusuristiläisyyden johtohahmo Pekka Ervast (1875-1934), pyylevähkö mies, oli lähtöisin teosofian piiristä. Hän uskoi aikansa teosofien tavoin Christian Rosenkreutzin olleen historiallinen henkilö ja että tämä ei välttämättä ollut ensimmäinen länsimainen salatieteilijä. Ervastin mukaan, oli ruusuristiläistä salaseuraa koskaan ollut olemassa näkyvässä maailmassa tai ei, se on joka tapauksessa ollut ja on edelleen näkymättömässä henkimaailmassa.

ellauri052.html on line 606:   Ervasti on vanha norssi, kirjoittautuu yliopistoon mutta opinnot jäi kesken. Sen isä oli kollegiasessori, rautateiden tilastollisen osaston johtaja ja filosofian maisteri Petter Edvard Ervast.

ellauri052.html on line 612: Erimielisyyksien johdosta Ervast perusti Teosofisen Seuran sisälle yksinomaan henkisiin asioihin keskittyvän Okkultisen Osaston, erotuksena yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin sekaantuneesta osasta. Okkultisen Osaston ulkopuolelle jääneet jäsenet eivät kuitenkaan hyväksyneet jakoa vaan syyttivät Ervastia seuran hajottamisesta. Vastustuksen vuoksi Ervast kannattajineen irtautui Teosofisesta Seurasta ja 14.11.1920 perusti Ruusu-Ristin. Jyväskylään rakennettiin oma temppeli, ja Helsingissä alkoi toimia Kulmakoulu, jonka säätiötä Ervast johti. 

ellauri052.html on line 625:   Jiddu Krishnamurti syntyi 11. toukokuuta 1895 Madanapallessa, eteläisessä Intiassa keskiluokkaiseen, vähävaraiseen bramiiniperheeseen. Isä Jiddu Narianah oli pikkuvirkamies brittien hallinnossa ja Teosofisen seuran jäsen, ja äiti Jiddu Sanjeevamma oli Krishna-jumalan palvelija, raotti ovea. Perheen yhdestätoista lapsesta aikuisiksi selviytyi kuusi. Krishnamurti oli sairaalloinen lapsi ja edistyi koulussa hitaasti. Äiti kuoli 1905 ja perhe köyhtyi isän jäätyä eläkkeelle 1907. Kaksi vuotta myöhemmin isä pääsi kuitenkin teosofeille töihin.

ellauri052.html on line 627:     Teosofi Charles Leadbeater näki Krishnamurtin rannalla Adyarissa keväällä 1909. Hän väitti nähneensä Krishnamurtilla hienomman auran kuin kenelläkään aikaisemmin ja vakuuttui siitä, että Krishnamurti oli hänen etsimänsä inkarnaatio. Yli puolen jalan aura uimahousuissa oli Jiddu-pojalla. Krishnamurti otettiin veljensä Nityan kanssa asumaan seuran tiloihin, ja Leadbeater alkoi antaa hänelle "yksityisopetusta". Jiddo's father lost a lawsuit trying to regain custody of his son. His Lawsuit accused Leadbeater, who was probably gay, of having had sexual relations with Jiddo.

ellauri052.html on line 629:     Teosofisen uskomuksen mukaan Krishnamurti sai tammikuussa 1910 näyn, jonka pohjalta julkaistiin kirja Mestarin jalkojen juuressa. Näyssään Krishnamurti kertoi nähneensä useitakin mestareita kuten Jeesuksen ja Buddhan, Saxan 1990 jalkapallojoukkueen Franz Beckenbauer valkkuna ja Leijonat 1995 "den glider in". Teosofit sopivat Krishnamurtin isän kanssa pojan huoltajuuden itselleen, vaikka isä tulikin myöhemmin katumapäälle ja yritti turhaan kumota sopimusta. 

ellauri052.html on line 631: Teosofit perustivat vuonna 1911 Idän Tähti -järjestön ajamaan tulevan messiaan asiaa, ja Krishnamurtista tehtiin 16-vuotiaana järjestön johtaja. Krishnamurti ryhtyi esiintymään hurmoksen valtaan joutuneiden teosofien edessä messiaana. Hän muutti vuonna 1912 Besantin ja veljensä kanssa Englantiin, missä hänelle oli tarkoitus saada korkeakoulutus. Krishnamurti ei kuitenkaan selvittänyt Englannin huippuyliopistojen valintakokeita. Hän eli Euroopassa mukavaa elämää ja otti etäisyyttä teosofiaan. Krishnamurti muutti Pariisiin vuonna 1919 ja kiinnostui siellä Buddhan kirjoituksista. Hän kirjoitti vuonna 1921 kirjeessä ystävälleen etsivänsä yhä omaa elämänfilosofiaansa sekä aikovansa työskennellä ja meditoida aiempaa lujemmin. Lujaa meditointia, se on melkein yhtä vaikeaa kuin pänttäys pääsykokeisiin.

ellauri052.html on line 635: Lakkauttaessaan järjestön Krishnamurti ilmoitti syyksi, että ei halua olla "luomassa ihmisille uusia häkkejä" ja että hänen päämääränsä on "ihmiskunnan täydellinen, ehdoton vapauttaminen". Krishnamurti painotti opetuksissaan sitä, että todellinen viisaus juontuu tietoisuudesta ja että kaikki oppisuunnat estävät yksilöä saavuttamasta sitä. Paras hankkiutua tiedottomaxi esim. dokaamalla lujasti.

ellauri052.html on line 637: Krishnamurti aloitti soolouran, ryhtyi itsenäiseksi opettajaksi ja jatkoi puheiden ja kiertueiden pitämistä entiseen tapaan. Tilaisuuksissa oli usein tuhansia kuulijoita, mutta pääsymaksuja ei ollut. Hän otti asemapaikakseen Ojain tilan Kaliforniassa. Krishnamurti kiersi maailmaa luennoimassa vuodesta 1930 toiseen maailmansotaan asti hyvin ahkerasti. Hänen puheisiinsa ja opetuksiinsa tuli aiempaa enemmän dialogisuutta.

ellauri052.html on line 645: Krishnamurti puhui aina vapaasti, ilman papereita. Hän johdatti kuulijansa kysymään elämän peruskymyksiä, mutta ei yleensä vastannut, vaan halusi heidän itse oivaltavan miten asiat todella ovat ja mitä niille voi tehdä. Tavoitteena oli yhdessä ajatteleminen, kahden ystävän tasavertainen keskustelu, jossa molemmat ovat samalla aikaa oppilas ja opettaja.

ellauri052.html on line 649: Krishnamurti ei halunnut eikä nimennyt itselleen seuraajia, koska hänen mukaansa "jokaisen pitää olla valona itselleen" eikä totuutta voi koskaan siirtää toiselle tuhoamatta sitä.

ellauri052.html on line 651:   Amerikkalainen fyysikko David Bohm (1917-1992) kärsi masixesta ja sai sähköshokkeja. Se oli juutalainen mutta agnostikko. Ehkä jehovakin on vain kvanttiaaltoa. Se tuumas että ajatustakin on joteskin joka paikassa kuten se kissa joka on laatikossa ja samaan aikaan ei ole siellä. Nää ajatuxet sinkoilee kaikkialla kuin fotonit, ja ne voi mennä vinxalleen bittiavaruudessa (elettiin aikaa ennen läppäreitä ja pilvilaskentaa). Tätä se jaxoi jauhaa Jiddu Krishnamurtin kanssa neljännesvuosisadan, ja oli muutenkin epäilyttävä: entinen marxilainen, mutta luopui siitä kun ryssät meni sen isän vanhaan kotimaahan Unkariin. Silti sillä oli paljon vaikeuxia jenkkiviranomaisten kanssa, ei päässyt edes töihin atomipommitehtaaseen.

ellauri052.html on line 653: It was not just Bohm who fell under the sway of Krishnamurti's charisma. He strongly influenced such writers as Joseph Campbell, the poet Robinson Jeffers, Henry Miller, Aldous Huxley, and Alan Watts who churned out popular books about Zen Buddhism. George Bernard Shaw once called young Krishnamurti "the most beautiful human being" he ever saw. Cabinet faggot. After visiting Krishnamurti's castle in Holland, Campbell wrote in a letter: "I can scarcely think of anything but the wisdom-and-beauty-of-my friend." In another letter he said, "Every time I talk with Krishna, something new amazes me."

ellauri052.html on line 655: There were two Krishnamurtis. One was the persona presented to the world through lectures and books; a man without ego who led a sanctified life of celibacy and high moral purity. The other Krishnamurti was a shadowy, self-centered, vain man, capable of sudden angers and enormous cruelty to friends. He was also a habitual liar. Krishna, as his friends called him, freely admitted his compulsive lying. He blamed it on simple fear of having his deceptions detected.

ellauri052.html on line 657: After learning about Krishnamurti's secret love affair with his best friend's wife, Bohm felt betrayed. Perhaps this plunged him into his third and final deep depression. Hospitalized, suffering from paranoia and thoughts of suicide, Bohm underwent fourteen episodes of shock therapy before he recovered sufficiently to leave the mental hospital. Earlier triple bypass surgery on his heart had been successful, but his death in 1991, at age 75, was from a massive heart attack. Krishnamurti had died six years earlier, at his home in Ojai, of pancreatic cancer. His body was cremated.

ellauri052.html on line 675: Sale tuntee vetoa myös Arabian Larskaan. T.E. Lawrence on kuvissa kyllä peräpään pojan näköinen. Se rakasti upseereja ja kaipasi miehexi miesten keskelle miehistöön. Liittyi ilmaväkeen sodan jälkeen vaan saadaxeen olla niitä lähellä. Desired to be a part of something larger than himself. Se oli luultavasti masokisti (iskä löi sitä pienenä) ja piilohomo. Ajeli moottoripyörällä kuin joku Tom of Finland hahmo. Väisti 46 vuotiaana 1935 jotain polkupyöräilijä poikia mutkassa ja ajoi pöpelikköön. Pää hajosi. Siitä kexittiin käyttää moottoripyöräillessä kypäriä.

ellauri052.html on line 677: T.E. was born out of wedlock in August 1888 to Sarah Junner, a governess, and Thomas Chapman, an Anglo-Irish nobleman. Chapman left his wife and family in Ireland to cohabit with Junner. Chapman and Junner called themselves Mr and Mrs Lawrence, the surname of Sarah's likely father; her mother had been employed as a servant for a Lawrence family when she became pregnant with Sarah.

ellauri052.html on line 679: Duunattuaan vähän aikaa arkeologisilla kaivauxilla (kuten mä) T.E. meni vapaaehtoisena väkeen (toisin kuin mä). Se teki muistinpanoja varusmiespalveluxesta (kuten mä). 
 Sale nähtävästi tunnisti Arabian Larskassa izensälaisen wannabe suklaapuolen miehen. Homofoobit on usein homofiilejä ja kääntäen. T.E. kirjoitti paljon pitkiä kirjeitä (kuten mä) kuuluisuuxille (toisin kuin mä): G B Shaw, Edward Elgar, Winston Churchill, Robert Graves, Noël Coward, E. M. Forster, Siegfried Sassoon, John Buchan, Augustus John, and Henry Williamson. Mitäh, olix nääkin kaikki hilpeitä?

ellauri052.html on line 684: Eräkirjailija Henry Williamson oli tunnetusti homppeli. Robert Graves (minä Claudius) oli sekin vähintään puolikuivuri. Bernard Shawia on epäilty piilohomoxi (why can't a woman be more like a man?) T.E. lähetti izepaljastavia kirjeitä Pshawin vaimolle Charlotelle. Ja diggas Conradia (vielä yhtä piilohomoa). Luki kreikkaa ja latinaa (kuten mä) ja  puhui arabiaa (mä en, ikäväxeni). Käänsi Odysseian ja jonkun Le Gigantesquen. Se omisti kirjan S.A.lle joka oli kai sen muslimipoikaystävä. Ei S.A.int, siis Suomen Armeija.

ellauri052.html on line 686: T.E. Lawrence oli siis toisen polven bastardi (mä yhdennentoista). Ei sukua D.H. Lawrencelle jolta tuli tää Lady Chatterleyn rakastaja samoihin aikoihin. Englantilaisen kirjailija D. H. Lawrencen romaani vuodelta 1928 julkaistiin alun perin Italiassa Britannian sensuurikiellon vuoksi ja romaani julkaistiin kirjailijan kotimaassa vasta vuonna 1960. Pirkko ja CEC oli piilottaneet sen makuuhuoneeseen kirjahyllyn välin. D.H. nousi oman aikakautensa ikoniksi aikana, johon Sigmund Freudilla ja Friedrich Nietzschellä oli suuri vaikutus. Kuollessaan häntä pidettiin pornografina (kiitos Restif), joka oli tuhlannut lahjakkuutensa. E. M. Forster kyseenalaisti tämän näkemyksen kirjoittamassaan kuolinuutisessa ja sanoi Lawrencen olevan sukupolvemme kekseliäin kirjailija. Oliko sekin siis sankareita sukkahousuissa?

ellauri052.html on line 688: Apparently his wife Frieda believed him to have had a sexual relationship with a farmer while writing Women in Love in 1916. There's also the coal miner quote you mentioned Kelby. Then there's the quote: I should like to know why nearly every man that approaches greatness tends to homosexuality, whether he admits it or not...  (Älkää yrittäkökään! Mä en ole! Sitäpaizi mä en ole lähelläkään suuruutta! Pienenen kuin pyy maailmanlopun edellä.)

ellauri052.html on line 693: I left myself quite limply in his hands, and, to get a better grip of me, he put his arm round me and pressed me against him, and the sweetnesS of the touch of our naked bodies one against the other was superb. It satistied in some measure the vague indecipherable yearning of my soul; and it was the same with him. When he had rubbed me all warm, he let me go, and we lo0ked at each other with eyes of

ellauri052.html on line 694: still laughter, and our love was pertect tor a moment, more pertect than any love I have known since, for either man or woman. The very echo of David's lament for Jonathan in 2 Samuel 1: 26 ('thy to me was wonderful, passing the love of women.)

ellauri052.html on line 698: You did!' exclaimed Gerald. `That´s one of the things I´ve never ever seen done. You mean jiu-jitsu, I suppose?

ellauri052.html on line 702: They don't? They do me. What's the start?

ellauri052.html on line 704: `I'll show you what I can, if you like,' said Birkin.

ellauri052.html on line 719: `You did! What was he like then, as a wrestler?'

ellauri052.html on line 721: Good, I believe. I am no judge. He was very quick and slippery and full of electric fire. It is a remarkable thing, what a curious sort of fluid force they seem to have in them, those people not like a human grip -- like a polyp -- 

ellauri052.html on line 736: Well then, said Gerald; `shall we strip and begin? Will you have a drink first?'

ellauri052.html on line 742: Gerald fastened the door and pushed the furniture aside. The room was large, there was plenty of space, it was thickly carpeted. Then he quickly threw off his clothes, and waited for Birkin. The latter, white and thin, came over to him. Birkin was more a presence than a visible object, Gerald was aware of him completely, but not really visually. Whereas Gerald himself was concrete and noticeable, a piece of pure final substance.

ellauri052.html on line 744: `Now,' said Birkin, `I will show you what I learned, and what I remember. You let me take you so --' And his hands closed on the naked body of the other man. In another moment, he had Gerald swung over lightly and balanced against his knee, head downwards. Relaxed, Gerald sprang to his feet with eyes glittering.

ellauri052.html on line 746: `That´s smart,' he said. `Now try again.'

ellauri052.html on line 748: So the two men began to struggle together. They were very dissimilar. Birkin was tall and narrow, his bones were very thin and fine. Gerald was much heavier and more plastic. His bones were strong and round, his limbs were rounded, all his contours were beautifully and fully moulded. He seemed to stand with a proper, rich weight on the face of the earth, whilst Birkin seemed to have the centre of gravitation in his own middle. And Gerald had a rich, frictional kind of strength, rather mechanical, but sudden and invincible, whereas Birkin was abstract as to be almost intangible. He impinged invisibly upon the other man, scarcely seeming to touch him, like a garment, and then suddenly piercing in a tense fine grip that seemed to penetrate into the very quick of Gerald´s being.

ellauri052.html on line 750: They stopped, they discussed methods, they practised grips and throws, they became accustomed to each other, to each other´s rhythm, they got a kind of mutual physical understanding. And then again they had a real struggle. They seemed to drive their white flesh deeper and deeper against each other, as if they would break into a oneness. Birkin had a great subtle energy, that would press upon the other man with an uncanny force, weigh him like a spell put upon him. Then it would pass, and Gerald would heave free, with white, heaving, dazzling movements.

ellauri052.html on line 752: So the two men entwined and wrestled with each other, working nearer and nearer. Both were white and clear, but Gerald flushed smart red where he was touched, and Birkin remained white and tense. He seemed to penetrate into Gerald´s more solid, more diffuse bulk, to interfuse his body through the body of the other, as if to bring it subtly into subjection, always seizing with some rapid necromantic fore-knowledge every motion of the other flesh, converting and counteracting it, playing upon the limbs and trunk of Gerald like some hard wind. It was as if Birkin´s whole physical intelligence interpenetrated into Gerald´s body, as if his fine, sublimated energy entered into the flesh of the fuller man, like some potency, casting a fine net, a prison, through the muscles into the very depths of Gerald´s physical being.

ellauri052.html on line 754: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.

ellauri052.html on line 756: At length Gerald lay back inert on the carpet, his breast rising in great slow panting, whilst Birkin kneeled over him, almost unconscious. Birkin was much more exhausted. He caught little, short breaths, he could scarcely breathe any more. The earth seemed to tilt and sway, and a complete darkness was coming over his mind. He did not know what happened. He slid forward quite unconscious, over Gerald, and Gerald did not notice. Then he was half-conscious again, aware only of the strange tilting and sliding of the world. The world was sliding, everything was sliding off into the darkness. And he was sliding, endlessly, endlessly away.

ellauri052.html on line 758: He came to consciousness again, hearing an immense knocking outside. What could be happening, what was it, the great hammer-stroke resounding through the house? He did not know. And then it came to him that it was his own heart beating. But that seemed impossible, the noise was outside. No, it was inside himself, it was his own heart. And the beating was painful, so strained, surcharged. He wondered if Gerald heard it. He did not know whether he were standing or lying or falling.

ellauri052.html on line 760: When he realised that he had fallen prostrate upon Gerald´s body he wondered, he was surprised. But he sat up, steadying himself with his hand and waiting for his heart to become stiller and less painful. It hurt very much, and took away his consciousness.

ellauri052.html on line 762: Gerald however was still less conscious than Birkin. They waited dimly, in a sort of not-being, for many uncounted, unknown minutes.

ellauri052.html on line 764: `Of course --' panted Gerald, `I didn't have to be rough -- with you -- I had to keep back -- my force --´

ellauri052.html on line 766: Birkin heard the sound as if his own spirit stood behind him, outside him, and listened to it. His body was in a trance of exhaustion, his spirit heard thinly. His body could not answer. Only he knew his heart was getting quieter. He was divided entirely between his spirit, which stood outside, and knew, and his body, that was a plunging, unconscious stroke of blood.

ellauri052.html on line 768: `I could have thrown you -- using violence --' panted Gerald. `But you beat me right enough.'

ellauri052.html on line 770: `Yes,' said Birkin, hardening his throat and producing the words in the tension there, `you're much stronger than I -- you could beat me -- easily.'

ellauri052.html on line 774: `It surprised me,' panted Gerald, `what strength you´ve got. Almost supernatural.'

ellauri052.html on line 778: He still heard as if it were his own disembodied spirit hearing, standing at some distance behind him. It drew nearer however, his spirit. And the violent striking of blood in his chest was sinking quieter, allowing his mind to come back. He realised that he was leaning with all his weight on the soft body of the other man. It startled him, because he thought he had withdrawn. He recovered himself, and sat up. But he was still vague and unestablished. He put out his hand to steady himself. It touched the hand of Gerald, that was lying out on the floor. And Gerald's hand closed warm and sudden over Birkin's, they remained exhausted and breathless, the one hand clasped closely over the other. It was Birkin whose hand, in swift response, had closed in a strong, warm clasp over the hand of the other. Gerald´s clasp had been sudden and momentaneous.

ellauri052.html on line 780: The normal consciousness however was returning, ebbing back. Birkin could breathe almost naturally again. Gerald´s hand slowly withdrew, Birkin slowly, dazedly rose to his feet and went towards the table. He poured out a whiskey and soda. Gerald also came for a drink.

ellauri052.html on line 794: There were long spaces of silence between their words. The wrestling had some deep meaning to them -- an unfinished meaning.

ellauri052.html on line 797: `Certainly it is,' said Gerald. Then he laughed pleasantly, adding: `It's rather wonderful to me.' He stretched out his arms handsomely.

ellauri052.html on line 799: `Yes,' said Birkin. `I don't know why one should have to justify oneself.'

ellauri052.html on line 805: `I think also that you are beautiful,' said Birkin to Gerald, `and that is enjoyable too. One should enjoy what is given.'

ellauri052.html on line 809: `Yes. You have a northern kind of beauty, like light refracted from snow -- and a beautiful, plastic form. Yes, that is there to enjoy as well. We should enjoy everything.'

ellauri052.html on line 813: `That's certainly one way of looking at it. I can say this much, I feel better. It has certainly helped me. Is this the Bruderschaft you wanted?'

ellauri052.html on line 815: `Perhaps. Do you think this pledges anything?'

ellauri052.html on line 819: `At any rate, one feels freer and more open now -- and that is what we want.'

ellauri052.html on line 829: `No? There you are, we are not alike. I'll put a dressing-gown on.' Birkin remained alone, looking at the fire. His mind had reverted to Ursula. She seemed to return again into his consciousness. Gerald came down wearing a gown of broad-barred, thick black-and-green silk, brilliant and striking.

ellauri052.html on line 833: `It was a caftan in Bokhara,' said Gerald. `I like it.'

ellauri052.html on line 839: `Of course you,' said Gerald, as if he had been thinking; 'there's something curious about you. You´re curiously strong. One doesn´t expect it, it is rather surprising.'

ellauri052.html on line 841: Birkin laughed. He was looking at the handsome figure of the other man, blond and comely in the rich robe, and he was half thinking of the difference between it and himself -- so different; as far, perhaps, apart as man from woman, yet in another direction. But really it was Ursula, it was the woman who was gaining ascendance over Birkin´s being, at this moment. Gerald was becoming limp again, lapsing out of him.

ellauri052.html on line 845: Mitä tästä opimme? Että sanokoot meeminikkarit ja kirjoitelkoot sitä taikka tätä,  geenit vetää vastustamattomasti puoleensa. Omat pikku siemenet on silti kylvettävä, vaikka hedelmättömäänkin maahan. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä.

ellauri052.html on line 849: 
Chicagon kultahattu

ellauri052.html on line 851: Bellow on Chicagon kultahattu Humboldt Parkista.

ellauri052.html on line 853: Bellow’s great subject is his own subjectivity. “If I had as many mouths as Siva has arms and kept them going all the time,” says Joseph, the novel’s Bellow-like protagonist, sounding a little like Walt Whitman, “I still could not do myself justice.”

ellauri052.html on line 858: Leader (Salen elämäkerturi) is statesmanlike, fair-minded. He acknowledges in the introduction that great artists are not necessarily family men and that Bellow helped himself to his friends’ and relatives’ life stories even when they would have preferred their privacy.

ellauri052.html on line 862: His friend and protege Philip Roth has said of him, "The backbone of 20th-century American literature has been provided by two novelists—William Faulkner and Saul Bellow. Together they are the Melville, Hawthorne, and Twain of the 20th century."
LOL, runkku-Roth Melvillenä tietysti.

ellauri052.html on line 867: Leader (se elämäkerturi) defines Bellow’s recurrent themes as “the relative claims of life and work, the intensity of childhood experience, sexual insecurity.” He could have added Jewish life and identity, the perils of matrimony and the defects of modern civilisation. The highly disciplined fellow devoted almost every morning to the sacred writing hours from nine to one. Sale ostettiin loppupeleissä Chicagosta Bostoniin. Jasu ja Sale kehu izeään varmaan kilpaa BU:n kekkereissä.

ellauri052.html on line 869: His favourite novelists, who recurred in his courses, were Dostoyevsky, Stendhal, Balzac, Flaubert, Dickens, Conrad, Dreiser and Fitzgerald. He also admired the satires of Wyndham Lewis.

ellauri052.html on line 871: Bellow punctured the pretentious, unmasked the delusions and deflated the reputations of several intellectual phonies, blackballing LeRoi Jones, Edward Said and Susan Sontag for MacArthur fellowships. He was severely condemned for his provocative but hilarious challenge: “Who is the Tolstoy of the Zulus? The Proust of the Papuans?” But no one ever answered his attack on cultural relativism and he did not apologise

ellauri052.html on line 873: Leroi oli nokikeppi, Said paha filistealainen ja Sontag halkiohaara. Vanhat mamut on aina vitun rasistisia. Ei tänne enää tarvi lisää mamuja. 6 päivän sodan jälkeen Sale meni Israeliin voitonriemuisena laskemaan ja haistelemaan arabiruumiita.

ellauri052.html on line 875: Vittu mikä kusipää. Ja yhen pyllypään bändärin miälestä Saul Bellow "was the most coruscating stylist, the most brilliant intellect, the most compassionate and great-souled writer in modern American literature." Pahinta on eze voi olla totta, tosi paha todistus Amerikan henkisestä tilasta.

ellauri052.html on line 876: Sale is more important than you he is a leader in his field, a Pulitzer winner, a shoveleer, friend of dead president Kennedy, and dead senator the same, and von Humboldt. Sanoo Sale Salesta. Hupasaa et Jasun kotkan uran huippuhetki oli kun John F. Kennedy rotkautti sitä. Vielä hupasampaa et se oli Jasustakin hienoa.

ellauri052.html on line 877: Eurooppalaisten jutut ei ole paljon arvoisia verrattuna silkkaan rahaan, Oskariin ja Pulitseriin. Samaa mieltä oli feikki Dean, toinen samanlainen nenäkäs julkero joka tuli pokkaamaan hätään joutuneiden ruozalaisten pikku dynamiittipötkypalkinnon.

ellauri052.html on line 878: Ranskaa ja Pariisia Sale mätkii kahella kädellä. Syö varmaan vapaudenperunoita paperipussukasta kezuppi kyytipoikana. Se on kuin Trump: haluis hakata Pohjois-Amerikan irti muusta maailmasta ja purjehtia sillä länteen. Paizi että Kiina tulee kohta vastaan. Dammit! huusi kotka römeästi kuin Hortense.

ellauri052.html on line 879: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.

ellauri052.html on line 882: I heard Bellow deliver the PEN speech on “American Writers and Their Public” to a packed hall in London on March 22, 1986. He had just suffered the death of his brothers and agonising break with Alexandra. Exhausted by jet-lag, stiff-gaited and parchment-skinned, he seemed terribly old and shattered. His talk ranged widely and wildly but, rambling and unfocused, he could not — like Ezra Pound in the Cantos — make it cohere.

ellauri052.html on line 893: Taikahuilua pitäs nyt kuunnella ja E.T.A. Hoffmannia lukea. Ainaskin sitä kuuluisaa pähkinänsärkijää. Tschaikovskikin oli homo. Hoffmann 1776-1822 kuoli syfilixeen 46-vuotiaana. Pilapiirtäjä joka kirjotti ensimmäisen dekkarin nimeltä Fräulein Scuderi.

ellauri052.html on line 894: Renata on vihainen koska se menetti tilaisuuden kuulua Euroopan hienoimpaan musiikkiyleisöön Milanon Scalassa. Mut ei, Humboldtin lahja oli tärkeämpi, koska Humboldt-Sale kehuu siinä Salea yliluonnollisen hyväxi ihmisexi. Hoffmannista oli Patti Mulkkisella sellainenkin kasku että se kexi krapulaisena virkamiestyönä juutalaisille sukunimiä. Senkö takeen niistä tuli sellaisia hassuja, epäsaxalaisia kuten Rosenmädchen tai Szyspulver.

ellauri052.html on line 897: Pouilly-Fuisse chardoneen shoveljeeri lie ottanut Ernest Hemingvaun kirjasta Moveable feast. Sale lukee menua oikealta vasemmalle ja panee Renatan puhumaan kuin maxullinen nainen. Salessa on tosi paljon Hofmannin karikatyyrijutkua. Sana hallussa mutta läpimätä ihminen. Yliluonnollisen sellainen. Ja aivan vitun kuolemanpelkoinen.

ellauri052.html on line 898: Salen siteeraamasta Samuel Danielista 1562-1619, elisabetinaikaisesta naamiaisnaamareita väsänneestä muusikon pojasta ja kamariherrasta tämän verran: The 1911 edition of the Encyclopædia Britannica says of him: "His style is full, easy and stately, without being very animated or splendid; it is content with level flights. As a gnomic writer Daniel approaches Chapman, but is more musical and coherent. He lacks fire and passion, but he has scholarly grace and tender, mournful reverie." Enempi kanan lentoa.

ellauri052.html on line 901: Nyt alkaa loppu olla käsillä. Humboldt lienee jälkeen yxi Salen alter egoista. Niinkuin myös George Swiebel joka käy Aahrikassa Hendersonina. Theo on kuin Wilt Whatmanin neekeripoikaystävä. Koko kirja on Salen painajainen ja märkä uni samaĺla. Nää on kaikki sen vaihtoehtoisia elämiä.

ellauri052.html on line 902: Humboldtin lahja onkin oikeasti Salen oma sepustus josta tulee kassamagneetti ja jättimenestys. Kaikista hienointa elämässä on "pleasing hundreds of thousands, millions of spectators". Ja ansaita paljon paljon rahaa.

ellauri052.html on line 904: Kaikki Salen toiveet, pelot, vihat ja ennakkoluulot on mukana lopputemmellyxissä. Ja loppunäyt menee ammuvainaan nuotilla kuten virkaveli Kanilla. Se inhoo muun muassa emansipoituja skandinaaveja joilta puuttuu jutkun paha jumala ja mustat angstit.

ellauri052.html on line 905: Sitä mä vaan en tajua mix vainajan apinavirkaveljen syönti olis syntiä. Tarkottaaxe plagiaattia, jonkun kuolleen kolleegan juttujen plagiointia? Mitä pahaa siinäkään muka on? Sehän on vaan kapitalistista vedätystä eikö niin? Eikö niin?

ellauri052.html on line 906: Sale näkee izensä Humboldt- Caldofreddon tyttäressä jossa on samaa tuskaisaa halukkuutta ja riemukasta hätää. Niinpä. Sale on pussy-whipped sanoo miehekkäämpi mafioso Cantabile.

ellauri052.html on line 914: Dr Denton's sleepers oli ekat jenkki sarjatuotantona valmistetut vauvanpyjamat. Sittemmin jenkki vauvanvaatteet tehtiin muovista kun se ei muka pala niinkuin puuvilla. Se vaan sulaa ihoon kiinni. Onnex John sai äitiyspakkauxesta kunnollisia. Johnia hoidettiin Bostonissa tohtori Spockin neuvoilla. Salen broidi kuumuu kivihiilestä öljykriisin aikana. Vitun fossiilien polttajat. Pikku Sale ihailee sitä yllänsä Dentonin muovipyjama.

ellauri052.html on line 915: Salen aika oli meidän vanhempien aika, kaikista kovimman talouskasvun aika 20-luvulta 80-luvulle. Juuri sillä ajettiin pallo maailmanlopun kuntoon. Siitä on karmaisevaa ja säälittävää lukea. Kuolleet sielut joita Sale kauppaa on yhtä halpoja kuin muukin tavara.

ellauri052.html on line 920: Renata tarkoittaa uudelleensyntymää. Aina vaan tätä platonismia. Ei se ole muuta kun narsistin hirmuista kuolemanpelkoa. Vanhana Sale oli kuolla syötyään Karibialla raakaa kalaa. Sillä kertaa selvis kiitos vaimon nro 5. Vähän myöhemmin kuoli sittenkin taju kankaalla ja syntyi varmaan uudestaan täinä tai iiliäisenä.

ellauri052.html on line 922: Sale on kuin Meister Eckehardt, aina samanikäinen, jäänyt 5-vuotiaan tasolle. Ryppyinen mulkosilmäinen hevisenhampainen pikkupoika pyjamassa.

ellauri052.html on line 924: Sale haaveili ezen psska kirjat olis messiaanisia. Ei ollu. Ei sitä enää paljon lueta, se on menneen vuosituhannen toxinen setämies, poissa muodista. Mut on siinä paljon intertextuaalisuutta, kuten ristisanoissa.

ellauri052.html on line 926: Jeesuxen sanoma on tää: Kunnioita mua ja mun isää ja meidän pierua, tätä globaalia ihmispesää edustavaa julkkiskolmikkoa enemmän kuin omaa persettä, ja rakasta omaa persettä yhtä paljon kuin pesän muita pörriäisiä, ei enempää eikä vähempää. Anna meille kaikille luottoa äläkä vaadi takaisinmaxua ennen kuin seuraavassa jaxossa, jota saat kyllä turhaan odottaa.

ellauri052.html on line 931:   Kun Salen halvexima sen vanhin poika psykiatri sanoo suorat sanat paskamaisesta isästään, pörähtään sen kimppuun äkäinen lauma Salen kirjallisia häntäkärpäsiä.  The difficulty Greg Bellow has in grasping his father’s work is almost immediately apparent. His literary interpretations range from calling Humboldt’s Gift (1975) “a novel permeated by death consciousness” to writing that the protagonist of Henderson the Rain King (1959) “chooses a life path that brings him into contact with suffering and death.” (The very phrase “life path” would undoubtedly have made his father cringe.) Ehkäpä, just six että se on osuvaa.

ellauri052.html on line 932: Oddly, Greg expresses frustration with a father “whose deepest desire was to keep his thoughts and his feelings strictly to himself,” as if Bellow did not spend nearly 70 years sharing those thoughts and feelings with millions of readers.

ellauri052.html on line 934: Haha se jako kyllä ize ahkerasti kiillottamaansa kuvaa izestään. Sen izehaukut on laskelmoituja ja päätyy aina korostamaan sen jaloutta.  Saul reserved for art what his eldest son sought from him in life.  Kumartaa yleisölle ja pyllistää perheille. Hintelä kalansilmä panomies.

ellauri052.html on line 936: Ultimately, much of the book revolves around a perceived opposition between “young Saul,” the politically radical, amorously multitasking free spirit who raised him, and “old Saul,” the reactionary, race-baiting friend of authority and Allan Bloom who occupied his father’s body for its final 40 years. Greg had a front-row seat for Bellow’s supposed conversion, after the rise of black power and the Six Day War, to the unfashionable conservatism that remains the unspoken reason his books aren’t read much in America today. He is thus well-placed to describe how that change—dramatically evident in Mr. Sammler’s Planet (1970), the neo-con novel par excellence, but also in Herzog—manifested itself in private.

ellauri052.html on line 938: Luikero Sale alkaa komennella porukoita heti kun sillä on pätäkkää. Se oli kuin Joosef Ebyktissä. Vassarimamusta tuli menestyxen mukana siirtomaasotien kova jenkkihaukka. Tabletin kriitikko Kreitner, jutku sekin, on joku salebändäri joka ei pidä vanhasta vassarista Gregistä. Ei Salekaan, psykoanalyytikko Greg on ikävä jäänne Salen köyhistä vuosista. Greg sanoo Salea kirjallisuussalonkileijonaxi, mistä kriitikkobändäri pahastuu. Vaan sitähän se oli mitä suurimmassa määrin.

ellauri052.html on line 940: Greg had made a career out of his own childhood misery—a nasty dig given that Saul was as much the author of that misery as he was of his novels. Greg noted, with shrugging disapproval, that his father “felt a duty of truth to his readers that was stronger than to his family,” but indicated he still didn’t understand or accept this about his father. Perhaps he can’t be expected to. “All significant human business is transacted inside,” was Saul’s lesson to Greg, who doesn’t seem to have forgiven his father for it being true.

ellauri052.html on line 944: It may be helpful to note here that Bellow’s fame, already growing after The Adventures of Augie March, exploded after the publication of Herzog in 1964—the same year Daniel, his youngest son, was born. By the time the newly rich writer, urged by his third wife, moved into a fancy co-op on Lake Michigan, Greg already possessed enough of what he thought were his own opinions to dislike the white plush carpets, the 11 rooms “filled with fancy furniture and modern art.” Reminding the reader he was “raised by a frugal mother and a father who had no steady income,” Greg says that he “found the trappings of wealth in their new apartment so repellent that I complained bitterly to Saul,” who replied that he didn’t care about the new shiny things so long as he could still write—which he could. “As I always had, I accepted what he said about art at face value,” Greg admits, but he stopped visiting the new place. After the marriage deteriorated and Saul moved out, 3-year-old Daniel, in the words of ex-child-therapist Greg, “took to expressing his distress” by peeing on the carpets. “I have to admit that the yellow stains on them greatly pleased me,” Greg writes—for once showing off the Bellovian touch.

ellauri052.html on line 946: Zachary Leader’s work, though superior to Atlas’s and better than his first volume, still has some serious flaws. He swallows Keith Botsford’s absurd claim that his subject “is a direct descendant of Machiavelli”. Leader constantly tries to connect every person and event in Bellow’s life to their fictional counterparts instead of emphasising his imaginative transformation of experience. Literary agent Andrew Wylie, well named “The Jackal,” poached Bellow from his longtime agent Harriet Wasserman.  Varmaan lupas Salelle pyllynamia. 

ellauri052.html on line 948: His good looks, exciting mind, sharp wit and exalted reputation were catnip to the ladies, whom he easily captured but could not control. Though not cut out for marriage, he had five wives and divorced the first four. One of his three sons explained, “He liked being taken care of. He liked beautiful, intelligent, spirited women. He didn’t like being bored.” Except in the arse.

ellauri052.html on line 950: Only his last wife, Janis Freedman, who was 43 years younger, redeemed his marital failures and fulfilled his expectations. Plain and pliant, Canadian, Jewish and well-educated, she devoted her life to Bellow. She became his amanuensis, household major domo, surrogate parent, guardian of the flame and mother of his child when the biblical patriarch was 84. Hiljaiset ja halukkaat, ketterät ja kurvikkaat, sellaiset me haluaisimme. Jasu ja Jörkka yxissä kansissa.

ellauri052.html on line 958: Bellow was accused of being a “lousy” sexual performer, but was more convincingly called a passionate and virile lover. He even had a fling with his black cleaning lady, “about twice as tall as he was, and well built.” No hemmetti, kysyttiinkö siivoojalta miten mini Sale pärjäsi. Tais heiluttaa patonkia porttikonkissa.

ellauri052.html on line 960: During an awkward sexual encounter with Harriet Wasserman, she remembered “asking him for permission, as if it were a museum objet d’art, ‘Can I touch this?’” Many of his mistresses remained in love and in touch with him. Scott Fitzgerald said that Hemingway “needed a new woman for each big book”; Bellow lost a woman with each big book. He spilled sperm as he spilled ink, and sex both interfered with and inspired his writing. Bellow created and lived on turbulence, thrived on chaos, courted conflict and was inspired by personal cataclysm. He reported that one lover (mies vai nainen?) “caused me grandes dificultades in England and in the south, but I finished Sammler just the same.” The bearers of erogenous zones (either sex) made him feel younger, “it was a way of avoiding the Angel of Death,” and he cherished their provocative bitchiness. Bellow’s emotional upheavals — his guilt and remorse, multitudinous failings and need for self-condemnation — made him beat his breast at his private Wailing Wall. Se oli kuin kunkku David jolle tuotiin neitosia pyllynlämmittimixi.

ellauri052.html on line 962: He portrayed his ex-wives, before and after they divorced him, as they declined from goddess to devil. Their sexual betrayals and financial extortions supplied the mother lode of his fictional material and generated the misogyny and guilt that fueled his creative powers. He exalted his fourth wife, the Gentile Romanian mathematician Alexandra Tulcea, as the “translucent Minna gazing at the stars” in The Dean’s December and crucified her as the “ferocious, chaos-dispensing Vela” in Ravelstein.

ellauri052.html on line 964: No ex tää nyt kuulosta nashishtiselta? Ihankuin Philip Roth.

ellauri052.html on line 966: Bellow's wives were Anita Goshkin, Alexandra (Sondra) Tsachacbasov, Susan Glassman, Alexandra Ionescu Tulcea, and Janis Freedman. In 2000, when he was 84, Bellow had his fourth child and first daughter, with Freedman.  Goshkin elätti sitä tunarointivuosina. Sen se dumppas kun alko tulla rahaa. Se oli kuin se Jasun ykkönen.

ellauri052.html on line 969: Bellow’s most merciless and eviscerating tormenter was his third wife, Susan Glassman, who defeated him in a long, acrimonious and expensive divorce suit. In 1974, after he had fraudulently misrepresented his projected income, the court, hostile to a successful Jewish intellectual, “ordered him to pay Susan $2,500 a month in alimony, backdated to 1968, plus $600 a month child support, plus lawyers’ fees.” Ignoring his own lawyer’s sound advice to settle the case, he surrendered to a self-destructive impulse, continued to appeal and deliberately prolonged his agony.

ellauri052.html on line 971: The rap against Bellow is that he maligned four of his five wives, especially in his fiction. This is true, and Leader is savvy enough not to take Bellow’s word about them. Wife No. 1, Anita, is shown as the underappreciated mainstay she obviously was. As for wife No. 2, Sondra Tschacbasov Bellow (Bellow called her Sasha), the model for the evil Madeleine, Leader has a scoop: an unpublished memoir shared with him after Bellow’s death. By her own account, Sasha was a vulnerable child-woman lacking basic life skills. From childhood and into her teens, she says, she was the victim of incest committed by her father. When Bellow took up with her, he was 37 and she was 21, a Bennington graduate and a secretary at the Partisan Review. His friends treated her with a sniggering sexism unfortunately unremarkable in the 1950s. At a party Bellow took her to, the critic R. W. B. Lewis, her former professor, drunkenly demanded to

ellauri052.html on line 977:   Sale ja sen läski grynderi isoveli on ahneita ja saitoja Shylokkeja ihan Shakespearesta. Rahaa käärivät ja pihtailevat sitä. Sale ynnää ravintolalaskut kahteen kertaan ja pienentää tippiä. Isoveli kerskuu rahoilla. Molemmilla on kaapit väärällään riepui ja rätei ja kenkiä tuhansittain kuin Imelda Marcoxella. Kultakorkokuvioiset tapetit seinillä kuin Trumpilla. Vastenmielistä ja moukkamaista. Matuisä oli ilmikepuli.

ellauri052.html on line 979: The most important person in Bellow’s life—Maury, his oldest brother. As Leader shows, Maury was both the driving force in Bellow’s Americanization and a major presence in his work. Parents and wives came and went, but Maury remained: Simon in Augie March, Shura in Herzog, Julius in Humboldt’s Gift. As peremptory and violent as their father but more competent, Maury epitomized the cult of power and material success that both fascinated and repelled Bellow. “I recognized in him the day-to-day genius of the U.S.A.,” Bellow said in an interview with Philip Roth. In the same conversation, Roth observed that Maury’s reckless, angry spirit was “the household deity of Augie March.” By the time Maury finished law school, he had already started collecting graft for a corrupt Illinois state representative, skimming off the top for himself and his mother. A charismatic ladies’ man with an illegitimate son, Maury was “very proud of his extraordinary group of connections, his cynicism, his insiderhood,” Bellow told Roth. Maury was disdainful of his brother’s nonremunerative choice of profession, which he considered luftmenschlich—frivolous, impractical.

ellauri052.html on line 981: The rivalry between the brothers may have been even more extreme in life than it was in art. When Bellow won the Nobel Prize in Literature in 1976, his brother refused to come to Stockholm for the ceremony. Maury’s grandson reconstructed his thinking as follows: “How dare Saul win the Nobel Prize when I’m really the smart one, I’m the one.”

ellauri052.html on line 983: Sale selostaa ensin millanen törkimys sen veli on ja sit sanoo perään eze on gentleman ja jalo jäbä. Mitä sontaa. Muze lienee aika vakiintunut sanojen gentleman ja jalo merkitys: mitä isompi törkimys sitä jalompi. Niinkuin Pamelan loordi vaikka. Sale ize on pieni kaveri mutta iso törkimys. Salen märät unet Renatan ravintolarunkuista ja isonveljen setämiespulina ovat puhdasta toxista misogyniaa. Samaa talousliberaalia arvokonservatiivia jutkumamusalaliittoa ovat Salen ihailemat Herman Kahn ja Milton Friedman kumppaneineen. Vaikkei se mikään salaliitto ole, ihan julkisesti sikailevat.

ellauri052.html on line 988: Eurooppalaisten jutut ei ole paljon arvoisia verrattuna silkkaan rahaan, Oskariin ja Pulitseriin. Samaa mieltä oli feikki Dylan eli Zimmermann, toinen samanlainen koukkunenä julkero joka tuli pokkaamaan hätään joutuneiden ruozalaisten pikku dynamiittipötkypalkinnon.

ellauri052.html on line 990: Ranskaa ja Pariisia Sale mätkii kahella kädellä. Syö varmaan vapaudenperunoita paperipussukasta kezuppi kyytipoikana. Se on kuin Trump: haluis hakata Pohjois-Amerikan irti muusta maailmasta ja purjehtia sillä länteen. Paizi että Kiina tulee kohta vastaan. Dammit! huusi kotka römeästi kuin Hortense.

ellauri052.html on line 992: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.

ellauri052.html on line 994: We! we! piipittää pikku maahanmuuttaja Setä Samin jalkovälistä heilutellen uhkaavasti sen munapusseja. Mut hei, pahimmistakin terroristijutuista voi saada hemmetisti pätäkkää myymällä niitä kumikaulameedialle! Mä oon valmis epäizekkäästi auttamaan mun ystävää kunhan saan ne rahat sitte takaisin silleesti niinku korkoineen.

ellauri052.html on line 1002: Sale janoaa päästä paasaamaan Renatalle Goethesta. Thought is a real constituent of being, he tried to continue. Charlie! Not now! said Renata. People of strong intellect never are quite sure whether or not it's all a dream. Hemmetti mikä höperö. Mutta ilkeä ja rahantunteva.

ellauri052.html on line 1006: Wilt Whatman, Waldo Emerson ja lättänenä Plato oli kaikki salen henkisiä kusipäitä sielunveljiä. 2 lisää: Dante ja Dostojevski. Kaikki Salen herot on narshishteja, misogyynejä ja vähintään piilohomoja. Niinkuin se. Ei se ihaile kuin kaltaisiaan mulkkuja. Sale ja sen isokannuinen Renata luuska on aivan hemmetinmoisia moukkia. Samaa luokkaa kuin Jasu ja sen kotka.

ellauri052.html on line 1008: Salen haukuskelu jatkuu 170 numeroa myöhemmin albumissa 222.

ellauri053.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri053.html on line 44:     16. huhtikuuta – Merenkulkuneuvos Antti Wihuri perusti nimeään kantavan kansainvälisten palkintojen rahaston. 


ellauri053.html on line 54:     9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen. 


ellauri053.html on line 62:     9. lokakuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius sai ensimmäisen Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. 


ellauri053.html on line 63:     11. lokakuuta – Isojoella löydettiin 17. toukokuuta kadonneen Kyllikki Saaren ruumis suohautaan peitettynä. 


ellauri053.html on line 64:     27. marraskuuta – Hiihtäjä Veikko Hakulinen valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä toisena vuonna peräkkäin. 


ellauri053.html on line 74: Jaaha. Taidanpa tietää kuka on lihavan eunukin Ji Ninin peitenimellä runoja lallattava hullu virkaveli. Pelkkää sisarkateutta sanoisin...

ellauri053.html on line 76: Hemmetti toi kuolemattomuussikiö on vahva meemi! Sale Bellowilla oli sellainen, ja Söören Luutarhalla. Jos hemmo tosiaan ei haluu ize kuolla sillä on se. Sörkkä kuzui tätä sielua nimellä Personlighed. Vähemmän persoonalliset tyytyy jättää viestikapulan jälkeläisille. Joiltakuilta se putoo kalkkiviivoilla. D'oh! 

ellauri053.html on line 80: Kyllä se eunukki näköjään haluu tehdä numeroa izestään, jättää kuopan johon jälkeenjääneet putoavat. Just toi tarve tulla huomatuxi taitaa multa puuttua. Poistun mielelläni kuin pieru Saharaan. Mulla on ize asiassa aika vähän sitä perusnarsistipiirrettä et yleisö olis mulle tärkeä. Mulla on tätä käänteistä narsistipiirrettä että yleisö ei ole mulle tärkeä. Ne on pelkkää laahusta. 

ellauri053.html on line 88: Pitääkö ihmisellä olla arvoa? Se kuulostaa talousliberaaliselta. Mitä sit vaikka ihminen on riisisäkki? Miten niin pelkkä? riisi on hyvää eikä edes halpaa. Paizi CEC ei pitänyt riisistä. Se halus aina perunoita. Sen mielestä riisi oli jouluruoka. 

ellauri053.html on line 90: Paxu eunukki haluis olla keveä. Mut jos on neljänkympin jalka se on yhtä vaikeaa kuin mörön tanssia. Mieluimmin tanssii yxixensä kun kukaan ei ole näkemässä. Soittaa valkoista pianoa ilman sävelkkorvaa. Ja mölisee. Timon Airaxinen kaipaa keveyttä sekin, kuin Milan Kundera. Sekin on aika iso eunukki. Ja lihava. 

ellauri053.html on line 94: "Kaikki haluavat ajatella kuolinvuoteellaan että elivät hyvän elämän." Mix? Voihan myös ajatella että paska reisu mutta tulipahan tehtyä? "Kaikki" muotoiset mietelmät on yhtä falskeja kuin "koko Suomi hullaantui".

ellauri053.html on line 101:   Sosioloogi Johanna Rainio-Mulkero esiintyy experttinä INEQ-apulaisen pallilta. Ettei vaan ole oikislainen sekin. Sillä ei näytä olevan ainoatakaan omaa ajatusta tai havaintoa. Sentään paljastaa aivan oikein et ruozalaiset ja muut oikismulkerot tykkää keskusvirastoista sixi, koska niiden johtoon jää pysyvästi oikismulkeroita istuximaan viran puolesta vuosikymmenixi. Tollasia Sailaxia, joka sentään onnex ymmärsi kuolla lopulta.

ellauri053.html on line 110: Andre Gide oli irkku Oscar Wilden seelenbruder. Sai noobelin 1947. Mulla on sen Faux monnayeurs, Vääränrahantekijät. Se kertoo sen kouluajan homoiluista. Andre oli taustoiltaan kermaperse porvari. Ihmisen velvollisuus on olla onnellinen, se lainas Goethea. Sen eka kirja oli proosaruno Nourritures terrestres.

ellauri053.html on line 112: Robert de Montesquiou, deo duce et ferro comite, cascognelainen bon vivant ja dandy, oli Proustin paroni Charlusin mallina. Sen joka pystypani persuuxiin jotain roturieria jossain takapihalla. Roopen suosijan kreivitär Greffoulhen kynttilä sammui vasta 1952.

ellauri053.html on line 116: Henri Bergson, in full Henri-Louis Bergson, (born Oct. 18, 1859, Paris, France—died Jan. 4, 1941, Paris), French philosopher, the first to elaborate what came to be called a process philosophy, which rejected static values in favour of values of motion, change, and evolution. Voila: Henri Bergson's bold and sweeping conception of a panpsychic world charged with élan vital.

ellauri053.html on line 118: Bergson oli jutku. Huono matemaatikko josta tuli salonkien muotifilosofi. Peukutti biologiaa mekanismin sijasta. Sai kirjallisuuden noobelin 1927 vaikka ei pystynyt laahautumaan paikalle. Lipilaarit herrasväet ja jenkit tykkäsivät bergsonismeista:

ellauri053.html on line 121: Men do not sufficiently realise that their future is in their own hands.

ellauri053.html on line 129: One of the bad effects of an anti-intellectual philosophy, such as that of Bergson, is that it thrives upon the errors and confusions of the intellect. Hence it is led to prefer bad thinking to good, to declare every momentary difficulty insoluble, and to regard every foolish mistake as revealing the bankruptcy of intellect and the triumph of intuition.

ellauri053.html on line 131: A more scientifically oriented philosophy of change than Bergon's was developed between the wars by A. N. Whitehead particularly in his book Process and Reality.

ellauri053.html on line 138: One of Sainte-Beuve's critical contentions was that, in order to understand an artist and his work, it was necessary to understand that artist's biography. Marcel Proust took issue with this notion and repudiated it in a set of essays, Contre Sainte-Beuve ("Against Sainte-Beuve"). Proust developed the ideas first voiced in those essays in À la recherche du temps perdu (In Search of Lost Time).

ellauri053.html on line 147: Aarne Kinnunen on snobi kert se on nousukas. Snobit oli esteettejä. Se oli paha epiteetti Tenttenille. Oliko Entten snobi vaiko dandy? Vähän etuajassa oli snobixi. Dandyn piirteitä löytyy sensijaan kovasti. Entä Puovo Huovikko? Nousukashan sekin on, siis snobi. Huom humanismi kuuluu mukaan tähän kuvioon. Dekadenssi ja symbolismi ja modernismi. Kaikki vitun ärsyttäviä.

ellauri053.html on line 149: Prerafaeliiteista mulla ei ollut ennestään mitään havaintoa. Viktoriaanisia kapinoizijoita, alkaen 1848, romanttisen toritaiteen tuhertajia nähtävästi. Muka paluuta Rafaelia edeltäneeseen renesanssityyliin.

ellauri053.html on line 152: The term 'Pre-Raphaelite' conjures up visions of tall, willowy creatures with pale skin, flowing locks, scarlet lips, and melancholic expressions. The paintings of these models and muses, who were often the artists' wives and mistresses, defied Victorian standards of beauty and caused much controversy.

ellauri053.html on line 159: Le bitume (NBk6) est un pigment organique d'origine fossile (un hydrocarbure de la famille du pétrole). Les bitumes se différencient des asphaltes par l'absence de substance minérales et la solubilité dans le sulfure de carbone (PRV1).

ellauri053.html on line 165: Pline l'Ancien mentionne plusieurs gisements : « Le bitume approche du soufre ; c'est tantôt un limon, tantôt une terre. Un limon, sortant d'un lac de Judée. Une terre, en Syrie, autour de la ville maritime de Sidon. Dans ces deux états, il s'épaissit et se condense. Il y a aussi un bitume liquide, témoin celui de Zacynthe et celui qu'on apporte de Babylone ; ce dernier bitume est blanc. Le bitume d'Apollonie est liquide aussi. Tous portent en grec le nom de pissasphalte, comme qui dirait mélange de poix et de bitume ». C'est l'origine des noms de spalt et d'asphalte.

ellauri053.html on line 167: Dans la première moitié du XIXe siècle les peintres français vont en faire un emploi très fréquent. La texture laquée et la tonalité d'un roux très sombre intéressent des peintres comme Prud'hon qui l'utilise dans son tableau La Justice et la Vengeance divine poursuivant le Crime, et il sert avec excès jusqu'à Gustave Courbet. Les artistes l'utilisent abondamment soit en glacis pour les ombres, soit en couche épaisse pour les aplats des fonds. L'usage d'une couleur chaude pour les ombres et les fonds apparaît alors comme une nouveauté remettant en question la doctrine courante qui voulait que les ombres et les lointains soient bleuâtres (froids).

ellauri053.html on line 179:   E.Saarinen kehu kukoistussyöttiplokissa Aarnen tutkielman Puovon lyriikasta ihan kuplixi. Säntäs kirjakauppaan ostamaan samat Puovon paxut kootut runot kuin oli Aarnella, kun se vanhuxena väsäs nää arvostelut. Olix Puovo edes enää elossa? 2018, ei kai. Puovo veti paukuttamansa henxelit 2008, 77 vuotiaana. AK syntyi vuotta aikasemmin ja kuolee myöhemmin, se vietti 90-vuotispäivää äskettäin. Ketkäs muut teki niin? Ainiin runoilija Metastaasi ja sitä ihaillen siteeraillut Jean-Jacques. Paizi osat ovat vaihtuneet! Ihailija eli lyhyemmin kuin ihailtu, söikin paremmin. Josmä jostain syystä jäisin henkiin Eskin jälkeen mä olisin sen Aarne Kinnunen, en sen Metastaasi, vanha etäpesäke. Eski olisi Jeesus, puukonhaava mahassa, mä sen veli Peeveli, ex-telttailija. 

ellauri053.html on line 181:   Sevverra kiinnosti et lainasin Viikin kirjastosta Puovon paxut ja Aarnen laihemman tulkintapokkarin. Se on olevinaan Puovon runollusten ensyklopedia. Anssi Yli-Jyrä sano 50v-päivänään, et pipliakonkordanssit on paxumpia kuin ize piplia. No tää ei kyllä oo. Aarne on keskittynyt nähtävästi vain tähdellisimpään sisältöön. Jättänyt mielestään paskemmat pukerruxet vaille mainintaa. Raamatun kanssa sellainen peli ei vetele, kun koko kirja on samaa inspiroitua jumalan sanaa. (Italo Calvino kertoo tapauxen, jossa Muhammed torkahtaa kesken sanelun ja lause jää puolitiehen. Kirjuri jatkoi lausetta omasta päästä. Se meni Muhammediin täydestä. Kirjuri menetti uskonsa kirjaimelliseen ilmoituxeen.) 

ellauri053.html on line 183:   Mut nytku kaupunkilaiskissa on ollut kankeena jo 10v, voi 2v vaja 90 vanha Aarne maalaishiiri rentoutua, ottaa lepoa ja sanoo jotain asioita halki, mistä töröhammas viiniruukku oisi voimissaan varsin vimmastunut, törkännyt Arskan uima-altaaseen. (Tän kaskun Arska ehti kertoa jo mustelmissa 2011.) Puovo oli yxinkertaisesti korskea, hybrixestä ja halvasta punaviinistä ihan piukkana. Luuli olevansa latvusta pitempi muuta laahusta ja fixumpi, puupää, izeoppinut paperikaupan apupoika, koulupudokas. Rahanahne kuin vaarinsa, punikkien leipuri. 

ellauri053.html on line 185: Jos saan nyt heti alkuun sanoa kokemuxen rintaäänellä nimerkillä olinhan siellä minäkin, niin tässon meitä nyt yxin tein 4 narsistia, Puovo suuri suurimpana, mut Aarne Eski ja mä myös sen kirkkoveneen meloina ja peräpainona.   

ellauri053.html on line 188:   Aarne seuras kateena vierestä kun Puovon minä paisui kuin teekkaripallo. Ne oli hirmuisoja, punasia ja kumisia ja niissä oli ratasmainen teekkarinkuva. Mä en koskaan saanut sellasta. Joka vuosi pyysin ja anelin. No way. Elämä on traagista. Life is hard and then you die. Hyvä kysymys: oliko nuori Puovo enemmän vai vähemmän suuruudenhullu kuin vanha? Paisuiko sen teekkaripallo vai rupistuiko se lopulta, kuten kumiset ilmapallot tekevät, tulevat ryppyisixi ja puoliveteisixi. Lopuxi niistä voi imaista retiisejä ja paukutella niitä. 

ellauri053.html on line 190:   Aarnesta ei tullut kirjailijaa, tuli vaan professori. Sen palloista ei koskaan tullut isoja, lommoposki ei jaxa puhaltaa. Teki sitten retiisejä. Uarne on Caesarin murhaajan Brutuksen näköinen, synkkäkulmainen, kuin Frankensteinin hirviö. 

ellauri053.html on line 192:   Puovo kirjoittaa pullopalkalla, pyöristyen kirja kirjalta. Säädyllinen savolaismies on vähän pöyristynyt. Jos mä olisin kirjailija, niin en menettelisi noin rivosti. Viinaratteja oli vanhat kiinalaisetkin runoilijat, ja ukko Nooa. Ei siinä ole mitään hämmästeltävää, edes Suomen oloissa. Ei siihen selvin päin pysty, eikä täyspäinen rupea.

ellauri053.html on line 194:   Runoja ennen laulettiin, nyt kuiskitaan vuoteen vieressä tai luetaan sisältä. Horatiusta ei enää laulettu. Niiskuneiti luki Vilijonkan tädille ääneen runoja. Täti halus mieluummin Tex Willeriä. Sit on vielä tää mun ja Aarnen tapa, hyräillään mukana vähän nuotin vierestä, kun suuremmat tekijät hoilottavat.

ellauri053.html on line 196:   Tai hei! Jos tää koko kirja onkin vaan yx hemmetin iso läppä! Aarne heittää vanhan pöyhkimyxen naamalle kokonaisen pokkarillisen salavittuilua! Buahhahhahhhaa! Aarne nauraa nyt Krunikassa, siitäs sait Puovo! Its payback time! Revi siitä huumoria! Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi!

ellauri053.html on line 203:   Eskin kirjaplokissa oli siis tämä merkintä: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua).

ellauri053.html on line 207:   Mä luin Puovosta (ja vähän Puovoakin) elämä ja teoxet tyyliin joku vuosi sitten, luin mm. Heikki Haavikon isän apoteoosin, ja Puovon korppikotkien kirjoittaman muisteluxen vanhan juopon viimeisistä vuosista. Siltä meni litra viiniä latkimalla päivässä vielä vuoteenomana. Mutta ei siitäkään pitänyt mun kertoa, vaan tästä: meillä tuli kirjailijasiskon kanssa melkein käsirysyä ja nokkapokkaa Puovosta, kun mä kerroin sille Puovon pulzarimpia puolia, ja se ei halunnut millään kuunnella. Siinä yhtyi K.C:n Aarnelta ym. saama uuskriittinen koulutus, ettei pidä yhtään välittää kirjailijasta, teoxet on oma maailmansa, plus se, että Paavon varhaisrunous, etenkin Puut, kaikki heidän vihreytensä (jonka Puovo rykäisi vaimon kuoltua) oli tehnyt siihen teini-ikäisenä syvän vaikutuxen. Mä, joka olen ihan toista sukupolvea kuten Riitta Pylkkänen, vaikken sentään ihan niin hiljattaista, en osaa samalla lailla nostaa Paavoa sille pedestaalille, jolla se olisi mielellään seisonut Virosta tuottamansa Stalinin pazaan rinnalla tai sijalla omistamansa mezän reunassa. 

ellauri053.html on line 211:   No oliko Huovikossa ylipäänsä mitään, niinkuin Oiska Ketosella oli tapa kysyä. Vai onnistuiko se vaan kusettamaan kaikkia? Hännysteli Kekkosta, millä hyvin pääsi kansakunnan kaapin päälle, Kekkonen kun oli pitkä mies ja hallizi vielä vauhdittoman korkeushypyn. Sieltä Puovo sitten kurkisteli ja lälĺätteli muille, tyhmemmilleen.

ellauri053.html on line 215: Tässon ensin ihan poikasena kirjotettu julkaisematon uhoomus. Siis 17-vuotiaana, samanikäsenä kuin Bryant kirjoitti Thanatopsixen. Kumpi oli lupaavampi? Tai otetaan nää sittenkin:

ellauri053.html on line 249: nous hauki puuhun laulamaan

ellauri053.html on line 250: kun puhki pilvien harmajain

ellauri053.html on line 254: nous hauki kuusen latvukseen

ellauri053.html on line 256: lie nähnyt kuullut haistanut

ellauri053.html on line 276:   Tää Paavon teinilaulu on kyllä vielä aika sovinnainen rykäisy, hukkapätkä joka tuskin ylettyy kusilaarin reunalle Aaro Hellaakosken hauin rinnalla. Ne on kuin Eski ja Vesku rinnan kulttixen vessassa. Näin sun kazeen. Kökköä: huminoimaan, kera, tulee mieleen nakit muussin kera. Nakit muussilla kuullostaisi jotenkin reilummalta. Ei liity tähän, mutta siinä on samaa fiilistä kuin sanassa keho, ruumiin sijasta. Se on eufemismi. Mut lienee kohtuullista sanoa, ettei Puovon latva vielä oikein ole vireessä. Puussa ei ole ihan kaikkea hänen vihreyttänsä. No kevät on vasta alulla. Eino Leinon uhoilua nuori Paavo kenties matkii lähinnä.

ellauri053.html on line 293:     Ensimmäistä ja toista persoonaa. Minä kazon minua, kazo minuun päin kun neuvon sinua. Minä minä, se on keskuslyriikkaa (eufemismi minälyriikalle). Mitäs sitte on sinä sinä? Onko se reunalyriikkaa? Onhanse puhuttelevampaa. Tai ei ehkä sittenkään, ehkä vaan sinuttelevampaa.

ellauri053.html on line 295:   A. Kinnunen on vanhan koulun miehiä, moderni ei mikään post. Make olis pöyristynyt: 1) fiktio on semantiikkaa, 2) fiktiossa ei ole sattumaa, Ja uuskriitikko: 3) runon ajatus on kirjoitettu runoon, mitä runoilija on mahtanut tarkoittaa, kuka välittää. Vaikka kyllähän Arska  tässä niteessä kokoajan arvuuttelee, että mitähän se Paavo on tässä tuumannut, ja tietää liiankin hyvin millainen se on. Tää koko kirja on vähän elämä ja teos, Arskaa kiinnostaa Paavo paavalina, apostolin teot.

ellauri053.html on line 297:   Vaik ei vaitiskaan. A. Kinnunen on hyyyyvin vanha (88v), ja sitä sixi kiinnostaa eniten miten A. Kinnuselle tulee pian käymään. Tää kirja on oikeesti A. Kinnusen taivastoivoa. Elämän merkitys on traaginen, Mikä merkitys? Emme pyytäneet tulla tänne, ja lähemme väsyneinä eläiminä. Mikä siinä  on traagista? Vuohetkin on samassa jamassa. Niklas sanoi pienenä Sysmän hautuumaalla: on se traagista että täällä on näin paljon vainajia.  Päkäkäkää.

ellauri053.html on line 302:     mutta tämän ainoan haluaisin väistää

ellauri053.html on line 306:   Nuoruus oli hyödytöntä. Silloin ei ollut tätä viisautta eikä kokemusta. Menestyneet ushshelit kiittelevät vanhuutta kuin Cicerot. Ovat optimisteja. Uskokoon ken haluaa. Vanhat korvat heiluvat. 

ellauri053.html on line 310:   Atomaarinen vs. totalitäärinen ihmiskuva taistelevat keskenään Aarne-sedän päässä. Atomaarinen on perkeleestä, totalitäärinen vinkkaa ylöspäin. Tää on jotain Goethen aikaista luonnotiedettä. Sitä opetettiin koulun zykologiassa vielä silloinkin kun mä olin lukiossa, hahmozygologiaa, kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Siihen superadditiiviseen osaan kätkeytyy sitten porsaanreikä (tai madon), jota pitkin Arska-porsas (tai mato) livahtaa (tai luikertaa) taivaaseen. Jos hyvin käy. Varmahan ei voi olla. Mutta voi toivoa, optimistisesti. Pessimisti ei halua sitä mihin uskoo, optimisti uskoo mitä haluaa, sanoo Piet Hein eräässä grukissa. Sillä on Will to Believe.

ellauri053.html on line 312:   Se Puovossa on jotenkin tuttua (en sano mistä), että se panee vakavan sekaan usein jotain arkista. Tätä ollaan me hyvät runoilijat tehty maailman sivu. Paizi meillä on hyviä ajatuxia rumilla sanoilla, Puovo laulaa korkealta alhaisia ajatuxia.

ellauri053.html on line 317:   Puovon läppäily on arskamaista, vahingoniloista ja pahansuopaa. Arska tykkää siitä kunhan vahinko ei tapahdu Arskan kengälle. 

ellauri053.html on line 321:   Vähän kummastuttaa tää Arskan suorittama Puovon apoteoosi, jumalaxi korottaminen, niinkuin se olisi putkahtanut sellaisenaan valmiina Minervan pöllömmästä päästä, vanha rullahuuli nahkoineen karvoineen neizeen perseestä. Niin et sen vuosikymmenien mittaiset kyhäyxet vaan valaisee sen januskasvoisia eri puolia. Kai se kirjotti tän runon nuorena vedettyään käteen vessassa, ton keski-ikäisenä luettuaan kateena kilpailijoita, kolmannen vanhana ja äkeänä riideltyään rahasta jossain johtokunnassa jne jne. Ihan niinkuin mäkin teen, vaikka olenkin vähemmän varhaiskypsä pöllö.

ellauri053.html on line 323:   Numero 4 on nelijalkaisten numero, ainoa kolmijalkainen eläin on miekkonen. Keskijalka ei ota edes maahan. Tulee  Dreyfuss-kävelyä, outoa tai ontuvaa kuin Chaplinilla ja Sattuman Villellä. 4 legs good 3 legs bad.

ellauri053.html on line 326:   Mitäs se monisielusuus sitten on? Sekin on Puovon oma sana. Onkos se jotain sellasta mistä toinen Puovo, Paul Bourget ei yhtään pidä, eli jotain freudilaista jakomielisyyttä? Minä, superminä ja se? Minä, sinä, ja Hentun Liisa? Juorkunan Jussi, kukas se nimimerkki oli? Se oli Kerttu Kauniskangas, eurokommari. Vaihtoi kansanedustajan levikkipäällikköön. Riitautti eläkkeensä kun meinasivat naisen laittaa eläkkeelle ennen miehiä. Hyvä Jussi! Nojoo, tää oli taas asian vierestä. Ei vaitiskaan, monisielu on moniosaaja, eli sellainen joka osaa vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Ei sentään sieluton. Koko sana sielu on aika pateettinen, vanhaa hapatusta. 

ellauri053.html on line 328:   Runon selittelyssä on sama ongelma kuin vizien: ne menee pilalle. Olis ihan parempi olla sormeilematta ollenkaan, tai sit käpälöidä oikein kunnolla, elämä ja teos meiningillä. Älä huoli Aarne, kyllä kielessä riittää sanoja. Sullakin on vielä paljon. Oli. Koko premissi on väärä: "lyyrikon meille välittämä runon tunnelma". Pötyä, ketkä me? runo on vaan sanoja, runoilija ajatteli yhtä, selittäjä muuta. Ja selittäjän selittäjä kolmatta. No pääasia et kaikilla on ajanvietettä.

ellauri053.html on line 330:   Hautuumaaruno on Aarnesta taiturimainen ja lyyrinen. Toi hiekkatie-meemi on kyllä Paul Valérylta kopsittu. Hinoa John, hyvin mietitty, mutta mikä on se tuulen isä jota Puovo muistelee? Puovonko isä? Jos on ikävä ihminen tai elää liian vanhaxi, saa olla haikea kun ei kukaan enää kaipaa. Yxinäisyyden syvyys kerrotaan "kaipaamatta ketään". Pah, se on autismin syvyyttä, jos ei kaipaa ketään. Yxin vaan ei yxinäinen, kuin Espoon syvin reikä. Sieltä kajahtaa. Yxinäinen nimenomaan kaipaa muita. Kaipaa edes rakkaita vainajia. Se on sitä taivastoivoa, kun kaipaa kuolleita, esi-isiensä luoxe.

ellauri053.html on line 334: Ikivanha Uarne Kinnunen julaisee teoxessa Korskea monisielu pahanilkisesti Puovo Huovikon julkaisukelvottoman vanhusrunon:

ellauri053.html on line 350: Ihmisessä asuu mielen sairaus, apinan paha perintö.

ellauri053.html on line 366: Uarne haluis jumalalle tilaa mikromaailmasta ja kuvitelmista. Näin on hämärämiehet menetelleet teollistumisen alkuajoista. Mut turha piileskellä, eise mahu sinnekään.

ellauri053.html on line 375: Puovon "käsite" on samaa kuin myöhemmillä meemi. Uarne oli liian vanha somettamaan, se ei tätä honannut. Uarne rukalla on vielä erixensä jumala ja "jopa Jumala", se Kinnuskan termentämä.

ellauri053.html on line 381: Tää on paha:

ellauri053.html on line 385: Kaikki ihmisessä on paha, pahaa, pahasta.

ellauri053.html on line 393: tätä pahaa kuvitelmaa.

ellauri053.html on line 399: Puovo sanoo että hemmo vanhetessaan vähenee. Sikäli tietysti et mahdollisuudet kapenee. Tulevaisuuspuusta karsiutuu koko aika haaroja. Mut tää on eskistentialismia. Fuulaa siis.

ellauri053.html on line 412: Mixi nahkurista näyttää että korska mezänomistaja tekee kuolemasta pilaa? Koska Kinnu pelkää ihan oikeesti julmaa niittäjää.

ellauri053.html on line 422: Katynin murhasta puut ei sano mitään. EVVK. Siis mistä?

ellauri053.html on line 424: Katynin joukkomurha (puol. zbrodnia katyńska, Katynin rikos) oli Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun NKVD:n toteuttama puolalaisten joukkomurha, joka tapahtui vuonna 1940. Teloitetut olivat sotavangeiksi otettuja Puolan armeijan upseereita, korkeasti koulutettuja ammattilaisia kuten opettajia, lääkäreitä, professoreita, tutkijoita sekä poliiseja ja valtion virkamiehiä.

ellauri053.html on line 426: Tää tietysti sattu eniten juhaa leukaan kun tekijät oli väärän puolen miehiä. Uhritkin fixuja ihmisiä, ei mitään laahusta. Mukana saatto mennä joku runoileva mezänomistaja. Ja estetiikan professori.

ellauri053.html on line 428: Varovaisena miehenä Uarne soveltaa samaa 2-mielisyyttä kuin Puovokin. Koskaan se ei sano mitä tarkoittaa, ja harvoin tarkoittaa mitä sanoo. Ei se siihen paskanna mihin kyykistyy, eikä kyykisty siihen mihin paskantaa.

ellauri053.html on line 430: Ei vittu kukoistusta taas. Mistä hemmetistä tää on peräisin? Jostain suvivirrestä? Floruit. Kun ei tiedetä hautakiven päiviä.

ellauri053.html on line 437: Eikö rappiolla ole runoutensa, eikö Ämmänsuo ole taistelutanner, haiseva, mätänevä, lopullinen.

ellauri053.html on line 438: Jumala käski meitä luomaan uutta tavaraa vanhan jatkoxi, mutta käski unohtaa katkaista liukuhihnan. Juoxemme sen päällä jotta se ei veisi meitä perille...

ellauri053.html on line 442: Haavikko ei lisää fysiologiseen, biologiseen loppuun mitään kehittelyjä. Elämä, jota et ole ize nimenomaisesti halunnut, loppuu ilman mitään filosofiaan vetoavaa lohdutuxen sävyä tai lievennystä tai syvempää merkitystä.

ellauri053.html on line 444: So what? Frankensteinin hirviö on onneton. Se kazoo Frankensteiniin syyttävästi: loitko mut ihan vaan vittuilumielessä?

ellauri053.html on line 449: Olen palannut Uarnen "tulkintoihin" Puovon suolloxista kirjassa Korskea monisielu. Karhea nenänielu. Huovikko on kuin Frankenstein ja Kinnunen sen rakentama hirviö, joka turhaan koittaa saada luojastansa selkoa.

ellauri053.html on line 456: Mut ei se kumminkaan sano et "must tuntuu et" tms. Aika yleispätevänä esittää. Eikä sano "voiskohan Puovo tässä tarkottaa".

ellauri053.html on line 461: Hep nyt löyty Uarnen oma selvitys mitä eroa tulkinnalla ja selityxellä. Tulkinta on semantiikkaa. Sananselitystä. Zygofyysinen tai historiallinen selitys vois olla lopullinen ja oikea, sananselitys on vaan kielipeliä. Taskubiljardia niinko. Tää on ehkä tää meidän ikuisuuskiista taas kerran uus- ja vanhakritiikin välillä.

ellauri053.html on line 484: Nää pojat ei ole mitään höpötysikkunoita, aukeavat sisäänpäin. Ihmiset joidenka hampaat kasvavat sisäänpäin on niuhoja.

ellauri053.html on line 486: Mitähän tää Frankensteinin hirviön näköinen tornipää voi töröhampaisesta pyylevöityneestä ilkiöstä oikein ymmärtää? Tuskin paljoa.

ellauri053.html on line 509: Konkreettinen runous tarkottaa ascii grafiikkaa. Sattumalta olin nähnyt sen Aram Saroyanilla, siitä tiesin kun Uarne sattu mainizemaan. Nyze on pannut proffanhatun päähän ja luennoi. Haukotus. Kuvarunoxi ennen sanottiin näköjään. Mehän kaikki tiedämme, doppailee professori Kinnunen.

ellauri053.html on line 518: Christian Dietrich Grabben nelikko aseena Panza käy kohti Puovoa jonka nyrkit pyörivät kuin tuulimyllyt. Mutta Uarne on vanha nyrkkeilijä kouluajoilta.

ellauri053.html on line 520:   Tää Grabbe on outo häiskä. S. 1801 Detmoldissa Hannoverin suunnalla, Grabbella ei mennyt putkeen mikään. Isä oli vanginvartija ja äiti viinaratti. Se ize oli hirmu epäsosiaalinen ja löyhätapainen. Siitä tuli pulzari ja se kuoli 35-vuotiaana halvauxeen. Siltä on näytelmä nimeltä Komedia satiiri ironia ja syvempi merkitys. Tämäkö ne on se nelikko? Nähtävästi. Tärkeä havainto merkityxestä on ettei toinen ole toista syvempää. Kyllä ne apinoiden merkityxet pyörii siinä Darwinin EAT! FUCK! KILL! kolmikossa sekä dys/eusosiaalisuus teemassa. Heitä siihen vielä geeni-meemi kilpa mukaan niin eiköhän ala olla koko joukko koolla. Round up the usual suspects.

ellauri053.html on line 533:   Tietolaatikko: John Casey mainitaan. Eikös se ollut se uuskriitikko? Nyt ollaan ihan Arskan oppivuosissa. Joo, the language of criticism 1966. Richard Cockett described Casey as a mentor to a whole generation of young Conservatives at Cambridge.

ellauri053.html on line 535: The Language of Criticism was originally Casey's doctoral thesis. Casey argued that critical judgement is objective because critical arguments are rational. They are rational due to considerations which, though they are not necessarily judgements of value, "criteriologically" imply them. For example, if a poem is sentimental "criteriologically" this implies that it is immature.

ellauri053.html on line 537: Christopher Ricks wrote of this book, "provided this gets clearing from the philosophers, we shall at last have a compact, cogent and humane justification of criticism as a rational process." Paskanmarjat Casey oli niin konservatiivi katoliikki eze diggas jopa islamia. Ja lysytti muuteskin naisia.

ellauri053.html on line 543: Uarne käsittelee Puovon panohommia silkkihansikkain. Millasethan kokemuxet sillä oli izellään. Se pikku näyttelijätär, entä opiskelijat?

ellauri053.html on line 552: Tässä luvussa Uarne sekoilee erityisen pahasti. Irtoaa pyhästä textistä ja höpöttelee omiaan.

ellauri053.html on line 554: Mies ja nainen on setämiesten mielestä eri planeetalta kuin anus ja arse, jälleen kerran. Ach mitä scheissea. Leck meinen Arsch. Syvältä hanurista.

ellauri053.html on line 563: Onkohan Uarne kaappiuskovainen? Pahexuuko se vähän Puavalia joka on täys pakana? Hybristelijä. Ihmisen olemus on semantiikkaa, Uarne urputtaa. Mitä Lauri luet? (kiukkuisesti) "Semantiikkaa".

ellauri053.html on line 567: Puovon miälestä sen runot oli vitun selkeitä. Uarne ei niitä tajua, ei edes halua. "Jos niitä voisi täsmentää, siitä oisi iloa ihan kaikille."

ellauri053.html on line 573: Epätoivoista sumua, huokailee Uarne joka haluis sielunravintoa. Äidinmaitoa. Isä potki raivoissaan pihalla kiviä. 

ellauri053.html on line 575: Tässä vielä todiste Uarnen sovinnaisuudesta: missä teema, mikä teesi? psykologisesti ei voi selittää vanhaan tapaan, Puovon runot eivät ole selkeitä emootioiden kuvia eivätkä myöskään kiinteitä ajatuxen kuvioita. Ompa vaikeeta.

ellauri053.html on line 579: Aika striking on tää Arskan autismi. Kellekkä se oikein puhuu? Izexensä izellensä höpäjää. Osaxe johtuu tästä typerästä uuskritiikistä, mutta onse varmaan myös Arskan habitus.

ellauri053.html on line 581: Outo juttu on myös että Uarne makustelee moneen kertaan muutamia samoja poimimiaan runoja, vaikka muita olis tuhansin.

ellauri053.html on line 586: Kyl Uarne ainakin sai aikasex kaikenlaista. Professorikin se oli. Ja onhan silläkin vittu sielu, eli kukoistusta. Ei ihme että Eski tykkäs tästä. Jos nyt edes luki tähän asti.

ellauri053.html on line 604: Ja vielä lisää loppuvizejä. Uarnen on ihan pakko löytää loppukaneetixi jotain posetiivista.

ellauri053.html on line 614: ilosta, rahasta.

ellauri053.html on line 620: So long, and thanx for all the fish.

ellauri053.html on line 624: Uarne rohkasee elämään rohkeasti eteenpäin ja lisääntymään vaan. Sillä se luulee estävänsä jonkun katastrofin, mutta oikeasti jouduttaa vaan sitä. Pitää jaxaa jaxaa elää harhakuvitelmiensa parissa.

ellauri053.html on line 632: Frankenstein on kuollut, mut hirviöllä pönttö yhä peuhaa yxinään. Naulattuna Puovon puuhun. 

ellauri053.html on line 637: Calle istui iltaisin hiusverkko päässä kazomaan nyytisiä. Kun nyt jo eläköitynyt hammaslääkärimme kehotti tikuttamaan hampaita, se sanoi että sen voi hyvin tehdä vaikka kazoessa iltauutisia. Sanon ettei me kazota. Se oli vähän järkyttynyt. 

ellauri053.html on line 639: Teksasin rannikkoa uhkaa Jarkko ja Laura yhdessä. Postivaatemyyntiyrittäjä, 68, ja sen koukkunokka, 69, nostattavat aaltoja kuin silloin ennen. Ne eivät koskaan anna auringon laskea vihansa ylle. 

ellauri053.html on line 683: Matalalta otsaltansa kaunis Lykoris palaa rakkaudesta Kyrusta kohtaan; Kyrus taas kääntyy ynseän Foloen puoleen. Mutta ennen vuohet yhtyvät apulialaisiin susiin, kuin Foloe hairahtuu riettaan rakastajansa seurassa.

ellauri053.html on line 697: Herbert Spencer (27 April 1820 – 8 December 1903) was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist famous for his hypothesis of social Darwinism whereby superior physical force shapes history. Spencer originated the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.

ellauri053.html on line 699: Spencer developed an all-embracing conception of evolution as the progressive development of the physical world, biological organisms, the human mind, and human culture and societies. As a polymath, he contributed to a wide range of subjects, including ethics, religion, anthropology, economics, political theory, philosophy, literature, astronomy, biology, sociology, and psychology. During his lifetime he achieved tremendous authority, mainly in English-speaking academia. "The only other English philosopher to have achieved anything like such widespread popularity was Bertrand Russell, and that was in the 20th century." Spencer was "the single most famous European intellectual in the closing decades of the nineteenth century" but his influence declined sharply after 1900: "Who now reads Spencer?" asked Talcott Parsons in 1937.

ellauri053.html on line 702: Spencer took the theory of evolution one step beyond biology and applied it to say that societies were organisms that progress through changes similar to that of a living species.

ellauri053.html on line 704: Spencer is best known as the originator of the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.

ellauri053.html on line 713: For many, the name of Herbert Spencer is virtually synonymous with social Darwinism, a social theory that applies the law of the survival of the fittest to society and is integrally related to the nineteenth century rise in scientific racism.

ellauri053.html on line 715: His contributions to racist ideology are many. In his famed work Social Statics (1850), he argued that imperialism had served civilization by clearing the inferior races off the earth: "The forces which are working out the great scheme of perfect happiness, taking no account of incidental suffering, exterminate such sections of mankind as stand in their way. … Be he human or be he brute — the hindrance must be got rid of."

ellauri053.html on line 717: His arguments provided so much ammunition for conservatives and individualists in Europe and America that they are still in use in the 21st century. The expression 'There is no alternative' (TINA), made famous by Prime Minister Margaret Thatcher, may be traced to its emphatic use by Spencer.

ellauri053.html on line 725: Rabindranath Tagoren (1861-1941) hienous avautuu vaan bengalia taitaville. Rabi on bengalixi aurinko. Rampe kokos muisteluxensa jo 50-vuotiaana. Sen päälle se eli vielä 30 v. Turhaan hätäili. 52-vuotiaana eli 1913 se sai noobelin ekana levitoivana itäintiaanina.

ellauri053.html on line 729: Lastenhoito-orjat otti vahingon takasin vanhempien poissa ollessa rusikoimalla pikku kermapeppuja. Dvirepha (2-ärränen) tarkotti mehiläistä bhramara. Isoa mustaa, oisko kimalaista. Paizi että siltä saatiin hyvää hinajaa.

ellauri053.html on line 734: Strikantha setä oli hyvä ihminen siis yxinkertainen. Iloizi muiden mukana. Sepä perin hienoa, tapas sanoa kirjoittajalle eräs mänzäläläinen kiltti talonpoika vainaja, jonka nekrologin luin Mänzälän Burger Kingissä Mänzälän Sanomista.

ellauri053.html on line 736: Tagore was raised mostly by servants; his mother had died in his early childhood and his father travelled widely.

ellauri053.html on line 740: Juu kermaperseitä olivat. Bramiineja Länsi-Bengalista, ent nimeltä Kushari, britti mustanaamion olkihattuisia pikku ystäviä. Isä ei työtä pelännyt, saattoi vaikka nukkua sen vieressä. Sillä oli tiluxia ja läjittäin palaveliita. Upporikkaita. Sen seizemästä isoveljestäkin tuli jotain hienoa.

ellauri053.html on line 746: Rampe ei perustanut koulunkäynnistä. Sille hankittiin kotiopeja. Luki kyynelehtien jostain viikkolehdestä följetongina Paulin ja Virginian tarinan. Menettää kai nettiteeveen kazojatkin jotakin kun ne voi vetää koko tuotantokauden yhdeltä istumalta.

ellauri053.html on line 748: Epämiellyttävä pyylevä sosiopaatti britti Robert Clive alisti Bengalin imperiumille Itä-Intian kauppakomppanian palkkasotilaana. Mutta - hahaa - leikkas sappivaivasena vahingossa izeltänsä kurkun kirjeveizellä oopiumihumalassa alle viisikymppisenä.

ellauri053.html on line 754: Tagoren miälestä runouden päämaalina on koruttomuuden ja pidättyväisyyden muodossa ilmenevä täyden täyteläisyyden kauneus. What the fuck.

ellauri053.html on line 787: Father set my mother to prepare an abridged version of the Ramayana , keeping to the original but leaving out all superfluous and irrelevant matter so that the main story could be read at a stretch. Father insisted that she should consult the original Sanskrit and not depend upon Bengali translations for preparing her text. This was difficult for Mother, but undaunted she read the Ramayana with the help of a Pandit, and only then did she start writing, but unfortunately the book was not finished before she died and the MS. of the portion she had written got lost. I remember with what avidity we used to read her MS.

ellauri053.html on line 789: Sevverran taas naisista. Naisten rupi on häviävä osa miesten ruvesta. Miten se ehti muka tehä 5 lasta ja nää harjotuxet kodinhoidon ohella 28-vuotiaaxi mennessä? Ei ihme että veti henskelit.

ellauri053.html on line 809: Kun se rehtorina puuhaili 20 vuotta nuoremman professorinvaimon Mirun kaa, Nehru pyysi sitä lopettamaan. Se erosikin 1953 rehtorinta Visvan verstaalta. Sit olikin paljon kivempaa kuin kunkku Daavid kelletellä Batseeban kaa.

ellauri053.html on line 811: After his resignation from Visva-Bharati, Tagore planned to move to Dehradun. He wrote to Nirmalchandra demanding that Mira be "handed-over" to him; Nirmalchandra obliged and Mira and her son 2-year old Jayabrato accompanied Tagore to Dehradun. Before leaving, Tagore wrote to Pratima, "I am not going secretly. I have informed everyone that Mira is with me." Pratima replied that she "would be happy, if he remained happy".

ellauri053.html on line 816: To be born in a family where more than a hundred members lived under one roof is a matter of no great significance in our country.

ellauri053.html on line 818: The Tagores belong to the Bandyopadhyaya group of Bengali Brahmins. The genealogy can be traced back to Daksha, one of the five Brahmins who were imported sometime in the 8th century from Kanauj to help in reviving orthodox Hinduism in Buddhist-ridden Bengal. The descendants of this Brahmin moved from one place to another until one Panchanan in 1690 settled down at Govindapur near Calcutta. The opportunities of making money in this flourishing mercantile town, the stronghold of the East India Company, finally attracted the family to Calcutta in the latter part of the eighteenth century and they built their homes at Pathuriaghata and Jorasanko.

ellauri053.html on line 820: Prince Dwarkanath Tagore, my great-grandfather, was a romantic figure. Contemporary of Rammohan Roy, the Father of the Renaissance Movement of Bengal, he was closely associated with him in all his activities and rendered financial help when- ever required. The East India Company were by this time firmly established in Bengal and were rapidly building up their trade. Dwarkanath’s knowledge of English helped him to take advantage of the conditions prevailing under the Company’s rule and he was able at quite an early age not only to amass a fortune but also to gain high offices under the British. With Rammohan Roy he took a leading part in all the movements for the promotion of higher education and social welfare. There was hardly any institution founded during his life-time that did not owe its existence to the generous charity of Dwarkanath. He came to be known as Prince Dwarkanath in recognition of his benefactions. His business enterprises extended to fields unexplored by Indians in those days. He had a fleet of cargo boats for trading between India and England. To improve his business connections and gain further concessions from the Company, he himself went to England accompanied by his youngest son, Nagendranath. I have had occasion to read the diary kept by this grand-uncle of mine. It describes vividly and in very chaste English the social life Of the aristocracy of England in the early Victorian age as seen through the eyes of an Indian. There is also an interesting description of his adventurous journey across the country from Bombay to Calcutta at a time when India was in a very disturbed condition on the eve of the Sepoy Mutiny.

ellauri053.html on line 826: It is believed that the important business which took the Prince to England was - to try to negotiate with the British government for an izara (permanent lease) of the provinces of Bengal, Bihar and Orissa in supersession of the East India Company. He was well received by Queen Victoria. But this ambitious project of his came to nothing on account of his sudden death under somewhat mysterious circumstances.

ellauri053.html on line 833: Our house has had an interesting history. As I have already said, my forefathers migrated to Calcutta in the early days of the East India Company, and, having helped in the erection of Fort William, made enough money to construct a palatial building of their own at Jorasanko in the northern quarter of the town. Other gentry were attracted to this quarter which gradually became the most fashionable part of the city, with elegant houses vying with each other. It is a pity that most of these houses are being crowded out or demolished to make room for hideous modern mansions. The architecture of that period with high columned facades and a series of interior courtyards was not only dignified but most suited to the tropical climate.

ellauri053.html on line 835: After the death of the Prince, my grandfather, Maharshi Devendranath Tagore, became the head of the family.

ellauri053.html on line 837: At Jorasanko lived the direct descendants of the Maharshi at No. 6, Dwarkanath Tagore Lane. It was a huge rambling house spread over an acre of ground with wide verandahs and large halls around the outer courtyard and a series of dark and dingy corridors and staircases and rooms, where no sunlight ever penetrated, which gave us the creeps whenever as children we had to pass through them. At No. 5, the handsome residence opposite to ours, lived my three artist cousins Gaganendra, Samarendra and Abanindra.

ellauri053.html on line 839: Tästä kermaperseilystä tulee mieleen kiinalainen romaani Punaisen huoneen uni. Sielläkin asui valtavasti sukua ihan naapureina patrbrbrbliarkan kustannuxella.

ellauri053.html on line 841: Isoiskä Thakur kuzui ihmisiä kirjalliselle lounaalle mutta unohti tilata ruuan. Vieraat istui kuivin suin kun se kertoi kaskuja ja nauroi ize päälle. Ajoi kolmipyöräisellä Park Streetillä päällä 2 takkia, toinen nurinpäin.

ellauri053.html on line 843: Satyan porukat vastapäätä oli kääntäneet takkinsa vallanpitäjien kuosiin. The afternoons would start with tennis and tea and end with supper. What a galaxy of intellect and talent!

ellauri053.html on line 845: Rampen porukoilla oli vaatimaton kämppä ja vaan yxi hevonen, jolla Rampe isä yxin razasti päivittäin tonne puistokadulle lihapatain ääreen. Oma perhe odotteli hämärässä nälkäisenä kotona.

ellauri053.html on line 847: Rampe meni johkin brittejä matkivien levitoijien illalliselle lannevaatteessa ja batman viitassa ja joihkhas moittivasti iltapukuisille vieraille. Bileet päätty siihen. Varsinainen ilonpilaaja.

ellauri053.html on line 849: Jokainen poika sai isoisä Tahkurilta 200 rupea viikkorahana. Rampesta tehtiin pehtoori ja se sai sit 300 rupea. Muut siivestäjät oli kateita.

ellauri053.html on line 851: Rampe oli megalo- ja bengalomaani, kuten fennomaanit samoihin aikoihin Suomessa. Mutta myöntyväisyysmies, se nettos brittihallinnosta joka käänteessä. Koulupudokkaana ei pannut lapsiaankaan kouluun vaan otti kotiopeja.

ellauri053.html on line 853: Our teacher of English was an Englishman of a rather interesting type. He was given a bungalow in the compound. There he lived with thousands of silk-worms in which he had become interested through Akshoy Kumar Maitra, the historian. On Sundays, discarding all clothes, Mr. Lawrence would wrap himself in old newspapers and lie amongst the caterpillars which delighted in crawling all over him. He was very fond of them and used to say they were his children. 

ellauri053.html on line 855: Yäk. Mikä pahinta, Rampe opetti izekin lapsiaan. Rahan lisäxi sillä ei ollut kuin aikaa. In English he would sometimes assign us passages from Amiel’s Journal , one of his favourite books.

ellauri053.html on line 861: Tiedemiestuttava koitti viljellä perunoita vastoin puutarhaorjan neuvoja huonolla menestyxellä ja nauroi päälle:

ellauri053.html on line 863: Jagadish Chandra Bose had a wonderful fund of interesting stories, some very amusing, of the many lands he had visited and personalities he had met. He could go on telling them for hours and days together, yet one would never get tired of listening to him for he could always make the most trivial facts interesting, and his humour was so refreshing. He could also laugh ; so few people can laugh well and at the proper time and place. I would greatly miss him when he went away and secretly I would take a vow to become a scientist like him when I grew up.

ellauri053.html on line 867: Bela gelo tomar patha cheyi

ellauri053.html on line 873: While Father would be entertaining the Maharaja, Mother with the help of Amaladidi, who was an expert in the cooking of East Bengal delicacies, would be busy preparing the meals.

ellauri053.html on line 875: Kermaperseet sangossa, lannevaatteissa ja sareissa, romanttisia tissejä. Rampe kirjotti nälkäkuurilla ja luetti tekeleitä kafruilla. Se oli sille ihan tärkeintä

ellauri053.html on line 877: As soon as he had finished a piece of writing. Father always got restless until he had an opportunity of reading it to a few friends. None of his literary friends was at Shelidah at the time, so off he must go to Calcutta.

ellauri053.html on line 879: Rampe oli pehtoorina varsinainen patbrluuna. Kaikki riitajutut sen piti ize ratkoa, paikallista sopimista ikäänkuin. Liikemiehixi ei nuoremmista Tahkureista ollut. Yhdeltä upposi höyrylaivayhtiö. Rampenkin sokeriruokopuristinyritys Tagore et Co. meni puihin. Poika Rathi matkusteli iskän seurana. Joka päivä oli kanakyljystä ja leipävanukasta. Markkinapäivänä tarjottiin tuhansille alustalaisille vähän riisiä ja piimää. Oli hauska kazella kuinka ne siitä nauttivat.

ellauri053.html on line 881: Padmajoella Rampe matkusteli tiluxille asuntolaivalla. Sen se joutui myymään kun perusti Shantiniketanin instituuttinsa.

ellauri053.html on line 883: Kala Bhavana (Institute of Fine Arts) is the fine arts faculty of Visva-Bharati University, in Shantiniketan, India. It is an institution of education and research in visual arts, founded in 1919, it was established by Nobel laureate Rabindranath Tagore.  Nää taiskin olla jotain teosofeja. (Vertaa Palkeen Salea.)

ellauri053.html on line 886: Being an unpractical idealist and underrating the doctrinaire mentality of his friends, he came back full of hope and proposed to my grandfather that a conference of all theists be called at Santiniketan.

ellauri053.html on line 890: At the end of three months I was to be examined by the Maharshi himself to see whether I could recite correctly and with proper intonation his selections from the Upanishads , called Brahmo-dharma.

ellauri053.html on line 892: My teacher, who had no illusions, regarding his pupil, trembled at the herculean task imposed upon him. However, the Maharshi’s word was law, and teacher and pupil set to work with such grim determination that at the end of the prescribed period my grandfather was greatly pleased to hear me recite the mantras so dear to him.

ellauri053.html on line 894: Much to my chagrin the reward, a fat cheque, went to my teacher.

ellauri053.html on line 898: In ancient times the boy had to leave his home and live with his Guru in a forest hermitage as a Brahmachari. Only after having lived a spartan life during years of rigid training was he allowed to go home and take up the duties of a householder.

ellauri053.html on line 900: At present the Upanayan has lost its real significance and the Brahmacharya period is reduced only three days of seclusion.

ellauri053.html on line 904:   Isomahainen guru sanoi bassoäänellä ensin Om, pieni Rathi ruipelo kimitti senl perästä.

ellauri053.html on line 906:   Tästä rohkaistuneena Rampe pystytti Maharishin maalle kesämökistä saamillaan rahoilla mudasta rakennetun koulun jossa opetettiin jotain bramiiniuskontoa teosofiseen huuhaaseen sekoitettuna.

ellauri053.html on line 908: By appealing to some friends four pupils were obtained from Calcutta. I myself brought the number up to five. We were all clothed in long yellow robes as befitting Brahmacharis. On the day of the opening ceremony, however, we were given red silk dhotis and chaddars and it made us feel very proud and im- portant to stand in a row in the Mandir, the cynosure of all eyes.

ellauri053.html on line 912: Father had composed some new songs for the opening ceremony, one of which, Mora satyer pare man (We dedicate ourselves to truth) remained as the school song for many years until it was replaced by Amader Santiniketan (Our own Santiniketan).

ellauri053.html on line 916: The life led by both pupils and teachers was not only simple but almost austere. The ideal of Brahmacharya was the keynote of everything. The yellow uniform, which covered up the poverty of clothes; a pair of blankets, which served as our only bedding; the vegetarian meals comparable to jail diet in their dull monotony — these were the standards laid down.

ellauri053.html on line 918: Nobody wore shoes or even sandals and such luxuries as toothpaste or hair oil were taboo.

ellauri053.html on line 920: I think one of the sorest trials my mother ever had was when Father insisted that I should live in the school boarding-house. She could not bear the miserable condition in which we lived, especially with regard to food. 

ellauri053.html on line 928: How-ever simple, the strain on Father’s resources to maintain the school must have been great. The institution had no income of its own besides the annual Rs. 1,800 drawn from the Santiniketan Trust. For several years students were not charged fees of any kind. They were given not only free education, but food and very often clothing as well. The whole burden had to be borne by Father, when his own private income was barely Rs. 200 a month. My mother had to sell nearly all her jewellery for the support of the school, before she died in 1902.

ellauri053.html on line 930: But it would be wrong to emphasize only the dark side of the picture. We were essentially a happy lot and life was very rich and interesting in spite of our outward poverty. Whenever Father was present, he poured his soul into the institution and made it lively by singing songs which he never tired of com- posing, reciting his poems, telling stories from the Mahabharaia , playing indoor games with the boys, rehearsing plays, and even taking classes.

ellauri053.html on line 934: Eri hienoa oli lomilla kun joku runoilijanplanttu siteeras ulkomuistista eteviä runoilijoita: a youth of twenty-one, he could recite for hours freely from Virgil, Dante, Goethe, Shakespeare or Kalidas, — his favourites being Browning and Rabindranath.

ellauri053.html on line 938: At the same time Satish Roy’s voice rang out with the opening stanza of Barsha-Shes, the well-known poem of my father on a stormy ‘Year End’ :

ellauri053.html on line 942: Before we realised what had happened, Satish Roy had vanished into the storm. Afterwards a search-party found his battered and half-dead form lying under a tree near the Bhuvandanga village.

ellauri053.html on line 949: That I, one Snout by name, present a wall.

ellauri053.html on line 950: And such a wall, as I would have you think,

ellauri053.html on line 951: That had in it a crannied hole, or chink,

ellauri053.html on line 955: That I am that same wall. The truth is so.

ellauri053.html on line 960: Muistaaxeni joku brittirunoilija runoili ruususta joka kasvoi crannyssa. Tää Shakespearen pätkä jäi kesken Rampen pojan matikanopelta, ja se lopetti kiireesti:

ellauri053.html on line 962: Saying ‘And thus have I Wall my part discharged so’, made a hasty exit as the audience roared with laughter.

ellauri053.html on line 969: While Father was entirely absorbed in his educational experiment at Santiniketan, Mother fell ill and she had to be taken to Calcutta for treatment. Before the doctors gave up hope Mother had come to realize that she would not recover. The last time when I went to her bedside she could not speak but on seeing me, tears silently rolled down her cheeks.

ellauri053.html on line 971: That night my sisters Bela, Rani and Mira and myself and my brother Sami — who was then just a small child — we were all sent to sleep in another part of the house. We knew without anyone telling us that we had lost our mother. That evening my father gave me Mother’s pair of slippers to keep. They have been carefully preserved ever since.

ellauri053.html on line 973: Father kept outwardly calm and went back to Santiniketan to his work there as though nothing had disturbed his mind, leaving us in the care of a distant aunt of my mother. But his feeling — the keen sense of separation and loneliness — poured into a series of poems afterwards published as Smaran (In Remembrance).

ellauri053.html on line 975: On my father’s desk I discovered two bound volumes containing copies of letters written by him to my cousin Indira. My cousin had evidently carefully preserved all the letters and copied them out in her beautiful handwriting in the two volumes neatly decorated by her brother Surendranath.

ellauri053.html on line 977: These letters were published by me and my brother-in-law Nagendranath Gangulee in 1911 as Chhinna-Patra. Unfortunately Father had mercilessly run his pen through good portions of the letters.

ellauri053.html on line 979: While I was loitering about the Asrama and reading the letters over and over again the sad news of the death of my sister. Rani was conveyed to me from Calcutta. Father had brought her back there finding that she had much improved in health in Almora — but a relapse ended fatally and she died nine months after the death of my mother.

ellauri053.html on line 981: Father now devoted himself with renewed zeal to the affairs of the school. The most difficult task was to find the right kind of teachers. Frequent changes had to be made. Every time a new teacher was engaged Father had to train him and mould him to fit in with the ideals of the Asrama.

ellauri053.html on line 983: Unfortunately just when he was feeling satisfied with the progress that was being made another mishap occurred in the family that greatly disturbed Father’s mind. My grandfather, the Maharshi, died in Calcutta. Father had to go there as soon as he heard about his illness and remained a long time there after grandfather’s death to settle business affairs consequent on the passing away of the head of a big family like ours. After the death of the Maharshi the family broke up — the members no longer lived together as in a Hindu joint family. (100 hengen huushollissa.)

ellauri053.html on line 987: A few years later, after I had settled down at Santiniketan my sister Bela, who was staying with her husband in Calcutta, fell ill. Like Rani, my elder sister also developed tuberculosis. ela was daddy's favourite child and her death was a severe blow to him.

ellauri053.html on line 989: Vicissitudes of life, pain or afflictions, however, never upset the equanimity of my father’s mind. Like his father, the Maharshi, he remained calm and his inward peace was not disturbed by any calamity however painful. Some superhuman sakti gave him the power to resist and rise above misfortunes of the most painful nature.

ellauri053.html on line 991: Throughout all these years of the severest trial to him Father’s penis never had any rest. Even when he would be passing through very great distress editors never had to wait for the regular instalments from his penis.

ellauri053.html on line 1001:     You say that father writes a lot of books, but what he writes I don't understand.

ellauri053.html on line 1002:     He was reading to you all evening, but could you really make out what he meant?

ellauri053.html on line 1003:     What nice stories, mother, you can tell us! Why can't father write like that, I wonder?

ellauri053.html on line 1006:     Often when he gets late for his bath you have to call him a hundred times.

ellauri053.html on line 1009:     "What a naughty child!"

ellauri053.html on line 1010:     If I make the slightest noise you say, "Don't you see that father's at his work?"

ellauri053.html on line 1011:     What's the fun of always writing and writing?

ellauri053.html on line 1017:     What do you think of father's spoiling sheets and sheets of paper with black marks all over both sides?

ellauri053.html on line 1022: Lähestulkoon kaikki lukemani runot Rampelta on aivan hanurista. Kuin jotain marketin taustamusaa syntikalla säestettynä. Siis aivan karamellia, kuin New Hampshiren jenkkikarkkikaupasta jossa oli kilometrikaupalla pelkkää pahaa mässyä.

ellauri053.html on line 1024: Kaikki kävi. 60 vuoden aikana se suolsi satoja tuhansia sivuja, ihan täyttä psskaa. "Ainoa mistä olen varma," se sanoi vanhana, "on et mä oon poeetta, ami kavi." Tässä suhteessahan se on samoilla linjoilla kuin näiden rivien kirjoittaja, siis mä.

ellauri053.html on line 1026: "I felt sure that some Being who comprehended me and my world was seeking his best expression in all my experiences, uniting them into an ever-widening individuality which is a spiritual work of art. To this Being I was responsible; for the creation in me is His as well as mine." He called this Being his Jivan devata (“The Lord of His Life”), a new conception of God as man’s intimate friend, lover, and beloved that was to play an important role in his subsequent work.

ellauri053.html on line 1034:   Sarvipalli koitti parhansa mukaan selittää, ja noopelien juontajakin perustella, et tää on vaan ei silti ole mystiikkaa. Vähän kuin Danten Paratiisi, joka on just yhtä karamellia. Lähinnä tulee mieleen Paolo Coelho. Ei ihme et kani kuvittelee vielä saavansa noopelin. Kun Rampekin.

ellauri053.html on line 1049: Shall I be able to send you

ellauri053.html on line 1051: The flower that blooms today

ellauri053.html on line 1052: The songs that the birds sing

ellauri053.html on line 1072: That day a young poet kept awake

ellauri053.html on line 1080: What young poet

ellauri053.html on line 1112: Ja paljon vanhaa kunnon narsismia. 


ellauri053.html on line 1115: ei ole edes nauhalla.

ellauri053.html on line 1123: I had done my work and sat alone			Mä olin huilimassa yxixeni

ellauri053.html on line 1126: through the smells of may distant fields.		Etäpelloilta kulkeutui pellon hajua.

ellauri053.html on line 1127: The doves cooed tireless in the shade,			Pulut kukersivat väsymättä varjossa,

ellauri053.html on line 1135: blue the letters of a name I had known,			Sinisellä entistutut nimikirjaimet,

ellauri053.html on line 1137: I had forgotten to braid my hair.			Olin unohtanut letittää tukan. 

ellauri053.html on line 1139: The river ran unruffled under the shady bank.		Joki valui hätäilemättä rannan varjossa.

ellauri053.html on line 1141: I had forgotten to braid my hair.			Olin unohtanut letittää tukan.

ellauri053.html on line 1155: His earliest volume of verse was published in 1889, and its slow-paced and lyrical poems display debts to Edmund Spenser, Percy Bysshe Shelley, and the poets of the Pre-Raphaelite Brotherhood. 

ellauri053.html on line 1157: In 1997, his biographer R. F. Foster observed that Napoleon's dictum that to understand the man you have to know what was happening in the world when he was twenty "is manifestly true of W.B.Y."

ellauri053.html on line 1159: Yeatsin ihastumista Tagoren teksteihin selittänee osin hänen oma passiivis-aggressiivinen kiinnostuksensa teosofiaan ja sen mukanaan tuomiin oxettaviin itämais-mystisiin viisasteluihin. Aika, jolloin läntinen maailma etsi idän viisauden ja lännen rationaalisuuden yhdistelmää, oli valmis Gitanjalin kaltaiselle kiteytykselle. Tätä ajatusta vasten kokoelman räjähdysmäinen ja pidäkkeetön menestys on ymmärrettävissä.

ellauri053.html on line 1164: Eliot quoted, in evidence, four short passages from The Cutting of an Agate, in which Yeats says that the poet must “be content to find his pleasure in all that is for ever passing away that it may come again, in the beauty of woman, in the fragile flowers of spring, in momentary heroic passion, in whatever is most fleeting, most impassioned, as it were, for its own perfection, most eager to return in its glory.” Tää on puhdasta Tandoorikanaa. 

ellauri053.html on line 1165: “It is a style of Pater,” Eliot justly said, but then he indulged himself in a little racial prejudice, saying “it is a style of Pater, with a trick of the eye and a hanging of the nether lip that come from across the Irish Channel, all the more seductive.” “Mr. Yeats,” he says, “sometimes appears, as a philosopher of aesthetics, incoherent”:

ellauri053.html on line 1166: At this point in his review, Eliot moves toward thinking that to make sense of Yeats you have first to remember that he is an Irishman. He thought that to be an Irishman was to be deprived of wit. Mut sitä pitempi oli jästin hanging dick jäykkänä. 

ellauri053.html on line 1170:     On 26 January 1877, the young poet entered the Godolphin school, which he attended for four years. He did not distinguish himself academically, and an early school report describes his performance as "only fair. Perhaps better in Latin than in any other subject. Very poor in spelling".

ellauri053.html on line 1172:     Yeats’s mind, Eliot said further in the review is, in fact, extreme in egoism, and, as often with egoism, remains a little crude.  Liian vähän pylly vasten pyllyä kontakteja etenkin jenkkeihin, on Tompan selitys. Sama vika koprofiili Joycella, joka on sentään massiivinen, Jästi ei.  Very powerful feeling is crude; the fault of Mr. Yeats’s is that it is crude without being powerful.

ellauri053.html on line 1174:     He was very much fascinated by self-induced trance states, calculated symbolism, mediums, theosophy, crystal-gazing, folklore and hobgoblins. Golden apples, archers, black pigs and such paraphernalia abounded. Often the verse has an hypnotic charm: but you cannot take heaven by magic, especially if you are, like Mr. Yeats, a very sane person.

ellauri053.html on line 1175:   In After Strange Gods—the Page-Barbour Lectures that Eliot delivered at the University of Virginia in 1933— Tommy referred to Pound as “probably the most important living poet in our language” and to Yeats as “the other important poet of our time,” while subjecting both poets to rebuke. 

ellauri053.html on line 1179: His complaint against Yeats was that Yeats’s “supernatural world” was “the wrong supernatural world”:  It was not a world of spiritual significance, not a world of real Good and Evil, of holiness or sin, but a highly sophisticated lower mythology summoned, like a physician, to supply the fading pulse of poetry with some transient stimulant so that the dying patient may utter his last words. 

ellauri053.html on line 1182:       Varmaan saatuaan jollain klupilla maistaa Jästin suklaamunaa Eliot käänsi kerrassaan kelkkansa 30-luvulla: “Mr. Yeats has been and is the greatest poet of his time.” 

ellauri053.html on line 1183: Pardon that for a barren passion’s sake,

ellauri053.html on line 1184: Although I have come close on forty-nine,

ellauri053.html on line 1185: I have no child, I have nothing but a book,

ellauri053.html on line 1186: Nothing but that to prove your blood and mine.

ellauri053.html on line 1191:       Eliot needed to put a considerable distance between himself and Yeats, each of whom could be regarded as a Symbolist, however differently they responded to French Symbolism as Arthur Symons expounded it in The Symbolist Movement in Literature. It is my understanding that Symons led Yeats through the early chapters, with Mallarmé as the main figure, and that Eliot made his own way quickly through the several chapters until he reached Laforgue, the poet he found most useful in his attempt to discover his own voice. Still, Eliot’s animosity is hard to explain.

ellauri053.html on line 1193:       Helppoa: se oli mustankipeä. Tomppa ja Jästi were associates from time to time but not companions. Yeats and Pound make a different relation: they were friends and remained friends, especially after the three winters they spent in Stone Cottage, Coleman’s Hatch, Sussex. The friendship continued over the years and found fulfillment in a shared Rapallo. Dobby ja Jästi ilosteli Rapallon mökissä veturinkuljettajana ja lämmittäjänä, kuraverinen Tomppa palloili kateena ulkopuolella.

ellauri053.html on line 1195: Tompan lempparit oli Yeats, Swift, ja Mallarmé; Dante ja Shakespeare täydentävät viisikon.

ellauri053.html on line 1197: It is worth noting that Eliot apparently paid no attention to Yeats’s later politics: he does not refer to Yeats’s engagement with the Fascism of Mussolini and Gentile.  

ellauri053.html on line 1199: Kai ne oli jenkki-Tompasta ihan A-OK. Jästi kirjoitti vanhuxena runoja Roger Ikkunasta, joka heilui brittien leukakiikussa tuulen ulistessa laajentuneessa peräsuolessa. Se kiinnosti myös Vargas Llosaa. Oikispaskiaisia.

ellauri053.html on line 1205: Mitä oli tarjolla hat-happened-when-seven-poets-met-to-eat-peacock-in-1914-1.2126063">Tylsän riikinkukkopäivällisillä Sussexissa 1914? Mitähän. Veikkaan että suusexiä. Dobby ja Jästi oli kuzuttu, missä luuraa Tomppa? No se oli 25 ja vasta muuttamassa jenkeistä. Se oli hädin tuskin kuoriutunut munasta. Jästi on eri nenäkkään näköinen. Sillä on mirri kaulassa kuin Armas Salosella, muttei sentään nenäliinaa päässä. 

ellauri053.html on line 1218: säkeniä ilmahan.

ellauri053.html on line 1245: Walter Horatio Pater was born August 4, 1839, in Shadwell, London and he died on July 30, 1894, at Oxford in Oxfordshire. He was a famous English critic, journalist, writer of fiction, university teacher, and an essayist.

ellauri053.html on line 1251:     Versatile Writer: He exhibited in his work breadth of talents and interests. His most renowned work falls into cultural theory; art history including painting, sculpture, and architecture. He wrote on the critics of the old and modern English Literature too. He even wrote lecture articles, short stories etc. William E. Buckler says that Pater “is still one of the half-dozen indispensable critics in English; from, say, 1880 to 1920, he was without equal.”

ellauri053.html on line 1253:     Freshness In His Works: A. C. Benson called Pater's style "absolutely distinctive and entirely new", suggesting that there was some peculiar newness in his works.

ellauri053.html on line 1259:     Influential: The writing style of Pater is so masterly, that critics have even found its influence on Virginia Woolf, James Joyce etc.

ellauri053.html on line 1261: Though Walter Pater is no more with us, like Monty Python's proverbial parrot, he has still become immortal because of his writings.

ellauri053.html on line 1267: ‘Leda på en svan’ (published in 1924) är en av W. B. Yeaz’ populäraste dikter. Dikten som lite otypiskt för Yeaz är en sonett, berättar om hur en grekisk tjej Leda blir tvngen till sex med guden Zeus, som har förklätt sig till en svan. Så här är Leda på en svan och några anmärkningar mot en analys på den här fascinerande och gåtfulla dikten. Anm.: Jästen vill säga att anglosaxerna är svanen här som liksom tsarens tvåhuviga örn försöker få den irländska mön öppna psalmboken som hon håller i sin famn. 

ellauri053.html on line 1279: And how can body, laid in that white rush,		Och hur kan ett sådant förklätt fjäderfä ens hitta hålet

ellauri053.html on line 1280: But feel the strange heart beating where it lies?	När det inte ligger där svanhonorna brukar ha det?

ellauri053.html on line 1296: Many times rose again,		Kuin Shakespearen pelkuri;	

ellauri053.html on line 1298: Confronting murderous men	Murhaajien sylissä		

ellauri053.html on line 1302: Man has created death.		Hän kexi sen.			

ellauri053.html on line 1311: That is no country for old men. The young	Vanhoille miehille ei ole mitä maata.	      

ellauri053.html on line 1315: Fish, flesh, or fowl, commend all summer long	Kala, lintu, liha liikkuu koko kesän,	      

ellauri053.html on line 1316: Whatever is begotten, born, and dies.		Mikä siitetään syntyy ja kuolee taas.	      

ellauri053.html on line 1317: Caught in that sensual music all neglect	Tossa aistinvaraisessa hötäkässä unohtuu      

ellauri053.html on line 1324: Soul clap its hands and sing, and louder sing	Sielu läpytä käsiä ja laula kovempaa		

ellauri053.html on line 1328: And therefore I have sailed the seas and come	Ja sixi purjehdin tänne bysanttiin		

ellauri053.html on line 1334: As in the gold mosaic of a wall,		Kuin jumalattoman vanhat seinäkaakelit,			

ellauri053.html on line 1339: It knows not what it is; and gather me		Mikä se on oikeesti; Kootkaa mut 				

ellauri053.html on line 1344: Once out of nature I shall never take		Kun mä kerta irtoan mun luonnosta		

ellauri053.html on line 1347: Of hammered gold and gold enamelling		Kullalla emaloitu kuurna,			

ellauri053.html on line 1351: Of what is past, or passing, or to come.	Kuolleille eläville menneille tuleville.

ellauri053.html on line 1354: W. B. Yeats, “Sailing to Byzantium” from The Poems of W. B. Yeats: A New Edition, edited by Richard J. Finneran. Copyright 1933 by Macmillan Publishing Company, renewed © 1961 by Georgie Yeats. Reprinted with the permission of A. P. Watt, Ltd. on behalf of Michael Yeats. Source: The Collected Poems of W. B. Yeats (1989)

ellauri053.html on line 1365: To get a divorce, Gonne made a series of allegations against her husband with Yeats as her main 'second', though he did not attend court or travel to France. A divorce was not granted, for the only accusation that held up in court was that MacBride had been drunk once during the marriage. 

ellauri053.html on line 1367: Yeats's friendship with Gonne ended when in Paris in 1908, they finally consummated their relationship. "The long years of fidelity rewarded at last" was how another of his lovers described the event. (Bet it was Ezra Pound.) Yeats was less sentimental and later remarked that "the tragedy of sexual intercourse is the perpetual virginity of the soul." (Aika narsistinen penselmä.) The relationship did not develop into a new phase after their night together, and soon afterwards Gonne wrote to the poet indicating that despite the physical consummation, they could not continue as they had been. She recommended Yeats to concentrate on other men.

ellauri053.html on line 1368: Yeats met the American poet Ezra Pound in 1909. Pound had travelled to London at least partly to meet the older man, whom he considered "the only poet worthy of serious study." From that year until 1916, the two men wintered in the Stone Cottage at Ashdown Forest, with Pound nominally acting as Yeats's secretary. The relationship got off to a rocky start when Pound arranged for the publication in the magazine Poetry of some of Yeats's verse with Pound's own unauthorised alterations. These changes reflected Pound's distaste for Victorian prosody. 

ellauri053.html on line 1370: By 1916, Yeats was 51 years old and determined to marry and produce an heir. His rival John MacBride had been executed for his role in the 1916 Easter Rising, so Yeats hoped that his widow might remarry. His final proposal to Maud Gonne took place in mid-1916. Gonne's history of revolutionary political activism, as well as a series of personal catastrophes in the previous few years of her life—including chloroform addiction and her troubled marriage to MacBride—not to mention that she was 50—made her a potentially unsuitable wife; biographer R. F. Foster has observed that Yeats's last offer was motivated more by a sense of duty than by a genuine desire to marry her. 

ellauri053.html on line 1373: When Gonne took action to divorce MacBride in 1905, the court heard allegations that he had sexually assaulted Iseult, then eleven. At fifteen, she proposed to Yeats. In 1917, he proposed to Iseult but was rejected. 

ellauri053.html on line 1375: That September, Yeats proposed to 25-year-old Georgie Hyde-Lees (1892–1968), known as George, whom he had met through Olivia Shakespear. Despite warnings from her friends—"George ... you can't. He must be dead"—Hyde-Lees accepted, and the two were married on 20 October. Their marriage was a success, in spite of the age difference, and in spite of Yeats's feelings of remorse and regret during their honeymoon. The couple went on to have two children, Anne and Michael. Although in later years he had romantic relationships with other women, Georgie herself wrote to her husband "When you are dead, people will talk about your love affairs, but I shall say nothing, for I will remember how proud you were of them."

ellauri053.html on line 1377: During the first years of marriage, they experimented with automatic writing; she contacted a variety of spirits and guides they called "Instructors" while in a trance. The spirits communicated a complex and esoteric system of philosophy and history, which the couple developed into an exposition using geometrical shapes: phases, cones, and gyres.[71] Yeats devoted much time to preparing this material for publication as A Vision (1925). In 1924, he wrote to his publisher T. Werner Laurie, admitting: "I dare say I delude myself in thinking this book my book of books".

ellauri053.html on line 1379: In December 1923, Yeats was awarded the Nobel Prize in Literature, "for his always inspired poetry, which in a highly artistic form gives expression to the spirit of a whole nation". He was aware of the symbolic value of an Irish winner so soon after Ireland had gained independence, and sought to highlight the fact at each available opportunity. His reply to many of the letters of congratulations sent to him contained the words: "I consider that this honour has come to me less as an individual than as a representative of Irish literature, it is part of Europe's welcome to the Free State." Taas yxi tällänen taatatyyppinen poliittinen nobelisti.

ellauri053.html on line 1381: The prize led to a significant increase in the sales of his books, as his publishers Macmillan sought to capitalise on the publicity. For the first time he had money, and he was able to repay not only his own debts but those of his father.

ellauri053.html on line 1383: Kuten se siteeraa izeään hautakivessä: heppu heitti kalansilmän elämälle ja kuolemalle. Hepat tallustivat ohize.  

ellauri053.html on line 1388: WHEN you get older, losing your hair, grey and full of farts,

ellauri053.html on line 1391: My eyes had once, and of their flitting darts;

ellauri053.html on line 1392: And I say to myself: what a wonderful world!

ellauri053.html on line 1398: And loved the sorrows of your changing face;

ellauri053.html on line 1401: And ran down from the chambers to let overhead

ellauri053.html on line 1404: I could be handy, mending a fuse

ellauri053.html on line 1405: When your lights have gone

ellauri053.html on line 1413: Thanx Ezra, thanx for the pounding, thanx for everything, 

ellauri053.html on line 1421: "When you are get older losing your hair" - what a striking image of the old age. 


ellauri053.html on line 1427: The greatest of the modern English language poets, Yeats had the ability (and still does) to move anybody to tears with his words. A wonderful poet a very talented and extraordinary man. 


ellauri053.html on line 1428: Lu Wenchao 11 November 2008

ellauri053.html on line 1430: This poem is very famous in China. We first know Yeats by this wonderful poem, which contain a story of Yeats himself that move us so deeply. From this poem, we know what is the true love, we know how deeply love can be. This has been transferred into the famous poem of MUDAN, also been transferred into a popular song sung by SHUIMUNIANHUA, so we can see how arractive it was to us in China. 


ellauri054.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri054.html on line 32:       Rolf Kaukan sarjakuva Fix und Foxi alkoi 1953 ja päättyi 1994. Vitali Razumov lainasi multa poikasena tilaamani vuosikerrat 1967-68. 50-luvulla ketut oli oikeannäköisiä ja laihoja, kuten muutkin sarjishahmot ennenkuin niihin iskee paljon piirtämisen aiheuttama neotenia. 

ellauri054.html on line 41:   Ltn Boruvka oli kiinnittänyt laiskan tyttärensä läksypöydän ylle Komenskyn kuvan. Tyttö oli laittanut viereen kuvan jostain paljon nuoremmasta partasuusta banjoniekasta.Vuonna 66 oli Prahassa keväistä, Komenskyn pääteos painossa ja Matuska pinnalla. Boruvka kazoi mielellään telkkarista tyttäreltä salaa Yvetta Simonovaa. 2v myöhemmin ryssän tankit teki lopun ilostelusta.

ellauri054.html on line 45: Johan Amos Comenius (tšek. Jan Amos Komenský (kuuntele ääntämys?, lat. Iohannes Comenius, saks. Johann Amos Comenius, unk. Comenius Ámos János) (28. maaliskuuta 1592 – 15. marraskuuta 1670) oli tšekkiläinen kasvatusajattelija, teologi, opettaja, filosofi, kasvattaja ja kirjailija. Itseään hän piti etenkin teologina, vaikka jälkimaailma on oppinut tuntemaan hänet enemmän pedagogina, kasvatusajattelijana ja koulujen uudistajana.

ellauri054.html on line 49: Comeniuksen mukaan ihmisen koko elämä oli koulua, jatkuvaa oppimista ja kasvua, kehdosta hautaan asti. Maailma oli koko ihmiskunnan koulu, suuri oppimisyhteisö, jossa kansojen tuli rauhan, yhteistyön ja vastavuoroisuuden hengessä kasvaa toinen toisensa kunnioittamiseen, inhimillisyyteen ja Jumalan tuntemiseen. Hän esitti myös tieteen ja kasvatuksen kansainvälisen yhteistyöelimen, Collegio lucis (Valon kollegio) perustamista, joten UNESCO on pitänyt Comeniusta omien periaatteidensa edelläkävijänä.

ellauri054.html on line 53: Comenius vaati kaikkien lasten oikeutta koulutukseen sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta ja hän suunnitteli ensimmäisenä maailmassa laajan ja yksityiskohtaisen ohjelman vaatimustensa toteuttamiseksi teoksessaan Didactica magna (Suuri opetusoppi). Comenius piti Eurooppaa maailman sydämenä, Saksaa Euroopan sydämenä, Saksaan silloin kuulunutta Böömiä Saksan sydämenä ja Prahaa Böömin sydämenä.

ellauri054.html on line 55: 1600-luvun eurooppalaisen yhteiskunnan kriisi alkoi kuitenkin pian koskettaa Comeniuksen toimintaa, kun poliittiset ja uskonnolliset jännitteet kasautuivat ristiriidoiksi johtaen lopulta avoimeen vihamielisyyteen protestanttien ja katolisten välillä. Comenius joutui jättämään kotinsa, vaimonsa ja lapsensa ja piileskeli metsissä, sillä pappeja kohtaan viha oli suurimmillaan. Kärsimyksen, kuoleman ja vihan keskellä myös Comeniuksen vaimo ja lapset menehtyivät ruttoon. Comenius kamppaili sisäisissä ristiriidoissa paeten yhä syvemmälle metsiin. Hänen kerrotaan todenneen, että ”Elämäni on ollut yhtä ainoata loputonta vaellusta, eikä minulla ole missään ollut pysyväistä asuinsijaa”. Näiden vuosien kahdessa teoksessa Surujen mies (1623) ja Maailman labyrintti (1623) kuvastuu henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen syvä kriisi.

ellauri054.html on line 66: Comeniuksen tuotanto on yli 200 teosta, ja useita käsikirjoituksia on tullut päivänvaloon vasta omana aikanamme. Varsin dramaattinen oli myös hänen suuren pansofisen pääteoksensa kohtalo. Sitä ei yrityksistä huolimatta painettu ja käsikirjoitus kulkeutui lopulta pietistien mukana Saksan Halleen August Hermann Francken laitosten kirjastoon. Hallessa teoksesta painettiin sen ensimmäinen osa, Panegersia (1702), mutta ilmeisesti ankaran kritiikin takia käsikirjoitus katosi lopulta kirjaston mittaviin kokoelmiin, josta sen lopulta löysi professori Dimitri Tschizewskij 1930-luvun puolivälissä. Monien tutkijoiden vuosien ponnistelujen tuloksena tämä ihmiskunnan uudistamiseen tähtäävä pansofinen suurteos painettiin Prahassa vuonna 1966.

ellauri054.html on line 72: Tarton yliopistossa kreikan ja itämaisten kielten professorina työskennellyt nuori ruotsalainen kielimies Johannes Gezelius vanhempi tutustui Comeniuksen pedagogisiin ajatuksiin, ja käänsi tämän Janua linguarum reserata -oppikirjan Uuden testamentin kreikaksi käyttäen sitä oppimateriaalina. Gezelius kuului Comeniukselta vaikutteita saaneeseen ireeniseen (kreikan eirene ’rauha’) reformistipiiriin ja osallistui Thornin uskonnollisia ristiriitoja sovittelemaan pyrkivään kokoukseen, jossa hän on ilmeisesti tavannut Comeniuksen.

ellauri054.html on line 74: Suomen kieli kiinnosti Comeniusta, koska hänelle lahjoitettiin vuonna 1646 kaksi kappaletta ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (1642) painoksesta. Tältä ajalta ovat myös peräisin Comeniuksen havainnot suomen ja unkarin kielten yhtäläisyyksistä, jotka hän esittää teoksessaan Methodus linguarum novissima. Pian arvovaltainen Leibnizin johtama perinne alkoi pitää häntä suomen ja unkarin kielisukulaisuuden keksijänä. Paska E. N. Setälä koitti lykätä kunniaa saksalaiselle Martin Vogelille, kusipää kirjallinen varas. 

ellauri054.html on line 85: Comeniuksen mielessä oppikirjatyön lisäksi kehkeytyi suuri pansofinen haave ihmiskunnan johtamisesta rauhan tilaan. Suunnitelman hän puki seitsenosaisen teoksen muotoon, jolle antoi nimen De rerum humanarum emendatione consultatio cathoica (Yleinen neuvottelu inhimillisten asioiden parantamisesta). Tästä idealismista ruotsalaiset eivät olleet kiinnostuneita ja koska Comenius vielä osallistui Thornin uskonnollisia ristiriitoja sovitteleviin neuvotteluihin (1645), alkoivat välit Comeniukseen viiletä ja lopulta Oxestierna tahtoi toteuttaa ruotsalaisen koulunuudistuksen vanhan suunnitelman pohjalta. Comenius tunsi työnsä valuneen hukkaan, vaikka tältä ajalta on peräisin eräs hänen didaktisen osaamisensa merkittävimpiä teoksia Methodus linguarum novissima (Kielten uusin menetelmä).

ellauri054.html on line 89: Vaikka Westfalenin rauha vuonna 1648 tuli veljesyhteisön kannalta raskaaksi, päätettiin toimintaa jatkaa. Comenius kutsuttiin Unkariin Sarospatakiin kouluoloja järjestämään.

ellauri054.html on line 91: Kesäkuussa 1654 Comenius lähti Sarospatakista suuren oppilasjoukon saattaessa häntä kauas kaupungin ulkopuolelle. Puolan Lesznossa odottivat uudet haasteet poliittisten jännitteiden kasvaessa taas Ruotsin ja Puolan välille. Pian Lesznon kaupungissa väkivalta ja epäjärjestys lisääntyivät. Eri puolilla syttyi tulipaloja Comenius perheineen ollessa hengenhädässä. Comenius kaivoi kuopan talonsa lattian alle ja kätki sinne arvokkaimmat käsikirjoituksensa paeten perheineen kaupungista. Vain muutama hiiltynyt käsikirjoitus vältti tuhon. Lopullisesti tuhoutuneita olivat pansofian periaatteet sisältävä käsikirjoitus, samoin suuri tšekinkielen sanakirja, johon Comenius oli koonnut aineistoa yli 30 vuotta.

ellauri054.html on line 95: Kirjallisia töitä Comenius jatkoi loppuun asti keräten aineistoa ja pyrkien saamaan pansofisen pääteoksensa valmiiksi. Voimat kuitenkin vähenivät ja lopulta hänen täytyi antaa teoksen painoon saattaminen avustajalleen Kristian Nigrinille ja pojalleen Danielille. Ajatus työn keskeneräisyydestä teki viimeisten viikkojen kärsimykset raskaaksi. Marraskuun 15:ntenä 1670 Comenius kuoli Amsterdamissa ja haudattiin walloonikirkon alle Naardenissa.

ellauri054.html on line 102: The museum has a spacious garden featuring an arbor or "berceau" made of pear-trees. The mausoleum has a 1960-70 decor.

ellauri054.html on line 109:     Ihan viihdepläjäyxenä tämmönen kiva saxalainen rallatus joka esiintyi coveerina myös saxalaisessa tv-sarjassa Laulava lihakauppias:

ellauri054.html on line 111:     Laulava lihakauppias sai lopulta surmansa väistäessään sumuisella öisellä sillalla porsasta. Pieru on kohtaloni. Hyvin notkea Delfine perusti hampurilaisravintolan. Se oli Hampurista kotoisin.

ellauri054.html on line 122:  Mut nyt oppimaan! Miten  esseet ja aforismit  suhtautuu paasauxiin ja  penseyxiin? Markku Envallin  aforismeja ne nyt ei oo  ainakaan. Eikä mitään vitun  pakinoita. Hannu sanoo että  tyypillisiä esseistin  aiheita on Mitä on  onni? ja Kirjoista  ja lukemisesta. No  sittenhän nää mun paasauxet  ja penseet on esseitä! Just  noista aiheistahan mulla on  täällä kilometrikaupalla.  

ellauri054.html on line 124:  XIV vuosisadan  alkupuolella japanilainen  Kenkku toteaa esseekäärössä  Joutilaan mietteitä  (Tsureziregusa): "tuntuu  kuin jokin merkillinen  hulluus vaivaisi minua:  istun päiväkausia joutilaana  mustekiven ääressä ja vailla  vasituista aikomusta  kirjoittelen muistiin  mielessä ajelehtivia  joutavia mietteitä." Hän  toteaa suurimmaxi iloxeen  "istua yxin lampun valossa  avoimen kirjan ääressä ja  tutustua menneiden aikojen  ihmisiin." Söiköhän Kenkku  okonomiyakia? Me tehtiin  sitä tänään. Hyvää! Pekka  Suhonen ois tehnyt siitä  esseen. Wursthaus Gutes  Essen, oli Cambridge  Massachusettsissa. 

ellauri054.html on line 134:  Samuel Johnson sanoo  nimenomaan että esseet on  hutastuja, juosten kustuja.  Dr Johnsonilla oli Touretten  syndrooma. Vääxyn  ranskalaisen kahvilan  epäystävällisen miehen  tyttärelläkin on se.  Etenevät ennakoimattomasti  kuin kiesit kylätiellä  (T.Anhava), purjehtivat  pilvet ja virtaava vesi  (Tung Po). Juurikin näin.  Vähän sellasta taktiikkaa  ilman sdradegiaa (Barthes).  

ellauri054.html on line 140:   Sit stoalaiset  kikhernefarmari ja vanhis,  jotka harrasti näitä "de  sejase" muotoisia esseitä.  No oli helleeneilläkin "peri  tuo ja tää". 

ellauri054.html on line 142:   Viimeisexi vaan ei vähimmäxi  jää porsaan kavalkaadissa  kuinka ollakkaan Horatiuxen  saarnat eli satiirit.  Boethiuxen de  consolatione  philosophiae ois niinko  viimonen tärkee essee ennen  kun keskiaika pimenöö.  Boethius keekoili Roomassa  500-luvulla matujen  visigoottien mobbatessa  loppuja roomalaisia ja  murehti siitä johtuen  teodikean ongelmaa. Ei ois  kannattanut. Se päätyy  siihen et turpiinsaanti on  sekä ansaittua että  kasvattavaa. Parasta myöntää  että olet ruma kalkkuna.  Myönnän. Kiitos. Kuten sanoi  Söören: sulla on 2  vaihtoehtoa. Joko et nosta  mun hattua maasta ja saat  turpaasi. Tai nostat sen, ja  saat silti turpaasi. 

ellauri054.html on line 146:  Mit vit? Ettäkö  Hermann Grimm ihaili Rafu  Valde Emersonia?! Kaikkea  vielä. Patbrlruuna ja  klientti meinaa nykyään eri  asioita kuin Roomassa. Yhtä  vittumaisia. Kirjeet oli  vähän kuin plokit nykyään,  kaikille tarkotettuja. Sen  ajan sometusta. Montaigne  apinoi Senecaa mut oli  muuten epikuurolainen kuten  Horatius ja sen porsas.  

ellauri054.html on line 154: Francis Bacon, 1st Viscount St Alban, 22 January 1561 – 9 April 1626, also known as Lord Verulam, was an English philosopher and statesman who served as Attorney General and as Lord Chancellor of England. His works are credited with developing the scientific method and remained influential through the scientific revolution. Bacon has been called the father of empiricism.  Muita lapsia ei sillä ollutkaan. Siihen jäi sen tittelit, ja käyttämätön pippeli. Samanlainen ressukka kuin Jaakko Hintikka. 


ellauri054.html on line 155:  Francis  Baconin eli Ransu Silavan kuuluisa saarna On Death  alkaa näin: Men feare Death,  as Children feare to goe in  the darke: And as that  Natural Feare in Children is  increased with Tales, so is  the other. 

ellauri054.html on line 157: 
Ransu siteeraa  Senecaa: hautajaiset  pelottaa enemmän kuin  kuolema.  No se tuskin pitää  paikkansa. Mutta se on totta että on paljon hyviä syitä tehdä seppuku. Seneca  lisää kyllästymisen. Cogita quam diù eadem feceris. Tympäsöö jo. Sitähän Candidekin sanoi.

ellauri054.html on line 159:   But above all, beleeve it, the sweetest Canticle is Nunc dimittis, when a Man hath obtained worthy Ends and Expectations. Death hath this also, That it openeth the Gate to good Fame, and extinguished Envie.  Vanha Simo sanoi nyt päästät palvelijasi lepoon, nähtyään vihdoin Jeesus-lapsen synagoogassa. Jouti kuolemaan. No siitä samoinkuin Pekonista tuli vainajana kuuluisa. Kyllä käy kateexi. Lisää pekonin lurjustelusta albumissa 223.

ellauri054.html on line 166: 
Ransu Pekoni hatulla ja ilman

ellauri054.html on line 169: Samanniminen irkku maalari Francis Bacon (28 October 1909 – 28 April 1992) ei käyttänyt hattua.  Bacon did not begin to paint until his late twenties, having drifted in the late 1920s and early 1930s as an interior decorator, bon vivant, and gambler. Since his death, Bacon's reputation has grown steadily, and his work is among the most acclaimed, expensive and sought-after on the art market. Extinctus amabitur idem.  Niistettynä rakastetaan tätäkin. Oikeassa oli nimiserkku!

ellauri054.html on line 173:  Maalaisherrasmies  vs. nousukas  kaupunkilaiskauppias.  Kokoomus, maalaisliitto ja  edistyspuolue. Aateli ja  porvarit teki 1700-luvulla  briteissä sanomalehden  avulla keskinäisen pahan  allianssin. Ranskassa niille  tuli kärhämä. Ei kuitenkaan briteissä, six että briteissä omistavat kermaperseluokat  yhdessä ehti tehdä teollisen  vallankumouxen ja saivat proletaareista yhteisen vihollisen. 
  Ähtävä on nähtävä
   Ähtävä on ruoziksi Esse.  Elimäki on ruozixi Elimäe.  Mikä on Elimäen tarkoitus?  Älä edes kysy. Elimäen  moisiolta oli peräisin Johan  Wrede, knebelpartainen pikku  aatelismies. Aatelismiehet  pienenee kuin pyyt  maailmanlopun edellä, kato  vaikka  herrasmiesmaanviljelijää  Matias Creutzia. Must  essentialismi on kivempää  kuin existentialismi.  Jälkimmäinen on jotain  henkilökohtaista  räjähtänyttä kasvua ja  talousliberalismia. Parempi  jäädä suutarix ja ottaa  lestiä kuin räjähtää omille  ja toisten silmille. 

ellauri054.html on line 177:  Addisonin On  Change on kapitalismin  ja globalisaation ylistys.  Vitun britit. Vitun jenkit  ja kermaperseet ruozalaiset.  Mänkööt vuan kaikki  lipilaarit huut helekkariin.  

ellauri054.html on line 179:  Voltairekin peukutti  pörssiä. Ja teki rahakkaita  turneita. Keinottelu  huipentui etelämeren  kuplaan. Kupla kurkussa.  Sillä tiellä ollaan  vieläkin. Suomi nousuun.  Make Sysmä great again.  Sysmän Sähköpalvelun miehen  takkuinen tukka sojottaa  likaisen MSGA lippalakin  peräaukosta. 

ellauri054.html on line 181:   Voltairen Candide lähti  liikenteeseen Lissabonin  maanjärjestyxestä 1755. Sitä  teodikeaa taas. Typerä apina  ihmettelee kuka potkas sen  pesän hajalle, turhan päiten  hapuilee antenneilla  taivaalle haavi auki kuin  termiitti. Paras vaan lähtee  juoxemaan ja kuskaamaan  munat tuulensuojaan. 

ellauri054.html on line 183:   Hannu Riikonen oli omituinen  jo Norssin pihalla.  Tepasteli kädet ristissä  selän takana kuin Charlie  Chaplin sen toisen hörhön  Eero Tarastin perässä.  Hannun sankari on Tex  Willer. Lempo! Pannahinen!  “I’ve tried to uphold the  tradition of eccentric  professors,” Riikonen says.  

ellauri054.html on line 185:  Riikonen has noticed  that students' knowledge of  classic literature is  decreasing. Sitä varmaan  nolottaa kun alma mater  mainizee sen magnus  (sic) opuxen, joka on  sen kirjeenvaihto Eeron kaa.  

ellauri054.html on line 189:  At  his jubilee seminar,  Riikonen's Turku-based  colleague, Jukka Sihvonen,  characterised him as a  bibliophile and a manic  hoarder of books. Riikonen  says that he has never  counted the exact number of  books in his home, but he  estimates that his is one of  Helsinki's most extensive  private libraries. 

ellauri054.html on line 191:   Kuinka sattuukaan Hannun  vaimo on kirjastonhoitaja.  Salme Marjatta Riikonen made  her career as a librarian at  the Faculty of Arts library.  She has been retired for  years. The Riikonen’s two  children have followed in  their parents’ footsteps.  One of them holds a Master's  degree in Swedish, and the  other in Spanish. 

ellauri054.html on line 193:   Riikonen has also planned a  book on the Aristotelian  concept of temperance. He  believes temperance can also  be used to describe his own  lifestyle. “I’m a calm,  middle-of-the-road person. I  have never veered toward the  extreme, in good or bad.”  Every day, Riikonen walks to  his office in Topelia from  his home in Etu-Töölö. “Last  year, around the New Year, I  lost my temper for the first  time, as the electronic lock  system in Topelia was broken  and I couldn't get to my  office during the weekend.  The weekends are the best  time to work, because it is  very quiet,” says Riikonen.  

ellauri054.html on line 195:  Riikonen takes a  walk back home around noon,  for a half-hour nap. He is  puzzled by people who  disapprove of naps as a mark  of laziness. After all, it  has been proven that they  boost efficiency. Pikku  Kunkin otti nokkaunet  päivällä. Sekin oli  keskitien kulkija,  konfuzelainen. 

ellauri054.html on line 199:   1998 Ylioppilaslehti  haistatteli Hannua ja  Marjattaa niiden suhteen  alkuajoista. Kuvaa varten  Riikoset ryhmittyvät  kukikkaan kankaan eteen.  Marjatta vastustelee ensin,  kunnes muistaa saaneensa  “Riikoselta silloin  nuoruudessa vaaleanpunaisia  ruusuja”. Tyypillinen  yliopistopari sanovat  olevansa. Hannu ei ole  mikään Tex Willer. Salme  Marjatasta ei ole kuvaa. Se  sai valkoisen leijonan  ritarimerkin hyvästä  palvelusta. 

ellauri054.html on line 211: Pater putkahti esiin äskettäin, kun Eliot vinoili et Yeatsin tyyli on Pateria. Taidetta taiteen vuoxi se sanoi impressionistisesti just niihin aikoihin. Arnoldista ei mitään havaintoa. Wikipedia tietää tämän verran:

ellauri054.html on line 213: Matthew Arnold (24. joulukuuta 1822 Laleham, Middlesex – 15. huhtikuuta 1888 Liverpool) oli englantilainen viktoriaanisen ajan runoilija sekä yhteiskunta- ja kirjallisuuskriitikko. Arnold työskenteli koulutarkastajana. Ei se kuitenkaan ollut pedantti. Hän oli kuuluisan Rugby Schoolin rehtorin Thomas Arnoldin poika ja vähemmän kuuluisien Tom Arnoldin ja William Delafield Arnoldin, romaanikirjailijan veli. Wordsworthin kamuja. A voice poking fun in wilderness. Oliko sekin puun takaa huutelija? Caricature from Punch, 1881: "Admit that Homer sometimes nods, That poets do write trash, Our Bard has written "Balder Dead," And also Balder-dash". Tennysonin ja Browningin jälkeen viktoriaanisten runoilijoiden twit-kisan pronssimies. "It might be fairly urged that I have less poetical sentiment than Tennyson and less intellectual vigour and abundance than Browning; yet because I have perhaps more of a fusion of the two than either of them, and have more regularly applied that fusion to the main line of modern development, I am likely enough to have my turn as they have had theirs." Arnold got into his poetry what Tennyson and Browning scarcely needed (but absorbed anyway), the main march of mind of his time.

ellauri054.html on line 214: Arnoldista enrmmän Chaucer albumissa 400.

ellauri054.html on line 219: Mistä Pico della Mirandola tunnetaan? Ei mitään hajua. Luepa Hikipediasta.

ellauri054.html on line 223: Poikasena hän luultavasti tapasi askeettisen dominikaanimunkin, radikaalin ihmisvihaajan nimeltä Girolamo Savonarola. Heidän ystävyytensä kesti loppuiän (31v?). Piko sai äkkinäisen arsenikkimyrkytyxen, Savonarola joutui ansionsa mukaan roviolle, paholaisen pannuun paistumaan.

ellauri054.html on line 226: Hän kulutti aikansa kuljeskelemalla Italian ja Ranskan yliopistoissa luennoitsijoita nolaamassa, ärsyttäviä kysymyksiä tivaamassa ja parin opintopisteen kirjatenttejä suorittamassa. Vuonna 1484 Pico della Mirandola alkoi kyllästyä elämäntapaopiskelijan elämään. Häntä kiinnosti kokopäivätoimisen yleispätijän työ, ja Firenzessä oli siihen tuon ajan Italiassa parhaat mahdollisuudet. Innocentius VIII oli pelätty, ruma ja huumorintajuton ikibännien jakelija. Koska paavimobiilia ei ollut keksitty, liikkui hän Kirkkovaltiossa vierimällä harmaan ovaalin sisässä. Onnex Dick Tracyn näköinen Lorenzo de' Medici oli hyvin merkittävä Picon tukija. Ilman Lorenzon sponssausta Picon saavutukset olisivat tuhoutuneet tyystin.

ellauri054.html on line 240: "Itse asiassa toi 'Kissa pieraisee, hiiret haistelee' on täsmällinen kuvaus biografisesta metodista. Sen tarjoili Matti, Matias whatever vuonna nakki Saviolla pääsiäislomalla."

ellauri054.html on line 244: Roland Barthes 1915-1980 oli kova luu vielä kasarilla ja ysärillä, nyt jo luutarhassa. Strukturalisti ja semiootikko, joka lipsu sit loppupeleissä postmodernismiin päin. Niin kaukana teos ja elämä -linjasta kun olla voi. Plussana voi mainita et Rolle ei pitänyt muovista. Umberto Eco eroaa Rollesta olemalla turhan nauraja.

ellauri054.html on line 251: Farinelli päätyi muun muassa Englannin ja Ranskan jälkeen Espanjaan, jossa hänen oli alun perin tarkoitus viettää muutamia kuukausia, mutta jonne hän jäi lähes 25 vuodeksi. Espanjan kuningatar pyrki parantamaan kuningas Filip V:n melankoliaa Farinellin laululla ja Farinellin näin hankkima vaikutusvalta nosti hänet aina käytännössä maan pääministeriksi asti, vaikka hän ei muodollisesti virkaa hallinnutkaan. Kaksi vuosikymmentä Farinelli lauloi samoja lauluja Espanjan kuninkaalle. Ferdinand VI:n noustessa valtaan Farinelli nimitettiin johtajaksi Madridin ja Aranjuezin teattereihin, joihin hän tuotti pääasiassa Pietro Metastasion teksteihin pohjaavia oopperoita. Hän myös teki yhteistyötä Espanjaan asettuneen italialaisen Domenico Scarlattin kanssa. Kaarle III:n noustua valtaan Farinelli palasi Bolognaan ja vietti siellä eläkkeellä elämänsä viimeiset vuodet.

ellauri054.html on line 301: Nor certitude, nor peace, nor help for pain;			Rakkautta, varmuutta, rauhaa, eikä Panadolia;

ellauri054.html on line 318: Well now, I knew this girl. It's true she had read

ellauri054.html on line 320: And caught that bitter allusion to the sea,

ellauri054.html on line 321: But all the time he was talking she had in mind

ellauri054.html on line 322: The notion of what his whiskers would feel like

ellauri054.html on line 324: That after a while she got to looking out

ellauri054.html on line 325: At the lights across the channel, and really felt sad,

ellauri054.html on line 328: And then she got really angry. To have been brought

ellauri054.html on line 333: And finger his watch-chain and seem to sweat a bit,

ellauri054.html on line 335: But you mustn't judge her by that. What I mean to say is,

ellauri054.html on line 337: And she always treats me right. We have a drink

ellauri054.html on line 338: And I give her a good time, and perhaps it's a year

ellauri054.html on line 344: Anthony Hecht was born in New York City in 1923. His books of poetry include The Darkness and the Light (Alfred A. Knopf, 2001); Flight Among the Tombs (1996); The Transparent Man (1990); Collected Earlier Poems (1990); The Venetian Vespers (1979); Millions of Strange Shadows (1977); The Hard Hours (1967), which won the Pulitzer Prize; and A Summoning of Stones (1954).

ellauri054.html on line 348: Swiftin hevosen nimi oli Houyhnhnm. Heppahullussa hepat hirnuu Hirn. Yrjö Hirn oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori. Sittemmin virat erotettiin. Aarne hoiti estetiikan ja Hannu nykyiskansain kirjallisuuden pallia. Hannun palli ainakin on uhanalainen. Hirn oli armoitettu esseisti. Punaposken kamu Göran Schildt (hönö purjehtija) vähän kritisoikin Hirniä. Hirn oli oman aikansa punaposki. Mulla taitaa olla myös jotain läpysköitä Emil ja Henrik Zilliacuxilta Callen peruja. Niitä ei ole suomennettu valittaa HK:n sininen.

ellauri054.html on line 350: Oloissamme melko harvinaista eettistä pohdintaa sinänsä muodikkaiden narsismiteorioiden pohjalta on harjoittanut Yrsa Stenius, vaikkei se edes ole mies. Jag älskar mig.

ellauri054.html on line 353: Runoilijoita-nimisiä esseekokoelmia putkahti Eikka Leikalta, fasisti Koskenniemeltä ja Anna Maria Tallgrenilta. Pitäiskö näitäkin vielä kahlata. Koskenniemi hipoo koomisen rajoja. Mitä vikaa siinä. Tahaton huumori on usein hauskempaa kuin tahallinen.

ellauri054.html on line 356: Matti Klingen kaskukokoelman Professoreita sain jostakin, mutta ote herposi kuin Mikko Rothilta joululahjaxi antamastamme ankanmuotoisesta kynsiharjasta.

ellauri054.html on line 370: Ize Hande on keskitien kulkija niin hyvässä kuin pahassa. Eläköön keskinkertaisuus.

ellauri054.html on line 372: Mikäs mies tää oli tää Pekka Suhonen? Moukkamainen nimi. Olixese ressukka joka kävi Kristiinan laahaamana yhtenä vappuna meilläkin? Ei kai nyt sentään. Tää Pekka kuoli jo 2011.

ellauri054.html on line 373: Pekasta on vaikee löytää mitään netistä kun on samanniminen jääkiekkoilija myös. Niihän on päässyt käymään Jaakko Hintikallekin. No emmä ole mitään siltä lukenut ainaskaan. Hannu suorastaan tyrkyttää Pekkaa, jonka aiheita ovat Alvar Aalto, hyvä maku, ruoka ja juoma. Kuulostaa hannumaisen epikuurolaiselta.

ellauri054.html on line 375: Kasarilla ollaan jo ihan pulssilla, kun jalkalistan alta esiin ryömivät Ahmavaara, Ketonen, Laurikainen, Veijo Meri, Jan Blumstet ja E. Saarinen. Erityisesti Jan Blumstet on esseissään tarkastellut ranskalaisia esseistejä. Pikku-Make sitten esseisti ize näitä esseistejä. Monikohan luki.

ellauri054.html on line 380: Nyrkkeily on ällöttävää. Mix Handen lainen piipunrassi kuumuu siitä? Onxe jotain Eskin matkimista? Jos pääni avattaisiin sisältä löytyis vaan yx iso nyrkkeilyhanska, sanoo joku pugilisti. Varmaan niin.

ellauri054.html on line 382: Tyypillisesti esseen kirjoittaja on amatööri. Esseisti tyrmää lukijan rohkealla yleistyxellä viidennessä erässä, Hannu kertoo tohkeissaan. Kulttuuri on kovaa agonia. Se tapahtuu julkisella areenalla, jossa ihminen on primitiivisimmillään. Hiki ja veri lentää. HK Riikonen tuntee izensä ihan häräxi. Seppo sä olet oikea sonni! Machismo as sheer poetry. Mä en oikeestaan ymmärrä miten joku voi olla valtavan henkisen paineen alla julkisen mielipiteen takia. Kuka välittää?

ellauri054.html on line 384: Hannun esseeprujauxen loppulause on: Miehessä olevan feminiinisyyden kieltämisellä on moniselitteinen vetovoimansa jokaiseen mieheen oli hän kuinka sivistynyt tahansa. Mies on kuin piipunrassi ja puhuu panohommista.

ellauri054.html on line 397: Sing Sing's name comes from the Indian phrase sin sinck . It means stone on stone. In 1901, three years after Edison introduced the electric chair at Sing Sing, the town changed its name to Ossining so people wouldn't confuse it with the jail.

ellauri054.html on line 399: The United States has the largest prison population in the world, and the highest per-capita incineration rate.

ellauri054.html on line 401: The expanding disparity of wealth and the increasing criminalization of those in poverty have culminated in the U.S. having the largest prison population "in the history of human civilization."

ellauri054.html on line 403: Some scholars have linked the ascent of neoliberal, free market ideology in the late 1970s to mass incarceration.

ellauri054.html on line 405: Academic and activist Angela Davis argues that prisons in the U.S. have "become venues of profit as well as punishment;" as mass incarceration has increased, the prison system has become more about economic factors than criminality.

ellauri054.html on line 407: Professor of Law at Columbia University Bernard Harcourt contends that neoliberalism holds the state as incompetent when it comes to economic regulation but proficient at policing and punishing, and that this paradox has resulted in the expansion of penal confinement.

ellauri054.html on line 409: According to The Routledge Handbook of Poverty in the United States, "neoliberal social and economic policy has more deeply embedded the carceral state within the lives of the poor, transforming what it means to be poor in America."

ellauri054.html on line 415: Statistics from the U.S. Department of Justice show that, as of 2013, there were 133,000 state and federal prisoners housed in privately owned prisons in the U.S., constituting 8.4% of the overall U.S. prison population. ... The prison industry as a whole took in over $5 billion in revenue in 2011.

ellauri054.html on line 417: In 2013, countries that were currently using private prisons or in the process of implementing such plans included Brazil, Chile, Greece, Jamaica, Japan, Mexico, Peru, South Africa and Thailand. However, at the time, the sector was still dominated by the United States, United Kingdom, Australia and New Zealand.

ellauri054.html on line 423: The law needs to be structured in such a way that it allows a steady stream of new inmates. This ties back to that lobbying aspect: stricter laws mean more people in the system. More people in the system means more money for the prison. Many have argued that this is the entire reason that the war on drugs was started: another set of laws that could incarcerate thousands of people every single year.

ellauri054.html on line 427: There are currently around 198,000 inmates housed in private prisons. It represents less than 9% of the total prison population. Many of these prisons save the government money, but some actually cost more per prisoner than a public facility would cost.

ellauri054.html on line 429: The capitalist mindset says any time an industry can be run privately it is better for the economy. The socialist mindset says that the government should be supplying those services. The realist says that the prison system is overcrowded as it is.

ellauri054.html on line 431: Compete Risk Free with $100,000 in Virtual Cash Put your trading skills to the test with our FREE Stock Simulator. Compete with thousands of Investopedia traders and trade your way to the top! Submit trades in a virtual environment before you start risking your own money. Practice trading strategies so that when you're ready to enter the real market, you've had the practice you need. Try our Stock Simulator today!

ellauri054.html on line 433: Lawes ends with an idea that's maybe not so maudlin after all. He says,

ellauri054.html on line 435: We may never produce a world with "Men like gods," but we can at least implant a business model that shall make each of us in truth and in fact his brother's keeper.

ellauri054.html on line 437: Edison invented the first electric chair to show how dangerous alternating current was. 614 people eventually died in it. As a business model it sucks, with no returning customers.

ellauri054.html on line 439: I'm John Lienhard at the University of Houston, where we're interested in the way inventions work.

ellauri054.html on line 448:   Alma materista on tullut yritys, ja professorit on sen duunareita. Jotain vanhoja kääpiä kuten HK Riikosta ja Jan von Platoa tää saattaa näpästä, mutta mitäs hampaattoman vihoista. Nyt sähinä alkoi siitä että johto alkaa seurata duunareiden tekemiä ulkopuolisen rahan hakemuxia SAP-kyyläysjärjestelmällä. Tuli vihapuhetta, paizi Roman Yangarber lähetti tykkäyxiä.

ellauri054.html on line 450: Hei kaikki hakemusten kanssa tuskailevat,

ellauri054.html on line 453: 1. Ainakin vielä eilen järjestelmän lähettämät viestit on konfiguroitu väärin: kun esihenkilö *hyväksyy* budjetin, järjestelmä lähettää hakijalle viestin budjetin *hylkäämisestä*. Hakemuksen todellisen tilan näkee Fiorin lokista (avaa hakemus -> Kommentit).

ellauri054.html on line 455: 2. Rahoitushakemuksen palautus muokattavaksi ei toimi ainakaan Firefoxilla edes ohjesivulla mainittujen ilmastointiteippiä ja purkkaa -ohjeiden mukaisesti, eli Chromea käyttäen tai incognito-tilassa selaten.

ellauri054.html on line 457: Lopuksi vielä henkilökohtainen mielipide: tämä järjestelmä on juuri niin surkea kuin SAP-pohjaiselta järjestelmältä voi olettaa. En todellakaan ymmärrä, miksi huolimattomasti konfiguroitu järjestelmä otetaan käyttöön kesken vuoden kiireisintä rahoitushakukautta.

ellauri054.html on line 460: Lähetin tälle listalle vastauksena Thomas Wallgrenin tiedusteluun 7.9. SAP Fiori rahoitushakemuksen käyttöönottoa koskevan viestin. Valitettavasti käytin viestissä harhaanjohtavaa ilmaisua ”HY:n laajennettu johtoryhmä on tehnyt päätöksen.” Laajennettu johtoryhmä ei ole tehnyt asiassa päätöstä, vaan johtoryhmän jäsenet ovat sopineet asiasta. Johtoryhmä ei ole yliopiston päätöksentekoelin. Kyse on työsopimuslain mukaisesta työnantajan ja työnantajan edustajien kuten rehtorin, toimialajohtajien ja dekaanien oikeudesta antaa työn tekemisestä määräyksiä. Tämän tyyppisistä asioista ei tarvitse tehdä nimenomaisia päätöksiä. Kiitos Thomas Wallgrenille huomion kiinnittämisestä ilmaisun oikeellisuuteen.

ellauri054.html on line 479: Elizabeth Browning 6 March 1806 – 29 June 1861 os. Moulton-Barrett oli 6v Roopea vanhempi vanhapiika runotar joka asui invaliidi-isän kanssa Wimpole Streetillä. Isä teki sen perinnöttömäxi kun se nai Roopen 30-vuotiaana 1846. Roope oli siis 24.  Elizabeth on kuvissa sievän näköinen. Siitä melkein tuli laureaattipoetessa (ensimmmäinen sellainen) Wordsworthin jälkeen mutta ei, kalkkiviivoilla Tennyson meni ohize. Hahaa, hyvä veljet! Italiassa elelivät mukavasti rouvan perintörahoilla. (Höh? Ei siis jäänyt aivan pennittömäxi kuitenkaan? No ehkä peri äidin puolelta. Joo niin perikin. Äiti keräs talteen kaikki Liisan runot ihan pienestä.) 

ellauri054.html on line 481: Robert Browning believed spiritualism to be fraud, and proved one of Daniel Dunglas Home's most adamant critics. When Browning and his wife Elizabeth attended one of his séances on 23 July 1855, a spirit face materialized, which Home claimed was Browning's son who had died in infancy: Browning seized the "materialization" and discovered it to be Home's bare foot. To make the deception worse, Browning had never lost a son in infancy.

ellauri054.html on line 483: After the séance, Browning wrote an angry letter to The Times, in which he said: "the whole display of hands, spirit utterances etc., was a cheat and imposture." In 1902 Browning's son Pen wrote: "Home was detected in a vulgar fraud." Elizabeth, however, was convinced that the phenomena she witnessed were genuine, and her discussions about Home with her husband were a constant source of disagreement.  

ellauri054.html on line 502: I shall but love thee better after death.

ellauri054.html on line 515: Browning jäi leskeksi vuonna 1861, mutta hän ei solminut uutta avioliittoa. Hän kuoli itse Venetsiassa 77-vuotiaana. Hänet haudattiin Englantiin Westminster Abbeyyn.

ellauri054.html on line 517: Browning oli eksoottinen luonne, jonka runoelmissa tuntuu hänen kreolilaisen verensä väreilyä. Hänen runoutensa, joka ikään kuin huohottelee ajatus- ja kuvittelurikkautensa alla, on omituinen kudos hentoa, syvällistä tunnelmaa ja ihmeellisiä, enemmän häämöttäviä kuin kuvattuja tapauksia, jotka kuitenkaan eivät kehity yhtäjaksoiseksi, ulkokohtaiseksi tapaukseksi, vaan pysyvät kummallisen intuitiivisen kuvitteluvoiman hahmottamina kohtauksina. Browningin vahvin ja luonteenomaisin muoto on draamallinen monologi, sen puitteissa hän loihtii lukijan mieleen eläytyvän, keskitetyn sisäisen kuvan jostakin draamallisesti jännitetystä tilanteesta, antaen puhtaasti sisäisin keinoin vähitellen tapauksen ulkohahmot lukijan mielikuvitukselle, mutta täytettynä niin intensiivisellä ajatus- ja elämänrikkaudella, että kuvaus saa huumaavan tehon.

ellauri054.html on line 523: Browningin nykymaine on pääosin hänen ”dramaattisten monologiensa” ansiota: näissä sanavalinnat eivät ainoastaan välitä lukijalle tapahtumia ja tapahtumapaikkoja, vaan myös paljastavat kertojan luonteen. Toisin kuin yksinpuheluissa, dramaattisissa monologeissa tarkoituksena ei ole se, mitä puhuja suoraan ilmaisee, vaan ennemminkin mitä hän epäsuorasti paljastaa itsestään. Sen sijaan, että hän ajattelisi ääneen, henkilöhahmo rakentaa itselleen puolustuksen, jonka läpi hän haastaa lukijan näkemään. Browning valitsi hahmoikseen äärimmäisiä, jopa psykopaateiksi luokiteltavia hahmoja, kuten runossaan ”Porphyria’s Lover”. Olikohan se psykopaatti izekin? (Lähde.)

ellauri054.html on line 527: Browning´s early career began promisingly, but collapsed. The long poems Pauline (1833) and Paracelsus (1835) received some acclaim, but in 1840 the difficult Sordello, which was seen as wilfully obscure, brought his poetry into disrepute. His reputation took more than a decade to recover, during which time he moved away from the Shelleyan forms of his early period and developed a more personal style.

ellauri054.html on line 550: Jäi sanomatta et täs on oikeestaan 2 sankaria, tää sordiino ja seniorimpi sotamies nimeltä tauriini. Välillä puhutaan tästä tauriinista. Sordello sanoo leidi Palmalle et sekä gelfit että gibelliinit on hanurista. Pitäis rakentaa jonkinlainen jumalan kaupunki. Onkohan nää gelfit ja gibelliinit niinko toryt ja whigit vai? 

ellauri054.html on line 555: Taurello vaan nauraa. Sordello loukkaantuu ja pitää lurituxen siitä et on sentään hienompaa olla runoilija kun joku sotamies. Kun luritus on loppu, Taurello sanoo whatever ja leidi Palma paljastaa: Sordello onkin Taurellon poika! Taurello innostuu, Sordello panee sordiinoa peliin. 

ellauri054.html on line 560: Tauriinin suunnitelmat menee pannukakuxi. Gibelliinit voittaa kuitenkin mutta toisella miehityxellä. Sardiinista tehdään jälkikäteen ihan tekemällä joku sankari.

ellauri054.html on line 565: In 1846 Browning married the older poet Elizabeth Barrett and went to live in Italy. By the time of her death in 1861 he had published the crucial collection Men and Women (1855). The collection Dramatis Personae (1864) and the book-length epic poem The Ring and the Book (1868-1869) followed, and made him a leading British poet. He continued to write prolifically, but his reputation today rests largely on the poetry he wrote in this middle period.

ellauri054.html on line 567: When Browning died in 1889, he was regarded as a sage and philosopher-poet who through his writing had made contributions to Victorian social and political discourse. Unusually for a poet, societies for the study of his work formed while he was still alive. Such Browning Societies remained common in Britain and the United States until the early 20th century.

ellauri055.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri055.html on line 29:   Helmi kirjoitti pienenä hämähäkin seemiläisittäin ilman vokaaleja. Sillä oli pehmis nimeltä Heikki Hämähäkki. Se on Sakun huoneen sängyllä Rauhixessa vieläkin. Tämä hmhki rakensi verkon Rauhixen yläkerran hallin ikkunaan. Sinne pitäisi tulla Rakennus-Allun miesten paneloimaan kattoviisteitä. Saa nähdä milloin tulevat, vai tulevatko ollenkaan. Tänään on Aila-myrsky, joka toistaisexi on ollut yhtä hurja kuin nuori Aila Meriluoto pullonpohjarilleissä.

ellauri055.html on line 36:   Rollen kamun Maxim Gorkin mielestä Maisteri Breugnon oli sen paras suoritus. Kolja Breugnon on kuin Obelix, sen kamu Paillard Asterix ja Chamaille Aladobix. Chamaille ja Breugnon on paxumahaisia köriläitä, vähän köykäsempiä kuin iso tynnöri. Maillard on pieni turilas, yhtä aikaa Koomoxen ja Moomoxen näköinen. Pani miettimään mitähän Rolle sillä tarkoitti. 

ellauri055.html on line 38: In Greek mythology, Comus (Ancient Greek: Κῶμος) is the god of festivity, revels and nocturnal dalliances. He is a son and a cup-bearer of the god Dionysus. Comus represents anarchy and chaos. His mythology occurs in the later times of antiquity. During his festivals in Ancient Greece, men and women exchanged clothes. He was depicted as a young man on the point of unconsciousness from drink. He had a wreath of flowers on his head and carried a torch that was in the process of being dropped. Unlike the purely carnal Pan or purely intoxicated Dionysos, Comus was a god of excess.

ellauri055.html on line 40: Momus (/ˈmoʊməs/; Greek: Μῶμος Momos) was in Greek mythology the personification of satire and mockery, two stories about whom figure among Aesop's Fables. During the Renaissance, several literary works used him as a mouthpiece for their criticism of tyranny, while others later made him a critic of contemporary society. Onstage he finally became the figure of harmless fun.

ellauri055.html on line 44:   Piget puget paenitet, taedet atque miseret. Syvimmällä sisimmässään Colas oli nolo, kun ei ollut kyennyt saaliin satimeen saatuaan päästämään housujaan alas. Olis kannattanut. Lumikko ois halunnut, se pahastui kun Colas ei edes yrittänyt. Sit molemmat nai tylsät puolisot ja katui kauppojaan loppuikänsä. Olisivat katuneet joka tapauxessa. 

ellauri055.html on line 48: Koljalla oli Bouchetn runokirja mukana ruttomökissä. Kuplamahainen Google ei tarjoa ollenkaan Bouchetn Jeania 1500-luvulta vaan tyrkyttää jotain nimikaimaa jenkkineekeriä sivukaupalla.

ellauri055.html on line 58: No ei vaitiskaan, tuntuuhan se vähän haikealta:

ellauri055.html on line 60: Kazokaahan, ei tarvize rakastaa vanhaa eukkoansa, mutta kun on saanut olla rähjättävänä 25 vuotta yötä päivää, niin sinä päivänä kun viikatemies on tullut noutamaan tuota kumppania, joka on maannut kanssanne kylki kyljessä liian kapeassa vuoteessa, jonka hiki on niin monet vuodet sekoittunut teidän hikeenne ja joka laihoissa kupeissaan on kypsyttänyt sen kylvöxen, jonka te olitte sinne istuttanut, silloin tuntee kurkkuaan kuristavan; on kuin pala izeään lähtisi; ja vaikka se pala ei olisi kaunis, vaikka se olisi joskus kovastikin kiusannut, tuntee sääliä sitä kohtaan, ja izeään kohtaan; silloin valittaa izensä ja tuon toisen puolesta... Jumala suokoon minulle anteexi: silloin rakastetaan.

ellauri055.html on line 62: Vitshi mikä narshishi. Sen vanha flamma rakashtaa sitä, sen ruttuinen pääkallonnäköinen vaimoräähkä rakashtaa sitä vielä kuolinvuoteella, ja se nauraa röhöttää vaan tyytyväisenä. Sinä olit hyvä ja minä paha, vaimo pannaan vielä sanomaan. Riippumaha antaa sille anteexi. Narshishlle mannaa. Rollella izellään ei vaimot pysyneet. Nil mirum. Nukahtaessa tuli mieleen sana haud mirum.

ellauri055.html on line 67: Rolland oli vanhaa asianajajasukua. Toimi musikologian professorina kuin Eero Tarasti. Tunnustautui kommunistixi. Mikähän sai sen pettämään herrasväen asian? Salamiakkiko?

ellauri055.html on line 74: Zweig oli kova Rolland fan. Eikaine vaan homostellu keskenään? Sitä oli paljon liikkeellä jetset piireissä. Bertie ja Conrad. Proust ja Bourget. Epäilyttäviä tapauxia  pisteessä on läjittäin. Zweig nyt takuulla oli vähintään bi. Se ja sen vaimo teki seppukut brasseissa. What did Zweig have that brought him the fanatical devotion of millions of readers, the admiration of Hermann Hesse, the invitation to give the eulogy at the funeral of Sigmund Freud? Sas se. Freud teki suusyöpäisenä seppukun Lontoossa 1939. Ei ois kannattanut vetää tupakkaa. Henkilääkäri otti sen hengiltä morfiinipiikillä kuin vanhan koiran. Koiran iässä se oli 12-vuotias.

ellauri055.html on line 84: Déstabilisé par l'élan mystique qui traverse alors la société autrichienne, Stefan Zweig affiche au début de la guerre un patriotisme en phase avec l'Allemagne. L’opiniâtreté de Romain Rolland dans sa lutte contre la guerre et l'amitié que se portent mutuellement les deux hommes permettra à Stefan Zweig de surmonter cette épreuve. L'admiration que l'écrivain autrichien voue désormais à celui qu’il considère comme son maître s'exprimera dans la biographie qu'il lui consacre en 1921, qualifiant Romain Rolland de « Conscience de l'Europe ».

ellauri055.html on line 96: Rikkaat meinaa että köyhät ovat tyhmiä. Niin ovatkin. Oma vika. Mixeivät puijaa eikä etuile niinkuin me. Apina ei pieraise korkeammalta kuin perssilmänsä. Rolle peukuttaa sosialistista realismia. Ei mitään typerää symbolismia tai taidetta taiteen vuox kuten Pater. Nälkäisiä ankkoja ja traktoreita viljapellolla. Hyödyllistä taidetta. Rolland taisi olla vähän tyhmä ize, hyödyllinen idiootti. Belgi ryssämamu pelle Victor Serge sanoi siitä aika pahasti: 

ellauri055.html on line 98:     Victor Serge was appreciative of Rolland's interventions on his behalf but ultimately thoroughly disappointed by Rolland's refusal to break publicly with Stalin and the repressive Soviet regime. The entry for May 4, 1945, a few weeks after Rolland's death, in Serge's Notebooks: 1936-1947 notes acidly that "At age seventy the author of Jean-Christophe allowed himself to be covered with the blood spilled by a tyranny of which he was a faithful adulator."

ellauri055.html on line 100: Rolle oli vannoutunut pasifisti, se peukutti jopa bahaismiä. Jo oli epeli. Pikiä ahistelee bahaiuskoinen naapuri. Ne lukee kirjoja lukupiirissä ja kexustelee niiden pohjalta.

ellauri055.html on line 102: Le bahaïsme, ou baha’isme, aussi connu sous le nom de foi bahá’íe (prononcer [baˈ.haː.ʔ.iː] ou [ba.hɑː.i]) ou béhaïsme (vieille graphie), est une religion abrahamique et monothéiste, proclamant l’unité spirituelle de l’humanité. Les membres de cette communauté religieuse internationale se décrivent comme les adhérents d’une « religion mondiale indépendante »[. Elle est fondée par le Persan Mīrzā Ḥusayn-ʿAlī Nūrī (1817-1892) en 1863. Ce nom est dérivé du surnom donné à son fondateur : Bahāʾ-Allāh (en arabe, « Gloire de Dieu » ou « splendeur de Dieu ») — Bahá’u’lláh en translittération baha’ie. Les baha’is sont les disciples de Bahāʾ-Allāh. Ils s’organisent autour de plus de 100 000 centres (répertoriés par le centre mondial de Haïfa) à travers le monde. En 2011, cette religion met en avant dans ses documents le chiffre de 7 millions de membres appartenant à plus de 2 100 groupes ethniques, répartis dans plus de 189 pays. Son centre spirituel (lieu de pèlerinage — ziyarat) et administratif est situé à Haïfa et Acre, en Israël.

ellauri055.html on line 104: Les notions baha’ies de révélations (wahī (en)) religieuses progressives leur font accepter la validité de la plupart des religions du monde, dont les fondateurs ou figures centrales sont considérées comme des manifestations de Dieu. Ces manifestations sont, par exemple : Moïse, Jésus, Mahomet, Krishna, Zoroastre et Bouddha.

ellauri055.html on line 108: Selon la foi baha’ie, chaque homme a le devoir de reconnaître Dieu et ses manifestations, et de se conformer à leurs enseignements. À travers la reconnaissance et l’obéissance, le service aux autres êtres humains, la prière et la pratique spirituelle régulière, les baha’is croient que l’âme devient plus proche de Dieu, l’idéal spirituel dans la croyance baha’ie.

ellauri055.html on line 109: Il faut cependant noter que les décisions de la Maison Universelle de Justice, ainsi que les exégèses des écrits sacrés faites par ʿAbd-al-Bahāʾ et Shoghi Effendi, bénéficient d’une autorité s’imposant à tous les baha’is. Ce qui a conduit depuis les années 1980-1990 à ce que plusieurs intellectuels et universitaires, historiens ou sociologues, soient chassés de la communauté baha’ie pour leurs vues jugées divergentes sur des questions-clefs (l’exclusion des femmes de la Maison universelle de justice ; l’obligation de soumettre toute publication, même universitaire, à un comité de censure ; l’homosexualité ; un système électoral qui favorise les sortants ; l’interdiction de participer à un parti politique ou d’adhérer à une organisation comme Amnesty International, etc., et surtout le sujet central de l’infaillibilité des institutions).

ellauri055.html on line 115: Les lois régissant la foi baha’ie viennent principalement du Kitāb-i Aqdas qui est le livre saint des baha’is.

ellauri055.html on line 117: Voici un exemple de quelques lois et préceptes religieux tirés du Kitāb-i Aqdas. Elles ont été codifiées par Shoghi Effendi, interprète désigné des écrits baha’is de 1921 à 1957 :

ellauri055.html on line 119: 	  réciter une prière obligatoire (ṣalāt) chaque jour après avoir atteint l’âge de la maturité spirituelle, qui est fixé à 15 ans. Il y a le choix entre trois prières;

ellauri055.html on line 127: 	  les baha’is de plus de 15 ans et en bonne santé doivent jeûner (ṣawm) pendant le mois de ʿAlāʾ (du 2 au 20 mars);

ellauri055.html on line 129: 	  il est interdit aux baha’is de boire de l’alcool ou de prendre des drogues à usage récréatif, sauf si c’est prescrit par un médecin;

ellauri055.html on line 138: Ils doivent être construits selon des critères particuliers, liés au nombre 9 qui doit apparaître comme un « symbole évident pour tous ». Aussi, tous les temples baha’is doivent-ils avoir neuf entrées.

ellauri055.html on line 140: Du point de vue liturgique, la méditation dans les temples est accompagnée de lectures choisies dans les textes sacrés des autres religions. Ces textes — par exemple le Pentateuque des juifs, le Nouveau Testament des chrétiens, le Coran des musulmans, le Bayān des babis, etc. — ont annoncé successivement, par paliers de perfection croissante, l’incessante révélation divine ou message de Dieu. En ce sens, le livre sacré liant tous les textes sur la révélation qui le précèdent est logiquement le dernier dans l’ordre chronologique, à savoir le Kitāb-i Aqdas (« Le plus saint livre »). Il a été rédigé vers 1873 par Bahāʾ-Allāh et est complété par différentes tablettes (lawḥ) révélées ensuite ; pour les baha’is, c’est le texte de référence bien qu’il ne soit pas plus important que les autres, ni le livre le plus lu par les baha’is eux-mêmes sur la foi. Le livre ne fut d’ailleurs accessible que très tard aux croyants occidentaux puisque la première traduction officielle en anglais date de 1992.

ellauri055.html on line 144: Le mariage baha’i est l’union d’un homme et d’une femme. Originellement la bigamie était autorisée mais cette licence disparut sous Shoghi Effendi.

ellauri055.html on line 146: Une fois que deux individus ont décidé de se marier, ils doivent recevoir le consentement des parents encore vivants, même si un des partenaires n’est pas baha’i.

ellauri055.html on line 148: Le symbole fréquemment rencontré de la foi baha’ie est une étoile à neuf branches, parfois accompagnée d’une calligraphie du « Plus Grand Nom » يا بهاء الأبهى (Yā Bahāʾ al-Abhā') (« Ô Gloire du plus glorieux ! »).

ellauri055.html on line 150: Mais d’après le Gardien Shoghi Effendi Rabbānī, le véritable symbole de la Foi baha’ie est cette étoile à 5 branches et non pas l’étoile à 9 pointes : « Strictly speaking the 5-pointed star is the symbol of our Faith, as used by the Báb and explained by Him (« À proprement parler, l’étoile à 5 branches est le symbole de notre Foi, tel qu’utilisé par le Bab et expliqué par lui ») »

ellauri055.html on line 152: Les baha’is, comme les babis, considèrent le 21 mars 1844 comme le point de départ de leur calendrier annuel.

ellauri055.html on line 154: Shoghi Effendi Rabbānī (شوقي أفندي رباني) est né le 1er mars 1897 à Saint-Jean-d'Acre et mort à Londres le 4 novembre 1957. Il était le plus âgé des petits-fils de ʿAbd-al-Bahāʾ (1844-1921), qui était lui-même l’aîné des fils de Bahāʾ-Allāh (1817-1892), le prophète-fondateur de la Foi baha’ie.

ellauri055.html on line 159: Colas on Nikolaos eli Nikke. 4 poikaa: katolinen kangaskauppias, hugenotti kirjakauppias, kersantti (ei pohjimmiltaan paha), kuopus (hyvämaineinen muttei ruudinkexijä).

ellauri055.html on line 161: Nikke neuvottelee taivaan isän kaa kuin Kaarlo Syväntö, sillä erolla et Kaarlon taivaallinen iskä aina teki niinkuin käsketään. Colas on tyytymätön herra isoherran suorituxeen, ojentaa sitä kuin luottamusmies. Uhkaa lakolla. Ranskan katoliset tyrmistyivät. Mutta koska te ette halua, piru vie, koska te ette suvaize kuulla minua, palvelijaanne, sitä pahempi teille, herra! On niitä muitakin, käännyn muiden puoleen. Esim isä aurinkoinen, Josip Zhugazvili.

ellauri055.html on line 166: Nimi Br(e)ugnon tarkoittaa, kuten kaikki tietävät, lihavaa persikan tai aprikoosin sukuista hedelmää. No se on yxinkertaisesti nektariini. Karvaton persikka. Kasveille syxy on siementen levityxen aikaa, niiden pedot korjaa satoa.

ellauri055.html on line 168: Le brugnon est le fruit du brugnonier (Prunus persica var. nucipersica), une variété de pêchers (Prunus persica). C'est une drupe qui se distingue des pêches et pavies par sa peau sans duvet, et des pêches et nectarines par son noyau adhérent. La chair du brugnon est blanche ou jaune selon les variétés. Sa peau présente une couleur rouge-orangé tirant sur le bordeaux.

ellauri055.html on line 173: Vanhuxena Rolle kuvittelee vielä naurattavansa neitosia 2-mielisillä jutuilla. Älä unta nää. Vanha pukki. Vieläkö hörhistelyttää? Siemennys on pääasia, koiraan elämän tarkoitus. Sisään vaan vaikkei seisokkaan.

ellauri055.html on line 174: Rolle on kuikelo piipunrassi joka haluis olla joku Obelix. Se on pikemmin se trubaduuri joka köytetään korkealle puuhun kun muut juhlivat. ÄLÄ LAULA!

ellauri055.html on line 178: Naku persikka ohjaa sängystä vielä poikiaan: Levittäytykää, lisääntykää, ottakaa haltuunne kaikki mitä voitte ottaa maasta ja ajatuxista.

ellauri055.html on line 180: Mitä vähemmän mulla on, sitä enemmän olen ize. Vanha narshishi. Mutta jos mulla on vähemmän ... ähä ... olen ize enemmän. Nojaa, ihminen on kunnon otus, kaikki sopii hänelle; hän sopeutuu kaikkeen. Ikävä kyllä on niin. Hengityssuojaimet on jo muotia.

ellauri055.html on line 184: No ei vaitiskaan, tuntuuhan se vähän haikealta:

ellauri055.html on line 186: Kazokaahan, ei tarvize rakastaa vanhaa eukkoansa, mutta kun on saanut olla rähjättävänä 25 vuotta yötä päivää, niin sinä päivänä kun viikatemies on tullut noutamaan tuota kumppania, joka on maannut kanssanne kylki kyljessä liian kapeassa vuoteessa, jonka hiki on niin monet vuodet sekoittunut teidän hikeenne ja joka laihoissa kupeissaan on kypsyttänyt sen kylvöxen, jonka te olitte sinne istuttanut, silloin tuntee kurkkuaan kuristavan; on kuin pala izeään lähtisi; ja vaikka se pala ei olisi kaunis, vaikka se olisi joskus kovastikin kiusannut, tuntee sääliä sitä kohtaan, ja izeään kohtaan; silloin valittaa izensä ja tuon toisen puolesta... Jumala suokoon minulle anteexi: silloin rakastetaan.

ellauri055.html on line 188: Ize izeään. Vitshi mikä narshishi. Sen kärpännaamainen vanha flamma rakashtaa sitä, sen ruttuinen pääkallonnäköinen vaimoräähkä rakashtaa sitä vielä kuolinvuoteella, ja se ize nauraa röhöttää vaan tyytyväisenä. Sinä olit hyvä ja minä paha, vaimo pannaan vielä sanomaan. Riippumaha antaa sille anteexi. Narshishlle mannaa. Rollella izellään ei vaimot pysyneet. Nil mirum.

ellauri055.html on line 190: Nikke on luonteeltaan narsistinen koleerikko. Se rikkoo vävyn mielikannun vaik asuu sen syytinkiläisenä, vaan koska ei satu sitä sietämään, se on liian äitelä. Se kannu. Se pyytää rahaa kaverilta talon korjauxeen ja loukkaantuu kun se ei anna. "Minulla on ylpeyteni: kun pyydän apua ystävältäni, luulen tuottavani sille ilon; ja jos hän epäröi, en pyytele pitempään: sen pahempi hänelle!" "Tahdoin haavoittaa häntä."

ellauri055.html on line 191: "Mikään ei ole niin hauskaa kuin touhuta muina miehinä jotain mikä raivostuttaa toisia ihmisiä." "Kaikista kavereistani on mielestäni paras tämä minä ize. Minä pidän hänestä."

ellauri055.html on line 192: Vitshi mikä narshishti. Kun se putoaa telineiltä se esittää kuollutta saadaxeen haukkujen sijaan sääliä. "Makasin liikkumatta, pää takakenossa, parta terävästi pystyssä sojottaen ja yritin näyttää komealta."

ellauri055.html on line 195: Paskiainen ei suostu muuttamaan alakertaan vaan ärhentelee ja juoxuttaa omaisia portaissa ihan vaan vittuillaxeen. Pihin kaverin piristysyrityxet se tyrmää ilkeällä sanalla ja ilmeellä. Kaikki oli sen syytä kun se ei lainannut rahoja. "No niin, onko nyt tunnonvaivoja, kun et lainannut." Kuinka ollakkaan Rolle samastui sankareistaan eniten just tähän ällökkiin.

ellauri055.html on line 199: Mitä he voivat kertoa minulle? Että ihminen on ilkeä mutta huvittava elukka, että viini paranee vanhetessaan mutta nainen ei, että suuret musertavat pienet, ja pienet tekee salaa pilkkaa suurista. Ja suuretkin musertuvat, Kyyros haukkaa valloittamastaan maailmasta loppupeleissä vain pienen palan maata. Sitä ei huoli kadehtia sitten enää.

ellauri055.html on line 201: Rolle pullistelee Niken suulla, Nikke Plutakhoxen, termiittien keon päällä: tapa se, Elmeri! Raha se on joka täällä on tärkeää ja reviiri. Apinan siemen on hupaa tavaraa. Ei jaxa.

ellauri055.html on line 206:   Jengi lähtee (tietysti) Niken ideasta rettelöimään herttualle. Kulkueessa kulkee puutarhurien kilta punalipussansa Pyhä Fiacre. Commissaire Maigret syntyi kreivi de Saint-Fiacren linnassa Seine-Marnen departementissa. Läski paha lahtari kiusasi sitä ja niiden isät toisiaan. Irlantilaissyntyinen pyhimys oli kova siirtolapuutarhuri. Muutti Ranskaan julkisuutta pakoon. Kuvissa se nojaa lapioon. 

ellauri055.html on line 213: Saint Fiacre's relics were preserved in his original shrine in the local church of the site of his hermitage, garden, oratory, and hospice, in present Saint-Fiacre, Seine-et-Marne, France, but later transferred in 1568 to their present shrine in Meaux Cathedral in Meaux, which is near Saint-Fiacre and in the same French department, because of fear that fanatical Calvinists endangered them. Saint Fiacre had a reputation for healing haemorrhoids, which were denominated "Saint Fiacre's figs" in the Middle Ages. Cardinal Richelieu venerated his relics hoping to be relieved of the infirmity.

ellauri055.html on line 227: No oikeesti koko teodikeakysymys on toivottoman apinamorfinen. Ainoa tai ei, deterministinen tai sattumaa, on typerää edes pohtia miten hyvä tai paha tää maailma on nimenomaan näille munapussejaan raaputtaville apinoille. Tai miettiä onko joku sen suunnitellut kuvitteellinen silverbäkki pahansuopa apinoille vaiko hyvänsuopa. Pelkkää soopaa koko kymysys.

ellauri055.html on line 235: Olen aikonut tappaa izeni mutta elämä on ollut minulle vielä rakas. Tämä naurettava heikkous on kenties kaikista turmiollisimpia taipumuxistamme: onko näet mitään typerämpää kuin se, että tahdomme edelleen kantaa taakkaa, jonka haluaisimme joka hetki viskata maahan, että inhoamme omaa izeämme, mutta emme siitä luovu, että siis hyväilemme käärmettä, joka meitä kalvaa, kunnes se on syönyt sydämemme?

ellauri055.html on line 237: Näin sanoi monet kolhut kokenut paavin tytär. Migration Nation näytti kuin Candid Camera että todellinen maailma on pahempi satua. Dokkari Amerikoista näyttää pahan apinan nahkoineen karrvoineen. Keltaperuukkinen maksaläiskäinen kekkapää puun latvassa (MAGA MAGA!) on todella paha narsisti. 

ellauri055.html on line 239: Valkokäkkäräinen sihteeriä sikaarilla suihinpökkijä ja pienikokoinen rättipäitä suomiva paha pensas oli yhtä pahoja presidenttejä ellei pahempia. Kaikki paskiaisten päät vaan lakota-inkkarien maisemia rumentamaan Mt Rushmoreen. Luonnollisessa koossa. Mikä piirretty se oli jossa joku puhdisti rushmoren pazasta painekiviporalla ja nenä irtosi?

ellauri055.html on line 241: Amerikka on pahojen maahanmuuttajien maa, riistokapitalismin valukattila. Ensin ne romuttaa eteläisen Amerikan talouden naftalla ja kun nälistetty jengi sitten muuttaa riistotyöläisixi onnelaan, huijaa nälistää ja tappaa niitä sielläkin ja kiduttaa.

ellauri055.html on line 245: Voltairekin on eri rasistinen. Ahnas juutalainen Isaskar heitetään tunkiolle. Paavin tyttären raiskaa inhottava neekeri. Mitä vitun väristä on väliä. Bernhardilainen bylsis iloissaan pekingeesiä jos sisään mahtuisi.

ellauri055.html on line 257: en usko olevan mitään niin kylmää ja epämiellyttävää kuin hänen hurskas Aeneaansa, uljas Cleontes, ystävä Achates, pieni Ascanius, tylsä Latinus-kuningas, poroporvarillinen Amata ja mauton Lavinia.

ellauri055.html on line 260: En välitä paljon hänen matkastaan Brundisiumiin, kehnon päivällisen tai kahden lurjuxen riidan kuvauxesta, jossa toisen miehen Rupiliuxen sanat haisivat kuin märkivät paiseet ja toisen maistuivat etikalta. Erittäin vastenmielistä minusta on ollut lukea hänen vanhoja naisia karkeasti ivailevia säkeitänsä, enkä voi käsittää mitä ihailemista on siinä, että hän sanoo mesenaatille kohottavansa ylevän ozansa tähtiin jos mesenaatti antaa sille läpyjä. Typeryxet ihailevat kaikkea mitä maineikkaan kirjailijan teoxiin sisältyy.

ellauri055.html on line 269: Mutta eikö ole hupaista, kysyi Candide, havaita vikoja siinä missä muut ihmiset luulevat näkevänsä vain kaunista?

ellauri055.html on line 274: Ikävystyttiin siinä määrin, että vanha nainen uskalsi sanoa eräänä päivänä: - Haluaisin tietää, mikä on pahinta, sekö, että joutuu 100x mustien merirosvojen raiskattavaxi, että toinen peräpakara leikataan pois, että saa kestää kujanjuoxun bulgaarien luona, että tulee piestyxi ja hirtetyxi autodafeessa, että keho leikellään, että saa soutaa kaleeria, lyhyesti sanoen kestää kaikki vaivat, joita jokainen meistä on kokenut, vai sekö, että täytyy jäädä tänne joutilaisuuteen? - Se on suuri kysymys, sanoi Candide.

ellauri055.html on line 276: Lähellä heitä asui erittäin kuuluisa dervissi, jota pidettiin Turkin parhaana filosofina. He menivät miehen pakeille. Pangloss johti puhetta ja sanoi:


ellauri055.html on line 279: - Mutta onhan maan päällä hirmuisen paljon pahaa, kunnianarvoinen isä.


ellauri055.html on line 280: - Entä sitten, sanoi dervissi, jos onkin pahaa ja hyvää? Kun hänen korkeutensa lähettää jonkin aluxen Egyptiin, piittaako hän siitä ovatko rotat laivassa tyytyväisiä vai eivät?


ellauri055.html on line 283: - Olin toivonut, sanoi Pangloss, saavani hiukan keskustella kanssanne syistä ja vaikutuxista, parhaasta mahdollisesta maailmasta, pahan alkuperästä, sielun olemuxesta ja ennalta määrätystä sopusoinnusta.


ellauri055.html on line 289: 
Puutarhanhoidosta  

ellauri055.html on line 291: I have tended my own garden much too long, lurittivat jutkupojat laulussansa Äänettömyyden ääni:

ellauri055.html on line 297: Tiedämmehän, että mooabiittien kuninkaan Eglonin murhasi Eehud, Absalom tarttui päästään tammeen (Nej tamme fan!), ja hänen rintaansa pistettiin 3 keihästä, kuningas Naadabin, Jerobeamin pojan, surmasi Baesa, kuningas Eelan Simri, Ahasjan Jeehu, Ataljan Joojada, ja kuninkaat Joojakim von Ankka, Jekonja ja Sidkin olivat orjina...

ellauri055.html on line 299: -Tiedän myös, sanoi Candide, että meidän on viljeltävä puutarhaamme.

ellauri055.html on line 301: - Olette oikeassa, sanoi Pangloss, sillä kun ihminen pantiin Eedenin puutarhaan, hänet pantiin siihen ut operetur eum, sitä viljelemään. Tästä näemme, ettei ihminen ole luotu lepäämään.

ellauri055.html on line 306: Mikään ei ole tärkeää paizi puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää. Tarkistamaton tieto on, että

ellauri055.html on line 313: Puutarhamietelmät tuppaa olemaan voittopuolisesti lällyjä. Ovatko puutarhaihmisetkin muita lällympiä? Vai piileekö niiden lällyn kuoren alla järjestystä ja siistittyjä nurzeja rakastava nazi? Onko ne jotain siirtolapuutarhatyyppejä? Tarkkaile naapuria ja raportoi poikkeavuuxista? Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärään paikkaan. Roskakasvi. No osa on, osa ei. Tehdään taulukko. Legenda: tyyppejä on asian vierestä (ei edes puutarhamietelmä), puutarhamietelmä (mitä harrasta opimme puutarhoista), neuvokki (käytännön vinkkejä puutarhureille), tai minukki (narsistista puutarhanamistelua). Sentimenttejä on lälly (suurin osa varmaan), lupsakka (tekohauska), kuivakka (asiallinen), (teko)syvällinen, tai luontoasenteellinen: joko siirtolapuutarha-ihmiskunta ensin-tyyppinen) nurzinazi tai päinvastoin ekofasisti (linkolamainen).

ellauri055.html on line 317: Neuvokkeja puutarhurilta puutarhureille on eniten, 102, seuraavaxi eniten haahuilevampia puutarhamietelmiä 90, ekan persoonan must tuntuu-minukkeja 44. Kokonaan asian vierestä (jotain yleistä hartautta tai puutarhaa vain metaforana) on kokonaista 51. Veikkaan että niissä on yliedustettuina julkkixet.

ellauri055.html on line 319: Ketkä ovat eniten aukomassa päätä? Ylivoimaisesti yleisin ajattelija on Unknown, 28 mietelmää (plus 4 lisää nimellä Author Unknown). Ykkösenä nimeltä mainituista on joku Gertrude Jekyll 5 sananlaskulla. Kakkosena Waldo Emerson ja joku May Sarton, plus kiinalaiset sananlaskut nipussa, a 4 kpl. Seuraavina Thomas Jefferson, Abraham Lincoln, William Wordsworth, Lady Bird Johnson, Claude Monnet ja nippu tuntemattomampia hortikulturisteja kuten Druse, Pollan, Garofalo ja Breault, a 3. Kahden mietelmän veroisia on jo useita, julkkixista mm. William Blake, Vita Sackville-West, Rampe Tagore ja Thomas Moore.

ellauri055.html on line 321: Entä korrelaatiot? Mun hypoteesi on, että tyypin kuuluisuus korreloi negatiivisesti sen mietelmän puutarhamaisuuteen, eli toisin sanoen julkkixilta huolitaan mitä paskaa vaan koska ne on kuuluisia. (Vrt. Candide.) Eli siis "asian vierestä" kategoriassa olis keskimäärin julkkixempia. Joo tää piti erinomaisesti paikkansa. Asian vierestä puhujat oli lähes poikkeuxetta teeveestä tuttuja tai edes historian merkkihahmoja. 

ellauri055.html on line 323: Entä lällyys? Missä mietelmätyypeissä on eniten lällyjä? Mietelmät johtaa 33, asian vierestä 28, neuvokit 22,  minukit 9. Mutta prosentuaalisesti?  Ylläri: asian vierestä on lällyjä yli puolet, puutarhamietelmistä kolmannes, minukeista neljännes, neuvokeista viidennes. Ois voinut luulla että minukeissa olis enempi lällyjä, mutta ei.

ellauri055.html on line 326: Crazy-Expensive Plants & Flowers: Cost More Than Your House! 


ellauri055.html on line 327: We may earn a commission for purchases made using our links.


ellauri055.html on line 366: 		
ellauri055.html on line 378: 		
ellauri055.html on line 390: 		
ellauri055.html on line 396: 		
ellauri055.html on line 397: 		
ellauri055.html on line 414: 		
ellauri055.html on line 427: 		
ellauri055.html on line 450: 		
ellauri055.html on line 473: VIRSI 440 (vanha virsikirja)  

ellauri055.html on line 475: Minua harmittaa virren 440 poisjättäminen nykyisestä virsikirjastamme. Nyt sillä olisi käyttöä.

ellauri055.html on line 477: Vanhan virsikirjan virsi 440 (joka hyväksyttiin kirkolliskokouksessa v. 1938) on ajankohtainen monessa mielessä. Valitettavasti sitä ei otettu enää mukaan uuteen virsikirjaan v.1986.

ellauri055.html on line 534: Hannuriikosmaisen pedantti estetiikan lehtori Johannes HY:stä ja 19-vuotias pirzakka Mirja eli Miranda jonka lahjat viittaa käytännölliselle alalle tunnustelee toisiaan sieltä sun täältä vaisulla menestyxellä. Johannes on pyylevä ja silmäpuoli, Mirkulla on pienet pyöreät tisut ja pieni pyöreä peppu märässä t-paidassa ja kireissä farkuissa, beziehungsweise. Pitkä punainen ozatukka yltää melkeen pienelle pyöreälle pepulle. Näillä eväillä ei kuuhun mennä. 

ellauri055.html on line 536: Muistin oikein, sanoo eunukki, oon haastatellu sitä, kun oli Kansallisteatterin tiedottaja. Pirtsakka nainen. Nyt on 84 v. Siis Pirre. Eunukki on vasta 71.

ellauri055.html on line 538: Loppupeleissä Mirja pitäytyy boifrendissään Jussissa joka harjoittelee lontoolaisessa mielisairaalassa. Se lukee kasvatustieteitä ja psykologiaa ja siitä tulee joku kuraattori tai vastaava. Mut ero voi tehdä hirmu hyvääkin. "fantsu" ja "hirmu" on 60-70-luvun sanoja.

ellauri055.html on line 540: Tetzel? Anekauppias joka hankki rahat Pietarinkirkkoon. Joku osti siltä etukäteen synninpäästön ja ryösti sitten sillä Tetzelin. Selvisi tuomiotta. Mä en kirjoittanut reaalia. Mun yleistiedot ei ole Handen tasoa. Enemmän kuin Mirkulla. Onnex on Wikipedia.

ellauri055.html on line 542: Masin nenäkkään luokkatoverin Antti Arjavan äiti oli omaa sukua Manninen. Nokkava oman hännän nostaja oli äitikin, razasteli hienolla suvulla. Kangasniemen kirkkomäellä on Mannisia kuin Salpausselällä. Hokkia ja Tissareita.  Tulivat pienellä veneellä majalle Kangasniemeltä (tai ehkä Kuhmoisista?) ja kovin soimasivat majaa kun se on niin pieni ja hankala. Ize asuivat Helsingissä ahtaasti.

ellauri055.html on line 544: Mirja tarjoutuu tostnoin vaan au pairixi poikamiehelle. Palkasta ei puhuta. Johannes maxaa ehkä luonnossa.

ellauri055.html on line 547: Johannexen äiti oli kuivelo joka hoisi huonekasveja. Jaakopinlilja on amarylliskasvi. Pippuri- eli huonekoisossa on punaisia marjoja. Oleanteri on koiranpoistokasvi. Apocynaceae. Dogbane.

ellauri055.html on line 549: Johannes särki vahingossa yhden äidin 17 kauneudenhoitopurkista. Hopeatohvelit läpsyen äiti kiiruhti toteamaan vahingon.Tietysti Bio Miracle -kaulavoide joka oli kallein kaikista! Möykky Johannexen kurkussa suli haikeaan itkuun.

ellauri055.html on line 551: Johannexella oli laajat teoreettiset yleistiedot ja hän oli ilmiömäisen nopea ristisanan ratkaisija. Mutta se on lyhkänen ja nallemaisen pyylevä. Ja jo 35. Elomme vaelluxen keskitiessä kuten Pirjokin.

ellauri055.html on line 553:   Eilen käytiin rengasmatkalla Kangasniemellä. Nähtiin laituri josta pääsee veneellä Anni Swanin huvilasaarelle. Saarta ei näkynyt. Sinne olis ollut 3km uintimatka. Ei lähdetty. Kangasniemi oli ihan yhtä kuollut paikka talviteloilla kuin Sysmiö, mutta kauniimpi. Puulavesi on erämaajärvi Päijänteeseen verrattuna. Mezät siellä päin on sääälittäviä, tikuixi hakattuja männiköitä.

ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.

ellauri055.html on line 564: Joku maalaispoika joka palaa yöjalasta ja siinä hiukan hetvahtaneessa mielessään ja hiukan haluttomasti ehkä aprikoi, kuinka on lopulta käyvä sen tytön, jonka luota hän jo niin monennen kerran palaa - ei sen vielä ole, mutta täytyyhän sen joskus ... jos ajattelisi ottavansa sen - ei, ei se käy...

ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia on jonkun mielestä Jean de la Bruyèren  (siirretty albymiin 419) jäljitelmä vajaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.

ellauri055.html on line 570: Mirkulla ja Jussilla oli oppaana Kama Sutra tai vastaava. Useimpia asentoja he olivat kokeilleet myös käytännössä. Hurjasti, hellästi, leikkien ja hassutellen. Joskus he olisivat toivoneet että lattiapinta-alaa olis käytössä enemmän. Ja Jussilla pitempi porkkana.

ellauri055.html on line 574: Kohta Mirkku näyttää antavan Hannexelle aitassa ihan myötätunnosta. Lpkeertu reidellä, hmhki väärinpäin. Hande saa aittavoimailusta 7 pistettä. Niin Pirrekin. 7-pistepirjo, tietää Eelis-setä. Eelis tietää kaiken mehiläisistä. Se riittää tietää Eelixestä. 

ellauri055.html on line 578: Toinen äärimmäisyys Manniskan paletissa on ökyrikkaat ruozahtavat nousukkaat jotka on myös pahoja. Pahempia kuin paapa ize asiassa. Kullaista keskitietä edustavat omilla tavoillaan Mirja ja Johannes. Hömelö laskukas ja nöyrä köyhimys. Eivät kuulu Kangasniemen jetsettiin. Nimetkin on niillä -nen päätteiset.

ellauri055.html on line 581: Hauska sisäpiirin pila: rva Torsson ei muista suomalaisen Johannes nimisen kirjailijan sukunimeä! No Linnankoski tietysti! Tulipunainen kukka eikä sininen! Ei mikään nen-päätteinen nimikään! Rva Margitille salavittuillaan ankarasti hopealusikoista. Sehän on kuin joku harakka. Kirjat ovat sentään kultaa.

ellauri055.html on line 582: Atkinsin dieetti ja vegeily ovat äärimmäisyysaatteita jotka vetävät Pirren suuta hymyyn molemmat. Perinteinen lihakeitto välttää sekä Skyllan että Kharybdixen. 

ellauri055.html on line 584:   Lakuhatut

ellauri055.html on line 586: Arkkitehdin bailuihin Mirkku laittautuu oikein hienoxi eli silittää farmarit ja sipaisee huulikiiltoa. Silmät kai sentään on ympyröity mustalla. Kampauxexi valittiin hiuxet hajalla. Mirkku ja Hande lähtee bileisiin muovikassissa pulde Magyar Feher Boria. Eli Magumagua. Nää bileet kulminoituu aittasulkeisiin.

ellauri055.html on line 588: Arkkitehti on fantastisen hyvännäköinen, liiankin Mirkun miälestä. Sillä on hyvinhoidettu parta, hyvinhoidettu takatukka, silitetyt mokkafarkut ja se on ruskettunut. Johannexen frizuliina kalpenee sen luonnonsilkkihuivin rinnalla. Se alkaa heti flirtata.

ellauri055.html on line 591: Margit arvioi happamesti Hansua: Arvokkaan näköinen mies jolla on jo harmaata tukassaan (tanakka ja pieni kuten sidi Hämeen-Anttila) ja pikku tyttö joka pukeutuu kuin hippi. Onko edes avoliittokaan, joku satunnainen panopuu. Salaliittomainen hymy Handelle: ja ponimaju! Makeennäkönen pusakka sanoo veen muotoinen 	Lars silmäillen Mirjan terhakoita tissejä.

ellauri055.html on line 594: Handella on kumpuvaza ja sangen vaatimaton hauislihas. Sen porkkana on nahistunut ja tulokulma matala. Se on liikuttava. Sellanen lutunen nalle.

ellauri055.html on line 597: Helluntaiystävien kahvikuzuissa kävi pikkuhattuisia tätejä, joilla oli värisevät lauluäänet ja viheltävä hengitys. Leuassa oli näppylä ja siinä karva. Ne oli nonparelleja kuin englantilaiset lakut. Arkkitehdin bilevieraat Anni Swanin saaressa on samanlaisia, vaikka fixumpia ihmisiä tietysti, ekonomeja, arkkitehteja, psykologeja ja yliopistolaisia. Sinuttelu käy vielä kankeasti. Rva T:n kallein aarre on loviisalaisen hopeasepän rokokookannu jossa on siseloidut jalat ja nuppina suloinen kukkanen. Että minkälaiset? kysyy Mirkku oomoilasena. Hande selittää kärsivällisesti et siselöinti on jotain hopeankäsittelyä. Aha.

ellauri055.html on line 600: 70-luvun keski-ikäisten ääliöiden kuvaus onnistuu Pirreltä hyvin. Olinhan siellä minäkin, voi se sanoa kuin ukko Luoti.

ellauri055.html on line 601: Ottaako sinun lipasi? Ei ota minun vaappuni. - Minun haukeni painoi 200g enemmän! Ja Päijänteestä! nauroi Esko L. kolakasti. Kilpalaulajina taistelevat 60-lukulainen Esko L. ja veemäinen Lars T. kuin merimezot.palj

ellauri055.html on line 607: Ja tie eeku paranoo kun bailut lämpenevät. Pirre eläytyy hyvin myös väpelön Handen arvomaailmaan. No Jaakon ja Pirren mökki lienee joku tönö Anni Swanin huvilan huussimezässä. Vähän samanlainen kuin Aarne Rannalla ja sen perheellä Nilkin kesäsiirtolassa. Sevverran kokematon on Pirre sauna-asioissa ezen ukot luulee saunan lämpötilan nousevan löylynheitosta. Hassunhauskahko on bailuemäntä joka säntää järveen ja hukkaa silmälasit jorpakkoon, lainaa sattuvasti Mao Tse Tungin runoja ja on hyvin hyvin onneton. Eli siis tää on jonkun mielestä jotain Theofrastosta tai Jean de la Bruyereä, hullunkurisia luonteita.

ellauri055.html on line 609: Kuvankaunis arkkitehti osoittautuu puisevaxi ja haluu vaan sitä yhtä. Kotimatkalla Johannes tunsi Mirandan tukassa tutun tuoxun. Ei kun aittasulkeisiin kuin musta Lumikki. Nyt saat naija mua. Hannexelle näyttää tää 1 säälipano riittävän koko kirjan ajaxi. 

ellauri055.html on line 610: Johannexen synttäreitä on aina juhlittu kuin Mikko Rothia. Syyshohdekukka on ruosteenvärinen päivänkakkara.

ellauri055.html on line 613: Johannes on epätodennäköisen tumpelo. Jopa Olkkari ja Paulikin osas vaihtaa nauhan kirjoituskoneeseen. Säästi vanhan nauhan mallixi uuden oston varalle.

ellauri055.html on line 616: Dagen efter tunnelmissa Johannes päättää piristää nuopeata Mirandaa susi ja lampaat-pelillä.

ellauri055.html on line 619: Peliä pelataan shakkilaudalla (vain pimeässä neliöt). Kivet siirretään viistoon viereiseen tyhjään kenttään - lampaat vain eteenpäin, susi edestakaisin.

ellauri055.html on line 621: Susi voittaa pelin, kun hän saavuttaa päinvastainen peruslinja. Lampaat voittaa jos ne kiertää susi tai paina hänet syrjään hallituksen, jotta hän ei voi siirtää enää.

ellauri055.html on line 625: Shakki ei mennyt enää yhtä hyvin. Oisko mitään leikkiä 2 hengen piilosta, eli melaa mekkoon? Hande on jo ronttaamassa lakanoita takan eteen kieli pitkällä kun Mirkku saa sanotuxi eze odottaa. Hannes menee paniikkiin. Pian sille selviää et I'm not the father, kuin ammoin Ferenc Kieferille. Hannes saa vedetyxi henkeä. Ei tarvittu hyperventilointipussia. Mirkku haluis perustaa suurperheen Jussista, Handesta, pikku-Jussista, mummosta, Eelis-sedästä ja Jenni-tädistä. Oikee kolhoosi. Fanzu idis.

ellauri055.html on line 627: Älä unta nää. Hande haluu paljon tilaa patonkille porttikonkissa. Se ei pidä ahtaista oloista eikä tiukista paikoista. Se on izekäs ja vanhanaikainen. Pikapano haudatan.

ellauri055.html on line 629: Paikalle sattuneet Jehovan todistajat utelevat: Kummalla puolella neiti on? Jumalan vai saatanan? Se on Jussi! Jussi tosiaan on tullut aiemmalla lennolla. Kuikkamainen neiti Cock haluisi silti tete a tetee Handen kaa. Valitettavasti se ei käy nyt päinsä. Kesä ja kirjakin on jo lopussa.

ellauri055.html on line 631: Ruuaxi on Mirkku laittanut vihanneskeittoa ja vasikkaa. Pöydän yläpuolella, pihlajan oxassa, roikkui Mirjan Hannexelle lahjoittama japanilainen lyhty. Eelis ja Jenni pääsi yllättämään juhlijat rovastin autolla. (Hyvä ettei Handen petivaatteet olleet takan edessä.) Jennillä on päällä plastiktakki ja päässä pillerirasia. Tyhjä kai. Eelixellä poplari. Aulangon retki oli mennyt hyvin. Pääjuhlassa puhui 2 kansanedustajaa.

ellauri055.html on line 633: Yhdessä he kuljettivat astiat keittiöön. Mirkku laskosteli pöytäliinan. Mirja ja Jussi heittäytyivät lattialle tulen eteen. Hande kazoi päältä kuin Wolmar uudessa Eloisessa. (No pikemminkin Prospero, Pirre viittaa näät osoittelevasti koko ajan Shakespearen Myrsky-romanssiin Cajanderin käännöxellä. Puovo Huovikkokin ajatteli olevansa se.) Välikössä Mirkku heittäytyy vielä kerran Johannexen kaulaan terhakoine pikku tisseineen ja lupaa tulla hiertämään penkkiä Handen estetiikan tunnille elefantin kokoisenakin.

ellauri055.html on line 637: Ei hemmetti on tässä epilogikin kuin el Zorrossa. Jaxaa jaxaa. Jos se on poika, sen nimexi tulee Johannes. Eelis Johannes. Muuten Jenni. Munia, ei saa täristää. Täm. puol. ylösp. Naisten mielikirjat on aina tämmöisiä: sankaritar miettii otanx mä tän vai tän vaiko ehkä molemmat. Haukotuttavasti tietoa vaan mehiläisistä.

ellauri055.html on line 648: menee ostamaan tai oikeestaan sahauttamaan Ford Taunuxella Antti Hyry 1968.

ellauri055.html on line 649: Mun oli ihan pakko ostaa Antti Hyryn Leveitä lautoja Sturenkadun ynseän vanhusrepukan divarista ylihintaan, painostettuna. Oisko sittenkin pitänyt ottaa sotakirja tai joku Remes.

ellauri055.html on line 651: Lautatarhan omistajan televisiosta tulee Suomi-filmi, jossa 2 stoogea hölmöilee Porvoossa. Musiikkina mm. Tuoksuvat tuomien / valkoiset kukkaset. Se soi myös Manniskan tapakomedian taustalla. Tais olla Tamara Lundin hittejä. Ne oli oikeasti akaasioita.

ellauri055.html on line 653: Kirjan nipo "hän" kehasee ettei sillä ole "tota kapinetta" eli töllöä. Vitun fariseus, vanhoillislestadiaani, iskee rintoihinsa ja kiittää jumalaa et on niin hyvä järbä. Vaimolta ja lapsilta ei kysytä. Ne pidetään strictly need to know pohjalla.

ellauri055.html on line 655: Kriitikko Graham Hough (lue Huff) oli japsulaisten sotavankina, inhos sittemmin modernisteja ja jenkkejä. Hough totee aivan oikein että kriitikoille ei pystytetä pazaita. Niin kuin kadunlakaisija se on kunniallinen ammatti mutta harvan unelma. Kriitikot on enimmäkseen manqué artisteja. Hyvä graahamsämpylä! Frank Kermode sitävastoin vaikuttaa hanuristilta.

ellauri055.html on line 659: Antti Hyry vaikuttaa lautakokoelmassa niin kuin aina kylmiöltä, täys solipsisti. Et jaxaakin mies rakastaa noin paljon lumpui ja rätei, leveitä lautoja, aitoja ja uuneja. Hyvää puuta. Uuniperunaa. Siinä on jotain ellottavan perisuomalaista Matti Vanhas- Kimmo Koskenniemimäisyyttä.

ellauri055.html on line 664: Huomaa että hän oli uskonnollinen ihminen, vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jäsen. Hyry on onnexi jo haudattu Kellonummen hautausmaalle. Ei sentään Kellokoskelle.

ellauri055.html on line 666: Samaa suomiäijä puujalkahuumoria kuin esim Veijo Meren sotakirjoissa, mutta vähemmän. Matti Vanhanen ja Kimmo Koskenniemi yxissä kansissa. Puisevaa ja toxista suomalaisten maalaismiesten touhua. Taata Sillinpää ja Setämiehen tie. Runkunhaju nousee housunkauluxesta, viillokkeesta kurkkaa hetvahtanut pippeli. Ilkeettää.

ellauri055.html on line 669:   - Ihan totta se. Istui penkillä ja korjasi äimällä karvalakkia kesällä ajan kuluxi. 


ellauri055.html on line 674: hemmetin olevinaan, holier than thou. Ei sen suussa voipallo sula.

ellauri055.html on line 675: Eikä viina maita. Ei. Piste perässä. Eunukkikin harrastaa tota  samaa. Samperin persepää tää lautapää, sylkee toisten lasiin. Ja pihi kuin mikä. Ostaa kavereille halpaa hyttysöljyä ja izellensä kallista aerosolia, jota muilta salaa laittaa Anna-Leenan rinnuxille pillun toivossa. Onkohan se ikävää kun en anna tätä muille.  Kyllä sinä oot aika kyylä ja saita, Aimo sanoo, kun et anna sitä sumua ja meidän pitää pana tätä ompelukoneöljyä.

ellauri055.html on line 677:   Helvatinmoinen hedonisti ja hyväxikäyttäjä. Höykyttää Eliasta kuin vierasta sikaa. Ja kaikki tää vaan huvin vuoxi, ezillois izellään mukavaa. Elias on joku säälittävä häviäjä kotikyliltä, jota ex-inssi kusee silmään mennen tullen. Ja poimii salaa hilloja hyvästä paikasta ennenkuin ehtii muut huomata. Onkohan tää joku jumalisten geneettinen piirre. Sirkka-täti vihelteli hiljaa Sakulle Päijätsalossa ettei muita vaan tulisi hyvälle mustikkapaikalle. Mustikoita oli pyykkikorikaupalla. Ei sitä raamatussa kielletä. Poimikaa nyt järjestyxessä! Samanlainen äkseeraajaa kuin Koskenniemen Kimmo koripallossa. Noudattakaa kolmen askelen sääntöä! Vapaaheitto! 

ellauri055.html on line 683:   Helvetin tarkkaan pitää vielä kertoa mitä tahkojuusto-meetvurstileipiä se himassa vielä pupelsi. Paljonko se maxoi Eelixelle vai maxoiko mitään, ja mitä vaimo tykkäs sen huviajeluista? Tai lapset. Aivan vitun törkymöykky miehexeen. No ei, izexeen "hän" päätti että antaisi Eliaalle 50mk. Eliaalta ei taxaa kysytä. Paljonkohan "hän" nettos ize? Käyt. kaz. pelkällä paskanjauhannalla. Ja ajelemalla ympäriinsä Taunuxella.

ellauri055.html on line 685: 1968 Hyrysysy oli 37v. Kuulosti jo silloin huru-ukolta. Vanhana syntynyt kuten Hanska.

ellauri055.html on line 690: Yllättävän samankaltaisia vaiheita näyttää olleen nuorella Hyryllä kuin Mäkelän Hanskalla: kihlaus purkautuu intissä, seurauxena komennus lataamoon. Isä oli Hyryn kylän porho, kyläkauppias. Olikohan yhtä ilkeä kuin Hanskalla. Rahantunteva kitupiikki kaikitenkin. Äite kuoli kun Ana oli 6. Äidittömiin menee mun taulukossa.

ellauri055.html on line 699: Lagerkvistin tuotannon keskeinen teema on hyvän ja pahan olemassaolon pohdiskelu. Hän lähestyy aihetta kirjoittaen keskiaikaisesta pyövelistä, Barabbaasta ja vaeltavasta juutalaisesta.

ellauri055.html on line 700: Hän käyttää uskonnollisia teemoja ja kristillisen perimätiedon hahmoja, mutta ei noudata kirkon doktriineja, vaan kirjoittaa ihmiselämän traagisuudesta.

ellauri055.html on line 703: Joo täähän heppu on tullut jo vastaan albumissa 24. Se oli Arska Kinnusenkin lemppareita. Kuulostaapa pahalta. Ei taida olla huumormiehiä. Ylevyys ei sovi siihen. Vittu noita uskonnollisia perheitä. Ne on perseestä.

ellauri055.html on line 704: Kaik otetaan pois multa. Kuulostaa ihan Pikiltä. Mun ei annettu. Se on paranoiaa.

ellauri055.html on line 711: Hyrykin oppi väessä järjestyxen miehexi. Tekemään siistejä pinkkoja ja kyselemään hintoja. Pysyy sielukin sitten paremmin hallinnassa. Anttia itkettää kun tärkeässä asiassa tulee eteen ei. Isä ei anna tuuman nauloja eikä Maija persettä. (No antoi se, ks. seuraava paasaus.)

ellauri055.html on line 722: 1960-luvun alussa Antti ja Maija hankkivat tontin Espoon Rastaalasta ja rakensivat sinne talon. Antti houkutteli Jupperiin ja Rastaalaan kokonaisen yhdyskunnan perheitä ja oli mukana rakennuksilla. Myös kaikki lapset rakensivat talonsa lähialueille.

ellauri055.html on line 725: Olikohan Antti vähän pedantti?

ellauri055.html on line 727: Antti oli erityisen kiinnostunut prosesseista, mutta niiden toteuttamiseen hän kaipasi työntekijöitä. Lapset ja lastenlapset olivat, kukin vuorollaan, mukana erilaisissa hankkeissa: kantamassa tiiliä tai laastia, purkamassa ja rakentamassa. Lapset tottuivat nopeasti papan suorapuheiseen tyyliin. Vieraammat saattoivat alkuun ihmetellä. Tiiliä ja sassiin! Laastia heti kuin olis jo! Älä pudota sitä lautaa mämmäri! No nyt siihen tuli rloso! 

ellauri055.html on line 729:     Helpottaisiko ahdistus, jos ajattelen tähtiä. Ihan mielettömän anaalis-obsessiivinen persoonallisuus tää Ana. Ihme ettei sen pää räjähtänyt kuin jodin ja ammoniakin sekoitus, kahteen kertaan siilattuna. Pelkästä höyhenestä.

ellauri055.html on line 732: Viimeisinä vuosina tärkeäksi harrastukseksi tuli Hämeenkylän kirkolla kokoontunut miesten kirjallisuuspiiri, jonne Antti tuli myös Kuivaniemeltä, junalla tai lentokoneella. Enimmäxeen luettiin Antin kirjottama kirja. Aitta tai Uuni. Tai Leveitä lautoja.

ellauri055.html on line 734:   Lapsenlapsetkin tiesivät, että päiväunet nukutaan aina. Tiusta lastenlapsia neljä on haudattu Kellonummen hautausmaalle.

ellauri055.html on line 745: Lauri vilkaisi Alexanterin kirkon kimaltelevaan ristiin. Sitten hänen päässään alkoi itsepäisesti soida sanat hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin... Hullunkurista. Mutta pappi oli eräänä sunnuntaina ihan tosissaan hokenut sellaista. Lauri oli kerran sattunut kirkkoon herran ehtoollista jaettaessa, ja silloin hän oli sen kuullut. Se oli hullunkurista. Vanhoja vaimoja oli ollut polvillaan alttarin edessä ja pappi oli tarjonnut heille juotavaa hedelmävadista. Papin hiljaiset toistuvat sanat Jeesuxen Kristuxen... oli kaiku ja ässien suhina muuttanut sanoixi: Hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin... Kummallista, aikuiset höpisivät usein pelkkiä mitättömyyxiä. Hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin...

ellauri055.html on line 747: Lahtinen oli sorakielinen pikkumies joka oli pihan lasten ja vaimonsa alituisen pilkan esineenä. Lahtinen vaikuttaa hiukan niin kuin pakan päästä repäistyltä. Lokakuussa ongella! 

ellauri055.html on line 749: Sitten alkoi Lahtinen sorista: Älä sinä poika pirlkele keiku siinä plankulla, putoat. Siitä se putosi Holminkin poika, pirlkele, ja kuoli. Virleenin Jussi sen rluumiin löysi lautatarlhan rlannasta ja sai marlkan, pirlkele. Kukas sinun rluumiisi maxaisi, jos hukkuisit?

ellauri055.html on line 750: Eikös se sinunkin isäsi sellainen herrla ole? Mutta jos rluumiisi löydettäisiin lautatarlhan rlannasta

ellauri055.html on line 753: Seijan ekat pihaystävät oli Tiamotaimo. Timo ja Raimo. Mun oli Anita ja sitten Inger. Onko rluumis kotona.

ellauri055.html on line 757:   Lahtinen jäi tappamatta loppuselvityxessä, kun se ei osannut selittää kenen puolella se oli ampunut. Lahtinen häkeltyi ja koitti sorahdellen selittää jotakin, josta kysyjä ei saanut mitään selvää. Koko Lahtinen tuntui sorisevan ylhäältä alas asti. Vöyriläinen antoi sille reippaan potkun takapuoleen ja komensi: Ja marls nyt äijä. Ja painu vähän pirlkeleen äkkiä helvetin kuuseen. Ja Lahtinenhan painui.

ellauri055.html on line 759:     Laurin mielestä ihmiset puhuivat sodan syistä ja tarkoituxista aivan väärin. Toiset syyttivät punaisia, toiset valkoisia. Se oli turhaa puhetta, sillä punaisilla sen enempää kuin valkoisillakaan ei ollut mitään tekemistä ize sodan kanssa. Hehän olivat menneet sotaan. Ize sota oli siis ollut jossain olemassa, koska sinne voitiin mennä. Se oli kuin tehdas,jnne mentiin ja josta tultiin pois. Sota niinkuin tehdaskin oli jotakin pysyvää ja kohtalokasta; kumpikin oli elämän välttämätön osa eikä sellaiseen voinut kukaan olla syypää.

ellauri055.html on line 761:   Leukavasti laukaistu. Oivallisesti muotoiltu. Lauri on ihan oikeassa taas. Murkut eivät älyä missä ne on mukana, senkun naksuttavat leukojaan ja nostaa pyllyn pystyyn ja ruiskuttavat happoa. Muutkin tekee niin. 

ellauri055.html on line 766:   Ei hizi kyl 80-90% romskuista koskee geenien ja meemien, elikkä rahan ja rakkauden yhteensovituxen haikeutta. Aloin lukea Maila Talvion taparomaania Niiniven lapset. Tästäkin pitää tehdä taulukko: kirjailija, teos, lisääntyjät, reviirit ja vartijat.

ellauri055.html on line 772: 
ellauri055.html on line 775: 
ellauri055.html on line 795: Vaimo nukkui taas täydessä unessa, kellervät hiukan ikääntyneet hampaankärjet näkyvissä. Hänen kasvonsa olivat tuossa tilassa oikeastaan perin rumat, aivan elottomat ja vieraat.

ellauri055.html on line 798: Setämiehen tie -filmin Paavosta tulee mieleen testosteroninen Fred Karlsson. Siemenvakka roikkuu kaulasta kun se tekee kädellä siemennyxen liikkeitä. Pelto otti siementä ihan mielellään.

ellauri055.html on line 800: Ylistyxen ihmisillä nainen on handmaid eli käsineiti, mies on head eli kyrvänpää. Käsineidin tehtävä on hyväillä kyrvänpäätä.

ellauri055.html on line 804: Taatan opit on sosiobiologiaa parhaasta päästä. Reviiri ensin, sitten esa. Kassit jätetään ulkopuolelle.

ellauri055.html on line 809: Talollinen Paavo ansaizee omistaa ja kyykyttää muita enemmän koska se paiskii enemmän omaan laariinsa kuin ne muut. No se omistaa ehkä 10-100x enemmän muttei takuulla tee 10-100x enemmän töitä, oikeista pohatoista puhumattakaan. Ei toi on kyllä oikeistolaista paskanjauhantaa, omistus on epistä ja Taata tietää sen, lämpimixeen puhuu vaan puuta heinää herraluokan taskuun.

ellauri055.html on line 815: Tietolaatikko: kärväs Kärväs on oksikas puu tai reikiin pistetyillä poikkipuilla varustettu seiväs, jota on käytetty haasian patsaana, verkon vapeena tms. kuivaustelineen runkona. Kärväs on ollut nimitys myös pitkäoksaiselle puukarahkalle, jonka oksille heinä on niiton jälkeen nostettu kuivumaan.

ellauri055.html on line 817: Heinän kuivatukseen käytettyjä seipäitä on Suomessa aikojen saatossa ollut käytössä useaa eri mallia. Nyt kuukauden esineenä olevassa heinäseipäässä on seipääseen kiinnitetty hieman vinottain olevia pitkiä tappeja. Se näyttää hattunaulakolta.

ellauri055.html on line 825: Nää hemmot asuu jossain Tampereella päin. Puhuu varmaan jotain jammumurretta. Samat laihat faktat vatvotaan joka tahon kannalta. Taata pompittaa, maajussit ja jussittaret hyppää halmeessa. Tää on just tätä Suomi Filmin agraarimeisinkiä.

ellauri055.html on line 827:   Nuori Jaska pystyttää kärväitä, kanki iskeytyy voimalla Jankkoon asti, betongi halkeaa, aasia selvä. Ja vielä 1 asia Jaska, kuuntele tarkasti: haista paska! Heiluu reijässään nopeasti pari kertaa edestakaisin sisään ulos, lipsahtaa poies, nousee taas. Taata tietää mistä puhuu.

ellauri055.html on line 829: Alma tulee pelikentälle. Onkos vainiolla joutilasta hankoa? huutaa kuumana Paavo-isäntä. - Jaskan hanko on joutilas, se on enemmänkin tottunut läpitöihin. Alma osaa kyllä heiluttaa herkkuhaarukkaa. Vähän myöhäänhän se tulee, mutta eihän tarte niin kohdallensa osuakaan, onhan reikiä useampia. Ja voihan ehtoopuolella sit jatkaa huhkintaa. Vinoilevat muut.

ellauri055.html on line 831: Vormiston Alman ruumiillinen muhkeus saa muut ämmät kateixi. Isäntä ajaa haravaa takki teltallaan. Piankos päästään panokohtauxeen?

ellauri055.html on line 837:     Kas tuoltahan se Sillinpää taas tulla haaruaa sanoivat helsinkiläispojat. Sibelius merkizi päiväkirjaansa että Sillinpään naama näytti kirveellä veistetyltä tai jotain sellaista. 

ellauri055.html on line 845: Hämeenkyrö, muinainen Kyrön pitäjä, erottautui Suur-Sastamalasta varhaisella keskiajalla. Kyrön pitäjä ulottui Etelä-Pohjanmaan Kyrönjoen suistosta aina nykyisen Hämeenkyrön etelälaidoille. Tämä Suur-Kyrö hajosi vähitellen. Ensin erottautui Pohjan Kyrö (nyk. Etelä-Pohjanmaa) ja vuonna 1641 Ikaalisten Kyrö sis. nykyiset kunnat: Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Karvia ja Honkajoki.

ellauri055.html on line 853: Hämeenkyrön pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla pernaloora, ohrakakko ja siansivusta tehty kyrönkäristys. Hailii happamii, Kyrön ämmän tappamii... Halavalla ahvenii, hihi, nauroi karjalainen Lea Lehtisalo savolaisia. Cornwallilaiset sanoi Viisikolle että ne on ulkolaisia. Sen kuulee puheesta. Ottootten lapset ohrakakkoo.

ellauri055.html on line 862: Sillinpää aloitti koulunkäynnin syksyllä 1900 Tampereen Suomalaisessa Reaalilyseossa, asuen ensin alivuokralaisena kirvesmies Janne Davidssonin perheessä Mustanlahdenkadulla Amurissa ja myöhemmin Kuninkaankadulla. Hänen koulutovereitaan olivat muun muassa Lauri Pohjanpää, Brynolf Honkasalo, Arvo Sotavalta ja Bertel Strömmer. Vanhemmat saattoivat tukea häntä vuoteen 1905 saakka, mutta sen jälkeen Sillinpää joutui itse hankkimaan varoja koulun jatkamiseen. Hän saikin jonkin verran rahallista tukea eri tahoilta, mutta tärkeimmäksi tukijaksi tuli tamperelainen tehtailija Henrik Liljeroos, jonka nuorimman pojan kotiopettajana Sillinpää toimi viimeisinä kouluvuosinaan. Sillinpää oli kesäisin myös kotiopettajana Lempäälässä Sotavallan ja Lopen kartanoissa sekä yhden kesän tamperelaisen Aamulehden kesätoimittajana. Sillinpää pääsi ylioppilaaksi 1908 hyvin arvosanoin. Samana vuonna Wilho Pylkkänen läht Kiinan reisulle. 

ellauri055.html on line 864: Sillinpää aloitti opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1908 Henrik Liljeroosin sekä tilanomistajien Jalmari Raipalan ja J. A. Sotavallan tuella. Saman vuoden fuxina kuin Poju, joka kyllä opiskeli sitten pitempään, kokonaista 9v. Hän aloitti filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla tarkoituksenaan opiskella lääkäriksi. Lääketieteilijöiden oli kuitenkin suoritettava ensin medikofiilitutkinto, jota varten Sillinpääkin osallistui muun muassa fysiikan ja botaniikan luennoille. Opiskelutoverinsa Heikki Järnefeltin kautta Sillinpää tutustui Järnefeltin perheeseen ja tämän isään taidemaalari Eero Järnefeltiin. Sillinpää viettikin opiskeluvuosinaan paljon aikaa Järnefeltien kodissa Suvirannassa Tuusulassa ja tutustui moniin aikakauden merkkihenkilöihin, kuten Jean Sibeliukseen, Pekka Haloseen ja Juhani Ahoon. Näinä vuosina alkoi tosin myös Sillinpään runsas alkoholin käyttö, joka aiheutti myöhemmin hänelle paljon ongelmia. Maalaispojan ei kannattaisi ryypätä herrain kanssa pulituuria, siinä voi vaikka mennä henki.

ellauri055.html on line 868: Kesken jääneet opinnot antoivat kuitenkin paljon vaikutteita Sillinpään myöhemmälle kirjalliselle tuotannolle. Sillinpään ajatteluun vaikuttivat Charles Darwin kehitysoppeineen sekä saksalaiset biologi ja filosofi Ernst Haeckel ja Nobel-kemisti Wilhelm Ostwald ja myös Leo Tolstoi ja Arvid Järnefelt. Heidän vaikutustaan oli Sillinpään biologinen determinismi ja periaatteellinen väkivallan ja sotien vastustaminen sekä usko siihen että luonnontieteet kehittyessään siirtäisivät tällaiset atavistiset ilmiöt historiaan. Myöhemmin Sillinpää tutustui myös saksalaiseen Oswald Spengleriin ja omaksui häneltä ajatuksen sivilisaatioiden ihmiselämää vastaavasta elinkaaresta. Naziainexiakin oli siis, mutta mäkitupalaisena se ei siihen hurahtanut. 

ellauri055.html on line 870: Pransun novellit Suomettaressa saivat myönteisen vastaanoton. WSOY:n toimitusjohtaja Jalmari Jäntti kiinnostui Sillinpään kirjoituksista. Sillinpää itse olisi halunnut debytoida novellikokoelmalla, mutta kustantaja sai kuulla Sillinpään työstävän romaania, ja vaati aloitettavan sillä. Monien vaikeuksien kautta käsikirjoitus valmistui, ja se julkaistiin 1916 nimellä Elämä ja aurinko. Novellikokoelma, Ihmislapsia elämän saatossa, julkaistiin seuraavana vuonna. Toope halus kanteen oman kuvansa Eero-sedän Aurora-tuplatyykistä. Jotain rajaa sanoi mäntti Jäntti.

ellauri055.html on line 872:     Vuonna 1915 Sillinpää tutustui 17-vuotiaaseen Sigrid ”Siikri” Salomäkeen (1898–1939), joka oli tullut sisäköksi Sillinpään hämeenkyröläisen haltuun

ellauri055.html on line 876: Tietolaatikko: Forsmanska släkten Forsman on Pohjanmaalta lähtöisin oleva suomalainen suku, jonka sukuhaaroista osassa nimi on suomennettu muotoon Koskimies ja yhdessä sukuhaarassa muotoon Yrjö-Koskinen. Kaksi sukuhaaraa on myös aateloitu. Suku oli pitkään pappissuku, mutta myöhemmin siitä on tullut runsaasti sivistyneistön edustajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Suomessa on kuitenkin myös monia muita Forsman-nimisiä sukuja, jotka eivät ole sukua keskenään.

ellauri055.html on line 878: Suvun vanhin tunnettu kantaisä on 1500-luvun alkupuolella Ruotsin Ångermanlandissa kirkkoherrana toiminut Nicolaus Petri. Hänen pojanpojan poikansa, majuri Johan Persson Forsman asettui 1600-luvulla asumaan Pohjanmaalle, ja hänen jälkeläisissään oli poika Johan Forsmanista alkaen pappeja kuudessa polvessa peräkkäin. Pääosa suvun päähaaran merkittävistä henkilöistä on nuoremman Johan Forsmanin pojanpojan pojan, lääninrovasti Zachris Forsmanin (1763–1839) jälkeläisiä. Näihin kuuluvat myös Koskimies-nimiset sekä vuonna 1884 aateloituun vapaaherralliseen Yrjö-Koskinen-sukuun kuuluvat. Johan Forsmanin nuoremmasta pojasta polveutuu toinen sukuhaara, joka myös aateloitiin, vuonna 1856 nimellä Forsman.

ellauri055.html on line 882:     Sigrid Salomäen sosiaalinen tausta oli samanlainen kuin Sillinpäälläkin, hän oli kotoisin Raipalan taloon kuuluneesta Hirvelä-nimisestä mäkituvasta. Tästä alkanut seurustelu johti lopulta siihen, että Sillinpää meni Siikrin kanssa naimisiin syyskuussa 1916. Pariskunnan esikoinen syntyi maaliskuussa 1917, kaikkiaan heillä oli kahdeksan lasta: Saara (s. 1917), Esko (s. 1919), Helmi (s. 1921), Paula (s. 1923), Eero (s. 1924), Juhani (s. 1926), Heikki (1933–1934) ja Kristiina (s. 1938). Siikri nuoli lusikan Kristiinan jälkeen 40-vuotiaana. Hampaankärjet keltaisina.

ellauri055.html on line 884:       Tämän raskauden aikana oli Vihtori vieraantunut vaimostaan - vieraantunut siltä kannalta kazoen, jolta oli häneen kerran kiintynyt. Hän oli vasten tahtoaan havainnut vaimossaan uusia piirteitä, todennut hänen nopean vanhentumisensa juuri näinä kuukausina. Melkeinpä oli miehestä näkynyt siltä, kuin vaimon älykin, joka ei koskaan ollut niin erikoisen terävä ollut, nyt olisi aivan huomattavasti heikentynyt. Hän ruikutti usein, vieläpä alkuaikona itkikin sitä, että "vieläkin oli tämän taakan alle joutunut... luulin minä sen nyt jo minun kohdaltani riittäneen..."

ellauri055.html on line 886:       Kun siis vaimo oli ehtinyt neljänteen kuukauteensa, muutti Vihtori makuunsa vaimonsa vierestä pirtin toiseen nurkkaan, nuoremman tytön viereen. Isoa tyttöä hän saattoi hyväillä kädellä sieltä, jommoinen ei juuri kuulunut yleisiin tapoihin senlaatuisen väen kesken. Toini oli jo kohta viidentoista vanha, tuollainen isän hyväily saattoi värähtää hyvin omituisesti tytön koko olemuxessa. Sen isä izekin joskus tunsi housuissaan... (Onkohan tää takautuma Myllykolusta vai omia muistoja?)

ellauri055.html on line 891: Sotakokemustensa pohjalta Sillinpää alkoi kirjoittaa kesällä 1918 romaania Hurskas kurjuus, joka seuraa punaisiin kuuluvan torppari Juha Toivolan vaiheita 1860-luvun nälkävuosista aina kevääseen 1918, jolloin hänet teloitetaan syytettynä murhasta, jota hän ei ole tehnyt. Kustantaja jätti romaanista pois joitakin osia, mutta se julkaistiin kuitenkin jo vuonna 1919. Romaani käännettiin ruotsiksi nimellä Det fromma eländet (1920) ja Sillinpää alkoi tulla tunnetuksi myös muissa Pohjoismaissa. Sillinpään pyrkimys objektiivisuuteen romaanissa herätti kritiikkiä julkaisun aikaan. Vittuun objektiivisuus!

ellauri055.html on line 895: Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillinpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillinpään koulukaverin Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillinpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillinpään seuraava velkakierre. Sillinpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillinpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillinpään juntin kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina.

ellauri055.html on line 897: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.

ellauri055.html on line 903:     Vaikka 1930-luku olikin Sillinpäälle kirjallisesti menestyksen aikaa, hän velkaantui edelleen kiihtyvällä vauhdilla suurelta osin siksi, ettei hän pystynyt hallitsemaan rahankäyttöään. Myös Sillinpään alkoholiongelma paheni edelleen näinä vuosina, ja hän saattoi nauttia korillisen olutta ja konjakkipullon päivässä. Vuonna 1939 Sillinpäätä kohtasi vielä kova isku, kun hänen vaimonsa Siikri kuoli keväällä keuhkokuumeeseen.

ellauri055.html on line 905: Että semmosta. Kansa kaikki kärsinyt, sillinpäitä järsinyt, tää armas kallis maa. Sillinpää meni uusiin naimisiin sihteerinsä Anna Armias von Hertzenin kanssa, mutta liitosta tuli lyhyt ja riitaisa. Se päättyi avioeroon välirauhan aikana.

ellauri055.html on line 907: Sillinpäätä oli jo pitkään pidetty varteenotettavana Nobel-ehdokkaana ja syksyllä 1939 hän voittikin Nobel-komitean äänestyksessä palkinnosta kilpailleet sveitsiläisen Hermann Hessen ja alankomaalaisen Johan Huizingan. Myöhemmin Sillinpää luovutti kultaisen Nobel-mitalinsa Suomessa sotaponnistelujen hyväksi järjestettyyn jalometallikeräykseen, mahdollisesti ruotsalaisen kirjallisuusnobelisti Selma Lagerlöfin esimerkin pakottamana.

ellauri055.html on line 909: Vastaanotettuaan palkinnon Tukholmassa joulukuussa 1939 Sillinpää jäi Ruotsiin ja keräsi siellä puhetilaisuuksilla rahaa talvisotaa käyvälle Suomelle. Jo lokakuussa 1939 hän oli julkaissut Suomen Kuvalehdessä "Sillinpään marssilauluksi" kutsutun runon, koska hän toivoi sen säkeiden yhdistävän suomalaisia ja kohentavan kansan mielialaa. Siitä tulikin nopeasti järjestetyn sävellyskilpailun voittaneen Aimo Mustosen säveltämänä hyvin suosittu talvisotaa edeltävinä viikkoina ja sodan aikana. ”Sillinpään marssilaulu” edustaa Sillinpään tyypillistä kirjoitustyyliä, jossa yhdistyvät alun maisemakuvaus, viittaus karttaan sekä maanläheisyyden ja mullan ja vaiston varaan rakentuva hiukan mystinen yhteisyydentunne. Marssilaulua lauletaan ja soitetaan Puolustusvoimissa yhä, ja siinä on monien varusmiesten mielestä helposti opittavat sanat.

ellauri055.html on line 911: Runokokoelmassa Suomen runotar (toim. Lehtonen 1945) Sillinpään sanotaan tehneen runon alun alkaen rohkaistakseen ensin ylimääräisiin harjoituksiin ja sieltä talvisotaan lähetettyä poikaansa.

ellauri055.html on line 913: Sillinpään pitkään jatkunut oleskelu Ruotsissa oli alkanut herättää arvostelua Suomessa, ja osin tämänkin takia hän palasi Suomeen vähän ennen talvisodan päättymistä 9. maaliskuuta 1940. Talvisotaa seurannut välirauhan aika johti Sillinpään elämän suurimpaan kriisiin. Sodanaikaiset paineet, avioero ja holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö romahduttivat Sillinpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan, jossa hän oli vuoteen 1943 saakka. Silloin hän pääsi asumaan tyttärensä Saara Kuitusen perheeseen, joskin holhouksen alaisena, ja vuonna 1944 Sillinpään ystävästä Kustaa Vilkunasta tuli hänen holhoojansa. Sillinpään raha-asiat järjestyivät kustantaja Otavan avulla niin, että hän saattoi viettää loppuelämänsä taloushuolista vapaana. Sota-ajan kriisit haittasivat Sillinpään kirjallista työtä niin, että häneltä ilmestyivät 1940-luvulla vain romaanit Elokuu 1941 ja Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1945, nekin osin viimeistelemättöminä. Molemmat teokset olivat kuvauksia pettymyksestä, uupumisesta ja alkoholismista. Tommosta Henrik Tikkasgenreä.

ellauri055.html on line 917: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.

ellauri055.html on line 919: Usein joulupakinat koottiin avustajien voimin eri teksteistä ikään kuin palapelinä. Sillinpäällä oli erinomainen taito luoda teksteillään joulutunnelmaa, joka pohjautui entisajan joulujen muistelemiseen. Hän on myös vahvasti vaikuttanut siihen, minkälainen on suomalaisten mielestä ihannejoulu.

ellauri055.html on line 929: Sillinpää kuoli Mehiläisen sairaalassa Helsingissä 75-vuotiaana kesäkuun alussa 1964. Ruumiinsiunauksen Helsingin tuomiokirkossa toimitti piispa Eelis Gulin ja muistopuheen piti professori Rafael Koskimies, jonka Sillinpää oli määrännyt tähän tehtävään jo vuosia aiemmin. Sillinpää haudattiin Hämeenkyrön vanhalle hautausmaalle. Siellä on varmaan Koskisia kuin Mannisia Kangasniemellä. Tai sitten ei. Asteroidi 1446 Sillinpää on varmaan liian pieni tehdäxeen suurta koloa osuessaan maahan.

ellauri055.html on line 934: Otin työhypoteesixi et Sillinpään ois bylsinyt joku Forsmanni. Taatan äidillä oli jonkun "mr Ankan" kanssa 1872 poika joka kuoli 1875. Taata ei ole yhtään vanhan jäyhäleuka tukkilaisen Pransu Kutilan eli Kauppilan näkönenkään. Paizi yhtä kalju. Äitinsä näköä on kovasti. Mixen syntymänimi oli Koskinen? Ja mistäs rahat siihen kauppapuotiin tulivat? Oisko ne ollu Forsmanien hush mania?

ellauri055.html on line 938: Rafu Koskimies vois sit olla joku Taatan pikkuserkku. Mix taata ryysti niin paljon viinaa? Mixen kirjoissa on paljon lehtolapsia? Setämiehen tie johti Alman vanhan suolapaikan luo. Paavon äpäreestä tuli kunniallinen.

ellauri055.html on line 944: Tehtailijanrouva Sofia Selin neuvoi Emppua ottamaan aiheet omasta elämästä. Ei sellainen ole kirjailija eikä mikään joka ei osaa käyttää mielikuvitusta, kopeasti vastasi Eemeli, jolla oli jo silloin suuret luulot itsestään. 20-v ylioppilaana se riiusteli alaikäistä oppilastaan 14-vuotiasta Helvi Seliniä. Ihmiselossa Martti "Sikapaska" Hongisto oli tietysti Taata, Arvo Sotavalta oli ehkä Juhani ja Anna toi Selinin Helvi. On tässä vähän luovuutta kun tyypit ei mee ihan yx yhteen. Helvi Järvi-Haaviston kuolinvuosi puuttuu Genistä. Ilmo Kurki-Suonion poika Kai ei ole selvittänyt.

ellauri055.html on line 947: Herrasväen kanojen höyhennys Hekku Haukkana on Sillinpäällä ihan maneeri. Empun kouluajan heila oli kypsyneempi venakko nimeltä Olga. Ottiko se ottimensa Empulta jo silloin on kuitenkin kyseenalaista.

ellauri055.html on line 955: Teuvo Pakkala (alun perin Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus, 9. huhtikuuta 1862 Oulu – 7. toukokuuta 1925 Kuopio) oli suomalainen kirjailija. Pakkala lasketaan 1880–1890-lukujen realisteihin, ja häntä on usein nimitetty myös naturalistiksi. Onkohan se isotissiselle Janinalle sukua? Ei kai, sehän olikin Frostell, nyttemmin Fry. And bring some shit for my Fry. 

ellauri055.html on line 957: Teuvo Pakkalan isä Juhana Erik Frosterus oli ammatiltaan kultaseppä, mutta harrasti myös kuvanveistoa. Äiti Anna Sofia Turdin oli samoinlähde? käsityöläissukua, sillä hänen isänsä oli puuseppä. Pakkalan isänisä oli paikallista kuuluisuuttakin saavuttanut laivanvarustaja, mutta Frosteruksen suvun juuret ovat etelässä, Nummen pitäjässä.

ellauri055.html on line 964: 	Frosterus reputti medikofiilin Toopen lailla, tunaroi solttuna ja maajussina ennen kuin siitä tuli lehtineekeri. Sen kertomukset Kivekkään Kaiku-lehdessä olivat satiirisia ja suunnattu ruotsinkielistä yläluokkaa vastaan; Pakkala oli elämänsä aikana nuor- ja vanhasuomalaisten välillä ja suhtautui myös wrightiläiseen työväenliikkeeseen suopeasti. Tästä äimistyi Kivekäs. Teukka pakeni Jyväskylään ja muuttui Pakkalaxi. Kohta se palas Ouluun ja perusti kilpailevan lehden Louhi. Puri kyykäärmeenä leipää antanutta kättä. Onxe Käpylän naapurien kähärätukkainen Kivekäs samaa joukkoa? Rouva Kivekäs läxi läpyttämään kun ne rakens kellarin.

ellauri055.html on line 966: Pakkalat pakkas tavarat Paikkalan torpasta ja muutti Hesaan 1894. Teuvo hankki leivän kääntäjänä ja kustannustoimittajana. Palkintorahoilla kävi Pariisissa, ei viihtynyt. Raha-asiat oli rempallaan. Teukka lähti Kokkolaan opexi. Sieltä Samulipojan niskoille Liminkaan (missä se luennoi, ohjasi näytelmiä ja johti torvisoittokuntaa Samulin kansanopistossa) ja Samulipojan perässä Kuopion kansanopistoon ja kirjastoon, jossa kuoli muttei haudattu, vaan Ouluun. Oulussa on Teuvo Pakkalan katu, ja Kangasniemellä Otto Mannisen. 

ellauri055.html on line 972:   Mekin ollaan Käpylässä mäkitupalaisia: talo oma mut palsta vuokralla. Eemelillä oli erittäin kaunis ja ihana lapsuus myllykolussa. Kolu on kai jonkinlainen koskipaikka, kivikko. Kivet kolisevat virtapaikassa. Tyhjät tynnörit kolisevat eniten. Sillanpää oli melkein tynnörin kokoinen parhaina vuosinaan kuten Breugnon.

ellauri055.html on line 976:     Äidin ja pojan suhde kasvoi liiankin läheisexi. Insestin makua. Yxin paimenessa äidin laittama keltainen mekko päällä kuten Rampe Tagore tai Krishna. 10-vuotiaaxi äiskän sängyssä saman peitteen alla. Iskän poissa ollessa vietettiin äiskän kaa ihania viikkoja. Peiton alla puuhattiin jotain etovaa. Eeemelistä tuli parantumaton hemmo.

ellauri055.html on line 980: Hmm. kylillä arveltiin kyllä kaikenlaista Empun siittäjästä. Ja ihmeteltiin mistä Empun koulutuxeen rahat tulivat. Koulua puuhaamassa Hämeenkyröön oli nippu forsmanneja ja rovasti Ilvonen, joka karjalaisena on kyllä luultavasti pelkkä punainen sillinpää.

ellauri055.html on line 984: Ja koska nyt kerran Forsmanit, joista sittemmin tuli hyviä ystäviäni, näin puheeksi tulivat, niin on minun elämäni kohtalossa kahdella sen suvun jäsenellä ollut erinomaisen tärkeä merkitys. Kun vanhempieni varat olivat minun viisi luokkaa lyseota käytyäni ehtyneet ja minä silti lähdin vielä kuudennelle, niin satuin tällöin jostakin syystä olemaan jonakin päivänä poissa koulusta, ja kerran saksan ja ranskan kielen opettajani Eino Sakari Yrjö-Koskinen eli Pekka pistäytyi katsomaan, mikä nuorta herra Sillanpäätä vaivasi. Ja vaikka vapaaherra kääntyikin sieltä (kortteeri-isäntäni) Davidssonin ja kolmen muun huushollin yhteiskeittiöstä takaisin luokseni tulematta, niin, ehkä asuntoni hukan proletaariset piirteet olivat häntä hämmentäneet, hän hankki minulle paikan silloiseen mahtavaan Liljeroosin perheeseen sen kuopuksen eräänlaiseksi henkiseksi imettäjäksi.

ellauri055.html on line 988: Juho Rudolfin poika Juho Eero Lemmitty (Forsman>Koskimies) oli aikanaan harjoittanut humanistisia ja teologisia opintoja, mutta asettui lopulta tavallisen tyyliseksi lansjunkkariksi, jommoisena yhteinen kansa häntä hiukan naureskeli, mutta myöskin piti arvossa, sillä hänellä oli pontevat hengenlahjat ja tarvittaessa luja käsivarsikin oikein noin ruumiillisessa mielessä. Hyvä veikkoni oli Laitilan isäntä Eero Forsman, sittemmin Koskimies, jonka tarina päättyi sitten traagillisesti kansamme kärsimyksen päivinä 1918. Punikit nirhas sen myllyn ahteeseen. (Mikä on ahde? Kai se on vaan rinne. Joo, mäki, törmä, rinne.) 

ellauri055.html on line 990: Vielä syksyllä 1910 Sillanpää saattoi kertoa kotiin, että ”kaikki on taas käynnissä” ja hän on ollut ”kemiallisissa töissä tuntematta mitään pahoinvointia”. Asunto (opiskelijakortteeri Helsingissä) oli entisen vieressä Antinkadulla Kampin ostarin vieressä, taskussa rahaa, pankissa 4000 markan uudistettu laina, takaajina Lempäälän patruunat Selin ja Sotavalta sekä kotipitäjästä rovasti Ilvonen ja talolliset Koskimies ja Nuuti. Paremmin eivät ylioppilaan asiat olisi voineet olla.

ellauri055.html on line 1001:       Lauri Henrik (sic) Pohjanpää oli suomalainen runoilija, uskonnon lehtori ja teologian kunniatohtori. Hänet vihittiin papiksi 1925. Tytär Helena Antava. Eikun Ahnava. Tuomas Anhavan rouva ja Jaakko Anhavan äiskä. Toimitti iskän tuherruxet kirjaxi. Pikku Pauli oli iloinen kun me mentiin kesälomalla Anhevanmaalle. Tai Ahnevanmaalle, miten milloinkin. 

ellauri055.html on line 1003: Pohjanpään laajaan runotuotantoon kuuluu lyyrisiä luonnontunnelmia, tiiviitä mieterunoja ja uskonnollista runoutta. Olixillä se emojänis pyrynä? Kyl varmaan niin. Lauri Pohjanpää muistetaan parhaiten mestarillisena faabelien kirjoittajana. Jep jep:

ellauri055.html on line 1010: ”Se tulee”, huus emo ja ilmaa haukkas

ellauri055.html on line 1016: ja pamaus, tiemmä, ja haiku ja kaiku.

ellauri055.html on line 1024: Putos haavasta lehti ja tuli polun poikki-

ellauri055.html on line 1032: Kaksi vanhaa, vanhaa varista

ellauri055.html on line 1035: taivas harmaa. Sataa. Syksy on.

ellauri055.html on line 1052: Kaksi märkää, vanhaa varista

ellauri055.html on line 1054: ”Täytyy tästä…”, toinen havahtuu,

ellauri055.html on line 1058: Oli oikein hauska tavata.”

ellauri055.html on line 1071: ”Onpa hiki, huh, ihan väsyttää alkaa”,

ellauri055.html on line 1072: varis sanoo, ”jo vanhaa siipeä, jalkaa.

ellauri055.html on line 1080: Varis huokaa harmaille aatoksille:

ellauri055.html on line 1088: Pyynikillä Emppu ei tohdi lähteä lutkan matkaan, kun Lare lähtee. Larella oli kyllä paremman näköinen. Emppu pettyy Lareen pahasti, se kun oli ollut sen homoromanssi. Tätä se suree vielä taatavuosinaan.

ellauri055.html on line 1098: Sotavallan vanhemmat olivat tilanomistaja Johan August Sotavalta ja Emma Sofia Suomi. Hän oli naimisissa vuosina 1917–1927 Evi Marguerita Hjeltin kanssa, jonka isä oli valtioneuvos Edvard Hjelt.

ellauri055.html on line 1102: Sotavalta tutki suomalais-ugrilaisia kieliä. Arvo Sotavalta oli G. J. Ramstedtin apulaisena tämän tutkimusmatkalla Mongoliaan 1912. Se oli Ramstedtin seitsemästä idänretkestä viimeinen. Matkalle lähdettiin keväällä 1912 matkustamalla junalla Pietariin ja sieltä edelleen Urgaan Pohjois-Mongoliaan. Sieltä lähdettiin kymmenen hevosen karavaanilla tutkimusmatkalle, joka ulottui aina Selengajoen varrella olevaan Baibalykiin asti. Matkan tarkoitus oli tutkia muinaisen Tyrk-kansan ja sitä seuranneiden uigurien historiaa sekä tutustua mongolien nykykieleen. Matkalaiset palasivat kotimaahan joulun alla 1912. Arvo Sotavalta toi matkalta muun muassa mongolien asusteita, jotka hän lahjoitti Kansallismuseoon.

ellauri055.html on line 1104: Sotavalta toimi Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettajana 1924–1950, foneettisen laitoksen amanuenssina 1928–1950 sekä fonetiikan dosenttina 1940–1950. Hän oli myös Suomalaisen kirjallisuuden edistämirahaston sihteerinä 1922–1933, Helsingin suomalaisen lyseon tunti- ja sijaisopettajana 1924–1929 ja kauppakorkeakoulun opettajana 1929–1931.

ellauri055.html on line 1114:     Toope Sillinpään opiskeluajat oli ikimuistoisia. Maila Talvio huojahteli silmät kiinni Koiton salissa. Yrjö Hirn hirnahteli kemian isossa luentosalissa. Siellä haisi kaasulta. Sillinpää liittyi Suomen Nuijiin muttei käynyt kokouxissa. Fasistivaakkuun ja nazimailaan tuli pesäero 30-luvulla. Sillinpää kuumui Strindbergin maineesta ja valokuvasta. Kunpa voisi tehdä lukijoihin vaikutuksen henkisenä Q-tipsinä.

ellauri055.html on line 1117: Ernst Heinrich Philipp August Haeckel (16. helmikuuta 1834 Potsdam – 8. elokuuta 1919 Jena) oli saksalainen vapaa-ajattelija, biologi ja filosofi, joka kansantajuisti Charles Darwinin evoluutioteoriaa. Hän oli myös taitava piirtäjä ja tieteellinen väittelijä. Sikiökuvien väärentäjä ja monisti.

ellauri055.html on line 1120: Die Biogenetische Grundregel (älter auch Biogenetisches Grundgesetz) ist eine von Ernst Haeckel 1866 veröffentlichte These, die besagt: „Die Ontogenese rekapituliert die Phylogenese.“ Ostwald peukutti energiaa aineen sijasta. Sielukin on energinen. Sota on energian tuhluuta. Höh, eihän energia häviä? No huononeehan se silti entropiaxi muuttuen.

ellauri055.html on line 1124: Belgi Maeterlinckin noobelit mietelmät ihastutti Eemeliä myös. Niitäkin pitää siis pöyhiä.

ellauri055.html on line 1126: Maurice Polydore Marie Bernard Maeterlinck oli belgialainen frankofooni kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1911. Maeterlinckin katsottiin edustavan dekadenssia parhaimmillaan tai pahimmillaan. Hänestä tehtiin kreivi vuonna 1932.

ellauri055.html on line 1128: Né à Gand, Maurice Maeterlinck est l'aîné d'une famille de trois enfants, flamande, bourgeoise, catholique, conservatrice et francophone. Après des études au collège Sainte-Barbe (Sint-Barbara) de Gand, il suit des études en droit avant de pratiquer le métier d'avocat durant une courte période. Maeterlinck publie, dès 1885, des poèmes d’inspiration parnassienne dans La Jeune Belgique. Il part pour Paris où il rencontre plusieurs écrivains qui vont l'influencer, dont Stéphane Mallarmé et Villiers de l’Isle-Adam. Ce dernier lui fait découvrir les richesses de l'idéalisme allemand (Hegel, Schopenhauer). À la même époque, Maeterlinck découvre Ruysbroeck l'Admirable, un mystique flamand du XIVe siècle dont il traduit les écrits (Ornement des noces spirituelles). C'est ainsi qu'il se tourne vers les richesses intuitives du monde germanique en s'éloignant du rationalisme français. Dans cet esprit, il se consacre à Novalis et entre en contact avec le romantisme d'Iéna (Allemagne, 1787-1831, autour d'August et Friedrich Schlegel et de la revue l'Athenäum), précurseur en droite ligne du symbolisme. Les œuvres que publie Maeterlinck entre 1889 et 1896 sont imprégnées de cette influence germanique.

ellauri055.html on line 1130: En 1895, il rencontre la cantatrice Georgette Leblanc, sœur de Maurice Leblanc, avec laquelle il tient, vers 1897, un salon parisien fort couru dans la villa Dupont : on y croise, entre autres, Oscar Wilde, Paul Fort, Stéphane Mallarmé, Camille Saint-Saëns, Anatole France, Auguste Rodin. 

ellauri055.html on line 1133:     Le clan des snobinettes averties, sinon instruites par Chasteley poète et d'Héloé critique, commet avec Maeterlinck un "adultère spirituel". (p. 349 infra)

ellauri055.html on line 1157: Turhaa pöpötystä pintapuolisesti lukien. Hämäriä tekosyvällisiä keskinkertaisuuxia. Saxalaista idealismia. Mitä lie symbolismia. Oikeistolaista paskanjauhantaa. Ylevää. Transsendentaalista minää ezitään omasta napanöhdästä. Culte de moi. Köyyyhäää.

ellauri055.html on line 1162:  In 1904, Richard Semon published Die Mneme (which appeared in English in 1924 as The Mneme). The term mneme was also used in Maurice Maeterlinck's The Life of the White Ant (1926), with some parallels to Dawkins's concept.

ellauri055.html on line 1171: Heikki Järnefeltin äiti oli Saimi Swan. Isä oli Eero. Hömelö Arvid oli Eeron isoveli, Sibben Aino kuopus. Eero oli oikeistolainen kermaperse joka suhteessa. Sitä Toope varsin kadehti. Sibbis vääntelehti velkakierteessä Toopen tavoin. Ainolassa piti olla hiljaa. Aho löntysteli kalatamineissa Nobel-haaveissa.

ellauri055.html on line 1181: Seuraan liittyvät vihittiin jäseniksi erityisin riitein. Jäsenet kantoivat myös erilaisia arvomerkkejä. Toisilla oli hopeatähti rintapielessä, toisilla sama koriste kaulassa, kolmansilla taivaansininen silkkinauha olalla ja puheenjohtajalla taivaansininen, kultapitsinen hattu.

ellauri055.html on line 1185: Johan Bilmark

ellauri055.html on line 1187: Abraham Niklas Edelcrantz


ellauri055.html on line 1192: Johan Lilius


ellauri055.html on line 1193: Henrik Gabriel Porthan


ellauri055.html on line 1197: Oisivat vaan nyplänneet niitä pizihattuja.

ellauri055.html on line 1206: Sibeliuxen päiväkirjasta: tapasin hra Sillanpään joka oli kyhmyisen petäjän näköinen. Cajanus johti Sibben konsertteja, Toope kuunteli. Cajanuxen hauta on meidän viekossa. Westermarck on vazapäätä.

ellauri055.html on line 1208: 1912 opiskelut puihin, lainahana sulki, rotevasti hapanta huiviin. Tvärminnen biologisella asemalla oli sentään kliffaa. Ahani juholla oli kalamaja lähellä. Venny Soldan esitteli rohkeasti vehkeitään. P-pää valmistui ja meni kansanopiston johtajaxi Hartolaan. Talvioko lienee puffannut. Sillinpää palaa 25-vuotiaana aloitusruutuun töllinmäelle. Vähän niinkuin Kutri Manninen Kellokoskelle.

ellauri055.html on line 1215: Useampia verhottuja mainintoja Ragnarin paisuvaisesta. Maalaismainen Murtomäki on kuin Toope ize. Oisko herras-Ragnar sitten vaikka Järnefeltin Hessu? Kohta vallizee puhdas luonnon tila, turkis tapissa. Huohottaen toteutetaan jatkuvaa kohtalonketjua, availlaan nappia, 1906 ei kai ollut vetoketjua. Hilja Serafialla oli seljässä sen tuhannen neppiä. No ei, ei tule valmista, vaan coitus interruptus. Vitun Murtomaa hiihtää paikalle ja keskeyttää kuin Suomen hiihtojoukkue. Hipsulta alkaa kuukkixet. 

ellauri055.html on line 1226: Nuori Sillinpää muistutti kaljuineen E. T:ä. Miehuusvuosinaan Juha Mietoa. Taatana pikemminkin partasutia. Sen aseenkantaja Ponu Rojola näytti nuorempana Tom Jonesilta. Vanhana kääkkänä se näyttää vanhalta kääkältä.

ellauri055.html on line 1232: Kokoomuxesta demarixi takinkääntänyt poliitikko Mikko Erich haukkui niteen Turun sanomissa pornokirjaxi. No samainen pöljä Mikko aiheutti sittemmin Mänzälän kapinan. Tutkintoja sillä oli vaikka muille jakaa. Pöljä mikä pöljä.

ellauri055.html on line 1243: Nousee kymysys: oliko Toope ehkä narsisti? No takuulla. Varma indiisi: "Hän tunsi ize kuinka hänen silmänsä hohtivat" (Elias alias Toope ize). Ja tää: "Tuossa on lyyli ja se on minun." Minun! minun! Kokonaan minun! Buahhahhaa! 

ellauri055.html on line 1248:   Tarpeettomat apinat ikävystyvät ja turhautuvat. Volvokuski mätkii koirantaluttajaa lättyyn. Pelihullu pojanpoika mätkii isovanhemmat kun ei saa niiltä kahtakybää. Sen pelituolin on löysä perse hiertänyt jo nilelle. Toope Sillinpää laskee pulssia ranteesta ja panikoi.

ellauri055.html on line 1254: Työväenliikkeen kirjaston punanurkasta löytyi ympärileikkaamaton kappale belginobelisti Maurice Maeterlinckin prujausta nimeltä Haudattu temppeli. Maeterlinck oli 20. vuosisadanvaihteen muotifilosofi, dekadentti symbalisti ja ateisti moniste. Hyvin paha mies. Halvatun tomppeli. Luuli olevansa jotakin. Ollaan vain ollaxeen, aina diivaillaan, sehän meillä belgeillä on vika ainainen. Yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan.

ellauri055.html on line 1256:     No ei! Tää halvatun tomppeli vaikuttaakin alkumetreillä lähes selväjärkiseltä. Sen vastaus teodikeaan on sama kuin turkkilaisella dervissillä: sulttaani ei voisi vähempää välittää mitä laivarotat toivovat. Toopen aikoihin sana jumala oli korvattu sanalla elämä, ja elämä oli olevinaan yhtä iso mysteerio kuin ennen jumala. Toopea. Elämäkään ei ole mystistä, sen mystisempää kuin palaminen tai ruostuminen. Miksi on elämää on yhtä tyhmä kysymys kuin Heideggerin "Warum gibt es eigentlich etwas? Warum nicht lieber nichts?" No jos niin hullusti olisi sattunut käymään, etpä olisi tässä kyselemässä. Ehkä olisi ollut parempi.

ellauri055.html on line 1262: Sillinpää oli Maurisen fäni, olikohan syvähenkinen Eno Kala? Tokkopa, Maurise kuulostaa kommunistilta. Tokko ainakaan enää ainakaan ruvettuaan saxalaismielisexi posetivistixi. Kala syntyi 1890 kuten poju ja kuoli mun ikäisenä 1958. Se oli punaposken mielestä särmikäs.

ellauri055.html on line 1264: Kala kertoo itse kokeneensa filosofisen heräämisensä heinäkuussa 1907, 16-vuotiaana, loikoillessaan soutuveneessä tyynellä järvenselällä. Tällöin hän koki, luonnon ”kaikkiyhteisyyden” äärellä, että maailma on ”hahmottuneiden laatujen silmänkantamaton moninaisuus”. Samalla hänelle selvisi, ”että olen tässä maailmassa tullakseni niin sanotuksi filosofiksi”. Se oli norssi. Kala hyvinkin siis, kuore.

ellauri055.html on line 1274: Kalan luennoinnissa näkyi hänen teatteriharrastuksensa ja luennot saattoivat olla hyvin dramaattisia. Esimerkiksi kerran Kala aloitti luennon kävelemällä luentosalin ikkunan luo, katsomalla kaukaisuuteen ja huudahtamalla: ”Kerro minulle maailma, mikä sinä oikein olet! Tulee mieleen Seijan isosiskojen opettaja Mary von Wright joka luokassa pieraistuaan meni leyhyttämään parvekkeen ovea.

ellauri055.html on line 1278: Elämänsä viimeisinä vuosina Kala ponnisteli saadakseen valmiiksi teoksensa Hahmottuva maailma, jonka oli tarkoitus olla yleistajuinen kokonaisesitys hänen todellisuuskäsityksestään. Teos ei kuitenkaan valmistunut. Kala kuoli Kirkkonummen huvilallaan heinäkuussa 1958. Jäi maailma täpärästi hahmottamatta. (Hahmohöpötys oli pappispimityxen viimeinen asyyli.) Mä olin onnellinen kuusivuotias Tyrvännössä. Pikossa sain ongella kiisken: Kala! kala! 5v myöhemmin olin Kirkkonummen huvilalla norssinlakissa.

ellauri055.html on line 1283: Eno Kalan peruskäsitys todellisuudesta oli, että se oli olemassa (realismi) ja että se muodosti ykseyden (monismi). Toisaalta Kala oli kiinnostunut estetiikasta, mikä näkyi myös runouden harrastuksena. Kalan omaksui esteettiset käsityksensä Suomen kansallisromanttisen taiteen klassikoilta Juhani Aholta, Pekka Haloselta, Eero Järnefeltiltä, F. E. Sillanpäältä, Eino Leinolta ja Jean Sibeliukselta, joiden kanssa hän ystävystyi. Tussula MC.

ellauri055.html on line 1285: Viimeisinä vuosinaan Kala yritti muodostaa fysiikan kokonaisselityksen teoksessaan Terminalkausalität Als Die Grundlage Eines Unitarischen Naturbegriffs (1956). Tämä teos, jonka oli tarkoitus olla esiaskel laajempia tutkimuksia kohti, ei kuitenkaan saavuttanut suurtakaan kiinnostusta Suomen ulkopuolella. Se oli pelkkää tunarointia. 2v myöhemmin Kala oli kuollut. Menin kauppaan. Minä myös. Ostin kalan. Minä myös. Kala haisi. Minä myös.

ellauri055.html on line 1287: Varhaisessa etsintävaiheen psykologiassaan Kala kannatti Hjalmar Neiglickin ja Edvard Westermarckin omaksumaa psykofyysistä parallelismia, ja vastusti Rolf Lagerborgin näkemystä ihmisestä pelkkänä fysikaalis-kemiallisena koneena. Mixhän sitä pitää niin vastustaa?

ellauri055.html on line 1289: Piispan pojalla oli iskän hiippa silmillä. Vaik iskä oli kyllä enempi lipilaari poliitikko. Erkki isän tyylilaji oli apologeettiset kirjaset sekä ajan kulttuuria ja kirkkoa arvioivat “kriisikirjat“. Erkki kuoli 1944. Arkkipiispa Gustaf Johansson kannattajineen leimasi Erkin järkeisuskoiseksi “liberaaliteologiksi”.

ellauri055.html on line 1290: (Tämä artikkeli kertoo arkkipiispasta. The Crash -yhtyeen rumpalista kerrotaan artikkelissa Erkki Kala, muusikko.) 1920 Kala hylkäsi vitalistiset käsitykset. Siis Eno. Talvipakkasilla äiti laittoi poskipäihin Vitalista. Se haisi pahalta. Tai Niveaa, mitä sattui olemaan. Molemmat haisivat pahalta.

ellauri055.html on line 1293: Sodan loputtua Kala merkitsi päiväkirjaansa vuoden 1944 lopulla: "Onkohan Suomi jo vuoden kuluttua bolshevisoitu? Aikanaan tulee, jos (tai kun) niin käy, päiväjärjestykseen myös ’neuvostovastaisten ainesten likvidointi’ tunnetuin metodein. Ainakin minä olen jo henkisen kestävyyden rajoilla."

ellauri055.html on line 1295: Juhlaesitelmässään Suomen Akatemian vihkiäisjuhlassä 1948 Kala katsoi, että toimiva demokratia vaatii yhtenäisen kansan. Tässä hän viittasi Yhdysvaltoihin, jossa esimerkiksi mustat ja valkoiset ovat harvoin tekemisissä keskenään.

ellauri055.html on line 1307: E. Saarinen sai lisänimen punkkitohtori. F. Sillinpää tunnettiin Töllinmäellä pilkkanimellä piikatohtori. Sikriä se sai naija 16-vuotiaasta ihan luvan perästä vaikka se oli sakkolihaa. 1916 naimiaisiin mentäessä Sikri täytti 18 ja Emppu 28. Helmin ikäinen. Vitali on kyllä vähän vanhempi kuin Sikri.

ellauri055.html on line 1308: Häitä juhlittiin kahteen pekkaan Hälläpyörässä. Maha oli tiellä.

ellauri055.html on line 1318:     Ja me jatkettiin Pikku-Oton kanssa viikinkiromaaniamme Maunold Monimielen seikkailuista, kohdasta, jossa viikingit törmäs piispa Henrikin ristiretkilaivaan. Joka oli matkalla kastamaan Suomen pakanoita ja saarnaamaan heille rauhaa ja hyvää tahtoa. Hampaisiin asti aseissa.

ellauri055.html on line 1322:     Mutta Maunold ja hänen miehensä pysyttelivät nuolenkantaman päässä kristittyjen laivasta. Sillä he olivat kaukaaviisaita miehiä. Ja piispa Henrik kieputti isoa puuristiä pääsä päällä ja huusi suurella äänellä: Te pakanat ja syntisäkit! Hyljätkää moninaiset puujumalanne ja ottakaa vastaan yxi ainokainen herra! Kuka se simmottinen on? tiedusteli Maunold. Se on isä, poika, ja pyhä henki! vastasi Henrik. Siinähän tuli jo kolme, ihmeteli Maunold. Taidat olla laskutaidoton mies! Mutta totisesti, silloin rupesi Henrikin laivasta lentämään nuolta, harppuunaa ja keihästä yhtenä pilvenä. Mutta Maunold kurkki uteliaana paattinsa partaan yli ja kyseli: Missä se simmottinen kolmiosainen herra asuu? Taivaassa, ratki taivaassa, vastasi Hernik. Jos se putoo, nin sattuuko kohalle, höpötti viikinkin Riitasota ja pälyili levottomana taivaalle. Älkää jäkättäkö rienaajat, karjaisi piispa Henrik. Vaan ottakaa vastaan vapahtaja, joka israelinmaassa paranteli sairaita ja herätteli kuolleita! Olipa luonnikas ukko, ihaili Maunold monimieli. Taisi olla kansan mieleinen mies! Kyllä riitti selkääntaputtajia ja virkapaikkoja? No ei varsinaisesti, totesi piispa Henrik, vaan ristiinnaulittiin. Nyt on toverit parasta tarttua airoihin ja lähteä hyvän sään aikana, ehdotti viikinki Taisto Punainen. Toi äijähän on päästään sekhaisin. Ja viikingit lähtivät. Mutta Maunold Monimieli jupisi partaansa. Sanokaa mun sanoneen, poja, että kyllä tuohonkin juttuun vielä joku jauhopää uskoo.

ellauri055.html on line 1336:     Himpskatti! Toihan lyylin huudahtama  no-lause on mun kuuluisassa "Well" in Dialogue Games- tutkimuxessa sivulla 78, esimerkki iii. Esimerkki no-sanan yllättymistä ilmaisevasta käytöstä. Sixe tuntui niin tutulta. Se on kyllä varmaan otettu Nykysuomen sanakirjasta. Enhän mä tätä Sillinpään esikoista ole koskaan lukenut, ennenkuin nyt.

ellauri055.html on line 1338:     No muutamia pusuistuntoja myöhemmin lyylin mieleen hiipii penseä seisahdus. Eelis ei pääse asiaan. Eelixellä on jo muuta mielessä. Se ryömii lyylin hameen alle mutta haaveilee herrasväen olgan naimisesta. (Mikäs no-sanan käyttö tossa oli?) 

ellauri055.html on line 1340: Muurahaisten muori perunoita kuori. 

ellauri055.html on line 1344: Mies tulee teatteriin eikä edes tiedä mitä täällä esitetään. ... Itse nuoriherra Malkamäki, niinkö? ... Sama harmaa tölli, sama harmaja muori kynnyksellä.

ellauri055.html on line 1348: (Nää oli nettihittejä hakusanalla Malkamäen muori. )

ellauri055.html on line 1353: Kun Emppu alkoi kazoa lyylin muotoja, pyrki uusi lemmenvaihe alkamaan hänen izensä sitä tahtomatta. Emppu alkoi tahtomattaan tuijottaa alas eteensä. (Kuk! Kuk! Sillä otti eteen!) Vaan bylsimättä silti jäi sinä ehtoona. Seur. päivänä lyyli tahtookin jo naimiaisiin ja Olga vuorostansa parrua. Minä kaipaan jotain mutta mitä? No hyvä ihme pillua. Olga on vanhanpiian ijissä ja menossa tuomarille, nyt on korkee aika kylvää hukkakauroja. Sopii Empun pirtaan paremmin kuin lyylin lykintä. Olga tekee aloitteen. Molemmat on jäykistyneet jo. Pane kengännauha kiinni. Pane, hihihi. Eelis pusii pusikossa lyyliä ja odottelee Olgan ripsipiirakkaa. Toisto tyylikeinona. Jussi lähestyy. 

ellauri055.html on line 1361: Jussi pussi puita nussi. Juhannustanssit kuin Hannu Salamalla mutta herraskaisemmat. Saablarin landepaukut, aina samanlaisia. Kylä lähtee! Tanssijat tekee totisina kuin tinkityötä. Mites muutenkaan, parittelu on elukan pääasia. Sen näkee nytkin korona-aikana, parveilua ei voi mikään estää.

ellauri055.html on line 1373:     - Minä olen sen lukenut jostain kirjasta ja sitäpaizi olen sen sangen hiljakkoin, kuinka sanoisin, mitä hiljakkoimmin kokenut, sanoi Eelis haukotellen.


ellauri055.html on line 1376:     Joopa joo, pussit tyhjinä Jussin aamuna. Lataus on näiltä ystävyxiltä tällä kertaa purkautunut. Onhan se kepin liotus oikein ajateltuna eli sivusta kazottuna aika huvittavaa sörssimistä.

ellauri055.html on line 1378:     No nyt on Olga vielä loppuun bylsimättä. Olga on kookas mustatukkainen ja mustakulmainen, Toopen venakko-Olgaa muistuttava leveävyötäröinen lyllerö. Tää taisi jäädä kouluajoilta Toopen mielivartalotyypixi. Miehen tiellä rojottava Almakin on persjalkainen, reisi jatkuu suoraan kenkään. Kookas hämäläinen talonpoika taisi olla Toope izekin. Ponu Rojola sanoo (asiantuntijana) että herras-Olgan bylsintä ilmaisee Toopen luokkakateutta. Maajussi ehkä mutta hauis on iso ja kullinvarsi hoikka. Ei tollainen piipunrassi kuin Brunius, joka ei kestä edes saunanlöylyjä. (Pirre Mannisen jussinaintiversiossa on tää sama klishee.)

ellauri055.html on line 1380:     Likka on lonkilta leviä, mutta poian varsi on hoikka, halitulitei, sen silivilivei, ja kullin varsi on hoikka. Kelpaa joskus röökynälleki renkipoian kanki, halitulitei, sen silivilivei, ja renkipoian ranki.

ellauri055.html on line 1382:     Kullinpään kirjojen ihmiset on outoja kyborgeja, biomasiinoita, jotka autistisesti raxuttavat naimaan toisiaan jossain päivänsavussa. Kukkaan ei tiijä mittään toisista eikä välitä, kaik on ihan sumussa. Toope taisi ize olla kaiket päivät jossain impressionistisessa viinahuurussa. Tää on solipsismia, erästä narsismin monista muodoista. Ja tää sit puhtaaxijalostettua narsississismia:

ellauri055.html on line 1384:       Ja millainen ihana johdanto tähän korkeaan poutakauteen hänellä, Eelixellä on ollut. Koko Lyyli-vaihe näkyy kuin jostain mezien takaa suunnattoman mielenkiintoisena ja alkuperäisenä, hän näkee sen jo muuttuneena paikakunnan tulevien ihmispolvien kansankertomuxexi. Kuinka Malkamäen kauniilla pojalla oli täällä Malkamäessä sen- ja sellaiset vaiheet. Mutta Korkeessa oli tytär tummasilmä, joka synnytti hänelle lapsen ... Eelis eli jo vallan siinä kaukaisessa tulevassa ajassa, ja sixi häntä ihanasti hurmasi ajatus siitä, että Kokeen tytär saa lapsen ... tragiikka on aina hienointa nautittavaa ...

ellauri055.html on line 1387:     Pikku kyrpiäinen. Kamat pussiin ja karulle. Ja sit joku näistä ihastelevista mieslukijoista sanoi ettei byhleinissä ole mitään moraalisesti pahexuttavaa. Eihän Lyylikään tullut Eelixestä edes paxuxi. Tais Eelis tulla ennen aikojaan, ejaculatio ante portas. Viis pistoa ja tiukka tuijotus.

ellauri055.html on line 1391: Sillinpään arvostelijat kuten Eno Kala haukkuu väärän männyn alla. Just noi reflekteerauxet hillizee tän prujauxen pornomaisuutta. Impressionismi on ihan jees muttei sillä kuuhun mennä. Imelyys alkaa ennen pitkää ilkeettää. Siis etoa.

ellauri055.html on line 1392: Muzen takana kuikkii nenäkäs pieni luonnontieteilevä narsisti. Se on ihan oikeassa siinä et tää apinoiden touhu ei mitenkään poikkea muusta luonnosta. Pitemmittä puheitta pariutumaan vaan.

ellauri055.html on line 1394: Jotain höpsötystä Toopella on vielä sieluista ja niiden yhteydestä. Mauriselta varmaan kopsattua. Unohda se Eelis ja palaa panohommiin. Mitkä 4 ällistyttävää sanaa Kolkatan Olka sanoo Eelixelle ukkosella? "Nyt saat naija mua?" Eiku "onko nyt mielesi hyvä". Olix tää siis sanottu post coitum? Jäikö taas näpein paikka näkemättä? Hemmetti. Tää on niin vihjailevaa, ettei vanha pysy käänteissä mukana. Putoo kärryiltä.

ellauri055.html on line 1398:     Tää kohta on ihan elämä ja teoxet: Lyyli on se Sikri, jonka isä lopulta kyllästyi Toopen visiitteihin ja sanoi: nai tyttö niin saatte multa lehmän, tai et, niin annan lehmän tytölle ja sulle turpiin. No naihan se. Tästä kirjasta saamillansa rahoilla. Semmoinen minä olen. En kiellä sitä. Sikri parka. Ei ois kannattanut.

ellauri055.html on line 1407: Kaikesta huolimatta tai ehkä juuri sixi, ei tää hämeenkyröläisen viinaratin kyhäys ole yhtään hullumpi. Tääkin venytetty epilogi on ihan paikallaan. 

ellauri055.html on line 1411: Runoilija toisteli sitä sanaa, ja kaikki nuo ajatuxet lihavasta ja pehmeästä pikkulapsesta tulvahtelivat hänen mieleensä tuottaen jonkinlaista äitelää, luonnotonta viehätystä. Runoilija köhi ja rapisteli seinää. Lopulta runoilija kyllästyi yrityxiinsä ja meni vuoteeseen - kuten niin monesti tälläisissä tilaisuuxissa. 

ellauri055.html on line 1420:   Mauri selittää ettei tragediasta tule mitään ilman jumalia. Joku selitys piti olla kurjalle kohtalolle. Kun jumalat heivattiin rekvisiittaan, ne vei tragedian mukanaan. Size on vaan et shit happens.

ellauri055.html on line 1422:     Niihäse ommutta, kiemurtelee Mauri se kuin mato koukussa. Se ei käsitä että peliteoria on determinististä, ja side paymentit osa payoffia. Valinnat toki riippuu palkinnoista ja penalteista, mutta nekin, kuten valinnat, on deterministisiä. Ennaltamäärätty valinta voi olla vaikea, lopputulos ei ennalta selvä, ja vääjäämätön kohtalo voi olla hiuskarvan varassa. Jos sankari epäröi tai lyö hanskat tiskiin kaikki menee päin persettä. Onnexi se ei voi tehdä niin. Koska se on sankarillinen.

ellauri058.html on line 4:     harset="utf-8">

ellauri058.html on line 27: haa.jpg" width="100%" />

ellauri058.html on line 31:   Kuvassa on Helluntaiystävät joskus 20-luvulla. Seuraavassa kuvassa on Suomen rauhanneuvottelijat Tartossa. Kumman poppoon huomaan uskaltaisit panna toivosi? Vai onko väliä? 

ellauri058.html on line 38:       Rauhanhierojien joukkoon näkyy livahtaneen muutamia naisia. Kai nyt sentään ymmärsivät vaieta seurakunnassa. Tätä ongelmaa ei ole Wilhon rauhanjunassa.

ellauri058.html on line 45:       Tarton rauhassa oli bolshevikit altavastaajina. Suomi sai hyvät ehdot, kuten näkyy kartasta. Nykyinen suomineito on Tarton karttaan nähden aika vammanen. Tää on suomalaisia pannut näpästen vuosikymmenet. Mut turha napista kun on piipunrassi, ei reviiriä voi laajentaa ellei ole habaa. Suutari tiesi mitä teki kun pieri Suomenlahden pohjukkaan suurkaupungin. Siitä lähin on suomipoika ollut venäläisen kiusallinen mökkinaapuri. 

ellauri058.html on line 53:       Lao Rui:  Sä tarviit 2 oxennusämpäriä asuntoon niinkuin Juoxuhaudantien Matti Virtanen. Se laattasi niihin kun kuunteli uutisia radiosta tai hönöpöntöstä.

ellauri058.html on line 69: Korona-vastamielenosottajia Rule Britanniasta. Tämmösiä ne nyttemmin on. Stiff upper lip my foot. Flabby buttocks hanging out. Free your arse. Tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. 

ellauri058.html on line 80:       Gobin kuvitus on ihan parasta. Lilly Margareta (Gobi) Uppenberg, född Widholm 26 oktober 1906 i Stockholm, död 1967, var en svensk tecknare och målare. Moster varsinkin on mainio. 

ellauri058.html on line 83:   Astrid Lindgren does not shy away from describing the situation for African-Americans during that era. Her language is not always comfortable, at least not for this day, referring to blacks as “the coloured race,” “young negro girl,” and, embarrassingly, “darkies.” How much of this is just a rough translation, how much of it is accurate translation, how much was totally acceptable back then, how much did Lindgren want us to feel uncomfortable . . .? Yeah, things sucked back then (*cough*even more than they do now*cough*) for African-Americans, and it shouldn’t be comfortable to read about it.

ellauri058.html on line 87: I discovered reading when I was much younger than the little me in this picture. As a child, my favorite authors included C.S. Lewis, Roald Dahl, Jill Paton Walsh, Gertrude Chandler Warner, Louisa May Alcott, and J.R.R. Tolkien. I am a long-distance hiker, trail advocate, full moon camper, and adopter of sad old cats. I live, play, and work in Two Harbors, Minnesota.

ellauri058.html on line 93:     Niin, New Yorkin ihmiset olivat hurmaavia. Heitä oli monta eri lajia. Minulle, joka en aikaisemmin ollut nähnyt kerrallaan enempää kuin yhden neekerin, oli Harlem suorastaan seikkailu. Aikaisemmin olin luullut, että pienet juuri syntyneet porsaat ovat suloisimmat kaikista luoduista, mutta siinä erehdyin. Neekerilapset ovat suloisempia. Sano Astrid Lindgren vaikka tietää, että on suoranainen loukkaus sanoa neekeriä neekerixi. Nehän on afroamerikkalaisia eli värin ihmisiä. Onx eteläaahrikasta tullut buuri afroamerikkalainen? Onhan sekin värillinen, vaaleenpunuri.

ellauri058.html on line 95: 	Huh sentään, sanoi Musteri, kun Fred selitti mixi hän on republikaani. Johan raamatussakin puhutaan republikaaneista ja muista syntisistä, niin että kylä minusta tuntuu siltä, että on parempi olla tuollainen demokraatti. Amerikan seuraava sisällissota on ihan huulilla, ja alkaa äkkiä jos Aku täpärästi häviää vaaleissa. Republikaanit ja muut syntiset tarttuu kivääreihin ja alkaa paukkua.

ellauri058.html on line 97: The Thin Man is a 1934 American comedy-mystery directed by W. S. Van Dyke and based on the novel of the same name by Dashiell Hammett. The film stars William Powell and Myrna Loy as Nick and Nora Charles, a leisure-class couple who enjoy copious drinking and flirtatious banter. Nick is a retired police detective who left his very successful career when he married Nora, a wealthy heiress accustomed to high society. Their wire-haired fox terrier Asta was played by canine actor Skippy. In 1997, the film was added to the United States National Film Registry having been deemed "culturally, historically, or aesthetically significant."     

ellauri058.html on line 101: Demokratia oli Hellaassa laahuxen diktatuuria (paizi ettei oikeasti ollut, vain pieni vähemmistö oli ns. vapaita, loput orjia). Res publica oli Roomassa patriisien oligarkiaa. Sama touhu jatkuu ryssissä ja jenkeissä. Keskilännen publikaanit on persuja, köyhtynyttä white trashia joka koittaa pitää värillistä laahusta poissa tontilta. Nää on mun maita ei tartte oravien tulla tänne mesomaan. Minähän sen oravan myrkytin. Ite on koko konkkaronkka vitun mamuja. People of pink color. Palefaceja. Vahinko ettei inkkareilla ollut ympäristömyrkkyjä. Olisivat syöttäneet maahantunkijoille maissin sijaan mikromuovia. Matut sano kiitos ja päästi punasulat pois päiviltä. Sen kunniaxi vielä järjestävät kiitospäiviä.

ellauri058.html on line 105: Epäilemättä oli joukko hyvin hienoja ja sivistyneitä neekereitä, mutta suurta massaa ei vielä voinut laskea vapaasti miten tahansa. Valkoisen rodun piti puolustaa valtaansa. Sitä White supremacya. Proud boys. Ajattele viljelyxiä missä ehkä 5-6 valkoista elää 200 neekerin ympäröimänä. Miten luulisit käyvän jollei valkoisten loukkaamattomuus olisi neekereille ehdottoman selvää? Pums, sanoo Kati iloisesti.

ellauri058.html on line 115: Luisianan neekerien jälkeen vähemmistövuorossa on järviseudun ruozalaiset ja inkkarit. Hurrilokarit nai inkkarineitosia aika ennakkoluulottomasti ja opetti niille hirsimökin tekoa. Hiawathasta on ollut puhetta, ja Roopen pikkuinkkareista jotka puhuu Kalevalan mitalla.

ellauri058.html on line 117: Minnehaha is a fictional Native American woman documented in Henry Wadsworth Longfellow's 1855 epic poem The Song of Hiawatha. She is the lover of the titular protagonist Hiawatha and comes to a tragic end. The name, often said to mean "laughing water", literally translates to "waterfall" or "rapid water" in Dakota.

ellauri058.html on line 121: Chicago on kuin ADHD kakara. Sellasia siellä sillon olikin, esim Sale Palje. Amerikan amerikkalaisin kaupunki Katista. Nappikenkäinen Musteri jää Amerikkaan naimisiin. Kati eli Astrid siteeraa Billy Mayerlin biisiä 30-luvulta. Kati ei ois takuulla tiennyt näitä. Oma maa mansikka, tuumaa Kati kotimatkalla ja skandeeraa lorua Breathes there the man Sir Walter Scottilta. Vielä vanhanaikaisempaa. 

ellauri058.html on line 140:     Kun äiti ja isä tulevat vanhoixi, milloin sinun on otettava vastuu ja heivattava vanhempasi hoivakotiin? Kysyy Kalutut Palat lokakuu 2008, 12 vuotta sitten. Positiivari oli heivattu läpykästä karzalle aikapäiviä, joku haamujengi piti kaluttuja palasia pystyssä.

ellauri058.html on line 144:     Tilanne on tuhansille suomalaisille liiankin tuttu. Kun oltiin mezästäjä-keräilijöitä, vanhat vietiin mezään tai jätettiin sillinpään kanssa jäätelille. Se oli selvä diili, kaikki tiesivät sen ennalta. Ja silti vastustelivat. Sit tuli maatalous, ja vanhuxet pantiin pihamökkiin ja käytiin niitä silloin tällöin kääntämässä. Heikkenevät huudot tuskin kuuluivat. Nyt ollaan taas työnmezästäjiä ja toimeentulotuen keräilijöitä, joille hoivakoti teettää jäätelin virkaa. Vanhuxet on ongelmajätettä, se on ikävää, mutta niin se on. Onnexi on hoivakodit, nuo teollistuneen ajan kuoleman odotushuoneet, jossa 7½ vanhusta saadaan heivatuxi hautaan yhden hinnalla. 

ellauri058.html on line 146:       Suomessa on miljoona vanhusta. Vuosittain parikyttuhatta vanhusta kärrätään hoivakoteihin. Leijonanosa niistä on muistisairaita. Alzheimereita ja muita dementtejä. Elämänmuutos on haikea ja surullinen tapahtuma. Paizi hoivakodeille. Hoivakodit on miljoonabisnestä. Jokainen säästetty vaippa on pieni omaisuus. Halvat moniosaajat pesee käppänöiden kakkoja. Jos ehtivät. 

ellauri058.html on line 148:       Tuhannet suomalaiset joutuvat pohtimaan, missä vaiheessa heidän on ize otettava vastuu ja päätettävä vanhempien päivät niiden puolesta. Lapsille tilanne on vaikea, surullinen ja sydäntä raastava. Isän tai äidin heikentyminen on muistutus myös siitä, että omakin elämä lähestyy loppuaan. Lisäxi vanhempien persoonallisuus voi muuttua, ja se voi tuntua ahistavalta. Niistä voi tulla vihaisia ja kauhu kaunaisiakin. Keski-ikäisten ei kuitenkaan pidä yxioikoisesti päättää vanhempien puolesta, vaan iäkkään ihmisen mielipidettä on ensin kuunneltava, ja vasta sitten heivataan. Pohdittava eri vaihtoehtoja, ja valittava niistä se mikä on mukavinta izelle. Senioreille onkin tarjolla monia asumismuotoja, kuten pienryhmäkoteja, tehostettua asumista, vanhainkoteja, laitoshoitoa, pakkohoitoa, kuritushuonetta, kovennettua, ja tietysti se tuttu laatikko.

ellauri058.html on line 150:       Perusteellinen vikittelykään ei aina auta, on vaan käveltävä vanhuxen heikon tahdon yli. Näin toimi esimerkkitapauxemme Satu Pesonen (nimet kuten henkilötkin kexitty). Hänen äitinsä Irman muisti ei toiminut kuten ennen, eikä suolikaan. Koitettiin saada lähetettä terkkarista, mutta huonolla menestyxellä. Huoli vanhempien suolesta on raastava, onnexi ei sitä tarvi kantaa kauan. Irmakin alkoi hieman laihtua. Satu Pesonen ja muut sisaruxet alkoivat toden teolla huolestua äidistään, kun tämä yhä useammin poistui ahtaasta asunnostaan omille retkilleen. Usein jouduttiin hälyyttämään poliisit. Pamputus ei tehonnut, joten hoivakotiin heivaaminen jäi vaihtoehdoxi. Äiti oli sitä mieltä että hän kyllä pärjää. Jos poliisi ei auta, voi koittaa lääkäriä. Vanhuxet usein kunnioittaa valkotakkia. They're coming to take me away haha, they're coming to take me away.

ellauri058.html on line 152:       Tätä nykyä (2008) Satu Pesosen 82-vuotias Irma-äiti asuu ryhmäkoti Poukamassa Lauttasaaressa. Nojaa, tätä nykyä (2020) siellä asuu Satu, ja Irma haukkaa multaa Hietaniemessä. Äiti on nyt erittäin tyytyväinen asuntoonsa. Äiti ize sanoo jopa olevansa maanalaisessa paratiisissa. Lasten ja lastenlasten vierailut ovat hänelle todellisia ilonhetkiä. Seurassa multakin maistuu paremmin.

ellauri058.html on line 157:       Nykymaailmassa ei ole realistista, että ihminen huolehtii yhtä aikaa omista lapsistaan, omista vanhemmistaan, ja omasta urastaan. Jostakin on laistettava, ja mikäs siihen parempi kuin vanhuxet. Uralta kerätään ne tuhatlappuset joilla vanhat pidetään kituuttamassa jääteleillään. Sillinpäitä järsien, kun sattuu sillipäivä. Käytävillä huhutaan uusista perunoistakin. 

ellauri058.html on line 164:     Tähän vois repostella työlästyttäviä työläiskirjailijoita kuten Toivo Pekkanen ja Väinö Linna. Vertauxen vuoxi vois ottaa pitkästyttävän rakennusmestarikirjailijan Kaarlo Alvar Päätalo. Sit kertauxen vuoxi ikävystyttävät insinöörikirjailijat Hyryn ja Tuurin Antit. Hännänhuippuna tympäsevät teeveestä tutut mainostoimittaja-julkkishaamukirjailijat Jari Pervo ja Kari Kotivalo. Kai  Hirvasnoro  (2002,  K) käskee unohtamaan ”samaa levyä loputtomiin vyöryttävän” Jari Tervon, sillä suomalaisen nykykirjallisuuden  johtava humoristi  on  Kari  Hotakainen. Pah, ikäviä perusssuomalaisia setämiehiä koko lössi. 

ellauri058.html on line 170: Väinö "Väpi" Linna oli Suomen aatteellisen saneerauxen kotivävy sodan jälkeisessä kyräilytilanteessa. Toiska Havu ei tätä älynnyt ja ampui nuolen pahan kerran jalkaansa. Albatrossiin ei osunut. Jousi osui omaan nenään. Väpiti väp. Jussi Talvi tyyppisen herrasjuustoilun aika oli peruuttamattomasti ohize. Väpi lavastettiin työläiskirjailijaxi, paljastaa HS Teema nyt. Hirmu ylläri. 

ellauri058.html on line 175: Tamperrelaiset ärrrät rrullaavat. Hämeenkyrön järbät on ihan ässiä. Niillä liittää älliä. Ja piisaa ämmiä.

ellauri058.html on line 180: Toivo Pekkanen oli kotkalainen duunari. Lapsuus-kirja on kirjoitettu aivohalvaustoipilaana, ja siltäpä se vaikuttaakin. Sen eka muisto on kun leikkikaverit leikki hautajaisia ja Topista lavastettiin vainajaa. Toiset lapset tunki sitä arkkuun. Se juoxi parkuen turvaan äiskän luoxe. Siitä lähtien se on (oli) tajunnut että jokainen päivä on uusi eilinen.

ellauri058.html on line 188: Äiskä oli iskää nuorempi ja iloluontoinen. Niillä oli alivuokralaisena nuori sähköttäjä jota äiskän teki mieli bylsiä. Iskä vaan murahteli ja supisi salaa autistipojallensa jumalasta kiikkustuolissa. Ei ihme että äiskä kävi kuumana. Sit iskä sai ne kiinni kamarista ize teossa ja läähätti vihaisena. Topi heräs siihen ja pelästy. Iskä rauhoitteli sitä aa aa lullaa. Seuraavana päivänä iskä oli taas töissä ja äiskä hyräili tyydytettynä. Sellaista menoa työläiskorttelissa. Ei ihme että pojastakin tuli autisti.

ellauri058.html on line 190: Pekka muutti Kotkasta Korsoon ja sieltä edelleen Helsinkiin. Pekkanen vieraili 20-30 luvuilla myös Tuijunkantajien piirissä, mutta ei tuntenut kuuluvansa heihin nolon taustansa ja olemattoman koulutuksensa vuoksi, olivathan muut Tulenkantajien jäsenet kouluja käyneitä ja niin sanotuista ”hyvistä perheistä”. Sen vuoksi Pekkasen vierailut Tulenkantajien piirissä olivat satunnaisia, eivätkä niinkään säännöllisiä. Maxoi jäsenmaxun muttei käynyt kokouxissa. Ei varmaan perustanut edes Katri Valasta. Pirun kommari. 

ellauri058.html on line 192: Toivo Rikhard Pekkanen syntyi 1902 Kotkassa kivityömiehen poikana. Terveisiä Kotkasta, pyllyyn käskivätten potkasta. Käytyään 2v kansista ja ammattikoulun se alko hakata 13 vuotiaana kiviä. Läpi harmaan kiven se löysi kirjojen salaperäisen maailman kirjastosta. Etenkin Jack Londonin. Kurjalistosta se nousi kirjalistoon.

ellauri058.html on line 197: Vanhemmiten sekin rupes mystikoxi. Näitähän on piisannut. Hiljasexi meni niin kuin iskäkin. Kuoli aivohalvauxeen viisikymppisenä akateemikkona. Tulix Väpistäkin akateemikko? Joo, jopa tieteen sellainen. Näin ne suurvisiirit vaiennetaan etteivät pyri kalifixi kalifin paikalle.

ellauri058.html on line 199: Pekkanen halvaantui vaikeasti 1949 ja joutui opettelemaan uudelleen kaiken aina puhumista ja kävelemistä myöten. Toipumisen aikana syntyi kuitenkin hänen lapsuudestaan kertova Lapsuuteni-teos, joka sai erittäin alentuvan myönteisen vastaanoton. Vuonna 1955 Pekkanen valittiin yllättäen akateemikoksi V. A. Koskenniemeltä vapautuneelle paikalle. Vaakku varmaan pyörähteli haudassa kuin Iita Kärpänen. Akateemikkona hän ehti olla vain kaksi vuotta, sillä hän kuoli aivoverenvuotoon 30. toukokuuta 1957 ollessaan Kööpenhaminassa luontaishoitolassa toipumassa.

ellauri058.html on line 205: Inkerin romaani ei yllä Pekkasen tunnetuimpien teosten Tehtaan varjossa tai Lapsuuteni (1953) veroiseksi. Se ei myöskään ole ihan sellaista propagandistista tekstiä, jota Pekkanen kirjoitti sodan aikana valtion leivissä.

ellauri058.html on line 206: Se oli vuosia Pekkasen ystävän ja tukijan Ester Kankkusen arkistossa. Olikohan Esterin kankkunen yhtä pyörähtelevä kuin Iita Kärpäsen? Sieltä käsikirjoituksen löysi kirjailija Matti Mäkelä. Mäkelä on kirjoittanut Pekkasen elämäkerran, joka on tänä (minä?) syksynä julkaistu nimellä Leveäharteinen ajattelija. Topi parka ajatteli päänsä puhki. Kotkan pojan selkäranka tuli läpi hatusta. 

ellauri058.html on line 211:       Suurin osa Hannu Salaman esikoiskirjasta keskittyy yhden kesän kuvaamiseen Eelin elämässä. Se tavallinen tarina. Raskaaksi tullut Eeli joutuu poikaystävänsä hylkäämäksi, hänelle tehdään abortti ja hän joutuu lopulta mielisairaalaan. Olipas siinä passiivia kotitarpeixi. Syyllisiä ei tavoitettu. Hemmetin masentava. Samaa agraarista paskaa kuin joku Sillinpää tai Ahani Juho. Meni salamana vessaan, veti viivana housut alas mutta kakka oli jo tullut. Sori vaan Salama, ei tällä vielä kuuhun mennä. Onnex mulla on Salamalta koko kokoomateos. Jossa juhannustansseista on kyllä poistettu ne jumalanpilkkarivit. Naurettavaa kerta kaikkiaan. 

ellauri058.html on line 213:       Jo pienen lehteilyn perusteella Salama on työväenluokkainen laahustelija. Kaik on kurjaa ja tulee vielä kurjempaa kun lättähatut roimii toisiaan. Kiskoin kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Tätä virkettä siteerasi Eski Saarinen vaikuttuneena Handen kirjasta minä, Olli ja Orvokki.

ellauri058.html on line 222: Jari Tervo sai sairauskohtauksen 12. joulukuuta 2015 esitetyssä Uutisvuodon 600. juhlalähetyksessä. Mutta no such luck, se jäi henkiin. Tammikuussa 2017 Tervo ilmoitti lopettavansa Uutisvuodon. Ihme kyllä loput jatkoivat. (Nää Uikipediasivut ei ole ihan ajan tasalla, ei koko Have I got news to you-formaattia enää julkaista. The final episode aired in May 2018. Eihän siitä mitään tullut ilman Pervoa.)

ellauri058.html on line 236:       – Sen verran noissa tapauksissa on samanlaista, että Sofikin seurasi silloin kustannustoimittajaansa. En tiedä yksityiskohtia siitä tapauksesta, Carlson kommentoi. No Sofi halus lisää valtaa ja paljon lisää rnahaa. 

ellauri058.html on line 256:     Tervo, Jari hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012).

ellauri058.html on line 263: Hotakainen sai vuoden 2002 Finlandia-palkinnon romaanillaan Juoksuhaudantie, josta tehtiin myös elokuva. WSOY:n julkaiseman kirjan kannessa ei kyllä ole rintamamiestalo, vaan vuosisadan alussa rakennettu mökki. Myös neljä hänen muuta teostaan ovat olleet Finlandia-ehdokkaina: Klassikko (1997), Huolimattomat (2006), Ihmisen osa (2009) ja Henkireikä (2015). Lisäksi hänen lastenkirjansa Ritva oli vuoden 1997 Finlandia Junior -palkintoehdokas.

ellauri058.html on line 265: Vuonna 2013 Hotakainen sai Pro Finlandia -mitalin. Kimi Räikkös-kirjasta odotetaan noobelia, kunhan ruozalaiset saavat joukkueen taas kasaan. Paizi Juri Turvo Ploiri-kirjoineen on kova contenderi. Ploirin kotona haisi niin pahalle että Jurin kalsaritkin meni pesuun. Hmm? JURIN kalsarit? Mikä siellä oikein haisi? Oltiinko vasenkätisiä? 

ellauri058.html on line 271: Hotakaisen ensimmäinen romaani Buster Keaton – elämä ja teot (1991) voitti Savonia-palkinnon vuonna 1993 ja oli myös Runeberg-palkintoehdokkaana. Se on tiiviimpi ja keskittyneempi kuin Hotakaisen muu tuotanto. Kirja on pienoisromaani ja sen kielellinen huumori on Hotakaista parhaimmillaan.kenen mukaan? Romaani Bronks (1993) eroaa Hotakaisen muusta tuotannosta pituutensa vuoksi. Se on myös perussävyltään pessimistisempi kuin hänen aikaisemmat teoksensa. Bronks sijoittuu aikaan, paikkaan ja maailmaan, jota ei voi määritellä, mutta josta voi silti selvästi tunnistaa nyky-yhteiskunnan piirteitä. Se on yhteiskunnallinen romaani ja kritiikki vallitsevia jär

ellauri058.html on line 276:     Hotakaisen vuonna 2002 ilmestynyt romaani Juoksuhaudantie sai Finlandia-palkinnon, ja kirjasta tehtiin myös samanniminen elokuva. Hotakainen sai romaanista Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Kirjan päähenkilö haluaa keskitasoisen, järkihintaisen omakotitalon, mutta Helsingin asuntomarkkinoilla se on melkein mahdotonta. Kun valtaosa suomalaisista haluaisi asua omassa talossa, romaani osuu suureen unelmaan. Kirja on käännetty yli kymmenelle kielelle. Sitä olisi opettavaista verrata toisen kodinrakentajan tuotantoon, nimittäin Antti Hyryn. 

ellauri058.html on line 278: Vuonna 2006 Hotakainen sai pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon näytelmästä Punahukka. Romaani Huolimattomat oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2006. Vuonna 2009 ilmestyi romaani Ihmisen osa, joka oli myös Finlandia-ehdokas. Ritva Valkama luki teoksen äänikirjaksi Yle Radio Suomelle. Vuonna 2011 romaani sai ranskalaisen Prix Courrier International -palkinnon parhaana käännöskirjana.

ellauri058.html on line 282: Hotakainen oli vuonna 2015 Kirjan ja ruusun päivän kirjailija teoksella Kantaja. Samana vuonna ilmestyi hänen romaaninsa Henkireikä, joka valittiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Palkintoraadin mukaan ”Hotakainen käsittelee aikamme tabuja oivaltavasti ja hauskasti.”

ellauri058.html on line 288: Hotakainen loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa Hämeenlinnan Rengossa 3. maaliskuuta 2012, kun vastaantuleva auto ajautui Hotakaisen auton eteen. Olikohan se Rengon koobra? Osta nyt antikvariaatista K3 (hyvä) 2 €:lla edullisesti kirjailijan Rengon kobra käytetty pehmeäkantinen kirja "Nitrodiskon napakympit". Rengon koobra on pitkälti vaiennut netissä, mutta osallistui keskusteluun Herlinin sanomien taannoisesta taittouudistuxesta.

ellauri058.html on line 315: Juoxuhaudantie

ellauri058.html on line 317: Juoxuhaudantie on juoxien umpihankeen kustua suomiklisheetä. Mitä iloa izevihaisella Karilla kirjoittaa noin läpipaskasta urbaanisuomiäijästä jos se on täysin kuvitteellinen. Tässä täytyy olla autofiktiota mukana.

ellauri058.html on line 320: Juoxuhaudantien klischeet on just samoja kuin ruozalaisessa tv-sarjassa Sandhamn, jossa autisti psykopaatti Anders nirhas perheensä ja muita hoitoja. Aikamme (teidän aikanne, siis 2000-luvun, ei mun ajan) kipeitä teemoja. Perhettä vaihdetaan kuin romaani hevosta. Kunnostetaan rintamamiestaloja. Pullit Sysmässä alla 2 autoa ja oranssinpunaiset lenkkarit. Juoxuhaudantie 2002. Avioerolaki 1988. Ne oli vaikeita aikoja. Äänitarkkailijan vanhemmilla on kesämökki Päijänteellä. Rintamamiehiltä Kari peri 1-sanaiset lauseet ja naisenpelon. Kurkkaan loppua, ei taida mennä Virtasen Matilla ihan putkiloon. Sinivuokot tulee hakemaan sen pois kotirintamamiestalosta. Tilanne päällä. Vitun hömelö. Poliisikin on joku Marita.  

ellauri058.html on line 322:     Kun lukee juoxuhautaa alusta kohti loppua, iskee naamaan Hotakaisen sankarin läpeensä äklöys. Just sellanen ihminen jota en voi sietää. Täysin perseeseen potkastava persumies. Fenssaa tuvan täydeltä elektroniikkaa kellarikoppiin saakeli. Alepan kassan tissit kovettuu voi perkele. Kokeilee koko ajan omaa pulssia. Voi helvetti. Helena ja Sini. Itkee kylppärissä kun konna lahjoo leipäkoneella. Vittu tää järbä on täyshullu. Luonnevikainen, sertifioitava sekobolzi, ja lisäxi rikollista ainesta. Mä en jaxa näitä Karin iänikuisia juoxuselostuxia. Eihän tällästä paskaa lue erkkikään. Helppo uskoa et Kari kuumuu Kimi Räikkösestä. Sielun veljiä. Karin naapuri on oikeassa: tupakoivat ihmiset on vammaisia, epäonnistuneita nilviäisiä. Olevinaan modernia moniäänistä, mut kaikki eri äänet tulee samasta reijästä: joka päästä kajahtaa Karin oma koleerinen ämyri. 

ellauri058.html on line 324: Helenan naisnäkökulmat on aivan vitun täynnä setänarsismia ettei voi uskoa. Ja sit tät ziljoonasta akenttitarinasta tuttua varustelua ja treeniä. Anaalis-obsessiivien peitonalusnamua. Sivistymättömiä kielivirheitä. Juoxiessa. Olivat aina auttanut minua. Pariisin Gard du Nordin rautatieasema. Säälittävää izesääliä kotirintamamiehistä. Puhasta puppua. Ja ilotonta epähauskaa vizinvääntöä omakotiasukeista Ilmari Pimiän kustannuxella, joka oli Olavi Homopaavilaisen lapsuudentoveri. Imi P. Imijä oli karjalaisrunoilija ja piirustuxen ope. Kieriskeli Olkkarin kanssa saunassa ja sen jälkeen lumessa. Liha liikkuu siellä ja kutaa on, häntä koipien välissä tuuhettuu.

ellauri058.html on line 329:     No fiktiotahan hää vaan on. Mut silti aiika heikkoa. Sama vika vaivaa Slimenonia, ks. alla. Yhtä lailla vituttaa väärän ajan kulissit ja sentimentit epookkisarjoissa, niinkuin siinä Netflix brittisarjassa jossa tänäpänä 20v naimisissa olleet esiintyy takautumissa 70-luvun vermeissä. Heittää 20 vuodella. Ei perse ihmiset välitä kuin oman ajan jutuista, siinä syy.

ellauri058.html on line 331:   Karilla on tollanen väkivaltaisen miehen Anders-tyylinen crew cut. Mutta se on sanka-rillinen. Epäilemättä se oikeestikkin pönkittää uhanalaista miehisyyttään juoxulenkeillä ja penkkiurheilulla. Karin crew cut frisyyri viittaa punk-menneisyyteen. Ja tää kohta on varmasti ize eletty varhaiskeski-ikäisen kaljuuntuvan narsistikirjailijan tunnustus:

ellauri058.html on line 336:       Se tässä kuitenkin on erilaista kuin Astrid Lindgrenissä ja tuo elävästi mieleen tän Sandhamnin autistisen psykopaatin Andersin, että Virtanen näyttää olevan kirjansa ainoa henkilö, muut on vielä pahvisempia. Vittu et nää suomalaissetämieskirjailijat on sit narsistisia egoisteja. Astridillä sentään vaikka Kati on minämuotoinen ne muutkin ihmiset näyttää sanovan ja ajattelevan jotakin. No ei ne oo vaan suomalaiset, vaan setämieskirjailijat yleensä. Ne amerikanjutkut on tässä suhteessa ihan jehuja. Luin loppuun Astrid Lindgrenin Kati Pariisissa. Sen loppu oli HYVIN LIIKUTTAVA. 10K kertaa parempi kuin mikään persuhotakaisen hutaisu. 

ellauri058.html on line 338: Ize asiassa kuultuna typerässä Suomi Sata haastattelussa ei Hotakainen kehtaa ihan suoraan sanoa et tää kirja on koirankopin katolta lipsuvan setämiehen hätähuuto. Top dogin kynnet ropisevat irti kattohuovasta. Kari Hotakainen: “Kun suomalainen mies muutti maalta kerrostaloasuntoon, hän muuttui häkkieläimeksi”. Karin pulssi nousi kirjottaessa Virtasen Matin tahdissa. Toi hullu juoxentelu on suoraan izeään Karia. Ja naisten erityisesti asuntovälittäjättärien ja hieromapotilaiden sanallinen kohtelu on ala-arvoista kuten ainakin naisvihaiselta setämieheltä. Niiden kohalla Hotakaisen naisviha on aivan tapissa. Onko se äänitarkkailijan vaiko äidin syytä, mene tiedä. 

ellauri058.html on line 340:     Hotakaisen veteraani on aivan se sama iänikuinen veteraaniklishee mistä pullanaama Kyrö 10v myöhemmin teki paalua. Onnexi ne työntää melkein kaikki jo vuohenputkea. Viimeisiä haravoidaan horisemaan izenäisyysvastaanotolle. Taitaa tänä vuonna jäädä haravoimatta. Kyllä minä mieleni pahoitin. Selvä plagiaatti kyseessä. Vittu kai sekin karvaturpa on vielä haukuttava, kun kerta setämiehet on pantavana seinää vasten. Vaikka se on niin vetelä ettei se pysy edes seinää vasten pystyssä. Alustavasti se on jo haukuttuna paasauxessa n:ro 14. 

ellauri058.html on line 342: Hotamies, jonka isäkään edes tuskin ehti mukaan Tali-Ihantalan torjuntakyyristelyyn, rinnastaa naisten tasa-arvon saavutuxet äijien sota-ajan tunarointeihin suomi-valtio-suomi sanakirjaxi: 

ellauri058.html on line 347: Yhteishuoltajuus / rauhanehdot

ellauri058.html on line 358:     Erittäinkin paska ihminen. Matti ainakin. Varmaan Karikin. Nuorena sillä oli tukka ja kovia mielipiteitä. Vaikuttaa nöyrältä mutta ei ole. Kekä helvetti on Tarmo Ropponen? Yhtä hölmö nimi kuin Hotamies. Kaikki kirjan henkilöt kuullostaa kiukkuisilta Kari Hotamiehiltä. Varsinkin se poliisi. Kari ei ole ajoissa tehnyt mitä haluaa. Juoxentelee vaan maanisesti ympäriinsä typerissä lenkkivaatteissa. Kalju paistaa crew cutista, hiki haisee, rillit höyrystyvät. Muun ajan nuhjaa kotona, kokkaa ja besserwisseröi, kiusaa kuoliaaxi äänitarkkailijaa.

ellauri058.html on line 360:     Yhteiskunta sallii puheen ja kieltää nyrkin. Se pyhittää puheen ja syyllistää nyrkin. Se pakottaa kuuntelemaan puhetta oli se millaista tahansa. Se nostaa puheen sivistyxen ylimmäxi mittarixi ja kieltää nyrkiltä sen kaikki liikeradat.

ellauri058.html on line 362: So what piipunrassi? Onkos nokan koputtamista? Sitäpaizi toi ei edes ole totta, saat työntää pikku nyrkkis vaikka omaan hanuriis. Siinä sulle tuttu liikerata.

ellauri058.html on line 366:     Hotamiehessä on sama vika kuin monessa muussakin sodanjälkeisessä teeveeajan kynäilijässä: Ne ei edes yritäkkään saada kuvaamaansa elämää tai ihmisiä kuulostamaan oikeilta, ne vetää matalalentona jotain teeveesarja- skeziklisheetä. Vitun teeveesarjat, vitun skezit, vitun halvat klisheet! Ne haluu selvitä elämästä samoinkuin kirjoitustyöstä vajaalla pakalla, pelkillä kuvakorteilla ilman hakkuja.

ellauri058.html on line 372:     Mut muuten Kari-Matti on hyvin vastenmielinen. Rupusakkia. Pahansuopia pakko-oireisia persumiehiä. Mixi ihmeessä Masa luulee et toisten omakotitalot jotenkin kuuluu sille? Se on narsisti, ilman muuta. Eze jaxaakin  Kari sitä vekuttaa et mix on setämiesten asia nyt niin huonosti et naiset saa muuttaa kotoa jos niitä vaan ihan vähän suutuspäissään hotasee. Ennen oli meillä paremmin. Eitää ole romaani tää on persusetähotaveteraanin pamfletti. Eikä tää ole ilmeisesti sattumaa, vaan porilaisen expunkkarin syvintä sielunelämää. Sillä Hotapojan uusimmasta tulee Herlarissa hyvin samansuuntsinen tuomio:

ellauri058.html on line 377: Karin tarinoita tuli taas. En pidä niistä, kun ne ovat valetta. Tästä samasta syystä en pysty näitä filmejä ja sarjojakaan televisiosta kazomaan. Kun koko ajan tietää, että joku hullu siilitukka Hotakainen on oikein istunut kirjoituskoneen ääreen ja kuvitellut niitä. Sitä minä en ymmärrä että niissä kuvittelijoissa on honteloita ex-punkkareitakin, keximässä jumalauta. No raha tekee kaltaisexeen, siinä se. 

ellauri058.html on line 384:     Hotakaisen lastenkirjat ovat lapsille sopimattomia. Raateleva lammas Jyrki Nummi huomauttaa, että Hotakaisen textit on mutkikkaiden struktuureiden  sijaan  pintaliitoa.  Kerronnallisuus  nojaa  pelkistettyyn  esitystapaan  ja  tarinat  rakentuvat  tyylitelmille  ja  parodioille  yksinkertaisessa  juonenkuljetuksessa.  (Nummi,  1997:  33.) Hotakaisen  teosten  ominaisuuksiksi  on  niin  kriitikoiden  kuin  yleisönkin  parissa  huomattu kankea pahansuopa vizailu, pinnallinen juoni ja nykyajan ilmiöiden käsittely. Kari  Hotakaisen  tunnetuimpia  teoksia  ovat  autofiktiiviset Klassikko (1997) ja Juoksuhaudantie (2002). Kari Hotakaisen julkkiskirjailijan  kuvassa  on kysymys  näkyvyydestä  ja  teosten  mainostamisesta  keinolla  millä hyvänsä.

ellauri058.html on line 386:   Opiskelijaraukka joutuu selostamaan seikkaperäisesti Hotakaisen sellereiden teennäisiä juonia ja lukemaan kahmaloittain Hotakaisesta kirjoitettuja kirjablogeja. "Tekstien välillä on havaittavissa vaihtelua esimerkiksi mielipiteiden suhteen."

ellauri058.html on line 388:   Rita Felski  haluaa  lisätä  reseptiokeskusteluun positiivista estetiikkaa. Hän operoi neljällä eri tekstuaalisesti sitouttavalla moodilla  (modes  of  textual  engagement):  tunnistaminen  (recognition), lumoutuminen  (enchantment), tieto  (knowledge) ja järkytys  (shock).

ellauri058.html on line 390:   Mitäs näistä mulle tuli kun luin Hotakaista? 1) tunnistaminen: juu tää kirjoittaja on nähtävästi täysi paskiainen; 2) lumoutuminen? no kyllä ei. 3) tieto? jotain asutustilastoja, sekä varmistunut tieto siitä et Hotakainen on täysi paska; 4) järkytys: mitä ihmettä? Miten tästä on voinut tulla joku bestselleri? Onx Suomessa tosiaan noin paljon persuja? No onhan niitä, ääniosuus on noin viidennes.

ellauri058.html on line 402: Esteettisten arvioiden siirron mahdottomuuteen tukeutuen kysynkin, että voiko kuka tahansa  esittää  arvion  objektista. Tällöinhän  tavallisella  lukijalla  on  aivan yhtäläinen oikeus esittää arvio.  Toki voidaan kyseenalaistaa arvion mielekkyys tai totuudenmukaisuus. Vaarana myös on pluralismi.  Blogistit  perustavat  enemmän  makumieltymyksiin  omat  arvionsa  kuin  mihinkään kirjallisuustieteelliseen metodiin.    

ellauri058.html on line 430:     Enää ei ole kioskeja eikä Reginoita ja Jerry Cottoneita erixeen, ne on kaikki jotain Intoja tai Siltaloita. Kustannuxen hinta on romahtanut, ja laatu seuraa mukana. Kriitikot  jakaantuvat  kahteen  koulukuntaan sen  suhteen, edustaako Juoksuhaudantie enemmän viihdettä vai korkeakirjallisuutta. 

ellauri058.html on line 432:     Kriitikot  ovat  eri linjoilla  hyvän  kirjallisuuden  kriteereistä.  Jokinen  nimeää  neljä  kriteeriä. Ensimmäinen kriteeri on se, että kirjallisuus on monipuolista ja luokittelematonta. Kriitikot arvostavat kirjallisuuden moniaineksisuutta ja kokeellisuutta. Toinen kriteeri hyvälle kirjallisuudelle onluova kieli tai tapa kirjoittaa. Kielen tulee olla luovaa, ja aiheiden käsittelyssä on  yksilöllisiä  piirteitä.  Kolmas  kriteeri  on  kirjallisuuden  vaativuus.  Kirjallisuuden  pitää haastaa  lukijaa  älykkyydellään  ja  kielen  avulla  siten,  että  lukija  pysyy  valppaana.  Neljäs  kriteeri  korostaa  aihepiirien  laajuutta. Kirjojen  aiheet  kattavat  tasaisesti  yhteiskunnan  eri alueita ja suurta osaa muuta elämää. Aiheet kattavat niin hyvän kuin pahan. Jokinen esittää, että  aihekirjoa  yhtenäistää  suomalaisuus.  Kritiikeissä  keskustellaan  suomalaisesta  identiteetistä ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin murroksesta. (Jokinen 1997: 32–33, 43–44, 77–79.) Kriitikoiden  huomio kiinnittyy siis enemmän teosten muotoihin ja haastavuuteen kuin samaistettavuuteen kuten tavallisen lukijan huomiosta voidaan päätellä.

ellauri058.html on line 444:     Juoxuhauta on nähtävästi tähdätty keskiälyiselle persumiehelle. Eli äly hoi, järki älä jätä.

ellauri058.html on line 447:       Laaja-alaisuus, hyvä ja paha mukana:

ellauri058.html on line 448:     
No ei kyllä tää jauhaa vaan tota yhtä asiaa, yhdestä leipälävestä. Muka-moniäänisyys on täysin unisonoa. Koskaan hyvää, aina pahaa jauhaa Karin ankat samalla narisevalla äänellä.  

ellauri058.html on line 452:   Graduntekijä on huomaavinaan, että kirjallisuuskritiikkikin on lipsumassa nettiteeveen perässä kohti Rotten Tomatoes -tyyppistä yksiliitistä mutustelua tyyliin yhdestä viiteen tomaattia. Ja tottahan se onkin, että 200M kärpästä tietää paremmin kuin 3 kriitikkoa millä tulee olemaan rahallista menekkiä.

ellauri058.html on line 454:   Äidinkielen opettajat ja kirjastoalan työntekijät ovat  yleisimpiä kirjablogin kirjoittajia.  (Jalkanen  &  Pudas  2013: 56–58, 67–88.) Teetin  itsekin blogisteille pienemmässä kaavassa  olevan  kyselyn, jossa kysyin  heidän  ikäänsä,  sukupuoltaan,  ammattiaan,  koulutustaan ja asuinpaikkakuntaansa. Tämän avulla pystyn luomaan heistä lukijakuvaa. Lähetin kyselyn kaikille 43 kirjoittajalle ja sain vastauksen 24 kirjoittajalta, jolloin vastausprosentti on  56 %. Saamani  tulokset  vastasivat  pitkälti  Jalkasen  ja  Pudaksen  saamia  vastauksia. Yleisesti  luonnehdittuna  tyypillinen  kirjablogisti  on  eteläsuomalainen  korkeakoulutettu 38-vuotias nainen, joka on ammatiltaan opettaja. Tarkemmin analysoituna ikähaarukka on 20–65 ikävälillä.  Kaikkein  eniten  vastaajia  oli 20–29 ja 30–39-vuotiaiden  ikähaarukasta. Heitä  on  yhteensä  14  kappaletta.  Yllättävintä  oli  havaita,  että  aineistossani  oli  muutama eläkeikäinenkin. (Katso tarkemmin Taulukko 1.)

ellauri058.html on line 456:   Herttinen! Entäs parasta ennen päivän ylittäneitä harsupartaisia miehiä? Oliko niitäkin?

ellauri058.html on line 458: Aineistoni  on  naisvaltainen.  Vastaajista  83  prosenttia  on  naisia.  Kappalemäärissä  20  onnaisia ja miehiä neljä. Luvut vastaavat aika pitkälti tämänhetkistä trendiä. Suurin osa kirja-bloggaajista  ja  yleisestikin  bloggaajista  ovat  naisia. (Jalkanen  &  Pudas  2013:  51.)Koulutuksen, ammatin ja asuinpaikkakunnan suhteen onenemmän hajontaa. Vastaajilla suurimmalla osalla on korkeakoulututkinto. Vain kahdella on toisen asteen koulutus. Kolme vastaajaa  ilmoitti,  että  heillä  on  joko  alempi  tai  ylempi  korkeakoulututkinto,  mutteivät  kertoneet,  minkä  alan.  AMK-tutkinnon  suorittaneet  olivat  pääsääntöisesti  terveys-ja  viestintä-alalta. (Ks.Taulukko 2.)    

ellauri058.html on line 462:   Ihan jännittää kuulla, mitä tämä porukka on mieltä kotirintamamiehistä. Oliko Kari-Matti oikealla asialla vaiko eikö? Ize Kari panee jopa naispoliisi Maritan peukuttamaan nyhjäkettä. Nyhjäkkeeltä oli opinnot jääneet kesken niinkuin Karilta. Se oli psykopaatti niinkuin nähtävästi Karikin.

ellauri058.html on line 466:   Juoksuhaudantie mielletään  naisten  keskuudessa  hyvin vahvasti miehille suunnatuksi teokseksi. Miesblogistit eivät käsitelleet lukijuutta. Monissa  teksteissä  esitetään  voimakkain  sanakääntein,  että  kyseessä  on  erityisesti  miesten kirja, koska se sisältää paljon miesmäisiä piirteitä ja äijäilyhenkeä. 

ellauri058.html on line 468:   Juoksuhaudantien Matti  Virtanen nähdään  blogiaineistossa  ainoastaan negatiivisesti. Hänen  tekojaan  tai  luonnettaan  ei  ymmärretä,  ja  hän  on  muutenkin  ahdistava.  Häntä  ei  voi edes  ottaa  huumorimielessä,  niin yliampuviksi hänen  tekonsa  mielletään.  (Kaisa  2012,B;Sara  2011,  B.)  Myös  pohditaan,  miksei  kukaan  puutu  hänen  toimintaansa.  Onko  hän  niin syrjäytynyt, ettei kukaan huomaa häntä? Riina(B)kysyykin, ”ovatko [Matin] kanssaeläjät oikeasti niin sokeita ja omaan napaansa tuijottelijoita kuin Hotakainen antaa ymmärtää?”  

ellauri058.html on line 470:   Ristiriitaisuudet  Matin  persoonallisuudessa hämmentävät joitakin blogisteja. "En  vieläkään  tiedä:  pidinkö  Matista  vai  vihasinko  häntä  kuitenkin  enemmän?  Hänessä  on niin monta erilaista puolta." Hän osasi tehdä hyvää makaronilaatikkoa. Hän osasi kuristaa Taiston pojan Viki-suomenpystykorvan, joka oli autuaan tietämätön tapahtumista. Vikki-koira joutui näsän käsiin.

ellauri058.html on line 472: Helenasta pönttölukijat eivät ota selvää: onko se kylmä, izekäs vai epävarma? Teosten lopetukset keräävät jonkin verran myös kuvailua. Odotin enemmän tulkintaa, mutta  sitä  ei  valitettavasti  esiintynyt. Juoksuhaudantien lopun  motiiviksi ehdotetaan Matti Virtasen mielenvikaisuutta ja maanisuutta. Juoksuhaudantien tapahtumat  ovat  kaikessa  paradoksisuudessaan  överiä, jopa siinä määrin, että ne tylsistyttivät ainakin Sannaa (2012, B).

ellauri058.html on line 474:   Blogistien keskuudessa hänet  nimetään  mestarikirjoittajaksi  ja  hänen  kirjailijantyötään  arvostetaan  poikkeuksetta (esim.  Arja  2011,  B).  Lukija  odottaa  löytävänsä  tiettyjä  piirteitä  lukiessaan,  niin  sanottua tuttua tai taattua Hotakaista. Nämä piirteet ovat vuosien saatossa muodostuneet seuraaviksi: huumorin yhdistäminen traagisuuteen, kielellinen leikittely, näkökulmatekniikka ja moniäänisyys  sekä  ajankohtaiset  teemat. Juoksuhaudantien henkilöitä  yleisesti  pidetään  samaistuttavina. Nimet ovat perinteisiä suomalaisia nimiä.

ellauri058.html on line 478: Ookei, tän perusteella ei tarvi enempää Hotakaista plärätä. Se on jo Juoksuhaudantiestä nähty. Vaikea uskoa että sitä pidetään humoristina. Taiwanilaisessa A Sun leffassa naurettiin vaan kerran: kun vankilasta vapautunut heebo pyysi uhriltansa anteexi että oli katkassut siltä käden, uhri nauroi kovaa ja ilottomasti. Hotakaisen huumori on vähän saman tasosta. 

ellauri058.html on line 489: Toppuuta tok. Kohta on Suonenjok. Helena Ahonen-Myka niminen käpistelijätyttö oli Rautalammilta. Sillä oli 30K lukematonta sähköpostia. Se heitti sitten hanskat naulaan ja lopetti opistokäpistelyn kuin seinään 2010.

ellauri058.html on line 492: Mitä yhteistä Hotakaisella ja Slimenonilla? Molemmat on pahalta haisevia ketjupolttajia jotka karsastavat raittiita. Mitä muuta yhteistä? Molemmat olivat laskukkaita ex-pikkuporvareita persuja kunnes saivat menestystä kirjailusta ja omaxikin yllätyxexeen muuttuivat nousukkaixi porhoixi. Molemmille jäi silti päälle persuasenne jolla karsastavat onnekkaampia syntyperäisiä kermaperseitä. Slimenon kadehti rikkaita flaamilääkäreitä ja Karzu rivi- ja omakotitaloasukkaita.

ellauri058.html on line 495: Artisti oli Karin lailla aina hyvin tarkka yksityisyydestään. Rahan sijoittelu ei ole hänen addiktionsa, tupakka on.

ellauri058.html on line 500: Hotakainen muistaa yrittäneensä puhua WSOY:n silloista kotimaisen kirjallisuuden päällikköä Vilho Viksteniä puhelimessa ympäri. Hän halusi Helsinkiin neuvottelemaan runoistaan. “Ei se murukahvin juominen täällä niitä paskoja miksikään muuta”, töksäytti Viksten.

ellauri058.html on line 502: Eräs lukija möläytti hänelle jalkakäytävällä, että hankki romaanin vain koska se oli palkittu. “Hirveä kirja!” mies ähkäisi. Hotakainen on kuullut myös marinoita, ettei kirja auttanut ollenkaan rintamamiestalon ostossa. Toki hänen arkensa muistuttaa monen miehen arkea. Vaimo Tarja on äänisuunnittelija televisiossa. (Ennen se oli tarkkailija.) Tyttäret Roosa ja Kaisa ovat kahdentoista ja viiden. Perhe asuu omakotitalossa Pakilassa, isännän tarkennuksen mukaan erillistalossa. Taloyhtiöön kuuluu kolme taloa, joista jokaisella on oma pieni piha. Hän irvistää. “Pihan pienuus on siunaus. En ole mikään multanäppi.” Silti vittu Pakilassa omakotitalossa. 2 tyttöä. Taaskin vain halkiohaaroja. Ei jaxanut toistoja yhtä monta kuin isäpappa, joka teki vielä 77-vuotiaana gradua. Ei jäisi siltä opinnot kesken. 

ellauri058.html on line 514: Perza Lässylän sotaromaani Kerron päin mäntyä on veretön kuin Perza ize. Paljon on seliseliä, könpelöitä lauseita. Kaikki selitetään rakkaalle lukijalle, neuvoja satelee neuvottomalle, hyvä ettei jää mikään epäselväxi. Einarin ahterissa käy kylmiä ja kuumia aaltoja. Einar sairastuu epsanjantautiin nääs. Einarin Elsa-vainajalle puikkaamalla Taimilla on jo 2-vuotiaana sirot sääret. Miehiltä käy lastenteko liukkaasti. Satamien tytöt ovat pehmeitä ja kuumia. Liha liikahtaa. Lindroos kuluu pönttöuunin kyljessä kuin talvitakki. Elsa saa Einarilta toisen tartunnan. Ei pääse teholle vaan ottaakin ja kuolee siihen. Taimi jää isosisko Ainolle. Pastori Viksund köhii hihaansa. Perza pelkää vähän kärpäsiä.

ellauri058.html on line 519:   Seijan ja Riitan serkku Ina teki pahan gaffen, kun se puhui Riitan majasta Rauharannan päätalona, "da oben". Väärin, väärin! Wilhon 1 1/2-kerroxinen omakotitalo on kiistämättä Rauharannan tilan päätalo, ja vaikka Talasniementie nousee Majan portille, niin Paulin matala mezästysmaja on Rauhixesta kazoen alamäessä.

ellauri058.html on line 527: Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (11. marraskuuta 1919 Taivalkoski – 20. marraskuuta 2000 Tampere) oli tunnettu suomalainen kirjailija. Päätalo tunnetaan parhaiten omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista, joista jälkimmäinen on omaelämäkerrallinen teos. Päätalon tuotanto sisältää 39 romaania, kolme näytelmää ja kertomuskokoelmaa.

ellauri058.html on line 543: Parhaat muistoni yliopistosta ovat praktikum-kurssien ensimmäisiltä vuosilta 1969–1971. Silloin kirjallisuutta lukemaan tuli poikkeuksellisen lahjakas kohortti nuoria, joista sittemmin tuli keskeisiä tekijöitä kirjallisilla kentillä: kriitikko Vesa Karonen, tohtori Pertti Lassila, professori Juhani Niemi, kustannustoimittaja Paula Pesonen, professori Pekka Pesonen, kustannustoimittaja Anja Salokannel, kirjailija Juhani Salokannel... Samaan joukkoon liittyi tulevia kirjailijoita, kuten Kristina Carlson, Markku Envall, Leena Krohn ja Panu Rajala. Siinä joukossa oli ilo irrallaan. Ilo pinnassa vaikka syän sittemmin märkäni. 

ellauri058.html on line 551: Aloittaessani Haanpää-tutkimustani 2010 soitin Karoselle ja pyysin tapaamista. Tarkoitukseni oli haastatella häntä ja muita johtavia Haanpää-tutkijoita ja liittää heidän tuoreet näkemyksensä osaksi lähdeaineistoja.

ellauri058.html on line 559: Karonen piristyy Neuvostoliiton hajottua

ellauri058.html on line 581:   Vesa-setä mäystelee nulikoita vanhana setämiehenä:

ellauri058.html on line 585: Iijoki-sarjassakin piisaa naisia niin paljon, että vain osa saa Timosen kirjeen. Hän kirjoittaa myös Kallea suosineille vanhemmille naisille, mutta enemmän saavat sijaa nuoren Kallen naissuhteet ja niiden sukupuoliset sekoilut ja häpeät. Päätalo kirjoittaa nuoruutensa seksuaalisavotoista, ”kotahalosta” ja ”sonnien yöstä” suorasanaisesti. (Ei sentään runomuodossa.)

ellauri058.html on line 593: Timonen tähdentää ”nykynaisen näkökulmaa” yhä uudestaan, vaikka toisaalta ”historian naisia on hyvä tarkastella omassa kontekstissaan”. Tahallaan kai hän tarjoilee naisille ”selviytymisstrategiaa”, ”resilienssiä” ja ”camp-tyyliä”. Hän kysyy Ruijassa 1860-luvulla eläneeltä Lahti-Vapulta: ”Oliko siellä myös vilkasta sosiaalista elämää ja seurustelua?”

ellauri058.html on line 599: Seksuaaliasioita puidessaan Timonen ja Heikkinen sivuuttavat muita seikkoja. Nuoruuden savotat -osassa minä-kertoja Kalle toteaa: ”Ihailen arkioloissa Hitleriä, sanansa pitävää ja ihmeitä aikaansaapaa Kolmannen valtakunnan johtajaa.” Veskunkin mielestä Aatu-veitikka oli selkeästi ryhdikkäämpi mies kuin Joe-setä.

ellauri058.html on line 609: Yrjö Jylhä oli komppanianpäällikkönä rohkea ja päättäväinen sotilas. Hän koetti säästää miehiään, mutta ei aina onnistunut. Joskus tuli törsättyä ihan sikana. Kaatuneista ja haavoittuneista sotilaista sekä tuhotuista kylistä muodostui Jylhälle painajainen, joka raastoi hänen mieltään loppuelämän. Viimeiseksi jäänyt runokokoelma Kiirastuli kuvaa koskettavasti talvisodan kauhunnäkyjä.

ellauri058.html on line 616: Rojola oli itse keskeisiä Päätalon kriitikoita kuvattuna aikana. ”Toinen tärkeä kriitikko oli tietysti Vesa Karonen, jonka kanssa melkein vuorovedolla ja rinnan yhteen aikaan Kallea kahlasimme. Eero Marttinen kajautteli omia kehujaan pohjoisesta, ja Pekka Tarkka oli myös asiallisen positiivinen, huomasi varhain Päätalon merkityksen. JP Roos otti sosiologisen tutkintakulman tähän suomalaisuuden järkäleeseen."

ellauri058.html on line 618: Rojola kirjoittaa saaneensa Kallen uuden kirjan aina jouluksi sirolla omistuksella varustettuna. ”Pakkohan siitä sitten oli kirjoittaa ja kommentoida. Ehkä kriitikko ei ollut kaikkein objektiivisin. Välillä uuvahdin kyllä, enkä totta puhuen jaksanut seurata teossarjaa loppuun saakka. Tuleekohan koskaan aika, jolloin niihinkin tekisi mieli palata.”

ellauri058.html on line 622: Iijoki-sarja oli seikkailu ihmisen kiehtovaan elämään – on aika jättää haikeat hyvästit

ellauri058.html on line 629:   Jos olisin tiennyt, mihin lähden, en tiedä olisinko lähtenyt. Olen toistellut mielessäni tätä lausetta moneen otteeseen parin viime vuoden aikana, mutta juuri nyt ei kaduta. Jaxaa jaxaa se on meillä Päätaloilla ihan deviisi. 

ellauri058.html on line 641: Kalle kotiutettiin jatkosodasta marraskuussa 1944. Hän ja Helvi saivat pian asunnon Kustaa Lehtosen talon yläkerrassa Messukylässä. Se oli puolitoistakerroksinen puutalo. 1948 Helvi vaihtoi työpaikkaa Uudenkylän Voiman myymälään. Kesällä 1951 Helvi ja Kalle muuttivat Taivalkoskelle, josta Kalle oli ottanut työn kunnan rakennusmestarina. Sieltä Helvi palasi seuraavan vuoden syyskesällä. Hän työskenteli sen jälkeen linja-auton rahastajana.

ellauri058.html on line 643: Avioliitto oli vaikeuksissa Kallen naisseikkailujen takia. Se oli sota-ajan avioliitto, joka oli solmittu nopeasti montakaan kertaa tapaamatta ennen kihlausta. Kalle ei ollut vielä kypsä avioliittoon, häneltä oli jäänyt nuoruus kesken isän sairauden ja sodan vuoksi. 1953 Kalle valvoi Vesilahdella keskuskoulun rakentamista. Tällöin hän tutustui nuoreen Annaan, jonka saattoi raskaaksi. Tämä lopulta sai Helvin hakemaan eroa.

ellauri058.html on line 645: Iijoki-sarjan kuvaus Laina Purosesta eli Helvistä ei ole mairitteleva: hän oli usein pahalla tuulella eikä suvainnut alkoholia.

ellauri058.html on line 653: Pekasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennenkö tutustuin lähemmin kaima Hannuun ja vahingossa sattui hyllystä käteen Pekka. Vieläkään en ole mitään siltä lukenut, mut käyhän tää multa ilmankin. 

ellauri058.html on line 657: "Kun olen nyt lueskellut Pitelemättömän tekstiä, huomaan, että menen aika nopeasti ne kohdat, joissa minulla on kova hätä. En halua pysähtyä niihin.” Menin salamana vessaan ja vedin viivana housut alas, mutta paska ehti ensixi. 

ellauri058.html on line 660: Setämiehenä Pekka vähätteli metoo kysymyxiä. "Kun minua on syytetty metoo-kysymysten vähättelystä, haluan selvennykseksi ilmoittaa, että olen asiassa täysin syyntakeeton uhri, jonka tutkimatta tuomitseminen olisi oikeusmurha. Mun päässä soi ehtimiseen Esa Pakarisen metoo-klassikko 'kuti, kuti, ei saa, voi kun sää olet tuhma'."

ellauri058.html on line 662: Muistelija kirjoittaa tulevansa 1950-luvun maailmasta, joka oli ihan toinen kuin nyt. Vittu jätkä tuli pystymezästä. 

ellauri058.html on line 669: Mä en enää lue uutisia. Annan Seijan kertoa ja viisata parhaat palat luurista. Se näyttää hartaalta vanhuxelta vuoteessa joka selaa katkismusta kädet ojossa. Herran valo loistaa hartauskirjan sivuista. 

ellauri058.html on line 671: Joku mamu Somchai Jotaingut raiskas kännipäistä 14-vuotiasta koulutyttöä jyväskyläläisessä autotallissa. Somchai työntyi ainaskin 2x mehukkaasti uhrin emättimeen. Yhdyntä oli ainaskin osan aikaa suojaamaton. Ei käy selväxi edestä vai takaa, ja ruittasko se kamat pussiin 2x, menikö 1 lasti johkin korzuun tai muuhun suojaimeen, miltä Somchatista tuntui munan työntyessä perille, ja jouduttiinko toista seisokkia odottelemaan. Hyvin uutisoitu Ilta-Pulu, mut vieläkin on parannettavaa.

ellauri058.html on line 677: Pankit: Koronaelpymisen käyrä näyttääkin ß-kirjaimelta, sanoo ”bbzzoiinnnkkk”, haisee perseelle

ellauri058.html on line 683:     Ei kommentteja artikkeliin Pankit: Koronaelpymisen käyrä näyttääkin ß-kirjaimelta, sanoo ”bbzzoiinnnkkk”, haisee perseelle	

ellauri058.html on line 687: Työn tuottavuuden kehitys Suomessa on nykyään pitkälti korkean teknologian teollisuuden harteilla (kuvassa oikealla).

ellauri058.html on line 699: ”Täyttä varmuuttahan ei toistaiseksi ole siitä, haiseeko elpyminen hyasintille vai perseelle, mutta eiköhän se perseelle ole”, Manni arvioi.

ellauri058.html on line 704:   Näin haistattaa kokoomuxen Kirsi Nännipiha nettihuijareille jotka kiristää mielenvikaisilta bitcoineja varastettuaan niiltä sairaskertomuxia. Avun pyytäminen ei ole koskaan häpeällistä, sanoo Kirsti oikeutetusti, mutta uskovatko miljoonat kumikaulat sitä?

ellauri058.html on line 706:   Tismalleen! Kerrankin on kokoomuslainen oikeassa eikä vaan oikealla. Jos noi halunkit joutus mun käsiini niin mä ruuvaisin niiltä henkilökohtaisesti irti niiden pikku rupukikkelit. Ja laittaisin värikuvat niistä ja niiden irtaimista kikkeleistä Instagramiin. Konna A, sen giguli A', konna B, sen mulkeroinen B'. Varokaa näitä. Potkikaa niitä persuxiin jos tapaatte. Ne tunnistaa siitä et ne pissii istualtaan. 

ellauri058.html on line 714: The ancient texts describe the symptoms Herod experienced in his final days: painful intestinal problems, convulsions in every limb, intense itching, breathlessness, and gangrene of the genitalia. Josephus wrote that Herod’s final illness―sometimes called “Herod’s Evil"―was excruciating.

ellauri058.html on line 716: It has generally been thought that King Herod died at 69 years of age from complications of gonorrhea. Dr. Jan Hirschmann, a physician at the University of Washington School of Medicine in Seattle, decided to explore further, and presented his diagnosis at the Historical Clinical Pathologic Conference (CPC).

ellauri058.html on line 718: Dr. Hirschmann said he decided to focus on the symptom of itching. “At first, I considered Hodgkin’s disease and some diseases of the liver.” Chronic kidney disease covered all of Herod’s symptoms except gangrene of the genitalia. Dr. Hirschmann figured that the most probable cause of King Herod’s death was chronic kidney disease complicated by Fournier’s gangrene, which is an unusual infection affecting the male genitalia.

ellauri058.html on line 720: Only about 500 cases of Fournier’s gangrene have been recorded in the medical literature. It is caused when Staphylococcus, Streptococcus or E. coli bacteria infects and starts to rapidly kill cells, turning tissue black.

ellauri058.html on line 722: Hirschmann presented his research at the Clinical Pathologic Conference in Baltimore, US. Since 1995, the annual conference has examined the cause of death of famous figures, including Alexander the Great (typhoid fever from a contaminated pork chop) and Edgar Allen Poe (rabies).

ellauri058.html on line 724: Herodes on yxi tiernapojista. Joulunajan lapsenmurha saattaa olla tarua. Nihtiä ei ehkä lähetettykään vauvat tappamaan. Onkohan murijaanien kuningaskin tarua? Entä jeesuslapsi? Mihkä täs voi enää luottaa? Pelkkiä vaihtoehtoisia totuuxia.

ellauri058.html on line 742:   Johannes yökastelija oli nasiiri ja kasteli muita nasiireixi aikovia. Ruokkoamaton kulkuri kuin Maigretin Petr le Letton nuorempi.

ellauri058.html on line 743: Olikohan yhtä kova doku. Kastoiko kurkkua myötäänsä viinanaukuilla.

ellauri058.html on line 750: Vaan pää jäi käteen vetävän käteen loppupeleissä. Pauhaavan nasiirin pauhu katkesi kuin leikaten. Kolmas huti ja palo kotipesälle kuin ammoin koulupesixessä Johixen kenzulla.

ellauri058.html on line 761:       Horiseva vanhus ihmettelee nykyisyyttä: Amundsenin meri ja Siperian ikirouta ovat jo parasta ennen päivän ohize. Japani ja BP lupaavat olla lämmittämättä ilmastoa enää vuonna 2050. Mutta on jo liian myöhäistä. Trump ei lupaa mitään, paizi jatkaa törkymöykkyilyä. Samoin Brasilia ja Rule Britannia. Ruozissa on yxityiskouluja, joissa opetus on vaan englannixi koska saatiin halvat opettajat Intiasta. Göteborgin juippien mielestä on kovixinta pukeutua pehmyreihin ja vyölaukkuihin, koska huumelankareilla on sellaiset. Uuden ajan olot jäävät vanhuxelle aivan vieraixi.

ellauri058.html on line 763: Kliketyklik. Lisää ns uutisia pukkaa päivittäin. Koronakaranteeniin kyllästyneet turkit ja ranskixet polttaa ajankuluxi toistensa lippuja, Macron ja Erdogan tekee iloisina hai faiveja: hyvin menee mut menköön. Hämäräkultin Mikko Alatalon näköinen johtomiekkonen brändää uskovaisten naisten pimppuun DOS. Disk Operating System. Bill Gates ilostuu. Seis maailma pysäyttäkää karuselli, etoo, tahdon ulos. Jo riitti suljen tämän viidakon sanon kuin Tarzan. Google huutaa vielä ovenraosta: Hämmästyttävä paljastus seiska-lehden blogissa! Lihava blondi herutuskuvassa. Suljen selaimen, Larry Pagen kenkä jää kipeästi oven väliin. 

ellauri058.html on line 767:     Meleagros Gadaralainen (m.kreik.  Μελέαγρος ὁ Γαδαρεύς, Meleagros ho  Gadareus, lat. Meleager, noin  140–70 eaa.) oli antiikin  kreikkalainen runoilija, joka  kokosi ensimmäisen laajan kokoelman  epigrammeja. Tämä antologia oli  ensimmäinen niistä kokoelmista,  joista myöhemmin yhdistettiin  Kreikkalainen antologia. Sana  ”antologia” tulee kokoelman  alkurunosta, jossa Meleagros vertaa  jokaista runoilijaa kukkaan tai  yrtinoksaan, ja kutsuu kokoelmaa  niistä punotuksi kukkaseppeeleeksi.  Kreikan anthologia tarkoittaa  kukkakokoelmaa. Meleagros ei  järjestänyt kokoelmaa runojen  tekijän vaan aiheen mukaan, ja  lisäsi usein varhaisempien runojen  perään omiaan. Kaikkiaan  kokoelmassa oli arviolta 4 000  säettä. Mulla taitaa olla jo  enemmän. 

ellauri058.html on line 775:  Paizi hei, Melamies  taitaakin olla vasenkätinen. Sen  ihastuxet on niitä Proustin  laiturilla pukkihyppeleviä  neitosia. Gilbertejä ja  Albertineja. Yhessä runossa se  kyllä vittuilee niille eze muka  stergei thelyn erota, he  likes cunt, kuten puolikarkeasti  kääntää Daryl Hine, Melan  näköispazaan näköinen kanadalainen  runonkääntäjävainaja, muze taitaa  olla Melan läppä. Daryl oli izekin  melamiehiä: 

ellauri058.html on line 779:  Following the death  of his partner of more than 30  years, the philosopher Samuel  Todes, Hine lived in  semi-retirement in Evanston,  Illinois. Hine died of complications of a blood disorder on August 20, 2012 at the age of  76. Varmaan AIDS. Pueriilit runot on kuiteskin omistettu "for Jerry". Hmm. Ezellanen Jami. 

ellauri058.html on line 785:  VII STRATO Loose girls lose their  grip. They wear cheap scent. Their  kisses aren’t sincere or innocent.  Sweet smut is one thing they’re no  good at talking. Their looks are  sly. The worst is a bluestocking.  Moreover, fundamentally they’re  cold; They’ve nothing for a groping  hand to hold. 

ellauri058.html on line 787:  III STRATO Diodorus, boys’ things  come in three Shapes and sizes;  learn them handily: When unstripped  it’s a dick, But when stiff it’s a  prick: Wanked, you know what its nickname must be.  

ellauri058.html on line 793:    Tämmösen johdannon oli Daryl pueriileihin käännöxiinsä väsännyt (keskeltä on poistettu turhaa jorinaa): 

ellauri058.html on line 803:   The family unit, however defined,  is itself a comparatively recent  invention or convention; for  whereas the bond of mother and  child remains for our kind as for  each of us the earliest form of  attachment, among adults — and we  should never forget that adulthood  began much earlier in earlier times  — it was the group, the horde, or  that most decried yet most prevalent group, the gang. Gangs, first  I suppose for hunting game, are to  be found not only on streetcorners  but in board rooms, the most common  and powerful type of the gang being  the committee. The group for and  within which these poems were  composed and circulated was  neither a gang nor a committee —  itself a martial term originally —  but a court, neither an academy nor  yet an institute; these rather than  those high-flown heterosexual  fantasies of the twelfth century  represented the first form quite  literally of courtly love.

ellauri058.html on line 810:     1. I wish to let the reader know that I myself am sexually conservative: I am married, faithful to my wife, and a father. In this review I plead …castum esse decet pium poetam / ipsum. uersiculos nihil necesse est, qui tum denique habent salem ac leporem , si sunt molliculi ac parum pudici. Tää on Catulluxen runosta 16 joka alkaa Pedicabo ego vos et irrumabo. Teivas Oxalan unohtumattomana käännöxenä Suuhun myös peräpäähän teitä tökkään. Siellä sanotaan: Hartaan näät runoniekan siivo olla kuuluu, voi toki värsyt olla toisin; silloin niissä on sukkeluutta, suolaa, pehmeet jos ovat eikä liian siivot. Kovia munia ja pehmoisia värssyjä. Vanhana on pikemminkin toisin päin. 

ellauri058.html on line 826: Tatun lukuromzsku on mehukasta suomea. Mukava lukea vuoroin sitä ja vanhaa Megreetä. Kuin napostelis suklaata ja salmiakkia.

ellauri058.html on line 848: Aha, kukahan sen tiesi.

ellauri058.html on line 873: So what, Gregory!

ellauri058.html on line 892: Hmm, niin kai. En tajuu homovihamielisyyttä ollenkaan. Mua ei kiinnosta muiden seksielämä yhtään.

ellauri058.html on line 912: Joo tottakai siihen tulee noita eetteripyörteitä. Niinkuin muurahainen luonnossa tekee kiekuroita ja tapailee muita muurahaisia. Onhan taivaankansikin ihmeellisen monimutkainen vaan noudattaen Newtonin lakeja.

ellauri058.html on line 915: Niin,niin, niin. Mutta jos ja kun oli puhe Tatusta & co. ei ny tartte noita kaikkii muurahaisia tähän TAAS.

ellauri058.html on line 945: No johan sanoin. Selittää sen tuotantoa.

ellauri058.html on line 950: Vuonna 1933 julaistussa Kirjassa Ecluse No 1 Megree on lähdössä varhaiseläkkeelle pöndelle. Slimenon oli vasta 30 vee! Olikohan sillä kolmenkympin kriisi. Kirjassa Maigret 1934 sama tematiikka jatkuu. 

ellauri058.html on line 952: Jules Maigret naît à Saint-Fiacre (se oli se lapioon nojaava misogyyni puutarhapyhimys!) dans l’Allier, en 1887, ce qui ne l’empêchera pas de n’avoir que 58 ans en 1967. Se on kuin Roope Ankka, vanha muttei vanhene.

ellauri058.html on line 960: Dans la plupart des enquêtes, notamment les premières publiées, les lecteurs le découvrent dans la quarantaine, pesant, massif sous son chapeau melon, ce qui ne l'empêchera pas quelque temps plus tard de passer au feutre mou. Avec son gros pardessus noir, la pipe au bec, mains dans les poches. Julle vetää viinaa olutta viiniä ja aperitiiveja ja polttaa piippua aivan ketjussa. Murahtelee puhelimeen ja ripustaa takasin koukkuun luuria. Eclusessa sen etunimi oli Joose. Kymmenluvulla sillä oli yhtä isot wiixet kuin Daltonin weljexillä.

ellauri058.html on line 964:   Tää Écluse N:o 1 paljastaa Slimenonin setämiesmäisen narsismin vitun selvästi. Siinä on aivan valtava törkymöykky miehexeen joka tekee vaikka mitä sikailuja, bylsii parhaan kaverinsa vaimolle retardin, kohtelee omaa perhettään kuin jätesäkkiä, mut kun se on Maifretin doppelgänger, pääsee aivan turhasta murhastakin vähällä, saa enintään 2 vuoden kakun, jos sitäkään, Maifret lupailee. Sen läheiset tekee izemurhia ihan joukolla. Vittu mikä sika. Siis Slimenon. Sinänsä vizikästä et Maifret ihmelettää mix törkymöykky Ducraun lytistetty poika tekee izarin. Slimenonin tytär tekee seppukun 60-luvulla. Samasta vitun syystä. Silläkin oli paskiainen iskänä. 

ellauri058.html on line 966: Meung-sur-Loire: In fiction, it has been described by Alexandre Dumas in The Three Musketeers as the village where d'Artagnan, en route to join the King's Musketeers in Paris, first encounters the villainous Comte de Rochefort. Also in fiction, Meung-sur-Loire is the country home of Chief Inspector Jules Maigret, Georges Simenon's classic crime fiction character. Maigret and his wife Louise eventually retire to their Meung-sur-Loire home, where he spends his time fishing (pike), and she tends, according to her sister, any number of animals.

ellauri060.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri060.html on line 45: Ihan kuin Pertti Lehtonen 


ellauri060.html on line 50: Mitä useamman tehdastuotetun pönttösarjan kazoo, sitä selvemmäxi käy, et geenit ja meemit, jälkeläisten määrä ja rahareviirien kasaus, ne kiinnostaa niin kuvatuxia kuin kazojiakin. Kaikki muu, mukaanlukien välitöntä tyydytystä tuottavat lyxi, sexi ja väkivalta, palvelee vaan samaa asiaa. Aika ikävystyttävää ja tympäsevää. Mut sitähän tää eläminen on.

ellauri060.html on line 55: Mulla oli taipumusta nuorempana saada raivareita kuten Aku Ankka. Nyt niitä saa Donald Trump, joka on juuri saanut potkut valkoisesta talosta. Kultainen vessanpönttö raahataan pian pihalle ja Aku ize niska peffa kii lentää perässä. Perseessä lappu nuppineulalla: YOU'RE FIRED! Bye fat ass! Slow Joekin taitaa olla aika luikero, mutta onnexi hirmuvanha jo. Jos hyvin käy, se sotkeutuu kengännauhoihinsa ja saadaan kamalasta Harrixesta sekarotuinen naispresidentti vihdoinkin. Pidetäämpä peukkuja. 

ellauri060.html on line 57: Tänään on isänpäivä. Sain lasteni synnyttäjältä lahjaxi seuraavat omavalintaiset kirjat divareista: Slimenonin Maigret à l'ecole, lui-même chez les flamands; Tatu Vaasikiven F.E.Sillanpää ja Yxinvaltias, Timon Airaxinen Vanhuudesta. Timonin kirja on samalta vuodelta kuin Juoxuhaudantie, sinä vuonna mä täytin 50 ja Timon 5 vuotta enemmän. Alkoi vanhuus molemmille häämöttää. Kotivalo on mua 5 vuotta nuorempi, eli oli 45. Hotakainen siis. 

ellauri060.html on line 59: Timo, tuo läski vanha epikuurolainen, on kirjoittanut uuden kirjan vanhuudesta aivan hiljattain. Sen olis saanut Keravan Fidan hyllystä, mutta ei näyttänyt hintansa väärtiltä. Siinä vanha pakkeliperseinen lehmä sanoo ettei vanhan kande utilitaarisesti enää laskea hyvälle ja pahalle pisteitä, vaan parempi on epikuurolaisesti vaan löllöttää.

ellauri060.html on line 61: Usein kannattaa kärsiä hyvän edestä, esim raamatullisesti 14 vuotta orjuutta Raakelin tähden. Isä ei anna Raakelia avioon, ennen kuin ylkä on palvellut seitsemän vuotta palkatta. Kannattaa silti tehdä työt, että saa unelmiensa tytöt, Laabanin lampaista ja laidunmaista puhumattakaan. Ei Leakaan oikeastaan ollut hassumpi, monessa suhteessa Raakelia jopa parempi. Näin pitää laskea pisteitä, joiden plussien ylijäämää kutsun onnellisuussaldoxi. Elämän tarkoitus, ainakin minusta sanoo Timo, on pitää saldo plussalla mahdollisimman paljon.

ellauri060.html on line 63: Annan esimerkin. Yleensä ajattelemme, että pahan pystyy korjaamaan hyvän ylijäämällä. Siis, kun lääkäri aiheuttaa kipua, kivun pystyy kompensoimaan ajattelemalla terveyden lisääntymisen iloa. Hyvä ja paha ovat kuin plus- ja miinus- pisteitä. Jos kärsimykseni on -4:n suuruinen, +5 korvaa sen ja jää jopa piste plussan puolelle.

ellauri060.html on line 65:   Epikuros ajattelee toisin. Hänen mukaansa onnellisuuspisteet eivät toimi aritmetiikasta tutulla tavalla. Hänen mukaansa mikään hyvä ei korvaa koettua pahaa, joten Raakelin tähden kärsittyä pahaa ei korvaa mikään hyvän määrä. Mikään ei kompensoi -4 pisteen maalitappiota, vaan se jää olemaan +5 pisteestä huolimatta. Tällainen esitys ei sinänsä merkitse mitään, mutta kun ajatellaan päätöksentekoa, tilanne muuttuu. Tilanteessa on tarjolla +10 ylijäämää, vaikkapa -5 ja +15 yhteenlaskettuna. Toisessa tilanteessa on tarjolla +1 piste, vaikkapa +1 ja 0 yhteenlaskettuna; kumpi on järkevä ottaa. Epikuroksen mukaan on otettava jälkimmäinen vaihtoehto, koska se ei sisällä lainkaan kärsimystä, eikä 10p yhdessä pelissä ole enemmän eikä vähemmän kuin 1p toisessa.

ellauri060.html on line 67: Eli siis hyvä ja paha eivät ole samalla skaalalla  eri etumerkeillä, vaan ne ovat kaxi ortogonaalista onnen mittaria, joiden välillä ei ole äärellistä hyvityskerrointa. Läskin epikuurin yleistävänä johtopäätöksenä on välttää aina ensisijaisesti pahaa; älä koskaan hae hyvän ylijäämää. 

ellauri060.html on line 69: Mut hetkinen, ei toi johtopäätös vielä seuraa sanotusta!  Siihen johtopäätöxeen tarvitaan vielä pahan ja hyvän skaalojen lexikografinen järjestys. Ilman sitä kaxoispelin strategia on optimi vain jos se on sitä yhtä aikaa molemmissa peleissä. Ja sitähän se ei useimmiten ole, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Tässä tilanteessa on paras antaa höpsismin ratkaista.

ellauri060.html on line 71: Ikääntynyt ihminen oppii toimimaan näin ikään kuin luontaisesti. Hyvän hamuaminen halujen ja projektien maailmassa on mennyttä vanhuxen päässä. Hän ei enää usko hyvän kompensoivaan vaikutukseen. Joskus saattaa olla järkevää kieltäytyä lääkärin suosittamista hoidoista juuri tällä perusteella. Joskus ei. Ihan miltä sattuu kulloinkin tuntumaan.

ellauri060.html on line 75:   Kun ikää karttuu, ihmisen on luovuttava rakkaista projekteistaan, jos ne ovat pahasti kesken tai muuten kovin vaativia. Uusia projekteja ei kannata aloittaa. Tämä on suuri muutos ikääntyneen elämässä. Aikaperspektiivi on muuttunut niin, ettei se enää salli pitkäjänteisyyttä tai kaukokatseisuutta. Kaikki on nyt lähellä ja pian. Perspektiivi on lyhentynyt tavalla, jota nuorempana ei osannut odottaa, kun ei ymmärtänyt ajan lyhenemisen katastrofia. Ostanko uuden auton? Miksi? Laupeakaan lääkäri tuskin suo ajolupaan oikeuttavaa lausuntoa enää parin vuoden päästä. Sitten joku muu ajaa ja minä ihmettelen kyydissä. Nuorella ihmisellä on ikuisuusprojekteja. kuten uusien kielten oppiminen ja maksimaalinen matkailu. Vanha ehkä matkustaa, esimerkiksi Muovi ja Lelu Oy: n myymälään Keravalle, aina tietoisena matkojen lyhenemisestä ja uusien matkojen kyseenalaisuudesta,  Kaikki tapahtuu ajan horisontissa ja vanhuuden kehyksessä, mutta näistä asioista enemmän tuonnempana (jos ehtii).

ellauri060.html on line 77: Kun projektit lyhenevät ja lakkaavat kiehtomasta mieltä ja sitomasta toimintaa, samalla halut lientyvät ja vähentyvät. Olemme onnellisuuden tavoittelussamme epikurolaisella linjalla.

ellauri060.html on line 78: Epikuros antiikissa opetti onnellisuutta, joka olennaisella tavalla liittyy mielenrauhaan. Onnea on häiriintymätön tietoisuus omista vitseistä ja paikasta maailmassa. Hyvä on pahan poissaoloa. Kärsimyksen välttäminen on kaikki kaikessa. Kun on elänyt koko elämänsä sordiino päällä, ei omaa vanhenemistaan edes huomaa. Entiset pienet ilot kuten autoilu ja viinin litkutus ovat edelleen matkassa mukana, mitä pienempinä sitä parempi.

ellauri060.html on line 80:   Peliteoreettisesti ajatellen hyvän nauttijan ja pahan kärsijän tiimi, jonka yhteispeli voitti Raakelin ja esti ketkuilun,  on vanhuxen kallossa nyt hajonnut. Vanhus pelaa minimax strategiaa kahdessa eri joukkueessa: hyvän tavottelijat ja pahan kaihtajat, joiden väliltä puuttuu viestintä ja yhteinen valuutta. Kun mielihyvän utiliteetti lähestyy nollaa, kärsimyxen säilyy ennallaan tai vahvistuu. Mielihyvää tavoitellaan enää vetkusti, kärsimystä kaihdetaan entistäkin lujemmin. Tuloxena on juurikin toi vanhusmainen löllötys. 

ellauri060.html on line 82: Eri pelaajien välinen utiliteettipunninta personismin mallilla onkin kyllä perseestä, se ei ole muuta kuin latenttia oman edun tavoittelua. Se ei listittyä yhtään lohduta että sen listintä oli all things considered pienin paha. 

ellauri060.html on line 87:       Matti Hällin nimi tuli vastaan Maigret puolustautuu kirjan takakannesta. Matti sanoo siinä, että Maigret on dekkareista ehkä sen lemppari. Mutta vain ehkä. Ilmeisesti Matti on izekin kirjoittanut dekkareita. Ja aivan hemmetisti myös muita kirjoja. Vuodesta 1988 lähtien on Ison Paulin ikäinen Matti roikkunut jo nahkurin orrella, kuten sopiikin nahkatyöläisten lapselle. Siltä kuoli äiti pienenä. Åströmin nahkatehdas oli Oulussa. Tehdas oli aikoinaan Pohjois-Euroopan suurin nahkatehdas. Nahkatuotteiden kysyntä hiipui 50-luvulla Lauri Hakulisen huutaessa Pohjois-Haagan parvekkeelta MUOVI! MUOVI! Ois pitänyt vaan kiinni ison turpansa. Nyt on eläinkunta tukehtumassa tähän ihmeaineeseen. Kohta ei riitä elukoita edes kenkänahaxi. Sori riittääpäs, apinan tai lehmännahkoja, lehmiä on jopa enemmän kuin apinoita.

ellauri060.html on line 94: Suomessa toimii niin sanottu harmaiden ursuliinien sisarkunta eli Kuoleman tuskassa olevan Jeesuksen Pyhän Sydämen sisaret. Sen on perustanut puolalainen Urszula Ledochowska. Se on toiminut Suomessa vuodesta 1976. Ursuliineilla on Jyväskylässä leikkikoulu ja opiskelija-asuntola kun Helsingissä he pitävät Pyhän Marian lastentarhaa. Sisaret osallistuvat myös seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön.

ellauri060.html on line 99: Vaikka termi monachos on Christian alkuperää, Englanti kielellä munkki taipumus käytetään väljästi myös sekä miesten että naisten askeettien muista uskonnollisista tai filosofisista taustoista. Kuitenkin on yleinen, se ei ole vaihdettavissa termejä, jotka ilmaisevat erityisesti erilaisia munkki, kuten kenobiitti , erakko (eremiitti), erakko (Hermans hermits? Eran erakot), hesychast tai yksinäinen. Munkki - https://fi.qaz.wiki/wiki/Monk.

ellauri060.html on line 101: Slimenon sitten lopultakin peukutti flamandeja enemmän kuin ranskalaista laahusta. Flamandi Anna sai rangaistuxetta tappaa työläistytön, vajakkiveljenpojan äidin vasaralla, koska se oli Maigretin eli siis Slimenonin mielestä jotenkin silti ihana. Ja olihan se belgi. Annan rangaistus harkitusta murhasta oli joutua naimattomaxi sihteerixi Pariisiin ja jäädä ilman peppunipistyxiä. Slimenonista se oli pahempi kohtalo kuin kuolema. 

ellauri060.html on line 108: T.S. Eliot ei ollut skotti kuten J.A. Hunter eikä huumormiehiä. Kuten Peter Ackroyd ize, se oli todennäköisesti homo. Se selvinnee tästä tiiliskivestä jos jaxan selata. Ackroyd nyt ainakin tunnetusti on. Homopetteri on kirjoittanut elämäkertoja mm. ennen jo paasatuista henkilöistä William Blake, harles">Charles Dickens, T.S. Eliot, haplin Charles">Charles Chaplin ja Sir Thomas More. Tokko ne KAIKKI sentään oli homoja? Tiedä häntä. TS Eliot muistuttaa myös Hotakaista siinä, että se koitti pitää yxityiselämänsä izellään. Eipä onnistunut, kiitos homopetterin. Mitähän salattavaa Hotakaisella on? Onko luurankoja kaapissa? 

ellauri060.html on line 110: Peter first knew that he was gay when he was seven. Somewhat later he had a long-term relationship with Brian Kuhn, an American dancer he met while at Yale. After a nervous breakdown in the late 1980s, Ackroyd moved to Devon with Kuhn. However, Kuhn was then diagnosed with AIDS, and died in 1994, after which Ackroyd moved back to London. In 1999, he suffered a heart attack and was placed in a medically induced coma for a week.

ellauri060.html on line 112: The result of his Yale fellowship was Notes for a New Culture, written when Ackroyd was only 22 and eventually published in 1976. The title, an echo of T. S. Eliot's Notes Towards the Definition of Culture (1948), was an early indication of Ackroyd's penchant for exploring and re-examining the bollocks of other London-based writers.     

ellauri060.html on line 113: In a 2004 interview, Ackroyd said that he had not been in a relationship since Kuhn's death and was "very happy being celibate." Eliot-kirja on omistettu jollekulle Richard Shonelle. Ehkä ne oli vaan hyvänpäivän tuttuja. 

ellauri060.html on line 118: Toinen lupaavan oloinen kirjalöydöskaxikko on hail">Mihail Solohovin 'Apinakohtalo' plus 'He taistelivat reviirinsä puolesta' 1943 ja Ritva Enäkosken 'Halu, hinku ja haba, eli miten bodaan kantin kestäväxi' 1993. Kansa taisteli, koiraat kertovat, ja vähän naaraatkin. Solohov sai aherruxestaan Nobelin palkinnon 1965, ja jo sitä ennen Leninin palkinnon. Ritva Enäkosken osalta jury on vielä sisällä. On sillä jo Vuoden innostaja -palkinto. 

ellauri060.html on line 122:     Höpsistä. Kuten Enäjärvi eikun -koski ize muutamaa lausetta myöhemmin toteaa, apina on kokonaisuus: fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme yhteispeli. Voimme valita asenteemme just yhtä vähän kuin valizemme fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme. Se että löysin Enäkosken kirjan hyllystä oli ns. sattumaa, mutta niin on myös sekin että paatuneena vastarannan kiiskenä en usko sanaakaan mitä Ritva höpöttää. Vai olisko se johdatusta? No Solohovin jäyhät miehet kyllä etevästi pullistivat henkistä habaa. Lukematta edes Ritvan opasta. 

ellauri060.html on line 128:     Työmatkalla kun oltiin, tahti oli kova ja tutustuminen jäi lyhyeen. Samana kesänä tyttäreni houkutteli minut diskotanssitunnille. Olin tasan ainoa aikuinen, isokokoinen, mutta halukas oppimaan jotain uutta. Opettajan nimi oli Macro Djurström. Kohtalo heitti meidät siis jo toisen kerran yhteen. Syksyllä Macro perusti hyvän olon tunnit ja minä olin entistä vakuuttuneempi, että se, mitä opiskelin yliopistossa, toteutui näillä tunneilla: ilmaisun helppous, rohkaistuminen ja rentoutuminen. Kehon kielen teoria tuli eläväksi. Mutta vasta Lambada vei meidät tiiviimmin yhteen. Uuden Suomen pikkujoulussa minun oli määrä opettaa tätä uutta muotitanssia. Koska olin itse sitä vain tanssinut, en opettanut, pyysin Macroa opettamaan ja hän suostui sillä ehdolla, että tanssin hänen parinaan. Onneksi tapahtumasta ei ole yhtään kuvaa jäljellä. Macro on nimittäin 196 senttinen ja minä 164 pätkänen. Juuri ja juuri uletun Macron housunkauluxeen. 

ellauri060.html on line 130:     Pettymyxexeni havaizin kuitenkin aika pian, että Macron mielenkiinto sojotti aivan muualle. Kun aloitimme, olimme ainutlaatuinen pari: nainen ja mies (outoa!), ikäero 18 vuotta, täysin toisistaan poikkeava koulutus- ja ammattitausta, niin ja se pituusero. Nyt on markkinoille ilmestynyt muutamia nais-mies –pareja, kouluttajiakin tai konsultteja runsain määrin. Edelleenkin voimme ylpeinä sanoa: näin sitä ei tee kukaan muu!

ellauri060.html on line 136:     – Macro ei ole aina positiivinen, hän on apina. Joskus joudun sanomaan, että hampaat irti niskastani, tai toteamaan, että nyt riittää. Osaa hän olla paskamainenkin. Äsken treeneissä hän nauroi, että ”Ritva on tanssiessaan kuin Pertti Kurikan nimipäivät”. Silloin taas ajattelin, että pidä produktiosi.”

ellauri060.html on line 140:     – Hän putsaa kissankarvoja vaatteistani. Myös kärsimättömyys, jos toinen ei heti osaa. Silloin tulee olo, ettei osaa yhtään mitään. Höpö höpö! Kaikilla apinoilla on rytmi veressä. pumptsi-pum, sanoo sydänlihas. Macro Djurström, 50, on tanssinopettaja, ohjaaja ja viestintäkouluttaja. Hän on parisuhteessa.

ellauri060.html on line 151: Mä oon nyt 68, mitä Ritva oli et-lehdessä 2016! Vaan enpä tanssi lambadaa edes yli 60-vuotiaiden ryhmässä kuten Ritva, 72, tanssii nyt! (Lähde: Länsi-Savo) Ei ole mulla habaa eikä kanttia! Hyvän olon harjoituxia kirjan lopusta: Hytkytä izesi hereille! Hetkuta keskivartalopalloa! Mulla on lambadasta vain pahoja muistoja. Olin sille mustasukkainen kuin Eski ukkeleille.

ellauri060.html on line 160: Lama passitti mut Kouvolaan. Fred the Gross teki parhaansa lopettaaxeen senkin. Ei osannut, hirtettiin in effigie. Yliopistolehti vittuili vielä mulle. Sen paska päätoimittaja sai lentopotkut. Siitä lähin oon vihannut tyhjäntoimittajia.

ellauri060.html on line 166: Muita huonoja puolia: läski, ruma, tyhmä, kääkättävä, punkero, tekohauska, ahne, kovaääninen, optimisti, oikeistolainen, talousliberaali, surkee tanssija, julkea, Macron kaveri. (Ajatuskin siitä bylsimässä bumzibumia on etova. Vaikka Macro kyllä pitää kaltaisistaan enemmän. Kazoo takapeiliin sanoen ai lav juu, mai tait lidöl bum.)

ellauri060.html on line 168: Menestystarinoita. Tupperware luonnonmeikkimyynti kolminkertaistui! Tyttöihin tuli vauhtia! Me saimme Marcon kanssa ilon ja kunnian sekä haasteellinen tehtävän. Aloitimme esiintymisvalmennuxella, kävimme läpitte izetunnon ja omanarvontunnon ravistuskurssin, yrittäjähenkisen jakamisen ja kultivoitumisen rupeaman ja viimeisexi "Minä, oman elämäni sankari" -kurssin. Tulokset olivat hyvin rohkaisevia ja meille kahdelle myös palkizevia.

ellauri060.html on line 170: Mikä tekee liikemiehen onnellisexi? No hieno kesämökki, ja raha. En halua onnea, haluan rahaa. Sanoi iso Pomo, jolla on hurja vastuu omasta muilta riistetystä leivästä. Kun saapas osuu alaisten päähän ihan moisahtaa. Liikuttavaa.

ellauri060.html on line 172: On miesten päivä. Nyt puhuu mies tasa-arvosta. Mies ei saa tänä päivänä enää olla mies! Siitä puhe mistä puute. Onnea on uskaltaa! Miesten salilla on väkevä tunnelma. Hiki ja pieru haisee, ilmassa on raakaa voimaa. Miestä. Tunnen olevani vahvempi kuin esinaiseni. Sitte perheeltä salaa hiihtomajalle. 2 päivää miesten kanssa, hikeä saunaa ja kossua. Sitten saapuu namu ja alkaa toinen savotta. Tiu tau tulkku, hyvin luistaa suxi. Miehen pitää saada olla mies!

ellauri060.html on line 176: Vanhuudesta Ritu on samaa miältä michelinin kanssa: se oisi kiellettävä. Bumzibumin isoäiti opiskelee konsthistuuriaa vaikka on ikivanha, 72 vee. Ritu on nyt saman ikäinen. 

ellauri060.html on line 180: Tee seuraava harjoitus: mee mykkyrään tai tee lendeka, työnnä kieli ulos ja sano HÄÄ. Nyt näytät aivan multa, kumiankalta. Hienoa! Taas saatiin 10 minuutin edestä aikaa kulutettua ja vastaavasti kassaan pätäkkää. Sit vielä kysytään mix vaihdoin alaa tähän toimittajan hommista.

ellauri060.html on line 182: Kas ei ole enää 2 Saxaa on vaan 1, Njeuvostola pirstoutui, Jugoa ei ole, Kekkonenkin kuoli, Kekkoslovakia hajosi, the witch ja näyttelijä ohjaa maailmaa oikealle päin, purkaa hyvinvointia. Pankit huijaa, ammattiliitot kuihtuu, kun työläisiä ei enää tarvita. Hienoja juttuja. Mahdollisuuksia. Gurunnälkäisiä ihmisiä. Eikä ilmastosta vielä mitään paiseita. Gap in the traffic kylpyankalle. Nyt kehiin optimistijollia.

ellauri060.html on line 187: Michelin-äijän eli Timon Airaxelan vanhuskirjasta löytyi vielä yxi kekämies nimittäin hani">Juhani Peltonen, spermajuhani eli tuttavallisemmin runkkujussi. Taas niin nuija suomalainen nimi kuin olla voi. Muuta en siitä tiedä vielä kuin et Timonin mielestä sen Iloisin suru oli jotain hienoa, siis todennäköisesti se on erittäin syvältä Timon pakaroiden välistä. Tässä juonen tiivistelmä kirjan takakannesta. Se kuulostaa kyllä pahalta.

ellauri060.html on line 191: Mielikuvituksen lento, komiikka ja musta huumori antavat leimansa romaanille, joka tummasävyisyydessään on elävä ja vilpitön kuvaus perheen ongelmista. Kielen taiturina ja fantastina Juhani Peltosta harva voittaa; tämä kirja on myös luja kouraisu elämän perskannikoihin.

ellauri060.html on line 193: Kuulostaa pahalta setäilyltä. Hotakaiselta ja Airaxiselta yxissä kansissa. Lisää löytyi jostain kirjaplokista:

ellauri060.html on line 195: Kirja kertoo papista, joka on menettänyt hammaslääkäri-vaimonsa jota vielä rakastaa ja uskonsa jota julistaa muille. Itsensä hän olisi varmasti tappanut, jollei hänellä olisi poikaa, 11-vuotiasta Aleksia, jonka kanssa hän viettää paljon aikaansa miesten kesken metsissä ja järvien rannoilla. Tyttärestä 17-vuotiaasta Matleenasta ei kerrota paljon. Hän on USA:ssa vaihto-oppilaana ja isä toivoo, ettei tyttö ainakaan saisi AIDS:ia ja alkaisi käyttää huumeita.

ellauri060.html on line 197: Kirjassa kuvataan hienolla tavalla sisälle patoutunutta vihaa ja raivoa, mustasukkaisuuttakin, joka kirjassa purkautuu järjettömiin väkivallantekoihin, jotka ihmisten onneksi kohdistuvat viattomiin eläimiin karitsaan ja mustarastaisiin, joita pastori Rekelä lahtaa haulikollaan. Kazoppa jumalaut karizaa, se poisottaa maailman synnit. Mustat enkelit on mustarastaita. 

ellauri060.html on line 201: Vaikka kirja on kirjoitettu vuonna 1986, se voisi yhtä hyvin kuvata 90-luvun akateemista pätkätyöläistä, joka joutuu työn perässä kiertämään 'vee-teenä' ympäri Suomessa ja rämpii aineellisessa köyhyydessä. Ja lopulta vajoaa henkiseen yksinäisyyteen, synkkyyteen ja putoaa masennuksen kuoppaan hataran turvaverkon murruttua ympäriltä, jota vieraalla paikkakunnalla ei ole. Sauli Rekelän onni on, että hän tekee töitä vt pastorina paikkakunnalla, joka on hänelle tuttu - ja varsinkin jonka ihmiset ovat hänelle tuttuja.

ellauri060.html on line 205: Pastorin elämä on ollut pahasti raiteiltaan jo pitkään. Vaimo on syyttänyt vanhimman tyttären Karoliina kuolemasta. Tämä hukkui. Kumpikin muistaa traagisen päivän tapahtumat aivan eri tavoin, vaikka kummatkin olivat samaan aikaan samassa tilanteessa. Vaikka Sauli tietää, ettei tytön kuolema ollut hänen syytään, hän syyllistyy siksi, että häntä syytetään.

ellauri060.html on line 207: Erään kerran vaimo Noora vain ilmoittaa vaihtavansa hammaslääkärin ammatin toiseen, ja lähtevänsä töihin muualle Inter-Tora -yritykseen, joka myy kalusteita hammaslääkäreille. Työ edellyttää jatkuvaa liikkumista ympäri maapalloa. Nooralla on ollut jo jonkin aikaa suhde firman toimitusjohtajan kanssa, minkä Sauli varsin pian tajuaa, mutta ei paljasta tietävänsä asiaa.

ellauri060.html on line 211: Kirjan kerronta ei ole koko ajan realistista vaan siinä on fantastisia piirteitä esimerkiksi kun pastori kulkee pitkin Viluvaaran hautausmaata.

ellauri060.html on line 215: - Mandi Hörsmä! Vai nakkasit kapustan pihalle? 


ellauri060.html on line 225: [Hänen ystävänsä] koetti ajatella kuten kuulemma Leo Tolstoi aikoinaan, että terve, työteliäs ja juro maamies edustaa suorastaan Jumalaa, joten siksi häntä täytyy kuunnella hartaasti ja kunnioittavasti ja oppia ottaen. Mitä potaskaa.

ellauri060.html on line 227: Lisäksi kirjailija kertoo pitävänsä aina mukanaan kahta kirjaa Franz Kafkan "Linnaa" ja Jorge Luis Borgesin "Haarautuvien polkujen puutarhaa". Kirjoja hän nauttii niin kuin toiset mielialalääkkeitä tai päästäkseen paniikkihäiriöistään. Lisäxi se polttaa koko ajan (hyi) Champs Elysees röökiä. Aika vastenmielinen koko ilmiö. Ei ihme että Tuula lähti lätkimään. 

ellauri060.html on line 231: Daniel Defoe (/dɪˈfoʊ/; born Daniel Foe; c. 1660 – 24 April 1731) was an English writer, trader, journalist, pamphleteer and spy. He is most famous for his bestselling novel Robinson Crusoe, published in 1719, which is claimed to be second only to the Bible in its number of translations. He has been seen as one of the earliest proponents of the English novel, and helped to popularise the form in Britain with others such as Aphra Behn and Samuel Richardson. Defoe wrote many political tracts, was often in trouble with the authorities, and spent a period in prison for unpaid debts. Laissez faire intellectuals and political leaders paid attention to his fresh ideas and sometimes consulted him.

ellauri060.html on line 233:       Defoe was a prolific and versatile writer, producing more than three hundred works—books, pamphlets, and journals — on diverse topics, including politics, crime, religion, marriage, psychology, and the supernatural. He was also a pioneer of business journalism and economic journalism.

ellauri060.html on line 235:       Daniel Foe was probably born in Fore Street in the parish of St Giles Cripplegate, London. His father, James Foe, was a prosperous tallow chandler of Flemish descent, and a member of the Worshipful Company of Butchers. In Defoe's early childhood, he experienced some of the most unusual occurrences in English history: in 1665, 70,000 were killed by the Great Plague of London, and the next year, the Great Fire of London left only Defoe and two other guys standing in his neighbourhood. In 1667, when he was probably about seven, a Dutch fleet sailed up the Medway via the River Thames and attacked the town of Chatham in the raid on the Medway. His mother, Alice, had died by the time he was about ten.

ellauri060.html on line 239:       His parents were Presbyterian dissenters, and around the age of 14, he was sent to Charles Morton's dissenting academy at Newington Green, then a village just north of London, where he is believed to have attended the Dissenting church there after getting his Bachelor of Dissenting.

ellauri060.html on line 241:       Defoe entered the world of business as a general merchant, dealing at different times in hosiery, general woollen goods, and wine. His ambitions were great and he was able to buy a country estate and a ship (as well as civets to make perfume), though he was rarely out of debt. On 1 January 1684, Defoe married Mary Tuffley at St Botolph's Aldgate. She was the daughter of a London merchant, receiving a dowry of £3,700—a huge amount by the standards of the day. With his debts and political difficulties, the marriage may have been troubled, but it lasted 47 years and produced eight children.

ellauri060.html on line 243: In 1685, Defoe joined the ill-fated Monmouth Rebellion but gained a pardon, by which he escaped the Bloody Assizes of Judge George Jeffreys. Queen Mary and her husband William III were jointly crowned in 1689, and Defoe became one of William's close allies and a secret agent. Some of the new policies led to conflict with France, thus damaging prosperous trade relationships for Defoe. In 1692, he wanxus arrested for debts of £700 and, in the face of total debts that may have amounted to £17,000, was forced to declare bankruptcy. He died with little wealth and evidently embroiled in lawsuits with the royal treasury.

ellauri060.html on line 245: Following his release from debtors’ prison, he probably travelled in Europe and Scotland, and it may have been at this time that he traded wine to Cadiz, Porto and Lisbon. By 1695, he was back in England, now formally using the name "Defoe" and serving as a "commissioner of the glass duty", responsible for collecting taxes on bottles. In 1696, he ran a tile and brick factory in what is now Tilbury in Essex and lived in the parish of Chadwell St Mary. He was a serial entrepreneur.

ellauri060.html on line 247: Jussi ennakoi oikein mauritiuslaisen Le Clezion (2008) ja melankolisen Patrick Modianon (2014) post mortem noobelit. (Siis omalta kannaltaan postuumit, vainajillehan ei noobeleita anneta.) Jäipä jussiltakin saamatta, Sillinpäälle meni talvisodan piikkiin ainoa. Italo Calvino oli mukiinmenevä (ei saanut), mutta apartheid-Coetzee (2003) sai.

ellauri060.html on line 249:     Daniel Defoen bestselleri Robinson Crusoe oli esikuvallinen kolonialistinen rags to riches story, jossa yritteliäs haaxirikkoinen orjakauppias rakentaa izelleen uuden plantaashin ja hankkii sinne tyhmän mutta kiitollisen neekerin nimeltä Perjantai. Suurin osa tarinasta kertoo miten nokkelasti Robinson hankki izelleen omaisuuxia. Loppupeleissä kotiinpäästyä siitä tuli niin rikas ettei se tiennyt izekään. Just tollasta kapitalistista laissez faire roopeankka unelmointia. "Tuskin voi kuvitella tylsempää kirjaa kuin Robinson Crusoe. On surullista nähdä lasten edelleen lukevan sitä", kirjoitti filosofi Gilles Deleuze kirjasta."

ellauri060.html on line 254:   Aika on rahaa -ajatus. Jok'ainoa hyödytön hetkistäs on hukkaan tuhlattu leiviskäs. 

ellauri060.html on line 264: Juhani Peltonen syntyi 12. toukokuuta 1941. Hänen kuolemastaan tuli 25. helmikuuta kuluneeksi 13 vuotta. Kirjailijan leski Tuula Nurmi kertoi pariskunnan yhteiselosta Radio Hämeen haastattelussa. Jussi oli Korson poikia. Niillä oli siellä ompputila. Juhani heitti lusikan nurkkaan Lopella. Varmaan tappoi izensä viinalla.

ellauri060.html on line 270: Arki jäi siis vaimon kontolle, kun kirjailija kirjoitti. Hänestä tuli tosin muusia ihan vapaaehtoisesti, 60-luvun alussa.

ellauri060.html on line 272: - Kun menimme naimisiin, hän kirjoitti yöllä ja minä kävin päivällä töissä, eihän siitä tullut mitään. Eräällä kesälomalla hän sitten käänsi itsensä päivärytmiin. Kirjan syntymisessä kahdeksan kuukautta oli mietintää ja muistiinpanojen tekemistä ruutuvihkoihin ja neljä kuukautta sitten vanhan kirjoituskoneen naputtelua kahdella sormella, kertoo Tuula Nurmi.

ellauri060.html on line 274: Peltonen oli luonteeltaan ujo, vaikka joutui paljon puhumaan eri estradeilla ja oli siinä vaimon mielestä loistava. Jussi oli hyvä myös vällyissä silloin harvoin kun oli edes puolittain selvänä. - Joka kerta mentiin maaliin, vääjäämättä. Kyllähän Ristokin toki yrittää parhaansa. 

ellauri060.html on line 276: - Seminaarissa on kaksi johtolankaa: teemaksi tuli Elmo, mutta myös muu tuotanto. Nyt tuodaan esiin Juhanin moninaisuus, hän on suurempi kuin Elmo itse, kertoo Tuula Nurmen aviomies, seuran varapuheenjohtaja Risto Nurmi. (Taitaisi runkkujussi olla vihainen jos tietäisi, että vaimo elää sen kanssa iloisena leskenä! Tai ehkä se jo tiesikin, kun kirjotti sitä iloisinta surua. Se Inter-Toran mies oli takuulla Risto. Runkkujussin seuran eka puhis oli Sorsan Kalevi. Alaspäin on kyllä menty vuotten saatossa. Mitäs Timppa sanoikaan miesmuistin lyhyydestä? Astu lähemmäxi, se on lyhyempi kuin luuletkaan.) 

ellauri060.html on line 282: - Harjoituksissa on käyty kerran katsomassa ja erikoisen paljon tämä meitä kiinnostaa, koska ohjaaja Timo Tirri on ottanut ihan uuden vinkkelin siihen, kertoo Tuula Nurmi.

ellauri060.html on line 293: Juhani Peltosen seura ry

ellauri060.html on line 294: kulttuuriJuhani Peltonenkirjailijat

ellauri060.html on line 298: Pappi Sauli Rekelän elämää seurataan raadollisen läheltä, mutta hellän ymmärtävästi. Hän oli tehnyt karkean virheen, rikoksen itseään kohtaan ryhdyttyään papiksi. Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi. Omien traagisten virheiden kanssa on vain yritettävä elää. Se on kuin Belgraviassa lordi Brockenhurstin harmaapartainen pikkuveli John, man of cloth, jolta lähtee nahka nenästä maxellessa pelivelkoja. Runkkujussi oli vanhana aika samannäköinenkin kuin tää John!

ellauri060.html on line 302: Miettiessään elämäänsä ja asioitaan - jopa kesken saarnan kirkossa - hänen mielensä tuntuu suorastaan hajoavan kesken lauseen. Viimeiseltä pisaralta ilottomassa surussa tuntuu olevan, kun hän lukee kuulutuksia. Ei yhtään kastettua lasta, ei yhtään avioliittoon kuulutettua paria. Vain kuolleita, vanhuksia ja itsemurhan tehneitä. - Hän tuntee joka käänteessä häpeää sitä kohtaan mitä hän tekee pappina, muun muassa saarnastuolistaan käsin. Esim antaa runkun lentää saarnastuolin kaiteelta. (Onx tää papinvirka sit niiko runkkujussin epäonnistunut kirjailijanura? Jossa ainut ns. valopilkku oli se urheilijaparodiatöräytys?)

ellauri060.html on line 304: Elämän oljenkorret ovat vähissä. Yksi niistä on hänen poikansa Aleksi, toinen inttikaveri Eljas Hokkala, joka perustaa metsästysseuran johon Sauli liittyy sekä kolmas on viehättävä hongankolistaja Maisa Patén, johon hän tutustui tämän isän hautajaisissa. Ja sit on ne kaikki onnellisissa avioliitoissa elävät "ihanat ihmiset" jotka marssitetaann esille ihan lopussa. Ravihevoskouluttajat, feikkitaiteilija, kyläkauppias, mitä niitä olikaan.  

ellauri060.html on line 310: Tällä tarinalla ei ollut varsinaisesti loppua. Tai kirjan loppu oli uuden alku. Tietoisuus siitä että elämä jatkuu, vaikka perhe on hajonnut. Höpön höpön, ei siinä mitään sellasta ollut. Luulet vaan. Nilkka katkesi, iloisin suru et vaan oikea.

ellauri060.html on line 312: Setämiehen toiveajattelua. Kesti tuntikausia, my foot. Vanhan miehen toiveunia. Viis pistoa ja tiukka tuijotus, more like it. Kirjailija ei tarvi edes pornolehtiä, se kirjoittaa ne ize ja vetää kuivat päälle pygmalionmaisesti. Elämä ja teos. Kappalainen kuumuu Maisa-tytöstä koska se on niin sileä. Kuten Timo tietää, miehet ovat yxinkertaisia otuxia. Tokko aikuisen lapsen äidin lapsuudentoveri Lotta-Aulikki Mätäs oli enää niin sileä että siihen tohti runkata. No ehkä lehti oli vanha numero.

ellauri060.html on line 316: Toisen vainaan vuoteella veisataan hannes">Johannes Ristin sanoittamaa ja J.S. Bachin säveltämää virttä O Ewigkeit du Donnerwort, ruozixi Lasse Lucidor "o evighet din längd förskräcker mig" ja suomexi "oi iäisyys mua pelottaa sun pituutesi". Jostain syystä tämä hieno viisu näyttää pudotetun 1938 virsikirjasta saastaisella 80-luvulla. Voi helvetti 80-luku! Mua ällöttää sun lättäpäisyytesi. Ja rumat keittiöt, ja klinkkerit ulkoseinissä. Typerä Elmo ilmestyi 1978. Iloisin suru ilmestyi 1986. Runkkujussi kuoli vuonna 1998. Figures. 

ellauri060.html on line 322: Lainasin kirjastosta Pahani Julmusen eli J. Peltosen romaanin Iloisin suru. Ihan vaan ku Michelinmies eli Timo Airaxinen sattui kehasemaan sitä. Arvasin siitä eze vois olla aika puhasveristä setämiesjorinaa. Ainaskin sekin taas näyttää aika vähän peitellen puhuvan izestään ja perheestään.

ellauri060.html on line 324: Ei mulla oo sitä muistikuvaa, että Jussi Peltosen kirjat olis setämiesjorinaa. Onhan sillä Elmokin. Mä rupesin lukemaan Pirjo Hassisen romssua Hämärän aika. Monista sen kirjoista en kylä oo tykännyt. Mutta tää sai vauhtia siitä, että kirjan miehet ei ainaskaan oo punavuorelaisia lattea lipittäviä nappinokkia.

ellauri060.html on line 328: Moon ollu Juhani Peltosen luona kylässä xx vuotta sitte. Sillä oli hurjan kaunis vaimo. Juhani itte oli hyvin ujo ja vähäpuheinen mies. Melkeen aina kännissä, sellasessa tasasessa, ei räyhäävässä.

ellauri060.html on line 331: J olis halunnut olla merikapteeni muttei voinut kun oli värisokea. Se oli sen elämän tragedia.

ellauri060.html on line 335: Ihan takusti. Sellasii kuin kummelien bongaamat munahaukka ja kassikotka.

ellauri060.html on line 358: ha.suomenluonto.fi/artikkeli-361.html">https://vanha.suomenluonto.fi/artikkeli-361.html

ellauri060.html on line 361: Nyze on Jussi Peltosseuran puheenjohtaja. Varmaan kukaan muu ei enää suostunut. Jussi pyörii haudassa pyöriäisenä.

ellauri060.html on line 367: Niin kai just tekee. Vanhuuden kynnyxellä Timo kai löys uuden naisen, alko keikaroida värikkäillä vaatteilla jne. Anto haastatteluja naistenlehdille.

ellauri060.html on line 389: Menisköhän se ihan tolla hinnalla. Timon kirjatkaan ei kai ole mitään bestsellereitä.

ellauri060.html on line 399: Jaaha jaaha, kyllä näissä löytyy. Ittestäkin sais sarjaelokuvan.

ellauri060.html on line 424: "Syöy kiärbäine suun-kärzäzen avul vai notkiedu syömisty. Ollah sil i pikoipikkarazet hambahat. Niilöin vuoh kiärbäine eroittau kovii syömizii."

ellauri060.html on line 426: Michelinmies olisi tyytyväinen jos kazoisi The Good Liarin. Siinä oli just sellasia nuorekkaita teräsvanhuxia kuin mistä Bibemus on kirjassaan Vanhuudesta kirjoittanut. Slaagin saanut Hans Taub sairaalassa taas oli just sellainen mix Timppa pelkää ize tulevansa. Hieno näpäys Bulgarian kultasannasta taustakuvana ja noruva pillimehu halvauxesta roikkuvassa suussa.

ellauri060.html on line 446:   Yllättävän vähän esim. vanhempia klassikkoja.  No onhan siellä sentään nuoremmasta polvesta Antti Arjava, riskittömän leivän perään lehahtanut rahanhoitaja, ”antiikin hailea varjo”.  Oliko klassillista antiikkia oikeasti olemassa, ja jos oli, onko sillä meidän kannaltamme enää mitään väliä? Tätä pohti Antti Arjava, joka vieläkin kehtaa razastaa ukillaan Antero Mannisella.

ellauri060.html on line 448:   Ei sentään mainize äitiään Hellevi Arjavaa. Eläkkelle päästyään suunnittelee heti kirjaa Padasjoen linnustosta. Sieltä kai se prutkutti Rauharantaan äidin kaa 60-luvulla nyrpistämään nenäänsä Lealle ja pikku-Matille. Onpa pieni maja! Kun Antti lähtee eläkkeelle rahastosta Nilkki sanoo Perkele! jos on hengissä. Vaikka neuvoo jälkeläisiäänkin välttelemään voimasanoja.

ellauri060.html on line 450:   Antin sukulainen toimittaja Tuomas Manninen kommentoi: Uimahalleissa roiskuttelu on oikeasti vakava tasa-arvokysymys. On oikeasti olemassa kantelevia kilpauimareita, koppavia veetee uimavalvojia ja kostonhimoisia vallasihmisiä jotka jatkaa riitaa hallinto-oikeuteen asti sukanvarresta löytämillään säästöillä. Suomessa on totuteltava tämmöisiin jenkkityylisiin korvauskanteisiin. Tuumaa Anni Swanin mökissä asuva pojanpoikansa Ilta-Sanomien mainio toimittaja Tuomas Manninen. Asia ratkennee vasta KHO:ssa. Kantaja oli hapan ilkimys rva Haapasalo, kriminaalizykologi Salosta, joka sittemmin vielä ärhenteli kun Salo voitti jonkun koripallopokaalin ja "koko Salo hurrasi", paizi tää sitruuna, joka ei kilpaurheilusta perusta. Se tykkää vaan kuntouinnista, kunhan keulijat ei roiskuta. Oiskohan syytä huolestua kun omat mielipiteet nazaa ilmiselviin kusipäihin? Mäkään en siedä eliittiurheilua enkä "koko Salo" tyyppistä kirkonkellojen soittelua. No huolestun kyllä vähän, mutta kantaani en tarkista. 

ellauri060.html on line 461: Iloinen dementti haukkaa jo koiranputkea. Toinen ei.

ellauri060.html on line 466: A traditional pastoral folk song the popular form of which dates to the mid-19th century. It is largely believed to have been sung commonly during the Sepoy Rebellion of 1857, though no credible source seems to confirm it. If it were true the song likely predates the 19th century, though no published copies of the work exist.

ellauri060.html on line 470: This song may be of quite recent origin, since almost half of the known examples are sound recordings, and there's only one broadside printing. On the other hand, there's an older and widely printed broadside Jimmy and his True Love, which might well be an earlier version—or it may just be a song with universal appeal and a good chorus that people still enjoy singing. Of the 40 or so instances in Roud, most are from the south west of England or East Anglia—though Gavin Greig collected a dozen examples in Scotland in the early years of last century. No other Sussex version has been collected.

ellauri060.html on line 489: {I must go and leave you Nancy, you're the girl that I adore,}

ellauri060.html on line 495: you're the girl that I adore.

ellauri060.html on line 522:   Sir Terryn isä tapasi laulaa Pleasant and Delightful viisua pikku Terrylle niiden kävellessä poltetuilla sänkipelloilla. Terryn uus tweedtakki haisi pissalta. Pellot kärysivät sankkaa savua. Siinä kuolivat melodiset leivoxet ja muut jänistä pienemmät pikkueläimet. Muitahan ei Englannissa enää olekaan. Nyttemmin on sänkipoltto kielletty. Boris irrottaa Britannian muista valloista ja onkii sitten ize kaikki omat koljansa. Kalakaveria ei veteen jätetä. Kapteeni Kolja. Hahmon sukunimen Hergé oli napannut koljan englanninkielisestä nimestä. Hänen vaimonsa oli tarjoillut hänelle koljaa kuvaillen sitä: "Se on alakuloinen englantilainen kala – haddock."

ellauri060.html on line 530: harmistustasi johonkin henkilöön? Tuttua, varmaankin, kun

ellauri060.html on line 542: joilla haukkua tuo torvelo suohon. Kontekstin toimituskunta tarjoaakin

ellauri060.html on line 543: Tintin ystävän, kapteeni Haddockin kaikki parhaat sanonnat

ellauri060.html on line 601: harhauttaja 


ellauri060.html on line 602: halstari 


ellauri060.html on line 603: harlekiini 


ellauri060.html on line 648: kaljamaha 


ellauri060.html on line 722: märkähattu 


ellauri060.html on line 743: pahan ilman lintu 


ellauri060.html on line 770: puurohaude 


ellauri060.html on line 812: sinappihaude 


ellauri060.html on line 825: taikinanhapatus 


ellauri060.html on line 836: täyttämätön tarhapöllö 


ellauri060.html on line 841: ukkopaha 


ellauri060.html on line 846: vaapsahainen 


ellauri060.html on line 848: vanha ryhävalas 


ellauri060.html on line 889: It was amazing to see that all people needed to make them happy was food and drink and other people.

ellauri060.html on line 893: Noidan aseet ovat pride, fear and trust. Talousliberaalin aseita. Pratchettin kiekkomaailman asema Eysenckin politiikan spektrissä eli GAL-TAN asteikolla on kaakossa: ekonominen kapitalistiyrittäjyys ja poliittinen republikanismi. Vaaka-axelilla ollaan oikealla ja pystyaxelilla alhaalla. Maanomistajaparoonille hurraavat menninkäisetkin. Jokaisen on vaan löydettävä oma paikkansa. Ihan sama setti kuin Harry Potterilla. Sir Terry ja Lady Joanne. Pat pat päähän kuningattarelta, Borixelta ja ylähuoneen pojilta.

ellauri060.html on line 898: Sepoykapina (tunnetaan Intiassa myös nimellä Intian kapina tai Intian ensimmäinen itsenäisyyssota, tosin ideologisesti värittynyt nimitys. Suomenkin punakapinaa kehtaavat nimittävät jotkut kansalaissodaxi. Vapaussotahan se oli!) Sepoijikapina on "yleisesti" käytetty nimitys intialaisten epäonnistuneesta kapinasta brittien siirtomaavaltaa vastaan vuosina 1857–1858. Kapinan käynnistäjinä ja kapinallisten tärkeimpänä taisteluvoimana olivat sepoyt, Bengalin brittihallinnon palveluksessa olleet intialaiset muslimisotilaat. Pakistanilaisia! Pakeja! 

ellauri060.html on line 902: Ehkä sotilaiden kapinassa oli vähän kysymys jo pidempään kyteneestä tyytymättömyydestä niin palkkaan, olosuhteisiin kuin brittiupseerien halveksuvaan kohteluun värivammasia alkuasukkeja kohtaan. Sotilaat myös aiheellisesti epäilivät, että koloniaalivaltiaiden suunnitelmissa oli maat ja rahat alkuasukkailta vietyään käännyttää induskit väkisinkin kristinuskoon. 

ellauri060.html on line 904: Tästä napinasta oli puhetta sen intialaisen lällinoobelistin kohdalla, siis Rabinarath Tagoren. Terry tuopi esille nyt brittialamaisten näkökulman sepoijien aiheuttamaan selkkauxeen. Ei se ihan epäonnistunut, saivathan ne sentään Itä-Intian kauppakomppanian tuupattua vallan satulasta. 

ellauri060.html on line 914: Rob Anybody  turned to his brother and said, Ye will mind, brother o mine, that there was time ye should stick your head up a duck's bottom rather than talk?

ellauri060.html on line 922:   harkimo1.jpg" height="200px" />  

ellauri060.html on line 926: The Libertarian Party (LP) is a political party in the United States that promotes civil liberties, non-interventionism, laissez-faire capitalism, and limiting the size and scope of government.

ellauri060.html on line 932: White supremacists and members of the alt-right, like those pictured here in a wire photo from a rally in D.C. on August 12th, 2018, have found a home on the social media site MeWe.

ellauri060.html on line 936: Last month, Sheila McNallen posted that her husband, Steve, had been kicked off of Facebook, “apparently forever.” Steve is the founder of the Ásatrú Folk Assembly, a group headquartered in California that advocates for a return to Germanic Paganism, including an espousal of what they have deemed traditional, Nordic white values. The Asatru Folk Assembly has been classified as a hate group by the Southern Poverty Law Center, and in one YouTube video with more than 30,000 views, McNallen enumerates his theories on race, point by point, including his belief that racial differences are inherent to biology and his desire to defend the white race against “numerous threats to our future.” “I will fight for my race, primarily with words and ideas, but I will fight more literally if I have to,” he vows.

ellauri060.html on line 938: 36 Facebook users sympathized with the McNallens’ plight, grousing over Facebook’s recent crackdown on white supremacists and sharing various platforms that would be more receptive to people who share his views. “Please look at MeWe,” one user wrote. “Many are heading over there.”

ellauri060.html on line 941: The lion has awoken, shocked by its mane turned grey overnight.

ellauri060.html on line 943: In an email to Rolling Stone, McNallen, who said he no longer has an official position in the Ásatrú Folk Assembly, confirmed he did indeed have a profile on the social networking app. He also expressed befuddlement that he had been banned from Facebook in the first place, saying that he has “NEVER advocated violence and I have NEVER insulted, threatened, or ridiculed any ethnic, religious, or racial group.” 

ellauri060.html on line 945: “I don’t expect you to agree with my religious, social, or political beliefs  – I’m good with that,” he said. “But the honest alt truth is that people have been driven off of Facebook for bullshit reasons.”

ellauri060.html on line 947: A lot of people agree with McNallen, even those who don’t necessarily share his extremist views — and many of them are heading over to MeWe.

ellauri060.html on line 949: MeWe was founded by entrepreneur and privacy advocate Mark Weinstein, a cheerful, loquacious man and a self-satisfied libertarian. He’s friendly and open, with a horse voice that occasionally crackles with emotion, and he’s also prone to the occasional fit of bombast: “I’m one of the guys who invented gunpowder,” he cheerfully tells me at the start of our conversation.

ellauri060.html on line 951: An MBA graduate from the UCLA School of Management, Weinstein launched his first venture, SuperGroups (which included SuperFamily and SuperFriends), in 1998, allowing users to create free, multi-member community website; that venture, a sort of precursor to Facebook groups shut down in 2001. He then developed a professional coaching and training service, publishing a series of self-help books under the “Habitually Great” brand.

ellauri060.html on line 955: After Silverfish lost his face at alt-right, another hooknosed greedy Shylock cobbled together MeWe, a social networking app that claimed to fiercely protect user privacy. The genesis of the name, says Weinstein, is exactly what it sounds like: “My life is composed of me and then my ‘we'. Me and my wee 'thing' love our name. We get a lot of thumbs up on our brand: Make America Habitually Great."

ellauri060.html on line 960: hard">Richard Gere's Son Homer Is Probably The Most Handsome Man To Ever Exist, After Hjallis and Mark.

ellauri060.html on line 970:     - Voinko minä nukkua tässä sohvalla? - Voit voit, mutta älä nyt vielä tuuperru! Minä muutoin tilasin izelleni italiankielisen Baabelin kirjaston. Luen teoxia sanakirjan kanssa. Se on semmoista puuhaa, että toiset ajatuxet väistyvät väkisinkin, jäävät tietenkin nurkalle kyttäämään ja iskevät heti kun ote hiemankin herpaantuu... Baabelin kirjastossa on sekä tuttuja että outoja kynäilijöitä ja niteitä. Esim.

ellauri060.html on line 981: Viimeiseksi Sauli sai kuulla sanat, jotka eivät halkaisseet hänen korviaan ja sydäntään ensimmäistä kertaa: »Milloinkaan minä en ole löytänyt sinusta minkäänlaista turvaa, olkapäätă, johon voisi nojata! Keskeneräinen, mitäton mies! Juoppo jo nykyisin! Lapsenmurhaaja!» Ja vielä yxi asia Jussi, kuuntele nyt tarkasti: HAISTA PASSKA!

ellauri060.html on line 983: Aasia kunnossa. Suivaantunut Sauli raivoaa Tuulan mentyä kuin Jankon Betoni, ampuu Nooran ylistämän mustarastaan hirvipyssyllä ja haulikolla, ja leikkaa vasiten terottamallaan vesurilla hirmuisesti kiroten pään irti Nooran ostamalta söpöltä karizalta jolle Noora lässyttää, käskien ohimennen Saulia korjaamaan verannalta papanat.

ellauri060.html on line 985:       Ja nyt selviää sen Mättään kuvan kanssa runkkauxenkin motiivi: kyseessä on sexuaalinen salakosto Tuulalle, joka bylsii kaikki arkipäivät ällöttävää Ristoa. Hassuttelu kuuluu aikuistenkin elämään, jopa vanhusten, kuten tiesi kotkan jalkapohjaa kutittava "helpful Henry" K.J.J.Hintikka, sekä Michelin-mahainen Timon Airaxinen Heta Häyryn kanssa telmiessään Tokiossa kun kaxoistornit kaatuivat. Sexuaaliset kostotoimet on apinalle luontaista, kz. esim tätä:

ellauri060.html on line 992: Eräs Stefun asunnolla viihtynyt neitokainen on tosi-tv-tähti Johanna Tiri, 27. Asia paljastui, kun Johanna päivitti pari viikkoa sitten Instagramiin kuvan Stefun asunnolta. Saatesanoiksi Johanna kirjoitti: ”Oli aika makeet löylyt, vai mitä Stefu Therman”. 

ellauri060.html on line 994: ISKI MYÖS PRÄTKÄMISSIN! Seiskan tietojen mukaan Stefulla on ollut sutinaa Johanna Tirin lisäksi myös toisen julkisuudesta tutun naisen kanssa. Erottuaan Sofiasta hän tapasi asunnollaan samana päivänä Miss Worldwide Bomber -kisan voittajakaunottaren Laura Rinteen, 29. – Stefu ja Laura olivat tuntikausia kahdestaan asunnolla. Tunnelma lienee ollut läheinen, lähipiiristä paljastetaan.

ellauri060.html on line 996:   Lue myös: Salamakäänne: Sofia Belórfista eronnut Stefan Therman laittoi ex-parin lemmenpesän myyntiin - muuttivat luksuskotiin vain 2 kuukautta sitten! Katso video talon sisältä! Lähinaapurit kertovat Seiskalle, että naapurustossa ollaan lopen kyllästyneitä vallitsevaan tilanteeseen. Stefun vanhaan uimahalliin remontoima äskettäin myyntiin laittama ökyasunto sijaitsee keskellä korkeaa kerrostalokompleksia, joten biletysääneet raikuvat komeasti pihan läpi ympärillä oleviin kerrostaloasuntoihin.

ellauri060.html on line 998: PARTIO PAIKALLE Vielä toissa viikonloppuna asunnolla oli täysi rähinä päällä. Naapurit kertovat, että meno asunnolla äityi iltaan mennessä jälleen riehakkaaksi.

ellauri060.html on line 1002:   Vierailija kirjoitti: Olen pitkään miettinyt että haastan tämän moraalittoman paskalehden oikeuteen joka on vienyt ihmisiltä hengen, työt ja paljon muutakin. Vertaisin tämän lehden asioita pahimpaan henkiseen väkivaltaan mitä ihmislle voi tehdä! Kymmenestä lehdestä yhdeksän asiaa on täyttä paskaa! #sairasta #moraalitonta #ihmisrotat. (No sama ongelma on huumekaupassa. Vie ihmisiltä hengen, työt ja munatkin.)

ellauri060.html on line 1006:   Älkää vastatko tuon vessaharjan viesteihin, se yrittää kääntää minkä tahansa ketjun aiheen noihin omiin pakkomielteisiinsä, eikä ymmärrä, että täällä on omat keskustelunsa eri aiheille.

ellauri060.html on line 1008: Älä jauha 💩 


ellauri060.html on line 1009: Edelleenkin totuus on että M toi Stefun väenvänkää julkisuuteen. Ja heti oli negatiivistä julkisuutta, ihan ilman Sofiaa. Se että sinä olet alkanut seurata vasta nyt, ei tarkoita etteikö hän olisi ollut julkisuudessa jo aiemmin.

ellauri060.html on line 1010: Tässä mm. Yksi juttu: https://www.seiska.fi/Uutiset/Martina-Aitolehden-Stefan-rakas-riehui-Han.... Miksi koitat valkopestä Martinaa ihan kaikesta? 

ellauri060.html on line 1012:   Martinako näitä Ferrarin peilejä paiskoi rikki?? Ei niin. Kyllä jokainen aikuinen ihminen vastaa itse teoistaan, oli julkisuudessa tai ei. Jotain rajaa Martinan syyllistämiselläkin. (Hetkinen, kekäs on nytte tää Martina? Joku Sofiaa edeltänyt hoitoko? Menohan on kuin Ivana Trumpin bestsellerissä, tai brittilehti Sunissa. Muistuttaa myös kirjailija K.Carlsonin bestselleriä Darwinin puutarhuri: monta kertojaa, joista ei ota selvää Erkkikään.)

ellauri060.html on line 1016: Tiedätte varmaan että vaikka Stefulla menisi kuinka huonosti kiinteistöbisneksissä hänellä on ravintoloita (ok, niillä menee koronan takia huonosti) mutta myös suvun perintörahaa. Stefania odottaa noin 200 miljoonan perintö, että mitäs luulette, pelottaako häntä. (Ihmisrottien on pakko pysytellä lööpeissä, sieltä ne pahat saavat palkkansa.)

ellauri060.html on line 1040: Yes, Google’s search index is now in clear decline, as of late 2020, though the downward trend has started years ago.

ellauri060.html on line 1042: The core issue is the Web as we know has been dying, as people all over the world do not want to bother to put up links to other high quality content just for the sake it. It is not that there is no such excellent content, there certainly is on the Web itself which now has tens of trillions of archived pages.

ellauri060.html on line 1044: But what good are those pages if the supply of NEWLY created and added pages is shrinking, with fewer and fewer good links? This decline is very bad, as it gets harder and harder to constantly surface good stuff among the FRESHEST supply of indexed content.

ellauri060.html on line 1046: This content quality problem has been exacerbated by Google’s switch to emphasize the freshness of their index years ago. The rationale was that there was so much good stuff around, and that its supply was (supposedly even exponentially) constantly increasing so Google would always be able to show amazing results just from the freshest portion of their index.

ellauri060.html on line 1048: Such notion is quaint now, as of 2020. First there are big vertical silos, starting with Amazon, but also including other big walled gardens such as Facebook, Twitter and a host of others such as Netflix, Spotify, Shopify, eBay, Craigslist etc. So the best deals, social chatter and tweets, song and shopping recommendations, auction deals, free ads etc. are to be found elsewhere.

ellauri060.html on line 1050: The same really goes for basically every vertical. Way back (remember Googlebase?) it was thought nobody should bother with any vertical as Google had it in there anyway. Googlebase is long gone and people go to CarGurus or Carvana for cars, Zillow for online house listings, Indeed and others for job postings etc., the list goes on and on.

ellauri060.html on line 1052: So that leaves Google’s core results where they may retrench and demonstrate ever increasing superiority. Really? We have mentioned the core problem there, of dying (quality) links and the dearth of high quality content. One can easily see all that by looking at the ratio of old vs. new results in all search results.

ellauri060.html on line 1056: AI was supposed to be another refuge and savior several years ago. The idea was that Google’s core mission was always to give answers to questions as opposed serving ten blue links with bunch of ads.

ellauri060.html on line 1060: Google has announced recently so-called BERT update which is about using the latest NLP thing, Transformers, in search results. But BERT is not scalable as it requires short snippets containing answers in advance, as opposed to indexing entire pages. In addition it is computationally prohibitively expensive, even for Google as Transformer models such as BERT are notorious memory hogs, never mind how long it takes to train them.

ellauri060.html on line 1061: In addition, BERT has been quickly surpassed by OpenAI GPT-3 and GPT-2 which are simply huge - GPT-3 has 175 billion parameters and takes tens of thousands of powerful specialized FPU cards and weeks to train. Good luck trying to put something like that in production at tens of thousands of queries-per-second (qps) which is what Google requires. Lisää aiheesta

ellauri060.html on line 1063: All these trends have been masked by rises in advertising revenue i.e. stuffing of more and more ads. But that gravy train seems to have stopped in Q2 of 2020, as Google reported a decrease in search revenue, their first EVER:

ellauri060.html on line 1074: 	  - Ja kuinka tärkeä mies on miehelle koko elämän ajan oikeastaan. Aivan alussa on tietenkin nainen, äiti, mutta sitten tulee isä, pian sen jälkeen poikatoverit, murrosikäinen poikajoukko, joka heittää huulta tytöistä, saa kokemuxia, mutta viihtyy edelleen yhdessä; vasta seurusteluaikana, kihlapäivänä ja avioliiton alussa nainen syrjäyttää mieskaverit - joxikin aikaa: mies on yleensä sellaisissa töissä missä hän tapaa enimmäxeen miehiä, hänen harrastuxensa ovat enimmäxeen maskuliinisia, kuten esimerkixi tämä hirvijahti ... mutta ammattitaitoinen naisnoita saa miehestä valutettua mahlat tantereelle, jolloin tämä jää kuin rujoxi keloxi hakkuuaukiolle, jommoiselle tämäkin polku johtaa. Oo-jai-jai-jai!

ellauri060.html on line 1080:       Kaikki kävi sitten niinkuin kävi. Marraskuun yössä, vieraan talon kamarissa, kynttilän palaessa. Sitä kesti tuntikausia. - Voi kuinka minä olen huono, Sauli huohotti välillä. Minä olen unohtanut kaiken. - Sinä olet hyvä, paras, anna tulla! Maisa huusi ihanalla äänellä milloin Saulin alla, millon päällä, milloin jommallakummalla sivulla. Anna tulla! - Minä varmasti painan sinua tällä kirotulla mahallani! - Muserra minut sillä, se on taivaallinen! Anna tulla! ... - Nukutaan hiukan välillä, kulta, Maisa ehdotti. Kello on neljä, minä panen sen soimaan puoli kuudexi. - Voi Maisa, minkä teit! - Ihana mies! Maisa sanoi Saulin rintaa silitellen. Harmi ettet ole minun ikiomani! Lupaa soittaa minulle aina, kun käyt Helsingissä.

ellauri060.html on line 1104: Eka Agapetus googlessa on paavi Rakastettava. Agapetus oli roomalaissyntyinen katolisen kirkon paavi, jonka paavius kesti alle vuoden 13. toukokuuta 535 – 22. huhtikuuta 536. Hän kuoli Konstantinopolissa, josta hänen ruumiinsa siirrettiin Roomaan 20. syyskuuta 535. Hän oli murhatun papin poika, josta tuli Rooman piispojen tuomiorovasti kunnes hänet valittiin paaviksi. (Eipä valittu Barkmannia paavixi. Tuomiorovastixikin pääsi ihan armosta. Pojat pettyneinä muutti nimen Carlsonixi.) Hän oli hyvin iäkäs tullessaan valituksi paaviksi, ja vastusti areiolaisia kiivaasti. Paasikivi ja Kekkonen oli Soinin areiolaisia. Areiolaisten mielestä poika oli vain jehovan puhetta, ei jumala. No tulihan tähän liuta selityxiä. 

ellauri060.html on line 1106:   Soini kirjoitti viihteellisiä romaaneja ja näytelmiä, joista osa on filmattu. Näytelmistä on tullut kesäteattereiden väkinäistä ohjelmistoa. Sotaoikeuskirja aiheutti vihaista keskustelua. Soini väitti siinä että omat kommunistilehmät purivat. Detenten ajan rähmälläänolijat väittivät että aloite  tuli ryssiltä, sitten taas 2000-luvun oikeistoaallossa käännettiin keula taas kohti Agapetusta, kun neuvostolaisista ei ollut enää pelkoa. Kuka välittää. EVVK. 

ellauri060.html on line 1108:   Takakansi kehuu Agapetusta virkistäväxi lähteexi. Ei malta heittää pois ennenkuin on lukenut kannesta kanteen. Se on täynnä toimintaa ja hassunkurisia kohtauxia. (Keskisuomalainen.) Hauska hetki harmittoman huumorin parissa, joka ei loukkaa ketään, paizi naisia, mustalaisia ja neekereitä. (Suomen Sosialidemokraatti.) Mutta eihän niitä lasketa. Joka tätä lukiessaan ei naura, sen täytyy olla tavallista jörömpi ja pahansisuisempi. (Helsingin Sanomat.)

ellauri060.html on line 1110:   Ekan muutaman kymmenen sivun sekoilun jälkeen rupesi niin haukotuttamaan että piti harpata loppupäähän kazomaan ketäs se jefreitteri lopultakin pääsee bylsimään. Ja eiköhän se ollut kuin ollutkin se sakkoliha, 17-vuotias immykäinen, backfisch Inkeri. Joka oli innolla muka vauhdissa mukana vaikka luti huohotti sen suuhun Aune Aune... Niin aina. Seli seliä. Siihen lukeminen jäi. Ei naurattanut yhtään. QED.

ellauri060.html on line 1112:   Onko Yrjö Soini sukua Timo Soinille? Ei läheistä ainakaan, Soineja on koko lounais-Suomi täynnä. Yrjö on jotain raha-Soineja, vizi katoppa, se onkin Oulun Houruloita, eli Hopreeni! Se on mun sukulaisia, voi vittu! Melkein hävettää. Timo on rupusakkia jostain Raumalta. Yrjön isä oli Wilho (sattupa, sen niminen oli toi jefreitterikin), ja sekin kirjoitteli puskafarsseja. 

ellauri060.html on line 1117:     Tässäpä hauska idea: kerää paasauxissa mollattujen apinoiden foaf-graafi ja visualisoi se vaikka graphvizilla. Eli siis esim jos Kasa Veronen mainizee Vaakun suopeasti, siitä tulee linkki Kasan ja Vaakun välille. Pitäis ehkä lisätä punaiset foe of a foe viivat myös. Esim Kekkosen ja Yrjö Soinin välille. 

ellauri060.html on line 1122:     Aloin lukea Mihail Sholokhovin novellettaa Ihmiskohtalo. Siitä päätellen Miihkali on ääreist klisheinen sotasetämies. Tämmösiä kotirintamamieskirjoja kirjoitettiin sodan jälkeen tuhansia. Miihkalille niistä tuli vuonna 1965 noobeli. Taisi olla Khrustjsjovin suojasäiden antia. Turhaan nuolivat, kohta linja yleisliitossa taas koveni, ja Njeuvostoliiton juna pyhästyi tyyten pistoraiteelle Leonid Breshnevin dementian aikana. 

ellauri060.html on line 1124:     Šolohov syntyi Venäjän keisarikunnan Donin kasakoiden alueella 1905. Hänen kasakasta leskiytyneellä äidillään oli suuri vaikutus pojan kehitykseen, vaikkei ize osannut edes lukea. Miihkalin isä oli pikkuporvari, vaikka Miihkali ize tunnusti järkähtämättä pyhää punauskoa. Perhe ei ollut Donin kasakoita vaan outlandereita, kasakoiden halveximia mamuja, lantalaisia. Kansalaissodassa kasakat peukutti valkosia, ryssämamut punakapinoizijoita. 

ellauri060.html on line 1140:   Oikismulkero Solzhenizyn väitti että Don Kasakka oli plagioinut kaikki kirjansa. Taisi olla paskapuhetta. No Don Kasakka oli haukkunut pydeen Alexin Ivan Denisovitjin päivän. Silmä hampaasta. 60-luvulla Donilla oli wiixet ja typerät kaljukiharat. Miihkali kuoli kurkkusyöpään 1984. Takuulla poltti liikaa huonolaatuisia venäläisiä syöpäkääryleitä, etenkin Belomorskia. Sen rinnuxissa oli mitaleita kuin joulukuusessa. 

ellauri060.html on line 1142:   Miihkalista on häpeä jos rintamamiehet ovat ämmämäisiä, kirjoittelevat liian usein kaipaavia kirjelmiä kotia. Se kipsaa kotirintamalla raatavia naisia. Vetäkööt vekkihameent laihan takamuxen peitoxi ja menkööt vaikka kuokkimaan juurikkaita tai lypsämään lehmiä. Naisten hommiin vaan, rintamalla ei sellaisia tarvita! Siellä ammuskellaan urheasti sakemanneja ja ryssiä.

ellauri060.html on line 1149:   Muka dystopiasarja käsineidin kertomus, hah hah, sehän on 1-1 jenkkilän arkipäivää tänä päivänä. Ei ole paljon mielikuvitusta tarvinnut käyttää. Samat setämiehet, sama fundamentalismi, samat feikkiuutiset, sama presidentti Trump. Sama katuväkivalta, ICE-äijät, mädät tädit ja sedät, sama makeileva kuritus.

ellauri060.html on line 1153: Illegitimi non carborundum is a mock-Latin aphorism, often translated as "Don't let the bastards grind you down". The phrase itself has no meaning in Latin and can only be mock-translated as a Latin–English pun.

ellauri060.html on line 1162: The phrase is also used as the first line of one of the extra cod Latin verses added in 1953 to an unofficial school song at Harvard University, "Ten Thousand Men of Harvard". This most frequently played fight song of the Harvard University Band is, to some extent, a parody of more solemn school songs like "Fair Harvard thy Sons to your Jubilee Throng". (voi helvetti, tää oli tosi paha.) The first verse is a nonsense sequence of Latin clichés:

ellauri060.html on line 1172: The phrase, often accompanied by an English translation, has appeared in many places:

ellauri060.html on line 1174:       1958, the novel Saturday Night and Sunday Morning, and film of the same name, as the motto of the main character, Arthur Seaton.

ellauri060.html on line 1189: Irinjan äidin näkönen sankaritar on izekin ristiinsuihkija.  Kokee samaa nyt handumaidina.  Hand Made Raisins. Mayday.  Nää klischeet pyssymiehineen, rätisevine walkietalkieineen, väkisin ja vikistenkin bylsimisineen, se on kaikki nähty niin ziljoona kertaa. Mut tietysti kun apinoita on 7. 8 gigaa ja vaan 7 reikää kussakin. Auttamatta tulee toistoa. Mut jengi tykkää siitä. Toisto tyylikeinona.	

ellauri060.html on line 1192: has_come_for_the_UK_to_clarify_its_position_%2846766253871%29.jpg/1024px-Brexit_the_time_has_come_for_the_UK_to_clarify_its_position_%2846766253871%29.jpg" width="50%" />

ellauri060.html on line 1193: UK politician Nigel Farage wearing a necktie that reads Non Illegitimi Carborundum.

ellauri060.html on line 1195: Nigger Farage on äärimmäisen suuri mulkero. Carbo(co)rundum on 1800-luvun lopun uudissana jollekin hiili-alumiinioksidi-silikaattiyhdisteelle, jota britit käytti hankausaineena. Rubiini on alumiinia, sana korundi tulee tamilin kautta sanskritista. Seijalla ja mulla oli tänä vuonna alumiinihäät. 

ellauri060.html on line 1201:   USAn ja brittien äärioikeistolaiset vessaharjat pyörii vastatuulessa. Toinen on jo pantu viralta ja toista inhoo 2/3 kansasta. Kohta britit lähtee unionista suoraan pihalle. Atlantin takana ei odotakaan toisen klobürsten lämmin syli. Skotit saisivat nyt erota UK:sta ja jäädä unioniin. Purjehtikoot sassenachit minne tahtovat. 

ellauri060.html on line 1213:     There is no society that can survive without strong men. The East knows this. In the west, the steady feminization of our men at the same time that Marxism is being taught to our children is not a coincidence. 

ellauri060.html on line 1227:   Candace on black white supremacist ja female toxic male chauvinist. Mihin oikein sattuu Candace? Päähän tuskin, se vaikuttaa tyhjältä. 

ellauri061.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri061.html on line 29:   Kippari Kalle puhalsi piippuun kuin hinaaja ja sanoi Myrsky ja mylväys. Ilmastonmuutos tuo Suomeenkin lisää myrskyjä. Viking Linen Amazing Grace ajautui Anhevanmaalla karille. Tuuli oli vielä kovempi kuin luulivat.

ellauri061.html on line 31: Ernesto Renan pöpötti jotain Shakespearen Myrskystä. Mixköhän, musta se ei ollut paljon mistään kotoisin. Ja hölmö Paavo Haavikko. Ja vielä se pirzakka Pirre Manninen ja valkeen Sale. Pitäiskö se Shakespearen pläjäys lukaista uudestaan. Eise varmaan ole yhtään parempi kuin eka lukemalla. Se on aika turaus. Williamkin ajatteli ize olevansa joku Prospero. Se on narsistisen setämiehen rintakuva. 

ellauri061.html on line 39: Kumpaan kallistua oikeaan vaiko vasempaan? Kumpia muurahaisia olla mustia vai punaisia? Sitä jenkkiläiset taas kerran miettivät. Parkinsonin tautiset ei edes huomaa olevansa kallellaan. Yhdelle entiselle puusepälle kiinnitettiin vatupassi silmälasin sankoihin. Jo alkoi pelittää. Vaterissa menten. Se on siellä eikä anopin siellä. 

ellauri061.html on line 51: GONZALO, vanha, rehellinen valtaneuvos.

ellauri061.html on line 71:   Mä inhoon draamoja ja teatteriesityxiä. Telkkarissa ei näytetä tragedioita, kaikki on vaan draamoja. Kai six ettei ole enää erixeen yleviä ja alhaisia, kaikki on yhtä alhaisia trikoopaitaisia lippalakkeja nilkkapituisine sukkineen ja lenkkareineen. Mä inhoon niitäkin. 

ellauri061.html on line 73:   Tässä albumissa koitan ensin haukuskella lisää Shakespearea. Sonetit on jo näpelöity aiemmin ja jotain muutakin. Niin Shylokki tietysti. Ohimennen viittauxia on jo aivan vitusti. 

ellauri061.html on line 75:     LAIVAMIES. Heleijaa, pojat! Ravakat toimet! Liukkaat liikkeet! Prampurje alas! Ottakaa vaari kapteenin vihellyksestä! — Hei vaan, myrsky, riehu, kunnes halkeat, jos tilaa riittää!

ellauri061.html on line 78:   Vitun vaikee pitää mielessä näitä kaikkia Aku Ankkoja, alonzoja ja antonioita. Tässon siis 2 veljexet, Neapelin kunkku Alonzo ja sen veli Sepi, ja Milanon herttua Prospero ja sen veli Anttoni. Nääkö kaikki menee pohjaan laivan mukana? Mitä niitä kanzi sitten tähän raahata? Ei vaitiskaan, toi kelju Prospero hoisi koko jutun aivan jezulleeen. Mirkku on sen tytär joka ei ole tiennytkään, kuinka hieno talo Prosperolla oli Helsingissä, vaikka Sysmässä sillä on vaan matala majanrottelo. Tänkö äijän tytär? No ainaskin Mirkun äiskä oli väittänyt et tää Prospero ois ollut asialla, tiedä häntä. Mirkun Anttoni-setä oli luikero, Prospero taas laiska vetelys. Ei ihme että setä halus kunniankin kun pantiin kaikki duuni tekemään. Teki diilin Neapelin kunkun kanssa ja yhdessä ne potki Prosperon minne joutikin, vitun taikaukon, autiolle saarelle.  

ellauri061.html on line 80:   Speedy Gonzalo antoi mukaan kalun ja kirjoja autiolle saarelle. Kukas on tää Auli Onnetar? Sen nimi puuttuu dramatis personaesta. Hizin sekavaa. Ihankuin kazos Game of Thronesin pilottijaxoa. 

ellauri061.html on line 82:   No sitten tulee kuvaan nää oudot hyypiöt: jonkun algerialaisen noidan poika Caliban, varmaan vajakki, moroni tai simpletoni, sekä tää Ariel, ei juuri fixumpi, jonka samainen noita oli pannut puunrungon sisään talteen. Ne on jotain Prosperon käsiapulaisia. Maan möhkö Caliban ei viizi kantaa lisää halkoja. Ariel palaa vedenneidoxi puettuna. Ihana mekko! sanoo Prospero. 

ellauri061.html on line 84:   Caliban on syystä vähän kiukkuinen tolle Prosperolle, joka ryöväs siltä saaren ja teki siitä pelkän apupojan izelleen. Ikävä kyllä Caliban ei ihan ehtinut törkkästä penistään Mirkun kaikkein pyhimpään, muuten olis saari jo täynnä calibaaneja. Vitun kusipää toi Prospero.

ellauri061.html on line 86:   Ariel lauleskelee keilahattuiselle Ferdinandille näin: hau hau. Viittä syltä syvät veet peittää sun iskän, jonka meri helmassaan kaluxi kalliix muuttaa vaan. Piu pau. Avaa ripsipiirakkasi sanoo Mirkun iskä. Se koittaa kaupata Mirkkua Ferdinandille ja kääntäen. Sellasta kähmintää. Varmemmaxi vakuudex se kohtelee Ferdinandia mahdollisimman kaltoin, antaa sille ruuax ojakuorikoita ja törttöjä, jois ovat terskat siinneet. So far so good, alkaa 2. tuotantokausi.

ellauri061.html on line 88:   Tässä ideana taitaa olla että paha Anttoni-setä ehottaa Sepille eze tekis Alontsolle saman jäynän kuin setä ize Prosperolle, eli rupeaisi kalifixi kalifi-veikon paikalle. Mut ärsyttävä Ariel ehtii jälleen väliin, deus ex machinana.

ellauri061.html on line 96:   Aluxi prostituoduista koehenkilöistä tehtyjen observaatioiden tuloxet johtivat naisen lantiossa tapahtuvien verentungosreaktioiden tutkimiseen kohtuullisemman sexuaalisen toiminnan aikana. Toistaisexi ei ole olemassa mitään todisteita, jotka tukisivat olettamusta kohdussa orgasmin aikana syntyvästä imemisvaikutuxesta. (William H. Masters ja Virginia E. Johnson: Raportti ihmisen sexuaalisista reaktioista. Weilin & Kuha 1967. 55 kuvaa.)

ellauri061.html on line 99:   Sit taas vähän comic reliefien ryyppäjäisiä. Kaikki 3 ovat nokkavoitossa. Typerä Ariel sotkeutuu riidankylväjänä ryyppäjäisiin. Konnat suunnittelee Prosperon nirhaamista. Etukäteen voi arvata miten tässä käy, tyyppien mustat ja valkeet hatut on piirretty niin selvästi. 

ellauri061.html on line 101:   No sitte takas niihin ylhäisempiin konniin, jotka ei saaneet Neapelin kuningasta nirhatuxi. Ällö Prospero huitoo siellä taas, tarjoo eväitä jotkut möröt apulaisina. Pientä temppuilua ja konnat joutuu hourutilaan. Prospero on tyytyväinen Arielin suorituxeen. Prospero nakkaa Mirkun Ferdinandille sillä ehdolla ettei impivyötä avata ennenko pappi on sanonut aamenen. (Mikä pappi? Henkilöluettelossa ei ole sellasta.)

ellauri061.html on line 103:   Sitton vuorossa vähän naiskauneutta laulua ja paljaita sääriä, Irixen Cerexen ja jonkun vielä muodossa. Pafos-seminaari mainitaan. Joo Juno on se kolmas. Somasti puettuja ilomiehiä tulee, jotka yhtyvät tyttöihin viehättävässä tanssissa. Prosperolta tulee (syrjään): Toimeen! Panon lähestyy hetki. (Hengille:) Hyvin - pois - jo riittää! Ferdinand: On kummaa tää. Tulisen kiihkon vallassa on isäsi. Joopa joo sanoo Mirkku, se aina kuumuu tästä esityxestä. Ariel meinas jo muistuttaa Calibanista mutta Prospero kävi niin kuumana ettei se kehannut. Aijuu, olinpa unohtaa ne konnat. 

ellauri061.html on line 105:   Prospero välihuomauttaa: näyttelijät on vaan henkiä, tai kääntäen, henget on vaan näyttelijöitä. Näin on meidänkin elämässämme. Life is hard and then you die. Miten syvällistä. No ei mitään hätää, pikkuroistot on nyt limakuljussa. Muuttuvat iljettävixi matala-ozaisixi apinoixi. Paizi että ovat niitä jo, ne sekä koko kazomo. Ota kiinni Musti!

ellauri061.html on line 109:   Juhlallista soitantoa. Ariel palajaa. Prospero tekee tenhopiirin kärpässienistä. Tuos seiskaa! Ja tuos kahexikkoa! Ristiä sanoi kissa kun jäälle kuoli! Herttaämmä! Patakakkonen! Pukua muutan nyt ja esiinnyn Milanon herttuana niinkuin muinoin. Mun tulee ikävä sua Ariel, meillä oli ihania tuokioita yhdessä. Sebastian (syrjään) perkele nyt haastaa. Prospero: eikä. Sebastian: Kylläpäs. Prospero: Ei vitussa haasta! Se olin minä Prospero! Sebastian: Sitä tarkoitinkin. Prospero: Aha.

ellauri061.html on line 113: Mirkku: Ihme, kumma! Kuink ihania olennoita täällä! Nyt näenkään! Kuink ihminen on kaunis! Suloinen (p.o. uljas) uusi maailma, joss ompi tuollaista kansaa! Tää oli Aldous Huxleyn romskun mottona. 

ellauri061.html on line 117:   Puuttuu enää loppuvizit, josta vastaavat Caliban et co, nuo värviäiset. Kaikki nauravat ja Tim takoo haukkuen maata hännällään. Tim on tää Caliban, jolle reilu Prospero suuntaa lopuxi seuraavat sanat: hän yhtä törkeä on tavoiltaan kuin muodoltaan. Majaani mene, konna! Se puhtaax siisti, jos anteexiantamusta multa toivot. Matkaan! (Menevät.) Caliban saa tässä pätkässä kylmää kyytiä. 

ellauri061.html on line 119:   No sitte ihan lopuxi Prosperoa näytellyt järbä pitää pienen puheen, pannen kolehtihaavin kiertämään. Kyl oli aika juosten kustu näytelmä. 

ellauri061.html on line 123:   Mix tää puskafarssi on sit niin suosittu setämiesten piirissä? Onxe just toi millimolli-aspekti, kaikki menee just niinku manipuloiva setämies on suunnitellut, omat joukot tottelee ja vastaan niskuroijat saadaan ruotuun. Koko näytelmä on sitäpaizi melkein tyystin all-male panel. Prosperon ja Arielin suhe vaikuttaa pederastiselta. Kun Ariel ottaa hatkat Prosperolle ei jää muita kun se Caliban. Puolixi sammakko puolixi kala, Oliver Sacksin tapainen amfibi. (Lähde) Aarne Kinnunen oli Puovon Caliban.

ellauri061.html on line 129:   Vedetään tähän heti perään Shaken Kesäyön unelma, joka Eunukista on hauskaa hassuttelua. Ehkä se on vielä harmittomampi.

ellauri061.html on line 163: Theseus haluu naimisiin ja äkkiä, vanha kuukuppi syö haluja, ehkää

ellauri061.html on line 164: kuin leski emätintä, syöpi poikapuolen perinnöitä. Theseus kosi Hippolytaa miekalla. Mikäs meemi tää nyt oli? Hippolytalla oli isän antama siveysvyö. Se oli vaan hidaste kun Theseuxen mela heilahti ja hepat karkasi. Tästä tarinasta on tuhannen versiota, mutta Milk Shaken tuntemassa Plutarkhoxen muunnelmassa Hippolyta oli amazonisotien kiertopalkinto. Hullua, mikä esti niitä bylsimästä vaikka heti. Mutta Egeuxen tyttärellä Hernialla ei ole juuri optioita, kun setämiehet sanelee kekä nuorimies on hyvännäköinen ja kekä ei, vale-Dimitri vai Oleanteri.

ellauri061.html on line 166: Nyt tarkkana, Hippy Hippy Shake, kazomossa on sekä neitosia että setämiehiä. Kaikkki pitää pitää tyytyväisinä. Se syö miestä, mutta Shake on näissä hommissa vanha tekijä. Spearmint Shake. Piparminttupirtelö. 

ellauri061.html on line 168: No siis Hernian optiot on: seppuku, luostari, tai inha Dimitri. Oleanteri sanoo osuvasti Dimitrille: mixet nai isäpappaa kun se sua niin rakastaa. Se Hernian isäpappa on Aigeios, jonka mukaan on ristitty Aigeian meri. Dimitri on luikero, bylsi Helenaa ja jätti haaskaxi. Paska Theseus pitää setämiesten puolia ja uhkailee Herniaa.  

ellauri061.html on line 172:   Tyhmä Helena vielä mielii törkeätä Dimitriä. Kun Hernia muikistelee, ihastuu vaan hän, siis Dimitri. Mixi Helenan muikistelu ei tehoa? Ilta on sopiva lempiväisten pakohetki. Mixei ne vaan ala bylsimään?

ellauri061.html on line 179:   Ei hemmetti, tää jaxo on kylä täyttä puskafarssia. Varsinaista hassuttelua. Yhtä hyvin toimisi jos ne sanois vaan "me ollaan hassun hauskoja, naurakaa".

ellauri061.html on line 184: Hauskat nimet on Paavo C. kexinyt. Ei siis kvitteni, kodikas, takamus, huilu (no joo), turpa ja nälkiintynyt, vaan tollaset. (Tai hmm, onhan kirso kirsu). Sellasta dynaamista vastaavuutta, kutkuttavat samaa nauruhermoa. Eteenpäin lukemattakin arvaa että Pääkkö on pomo, Pulma eli Perse on metka hassuttelija, Puutiainen puiseva, Huilu joku piipunrassi, Kirso ja Hotka vulgäärejä, Hotka ahmatti. Hassun hauskaa on varmaan luvassa! Mitäs arvostelijat sanovat? 

ellauri061.html on line 189:       A Midsummer Night's Dream is a comedy written by William Shakespeare in 1595/96. The play is set in Athens and consists of several subplots that revolve around the marriage of Theseus and Hippolyta. One subplot involves a conflict between four Athenian lovers. Another follows a group of six amateur actors rehearsing the play which they are to perform before the wedding. Both groups find themselves in a forest inhabited by fairies who manipulate the humans and are engaged in their own domestic intrigue. The play is one of Shakespeare's most popular and is widely performed. Populääri lue vulgääri. Niin aina.

ellauri061.html on line 191:       Hirsee joukko oikeistolaisia setämiehiä, etenkin joku Gervinus, pahexuu että näytelmästä puuttuu proper social stratification. Herrat ei ole kunnon herroja ja alhaiset esiintyy liian leveästi. Nuoret naiset ei osaa olla kunnolla filiaalisia eikä Titania tottele puolisoaan. Naisia ei kriitikoissa taida olla montakaan. No onhan Eunukki, izekin amazoni, jonka mielestä juhannuksen uni on hassua hassuttelua. 

ellauri061.html on line 193:       Dorothea Kehler has attempted to trace the criticism of the work through the centuries. The earliest such piece of criticism that she found was a 1662 entry in the diary of Samuel Pepys. He found the play to be "the most insipid ridiculous play that ever I saw in my life". He did, however, admit that it had "some good dancing and some handsome women, which was all my pleasure".

ellauri061.html on line 195:       The next critic known to comment on the play was John Dryden, writing in 1677. He was preoccupied with the question of whether fairies should be depicted in theatrical plays, since they did not exist. He concluded that poets should be allowed to depict things which do not exist but derive from popular belief. And fairies are of this sort, as are pigmies and the extraordinary effects of magic. Based on this reasoning, Dryden defended the merits of three fantasy plays: A Midsummer Night's Dream, The Tempest, and Ben Jonson's Masque of Witches. Varmaan se olis pitänyt Kiekkomaailmastakin ja Valtaistuinpelistä. Ja Harry Potterista. 

ellauri061.html on line 197:       Francis Gentleman was much less appreciative of this play. He felt that its major weaknesses were a "puerile" plot and that it consists of an odd mixture of incidents. The connection of the incidents to each other seemed rather forced to Gentleman. Sama vika vaivaa Jari Pervoa, Rovaniemen Shakespearea (ks alempana).

ellauri061.html on line 199:       Edmond Malone, a Shakespearean scholar and critic of the late 18th century, found another flaw in this particular play, its lack of a proper decorum. He found that the "more exalted characters" (the aristocrats of Athens) are subservient to the interests of those beneath them. In other words, the lower-class characters play larger roles than their betters and overshadow them.  He found this to be a grave error of the writer. Tääkin muistuttaa Nuorgamin runoilijasta (ks alempana). 

ellauri061.html on line 201:       August Wilhelm Schlegel työnsi myös lusikkansa soppaan. Schlegel perceived unity in the multiple plot lines. He noted that the donkey's head is not a random transformation, but reflects Bottom's true nature. Eli se oli oikeasti oikea aasi. Ovelaa. Hyvin ajateltu Robin! He identified the tale of Pyramus and Thisbe as a burlesque of the Athenian lovers.

ellauri061.html on line 203:       In 1817, William Hazlitt found the play to be better as a written work than a staged production. He found the work to be "a delightful fiction" but when staged, it is reduced to a dull pantomime. He concluded that poetry and the stage do not fit together.

ellauri061.html on line 205:       Samuel Taylor Coleridge felt that Helena is guilty of "ungrateful treachery" to Hermia. He thought that this was a reflection of the lack of principles in women, who are more likely to follow their own passions and inclinations than men. Women, in his view, feel less abhorrence for moral evil, though they are concerned with its outward consequences. Coleridge was probably the earliest critic to introduce gender issues to the analysis of this play. Kehler dismisses his views on Helena as indications of Coleridge's own misogyny, rather than genuine reflections of Helena's morality.

ellauri061.html on line 207:       Another misogynist, Maginn was particularly amused by the way donkey-headed weaver Bottom reacts to the love of the fairy queen: completely unfazed. Maginn argued that "Theseus would have bent in reverent awe before Titania. Bottom treats her as carelessly as if she were the wench of the next-door tapster."

ellauri061.html on line 209:       In 1839, the philosopher Hermann Ulrici wrote that the play and its depiction of human life reflected the views of Platonism. In his view, Shakespeare implied that human life is nothing but a dream,

ellauri061.html on line 211:       James Halliwell-Phillipps, writing in the 1840s, found that there were many inconsistencies in the play, but considered it the most beautiful poetical drama ever written.

ellauri061.html on line 213: 1900-luvun alussa näytelmä kuvasi alitajuntaa, 60-luvulla vapaata rakkautta, 70-luvulla sadomasokismia (ja Oberon oli bi). Eka naiskriitikko Marjorie Garber 1974 sanoi et se oli ihan ihqua. Toka naiskriitikko Anne Paolucci laski 1977 et näytelmä kestikin 5 päivää (eikä 4). 1980 Florence Falk näki siinä kulttuuriantropologiaa. Cheis Hassell kristillisen sanoman. Se on nostanut tanaan kokonaisen nipun tsygologeja. Heput on hulluja kunnes löytää autenttisen sexuaalisen izensä. Jonkun hai">Mordechain mielestä siinä on vastakkain Eros ja Thanatos. Eros taitaa päästä joholle. Joka tapauxessa näytelmä on terapeuttinen. 1991-luvulla vasta Barbara Freedman huohmaa että siinä on aika paljon patriarkaalisia viboja. 

ellauri061.html on line 215:       Furnessin mielestä näytelmä oli liian pitkä ja Clappin mielestä liian lyhyt. Kallistun Furnessin kannalle. Mielipiteitä on yhtä paljon kuin on kirjottajia. ilmeisesti Shake on osannut kuin osannutkin jälleen kerran sekottaa pirtelön jossa on jokaselle jotakin.

ellauri061.html on line 219:   Takaisin suolakaivoxeen. Harrastelijanäyttelijöiden ammatit on salvumies, kankuri, nikkari, palkeenparsija, kattilanpaikkuri, ja räätäli. Se Quince ei olekaan kvitteni vaan kulmakivi, Quine, niinkuin Willard van Orman. Pienyrittäjiä. Vizitkin on sen mukaiset. Kankuri Pulma on aasin pääosassa koska se on kaikista rivoin ja typerin. Nää äijät on jonkun Puckin mukaan törkeitä mekaanikkoja, rude mechanicals, ja niistä on kirjoitettu sivumääriä. Mä muistan noi nimet Oberon ja Puck P. Mustapään pikkusievistä runoista. En tiennyt ketä ne olivat, enkä tiedä vieläkään, mutta eiköhän se kohta selviä.

ellauri061.html on line 227:   2. tuotantokausi. Tässä tulee nyt Puck, ja keijukaisia. Onkohan ne samanlaisia kuin Pratchettin menninkäiset? CRIVENS! Shakella samat näyttelijät esitti mekaanikkoja ja Titanian keijuja: Koi, Sinapinsiemen, Seitti, ja Hernekukka. Hajuherne ois ollut hauskempi nimi. Nää on kyl varmaan olevinaan aika pieniä. Sekin on hassua! Onx Oberon keijukunkku? Ja Titania sen emäntä? Niinpä suattaa olla. Puck on tonttu. Punarinta Hyvähäiskä, eli Robin Goodfellow. Se vetää viisolta mummolta pallin alta ja mummu lentää pyllylleen ja huutaa jestanpoo. Kirkossa vielä. Se on HYVIN hassua!

ellauri061.html on line 229:   Nyt on ilmasto just tollanen kuin Titania luonnostelee: Kuu nestää ilmat ja röhkää synnyttää ja säilöstystä. Harmaahapsi halla kukertuu raittiin punaruusun helmaan, ja talvi-ukon jäistä kaljupäätä tuoxuisten kesäkukkain suloseppel ivalla koristaapi. No onkos tullut kesä nyt talven keskelle. Kevät, kesä, syys siittyinen ja yrmy talvi ovat pukuja vaihtaneet.

ellauri061.html on line 233:   Noniin, nyt tuli perinteisiä sekaannuxia. Puck tylsimys ruikkii lemmenkukkaa Lysanderin naamaan, joka alkaakin fanittaa nyt Helenaa. Helena haluu Dimitriä, Dimitri Herniaa, Hernia Lysanderia. Syntyy samanlainen neliödraama kuin Paulin, Nuutin ja Ecemin kolmio. Eli karhukoplan juna.

ellauri061.html on line 235:   3. tuotantokausi. Taas nää pienyrittäjä-ääliöt. Ne harjottelee Pyramosta ja Thisbeetä. Thisbee, kuin kukan haisu ihanainen. Haju! Haju! Puck mulkkaa Perseelle aasinpään. Kaikki säikähtävät. Sinä olet vallan mulkattu! Ja sit tulee vallan hullunkurinen käänne: Titania herää ja rakastuu oitis Perseeseen! Kato kun sen silmässä oli sitä taikavoidetta! LOL! Uskomatonta että asialliset setämiehet on kexineet tähän sen seizemättä syvällistä taka-ajatusta. Takuulla Pirtelö veti tän vaan aivan hanurista. 

ellauri061.html on line 243:       Hei täähän on just se sama tarina kuin Roomeon ja Juulian lopussa. Eliskä pirtelö on selkeesti plagioinut sen pukinhajuiselta runosepolta.

ellauri061.html on line 251:   4. tuotantokausi. Perse aasina osoittaa aasin ruokahalua.

ellauri061.html on line 253:   TITANIA. Mut, armas, mitä haluaisit syödä?

ellauri061.html on line 255: PERSE. Totta vieköön, vaikkapa seimellisen silppua! Voisinpahan rouskia hyviä, kuivia kaurojakin. Mutta parhaalta, luulen ma, maistuisi tukko heiniä; hyvät, makeat heinät ovat verrattomia.

ellauri061.html on line 259:   Nyzitten palaa näyttämölle Ateenan herrasväet. (Mekot on vaihdettu karviaismarjapensaassa aika vauhdilla.)  Karhuntappaminen on näistä vekkuleista hauskaa hälinää. Voi vittu. En ole ihan seurannut, mutta nähtävästi Dimitri nyt styylaakin Helenaa ja Oleanteri ja Hernia myös on sovussa. Loppu hyvä kaikki hyvin, niinkuin komeljassa ainakin. Paragon/paramour pila kääntyy huiluharppu/huuliharppu sanaleikixi. Taas tollasta dynaamista käännöstä. Yx puujalkavizi korvautuu toisella puujalalla.

ellauri061.html on line 261:   But no such luck, tää hölmöily ei lopu tähän, vaan suop jatkua. 5. tuotantokausi on vasta alussa. Tässon ensin Theseuxen suulla vähän tämmöstä Shakeyn filosofeerausta: Runooja, lempijä ja hullu, kaikki Ne kuvitust' on pelkkää. Joku kriitikko oli sitä mieltä että Theseus on niinku ize Uilliam. Niinpä suattaa olla. Hippolyyti antaa ymmärtää että tässä kuitenkin on jotain syvällisempää takana. Mutta mitä? Sitä ei ole kymmenet jälkipolvet selvittäneet, tai siis ovat, noin ziljoonalla eri tavalla. Siinähän se Shaken oveluus just piileekin. Varmaan se naureskelee jossain sfäärissä niitä hölmöjä jotka luulee ezillä oli tässä joku tietty opetus. Eiköhän tää ollut vaan rahat pois meininkiä. 

ellauri061.html on line 263:   Pureva, moittelias pilkkaruno, sellainen kuin tää paasaus, olis hääjuhlan kunniaksi sopimaton. Mut 1-näytöxinen surullinen pila mahtuu hyvin. Se on kuin kuumaa jäätä, mustaa lunta. Vaikeneva puhe on parempi kuin kärkäs lörppäkieli, tuumaa Theseus. Se on vaietessaan puheliain. Vihaava rakkaus rakastava viha, näistä oxymoroneista mulla on jo joku paasaus. Eli vielä pitää kazoa tää pienyrittäjien näytelmä. 

ellauri061.html on line 284:   Elikkä mongoloideja ja kitalakihalkioita tässä manataan. Tulee vähän mieleen Atwoodin käsiapulaiset ja Olli Saxen moronit. Eivät olleet saaneet kohdussa tarpeexi oxygeeniä. Niistä tuli savantteja. Tonttu Jääkiekko vielä myöntää lopuxi: tää oli heikko ja turhanaikainen teema. Silti vittu, kätten pauketta nyt vaan!

ellauri061.html on line 286:   THE END (nyt ihan oikeesti!)

ellauri061.html on line 297: First Clown 	Is she to be buried in Christian burial that	 	Spede 1		Haudataanko se kristitysti joka 

ellauri061.html on line 298: 		wilfully seeks her own salvation?	 				tahalteen ezii omaa pelastusta?

ellauri061.html on line 299: Second Clown 	I tell thee she is: and therefore make her grave	Spede 2		Mä sanon et joo: ja sixi tee sen hauta 

ellauri061.html on line 300:  	straight: the crowner hath sat on her, and finds it				suora: kuolemansyyntutkija on istunut sen päällä, ja siitä

ellauri061.html on line 301:  	Christian burial.	 							se on kristitty hautaus.

ellauri061.html on line 302: First Clown 	How can that be, unless she drowned herself in her	Spede 1		Miten se voi olla, paizi jos se hukuttautui izepuolustuxexi?

ellauri061.html on line 306:  	here lies the point: if I drown myself wittingly,	 			tässä on se pointti: jos mä hukuttaudun tahalteen,

ellauri061.html on line 307:  	it argues an act: and an act hath three branches: it	 			se on teko; ja teossa on kolme vaihetta: eli päättää, toimia ja 

ellauri061.html on line 308:  	is, to act, to do, to perform: argal, she drowned	 			suorittaa; eliskä, se hukuttautui tahalteen.

ellauri061.html on line 314:  	goes,--mark you that; but if the water come to him	 			se joka ei ole syyllinen kuolemaansa ei lyhennä omaa ikäänsä.

ellauri061.html on line 316:  	that is not guilty of his own death shortens not his own life.	 

ellauri061.html on line 319: Second Clown 	Will you ha' the truth on't? If this had not been	Spede 2		Tiezä mitä? Jos tää ei ois ollut aatelinen, se olis haudattu

ellauri061.html on line 320:  	a gentlewoman, she should have been buried out o'				tienristiin.

ellauri061.html on line 322: First Clown 	Why, there thou say'st: and the more pity that	 	Spede 1		Sinäpä sen sanoit: ja sääli että

ellauri061.html on line 323:  	great folk should have countenance in this world to	 			isokenkäisillä on lärvää hukuttaa tai hirttää izensä, enemmän kuin

ellauri061.html on line 324:  	drown or hang themselves, more than their even	 				niiden kanssakistityillä. Tule, lapio. Ei ole vanhempaa

ellauri061.html on line 325:  	Christian. Come, my spade. There is no ancient					vapaaherraa kuin puutarhurit, ojankaivurit ja haudankaivajat:

ellauri061.html on line 326:  	gentleman but gardeners, ditchers, and grave-makers:	 			ne hoitaa Aatamin vanhaa tehtävää.

ellauri061.html on line 329: First Clown 	He was the first that ever bore arms.	 		Spede 1		Olihan sillä ase lonkalla.

ellauri061.html on line 330: Second Clown 	Why, he had none.					Spede 2		Eikä ollut.

ellauri061.html on line 331: First Clown 	What, art a heathen? How dost thou understand the	Spede 1		Mitä oozä pakana? Exä osaa raamattua? Hyvä kirja sanoo

ellauri061.html on line 337: First Clown 	What is he that builds stronger than either the	 	Spede 1		Kekä se on joka rakentaa vahvempaa kuin kivimies, laivanrakentaja,

ellauri061.html on line 339: Second Clown 	The gallows-maker; for that frame outlives a	 	Spede 2		Hirsipuun tekijä; sillä se kestää tuhat vuokralaista.

ellauri061.html on line 342:  	does well; but how does it well? it does well to	 			se toimii? Se toimii niille jotka nirhaa: mutta sen sanot huonosti että

ellauri061.html on line 343:  	those that do in: now thou dost ill to say the	 				hirsipuu on kestävämpi kuin kirkko; eliskä, hirsipuu kyllä sopii sulle.

ellauri061.html on line 344:  	gallows is built stronger than the church: argal,	 			Koita uudestaan.

ellauri061.html on line 346: Second Clown 	'Who builds stronger than a mason, a shipwright, or	 

ellauri061.html on line 348: First Clown 	Ay, tell me that, and unyoke.	 			Spede 1		Joo, sano se, niin pääset pälkähästä.

ellauri061.html on line 355:  	you are asked this question next, say 'a	 				'haudankaivaja', 'sen rakentamat talot kestää tuomiopäivään asti.'

ellauri061.html on line 356:  	grave-maker: 'the houses that he makes last till				Mut hei lähde Vaughanille, hae mulle tuoppi kaljaa.

ellauri061.html on line 357:  	doomsday. Go, get thee to Yaughan: fetch me a	 				

ellauri061.html on line 365: HAMLET 	Has this fellow no feeling of his business, that he	 	HAMLET		Eixtää äijä tiedä missä hommissa se on, kun se laulaa haudankaivussa?

ellauri061.html on line 367: HORATIO Custom hath made it in him a property of easiness.	 	HORATIO		No se on niin tottunut ezitä se ei heiluta.

ellauri061.html on line 368: HAMLET 	'Tis e'en so: the hand of little employment hath		HAMLET		Niin kai: toimettomammat on tuntoherkempiä.

ellauri061.html on line 373:  	And hath shipped me intil the land,	 	 				Ja kuskannut mut maihin

ellauri061.html on line 374:  	As if I had never been such.							Kuin en ois ollutkaan.

ellauri061.html on line 376: HAMLET 	That skull had a tongue in it, and could sing once:	 	HAMLET		Tolla kallolla oli kieli kerran, ja se osas laulaa:

ellauri061.html on line 377:  	how the knave jowls it to the ground, as if it were	 			Miten toi kuikka heittää sen maahan, kuin se olis

ellauri061.html on line 378:  	Cain's jaw-bone, that did the first murder! It	 				Kainin leukaluu, ekan murhaajan! Se

ellauri061.html on line 380:  	now o'er-reaches; one that would circumvent God,				nyt heivaa läjään; joku joka osas väistää jumalan,

ellauri061.html on line 385:  	be my lord such-a-one, that praised my lord					herra se-ja-se, joka kehuis herra sen-ja-sen hevosta, 

ellauri061.html on line 386:  	such-a-one's horse, when he meant to beg it; might it not?	 	 	kun se haluis siltä jotakin, vai mitä? 

ellauri061.html on line 388: HAMLET 	Why, e'en so: and now my Lady Worm's; chapless, and	 	HAMLET		No tottakai: tai sit rouva Matonen; leuatta päin, ja

ellauri061.html on line 389:  	knocked about the mazzard with a sexton's spade:	 			turpaan saaneena hauturin lapiosta;

ellauri061.html on line 390:  	here's fine revolution, an we had the trick to					siinäpä vallan kumous, jos vaan se tajuttais.

ellauri061.html on line 395:  	O, a pit of clay for to be made							Savimaahan monttu sopii 

ellauri061.html on line 398: HAMLET 	There's another: why may not that be the skull of a	 	HAMLET		Siinä toinen: ex toi vois olla jonkun lakimiehen pää?

ellauri061.html on line 403:  	his action of battery? Hum! This fellow might be	 			olla aikanaan iso maanhankkija, asetuxineen, 

ellauri061.html on line 407:  	the recovery of his recoveries, to have his fine	 			kallonsa täyteen sakkaa? Eikö sen takauxet takaa sille

ellauri061.html on line 409:  	no more of his purchases, and double ones too, than	 			välikirjan pinta-alan verran? Sen maiden omistuxensiirrot

ellauri061.html on line 411:  	very conveyances of his lands will hardly lie in				

ellauri061.html on line 412:  	this box; and must the inheritor himself have no more, ha?	 

ellauri061.html on line 414: HAMLET 	Is not parchment made of sheepskins?	 			HAMLET		Eikö pergamentti tehdä lampaannahasta?

ellauri061.html on line 417:  	in that. I will speak to this fellow. Whose	 				Mäpä puhun tälle veikolle. Kenkäs hauta tää on, hyvä mies?

ellauri061.html on line 421:  	O, a pit of clay for to be made	 						Savimaahan monttu sopii

ellauri061.html on line 423: HAMLET 	I think it be thine, indeed; for thou liest in't.	 	HAMLET		Sunhan se näyttää olevan, kunsä makaat siinä.

ellauri061.html on line 426: HAMLET 	'Thou dost lie in't, to be in't and say it is thine:	 	HAMLET		Makaathan sä siinä, oot siinä ja sanot eze on sun;

ellauri061.html on line 430: HAMLET 	What man dost thou dig it for?	 	 			HAMLET		Kelle miekkoselle sä kaivat sitä?

ellauri061.html on line 432: HAMLET 	What woman, then?						HAMLET		Mille naikkoselle sitten?

ellauri061.html on line 434: HAMLET 	Who is to be buried in't?	 				HAMLET		Kukas siihen haudataan?

ellauri061.html on line 435: First Clown 	One that was a woman, sir; but, rest her soul, she's dead.	 

ellauri061.html on line 438:  	Horatio, these three years I have taken a note of	 			Piruvie, Horatio, tää aika on niin tasa-arvoista että puskajussin

ellauri061.html on line 439:  	it; the age is grown so picked that the toe of the	 			varvas tökkää hovimiehen kantapäähän, niin että satuttaa sen 

ellauri061.html on line 440:  	peasant comes so near the heel of the courtier, he	 			liikavarvasta. Mites kauan sä olet ollut haudankaivaja?

ellauri061.html on line 441:  	galls his kibe. How long hast thou been a	 

ellauri061.html on line 443: First Clown 	Of all the days i' the year, I came to't that day	Pelle 1		Jokaisena vuoden päivänä, aloitin kun vanha kyläkunkku voitti

ellauri061.html on line 444:  	that our last king Hamlet overcame Fortinbras.	 				Käsivahvan.

ellauri061.html on line 445: HAMLET 	How long is that since?	 					HAMLET		Mites kauan siitä on?

ellauri061.html on line 446: First Clown 	Cannot you tell that? every fool can tell that: it	Pelle 1		Ezä osaaa laskea? Joka hölmö osaa sen: se oli sinä päivänä kö

ellauri061.html on line 447:  	was the very day that young Hamlet was born; he that				nuori Homoletti syntyi; sekö on hullu ja lähetettiin Englantiin.

ellauri061.html on line 450: First Clown 	Why, because he was mad: he shall recover his wits	Pelle 1		Nokö se oli hullu: sen piti tulla siellä järkiinsä; tai jossei tuu,

ellauri061.html on line 451:  	there; or, if he do not, it's no great matter there.	 	 		niin siellä siitä ei oo haittaa.

ellauri061.html on line 459: HAMLET 	Upon what ground?	 					HAMLET		Missä mielessä?

ellauri061.html on line 460: First Clown 	Why, here in Denmark: I have been sexton here, man	Pelle 1		Omassa ja Tanskassa: mä olen ollut täällä haudankaivajana poikasesta saakka,

ellauri061.html on line 464:  	have many pocky corses now-a-days, that will scarce	 			jotka tuskin kestää hautausta -- se kestää jotain 8-9-vuotta; nahkuri voi

ellauri061.html on line 467: HAMLET 	Why he more than another?					HAMLET		Mixe kestää kauemmin kuin muut?

ellauri061.html on line 468: First Clown 	Why, sir, his hide is so tanned with his trade, that	Pelle 1		No kaskun sen nahka on niin parkittu, ettei se kastu hyvään aikaan; ja

ellauri061.html on line 471:  	Here's a skull now; this skull has lain in the earth	 

ellauri061.html on line 476: First Clown 	A pestilence on him for a mad rogue! a' poured a	HAMLET		Ei mitään havaintoa.

ellauri061.html on line 480: First Clown 	E'en that.	 	 				Pelle 1		Just se.

ellauri061.html on line 484:  	of infinite jest, of most excellent fancy: he hath	 			mahdoton kekkamies; se kuskasi mua selässä tuhat kertaa; ja nyt, kuinka

ellauri061.html on line 487:  	it. Here hung those lips that I have kissed I know	 			kertaa. Missäs nyt on sun pelleilyt? Sun käytännön pilat? Sun viisut?

ellauri061.html on line 488:  	not how oft. Where be your gibes now? your					Sun hauskat lohkaisut, jotka sai pöydän aina ulvomaan naurusta?

ellauri061.html on line 490:  	that were wont to set the table on a roar? Not one	 			Meepäs nyt mun rouvan kamariin ja sano sille: sama vaikka maalaat

ellauri061.html on line 491:  	now, to mock your own grinning? quite chap-fallen.	 			tuuman paksulti, tämmösexi sunkin pitää tulla; sillä sitä naurata.

ellauri061.html on line 492:  	Now get you to my lady's chamber, and tell her, let	 			Kuule Horatio, kerro mulle yx juttu.

ellauri061.html on line 494:  	come; make her laugh at that. Prithee, Horatio, tell	 

ellauri061.html on line 496: HORATIO 	What's that, my lord?	 				HORATIO		Mikä niin, hyvä herra?

ellauri061.html on line 501: HAMLET 	And smelt so? pah!	 					HAMLET		Ja haisi tältä? Pah.

ellauri061.html on line 504: HAMLET 	To what base uses we may return, Horatio! Why may	 	HAMLET		Kylläpä me palataan halpaan tarkoituxeen, Horatio! 

ellauri061.html on line 509:  	modesty enough, and likelihood to lead it: as	 				mukaan: näin: Alexanteri kuoli, Alexanteri haudattiin, Alexanteri 

ellauri061.html on line 512:  	earth we make loam; and why of that loam, whereto he	 			Keisarillinen Caesar, kuollut ja savexi muuttunut, voisi tukkia

ellauri061.html on line 516:  	O, that that earth, which kept the world in awe,	 			Mut hei, nyt hiljaa! [sivuun: tuolta tulee kunkku.]

ellauri061.html on line 523:  	The corse they follow did with desperate hand	 				että ruumis jota ne saattaa on oman käden kautta

ellauri061.html on line 527: LAERTES 	What ceremony else?	 				LAERTES		Mitä muita menoja vielä?

ellauri061.html on line 528: HAMLET 	That is Laertes,						HAMLET		Toi on Laertes,

ellauri061.html on line 529:  	A very noble youth: mark.	 						ylen sankea priha. Kappas.

ellauri061.html on line 530: LAERTES 	What ceremony else?	 				LAERTES		Mitä muita menoja vielä?

ellauri061.html on line 531: First Priest 	Her obsequies have been as far enlarged	 		Pappi 1		Sen hautajaiset on niin näyttävät

ellauri061.html on line 532:  	As we have warranty: her death was doubtful;	 				kun on valtuuxia: sen kuolema oli epäilyttävä;

ellauri061.html on line 533:  	And, but that great command o'ersways the order,				Ja ellei pääkäskijä olis antanut vastakkaista käskyä,

ellauri061.html on line 534:  	She should in ground unsanctified have lodg'd	 				se oltais pantu siunaamattomaan maahan

ellauri061.html on line 535:  	Till the last trumpet: for charitable prayers,	 				odottamaan viimeistä trumpettia: sillä säälirukouxia,

ellauri061.html on line 536:  	Shards, flints and pebbles should be thrown on her;	 			tiilenkappaleita, teräviä kiviä ja mukulakivitötteröitä 

ellauri061.html on line 542:  	We should profane the service of the dead	 				Oishan se jo hautajaisten halventamista

ellauri061.html on line 544:  	As to peace-parted souls.	 						jota saa rauhassa kellistyneet vainajat.

ellauri061.html on line 545: LAERTES Lay her i' the earth:	 					LAERTES		Pankaa se sit maahan:

ellauri061.html on line 546:  	And from her fair and unpolluted flesh	 					ja oispa rotevaa jos sen tahrattomasta lihasta

ellauri061.html on line 548:  	A ministering angel shall my sister be,						mun siskosta tulee vielä enkeli,

ellauri061.html on line 549:  	When thou liest howling.	 						kun sä ulvot jossain halstarissa.

ellauri061.html on line 550: HAMLET 	What, the fair Ophelia!	 					HAMLET		Mitäh! Onx toi sievä Ofelia!	

ellauri061.html on line 553:  	I hoped thou shouldst have been my Hamlet's wife;	 			Mä toivoin susta emäntää Hamletille;	 

ellauri061.html on line 554:  	I thought thy bride-bed to have deck'd, sweet maid,				Morsiusvuoteen luulin petaavani sulle, neitiseni,

ellauri061.html on line 555:  	And not have strew'd thy grave.	 						Enkä sun haudalle näitä rehuja.

ellauri061.html on line 557:  	Fall ten times treble on that cursed head,	 				Kaatukoon tää 10x3 kertaa kirotulle päälle,

ellauri061.html on line 560:  	Till I have caught her once more in mine arms:	 				Kunnes mä on halannut sitä vielä kerran.

ellauri061.html on line 561:  	[Leaps into the grave.]								[Hyppäää hautaan.]

ellauri061.html on line 563:  	Till of this flat a mountain you have made,	 				kunnes ootte tehneet sievän kummun

ellauri061.html on line 566: HAMLET 	[Advancing.] What is he whose grief	 			HAMLET		[Etenee.] Mikä se on jonka suru

ellauri061.html on line 567:  	Bears such an emphasis? whose phrase of sorrow	 				on noin emfaattinen? Kenen surulausekkeet

ellauri061.html on line 569:  	Like wonder-wounded hearers? This is I,	 					kuin ihmeen haavoittamat kuulijat? Se oon mä tässä,

ellauri061.html on line 571:  	[Leaps into the grave.]								[Hyppää mukaan hautaan.]

ellauri061.html on line 575:  	I prithee, take thy fingers from my throat;	 				Ottanethan sormesi pois mun kurkusta;

ellauri061.html on line 576:  	For, though I am not splenitive and rash,	 				Sillä vaiken mä olekaan synkeä ja pikavihainen,

ellauri061.html on line 577:  	Yet have I something in me dangerous,	 					Mussa on jotain vaarallista,

ellauri061.html on line 578:  	Which let thy wiseness fear: hold off thy hand.					Jota sun ois viisasta varoa: handut irti.

ellauri061.html on line 583:  	[The Attendants part them, and they come out of the grave.]	 		[Apulaiset erottaa ne toisistaan ja ne poistuu haudasta.]

ellauri061.html on line 586: QUEEN GERTRUDE 	O my son, what theme?	 				KUNINGATAR GERTRUDE: Mistä aiheesta?

ellauri061.html on line 589:  	Make up my sum. What wilt thou do for her?					voi ylittää mun saldoa. Mitä te teette sille?

ellauri061.html on line 592: HAMLET 	'Swounds, show me what thou'lt do:	 	 		HAMLET		Jumalauta, näytä mitä meinaat tehdä:

ellauri061.html on line 596:  	To outface me with leaping in her grave?	 				Panemaan paremmaxi hyppäämällä hautaan?

ellauri061.html on line 606:  	When that her golden couplets are disclosed,	 				(naispuolisen), kun se on lopettanut kurnutuxen,

ellauri061.html on line 609:  	What is the reason that you use me thus?					Mixä kohtelet mua tällä lailla?

ellauri061.html on line 611:  	Let Hercules himself do what he may,	 					Tehköön Herkkules mitä tahtoo,

ellauri061.html on line 612:  	The cat will mew and dog will have his day.	 				Kissa naukuu kuitenkin ja koiralla on hauskaa.

ellauri061.html on line 620:  	This grave shall have a living monument:	 				Tälle haudalle tulee näköispazas:

ellauri061.html on line 621:  	An hour of quiet shortly shall we see;	 					Kohta päästään rauhaan tästä hässäkästä;

ellauri061.html on line 625: Critics have spent a considerable amount of time debating Hamlet's age. Hamlet here is thirty years old, as the First Clown makes clear (lines 133-151). However, "young Hamlet", as he is referred to earlier in the play is still attending university and courting Ophelia. Laertes says that Hamlet's love is like "a violet in the youth of primy nature" (1.3.6). The noted scholar Grant White was so annoyed by this dilemma that he, defying logic, concluded that Hamlet was twenty when the play started and thirty at its close. (See Studies in Shakespeare, p. 79 ff.). How important is Hamlet's age to our understanding or enjoyment of the play? Would Hamlet's age have been an issue for play-goers at Shakespeare's Globe? For more on this topic, please click here.

ellauri061.html on line 633: En tykännyt pienenä Hamletista koska se oli väpelö ja kohteli Ofeliaa niin rumasti. Olixe homo? Täytistäkö sen piti vielä rähjätä Laerteelle, tappamansa Ofelian veljelle? Ja jätkä oli kuitenkin jo kolmikymppinen jos haudankaivaja laski oikein. Samanlainen pikku narsisti kuin Wallace. Ei se ollut yhtään kummempi kuin sen äiti eikä setä. Samaa lajia. No se kai oli Shakespearen pointtikin.

ellauri061.html on line 641: No sit pikasesti vaan spoileri. Näytelmä on melkein lopussa. H. avaa kirjeen jonka von Neumann ja Morgenstern vei britteihin jossa H. käskettiin nirhata ja kirjotti sen uudestaan niin että kopla ize pitää listiä ja postileimasi sen iskältä perityllä leimalla.

ellauri061.html on line 646: H. väittää eze on treenannut ja on fit. Horatio epäilee. Apulaisilla on elmukelmuja ja hanskoja.

ellauri061.html on line 647: H. on pyytävinään anteeksi ja L. on sopivinaan kuha kaxintaistelu on ohize. Kupeissa on takuulla myrkkyä.

ellauri061.html on line 650: No Laerteen miekkakin on myrkytetty ja molemmat saa siitä pipejä ja pöpöjä. Kävipä köpelösti Laertes toteaa. Pilkka sattui omaan nilkkaan. Hamlet ehtii vielä sohasta myrkkymiekalla ize kinkkua. Pian ne on reporankoina koko porukka.

ellauri061.html on line 656: So shall you hear				Niin sit kuulette

ellauri061.html on line 657: Of carnal, bloody and unnatural acts;		Lihaisista verisistä ja luonnottomista teoista;

ellauri061.html on line 661: Fall'n on th' inventors' heads. All this can I	mitkä osui Juhaa leukaan. Eikä siinä vielä kaikki,

ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.

ellauri061.html on line 677: II Kansallisteatterin eilinen esitys oli koonnut katsomon täyteen kiitollista yleisöä. Pääosan esittäjä, hra Eero Kilpi sai osakseen runsasta, lopussa varsin voimakasta suosiota. Hänen tulkintansa jättikin mieleen sympaatisen tunnelman, ja varmaan on eilinen esitys huomattavin hra Kilven tähänastisista ennätyksistä. Hamletin osa on, jos mikään, neroa varten kirjoitettu. Sen sisältörikkaus on tavaton. Ja siitä on voitu sanoa, että niin paljon kuin Hamlet puhuukin ja sanoilla ilmaisee itseään, niin on hänen vaitiolonsa yhtä ilmehikäs. Mikä ulkomaailmasta tuleva vaikutelma häntä kohtaakin, heti sytyttää se hänessä jonkin nerollisen ilotulituksen, syvimmän kosmillisen murhemielen tai itsekiduttavan epäilyksen purkauksen. Näiden välillä ei ole muuta sidettä kuin niiden yhteinen merensyvyinen tausta, josta ne nousevat. Ja se tausta on yhtä kaunopuhelias kuin nämä juhlalliset monologit ja leikkaavat kärkevyydet itse. Se juuri tekee meille Hamletin niin mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi--tuo puolittain unissakävijän sielunelämä, josta itsensä ja maailman epäilys on ikäänkuin syönyt pohjan pois--ja sen tahtoisimme nähdä näyttämöllisessä esityksessä kuultavan esille. Se mitä hra Kilpi tästä runsauden määrästä sai näkyviin, epäilemättä teki huolellisesti tutkitun ja älykkäästi ymmärretyn vaikutuksen. Joskaan hänen olennollaan yleisesti ei ole tuollaista voimakkaampaa ihmehikkyyttä, joka itsekseen puhuisi, osui moni yksityiskohta, oikein tavattuna ja hillittynä, paikalleen. Olisi kuitenkin toivonut suurempaa vapautumista hänelle ominaisesta maneerista, joka toisinaan ei ollut tuomatta mieleen hänen entisiä osiaan. Heikointa olivat mielestäni kohtaukset Ofelian kanssa; Hamlet on nero rakkaudessaankin ja juuri tässä hänen sydämensä ja päänsä etäisyys muodostuu kenties laajimmaksi, kipeimmäksi. Kokonaisuutena ei hra Kilven esitys ollut vapaa yksitoikkoisuudesta, johon paljon vaikuttaa alituinen palaaminen samoihin eleisiin, eikä myöskään se kehitys, jota Hamletissa on huomattavissa, tullut esille siinä määrässä kuin olisi tilaisuutta ollut. Hra Axel Ahlberg ja rva Rautio esittivät kuningasta ja kuningatarta, kumpikin heille ominaisella taiteellisella vaistolla ja kypsyydellä. Hra Raution Polonius oli hauska nähdä. Shakespeare ikäänkuin huvittelee itseään tässä henkilökuvassa, asettaessaan tämän porvarillisen vanhuksen Hamletin henkistä ylemmyyttä vastaan. Hra Raution esityksessä oli sattuva hymyilyttävä väritys. Rva Lindelöfin Ofelia samoinkuin hra Raikkaan Laertes olivat varsin eheitä luomia. Mainittava on vielä muissa osissa hra Salo (Horatio), Weckman, Yrjö Somersalmi. Olen vielä tilaisuudessa palaamaan näytelmään ja sen esitykseen.

ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)

ellauri061.html on line 684:   Mitäs jännää jää jos FUCK! FUCK! ja KILL! KILL! ei ole enää tabuja? Siihen kymysyxeen vastaa töllösarja Valtaistuinpeli. Jää työpaikkakiusaaminen, ja skizoominen ruuasta. Kivimmät kohdat toistaisexi on olleet ne missä malamuuttikoirat syö ilkeitä ihmisiä. Taino, ihmisiä ylipäänsä. Juha Sipilän ei tarvi enää varoo sanojaan, siis: lyijynappi ozaan susille. Vittu lyijyammuxet on jo kielletty. Luunappi ozaan Sipilälle, tai kylmää terästä. Niskalaukaus. Puskii malamuuttikoira, syö se. Valtaistuinpeli on Kempeleen kumiturvan kohdalta onnexi jo pelattu. 

ellauri061.html on line 691:     Tärkein pointti näyttää olevan että snobbailun aiheet muuttuvat päivittäin. Jos ei ole tarkkana saattaa blaskata izensä pahasti peukuttamalla eilen trendannutta trendiä. Siinä snobin veri punnitaan.

ellauri061.html on line 697: Dekadentit symbolistit dandyt sekoitti uskontoa pakanalliseen ja myyttiseen: Moreau Schopenhauer Baudelaire Goncourt Verlaine Mallarmé des Esseintes ja Hyusmans. "Nolo miellyttää, se on alhaista hienostusta." Ja kaikki tääkö vain sixet sakemannit valtas Pariisin? Pääpiirteissään niin. Napsun ajan laskukkaita olivat.

ellauri061.html on line 699: Nousukkaat snobit tuli varovasti perässä kakkosdivarissa: Wagner Ibsen Turgeniev ja Tolstoi, Bourget sekä Proust. Pariisin turilaat. Nietzsche ja d'Annunzio tuli ja meni muodista niinkuin anarkismi nihilismi ja okkultismi. Entä Fedja-setä? Se trendas kunnolla vasta myöhemmin, suuren sodan perästä. Fedja ei juuri perustanut eukuista, kun ne oli vittuilleet ja naureskelleet sille. Jaa mut onkohan se myös yxi syy mix jenkit tykkää siitä niin?

ellauri061.html on line 704: Hollannin suurin kynäilijä oli nimim. Multatuli. Olikohan se puutarhuri.

ellauri061.html on line 719: Vitun nenäkkään näkönen jo pienenä. Vanhana kukkoili kuin Aatu univormussa.

ellauri061.html on line 735: Fiumen tuppukylän izevaltias. Kexi ikioman fasistihallinnon ja lait jotka kielsi sananvapauden mutta salli homoilun ja nudismin. Mio caro Benito Mussolini. Il duce oli il vaten miälestä varmaan sietämätön moukka. Aatu ainakin. Benitosta d'Annunzio oli takuulla ärsyttävä perskärpänen.

ellauri061.html on line 744:   Uuskritiikki oli convenient fiction modernistisetämiehille, jotka halus olla hiljaa kuin hiiret aisanylityxistä.

ellauri061.html on line 748: Samaa elämäkerran torjuvaa tulkinnan tapaa Haavio opetti myös Elsa-puolisolleen, kun tämä syventyi Aale Tynnin runoon Tanssilaulu. "Ja he tanssivat vierekkäin, / koko yön he tanssivat näin." Päiväkirjassaan Elsa Enäjärvi-Haavio vetää kuitenkin mutkat suoriksi: "Se, jonka hymyä Martti kiittää runossaan Runon synty on AT." Elsan mukaan "Martti katsoo asiakseen kai jokseenkin aina kertoa, koska hän on tavannut AT:n tai puhunut hänen kanssaan puhelimessa. Ja sen mitä hän ei kerro, minä tiedän ja arvaan." Mustapää tiivistää runousoppinsa kokoelmassa Koiruoho, ruusunkukka (1947): "Minun laulussani on / vain kuva kaivattuni / ja kukka, leikki, uni. / Puck, Oberon." Mutta kansa haluaa ja saakin tietää, kuka se "kaivattu" oikein oli, Kirjallisuustieteen nykyisen teorian mukaan Martti Haavio, nimimerkki P. Mustapää ja P. Mustapään runojen roolihenkilö läkkiseppä Lindblad ovat kolme eri persoonaa, jos heitä ei dna-testi samaksi osoita. Mutta jos media olisi 1940-luvulla ollut nykyisissä voimissaan, olisi Martti Haaviosta ja Aale Tynnistä tehty kohupari.

ellauri061.html on line 750: Kaikki pysyi kulissien takana. Sitä paitsi kunnianarvoisan kustannusliike WSOY:n kirjallisella johtajalla Martti Haaviolla oli suhde saman yhtiön nuoreen runoilija Aale Tynniin samoihin aikoihin, jolloin WSOY:n johtokunnan jäsenellä, professorilla ja runoilijalla V.A. Koskenniemellä oli ihastuksenaan vielä nuorempi WSOY:n runoilijaneitonen Aila Meriluoto. 

ellauri061.html on line 752: Näinkö Aale ja Aila pääsikin vallan reittä myöten kansakunnan kaapin päälle? Etusuoraa, oikoreittiä. Puck-tonttu ja setämies Oberon ainakin on helppo tunnistaa. Marakatti ja Vaakkuhan ne on! Jatkuu albumissa 147.

ellauri061.html on line 766:     An Israeli citizen has been arrested in Bulgaria and is awaiting extradition to Austria in connection with an alleged online financial scam believed to have netted more than 100 million euros per year.

ellauri061.html on line 770: Barak, the reported suspect in the police raids, incorporated a company called Gal Barak Solutions in Israel in January 2015. Later that year it changed ownership and changed its name to Itzik Gellet Solutions. People familiar with the company told The Times of Israel the company operated a binary options call center at Allenby 103 in Tel Aviv, two blocks from the offices of the Israel Securities Authority.    

ellauri061.html on line 772:     Under tio år från 2007 jobbade som mest flera tusen israeler med binära optioner och lyckades lura dumma apor världen över på mångmiljardbelopp, tills Knesset förbjöd verksamheten 2017. Att industrin började blomstra i Israel förklarar tidningen med ett stort antal inflyttare, "olim", frän hela världen som behövde försörja sig. Gal Baraks platformar erbjuder nu hjälp till dem som blivit offer för bedrägelserna. Dessvärre handlar det ofta om samma brottslingar som på det här sättet pressar sina offer på pengar en andra gång. Polisen misstänker Knesset för grov antisemitism. 

ellauri061.html on line 774:     The Times of Israel has reached out to Gal Barak for his response. Han verkar ha gjort sig oanträffar. Det syns omöjligt att överhuvudtaget få tag på någon i företaget. 

ellauri061.html on line 776:       Ehud Barak says he is the blessed man to lead Israel. Another Messiah. His original name was Brog. He has 3 children, wonder if one of them is called Gal. In an interview with Haaretz reported in January 2015, Barak was asked to explain the source of his "big" capital, with which he "bought 5 apartments and connected them," and by which he "lives in a giant rental apartment in a luxury high rise." Barak said he currently earns more than a $1 million a year, and that from 2001 to 2007, he also earned more than a $1 million every year, from giving lectures and from consulting for hedge funds. Barak also said he made millions of dollars more from his investments in Israeli real estate properties.

ellauri061.html on line 778:       In the interview, Barak was asked whether he is a lobbyist that earns a living from "opening doors." The interviewer stated "You have arrived recently at the Kazakhstan despot Nazarbayev and the president of Ghana. You are received immediately." Barak confirmed that he has been received by these heads of state but denied earning money from opening doors for international business deals for Israeli and foreign corporations, and said he does not see any ethical or moral problems in his business activities. He further said there is no logic to demand of him, after "the natural process in democracy has ended" to not utilize the tools he accumulated in his career to secure his financial future. When asked if his financial worth is $10–15 million, Barak said "I'm not far from there."

ellauri061.html on line 782:   Balrogs are tall and menacing beings who can shroud themselves in fire, darkness, and shadow. They are armed with fiery whips "of many thongs", and occasionally used long swords. In Tolkien's later conception, they could not be readily vanquished—a certain status was required by the would-be hero. Only dragons rivalled their capacity for ferocity and destruction, and during the First Age of Middle-earth, they were among the most feared of Morgoth's forces.

ellauri061.html on line 788: What is the story of Deborah and Barak?

ellauri061.html on line 793: Answer: The account of Deborah and Barak is found in Judges 4 and 5 in the Old Testament. The Israelites had been under the control of the Canaanite king Jabin and the commander of his army, Sisera. The Canaanites had 900 chariots of iron and ruled over Israel for 20 years (Judges 4:2–3).

ellauri061.html on line 795: A prophetess named Deborah judged or made rulings for the people of Israel under a palm tree during that time. One of Deborah’s judgments was to instruct Barak to summon 10,000 men and attack Jabin’s army. Likely fearful to comply with such a command, Barak told Deborah, “If you go with me, I will go; but if you don’t go with me, I won’t go” (Judges 4:8). She replied, “Certainly I will go with you. . . . But because of the course you are taking, the honor will not be yours, for the Lord will deliver Sisera into the hands of a woman” (verse 9).

ellauri061.html on line 797: Deborah and Barak then gathered 10,000 troops and attacked Sisera and his army. Barak’s troops won: “All Sisera’s troops fell by the sword; not a man was left” (Judges 4:16). Sisera himself fled to the tent of a Hebrew woman named Jael. She gave him milk to drink and covered him with a blanket in the tent. Then, “Jael . . . picked up a tent peg and a hammer and went quietly to him while he lay fast asleep, exhausted. She drove the peg through his temple into the ground, and he died” (verse 21).

ellauri061.html on line 799: Following this battle, “God subdued Jabin king of Canaan before the Israelites. And the hand of the Israelites pressed harder and harder against Jabin king of Canaan until they destroyed him” (Judges 4:23–24). Deborah’s prophecy was fulfilled: Barak won, Sisera was killed by a woman, and the Israelites were freed from their enemies.

ellauri061.html on line 801: Judges chapter 5 then records the song of Deborah and Barak, written to rejoice in God’s victory over the Canaanites. The lyrics encourage the actions of Deborah and Barak, saying, “Wake up, wake up, Deborah! / Wake up, wake up, break out in song! / Arise, Barak! / Take captive your captives, son of Abinoam” (Judges 5:12). Jael’s role is also heralded: “Most blessed of women be Jael, / the wife of Heber the Kenite, / most blessed of tent-dwelling women” (verse 24).

ellauri061.html on line 803: The song of Deborah and Barak also gives some more detail about the victory over the Canaanites: “The earth shook, the heavens poured, / the clouds poured down water” (Judges 5:4). Evidently, God used a flood to disable the iron chariots of Sisera. The victory was supernatural (verse 20). Chapter 5 concludes with the statement, “And the land had peace forty years.” This impressive time of peace lasted until Midian took control of Israel, necessitating Gideon’s rise.

ellauri061.html on line 805: Lessons for today from the lives of Deborah and Barak include the following: 1) God often calls people to step out in faith to attempt the unexpected, 2) God often uses unlikely people and sources to accomplish His plans, 3) God sometimes requires great risk and effort on our behalf as part of His divine plan. In the case of Deborah and Barak, they risked their lives in war, while Jael took in a runaway fugitive and risked her life to end his and help free Israel from oppression. Ultimately, this account reveals that God is in control of the nations and changes their leaders according to His desires.

ellauri061.html on line 807: Tää loppulöpinä on kuin suoraan Käsiapulaisesta. Jumala tahtoo sitä ja vaatii tätä, on vähän julma joskus mutta silti tosi mukava. Rakastaa paizi nirhausta niin suakin vähän. An mennä vaan Jehova, viekööt vaan kaikki, viekööt huut helkkariin! Vaikka tuhkatkin pesästä, minen välitä. 

ellauri061.html on line 818: Jumalan Canssan wihamiehiä wastan  


ellauri061.html on line 843: neljän tuhannen seas Israelis. Tuom 5:9  


ellauri061.html on line 861: on hallinnut wäkewitä minun cauttani.  


ellauri061.html on line 865: owat tullet hallidziat/ ja Sebulonist  


ellauri061.html on line 866: kirjoittajat. Tuom 5:5 Isascharin  


ellauri061.html on line 868: Isaschar oli nijncuin Barac laxois/  


ellauri061.html on line 876: Dan asui hahtein seas? Asser istui meren  


ellauri061.html on line 882: Cananerein Cuningat Thaanachis Megiddon  


ellauri061.html on line 906: juureen cumarsi hän hänens maahan/ ja  


ellauri061.html on line 930: caickein halwimman wäen cautta Israelis/  


ellauri061.html on line 939: ollut sillen yhtän hallituswirca eli  


ellauri061.html on line 960: Jael otti turviinsa matupakolaisen, antoi sille kermapiirakkaa ja post coitum umpiunessa naulasi pään teltan lattiaan. Siinäpä ideoita Suomen vastarintaliikkeelle. Tuomarien eläytymisessä Siseran äidin tunnelmiin on aitoa Schadenfreudea.

ellauri061.html on line 964: Tästä etiäpäin arvostellaan Jari Tervoa, Suomen Shakespearea.

ellauri061.html on line 970:     Nytpä uhraudun yhteisexi hyväxi ja luen kaupunginkirjastosta lainaamani Jari Pervon sukuelimen tarinaa nimeltä Minun sukuelimeni tarina. Ensimmäisillä kymmenillä sivuilla on sukuelimestä esitelty vasta sen kuuluisa ripustin, julkkumulkku Juri Pervo. Kustantaja Aarne Puupään näreän tapaamisen jälkeen se kaipaa lipomista. Ehkä bussissa joku kansalainen tunnistaa sen ja kuiskaa vaimolleen, että tossa menee se, nose, mikäsenniminyt on, joku turha julkero. 

ellauri061.html on line 972:   Taduuduudu. Työ työ ja työ, se miestä syö. Töitä vaan painat oza hies. Ei ruokaa eikä taukoo näy. Usko pois, voimille se käy. Jee on rankkaa olla tonttumies. Yeh, it's hard to be a Tonttu.

ellauri061.html on line 974:   Pervo häpeää tupakanreikäistä poplaria. Se haluis näyttää pöyhökkäältä ulospäin. Se on kuitenkin jouluporsaannäköinen narsistipunkero. Toivottavasti sille tehdään peräsuolen tähystys. Poliittisesti se on arvattavasti talousliberaali persuporvari, Juhannes Kempeleläisen kaliiperia. Antikommunisti ja työväenliikkeen tappaja. Pienyrittäjänä aina vetämässä kotiinpäin, viilaa linssiin vaikka elinkautisvankia. Kehuskelee sillä että ei pyydä taxissa satasesta takasin kun on kännissä, krapulassa tinkii joka penniä. Persulainen kuumuu pääjohtajista ja vihaa luottamusmiehiä. Juoxee joka perseen perässä.

ellauri061.html on line 976: Tarkistin että mulkku oli tallella. No eihän se voi siltä hukkaan joutua, kun on mulkkua koko mies. Ja nähtävästi parantumaton pulzari. Pervo on kuullut tapiseeraajilta, miten kirjoitetaan bestselleri. Ei saa olla liikaa henkilöitä eikä kuvausta, varsinkaan luontoiltoja, kuha on paljon yllättäviä käänteitä ja puujalkavizejä. Rivoilu ja ryyppäys ja niillä kerskailu ei ole koskaan pois tieltä. Terveisiä lähettää poliisin (oik. rakennusmaalarin) poika Rovaniemeltä. Minä olen izesäälittävä. 

ellauri061.html on line 980: Tämmösiä kapakkajuttuja tulee siiltä peräperää. Pistosta varastettuja pintapistoja viiden piston mieheltä. Asiaa tai ei. Sirpaleita. Kohtauxia kaatumatautisen elämästä. Texti vetänyt se ei. Eikä Pervokaan, vaikka käyttäytyy kuin poikamies. Oikeesti sillä on 5v sitä vanhempi vaimo Kati ja vanhahkona tehty poika Kalle. Onxtää possu olevinaan pelimies? Tolla lätyllä? Veli Ponteva.

ellauri061.html on line 990: 
Eunukki:  Yritin etsiä onko mulla yhtään arvostelua Tervon varhaisista kirjoista. En löytänyt. Vain tämän unen, joka on vuodelta 2016. (Uni poistettu. Siinä Eunukki pyysi Pervolta nimmareita siltä varastamiinsa kirjoihin. Pervo signeerasi izetyytyväisenä. Sanoi että sä taidatkin olla toimitusjohtajan tytär. Johon tj:n tytär että so what. Eikai siitä mitään haittaakaan ole.)

ellauri061.html on line 991: 
Lao Rui:  Erikoinen uni. Entinen hallijärjestäjä tulee mieleen. 

ellauri061.html on line 993: 
Lao Rui:  Etkö muista? Mä leveilin kansakoulussa että "sisareni on entinen hallijärjestäjä". 

ellauri061.html on line 994: 
Eunukki:  Muistan, muistan ton ikivanhan jutun, mutta en tajua miten se tuohon uneen liittyisi. 

ellauri061.html on line 996: 
Eunukki:  Olishan se! 

ellauri061.html on line 998: 
Eunukki:  Kuka pullisteli? Siis Tervo, tietenkin pullisteli kuten aina. Mutta toi hallijärjestäjä- connection on hiemasen käsittämätön. Koska sä pullistelit mun puolestani, ja Tervo pullistelee vain omastaan. 

ellauri061.html on line 1002: 
Eunukki:  Luultavasti peippo ei haluu mitään muuta kuin FYRKKAA. 

ellauri061.html on line 1003: 
Lao Rui:  Eimut vanha mediahakuinen polvihan on ihan samanlaisia. Fyrkka on vaan reviiriä sekin. Ei ne haluu fyrkkaa ne haluu näkyä. Se on vielä primitiivisempi tarve. Ei mua influensserit kiinnosta vaan tää vanha säälittävä polvi joka vielä kurkkii kulisseissa. 

ellauri061.html on line 1004: 
Eunukki:  Mikä vanhassa polvessa kiinnostaa? Juorut Haaviosta ja Tynnistä?

ellauri061.html on line 1007: 
Lao Rui:  Vaikka. Onhan näitä. Mullon varmaan jo satoja. 

ellauri061.html on line 1013: Pervon ihmistuntemus on peräisin samasta ajatushautomosta kuin Speden elokuvat ja Slimenon: se on nippu klischeitä kuin vuosikerta Oho! tai Mit Vit! lehtiä. On olemassa vaan se tavallinen lööppitarina ziljoonine muunnelmineen. Muuta ei Pervon pervoon päähän mahdu. Kaikki on jo opittua Ilta-Pulujen vanhoista numeroista. Onx Viljoo näkyny?

ellauri061.html on line 1015:   Nyt saatatte (ketkä te? :) kenties ihmetellä, mixi olen Pervolle näin kiukkuinen. Mitä se on mulle tehnyt että sitä niin ruman ilkeästi soimaan? No eipä midiä, puran vaan omaa pahaa oloa. Mutta huvittavaa on, että niin tekee Pervokin! Se on kaikille kirjansa ihmisille yhtä kiukkuinen, ihan kylmästi se niitä lyttää joka ikistä. Mä luulen ize asiassa että se on, niinkuin minäkin, oikeasti epäonnistunut narsisti (ks. tutkielmaa eri narsistityypeistä). Ne ovat juuri tälläsiä. Haukkuvat kaikki muut aivan mustixi, koska ovat izeensä niin tyytymättömiä.

ellauri061.html on line 1017:   Mixi tyytymättömiä? Onhan Pervokin sentään suomalaisittain "superjulkkis", kuten se muistaa muistuttaa joka toisessa lauseessa. Ja tuohta on tullut lujasti. Mutta se ei riitä! Jotain siltä puuttuu sittenkin. Ehkä muut porukat ei sittenkään osaa arvostaa sen hienoutta riittävästi. Ehkä sitä vituttaa ezillä ei ole mitään kunnon virkaa eikä titteliä. Isompaa pippeliä kuin sillä on. Että se on tollanen hum.kand., porsaan näköinen pallinaama, vaikka on niin fixu. Ehkä sekin on vaimonsa hännän alla niinkuin Kari Hotakainen. Mixei sille ole annettu Finlandia-palkintoa? Tää kirja oli eholla samana vuonna 1999 kuin Kristina Carlsonin Maan ääreen. Sekin oli tavallaan sukuni tarina. En kyllä ihmettele että Erkki "Jokkantii" Liikanen tykkäs siitä enemmän. Samana vuonna Jarzasta tuli kovan ähräyxen jälkeen perheenisä. 

ellauri061.html on line 1019:   Tiedä häntä. Jokin sitä pännii ankarasti. Jotain on jäänyt elämässä saamatta. Jokatapapaukauxessa vaikuttaa selvästi että perimmäiseltä habituxeltaan Pervo on  hapan ja pettynyt, kuin persu exyxissä. Se on vulgääri koska kemiläisenä ei osaa eikä voi olla mitään kummempaakaan. Ollaan sitten kunnolla vulgääreja ja puhutaan pieruista, haukutaan naisia ja vittuillaan vaikka homoille vankilanjohtajille, joilla näyttää olevan aivan liikaa rahaa. Jarilla sitä ei ei koskaan ole liikaa, ei edes riittävästi. 

ellauri061.html on line 1024: Kirjailijapariskunta (LOL) Jari ja Kati Tervo kertoo Seura-lehden haastattelussa parisuhteestaan. 25 vuotta naimisissa ollut pariskunta kertoo lehdelle, että heidän suhteensa suurin kriisi on ollut vuosien lapsettomuus.

ellauri061.html on line 1025: – Yritimme niin kovasti, ettei pikku-Kallea vaan kuulunut. Se oli ikävää, ja välillä itsestäni se tuntui toivottavaltakin (olisin jo tyytynyt nyrkkikyllikkiin), mutta Kati oli erittäin päättäväinen eikä antanut periksi, Jari Tervo kertoo lehden haastattelussa.

ellauri061.html on line 1027: – En todellakaan ollut tottunut ajatukseen, ettei lasta tule, vaan se oli Katin nyrkin jälkeen suurin pelkoni, Jari Tervo sanoo Seura-lehden haastattelussa.

ellauri061.html on line 1029: Pariskunta kertoo lehdelle alkaneensa haaveilla kiinalaisesta adoptiotyttärestä. Pariskunta varasikin ajan päästäkseen adoptiojonoon, mutta kun heidän Kalle-poikansa ilmoitti tulostaan, he peruivat adoptioajan. Kati kertoo haastattelussa soittaneensa Jarilta kysymättä Pelastakaa lapset ry:hyn Kallen ollessa vuoden ikäinen. Kati kertoi järjestölle tahtoneensa antaa kodin toisellekin lapselle, sillä hän halusi käydä adoptioasian perusteellisesti loppuun. Oishan se tyttölapsikin ollut kiva pelastaa (Kallesta kun tuli valitettavasti isänsä näköinen pallinaama), mutta Jarista ei kerta kaikkiaan enää ollut mihinkään. Neljä tuntiakin yritin ja ainoo joka tuli kankeaxi oli käsi. 

ellauri061.html on line 1031: – Minulle vastattiin tylysti, että on aika itsekästä haluta toista lasta, kun jo yksi on. Se oli kyllä kummallisen hyytävä puhelu, Kati Tervo muistelee Seuran haastattelussa.

ellauri061.html on line 1032: –Siinä piti miettiä, että näinkö me sitten vanhenemme kahdestaan. (Täh? Olixe viirusilmä ajateltu omaishoitajaxi? Käsiapulaisexi?) Yritimme monta vuotta saada lasta. Ajatus siitä, että meistä ei tulisi vanhempia, tuntui suurelta onnettomuudelta. Kerroin moneen kertaan Katille, että olin täysin varma siitä, että hän olisi loistava äiti (niinkuin oma äitinsä ja rattijuoppo isoäiti), Jari Tervo sanoi IS:n haastattelussa vuonna 2014. Kuvassa onnelliset vanhemmat Wsoyn tupaantuliaisissa vuonna 2013. Kuva: Jussi Helttunen

ellauri061.html on line 1034: Jari ja Kati Tervo ovat puhuneet lapsettomuuden kokemuksistaan avoimesti myös Ilta-Sanomien haastattelussa. Pariskunnan Kalle-poika syntyi vuonna 1999, kun Kati Tervo oli 44-vuotias. Kati arveli IS:n haastattelussa, että yksi syy vuosia kestäneeseen lapsettomuuteen saattoi olla se, että he alkoivat yrittää lasta hieman väkinäisesti varttuneemmalla iällä.

ellauri061.html on line 1036: – Ongelmat ovat yleisiä, jos vauvahaaveita siirtää myöhemmälle iälle. Silloin asian kanssa painiminen on todennäköisempää, koska naisen ikä hidastaa ja vaikeuttaa lapsen saamista, Kati Tervo sanoi tuolloin IS:lle. (Entä miehen ikä? Entä miehen liika pieni pippeli ja huonot siittiöt? Jarista ei ollut pitkään aikaan enää ollut pystypainiin, ja matto-otteetkin alkoi hervota.)

ellauri061.html on line 1038:   Jari Tervo kuvaili IS:lle vuonna 2014 ”kaiken epätoivon kääntyneen onneksi, kun Kalle syntyi.” – Kalle on saanut tuntea, että kyllä häntä on odotettu ja oli jo aikakin, Jari Tervo sanoi. Kukahan toimi käsineitona, vai tehtiinkö Kalle kädellä koeputkeen? Todennäköisesti niin. Ja mitä vittua, vanhempiahan niistä tulee vuosi vuodelta. Voi tietysti toivoa, ettei Pervosta enää tulisi nykyistä vanhempaa. 

ellauri061.html on line 1044: Kirjailija, äiti ja puoliso Kati Tervo valmistautuu päästämään irti ainokaisestaan ja elämään jälleen kaksin puolisonsa Jari Tervon kanssa. Elämään mahtuu taas vanhoja harrastuksia, mökkierotiikkaa (rakas on rakas kaikkine läskeineen ja poimuineen)– ja ehkä myös uusi perheenjäsen, kiinalainen tyttö, tai koira. Vaikka Jarza ei kyllä tykkää ulkoiluttamisesta. Kiinalaisisista tytöistä se kyllä pitää kovasti! (No, puoliveteisesti.)

ellauri061.html on line 1046: Mitä on tapahtunut, mihin aika on kadonnut? Vielä vasta aivan äskettäin kirjastonhoitaja Kati Tervo piteli käsissään sitä ihmeellistä kapinetta, johon vuosien odotuksen päätteeksi oli alkanut piirtyä yxi jos toinenkin hailakansininen viiva. Nyttemmin se kapine on jo aika hervoton. 

ellauri061.html on line 1052: Ja nyt näistä hetkistä on mukamas kulunut jo 19 vuotta. No peilistä kazoen se on kyllä uskottava. Äiti ja kirjailija Kati Tervo, 63, katselee haikeana lapsensa entisen koulun pihaa Helsingin Katajanokalla. Täällä Kalle, 19, aloitti ihan muutama vuosi sitten koulutiensä. Siitä tuli koulukypsä vasta aika hiljattain.

ellauri061.html on line 1057: Pitkä odotus. Moni Katin ikätoveri on kohdannut tämän hetken jo vuosia sitten, mutta hänellä se on edessään vasta nyt, saihan hän ainokaisensa 44-vuotiaana.

ellauri061.html on line 1061: Haave lapsesta nousi mieleen samaan aikaan, kun Jari sai potkut Ilta-Pulusta eli "jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi". Kati halusi tukea miestään ja punnitsi vaihtoehtoja mielessään perusteellisesti niin kuin hänen tapoihinsa kuuluu.

ellauri061.html on line 1064: Kuva: Kati Tervoa aamulla halataan edestä ja takaa.

ellauri061.html on line 1066: Ehkä tästäkin syystä mamanilla ja Jarilla on aina ollut lämmin suhde. Kati on omistanut isommalle pojalleen huhtikuussa ilmestyneen kolumnikokoelmansakin Rapsuta minua. Äidin mielestä Jarin hallitseva luonteenpiirre on psykopaattisuus, ollut ihan pienestä asti. ”Jari on paras rapsutettava perheessämme”, hän tiivistää. Se on helppo uskoa. 

ellauri061.html on line 1068: ”Meillä on arjessa edelleen kauhean kiva perustunnelma, pientä keskinäistä hellyyttä. Halaamme joka aamu ja useimpina iltoinakin. Halauspäivät on merkittynä kalenterissa. Ovesta ei koskaan lähdetä ilman, että halataan. Emme suin surminkaan kertoisi, mihin menemme ja milloin tulemme.”

ellauri061.html on line 1072: Kati sanoo jo hyvin varhain päättäneensä, että puhuu ison lapsensa kanssa avoimesti kaikesta. Jarilla on tietysti jo asioita, joita hän ei jaa vanhemmalleen, ja hyvä niin. Hänelle on kuitenkin koetettu tehdä selväksi, että elämässä ei voi tapahtua mitään sellaista, mistä ei voisi puhua.

ellauri061.html on line 1073: ”Siinä mielessä olen koettanut olla viisaampi kuin oma äitini, joka oli lämmin ihminen, mutta sitä sukupolvea, ettei oppinut samalla tavalla halailemaan eikä rapsuttamaan. Se ei ize asiassa välittänyt musta pätkääkään.”

ellauri061.html on line 1074:   Kati tähdentää, että keskusteleminen ei tarkoita välttämättä tuntikausien jauhamista.”Joskus nalkutetaan enemmän, joskus vähemmän, sen verran kuin Jarille sopii.”

ellauri061.html on line 1089: Katin kaveripiirissä käytettiin huumeita. Seksiä harrastettiin tukevasti alaikäisinä ja täysin vastuuttomasti. "Hänen parhaalle ystävälleen" jouduttiin tekemään abortti. Noina vuosina koulukin meni aivan penkin alle.

ellauri061.html on line 1106: Sittässon pieni luku niinkö Katin kannalta joka haluu myös kirjailijaxi kun Kalle on 2-vuotias. Eikä siitä viirusilmä ottotytöstä tullutkaan mitään. Arvasinkin että Jarza olis mustasukkanen. Mitä jos Katin kirjat möiskin paremmin? Se olis AIVAN hirveää.

ellauri061.html on line 1108: Inhottava pikku Pervo mahtailee kexityllä hevosia mätkivällä esi-isällä. Markkinamies kuten mitättömämpi jälkeläisensä. Aivan vastenmielinen tarina tääkin. Tässä suhteessa Pervo kazoo silmiin Hotakaista, toista paskiaista. Molempien kirjoissa on pelkkiä ikäviä ihmisiä. Ja kertomuxet ihan Taika-Jim ja Nastamuumio ja Dick Tracy tasoa. Seura-lehden ja Apu-lehden takakannesta. Voimamiehiä. Jarza(kin) on piipunrassi joka puhuu panohommista.

ellauri061.html on line 1110: Jarzasta(kin) tyttö on "viaton" jos sitä ei ole naitu ja "viallinen" muuten, eli vapaata riistaa. "Pekka" on kunnon mies kun ei nai "viatonta". Hizi Jarzan jutut on yhtä misogyynisiä kuin Karzan. Jarza on sanalla sanoen HELPPOHINTAINEN. Jarza luki omaa textiään ja se huvitti sitä. Niin aina. Meni makoilemaan kulmasohvalle. Rahvaanomaista. Ei edes uus- vaan samaa vanhaa persua.

ellauri061.html on line 1123:   Jos Pervo ois saanut Finlandia-palkinnon, ois akkainlehdet soitelleet ja naimatarjouxia sadellu julkisuuden- ja kullinkipeiltä. Mut pääsipä hän kuitenkin televisioon ilkkumaan. Vaimoa ei wannabe nobelisti töihin laskisi: tekisikö hänen uraloikkansa Jarzasta kotitohvelin, joka voisizä kulta hakea pennut kun ei sulla ole mitään tekemistä. Vaimo voitonriemuisena ja Jarza hädissään nai kuin viimeistä päivää. Etovaa, sanoisi F.E. Sillanpää. 

ellauri061.html on line 1127:   Vizi mikä juoppohullun päiväkirja. Ei helvetti, juoppohullun päiväkirja jatko-osineen on maailmankirjallisuuden unohtumattomia klassikoita tähän verrattuna. Toinen kova haastaja samassa sarjassa on Rengon Kobran Nitrodiskon napakympit. Tai huumoriryhmä Alivaltiosihteerit. 

ellauri061.html on line 1129:   Kun kuuluisan kirjailijan isä retkahtaa nuoreen neitoseen, kuuluisan kirjailijan suurin huoli on, että asia tulee sen ex-työnantajan, paskalehdistön tietoisuuteen. Mikä horna siitä nousisi, jos neitonen kävelisi kihlajaisista suoraan puhelimeen ja kertoisi Ilta-Pululle, miten kuuluisan kirjailijan isä suri kadonnutta vaimoaan lohduttomasti nussien isodaisarista Silja Laaxoa, vanha mies. Samalla kuuluisan kirjailijan pikku-pikkuveitikka jo nyökkii kalsareissa miettien, miten pääsis ulos sepaluxesta tulevan emintimänsä emättimestä mittaa ottamaan. Tänkin pätkän päällimmäinen sentimentti on silmitön setämiesmäinen misogynia sekottuneena toivottoman pimpsankaipuuseen.  

ellauri061.html on line 1131:   Kaikki ns. henkilöt tässä plärässä on kuuluisan kirjailijan sitä taikka tätä. Koko pahvimaailma pyörii sen löysän perseen ympärillä. Minäminäminä-muotoista suollosta.  Statistit saavat irtopisteitä kun ymmärtävät nauraa pervon vizeille. Pisteliäs possukka. Kun tulee hiljaista, Pervo alkaa puhua izestään ja kirjailijantyön vaivoista. Harvoin tulee. Perse luulee ironisoivansa kaikkea. Kaikkea joo paizi kirjailijaminäänsä. Siinä se roikkuu hampaat irvessä kuin pelastusrenkaassa. Ja perintöä. Persulainen tuntee rahan arvon. Köyhät nousukkaat siitä tunnetaan. 

ellauri061.html on line 1133: Kuten saattoi arvata, fiktiivisen Silja Laaxon kanssa tulee pornoa. Tän kai pitäs olla kaunoa, muze on vaan ihan tavallista Jallua. Kiitos ehkäisypillerien nää ei enää ketään hätkäytä. Haukotellen käännetään vaan sivua. Pakkopullaa kirjanmyynnin edistämisex, ikävystyneisyyden vaimentamisex. Central park zoo with sad monkey sex.

ellauri061.html on line 1135: Silja jakaa edestä ja takaa. Otti Jarin mulkun käteensä ja kehui sitä ihanan limaisexi. Siis sitä mulkkua. Siis Jaria. Tässäkin on syvällistä naisen halvexuntaa hiivana. Se on niin kiihottavaa. Tomusokerissa kieritelty keskiluokkainen lullero kohoaa ja sitten lässähtää ja panee flottis. Tää kuukkeli on kyllä paha mies, alhainen lima. Ja kirja on yxitoikkoinen ja tylsä. Viinaa juodaan, omakehu haisee. Minä minä minä minä, ja vielä kerran tuo maailman kaunein sana, minä. 

ellauri061.html on line 1140:   
Elämä on ihanaa

ellauri061.html on line 1144: Vanha työkaverini Päivi ehdotti Facebookissa lukupiirin perustamista. Innostuin asiasta heti, joten laitoimme sellaisen pystyyn tai Päivi laittoi, koska tämä oli puhtaasti Päivin idea. Ensimmäiseksi kirjaksi lukupiiriimme valikoitui Jari Tervon ”Minun sukuelimeni tarina” (1999, WSOY). Lukuaikaa kaksi viikkoa, jonka jälkeen oli istunto perustamassamme Kirjapiiri-ryhmässä Facebookissa.

ellauri061.html on line 1146: Viidestä lukijasta kolme pääsi koneen ääreen ruotimaan kirjaa ja sen sisältöä. Tällä kertaa kävi niin, että Päivi ja minä olimme lukeneet kirjan aiemminkin. Päivi muisti asian heti sopiessamme luettavasta kirjasta ja minä kirjaa lukiessani. Elsille Tervo oli täysin uusi tuttavuus. Onneksi Päiviä ja minua ei haitannut, vaikka luimmekin kirjan toistamiseen tai Päivi jopa kolmannen kerran. Kirja ei huonone toisella tai kolmannella lukukerralla, jos vaan pitää tervomaisesta tyylistä. Uutuuden viehätys saattaa puuttua, mutta ehkä tarinasta löytää jotain uutta, jota ei ole aiemmalla lukukerralla huomannut. Elsi jäi vielä pohtimaan, fanittaako Tervoa vai ei.

ellauri061.html on line 1152: Tervon kirjoissa ei taida ikinä olla niin sanottuja normaaleja ihmisiä. Tämänkin kirjan kaikki henkilöhahmot ovat jollain tavoilla erikoisia tai outoja. Mielestäni tämä on yksi sellainen piirre, joka tekee Tervon kirjoista veijarimaisia tarinoita. Mielenkiintoiset henkilöhahmot värittävät tarinaa mukavasti.

ellauri061.html on line 1154: Lukupiirimme keskusteli mielenkiintoisimmista henkilöhahmoista. Elsi ei osannut nimetä mielenkiintoisinta henkilöhahmoa. Päivi piti komisario Torsti Rautapäästä. Itseäni kiehtoi naapuri Kolehmainen. Kirjailija Tervoa ei peukuttanut edes Elsi.

ellauri061.html on line 1164: Ensiksi on todettava, että kaikkea sitä tuleekin oman päänsä menoksi keksittyä! Kehittäessäni Ota riski ja rakastu kirjaan -haastetta tiedostin kyllä sen riskin, joka muiden suosittelemissa kirjoissa piilee. Mutta toisaalta ihmiselle tekee ihan hyvää välillä lukea jotain muutakin kuin sitä omaa suosikkiosastoa.

ellauri061.html on line 1166: Jari Tervon sain haasteena takaisin Jorilta, jolle määräsin Ursula K. Le Guinin Hain-sarjaa. Tämä kyseinen Minun sukuelimeni tarina löytyi minulta omasta kirjahyllystä, sillä se tuli silloin aikoinaan kirjakerhosta, kun olin unohtanut peruuttaa kuukaudenkirjan. Jostain syystä olin säilyttänyt kirjaa, vaikkei se koskaan minua kiinnostanutkaan. No, nytpä se sitten pääsi käyttöön.

ellauri061.html on line 1170: Kirja alkaa niin ankeasti, että jos kyseessä ei olisi ollut haastekirja, olisin varmasti lopettanut lukemisen heti alkuunsa. Ryyppyreissut ja ankeudessa rypeminen eivät oikein innostaneet. Minun sukuelimeni tarina rakentuu kuitenkin useista äänistä ja erilaisista tyyleistä, joten kirjan edetessä hiukan helpotti. Jotkin pätkät olivat itse asiassa aika kiinnostaviakin. Tekstin tasolla en kuitenkaan nauttinut kirjasta.

ellauri061.html on line 1174: Eli lyhyesti: Otin riskin. Rakastuinko? En. Kannattiko? Kyllä, sillä nytpä tiedän taas jotain yhden suomalaisen kirjailijan tyylistä. Ilman haastetta en olisi päässyt loppuun. Muuta? Siis mitä vittua, onko tämä paska muka ollut Finlandia-ehdokkaana?

ellauri061.html on line 1182: Pervo on erittäin, erittäinkin nais- ja rikasvihainen. Kaunaisesti se kuzuu itseään pitempää rotevampaa ja rikkaampaa naista lutkaxi. Vaik ize se on julkkishuora jos kekään.

ellauri061.html on line 1183: Rikkaan sohvassa se näytti tahralta. Kiitteli itseään ihmistuntemuxesta. Lutka luki lööppejä muttei mun kirjoja, Jari harmitteli. Lööpit on lyhyempiä. Nainen sentään pahoitteli klisettä. Jari kiittelee niistä izeään.

ellauri061.html on line 1185: Éric Daniel Pierre Cantona on entinen ranskalainen jalkapalloilija. Cantona oli pelipaikaltaan hyökkääjä. Lempinimillä ”Gallian kukko” ja ”Le King” tunnettua Cantonaa pidetään yhtenä maansa kaikkien aikojen parhaista jalkapalloilijoista.

ellauri061.html on line 1189: Pervo on jopa ikäistäänkin vanhakantaisempi setämies. Kai sellaisia vielä kasvaa puunkylkiin jossain Rovaniemellä. Tää Pasanderikin on yx Pervon monista alter egoista. Pervolla piisaa näitä egoja, niistä muodostuu sen koko suku. Se sarjamurhaajakin on sen naamari. Ja tässä niin kuin niin usein kirjailijaegoisteilla, joka naamarista pistää ulos ja ääntelee sama possu. Päälleliimatun kultivoinnin alla röhkii kaltattu oras. Ilmeisesti Jari änkyttää ollessaan pelästynyt.

ellauri061.html on line 1191: Palanderin hahmossa se näyttää Varkauden (Savon siis ei Lapin) Finneganille eli etelän jolpille närhen munat kuin joku tyylikkäästi harmaantunut 007.

ellauri061.html on line 1205: Uutisvuoto on yli 700:lla jaksollaan pisimpään yhtäjaksoisesti Suomen televisiossa pyörinyt viihdesarja. Mä en ole nähnyt sitä. Tai no jos rehellisiä ollaan, pieniä paloja, ihan pieniä, en kokonaista jaxoa. 

ellauri061.html on line 1216: Sie istut maalarinhattu päässä kehumassa et sie se mainio oot. Kun sulle sannoo ettet sie mikkään mainio oo, sie sanot ezie vaan leikkipeliä tarkotit. Sitte tuut vinkumaan ettei osteta sun kirijoja ja lueta niitä suu luokilla. 

ellauri061.html on line 1218: Pervo ei ole syvällinen kirjailija sydänmailta vaan vizinikkari. Hän on monessa haastattelussa myöntänyt olevansa omahyväinen läskiperse paskiainen hepinlutkuttaja ja on siitä vielä ylpeä. Mielellään kertoisi useamminkin jos joku vaan kuuntelisi.

ellauri061.html on line 1223: Pervon keski-ikäsyys lipsahtaa esille sen ihan pakkomielteisessä tavassa kuvitella kirjan henkilöitä pukille suunnilleen joka sivulla. Poies pillusta lipsahti. Jos jaxas niin laskis montako parittelua Jari jaxaa ahtaa sukuelintarinaansa kuin keskuspuiston pitkästynyt paviaani. Onko niitä 1/sivu vaiko enemmän. Älä jaxa Jari. Tuo ei enää ole hauskaa. Eiköhän me olla tää jo opittu. Taisit jo mainita.

ellauri061.html on line 1228: Pervon keskiluokkaisuus lipsahtaa esille sen parempi- ja huonompiosaisia kohtaan tuntemassa kademielessä ja halvexunnassa. Sen oma perse ei ole koskaan tarpeexi kermainen.

ellauri061.html on line 1230: Pervon tunneköyhä epäempaattinen  narsismi ei lipsaha pois näkyvistä missään vaiheessa, se on jatkuvasti esillä noissa miljoonissa minäsanoissa. Kaikki päähenkilöt on Pervoja eri maalarinhatuissa. Jarin naiset ei ole henkilöitä ollenkaan, ne on vain naaraspaviaaneja.

ellauri061.html on line 1233:   Espoon Mogadishu ja ääniharavat

ellauri061.html on line 1236: Seitsenosainen ohjelma kertoo taloyhtiöstä maahanmuuttajien värittämässä kaupunginosassa. Yksi sarjan päähahmoista on muka somali. Sarjan käsikirjoittaja on Jari 

ellauri061.html on line 1239:   - Tuollainen ohjelma vain lisää ennakkoluuloja. Eikä ohjelman somalia edes näyttele somali, toteaa Meri-Rastilassa asuva Khadri vihaisena. Meri-Rastila on Suomen monikulttuurisin lähiö, jonka pääkatua kutsutaan Mogadishu Avenueksi eli suomalaisittain Mogadishu ävenjyyxi.

ellauri061.html on line 1241:   Minulla olisi paljonkin sanottavaa ja korjattavaa asiaan (- mutta valtaviestimet ei anna somalille suunvuoroa. Turpa kii musta ämmä, ota vessaharja käteen ja hinkki olalle.). Meri-Rastila on sitä paitsi ihan mukava ja rauhallinen lähiö, somalinainen jatkaa.

ellauri061.html on line 1250:   Mogadishu Avenue kertoo helsinkiläisestä vuokratalosta, jota asuttavat syntyperäisten suomalaisten lisäksi inkeriläiset, venäläiset, afrikkalaiset, Kosovon albaanit ja vietnamilaiset. Alkuasukkaitten ja maahanmuuttajien kohtaamisista kimpoaa sekä komiikkaa että tragiikkaa. Vitun syntyperäiset. Yhtä syntyperäisiä on toisen polven mamutkin. 

ellauri061.html on line 1252:   Tapahtumien keskiössä on Somaliasta muuttanut mies, Muhammed Turakainen, joka päättää kotoutua perusteellisesti ja ripustaa seinälleen marsalkka Mannerheimin, presidentti Kekkosen ja luottopakki Jutilan muotokuvat. Pojastaan hän alkaa kouluttaa mustaa tangokuningasta. HAH HAH onpa hilpeää. Voiko lattapäisempää hölmöä kuvitella kuin Jari Pervoa? 

ellauri061.html on line 1254:   Rooleissa ovat muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, syyläinen vanha rasisti, ja Mateus Tembe, kristinuskoinen bantuheimon jäsen somalina. Nimensä sarja on saanut Vuosaaressa  sijaitsevan Meri-Rastilan tien lempinimestä. Sarjaa kuvattiin kuitenkin Espoon Olarissa Jarin kotona, jonka lempinimenä on Espoon Mogadishu. Ohjelman lopputekstien aikana soi kansanlaulu Kotimaani ompi Suomi. Kas kun ei Pervon oma laulu oVeli Ponteva pohjolan äärillä on.

ellauri061.html on line 1256:   Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan lähinnä Rampe Turakaiseen ja muuhun lähiön kerrostalon väkeen. Toisessa jaksossa Muhammed Turakainen yrittää tehdä pojastaan tangokuningasta. Kolmannessa jaksossa Irina Totkunen yrittää ilotytön ammattia, kyllästyttyään siivoamaan lääkärin koulutuksella ostarin vessoja. Neljännessä jaksossa Ingvar Nenonen joutuu hankkimaan venäläisen ilotytön Suomeen vierailulle tulleelle firman amerikkalaiselle johtajalle. Viides jakso kertoo Elina Vaurasteesta, joka opettaa suomea maahanmuuttajille. Kuten jakson nimi kertoo, hän haluaa oikean miehen. Kuudes jakso kertoo Aleksei Ivanovitš Beljakovista, joka on lastentarhan opettaja Vesalassa, mutta muut talon asukkaat pitävät häntä itämafian jäsenenä.

ellauri061.html on line 1263:   maahanmuuttajat, kynä käteen!

ellauri061.html on line 1272:   En halua olla pakolaisten enkä maahanmuuttajien ääni. Heillä on aivan oma kuulumaton äänensä. Haluan olla mulliturpaisen enemmistön ämyri, ne ostaa enemmän mun kirjoja. Toivon toki mamujenkin oppivan tuntemaan mun tyyliä. Ennustan kuulevani sitä lähitulevaisuudessa entistä enemmän suomalaisessa kirjallisuudessa, elokuvassa, teatterissa ja mediassa. Se on mainio asia.

ellauri061.html on line 1274: - vittuilee porsaanvärinen "kirjailija" Jari Tervo mutiaiselle toimittaja Percy Mashairelle, joka ihmetteli (HS 30.11.), miksi suomalaiskirjailija on ryhtynyt Mogadishu Avenue -tv-sarjassa 

ellauri061.html on line 1275: maahanmuuttajien elämän tulkiksi.

ellauri061.html on line 1277:   Tervon mukaan sarjan taso ei määräydy sen mukaan, miten monta todellista tai oletettua maahanmuuttajien ongelmaa siinä ehditään luetella ja tuomita. No ei todellakaan, se määräytyy Tervon turvelosta lattapäästä. Ja se taso on tosi matala. Lappalaisen kaivosfirman kairan ulottumattomissa. 

ellauri061.html on line 1279:   Sarjassa ei myöskään pyritä siihen hyveelliseen tunnelmaan, joka syntyy studiossa sen jälkeen, kun televisioväittelyn osallistujat ovat tulleet kaikille yllätykseksi siihen loppupäätelmään, että, hitsi vieköön, maahanmuuttaja onkin voimavara eikä uhka, ne pesee meidän vessoja tosi halvalla. Fiktio on väärä paikka ylvästellä poliittisella korrektiudellaan Tervo kirjoittaa. En mä tee mitään setä Tuomon tupia, ne ei myy riittävästi. Rasismilla on paljon parempi kysyntä. Mä en halua onnea, varsinkaan varattomille mutiaisille, mä haluun pätäkkää. 

ellauri061.html on line 1281:   Tervo muistuttaa, ettei sen enempää maahanmuuttajia kuin kantaväestöä tulla hakemaan kotoa ohjelman tekoon. Izekin se saa yrittää työntää rumaa kärsäänsä vähän joka rakoon, ketä kiinnostaa.

ellauri061.html on line 1282:   Moniäänisessä, infoa ja pervomaista paskaviihdettä tulvivassa demokratiassa puheenvuoroja ei anneta, ei edes (lue varsinkaan) maahanmuuttajille, vaan ne siepataan. Ottakaa, hyvät maahanmuuttajat, kynä käteen. Kamera olalle, niin mäkin teen. Ei hyvä kamera paljon maxa, ja ainahan niitä voi siepata. Niin mäkin teen. Poliisin poikana mä kuumun murhista ja näpistelystä. Ei vaitiskaan, isukki maalas talon seiniä. 

ellauri061.html on line 1286:   Mogadishu Ävenjyy kuvaa osattomia kansalaisia ja maahanmuuttajia lämpimästi ja humanistisesti. Maahanmuuttaja ei ole ongelma. Hän on hyödyllinen apina. Jari Tervon käsikirjoitus julkaistaan nyt kirjana. Mukana on runsaasti tv-sarjasta sensuroitua aineistoa. Filmin kohokohta on se missä lapsilaku sanoo: en minä ole somalialainen, minä olen pieni musta paska. Yllättävän vähän lässytystä Pervon turauxesta on jäänyt Suomi 24 ja Ylilauta palstoille. Irja Torven talouslipilaari-persukimara tais jättää kansan syvät rivit haavi auki. Siis onxtää nyt kunnolinen rasisti vai joku kukkahattusetä? Revontulen poika tuskin tietää izekään.

ellauri061.html on line 1288:   Tässä saattaa olla selitys Pervon pahantuulisuuteen viimeisinä vuosina. Se lähti liikkeelle persukuvioista ja sen tyyli ja ajatusmaailma kirjoissa on erittäin maalaispersumaista. Mutta nousukkaana snobina sille on käynyt kuin Hyvinkään kultahatulle: menestys on noussut hattuun ja höyryttänyt ulos persuasenteet, ne on korvautuneet yläluokkaisemmalla talousliberaalilla agendalla. Persulukijakunta on pettynyt, ja pitää Pervoa nyt efialteena. Toisaalta taide- ynnä rahaporukat ei ole vielä nielleet törkyturpaa meikäläisexi. Se on robulisti.

ellauri061.html on line 1290:   Se keikkuu siis jossain aidalla kuin kirppu ja on aika ikävällä tuulella. Rovaniemen kultahatusta ei tullut baskeria, vaikka muutti Nuorgamista Olarin kautta Skatalle. Niin etelään kuin pääsee, se sanoi kuten talven tullen ammattilaiset naiset valtaistuinpelissä. Winter is coming. 

ellauri061.html on line 1301: Täysin oikeassahan tuo Tervo on.

ellauri061.html on line 1305: voisko toi seniili kehari liittyä muiden boomereiden kerhoon jotka ei ymmärrä mikä twitter on

ellauri061.html on line 1311: Jari Tervo tässä vihaa ja kahtiajakoa kylvää.

ellauri061.html on line 1313: Erittäin vastenmielinen kaveri, jolla ei ole muuta sanottavaa kuin tämä mantramainen persuviha.

ellauri061.html on line 1315: Laskeuduttuaan uutisvuodon ankkurintuolilta saikin huomata että täällä ns. tavallisen kansan parissa hänellä ei olekaan stania tai babaa mukana nauramassa hänen vitseiksi naamioituja vihapuheita raamatun heittelyineen. Arvatenkin joku "persu" on jo antanut hälle palautetta eikä se ole ollut myötänauramista. Nyt suututtaa ja populistimainetta "nauttiva" persu on kelpo kohde purkaa vitutusta ja sitä henkistä heinäkuormaa jota nuorgamilainen Tervo on kantanut matkallaan heltsinkin akatemian ovia kolkuttelemaan.

ellauri061.html on line 1327: Seuraavalla videolla näette Jari Tervon omimmillaan ja mielipuuhassaan, pelle talutetaan kapakasta ulos venäläisten huor***n taustapuheen sorinassa: Hupsista - Jari Tervo talutetaan "luovassa tilassa" ulos ravintolasta.

ellauri061.html on line 1330:   Tuo puujalkahuumorin "mestari", tissiposkitervo alkaa olla jo menneen talven lumia, kirjamyynti sakkaa pahasti. Joku lantti tulee aikansa eläneestä ja elähtäneestä, valmiiksi nauretusta uutisvuoto-ohjelmasta. Kuka vittu sitäkin katsoo?

ellauri061.html on line 1334:     Olihan Big Brotherillakin faninsa, miksei myös Jari Tervolla. Sama kuin klassisessa lauseessa: Syö paskaa, miljoona kärpästä ei voi olla väärässä.

ellauri061.html on line 1336:     Hänen kirjansa on täyttä sontaa, yhtäkään en ole pystyny lukemaan. Yhtä turha julkkis Tuksun tasoa. Myypi itseään kuin joku huora, sopii tähän hömppä suomeen kuin sormi sian peerrrrrssseeeseeeennnn.

ellauri061.html on line 1338:     Kumpi on läskempi Soini vai Jari. Tuo kärpäsjuttu vertaus on sitäpaitsi niin vanha vitsi että sitä käytettiin jo 70-luvulla, ei se toimi enää. Aika moni näkyy pitävän Tervon kirjoista ja kolumneista eli se siitä. Sipilästäkin pitää yli puolet Suomen kansasta. Heidän mielestään hän on hyvä pääministeri. joo, se on semmonen homma että tääläki nuo tervon arvostelijat ovat itte surkeita pummeja. tuskinpa nuila on milijoonaa rahhaa ja luksusasunto mutta tervolapa on.

ellauri061.html on line 1387: Miehen käsikynkässä ekaa kertaa pihakierroksella 600 askelta. Tästä se lähtee vierottuminen rollaattorista. Kävelimme tosi vakaasti. Onhan tätä tosin 32 vuotta treenailtu. Ukko-koira katsoi menoamme parvekkeelta. Liekö vähän mustis? #kävely #toipilas

ellauri061.html on line 1397: Suurpedot tapetaan pohjoisesta poronhoidon vuoksi. Siitä seuraa pienpedottomista, minkä seurauksena mm. naali ja kiljuhanhi kärsivät. Poroaitoihin lentää kymmeniätuhansia metsäkanalintuja vuodessa. Minäkin olin kuin Jari Tervo ennen. Sitten jätin lihan pois lautaselta.

ellauri061.html on line 1399: Kihtinen Jari Tervo takaisintwiittasi happamesti:

ellauri061.html on line 1408: Jarin twiitit ovat Ukko-koirasta, ruuansyönnistä, jalkapallosta ja hanurista.

ellauri061.html on line 1412: Kirjailijan synneistä suurin on Jari Tervon mielestä tylsyys. Tervo itse jatkaa narsisminsa, rasisminsa, naisvihansa ja vihapuheensa käsittelyä uudessa romaanissaan. Miehellä on muovikassi kädessä ja elämää takana. Hän tulee Helsingin Narinkkatorilla vastaan ostoxet kilisten. Hän on kirjailija Jari Tervo, 59.

ellauri061.html on line 1414: Hän sanoo olevansa samassa onnellisessa asemassa kuin Juha Sipilä, että voi sanoa, mitä haluaa. Ketään ei kiinnosta. Tervon mielestä rahanahneet suomalaiskirjailijat kuten hän osallistuvat ymmärrettävästi vähän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Fiktio ei ole oikea paikka purkaa rasismia, siitä kanzii kirjoissa ja teeveessä vaan lohkaista vizejä. Voiko kyse olla lukijoiden menettämisen pelosta? No tottakai. 

ellauri061.html on line 1416: ”Yhteiskunta on mätä, jos edes kirjailijat eivät sano, mitä haluavat. Mä sanon: mä haluan rahaa. En onnea, vaan pätäkkää. Oma naama teevessä ja lööpeissä on sekin rotevaa. Ja juuri nyt! Jari Tervo on halunnut kirjoittaa koko tähänastisen tuotantonsa ajankohtaisimman kirjan. Vesa-Matti Loirin biografian. Törkeyksiä vekottimista. 

ellauri061.html on line 1418: Helsingin Kampin Narinkkatori on yksi Jarin päänäyttämöistä. Torille kulkee kirjava joukko: kahdeksankymppinen Leo Maanvilja, joka ei koskaan saanut olla lapsi, parikymppinen Noor, joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, Poika Maanvilja, joka järjestää maahanmuuttoa vastustavan mielenosoituksen, kiinalainen kivimies Zemin, joka on päätynyt kauas kotoaan tienaamaan.

ellauri061.html on line 1420:   Kirjan teemoja ovat muun muassa rasismi ja vihapuhe, joita Tervo on viljellyt kolumneissaan. Miksi piti tehdä vielä romaanikin? Koska siitä saa paremmin pätäkkää. Rasismi on iso osa suomalaisen yhteiskunnan nykypäivää, se kiinnostaa lattapäisempääkin lukijaa.

ellauri061.html on line 1422:   Jos ajattelee kymmenen tai kaksikymmentä vuotta taaksepäin, niin sehän olisi ollut ihan käsittämätöntä, että jotkut mulkut, kuten mä, kirjoittavat törkeyksiä jossain vekottimissa, kuten teeveessä. Se on tilaisuus, jota ei voi ohittaa. Oon miettinyt, että onko rasistisia, naisvihamielisiä ja homofoobisia porukoita paljon, onko niitä nyt enemmän kuin niitä joskus aikaisemmin on ollut, eli yleisö on isompi. Mutta se on loppujen lopuksi huono kysymys, sillä heidän laatuviihteeseen käytettävät tulonsa ovat aika vaatimattomia.

ellauri061.html on line 1424: Tervo kuitenkin toteaa, että romaani voi olla dramatisoitu kolumni. Kolumnissa oman mielipiteensä voi kertoa yksiselitteisesti, kun taas romaani saa – tai sen jopa pitää – olla ristiriitainen. ”Minun mielipiteeni asioista saa näkyä minun romaanissani. Romaani toimii harvoin sillä tavalla, että se kertoo, että tämä tai tuo on hirveän huono asia. Se vaan näyttää, että ne on sitä, niinkuin teeveessä.” LOL.

ellauri061.html on line 1426: Ei piereskellä konsertissa. Narinkkatorilla esiintyy kolmen polven miesketju: Leo Maanvilja, hänen poikansa Poika sekä pojanpoikansa Keplo. Leo on kokenut karun poikakotimenneisyyden ja Poika ylläpitää netissä vihasivustoa. Keplo yrittää olla moderni mies, joka syö horsmat, maksaa taksit ja puhuu tunteista, mutta kun tyttöystävä jättää, Keplon kantti ei kestä. Okei, samaa paskaa kuin Kari Hotakaisella.

ellauri061.html on line 1428: Aivan kuin Jari Tervo tahtoisi sanoa, että moni suomalaismies kulkee keskuudessamme hämäysviitta päällä – kun sitä tuuli vähän heilauttaa, alta paljastuu jotain muuta. ”He tekevät sen, mitä ovat huomanneet, että vaaditaan. Ei juoda heti pöytäviinaa vaan aluksi jotain viiniä, kaikkea tämmöistä, ei piereskellä konsertissa. On aika vähän miehiä, jotka haluavat alistaa naisia, mutta on paljon miehiä, jotka eivät millään tavalla erota sitä, mikä on alistamista.” Ei nähtävästi Jarikaan. Antaa Katin kokata ja työntää rollaattoria. 

ellauri061.html on line 1432: Tervo sanoo tuntevansa myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan, mutta toisten ihmisarvon riistäjiä ei pidä vähimmässäkään määrin myötäillä. Hän ei kuulu myöskään niihin, jotka vaativat maahanmuuttokeskusteluun dialogia: hirtettävällä ja lynkkaajalla ei ole tarvetta debattiin. (Täh? Onx maahanmuuttajat hirtettäviä? Kuka tässä oikein on lynkkaaja?)

ellauri061.html on line 1434: ”Aivan varmasti 1930-luvun natsi-Saksassa esitettiin myös vaatimuksia, että miksi ei ole dialogia, miksi aina vastakkainasettelua. En missään tapauksessa vaadi dialogia. Sen sijaan vaadin järjenkäyttöä.” (Tää kuulostaa hyvin, hyvin pahalta. Järjenkäytöstä oli endlösungissakin kysymys. Ei mitään dialogia, verdammt. Turpa kiinni jutkut ja suihkuihin.) 

ellauri061.html on line 1437: Romaanin alussa Leo Maanvilja herää ja pitää aamua sikäli hyvänä, ettei hänelle ole yöllä juotettu virtsaa. Lapsia pannaan väkisin ja hakataan. Eipä ole tylsää! Poliisi tutkii teinipojan epäiltyä raskautta. Tervo kirjoittaa pedofiliaepäilystäkin omalla tutulla tyylillään, humoristisesti.

ellauri061.html on line 1439: ”Mun mielestä kirjallisuudessa on aina kyse hassusta huumorista. Jos jokin asia on kova ja synkkä, silloin se pitää kirjoittaa jotenkin hauskasti. Muuten se on tylsääkin tylsempää. Kirjailijan synneistä suurin on Tervon mielestä tylsyys.

ellauri061.html on line 1447:   Sukuni tarinan poinzina oli et Pervo onkin vaihdokas, sen oli synnytyslaitoxella vaihtanut yx ämmä tän rangastusvangin kaa. Eliskä rangastusvanki ja murhaaja onki sen vanhempien oikee lapsi ja Pervo onki vangin deekun auervaaraisän ja hullun äiskän sikiö. Ihan samixia ne olivat. Se kai sit on tarinan opetus.

ellauri061.html on line 1449:   Mixhä Pervosta oli kamalaa eze epähuomiossa bylsi omaa siskoaan, onxe joku Oidipus vai mikä. Kumin kanssa vielä. Ja se sen söpöliini pikkujaana oli varmaan jonkun rivitalonaapurin tekemä, ellei sizen homahtavan vankilanjohtajan. Nää isyyskysymyxet lie pyörineet Pervon päässä paljon just vuosituhannen vaihteessa. Lopussa Pervon asiat menee aika sekasin. Vaimo läx ja vei Kallen ja Ukon. Vikalla rivillä jää muka epäselväxi kuka ampu kenet. Mut eihän vainaja enää kirjota minämuotoiseen roskaromaaniin viimeisiä sanoja. Joo oli tää aika päämäärätöntä sekoilua, uskottavuus p=0.0001. Kirjallisena esikuvana on jenkkiläiset kovaxikeitetyt, pulp fiction. Selluloosakeittoa.

ellauri061.html on line 1453: Älkää kahutko kovin. Verenpaine nousee teillä. Yrittäkää toki rauhoittua sen tervon pyllyhajun kiimassanne.

ellauri061.html on line 1460: Pervo muistelee isäänsä ja kertoo tämän hautajaisista Seura-lehden kolumnissaan. Isän elämän lopputaival ei ollut helppo.

ellauri061.html on line 1461: – Äidin ääni värähti, kun hän soitti juhannuksena ja kertoi mitä sairaala oli ilmoittanut: Alpo kuoli hetki sitten. Äiti oli aviomiestään rääkännyt kaikki nämä vuodet, Tervo kirjoittaa kolumnissaan. Iskä oli Suomen mies. Maalarinhattu kestää isältä pojalle. 

ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.

ellauri061.html on line 1478: Takaapäin ihan isänsä näköinen Kalle pyllistää tuossa kuvassa isän vieressä olemattomalle Jaanalle. He olivat minun lapsiani. Pyllistin molemmille housut nilkoissa. Saanhan kuolla ennen heitä. Saat mielellään, eikun suikkimaan.

ellauri061.html on line 1486: 
Lao Rui:  Aha. Niinko suisidi. Tulee mieleen Lindgrenien kamut Suikkaset. Kyllä Pervolta oppii. Vaikee kyllä ymmärtää mixe kuumuu noista iänikuisista viina-ja vittujutuista. Siltä on kylä joku ruuvi löysällä. Yx mitä mä inhoon jenkkisarjoissa on etne hokee "mä lupaan". Se on niin feikkiä. Yhtä feikkiä kuin "sä oot rakas" textityskäännös amerikkalaiselle tyhjänpäiväiselle "Ai lav juu". Hararikin totesi et luotto eli uskominen tyhjiin lupauxiin oli kristinuskon lahja kapitalismille. 

ellauri061.html on line 1488: 
Lao Rui:   Mut jenkit käyttää sitä tosi löysästi esim asioista jotka ei edes ole niiden vallassa. Tarkottaen lähinnä takuulla, ihan varmasti, usko pois. Vittu ei ne voi LUVATA et kaikki menee hyvin. 

ellauri061.html on line 1491: Jari Pervo, lupaavasta nuoresta kirjailijasta vuotten saatossa lupailevaxi vanhaxi ex-julkkixexi nuupahtanut, lupailee tosi liukkaasti. Vaimo sanoo: Leikkisit lasten kaa. Äläkä vaan lupaa. Pervo: En. Mä lupaan.

ellauri061.html on line 1493: Ja sit tää: Luota muhun. En pyydä mitään muuta kun ezä luotat muhun vielä jonkin aikaa. Ezaan rahat vietyä ja riittävästi etumatkaa. Aladdin sanoi Jasminelle Luotathan. Se oli käännös toisesta tyypillisestä jenkkihokemasta Trust me. Siitä puhe mistä puute. Kolmas naurettava on Oletko kunnossa? (Are you OK?) josta lie toisaalla jo ollut puhetta. Ei kukaan Suomen mies sano niin, vaan Sattuiko? Kävikö pahasti? 

ellauri061.html on line 1513: Oli laboratorio, dna-tulokset, powerpoint-esitys, paikalla yksi Suomen parhaista genetiikan asiantuntijoista valmiina vastaamaan hankalimpiinkin perimäkysymyksiin.

ellauri061.html on line 1519: Rasistisia asenteita ja maahanmuuttokielteisyyttä on eniten perussuomalaisten kannattajissa. Vaikka tulos oli jossain määrin odotettavissa, se yllätti Rahkosen.

ellauri061.html on line 1521: Maahanmuuton suhteen perussuomalaiset ovat yhtenäisempiä. Siihen edes hitusen myönteisesti suhtautuu vain 13 prosenttia puolueen kannattajista.

ellauri061.html on line 1523: Yleensä keskimääräistä rasistisempia ja maahanmuuttovastaisempia ryhmiä ovat iäkkäät, vähän koulutetut, pienituloiset ja työttömät. Myös nuoret miehet ovat usein jyrkkiä asenteissaan.

ellauri061.html on line 1530: ”Geeneihin ei pääse pakoon vastuuta ja vapaata tahtoa.” Moraalia ei löydy liioin Jarin kirjoista. Täysin hakusessa. Mitä tästä opimme? Ei niin midiä. Ei sen vertaa kuin eräkirjoista. Ei edes mihin aikaan vuodesta saa ampua karhuja ja mistä saa makeimmat tammukat. 

ellauri061.html on line 1532: Se, että omasta perimästä löytyi loraus saamelaisuutta, oli Jarille yllätys. Tarkemmin ajateltuna on kuitenkin hassua, että se yllätti: Jarin ilkeä äiti oli Petsamosta. Nyt se makaa vanerilla peitettynä Perunkajärvellä puolukkamättään vieressä. Jarin vankikarkuri velipuoli Private sen nirhasi. Hyvä että ehti ensixi, oli se Jarillakin käynyt mielessä. Usein penättiin, mixi Jari ei kirjoita naisista nätisti, oliko syynä se, se on sielunsa pimeydessä naisvihaaja. Mixi kirjoittaisin, mixen kohtelisi heitä kuin ihmisiä. Vaude. Tää on tosi synkkä tapaus. Mamman vuoroin hemmottelemat, vuoroin vähättelemät mammanpojat on ehkä verisimpiä misogyynejä. 

ellauri061.html on line 1539: Svenska Ylen uutisen keskustelupalstalla tilaajaksi ehdotettiin ainakin Hommaforumia tai vihapuhetta lietsovaa ja perättömiä uutisia levittävää MV!!??-lehteä (Mitä Vittua?).

ellauri061.html on line 1543: Kansanedustaja Olli Immosen (ps) monikulttuurisuutta vastustavan Facebook-päivityksen jälkeen Suomessa ryöpsähti keskustelu, jossa huomiota herätti myös maahanmuuton puolustajien suvaitsemattomuus.

ellauri061.html on line 1544: ”En usko eristämispolitiikkaan. On hyvä, että perussuomalaiset ovat hallituksessa.”

ellauri061.html on line 1556: yli miljoona katsojaa ja uusinnassakin 870 tuhatta. Siitä on 

ellauri061.html on line 1561: kaljoittelua, halpaa mutta ajoittain hyvinkin hauskaa 

ellauri061.html on line 1572: Hulvatonta hassuttelua Shakespearen mallilla.

ellauri061.html on line 1577: Seijan Ansu-siskolla on lapset Kalle ja Kati. Kalle on Seijan kummipoika. Se on vähän Jari Tervon näköinen mutta black of hair kuten 7 valtakunnan kuningas, ei mikään blondi Tyrion Lannister vaikka lyhkönen ja kiltin oloinen kuten se knääpiö tosin ei yhtä rääväsuu. Yhteistä Jarin kanssa sillä on toi lapsettomuusongelma. Satu ei ole kyllä mikään pervo. Kalle on lennonjohtotehtävissä. Kallen sisko Kati on menestyvä pankki-ihminen. Kalle Pervon äiti Kati hoitaa Jarin kirjastoa ja kotoa jo lennähtänyttä blondia poikaansa.

ellauri061.html on line 1581: Näin painajaista jossa kaikilla oli samanlaiset pikku kesämökit jollain kesämökkialueella. Tuli kova myrskypuhuri kaikki puut ja talot taipuivat ihan luokille. Yhtäkkiä meidän talo lyykähti kasaan. Ihan puuläjäxi. Siis vain meidän talo. Kaikki sukulaiset ja tutut hymyilivät tahtomattaan iloisesti ja sanoivat: voi voi pitipä nyt sattua.

ellauri061.html on line 1585: Seijan mielestä mä oon puun takaa huutaja ja pakoonjuoksija. Se toivoo että Pirkko ja Calle tukistais mua mun blondista tukasta. Mut ei ne pysty enää muuta kuin tuhahtelemaan. Ehkä siziellä rajan toisella puolella, Muurmanskissa tai Haaparannalla.

ellauri061.html on line 1591:   Achtungbladet uutisoi: hurriämmä pantannut vajakkia poikaansa 30v hameen alla läävässä joka muistutti kaatopaikkaa.

ellauri061.html on line 1599: Sonnet 29 also named as “When in disgrace with fortune and men’s eyes” is one of 154 sonnets written by the English playwright and poet William Shakespeare. It is part of the Fair Youth sequence. In the sonnet William Shakespeare creates a depressed and despairing speaker who serendipitously reflects upon the love of a close friend in order to prove to the reader that no matter how difficult life becomes, we can be content in the blessings of the hole. 

ellauri061.html on line 1601: The second depressing event (besides the plague that cut entertainment earnings much like our corona epidemic)  also occurred in 1592 when dramatist, Robert Greene, verbally attacked Shakespeare. He described Shakespeare as pompous, scheming, and vicious.  

ellauri061.html on line 1607: Shakespeare ei ollut vaan pyllynreikä perheenisänä vaan oikeestikin tais nuohotakin limaisen oloisen Southamptonin jaarlin sellaista. Kirjoitteli sille jotain sonetteja. Kuoli vähän yli viisikymppisenä flunssan jälkitauteihin niinkuin esi-isämme.

ellauri061.html on line 1609: The cause of Shakespeare´s death is a mystery, but an entry in the diary of John Ward, the vicar of Holy Trinity Church in Stratford (where Shakespeare is buried), tells us that "Shakespeare, Drayton, and Ben Jonson had a merry meeting and it seems drank too hard, for Shakespeare died of a fever there contracted."

ellauri061.html on line 1611: Leffan mukaan se kohteli Ann Hathawayta ja tyttäriään sikamaisesti. Oli aivan vitun narsisti ja setämies. Typerästi roikkuu siinä ruttopojassa eikä piittaa sen elävistä siskoista. Hemmetin narsisti. Ja puutarhurina aivan kädetön.

ellauri061.html on line 1614: Wilho testamenttas Annille toisix parhaan sänkynsä. Se ajatteli izekin olevansa genius. Ja kuvitteli pitävänsä vekkuleita puheita.

ellauri061.html on line 1618: Nyt Wilho alkaa epäillä että Hamnetin kuolemassa oli jotain foul play. Niin olikin, tekikö se izemurhan koska se oli runoilijana niin tumpelo? Vai tappoiko Judith sen mustasukkasena? Toivottavasti se teki niin. Wilhon syytä kaikki tyynni. Wilho on varsinainen pirulainen, kyldyyripersoonallisuus. Nyt on Hamnetin taru saatu vihdoin päätöxeen. Me ollaan unta vaan, siteeraa Hamnet tumpelosti etevämpää isäänsä. Viulut ja sellot vinkuu yöllisessä mezässä.

ellauri061.html on line 1624: Sen perhekin palvoo sitä kuin jotain kunkkua. Loppuvizissä kaikki halaa toisiaan. Hautajaisissa Ann Hathaway on oppinut lukemaan.

ellauri061.html on line 1625: Ihankuin Philip Rothin hautajaisissa luetaan vaan sen omia juttuja, nim. tää:

ellauri061.html on line 1629: By William Shakespeare

ellauri061.html on line 1635: Thou thy worldly task hast done,		Sä oot hommas kotiin hoitanut,

ellauri061.html on line 1649: Fear not slander, censure rash;			Älä pelkää haukkuja ja sensoreita;

ellauri061.html on line 1650: Thou hast finished joy and moan:		Loppu on jo sulta ilo, vaikerrus.

ellauri061.html on line 1651: All lovers young, all lovers must		Kaikki rakastajat, nuoret, vanhatkin

ellauri061.html on line 1654: No exorciser harm thee!				Manaajat ei sulle tuota harmia!

ellauri061.html on line 1655: Nor no witchcraft charm thee!			Ei noituudesta ole pelkoa!

ellauri061.html on line 1657: Nothing ill come near thee!			Mikään paha ei sua kosketa!

ellauri061.html on line 1658: Quiet consummation have;			Sä saavutit hiljaisesti huippusi,

ellauri061.html on line 1662: Cymbeline on William Shakespearen kirjoittama, melko harvoin esitetty näytelmä, joka luokitellaan historialliseksi romanssiksi. Cymbeline on kuningas ja isä, joka on ajautumassa täydelliseen katastrofiin sekä poliittisesti että perheensä kanssa. Rooman valtakunnan sotilaat ovat nousemassa maihin ja Britannia on vaarassa tulla suurvallan murskaamaksi, kuningaskunnan suunnan määrää juonitteleva kuningatar. Näytelmä kertoo viattomuudesta ja kateudesta, katoamisista ja jälleennäkemisestä sekä ennen kaikkea anteeksiannosta.

ellauri061.html on line 1664: Cymbeline sijoittuu aikaan, jolloin Britannia oli osa Rooman valtakuntaa. Sen päähenkilöinä on kelttiläinen Britannian kuningas Cymbeline eli Cunobelinus, hänen tyttärensä Imogen ja tämän alempisäätyinen kosija Posthumus Leonatus. Mukana on myös Posthumuksen petollinen ystävä Iachimo, ja kuningatar, joka on Imogenin paha äitipuoli. 

ellauri062.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri062.html on line 24: 
VALKOINEN 
  MEZÄSTÄJÄ
Puunhalausta

ellauri062.html on line 36:   Jaakko Yli-Älykäs kertoo verisen neuromaanisesti kirjassaan jatkosodasta, kuinka "Oboten uusi hallitus" (neekereitä) teki lopun "kuningatar Elisabetin" villieläinreservaateista ja tappo yxin tein kaikki villieläimet edistyxen nimissä. 50v sitten siis 60-70-luvulla. Miehet taisteli, kansa kazeli. 

ellauri062.html on line 42: J.A. Hunterilla on monia mezästyxen maailmanennätyxiä. Hän on ampunut yli 600 leijonaa, yli 1000 norsua ja useampia valkoisia sarvikuonoja kuin kukaan muu. Jäljeelle jääneitä voi laskea jo muutaman mustan käden sormilla. Kirjassaan 'Valkoinen mezästäjä' Hunter kertoo verihuuruisesta elämästään yllättävän hauskasti ja vauhdikkaasti. Kirja on nautittava yhdistelmä jännitystä, herkkää luonnonkuvausta ja kiintoisaa tietoa ja siirtomaa-asenteita alkukantaisesta Afrikasta. Hunterin terävä skottilainen huumori tekee kirjan vastustamattomaxi. Kirjaa elävöittää joukko mestarillisiä tapettujen eläinten kuvia. Kansikuva: "Rosvoilijan loppu. Sarvikuonouros, joka oli tehnyt tuhoja alkuasukkaiden maissivainioilla Makindun lähellä Keniassa."

ellauri062.html on line 44:     Kun tulin ensi kerran Keniaan, liikkui riistaa tasangoilla niin pitkälle kuin silmä kantoi. Mezästin leijonia nykyisien kapunkien paikoilla ja ammuin norsuja maan ensimmäisen rautatien vetureista. Yhden miehen elinaikana olen nähnyt aarniomezän muuttuvan viljelysmaaxi ja ihmissyöjäheimoista tulevan tehtaantyöläisiä. Minulla izelläni on ollut hieman osuutta tähän muutoxeen, sillä brittihallitus palkkasi minut karsimaan vaarallisia eläimiä niiltä seuduilta, jotka "oli päätetty" raivata viljelyxelle.

ellauri062.html on line 46:     Minulla on sarvikuonojen ampumisen maailmanennätys ja ehkä myös leijonien (vaikka emme pitäneet tarkkaa kirjaa ensi vaiheissa ammuttujen luvusta), ja olen ampunut yli tuhatneljäsataa norsua. En suinkaan kerro näistä ennätyxistä ylvästellen. Se työ täytyi tehdä, ja minä satuin olemaan se mies, joka teki sen. Olen savannien Hitler, Himmler, Heydrich, Eichmann ja Göring yxissä nahoissa. Endlösung eläinkunnalle. 

ellauri062.html on line 48:     Mutta niin oudolta kuin voi ehkä tuntuakin nojatuolissa istuskelevasta puidenhalaajasta, on minun sanottaava, että minä tunnen suurta kiintymystä niihin eläimiin, joita minun on täytynyt ampua. Taputtelen usein niiden täytettyjä kalloja. Ihankuin Josef Mengele. Tuliaseet ovat olleet elämäni hallizeva kiinnostuxen kohde, ja minä kuuntelen mieluummin kiväärin ja haulikon pauketta ja luodin napsahdusta norsun ozaluuhun kuin hienointakaan orkesteria.

ellauri062.html on line 50:     Minä olen viimeisiä vanhan koulun mezästäjiä. Minun kokemuxiani ei voi kokea toiseen kertaan, sillä sekä eläimet että alkuasukkaat ovat loppuneet. Kukaan ei kuule enää maasai-heimon jodlaavia sotahuutoja. Ei, vanha Afrikka on mennyt, muiden maanosien perästä. Valkoisen miehen lättäjalat läiskyvät nyt joka paikassa. 

ellauri062.html on line 58:  Korkeasaaren karhuvanki löntystää tympääntyneenä lumettomaan talvipesään.   Fuck yourselves says the bear. You won. Thanx a lot. Jäähyvästit ja kiitti ihan vitusti. Näkemiin oikein paljon. So long and thanx for eating all the fish. 

ellauri062.html on line 69:   Masters ja Johnson kirjassa Raportti ihmisen sexuaalisista reaktioista (Human sexual response) jatkavat siitä mihin Kinsey kumppaneineen pääsivät. Tuhnuisexi selattu kirjapaha löytyi Arabian kirjaston poistohyllystä. Sen oli ostanut ilmestymisvuonna 1967 Teresa (?) Jauhiainen. Ansarijauhiainen. Äiti Teresa.

ellauri062.html on line 71:   Esipuheessa korostetaan tälläsen kirjallisuuden tarvetta. Lääkäritkin voivat tällä ansaita eivätkä vaan pornoilijat. Tietämättömyys ei enää toimi pidäkkeenä, kun on pilsuja. Typerät kirjoittajat luulevat, että tämä elämämme puoli ei ole aivan elintärkeä. Höpsistä, sukupuolielin on eläimen elimistä elintärkein. Sen takiahan yökahvilat on pidettävä avoinna koronan aikana, vaikka lisääntymiskyvyttömiä kuolisi kuin kärpäsiä. Kinsey ja hänen työkaverinsa tilastoivat jenkkien sexuaalisia elkeitä vuosina 1938-1952. Silloin oli kaikki tabut vielä voimissaan. Kinsey onnistui uskomattomin ponnistuxin työntämään keskijalkansa sexitutkimuxen sulkinaiseen rakoon. Kai se sit oli pitkän sodan ansiosta jo alkanut raottua. 

ellauri062.html on line 80: Tyypillisimmät Alzheimerin varhaiseen vaiheeseen liittyvät oireet koskevat muistin heikkenemistä. Uusien asioiden oppiminen kuten nimien muistaminen ja asiakokonaisuuksien hahmottaminen vaikeutuvat. Unohtelu lisääntyy, jolloin esimerkiksi luetusta tekstistä jää mieleen vain osa. Varhaisessa vaiheessa suurin osa potilaista ja vielä suurempi osa niiden vaimoista kuitenkin kieltää muistihäiriön.

ellauri062.html on line 82:     Töissä ja arkiaskareissa sairaus saattaa ilmentyä hidastumisena ja epävarmuutena tutuissa tehtävissä. Tämän vuoksi potilaan uupumus lisääntyy ja potilas vähentää usein esimerkiksi vanhoja harrastuksia. Potilas saattaa lisäksi olla ahdistunut, masentunut ja ärtynyt. Eikä siinä kaikki! Tutkijat ovat havainneet, että lievä käytöshäiriö voi edeltää lievää muistihäiriötä Alzheimerissa, ja se voidaan joskus havaita ensixi.

ellauri062.html on line 84: Researchers in Toronto Handmaid Rehabilitation Center have proposed a new diagnosis called mild behavioral impairment. The checklist includes questions such as:

ellauri062.html on line 86:     “Does he have unrealistic beliefs about her/his power, wealth or skills?”

ellauri062.html on line 95: Nina Silverberg from the Handmaid Rehabilitation Program at the National Institute of Aging Physicians, is supportive of the new diagnosis, stating:

ellauri062.html on line 96: When an older adult begins to act out of character or starts becoming irritable or aggressive, it may be an indication of trouble. Unfortunately, a senior with early Alzheimer’s can also lose their inhibitions and act in inappropriate ways.

ellauri062.html on line 98:     Sam, who has always adored his wife and been faithful to her, now makes sexual advances to the nurse aides who care for him.

ellauri062.html on line 100:     Fred, a retired psychologist who had a very successful practice, now makes rude and cruel comments to those around him. One of his strengths before Alzheimer's had been his kindness and ability to relate to others.

ellauri062.html on line 102: Other symptoms to look for that can indicate Alzheimer’s are:

ellauri062.html on line 120:     ☑ Imagining things that aren’t there

ellauri062.html on line 126:     ☑ Showing unusual sexual behavior (is none unusual?) 

ellauri062.html on line 133:     Remind yourself that the changes are due to the disease. He is not purposely trying to hurt your feelings or annoy you. LOL 

ellauri062.html on line 143:       Have a daily routine, so the person knows when certain things will happen.

ellauri062.html on line 145:       Reassure the person that he is safe and you may be there to help.

ellauri062.html on line 149:       Give people who pace a lot a safe place to walk. Provide comfortable, sturdy shoes. Give them light snacks to eat as they walk, so they don’t lose too much weight, and make sure they have enough to drink. They like beer, wine and hard drinks. 

ellauri062.html on line 151:       Try using music, singing, or dancing to distract the person. Failing that, try shouting. 

ellauri062.html on line 165: WSOY shares the common values of the Bonnier Group which are passion for publishing, power of the rich individual, freedom of my speech, and commitment to my family company. In addition to these, WSOY places emphasis on compound interest, money-mindedness, and greed. 


ellauri062.html on line 172: September 24, 2010 Forbes released its annual list of 400 richest Americans on Wednesday and Jews took 30 of the top 100 spots (thanks Gawker, for doing the demographic breakdown for us).

ellauri062.html on line 174: The price of admission onto the 29th Rich List was a staggering $1 billion, and, not surprisingly — as far as minorities go, at least — Jews excelled. The breakdown, according to Gawker’s research, included one black woman (No. 130, Oprah Winfrey), three gay men (No. 54, David Geffen; No. 332, Barry Diller; and No. 365, Peter Thiel), four Indians, six (non-Indian) Asians, 34 women, and, of course, 30 Jews in the top 100 (see below). They must have stopped counting after the 100 mark.

ellauri062.html on line 177: No. 10 — Michael Bloomberg

ellauri062.html on line 182: No. 15 — Michael Dell

ellauri062.html on line 195: No. 62 — Richard LeFrak & Family

ellauri062.html on line 223: The states that make up Gilead in complete occupation are: Minnesota, Wisconsin, Illinois (except for Chicago), Michigan, Indiana, Ohio, Tennessee, Kentucky, West Virginia, Virginia, North Carolina, Maryland, Pennsylvania, Delaware, New Jersey, New York, Connecticut, Rhode Island, Maine, New Hampshire, and Massachusetts. 

ellauri062.html on line 251: Whereas the states with the highest percentage of residents identifying as non-religious are the West and New England regions of the United States (with Vermont at 37%, ranking the highest), in the Bible Belt state of Alabama it is just 12%, and Tennessee has the highest proportion of Evangelical Protestants, at 52%. The Evangelical influence is strongest in northern Georgia, Tennessee, Alabama, Mississippi, North Carolina, southern and western Virginia, West Virginia, South Carolina, and East Texas. 

ellauri062.html on line 255:   As punishment, Fred whips Serena' butt with his belt and forces Offred to watch as he does. Nick goes looking for Luke and finds him in a bar. He tells Luke that June is alright but Luke says that she isn't fine. Nick tells her that June is pregnant. This upsets Luke and he tells Nick to get out but then changes his mind and invites him in again.

ellauri062.html on line 259:   Serena forces June onto the bed as Fred forces himself into her. He sexually assaults her in order to get the baby to come early. They both come early in the end. Serena tells Fred that Nick is the father of the baby. She calls him an idiot and he calls her a bitch. 

ellauri062.html on line 261: Following the unfortunate execution of Eden, whom Serena had been fond of given Eden's respect for traditional values and scripture, there is an inspiration among the the Wives to attempt to change the laws of Gilead to allow for more dignity for women. After an unpleasant confrontation, June shows Serena Eden's Bible marked with commentary; which has an affect on Serena. During a gathering of the Wives, Serena and Mrs. Putnam exchange their opinions regarding the Bible, particularly the right to read it as women are banned from doing so. They realize most of the Wives share their feelings and call a meeting. Vizi tästä niteestä on ollut paljon harmia.

ellauri062.html on line 265: June explains to flabbergasted Serena that Gilead is not an ideal place for a child, specifically a daughter, to grow up in as their very existence is risky. She manages to convince Serena, who then tearfully says a prayer and hands the baby back over to June. June, in turn, gives Serena a blessing as well and leaves behind a tearful Serena as she and another Martha leave to escape Gilead. Fred is left alone in the room and looks at the carving, "Nolite te bastardes carborundorum," on the wall. Nick offers his "cigar" to Serena and she takes a good hold of it and takes a drag. Fred gets a moment alone with June to tell her he’s concerned about Serena. 

ellauri062.html on line 269: Only when June learns it is essentially Serena's personal request to meet Nichole, she eventually agrees, pointing out she wants Serena "to owe her". Ihankuin Jill Pylkkänen: they owe me SOOOO much. Tääkin on jotain juutalaiskristillisyyttä. Serena is still bitter about the loss of Nichole. Later, June visits the Lincoln Memorial where the statue of Abraham Lincoln has been desecrated (actually only beheaded). June tells Serena that she is small, cold, and empty and that she will always be empty. Wrong, to the contrary, June is full of shit.

ellauri062.html on line 273: In the hospital, June attempts to stab Serena Waterfront with a scalpel she had stolen from the medical waste disposal box. Serena fights back and cuts June in the arm. Serena alerts Dr. Yates telling him that June stabbed herself. 

ellauri062.html on line 275: Fred Waterfront has obtained a new car, a 2014 Mercedes-Benz E350 convertible. Where's Germany, Europe, China, Soviet Union and the rest of the globe anyway?

ellauri062.html on line 279: Fred says she is a good writer but Serena is bitter that he took that right away from her. Fred admits that he did not realize how much it would cost. Serena asks him to imagine how their lives would be like if Gilead never happened. Fred replies that he would still be in marketing and might quit his job. Fred admits that he has been sterile all along. In fact he is gay and has had an affair with Nick and Mark Tuello (who dat?) in the closet. Mark Tuello’s car is a 2018 Dodge Charger GT [LD].

ellauri062.html on line 281: Serena tells Fred to stop worrying. Fred reassures her that he will be fine. Fred’s mood soon changes.

ellauri062.html on line 284: Disgusted at Serena, Moira (the dyke of color) asks Serena who does she think she really is, adding that new clothes doesn't make her any different, and is still the woman who held June down while Fred raped her. 

ellauri062.html on line 285: She also reveals that Fred raped her too while she was working at Jezebel's. Only nobody held her down.  

ellauri062.html on line 286: Always the short end of the stick.  Moira concludes by saying she's sinned a 8lot, but Serena is the gender traitor. Marry Freddy! What an infantile idea! 

ellauri062.html on line 288: Serena has been sleeping on her couch. Mark brings her some pizza from Toronto as a treat despite it being contraband. He also brings her several magazines and a newspaper. Serena pays Mark in nature for the hospitality. Mark Tuello brings Serena Waterfront some coffee. The End. Fuck you don't realize how blessed you are, American women!

ellauri062.html on line 292: Because the book has been frequently challenged or banned in some of the United States of America over the last thirty years, many people have expressed discontent at The Handmaid's Tale's presence in the classroom. Some of these challenges have come from parents concerned about the explicit sexuality and other adult themes represented in the book. Others have argued that The Handmaid's Tale depicts a negative view of religion, a view supported by several academics who propose that Atwood's work satirizes contemporary religious fundamentalists in the United States, offering a feminist critique of the trends this movement to the Right represents.

ellauri062.html on line 294: The American Library Association (ALA) lists The Handmaid´s Tale as number 37 on the "100 Most Frequently Challenged Books of 1990–2000". The book was called anti-Christian and pornographic by parents after being placed on a reading list for secondary students in Texas in the 1990s, because the book is "sexually explicit, violently graphic and morally corrupt". Some parents thought the book is “detrimental to Christian values". Poor quality literature that stresses suicide, illicit sex, violence, and hopelessness". Profanity, lurid passages about sex, and statements defamatory to minorities, God, women, and the disabled.

ellauri062.html on line 301: Seuraavana tehtävänä on puurtaa vanhan ajan sporan lailla rinnan läpitte Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaari 1973 ja Jaakko Superjuonikkaan yhtä tiiliskivi Jatkosotaextra 2017. Näiden pitäs jossain suhteessa olla samixia. Jotain postpostmodernismia. Välissä on mennyt Juotikkaan koko elinikä, joka kai on samaa luokkaa tovi kuin kesti modernismin rantautua Kaivopuiston rantaan. Välillä maistellaan Walserin modernia sveiziläistä Tobleronea.

ellauri062.html on line 303: Tää Superjuonikas on se pikku Markun kaveri Mahdollisen kirjallisuuden seurassa. Se on sentään maisteri vaikka Turusta. Suunnilleen Mikko Alapuron ikänen mutta lyhyttukkanen ja nappisuinen. Jatkosota-extra on vuoden kauneimman kirjan Neuromaanin rumempi jatko-osa. Neuromaania, sitä talvisotaa, joskus aloitin mutta väsähdin. Sekin oli pitkä kuin Elvixen muna vaikka talvisota oli lyhyt. Nyt pitää purra hammasta ja yrittää oikein kovasti.

ellauri062.html on line 305: Juotikas sai kuin saikin 3v kirjallisuusapurahaa 2014 . Oliko lautakunnan puhis Mies Hissi Kone? (Mies Hssi Masheen palaa kuvaan s.557. Onxe niiku Pekka ja Zinda niiku Ilona? Pallinaama ja pallinaamempi.) Ei tullut tällä tiiliskivellä ihan Finlandiaa, kun se meni sille toiselle tiilelle,  Jussi Valtosen kakaramaiselle kirjalle jonka nimikin oli lainaus Jeesuxelta. Kävikö Juotikas edes sykkiä? Se taitaa olla aika epäluotettava kertoja. Pikkusuinen Juotikas on Loimaalta. Siellä oltiin kerran lasten kanssa hiihtolomalla. Ei yhtään mäkiä. Juotikkaan kanssa pitää olla varovaisempi, ettei suxet exy samalle ladulle ja tule noloja akkoja.

ellauri062.html on line 308: Koneen säätiö on jakanut 22 500 euroa apurahaa Susikoira Roi -vitseihin perustuvalle esitykselle.

ellauri062.html on line 317: Idea on, että Susikoira Roi -vitsien lopussa on Roi-aiheinen sanamuunnos, jonka eteen kehitetään tarina, mielellään pitkä sellainen. Ja siinä se. Hauskaa! Itseasiassa niin hauskaa, että Koneen Säätiö myönsi Roi-vitseille perustuvalla Kuningas Roi -sinfoninen revyy -esitykselle 22 500 euron apurahan.

ellauri062.html on line 319: Luin pari Susikoira Roi kaskua facebookista, ne oli unettavia. Piti hypätä suoraan sananmuunnoxeen. Halusko Ilona Herlin tosiaan maxaa tosta 20 tonnia? Lievästi on ilmassa Jari Pervon kaikua, hassuilla nimillä hassuttelua ja salaivaisia mahdollisesti avainromaanisia ĺuonnekuvia.

ellauri062.html on line 321: Eli pari vuotta sitten Yli-Juonikas oli vetäjänä ryhmässä, joka haki ja sai yli kahdenkymmenen tuhannen euron apurahan Susikoira Roi -vitseihin pohjautuvaa teatteriesitystä varten. Roi-vitsit ovat eräänlainen nettiajan ilmiö, joka kukoisti verkossa etenkin pari vuotta sitten. ”Esitystä kirjoitettiin innokkaasti vuoden ajan, mutta jatkoapurahaa ei tullut, joten hanke on tällä hetkellä jäähyllä”, Yli-Juonikas paljastaa.

ellauri062.html on line 323:   Juurikin näin se oli: suomentaja Lindholmin suomentama Pynchonin Painovoiman sateenkaari oli se korvaamaton Urtext jonka reppuselässä Juotikaskin päätyi kirjailijan vaikeaan, yxinäiseen ja enimmäxeen turhauttavaan kirjailijan ammattiin. Hizi mixei se ryhdy julkkixexi niinkuin kolleega Pervo? Ehkä se ei ole yhtä ruma eikä röyhkeä. Juotikas tuntee olevansa jotain velkaa sotaveteraaneille, ihan aikuisten oikeesti. Kai se lähetti niille postikortin tänä jouluna, niinkuin 60.000 muuta?

ellauri062.html on line 327:   Juotikas on selkeästi seuraavaa sukupolvea, sen kieltä mä en pysty jäljittelemään, en tunne sanastoa. Tai kenties se jossain 500 ekan sivun jälkeen alkaa tulla tutuxi. Sokko assburgeri. Juotikas oli pushing 40 kun se prujas tän. Ei siis ihan nuori enää izekään.

ellauri062.html on line 331:   Jaakko Yli-Juotikkaan nimikirjoitus näyttää samalla kertaa estoiselta ja narsistiselta. No se muuttuukin Allahixi edempänä. Ehkä se on väärennös. Mä pelkään pahasti eze on samanlainen linssilude ja ilmansuunnan haistelija kuin Pervo, vaikkei ehkä yhtä röyhkeä. Toi julkkisten nimien pudottelu heti kirjan alkulehdillä on paha enne.

ellauri062.html on line 333:   Juu juu, ei ei, samaa pekkalippos- ja jerrycottonmaista puolikovax keitettyä huulenheittoa. Jari Pervoa iilimadon nimellä. Mä en jaxa. Ja tätä sit on tiedossa 669 sivua. No ei välttämättä, täähän voi olla ihan rosollia, aiheet ja tyylit vaihtua varoittamatta kesken kolmea tavua pitempää sanaa kuin Pervon larpat. Viimeinen sivu ylivuotaa takakanteen. Ihankuin joku löisi oven kiinni kesken puheripul

ellauri062.html on line 340:   Jos Juotikas on Jari Pervon päivitys 20v eteenpäin ajassa, sen pitäis olla myös salaisesti naisvihainen. Onko se? Pientä hapantelun makua on sen "toimihenkilönaisen" käsitteen makustelussa. Se tekee numeron myös jonkun Ullan kaljusta. Ja sizillä on nää ponikirjat, jossa naziponikirjailijan nappaamisessa julkisesti ize teossa on jotain vahingoniloa. Gotcha!

ellauri062.html on line 342:   Onkohan Juotikkaalla (ollut?) naisystävä joka tykkää hevosista vielä enemmän kuin Jaakosta? Onko Jaakon äiti tomera naistoimihenkilö, joka on aina hemmotellut ja lytännyt Jaakkoa? I know the feeling either way... - Vai onko Jaakko homo? Mixe haluu hiplata jättipenistä? Sillä olis siihen sopiva pyllynreikäsuu. Tää on kyllä pelkkä omaan kokemuxeen perustumaton arvaus :). Myöhemmin ilmenee, että Jaakko/Mikan traumaattisin lapsuudenmuisto on nimenomaan homoeroottinen kokemus.

ellauri062.html on line 346: Neljä ratsastajaa on mustan huumorin vahvasti sävyttämä, kielellä ja muodolla leikittelevä ”ponikirjasarja”, joka kommentoi sekä kieltä ja kirjallisuutta että yhteiskuntaa ja ihmisen olemassaoloa laajemmin. Eri tavoin hevos-teemaa varioiva sarja käyttää ”ponikirjallisuutta” enemmän tai vähemmän ironisena kehyksenä vihapuheen kaltaisten ilmiöiden käsittelylle.

ellauri062.html on line 350: Jutan unelmahevosen kirjoittanut Asta Ikonen on oikeasti olemassa oleva kirjailija, jonka tuotanto koostuu enimmäkseen nuorille suunnatuista kirjasarjoista. Tahdon murskatappiossa hänen tuotantoaan ruoditaan sivukaupalla. Anu muun muassa tuomitsee Jutan unelmahevosen juonenkäänteet epäuskottaviksi ja henkilöhahmojen suhteen paperinukkemaiseksi.

ellauri062.html on line 354: “Tahdon murskatappiossa” seurataan teinityttöä, joka menetettyään halun jatkaa ratsastusharrastusta, alkaa tutkia lasten ponikirjoja julkaisevan kirjailijan äärioikeistokytköksiä sekä erään mystisen tallityöntekijän taustoja. Samalla romaanissa seurataan pientä eliittisotilasjoukkoja ja sen operaatiota, johon kuuluu jättiläisalkoholistin herättäminen, hiplaamalla tämän jättiläismäistä penistä!

ellauri062.html on line 358: Matti Mäkelä-vainaja kuumui Juotikkaan Neuromaanista. Oiskohan se haistanut Juotikkaassa fellow setämiestä? Uutterat emättimet pukkaa maailmaan aina uusia setämiehiä. Ikä on vain hidaste joka korjautuu ajan mukana.

ellauri062.html on line 360: Juotikkaan implisiitti suhtautuminen maahantunkeutujiin, pakoloisiin ja jutkuihin on tutunomaisen kaxineuvoista: toisaalta järjen tasolla myönnetään ihmisarvo hampaat irvessä, toisaalta tunnetasolla viestitellään selvää inhoa. Vähän kuin militanteilla suvakeilla ois vielä yxi rotu jota inhota: alempiarvoiset valkoiset.

ellauri062.html on line 362: Jake laittaa musliminuoret susilauman tavoin jahtaamaan kauhuissaan pakenevaa vähäpukeista blondia (s.136) Tissiliivit näkyy. Onx tää nyt jotain satiiria vai? Vai ihan oikeata xenofobiaa? Tässä se just on, ei tiedä kannustaako Jake juniorileijonia vai susijengiä. Vai ihan vaanko Jakea. Onko Jakessa vähän märkää Clint Eastwoodia? Ei niinkään ulkoa kuin kallon sisäpuolelta, jotain sisäpoliittista sielunveljeä. Clint on limainen libertariaani, vapaa pyssymies. Clint sanoo videolla jep. Sille tuli puheripuli. Clintistä lisää albumissa 284.

ellauri062.html on line 378: Kahvilan hinnat olivat korkeat, pilsneri maksoi viisi euroa. Baarin valikoima oli pahasti vajavainen. Siellä myytiin lähinnä vain ”rapakaljaa”, pilsneriä, mietoa lonkeroa, energiajuomia, suklaata ja kahvia termoksesta. Ja pillua. Italialaisen naisen sängyn alta poliisit löysivät pahasti säikähtäneen lounaissuomalaisen miehen. Hän oli Loimaalta.

ellauri062.html on line 390: Villehard Saksa on kai joku jääkäri. Jake panee jutustelun joukkoon pieniä muistumapätkiä. Niin on tehneet monet sitä paremmatkin paasaajat.

ellauri062.html on line 394: Stubblebine's statements questioning the plausibility of the damage done to The Pentagon by the hijacked aircraft during the September 11 attacks have been cited by David Ray Griffin to suggest that there was a conspiracy involving some elements of the U.S. government.

ellauri062.html on line 396: A character ("General Hopgood") in the 2009 film The Men Who Stare at Goats — a fictionalized adaptation of Ronson's book — is loosely based on Stubblebine as commander of the "psychic spy unit" (portrayed in the film) who believed he could train himself to walk through walls.

ellauri062.html on line 402: Haippiring ei ole muinisyläsaxan sana. Axl Smithin WhatsAppin ”Haippirinki” paljastui – karut viestit julki: ”Bongokausi korkattu”. Axl Smith levitti kuvaamaansa materiaalia WhatsApp-viestipalvelussa kuusi henkilöä käsittävässä ryhmässä. Kauppasi salaa nettikameralla otettuja nakukuvia. Ala-arvoista.

ellauri062.html on line 410: Juonikas luki Pynchonia ja sai ketjureaktion. Ei romaanissa tarvi olla juonta eikä edes henkilöitä, pelkät aatteet riittävät. Kun kirjaa ei lueta juonta myöten ei voi olla spoileria. Korvikkeex voi laittaa mukaan mustavalkokuvia ja hauskaa taittoa. Saavatpahan tyhmät sitten miettiä mikä oli jujuna. Eivät arvaa ikinä, kun ei ole pointtia.

ellauri062.html on line 412:   Erikokoisten annospalojen kokoelma purkaa osiin suomalaisen äärioikeiston nousun ja haarukoi perussuomalaisten jytkyä.

ellauri062.html on line 414: Maalaispoikia harmittanee ennenkaikkea, että jytkysiat astui niiden laahuxelle, vei apajat. Laahus ei lue kirjoja kun on hauskempaa potkia yhdessä matuja ylilaudalla. 

ellauri062.html on line 424: The overall point to remember is that people come to be entertained. In other words, cat videos. Keep in mind that entertainment tends to win the day, as does emotionally-charged content. 

ellauri062.html on line 433:   Ariosofia tarkoittaa arjalaista rotua koskevaa okkulttista aatetta, jonka kehittivät Guido von List ja Jorg Lanz von Liebenfels vuosien 1890 ja 1930 välillä. Termi korvasi Liebenfelsin aiemmin hahmottelemat theozoologian ja ario-kristillisyyden....

ellauri062.html on line 435:   Ein weiterer wichtiger Inspirator war Guido von List, dessen Ansichten unter den Bezeichnungen Wotanismus und Armanismus bekannt wurden. Ariosophische Autoren verbanden Vorstellungen einer Überlegenheit der „arischen Rasse“ und Forderungen einer Reinerhaltung dieser vermeintlichen Rasse mit Elementen der Astrologie, der Zahlensymbolik, der Kabbala, der Graphologie und der Handlesekunst.[1] Die wichtigste ariosophische Organisation war der von Lanz gegründete Neutempler-Orden.

ellauri062.html on line 439:   Koska natseja ohjailleen salaisen tahon olemassaoloa ei ole pystytty todistamaan, Goodrick-Clarke ja saksalainen historioitsija Michael Rißmann ovat kuvailleet lajityyppiä näennäishistoriaksi. Okkultismin ja pakanuuden vaikutuksesta kansallissosialismiin on kuitenkin tehty myös akateemista tutkimusta, ja aihepiiri kuuluu kansallissosialismin uskonnollisesta puolesta käytyyn tieteelliseen keskusteluun. Jos siinä vaikka sittenkin olisi jotakin! 

ellauri062.html on line 441: Strasserismi on antikapitalistista nazismia. Hitlerin oikeistolaista talouspolitiikkaa vastustanut Otto Strasser erotettiin kansallissosialistisesta puolueesta 1930, ja hän perusti mustan rintaman, virallisesti Kampfgemeinschaft Revolutionärer Nationalsozialisten, koska katsoi, että natsipuolueen alkuperäinen kapitalismin vastainen luonne oli tullut petetyksi. Toinen veljeksistä, myös natsipuolueen vasemmistolaiseen siipeen kuulunut Gregor Strasser, surmattiin puolueen puhdistuksessa pitkien puukkojen yönä.

ellauri062.html on line 445: Tää keekoilu ei jaxa kiinnostaa. Ei tiedä pitäiskö tän olla hassua, kauheaa tai jännittävää. Ei herää juuri mitään tunteita paizi haukotuxia. Yhtä mielenkiintoista kuin hallituxen turvallisuuspoliittinen selonteko.

ellauri062.html on line 458: Yli-Juonikas uskoo omaksuneensa Pynchonilta taipumuksen kuvata maailmanselitysten yhteentörmäyksiä ja vainoharhoja. Kotimaisista kirjailijoista tutkija-avantgardisti Markku Eskelinen on ”tärkein virikkeiden lähde”.

ellauri062.html on line 460: Kun Yli-Juonikkaan esikoiskirja, novellikokoelma Uudet uhkakuvat (2003) ilmestyi, hän kieltäytyi Helsingin Sanomien haastattelusta. Kyse oli Pynchonin vaikutuksesta ja siitä, että matala profiili ”sopi kirjan ideaan”.

ellauri062.html on line 462: Kaikissa tarinoissa esiintyy kuitenkin joku Yli-Juonikas. ”Kun turinoita ei tuntunut yhdistävän mikään, keksin yhteisen päähenkilön. Mikä olisi päähenkilön nimi? Hei nyt kekkasin! Oma nimeni! Vähän hatusta vedetty juttu mutta onhan sekin eräänlaista näkymistä.

ellauri062.html on line 464: ”On se ihan virallinen nimi”, Yli-Juonikas vakuuttaa. Hän ilmoittaa olleensa aiemmin Mikkola.

ellauri062.html on line 465: ”Yli-Juonikas on äitini suvun vanha nimi, jonka käytön joku kansakoulunopettaja lakkautti 1800-luvulla, ilmeisesti jotenkin omituisena. Otin sen käyttöön 1999. Ilmeisesti jotenkin omituisena.

ellauri062.html on line 489: ja huulet hapuilivat vesiä

ellauri062.html on line 501: Tää runo jättää bloggarin ihan pihalle. Tosin kolmannen säkeistön herkkiin luontokuviin täytyy pysähtyä ihastuen. Vaan asuuko gasellit katajapusikoissa? Pikemminkin niistä löytyy lampaita. Sysmässä lampaat syö kaiken muun paizi katajat ja nokkoset. 

ellauri062.html on line 509: Voi, Etelä on väsynyt kuolleita laahaamaan

ellauri062.html on line 518: Niklas Roth halusi pienenä aina etelään. Se tuli kai jostain lastenkirjasta tai todennäköisemmin piirretystä. Panama on unelmieni maa, sanoi Mikko Alapuro.

ellauri062.html on line 520:   Runojen avautumattomuudesta huolimatta bloggari on tyytyväinen, että lukaisi Quasimodon runokokoelman. Siksi, että voi nyt sanoa lukeneensa yhtä italialaista runoilijaa. Ja on hyvä haastaa itsensä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ja jo siksikin, että hiljattain lukemani dekkarin Komisario Bordellin nimihenkilö mainitsi Quasimodon nimen muistellessaan jotain runoa! Intertextuaalista! No mäkin kexin tän Guasimodon vaan Yli-Neuvokkaan minnekkään johtamattomasta linkistä kirjassa Talvisota-EXTRA.

ellauri062.html on line 528: kentällä. Illan hartaus, varjot

ellauri062.html on line 534:   Nojoo. Pojat juoxivat notkein säärin. Ihan jepa, mutta ei tolla nyt ihan kuuhun mennä.

ellauri062.html on line 536: Salvatore Quasimodo (Modica, 20 agosto 1901 – Napoli, 14 giugno 1968) è stato un poeta e traduttore italiano, esponente di rilievo dell'ermetismo. Ha contribuito alla traduzione di vari componimenti dell'età classica, soprattutto liriche greche, ma anche di opere teatrali di Molière e William Shakespeare. È stato vincitore del premio Nobel per la letteratura nel 1959 «per la sua poetica lirica, che con ardente classicità esprime le tragiche esperienze della vita dei nostri tempi».

ellauri062.html on line 538:   Ungaretti (1888-1970) oli Mussolinin kamu, liittoutuneiden kannalta housunsa paskantanut kaveri. Sixi Guasimodo vei sodan jälkeen pokaalin. Montale (1896-1981) pokkas omansa 1975 «per la sua poetica distinta che, con grande sensibilità artistica, ha interpretato i valori umani sotto il simbolo di una visione della vita priva di illusioni». Se oli antifasisti vaan koska se oli aristokraattinen snobi.

ellauri062.html on line 547:     ergodinen tasaantuva; pitkän aikavälin tasapainoa koskeva; lukijalta ponnistuksia vaativa. Sanaa käytetään matematiikassa kuvaamassa järjestelmien käyttäytymistä silloin, kun aika tai muu parametri kasvaa paljon tai rajatta. Sillä kuvataan myös järjestelmää, joka silloin lähestyy vakaata tilaa, erityisesti sellaista, joka palaa lopulta mihin tahansa tilaansa. Lisäksi sana viittaa tällaisten järjestelmien ominaisuuksiin ja tutkimiseen. Kirjallisuustieteessä sanaa on ruvettu käyttämään aivan muussa merkityksessä, tarkoittamaan kirjallisuutta, jonka lukeminen vaatii lukijalta erityisiä ponnistuksia. Tosinuijan kirjat toimii mainiona esimerkkinä:

ellauri062.html on line 551: Eli kaikki lukutavat ovat yhtä todennäköisiä. Luvussa kulutettu aika on verrannollinen luvun pituuteen. Kaikki on samaa mössöä. Ihan sama alottaako lopusta vai alusta. Tai alottaako ollenkaan. Tuleeko koskaan valmista. Tarkoitus on lukea kuin hämärällä bussipysäkillä luuria. Hypähdellen nettisivulta ja kissavideosta kolmanteen. Hienoinen hymy huulilla pää kyyryssä, sormi valmiina sipaisemaan näyttöä,  luurin taustavalo valaissee kasvoja kuin kointähtönen. Sanalla sanoen: keekoilua.

ellauri062.html on line 557:     Sikäli kun sillä nyt on väliä. Ehkä se panovirekin on ihan tahallinen. On useita lukutapoja. Useita tärkeitä mahdollisuuksia, mahdottomia mahdollisia maailmoja, kuten sanoi Jaakko Hintikka. Abessinian selkkauxia. Valtakunnan mulkkauxia.

ellauri062.html on line 559: On totta, että Espen Aarsethin käsittelemät tekstit olettavat, että lukija ei lue niitä satunnaisessa järjestyksessä, mutta käytännössä lukijalla on täysi vapaus hypätä mihin tahansa tekstin skriptoniin. Perinteisen salapoliisikertomuksen lukijankin olisi tarkoitus edetä tekstissä lineaarisesti alusta loppuun, jotta kertomuksen jännite säilyisi, mutta todellisuudessa mikään ei estä häntä vilkaisemasta, kuka on tarinan murhaaja. Eskelinen (2012a, 38) ehdottaa, että pääsystä puhuttaessa pitäisi ottaa huomioon, onko rajoitteet todella toteutettu tehokkaasti kuten jenkkiläisessä äänestyskoneessa. Muuten ei voi puhua testosteronisista rajoituxista.

ellauri062.html on line 561:   Mä kyllä katon aina kirjan lopusta kuka on murhaaja ja kuka saa kenet lopulta. Tässä Timo TA Mikkolan tapauxessa siitä ei ole apua. Samaa suoltoa näyttää olevan molemmissa kansissa. Ehkä pitäisi porata kirjaan reikiä.

ellauri062.html on line 563:   Alaviitteissä on tarkat piirretyt ohjeet siitä, miten lukijan tulee porata kymmenen millimetrin terällä reikä koko teoksen läpi ja pujotella kirjanmerkkinauhat rei’istä. Tämän lisäksi sivuun pitää leikata reiät X ja Y, joista pujotellut nauhat solmitaan yhteen. Askartelutehtävä rinnastetaan kallonporaukseen ja aivokirurgiaan. (Lähde).

ellauri062.html on line 580: Taisin kerran aloittaa Fennomaania. Kesken jäi, ei ollut tarpeexi mania. Tekesin apurahoja ois tarvittu lisää. Tai textikoneen apuraha. Nyt Tekeskin on Business Finland. Tekniikkaa ei enää edistetä vaan bisnestä. Sitrakin on vaarantunut tai uhanalainen. Toistasexi sinne on riittänyt hyllytettäviä poliitikkoja. Ne ei järkkää alaisilleen sieniretkiä. Eikä pannukakkuorganisaatiomallia.

ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.

ellauri062.html on line 596: 
Vizi 606 vanhassa vizikirjassa

ellauri062.html on line 598:   Vuoden 1986 vizikirja on mulle nuori vizikirja, vain Paulin ikäinen. Siinä vanhan vizikirjan vizi 606 on enää numero 158. Vizit vähenee maailmanlopun edellä. Pedon luvulla 666 on v 1938 vizikirjassa vizi joka alkaa 'On rakautes ääretön'. Läppä läppä. Siitä seuraava on Jaska Haavion 'Anna herra tulta'. Toi neljäs versio on Ambrose "Bitter" Bierceltä, joka oli San Franciscon ilkein mies. 

ellauri062.html on line 602: Dies irae, dies illa			Vihan päivä kauhistava!		Vihan päivä tuop on päivä	Day of Satan's painful duty!		

ellauri062.html on line 603: Solvet sæclum in favilla		Sydänjuuret värähtää,		päättää ajan kipinällä		Earth shall vanish, hot and sooty;	

ellauri062.html on line 606: Quantus tremor est futurus		Ihmiskunta peljästyy,		Mikä tulossa on jytky		Ah! what terror shall be shaping	

ellauri062.html on line 612: Coget omnes ante thronum		kutsuu kuolleet haudoistaan	Kerää kaikki tuolin eteen	All receive an invitation.		

ellauri062.html on line 616: Judicanti responsura			Siinä suuret, siinä pienet,	Vastaajaxi dumarille		In their breezy shrouds are shaking.	

ellauri062.html on line 623: Quidquid latet apparebit:		Näitä, Jeesus, muistaissani	Piiloon jäänyt tulee ilmi:	We shall all attend confession,		

ellauri062.html on line 626: Quid sum miser tunc dicturus?		sieluani virvoittaa,		Mitäs sanon kurja siihen?	How shall I then make romances		

ellauri062.html on line 628: Cum vix justus sit securus?		tuomiosta auttamaan.		Syytönkään ei piiskaa vältä.	Even the just must take their chances.	

ellauri062.html on line 635: Quod sum causa tuæ viæ:			kirjastasi nimeni.		että oon sun heimoveli,		Mine the playful hand that gave your	

ellauri062.html on line 636: Ne me perdas illa die  							Kaveria älä jätä.		Death-blow. Pardon such behavior.	

ellauri062.html on line 641: 				   	Armahdithan ryövärin,												

ellauri062.html on line 647: Culpa rubet vultus meus:	   	täyden rauhan, autuuden.	Synti saa mut punastumaan:	And my face vermilion flushes;				

ellauri062.html on line 650: Qui Mariam absolvisti,	   						Mariankin armahtelit,		Thief and harlot, when repenting,			

ellauri062.html on line 658: Inter oves locum præsta.						Lammaskarsinaan sä nakkaa, 	When thy sheep thou hast selected			

ellauri062.html on line 670: Lacrimosa dies illa,	   						Kyyneleinen päivä tuopa,	On that day of lamentation,		

ellauri062.html on line 685: Garbure on gascognelainen lihasoppa.

ellauri062.html on line 699: Bäkkäri on back stage eli näyttämön takapuoli. Siellä voi naida bändäreitä eli ihailijatyttöjä. En ole maistanut.

ellauri062.html on line 709: #autocorrect-sanat on hullunhauskoja: sorkkienhoitokustannuxet, lonkerokoulutyttöporno. Mä hajoon :D :D :O

ellauri062.html on line 711: Lisää ajankohtaisia ellosanoja: Kosahtaa kolahtaa kilahtaa jäätävä jäätyä jumpata diibadaaba. Reippailu: vrt. urheilu, ulkoilu, voimailu, kamppailu, kiekkoilu, keekoilu, ketkuilu, kilpailu, vertailu, ylpeily, kukkoilu, keimailu, meikkailu, seikkailu, hakkailu, kisailu, keilailu, toilailu, meilailu, mahtailu, palloilu, lautailu, kelkkailu, keikkailu, ilmailu, miekkailu, pelailu, skeittailu, maalailu, bongailu, hiisailu, kiivailu. Kirjailu.

ellauri062.html on line 713: Words, words, words. Seskvipedaalisia sanoja kuin Mr. Higginsillä. Ihmistuhatjalkaisia.

ellauri062.html on line 716: Hienostunut Teuvo Hakkarainen siteeraa lähtiessään Rimbaudin bateau ivreä, juoppolauttaa. Helppohan tämmösiä viiteaparaatteja on väsätä kun käyttää googlea. Hakukoneen vaikutus näkyy myös ristisanoissa joissa voi käyttää lähes mielivaltaista merkkijonoa, aina löytyy googlesta joku selitys.

ellauri062.html on line 734:   Nyt ollaan sivulla 127/669. Puolet normaalista kirjasta ja 1/6 tiiliskivestä on luettu. Mutta --- Missäs typyt luuraa? Jatkosodassakin oli lottia ja pikkulottia. Tässä ei vielä kerta kaikkiaan midiä. Alempiarvoinen Mika-miekkonen ja kaljupäinen Ulla. Yhtään sexiä? Eikä ketään ole tapettu. Onko tämä tarkoitettua vai onko vika Jakessa? Organoenergia on hakusessa. Jari Pervolla olis jo ollut 127 panoa.

ellauri062.html on line 742: Siitä mä oon vähän pettynyt et tässä kirjassa ei ole pinup-kuvia, popup-hahmoja eikä irtileikattavia papernukkeja. Ehkä Arnkil kazoi et nää hahmot on muutenkin jo riittävästi pahvisia.

ellauri062.html on line 748: Rafflesia perfume on Prion nimisen raskasmetalliyhtyeen "biisi" ysärin lopulta. Rafflesia on raadonsyöjäkasvi joka haisee mädäntyneelle lihalle.

ellauri062.html on line 754: Voiko vitutukseen kuolla kysyi Paavo Väyrynen lääkäriltä Maunon tehtyä oharit 1987 hallituxen muodostuxessa. Tekniikan maailma tutki asiaa 2012 gallupilla ja totesi että kyllä voi. Tulokset kertovat, että mitä useammin, pitempään ja enemmän harmittaa, sitä lyhyemmäksi elämä voi jäädä. Simpukatkin voivat stressaantua, kuinka ei siis Paavo Väyrynen.

ellauri062.html on line 758: Jakella on sama ongelma Väyrysen ja vanhojen skezisarjojen kanssa kuin mulla jatkosota EXTRAssa: periaatteessa ymmärtää missä kohtaa kuuluisi nauraa, mutta huvittumisen sijasta joutuu kalsean ahdistuxen valtaan. Ei näitä juttuja kannata vähexyä, syntyhetkellään ne olivat tekijästä hauskoja, sinä olet vain väärää ikäpolvea. Ehkä yhtä sekopää mutta eri sekoitus.

ellauri062.html on line 762: Deep state is a conspiracy theory which suggests that collusion and cronyism exist within the U.S. political system and constitute a hidden government within the legitimately elected government.

ellauri062.html on line 764: Author Mike Lofgren believes that there is "a hybrid association of elements of government and parts of top-level finance and industry that is effectively able to govern the United States without reference to the consent of the governed as expressed through the formal political process".

ellauri062.html on line 766: Onkohan Mike Lofgren Halikon Löfgrenejä? Onko sen pikkusormi kiperä? Onko se hyvä piirtämään? 

ellauri062.html on line 768: Dan Steinbock munasi izensä Nokia-kirjallaan 2010, kujertavat pulut. Veikkasi väärää hevosta. Salsaharrastuxesta ei löydy mainintaa. Puhumatta nazien satakielestä Rosita Serranosta. Fadolaulaja Amália Rodrigues Lissabonista oli toinen samanlainen, ainakin Diana Santosin ja sen äidin mielestä.  

ellauri062.html on line 770: Tutkijana itseään pitävän Dan Steinbockin kirja ”Winning across global markets, How NOKIA creates strategic advantages in a fast-changing world” on Nokian johtajien haastatteluihin perustuva nuoleskelukirja, joka ei olisi voinut sattua pahempaan saumaan.

ellauri062.html on line 772: Jo hakemisto kertoo paljon siitä, mikä on ollut kirjan tarkoitus: 32 viitettä Kallasvuohon, 32 viitettä Ollilaan, 10 viitettä Vanjokeen ja peräti 2 (sic!) viitettä ohjelmistokehitykseen.

ellauri062.html on line 774: Steinbock markkinoi kirjaansa Kauppalehden debatissa ”Miten käy Nokian” 5.7.2010. Kirjoituksen juonteena oli Applen kritisointi tavalla joka hakee vertaistaan: Apple ei voi menestyä globaalisti, koska ei ole tehnyt eikä tee niinkuin Nokia.

ellauri062.html on line 778: Fue hija del diplomático Héctor Aldunate Cordovés y de la soprano Sofía del Campo de la Fuente. Entre 1947 y 1963, estuvo casada con el millonario judío sefardí Jean Aghion, radicado en Egipto desde 1952. Residió en diferentes países de Asia y Europa hasta cuando falleció su esposo. Posteriormente, se casó con el artista alemán Will Williams.

ellauri062.html on line 780: Serrano alcanzó gran éxito al cantar en alemán composiciones como «Roter Mohn (Roter Mohn, warum welkst du denn schon?)», «Schön die Musik», «Küß mich, bitte, bitte, küß mich», «Und die Musik spielt dazu», «Der Onkel Jonathan» y «Der kleine Liebesvogel» durante el auge de la Alemania nazi. Kreuder aprovechó para introducirla en las esferas del régimen nazi y Serrano llegó a participar en varios mítines y ceremonias nacionalsocialistas. Sus canciones fueron muy difundidas en las emisoras afines al Reich. Más adelante, declaró que nunca tuvo afinidad política alguna ni fue nazi, a pesar de que en sus grabaciones llevaba el emblema del águila nazi en su vestimenta.

ellauri062.html on line 782: Entre 1938 y 1941, obtuvo diferentes papeles en filmes alemanes. Mantuvo una muy buena relación con la prensa nacionalsocialista: participó en varios recitales y ceremonias del Tercer Reich y adquirió el estatus y conducta social de una diva. De hecho, se ganó el afecto de Adolf Hitler, quien llegó a enviarle una fotografía personal autografiada. En su momento, fue la musa del ministro de propaganda Joseph Goebbels y otros dignatarios; por ende, su carrera se potenció enormemente y se le abrieron las puertas a la elite alemana ganando un elevado estatus social. Grabó 118 canciones y, por los derechos de autor, sus ganancias en marcos alemanes fueron importantes. Tal fue el éxito obtenido que la personalidad de Serrano adquirió los ribetes de una diva sin sospechar que su éxito era dependiente del régimen. Para Serrano, más que la política importaba el escenario y entregar su talento.

ellauri062.html on line 784: Sin embargo, en la década de 1940, Rosita Serrano empezó a dar conciertos a beneficio de judíos y daneses refugiados en Suecia, lo que provocó la fulminante y enfática antipatía y rechazo del régimen nazi, la requisa y prohibición de emitir sus discos y grabaciones en Alemania y un arresto por presunto espionaje; sus ingresos fueron confiscados.

ellauri062.html on line 789:     Amália da Piedade Rodrigues GCSE • GCIH (Lisboa, 23 de julho de 1920– Lisboa, 6 de outubro de 1999) foi uma cantora, actriz e fadista portuguesa, geralmente aclamada como a voz de Portugal e uma das mais brilhantes cantoras do século XX. Está sepultada no Panteão Nacional, entre outras ilustres figuras portuguesas.

ellauri062.html on line 791:     A década de 1970, embora estivesse no auge da sua fama internacional, sua imagem em Portugal foi afetada por falsos rumores de que Amália tinha ligações com o regime do Estado Novo, de António de Oliveira Salazar. Na verdade, o antigo regime censurou muitos de seus fados. Amália reconquistou a popularidade com o povo português, cantou o hino da Revolução dos Cravos, a canção "Grândola Vila Morena" e deu dinheiro para o Partido Comunista Português clandestinamente.

ellauri062.html on line 793: Até à sua morte, em outubro de 1999, 170 álbuns haviam sido editados com seu nome em 30 países, vendendo mais de 30 milhões de cópias em todo o mundo, número 3 vezes maior que a população de Portugal.

ellauri062.html on line 795: Miten näillä hepuilla pyörii nazijutut koko ajan mielessä? Jotain salaista mielihyvää ne tuottavat. Shakinpelaaja Bob Fischerkin oli antisemiittinen semiitti. Se sanoi 2x-tornien räjähdyxestä että hyvä juttu. Enää ei ollut asiaa jenkkeihin. Kuoli Islantiin. Nappailikohan sekin kourakaupalla valkoharmaita kapseleita niinkuin se Netflix-sarjan tyttö. Hyi helkkari. p

ellauri062.html on line 799: Ilta-pulusta selvisi et persujen mukaan lepakot räjähtelivät tuulivoimaloiden lähellä. Voiko kana pamahtaa. Voi ne räjähdelläkin. Turha suvakkien on tuulivoimaloita peukuttaa, nekin pilaa luontoa. Kaikki apinoiden kexinnöt pilaa luontoa. Apinat täyttää maan apinoilla, muovilla ja muulla paskalla ja tuhoo muutenkin maapalloa kaikin keinoin apinan raivolla.

ellauri062.html on line 801: Yhtä typerää olisi luulla että blokkijaossa on kyse maailmankazomuxista. Siinä on kyse blokkijaosta. Apinat vartioivat reviirejään. Paviaanit tallustavat kylkimyyryä edestakaisin tontin rajalla, näyttelee punaista persettä ja kulmahampaita häntä kaarella.

ellauri062.html on line 803: Aika sekoa. Onkohan tää Jakkekaan ihan terve päästä. Esimerkiksi Salmelaisen Karin parhaat napakympit -teoksessa (N, 87) uudelleen kerrottu Napakymppi-ohjelman jakso saa sekä mielenvikaisia että koomisia sävyjä, kun se liitetään häiritsevällä ja koomisellakin tavalla Neuromaanin vinoutuneeseen todellisuuteen.

ellauri062.html on line 807: Mytomaani on kirjallista lassipalloa. Ottomaani opettaa ensin lukijansa etenemään tekstissä ja sitten varoittamatta muuttaa pelin sääntöjä, jolloin eteneminen pysähtyy. Kirja hervahtaa kädestä kuin Mikon joulupaketista tullut ankanmuotoinen kynsiharja. Luotailija haihtuu reiästä suolikaasuna huizin Saharaan. 

ellauri062.html on line 817: Jake/Mikalla taitaa olla taipumusta masixiin. Ei pidä syödä liikaa suklaata jos on herkkä syyllistymään. Bändärin flirttiin se vastaa vain puristamalla päätä ja murtamalla mustaa haventa. Ylen surulliselta näyttäen kuin mustapartaisempi mies, kyynel silmänurkassa. Pervo olisi jo vienyt misun pahvilaatikoiden taaxe pukille.

ellauri062.html on line 819: Ismo Alanko on paska ja sen biisi yxinäinen siltarumpu joku hybridi Hassisen koneesta ja Lasten mehuhetkestä. Kieuntaa ja karjumista suut vinossa. Ismo ei ole huumormiehiä. Mukana saattaa olla sen vanhan blechtrommelnazin vaikutuxia. Günther Grass. Sitäkään ei jaxa millään lukea. Pentatonixin Little drummer boy oli kyllä herttainen a capellana. Ismon a capella jäi vaisuxi kun ynkin sähkötöpseli ei toiminut.

ellauri062.html on line 821: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri062.html on line 826: Otto Weininger (3. huhtikuuta 1880 Wien − 4. lokakuuta 1903 Wien) oli juutalaissyntyinen itävaltalainen filosofi, joka tunnetaan teoksestaan Sukupuoli ja luonne (1903) ja yltiöpäisistä teorioistaan. Hän teki itsemurhan vain 23-vuotiaana, mutta hänen maineensa levisi laajalti Euroopassa ja hänen teoksestaan tuli myyntimenestys.

ellauri062.html on line 827:   Otto Weiningerin kirja Sukupuoli ja luonne (1903) oli suosittu 1900-luvun alussa. Teos kuului muun muassa filosofi Ludwig Wittgensteinin suosikeihin. Weiningerin mukaan miehen ja naisen välinen aistillinen rakkaus estää taivaallisen sielun rakastamisen. Weiningerin ajattelua leimaa samalla sofistikoitunut ylenkatse juutalaisia, naisia ja homoseksuaaleja kohtaan. Otto Weininger oli itse sekä juutalainen että homoseksuaali - kuten Wittgensteinkin - ja päätyi itsemurhaan 23-vuotiaana. Wittgensteinin koulutoveri Linzistä, Adolf Hitler, nimitti Weiningeria myöhemmin ainoaksi säädylliseksi juutalaiseksi.

ellauri062.html on line 829: Keskeisin käsite Weiningerin filosofiassa on tahto arvoon. Myös eläimillä on tahto mielihyvään ja jopa tahto valtaan, mutta ainoastaan ihminen saattaa tehdä jotakin vain siksi, että se on hienoa. Tällaista tekoa ei voi mitenkään selittää eikä perustella. Siinä, että ihminen valitsee arvon eli että on looginen ja eettinen (mitkä ovat Weiningerille yksi ja sama asia), siinä, että ihminen perusteetta pahan sijasta valitsee hyvän, on kyse armosta.

ellauri062.html on line 837:     Hän tuomitsi "juutalaisen" luonnontieteen, joka ei halunnut tunnustaa, että on myös salaisuuksia. Ylimielisyys esineitä kohtaan, joita ei edes hämärästi nähdä jonkin syvemmän symboleina, "verecundian" (kainous, kunnioitus) puute myös luonnontapahtuman edessä, tämä johtaa juutalaiseen, materialistiseen tieteeseen, joka valitettavasti nykyään on vallalla ja joka on filosofialle vihamielistä.

ellauri062.html on line 840: Vitun symboleita. Mysteereitä. Kunnioitusta. Kas kun ei hartautta. Tai pyhyyttä. Et mä ällöön tälläsiä veikkoja. Vihaan filosofiaa.

ellauri062.html on line 842: Juutalaiselle tieteelle selkeys ei ollut keino vain rajata sitä arvokasta, mikä aina tulee jäämään hämäräksi, vaan se halusi jatkaa mellastustaan, kunnes voi nähdä koko maailmankaikkeuden yhtenä tympeänä itsestäänselvyytenä. Tis-mal-leen!

ellauri062.html on line 846:   Siis individualismi ja egoismi, jotka usein samastetaan, ovatkin toistensa vastakohdat. Yxi ego piisaa hyvin, kunhan se on minun. Kaikenlainen ihmisten välisten rajojen hämärtäminen (kommunismi) on epäsiveellistä, koska se tuhoaa tuon minä-tietoisuuden, joka siis on myös kaiken altruismin edellytys. Hyväntekeväisyyden nimittäin. 

ellauri062.html on line 860:   Ratkaisevaa on se, miten empiiriset miehet tulevat tässä valitsemaan. Omin voimin nainen tuskin tähän päämäärään pääsee. Kipinä, joka hänessä on niin heikko, täytyisi aina uudelleen vahvistaa miehen tulessa: täytyisi antaa esimerkki. Kristus on antanut esimerkin. Hän on vapahtanut Magdalenan, hän on palannut tähän osaan menneisyyttään ja sovittanut myös sen sinne. Wagner, suurin ihminen ja sikamessias sitten Kristuksen kokoontumisajojen, on myös sydämessään ymmärtänyt tämän: niin kauan kuin mies suhtautuu naiseen kuin naiseen, ei nainen voi lakata olemasta nainen. Kundryn voi vain Parsifal, synnitön, tahraton mies lopullisesti vapauttaa Klingsorin lumouksesta. Minkä vitun Kundryn? Tää on pahaa hinttifantasiaa, hyi hitto Otto!   

ellauri062.html on line 862:   Nää Gurny ja Klingsor on jotain Wagnerin Parsifalin hahmoja. Gurny on joku outo ämmyrkäinen, vähänkun Valtaistuinkisan wildlingiä vastaava. Klingsor ei olekaan tanskalainen kaupunki, vaan pahis joka putos Graalin kupposen pelastustiimistä sinivärisammioon ja rupes konnaxi. Wagner on eri ilkeän näkönen kaveri. Ilmetty Ruozin pääpandemonologi ilman pokia takaa ajamattomana. Gurnemanz on vähän mun näkönen kilppi vanha partapozo.

ellauri062.html on line 866:     hardWagner.jpg/800px-RichardWagner.jpg" height="250px" />

ellauri062.html on line 877: Klingsor kutsuu kirouksen voimalla Kundryn luokseen. "Tänne perhana!" Kundryn on tuhottava Parsifal. Parsifal koittaa painaa Kundrya. Vaikutus on päinvastainen kuin mitä Kundry halusi. Se tuottaa Parsifalille vain kärsimystä. – Aorta! - Die Wunde! – Die Wunde! (Aortta! – Haava! – Haava!)

ellauri062.html on line 878: Parsifal lipsahtaa ulos Kundrysta. Kundry nauraa nähdessään Kristuksen ristillä. Parsifal sanoo pystyvänsä painamaan, muttei sillä tavalla kuin Kundry haluaisi. 

ellauri062.html on line 882: Musta kyy iskee kantamansa "Pyhän Keihään" maahan Gurnemanzin eteen ja riisuutuu. Gurnemanz tunnistaa tulijan takaapäin, ja hänen kasvoilleen tulee hämmästys ja liikutus tunnistaessaan myös "aseen".

ellauri062.html on line 885: Titurelin paariat ovat katafalkilla Aortan rollaattorin lähellä. Parsifal lähestyy Aorttaa hiljaa takaapäin ja koittaa "sieltä" "keihään" kärjellä. Reikä umpeutuu. Parsifal paljastaa "Graalin", se näkyy läpi mutta pitää lämpimän. Kundry katsoo kiitollisena Parsifaliin ja hajoaa. Tässä ei ole kyllä mitään järkeä. Mutta selkeesti tässä on sellasta sankarit sukkahousuissa NMKY-henkeä. Kundry on pelkkää hämäystä. 

ellauri062.html on line 888: Otto Weininger (3. huhtikuuta 1880 Wien — 4. lokakuuta 1903 Wien) oli juutalaissyntyinen itävaltalainen filosofi, joka tunnetaan teoksestaan Sukupuoli ja luonne (1903) ja yltiöpäisistä teorioistaan. Hän teki itsemurhan vain 23-vuotiaana, mutta hänen maineensa levisi laajalti Euroopassa ja hänen teoksestaan tuli myyntimenestys. Otto Weininger oli taustaltaan unkarinjuutalaisia.

ellauri062.html on line 893: Weininger ryhtyi valmistelemaan kirjaansa Sukupuoli ja luonne: Periaatteellinen tutkimus (saks. Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung), joka julkaistiin kesäkuussa 1903. Teos on väitöskirjan laajennettu versio. Weininger pyrkii saattamaan sukupuolten suhteet uuteen valoon ja esittää juutalaisvastaisia ja naisvihamielisiä käsityksiä. Hänen mukaansa juutalaiset ovat naisellisen olemuksensa takia ”alati himokkaita ja irstaita”, ”synnynnäisiä kommunisteja”, ”luonnostaan parittajia”. Lisäksi Weininger pitää ihmistä luonteeltaan biseksuaalina. Idea oli varastettu joltain Riemastuxen kamulta.

ellauri062.html on line 895: Weininger kärsi vakavista masennuspuuskista. Hän ampui itsensä Ludwig van Beethovenin kuolintalossa Wienissä. Itsemurhansa jälkeen Weiningerista tuli nopeasti kulttihahmo, hänen maineensa levisi ympäri Eurooppaa, ja Sukupuolesta ja luonteesta tuli myyntimenestys. Hänen kirjeitään, päiväkirjamerkintöjään ja mietelmiään julkaistiin postuumisti kokoelmassa Perimmäisistä vehkeistä (saks. Über die letzten Dinge, 1904). Natsi-Saksan aikana hän alkoi kuitenkin jäädä unhoon, koska Sukupuoli ja luonne kiellettiin juutalaisen kirjoittamana.

ellauri062.html on line 900:   Jos kirjaesittely vaikutti hajanaiselta syitä on niin sysissä kuin sepissä. Jaken kirjasta aukeaa ennestään tuntematon aivomaailma: vuosikymmenten takaista päivänpolitiikkaa, nuoriso- nazi- ja nazinuorisolinkkejä, raskasmetallimusiikkia. Vähän vanhahtavaa tämäkin jo on, mutta meni multa täysin ohi aikanaan. Ajankuvana tätä tullaan joskus varmaan lukemaan, niinkuin yhtä hörhön Irmari Rantamalan yhtä tiiliskivimäistä Harhamaa. En mä sitäkään jaxanut ihan kannesta kanteen lukea. Olikohan Arnkil ihan tehtävänsä tasalla. 

ellauri062.html on line 904: Kokonaisuuden edessä on kumarrettava, koska Yli-Juonikas on nimi. Vaikka kaikesta jännittävästä ja hauskasta huolimatta Jatkosota-extra on myös väliin vähän tylsä kirja. | Niko Kirjavala

ellauri062.html on line 912:   haring_day_obama-2015-scaled-1-e1586205209420.jpg" height="300px" />

ellauri062.html on line 913:   haring-day-2018.jpg" height="300px" />

ellauri062.html on line 914:    Obama and Trump proclaim national days honoring racist rabbit, Menachem Schneerson. For 42 years presidents from both parties have proclaimed a national day to honor Rabbi Schneerson. All male panel back in 2018. Obama jututtaa Olavia ja Wilhoa. Olavi ja Wilho tuovat Trumpille askartelukirjan.

ellauri062.html on line 918:     Rabbi Menachem Mendel Schneerson, one of the most celebrated rabbits in the history of Judaism, says that jews are a "different species" than non-jews, non-jews come from a "Satanic sphere" while jews are "holy", and that non-jews only exist to serve jews.

ellauri062.html on line 920:     Shahak, an Israeli professor who was a survivor of the Nazi holocaust, describes a 1962 book published in Israel in a bilingual edition. The Hebrew text was on one page, with the English translation on the facing page. The Hebrew text of a major Jewish code of laws contained a command to exterminate Jewish infidels: “It is a duty to exterminate them with one’s own hands.” The English version on the facing page softened it to “It is a duty to take active measures to destroy them.’” The Hebrew page then went on to name which “infidels” must be exterminated, adding “may the name of the wicked rot.” Among them was Jesus of Nazareth. The facing page with the English translation failed to tell any of this.

ellauri062.html on line 921:     While Shahak was alive, Noam Chomsky called him “an outstanding scholar,” and said he had “remarkable insight and depth of knowledge. His work is informed and penetrating, a contribution of great value.”

ellauri062.html on line 923:     "Jews have higher souls than goyim, says deputy rabbit and minister of religious services for the jewish state of "Israel", haaretz.com/news/israel/1.566021">rabbi Eli Ben Dahan.

ellauri062.html on line 925: At a memorial for the murder of jewish men, former Sephardi 

ellauri062.html on line 926: chief Rabbi Mordechai Eliyahu stated, "it is important to make one thing clear – the life of one yeshiva boy is worth more than the lives of 1,000 Arabs". 

ellauri062.html on line 928: 1 suomalainen sotilas vastaa 10 ryssää. Utilitaristisia laskelmia. Tarveharkintaa. Preferenssit eivät ole suorakulmaiset. Onni on apinoiden onnen painotettu summa. Söpö Akiva Schnitzel oli jeshivapoika ilkeän isä Shulemin koulussa.

ellauri062.html on line 930: Israeli Sephardic leader 

ellauri062.html on line 931: hardi-leader-yosef-non-jews-exist-to-serve-jews#ixzz2gQ5bB7DG">Rabbi Ovadia Yosef stated: “Goyim were born only to serve us. Without that, they have no place in the world; only to serve the People of Israel.  Why are gentiles needed? They will work, they will plow, they will reap. We will sit like an effendi and eat," he said to some laughter.

ellauri062.html on line 933:   The presence of Jesus the Nazarene in boiling excrement is one of the disputed references to Jesus in the Talmud. Onkelos raises up Yeshu by necromancy, and asks him about his punishment in Gehinnom. Jesus replies that he is in "boiling excrement." Tzoah Rotachat (Hebrew: צוֹאָה רוֹתֵחַת, tsoah rothachath – "boiling excrement") in the Talmud and Zohar is a location in Gehenna (Gehinnom) where the souls of Jews who committed certain sins are sent for punishment. This form of punishment is cited as being of extreme nature, if not the most extreme, in the sense that those individuals sentenced there are not given relief even on Shabbat, and are not released after the standard twelve-month period. 

ellauri062.html on line 937:     The so called "New World Order" conspiracy is the modern term for the age old Satanic conspiracy, led by elite Jewry -- the aim being the enslavement of humanity, destruction of the true Israelites (the Anglo-Saxon and Germanic peoples of European descent), mass human population reduction, abolition of religion and national sovereignty, and the establishment of a totalitarian world government ruled by Satan via the jews.
 The ultimate goal of Judaism is rule of the world by Satan, and to literally unleash hell upon the earth. 
 Are you aware that Martin Luther wrote a treatise called "On the Jews and Their Lies", warning Christians in the most serious terms of the destructive influence of the jews, and advocating their banishment from European society? Luther was very knowledgeable of the religion, nature, origins, and influence of the Jews - having actually read the Talmud and written large parts of the Bible. Luther describes the Jews as an accursed, malicious, greedy, cunning, treacherous, thieving, and greatly evil people, who are descended from the very people who murdered the Messiah, who deeply hate Christianity and God's people, and are working in every possible way to undermine and destroy Western Christian civilization. Among other things, Luther rubbishes the Talmud, including its vicious hatred of Jesus and Christians, as well as relishing the many times Jews have been expelled from European nations.

ellauri062.html on line 943: The star they call the star of David is actually called the star of Moloch in scripture and is the symbol of Judaism as well. It´s strange that very few people realize this. This is true. It is also called in scripture the 

ellauri062.html on line 944: "star of Remphan".  The hexagram or 6-pointed star comes from the occult, and is to this day a very important symbol in witchcraft.  The phrase "putting a hex" on someone comes from the hexagram. (Höpöhöpö. Se on ikivanha indogeraaninen sana *k´ak. Mit Behagen.)

ellauri062.html on line 946: fact that Solomon delved deeply into the occult/Satanic world, and discovered and used this symbol to command demons. (Höh tavallinen kalliokielohan se on.) 

ellauri062.html on line 947: Of particular interest is the fact that the hexagram is made by 6 lines, has 6 points, 6 triangles, and 6-sided polygon....corresponding to the prophecy of "666" related to the "Beast" in Revelation 13:18 (although of course, perhaps not literally fulfilling it, as it refers to the "number of his name"). See Apt 7:43 "Ja te otitta Molochin majan/ ja teidän jumalanne Remphan tähden/ nijtä cuwia joita te teitte teillenne cumartaxenne/ ja minä tahdon teidän eroitta edemmä Babelita."

ellauri062.html on line 949: Nyt jos ette herkeä ja istu kunnolla saatte kotona paljaalle pyllylle isin hiusharjasta! huutaa Jehova työlääntyneenä takapenkkiläisille. Käsi pistää esiin etupenkin välistä ja nipistää kipeästi.

ellauri062.html on line 978: Eli himot sitä on hiirelläkin. Eräs Pete Menckenin eli Pekka Mänkkösen mielenkiintoisista kirjoista. Punavyö on Simo Penttilän luoma kuvitteellinen villin lännen hahmo. Hänen kumppaneinaan ovat suomalaiset toverukset Pete Menken eli Pekka Mänkkönen ja Dick Hill eli Riku Kumpulainen. Pete on esiintynyt sirkuksessa tarkka-ampujana ja kehuu aluksi olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon paras ampuja", mutta havaitsee Punavyön itseään paremmaksi ja  ja ilmoittaa sitten olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon toiseksi paras ampuja". Dick myy kirjoja, joiden nimistä osa on selvästi hänen itsensä keksimiä. Jännittävissä tilanteissa kaverukset alkavat usein naljailla keskenään peittääkseen pelkonsa. Nämä keskustelut alkavat varsin usein Dickin kommentilla, että hänellä on "yksi hyödyllinen kirja". Ai tämähän onkin paasattu jo albumissa 26. 

ellauri062.html on line 984:  Maapallo olisi paljon kauniimpi planeetta ilman ihmistä, eläimiä ja myös kasveja. Vaikka tunnen itseni nuoremmaksi kuin koskaan, siintää Venusvuori minulle enää kaukana horisontissa, joskaan aivan kokonaan en ole onnistunut Vanhaa Aatamia itsessäni kukistamaan. Välillä se nostaa päätä. Se on kiusallista. 

ellauri062.html on line 986: Mutta jos valtio todellakin ankarilla rotulaeilla huolehtisi siitä, että kaikki siittäminen (mieluusti keinosiemennys) on varmasti siveellistä; jos nuorten ja vanhempienkin kisailut, joissa niin moni on käräyttänyt siipensä, korvattaisiin tarkoin valittujen valioyksilöiden postiluukuista kolahtelevilla kutsuilla spermanluovutukseen, en silti itse haluaisi olla noiden etuoikeutettujen joukossa. En luovuttaisi spermaani edes postiluukusta. Syön mieluummin vaikka ize.

ellauri062.html on line 990: Kerran Tukholmassa, iltakävelyllä Gärdetin niityillä, saivat ihanteellinen lämpötila ja ilmankosteus joidenkin muiden samaan suuntaan vaikuttaneiden tekijöiden ohella minut ikään kuin sulautumaan luontoon. Vieno kesäillan tuuli tuntui menevän lävitseni ja tunsin suurta myötätuntoa kaikkea elävää kohtaan.

ellauri062.html on line 995: On todistettu, että Ludwig Wittgenstein oli loppuun asti harras Weiningerin lukija. Suomessa ovat vaikutteita saaneet V.A. Koskenniemi ja erityisesti Juhani Siljo, filosofeista eniten ehkä Erik Ahlman ja Hexi Kannisto. Kiitos myös Georg Henrik von Wrightille, joka on jaksanut aina vastata Wittgensteinia ja homosexin epäselvyyxiä koskeviin kyselyihini. Kädestä pitäen on neuvonut. 

ellauri062.html on line 999: Sanoihan jo Adolf Hitler kuinka pojasta tehdään mies: "Hänen täytyy oppia olemaan vaiti seurakunnassa. Hänen on opittava, jos niin tarvitaan, ei vain tekemään vaan sietämään ääneti myös vääryyttä." Jos haluat johtaa, opettele tottelemaan, sanoi joku netflix-hahmo, en muista kuka. Varmaan joku Valtaistuinpelissä. Isi-Calle taisi käyttää samaa hokemaa. En osaa, sanoin. Opettele, sanoi isi. En osaa opetella, intin. Opettele opettelemaan, jämensi isi. En opetellut, enkä osannut. Enkä osaa vieläkään. Nyt taitaa olla liian myöhäistä opetella opettelemaan. 

ellauri062.html on line 1001: Yksipuolinen sexin ostajan syyllistäminen, siis käytännössä miehen syyllistäminen, on syvästi halventavaa, miestä varmuusesineellistävää; mielestäni sekä miehiä että naisia tulisi molempia terskastella "periaatteessa" suvereeneina, vapaasti hyvän ja pahan makuisina subjekteina. Missä tällaista vapautta ei jostakin syystä ole, täytyy ratkaista tapauskohtaisesti, eli miessukupuolen hyväxi.

ellauri062.html on line 1005: Myös pornografia, etenkin päivälehtiemme häirizevät alusvaatemainokset, tulisi kriminalisoida. Kouluissa olisi aloitettava uudenlainen asennekasvatus, jotta kukaan tyttö ei vain ajautuisi tuollaiseen naista halventavaan ja miestä seksuaalisesti häiritsevään ammattiin. (Helmi pelkäsi, että humanistina voisi ajautua professorixi.) Ihmisiä, jotka viettävät elämätöntä elämää lehtisalissa, loukkaa syvästi, kun he näkevät, että juuri paheellisuus saa julkisuutta ja pääsee esiintymään lehtikuvissa. On ihan pakko mennä kirjaston vessaan rapistamaan vessapaperia.

ellauri062.html on line 1025: Raportin mukaan tämä usko vahvistui kuultuaan, että "Hessin lempinimi puolueen homoseksuaalisten jäsenten keskuudessa oli Fraeulein Anna" ja että oli pahamaineinen, että hän oli osallistunut juhliin pukeutuneena naisten vaatteisiin. "Varapyörä" prinssi Harry osallistui juhliin pukeutuneena Rudolf Hessixi.

ellauri062.html on line 1034: Jörg Lanz von Liebenfels, eigentlich Adolf Joseph Lanz (* 19. Juli 1874 in Penzing, heute Wien; † 22. April 1954 in Wien), war ein österreichischer Geistlicher, Ariosoph und Hochstapler. Er prägte den Begriff Ariosophie und gründete den Neutempler-Orden. Einige Jahre galt er als „der Mann, der Hitler die Ideen gab“. Diese Einschätzung, die auf einer Selbststilisierung beruht und in einer Biografie von 1958 verbreitet wurde, wird in neueren wissenschaftlichen Untersuchungen als unzutreffend angesehen.

ellauri062.html on line 1040: Eigenen Aussagen zufolge hat sich Lanz der Kern seiner späteren Weltanschauung bereits 1894 durch folgende Begebenheit erschlossen: Bei der Betrachtung eines Grabsteins, auf dem ein Ritter abgebildet ist, der einen Hundsaffen niederringt, sei ihm schlagartig aufgegangen, dass die Rasse der „Arier“ oder „Herrenmenschen“ einen ständigen Abwehrkampf gegen die Rasse der „Nichtarier“ oder „Affenmenschen“ zu führen habe. Da die arische Rasse durch Vermischung mit „Minderrassigen“ geschwächt sei, seien umfassende „rassenhygienische“ Maßnahmen zu ihrer „Reinzucht“ und „Veredlung“ erforderlich. Diese wiederum bedürften unter anderem einer bedingungslosen Unterordnung der arischen Frau unter den arischen Mann. Nokki vähäosaisempia kuin katuojan pulu. Eikö muka rotukoiran aika muuten kulu? Vitun paviaani. 

ellauri062.html on line 1042:     Tatsächlich aber dürfte weniger „Vision“ als vielmehr Lesen die Basis von Lanz’ „arischem“ Denken gebildet haben. Nach dem Austritt aus dem Kloster widmete er sich ausgiebigen Studien der zeitgenössischen anthropologischen Literatur über die arische Rasse, darunter Origines Ariacae von Karl Penka (1883), Die Heimat der Indogermanen von Matthäus Much (1902) und Die Germanen von Ludwig Wilser (1904).

ellauri062.html on line 1044: Tämän kaunopuheisen von Liebenfelsin sanoin: Seksuaalisesti viileämpien ja aviokelpoisempien miesten jälkeläiset tulevat 1000v valtakunnassa vapaaehtoisesti tyytymään ankaraan yksiavioisuuteen, eikä heitä tarvitse siihen erityisillä siveyslaeilla pakottaa. Rotuäidit (Zuchtmütter) olisi tarkkaan eristettävä, jottei kiusausta aviorikokseen synny. Rotuäidiltä siis vaaditaan paljon! Mutta tämä tuskien tie on naisen kuljettava takaisin, kun hän ensin vuosituhannen on toikkaroinut bakkanttisen himon teillä. Hänen on maksettava intohimoistaan eikä miesasiakkaiden kuten tähän asti.

ellauri062.html on line 1055: Edellä edustamani, käsittääkseni weiningerilainen kanta voitaisiin yleisimmin ilmaista seuraavasti: jos ei hyväksy jotakin osaa hiilijalanjäljestä, on tuomittava se kokonaisuudessaan; jos hyväksyy osan siitä, on hyväksyttävä se kokonaisuudessaan. Ja koska varmastikaan kukaan ei hyväksy kaikkea, täytyisi kaikkien – sen jälkeen kun on ensin yhteistuumin tuhottu koko kasvi- ja eläinkunta – tehdä itsemurha. Tätä odotellessa olen ajatellut ostaa siimaleikkurin.

ellauri062.html on line 1057: Izelläni ei ole rohkeutta itsemurhaan, joten olen ajatellut alkaa naisista. Naisista en enää haaveksi, mutta minua ärrsyttää, että muut edelleen harjoittavat seksiä, ja että he harjoittavat nimenomaan lisääntymisfunktiosta irrotettua, nautinnollista heteroseksiä – kuten oletettavasti myös tuo pariskunta Gärdetin niityllä. Helvatti. Kiukuttaa niin pirusti. 

ellauri062.html on line 1059: Toisaalta myös minua, mukavuussyistä, kuten kaikkia nazihenkisiä, houkuttaa juurikin homostelu. Homoseksi on hämmentävää, mutta en tuomitsisi sitä yhtä ankarasti kuin vain "huvin vuoksi ja urheilun kannalta" harjoitettua heteroseksiä, jossa naista, jossa äitiä häväistään. Siksi minua kiinnostaa Jörg Lanz von Liebenfelsin takapuoli. Ja Georg Henrik von Wrightin punaiset posket. Kaikki neljä.

ellauri062.html on line 1061: Jörg Lanz von Liebenfels, joka varmasti tunsi Weiningerin kirjoitukset, on rotuideologiallaan antanut hyvän esimerkin tällaisesta "heteronomisesta" vastineesta Weiningerin "autenttiselle" moraalille. Kun Weininger ehdottomasti kielsi kaiken lihallisen elämän, halusi von Liebenfels puhtaan veren kullillaan radikaalisti työntää siitä osan takaluukusta. Niin minäkin.

ellauri062.html on line 1063: Ymmärrän temppeliritariston eliittinä, joka vapaaehtoisesti vetää käteen, ja jonka on määrä pakottaa tämä siveellinen normi myös muille. Koska ihmissuku joka tapauksessa jatkuu (miten niin? ), on tärkeätä, että se tapahtuu tiettyjen sääntöjen puitteissa, joissa nautinnollisen seksin mahdollisuus on poissuljettu. Tässä on tietenkin kyse lähinnä naisen nautinnosta; temppeliritari nauttii juurikin tumputuxesta. Temppeliritariston on siis määrä kieltämällä naiselta nautinto myös tehdä mahdottomiksi kaikki miesten väliset kunnianloukkaukset. Nehän johtuu naisten nautinnosta. Vanha keino, when in doubt loukataampa naisia. Parempi kuin pussillinen uusia.

ellauri062.html on line 1067: Siveiden miesten olisi siis vain purtava lammasta ja kestettävä kaikki naisten ja näiden miespuolisten apureitten heihin kohdistama, aina vain tungettelevammaksi käyvä seksuaalinen häirintä; ikään kuin kaikki vika todellakin olisi miehessä eli "katsojan silmässä". Tämän Weiningerin masokistisen ohjelman halusi von Liebenfels korvata aivan vastakkaisella, sadistisella proggixella, joka aloitetaan pistämällä naiset kuriin. Vasta sitten voi hänen mukaansa mies ehkä onnistua kuksimaan myös kaveria kuten Parsifal.

ellauri063.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri063.html on line 31: Aus der Geschichte der Völker können wir lernen, dass die Völker nichts aus der Geschichte gelernt haben. G. W. F. Hegel (1770 - 1831) war ein deutscher Philosoph und Vertreter des Idealismus. Ähnliches Zitat:  

ellauri063.html on line 39: Eric Arthur Blair (25. kesäkuuta 1903 Motihari, Bengali, Brittiläinen Intia – 21. tammikuuta 1950 Lontoo, Britannia), kirjailijanimeltään George Orwell, oli brittiläinen kirjailija ja toimittaja. Hänen kirjoistaan tunnetuimpia ovat Espanjan sisällissotaa kuvaava reportaasi Katalonia, Katalonia, neuvostokommunismia vertauskuvallisesti kritisoiva Eläinten vallankumous ja antitotalitaristinen dystopiakuvaus Vuonna 1984. Liekö sattuma että Britanniaa 2000-luvun taitteessa hallizi toinen "vasemmistolainen" Tony Blair. 

ellauri063.html on line 41: Tony Blair oversaw British interventions in Kosovo (1999) and Sierra Leone (2000), which were generally perceived as successful. During the War on Terror, he supported the foreign policy of the George W. Bush administration and ensured that the British Armed Forces participated in the War in Afghanistan from 2001 and, more controversially, the 2003 invasion of Iraq. Blair argued that the Saddam Hussein regime possessed an active weapons of mass destruction (WMD) program, but no stockpiles of WMDs or an active WMD program were ever found in Iraq. The Iraq War became increasingly unpopular among the British public, and he was criticised by opponents and (in 2016) the Iraq Inquiry for waging an unjustified and unnecessary invasion. He was in office when the 7/7 bombings took place (2005) and introduced a range of anti-terror legislation. His legacy remains controversial, not least because of the Afghanistan and Iraq wars.

ellauri063.html on line 43: Eric's work, on the contrary, is characterised by lucid prose, biting social criticism, opposition to totalitarianism and Eastern socialism, and outspoken support of (utopian) democratic socialism.

ellauri063.html on line 45: In other ways, he was an outright traditionalist: His attitude toward women and gay people was boorish and retrograde. Orwell's friend and contemporary Stephen Spender noted that ''Orwell ...

ellauri063.html on line 47: Yes, Orwell was not exactly LGBTQ-friendly. He had a lot of opinions which now seem eccentric or objectionable. He had a lifelong tendency to make disparaging remarks about vegetarians, or people who wore sandals. I suspect that this came from the association in his mind of socialism with people who lived the early 20th century equivalent of an alternative lifestyle: it was very important to Orwell to show people that being socialist didn’t mean that you had to have to have a long beard, wear sandals or not eat meat, and that socialism was thoroughly British, manly and commonsensical.

ellauri063.html on line 51:     His contradictory and sometimes ambiguous views about the social benefits of religious affiliation mirrored the dichotomies between his public and private lives: Stephen Ingle wrote that it was as if the writer George Orwell "vaunted" his unbelief while Eric Blair the individual retained "a deeply ingrained religiosity".

ellauri063.html on line 59: Due to her pointed criticism of both the Leninist and the more moderate social democratic schools of socialism, Luxemburg has had a somewhat ambivalent reception among scholars and theorists of the political left. Nonetheless, Luxemburg and Liebknecht were extensively idolized as communist martyrs by the East German communist regime.

ellauri063.html on line 65: Rosa Lichtenstein? I am not quite sure who this person is and who publishes her work, but I can scarcely find anything on her besides her own resource page. Which leads me to believe the addition of her in this is nothing more than self-promotion by the author in particular themselves. This lowers the quality of this article to let any random Blogger have their criticisms added to this. Dialectical Materialism is a serioues philolosophical school and method attached to Marxism, and there is lot of commentary on the subject without resorting to unpublished internet articles.

ellauri063.html on line 67:     Rosa Lichtenstein is no authority on anything dialectical. She is only a committed ideolog: whose apparent life-goal has become the complete rooting-out of dialectical-materialism from the workers' movement, in every aspect. And in this, she is single-minded -- to the point of very unhealthy obsession. Others can attest to this, and have.

ellauri063.html on line 69:     I just undid the delete of the reference to Rosa Lichtenstein's website. Contrary to Riot Fred's assertions, I am not Rosa. I also find the argument that a reference should not be included because it is to a website, rather than to a print publication to be patently absurd. Jake Yli-Juonikas would agree.

ellauri063.html on line 70: Anyway, what do you mean 'random blog'? It's not even a blog! In fact, my site contains the most detailed and comprehensive demolition of this 'theory' (dialectical materialism) ever written by a Marxist -- i.e., me. Rosa Lichtenstein. Listen:

ellauri063.html on line 82: Only if socialism always means tyranny, and that in turn depends on whose socialism we are talking about —’socialism from above’ or ‘socialism from below’.

ellauri063.html on line 84: Here is my answer to a similar question on Quora (about these two forms and why one of them has always failed):

ellauri063.html on line 94:  … roach has been adopted by various political movements and ideologies, including Stalinism, Maoism, Castroism, Chavezism (as we have seen in Venezuela of late), Social Democracy, and conspiratorial Blanquism —on that, follow the link below.

ellauri063.html on line 96: As Engels, Lenin and Trotsky argued, islands of socialism can't be created in a sea of capitalism, and any attempt to do so will always fail. The Stalinists and Maoists disagreed, but, alas, history has shown that Engels, Lenin and Trotsky were right, and they were wrong.

ellauri063.html on line 100: However, this version of socialism has to spread and take over the core economies of capitalism so that it can't be strangled in the above manner — as the proletariat of each country rebel against their own ruling-class. Each strike, for example, is a mini-rehearsal for this (whether the strikers appreciate this or not), where workers are forced by circumstances to organise in their own communities, sharing money, clothing, food, shelter, etc. In effect, they have to run a mini-socialist society of their own for a few weeks or months.

ellauri063.html on line 102: This is a basic fact about Marx’s view of socialism that SD, Stalin, Mao, Castro and all the rest who advocate socialism from above, have failed to comprehend, so determined were they to impose ‘socialism’ on other countries, or, indeed, on their own people.

ellauri063.html on line 104:   Marx thought that capitalism had buried within itself the seeds of its own downfall. However, the latter wouldn’t kick in automatically, but would depend on its grave-diggers (the working class under capitalism, the proletariat) overthrowing it. 

ellauri063.html on line 106: a) As Marx saw things, socialism/communism could only work if there existed a massive abundance in the society concerned (i.e., a very highly developed economy coupled with high levels of productivity). However, Marx began to change his mind later in life and thought some form of socialism might be possible even in backward Russia, but it is arguable that by then he was in his dotage.

ellauri063.html on line 108:   b) Equally, if not more important, a socialist/communist society can only be built by the working class, organised for and by themselves, acting democratically on their own behalf, and not relying on anyone else or any party to do this for them.

ellauri063.html on line 112: Hence, (except for a few years in China after 1949, and Cuba after 1959) these regimes were never popular. Fuck it, NO regimes are popular except for those that hold the reins.

ellauri063.html on line 114: So, Marxist (and Leninist) socialism itself hasn't failed; it just hasn't been road-tested yet. No one knows if it will work, but there are good reasons to suppose it won't. We are still waiting for the second coming of Karl. Marxism is a revolutionary worldview that must always struggle for new revelations. Rosa Luxemburg.

ellauri063.html on line 135: Kansantribuuni (lat. tribunus plebis) oli Rooman valtakunnan aikainen virkamies, jonka ensisijainen tehtävä oli edustaa plebeijejä. Tribuunit valittiin vaaleilla vuodeksi kerrallaan plebeijien kansankokouksessa (Concilium plebis tai Comitia tributa). Vain kansantribuunit saivat kutsua kokouksen koolle, he myös johtivat kansankokouksia ja plebeijien ediilivaaleja. Kansantribuuneja valittiin kaksi kerrallaan, eivätkä nämä olleet riippuvaisia toisiinsa nähden. Kansantribuuneilla oli veto-oikeus senaatin päätöksiin, mikä tekikin virasta poliittisen aseen, sillä lahjomalla tribuunin puolelleen saattoi estää itselleen haitallisten lakien voimaantulon. Virka oli tarkoitettu vain plebeijeille, mutta vuonna 59 eaa. Publius Clodius Pulcher onnistui juonittelemaan itsensä virkaan, vaikka olikin patriisi. Tämän hän mahdollisti adoptoimalla itsensä varakkaaseen plebeiji-sukuun.

ellauri063.html on line 146: Toivottavasti saamme aikanaan (mahdollisimman pian) Suomeen ja moneen muuhunkin Euroopan maahan sellaisen tuomioistuimen joka siivoaa kaiken sen mädän ja paskan mitä menneet ja vielä nykyiset hallitukset on tänne perverssillä politiikallaan kasanneet.

ellauri063.html on line 161: Tämä vaaliliitto olisi tae siitä että saataisiin kaksi suurta yhteen ja yhteensä 51% kunnallisvaaleissa ja sen jälkeen voidaan muodostaa äärioikeistohallitus, ja laittaa viimein rajat kii ja aloittaa karkoitukset, kansantuomioistuin jne. Nyt halla-aho puhelin käteen ja tehdään meistä kunnallisvaalien isoin!!

ellauri063.html on line 172: "Mika tiesi näyttävänsä väsyneeltä." Vanha narsistisignaali: vain narsistikirjailija näkee izensä kuin peilistä. Säteileex mun silmäni? Onko Jake kaappinazi? Salafasisti? Virtuaalipersu? Vaiko eläytyy vaan voimakkaasti inhokkeihinsa? Vaikee sanoa. Tälläsiä ambivalentteja paasaajia on muitakin. Järjetön verellä ja väkivallalla herkuttelu saattaa olla vaan ajan henkeä. Tuhannet videot ja tietokonepelit tekee turraxi. 

ellauri063.html on line 174: Aktion T4 -liikuntatapahtuma oli osa natsien eugeniikka- eli rotuhygieniaohjelmaa. Sen avulla natsihallinto pyrki hankkiutumaan eroon Saksan ei-toivotuista jäsenistä, kuten vammaisista ja henkisesti sairaista.Tappamiset alkoivat syyskuussa 1939 ja jatkuivat sodan loppuun 1945 saakka; noin 275 000–300 000 ihmistä surmattiin psykiatrisissa sairaaloissa Saksassa, Itävallassa, miehitetyssä Puolassa sekä Böömin ja Määrin protektoraatissa (nykyisin osa Tshekin tasavaltaa). Uhrien määräksi kirjattiin alun perin 70 273, mutta luku on kasvanut entisen Itä-Saksan arkistoista löytyneiden tietojen myötä.

ellauri063.html on line 176: Liikunnallisuus yhdisti muita läsnäolijoita. Pekka, Henry, Ilse ja Pirjo juttelivat hyväntuulisesti kuntosalikorttien hinnoista, intervalliharjoittelusta, lankutuxesta, rasvaprosenteista, aiheista jotka hylkivät Mikan haaleavetistä huomiokykyä. Vihreävetinen ponnistaa. Kuuli Seija käytävältä kun pungersi ulos Paulia.

ellauri063.html on line 194: 
Tässä jatkuu Juonikkaan magnum opuxen kommentointi ja editointi sivulta 305. Käsittelyjärjestys menee ihan sekasin, mutta Jaskan tuntien sillä ei ole vitun väliä. Nyt ollaan MELKEIN puolivälissä, Gott sei Dank! Joskushan tänkin neropatin on pakko lopettaa. Marraskuu jo meni, joulukuu on pian puolessa. Saattaa venähtää tammikuulle tätä vauhtia.

ellauri063.html on line 196:   Juonikkaalla on kyllä skizoidi sana hallussa, esim tän jaxon avaustextissä on hyviäkin piirteitä, mutta väsymätön skizoilu jättää lukijan aika kylmäxi. Kehenkä tässä eläytyä? Johkin tamagotchiin vai? Nokkelaa, mutta where's the beef? Kun kaikki on yhtä nokkelaa, jää jäljelle vaan sen näkijäeukon viisaus: kaikki on hyvin, kaikki on yhdentekevää. Ei siinä mitään, mut mixitten kirjottaa? Ainiin, niin ja niin monta senttiä sana. Sori unohdin. Tarkoitin vaan, ettei kannata KOKO ajan olla sarkastinen. Sekin kyllästyttää. Kukaan ei suostu enää oikeasti reagoimaan vaikka sanoisit mitä. (Touché? So what, ei mulla ole ketään lukijoita kumminkaan.) 

ellauri063.html on line 198: Hjelt-instituutti: ELSA Helsingin järjestämä excursio Hjelt-instituutin oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen oli huippumenestys. Aluksi tunnelma oli harras, mutta odottava. Monen mielessä tuntui pyörivän ajatus siitä, että pystyykö seuramaan koko toimenpiteen. Suurin osa pystyikin. Yleisesti ottaen vaikeinta katsottavaa oli preparaattorin työn seuraaminen, erityisesti kallon poraaminen ja rintalastan irrottaminen. Osanottajat olivat kaikesta huolimatta aktiivisia, ja kysymyksiä esitettiin niin paljon, että ylitimme meille varatun ajan. Kokemus oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Nyt meillä on jonkinasteinen kuva siitä, miten oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa selville saatuja tietoja voidaan hyödyntää rikosprosessissa.

ellauri063.html on line 202: aavepaprika: Barrio on rento, energinen paikka, joka tunnetaan koko Greater Clevelandissa sen maukkaista, naarmuuntuneista tacoista ja valtavan valikoiman tequilaa, viskiä ja oluita. Se on tällä hetkellä yksi Lakewoodin suosituimmista meksikolaisista liitoksista. Asiakkaat voivat valita mukautetun tacon, joka on valmistettu täysin eritelmissään, sisältäen maissia tai jauhoja tortilloja, täyteaineita, kuten kotitekoista chorizoa ja kastikkeita kuten chipotle hunajaa ja tulinen aavepaprika. Jos tämä ei houkuttele makuelämyksiä, valitse yksi ylimmän johdon kokin kookas Damon Ginnardin taco-ehdotuksista, kuten Moooo-chas Gracias, haudutettua naudanlihaa, jicamaa, maissin salsaa, queso frescoa ja Barrion salaista kastiketta, täydellinen pestään Barrio margarita.

ellauri063.html on line 204: Tämmöset salaliittoteoriat ja niiden varaan tehdyt leffat, kirjat ym fiktio on aivan käsittämättömän ikävystyttäviä. Tää voi kuumottaa vaan joitain paranoideja. Piki rakastas tätä jos ymmärtäs. Mä en JAXA näitä vitun kuolinsyyntutkijoita jotka laskee 2+2 ja saa jonkun vitun noin 4 kuin vanhanajan laskutikulla. 

ellauri063.html on line 210:     mogwai is the transliteration of the Cantonese word 魔鬼 (Jyutping: mo1 gwai2; Standard Mandarin: 魔鬼; pinyin: móguǐ) meaning "monster", "evil spirit", "devil" or "demon". The term "mo" derives from the Sanskrit "Mara", meaning "evil beings" (literally "death"). In Hinduism and Buddhism, Mara determines fates of death and desire that tether people to an unending cycle of reincarnation and suffering. He leads people to sin, misdeeds, and self-destruction. Meanwhile, "gui" does not necessarily mean "evil" or demonic spirits. Classically, it simply means deceased spirits or souls of the dead.

ellauri063.html on line 212:     If a Mogwai gets wet, it spawns new Mogwai from its back; small balls of fur that are approximately the size of a marble pop out from the wet Mogwai's back, then the furballs start to grow in size before unfolding themselves into new and fully grown Mogwai. This process does not take much time but it still usually takes just about a minute. According to the novel, the creator of the species, Mogturmen, wanted the Mogwai to be able to easily reproduce themselves. The cocoon and gremlin stage are unwanted defects from when the Mogwai species was created. It turned out that all the positive attributes are recessive.     

ellauri063.html on line 214:     Hyi helvetti. Nyt lähinnä kiinostaa: miten äsken syntynyt pitää olla et tämmönen paska on ihan vaan normipäivää, business as usual? Vai eikö se olekaan ikäkysymys vaan jonkinlainen rupusakki-indexi? Please God, help improve this Pynchon fan fiction. Kuvan Mogwailla on samanlaiset vilkkuluomet kuin Jaakolla.

ellauri063.html on line 218: Le théâtre du Grand Guignol, plus couramment appelé Grand Guignol, est une ancienne salle de spectacles parisienne qui était située 7, cité Chaptal, dans le 9e arrondissement. Spécialisée dans les pièces mettant en scène des histoires macabres et sanguinolentes, elle a par extension donné son nom au genre théâtral, le grand guignol, et à l'adjectif grand-guignolesque. Le terme est devenu avec le temps péjoratif et désigne désormais, de manière plus générale, des œuvres abusant de la violence ou d'effets grandiloquents. 

ellauri063.html on line 227: Lancea et Clavus Domini: The Holy Lance, also known as The Spear of Destiny. Oldest part of the Regalia of the Holy Roman Empire and allegedly the spear that pierced the side of Christ on the Cross, with one of the Nails set into it. Hitler was particularly interested in this relic. Other Theories Are Available. Now in the Kaiserliche Schatzkammer of the Hofburg, Vienna.

ellauri063.html on line 229:     AAA, también conocida como Alianza Apostólica Anticomunista, fue una organización terrorista tardofranquista, presuntamente vinculada a los aparatos represivos del Estado español, que actuó en el País Vasco y en el País Vasco francés entre 1977 y 1982, durante la transición española. Un informe de la Oficina de Víctimas del Terrorismo del Gobierno vasco de 2010 le atribuye 8 asesinatos de las 66 víctimas mortales del terrorismo parapolicial y de extrema derecha desarrollado entre 1975 y 1990.

ellauri063.html on line 231:     Hieronta Internetissä useilla sivustoilla tarkoittaa verilöylyä tai joukkomurhaa. Massacre (verilöyly) sanasta muuntamalla saadaan massage, joka tarkoittaa hierontaa. "Taas on jossain koulussa hierottu".

ellauri063.html on line 233:     Neohumanismi on Ananda Marga -liikkeen perustajan P. R. Sarkarin esittämä holistinen filosofinen teoria, joka pyrkii laajentamaan perinteistä humanismin käsitettä koskemaan yksittäisten ihmisten ja koko ihmiskunnan kokonaisvaltaista kehitystä ja vastuuta koko ihmisten asuttamasta maailmasta. Neohumanismi "pyrkii vapauttamaan ihmisen tunteen kahleista ja rajoituksista, ja perustamaan arvomaailmansa rationaaliseen harkintaan ja älyyn". Kuulostaa pahalta. Tämä artikkeli kertoo P. R. Sarkarin esittämästä filofisesta teoriasta. Kasvatusfilosofian suuntauksesta kertoo artikkeli Uushumanismi.

ellauri063.html on line 244:     Muumilaaxon marraskuu. Tommi Liimatta, Jaakko Yli-Juonikas, Hanna Hauru, Juha Hurme, Miki Liukkonen ja Cristina Sandu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä 2017. 

ellauri063.html on line 248: Ei ole vaaraa että nämä kirjat myisivät kirjailijan imagolla. Nää lätyt on kuin jostain vahakabinetin poistomyynnistä. Pelihahmokokoelma pojan taskunpohjalta. Tai Magic-korttipakka, aivan loppuun pelattu. 

ellauri063.html on line 250:   Juotikkaan loputon varasto väkivalta- ja fasismimeemejä todistaa elämänikäisestä harrastuxesta hämäräverkossa. Samaa kertovat sen roikkusilmät ja olmimaisesti levinneet sormenkärjet. Sillä on varmaan vieläkin niitä vanhoja Alibeja ja Hulk-sarjoja jossain piilossa. 

ellauri063.html on line 252:     Jaakko Yli-Juonikkaan yli 600-sivuinen romaani on varsinainen petelyn temmellyskenttä. Jos on pakko, kirjaa voi yrittää luonnehtia poliittiseksi satiiriksi, vaikka on tosi paha kyllä tietää missä kohtaa pitäis nauraa. Joka tapauxessa se on aivan vittumainen vyyhti. Juoni on kirjassa aivan hävyxissä. Fonteilla leikkiminen on sen ydintä. Lukijan on oltava tarkkana ihan perusasioissa, kuten oikealla rivillä tai sivulla pysymisessä. Jos sillä nyt niin väliä.

ellauri063.html on line 257:   Aina tietysti voi imarrella izeään sankaritarinoilla "tinkimättömästä toisinajattelijasta", mutta älä kuvittele että sellainen feikkishow menisi täydestä kehenkään muuhun kuin sinuun izeesi. Päinvastoin: halveximme sinua sixi että vaihdat koko ajan puolta tuulen suunnan mukaan, selittelet naurettavasti aiempia möläytyxiäsi. Lyhyesti sanoen olet surkuteltava tapaus. Kazo peiliin :trollface: sieltä näkyy toinen :trollface: vertically flipped.  

ellauri063.html on line 259:     Niin. Yllättävän voimakkaita tunteita näyttää Juonikas izessään herättävän siitä huolimatta että koko ajan edgyilee epämääräisesti oikealta vasemmalle ja takaisin ... Tässä kirjassa voi huomata paljonkin tyypillisimpiä antisocial personality disorder DSM-IV 301.7 tunnusmerkkejä ihan pinnallisenkin tarkastelun perusteella. Ei mulla muuta, jatketaan harjoituxia. Niitä piisaakin vielä toiset 330 sivua. Tsemppiä! Jaxuhaleja! (s. 340)   

ellauri063.html on line 261: ADC (Attack Damage Carry) is an archaic term used to refer to a champion that deals strong, continuous damage with their basic attacks and scales with attack-related stats - i.e. attack damage, critical strike chance and attack speed.

ellauri063.html on line 262: The role was retired in official contexts and replaced with Marksman icon.png Marksman, to distinguish between Ranged role.png ranged basic attackers (including those that do not build AD, e.g. Azir Azir) and the ability to carry , with Melee role.png melee ADCs being distributed between the Slayer icon.png Slayer and Fighter icon.png Fighter roles.

ellauri063.html on line 263: Despite retirement of the term, it remains in common usage, even among Riot employees, and generally refers to these champions: [stupid mile long list of invented names follows for the benefit of braindead gamers]. 

ellauri063.html on line 265:    No ei, noin 100s myöhemmin selviää, et toi ADC on Jaskan keximä paha mumslimi Atif Darpan Chagla. Vähän kuin Pahani Julmu. Tekisi melkein mieli sanoa: vedä heti käteen Jaska jouzenkaulamikrofoneinesi. Jokainen noin kumikaula ansaizee suuren neuvoston tuomion. Golem saisi istua sen päälle.

ellauri063.html on line 267:   In Jewish folklore, a golem (/ˈɡoʊləm/ GOH-ləm; Hebrew: גולם‎) is an animated anthropomorphic being that is created entirely from inanimate matter (usually clay or mud). The word was used to mean an amorphous, unformed material in Psalms and medieval writing.

ellauri063.html on line 268: Golems appear in the fantasy role-playing game Dungeons & Dragons (first published in the 1970s), and the influence of Dungeons & Dragons has led to the inclusion of golems in other tabletop role-playing games, as well as in video games.

ellauri063.html on line 269: Golem is a playable character in the fighting arcade game Mutant Fighter.

ellauri063.html on line 270: Golem is also the name of one of the 151 Generation I Pokémon species that debuted in Pokémon Red and Blue in 1996. The Pokémon Golett and Golurk, however, are more similar to traditional golems.

ellauri063.html on line 272:       Tän kirjan lukeminen on samanlainen korpivaellus kuin Hesarin nykyisten sanaristikoiden ratkaisu. Puolet sanoista on hämäriä teeveestä tuttuja tarpeettomia julkkuja, puolet kummasti väänneltyjä sanoja, jollaisia ei ennen olisi ristikkoihin edes huolittu. Vihjeellä öttyt vastaus on aniaL, fosforikolikko on Praha. Lapsellista pelleilyä. Ja selityskin on sama: hakukone. Ei voi enää laittaa vihjeitä jotka perustuu sivistyneen ihmisen yleistietouteen, koska google hakkaa sen molemmat kädet selän takana. Täytyy keekoilla, muuten on tekoäly voittaja. Ja tekoäly voittaa sittenkin loppupeleissä. Mä en ala mitään. Esim.

ellauri063.html on line 274: "Frontside Ollie" is a Finnish language song by Finnish teen pop artist Robin and his debut single taken from his debut album Koodi. Written by Sana Mustonen, it was released on Universal Music on 16 January 2012. #skateboarding Today's video is about the basic frontside ollie on transition. Useful for quarter pipes, mini ramps, bowls and more. Hit subscribe & leave your suggestions below for future skate hacks videos!

ellauri063.html on line 281: Den stora makabern (tyska: Der grosse Makabre, franska: Le grand macabre) är en opera i två akter (fyra scener) med musik av György Ligeti. Libretto av Michael Meschke och tonsättaren som bygger på Michel de Ghelderodes skådespel La Ballade du Grand Macabre (1934). Men vad han är ful, den här György! Lik en get bakifrån!

ellauri063.html on line 282: Musiken till "Den stora makabern" inte atonal men inte heller en återgång till tonaliteten. Den närmar sig popkonsten. Den är på ett bestämt sätt konkret, det finns linjer och melodiska sammanhang i den som behandlas figurativt. Stycket är fullt av traditionella citat, även av pseudocitat, ofta rent av falska citat. Intrigant, tidvis tom Över-Lurigt.

ellauri063.html on line 284: Schnittken varhaistuotannossa on paljon vaikutteita Dmitri Šostakovitšilta, mutta tutustuttuaan italialaisen säveltäjän Luigi Nonon tuotantoon hän alkoi käyttää sarjallisuutta sävellyksissään. Pian hän kuitenkin ryhtyi kritisoimaan "sarjallisen itsekieltämisen puberteettisia rituaaleja" ja säveltämään uudella monityylisellä tekniikalla, jossa erilaisia musiikillisia tyylejä sekoitetaan keskenään.

ellauri063.html on line 285: Schnittkellä oli usein ristiriitoja neuvostoliittolaisen byrokratian kanssa ja säveltäjän ensimmäinen sinfonia joutui käytännössä esityskieltoon. Hän sai myös matkustuskiellon ulkomaille vuonna 1980. Vuonna 1985 Schnittke sai aivohalvauksen ja vajosi koomaan. Valitettavasti hän kuitenkin toipui, jopa niin että kykeni jatkamaan säveltämistä. Eroa ei huomannut. Vuonna 1990 Schnittke muutti Hampuriin. Hänen terveytensä ei kohentunut, ja hän kuoli Hampurissa vuonna 1998.

ellauri063.html on line 295: Screenwriter Deborah Moggach initially attempted to make her script as faithful to the novel as possible, writing from Elizabeth's perspective while preserving much of the original dialogue. Joe Wright, who was directing his first feature film, encouraged greater deviation from the text, including changing the dynamics within the Bennet family. Wright and Moggach set the film in an earlier period and avoided depicting a "perfectly clean Regency world", presenting instead a "muddy hem version" of the time. Chickenbutt Knightley was well-known in part from her role in the Pirates of the Caribbean film series. It was marketed to a younger, mainstream audience; promotional items noted that it came from the producers of 2001's romantic comedy Bridget Jones's Diary before acknowledging its provenance as an Austen novel.

ellauri063.html on line 297: Pride & Prejudice earned a worldwide gross of approximately $121 million, which was considered a commercial success. Austen scholars have opined that Wright's work created a new hybrid genre by blending traditional traits of the heritage film with "youth-oriented filmmaking techniques". What "heritage film"? Austen's original screenplay?

ellauri063.html on line 300: on aivan pelle moderni sahanvingutus. Inhottavaa hälyä. Sattuu päähän. Nono oli kiukkupää marxilainen antifasisti joka suuttui Stockhausenille kun edes se ei ymmärtäny sen merkillistä puuputusta. Johnin Lahna Helmin Kuoriainen ja Pezkun Uijuijui ateriakexejä samassa albumissa.

ellauri063.html on line 304: Musiikki herättää mielikuvia yleishälytyksestä. Kihisevä Polymorphia-teos on sen sijaan tuttu muun muassa kauhuelokuvista Hohto ja Manaaja. Elokuvantekijät rakastavat Pendereckin musiikkia ja erityisesti hänen varhaista tuotantoaan.

ellauri063.html on line 308: Leck mich im Arsch (suom. Nuole minua perseestä, vastaa ilmaisua "haista paska") on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä kuusiääninen kaanon B-duurissa. Kappaletta ei julkaistu säveltäjäneron elinaikana, mutta hänen vaimonsa Constanze Mozart luovutti sen leipzigiläiselle kustantamolle Breitkopf & Härtelille vuonna 1799. Kustantaja sensuroi kaanonia, muun muassa vaihtoi sen alkusanat muotoon "Laßt froh uns sein" (suom. Iloitkaamme). Ja kuule Jaska vielä 1 asia kuuntele nyt tarkasti: HAISTA PASKA!

ellauri063.html on line 312: Songs in the Key of Z is a book and two compilation albums written and compiled by Irwin Chusid. The book and albums explore the field of what Chusid coined as "outsider music". Chusid defines outsider music as; "crackpot and visionary music, where all trails lead essentially one place: over the edge." Chusid's work has brought the music of several leading performers in the outsider genre to wider attention. These include Daniel Johnston, Joe Meek, Jandek and Wesley Willis. In addition, his CDs feature some recordings by artists who produced very little work but placed their recordings firmly in the outsider area. Notable amongst these are nursing home resident Jack Mudurian who sings snatches of several dozen songs in a garbled collection known as Downloading the Repertoire and the obscure and extreme scat singer Shooby Taylor AKA 'The Human Horn.'

ellauri063.html on line 314: Scott "Walker" Engel's The Old Man's Back Again is dedicated to the neostalinist regime. Löysää hölkkää mutta kaskun kärki on nyt siinä että Putinin porukat on muka yleisössä. Scott 4 is Scott Walker's fifth solo album (a collection of songs he had performed for his BBC television series had been his fourth). It was originally released in late 1969 under his birth name, Scott Engel, and failed to chart. Subsequent reissues have been released under his stage name. It has since received praise as one of Walker's best works.

ellauri063.html on line 319: “There is no contradiction between creation and destruction. I never thought music was a healing force of the universe. I didn’t agree with Mr. Albert Ayler. But we wanted to change things; we needed a new start. In Germany, we all grew up with the same thing: ‘Never again.’ But in the government, all the same old Nazis were still there. We were angry. We wanted to do something.” Like jazz. 

ellauri063.html on line 328: Ruskea talo (tom_of_homma 11.6.2016) on Turussa sijaitseva rakennus, jonka kerrotaan toimivan kansallisen liikkeen neohumanistisen siiven päämajana. Taloa hallinnoi kolmijäseninen Talkkarineuvosto, jonka jäsenet tunnetaan mystisillä koodinimillä "Rankaisija", "Häpäisijä" ja "Alistaja". Talon toimintaa ja sijaintia verhoaa salamyhkäisyys, mutta joidenkin tietolähteiden mukaan talon kellaritiloissa sijaitsee tyrmä, jonne kovan linjan miehet kokoontuvat harjoittamaan vaihtoehtoisia seksuaaliakteja.

ellauri063.html on line 332: Paikka lienee tullut Jakelle tutuxi jo opiskeluaikana. Talosta on laaja kuvaus Hikipediassa ettei vaan ihan Jaken omasta kynästä:

ellauri063.html on line 334: Turun ruskea talo on nimensä mukaisesti ruskeansävyinen rakennus Turussa. Erityisen suuri merkitys Turun ruskealla talolla on Suomen kansallismyönteisille, maahanmuuttokriitikoille, roturealisteille, kansallissosialisteille kuin myös miedompien liikkeiden nationalisteille. Toisaalta Turun ruskea talo on myös näitä liikkeitä jakava, voimakkaita tunteita esille tuova symboli. Varsinaisesti ruskeaa taloa asuttaa määrittelemätön määrä plösöjä homonatseja, jotka harrastavat isänmaallisen toiminnan ohella monimuotoisia riettaita orgioita. Talon tarkka sijainti on eräs Suomen kansallismyönteisten piirien tarkimmin vartioituja salaisuuksia, anarkopunamädättäjäterroristien harmiksi. Se on kuitenkin paikannettu suht tarkasti Yli-Juonikkaan kirjassa Jatkosota-EXTRA, joka kannattaa muutenkin ostaa ja jopa lukea.  

ellauri063.html on line 341:   "Onko toisten aivoilla mahdollista ajatella? Jos joku huomaisi olevansa aivopesun uhri, aivopesu lakkaisi samalla hetkellä toimimasta." Ei takuulla lakkaisi. Se on talousliberaali harha. Aivot on märkätavaraa eikä mikään digitaalilaskukone. Se sietää hyvin ristiriitoja. Ristiriidan karkoitus on kovan vaivan takana perinteisissäkin digitaalitietokoneissa, helposti käy niin että jännitteet lipsahtavat ykkösestä nollaxi, ja tarvitaan monen monta CRC-suihketta ennenkuin vastaanotettu liukuluku alkaa riittävän todennäköisesti vastata lähetettyä. Vielä satunnaisempaa on meininki grafiikkapiireillä toimivissa neuroverkoissa. 

ellauri063.html on line 343:   Turhaa keekoilua. Toisen aivoilla ajattelu tarkoittaa meemien nielemistä pureximattomina, se että ottaa ympäristöstä kokonaisia ajatuskökkäreitä ja niihin nivoutuneen termistön. Ja JUURI TÄTÄ tekee Jaakko huolimatta väitetystä yli-juonikkuudesta. Ton kaiken lainaamansa jargonin mukana se nielee valtavia harha-ajattelun ja vika-asenteiden möhkäleitä. Ne luiskahtavat alas liukkaasi, sen huomaamatta ollenkaan. Ja kohta se laulaa samaa laulua kuin laakamato, joka todellakin ajattelee nielemänsä heimoveljen aivoilla ihan kirjaimellisesti. 200M kärpästä lainaa sille parviälyä. 

ellauri063.html on line 347:   Mixi naiset on vähemmän persufasisteja kuin miehet? Välitön syy on testosteronin määrässä. Siitä ja muista geneettisistä eroista johtuen naiset on vähän vähemmän paukapäitä. Naisten ansiosta homma pysyy koossa, miehet vetelehtii tai menee riehumaan keskenään nyrkit pystyssä. Ja perimmäinen selitys on tietysti ero lisääntymisstrategiassa. Naisilla on pieni määrä sukusoluja joista on pidettävä hyvä huoli, miesten pussissa piisaa pikku siimahäntiä. Sixi miehet ovat joutavampia, niitä sietää luontoäijän tuhlata, eikä niistä sixi maxa vaivaa tehdä liian fixuja. Riittää kun on habaa, luuvitonen, tanakat leukaperät, karvapeitettä ja ozakyhmyjä. 

ellauri063.html on line 352: The Babushka Lady is an unknown woman present during the 1963 assassination of President John F. Kennedy who might have photographed the events that occurred in Dallas's Dealey Plaza at the time President John F. Kennedy was shot. Her nickname arose from the headscarf she wore, which was similar to scarves worn by elderly Russian women (бабушка – babushka – literally means "grandmother" or "old woman" in Russian).  THE BABUSHKA LADY or TBL is an homage METALCORE band. This band was established on 1st october 2011 in Pondok Gede Bekasi. This band is actually established in 2009 with different positions. WE WANT TO FAMOUS ! AND WE WANT TO VALUABLE IN THE EYES OF GOD !!

ellauri063.html on line 356:     Deutschland schafft sich ab ist der Titel eines 2010 erschienenen Buches von Thilo Sarrazin. Es trägt den Untertitel Wie wir unser Land aufs Spiel setzen. Sarrazin beschäftigt sich darin mit den Auswirkungen auf Deutschland, die sich seiner Ansicht nach aus der Kombination von Geburtenrückgang, wachsender Unterschicht und Zuwanderung aus überwiegend muslimischen Ländern ergeben werden. Das Buch erlangte bereits im Vorfeld der Veröffentlichung erhebliche Medienaufmerksamkeit, Der Spiegel und die Bild-Zeitung veröffentlichten vorab Auszüge. Bis Anfang 2012 wurden über 1,5 Millionen Exemplare verkauft. Das Buch stand 2010 und 2011 insgesamt 21 Wochen lang auf Platz 1 der Spiegel-Bestsellerliste.

ellauri063.html on line 358: Cotardin oireyhtymä on harvinainen mielenterveyshäiriö, josta kärsivä henkilö luulee olevansa kuollut tai kieltää olevansa olemassa. Hän saattaa myös olettaa, että häneltä puuttuvat aivot tai muita elintärkeitä elimiä. Tilaa kuvaili ensimmäisenä ranskalainen neurologi Jules Cotard (1840–1889) luennollaan Pariisissa vuonna 1890. Ilmiölle saattaa löytyä myös fysiologinen selitys.

ellauri063.html on line 365:   Suutuntuma verijuotikkaan hyvin harvoista naiskuvista on eze on Matti Simola-Weiningermainen autishtistyyppinen skizotyymi joka vihaa naisia ihan epäpoliittisen aidosti. Paranoiaa on myös juomassa aimo siemaus.

ellauri063.html on line 370:   Naisten puutetta selittävät Jaken määräävimmät synnynnäiset luonteenpiirteet: herkkyys ja ujous. (Mihis tunnekylmyys jäi?) Panokohtauxet kirjassa korvautuvat pitkillä Pekka Pessaarin suuhun laitetuilla sitaateilla Lanz von Liebenfelsiltä. Eikö nyt joku bändäri voisi jo näyttää sille närhen munat? Tää alkaa olla aika myötähävettävää. Niskapalkki on sananmuunnettuna paskanilkki. Mika Kingelin on oikeasti olemassa, se on development manager at Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Tampere, Pirkanmaa, Finland. King size elin, haha. Pitkänhuiskea mutta ryhditön.

ellauri063.html on line 372:   Kuten tavallista, on viisainta olettaa, että kirjan keskeiset henkilöt, siis Mika, Pekka, Alita Rima, Tuomas Kyy jne ovat kaikki Jaken alter egoja. Valaisevat sen kiemuraisen luonteen eri puolia. Varmaan se oikeestikin on pansatanisti eikä vaan kirjassa. Ja Jake-vihaaja, siinä mielessä siis ihmisvihaaja, jos nimittäin Jakella on voimassaolevat ihmisen paperit. Hän oli lapsesta pitäen asemoinut izensä muitten ihmisten alapuolelle, yläpuolelle, ulkopuolelle whatever, joka tapauxessa jonnekkin syrjemmälle. Syrjästäkazojan tarina. Näitä piisaa kirjallisuudessa. Ne ne usein alkaa kirjotella ystävien puutteessa. Ne on eräänlaisia narsisteja nekin, koska ne vihaa izeään etenkin kun ne näkee kuvansa muiden ihmisten kazeissa. Narsistipaasauxen luokitus on "epäonnistunut narsisti". 

ellauri063.html on line 382: Suomalaisen kirjapelin proosajokerin Jaakko Yli-Juonikkaan (s. 1976) lähes 700-sivuinen outoileva satiiri ”valhalla-aholaisesta” perussuomalaisuudesta on kuin kohteensa: tunkkaisuudessaan luotaantyöntävä, fiksaatiossaan ylilyövä.

ellauri063.html on line 386: Kuten romaanin nimestä voi kenties päätellä, käsittelee nykyisten mediaympäristöjen kansallismielisiä ilmiöitä. Juonelliseen yhtenäisyyteen teos ei tähtää, vaan se testailee taidokkaasti erilaisia diskursseja vainoharhaisuuden ja salaliittojen ”syvävaltiollisessa” peilitalossa, jonne rikkiviisaaseen älykköhuumoriin vihkiytynyt lukija voi lisätä hörinänsä.

ellauri063.html on line 388: Tekstityypit liikkuvat valkoisesta sisällissotakuvauksesta blogosfäärin rajatilapersoonien ”maahantunkukriittisiin” kommentteihin.ironisoi nettimölinän ”pakoloisia” vilisevää uuskieltä sanaleikeillään: ”raiskauskulttuurimarxilaiset”, ”mätähajoitus”, ”virustotalo”.

ellauri063.html on line 396: Romaani pyrkinee rypälepommituksellaan paljastamaan ”hallusinatorisen totuuden Suomesta”, mutta kadottanee lukijansa vaikeaselkoisuuden, lukukelvottomuuden ja käsittämättömyyden Bermudan kolmioon.

ellauri063.html on line 398: Ainakin yrittää heittää hyvää läppää pitkässä juoksuhaudassaan. Sofistikoitunut viitasaarelainen kansanedustaja puhuu ranskaa. Pekkarinen-nimisen poliitikon etunimi sekoittuu Länsi-Afrikan maureihin. Toinen maailmansota oli Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian syytä, minkä Mannerheimin ja Stalinin kirjeenvaihto todistaa. Suomen presidenttinä toimii vuonna 1950 virkaan ensimmäistä kertaa valittu Eeli Sinistö.

ellauri063.html on line 402: Halpojen provokaatioiden sijaan teoksen merkattua asennepakkaa olisi voinut sekoittaa esimerkiksi fiktioimalla lelusalakuljettajan seikkailut valehaavoittumisineen perussuomalaisten masinoimaksi propagandaksi. todellisuudessa moinen vaihtoehtoisten faktojen työntäminen suomalaisiin peräpuikolla olisi ollut aivan metanormaalia.

ellauri063.html on line 408:     Villen miälestä Jatkosota-extra on aikamme kuva – tai siis se koostuu sadoista kuvista, jotka ovat kiinni toisissaan risuilla, rautalangalla ja erivärisillä naruilla. Siitä ei saa millään otetta. Se kuvaa kai vuoden 2011 jytkyä (tai niin ajattelin). Juonen voi kiteyttää seuraavaan pariin virkkeeseen: Särmikäs pitkän linjan poliitikko (Sademies) on kadonnut. Perussuomalainen kansanedustajan (Paskanilkki) jaskamainen avustaja (Klingeling) tutkii asiaa ja löytää salaliittoja, disinformaatiota ja lisää sitä samaa. Ei tule valmista. Ei tule lasta eikä paskaakaan. Yli-Juonikas käyttää lähess 700 sivua kielellä keekoiluun ja eri rekisterien välillä pelleilyyn. Kokonaisuus ei ole selkeä jana vaan joka suuntaan leviävä rihmasto. Yli-Juonikkaan huumori on Pahkasiasta ja naurattaa korkeintaan hetken, kuten alkuteoskin. Jatkosota kirjaan voi palata moneen otteeseen, vuosienkin päästä, niinkuin sotaveteraani jatkosotaan,  sillä siitäkään ei jää mieleen muuta kuin painajaismaisia fläshbäkkejä. Mukana on myös iltatyttö, ristikko, shakkitehtävä ja sarjakuvia. Terveisiä Aaamulehdestä.

ellauri063.html on line 416: Siv. 355 on Lola renntmäinen double take. Eka vale-Dimitri ryyppää tarjottua portviiniä, tokalla otolla se passaa sen välttäen näin kohtalokkaan virheen. No ei siitä sen enempää. Vanha vizi.

ellauri063.html on line 420: "Tiettyjen autismin lajien tunnistuxeen ei tieteellä ole edes keinoja." Hölmöä. Autismi on käytöshäiriö kuten ovat narsismi ja psykopatia. Ei häiriötä, ei tautia. Poliitikoimissa ja kirjailijoissa nää kaikki on ihan normikäytöstä.

ellauri063.html on line 422: David Foster Wallace kirjotti 1000-sivuisen romaanin Infinite Jest 1996. Wallace oli kärsinyt yli 20 vuotta masennuksesta ja teki vuonna 2008 itsemurhan hirttäytymällä 46-vuotiaana Claremontissa Kaliforniassa. Jaska on takuulla kärsinyt samasta vaivasta. Maaniseseta sanaripulista ja sitä seuraavasta masennuxesta. Täytyypä varoa. 

ellauri063.html on line 426: The novel is widely noted for its unconventional narrative structure and its experimental use of endnotes (there are 388 endnotes, some with footnotes of their own). It has been categorized as an encyclopedic novel.

ellauri063.html on line 428: The novel's title is from Hamlet, Act V, Scene 1, in which Hamlet holds the skull of the court jester, Yorick, and says, "Alas, poor Yorick! I knew him, Horatio: a fellow of infinite jest, of most excellent fancy: he hath borne me on his back a thousand times; and now, how abhorred in my imagination it is!" Wallace's working title for Infinite Jest was A Failed Entertainment. (PST: Hamnetista on lisää paasausta albumissa 61.)

ellauri063.html on line 430: Its narratives are connected via a film, Infinite Jest, also referred to in the novel as "the Entertainment" or "the samizdat". The film is so entertaining that its viewers lose all interest in anything other than repeatedly viewing it, and thus eventually die.

ellauri063.html on line 432: Infinite Jest is a postmodern encyclopedic novel, famous for its length and detail and for its digressions that involve endnotes (some of which themselves have footnotes). It has also been called metamodernist and hysterical realist. Wallace's "encyclopedic display of knowledge" incorporates media theory, linguistics, film studies, sport, addiction, science, and issues of national identity. The book is often humorous yet explores melancholy deeply.

ellauri063.html on line 445: Plus ca change, plus c'est la même chose. Mä toistan izeäni. Toisto tyylikeinona. Oiskohan kaikki mun ajatuxet jo käyty lävize? Laarin pohja alkaa paistaa Laarin penseistä. Pää tulee vetävän käteen. Käteen käteen sanoi Helmi pienenä. Heemillekki! Heemillekki ! Hienoa. Äkkiäpä se kävikin. 

ellauri063.html on line 454: Kerjäämiskielto saa tyrmäävän vastaanoton. Sisäministeriön työryhmä esitti eilen, että kerjääminen julkisella paikalla kiellettäisiin Suomessa. Poliisi ei usko, että kerjäämiskielto ratkaisee koko kerjäämisongelmaa. Sisäministeri oli joku kokkarien akka 2010 ja laupias samarialainen Päivi Räsänen 2011 Kataisen hallituxessa. 

ellauri063.html on line 460: Matti Vanhanen on suositellut, ettei romanikerjäläisille anneta rahaa. Minä en ole antanut, koska en halua edistää tätä elämänmuotoa. Autetaan neekereitä niiden omissa maissa, ettei ne tunge tänne. Ei voida ajatella, että esimerkiksi Saksan ei tarvitsi kantaa romanikysymyksestä vastuuta, koska se poisti oman romanikysymyksensä savuna ilmaan 1940-luvulla. Saksaa paremmaksi pani paljon aikaisemmin kuitenkin Suomi, joka maksoi tapporahaa romaneista. Siksi romaneja on meillä niin vähän.

ellauri063.html on line 462: Jos tämä asia pannaan kuntoon kotimaassa, siinä vaiheessa toimenpidettä voi tehostaa kerjäämiskiellolla, koska kerjäämistä ylläpitävät rakenteet jäävät muuten voimaan. Järjestäytynyt kerjääminen näyttää muodostavan pyramidiorganisaation, jonka huipulla ei pidetä hyvänä kerjäämisen loppumista. Maan hallitus modostaa pyramidiorganisaation, jonka huipulla en pidä hyvänä kerjäämistä. 

ellauri063.html on line 468: ”Eduskunnan lakialoitteethan ovat tyssänneet perusteluihin, että ne ovat perusoikeusvastaisia, syrjiviä ja etniseen ryhmään perustuvia, ja siksi ne ovat kaatuneet. Tästä ovat myös kaikki oikeusoppineet, jotka asiaan ovat ottaneet kantaa, todenneet samoin. Kyynisenä sivuhuomiona mainittakoon, että ylimalkainen viittaaminen ”oikeusoppineisiin” ei sattuneesta syystä aina vakuuta. (Tarkoitan tässä nyt sitä Helsingin yliopiston kommunistia, sitä Jukka Kekkosta. Niin ja sitä Scheininiä.)

ellauri063.html on line 470: Aiemmat lakialoitteet ovat mahdollisesti olleet puutteellisesti valmisteltuja. Kuten jo otsikossa mainitsin, pidän kerjäämiskieltoa välttämättömänä ratkaisuna kansalaisten rauhan, turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi, mutta tämä vaatii erityisen huolellisen pohjustuksen. En usko, että Koivulaakso tai muutama muukaan saadaan koskaan painamaan vihreää nappia, mikäli asiasta äänestetään, mutta oikeusoppineet vakuuttavat perustelut on mahdollista saada kasaan.

ellauri063.html on line 476: Vihervasemmistolaisten humanistien aivoitusten käsittely alkaa maistua puulta. Kun puhe tulee mistä tahansa yksilön ongelmasta – köyhyydestä, ahdingosta ja epätoivosta, joita Suomeen tulleista romaneista suurin osa epäilemättä kokee -, naksahtaa vihervasurin päässä jokin rele, ja alkaa liturginen ja väräjävällä tunteella kyllästetty paatos solidaarisuudesta, jakamisesta ja ennakkoluulojen poistosta.

ellauri063.html on line 481: Scheinin katsoi HS:n haastattelussa vuonna 2010, että "koko selvitystyö on kohdistettu yhteen ihmisryhmään. On hyvin vaikea nähdä, että lopputuloksena voisi olla muuta kuin romaneja syrjivä lainsäädäntö" (HS Sunnuntai 11. 7. 2010). Kritiikki kohdistui siis sääntelyn lopputulokseen.

ellauri063.html on line 483: Minun tulkintani kielletystä syrjinnästä on toinen: olemme Suomessa ilman perustuslaillisia esteitä kieltäneet esimerkiksi moniavioisuuden, katuprostituution, khat-huumeen käytön ja – alkuperäisessä muodossaan – juutalaisislamilaisen teurastustavan. Eivätkö nämäkin säädökset kohdistu käytännössä lähinnä tiettyihin etnisiin ryhmiin tai kansalaisuuksiin?

ellauri063.html on line 492: Ruotsin hallitus avaa oven mahdolliselle kerjäyskiellolle. Uuden Sifo-tutkimuksen mukaan puolet ruotsalaisista ovat valmiita kieltämään kerjäämisen. Ja sallimaan vanhuxia desimoivat kulkutaudit. 

ellauri063.html on line 502: Paskaan nuoruuteeni kuului isä, joka jätti perheensä, ajautui vararikkoon ja näillä teoillaan saattoi vaimonsa ennenaikaiseen hautaan ja hajoitti lapsikatraan sukulaisten eläteiksi. – Luen häpeällisen vähän kaunokirjallisuutta, käännösromaaneja en ole lukenut vuosikymmeniin, Keskisarja tunnustaa.  Väinö Linna, Kalle Päätalo, hän luettelee suosikkejaan, Iijoki-sarjan olen lukenut monesti. Kotimaisessa kirjallisuudessa Keskisarja on jämähtänyt 50- ja 60-luvuille. Juoksuhaudantiet ja Puhdistukset hän tuntee vain nimeltä. Ja vielä kehuskelee sillä. Kärpässarjan ottelija muhun verrattuna. 

ellauri063.html on line 504: Jotenkin kerjäläisviha on unohtunut muiden kauhujen keskellä. Köyhät saavat edelleen olla keskuudessamme, ja kulkutaudit. Ota vuoteesi ja kävele.     

ellauri063.html on line 509:   Kosher on kyllin hyvä muslimeille, mutta halal ei kelpaa juutalaisille, se on treif (terefah). Juutalaiset eivät anna ampua pulttia lehmän päähän ennenkuin vuodattavat veren ulos. Väpelöitä nämä muslimit, ei valittu kansa huoli esitainnutettua, se on yäkkiä. Pitää varmistaa että eläin on kiistämättä tuore. Tappajaetana pitäisi tappaa nirhaamalla sen pää halki silmien välistä. Se olis humaaneinta. Tai voi käyttää mahd isoa kiveä ja läts. Tai jos niitä on paljon hukuttaa ne sammioon jossa on etikkaa. Kaikki omakotiyhdistysläiset nauroivat. En kehdannut kysyä mitä jos kompostissa asuu rottia. Suomessa on vain 1500 juutalaista plus Ben Zyskoviz, kai niille voi jonkun lehmän elävältä valuttaa. Ketä se nyt haittaa. 

ellauri063.html on line 513: Islamissa kiellettyjä haram ruokia ovat ainakin:

ellauri063.html on line 519: kissat ja inhottavat pikkueläimet, jotka ryömivät tai kävelevät maassa, kuten muurahaiset, kärpäset ja vastaavat;

ellauri063.html on line 521: petoeläimet, joilla on kulma- tai syöksyhampaat, kuten leijona, ilves, leopardi, susi, karhu ja apinat (myös elefantti ja lumikko);

ellauri063.html on line 523: ne, jotka saalistavat kynsillään, kuten haukat, kotkat tai varis (paitsi barnyard crow);

ellauri063.html on line 537: Näihin sääntöihin on poikkeuksia. Muhammed suositteli kamelin virzan juomista virvoitusjuomana, jos Mekan kuuma ilma ahdisti. Gandhi joi joka aamu lasillisen omaa virzaansa. Sellasta kierrätystä. 

ellauri063.html on line 548: santur: (also santūr, santour, santoor) (Persian: سنتور‎, is a hammered dulcimer of Iranian or Mesopotamian origins.

ellauri063.html on line 552: fixer: someone hired or on the payroll of an illegal organization. They can be anything from a hit man to a person that "can get things done", usually illegal. An example of "getting things done" can be intimidating or getting rid of witnesses to a crime, or murdering someone for whatever reason.  

ellauri063.html on line 556: Ohops, tää kuulosti samalla kertaa sekä nais- että karvakäsivihaiselta. Vallan ulkoisilla tunnusmerkeillä kuten silverbäkillä ja karvakäsillä mies houkuttelee luoxeen parittelukumppania. Nuo kyltymättömät paviaaninaaraat tulevat varmuusvälineillä (< sax. Kautschuk) kuristamaan izensä sukupuuttoon, ennusti em. Lanz von Liebenfels. Samanhenkistä, vai mitä? (Kautschuk? ach Quatsch, lieber Gummi, Pariser, Kondom.)

ellauri063.html on line 562: Qìgong: kiinalainen oppi ruumiin qin eli energian ylläpidosta, vahvistamisesta ja elvyttämisestä ruumiillisen liikunnan ja henkisten harjoitusten avulla. Päämääränä on "terve sielu terveessä ruumiissa".    

ellauri063.html on line 564: Jatkuu netflix-sarjoista tuttu vuorovetomeininki. Mitään juonta ei sahata kuin yhden piston verran ja sitten seuraavaan. Vittu et tää maneeri alkaa väsyttää.

ellauri063.html on line 566: S 415 on taas tällänen Lola rennt juonihaarukka. Ikävystyttävää. Väärä pelitapa on tavallistakin hämärämpää textiä. Ei jaxa. Pitäskö tän olla jotain suspensea? Ainoa mitä tässä kaipaa suspensea on belief. Haukottavaa. Mullei pysy edes nää poliitikkolärvät mielessä. Kekäs nyt oli tää Niinistö? Niitäkin on politiikassa pyykkikorikaupalla. Ex Salella ollut taannoin rullixet? Runoilija Rumista mulla on jo paasaus jossakin. 

ellauri063.html on line 568: Typeriä haarukoita lisää. Niinistö vastaan tiimi nuoria naisoletettuja. Rullaluistimet kaikilla jalassa. Näitäkin neitosia kuvataan aika epäosallistuvasti. Mitähän tässä oikein on meneillä? Jotain NWO dystopiaa veikkaamma.

ellauri063.html on line 574:     Junkolassa yhdistyy uuden ja klassisen kreikan taito harjaantuneeseen kirjailijan herkkyyteen. Hän on yksi hyvin harvoista Suomen kreikankielentaitoisista kirjailijoista." (AL 2.11.1984, Väinö Kirstinä)

ellauri063.html on line 576:     "Käännän antiikin tekstejä mieluummin kuin kirjoitan omaa, koska ensinmainitusta on enemmän hyötyä ihmisille", sanoo Junkola. Satiirikko Lukianoksen tekstit Aapo Junkola julkaisi omakustanteena, koska kaupallinen suuri kustantaja tahtoi nykyaikaistaa ilmaisua, mutta Junkola halusi pitäytyä mahdollisimman lähellä alkukieltä. "Kielen rytmi syntyy sofistin tavasta puhua ja kirjoittaa", Junkola selvittää. "Säilyttääkseni sen pyrin välttämän 1990-luvun ilmaisuja." Käännöksestä tuli omakustanne. (HS 31.1.1997, Satu Aarre-Ahtio)

ellauri063.html on line 582:     Pansatanism Same as pandemonism. a Gnostic theory that considered Satan’s to be the controlling will of the universe.

ellauri063.html on line 584: Pötypuhetta. Ei universumilla ole tahtoa. Kaikki vaan menee niinkun on mennäxeen, ihan tahdottomasti, osaxi lainomaisest, osax sattumalta.

ellauri063.html on line 589: In 2014 three letters written by Mahatma Gandhi to eldest son Harilal in 1935 were offered for auction. A translation of one of the letters (which was written in Gujarati) suggests that Gandhi was accusing Harilal of raping either his own daughter, Manu, or his sister-in-law. Tushar Gandhi (Mahatma Gandhi´s great-grandson) has suggested that the letter was poorly translated, and that the word being translated as rape may not have actually meant sexual assault. Rape is in fact virtually nonexistent in India, while mistranslation is extremely common. 

ellauri063.html on line 608: Tutkimuxen mukaan sinkkujen sexi on vähemmän antoisaa kuin parisuhteisten. Sen voi uskoa. Käteenveto on laiha korvike mehukkaalle panolle. Nyrkkikyllikki ei ole yhtä viehättävä kuin se oikea.

ellauri064.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri064.html on line 30: Now the world has gone to bed

ellauri064.html on line 33: How I hate the night

ellauri064.html on line 37: How I hate the night.

ellauri064.html on line 44: Vuoden 2011 turhake ei ollut Jake Yli-Juotikkaan teos Bibolaari, vaan huuhtohylsy.

ellauri064.html on line 48: Voi töttöröö sentään, varmaan painaa jonkun mieltä, kun vessapaperirullan saa nakattua paperin jatkeeksi pönttöön sen sijaan että kuljettaisi sen joka kerta täyttämään kartonkijätepöniköitä ensin kotona ja sitten kierrätyspisteessä. Oikeasti: mä en ymmärrä miksi tuo huuhdeltava vessapaperirulla on herättänyt niin suurta vastustusta lanseerauksen jälkeen. Ensin joku Jorma Ö vedenpuhdistuspäällikkö kertoo haastattelussa kuinka "vessapaperirullan huuhtominen vessasta on vaarallista" (vaikka kyseinen rulla on ihan erilainen kuin tavalliset hylsyt) ja sitten tällainen suosionosoitus.

ellauri064.html on line 59: Edarihaalari on ylioppilaskunnan edustajiston haalari. Typerää teekkarihuumoria sizeistä.

ellauri064.html on line 61: ratatoeskrI is a fanfiction author that has written 1 stories for Detective Conan/Case Closed. Joku influensseri?

ellauri064.html on line 63: Dale Breckenridge Carnegie (24. marraskuuta 1888 – 1. marraskuuta 1955) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja ihmissuhde- ja esiintymistaitojen kouluttaja. Carnegie kirjoitti lukuisia elämäntaito- ja itseopiskelukirjoja, joista tunnetuin lienee vuonna 1937 julkaistu Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. How to stop worrying and start living. San Francisco taisi olla Home of the Golden Gate Worriers. Onx Dale joku ympyräsuun setä? Piippaskohan se? Jill Aldenin Uncle Chip oli sitten Tiku. Chippendalet oli muskelimasamiesyhtye joka sai nimensä samannäkösistä huonekaluista. 

ellauri064.html on line 73: taharrush meinaa tafsaus ja muharram kielletty. Taharrush gamae on tutkijoiden tuntema ilmiö, jossa miesjoukko ahdistelee naisia julkisella paikalla häpäistääkseen heidät. ... instructive relativement à la question du harcèlement sexuel (taharrush) en Égypte. ... pour lesquelles il existe un interdit d'ordre tactile et sexuel (muharram).

ellauri064.html on line 77: Walter Benjamin was a radically innovative cultural theorist and a German Jewish Marxist, securing refuge in France in 1933. Following the 1940 Nazi invasion he fled France, bound for the USA. However, on the mountainous approach to the French–Spanish border he realised dictator Franco had suddenly blocked transit. Benjamin was in ill health and struggling to carry a briefcase with a heavy manuscript, which he declared more precious than his life. Sadly, he completed suicide: there was family history on his father's side.

ellauri064.html on line 79: Benjamin maintained a fiercely productive focus on his intellectual mission throughout his life, despite repeatedly complaining of ‘grand-scale defeats’ and lows. After his request for divorce from Dora Pollak was granted in 1932, he suffered 10 paralysing days during which he seriously prepared suicide. Suicidal thoughts endured. He was an elegant, cultivated man who oozed old-world charm, exerting attraction on women but not always enough to give him cunt. Asja Lacis, the Latvian Communist Director of Children's Theatre in the USSR, twice refused, as did later lover Anna Maria Blaupot ten Cate. Lacis suffered relapsing mental illness and was hospitalised with hallucinations when Benjamin rushed to Moscow in 1926, at the brink of Stalinisation. His luminous Moscow Diary records his frustrating two-month experience.

ellauri064.html on line 81: Benjamin's luscious Berlin Childhood around 1900 recalls his experience of the city's material culture as a boy. His family was commercially successful (rich) but relations with his parents and sister were poor, although he had a better relationship with his younger brother, because he died in a concentration camp. His bleak verdict on school life contrasted with that of his schoolmate Gershom Scholem, who become Professor of Jewish Mysticism at the newly established Hebrew University of Jerusalem. Benjamin impressed some as reserved, discreet and modest, others as oversensitive and uncompromising.

ellauri064.html on line 83: He maintained a life-long friendship with Shulem. A feature of Benjamin's unorthodox Marxism was his attempt to invest it with the passions of Messianic Jewish mysticism. He was also friends with Theodor Adorno, a critical social theory pioneer who was deeply influenced by Benjamin and helped preserve his legacy. Adorno remarked that Benjamin's work had ‘settled at the cross-roads between magic and positivism. That place is bewitched’.

ellauri064.html on line 85: Benjamin revolutionised text, image and film criticism. His essay ‘Hashish in Marseilles’ confirms that he experimented with drugs (‘under medical supervision’). He argued that reawakening the long-forgotten dreams of childhood could help recover the betrayed potential of technological progress, in the service of humanity's ‘redemption’ in this life. He collected children's books and recorded attentively the development of his son Stefan from behind the crib bars like his contemporary Piaget, especially sensation, imitation, gestures and spontaneity. This is from his celebrated modernist short pieces collection One Way Street:

ellauri064.html on line 87: ‘A child in his nightshirt cannot be prevailed upon to greet a visitor. Those present, invoking a higher moral standpoint, admonish him in vain to overcome his prudery. A few minutes later he reappears, now stark naked, before the visitor. In the meantime, he has washed his tiny skinless wiener.’

ellauri064.html on line 89:     This precious manuscript was lost together with Benjamin's life. Shortly thereafter, Franco reopened the border and collaborationist Vichy French authorities rescinded deportation orders to Germany. I shared this tragic story of almost preventable loss of luggage with suicidal patients; and it has made a difference.

ellauri064.html on line 98: Berliinin eläintarhassa tutustumassa näytteille asetettuihin saamelaisiin. Aika henkevää sekin.

ellauri064.html on line 102: Arthur Koestler (unk. Kösztler Artúr; 5. syyskuuta 1905 Budapest – 3. maaliskuuta 1983 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, historioitsija ja tutkija, joka sai myöhemmin Britannian kansalaisuuden. Kösztler liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen 1931, mutta puhdistettiin syystä puolueesta 1938. Hän asui pääasiassa Lontoossa ja työskenteli kirjailijana ja luennoitsijana. Kesäkuussa 1950 hän piti puheen antikommunististen intellektuellien tilaisuudessa Berliinissä, mikä johti Congress for Cultural Freedomin perustamiseen. Myöhemmin hän kiinnostui paranormaaleista ilmiöistä ja tutki muun muassa levitaatiota ja telepatiaa. Vuonna 1983 hän teki itsemurhan kolmannen vaimonsa Cynthian kanssa sairastettuaan parkinsonin tautia ja leukemiaa. Testamentissaan hän määräsi varansa käytettäväksi parapsykologian professuurin (engl. Koestler Chair of Parapsychology) perustamiseen Edinburghin yliopistoon. Täys pelle siis.

ellauri064.html on line 106: Spätestens seit dem Untergang des Realsozialismus denkt heute kaum noch jemand an solche Lokomotiven. Die Vorstellung einer besseren Zukunft mag in der Ideologie des Neoliberalismus noch einigen präsent sein, etwa der Wunschtraum eines Kapitalismus, der irgendwann keine Diskriminierungen mehr kennen wird – den meisten Linken dürfte die Hoffnung aber erst einmal abhandengekommen sein.

ellauri064.html on line 111: Damit steht er der kalifornischen Ideologie entgegen, die technologische »Lösungen« gesellschaftlichen Veränderungen vorzieht.

ellauri064.html on line 112: Konstruktive, kreative Köpfe sollen es richten: Ein paar Erfindungen hier, ein paar schlaue Ideen da – so kann das Ende der Menschheit vielleicht doch noch verhindert werden. Doch auch Tausende Hackathons werden nicht helfen, wenn die gesellschaftlichen und ökonomischen Ursachen des Klimawandels unangetastet bleiben, also die kapitalistische Produktionsweise, die dem Profit grundsätzlich den höchsten Stellenwert einräumt, nicht beendet wird.

ellauri064.html on line 114:     Timo Honkela järjesteli hackathoneja ennenkuin aivosyöpä vei. Ennen leikkausta se kuzui kaikki vuoteensa viereen kuulemaan viimeisiä evästyxiä. Kuuluisa aivokirurgi Herne-Herne sai sen vielä jaloilleen. Toisella yrityxellä se poistui hyvällä hiljaa takavasemmalle ja Herne Herne lähti Kiinaan keltaisemmille laitumille. Harri Jäppinen ei oikein arvostanut sen kontribuutiota Kielikoneeseen. Se vaikutti kiltiltä mieheltä, mutta mitähän tuumasi sen haaremi. Eläköitynyt Herne-herne leikkelee kiinalaisten aivoja vielä tänäkin päivänä ellei ole kuollut. Se jäi hiljan kiinni huonosta käytöxestä lentokoneessa. Se luuli olevansa jotakin. 

ellauri064.html on line 118: Einst war der Marxismus von einem unbändigen Optimismus geprägt: Nach der Revolution wird der neue Mensch geschaffen, immerzu geht irgendwer dem Sonnenaufgang entgegen, ist der Zukunft zugewandt.

ellauri064.html on line 122: Populaatio palautuu kestävälle tasolle kantokyvyn ylitettyä. Tai sitten tulee ekokatastrofi ja apinapopulaatio alkaa sahata painuaxeen nollaan loppupeleissä. Kaoottista vaihtelua. Huonoja myyrävuosia.

ellauri064.html on line 130: David Vaughan Icke (s. 29. huhtikuuta 1952 Leicester, Englanti) on brittiläinen kirjailija ja salaliittoteoreetikko, joka on vuodesta 1990 lähtien omistautunut selvittämään ”kuka ja mikä todella kontrolloi maailmaa”. Icke on entinen Englannin liigan jalkapallomaalivahti, toimittaja, urheiluselostaja ja vihreän liikkeen kannattaja. Hän on kirjoittanut näkemyksistään yli 20 kirjaa.

ellauri064.html on line 138: 
Siltalan pokan puhvihiha

ellauri064.html on line 140: Eevi Sinistön runoilijarouvalla oli 2020 izenäisyysvastaanotolla mekossa tyttömäiset puhvihihat. Jatkosota-EXTRAn goodreads-sivun puhvispoileri ei pilaa mitään. Siitä selviää enemmän kuin ize niteestä: Syksyllä 2011 huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta kiirii pitkin Arkadianmäen valonarkoja salakäytäviä. Perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Mika Kingelin määrätään tutkimaan asiaa. Katoaminen näyttää liittyvän Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeletonkauppoihin. Jatkosota-extra johdattaa lukijan politiikan salaliitonpunaisiin unikammioihin ja kansallisen identiteetin liukasreunaisiin hiidenkirnuihin. Päähenkilöitä ei ole, mutta verettömien sivuhenkilöiden muodostama ihmistuhatjalkainen saa tarinan edetessä yhä uusia jaokkeita. Yli-Juonikkaan absurdi poliittinen satiiri karjuu kirouksia auringolle ja miehille auringon takana. Kaiken valtioviisauden alku on vaihtoehtoisten tosiasioiden tunnustaminen. Ole onnellinen tai poistu. 

ellauri064.html on line 142: Yli-Juonikkaalla on viehättävä tapa vaihtaa rekisteriä pienillä yksityiskohdilla, ikään kuin huomaamatta outouttaa ympäristöään. Proosan perustaso on lähellä Veijo Meren kaltaisen modernistin tarkkoihin havaintoihin ja yllättäviin rinnastuksiin perustuvaa tyyliä, mutta esikielellinen, alitajuinen tyhjiö väijyy arkisen rekisterin alla ja pulppuilee välillä esiin.” – Vesa Rantama, onkiliero.

ellauri064.html on line 144: Turussa asuva Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on heti vapaa kirjailija. Hän on kirjoittanut eräitä nykykirjallisuutemme omaperäisimmistä teoksista, muiden muassa ylistämänsä Neuromaanin (Otava 2012). Yli-Juonikkaan proosa leikittelee vainoharhan, salatieteiden ja läpitunkemattoman byrokratian teemoilla ja käyttää hyväkseen nyrjähtäneitä vertauskuvia sekä karmeita ja koomisia leikkauksia. Eräs entinen ministeri on todennut, että Yli-Juonikkaan teksti on ”Kafkaa kännissä”. Nykyiset ministerit eivät ole kommentoineet asiaa.

ellauri064.html on line 148: ZOG (salaliittoteoria) ZOG (Zionist Occupation Government tai Zionist Occupied Government) (suom. sionistinen miehityshallitus) on salaliittoteoria, jonka mukaan sionistit tosiasiassa johtavat maata, jonka virallinen hallitus on vain nukkehallitus.

ellauri064.html on line 150: ZOG-termin yhteydessä sanalla sionisti voi olla monta merkitystä. Useimmiten sitä käytetään halveksivana kiertoilmaisuna juutalaiselle kuvaamaan kaikkia juutalaisia negatiivisesti vehkeilijöinä ja salaliittolaisina. Sillä voidaan tarkoittaa myös juutalaista, joka pyrkii tavoittelemaan Israelin hyötyä ennen Yhdysvaltojen hyötyä — usein käyttämällä apukeinona Yhdysvaltain asevoimia ja taloudellista valtaa. Sionisti voi tarkoittaa myös ketä tahansa henkilöä, joka kannattaa ajatusta juutalaisesta valtiosta.

ellauri064.html on line 152: Termin uskotaan juontuvan amerikkalaisen uusnazin Eric Thomsonin vuonna 1976 kirjoittamasta tekstistä Welcome to ZOG-World. Termi tuli laajaan käyttöön The Order -ryhmän suorittamista ryöstöistä The New York Timesiin kirjoitetun artikkelin jälkeen, jossa kerrottiin ryöstöjen tähdänneen rahan keräämiseen ZOGia vastaan. The Order oli antisemitistisiä yhteyksiä omaavan Aryan Nations -järjestön haara.

ellauri064.html on line 156: KOOMA ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Kato myös tämä.

ellauri064.html on line 161: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehit

ellauri064.html on line 163: Bringem down -niminen lostprophetsin kappale on pimeä dystooppinen testosteroninen väkivaltahuutohevimusavideo. Semmosestako Jake pitää? Mitä äiti sanoo? Paniko äiti Jaken harjottelemaan pianoläxyjä? Vai soittiko se huilua? Suu olis sillä siihen sopiva. Imi ressu imi saxofonia. 

ellauri064.html on line 169: Fredrik Granatenhjelm (alk. Granatenhielm; 1. toukokuuta 1708 Odensjö, Barnaps, Smoolanti – 13. joulukuuta 1784 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen majuri, joka palveli Viaporin varuskunnassa. Hän oli filantrooppi, ja harrasti ”puhdasta elämää” ja hyväntekeväisyyttä. Hänen hautansa, niin sanottu vapaamuurarin hauta, sijaitsee Helsingin Kaisaniemen puistossa.

ellauri064.html on line 171: Matu Vanhanen. Tuppeen sahattu. Tuleeko lautakasakin ja uuniperunat? Ans kattoo nyt. Matu Vanhasen isä Tatu teki vaihtoehtoista tutkimusta matuista. Tatun ja Patun suomipeli. Pelin tarkoituksena on kiertää kohdekorttien osoittamilla paikkakunnilla ja kerätä kohdekiekkoja. Samalla pelaajat oppivat mielenkiintoisia asioita kotimaastamme. Eimut sehän on ihanku tää Jaken Talvisota Erikoinen!

ellauri064.html on line 185: Das Brockengespenst ist ein optischer Effekt, der zuerst auf dem Brocken von Johann Esaias Silberschlag im Jahre 1780 beobachtet und beschrieben wurde.

ellauri064.html on line 186: Johann Wolfgang von Goethe hat den Brocken (der auch „Blocksberg“ genannt wird und im Faust den Hexentanzplatz in der Walpurgisnacht abgibt) dreimal bestiegen und wurde von seinem eigenen Brockengespenst erschreckt – der Name der Lichterscheinung soll auch auf Goethe zurückgehen.

ellauri064.html on line 191: Hinku ja haba! :D 


ellauri064.html on line 194: Björn Arne Christer ”Nalle” Wahlroos on Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja. Wahlroos on Sammon merkittävä osakkeenomistaja, omistaa Joensuun kartanon Halikossa ja on toiminut kansantaloustieteen professorina. Hän on myös... KIRJAILIJA! Se on sen titteli Wikipediassa. LOL!

ellauri064.html on line 199: Ground Control to Major Tom. David Bowien ykköshitti Space Oddity. Bowie-puukko on semmonen iso puukko kun oli sillä aussie jäbällä "that ain't no knife. Now this is a knife." Selvä penismeemi. Was he gay, bisexual or bowie? Kai tätä kaikkea. Gender outlaws are cool. Laulussa on myös ankeampi teema, ja sanoitus on myös vertauskuva huumausaineille. Kappaleessa kuultava lähtölaskenta onkin kuvaus heroiinipiikin ottamisen ja sen vaikutuksen alkamisen väliselle ajalle. Heroiinia on pidetty traumatisoituneiden ja heikosta itsetunnosta kärsineiden henkilöiden huumeena, minkä vuoksi se toimi hyvänä metaforana hylätylle, avaruudessa ajelehtivalle astronautille. Huumeaihe oli Bowielle jokseenkin tuttu, sillä hän oli itse kokeillut heroiinia vuonna 1968.

ellauri064.html on line 200: Suomenkielisestä versiosta ”Kapteeni Tom” vastasi vuonna 1973 Arto Sotavalta. Tämmösen mä muistan hämärästi. Mutta Velvet Underground Nico Evening of light: ei mitään havaintoa.

ellauri064.html on line 202: Nyt vasta honasin et Jakella on luvutkin ihan sekaisin. S. 200 alkaa muka 3. luku. Jaskan nootit ja etenkin noottien nootit on aivan sekoja. Pelkkää pelleilyä. Eitää oikeestaan kiinosta mua pätkääkään. Mut ei auta, on kierrettävä tahkoa. Se meillä kahdella on yhteistä että väännetään ilotonta pseudohuumoria joka ei naurata izeäkään. Piru tietää mix muttei kerro. Ei Jaska pidä izeään tosikkona, välitön elämänilo on vaan jäänyt vieraaxi. Monty Pythonista se tykkää tavallaan. Kun vain oppisi nauramaan. 

ellauri064.html on line 204: Mä inhoan kättelyä. Kiitos koronan siitä saa nyt välttyä. Korona on hieno asia. Pidän myös turvaetäisyyxistä. Kasvosuojaimet on ällöjä koska joutuu haistelemaan omia pahoja hajuja.

ellauri064.html on line 206: Kauhun kilometrit on yhdysvaltalainen Steven Spielbergin varhaistyö vuodelta 1971, alun perin televisiolle tehty jännityselokuva, jossa kuvataan maantieraivoa. Pääosassa on Dennis Weaver, jonka vastanäyttelijää, takaa-ajoon lähtevän rekan kuljettajaa, ei näytetä missään vaiheessa kokonaan. Hänen sijastaan Peterbilt 281 -mallinen perävaunullinen rekka kasvaa sivuosanäyttelijän mittoihin.kenen mukaan? Elokuva esitettiin Yhdysvaltain televisiossa 13. marraskuuta 1971, ja Euroopassa se pääsi teatterilevitykseen. Suomessa elokuvan teatteriensi-ilta oli 6. huhtikuuta 1973.

ellauri064.html on line 208: Nää poliitikkojen sielunluotauxet vaikka kuinka satiiriset on yxinkertaisesti tylsiä. Huoh ja haukotus.

ellauri064.html on line 211: Сколопе́ндры (лат. Scolopendra) — род губоногих многоножек из отряда сколопендровых (Scolopendromorpha). Гигантская сколопендра (Scolopendra gigantea)

ellauri064.html on line 221: Keep Calm and Carry On (suom. Pysykää rauhallisina ja jatkakaa) oli Ison-Britannian hallituksen toisen maailmansodan alkuvaiheessa vuonna 1939 tilaama propagandajuliste, josta on 2000-luvulla tullut suosittu käyttökuva erilaisissa tuotteissa. Hollantilaisen neo-Hararin (Rutger Bregman albumissa 204) miälestä tää osoitti et apinat on perimmältään hyviä.

ellauri064.html on line 224: Kalm on tunnekylmä paskiainen joka rääkkää vihollista nazimaisesti. Onko pääteltävä ettei Jaakko sittenkään pidä Kalmista? Mites sitten käy Kalmin hyvän analyysin sodan syistä ja kapitalismista? Onko Kalm kuin Ankat, joka sahaa joskus hyvää joskus pahaa? Vai oisko jopa niin että Kalm sai jo 2 oikein Jaakon kirjanpidossa?

ellauri064.html on line 229: Jaakko/Kalm pohdiskelee ovatko lapset viattomia vaiko vaan puolustuskyvyttömiä. Hetkinen, hetkinen, premissoidaan tilanne. Mitä se vitun viattomuus edes on? Onhan kaikissa aina vikoja, niin sysissä kuin sepissä. Mutta silti vittu, lapset on aikuisisia vaarattomampia sikäli, että niitä kiinnostaa enempi EAT! EAT! kuin KILL! KILL! eikä vielä juuri yhtään FUCK! FUCK! Tätä aspektia ei Jaakko/Kalm ota huomioon, ja menee sixi mezään taas. Mutta Jaakko/Mikaa ei näytä FUCK! FUCK! kiinnostavan muutenkaan. Eihän se juo edes alkoholia, vain energiajuomia. Jake/Mika on kummallisen sukupuoleton. Onko se joku 70-luvulla syntyneiden mammanpoikien oireyhtymä? 

ellauri064.html on line 231: Valtaa pitävä ”ulama” eli yksivakaiden uskonoppineiden joukko ... soveltaa sharia lakia ilman että nämä lait pitää säätää eduskunnassa.

ellauri064.html on line 233: SVL Suomen Vesileikkaus Oy SVL. Putkiosaamista. Tai sit Suomen vaza/rintaliike. Vazat hyllyvät ja rinnat lyllyvät. Jaakko ize on laiha poika. Sillä on kovat vazalihaxet ilman treeniä koska se jännittää seurassa. Hermostuneet henkilöt pysyvät hoikkina koska he liikehtivät levottomasti, vehtaavat, naputtelevat jalkaa lattiaan ja sormia käsinojaan tai pöytään. 

ellauri064.html on line 235:   Kenties taloustieteen ihmiskuva perustuu pieneen psykopaattijoukkoon joka päätyy luonnevikojensa seurauxena hallizemaan kansojen varallisuutta ja kohtaloita. Juurikin näin.

ellauri064.html on line 240:   Jaakon(kin) käsitys jännyydestä on omaxuttu gangstaelokuvista ja teeveestä. Se on surullista. Ne on säälittäviä. Ehkä Unto Remexen trillereiden lukeminen oli tehnyt tepposensa hänellekin. Eikö Tuomioja aikoinaan moittinut Remexen kirjoja epäuskottavuudesta ja ryssävihasta? Samaa voisi ehkä sanoa myös Jatkosodasta. Ellei kaikki sittenkin olekin vaan viziä, läppä läppä, ezä tajua. "Ontuva leikinlasku ei minua tällä kertaa kiinnosta", sanoo Jaskan alter ego Riman Alittaja siv. 360. Entä kiinnostaako tässä? Ota selvää Erkki Tuomioja. 

ellauri064.html on line 247: Esitelläänpä joitakin Jaken ensyklopedisen romaanin "jänniä" hahmoja.

ellauri064.html on line 249: Adrian Dietrich Lothar von Trotha (* 3. Juli 1848 in Magdeburg; † 31. März 1920 in Bonn) war ein deutscher Kolonialbeamter. Sein „Vernichtungsbefehl“ gilt als Grundlage des Völkermordes an den Herero und Nama.

ellauri064.html on line 250: Den Berichten zufolge wird Trotha als ausgesprochen machthungrig, hart, unnachgiebig und beratungsresistent skizziert. Dementsprechend unbeliebt war Trotha in Deutsch-Südwestafrika.

ellauri064.html on line 251: Tatsächlich wurde selbst in Gesellschaft von Missionaren offen der Wille der Deutschen zur Vernichtung ganzer Stämme geäußert. 

ellauri064.html on line 255: Wir schämen uns für die fürchterlichen Ereignisse, die sich vor einem Jahrhundert in Namibia abgespielt haben.“ – Thilo von Trotha

ellauri064.html on line 258:   har_von_Trotha%2C_Grabmal_auf_dem_Poppelsdorfer_Friedhof.jpg/220px-Lothar_von_Trotha%2C_Grabmal_auf_dem_Poppelsdorfer_Friedhof.jpg" />

ellauri064.html on line 259: Grab Lothar von Trothas auf dem Poppelsdorfer Friedhof in Bonn

ellauri064.html on line 262: Robert James Zdarsky (June 3, 1950 – March 30, 2015), better known by his stage name Robert Z´Dar, was an American character actor and film producer, best known for his role as officer Matt Cordell in the cult horror film Maniac Cop and its two sequels. Never heard. Kärsi kerubismista (leukavuudesta). Rokonarpiset ihmiset on nykyään yleensä kärsineet pahasta aknesta.

ellauri064.html on line 267: tukastaan sekä askeettisista elämäntavoistaan, sotilaselämän ihailusta ja voimakkaasta isänmaallisuudesta. Hän osallistui myös aktiivisesti Parkanon suojeluskuntatoimintaan. Parooni oli 1930-luvun alussa mukana Lapuan liikkeen toiminnassa ja kirjoitti ahkeraan Sinimusta- ja Fascisti-nimisiin lehtiin. Hän oli myös Fascisti-lehden päätoimittajana kesällä 1931. Taas tää fasistikortti nousee pakasta. 

ellauri064.html on line 271: Se vähän kummastuttaa että paronin, Elimäen Moision perijän ja kaivosfirman toimarin kesämökki olis joku yhden huoneen koju, jonka pihalla tönöttää vielä asuntovaunu. Naapurit heti kuusiaidan takana. Ei ihan tunnu säädynomaselta.

ellauri064.html on line 273: Razumestari Rabbe Wrede Liivinmaalta pääsi säätyyn 1625 lainattuaan hevosta meidän Kustaa enolle 30-v sodassa. Mixhä tähän piti laittaa tollanen rivo ja tarpeeton sianteurastus? Onxe daideellisda? Vai  onxe vaan jotain rotinkaisen kateutta? Kenties luihu Johan Wrede vittuili Jaskalle jossain matineassa? Vielä ruozixi? Johanin vaimo jätti sen vielä 70-vuotiaana. Eikä kaavakuvalla ole textin kanssa mitään tekemistä. Se on varmaan hassua. Sillä voisi päästä Piha-Anteron noirin huumorin kukkapenkkiin. 

ellauri064.html on line 276: Der Völkische Beobachter (VB) war von Dezember 1920 bis zum 30. April 1945 das publizistische Parteiorgan der NSDAP. In scharfer Abgrenzung zu bürgerlichen Zeitungen bezeichnete sich der VB als „Kampfblatt“ und war programmatisch mehr an Agitation als an Information interessiert. Pressehistoriker nannten den VB daher „plakathaft“ und seinen Stil „mehr gesprochen als geschrieben“. Zunächst erschien der VB zweimal wöchentlich, ab dem 8. Februar 1923 täglich im Franz-Eher-Verlag in München. Er wurde nach den Anfangsjahren reichsweit vertrieben.

ellauri064.html on line 277: Ab Februar 1941 gab der VB die bis dahin in Deutschland allgemein benutzte Frakturschrift auf und wurde komplett in der modernen Antiqua gesetzt, die von den Nationalsozialisten als „geschmackvoll und klar“ bezeichnet wurde und der von der Propaganda behaupteten „Weltgeltung des Reiches“ entsprechen sollte (Antiqua-Fraktur-Streit). Die Auflage steigerte sich mit dem Erfolg der nationalsozialistischen Bewegung enorm, 1931 erreichte sie über 120.000, überschritt 1941 die Millionen-Grenze und soll 1944 1,7 Millionen Exemplare betragen haben.

ellauri064.html on line 282: In 1971, Kaczynski moved to a remote cabin without electricity or running water near Lincoln, Montana, where he lived as a recluse while learning survival skills in an attempt to become self-sufficient. He witnessed the destruction of the wilderness surrounding his cabin and concluded that living in nature was untenable; he began his bombing campaign in 1978. In 1995, he sent a letter to The New York Times and promised to "desist from terrorism" if the Times or The Washington Post published his essay Industrial Society and Its Future, in which he argued that his bombings were extreme, but necessary to attract attention to the erosion of human freedom and dignity by modern technologies that require large-scale organization. 

ellauri064.html on line 287: With the Newseum in Washington, D.C. closing its doors at the end of this month, many pieces of American history may be needing new homes. It includes an infamous piece that is from Montana. The museum is home to the wilderness cabin that was once home to Ted Kaczynski, also known as the Unabomber.

ellauri064.html on line 289: Kaczynski was captured in April of 1996 and according to the FBI, the cabin was key piece of evidence. It housed 40-thousand handwritten journal pages, a live bomb, bomb-making components and descriptions of Kaczynski´s crimes. Since it will no longer be on display in the nation´s capital after the Newsuem closes, the Montana Historical Society director Bruce Whittenberg is trying to see if the piece could make its way back to the Treasure State.

ellauri064.html on line 291: "It tells an important story of Montana," said Whittenberg. "And it's not a story we're necessarily proud of, or that we like to relive. But it was a big story in Montana, big story nationally and internationally. And that´s an artifact that represents that story and so part of our role here is to make sure those things are preserved for future generations. It can still bring in megabucks."

ellauri064.html on line 292: The historical Newseum is closing its doors after more than a decade in its Washington, D.C. location.

ellauri064.html on line 300: Elovaara olis muka suomennos sanasta Lifsfara. Ha ha. Pienenä naurettiin puujalkavizille samalla kutittamalla omaa kainaloa. Tää oli varmaan taas Jaakkiman puujalkavizejä. Tässä on sulle Jaska oikea lifsfara:

ellauri064.html on line 304: edustaa turkulaisten alakoulujen oppilaskuntia. Se on lasten näkökulman asiantuntijaelin ja vaikuttajaryhmä. Turun Lasten Parlamentin suurkokouksissa on paikalla kaksi edustajaa kaikista turkulaisista alakouluista ja se on kanava lasten ja nuorten mielipiteiden, ehdotusten ja palautteen välittämisessä valmisteluun ja päätöksentekoon kaupungin toimialoille, luottamushenkilöille ja päättäjille. Aloitteiden tarkoitus on yhdessätekemisen ilo. Turun Lasten Parlamentin hallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Hallitus valitaan vaaleilla yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Hallituksen tehtävänä on työstää alakoulujen oppilaskunnilta saatuja aloitteita, viedä niitä eteenpäin sekä valmistella Turun Lasten Parlamentin tulevia suurkokouksia.  Turun Lasten Parlamentin toimintaa ohjaavat lasten osallisuuden koordinaattorit Markku Eskelinen ja Jaakko Yli-Juonikas.

ellauri064.html on line 306:     rottakonsilio, kerjäläisten syndikaatti, rahastot, velkavankiloitten saaristot ja Baal-kartelli. Valaistuneen mummon filosofiaa s. 268. Ei tässä lie mitään järkeä. Tää pätkä on jostain syystä nostona Jaakko Yli-Juonikkaan Siltala-katalogissa, kuvituxena ryhdittömän Jaakon ohessa vulgäärin näköinen sammakko, joka sanoo "Kaaos on puhunut. Pulinat pois."  Kansa on puhunut ja pulinat pois on "puhkikulunut vaalimaneeri". Sekin lie jostain armeijayhteydestä nyysitty, ainakin toi pulinat pois kuulostaa komppanian puhuttelulta. Uudet uhkakuvat tuli sammakolta. Kansa on puhunut, Natoon tukka putkella. 


ellauri064.html on line 307:   Mummo ei voinut viitata ihmiskuntaan esimerkixi "älyllisenä elämänä". Älytöntähän se onkin. Nää on tämmösiä lukion filosofian kurssin video-oppimateriaaleja. Pintapuolisesti kazoen mystiikkaa, tarkemmin pelkkää pöpinää, sivuntäytettä. Maxettiinkohan Juotikkaallekin per sana, kuten Dickensille?  Kaikki on hyvin, mikään ei ole tärkeää. Kirjailija-apuraha pitää hengissä. 

ellauri064.html on line 322: Onneksi perussuomalaisten haaksirikkoinen tilanne on korjautunut Jussi Halla-ahon ja Laura Huhtasaaren hienon johtajuuden ansiosta. Tosin oman nuorisojärjestön avoin ja julkinen halveksiminen kuulostaa täysin Timo Soinin sairaalta henkiseltä perinnöltä.

ellauri064.html on line 324: Minua ei motivoi toimintaan mikään muu kuin aate. Ei raha, ei asema, ei ura. Siksi voin olla tasan oma itseni. Minun junani pysyy raiteilla.

ellauri064.html on line 328: James Hirvisaari (born 2 July 1960) is a Finnish politician. He was elected to the Finnish Parliament in the 2011 general election held on 17 April on the electoral list of the Finns Party, but since 2013 he has represented Change 2011.     


ellauri064.html on line 331: During his 2011 election campaign Hirvisaari was critical of the immigration policies in Finland ("Maahanmuutto hallintaan! – Immigration under control!), and supported national sovereignty ("Riittää, että kansalaiset ovat sitä mieltä – muita perusteluja ei tarvita." – "It is enough that the citizens are of that opinion – no other arguments are needed.") as well as Finland generally as a country ("Suomen kieli – Suomen mieli – Suomen luonto – Suomen lippu" – "Finnish language – Finnish mindset – Finnish nature – Finnish flag"). In July 2011 Hirvisaari stated that the killings in Oslo on 22 July 2011, by right-wing extremist Anders Behring Breivik (Fjotolf Hansen), were a side-effect of Norway's immigration policies. 

ellauri064.html on line 333: Just before the 2011 general election Hirvisaari was prosecuted for his blog in the Uusi Suomi newspaper web site under the title "Kikkarapäälle kuonoon" ("Sock the kinkyhead"). The text referenced an attack on a foreign person in Helsinki — Hirvisaari wrote that the crime had not necessarily been a racist one. In November 2010 the district court of Päijät-Häme dropped the charges against him of incitement. After consultation with the deputy general attorney, Jorma Kalske, the state appealed against the verdict. In December the Kouvola court of appeals found Hirvisaari guilty of incitement and fined him.

ellauri064.html on line 335:       James Hirvisaari was one of the authors of the so-called "Nuiva Manifesti" ("The crabby or peevish electoral manifesto"), an election campaign programme critical of current Finnish immigration policy. The other authors were Finns Party politicians Juho Eerola, Jussi Halla-Aho, Olli Immonen, Teemu Lahtinen, Maria Lohela, Heikki Luoto, Heta Lähteenaro, Johannes Nieminen, Vesa-Matti Saarakkala, Pasi Salonen, Riikka Slunga-Poutsalo and Freddy Van Wonterghem.

ellauri064.html on line 337:     Näistä nimistä monet varmaan esiintyy EXTRAssa hassusti väännetyissä muodoissa. Ei jaxa. 

ellauri064.html on line 345: He also discusses some challenges faced when developing dialogical practices. He looked at Open Dialogues as used in psychiatry and Anticipation Dialogues as used in the no-mans-land between health, social, education and other services around common clients. By seeking to “benchmark” OD and AD, his hope is to gain insight not only into these two approaches, but also into the conditions for generating dialogicity in general.

ellauri064.html on line 349: Teoksen jälkisanoissa Arnkil kertoo, että tapahtumien historialliset raamit pitävät paikkansa ja suuri osa henkilöistä on oikeasti eläneitä ihmisiä. Lukija onkin vakuuttunut kirjailijan laajasta ja syvällisestä asiantuntemuksesta ja nostaa sille nöyrästi hattua. Pelkkä asiantuntemus ei kuitenkaan tee romaanista kiinnostavaa. Arnkililla on ollut vaikeuksia puhaltaa tapahtumiin ja henkilöihin eloa. Benin kiertomatka on tarjonnut  mahdollisuuden esitellä kansanheimoja, niiden tapoja, uskontoja ja palvontamenoja, mutta lukijasta reissun kuvaus on melko puuduttavaa, vaikka tarinan elävöittämiseksi on nähty vaivaa. Henilönä Ben on pökkelö. Hän on usein peloissaan, mitä kuvataan epävarmalla pu-pu-puheella. Olisiko tämä keino hieman pölyinen?

ellauri064.html on line 355: Open Dialogue is a complex way of work in the mental health care system introduced by Finnish psychotherapist Jaako Seikkula. It has been developing in Western Lapland during the past 30 years.

ellauri064.html on line 358:     The Network for Dialogical Practices is an open platform for researchers, students and practitioners who want to help people in distress by full presence, responsiveness and human connection. The European Network for open dialogical practices started in 2008 to care for the legacy of Tom Andersen, Gianfranco Cecchin and Michael White who all passed away shortly one after another and to preserve their voices for the future generations. 

ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan! 

ellauri064.html on line 366:     Lähde: Antti Nylen han-ja-katkeruuden-esseet">https://www.goodreads.com/book/show/5706066-vihan-ja-katkeruuden-esseet. Hilloo vähän aikaa sitä.

ellauri064.html on line 372:   Jaakko on mukava mies ja sen kanssa on kiva tehdä töitä, mutta Jatkosota-EXTRA oli Arnkilin uran kovin pala. Sen textit on kerta kaikkiaan niin komplexisia, niin huurusia ja outoja. Niissä pääsee todella testaamaan izeään lukijana, ihan kuin Grand Theft Autossa autokuskina. Runsaita, kummallisia, pettäviä, hämääviä sommitelmia. Ei niistä lukemalla selviä. Jatkosota-EXTRA on Jaakon magnum opus, joka ei saanut edes Finlandiaa. Mahtoi mukavaa miestä harmittaa. 

ellauri064.html on line 374: Satiirisesti käsittelee eilispäivänpolitiikkaa ja kaikenlaisia muita netti-ilmiöitä. Salaliittoja ja suhmurointia. Uutiset vaan muuttuu niin nopeesti ettei Jaakon satiiri pysy vauhdissa. Maailma = pahkasika^10. Mutta on se silti katarttinen, ainaskin Arnkilin mielestä. Vie pimeyteen mutta päästää välillä haukkaamaan happea. Joo! huutaa Marko välistä. Ihankuin Riitta, se ei vahingossakaan sano Aha! Ihanko totta? Älä?

ellauri064.html on line 380: Harkonnen, The Baron Vladimir (/ ˈ h ɑːr k oʊ n ən / or / h ɑːr ˈ k oʊ n ən /) is a fictional character from the Dune franchise created by Frank Herbert.

ellauri064.html on line 383: Oireistolle ominaista on kallonluiden liian aikainen yhteen kasvaminen. Tämä tekee pään muodosta poikkeavan. On kuitenkin mahdollista, että diagnoosiin päästään vasta aikuisiällä, jos oireisto on henkilöllä lievänä. Rikun mielestä naapurin Helmin äidin olisi pitänyt reilusti tunnustaa, että Helmillä oli se. Sen sijaan se oli olevinaan ihankuin Helmissä ei olisi mitään vikaa. Riku ei antanut Maxin enää leikkiä pienipäisen Helmin kaa. 

ellauri064.html on line 385:     Yrjö von Grönhagen (3 October 1911 in Saint Petersburg – 17 October 2003 in Helsinki[1]) was a Finnish nobleman and anthropologist. He is best known on his 1930s work at the Nazi pseudoscientific institute Ahnenerbe.

ellauri064.html on line 386: During World War II, the Nazi-minded Grönhagen worked for Finland´s propaganda department and served as its military attaché in Berlin. He was arrested in Oslo 1945 and held in custody for two years. After his release Grönhagen was a businessman and emigrated to Greece in 1964. He first lived in Crete and later in Athens serving as the Master of the Christian Order Ordo Sancti Constantini Magni.

ellauri064.html on line 388:     Sen poika Juhani oli Norssin kreikanmatkan isäntänä Kreetan Kastelli Kissamoussa 1968, samana vuonna kuin "ihminen" meni kuuhun. Pieni askel ihmiselle, iso ihmiskunnalle. Yksi askel eteenpäin, 2 taaxepäin. 

ellauri064.html on line 402:     Himmler oli kiinnostunut Karjalasta. Kun hän sai lahjaksi kanteleen, hän halusi heti tilata SS-johdolle kymmenen kannelta lisää. Työhuoneensa seinällä hän piti valokuvaa karjalaisesta runonlaulajasta Timo Lipitsästä.

ellauri064.html on line 407:     Georgella (von Grönhagen) oli huippuvirka SS:n Ahnenerbe-instituutin johdossa, kunnes huomattiin, että äijähän on pelkkä valehtelija. Saivat lähteä yhdessä Felix Kerstenin kanssa, mutta George palasi Berliiniin sodan aikana Valtion tiedotuslaitoksen yhteyshenkilönä ollen siinä sodan loppuun saakka.  (Lähde: Suomi-24)

ellauri064.html on line 409: Musta käsi (serb. Црна рука, kroatiaksi Crna ruka), virallisesti Yhdistyminen tai kuolema (Уједињење или смрт, Ujedinjenje ili smrt), oli Serbiassa vuonna 1911 perustettu oikeistolainen salaseura. Järjestön tarkoituksena oli liittää kaikki serbien asumat Itävalta-Unkarin ja Osmanien valtakunnan alaisuudessa olleet alueet Serbiaan ja perustaa Suur-Serbia. Mustat kädet yhteen hakkaa, musiikki ei koskaan lakkaa. Vaikka olen valkoinen, munani on musta. Kaanamuuna, ooregaano, se huva huva huva pitsa on. Mita mita mita mita mita sina sanoa.

ellauri064.html on line 411:     Unto Johannes Vartiovaara (24. kesäkuuta 1904 Salla – 4. tammikuuta 1999 Helsinki) oli Kerttu Huttusen mies, suomalainen mikrobiologi. Niillä oli mökki mantereella Kehvolla Pikkoa vastapäätä. Alle saan tuhannen ei myyvä. Hän oli Helsingin yliopiston ylimääräinen professori 1940–1948, professori vuodesta 1948 sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani 1957–1963. Hän oli Suomen ensimmäisen ei-lääketieteellisen mikrobiologian oppituolin haltija, mikrobiologian laitoksen ja opetuksen perustaja. Hän työskenteli Viikin kampuksen syntymisen puolesta ja toimi sen rakennustoimikunnan puheenjohtajana.

ellauri064.html on line 417:     Maria Åkerblom syntyi ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen Tammisaaren lähellä, alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnasi maailmanlopusta. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä muun muassa Teerijärvellä ja Alavetelissä, mutta hän saarnasi myös Helsingissä. Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan monet muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia.

ellauri064.html on line 419: Wartiovaara tutustui 1919 horrosaarnaajana toimineeseen Maria Åkerblomiin ja Wartiovaaran perhe otti 20-vuotiaan Åkerblomin kasvattityttärekseen sen jälkeen, kun hän oli saanut horrostilassa tällaisen kehotuksen Jumalalta. Wartiovaarat ja Åkerblom muuttivat samana vuonna Kokkolaan, jonne he asettuivat asumaan. Kokkolassa Åkerblom piti Hakalahden rukoushuoneella horrossaarnoja, joita kävi kuuntelemassa parhaimmillaan satojakin ihmisiä. Wartiovaara osti Åkerblomille 100 000 markkaa maksaneen ratsuhevosen, kun Åkerblom oli saanut unessa tätä koskevan kehotuksen. Uskonliikkeelle rakennettiin Kokkolaan kaksikerroksinen asuintalo, ns. Marian palatsi. Mutta saiko Eino Marialta pillua?      

ellauri064.html on line 421:     Kun Kokkolassa 1919 käynyt arkkipiispa Gustaf Johansson oli julkisesti nuhdellut Åkerblomia, Wartiovaara julkaisi omalla kustannuksellaan 1920 teoksen Maria Åkerblom totuuden valossa, eräitä koettelemuksia ristin tiellä, jossa hän puolusti Åkerblomia ja kuvasi myös omia uskonnollisia pohdiskelujaan. Wartiovaara tuomittiin sitten vuoden vankeusrangaistukseen ns. Erik Stadius-jutussa. Stadius oli 14-vuotias poika, joka oli tuonut Helsingistä Kokkolaan Åkerblomin ratsuhevosen ja jäänyt Kokkolaan hevosen hoitajaksi. Åkerblomin liikkeen jäsenet pieksivät pojan Åkerblomin vaatimuksesta hevosen sotkettua pojan sille tuomia heiniä. Useita liikkeen jäseniä joutui syytteeseen pahoinpitelystä, mistä alkoi pitkä aina 1920-luvun lopulle saakka jatkunut liikettä koskeneiden oikeudenkäyntien sarja.

ellauri064.html on line 423:     Wartiovaaran vankeustuomio kumottiin korkeimmassa oikeudessa, mutta hän puolestaan haastoi oikeuteen muutamia kokkolalaisia pahoinpitelystä sen jälkeen, kun he olivat heitellet häntä ja muita liikkeen jäseniä mädäntyneillä kananmunilla tammikuussa 1920. Syyskuussa 1922 Kaarlelan Korpilahden kylässä tapahtui vakavampi välikohtaus, kun ratsastusretkellä ollut Åkerblom ampui browningilla laukauksen kohti vastaantullutta maanviljelijä Frans Honkaa, joka oli hätistänyt Åkerblomin koiraa pois hevosensa kimpusta. Seuranneessa oikeudenkäynnissä liike toi esiin 20 todistajaa, jotka väittivät, että maanviljelijä Honka olikin itse heitellyt Åkerblomia useilla katukiven kokoisilla kivillä ja ampunut tätä kohti. Todistajien mukaan Åkerblomilla ei ollut asetta mukana. Todistuslausunnot osoittautuivat perättömiksi, ja useat todistajista joutuivat syytteeseen väärästä valasta.

ellauri064.html on line 425:     Tämän jutun seurauksena åkerblomilaisten seurakunta Kokkolassa hajosi keväällä 1923 ja Marian palatsina tunnettu liikkeen jäsenten asuintalo myytiin. Liikkeen johtajat ja noin 220 jäsentä muutti samassa yhteydessä Kokkolasta Helsinkiin, jossa liike hankki ns. Toivolan huvilan Meilahdesta. Maria Åkerblom jäi joulukuussa 1923 kiinni kangasvarkauksista ja päätyi lopulta lääninvankilasta mielentilatutkimuksiin Kammion sairaalaan. Heinäkuussa 1924 Åkerblomin liikkeen jäsenet yrittivät ampua Kokkolassa Suntin suulla veneellä kaupunkiin tulossa olleen nimismies E. Weneliuksen, joka haavoittui vakavasti murhayrityksessä. Wenelius oli toiminut syyttäjänä Åkerblomin liikettä koskeneessa väärävala-jutussa. Tekijät saatiin kiinni Jyväskylässä, ja selvisi, että he olivat saaneet Maria Åkerblomilta ohjeen raivata Wenelius pois tieltä. Åkerblom karkasi helmikuussa 1925 Kammion sairaalasta mutta palasi julkisuuteen toukokuussa sen jälkeen, kun Turun hovioikeus oli hylännyt häntä vastaan nostetun syytteen varkauksista. Korkein oikeus tuomitsi kuitenkin Åkerblomin tässä jutussa kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen, jolloin Åkerblom katosi uudestaan helmikuussa 1926, kunnes hänet vangittiin heinäkuussa 1926 Toivolan huvilassa.

ellauri064.html on line 427:     Nimismies Weneliuksen murhayritysjutun tutkinta eteni niin, että Wartiovaara vangittiin tammikuussa 1927 ja hänet tuotiin Kokkolaan kuulusteltavaksi. Kun toista jutun syytettyä Åkerblomia oltiin tuomassa Kokkolaan, tämä hyppäsi liikkuvasta pikajunasta Kruunupyyn kohdalla ja piiloutui metsään, josta etsijät hänet kuitenkin löysivät. Jutun käsittelyn aikana Åkerblom karkasi uudelleen kesäkuun alussa 1927 Kokkolan poliisiputkasta. Hänet kuljetettiin Essex-merkkisellä henkilöautolla Tampereelle ja sitten kertoman mukaan pyykkikorissa Helsinkiin Toivolan huvilaan, josta poliisit pidättivät hänet kymmenen päivän kuluttua. Heinäkuussa 1927 Maria Åkerblom ja metsänhoitaja Wartiovaara tuomittiin Kokkolan raastuvanoikeudessa 15 vuoden kuritushuonerangaistukseen yllytyksestä murhaan ja väärään valaan. Vaasan hovioikeus alensi myöhemmin Wartiovaaran tuomion 12 vuoteen ja Åkerblomin tuomion 13 vuoteen. Korkein oikeus alensi Åkerblomia tuomiota vielä kahdeksaan vuoteen. Åkerblom yritti tuomiota kärsiessään paeta Hämeenlinnan naisvankilasta, mutta pako päättyi jo Hämeen läänin Koskella, kun pakoauto törmäsi sillankaiteen kivipilariin. Vankilasta vapauduttuaan Wartiovaara asettui Helsinkiin ja jatkoi edelleen mukana Åkerblomin liikkeessä. 

ellauri064.html on line 431:   Jaskan nooteissa on useitakin huonoja ajatuxia. Esim se että Suomen sudet voi ottaa hengiltä koska ryssiin niitä jää jälelle. Tää on tätä critical habitat-paskanjauhantaa. Otetaan mieluummin Jaska hengiltä. Jäähän ziljoona paskiaista vielä jälelle. Tai että vapaakauppasopimuxet edistää kapitalismin loppua, kerta sitton helpompi tehdä vallankumousta. Tää on taas tätä osta kissa päästäxesi eroon hiiristä virheajattelua. Ei kyltää Jaska taitaa sittenkin olla ihan paska. Vaixe onkin kuin Veijo Meren juonikas mies, ei se siihen kyykisty mihin se paskantaa. 

ellauri064.html on line 440:   Satanotalmudisti. Pelkkä satanisti on urbaanin sanakirjan mukaan saatanan palvoja. Pelkkä talmudisti on jutkupentujen käsikirjan Talmudin asiantuntija. Mut mikä on niiden hybridi? Joku hämärä kirja löytyy googlesta nimeltä Satanic Talmud: The most evil text ever written by human hands Paperback – February 25, 2013, kirjoittaja joku vielä hämärämpi L.P.Strangecraft. Se näyttää eziskelevän kristittyjä vituttavia kohtia Talmudista. Niitä löytyy, on jutkujakin mahtanut ottaa päähän kristittyjen touhutus, kuten kääntäen. Jeesuxen suuhunkin on pantu koko joukko jutkuja halventavia läppiä. So far so good, mut vastaako tää kysymyxeen? Ei ihan. Vähän kuitenkin luulen et tää on äärioikislaisten haukku muille kuin omille pojille. Ellei sitten justiinsa vastoin päin. Kuk näistä hihhuleista selvän ottaa.

ellauri064.html on line 442: Uusi maailmanjärjestys (engl. New World Order) on pahaa foliohattuilua. Salaliittoteoria, jonka mukaan yksi tai useampi taho pyrkii perustamaan yhden ja kaikkivaltiaan maailmanhallituksen. Tämän epäkakistokraattisesti muodostetun tiimin väitetään pyrkivän säätämään maailmanlaajuiset lait tuomioistuimien ja sotilaallisen voiman avulla. Hemmetti, ei niitä tarvi kexiä lisää, sellaiset tahot meillä on jo ennestään. 

ellauri064.html on line 444: Tämän uuden maailmanjärjestyksen takana ovat Yhdistyneet kansakunnat sekä sen alaiset Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, Maailman talousfoorumi, Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin, Roope Ankka, Kroisos Pennonen ja Kulta-Into Pii. Muita usein mainittuja järjestöjä ovat Bilderberg-ryhmä, Turtselit, trilateraalinen komissio ja yhdysvaltalainen Council on Foreign Relations.

ellauri064.html on line 448: Bilderbergin alkuunpanija oli puolalaissyntyinen Joseph Retinger, joka oli toisessa maailmansodassa Britannian SOE:n agentti ja kiertävä diplomaatti. Sodassa Retinger toimi linjojen takana Puolassa. Sodan jälkeen hän paneutui kamppailuun yhtenäisen Euroopan puolesta CIA:n tuella. Hänen toimintansa seurauksena 29. toukokuuta 1954 Alankomaiden Oosterbeekin Hotel de Bilderbergissä järjestettiin kolmipäiväinen huippusalainen kokous, jossa 75 eri alojen merkittävää henkilöä 14 maasta pyrki keskustelemalla yksimielisyyteen maailmanpoliittisista aiheista. Tunnetuin osallistujista oli liikemies David Rockefeller. Osallistujajoukon toivottivat tervetulleiksi Retinger itse ja toinen Bilderbergin perustajahahmoista Alankomaiden prinssi Bernhard.

ellauri064.html on line 460:   Kazo vainoharhaisesti myös Trilateraalinen komissio, ERTI (Euroopan teollisuusjohtajien pyöreä pöytä) ja Trump, Trump, Kamala Harris sekä Trump.

ellauri064.html on line 463: Uuden maailmanjärjestyksen juurten on usein väitetty johtavan 1700-luvun lopulla toimineeseen baijerilaiseen Illuminati-järjestöön sekä vapaamuurareihin, joiden myös väitetään nykyisin kontrolloivan uutta maailmanjärjestystä. Enkka on Pat Robertsonilla, jonka mielestä NWO liittyy Vanhan testamentin kirjoituksiin ja Baabelin torniin.

ellauri064.html on line 465: Teorian mukaan uuden maailmanjärjestyksen voimat ovat vastuussa lähes kaikista 1900-luvun suurista sodista sekä taloudellisista onnistumisista ja kurimuksista, joista heidän myös väitetään hyötyneen suuresti. Näihin tapahtumiin on luettu muun muassa Venäjän bolševikkivallankumous, 1930-luvun lama, ensimmäinen ja toinen maailmansota, kylmä sota sekä Neuvostoliiton hajoaminen. Nälänhätien, tautien ja aids-epidemian on väitetty olevan uuden maailmanjärjestyksen aseita, joilla he kontrolloivat maailman väestöä ja vähentävät näin rajallisiin luonnovaroihin kohdistuvaa painetta. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen tarkoituksena taas on väitetty olleen sotatilalakien oikeuttaminen. Jotkut kutsuvat YK:n valtuuttamaa Persianlahden sotaa ensimmäiseksi avoimesti uuden maailmanjärjestyksen sodaksi, koska silloinen Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush käytti kyseistä termiä puhuessaan kongressille.

ellauri064.html on line 469: Teorioiden mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä menetelmiä totalitaristisen järjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ovat muun muassa informaation kontrolloiminen, kansalaisten joukkovalvonta, kielenkäytön hallitseminen, sananvapauden rajoittaminen, kemikaalinen kontrolli ja väestön vähentäminen. Monelle tällaiselle toimenpiteelle on saatu vähemmän tiedonhaluisten kansalaisten tuki kutsumalla niitä ”suojeluksi” terrorismilta, rikollisuudelta tai tautiepidemioilta. Väestön harventaminen on kyllä varmin tie harvainvaltaan. 

ellauri064.html on line 475:   Juutalaiset nääs suunnittelivat länsimaisen kristityn yhteiskunnan alistamista. Suunnitelmiin kuului maailmantalouden romahduttaminen ja poliittisen järjestyksen horjuttaminen sosialismin ja anarkismin avulla. Tärkein keino oli lehdistön, rahalaitoksen ja poliittisten instituutioiden haltuunotto kullan ja rahan avulla. Euroopan maita lietsottaisiin sotimaan keskenään, ja uskonto korvattaisiin ”aritmeettisesti lasketuilla materiaalisilla tarpeilla”. Moraalin turmelijoina toimisivat alkoholi ja pornografia. Ei siis ihan päätön ajatus, mutta kuka uskoo että ahne juutalainen peukuttaisi omaisuuden jakoa? Eikös jenkkijutkut justiinsa kampanneet punakoneen kapitalismin avulla?

ellauri064.html on line 477:     Roope Scrooge Ankka (ent. MacAnkka) (12. toukokuuta 1887, Glasgow – 21. tammikuuta 2007, Ankkalinna) oli maailman rikkain henkilö ja Life-lehden listan mukaan Maailman historian suurituloisin, joka ei urallaan tehnyt lahjoituksia (paitsi Yhdysvaltain asevarustamolle). Hän oli myös yksi maailman iäkkäimmistä henkilöistä sekä vanhin elossa ollut sotanorsu ja Hitler. Vuoteen 2020 mennessä hän olisi ollut maailman vanhin ankka. Eikä siinä kaikki! Yhdysvaltalaiset ja englantilaiset tiedemiehet ovat löytäneet 425 miljoonaa vuotta vanhan fossiilin, jolla on maailman vanhin penis. Tälle 5 millimetriä pitkälle oliolle on annettu nimeksi Colymbosathon ecplecticos, joka tarkoittaa ällistyttävää uiveloa, jolla on suuri penis.

ellauri064.html on line 487:   Tekijä Samuel Tuominen on 02/10/2019 ja täys mulkero. "Ehkäpä Jumala on kutsunut minut varoittamaan lopusta juuri siksi, että voisin varoittaa ihmisiä paljon vaarallisemmasta "maailmanlopun kultista", joka ottaa muotoaan nyt Prinssi Charlesin johtaman "maissilasten" lapsiarmeijan muodossa (Greta itse tviittasi heinäkuussa Charlesin varoituksen, jonka mukaan meillä olisi vain 18 kuukautta aikaa pelastaa maailma)."

ellauri064.html on line 491: Keskityin äskeisessä blogijulkaisussani 16 -vuotiaan ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin käynnistämään globaaliin koululakkoliikkeeseen. Koululakkoliike on kuitenkin yhteydessä toiseen kansainväliseen protestiliikkeeseen nimeltä Elokapina (eng. Extinction Rebellion), joka sai alkusa Iso-Britanniassa toukokuussa 2018. Greta itse osallistui elokapinoitsijoiden tilaisuuteen Lontoossa tämän vuoden huhtikuussa. Liikkeen suomalainen verkkosivu julistaa: ”Globaali kapina alkaa” ja kutsuu Pohjoismaissa asuvia ihmisiä osallistumaan Berliinissä lokakuussa järjestettäviin massa-aktioihin. Liikkeen johtajien mukaan elokapina on ”yhtenäinen, pitkän aikavälin globaali voima, ei jokin kipinä kattilassa.” Kaikkien poliittisten liikkeiden tapaan elokapinalla on myös oma symbolinsa, ympyrän sisällä oleva pelkistetty tiimalasi. Tuleeko siitä pian yhtä pelätty symboli kuin natsien hakarististä tai kommunistien sirpistä ja vasarasta? Liikkeen päämääriin kuuluu mm. hallitusten painostaminen lainsäädäntöön, joka nollaisi nettohiilipäästöt vuoteen 2025 mennessä ja mobilisoida 3,5 prosenttia väestöstä kansalaistottelemattomuuteen ja massaprotesteihin. 

ellauri064.html on line 499:     Anteeksi lapset, että olemme tuhonneet teidän ilmastonne, mutta me voidaan palata välittömästi sodanjälkeiseen aikaan, niin sitten jokainen tietää kuinka niukasti aikanaan elettiin. Aloitetaan! Ensimmäisenä lopetetaan koulukuljetukset. Lasketaan asuntojen, ja koulujen sisälämpötila n 13° asteeseen. Pysäytetään koneelliset ilmastointilaitteet, tuuletus toimii ikkunoiden kautta. Laitetaan TV ja kännykät pimeäksi. Kylällä voi olla naapurissa mustavalkoinen putki TV. Joissakin talouksissa voi olla kiinteä puhelin, ja puhelinkopit otetaan käyttöön. Lopetetaan urheilu sisähalleissa, ja elokuvia voi katsoa kaupungilla 3-4 :ssä Elokuvateatterissa. Urheilussa siirrytään ulkona pelattavaksi kaikki pelit, ja harjoituksiin kuljetaan hiihtäen tai polkupyörällä ajaen. Lopetetaan koulu ruokailu, tai jos kouluissa ruokaillaan, oppilaat tuovat ruokatarvikkeet itse keräten ne kesän aikana. Mm. Marjat , sienet, perunat , porkkanat ja muut kasvikset, jotka kasvatetaan siirtola puutarhojen kaupunkien ja kylien omistamilla kasvi mailla. Kerrostaloihin laitetaan yksi sauna, ja saunavuorot. Keittiöistä hävitetään jääkaapit ja pesukoneet, pakastimet. Tilalle tehdään yhteinen pesutupa ja kylmäkellaritilat. Maataloudessa siirrytään hevos talouteen, hävitetään koneet, ruohonleikkurit, moottorisahat ja muut pienkoneet. Siirrytään pokasaha kauteen, ja puut tehdään pilkkomalla. Voin tässä vielä mainita, että nuoret 14-17 vuotiaat nuoret hoitivat koko sodan ajan hoitamalla Suomen julkisten rakennusten, ja omakotitalojen lämmityksen tekemällä satoja tuhansia kuutioita polttopuita tosi alkeellisin välinein, miesten ollessa sodassa. Romutetaan kaikki kuorma autot, ja siirretään puut tehtaille uittamalla, niin tiet säästyvät. Tässä nyt on muutama esimerkki asioista jotka olen elämäni aikana joutunut kokemaan, ja jos jokainen nuori asettaa lähtökohdaksi tämänkaltaisen elämän, niin voi senjälkeen syyttää elämänsä mahdollisuuksien tuhoamisesta.

ellauri064.html on line 501: Totta kai planeetan ja tulevien sukupolvien julkisen terveyden kannalta olisi parempi, että pääsemme ajan myötä eroon fossiilisista polttoaineista ja siirtyisimme puhtaaseen ja päästöttömään energiatalouteen. Mutta tällaiseen tavoitteeseen päästään vain teknologian ja kapitalismin myötä, ei poliittisen vallankumouksen. Kun teknologisten innovaatioiden tuoma edistys tekee uusiutuvista energiamuodoista yhä edullisempia, kannattavampia ja toimivampia ratkaisuja – nykyään ne eivät sitä ole -, niin vapaa markkinatalous johtaa automaattisesti sen yleistymiseen yhä useamman kuluttajan käyttöön. Radikaalien luonnonsuojelijoiden menetelmät ovat täysin päinvastaisia. Heille kapitalismi ja teknologia ei ole osa ratkaisua vaan osa ongelmaa (kuin myös kristinusko, joka 1. Moos. 1:28:n kautta edisti lännen teollista ja teknologista vallankumousta). Greta Thunberg itse heijasti tätä radikaalien luonnonsuojelijoiden teknopessimististä ja talouskasvulle vihamielistä ajatusmaailmaa hänen teatraalisessa ja vihaisessa puheessaan YK:ssa, kun hän sanoi:

ellauri064.html on line 503:     Olemme joukkosukupuuton partaalla. Ja kaikki mistä voitte puhua on vain raha ja sadut ikuisesta taloudellisesta kasvusta. Kuinka uskallatte!… Kuinka uskallatte teeskennellä, että tämä voidaan ratkaista tavanomaisella liiketoiminnalla ja joillakin teknisillä ratkaisuilla.

ellauri064.html on line 510:   Marvin was originally built as a failed prototype of the Sirius Cybernetics Corporation’s Genuine People Personalities technology. In a nutshell, Marvin is afflicted with severe depression and boredom, in part because he has a brain the size of a planet which he is seldom, if ever, given the chance to use.

ellauri064.html on line 512: Trillian: What are you supposed to do with a manically depressed robot? 


ellauri064.html on line 513: Marvin: You think you’ve got problems. What are you supposed to do if you are a manically depressed robot?    

ellauri064.html on line 517: I could calculate your chance of survival, but you won’t like it.” 

ellauri064.html on line 519: “My capacity for happiness, you could fit into a matchbox without taking out the matches first.” 

ellauri064.html on line 521: “What’s up?” asked Ford. 


ellauri064.html on line 524:     “The first ten million years were the worst. And the second ten million: they were the worst, too. The third ten million I didn’t enjoy at all. After that, I went into a bit of a decline. ” 

ellauri064.html on line 532: Marvin: The Ultimate Question to the Ultimate Answer to Life, the Universe and Everything is printed in the Earthman’s brainwave patterns, but I don’t suppose you’d be interested in knowing that. 


ellauri064.html on line 536: Marvin: It amazes me how you manage to live in anything that small.    

ellauri064.html on line 553:   hannu.tapiovaara/syndroomia-geeneja_tiedostot/image026.jpg" height="150px" />

ellauri065.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri065.html on line 35:       Tuskin ylläri, että naisviha, poikarakkaus ja  homofobia muodostavat kolmen hengen junan (ks. kuvat yllä ja alla). Pieni vinous on vain luonnollista. Ebin. Know your meme. 

ellauri065.html on line 37: Kolmen miehen junia on ollut monia, pyhästä kolminaisuudesta Jaltan rotjakkeiden kautta Suomen kolmen ässän hirmuhallituxeen. Trilogiaa tavottelee imukalasuinen Juotikaskin.

ellauri065.html on line 39: Yli-Juotikkaan hahmo näkee Evitskogin vastaanottokeskuxen pihalla koiranheisin. Opettele Suomea! Se taipuu heisi heiden! Ja Evitskog tulee miehen nimestä, ei se ole mikään ikimezä. Opettele Ruozia! Tai edes sisälukemaan Hikipediaa! Sivistymätön moukka. Typerys!

ellauri065.html on line 55: Syksyllä 2015 Evitskogiin avattiin tilapäinen vastaanottokeskus, johon majoitettiin 260 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskus perustettiin KN-keskuksen tiloihin, joka oli aiemmin majoittanut lähinnä virolaisia komennusmiehiä. Rakennus on alkujaan rakennettu 1970-luvulla TVK:n koulutuskeskukseksi. Kukahan oli istuttanut koiranheiden sen pihalle. Oliko lakupelle bingobangolandiasta. Hyötytataariko vaiko haittatataari. Vaiko pakoloinen. Matu koijaa, kela hyysää. 

ellauri065.html on line 57: 	Evitskogissa on leimahtanut kova kiista suunnitelmista, jossa maanomistaja haluaa korottaa alavaa peltoa rakennustyömailta tuoduilla maa-aineksilla. Paikka on monille ohikulkijoillekin ja erityisesti lintuharrastajille tuttu Evitskogissa Kivenlahti-Virkkala -maantien varrella. Tulva-aikoihin vesi nousee pellolle ja syys-ja kevätmuuton aikana alueella on sankkanaan muuttolintuja. Alueen maanomistajalla on pari vuotta ollut suunnitelmissa rahdata laajalle alueelle maamassoja ja korottaa peltoa muutamalla metrillä. Hankkeessa on puhuttu erittäin suurista määristä maa-aineista, jota tuotaisiin peltoaukealle jopa 700.000 - 800.000 kuutiometriä. Parin viime vuoden aikana on Kirkkonummella ollut esillä ainakin kolme isoa maakaatopaikkahanketta. Niissä on haettu lupaa noin 120.000 - 430.000 kuution läjitysmäärille. (Lue hankkeista, linkit jutun lopussa) Evitskogin hankkeessa ei ole käytetty maankaatopaikka-termiä, vaan puhuttu pellonkorotuksesta. Kunnalta on tiedusteltu noin vuosi sitten, tarvitaanko hankkeelle ympäristölupa. Tuolloin kunnan ympäristöyksikkö on lausunnossaan todennut, ettei ympäristölupaa tarvita. Lausunnossa todetaan, että paikalle tuotavien maa-aineisten on oltava puhtaita ja ennen toiminnan aloittamista alueen halki kulkevan Törnesintien tieoikeuden haltijoiden on hyväksyttävä hanke. Tiekunta on lähestynyt kuntaa valituskirjelmällä, jossa suhtaudutaan hankkeeseen kielteisesti. Asia tulee kevään mittaan ympäristölautakunnan käsittelyyn. Peltoaukean poikki on aloitettu tien parantaminen. Tie johtaa alueen omistajan kesäasunnolle. Kirkkonummen ympäristöyhdistys on nostanut hankkeen esille ja väittää, että kyseessä on maankaatopaikka, jota valmistellaan tien korjaamisella. Ympäristöyhdistys pyytää Etelä-Suomen aluehallintovirastoa (Avi) tutkimaan, valmistellaanko kosteikolle ja peltoaukealle laitonta maankaatopaikkaa. Yhdistys on myös tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Kirkkonummen ympäristöpäällikön toiminnasta. Valitusta ei ympäristöyhdistyksen mukaan voi hankkeesta tehdä, koska mitään virallista päätöstä ei ole hankkeen tiimoilta olemassa. Kunnan ympäristöyksikössä on tulkittu vuosi sitten hanketta pellonparannuksena, kuten sitä on maaomistajakin kutsunut. Ympäristöyksikössä on vedottu siihen, että lain mukaan pellonparannukseen ei tarvitse ympäristölain mukaista lupaa toisin kuin, jos lupaa haetaan maankaatopaikalle. Peltoa saa korottaa kunnan ympäristöyksikön mukaan melko vapaasti, jos maanläjityksellä on jokin tarkoitus eli pellon saaminen viljelyn kannalta parempaan kuntoon. Kysessä oleva alue ei ole suojeltu. Alue on virallisesti peltoa, joka on oikeutettu myös maataloustukiin. Tällaisia maankaatopaikkahankkeita on ollut vireillä:> Avolouhos halutaan täyttää ja > perustaa maankaatopaikka − > louhittua kiveä löytyy maailman > suurkaupungeista (Viisykkönen > 20.8.2018) Isoa maankaatopaikkaa > ei tule Porkkalanniemelle – hanke > tyssäsi paikalliseen > vastustukseen, rekkarallia > pelättiin (Viisykkönen 13.9.2017)> Kirkkonummen kunta hylkäsi lupa-anomuksen maankaatopaikalle Kylmälässä äänestyksen jälkeen (Viisykkönen

ellauri065.html on line 75: Churchillin kanta on mielenkiintoinen ja vähemmän tunnettu, sillä hän oli jo tuolloin valmis osallistumaan Euroopan jakopolitiikkaan tekemällä brexitin. Pääministeri Eden huomautti, että Churchillilla oli vetoketju auki, hevoset karkaavat. Voi voi, talli on ollut tyhjä jo aikoja, Churchill tokaisi. Polle poissa on. Jos halutaan puolustaa Churchillia, niin hän halusi pelastaa sen, mikä pelastettavissa oli. Churchillilla oli oma vessa kalossissa, paperimytty kärjessä ja kirjaimet W.C. kannassa. Vedenpitävä.

ellauri065.html on line 99: In Hertwigswaldau befindet sich ein Ehrenhain für die Gefallenen des 1. Weltkriegs. Um einen rund 6 m hohen Turm befinden sich auf der Erde Steintafeln mit den Namen und Daten der Gefallenen. Die hier abgeschrieben Tafeln stellen nur 1/3 aller Tafeln. Die Abschrift erfolge 2010 bei: wroclaw.hydral.com.pl

ellauri065.html on line 135: Keski-Euroopan alueelle asettui useita germaanisia heimoja, itään useat erilaiset länslaavilaiset heimot asuivat suurimman osan nykyisen Puolan alueesta 6. vuosisadalta. Duke Mieszko I ja polaanit, hänen linnake Gniezno area eri naapuri heimot toisella puoliskolla 10. vuosisadalla, joka muodostaa ensimmäisen Puolan valtion ja hänestä tuli ensimmäinen historiallisesti kirjattu Piast Duke. Hänen valtakuntansa rajasi Saksan valtiota, ja valvonta rajamailla siirtyisi edestakaisin kahden politiikan välillä tulevina vuosisatoina. Mieszko poika ja seuraaja, Duke Bolesław minä Chrobry, kun 1018 rauhansopimuksen Bautzenin laajeni eteläosassa valtakunnan, mutta menettäneet kontrollin mailla Länsi Pommerin on Itämeren rannikolla. Pakanallisten kapinoiden ja böömiläisen hyökkäyksen jälkeen 1030-luvulla herttua Casimir I Palauttaja (hallitsi 1040-1058) yhdisti jälleen suurimman osan entisestä Piast-alueesta, mukaan lukien Sleesia ja Lubuszin maa keskimmäisen Oderjoen molemmin puolin, mutta ilman Länsi-Pommeria, josta tuli jälleen osa Puolan valtiota Bolesław III Wrymouthin johdolla vuosina 1116–1121, jolloin jalo Griffinsin talo perusti Pommerin herttuakunnan. Bolesławin kuoltua vuonna 1138 Puola oli lähes 200 vuoden ajan pirstoutunut, ja sitä hallitsivat Bolesławin pojat ja heidän seuraajansa, jotka olivat usein ristiriidassa keskenään. Puolan kuninkaaksi vuonna 1320 kruunattu Władysław I Kyynärpäätanko saavutti osittaisen yhdistymisen, vaikka Sleesian ja Masovian herttuakunnat pysyivät itsenäisinä Piast-tiloina.

ellauri065.html on line 139: Vuonna sotien välisenä aikana Saksan mukaan sekä Weimar ja natsi, toteutettiin massiivinen kampanja uudelleennimeäminen tuhansia paikannimiä, poistaa jälkiä Puolan, Liettuan ja Old Preussin alkuperää.

ellauri065.html on line 145: Nykyisessä Saksassa termi "entiset itäiset alueet" viittaa yleensä vain niihin alueisiin, jotka menetettiin toisessa maailmansodassa. Puolan toisen maailmansodan jälkeen hankkimia alueita kutsuttiin siellä palautetuiksi alueiksi.

ellauri065.html on line 147: Allekirjoittamalla Helsingin päätösasiakirjan vuonna 1975 sekä Länsi-Saksa että Itä-Saksa tunnustivat sodanjälkeisen Euroopan nykyiset rajat, mukaan lukien Oder-Neisse-linja, päteviksi kansainvälisessä oikeudessa. Vuonna 1990 osana Saksan jälleenyhdistämistä Länsi-Saksa hyväksyi Saksan osalta lopullista ratkaisua koskevan sopimuksen lausekkeet, joissa Saksa luopui kaikista vaatimuksista alueelle, joka sijaitsee Oder – Neisse-linjan itäpuolella. Saksan tunnustamista Oder-Neisse-linja rajalle se on vahvistettu uudelleen yhdistynyt Saksa on Saksan ja Puolan rajalla sopimuksen 14. marraskuuta 1990; ja kumoamalla Saksan liittotasavallan peruslain 23 §, jonka mukaan liittotasavallan ulkopuolella olevat Saksan osavaltiot voivat aiemmin hakea maahantuloa.

ellauri065.html on line 149: Jotkut organisaatiot Saksassa vaativat edelleen alueita Saksalle tai omaisuutta Saksan kansalaisille. Preussin Trust (tai Preussin vaatimuksiin Society ), joka on todennäköisesti alle sata jäsentä, uudelleen avattu vanha riita, kun joulukuussa 2006 se toimitti 23 yksittäistä vaateita Puolan hallituksen olevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pyytää korvausta tai sen jäsenten omistaman omaisuuden palauttaminen toisen maailmansodan lopussa. Saksan ja Puolan hallitusten kansainvälisen oikeuden asiantuntijoilta yhdessä tilaama asiantuntijaraportti on vahvistanut, että Preussin Trustin esittämillä valituksilla ei ollut juurikaan toivoa menestyksestä.

ellauri065.html on line 153: Tärkeitä tapahtumia Saksan historiasta ovat taistelut, kuten Frederick Suuren voitot Mollwitzissa vuonna 1741, Hohenfriedberg vuonna 1745, Leuthen (1757) ja Zorndorf (1758) sekä hänen tappiot Gross-Jägersdorfissa vuonna 1757 ja Kunersdorfissa vuonna 1759. Historioitsija Norman Davies kuvailee Kunersdorf nimellä "Preussin suurin katastrofi" ja inspiraation Christian Tiedge n Elegy on 'Ihmiskunta teurasti jonka Harhaluulo alttarille Blood'.

ellauri065.html on line 159:     Puolan heti toisen jälkeen olivat hyvin Laajoissa Oder-Neisse-linja tuli Puolan länsirajan ja Curzonin linja itärajan. Vuonna 1945 natsi-Saksan tappion jälkeen Puolan rajat piirrettiin uudelleen niiden päätösten mukaisesti, jotka liittolaiset tekivät ensin Teheranin konferenssissa 1943, jossa Neuvostoliitto vaati Ison-Britannian ulkoministeri Lord Curzonin vuonna 1920 ehdottaman linjan tunnustamista. Joseph Stalin toisti saman Neuvostoliiton kannan uudelleen Jaltan konferenssissa Rooseveltin ja Churchillin kanssa helmikuussa 1945, mutta paljon voimakkaammin Saksan uhkaavan tappion edessä. Uudet rajat ratifioitiin Potsdamin konferenssissa elokuussa 1945 täsmälleen kuten koko Itä- ja Keski-Eurooppaa jo hallitseva Stalin ehdotti. Harry Truman muisti: Muistan Potsdamissa, että pääsimme keskustelemaan asiasta Itä-Puolassa, ja Ison-Britannian pääministeri huomautti, että paavi ei olisi tyytyväinen Puolan katolisen lopun järjestelyyn. Ja Venäjän pääministeri Generalissimo nojasi pöydälle ja veti viiksensä tuolla tavalla, katsoi herra Churchillille ja sanoi: Herra Churchill, herra pääministeri, kuinka monta jakoa [diviziony] sanoitte paavilla olevan? hanges_of_Poland_immediately_after_World_War_II">Puolan aluemuutokset heti toisen maailmansodan jälkeen -

ellauri065.html on line 167: Kahden maailmansodan välisenä aikana monet Saksassa väittivät, että vuosina 1919–1922 Puolalle luovutettu alue olisi palautettava Saksaan. Tämä väite oli yksi perusteluista Saksan hyökkäykselle Puolaan vuonna 1939, mikä ilmoitti toisen maailmansodan alkamiselle. Kolmas valtakunta liitti entiset Saksan maat, käsittäen " Puolan käytävän ", Länsi-Preussin, Posenin maakunnan ja osia Itä- Ylä-Sleesiaa. Valtuusto on Danzigin vapaakaupunki äänesti tulla osaksi Saksan jälleen, vaikka puolalaisia ja juutalaisia riistettiin äänioikeuttaan ja kaikki muut kuin natsien puolueiden kiellettiin. Vuonna 1919 menetettyjen alueiden ottamisen lisäksi Saksa otti myös lisää maata, joka ei ollut koskaan ollut saksalainen. Adolf Hitlerin kahdessa asetuksessa (8. lokakuuta ja 12. lokakuuta 1939) jaetut Puolan alueet jaettiin hallinnollisiin yksiköihin: Reichsgau Wartheland (alun perin Reichsgau Posen), johon kuului koko Poznańin voivodikunta, suurin osa Łódźin voivodikunnasta, viisi Pommerin voivodikunnan lääniä ja yksi Warszawan voivodikunnan lääni ; Reichsgau Danzig-Länsi-Preussit (alun perin Reichsgau Länsi-Preussit), joka koostui jäljellä olevasta Pommerin voivodikunnan alueesta ja Danzigin vapaakaupungista ; Ciechanówin alue ( Regierungsbezirk Zichenau), joka koostuu viidestä Warszawan voivodikunnan pohjoisesta läänistä ( Płock, Płońsk, Sierpc, Ciechanów ja Mława ), josta tuli osa Itä-Preussia; Katowicen alue (Regierungsbezirk Kattowitz) tai Itä-Ylä-Sleesia ( Ost-Oberschlesien ), johon kuului Sosnowiecin, Będzinin, Chrzanówin ja Zawiercien läänit sekä osat Olkuszin ja Żywiecin läänistä. Näiden alueiden pinta-ala oli 94.000 km 2 ja asukasluku 10.000.000 ihmistä. Liittyneet Puolan alueet olivat koko sodan ajan Saksan kolonisaation alaisia. Itse Saksasta tulleiden uudisasukkaiden puuttuessa siirtolaiset olivat pääasiassa etnisiä saksalaisia, jotka siirrettiin muualta Itä-Euroopasta. Nämä etniset saksalaiset uudelleensijoitettiin koteihin, joista puolalaiset oli karkotettu. Loput Puolan alueesta liittyi Neuvostoliittoon (ks. Molotov – Ribbentrop -sopimus ) tai tehtiin Saksan hallitsemalle valtionhallinnon miehitysvyöhykkeelle. Sen jälkeen, kun Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 alueella Białystokin, johon kuului Białystok, Bielsk Podlaski, Grajewo, Łomża, Sokółka, Volkovysk, ja Grodno läänien oli "kiinni" (ei sisällytetty) Itä-Preussi, kun taas Itä Galicia ( District of Galicia ), johon sisältyi kaupungit Lwów, Stanisławów ja Tarnopol tehtiin osa julkisyhteisöjen.

ellauri065.html on line 169: Avoin kysymys oli, pitäisikö rajan seurata itäistä vai Lusatian Neisse-jokea ja pitäisikö Berliinin perinteinen satama Stettin pysyä saksalaisena vai sisältyykö se Puolaan. Alunperin Saksa oli säilyttää Stettin kun puolalaiset liitteen Itä-Preussin kanssa Königsbergin. Lopulta kuitenkin Stalin päätti, että hän halusi Königsbergin kuin vuoden lämmintä vettä portti varten Neuvostoliiton laivaston ja väitti, että puolalaiset pitäisi saada Stettinin sijaan. Puolan sodanajan maanpakolaishallituksella ei ollut juurikaan sanottavaa näissä päätöksissä.

ellauri065.html on line 179: ... että Claudette Colbert, joka voitti vain Parhaan naispääosan Oscar-palkinto varten Tapahtui eräänä yönä (juliste kuvassa), yksityisesti nimeltään elokuva "pahin kuvan maailmassa"? ... että vuoden 1958 Libanonin presidentinvaalit pidettiin aseellisen kapinan aikana, kun kansakuntaan oli sijoitettu 10000 Yhdysvaltain sotilasta ? ... että kiinalainen cosplayer Liyuu on myös anime- muusikko? ... että urospuolinen merihämähäkki Propallene longiceps kuljettaa hedelmöitettyjä munia rannekkeen kaltaisissa massoissa käärittyinä jalkojensa ympärille? ... että MLS Cup 2020 -pelissä on Seattle Sounders FC neljännen kerran viiden vuoden aikana? ... että Elsa-Brita Nordlund, Ruotsin ensimmäinen lastenpsykiatri, kannatti hoidon inhimillistämistä lastensairaaloissa? ... että kirjojen ja televisiosarjojen otsikkona lainataan vuoden 1840 kappaleen " Kein schöner Land in dieser Zeit " rivi, jossa väitetään, ettei kukaan maa ole kauniimpi ja jonka tekijä esittelee Volksliedinä ? ... kun hänet nimitettiin Georgetownin yliopiston presidentiksi, Gerard J. Campbellia kuvattiin " Ivy League Catholic" "uudeksi roduksi "? Arkistoi Aloita uusi artikkeli Nimeä artikkeli Uutisissa COVID-19- pandemia Tauti Virus Sijainnin mukaan Vaikutus Rokotteet Portaali Nana Akufo-Addo vuonna 2020 Nana Akufo-Addo Nana Akufo-Addo (kuvassa) valitaan uudelleen toiseksi toimikaudeksi Ghanan presidentiksi . Moottoriurheilussa Sébastien Ogier ja Julien Ingrassia voittavat MM-rallin, kun taas Hyundai voittaa valmistajien tittelin. Hayabusa2 palauttaa asteroidista162173 Ryugukerätyt näytteet onnistuneestimaahan. Zdravko Krivokapić aloitti tehtävänsä Montenegron pääministerinä ja tuli ensimmäiseksi itsenäiseksi tehtäväksi. Käynnissä : Intian maanviljelijöiden mielenosoitus Tigray-konflikti Viimeaikaiset kuolemat : UA Khader Iman Budhi Santosa Astad Deboo Raymond Hunter Stanley Smith Manglesh Dabral Nimeä artikkeli Tänä päivänä 13. joulukuuta : Haile Selassie Haile Selassie 1862 - Yhdysvaltojen sisällissota : unionin joukkojen alle Ambrose Burnside kärsi vakavia tappioita vakiintuneiden Konfederaation puolustajiin klo fredericksburgin taistelu Virginiassa. 1928 - Amerikkalainen Pariisissa, George Gershwinin jazziin vaikuttava orkesteriteos, kantaesitettiin Carnegie Hallissa New Yorkissa. 1960 - With Haile Selassie (kuvassa), keisari Etiopiassa, pois maasta, neljä salaliittolaiset järjesti vallankaappauksen yritys asentaa kruununprinssi Asfaw Wossen uudeksi keisari. 1982 - Pohjois-Jemenissä iski 6,2 M w: n rekisteröity maanjäristys, jossa kuoli noin 2800 ihmistä. Paul Speratus ( s. 1484) Mary Todd Lincoln ( s. 1818) Dora Marsden ( s. 1960) Lisää vuosipäiviä: 12. joulukuuta 13. joulukuuta 14. joulukuuta Arkistoi Sähkopostilla Luettelo päivistä vuodessa

ellauri065.html on line 184: Reported to Google AdSense. Possible copyright infringement and definitely violates the rules on invasive ads. Also has porn/suggestive ads from other providers.

ellauri065.html on line 192: Ihmistuhatjalkainen

ellauri065.html on line 194:   The Human Centipede (First Sequence) (suom. Ihmistuhatjalkainen) on alankomaalainen kauhuelokuva, joka valmistui vuonna 2009. Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Tom Six. So bring not six. Sanoi melkein Fields mitalisti prof. Antti Niemi New Yorkilaisessa baarissa 70 luvulla tilatessaan juomat koko joukolle. Elokuva kertoo saksalaisesta, eläkkeellä olevasta kirurgista, joka kidnappaa kolme turistia ja tekee heistä "ihmistuhatjalkaisen" liittämällä heidän suunsa kiinni toistensa peräaukkoihin.

ellauri065.html on line 200: The film received generally mixed reviews from film critics, but it won several accolades at international film festivals.  Review aggregator web site Rotten Tomatoes gave the film a 50% approval rating based on 94 reviews, with an average rating of 5.15/10; the general consensus states: "Grotesque, visceral and hard to (ahem) swallow, this surgical horror doesn't quite earn its stripes because the gross-outs overwhelm and devalue everything else."

ellauri065.html on line 202: The Human Centipede has its moments, but they're largely obscured by umpteen holes in the plot as well as by reams of exposition. It was an ultimately underwhelming affair that's neither sick or repellent enough to garner the cult status it so craves. Whether the film was a commentary on Nazi atrocities or a literal expression of filmmaking politics, the grotesque fusion at least silences the female leads, both of whose voices could strip paint.

ellauri065.html on line 204: Six says, "each film is a reaction to the other. And the film got so big, it was a pop culture phenomenon, and people wanted more: a bigger centipede, helicopters and things… it had to be bigger and bigger. And what I did, I used the idea and almost made a parody on the human centipede films itself." As Full Sequence was intended to make First Sequence look like My Little Pony in comparison, Final Sequence was intended to make Full Sequence resemble a Disney film. Aargh.

ellauri065.html on line 208: A number of parodies of the film have been made. A pornographic parody, directed by Lee Roy Myers and titled The Human Sexipede, was released in September 2010.[107] It starred Tom Byron as Heiter, who joined three people mouth-to-genitals.

ellauri065.html on line 209:  In January 2016, Tom Six revealed on Twitter that production of a graphic novel adaptation of The Human Centipede was underway, along with posting an image of a test printed copy.

ellauri065.html on line 215:     Sivulla 407 kertojaxi ryömii Mikan takaa ize Yli-Juotikas. Tää on tärkeää, nyt nähdään oliko oletus että kaikki kirjan hahmot on vaan jaokkeita Juotikas-tuhatjalkaisesta paikkansapitävä. Onko muumien kirous voimassa yhä. 

ellauri065.html on line 219: Juotikkaan mielestä Tom Sacksin Human Centipede (2009) on omaperäinen idea. Se on kuitenkin ennakoitu Klibanin piirroxessa Business on parade niinkin aikaisin kuin Jaskan syntymävuonna 1976. Mulla on se, ostin sen jenkeissä Jaskan äidin vasta Jaskaa ulos pyllistäessä. Niin ja Grinchin joulumaassa missä wholandian väki tekee Christmas Congaa ilman turvavälejä (Jim Carey, 2000). Joku jenkki haukkuu sitä huonoimmaxi rainaxi ikinä. Se ei ole nähnyt Human Centipedeä. (En minäkään, enkä aiokaan kazoa.)     

ellauri065.html on line 221:     Kliban also gives businessmen the cartoon ass-in-the-face--literally, in "Business on Parade," in which men in suits and hats crawl along on all fours, each with his face buried in the rump of the one before him--a daisy chain of brown-nosers, dominance and submission in an endless line.

ellauri065.html on line 228:   Finding himself out of work after film school in 1976, Ferrara directed a pornographic film, 9 Lives of a Wet Pussy, using a pseudonym. Starring with his then-girlfriend, he recalled having to step in front of the camera for one scene to perform in a hardcore sex scene: "It's bad enough paying a guy $200 to fuck your girlfriend, then he can't get it up." Ferrara lives in Rome, Italy. He moved there following the 9/11 attacks because it was easier for him to find financing for his movies in Europe. Ferrara descibes himself as a Buddhist. Because Jesus was a living man, and so were Buddha and Muhammad. These three guys changed the fucking world, with their passion and love of other human beings. All these guys had was their word, and they came from fucking nowhere. I’m not saying Nazareth is nowhere – I’m sure Jesus came from a very cool neighbourhood. Ferrara shows his love for other human beings by making films with a lot of FUCK! FUCK! and KILL! KILL! in them. His love of money is no match for his love of his neighbor primates.

ellauri065.html on line 230: Jake ei tykkää pelkästä kapitalismin kritisoinnista. Se odottaa taideteosten yhteiskuntakäsitykseltä enemmän verta ja ruhonkappaleita, lihaa ja aistinvoimaista ruumiinfenomenologista otetta. Se on kuin Rousseaun herra Wolmari joka tykkää kazoa ihan vierestä kuin toista raiskataan tai viilleskellään veizellä. Sellasta kandaulismiä. Olkoon vaan Sixin kuvaus kapitalismista alkeellinen ja naiivi, sen nakukohtauxet on kuumottavia. Kun turjakkeet tekevät rivoja eleitä, Jaken alapäässä palat loxahtavat kohdalleen nautinnollisesti. Rulla vessapaperia on hyvä pitää mukana. 

ellauri065.html on line 232:   Jake vittuilee myös perinteiselle kolmen hengen perheelle. Alkaa olla aika varma että Jake ize ei tälläsestä haaveile. Onko se kuin Grinch, kateudesta vihreä, vai niinkuin Matti Simola, ei vaan henkisesti kykene? Sitä on paha sanoa, kun se ei kerro. Edes homoerotiikka ei Jakemikaa kiinnosta. Se on ihan sexitön. Niin ne aina sanovat kaapin oven takana.

ellauri065.html on line 234:   Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa. 

ellauri065.html on line 236: Eikä naisista. Sen miälestä ei ole mitenkään naisvihaista että Tom Six panee 2 tyhmixi mutta mehukkaixi bimboixi kuvattua nuorta naista nielemään japanilaisen samuraiäijän kakkoja. Nehän on sentään hyvän näköisiä vaikka typeriä ja rumaäänisiä. Kylä mieskazoja varmaaan inhoo Ashleytä ja Jennyä vähemmän kuin rumempi naisihminen. Voi hemmetti. Homoepäilyt entisestään vahvistuvat. Tom of Finland fäni. Ei six vaan six. Äiti oli vihainen.


ellauri065.html on line 241: J. Ylijuonikas on vapautettu sodanajan palveluxesta. Syyt: pienipäisyys ja lepsusti toimahteleva MAOA-geeni. Carlsonitkin on pienipäisiä ja niilläkin on joku paha Alzheimer-geeni. 

ellauri065.html on line 243: P.S. Onkohan Jaakko ollut Aurorassa lepositeissä? Onko Extran nosografia M1-lähetteellä s. 554 autofiktiota? M1-tarkkailulähetettä käytetään, kun potilas lähetetään psykiatriseen arvioon tahdosta riippumatta. Lähetteen kirjoittamisen taustalla tulee olla psykoositasoisen sairauden epäily. M1-lähete ei ole vielä määräys pakkotoimiin tai tahdosta riippumattomaan hoitoon.

ellauri065.html on line 245: P.P.S. Mitä Jake haluaa? Puolituinen kysyi samaa eunukilta Game of Thronesissa, ja eunukki sanoi, sinun täytyy aloittaa tässä pelissä. s.558: "Toivoo saavuttavansa mainetta koko kansakunnan syvimpiä tunteita ja kohtaloita luotaavana tulkkipolyyppina. Muodottoman ja yli Auran äyräiden paisuvan polyyppimaisen tulkizijahahmon esikuva mahdollisesti jäljitettävissä aikuisviihteeseen." Korjaan populaarikulttuuriin.

ellauri065.html on line 254: Yli-Juonikkaita. Jaskan sukua. Sama hapan pikkusuu. Grinchimäinen mutristus. Nuivaa porukkaa.

ellauri065.html on line 290: No oletkos sit tutustunut Juha Seppälään?

ellauri065.html on line 296: Se on Juanikkaan miälest Heiterin eli Dieter Laserin näkönen Tom Saxin leffasta ihmistuhatjalkainen.

ellauri065.html on line 299: En tunne Heiteriä enkä Tom Saxia. Eikä tod. sanoaxeni tunnu ihan jätteintressantilta ketä Juha Seppälä Jaakko Ylijuonikkaan miälestä muistuttaa...

ellauri065.html on line 316:   Juotikas käyttää sivumääriä saxikäden leffan ruotimiseen. Melko halpaa palstantäytettä:

ellauri065.html on line 335: Kazoin sinäpursosta arvosteluvideon juoxiainen 3:sta. Se oli just niin alaluokkasta kuin saattoi uskoa. Sekä leffa että sen arvio. Tämmöisiä siiroja löytyi poikasena kun käänteli maakiviä. Ja naisvihaa taas, yksi (1) nainen koko rainassa, jonka isoja tissejä voi kuolata ja vetää käteen samalla. She is not treated well. Emmä oikein ymmärrä kuka tämmösestä voi tykätä. Kai sit vaan tää viimeisten aikojen nuoriso on kuin häkkiin suljettuja rottia. Hillottuja klitorixia. We actually see him remove his testicles. Hyi helvetti. Nauraako joku? Kuulinko jonkun edes pyrskähtävän? To the wall with them! Tyypille joka jaxaa kazoa tällästä ja vielä jauhaa siitä sivukaupalla ei kyllä mitään armoa. Juotikas on INHOTTAVA. En jaxanut kazoa loppuun edes sitä "arvostelua". 

ellauri065.html on line 337:   Ihmistuhatjalkainen on existentialistinen näky, yrittää Jaakko paikkailla. From bad to worse. Existentialismi on ihmistuhatjalkaisen perseestä. Mutta olin nähtävästi oikeessa tän paskan peukuttajan motiivista: Vaikka onnistuisin järjestämään elämäni mahdollisimman hyvin, en ikinä pääse eroon maailmasta ja ihmisistä, minut on kytketty ikuisin sitein ihmisten yhteisöön, joudun räpiköimään joukon jatkona samaan väärään suuntaan tuskallisesti korkeintaan pari senttiä kerrallaan, katkotuin nivelsitein, ulisten ja kouristellen. Tää on ilmiselvää skizoidia narsismia, Grinch tyyppistä ize- ja ihmisinhoa. Sen se on näkönenkin toi Yli-Juotikas. 

ellauri065.html on line 339: Tätä kirjoittaessaan se oli neljänkympin kriisissä. Sitä ei napannut enää nuoriso, eikä vielä vanhuxet. Se on paha sarana. No ei graffiti olekaan taidemuoto, vaan vandalismia. Panen merkille että Juotikkaan värikäs meänkieli on vaan uutta klisheetä. 

ellauri065.html on line 344: Olen tällänen yksinäinen, rasistinen nuorimies, joka perustaa maailmankuvansa Jussi Halla-ahon kirjoituksille Eurabiasta ja islamisaatiosta. Kaikessa reppanuudessaan kuitenkin ihan sympaattinen hahmo.  Tällainen kirjanoppinut, halla-aholainen nettirasisti. Vähän pelokas, eikä taipuvainen väkivaltaan. Jollain tavalla nörttihahmo, sanoo kirjailija ize. ”Tänään oli ihan popcorn-päivä”, muotoili Jaakko, jonka mielestä oli huvittavaa seurata, miten "iskuja" mediassa kommentoitiin. ”Meidän uuden kirjallisuuden seuran porukkahan on aina riemuissaan, kun jotain tällaista tapahtuu ja pyrkii ottamaan kaiken hyödyn irti”, Yli-Juonikas sanoo. Vaikka rasismi on ilmiönä monella tavoin ikävä, niin näen sen myös taiteellisena mahdollisuutena”, Yli-Juonikas toteaa.

ellauri065.html on line 348: ”Talvisotakirjassa on tapahtunut sellainen evoluutio, että niitä rakenteita on useita erillisiä. Ne elävät vähän niin kuin rinnakkain ja taistelevat elintilasta”, Yli-Juonikas sanoo. Juonikuvio tulee olemaan sekava, ja sivuosassa erilaiset salaliittoteorian sivuhaarat. 

ellauri065.html on line 349:   Näiden olisi tarkoitus toimia lukemista ylläpitävinä juttuina. Jasu vaihtaa kärsimättömästi kanavaa kuin Wagner sika sohvalla. Klikkiozikot vilahtavat ohize. Lukija voi tarttua johonkin tarinalinjaan ja lähteä seuraamaan. Ongelmaxi voi muodostua niiden puisevuus. Susikoira Roi-vitseille on leimallista pitkä ja laahaava alustus ennen varsinaista huipennusta. Onko talvisota-extrasta siis tulossa eräänlainen päättymätön Roi-vitsi ilman punchlinea? No justiinsakin niin.

ellauri065.html on line 359: Nyt on luettu, enkä oikein tiedä, mitä tästä ajattelisi. Yli-Juonikas kiittelee aluksi Juhani Lindholmia Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren suomentamisesta ja sieltähän ne ilmeisimmät vaikutteet tulevat: samanlaista mittavaa hulluutta tässäkin on. Pynchon tulee mieleen esimerkiksi runsaan henkilökaartin vitsikkäistä nimistä.

ellauri065.html on line 363: Mitä jutun juoneen tulee, en ole kirjan luettuani oikeastaan sen viisaampi kuin aloittaessani. Perussuomalaisten ympärillä pyörivää poliittista suhmurointia, salaliittoja, maahanmuuttokriittisyyttä… kaikenlaista päivänpoliittista kiemuraa, hirveä määrä henkilöitä, yllättäviä tapahtumia, katkeilevaa, fragmentaarista juonenkuljetusta… melkoinen hässäkkä.

ellauri065.html on line 365: Hienovaraisen ja törkeän räikeän välillä kieppuu kirjan käyttämä uuskieli: on virustotaloja, pakoloisia, mätähajoitusta, raiskauskulttuurimarxilaisia ja ties mitä. Politiikasta tuttuja nimiä sekoitetaan. Tämän kirjan viitasaarelainen Hakkarainen puhuu hienostuneesti ranskaa. Tunnistin itse sen verran paljon viittauksia eri puolille kaikenlaista, että ymmärrän, että tässä on hyvin paljon sellaista, mitä en tunnista.

ellauri065.html on line 367: Mitä tästä sitten tuumin? Hetkittäin nautin erikoisista käänteistä, toisina hetkinä tuhahtelin tekotaiteelliselle kikkailulle, mutta lopulta kokonaisuus kääntyi kuitenkin ahteripuolelle kaikessa raskaassa outoudessaan. Ei tätä juonen vuoksi kannata lukea, eikä edes leväperäisenä esteettisenä ja taiteellisena elämyksenä.

ellauri065.html on line 371: Hetkinen hetkinen attenzione, mikäs saha se nyt täällä rupes soimaan?

ellauri065.html on line 404: Erityisen kiinnostavaa on se, että Jaakko Yli-J. mainitsee Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren teoksena, joka on häntä inspiroinut. Kyseinen teos sattuu minulla olemaan parhaillaan kesken ja olen jumittunut sen puolenvälin paikkeille, mutta voin jo tässä vaiheessa todeta, että Jatkosota-extra etenee huomattavasti liukkaammin kuin mitä tekee Pynchonin romaani. Tosin sekään ei ole mitenkään vaikeasti lähestyttävä teos, mutta on joutunut väistymään aivan liian monta kertaa jonkun muun teoksen edeltä.

ellauri065.html on line 406: Joku häikkä tapahtunut. Lukujen numerointi a) on sekaisin b) heittää häränpyllyä c) kokeellista naurua naurava hymiö nauraa parhaiten.

ellauri065.html on line 420: Intertextuaalisia viittauksia on runsaasti, ja ovelaa on, että jotkin teoksessa olevat alaviitteet ovat nähtävästi oikeita teoksia, toiset taas fiktiivisiä. Paljon viittauksia meni varmasti ohi, mutta joistakin sain kiinni – esimerkiksi Harald Birger Olauseniin (joka nimikirjaimet muodostavat hauskasti lyhenteen HBO) liittyvä kohta olisi tullut varmasti ohitettua olankohautuksella, ellen olisi sattunut henkilöön ja hänen tuotantoonsa törmäämään poliisin urallani. Sexuaalisia vihjauxia oli niuhosti. Siitä miinusta.

ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.

ellauri065.html on line 428: Erittäin muotopuolinen lukeneisuus välittyy myös Yli-Juonikkaan kaunokirjallisesta tekstistä, joka toteuttaa romaanissa monenlaista "poetiikkaa". Perinteisen proosa-asettelun lisäksi kirja sisältää mm. blogitekstiä, somepostauksia, uutisartikkeleita, raportteja, halpaa plagiointia, ET-lehden sivuja, verkon pimeämpien osioiden keskusteluja, mielipidekirjoituksia ja loppuhuipennuksena veikeän partituurin! Kirjailija hallitsee muitten tyylilajit suvereenisti. Kuten twiitissäni totesin, lukijaa haistatetaan jatkuvasti, mikä ainakin minulle teki sisäistämisen lyhyissä pätkissä lukemalla vaikeaksi.

ellauri065.html on line 434:   HBO on Home Box Office. Me lainataan Ecem Kayan hoboa. Harald Birger Olausen on hobo. Kun helmikuun alussa 2020 gonzojournalisti ja queerkirjailija Harald Olausen perusti suomalaisen kulttuurijournalismin foorumin - digivallila.com ja pyysi mukaan lehteensä kolumnistixi professori Timo Airaxisen sekä tohtorikoulutettavan ja vapareiden lehden toimitussihteeriin kriitikon Kalevi Suorsan, työnjaolla: proffa A kirjoittaa isoimmat ja vaikeimmat jutut, fil-yo-toimittaja-kirjailija H. taas laajat kulttuuriesseet sekä joukon nuorin tohtorikoulutettava-E ajankohtaiset päiväkohtaiset teoskritiikit, digivallilan sivuilla kävi ensimmäisinä viikkoina yli 3000 kävijää. Enemmän kuin koronaisia (silloin). Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa "se". Mitä rohkeaa se nyt on puhua tuhmia. Digivallila.com on nyt saatavilla myös kirjana Digivallila.com - 100 ekaa juttua. Rahantuloa ei voi estää. 

ellauri065.html on line 436: On kirjoitettu (scriptum est), että queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen luo jotain uutta, joka ei ole vain kirjallisuutta vaan myös dokumentti yhdestä tavasta elää ja kirjoittaa. Queernovellitrilogian päätösosa O`Gay on tästä hyvä esimerkki ja taatusti erilaista homokirjallisuutta kuin vallalla oleva. Olausenin kiitelty flow-tyyli on tuttu jo hänen esikoisteoksestaan ”Egyptin prinssi ja muita homonovelleja” (Kulttuuriklubi 2012). Arvostelijat kehuivat sekä kirjan tyyliä että tapaa kuvata homoutta ja sen viileitä kadetraaleja poikkeuksellisen kauniisti ja runollisesti. Erään arvostelijan mukaan Olausenin kirjojen näennäisen irstauden takaa piili kauneus ja viisaus. Toisen mielestä esikoiskirjan perusteella Olausenilla on paljon annettavaa taiteelle. Digivallila.comin kriitikko Eero K.V. Suorsa kirjoittaa tämän kirjan novelleissa korostuvan homojen arkielämän synkät sävyt:” Kohtaamme niin väkivallantekoja, alistamista ja nöyryyttämistä, rakkauden, ihastumisen ja mustasukkaisuuden kuvauksia unohtamatta. Olausenin käsittelyssä nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan näyttävät ihmiselämän sellaisena kuin se on. Päänovellissaan ”Tuleva viikonloppu” Olausen kuvaa mestarillisesti kaipausta ja nostalgiaa, unohtamatta terävän piikikästä homokulttuurin analyysiään. Seksikohtausten kuvaamisessa Olausenilla on oma, pettämätön tyylinsä. Ensimmäistä kertaa Olausenin maailmaan astuva pysähtyy näiden oivaltavien ja mukaansa tempaavien novellien äärellä.” Professori Timo Airaksinen kirjoittaa ”Seksi”- kirjassaan (Bazar 2021) Haraldin kirjoituksista: ”Siinä se, Haraldin kattava esitys aiheesta, niin rehellinen ja oivaltava, ettei sellaista liene suomeksi juuri kirjoitettu. Krister Kilhman kyllä kirjoitti aiheesta etevästi kirjoissaan ja muisteloissaan. Tom of Finland piirsi ajatuksensa paperille, mutta Harald näyttää kaiken, myös monissa kaunokirjallisissa teoksissaan. Niissä on paljon kuvia.

ellauri065.html on line 442: Juha Seppälä (s. 9. tammikuuta 1956 Karvia) on Porissa asuva suomalainen kirjailija.

ellauri065.html on line 448:   Juha Seppälä on Juanikkaan virtaheposen mielestä Dieter Laserin näkönen, sen Mengelen joka teki kolmen hengen tuhatjalkasen. Kari Hotakaisella on kanssa Juhalle jotain hampaankolossa:

ellauri065.html on line 450:     Modernismi on kirjallinen suuntaus, joka hylkäsi hämäräperäisen psykologisoinnin ja tunnetilojen utuiset kuvauxet ja perusti kerronnan raikkaaseen havaintoon. Ennen kirjoitettiin että "Antero tunsi sielussaan sävähdyxen kun hä kazoi pohjoisniitylle antavasta ikkunasta ulos ja näki Martan hennon hahmon pakahduttavissa mietteissä rantatöyräällä", nyt todettiin että "Antero kazoi ikkunasta ja näki Marian, jonka hän aikoi jättää heti lounaan jälkeen". (Klassikko, 208fn)

ellauri065.html on line 454: ha_MV09-1-200x300.jpg" height="100px" />

ellauri065.html on line 456: 
Toinen näistä on Dieter Laser ja toinen Juha Seppälä.

ellauri065.html on line 460: tuhatjalkainen kakkosen läskiponzoa, ja Seppälän rättimyymälä, josta ostin kasarilla silkkisen pikkutakin, johon Viiru-kissa kusasi mutta jota siitä huolimatta olen uskollisesti käyttänyt, kusitolppana enää vaimeasti kissanpissalta hajahtaen. 

ellauri065.html on line 465: Cilice: eli piikkivyö eli katumusnauha on vuosisatoja vanha itsekidutusväline, jota käytetään uskonnollisissa katumusharjoituksissa. Cilicellä voidaan tarkoittaa sekä katumusnauhaa että samantapaista jouhipaitaa. Ciliceä on käytetty varsinkin erilaisten uskonnollisten ryhmien parissa. Esimerkiksi katolisen kirkon piirissä muun muassa Franciscus Assisilainen, Ignatius Loyola ja Äiti Teresa ovat käyttäneet katumusnauhaa. Myös paavi Paavali VI:n tiedetään käyttäneen jouhipaitaa.

ellauri065.html on line 467:     liskohallitus: Tuomas Enbuske @TuomasEnbuske 17. tammik. 2018. Jes. Jos väitän että salainen liskohallitus hallitsee maailmaa. Ja sinä vastaat siihen, että "enpä usko. Että voisitko todistaa". Niin olemme logiikkasi mukaan molemmat jotenkin tasa-arvoisia uskossamme. Tuomas Enbuske.

ellauri065.html on line 473: Hasan-i Sabbāh eli al-Hasan ibn as-Sabbāh (1034 Qom, Persia – 1124) oli šiialaisen salamurhaajalahkon perustaja. Lahkolaiset tunnetaan nimellä assassiinit. Hänestä käytetään myös nimitystä "vanhus vuorella".

ellauri065.html on line 477: Vanhemmat: Ali bin Muhammad bin Jafar bin al-Hussain bin Muhammad bin al-Sabbah al-Himyari.

ellauri065.html on line 479: Cangaço (Portuguese pronunciation: [kɐ̃ˈɡasu]) was the banditism phenomenon of Northeast Brazil in the late 19th and early 20th centuries. This region of Brazil is known for its aridness and hard way of life, and in a form of "social banditry" against the government, many men and women decided to become nomadic bandits, roaming the hinterlands seeking money, food and revenge.

ellauri065.html on line 482: "Captain" Virgulino Ferreira da Silva (Brazilian Portuguese: [viʁɡulĩnu feˈʁejɾɐ da ˈsiwvɐ]), better known as Lampião (older spelling: Lampeão, Portuguese pronunciation: [lɐ̃piˈɐ̃w], meaning "lantern" or "oil lamp"), was probably the twentieth century's most successful traditional bandit leader. The banditry endemic to the Brazilian Northeast was called Cangaço. Cangaço had origins in the late 19th century but was particularly prevalent in the 1920s and 1930s. Lampião led a band of up to 100 cangaceiros, who occasionally took over small towns and who fought a number of successful actions against paramilitary police when heavily outnumbered. Lampião's exploits and reputation turned him into a folk hero, the Brazilian equivalent of Jesse James or Pancho Villa.

ellauri065.html on line 483: Lampiãon sukulaiset onnistuivat hautaamaan 1971 Virgulinon 84-vuotiaan irtopään.

ellauri065.html on line 492: Its white supremacist trash. In the plot summary of the wikipedia article you linked for the novel, The Day of the Rope is what the fictional characters call the day that they raided all the homes of "race traitors" ("gender traitors" in Ruby script), dragged them into the streets and hung them from lamp posts. Its a defining moment for a white supremacists dream of a perfect race war where all non-whites eventually get eliminated.

ellauri065.html on line 494: ponzi Ponzi scheme (/ˈpɒnzi/, Italian: [ˈpontsi]; also a Ponzi game) is a form of fraud that lures investors and pays profits to earlier investors with funds from more recent investors. The Ponzi scheme was also previously described in novels; Charles Dickens´ 1844 novel Martin Chuzzlewit and his 1857 novel Little Dorrit both feature such a scheme. Mä puhuin Kouvolassa pyramiidiskeemasta, kaikki talouspeikot ja yrittäjät oli noloina. EI SAA SANOA!

ellauri065.html on line 496:     taqiyya: Muslim scholars teach that Muslims should generally be truthful to each other, unless the purpose of lying is to "smooth over differences" or "gain the upper-hand over an enemy." There are several forms of lying to non-believers that are permitted under certain circumstances, the best known being taqiyya (the Shia name).  These circumstances are typically those that advance the cause of Islam - in some cases by gaining the trust of non-believers in order to draw out their vulnerability and defeat them.

ellauri065.html on line 498: thetan: In Scientology, the concept of the thetan (/ˈθeɪtən/) is similar to the concept of self, or the spirit or soul as found in several belief systems. This similarity is not total, though. The term is derived from the Greek letter Θ, theta, which in Scientology beliefs represents "the source of life, or life itself." In Scientology it is believed that it is the thetan, not the central nervous system, which commands the body through communication points.

ellauri065.html on line 502: AUNIOIDA, aunikoida, ainikoita usw. 'skizzieren, modellieren, grob behauen'. *auni- /*aini– urgerm. "afnjan-/"abnjan- ... Murresana Loimaalta, vanhempien käyttämä. Synonyymi: kuusailla.

ellauri065.html on line 511:     Puuki: a gaming web personality who was the most successful Pokemon Go / mobile gamer of Germany between 2015 and 2017. Before Fame. He was a typical student before he started doing social media. Trivia. In addition to mobile gaming content, he posts vlogs and lifestyle content for more than 1 million subscribers. Family Life.

ellauri065.html on line 513: ebin: sometimes spelled "epin", is an intentional misspelling of the word "epic" which is often associated with the character Spurdo Spärde and ironic meme culture. According to Encyclopedia Dramatica, the term "epin" was coined as a shortened form of the phrase epic win in June 2009 on 4chan´s /b/ (random) board, where it was spammed repeatedly and accused of being a forced meme. On June 7th, several Urban Dictionary definitions for "epin" were submitted. According to the s4s Wiki, the term "ebin" was subsequently coined as a Spurdo Spärde-style misspelling of epin on the Finnish image board Kuvalauta to avoid bans for posting the word "epic." Derived senses:

ellauri065.html on line 514: 1. "le ironical" term used alot on 4chan to mock people using maymays (memes) often accompanied by the word "le" for extra effect. 2. a very sweet person who cares about all his close friends and family he may get in trouble a lot but he will never stop caring he is a humble strong and a person who just loves without showing it if you meet an ebin make sure you keep him close he is a good lover and great in bed with a lover take care of any ebin. 3. Someone who is afraid of legit every little frickin´ thing, also known as a wuss or pansy. 4. (Nzadi) (plural mbin) door Synonym: elaŋ.

ellauri065.html on line 527: Spurdo Spärde: a poorly drawn character based on the sprite image of Pedobear. It was originally conceived in the Finnish imageboard Kuvalauta to mock the newcomers who often flooded the site with hackneyed reposts, one of the main materials being images of Pedobear. The character is coarsely drawn on purpose and accompanied by captions that are misspelled and stylized in all cap.

ellauri065.html on line 528: The meme was born in late 2008 when an administrator of the Finnish gaming forum Jonneweb posted several links redirecting to the Finnish imageboard Kuvalauta. Due to Jonneweb´s reputation as an online hub for (pre)teenagers, some members of Kuvalauta became concerned that the imageboard would be overrun with unoriginal content by an influx of newcomers, a phenomenon commonly known as "newfaggotry" on the English-speaking web. The Jonneweb administrator referred to Kuvalauta as a "forum where you discuss about fish and bears" and thus the world-wide Pedo bear meme was considered to be posted particularly by Jonneweb users. The combination of pre-teenager Jonnes and the Pedo bear meme took a great evolution in 2009 when the users of Kuvalauta started to post ironically as Jonnes by capsing the text, representing as underage school kids and adding typoes on text. On December 6th, 2009, a thread with poorly drawn versions of Pedobear was posted onto Kuvalauta.

ellauri065.html on line 530: Pedobear: Internetissä levinnyt hymyilevänä hahmona kuvattu karhu, joka toimii pedofiilikarikatyyrinä. Pedobear on kuvafoorumi 4chanista peräisin oleva muunnelma 2channelin Kumā-nimisestä karhusta. Alkuperäisellä Kumā-karhulla ei ole kiinnostusta nuoriin tyttöihin, mistä sen länsimaalainen vastine tunnetaan. Pedobear on yksi 4chanin tunnetuimmista meemeistä.

ellauri065.html on line 532: 4chan: englanninkielinen, länsimaissa kenties tunnetuin chan-tyyppinen kuvafoorumi. 4chanin perusti Something Awful -foorumin käyttäjä Christopher Poole, joka tunnetaan nimimerkillä ”moot”. Sivusto on kerännyt animeharrastajien huomiota maailmanlaajuisesti ja se on kasvanut merkittävästi perustamisestaan. Tammikuussa 2015 4chanin sijoitus liikennemääriä mittaavan Alexa Internetin listalla oli 695.Moot ilmoitti jättävänsä 4chanin johtajan tehtävät 21. tammikuuta 2015. Sivusto myytiin syyskuussa 2015 ja sen osti Hiroyuki Nishimura, 4chanin esikuvana toimineen 2channel-foorumin perustaja.

ellauri065.html on line 534:   Kuvalauta: vuonna 2007 Finnchan-foorumin väliaikaiseksi varasivustoksi perustettu suomalainen kuvafoorumi, joka alkoi Finnchanin linjoille palaamisen jälkeen kuitenkin elää omaa elämäänsä. Kuvalauta suljettiin 31. elokuuta 2010 sen ajauduttua riitoihin palveluntarjoajansa kanssa. Kuvalauta on esiintynyt myös julkisuudessa koulu-uhkauksen tekopaikkana Jyväskylän Harjun koulua vastaan. jne, jne.

ellauri065.html on line 536:   MAOA: Monoamine oxidase A, also known as MAO-A, is an enzyme that in humans is encoded by the MAOA gene.There is some association between low activity forms of the MAOA gene and autism. Mutations in the MAOA gene results in monoamine oxidase deficiency, or Brunner syndrome. Other disorders associated with MAO-A include Alzheimer's disease, aggression, panic disorder, bipolar affective disorder, major depressive disorder, and attention deficit hyperactivity disorder.

ellauri065.html on line 540: Tummeliklubi: maahanmuuttokriittiset, rasistit, netsit, Jussi Halla-ahon ihailijat.  huono 5 hyödytön 9. (Ihanko oikeesti Jake ajattelee että Valhalla-aho on vinkeä satiirinen veijari? Suvereeni ajattelija. Ajatusten Tonava. Siis niinkuin Jake izekin ;).

ellauri065.html on line 551: Keski-Euroopan mustalaispopulaatiossa vaikuttaa heidän oma rikollis-syndikaattinsa, joka pakottaa heimolaisensa kerjäämään kaikkialla Euroopassa. Kerjäämisellä, varkauksilla ja ryöstöillä saatu aineellinen rikkaus tilitetään heidän rikollis-syndikaatinsa johtohenkilöille, jotka näin alistavat omiaan. On täysin järjenvastaista Suomen Romaniyhdistyksen vastustaa lakia, joka kieltää kerjäämisen Suomessa. He uskottelevat, että kiellolla pahennetaan kerjäläisten asemaa Suomessa. Höpö höpö. Kun Suomessa laki kieltää kerjäämisen, ei rikollis-syndikaatti pakota muita heimolaisiaan kerjäämään Suomessa, koska siitä ei tule tuottoa. Silloinhan kerjäläisten asema paranee ja heitä ei alisteta kerjäämisellä. Suomen Romaniyhdistyksen älömölöä, kyseistä kerjäämisen kieltävää lakia vastaan,ei voi ymmärtää kuin sillä, että se on liittoutunut rikollis-syndikaatin kanssa ja haluaa Suomessa tapahtuvan kerjäämisen tuotosta kymmenykset itselleen.

ellauri065.html on line 555:     - Tuuha sieki vaa peremmäl! Mie paan siul teeveen lämpiimää. Ensin hän oletti sotilaspalvelijan lähtevän hakemaan vanhaa hitaasti käynnistyvää Salora-televisiota. Kun sotilaspalvelija sitten palasi saliin kantaen tarjottimella samovaaria, kermanekkaa ja kuppeja, Lampião oivalsi palvelijan tarkoittaneen teevettä. Kielimuuri oli taas tukkinut keskusteluyhteyden. Tästähän beatlestukkainen nilkki oli juuri varoittanut. Erimielisyydet johtuvat kielitaidon puutteesta. Lukekaa kapustaa! 
 Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli. 
 25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955) 
 Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.

ellauri065.html on line 560:   Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä. Shorten Your Prick. The most recognized brands in the world love Bitly. So does the wily hippopotamus. Jake ei pidä Salesta. Se käy selväxi. Oiskohan se maalaismiehen kateutta. 
 Tämän työn varjopuolia on kun jostain sivulta tungetaan päähäni ajatuksia ja motiiveja, joita siellä ei ole. Olli Ainolan käsittämätön kirjoitus Iltalehdessä tänään on siitä esimerkki. Hänen mukaan vallitsee syviä ristiriitoja minun ja Erkki Tuomiojan ja oikeastaan koko eduskunnan välillä. Olen toiminut hyvässä yhteistyössä Erkki Tuomiojan kanssa hänen ulkoministeriaikanaan ja olemme myös sen jälkeen pitäneet tiivistä keskusteluyhteyttä, jota arvostan. Erimielisinä emme koskaan ole eronneet eikä sellaista ole nytkään ilmassa. Olen korostanut eduskunnan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Tiiviillä yhteydenpidolla valiokuntiin olen halunnut luoda eräänlaista planetaarista talvisuojakatetta myös omille toimilleni ja ymmärtääkseni myös valiokunnissa on arvostettu tätä, moni on sen julki sanonutkin.  Noissakaan tapaamisissa ei ole tullut esiin mitään erimielisyyksiä. Yhteydenpitoa tulen myös jatkamaan. Ainolalle tarjottiin tilaisuutta keskustella kanssani asian tarkentamiseksi. Ikävä kyllä hän ei tarjoukseen tarttunut. 
 Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä. Olemme hyvällä asialla. Rakennamme maailman parasta miljöötä.

ellauri065.html on line 568:     29.10.2009 deus vult: (Latin: 'God wills it') is a Latin Catholic motto associated with the Crusades. It was first chanted during the First Crusade in 1096 as a rallying cry, most likely under the form Deus le volt or Deus lo vult, as reported by the Gesta Francorum (ca. 1100) and the Historia Belli Sacri (ca. 1130).. In modern times, the motto has different meanings depending on the context. The First Crusade was initiated in 1095 when Pope Urban II called on warriors to help the Byzantine Empire retake Anatolia form the Seljuq Turks.

ellauri065.html on line 574:     Tummeli-klubi spämmää taas Hesarin keskustelusivuja.  Many Alt-Right websites have done a heroic job in delivering evidence to demonstrate that the November 3 election results were based on fraud. Nonetheless, conservatives should also work to hypothesize what the Democrats plotted, how they executed their plots, and why their scheme failed to cover its tracks. In a recent roundtable with other conservatives following the story, including a Maricopa County election attorney (Rachel Alexander), we put together the most plausible scenarios. 
  

ellauri065.html on line 575:  Below is the most plausible story we could come up with, to explain how Democrats accomplished the fraud, based on the available evidence. I have come to suspect that multiple conspiracies played out, possibly unaware of each other. But given the evidence we have obtained, the following story seems most plausible. 

ellauri065.html on line 576:  A relatively small team of perhaps 50 people or fewer was led by a smaller cadre which probably included several lawyers and most definitely included tech experts. The smaller cadre formed some time around the impeachment and carefully recruited point people over the course of the following months. Working like terror cells, they would need to keep point people unaware of who else was in on the conspiracy, to protect plausible deniability as much as possible. They had to have at least one conspirator in the elections offices of key swing states. It wouldn’t need to be a high-profile elected official, and would no doubt be better if it were some nameless person that few people noticed or would suspect. 

ellauri065.html on line 577:  The fact that I am writing about this shows that this was not the perfect crime. The conspiracy was exposed though the conspirators have yet to be caught. My hunch is that it was a small group of colluders who tried to dupe many innocent people. A small size would explain why there are so many eyewitnesses who reported the signs of conspiracy, but we have yet to hear from a whistleblower who admits to being part of the plot. Being the middle or rear part of a human centipede makes whistling kinda hard. 

ellauri065.html on line 580:     Biden faces a creepy and slippery customer, especially if he gets inaugurated next month. While Trump may be facing thousands, perhaps millions of plaintiffs in incalculable civil and criminal cases. As these cases work their way slowly through the courts, freed from the rush of meeting stop-Biden deadlines, extensive evidence will be presented and courts will hear long and compelling testimony. All the while, Biden will have to carry on while millions across America think that somebody stole the White House for him. Millions of bucks are not going to save Trump from jail this time. Es schaun aufs Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen. The knavishness dauert nur noch kurze Zeit. 

ellauri065.html on line 588: Mitä mieltä Suomessa saa olla. Suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit on professori Timo Vihavaisen, toimittaja Marko Hamilon ja kirjailija Joonas Konstigin toimittama kirjoituskokoelma, jonka julkaisi Minerva vuonna 2015. Teoksen muut kirjoittajat ovat "kirjailija" Timo Hännikäinen, "viestinnän asiantuntija" Heidi Marttila, "matemaatikko" Jukka Aakula ja "sosiologi" Erkki Lampén.  

ellauri065.html on line 592: Konservatiivien suhteen on helppo olla konservatiivi. Entisajan konservatiivit olivat voimakkaampia. He arvostivat kyvykkyyttä, älyä ja mahtia. Heillä myös oli näitä ominaisuuksia. Martin Heideggerin, Winston Churchillin ja G. K. Chestertonin kaltaisiin hahmoihin verrattuna nykyajan konservatiivit ovat surullisia ruikuttajia, joiden olemassaolo pyörii oman voimattomuuden ympärillä.

ellauri065.html on line 593: Suomessa konservatiivit valittavat esimerkiksi seksin ja miehisyyden puutteesta (Timo Hännikäinen), “länsimaisen kulttuurin” rappiosta (Timo Vihavainen), kasvissyönnistä (Joonas Konstig), feminismistä (Henry Laasanen), sukupuolentutkimuksesta (Marko Hamilo) sekä maahanmuutosta ja islamista (lähes jokainen konservatiivi).

ellauri065.html on line 595: Uusien konservatiivien ajattelu lähtee uhrikokemuksesta ja heikkouden asemasta. He ovat kaukana entisaikojen sivistyskonservatiiveista, jotka jylisivät vallan huipulta ja sanoivat puhuvansa enemmistön suulla. Nykykonservatiivit kokevat olevansa uhattu ja marginalisoitu vähemmistö. He ovat omaksuneet taktiikoita 1900-luvun lopun vähemmistöliikkeiltä, kuten feministeiltä. Marginaaliasemasta puhuminen on yksi tällainen, kapinallisena esiintyminen toinen.

ellauri065.html on line 597: Julkkis-konservatiivit Timo Vihavainen, Marko Hamilo ja Joonas Konstig ovat toimittaneet pamfletin nimeltä Mitä mieltä Suomessa saa olla. Oikeistokirjoittajien teksteistä koottu kirja näyttää, miten konservatismissa on kyse poliittisesta liikkeestä, jota pidetään yllä retoriikalla, tunteilla ja viholliskuvilla siinä missä muitakin liikkeitä.

ellauri065.html on line 598: Kirja on riemastuttava lukukokemus, koska sillä on vaikeuksia edetä edes aukeamaa ilman ristiriitoja. Ensimmäisellä sivulla kehutaan, että “eurooppalainen sivilisaatio” kehittyi juuri siksi, että se uskalsi haastaa sovinnaisuudet, auktoriteetit ja tabut. Loppuosa kirjasta yrittää pystyttää takaisin juuri niitä vanhoja sovinnaisuuksia, auktoriteetteja ja tabuja, jotka länsimaissa on haastettu edellisen sadan vuoden aikana, kuten kristinuskon ylivalta, länsimaisen kulttuurin paremmuus ja sukupuoliroolit.

ellauri065.html on line 601: Kirjassa syytetään punavihreitä veltosta kaiken hyväksymisestä. Konservatiivien mukaan yhteiskunnalla pitää olla selkeitä arvoja ja kriteerejä. Kun tällaisia kriteerejä sitten sovelletaan, konservatiivit valittavat, että kirkkoihin ja yritysten johtokuntiin tunkeudutaan. Konstigin mukaan konservatiivit pitävät ihmisluontoa melko pysyvänä. Ihmisessä on “peto pinnan alla”, ja ihmisen “kapasiteetti pahaan on järkyttävä”. Heti seuraavalla sivulla kuitenkin kirjoitetaan, että “ihmistä ei voi ymmärtää abstraktina kokonaisuutena, koska hän on sellainen kuin on juuri siksi, että hän on syntynyt tietyssä paikassa ja ajassa”. Jälkimmäinen sitaatti voisi olla kenen tahansa postmodernin marxistin näppäimistöstä, koska siinä kiistetään pysyvä ihmisluonto ja korostetaan, että instituutiot ja yhteisöt mulkkaavat ihmisen käytöstä.

ellauri065.html on line 606: Onkohan sattumaa, että konservatismi on noussut Euroopassa vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä? Kirjan keskeinen vihollinen on punavihreiden, tutkijoiden, toimittajien ja Demla ry:n harjoittama kulttuurinen mädätys, jota ihan vakavissaan kutsutaan “valtion pakkosyöttämäksi kulttuurimarxismiksi”.

ellauri065.html on line 607: Kulttuurimarxismi, joka muuten on Anders Behring Breivikin lempikäsitteitä, on nykyaikaista äärioikeistoa yhdistävä salaliittoteoria vasemmistolaisten instituutioissa hautomasta kulttuurisesta vallankumousyrityksestä. Breivikin lisäksi käsitettä viljelevät islamofoobikot, internetin viharyhmät ja nyt myös suomalaiset salonkikelpoiset konservatiivit.

ellauri065.html on line 608: Vasemmiston, tai siis “marxismin”, vihasta huolimatta kirjassa huomautetaan, että konservatiiveilla ja vasemmistolla on paljon yhteistä. Vasemmistolaisten voisi olla syytä miettiä, onko huomiossa mitään perää. Kun viholliset ylistävät sinua, tarkista kantasi. Perinteistä vasemmistoa yhdistää konservatiiveihin alistaminen yhteisölle, valtiollisten hierarkioiden ylläpitäminen, työmoraalin ja kurin pitäminen sekä yleinen ihmisten kontrollointi ja rajoittaminen esimerkiksi maahanmuutossa, sosiaaliturvassa ja päihdepolitiikassa.

ellauri065.html on line 613: Marko Hamilo on saanut kirjoitella rasistisia tiedejuttujaan vuosikymmeniä arvostetuissa lehdissä. Nykyään hän avustaa Suomen Kuvalehteä. Kasvissyönnin vastustamisella tunnetuksi tullut Joonas Konstig on kirjailija, jolla on oma kolumnipaikka Hesarissa. Iltapäivälehdistäkin tuttu Timo Hännikäinen sai viime itsenäisyyspäivänä marssia rauhassa uusnatsien kanssa, minkä jälkeen Hesari julkaisi hänen esseekirjastaan laajan ja ylistävän arvion.

ellauri065.html on line 614: Timo Vihavainen on Venäjä-hutkimuksen professori, joka on julkaissut kasan kirjoja, kolumneja ja artikkeleita. Tänä vuonna hän on päässyt ääneen esimerkiksi Ulkopolitiikka-lehteen kirjoittamassaan neljän aukeaman jutussa. Sen lisäksi, että nykyajan konservatiivit ovat vaikertavia vässyköitä, he ovat myös yhteiskunnallisesti lellittyjä hempukoita. Koko kirja on aivan tolkutonta vatulointia. 

ellauri065.html on line 616: Timo Vihavainen, Marko Hamilo & Joonas Konstig (toim.): Mitä mieltä Suomessa saa olla? Suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit. Minerva 2015. 338 sivua.

ellauri065.html on line 623:   Must vähä tuntuu että s.594 Juotikas loppuviimein kääntelee omaa poliittista hyrräkompassia. Ei liene satsumaa että sen miälestä vasemmisto joutui exyxiin kuin pieru yleisliittolaisten heittäessä nurkkaan pyyhkeensä. Silloin (89) Juotikas oli pikkupoika (13vee). Vaikka se ois halunnutkin vasemmistokapinoida kalkkilaivan kapteenia, se oli ihan liian myöhästä. Nyt on valittavana enää talousliberalismi ja oikeistopopulismi. Tai sitten pansatanismi, johon Juotikas taitaa olla kallellaan. Revi siitä. Ketään ei saada vastuuseen. Yhteisöllinen häpeä leviää koko ihmiskunnan päälle kuin löysä pieru. Eipäs kun koko luomakunnan päälle. No nyt kuule Juotikas alkaa mennä vähän liian pitkälle! Pidä häpeäsi izelläsi. Meillä ei häpeillä! Pulinat pois! Mölyt mahassa!

ellauri065.html on line 625:   Entäs sitten tää: En sanoisi että luonnon kohtaloa ratkaistaan vaaleissa. Kv rahoitusmarkkinat antaa ohjaussignaalin minkä mukaan poliitikot ja kaivospomot luovii. Kun talous syöxyy ja yrityxet kaatuu, vaikutus luontoon on vähintään 2-suuntainen. Liiketaloudellisen toimeliaisuuden hyytyessä (kuten koronan aikana) luonto saa huilia. Viimeistään silloin kun ihmislaji ryytyy kokonaan. Mutta sitä ennen matkassa on muutama proverbiaalinen mutka. Ennen lopullista pesäntekoa teollisuusjohtajat ehtivät tehdä monta tuhoisaa hätäratkaisua. Hiipuvien luonnonvarojen tilalle on pakko saada korvikesubuja. Laitoxista rakennetaan halpoja ja vaarallisia. Talvivaara ja Olkiluoto on esimerkkejä. Hyvinä aikoina narkkari pitää huolta neuloista. Kun ainetta ei saada valtaa paniikki, ryöstely, järjetön ja kohteeton väkivalta. Tästä on jo esimerkkejä vaikka millä mitalla. Eikä Juotikas edes vielä mainize ilmastokatastrofia. 

ellauri065.html on line 631: Here is an actual website for a company that gang stalks. The CEO “John Winters” is a private investigator and former law enforcement. There are multiple “revenge” packages available on the website designed to help ruin the subject’s life. He claims it’s all “legal” because they never physically touch the subject. 

ellauri065.html on line 633: Groups that particpate are organized vigilante, cult style right-wing hate groups. Unfortunately, to make matters worse these groups are protected by police officers who are actually members of right wing extremist groups. Of coure not all police officers particpate, but rather than expose one of their own officers who are members or know these groups personally, they will remain silent. The officers who do particpate will go as far as making a victim appear insane or mentally ill to shut them up, and destroy that persons credibility so no one will be able to defend themselves. They do this by using the power of law enforcement, and taking a person against thier will, to a hospital that will give them a psychiatric exam. Corupt psychiatrist also lie, and cover up the crime as well. Now that they are powerless,noone will listen. Further destroying the targeted indviduals reputation.

ellauri065.html on line 635: Bio: I am a victim of Cointelpro/ Organized Gang Stalking in Southern California. This includes Community-based harassment, Group Stalking, Workplace mobbing, Psychological abuse/torture/menticide, sexual harassment, noise harassment, Remote Neural Monitoring, Directed Energy/ EMF weapons, Illegal surveillance in public and private, Illegal entry inside my home and car, Medical and Psychiatric fraud, Vandalism and theft of my personal property, Law Enforcement and local city govt. corruption. 

ellauri065.html on line 640:   Nää vaatteet haisee kuolemalta

ellauri065.html on line 646:   Mä teen teistä ihmistuhatjalkaisen

ellauri065.html on line 647:   Ensin polvilumpionne halkaisen

ellauri065.html on line 649:   Kaikki hammasrivit irti revitän

ellauri065.html on line 650:   Vielä hetken saatte henkee haukkoa

ellauri065.html on line 653:   Kysyt: mikä ihmeen tuhatjalkainen?

ellauri065.html on line 659:   Ihmistuhatjalkaisexi liitetyn

ellauri065.html on line 662:   Kunnes virkavalta hankkeen vesitti.

ellauri065.html on line 663:   Miten koskaan voidaan haavat sulkea

ellauri065.html on line 664:   Kun osaxemme tuli oikeusmurha julkea?

ellauri065.html on line 672:   Ei aikaakaan kun ihmistuhatjalkainen saa jatkoa

ellauri065.html on line 676:   Muzen hampaita ei paljain silmin nää

ellauri065.html on line 680:   Vaikka keittoluuna hautuis ihmispää

ellauri065.html on line 681:   Mä teen teistä ihmistuhatjalkaisen!

ellauri065.html on line 682:   Mä teen meistä ihmistuhatjalkaisen. 

ellauri065.html on line 684:   Eivät suuret sanat pientä suuta halkaise.

ellauri065.html on line 691: Mikä on pommi? Exponentiaalinen kasvutapahtuma, korkoa korolle kapitalismia. Rypälepommilla ei voi voittaa väestöpommia, sillä väestöllä on liikaa rypäleitä persiissä. Ei pommi-isku ole yhtään käsittämättömättömämpi kuin ne muutkaan räjähdyxet. Rottakonsilio on ahtaalla. Mitä tahansa tuleekin me selviämme siitä. Onx tää nyt joku lohtunami? 

ellauri065.html on line 699: ettei sillä ole mitään omaa sanottavaa. Kaik on pelkkää Pynchon-coveria, netin kaiutusta, b-luokan filmikamaa, politiikkaklisheitä ja teinimeemejä, aakkossoppaa, väsymättömästi piissejä ja tägejä. Tän se sitten sanookin ääreist monisanaisesti lukemattomilla eri tavoilla. No mä oon kyllä tätä nyt ihan tavattomasti lukenut. Jokaikisen hämärän linkin olen klikannut. Ei tää ole romaani, tää on paperinen ylilauta. Tässä ei ole yhtään ihmistä, on vain puolituisia, pahvisia tuhatjalkasia ja puisevia liskoja. Nukkehallituxen naruja vetää aina se yx ja sama verijuotikas, kylmä imukala. Pynchonin ja Foster Wallacen imitaatiota puskadivarissa. Kaikki lainattua kuin Roope Ankan vaihtorottakonsiliolla. Loputonta läppää. 

ellauri066.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri066.html on line 30:       Onko Pynchonin kääntäjä Juhani Lindholm Lilli Ondholmin sukulaisia? Ei voi olla sillä Juotikkaalla olikin Lilli OndBLOM. Se vinkkaa Lindblomien poliitikkosukuun. Kukka, saari, mitä väliä. Juhani on Nilkin lähes neljänsadan oligarkin tiimissä. Lihani Jundholm. Kristina, tuo entinen hallijärjestäjä, heilui Eikka Leikan pumpussa ja kävi Mukkulassa kukkumassa kirjailijatähtien mukana. Juhani on/oli Mukkulassa hallijärjestäjänä. 

ellauri066.html on line 32: 	Antti Juhani Lindholm (s. 16. maaliskuuta 1951 Helsinki) on suomalainen kirjallisuuden kääntäjä. Hän on kääntänyt sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Erityisen arvostettu on hänen Vänrikki Stålin tarinoista tekemänsä uusi suomennos, josta hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 2009. Lindholm valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1981 Helsingin yliopistosta. Vuodesta 2008 hän on ollut Eino Leinon Seuran puheenjohtaja. Hemmetti, eikö Paavo Cajanderin suomennos muka kelpaa enää! Vereni tunnen kuumemmax! Jotekin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin. 

ellauri066.html on line 34:       Juhani Lindholm on kirjallisuuden suomentaja ja toimittaja. Opiskelijajärjestöaktiivisuus ja sopivat sivuainevalinnat johdattivat hänet aluksi journalistin uralle. Lindholm on suomentanut useita klassikkoteoksia, ja hän vaikuttaa kirjallisen kulttuurin parissa muun muassa Eino Leinon Seurassa. Hän on ollut myös toteuttamassa joka toinen vuosi järjestettävää Lahden kansainvälistä kirjailijakokousta, joka toimii yhtenä Suomen kirjallisuuden kansainvälistymisen kivijalkana.

ellauri066.html on line 36:       Kun syksyllä 1970 kirjoittauduin Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa (se oli juuri vaihtanut nimensä estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta) sekä sanskritia ja vertailevaa indoeurooppalaista kielitiedettä, saavuin keskelle vallankumousta. Päärakennuksen savuisessa ja hälisevässä ruokalassa (tupakointi oli vielä sallittu koko kahvilassa) istui radikaaliryhmiä rintamerkkeineen suunnittelemassa opetuksen uudistamista ja koko yliopiston suistamista elitistiseltä jalustaltaan palvelemaan kansan syvien rivien yhteiskunnallisia ja sivistystarpeita. Pitkätukkaisia, parrakkaita tai viiksekkäitä ja virttyneisiin villapaitoihin, samettitakkeihin tai liehuviin kauhtanoihin ja farkkuihin sonnustautuneita nuoria miehiä sekä ”let it all hang out” -tyyliin pukeutuneita naisia tuijottelivat hämmästyksen ja väliin kauhunkin vallassa minun kaltaiseni perinteiset opiskelijat, jotka koettivat sovitella lautasiaan pöydille monenmoisten lentolehtisten ja muiden painotuotteiden sekä kolhiintuneiden peltisten tuhkakuppien keskelle.

ellauri066.html on line 38: Vallankumousta ei tullut, mutta yhteiskunta ja yliopisto kyllä muuttuivat. Moni aktivisteista ja radikaaleista on edennyt tieteenalansa huipulle kansainvälisiin tehtäviin, professoreiksi, kansanedustajiksi ja jopa yritysmaailman johtopaikoille. Minusta tuli vain tällänen olkihattuinen kääntäjä. Tutkintojärjestelmä uudistui. Muistan itsekin olleeni mukana filosofisten ja yhteiskuntatieteellisten tutkintojen uudistamistoimikunnan (FYTT) jossakin alajaoksessa pohtimassa taideaineiden tutkintorakennetta. Opintotukeen vaadittiin ja lopulta myös saatiin muutoksia (yhdessä vaiheessa vaadittiin tuhannen markan opintorahaa kaikille, ja sisäpiirin iskulause kuului: ”tonni käteen – känni toteen”). Laitoshallintoonkin saatiin opiskelijaedustus, monen myllerryksen ja takapakin saattelemana tosin. Yliopistohistorian alaviitteeksi jäänee se, kun Helsingin yliopiston päärakennuksen suuri juhlasali täysin organisoidusti ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa laitoksen historiassa vallattiin 4. marraskuuta 1976 ja siellä pidettiin puheita läpi yön. Yliopiston johto teki viisaan valinnan eikä kutsunut poliisia tyhjentämään rakennusta, eivätkä valtaajatkaan asettuneet haittamaan yliopiston normaaleja toimintoja – vahtimestariparkojen työvuoroja tietysti lukuun ottamatta.

ellauri066.html on line 40: Opiskeluko? Elettiin aikaa, jolloin ”ikuinen opiskelija” oli vielä legitiimi käsite (”elinikäinen oppiminen” keksittiin myöhemmin). Etenkin humanistisilla ja valtiotieteellisillä aloilla opiskelu muodosti vain yhden osan ammattiin valmistumista – ammattiin, jota monissa tapauksissa ei ollut olemassakaan, ellei sitä itse luonut. Kaikenlaisesta näennäisesti tuottamattomasta touhuamisesta oli se hyöty, että opittiin elämää, ei koulua varten. Itse päädyin opiskelijajärjestöjen ja osakuntatoiminnan myötä aluksi journalismin saralle, olihan yksi aineistanikin tiedotusoppi. Taidehistoriaa ja Suomen historiaa apuna käyttäen sain ansiotöiden ohessa vähitellen aikaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, ja rakkaus kirjallisuuteen vei minut lopulta varsinaisen elämäntyöni kääntämisen pariin. Vanhoja kalenterimerkintöjä selaillessani saatan harvakseltaan törmätä lakoniseen, mutta paljon puhuvaan lausahdukseen: ”Koko ilta kotona.”

ellauri066.html on line 47:       Runokokoelma ja latinan pro olivat Keken ekan ja ainoan opiskeluvuoden saavutuxet Turussa. VA Koskenniemeen ehti sentään tutustua. Koskenniemi ehti tutustua aika moneen runoilijatyttöseen. Toimeliasta tafsausta. Koskenniemen nuiva arvostelu Keken esikoisesta aiheutti kyllä ärtymystä. Olihan Vaakulla ollut osuutta niiden julkaisemisessa. Vaakku peitti sillä jälkiään, potki päälle tarpeenteon pienen sievän santakeon. Helaakosken arvostelu Lassen kokoelmasta IL:ssä oli tyrmäävä. Teki Pojulle suorastaan raakaa vääryyttä. No raaaxihan Aaroa mainittiin. Elsa Enäjärvi (HS) jota P.Mustapää sittemmin petti rumasti, oli liian naismainen ja Rafu Koskimies (Uusi Normaali) liian setämäinen.  Kaikki tässä rupeavatkin töhertämään lehtiin. Lasseakin Helaakosken arvostelu suututti. Se oli karkean tylsästi kirjoitettu. Filosofista runoutta ei ymmärretä.

ellauri066.html on line 49:       Keke ei tykännyt olla pankkineitinä, otti lopputilin (tai sai potkut), siellä haisi homehtuneille aivoille ja mätäneville sydämille. Keke ja Lasse oli kihloissa, mutta Keke ei antanut, ompeli vaan bomppipesään höyheniä. Keke oli hempponen ja Lasse bompponen.

ellauri066.html on line 55:       Kivennavalla daamit Keke ja Kati majoitettiin pihalle. Aamiaisen toi Paavolainen pukeutuneena hiljaisexi palvelijaxi vain pyyheliina suojanaan. Vinttikamariin oli rakennettu vanhoista verhoista itämainen teltta, jonka kahdenpuolen oli salin palmuista katkaistut lehdet. Lasse oli pyylevä bagdadilainen kauppias. Jylhän Ykälle pantiin musta vanne ja uumille värikäs pöytäliina. Pienet viixet ylähuulessa se näytti toreadorilta. Paavolainen oli pieni fauni puna-vihreissä sukkahousuissa pienet sarventyngät päässä. Ilmari Pimiä oli eunukki. Hänellä oli sen sijaan käyrä miekka, keihäs ja kilpi. Spriilamppuja ja suizukepilviä, seinäverhoissa osanottajien runoja, jotka he ize lausuivat. Jylhä esitti toreadoria. Paavolainen pani huimia hyppyjä ja säesti huilulla. Papittaren tanssin aikan paloi vaan yxi kynttilä, loppupeleissä sammutettiin sekin. Lopuxi kääriydyttiin vällyihin ja lähdettiin rekiretkelle. Paavolainen olisi halunnut olla miespääosassa, mutta Kati kannusti Ykää. Oli ilmeistä että nuoret runottaret eivät ollet immuuneja Jylhän munalle. Kekekin aivan sähköistyi Ykän silmistä, ne olivat kuin hindun silmät.

ellauri066.html on line 61:       Olavi ja Wilho remppasivat telttajuhlissa Multialla. Siihen tarkoituxeen oli rahoja telttarahastossa ja varattomien veljien rahastossa. Hemmetti mulla ei enää ole mitään kärsivällisyyttä uskontopelleilijöitä kohtaan. Se on eläimellistä, se on mitä se oikeasti on. Myyriäisten touhua, ja yhteiskuntapörriäisten.  

ellauri066.html on line 63:     Vuorelan runoudelle oli tyypillistä kansanlaulunomaisuus. Hänen runoissaan palvotaan jylhiä korpimaisemia ja niissä on voimallinen luontoyhteys. Hän sai Valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti vuosina 1921, 1934 ja 1937 sekä kerran Aleksis Kiven palkinnon ja Eino Leinon palkinnon. Suomalaisuuden Liiton Johannes Linnankosken palkinto Vuorelalle myönnettiin 1944. Keuruulla on jaettu vuodesta 1997 lähtien Einari Vuorela -runopalkintoa. Myös Vuorelan runoilijakoti sijaitsee Keuruulla.

ellauri066.html on line 65:     Lauluja Vuorelan teksteihin ovat säveltäneet muiden muassa Joonas Kokkonen, isäni Toni Erdmann ja  muumiääni Samuli Edelmann. Vuorela on tehnyt tekstin Multian kotiseutulauluun, Multian lauluun, jonka on säveltänyt Juhani Pohjanmies. Juhani Pohjanmiehen (1893 -1952) vuonna 1921 säveltämä "Multian laulu", jonka sanat ovat Einarin Vuorelan käsialaa, löytyy nuottijulkaisuna Lahden ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen musiikkiosastoilta. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata nuotti kaukolainaan. Muualta laulun sanoja ei valitettavasti näytä löytyvän. Sic transit multiaisen kunnia. 

ellauri066.html on line 75: No, tiedä häntä, heilutatko koiraa, mutta luonnosta ja luonnossa olemisesta Vuorela perspiraationsa ammensi. Teokseen Runot (toinen, laajennettu painos; WSOY, 1979) on poimittu Vuorelan runoja yhdeksästätoista kokoelmasta, turhankin perusteellinen katsaus runoilijan tuotantoon siis.

ellauri066.html on line 83: siellä aukoilen prinsessan hakaa,

ellauri066.html on line 116: Näen lampun kirkkahan,

ellauri066.html on line 129: Ja kumpihan on varjo vain?

ellauri066.html on line 131: Mieti sitä, harva arvaa.

ellauri066.html on line 132: Vanha vizi, varjoluola,

ellauri066.html on line 134: sininen ja harmaa.

ellauri066.html on line 141: hameen helmaan kuolla.

ellauri066.html on line 142: Peittääköhän hanki

ellauri066.html on line 155: Hellakoski oli lakannut kirjoittamasta runoutta Jääpeilin jälkeen vuonna 1928. Hellaakoski toimi tämän jälkeen maantiedon ja luonnonhistorian opettajana Tyttönormaalilyseossa. Oppilailtaan hän sai liikanimen Koukku. Nenästä se kai tuli. Hän oli myös Helsingin yliopiston dosentti. Hän harrasti maalausta ja oli erittäin tarkasti perehtynyt taidehistoriaan. Ensimmäisellä Italian-matkallaan hän hämmästytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa Wäinö Aaltosen, joka oli käynyt lukuisia kertoja Italiassa. Yli kymmenen vuotta hän puursi maantiedon ja luonnonhistorian opettajana. 

ellauri066.html on line 157: Vuonna 1939 kriitikko Anna-Maria Tallgren (1886– 1949) sai ylipuhuttua Hellaakosken kokoamaan Valitut runonsa. Yleisesti ajateltiin, että Hellaakosken runoilijan ura oli jo päättynyt. Hellaakoski ajatteli itsekin ”hymähtäen", että tuli sentään kelvollinen hautakivi elävälle ruumiille. "Olin mykkä raato mykässä purkissa." (Hellaakoski 1964, 75)

ellauri066.html on line 160: Varhaistuotannossa ennen vallankumousta itsetietoinen, ylpeä ja uhmakas "minä itte" on kokemuksen keskipiste, joka nousee ympäröivän maailman vastakohdaksi. 40-luvulla Aaro liukenee jonkinlaiseen panteismiin. Tää on elämässä menestyneillä narsisteilla aika tavallista, ks. esim Jööttiä tai Sale Bellowia.

ellauri066.html on line 164: Nuori Aaro oli gootti, vanha oli groteski. Jöötin Fausti oli nuoren ihan lemppari. Silloin se vielä luuli olevansa jotakin. Mä luin kouluaikana nuoren Wertherin kärsimyxet fraktuuralla saxaxi. Aikamoinen uroteko sekin. Mäkin luulin silloin vielä olevani jotakin. Kohta mä en ole mitään. Nuori Aaro oli patriarkaalisen totinen. Revisionisti-Aaro näkee kuolemankin valoisammin. Vanhasta synkkiöstä tuli opelle paratexti (Genette), nuoruusaikojen para ja popo toimivat vanhan järki-Aaron sydämentahdistimena.

ellauri066.html on line 165: Sakemanniprintin vaihto sodan voittajien sansseriffiin myös havainnollistaa Aaron poliittista takinkäännöstä oikealta vasemmalle. Suunta sentään oli oikeampi kuin näinä päivinä.

ellauri066.html on line 177: Nuori Aaro Hellaakoski käsitteli unohdetuissa varhaisissa runoissaan humalaa, kohmeloa ja verta tihkuvia käsikähmiä.

ellauri066.html on line 179: Hän on valmis lyömään halolla kylmäkiskoista naista (runossa Tunnoton) tai potkimaan ärsyttäviä pikkukoiria (Koiranpennut). Miehiä hän suunnittelee tappavansa (Metsäkissa, Liian paha sappi) ja kertoo mielellään tarinoita dramaattisesta kuolemasta (Salakuljettaja) tai eläimellistä pureskelua sisältävistä tappeluista (Murha, Häpyä vailla).

ellauri066.html on line 192: Hellaakosken työtehtävät olivat monipuoliset ja hänen työskentelynsä tahti huikea. Hänet tunnetaan niin runoilijana kuin terävähavaintoisena kriitikkona ja taitavana esseistinä. Lisäksi hän toimi tiedemiehenä, luennoitsijana, opettajana ja suorasanaisen kaunokirjallisuuden kirjoittajana. Kaiken muun toimintansa ohella Hellaakoski työskenteli Suomen kirjallisuuden vuosikirjan päätoimittajana vuosina 1946-1948 sekä aikakauskirja Näköalan päätoimittajiana vuodesta 1949 vuoteen 1950. Ei mikään näköalaton mies, vaikka lyhytnäköinen.  

ellauri066.html on line 203: Aaron Jääpeilin modernismia oli eze teki runosta myös graafisen kokemuspläjäyxen ihanko Yli-Juotikas sata vuotta myöhemmin. Plus ça change etc.

ellauri066.html on line 211: Unto Kupiainen hääräili taas 1953 ja sanoi et Aaro oli Suomen runouden kubisti. Vajaa 70 sivua ja vajaa 40 runoa, se tekee vajaa 2s/runo. Pertti Lassila kävi myös haaskalla ja huomauttaa, että jääpeili meinaa asiakasrajapintaa ylevän ja syvällisen välillä. Vaakku ja kumpp. kiittelivät runoja mutta pahexuivat typografista asua. Yrmf. Keekoilua.

ellauri066.html on line 213: Jääpeili syntyi perheen kanssa kesämökillä Sääxmäen Kalalahdessa 1928. Se oli kesien kesä. Varmaan 6v Pirkollekin Pikossa. Missä vain on tarpeen apu sinne rientää pikku Papu. Kuolema painuu taustalle, tuo peräpäästä päässyt demoni. Eroottinen hurmio on framilla. Aaro 1893-1952 oli elonsa vaelluxen puolitiessä kuuron Väiskin siskon jalkovälissä. Mä olin 1kk ikäinen Aaron kuollessa, se 59. Eipä kovin vanhaxi elänyt.

ellauri066.html on line 218: Runoilija Jöns Carlson on esittänyt vielä yhden tulkinnan Aaro Hellaakosken Hauen laulusta Mezästys ja kalastus-lehdessä. Hauen laulu, joka päättää Hellaakosken tärkeimmän runokokoelman Jääpeili (1928), kertoo hauesta, joka nousee puuhun laulamaan. Aaro peri Eino Leinon reissussa rähjääntyneen manttelin. Aaro oli kyllä kaikin puolin kunnollisempi mies. Ei ne olleet Kangasniemen miehiä, vaan pohjoisempia, Oton luona käymässä. Mökkiläisiä, paholaisen reestä pudonneita, ei aitoja. Hiski kyllä oli kangasniemisiä, sen pysti oli kylän rannassa. 

ellauri066.html on line 220:       Runoilija Carlson kiistelee erälehdessä yxiäänisesti edesmenneen Tuomas Anhawan kanssa siitä minkä kuusen kävystä on kysymys ja missä hauin laulu ylösmerkittiin. Voisihan se olla niinnii että Aaro kirjas Puulaveden erähavainnon ylös myöhemmin. Kesien kesänä 1928 oli Lempin käpy Aaron penseissä päällimmäisenä. Vitun pompöösisti Aaro vetää äänityxen, taisi olla aika itsetärkeä ja mahtipontinen. Mahtavalla äänellä mä rallin viskaan. Nää ei ole mitään velkahirsiä. Aarolla oli muuten huulihalkio, sinänsä viaton mutta izetunnon kannalta hankala esteettinen vamma, samanlainen kuin hauella. Tai jänöllä. Shöshshöttävä äshshä voishi shelittyä shiitä. 

ellauri066.html on line 233: No ei. Virtauxessa ei ole tahtia vaan nopeus, vektori suuntaa ja vauhtia. Onko siinä rytmiä? No ei oikeestaan. Paizi jos on aaltoja. Hengityxessä ja sydämessä on aaltomainen rytmi, pakkomarssille lyödään tahtia. Kai se sit on tässä: keskusjohtoinen keskushermosto antaa tahtia, (para)sympaattinen tunnepuoli määrää rytmiä. Kun sydän exyy rytmistä tarvitaan tahdistin. Tai defibrillaattori, tuo Callen ikäkausilelu, johon Pezku on jo tutustunut. Kesien kesä oli ihana kun Aaron tahti loppuviimein pysyi Lempin rytmissä. Tultiin perille samalla työnnöllä. Koski vapaa tapaa Aaltosen, sotamies on rannassa.  

ellauri066.html on line 236: 
Käsineiti ja Charles Darwin

ellauri066.html on line 238:   Atwoodin kirjasta Käsineiti pitkitetty dystooppisen vähävaloinen tv-sarja on darwinistinen. Siinä nimittäin terotetaan että mies on naisen vihollinen tai vähintäänkin hidaste, josta on hyvä päästä eroon kun sen elatusapua ei enää tarvita. Ja niinhän se tietysti onkin, kun sitä oikein ajattelee. Eipä mieskään enää juuri tarvi kynnysmattoa kun se on loppuun mutusteltu. Päähenkilö joku Moss on aika suloton. Sen vahvuus on happamissa ilmeissä. Se on ainoa joka on mukana joka ikisessä jaxossa. Piisaa eltaantuneita miinejä.

ellauri066.html on line 240:       Mixi teeskentelisin muuta kuin olen? En minä halua miestä harmixeni, eihän heitä tarvita kuin 10 sekunnixi puolta lasta varten. Mies on vain naisen keino tehdä lisää naisia. Vaikka olihan isäsi tietysti ihan mukava ja niinpoispäin, mutta ei hänestä kyllä mihinkään ollut. Naisiin heitä ei voi verratakaan, paizi tietysti sikäli, että he ovat parempia korjaamaan autoja ja potkimaan palloa, ja sillähän sitä maailmaa parannetaankin, vai mitä. Tää oli Atwoodin äidiltä (s.175).

ellauri066.html on line 245: Although all guards (security personnel) have earphones, there's always a radio chatter audible.

ellauri066.html on line 247: According to producer Bruce Miller, Margaret Atwood had to ask the scriptwriters to explain the meaning of the term "carpet munchers."

ellauri066.html on line 252: Margaret Atwood first heard "Nolite te bastardes carborundorum" in her childhood Latin classes. Atwood remarked on how "weird" it is that this thing is permanently tattooed on people's bodies. People are a bunch of idiots.

ellauri066.html on line 254: The handmaids' uniforms and face-hiding headdresses came from the Old Dutch Cleanser package of the 1940s, which frightened Peg as a child.

ellauri066.html on line 256: "The show uses the biblical story of Rachel, the wife of Jacob, who gave him her maid to lay with and impregnate; Rachel would then raise the child as her own. In this show the fertile handmaids perform the same function as Rachel's handmaid, and the commanders' infertile wives perform the same function as Rachel did.

ellauri066.html on line 257: However, in scripture Rachel became fertile eventually and bore Jacob two biological children, Benjamin and Joseph. This aspect of the story, which is not in the show, actually makes Gilead's handmaid/forced surrogate system seem even more cruel and archaic and emphasizes even more the barbarity and evil of the despotic dogma that is the basis of the theocratic Gilead regime."

ellauri066.html on line 264: Suomen vanhoja metsiä käsiteltiin vuosikymmeniä rankasti ilman, että toimintaa erityisesti edes arvosteltiin, ohjelma kertoi. Valtaosa suomalaisista vanhoista metsistä ehdittiin hakata aukoiksi ennen niiden arvon huomaamista, miesääni sanoi dramaattisen musiikin säestyksellä. Kuvissa näytettiin aurattua metsäalaa.

ellauri066.html on line 273: Pitkän linjan metsätalousvaikuttaja Härmälä on keskustalainen entinen Metsähallituksen pääjohtaja ja MTK:n puheenjohtaja.

ellauri066.html on line 276: Metsätalouden puolustajat näkivät dokumentin olevan ainakin ”tyvipaskaa, kuvottavaa ja asenteellista roskaa.” Mixi ne niin raivostuvat? - Niillä on paha omatunto, ehdottaa Seku Seijukka. 

ellauri066.html on line 278: Maahan suunnitellaan useita uusia sellutehdashankkeita. Hakkuumääriä ollaan kasvattamassa. Samaan aikaan lukuisat luontotyypit ja aivan tavalliset lajit, kuten helmipöllö tai hömötiainen, uhkaavat kadota. Kokoomuxen Pertti Salolainen on jo vaarantunut. Nappi ozaan, niskalaukaus, suosittaa keskustan Juha Sipilä, jonka ei tarvi enää varoa sanojaan.  

ellauri066.html on line 290:       Standardikvetch Tompasta on että sen proosa on ylitiivistä; sen aiheet fysiikasta postinkulkuun on liian outoja; ja printti on liian pientä ja sivuja on liikaa, rakettijutussa niitä on yli tuhat. Kuka kultakala enää jaxaa lukea?

ellauri066.html on line 298:       Sanalla sanoen, Tomppa on hulvaton tarinankertoja, ihan samaa luokkaa kuin Don Quixote, Tom Jones, Kolea talo, Sota ja rauha, Ulysses — ja Gunter Grassin onneton Blechtrommel (onnexi sitä ei enää lueta) — Tomin kirjat ovat "kirjamaailmoja", joihinka se on tunkenut niin paljon elämämössöä, mahdollisuuxia ja mahdottomuuxia, kuin sai mahtumaan kahden kannen väliin. (Ei sentään valu kansille niinkuin Yli-Juotikas. Aina pitää panna vähän paremmax.)

ellauri066.html on line 302:       “Älytöntä mätystystä” oli kuulemma Painovoiman sateenkaaren työnimi (osuva nimi kyllä). Nimi kuvaa toista Tompan tuotannon koukuttavaa piirrettä: sexiä, huumeita ja rokkia, ja muuta popsälää piisaa Tompalla. Pynchon on aina Pynchon, nää älyttömät mätystyxet on aina samanlaisia: orgioita, paskansyöntiä (joo selaa sinne kaikin mokomin, s. 308) sexin nimissä, kexittyjä huumeita, ja onnettomia lyriikoita (ei kaikki rock’n’rollia ikävä kyllä) joita sen hahmot pälähtää laulamaan kuin musikaalihahmot Broadwaylla. Vittu että jenkit on jenkkimäisiä, vaikka ne voissa paistaisi. (Jos et ole koskaan kuullut Amy Fisheristä, ei ylläri. Amy Elizabeth Fisher (s. 1974) on amerikkalainen nainen joka tuli kuuluisaxi 1992 Long Islandin Lolitana kun se 17-vuotiaana ampui pahasti Mary Jo Buttafuocoa joka oli sen luvattoman rakastajan Joey Buttafuocon puoliso. Oho! Kazo myös kuvat! Päästyään vankilasta 1999 Amysta tuli kirjailija, webimannekiini ja pornotähti. Kyllä kannatti.)

ellauri066.html on line 304: Pynchon tunkee kirjoihinsa koko populääri"kulttuurin", kaikkiin kirjoihin. Kaikista kivintä on kun se tunkee niitä historiallisiin romaaneihinsa. Hauskoja anakronismeja esim. 20-luvun itäeurooppalaisen kemistin nimi on Jamf. Sehän on 60-luvun nekruslangia: “Jamf” equals J-ive A-ss M-other F-ucker. Tai fin de siecle arabi joka ei osaa sanoa ärrää (haha me amerikkalaiset nauretaan noille terroristeille! Je suis Charlie!).

ellauri066.html on line 312: Vainoharhaisuus ei ole Pynchonilla leitmotif vaan pääasia, sen varma nakki josta löytyy komediaa ja vähän tragediaakin ja paljon paljon merkityxiä, voi vittu. Paranoidit löytää merkityxiä vaikka hiuspinnistä kuin enkeleitä neulankärjeltä. Me loput ei vaan oivalleta sitä. On se ehkä vähän haettua, mutta 1000x parempaa kuin se vaihtoehtoinen totuus, että tässä maailmassa ei ole mitään takana, kaikki on näkyvillä, avaa hölmö silmät ja kazo ize. Se on vähän kuin meidän juutalaisten Kabbalaa. (Hiljattain on Pynchon tehnyt hauskaa pilaa meistä jutkuistakin; ettei sekin vaan ole alunperin joku Pynchowitz, miettii Lippman vähän kateellisena valkonaama ampiaiselle.) 

ellauri066.html on line 314: Kabbalasta by the way, Tomppa ammentaa useankin kerran, se on yxi monista hörhölähteistä joita se käyttää yhtenään. Populääritiede ja okkultti on yhtä tärkeitä; molemmista on yhtä paljon apua "meidän" termiittiapinoiden alkuperän ja kohtalon uumoilussa. Edelleen legendat ja arkkityypit, kansanviisaus, sekopäisyydet. Kaikki saavat äänisensä kuuluville, matemaatikot ja ghostbusterit. Hautajaisia ja takaa-ajokohtauxia. Tää on amerikkalaista ohjelmistoa. Ilman takaa-ajokohtausta ei amerikkalaista ohjelmaa, ei amerikkalaista leffaa ilman car chasea. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin. 

ellauri066.html on line 318: Tompan novelleissa piisaa sofistikoitua koomillista sanaleikkiä, tietysti, mutta tekijä, älyttömän mätystyxen ystävänä, tykkää vulgääreistä vizeistä, naurettavista läpistä, nurinkurisista akronyymeistä, syntaxipastissista, hopomaisista nimistä, esim Pentti Pakana, Herpertti Rei'ikäs, Oidipa Massa, Leo Pyöriä, Viki Kirsikkakokis, Väpi Nurja, ja Tri Tarjoilupöytä. Kipparikallemainen seilori nimeltä Porsas Bodaaja esiintyy useassa kirjassa (no sehän on yxi piipunrassimaisen Pynchonin monista wannabe alter egoista), tai joku sen lukuisista puritaani-esi-isistä. Ihan varmasti sua naurattaa itäintialainen peräaukkolääkäri nimeltä Pokemon. Mua nauratti eniten limainen hahmo nimeltä Viv Epperdew. En mä oikeastaan tiedä mixi, mut mä vaan repesin ja hajosin.

ellauri066.html on line 320: Tietysti, näissä sanaleikeissä on tavallisesti jotain syvällistä eikä vaan älytöntä kohkausta. Tyrone Slothrop esim. Painovoiman sateenkaaressa sisältää sanan sloth, joka on avain sen luonteeseen, ja lisäxi vielä anagrammin hienosta sanasta entropia, joka on avain Slothropin epätavalliseen kohtaloon. Kun Tompan kirjoissa on yleensä satoja tälläsiä pellejä, niistä on koottu kokonaisia sanakirjoja, kuten Pynchon Character Names: A Dictionary by Patrick Hurley, ja lukemattomia lukijan oppaita, wikejä, väitöskirjoja ja fanisivustoja joissa jokainen vizi seikkaperäisesti selitetään, plus mikä niissä oli olevinaan hupaisaa. 

ellauri066.html on line 322: Outoa. Mua ei ole naurattanut vielä kertaakaan. Vizin selittäminen ei paljon auta, se ei ole enää hauska sitten, kuten Maui sanoi rintalihaxelleen eräässä tiukassa paikassa elokuvassa Vaiana. Kts. myös Aarne Kinnusen tutkielma huumorista.

ellauri066.html on line 326: Joskus unohtuu kehuessa Pynchonin muita kirjallisia ansioita se tosio, että mies osaa kirjoittaa joitakin tosi koskettavia skenejä kaipauxesta, lemmestä ja menetyxestä. Etenkin vanhempien ja lasten välillä, tai Tompan ja sen bylsimien alaikäisten mielikuvitustyttöjen. Hyvä tietää että parhaat kohdat on vielä tulossa. Puoleenväliin asti ei ole itkettänyt, enempi haukotuttanut.

ellauri066.html on line 330: Ilman epäilystä Pynchon on lingvistinen telinevoimistelilja, jolla on useita ääniä käytössään, nimittäin Tompan, Tuomaan, Tomin, Tolpan, Tulpan, ja Pynchonin. Sen kieli on lemuavaa ja häikäisevää. No sillä on toi 1 tomppamainen maneeri. Gotta give him that. Muttei paljon variaatiota siitä. Teinihuumoria laskettavat teinipojat on sen ainoo arkkityyppi.

ellauri066.html on line 334: Joo, on sillä vikojakin, me pygofiilit emme ole täysin kritiikittömiä. Noi hassunhauskat nimet on yxi ongelma: Pynchon ei paljon vaivaudu kuvailemaan hahmoja. Päähenkilö, siis Pynchon jossain valepuvussa, on suht elävä, mutta kaikki sivuhenkilöt on just sitä, niitä ei sivusta kazottuna ole olemassa ollenkaan, vain kun ne pällistelee suoraan edestä päähenkilön silmissä. Ne on epäuskottavia ja epäsympaattisia. Mikä pahinta, tällästen paperilennokkien sinkoilu on sekottavaa, niitä viuhahtelee kuin pahvishakkinappuloita, ne syntyy partenogeneettisesti ja poxahtaa kuin kvanttihiukkaset. Niitä on kerta kaikkiaan liian paljon, ja Tompan kirjat hajoo silpuxi. Juonesta ei voi puhua eikä sixi ole mitään spoilattavaakaan. Se ei kyllä kelpaa nettiteeveesarjoilla koulutetuille kazomoille. Missä katarsis? Missä loppupelit jossa hyvixet päihittää pahixet ja kokoonnutaan loppuvizeihin?

ellauri066.html on line 336: Tähän kritiikkin voisi kyllä vastata sanomalla, että tää on nimenomaan tarkoitus - se on osa Pynchonin taiteellista ohjelmaa. Eli siis, se haluu nimenomaan tyrmätä lukijoiden odotuxet ja toiveet, ja parodisesti pelailla juoni- ja henkilöstereotyypeillä vähän niinko Fielding ja Dickens, se haluaa keskittyä vaan siihen Pynchon-kaveriin ja muut on vaan statisteja. Ditto juonenpuutteesta. (Hyvän kuvan juonenkuljetuxesta saa tästä lähteestä.)

ellauri066.html on line 338: Mut mun neuvo on et älä vaivaa päätäsi tollasilla akateemisilla pähkinöillä. Istu taaxepäin ja nauti shousta. Tenkkapoo paikoissa googlaa apua. Helpointa on aloittaa vanhanaikaisemmista kirjoista Bleeding Edge, Inherent Vice, ja Vineland. Ta sit Lot 49, se on ainaskin lyhkänen. Ize mä en siitä perusta, koska se on niin tavallinen.

ellauri066.html on line 344: Tompasta on tosi vähän kovaa faktaa: synt. ’37 vanhaan ampiaispesään (ei siis Pynchowitz Ellis Islandilta - sori siitä), koulut Oyster Bayssä Long Islandilla ja collegessa Cornellissa, missä paras kaveri oli tuleva romaanifolkkilaulaja Richard Farina. Sitten töissä teknisenä kirjoittajana Boeingilla, kirjailijapiireissä Manhattan Beachilla, Calif. ja Pohjois-Kaliforniassa. Loppuviimexi Manhattan, NYC missä sen kustannustoimittaja lopulta nai sen säälistä ja ne saivat pojan. Minkähän ikäinen se poikakin on jo nyt, ja mitä sekin puuhastelee. Ehkä se vielä nettoaa kirjottamalla Tompan biografian kunhan nököhammas ekax saadaan hengiltä. 

ellauri066.html on line 346: Paras rintakuva kirjailijasta on Boris Kachkan 2013 vulture.com essee “On The Thomas Pynchon Trail.” Vaikka se on lyhkänen (Tompan skaalalla), se on lähinnä elämäkertaa mitä meillä on. Haistatteluista ei toivoa, paizi vähän Bruce Springsteenin saxofonistin elämäkerrassa. Clemonsin kirjassa novelisti viehkosti selittää että se on piileskellyt (paizi sitä että on paranoidi) sixi että se on Proustin kannalla contre Sainte-Beuve: kirjojen pitäisi puhua omasta puolestaan. Toisin sanoen, vanhaa kunnon "luota taiteeseen, älä taiteilijaan" puppua. 

ellauri066.html on line 348:       Tästä tuli hyvä aasinsilta ize niteisiin. Vaikka kirjat on fiktiota (juu on ne), ne on tärkein lähde Pynchonin ymmärtämiseen - sen sisäisen elämään, pakkomielteisiin ja idoleihin. Useimmat lukijat jotka vaan surffaa literäärisiä kiksejä, ei vaivaudu kaivautumaan textin pinnan alle ja haeskelemaan sieltä meduusamaista tekijää. Pygofiilit sen sijaan tykkää tämmösestä pelistä, on fasinoivaa kaivella palapelin paloja ja koota niistä kubistista rintakuvaa the Pynchistä. Joka fiilillä on eri fiilis siitä, ainaskin vähäsen. Mutta muista että kaikki pygofiilit on alottaneet nuubeina, kunnes ovat jääneet koukkuun. Varo paranoidi sinä voit olla seuraava.

ellauri066.html on line 357: Θ is the desired yaw angle, present as a ‘control.’ ϕ is the missile’s range; the differential d2ϕdt2 is the change in the actual yaw angle with reference to an absolute axis fixed by gyroscopes. The third additive term refers to the continuous change in the weight of the rocket as its fuel is consumed. On the other side of the equal sign, R is the distance from the rocket to the Earth’s centre; β the angle between the local horizontal and the direction of flight, δ a velocity ratio (Moore, 1987: 173).

ellauri066.html on line 360: Is Pynchon’s equation of motion a standard differential equation used by specialists to calculate the path of a rocket’s flight or to control its yaw? No: Pynchon’s equation does not resemble anything one might reasonably expect. […] Not only are most of the symbols in Pynchon’s equation obscure, but the general structure of the terms in the equation also makes it impossible to identify with one or other of the equations describing the position and orientation of a rocket in flight. This equation, then, is not a genuine mathematical expression in this context. It may appear authoritative to the layperson, but it is unlikely to fool a rocket scientist. (Schachterle/Aravind, 2001: 162)...

ellauri066.html on line 363: Engelhardt N. & Engelhardt H., (2018)

ellauri066.html on line 364: Even without substituting the remaining parameters d and c1, it is clear that Pynchon’s Second Equation resembles – and in fact is – the equation of moments that the Peenemünde physicists and engineers used to calculate and control the angular motion (yaw) of the V-2 rocket.

ellauri066.html on line 366: To shorten a long story of searching for sources: the essay ‘The Control System of the V-2’ by Otto Müller includes an ‘equation for control in yaw’ (Müller, 1957: 90), and in exactly the same notation as Gravity’s Rainbow’s equation ‘describ[ing] motion under the aspect of yaw control’ (GR 284). We can conclude that this is the searched-for template for Pynchon’s Second Equation (see appendix, Figure 8). Müller’s paper is part of History of German Guided Missiles Development by Theodor Benecke and August W. Quick, published in 1957, which is based on the First Guided Missiles Seminar in Munich that took place a year earlier. The seminar was organised by the American Advisory Group for Aeronautical Research and Development (AGARD) to collect information about the V-2 from German scientists and engineers to use in American research on guided missiles. Pynchon might have had access to this book and further material on rocketry in the Boeing Company for which he worked as a technical writer in the early 1960s.

ellauri066.html on line 368: Moore’s intuition that Pynchon’s Second Equation is real proved to be correct, and he and his colleague correctly assign the angle ϕ to the orientational range of the rocket. But since they did not know that this formula is only one in a set of equations that describe the flight path, the orientation, and the steering of the V-2, the research team was misled in their interpretation of the other parameters and terms. With Müller’s paper, we can finally determine the meaning of each term and compare these with Pynchon’s reading. The first three terms refer, respectively, to the moments of inertia, of air resistance, and of lateral air impact when the rocket yaws, and the term on the right side of the equal sign represents the steering moment of the rudders (Müller, 1957: 90, 91; Kirschstein, 1951: 73, 74). In other words, the left-hand terms describe the orientation of the rocket during flight, which is influenced by external forces such as wind currents and air resistance.

ellauri066.html on line 369: The expression on the right side refers to the internal momentum for orientation control that is required to keep the rocket in the desired direction.

ellauri066.html on line 371: Mutta paljon yxinkertaisempi Sananlaskuja vainoharhaisille 2 yhtälö s. 315 on väärinpäin: Otusten viattomuus on kääntäen (p.o. suoraan) verrannollinen isännän moraalittomuuteen. Pynchon (tai sen kääntäjä) ei ollut rakettitiedemiehiä. Mitä lie humanisteja. 

ellauri066.html on line 376:   Gorodki (ven. Городки) on venäläinen kyykkää muistuttava peli. Nimi tarkoittaa ”linnapeliä”.  Gorodkin pelaajia 1800-luvun alussa. Saksalaisen Christian Gottfried Heinrich Geißlerin kuvitusta teokseen Spiele und Blustigungen der Russen aus den niederen Volksschichten (1805). Gorodkin pelaajia Neuvostoliitossa vuonna 1935. Gorodki on vanha venäläinen peli, jota ovat pelanneet tiettävästi muun muassa Pietari I, Aleksandr Suvorov, Vladimir Lenin, Josif Stalin, Mihail Kalinin ja Kliment Vorošilov, tiedemies Ivan Pavlov, oopperalaulaja Fjodor Šaljapin sekä kirjailijat Leo Tolstoi ja Maksim Gorki kenen mukaan?.

ellauri066.html on line 378:   Ivan Petrovitš Pavlov (ven. Иван Петрович Павлов, 26. syyskuuta (J: 14. syyskuuta) 1849 Rjazan – 27. helmikuuta 1936 Leningrad) oli venäläinen fysiologian tutkija, joka tunnetaan erityisesti koirakokeista. Pavlov lähetettiin maata kiertävälle radalle ahtaassa kapselissa 1953. Tähtäys epäonnistui ja Pavlov kiertää tiettävästi tällä haavaa Plutoa. Pluto haukkuu sille raivokkaasti. Mikki huutaa kimakalla äänellä: Pluto! Olet oikea pelle! Pattitilanne. 

ellauri066.html on line 382:   Vanha Pavlov hiippailee huohottaen ohi. Kuola korisee hänen kurkussaan. Hän on siinä iässä, jossa kuola on ainainen seuralainen, vanhojen ihmisten kesken vallizeee suoranainen limakulttuuri, limaa tuhansissa eri olomuodoissa, sitä esiintyy täysin yllättävinä klöntteinä tuttavien pöytäliinoilla, se kattaa hengitystiet ja herättää yöllä kesken unen kuselle ja köhimään...

ellauri066.html on line 387:       Siit mie piän Pynchonin kirjasessa että sodan loppuminen on aika pikku tapahtuma kotirintaman henkilöiden kannalta. Kaikki rynnistävät joukolla nylkemään sakemanneja. Koko kirjassa on kyse enempi raketin ryöväyxestä sakuilta kuin Lontoon pommituxista. Samoilla raketeilla jenkkimaa pitää yhä yllä kauhun ylipainoa. Ei turhaan nide ole omistettu Wernher von Braunille. 

ellauri066.html on line 389: Richard Halliburton (s. 9. tammikuuta 1900 – katosi 24. maaliskuuta 1939) oli amerikkalainen lehtimies ja maailmankulkuri. Luonteeltaan hän oli kuuluisan huoleton hetkessä eläjä ja hedonisti, eräänlainen uuden ajan epikurolainen. Halliburton kirjoitti useitakin matkakirjoja; niistä on suomennettu ainakin Ruhtinaallinen retki romantiikan maille ja Lentävä matto.

ellauri066.html on line 391: Kyltymätön seikkailija Halliburton katosi jäljettömiin Hongkongista San Franciscoon matkalla olleen vanhan kiinalaisen rahtilaivan tuhoutuessa taifuunin kourissa maaliskuussa 1939. Hänet julistettiin virallisesti kuolleeksi vasta vuonna 1964. Siksi se saattoikin lentää Tulpan kanssa DC-3:lla vuona 1945. Mäkin oon menny sellaisella poikasena mummin luo Helsingistä Jälän kentälle.

ellauri066.html on line 395: Presidentti John F. Kennedy erotti Alan Dullesin mm. Sikojenlahti-operaation ja Fidel Castron salamurhahankkeiden epäonnistuttua. You're fired!

ellauri066.html on line 408: – He olivat pieniä juoppoja. He vetivät pään täyteen joka ilta, Garland totesi haastattelussa.

ellauri066.html on line 410: Ikävät huhut ovat synkistäneet rakastetun elokuvan mainetta vuosikymmenten ajan. Lyhytkasvuisten näyttelijöiden on kerrottu juhlineen rankasti läpi kuvausten ja heidän kuvaillaan pitäneen liiankin hauskaa.

ellauri066.html on line 435: Trains have called us, every midnight,	Junat kuzuu meitä öisin	    

ellauri066.html on line 436: From a thousand miles away,		Tuhannenkin mailin taa.	    

ellauri066.html on line 437: Trains that pass through empty cities,	Autioita taajamia	    

ellauri066.html on line 438: Trains that have no place to stay.	Kodittomat ohittaa.	    

ellauri066.html on line 442: Trains have never needed riders,	Kuskia ei tarvitakaan	    

ellauri066.html on line 447: What we left them, trains inherit,	Irtaimemme perivät ne	    

ellauri066.html on line 456:   Tämän laulun poinzi lienee araknomarxilainen. "Juna" on liskohallitus ja "meikät" ollaan heimo pössytteleviä beatnikkeja. Pynchoneilla oli tosin varmaan paperitehdas kuten Slothropeilla, kirjapaino niillä ainakin on vieläkin. Huomaa että Pynchon on Springfieldin poikia kuten Homer Simpson. Ei siis ylläri että Tom kaamee-esiintyi paperipussi päässä Simpsoneissa.

ellauri066.html on line 458: Pynchon Press has been serving Western Massachusetts Businesses with Commercial Printing Services for over 50 years.  We have a long standing history as a printer that you can trust in, with deep ties to the community.  Print is in our blood.  We’ve recently relocated our print shop from our original location in Springfield, MA to a new building on Grattan Street in Chicopee, MA.  This new location gives us better capacity to handle your print jobs.  We have made considerable investment into digital printing presses which allows us to produce beautifully printed full color print jobs with incredible turn around.  Smaller run print jobs for booklets and flyers can be ordered.  The days of having to order 1000 of something you only need 100 of are over.  If you can design it, we can print it.  We’ve been a trusted printer for customers throughout Western Massachusetts and Northern CT.  Our quality printing services speak for themselves.  When you are looking for a printer for your next print job, contact Pynchon Press, the local printer you can trust your printing to.

ellauri066.html on line 466: Peri epikharikakias eli vahingonilosta

ellauri066.html on line 468: epicaricacy From Ancient Greek ἐπιχαιρεκακία (epikhairekakía, “joy upon evil”). (rare) Rejoicing at or deriving pleasure from the misfortunes of others.

ellauri066.html on line 472:   Ei se mitenkään harvinaista ole anglosaxipiireissäkään, vaikka englannista puuttuu sille tarkka vastine. Sitä ehkä pahexutaan enemmän, koska kateus on kiipijöiden yhteiskunnassa yxi pahimpia syntejä. 

ellauri066.html on line 478: Out of these two arise those mixed affections and passions of anger, which is a desire of revenge; hatred, which is inveterate anger; zeal, which is offended with him who hurts that he loves; and ἐπιχαιρεκακία [epikhairekakia], a compound affection of joy and hate, when we rejoice at other men's mischief, and are grieved at their prosperity; pride, self-love, emulation, envy, shame, &c., of which elsewhere. Nicomachean Ethics, 2.7.1108b1-10

ellauri066.html on line 480: Victoria Pedrick, Steven M. Oberhelman (2005) Literary Criticism: “... where Aristotle exploits the threefold classification of virtues and emotions according to excess, mean, and deficiency, he uses the term epikhairekakia ...”

ellauri066.html on line 482: C.S. Lewis (1933) The Pilgrim's Regress: “'Our father was married twice,' continued Humanist. 'Once to a lady named Epichaerecacia, and afterwords to Euphuia.

ellauri066.html on line 484: Nemesis (Greek: νέμεσις) is a philosophical term first created by Aristotle in his Nicomachean Ethics. The term means one who feels pain caused by others' undeserved success. It is part of a trio of terms, with epikhairekakia (ἐπιχαιρεκακία ) meaning one who takes pleasure in others' pain, similar to Schadenfreude, and phthonos (φθόνος) meaning one who feels pain caused by any pleasure, deserved or not, similar to envy.[1][2]

ellauri066.html on line 488:       Schadenfreude

ellauri066.html on line 490: Schadenfreude (/ˈʃɑːdənfrɔɪdə/; German: [ˈʃaːdn̩ˌfʁɔʏ̯də] (listen); lit. 'harm-joy') is the experience of pleasure, joy, or self-satisfaction that comes from learning of or witnessing the troubles, failures, or humiliation of another.

ellauri066.html on line 494: Schadenfreude is a complex emotion where, rather than feeling sympathy, one takes pleasure from watching someone's misfortune. This emotion is displayed more in children than adults. However, adults also experience schadenfreude, although generally they conceal it. [original research?] 

ellauri066.html on line 496: Researchers have found that there are three driving forces behind schadenfreude: aggression, rivalry, and social justice.

ellauri066.html on line 498: Specifically, for someone with high self-esteem, seeing another person fail may still bring them a small (but effectively negligible) surge of confidence because the observer's high self-esteem significantly lowers the threat they believe the visibly-failing human poses to their status or identity. Since this confident individual perceives that, regardless of circumstances, the successes and failures of the other person will have little impact on their own status or well-being, they have very little emotional investment in how the other person fares, be it positive or negative. Tässä todennäköinen syy mixi anglosaxeilla ei ole sanaa sille, vaan on gloating (quod vide). 

ellauri066.html on line 502: Aggression-based schadenfreude primarily involves group identity. The joy of observing the suffering of others comes from the observer's feeling that the other's failure represents an improvement or validation of their own group's (in-group) status in relation to external (out-groups) groups (see In-group and out-group). This is, essentially, schadenfreude based on group versus group status. Joukkueurheilu on vankka bastioni vahingoniloisuudelle. And the domain of politics is prime territory for feelings of schadenfreude, especially for those who identify strongly with their political party.

ellauri066.html on line 504: Rivalry-based schadenfreude is individualistic and related to interpersonal competition. It arises from a desire to stand out from and out-perform one's peers. This is schadenfreude based on another person's misfortune eliciting pleasure because the observer now feels better about their personal identity and self-worth, instead of their group identity.

ellauri066.html on line 506: Justice-based schadenfreude comes from seeing that behavior seen as immoral or "bad" is punished. It is the pleasure associated with seeing a "bad" person being harmed or receiving retribution. Schadenfreude is experienced here because it makes people feel that fairness has been restored for a previously un-punished wrong.

ellauri066.html on line 510:       "Gloating" is an English word of similar meaning, where "gloat" means "to observe or think about something with triumphant and often malicious satisfaction, gratification, or delight" (e.g., to gloat over an enemy's misfortune).

ellauri066.html on line 511: Gloating is different from schadenfreude in that it does not necessarily require malice (one may gloat to a friend about having defeated him in a game without ill intent), and that it describes an action rather than a state of mind (one typically gloats to the subject of the misfortune or to a third party). Also, unlike schadenfreude, where the focus is on another's misfortune, gloating often brings to mind inappropriately celebrating or bragging about one's own good fortune without any particular focus on the misfortune of others. Tää on vähän kuin ne 2 näkökulmaa snobiin: ylhäältä alaspäinen ja alhaalta ylöspäinen. 

ellauri066.html on line 513: Displeasure at another's happiness is involved in envy, and perhaps in jealousy. The coinage "freudenschade" similarly means sorrow at another's success.

ellauri066.html on line 514: Displeasure at another's unhappiness is sympathy, pity, or compassion. [citation needed]. Paizi pity on selkeesti ylhäältä alaspäin, se on vähän niinkuin armoa. Señor ten piedad de nosotros.

ellauri066.html on line 516: The Book of Proverbs mentions an emotion similar to schadenfreude: "Rejoice not when thine enemy falleth, and let not thine heart be glad when he stumbleth: Lest the LORD see it, and it displease him, and he turn away his wrath from him." (Proverbs 24:17–18, King James Version). Jutkut on eteviä schadenfreudessa, kun ne on niin usein olleet häviäjiä. Esim The Bob Dylan 1965 song "Like a Rolling Stone" is an expression of schadenfreude in popular culture.[original research?]

ellauri066.html on line 518: In the Nicomachean Ethics, Aristotle used epikhairekakia (ἐπιχαιρεκακία in Greek) as part of a triad of terms, in which epikhairekakia stands as the opposite of phthonos (φθόνος), and nemesis (νέμεσις) occupies the mean. Nemesis is "a painful response to another's undeserved good fortune", while phthonos is a painful response to any good fortune of another, deserved or not. The epikhairekakos (ἐπιχαιρέκακος) person takes pleasure in another's ill fortune.[33][34]

ellauri066.html on line 520: During the seventeenth century, Robert Burton wrote in his work The Anatomy of Melancholy, "Out of these two [the concupiscible and irascible powers] arise those mixed affections and passions of anger, which is a desire of revenge; hatred, which is inveterate anger; zeal, which is offended with him who hurts that he loves; and ἐπιχαιρεκακία, a compound affection of joy and hate, when we rejoice at other men's mischief, and are grieved at their prosperity; pride, self-love, emulation, envy, shame, &c., of which elsewhere."[37]

ellauri066.html on line 522: The philosopher Arthur Schopenhauer mentioned schadenfreude as the most evil sin of human feeling, famously saying "To feel envy is human, to savor schadenfreude is diabolic." Sen voi hyvin uskoa, Artturi on tyypillinen kateellinen paskiainen, joka inhoo erikoisesti sitä, että muut on sille vahingoniloisia.  

ellauri066.html on line 524: Rabbi Harold S. Kushner in his book When Bad Things Happen to Good People describes schadenfreude as a universal, even wholesome reaction that cannot be helped. "There is a German psychological term, Schadenfreude, which refers to the embarrassing reaction of relief we feel when something bad happens to someone else instead of to us." He gives examples and writes, "[People] don't wish their friends ill, but they can’t help feeling an embarrassing spasm of gratitude that [the bad thing] happened to someone else and not to them." onkohan tää rabbi trumpin vävyn setä?

ellauri066.html on line 526: Susan Sontag's book Regarding the Pain of Others, published in 2003, is a study of the issue of how the pain and misfortune of some people affects others, namely whether war photography and war paintings may be helpful as anti-war tools, or whether they only serve some sense of schadenfreude in some viewers.[citation needed] Susanista mä en tiedä muuta kun että se oli Barthelmin postmodernistien henxelin selkäänpaukutuskekkereissä mukana SodexHossa kasarilla.  

ellauri066.html on line 528: Philosopher and sociologist Theodor Adorno defined schadenfreude as "... largely unanticipated delight in the suffering of another, which is cognized as trivial and/or appropriate." Adorno on kanssa yxi ääliö.

ellauri066.html on line 530: Researchers expected that the brain's empathy center of subjects would show more stimulation when those seen as "good" got an electric shock, than would occur if the shock was given to someone the subject had reason to consider "bad". This was indeed the case, but for male subjects, the brain's pleasure centers also lit up when someone got a shock that the male thought was "well-deserved".

ellauri066.html on line 532: Schadenfreude is steadily becoming a more popular word according to Google.

ellauri066.html on line 541: Mutta nyt hän ymmärtää, missâ on. On siis sittenkin mahdollista kuolla unohdettuna ilman että on auttanut ainuttakaan ihmistä: vailla rakkautta, halveksittuna, vailla kenenkään luottamusta, saamatta milloinkaan hyvitystä - jäädä osattomien joukkoon, kadottaa kunniaparkansa, kadota iäksi ilman lunastuxen mahdollisuuttakaan.

ellauri066.html on line 545:       Pynchon tekee pilkkaa Karl Marxista. Sen poliittiset esikuvat on Tomppa-kaima ja Groucho-veli. Vitut Hömppä turhaan mätkit Eurooppaa, sä et ole kuin rimpulampi etova jälkimaku vanhasta maailmasta, samaa sieltä rodeen nakattua matupersu hihhuli intiaanintapposukua. On kiva mätkiä kolonialismista sakemanneja (jotka oli siinä pelkkiä vastaantulijoita, kohta 3.3. alla) niin oman porukan rikoxet voi sit unohtaa. Ja hei Tom, kielellinen huomautus: ei Euraasiassa ole kanjoneita, ei edes Epsanjassa. Se tarkoittaa täälläpäin putkea. Ällöttävää kulttuurista appropriointia. 

ellauri066.html on line 578:     3.6 Vietnamese conquest of Champa

ellauri066.html on line 632: Att vara Anders Tegnell i dessa svåra tider måste verkligen kräva en stor mental styrka. Jag är imponerad av denna mans lugn. Jag är imponerad över att han orkar. Att som rådgivare till regeringen i den största kris som drabbat oss i modern tid stå dag ut och dag in på presskonferenserna och ta emot hård kritik och hundratals olika frågor och bara fortsätta bibehålla detta lugn inger enligt mig förtroende. Tonen mot Tegnell är hård, ibland långt över gränsen. Han är allt från en "mördare" till "idiot". Han är "inte rätt man posten", han borde "avgå omedelbart". I vanlig ordning ska vuxna människor även förlöjliga honom i sociala medier med nidbilder där man ger sig på hans utseende. 
 
 Många skriver som sagt att Anders Tegnell inte är rätt man på posten. Utifrån hans utbildning och meriter tycker jag dock man kan urskönja en helt annan bild. Han är ju snarare en väldigt meriterad läkare och forskare specialiserad på just det han rådgör regeringen kring. I många avseenden är han mycket like Joseph Mengele. Men så mycket snyggare, blond, läng, ingen diastema, stor haka och söt liten mun!

ellauri066.html on line 634: Tegnell har arbetat i Laos och han har även arbetat i Kongo-Kinshasa i samband med utbrottet av ebola. Tegnells uppgift var att utreda möjligheten för olika hjälpinsatser från bland annat Sverige, detta sedan sjukhuspersonal på plats vägrat infinna sig vid ett av sjukhusen där ebolapatienter vårdades, detta i rädsla för att smittas. Tegnell har även studerat och forskat i USA, bland annat studerade han kring ett nytt slags transporttält för den amerikanska armén.

ellauri066.html on line 636: Han har varit avdelningschef vid Smittskyddsinstitutet och är sedan 2013 statsepidemiolog, först vid Smittskyddsinstitutet och sedan i sin nuvarande roll vid Folkhälsomyndigheten sedan januari 2014. Det bör nämnas att när han tilldelades nuvarande roll var det alltså borgerlig regering (Alliansen), då han alltså var chef för Smittskyddsinstitutet och blev det för Folkhälsomyndigheten. Alltså hade han varit högsta rådgivare även för en borgerlig regering om detta virus istället spridit sig vid denna tidpunkt.

ellauri066.html on line 638: Detta kan vara bra att påvisa då både regering Löfven och Tegnell tillsammans målas ut som "mördare" i sociala medier, där man hävdar att de går varandras ärenden. Det bör också nämnas att Tegnell invalts som ledamot av Kungliga Krigsvetenskapsakademien där hans inträdesanförande handlade om just pandemiers påverkan på samhället. Det kan inte Stefan Löfven skryta med. 
 
 Det känns med anledning av ovan information som att ingen av oss som saknar adekvat utbildning i ämnet ska sitta och kritisera denna man förens vi på riktigt har ett slut på denna kris.

ellauri066.html on line 640: Vi borde låta Tegnell och hans team arbeta i fred och endast tycka kring sådant där vi själva har insyn, där det såklart då kan kopplas till åtgärderna som sätts in på olika sätt. Vi ska givetvis ta del av vad olika experter kring ämnet säger och dela det vidare om vi vill, men där bör vårt tyckande stanna. Först något eller några år efter krisens slut kan riktiga experter analysera och möjligtvis komma fram till en slutsats kring vilket tillvägagångssätt som varit mest gynnsamt utifrån väldigt många olika parametrar. 
 
 Det vi vet utifrån utbildning och Tegnells arbetserfarenheter är att han är expert inom det han rådgör regeringen kring.

ellauri066.html on line 642: Vi vet också att vissa med liknande utbildning anser att vi väljer fel väg, de anser att många fler kommer dö med detta tillvägagångssätt och vill se en total nedstängning av samhället. Tegnell har dock tilldelats denna roll av de som styr landet, jag tycker vi borde låta honom sköta sitt arbete ivf utan personpåhopp och vidriga attacker som att kalla honom mördare med mera. Han gör ju det han tror är bäst för Sverige, det hoppas jag ingen tvivlar på. Det finns som sagt forskare som kritiserar Sveriges tillvägagångssätt, men det finns också många som tror att Sveriges sätt att hantera krisen är mest gynnsam på sikt, både gällande folkhälsan och särskilt där det gäller landets ekonomi. Det finns många debattartiklar även om det.

ellauri066.html on line 644: De menar, likt Tegnell, att andra länder möjligtvis kommer få tillbaka viruset när de nu börjar lätta på sina restriktioner, det kan antingen bli ett stort utbrott direkt eller i höst/vinter och då måste man införa alla hårda restriktioner igen med allt vad det innebär för samhället. Man talar om depressioner likt den stora depressionen på 30-talet som kommer slå hårt mot världen mm, hur många människor som kommer drabbas på andra sätt än av viruset i sig på både kort och lång sikt, det vet ju faktiskt ingen i detta nu. Det får framtiden utvisa. 
 
 Tillsammans tar vi oss igenom detta. Låt oss också göra det utan att attackera varandra med personpåhopp likt de jag skrivit om ovan. Det är ovärdigt i en kris som denna och leder inte till någonting gott. Låt oss vara konstruktiva i debatten och låt oss tillsammans ta ansvar genom att strikt följa de anvisningar vi får. Ta hand om er och stanna hemma vid minsta symptom. 
 
 Det är vi, folket, som till syvende och sist avgör hur vi tar oss ur detta. Ingen annan.

ellauri066.html on line 646:     Vecka före jul 2020: 133 nya dödsfall - totalt 7 200 döda med covid-19 Folkhälsomyndigheten har registrerat 133 nya dödsfall sedan i fredags. Totalt har 7 200 personer med covid-19 dött ...

ellauri066.html on line 648: ... har helt enkelt dött, slutat leva, avlidit, gått bort, gått ur tiden, gått hädan, fallit ifrån, fått hembud, hemkallats, avsomnats, insomnat, slutat sina dagar, samlats till sina fäder, lämnat jordelivet, tagit ner skylten, kilat om hörnet, trillat av pinn, kreperat, kolat, gått i graven, ljutit döden, skiljats hädan, gett upp andan; mistat livet, stupit, bitit i gräset, omkommit, dukt under, gått under, strykt med, förgåtts; upphört, försvunnit, slocknat; avtagit, förklingat, dragit sitt sista andetag, kolat vippen, dragit på sig träfracken, somnat in, vinklat upp tofflorna. 

ellauri066.html on line 650: Kajsa Anka: Anders gör ett jättejobb hoppas att han orkar. All kärlek till hans familj som inte får ha Anders hemma lika mycket nu.

ellauri066.html on line 652: Magika de Hex: Och jag är också glad över att han har en sådan som Anders Wallensteen vid sin sida! Han borde också få vara med här på ett hörn liksom de suveräna kvinnorna från Socialstyrelsen.

ellauri066.html on line 654: Donna Anka: Tack Axel Oxenstierna för att Du inrättade från politiker fristående myndigheter med möjlighet för duktiga personer att göra ett förnämligt jobb för Sverige. Vi är lyckligt lottade som har sådana personer som Anders T som vill hjälpa oss alla!

ellauri066.html on line 656: Äsnan Basilio: Sån bra strategi med förskolor/grundskolor öppna hela tiden. Vi måste ligga främst vad gäller flockimmunitet haft Corona. Dödsantalet ej högre än syd Europas länder. Frankrike >20 000 döda med deras > 55 miljoner invånare.   Förmodligen har vi den bästa statistik räkningen av de flesta länder. Ska bli spännande att följa provtagning slumpvisa. Instämmer fullständigt. Allt stöd till Anders Tegnell o hans medhjälpare.

ellauri066.html on line 660: Farmor Anka: Tack Simon! Det Tegnell gör är att använda sina otroligt välmeriterade kunskaper för att visa oss bästa vägen ur detta helvete! Att folk inte fattar det?!? Tror ”besserwissrarna” att han står där varje dag (nästan) för att lura i oss att ta sämsta vägen? Blir så himla upprörd!!! Jag bara hoppas att Tegnell orkar .......

ellauri066.html on line 666: Titti: Den mannen behöver all kraft. Regeringen kan vara nöjd med att ha sådan kompetens i sin närhet.

ellauri066.html on line 668: Glittriga Gullan: Tyvärr är det inte vuxna som håller på så här! Finns det inget sunt förnuft längre! Är så oändligt tacksam att vi har Anders Tegnell som frontfigur då det inte är en lätt uppgift med tanke på att få stå ut med de påhopp som han oförskyllt får stå ut med.

ellauri066.html on line 672: HERO SWEDE Coronavirus: How Sweden avoided lockdown thanks to Anders Tegnell Oliver Harvey 19 Sep 2020

ellauri066.html on line 685: For it appears his decision not to lock down may have paid off.

ellauri066.html on line 686: On Tuesday, while Britain and other European countries were seeing uplifts in cases, he announced that Sweden had its lowest number of new cases since March.

ellauri066.html on line 688: In the dark days of April, Covid deaths in a single day peaked at 115. Now, some days, that figure is zero. And while Britain’s economy shrank by 20 per cent in the first three months of lockdown, Sweden’s reduced by only nine.

ellauri066.html on line 696: Little wonder, then, that Tegnell is a hero to many in Sweden and to those across the globe who believe that draconian lockdowns are self-defeating.

ellauri066.html on line 697: A Swedish rapper has immortalised him in song and the epidemiologist has a Facebook fan club of 33,000 members.

ellauri066.html on line 699: In March, when the first wave of coronavirus swept through Europe, outliers Britain and Sweden had ignored the clamour to lock down.

ellauri066.html on line 700: Then Professor Neil Ferguson, from London’s Imperial College, released a bombshell study that claimed 500,000 could perish from Covid in Britain without tough restrictions. In Sweden it could have meant 85,000 deaths (so far fewer than 5,900 have died).

ellauri066.html on line 701: Panicked Britain locked down hard. Tegnell kept Sweden open — relying largely on public goodwill rather than tough new laws to fight the virus.

ellauri066.html on line 711: Gatherings of more than 50 were banned but Swedish schools for under-16s, restaurants, bars, gyms and hairdressers all stayed open. Tegnell said shutting borders was “ridiculous” and that there is “very little evidence” masks are effective.

ellauri066.html on line 713: So what is life like in Lockdown-free Land?

ellauri066.html on line 719: Restaurants, bars, gyms and hairdressers all stayed open in Sweden

ellauri066.html on line 721: Restaurants, bars, gyms and hairdressers all stayed open in Sweden

ellauri066.html on line 728: At the Headzone salon, hairdresser Fay Botsi, 23, says: “We don’t want to wear masks or visors. We keep our distance and use disinfectant.”

ellauri066.html on line 729: Sporting one of the Tegnell T-shirts, student Isabell Håkansson, 26, says: “I’m happy everything is open and we’re not locked down.”

ellauri066.html on line 730: Junior doctor Sebastian Rushworth, 37, tells me he hasn’t seen a Covid patient on his emergency ward in two months.

ellauri066.html on line 732: And the country is well prepared. At the start of the pandemic it had 526 available intensive care beds, and within weeks that number had doubled.

ellauri066.html on line 734: Dr Rushworth, who works at a hospital in the capital’s northern suburbs, believes the reason for Sweden’s resilience is it has built up herd immunity.

ellauri066.html on line 735: “There’s no other reasonable explanation,” he adds. Sweden’s government has largely allowed non-elected bureaucrat Tegnell to lead its pandemic response.

ellauri066.html on line 737: But for all the success, there have been concerns, notably its care home crisis.

ellauri066.html on line 738: Until mid-May, half of Sweden’s deaths were in care homes, a situation Tegnell says has now been rectified. Like hell it has.

ellauri066.html on line 741: Sweden has the fifth-highest death rate per capita in Europe, behind Belgium, Spain, the UK and Italy.

ellauri066.html on line 742: Its mortality is five times greater than that in Denmark and around ten times more than in Norway and Finland.

ellauri066.html on line 744: Staff do not even have to wear visors in bars or restaurants

ellauri066.html on line 746: Staff do not even have to wear visors in bars or restaurants

ellauri066.html on line 750: Critics say this alone is evidence that Sweden’s strategy was wrong.

ellauri066.html on line 751: Stockholm’s regional Sweden Demo- crats leader, Gabriel Kroon, 23, says: “We should have locked down. The disease spread into nursing homes and we had ten times as many deaths relatively as Finland. I wouldn’t say that’s success.”

ellauri066.html on line 752: Nicholas Aylott, a professor of political science at Södertörn University, believes cultural norms may have helped to combat the virus too.

ellauri066.html on line 758: So what’s it like, I ask him, being as famous internationally as Abba?

ellauri066.html on line 762: There may be more Covid spikes. Just don’t expect a lockdown U-turn from iceman Tegnell. He is planning a bike tour through Sweden in search of surviving nurses. It worked in Kongo-Kinshasa, why would it not work in Sweden. 

ellauri066.html on line 763: Expert behind Sweden's coronavirus strategy claims Britain's lockdown has been largely 'futile'.

ellauri066.html on line 765: We pay for your stories and videos! Do you have a story or video for The Scottish Sun? Email us at scoop@thesun.co.uk or call 0141 420 5300

ellauri066.html on line 773: Toinen aalto on nakertanut Ruotsin koronastrategin luotettavuutta – usko Anders Tegnellin linjaan hiipuu, ja hallitus käyttää nyt tiukkoja rajoituksia

ellauri066.html on line 778: 20.1.2020 COVID-19-tartuntoja on todettu Kiinan lisäksi Etelä-Koreassa, Japanissa ja Thaimaassa. Tartuntoja on vähän, noin 200. Tegnell uskoo, että tartuntoja voi tulla jonkin verran lisää mutta vain paikallisesti.

ellauri066.html on line 794:   – Olemme keskustelleet matkan jälkeisestä seulonnasta mutta todenneet, ettei se ole tarpeellista. On tärkeää, ettemme käytä sairaanhoidon resursseja turhaan, huomauttaa Tegnell Aftonbladetissa.

ellauri066.html on line 798: 6.3.2020 Ruotsissa on havahduttu siihen, että maahan tulee paljon tartuntoja ulkomailta. COVID-19:ään on nyt sairastunut 94 ruotsalaista, ja tartuntamäärät ovat moninkertaistuneet muutamassa päivässä.

ellauri066.html on line 808: – On turha kuvitella, että kokonainen maa voisi välttää tämän. Se ei onnistu, sen tiedämme taudista.

ellauri066.html on line 810: Tegnell arvioi, että rajojen sulkemisella voidaan korkeintaan hidastaa taudin leviämistä joitakin päiviä tai viikkoja. Se on hänen mielestään turhaa.

ellauri066.html on line 820: 2.4.2020 Kansanterveysvirasto rekisteröi ensimmäisen kerran yli 500 koronatartuntaa päivässä Ruotsissa. Kuolleita on rekisteröity 70 vuorokaudessa. Omaisten vierailut vanhainkoteihin on kielletty edellisenä päivänä. Tautia on todettu 90 kunnan vanhainkodeissa.

ellauri066.html on line 822: Aftonbladetin toimittaja haastattelee Tegnelliä:

ellauri066.html on line 824: - Onko taudin pesiytyminen vanhainkoteihin epäonnistuminen?

ellauri066.html on line 883: – Tämä tulee todennäköisesti koskemaan koko maata. On vähän huolestuttavaa, ettemme ehdi testata kaikkia, jotka haluavat käydä testissä, myöntää Tegnell Dagens Nyheterissä.

ellauri066.html on line 892: In an e-mail exchange between Tegnell and the head of the Finnish public-health agency, on March 14th and 15th, Tegnell suggested that keeping the schools open could help the young and healthy develop immunity sooner. His Finnish colleagues noted that their models found that closing schools would decrease the mortality rate among the elderly by ten per cent. Tegnell responded, “Ten percent might be worth it?” WTF.

ellauri066.html on line 895: Over the course of the pandemic, evidence supporting masks has piled up. An analysis of mask mandates in German towns found that they may have reduced COVID-19 infections by about forty-five per cent.

ellauri066.html on line 897: "I have conferred with high command in the U.S., Brazil and Kenya. I think it will be like a severe influenza rate, death toll on the order of 0.1%.” (A study by the Swedish public health-agency later found that the rate was at least six times higher in Stockholm.)

ellauri066.html on line 899: “The Swedish government decided early, in January, that the measures we should take against the pandemic should be evidence-based. And when you start looking around at the measures that are being taken now by other countries, you find that very few of them have a shred of evidence.” Tegnell said that he had been in close contact with his counterparts in the United Kingdom, who were planning similarly light restrictions. But cases in the U.K. were increasing rapidly.

ellauri066.html on line 900: No genocide committed until habeas corpus. Thou shalt have corpses.

ellauri066.html on line 902: On March 16th, scientists at Imperial College London published a paper, based on an epidemiological model, predicting that, unless some form of lockdown was imposed, more than five hundred thousand Brits would die from preventable COVID-19 infections. A week later, the Prime Minister, Boris Johnson, announced that his government would be closing schools, bars, and restaurants, falling in step with the rest of Europe. “It was slightly frustrating,” Tegnell told me, when I spoke to him, in August. “We were really hoping we could take us through this crisis together.”

ellauri066.html on line 904: In April, 2020, a widely-circulated pre-print version of a paper by researchers at Uppsala University, adapting the Imperial College model, predicted that, under the Swedish strategy, fifty per cent of susceptible Swedes would be infected within thirty days, resulting in over eighty thousand deaths by July.

ellauri066.html on line 905: “It just kept adding up,” Tegnell said. “I mean, you’re always kind of hopeful and think that, O.K., this is something that’s going to pass over.” Soon, the per-capita death toll was among the highest in Europe.

ellauri066.html on line 906: Tegnell told me that the death toll weighed on him. “I think this was a big frustration and feeling of failure for us,” he said. But he remained steadfast, often saying, in interviews, “Judge me in a year.”

ellauri066.html on line 908: Joku irakilainen suht kermaperseinen perhe peukutti Tegnelliä, I guess I'm quite integrated to Sweden. Sit kaikki sairastu covidiin ja sano toisilleen hyvästejä huoneesta toiseen FaceTimessa. (Huom niillä sentään oli monta huonetta kuten isällämme taivaassa. Sevverran integroituneita.) My dad was very happy & died 16h later. Meni edeltä petaamaan muille sänkyjä.

ellauri066.html on line 910: She wrote to me to say that Tegnell and his colleagues “have acted too late and too little which has led to over 12000 people premature death including my husband. He would have lived without Corona!”

ellauri066.html on line 912: Nanaz Fassih, another hairy arms, a fifty-two-year-old pediatric nurse, was skeptical of the Swedish response from the beginning; she tried to wear a mask to work in hospitals and clinics, but was told that this was not allowed. (Today, masks are more commonly allowed in Swedish hospitals.)

ellauri066.html on line 914: “I think we are reasonably optimistic,” Tegnell said last August. “Our prognosis is, No, we don’t really see a huge second wave coming on.” This did not last. By December, cases and hospitalizations were higher than they’d been since the earliest days of the pandemic. Intensive-care units in Stockholm and Malmö, the country’s third biggest city, were full. “It was just this development we did not want to see,” Björn Eriksson, Stockholm’s director of health and medical care, said during a press conference.

ellauri066.html on line 916: Confidence in the public-health agency had fallen from sixty-eight per cent in October, to fifty-two per cent in December.

ellauri066.html on line 917: Says the hairy arms, “I still believe in the government. I do. But I’m very,

ellauri066.html on line 920: Sweden’s per-capita case counts and death rates have been many times higher than any of its Nordic neighbors, all of which imposed lockdowns, travel bans, and limited gatherings early on. Over all in Sweden, thirteen thousand people have died from COVID-19. In Norway, which has a population that is half the size of Sweden’s, and where stricter lockdowns were enforced, about seven hundred people have died. Finland, 866.

ellauri066.html on line 922: It’s likely that some simple policy changes—especially shutting down visitations to nursing homes sooner, and providing more P.P.E. and testing to nursing-home staff—would have saved lives. But who knows...

ellauri066.html on line 924: And the strategy doesn’t seem to have helped the economy much: the Swedish G.D.P. fell by around three per cent, better than the European average, but similar to the drop in other Nordic countries.

ellauri066.html on line 925: It’s not as bad as Italy, Spain, the U.K., and Belgium for example.” says Tegnell holding up his statistic when defending his strategy, claiming that sparsely-populated Norway and Finland are the outliers, and that Sweden should be compared to the rest of Europe. Sweden has a larger foreign-born population than other Nordic countries, and its population is more concentrated in urban areas, Tegnell claims. Yes, blame the hairy arms.

ellauri066.html on line 927: Other experts are skeptical of this argument. “I find no correlation between proportion of foreign-born and Covid death rate,” Heuveline wrote, in an e-mail. “Norway has a higher proportion of foreign-born than Denmark, which has about the same proportion as Italy (about 10%), but Covid-19 mortality is much higher in Italy than in Denmark, and higher in Denmark than in Norway.”

ellauri066.html on line 928: Sweden’s population is more similar to the other Nordic countries. Its first infections also came later than in other parts of Europe, giving its government more time to warn its citizens of the virus’ severity. For these reasons, comparisons to the rest of Scandinavia, which are less favorable to Sweden, may be more apt.

ellauri066.html on line 931: In a recent piece for this magazine, Siddhartha noted that, while some countries were ravaged by the pandemic, others had far lower death rates than expected. The reasons for this, he noted, remain an “epidemiological mystery.” Its a miracle!

ellauri066.html on line 932: A professor of public-health and management at Yale, told me protections that seemed important may turn out, after long-term study, to have been less effective than we thought. “Due to the developments we see, we even need to use  measures where evidence of effect is low,” Tegnell says now.

ellauri066.html on line 934: We’ve just got to be humble about what we know and what we don’t know. Do as Jehovah told: be humble, keep your little bony skulls bowed low, for I may throw stones from my volcano and let lava flow on your puny toes, as I'm already doing in Reykjavik. It may hit you too anytime now. 

ellauri066.html on line 936: Almost exactly a year from the pandemic’s start, Tegnell said that he believes people should still hold off on judging his policies. “The pandemic is not over,” he said. “Any kind of final review on what’s been good and what’s been bad still awaits us.” Thats what the guys in Nuremberg said: hold your horses, this was supposed to be a 1000-year Reich. Don't blame us on what were only meant as initial experiments.

ellauri066.html on line 938: On the lighter side, the pandemic has presented many companies with an unprecedented opportunity. This includes the mecidine, mask and mortuary business. But also small-time Finnish serial entrepreneurs named "Jyri" and the producers of little ketchup satchets. 

ellauri066.html on line 941: hanced&fit=crop&crop=focalpoint&fp-x=0.5&fp-y=0.5&fp-z=1&fp-debug=false" />

ellauri066.html on line 945: Not only have thousands more people died than in neighboring countries that imposed lockdowns, but Sweden’s economy has fared little better.  “They literally gained nothing,” said Søren F. Kierkegaard, a senior fellow at the Paterson Institute for International Economics in Washington DC. “It’s a self-inflicted wound, and they have no economic gains.”

ellauri066.html on line 948: BLUEWIN; . . . you should know better . . . its way to early to make any kind of conclusions . . . maybe by this time next year we will have a good idea of the winners and losers . . . until then you are just stoking the fire . . .

ellauri067.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri067.html on line 24: Ihana uutuus
Antiikkia & designiä

ellauri067.html on line 29:       Ihanat joulukodit ja koristeet. Wanhan ajan joulu wie perinteisiin tunnelmiin. Tänään ilmestyy Wanhan ajan joulu -lehti, joka wie muun muassa kamarineuwoxen upeaan antiikki&designkotiin, esittelee satumaisia joulukoristeita ja ylwäitä kynttilänjalkoja ja paljon, paljon muuta. 

ellauri067.html on line 32:       Nu blev det visst lite dålig stämning i Sverige. Kungen medgav at dom har misslyckats, att så mycket folk har helt enkelt dött, slutat leva, avlidit, gått bort, gått ur tiden, gått hädan, fallit ifrån, fått hembud, hemkallats, avsomnats, insomnat, slutat sina dagar, samlats till sina fäder, lämnat jordelivet, tagit ner skylten, kilat om hörnet, trillat av pinn, kreperat, kolat, gått i graven, ljutit döden, skiljats hädan, gett upp andan; mistat livet, stupit, bitit i gräset, omkommit, dukt under, gått under, strykt med, förgåtts; upphört, försvunnit, slocknat; avtagit, förklingat, dragit sitt sista andetag, kolat vippen, dragit på sig träfracken, somnat in, vinklat upp tofflorna. Det är hemskt tråkigt. Men var det politiskt? Vi har inte hört frågan. Vad var frågan? Vad var det och framför allt vem som har misslyckats? Säkert inte regeringen, ännu mindre Mengele. Kungen har nu trampat pä klaveren. Det är väldigt tråkigt, det ruinerar julstämningen. 

ellauri067.html on line 40: Pintti voisi tarkoittaa myös pientä olutta. < lat. pincta 'maalattu', kaljatuoppiin maalattu kaatoraja. Pinto on pieni kirjava hevonen. Sen jalassa on harvoin pinteli, mutta selässä sitä useammin sotamaalattu inkkari. Ayee-ooh. Anch´io son pittore. Mäkin voisin olla aika kexeliäs kirjailija. Sanoja piisaa kuin Yli-Juanikkaalla ja assosiaatiot laukkaavat. Se voi olla alzheimer-oirekin. Odotan jännityxellä mitä Pintti meinaa tässä niteessä. 

ellauri067.html on line 42: Mänkki on tiernapojissa se tähdenpyörittäjä. Kirjailijasisareni mielestä Tommi Kinnunen on tylsimys, siis pikemminkin mäntti. Mänki on hienojakeista lasin raaka-ainetta, jonka pääainexia ovat kvarzihiekka, sooda, kalkkikivi, arsenikki sekä väriä antavat metallioxidit. (Tommi Kinnunen, p.c.) Mänkiä on Loimaan murteen sana leikille. Olkaas mänkimättä kersat!  Myös sinä Jaakko!  Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä. Se voi tulla nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana, tai ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka oli keskiaikaisissa näytelmissä vuorosanoja vailla oleva näyttelijä, jonka tehtävänä oli kantaa kulisseja. Manakin on pieni eteläamerikan lintu jolla on hauskat soidintavat, se harrastaa lekkingiä. Mänkimistä sekin. Ja mannekiini se on manakin(kin).

ellauri067.html on line 44:       Tapahtumat sijottuu kirjailijasiskon synnyinvuoteen 1949. Ne kestää kolme päivää, jos lupaus kolmenpäivänromaanista on pitävä. Tai ehkä Tommi on pikemminkin mitä jenkit sanoi 60-luvulla neliöxi, eli square. Be there or be square. Ole siellä tai ole neliö. Se on siinä eikä anopin siinä, neliönmuotoinen palikka pyöreässä reijässä. Neliön vastakohta on queer, omituinen otus. Niillä on kerhokin, jonka vetäjä on Rölli. Röllit on trolleja. Onkohan kirjassa myös homoja? Se olisi trendikästä. On tässä ainakin kiltti vajakki, nimeltänsä Jussi. Sekin on trendikästä. No on! Sehän on se sama vajakki! Se on sekä homo että vajakki! Homo vajakki! Voiko trendikkäämpää enää olla?! (No voishan se olla värivammanen homo vajakki.) 

ellauri067.html on line 46:       Nyt alkaa selvitä! Pintti on jotain jota mänkkiin pitää sekoittaa. Sitä ei kaikki tiedäkään. Ollaan lasitehdasmiljöössä. Tommi tekee hyvin tarkkaa esiselvitystyötä jokaiseen kirjaansa. Ne on vähän kuin lähihistoriallisia romaaneja. Juu, pintti on lasinpuhalluxessa syntynyttä rikkinäistä jätelasia (s. 20). Runoilijasiskoa harmitti, että Tommi ehti julkaista lasitehdasmiljöökirjan ensixi. Muakin vitutti se Jiipekka Mäkelän turaus Hunanin lähetyssaarnaajista. Vaikka siinä oli vaan se ämmä vasta jostain 30-luvulta. Silti vittu. Noita Mäkeliä on satusetiä kuin salpausselällä. 

ellauri067.html on line 55:     haltajat.fi/wp/wp-content/uploads/2018/08/P9211488-1500x630.jpg" width="50%" />

ellauri067.html on line 61:     ”Lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Hillopurkit ja shampanjalasit voivat olla samaa ainetta - tai sitten eivät. Se selviää vain sulattamalla.” Kaksi perhettä mahdollisuuksiensa rajoissa. Kaksi nuorta hapuilemassa niiden yli. Yhteinen joulu pyöräyttää jokaisen peilin eteen: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Juhani painaa hommia lasitehtaalla ja unelmoi omasta talosta, jonka pihapuiden alla lapset saisivat telmiä. Irina rullaa permanentteja sormet kivistäen ja tekee designlöytöjä kirpputoreilta. Rogerilla on jo kaikkea, paljon, ja Christina ei tiedä mitä sillä tekisi. Juhalla ja Lotalla on vastaus, se vanhin kaikista. Lasitehdas on keskiluokkaisuuden rajoja tunnusteleva tarina kahden suomalaisen perheen elämästä ja kohtaamisesta. Kumpikin on saanut lottovoiton, toinen syntymässä, toinen rahapeleissä, mutta perinnöksi jätetään ja saadaan paljon muutakin kuin rahaa. 

ellauri067.html on line 77:       Suomalainen.com. Hullu-Jussin äiti oli kova suomalainen commari. Sillä oli pettuleivänpala vankileirimatkamuistona. Pirun työläiset nyysivät esineitä, varastivat laseja.   Kuukerin Nelli teki lasikukon. Lasinpuhallus on maailman vanhimpia ammatteja. Railin oli vielä vanhempi. Huorankin on tiedettävä paikkansa. Se yx paikka nimittäin. Blow job, puhallus ja imutus. Lasiin sylkeminen on Nooan ajoilta. Historiallista triviaa, nice to know. 

ellauri067.html on line 79:       Turmiolan Tommi. Tommi Nieminen. 15 June 1973. Also known as; English: Tommi Kinnunen. Finnish teacher and writer. place of birth: Kuusamo. Educated at: University of Turku. Award received: Thanks for the book award. Twitter followers: 15,701. Hän on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Luostarivuoren lukiossa ja koulussa.

ellauri067.html on line 81:   Eunukki: Se on KARSEEN huono kirja. Kehno 'ihmissuhdetarina' vuorattuna haastatteluihin perustuvalla kansatieteellisellä miljöö ja työprosessikuvauxilla.

ellauri067.html on line 83:       Lao Rui: Ellei pikemminkin päinvastoin. Valitutpalatmaisesti päälleliimattua human interestiä lasikoristeena kustaavilkunoinnissa. Niin ylimakea että ikenistä tekee kipeää. Lasitehtaan piha on täynnä särkyneitä klisheitä.

ellauri067.html on line 93: Saska Saarikoski. Se ja Donald Trump on vahvoja todisteita siitä että tyhmänilkeät ja  pahat 

ellauri067.html on line 108: Mikä vitun luolamies, piipunrassihan se on. Amerikasta palattuaan se on ylpistynyt ja 

ellauri067.html on line 111: rumasti, miesten etumatkaa känselöidään pahasti. 

ellauri067.html on line 113: Expressa Trump on ihan samaa mieltä. 

ellauri067.html on line 114: Mix kumattaisiin sana "inkkari" Clevelandin tiimin nimestä. Sen ja naurettavan punanahan kuvan käyttöön on meillä 

ellauri067.html on line 116: mieluummin mut ja muut isot konnat, nitistetään nippu lisää köyhiä mutakuonoja. Mieluiten ampumalla notmiit, sitä vartenhan meillä on näitä aseita. 

ellauri067.html on line 118: Miesteatteri vanhan Shakespearen johdolla on jumalattomien pyhä jumala. Voi sitä joka raiskaajia ei ymmärrä 

ellauri067.html on line 127: temppua hävyttömänä. Hän kertoi harkitsevansa jatkotoimia. Tämä läjä lienee 7 vuodessa 

ellauri067.html on line 128: jo jäähtynyt. Auran paskanjauhanta jatkuu taantumuxen äänitorvessa. Siellä sopii 

ellauri067.html on line 140: Gravity´s Rainbow by Thomas Pynchon begins with a quotation from von Braun: "Nature does not know extinction; all it knows is transformation. Everything science has taught me, and continues to teach me, strengthens my belief in the continuity of our spiritual existence after death." 

ellauri067.html on line 144: Wernher Magnus Maximilian Freiherr von Braun (23. maaliskuuta 1912 Wirsitz, Saksa – 16. kesäkuuta 1977 Alexandria, Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen raketti-insinööri. Hän oli toisessa maailmansodassa käytetyn V2-ohjuksen pääsuunnittelija ja sodan jälkeen Yhdysvaltain avaruusohjelman päähahmoja.

ellauri067.html on line 147: Wernher von Braun syntyi Wirsitzissä (nyk. Wyrzysk, Puola) Posenin provinssissa, joka oli tuolloin osa Saksan keisarikuntaa. Hän oli keskimmäinen perheen kolmesta pojasta. Braun kuului vähäiseen vapaaherralliseen aatelissukuun, jonka paronin arvon (saks. Freiherr)) hän myös peri. Braunin isä oli konservatiivinen virkamies Magnus Freiherr von Braun (1878–1972), joka toimi maatalousministerinä liittohallituksessa Weimarin tasavallan aikana. Hänen äitinsä Emmy von Quistorp (1886–1959) oli keskiajan Euroopan kuningashuoneiden jälkeläinen. Wernher von Braun sai äidiltään luterilaisen synnytyxen jälkeen lahjaksi metroskoopin, jonka myötä hänessä heräsi kiinnostus rakettitieteeseen.

ellauri067.html on line 152: Von Braun had a charismatic personality and was known as a ladies´ man. As a student in Berlin, he would often be seen in the evenings in the company of two girlfriends at once. Mom did not approve of roturiers. She had better things in mind.

ellauri067.html on line 154: During his stay at Fort Bliss, von Braun proposed marriage to Maria Luise von Quistorp (born June 10, 1928), his maternal first cousin, in a letter to his father. He married her in a Lutheran church in Landshut, Germany on 1 March 1947, having received permission to go back to Germany and return with his bride. He was 35 and his new bride was 18. Shortly after, he became an evangelical Christian. He returned to New York on 26 March 1947, with his wife, father, and mother. On 8 December 1948, the von Brauns´ first daughter Iris Careen was born at Fort Bliss Army Hospital.

ellauri067.html on line 156: The Moon is named after him. Von Braun received a total of 12 honorary doctorates. Several German cities (Bonn, Neu-Isenburg, Mannheim, Mainz), and dozens of smaller towns have been named after von Braun.

ellauri067.html on line 161: Walt Disney ja von Braun vuonna 1954. Disney diggas hitlerwiixiä. Taustalla V2-raketin pienoismalli. Braun suunnitteli kuuhun ja Marsiin menoa viime vuosisadan lopulla. Braun kuoli haimasyöpään vuonna 1977. Ei tällä enää kuuhun mennä, sanoi lääkäri sen haimasta. Haima sanoi pox.

ellauri067.html on line 163: Von Braun justified the expenses for manned operations with the following argument: "I think somehow space flights for the first time give mankind a chance to become immortal. Once this earth will no longer be able to support life we can emigrate to other places which are better suited for our life."

ellauri067.html on line 164: His gravestone cites Psalm 19:1: "The heavens declare the glory of God; and the firmament sheweth his handywork".

ellauri067.html on line 169: Thomas Pynchon on (ei oli, se elää vielä!) uuden maailman aatelia. Syntyi May 8, 1937, Glen Cove, Long Island, New York, poliitikkoinsinööri Thomas Ruggles Pynchon Srin (1907–1995) and Katherine Frances Bennettin (1909–1996, a nurse) poikana. Esi-iskä William Pynchon matuili Massachusetts Bay Colonyyn Winthrop Fleetissä 1630, ja perusti Springfield Massachusettsin in 1636. Siellä me vietettiin 2007 juhannusta amerikansuomalaisten kerhotalossa. Ne paistoivat makkaraa kokossa 5m pitkillä makkarakepeillä ja lauloivat pehmeällä ärrällä "hotellin hämärässä". Noloa sanoi Helmi ja nolostui kun joku ymmärsi. Pynchonit o(li)vat varakkaita ja kuuluisia. Tom lie ollut aluxi nolo tapaus, kunnes hankki mainetta. Oli se sitä sen jälkeenkin. Pakoilee julkisuutta tosi rumasti.

ellauri067.html on line 175: 1940s   Avid reader of spy novels: John Buchan, Oppenheim, MacInnes, Household

ellauri067.html on line 181: 1963   "V." published, wins Faulkner Award; cultivates habit of privacy

ellauri067.html on line 183: 1965   Living in Manhattan Beach, California

ellauri067.html on line 185: 1967   Lot 49 wins Rosenthal Award

ellauri067.html on line 187: 1973   "Gravity's Rainbow" published Feb 28, universally hailed as classic

ellauri067.html on line 204: Valokuvissa Tom näyttää Mikki Hiiren ja Aku Ankan risteytyxeltä, hiiri seilorinutussa. Solmuke on hukkunut. Varmaan kärsi teini-ikäisenä ulkonevista etuhampaista. Ja myöhemminkin, vaikea uskoa että sillä oli yhtä hyvä flaxi kuin Slothropilla kirjassa. Mutta kirjoissa voi toteuttaa salaisimmat unelmat. 

ellauri067.html on line 206: Tomin koulu oli Osterilahessa. Siellä se sai mainetta koulun lehdessä samalla teinihuumorilla kuin kirjoissa. Hullunkurisia nimiä ja huumeiden käyttöä, salaliittoja ja muita vainoharhoja.

ellauri067.html on line 208: Tom oli hyvä koulussa. Sillä oli samanhenkisiä hörhökavereja. Se ois halunnut jatko-opiskella matikkaa Berkeleyssä muttei kelvannut. Sellanen 50-lukulainen ei varsinaisesti hippi vaan beatnikki. Hipit oli liian nuoria. Eikä sen työ Boeingilla ollut salaista. Se oli teknillinen kirjoittaja, kirjoitti käyttöoppaita.

ellauri067.html on line 211: Tom Pynchon kävi koulut hampaat vinossa ja aloitti insinöörinopinnot Cornellin yliopistossa, mutta jätti opinnot kesken liittyäkseen Yhdysvaltain laivastoon. Mä veikkaan eze halus näyttää isälle. Parin vuoden kuluttua hän palasi Cornelliin, vaihtoi alaa ja suoritti kirjallisuuden loppututkinnon. Hän työskenteli myös salaisessa tehtävässä Boeingin lentokonetehtaassa. Oppilastiedot hänen käymästään korkeakoulusta puuttuvat ja hänen laivastopalvelunsa aikainen arkisto on tuhoutunut tulipalossa.

ellauri067.html on line 214: Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa V. vuonna 1963. Sen jälkeen hän katosi julkisuudesta eikä ole antanut haastatteluja. Julkisuuden välttelyn vuoksi hänestä tiedetään hyvin vähän. Hän on kuitenkin näyttäytynyt Simpsonit-piirrossarjassa paperipussi päässä.

ellauri067.html on line 218: Pynchonista väitellyt tutkija Tiina Käkelä-Puumala sanoo, että ensimmäiseen lukukertaan meni vuosi, ja hän ymmärsi tekstistä suunnilleen puolet, mutta hän ymmärsi myös, ettei ”ollut koskaan lukenut mitään vastaavaa”. Teoksen suomentajan Juhani Lindholmin mukaan teos on paitsi satiiri nykyajasta, myös hätähuuto. Apuuva! Vapandake! Mul on kahju! 

ellauri067.html on line 224: Näitä kieltäytymisiäkin on nähty useita kuin esterazastuxessa. Se yx ven. matemaatikko joka ratkaisi Poincaren konjektuurin kieltäytyi Fieldsin palkinnosta. Jean-Paul Sartre sylkä isi Noobelille. Bob Zimmermann oli kieltäytyä mutta rahanhimo voitti. Aki Kaurismäki kieltäytyi Oscar-ehdokkuudesta.

ellauri067.html on line 226: Sateenkaaressa on dramaattista ironiaa, kts. Aarne Kinnunen. Siinä on paljon teinimäistä kapinaa ja pelleilyä. Ja paranoiaa ihan pyykkikorikaupalla. Samaa "Ne" "Firma" "liskohallitus" ym mafiahuuhaata kuin Juotikkaalla.

ellauri067.html on line 233:     American literary critic Harold Bloom named him as one of the four major American novelists of his time, along with Don DeLillo, Philip Roth, and Cormac McCarthy.  Kekä toi Cormac on? For that matter, who is Harold Bloom? 

ellauri067.html on line 239:     Allan oli se Belovin Salen homokolleega paasauxessa 52, josta Sale tekas pahasuisen avainromaanin Ravelstein. Allan eli 1930-1992.

ellauri067.html on line 241: Harold Bloom was an American literary critic and the Sterling Professor of Humanities at Yale University. Since the publication of his first book in 1959, Bloom has written more than forty books of literary criticism, several books discussing religion, and one novel. He edited hundreds of anthologies.

ellauri067.html on line 243: harold-bloom-teaching.jpg" /> 

ellauri067.html on line 247: Loppupäässä alkaa lukijoiden mielenkiinto Pynchoniin herpautua. Against the Day 2006 ( just ennen meidän Springfieldin reisua) inspired mixed reactions from critics and reviewers. One reviewer remarked, "It is brilliant, but it is exhaustingly brilliant." Other reviewers described Against the Day as "lengthy and rambling" and "a baggy monster of a book", while negative appraisals condemned the novel for its "silliness" or characterized its action as "fairly pointless" and remained unimpressed by its "grab bag of themes". Alkoi mennä jo ylijuonikkaax.

ellauri067.html on line 265:   Mä oon ton toisen sortin hullu, sosiopaatti autisti, joka mieluiten toivottaa muut porukat huizin helvettiin. Tää korona-aika on ollut ihanaa, kun voi hyvällä verukkeella tehdä ison kaaren vastaantulijoitten ympäri.

ellauri067.html on line 272: Lukijoiden ja kääntäjien avuksi on julkaistu muutamia selitysteoksia, kuten Steven C. Weisenburgerin A Gravity’s Rainbow Companion. Pitää olla näsäviisas burgeri seuraneitinä että tajuaa Tomin höpötyxiä. Mutta se on vanhanaikaista, nyt on https://pynchonwiki.com/ ja sen 7 muuta nettilähettä. Vastaisen varalle myös Wallacelle Loppumaton läppä -wiki. Kts. myös tätä. 

ellauri067.html on line 275: Fields tunnetaan pulleasta vartalosta, turpeasta naamasta ja perunanenästä sekä ilkeiden sutkausten heittelystä. Aiheina viina, nais -ja lapsiviha. Fieldsin alkoholinkäyttö haittasi hänen elokuva- ja näyttämöuraansa ja lopulta koitui kuolemaksi kun mahalaukku halkesi.

ellauri067.html on line 279: Alkuun hän kirjoitti merirosvoromaaneja, sitten historiallisia jännityskertomuksia. Sue aloitti Ranskassa lehdissä julkaistujen jatkoromaanien perinteen. Hänen tunnetuin teoksensa on Vaeltava juutalainen (Le Juif errant), jossa hän hyödyntää Ahasveruksen tarinaa. 

ellauri067.html on line 283: Drakunkuliaasi on kivulias trooppinen matotauti. Leishmaniaasi on Leishmania-sukuun kuuluvien harvasiimaeliöiden aiheuttama sairaus.

ellauri067.html on line 295:   Sloth is one of the seven capital sins in Catholic teachings. It is the most difficult sin to define and credit as sin, since it refers to an assortment of ideas, dating from antiquity and including mental, spiritual, pathological, and physical states. One definition is a habitual disinclination to exertion, or laziness.

ellauri067.html on line 302: Hooker arrived in Boston and settled in Newtown (later renamed Cambridge), where he became the pastor of the earliest established church there, known to its members as "The Church of Christ at Cambridge." His congregation, some of whom may have been members of congregations he had served in England, became known as "Mr. Hooker's Company".

ellauri067.html on line 304: Preterition is a rhetorical device wherein the speaker or writer brings up a subject by either denying it, or denying that it should be brought up. Accordingly, it can be seen as a rhetorical relative of irony. The device is also called apophasis, paraleipsis, occupatio, not to mention parasiopesis.

ellauri067.html on line 307:     William develops heretical religious ideas, and he writes "a long tract about it ... called On Preterition." In some Protestant doctrines, Christians are divided into "the elect," those chosen by God, and "the preterite," those not chosen, passed over by God. William champions the preterite, and he argues Judas is the savior of the preterite. The narrator then wonders if William´s ideas were "the fork in the road America never took."

ellauri067.html on line 309:     Tässä kohen puhutaan Gedaran sioista, joihin Jesse ajoi eräät henget ja siat säntäs järveen kuin sopulit. Näistä oli puhetta myös Tatu Vaaskiven jessenovellissa. Tätä jälkimmäistä preteritiä esiintyy niteessä siellä sekä täällä. Shlotropin esi-isä suunnitteli uskontoa ohitetuille. Se on kyllä harhaoppia, Bostonin eliitti repi perseensä, eikä Course Herokaan oikein pidä siitä. Course hererojen sana mba-kayere meinaa mulle on tehty ohari. Niinpä hyvinkin. 

ellauri067.html on line 313: harts.com/wp-content/uploads/2011/04/Kilroy-was-here2.jpg" height="200px" />

ellauri067.html on line 316: Uspenski: Lisää uspenskilaista hapatusta sano hienostorouva. Uspenskista on jo paasaus. Sille tässä osoitetaan sinänsä oikeansuuntainen ajatus, että kukaan ei saa aikaan mitään, kaikki vaan tapahtuu. Se vaan tulee. A ja B ei ole eri pelaajia vaan yhtä velloskelevaa massaa. Sanooko Uspenski todellakin jossain noin? Right on Uspenski! Tai josse oli Tomppa ize, Right on Tomppa!

ellauri067.html on line 318: “A market needed no longer be run by the Invisible Hand, but now could create itself—its own logic, momentum, style, from inside. Putting the control inside was ratifying what de facto had happened— that you had dispensed with God. But you had taken on a greater, and more harmful, illusion. The illusion of control. That A could do B. But that was false. Completely. No one can do. Things only happen, A and B are unreal, are names for parts that ought to be inseparable. …”

ellauri067.html on line 325: Pynchonin poikasena radiosta seuraaman Fred Allen Shown naispääosahenkilö oli Frankin puoliso, Jasun Martha Nussbaumin kaima.  Other dramatis personae included average-American John Doe (played by John Brown), Mrs. Nussbaum (Minerva Pious), pompous poet Falstaff Openshaw (Alan Reed), Titus Moody (Parker Fennelly), and boisterous southern senator Beauregard Claghorn (announcer Kenny Delmar). Texaco ended its sponsorship of the program in 1944.

ellauri067.html on line 336: Some prominent guest stars on Allen´s program over the years included Frank Sinatra, Orson Welles, Roy Rogers, Bela Lugosi, Ed Gardner, Norman Corwin and Edgar Bergen & Charlie McCarthy. Allen would often ad-lib material and since most radio programs in those days were broadcast live, with the exception of the occasional delay here and there, the audience would sometimes hear a bleep in place of a word or phrase. Siitäkin on tullut mediaklishee.

ellauri067.html on line 339: Allen's health worsened further during his time on What´s My Line? and on March 17, 1956 while strolling down the streets of New York City, he suffered a heart attack and died at the age of 61.  Fred Allenia löytyy valmiixinaurettuna sinäputkilosta. Sietämätöntä kaakatusta, puujalkapuisevaa. Fred ei koskaan päässyt televisioon. Tompan maalmansota meni radiota kuunnellessa. Tätä bullshittiä ei takuulla tullut BBC:stä 40-luvulla. 

ellauri067.html on line 341:   Transmarginaalinen:  Pavlov kiusasi koiria kunnes ne lakkasivat reagoimasta tai alkoivat ihan pyytää lisää kiusaamista. Nykyporukoista iso osa on varmaan transmarginaalisessa tilassa, kun ne suorastaan nauttii ällöistä ja raaistavista tv-ohjelmista.

ellauri067.html on line 343:     Vina Fay Wray: (September 15, 1907 – August 8, 2004) was a Canadian-born American actress best remembered for starring as Ann Darrow in the 1933 film King Kong. Through an acting career that spanned nearly six decades, Wray attained international recognition as an actress in horror films. She has been dubbed one of the early "scream queens".

ellauri067.html on line 347:     Hererot oli ne saku Lotharin nitistämät notmiit Namibiassa, josta oli Jatkosota-extrassa. Pynchon puhuu hyvinkin rumasti neekereistä ja haaveilee niiden kanssa pyllyhommista. Sen se on näkönenkin kyllä. mba rara m´eroto ondyoze ... mbe mu munine m´oruroto ayo u n´omuinyo:  "he was shining in my dream as if he were alive". Otyikondo: "bastard" or "mulatto". outase: "large, newly laid cow turd". Shufflin´ Sam oli peli, jossa yritetään ampua neekeri ennenkuin tämä ehtii aidan yli varastamansa vesimelonin kanssa (s.719). Todellinen haaste kaikenikäisten tyttöjen ja poikien reflexeille. I can´t breathe, vikisee Shufflin´ Sam. Varo, se vaan teeskentelee. Meinaan tehdä yhdestä semmoisesta perkeleestä pesukarhulakin, eikä varmaan tarvize selittää mikä osa roikkuu takaraivolla, häh? (s. 722) Luutaa kummempaa kapinetta ei nekrujen käteen tarvize antaa.

ellauri067.html on line 356:     Rózsavölgyi: István (30 March 1929  – 27 January 2012) was a Hungarian athlete who competed mainly in the 1500 metres. Rózsavölgyi was born in Budapest. One of the star pupils of Mihály Iglói, he entered the 1956 Summer Olympics held in Melbourne, Australia as the world record holder over 1000 metres, 1500 metres and 2000 metres and was expected to be a leading contender for the 1500 metres Olympic gold. However, outside circumstances shook the spirit of team Hungary. Sándor Iharos, another superstar, was absent. Back home, the Hungarian Revolution of 1956 had just been quashed by the Soviet army. Rózsavölgyi failed to even make the final.  On saatavana myös sennimistä suklaata, Rózsavölgyi Csokoládé. Our website offers cookies.

ellauri067.html on line 361: Enzian is the name of a foil character in Thomas Pynchon's Gravity's Rainbow, contrasted against the main character Slothrop's association with the V-2.  Onxtää V-2 niinkuin se kirja V paizi että reikänä on number 2? Enzian on notmii jota valkonaamat panee perseeseen. Mikä ihme siinä on että Tom of New Englandin näköiset piipunrassit niin usein kuumuu persehommista? Tulee vähän mieleen Wilt Whatman mielimutiaisineen. 

ellauri067.html on line 363: Foil:  In fiction or non-fiction, a foil is a character who contrasts with another character;  most of the time it is the protagonist, to highlight qualities of the other character. In some cases, a subplot can be used as a foil to the main plot. This is especially true in the case of metafiction and the story within a story motif. The word foil comes from the old practice of backing gems with foil to make them shine more brightly. Paranoids like Pynchon make foil hats to foil conspiracies. 

ellauri067.html on line 368: In dulci jublilo on joulumakaroni jonka kexasi prahalainen professori Petrus Dresdensis 1300-luvulla. Eikä Heinrich Suso 1400-luvulla kuten Tomppa tiedottaa. Makruista on ollut jotain jo muualla. Rauhixessa on kokonainen laatikko pitkiä makarooneja 70-luvulta. 

ellauri067.html on line 379: Höh, aika tylsä makarooni. Eikö löytynyt mitään hauskempaa? Juonikin vaikuttaa ikävystyttävältä: The poem tells of a prank played on an apothecary by a band of university students called macaronea secta. It is written in a mix of Latin and Italian, in hexameter verse (as would befit a classical Latin poem). It reads as a satire of the bogus humanism and pedantism of doctors, scholars and bureaucrats of the time. Merkuriuxelle pyhitetty valo on keskiviikko. Zobia on toskanalainen murresana torstaille (Giovedi). 

ellauri067.html on line 384: What Does the Triskelion Symbol Mean? Derived from the Greek word "Triskeles" meaning "three legs", the Triskele or Triple Spiral is a complex ancient Celtic symbol. Often referred to by many as a Triskelion, its earliest creation dates back to the Neolithic era, as it can be seen at the entrance of Newgrange, Ireland. The Triskele gained popularity in its use within the Celtic culture from 500BC onwards. This archaic symbol is one of the most convoluted to decipher as symbolists believe it is reflective of many areas of culture from the time. Huoh. Vitun symbolistit. Seinän töhrijät. Nuijia. Kirkkovene ja Jallu luuraa on selkeämpiä.

ellauri067.html on line 386: Hop Harrigan (also known as The Guardian Angel and Black Lamp) is a fictional character published by All-American Publications. He appeared in American comic books, radio serials and film serials. He was created by Jon Blummer, andwas a popular hero originally through the 1940s, during the events of World War II.

ellauri067.html on line 387: He arrives at an airport where he saves the life of mechanic Tank Tinker, who became his friend and companion. Tank gives Harrigan his nickname when he said, "Some hop, Harrigan."

ellauri067.html on line 388: By the time World War II comes, as with most other comics of the time, the Hop Harrigan comic has World War II themed adventures as Hop, Tank and Prop join the US Army Air Corps in service of the war effort.

ellauri067.html on line 389: Shortly after the war, the character appears for a while under the alias the Black Lamp.

ellauri067.html on line 406: The Latin phrase that renders, rather loosely, the Greek phrase "ἐν τούτῳ νίκα", transliterated as "en toútōi níka" (Ancient Greek: [en túːtɔːi̯ níːkaː], Modern Greek: [en ˈtuto ˈnika]), literally meaning "in this win".

ellauri067.html on line 410: Coat of Arms of the Russian Government 1919 (Church Slavonic "Си́мъ побѣди́ши", Russian "Этим побеждай"), see White movement. Inscribed on the Colours of the Irish Brigade.Inscribed on the banner and the motto of the 4th Guards Brigade (now 2nd Motorized Battalion "Pauci" — the Spiders) of the Croatian army. Inscribed on the banner of the Sanfedismo in 1799. Inscribed in Greek on the flag (obverse side) of the Sacred Band of the Greek War of Independence. Inscribed in Greek on the coat of arms, insignia and flag of the 22nd Tank Brigade (XXII ΤΘΤ) of the Greek Army. Inscribed on the flag of the 25th South Carolina "Edisto Rifles" Regiment, Civil War, USA, 1861-65. The motto of 814 Naval Air Squadron of the Royal Navy Fleet Air Arm. The motto of the Mauritius National Coast Guard. The motto of U.S. Marine Aircraft Squadron VMA(AW). The motto of Finnish Defence Force Reconnaissance. The motto of the Norwegian army 2nd Battalion (Norway). The motto of USS Waldron. The motto of HMCS Crusader, and the Sea Cadet Corps with her as the namesake, 25 RCSCC Crusader in Winnipeg.The motto of the Royal Australian Army Chaplains´ Department. 

ellauri067.html on line 413: Bishop Simon Brute College Seminary, Indianapolis, Indiana USA. College of the Holy Cross, Worcester, Massachusetts. Georgian Institute of Public Affairs, Tbilisi, Georgia. Hardey Preparatory School for Boys, Chicago, Illinois USAHoly Cross College, Arima, Trinidad. Holy Cross College, Kalutara, Sri Lanka. Holy Cross College of Carigara, Carigara, Leyte, Republic of the PhilippinesHoly Cross High School, Camp Phillips, Bukidnon, Republic of the Philippines. Holy Cross School, Winnipeg, Manitoba, Canada. Instituto Tecnológico de Mérida, Mérida, Mexico. Madras Christian College, Madras, IndiaMarist Brothers High School, Fiji Suva cityLegon, Ghana. Quitman High School, Quitman, Louisiana USA. St Eunan´s College, Letterkenny, County Donegal, Republic of Ireland. St. Joseph´s Grammar School, Donaghmore, County Tyrone, Northern Ireland. St. Michael´s Church School, Christchurch, New ZealandSt. Thomas´ Secondary School, Kano, NigeriaStrangford Integrated College, Carrowdore, County Down, Northern Ireland. Wah Yan College, Wan Chai, Hong Kong. Wah Yan College Kowloon, Yau Ma Tei, Hong Kong. 

ellauri067.html on line 418: Used as the title of the political manifesto of George Lincoln Rockwell and the American Nazi Party. Is the motto on the coat of arms of the city of Plzeň, Czech Republic. The phrase is in the coat of arms of the city of Birkirkara, the largest city on the island of Malta, and the city of Bayamon, Puerto Rico. Is the motto on the Coat of Arms of O´Donnell. Appears in one of the paintings of the Polish artist Zdzisław Beksiński. It has been used in some versions of logo for the brand of cigarettes, Pall Mall. Appears on one of the stickers on the guitar of Alvin Lee, Ten Years After´s frontman, the same guitar he played at The ´69 Woodstock Festival.

ellauri067.html on line 422: hard Freiherr von">Richard Freiherr von Krafft-Ebing (1840–1902; full name Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing) was an Austro–German psychiatrist and author of the foundational work Psychopathia Sexualis (1886). He died in Graz in 1902. He was recognized as an authority on deviant sexual behavior and its medicolegal aspects. Krafft-Ebing´s principal work is Psychopathia Sexualis: eine Klinisch-Forensische Studie (Sexual Psychopathy: A Clinical-Forensic Study), which was first published in 1886 and expanded in subsequent editions. The last edition from the hand of the author (the twelfth) contained a total of 238 case histories of human sexual behaviour. Translations of various editions of this book introduced to English such terms as "sadist" (derived from the brutal sexual practices depicted in the novels of the Marquis de Sade), "masochist", (derived from the name of Leopold von Sacher-Masoch), "homosexuality", "bisexuality", "necrophilia", and "anilingus".

ellauri067.html on line 424:     Krafft-Ebing considered procreation the purpose of sexual desire and that any form of recreational sex was a perversion of the sex drive. "With opportunity for the natural satisfaction of the sexual instinct, every expression of it that does not correspond with the purpose of nature—i.e., propagation,—must be regarded as perverse."

ellauri067.html on line 428:     Freud´s didactic strategy in his Three Essays on the Theory of Sexuality was to construct a bridge between the "perversions" and "normal" sexuality. Clinically exploring "a richly diversified collection of erotic endowments and inclinations: hermaphroditism, pedophilia, sodomy, fetishism, exhibitionism, sadism, masochism, coprophilia, necrophilia" among them, Freud concluded that "all humans are innately perverse". He found the roots of such perversions in infantile sexuality—in the child´s "polymorphously perverse" inclinations ... the "aptitude" for such perversity is innate.

ellauri067.html on line 439: How much, or how little influence drugs, particularly hallucigenic drugs like lysergic acid diethylamide, LSD, had on Pynchon’s narrative is unknown. If Siegel, however, is to be believed, and he should be despite any resentment he felt regarding Pynchon’s affair with his wife, then the writing of Gravity’s Rainbow was heavily influenced by drugs. In Pynchon’s most famous quote regarding this particular novel, which is notoriously difficult to interpret, he is alleged to have told Siegel,

ellauri067.html on line 441: “I was so fucked up while I was writing it . . . that now I go back over some of those sequences and I can’t figure out what I could have meant.”

ellauri067.html on line 446: Nederdorf po. Niederdorf, Dörfli, Zürichin vanhakaupunki. Mä oon ollu siellä vittuilemassa Googlen konekäännösryhmän silloiselle vetäjälle.

ellauri067.html on line 448: Imipolex, in addition to being a pun (imitation pole: Last year an imitation pole that claimed to have a load rating of 300kgs snapped mid-performance. The pole dancer was severely injured and may never walk again because she fractured her pelvis & spine), "obviously" stems from a combination of "imido" with a near-reversal of "explode".

ellauri067.html on line 457: Astrophysicist Neil deGrasse Tyson was criticized this week after claiming on Christmas Eve that Rudolph, the fictional red-nosed reindeer who leads Santa Claus’s sleigh, has been “misgendered.”       

ellauri067.html on line 458:     Neil deGrasse Tyson is speaking up on Christmas 2020, in order to correct a little scientific inaccuracy that Santa Claus has been perpetuating for years. We all know the story of Santa and his reindeer (Dasher, Dancer, Prancer, Vixen, Comet, Cupid, Donner, Blitzen, and of course Rudolph), but [...]

ellauri067.html on line 461: He continued, “So Santa´s reindeer, which all sport antlers, are therefore all female, which means Rudolf has been misgendered.”  Tyson’s message triggered swift criticism, which included accusations that Tyson was “ruining things that are supposed to be fun.” “Why ruin this magic for children with your reddit-tier haha i’m so smart bulls***, this isn’t funny, you aren’t clever, and nobody cares, let them have this magic in their lives, you sound like an adolescent,” another person said. “They’re magic reindeer a**hole. The normal rules don’t apply. Quit trying to s*** on Christmas,” one person replied.

ellauri067.html on line 463:   tannäuserism: In a note to 3.2 of Gravity´s Rainbow, Heseburger explains Pynchon´s use of the word "Tannhäuserism" as follows: The tragic error of Tannhäuser — for example, in Richard Wagner´s operatic version of the myth — was to postpone his quest in order to linger for one year of sensual, "mindless pleasure" with the goddess Venus under her mountain called Venusberg. Vai onko se Brocken, Jaakon ja Jöötin mainizema Kyöpelinvuori Harzissa? On 11 April, American forces liberated the camps at Buchenwald, near Weimar, and the V2 rocket slave-labour camp at Nordhausen in the Harz Mountains. Ryssät eivät päässeet lähellekään. Jenkeillä oli vitun kiire kahmimaan izelleen ne raketit. Ja siitä vasta iso piru pääsi merrasta.

ellauri067.html on line 465: Antinomistit ovat uskonpuhdistuksen aikainen kristillinen ryhmittymä, joka korosti syntien anteeksiantamista, mutta vähätteli syntiä ja hengellistä lakia. Antinomismin synnyttäjä oli Martti Lutherin ystävä Johannes Agricola. Antinomistien pääväittämä on, ettei lakia tulisi saarnata ollenkaan. Eli että hengellisen lain sijasta uskon synnyttää evankeliumi. Hengellinen laki poistettiin kokonaan käytöstä. Luther kirjoitti antinomisteja vastaan kirjan "Antinomilaisia vastaan". Luther on myös todennut Agricolasta: "ettei kukaan paavi ole häntä kiusannut niin paljon kuin Agricola". Antinomistisen opin toinen äärilaita on oppi lain kolmannesta käytöstä. Antinomistinen riita syntyi luterilaisessa kirkossa 1500-luvulla siitä, onko lain saarnaaminen tarpeellista vai ei. Crazy Sue Dunham oli antinomiaani noita 1700-luvulla jenkkikapinan aikoihin. Wild woman of the Berkshires. Joo eihän ilman lakia ole syntiä, ja ilman syntiä ei tarvi armoa, ja ilman armoa ei pappeja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin!

ellauri067.html on line 467:   Franz von Bayros (28 May 1866 – 3 April 1924) was an Austrian commercial artist, illustrator, and painter, best known for his controversial Tales at the Dressing Table portfolio. He belonged to the Decadent movement in art, often utilizing erotic themes and phantasmagoric imagery. His work can be found at the Metropolitan Museum of Art in New York. He drew over 2000 illustrations in total. Bayros piirsi eri paljon porsliinipilluja. Sanalla sanoen, pornokuvia. 

ellauri067.html on line 470: The relationship between J.P. Morgan and Thomas Edison is a classic case of high finance. As Edison needed money to fund his work he would give a huge block of stock in his company to Morgan. Eventually the bulk of Edison Electric shares were controlled by the J.P. Morgan.

ellauri067.html on line 471: In 1892, J.P. Morgan arranged the merger of Edison Electric and Thomson-Houston Electric Company to form General Electric. Since Morgan was the majority shareholder in Edison Electric he did not need Edison´s permission to agree to the merger.

ellauri067.html on line 472: J. P. Morgan saw the writing on the wall, that Edison was losing ground to Westinghouse, and the newly formed General Electric was formed to take on Westinghouse in the head to head battle to develop AC power distribution systems.

ellauri067.html on line 473: The first residential house in America to be electrified was J.P. Morgan’s. The work was done by Thomas Edison. So how did Morgan say thanks to the guy who gave him the first home in America with electricity? He screwed Thomas Edison out of his own company. Welcome to the game of 1890s venture capital.

ellauri067.html on line 474: There is no doubt that J.P. Morgan was a cut throat banker, by today´s standards some would call him a loan shark.  Woku oli GE:llä töissä 70-luvulla. Ajeli vanhoja jenkkiautorämiä pino vuotavia renkaita takaluukussa.

ellauri067.html on line 487:     Hey, I just figured out that "Who Framed Roger Rabbit" might be making a sly allusion.... that Roger and Jessica Rabbit are named after Roger Mexico and Jessica Swanlake from Gravity´s Rainbow by Pynchon. Posted by ergomatic at 7:16 AM on March 16, 2016.  Why it's obvious! just look at Roger's incisors!

ellauri067.html on line 491: There’s a dirty secret tucked away in Thomas Pynchon’s novels, eand it’s this: beyond all the postmodernism and paranoia, the anarchism and socialism, the investigations into global power, the forays into labor politics and feminism and critical race theory, the rocket science, the fourth-dimensional mathematics, the philatelic conspiracies, the ’60s radicalism and everything else that has spawned 70 or 80 monographs, probably twice as many dissertations, and hundreds if not thousands of scholarly essays, his novels are full of cheesy love stories.

ellauri067.html on line 493:     Book reviewers have a long history of attacking Pynchon for his flat characters. Roger and Jessica are susceptible to this criticism. Neither is given much of a history. We don’t know where they grew up or who their parents were. This is one of the great failings of... what to call it? "middlebrow" is antiquated... anyway, a very common kind of criticism (common in the Anglo-American world, anyway), and it affects how authors write (which is one reason I read mainly Russian literature these days). I don't need to know "where they grew up or who their parents were" and I don't much care, unless, of course, you write about it brilliantly because that´s truly what you want to focus on, as opposed to "welp, better provide a plausible background for my characters so the reader will believe they're behaving this way." Just write good sentences in a good and surprising order. Two people have fallen out of love? I don't care if it's because one of them has mommy issues or the other was bullied as a child—people fall out of love all the time, for any reason or none, just tell me what they do about it, and in language that makes me want to keep reading! Teoxet on tärkeät, vähät elämästä. En jaxa luontokuvauxia, hyppään ne heti yli.

ellauri067.html on line 495: Pynchonin henkilöt on ihan papernukkeja, joihin on pantu hassunkurisia nimiä. Kuin Helmin joululepakot: RUSU, OKKO, NIKO, NAKER, LUSTO, NIELLA. Niitä ei kerta kaikkiaan jaxa edes kuvitella, kun ne on niin miehiä ja naisia vailla ominaisuuksia. Roger Rabbitkin on paljon monisyisempi. Sixei liioin jaxa ällistyttää jos joku niistä osoittautuu samaxi kuin joku toinen. Mitä väliä.

ellauri067.html on line 500: ...The first piece to provide substantial information about Pynchon´s personal life was a biographical account written by a former Cornell University friend, Jules Siegel, and published in Playboy magazine. In his article, Siegel reveals that Pynchon had a complex about his teeth and underwent extensive and painful reconstructive surgery, was nicknamed "Tom" at Cornell and attended Mass diligently, acted as best man at Siegel's wedding, and that he later also had an affair with Siegel's wife. Siegel recalls Pynchon saying he did attend some of Vladimir Nabokov's lectures at Cornell but that he could hardly make out what Nabokov was saying because of his thick Russian accent. Siegel also records Pynchon's commenting: "Every weirdo in the world is on my wavelength", an observation borne out by the crankiness and zealotry that has attached itself to his name and work in subsequent years.

ellauri067.html on line 502:     Pynchon´s early story Low-lands contains general immaturity, and racist, sexist and proto-Fascist talk. It´s  his own voice in Pig Bodine, a notoriously bigoted and asinine sailor who recurs in later novels. The claims of racism and proto-Fascism are hardly substantiated, while the misogyny is pervasive. Women are considered as semi-inanimate objects upon which men have a right (or even a duty) of possession, imposition or defilation.

ellauri067.html on line 503: The other stories in the collection, though less concerned with female characters, present women with few exceptions according to the logic of “Low-lands” as either hateful housewife-mothers, objects of male fantasy, or as inferior actors in an essentially male sphere. 

ellauri067.html on line 507:   Pynchonin eka romaani oli V. Siitäköhän se O:n kirjoittaja otti mallia? Homo sekin oli (tai on). Nyt on se yx paha ämmä Ruozissa kirjoittanut vihapuheen F. Pian on koko aakkossoppa koossa. V:ssä on röyhkeä Victoria Wren, joka on kyllä hyvännäköinen mutta jolle käy lopussa tosi huonosti. Tää Painovoiman sateenkaari on niinko v2.0 sitten heh.

ellauri067.html on line 509:   Pynchonin puolesta on sanottava, ettei se pidä reporttereista. Kuten eunukki, se ei tykkää siitä otetuista kuvista. Vanha hiirihammaspeikko varmaan kummittelee. Se nai yli viisikymppisenä kustannustoimittajansa (joka on lähes yhtä hienoa lännen aatelia, Roosevelttejä), ja sillä on kai poika. Sen naisjutuista suurin osa on mitä todennäköisimmin toiveajattelua. Sentään toivoo jotakin, ajatteleekin, ja kirjoittelee haikeasti naisista ja nainnista, toisin kuin vielä estyneempi Juotikas. Ei ihme että Jaska fanittaa sitä niin kovasti. 

ellauri067.html on line 511:   Sentimentaalista soopaa. Yllättäen nää on ensimmäiset sanat jotka putkahtivat mieleen kun olin lukenut 83 ekaa sivua. Seuraava oivallus s. 109 päästyä on että Thuomas on emotionaalisesti teini-ikäinen. Enemmän vielä kakkajuttuja kuin naintia. S. 131 käy selväxi että Pynchon on samanlainen pervo paskiainen kuin esim olmimainen Rilke, ja kaikki myöhemmätkin teutonit ja anglosaxit. (Oliko James Joyce saxi vaiko keltti? Ei se kovin keltti ollut, kakkaa se ojensi eikä suolaa.) Koko 2. maailmansota oli iso farssi, jossa aivan samixet vaan eri kokardeilla varustetut germaanit otti mittaa toisistaan. Noniinhän se oli sen Rilken ihannoima ensimmäinenkin. Siirtomaasotia ne olivat. Aivan vittua. Mix ton Pynchoninkin pitää noin intoilla maailmansodasta, johon se ize ei edes ehtinyt mukaankaan? Varmaan se kazoi matruusina liikaa sotaleffoja. Kaikista Rilken runoista se rakastaa eniten Duinon 10. elegiaa, joka on ruikelipaska. Oh boy, oh boy, Tomppa huutaa, ja muuta vastaavaa teini-intoilua. Sillä on muurahaisen munasuojat. Sivulla 435 on infantiili food fight kermakakuilla. Mä en jaxa.

ellauri067.html on line 517:   Yx varma vihje ikävästä tyypistä on jos se tykkää horror leffoista. Se nähtiin jo Jaskan kohdalla, ja sama juttu Tomilla. Sekin tykkää aivan uskomattomista paskaleffoista. (Tosin se tykkää myös Dumbosta, josta tykkää paremmatkin ihmiset. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.)

ellauri067.html on line 525: Carioca (kuuntele ääntämys) on portugalinkielinen termi, jolla tarkoitetaan Rio de Janeiron syntyperäistä asukasta. Termillä voidaan viitata myös seuraaviin asioihin: Carioca (engl. Flying Down to Rio), yhdysvaltalainen musikaalielokuva vuodelta 1933 ”Carioca”, elokuvassa esitetty musiikkikappale; Campeonato Carioca, brasilialainen jalkapallosarja; José Carioca, hahmo Aku Ankka -sarjakuvissa.

ellauri067.html on line 530: In the Mid. Dutch poem of Lantslot ende Sandrii), a knight says to his maiden : ic heb u liever dan en everswin, al waert van finen goude gkewrackt, I hold you dearer than a boar- swine, all were it of fine gold y-wrought ; were they still in the habit of making gold jewels in the shape of boars ? at least the remembrance of such a thing was not yet lost.

ellauri067.html on line 532: Roland Peachey soittaa ukuleleä kuin Mikki Hiiren kädet Hawaiilla, Minni ja Aku tanssivat hula hula tyylillä. Det är roligt sanoo Charlotte ja kihertää kun Akun pyrstö syttyy palamaan.

ellauri067.html on line 540:     Yök. Typerä jaxo jossa Tomppa yökkii brittinamusia. Izellä jenkeillä oli ihan vitun pahat karkit. Tompan jaxo missä se menee alas vessanpöntöstä ja päätyy mereen on ihan kulttia. Siinä se on oikein panostanut oxettavien kakkojen kuvailemiseen. Taitaakin olla koprofiili myös eikä vain ktenofiili. Vielä törkeempi on se kohta missä joku kenraali Pudding maiskuttaa ja nielee Katjen paskapökäleitä. James Joyce olis tykännyt. 

ellauri067.html on line 542: Guardianin Pynchon-bändäriltä (joku dekkaristi): Pynchon didn´t garner mere admirers or allow anything like fence-sitting: you either hated him or you were a zealot.  Or you got just plain bored. Pynchon on yhtä syvää kasaria kuin C-kasetti. Tai no, ize se on aikasempaa vuosikertaa, joku 50-60-luvun beatnikki, muzen suomifanit on takatukkia. Tai oli.

ellauri067.html on line 544: Gravity´s Rainbow is a 1973 novel, first published by Viking Press, by American writer Thomas Pynchon. The narrative is set primarily in Europe at the end of World War II, and centers on the design, production and dispatch of V-2 rockets by the German military. In particular, it features the quest undertaken by several characters to uncover the secret of a mysterious device named the "Schwarzgerät" ("black device"), slated to be installed in a rocket with the serial number "00000". 


ellauri067.html on line 545:     "This same secret knowledge is what I craved as a young student, believing that there was a meaning to the world beyond all our everyday transactions."

ellauri067.html on line 554: Lopulta hän on koonnut pyöreän pöydän ritarinsa, joihin kuuluvat sir Bedevere Viisas, sir Lancelot Rohkea, sir Galahad Siveä ja sir Robin Ei-Ihan-Niin-Rohkea-Kuin-Sir-Lancelot. Matkallaan Camelotiin he kuitenkin näkevät näyn, jossa Jumala käskee heitä etsimään pyhän Graalin maljan.

ellauri067.html on line 558: Sir Galahad eksyy luostariin, jota asuttaa suuri joukko nuoria ja miehenkipeitä neitoja, mutta joutuu suureksi harmikseen sir Lancelotin "pelastamaksi" ennen kuin "mitään" ehtii tapahtua. Arthur ja sir Bedevere kohtaavat kammottavat Ritarit jotka sanovat "Ni" ja joutuvat tekemään heille palveluksia (kuten tuomaan heille pusikon ja kaatamaan metsän suurimman puun sillillä), mutta sir Robinin väliintulo pelastaa heidät.

ellauri067.html on line 560:     "I thought I was sophisticating the Beat spirit with secondhand science", said Pynchon. Which stands as a pretty good description of some of his novels, too.

ellauri067.html on line 564: 
Comicbook/cartoon/fictional characters

ellauri067.html on line 571: Luku 1 oli 232 sivua. Tavallinen romsku olis ohi jo. Mikähän olis sen darwinistinen resumee? EAT FUCK KILL. Eipä juuri midiä. EAT: Banaanipirtelö. Pahoja karkkeja. Designerhuumeita. Täytekakkuja. Jotain salaliittokähmintää. FUCK: muutama pornahtava irrallinen pano, perään- ja suihinotto ja paljon paljon käteenvetoa. KILL: Ikävystyttävää pommitusta ja muuta sotaleffaskeneä. Kokonaisvaikutelma: hyvin hajanaista heittoa. Yhtään kunnollista luonnetta. Eipä tällä juuri kuuhun mennä. Loppupeleissä hämmästyttää kuinka vähän erilaisia halpoja väristyxen aiheita striped-ass babooneille on tarjolla. Ne alkavat toistua jo ennen puoltaväliä. Nenät, penixet, pyllynreijät, ne voi laskea neljän käden sormilla ruumiinaukoista. 

ellauri067.html on line 573: Luku 2. Lopen pitkästyttävä meno jatkuu. En jaxa näitä pillunnälkäisiä solttuja.  Rotanhampainen kipparikalle seikkailee seiloriasussa. Yhtä jännää vakoilutarinaa kuin Frederic Prokosch: Yö Lissabonissa jonka löysin poistohyllystä 2019. Ja yhtä feikkiä. 

ellauri067.html on line 577: Prokosch was born in Madison, Wisconsin, into an intellectual family that travelled widely. His father, Eduard Prokosch, an Austrian immigrant, was Professor of Germanic Languages at Yale University at the time of his death in 1938. Prokosch was graduated from Haverford College in 1925 and received a Ph.D. in English in 1932 from Yale University. In his youth, he was an accomplished squash racquets player; he represented the Yale Club in the 1937 New York State squash racquets championship. He won the squash-racquets championship of France in 1938.

ellauri067.html on line 579: During World War II, Prokosch was a cultural attaché at the American Legation in Sweden. He spent most of the remainder of his life in Europe, where he led a peripatetic existence. His interests were sports (tennis and squash), lepidoptery, and the printing of limited editions of poems that he admired.

ellauri067.html on line 581: From early on, Prokosch sought to surround himself with a veil of mystification and cast his life into a hopeless riddle. Approaching his sixtieth year, he boasted that no person had succeeded in knowing him as an integral personality: "I have spent my life alone, utterly alone, and no biography of me could ever more than scratch the surface. All the facts in Who’s Who, or whatever, are so utterly meaningless. My real life (if I ever dared to write it!) has transpired in darkness, secrecy, fleeting contacts and incommunicable delights, any number of strange picaresque escapades and even crimes, and I don't think that any of my 'friends' have even the faintest notion of what I'm really like or have any idea of what my life has really consisted of. . . .With all the surface 'respectability,' diplomatic and scholarly and illustrious social contacts, my real life has been subversive, anarchic, vicious, lonely, and capricious."

ellauri067.html on line 586: Perhosten nappaaja. Mikko Roth halusi ruveta sellaisexi isona. Insinööri tuli siitäkin niinkuin isäpapasta. Pynchon varmaan änkyttää kun se hermostuu. Se tykkää kuusivuotiaista tytöistä. Että jenkit osaa olla vastenmielisiä.

ellauri067.html on line 587: Mixei Juotikas kopioinut Tompan panokohtauxia? Ehkä sitä ei vaan kiinnosta. Pynchonin Cumshot-Slapshot-slapstick on just yhtä naurattavaa kuin jenkki slapstick keskimäärin. Eli haukottaa.

ellauri067.html on line 597: Jossakin Tomin elämän varhaisvaiheen huoneessa johon hänellä ei ole enää pääsyä on jotakin hyvin pahaa. Hänelle on tehty jotakin, ehkä Winthrop setä on pannut perseeseen pikku Tomia. Masturbatorinen juhlapelkomieli oli tuloksena.

ellauri067.html on line 601:   Quorassa nuoret paskiaiset pohtii olisko Sachsa sittenkin voinut voittaa WWII:n jos sillä olis ollut 50.000 kuorma-autoa. Eipä olis brexittiä nyt, rekkajonot olis olleet toiaalla. Turha jossitella, jos se olis voittanut niin toiset paskiaiset olis hävinneet, ja kääntäen. 

ellauri067.html on line 602: Todella huonoa musiikkia seuraa, yli 100v vanhaa americanapaskaa:

ellauri067.html on line 606:   Come Josephine In My Flying Machine is a popular song with music by Fred Fisher and lyrics by Alfred Bryan. First published in 1910, the composition was originally recorded by Blanche Ring and was, for a time, her signature song. Ada Jones and Billy Murray recorded a duet in November 1910, which was released the following year. There have been many subsequent recordings of the pop standard.

ellauri067.html on line 608: A Hot Time in the Old Town, also titled as "There’ll Be a Hot Time in the Old Town Tonight", is an American popular song, copyrighted and perhaps composed in 1896 by Theodore August Metz with lyrics by Joe Hayden. Metz was the band leader of the McIntyre and Heath Minstrels. The song was a favorite of the American military around the start of the 20th century, particularly during the Spanish–American War and the Boxer Rebellion. The tune became popular in the military after it was used as a theme by Teddy Roosevelt´s Rough Riders.

ellauri067.html on line 617: Luku 3. Ollaan vyöhykkeellä. Sota on lopussa, voittajat kerää suveniireja. Slothropilla piisaa nubiileja pikkutyttöjä jota se panee edestä ja takaapäin niiden pyynnöstä tai suostumuxella. Tää on niin Pynchonin märkää unta. Juonta on vain siteexi, ja kaikki panot seuraa samaa partituuria. Tytöt on ulkonäöltä ja luonteelta, jos sellaisesta voi puhua, kaikki samixia. Tavallaan hassua, että siemenneste on jotenkin paljon tabumpaa kuin saippua tai lysoli. Kylnää apinat pitää kovasti kiinni lisääntymistabuista. Eihän muuten oliskaan mikään törkeetä. Elämä on mukavaa, on fräuleineja joita panna ja jotka laittavat ruokaa ja pesevät pyykit. Some things never change. 

ellauri067.html on line 626: Blicero esiintyi eka kerran Pynchonin 1963 esikoisessa V, nimellä luti Weissmann, dekadentti Sachsan armeijan lupseeri joka oli jäänyt rannalle entiseen Lounais-Afrikkaan presidentti Ahtishaaren kanssa 7v sen jälkeen kun se lakkasi olemasta Saksan siirtomaa. Tässä aiemmassa novellissa se oli mystinen, väliin transu hahmo jolla näytti olleen sadomasokistinen suhde saxalaiseen agenttiin Vera Meroveringiin. Se on kiero myös, ja kenties huumaa ja sitten pöllii jotakin toiselta hahmolta, Kurt Mondaugenilta. Se on enempi hassu kuin huolestuttava, eikä vielä täysimittainen pahis.

ellauri067.html on line 628: Kun se putkahtaa esiin jälleen Painovoiman sateenkaaressa 20v myöhemmin, se on muuttanut muotoaan johkin ihan muuhun. Nyze on SS-majuri (ylennys!), ja komentaa V-2 rakettipatteria Alankomaissa, missä se on vanginnut nuoren hollantilaisnaisen ja sakupojan. Blicero on shokeeraava hahmo; vangit on sen sexiorjia ja kun se tulee eka kerran esiin se on "naisten vetimissä" ja se bylsii sakupoikaa, Gottfriediä. Kun selviää että nää panttivangit esittää rooleja vinxahtaneessa Hannu ja Kerttu fantasiassa jossa se on noita joka koittaa houkutella lapset uuniin, asiat vaan mutkistuvat.

ellauri067.html on line 630: Tiiliskiven tuhannella sivulla Blicero/Weissman paljastuu yhen nuoren hererokoiraan rakastajaxi siirtomaistetussa Lounais-Afrikassa, ja sitten avainhahmoxi nazien raketin rakennusohjelmassa, minä aikana se kidutti jonkun teknikon suunnittelemaan räätälöidyn V2-raketin omiin tarkoituxiinsa. Lainaillen suosikkirunoilijaansa Rilkeä (ällökki), Weissman leikkaa yxiköllisen kuvion (cuts a singular figure). Hän kuvataan sekä "kaljuuntuvaxi koulumestarixi, joka kurkkii ylös pullonpohjalaseista" että "upiuudexi sotilaallisexi tyypixi, osaxi myyntimies, osaxi tiedemies". Se on brutaali: "sadisti jonka vastuulla on kekata uusia pelikuvioita kohti maximijulmuutta". 

ellauri067.html on line 632: Onkohan toi Blicero oikeasti Wernher von Braun? Vittu millanen on ihminen joka käyttää kaiken luppoaikansa tämmösen roskan keximiseen? No sellastahan jenkkiviihdeteollisuus suoltaa megatonnikaupalla. Ne on kerta kaikkiaan läpimätää porukkaa. Iso osa teutonipahixista on kypsyneet anglosaxien kieroutuneissa aivoissa.

ellauri067.html on line 634:   Onkohan toi homo hererokoiras Enzian (Gentiana, katkero) sekin yx Tom of New Englandin alter egoista? Oliko sillä kuoropoikana joku katolinen pappivapahtaja jonka ruskehtava kalu pilkotti kasukan alta himottavasti? Hyvinkin luultavaa. Sittemmin sen vapahtajan karismasta tuli rutinaa, kun papin peräpäästä pisti outase. Tässä tapauxessa kyse on tuoreesta ja isosta lantaläjästä. Juonipaljastus: röyhypartainen komistus mutiainen Enzian on latinosilmäisen jalkapuolen Thitshikovin eiku Thitsherinin velipuoli. Niiden isä oli Venäjän Japanin sodan laivastossa maapalloa kiertävä Tompan oloinen määrimies. Hohhoijakkaa. 

ellauri069.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri069.html on line 38:       Yx Barthelm New Yorkerista järkkäs ikääntyville postmodernistikamuille henxelien selkään paukutuskekkerit SodexHossa 1983. Kaikki kuzutut tulivat paizi Nipi. Nipi jänisti. Mä olin sillon Tallahasseessa, en päässyt tulemaan. 

ellauri069.html on line 40: Postmodernism is the Swiss Army knife of critical concepts. It’s definitionally overloaded, and it can do almost any job you need done. This is partly because, like many terms that begin with “post,” it is fundamentally ambidextrous. Postmodernism can mean, “We’re all modernists now. Modernism has won.” Or it can mean, “No one can be a modernist anymore. Modernism is over.” People who use “postmodernism” in the first, “mission accomplished,” sense believe that modernism—the art and literature associated with figures like Picasso and Joyce—changed the game completely, and that everyone is still working through the consequences. Modernism is the song that never ends. Being postmodernist just means that we can never be pre-modernist again. People who use it in the second sense, as the epitaph for modernism, think that, somewhere along the line, there was a break with the assumptions, practices, and ambitions of modernist art and literature, and that everyone since then is (or ought to be) on to something very different. Being postmodernist means that we can never be modernist again.

ellauri069.html on line 42: Modern art didn’t abandon the world, but it made art-making part of the subject matter of art. When (in the second account) did a break occur? It happened when artists and intellectuals stopped respecting a bright-line distinction between high art and commercial culture. Modernist art and literature, in this version of the story, depended on that distinction to give its products critical authority. Modernism was formally difficult and intellectually challenging. Its thrills were not cheap. But there were cheap thrills out there, a vast and growing mass of products manufactured to stroke the senses and flatter the self-images of their consumers. This bubble-gum culture wasn’t just averse to the spirit of high art. It was high art’s reason for being.

ellauri069.html on line 44: What killed the distinction wasn’t defining pop art up. It was defining high art down. It was the recognition that serious art, too, is produced and consumed in a marketplace.

ellauri069.html on line 45: 	You can make anti-art—Duchamp’s “Fountain,” (posliininen kusilaari jossa lukee tää on taidetta) for example—only when everyone still has some conception of authentic, stand-alone, for-its-own-sake art. Warhol’s work is not anti-art. Finding no quality on which to hang a distinction between authentic art and everything else, it simply drops the whole question.

ellauri069.html on line 47: Kuha tulee pätäkkää. Se on pääasia. No business like show business.

ellauri069.html on line 49: 	Jossakin täällä on Texti (h.k.) joka tulee hajottaa osiinsa, varustaa selityxin ja huomautuxin ja masturboida (huoh) kunnes se on löysäxi rutistettu... ja mehän oletimme - natürlich! - että tämä pyhä Texti oli yhtä kuin Roketti, ... (hererohöpöhöpöä) ... meidän Tooramme. (s. 670) Tällästä pakko-oireista nikertelyä se on, postmodernismi nimittäin. Alaviitteiden alaviitteitä. Hypodermisiä hyperlinkkejä. 

ellauri069.html on line 56: The one who kept them all on guard was the father, and he seems to have been a piece of work. Donald, Sr., had studied architecture at Penn, and he was a committed modernist, an acolyte of Setä Mies, Le Corbusier, Saara Aalto, and Esa Saarinen. He designed his own home, including the interiors, and if he couldn’t find something that suited his taste—a rug or a piece of furniture—he manufactured it himself.

ellauri069.html on line 61: An uncompromising temper appears to have limited the father’s career as an architect. The brothers describe a scene in which their father picks up an LP record that says “unbreakable” on the label and breaks it in two. “Not unbreakable,” he says. That might be a little scary for kids to watch. Frederick and Steven thought that he was an ingenious man, but they found him fascinatingly difficult to care for in his old age.

ellauri069.html on line 67:     Their memoir is an attempt to understand their gambling obsession as a way of coping with guilt over his death. “The addiction to gambling, with the unsuccessful struggles to break the habit and the opportunities it affords for self-punishment, is a repetition of the compulsion to masturbate,” Freud says in “Dostoevsky and Parricide”; “the relation between efforts to suppress it and fear of the father are too well known to need more than a mention.” No one believes Freud anymore, of course.  A great deal of his writing is, at one level of explicitness or another, about the authority of fathers and the struggle for autonomy. (And Barthelme was a close reader of Freud.)

ellauri069.html on line 71: He was an adept of irony and deflection in person as well as on the page, a lonely and, at some level, unhappy man who needed humor and companionship. But he had, his friend Pynchon told Daugherty, “a hopeful and unbitter heart.” Women seem to have found him easy to like. He married four times and had at least two long-term relationships between the marriages. He was dependent on alcohol, and he was dependent on work. He wrote every morning and had his first drink around noon.

ellauri069.html on line 76: A couple of years after Barthelme took the apartment, the writer Kirkpatrick Sale and his wife, Faith, an editor, moved in downstairs and became close friends. They had been students at Cornell with Pynchon, and Pynchon would write part of “Gravity’s Rainbow” (1973) in their apartment.

ellauri069.html on line 78: What was he doing? Daugherty is right to claim that Barthelme conceived of himself as an heir of the modernist tradition—in particular, of Beckett. He encountered Beckett’s work for the first time in 1956, when he picked up a copy of Theatre Arts at Guy’s Newsstand, in Houston, and read the text of “Waiting for Godot.” “It seemed that from the day he discovered ‘Godot,’ Don believed he could write the fiction he imagined,” the woman who was his wife at the time, Helen Moore Barthelme, says in her memoir, “Donald Barthelme: The Genesis of a Cool Sound” (2001).

ellauri069.html on line 80: John oli ostanut Charlottelle (tai izelleen) tosi hienon kauko-ohjattavan leegoauton. Charlotte työnteli videolla sitä edestakas pöydällä ja sanoi "Cool, cool". 

ellauri069.html on line 89: Barthelme believed himself to be working in the tradition of Joyce and Samuel Beckett, and that his appropriation of popular, commercial, and other sub-artistic elements (instruction manuals, travel guides, advertisements, sentences from newspaper articles, and so on) in his writing was done as a means of making literature, not subverting it or announcing its obsolescence. Daugherty thinks that many people have got Barthelme wrong.

ellauri069.html on line 91: Barthelme incorporates bits from other people’s texts into his stories, and a good deal of his writing sounds like (and some of it plainly is) pastiche, as though it had been composed in the style, or spoken in the voice, of someone else.

ellauri069.html on line 93: It can certainly look, in short, as though Barthelme, like Warhol, were simply dropping the question of whether something counts as literature or not, since markers of the literary are impossible to find in his writing. The high-art traditionalist has no place to hang his beret. Daugherty’s purpose is to convince us that this was not Barthelme’s intention.

ellauri069.html on line 95: Barthelme felt that American fiction had abandoned what modernists called “the revolution of the word.” “Fiction after Joyce seems to have devoted itself to propaganda, to novels of social relationships, to short stories constructed mousetrap-like to supply, at the finish, a tiny insight typically having to do with innocence violated, or to works written as vehicles for saying no! in thunder,” he wrote in 1964, in the second issue (there would be only two) of Location.

ellauri069.html on line 101: Q: What do you consider the most important tool of the genius of today?

ellauri069.html on line 107: Strings of language extend in every direction to bind the world into a rushing, ribald whole. The babble of discursive registers mimics the incoherence of war against guerrillas, a war in which the two sides are always in danger of becoming morally indistinguishable.

ellauri069.html on line 111: He also believed that one of the things deadening our responses was mass culture. “I believe that’s the place artists are trying to get to, and I further believe that when they are successful, they reach it... an area somewhere probably between mathematics and religion, in which what may fairly be called truth exists.” He was an enemy of television. He was a serious jazz buff. It took him a while to become interested in rock. Daugherty is right. He was a postmodernist in the first sense.

ellauri069.html on line 113: No musta totuuxia on turha haistella uskontoa läheltäkään.

ellauri069.html on line 115: “The aim of literature,” says a character in “Florence Green Is 81,” one of Barthelme’s first published stories, “is the creation of a strange object covered with fur which breaks your heart.”

ellauri069.html on line 116: He complained that book publishers “publish an enormous number of things which look like books, sort of feel like books, but in reality are buckets of peanut butter with a layer of whipped cream on top.”

ellauri069.html on line 133: Jenkkipersereiät lukee Nipistintä jae jakeelta kuin niiden pyhiinvaeltajaiskät ammoin pyhää kirjaa. Joka hassu nimi, joka lerppu läppä on selitetty ihan puhki. Mix? Kait tää sit on niiden uus Pyhä kirja. Ja yhteistä entiselle näyttää olevan, et tää on lähinnä setämiesten pyhää sanaa. Typyköitä tuskin paljon kiinnostaa Pynchonin seisokkien luettelointi.

ellauri069.html on line 135:   FUCK! FUCK! motiivi hakkaa Pynchonilla kaikki muut. Se on kuin Norssin alaluokilla taululle piirtämämme kikkeli jolla oli pienet tikkujalat. Pedo-Pynchonia voi hyvin verrata homo-Melvilleen. Molemmat puhuu kilometrittäin aiheen vierestä jotta pääsisivät kiertotietä mieliaiheeseen, joka Nipistyxen kohdalla on Muovi-Dick ja sen kuvitellut loputtomat jöynerit. Naiset on sille ihan statisteja. "Tissejä ja pyllyjä", tytöt mutisevat, "tissejä ja pyllyjä. Muuta me emme täällä olekaan. "Äh, suu tukkoon", GMB Haftung ärähtää. Se on hänen normaali tapansa kohdella avustajia.

ellauri069.html on line 139: Balaclava helmet: A balaclava, also known as a balaclava helmet or Bally or ski mask, is a form of cloth headgear designed to expose only part of the face, usually the eyes and mouth. Depending on style and how it is worn, only the eyes, mouth and nose, or just the front of the face are unprotected. Versions with a full face opening may be rolled into a hat to cover the crown of the head or folded down as a collar around the neck. Sellanen ällöttävä roistomyssy.

ellauri069.html on line 142: An English illustrator, Beardsley is known for his (often erotically charged) illustrations for Oscar Wilde's Salome, Alexander Pope's Rape of the Lock and other black-and-white works. Along with Oscar Wilde, he was considered a leader of "The Decadents" of the 1890s; 71; 634; Wikipedia entry.

ellauri069.html on line 148:   Calculus on latinaxi pikkukivi, semmoinen kuin abakuxessa. Niillä kalkyloitiin ennen aikaan. Meillä oli sellainen Merikadulla, kukahan senkin peri. Kataarien kotisivu on kaupan. Niitä taisi olla jossain juutalaisten aitauxessa itä-Euroopassa.

ellauri069.html on line 165: Slothrop does not imagine but recalls billboards he had seen in the Berkshires, of a favorite American soft drink.

ellauri069.html on line 170:       Dr. Mabuse is a fictional character created by Norbert Jacques in the German novel Dr. Mabuse, der Spieler ("Dr. Mabuse, the Gambler"), and made famous by three films about the character directed by Fritz Lang: Dr. Mabuse the Gambler (silent, 1922) The Testament of Dr. Mabuse (1933) and the much later The Thousand Eyes of Dr. Mabuse (1960). Dr. Mabuse is a master of disguise and telepathic hypnosis known to employ body transference, most often through demonic possession, but sometimes utilizing object technologies such as television or phonograph machines, to build a "society of crime". One "Dr. Mabuse" may be defeated and sent to an asylum, jail or the grave, only for a new "Dr. Mabuse" to later appear, as depicted in The Testament of Dr. Mabuse. The replacement invariably has the same methods, the same powers of hypnosis and the same criminal genius. There are even suggestions in some installments of the series that the "real" Mabuse is some sort of spirit that possesses a series of hosts.

ellauri069.html on line 174:       John Dillinger (June 22, 1903 – July 22, 1934) oli Suuren Masennuxen ajan chicagolainen gangsteri, varmaan Sale Belovin roolimalli, joka ryösti roistopankkeja, ja Clark Gable esiintyi jossain leffassa. Joo se leffa oli Manhattan Melodrama, jota Jack oli kazomassa romanialaisen pimun kanssa joka lauloi siitä jepeille. Jepet ampui leffan jälkeen Juhaa leukaan. Se oli justifiable homicide. Dillinger oli suunnilleen yhtä komea kuin Nipsu. 

ellauri069.html on line 176:   SKF: Smith Kline & French oli am. lääkefirma joka sai patentin 1932 keximälleen metamfetamiinille. Siis piriä, jota Nipsukin lie napsinut dosettikaupalla. Sitäkö iso-Pauli sai sodassa vai efedriiniä? Joo sitä se oli, pervitiiniä. Mun syntymävuonna 1952 SKF osti oikat klorpromatsiiniin, ekaan tehoavaan psykoosilääkkeeseen. Kauppanimellä Thorazine® PS:n Samuli Edelman säilyttää sitä ilvespurkissa (p.753, ei kai olla vielä niin pitkällä). Tämä lääke tyhjensi pöpilät yhtä tehokkaasti kuin penisilliini keuhkoparantolat. Olen kai jo sanonut että inhoon huumeita ja vihaan muitakin lääkkeitä, voiteita ja truuttoja. 

ellauri069.html on line 178:       Hoagy Carmichael: Hoagland Howard " Hoagy " Carmichael (November 22, 1899 - December 27, 1981) was an American singer, songwriter, and actor. American composer and author Alec Wilder described Carmichael as the "most talented, inventive, sophisticated and jazz-oriented of all the great craftsmen" of pop songs in the first half of the 20th century.

ellauri069.html on line 184:       (informal) verbal humour or attitude of the inhabitants of the city of Berlin,

ellauri069.html on line 185:       characterized as being outspoken, lacking politeness and using coarse humour.

ellauri069.html on line 197: hard de Chardin Pierre">Pierre Teilhard de Chardin  (1881–1955) oli ranskalainen jesuiittapappi, filosofi ja amatööripaleontologi. Teilhard de Chardinin harhaoppisia kirjoituksia on julkaistu postuumisti. Niissä hän pyrki yhdistämään antropologisen evoluutioajattelun ja kristillisen luomisajatuksen aika huonolla ratamenestyxellä. Chardin esitti ensimmäisenä ajatukset sekä noosfääristä (noosphère), ihmiskunnan yhteisestä tietoisuudesta että omegapisteestä. Mikä se nyt on? Onxe joku tollanen G-piste vai? Outo tapaus ihminen tää jesuiitta. Terveisiä rajan takaa täältä perseestä. 

ellauri069.html on line 199: Omegapiste on ranskalaisen filosofin ja jesuiittapapin Pierre Teilhard de Chardinin (1881–1955) kehittämä käsite, joka kuvaa kompleksisuuden ja tietoisuuden äärimmäistä tasoa, jota kohti maailmankaikkeus hänen teoriansa mukaan kehittyy. Teilhard kutsui evoluutioteoriaansa kompleksisuuden ja tietoisuuden laiksi; Teilhardin mukaan maailmankaikkeus voi kehittyä lisääntyvän kompleksisuuden ja tietoisuuden suuntaan vain, mikäli sitä vedetään kohti äärimmäisen kompleksisuuden ja tietoisuuden pistettä. Höh, tää on vaan vanhaa taivastoivoa tekotieteellisillä sanoilla. Vähän sellasta transhumanismia. Pierrestä lisää albumissa hard">219.

ellauri069.html on line 207:       Dr. Fu Manchu is a fictional character first featured in a series of novels by English author Sax Rohmer during the first half of the 20th century and later extensively in cinema, television, radio, and comics.

ellauri069.html on line 209: "Imagine a person, tall, lean and feline, high-shouldered, with a brow like Shakespeare and a face like Satan, ... one giant intellect, with all the resources of science past and present ... Imagine that awful being, and you have a mental picture of Dr. Fu-Manchu, the yellow peril incarnate in one man." –The Insidious Dr. Fu Manchu

ellauri069.html on line 212: Arthur Henry Sarsfield Ward (15. helmikuuta 1883 Birmingham, Englanti – 1. kesäkuuta 1959 White Plains, New York, Yhdysvallat), oli nimellä Sax Rohmer tunnettu brittiläinen kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten romaaneistaan, joissa esiintyi kiinalainen mestaririkollinen Fu Manchu.

ellauri069.html on line 216: Ensimmäinen Fu Manchu -tarina ”The Mystery of Dr. Fu Manchu” julkaistiin jatkoromaanina vuosina 1912–1913. Rasistinen ja vauhdikas tarina, jossa Nayland Smith ja tohtori Petrie kohtasivat maailmanlaajuisen ”keltaisen vaaran” salaliiton, oli välitön menestys. Rohmer ansaitsi hyvin Fu Manchu-, Gaston Max- ja Morris Klaw -tarinoillaan, mutta hoiti sangen kehnosti raha-asiansa.

ellauri069.html on line 218: Tähän yhteyteen sopii myös Dragon Lady, joka on naispuolinen paha vinkkari. Shanshan ja Kun ovat kyllä kilttejä viirusilmiä.

ellauri069.html on line 220: Fariña, Richard: (1937-66)

ellauri069.html on line 222:     Richard Fariña, to whom Gravity's Rainbow is dedicated, was a good friend of Pynchon's when they were students at Cornell University in the 50s. In 1963, Farina married Mimi Baez, a folksinger and sister of Joan Baez. Although first married under the Napoleonic Code in a secret ceremony in Paris in the spring of 1963, they had an official marriage in Carmel, California, for the benefit of the Baez family. Pynchon was the best man for the Carmel ceremony, coming up from Mexico City where he was living and working on Gravity's Rainbow. In A Long Time Coming and a Long Time Gone, Farina's posthumously published collection of stories (Random House, 1969), Farina describes his and Pynchon's visit to the Monterey Fair. Richard and Mimi Farina formed a folk-music duo (Farina on guitar and Mimi on dulcimer, both singing) and released several albums in the 60s. Richard Farina was killed in a motorcycle crash following a book signing in Carmel for his newly published first (and only) novel, Been Down So Long It Looks Like Up To Me (Random House, 1966). You might want to visit this sweet website dedicated to the memory of Richard and Mimi (who died of cancer in 2001).

ellauri069.html on line 224: Fisk, Jubilee Jim (1834-1872) 285; Known popularly as the "Barnum of Wall Street" and "Jubilee Jim," Fisk was one of the most outrageous figures of the Gilded Age. The most notorious plot of Fisk's short career was the attempt to corner the gold market during 1868 and 1869. Fisk's and Jay Gould's effort collapsed when President U.S. Grant intervened to halt the Black Friday scandal. Fisk brazenly refused to honor his contracts, leaving thousands ruined.

ellauri069.html on line 227: 624; German: alert, devout, happy, free ("Frölich" should be "Fröhlich"); From Jan Bayer: the motto of the BDM (Bund Deutscher Mädels, or, as my grandmother used to say 'Bube drück mich'(hug me boy))

ellauri069.html on line 230: Gilbert ja Sullivan: Mulla on joku kirja niiden lyriikoista. Sullivan nikersi sävelmät ja Gilbert nakersi sanat. Sullivan's dislike of what he considered the artificial nature of Gilbert's plots led to their split.

ellauri069.html on line 232: Gnahb: poss. etymology: "Gnahb" spelled backwards--bear with me here--is "bhang" the drink made from flowering tops of the marijuana plant, cannabis sativa. Gnap oli Ran-Tan-Planin haukkausääni kun se puri esim Galtoneita.

ellauri069.html on line 249:       Die Inselgruppe Helgoland und Düne gehört seit 1890 zum deutschen Staatsgebiet und ist noch als amtsfreie Gemeinde Helgoland in den Kreis Pinneberg (Schleswig-Holstein) integriert. Für beide Inseln gelten Sonderregelungen: Die Gemeinde ist zwar Teil des deutschen Wirtschaftsgebiets, zählt aber weder zum Zollgebiet der Europäischen Union, noch werden deutsche Verbrauchsteuern erhoben.

ellauri069.html on line 255:   Hans Falladan kirjassa Kleiner Mann, was nun? on Johannes Pinneberg, der Pumm.

ellauri069.html on line 257:   German novelist Hermann Hesse (1877-1962), experiencing a crisis of the spirit, had psychoanalysis with J.B. Lang, a disciple of Carl Gustav Jung. His novel Demian (1919), which shows the influence of analysis, is about the character Demian (a classic "seeker") and his quest for self-awareness. Published during the troubled Weimar years, the novel was very popular and had a pervasive influence on the Germans. It also made Hesse famous.  

ellauri069.html on line 259:       Hilbert Space: "A multidimensional space in which the proper (eigen) functions of wave mechanics are represented by orthogonal unit vectors" - from The Penguin Dictionary of Physics.

ellauri069.html on line 261:   Holy shit: see also excrement. Eski Saarisen mielihokemia. Vanhaa hippilorea. Samaa judeokristillistä tabunväistöä kuin My giddy aunt! Enid Blytonin kirjoista tehdyssä tyttösarjassa Malory Towers. Paska onkin kyllä aidosti pyhää, sitä ei tohdi käsin koskea.

ellauri069.html on line 263:     Herod, Antipas: (22 BC - c.40 AD) 135; Antipasto on tuttu Tatu Vaaskiven jessenovellista. Johannes yökastelijan pää tarjoiltiin lautasella sille velipuolen vaimolle, eivaan tytärpuolelle se oli? Salome. Se velipuolen vaimo tais olla Herodias. Johannes oli vittuillut niille Antipaston avioerosta. Nää aina unohtuu.

ellauri069.html on line 283:   Maailman Sota IIn aikana Syyskuussa 1944, Sakun voimat tähtäävät V-2 roketteja Lontooseen, Englantiin. Amerikan sotilas haracter-analysis/#Tyrone_Slothrop" data-davis="true" data-amplitude="[Book] Character Analysis tab" data-crosslinktype="Characters">Alokas Laiskiais-Entropia

ellauri069.html on line 286:   Aiempi hullusuoja lähellä Lontoota liikanimellä "Valkoinen Vizaus" majoittaa ryhmää hyypiöitä sekaantuneina tsygologiseen sodankäyntiin. Hörhöryhmä tunnetaan alkukirjainlyhenteellä KALAT. Henkilökunta sisältää tilastotieteilijän, Roger Mexikon, ja behavioristizygologin, Edward "Ned" haracter-analysis/#Pointsman" data-davis="true" data-amplitude="[Book] Character Analysis tab" data-crosslinktype="Characters">Poinzimiehen.

ellauri069.html on line 290:   Hän haluis tutkia miten Laiskiainen tekee tän. Sen sijaan hänelle annetaan mustekala nimeltä Grigori labraeläimexi. Valkoisessa Vizauxessa toimenpide nimeltä Toimenpide Musta Siipi on menossa. Idea on hyödyntää Sakun siirtomaamenneisyyttä kexityllä propagandalla Afrikkalaisista Sachsassa—lentue Aahrikkalaisia roketti-insinöörejä. Tämä on mixi he tutkivat Laiskiaisen rodullisia ahistuxia, ideoixi miten muotoilla propagandansa.

ellauri069.html on line 292:   Valkoisessa Vizauxessa, tutkijat setvivät Laiskiaisen menneisyyttä, hänelle tuntematonta menneisyyttä. Kun hän oli imeväinen, vieraileva behavioristi Harvardissa, Laszlo Jamf, kokeili hänellä. Jamf ehdollisti Alokkaan saamaan housukiviä, mutta Jamfin tutkimusnuotit eivät sano mikä oli ärsyke. Ihmiset Valkoisessa Vizauxessa uskovat Jamfin jättäneen Alokkaan ehdolliselle reflexille, vaikka tavallinen käytäntö on "sammuttaa" reflexi kokeen lopussa. Alokkaan salaperäinen reflexi ärtyy nyt V-2 roketista, tutkijat uskovat.

ellauri069.html on line 294:     Tutkimuxen mukaan sinkkujen sexi on vähemmän antoisaa kuin parisuhteisten. Sen voi uskoa. Käteenveto on laiha korvike mehukkaalle panolle. Nyrkkikyllikki ei ole yhtä viehättävä kuin se oikea. Svedu kyrvänpään näkösen valmiusviraston johtajan matka Las Palmasille oli välttämätön, koska hän HALUSI viettää joulun perheensä kanssa.

ellauri069.html on line 299:   Laiskiainen, Täti Vihreä, ja Nalle Läski lähetetään Ranskan Rivieralle, missä he pysähtyvät lomakohteeseen. Niiden ekana päivänä siellä, ne piknikoivat biitsillä joidenkin naisten kaa (tietysti). Muu nainen, muukalainen, joutuu mustekalan hyökkäämäxi. Alokas koittaa mäsätä mustekalan pään pullolla. Läski tuottaa liian-kätevän ravun, käskien Laiskiaisen houkutella mustekalan pois ruualla. Alokas epäilee juonta jonkinlaista. (Se olisikin eka tässä kirjassa.) Hän on oikea. Mussetkala on Poinzimiehen Grigori! Hyökkäys on lavastettu saadaxeen Laiskiaisen yhteen hollantilaisen naisen kaa, haracter-analysis/#Katje_Borgesius" data-davis="true" data-amplitude="[Book] Character Analysis tab" data-crosslinktype="Characters">Katje Borgesius, entinen Nazi yhteispeluri ja nyt KALAT toimija. 
Alokas, tämä

ellauri069.html on line 305: Tässä myös hän näkee salaperäisten "Niiden" masinointia työskennellen jonkinlaista salaliittoa.  Villissä juhlassa hän tapaa miehen nimeltä Verisyylä Vahasiipi joka kertoo hänelle hän tarvizee ystävää ja antaa hänelle osoitteen Nizzaan, Ranskaan.  Löysiäinen hylkää lähetysasemansa Rivieralla ja lähtee puntixelle (sotilasslangia "poissa ilman lupaa") Nizzaan, ja sitten Schweiziin.

ellauri069.html on line 311: 
Se on Toukokuu 1945 ja Laiskimus on Sachsassa, yhä ezien vastauxia koskien Rokettia 00000. Sota Euroopassa on ohi nyt, Liittoutuneet voitonriemuisina. Laiskis lukee kansiota Jamfista. Hän oppii et hänen isänsä salli Jamfin kokeillä hällä vastineexi rahasta lähettää Alokas Harvardiin.

ellauri069.html on line 313:   Vetelys matkustaa Nordhauseniin, Sachsa, missä V-2 roketit rakennettiin. Matkalla hän tapaa haracter-analysis/#Enzian" data-davis="true" data-amplitude="[Book] Character Analysis tab" data-crosslinktype="Characters">Katkeron, kurssihereron aiemmasta Sachsan siirtolasta Etelä Länsi Aahrikassa, ja Suurehkon Mervin, rasistisen Amerikan upseerin. Katkero ja Mervi ovat myös kiinnostuneita V-2 rockets. (Ainoo joka alkaa väsyä on lukija.)

ellauri069.html on line 315:   Nordhausenissa, Laiskis viettää yön izekuvatun noidan Geli Trippingin jalkovälissä. Hänen rakastajansa, ryssä haracter-analysis/#Tchitcherine" data-davis="true" data-amplitude="[Book] Character Analysis tab" data-crosslinktype="Characters">Aivastus,

ellauri069.html on line 316:   on myös roketin perässä. Aivastus on Katkeron puoliveli. Seuraavana päivänä Löperä menee Keskimaahan, missä roketit konstruoidaan maanalaistehtaassa, entinen suolakaivos. Orjatyöväki Dooran keskittymisleiristä rakensi tehtaan ja roketin. Isohko Mervi jahtaa Laiskiaisen Keski-Maasta.

ellauri069.html on line 321:   Hapon ystävät antaa Alokkaalle jotain outoja pois-heitto vaatteita. Hän kuzuu uutta lukkiaan "Rokettimies". Sitten Happo tarjoo Laiskurille 1M väärennettyä Sachsan markkaa. Kaikki Laiskiaisen pitää tehdä on hakea jotain hassista piilotettuna Potsdamiin, Sachsa. Laiskuri on samaa mieltä ja palaa hassixen kaa.

ellauri069.html on line 326:   Erään salakuljettajan yllytyxestä, Laiskis palaa Anubixeen hakemaan jotain pössyä. Siellä hän löytää Biancan kuolleena, hän ajattelee.

ellauri069.html on line 336:   Pienessä Sachsan tuppukylässä, Laiskis sonnustautuu porsaan asuun liittyäxeen paikalliseen festivaaliin. Joku varastaa sen polsu-uniformun ja niin Laiskiainen tuhlaa jotain aikaa nimellä "Peltikieli, Porsas-Sankari." Sit hän käväisee Leni Suolaajan pakeilla ilotalossa. Mervi on myös siellä, vaikka ne eivät kohtaa. Ilotalon razzioi militääripoliisi ezien Laiskuria. Sekaannuxessa Mervi sonnustautuu sikakostyymiin, toivoen karkaavansa. Hänet pidätetään Laiskiaisena ja ajetaan pois sairasautossa. Sairasautossa 2 tohtoria kuohizee Mervin, ajatellen et hän on Laiskuri. Hah haa! Siitäs sait Mervi! Väärä kikkeli!

ellauri069.html on line 339: 
Vastavoima kokoontuu, koittaen nitistää "Niiden" juonet. Se sisältää Merirosvo Oppisopimuxen, Katjen, Roger Mexikon, Obie Skrobauxen, Verisyylä Vahasiiven, ja muita. Roger Mexikon miälestä Poinzimies juoni häntä vastaan, jopa aiheuttaen Jessikan uudelleeosoituxen Cuxhaveniin, kauas Rogerista. Vastavoiman alkusamoilussa, Roger Mexiko virzaa kokouspöytään kokouxessa jota seuraa Poinzimies.

ellauri069.html on line 341:   Germaanien vuorilla, Vetelys yhtyy uudelleen huuliharppuunsa. (Se putosi vessanpöntöstä osassa X.) Hän antaa perixi yrittämästä eziä Jamfin tekojen merkitystä. Uutispaperista, Laiskis oppii atomipommin pudotuxesta Hiroshiman päälle. Hänellä on visio mulkerosta sateenkaaresta joka tunkeutuu maahan; kokemus on tunteenomaisesti tuhoisa. Hänestä tulee "pirskaleita" ja häntä ei voi käsittää kokonaisena henkilönä, "kokonaislukuluomana", enää. (Onko tähänkään saakka voi hyvin kysyä.)

ellauri069.html on line 362: A rocket hangs poised above a movie theater in Los Angeles.

ellauri069.html on line 368:     Goodreadsin suositeltu bookrevieweri (29 August 2017 John Pistelli) koittaa selittää mihkä Neppi pyrkii, TLDR rajoitteisella sanamäärällä. Tänkin rakettitieteilijän Brennschluss tulee liian aikaisin, ei tässä ihan kuuhun asti päästä.

ellauri069.html on line 374: Moby-Dick—eepos, pelle-eepos, ja Suuri Amerikan Novelli—oli olevinaan vaikeasti luettava, ja onhan se. Sen pursuaa akromegaalisesti novellin kokoluokasta, sen esseemäiset harhailut valaanpyyntitieteessä jarruttaa juonen kehitystä koko valaan keskiruumiin matkalta, sen kaxsimielinen symbolismi on mahollista ja pakkokin tulkita jättimäisexi vertauskuvaxi jostakin (mistäkö? No kikkelistä taas, ks. mun Moby-paasaus.). Toisen kautta, Mobyssa ei ole yhtään kuvaa eikä tunnelmaa missä ei olisi suht selvä missä mennään kirjaimellisesti ottaen. Mobya voi olla vaikee tulkita, muttei vaikee lukea. 

ellauri069.html on line 376: Thomas Pynchonin 1973 mestaripala Painomusteen Sadeviitta on eepos, pelle-eepos, ja Suuri Amerikan Novelli, kuten Moby-Dick. Toisinkuin Melvillen lukijat, kuiteskin, Pynchonin lukijat voi mennä sivukaupalla täysin pihalla siitä mitä juonessa, tilanteessa tai tyypeissä on tapahtumassa. Kirjaa ei edes voi kunnolla lukea selaamatta samalla koko ajan esim Steven Weisenburgerin Seuraneitiä ja Michael Davitt Bellin “Some Things That ‘Happen’ (More or Less) in Gravity’s Rainbow.”

ellauri069.html on line 378: Nipistäjän novelli on paha lukea muistakin syistä—kaikki eivät kuumu sen paskajutuista, esimerkixi, toisille on luotaantyötävää sen pituus—TDLR, sivulta sivulle ja virkkeestä virkkeeseen saa olla kujalla kuin lumiukko tässä mitä on sanottu WWII:n jälkeen tärkeimmäxi Amerikan Novellix. Mikä näyttää olevan ongelman luonne? Mix näin muka piti kirjoittaa? Mihin tässä tähdätään, ja onxtää sittenkään niin hirveen hienoa? Hyviä kysymyxiä. 

ellauri069.html on line 380: 	Sateenkaarinotko, on sanottava, vastaa näihin kysymyxiin vuolaasti—tässä novellissa on enemmän selfieitä kuin millään herutuskuvia jakavalla Instagrammiteinillä. Päähemmo, Alokas Laiskiais-Entropia, esitellään sen kirjoituspöytäsälällä; 50 sivua myöhemmin kuvataan samalla hartaudella sen mahalaukun sisältö kun se sukeltaa huuliharppunsa perään pönttöön Bostonissa miesten vessassa.

ellauri069.html on line 382: Viittailematta tän enempää sivistyneesti Melvilleen (tai toiseen koprofiiliin Joyceen), Nipsun Kosmos-ravintolan jumala näyttäis olevan T.S. Eliot (poliittiset näkemyxetkin saattaa mätsätä paremmin kuin tää kriitikko edes aavistaa) - tää on tämmöstä jättömaata tämäkin: turhaa kaivelua roippeissa jonkun tyhmän armon tai lunastuxen perässä. Eliskä meillä on tässä taas pahasta omastatunnosta kärsivä pieni syntinen joka kylpee iloisen syyllisesti plödässä ja runkussa ja ezii sitten armopsuihkua. Tää premissinä, voix tästä tullakaan mitään järkevää? (No aaltopeltikatolisia ovat molemmat, ei siis ihmekään.) Pahinta kaikesta on häpeä, sanoo joku Hömpän hahmoista s. 697 alalaidassa. Just niin persepää. 

ellauri069.html on line 384: Toinen vaikeuttava kohta on vainoharhaisuus ja sen kuviteltu vastakohta (oisko se sit autismi? Niin vois luulla, mutta ks. toisaalla...) Tästä puuttuu juonitiivistelmä ja spoilerit, kuten huomaatte. Lukija, tätä ei voi spoilata. Pääläppä on takuulla tuttu tähän mennessä: V-2 rokettien maalit Lontoossa WWII:n lopulla nazaa Amerikan armeijan vakoiluvaihdossa olevan em. Ltn. Alokas Laiskiaisen jöpötysten kanssa. Loppupeleissä Laiskiaiselle selviää tää korrelaatio, ja se lähtee selvittämään asiaa ex-nazi"vyöhykkeelle" eziskelemään "salaperäistä" rokettia nollanollanollanollanolla. 

ellauri069.html on line 385: Sitäpaizi Laiskiainen kokoa ajan "melkein" selvittää valtavan bisnessalaliiton, joka joteskin liittyy öljypohjaiseen synteettiseen plastikkiin, joka on koko sodan syy ja seuraus. No eihän tässä ole mitään salaperäistä, näinhän se suurin piirtein nimenomaan on. Kazo vaikka Bushin poikien myöhempiä öljytouhuiluja Keski-Aasiassa, jonka seurauxena muslimit on vihaisia kuin ampiaiset, taikka öljynpolton aikaansaamasta ilmastoähkystä, joka tappaa tai mikromuovittaa kaikki muut elukat paizi nää termiittiapinat ize (no nekin kyllä lopulta mutta aikasytytyxellä).

ellauri069.html on line 387:     Don’t forget the real business of the War is buying and selling. The murdering and violence are self-policing, and can be entrusted to non-professionals. The mass nature of wartime death is useful in many ways. It serves as spectacle, as diversion from the real movements of the War. It provides raw material to be recorded into History, so that children may be taught History as sequences of violence, battle after battle, and be more prepared for the adult world. Best of all, mass death’s a stimulus to just ordinary folks, little fellows, to try ‘n’ grab a piece of that Pie while they’re still here to gobble it up. The true war is a celebration of markets.

ellauri069.html on line 393: —the love affair between statistician Roger Mexico and Jessica Swanlake, whose love seems to be all that can save him from being psychologically consumed by the war;

ellauri069.html on line 395: —the Pökler family, consisting of a rocket engineer father manipulated by the German government, a leftist mother protesting that government, and a daughter who may or may not have survived the camps, whom Pökler fucks with all the more merriment;

ellauri069.html on line 397: —Greta Erdmann, pornographic film actress and mother/groomer of Bianca, a child-victim who becomes the novel’s symbol of how fascism has corrupted and destroyed innocence - ah fuck, I mean the Shirley Temple lookalike whom Pynchon/Slothrup fucks completely delirious.

ellauri069.html on line 399: —the peregrinations of a Soviet agent named Tchitcherine, a man initiated into mysticism while administering a territory in Central Asia and now on vengeful search for his Herero half-brother, who also has his share of juicy fucks;

ellauri069.html on line 401: —the mission of Oberst Enzian, who is Tchitcherine’s Herero half-brother, one of a select company of Hereros who survived Germany’s genocide of their people to become rocket engineers during World War II; he was a bunk toy for Weissmann mentioned in the next bullet as a boy in black Africa;

ellauri069.html on line 406: Mainizisin muutamia naisiakin, kuten Katje Borgesius, Geli Tripping, ym, mutta näissä Goodreadsin kritiikeissä on sanaraja. Sisko tahtoisin jäädä, mutta taxi odottaa, moottoritie on kuuma. Enivei, ei niistä juuri muuta kerrota kuin kuka niitä nussi, mihkä reikiin ja kuinka pitkästi. Tää novelli suorastaan pursuu sellasia stooreja, joista suurimmalla osalla ei ole mitään tekemistä juonen kanssa, kuha ovat kivaa iltalukemista pöntöllä.

ellauri069.html on line 408: Kuka on puikoissa? Kertoja viittaa uhkaavasti kapitalisoituun "Niihin", jolla tarkoitetaan ylimalkaisesti liskovaltion pahaa liittoa bisneshaiden kanssa vastoin tavallisen persun etuja, ketään erityisesti mainizematta (ei edes Nazeja). Tän tautta novelli on, kuten kollegani Richard Poirier selitti vaikutusvaltaisessa aikaisemmassa arvostelussa, tahallaan kahareisin aidalla, toisaalta lukija voi vainoharhaisesti epäillä kaikkien salaliittoa kaikkia muita vastaan, tai sit vainoharhattomasti pitää tätä pelkkänä irrallisten pätkien vaihtorottapesänä, läpeensä älyttömänä nonsensenä. (Novellin työnimi oli Kutkuttakaamme raitaperse paviaania). 

ellauri069.html on line 410: Tää paranoidi/antiparanoidi lukutapa ulottuu kirjaimellisestä symboolitasolle: Ihankuin kaima Tomppa Eliotin Kaatopaikassa, Nipsulla on suorastaan naurettava määrä mystisiä ja metafyysisiä zydeemejä juonen päälle, ml Kabbala, joulukalenteri, saxalaiset legendat, Herero myytit, taivaanmerkit ja tarot-kortit, josta kaikki, mikä tahansa, tai ei mikään voi olla tölkkiavain novellin karkailevaan merkkipelehdintään. 

ellauri069.html on line 412: On toinen poliittinen syy mix tää novelli on vaikee nieltävä. Nipsu termentää että "Me", eivaan "Ne", siis me "tavalliset persut", ollaan jossain mielessä myös "Ne" (no ainaskin "Niiden" mielestä, tietysti, "Nehän" on "Niille" "Me".). "Niillä" on haaraliike "Meidän" aivoissa. Eli siis, aivot on ihan samoja, toisilla on vaan enemmän paalua perstaskussa. Meidän maniat ja psykoosit, unelmat ja halut, vievät "Meitä" mukaan kuluttamaan talouskasvua, mistä "Ne" sitten vetää taskuun lisää kasvua. Yx Nipsun alter egoista ehottaa ratkaisuxi “sado-anarkismia.” En kyllä ymmärrä mitä se muka toimittaa. Yhtä lailla "Ne" osaa laskuttaa SM-esineistöstä. Novellissa on myös nyt jo aika vanhanaikainen ja toxinen teesi, Riemastuxen patinaa: et fasismi on, kuten (se aikaisemmin kummastelemani) Wilhelm Reich pani sen, “the frenzy of sexual cripples”—eli et nazit oli pedofiilejä ja homoja (eli siis kääntäenkin myös). Nyt ei sellaista voi enää sanoa, sillä fasistit ja muut ällöt poikkeavuudet on ristiinluokituxia. Senhän osoittaa jo GR ize, jossa Nipsu on vastustavinaan nazeja mutta peukuttaa paskansyöntiä, piiskurointia, pedofilia ja muita sopimattomuuxia.

ellauri069.html on line 416: 	Neljäs syy rompskun hankaluuteen on et se epäilee sekä eliitti- että poppikulttuuria salaliittoapulaisuudesta Niiden kaa. Kirjat ja (etenkin) filmistudiot, klikkimeedia, kaikki nää ja pilvi myös, Wagnerin ooppera ja länkkärit, kaikki kaikki ne on mukana persuraukan riistossa.

ellauri069.html on line 422:       Ajatusvirhe salaliittoteorioissa on se talousliberalistien peliteoreettinen oletus että jengi on jotain ovelia pelaajia. (Tätä Nipsu näyttää välillä vähän izekin epäilevän). Ei ne ole, porukat on oikeasti clueless kuin kanat, koirat tai muutkin apinat. Ei ne täällä ole pelaamassa mitään shakkipeliä, eikä sixi tarvita salaisia koalitioita eikä viestejä jotta kaikki menee kulloinkin pintaan nousevien kökkäreiden mielen mukaan. Kaikki on jo luonnostaan niiden kanssa samaa mieltä: kaikki heti tänne mulle nyt. Komma muminspelet, heitä noppaa uudestaan. Voi, tahmatassu on syönyt aarteesi, palaa muumitaloon ja ala alusta.           

ellauri069.html on line 428: hapman/pynchon.html">Lähde

ellauri069.html on line 430:   90-luvun lopulla feministipiireissä alettiin huolestua siitä innosta, millä Saska Saarikoski -kaliiperin miehet lähti naisten asialle. Enste yleistettiin naisasia sukupuoliasiaxi ylipäänsä (sehän on miehiä aina kiinnostanut muutenkin). Sanottiin ettei ole tärkeetä mitä kullakin on jalkovälissä, kyllä miekkoset saa ja osaa olla naismaisia siinä missä naikkoset. Parhaat kokitkin on miehiä. 

ellauri069.html on line 434:   Sukupuolivapaalla "existentialismilla" saadaan torjutuxi se ikävähkö syytös, että patriarkaalinen toimintatapa on uroxille tyypillistä, oli apina mikä tahansa, ei siinä mitään pyhää kirjaa tarvita, muuta kuin ehkä heittoaseena. Tollanen aseenteellinen antimaskuliinisuus kuin Pynchonilla  ei riitä feminismiin, pitäis olla vähän profeminismiä. Mihin nähden sillä kyllä on rotannäköisexi piipunrassixi vähän helvetisti puoliväkisin makuuta jossa mielellään alaikäinen nainen on enimmäxeen alimmaisena ja Tomit heiluu piiska kädessä muna ulkona. 

ellauri069.html on line 436:   Thitshikov sanoo että liskovaltion ongelma on saada porukat kuolemaan sen puolesta. KILL! KILL! ei käy ennenkuin FUCK! FUCK!, muuten ei jää ketään jälelle. Six liskovaltion on saatava porukat uskomaan että KILL! KILL! edistää niiden FUCK! FUCK! senssejä. Minkä se tietysti tekikin vanhaan hyvään aikaan kuten esim. Valtaistuinpelissä. Riskit oli isoja, mut niin oli palkkiotkin laskettuna panotilaisuuxina.

ellauri069.html on line 442:   No tän kirjottajan mielestä on hyvää ja naismaisempaa, että Nipsun seikkailuissa pahat suunnitelmat ei toteudu eikä pahakaan saa palkkaansa, vaan koko juoni ikäänkuin lässähtää kuin huonosti nostatettu pullataikina. Jos se on naisasian ansiota niin ei voi kuin taputtaa käsiä: sillä nainhan sen on "Meidankin" elamassamme.

ellauri069.html on line 444:   Mut kyllä tääkin kirjoittaja on sitä mieltä, että miekkailu jättimäisillä vaahtomuovikyrvillä ja hiljaiset ja halukkaat seizentoistakesäiset neitokaiset sexialusvaatteissa ketterinä ja kurvikkaina imemässä miespäähenkilöitä joka puolelta on aika setämiesmäistä kuvastoa. Tomppa selkeesti puhuttelee miesporukoita kuvaillessaan loppumattomia märkiä uniaan. Kyllä postmodernit osaa marginalisoida naiset ihan yhtä näppärästi kuin pre. Ei tässä "samanarvoisuudesta" tai "minän hajoamisesta" loppupeleissä ole kysymys vaan vallasta. Mitä kuuluu ja kuka käskee, kuka on johtaja ja kuka pesee vessoja.

ellauri069.html on line 448: Paska Kaariposki edustaa ensimmäistä omivaa miestyyppiä, Hotaska ja Knasu jälkimmäistä marisevaa. Tompan pahin puute on ettei se ajattele mitään asioita kenenkään naisosan esittäjän kannalta, ei sillä oikeastaan ole yhtään naispääosan esittäjää, sellaista että oltais edes vähän aikaa naisen pään sisällä (siis ajatuxella eikä vaan munalla). 1000 sivua eikä yhtään naisia, vaikka panoa on vähän joka sivulla! Thackeraykin on ziljoona kertaa parempi. 

ellauri069.html on line 457: A: I never thought I would live to see a time when Gravity’s Rainbow would be denigrated and dismissed for lacking sense. This book appeared when I was a freshman at university. It was immediately chosen as part of the reading list for a course in 20th century fiction in English and regarded as important, and it was expected that simple-minded undergraduates should be able to make a serious attempt to engage with the book using heart, faith, skill, and such intelligence as they possessed. As a result, I own a first edition. ;)

ellauri069.html on line 463:   Incidentally, the book is great. If the reader finds it incomprehensible, it is more likely due to a failure on the part of the reader than of the book.

ellauri069.html on line 465:   Q: What is "Gravity's Rainbow" about?

ellauri069.html on line 468: If I had to put it in one sentence: using a Mad Magazine/stoner parody of WWII movie musicals to look for precursors of the corporate state and WW III.

ellauri069.html on line 470: Much of the book is about the difficulty of living in the ubiquitous shadow of immanent, instant destruction. How do you live a life with anything like normalcy, if you know that at any moment a V2 rocket you won't hear coming could make that moment your last? Some fall to nihilist "mindless pleasures" (the novel's working title); some play power games; some withdraw from the world; some remain willingly oblivious. Normalcy turns out not to be an option.

ellauri069.html on line 472: The book's pivot, the transition from Book III to Book IV, takes place on August 6, 1945, the day Hiroshima was bombed. The V2 rocket is now the precursor to the nuclear ICBM, and the final sections of the book -- the only parts set in contemporary times -- ask the same question of the contemporary reader, including quite directly on the last page: what do you think, what do you do, in those last moments before everything ends?

ellauri069.html on line 475:   Q: What makes "Gravity's Rainbow" a good book?

ellauri069.html on line 477: Before I write this answer, I should put it out there that it took me two reads and a guide to understand what’s going on in Gravity’s Rainbow. After all that, I feel I have a proper grasp of Pynchon’s Magnum Opus. Apparently, Pynchon once said he doesn’t know how he wrote the book.

ellauri069.html on line 479: Imagine a story that combines Ulysses, Catch-22, The Canterbury tales, Under the Volcano, On the Road and many others. First, there is a huge cast of characters and most times, it is unclear who’s speaking and to whom. A second challenge is getting into the context of the book. The novel demands a vast knowledge of history, geography, music, literature, science, mathematics and occult. Apart from this the book also explicitly deals with profanity, racism, violence, pedophilia, coprophilia and seemingly infinite number of sex scenes. That being said, Pynchon doesn’t throw them arbitrarily and each one of them have a purpose. The main plot itself is set at the end of World War 2 and Europe is in chaos. As new countries and alliances are being formed, so too are new perspectives within the characters. Mental state being broken down, people making poor choices and actions being justified and helps us see how people tend to live destructively. As if there complexities weren’t enough, Pynchon includes a “postmodern” aspect of the book that leaves the first-time reader confused. Pynchon’s voice is seen through this aspect and a sense of paranoia creeps throughout the book and everything is questioned.

ellauri069.html on line 483:   An article recently came out in the LA Times about Pynchon’s Great American Novel. The article begins by stating that Mason and Dixon is actually the most obvious candidate for the Great American Novel, and it instead suggests that Gravity’s Rainbow is perhaps the Great European Novel. The article then questions whether or not the Great American Novel even exists, and if it does if it is of a singular form or if it takes on many forms at once. After considering this question, the article finally claims that the Great American Novel is actually made up of all of Pynchon’s works fused together “into one epic Pynchoverse.” The Great American Novel certainly does not need to take place in America, but still many will argue that Gravity’s Rainbow by itself can never be considered as the Great American Novel because of its non-American setting and its wide array of characters. This is definitely debatable, but I do enjoy the idea of a “Pynchoverse” or a Pynchon Compilation being considered as the true Great American Novel. That being said, I do think most readers and Pynchonerds would undoubtedly say that Gravity's Rainbow is the Greatest Pynchon Novel. 

ellauri069.html on line 491: My engineer nerd friends insisted that I should read Gravity's Rainbow, since it was rich with near-poetic observations about engineering and math. It was also rich with military history, jargon, and Pynchonian bong-hit digressions.

ellauri069.html on line 493: Between 1987 and 2018, I made several runs at the book, but got inextricably bogged down in the prose, often giving up when the book did not yield easy rewards for the reader. I tried hard to let the reading “wash over me” but I always put the book down, never to pick it up again.

ellauri069.html on line 495: Recently, I got a subscription to Audible and picked up the George Guidall unabridged audiobook of this dense tome. Unabridged, the book took up 37 hours and 21 minutes. Over about 2 months of commutes and air travel, I finally “read” the book. And that will only be the FIRST reading. I probably absorbed maybe 25% of the meaning (generously) but at least got to hear the sections waxing poetic on calculus, aeronautical engineering, and the nature of creating things. There was also an unexpected amount of graphic sex and other wacky perversions, but I guess that was just a bonus.

ellauri069.html on line 498: . I presume I should have done a bunch of pre-reading research before reading the book, but that’s not how I roll.

ellauri069.html on line 500: That said, I finally “read” it. I don’t know if I can recommend it, but I finally have the “nerd cred” I’ve been trying to get since 1985.

ellauri069.html on line 507:   Sitä ei aina ajatella, että kasan päällimmäisen diktaattorin alla on romahdusuhanalainen holvikaari oligarkkeja, joille diktaattori on rakennelmaa koossapitävä napakivi. Sixi diktaattori saa vanheta rauhassa ja kivettyä paikalleen. Se on kukkona tunkiolla vaan vallanvaihdon ajan; kun rakenteet kivettyvät se ei enää edes pääse liikkumaan minnekkäänpäin senttiäkään, koska toisiansa vastustavat samoin sammaloituvat huippukivet tarvizevat sitä pysyäxeen pystyssä. Kun rakennelma romahtaa, astuu uudet miehet tilalle. Kasan päällimmäinen hopeaselkä on tyypillisesti muita vanhempi, koska sen alaisille pitää jäädä aikaa olla ize vuorostansa kalifina sen paikalla. Kaikki tää on hurjan tuttua Frans de Waalin simpanssipolitiikasta vuodelta 1982.

ellauri069.html on line 509:   Meidän huonekasvit on melkein yhtä vanhoja kuin lapset, muttei ihan. Vanhin oli traakkipuu, jonka Antti ja Auli Niemi lahjoitti uuteen kotiin, mutta se pääsi kuolemaan. Niiden koti hajosi myös sittemmin. Nyt vanhimpia on Matin ja Minnan lahjoittama vehka siltä ajalta, kun ne muutti Amerikkaan. Okki-vainajan antaman kiinanruusun sain ennenkuin täytin viisikymmentä. Nukkumatin ostin Kouvolasta sikäläiseen kämppään, joka mulla oli vaan jonkun vuoden ajan, se on lähes yhtä vanha. Iso viinikastanja salissa lie parikymppinen. Viuhkapalmu makuuhuoneen ikkunalla lähti jostain kirpputoritaimesta 2000-luvun taitteessa. Alakerran jukkapalmu on lastentarha Pellavasta ihan pikkuisena ostettu jo Pellervontien aikana. Se saattaa olla nyt vanhin kaikista. Anopinkieli Seijan huoneessa on sekin luultavasti kolmikymppinen. 

ellauri069.html on line 515: Pynchonin Laika-koira Gottfried on anglosaxixi Geoffrey. Joffrey Lannister on ikävännäköinen ohuthuulinen psykopaatti teinikuningas Kuninkaan satamassa. Jeff Cobb oli Me Naisissa leveäleukainen rikosreportteri joka sanoi konnalle silmälappu silmillä: Sinä! Näpit irti mun puolustuskyvyttömästä vanhasta... Sitä ei pidä sekottaa paljon nuorempaan samannimiseen kaapinnäköiseen hawaijilaissyntyiseen vapaapainijaan. Eikä tätä erehdyttävästi muistuttavaan naispoliisivirkamies Tarja Mankkiseen, joka liezoo suomalaisten muutenkin rehottavaa xenofobiaa ihan viran puolesta. 

ellauri069.html on line 529: Antiikin aikana ajateltiin yleisesti esimerkiksi, että pohjoiset kansat, joiden iho ja silmät ovat vaaleat, hiukset vaaleat ja karkeat ja ruumis rehevä, ovat luonteeltaan tyhmänpuoleisia mutta kuumaverisiä ja urheita. Eteläiset kansat, joiden iho on tumma sekä hiukset kiharat ja pehmeät, ovat puolestaan arkoja, nopeaälyisiä, kieroja, valehtelemaan taipuvaisia ja nautinnonhaluisia. Näiden väliin kreikkaiset sijoittivat ihannetyyppinä itsensä; heidän ulkonäkönsä edusti harmonista keskiväliä. Roomalaiset omaksuivat myöhemmin saman ajattelun mutta asettivat itsensä ihannetyypiksi.

ellauri069.html on line 547:     Die Versuchsstelle des Heeres Peenemünde (kurz: Heeresversuchsanstalt (HVA) Peenemünde, als solche HVP abgekürzt) war eine ab 1936 in Peenemünde-Ost errichtete Entwicklungs- und Versuchsstelle des Heeres, einer Teilstreitkraft der Wehrmacht. Unter dem Kommando von Walter Dornberger, seit Juli 1935 Chef der Raketenabteilung im Heereswaffenamt, und dem Technischen Leiter Wernher von Braun wurde in dem militärischen Sperrgebiet im Norden der Insel Usedom hauptsächlich die erste funktionsfähige Großrakete Aggregat 4 (A4, später in der NS-Propaganda „Vergeltungswaffe V2“ genannt) entwickelt und getestet. Mit ihrem ersten erfolgreichen Flug am 3. Oktober 1942 war die ballistische Rakete das erste von Menschen gebaute Objekt, das in den Grenzbereich zum Weltraum eindrang. Allgemein gilt Peenemünde daher als „Wiege der Raumfahrt“.

ellauri069.html on line 549: Laiskiainen ja Springer Verlag filosofoivat politiikasta Peenemünden möljällä. Springer kohauttaa  olkapäitään. Olkaa myötätuntoinen, mutta älkää elätelkö mitään harhakuvitelmia heistä. Halvexikaa minua (mustanpörssinkauppias) ja ylistäkää heitä (rupusakkia), mutta muistakaa, että me määritämme toinen toisiamme. Köyhät teillä on aina keskuudessanne. Jos ei olis köyhiä, ei olis meitä rikkaita. Jos ei olis meitä rikkaita ei olis köyhiä. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin. 

ellauri069.html on line 551: No eliitti ja osattomat yhtä lailla kulkevat pimeyden ja valon kosmisen suunnitelman läpitte, toiset vaan pimeässä jalan ja toiset valokiilassa esim Kimi Räikkösen privaattijetissä, ja minä ilmoitan nöyrimmästi kuuluvani niihin hyvin harvoihin (noin 1 promille), jotka kykenevät käsittämään tämän otona. Siis harkitkaa nyt hyvin huolellisesti kummalla puolella ize mieluiten olette, rikkaan kapitalisti lännen vaiko köyhän kommunisti idän. Laulua kolmannella: No business like show business, God bless Amerika! Haftungin puoli tusinaa typykkää lentää mukkelis makkelis herttaisexi säärten pyllyjen ja rintojen mylläkäxi. 

ellauri069.html on line 553:   Tämä tarkoittaa, ettei sota alun alkaenkaan ole poliittinen, politiikka on pelkkää teatteria, sen tarkoitus on vaan hämätä ihmisiä... kaikessa hiljaisuudessa sodan kulun sanelevatkin teknologian tarpeet... ihmisolentojen ja tekniikoiden salaliitto, joka tarvizee sodan energiasysäystä ja huutaa: Hiiteen raha, koko [USA, UK, CCCP, etc] on uhattuna ... todelliset kriisit ovat resurssien kriisejä, eivät suurvaltojen keskinäisiä vaan teknologisia, ja niiden tarpeita ei ymmärrä yhtään kukaan, kaikki vaan kelluu paskajoen mukana, eliitti vaan kökkäreinä pinnalla.

ellauri069.html on line 555:   Muuten ok, Tomppeli, paizi että sitähän politiikkakin juuri on, reviireistä taistelua. Ei siihen tarvita mitään salaliittoa, se on ihan avointa. Toisin voi luulla vain joku persu tai hipin hömelö. Hömppä on samoilla linjoilla kuin Otto Meri, kokoomuslainen kunnallisvaaliehdokas. Ainesta kananruokamurskamyllyyn siinäkin.

ellauri069.html on line 561:   Cuxhavenissa ei käyty, kun ajettiin isäpappojen Charlotten, Susannan ja Johnin kanssa Schleswig-Holsteinin läpi Tanskasta Hampuriin, Oltais voitu käydäkin. Se olis ollut lähellä. 

ellauri069.html on line 566:   Nipistyxen äiskä on varmaan ollut perheen toimari ja tärkein ihminen pikku Tompan elämässä. Se muistaa vielä miten äiskä tapas luetella nuoruutensa saippuaoopperoita. Sen äiskä voitti varmaan äiskäkilpailun lopetettuaan Nipsun seurustelut sopimattomien neitokaisten kaa, ja yllätettyään Nipsun runkkaamasta äiskän hansikkaaseen. Pynchon wikin father item vahvistaa otaxumaa, että Tom oli/on oidipaalinen mammanpoika. Paljon puhetta parrisidistä. 

ellauri069.html on line 572:       halloffame.com/the-romance-of-helen-trent">The Romance of Helen Trent was a radio soap opera which aired on CBS from October 30, 1933 to June 24, 1960 for a total of 7,222 episodes. The show was created by Frank and Anne Hummert, who were among the most prolific producers during the radio soap era. The program opened with:

ellauri069.html on line 574: 	And now, The Romance of Helen Trent, the real-life drama of Helen Trent, who, when life mocks her, breaks her hopes, dashes her against the rocks of despair, fights back bravely, successfully, to prove what so many women long to prove, that because a woman is 35 or more, romance in life need not be over, that romance can begin at 35.

ellauri069.html on line 580:       Stella Dallas is a 1937 American drama film based on the 1923 Olive Higgins Prouty novel of the same name. Stella Martin, the daughter of a mill worker, Charlie, in a post-World War I Massachusetts factory town, is determined to better herself. She sets her sights on mill executive Stephen Dallas and catches him at an emotionally vulnerable time. Stephen's father killed himself after losing his fortune. Penniless, Stephen disappeared from high society, intending to marry his fiancée, Helen Morrison, once he was financially able to support her. However, just as he reaches his goal, he reads in the newspaper the announcement of her wedding. So he marries Stella.

ellauri069.html on line 582: A year later, their daughter, Laurel, is born. To Stella's great surprise, she discovers she has a strong maternal instinct. Even when she is out dancing and partying, she cannot help but think about her child. As Laurel grows up, Stella's ambition and scheming to rise socially is redirected to her daughter.

ellauri069.html on line 584: 	Later, Laurel and Richard get married. Stella watches them exchange their wedding vows from the city street through a window. Her presence goes unnoticed in the darkness and among the other curious bystanders. She then slips away in the rain, alone but triumphant in having arranged her daughter's happiness.

ellauri069.html on line 588: Backstage Wife is an American soap opera radio program that details the travails of Mary Noble, a girl from a small town in Iowa who came to New York seeking her future.  Each episode opened with the announcer explaining:

ellauri069.html on line 590:     Now, we present once again, Backstage Wife, the story of Mary Noble, a little Iowa girl who married one of America´s most handsome actors, Larry Noble, matinée idol of a million other women — the story of what it means to be the wife of a famous star.

ellauri069.html on line 610: To purity of light--of bonds that sing, 	     puhtaan valon- kahleet jotka laulaa,

ellauri069.html on line 611: And whips that trail their spectra as they fall.     piiskan joka jälkikuvin viuhuu.

ellauri069.html on line 616: Elikkä mistäs löytys paavi jonka lipputanko kukkii mulle? Se on jo nupulla. Sen häpykukkula vamppaa mut taas sinne, silkeillä ja lemuilla, sen öljytyt muskelimasat, sen löysät viittauxet kidutuxiin muuttuu taivaaxi, valkoisexi valoxi--laulavixi lepositeixi, ja piiskat jotka laahaa häntäänsä kun ne putoo. Sään armoilla nyt ollaan, löydän sen kuzun joka kääntessä, kun saapuu yö. Tää on Tannhäuseria, sanoo Weisburgeri. Mäntymiestä. Tää sauvan kukinta on nyysitty Jesajasta, se on vanha vizi.

ellauri069.html on line 618: Tannhäuser (tai Tannhäuser und der Sängerkrieg auf Wartburg eli Tannhäuser ja Wartburgin laulukilpailu) on Richard Wagnerin kirjoittama ja säveltämä ooppera. Se perustuu keskiaikaiseen kansanballadiin Tannhäuserista ja Wartburgin laulukilpailusta kertovaan tarinaan. Oopperan ensiesitys oli Dresdenissä vuonna 1845.

ellauri069.html on line 622: Ritari ja minnelaulaja Tannhäuser on ollut pitkään Venusbergissä (Hörselberg Eisenachin lähellä) jumalatar Venuksen rakastajana. Hän on kuitenkin kyllästynyt ja pyytää Venusta päästämään hänet pois, mutta Venus kieltäytyy ja yrittää suostutella häntä jäämään. Lopulta Tannhäuser julistaa pelastuksensa olevan Mariassa, jolloin Venus katoaa ja Tannhäuser huomaa olevansa laaksossa lähellä Wartburgin linnaa. Hänen ohitseen kulkee joukko pyhiinvaeltajia matkalla Roomaan. Paikalle saapuu metsästysseurue, jota johtaa maakreivi Hermann mukanaan joukko minnelaulajia. Nämä tunnistavat Tannhäuserin ja pyytävät häntä tulemaan Wartburgin linnassa pidettävään laulukilpailuun. Tannhäuser ei aluksi halua tulla heidän mukaansa, mutta muuttaa mielensä, kun ritari Wolfram von Eschenbach, yksi minnelaulajista, kertoo maakreivin veljentytär Elisabethin ikävöineen Tannhäuseria siitä asti, kun tämä lähti. Tannhäuser suostuu lähtemään seurueen mukaan.

ellauri069.html on line 626: Laulajien sali Wartburgin linnassa. Elisabeth tulee iloisena saliin kuultuaan Tannhäuserin palanneen ja tervehtii häntä. Tämä harmittaa Wolframia, joka on rakastunut Elisabethiin. Laulukilpailu alkaa ja paikalle saapuu joukko aatelisia ritareita. Useat minnelaulajista laulavat lauluja rakkaudesta, mutta Tannhäuser pilkkaa näitä ja väittää, etteivät he osaa kuvata rakkautta oikein. Lopulta hän itse laulaa Venusta ylistävän laulun. Tällöin paikalla olevat ymmärtävät hänen olleen Venusbergissä ja uhkaavat surmata hänet, mutta Elisabeth estää heitä ja pyytää, että Tannhäuser saisi etsiä armahdusta synneilleen. Maakreivi Hermann määrää Tannhäuserin lähtemään pyhiinvaellusmatkalle Roomaan ja pyytämään paavilta synneilleen anteeksiantoa. Jos sitä ei anneta, hän ei saa koskaan palata.

ellauri069.html on line 630: Tannhäuserin lähdöstä on kulunut aikaa, ja Elisabeth sekä Wolfram odottavat hänen paluutaan Wartburgin laaksossa. Pian pyhiinvaeltajat saapuvat, mutta Elisabethin kauhuksi Tannhäuser ei ole heidän joukossaan. Elisabeth pyytää Neitsyt Mariaa ottamaan hänet luokseen ja palaa tämän jälkeen Wartburgiin jättäen Wolframin yksin. Pimeän tultua Wolfram tapaa Tannhäuserin, joka aikoo palata Venusbergiin. Tannhäuser kertoo Wolframille, että paavi kieltäytyi antamasta hänen syntejään anteeksi ja sanoi, että ennemmin hänen sauvaansa kasvaisi lehtiä. Venus ilmestyy paikalle ja pyytää Tannhäuseria tulemaan hänen luokseen. Wolfram yrittää kaikin tavoin estää Tannhäuseria lähtemästä ja mainitsee lopulta Elisabethin nimen. Samaan aikaan paikalle saapuu hautajaissaatto ja Venus katoaa. Tannhäuser saa kuulla Elisabethin kuolleen, jolloin hän kuolee itsekin. Samalla paikalle tulee joukko pyhiinvaeltajia, jotka kertovat, että paavin sauvaan on kasvanut lehtiä ja näin ollen Tannhäuser on saanut syntinsä anteeksi.

ellauri069.html on line 638: Kullenin nin majakalla hakee jungmanni kipparilta "kulli pullon" Tervataan munat.

ellauri069.html on line 642: During the line-crossing ceremony, the Pollywogs undergo a number of increasingly embarrassing ordeals (wearing clothing inside out and backwards; crawling on hands and knees on nonskid-coated decks; being swatted with short lengths of firehose; being locked in stocks and pillories and pelted with mushy fruit; being locked in a water coffin of salt-water and bright green sea dye (fluorescent sodium salt); crawling through chutes or large tubs of rotting garbage; kissing the Royal Babys belly coated with axle grease, hair chopping, etc.), largely for the entertainment of the Shellbacks.

ellauri069.html on line 649: Mikäs on bylsinnän suhde rakkauteen? Ne ovat toisiaan täydentäviä lisääntymisen keinoja. Kumpiakin tarvitaan että saadaan täytettyä maa. Rakastaminen ei ole bylsimistä eikä kääntäen. Rakkaus ei edellytä bylsintää eikä kääntäen. Rakkaudesta voi hyvällä onnella seurata bylsintää ja kääntäen. Musta tuntuu että Pynchon on tästä kaikesta täysin pihalla. Se taitaa oikeasti luulla että ne on sama asia. Jaxossa "Kuinka opin rakastamaan kansaa" se kuvailee kuinka se bylsii kaikkia ikään ja sukupuoleen kazomatta. Revi siitä huumoria.

ellauri069.html on line 654: It's the April nose that only grows in the early spring

ellauri069.html on line 656: The golden snout that makes a man a pig

ellauri069.html on line 659: In the morning misthaufen two porkers kissed

ellauri069.html on line 674: In addition to new flavors, Cracker Jack now offers what it describes as enhanced prizes -- stickers with fun facts and digital codes that you can use on a Cracker Jack-branded app. Somehow, those don’t have quite the charm as temporary tattoos and secret decoder rings.

ellauri069.html on line 676: The most valuable of all Cracker Jack prizes are two sets of baseball cards together worth more than $125,000. Cracker Jack became part of the baseball pastime when the song "Take me out to the Ballgame" was written with the words "buy me some peanuts and Cracker Jack."

ellauri069.html on line 678: The Cracker Jack brand has been owned and marketed by Frito-Lay since 1997. Frito-Lay announced in 2016 that the prizes would no longer be provided and had been replaced with a QR code which can be used to download a baseball-themed game. We're sorry but Cracker Jack doesn't work properly without JavaScript enabled. Please enable it to continue.

ellauri069.html on line 680: 
Cracker Jack: 120-year-old junk food gets new flavors, ‘enhanced’ prizes

ellauri069.html on line 688: How many people have sung “Buy me some peanuts and Cracker Jack” during the seventh inning stretch at baseball games? Now, they might have to start getting more specific. One of the world’s iconic brands is branching out.

ellauri069.html on line 699: Astro city list of superheroes: Crackerjack (featured) - An egocentric and reckless blowhard with amazing agility and a stiff weapon. Active since 1991. he reflects the disconnect that frequently existed between superheroes' sterling public personas and unappealing private behavior. Possessing no super-powers, he is dedicated to his superhero career to the point of obsession, to the extent of refusing to allow increasing human limitations to curtail his activities.

ellauri069.html on line 700: Kurt Busiek's Astro City is an American superhero anthology comic book series centered on a fictional American city of that name. Created and written by Kurt Busiek, the series is mostly illustrated by Brent Anderson, with character designs and painted covers by Alex Ross. Nää piipertäjät on vanhoja pyyleviä ukkoja.  Tää on ysäriltä, liian uusi good old Nipistäjälle.

ellauri069.html on line 706: Vähä niinkun Tolstoi Sodan ja rauhan lopusta.

ellauri069.html on line 714: American poet, novelist, essayist, songwriter, playwright, editor and publisher. Known for his satirical works challenging American political culture. Perhaps his best-kĺnown work is Mumbo Jumbo (1972), a sprawling and unorthodox novel set in 1920s New York that has been ranked among the 500 most important books in the Western canon. Reed´s work has often sought to represent neglected African and African-American perspectives; his energy and advocacy have centered more broadly on neglected peoples and perspectives, irrespective of their cultural origins.

ellauri069.html on line 719:   George Petty maalasi 50-luvulla herutuskuvia työkalumainoxiin ym. Ihan vesirajan tuntumassa muttei full frontal nudity.

ellauri069.html on line 723: Korpraali istuu tuolilla ja lukee amerikkalaista Väiski Vemmelsääri -sarjakuvalehteä. 50-luvulla se oli suomeksi Pelle Pupu. Ja Kalle Kukko oli oikeasti Samuli. Samuli Kukko kuten se vitun kukkoileva Nilkki Hiiri jota en koskaan lakkaa haukkumasta kuten Nuutti. Nuutin vien sen haudallekin vielä paskalle. Nuutti vingahtaa ja pieni läjä jää hajahtamaan Mutajoelle. 

ellauri069.html on line 731: Queen Anne Salute on typerää äxeerausta pyllyt ojossa ja pyssyt handussa. Makes you feel proud. 


ellauri069.html on line 742:   Tää on jotain niin amerikkalaista että ihan yököttää. Tyypillistä kyllä ensimmäinen linkki vie samannimiseen musikaalielokuvaan, jonka pääosassa on liioittelevasti ilmeilevä Judy Garland. Lapset eivät muuten ymmärrä. 

ellauri069.html on line 744:   Typerä elokuva perustuu vielä typerämpään samannimiseen lastenkirjaan   Ihmemaa Oz (engl. The Wonderful Wizard of Oz, 1900), joka on aikaisemmin suomennettu myös nimillä Oz-maan taikuri (1977) sekä Ozin velho (1985), jonkun L. Frank Baumin kirjoittama lastenkirja. Kirja aloitti Baumin Oz-maahan sijoittuvien kirjojen sarjan, joka käsittää kaikkiaan 15 teosta. Kirja kertoo Dorothy-nimisen kansasilaistytön seikkailusta Oz-maassa.

ellauri069.html on line 748:   Dorothy asuu setänsä ja tätinsä maatilalla Kansasissa. Kun pyörremyrsky tempaisee heidän talonsa ilmaan, Dorothy ja hänen Toto-koiransa lentävät sen mukana. Lopulta myrsky pudottaa heidät Oz-nimiseen maahan, ja samalla sen itäosaa vallassaan pitänyt Idän ilkeä noita murskautuu talon alle. Pohjoisen hyvän noidan neuvosta Dorothy lähtee kulkemaan keltatiilistä tietä pitkin kohti Oz-maan keskipisteessä sijaitsevaa Smaragdikaupunkia. Dorothy toivoo, että kaupunkia hallitseva velho Oz auttaisi häntä pääsemään takaisin Kansasiin. Idän ilkeän noidan taikakengät lahjoitetaan Dorothylle, ja Pohjoisen hyvä noita antaa hänen otsalleen suojelevan suudelman. 

ellauri069.html on line 750:   Tässä kohtaa suomenkielinen wikisivu katkeaa, joten täytyy kääntää loppupää omin sanoin suomexi. Matkalla keltaista tiilitietä alas Dorothy ottaa osaa bankettiin jonka järkkää maiskiainen nimeltä Boq. Seuraavana päivänä D. vapauttaa Varixenpelätin (h.k.) (TW: trigger warning) paalusta jossa se roikkuuu, laittaa öljyä kannusta Tölkki Puumiehen ruosteisiin jointteihin, ja tapaa Pelkurimaisen Leijonan. Varixenpelätin tahtoo aivot, Tölkki Puumies tahtoo sydämmen, ja Leijona haluu cojones, joten D. rohkaisee niitä matkaamaan kanssaan ja Toton kanssa Smaragdistadiin pyytämään apuaa Welholta. Useiden seikkailujen kuluttua matkalaiset saapuvat Smaragdistadiin ja tapaavat portinvartijan (Guardian!) joka pyytää heitä käyttämään vihreäxi värjättyjä rillejä jotta niiden silmät ei häikäistyisi stadin loistosta. Jokainen kuzutaan Wizardin pakeille. Hän ilmestyy Dorothylle jättipäänä, Varixenpelätille hemaisevana leidinä, Tölkki Puumiehelle hirveänä petona, ja Leijonalle tulipallona. Hän lupaa silti auttaa heitä kaikkia jos ne tappavat Lännen ilkeän noidan, joka hallizee Kullimaata. Guardian varoittaa heitä että kukaan ei ole koskaan voittanut noitaa.

ellauri069.html on line 752: Lännen ilkeä noita näkee matkustajat lähestymässä yhdellä teleskooppisilmällään. Se lähettää susilauman repimään ne kappaleixi, mutta Tölkki Puumies tappaa ne kirveellään (Hyvä Puumies! Kaada vielä puutkin! huutaa Haju Pisilä kazomosta). Se lähettää parven villivarizia nokkimaan niiltä silmät, mutta Varixenpelätti tappaaa ne vääntämällä niiltä niskat nurin (Hyvä Pelätti! Näytä niille linnuille! huutaa valkoposkihanhinuiverot.) Se kuzuu parven mustia mehiläisiä pistämään niitä, mutta ne kuolevat kun ne yrittävät pistää Tölkki Puuumiestä sillä aikaa kun Varixenpelättimen oljet piilottavat muut osanottajat. (Hyvä puumaamiehet! huutaa Suomen Keskusta.) Hän lähettää tusinan Kulliorjiaan hyökkäämään niiden kimppuun, mutta Leijonalla seisoo jäykkänä ja torjuu ne. Loppuviimexi se käyttää Kultaisen Lippixensä voimaa ja lähettää Siipiapinat sieppaamaan Dorothyn, Toton, ja Leijonan, tyhjentämään Varixenpelättimen oljista, ja lommottamaan Tölkki Puumiehen. Dorothyn on pakko tulla noidan henk.koht. sexiorjaxi, sillä aikaa kun noita suunnittelee sen hopeakenkien varastamista.

ellauri069.html on line 756: Kun Dorothy ja sen ystävät tapaavat Welhon taas, Toto kompastuu varjostimeen valtaistuinsalin kulmassa, paljastaen Welhon, joka surullisesti selittää olevansa humpuukia—tavallinen vanha mies, joka tuli kuumailmapallolla Oziin kauan sitten Omahasta. Hän varustaa Varixenpelättimen päällä joka on täynnä leseitä, pinnejä ja neuloja ("paljon kupouusia aivoja"), Tölkki Puumiehen silkkisydämellä täytettynä sahanpurulla, ja leijonan "rohkeus"juomalla (75-prosenttista etanolia). Heidän uskonsa hänen voimiinsa tekee näistä itemeistä kohteita heidän haluilleen. Hän päättää heittää Dorothyn ja Toton kotiin ja sitten mennä takas Omahaan pallollaan. Lähtiessä hän palkkaa Varixenpelättimen varapresidentixi, minkä se lupaa tehdä autettuaan Dororothya palaamaan Kansaxeen. Toto jahtaa kissanpoikaa väkijoukossa ja Dorothy lähtee sen perään, mutta palloa pidättävät köydet katkeavat ja Welho kelluu tiehensä.

ellauri069.html on line 758: Dorothy kuzuu Siipiapinat ja käskee niitä kantamaan hänet ja Toton kotiin, mutta ne selittävät etteivät ne pysty ylittämään Ozia ympäröivää autiomaata. Wihreäwiixiset Sotilaat informoivat Dorothya että Glinda, Etelän hyvä noita voi kyetä auttamaan heitä palaamaan kotiin, joten matkustajat lähtevät matkoihinsa kuikkimaan Glindan linnaa Nelitahokkaiden maassa. Matkalla Leijona tappaa jättihämähäkin joka terrorisoi eläimiä eräässä mezässä. Ne pyytävät häntä rupeamaan kuninkaaxeen, minkä hän suostuu tekemään autettuaan Dorothya palaamaan Kansaxeen. Dorothy kuzuu Siipiapinat 3. kerran lennättämään heidät mäen yli Glindan linnaan. Glinda tervehtii heitä ja paljastaa, että Dorothyn hopeakengät voivat viedä hänet minne hän haluaa mennä. (Eli siipiapinat oli ihan tyhjän pantteja. Hemmetti.)  Hän syleilee ystäviään, jotka kaikki palautetaan omiin kuningaskuntiinsa Glindan kolmella Kultaisen Lippalakin käytöllä: Varixenpelätin Smaragdistadiin, Tölkki Puumies Kullimaahan, ja leijona mezään; minkä jälkeen lippis annetaan Siipiapinoiden kuninkaalle, vapauttaen hänet ja hänen yhtyeensä. Dorothy ottaaa Toton käsivarsilleen, kalauttaa kantapäänsä yhteen 3x, ja toivoo palaavansa kotiin (siis Kansaxeen). Välittömästi, hän alkaa pyöriä ilman läpitte ja rullata Kansaxen preerian ruoholla, maalaistaloon asti, vaikka hopeakengät putoavat hänen jaloistaan matkalla ja hukkuvat Tappavaan Autiomaahan. Hän juoxee täti Emin luo, sanoen "Olen niin iloinen että oon taas kotona (Kansaxessa)."

ellauri069.html on line 762:     Biographers report that Baum had been a political activist in the 1890s with a special interest in the money question of gold and silver (bimetallism). The City of Oz earns its name from the abbreviation of ounces "Oz" in which gold and silver are measured. Unssin kaupunki. For example, the Tin Woodman wonders what he would do if he ran out of oil. "You wouldn't be as badly off as John D. Rockefeller", the Scarecrow responds, "He'd lose six thousand dollars a minute if that happened." Dorothy—naïve, young and simple—represents the American people. She is Everyman, led astray and seeking the way back home. Moreover, following the road of gold leads eventually only to the Emerald City, which may symbolize the fraudulent world of greenback paper money that only pretends to have value. It is ruled by a scheming politician (the Wizard) who uses publicity devices and tricks to fool the people (and even the Good Witches) into believing he is benevolent, wise, and powerful when really he is a selfish, evil humbug.

ellauri069.html on line 764:     Margaret Atwood: Ihan kuin Trump! Totta on, että pidäkkeetön katteettoman rahan painaminen on talousräjähdyxen priimus moottori. 

ellauri069.html on line 766:     Hugh Rockoff suggested in 1990 that the novel was an allegory about the demonetization of silver in 1873, whereby “the cyclone that carried Dorothy to the Land of Oz represents the economic and political upheaval, the yellow brick road stands for the gold standard, and the silver shoes Dorothy inherits from the Wicked Witch of the East represents the pro-silver movement. When Dorothy is taken to the Emerald Palace before her audience with the Wizard she is led through seven passages and up three flights of stairs, a subtle reference to the Coinage Act of 1873 which started the class conflict in America.”

ellauri069.html on line 783:   Other putative allegorical devices of the book include the Wicked Witch of the West as a figure for the actual American West; if this is true, then the Winged Monkeys could represent another western danger: Indigenous peoples of the Americas. The King of the Winged Monkeys tells Dorothy, "Once we were a free people, living happily in the great forest, flying from tree to tree, eating nuts and fruit and doing just as we pleased without calling anybody master. ... This was many years ago, long before Oz came out of the clouds to rule over this land."

ellauri069.html on line 787:   Vain harmitonta hauskaa lapsille, sanoi Baum. Sellaista kuin -

ellauri069.html on line 789:     Olet väärässä, irtopillu, neuvoo matruusi Bodine tyynellä ja rauhallisella äänellä. Minä voin kyllä ampua sinut.

ellauri069.html on line 790:     Saatana että se sammakko teki terää kullille. Ei olisi yhtään pahitteexi vaikka sen nyt lykkäisi jonkun huoran sisuxiin. Hei, mistäs täältä saisi pillua? Marvy haluaa vain tumman ihon, suljetun suun, ihanan neekerialistumisen. Tyttö on valmis kaikkeen mitä hän käskee, hän voi vaikka panaa tytön pään veden alle ja pitää sen siellä kunnes hän hukkuu, hän voi vääntää tytön kättä taaxepäin ja murskata sormet niinkuin teki sille yhdelle huoralle frankfurtissa tässä pari viikkoa takaperin. Hakata pistoolinpiipulla, purra verille. Näyt kuhisevat hänen aivoissaan, väkivaltaiset ja vähemmän eroottiset kuin arvaattekaan - pikemmnkin niihin liittyy vain työntämistä, osumista, tunkeutumista ja muita sotilaallisia arvoja. Mikä ei suinkaan tarkoita, etteikö Marvy nauttisi olostaan ihan yhtä viattomasti kuin tekin. Eikä sitä, etteikö Manuela jollakin kiihkottoman urheilullisella tavalla mielellään liikkkuisi yläs alas majurin izepintaisella punaisella kangella...

ellauri069.html on line 792: Ja sit nää lytätyt naiset pannaan vielä vikisemään jotain Nöyryydestä ja Armosta. Huomaa kapitaalit. Ollaan sivulla 786. Turha koittaa selittää että tää on vaan jotain läppää. Ei, Pynchon on mätäpää. Se on amerikkalainen. 

ellauri070.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri070.html on line 42: Suomen poliittinen johto (POTROF) seuraa äärimmäisen huolestuneena Yhdysvaltain kongressin tapahtumia ja tuomitsee presidentti Donald Trumpin toiminnan. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, keventää presidentti Byron the Bulb lopuxi:

ellauri070.html on line 46:     
Naisten halu yhdyntään väheni    

ellauri070.html on line 54: Car chaseja ja tiimejä

ellauri070.html on line 56: Douglas Fairbanks oli yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hän esiintyi mykkäelokuvan aikana useissa seikkailuelokuvissa, joista tunnetuimpia ovat Zorron merkki, Kolme muskettisoturia, Robin Hood ja Bagdadin varas. Fairbanksin ensimmäinen vaimo oli Beth Sully ja heillä oli poika Douglas Jr. Fairbanks jätti vaimonsa alkaessaan seurustella Mary Pickfordin kanssa. Hän oli naimisissa Pickfordin kanssa vuodet 1920–1936. Fairbanks oli Charles Chaplinin paras ystävä kuolemaansa saakka.

ellauri070.html on line 58: The Mendoza RM2 was a light machine gun similar to the M1918 BAR manufactured in Mexico by Productos Mendoza, S.A.. Rafael Mendoza have been producing machine guns for the Mexican Army since 1933 and all have been noted for their lightness, simplicity, ease of maintenance, and economic construction without sacrificing reliability.

ellauri070.html on line 62: 32-vuotias Jake Angeli oli ennen keskiviikkoa toiminut Arizonassa äärioikeistolaisissa tapahtumissa. Hänen tukemansa QAnon-salaliittoteorian mukaan Yhdysvaltojen hallinnossa on mukana korkean tason virkamies, joka yrittää pelastaa maan lähettämällä kryptisiä viestejä seuraajilleen.

ellauri070.html on line 67: Elina Tuiskala uskoo, että joku tietää hänen veljensä katoamisesta – muttei halua sitä kertoa. 

ellauri070.html on line 71: "Me" salaliitto kokoontuu kuseskelemaan yhteen hiileen. Vixi mua väsyttää tälläiset "Me" paranoiat vielä enemmän. Iänikuiset Captain Amerika hyvisjoukkueet, jossa on joku vitun pommiasiantuntija joka tarpeeseen. Charlie´s Angels, Turtselit, Poopatrol, voi helvetti. Kuka ottaa tästä kopin? Kenelle nakitetaan tää? Tiimihenkeä. Yäk yäk yäk.

ellauri070.html on line 76: Musta alkaa tuntua et Pynchon haluu tunnustaa tykkäävänsä schischeleistä, eikä yxinomaan irtopilluista. Loppuvizeissä on paljon hilpeitä. 

ellauri070.html on line 78: Roger Mexiko haluis nuolla vielä Jessicaa mut tää tietää millä puolella leipää voita on. Roger tykkää kuiteskin eniten sinisestä smurffiveljestä. Roger on Schlumpfin sielun veli, niillä on enemmänkin yhteistä kuin schischelifetischi. Ne on kuin Roger Casement ja Tyrone Power. Ne on samixia. Ne on ize asiassa sama henkilö, nimittäin tää Nipistin. 

ellauri070.html on line 81: We learn that Cole Porter was notoriously promiscuous and loved giving head to young Marines. Tyrone Power, also an ex-Marine, was bisexual but preferred male sexual partners.

ellauri070.html on line 83: However, a 2016 documentary came right out and stated that Grant was gay. The film, Women He's Undressed, about the three-time Academy Award winning costume designer Orry-Kelly, acknowledges Grant was in a gay relationship with the designer in the 1920s.

ellauri070.html on line 85: Katherine Hepburn, whom he encountered at Sunday afternoon socials at the home of George Cukor, asked Bowers for young dark-haired girls who wore little make-up.

ellauri070.html on line 86: Audrey Hepburn is not related to Katherine Hepburn. It has been a persistent misconception since Audrey came to prominence in the 1950s. Katharine was the daughter of two wealthy Connecticut Americans; Audrey the daughter of Dutch nobility.

ellauri070.html on line 88: J-ja tuolla on tyttöjä, paljon tyttöjä! Miten ihania kaikki, rinnat sojottavat suoraan eteenpäin! Ja ne keikuttavat kaislahameitaan ja soittavat ukulelea kazoota ja huuliharppua. Papaijat tuoxahtavat pillulta.

ellauri070.html on line 95: Roger on avannut sepaluxensa napit, vetänyt kalunsa esiin ja kusee parhaillaan kiiltävälle pöytäpinnalle, sillä lojuville papereille ja pian myös pöydän ympärillä istuvien pokerinaamaisten miesten päälle.

ellauri070.html on line 107: Let me feel that I mean ev'rything to you.

ellauri070.html on line 111: Hän antaa hiustensa ja partaansa kasvaa. Hän pukeutuu kukkapaitaan ja farkkuhousuihin, mutta viettää mielellään kokonaisia päiviä alasti. Muurahaiset juoxentelevat hänen letkullaan, perhoset laskeutuvat hänen kasseilleen. Hän voisi livahtaa Ruoziin tai palata Amerikkaan. Amerikka on kuiskannut hänelle unessa rakasta minua. Ota minut takaata. Dog bless Amerika.

ellauri070.html on line 117: Werwolfin toimintataktiikka lainattiin neuvostopartisaaneilta. Werwolf-yksiköiden suunniteltuna tehtävänä olisi harjoittaa sabotaasia, salamurhia ja muuta häirintää vihollisen miehittämillä alueilla. Tähän tarkoitukseen suunniteltiin mielikuvituksellisia räjähteitä ja aseita. Taistelijat oli tarkoitus kouluttaa toimimaan kuin erikoisjoukot kuristuslankoineen ja vaimennettuine aseineen. Jäsenet värvättiin lähinnä Hitler-Jugendin joukosta.

ellauri070.html on line 118: Tunnukseksi ryhmittymä sai erään hakaristiä edeltäneistä natsitunnuksista, Susikoukun jota muun muassa hollantilaiset natsit käyttivät loppuun asti kunniamerkeissään ja vyönsoljissa.

ellauri070.html on line 120: Sodan jälkeen Werwolfin toiminta oli varsin aikaansaamatonta, lukuun ottamatta muutamaa salamurhaa ja siviiliväestön pelottelua. Suurin osa piilotettuihin bunkkereihin sijoitetuista Hitler-Jugendin jäsenistä antautui liittoutuneille heti mahdollisuuden tultua.

ellauri070.html on line 126:   Miten tässä näin pääsi käymään? No Amerikan alaluokka puri ennen hammasta, uskoi naivistisesti Amerikan uneen: kun koko ajan eletään yli luonnonvarojen ja ryöstellään kaikki muilta uhkaamalla pommilla, niin kyllä meillekin lopulta paistaa aurinko tänne risukasaan. Ainakin jos on onnea. Nyt on varat vähissä, jazo tyhjennetty, köyhät anglosaxit kiukustuvat, niinkuin ne on aina tehneet köyhemmissä maissa. Unelma on muuttumassa painajaisexi. Holy Trump, make America great again, failing that, save our souls.

ellauri070.html on line 140:     Šabbetai vangittiin Konstantinopolissa vuonna 1666 ja juutalaisten liikehdinnästä huolestunut Ottomaanien suurvisiiri tarjosi hänelle sulttaanin nimissä kaksi vaihtoehtoa: islamiin kääntyminen tai kuolema. Šabbetai valitsi islamiin kääntymisen. Joidenkin šabbetailaisten usko messiaaseensa jatkui silti vielä tämänkin jälkeen, sillä hänen profeettansa Natan selitti Messiaansa kääntymisen parhain päin pyrkimykseksi valloittaa vihollinen sisältä käsin.

ellauri070.html on line 156: ”Löydän Aila Töröhampaan käännöxistä kömmähdyksiä, niitä syventyvä lukija löytää varmasti omistanikin.” Toteaa uudempi hörhökääntäjä Arja Leski. Mutta osaanhan mä izekin aika iisisti vetää tälläsen.

ellauri070.html on line 172: hinnahm, nicht in euer gelöstes      					ottasin hoiviin, eikä hiuxenne haarottuneet 

ellauri070.html on line 173: Haar mich gelöster ergab. Wir, Vergeuder der Schmerzen.    		sais mua harittamaan. Me tuskien tuhlarit ollaan.

ellauri070.html on line 188: Schaukeln der Freiheit! Taucher und Gaukler des Eifers!   		Vapauden keinut! Innon uimahyppyjen pellet!

ellauri070.html on line 202: gleich im Rücken der Planke, gleich dahinter, ists wirklich.  		Aidan piilossa siellä se paikkahan onkin,

ellauri070.html on line 203: Kinder spielen, und Liebende halten einander, - abseits,  		mis lapset leikkiä lyö ja nuoriso nussii

ellauri070.html on line 204: ernst, im ärmlichen Gras, und Hunde haben Natur.   			niukassa ruohossa hauvelit kykkii ja pissii.

ellauri070.html on line 217: was sie an sich hat. Perlen des Leids und die feinen   			mitä on yllä ja alla. Tuskan helmiä juu ja verhona

ellauri070.html on line 220: Aber dort, wo sie wohnen, im Tal, der Älteren eine, der Klagen,  	Mutta ruinojen himbessä laaxossa ämmistä 1, se vanha,

ellauri070.html on line 221: nimmt sich des Jünglinges an, wenn er fragt; - Wir waren,  		ottaakin jolpin haltuunsa (suotta se vinkuu): - Me oltiin,

ellauri070.html on line 228: Und sie leitet ihn leicht durch die weite Landschaft der Klagen, 	Hiän johtaa sen keposesti valitusten tienoon halki,

ellauri070.html on line 230: jener Burgen, von wo Klage-Fürsten das Land    				joiden huipulta ruinojen ruhtinaat hallizi maata

ellauri070.html on line 235: schreckt ein Vogel und zieht, flach ihnen fliegend durchs Aufschaun, 	säikkyy jossain lintu ja karkuun liihottaa matalalla,

ellauri070.html on line 237: Abends führt sie ihn hin zu den Gräbern der Alten   			Illalla ämmä sen vie vanhojen ruinojen hauvalla käymään,

ellauri070.html on line 240: mondets empor, das über Alles      	    				maiseman ylle kuin ruinojen kallotarhaa

ellauri070.html on line 243: der erhabene Sphinx -: der verschwiegenen Kammer Antlitz.  		Ämmä ja juippi pällistää kuuta, sen naurava pärstä

ellauri070.html on line 248: schwindelnd. Aber ihr Schaun,      					Mutta tyyppien tuijotus häirii

ellauri070.html on line 275: Und da umarmt sie ihn, weinend.      					Ja siinä hiän halii häntä, itkien tietty.

ellauri070.html on line 281: siehe, sie zeigten vielleicht auf die Kätzchen der leeren  		katos, ne saattovat viitata tyhjiin hasselipähkinöihin,

ellauri070.html on line 283: meinten den Regen, der fallt auf dunkles Erdreich im Frühjahr.  	sadetta ennustivat, joka maahan keväällä ropsii. 

ellauri070.html on line 295:     Jo ekan säkeen lopussa astumme me vihjauxenomaisesti uuteen tilaan, uuteen paikkaan, mistä 2. säe sitten sanoo, että se on "Tuska-Stadi". Siinä tilallistaa Runoilija ajanhengen torjuntansa ja sen viihteen epäkulttuurin. Me muistamme 7. ruikutusta: siinä oli Laulaja jo ottanut ajanhengen jyvälle. Se niinku hankkii "laajan voimavaraston", mutta ei pysty sitä "hahmottamaan". Silleen se hankkii "jännän tungoxen" kaikesta, muttei tunne enää mitään "temppeliä" (7. uikutus, 6. säe). 

ellauri070.html on line 296:     10. ruinauxessa Runoilija leimaa suorastaan viihteen käsitteen. Viihde syntyy, kun Hiljaisuutta ei enää havaita, kun sen päälle aina äänitetään. Miten "väärä" tällänen kaupunki on, huomaat siitä, että enkelit tallaisivat tämän "lohtutorin", jos pitäisi. Runoilija sisällyttää kirkon tähän tuomioon.

ellauri070.html on line 298:     Se vie meidät hyvin pikaseen taas pois tästä kaupungista, joka muistuttaa enemmän baabelia kuin modernia suurkaupunkia. Me mennään, metelin läpi vuosimarkkinoiden kojulle, jossa yhteydessä myös ilotaloihin, missä "rahan sukupuolielin" puuhaa sopimattomuuxiaan. Lankun takana, jonka päällä oleva kirjoitus näyttää sanovan, että aidan takainen ulkopuoli on varattu kuolemaapelkäämättömille ja sen kokeneille, eli tarkoitettu niille, jotka eivät ole työntäneet kuolemaa pois elämästään (kts. tästä myös jollotuxet 1-4), törmäämme erään jolpoin hahmossa nuoreen ruinoon. Syntyy kuiva keskustelu jolpin ja ruinon välille. Jäbä seuraa sitä lyhkäsen matkaa, mutta kääntyy äkäseen takasinpäin. Jäbä arvaa sellaisen suhteen turhuuden.  

ellauri070.html on line 300:     Tein tässä kirjottaessa taas kerran sen havainnon, että mulle alkaa selvitä tollaisen ääreist komplexin ja runollisen textin merkitys vasta kun mä kirjotan siitä. Tän briiffauxen alussa mulla oli vähintään tollanen "horror vacui" fiilis, tyhjyyden pelko. Onko tässä yhtää mitään järkeä? Mut nytmä huomaan pelkkiä uusia linkkejä.

ellauri070.html on line 309:     10. valitusvirsi liittyy 7. ja 9. älinän ylistyxiin. Tää ylistys suoritetaan valvovan enkelin siiven alla, joka kazeillaan näyttää erottavan jyvät akaniin. Vain aito on oleellista. Vain oleellinen on kestävää. Sixi enkelit astuuu kuvaan 10. ruikutuxessa. 10. valitusvirsi palaa ekojen ulinoiden ajatuxiin kuin koira oxennuxelle, et elämää leimaavat kärsimys ja kuolema. Näyttelijöiden vuosimarkkina 5. valituxesta palaa kuvaan. Me kuljetaan sen halki Tuska-Stadin lohtutorina. Kuvaan tulee taas "lapset", "lempiväiset", ja elukat koiran hahmossa, jotka "asioivat" taas "luonnossa." Oxentavat, paskantavat, kuseskelevat sinne ja bylsivät.

ellauri070.html on line 311: Rilken Leid-Stadt (se on die eikä der sukuinen Tomppeli!) eli Kipula tuottaa lukijoille aika paljon niskakipua ja päänsärkyä. Tommin sana mänki eli cullet: Recycled glass, crushed in preparation to be remelted tuli vastaan PS:ssä sivulla 840, Byron the Bulbista oli määrä tehdä sitä. Fix und Foxissa oli myös joku hahmo joka oli sähkölamppu. Hizi kun en muista minkä niminen. Ontää kyllä aikamoista mänkimistä, sanois jopa Jaakko Juotikas. 

ellauri070.html on line 313: Skippy: Thomas More believed "Skippy" alludes to the Percy Crosby cartoon strip Skippy, of 1920s-1945 vintage: "Skippy, like Orphan Annie, led a schlemihl's life, always threatened by evil forces of change, which meant, for the politically reactionary Crosby, Rooseveltian changes in the direction of liberalism, urbanism, and the homogenized Global Village." (p.170n.)

ellauri070.html on line 315: Skippy is an American comic strip written and drawn by Percy Crosby that was published from 1923 to 1945. A highly popular, acclaimed and influential feature about rambunctious fifth-grader Skippy Skinner, his friends and his enemies, it was adapted into movies, a novel and a radio show. It was commemorated on a 1997 U.S. Postal Service stamp and was the basis for a wide range of merchandising—although perhaps the most well-known product bearing the Skippy name, Skippy peanut butter, used the name without Crosby´s authorization, leading to a protracted trademark conflict.

ellauri070.html on line 320: - Vad var det Patrick Henry sa? Ge mig frihet eller ge mig döden. Den enda goda amerikanen är en död amerikan. Nu blev det 5 goda amerikaner till. Covid-10 on parantanut tähän mennessä 365000 jenkkiä. Yxi näköispazas Suomen joka neliökilometrille. Tuhat päivässä vuoden ajan. Pure jenkkiä ennenkuin se puree sinua. 

ellauri070.html on line 322: Sateenkaarinotko lähestyy loppua. Siv. 852 on ekan kerran jotain aikuisvakavaa keskustelua kahden kesken Katkeron ja Katin välillä. 2 hyljättyä rakastajaa natustaa vanhaa purukumia. Jotain hyvin epäaitoa tässä on. Pientä narsismin makua on purkassa. Ei liikkistä vaan jotensakin mautonta. Onkohan se tarkoitus? Ota Nipsusta nyt selvää. Ei se niin hyvä kirjailija ole.

ellauri070.html on line 324: "Tämä mies on leijona, hulluna itseensä, mutta silti Katja pitää hänestä." Näähän on kuin Giuliani ja Ivana puhumassa Trumpista. "Hän on vanha minuus, rakas albatrossi josta en raski luopua." Ammuin nuolen ilmoihin, albatrossia haavoitin, Gentiana ulisee kliseisesti kuin Donald Duck.

ellauri070.html on line 329: Poikasena Jöpi lisäsi vanhaan mauttomaan purkkaan sitruunahappoa. Se oli varsinainen hammaskiilteen tappaja. Äiti kääkkäsi. Pieninä päästiin nukkumaan omena hammasharjana. Ei ihme että nyt on hammassärkyä.

ellauri070.html on line 340: In Jewish Kabbalistic cosmology of Isaac Luria, the qlippot are metaphorical "shells" surrounding holiness. They are spiritual obstacles receiving their existence from God only in an external, rather than internal manner. Divinity in Judaism connotes revelation of God's true unity, while the shells conceal holiness, as a peel conceals the fruit within. They are therefore synonymous with idolatry, the root of impurity through ascribing false dualism in the Divine, and with the Sitra Achra (סטרא אחרא "Other Side"), the perceived realm opposite to holiness. They emerge in the descending seder hishtalshelus (Chain of Being) through Tzimtzum (contraction of the Divine Ohr), as part of the purpose of Creation. In this they also have beneficial properties, as peel protects the fruit, restraining the Divine flow from being dissipated. Kabbalah distinguishes between two realms in qlippot, the completely impure and the intermediate.

ellauri070.html on line 344: Hemmetinmoista hörhelöintiä. Mitä lie Sitran yliasiamiestä ja de-vekutusta. Vitun vatulointia. Uutisia The Monist lehdestä. Sillinpää ja Eno Kala oli monisteja. Sillinpää vielä panenteisti, pahaenteinen panomies.  

ellauri070.html on line 357:     Singulariteetissa muutosnopeus on ääretön. Muttei siellä ole mitään viereistä pistettä. Turha puhua mistään perskarvoista. Merkki tulee lähestymissuunnasta. Nopeus on ääretön vaan siinä yhdessä paikassa. Siinä sillä on molemmat etuveitikat tai ei kumpaakaan. Sinikäyrän kaikki derivaatat ovat jatkuvia. Sini ja kosini eroaa vaan faasissa.

ellauri070.html on line 359:     Ääretönmerkki ∞ on muuten Wallacenkin kirjan kannessa. Onxekin joku tekninen kirjottaja? Vastenmielisten miesten lyhyitä haastatteluja. No lyhyitä ja lyhyitä, noin 1000s.

ellauri070.html on line 361:     Maria do Carmo Miranda da Cunha (9 February 1909 - 5 August 1955), jonka lukija tuntee paremmin toisella nimellä, Carmen Mirandan nimellä, oli portugalilaissyntyinen brasilialainen laulaja ja näyttelijä. Häntä pidetään viihteen ikonina, Amerikan idolina ja Brasilian kansainvälisenä kultaisena vasikkana.

ellauri070.html on line 365: Hän oli yksi Brasilian ensimmäisistä samban supertähdistä ja näytteli Brasiliassa myös kuudessa elokuvassa. Kymmenen vuoden kuluttua hänet kutsuttiin esiintymään Broadwaylle New Yorkiin. Miranda saapui yhtyeensä (Bando da Lua) kanssa Yhdysvaltoihin 1939, ja hänestä tuli tähti 1940-luvun alussa. Nyttemmin Lua tunnetaan tekoälyn ohjelmointikielenä. Yhdysvaltojen hallitus vetisti hänen uraansa osana presidentti Franklin Rooseveltin ”Hyvä naapuri” -politiikkaa. Hän oli maan parhaiten ansaitseva taiteilija usean vuoden ajan 1940-luvulla, ja vuonna 1945 hän oli parhaiten ansaitseva nainen Yhdysvalloissa.

ellauri070.html on line 368: Yhdysvaltojen hyvä naapuri Mexico on luvannut covid-rokotuxet USA:n paperittomille märkäselille ja turvapaikan aaveen näköiselle Julian Assangelle. Tuskin se sinne haluaa, ihan Amerikan naapuriin. Siellä sitä odottaa Capitoliumille pystytetty hirttosilmukka. To the Wall!

ellauri070.html on line 372: Miranda oli hyvin pienikokoinen nainen. Hän pyrki kätkemään tämän käyttämällä korkeita korkoja ja valtavan kokoisia hedelmäkasoin tai liioitellun kokoisin yksittäisin hedelmin koristettuja hattuja. Kun muuan toimittaja kysyi Mirandalta, mistä hän hankkii nämä erikoiset hattunsa, hän vastasi tekevänsä ne itse. Samanlaisia hattuja käytti kassikotkilla lennähtelevät kääpiöt Sateenkaarinotkossa. Nekin olivat hyvin lyhyitä, kuin Munchkin-filmitähtiä. Onkohan Nipsu hukkapätkä sekin? Kärsiiköhän se siitäkin? A man of constant sorrow niinkuin Emry Arthur. (Note)

ellauri070.html on line 376: Miranda ei ennen 1930-luvun loppua käyttänyt alkoholia eikä tupakoinut. Tuolloin alkaneen alkoholismin lisäksi hän käytti säännöllisesti amfetamiinia, ja samalla hänen sydämensä heikkeni. Foi Americanizada, na verdade. Hän kuoli sydänkohtaukseen The Jimmy Durante Show’ssa esiintymisen jälkeen. A&E Networkin biografiajaksossa on surullista filmimateriaalia Mirandan esiintymisestä 4. elokuuta. Tanssiohjelman jälkeen Miranda sai tietämättään pienen sydänkohtauksen ja oli kaatumaisillaan. Durante oli hänen vieressään ja auttoi häntä pysymään jaloillaan. Miranda hymyili, heilutti kättään yleisölle ja käveli viimeisen kerran lavan taakse. Hän menehtyi seuraavaan aamuun mennessä 46-vuotiaana. Hänen ruumiinsa lennätettiin pian Brasiliaan, jossa julistettiin maansuru. Hänet haudattiin São João Batistan hautausmaalle Rio de Janeiroon. Siellä hän lepää vieläkin, ellei ole kuollut. 

ellauri070.html on line 381: A nickel saved is a stockpile of nickel. Indonesia on rajoittanut raakanikkelin vientiä. Ne haluavat viedä pattereita. Filippiinien ei odoteta pystyvän korvaamaan vajetta. Pian nikkelin sisältämän nikkelin arvo ylittää viiden sentin nimellisarvon. USA:n on irtauduttava nickelikannasta.

ellauri070.html on line 382: Pezamo menetettiin ryssille nikkelin takia. Venäläisen Nikel kaupungin sulattamo on suljettu. Ilman laadun odotetaan parantuvan Lapissa. EU kielsi lyijyhaulit. Suomalaiset mezästäjät ovat tyrmistyneet. Uuden Mexikon rajaseudulla linnut kuolevat lyijymyrkytyxeen, akuuttiin sekä krooniseen.

ellauri070.html on line 384: "A penny saved is a penny earned" is a quote often attributed to Benjamin Franklin, however, he didn’t coin it. In his 1737 Poor Richard’s Almanac, Franklin delivered the line: “A penny saved is two pence clear.” And later, in the 1758 almanac, he wrote a version closer to the saying we know: "A penny saved is a penny got." He never used the word "earned."

ellauri070.html on line 386: Pekka-setä sanoi: kun on markan tulot niin on 95 pennin mänöt. Sillä siitä tuli rikas mies. Lokki-laivan omistaja. Jönsy peri Tutu tädiltä maalauxen joka esittää Lokki-laivaa Kallavedellä. Mulla on siitä valokuva. Nyt se on konkassa, ja Pekka setä haudassa.

ellauri070.html on line 398: Kiitos ja ylistys on kääntäen sidonta ja alistus. Luototuxeen perustuva nokintajärjestys. Tämän osoittaa etymologia: Kiitos on obrigado, olen velkaa. Obligaatio on sitoumus. Ole hyvä ja maxa kassalle. Trust me. Luototathan. I promise. To business! “Now tempers must be cooled, and calm restored. We must get on with the business of America. ”

ellauri070.html on line 400: Nipsun kirjan nimi Sateenkaarinotko tarkoittaa takuulla LGBT pyllyvakoa. Siinä on kosolti vakavaa ja vallatonta fiilistä. Tai siis hulvatonta hauskanpitoa kyynel silmänurkassa. Ilo pintaan vaik syän märkänis. Runkku piristää kun on allapäin. Homopropelli pyörittää lokia Anubis-laivan vantaalla. 

ellauri070.html on line 405:   Tällä kertaa astialla on Thanaz niminen heppuli, optisesti luettuna se ajattelee näin:

ellauri070.html on line 410: ka vaizaa kaikile esa Thamatz kayttaa yaksee bänen trar		ka väittää kaikille että Thanatz käyttää hyväkseen hänen tytär

ellauri070.html on line 411: taan diser akaan Thanatz iykme kataounaan salsta silin		tään öiseen aikaan (Thanatz ei kykene kazomaan naista silmiim

ellauri070.html on line 420:   Isivihaa

ellauri070.html on line 422: Nipsun isiviha leimahtaa s. 869. "Broderikista" puhutaan nyt varsin kaunaisesti. Isi on siis insinööri and poliitikko Thomas Ruggles Pynchon Sr. (1907–1995) and äiti Katherine Frances Bennett (1909–1996), sairaanhoitaja nimellä Nalline.

ellauri070.html on line 428: Foster sai ensimmäisen laulunsa julkaistuksi 17-vuotiaana, mutta piti lauluntekoa harrastuksenaan ja elätti itseään kirjanpitäjänä Ohion Cincinnatissä. Pian hän muutti takaisin Pittsburghiin ja alkoi päätoimiseksi lauluntekijäksi paikalliselle minstrel show -seurueelle. Tältä ajalta on peräisin valtaosa hänen tunnetuimmista sävelmistään. Foster kuoli New Yorkissa 37-vuotiaana.

ellauri070.html on line 433: Star Trek is an American media franchise originating from the 1960s science fiction television series Star Trek, created by Gene Roddenberry. That series, now often known as "The Original Series", debuted on September 8, 1966, and aired for three seasons on NBC. It followed the voyages of the starship USS Enterprise, a space exploration vessel built by the United Federation of Planets in the 23rd century, on a mission "to explore strange new worlds, to seek out new life and new civilizations, to boldly go where no man has gone before". In creating Star Trek, Roddenberry was inspired by C. S. Forester's Horatio Hornblower series of novels, Jonathan Swift's Gulliver's Travels, and television westerns such as Wagon Train. Hornblowerit oli Anna-Kaisa Oraviston mielilukemistoa. Pia Pipsukka piti Heinz Konsalikista. 

ellauri070.html on line 435: Nynnynelikko vs. Isillinen Inhotus. Olix Nipsulla sisaruxia? The Straight Dope sanoo: His father became town supervisor of Oyster Bay and later an industrial surveyor. He has two siblings, sister, Judith and brother, John. Ne on sit varmaan noi Irmeli Ihmeidentekijä ja Sliipattu Neekeri. Ropotti jää ylize.

ellauri070.html on line 438: Kelvinator was a United States home appliance manufacturer and a line of domestic refrigerators that was the namesake of the company. Although as a company it is now defunct, the name still exists as a brand name owned by Electrolux AB. It takes its name from William Thomson, 1st Baron Kelvin, who developed the concept of absolute zero and for whom the Kelvin temperature scale is named. The name was thought appropriate for a company that manufactured ice-boxes and refrigerators.

ellauri070.html on line 440:   Tästä jääkaappipätkästä tulee vähän mieleen Philip Roth ja maxapihviin runkkaus. Voisko se olla tässä mukana? Portnoy´s Complaint on vuodelta 1969. Tuskinpa. Nipsun veli Hogan liimasi pisinappulaan Chiquita-tarran. Petti venytteli sitä ja sanoi Pee-pii-taa! Sellaisia veljet on. Hauska vinjetti: Nipsunkin isi pitää nukkuessaan hiusverkkoa! Käyttiköhän se Hornborgin hiusvettä jossa oli hauska tykkitornin muotoinen kääntyvä nokka, tai paidanhihan lyhentimiä? Entä sukkahenxeleitä? 

ellauri070.html on line 447:   Mutjos Hogan on Tyrone-Nipsun veli John, niin kuka sit on toi Jack, josta sen äiskä kirjoittaa huolissaan humalassa John FGK:lle? "Jack on hyvä poika. Minä oikeasti rakastan Jackia siinä missä Hogania ja Tyroneakin, ihan niinkuin omaa poikaani. Rakastan häntä jopa niin kuin en rakasta omia poikiani, hah-hah! (hän kähisee), mutta minähän olenkin ilkeä vanha akka, sen sinä tiedät. Minunlaisillani ei ole toivoa..." Onx Jack joku ottopoika, vaikka se neekeri? WW2 kaatuneiden listasta ei löydy ketään Pynchon nimistä, mut mitäs se nyt todistaa. Ota tästä nyt selvä. Mut muuten väite että Slothrop olis tähän mennessä jotenkin hajonnut on pelkkää hämäystä. tää luku on selvin kaikista ja kertoo Pynchonista eniten. 

ellauri070.html on line 456:   William Bendix (January 14, 1906 – December 14, 1964) was an American film, radio, and television actor, who typically played rough, blue-collar characters. Se oli rebublikaani, olis varmaan kannattanut Trumppia. Malcolm X tuskin kiillotti Shinolalla Jack FGK:n kenkiä, Nipsusta puhumattakaan. Kalpeanaamat pahexuu Malcolmia koska se kääntyi muslimix. Jotain hemmetin perverssiä Nipsussa on, kun se koko ajan heiluu neekerisodomian ja teinityttöpedofilian välillä. 

ellauri070.html on line 458: Carl Denham is a fictional character in the films King Kong and The Son of Kong (both released in 1933). Denham's function in the story is to initiate the action by bringing the characters to Skull Island, where they encounter the giant beast Kong. Denham then brings Kong to New York City to put him on display as entertainment, but he escapes and rampages through the city.   

ellauri070.html on line 473:   Yx juttu on nyt sanottava Pynchonista: se on parhaimmillaan ympäristöjen kuvaajana: säiden, rakennusten, taivaan, mezänreunojen ja pilvien. Six varmaan musta tää kirjan loppupuoli on ihan parasta. Vähemmän typeriä salaliittojuonia ja sääliä herättävää slapstickia, joka ei naurata kuin sitä sananlaskunomaista raitapyllyistä paviaania. Schlumpf maleximassa pitkin sodanjälkeisiä sakemanneja ja vaan kazelemassa paikkoja kuin Kim Jong Il. Siinä sitä jotakin on.

ellauri070.html on line 475: "Ei ole mitään niin halvexittavaa kuin tunteileva surrealisti." (s. 898.) Tätä lausetta siteerataan ihan vitusti. Kuulostaa pahalta, halveximinen on tiimitoimintaa. Surrealismi kuten symbolismikin taitaa olla vähän sellasta. Siinä on mystiikkaa, ja mystiikka on persemäisimpiä paranoidien tiimiapinoiden nokintakeinoja. 

ellauri071.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri071.html on line 25: ha-kid.jpg" width="100%" />

ellauri071.html on line 40:   ha_Kid">Kenosha Kid: Thomas Pynchon's novel Gravity's Rainbow possesses an image which has intrigued readers of the novel since its introduction. Many readers come away from the novel failing to find the answer to one question: What is the Kenosha Kid? Critics have argued about the identity of the Kenosha Kid. Some have argued that it does not really exist. Instead, it is only the result of Tyrone Slothrop´s hallucinations brought on by sodium amytal (or "truth serum"). Ironically, the idea that the Kenosha Kid comes out during a dose of "truth serum" proves to be even more confusing for readers (given it may or may not really exist). Other critics have denoted the Kenosha Kid as a dance (likening it to the "Charleston" or the "Big Apple" dances).

ellauri071.html on line 42:   Vai olisiko kyseessä nostradamusmainen etiäinen Kenoshan rotumellastelusta Trumpin mailleen menevällä presidenttikaudella elokuussa 2020? Nostradamushörhöt ennustivat Notredamen runoista Trumpin voiton syxyllä, ja joulukuussa Trumpin tappion. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Muistaminen on yhä vaikeampaa, varsinkin menneisyyden. Ego pienenee nuppineulan pään kokoisexi ja sitten pää näyttää tyhjää. 50 km tyhjään säiliöön.

ellauri071.html on line 44:     Tucker Carlson Justifies Kenosha Shootings: Vigilante Kid Did What ‘No One Else Would’ AND THERE IT IS “How shocked are we that 17-year-olds with rifles decided they had to maintain order when no one else would?” Carlson asked his viewers on Wednesday night. “Our leaders want us to believe this is a racial conflict, they’re always telling us it is. They’re lying. It is not a racial conflict,” Carlson grumbled, adding: “This is not a race war. This is a class war.” Updated Aug. 27, 2020 5:20AM ET / Published Aug. 26, 2020 9:11PM ET

ellauri071.html on line 48:   The Kenosha Kid by Forbes Parkhill (Aug 1931) "A Robinhood of straights and flushes plays his most thrilling game for a desperation jackpot."

ellauri071.html on line 52: Nipsu puhuu isin kanssa "miesten kesken" huumeista (s. 902). Isikin otti jotain miestä väkevämpää nuorukaisena, mutta toisinkuin Nipsu halusi tulla aivolomalta takaisin. Nipsu haluaisi imaistua sähköverkkoon iäxi. Sellaista taivaskaipuuta. Munkin isi puhui mulle "miesten kesken" 2x 20 vuoden väliajoin. Se kertoi miltä tuntui jäädä henkiin jatkosodasta. Jostain kumman syystä se tunsi syyllisyyttä siitä. Mä en kyllä tuntisi. Mut en mä ole elänytkään sota-aikoja. 

ellauri071.html on line 62:   Tota veti Anna-Kaisa Oravisto kuusitoistavuotiaana Tehtaankatu 4:n edessä. Oikeasti se halusi jo sextata. Vähän myöhemmin sitä rääkkäsi M.A. Numminen. Kaisa tykkäsi hurjasti myös Piikleseistä, varsinkin Rubber Soulista.

ellauri071.html on line 64:   Kuinka ollakaan, fanisivut on ihan hiljaa Nipsun sakkoliha-läpästä: "teini-ikäiset söpöliinit, kaikki 65 dollarin sakkonsa arvoisia". Tomppa kävi opiskeluaikana Vladi Nabokovin Lolita-kurssia, mutta jätti suorituxen kesken. Vladille ei jäänyt siitä mitään muistikuvaa, mutta Vladin rouva, joka korjasi sen kokeita, muistaa tosi kummallisen käsialan.

ellauri071.html on line 71:   Der grobe Säugling, Nipsu hemmetti! Koita edes! Kysy muilta josset ize osaa! Tää on tökeröä. Laivapurkaamo, hemmetti, kääntäjä! Ei se ole purata, vaan purkaa, vertaa hajottamo! Älä vertaa korjaamo!

ellauri071.html on line 75: S. 915. Tää kohta mainitaan lähes jokaisessa Pynchon wikissä ja plokissa. Mixi, en kyllä yhtään ymmärrä. Se ei ole kovin hauska eikä omaperäinen. Se ei liity mihinkään. Mixi siis? Ihmisiä näköjään naurattaa kun niitä muistutetaan titaaneista ja isistä. Jotain kastraatiopelkoa kai Nipsu tässä morsettaa. Isi uhkaa ruuvata siltä kikkelin irti taas. 

ellauri071.html on line 77:   Pikkusigma kertaa iso pee ässästä jaettuna pikkusigmalla on yhtäkuin yksi jaettuna neliöjuuri kaksi piistä kertaa e potenssiin miinus ässän neliö jaettuna kaxi kertaa pikkusigman neliöllä. Meneex tää nyt oikein? Ei mee, on taas vaan sinne päin. Pynchon ei ole mikään matemaatikko, onpahan vain tekninen kirjottaja.

ellauri071.html on line 80: "Little sigma, times P of s equals one over the square root of two pi, times e to the minus s squared over two little-sigma squared" would be the probability density function for a Normally Distributed random variable with mean zero and standard deviation little sigma (though here the traditional form has been multiplied through by little sigma, probably to make it easier for Roger to say). But this is "P of s-over-little-sigma" - a reference to things not being quite Normal? 

ellauri071.html on line 95: Sir Noël Peirce Coward (16 December 1899 – 26 March 1973) was an English playwright, composer, director, actor and singer, known for his wit, flamboyance, and what Time magazine called "a sense of personal style, a combination of cheek and chic, pose and poise".

ellauri071.html on line 97: Coward was born in 1899 in Teddington, Middlesex, a south-western suburb of London. His parents were Arthur Sabin Coward (1856–1937), a piano salesman, and Violet Agnes Coward (1863–1954), daughter of Henry Gordon Veitch, a captain and surveyor in the Royal Navy. Noël Coward was the second of their three sons, the eldest of whom had died in 1898 at the age of six. Coward's father lacked ambition and industry, and family finances were often poor. He had little formal schooling but was a voracious reader. 

ellauri071.html on line 101: He did not publicly acknowledge his homosexuality, but it was discussed candidly after his death by biographers including Graham Payn, his long-time partner, and in Coward's diaries and letters, published posthumously.

ellauri071.html on line 103: In 1918, Coward was conscripted into the Artists Rifles but was assessed as unfit for active service because of a tubercular tendency, and he was discharged on health grounds after nine months. At the outbreak of the Second World War Coward volunteered for war work, running the British propaganda office in Paris. He also worked with the Secret Service to persuade the American public and government to join the war.

ellauri071.html on line 105: In 1924, Coward achieved his first great critical and financial success as a playwright with The Vortex. The story is about a nymphomaniac socialite and her cocaine-addicted son (played by Coward). Some saw the drugs as a mask for homosexuality; Kenneth Tynan later described it as "a jeremiad against narcotics with dialogue that sounds today not so much stilted as high-heeled".

ellauri071.html on line 109: His biggest failure in this period was the play Sirocco (1927), which concerns free love among the wealthy. It starred Ivor Novello, of whom Coward said, "the two most beautiful things in the world are Ivor's profile and my mind". Theatregoers hated the play, showing violent disapproval at the curtain calls and spitting at Coward as he left the theatre. Taisi olla downright homostelua.

ellauri071.html on line 111: By 1929 Coward was one of the world's highest-earning writers, with an annual income of £50,000, more than £2,800,000 in terms of 2018 values. Coward thrived during the Great Depression, writing a succession of popular hits.

ellauri071.html on line 112: Design for Living, written for Alfred Lunt and Lynn Fontanne, was so risqué, with its theme of bisexuality and a ménage à trois, that Coward premiered it in New York, knowing that it would not survive the censor in London.

ellauri071.html on line 113: Coward's last pre-war plays were This Happy Breed, a drama about a working-class family, and Present Laughter, a comic self-caricature with an egomaniac actor as the central character.

ellauri071.html on line 121: Another of Coward's wartime projects, as writer, star, composer and co-director (alongside David Lean), was the naval film drama In Which We Serve. The film was popular on both sides of the Atlantic, and he was awarded an honorary certificate of merit at the 1943 Academy Awards ceremony. Coward played a naval captain, basing the character on his friend Lord Louis Mountbatten.

ellauri071.html on line 123: Coward's most enduring work from the war years was the hugely successful black comedy Blithe Spirit (1941), about a novelist who researches the occult and hires a medium. A séance brings back the ghost of his first wife, causing havoc for the novelist and his second wife.

ellauri071.html on line 125:     In his Middle East Diary Coward made several statements that offended many Americans. In particular, he commented that he was "less impressed by some of the mournful little Brooklyn boys lying there in tears amid the alien corn with nothing worse than a bullet wound in the leg or a fractured arm". After protests from both The New York Times and The Washington Post, the Foreign Office urged Coward not to visit the United States in January 1945. He did not return to America again during the war.

ellauri071.html on line 130: Tälläsestä pilkanteosta Mikkihiiri merihädässä luultavasti suuttu sille. Mömmöt, homoilu, määrimiehet, sotahörhöily, kaikki ovat Mikistä pyhiä. Niissä kahdessa oli aivan liian paljon samaa, ja Noel tienasi ihan vitusti enempi hilloa. Ja kenties isi tykkäs Cowardista enemmän kuin Mikistä. 

ellauri071.html on line 134:   One of Coward's best-known songs is "A Room with a View". A Room with a View is a 1908 novel by English writer E. M. Forster, about a young woman in the restrained culture of Edwardian era England. Set in Italy and England, the story is both a romance and a humorous critique of English society at the beginning of the 20th century. Merchant Ivory produced an award-winning film adaptation in 1985.

ellauri071.html on line 136:     Jos haluut tosi erikoisen akustisen kokemuxen, käynnistä Trump- ja Coward-videot pyörimään samanaikaisesti.

ellauri071.html on line 145: Toi käsitys kaiken yxeydestä on siis paranoidia, vainoharhaisethan on just tollasia sanaseppoja. Hyviä ristikoissa ja anagrammeissa, mutta todellisuudesta aika etäällä. Jos p ja q mainitaan samassa textissä (kuten GR), tottakai ne sitä kautta liittyvätkin toisiinsa. Muze on tosi triviaalia. Senvertasesta voi lyödä mynttiä vaan täys höyrypäät. Käytännössä tärkeämpää on, onko kaikella vaikutusta kaikkeen. Ja se on ihan toinen kysymys, johon vastaus on suhteellisen kielteinen: eipä juuri. Enimmäxeen ei mitenkään huomattavassa määrin, ei. Tollaset perhosefektit on aika harvinaisia. 

ellauri071.html on line 152:   Der "Cornet" entstand in einer ersten Fassung 1899, wurde aber erst 1904 veröffentlicht. Laut einem Brief Rilkes war er das Produkt einer einzigen Nacht, "einer Herbstnacht, hingeschrieben bei zwei im Nachtwind wehenden Kerzen". Auf das Thema stieß Rilke bei einem Onkel, der Ahnenforschung betrieb. Als Beleg für die adlige Herkunft seiner Familie hatte dieser die Kopie eines alten Aktenauszugs gefunden, der sich auf einen gewissen "Christoph Rülcke zu Linda" bezieht. Dieser sei 1660 als junger Cornett (Fahnenträger) im österreichischen Heer verstorben. Rilke greift die Handlung auf, verlegt den Tod seines Helden um drei Jahre in den österreichischen Türkenkrieg und macht daraus eine heroische Prosadichtung. Indem er den "Heldentod" poetisch verklärt und mit erotischen Motiven verbindet, trifft der Dichter mit der "Weise von Liebe und Tod des Cornet Christoph Rilke" den Geschmack seiner Zeit. Das Werk wird Rilkes erfolgreichstes und bekanntestes Buch, ist aber wegen der Verherrlichung des Soldatentodes umstritten.

ellauri071.html on line 161:   Nähnyt siis sen rinnan. Käsi exyy peiton alle, hakee asetoverin.

ellauri071.html on line 177:   Ja hän haluaisi olla kaukana ja yksin ja aseissa.

ellauri071.html on line 204: Lisää vanhaa paskaa

ellauri071.html on line 210:   Tääkin kohta on sen tuhanteen kertaan siteerattu, muka syvällisenä:

ellauri071.html on line 212:     Vallanpitäjällä on haarakonttori meidän jokaisen aivoissa, hänen yhtiönsä tunnuxena on valkoinen albatrossi, jokaisella paikallisedustajalla on egona tunnettu peitehenkilöllisyys, ja heidän tehtävänsä tässä maailmassa on hoitaa Paskoja Juttuja (h.k.). Me emme tiedä mitä on tekeillä, mutta annamme sen tapahtua, kunhan svain saamme nähdä heidät, saamme aika ajoin tuijottaa suuren rahan haltijoita.

ellauri071.html on line 218:   Hauska jatkuu loputtomilla ällöruokalajeilla, joita kexiessä Tomppa on varmaan nauranut puttepossutatuoidun masun ihan kipeäxi. Onx tää kohta lueteltu  pykälässä "Huumori"? Lyön vaikka vetoa. Juu onhan se.

ellauri071.html on line 220: Junior G-Men was an American counterpart to Hitler Jugend, a boys club and popular culture phenomenon during the late 1930s and early 1940s that began with a radio program and culminated with films featuring the Dead End Kids. After leaving the Federal Bureau of Investigation and a brief stint in Hollywood, Melvin Purvis hosted a children's radio program called "Junior G-Men" in 1936. Purvis had become a national hero for his record as an FBI agent during the so-called "war on crime" in the early 1930s, most notably for leading the manhunt that ended with the death of John Dillinger. As a result of this fame, Purvis was seen as a real-life counterpart to the fictional detectives, such as Dick Tracy, that proliferated in the popular culture targeting boys during this period. As part of the radio program, listeners could join a "Junior G-Men" club and receive badges, manuals, and secret agent props. Shortly thereafter, Purvis became the face of breakfast cereal Post Toasties promotional detective club. The cereal company's fictional "Inspector Post" and his "Junior Detective Corps" metamorphosed into an image of Purvis inviting boys and girls to become "secret operators" in his "Law and Order Patrols."

ellauri071.html on line 222: As a result of this mass exposure, Junior G-Men clubs sprouted up throughout the United States and Canada as a "law and order" themed alternative to the Boy Scouts. Junior G-Men clubs found support from police departments and non-profit organizations that saw them as a means of combating juvenile delinquency. The clubs structured children´s time with activities designed to instill law-abiding attitudes, as reflected in their slogan "It's easier to build boys than to mend men." Tätä perinnettä jatkaa nytten Donald Trump and his Proud Boys. Stand back, stand by. We love you, you are special. Least said soonest mended.

ellauri071.html on line 224: Junior G-Men was part of the larger "war on crime" campaign being waged through the mass media, which included movies, comic books and strips, radio programs, and pulp books, all of which was encouraged by the FBI and especially its director, J. Edgar Hoover prior to World War II. Most of these featured adult "G-Men" even when marketed to children. The difference with the Junior G-Men was that it was designed to give boys a sense of participating in the exciting adult world of crime-fighting. That said, aside from the original radio program, a book, Junior 'G' Men's Own Mystery Stories (by Gilbert A. Lathrop, Edward O'Connor, and Norton Hughs Jonathan) was published in 1936 and a big little book by Morrell Massey and Henry E. Vallely the following year. Eventually they also appeared on the big screen.   

ellauri071.html on line 234:   Pynchon muistuttaa tuhansia muita kynäileviä setämiehiä siinä että se kuvittelee (tai haaveilee) naisten kaatuvan sen hurmaaviin alter egoihin kuin heinää. Hemmetti näkis izensä toisten silmissä, niin ei kynäilis noi typeriä.

ellauri071.html on line 235:   Hexes-Stadt, p.o. Hexenstadt, vgl. Entenhausen. Hirmu monet Pynchon plokit vaan kopioivat Pynchon Wikiä.

ellauri071.html on line 237:   Tää Geeli kohta (s. 930) on olevinaan jonkun mielestä ihan avainta. Niiku että Pynchon siinä haaveilee jostain viherpiiperryxen ajan paratiisista jossa ei ollut meitä termiittiapinoita vielä. Mut on typerä ajatus että termiittiapinan tarkoitus olis jotenkin estää kuolemista. Päinvastoin, se edistää muun luonnon tuhoa täyttämällä joka paikan kopioilla izestään. 

ellauri071.html on line 239:   Kuka tässä höpinässä on toi Pan. Pan suolaa. Naisen asussa ja sotilaan. Yhtä pelleä, mixette voi vaan pitää tavallisia vaatteita? Koska olette tollasta sateenkaariväkeä. Bliceron siemenet roiskahtelemassa hänen suolistonsa myrkytettyyn lantaan. tuhlaustahan se on, aivan niin, turhuutta... mutta... näidenkin on oltava olemassa, rakastavaisten joiden sukupuolielimet on pyhitetty paskalle. No ei niiden pidä olla, mutta olkoot sitten kun kerran sellasesta tykkäävät. Liha liikkuu, vaikkei tule yhdexi lihaxi. 

ellauri071.html on line 403: Kvaternionit jäivät pitkäksi aikaa vektorilaskennan varjoon, ja vasta viime aikoina Hamiltonin elämäntyö on löydetty uudelleen. Nykyisin kvaternionien algebraa käytetään mm. avaruustekniikassa, robotiikassa, ydinfysiikassa ja tietokonegrafikassa. Kvaternionit ovat vektoriavaruuxia yleisempiä struktuureita. Ne eivät ole enää kuntia, vaan normitettuja jakoalbegroja (normed division algebra, en ole varma suomennoksesta). Niin sanottu karvapallolause (hairy ball theorem) sanoo, että ei ole olemassa kolmiuloitteista reaalinormista algebraa.

ellauri071.html on line 405:   Tosta karvapallolauseesta ei Pynchonilla varmaan ollut tietoa, muuten se olisi takuulla maininnut sen Sateenkaarinotkossa. Se olis just sen tapaista. Manikealaiset (joista on ollut puhetta jo toisaalla) näkevät 2 rokettia, hyvän ja pahan, hyvä vie meidät tähtiin ja pahalla maailma tekee izemurhaa. Sama roketti se on, ja lähettäjät on samoja pahoja.

ellauri071.html on line 409: Rohtopähkämö (Betonica officinalis) on pallepähkämöiden sukuun kuuluva monivuotinen huulikukkaiskasvi. Se on vanha rohdos- ja koristekasvi.

ellauri071.html on line 411: Rohtopähkämöä kasvaa Euroopassa. Suomessa se on luonnonvaraisena leviävä vakiintunut tulokas. Laji on hyvin vanha ja arvostettu lääkekasvi: jo muinaisessa Egyptissä ja Kreikassa se tunnettiin yleisrohtona mitä moninaisimpiin vaivoihin. Sillä on hoidettu niin haavoja, suolistovaivoja kuin hengitystiesairauksiakin, ovatpa tupakanpolttajatkin koettaneet päästä paheestaan eroon rohtopähkämön lehtiä polttamalla. Hyvien lääkeominaisuuksien lisäksi sen uskottiin pitävän pahan loitolla. Keski-Euroopassa rohtopähkämö on säilyttänyt arvostuksensa rohtokasvina meidän päiviimme saakka. Nykyaikana rohtopähkämö sopii myös perennapenkkiin – koristekasvina se on helppohoitoinen, useimmiten hyvin viihtyvä ja komeasti kukkiva.

ellauri071.html on line 413:     Hererot ei tosiaankan ole heteroita. Lihava poika Ludwig marsu taskussa on saanut tutustua lukuisiin ulkomaisiin kulleihin. Persuja käymäsillään käymälässä Ludin paljaassa vaaleanpunaisessa perstaskussa. Siltaan raapustetun graffitin kukka muistuttaa muodoltaan nuoren tytön pillua. Se on varmaan unikko, tai sizeon jalaton hämähäkki väärinpäin. A canoe up the shit creek without a paddle. Tästä otti yx feministi vähän nokkinsa, eikä syyttä. Kyltää on niin toxisen setämäistä että. Ollaan sivulla 947. 

ellauri071.html on line 424:     Waite oli tuottelias okkulttisten tekstien kirjoittaja. Kirjoissaan hän käsitteli mm. ennustamista, ruusuristiläisyyttä, vapaamuurariutta, mustaa- ja seremoniallista magiaa, kabbalaa ja alkemiaa. Hän myös käänsi englanniksi ja kommentoi useita tärkeitä okkulttisia teoksia, mm. Eliphas Lévin teoksen Transcendental magic. Etenkin hänen työnsä Holy Grail-teoksen kanssa oli huomattavaa. Joitakin hänen teoksistaan, mm. Book of Ceremonial Magic, The Holy Kabbalah ja New Encyclopedia of Freemasonry painetaan edelleen.

ellauri071.html on line 428:     Waite tunnetaan parhaiten yhtenä Rider-Waite-Smith Tarot-pakan tekijöistä. Lisäksi hän kehitti Pictorial Key to the Tarot-kortit, joka yhtenä ensimmäisistä esitti kaikki 78 korttia, aiemmin yleisen Major Arcanan 22:n kortin sijaan. Korttipakan kuvitti Golden Dawnin jäsen Pamela Colman Smith, ja se julkaistiin ensi kerran vuonna 1910.

ellauri071.html on line 430:     Huvittikohan Pamela Piukkapeppu myös pikku Arthuria? Todennäköisest kyllä. Hilja ei suvainnut mitään syrjäsilmäilyjä. Mulla on tarot-kortit, jotka ostin Münchenistä. Sachsalaiset uschelit pelas niillä jotain muuta peliä. Eivät ennustaneet ihmiskunnan loppua tai rokettimiehen pano-onnea.

ellauri071.html on line 432: Metatron is the angel that governs the Tree of Life and the teachings of the Kabbalah. Melchidael is one of the top three of the seven archangels; Yahoel was the angel that taught Abraham the Torah and was his earthly and heavenly guide. Anafiel, "Branch of God," keeper of the keys of heaven, and the angel who looks after birds, and who carried Enoch to heaven.

ellauri071.html on line 438: Gabriel Mazneff on teeveestä tuttu ja kuuluisa. Se bylsi alaikäistä pikkutyttöä äidin suostumuxella. Ei voi kieltäytyä, kun se kerta on niin julkero. Jos siitä vaikka oisi jotain etua. Ihan niinkun Thomas Pynchon, Karl Ove Knausgård, Vladimir Nabokov, Woody Allen tai profeetta Muhammed. Näitä piisaa joka junaan, tekevät siemensyöxyjä pikku tunneleihin ja kehuskelee vielä julkisesti sillä. Saavat siitä kirjallisuuspalkintoja jopa 2013. Kylläpä käy kateexi. Osa Mazneffin teoista on käytössä pedofilian opaskirjoina.

ellauri071.html on line 439: Vanessa kirja on nyt suomennettu. Mazneffin oppaat seurannee pian perässä. Se on ihan esinahattoman gigulin näkönenkin. Peuhaus tekee kaltaisexeen.

ellauri071.html on line 441: Sateenkaarinotkon S. 948. noitatyttö Emätin-Geeli muka "laukeaa" laittamatta edes sormia liipasimelle, vaan kun se ajattelee tota vanhaa Tshitshikov-ukkelia. Älä unta nää Nipsutin. Hemmetti nää sedät on sit vitun ällöjä. Nyt taas näyttää uskottavalta että Tompalla oli joku neekeriottoveli Katkero jolle se oli katkera kun äiti tykkäs siitä enemmän. Ylläri.

ellauri071.html on line 455: Ja lisää arkkeja kikkeleitä: Luonnonriistokeskus myönsi kahdet genosidiluvat 4 hengen susiperheiden ottamisexi hengiltä pohjoiskarjalassa ja pohjoispohjanmaalla. Tappavat kuin kiinalaiset koko suvun kerralla, etteivät jää pyörimään kostomielessä. Kuolemalla rangaistavaa häiriökäyttäytymistä oli toistuvat pihakäynnit ja koiravahingot. Suomen susikannalle 8/250 eli 3% kuolleisuus. Pandemia jää toisexi. Oisko aika kehittää ihmisrokote. Toivottavasti joku hätäpäissä kyhätyistä koronarokotteista on tepsivä. Taas ruiske punatautiin niinkun viime sodissa.

ellauri071.html on line 460:   Tomppeli on varmasti saanut äidiltä vizaa paljaalle pyllylle vähän liian isona. Noi hissi-raketti -symboliikat on aika selviä, miljoonat valkopukuiset siittiöt tungexii kokoontumisaulassa päästäxeen uimaradalle kuin Woodyn elokuvissa. Alaikäisten poikien pyllistelyä nahkahousuissa, "Lederhoseners" (mautonta kulttuurista appropriointia), Nipsun kullin päähän kiinnitetty kulkunen alkaa kilistä. Näkyjä äidin koivunvizasta läjähtämässä päin alastonta pyllyä, pohkeita, jalkateriä ja reisiä kazottuna hameen alta ylöspäin. Voi tuota Nipsua! Lapsuudenmuistoja! Herttasta! On se liikuttava! Se on lapsi joka inhoaa äidin pelmeniä. Nipsun kotiolot on varmaan olleet aika vääristyneet. Taisin olla oikeassa että tässä vikassa luvussa alkaa selvitä mikä oikein on mitäkin, ja mikä Nipsua mahtaa oikeasti vaivata.

ellauri071.html on line 462:   Ei pieni S&M ole koskaan tehnyt pahaa kenellekään Ludwig. Kuka niin on sanonut? Sigmund Freud. Mikäli S&M saataisiin voimaan perhetasolla, liskovaltio lepsahtaisi kuin impotentin muna. Tätäkin typerää aivopierua on jenkit pohtineet oikein ozat rypyssä. Sadoanarkismia. Antifaa. Tämän ei Ylväät Pojat suin surminkaan tahdo yleistyvän. Dog bless Americaa siltä taudilta. 

ellauri071.html on line 464:   No jotain seliseliä on tässä sivulla 953, että Slothrop onkin vaan jonkinlainen vertauskuva, et "tää meidän aikamme" on hajallaan niinkuin Tyronen tapahtumakortit muumipelissä, six tässä kirjassakaan ei ole päätä, vaikka on sanomattomasti häntiä.

ellauri071.html on line 466:   Ja sit juttu kiertyy taas takaisin Pynchoniin izeensä: Sen kortit on jaettu pöytän kelttiläiseen tapaan AE Waiten ehdottamassa järjestyxessä, mutta ne ovat määräaikaisen määrimiehen ja huumeilevan tomppelin kortteja, viittaavat vain pitkään ja laahustavaan tulevaisuuteen ja keskinkertaisuuteen (ei ainoastaan hänen elämässään, vaan myös hänen kronikoizijoissaan kuten Harold Bloomissa, heh, tai el Laurissa), ei selväpiirteiseen onneen sen enempää kuin katarttiseen katastrofiinkaan. Mut ei Pynchon sentään hirttäytynyt niinkuin Foster Wallace, ei siitä ollut miestä siihenkään. Kyllä mäkin kerran haaveilin Kymijoen sillalta alasajosta ja Söderkullan kallioihin törmäämisestä vanhalla mannepirssillä jossa lämmitys ei toiminut, mutta haaveexi vaan sekin jäi.

ellauri071.html on line 468:   Pynchon sanoo olevansa sexuaalisesti rakastunut omaansa ja lajin kuolemaan. On se outo hyypiö. Varhaiset amerikkalaiset kuten Wilt Whatman oli omalla tavallaan kiehtova yhdistelmä karkeaa runoilijaa, rujoa näkijää ja ilmihomoa. Wuxtry! huusi John Workman lehtipoikana Punainen Sulka-sarjan rags to riches poikakirjassa. Nykyisissä lehdissä ei ole etusivun uutisia, vaan kokosivun mainos. Tää sixkun ei ole enää lehtipoikia. Hoblassa toisella sivulla on myös mainos ja muutama värikoodattu klikkiozikko. Niitä ei voi ikävä kyllä klikata, tai voi mutta mitään ei tapahdu. On selattava asianomaiselle sivulle. 

ellauri071.html on line 470: Charlie Noble is the smoke stack on a ship´s galley.

ellauri071.html on line 471: Around 1850, a British merchant service captain, Charles Noble, upon discovering that the stack of his ship´s galley was made of copper, ordered that it be kept bright. From then onwards the ship´s crew then started referring to the galley smokestack as the "Charlie Noble". 

ellauri071.html on line 475: Keittäjänä ja pyykkärinä toiminut Mallon tartutti lavantaudin ainakin 53 ihmiseen, joista 3 kuoli tartuntaan. Mallon eristettiin North Brother Islandilla sijaitsevaan sairaalaan vuosiksi 1907–1910, mutta hänet vapautettiin Mallonin luvattua hankkia jonkin muun kuin keittäjän työn. Vapauttamisensa jälkeen Mallon toimi jonkin aikaa muun muassa pyykkärinä, mutta palasi paremmin palkattuun entiseen ammattiinsa. Hänet määrättiin vuonna 1915 uudelleen eristettäväksi North Brother Islandille, ja eristys jatkui hänen kuolemaansa vuonna 1938 saakka.

ellauri071.html on line 484: Nyt ollaan jo ihan loppukärhämissä. Dillinger on pynchonista joku vapaussankari, kai kun se ryösti pankkeja. Maxaa niille samalla mitalla. Se ammuttiin elokuvateatterin ovelle. "Elämän tarkoitus on omituinen kuolema." Nojju, sanois Pirkko tästä. Ehkä sinusta, ei minusta. 

ellauri071.html on line 489: Waldmeister soll als Mittel gegen dämonische Kräfte verwendet worden sein. In Posen wurde Kühen, die nicht fressen wollten, Waldmeister mit etwas Salz gegeben. Hexen ließen sich angeblich durch eine Mischung von Waldmeister, Johanniskraut und Härtz Bilgen (Mentha pulegium) vertreiben.

ellauri071.html on line 494: Für den heute am weitesten verbreiteten deutschen Trivialnamen Waldmeister gibt es verschiedene Erklärungsvorschläge: Er wird gedeutet als ‚Meister des Waldes‘, also die erste und wichtigste Pflanze im Wald, oder auch im Sinne einer „im Walde wachsenden Pflanze mit meisterhafter Heilkraft“. Inhaltlich ähnlich sind die Trivialnamen im Serbischen, wo der Waldmeister prvenac (‚Erstling‘, ‚Anführer‘) genannt wird, im Französischen, wo man ihn reine des bois (‚Königin der Wälder‘) nennt, und in der lateinischen Bezeichnung matrisylva (‚Waldmutter‘). Eine andere Vermutung ist, dass Waldmeister aus der Bezeichnung Wald-Mösch(en) oder -Meiserich entstellt sei, die entweder auf eine niederdeutsche Ableitung zu mos (‚Moos‘) oder wie das französische (petit) muguet auf spätlateinisch muscus (‚Moschus‘) zurückgeführt wird, oder aus dem Namen Waldmeier; Meier ist dabei die deutschsprachige Bezeichnung für die Gattung Asperula, der der Waldmeister früher als Asperula odorata zugeordnet wurde. Der Begriff Meier wird wiederum als Variante der Pflanzenbezeichnung Miere verstanden, die seit dem 15. Jahrhundert als myer bekannt ist. Außerdem wird der Name auch über eine hypothetische mittellateinische Form herba Walteri Magistri, die als Waltermeister ins Deutsche übertragen worden sein soll, mit den im 13. Jahrhundert belegten Bezeichnungen mittelenglisch herbe wauter und mittellateinisch herba Walteri in Verbindung gebracht.

ellauri071.html on line 499: Puutarhoissa tuoksumataraa käytetään maanpeitekasvina. Sitä on käytetty tuoksunsa vuoksi myös liinavaatekaappien hajusteena ja tuholaisten karkotteena. Keski-Euroopassa tuoksumataralla maustetaan hyytelöitä ja juomia, etenkin viiniboolia. Kasville tuoksun antava kumariini on suurina määrinä nautittuna myrkyllistä.

ellauri071.html on line 502: Kumariinia esiintyy erittäin monissa kasveissa ja niiden haihtuvissa öljyissä. Kumariinia sisältäviä kasveja ovat esimerkiksi kassiakaneli, tuoksusimake, liperi, tuoksumatara, veikselinkirsikka ja tonkapapu. Sitä kutsutaan myös tonkakamferiksi. Kanelissa kumariinia on yleensä 2–3 painopromillea, mutta enimmillään sitä voi olla jopa 6–7 promillea. Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa sekä semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

ellauri071.html on line 507: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on todennut kumariinin olevan maksalle myrkyllinen aine (hepatotoksinen) ja suosittelee kumariinille siedettävän päiväsaannin rajaksi 0,1 mg ruumiin painokiloa kohden vuorokaudessa. Kanelin säännöllinen käyttö ei siksi ole suositeltavaa, sillä lapsille pienetkin annokset voivat olla haitaksi. Harvinainen ja kalliimpi ceyloninkaneli (Cinnamomum zeylanicum) sisältää kumariinia huomattavasti vähemmän.

ellauri071.html on line 508: Kumariinia käytetään miellyttävän tuoksunsa vuoksi hedelmäesanssien valmistukseen ja hajuaineena. Kumariini antaa maun puolalaiselle Żubrówka-yrttivodkalle, jonka maku tulee pullossa olevasta lännenmaarianheinän korresta.

ellauri071.html on line 517: Mingeborough, MA on Nipsun kotikaupunki Springfield. Minge on väännös italian rumasta sanasta minchia, eli mertsu. Se on 1 Nipsun avainsanoja, ellei ihan ykkönen.

ellauri071.html on line 520:   Tässä vaiheessa on käynyt selväxi et koko Vyöhyke on nyt jenkeissä. Nipsun oidipaalinen ongelma ei olekaan tuomizeva isähahmo, vaan pikemminkin päinvastoin että rakas äiti on miehistynyt vanha rahamassi, ja iskä vaan vinkuu jossain taustalla. Bow tie daddy don't you blow you top / cause you think you're getting too old, lauloi Borat-wiixinen Frank Zappa mun summanmutikassa ostamalla levyllä. Raketti ja Torni (h.k.) edustavat myös kikkeliä, niinkuin kaikki vähänkin sikaaria muistuttavat esineet tässä kirjassa.  

ellauri071.html on line 527:     Kabbala on joskus varhaiskeskiajalla kehitetty jutkumystiikka. Filosofisista koulukunnista eniten kabbalaan on vaikuttanut uusplatonismi. Näiden kahden opin kirjoituksia vertailtaessa ei voi olla huomaamatta niitä samankaltaisuuksia, jotka vallitsevat kummankin opin käsityksissä alkuykseydestä (Εν / כתר), siitä emanoituvasta ideoiden maailmasta (Νους / חכמה), joka toimii kaiken olevan pohjapiirustuksena ja kabbalassa varsinkin 'kirjoittamattomana Toorana', jolta Jumala kysyi neuvoa maailmaa luodessaan, sekä ideoiden maailmasta emanoituvasta sielujen tyyssijasta (Ψυχή / בינה). Juutalaisista neoplatonisteista varhaisiin kabbalisteihin ovat vaikuttaneet ainakin Šalomo Ibn Gabirol (n. 1021–1058) sekä Barcelonassa syntynyt ja Narbonnessa kuollut Abraham bar Ḥijja (1070-1136/45), jonka ajatuksia on lainattu jopa sanatarkasti Bahirissa — vanhimmassa kabbalistisessa teoksessa (Gershom Scholem: Origins of the Kabbalah). Kabbalasta voimakkaasti vaikutteita saaneista suuntauksista mainittakoon šabbateismi sekä itä-eurooppalainen hasidismi.

ellauri071.html on line 529:     Sefirot (hepr. ‏סְפִירוֹת‎, yks. סְפִירָה, sefira) on osa elämän puuta juutalaisessa mystiikassa eli kabbalassa. Elämän puu on eräänlainen kosmologia, tapa jäsentää maailmankaikkeutta. Sitä käytetään Jumalan ja luomisen ymmärtämiseen. Elämän puu koostuu kymmenestä sefirasta, jotka on yhdistetty 22 polulla. Näyttää joltain tyhmältä pelilaudalta. Jonkinlainen ihmishamo sekin on, huono kehonkuva.

ellauri071.html on line 533:     Ja jutkut toi ne vuorostaan Babylonin koppihoidon päätyttyä assyrialaisilta peräpuolen vankitaskussa, jos Simo Parpolaan on luottamista. Mutta luottaisitko heppuun joka on kääntänyt sumerixi Elvis Presleyn Blue Suede Shoes, Pirjo Kukkosen parhaan kaverin Tri Emmondtin esittämänä? Minä en, pitemmälle kuin jaxaisin sen heittää.  

ellauri071.html on line 552:     Netzach ja Hod yhdessä on kuin hyvä ja paha poliisi: tää sattuu muhun enemmän kuin suhun. Iskä ja/tai äiti oza rypyssä paljaan pyllyn ääressä hiusharja kädessä. Poika rukoilee, mutta saa anteexi vasta kun harja on läiskynyt. Sitten on aika nyökytellä ja nöyrtyä. Netzach on se harja, Hod on rangaistuxen aikaansaama sisäistetty herruus, arvovalta kauniimmalla nimellä. 

ellauri071.html on line 556:     Yesod on tämmönen välittäjä, joka ruiskauttaa jumalan voiman johkin perseeseen. Niinpä Yesod liittyy sukupuolielimeen (tietysti miehiseen). Malkuth alhaalla on se naispuolinen perse. Kristityt liittää Yesodin pyhän kolminaisuuden kolmanteen jäseneen, siihen kondominnäköiseen. Sehän se Mariankin pani paxuxi. (I´m not the father, sanovat isä & poika viattoman näköisinä kuorossa.)

ellauri071.html on line 562: The Qliphoth are the unbalanced force of a particular sephirah. The Qliphoth of Netzach is called ‘Gharab’ or ‘Areb-Zereq’ which can be translated either as ‘The Corrosive Ones’ (german, ‘Die Zersetzer’) or as ‘The Ravens of Death’.

ellauri071.html on line 565: The Qliphoth of Hod, similarly is founded on the idea of a radiating object: our eyes are blinded and cannot look behind the radiating surface. Unauthentic brilliance can be understood as the beginning of illusion and deceit. In the realm of the mind the shadow of Hod therefore is represented by the lie, artfulness or beguilement. At the same time the demon of Hod correlates to the ideas of fickleness, hesitation and lack of determination - the negative fluctuations of our mind. The Qliphoth of Hod is called ‘Samael‘ which can be translated as ‘The Deceitful Ones‘ (german, ‘Die Täuscher’, kr. diabolos) or ‘Poison of God’ (german, ‘Das Gift Gottes’).   

ellauri071.html on line 569: In Arthur Edward Waite´s version of The Holy Kabbalah (255), Samael is described as the "severity of God", and is listed as fifth of the archangel of the world of Briah. Samael is said to have taken Lilith as his bride after she left Adam. According to Zoharistic cabala Samael was also mated with Eisheth Zenunim, Na´amah, and Agrat Bat Mahlat — all angels of sacred prostitution. Tää ei nyt ehkä mennyt ihan oikein Arttu perkele.     

ellauri071.html on line 571:       Yesodin vastustaja on Gamaliel, joka tietysti on jotain gamalaa sexitörkeilyä. Ihan McGarmivaa. 1 kuva kertoo enemmän siitä kuin 1000 sanaa.

ellauri071.html on line 580:     Jehovistit: Aatamilla OLI ekax tollanen 'eka Eeva', mutta se kylästy siihen, ja six sen vanha kamu jumala teki sille toisen paremman, 'tokan Eevan'.

ellauri071.html on line 582:     Papistit: Aatami oli alux androgyyni, ja jumala sit kaivo ton anuspuolen esiin Aatamin mahalaukusta. (Genesis Rabbah 8:1, Leviticus Rabbah 14:1).

ellauri071.html on line 585: Toi 'ekan Eevan' hahmo liittyi Lilithiin vasta keskiajalla. Se voi tulla Sumerien naarasvampyyreistä joiden nimi oli osuvasti 'Lillu' tai sitten baabelin sukkubeista nimeltä 'Lilli'. (Hehe, sehän on pikku-Matin Jillin lempinimiä. Se tarkoitti myös pissaa Pylkkästen lastenkielessä. Taisi tulla kiinankielestä.) Joku Ben Siira (c. 800s to 900s) yhdisti Lilithin sit tohon Eeva ykköseen. Ben Siiran aapiskirjassa Lilith oli Aatamin eka vaimo, mut ne riiteli yhtenään. Niil oli eri kanta sexiin: Aatami halus olla aina päälläpäin mut niin halus Lilithkin. Kun asiasta ei tullut sopua, Lilith päätti lentää tiehensä. Se lausui jumalan nimen turhaan (Jehovah! Jehovah! Jehovah! kuten kivitettävä mies Life of Brianissa) ja lensi ilmaan. Aatami jäi yxixensä yskiskelemään. Jumala lähetti 3 enkeliä hakemaan Lilithin takasin. Mut ei ne pydenneet. Sit tehtiin kompromissi: Lilith sai jäädä, ja se lupas jättää rauhaan vastasyntyneet joilla on noiden kolmen epäonnistuneen enkelin nimet kaulassa. Lilithille annettin lupa sairastuttaa poikavauvoja 8 päivän vanhoixi ja tyttövauvoja, no, sori vaan, 12 päivän ikään.

ellauri071.html on line 600:   Nipsu maxelee velkoja lapsuuden ja nuoruuden Marvel-superhahmoille. Ne on tehneet miljoonille amerikkalaisille arvaamatonta vahinkoa. Six niiden kirjatkin on näin paskoja.

ellauri071.html on line 602:   Poinzman saa kuin saakin ilmeisesti jälkipeleissä noobelin. Se puhuu steriilisti vaan Syystä ja Seurauxesta (h.k.) eikä Jumalasta (h.k.) - hänen mineraalikäytävänsä eivät hohtele. Nymphenburgin linnaan viitataan ja haahuilevaan filmiin Viime vuonna Marienbadissa. Sälää, sälää galore. Tässä vaiheessa nää "aliluvut" on jo aivan juosten kustuja.

ellauri071.html on line 604: Herää, havahdu. Kaikki on hyvin, Garfield. Eikai vaan JK Rowlings nussinut Härrin loppusanoja tästä kirjasta (s. 974)? Vaikea uskoa. Sitäpaizi noitahan nyt hokee jokaikinen jenkkisaippua. Oletko kunnossa? Kaikki on hyvin, I promise. 

ellauri071.html on line 606:   Ilmeisesti tän loppuveivauxen ideana on, et Weissmanin viimeinen roketti osuukin Los Angelesiin. Kyydissä Nipsun hienoin avatar, läskiperseinen kissa Karvinen. Mikä toi on olevinaan: Luftklage klar? Ei se tarkoita midiä. Luftlage? Luftklappe? Höh. Jos se onkin Nipen nyrjähtänyt sanakirjakäännös: Klage <- charge -> Ladung s. 978. Tai size on joku hieno viittaus Reikärauta Rene Rilkeen.

ellauri071.html on line 608: Mixhän tää kullin purkautuminen siihen tai toiseen onkaloon on Nipsulle niin täynnä pyhiä merkityxiä? No kääntäen, ehkä se todistaa mihin asti pyhistelyllä pystyy pääsemään. Syvälle Anuxeen. (H.K.)  En kyllä tajua miten kukaan voi kiihottua noin kovasti jostain roketista. Mut se on amerikkalaisilla ihan iholla. Mitä helvatin rakkautta se nyt on että lähettää katamiittinsa raketilla pelkälle menomatkalle kuin Laika-koiran? Nipsun pää vaatisi vakavaa remonttia. Mutta se lienee myöhäistä, äijä on jo 83. Joku roketti sais pudota se harvahapsiseen päähän. 

ellauri071.html on line 614:       Till the Light hath brought the Towers low	Jahka Valo on tornit rymäyttänyt

ellauri071.html on line 615:       Find the last poor Preterite one . . .		Löydä vika ressu jolle tehtiin Ohari ...

ellauri071.html on line 624:     Tähän se vihdoinkin loppui. Mitähän toikin "virsi" tahtoo sanoa? Eipä se nyt kovin selvä ole. Ketä noi on noi sammuneet razastajat, onxne hyvixiä vai pahixia? Donald Trump ois halunnut oman naamansa sinne kallioseinään presidenttien naamariviin jonnekin Dakotaan. Dakotat ei halunnu. Sinne Dakotaan Shlotrop joutui huuliharpunhakumatkalla vessanpöntöstä (kertoo Tiina Käkelä, alla). Taisit Mexicoon. Se parhaiten nauraa joka nauraa viimexi. Mua ei Nipsu kyllä naurattanut, muistaaxeni kertaakaan. 

ellauri071.html on line 643:   Ihan hyvä pointti kirjallisuustieteen dosentilla Tiina Käkelällä-Puumalalla. Tohon James Woodin kritiikkiin "hysteerisestä realismista" pitää ehkä perehtyä lähemmin. Zadie Smith, Don DeLillo, Salman Rushdie ja David Foster Wallace mainitaan esimerkkeinä. Ja onhan siinäkin perää että tämmöisiä liimauxista pursuavia kirjoja tehtiin Menippoxen aikana, ja onhan Rabelaiskin hyvin samantapainen. Sitonse tshekki Hasekin sotaromaani (Svejk etc), josta en tykännyt. Ize asiassa en mä ole tykännyt näistä muistakaan. Mä en ilmeisesti ole mikään hysteerinen realismifän, en siedä karnevalismia. Se on liian hulvatonta pikku minulle. Siitä innostuvat on jotenkin salanazeja.

ellauri071.html on line 645:   Ja sekin on oikeaan osunut havainto, että Tompan sexillä ei ole tekemistä läheisyyden, rakkauden, lihan ilojen tai lisääntymisenkään kanssa. Se on vaan alistamista, alistumista, kuolemanpelkoa ja viettiä, izeen ja toisiin kohdistuvia fantasioja. Juurikin näin.

ellauri072.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri072.html on line 34: Vastenmielisten miesten lyhyitä haastatteluja
Valivalia

ellauri072.html on line 41: Kansikuvan bühlainia mä luen välipalana ennenkuin lähden ähräämään Taavin tiiliskiveä. Tää tuntuu ihan mukavalta vaihtelulta edelliseen hysteeriseen realismiin. Taavi (s. 1962) vaikuttaa kiinnostuvan ihmisistä, siinä missä Tomppa (s. 1937) näytti epäkypsältä, hipahtavalta jenkkiteiniltä joka nauraa kippurassa typerille vaahtokumikikkeleille ja ruokasodalle. 

ellauri072.html on line 43:       Taavin niminovelli puhuu nimenomaan miehistä. Muissa novelleissa on naisiakin. Sen ihmiset on kyllä eri muotopuolia. Kirja on täynnä erilaisia narsisteja ja psykopaatteja. Se on kuin jonkinlainen ihmissudenpentujen käsikirja. Hupaisasti kyllä, nytkun mulla on yli 70 albumia ja lähes puolitoistasataa paasausta, monet jutut alkaa toistua. Onko ihmiselon koko ihanuus ja kurjuus jo vähintään kertaalleen mulla mukana? Esim. keski-iässä izemurhan tehneet epäonnistuneet narsistit (ks. Suikkasia ohessa), tai algolagniasta eli SM:stä innostuneet kuikelot (esim Swinburne, Pynchon ja nyt sitten Wallase).        

ellauri072.html on line 47: Wallabyja näin yhdellä syrjäisellä tilalla jossain Queenslandissa. Ne oli söpöjä pikku kenguruja, liksom kosedjur. Ostin sieltä omaelämäkerrallisen kirjan jossa yx Australiaan mamuttanut hemmo kertoi miten se kaatoi Queenslandin viidakoissa kymmenittäin jättipuita. Raivas viidakosta puupeltoa. Wallabyt hyppi hädissään kuin kaniinit. Tänään syödään muuten jauhelihasta tehtyä mukailtua jänistä. Elleivät vieraat sitten jänistä. 

ellauri072.html on line 54: Goodreadista löytyi seurraava luettelo izemurharouvista ja herroista. Huom. Benjamin, Hitler, Cato, Petronius ja Seneca teki vastentahtoisesti suikin pakotettuna.  Ei lasketa. Koestler oli unkarilainen ex-commie takinkääntäjä siionistilänkkäri joka teki n:nnen vaimon kaa Klasu-Ebba tuplaseppukun. Lie ollut paska kirjailijakin. Suuri osa näistä on tuiki tuntemattomia. Varmaan jouti mennäkin. Bourdain oli tv-kokki joka hirtti izensä. Paloi joku keitos pohjaan kai. Kosinski oli ehkä huijari. Herrndorf on Wikipediassa tituleerattu vaan "tekijäxi" ja oli kuolemassa aivosyöpään muutenkin. Eli taulukkona näin:

ellauri072.html on line 65: 
ellauri072.html on line 66: 
ellauri072.html on line 74: 
ellauri072.html on line 124: Lisää materiaalia tähän luetteloon voi löytyä han_tehneist%C3%A4">Uikipediasta, joskin siinä mainitut julkkixet on pääasiassa jotain aivan mitättömiä turhixia.

ellauri072.html on line 126: hatterton.jpg/1024px-Chatterton.jpg" width="40%" />

ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi hagen">Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.

ellauri072.html on line 135:     Heinrich von Kleist stand als Außenseiter im literarischen Leben seiner Zeit, jenseits der etablierten Lager und der Literaturepochen der Weimarer Klassik und der Romantik. Bekannt ist er vor allem für das historische Ritterschauspiel Das Käthchen von Heilbronn, seine Lustspiele Der zerbrochne Krug und Amphitryon, das Trauerspiel Penthesilea sowie für seine Novellen Michael Kohlhaas und Die Marquise von O....

ellauri072.html on line 139:   Thomas Mann oli siitä innostunut, sanoi sitä ihan hulluxi. (Nää sisäpiirin tiedot tulee ro-ro-ro kustantamon takakannettomasta pokkarista Rowohlts indiskrete Liste, joka löytyi kirjastomme poistohyllystä.) Sellainen siis oli Bernd von Kleist.

ellauri072.html on line 145:       No More Games. No More Bombs. No More Walking. No More Fun. No More Swimming. 67. That is 17 years past 50. 17 more than I needed or wanted. Boring. I am always bitchy. No Fun – for anybody. 67. You are getting Greedy. Act your old age. Relax – This won’t hurt.

ellauri072.html on line 151: John O'Brien (s. 1960) kirjotti  vaan 1 kirjan ja ampui izensä. Se kirja oli sen izemurhaviesti sanoi isä. Semmosta kovaxikeitettyä. 

ellauri072.html on line 156: Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti pari kertaa itsemurhaa ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana. Kuolinsyy oli barbituraattien yliannostus. 

ellauri072.html on line 160: It was an episode in Frost’s life that occurred in 1894, when he was 20. He desperately wanted to fuck his high school girlfriend, Elinor White, pressuring her to quit St. Lawrence University as he had Dartmouth. She refused.

ellauri072.html on line 162: Frost calculated that the best way to win her over was to present her with a volume of his first poems. He put them together in a pamphlet, had them printed on fine paper and bound in leather with gold print. When he got to the front door of her boarding house in Canton, New York, Hart said, “She basically shut the door in his face.”

ellauri072.html on line 168: Frost boarded a steamship from New York to Norfolk, and walked into the Great Dismal Swamp where, Hart maintained, he planned to commit suicide in the woods by a canal. Some biographers have scoffed at the idea that Frost wanted to “throw… [his] life away” in the swamp.

ellauri072.html on line 170: “But that’s what he said when he was candid in interviews,” Hart said, “that he wanted to put an end to his life in the Great Dismal Swamp. He went in with his street clothes, a little satchel, no food or gear. He was rescued by a couple of guys in a boat who were going down the canal [to pick up some duck hunters].”

ellauri072.html on line 176: Hart doesn’t understand why other biographers seem averse to broaching the subject. He points to the fact that Frost’s son, Carol, committed suicide, that depression and schizophrenia ran through the family, and that some of Frost’s poems express a death-wish.

ellauri072.html on line 178: “A lot of biographers didn’t want to go into that subject,” Hart said, shrugging. “Maybe they thought they would turn away readers.”  

ellauri072.html on line 183: Elokuussa 2020 paljastui, että kuvafoorumi 8kun ent 8chan ja vielä entisempi 4chan  ja Q-nimimerkin viestit listaava QMAP-sivusto toimivat samasta kanadalaisesta IP-osoitteesta. 8kunin omistaa Filippiineillä asuva Jim Watkins, joka osti 8kunin edeltäjän 8chanin sen perustajalta Frederick Brennanilta vuonna 2016. Brennan itse uskoo Watkinsin ainakin pystyvän esiintymään Q-nimimerkkinä, mutta ei usko Watkinsin olevan kyseinen henkilö. Nimimerkki on toistuvasti ilmoittanut, että 8chan/8kun tulee olemaan tämän ainoa kommunikaatiokanava, joten Brennan on salaliittoteorian vastustajana pyrkinyt pakottamaan Watkinsia sulkemaan sivuston. Where we go one we go all. Me ollaan Ryhmä Hau, muskettikoiria. Guanon-lippis MAGA-lippixen päällä kuin Koppiaismäellä. Takaistuimella väärennettyjä äänestyslippuja.

ellauri072.html on line 192:       Närgångna samtal om sexuella preferenser, frestelser och onani. Led oss inte till onani, åtminstone, frigör oss från biskopsfingrar. Den 70-årige ärkebiskopen Alberto Taveira Corrêa i staden Bethlehem i delstaten Paraiso ska ha invaggat sina offer i falsk trygghet för at sedan utsätta dem för sexuella övergrepp. Det är det här som heter grooming i yrkesjargongen.

ellauri072.html on line 194: 	En av offren var bara (?) 15 år, när det började hemma hos ärkebiskopen. När ärkebiskopen tog honom på könsorganen fick han höra att det var normalt, "sådant som man gör" i kretsarna (vilken krets var det nu hos Dante? Den sjunde, jfr Intermezzo.)

ellauri072.html on line 198:       Eleven! Please repeat that. Beatrice does not get it. Dante and Vergilius get quite pissed.

ellauri072.html on line 204:       The problems of Dante's treatment of the punishment of homosexuals in Hell and of his more surprising salvation of still other (unnamed) homosexuals in Purgatory have had two recent responses that restore a central fact: cantos 15 and 16 of Inferno and canto 26 of Purgatorio are in fact concerned with this issue. Boswell's pages insisting on the identity of the sexual sin punished in Inf. 15-16 and the lust repented on the seventh terrace {"Dante and the Sodomites," 65-67} are convincing. "Soddoma" is used clearly to identify homosexual activity in Purg. 26 (vv. 40 and 79) and thus makes clear its meaning in Inf. 11.50 and therefore the nature of the sin encountered in Inf. 15 and 16. 

ellauri072.html on line 206:       What has gone mainly unnoticed in the various discussions of the problem is something that has puzzled me for some time. Why does Dante treat the homosexual Florentines in Inf. 16 with greater respect than any other infernal figures except those in Limbo? I do not have an answer to that question, but would like to bring it forward. Let me begin with Purg. 26. We have probably not been surprised enough at Dante's insistence that roughly half of those who sinned in lust, repented, and were saved (and are now on their way to that salvation) were homosexual. It would have been easy for him to have left the homosexuals out of Purgatory, and it is hard to imagine an early (or a later) commentator who would have objected to the omission, especially since, in Hell, homosexuality is treated, not as a sin of the flesh, but as one of violence against nature. However, for a unique instance of a commentator who is aware of Dante's unusual gesture see Trifon Gabriele on Inf. 15.46: "Non e' dubbio che 'l Poeta vuol applaudere a questo vitio quanto egli puo'. Puopa hyvinkin. Ecco, gli fa parlare di belle cose e gli fa tutti grand'uomini nelle lettere e nell'arme e nella religione, e finalmente non e' peccato ne l'Inferno o Purgatorio che egli men danni con le parole sue che questo; anzi lo polisce quanto puo' con suoi versi".

ellauri072.html on line 208:       This surprising, even shockingly "liberal" view of homosexual love as being the counterpart of the heterosexual kind should cause more notice than it generally does; perhaps even greater surprise should attend the extraordinarily generous gestures made toward the three Florentine homosexual politicians, Iacopo Rusticucci, Guido Guerra, and Tegghiaio Aldobrandi, whom we encounter in Inf. 16. They are presented as being among the most admirable figures in Hell. Let us examine the scene briefly. Virgil, who so often warns Dante when the latter begins to admire or become sympathetic (or overly concerned with) the damned, here is urgent in his approbation of these three sinners: "a costor si vuole esser cortese." This is the only time in Hell in which cortesia is mentioned as a fitting response to the damned except for Beatrice's and Dante's use of "cortese" for Virgil (Inf. 2.58, 2.134). The following tercet only emphasizes the guide's appreciation of their worthiness.

ellauri072.html on line 209:       Nowhere else in Hell, after Limbo, do we hear such affection expressed for damned souls. And, given the fact that these are sodomites, Dante's desire to embrace them has a strange reverberation.

ellauri072.html on line 210:       Dante's answer to their expressed fear that their living fellow-citizen will despise them for being tortured here (28-29) is intense and affectionate: "Non dispetto, ma doglia / la vostra condizion dentro mi fisse, / tanta che tardi tutta si dispoglia...," when he learned from Virgil that men such as they were coming.

ellauri072.html on line 211: This is the only place in Hell that a group of sinners speaks courteously to Dante in a single voice ("rispuoser tutti" is the indication; again, the only similar moment occurs in Limbo -- 4.98 -- when the four poets give Dante their [unspoken?] greeting as one).

ellauri072.html on line 213:       Leaving Dante and Virgil, the sinners vanish so quickly that "Un amen" could not be uttered in so little time. That Dante should turn to the language of prayer for his comparison, notwithstanding the proverbial and popular origins of the phrase, probably also reflects on the esteem that he felt and continues to feel for the three Florentines. It is a rare thing in the Inferno to find a moment in which the pilgrim, the poet, and the guide are all in absolute agreement, and certainly with respect to the human worth of sinners. 

ellauri072.html on line 216: As we see in Inferno 15-16, in Hell Dante damns sodomites as sinners of violence against nature. Nonetheless, even in his Hell, where Dante does not go so far as to include homosexuals as unrepentant lustful in the second circle, he still desexualizes his treatment of sodomy. What do we learn from all this? Yet the fact that here, as in Purg. 26, he chooses to put homosexuals in a good light when there was no apparent compelling reason for him to do so surely should cause us to ask further questions about Dante's views concerning homosexuality. Varmaan se oli homo izekin, Beatrice or no Beatrice. Sixkai sille riitti vaan ulista siitä Beatricesta. Satis enim dictum erat de tam obscena et tam spurca materia.

ellauri072.html on line 219:   Mannen berättar vidare att han inte protesterade eftersom han (bögpiskopen) var en sådan auktoritet. Övergreppen blev allt mer regelbundna och aggressiva.  När han till sist "brast" och "grät", blev arkebiskopen rosenrasande. Han slog näven i bordet och skällde ut katamiten för at ha "brustit" och "gråtit" så tidigt. Han sade åt snubben att han skulle uppföra sig som en man och visa lite styrka. Men det gick inte längre, snoppen var tom. 

ellauri072.html on line 220:   Ärkebiskopen själv har förnekat anklagerserna tre gånger, som en sorts Petrus Klibbtass. Andra brasilianska biskopar stöder honom. Bara hämndlust, säger dom. Hämnd på lust, kan man kanske säja. 

ellauri072.html on line 230: Vuonna 1942 Frankl avioitui, mutta joutui saman vuoden syyskuussa juutalaisena keskitysleirille. Häntä pidettiin usealla keskitysleirillä, muun muassa Theresienstadtissa, Auschwitzissa ja Dachaussa, mutta hän selvisi hengissä kolmen vuoden leiriajan läpi.

ellauri072.html on line 248: - Eikö se nyt kuitenkin näytä toimivan juuri päinvastoin? Se johtaa kaikkea sitä mistä sen izensä sanotaan koostuvan, vastustaa sitä lähes kaikessa koko elämän ajan ja hallizee sitä kaikin tavoin, toisinaan kurittaen sitä ankarammin ja vaivojen avulla, esimerkixi urheilun ja lääkintätaidon alalla, toisinaan lempeämmin, puhutellen ruumiin haluja, kiihkoja ja pelkoja uhkaavaan tai varoittavaan sävyyn, niinkuin ize olisi vieras kaikelle tälle. Näin Homeroskin esittää asian Odysseiassa, kun hän sanoo Odysseuxesta:

ellauri072.html on line 251: Rintaans' urho jo löi, sydämelleen hilliten haastoi:	στῆθος δὲ πλήξας κραδίην ἠνίπαπε μύθῳ·

ellauri072.html on line 256: - Vai arveletko hänen tätä sepittäessään ajatelleen, että sielu on harmoniaa, jota ruumiin halut, kiihkot ja pelot ohjailevat? Eikö päinvastoin, että sielu ohjaa ja hallizee näitä ja että ne se on jotkin paljon jumalallisempaa kuin harmonia?

ellauri072.html on line 259: Tää on lättänenä Platonilta aika vetelää argumentointia. Harmonia-analogia ei implikoi että sielu on justiinsa sama kuin harmonia, riittää että se on korkeasti järjestyneen materian eräänlainen järjestys, joka häipyy kuin pieru saharaan kun se materia hajoaa. Tämmöstä onnetonta ex analogia päättelyä löytyy Platonilta roppakaupalla. Eise kyllä ollut mikään neropatti. Muze olikin oikeistofasisti.

ellauri072.html on line 266: Kreikankielinen logos-sana tarkoittaa tarkoitusta, merkitystä, mieltä ja järkeä. Logoterapia ei liity mitenkään New Age-liikkeeseen tai rajatietoon. Mutta ei se liity järkeenkään, se on ihan samanlaista hörhöä. 

ellauri072.html on line 268: Frankl joutui testaamaan oppinsa paikkansapitävyyden keskitysleirien kauhuissa toisen maailmansodan aikana. Hän esitti, että ihmisen perimmäinen tarve on kokea elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Tarkoituksen löytämisen kautta ihmisen on mahdollista löytää itsessään oleva potentiaali kestää lähes mitä tahansa elämässä vastaantulevaa. Kunhan vaan on lyijäri ja riittävästi vessapaprua. Ihmisellä ei ole aina vapautta valita eikä muuttaa olosuhteitaan, mutta hänellä on aina vapaus valita suhtautumisensa niihin. Ihminen on myös aina vapaa tekemään valintoja, joista hän on vastuussa. Sillä lailla voi viihtyäkin KZ-leirissä, kun on vapaus valita mille reijälle menee ruikelipaskalle. Jos menee väärälle, siitä saa sit vastata.

ellauri072.html on line 285:   Höh, kylmä pystyn ihan hyvin ajattelemaan izeäni esineenä. Mitä vanhemmaxi tulee ja ilmenee lisää näitä toiminnallisia vikoja, sitä helpompaa se on. Mutta ei siitä todellakaan seuraa, ettei mikään satu. Sehän on myös 1 toiminnallisuus. Sattuminen suojaa tätä ropottia kolhuilta. Ja se on ohjelmoitu varomaan sellaista. Niin rotatkin. Mix rotat sit on vähemmän pyhiä? Mix ne on esineitä? LOL, koska nää on meidän apinoiden reviirejä. 

ellauri072.html on line 295: 2 pahanhajuista pitkän linjan narkomaania MassAvilla vietti kylmää yötä yhdessä. (Tuttu paikka. Paizi tää oli ysäriä, justkun mä olin menossa niska kyyryssä Kasarminmäelle.) Toisella vakavasti sairaalla ei ollut edes takkia. Toinen jolla oli riisui sen ja levitti sitä molempien päälle ja koitti lämmittää sitä sairaampaa vielä pahemman hajuista. Joka vielä laattaa sen käsivarrelle. Pistari: kumpi jäi elolle? V. ei kumpikaan. Kaikkihan me kerran kuolemme.

ellauri072.html on line 299: Toi tollanen jeesustelija, holier tähän thou - I told you so - Y menköön helvettiin! Täytistäkö se X:n luona vielä norkoilee. Varmaan kuolaa sen vaimoa. Ällöttävä paska. Antaa vetää vaan. Ugh. Neanderthal on puhunut. Tää oli helppo. (Tähän osaan tuleva jatko-osa, jossa X skizoaa epämiellyttävästä appiukosta ei ole mikään MIT-etiikkatilanne, onpahan vaan tavallista karhun elämää. "Surevan vaimon silmät olivat kuin kaxi valtavaa sikaarin polttamaa jälkeä akryylihuovassa" - Bravo Wallu, hyvin vedetty!)

ellauri072.html on line 303: Joku köyhä äiti jolla on lapsia ikävän porhon kaa ei saa pitää niitä koska tää äijä haluu pitää ne ja uhkaa lopettaa lasten isot rahat jos se ei saa lapsia. Ei huoltajuutta, ei elinkorkoa, se sanoo kuin Lucky Luke. Äiti antaa perixi. Onxe hyvä äiti vai paha? Väärä kysymys. Onxe äijä paha? Raikuva ON. Onx Amerikka paha jossa tää on mahdollinen skenaario? Suoraa huutoa. Loppumattomia aplodeja seisaallaan. Tää oli helppo taas.

ellauri072.html on line 316: Käsite syntyi 1800-luvun lopulla. Sitä on käsitellyt kirjoituksissaan muun muassa André Antoine (1858-1943). Höpsis, sitä oli jo muinaisilla kreikkalaisilla esim Aristofaneella. Ehkä just tämmöisestä pelleilysyistä mä inhoon teatteria ja elokuvia. Kaikkea missä pitää olla "yleisö" jotta rahallista tulosta tulisi. Yleisö on peräaukosta.

ellauri072.html on line 318:   Tiedelehti tuuttaa: "Ihmiset lumoutuvat kexityistä tapahtumista esimerkixi sarjoissa, tietokonepeleissä, romaaneissa ja elokuvissa". Mä en. En jaxa fantasioita, en seikkailuja enkä juonenkäänteitä. En taida olla enää ihminen. Siitä olen vaan tosi iloinen. Ehkäpä aivoni ovat menneet overfitin puolelle, eivätkä enää ota vastaan randomeja syötteitä. Minusta on tullut ropotti. Marvin the manic depressive droid lihasta ja verestä. “My capacity for happiness, you could fit into a matchbox without taking out the matches first.” 

ellauri072.html on line 323: Kaxinkertainen (eikä "kahdenkertainen" sori vaan Wikipedia) kirjanpito on kirjanpitotapa, jossa jokaisen tapahtuman yhteydessä merkitään sekä mistä raha on otettu että minne se on laitettu.

ellauri072.html on line 325: Eri rahan käytön kohteita ja rahan lähteitä kutsutaan tileiksi. Tiliä voidaan havainnoillistaa niin sanotulla tiliristikolla, jossa tilin vasenta puolta kutsutaan nimellä debet ja oikeaa puolta nimellä kredit. Debet on ikkunan puolella. Debetiin merkitään aina rahan käyttö ja kreditiin vastaavan taloudellisen tapahtuman rahan lähde, jolloin rahan käytön summa on aina sama kuin rahan lähteenkin, jos kirjanpidossa ei ole tehty virheitä.

ellauri072.html on line 327: Kaxinkertaiseen kirjanpitoon kirjattava meno syntyy samalla hetkellä kun yrityksen tuotannontekijä otetaan vastaan. Esimerkiksi ravintolalle syntyy meno samalla hetkellä kun se vastaanottaa keittiöön vihanneslähetyksen. Vihanneslähetyksen maksaminen viikkoa myöhemmin ei enää synnytä menoa, se on rahoitustapahtuma.

ellauri072.html on line 331: Yxinkertaisessa kirjanpidossa liiketapahtuma kirjataan yhdelle tilille, kun taas kaxinkertaisessa kirjanpidossa liiketapahtuman kohdalle merkitään sekä rahan käyttö että rahan lähde ja tapahtuma siis kirjataan kahdelle tilille.

ellauri072.html on line 338:   Wallabyn(kin) tavaramerkki on jauhaminen. Se ottaa jonkun huolenaiheen ja sahaa sitä yhä tarkemmin yhä monisanaisemmmin ja yxityiskohtaisemmin samankeskisin kiekuroin. Siitä on tullut sille suorastaan maneeri. ÄLÄ JAUHA! tekee joskus tekee mieli kirjoittaa sivun reunaan kuten CEC Jammun iänikuiseen vapaussotapuheeseen Suomalaisella klubilla. No lakkasihan jauhamasta lopulta.

ellauri072.html on line 342: Wallu on tullut tunnetuxi alaviitteistä. Sinänsä ihan sama kuinka suurilla kirjaimilla texti on painettu, kunhan sen näkee lukea. Emmä ize asiassa tosta keekoilusta välitä, kuha luen vaan. Kai se yrittää kuulostaa jotenkin rehellisemmältä niissä jalkanuoteissa, eli se on just tommosta neljännen seinän läpi kurkistelua. 

ellauri072.html on line 345:   Wallin alaviitehärdelin läpi paistaa että sitä vaivaa suunnattomasti mitä sen lukijat ehkä ajattelee siitä. Se on paha merkki sekin. Se on luultavasti epäonnistunut narsisti. Ehkä sen vanhemmat ylisti sitä ylettömästi. Ylistämällä alisti. Kehui kuplixi sen keskinkertaista tennispeliä. 

ellauri072.html on line 347: Apropoo, Siddharthasta en muista juuri mitään. Se oli Jönsyn mielikirjoja.

ellauri072.html on line 348: Muistan vaan etten tykännyt. Jotain huuhaa jeesustelua kai sekin oli Hessen tuntien. Wikipediasta luin että Siddarthan heilan nimi oli Kamala. Olikohan se ize sitten Bideen oloinen. Tuskinpa.

ellauri072.html on line 353:     Vilka djur hatar Svenskfinland mest? HBL:s kulturchef Fredrik Sonck råkar av en slump vara förvillande lik en miljöhomofil. Och lite smygreligiös med, fast han inte medger det (lägg märke till skvallrande marknadstermer: bristfällig, oförtjänt, tilliit, förtjäna, nåd.)

ellauri072.html on line 355:       Jag är inte religiös, men jag står där vid skötbordet och gnolar på min dumma visa och barnet ler mot mig i sin bajsblöja och jag förstår att han skulle le mot mig nästan oavsett hur bristfällig jag var och jag inser att detta är oförtjänt, att denna gränslösa tillit är mer än någon människa kan förtjäna; att det som strömmar mot mig med stanken är det jag måste kalla nåd.

ellauri072.html on line 358:     Alltså de här är de 10 djuren som hatar Svenskfinland mest:

ellauri072.html on line 372: Näst i kön mördarsnigel, fiskmås, havstrut, silltrut, svan, Kanadagås, stadsduva, lodjur, björn, råtta, ekorrar; i synnerhet flygekorre, flugor av alla slag, alla djur i familjen gnagare, alla giftiga djur, alla blodsugande insekter, alla arter av fladdermöss, hornsimpa, kaja, pissmyror och alla närbesläktade arter, trollslända, snok, alla paddor, rådjur, hare, kanin; i synnerhet city-kanin, mårdhund, räv, alla djur som äter trädgårdsväxter, alla djur som förstör skördar, engelskspråkiga hönor, vildsvin, alla arter av spindlar, alla djur som Bryssel vill skydda, alla invandrade djur, maneter, hästmyror, husbock, silverfiskar, loppor, vägglöss, bladlöss, flatlöss, springmask, binnikemask, malar av alla slag samt eukaryota organismer utan fotosyntes i största allmänhet, med undantag för ätliga svampar och den sympatiska igelkotten.

ellauri072.html on line 374: Lars varnar om konspirationsteorier som holokaust och holodomor. Hans källor är sionistisk professor Timothy Snyder (Admiral Schneider! Jawoll! Klack (ouch)!) och homofil russofob judisk reporter Masha Gessen som ser ut som en AIDS patient. Masha är obinärisk och titulerar alla They. Det låter ju konspirationsteoretiskt som fan.

ellauri072.html on line 379:   Mikko Myrskylä on syntynyt 1978, se on siis 42-vuotias. Onko sillä perettä? Ehkä ei, kunse viuhuu ympäriinsä maailmalla kertomassa, kunka onnellista on lapsettoman elämä. Onkohan se ize homofiili? Ei-binaarinen henkilö? Sukupuoleton liukulukuko? Parta sillä ainakin on siivoton. Jotain inselimäistä sen pärstästä on lukevinaan. Toisaalta yhdessä valokuvassa näkyy jonkun muun aika paxut sääret sohvalla villasukissa, ja yxi lausunto antaa sivumennen ymmärtää että se on ize nuori eli vanha isukki. Anaaliaukon näköiset nörtit usein pääsee naimisiin vasta keräilyerissä. 

ellauri072.html on line 383: Lähes kaikissa maissa ja kulttuureissa lasten hankkimista pidetään yhtenä ihmisenä olemisen perustehtävistä. Lasten ajatellaan olevan onnellisuuden ja hyvän elämän edellytys. Todellisuus ei kuitenkaan aina ole niin ruusuinen.

ellauri072.html on line 386: Miksi ihmiset sitten jääräpäisesti hankkivat lapsia, vaikka niistä kokonaisuudessaan näyttäisi koituvan enemmän mielipahaa kuin -hyvää?

ellauri072.html on line 387: Useita vaihtoehtoisia selitysmalleja on ehdotettu tälle ainakin näennäisesti irrationaaliselle lasten hankinnalle. Ehkä kulttuuriset ja lähipiirin odotukset saavat ihmiset hankkimaan lapsia, vaikka he eivät niitä itse varsinaisesti haluakaan. Ehkä päätökset lastenhankinnasta tehdään epätäydellisen informaation varassa. Toisin sanoen ihmisillä on liian positiivinen kuva lapsista ja niiden kanssa elämisestä, ja todellisuus iskee vasta, kun huonosti nukutun yön jälkeen lastenvaunut eivät mahdu bussiin, tai viimeistään, kun murrosikäinen osoittaa innovatiivisuuttaan nokkelilla haistatteluilla.

ellauri072.html on line 390: On myös esitetty, että vanhemmat ovat todellisuudessa onnellisempia kuin lapsettomat, mutta survey-lomakkeen tyypillinen kysymys: "Kaiken kaikkiaan, oletteko nykyisin erittäin onnellinen, melko onnellinen, ei kovinkaan onnellinen, ei lainkaan onnellinen?" ei mittaa todellista onnellisuutta tai rauhaa, jonka lapset mukanaan tuovat.

ellauri072.html on line 393: Edellä mainitut selitykset sille, miksi lapsia hankitaan vaikka ne eivät näyttäisi onnellisuutta juuri tuovan, ovat kaikki periaatteessa mahdollisia, mutta niiden käytännön testaaminen on osoittautunut hankalaksi.

ellauri072.html on line 394: Olen kollegani Rachel Margolisin kanssa tutkinut vaihtoehtoista selitysmallia, joka yksinkertaisuudessaan perustuu siihen, että lasten ja onnellisuuden välinen yhteys muuttuu elämänkaaren myötä. Tämän muutoksen ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään, miksi harva lopulta jää vapaaehtoisesti lapsettomaksi. Seuraavassa referoidaan tutkimustuloksiamme; tarkemmat analyysit ovat saatavilla kirjallisuusluettelon artikkelista.

ellauri072.html on line 405: Myös 20–29-vuotiaissa onnellisuus näyttäisi karisevan lasten myötä: mitä enemmän lapsia, sitä vähäisempi onnellisuus. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tulot korreloivat onnellisuuden kanssa. Tässä tutkimuksessa havaittu onnellisuusero 20–29-vuotiaiden lapsettomien ja samanikäisten kahden lapsen vanhempien välillä on samaa suuruusluokkaa kuin koko väestössä korkeimpaan ja matalimpaan tulokolmannekseen kuuluvien välillä.

ellauri072.html on line 413: Huolenaiheesta huolenpitäjäksi: Miksi nuoret vanhemmat sitten ovat onnettomampia kuin lapsettomat, mutta keski-iässä yhteys kääntyy päinvastaiseksi ja eläkeikää lähestyttäessä lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteys muuttuu positiiviseksi? Tämä käänne on vahva ja havaitaan sekä miehillä että naisilla, rikkailla ja köyhillä, terveillä ja sairailla, naimisissa olevilla ja muilla, riippumatta yhteiskuntajärjestelmästä.

ellauri072.html on line 415: Mahdollisesti vanhemmuuden alkuvaiheissa lasten ollessa pieniä heidän mukanaan tuomat huolet ja haasteet painavat enemmän kuin toivotunkin lapsen tuoma onni. Vanhemmuuteen kuuluu usein univajetta, rahanpuutetta ja huolta lapsen turvallisuudesta, terveydestä ja kehityksestä. Lapset myös usein rasittavat parisuhdetta. Iän myötä näihin haasteisiin ehkä tottuu, niitä oppii hallitsemaan, tai niiden vaikeus vaimenee.

ellauri072.html on line 420: Kirjallisuutta. No oli tää kyllä aika nollatutkimus. Tän kaiken ois voinut lukea mistä romaanista tahansa. Vaikka raamatusta. 

ellauri072.html on line 425:   Yllättävää kyllä Taavin kexityt tapahtumat ovat huomattavasti jännittävämpiä kuin Nipsun. Varmaankin sixi että Taavin henkilöihin voi eläytyä ellei nyt suorastaan samastua, kun taas Nipsulla on pelkkiä sarjakuvahahmoja. Nipsu ei ole saanut epifaniaa eikä koskaan kypsynyt aikuisexi. Se vain unelmoi teinisexistä tai pornosta.  

ellauri072.html on line 427: Taavi puolestaan on kyllä turhankin anaalis-obsessiivinen, varsinkin sen naishenkilöt skizoilee aivan mitättömistä aiheista. Sen miehet on vaan vastenmielisiä. Sen tarinoissa on aika kieroutuneita ihmissuhteita ja niissä kieroutuneita ihmisiä. Se ikäänkuin valaisee samaa amerikkalaista hysteeristä realismia sisäpuolelta, sairaskertomuxina, mitä Nipsu koheltaa ulkokohtaisesti sarjakuvina. 

ellauri072.html on line 429:   Esim ajatus että tyyppi tekee "hyvän teon" antamalla rahaa köyhille eikä sitä saa muuten kertoa muuten se menee pilalle, on hemmetin feikkiä, puhdasta amerikkalaista charity-hanuria. Ja se että kuitenkin pitäis saada noilta köyhiltä vielä kiitosta on samasta hanurista. Ylipäänsä kiitosten odottelu mistään on. Siinä on kyse siitä samasta luotonannosta ja IOU:n kuittauxesta kuin kaikessa muussakin bisnesjeesustelussa. Tätä on vaikea pitää mielessä, mutt näinhän se on. Se mitä näissä yhteyxissä sanotaan "hyväxi" on justiinsa vaan tota tiimikäytöstä. Tiimitoiminta ON termiittiapinoiden hyvyyttä, tit for tat tiimin tasolla on sen hyvän määritelmä pähkinänkuoressa.  

ellauri072.html on line 441: Republikaanit erottaa patriisien senaatin ja plebeijien alahuoneen. Niille tasavalta on säätykohtaista. Senaatissa on rikkaita konservatiivisia vanhuxia jotka vaihtuu harvemmin. Demokraatit hallizevat alahuoneessa eli eduskunnassa. Jarruna on perustuslaki jota ei voi muuttaa ilman vaaleja.

ellauri072.html on line 443: Hallizijan tarkoitus on pitää hopeaselät pois toistensa turkista ja toimia vähäosaisten roolimallina. Vaalien tarkoitus on vaihtaa miehitystä määrävälein ja kammeta vanhat kannot ulos. Samaa tarkoitusta palvelevat organisaatiouudistuxet.

ellauri072.html on line 447: Esim Navalnyi ja Putin on aika samantyyppisiä roistoja, Alexei vaan uudempaa kaliiperia. Putin on vanhan neuvostokoulun miehiä, Navalnyi Mikko Alapuron ikäinen uusporvarillinen villin idän kaveri. Alexei on polittisesti Trumpin tyyppiä, kiero bisnesmies ja talousliberaali persu. Sitä kannattaa pääkaupunkien hipsterit, talousnousukkaat ja muslimifoobikot. Ei ihme että lännen globalisaation peukuttajat tukee sitä. Eine sitä ihan täysillä uskalla hehkuttaa kun se on niin arvaamaton kaveri. Jos se pääsee vallankahvaan siitä voikin tulla Putin kakkonen. Esim Ukrainan suhteen se ajaa yhdistymistä takas äiti Venäjään. Se ei olis wannabe länsikräkkääjille yhtään mieleen. Kiperähkö pähkinä. 

ellauri072.html on line 449:   Trumpin perässä harppo lentokoneesta koppalakkipäinen jäbä pieni matkalaukku kädessä. Näytti ensixi että se on samanlainen Geschlechtsverkehrskoffer, jollainen Eva Braunilla oli mukana kun se matkusti Aatun kanssa Kotkanpesään. Se osottautuikin USA:n presidentin ydinasekoodikapsäkixi. Meidän presidentillä on vyölaukku. Ja Lennu-koira sylissä. 

ellauri072.html on line 452: Vanhemmat jotka vihaavat lapsiaan

ellauri072.html on line 454:   Kyllä vanhemmalla on oikeus vihata lastaan, sanoi Pirkko Seijalle käydessään kahvilla Merimiehenkadulla.

ellauri072.html on line 456: Onkohan toi Wallun tarina pojalleen mustasukkaisesta isästä tosipohjainen? Olix Wallu kivulloinen pienenä? Tollasta kyllä tapahtuu et läheisriippuvaiset vanhemmat kokee lapset kilpailijoixi. Calle oli mustasukkainen kuin piru Pirkosta ja - nytkö se vasta tuli mieleen? - Pirkko varmaan oli mustasukkainen Callen palvomalle tyttärelle. Entäs sitten pojat? Vaikee sanoa. Ainaskin Calle sanoi eläkkeelle päästyään et tää on sen elämän parasta aikaa. Mä olin vähän myrtynyt.

ellauri072.html on line 459: Ainaski Wallun äiti oli urheilullinen niinkuin tää äiti tarinassa ja roikku varmaan Wallun tennismazeissa. Wallu takuulla oli mammanpoika ja teki äidinkielen opettajaäidin mielixi. Oliko se isälle pettymys? Jätti grad schoolin kesken. No mä en kyllä ajattele sillä lailla Paulista. Se on jokaisen oma valinta, ja oma elämä. Ei kaikki haluu ajautua professorixi. Varsinkaan Kouvolaan. 

ellauri072.html on line 466: Yx huvittava piirre tuhatsivuisten tiiliskivien arvioinnissa on et useimmin toistetut esimerkit ja lainauxet tulee voittopuolisesti ekalta 20 sivulta. Niinku esim. maineikas "hiilihappoinen hiljaisuus" hipsii vastaan jo sivulla 10. Ja yleisen vessan leijonanärjyntä s. 17. Eixne jaxa lukea pitemmälle? TLDR?

ellauri072.html on line 477: What will happen when the age-old economy of scarcity gives way to the Age of Leisure? Professor Gabor, who won the 1971 Nobel Prize for physics offers a futuristic projection based on a static population and GNP, "classless, democratic, and uniformly rich." Fearful that total secruity "will create unbearable boredom and bring out the worst in Irrational Man," Gabor is anxious to retain "effort," "hardship," and the Protestant Ethic -- lest society dissolve in an orgy of anti-social, hedonistic nihilism (viz. the current drug explosion and the spoiled-brat students). To avoid such evils Gabor proposes that work and its attendant moral uplift be divorced from production and the service sector of the economy be vastly enlarged. But this is only the beginning -- enthusiastic about Social Engineering Gabor suggests using it to weed out potential misfits, trouble-makers and "power addicts"; supplementing I.Q. tests with E.Q. (Ethical Quotient) measurements; and modeling elementary and secondary education on the 19th century British public school which knew so well how to inculcate good citizenship, intellectual excellence and pride in achievement. The Third World, still wrestling with pre-industrial material want, is ignored -- since we can't afford any more industrial pollution presumably they will just have to adjust to their misery. Gabor's assessment of "the Nature of Man" shows a woefully naive Anglo-American ethnocentricity and complete ignorance of anthropology and his vision of post-industrial utopia operating on the moral axioms of the 19th century is as elitist as it is improbable.

ellauri072.html on line 487: It is highly likely that while reading “Every Love Story Is a Ghost Story,” D. T. Max’s biography of David Foster Wallace, you will experience both of the following emotions. The one is that you find it painful, to read about someone in chronic severe emotional distress. The other emotion is that you just don’t find Wallace all that nice.

ellauri072.html on line 489: You find yourself thinking that you wouldn’t have wanted him as your brother or lover or close friend, though he would probably have been a very good neighbor, course instructor, A.A. sponsor, or fellow American. You feel, to be honest, repelled.

ellauri072.html on line 491: What with the recursive and self-reflexive and aw-shucks mixed with Kierkegaard and Stanley Cavell and higher mathematics, Wallace is infectious — weirdly, this is the case even if you have never read him! the voice has permeated the culture! Wow!

ellauri072.html on line 495: Maybe you were a bit quick to straighten that miter you now realize you were wearing and, of course, speck-of-sawdust-in-your-brother’s-eye, etc., and also, as Alcoholics Anonymous would put it, Whoever is upsetting me most is my best teacher, and as Wallace put it, in his novel “Infinite Jest,” “It starts to turn out that the vapider the A.A. cliché, the sharper the canines of the real truth it covers.”

ellauri072.html on line 497: But still, yuk, he freaks you out. And you wonder if something productive can be made of the error of being detained by what you feel is the totally wrong and unfair thing to be detained by. You know that’s going to be work.

ellauri072.html on line 499: David Foster Wallace wrote three novels, three story collections, two collections of essays, and other things too, but his reputation still rests mainly on “Infinite Jest” — the 1,100-page novel published in 1996 and set alternately in a tennis academy and a rehab center — and on his sui generis now-nearly-a-genre long-form journalism about topics ranging from lobsters to dictionaries to John McCain to the Adult Video News awards for pornographic films. Wallace’s best work, perhaps by far, is “The Pale King,” an unfinished novel about I.R.S. employees that was assembled posthumously by Wallace’s editor, Michael Pietsch.

ellauri072.html on line 501: Wallace has given as much to literature as any contemporary American writer. Whether you like him or not, you hear American language, and experience American thinking, differently because of him. Wallace’s oeuvre is internally varied but also of a piece.

ellauri072.html on line 503: Thanks for reading The Times. Subscribe to The Times!

ellauri072.html on line 505: Rivka Galchen is an award-winning fiction writer and journalist who loves noodles and numbers and modest-sized towns in Oklahoma where her meteorologist dad and computer data entry mom might have worked.

ellauri072.html on line 508: Infinite Jest is not the only thing that made Wallu famous, though. There was also his bandanna, which was as misinterpreted as so much else about him. As the Max biography explains, Wallace started wearing the bandanna as the least embarrassing solution he could think of to obscure the intense sweating attacks that overcame him without warning. (In high school, he had taken to carrying around a tennis racket and a towel as a tacit cover story for the sweating.) The acutely self-conscious, anxious, addicted and at times showy characters in Wallace’s fiction were not, Max helps us recognize, wildly difficult for Wallace to imagine — the characters were iterations of himself.

ellauri072.html on line 512: Wallace had lifelong troubles not only with anxiety but also with alcohol, anger, impulsiveness, obsessive love, pursuit of rejection, extreme self-consciousness, abysses of depression and lying even more than the rest of us.

ellauri072.html on line 516: Any diagnoses seem as unilluminating as saying that the “reason” someone is short is because he is 5-foot‑1. About Wallace’s problems it seems worth noting simply that his A.A. attendance coincided with a long period of relative wellness, and that getting off the antidepressant Nardil, which he had taken most of his adult life, coincided with a serious crash in mood that ended in his suicide six months later.

ellauri072.html on line 520: The externals of Wallace’s life are not too distinctive. He was a smart kid raised in a middle-class family in Urbana, Ill.; his mother was an English teacher and his father a professor of philosophy. Wallace attended Amherst, where he first had trouble fitting in and then found a niche where he fit in very well. He had some intense and dramatic long-term relationships with women and also his share of brief sexual encounters, and he eventually had what is said to have been a loving and grounded marriage. It is his internal agitations, not his circumstances, that were extreme.

ellauri072.html on line 526: Haruki on aivan hanurista. Jenniferistä ei mitään havaintoa.

ellauri072.html on line 528: But Wallace has been called “wise” and “gentle” enough times to nauseate even the devotees who call him wise and gentle; at the same time, his fiction has been condemned as lacking in heart. Why is his “niceness” so central a concern?

ellauri072.html on line 530: Kiintoisaa. Mix Riitta on Wallulle näin vihanen? Veikkaan eze on Wallun naisvihan takia. Wallu saakin naisensa kuullostamaan vitun tyhmiltä. Se on narsisteilla miehillä pahe ainainen. Ize ovat tyhmiä. 

ellauri072.html on line 532: To some extent, his subject matter invites the ad or pro hominem fallacy. Wallace’s lonelies, wastoids and number crunchers are, often, trying to find ways to live well. One understandably slips from reading something concerned with how to be a good person to expecting the writer to have been more naturally kind himself. That thinking is perfectly wrong, though. Alec Baldwin surely has more to teach us than most about how to hold one’s temper; the co-founder of A.A., Bill W., is a guru of sobriety precisely because sobriety was so difficult for him.

ellauri072.html on line 536: Wallace’s fiction is, in its attentiveness and labor and genuine love and play, very nice. But what is achieved on the page, if it is achieved, may not hold stable in real life. As another dangerously romanticizeable suicide, Heinrich von Kleist, once said: “It is not we who know but rather a certain state of mind in us that knows.” And one is not always in the same state of mind.

ellauri072.html on line 538: Kleist ei ollut edes hauska.

ellauri072.html on line 540: Another thing, perhaps more powerful, that detains people at the niceness question has to do, I think, with competitiveness. Readers are correct to sense, in Wallace’s elaborate grammars and data fields, not only a generous show but also a tacit petition for our recognition of his intellect. This really annoys some people.

ellauri072.html on line 546: Montakohan palloa Riitalla pysyy ilmassa? Mikähän sekin luulee olevansa?

ellauri072.html on line 548: But yes, Wallace was extremely competitive, even to the point of competing about not being competitive. One of the wincing pleasures of Max’s biography is reading excerpts from Wallace’s correspondence, especially with his close friend and combatant Jonathan Franzen, but also with just about every white male writer he might ever have viewed as a rival or mentor. Aggressive self-abasement, grandstanding, veiled abuse, genuine thoughtfulness, thin-skinned pandering — it’s all there. As the correspondents compete about who is making genuine human connections and who and what is really nice and good, they seem to be in some realm far from most kinds of human connection save for that of heated testosteronic battle.

ellauri072.html on line 550: Onnistuu se estrogeeneilläkin Riku. Sun omakehut netissä on aika haisevia. Mä lyön vetoa et puhut sellasella tekomatalalla äänellä kupla kurkussa.  

ellauri072.html on line 558: It’s not unlike the way Wallace turned a major problem with distraction — you will be amazed by his television watching — into an ability to follow out a thought or topic farther than almost anyone else.

ellauri072.html on line 560: Joopa joo. Se oli vaan perusteellinen samoinkuin filosofi-isä ja sitkeä kuin urheileva äiti. Joilla oli myös osuutensa sen paskaan elämään. Kiitti vaan vitusti. Hyvästä ja pahasta.

ellauri072.html on line 562: One of the main criticisms of Wallace’s work is that he simply mirrored decay and malaise instead of moving through and beyond them. This was, not infrequently, one of his own main concerns. But the more nattering and pervasive complaint, which takes on more dimension in Max’s biography, is that he is just too brainy and aggressively difficult — just too, well, mean.

ellauri072.html on line 564: No toi on taas just tota amerikkalaista bullshittiä. Kuten satuin erinomaisesti muotoilemaan tässä äskettäin: separaattorilla pitää jenkeissä aina sinkoa elämän hapan sintu ja iplakka kerma erixeen ja aina lättästä joku optimistinen kermapaakku annoxeen päällimmäisexi.

ellauri072.html on line 574: It is very moving to watch someone do that very uncool thing of working long and hard at something. All that work: that is a very nice thing to do.

ellauri072.html on line 575: — oh yeah, that’s the other thing, people dismiss (or admire) Wallace’s work as “cool”.

ellauri072.html on line 584: David Foster Wallace was born in Ithaca, New York, to Sally Jean Wallace (née Foster) and James Donald Wallace, and was raised in Champaign-Urbana, Illinois along with his younger sister, Amy Wallace-Havens.

ellauri072.html on line 590: In the 1996 novel Infinite Jest by David Foster Wallace, each year has a corporate sponsor; most of the action takes place in year 8, the "Year of the Depend Adult Undergarment".

ellauri072.html on line 592: Depend is a brand of absorbent, disposable underwear and undergarments for people with urinary or fecal incontinence. It is a Kimberly-Clark brand, and positions its products as an alternative to typical adult diapers. Depend is the dominant brand of disposable incontinence garments in the United States with a 49.4 share of the market.

ellauri072.html on line 593: The aggressive marketing of this product has been credited in reducing the serious social stigma of incontinence.

ellauri072.html on line 595:     Kimberly-Clark has been making Huggies disposable diapers for infants since 1978. In 1984, the Depend products for adults were introduced, pioneering the retail incontinence category in the United States.

ellauri072.html on line 601:     Okei, nyt siis tiedän missä sivuissa mennään... Te ootte asunu Bostonissa, ja siellähän suurin osa tapahtumista tapahtuu. Vaikuttaakohan se?

ellauri072.html on line 613: Eunukki: Ei, ei toi on biografisuudesta johtuva intentioharha (?) Kaikki ON sijoitettu "fiktiiviseen tulevaisuuteen", mikä myöhemmin käy selvästi ilmi esim. valtioiden välisestä politiikasta jne. Ei nyt ihan scifiä.

ellauri072.html on line 617: Eunukki: Kansa tietää USAssa nytkin parhaiten?!

ellauri072.html on line 625: Wallun isällä Jamexella oli nimiserkku Tucsonissa Arizonassa, joka murhas 1984 perheensä julmasti (atrociously) muttei sentään vastenmielisesti (heinously), koska se ei mätkinyt niitä enempää kuin oli tarpeen niiden nitistämisexi, eikä ilostellut sillä.

ellauri072.html on line 632: When Anna returned from school that day, Wallace was waiting with a baseball bat. He hit Anna repeatedly on the head until the bat broke, then pushed the broken end of the bat through her throat. Wallace put Anna’s body in the bathroom, cleaned up, and then got a steel pipe wrench from a shed.

ellauri072.html on line 634: When she arrived 2 hours later, she asked him why he had not left as she had requested. He followed her into the kitchen, and killed her by hitting her in the head with the same wrench.

ellauri072.html on line 636: The Arizona Supreme Court has set aside the death sentences of a man who bludgeoned to death his girlfriend and each of her two children one at a time with a baseball bat and a pipe wrench as they arrived home from school and work. The court ruled that the crimes of James Granvil Wallace were not legally heinous.

ellauri072.html on line 638: Wallace has been on Arizona's death row for 28 years. His sentences have now been commuted to life sentences.

ellauri072.html on line 639: Under Arizona law in 1984, when Wallace turned himself in and confessed to the three murders, to be given the death penalty, prosecutors had to prove that the crime was especially heinous by showing that Wallace either relished in the crime, inflicted gratuitous violence or needlessly mutilated the victims.

ellauri072.html on line 641: In Wallace's case, prosecutors argued that he inflicted gratuitous violence. Here's why:

ellauri072.html on line 643: While living with Susan Insalaco in her Tucson apartment, he came home drunk on Jan. 31, 1984 and Susan told him he had to move out. The next morning, Susan went to work and her son Gabriel, 12, and her daughter Anna, 16, went to school.

ellauri072.html on line 645: Anna was the first to come home that day. Wallace hid behind the front door with a baseball bat. When she arrived, he hit her at least 10 times so hard the baseball bat broke. But she was still moaning and not yet dead. He drug her into the bathroom and plunged the broken bat into her neck and out her back.

ellauri072.html on line 649: Joopa joo, toisto tyylikeinona. Vastenmielisten tyyppien elämäkertoja. Wallun isä kuoli 2019 82-vuotiaana Tempessä missä on U Arizonan kampus. Sen keskimmäinen nimi oli Donald. Mitä se puuhasi nuorena Tucsonissa ei selviä.

ellauri072.html on line 654: Mutta alaviite 10 sitten toteaa ilman sarvia ja hampaita, että kunnianhimoiset vanhemmat on lapselle tosi paha juttu. James D oli kyllä pragmaattinen eetikko, Daltonin veljesten näköisen Deweyn oppilaita, jonka mielestä etiikka voi kehittyä tieteen tavoin yrityxen ja erehdyxen menetelmällä. Vahingosta voi viisastua. Ottikohan iskä James oppia Wallun leukakiikusta? 

ellauri073.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri073.html on line 38: Vesa-Matti Sairanen: Hei, Kauko. Näin sinut Kyyjärven Shellillä syyskeväällä 79. Muistan, jäit mieleen kun nojasit pajatsoon ja söit munkin. Niin karski nuori mies, muistelen. Oot sitten sinäkin ruvennu meikkaamaan. Ei muistella hyvällä. Hyi! T: nurkkapöydän kiharahiuksine…

ellauri073.html on line 43: Prabhat Kusum Barua: Sweet.

ellauri073.html on line 46: Ahamed Rasul: নাবার দাও

ellauri073.html on line 60: ”Mies ei oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä” – Feministit voisivat rauhoittua, sanoi Kauko Röyhkä hiljan ja nautti, kun some kuohahtaa. Man is not allowed to say any more opinion - feminists could calm down, say a remote burp. Halusinkin saada tietyn porukan ärsyyntymään.

ellauri073.html on line 74: – Usein kun teen videon, missä esitän jonkun tietyn ammattiryhmän edustajaa, kuten vaikka poliisia, tulee kommenttia, että ”nyt halvennat kaikki poliisit tässä ja teekkaritkin pilkkaat maanrakoon, miksi teet näin”, Kulmala kertoo.

ellauri073.html on line 79: Sittemmin tuli Sami Hedberg, Ali Jahangiri, Niko Kivelä. Googlettaessa ”suomalaiset koomikot”, hakutuloksiksi tulee vain miehiä.

ellauri073.html on line 85: Röyhkä oli pyytänyt feministejä laittamaan jäitä hattuun ja puolustanut kusipäistä Aku Louhimiestä.

ellauri073.html on line 86: Voidaanko kohta kuka tahansa ottaa televisioon riepoteltavaksi, jos hän sanoi jonkun rivon vitsin vuonna 1978”, Röyhkä heittää vettä kiukaalle. 

ellauri073.html on line 90: "Se on ihan tavallinen rocklevy ja yli 90 prosenttia rockbiiseistä käsittelee sovinistisesti miehen ja naisen välistä suhdetta.”

ellauri073.html on line 91: Kauko Röyhkä on rooli, jonka hän kehitti 1970-luvulla Lou Reedin Berlin-levyn innoittamana. ”Sillä levyllä tyyppi hakkaa vaimoaan eikä piittaa äidistä, jolta viedään lapset pois.”

ellauri073.html on line 92: Kaikki tekopyhyys on aina ärsyttänyt Röyhkää. Hän näki levyn hahmon rehellisenä ihmisenä, joka ei yrittänyt kaunistella itseään. ”Koin, että sellainen rooli sopisi mullekin. Röyhkän hahmo on epävakaa eikä siitä tiedä, onko se hyvä vai paha.”

ellauri073.html on line 93: LOL. Eikö muka tiedä. Tietääpäs: se on pystyyn nostettu paska. Rock on vanhojen miesten musiikkia. Monet ovat Röyhkän mielestä kuitenkin ymmärtäneet, että levyillä esiintyvä hahmo on yhtä kuin hän. ”Ja ehkä se onkin. En mä tiedä, hähähä!” Sanoo oikeistosiira joka juoxee rahan perässä pikkutakki päällä. Se on vaan niin tyhmä ettei ymmärrä edes rikastua. Sen sopis mainiosti vielä yhdexi Foster Wallacen Hideous Manixi.

ellauri073.html on line 95: Tarkoitus oli tehdä ohjelmaa ohi television ja näyttää ”millainen hän oikeasti on”. Ja tietysti saada rahaa siitä. Mut perseelleen meni, kun banglat ryöväsi sen naamasivuston. Rahat meni lakukepeille. 

ellauri073.html on line 105:     Eläkeläismiehet harrastivat haureutta höyrysaunassa – poliisi hälytettiin paikalle. 85- ja 73-vuotiaat miehet jäivät kiinni kielletystä koskettelusta.

ellauri073.html on line 109:       2014 Carbon Monoxide Man, EK:n Jyri Häkämies jyrähti Crusty the Clown Stubbin haaravälistä: Satamalakko on vastuuton. Vuonna 2015 EK:n Jyri Häkämies jyrähti, ettei Suomi olekaan enää "osaamisen kärkimaa". Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen mukaan Suomen talouskasvun eväitä löytyy nyt nimenomaan uusista yrityksistä, joita pitäis tukea. Puolustusministeri Häkämies jyrähti varusmiesten olevan niin surkeassa kunnossa, että se uhkaa puolustusministerin saunailtoja. Häkämies jyrähti ja sanoi että kyllä se on Naton hommia se Suomen ilmatilan valvonta, 

ellauri073.html on line 125: Etsin vain yhdenyönjuttuja. Jos mies sanoo näin naiselle suoraan ja silti vaikuttaa olevan tästä viehkoutunut ja haluaa tavata häntä, mies myös automaattisesti olettaa että nainenkin hakee sänkyseuraa.

ellauri073.html on line 133: Kukaan mies ei halua pysyä "vain ystävinä", jos hän on kiinnostunut tai viehättynyt naisesta. Jos hän alkaa puhua teistä ystävinä ennen kuin olet evääsi edes ehtinyt hetkauttaa, hän ei ole yksinkertaisesti kiinnostunut sinusta romanttisessa mielessä.

ellauri073.html on line 137: Totta kenties, mutta taloustilanteen syyttäminen tai esille ottaminen heti ensitöikseen on keino vinkata, että mies on joko a) työtön b) hän ei ole kiinnostunut etsimään töitä c) hänen rahankäyttönsä on kaameaa tai holtitonta.

ellauri073.html on line 145: Jos mies tuo tällaisen seikan esille, hän on todellisuudessa alle 170 senttimetriä pitkä – kengät jalassa. Miehillä on paha tapa lisätä pari "huomaamatonta lisäsenttiä" omaan pituuteensa. Tämä pätenee myös siihen, mitä miesten housuista löytyy.  HEEEII!? Mä olen oikeasti noin 175 sm pitkä! Eikä edes hattu päässä ja kassi kädessä! Eikä mun housuista löydy kyllä mitään! 

ellauri073.html on line 149: Jos mies sanoo näin yrittäessään päästä vällyjen väliin (tai on jo siellä kanssasi), tämä lause ei tarkoita mitään. Mutta jos vaatteet ovat päällä, tämä lause tarkoittaa sitä, että hän todella haluaa sinne.

ellauri073.html on line 153: Joko mies on todella pahoillaan tai sitten hän ei vain halua riidellä enää. Oli miten oli, anteeksipyyntö kannattaa hyväksyä ja jättää kiista sikseen. Mies lähtee helposti lätkimään, jos suunsoitto jatkuu.

ellauri073.html on line 157: Suomennettuna: mies kokee sinun tukahduttavan hänet. Tässä tilanteessa mies toivoo, että höllentäisit otettasi ja antaisit hänen viettää omaa aikaa. Käytä tilaisuus itsekin hyväksesi ja pidä hauskaa ilman häntä.

ellauri073.html on line 161: Suoraan sanottuna: Voimmeko yhä harrastaa joskus seksiä?

ellauri073.html on line 166: Hi! jos olet uusi täällä, haluut ehkä seurata mua RSS:ssä Instagramissa Twitterissä ja Telegrammissa sekä Youtubessa. Mua ei sentään ole vielä portattu näistä tärkeistä viestimistä, vaikka kannatakin Trumppia! Mä oon Matt Forney, mä näytänkin  kaljunuppiselta mulkulta, ja mulla on tällänen Kauhu Talo Paino netissä. Mä oon Amerikkalainen kynäilijä Euroopassa kuten esim Hemingway. Mä oon kirjottanu 8 kirjaa, mutta valitettavasti niitä ei ole painettu.

ellauri073.html on line 174: This bestselling book examines childhood trauma and the enduring effects it has on an individual's management of repressed anger and pain.

ellauri073.html on line 175: Why are many of the most successful people plagued by feelings of emptiness and alienation? This wise and profound book has provided millions of readers with an answer--and has helped them to apply it to their own lives. 

ellauri073.html on line 177:     Alice Miller, born as Alicija Englard (12 January 1923 – 14 April 2010), was a Polish-Swiss psychologist, psychoanalyst and philosopher of Jewish origin, who is noted for her books on parental child abuse, translated into several languages. She was also a noted public intellectual. In her books she departed from psychoanalysis, charging it with being similar to the poisonous pedagogies. she felt that psychoanalytic theory and practice made it impossible for former victims of child abuse to recognize the violations inflicted on them and to resolve the consequences of the abuse, as they "remained in the old tradition of blaming the child and protecting the parents." She addressed the two reactions to the loss of love in childhood, depression and grandiosity.

ellauri073.html on line 179: In my work with these people, I found that every one of them has a childhood history that seems significant to me:

ellauri073.html on line 181:     There was a mother who at the core was emotionally insecure, and who depended for her narcissistic equilibrium on the child behaving, or acting, in a particular way. This mother was able to hide her insecurity from the child and from everyone else behind a hard, authoritarian and even totalitarian facade.

ellauri073.html on line 182:     This child had an amazing ability to perceive and respond intuitively, that is, unconsciously, to this need of the mother or of both parents, for him to take on the role that had unconsciously been assigned to him.

ellauri073.html on line 183:     This role secured "love" for the child—that is, his parents' exploitation. He could sense that he was needed, and this need, guaranteed him a measure of existential security.

ellauri073.html on line 187: Likainen totuus on että kuolema on hyvä urasiirto (olen harkinnut sitä izekin, mutta se todennäköisesti sattuisi). Enkä ole sellainen puoliälykkö kuten Wallu, jota kiitetään paljon enemmän kuin se ansaizi. Olen pikemminkin sellainen jota ei kiitetä yhtään tarpeexi. Monet muut keskinkertaisuude ovat säästyneet nololta hiljaisuudelta muuttumalla vahakuvixi nuorella iällä. Mä en tarvi edes sitä. Kurt Cobain (kekäs tämä oli? Joku rokkari?) on esimerkki, joka varasti jonkun "riffin" joltakulta toiselta. (Kiinnos. Vieköön vaikka koko "älppärin". Pirun reviirinvartijat.) Kylmän sodan Kim Kardashian, Marilyn Monroe, ei olis koskaan jäänyt mutiaisten mieleen ellei se olis OD:ännyt unilääkkeillä.

ellauri073.html on line 189: Samaten, jos Wallu olis elänyt pitempään, muutkin kuin mä ois alkaneet sitä haukuskella. Oisivat huomanneet ettei ne tykänneetkään Loputtomasta läpästä, joka on täynnä muilta lainattuja "riffejä". Ne olis tajunneet että Wallacen postmodernin kikat ei olleetkaan avant-gardea, vaan johtu vaan siitä ettei se osannut pilkkusääntöjä. Ja lopulta niillekin ois selvinnyt, että Wallu vaikeni Loputtoman läpän jälkeen koska sillä ei ollut mitään sanomista. Mulla sensijaan on hurjasti tätä tämmöstä. Mun ei ikinä tarvi vaieta. Mua vituttaa vaan että Rolling Stone ja The Atlantic kirjottaa sen eikä mun runkuista. 

ellauri073.html on line 191: Mutkun Wallu löytyi leukakiikusta, se ratkaisi asian. Nyziltä ei voinut enää tulla lisää kirjoja eikä kukaan voinut enää pettyä. Nyt voitiin olla vaan surullisia, ja ihmetellä mixi sen piti tappaa izensä. Hei heput! Kuunnelkaa nyt vähän muakin! Kyllä mullakin on ollut välistä aika kurjaa täällä Euroopassa. Mulla ei ole tota porvarillista "depressio" tautia, mä oon tavallinen psykopaatti vaan. Sanotte mua vihaajax kun kirjoitan näin rumasti Wallusta, mut oikeestihan se ootte te jotka vihaatte mua! Ette edes paina mun kirjoja! Eikä musta luennoida englannin laitoxilla niinkuin Wallusta. Emmä saa edes ize luennoida niissä. Mitä vittua. Mitä se muka teki paremmin kuin mä?

ellauri073.html on line 193: Ize asiassa Wallun izari lopetti koko ton postmodernin höpötyxen. Sen kirjat on ihan unohdettu, ja sen katkonaisen sotkuisen tyylin on syrjäyttänyt kokonaisen aidon talentin tulvahdus. Vain jotkut Nykin kustantajaruipelot sitä julkaisikin. Internetin demokratisoitua kirjallisuuden täällä ollaan oltu mä ja mun monet kaverit luomassa ihan hienoa uutta runoutta. Eikä edes nettimeediasensorit voi suukapuloida meitä, pökäle on livahtanut ulos hammastahnatuubista! Kaikenmaailman tuhertajat pääsee nyt esiintymään nollayleisölle pilvessä. Mahtailevat konstikkaat kirjailijat on ihan hädässä. (Meidän ainoo huoli on että aika pieni osa meidän lukijoista osaa lukea. Mutta äänikirjat ja Youtube tulee onnex avuxi. Kunhan oppis kirjoittamaan vähän lyhkäsempiä juttuja. Muttei pysty, suu puhuu kuin papupata, kun sydän vuotaa yli.)

ellauri073.html on line 195: On outoa mutta sopivaa että Johnin yx hahmo, John McCain (kekä se on pliis?) kuoli just äsken vähän ennen Wallun 10v kuolinpäivää. 

ellauri073.html on line 199: Vuonna 2000 Wallu seuras McCainin kampanjaa Rolling Stonessa. Matt herkuttelee ajatuxella, että Wallu parka olis ottanut suihin McCainilta. Vähän huolettaa nää hemmot jotka vetää käteen sellaisilla mielikuvilla. Nähtävästi Wallu kirjoitti jonkun puffin ennnen 2000 esivaaleja Rolling Stonesiin McCainin kampanjasta. "Since you’re reading Rolling Stone, the chances are you’re an American between say 18 and 35."

ellauri073.html on line 200: No mä en kyllä ole enää ihan tossa joukossa. Kyllähän tää Wallun juttu kuullostaakin vähän falskilta, eze olis hirmu hienoa että Viet Kong piti Johnua vankina yxinäissellissä. Ikäviä ällösanoja Wallu heiluttaa kuin jättimäistä tähtilippua, kuten "palvelus", "uhraus" ja "kunnia".

ellauri073.html on line 202:     Cain gets introduced by some kind of very high-ranking Highway Patrol officer whose big hanging gut and face the color of rare steak seemed right out of southern-law-enforcement central casting and who spoke approvingly and at some length about Senator McCain’s military background and his 100 percent conservative voting record on crime, punishment, firearms, and the war on drugs. Wendy—who has electric-blue contact lenses and rigid blond hair and immaculate makeup and accessories and French nails and can perhaps best be described as a very Republican-looking young lady indeed—is back here at the beige table eating a large styrofoam cup of soup and using her cell phone to try to find someplace in downtown Charleston where Mrs. McCain can get her nails done.

ellauri073.html on line 204:       Mrs. McC.’s sedulous attention to her own person’s dress and grooming is already a minor legend among the press corps, and some of the techs speculate that things like getting her nails and hair done, together with being almost Siametically attached to Ms. Lisa Graham Keegan (who is AZ’s education superintendent and supposedly traveling with the senator as his “Advisor on Issues Affecting Education” but is quite plainly really along because she’s Cindy McCain’s friend and confidante and the one person in whose presence Mrs. McC. doesn’t look like a jacklighted deer), are the only things keeping this extremely fragile person together on the Trail. (Onx tää nyt se jota sanottiin julkisesti emättimexi? Ei hizi, kyllä sille tarvittaisiin joku miellyttävämpi sana.)

ellauri073.html on line 206:       A big reason why so many young Independents and Democrats are excited about McCain is that the campaign media focus so much attention on McCain’s piss-and-vinegar candor and so little attention on the sometimes extremely scary right-wing stuff this candor drives him to say. John McCain´s morning speech several times invoked a “moral poverty” in America, a “loss of shame” that he blamed on “the ceaseless assault of violence-driven entertainment that has lost its moral compass to greed” (McCain’s metaphors tend to mix a bit when he gets excited), and made noises that sounded rather a lot like proposing possible federal regulation of all US entertainment. No siinä olis kyllä ollut järkeä.

ellauri073.html on line 210: John McCain oli US politiikan David Foster Wallace (jatkaa Matt): pelkkää pintaliitoa. Molempien ura oli vaihtoehtoista totuutta. Wallace oli muka “avant-garde” artisti mutta matki Hubert Selbyä, Franz Kafkaa ja 12 muuta hemmoa; McCain oli "sotasankari" joka särki 8 konetta ja särkyi kidutuxessa. (En mä ois kyllä, miettii Matt). Molemmat oli huonoja koulussa: Wallu jätti kesken tohtoriopinnot ja Johnu sai melkein potkut sota-akatemiasta. Ne oli ilkeitä naisille: Wallu stalkkasi useita naisia ja kerran työnsi tyttöystävänsä liikkuvasta autosta. McCain otti avioeron vammaisesta vaimosta ja nimitti tosta vaimoa julkisesti "vituxi". Wallace oli olevinaan omaperäinen vaikka se kirjoitti kuin ala-asteella, ja McCain oli olevinaan kapinoizija vaikka se oli rebublikaanina ihan keskitasoa. Tähän vähän lisää Wallun plitiikkanäkemyxiä:

ellauri073.html on line 212: 	Politiikka ei ole viileää. Tai pikemminkin politiikot ei. Ajattele vaikka koulukavereita jotka pyrki teinikuntaan tai kouluneuvostoon: nyyniä, nypittyjä, nöyristeleviä, kunnianhimoisia ikävällä tavalla (onko muka muita tapoja?). Innokkaita pelureita. Sellasia joille loput haluis panna turpaan paizi se ei hyödyttäisi mitään. Ja nyt kato 2000-luvun aikuisversioita samoista kakruista: Al Gore, jota yx CNN:n kaveri kuvasi "hämmästyttävän eläväxi näköispazaaxi", Steve Forbes jolla oli märkä oza ja hullu hihitys; G. W. Bush patriisivirnuiluineen ja sekavine puheineen; Clinton izekin, iso punainen tekoystävällinen lätty ja "mustakin tuntuu pahalta". Kai tuntuu pahalta ylimitoitettu sigge kurkussa. Miehiä jotka eivät ole tarpeexi ihmisentapaisia edes vihattavixi — kun ne ryömii esille tuntee voimakasta välinpitämättömyyttä, samanlaista joka usein toimii kivun ja surun puskurina. Ize asiassa luultavasti monet välittää vitut politiikasta just six että poliitikot masentaa, ja sattuu "sieltä" tavalla jota ei osaa edes sanoa. On helpompi pyöritellä silmiä ja antaa pitkät paskat. Tääkin mun paasaus tuntuu varmaan ihan turhalta.

ellauri073.html on line 214: 	Ketjuhotellien sieluton anonyymisyys, huoneiden hirveä alati vaihtuva samuus: sänkypeitteiden ainainen kukkakuvio, monet heikot lamput, kiinniruuvatut vaisut taidejäljennöxet seinillä, ilmastoinnin pirstomielinen sipinä, surullinen nukkamatto, vieraiden pesuaineiden hajahdus, seinään pultattu Kleenex-teline, automaattiherätys seinänkokoisesta radiosta, kokoseinän korkuiset pimennysverhot, ikkunat joita ei voi avata. Sama teevee samalla kaapeliohjelmalla jossa sama ääni sanoo "Tervetuloa jne" valikko-ohjelman 8sek nauhalla. Tunne että kaikkea huoneessa on hypelöinyt tuhat kättä ennen sinua. Toisten viemäröinnin äänet. Onko ihme että yli puolet US suikkixista tehdään ketjuhotelleissa.

ellauri073.html on line 216: Teknikot ja vähiten apinamaiset kynäilijät arvioivat että McCainin selkeästi humaanein hetki kampanjassa oli Warren MI kaupungintalolla maanantaina kyselytunnilla, kun keski-ikäinen mies urheilutakissa ja baskerissa, joka ei näyttänyt mitenkään tavallisuudesta poikkeavalta, mutta osoittautui kukkelikuu hulluxi, kirjaimellisesti, siis niinkuin DSM asteikon IV-asteen skizofreenikko – tuli mikille ja sanoi että Michiganin hallituxella on mielenhallintakone joka vaikuttaa aivoaaltoihin, niin että ei auta edes kääriä rullakaupalla alumiinia pään ympärille vain pikkuriikkisillä näkö- ja hengitysaukoilla, ja haluaa tietää aikooko McCain presidenttinä käyttää Michiganin ajatustenhallintakonetta murhaajien nappaamiseen ja kongressin armahtamiseen ja hankkiakseen henkilökohtaista palkkiota 60v urasta mielenhallinnassa, ja voisiko hän saada vastauxen kirjallisena.

ellauri073.html on line 218: 	Kysymys ei ollut hassu; hiljaisuus oli lähinnä kauhistunut. Olis ollut tosi helppoa ehdokkaan nyt kalveta tai kompastella, tai antaa turvamiesten poistaa sekopää, tai (pahin vaihtoehto) tehdä siitä pilaa jotta kaikki vähän rentoutuisivat ja kerätä irtopisteitä porukoilta äijän kustannuxella, mistä apukynäilijät olis kyllä jäätyneet kyynisyyteen saakka, koska hourupää seisoi vielä siellä mikin ääressä ja kazoi vakavana McCainia, odottaen vastausta. Minkä McCain ihme kyllä huomaa – mies on ihan vakavissaan – ja sanoo, joo kyllä hän lupaa kazoa tuota asiaa, joo kyllä hän laittaa lupauxen kirjallisesti, vaikka hänestä tuntuu että heillä on "vähän eri näkemyxet tästä koneesta”, eli se tekee hullun mielixi eikä mahtaile eikä esitä yhtä hullua, ja tää kaikki niin äkkiä että on vaikee uskoa sen olevan pelkkää feikkiä. (No hitto, kyllä sillä varmaaan on tullut näitä sekopäitä vastaan ennnenkin. Kaikki myyntimiehet tietää miten niiden kanssa toimia.)

ellauri073.html on line 220:       Negativity on vastapuolen haukkumista, esim. Push polling: George W. Bush used push polls in his 1994 bid for Texas Governor against incumbent Ann Richards. Callers asked voters "whether they would be more or less likely to vote for Governor Richards if they knew that lesbians dominated on her staff."

ellauri073.html on line 221:       In the 2000 United States Republican Party primaries, George W. Bush´s campaign used push polling against the campaign of Senator John McCain. Voters in South Carolina were asked "Would you be more likely or less likely to vote for John McCain for president if you knew he had fathered an illegitimate black child?"

ellauri073.html on line 225:       Selvästikin oikea johtaja ei ole vaan joku jolla on samanlaiset mielipiteet kuin sulla, eikä sellanen joka susta vaan on hyvä tyyppi. Oikea johtaja on joku joka oman supervoimansa ja karismansa ja esimerkkinsä avulla antaa inspistä porukoille, "inspis" nyt vakavasti ja epäkliseisessti ymmärrettynä (mitähän sekin olisi...) Oikea johtaja saa "meidät" tekemään asioita jotka "meistä" tuntuu "sieltä" hyvältä. Se on "mystinen" kyky, vaikee määritelä, mutta kyllä "me" se tunnistetaan kun nähdään, jopa (ja varsinkin tekis mieli sanoa) lapsina. "Sä" muistat sen varmaan joissain tosi mahtavissa koutseissa, opettajissa, tai jossain erikoisviileässä isommassa kaverissa jota kazoit "ylöspäin" (kiinnostava ilmaus) ja halusit matkia. Jotkut "meistä" muistaa nähneensä tän piirteen lapsena jossain pastorissa tai rabbissa, tai parzikajohtajassa, tai vanhemmassa tai kaverin vanhemmassa, tai jonkun kesätyön bossissa. Joo, nää oli kaikki "auktoriteettihahmoja", mutta tää on jotain aivan erikoista auktoriteettia (höpön höpön, se on kaikki just sitä samaa tavallista alfasusimeininkiä). Jos olit intissä, tiedät kuink tosi helppoa on sanoa mitkä kapiaisista oli oikeita johtajia ja mitkä ei, ja miten vähän nazat siihen vaikuttaa. (Tää on kuin ote Tuntemattomasta sotilaasta.) Johtajan oikea arvovalta on supervoima jonka sille myönnät mieluusti (no en takuulla), ja annat sille tän powerin ihan mielellään, olematta alistunut tai kaunainen, se tuntuu "oikealta". (Vitut, sellaista hemmoa ei mulle olekaan). Ihan syvältä, sä aina tykkäät siitä miltä oikea johtaja saa sut tuntumaan, sä paiskit töitä kovemmin tai oikein venytät ja ajattelet ettet ois tähän pystynyt ellei sulla olis ollut tätä heppua jota sä kunnioitit ja johka sä uskoit ja jota sä haluut miellyttää. (HYI HELVETTI! Jopa on paxua.) 

ellauri073.html on line 227: Toisin sanoen, oikea johtaja on joku joka "auttaa" meitä voittamaan oman henk.koht. laiskuuden ja izekkyyden ja heikkouden rajoituxet ja saa meidät stahanovilaisiin ponnistuxiin, tekemään hyvempiä ja kovempia asioita kuin mitä ize pystymme. (Tommonen niinko persoonallinen treineri, tai Matt Foley, motivational speaker. I am 35 years old, thrice divorced, living in a van down by the river. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Vitun Tuomo Jalantie, musta sillä ois saanut vaikka pyyhkiä koiranoxennuxia.) Lincoln oli nähtävästi oikea johtaja (onnexi se ammuttiin), ja Churchill (aimo kusipää vessa kengänkärjessä), ja Gandhi (sankarillinen ruipelo eläinlääkixen edessä jolta viedään aina rillit nenältä), ja King Kong. Teddy Kennedy ja Franklinin Benjamin, ja todennäkösest de Gaulle (se oli pitkä ainakin, ja isonenäinen, hassu verikauha päässä), takuulla ryhmä Haun palomieskoira Marshall, ja ehkä Eisengardin Saruman. No olihan tietty Hitlerkin oikea johtaja, ja eri pätevä, niin että paras varoa; eihän tää ole muuta kuin lavakarismaa. “Älä kysy mitä maasi voi tehdä puolestasi, kysy mitä sä voit tehdä maasi puolesta.” Tämmöstä totalitääristä paskanjauhantaa. Myynnin ja markkinoinnin tieteet olivat vielä kuolaavissa lapsenkengissä 1961 kun Kennedy tän kekkasi. Nuoret ihmiset tinttijulisteineen ei olleet olleet markkinoinnin uhreja koko ikänsä. Ne ei tienneet mitään kierrepalloista. Ne eivät olleet totaalisen, karmean perillä mainosmiehistä.

ellauri073.html on line 229: Nyt sun pitää tarkata jotakin mikä ei näytä heti izestään selvältä. Suuri johtaja ja suuri myyntimies EI ole sama asia. (Onhan ne, turha kiemurrella ja halkoa hiuxia.) On toki samankaltaisuuxia. Suuri myyntimies on tavallisesti karismaattinen ja tykättävä, ja se saa meidät usein tekemään asioita (ostamaan, äänestämään) joita ei muuten tehtäisi, ja siitä jopa pitämään. Sitäpaizi monet myyntimiehet ovat pohjimmiltaan mukavia hemmoja joissa on paljon ihailtavaa (ja paskat, nyt Wallu kita kiinni jo). Mutta todella suurikaan myyntimies ei ole johtaja. Koska myyntimiehen viime käden motiivi on oma etu - jos ostat mitä se myy, se saa voittoa. (Noniin, mitä eroa? Ei mitään vieläkään.) Niin että vaikka myyntimies voi olla voimakas, karismaattinen ja ihailtava heppuli, ja pystyy vakuuttamaan sut että ostopäätös on sulle eduxi (todennäkösesti ei, tai enintään tollanen winwin tilanne, missä sä hyödyt sentin ja se satasen) – silti vittu, sä tiedät jossain takaraivossa että myyntimies ajaa vaan omaa etua. (Eli johtaja on sellanen myyntimies joka kusettaa sut niin perin pohjin ettezä edes enää huomaa kusetusta, tai et välitä.) Tää tietoisuus on kivulias - vaikka se on aika pieni nipistys, ja usein tiedoton. Mut jos sä joudut suurten myyntimiesten ja markkinoinnin pokaxi tarpeexi pitkäxi ajaxi - esim. lauantaisarjakuvista lähtien - ei kestä kauan niinsä tajuat että kaikki on pelkkää kaupantekoa, ja jos näyttäskin siltä että joku oikeasti välittää susta tai jostain "jaloista" ideoista tai aatteista, niin hemmo on oikeasti myyntimies eikä loppupeleissä välitä vitun vertaa susta, vaan haluu oikeasti jotain izelleen.

ellauri073.html on line 231: Jotkut kuvitteli että Reagan (1981-89) oli oikea johtaja. Mutta ne oli enimmäxeen vanhoja pieruja. Jopa kasarilla useimmat nuoret amerikkalaiset, jotka haistoi markkinapellen mailin päästä, tiesi että Reagan oli oikeasti suuri myyntimies. Ällösanat kuten  “palvelus” ja “oikeus” ja “yhteisö" ja “isänmaallisuus” and “velvollisuus” ja “Hallitusvalta takaisin kansalle” tai “Musta tuntuu yhtä pahalta” tai “Säälivää taantumusta" on vaan politiikkateollisuuden hyväxi koettuja myyntikikkoja, just niinkun “puhtaat hampaat raikas suu” ja “liskohengitys" hammastahnateollisuudessa. Me valikoidaan niitä hyllystä kuin hammastahnaa. Äänestetään samalla lailla kuin ostetaan Pepsodenttia. Muttei inspiroiduta. Ne ei ole "aito asia". 

ellauri073.html on line 232: No onhan tää vähän yliyxinkertaista. Kaikki poliitikot on myyjiä, on aina olleet myyjiä. FDR ja JFK ja MLK (se neekeri) ja Gandhi oli huippumyyjiä. Mutta ne oli muutakin, ihmiset jotenkin haistoi sen. Niillä oli se lisä joku, se liskohengitys. Sellasta "persoonallisuutta", no klisheehän sekin on, imeskele vaan.

ellauri073.html on line 233: Äärioikislainen National Review kuzui McCainia “roistoxi" ja "pellexi", vanha vassari New York Review of Books meinas että “McCain ei ole anti-Clinton vaan pikemminkin epäclinton, niinkun 7Up on epäkola: eri maku, sama sokeri".  Poliittisesti välinpitämätön Vanity Fair lainaa syvää kurkkua joka sanoo “Älkää aliarvioiko McCainin oveluutta, se on kova laskelmoimaan meediavaikutuxia."

ellauri073.html on line 237:       Ja kuten Wallun suikkis, McCainin kuolema sai enemmän huomiota kuin se ansaizi. (Mähän olin vielä elossa!)  Wallu merkkas kirjanpainamisen ylivallan päättymistä ja someaikoja; McCainin raato symbolisoi uusliberalismin ajan päättymistä jenkkipolitiikassa, Amerikan talouden rappiota ja trumppikansan nousua. Toisin kuin Wallu, jolle suikkis oli urasiirto, McCain pelkäsi helvettiä ihan oikeesti. Se kuoli päivän sen perästä kun perhe kertoi että sen syöpähoidot keskeytetään, se halus roikkua loppuun saakka hengissä. (Mä en kyllä ois.) Perhe halus kai säästää perintöä. Porsasmainen tytär Meghan varmaan sano iskälle, että äiskyn rahat muuten loppuvat. (Haha, Matt, hyvin keksitty! Kylsä sitten hallizet tän sarkasmin.)

ellauri073.html on line 242: Pendelinä John Zieglerin naaman edessä, kiinni samanlaisessa säädettävässä varressa kuin eräät koululaisten pöytälamput, on Shure-merkkinen laajakulmamikki jonka ympärillä on harmaa kaiunpoistosukka pehmentämässä paukkuvia peitä ja sihiseviä kouruäänteitä.

ellauri073.html on line 244: “Pendelinä?” Tarkoitako "roikkumassa?” Tämmöinen sanakirjasanojen ylikäyttely on kansantauti Wallun kirjoitelmissa: haeskellaan koko ajan hämäriä sanoja, joita meikäläinen saa sitten hakea sanakirjoista, vaan että näyttäis fixummalta ja saisi lukijan tuntemaan izensä epävarmaxi. Ei kukaan käytä sanaa "pendelinä" arkikeskustelussa, eikä tämmösessä puheradioselostuxessa ole mitään syytä tiputella tollasia. Se on siellä yhdestä ja vaan yhdestä syystä: siitä näkyy kuinka iso sanavarasto Wallabylla on, ja kuinka pieni Mattilla. (Myös sanavarasto.) “Oi vau, onpa Wallu hyvä kirjoittaja. Siis tiedäzä, mun piti kazoa sen käyttämä sana sanakirjasta!” Loppu virkkeestä on yhtä hankala, kun Wallu näyttää ymmärtävänsä radiolähetysten tekniikan alkeita, ja vähän tollasta alkusointua heitettynä mausteexi, kuin Dr.Seuss pössyttämässä salviaa. (Tossakin oli alkusointu, huomaatteko? Seuss - salvia! Osataan me muutkin, muttei vaan viizitä.)

ellauri073.html on line 246: Mutta suurin “Host”in ongelma on jalkanuotit. Luulit ehkä että jalkanuotit oli vaan kertalaaki hassuttelu Loputtomasssa läpässä? Luule uudestaan. “Host” keskeyttää lukemisen koko ajan hurjalla määrällä alaviitteitä alkaen Zieglerin söpöydestä aina radioteollisuuden sisäpiirin jorinoihin. Tälläiseen on absoluuttisesti nolla syytä; jos niissä on mitään hyödyllistä infoa ne olis voinut upottaa leipätextiin, ja ne joissa ei ole ois pitänyt vaan kumittaa. Jos “Host” olis ollut perusopiskelijoiden luovan kirjoittamisen kurssilla (esim. mun pitämällä), niin se ois saanut F:n monisanaisuudesta. Wallu pääsi kuin koira veräjästä löysällä prujauxella koska sen toimittajat oli rakastuneet tohon tavaramerkkimäiseen fetishiin tai ne ei vaan uskaltaneet loukata suurta Wallua valittamalla sen tyylistä (mikä selittää myös noi vakavat asiavirheet joista huomautin).

ellauri073.html on line 248:     Wallun vaikutus Amerikan kirjallisuuteen oli yhtä päiväperhosmainen kuin rotan pieru. Sitä suosivien painotalojen suojeltua sen ilmeisiä heikkouxia, internetin aiheuttama kulttuurin hajaannus viime 10 vuoden aikana on haudannut Wallun yhtä varmasti kuin sen paarinkantajat. (Tää oli kyllä erittäin huonosti suunniteltu virke, sori Matt, anakoluutti suorastaan. Sen huomaa kun sitä koittaa kääntäjänä pelastaa.) Ilman Wallun ihan kyynisesti vittuilumielessä tehtyä suikkaria jengi olis huomannut tän paljon aiemmin.

ellauri073.html on line 254:   Hahaha look at you you fat fuck. You choose to spend your time bashing a man who has been dead for a decade, and there's no real reason for it other than the obvious jealousy that consumes you as an ugly person, inside and out. You break your criticism down into two distinctions: Foster's writing and his character. First, on your criticism of his character, I will say that it is entirely ironic that you choose to do so, considering that in your mediocre (that's right buddy your disgustingly fat ass as it is right now is entirely more mediocre than most unmistakably mediocre things, including (but not limited to) the entire Oakland Athletics organization) life your accomplishments include being - and here I'm just being honest with you, and it's possible that you may have heard this already in your pathetic, insufferable life but just hear me out -- LITERALLY THE FATTEST, BALDEST, AND JUST FLAT OUT UGLIEST PIECE OF SHIT PERSON I HAVE EVER SEEN. (For more on that here's a link to a picture I found of Matt online during a quick goggle search: https://www.google.com/sear....

ellauri073.html on line 258:   Really, I would have expected one of the first pictures I saw of Matt Fartey to be one of professional caliber, but interestingly enough the first thing that came up when I searched his name was that picture -- a picture so startling in all that it conveys that it was almost too much for me to witness its allure and then continue along on this tirade; luckily I am a man of strong willpower, and so I was able to continue writing after seeing that picture without shooting myself in the head.) Anyways where was I...oh that's right! Matt Fartey's "accomplishments" and character! Well ladies and gents, he runs a fucking hate blog. Enough said. I doubt he even earns much from it too, though he obviously earns enough to afford an adequate amount of fast food meals that will surely keep his little hate-filled body going until the age of 47, where he will surely die of a collapsed lung or heart attack. When they find his body he will be mistaken for Matt FOLEY, which will obviously be a total disparagement on the late Chris Farley. If you know, you know.

ellauri073.html on line 260: Matt Foley is a fictional character from the sketch comedy program Saturday Night Live performed by Chris Farley (1964-1997). Foley is a motivational speaker who exhibits characteristics atypical of someone in that position: whereas motivational speakers are usually successful and charismatic, Foley is abrasive, clumsy, and down on his luck. The character was popular in its original run and went on to become one of Farley's best-known characters. Farley named the character after one of his Marquette University rugby union teammates, who is now a Roman Catholic priest in the Chicago suburb of Arlington Heights. Plans for a film version with Spade in a supporting role were shelved after Farley's death in 1997.

ellauri073.html on line 262: Foley is disheveled, sweaty, obese, clumsy and unstylish. He exhibits poor social skills, frequently loses his temper, often disparages and insults his audience, and wallows in cynicism and self-pity about his own poor life choices, to which he often makes reference. Foley's trademark line is warning his audience that they could end up like himself: "35 years old, eating a steady diet of government cheese, thrice divorced, and living in a van down by the river!" In most sketches, whenever a member of his audience mentions a personal accomplishment, Foley responds with mockery: "Well, la-dee-frickin-da!", "Whoop-dee-frickin-doo!", or a similarly dismissive remark. The usual outfit of choice for Foley is a too-small blue-and-white plaid sport coat, a too-big white dress shirt, a solid green necktie, black horn-rimmed glasses, ill-fitting khakis which he is continually pulling up, a wristwatch, penny loafers, and slicked-down blond hair. In a prison sketch, he dons blue jeans and a denim shirt with the inmate number "3307" while retaining his watch, glasses and a crucifix necklace (he also mentions a "homemade tattoo of a van down by the river"). While working as a mall Santa in another sketch, he wears a stereotypical Santa outfit, complete with black snow boots.

ellauri073.html on line 265:       Despite his otherwise bad attitude, Foley has a passion for his career as a motivational speaker, going as far as to travel to Venezuela to speak to teens. While serving a term in prison, Foley seems to be respected, and to have a good friendship with his cellmate Deshawn Powers, who refers to Foley as "The straight-up OG...of cell block three!".

ellauri073.html on line 267:       The character's debut performance (May 8, 1993) has been called one of the best segments in SNL history. The reception of the audience combined with visible stifled laughter from David Spade and Christina Applegate on stage added to the popularity of the sketch. Notable physical gestures from Farley included what Spade referred to as “the thing with the glasses” when Farley lifted his glasses on and off of his face commenting, “Hey Dad, I can’t see real good, is that Bill Shakespeare over there?” and perhaps the most defining gesture was one that Farley saved for the live performance when he alternated hands adjusting his trousers, grabbing the hilt of his belt with one hand and the back of his pants with the other.

ellauri073.html on line 269:       In the sketch itself, Foley attempts to motivate two teens, played by Spade and Applegate, to "get themselves back on the right track" after the family’s cleaning lady finds a bag of marijuana in their home. Foley’s attempt to motivate them falls short when he repeatedly insists that they're "not going to amount to jack squat" and will end up “living in a van down by the river!” Foley attempts to endear himself to Spade's character by telling him they're "gonna be buddies" and that everywhere he goes, Foley will follow. Comparing himself to Spade's shadow, Foley jumps about where he's standing and then dives into the coffee table, though he picks himself up moments later. None of the other cast members knew that Farley was going to do this and their startled reactions are genuine. The sketch ends with Foley offering that the only solution to solve the family's problems is for him to move in with them. Horrified, Applegate begs him not to, vowing never to smoke pot again. Even so, Foley leaves the house to get his things from his van and the family locks him out, finally reconciling and admitting to how much they love each other.

ellauri073.html on line 271: A later performance (February 19, 1994) features Foley in prison attempting to motivate troubled teens in a scared straight program; he was imprisoned for three to five years for non-payment of alimony (consistent with him being “thrice divorced”). Before entering the sketch, Foley is introduced by his cellmate Deshawn Powers (Martin Lawrence) as “just finished a week in solitary, eating nothing but coffee beans.” Foley attempts to scare the juvenile delinquents by commenting in a slightly different manner that he “wished to dear God, that he was living in a van down by the river!” The sketch followed the usual Foley routine with him falling through the prison wall instead of a coffee table, which eventually led to his and the other inmates' escape.

ellauri073.html on line 273: In the only cold open featuring Foley (April 15, 1995), the character attempts to motivate a pair of Venezuelan teens. Foley attempts to get through to them by motivating them in their native Spanish, saying “¡Yo vivo en van cerca de un rio!” However, the teenagers' father (Michael McKean) informs Matt that he and his children are fluent in English, to which Foley responds "¡Padre, dame un favor, y cállate su grande YAPPER!" The sketch again features Foley mocking his audience, breaking household objects, and somehow succeeding in his motivational goals.

ellauri073.html on line 275: Quickly on your attacks on Wallace's writing style, I will mention that -- contrary to your rather baffling notions -- people did enjoy Infinite Jest and other works of his. They will continue to do so for decades. Listen Fartey: his work will live on. People recognize great writing wherever it materializes. Forget your distaste of footnotes, or your struggle in understanding the themes and ideals his work encompasses. His audience is clearly beyond you, so try to see that not everyone feels the same as you. You don't have to like his writing, but when you detract from it it makes it even more apparent that you are the lesser man. Your comments on Foster's writing ability led me to some of your other articles, and to be completely honest, it wasn't all bad. I genuinely enjoyed your "Fucking vs. Making Love" poetry bit, although it did seem like a cheap knockoff of Black Coffee Blues. Regardless, I can still acknowledge that the piece had its moments. However (and this is where I want you to pay attention you tub of lard), the piece can also be slammed in several areas. This is highly important, as we can see the parallels between this aspect of "Fucking vs. Making Love" and anything David Foster Wallace wrote. When it comes down to it, your writing can be criticized stylistically and formatically just like his can; the only difference is that there are few that actually give a shit about your writing, whereas Wallace's work is meaningful to the point where people have legitimate incentive to think critically about it. So defile it with your petty blog posts all you want, but at the end of the day you're the one who's only making yourself look bad, and as a heavily obese man based in Europe you are surely having few problems achieving this in the status quo, since Europeans are notably fatist.

ellauri073.html on line 277: Remember this Fartey, for it will serve you well: There is nothing inherently admirable or intriguing in your choosing to complain about various outlets, activities, or people. It's mundane, tiresome, and has little uniqueness. Suffice it to say, there are a million of you, Matt Fartey (and when I say you I really mean babbling little shits). You will be forgotten; there is only one David Foster Wallace...so tell me, who's really the mediocre one here? 

ellauri073.html on line 279:       Tämmöistä vihapuhetta on kiva lukea, ja vielä kivempi sitä on kirjoittaa. Matt Foley skezit on niin huonoja, että naurattaa. 

ellauri073.html on line 288: Varkautelainen motivaatiopuhuja Janne Immonen haluaa räjäyttää sen, miten ihmiskunta ajattelee. Hänen mielestään kaikkien pitäisi elää Rock Your Day -elämää.

ellauri073.html on line 290:   Ei helvatti! Joko (siis joskus 00-luvun lopulla, Nyt-liitteen turina on vlta 2019) tää monkey business on levinnyt Perä-Varkauteen saakka!?  Perhanan punapyllypaviaani loikkii Ahlströmin savupiipun alla, aivan erehdyttävästi Korkeasaaren apinalinnan takavuosien asukkien näköinenkin. Ja poinzit on ne samat talousliberaalipupinat kuin sen apinoimilla matkasaarnaajilla. 

ellauri073.html on line 303: Tämän aamun, kuten monen muun aamun, Immonen aloitti tärisyttämällä itseään 15 minuuttia. Täristyslevyn hän hankki verkkokauppa Alibabasta. Se oli taas inspiraatio-ostos. “Se maksoi vain 80 euroa eli oli oikeastaan ilmainen”, Immonen sanoo. (Tai oikeastaan ei ollut, koska se maksoi 80 euroa).

ellauri073.html on line 304: “Biohakkerit käyttävät tätä. Vatsa ja reidet oli ihan punaisena aamulla, että kyllä siitä jotain hyötyä on”, Immonen sanoo. "Tää tekee musta entistä punapyllyisemmän." 

ellauri073.html on line 306: Täristyslevystä hän kuuli motivaatiopuhuja Jack Canfieldiltä, joka on yksi Immosen inspiraation lähteistä. Immonen haluaa esikuvansa tavoin olla satoja miljoonia kirjoja ja videokursseja myyvä motivaatiopuhuja.

ellauri073.html on line 316: Työväenluokan unelma ei ole enää välttämättä eläketyöpaikka selluteollisuudessa. Eikä sellainen kovin varmaa enää ole. Nykyään kuka tahansa voi ottaa puhelimen käteen, alkaa kuvata videoita ja brändätä itselleen unelmaa.

ellauri073.html on line 317: Takakannessa lukee esimerkiksi: ”I have written this book for myself and for all people who want to live their lives completely and to the maximum, filled with happiness, power and energy” ja “Life in the modern world is fast-paced and frantic.”

ellauri073.html on line 320: Kirjassa Immonen kehottaa elämään unelmaansa, eli “live the dream!” tässä nopeatahtisessa modernissa maailmassa, jossa ”aikaa ei koskaan tunnu olevan riittävästi”. Hän antaa erilaisia ohjeita aamukävelystä aina iltarutiinien muuttamiseen. “When you engage in a walk as a part of your morning routines, you have this good feeling, and you find it easy to purge your mind”, Immonen kirjoittaa kirjassa.  

ellauri073.html on line 333: ”Immonen haluaa olla "maailmanlaajuinen powerful speaker”. Puhua isoilla lavoilla ympäri maailmaa ja muuttaa sitä, miten ihmiskunta ajattelee. Immonen haluaa, että ihmiset ottavat vastuuta omasta elämästään.

ellauri073.html on line 340: Rock Your Day -videoita varten Immonen on joutunut opettelemaan äänenkäyttöä. ”Nuorempana mulle sanottiin, että voitko puhua vähän kovempaa, mutta tää osoittaa että se on harjoittelukysymys. Kovalla harjoittelulla ja työllä jokainen ihminen saa sitä ääntä lähtemään niin paljon kuin tarvii.”

ellauri073.html on line 348:   Tiezä mikä mua tässä monkey bisnexessä shokeeraa eniten? Se, että tää apinameemi esiintyy KAIKILLA tän sortin apinoilla ihan 100% samana!!! Se tukee mun hypoteesia, että oikeesti erilaisia termiittiapinoita on enintään parin apinan käsien sormilla laskettava määrä. Loppu on vaan kontextia, kuten Herb Simon hyvin oivalsi. 

ellauri073.html on line 357: Wallace's father said that David had suffered from major depressive disorder for more than 20 years and that antidepressant medication had allowed him to be productive. Wallace experienced severe side effects from the medication, and in June 2007, he stopped taking phenelzine, his primary antidepressant drug, on his doctor's advice. His depression recurred, and he tried other treatments, including electroconvulsive therapy. Eventually he went back on phenelzine but found it ineffective. On September 12, 2008, at age 46, Wallace wrote a private two-page suicide note to his wife, arranged part of the manuscript for The Pale King, and hanged himself from a rafter of his house.

ellauri073.html on line 359:   Rafter on kattopiiru. Talon, Matt, ei autotallin. Wallu tykkäsi kyllä koirista. Koirat olivat sille tärkeitä, se suunnitteli suojan aukaisemista karanneille kaniineille (koiraeläimille). Miinuspuolella: Jonathan Franzen oli sen ystävä. Jonathanin mukaan Wally tykkäsi erityisesti koirista joita oli kohdeltu kaltoin, ja joiden oli vaikea löytää omistajia jotka olisivat niiden kanssa riittävän kärsivällisiä. Selvää transferenssiä. 

ellauri073.html on line 361:   Oli Wallu paha yhden tyttöystävän Mary Karrin mielestä. Marykin oli kirjoittaja. Maryn mukaan Wallulla oli siihen obsessio ja niiden suhde oli volatiilinen. Wallu heitti kerran kahvipöydän sen päälle kuin Matt Foley, ja kerran pakotti Maryn autosta kävelemään kotin jalan. Se on aika törkeetä. (Olikohan se paku joen rannalla?) Maryn mukaan Wallacen elämäkerturi jätti pois 98% Wallun elkeistä. Wallu oli myös potkaissut Marya, kiivennyt sen talon seinillä ja seurannut Maryn 5-vuotiasta poikaa kotiin kuin isännätön koira. 

ellauri073.html on line 363:   Wallacea vaivasi masis, sekakäyttö ja suikkisajatuxet. Se joutui pöpilään tuon tuostakin. Vuonna 1989 se oli jossain hoitopaikassa joka (sen sanojen mukaan) muutti sen koko elämän. No ei ilmeisesti riittävästi, kun se kuitenkin päätyi traagisesti seppukuun, kuoli oman käden kautta 2008 kuten Unto Remes. Izemurha eräänlaisena lahjana rakkaille vanhemmille.  

ellauri073.html on line 372:     Mennoniitat ovat saaneet nimensä liikkeen perustajasta, hollantilaisesta uskonpuhdistajasta Menno Simonsista, joka oli ennen vuonna 1536 tapahtunutta liittymistään anababtisteihin (sic) katolinen pappi. Hän opetti liikkeen jäseniä noin 25 vuotta ja vaikutti liikkeeseen huomattavasti kirjallisella toiminnallaan. Vuonna 1672 heidät tunnustettiin Alankomaissa virallisesti yhdyskunnaksi, joka sai vapaasti harjoittaa uskontoaan valtion suojeluksessa.

ellauri073.html on line 374:     Amishit erosivat mennoniitoista vuonna 1693 koska halusivat elää hurskaampaa ja yhteisöllisempää elämää. Tämän lisäksi mennoniitat ovat hajaantuneet aikojen saatossa eri suuntauksiin, kuten 'flaameihin', 'friiseihin', 'waterlandilaisiin', jotka tunnettiin löyhemmästä seurakuntakuristaan, sekä 'sonnelaiset', jotka erkaantuivat omaksi ryhmäkseen 1600-luvulla piispa Samuel Apostoolin johdolla. Apostool ei hyväksynyt piispa Galenus Abrahamsin yhteydenpitoa muihin kirkkoihin ja näkemystä siitä, ettei mennoniittain vapaaseurakunta olisi ainoa oikea kirkko eikä siis ainoa tie pelastukseen. Osin tästä syystä Apostool perusti oman seurakunnan yhdessä noin 700 muun vanhoillisen jäsenen kanssa antaen kirkolleen nimen ”die Sonne” (Aurinko), mistä tuli nimitys 'sonnelaiset'. Monet muutkin seurakunnat asettuivat tämän tueksi. (Mennoniittakirkon sisustusta Giethoornissa, Alankomaissa. Tosi karua, näyttää Helluntaiystävien kokoushuoneelta Iso-Roballa tai Kirjalla.)

ellauri073.html on line 376: Galenus Abrahams jatkoi kuitenkin yhteydenpitoa muihin liikkeisiin ja solmi yhteydet Englannin kveekareihin, joista George Fox ja William Penn vierailivat hänen luonaan, yrittäen turhaan saada tätä hyväksymään spiritualistiset katsomuksensa. Abrahamsia seurasi johtajana John Dektanel, joka perusti yhdessä muiden kanssa Amsterdamiin saarnaajaseminaarin vuonna 1735. Dektanel kirjoitti myös katekismuksen ja julkaisi vuonna 1753 valikoiman Menno Simonsin kirjoituksia.

ellauri073.html on line 382:     Uskovien kaste ymmärretään kolmiosaisena: kaste hengen kautta (sydämen sisäinen muutos), kaste veden kautta (julkinen osoitus todistajille), ja kaste veren kautta (marttyyrius ja asketismi tai tiukan itsensäkieltämisen harjoittaminen osoituksena henkilökohtaisesta ja erityisesti hengellisestä kurinalaisuudesta).

ellauri073.html on line 385:     Ehtoollinen ymmärretään enemmän muistoateriana kuin sakramenttina tai kristillisenä rituaalina, ihannetilanteessa nautitaan kastettujen uskovien kesken yhdessä ja seurakunnan menun mukaan.

ellauri073.html on line 393:   Taavi koitti ensin olla vanhemmille mielixi, luki isän vanhassa yliopistossa Amherstissa äidinkieltä ja filosofiaa kandiin asti ja lähti vielä opiskelemaan jatkotutkinnossa modaalilogiikkaa ja matikkaa. Se lauloi yliopiston kuorossa kauniisti. Taavi kirjoitti gradun nimeltä Fate, time, and Language: An Essay on Free Will (2011). Sovelsi sitten opittua: lopetti luvut ja rupesi kirjailijan epävakaalle uralle. Se sanoi David Lipskylle että filosofiassa sen pää kävi vaan yhdellä pytyllä, kirjallisuudessa käynnistyi koko 2-tahtimoottori. 

ellauri073.html on line 397: Wallace halusi päästä eteenpäin kuin Seija ja Lea Lehtisalo postmodernismin väsyttävästä ironiasta ja metafiktiosta. Sen mielestä hölmöpönttö oli tuhonnut fiktion. Kirjailijoiden pitäis panna pönttö pihalle ja pää oikeasti pukille. Ironia, pokerinaama ja naurettavuuden pelko leimaavat U.S. kulttuuria kiitos teeveen tyhmistävän vaikutuxen. Ironia ja nauru ovat hauskaa ja tehokasta, mutta niihin piiloutuu iso epätoivo ja seisahdus U.S. kulttuurissa, ja siitä tulee aloitteleville kirjailijoille no end of trouble. Wallacekin on vizailija, mutta koittaa kuitenkin tavoittaa yxityisten ihmisten elämäntuskaa virnuilevan naaman takana.

ellauri073.html on line 399: Se kommentoi ajatusten hajoamista, onnen ja ikävystymisen liittoa, ja ihmisruumiin kauneuden ja hirveyden käänteissuhdetta. Fiktiossa on kyse siitä mitä on olla vitun ihminen.  Se halusi kirjoittaa moraalisesti kiihkeää ja kiihkeän moraalista fiktiota, jotta lukijana tuntisit olevasi vähän vähemmän yxin sisäpuolelta.

ellauri073.html on line 406: Vaimoni on noita (Bewitched) on vuosina 1964–1972 tehty yhdysvaltalainen television komediasarja. Sen päähahmoja olivat nuori aviopari, mainosmies Darrin ja kotirouva Samantha Stephens (Elizabeth Montgomery), joka on oman äitinsä tavoin noita.

ellauri073.html on line 408: Olen vit- tarkoitan whittler, sanoi myyntimiesmäinen väkäleuka noitaämmä skottityttöpiirretyssä. Vaimoni on noita-sarjan vakiovieraana esiintyi Samanthan äiti Endora (Agnes Moorehead), joka paheksuu tyttärensä avioliittoa "kuolevaisen" kanssa. Vierailulla kävi usein myös muita Samanthan sukulaisnoitia ja velhoja, mm. ovennuppeja keräilevä täti Clara ja "käytännön piloja" (sic) harrastava setä Arthur. Stephensit saavat toisella tuotantokaudella tyttären, Tabathan, joka on perinyt äitinsä noitavoimat. Myöhemmin he saivat myös pojan, Adamin joka vaikuttaa isänsä tapaan olevan kuolevainen.

ellauri073.html on line 416: Samantha ennen-jälkeen kuvissa 

ellauri073.html on line 419:   Wallu oli poikasena vastuussa runkkufantasian logiikalle. Sixi siltä meni käteenveto ihan käsille. Logiikka saattoi milloin tahansa pysäyttää tumputuxen ja kuzua Wallun kuulusteltavaxi ja Wallun piti tulla ja vastata: jes söör, nou söör, ja maxaa tarvittaessa selkä- peppu- tai esinahalla jos oli velkoja. Vastuita ja velvollisuuxia. Vastauxia ja velanmaxua.

ellauri073.html on line 421: Toisessa tarinassa täydellisyyttä tavoitteleva äiti vihaa itseään ja siirtää ne tunteet sitten lapseen. In joo lasta ja häpeä sitten näitä tunteita ja on ylisallivainen sille. Lapsesta tulee pikku hirviö. Sopiiko tämä sanomalehdestä taiteltu venehattu Wallulle? Jotain sairasta siinä perheessä kyllä oli.

ellauri073.html on line 426:   Seija tykkää Kelloggsin Bran Flakes -aamuhiutaleista. John Harvey Kellog ja Will Keith Kellogg oli veljexiä 7. päivän adventistiperheestä Taistelupurolta, Michiganista. Eivät paljon käyneet kouluja, koska vanhemmat uskoivat Jee-Suxen tulevan toistamiseen ennen koulun loppua. No ei temmattu, turhaan seistiin taas hirsimökin katolla. JH onnistui kuitenkin hankkimaan lääkärin paperit jostakin, varmaan postimyynnistä. Se oli kova vegaani, peukutti 'biologista elämistä': ei viinaa eikä tupakkaa, ei edes teetä, kahvia eikä hilloa, vain ihan vähän munaa ja maitoa hiutaleiden kyytipojaxi. 

ellauri073.html on line 428: Kaxikymppisenä siitä tuli Taistelupuron adventistihoitolan presidentti ja lähti soveltamaan periaatteitaan potilasparkoihin. Niistä dieetti oli niin ikävystyttävä, että JH, sen vaimo Ella ja veli HK, joka oli 8v nuorempi, alkoivat kokeilla hiutaleiden tekoa. Ja nehän maistuivat! Kaveruxet möivät aluxi hiutaleitaan postimyynnissä entisille potilaille, mutta sitten mainostivat niitä lehdissä ja ilmoitustauluilla, mistä kilpailijat saivat vihiä ja tunkivat markkinoille kopioimaan Kelloggsien liikeideaa. Yx ex-potilas, CW Post teki Rypälemunkkeja granolakexeistä ja kahvinkorviketta nimeltä Postum matkien röyhkeästi Kelloggsien tuotetta. Se menestyi niin hyvin, että 1900 Postin Postum Hiutale Yhtiö teki jo $3M vuositulosta. Kelloggseja harmitti. 

ellauri073.html on line 435: Jonathan Franzenin teos Oikaisut, iso tiiliskivi kirjaxi, oli Lukemattoman läpän kilpailijaxi ilmeisesti aiottu. (Franzen sanoi BookPagen haastattelussa, “Loputon läppä pani muhun vauhtia, niinkuin aina kilpailu”. )

ellauri073.html on line 440:   Sasha Chapin, joka kirjoittaa tätä juttua Wallusta tuntuu olevan sivistymätön ääliö, vaikka ashkenaazijutku onkin. Mulle, joka olen oikeasti puolisivistynyt, oli Sashan Wallulta poimimassa esimerkkilauseessa outo vaan diagnate, joka luultavasti on painovirhe pro diagonate, kerta puheena on Cantor diagonaalitodistuxineen. Infoliating tarkoittaa varmaan että mahdollisuuxien kirjo tarkentuu sisäänpäin kuin Mandelbrotin avaruus nollasummapelinä eikä leviä ulospäin winwin-kasvuäjähdyxenä. 

ellauri073.html on line 442: Gerhardt Schitt, a tennis coach,

ellauri073.html on line 443: “seemed intuitively to sense that it was a matter not of reduction at all, but—perversely—of expansion, the aleatory flutter of uncontrolled, metastatic growth—each well-shot ball admitting of n possible responses, n-squared possible responses to those responses, and on into what Incandenza would articulate to anyone who shared both his backgrounds as a Cantorian continuum of infinities of possible move and response, Cantorian and beautiful because infoliating, contained, this diagnate infinity of infinities of choice and execution, mathematically uncontrolled but humanly contained, bounded by the talent and imagination of self and opponent, bent in on itself by the containing boundaries of skill and imagination that brought one player finally down, that kept both from winning, that made it, finally, a game, these boundaries of self.”

ellauri073.html on line 446:   Et revi siitä. Raastepöydästä sopii aloitella. Sasha lohduttautuu ezimällä Wallun kirjoituxista virheitä: esim. "spasms of a deep sweet hurt" on Sashasta joxeenkin mauton kuvaus orkuista (mixi?), ja jossain Wallu on käyttänyt väärin sanaa bethought. Bethink oneself of something on tulla ajatelleexi jotakin. Big hairy deal, Sasha Chapin. Onx Sasha ize karvainen? Kazotaan sen kotisivua.

ellauri073.html on line 449: The largest thing I’ve written is my book, and it’s also probably the best, on the whole. So, if you’re interested in what I do, that’s probably where you should start.

ellauri073.html on line 451: But I’m not the boss of you. This is America—you can do whatever you want to. For example, you could start with some articles I’ve written for a variety of publications, including The New York Times Magazine and Hazlitt.

ellauri073.html on line 452: Contact me for any reason sasha@imsashachapin.com. Also, look at my Twitter if you please, and join my Substack regardless of your disposition.

ellauri073.html on line 454: Photo by Victoria Lynn Hogan, my true love and colleague, shows a rather hairless dense looking  guy peering inquiringly at a little plastic jar containing some goo.

ellauri073.html on line 456: Sasha Chapin oli näppyläinen ruma teini joka kompensoi esiintymällä älykkönä ja lukemalla 14-vuotiaana MLA:n 100 parhaan romskun listaa läpi aakkosissa kuin Jorma Oxanen Otavan isoa tietosanakirjaa ja Puu kasvaa Brooklynissä tyttö joka pääsi kaupunginkirjastossa A:sta Burtonin Melankoliaan. Mä luin samassa mielessä Rikhardinkadun kirjastossa EA Tunkelon Vepsän kielen äännehistorian. Se oli äsken divarissa myynnissä merkinnällä (lukematon). Vaikkei mulla teininä ollut juuri näppylöitäkään. Muuten kyllä olin nörtti väpelö. En sentään pilannut elämääni shakilla, kuten Sasha Chapin. Sasha huomas lopulta että sen paikka IQ-toteemipaalussa oli lähempänä paalun jalustaa. Se alkoi haista. Niin minäkin. 

ellauri073.html on line 458: Me Naiset kertovat: "Jippu" eli musiikkievankelista, sentilleen mun pituinen turkulainen Mari-Tuuli Elorinne on laihtunut 20 kiloa eli 97 kilosta 77 kiloon. Vielä voisi laihtua 5 kiloa mutta olen päättänyt että tämä riittää. Metri-Tuuli on alkoholistikodista ja sokeriaddikti. Siltä meni parhaimmillaan päivässä litra jäzkiä ja kiloittain mässyä. Tuli avioero. Metri-Tuuli alkoi liikkua addiktiivisesti ja kävi lenkillä hakkaamassa lapsuudenkodin seiniä nyrkillä. Kiltin läski-Tuulin sisältä on kuoriutunut kova jätkä. Sen sexuaalinen kehitys on kesken. Vähän pelottaa. Mitähän uskonnolliset piirit ajattelee mun muutoxesta.

ellauri073.html on line 460:   Sashalle ja Wallulle ja mixei mullekin yhteinen kokemus on ollut masis siitä ettei olekaan niin huippulahjakas kuin kuvitteli. Vittumainen Morris Halle sanoi mulle just nää sanat keväällä 1978, ja mun teki mieli potkasta sitä sen löysään jutkuperseeseen.  Se koitti vielä kiinnostaa mua sen tyhmiin suffixi- ja puffixijuttuihin, mutta turhaan, se oli tehnyt Plopovin izemurhasiirron ja oli saman tien ulos laudalta.

ellauri073.html on line 462:   Sasha koittaa kuvailla surun ja depression eroa sillä, että surussakin voi tuntea izensä ihan ookoo veikoxi, mutta masixessa on näitä guilt/worthlessness tunteita. No emmä tiedä onko just toi nyt kovin osuvaa terminologiaa, ainaskaan mun kohdalla, mutta izeinhosta silti paljolti on kysymys. Wallu tykkäs tennixestä koska siinä se oli semihyvä ilman että sen tarvizi ajatella. Panee miettimään, että olixe myös koska sen urheilullinen äiti tykkäs kun se oli hyvä siinä, eikä nörtti isä.

ellauri073.html on line 465:   Michael Joyce oli Wallun ihailema sen ikäinen tai vähän vanhempi jenkki tennispelaaja. Ei pidä sekoittaa James Joyceen, joka oli koprofiili irkku kirjailija. Jim Wallace (Wallun isä) pani Taavin lukemaan Platon Faidoa (joojoo, tiedän, yäk). Ja innostui kun poika vaikuttikin valopäiseltä, ei ollut pelkkä jock kuten äiti koitti yllyttää. Ne varmaan kilpailivat Wallu paran sielusta. Siitä saattaa selittyä Wallun "literally indescribable war against himself", involving "toxic, paralyzing, raped by psychic bedouins selfconsciousness".

ellauri073.html on line 467:   Wallun mielestä, jos sietää ikävystyttävyyttä on jo voiton puolella. Ikävystymistä pelätään koska muiden attrappien puutteessa jonkinlainen perusikävä uhkaa vallata mielen, taustahuminana normaalisti tuskin havaittava melankolia.

ellauri073.html on line 469:   Musta tää Sashan juttu Wallusta oli aika perseestä. Se oli enempi Sashan juttu Sashasta. Taas sellanen Tatu Vaaskiven FE Sillanpää.

ellauri073.html on line 484:   LH N:o 20 12/96. Tää tarina on selvästi autobiografinen. Wallu saalistaa naisia, kohtelee niitä ihan ylikivasti mutta pettävästi ja jättää sit ku nallin kalliolle. Tää on sen omastakin mielestä sama oireyhtymä kuin patologisella raiskaajalla. Vinoutuneen äitisuhteen tulosta: kaivataan sairaan kipeästi läheisyyttä muttei sitten kestetäkään sitä. Tää silmäpuolisuus monissa jutuissa ns. "pistää silmään" myös. Se on oidipaalista. Oidipuskin sokaisi izensä nähtyään mitä tuli tehtyä. (Vaikkei se musta nyt niin kauheeta ollutkaan, jälkeenpäin ajatellen. )

ellauri073.html on line 490: Kyllä tossa Wallun kokemassa harmissa kun sukupuolikumppani tullessaan ei koko ajan kazo Wallua on vinhaa narsismia. En mäkään sentään noin paha keissi ole. Ollut.

ellauri073.html on line 495: Wertherin axiooma: halu on kääntäen verrannollinen tyydytyxen helppouteen. Tunnetaan myös nimellä romantiikka.

ellauri073.html on line 499: Kuulu esimerkki on Marcus Antoniuxen puhe M. Aquiliuxen puolesta, minkä aikana Antonius repi vanhan upseerin salihousut näyttääxen sen pelivammat. Kuulijoiden tunne oli että hyi.

ellauri073.html on line 504: Wallun esseekokoelmassa ei ole epilogia. Onkohan se koottu postuumisti? Ei ollut, 1999 Wallu oli vielä hengissä.

ellauri073.html on line 505: Kylä Wallun izemurhan syy oli varmasti eze oli pettynyt izeensä kuin Alexander Stubb. Se oli pettänyt äiskän haaveet tennismestaruudesta ja iskän toiveet modaaliloogikon urasta. Siitä tuli vaan tollanen keskeyttäjä, naistenmezästäjä ja sekakäyttäjä. Kirjoitti pois pahaa mieltä ihan vimmattuna. Eikä sekään riittänyt. Äidin kuoltua ei Wallulla enää ollut voimia jatkaa kurjaa elämää. Ei vaitiskaan, ei Wallun wickedly funny äiti kuollut kuin viime kesänä, ja yhteiset peijaiset Hänmies Jimin kanssa on luvassa ensi kesänä:

ellauri073.html on line 508: She was born May 14, 1938, in Fort Fairfield, Maine. The daughter of a potato farmer, she worked a quarter of the year during the harvest, but found her true passion for learning in the town’s one-room schoolhouse. She eventually graduated from Northfield boarding school in Gill, Mass., and later became the first in her family to graduate college, with a bachelor’s degree in English from Mount Holyoke in 1960, where she was student body president and wrote Junior Show.

ellauri073.html on line 510: After receiving her master’s degree from the University of Illinois, Mrs. Wallace was an English professor at Parkland College for 35 years. Her passion for learning was paired with a passion to help others learn — she was an enthusiastic, rigorous and above all compassionate instructor who made sure every student she had knew how much their voice mattered. Even after retiring, she taught in correctional facilities around Illinois and volunteered as a companion for Illinois CASA. In 2012, she and her husband, Jim, decided to move from their beloved city of Urbana to Florence, Ariz., to be closer to their family. There, they volunteered with Arizona CASA, hosted family dinners every Sunday, and adopted a much-loved terrier mix named Angus.

ellauri073.html on line 514: She is survived by her daughter, Amy Wallace-Havens; son-in-law, Kenneth Wallace; grandchildren, Lydia Havens and Max Wallace; daughter-in-law, Karen Green; sister-in-law, Elizabeth Foster; nieces, Penny Rand and April Foster; nephew, Michael Foster; as well as seven great-nieces and -nephews and five great-great-nieces and -nephews.

ellauri073.html on line 516: Sally is remembered as a wickedly funny, funnily wicked, generous and compassionate woman who made friends everywhere she went. She had an unmatched love for the English language and inspired countless others — including her students, children and grandchildren — to pursue their passion of writing. She was fearless in every sense of the world, and in the final years of her life, tried many new things, such as zip-lining, main-lining, and attending monthly poetry slams.

ellauri073.html on line 518: Due to the COVID-19 pandemic, a service is tentatively being planned for the summer of 2021 in Champaign-Urbana for both Sally and her husband, Jim, who passed away in July 2019.

ellauri073.html on line 522:   Tätä vanhemmat ei opi ikinä, ei edes joka toisessa polvessa: ille faciet on hengenvaarallista perseyttä. No, tulihan pojasta sentään kuuluisa, vaikkei ehkä sillä tavalla kuin oli tarkoitus.

ellauri073.html on line 530: Olof näytti päässeen Karolinskan toxikologian ja farmakologian proffaxi. Sillä oli nimissään useita patentteja jotka koskevat huumehörhöjen puhalluttamista. Se oli nuorena jotensakin tyly kaveri. Marita lähetti kortin mukana valokopioituja valokuvia. Niillä on 2 mustatukkaista Olofinnäköistä poikaa ja useita mustatukkaista lapsenlapsia. Marita on blondi ja Olof harmaatukkainen. Maritan käsiala kortissa oli vanhan ihmisen.

ellauri073.html on line 540: David Foster Wallace became a regionally ranked tennis player while growing up in Illinois. David Foster Wallace´s thesis, The Broom of the System, that he wrote while at Amherst College was published in 1987 while he was attending graduate school. In 1989 David Foster Wallace´s short story collection titled Girl with Curious Hair was published. After graduating from the University of Arizona David went on to study philosophy at Harvard University but soon chose to leave. He moved to Syracuse to be with the poet and novelist Mary Karr. While in Syracuse David Foster Wallace wrote most of his famous novel Infinite Jest. The finished book was 1,100 pages long. The novel dealt with addiction, art, and consumerism, and was set in the near future.

ellauri073.html on line 544: Boomerin synonyymi on bängeri. Bängeri on myös makkara ja autonrämä. 2 makkaraa ajelee vanhalla autonrämällä. Eivät enää harrasta gängbängiä. Okay boomer, dame un favor y callate su grande YAPPER!

ellauri073.html on line 552: Salaliittoteoria kytkeytyy myös epäluottamukseen mediaa kohtaan. Jyrsijä näkee tämän osana laajempaa informaation olemuksen muuttumista, jota nimitetään totuuden jälkeiseksi ajaksi tai muuksi. Tähän liittyy digitalisaatio, joka luo välineellisen pohjan tälle tavalle toimia ja hahmottaa maailmaa.

ellauri073.html on line 554: Salaliittoteoriassa on lyhykäisyydessään kyse siitä, että maailman uskotaan olevan korruptoituneen, satanistisen valtaeliitin hallussa. Tämä valtaeliitti harjoittaa pedofiliaa suuressa mittakaavassa ja rituaalimurhaa lapsia. Tulossa on kuitenkin niin sanottu myrsky, jossa QAnon-väen sankari, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump johtaa hyvän joukot pahaa vastaan. Trumpin johdolla sitten pidätetään joukoittain valtaeliitin jäseniä, kuten Sale Niinistö ja valtamedioiden edustajia, kuten Helsingin Sanomien toimitus. 

ellauri073.html on line 569:   Aloitathan tämän tiedotteen lukemisen uudelleen alusta. Kiitos.

ellauri074.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri074.html on line 49:       Tällä hetkellä on kapitalistia turha syyttää lyhytnäköisyydestä. Pitemmällä tähtäimellä me ollaan kaikki kuolleita. Parempi ottaa ilo irti nykyhetkestä niinkauan kuin vielä on jotain nyhdettävää. Tyhjästä on paha nyhjästä.

ellauri074.html on line 64: I hate women. They get on my nerves.

ellauri074.html on line 66: There are the domestic ones. They are the worst. Every moment is packed with happiness.

ellauri074.html on line 69: Oh, how I hate that kind of women.

ellauri074.html on line 72: They always want to talk to me about the real things, the things that matter.

ellauri074.html on line 78: Usually they have husband-trouble. They are wronged.

ellauri074.html on line 85: There are the ones who simply cannot fathom why all the men are mad about them. They say they’ve tried and tried. They tell you about someone’s husband; what he said and how he looked when he said it. And then they sigh and ask, “My dear, what is there about me?” —Don’t you hate them?

ellauri074.html on line 90: They ask me what they would do without their sense of humor?

ellauri074.html on line 94: I hate women. They get on my nerves.

ellauri074.html on line 96: No ei vaitiskaa, tää ONAN taitaa olla joku USAn ja anglofoonin Kanadan (siis miinus Quebec) muodostama valtio saastuneessa pohjois-Amerikassa. Tässon siis vähän samaa kuin sen kanadalaisen tädin Gilead-dystopiassa, paizi tää on ihan puhasta setäilyä. Kumpikas julkas ensinnä? No se Atwoodin ämmyrkäinen tietysti jo 1985. Wallu oli 23v. Onxtää Wallu sit siitä plagiaattia?

ellauri074.html on line 98: Mitä väliä. Niinku plagiointi olis joteskin paha asia. Typerää ajatusten patentointia. Kaakatusreviirejä.

ellauri074.html on line 100: Ja sit tää "Isompi kuin sinä ize" isänmaallisuus. Outoa pörriäismäistä pesän palvomista. Wallu on kuin onkin rebublikaaninen. Haluu izellensä laulua. Jotain kuolemattomuutta.  Se vasta onkin narsismia. Naama paistaa iankaikkisesti tiimin suurentavassa peilissä. Kaikki sellainen on perseestä. Panee miettimään, et onxtoi Wallun huumeilu jotain kääntöpuolta sen Jack Londonmaisesta tennisfilosofiasta. Et jos tyypille liikaa paukutetaan päähän tollasta bigger than yourself tuubaa, niin siitä tulee lopultakin vaan lusmuilija. Se menettää joteskin otteensa omaan izeensä. Se on myynyt sielunsa jollekin aatteelle.  

ellauri074.html on line 102:       Kuinmyös urheilusuorituxiin tarvittavat toistot, miljoonia toistoja samoista liikkeistä, sitvielä mielikuvaharjoituxia samasta, mitä helvettiä. Mä ymmärrän vielä jotenkuten liikunnan, tosin siitäkin lähinnä hyötyliikunnan, mutta urheilu jonkun enkan tai mestaruuden eteen on totaalisen totalitäärisen persauxista. Kuinmyös jotku zen ym harjoituxet, jooga tai golf. Enste keskitytään ihan vitusti ja perfektoidaan lyöntiä, size menee aivan huizin nevadaan ja eiku kiukkuisena katkomaan kalliita mailoja. Ei tosiaankaan ole mun skene. Emmä jaxa niitä edes kazoa. Käsittämätöntä miten jotkut innostuu samoista peleistä ja uusista samannäköisistä pelaajista uudestaan ja uudestaan. Samat kuulutuxet, samat jännäyxet.

ellauri074.html on line 104:       No toisaalta, onhan paskantaminenkin ja pano joka kerta samaa ja silti erilaista ja aina viihdyttävää. Mulle riittää ne, ja syöminen, ym muut syklisesti toistuvat eläimelliset elintoiminnot. Plus paasaus. Onhan siinäkin toki toisto tyylikeinona, kuten on näiden puolentoistatuhannen paasauxen kuluessa käynyt selväxi. Touché, jotkut tykkää tyttärestä ja jotkut äidistä. 

ellauri074.html on line 110:   Phelps ja Phelps, Järkähtämättömän minuuden kultit: Kenttäopas valuuttakeinottelun, melaniinin, kuntoilun, bioflavonoidien, katselun, salamurhien, pysähtyneisyyden, omaisuuden, torikammon, maineen, julkisuuden, korkeanpaikankammon, esiintymisen, Amwayn, kuuluisuuden, surullisenkuuluisuuden, epämuodostumien, katsotuksi tulemisen pelon, lauseopin, kuluttajateknologian, katsomisvimman, presleyismin, hunterismin, sisäisen lapsen, Eroksen, muukalaiskammon, kirurgisten parannusten, kannustuspuheiden, kroonisen kivun, solipsismin, Prepper-liikkeen, armosta osattomaxi jättämisen (preterition), abortinvastustamisen, kevorkianismin, allergian, albinismin, urheilun, tuhatvuotisen valtakunnan oppien ja televiihteen kultteihin ONANia edeltäneessä Pohjois-Amerikassa.

ellauri074.html on line 112:       Preterition taisi tulla jossakin jo esille, se kalvinistien kekka että osa jengistä on jo etukäteen markkeerattu eliitixi ja loput menee kadotuxeen muitta mutkitta. Ne on näitä ohitettuja. Jehova tekee oharit. Joo tää tuli esiin jo Nipsun yhteydessä. Sama pelko näyttää vaivanneen Walluakin.

ellauri074.html on line 114: Latrodectus mactans on mustaleskihämähäkki. Ne muka syövät puolisonsa vuoteessa tupakoinnin sijasta. Muze on vaan urbaani legenda. Tollasta huonosti salattua naisvihaa. Wallu pelkää kauhiasti kaikenlaisia ötököitä ja pöppiäisiä. Se on paha luonnevika. 

ellauri074.html on line 132: Over-the-counter products are available for hemorrhoids, such as pads infused with witch hazel (Tucks), as well as soothing creams that contain lidocaine, hydrocortisone, or other ingredients like phenylephrine (Preparation H, hasselpähkinää). These substances help shrink the inflamed tissue and provide relief from itching.

ellauri074.html on line 137:   Charles V. Mann

ellauri074.html on line 163:     The Perdue Farms company was founded in 1920 by Arthur Perdue and his wife, Pearl Perdue, who had been keeping a small flock of chickens. The company started out selling eggs, then in 1925, Perdue built the company's first hatchery, and began selling layer chicks to farmers instead of only eggs for human consumption. His son Frank Perdue joined the company in 1939 at age 19 after dropping out of college. The company was incorporated as A.W. Perdue & Son and Frank Perdue assumed leadership in the 1950s. The company also began contracting with local farmers to raise its birds and supplying chickens for processing as well as opening a second hatchery in North Carolina during this period. Perdue entered the grain and oilseed business by building grain receiving and storage facilities and Maryland's first soybean processing plant. In 1968, the company began operating its first poultry processing plant in Salisbury. This move had two effects: it gave Perdue Farms full vertical integration and quality control over every step from egg and feed to market, as well as increasing profits which were being squeezed by processors. This move enabled the company to differentiate its product, rather than selling a commodity. In 2013, Perdue was reportedly the third-largest American producer of broilers (chickens for eating) and was estimated as having 7% of the US chicken production market, behind Pilgrim's Pride and Tyson Foods. Perdue antoi kanalle nimen tuotteistamalla sen. Poules Perdues. 

ellauri074.html on line 207: Most of the action in the novel takes place in the Year of the Depend Adult Undergarment, or Y.D.A.U., which is probably AD 2009, taking the Year of the Yushityu... (the lengthily titled 6th Subsidized Year) as 2007. Critic Stephen Burn, in his book on Infinite Jest, argues convincingly that Y.D.A.U. corresponds to 2009: the MIT Language Riots took place in 1997 (n. 24) and those riots occurred 12 years prior to Y.D.A.U. (n. 60).

ellauri074.html on line 208: Other evidence that Y.D.A.U. is 2009 includes the mention that November 20, Y.D.A.U. is a Friday (p. 198). Years on which November 20th is a Friday include 1992, 1998, 2009, 2015, 2020, etc. The most fitting of these is 2009.

ellauri074.html on line 209: It is also possible that Y.D.A.U. is 2008, as Matty Pemulis turns 23 in Y.D.A.U. (p. 682). Matty's (and Mike's) father came over in 1989 when Matty was "three or four" (p. 683). If Matty had been three and four in 1989, he was born in 1985, which would mean he turns 23 in 2008.

ellauri074.html on line 211: Wallu puki hamppusolmion Amerikan sydänmaan maitotuotteiden vuonna 2008. Ellei se sittenkin ollut juurikin tuo Tena-leidin vuosi. 

ellauri074.html on line 220: A motivational speaker or inspirational speaker is a speaker who makes speeches intended to motivate or inspire an audience. Such speakers may attempt to challenge or transform their audiences. The speech itself is popularly known as a pep talk. Motivational speakers can deliver speeches at schools, colleges, places of worship, companies, corporations, government agencies, conferences, trade shows, summits, community organizations, and similar environments. Their main motivation is money. Faith, fear, and credit. They're all made up. External links:

ellauri074.html on line 234:     If you are interested in personal development or self-help you have heard of Tony Robbins. The self-made peak performance coach has been helping individuals become the best versions of themselves since the early 1980s. He has grown in popularity over his career through books, seminars, infomercials, and podcasts. All of these accomplishments have led Tony Robbins to have a net worth of $500 million dollars in 2021. In this post, we will discuss how Robbins has amassed his wealth and how you can do the same.

ellauri074.html on line 237: He never had a stable household as he faced a lot of abuse growing up from his mother. Robbins recalls times when his mother would chase him out of the house with a knife and pour liquid soap down his throat. By the age of 17, he decided to leave home and never return. He never attended college and got a job as a janitor to make money. And how!

ellauri074.html on line 239: One day, when speaking with his landlord, Tony was asking him how he got so successful. The landlord replied that he went to a Jim Rohn seminar (Rohn was a famous motivational speaker at the time). Robbins had no clue what a seminar was so he asked his landlord to explain. The landlord said that a seminar is when a man takes everything he’s learned over the years of his life, and he condenses his knowledge into four hours.

ellauri074.html on line 240: Robbins was fascinated by the idea of a seminar however to attend a Jim Rohn seminar it costs $35. At the time, Robbins was only making $40 a week! However, he made the decision to spend a week’s pay to attend the seminar. Although it was a costly investment for him, it would end up changing his life.

ellauri074.html on line 243: So, he approached Rohn after the seminar and asked to become his pupil. Rohn agreed, and over the next few years, Robbin was able to take the lessons he learned from Rohn and apply it to his own unique style. Robbins became an avid reader of psychology and incorporated many theories from behavioral psychology into his approach. Robbins perfected this approach through hundreds of seminars across North America and even did seminars for free to help perfect his craft. By the age of 26, Tony Robbins had a net worth of millions of dollars and was a best selling author.

ellauri074.html on line 245: When Robbins started off doing his seminars, he implemented a strategy called Neurolinguistic Programming. Neurolinguistic Programming works under the belief that everyone has a personal map of reality. Nothing is neither good nor bad but thinking makes it so. Robbins would use this practice to help people realize that things that they think are impossible are possible, they just have to change their mindset.

ellauri074.html on line 247: One way he would get people to do this is by making them do a firewalk over a bed of hot embers. Most people at his seminars normally thought that would be impossible. By showing them that they can walk on fire, it helped the attendees see that they had preconceived notions that weren’t true. (The trick is to wear thick-soled shoes with a huge carbon footprint.) 

ellauri074.html on line 250: Tony Robbins most notable seminar is now his Business Mastery seminar. In this seminar, he teaches business owners various growth strategies, systems, and resources that help them grow their business. These are the same strategies that industry leaders like Apple, Orange, Zippos, Zappos, American Express, and Facebook used to grow their companies.

ellauri074.html on line 251: Through Robbin’s seminars, he’s had the privilege to work with some extraordinary people like Bill Clinton, Oprah, Nelson Mandela, Leonardo DiCaprio, and Hugh Jackman (kekä se on?). Nippu talousliberaaleja. 

ellauri074.html on line 253: Hugh Michael Jackman is an Australian actor, singer, multi-instrumentalist, dancer and producer. Jackman has won international recognition for his roles in major films, notably as superhero, period, and romance characters. He is best known for his long-running role as Wolverine in the X-Men film series, as well as for his lead roles in the...    

ellauri074.html on line 255: Tony Robbins has written over six books throughout his career. (Over six? like almost seven?) His first book, Unlimited Power, was published in 1986 and became a national bestseller. He has also written many other great books such as Awaken The Giant Within, Notes From A Friend, MONEY Master the Game, Giant Steps, and Unshakeable.

ellauri074.html on line 256: Robbins has written some of the best self-help books in hopes to help individuals utilize the power of positive thinking. Robbins believes that everyone is capable of changing their mindset. He also believes that if people can change their mindset, they can change their life. They learn how to short-change suckers. 

ellauri074.html on line 258: In 2016, he launched the Tony Robbins Podcast. The first season was primarily focused on ways for small to medium-sized businesses to gain an advantage over their market. He has since pivoted to not only talk about how to build a bigger business but also topics such as how to deepen your relationships, become more productive, and live in abundance. The Tony Robbins Podcast has thousands of 5-star reviews on Apple Podcasts and has been downloaded by millions of people worldwide.

ellauri074.html on line 260: As of 2021, Tony Robbins has a net worth of 500 million dollars. He lives in a $25 million mansion in Manalapan, Florida which has a lakeside dock, an infinity pool, and a beautiful master bedroom overlooking the ocean.

ellauri074.html on line 269: Emil Michel Cioran [tšoran] (8. huhtikuuta 1911 Rǎșinari, Itävalta-Unkari – 20. kesäkuuta 1995 Pariisi) oli romanialainen filosofi ja esseisti. Hän muutti Ranskaan vuonna 1937 saatuaan Ranskan Bukaresthin-instituutin apurahan.

ellauri074.html on line 275: Cioran sai 1937 Ranskan Bukarestin-instituutista väitöskirja-apurahan Henri Bergsonin filosofian tutkimiseen ja lähti Pariisiin, mutta hän ei aikonutkaan kirjoittaa väitöskirjaa. Apurahaa jatkettiin lopulta vuoteen 1944 saakka, ja opiskelijakortin ansiosta Cioran pystyi syömään opiskelijaruokalassa 40-vuotiaaksi saakka. Hän palasi Romaniaan marraskuussa 1940 kolmeksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen hän ei enää koskaan palannut Romaniaan.

ellauri074.html on line 277: Cioran eli vaatimattomissa oloissa Pariisin latinalaiskorttelissa elämänsä loppuun saakka ja pysytteli Pariisin yliopisto- ja kirjallisuuspiirien ulkopuolella. Elantonsa hän ansaitsi lähinnä käännöksillä ja toimimalla kustantajien lukijana. Hänellä oli kuitenkin älymystössä joitakin läheisiä ystäviä: Mircea Eliade, Eugène Ionesco, Samuel Beckett, Gabriel Matzneff, Frédérick Tristan, Henri Michaux, Gabriel Marcel ja Roland Jaccard. Vuonna 1942 hän tapasi englanninopettaja Simone Bouén, josta tuli hänen elämänkumppaninsa. 

ellauri074.html on line 289: Viimeisinä vuosinaan Cioran vetäytyi lähes täydellisesti sosiaalisesta elämästä. Aikaansa hän vietti enimmäkseen puistoissa ja hautausmailla. Viimeinen teos ilmestyi vuonna 1987. Ranskan akatemia myönsi Cioranille vuonna 1988 korkean kunnianosoituksen Grand Prix Morandin, jota kirjailija ei kuitenkaan ottanut vastaan. Cioran kuoli Alzheimerin tautiin 1995, Simone Boué kuoli 1997. Molemmat on haudattu Pariisiin Montparnassen hautausmaalle.

ellauri074.html on line 291: Cioranin mielestä ihmisen on tärkeää valita paikka, jossa hän haluaa epäonnistua elämässään. Hänelle itselleen Pariisi oli paras mahdollinen paikka siihen: ”S’il faut rater sa vie, c’est mieux de la rater à Paris qu’ailleurs. Il faut choisir l’endroit où on veut rater sa vie.”

ellauri074.html on line 294:       Erittäin hyvin sanottu. Mulle se paikka on Käpylä. Kouvola oli vaan paikka jossa kävin työaikana epäonnistumassa. Ciorania epäillään sekä fasismista että anarkismista. Sekin kuulostaa lupaavalta. Nuorempana se ehkä oli vähän fasisti, mutta se karisi sittemmin enimmäxeen pois. Sen sijaan siitä tuli erittäin onnistunut ihmisvihaaja, ihan Timon Ateenalaisen väkevyyxinen. Vaikuttaa siis oikeinkin järkevältä hessulta. Mutta luetaanpa eteenpäin. 

ellauri074.html on line 300: Gallimard julkaisi Cioranin ensimmäisen ranskankielisen teoksen Hajoamisen käsikirjan (Précis de décomposition) vuonna 1949, ja teos herätti huomiota sekä sisältönsä että lyyrisen, hiotun kielensä ansiosta. Gallimard julkaisi myös suurimman osan Cioranin myöhemmistä teoksista. Cioran sai 1950 Hajoamisen käsikirjasta Ranskan valtion myöntämän arvostetun Rivarol-palkinnon, jonka hän sanoi ottaneensa vastaan, koska tarvitsi rahaa. Myöhemmin hän kieltäytyi kaikista hänelle myönnetyistä kirjallisuuspalkinnoista. Vuonna 1952 julkaistu Katkeruuden syllogismeja (Syllogismes de l'amertume) on Cioranin luetuimpia teoksia, ja sen ansiosta hänestä tuli tunnettu Ranskassa ja koko maailmassa etenkin sen jälkeen, kun se oli julkaistu pehmeäkantisena taskupainoksena. Cioranin kenties merkittävin teos on vuonna 1973 ilmestynyt De l'inconvénient d'être né ('Syntymisen harmillisuudesta'). Vuonna 1987 ilmestyi hänen viimeinen teoksensa Aveux et anathèmes ('Kirouksia ja tunnustuksia'). Suomeksi Cioranin teoksista ovat ilmestyneet Hajoamisen käsikirja ja Katkeruuden syllogismeja. Ne ovat suomentaja Peltosen mielestä ihan paskoja. 

ellauri074.html on line 304: Cioran osasi hyvin saksaa. Nuoruudessaan hän opiskeli erityisesti Kantia, Schopenhaueria ja varsinkin Nietzscheä. Hänestä tuli agnostikko, ja hän otti tunnuslauseekseen ”olemassaolon harmillisuuden”. Nuoruudessa Cioraniin vaikuttivat suuresti myös Georg Simmel, Philipp Mainländer, Martin Heidegger, Wilhelm Dilthey ja Søren Kierkegaard sekä Lev Šestov, jonka ansiosta usko elämään sattumanvaraisuuteen tuli keskeiseksi osaksi Cioranin ajattelua. Cioran lopputyö yliopistossa käsitteli Henri Bergsonia (myöhemmin hän kuitenkin hylkäsi Bergsonin ajattelun ja oli sitä mieltä, ettei tämä ollut ymmärtänyt elämän traagisuutta).

ellauri074.html on line 306: Cioran parka luki siis useita ääliöitä. Kant, Schopenhauer ja varsinkin Nietzsche on ääliöitä, puhumattakaan Martin Heideggeristä, Wilhelm Diltheystä ja kyttyräselkäisestä Tanskan pojasta. Sestofiltistä ei vielä ole mitään havaintoa. Bergson oli täys huijari ja paska. 

ellauri074.html on line 308: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.

ellauri074.html on line 312:       Niinpä, mixipä. Vähän kyllä arveluttaa toi Cioranin kallistuminen kohti mystiikkaa. Se ei ole hyvää lääkettä, ja voi pahasti viedä ihmisvihaajan väärille urille. 

ellauri074.html on line 314:       Haastatteluissa ja teksteissään Cioran puhuu paljon unettomuudesta, josta hän kärsi nuorena ja jonka ansiosta hän menetti uskonsa filosofiaan ja jonka aiheuttaman yksinäisyyden ansiosta hän koki voivansa nähdä olemassaolon todellisen luonnon selkeämmin. Kuoleman ja kärsimyksen ongelma vaivasi Ciorania, ja häntä kiehtoi ajatus itsemurhasta, koska hänen mielestään mahdollisuus tehdä itsemurha tekee myös elämisen jatkamisen mahdolliseksi.

ellauri074.html on line 318:       Synkistä teksteistä huolimatta Cioran oli yksityiselämässään seurallinen ja iloinen; Cioran onkin sanonut kirjoittaneensa itsemurhan puolesta mutta puhuneensa sitä vastaan, sillä itsemurhasta kirjoittaminen kuuluu ideoiden maailmaan, kun taas siitä puhuttaessa on vastassa oikea ihminen. Ideat saavat kuitenkin aina alkunsa kärsimyksestä, joka on useimmiten salattua. Niinpä vain optimistit kykenevät itsemurhaan. Cioranin mielestä elämä on joka tapauksessa kuolemaa vahvempi siinä mielessä, että epävarmuus on olennainen osa sitä. Elämä, suuri tuntematon, ei perustu mihinkään ymmärrettävissä olevaan eikä siinä ole järjen häivääkään, kuolema taas on varma ja selkeä – vain elämän mysteeri tekee elämästä elämisen arvoisen.

ellauri074.html on line 320:       Se on sentään kivaa että Cioranilla oli kivaa. Toi elämän mystifiointi kuulostaakin höpsästelyltä. Ei elämä ole mikään mysteeri. Eikä kuolemakaan ole. Molemmat on mitä arkisimpia juttuja. Niitä tapahtuu ihan päivittäin, eipäs kun joka silmänräpäys. Jos räpyttää kovasti, niin kiinalaisia syntyy ja kuolee vielä enemmän. 

ellauri074.html on line 322: Muita Cioranin tuotannolle ominaisia teemoja ovat muun muassa perisynti, historian traagisuus, sivilisaation loppu, uskon tuomasta lohdutuksesta kieltäytyminen, absoluutin pakkomielle ja elämä ihmisen metafyysisenä karkotuspaikkana. Jumalasta Cioran on sanonut, että Hän olisi täysin toisarvoinen, ellei Johann Sebastian Bachia olisi olemassa, ja että vain Bachin musiikki antaa oikeutuksen olla pitämättä maailmaa täysin epäonnistuneena. Toisaalta maailma ilman Jumalaa olisi pelkää olemattomuutta (tai tyhjyyttä), ja Jumala itse on ylin olemattomuus.

ellauri074.html on line 324:       Taas halpaa höperehtimistä. Ekofasisti Pentti Linkolan mielestä elämän teki muista ihmisistä huolimatta elämisen arvoisexi klassillinen musiikki ja munatoti. Ja puuro puolukkasurvos kyytipoikana. Mulle se oli päiväkahvin kanssa nautittava pulla. 

ellauri074.html on line 326: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.

ellauri074.html on line 328: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.

ellauri074.html on line 332:       Mit vit, Nietsche nyt ei ollut kovinkaan syvällinen, mursuviixinen kuppainen pelle. Kun on lusikalla annettu, vaikea kai kauhalla on pyytää. Dostojevskista puhumattakaan. Pascal, Dostoïevski, Nietzsche, Baudelaire oli kaikki sairaita, ja niistä Cioran tykkäs eniten. Aika sairasta. 

ellauri074.html on line 336: Cioranin kirjailijanuran alkukaudelta ja kirjeenvaihdosta löytyy paljon äärioikeistolaisuutta myötäileviä ajatuksia. Muun muassa Cioranin vuonna 1936 ilmestynyt teos Schimbarea la față a României sisälsi muukalaisvastaisia ja antisemitistisiä ajatuksia sekä totalitaristisen valtiojärjestelmän ihannointia. Cioran poistatti kaikkein juutalaisvastaisimmat kohdat kirjan ranskankielisestä laitoksesta 1990-luvulla. Berliinissä 1933–1935 Cioran oli kiinnostunut natsihallinnon toimista ja kirjoitti romanialaiseen Vremea-lehteen kolumnin, jossa hän puhui ihailevaan sävyyn muun muassa Adolf Hitleristä ja pitkien puukkojen yöstä. Hän suhtautui ihailevasti myös Italian fasistiseen liikkeeseen.

ellauri074.html on line 338:       Säälittävää. Mitä vitun ihailemista noissa housunkohentajissa ja kädenojentajissa muka oli? Ellottavaa kaakattavaa valkoposkihanhitouhua. Toivottavasti Cioran tuli oikeasti järkiinsä, muuten sen kanssa ei voi alkaa mitään. 

ellauri074.html on line 340: 	Cioran ei kuitenkaan koskaan ollut fasistisen Rautakaartin (Garda de Fier) jäsen, vaikka hän kannattikin liikkeen nationalistista ideologiaa toisen maailmansodan ensi vuosiin saakka; tosin hän ei oletettavasti hyväksynyt ryhmän väkivaltaisia metodeja. Toisaalta jotkut historioitsijat pitävät Cioranin nuoruuden kiinnostusta äärioikeistolaisuuteen lähinnä teoreettisena. Pariisiin asetuttuaan Cioran hylkäsi täysin ideologian ja keskittyi kirjoittamiseen. Myöhemmin Cioran on useissa haastatteluissa syvästi katunut nuoruudenaikaista innostustaan äärioikeistolaisuuteen. Esimerkiksi vuonna 1972 antamassaan haastattelussa hän tuomitsi Rautakaartin ”sekalaiseksi ryhmittymäksi tai pikemminkin mielipuoliseksi lahkoksi ja puolueeksi” ja sanoi: ”Silloin tajusin – – mitä tarkoittaa, kun joutuu aallon mukaan ilman vähäisintäkään vakaumusta. –  – Nyt olen sille immuuni.”

ellauri074.html on line 342:   Koitin löytää toistettavaxi kelpaavia sitaatteja Cioranilta 760 parhaan läpän luettelosta, löytyi noin 30, noin yx per sivu. Onko vika Cioranissa vai minussa? No joo, menkööt nää nyt paremman puutteessa:

ellauri074.html on line 366:     Le secret de mon adaptation à la vie? J'ai changé de désespoir comme de chemise.

ellauri074.html on line 368:     Nul n'est responsable d'être, et encore moins d'être ce qu'il est. Frappé d'existence, chacun subit comme une bête les conséquences qui en découlent.

ellauri074.html on line 386:     Le progrès est l'injustice que chaque génération montante commet à l'égard de celle qui l'a précédée.

ellauri074.html on line 404:     N'est pas humble celui qui se hait.

ellauri074.html on line 410:   Tää hemmo pelkää kuolemaa ihan sikana. Se on tavallista tosi solipsistisissa narsisteissa niinkuin vaikka Palkeen Saku. Ne ei voi kuvitella että maailma jatkuu niiden kuoltua ihan samanlaisena. Niinhän siinä kuitenkin kävi. Cioran sanoo olevansa katkera tänne jälkeenjääville, jos niitä nyt voi ollakaan. Size oli huonouninen ja musikaalinen. Kaikki edellytyxet mystikoxi. Ilmiselvä narsisti. Kova poika kittaa kaffea ja vetää röökiä. Ei Ihme ettei nukuttanut. Ryppyoza mammanpoika pelkuri. Piisamirotta joka syö kakkua riippukeinussa. Naisten suhteen se näyttää olleen tavallinen setämies. Similaires à Emil Cioran: Sean Connery, Alice Miller, G.A. Moore, Emil Cioran, ja koko joukko mulle tuntemattomia suuruuxia. Punaposkinen G.H.von Wright kirjoitti Eno Kalalle Cambridgesta että G.E. Moore oli suuri pettymys. Se oli sekottanut sen johkin toiseen ja oli pettynyt Russellin haamukirjoittajan seminaareihin. (Kukahan se toinen oli? Tuskin G.A. Moore Jr.) Onnexi Wittgenstein tuli pian sen tilalle, ja punaposkelle tuli maittavampaa poskeenpantavaa. Skriv till mig så ofta som du kan. Eno ja Jori oli sukulaisia äidin puolelta. Vähän tollasta nepotismia. 

ellauri074.html on line 419:   Cioran tykkäsi Joubertista koska se oli keskinkertainen tavis kuten Cioran izekin. Joubert oli mm Chateaubriandin bändäri. Pihvi julkaisi Joubertin penseet jälkijättöisesti. Se oli kirjoittanut aivan vitusti. Pihvi vähän paranteli sen penseitä, ettei ne olis ihan niin keskinkertaisia. 

ellauri074.html on line 429:   Saku arveli aivan oikein, että nazismin menekkiin osasyyllisiä oli fasistikirjailijat kuten Pound, Heidegger, Hamsun, Céline yms. Hiukka epäilyttävä Faulkner halusi vapauttaa 1954 Poundin hourulasta, mutta Saku vastusti. Tää oli pahinta McCarthyn aikaa, nykyisen kaltaista oikeistoaaltoa. Sillon se muuten johtui vähän vastaavasta syystä kuin nyt, ryssät sai rakennetuksi oman atomipommin ja USA:n maailmanherruus näytti romahtavan. MAGAsta oli kymysys silloinkin. Nyt rinnalle ja ohi on keulimassa Kiina. 

ellauri074.html on line 431: Nuorukaisena Saku heitti kipan ja jiddischin nurkkaan ja rupesi trotskylaisexi.  Mieli muuttui kun holokaustin hirveydet alkoi selvitä (ja Sakun pankkitili lihoa). Heideggerin vanha hoito Hannah Arendt raportoi Eichmannin tuomiosta New Yorkeriin. (Sakulla oli tapana vittuilla Hannalle sen naziheilasta.) 60-luvulla Saku sai perheen holokaustikertomuxista Israelissa kääntymyxen takaisin isiensä helmoihin. Siitä tuli rahanahne misogyyni rasisti.

ellauri074.html on line 433:   Vanha Saku ja sitä 8v vanhempi Mirkkis oli samaa mieltä että modernilla ihmisellä on 

ellauri074.html on line 436: eronteko pyhän ja temppelinulkoisen välillä. Pyhä on pysyvää ja hyvää, profaani pahaa ja 

ellauri074.html on line 437: katoavaa. Elämään saa mieltä kun harrastaa pyhistelyä ja rituaaleja jotka vahvistavat 

ellauri074.html on line 438: yhteistuntoa. (Omatuntohan on oikeammin jaettua tietoa, "oma" siinä on protestanttista 

ellauri074.html on line 439: harhaoppia.) Moderni tiedeajattelu on kuivakkaa, kun siinä ei ole suuruxena mystikkaa. 

ellauri074.html on line 441: Saku ja Mirkku tapaili useinkin sitku Sakun nai se romanialainen matemaatikko 1974, vaimo nro 4, Alexandra Bagdasar. Puhuttiin romaniaa ja kokattiin romanialaisia kotiruokia. Ero tuli vaimosta 1985 ja 1986 kuoli Eliade. Mirkun nazitouhut tuli ilmi vasta 1988. Mirkun 30-luvun kirjoituxet oli aika pahaa fasismia indeed. Sen kannattaman rautakaartin miehet listi silmittömästi jutkuja sakujen rinnalla. Sakua vähän hävetti eze oli kaveerannut tälläsen paskiaisen kaa. Se kirjotti sit Mirkun comic sidekickixi Bloomista kertovaan rompskuunsa Ravelstein: kohteliaasti pokkuroiva pikku romanialainen Radu Grielescu, sliipattu intellektuelli jolla oli antisemiitin rikosrekisteri. Aika noloa. Pääsipä kusettamaan Sakua oikein kunnolla. 

ellauri074.html on line 446: Vasili Ivanovitš Belov (ven. Васи‌лий Ива‌нович Бело‌в, 23. lokakuuta 1932 Vologdan alueen Harovskin piirin Timonihan kylä – 4. joulukuuta 2012) oli neuvostovenäläinen kirjailija.

ellauri074.html on line 449:   Naš sovremennik -lehden konservatiiviseen kirjailijaryhmään kuulunut Belov esiintyi julkisuudessa kansallisen kulttuurin ja perinteisten arvojen puolustajana. Nykyaikaisen kaupunkielämän kritiikkiä sisältävät Vospitanije po doktoru Spoku (Kasvatusta tohtori Spockin tapaan, 1974) sekä aikanaan suurta huomiota herättänyt Vsjo vperedi (Kaikki edessäpäin, 1986), jossa jopa vapaamieliset katsoivat hänen menneen entisyyden ihannoinnissa ihan liiallisuuksiin.

ellauri074.html on line 461: Nykyaikaisen kaupunkielämän kritiikkiä sisältävät Vospitanije po doktoru Spoku (Kasvatusta tohtori Spockin tapaan, 1974) sekä aikanaan suurta huomiota herättänyt Vsjo vperedi (Kaikki edessäpäin, 1986), jossa jopa vapaamieliset katsoivat hänen menneen entisyyden ihannoinnissa liiallisuuksiin. Belov on kirjoittanut myös kokoelman humoristisia miniatyyrejä Vologdalaisjaarituksia (Buhtiny vologodskije).

ellauri074.html on line 462: Vuonna 2005 Vasili erehtyi allekirjoittamaan antisemiittisen kirjelmän «Письмо 5000». The Letter of 5000 (Russian: Письмо‌ 5000), also known as the Letter of only 500 or the Letter of just 19 Deputies (Russian: Письмо 19 депутатов), was an open letter signed by 5,000 Russians, most significantly politicians, aimed at the Prosecutor-General of Russia. The Letter of 5,000 included sharp criticisms of Jews, Jewish leaders, and Jewish organisations, as well as calling for the investigation of the Kitzur Shulchan Aruch as a violation of the Criminal Code of Russia. The letter, published on 21 March 2005, attracted significant discussion in Russian and international media due to its demands, which were widely considered to be antisemitic.

ellauri074.html on line 464: Russian President Vladimir Putin, in an interview with the Israeli Channel 1, condemned antisemitism and stated that Judaism was one of the "traditional religions" of Russia.

ellauri074.html on line 471: The Kitzur Shulchan Aruch (קיצור שולחן ערוך), first published in 1864, is a work of halacha written by Rabbi Shlomo Ganzfried. The work was written in simple Hebrew which made it easy for the lay person to understand and contributed to its great popularity. 

ellauri074.html on line 472: Ganzfried was a Hungarian Jew, and put the emphasis of his work on the customs of the Hungarian Jews of his time. The work is also known for its strict rulings.

ellauri074.html on line 475: Shulem joka kirjoitti habad.org/library/article_cdo/aid/4297832/jewish/Kitzur-Shulchan-Aruch.htm">lyhennetyn Shulham Aruchin

ellauri074.html on line 477: It is written: "You shall walk modestly with your God." It is therefore necessary to be modest in all your ways. Thus when putting on or removing your shirt or any other garment from your body you should be very careful not to uncover your body. You should put on and remove the garment while lying in bed under a cover. You should not say: "I am in a private, and dark place." "Who will see me?" Because the Holy One, Blessed is He, Whose glory fills the entire world [sees] and to Him darkness is like light, Blessed be His Name. Modesty and shame bring a person to submissiveness before Him, Blessed be His name. He does not want to look at your hairy genitals. He knows how they look, after all He made them. Don't worry He does not peek under the cover, although He could. 

ellauri074.html on line 483: MKUltra's use of mescaline on unwitting subjects was a practice that Nazi doctors had begun in the Dachau concentration camp. Kinzer proposes evidence of the continuation of a Nazi agenda, citing the CIA's secret recruitment of Nazi torturers and vivisectionists to continue the experimentation on thousands of subjects, and Nazis brought to Fort Detrick, Maryland, to instruct CIA officers on the lethal uses of sarin gas. The project began during a period of  "paranoia" at the CIA, when the U.S. had lost its nuclear monopoly and fear of communism was at its height.

ellauri074.html on line 487: At least one death, the result of the defenestration of Dr. Frank Olson, was attributed to Olson's being subjected, unaware, to such experimentation, nine days before his death. Don't worry. Be happy. Leave pipe, socks, and shoes on the windowsill.

ellauri074.html on line 491: Sidney Gottlieb, legitimerad behavioristisk psykolog, som också svarar på frågor hos Psykologiguiden MKUltra, svarade på söndagen på frågor från Expressens läsare. Här kan du läsa frågorna och svaren i efterhand.

ellauri074.html on line 501: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Linda! Ja jag vet hur det kan kännas, våga ta steget ut på sociala medier som du kanske inte använt tidigare. Där finns kanske människor som känner dig och vill gärna chatta och prata om dig, våga ta steget! Skriv dina privata ensaker på väggen! Kanske den svarar. Det går ju alltid att radera bort dom. Kram!

ellauri074.html on line 503: Jag har tappat all motivation till träning, vill hitta tillbaka, tips?

ellauri074.html on line 509: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Tobbe! Ensamheten är jobbig för unga män men också ett sätt att lära känna sig själv, en del av dig åtminstone. Vilka sociala behov har du? Varför känner du dessa behov? Hur kan du tillgodose behoven trots pandemin? Det finns otroligt många sätt att vara social alone, både med vänner och tillfälliga partners. Testa något av dessa som du är nyfiken på. Våga också vara öppen i hålet där baktill med dina klasskompisar, de har det säkert på ett liknande sätt och kanske kan ni lära känna varandra djupare om ni är öppna om detta. Eller ring gärna till mig!  Lycka till!

ellauri074.html on line 511: Den här pandemin påverkar vardagen och mina rutiner. Jag har inte någon som helst livsglädje överhuvudtaget. Allting handlar om stress, ångest och nedstämdhet nu mera. Varje gång det är på tal om att åka till jobb/skola vrider det sig i hela magen. Har du några råd som gör att man kan hitta tillbaka till livsglädjen? Tack på förhand!

ellauri074.html on line 513: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Felicia! Ja många skriver om detta, många känner som du just nu. Om du tänker på vad du själv skriver så tycker jag att en del av lösningen är rätt logisk, allt handlar om stress etc, du behöver hitta andra fokus än stress. Genom att acceptera att det är tufft just nu men att sedan ta ett andetag och liksom ”OK, allt är skit MEN vad kan jag ändå göra för att må bättre?” Ta meskalin? Lyssna på Bob Marley? Tänker du kanske göra slut med allt? Defenestration trendar just nu. Gör det! 

ellauri074.html on line 515: Har oro och ångest över vad jag än gör...veckohandla mat sent på kvällen. Gå till mitt arbete i förskolan med alla kontakter med vuxna och barn. Komma nära folk vid promenader. Sover dåligt på natten...känner mig väldigt deppig och trött. Svårt att se något positivt. Vad ska jag göra. Vad är meningen med allt...kommer det vara såhär för alltid...vad finns det för mening då. Inte få träffa syskon och föräldrar...

ellauri074.html on line 517: SIDNEY GOTTLIEB: Du har det tufft just nu, det märker jag. Det gör jag också. Vet inte vad jag ska göra med alla mina Expressen pengar. Jag tycker dels att du ska kolla upp om du kan få kontakt med en privat psykolog, inte på vårdcentralen, eller digitalt vid någon tjänst. Tex mig. Skicka foto med!

ellauri074.html on line 518: Sedan tycker jag också att du behöver ta hand om dig själv, vad kan du göra redan ikväll för att vara lite extra snäll mot dig själv (och mig kanske)? Vad får dig att känna dig lite bättre?  Gör mer av det, kram! Kolla Emil Cioran om livets mening - han säjer det har ingen!

ellauri074.html on line 520: Hej! Har en dotter som är 20 år och har det ganska kämpigt nu. Hon blev förra våren av med sitt drömjobb pga Corona. I juni fick hon viruset och har efter det inte varit sig själv. Trött och ledsen... Nya jobb har hon lyckats få men trivs inte riktigt, har ingen energi. Orkar inte träna som hon tidigare brukade och känner sig värdelös. Hon har haft kontakt med en psykolog via ungdomsmottagningen men de ”klickade” inte så det tyckte hon inte gav Nåt. Nu har hon en ny träff med en psykolog via hälsocentralen på onsdag så vi får hoppas det blir bättre. Hur kan vi bäst stötta henne i det här? Läkaren på hälsocentralen pratade om sjukskrivning men hon känner att hon heller inte mår bra av att bara gå hemma... Med vänlig hälsning, Linda

ellauri074.html on line 522:     SIDNEY GOTTLIEB: Hej Linda! Ok bra att ni behöver hjälp. Samtidigt så är det ju mycket som är normalt i det hon upplever, det är inte säkert att det behöver behandlas. Det är normalt att vara lite onormal. Det kan hända att ni inte hittar den där personen som det klickar med eller så gör ni det, men oavsett så kan vi förstå varför hon mår dåligt just nu.

ellauri074.html on line 523: Skicka foto av dottern så jag kan se om jag kanske kan hjälpa henne lite grann. Att må dåligt tillhör också livet och det kan bli ett allt för stort sökande att behandla något som kan gå över av sig själv. Tex den här sk "pandemin", som min kollega Mengele alltid säger. Ni gör ett fint jobb genom att finnas där och stötta och hjälpa henne med det lilla ni kan. Läs på om depression mm och se vad ni själva kan hjälpa henne med. Jag rekommenderar Emil Cioran, Paul Celan och Louis-Ferdinand Celine som kvällsläsning. Som Cioran fiffigt fått det till:

ellauri074.html on line 533: Hej! Jag har utmaningar med min mamma som inte alls kan förstå varför vi inte ska ses inomhus nu! Det gör att jag får dåligt samvete men också blir arg på henne vilket jag egentligen inte önskar Häls Karin

ellauri074.html on line 535: SYDNEY GOTTLIEB: Hej Karin! Ja det känns igen! Jag hatar min mamma också, och pappa med. Dom borde varit försiktigare med gummina. Det finns många som inte delar perspektivet av vikten av försiktighet och det finns många skäl till det. Vår älskade Jakob Mengele är en av de främsta. Oavsett vad han tycker så framhärda i din åsikt, du har ju rätt för det. Hälsa henne att jag och Jakob samtycker ;) Du kan få dåligt samvete över det men du vet ju någonstans att det du gör är mest rimligt, härda ut!

ellauri074.html on line 539: SYDNEY GOTTLIEB: Bra fråga och typ omöjlig att ge ett perfekt svar på, men du frågade vad jag tycker så det kan jag väl iaf skriva något om :). Jag tycker att många personer med depression letar efter lösningen i medicinsk behandling, det är hjälpsamt för en del men i min upplevelse (som så klart är färgad av att jag är psykolog) finns lösningen på depressionen på andra ställen än i medicinen. Som en ynklig humanist kan jag inte preskribera nåra mediciner som mina bättre ställda psykiaterkolleger. Jag kan bara käfta tomma fraser på det här viset: Varför har det blivit så här? Lever jag inte det livet jag vill? Varför kan jag inte ta mig vidare? Varför studerade jag inte medicin? Var jag för dum? Vad vill jag med mitt liv? Varför faktiskt inte ta mitt liv? Många frågor som jag tänker hänger ihop med varför man blir deprimerad, lever man inte det liv man vill så blir man nedstämd. Jag uppmuntrar alla som känner sig deprimerade att se över dessa och likande frågor. Jag kanske spårade ur lite nu men hoppas du fick lite svar på din fråga!  Kram! 😃

ellauri074.html on line 540: PS Jag har en bra lista på substanser du kan pröva på mina sidor! Verbal och sexuell abuse kan också göra susen. Ring mej gärna.

ellauri074.html on line 542: Hur ska man tänka som person om man är väldigt rädd för att bli smittad av coronan, dvs har ”coronarädsla” och samtidigt måste finnas för två anhöriga, en gammal och en ung, för att orka räcka till? Den ständiga pressen att inte bli sjuk och känslan att inte räcka till, allra minst till sig själv. Att hela tiden vara på sin vakt och hela tiden fatta olika beslut och inte veta vad som är bra beslut. Hur ska man orka....

ellauri074.html on line 544: SIDNEY GOTTLIEB: Hej! Ja, svårt läge, haha. Det gäller ju så klart att följa alla riktlinjer man kan samtidigt som man ska finnas där för de anhöriga. Catch22 helt enkelt. En viktig del här är kanske ditt egna mående? Varför har du den där starka rädslan? Så klart är rädsla en rimlig upplevelse men det låter lite som att du kanske känner att den är allt för stark. Corona är ju inga värre än en liten vinterflunsa. Snart når vi flockskydd när största delen av svenskfinnarna och de andra immigrantjävlarna är döda. Rädsla ger oss information om hot och det är bra, men när den tar över livet, då blir det påfrestande. Försök att se till att du får vila, var snäll mot dig själv och jobba med stresshantering av olika slag. Kan du få harmoni och livsglädje någonstans? Var är du lycklig och avslappnad? Kolla Expressen-nyheterna! Gör mer av det! Som Emil Cioran sa: "Verkligheten ger mig astma." Ta hand om dig!

ellauri074.html on line 546: Vad har du för tips till en person som gång på gång letar efter en bra psykolog att prata med en gång i veckan eller en gång varannan vecka? Jag har försökt flera gånger men jag funkar oftast inte med personen, det känns bara som att jag mår sämre av att prata med psykologen för att personskemin är så dålig. Så det blir bara att jag går 3-4 gånger och sen tänker att jag ska leta upp någon riktigt bra och sen blir det inte av. Kort sagt, vad ska man tänka på när man vill hitta en psykolog som man ”funkar” med?

ellauri074.html on line 551: Jag mår dåligt för jag har trivts så mycket bättre med distans och att inte behöva vara runt människor hela tiden. Jag vill fortsätta jobba hemifrån och inte känna krav att hitta på saker och vara social hela tiden.

ellauri074.html on line 553: SYDNEY GOTTLIEB: Men du vad bra att du kommit på det, så klart ska du fortsätta med det! Ta kontakt med chefen och berätta hur du känner, det finns ju säkert förutsättningar att fortsätta på ett liknande sätt efter pandemin. Kanske han kan fortsätta och betala lön fast du stannar hemma. Det gör jag ju också men som tur är rengör jag inga toaletter.

ellauri074.html on line 555: Hej! Jag har jobbat hemifrån sedan mars förra året...har haft problem med depression och ångest tidigare och nu är det hemskt. Dagarna ser likadana ut och jag är ensam hemma. Vad kan jag göra för att må bättre?

ellauri074.html on line 557: SYDNEY GOTTLIEB: Hej! Det gäller att hitta nya strategier för välmående, många delar dina upplevelser och kämpar precis som du. Kan du testa nya aktiviteter? Har du fastnat i gamla rutiner? Vad är du nyfiken på och vad får dig att må bra? Se om du kan göra en slags analys av din situation och ditt mående, vilka förutsättningar har du och vad kan du göra? EN kort lista är bättre än ingen lista. Det är ingen ide att jämföra nu med då, innan pandemin var vi friare och kunde välja betydligt mer, läget är som det är och det gäller att anpassa sig till det. Det är faktiskt bättre att jämföra nu till senare, det blir nog ännu värre när tiden går. Njut av livet medan du kan! 😃 Jag lovar dig att du kan hitta välmående i det lilla, kanske ta ett bad? Måla något? Börja skriva dagbok? "Kära dagbok, idag tog jag ett bad. Imorgon ska jag in i vaket." Lycka till min vän!

ellauri074.html on line 561: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Sara! Detta känner många igen. Det viktiga här är att din oro, även om den är jobbig, inte är hjälpsam, snarar dränerar den dig på energi. Försök att acceptera att läget är tufft just nu men att oroa sig är inte det bästa sättet att använda din tid. Kanske det bästa vore att bara smitta de andra rejält och få över alltsammans. Kan du ringa på hos dem och berätta hur du känner dej? ("inte så bra just nu host host") Skriv ned dina tankar, det kan hjälpa att släppa en del av det och försök även att observera dina tankar utifrån, du är inte dina tankar! (Fast många filosofer tex svensken Descartes har sagt just det: Jag tänker alltså jag är. Jag finns inte ergo jag tänker inte heller. Bra tips Rene!) Ta hand om dig!

ellauri074.html on line 566: dermus! Om man inte har så bra koll på hur djur fungerar (som jag tex) kanske man ska börja med att köpa ett djur som är lättskött, det kanske katter är, det vet jag inte. Jag har löss, dom är lätta nog, man kan bära dem omkring i kläderna. Oavsett så kommer du känna dig mindre ensam om du skaffar ett djur, det tror jag! Man kan prata med dem lixom Kaxen med sin loppa! Kram!

ellauri074.html on line 572: Äntligen! Som det här året har tärt på en. När så beskedet kom att jag, trots stor försiktighet fått corona, ja då försvann benen under mig. Familjen har lagt ett år av oro och rädsla att få viruset, tackat nej till sånt som egentligen gör att man mår bra och får energi och så fick man det ändå. En känsla av skam att ändå inte varit försiktig nog. Den här sista veckan skulle en coronapsykolog varit väl till hands. Ja nu har vi iaf fått det, kanske oron kan försvinna något. En psykolog kopplad från 11313 är mitt bästa tips, så skönt det skulle varit att haft någon att prata med när man läst svaret om en pågående infektion. Låt den här pandemin gå över så vi kan kramas igen, för att inte tala om knull.

ellauri074.html on line 574: SYDNEY GOTTLIEB: Hej Emelie! Jag håller med, en coronapsykolog på 11312 som är tillgänglig 24/7 (det får väl vara flera då antar jag)! I brist på iva-plats sku det hjälpa dej som fan. Fram tills dess att vi får det får jag helt enkelt ta jobbet. Prata med närstående och kolla om de kan betala notan (det blir inte billigt). Du har bra koll på känslor låter det som så jag tycker att du ska använda dig av dina kunskaper och stötta dem i din omgivning, inte bara kommer du hjälpa dem, det kommer kännas bra också för dig! Än mera för mig 😊! Ta hand om oss båda!

ellauri074.html on line 578: SYDNEY GOTTLIEB: Jag känner igen det du skriver, stor igenkänning där! Jag hatar mina medmänniskor också, allra mest mina vinande patienter! Lyssna nu, det du ska göra är att inte fokusera på dig själv utan vad du kan göra för mig. Det gör jag också. Hur kan du få mig att må bra och göra bra saker. Det som händer på andra ställen i världen, ja det kan känna deppigt, men det hjälper inte dig just nu. Låt bara blåmännen ta hand om sig själva. Om du vill kan du ju kämpa för det goda och motverka rasism eller miljöförstöring och liknande, det finns ju många sätt att göra det. Om du verkligen vill. Jag tycker nog det är bäst att ta hand om mig själv. Låt din ilska bli din drivkraft, lägg dig ned och ge upp lite grann, kämpa inte hela tiden för det goda! Om du gör det kommer du att känna att du gör vad du vill iaf, oavsett vad andra gör. Lycka till!

ellauri074.html on line 580: Hur kan jag hjälpa min klasskompis. Han blir mer o mer deprimerad o ”vill inte vara med” Jag blir orolig att ngt ska hända. Har redan pratat med hans mamma men är rädd att förlora hans förtroende. HJÄLP !!!

ellauri074.html on line 582: SYDNEY GOTTLIEB:  Bra att du skrev in. Vi kan kanske använda er båda som försökskaniner i våra experiment. Fortsätt kämpa, jag tycker att du ska stå på dig och på honom också. Han kanske säger att han han tappar förtroendet för dig men du visar din vänskap just genom att skvallra om honom. Det är jobbigt nu men han kommer att tacka dig sedan (efter vårt lilla experiment) tänker jag. Prata mer med hans mamma och också dina egna föräldrar tycker jag, ta hand om dig och ge fot åt kompisen! Stå på honom!!

ellauri074.html on line 584: Hej, jag hamnade i en depression period för 4 år sedan, men jobbade mycket hårt att komma ut depression med träningen och bra social omgänge. Nu när jag har varit hemma (jobbat hemifrån), jag har gått tillbaks på rutan ett med dödsångest, panikångest och dåligt sömn. Hur kommer jag ur den onda cirkeln igen, för jag känner ingen motivation, känner att gång på gång jag kommer att få bakslag då det tjänar inget att försöka.

ellauri074.html on line 586: SYDNEY GOTTLIEB: Hej! Ok du kämpar med saker som många nog känner igen sig i. Ofta upplever jag att vi som människor bara vill att det onda ska försvinna, oavsett om det är ångest eller nedstämdhet eller äckliga grannar eller något annat. Detta leder till att vi söker efter den perfekta behandlingen som tar bort allt, vi söker svaren utanför oss själva, den där perfekta psykologen, den perfekta medicinen, träningen osv. Alla dessa delar kan vara viktiga men lösningen och makten att må bättre finns också inom dig. (Det här skitpratet heter positivt tänkande, och vi "motivational speakers" får oerhört bra betalt för det.) Jag gillar att arbeta med acceptans och med att ”släppa taget”, det betyder för mig att acceptera att man mår dåligt just nu och det är sjukt jobbigt, men att inte fly från det, just nu är det så här! Det är faktiskt skitfint och roligt när man riktigt tänker efter! Från en psykologs synpunkt iaf. Och med att släppa taget menar jag att det som plågar dig mest, vilka tankar eller minnen det än nu är, är inte hjälpsamma för dig. Genom att tänka att du släpper taget om det jobbiga kan du öka distansen mellan dig och tankarna. Du är inte dina tankar, minnen eller känslor, du står utanför dem. Du är i själva verket en stor skinnpåse av kött och vatten.  Emil Cioran hade fel, det är inte förnedrande att medge det. Se dom som objekt på ett löpande band, du observerar dem utifrån, du är inte detsamma med dem.  För att lyckas med detta behövs träning så klart men du kan starta nu, idag i denna sekund, lycka till min vän! Jag vet att det går, jag har själv inte tänkt på nåt utom pengar i åratal!

ellauri074.html on line 588: Vad göra åt denna förlamande ensamhet, som jag levt i under snart ett år. Slutade mitt jobb i somras efter att ha jobbat hemifrån sen mars. Har följt alla rekommendationer och träffar ingen inomhus. I somras var det ju lite enklare att ses ute. Har familjen på avstånd och saknar dem så mycket. Har setts en gång på ett år. Dagarna går in i varandra och allt är bara grått. Saknar kramar och närhet. För att inte tala om knull.

ellauri074.html on line 590: SYDNEY GOTTLIEB: Hej Maria! Stort tack för din fråga, mycket igenkänning här! Jag tänker på två saker, det ena är att vissa situationer kan man inte göra så mycket åt (tyvärr) vilket innebär att vi behöver arbeta med vår acceptans av läget. Människan vill väldigt gärna förändra saker och det fort, men många situationer går inte att påverka så som man vill. Pandemin är delvis ett sådant exempel. Att därför jobba med att ”gilla läget” och släppa taget om att allt måste ändrar är en viktig del i att fungera bättre just nu. Det andra är att det går att påverka sitt mående genom att acceptera läget så som det är och hitta nya strategier för att möta situation. Ge dig själv lite tid att tänka, ”ok det är inte toppen just nu, men kan jag ändå engagera mig i vissa aktiviteter som får mig att må bra? även om jag egentligen vill göra annat? kan jag hitta nya aktiviteter som fungerar bra i pandemin?. Kan jag göra mig lycklig på egen hand?" (Nej stopp Maria lilla jag blev så kåt av den tanken att jag måste ta en liten paus för att få bort min True-fit väst ...) Om vi enbart använder oss av ”gamla” strategier för välmående så kommer dessa inte vara anpassade efter läget just nu, våga testa nya saker! Mitt telefonnummer hittar du här nedan.

ellauri074.html on line 613: – Det är väl därför de varnar. För att det kan ha påverkan på samhället i någon grad, säger han.

ellauri074.html on line 614: – Det är framför allt mitt på dagen som det kan bli lite snöhalkigt på vägarna.

ellauri074.html on line 616:  På natten kommer det snöplogar och plogar bort snön från vägarna. Var försiktig, snön är kall! Inte äta gul snö, hundar kan ha kissat i den. Då kan det visst bli lite dålig stämning.

ellauri074.html on line 621:     True fit - sukkanauhaliivin päähyötyihin kuuluvat:

ellauri074.html on line 629: Käytettyäni liivejä kk ajan yötä päivää pidän petissä leikkimisestä aiempaa enemmän. Poikienkin kanssa painiminen ja juoksentelu tuntuu taas hauskalta.

ellauri074.html on line 630: Palautetta ehkä vähän siitä että "se" ei tunnu yhtä jäykältä päätä kääntäessä. Muita näkökohtia ihan perussuomalaisilta kohtuukäyttäjiltä maakunnista:

ellauri074.html on line 633: Olen käyttänyt tätä tunti kerrallaan. Olen rehellisesti pystynyt kertomaan valtavan eron asennossa! Se on melkein kuin se ei anna sinun röyhkeä, se on ollut erittäin hyödyllinen myös "harjoitusten" aikana!

ellauri074.html on line 636: Vaimoni oli kommentoinut viime kuukausien aikana, että olen alkanut kumartaa hartiat kuin vanha mies. Vaikka olen 60-luvun puolivälissä, en todellakaan ole sitä, mitä halusin. Yritin korjata ryhtiä ajattelemalla "sitä" , mutta sanoin, vähemmän kuin onnistunut. Kun näin asennekorjaimesi, se vaikutti minusta juuri sellaiseksi muistutukseksi, jota tarvitsin. Olen alkanut käyttää sitä housujen alla ja juoksumatolla ja olen alkanut saada kiitoksia parannuksesta. Tosiasia on, että vaikka en käytä korjainta, huomaan, että minulla on tapana itsekorjautua ja tuntuu hyvältä "siitä"!

ellauri074.html on line 658:   Wallu hirtti izensä vanhanaikaisesti narulla lamavuonna 2008. Infinite Jest ilmestyi 1996 vähän ennenkuin webistä tuli teeveen korvike. Mä olin mukana jossain typerässä suomalaisessa selvityxessä 2005 missä vielä mietittiin kumpi voittaa teevee vaiko webi. Teeveeihmiset sanoi että teevee, webiporukat että webi. Wallun InterLace on jotain teeveen, deeveedeen ja netin väliltä. Wallu ei ollut kummonenkaan skifisti. Toi hämärä TK on Wallulla TP eli telepuutteri, telkkarin ja kotimikron yhteensulauma, jolla videoita voi tilata kotio. Sitä Wallu ei arvannut, että ne olis kohta jokaisella kännyssä. Nyze on jo niin izestään selvää että koko sana kännykkä kuulostaa vanhanaikaiselta.

ellauri074.html on line 660:   Se ei siis ennakoinut mobiiliaikoja. Sen tyypit menee typerälle puhelinkonsoolille soittamaan ja laittaa jotain kasetteja tai seedeitä levylautaselle. Näköpuhelimen tulevaisuutta se kyllä koitti haarukoida The Jezonien avulla. Rouva Jezon laitto naaman eteen kauniin valokuvan vastatessaan näköpuhelimeen. Niinhän jotkut tekee Zoomissa tänäkin päivänä. Ei se yhtään ennakoinut somea, eli interaktiivista webiä. Googlen hakukoneen maailmanvallan ja kuplat kyllä. Megan Garber jolta lainaan seuraavan kappaleen ennustaa että kohta ei ole enää auktoreita, on vaan vaihtorottia. Niinkuin esim näiden paasausten tekijä. 

ellauri074.html on line 662:   Wallace was deeply suspicious of the media infrastructure that was, when he died, still largely known as “the Net”—“I allow myself to Webulize only once a week now,” he once told a grad student—and he remarked to his wife, as they were moving computer equipment into their house, “thank God I wasn't raised in this era.” Having written his first big stories on a Smith Corona typewriter, Wallace disliked digital drafts and e-publishing in general. He took particular pleasure in the fact that his house in Indiana, the one recreated in The End of the Tour, had the elegantly atavistic address of “Rural Route 2.” He preferred to file his students’ work not on computers, but in a pink Care Bears folder. 

ellauri074.html on line 664: Paul osallistui Robinhoodina Elon Muskin joukoissa Wall Streetin rahavallan ryöstelyyn ostamalla arvottomia Gamestopin stonxeja. Osakkeita lyhyexi myyville paskiaisille jäi lyhyt tikku käteen. Kapitalistit oli haavi auki yhtä kauhuissaan kuin poliitikot aiemmin rupusakin alkaessa sekaantua netin kautta isojen poikien sulle mulle leikkeihin. Tää ei nyt tosiaankaan ollut tarkoitus. No jos tää johtaa kapitalismin ja talousliberalismin romahduxeen se on sen arvoista. Hesarin apupojat koittaa toppuutella ja selitellä asioita omistavan luokan kannalta parhain päin tavalliseen tapaansa. Yxi promille apinoista on omistavinaan leijonan osan koko maapallosta. Repikää siitä stonxia sonnit ja karhukaiset. Wall streetillä nuoret ottaa belfieitä sonnin perseestä. Pökäle pilkottaa. Toistan: pökäle pilkottaa. Niincuin Callelta Munksnäshemmetin sängyllä. 

ellauri074.html on line 669: A Tale of a Tub. Written for the Universal Improvement of Mankind. was the first major work written by Jonathan Swift, arguably his most difficult satire and perhaps his most masterly. William Wotton wrote that the Tale had made a game of "God and Religion, Truth and Moral Honesty, Learning and Industry" to show "at the bottom Jonathan´s contemptible Opinion of every Thing which is called Christianity." The work continued to be regarded as an attack on religion well into the nineteenth century. The overarching parody is of enthusiasm, pride, and credulity. It was widely misunderstood, especially by Queen Anne herself who purposely mistook its purpose for profanity. It effectively disbarred its author from proper preferment in the Church of England, but is considered one of Swift´s best allegories, even by himself. 

ellauri074.html on line 671: Olikohan se sittenkään sen arvosta, saattoi Swift vanhemmiten miettiä. Oisko vaan pitänyt preferoida pehmyempää piispantuolia ammeen sijasta. Eikä puhua niin pehmoisia että Anne pelästyy. Fanaatikko ja profania tulevat molemmat latinan pyhäkkö-sanasta, kuten Wallu huomauttaa. Yhtä joutavia kaikki kolme. 

ellauri074.html on line 673: Joku tennisjuippi kysy jeesarilta Wallussa onko selvää rajaa halun ja välttämättömän tarpeen välillä. Sanoisin ettei ei. Se on yleensä mun tarve vastaan sun halu. Seija toivoo, Riitta tahtoo. Pezkun laitimmainen selitys: Koska se on kivaa.

ellauri074.html on line 674: Elintarve, death wish, last will and testament. Samaa paskaa kaikki, kuten Buddha sanoisi. 150 jyväskyläläistä nuorta kokoontui pörräämään ja lääppimään kielloista ja varoituxista piittaamatta, 100 sai koronartartunnan. Oliko kyseessä halu vaiko tarve? Kysy Darwinilta. Se kysyisi moniko sai vauvatartunnan.

ellauri074.html on line 676: Wallullakin on paljon virheitä saxan ja ranskan kielisissä keekoiluissa, fanit pitää niitä tahallisina. Mä oon aika varma eze vaan tunaroi. Fauteuil rollent roulant, meine Familie, a la au contraire ym ym. Säälittävää sivistyxen puutetta, laiskaa huolimattomattomuutta, ylimielistä kulttuurista appropriaatiota.

ellauri074.html on line 678: Trump ei halunnut orjia vapaaxi salakuljettanutta ex-orjatarta $20 seteliin tuuraamaan kyynelten tien Andrew Jacksonia. Se olis ollut puhasta poliittista korrektiutta ja vastoin lakia. Salakuljetushan on laitonta. Alkuasukkaiden nälistys ja tappo luvan kanssa hyvä asia.

ellauri074.html on line 680: Ainoo joka vois lyödä Andyn taalasta olis Don Huono ize. Harriet Tubmanin vois Donin mielestä laittaa $2 seteliin rullapaperixi jolla Don pyyhkis sitten persettä kultapöntöllä. Donin belfien voisi laittaa ruplan seteliin. Kukaan Ottawassa ei haluu asua Trump kadulla. Se on noloa.

ellauri074.html on line 689:   Knasulta (s. 1968) ilmestyy uusi kirja Aamutähti jossa se lupailee olevan useampiakin henkilöitä kuin se ize, jopa joku nainen. Mutta kirjoittaminen naisen näkökulmasta olikin niin vaikeaa, eze luovutti ja antaa nyt sen naisen ajatella sen omia miesajatuxia. Nythän ollaan jo niin tasa-arvoisia, ettei siitä tule suurta virhettä. Knasulla on 5 omaa lasta ja 7 yhteensä. Sen ongelmat on ne entiset oikeistonarsistikirjailijan suuret arvoituxet: pitääx mun oikeasti kuolla, eihän se ole mahdollista, miten maailman sitten käy? Miten kävisi jos kuolemaa ei oliskaan? Emmä ole uskovainen, mutta silti ajattelen koko ajan jumalaa ja jeesusta. Jos jeesus oiskin perkele, jumalan tuhlaajapoika ikäänkuin? (Niinkuin mäkin, siitä aiheestahan mä ne mun 6 Mein Kampf-teosta jo kyhäilin.) Mä tykkään tälläsistä vähän ambivalenteista ajatuxista.xxx

ellauri074.html on line 691:   Turkulainen kasvatustieteellinen miesoletettu dekaani kiinnittää Hoblan lukijoiden huomiota siihen, että tytöt voivat pahoin koulussa noin 3x enemmän kuin pojat. Voiskohan vika olla niiden väärässä tavassa käyttää nettiä? Ne vaan kazoo kissavideoita eikä pelaa pelejä. Niin ja seuraa influenssereita ja tuntee izensä tyhmemmix & rumemmix kuin ne. Pojat sensijaan seuraa izeäänkin rumempia ja tyhmempiä pelureita ja huligaaneja, ja sopeutuvat siihen seuraan hyvin. Mutta onhan pojillakin vaikeaa (varsinkin kouluaineissa), keskeyttää haastattelija. Eikä siitä sitten paljon enempää. Muistakaa nyt vain olla kilttejä tuntemillenne koulutytöille, muistuttaa dekaani. Siitähän se lähtee, tasa-arvo, pienillä parannuxilla. Mene ja tee parannus. Ota vuoteesi ja käy. Sinun uskosi on parantanut tyttäresi.

ellauri077.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri077.html on line 46: This article examines David Foster Wallace’s Infinite Jest alongside its eponymous film, arguing that they share a common purpose, but that the former succeeds where the latter fails. Coupled with a biographical and phenomenological analysis, the aim of this examination is to better understand Infinite Jest’s place in the cultural and literary movement away from post-modernism. Through the novel, Wallace seeks a cure for the postmodern malaise that is irony, which creates a distancing effect between author and reader. I argue that he collapses this distance by creating a conversation-like novel that uses sentimentality and endnotes to converse with a generation bombarded with easily consumable irony from television, advertisements, and even art. The results of this conversation are the curtailing of passive consumption of entertainment and the beginning of a new sincerity in literature, which allows for grand narratives without the unending cynicism of postmodernism.

ellauri077.html on line 50:       Tää on jatkoa albumille 74 jossa aiheena on yhä David Foster Wallace. Kuvituxena on harvinainen kuva iloisesta Wallacesta. Se oli lapsena iloinen ja vekkuli. Sen äiti oli wickedly funny. Sen isä ei kai ollut surullinen haikara, vaikka hullu kyllä. Wallulla on kivat silmälasit kuvassa. Pitikö se ozarättiä hien vai karanneen hiusrajan takia, vai molemmista syistä, vai koska se oli siitä coolia? Vai kaikista 3 syystä yhteensä? Who knows, Wallu on jo iäxi vaiennut. Wallu on mikkihiirimäinen pikkumies, Nipsu pikemminkin Aku Ankka, sehän oli oikeasti seilori.

ellauri077.html on line 52:     Tosta abstraktista olisi voinut arvella että loputon läppä olisi edustanut 9/11 2001 jälkeistä jenkkipatriotismia, mutta ei, se julkaistiin 1998. No olihan kai silloin jo isä Bush onnistuneesti lytännyt Irakin armeijan. Siitähän se sitten lähti etenemään, jenkkien pidäkkeetön keski-Aasian öljykenttien valloitus roistovaltiona muiden joukossa. Kaxoistornien kaatuminen oli samanlainen Mainilan laukaus kuin Hamasin panttivankiselkkaus 23 vuotta myöhemmin. 

ellauri077.html on line 54: Onko Christoffer Bartlett¹ oikeassa että tää ei olekaan postmoderni romaani vaan merkkaa paluuta Dickensläisiin suuriin kertomuxiin? Tokkopa. Kyllä Wallu on aika keekoileva, ei tää mikään David Copperfield ole, vaan ihan vaan David Sikiö. Ei se mitenkään tee parastansa että lukija ymmärtäisi mitä se on ajamassa takaa. Aika postmodernia puun takaa tirkistelyä tääkin on, vaikka vähemmän kuin 2 muuta puurtamaani tiiliskiveä, Pynchon ja sen suomalainen coveri. Se on sentään kiva että Risto mätkii leffatuotantoa kunnon petkeleellä, navan alle napsuttelee suurella sukunuijalla kuin vaka vanha Wäinämöinen pani piika pikkaraista.  

ellauri077.html on line 69: Jos tiedot lähettänyt lukija on oikeassa Tävskytti oli aika lyhkönen ja läski. Sen takiako vaiko siitä huolimatta sen fiktiiviset vanhemmat kirjassa on pitkiä? Isä Jim oli hullu haikara jonka kallo levisi keittiön kuistin seinille mikroaaltouunista, joka oli jääkaapista oikealle pakastimen päällä. 65% hampaista eli 20/28 löytyi jälkisiivouxessa. (Oikea prosenttiluku on 71. Wallu ei kai ollut hyvä päässälaskussa. Kaikki 4 laskutapaa äärettömällä antaa vastauxexi ääretön. Vasta potenssi tuottaa uusia äärettömiä. Jos oletetaan valinta-axiooma siis. Tänse kyllä tiesi kun luki Cantoria.)

ellauri077.html on line 71:     Wallu oli iloinen ja hauska lapsi ja hyvä oppilas. Hän pelasi myös tennistä, osallistuen moniin paikallisiin turnauxiin. Mutta jossain kohtaa keskikoulua se alkoi kehittää ahdistushäiriötä ja ottaa huumeita. Siihen mennessä kun Wallu meni opistoon se oli täysin mömmöriippuvainen ja alkoi kärsiä masennuxesta. 2 lukukautta meni hukkaan siinä, mutta kohtausten välillä koulu meni hienosti. Sen eka romaani jukaistiin kun se oli vielä luovan kirjoittamisen opiskelija Arizonassa. Mutta tehdessään väitöskirjaa Harvardissa se romahti ja joutui viettämään jonkin aikaa pehmeiden kalterien takana. Se kirjoitti tietosanakirjaromaanin, 'Loppumaton läppä' pöpilästä päästyään.

ellauri077.html on line 75:     Viisikymmentäkuusivuotias amerikkalainen Nobel-palkittu runoilija, kohtalaisen ylipainoinen mies, joka amerikkalaisissa kirjallisuuspiireissä tunnettiin "runoilijoiden runoilijana" tai toisinaan pelkästään "Runoilijana", istui rinta paljaana aurinkoisella terassilla puolittain makuuasentoon käännetyssä aurinkotuoliissa kohtalaisessa määrin mutta ei vakavasti ylipainoisena, mies joka oli voittanut Kansallisen Kirja Palkinnon (2x), Kansallisen Kirja-arvostelijoiden Piiri Palkinnnon ja Lamont-palkinnon, saanut 2 apurahaa Kansalliselta Taidesäätiöltä, Rooman palkinnon, Lannan-säätiön stipendin, MacDowell-mitalin ja Mildred ja Harold Straussin Elämispalkinto -palkinnon Amerikan Taiteiden ja Kirjeiden Akatemialta ja Instituutilta sekä tullut valituxi KYNÄ-klubin pen palixi, runoilija jota 2kin sukupolvea oli julistant sukupolvensa äänexi ja joka nyt oli siis 56 vuotias ja loikoili kuivat Speedo-merkkiset XL-kokoiset uimahousut jalassa markiisikankaisessa, portaittain säädettävässä kansituolissa laatoitetulla terassilla kotinsa uima-altaan ääressä, runoilija joka ensimmäisten amerikkalaisten joukossa sai arvovaltaisen John D. ja Catherine T. MacArthur säätiöltä "Nero-palkinnon", joka oli vain 1/3 elossa olevasta amerikkalaisesta kirjallisuuden nobelistista, oli 172 senttiä pitkä, painoi 82 kiloa, oli ruskeatukkainen ja oli aina välillä huolinut/torjunut erilaisia Hius Lisäys Järjestelmä -merkkisiä hiussiirrännäisiä niin, että hänen hiusrajansa oli epätasaisesti vetäytynyt, ja nyt hän siis istui - tai kukaties tarkemmin sanottuna vain "lojui" - mustissa Speedoissa kotinsa munuaisen-

ellauri077.html on line 78:     Tätä 4-sivuista tarkentuvaa selostusta jatkuu vielä 3 sivua. Siinä on 4 virkettä, joista tämä ekan sivun jälkeen kesken jäänyt on pisin, ja lyhin tämä: Puut ja pensaat ympäröivät takapihan allasaluetta kolmelta puolelta.  Onkohan tää vuonna 1998 36 vuotta täyttäneen Wallun kuvitelma izestään 20 vuotta myöhemmin? Pituus ja paino nazaisivat ainakin. Niin ei käynyt, 10v myöhemmin Wallu heilui kattoparrussa. (Tai piirussa.)

ellauri077.html on line 80: David Foster Wallace syntyi helmik. 21 pnä 1962 Ithakassa, New Yorkissa, USA:ssa. Sen isä  James Donald Wallace on moraalifilosofian emeritusproffa Illinoisin ylopistossa ja sen äiti Sally Jean os. Foster oli äidinkielen ope Parkland Collegessa, Champaignissa.

ellauri077.html on line 88: Lapsena hän kexi myös pelin nimeltä 'Kapteeni Lima ja hänen uskollinen sivuvaununsa Vuohi Sappi', ja hauskutti izeään esittämällä kummankin osaa pitkinä talvipäivinä. Amy usein pyysi saada olla Vuohi Sappi, mutta Wallu ei koskaan antanut.

ellauri077.html on line 92: Karaistuneet pojat, veljexet Frank ja Joe Hardy ovat mielikuvitushahmoja jotka esiintyvät useissa lasten ja teinien mysteereissä. Sarja pyörii teini-ikäisissä jotka ovat harrastelijanuuskijoita, ratkaisten keissejä jotka saavat heidän aikuisvastineensa ymmälle. Hahmot loi amer. kirjailija Edward Stratemeyer, joka perusti kirjapakkausfirman Stratenmeyerin Syndikaatti. Kirjat oikeasti kirjoitti joukko haamukirjoittajia joiden yhteinen peitenimi oli Franklin W. Dixon.

ellauri077.html on line 94: Karaistuneet pojat ovat kehittyneet muttei vanhentuneet debyytistä 1927. Vuodesta 1959 lähtien kirjoja on paranneltu kovasti. Kirjoja on alettu kirjoittaa yxinkertaisemmalla tyylillä jotta ne pärjäisivät televisiolle. Kriitikoilla on monia seliltyxiä hahmojen pitkäikäisyydelle, esim että Karaistuneet pojat ovat yxinkertaisen toiveiden täyttymisen, amer. poikaihanteiden ja miehekkyyden ruumillistuma, että niiden arvostettu isä osoittauttuu myöhemmissä teoxissa tunarixi, ja että hyvä visi muka voittaa pahan. (Ahaa! Wallun mysteeri alkaa selvitä!)

ellauri077.html on line 99: Nää tennismatkat joihin vanhemmat ei osallistuneet tutustutti Wallun huumeisiin ja alkoholiin (vrt. Netflixin sarja Alaska). Siihen mennessä se oli alkanut inhoskella izeään, josta tuli silloin tällöin paniikkikohtauxia. Jossain aikaisissa muistiinpanoissa jotka tuli esiin suikin jälkeen se kirjoitti: "nilkat liian ohuet, pohkeet ei tarpeexi lihaxikkaat", "Reidet pyllistyvät (sic) ulos luotaantyöntävästi". 

ellauri077.html on line 107:       Amherstin opistossa se menetti kokonaista 2 lukukautta masixiin. 3. kohtaus tuli heti valmistuttua kesällä 1985. (Ajatella että meillä oli Wallun kanssa masixet just samaan aikaan vain 3000 mailin päässä toisistamme. Mä kävin Amherstissa MIT-aikoina ja halasin izeäni kaxin käsin etten ollut valinnut sitä opiskelupaikaxi. Siellä ei ollut juuri muuta kuin lehmiä.) Tällä kertaa Wallu pääsi suljetulle osastolle missä sillä diagnosoitiin lääketieteellinen depressio ja tuputettiin antidepressantteja. 

ellauri077.html on line 109: Masisten välillä Wallun opinnot edistyivät mainiosti. Se kirjoitti esseen ‘Richard Taylorin fatalismi ja fyysisen modaliteetin semantiikka' filosofian sivulavina. (Hizi tääkin tulee lähelle mun omaa sivulavia, jossa tutkin samaa modaliteettia peliteorian käsitteistön avulla. Olen varma että mun analyyssi oli parempi.) Se sai siitä Gail Kennedyn muistopalkinnon. Vuonna 2011, lavi julkaistiin nimellä ‘Kohtalo, aika ja kieli: yritelmä vapaasta tahdosta'. Tää mun kyllä pitäs lukea!

ellauri077.html on line 115: Vuonna 1984, David Foster Wallace päräytti ekan novellinsa, ‘Trillafonin planeetta ja sen suhde pahaan asiaan’, joka julkaistiin Amherstin kazauxissa. Senjälkeen se jatkoi novellien julkaisua, joista monet sisältyy sen ekaan novellikokoelmaan, 'Tyttö omituisella tukalla', julk. elok. 1989.

ellauri077.html on line 129: Lähdettyään Grandada Talosta Wallace muutti Syrakusaan, missä alkoi kirjoittaa 'Loputonta läppää' v. 1991. Se julkaisi 3 novellia: 'Käsin tekemätön kirkko', 'Ainiaan pään yläpuolella', ja 'Järjestystä ja mylläkkää Northamptonissa', samana vuonna. Myöhemmin samana vuonna se liittyi Emerson Collegeen Bostonissa kirjallisuuden assistenttina.

ellauri077.html on line 135: V. 1997 Wallu alkoi tutkia seuraavaa romskuaan, joka julkaistiin postuumisti 'Kalpeana kuninkaana'. Samana vuonna se teki ekan kokoelman asiatextejä nimeltä 'Kaiketi hauska juttu jota en tee koskaan enää: yritelmiä ja kinasteluja'. Samaan aikaan se jatkoi novellien kirjoitusta.

ellauri077.html on line 137: Toukok. 28 pnä  1999 Wallu julkaisutti kokoelman 'Vastenmielisten miesten lyhyitä haastatteluja', 23 novellia. Seuraavana vuonna 12 nk. 'haastetteluista' sovitettiin näyttämölle Dylan McCulloughin taholta. Se oli Wallun töiden eka teatterisovitus.

ellauri077.html on line 147:       Cantor on nähtävästi jäänyt vaivaamaan Wallua kuin Jali Kullia. Auton penkin välistä se ezii jallua. Mutta ei löydä, lattialta löytyy ainoastaan mulkkuja. Äälettömästi mulkkuja. Vaikka Jali Kulli on viime aikoina yhdistetty kouluikäisiin tyttöihin, hän vakuuttaa ettei aio enää kouluun. City-lehden haastattelussa Jali Kulli vastaa mm. näin:

ellauri077.html on line 150:       Tässä haastattelussa minusta olisi kiusallisinta

ellauri077.html on line 152:     
Mikä on 169:n neliöjuuri? Ei hajuakaan

ellauri077.html on line 166: Wallu jatkoi työtä 'Kalpean kuninkaan' parissa, ja julkaisi siitä otteita New Yorkerissa 2007, ja 'Hoitomyöntyvyyden haaran' Harperissa 2008. Tällä kaudella hän julkaisi myös useita tärkeitä esseitä, jotka saavuttivat suurta arvostelumenestystä.

ellauri077.html on line 169: 1990-luvulla David Foster Wallace retkahti runoilijaan ja esseistiin Mary Karriin, ja suunnitteli jopa tämän aviomiehen, Michael Milburnin nirhausta. Myöhemmin Wallulla oli lyhyt mutta melskeinen suhde Maryn kaa.

ellauri077.html on line 173: Kärsiessään isohkoista depressiivisistä ongelmista yli 20v ajan Wallace otti säännöllisesti antidepressantteja lääkäreiden määräyxestä. Mutta v. 2007 alkaen lääkkeet aiheuttivat sivuvaikutuxia ja sixi Wallu lakkas napsimasta niitä, lääkärin suosituxesta. Sensijaan se koitti muita keinoja hallita masixia. 

ellauri077.html on line 175: Kun mikään ei auttanut, Wallu päätti päättää päivänsä. Syysk. 12. pnä 2008 hän kirjoitti 2-sivuisen izemurhamuistion, järrjesti 'Kalpean kuninkaan' käsikirjoituxen helposti löytyväxi ja hirttäytyi kattoparruun. Tai piiruun. 

ellauri077.html on line 181: 	Wallace ei koskaan ottanut rahaa seinästä koska se ei tuntenut oloansa luontevaxi.

ellauri077.html on line 183: 	Trivia-kohtaan sopisi myös Wallun diginonnativismi ja vaaleenpunaiset halikarhukansiot. No ei DeLillokaan käytä tietokonetta, vaan 40v vanhaa käytettynä ostettua Olympiaa. Mun Linux on niin vanha että se muistuttaa Olympiaa. 

ellauri077.html on line 192:   Muze menee niinkuin sadussa Pekka ja susi. Kun on tarpeexi monta kertaa petetty, ei auta minkäänlainen vakuuttelu. Naapuriin voi luottaa just niin pitkälle kun sen jaxaa heittää. Turha siinä on enää painaa käpäliä rintapieliin ja tervehtiä lippua. Tai niinkun siinä episteemisessä kompatehtävässä jossa oli tyyppi joka puhui aina totta, tyyppi joka aina valehteli ja piti selvittää kumpi oli kumpi. Se onnistuu jos muuttujia ei ole liikaa. Jos tyypit puhuu totta ja valehtelee randomisti, no hope. 

ellauri077.html on line 194:   Nää vuosituhannen vaihteen tiiliskivet näyttää olleen pettyneiden kirjailijoiden vastahyökkäys sille että (Franzen) "jokaista kuollutta kirjanahmijaa kohti syntyy uusi töllöttäjä". Aika outo vastahyökkäys tavallaan. Ex pitäs kirjottaa lyhempiä kirjoja joissa on paljon värikuvia? Mutta toisaalta nää tiilet on niin höttöä että niiden lukeminen muistuttaa melkolailla kanavasurffausta teeveessä tai luurissa. Joka sivulla on uusi kissavideo.

ellauri077.html on line 198:   Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience. 

ellauri077.html on line 205: Capitalism has made it so there’s a perpetual tidal wave of American culture crashing down around the globe. When The Force Awakens was released last December, it didn’t just open coast to coast across North America—it appeared in over 30 countries across five continents within its first week. When Dan Brown’s novel Inferno was released in 2013, it didn’t just sell out in every Costco in these 50 states: a team of 11 translators were locked away in a garret somewhere so that the book could have a simultaneous worldwide release. By early 2014 it was available in over 20 different languages.

ellauri077.html on line 207: But not all things emanating from this country move quite so quickly. Take, for instance, David Foster Wallace’s near-canonical mega-novel Infinite Jest: released in the States in 1996, it has in 20 years been translated into just five languages. (A sixth translation into Greek is currently in the works.) At this rate, it is moving only slightly faster than the massive Quixote, which had appeared in England, France, the Germanic territories, and Venice 20 years after its complete Castilian publication in 1615. However, Jest is massively behind the 3,600-page über-novel My Struggle, which—just 5 years after its complete Norwegian release—is available or forthcoming in over 20 languages.

ellauri077.html on line 209: To determine precisely what forces have determined the globalization of David Foster Wallace’s magnum opus, I spoke to writers, translators, and publishers in eight countries familiar with the work and its multiple manifestations. This is what they told me (2016).

ellauri077.html on line 211:   Italians, they accept everything that comes from him, even if it’s alien to them, and find it beautiful.

ellauri077.html on line 214:   In Argentina Jest is far more talked about than read, a thing that has increased since the novelist’s suicide and sanctification: “Now there’s the legend, the suicide, the movie . . . all the things that help you to fluently ‘talk Wallace’ without the obligation of reading him.”

ellauri077.html on line 216:   Once again, the preponderance of American culture in Germany makes Infinite Jest a book that is readily understood. (And at this point I can’t help but take glee in the inherently Wallacian irony that American capitalism’s blob-like smearing of the globalized world has prepared the way for a scathing critique of this very same capitalism contained, Trojan Horse-style, inside a recondite mega-novel.) Still, things get lost: Blumenbach said that he “annotated the text as far as I could, and the publishers put those sixty pages of annotations on their website for a while.”

ellauri077.html on line 218:   Galindo tells me that Wallace’s heavy sense of irony and self-deprecation fits in rather well with contemporary Brazil: “What... is much more HUMAN. It is not AMERICAN (though, I repeat, he may have thought it was).

ellauri077.html on line 220:     The French attributed the book’s great success to the French love of the “écrivain maudit” archetype, Wallace’s acerbic critique of America, and the myth that has grown up around the author: “A writer who seems to have been sacrificing his life on the altar of literature is seen as a hero.”

ellauri077.html on line 222:     Suomeen kapitalismin hyökyaalto saapui vasta 2020. Silloin suurin osa jengistä oli jo totaalisesti unohtanut Wallacen, joten sitä saattoi myydä ihan uutena. Apinaa koijataan. 

ellauri077.html on line 231: Kun Halorinin pappa oli räjäyttänyt päänsä mikroaaltouunissa (tai nojaa, ehkä jotain sellaista oikeasti tapahtui Wallulle Amherstissa), se luki kaiken mitä sai käsiinsä surunhallinnasta. Nää se löysi:

ellauri077.html on line 234: A theory developed by psychiatrist Elisabeth Kübler-Ross suggests that we go through five distinct stages of grief after the loss of a loved one: Denial, anger, bargaining, depression, and finally acceptance.

ellauri077.html on line 243:     Geoffrey Hinton is the great-great-grandson both of logician George Boole whose work eventually became one of the foundations of modern computer science, and of surgeon and author James Hinton who was the father of Charles Howard Hinton.

ellauri077.html on line 247:     Tesserakti eli 4-hyperkuutio on kuution neliulotteinen kuvaus. Tesseraktissa on kahdeksan kuutiota, kuusitoista kärkeä, 24 neliötä ja 32 särmää. Se muodostuu kahdeksasta solusta eli hypertasosta. Sanan tesserakti kehitti Charles Howard Hinton. Hän...

ellauri077.html on line 249:   Clara on liian paha pala purtavaxi tässä joten riittäköön tää maininta. Tämän paasauxen aiheen kannalta on "jännintä" miten ennustettavaa on pedofiilisaarnaajien toiminta. Ne toimi kaikki ihan prikulleen samalla tavalla joka vedolla kuin junan vessa. Ja sitvielä jotkut jaxaa jauhaa että apina on joku peliteorian pelaaja joka voi ihan vapaasti valita minkä strategian haluaa. Mutta siinähän se nixi juuri on! Peliteoria just selittää mixi se aina valizee samalla ennustettavalla tavalla: se koittaa valita sitä mitä se kulloinkin haluaa. Ja sitä se ei voi valita mitä se kulloinkin haluaa. Tuskin se tietää sitä edes jälkeenpäin. Tästä Wallu vähän vekuttaakin Läpässä (Barret s. 377). 

ellauri077.html on line 253:   Tää oli joku hullun haikaran karvainen kolleega Arizonan yliopistossa, joka kirjoitti kirjoja vanhuudesta ja kuolemasta. Esim. Robert Kastenbaum (ed.). Macmillan Encyclopedia of Death and Dying, joka kyllä julkaistiin vasta Jestin jälkeen. 

ellauri077.html on line 255: Death system, a concept introduced by Robert Kastenbaum in 1977, is defined as "the interpersonal, sociocultural, and symbolic network through which an individual's relationship to mortality is mediated by his or her society" (Kastenbaum 2001, p. 66). Through this concept, Kastenbaum seeks to move death from a purely individual concern to a larger context, understanding the role of death and dying in the maintenance and change of the social order. 

ellauri077.html on line 259:   Dr. Elizabeth Harper Neeld offers wisdom and practical insights born of personal experience to people rebuilding their lives after suffering grief and loss. As an internationally recognized and accomplished consultant, advisor, and author of more than twenty books - including Tough Transitions and Seven Choices: Finding Daylight After Loss Shatters Your World - she is committed to work that helps lift the human spirit. 

ellauri077.html on line 271: 
What Helps When We're Experiencing The Unthinkable

ellauri077.html on line 272: 
What Helps When We're Stumbling in the Dark

ellauri077.html on line 275: 
What About All These Mysterious Things That Have Been Happening Since the Death?

ellauri077.html on line 276: 
What About This Thing Called 'Acceptance'?

ellauri077.html on line 279:     352 sivua pelkkää siirappia, Wallu kuittaa Elisabethin uurastuxen. Miehet surevat eri lailla kuin ämmyrkäiset. Miehekkäämmin. Ei mitään siirapinlitkutusta. Murti päätä, murti suuta, murti mustoa haventa. Ei ole itku lapsen itku eikä vaimojen valitus; itku on partasuun urohon, jouhileuan juorottama. 

ellauri077.html on line 308:   Siinä tapapaukauxessa: Onko Wallu Hal vai onko se Jim? Joku Cohen (se on pappi hepreaxi) sanoo että Loputon läppä on tyyliin Künstlerroman, tai “portrait of the artist as a young man.”. Hal Incandenzan tennis olis väliin kipsissä kuten Wallun kirjoittaminen. Barretin Risto myöntää että Loputtomassa läpässä on omaelämäkerrallinen "aspekti", muzen miälestä Hal ei ole Wallu, vaan pikemminkin superman tattoon poika, seuraavaa sukupolvea joka ei osaa muuta tehdä kuin kyynisesti pilkata vanhempien arvoja. Eli Wallu on pikemminkin Jim. Mäkin on samaa mieltä että tennispojat on sukupolven Wallua nuorempia, ja "Jim" ois ehkä Wallun ikänen, ja James size isoisä joka jossain mainitaan. (Onkohan tää mikälie Barret sukua Norjan helluntailiikkeen kuuluisalle supertähdelle joka vaikutti syvällisesti Wilho Pylkkäseen? Ei kai, sen nimi oli Thomas Ball Barratt.)

ellauri077.html on line 310:   Joku Tom LeClair oli Riston kannalla. Mut mut Walluhan on hukkapätkä, ja Jim onpitkä kuin hullu haikara? Höh, eitää mikään avainromaani sentään ole, kuten sanoin, Wallua on ihan kaikissa. Koko porukka on aivan walluuntunutta. Jossain haistattelussa Saxassa Wallu jopa lipsauttaa että noi tennispojat ois niinkuin sen omia lapsia. Jos niitä olisi. Joku Marshall Boswell äänestää Wallu=Hal hypoteesin puolesta. 

ellauri077.html on line 312:   Riston ajatusta vastaan sotii see, että Jim ei ole mikään empatiasubjekti tiiliskivessä, se on koko ajan joku paskamainen kolmas persoona, hullu haikara, ja noi pojat on ne minkä silmistä episodit enimmäxeen kazotaan. Risto voisi "argumentoida" että niinpä just, Wallu on niin izeinhonen eze ei haluu edes olla päähenkilö. Vähän haetulta sekin kyllä vaikuttaa.

ellauri077.html on line 316:   Se on kylä selvä että Jim ei varmaan paljon muistuta Wallun isää Jamesia. Se ei kyllä ollut mikään filmihullu postmodernisti, vaan ihan vaan vanhan koulun positivisteja. Jamesista tuttua voi kyllä olla toi kyvyttömyys viestiä. Ilmeisesti viestiminen ei ole Wallunkaan pitkä valtti, kun kokonainen sukupolvi sananselittäjiä on jäänyt riitelemään siitä mitä kirjoittaja on mahtanut tarkoittaa yli 1000:n sivun kirjalla. 

ellauri077.html on line 318:   Ne riitelee lähinnä siitä onko Wallu metaironinen (siis post-postmodernisti) vai vaan anti-ironinen (jonkinlainen naivisti). Soisin mielelläni että jälkimmäistä. Sentauttahan vastenmieliset miehet oli kivempi lukea kuin tää tiiliskivi, että jäi sellanen tunne että tietää millä puolella rintaa Wallun sydän on. Joo metaironia on kuolleena syntynyt ajatus, two wrongs aint gonna make one right.

ellauri077.html on line 320:   Riston mielestä ironia on suojamuuri solipsistin ympärillä. Voihan se olla sitäkin (vaikka Sokrateeseen se tuskin nazaa hyvin), mutta mitä on toi existentiaalinen ironia ala joku Den Dulk ja Kierkegaard? Googlataanpa. Tämmönen löyty ensin netistä:

ellauri077.html on line 325: Similarly, he always emphasized the need to cultivate a religious spirit, but he himself was trapped in an aesthetic-ethical sphere.

ellauri077.html on line 327:   No onhan tää sikäli ironista että Sörsselssön valehteli aika lailla, ja petti izeäänkin samalla. Luetaanpa lisää:

ellauri077.html on line 329: Another aspect that defined his thoughts was the concept that would later inspire the work of other great writers such as Kafka, Unamuno, or philosopher Ludwig Wittgenstein. We’re talking about "anxiety", the feeling that never disappears. This is because it also helps us become aware that there are more options in life, that we’re free to jump into the void or take a step back and seek other solutions, like happy homosexuality. There’s always an alternative to suffering, but suffering itself helps "it" grow.

ellauri077.html on line 342: Unamuno would have preferred to be a philosophy professor, but was unable to get an academic appointment. 

ellauri077.html on line 344:     Unamuno no fue protestante. Todos tenemos nuestras contradicciones, nuestros aciertos y errores, y Miguel de Unamuno los tuvo también. Por una parte fue un homófobo militante que animó a condenar a Oscar Wilde y otros escritores españoles homosexuales a trabajos forzados, palabras suyas son: “¿No habrá medio de que estos mártires del placer lleguen a serlo del dolor, de un dolor que les purifique y los eleve? ¿No será cosa de pensar seriamente en la manera de ponerles en disposición de que alguno de ellos escriba la balada del presidio de Ceuta o algo por el estilo?”. En cuanto a las mujeres, algunos estudios sobre la concepción que se desprende de ellas en su obra, concluyen que para Unamuno las mujeres eran ante todo madres y sólo podían amar como tales: “El amor de la mujer, sobre todo, decía que es siempre en el fondo compasivo, es maternal. La mujer se rinde al amante porque le siente sufrir con el deseo.

ellauri077.html on line 346: Unomuna oli homofobi. Monet niistä on kaappihomoja. Ceuta on Espanjan vanha vankilasaari Aahrikassa. Nyttemmin se on el ciudad presidio por los inmigrantes. Unomuna näyttää kuvassa nilkiltä hassu hattu päässä. Samanlaiset luihut viurusilmät. Muuta yhteistä: rehtorin pallit kaatu alta. Eri epäonnistumisstrategia tosin: Unomuna sai potkuja riitapukarina, nilkki liukastui nuoltuaan yläportaat liian lipevixi. Velmu Viurusilmä kolmantena: Sinne mäki! Pehtorixi pehtorin paikalle! Pornomestarixi haluan! Kokoomuxen puisto-ostastosta päivää. Niinkuin Sysmässä se nuorukainen reippaasti tervehtien: paska-autosta päiviä!

ellauri077.html on line 360: Espanjalainen filosoofi ja kynäilijä Miguel de Unamuno y Jugo (1864-1936) oli aikaisin 20. vuosisadan ajattelija joka rupesi existentialistixi. Unomunan koko filosofeeraus koski "lihan ja luun miestä" - kouriintuntuvaa yxilöä hinkuineen, tarpeineen, toiveineen ja pelkoineen, sanalla sanoen, Desmond Morrisin alastonta apinaa.

ellauri077.html on line 362: Desmond Morris, the author, who had been the curator of mammals at London Zoo, said his book was intended to popularise and demystify science.

ellauri077.html on line 363: Morris said that Homo sapiens not only have the largest brains of all higher primates, but that sexual selection in human evolution has caused humans to have the highest ratio of penis size to body mass.

ellauri077.html on line 365: Morris further stated that the more rounded shape of human female breasts is like a shopwindow for their buttocks.

ellauri077.html on line 366: Morris wrote that the intense human pair bond evolved so that men who were out hunting could trust that their mates back home were not having sex with other men.

ellauri077.html on line 370: Miguelin isä kuoli kun se oli 6 (Pölö siis, ei isä) ja sen kasvattivat äiskä, joka oli harras katolikko, ja liberaali pelottava isoäiti joka oli perheen öykkäröivä pää. 11 vuotiaana (ihan kuin Teresa), Pölö pyrki pyhimyxexi, psykologiaa logiikkaa ja etiikkaa opettaneen jesuiitan takia. Mutta tää henkisempi kaipaus joutui hakauxiin maallisemman lemmen kanssa jota se tunsi lapsuudenihastuxeensa, Hedelmöityxeen, josta myöhemmin tulikin sen vaimo. You cant have both, sanoi pettyneenä pappi kuin Naipaulin isä. Muna oli näkemässä kun isoäiti kuoli, ja silloin siitä tuli existentialisti.

ellauri077.html on line 375: Näin unta että olin naimisissa ja mulla oli lapsi ja se kuoli, ja sen vahamaisen  ruumiin päältä mä sanoin vaimolleni: "Kazo meidän kultaa! kohta se happanee; tällä lailla kaikki loppuu."

ellauri077.html on line 379: Samalla Pölö teki uraa Espanjan eniten erotettuna rehtorina. Muna vittuuntui kun kunkku armahti sen. Se halus olla vihainen. Kun kunkku antoi sille mitskun Muna  sanoi: sen mä ansaizin. Kunkku: useimmat sanoo vastoinpäin. Muna: oikeassa ovat nekin. Vanha vastarannankiiski ehti vielä panna jauhot suuhun Francolle, ennenkuin poltti tohvelit takan edessä trombi aivoissa. "My painful duty,” Unamuno once said, “is to irritate people." Sen haudalla lukee:

ellauri077.html on line 383: I shall sleep there, as I come worn out		Mä nukun siellä tultuani väsyxissä

ellauri077.html on line 384: From harsh contending.				Kovasta rökityxestä.

ellauri077.html on line 389:   Muna vaiko kana? Kunhan ei kanttuvei.

ellauri077.html on line 391: On 3 suurta apinakysymystä jotka lyö lättyyn meitä kaikkia: Kuka olen? Miksikä mä olen täällä? ja, Minne mä olin menossa? Nää kysymyxet vaikeutuu sitä mukaa  kun Alzheimer etenee. Eka vaivasi Maharishi Masheeshi Jogikarhua, toka Mahatma Gandhia ja kolmas juuri Unomunaa. Munalle ei kelvannut yxinkertainen vastaus eli kananrehuxi. Sille se oli The question of survival. Kysymys siitä onko mies kuolevainen vai kuolematon. Voisi sanoa että Uppomunan filosofia oli izensä ylittämistä koko elämän, jatkuvaa resuamista viikatemiehen kaa, siihen asti kunnes siltä paloivat ne tohvelit.

ellauri077.html on line 399:     N:o 6 joka sanoo että kaikki haluaa jatkaa olla mitä ne on.

ellauri077.html on line 403: N:o 8 että tää pyrkimys pysyä entisellään ei ole määräaikainen vaan toistaisexi. Mikä Unamunon mukaan tarkoittaa "ts. sinä, minä ja Spinoza ei haluta koskaan kuolla, ja tää haluttomuus kuolla on meidän esanssi."

ellauri077.html on line 407: “Tietoisuus”, se summaa, “ on tauti.” Luku 1 päättyy listaan luisevia ja lihavia miehiä joilla on tää tauti tosi pahana, tää traaginen elämässä roikkuminen. “Marcus Aurelius, St. Augustine, Pascal, Rousseau, Rene, Obermann, Thomson, Leopardi, Vigny, Lenau, Kleist, Amiel, Quental, Kierkegaard—miehiä joita rasittaa liika viisaus ilman asiatietoja.” Tietämättömiä tahtouskovaisia. Vakavia narsistikeissejä.

ellauri077.html on line 409: Muna toteaa vastaansanomattomasti ettei voi olla tietoinen siitä että on tiedoton. Jos pönttö ei peuhaa se ei peuhaa. Ei siitä seuraa sen kummempaa kuin peestä pee. Mut tää havainto ei riitä munalle, ei siis eze on vaan se ize. Kaikkien ja koko universumin on oltava sen aivokummituxia. Tää on aivan huippuluokan narsismia, SM tason oman perseen maximointia, johon on syyllistynyt pirun rekikuormallinen idealistisia filosoofeja. Ize asiassa useimmat kuulut filosooferit pörräävät kuin kärpäset just tämän läjän ympärillä. 

ellauri077.html on line 415: Nojuu tää on just tätä pikku apinan "olen erilainen kuin muut" seliseliä, aika selkee tapaus kärryn valjastamisesta hepan edelle. Mut just samaahan yritti jo Plato lättänenä. Munan ratkaisu kuolemanpelkoon on sama kuin peukun siinä sarjakuvassa jossa se hokee yhä ahdistuneempana: Misä sehdä? Misä sehdä? Misä sehdä?  ja ottaa viimeisessä kuvassa kainalosta muovon sanoen: Imen muovoa. Niäh!

ellauri077.html on line 417: "Kenties", pitää sanoa kuin Lea Virkkulassa: tästä voi olla jotain hyötyä. Usko on meidän toiveajattelua ikuisuudesta, taivaan isästä. Apina pyrkii jumalan luoxe uskomalla siihen ja huutamalla sille: Mä uskon kyllä kunhan sanot vaan mihkä täytyy uskoa! Anything goes kunhan vakuutat etmä pysyn vainajana hengissä.

ellauri077.html on line 419:     Muna-peukun niähhiä loppuruudussa motivoi se narsistinen ajatus että koko konkkaronkka onkin osa musta izestä tai kääntäen. Tässä  kyllä selkeästi kurkistelee toi FUCK! teema henkisestä sepaluxesta. Ja sittenhän ollaankin turvallisesti Darwin sedän linjoilla: geenilinja jatkuu kun muistaa nussia. Telltale sanoja: intimate embrace, wellspring, overflow: halia ja ruiskahdus. Rakkautta  ja onnea, ei vetelyyttä, ei nuokkuvia munia.

ellauri077.html on line 425: A lot of good arguments are spoiled by some fool who knows what he is talking

ellauri077.html on line 428: Cure yourself of the affliction of caring how you appear to others. Concern yourself only with how you appear before God, concern yourself only with the idea that God may have of you. (Parempi vielä olla välittämättä siitäkään.)

ellauri077.html on line 435: the ultimate wherefore, to give a meaning to the universe. (Mihkäs sitä tarvitaan? Turhan mahtipontista. )

ellauri077.html on line 437: What we believe to be the motives of our conduct are usually but the pretexts for

ellauri077.html on line 442: It is important to our friends to believe that we are unreservedly frank with them, and important to friendship that we are not.”

ellauri077.html on line 454: He is the author of the monograph Existentialist Engagement in Wallace, Eggers and Foer: A Philosophical Analysis of Contemporary American Literature (Bloomsbury 2015) – for more information about this book, see below. His work has appeared in different academic journals and collections (see Publications). Currently, he is working on a book tentatively titled Wallace’s Existentialist Intertexts: Comparative Readings with the Fiction of Kafka, Dostoevsky, Camus and Sartre. 

ellauri077.html on line 458:     About Existentialist Engagement in Wallace, Eggers and Foer. The novels of David Foster Wallace, Dave Eggers and Jonathan Safran Foer are increasingly regarded as representing a new trend, an 'aesthetic sea change' in contemporary American fiction. 'Post-postmodernism' and 'New Sincerity' are just two of the labels that have been attached to this trend. But what do these labels mean? What characterizes and connects these novels?

ellauri077.html on line 460: This study shows that the connection between these works lies in their shared philosophical dimension. On the one hand, they portray excessive self-reflection and endless irony as the two main problems of contemporary Western life. On the other hand, the novels embody an attempt to overcome these problems: sincerity, reality-commitment and community are portrayed as the virtues needed to achieve a meaningful life.

ellauri077.html on line 462:     This shared philosophical dimension is analyzed in this study by viewing the novels in light of the existentialist philosophies of Søren Kierkegaard, Jean-Paul Sartre, Ludwig Wittgenstein and Albert Camus. Pah taas näitä pahvikuvia ollaan ronttaamassa esille. Plus ca change, plus c´est la meme chose. 

ellauri077.html on line 466:   Wallace himself wrote, in my correspondence with him: “I too believe that most of the problems of what might be called ‘the tyranny of irony’ in today’s West can be explained almost  perfectly  in  terms  of  Kierkegaard’s  distinction  between  the  aesthetic  and the ethical life.”

ellauri077.html on line 468: Tästä on ollut paljon puhetta jossain aiemmassa nummerossa. Eli kyttyräselän taaxe tässä taas on lössi menossa Wallun joholla. Höh se on kaappiuskonnollisuutta, ellei sitten ihan julkihömöilyä. 

ellauri077.html on line 475:     
they agree that irony can initially have a liberating effect; but

ellauri077.html on line 476:     
that things go wrong when irony becomes permanent—Kierkegaard calls this the  “aesthetic”  attitude;

ellauri077.html on line 477:     
that  liberation  from  this  empty,  aimless  form  of  irony  cannot  be  achieved  through  the  ironizing  of  irony,  i.e.  meta-irony;  and

ellauri077.html on line 478:     
that liberation from irony is only possible through (what Kierkegaard calls) a “leap,” by “ethically” choosing one’s freedom, by choosing the responsibility to give shape and meaning to that freedom.

ellauri077.html on line 484:   Lällärifilosofeille, pappispimittäjille ym. posetiivareille yhteinen piirre on sanojen "merkitys" ja "arvo" käyttö ihan irrallaan siitä minkä merkityxestä tai arvosta on puhe. Samaa epämääräisyyttä kuin mainoskielessä, "elämä on", "niin hyvää ettei sanotuxi saa". Sellaisen nollapuheen puhujineen sais nakata rodeen ilman vaiheita.

ellauri077.html on line 488: 	  This also means that no positive content lies “behind” it, because existential irony places the totality of existence under negation, and, therefore, no possible meaning remains for it.

ellauri077.html on line 494:   Jenkkikirjailijoilla tietty omat lehmät purivat, niille postmodernismi oli jonkinlaista irtiriuhtomista supermiehistä, John Wayneistä ja Kennedyistä ja jenkkilän maailmanlaajuisista vital interesteistä. Mikä liittyi tietysti jenkkimaailmanvallan hitaaseen murenemiseen muun maailman kiriessä kiinni vakoa. Ironia oli sit sitä että näitä asenteita pilkattiin (vaikkei suinkaan niistä luovuttu). You smile so wide it hurts. Yx jenkkifilmien vituttavimpia klisheitä on toi "nauru läpi kyynelten", on hurjan urheata kun ei näytä pahaa mieltä vaan virnuilee esim jollekulle kuolevalle lapselle tms ja valehtelee sille eze paranee. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Siinähän sitä on ironiaa kerraxeen. Sanoo mitä ei tarkoita eikä tarkoita mitä sanoo. Puhasta valehtelua. 

ellauri077.html on line 496: Samaa bullshittia on sanoa rumasta eze on 'aesthetically challenged.' Vitun eufemismeja Erik hei! Aikuisalusvaatteita! Lääkeainetyynyjä! Mä luulen kyllä että Wallu kärsi oikeasti jo mainituista esteettisistä haasteista: lyhyydestä, lihavuudesta, pyllistävistä reisistä, hikisestä pakenevasta ozanrajasta ja laihoista nilkoista. Sixkin sen mielestä oli syytä eziä vaihtoehtoisia arvoja.  

ellauri077.html on line 498:   Se on kyllä totta että izensä tarkkaileminen koko ajan on todella pahaa lääkettä. Se on narsismia pure and simple. Kyllä mäkin sitä olen tehnyt nuorempana aika hemmetisti, mutta suuri osa siitä on karissut "arkiryskeissä" (E.S.). Paljon apua oon saanut Seijalta. Nyt voi mennä päiviä etten vilkaisekaan peiliin päin. Kazo izeäsi peilistä! Kampaa tukkasi!

ellauri077.html on line 500:   Toi esteettinen elämänasenne on just tota narsismia, tai paremminkin psykopatiaa, luulee olevansa jotakin niin hirveen ovelaa et on aina siirron edellä muita joita vedättää. Sellainen oli se sen Claran pastorimies John joka bylsi pikkutyttöjä (tarvittaessa poikia). Sierpinskin karvakolmiolta tääkin alkaa näyttää: nää existentiaalifilosofit on toinen samanlainen junan vessa, nekin päästää nää ihan samat turahduxet joka vedolla.

ellauri077.html on line 502: Esteetikko sanoo: on banaalia kysyä mitä mieltä oikeasti olen. Ehkä ei, mutta oikeasti jotain mieltä oleminen on fanaattista. Sellanen poosi/pönötys minkä otti HY:n filosofit että joku asia on "yxinkertaisesti väärin" ilman perusteluja on musta yhtä lailla hölmöilyä. Ei voi aina tietää tarkasti mitä mieltä on, siinä asiassa musta pappa James pragmattisine etiikoineen oli ihan oikeassa: moraali on tentatiivista, sitä pitää korjata kuten tieteellistä tietoa.

ellauri077.html on line 514: Maiharit, ja mehukattikanisteri beesis

ellauri077.html on line 520: Tai mopolla kaahaa

ellauri077.html on line 534:   Sarjassa Tiede-lehden nollatutkimuxia: alkoholismin vaara on suurin niillä joille viina maistuu parhaiten. Optimisti ja pessimisti pärjää kummatkin elämässä huonommin kuin realisti.

ellauri077.html on line 540: Se jalaton höhlä Marathe ilmeisessti sanoo ihan Sööreniä siteeraten s. 320 (en ole vielä päässyt siihen asti):  “your freedom  is  the  freedom-from:  no  one  tells  your  precious  individual  U.S.A.  selves what they must do." No ei vittu tarvikkaan kenenkään tulla sitä sanomaan. Turpa kiinni vaan jalkapuoli jaarittelija. "How you say: anything is going?" Tää oli E.Saarisen ja sen törkymöykky E. Leporen mielisanonta, nähtävästi Gonzolta. Ne nyt olikin aika persepäitä. 

ellauri077.html on line 542:   Toi romantikkojen anhedonia ja emptiness, siis Weltschmerz oli koroillaelävien porvarien versio yhtä toimettomien aatelisten ennuista. Se on yhteistä kaikille jotka elää kuin iiliäiset toisten selkänahasta ilman mitään kunnollista tekemistä. Sixi se on niin yleistä isohiilijalanjälkisillä jenkkikakkiaisilla.

ellauri077.html on line 544:     With  irony  as  our  environment,  we  have  been  raised  and  conditioned to  “distrust  strong  belief,  open  conviction,”  writes Wallace.

ellauri077.html on line 546:   Ja syystä kyllä. Vahva usko ja vakaumus on aivan perseestä. Tästä huomaa kyllä heti että Wallace on kaappifundamentalisti ja oikeistolainen rebublikaani. Ihan typerä väite Eerikiltä että tennisakatemian teinit kärsii jostain arvotyhjiöstä. Ne kärsii aivan hullusta kilpailuarvomaailmasta joka ajaa ne kasvamaan fyysisestikin ihan vinoixi jonkun vitun tennispelin takia, vaan ehkä päästäxeen jonnekkin "taalakentille" keräämään "taalaosastoa". Ei se ole arvotyhjiö mikä niitä rassaa, se on hirvee kasa tyhjänpäiväisiä arvoja. 

ellauri077.html on line 548:   Toi boredom, tai aatelisten ennui, syntyy siitä ettei sisältöä elämään saa siitä mitä tekee, vaan siitä että kazoo päältä muiden tekemisiä. Sixjust mä ällöön filmejä ja kaiken maailman vitun videoita, emmä haluu kazoo mitä muut siellä ehkä tekevät kuin jossain Strömsöössä, mulle riittää mitä mä ja mun lähimmäiset tekee ize. Ja ne vitun teeveejulkkixet ja tähdet ei todellakan oo mun lähimmäisiä. Mä en vois vähempää niistä välittää. Kirjat on eri asia, koska ne ei pakota etenemään niiden tahdissa, saa pysähtyä ajattelemaan ja ehkä vähän paasaamaan. (Sen takia tää Wallukin vie niin paljon aikaa. Mut mitä vähemmän aikaa elämästä on jälellä, sitä enemmän sitä näyttää liikenevän.)

ellauri077.html on line 550:   Siinä menee jotain perusteellisesti pieleen että mezästetään kuin narkomaanit onnentunnetta. Vittuun onni, ja vittuun rahakin, sori Wagner. Tunteet on vaan epifyyttejä, ei niitä pidä mezästää, ei ne ole pelin preferenssifunktio. Ne on vaan viitteitä joilla Darwin koittaa vinkata apinalle missäpäin ois sille sopivia ympäristöjä. Darwinista pääasia on sopeutunut eläminen luonnossa. Jos alkaa potkia sitä tutkainta vastaan saa turpaansa. Ennen pitkää tavalla tai toisella. Kun aappa alkaa tinkkeröidä ja oikosulkea tunteiden ja ympäristön suhteita, se joutuu tohon hedonismin loukkuun. FUCK! osastosta puheen ollen on kivempi bylsiä satunnaista hoitoa tai kazoo pornoa ja runkata kuin kiintyä kehkään pysyvämmin ja kärsiä sen huonot puolet parempien kyytipoikana. Ja vastaavasti EAT! ja KILL! osastossa. Mix tehdä ruokaa kun voi syöda einespizzoja, ize asiassa mix syödä ylipäänsä kun voi vetää mömmöjä. Jos kylästyy kazomaan tappamista telkassa voi alkaa räiskiä vaikka kulmavalinnassa pyssyllä. Ei ihme että jenkit on hirveitä punkeroita ja tykkää automaattiaseista. 

ellauri077.html on line 555: In his interview with Larry McCaffery, Wallace shows he was aware of his failure to overcome the use of postmodern irony: “I got trapped just trying to expose the illusions of metafiction the same way metafiction had tried to expose the illusions of the pseudo-unmediated realist fiction that had come before it. It was a horror show.”  

ellauri077.html on line 559:   Eke koittaa perustella että ironiaa ei voi ironisoida. Ekelle ironia on sitä että "millään ei ole lopultakaan paljon väliä", eli EKV ja tuplaironia olis "silläkään ei ole mitään väliä", eli EVVK. No joo, eihän se juuri tuo lisäarvoa. Eli Eken sanakirjassa "ironia" tarkoittaa arvonkieltämistä. Kun arvot on kertaalleen jo kielletty, ei enää ole mitään kiellettävää jäljellä. Kaikki arvot on ikäänkun känselöity huis hais bittiavaruuteen, eikä Sörkan/Wallun/Eken näppixessä ole undo-nappulaa. Ei voi enää selvittää mitkä arvot oli niitä oikeita, kun kaik män huuthelekkariin. 

ellauri077.html on line 563:   Six Wallun siirto on sama kuin Lordi Greystoken: paluu viidakkoon, housut pois ja takas liaanista heilumaan. Jane ota kiinni mistä saat. (Siitä tuli Tarzan huuto, vanha läppä joo.) Eli anti-ironiaa kehiin, vilpittömyyttä, aka gooey sentiment. Oireellista että Kierkegaard, toi 1800-luvun alun Nygaard, kuzuu sitä valizemisex. Se on markkinatalouden ja sitä kuvailevan peliteorian avaintermi: hmm, minkähän mä nyt näistä ottasin. Nygaardkin valikoi mitä pyllyä se nipistelisi. Todellisuus on "lahja" ja "tehtävä". Näissä sanoissa on takana toisaalta hurahtaneille rakas ilmaisexi eli anteexi saaminen ja toisaalta ilmaisesta näytteestä seuraava ylhäältäpäin käskytys, sisäistetyn herruuden velkakirja.

ellauri077.html on line 565:   Se ezun pitää koko ajan valita uudestaan muistuttaa Morgensternin extensiivistä peliä: jokainen pelin tilanne on valintatilanne. (Tää pätee oikeesti vain dynaamisista peleistä kuten tennis tai ilmataistelu, shakin tai korttipelin kaltaisissa on vuoroja.) Normaalimuotoisessa pelissä valitaan vaan overall strategy, eli koko peli ratkeaa kertalaakista. Mut useimmat pelikirjat on siihen liian simppeleitä, esim. raamattu. Sitä pitää lehteillä uudelleen joka käänteessä, eziskellä sopivia peukalovärssyjä. (Onnex yleensä saa yrittää uudelleen ja uudelleen jos ei ekat värssyt nazaa kunnolla.)

ellauri077.html on line 567:   Kaiketi Wallun yx loikka tapahtui siellä Bostonin puolimatkan krouvissa. Ja sit vähän aikaa pikku skip hop and jump jokasena selvänä päivänä. Tää tällanen AA-asenne on kyllä lainattu kirkolta. Heikkotahtosten koiravaljas ja talutin. Toinen oli sit se loikka alas tikapuilta tai pallilta kun se lähti hirteen lepäämään. Ei se nyt mikään digiloikka ollut, eikä kauheen urheekaan. Mut kai siihen sit sattui ihan hirveesti.

ellauri077.html on line 571:   ¹This essay is an adapted version of a chapter of my dissertation,“Love Me Till My Hearts Stop.” Existentialist Engagement in Contemporary American Literature, a philosophical analysis of the fiction of David Foster Wallace. Tarkistuskysymys: Millä eläimellä on useita sydämiä? Entä puhuvia päitä? 

ellauri077.html on line 575:     Octopuses and squid have three hearts.

ellauri077.html on line 576:     Earthworms have five hearts.

ellauri077.html on line 577:     Scientists are studying cockroach and hagfish hearts.

ellauri077.html on line 583: Share the same space for a minute or two

ellauri077.html on line 593: Kuvauksen sävy ekfrasiksessa on usein draamallinen. Antiikin Kreikassa ekfrasis viittasi minkä tahansa asian, henkilön tai kokemuksen kuvaukseen. 

ellauri077.html on line 601: Wallace thought that his generation’s authors were also feeding a

ellauri077.html on line 602: narcissistic, anhedonic culture elements of itself: “If readers simply believe the world is stupid and shallow and mean, then [Bret Easton] Ellis can write a mean shallow stupid novel that becomes a mordant deadpan commentary on the badness of everything”. (Ei ihme että amerikan psyko vähän suutahti.)

ellauri077.html on line 604:   Tis-mal-leen! Tässä Wallu oli aivan oikeassa. Mutta paskaa oli jauhettu jenkeissä jo ennen postmodernisteja. Yhtä eltaantuneita oli ne kolme jutkua (Belov, Malamud ja Roth). Yhtä paskiaisia oli tavallaan myös Wilt Whatman ja se Saroyan, armenialaismamu joka elvisteli puhtaaxi puleeratulla americanalla. Tai se village smithy jäbä, Hessu Långben. Ei hemmetti, ei jenkkilästä tule mitään hyvää vaikka voissa paistaisi. Ne on joko gooey tai ne on irvistelijötä. Ei ne saa naamaa peruslukemille millään. 

ellauri077.html on line 606: Ennen harrastettiin tota ekfraasia, Nyt on osat kääntyneet nurinpäin ja leffaohjaajat kuvittaa kirjoja. Sit mädät tomaatit ja muut leffatietokannat kuvailee sanallisesti leffoja, jotka kuvailee kuvallisesti kässäreitä, jotka kuvailee kirjallisesti julkimoiden toilailuja valokiilassa. Loputtomasta läpästäkin vois tulla filmi, jossa kuvaillaan kirjaa, joka kuvailee kexittyjä filmejä, jotka kuvailivat mitä ikinä Walluun mieleen juolahti. Se on vaan vähän liian pitkä edes kokoillan filmixi. Ehkä siitä vois tehdä pituudeltaan venyvän minisarjan, tyyliin Käsineidon loputtomat seikkailut.

ellauri077.html on line 608: The U.S. arts are our guide to inclusion. A how-to. We are shown how to fashion masks of ennui and jaded irony at a young age where the face is fictile enough to assume the shape of whatever it wears. And then it’s stuck there, the weary cynicism that saves us from gooey sentiment and unsophisticated naïveté. Sentiment

ellauri077.html on line 611:   Mut hei Wallu, vika on pikemminkin siinä että jenkkisentimentti, jota kyllä piisaa aivan riittävästi (sä et ehkä kazonu riittävästi iltapäiväsaippuoita tai romanttista komediaa) on immanentisti gooey ja infantiilia. Tässä on se villakoiran ydin: Wallu parka maanmiehineen on jäänyt emotionaalisesti 3-5 vuotiaan tasolle, ihankuin kolleegansa Nipsu ja 90% muusta jenkkiviihteestä. 

ellauri077.html on line 613: Wallace saw this (psycho) kind of writing as simply an example of self-love. Like the Onan whose name is another Wallu acronym-pun, these writers were working out of “the part that just wants to be loved” (i.e. the wiener) rather than “out of the part [. . .] that can love,” that is the “artichoke’s heart”. 

ellauri077.html on line 617:     Wallace stated that Realism is “soothing, familiar and anaesthetic [and] . . . drops us right into spectation”.

ellauri077.html on line 619:     Höpsis, tää voi pitää paikkansa jostain jenkkiteeveeviihdepaskasta, tollasesta 'draamasta'. Kunnon realistikirjailijat kyllä kommentoivat juonen käänteitä ja otti kantaa reippaasti. Flaubert, Tolstoi, Dostojevski, Tshehov, Ibsen, Strindberg, ei näistä kukaan ollut pelkkä spektaattori. Jos Wallu osais kirjoittaa puolixikaan niin hyvin, ei sen ois tarvinnut niin paljon keekoilla alaviitteillä. Toisaalta Elliskin ois voinut ottaa kantaa selvemmin niitä ilmiöitä vastaan joita se liioitellen kuvailee. Nyze on vain lisää samanlaista paskaa jota jenkit näkee joka päivä teeveeuutisissa tuutin täydeltä. Oishan se voinut vaikka koittaa kuvailla miltä tuntui siitä naisesta jota raiskattiin jollain power drillillä. Eise varmaan mitään kivaa ollut. 

ellauri077.html on line 621: If we take the Incandenza-wraith’s claim that “Infinite Jest” was his last, desperate attempt to reconnect with Hal, to “simply converse”(IJ 838, original emphasis), as fact, this means that the actual product does just the opposite of what it was meant to. It instead traps the viewer in a solipsistic cage out of which there seems to be no escape.  

ellauri077.html on line 623: Siinä se kai nyt tuli, Loputtoman läpän idis pienessä paketissa rusetti päällä. Ei teevee-juoppoja saa vieroitetuxi näyttämällä lisää teeveehuumetta olipa se vaikka vieroituxesta. Pitää vaan napsauttaa telkka kiinni ja lähettää Lassi ja Leevi ulos leikkimään. Ensixi se marisee mutta vähän ajan kuluttua ne leikkii ulkoleikkejä ihan mielissään.

ellauri077.html on line 625:   Sitä Wallu kuulemma ehdottaakin jossain loppupuolella: pane kirja pois ja mene ulos leikkimään. Senkö tautta se teki tästä kirjasta niin vaikean ja luotaantyöntävän, ettei kukaan erehtyisi luulemaan että lukeminen on hauskaa viihdettä? Ei sen on oltava rankkaa työtä, niinkuin sen kirjoittaminenkin. Tää alkaa tosiaankinkuulostaa Leevin iskältä:

ellauri077.html on line 627:   This process does not lead to a passive, solely pleasurable experience such as taking a drug or watching television. Instead, what awaits that reader is a book that forces her “‘to work hard to access its pleasures, the same way that in real life true pleasure is usually a by-product of hard work and discomfort’” (McCaffery 119). Perhaps the most difficult aspect of Infinite Jest (and the one for which it is fated to be infamously known) is the use of endnotes, which will be our entry into thinking of Infinite Jest as a conversation-text.

ellauri077.html on line 629:   Ei tää Wallu musta nyt niin kauheen vaikeeta luettavaa ole, verrattuna esim. kommentoituihin antiikkisiin auktoreihin tai muihin tieteellisiin texteihin. Pahinta on se että Wallu hyppii asiasta toiseen, ei pysy aiheessa. Se onkin nykyviihteessä aivan maneeri. Oletetaan ettei kukaan jaxa kuulla samoista tyypeistä pitempään kuin 3min, sit siirrytään jo toiseen osajuoneen, ja sit taas takaisin. Musta se on vain ärsyttävää. Vielä ärsyttävämpää se oli Nipsulla, Juotikkaasta puhumattakaan. Ei se ole enää lukemista vaan jonkin vitun sanaristikon ratkaisua. Huono puoli tossa loikinnassa on, että 1 tärkeimmistä asioista, lukijan tunteellinen kiintyminen kehkään kirjan hahmoista kärsii tosi paljon.

ellauri077.html on line 631: Wallace wanted the reader to Identify with a character, the first step to feeling less lonely, as he explains in the interview with Miller.

ellauri077.html on line 634: No niin! Mä muuten huomaan et mä suhtaudun tunteenomaisesti myös asiatexteihin. Just six mä haluun tietää mahd paljon romskun kirjoittajasta, koska se on kuiteskin kirjan tärkein henkilö. Se on se joka loppuviimein puhuu mulle. Se tykkäänxmä jostain kirjasta on sen funktio, tuntuuko sen kirjoittaja mukavalta tyypiltä. Ja usko pois, se näkyy kyllä kirjastakin, elämä-ja-teos on vaan lisäevidenssiä.

ellauri077.html on line 636:   Wallu on takuulla saanut ideoita lukijoiden kiusaamiseen äitykältä, jonka äidinkielen oppikirjat on täynna quizzeja ja knoppeja jotka pitää pikku lukijoita valveilla. Wickedly funny, thats mommy. Postmodernistit väitti että realistit huijas lukijoita ja huijas ize kahta kauheammin. Wallu, "uusi vilpitön", ojentaa kätösen ja sanoo lukijalle "trust me" kuin Walt Disneyn Aladdin. Luotathan?

ellauri077.html on line 638:   Vaik kylmä vähän pidän outona että jalkanuotit olis jotain keskustelua. Simputusta kyllä, joka pitää hereillä, mutta että vuoropuhelua, kun linja kuitenkaan ei ole edes half-duplex tyyppiä. Vituttaako vituttaako, kuuntelen...  

ellauri077.html on line 640:   Jos kirjat on vähän vähemmän turruja kuin leffat, se on just se että kirjoja voi lukea myös sieltä täältä, lukuvauhdin ja järjestyxen voi määritellä ize. No harva kyllä lukee sillä lailla kirjoja, ainaskaan lukuromaaneja. Ja voihan filmiäkin kelailla edestakaisin, varsinkin nykyisiä digitaalivideoita aika helposti. Erot pienenevät koko ajan, varsinkin kuin jengi enimmäxeen ostaa äänikirjoja. 

ellauri077.html on line 642: Aamen. Se mikä tässä Riston postillassa jää hämmentämään on että Wallu muka koittaa olla vilpitön, mutta missään ei sanota mistä asiasta. Ihankuin "vilpitön" olis joku ilme tai tietynlainen lippalakki. Ehkä se onkin, se on niinkuin joku Sokrates, jolla ei ole mitään sanottavaa izellään, se vaan koittaa opettaa nuorisolle että "etkö sinä tiedä ettet tiedä midiä", tai "tunne izesi!" tai "ole oma izesi" tai "mene ulos leikkimään". 

ellauri077.html on line 648: Realisti menestyy elämässä paremmin kuin pessimisti tai optimisti. Parempi virtsa väärää kuin vaaxa vaaraa. Joka kuuseen kurkottaa se katajaan voi kapsahtaa. Ja todennäköisesti kapsahtaakin jos se kuusi ei ole ihan näre.

ellauri077.html on line 652: Annan tahtoni ja elämäni klisheitten huomaan. Päivä kerrallaan. Hiljaa hyvä tulee. First things first. Rohkeus on pelkoa joka on rukouxensa lukenut. Muista pyytää apua. Tapahtukoon sinun tahtosi. Kylä se toimii jos sinä toimit. Kehity tai häivy. Pysy kuvioissa. Kiitollinen sydän ei koskaan ryyppää. Risaisissa housuissa sykkii uskollinen sydän. Onhan se vähän noloa.

ellauri077.html on line 674: Suomessa AA-liike käyttää yhteisönsä nimenä Nimettömät Alkoholistit. Vuonna 1997 Nimettömistä erosi osa ryhmistä ja otti palvelurakentaansa nimeksi Anonyymit Alkoholistit. Olis selkeämpää jos vanhempi joukkue olis nimeltään perussuomalaisittain Nimettömät juopot. Örwell tykkäisi. No voishan se olla Nimettömät örweltäjätkin. 

ellauri077.html on line 686: Kuka jaxaa istua 2t samassa huoneessa pahanhajuisten ex juoppojen kanssa piirissä ja kuunnella loppumattomia toisteisia jorinoita.

ellauri077.html on line 688: Viime aikoina on alettu soveltaa myös Suomessa yhden tunnin kestävää AA-palaveria, joka muun muassa Yhdysvalloissa on yleinen. Oleellista nykyajassa on se että pelkkää alkoholia käyttävä henkilö riippuvaisena potilaana on käymässä yhä harvinaisemmaksi. Nykyajan riippuvaiset ovat yleensä sekakäyttäjiä. Tämä osaltaan selittää tasaista laskua AA-ryhmien määrässä. Sekäkäyttäjille suunnattu NA-ryhmät (onxe sama kuin Nimettömät Narkomaanit? ) on kuitenkin saanut toimintansa hyvin käyntiin Suomessakin. Toipumisohjelma on sama 12 askeleeseen perustuva.

ellauri077.html on line 691: 1 askel eteen, 2 taaxepäin, opetti Vladimir Uljanov. Hidas, hidas, nopeanopea, opetti Åke Blomqvist foxtrottia. Pikku Masalla oli 4 steppiä Eiran vintin rakentamisexi Pöyhön eduxi. Siinä meni suxet ristiin pahasti.

ellauri077.html on line 696:   
admitting that one cannot control one´s alcoholism, addiction or compulsion;

ellauri077.html on line 697: 
coming to believe in a higher power that can give strength;

ellauri077.html on line 700: 
learning to live a new life with a new code of behavior;

ellauri077.html on line 706: We admitted we were powerless over alcohol—that our lives had become unmanageable.

ellauri077.html on line 707: 
Came to believe that a power greater than ourselves could restore us to sanity.

ellauri077.html on line 711: 
Were entirely ready to have God remove all these defects of character.

ellauri077.html on line 713: 
Made a list of all persons we had harmed, and became willing to make amends to them all.

ellauri077.html on line 716: 
Sought through prayer and meditation to improve our conscious contact with God as we understood Him, praying only for knowledge of His will for us and the power to carry that out.

ellauri077.html on line 717: 
Having had a spiritual awakening as the result of these steps, we tried to carry this message to alcoholics, and to practice these principles in all our affairs.

ellauri077.html on line 719: Kyl nää stepit on ihan suoraan otettu kirkon käsikirjasta. Sit päälle tulee nää:

ellauri077.html on line 740:   Vähän epäselväxi jää kenen lupauxia nää ovat. Voiko pulde luvata et sen rahahuolet katoaa (§10), tai eze havaizee yhtäkkiä jotain jumalan assisteja (§12). No siinähän se jekku onkin: lupaa izellesi niin se tapahtuu. Kolkuttavalle avataan, tai siis ainakin siltä alkaa vaikuttaa. Sinapinsiemen uskoa tekee ihmeitä, siirtää vuoria. Plasebovaikutus on mahtava. Jos sellaiseen on taipumusta uskoa. Lähes puolella porukoista on. 

ellauri077.html on line 746:   Cod, grant me the serenity to accept the things I cannot change,

ellauri077.html on line 747:   courage to change the things I can, and wisdom to know the difference.

ellauri077.html on line 754: Karl Paul Reinhold Niebuhr (21. kesäkuuta 1892 – 1. kesäkuuta 1971) oli amerikkalainen reformoitu teologi, eettikko, politiikan ja julkisten asioiden kommentaattori ja professori Unionin teologisessa seminaarissa yli 30 vuoden ajan. Niebuhr oli yksi Amerikan johtavista julkisista intellektuelleista useiden vuosikymmenien ajan 1900-luvulla, ja hän sai Presidential Medal of Freedom -mitalin vuonna 1964. Julkinen teologi, hän kirjoitti ja puhui usein uskonnon, politiikan ja julkisen politiikan risteyksestä vaikutusvaltaisimpiensa kanssa. Kirjat, mukaan lukien Moral Man and Immoral Society ja The Nature and Destiny of Man olivat hipi hienoja. Niebuhr nimesi vuosien 1938–40 Gifford Lectures (maailman maineikkain teologian luentosarja) "Ihmisen luonto ja kohtalo". Julkaistun osan 1 sivulla 1 hän kirjoitti: "Ihminen on aina ollut hänen oma vaikein ongelmansa. Mixi hän ajattelee aina vain izeään?" Sivulle 2 mennessä hän pohti "ihmishistorian tunnustettuja pahoja", "kysymystä ihmiselämän arvosta" ja "onko elämä elämisen arvoista". Positiivisesti Niebuhrin työn suuri mittakaava tarkoitti, että hän saattoi temmata mukaan melkein kenetkä tahansa. Kukapa ei olisi ihmetellyt pahuuden ongelmaa tai ihmiselämän arvoa? (Scribner's oli riittävän vakuuttunut The Nature and Destiny of Manin vetoomuksesta julkaista kaksiosainen, massamarkkinoille tarkoitettu pokkaripainos vuonna 1963. Modern Library luokitteli sen 1900-luvun 20 parhaan tietokirjan joukkoon.) Niebuhrin realismi syveni vuoden 1945 jälkeen ja sai hänet tukemaan amerikkalaisia pyrkimyksiä kohdata neuvostokommunismi kaikkialla maailmassa. Voimakas puhuja, hän oli yksi 1940- ja 1950-lukujen vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista julkisissa asioissa. Akateemikoiden lisäksi aktivistit, kuten Myles Horton ja Martin Luther King Jr, sekä lukuisat poliitikot ovat myös maininneet hänen vaikutuksensa heidän ajatteluunsa, mukaan lukien Hillary Clinton, Hubert Humphrey ja Dean Acheson. sekä presidentit Barack Obama ja Jimmy Carter. Niebuhr on vaikuttanut myös kristilliseen oikeistoon Yhdysvalloissa. Institute on Religion and Democracy, konservatiivinen ajatushautomo, joka perustettiin vuonna 1981, on omaksunut Niebuhrin kristillisen realismin käsitteen sosiaalisissa ja poliittisissa lähestymistavoissaan.  

ellauri077.html on line 756: Hän oli myös toisen huomattavan teologin, H. Richard Niebuhrin veli. Helmut Richard Niebuhria (3. syyskuuta 1894 – 5. heinäkuuta 1962) pidetään yhtenä 1900-luvun Amerikan tärkeimmistä kristillisistä teologisista etitikoista, joka tunnetaan parhaiten vuoden 1951 kirjastaan Christ and Culture ja hänen postuumisti kirjoitetusta kirjastaan The Responsible Self. Teologi Reinhold Niebuhrin nuorempi veli Richard Niebuhr opetti useita vuosikymmeniä Yale Divinity Schoolissa. 

ellauri077.html on line 760: Niebuhr ei aina ollut samaa mieltä veljensä kanssa. Amerikan interventiosta Japanin imperialismia vastaan ja laajemmin kristittyjen osallistumisesta politiikkaan. H. Richard väitti "Emme jaxa tehdä mitään", mutta Reinhold vastasi: "Eikö meidän tarvitse tehdä mitään?" Reinholdista tuli varhainen, äänekäs Yhdysvaltain osallistumisen puolestapuhuja toiseen maailmansotaan. Molemmat veljet olivat aikanaan tärkeitä hahmoja amerikkalaisen protestantismin uusortodoksisessa teologisessa koulukunnassa. Hänen teologiansa (yhdessä hänen Yalen kollegansa Hans Wilhelm Frein teologian kanssa) on ollut yksi postliberaalisen teologian päälähteistä, jota joskus kutsutaan "Yalen koulukunnaksi". Hän vaikutti sellaisiin mitättömämpiin hahmoihin kuin James Gustafson, Stanley Hauerwas ja Gordon Kaufman. Pojat toivat synnin takas teologian keskiöön. Niebuhrin veli H. Richard Niebuhr karikatuuristi tunnetusti lauseessa: "Jumala ilman vihaa toi ihmiset ilman syntiä valtakuntaan ilman tuomiota Kristuksen ilman ristiä palvelemalla. ” Reinhold yhtyi veljensä kanssa halveksimaan tätä löyhkeää evankeliumia, erityisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan kauhujen valossa. Pääasia oli kuitenkin hänen rikas ironian tajunsa, joka selvisi erityisesti teoksessa The Irony of American History (1952). Juuri kun Yhdysvallat siveli itseään vanhurskaudessa eeppiseen taisteluun jumalatonta kommunismia vastaan, Niebuhr varoitti, kuinka helposti Amerikan hyveistä voi tulla paheita, kuinka usein kansakunta julisti rikan toisen silmissä jättäen huomioimatta lankun omassaan. Parhaat suunnitelmat tosiaankin johtivat katastrofiin.

ellauri077.html on line 762: Hän todella kirjoitti Serenity Prayerin. Tämän kuuluisan  rukouksen tekijän jäljittämisestä ("Jumala suokoon  minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa,  rohkeutta muuttaa ne asiat, jotka voin muuttaa, ja  viisautta erottaa toisistaan") tuli muutama vuosi sitten  eräänlainen mökkiteollisuus, mutta paras saatavilla oleva  näyttö tukee Niebuhrin kirjoittajaa. Tämä on olennaista  arvioitaessa hänen kestävää vetovoimaansa muutamasta  syystä. Yksi, monet, monet ihmiset – mukaan lukien lukemattomat Anonyymien Alkoholistien jäsenet – tietävät jotain Niebuhrin teologiasta, vaikka he eivät ole koskaan kuulleet hänen nimeään. Toiseksi rukous on muistutus siitä, että Niebuhr oli pastori (evankelinen ja reformoitu kirkko) ennen kuin hän oli kuuluisa teologi ja ulkopolitiikan asiantuntija, eikä usko ollut hänelle vain älyllistä harjoitusta. Hän puhuu vapaan maailman johtajille sekä riippuvuuden loukkuun jääneille yksilöille. Kaikista näistä syistä hänen kanssaan on edelleen painimisen arvoinen. 

ellauri077.html on line 764: Näitä ortodoxisia veljexiä ei pie sotkea Bart Niebuhriin eilliseltä vuosisadalta. Barthold Georg Niebuhr (27. elokuuta 1776 – 2. tammikuuta 1831) oli tanskalais-saksalainen valtiomies, pankkiiri ja historioitsija, josta tuli Saksan johtava antiikin Rooman historioitsija ja nykyaikaisen tieteellisen historiografian perustaja . Vuoteen 1810 mennessä Niebuhr inspiroi saksalaista isänmaallisuutta Berliinin yliopiston opiskelijoissa analysoimalla Rooman taloutta ja hallintoa. Niebuhr oli romantiikan johtaja ja Jenan tappion jälkeen syntyneen saksalaisen kansallishengen symboli . Mutta hän oli myös syvästi juurtunut valistuksen aikakauden klassiseen henkeen älyllisissä olettamuksissaan, filologisen analyysin käytössä ja historian yleisten ja erityisten ilmiöiden korostamisessa.

ellauri077.html on line 765:  Hän ehdotti, vaikka hän ei tarkentanut, myytin teoriaa Voimakas hyvän ja pahan väline modernissa historiallisessa kritiikassa. Hän loi johtopäätöksen, joka syrjäytti huonon perinteen, ja osoitti mahdollisuuden kirjoittaa historiaa alkuperäisten asiakirjojen puuttuessa alkuperäisistä rotueroista. Hän kiinnitti huomion rotuerojen valtavaan tärkeyteen ja vaikutti näiden erojen elvyttämiseen modernin historian tekijöinä. Tieteellisen rasismin vaikutusta joihinkin hänen teorioihinsa on pohdittu.


ellauri077.html on line 766: The Stoics taught that we should accept whatever is outside our control. “Do you really think you can make a bad situation any worse by complaining about it?” Yes we can! I have tried to make this my own practice, and have tried to complain about things that happen. But not out loud! Marcus Aurelius said: “Don’t be overheard complaining… Not even to yourself.” Mutter your complaints under your breath.  

ellauri077.html on line 772:     Nää on tylsähköjä yhdistyssääntöjä. Ne muistuttavat kuitenkin tosi paljon Wilho Pylkkäsen helluntaiystävien periaatteita: ei perusteta mitään kirkkoa. Kuka tahansa voi valvoa Varattomien veljien ja Telttarahastoa. Esim Olavi. 

ellauri077.html on line 777:   Wallu on siunaavinaan AA-kerhon meininkejä leipätextissä, mutta alaviitteistä käy selväxi eze (eli sen James-inkarnaatio) izeasiassa inhos niitä, halvexi ja kesti niitä vaan pari kuukautta ennenkun lähti litomaan. 

ellauri077.html on line 799: 
Politics and the English Language
 on George Orwellin vuonna 1946 ilmestynyt kuuluisa essee, jossa hän arvosteli kielen käyttämistä poliittisen vaikuttamisen välineenä ja todellisuuden naamioimista kiertoilmaisuin. Mukavassari Orwellin kommarivihasta ja mukahetero Orwellin homofobiasta on ollut puhetta jo albumissa Eläinten vallankumous.

ellauri077.html on line 803: the "best people" from the gentlemen´s clubs, and all the frantic fascist captains, united in common hatred of Socialism and bestial horror at the rising tide of the mass revolutionary movement, have turned to acts of provocation, to foul incendiarism, to medieval legends of poisoned wells, to legalize their own destruction of proletarian organizations, and rouse the agitated petty-bourgeoise to chauvinistic fervor on behalf of the fight against the revolutionary way out of the crisis.

ellauri077.html on line 806:   Pretentious diction. Words like phenomenon, element, individual (as noun), objective, categorical, effective, virtual, basic, primary, promote, constitute, exhibit, exploit, utilize, eliminate, liquidate, are used to dress up a simple statement and give an aire of scientific impartiality to biased judgements. Adjectives like epoch-making, epic, historic, unforgettable, triumphant, age-old, inevitable, inexorable, veritable, are used to dignify the sordid process of international politics, while writing that aims at glorifying war usually takes on an archaic color, its characteristic words being: realm, throne, chariot, mailed fist, trident, sword, shield, buckler, banner, jackboot, clarion.

ellauri077.html on line 808: Foreign words and expressions such as cul de sac, ancien régime, deus ex machina, mutatis mutandis, status quo, gleichschaltung, weltanschauung, are used to give an air of culture and elegance. Except for the useful abbreviations i.e., e.g., and etc., there is no real need for any of the hundreds of foreign phrases now current in the English language. Bad writers, and especially scientific, political, and sociological writers, are nearly always haunted by the notion that Latin or Greek words are grander than Saxon ones, and unnecessary words like expedite, ameliorate, predict, extraneous, deracinated, clandestine, subaqueous, and hundreds of others constantly gain ground from their Anglo-Saxon numbers. (Number on latinaa hei pahvi!)

ellauri077.html on line 810:     The jargon peculiar to Marxist writing (hyena, hangman, cannibal, petty bourgeois, these gentry, lackey, flunkey, mad dog, White Guard, etc.) consists largely of words translated from Russian, German, or French; but the normal way of coining a new word is to use Latin or Greek root with the appropriate affix and, where necessary, the size formation. It is often easier to make up words of this kind (deregionalize, impermissible, extramarital, non-fragmentary and so forth) than to think up the English words that will cover one´s meaning. The result, in general, is an increase in slovenliness and vagueness.

ellauri077.html on line 812:         Orwell´s confusing approach to matters of social decorum—on the one hand expecting a working-class guest to dress for dinner, and on the other, slurping tea out of a saucer at the BBC canteen—helped stoke his reputation as an English eccentric.

ellauri077.html on line 816: Meaningless words. In certain kinds of writing, particularly in art criticism and literary criticism, it is normal to come across long passages which are almost completely lacking in meaning. Words like romantic, plastic, values, human, dead, sentimental, natural, vitality, as used in art criticism, are strictly meaningless, in the sense that they not only do not point to any discoverable object, but are hardly ever expected to do so by the reader. When one critic writes, "The outstanding feature of Mr. X's work is its living quality," while another writes, "The immediately striking thing about Mr. X's work is its peculiar deadness," the reader accepts this as a simple difference opinion. If words like black and white were involved, instead of the jargon words dead and living, he would see at once that language was being used in an improper way. 

ellauri077.html on line 818:     Many political words are similarly abused. The word Fascism has now no meaning except in so far as it signifies "something not desirable." The words democracy, socialism, freedom, patriotic, realistic, justice have each of them several different meanings which cannot be reconciled with one another. In the case of a word like democracy, not only is there no agreed definition, but the attempt to make one is resisted from all sides.

ellauri077.html on line 820:     It is almost universally felt that when we call a country democratic we are praising it: consequently the defenders of every kind of regime claim that it is a democracy, and fear that they might have to stop using that word if it were tied down to any one meaning. Words of this kind are often used in a consciously dishonest way. That is, the person who uses them has his own private definition, but allows his hearer to think he means something quite different. Statements like Marshal Petain was a true patriot, The Soviet press is the freest in the world, The Catholic Church is opposed to persecution, are almost always made with intent to deceive. Other words used in variable meanings, in most cases more or less dishonestly, are: class, totalitarian, science, progressive, reactionary, bourgeois, equality.

ellauri077.html on line 824: In our age there is no such thing as "keeping out of politics." All issues are political issues, and politics itself is a mass of lies, evasions, folly, hatred, and schizophrenia.

ellauri077.html on line 833:   
Break any of these rules sooner than say anything outright barbarous.

ellauri077.html on line 844: kuin vuoxi, lapsivesi, muuttui äänexi joka olisi ihan hyvin voinut olla itsensä jumalan puhetta.

ellauri077.html on line 846:   Hui kamalaa. Pesän pörinää. Tää on tosi pelottavaa. Missä on pienessä porukassa täitä toistensa turkista pöyhivät leppoisat apinat? Tässä on menneet kuviot hälyttävästi pieleen, lyövät sezuuria tosi pahasti. Tästä ei hyvää seuraa.

ellauri077.html on line 848:   Eikä seuraakaan. Jatko viittaa pahasti siihen (mikä muutenkin jo tiedettiin) että Wallu on pohjimmiltaan setämies ja mätä jenkki jonka sydän on puhdasta kultaa:

ellauri077.html on line 859: Bigger than myself

ellauri077.html on line 861:   Why is it that it´s the hierarchically oriented types that want to feel there is something bigger than themselves? Religious types, patriots, all sorts of bigots and fundamentalists? Lots and lots of authors and philosophers, including David Foster Wallace.

ellauri077.html on line 863:  It is the team thinking: joining a team that is bigger than myself (and the other teams, hopefully) I can become vicariously king of the hill myself. Njaah njaah njaah I shout to the teams below from behind the lines and give applause to the champions of my team. Standing ovations that give no end of pleasure. 

ellauri077.html on line 865:   I too feel there is something bigger than myself. In fact anything I fit in is bigger than myself. My bed, my tub, my car, my yard, my city and country, this ball of dirt I inhabit, the space around it, the universe are all bigger than me, more or less.

ellauri077.html on line 867:   Many things outside of me are bigger than myself as well. Many women are bigger than me; almost all policemen are bigger than me; the police car they drag me in to fine me is bigger than myself; Russia is much bigger, and so is America. Not that I fancy them for it very much. The sun and moon are bigger too, and quite likable. And the sea, the whales in it and the elephants in Africa. These I like a lot.  

ellauri077.html on line 869:   But I try to keep in mind the advice Kliban gave in the seventies: never eat anything bigger than your head.

ellauri077.html on line 873: I quite understand, my understanding like a tray under what you say that I keep under it standing like a negro servant.

ellauri077.html on line 877: Why is it that people want this kind of shelter against failure. That they fit in. Tight enough, but also big enough, with some leeway and freedom and the feeling of being free at least in some respect, other than the duty. Duty line and nothing-to-declare green line. Snakes can well eat bigger things than their heads.

ellauri077.html on line 879:   Why is it that the Oedipus has a bigger head than is healthy for him? Why seeing him makes me like a vaccinated cell seeing a virus that I am vaccinated against, but still claustrophobic. I must put my fatherly upper jaw on his head, like the male lion does to the mare, and like a snakely Laertes slip my lower jaw under his pimply chin and swallow. The problem is I cannot do it: he is not my own son, but the son of my wife, and that would be murder. So I just keep my upper jaw symbolically and quietly on his crown like a crown. and suffer this corona. My vaccination took a year of pain, and this is just a chimera of that constant pain.

ellauri078.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri078.html on line 34: Infinity is something we are introduced to in our math classes, and later on we learn that infinity can also be used in physics, philosophy, social sciences, etc. Infinity is characterized by a number of uncountable objects or concepts which have no limits or size. This concept can be used to describe something huge and boundless. It has been studied by plenty of scientists and philosophers of the world, since the early Greek and early Indian epochs. In writing, infinity can be noted by a specific mathematical sign known as the infinity symbol (∞) created by John Wallis, an English mathematician who lived and worked in the 17th century.

ellauri078.html on line 36:   Pieleen meni jo ekassa kappaleessa. Infinityjä on laskettavia (countable), esim luonnolliset luvut. Laskeminen ei vaan pääty ikinä vaan jatkuu ad nauseam kuten Fosterin loppumaton läppä. Suomalaistyperyxet ml se Hotakaisen ääliö yxinkertaisesti käänsi kirjan nimen väärin. Se on nimenomaan läppä. Jest on pila eikä mikään vitun riemu. Ei Wallu ollut mikään riemun saarnaaja sen enempää kuin Hamlet, vaan sen poinzina oli että ei saa lärviä, pilkanteko sattuu pilkkaajan omaan nilkkaan. Varmaan sen vanhemmat varsinkin äiti oli varsinaisia pilkkakirveitä, nauroivat wakawikko Wallulle selän takana, ja myös edessä. Ne oli wickedly funny, ateisteja, Wallu oli kaappiuskova. Pukuhuoneen kaapin ikonostaasissa Dunlopin maila ja Reebokin tohvelit. Ehtoollisviininä hammasmukillinen hiusvettä ja öylättinä mömmötabuja.

ellauri078.html on line 48:   Curves that have been called a lemniscate include three quartic plane curves: the hippopede or lemniscate of Booth, the lemniscate of Bernoulli, and the lemniscate of Gerono. The study of lemniscates (and in particular the hippopede) dates to ancient Greek mathematics, but the term "lemniscate" for curves of this type comes from the work of Jacob Bernoulli in the late 17th century.

ellauri078.html on line 50:   The consideration of curves with a figure-eight shape can be traced back to Proclus, a Greek Neoplatonist philosopher and mathematician who lived in the 5th century AD. Proclus considered the cross-sections of a torus by a plane parallel to the axis of the torus. As he observed, for most such sections the cross section consists of either one or two ovals; however, when the plane is tangent to the inner surface of the torus, the cross-section takes on a figure-eight shape, which Proclus called a horse fetter (a device for holding two feet of a horse together), or "hippopede" in Greek. The name "lemniscate of Booth" dates to its study by the 19th-century mathematician James Booth.

ellauri078.html on line 52: The infinity symbol (∞) represents a line that never ends. The common sign for infinity, ∞, was first time used by Wallis in the mid 1650s. He also introduced 1/∞ for an infinitesimal which is so small that it can’t be measured. Wallis wrote about this and numerous other issues related to infinity in his book Treatise on the Conic Sections published in 1655. The infinity symbol looks like a horizontal version of number 8 and it represents the concept of eternity, endless and unlimited. Some scientists say, however, that John Wallis could have taken the Greek letter ω as a source for creating the infinity sign.

ellauri078.html on line 61:     Analemma, the figure-eight shaped curve traced by the noontime positions of the sun in the sky over the course of a year

ellauri078.html on line 64:     Lorenz attractor, a three-dimensional dynamic system exhibiting a lemniscate shape

ellauri078.html on line 72: Anulation etymologia: persereikä. Renkaanmuotoinen anatominen rakenne. Anulus on pieni anus. Turha piileskellä kaapissa Wallu sut on nähty.

ellauri078.html on line 84:     hape.files.wordpress.com/2009/01/emilydickinson.jpg" width="100%" />


ellauri078.html on line 93: https://i1.wp.com/poemshape.files.wordpress.com/2009/01/hymn-meter-tree-updated.jpg?w=524&h=524" width="50%" />

ellauri078.html on line 97: Ballad Meter is a variant of Hymn Meter. Less formal and more conversational in tone than Common Meter, Ballad Meter isn’t as metrically strict, meaning that not all of its feet may be iambic. Also notice the rhyme scheme. Only the second & fourth line rhyme. Common Meter requires a strict ABAB rhyme scheme. The tone, the rhyme scheme, and the varied meter distinguish Ballad Meter from Common Meter.

ellauri078.html on line 99: The singing of hymns, by the way, was not always a feature of Christian worship. For dumb anglo-saxons it was the briton Isaac Watts, a nonconformist (lue hihhuli) during the late 17th Century, who wedded the meter of Folk Song and Ballad to scripture. One of the churches that fully adopted Watts’ hymns was the The First Church of Amherst, Massachusetts, where Dickinson from girlhood on, worshiped. 

ellauri078.html on line 101: One more variation on ballad meter would be fourteeners. Fourteeners essentially combine the Iambic Tetrameter and Trimeter alternation into one line. Examples of the form can be found as far back as George Gascoigne – a 16th Century English Poet who preceded Shakespeare. The Yellow Rose of Texas would be an example (and is a tune to which many of Dickinson’s poems can be sung). Wallu varmaan luki tän saman plokisivun ja kuunteli Melvis Pressulan whitey versiota.

ellauri078.html on line 103: The earliest known version is found in Christy's Plantation Melodies. No. 2, a songbook published under the authority of Edwin Pearce Christy in Philadelphia in 1853. Christy was the founder of the blackface minstrel show known as the Christy's Minstrels. Like most minstrel songs, the lyrics are written in a cross between a parody of a generic creole dialect historically attributed to African-Americans and standard American English. The song is written in the first person from the perspective of an African-American singer who refers to himself as a "darkey," longing to return to "a yellow girl" (that is, a light-skinned, or bi-racial woman born of African/African-American and European-American progenitors)

ellauri078.html on line 109: hape.files.wordpress.com/2009/01/because-i-could-not-stop-for-death-updated.jpg" />

ellauri078.html on line 119: The Eyes around - had wrung them dry -		Silmät ympärillä oli vanutetut

ellauri078.html on line 121: For that last Onset - when the King		Viimeisellä startilla - kun kuningas

ellauri078.html on line 125: What portion of me be				mitä musta olikaan

ellauri078.html on line 137: Between 1852 and 1855 he served a single term as a representative from Massachusetts to the U.S. Congress. In Amherst he presented himself as a model citizen and prided himself on his civic work—treasurer of Amherst College, supporter of Amherst Academy, secretary to the Fire Society, and chairman of the annual Cattle Show. Comparatively little is known of Emily’s mother, who is often represented as the passive wife of a domineering husband. Her few surviving letters suggest a different picture, as does the scant information about her early education at Monson Academy. Academy papers and records discovered by Martha Ackmann reveal a young woman dedicated to her studies, particularly in the sciences.

ellauri078.html on line 139: By the time of Emily’s early childhood, there were three children in the household. Her brother, William Austin Dickinson, had preceded her by a year and a half. Her sister, Lavinia Norcross Dickinson, was born in 1833. All three children attended the one-room primary school in Amherst and then moved on to Amherst Academy, the school out of which Amherst College had grown. The brother and sisters’ education was soon divided. Austin was sent to Williston Seminary in 1842; Emily and Vinnie continued at Amherst Academy. 

ellauri078.html on line 141: By Emily Dickinson’s own account, she delighted in all aspects of the school—the curriculum, the teachers, the students. The school prided itself on its connection with Amherst College, offering students regular attendance at college lectures in all the principal subjects— astronomy, botany, chemistry, geology, mathematics, natural history, natural philosophy, and zoology. As this list suggests, the curriculum reflected the 19th-century emphasis on science. That emphasis reappeared in Dickinson’s poems and letters through her fascination with naming, her skilled observation and cultivation of flowers, her carefully wrought descriptions of plants, and her interest in “chemic force.” Those interests, however, rarely celebrated science in the same spirit as the teachers advocated. 

ellauri078.html on line 143: In an early poem, she chastised science for its prying interests. Its system interfered with the observer’s preferences; its study took the life out of living things. In “‘Arcturus’ is his other name” she writes, “I pull a flower from the woods - / A monster with a glass / Computes the stamens in a breath - / And has her in a ‘class!’” At the same time, Dickinson’s study of botany was clearly a source of delight. She encouraged her friend Abiah Root to join her in a school assignment: “Have you made an herbarium yet? I hope you will, if you have not, it would be such a treasure to you.” She herself took that assignment seriously, keeping the herbarium generated by her botany textbook for the rest of her life. 

ellauri078.html on line 145: Behind her school botanical studies lay a popular text in common use at female seminaries. Written by Almira H. Lincoln, Familiar Lectures on Botany (1829) featured a particular kind of natural history, emphasizing the religious nature of scientific study. Lincoln was one of many early 19th-century writers who forwarded the “argument from design.” She assured her students that study of the natural world invariably revealed God. Its impeccably ordered systems showed the Creator’s hand at work.

ellauri078.html on line 147: Dickinson found the conventional religious wisdom the least compelling part of these arguments. From what she read and what she heard at Amherst Academy, scientific observation proved its excellence in powerful description. The writer who could say what he saw was invariably the writer who opened the greatest meaning to his readers. While this definition fit well with the science practiced by natural historians such as Hitchcock and Lincoln, it also articulates the poetic theory then being formed by a writer with whom Dickinson’s name was often later linked. In 1838 Emerson told his Harvard audience, “Always the seer is a sayer.”

ellauri078.html on line 149: At the academy she developed a group of close friends within and against whom she defined her self and its written expression. Among these were Abiah Root, Abby Wood, and Emily Fowler. Other girls from Amherst were among her friends—particularly Jane Humphrey, who had lived with the Dickinsons while attending Amherst Academy.

ellauri078.html on line 151: Dickinson left the academy at the age of 15 in order to pursue a higher, and for women, final, level of education. In the fall of 1847 Dickinson entered Mount Holyoke Female Seminary. Under the guidance of Mary Lyon, the school was known for its religious predilection. Part and parcel of the curriculum were weekly sessions with Lyon in which religious questions were examined and the state of the students’ faith assessed. The young women were divided into three categories: those who were “established Christians,” those who “expressed hope,” and those who were “without hope.” Much has been made of Emily’s place in this latter category and of the widely circulated story that she was the only member of that group. Years later fellow student Clara Newman Turner remembered the moment when Mary Lyon “asked all those who wanted to be Christians to rise.” Emily remained seated. No one else did. Turner reports Emily’s comment to her: “‘They thought it queer I didn’t rise’—adding with a twinkle in her eye, ‘I thought a lie would be queerer.’“

ellauri078.html on line 153: The brevity of Emily’s stay at Mount Holyoke—a single year—has given rise to much speculation as to the nature of her departure. Whatever the reason, when it came Vinnie’s turn to attend a female seminary, she was sent to Ipswich.

ellauri078.html on line 155: Upon their return, unmarried daughters were indeed expected to demonstrate their dutiful nature by setting aside their own interests in order to meet the needs of the home. For Dickinson the change was hardly welcome. Her letters from the early 1850s register dislike of domestic work and frustration with the time constraints created by the work that was never done. “God keep me from what they call households,” she exclaimed in a letter to Root in 1850.

ellauri078.html on line 167: Hihhulit laulaa aikansa hittisävelmillä, se uppoo parhaiten käännytettäviin. Me ollaan ihan teikäläisiä, tykätään samasta musasta. Kahdexannentoista vuosisadan rokkistaran Isaac Wattsin kovin hitti oli virsi 70 Kun kazon ristin ihmettä", eli "When I Survey the Wondrous Cross". Kuten Kauko Röyhkällä, sen sanoissa on sekä sexiä että kuolemaa. FUCK ja KILL on pääosissa, EAT on mukana mutta taka-alalla (voitot ja reviirit). 

ellauri078.html on line 172: My richest Gain I count but Loss,			Jo murtuu mieli ylpeä			Parhaat voitot lasken vaan tappiox

ellauri078.html on line 173: And pour Contempt on all my Pride.			ja suuruus, valta ihmisen.		Ja kaadan halvexuntaa ylpeyden päälle.

ellauri078.html on line 175: 2. Forbid it, Lord, that I should boast,		2. En tahdo muusta kerskata		2. Kiellä, loordi, että kerskuisin

ellauri078.html on line 177: All the vain Things that charm me most,			Muu rikkaus sen rinnalla		Kaikki turhat asiat mistä innostun

ellauri078.html on line 181: Sorrow and Love flow mingled down!			Kun katson Herran haavoja,		Suru ja lempi valuu sekaisin!

ellauri078.html on line 191: That were a Present far too small;			kun, Jeesus, annoit itsesi.		Se olis mulle liian pieni lahja;

ellauri078.html on line 197:     The hymn is usually sung to either "Rockingham" or "Hamburg", the former being more closely associated with the text in British and Commonwealth hymnals. Another alternative, associated with the text in the 19th and 20th centuries, is "Eucharist" by Isaac B. Woodbury.

ellauri078.html on line 199: Aika barokkinen se onkin. Suomalaiset laulaa sitä tällä Rockinghamin nuotilla.

ellauri078.html on line 204:   Kas kristus roikkuu perhana kuin karhennettu turtana. Tahdon olla voidellun perskarvana mä häpeillen. Silti sillä aivan kerskailen.

ellauri078.html on line 210: Isaac Watts 1707. Suom. Pelastusarmeijan Sotalauluja 1890, Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Englannissa n. 1780.

ellauri078.html on line 220: Virrellä on hyvä maine. Joku hypnologi lukee sen neljän parhaan englantilaisen virren joukkoon. Jonkun toisen mielestä se on hienoin englannin kielellä kirjoitettu virsi. Ruotsalainen Emil Liedgren suhtautui varovaisesti brittien innostukseen: "On kuitenkin aika vaikeaa muukalaisen täysin ymmärtää sitä tavatonta arvostusta, jonka tämä virsi on saavuttanut englantia puhuvissa maissa." Varmana voi sentään pitää, että Wattsin yli 600 huonosta virrestä se on paras.

ellauri078.html on line 221: Yksi virren raamatullisista lähtökohdista on Gal. 6:14: "Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." Virren englantilainen sävelmä on vuoden 1780 tienoilta. Monet englantilaiset virsisävelmät, joita vanhastaan on kutsuttu nimellä anthem, ovat juhlavia, melodisia ja kolmijakoisia – niin tämäkin. Sävelmän sovitti kirkolliseen käyttöön 1790 Edward Miller (k. 1807).

ellauri078.html on line 230: Eunukki kysyy mixei Wallulla ole sexiä. No koska se ei masturboi. Ei sillä ole ketään muita ihmisiä kuin Wallu. Wallu nuorena Wallu wanhana, Wallu selvänä Wallu turtana, Wallu miehenä Wallu naisena, Wallu isänä ja äitinä. Waĺlu Wallun sexikumppanina. Wallu oli nuorempi kuin mä. Nyze on kylmempi. 

ellauri078.html on line 232: Orin nahkamunineen on niin narsistinen että saa erektion kazellessaan izeään videolta omasta potkusta. Joelle parka, muka Kaikkien Aikojen Kaunein Tyttö, jää etäisexi kakkosexi. Se on jonkinlainen Wallun äidin kopio. Se on kaunis vaan jotta se kelpaisi Orinin trofeexi. Joellen poissaollessa Orin panee sairaalassa ei vähempää kuin neljää hoizua tai fysioterapeuttia. Se että surullinen haikara panee sillä aikaa Joellea ei haittaa koska haikarakin on yx Wallun avataareista. Ize asiassa Joellekin on. 

ellauri078.html on line 235: Wallun äiti kävi Mt Holyokea kuten Emily Dickinson. Sen hukin aihetta ei löytymyt kuolinilmoituxesta eikä Holyoken sivuilta. Se ei ollut Holyoken kuuluisa alumni. Se kuoli rakkaittensa ympäröimänä. Lähti Wallun seuraxi. Wallun naisviha narsismi ja lievä psykopatia lyö läpi elvixenmunanpituisesta alaviitteestä 110. Kaikki Emilyn runot ei olleet jenkkivirsimitassa, pussiin oli pujahtanut jokunen trokeinen.

ellauri078.html on line 241: Vuonna 1983 Dworkin julkaisi yhdessä feministijuristi Catherine MacKinnonin kanssa Dworkinin ja MacKinnonin pornografian vastaisen ihmisoikeusasetuksen. Se olisi antanut pornosta suoraan kärsineille oikeuden hakea rikosoikeudesta korvauksia. Linda Lovelacen inspiroima asetus sai aluksi paljon kannatusta, mutta ei lopulta johtanut mihinkään konkreettiseen. No eipä tietenkään. Ainoa kouriintuntuva tulos koko bordellista oli runkkumiehen kikkeli. Jota auttoi pitelemään

ellauri078.html on line 248: But that´s A-OK.

ellauri078.html on line 250: Everyone has an equal right to contribute to what I called the “moral environment”—even people whose tastes reflect no “ideas” but only very offensive “prejudices, life styles, and cultures.”

ellauri078.html on line 263: Viikinkikansojen yhteistuotanto Silta jahtaa mastermind rikollista anglosaxisesti. Hämmästyttävää miten pitkälle Tanska ja Ruozi on päässeet jenkkien apinoinnissa. Eikä ihme niiden yhteiskunnat on jo melkein samanlaisia epätasa-arvoisia valkoinen kermaperse/märkäselkä mamu pyramiideja. Poliisiautot ja ambulanssit ulvoo kaduilla, siirannäköiset rynnäkköpoliisit räimii märkäselkiä jotka lajittelee sekaisessa kaupassa syötäväxi kelpaamattomia vihannexia.

ellauri078.html on line 265: Ainoo kiinnostava puoli sarjassa on monet hyviin työpaikkoihin pesiytyneet autistit ja psykopaatit. Niillä tosiaan on kysyntää. Ne pärjää vielä tekoälylle. Ne on yhtä konemaisia. Hyvä kexintö on että tansk. miespoliisi on hihittävä luihu tekoreilu tyhmä valehtelija ja ruoz. nainen loogisempi autistinen kylmiö. Mut terismäisen roiston kohtelu on tollasta Steve Jobs tyyppistä pahan ihannointia. Tää ois voinut olla hyvä teofrastinen luonnetutkielma muotopuolista ihmisistä jos se ei olis tollanen lapsellinen poliisi ja roisto jännäri. Ne on kaikki paskoja.

ellauri078.html on line 266: Heikko veto sekin että roistolla on muka joku henk koht kauna takana. Niin kuin kaikilla kolhiintuneilla ihmisvihannexilla vai mitä. Lommot ei sittenkään johdu laatikosta loppupeleissä. Yxityiset ihmiset on vaan pahoja.

ellauri078.html on line 272:   Vizikästä seurata miten laiha aspergeri naishenkilö pane kerta kerralta jauhot suuhun mukaleppoisalle metkuilevalle tanskalaiselle setämiehelle. Pelkästään puhumalla totta ja puolueetonta sine ira et studio siinä missä toinen valehtelee koko ajan feikkitunteilee ja vetää kotiinpäin.

ellauri078.html on line 281: We slowly drove – He knew no haste		Ajettiin hiljaa - ei ollut kiirettä

ellauri078.html on line 282: And I had put away				ja mäkin olin lopettanut

ellauri078.html on line 283: My labor and my leisure too,			työn ja vapaa-ajan harrastuxet,

ellauri078.html on line 287: At Recess – in the Ring – 			ahersivat välitunnilla piharingissä

ellauri078.html on line 293: For only Gossamer, my Gown – 			sillä pelkkää harsoa mun paitani 

ellauri078.html on line 294: My Tippet – only Tulle – 			ja hartialiina tylliä

ellauri078.html on line 296: We paused before a House that seemed		Me pysähdyttiin talon eteen

ellauri078.html on line 302: Feels shorter than the Day			tuntuu vähemmältä kuin päivältä

ellauri078.html on line 306: In a letter to Abiah Root, Dickinson once asked, "Does not Eternity appear dreadful to you . . . I often get thinking of it and it seems so dark to me that I almost wish there was no Eternity. To think that we must forever live and never cease to be. It seems as if Death which all so dread because it launches us upon an unknown world would be a relief to so endless a state of existense."

ellauri078.html on line 311:   Incandenzan veljexet on viirupäitä (s. 988). Niiden päässä viiraa tosi pahasti. Viirata on (Gan 1786, Lönnr 1880, laajalti murt.) 'luistaa sivulle; mennä ohi (esim luoti); menettää tasapainonsa, huimata, pyörryttää; viirinki l. viiriö 'virhe, erehdys, vika, sekavuustila, mielenhäiriö'. Peäshtä viiroau (Uhtua). Ne joilla viiraa harrastaa leikinlaskua. Johnin kissan nimi oli Viiru; se leikattiin kun se alkoi kusta pahanhajuisia pissoja Pellervontien portaisiin. Niihin jotka mä sitten hioin puulle hirveällä työllä ihan turhaan, pezaus tuli niin ruma että me maalattiin ne uudestaan. Se oli vieroitettu ihan liian aikaisin, sixkai ei oppinut hallizemaan pissojaan. Siitä tuli kellariloukon asukki Ilmattarentiellä kun se ei sopeutunut Sammeliin, eikä Sammelikaan siihen. Helmi ei tykännyt kun se aina puri sekä raapi; se puri munkin kättä aina kun mä vein sille ruokaa kellariin. Se oli kyllä aika viirupää, ruskea mustaviiruinen, ruumiikas ja pienipäinen. Se eli 20 vuotta ja sitvaan katosi, ei tullut kotiin enää. Se kävi ulkona halkoluukun kautta ja järjesteli klizun lattialle riviin oravanhäntiä. Sellainen vieraslajin edustaja se oli, invasiivinen. Väkivaltainen vaikka leikkisä. Kylmä siitä tykkäsin vaikka se puri kättä joka sitä ruokki. Pikkuisena se oli tosi suloinen. 

ellauri078.html on line 315: These are the days that Reindeer love

ellauri078.html on line 318: These are the days that Reindeer love	Nää on porojen lempipäivät

ellauri079.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri079.html on line 35: Slapstickia on käytetty esimerkiksi vanhoissa mykkäfilmikomedioissa ja nykyään varsinkin erilaisissa piirretyissä, joissa ruumiillista kipua ei oikeastaan esiinny. Piirretyissä esimerkiksi jotakuta kaavamaisen typerää sivuhahmoa lyödään vaikkapa nyrkillä kasvoihin, ja hetken päästä hahmo nousee typertynyt ilme naamallaan ylös. Pään ympärillä leijailee vain tähtiä ja siihen ilmestyy iso kuhmu. Kaxiulotteisiin henkilöihin ei mahdu kipua. Tästähän oli se yxi vanha romaani? Naiset oli viivoja ja miehet monikulmioita. 

ellauri079.html on line 39: Joskus humoristisuutta tavoitellaan saman asian toistolla; tälloin vaikkapa alasin putoaa juuri nyrkistä saaneen hahmon päähän. Tunnettuja slapstick-tyyppisiä piirroshahmoja ovat esimerkiksi Kelju K. Kojootti ja Maantiekiitäjä sekä Tipi ja Sylvesteri, joiden sarjoissa on perusajatuksena petoeläimen pyrkimys jahdata lintua. KILL! KILL! EAT! EAT! (Lastenohjelmasta jää pois FUCK! FUCK! se ei niitä vielä kiinnosta, luulevat vaan että iskä ja äiskä tappelee, muttei yhtä hauskasti kuin Tipi ja Sylvesteri. Kuulostaa kuin niihin sattuisi.)

ellauri079.html on line 43: The name "slapstick" originates from the Italian Batacchio or Bataccio – called the "slap stick" in English – a club-like object composed of two wooden slats used in commedia dell'arte. When struck, the Batacchio produces a loud smacking noise, though it is only a little force that is transferred from the object to the person being struck. Actors may thus hit one another repeatedly with great audible effect while causing no damage and only very minor, if any, pain. Along with the inflatable bladder (of which the whoopee cushion is a modern variant), it was among the earliest special effects.  Pynchonilla on myös pierutyynyjä.

ellauri079.html on line 49: Tollainen liikennemerkki tuli kuin koitti kazella tämän albumin kansikuvaa netissä. Voi helkkari, noi jenkit on sitten tyhmänahneita. Thou shalt not steal from me, though its okay for me to steal from thee. Stop the steal!

ellauri079.html on line 54:     Merimies "Porsas" Bodine on kexitty henkilö joka esiintyy monissa Tuomas Nipistyxen novelleissa. Bodine ilmestyy Veehen (1963), ja toistuu Painovoiman sateenkaaressa (1973). Bodine-nimisiä hahmoja esiintyy myös Masonissa ja Dixonissa (1997) ja Vastoin päiväässä (2006). Hän esiintyy myös lyhyessä tarinassa "Alanko-maat" (1960, 1984). Luonne nimeltä "Puskuri-vaza Bodine", luultavasti "Porsaan" esi-isä, esiintyy määrimiehenä Masonissa ja Dixonissa. Ekaxi kehitetty Veehen päähenkilön Benny Maallisen sivuvaunuxi ja koomisexi kelmuxi, Bodine ilmestyy uudestaan (ca 10 vuotta aiemmaxi sijoitettuna) Painovoiman sateenkaaressa. Vielä 1 merenkyntäjä Bodine, jota sanotaan vaan "O.I.C" (komentava upseeri), tekee kameoesiintymisen Vastoin päiväässä, taas ilman sen kummempaa selvää tarkoitusta kuin ollaxeen intertextuaalinen sisäpiirin läppä.

ellauri079.html on line 60:     Tälle tuuballe ei ole suomalaista wikisivua, eikä ihme. Suomennan siis ize. Periamerikkalainen Dove näytesaippua, just sellaista amerikan unelmatyyppistä silmiinkuseskelua mitä siellä rakastetaan vieläkin. Bodine on hilbillien matriarkaalinen haara, josta syntyy pääasiassa runtteja. 

ellauri079.html on line 65: Klampetit tuovat moraalisen, sivistymättömän ja minimalistisen elämäntyylin pullistelevaan, toisinaan (LOL, PC) izepakkomielteiseen ja pinnalliseen yhteisöön. Kazimielisyydet ja kulttuuriset väärinkäsityxet ovat tämän tilannekomedian huumoria. Juonissa on usein kyse Drysdalen ulkomaalaisissa yrityxissä pitää Klampettien rahat pankissaan, ja sen vaimon ponnistuxista vapauttaa naapurusto "noista mäkitupalaisista". Perheen jaxottaiset yrityxet palata vuorille lähtee usein liikkeelle Mummin haistaessa loukkauxia "kaupunkiväeltä". 

ellauri079.html on line 69: Vaikka hänellä on vähän muodollista koulutusta ja hän on täysin naiivi maailmasta ulkopuolella aluetta jossa hän elää, Jed Klampetilla on koko joukko moukanjärkeä. 11.ssa episodissa hän paljastuu Mummin tyttären leskexi, Rose Ellenin, vaikka on vain 6v nuorempi kuin Mummi. Hän on Luke Klampetin ja sen vaimon poika, ja sillä on sisko nimeltä Myrtti. Jed on hyvänhkainen mies ja perheen pää. Iso öljylammikko sen omistamassa suossa oli sen rääsyistä rikkauxiin -matkan alku Beverlyn mäkiseudulle. Hän on tavallisesti heteromies Mummin ja Jethron ilveille. Hänen hokemansa on "Noo, koira vieköön!" Sama hokema kuin Sokrateella siis: νὴ τὸν κύνα (ne ton kyna), Phaedo 98e; Cratylus 411b; Phaedrus 228b; Gorgias 461b, 466c. The meaning is obscure but it may be equivalent to 'by gosh' and 'by golly' in English; ways to say 'by God!' without using the name in vain. Jed oli 1/3 hahmosta jotka esiintyivät sarjan kaikissa 274 episodissa. Aika monta koirahokemaa saatiin kuulla siis. 

ellauri079.html on line 73: Daisy May Moses jota kaikki sanovat "Mummixi", on Jedin anoppi, joten (?) sitä sanotaan, vaikka onkin anoppi, usein "Mummi Klampetixi" vaikka se on ihan toisen niminen. Sillä on raastinrautamainen henkilöllisyys ja se on äkkivihainen, mutta sen kanteet usein hylkää pätemättöminä patriarkka Jed. Se (mummi) on harras etelävaltiolainen ja pitää izeään baptistikristittynä ("upotettu, ei pirskotettu") anteexiantoa sydämessä. Ize nimitetty "M.D." ("vuoritohtori"), Mummi käyttää "valkoista salama" keitostaan eräänlaisena nukutusaineena kun aloittaa kivulloisia hoitoja kuten juotikasimua ja hampaiden poistoa hohtimilla. (Pst: Juotikasimu ei satu.)

ellauri079.html on line 79: Elly May, Jedin ja Rose Ellen Klampetin ainokainen, on vuoristokaunotar jolla on kansikuvatytön ruumis ja poikatytön sielu. Hän osaa heittää kovaa pesäpalloa ja "painiskella" useimmat miehet kumoon, ja se osaa olla yhtä lempeä ystäviensä eläimien ja perheen kaa kuin se on sitkeä pala "painikumppaneiden" kanssa. Se sanoo kerran että eläimet voi olla parempia kumppaneita kuin ihmiset, mutta kun se tulee vanhemmaxi, se myöntää että "häiskät voi olla hauskempaa painiseuraa kuin elukat". Sen ja perheen koiran Herttuan (vanha verikoira) lisäxi Klampetin tilalla asuu lukuisia lemmikkejä, kiitos eläintenrakastaja Ellyn. 1981 TV elokuvassa, Elly May on eläintarhanjohtaja.

ellauri079.html on line 85: Jethro mainitaan Läpän loputtoman pitkässä alanootissa 110 s. 998.  Se on Jedin serkun Helmi Bodinen poika (vaikka se sanoo Jediä "Roope-sedäxi"). Helmin äiti ja Jedin isä olivat sisaruxia. Hän ajaa Klampetin perheen niiden uuteen kotiin Kaliforniassa ja jää niiden luoxe jatkamaan kasvatustaan. Muut kerskailevat Jethron "kuudennen luokan koulutuxella", mutta hän on tietämätön lähes jokaisesta nykyaikaisen Kalifornian elämän aspektista. Yhdessä episodissa se päättää mennä opistoon. Se ilmoittautuu myöhään lukukaudella paikalliseen sihteeriopistoon ja "ansaizee" diploominsa päivän lopussa koska on niin häirikkö. Ihan niinkun Donald Trump. Tää oli ironinen sisäpiirin vizi: – oikeasti Jethrolla oli kandintutkinto liiketaloudessa, sivuaineena filosofia, Santa Claran yliopistosta. (Missäs tässä oli se ironia? Se livahti nyt ihan ohize.)

ellauri079.html on line 87:   Monet juonenkuljetuxet koskevat Jethron ikuista työnhakua. (Vertaa Aku Ankka margariinitehtaalla. Tää on jotain syvällisen amerikkalaista.) Kerran se harkizi ryhtyä aivokirurgixi tai pikakokixi. Sen muita kunnianhimoja oli myllynrakentaja, raitiovaunukuski, "kaksoisnolla" vakooja, tolppa-apina, limsanmyyjä, autonkuljettaja, ilmavoimien kenraali, kuvanveistäjä, ravintolanomistaja (Mummi keittiössä), psykiatri, ja kerran Milburn Drysdalen pankin kirjanpitäjä (kuinka hassua); agentti "serkku" Bessielle ja "serkku" Roille (ks alla); Hollywoodin tuottaja (lattiamanu huomauttaa että Jethrolla on "vaaditut ominaisuudet" tuottajaxi: kuuden luokan koulusivistys ja setä joka omistaa studion; tää sisäpiirin läppä toistui vuoden 1981 elokuvassa (toisto tyylikeinona, ks yllä)).

ellauri079.html on line 89: Useammin kuin ei, sen päämaali näissä yrityxissä oli tavata sieviä tyttöjä. Sen onnistuu saavuttaa vain saada ruman Miss Jane Hathawayn suosio (muttei välitä). Koko Klampetin klaanista se on innokkain halaamaan kaupunkielämää. Jatkuva pila on että Jethro tunnetaan "kuuden jalan maaruna" koska sillä on valtava ruokahalu kuin Niklas Rothilla; eräässä episodissa, se syö suihkumatkustajakoneen koko varaston pihvejä; toisessa Jethro koittaa päästä "serkku" Bessien eli simpanssin Hollywood-agentixi - palkkiona 10,000 banaania Bessielle and 1,000 hänelle. Olikohan Bessie musta simpanssi? No tietysti, ne on kaikki mustia. Jethro ei esiinny viimeisissä episodeissa, mutta saa kuitenkin nimensä lopputexteihin. Epistä! Stop stealing the bandwidth!

ellauri079.html on line 91: Kun Ellie May kuoli 2015, Jethro on ainoa jälellejäänyt sarjan hahmoista.

ellauri079.html on line 95: Milburn on Klampettien pankkiiri, luottomies, ja seinänaapuri. Hänellä on pakkomielle rahasta, ja koittaa pitää Klampettien $96,000,000 (in 1969; sama kuin $669,299,456 vuonna 2019) Kauppapankissaan. Hra Drysdale tekee kaikkensa toteutaaxeen niiden kaikki toiveet. Hän usein pakottaa toiset, erityisesti kärsivällisen sihteerikkönsä, toteuttamaan niiden ulkopaikkakuntalaiset toiveet.

ellauri079.html on line 97: Jane Hathaway

ellauri079.html on line 99: Jane Hathaway, jota Klampetit sanoo Jane-neidixi, on Drysdalen lojaali, korkeakoulutettu ja tehokas sihteerikkö. Vaikka se haluttomasti toteuttaa hänen toiveensa, se pitää aidosti perheestä ja koittaa suojella niitä pomonsa ahneudelta. Neiti saa usein "pelastaa" Drysdalen sen omilta juonilta, saamatta paljon tai yhtään kiitosta ponnistuxistaan. (Tämmöisiä hahmoja oli paljon Silta-sarjassa. Ainoastaan päähenkilöt sai tehdä mitä huvitti.) Klampetit pitää sitä perheenjäsenenä niinkuin kotiapulaista; jopa Mummi, joka vähiten viihtyy Kaliforniassa, pitää siitä suuresti. Jane on vähän ihastunut Jethroon lähes koko sarjan ajan. Vuonna 1999, TV Guide rankkasi Janen numerolle 38 luettelossa "50 kaikkien aikojen TV-hahmoa". Mikähän sen sijoitus olis nyt? Nyt on tunnetumpi Amy Hathaway. Anne Hathaway oli nuoren Bill Shakespearen 8v vanhempi MILF-puoliso. Bill oli tempassut sen paxuxi. Se eli kuitenkin 8v kauemmin kuin Bill. Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi. Mäkitupalaisista se oli sitten Jethro. 

ellauri079.html on line 105: Sonny Drysdale on Milburnin poikapuoli joka esitellään 35-vuotiaana collegepoikana joka ei usko työntekoon oza hiessä ja on hemmoteltu mammanpoika. Kerrän deitillä Sonny pitää Elly Mayn ulkona pimeän tuloon saakka kosimatta, mikä rikkoo vanhaa vuorten kosintasäännöstöä, ja melkein alkaa verikoston.Elly May myöhemmin (kirjaimellisesti) heittää sen pihalle. Sonny esiintyy vain 4 jaxossa, 3ssa 1962 ja viimeisen kerran 1966. Se ei ollut kovin hauska.

ellauri079.html on line 107: Whatever happened to the hillbillies in the end

ellauri079.html on line 109: Jethro is the only surviving member of the family and has had his fair share of ups and downs since being on the show. He never really reached the level of stardom that he wanted and instead went on to be a producer and a director, as he had 6yrs of school and his uncle owned the studio.  After a while he had the idea to create a Beverly Hillbillies-themed casino out of a WalMart but failed.  The second attempt is still currently suspended. He’s hopeful that he’ll get things going again.

ellauri079.html on line 111: Granny went back to singing and dancing shortly after the show wrapped up. She passed away 1973 at the age of 70 after suffering from a malignant brain tumor that caused her to collapse on stage.

ellauri079.html on line 113:   If Jed Clampett hadn’t done another role in his life he would have still been remembered as Jed Clampett more likely than not.  After his time on the show he went on to continue acting here and there but nothing ever really brought him the same kind of fame as he experienced while being Jed. He did manage to get a cameo in the film version of the Beverly Hillbillies but apart from that he was retired at that time and wasn’t doing much at all. He passed away due to respiratory failure in 2003.

ellauri079.html on line 115: Ellie May Clampett was unable to do much more in getting her career to take off. She went on to become a gospel singer for a while and even practiced real estate for a bit. But nothing ever really kept her from going back to show business as she felt that this was where she belonged. Ellie May passed away from pancreatic cancer in 2015.

ellauri079.html on line 119:     Elokuvassa 1981 mäkitupalaiset on urbanisoituneet. Missä luuraa Ellie May? Varmaan eläintarhassa tai painisalilla.

ellauri079.html on line 122:   A lot of fans will remember this awkward but funny family from TV and probably be able to sing the theme song without having to hear it. The Beverly Hillbillies were after all a favorite show back in their day and inspired a lot of other ideas that came much later, like David Foster Wallace´s magnum opus The Infinite Jest. The attempt to make a movie out of the show wasn’t all that successful and kind of left a bad taste in a lot of peoples’ mouths since it was such a poor attempt that even watching the trailer was something that people didn’t want to admit for a while.  Sometimes the best thing you can do is remember the good times and think back to the original that made it something special. Lets hope they will never, never try to make a movie out of Infinite Jest. Jim Incandenza tried that once already, with singularly bad results.

ellauri079.html on line 126:   Tässä vielä mäkitupalaisten aloitusmusiikki, jonka jenkkivanhuxet osaa ulkoa. Se on balladi, siis kaiketikin 14-tavuinen kuten Emily Dickinsonin runot. Voikohan niitä laulaa myös Jed Klampetin musiikkiin?  P.S. Älä kazo Hillbillyn jaxoja youtubesta, ellet tahdo itkeä etkä heittää ryynejä.  

ellauri079.html on line 133: Saatuani väitöskirjan valmiixi mä sain tarjouxen professorin viransijaisuudesta Amherstissa, tai siis Barbara Partee tarjosi. Se jotenkin tykkäsi musta, en tiedä mix. Sen mies oli Emmon Bach, jolla oli silläkin paha depressio. Niillä oli vanerinen kesämökki jossain puskassa, jonne ne kuzui mut ja Alice Ter Meulenin kerran lomaselle. Mulla on vieläkin näkömuisto sieltä, joku vaapsahainen istumassa vanerilla keskellä pusikkoa. Seija kieltäytyi lähtemästä Amherstiin lehmien ja nenäkkäiden amerikkalaisten ihmeteltäväxi. Ei se muakaan napannut, joten me tultiin kolmisteen Johnin kanssa Merimiehenkadulle, ja mä menin jakamaan lehtiä Ullanlinnan ja Kaivopuiston rikkaille. Sellasilla isopyöräisillä maitokärryillä. 

ellauri079.html on line 135: The earliest known document of the lands now comprising Amherst is the deed of purchase dated December 1658 between John Pynchon of Springfield and three native inhabitants, referred to as Umpanchla, Quonquont, and Chickwalopp. According to the deed, "ye Indians of Nolwotogg (Norwottuck) upon ye River of Quinecticott (Connecticut)" sold the entire area in exchange for "two Hundred fatham of Wampam & Twenty fatham, and one large Coate at Eight fatham wch Chickwollop set of, of trusts, besides severall small giftes".

ellauri079.html on line 137: Wampum is a traditional shell bead of the Eastern Woodlands tribes of Native Americans. It includes white shell beads hand fashioned from the North Atlantic channeled whelk shell and white and purple beads made from the quahog or Western North Atlantic hard-shelled clam. Before European contact, strings of wampum were used for storytelling, ceremonial gifts, and recording important treaties and historical events, such as the Two Row Wampum Treaty or The Hiawatha Belt. Wampum was also used by the northeastern Indian tribes as a means of exchange, strung together in lengths for convenience. The first Colonists adopted it as a currency in trading with them. Eventually, the Colonists applied their technologies to more efficiently produce wampum, which caused inflation and ultimately its obsolescence as currency. 

ellauri079.html on line 139: the Iroquoians (Five Nations and Huron alike) shared a very particular constitution: they saw their societies not as a collection of living individuals but as a collection of eternal names, which over the course of times passed from one individual holder to another. The names were coded into chains of wampum beads. 

ellauri079.html on line 141: The introduction of European metal tools revolutionized the production of wampum; by the mid-seventeenth century, production numbered in the tens of millions of beads. Dutch colonists discovered the importance of wampum as a means of exchange between tribes, and they began mass-producing it in workshops. John Campbell established such a factory in Pascack, New Jersey, which manufactured wampum into the early 20th century. Pascackpa hyvinkin. 

ellauri079.html on line 144: Amherst was Commander-in-Chief of the forces of North America during the French and Indian War who, according to popular legend, singlehandedly won Canada for the British and banished France from North America.

ellauri079.html on line 145: Amherst is also infamous for recommending, in a letter to a subordinate, the use of smallpox-covered blankets in warfare against the Native Americans along with any "other method that can serve to Extirpate this Execrable Race".

ellauri079.html on line 147: For this reason, there have been occasional ad hoc movements to rename the town. Suggested new names have included "Emily", after Emily Dickinson.

ellauri079.html on line 156: Reddit tyypit kexustelee oliko hunnutettu Joelle oikeesti liika kaunis vaiko liika ruma jonkun happohyökkäyxen johdosta. I'd like to think she was beautiful.

ellauri079.html on line 158: l'aine s. 312 on nivuset. Valizeminen on Wallulle kaikki kaikessa. Se on syntynyt ja kasvanut valintamyymälässä. Se on existentialisti. Nyt on tapahtunut se kun ihmiset ei valize rakastettavaxi mitään itseänsä suurempaa. Paizi Wallu jonka heila on rubensilainen transu. Ahaa se on Walzun mielestä vikana että jenkit ahmii viihdettä mieluumin kuin kaatuilevat isänmaansa (ei äidin) puolesta?

ellauri079.html on line 163:   Joku opetti että temppelit on vaan kiihkoilijoille, sanoo Wallu ja tarkoittaa että ei. Ne sopii myös rebublikaaneille. Vallan temppeleitä tarvitaan jotta rupusakit valizee sopivimmat huumeet. Miten te sanoittekaan, kysyy feikkikanukki, Anything is going? No ei rebublikaaneista. Ne sanoo going going gone, myyty silinteripäiselle vanhalle Ankalle joka tarjos eniten ja maxoi vähiten.

ellauri079.html on line 165: Wallu jauhaa vapaudesta kuin jenkkipurkkaa. Natustelen tässä Freedom Friesejä. Kuinka tehdä muita kuin lapsen ahneita valintoja jollei ole rakkaudentäyttä isää (huom ei siis äitiä) joka opettaa valizemaan oikein? Sopiiko? Sopiiko? Lyön vetoa et tää kohta oli Wallun mielestä ihan kirjan huippua. Terveisiä jossei nyt ihan taivaasta niin USAn senaatista. Ei helvetti, ei tätä jaxa eurooppalainen kuunnella.

ellauri079.html on line 171:   Typerää tietokonepeliä Eskatonia ("maailmanloppu") pelaa enimmäxeen poikia. Vapaata levytilaa vähintään 40MB. Iso kone, 256K kuten luki Seppo Koskenniemen reikäkortissa. Walluparka ei ollut mikään tietokonehai.

ellauri079.html on line 180: Alanootti 123 on pelkkää teinipoikamaista pöyhistelyä. Ei se väliarvo ole mikään keskiarvo. Sitäpaizi lähtöoletuxet on alkaa päälle älyttömiä, ei pelaajien pelisuoritusten joukko ole jatkuva, se on äärellinen joukko arvoja, jotka voi heitellä ihan vapaasti. Eli meillä ei ole mitään jatkuvaa saati derivoituvaa äffää annettuna. Tää nootti on yxinkertaisesti vaan paskaa, typerää sumutusta, sori "Wall-e". Mutta oireellista on että "Wall-e" kiskoo tässä mukaan peliteoriaa. Se on talousliberaalien mieluisin lyömäase. 

ellauri079.html on line 182:     Typerää myös laskea ydinkärkien määrät pelkistä sotilasbudjetin suhdeluvuista. Silloinhan kärpäsenkokoinen militantti valtio voisi saada enemmän pommeja  kuin vaikka rauhaarakastava Neuvostoliitto, kuha se vaan panee suhteellisesti enemmän rahnaa aseisiin. Ei tää nyt oikein pelitä, sori vaan. Muutkin "Wall-e"n vaikuttavat kaavat on aivan päin persettä. 

ellauri079.html on line 184:     Tää ikävystyttävä jaxo Wallun kirjassa on suoraa coveria sen seniorikollegalta Nipsulta. Erittäinkin haukotuttavaa. Sitäpaizi vanhahtavaa, kun Njeuvostoliitto on jo historiaa. Minnekkäs Kiina jäi? Ai se on kai toi PUNKII. Kyl on vanhahtavia nimityxiä. Jos Wallu eläisi tänä päivänä sillä olisi kalju ja sen yli kammatut naismaisen pitkät ohimohiuxet kaljun peittona kuten Kimmolla tai sen Taavi-enolla. Muze ei elä, eikä sen isä eikä äitikään. 

ellauri079.html on line 195:     Pallinaaman näkemyxet viihteestä on hyvin samansuuntaiset kuin Wallacen. Lättypää ei pitänyt Italian ja Sisilian "onnellisesta elämästä", jossa yhtämittaa vietettiin pitoja, 2x päivässä syötiin vazan täydeltä, yöllä ei koskaan nukuttu yxin, ja harrastettiin kaikkea muutakin mitä tuollainen elämäntapa tuo mukanaan. Ei mikään valtio voi pysyä rauhallisena, olipa sillä millaiset lait hyvänsä, jos kansalaiset saavat tuhlata kaiken ylellisyyteen ja lyödä laimin kaiken paizi syömingit, juomingit ja lemmennautintojen mezästämisen. Minnekäs siinä KILL! KILL! unohtuu? Ja filosofia? 

ellauri079.html on line 197:     Paras todiste miehen kelvollisuudesta tai kehnoudesta on Lätyn mielestä se, onko hänellä ystäviä vai ei. No hmm, entäs jos ne ystävätkin on paskiaisia? (Todennäköisesti onkin, samanhöyheniset korppikotkat viihtyy yhdessä saman haaskan ääressä.) Mikä tahansa kärsimys on oikeaa ja kaunista, jos tavoittelee sitä mikä on parasta izelle ja valtiolle. On todella syytä aina uskoa vanhoja pyhiä opetuxia, joiden mukaan meillä on kuolematon sielu, joka ruumiista erottuaan joutuu tuomittavaxi ja saa kärsiä ankaria rangaistuxia. Vain se pitää rupusakin kurissa ja herran nuhteessa.

ellauri079.html on line 199:     Jos voittajat haluavat valtion pelastuvan, heidän täytyy valita joukostaan parhaimmixi tietämänsä kreikkalaiset miehet. Näiden on ennen kaikkea oltava iäkkäitä, heillä tulee olla kotona vaimo ja lapsia, ja heillä täytyy olla mahdollisimman paljon hyviä ja maineikkaita esi-isiä sekä kyllin suuri omaisuus, kyllixi pätäkkää että voi olla varma niiden olevan omanvoitonpyyntisiä kitupiikkejä.  50 tällaista miestä on 10.000 asukkaan valtioille riittävä määrä. Oligarkkinen senaatti. Nippu Roopeja. 

ellauri079.html on line 203:     Muze ei ole hyvää lääkettä (tuumii Lituskanenä), jos valtio kunnioittaa hyväntekijänään miestä, joka on säädöstensä nojalla jakanut muutamien harvojen omaisuuden suuren joukon kesken. Ei tää on kylä Wallun mieleinen mies.

ellauri079.html on line 210:   Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto.  Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.)  Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia.  Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä.  Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa.  Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.

ellauri079.html on line 212:   Sitten iskä Jamesin todellinen tuotanto: 51 found. Ensi silmäyxellä se näyttäisi olleen suuryritysten moraalinen tulkki ja riistokapitalismin käsikassara. Mutta tarkemmin lukien se taitaa olla (samalla?) kuiteskin aika vassari demokraatti joka kannattaa vahvaa keskushallitusta. Ei tää kyllä mikään rakettitieteilijä ole, filosofina enempi tollasta suoritusporrasta, Eskin tyyliin soveltavaa filosofiaa. Paljon kirja-arvosteluja kuten Eskin kotisivuilla. 

ellauri079.html on line 216: Corporate Social Responsibility and the Social Enterprise. Nelarine Cornelius, Mathew Todres, Shaheena Janjuha-Jivraj, Adrian Woods & James Wallace - 2008 - Journal of Business Ethics 81 (2):355-370. Tää oli noiden juniori naisten empiirinen sisältöanalyysitutkimus bisneskoulujen etiikan opetuxesta. Paremmissa kouluissa se oli proaktiivista (mitä on olla hyvä yrittäjä) ja huonommissa reaktiivista (mitä tehdä kun jää kiinni ketkuilusta). 

ellauri079.html on line 218:   In this article, we contend that due to their size and emphasis upon addressing external social concerns, the corporate relationship between social enterprises, social awareness and action is more complex than whether or not these organisations engage in corporate social responsibility (CSR). This includes organisations that place less emphasis on CSR as well as other organisations that may be very proficient in CSR initiatives, but are less successful in recording practices. In this context, we identify a number of internal CSR (...)

ellauri079.html on line 223:   Recent events have raised concerns about the ethical standards of public and private organisations, with some attention falling on business schools as providers of education and training to managers and senior executives. This paper investigates the nature of, motivation and commitment to, ethics tuition provided by the business schools. Using content analysis of their institutional and home websites, we appraise their corporate identity, level of engagement in socially responsible programmes, degree of social inclusion, and the relationship to their ethics teaching. (...)

ellauri079.html on line 233:     Challenging the paradigm in ethics -- The spirit of the enterprise -- Social artifacts and ethical criticism -- General and particular in practical knowledge -- Virtues of benevolence and justice.

ellauri079.html on line 238:   In this article, the ability of partnerships to generate goods that enhance the quality-of-life of socially and economically deprived urban communities is explored. Drawing on Rawl's study on social justice [Rawls, J.: 1971, A Theory of Justice (Harvard University Press, Cambridge)] and Sen's capabilities approach [Sen, A.: 1992, Inequality Re-Examined (Harvard University Press, Cambridge, MA); 1999, Development as Freedom (Oxford University Press, Oxford); 2009, The Idea of Justice (Ellen Lane, London)], we undertake an ethical evaluation of the effectiveness of different (...)

ellauri079.html on line 254:   Interest in third sector organisations (TSOs) is growing as their role in addressing social regeneration, especially in urban environments, is regarded as crucial by governmental and supra-governmental organisations. The challenge is increased in multicultural environments, where those from ethnic minorities may struggle to participate in the mainstream economy and society more broadly. There is an assumption that TSOs make a positive contribution to the social good of the diverse communities and client groups that they serve. However, although there have been (...)

ellauri079.html on line 257: Two Theories of Morality.  James D. Wallace - 1981 - Noûs 15 (1):76-80. Tääkin on kirja-arvostelu jonkun Stuart Hampshiren tännimisestä kirjasta 1977. James toteaa Hampshireä vastaan, että utilitarismin houkutus on hyvän dimensioiden vinous: kaikella on hintansa, ja sixi on mahdollista laskea tekojen painotettu keskiarvo ja valita niistä paras, kuten peleissä. Isoäidinkin voi myödä kunhan hinta on kohallaan. Tää on nyt nähty esim Ruozissa koronaepidemian hoidossa. Spinozalla sitävastoin näyttäis olevan pää oikealla paikalla, jos Hampshire on ymmärtänyt kunnolla:

ellauri079.html on line 273: Mechanism and Action.  James D. Wallace - 1968 - Philosophical Studies 19 (6):88 - 92.

ellauri079.html on line 277:     In Quandaries and Virtues, Edmund Pincoffs maintains that we observe a multiplicity of moral norms. A common life in which we participate supplies a context in which many virtues play diverse functional roles. He suggests, without developing the idea, that such a common life provides us with a structure for organizing and harmonizing the many moral norms we attempt to pursue. This essay explores that idea. Bodies of shared practical knowledge, such as medicine and scientific research, provide examples of empirically (...)

ellauri079.html on line 302:     The view that we immediately produce actions in our central nervous system has the consequence that our voluntary motions are entirely caused by sequences of events that we initiate unknowingly, events over which we can exercise control over only indirectly. This view, I shall argue below, is unsatisfactory.

ellauri079.html on line 303: Surprisingly, I use as an example of a free agent here a pingpong player. Presumably because my tennis-playing son has proved unsatisfactory. What I end up saying is distinguish agent causation from event causation. Futile squirming, it does not change anything. 

ellauri079.html on line 307: Tää näyttää olevan suopea kirja-arvostelu jonkun Cronyn vanhasta aika vassarihenkisestä kirjasta (tai siitä kertovasta kirjasta).  

ellauri079.html on line 316:   Platon ihannerebubliikki ei näytä jenkeistäkään ideaalilta. Kas tässä mixi. Zydeemi muistuttaa hyvin öljyttyä masiinaa missä jokaisella on edeltämäärätty tehtävänsä ja ekolokeronsa (a good wife knows her place); mutta sen konemainen luonne näyttää keskiverto uusliberaalista luotaantyöntävältä, kun ei poikkeamia kaavaan sallita. Jos innovaatiot on kielletty, ei jää tilaa luovalle tuholle eikä henkilökohtaiselle nousukkuudelle. Plaatto näyttää edellyttävän että henkilön tehtävän täyttäminen riittää onneen, tai ainakin niin se argumentoi Thrasymakhosta vastaan (352d–354a). Se sanoo että jokaisella esineellä, eläimellä ja henkilöllä on oma tehtävä (ergon). Jos se suorittaa tehtävänsä hyvin, sen käy hyvin: elukoille hyvin käyminen tarkoittaa hyvää elämää ja hyvä elämä onnellista elämää.

ellauri079.html on line 318:   Vaikka Sokrateen turpiinanto Thrasymakhoxelle ei suorastaan todista oikeuden etevämmyyttä, ei tätä Valtion tunne paikkasi-argumenttia missään kumota. Pikemminkin päinvastoin, sitä hoetaan periaatteena 'yxi henkilö - yxi jopi' joka on Plaatton ideaalirebubliikin perusta. Mut vaikuttaa aika epäinhimilliseltä rajata jokaisen hommat vaan yhdenlaiseen työhön, vaikka se olisi taloudellisinta ja tehokkainta (mitä se ei ole; kapitalismissa tarvitaan laumaa työttömiä jotka on valmiit tekemään 2-3 eri paskaduunia per päivä ja vaihtamaan työnkuvaa sormen napsutuxesta). Nää piirteet jo riittää tekemään Plaatton rebubliikin ihanne-elämän "meille" maistumattomaxi, puhumattakaan muista fasistista piirteistä joita ei tässä tutkita, kuten yläluokan yhteisöllinen elämä, ja panopuun valinta arpanopalla joka on painotettu eugeniikan eduxi. Hizi nää ei todellakaan ole nykyiseen parannuxia. Kaikista kummallisin piirre Plaatton kansalaisten elämän kuvauxessa on että se ei edes painota ainoaa piirrettä joka näyttää edes jotakuinkin hyvältä - että jokainen kansalainen ylpeilee ja iloizee työstään ja sen tuloxista, kerta ne on jokainen tavallaan ihmispesän eduxi. Tää pätee erityisesti kolmannen luokan jäseniin: parturit, puusepät, lääkärit, arkkitehdit, merimiehet ja ne jotka mainitaan aika nololla yhteisnimellä 'rahanrakastajat' - kerta ne tuottaa valtiolle aineellista hyvää mitä ilman se ei pärjäisi. (Hemmetti tää hapan diatribi on selkeästi rahananastajan kynästä.)

ellauri079.html on line 320: Riita sofisti Thrasymakhoxen kaa on saanut paljon huomiota, koska T. puolustaa provosoivaa teesiä että luonnollinen oikeus on vahvemman oikeutta, ja että totunnaisoikeus on parhaillaankin korkealentoista tyhmyyttä. Provosoivaa ehkä mutta totta. Heikommat saa tahtonsa läpi vaan tiiminä. Tarpeexi iso heikompien tiimi vetää lättyyn harvoja vahvempia. Sokrateen argumentit eri vaiheissa keskustelua eivät saa tässä tilaa. Vaikka ne tukkii Thrasymakhoxen suun ne on ala-arvoisia. Sokrates on izekin niihin tyytymätön R. 354c: “Mitä muhun tulee niin tulos on ettemmä taaskaan tiedä mitään, sillä kun en tiedä mitä oikeus on, tuskin tiedän onko se hyvä asia vai paha, ja onko sellainen ihminen onnellinen vai onneton.” Mutta kerrankin keskustelu ei pääty sormi suussa. 2 yleisön jäsentä, Plaatton veljet Glaukon and Adeimantos haastaa Sokrateen uusintaotteluun: Kenties Thrasymakhos on vaan puolustanut keissiään huonosti; vaan jos Sokrates haluaa vakuuttaa kuulijakuntansa, sen pitää petrata kuin sika juoxua. Veljexet vaatii positiivisen kannanoton mitä oikeus on, ja mitä se tekee omistajansa sielulle.

ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)

ellauri079.html on line 324: Tässä ei nyt kerkiä kertoa pitkästi miten Plaatto asiasta selviää, riittäköön lyhyt summary. Ensin se kazoo miten oik.mukaisuus toimii valtiossa, ja sitten vasta sielussa. Juttu on se ikivanha rebublikaaninen tarina ihmisruumiin osista ja erittäin tärkeästä mahalaukusta. Eli syntyy työnjakoa, ja porukka jakautuu luonnostaan farmareihin ja käsityöläisiin, mutta sit tarvitaan myös näitä mahalaukkuja, suolia ja perseitä, ja niiden turvaxi armeija ja johtoon filosofikuningas. Tää on taloudellsta, väittää Plaatto, muuta perustelua ei anneta. Eliskä toi sääntö ‘yxi henkilö - yxi jopi’ (R. 370a–c; 423d). Ei vitussa, sanoo uusliberaali, paljon parempi tää järjestys missä huipulla on vähän ihmisiä ei mitään jopia, ja pohjalla vitusti ihmisiä jokaisella kolme neljä jopia. 

ellauri080.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri080.html on line 46:     Teofrastos oli kotoisin Lesbokselta. Lesbos tunnetaan lepakoista ja maahanmuuttajista. Hänen alkuperäinen nimensä oli Tyrtamos. Turtana. Kerrotaan, että hän sai lempinimensä Teofrastos, "jumalaton paasaaja", Aristoteleeltä, koska oli kova selittämään.

ellauri080.html on line 48:     Teofrastos toimi lyseon rehtorina 35 vuotta, ja kuoli vuonna 287 eaa. Koulu eli hänen johdossaan kukoistuskauttaan, sillä oli parhaimmillaan yli 2000 opiskelijaa. 2x enemmän kuin Tylypahkassa, enemmän kuin Kouvolassa, melkein yhtä paljon kuin Hankenilla. Kuoltuaan hän testamenttasi talonsa pylväikköineen ja puutarhoineen vakituiseksi opetuspaikaksi koululle. Lahjoittaakohan Nalle Wahlroos Joensuun kartanon Hankenille, jos se ylipäänsä kuolee joskus. Ei kai, kun se on siirtänyt kartanon jo Nalle juniorin nimiin. 

ellauri080.html on line 52:   Mä luin nuorukaisena Pentti Saarikosken kääntämiä Teofrastoxen Luonteita ja nauroin niille varsin hereästi. Nyt ei ihan yhtä paljon naurata, mutta lapset nauravat, kun tunnistavat iskän aika monista luonnehdinnoista. Kuulemma parhaiten skezeistä Jaarittelu ja Äreys.

ellauri080.html on line 56:     Jaarittelu on puhumista sopimattomaan aikaan, pitkään ja harkizematta, lörpöttelijä se joka istuu tuntemattomien vierelle ja alkaa puhua osoittaen vaimonsa veroista kaunopuheisuutta, kertoo ensin mitä unta näki edellisenä yönä ja käy sitten laji lajilta läpi nauttimansa päivällisen; sanoo vauhtiin päästyään, että meidän aikamme apinat ovat aivan turmeltuneita entisajan apinoihin verraten, että vehnää myydään torilla kalliilla hinnalla, että kaupungissa on paljon ulkomaalaisia, että meri on Dionysos-juhlan jälkeen purjehduskelpoinen, että maa antaisi paremman sadon jos jumala soisi enemmän sadetta, hän aikoo viljellä ensi vuonna sitä ja sitä, miten hankalaa elämä on, että Damippos pystytti suurimman soihdun juhlamenoissa, kuinka monta pylvästä on musiikkitalossa, ja "Satuin voimaan pahoin eilen",ja "Mikä päivä tänään onkaan?", mysteerit pidetään syyskuussa, Apaturia lokakuussa, maaseutu-Dionysos joulukuussa; jos annat miehen jatkaa, hän ei lopeta lainkaan.

ellauri080.html on line 58:     Äreys on pidättyväisyyttä osoittava keskustelun muoto, äreä se joka sanoo "Mitä se minuun kuuluu" kun häneltä kysytään "Missä on se ja se?"; ei vastaa tervehdyxiin; myydessään ei ilmoita hintaa vaan kysyy mitä toinen tarjoaa; sanoo niille jotka kunnoittavat häntä lahjoin juhlapäivänä, että heillä on varmasti jokin sivutarkoitus. Ikinä ei saa anteexi se joka huomaamattaan tönäisee häntä, roiskuttaa kuraa hänen päälleen tai astuu hänen varpaalleen. Kun ystävä pyytää häntä osallistumaan keräyxeen, ei anna mitään, tulee myöhemmin rahojen kanssa ja sanoo: "Siinä meni nekin rahat." Kompastuttuaan tiellä kiroaa yleensä kiven. Ei siedä hetkisenkään odotusta; ei tahdo laulaa, lausua eikä tanssia. Ei pidä tapanaan rukoilla jumalia. 

ellauri080.html on line 60: Äkkiseltään voisi luulla et nää on vastakkaisia luonteenpiirteitä. Ehkäpä ne onkin samalla faktorilla, mutta ääripäitä. Iskä hyvällä tuulella ja pahalla. Voimainen ilme vastaan hapannaama.

ellauri080.html on line 71: Lähde.  Aika outo ajatus että flegmaatikko on tunneapina, mutta onhan etanallakin tietty tuntosarvet. Ideaaliammatteja melankolikolle ovat professori ja tekninen kirjoittaja. Moikka Pynchonin Tomppa!

ellauri080.html on line 95: "winejelly" incident (aka "Disgusting English Candy Drill"), 116; "show us your papers!" 442; Hopmann's and Kreuss' prank on Toiletship, 451; "Super Animals In My Crack" 466; orgy on Anubis, 467; Frau Gnahb's criticisms, 497; Springer's Sodium Amytal-induced outbursts, 512, 514 and 746; "How I Came to Love the People" 547; pinball machines run amuck, 583-84; Miss Muller-Hochleben, 633; "I say. . ." 634; "helicopter!" 683; "Ass Backwards" 683; "It's an old saying among my people" 709; Kazoo Quartet, 711-12; discharge dumplings, u.s.w., 715; bad pun, 746

ellauri080.html on line 110: Jännää täs on miten nää luonnehdinnat aaltoilee poliittisten virtausten mukana. Tämmöset sapluunat oli muotia äärioikeistolaisella 50-luvulla, pois muodista vasemmistolaisilla 60-70-luvuilla, ja trendas taas 80/90-luvulla. Apinoiden lokerointi syntyperällä on oikeistomeemejä, se on sitä oma vika pikku sika ajattelua. Tää pitäs miettiä uudestaan ottaen paremmin huomioon, mitkä kombinaatiot on hyviä ja pahoja mihinkin ja kenenkin mielestä. Täs on vielä ihan liikaa horoskoopin makua. Liikaa pelkkää tendentiöösiä sanahelinää. Niin sanoo muutkin luonneanalyysin kriitikot. Parempi lukea vaan Teofrastosta.

ellauri080.html on line 115: 1993 oli lamavuosi joka passitti mut Kouvolaan, mutta suuremmassa mittakaavassa Amerikan unelma myi vielä mainiosti, kun kommunismin peikko oli väistynyt. Posetiivipsykologit pullisteli analyysihauista tuhansilla eri foorumeilla. Eskityyppisille onnen konsulteille lappoi rahaa joka tuutista. Ennen kaikkea niille maxavat työnantajat, jotka palkkaa nykyään vessanpesijätkin testaajien avulla. Faktoroijat tiivistivät amerikkalaisuuden tekotieteellisesti kolmeen luonteeseen ja neljään piirteeseen. Pizzaa toisin leikkaamalla niistä saa 5 ja 7 ja vaikka satoja. Viiden piirteen malli taitaa nykymeisingillä olla suosituin. 

ellauri080.html on line 119:  Many contemporary personality psychologists believe that there are five basic dimensions of personality, often referred to as the "Big 5" personality traits. The five broad personality traits described by the theory are extraversion (also often spelled extroversion), agreeableness, openness, conscientiousness, and positivity (well, neuroticity, just this one expressed negatively, I don't know why).

ellauri080.html on line 121: Trait theories of personality have long attempted to pin down exactly how many personality traits exist. Earlier theories have suggested a various number of possible traits, including Gordon Allport's list of 4,000 personality traits, Raymond Cattell's 16 personality factors, and Hans Eysenck's three-factor theory.

ellauri080.html on line 123:     However, many researchers felt that Cattell's theory was too complicated and Eysenck's was too limited in scope. As a result, the five-factor theory emerged to describe the essential traits that serve as the building blocks of personality. 5 is a nice number, it happens to be the number of fingers in your right (or left, if you are sinistral) hand (if you are a normal person, that is).

ellauri080.html on line 130: These five categories are usually described as follows. (It helps to remember them if you think of Mickey Mouse on the one hand (High) and Donald Tr-Duck (Low) on the other hand.)

ellauri080.html on line 135: This trait features characteristics such as imagination and insight. People who are high in this trait also tend to have a broad range of interests. They are curious about the world and other people and eager to learn new things and enjoy new experiences.

ellauri080.html on line 139: People who are high in this trait tend to be more adventurous and hat-is-creativity-p2-3986725" data-component="link" data-source="inlineLink" data-type="internalLink" data-ordinal="1">creative. People low in this trait are often much more traditional and may struggle with abstract thinking.

ellauri080.html on line 146: 
haracteristics-of-creative-people-2795488" data-component="link" data-source="inlineLink" data-type="internalLink" data-ordinal="1">Very creative


ellauri080.html on line 148: Focused on tackling new challenges

ellauri080.html on line 155: Dislikes change

ellauri080.html on line 166: Standard features of this dimension include high levels of thoughtfulness, good impulse control, and goal-directed behaviors. Highly conscientious people tend to be organized and mindful of details. They plan ahead, think about how their behavior affects others, and are mindful of deadlines.

ellauri080.html on line 176: Enjoys having a set schedule

ellauri080.html on line 193: Extraversion (or extroversion) is characterized by excitability, sociability, talkativeness, assertiveness, and high amounts of emotional expressiveness. People who are high in extraversion are outgoing and tend to gain energy in social situations. Being around other people helps them feel energized and excited.

ellauri080.html on line 197: People who are low in extraversion (or introverted) tend to be more reserved and have less energy to expend in social settings. Social events can feel draining and introverts often require a period of solitude and quiet in order to "recharge."

ellauri080.html on line 217: Feels exhausted when having to socialize a lot

ellauri080.html on line 228: href="https://www.verywellmind.com/what-is-extroversion-2795994"

ellauri080.html on line 233: >How Extroversion in Personality Influences Behavior

ellauri080.html on line 238: This personality dimension includes attributes such as trust, hat-is-altruism-2794828" data-component="link" data-source="inlineLink" data-type="internalLink" data-ordinal="1">altruism, kindness, affection, and other hat-is-prosocial-behavior-2795479" data-component="link" data-source="inlineLink" data-type="internalLink" data-ordinal="2">prosocial behaviors. People who are high in agreeableness tend to be more cooperative while those low in this trait tend to be more competitive and sometimes even manipulative.

ellauri080.html on line 247: Feels hat-is-empathy-2795562" data-component="link" data-source="inlineLink" data-type="internalLink" data-ordinal="1">empathy and concern for other people

ellauri080.html on line 248: Enjoys helping and contributing to the happiness of other people

ellauri080.html on line 259: Manipulates others to get what they want

ellauri080.html on line 266: Positivity is a trait characterized by gladness, happiness, and emotional stability. Those hig in this trait tend to be more stable and emotionally hat-is-resilience-2795059" data-component="link" data-source="inlineLink" data-type="internalLink" data-ordinal="1">resilient. Individuals who are low in this trait tend to experience mood swings, anxiety, irritability, and sadness. 

ellauri080.html on line 295: McCrae and his colleagues have also found that the big five traits are also remarkably universal. One study that looked at people from more than 50 different cultures found that the five dimensions could be accurately used to describe personality.

ellauri080.html on line 299: Based on this research, many psychologists now believe that the five personality dimensions are not only universal; they also have biological origins. Psychologist David Buss has proposed that an evolutionary explanation for these five core personality traits, suggesting that these personality traits represent the most important qualities that shape our social landscape.

ellauri080.html on line 302: hat-factors-influence-the-big-five-traits">   What Factors Influence the Big Five Traits?  

ellauri080.html on line 304: Research suggests that both biological and environmental influences play a role in shaping our personalities. Twin studies suggest that both hat-is-nature-versus-nurture-2795392" data-component="link" data-source="inlineLink" data-type="internalLink" data-ordinal="1">nature and nurture play a role in the development of each of the five personality factors.

ellauri080.html on line 308: One study of the genetic and environmental underpinnings of the five traits looked at 123 pairs of identical twins and 127 pairs of fraternal twins. The findings suggested that the heritability of each trait was 53 percent for extraversion, 41 percent for agreeableness, 44 percent for conscientiousness, 41 percent for neuroticism, and 61 for openness. 

ellauri080.html on line 312: Longitudinal studies also suggest that these big five personality traits tend to be relatively stable over the course of adulthood. One study of working-age adults found that personality tended to be stable over a four-year period and displayed little change as a result of adverse life events.

ellauri080.html on line 316: Studies have shown that maturation may have an impact on the five traits. As people age, they tend to become less extraverted, less neurotic, and less open to the experience. Agreeableness and conscientiousness, on the other hand, tend to increase as people grow older.

ellauri080.html on line 321: Always remember that behavior involves an interaction between a person's underlying personality and situational variables. The situation that a person finds himself or herself plays a major role in how the person reacts. However, in most cases, people offer responses that are consistent with their underlying personality traits.

ellauri080.html on line 325: These dimensions represent broad areas of personality. Research has demonstrated that these groupings of characteristics tend to occur together in many people. For example, individuals who are sociable tend to be talkative. However, these traits do not always occur together. Personality is complex and varied and each person may display behaviors across several of these dimensions.

ellauri080.html on line 340: The Temperament and Character Inventory (TCI) is an inventory for personality traits devised by Cloninger and Al. It is closely related to and an outgrowth of the Tridimensional Personality Questionnaire (TPQ), and it has also been related to the dimensions of personality in Zuckerman's alternative five and Eysenck's models and those of the five factor model.

ellauri080.html on line 349: and three so-called characters

ellauri080.html on line 355: Each of these traits has a varying number of subscales. The dimensions are determined from a 240-item questionnaire.

ellauri080.html on line 356: The TCI is based on a psychobiological model that attempts to explain the underlying causes of individual differences in personality traits.

ellauri080.html on line 361: Cloninger, C. R. (2013). What makes people healthy, happy, and fulfilled in the face of current world challenges? Mens Sana Monographs, 11, 16–24. doi: 10.4103/0973-1229.109288

ellauri080.html on line 363: Self-directedness (self-concept) is one of the three aspects of human character in Cloninger’s biopsychosociospiritual model of personality (Cloninger et al. 1993). This character trait involves a person’s sense of responsibility, hopeful purpose, self-acceptance, self-actualization, and resourcefulness (Cloninger 2004). See Cooperativeness and Self-transcendence for the other two aspects of human character.

ellauri080.html on line 365: Self-directedness can be seen as the executive branch of a person’s system of mental self-government. People who are self-directed recognize that their attitudes, behaviors, and problems reflect their own choices. They tend to accept responsibility for their attitudes and behavior and they impress others as reliable and trustworthy persons. As a result, a person’s Self-directedness is an important indicator of reality testing, maturity, and vulnerability to mood disturbance....

ellauri080.html on line 373: However, if you’re like me, you never had a good grasp on exactly what it meant.

ellauri080.html on line 374: You might have a hazy idea of “transcending” being akin to “rising above” and think of the concept as rising above oneself, but you don’t really know what it is beyond that.

ellauri080.html on line 375: If this describes you as well as it described me, you’ve come to the right place! In this piece, we will define self-transcendence, look at its components and characteristics, think of some examples, and explore how it can be achieved.

ellauri080.html on line 383: That “something higher” is often divine or spiritual in nature. Many achieve self-transcendence through their faith in God, while others may achieve it through recognition of some system of spirituality or idea of the soul. This faith or spirituality can help individuals find the meaning that will fulfill them and propel them to transcendence. Research has even shown that in elderly patients, the caregiver’s own spirituality had a positive impact on the patient’s well-being (Kim, Reed, Hayward, Kang, & Koenig, 2011).

ellauri080.html on line 385: Cooperativeness is a personality trait concerning the degree to which a person is generally agreeable in their relations with other people as opposed to aggressively self-centred and hostile. It is one of the "character" dimensions in Cloninger's Temperament and Character Inventory. Cloninger described it as relating to individual differences in how much people identify with and accept others. Cloninger's research found that low cooperativeness is associated with all categories of personality disorder. Cooperativeness is conceptually similar to and strongly correlated with agreeableness in the five factor model of personality.

ellauri080.html on line 392: Michigan State University has distinguished nine different traits of temperament in kids. Dear parent if you don't understand your child read on. What the fuck! Americanism smells extremely strongly here!

ellauri080.html on line 396: Biological rhythm: regular kids will easily stick to a routine. even toilet around the same time each day. This makes it easy for parents to have a predictable routine.

ellauri080.html on line 398: Sensitivity: Easygoing or apprehensive? Soft dog or a hard one? Tough guy or a ninny?

ellauri080.html on line 400: Intensity of reaction: intense children will have very powerful reactions to things. For instance, if they want to wear their favorite purple shirt and it’s in the washer, they may have an intense outburst. Children with low intensity will react very mildly to negative and positive situations. It may be difficult to recognize how a low intensity child is feeling.

ellauri080.html on line 402: Adaptability: Highly adaptable people can easily switch from one activity or location to another, without any problems. Those who are less adaptable need to take time to feel comfortable with change or new situations.

ellauri080.html on line 405: Withdrawing children are slow to warm up. They need extra time to adjust to new situations and may hang back before they explore or join in. They may hesitate at a new social situation instead of joining in right away.

ellauri080.html on line 407: Persistence refers to how long you are able and willing to stick to a task, even when it is challenging. Some individuals are willing to keep working at something, even when they run into roadblocks along the way. Other people may be more willing to drop a task that is difficult and move on to something else. They may become very frustrated or ask for an adult to do it for them.

ellauri080.html on line 411: Highly distractible children will quickly shift their attention from one thing to another. They may not be able to focus on a conversation over dinner if they see a dog outside the kitchen window. They may be very attuned to details and have a hard time focusing in places and spaces that are busy and loud. Children with low distractibility find it easy to get really focused on a task. They get absorbed in a book even though there’s a noisy gathering of people in the same room. These children can block out many distractions and really focus their attention on what they are working on.

ellauri080.html on line 413: Mood: Some children naturally have a happier mood, and other children may have a more serious mood. Mood refers to the overall tone of a person’s feelings, interactions and behaviors. Some people are dispositioned to have a happier overall mood, and they generally feel good about things. Others may have more of a negative mood. They may be referred to as more unpleasant, as they may not react in a strong, positive way with the world around them. Children who have a more naturally negative mood may appear to be more subdued than happy. They may have a demeanor that is more calm and may appear gloomy, sad or negative. They may not show their positive feelings externally, but may still feel positive things. I guess.

ellauri080.html on line 418: Jungilaista huuhaata

ellauri080.html on line 422:     Anyone who has studied the psychology of Carl Jung will be aware of his development of a system to differentiate the human psychological condition into four fundamental psychological types: intuition, thinking, sensation, and feeling – which is a further elaboration of his separation of personalities into two distinct attitudinal types: introvert and extrovert. But why did he choose just four psychological types? And of all the multitude of possible personality characteristics or modes of operation and approaches to life, why did he choose these four: intuition, sensation, thinking, and feeling?

ellauri080.html on line 427:   The material I will use to justify my claims comes from three time-honored traditions: sacred geometry as practiced by the ancient Egyptians, the inner structure of the I Ching, and the house arrangement of astrology. All these disciplines attempt to give meaningful order to what may appear at times to be a chaotic human existence, as is Jung’s typology.

ellauri080.html on line 431:     It seems to be a natural tendency of human nature to want to categorize the infinite variety of phenomenological reality into neat, distinct, and useful components. We have types and varieties from every area of human experience. There is some security when confronted by a brand new situation to be able to instantly ascribe this novelty to a pre-arranged mental coding system. Once we have categories we can describe differences and similarities – we can form hypotheses of relationship. This can be both useful and destructive, as unnecessary stereotyping leads to a relativizing of uniqueness. Jung walks this thin line by simply stating, “In my practical medical work with nervous patients I have long been struck be the fact that besides  the  many  individual  differences  in  human  psychology  there  are  also  typical  differences.”

ellauri080.html on line 437: In Jungian typology, the original ‘unity’ of human consciousness is first divided into two poles of attitude: extraversion and introversion. These represent two fundamentally distinct yet complementary relationships between inner and outer reality. Extraversion is characterized bya flow of energy and interest from the subject to the object, from the inner to the outer. Identification with the outer gives meaning to the inner. Introversion is completely the opposite. It is characterized by a flow of energy and interest from the object to the subject, from the outer to the inner.  

ellauri080.html on line 439:   Kummathan on narsistisempia, omaan napaan tuijottajat vai asiakasrajapinnassa loistajat? Mä luulen ettei tää ole kovinkaan paljastava axeli.

ellauri080.html on line 441: The  introvert  will  give  ultimate  significance  to  subjective,  inner  experience  and  will  tend  to  assign  importance to what is happening externally only as it related to this inner experience, or only if it will lead to personal growth. The extravert, contrarily, will give ultimate significance to what is happening externally in the objective, outer world and will assign very little importance or completely disregard inner experience, unless it could lead to outer growth. These are obviously two diametrically opposed yet complementary approaches to life, reminiscent of the oriental Yin (introversion) and Yang (extraversion).

ellauri080.html on line 443:   Hei tän naaras- ja koiraspuolisen jingjang höpötyxen ottaminen tähän mukaan on kyllä aika toxista. Tottahan se on että naaraissa on se kiinnostava sisätila jota ulospäintörröttävät koiraat koittaa päästä mittelöimään, mut silti hei, jotain rajaa.

ellauri080.html on line 445:   Mut that aside, mitäs tuumataan ize pääpointista? Toiset kasvattaa omaa päätä ja toiset pääomaa. Idealistit vastaan materialistit niinko. Saxalaiset oli 17. ja 18. vuosisadalla idealisteja ja britit materialisteja ja empiriokritisistejä. Tää saatto hyvin johtua siitä että siirtomaat ja paalut oli briteillä eikä sakuille jäänyt juuri muuta tehtävää kuin kiristellä mannermaisia hampaita ja kexiä erotteluja. No sithän ne pääsi kyl aika pian kiinni teolliseen vallankumouxeen, ne oli eri näppäriä rakentamaan kestäviä koneita. Niiltä kesti tosi kauan oppia rakentamaan huonoja, siinä pääsi amerikkalaiset kohta joholle. No nyt ne on senkin kyllä oppineet, kohta epäluotettava Voltvagen korvaa Aatun luotettavan Volkswagenin.

ellauri080.html on line 451:   IDRLabs.com on tehnyt tälläsen Jungilaisen persoonallisuustyyppijaottelun. Huomiota kiinnittää kuinka "kivoilta" kaikki tyypit on saatu kuulostamaan, vaikka varmasti jokaisessa tyypissä on pakostakin hirmuisia paskiaisiakin mukana. Näkökulma on selvästikin työhaastattelutilanne. Eli minkälaiseen reikään: pyöreään kolmikulmaiseen vai neliömäiseen, kukin palikoista mahtuu.

ellauri080.html on line 453:   Kirjainlyhenteistä voi suunnilleen arvata mistä tässä on kymysys: E/I on extra/introvertti, N/S on varmaan intuition/sensation, T/F thinking/feeling ja P/J on varmaan perception/judgment. Eli tollanen neljän binäärimuuttujan taulukointi. Ensinäkemältä jo heti vaikuttaa et tässon ladattu vähän liian paljon tollasten aivokuorifunktioiden niskoille, kyllä matelijanaivotkin pitäis ottaa mukaan yhtälöön. Tai ehkä liskoaivot tule mukaan tolla T/F axelilla. Kai sit aina toinen niistä on introverttiä ja toinen extroverttiä, arvatenkin noi ekat on intro ja tokat kirjaimet on extro. El super-intro on INTP ja super-extro on ESFJ. Abstract minded system analysts vastaan concerned and supportive people persons. Joo mä nään mihin tässä ollaan menossa. Voi helvetti. Vanhaa patriarkaalista toxista sovinistipaskaa isoilla kirjaimilla kirjoitettuna. 

ellauri080.html on line 475: Firman aivot Michael Pierce kommentoi axeleita näin:

ellauri080.html on line 481: FE/TI asks ‘what do you think, and how can we communicate that?’ 


ellauri080.html on line 482: TE/FI asks ‘what do you want, and how can we get it?’

ellauri080.html on line 492:     This relates directly to CelebrityTypes’ observation of “NTP Knowing and NTJ Willing”, though my proposition is that this in fact applies across all types in the form of these judging axes, albeit with varying degrees of appearance. I believe that in the sense above, the FE/TI axis is more naturally wired to seek abstract knowledge, while TE/FI is more naturally wired to make concrete its visionary will.

ellauri080.html on line 494: Hence, the TE/FI attitude, represented by Nietzsche, assumes that people do things because they want to, they desire to, they have a passionate, sentimental drive to: desires and feelings are the metaphysical bottom-line, for which structure serves only as a vehicle. Meanwhile, the FE/TI attitude represented by Hume assumes that people do things because that is what makes sense to them: because that is the decision-making paradigm which they are working off of, and all feelings, motivations, and desires result from the way a person chooses to logically view the world, whether they realize it or not. Feelings and motivations are merely the skin of logically ascertainable principles upon which people operate.

ellauri080.html on line 496:     Ei kovin vakuuttavaa. Luonto se tikanpojan puuhun ajaa, halut tulee liskoaivoista, eikä niitä loputtomiin käy huijaaminen. Jossain vaiheessa pikkuveli tahtoo ulos housuista tai maha huutaa yhtä tai toista täytettä. 

ellauri080.html on line 498:     These two views of the world are, of course, mutually inimical — they inevitably chase each other’s tails. Nietzsche says to Hume: ‘he stole that bread because he wanted to feed his family,’ to which Hume replies, ‘yes, that is true: but why did he want to feed his family? Because he is adhering to a familial principle,’ to which Nietzsche replies, ‘I suppose you could put it that way, but why is he operating according to that principle? It’s because he wants to, because he loves his family,’ to which Hume replies, ‘yes, but why does he love his family? It’s because that is his logical worldview…’ And so on.

ellauri080.html on line 506: SE/NI asks ‘what is the bottom-line of the raw data?’ 


ellauri080.html on line 507: NE/SI asks ‘what is the Truth behind the perspectives?’

ellauri080.html on line 512:     These two attitudes can be summed up as ‘conjecturing’ and ‘examining’ respectively. The one axis seeks to discover, envision or predict the potential course (NI) plotted by their various raw experiences of things (SE); obviously the image I am summoning here is that of a scatterplot and line of best fit, though one could also summon the image of a researcher recording their observations and then forming overarching conclusions abstracted from that data.

ellauri080.html on line 522: Olsko Foucault ISFP Unassuming yet passionate aesthete? Ja Heidegger vaikka ENFJ Engaging and compelling communicator :D ei tää ihan skulaa nyt.

ellauri080.html on line 524: Overall, SE/NI is much more trusting of what we could call empirical or collected data, particularly data from direct experience, which is why, as CelebrityTypes was the first to point out, it tends to feel much more “intense and singular” of vision, because it is perfectly happy with direct observation and direct conjecture from the collected data. As CelebrityTypes says, “The person will stress one point of view (Ni), which is indeed frequently the viewpoint that generates the greatest yield here and now (Se). The singularity of observation involved will frequently lend a manifest and immediate quality to the SE/NI type’s observations, which in turn tends to make them convincing.” This is because SE/NI is naturally hooked into and derived from a direct and photographic view of the world.

ellauri080.html on line 526: A dominant NI type, for instance, is constantly conjecturing from whatever data they have: it’s what they do, and that’s why these types will often feel like they have a lot to say on topics regardless of their expertise, because they can still conjecture an intriguing point of view from what little data they have; of course, depending on their skill, luck, and their sample size, it is not uncommon for their ‘lines of best fit’, as it were, to be off by some degree. In fact, Ni types are often used to this and, at least in my experience, can sometimes conjecture about how accurate their own conjectures are likely to be. Se conjecture like this too, believe it or not, just not as consistently, but it is part of what can lend that peculiar air of surety or confidence to the ESTP’s speech, or the driven spontaneity of the ESFP’s decisions. These types feel that they see something before them in glorious clarity and sharpness. How long that vision will last varies.

ellauri080.html on line 528: Meanwhile, the NE/SI axis is not so trusting of direct experience, which is hardly a mystery, because their perception of reality is introverted, meaning they aren’t interested in direct and photographic reality, but in the ideal versions of experiences abstracted from reality (e.g. Socrates’ search for the overarching ‘idea’ of everyday things like dogs, beds, piety, etc., as opposed to individual instances of these things). This is why, as CelebrityTypes also points out, “The person will also be more careful and meticulous (SI) because there is an unconscious striving to contribute one’s observations to building a system which is valid not just in the here and now, but which is perceived to be true in general: To generate the type of knowledge that could conceivably end up in a future textbook on the subject.” The axis makes use of Ne’s multifaceted nature to accomplish this.

ellauri080.html on line 530: This helps illuminate a number of characteristics of SI and NE individually: dominant SI types focus their energy on the apprehension and upholding of the Truth as it is carefully and cautiously composited and systematically tested for weaknesses; hence, their stereotypically thorough, cautious, and reserved nature, and why they are not so sure in idea-based conversation as Ni types: because of just that — they aren’t sure. Meanwhile, dominant NE types, focusing their energy on the exploration and experimentation from various angles, have the same presence of doubt, which is why NE types so often eschew dogma and may be perceived as intellectually ‘flakey’ or ‘capricious’ because they never truly commit to anything: it’s all experimentation and exploration, forming a composite Truth, though their trouble is they never want to stop. The SI’s trouble, on the other hand, is that they don’t want to start.

ellauri080.html on line 532:     Concerning John Maynard Keynes, an INTJ, it was said: “[He spoke] on a great range of topics, on some of which he was thoroughly an expert, but on others [he had] derived his views from the few pages of a book at which he had happened to glance. The air of authority was the same in both cases.” Meanwhile, Bertrand Russell famously said that “The whole problem with the world is that fools and fanatics are always so certain of themselves, and wiser people so full of doubts.” Coincidentally, history records a number of ENTPs and INTJs very much disliking each other. 

ellauri080.html on line 535: Bertrand Russell named Keynes one of the most intelligent people he had ever known, commenting:

ellauri080.html on line 537:     Keynes's intellect was the sharpest and clearest that I have ever known. When I argued with him, I felt that I took my life in my hands, and I seldom emerged without feeling something of a fool.

ellauri080.html on line 542: This axis is also apparent in my own videos: you’ll notice there are quite a few of them, partly because I keep on redoing the same topics whenever I feel I’ve hit on a new perspective that I then can’t help but explain as though it were my new ‘doctrine’ because it suddenly seems so much more clear and beautiful and compelling than any previous perspectives, and I just want to get that pure idea out. Literally, after I do a video on a compelling subject, if I did it well, I’ll feel like I’ve emptied myself out, and I’ll very easily forget what it was that I just explained in that video. The idea dulls, I start finding some problems with it, and over time I mull it around with other material and then become bedazzled by the next rich synthesis.

ellauri080.html on line 554: Suicide in ASD is largely understudied. Although suicide is common in clinical samples, we have little knowledge of suicide in persons with ASD in the general population. Comorbidity, particularly with depression and other affective disorders or schizoid disorders and psychotic symptoms, is often reported, so it is difficult to determine if suicidality is associated with ASD or the comorbid disorder. Clinical samples suggest that suicide occurs more frequently in high functioning autism.

ellauri080.html on line 556: Clinicians must take note of the high prevalence and risk of depression among persons with ASD, which may be under-reported. We initially investigated whether temperament and character could be risk factors, but found no association. However, we did find that depression might be a high predictor for suicide ideation, which could remain under-reported in adults with autism, due to impaired communication and problems with expressing emotions and thoughts.

ellauri080.html on line 558: ASD is a life long disorder and comorbidity needing treatment or interventions can be present during various phases of life.

ellauri080.html on line 561: In all subjects from our research on PubMed, 21.3% of subjects with autism spectrum disorder reported suicidal ideation, have attempted suicide or died by suicide (115 out of 539 subjects) and 7.7% of subjects supported for suicidal thoughts or attempted suicide exhibited an autism spectrum disorder (62 out of 806 subjects), all ages combined. Suicidal ideation and morbid preoccupation are particularly common in adolescents and young adults.

ellauri080.html on line 563: Self harm is common in autism but is often assumed to be related to repetitive behaviors without suicidal intent, such as head banging to relieve stress.

ellauri080.html on line 566: Suicide attempts are accompanied by a willingness for death and can lead to suicide. They are more common in high-functioning autism and Asperger subjects. The methods used are often violent and potentially lethal or fatal. (What's the diff? Ah I get it: school killings and the like. Whether you chill yourself only or others besides.)

ellauri080.html on line 568: High harm avoidance may be a temperament trait specific to bipolar disorder patients. However, it may not be correlated with attempted suicide in such patients. These may have low persistence, high self directedness and low self-transcendence temperament and character traits that protect against attempted suicide. Harm avoidance, self directedness, and cooperativeness may be correlated with current suicidal ideation. Cooperative autist is just trying to avoid further harm to their near and dear.

ellauri080.html on line 570: Millions of dollars go to genetically altered zebrafish and rats that groom too much, but hardly any to finding out why so many autistic adults attempt suicide.

ellauri080.html on line 571: Zebrafish are better company than autistic people.

ellauri080.html on line 575: Gilligan's Island is an American sitcom. It aired for three seasons on the CBS network from September 26, 1964, to April 17, 1967. The series followed the comic adventures of seven castaways as they attempted to survive on an island on which they had been shipwrecked. Most episodes revolve around the dissimilar castaways' conflicts and their unsuccessful attempts, for whose failure Gilligan was frequently responsible, to escape their plight.

ellauri080.html on line 579: The show received solid ratings during its original run, then grew in popularity during decades of syndication, especially in the 1970s and 1980s when many markets ran the show in the late afternoon. Today, the title character of Gilligan is widely recognized as an American cultural icon. Characters:

ellauri080.html on line 596: 	  Charles Maxwell (uncredited) as the voice of the recurring radio announcer

ellauri080.html on line 599: The two-man crew of the charter boat SS Minnow and five passengers on a "three-hour tour" from Honolulu run into a typhoon and are shipwrecked on an uncharted island somewhere in the Pacific Ocean. Their efforts to be rescued are typically thwarted by the inadvertent conduct of the hapless first mate, Gilligan. In 1997, show creator Sherwood Schwartz explained that the underlying concept is still "the most important idea in the world today". That is, people with extremely different characters and backgrounds being in a situation where they need to learn how to get along and cooperate with each other as a matter of survival.     

ellauri080.html on line 601:     Hämmentävää että maailman tärkein idea on jäänyt huomiotta USA:n ulkopuolella. Shit happens. No muut maat ei olekaan olleet tollasia mamujen sulatuskattiloita ennenkö nyt. Pitäsköhän Gilligan's islandia alkaa näyttää täälläkin? Toisaalta arveluttaa että kaikki hahmot on WASPeja. Eze mitä tässä riittää sulattaa on erot koulutuxessa, julkkixuudessa ja lomssan paxuudessa. 

ellauri080.html on line 603: 	The last episode of the show, "Gilligan the Goddess", aired on April 17, 1967, and ended just like the rest, with the castaways still stranded on the island. It was not known at the time that it would be the series finale, as a fourth season was expected but then cancelled.

ellauri080.html on line 609: 	Life on the island. A running gag is the castaways' ability to fashion a vast array of useful objects from bamboo, gourds, vines and other local materials. Some are simple everyday things, such as eating and cooking utensils, while others (such as a remarkably efficient lie detector apparatus) are stretches of the imagination. Russell Johnson noted in his autobiography that the production crew enjoyed the challenge of building these props. These bamboo items include framed huts with thatched grass sides and roofs, along with bamboo closets strong enough to withstand hurricane-force winds and rain, the communal dining table and chairs, pipes for Gilligan's hot water, a stethoscope, and a pedal-powered car.

ellauri080.html on line 611: 	Visitors to the uncharted island. Another challenge to a viewer's suspension of disbelief is the remarkable frequency with which the remote island is visited by an assortment of people who repeatedly fail to assist the castaways in leaving the island.

ellauri080.html on line 613: 	Dream sequences in which one of the castaways dreams they are some character related to that week's story line. All of the castaways appeared as other characters within the dream. In later interviews and memoirs, nearly all of the actors stated that the dream episodes were among their personal favorites.

ellauri080.html on line 617:     The appearance or arrival of strange objects to the island, such as a World War II naval mine, an old silent motion picture camera and costumes, a crate of radioactive vegetable seeds, plastic explosives, a robot, a live lion, a jet pack, or a "Mars Rover" that the scientists back in the United States think is sending them pictures of Mars.

ellauri080.html on line 622:     Kellariloukkolaisten hajua

ellauri080.html on line 626:       2000-luvulla on 1900-luvun pienen notkahduxen jälkeen palattu 2 kerroxen väen järjestelmään. Notkahdus johtui vaan siitä, että teollisuustalous vaati paljon urbaanisti koulutettuja työläisiä, jotka vielä ymmärsivät järjestäytyä. Kaikki tää on nyt mennyttä. Työläisiä ei enää tarvita, kun tehtaat toimii roboteilla, keskikoulutettuja ei tarvita koska tekoäly hoitaa paperi- ja kynäntyöntöhommat. Ize asiassa rikkaat ei tarvi köyhiä enää paljon mihinkään, mitä nyt partureixi tarjoilijoixi sisäköixi vessanpesijöixi ja polkupyöräläheteixi. Ja ne hölmöt ei järjestäydy, tai ei saa. Ne on yrittäjiä. Turha yrittääkään muuta.

ellauri080.html on line 628:       Rikkaat hihittävät hienoissa taloissaan valvontakameroiden takana ja järjestävät puutarhajuhlia. Köyhät vilistävät kuin torakat keittiöstä kun valot sytytetään, ja haisevat pahalta. Asuvat tulvaveden ja paskan täyttämissä kellareissa, eivät ylitä näkymätöntä rajaa. Ikävintä on, että tää ei edes ole liioittelua. Korealainen Parasiitit ja japanilainen Shoplifters ei ole liioittelua. Eikä taiwanilainen A Son. Tämmöstä tää nyt taas on. Marxilla ja Engelsillä olis töitä.

ellauri080.html on line 633:       Eskaton-pelin aikana Wallulla on 1 hyvä huomio (koska mä olin kexinyt sen jo 70-luvulla): peliteoria on sikäli perseestä että pelin pelaajat on muka pelin ulkopuolella kuin jotkut jumalat, niihin ei voi osua. Näinhän ei oikeasti ole, vaan pelllauta sisältää myös pelaajat jotka muuttuvat kun peli etenee. Kukaan ei oikeasti päätä yhtään mistään, shit just happens. Loordi pelinjohtajana pyörittää punaiseen pipoon kiinnitettyä propellia, joka tarkoittaa että maailmanloppu ei ole tulossa, vaan jo päällä.

ellauri080.html on line 636: 9 Minä, Johannes, teidän veljenne, joka teidän kanssanne olen osallinen ahdishtuksheen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa, jonka nimi on Patmos.

ellauri080.html on line 649: Aika lyhytnäköistä. Nyt niitä seurakuntia on miljoonia. No se ei olisi niin selkeää eikä yhtä helppo selittää.) 7 tähteä Otavassa, 7 poikaa Jukolassa, 7 päivää viikossa, 28 päivää mensixessä (52 x 7 = 28 * 13 = 364). Ei mene ihan kaukoputkeen nää laskelmat. Se harmitti jo muinaisia sumereja. 

ellauri080.html on line 661:     Maan asukkaiden kannalta tärkein on trooppinen vuosi, koska sen mukaan määräytyvät vuodenajat. Niinpä kalenterin halutaan yleensä seuraavan mahdollisimman tarkkaan trooppista vuotta.

ellauri080.html on line 668:       Gately leikkelee lehdistä kuvia ja liimaa niitä seinälle. Mä teen samaa mutta laitan ne magneeteilla jääkaapin kylkeen. Kylkeen enkä oveen, koska retrokaapin ovi osoittautui muovisexi. Mä meen aina halpaan tolla lailla, meidän retrovespan etukilpikin on muovia. Hemmetti. Pitäis aina koputella niitä ennen ostoa. Retrokamat on hyvin epäilyttäviä. 

ellauri080.html on line 670:     Texasilaisasuisella AA-todistajalla oli, Gately näki kun istui lähellä, isossa etuhampaassa räätälin kuluma. Mikä se nyt on? Onko se niikö Vääxyssä oleva Suutarin kuluma? Josta tuli äkäinen suutari huutamaan kun meinattiin parkkeerata sen verstaan eteen, matkalla syömään vastapäiseen kanavaravintolaan. SUUTARIN KULUMA. Vääksyn savolainen suutari Putte Kainulainen korjaa kengän.

ellauri080.html on line 678: A tailor's notch is a little groove in their front teeth, worn down over time by the seemingly harmless act of biting down on a sewing needle.

ellauri080.html on line 687:   Mun hypoteesi, jonka aineisto on kyllä aika suppea, on että autismi suojaa riippuvuuxilta. Mä luulen et toi uskontohöpötys toimii riippuvuuxiin sen takia, että ne lamaa samaa osaa matelijanaivoja. Se on se osa jossa eläimistä tulee yhteiskuntahyönteisiä. Six on samantekevää uskooko AA:n korkeampaan voimaan vaiko ei, se toimii koska pyllistely yhdistyy matelijanaivoihin ilman aivokuoren puuttumista asiaan. Niinkuin aineetkin. Se on sellasta feromoniviestintää. Ei tosiaankaan ole sattuma että vanhat AA-äijät ovat krokotiilejä. 

ellauri080.html on line 691:   “Drinking to intoxication is a social activity that is more likely to occur in a group,” said first author Duneesha De Alwis, PhD, a postdoctoral fellow in the Department of Psychiatry. “People with autistic traits can be socially withdrawn, so drinking with peers is less likely. But if they do start drinking, even alone, they tend to repeat that behavior, which puts them at increased risk for alcohol dependence.”

ellauri080.html on line 693:   “There seems to be a strong genetic overlap between ADHD and autism,” De Alwis said. “And it’s very common for people with ADHD to have autistic traits. These individuals may not have an autism spectrum disorder, but they typically score high on measurements of autistic traits.”

ellauri080.html on line 694:   The study revealed that people with more ADHD symptoms or autistic traits were more likely to abuse alcohol. Furthermore, they were also more likely to smoke cigarettes and use marijuana.

ellauri080.html on line 696: “It could be that people with just a few autistic traits have an increased risk of substance-abuse problems, while those with more traits are somehow protected,” Agrawal concluded. “For this study, we clumped all of these symptoms together. In future research, we want to look at how individual traits-like repetitive behaviors or being withdrawn socially-may influence risk. It could be that some traits related to autism are protective, while others elevate the risk for alcohol and substance-abuse problems.”

ellauri080.html on line 707:     hatma-Gandhi.jpg" height="200px" />

ellauri080.html on line 713: Rogers had a difficult childhood. He was shy, introverted, and overweight, and was frequently homebound after suffering bouts of asthma. He was bullied and taunted as a child for his weight, and called "Fat Freddy".

ellauri080.html on line 714: Rogers taught young children about civility, tolerance, sharing, and self-worth "in a reassuring tone and leisurely cadence".

ellauri080.html on line 716: Rogers died of stomach cancer on February 27, 2003 at age 74. Rogers was red-green color-blind. He became a pescatarian in 1970, after the death of his father, and a vegetarian in the early 1980s, saying he "couldn't eat anything that had a mother". Rogers was a registered Republican, and a confirmed presbyterian. Despite his strong faith, Rogers struggled with anger, conflict, and self-doubt, especially at the end of his life. Despite Rogers' family's wealth, he cared little about making money, and lived frugally, especially as he and his wife grew older.

ellauri080.html on line 726:     Mahatma Gandhi was born 2 October 1869, Porbandar, India.

ellauri080.html on line 727:     In 1930, he was the Time Magazine, Person of the year. His birth name was Mohandas Karamchand Gandhi. “Mahatma” was an epithet meaning ‘great-souled one’ that was added to his name. He was first called ‘Mahatma’ by Rabindranath Tagore in 1915. Gandhi married aged 13 to Masturbai aged 14. Child marriage was common at the time, but Gandhi later came to oppose child marriage. Anyway to Masturbai. They had five children, one dying in infancy.

ellauri080.html on line 729:     At school, his academic results were described as mediocre. One report concluded that Gandhi was “good at English, fair in Arithmetic and weak in Geography; conduct very good, bad handwriting.”     His first English teacher was an Irishman, and so Gandhi spoke English with an Irish accent.

ellauri080.html on line 732:     In London, he became a committee member of the London Vegetarian Society, which counted luminaries such as George Bernard Shaw. At the time, vegetarianism was quite rare. Virtually nobody except Mr. Rogers believed in it.

ellauri080.html on line 733:     In India,  a Muslim friend encouraged Gandhi to eat goat’s meat. As Gandhi was physically weak, he agreed to it. But, that night he had a dream that the goat was crying inside his stomach. He said “I can’t eat meat anymore. I heard the goat's mother bleat from inside me.” He never ate meat again.

ellauri080.html on line 734:     Gandhi later made a vow to not take milk products, but ill-health again forced him to change his mind and he took goats-milk.

ellauri080.html on line 735:     In his adult life, Gandhi never drank alcohol and claimed that alcohol was ‘one of the most greatly-felt evils of the British Rule.’ Ill-health may have forced him to take a cup or two now and then.  

ellauri080.html on line 741:     In 1897, he was stripped and nearly lynched by a white mob in Natal, but when the governor sought to press charges, Gandhi refused – saying he didn’t want to use a court of law for personal issues.

ellauri080.html on line 743:     At the Battle of Spion Kop, Gandhi served as a stretcher bearer, Winston Churchill served as a courier and the future S.African leader Louis Botha led the Boer army.

ellauri080.html on line 744:     For his service in the Boer War, Gandhi was awarded the Queen’s South Africa Medal. What the fuck was he doing fighting a colonial war for the British? On the other hand, Boers were no better than Brits in that respect. They took turns on sitting on the natives, with the Indian middle class sitting in the middle. 

ellauri080.html on line 745:     In 1906, Gandhi led the Indian population in South Africa in a series of non-violent protests against new laws forcing Indians to register. It was the birth of satyagraha (“devotion to truth”).

ellauri080.html on line 747:     When Gandhi left South Africa in 1914, the South African leader Jan Smuts wrote to a friend “The shrimp has left our shores,… I hope forever.”

ellauri080.html on line 751:             1919 was a turning point for Gandhi; the government passed a new law which said those accused of sedition could be imprisoned without trial, also the Amritsar Massacre where 400 protesting Indians were killed. It was in 1919 that Gandhi turned against acquiescence to the British Empire and he began to lead non-violent protests.

ellauri080.html on line 755:     “With this I’m shaking the foundations of the British Empire.” – Gandhi – after holding up a cup of pee.

ellauri080.html on line 757:             Gandhi campaigned vigorously for the rights of the untouchable caste or Dalit caste. He once remarked that if he was to be reborn, he would likely be reborn amongst the untouchable cast.

ellauri080.html on line 758:     “I do not want to be a pariah, but if I have to be reborn I should be reborn an untouchable so that I must share their sorrows, sufferings, and the affronts levelled against them in order that I may endeavour to free myself and them from their miserable condition.” – Gandhi

ellauri080.html on line 761:                     “There is more to life than increasing its speed.”            After returning from Africa to India. Gandhi opened an ashram, which was supported by rich businessmen. However, when Gandhi allowed an untouchable into his ashram, the businessmen, who were orthodox Hindus, stopped giving money – causing the ashram financial difficulties. However, one businessman started giving money to Gandhi on the condition of anonymity.

ellauri080.html on line 763:             In 1931, Gandhi was given an audience with King George V. An apocryphal account says Mahatma Gandhi was asked “what he thought of Western civilization?” he replied that “he thought it might be a good idea."

ellauri080.html on line 766:             In April 1942, an early Indian independence leader Sri Aurobindo urged Mahatma Gandhi to accept the proposals of Sir Stafford Cripps which gave India dominion status as a way to secure a united independent India. Gandhi refused the Cripps proposals.

ellauri080.html on line 768:     “We shall either free India or die in the attempt; we shall not live to see the perpetuation of slavery.” – Gandhi, 1942.

ellauri080.html on line 776:                     It was said Gandhi unlike George Washington could not tell a lie.                     In 1906, aged 38 Gandhi took a vow of brahmacharya (celibacy) and struggled throughout his life to be celibate in both actions and thought.

ellauri080.html on line 777: But Gandhi was also a puritan and a misogynist who helped ensure that India remains one of the most sexually repressed nations on earth – and, by and large, a dreadful place to be born female. 

ellauri080.html on line 779: Gandhi despised his own sexual desires, and despised sex in any context except for procreation. He preached that the failure to control carnal urges led to complaints including constipation. He believed that sex was bad for the health of an individual, and that sexual freedom would lead Indians to failure as a people. He sought to consign his nation to what Martin Luther called "the hell of celibacy". He took his own celibacy vow unilaterally, without consulting his wife.

ellauri080.html on line 781: His sexual hang-ups caused him to carry monstrously sexist views. His view of the female body was warped. As accounted by Rita Banerji, in her book Sex and Power, "he believed menstruation was a manifestation of the distortion of a woman's soul by her sexuality".

ellauri080.html on line 783: During Gandhi's time as a dissident in South Africa, he discovered a male youth had been harassing two of his female followers. Gandhi responded by personally cutting the girls' hair off, to ensure the "sinner's eye" was "sterilised". Gandhi boasted of the incident in his writings, pushing the message to all Indians that women should carry responsibility for sexual attacks upon them. Such a legacy still lingers. In the summer of 2009, colleges in north India reacted to a spate of sexual harassment cases by banning women from wearing jeans, as western-style dress was too "provocative" for the males on campus.

ellauri080.html on line 785: Gandhi believed Indian women who were raped lost their value as human beings. He argued that fathers could be justified in killing daughters who had been sexually assaulted for the sake of family and community honour. He moderated his views towards the end of his life. But the damage was done, and the legacy lingers in every present-day Indian press report of a rape victim who commits suicide out of "shame". Gandhi also waged a war against contraceptives, labelling Indian women who used them as whores.

ellauri080.html on line 787: Like all men who wage a doomed war with their own sexual desires, Gandhi's behaviour around females would eventually become very, very odd. He took to sleeping with naked young women, including his own great-niece, in order to "test" his commitment to celibacy. The habit caused shock and outrage among his supporters. God knows how his wife felt.

ellauri080.html on line 789: Gandhi cemented, for another generation, the attitude that women were simply creatures that could bring either pride or shame to the men who owned them. Again, the legacy lingers. India today, according to the World Economic Forum, finds itself towards the very bottom of the gender equality index. Indian social campaigners battle heroically against such patriarchy. They battle dowry deaths. They battle the honour killings of teenage lovers. They battle Aids. They battle female foeticide and the abandonment of new-born girls.

ellauri080.html on line 791: In the words of the Indian writer Khushwant Singh, "nine-tenths of the violence and unhappiness in this country derives from sexual repression". Gandhi isn't singularly to blame for India's deeply problematic attitudes to sex and female sexuality. But he fought, and succeeded, to ensure the country would never experience sexual freedom while his legend persevered. Gandhi's genius was to realise the great power of non-violent political revolution. But the violence of his thoughts towards women has contributed to countless honour killings and immeasurable suffering.

ellauri080.html on line 793:     Gandhi placed great value on self-sufficiency. As a lawyer he learnt to wash his own clothes, and later he also learnt to cut his own hair. Even though he was initially ridiculed for his messy hairstyle. Okay he said and shaved his head. Made him look the jailbird he was. 

ellauri080.html on line 796:             “We shall feel happy and free like a bird even behind the prison walls. We shall never weary of jail-going. When the whole of India has learned this lesson, India shall be free. For, if the alien power turns the whole of India into a vast prison, it will not be able to imprison her soul.” – Gandhi

ellauri080.html on line 798:                     Gandhi was brought up a Hindu, in the Vaishnava tradition. This is a sect that worships the Hindu god Vishnu.

ellauri080.html on line 801:                     During his life, Gandhi studied all the major religions – the Bible, The Qu’ran, The Buddhist scriptures and of course the major Indian classics, such as the Bhagavad Gita. In London he also studied Theosophy.

ellauri080.html on line 803:             “After long study and experience I have come to the conclusion that (1) all religions are true; (2) all religions have some error in them; (3) all religions are almost as dear to me as my own Hinduism.” He could not tell a lie, but did not shirk from contradiction. 

ellauri080.html on line 806:             Two terms in the Bhagavad Gita resonated with Gandhi samabhava (“equability”) – meeting fate with a sense of detachment. And aparigraha (“nonpossession”) willingness to give up all material objects.

ellauri080.html on line 807:             Gandhi was close to a Jain friend Rajchandbhai Mehta.

ellauri080.html on line 808:             Gandhi asked him on a principle of non-violence “If a snake is about to bite me, should I allow myself to be bitten or should I kill it?” His mentor Rajchandbhai wrote back, “If the person lacks the development of a noble character, one may advise him to kill the snake, but we should wish that neither you nor I will even dream of being such a person.”

ellauri080.html on line 811: George Orwell, in his 1949 essay Reflections on Gandhi, said that "saints should always be judged guilty until they are proved innocent". Remember, there's no such thing as a saint. But there are heaps of shrimps. Used to be, anyway.

ellauri080.html on line 814: Joo sielläpäin [E-Afrikka] on rotukysymyxiim suhtauduttu aika mustavalkoisesti. Se kiukustutti seepianvärisen intialaiskauppiaan Mahatma Gandhin. Joka ei tuntenut izeään värillisexi vaan britixi. Heitettiin ulos junasta kun se ei suostunut siirtymään värillisten osastoon. Junassa ei sattunut olemaan brittiosastoa.

ellauri080.html on line 815: Ei olis kannattanut heittää sitä pihalle. Gandhi oli taistellut brittipuolella buurisodassa. Nyt seurauxena oli Intian izenäistyminen. Sixe varmaan jäi rauhannobelia vaille.

ellauri080.html on line 817: Eu-nukki: Mä en halua tietää Gandhista mitään.

ellauri080.html on line 820: Gandhin vaimo oli liikalihava. Se vittuili gandhille sen askeesista, söi mättöruokaa ja laiha mahatma mätki sitä. Molemmat kiljuivat kuin kiljuhanhet.

ellauri080.html on line 821: 
Eu-nukki: Mä en halua tietää.

ellauri080.html on line 830:   Auttakaa entistä gladiaattoria joka on ihan poikki, sanoi Asterixissa jalaton tyyppi joka istui pikkuisessa pyörin varustetussa laatikossa. Sellainen on toi Wallun Marathe. Yxijalkainen merirosvo joka pitää transun Hugh "Helen" Steeplyn kanssa maratonimoraalifilosofista istuntoa navajoluutnantti Leghornin ja Jim Cheen maisemissa kirjan mainostauoilla. (Arizonan Tempessä asui Wallun vanhemmat eläkepäivinä.) Kulinnsseina joku Sierra Madre josta tulee mieleen kenraali Xavier ja San Morealin tykit. Tyypit voi hyvin askarrella leegoista, yhtä palikoita. Ihankuin 4-kanavalla, mainoxia tulee koko ajan enemmän leffan loppupuolella. 

ellauri080.html on line 834:   Kukahan se oli? Jenkkimoraalin taustaoletus on kapitalismin kasvuräjähdys, win-win näät perustuu sellaiseen. Nollasummapeliin se ei sovi. Jos asia ei ratkea tarjouskilpailulla, se on politiikkaa sanoo paskiaiset. Vitun tarjouskilpailut. Jopa Milton Friedmanin ja sen Chicagon roistokoplan oma peliteoria todistaa että sellaisissa voittaa rikas köyhät 6-0, koska sillä on varaa hävitä tarjouskilpailussa enemmän. Nälkäinen karvakäsi Eesau häviää koko taivaosansa ja luihu Jakob hähättelee koko matkan pankkiin. 

ellauri080.html on line 836: Mut no tarkkaan ottaen, sanoo paxu tekotissinen karvajalkainen ja peruukkipäinen transu Steeply, ei jenkkimoraali ookkaan ihan vaan me first, siinä on myös tämmönen us first elementti. Riippumatta mitä tahdot izexesi, sun on tahdottava enstex tän vapaan maan etua, jossa tätä oman edun tavoittelua voi sit harjoittaa saamatta ize turpiinsa.

ellauri080.html on line 838: Wallun hernekeittoesimerkki on Raamatusta. Siellä Eesau myy esikoisosansa hernekeitosta. Rahantuntevampi Jaakob pääsee joholle. Äiskä auttaa sitä kusetuxessa.

ellauri080.html on line 841: Eli kysymys on sitten miten realistinen on toi talousliberaali näkemys vapaasta valinnasta jos pikku apinat ei olekaan vapaita edes valizemaan vetääkö ne mömmöä vai ei. Ei se oo. Se on suuren luokan vedätys. Kuten Ari sanoi se on vapaa joka voi tehdä sen mitä se haluaa. Ihan sama päättikö se sen ize vaiko ei. Ei siis "mitä ikinä". Siinä Dostojevski ja muut uusliberaalit ääliöt astuu yxinkertaisesti paskaan.

ellauri080.html on line 846: Vipaśyana (ei siis vaipassana) on vanhimpia buddhalaisuudessa tunnettuja meditaatiotekniikoita. Paalinkielinen sana "vipassana" tarkoittaa asioiden selkeää havaitsemista (eng. "insight meditation"). Tämä niin sanottu oivallusmeditaatio on buddhalaisuuden Theravada-koulukunnassa käytetty meditaatiotekniikka. Vipassana-meditaatiossa keskitytään tarkkailemaan hengitystä ja fyysisiä tuntemuksia sekä mielen ilmiöitä. Vipassana on itsekehityksen väline, joka ei ole sidottu mihinkään uskonnolliseen oppiin. Suomessa vipassana-meditaatiota voi harjoittaa muun muassa Nirodha ry:n järjestämillä kursseilla ja retriiteillä.

ellauri080.html on line 850: Vipassanā (Pāli) or vipaśyanā (Sanskrit) literally "hyper, super (vi), seeing (passanā)", is a Buddhist term that is often translated as "insight". The Pali Canon describes it as one of two qualities of mind which is developed (bhāvanā) in Buddhist meditation, the other being samatha (mind calming). It is often defined as a form of meditation that seeks "insight into the true nature of reality", defined as anicca "impermanence", dukkha "suffering, unsatisfactoriness", anattā "non-self", the three marks of existence in the Theravada tradition, and as śūnyatā "emptiness" and Buddha-nature in the Mahayana traditions.

ellauri080.html on line 852: Vaikuttaa aika turhanpäiväiseltä puuhalta, pohtia miten kaikki on päin persettä. Tietenkin se on. Mutta mikäs siinä jos ei ole parempaakaan tekemistä, ei oo nälkä hätä eikä paneta. Kai tää menee lähinnä EAT! in piikkiin. 

ellauri080.html on line 854: Mut toi oman kuoleman tollanen mietiskely on aika morbidia. Se on kuin kokeilisi kielellä hammasta josta on paikka irronnut. Eise asia siitä mixkään muutu eikä parane. Vaikka kuinka mietit niin lopulta ne kohtalottarien saxet silti naxahtaa, nixnax, sanoo Parzen kerizimet, eikä maailma sitten enää tunnu miltään. Mut mixen pitäskään. Kuten peukut sen osuvasti laulavat peukaloiden hautajaisissa: eitee mitään, eitee mitään, länteen itään riittää peukaloita. Lisää pukkaa koko ajan miljoonien peukaloiden vaipanvälistä. 

ellauri080.html on line 859:   Tähän vois vielä tehdä sellasen kuvaajan ja taulukon, missä olis tyypillisen tiimin jäsenten luonneviisikulmiot ja esimerkkejä tiimeistä ja niiden jäsenistä siinä kulmiossa. Esim Jeesuxen tiimi: Pietari olis se skrode kaveri, Johannes fixu söpönnäköinen, Luukas pakkomielteinen pilkunnussija, Markus rehvasteleva salonkileijona, Matteus läski flegmaatikko, joku Jaakob olis vanha veteraani, Tuomas vastarannankiiski, jne. jne.

ellauri080.html on line 861: 
Psychology Analysis on Disney Character

ellauri080.html on line 871: Fiktiivinen luonne jonka valizin diagnosoitavaxi on Shrekin aasi. Aasi on hyperaktiivinen, puhelias, hauska ja herkkä aasi jolla on töröhampaat. Se tykkää laulaa, pölistä älyttömästi ja tavallisesti puhuu kuin neekeri. Hän on myös aika ärsyttävä ympärillä oleville. Aasi pitää makeasta. Se nauttii jälkiruuasta, kakusta ja muista sellaisista leivonnaisista. Aasin omituisuuxia on akrofobia, eli korkeanpaikan kammo. Se on myös värisokea ja kärsii hypokondriasta; se on luulosairas. Aasi on kärsimätön ja sillä on lyhyt keskittymiskyky.

ellauri080.html on line 875: Aasin hyperaktiivisuus tulee siitä että se oli aina häkissä ja sitä hoiti vanha nainen joka kohteli sitä hyvin huonosti. Kun se pääsi vapauteen se näytti oikean karvansa ja käytti väärin kykyänsä puhua mitä sylki suuhun tuo. Koko leffan ajan Shrek ärtyi tosi paljon sille kun se ei vaan voinut pitää turpaa kiinni eikä pysyä hetkeäkään paikallaan. Ei edes 5 sek.

ellauri080.html on line 877:   Aasi osoittaa merkkejä riemusta ja euforiasta myös. Sama mitä sille tekee tai miten pahasti, aasi kazoo aina asioiden valoisampaa puolta ja on olevinaan ihan kuin ei mitään. Joko niin tai sitten se on vaan huonomuistinen eläin. Euforian tunne lisää sen hyperaktiivisuutta. Koska se on aina onnellinen ja hyperaktiivinen, on vaikea saada sen...

ellauri080.html on line 881:   Tää kuulostaa kyllä enemmänkin vaan maaniselta aasilta. (Ellei maxumuurin takana käy ilmi että sen elämässä on myös suoranaisia ihaa-vaiheita.)

ellauri080.html on line 889: Mehr gefundenes Fressen Walt Disney-johtamiskoulutussivustolta. Erikoisesti kiinnostaa, että tämän kirjoittaja ei ole edes vaivautunut tutustumaan kunnolla Big5-piirteisiin. Se heittää toivottuja työmiehen piirteitä sinne tänne ihan lonkalta. 

ellauri080.html on line 901: Ariel on merenneito jota lumoaa oppiminen apinoiden maailmasta ja kaikesta mitä sillä on tarjota. Vedenalaisen kuningaskuntansa prinsessana Ariel on rajattoman mahtava. Vaikka sillä on laaja kokoelma artifakteja ryöstämistään hylyistä, Ariel on tuskin tyytyväinen siihen mitä sillä jo on. Kutenkin sen uteliaisuus ja seikkailunhalu joskus saattaa Arielin pulaan. Arielilla on korkea avoimuuden taso kokemuxelle, johtuen pakkomielteestä tavaroihin jotka ovat uusia ja sille tuntemattomia, ja sen valtava mielikuvitus ja kaipuu tutkimusmatkailla.

ellauri080.html on line 905: Marlin on pellekala läpimeren seikkailulla pelastaaxeen poikansa, Nemon, joka on siepattu. Läpi filmiin, Marlin osoittaa selvästi alhaisen avoimuuden piirteitä kokemuxelle. Hänen on vaikeaa astua ulos mukavuusalueeltansa ja hän löytää lohtua tutusta ja totutusta. Tässä lyhyessä pätkässä (puuttuu) Marlin näyttää miten vahvsti hän haluaa pysyää rutiinissa. Hän toistuvasti kysyy pojaltaan Nemolta eikö se haluaisi odottaa vuoden ennen kouluun menoa ja olla kotona sen kaa. Myös, matkalla kouluun, Marlin koko ajan osoittaa kiinnostuxen puutetta maailmaan joka ulottuu sen tutun ympäristön ulkopuolelle ja pelkoa tuntemattomaan.

ellauri080.html on line 919: Dory on kala punaisessa tangassa joka auttaa Marlinia exyneen pojan Nemon ezinnässä. Se kärsii lyhytmuistin menetyxestä ja on täysin kykenemätön keskittymään käsillä olevaan tehtävään. Vaikka hiän (naaras) on täysin hyvää tarkoittava ja lojaali, se on epäluotettava koska se on helposti exytettävissä ja hyvin unohtavainen. Vaikka se yrittää parhaansa auttaaxeen Marlinia löytämään poikansa, sillä on suuruuden hetkiä yhtä hyvin kuin kämmejä joissa se tahtomattaan estää Marlinin edistymistä, kerran jopa aiheuttaa sen että Marlin vetää sitä lättyyn ja yrittää estää sitä liittymästä retkeensä.

ellauri080.html on line 925: Tosi-maailman asiaankuuluvuus ja vaikutuxet: Ulospäinkääntyneillä on lisääntynyttä oppimista, ovat luovempia, joustavampia ja izetoimivampia, niillä on korkeampi harjoitusvaste, osoittavat edistynyttä johtajuutta, ja ovat joustavampia muutoxissa.

ellauri080.html on line 929: Lampun henki on innostunut hahmo joka on oikea jännityxen ja riemun pyörretuuli. Hän nousee lampustaan ja heti ystävystyy Alladdinin ja Abun kaa. Hän kertoo vizejä, villeja tarinoita, matkii julkkixia ja esittää koko ajan hullua. On äärimmäisen vaikeaa olla pitämättä hänestä ja nähtävästi jokainen filmissä jonka hän tapaa haluaa olla hänen jättimäisen tarmoapursuvan henkilöllisyytensä kanssa.

ellauri080.html on line 933: Ujo on 1/7 Lumikin knääpiöstä. Hänet on pantu erilleen muista 6 knääpiöstä hänen äärimmäisen ujoutensa ja pelokkuutensa johdosta. Hänen on usein vaikeaa saada ääntä kuuluviin ja hän on hyvin varautunut kun hän on Lumikin hameissa muiden kääpiöiden kanssa. Hän valizee olla jakamatta mielipiteitään ja oivalluxiaan siinä pelossa että hän järkyttää ryhmää tai nolaa izensä. Vaikka se on huolehtiva ja ystävällinen, sen ujous näyttää Lumikista aluxi epäterveeltä. Kuitenkin, niiden suhde kehittyy ja muuttuu läheisemmäxi päivä päivältä. Muut knääpiöt alkavat olla mustasukkaisia.

ellauri080.html on line 943: Baloo on rakastettava karhu joka yrittää adoptoida kädellisen pojan Intian viidakossa. Baloo ottaa Konnan sisään kuin oman poikansa ja opettaa sen elämään helppoa elämää viidakossa. Kun tiikeri Shere Khan yrittää tappaa Konnan, Baloo ja hänen ystävänsä työskentelevät yhdessä kehittääxeen pläänin Konnan palauttamisexi mies-kylään. Baloo on vastahakoinen, mutta hän lopulta kuuntelee ystäviään ja on samaa mieltä että paras optio Konnalle on palata mies-kylään.

ellauri080.html on line 953: Tosi-maailman asiaankuuluvuus ja vaikutuxet: Apinoilla joilla on korkea tunteellisen vakauden taso on paremmat apinasuhdetaidot ja isompi yhteisöllinen hallizevuus, ovat tunteellisesti ilmaisukykyisempiä, ilmentävät isompaa työsuoritusta ja edistynyttä johtajuutta, ja niillä on isompi työ- ja elämääntyytyväisyys.

ellauri080.html on line 957: Timon and Pumba edustavat tiivistelmää tyynestä, rentoutuneesta ja izeensäluottavasta elämäntyylistä. 2 yhteisöhylkiötä savannilla, Timon nelisormimangusti ja Pumba pahkasika alkavat partnereixi ja kävelevät elämän läpi niin stressittömästi kuin mahdollista. Kun he saavat uuden ystävän Simbasta, ne opettavat sille kaiken tietämänsä miten välttää stressiä, angstia ja epävarmuutta, kuten nähdään tästä klipistä (puuttuu). Niiden korkea tunteellisen vakauden taso ja kyky kestää stressiä tekee niistä ihanteellisia kumppaneita Simballe sen noustessa valtaan Ylpeyskiven ylize.

ellauri080.html on line 961: Cogsworth on korkea-arvoisin jäsen Pedon linnahenkilökunnasta. Hän on aina veizen terällä mestarinsa Pedon päivittäisen aikataulun suunnittelusta ja valmistelusta. Hän on huolissaan pienimmistä virheistä ja odottaa täydellisyyttä izeltään ja jokaiselta ympärillään. Cogsworth on neuroottinen luonne joka huonosta handlaa stressin työpaikallaan. (vrt. Tunnontarkkuus/Korkea.)

ellauri080.html on line 966: Kun käyt läpi aikaisempia postauxiamme luonteesta ja arvoista, eritoten Isoista 5 luonteenpiirteestä jotka luonnehtivat 10 Disney hahmoa yllä, on selvää että on suhde luonneulottuvuuxien ja työsuorituxen välillä. Vaikea asia tässä ymärryxessä on vetäjien löytää keino käynnistää tunneälynsä niin että tiimi voi menestyä ja toimia korkealla tasolla, vaikka sen jäsenillä on hyvin erilaisia luonteita. Menestynyt tiiminvetäjä pystyy sisällyttämään tietonsa jokaisen jäsenen ulottuvuuxista analysoidaxeen mixi ja miten eräät eettiset päätöxet on tehtävä. (Eli kuka potkastaan pihalle ja ketä palkitaan.)

ellauri080.html on line 972:   Toinen tapa miten voi eetisesti kehystää tilanteen on käyttää oppisanaa legalismi jokaiseen päätöxeen. Legalismin kriteerit ovat yhteensopivia perusvapauxien ja oikeuxien kanssa jotka on kuvattu lakiasiakirjoissa kuten Oikeuslipuke. Tämä standardi suojelee apinoita kuten pilliinviheltäjiä loukkaantumiselta kun ne paljastavat turmeltuneen firman epäeettiset käytännöt. Kuitenkin, kuten utilitarismilla, leglismilla on lankeemuxensa. Kuten havainnollistaa tehtävä "“George Williams Solmiomaassa”, laillinen päätös olla vastaanottamatta lahjusta ei ole aina tuotteliain tai tehokkain yhtiölle. Kolmas periaate jolla kehystämme päätöxemme eettisyyden on sisällyttää oikeudenmukaisuus joka tilanteeseen, varmistaen että sääntöjä noudatetaan tavalla joka on sekä reilu että puolueeton. Esimerkixi, ammattiliittotyöläinen tyypillisesti vetoaa tähän kriteeriin ratkaisevana syötteenä eettiseen päätöxeen joka oikeuttaa saman palkan maxamisen työläisille jostain työstä riippumatta taito ja suorituseroista. Tämä kohtio oikeuteen suojelee "pikkumiehen" etuja. Kuitenkin, keskitettäessä eettiset kriteerit reiluuteen, voi tulla vähentäneexi tiimin kexintöjä ja tuottavuutta. Jos jokainen t0v

ellauri080.html on line 975: Jos mitään, äsken osoitetut kolme periaatetta todistavat että ei ole mitään 1 tapaa päättää onko päätös eettinen. Jokainen päätös on erilainen riippuen kenellä on enemmän pyssyjä. Joillakin näyttämöillä eetttiset päätöxet on eri kv. erojen takia, kerta ei ole koko palloa koskevia eettisiä standardeja (Disneyn ponnisteluista huolimatta). Näissä pulmatilanteissa pitää soveltaa kulttuurirelativismia ja mutkistella eettisiä standardeja kulttuurinormien vaatimille mutkille. Aasiassa, kriteerit jotka määräävät mikä määrittää oikean väärästä on hyvin harmaita, verrattuna paljon mustavalkoisempiin periaatteisiin joita me läntiset sivistyxet käytämme. Sellaisessa tilanteessa kv organisaation pitää eritellä ja säätää päätöstentekoaaan kohti standardeja jotka sopivat toimimaan kansalliseeen kulttuuriin ja kriteereihin joita sinun organisaatiosi arvostaa ja palkizee.

ellauri080.html on line 983: Tässä klipisssä (ei saatavilla) Disneyn klassikosta Aladdin (1992), köyhtynyt päähenkilö Aladdin varastaa limpun paikalliselta torilta ja sitä ajaa takaa kaupungin läpi kuninkaallinen vartiosto.  Kesken juoxua Aladdin pälähtää laulamaan “Töppöstä töppösen eteen”, musikaalipala jossa se havainnollistaa että se ei ole pulassa ellei se jää kiinni, ja se varastaa vain mihin sillä ei ole varaa (eli kaikkea).

ellauri080.html on line 989: Yxi izetesti jota Aladdin voi soveltaa tähän tilanteeseen päättääxeen onko hän tekemässä "oikean" (lainausmerkeissä) päätöxen, on testi joka tunnetaan nimellä "kategorinen imperatiivi" (eli "jos kaikki seisoskelis kadunkulmissa, ei kukaan pääsis kulkemaan", tai "jos yhdellä on karvahatun lipat ylhäällä, niin on kaikilla"). Toisin sanoen, jos limpun varastamisesseta tulisi yleismaailmallinen laki, miten tämä vaikuttaisi suureen yleisöön ja paikalliseen talouteen? Kokeilemalla kategorista imperatiivia tilanteeseen Aladdin voisi päätellä että jos jokainen varastaisi leipää marketista, ei jäisi leipää maxaville asiakkaille, ja kaaos seuraisi. Sixi olisi epäeettistä hänen jatkaa varastelua.

ellauri080.html on line 991: 2 muuta hyvin yxinkertaista silti tehokasta izetestiä jotka voimme soveltaa Aladdinin tilanteeseen ovat Kultainen ja Platinasääntö.¹ Kultaisen säännön tapauxessa käsittele toisia niinkuin haluaisit tulla käsitellyxi, Aladdin täytyy miettiä miten hän reagoisi jos joku varastaisi hänen henkilökohtaisen iteminsä (minkä, kun sillä ei kerta ole niitä, edes limppua? Sen ainoa henkkoht itemi on kiinni niin lujassa ettei se lähde varkaan mukaan, tai tulee Tarzanhuuto). Hänen pitää myös ajatella leipäkauppiaan tunteita kun sen varastoa verotetaan ilman rahallista korvausta. (Se on varmaan tosi surullinen.) Käyttämällä Platinasääntöä, Aladdin voi paremmin ymmmärtää määrän ponnistusta ja rahaa joka menee jokaisen sellaisen limpun tekemiseen, sekä kuinka jokainen varastettu leipäpala haittaa myyjän perhettä isossa skaalassa. (Eli jos kaikki varastaisivat siltä leipiä, se lakkaisi olemasta rikas kauppias, ja sen pitäisi varastaa limppuja. Kaaos seuraisi.) Sixi, Aladdinin järkeily “Täyty syödä elääxeen, täytyy varastaa syödäxeen, täytyy olla rikas leipäkauppias varastaaxen oikeen paljon” on ize asiassa epäeettinen, kerta ei ole vain lainvastaista varastaa, vaan se aiheuttaa haittaa ympäröiville osapuolille. (Tyypillistä että jenkkien sääntökirjassa omaisuusrikoxet on ykköspahoja. Vaan niitähän on suurin osa 10 käskystäkin. Moraali koskee reviirejä. EAT! EAT!)

ellauri080.html on line 993: ¹Hyödyllisempi on Platinasääntö: "Kohtele muita kuten he haluaisivat tulla kohdelluxi." Jos mutiaiset eivät halua tulla kysytyxi "Mistä olet kotoisin?", älä kysy, vaikka sua izeäsi se ei haittaisi, kun olet valkoinen anglosaxinen protestantti.  Ja tämä toimii myös hyvin have/havenot axelilla. Vaikka sä haluaisit tulla kohdelluxi tasaveroisesti, ei kaikki sitä sentään halua. Eli jos ne haluaa pokkurointia ja ylimääräisiä etuuxia, anna niille ne.

ellauri080.html on line 997: 1973 Disney-filmi Robin Hood on tarina lainsuojattomasta Nottinghamin kaupungissa joka asuu Sherwoodin mezässä lainsuojattomien kaveriensa kaa. (Siihen aikaan oli vielä pelottavia meziä.) Gängi johtajana Robin Hood, taistelee Nottinghamin sheriffia vastaan (siihen aikaan sheriffillä ei ollut stezonia eikä tähteä, ei edes kuudestilaukeavaa), joka kantaa mahottomia veroja kaupunkilaisilta. Robin Hood ja sen sukkahousuihin pukeutuneiden hilpeiden miesten joukkue varastaa mädäntyneiltä varakkailta, vastoin sheriffin antamia lakeja (jotakin sekin antoi sittenkin), ja antaa rahat takaisin köyhille (vaikkei välttämättä samoille).

ellauri080.html on line 1018: 1998 Disney-filmi Mulan koskee nuorta kiinalaista naista, Fa Mulania, joka päättää ottaa asiat omiin käsiinsä. Hunnien (ei ne olleet hunneja vaan jotain paikallisia mongoleja, hölmöt!) uhatessa miehittää Kiinan, Kiinan keisari ("Kiinan keisari razastaa, razunsa pystyyn kapsahtaa, keisari maahan muxahtaa, mistäs Kiina nyt uuden saa? Calle hyppyytti barnbarneja luisevalla polvella) käynnistää liikekannallepanon ja vaatii jokaisesta perheestä yhden miehen liittymään Kiinan armeijaan. (Siihen aikaan ei ollut au-äitejä.)  Mulan tajuaa että sen vanhusmainen isä ei ikinä selviäisi taistelussa ja päättää pukeutua miehexi ja mennä sotaan sen sijasta. (Vihje: sellainen päätös osoittaa Mulanin moraalista rohkeutta; onhan se rohkeaa jos naisella on päällä miehen asusteet, ja vielä rohkeampaa jos sillä ei ole niitäkään). Se tekee mitä se pitää moraalisesti oikeana välittämättä negatiivista seurauxista ympärillä oleville.

ellauri080.html on line 1020: Pitkässä juoxussa, Mulanin päätöstä voi perustella utilitaarisella eettisellä periaatteella, koska sen päätös mennä sotaa säästää tuhansien miesten hengen kun se voittaa armottoman Shan Yun. Toisaalta, tässä filmissä, on epäeettistä Kiinassa naisen mennä sotaan isän sijasta. Sixi, mitä etikkaperiaatetta Mulan uhmaa päätöxessään ottaa hauraalta isältänsä paikka housuissa?

ellauri080.html on line 1036:   Maailman vanhin ammattilainen (Älä vihaa hiäntä, sillä hiän menestyy)

ellauri080.html on line 1038: Vaikka apinat usein mieluummin työskentelee niiden kaa joilla on samanlaisia luonteenpiirteitä ja ihanteita, biodiversiteetti tarjoaa mahdollisuuxia talentin lisäyxeen, ymmärryxeen ja luovuuteen, ja voi olla kriittistä ryhmän tai yhtiön menestyxelle. (Tää on muuten hyvin totalitäärinen ajatus, puhdasta fasismia! Tää ei ihan ole vanhan koulun villin lännen freedom-ajattelua! Sixkai Disneyn pitää sitä näin paljon termentää.) Biodiversiteetti jakautuu tavallisesti kahdelle tasolle (the haves and the havenots? Väärin arvattu - ) syvärakenteen diversiteettiin ja syvärakenteen diversiteettiin, kuin Chomskyn kieliopissa. (Kompetenssiin ja performanssiinko, missä ylärakenteella on se kompetenssi ja alarakenteelta odotetaan performanssia? taas väärin!) Pintatason diversiteetti heijastaa eroja apinoiden välillä jotka on helposti havaittavissa, kuten sukupuoli, ikä, rotu, entisyys, uskonto ja vammaisuus. Syvätason diversiteetti tarkoittaa niitä eroja joita on vaikeampi erottaa ja mitata, kuten luonne, uskomuxet, asenteet, arvot ja työskentely- sekä ajattelutavat. Biodiversiteetin tarkoitus on synnyttää kilpailua, ja tää kilpailu voi olla joko tuottoisaa tai luovaa tuhoa. Kielteiset kärhämät joita joskus nousee biodiversiteetin vuoxi... (Höpsis, tää on nyt ihan epäekologista! Useimmat kiistat on reviirikiistoja, joita tulee nimenomaan epädiversiteetistä, samassa ekolokerossa hääräävien rajakahakoista rajallisten resurssien äärellä.) ... niin että apinat ei tahdo työskennellä sekarotuisissa ryhmissä, sekä pinta- että syvätasolla. (Toisenrotuiset yleensä ajattelee myös hölmösti, vammasista puhumattakaan.) Kuiteskin, kun niitä hyvin höykytetään, kummallakin lailla diverssit tiimit on avain tuottavuuden lisäyxeen, kikyloikkaan, ja tiimin ongelmien ratkaisuun.

ellauri080.html on line 1040: Ei ainoastaan biodiversiteetti ole hyvää bisnexelle ("lepo hyvää verelle!") vaan se on myös se eettinen asia tehdä, silloinkin kun muut ei nää. Ikävä kyllä apinat kärsivät epäreilusta rotuerottelusta johtuen kliseisistä tyypeistä ja kärhämien pelosta. 1 kaikista tavallisimmista ja kohutuimmista rotuerottelun lajeista tämän päivän sosieteetissa on sukupuolierottelu. Lähes puolet työvoimasta U.S.ssä muodostuu naisista kuten Mulan, kutenkin vain 4% Fortune500 yhtiöistä on naisjohtoisia, ja vain 17 prosentilla valtaistuimista on naisten pyllyjä. Vaikka naiset ovat hyvin läsnä työvoimassa (tekemässä kaikenlaisia vähäpalkkaisia duuneja), niiden naama työnnetään rotuerottelun lammikkoon kun puhe tulee johtopaikoista. TIME-lehden artikkeli, “Naishuijari” käsittelee Naamakirjan COOta (mikähän sekin on, ei ainakaan CEO) Cheryl Sandbergia ja rotuerottelua ja klisheisiä tyyppejä joita se ja muut työvoiman naiset saavat lättyynsä. Apinat ovat tottuneet ja tutustuneet tiettyihin klisheisiin tyyppeihin, niin että kun niistä poiketaan, apinat ovat vaivaantuneita ja tuohduxissa. TIME-lehden kansi näyttää Sheryl Sandbergin ja sanat “Älä vihaa häntä, sillä hän on menestynyt”. Sandberg uhmasi menestyxellä klisheistä tyyppiä, joka mätkii lättyyn työvoimassa ährääviä naisia, ja koittaa kirjallaan "Nojaa, eteenpäin!" saada muita naisia nojaamaan myös eteenpäin.

ellauri080.html on line 1042: Vaikka naisten ja miesten välillä ei ole johdonmukaisia eroja ongelmanrtkaisussa, erittelytaidossa, kilpailuvietissä, pyrkyryydessä, seurallisuudessa tai oppimiskyvyssä (tosin karvaisuudessa, hopeaselkäisyydessä sekä hauixen ja lisääntymisputken näkyvän osan paxuudessa on eroja, jotka on menestyvässä johtajuudessa tärkeäxi koettuja avuja), on olemassa klisheisiä tyyppejä jotka heittää kielteistä valoa naisiin johtopaikoilla. Siinä missä miestä sanotaan väkeväxi ja pallo hallussa, jos se on menestynyt uralla, naista voidaan (hyvällä syylläkin) sanoa pomottelevaxi ja päällekäyväxi. Naiset ovat (tarkoitamme siis siltä voi jostakusta näyttää) puolueellisia, tunteenomaisia ja kyvyttömiä johtamaan ryhmää tai komppaniaa, rykmentistä puhumattakaan. (Divisioonia en viizi edes mainita.) Tuloxena näyttää julmalta ja epätavalliselta jos nainen on noussut valta-asemaan. Naisethan on yleisesti mukautuvampia ja halukkaita sopeutumaan arvovaltaan, toisin kuin miehet jotka ovat agressiivisempiä ja odottavat voittavansa enemmän. Sandberg koittaa vikistä että tälläset odotuxet ei muka olis geneettisiä, vaan ne olis syntymän jälkeisen kasvatuxen tulosta. Se uskoo ressukka että apinat voisi voittaa tämmöiset odotuxet jos niiden tilaan pannaan toisenlaisia ja niitä rintaruokitaan. Muuten on tuloxena että naiset ei aja takaa uria mahdollisimman tehokkaasti. Naiset on noita sisäänpäinkääntyneitä pelkureita, niiden emättimetkin on kuin sisäänpäin rullattuja siittimiä, tosin isommat kuin apinamiehillä, kerta apinamiehen siitin mahtuu niihin nahkoineen ja karvoineen, mutta piilosssa. Ne ihan piilottelee niitä. Ne pelkää johtoasemia koska menestys ja miellyttävyys toisen sukupuolen silmissä on 1 ja sama miehillä, mutta ihan käänteisiä naisilla. Apinat ei tue eikä kunnioita naisjohtajaa, ne pyllistelee mieluummin hopeaselkäisille karvakäsille.

ellauri080.html on line 1044: Rotuerottelun läpsintä käsille, on kyse sitten sukupuolierottelusta tai luonne-erottelusta, näyttää liittyvän organisaation kikyloikkaan. Kun eri näkökulmia on tarjolla, ryhmän jäsenet tuppaavat suoriutumaan paremmin ja ovat luovempia. Puhumattakaan pikku kähminnän ja nipistelyn suomasta lisääntyneestä työpaikkaviihtyvyydestä. Tuloxena: järjestöllinen käytös ja biodiversiteetin oikeanlainen hallinta ovat välttämättömiä ja tärkeitä järjestöille. Yrityxet jotka lankeavat erilaisiin rotuerottelumuotoihin menettävät mahdollisuuxia saada lisäarvoa ja oppia ihmisiltä jotka voisivat olla poikkeuxellisia kentällä koska ne uskoo eri klisheisiin. Jos Naamakirja ei olis huomannut Sheryl Sandbergin talenttia ja sen sijaan ottanut jonku tavallisen karvakäden, yritys ei olisi läheskään niin menestynyt ja hyvin siivottu kuin se on. Biodiversiteetti työpaikalla ja jopa (!) johtajien keskellä, pinta-tai syvärakenteinen, voi olla kriittinen yhtiön menestyxelle kunnolla hoidettuna. Sellaisilla keinoilla kuin sokkohaastattelu apinoita voi arvioida pätevyydellä eikä virnuilevasti vinoillen ja nipistellen. Yleensä, ryhmyrien pitää käyttää järjestöllistä käytöstä hoitaaxeen tehokkaasti tätä biodiversiteettiä ja läpsiä käsille rotuerottelua työpaikalla, niin eiköhän siitä moraali, voitot ja tuottavuuskin lähde nousuun, eikä ainoastaan siittimet.

ellauri080.html on line 1050: Ensixi ja etummaisexi, johtajuus johti järjestölliseeen kämmiin USA:n miesten jääkiekkotiimissä. Kaikista syyllisin henkilö on Pääsohva. Hänen tiiminsä pelasi hyvin aikaisin turnauxessa, mutta kun paine oli päällä, ei kyennyt suorittamaan, vaan löpsähti. Johtajuusnäkökulmasta, Bylsimä osoitti kykynsä olla palkollissuuntautnut johtaja. Tässä artikkelissa, ilkeä Dan Wyshynski kirjoittaa että Bylsimä on “pelaajan valmentaja, jään päällä ja sen alla". (No hemmetti, ketäs se muuten valmentaa, OK-johtajiako?) Loppuviimexi, tiimi olisi hyötynyt enemmän tuontantosuuntautuneesta johtajasta, joka olisi ollut vähemmän kiinnostunut pelaajien tyytyväisyydestä, ja enemmän kullan voittamisen maalista (tai edes jonkun mitalin). Epäonnistuttuaan kalauttamaan päähän turnauxen suosikkia Kanadaa, joukkueen tarvizi vaihtaa maalinsa kullan voittamisesta pronssin voittamiseen. (Hizi tää on kyllä vaikeaa, hemmetinmoista taktikointia.) Tehokas muutosjohtaja olisi tehnyt juuri niin. Muutosjohtajat herättävät ylpeyttä ja tarjoilevat lähetystunnelmaa, missä Bylsimä selvästi ei onnistunut. "Olkaa kaverit ylpeitä että hävisitte Kanadalle, ne on tosi kovia! Seuraavaxi tavoitteemme on hävitä Suomelle!" Hänen joukkueensa hukkasi pelipaitansa, hävisivät Kanadalle ja hävittivät arvokkuutensa. Hänen ja hänen siivojansa pitää ottaa siitä vastuu. Jos Bylsimä olisi lähestynyt turnajaisten loppua liiketoimijohtajana, hän olisi voinut motivoida tiimiänsä paremmin (raha on hyvä motivaattori), mutta nyt hän kämmäsi siinäkin.

ellauri080.html on line 1052: Esimerkixi, Bylsimällä ei ollut vaihtoehtoista palkkiojärjestelmää tai passiivis-agressiivista johtajuutta. (Liiketoimijohtajuuden päähavainto on että apinat suorituvat parhaiten kun komentoketju kuristaa kaulaa tiukasti, naxutin ja psiiska on lujasti johtoportaan handussa. Johtaminen poikkeuxilla (MBE) tarkoittaa haukkumista, uhkailua ja muuta negatiivista vahvistusta esim. karjapiikillä.) Nämä liketoimijohtajuuden välineet olisivat luoneet lisää motivaatiota. 1 pelaaja US tiimissä (Derek Stepan) ei pukeutunut yhteenkään turneen näytöxeen, oli koko ajan valmiudesssa Bylsimään. Jos hän olisi viestittänyt tiimille että jokainen paikka pitää ansaita jokaisessa pelissä, pelaajat olisivat olleet motivoituneempia yxilöllisellä tasolla. Tämäntyylinen sohvailu olisi luonut pelaajille palkkiojärjestelmän: jos ne palaavat sohvan haluamalla korkealla mailalla, ne saavat pitää paikkansa tiimissä. Kun yxilön peli ei ollut aivan huippua, niiden penkittäminen jossain pelissä olisi lähettänyt selvän viestin pelaajille, se ois ollut passiivis-agressiivista johtajuutta.

ellauri080.html on line 1054: Artikkeli osoittaa myös pari Bylsimän päätöxentekokämmiä. Aikaisin pronssiottelussa Suomen kanssa (jonka Suomi siis voitti, hyvä Suomi! Kuinka noloa, U.S. joukkue lähti jäältä ihan häntä koipien välissä), Bylsimä valizi epähuomiossa Suomen joukkueen Saku Koivun lämäämään rangaistuslätkäyxen, joka olisi lisännyt paljon pelin liikevoimaa jos se olis tehnyt oman maalin. Ei vaitiskaan, se valizi Patrick Kanen joka oli ihan hasbeen tämmöisissä lätkäyxissä. Se ois voinut valita tämän artikkelin kirjoittajan langon Zach Parisen, tiimikapteenin jolla on takanaan pelkkiä menestyxiä. Bylsmää hämäsi ilmeisesti saatavuusheuristiikka (? eli Kane oli siinä lähinnä, tai se oli ainoa jonka nimen se sattui muistamaan). Sitä vaivas myös selektiivinen kylmyys: sillä ei ollut tilastoja sylissä, eikä se koskaan oikein ollut tykännyt röyhkeästä Zachista, eikä sen pahasuisesta langosta. Jos Bylsimä olis ollut rationaalinen eikä noin helkkarin dundeellinen, se olisi voinut erittelevästi valita joukkueen parhaan "ampujan". Se ei siis ollut tarpeexi laskelmoiva. Sen lisäxi, toisin kuin menestyneempi Kanadan sohva, se ei koskaan muuttanut joukkueen viivoja tai pelitapoja. Röyhkeä Zach mainizikin tän syyxi tiimin tappioihin, varmaan pahasuisen langon neuvosta. Bylsimä oli siis liian laskelmoiva. Bylsimä lankesi myös pariin vanhanaikaiseen päätöxentekovinoumaan, ihan alkeisjuttuja. Se oli menestynyt heikompia vastustajia vastaan ja oli kuin ylpistynyt sirkka, luuli izestään ihan liikoja. Siitä se otti konfirmaatiovinoumaa loppupeleissä. Se ei tajunnut mikä nytte meni pieleen, jos se olis sen tajunnut, lopputulos oisi voinut olla toinen. Jos ne ei ois hävinneet Suomi-ottelua, ne olis voineet voittaa ehkä pronssin. Mutta Bylsimä ei ottanut opixeen, ei nöyristynyt Zachille ja sen langolle ja kazo miten kävi. Olis pitänyt noudattaa parempaa strategiaa, mennä ize mailan kanssa jäälle pelaamaan ja taklaamaan Saku Koivua. Zachista ja Kanesta ei ollut mihinkään. 

ellauri080.html on line 1056: Kaikista Bylsimän kämmeistä huolimatta täytyy vähän haukuskella myös pelaajia. Kuten sanottua Zach oli aivan paska, ei saanut mitään aikaan kentällä ja oli täys märkä pyyhe pukuhuoneessa. Ei siitä ollut minkään maakunnan palvelujohtajaxi. Tiimipotenssi oli ihan hakusessa, hännät roikkuivat syndeistä jalkovälissä kuin aukipäässeet luikannauhat. Tiimi lähti Sochista äärimmäisen pettyneinä tuloxeen. Taas kerran saatiin turpaan mailta joista niin toivorikkaina joskus lähdettiin kultaa vuolemaan. Kulta meni Kanadaan ja muut metallit jäi vanhaan Eurooppaan. Oh fuck it all. 

ellauri080.html on line 1080:     Sieluntila joka on kun suostut tekeytymään haavoittuvaxi toiselle koska sinulla on positiivisia odotuxia siitä

ellauri082.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri082.html on line 49:       Sylvia Plath would have earned a nobel prize instead of Sponge Bob. 

ellauri082.html on line 54: When David Foster Wallace committed suicide in 2008, it was clear he had been profoundly depressed. But the first major biography of the writer, D.T. Max’s Every Love Story Is a Ghost Story, out on August 30th, reveals an even more troubled mind than anyone realized. From the time he was in college, the brilliant author of Infinite Jest was in and out of institutions as he struggled with depression and addictions to alcohol and marijuana. But the book is also full of all kinds of other strange surprises, painting the most complete, and warmest, portrait of Wallace yet.

ellauri082.html on line 68: He had hygiene issues.

ellauri082.html on line 70: Wallace was so embarrassed by his tendency to sweat that he carried a tennis racket in high school, hoping people would think he had just left the court. He was also serious about dental hygiene, keeping a toothbrush in his sock for emergencies.

ellauri082.html on line 74: After being rejected by the Prozac Nation author, Wallace wrote the 1998 story “The Depressed Person,” basing the title character – the most unpleasant person on Earth – on her. Now who is the unpleasant one of the two? Another Philip Roth.

ellauri082.html on line 78: Wallace hooked up with everyone from friends’ girlfriends to countless young fans. He once asked his friend Jonathan Franzen if his only purpose on Earth is “to put my penis in as many vaginas as possible.” Just like Georges Simenon.

ellauri082.html on line 85: Certain persons simply will not like you no matter what you do. Well, I'm good with that. I don't like you either. You do not have to like a person in order to learn from him/her/it.

ellauri082.html on line 89: You will become way less concerned with what other people think of you when you realize how seldom they do.

ellauri082.html on line 91: 99% of compulsive thinkers’ thinking is about themselves; that 99% of this self-directed thinking consists of imagining and then getting ready for things that are going to happen to them; and then, weirdly, that if they stop to think about it, that 100% of the things they spend 99% of their time and energy imagining and trying to prepare for all the contingencies and consequences of are never good. In short that 99% of the head’s thinking activity consists of trying to scare the everliving shit out of itself.

ellauri082.html on line 93: Some people’s moms never taught them to cover up or turn away when they sneeze. Different people have radically different ideas of basic personal hygiene.

ellauri082.html on line 95: Other people can often see things about you that you yourself cannot see, even if those people are stupid. Because you are stupid too.

ellauri082.html on line 97: Perversely, it is often more fun to want something than to have it. It seems fun to many people to be perverse.

ellauri082.html on line 101: The biography by Tyrannosaurus Max paints a less than flattering portrait of Wallace. That’s not to say it’s a vicious takedown—it’s probably about as even-handed as a biography about the author is going to be, and I can imagine books about him in the future being a lot less level-headed in either direction. Basically, DFW was an extremely troubled individual and probably not a very awesome person qua person. He was often misanthropic, violent, cruel (especially to women), and self-absorbed. But what’s great about the biography is how it allows these rather hideous characteristics to disgust as well as inform; knowing the uglier aspects of DFW’s personality is extremely enlightening with regard to his work. It seems to me that the writer was extremely aware of his immense character flaws and sought in his work (his novels and his non-fiction particularly) to overcome them, and in his work he was able to occupy a wholly different realm than he was in his actual life. Well actually not at all that different. The books project a rather nasty person too. 

ellauri082.html on line 103: More than anything the biography is a testament to something even DFW himself would have said: do not build monuments to individuals. His genius is in his work, and in his case his work was both in writing and in acting; the DFW one sees and hears in interviews is DFW as spinner of fiction, not DFW as himself. One need not pretend David Foster Wallace was a god of sincerity and morality and self-awareness; his work clearly shows he was not.

ellauri082.html on line 105: Despite his flaws, DFW’s death is still a great tragedy, not because people are without their god of post-post-post-postmodernism, but because his redemptive and humanistic work is now decidedly finite. Well here sure was a humanist as far as technology is concerned. His work could have beeen made infinite by adding to the end: Poles are stupid, please turn over. 

ellauri082.html on line 112: What Happens at the End of Infinite Jest? (or, the Infinite Jest ending explained)

ellauri082.html on line 116: DFW: There is an ending as far as I’m concerned. Certain kind of parallel lines are supposed to start converging in such a way that an “end” can be projected by the reader somewhere beyond the right frame. If no such convergence or projection occurred to you, then the book’s failed for you.

ellauri082.html on line 120:       Hahaa mä en ole vielä edes puolivälissä. Mut vittu mä en piittaa juonista. Sitäpaizi Wallu sanoi ize tossa äsken ettei tässä tolkuttomassa läpässä ole loppuvizejä. Kustannustoimittaja väsyi ja leikkas pois viimeiset 300 sivua.

ellauri082.html on line 122: Gately, having relieved his bottom, begins to recover from his infection.

ellauri082.html on line 123: But at the same time, Hal’s condition deepens. Ever since Hal ate the mold as a child, he’s been a brilliant communicator but unable to feel. (694: “Hal himself hasn’t had a bona fide intensity-of-interior-life-type emotion since he was tiny … in fact he’s far more robotic than John Wayne.”) JOI was the only one who could see it. In life, everyone thought JOI was just being crazy but in death (as a wraith) he can actually read Hal’s thoughts and thus confirm his view.

ellauri082.html on line 125: In life he created the Entertainment to draw Hal out (Hal moves outwardly but doesn’t feel inside; victims of the Entertainment feel—something—inside but don’t move outwardly). After all, as he tells Gately, he was willing to resort to desperate measures: “No! No! Any conversation or interchange [between father and son] is better than none at all.” (839)

ellauri082.html on line 127: JOI’s wraith is responsible for the strange disturbances around ETA — tripods in the forest, moving Ortho’s bed, ceiling tiles on the floor. He knocks the ceiling tiles down in an attempt to find the DMZ. Pemulis is too distracted with getting expelled to have Hal take it, so JOI needs to get it to Hal some other way.

ellauri082.html on line 129: Described as coming from a kind of mold that “grows on other molds,” DMZ is an incredibly powerful and mysterious hallucinogen. It can have many different effects but often seems to transform a person’s ability to communicate. It is also nicknamed “Madame Psychosis,” after Joelle’s radio persona. Michael Pemulis manages to acquire some, but it is stolen before he and Hal can take it. It’s suggested that Hal has been affected by DMZ by the time of the Year of Glad, but it’s unclear how—whether from eating a piece of mold as a child and then withdrawing from marijuana, or having his toothbrush laced with Pemulis’s drugs (possibly by James’s wraith). As a result of this presumed DMZ consumption, Hal is able to feel strong emotions (which was impossible for him before) but unable to communicate. 

ellauri082.html on line 131: JOI also created DMZ as part of an attempt to undo the effects of Hal’s eating mold as a child (recall: DMZ is a mold that grows on a mold). He left it along with the Entertainment (recall: ETA kids find JOI’s personal effects (670: “a bulky old doorless microwave…a load of old TP cartridges…mostly unlabelled”); the tapes and the DMZ are delivered together to the FLQ) which is about this goal (it stars a woman named Madame Psychosis (a street name for DMZ; another is 1st Av.) explaining that the thing that killed you in your last life will give birth to you in the next). The DMZ and the Entertainment were meant to go together for Hal. Now that the Entertainment has escaped, he needs to get Hal the DMZ.

ellauri082.html on line 133: Hal never leaves leaves his toothbrush unattended (870), but that’s no problem for a wraith. He places the DMZ on Hal’s brush and Hal brushes his teeth (860) and immediately begins experiencing symptoms: Ortho thinks Hal’s crying when Hal thinks he’s speaking in a neutral tone (862).

ellauri082.html on line 137: By the time of the match, his symptoms are so bad he’s taken by ambulance to the hospital (16: “the only other emergency room I have ever been in [was] almost exactly one year back”), safely escaping the A.F.R.’s assault. Like fellow student Otis P. Lord, he gets the bed next to Gately. Joelle (who is at the hospital for a meeting) visits Gately on her way out and recognizes Hal. She tells them both about the hunt for the lethal Entertainment and the resulting Continental Emergency and they all go to dig up JOI’s grave. They persuade John Wayne, a spy for the A.F.R., to become a double agent and help sneak them into JOI’s Quebec burial site. Wayne presumably tells the A.F.R. he is actually a triple agent — that he will steal the tape as soon as Hal digs it up. But, as with Marathe, his loyalties are ultimately even-numbered (n40). The A.F.R. finds out and brutally murders him, which is why he can’t win the WhataBurger (16f).

ellauri082.html on line 141: he’s with a very sad kid and they’re in a graveyard digging some dead guy’s head up and it’s really important, like Continental-Emergency important, and Gately’s the best digger but he’s wicked hungry, like irresistibly hungry, and he’s eating with both hands out of huge economy-size bags of corporate snacks so he can’t really dig, while it gets later and later and the sad kid is trying to scream at Gately that the important thing was buried in the guy’s head and to divert the Continental Emergency to start digging the guy’s head up before it’s too late, but the kid moves his mouth but nothing comes out, and Joelle van D. appears … while the sad kid holds something terrible up by the hair and makes the face of somebody shouting in panic: Too Late. (934)

ellauri082.html on line 143: It’s too late because someone got there first and took the anti-Entertainment cartridge (126) embedded in JOI’s head (31). Whoever took it is presumably the person who’s made and mailed the extant copies. It couldn’t be the A.F.R. or O.U.S. or they wouldn’t still be searching for it. It probably wasn’t the F.L.Q. because they didn’t know how to read master cartridges—they just thought they were blank tapes in their displays were blank. (483n205) It couldn’t be Avril acting alone; she has problems but she’s not that kind of cold-blooded killer. It had to have been Orin.1

ellauri082.html on line 145: Orin (who never attended his father’s funeral) went to the gravesite and dug up his father, releasing the wraith in the process. (244: “After a burial, rural Papineau-region Québecers purportedly drill a small hole down from ground level all the way down through the lid of the coffin, to let out the soul, if it wants out.”) Orin, who is such a partisan of his father that he feels the need to repeatedly ruin the lives of people like his mother, has been mailing the tapes to his father’s enemies in revenge: disapproving film critics in Berkeley and the medical attaché (whose affair with his mother drove Himself especially wild) in Boston. It’s possible he’s being influenced by the wraith in these actions.

ellauri082.html on line 149: As seen in Chapter 1, Hal’s condition deepens until he literally can’t communicate at all, but no longer feels like a robot anymore. (12: “I’m not a machine. I feel and believe.”) The only thing he has left is tennis and he looks forward to playing Ortho Stice in the final match of the WhataBurger. But Stice is possessed by his father (in the manuscript, Stice is called “the Wraithster”), so the novel ends as Hal finally gets to really interface with his father — in the only way he has left.

ellauri082.html on line 151: Thanks to Jeff Halley and Joe Giacona for help with the part about the DMZ.

ellauri082.html on line 155: Throughout the first half there are several major passages, basically monologues, from characters such as Schtitt, Hal and Marathe that critique the average American’s lack of objects of worship that are larger and therefore more permanent and perfect (in a sense) than the individual.

ellauri082.html on line 159: Accusations that DFW is “talking down to” or “intentionally alienating” with his vocabulary I can understand somewhat–I don’t believe he was actually intending to make people feel stupid, but he’s clearly excessive and self-indulgent on occasion.

ellauri082.html on line 163:     In Brittany, it was said that when the Ankou (Death) when he came to get you, you heard the squeak of his chariot’s wheels. Faisait-elle? disent les Fauteils rollants sans pieds avec le squeak.

ellauri082.html on line 167:       Sitmä en kyllä ymmärrä Wallun kummallista herkuttelua väkivallalla, esim noiden haukotuttavien rullatuolikanukkien muka suorittamia maanmiestensä murhatöitä. Onxille tullut joku erektio niitä kirjottaessa? Ei siinä ole mitään järkeä, ihan veren näkemisen kuvittelun ilosta ne on väsätty. Amerikkalaisissa on jotain tosi pahan kerran pielessä. Onx tää pelkkää ikävystymisen tulosta?

ellauri082.html on line 172: Wallun kääntäjä Tero Valkonen on biljardipallon näköinen. Suomen Kuivin lehti panttaa sen haastattelua maxumuurin takana, joten ei siitä sitten sen enempää. Avainsanana on mm Hotakainen, joten kiinnostaisi kyllä kuulla millä se tomppeli perustelee tota "riemua". Ei kääntäjäkään kovin sivistyneeltä vaikuta, suomennoxessa on aika lailla virheitä. Sillä on kaima joka on Key Account Manager. Kaimalla on hiukan enemmän tukkaa jäljellä. 

ellauri082.html on line 185:     Shakespearen erityisesti Hamletin kieli on täydellistä ja ihmiskohtalot ovat raastavia ja taitavasti kirjoitettuja. Esimerkiksi kuningas Lear on vanhan, hampaansa menettäneen ihmisen arkkityyppi. (Se ei näyttele tässä Hamletissa kylläkään. vaan toisessa tuotantojaxossa.)

ellauri082.html on line 197: Helmi pelasi pienenä Walt Disneyn peliä Ötökän elämää. Sen alussa oli muurahainen joka ketkui oudosti ja vinkkasi perheen pienimpiä mukaan Disneyn "Viihteeseen". Siitä tuli mieleen Whiten kirjan The Once and Future King murkkupesäepisodi, joka kauhisti ja nauratti armeijassa ollessa. Siinä sain taas vahvistusrokotuxen kaikenlaista tiimitouhuilua vastaan. 

ellauri082.html on line 199: Ötökän elämää on alustapeli (?) jossa pelaaja kontrolloi Flikiä läpi kulissien ja tarinan jotka perustuu samannimiseen leffaan. Peli on jaettu viiteen "maahan" joissa on kussakin kolme leeveliä. Leevelin läpiveto on löytää ulko-ovi, tehdä maali tai voittaa pomohenkilö. Flikin päähyökkäys vihollisluonteita vastaan on heittää marjoja. (Oikeasti murkut pistää tai ruiskuttaa happoa.) Oletuxena Flik heittää punaisia marjoja, jotka on heikoimpia marjoja eikä vahingoita eräitä vihollisia. Vahvempia marjoja löytyy leeveliltä tai kasvatetaan istuttamalla violontteja siemeniä. Violonttien siemenpolettien keruu lisää marjavalikoimaa joita voi kasvattaa. Paizi että ne on tehokkaampia, jotkut marjat kulkee nopsempaa ja hakeutuu vihollisiin kuin ohjus. Vahvin laji marjoja on kullanvärinen, siinä on taalankuva ja se pystyy vahingoittamaan vihollisia pysyvästi ja estää niitä lisääntymästä. (Hyvixiä kuitenkaan ei tapeta eikä eläimiä ole vahingoitettu peliä tehdessä. Siinä ei ole lainkaan bylsintää eli peli on turvallinen perheen pienimmillekin.) 

ellauri082.html on line 203: Flikin terveys näytetään lehtenä näytön oikeassa yläkulmassa, ja pelaaja saa 6 elämää pelin alussa. Kun Flikin terveys on täysi, lehti näyttää kokonaiselta, mutta jos hän harmistuu vihollisesta tai ympäristöriskistä, lehdestä otetaan puraisu. Terveyden voi palauttaa keräämällä lehtiä joissa on punainen risti, joita lähtee voitetuista vihollisista ja sinisiemenisistä taimista. 50 jyvän kerääminen per taso palauttaa Flikin terveyden täydelleen. Jos lehti tulee kokonaan natustelluxi, on menetetty elämä. Ekstra elämän voi saada jos kirjaimet I H C tulee kerätyxi tasolla. Jos kaikki Flikin henget menetetään, peli päättyy ennenaikaisesti GAME OVERiin.

ellauri082.html on line 208: Ötökän elämä sai yleensä sekalaiset tai huonot arvostelut. Disney oli kiinnostuneempi $40 maxavasta mainoxesta leffalle kuin pelinteosta. "Cheery, happy tunes and strong sound effects. Any way you slice it, this stinks." Kuin marjalude.

ellauri082.html on line 209: No ainakaan tässä ei näytä olleen minkään laista tiimiaspektia mukana. Flik heiluu yxinäisenä muurahaisena kuin David Foster Wallace. Joka kyllä inhosi kaikkia oravaa pienempiä ötököitä, ja isompiakin. Esim kissoja sopii tukehduttaa muovipusseihin, jos se helpottaa omaa oloa. Sen mielestä rotat ovat hirveitä kun niiden hännät ovat paljaita ja vaaleenpunaisia. Se tappaa niitä isoilla kivillä. Vittu ize se on hirveä, se on kokonaan paljas ja vaaleenpunainen paizi pitkähköä karvaa kaljun ympärillä ja lyhkösempää lyhven hännän ditto. Onnexi se tappoi senkin, vaikka narulla. Odd Rönningen: yxinkertaisin välinein. Muistaaxeni voitin kirjan raittiuskilpakirjoituxista. Voin muistaa väärinkin. 

ellauri082.html on line 214:       Runoilijaveli Jönsy lähetti mulle runon Robert Frostilta. Frostin nimi on vilahtanut ohi ehkä jossakin, mutta emmä siitä oikeestaan tiennyt tuon taivaallista, vaikka Aale Tynnin 1000 laulujen vuottakin olin muka lukenut. Tätä lumista runoa ei meidän enkun tunnilla kyllä tullut vastaan, ei tullut kyllä muistaaxeni mitään muitakaan. Meidän enkun maikka ei ollut mikään romantikko, vaan täti aika tyrnävä, kuuluisan Eeva Riikosen enkku-suomi sanakirjan tekijä. Jöns oli opetellut tämän runon ulkoa Kabulissa kirjastossa. Se on jo exoottista se. Olikohan siellä lunta ollenkaan. No tänä vuonna ainakin on tullut lujasti. Mutta nyt on säät sekaisin koko pallolla. 

ellauri082.html on line 216: 	Robert Lee Frost (26. maaliskuuta 1874 San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat – 29. tammikuuta 1963 Boston, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija. Sitä ei pidä sekoittaa britteihin TV-hahmo David Frostiin eikä covid-tartuntaiseen brexit-neuvottelijaan elinikäisparoni David Frostiin.

ellauri082.html on line 224: 	Tää runo on tosi vaikee suomentaa koska se on niin hyvä. Se on loppusonnullinen mutta silti ihan arkinen ja siitä huolimatta liikuttava. Suomennoxesta ei voi millään tulla yhtä hienoa, on uhrattava joko merkitys tai loppusoinnut, hyvässä lykyssä häviävät molemmat. No loppusoinnuista on vähiten väliä (sori Vaakku), joten antaa niiden sitten mennä. 

ellauri082.html on line 239: He gives his harness bells a shake   		Se ravistelee valjaskelloja		

ellauri082.html on line 245: But I have promises to keep,   			Mutta mulla on sitoumuksia,		

ellauri082.html on line 252:       Elämmekö aina? (No emme tietysti, tyhmä kysymyskin. Eihän siitä muuten kannattaisi runoilla.) Kenties tietoisuus jatkuu kuoleman jälkeen? (Ken tosiaankin ties, muttei kertonut, oli kalpeana hiljaa vaan. Todennäköisesti ei.) En pelkää kuolemaa tällä elämäni hetkellä. (Joopa joo kun olen nuori, en fataalisti kipeä enkä hengenvaarassa.) Uskonko että olemme kaikki vangittuja hengellisiä olentoja? (No ei vitussa, me ollaan kaupungistuneita mezien miehiä, kieriskelemässä eläintarhan häkissä olkikupo jalkain välissä äänettömästä naurusta.) Ajattelenko että olemme ikuisia, ja vaan väliaikaisesti täällä ihmishahmossa? (Höpöhöpöä, pelkkää toiveajattelua. Meistä ei jää kuin multaa tai tuhkaläjä.) Puhuja Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana, ja puhuja Emily Dickinsonin Kun en pysäyttänut kuolemalle eivät pelkää kuolemaa. (No sitähän ei sanota, vaikka aika tyynen rauhallisesti ne sen ottavat. Helppoahan se on runossa.)  Kuolemaa voi pelottomasti kazella henkisenä, romanttisena ja kuonpuoleisena  karkumatkana sielun orjuudesta ja tuskasta.

ellauri082.html on line 255: 	kertoja ei pelkää kuolemaa, ja uskoo kuolemattomuuteen. Kazo vaikka runon ihan alkua:

ellauri082.html on line 262:       Tässä kertoja puhuu suoraviivaisesti kuinka kuolemattomuus annettiin "subjektille" kuolemalla. Jos uskoo kuolemattomuuteen niin kenties kuolema sit pelottaa vähän vähemmän. Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana kertoja sanoo rivejä kuten, "se ei nää etmä oon pysähtynyt tähän kazomaan kun mezä täyttyy lumesta." Ja sit vielä "Mezä on suloinen, pehmeä ja syvä." Tämmöiset rivit vois mahdolliseti viitata haluun jäädä sinne noihin meziin ikuisesti. On mahdollista että Frost kirjottaa vaan jostakusta joka on pysähtynyt kepilliselle matkalla jonnekin. Kuitenkin mahdolisesti se on kirjoittanut toisenlaisesta helpotuxesta joka tunnetaan suikin nimellä.

ellauri082.html on line 264:              Kuolema voi olla helpotus kun se tappaa elämisen tuskan. Kuolema voi myös vapauttaa meidän sielun orjuuden. Frostin runossa, puhuja voi fantisoida kuoliaaxi jäätymisestä ja rauhallisesta seppukusta. Frost (osuva nimi, Kuura näät) kirjoittaa, "Jäädä tähän misseio taloja / Mezikön ja järven jään välimaille / Vuoden pimeimpänä iltana." Dickinsonin runossa heti alkaa päälle se sanoo "Kun en pysäyttänyt kuolemalle, se ystävällisesti pysähtyi mun kohdalle." (Enempää ei päässyt lukemaan kirjautumatta, mutta eiköhän tää jo ollut tässä.)

ellauri082.html on line 266: Frostin naapuri joka asuu kylässä on sen hyljätty jumala. Se ei tiedä missä Frost luuraa ja mitä se puuhailee. Ei vois vähempää välittää. Frost ei tee suikkia koska sillä on sitoumuxia.

ellauri082.html on line 272: 	Frost was 38, pushing forty. Frost wrote the poem in June 1922 at his house in Shaftsbury, Vermont. He had been up the entire night writing the long poem "New Hampshire" and had finally finished when he realized morning had come. He went out to view the sunrise and suddenly got the idea for "Stopping by Woods on a Snowy Evening".[2] He wrote the new poem "about the snowy evening and the little horse as if I'd had a hallucination" in just "a few minutes without strain."

ellauri082.html on line 277: What I myself have held. But why declare		mitä pidän izelläni. Mut mixi selvittää

ellauri082.html on line 278: The things forbidden that while the Customs slept	kiellettyjä aineita jotka olen smugglannut

ellauri082.html on line 279: I have crossed to Safety with? For I am There,		rajan yli salaa tullilta?  Sillä mä oon Täällä,

ellauri082.html on line 280: And what I would not part with I have kept.		enkä haluis antaa pois mitä olen förbinyt. 

ellauri082.html on line 284: Robert Frost is by no means the only poet in whom a hunger for recognition comes into conflict with a wariness, an inner reticence, a distaste for self-revelation. But I think in him the conflict was particularly acute. On the one hand he could be quite shameless in his pursuit of favourable reviews and his presentation to the public of a folksy and largely misleading image. On the other hand we have cryptic comments like in this poem it is not made explicit what the ‘things forbidden’ are that he has managed to preserve for himself but I take them to be his poems, or those things that his poems keep alive, and he is rightly confident enough in his own powers as a poet to feel that he has succeeded.

ellauri082.html on line 288: Em's poem was published posthumously in 1890 in Poems: Series 1, a collection of Dickinson's poems assembled and edited by her friends. Critics attribute the lack of fear in her tone as her acceptance of death as "a natural part of the endless cycle of nature," due to the certainty in her belief in Christ. (Silly, if death is a natural part of the endless cycle of nature who needs Christ meddling into it? Christ was no endless cycle guy but like Tom Hanks in "News of the world" a guy who points with his hand straight ahead, in a rigidly raising logistic line toward the abyss.)

ellauri082.html on line 302:   Mut helkkari en sittenkään ihan purematta niele, vaikka ize olenkin sekä kyyninen että sentimentaalinen. Se mitä mä mielestän EN juuri ole on pateettinen. Jönsyn kanssa tuli tästä vähän sanasotaa, se väitti että mun vihamielisyys pateettista kohtaan on sekin pateettista. Hmm nojaa. Mutta kiinnostavan määritelmän se pisti pateettiselle: se on sentimentaalista moralismia. Eli sekoitetaan toisiinsa affekti ja "pelisäännöt". Siinä yhteydessä tein selväxi että "leikki" tollasessa "homo ludens" mielessä on musta myöskin perseestä. Se kuulostaa musta Ilmo Launixelta.

ellauri082.html on line 312: I’ve chosen to blog this particular passage, which runs ten pages in lenght, for a few reasons, the most honest reason being its unrelenting frankly honest potrayal of a person in the midst of a serious marijuana dependancy. Erdedy’s chapter has him eagerly awaiting the delivery of 200 grams of high-resin weed, of which he will force himself to smoke in its entirety in one hazy fog-induced sitting. Wallace, writing in the 3rd person, manages to get close enough to Erdedy’s running internal monologue to present to us a deeply troubled young man’s addiction and the lenghts he is willing to go to–whislt also attempting to redeem himself through his numerous attempts in kicking the addiction–in order to satisfy his intense cravings.

ellauri082.html on line 314: Wallace’s tight prose and his very precise use of the drug-users thought process, such as planning to smoke in large quantities to induce a horrible high in order to create an intense aversion to smoking or mulling over the decision to call a dealer for an update for their ETA, creates an incruciating relatable charatcer in Erdedy. Anyone who has struggled with slowing down or completely stopping a vice that has consumed their daily life may find this passage incredibly relatable.

ellauri082.html on line 316: She said he lived in a trailer by the river was 36 years old and was a motivational speaker. And was basically just not what you’d call a pleasant or attractive person at all.

ellauri082.html on line 318: Tää pätkä oli ihan kirjan alussa. Oli jo unohtunut. Toi sama izepetos että vetää niin paljon kamaa ettei tee muka mieli enää esiintyi muuallakin. TK eli telekone on enkuxi TP eli telepuutteri. Telkan ja tiezan hybridi ilman nettiä ja mobiilia. Vikapisto, väärä arvaus, typerä idea. Kyllähän jengi kazoo nykyään ihan vimmatusti Netflixiä, muze johtuu kyllä paljolti siitä ettei ne pääse baanalle ezimään panofixiä. 

ellauri082.html on line 320:   Dubois on slangisana marille. Samannimiset kanadanranskalaiset konnat terrorisoi Montrealia 70-luvulla. Täytistäkö noi exnarkkarit vielä vetää röökiä. Kahviakaan ei pitäs juoda kuin kerran päivässä pullan ja maidon kaa, ei kuivana. Eikä vitun muovitetuista pahvimukeista ikinä, ne kaatuvat. Ja kaataa ihan turhaan meziä. Peittää hakkuaukiot vielä mikromuovilla. 

ellauri082.html on line 322:   Marin oireita on sosiaalinen eristyneisyys, ahdistunut raukeus ja äärimmäinen izetietoisuus. Toi viimeximainittu on kaikista pahinta. Se on sapiensin homon todellinen kirous. Lakkais Wallukin hyvän sään aikana paapomasta izeään. Mutta nyt on jo paha sää. 

ellauri082.html on line 324:   Helmin mielestä huumeriippuvuus on krooninen sairaus johon pitää ottaa lääkkeitä. Mitä eroa? Se et tavallinen sairaus tekee yxinomaan kipeää. Narkkari on sairautensa paras ystävä. Se pyrkii siihen koko aika takaisin. Kohta on kivaa se ajatteleeh. Ne mömmöt ei ole lääkkeitä vaan se sairaus. Vieroitus ja NA on lääkkeitä. Ne maistuu pahalta. Mut raja on kyllä häilyvä se on myönnettävä. Kuka nyt on vastuussa kenestä ja mistä. Mä en muutenkaan pidä vastuusta. 

ellauri082.html on line 328:   Me ostettiin mustaa afgaa ja punaista libaa perunatorilta. Muistan että menin sinne kerran ostamaan, mutta en muista uskalsinko pyytää oikeesti. Jönsyltä sitä sai ja kavereilta. Jotkut teki hashishbrownieita, kai mä niitäkin söin MIT:n aikoina. Viimexi taisin maistaa maria Floridassa Mike Handin piipusta. Ei siitä koskaan mitään riippuvuutta tullut, eikä tupakastakaan. 

ellauri082.html on line 333: Heppahullun kannessa lukee joskus jopa 16 sivua Pollea! Se on hienoa, jos ne on Lena Furbergin piirtämiä. Lena nillitti pienenä jotakin jollekin heppalehdelle ja piirsi kirjeen syrjään vihaisia poneja. Lehden toimitus kysyi voisiko se piirtää niitä lehteen lisääkin. Nyze on jäämässä eläkkeelle omasta heppalehdestä. Muumipeikko oli alkuaan Tove Janssonin vihaisena klippdassin seinään piirtämä Immanuel Kant. Toven veljentytär on tienannut sillä miljoonia. Vihasta voi syntyä paljon hyvää.

ellauri082.html on line 335: Wallu ei pidä viivasuisista huumorintajuttomista sosiaalitanteista. Se on hokenut sitä jo useamman kerran. On se niin rebublikaaninen. Siitä vihasta ei syntynyt lasta eikä paskaakaan. Noniin, nyt olen päässyt yli viidensadan pyykin Wallusta niinkuin Kristiina. Enää neljä ja puolisataa sivua jälellä.  Ontää tässä vaiheessa suunnilleen yhtä viihdyttävää kuin kauniit ja rohkeat.

ellauri082.html on line 343: 50; ETA student and Big Buddy; rooms w/Pemulis & Schacht; "promoting" Pemulis's Tenuate, 60, fn.5a.983; "constant 'drines" 267; wants a tennis-broadcasting career, 308; "left-eye-nystamic" 329; paranoid about powdered milk, 630; "and sex: no way" 634; 673; "heavy-browed red-nostriled kid" 677; sleeping in Axhandle's room, 869.

ellauri082.html on line 346: Während der Heidelberger Jahre verband ihn eine enge Arbeitsgemeinschaft mit Max Weber.

ellauri082.html on line 348: In seinem Aufsatz Christentum und Religionsgeschichte aus dem Jahr 1897 reagiert Troeltsch zum einen auf die Infragestellungen christlicher Theologie durch Materialismus und Naturwissenschaft. Er stellt diesbezüglich fest, dass „der Geist eine aus der Natur unableitbare selbständige Kraft ist“, aus der „in Wechselwirkung mit den Anforderungen der sinnlichen Wirklichkeit“ die Geschichte entsteht.

ellauri082.html on line 354: Also lässt sich Troeltschs Aufsatz globalgeschichtlich in die Reihe von Reaktionen einordnen, mit denen Vertreter der Weltreligionen Buddhismus, (protestantisches) Christentum, Hinduismus und Islam ab Mitte des 19. Jahrhunderts auf die Herausforderungen des naturwissenschaftlichen Materialismus und der allgemeinen Religionsgeschichte antworten, zumeist indem Religion allgemein über Kriterien der Innerlichkeit und Universalität definiert und die eigene Tradition im Gegenüber zu anderen als vollständige Erfüllung dieser Kriterien dargestellt wird.

ellauri082.html on line 357: Der wissenschaftlichen Pflege des Werkes von Troeltsch widmet sich die Ernst-Troeltsch-Gesellschaft.

ellauri082.html on line 363: Ja sit tän Gately apinan jutut ne on ihan viidakosta. Tollaset jäbät ei tarvi pelastamista. Joelle ja Gadfly puhuvat paskaa kuin jotkut Keravan nuorisovangit. Ne on ällöjä. Wallu on samanlainen ja samalla lailla limaska kuin Nipsu. Iljettävintä eusosiaalisuudessa on että tyypit häpeää sitä että on erilaisia kuin tiimi. Häpeä sinne ja häpeä tänne. Hyi häpeä. Pölvästi ajatus että Joelle olis niin kaunis että kaikki kivettyy. Ei kukaan ole niin kaunis, eikä kukaan pyllynruma, paizi Wallu ize ehkä rättipäisenä. Hyi häpeä! 

ellauri082.html on line 366: Rikhard Fick

ellauri082.html on line 368: Näin unta että Fix und Foxin piirtäjä Rudolf Kauka (jonka nimi unessa oli jostain syystä Fink) oli nuorena Rikhard Fick nimisenä perustanut autokorjaamon kuplafolkkariin. Asensi sinne kaikki laitteet ja alkoi eziä asiakkaita. Sitten ihan zägällä se pääsi jonkun porhon autolaivueen omamekaanikoxi ja rikastui ja kuten sanotaan loppu oli historiaa. Missä vaiheessa se alkoi piirtää susi Lupoa ja niitä nenäkkäitä pikkukettuja ei selvinnyt koska heräsin.

ellauri082.html on line 372: Sagan äiti oli väkäleuka noita huulet imettynä hampaattoman suun sisään ja se päästi piippauxia kuin peruuttava rekka: kazo tännepäin kun puhuttelen sinua. Mixei Saga vaan hotassut sitä lättyyn? Mixi? Sen se olis ansainnut. Israeliin Lahdesta muuttanut syvästi uskovainen kristitty Anna Bardawi jonka mies on messiaaninen juutalainen on samanlainen viivasuu kuin Sagan äiti nuorena. Ne elää jeesusturismista kuten se tienravaaja. Ne on saaneet koronarokotuxet muttei anna niitä filistiineille. Meille enste ja ehkä joskus sitte niille jahka jahka. Tää on meidän maa kerta Jehova on luvannut sen meille. Ympäröivät juutalaiset kysyy ketkä me.

ellauri082.html on line 374: Ortodoxijutkut hassuine hattuineen nähtyinä jahven perspektiivistä ylhäältäpäin näyttää mustilta torvisieniltä. Yxi kazoo levottomana taivaalle, leuan alla valkoinen naamari. Jehova ezä vois panna näihin rokotuxiin vähän vauhtia? Eihän tässä pitänyt näin käydä va fan för helvete.

ellauri082.html on line 387:     Tää on vaan yxi monista idealismin lajeista, tyyliin maailma on mielteeni, jenkeille erityisen mieluisa  koska saa uskoa ihan mitä tahtoo, kunhan joku muu kärsii seurauxet. Yrittäjä on valmis ottamaan sellaisia riskejä. Riski on ääretön, mut niin on voittokin, argumentoi paise paskalla. Ääretön per ääretön on ääretön, todisti Georg Cantor epäsuorasti. Kronecker ei ollut edes kuulevinaan sitä.

ellauri082.html on line 391: Ja sittenkin se läpsähtää kuin kanan lento, sangviininen kiipeilijä liiskautuu kuin kärpäslätkän tapettiin nujertama kärpänen raajat hajalla ja kärsä mutkalla, verkkosilmät tuhannen säleenä. Peräpäästä pursoaa jotain vihreää. Ei ois kannattanut, sanoo kaveri katosta hieroskellen käsiään. 

ellauri082.html on line 397: Tunne ihanteellisen voiman lempeästä vaikutuksesta elämään.

ellauri082.html on line 399: Ääretön haltioitunut vapauden tunne.

ellauri082.html on line 407: b) Asketismi ja c) henkinen puhtaus kuulostaa pahalta. Rassataan sielua henkisellä vessaharjalla kuin Serranon perheen isäpappa poikia samannimisessä espanjalaisessa saippuasarjassa. Serrano-kinkku on kyllä hyvää vaikka ylisuolaista. Serranot on vuoristolaisia. Sierra Madren paholaisia kuin el Zorrossa. Sierra on myös saha. Aina samaa juonta sahaa Ankat, nää uskontohyypiöt. Joskus tuntuu kuin meemejä olis tosi vähän erilaisia. Meemien moninaisuus on vaan kazojan verkkosilmässä, joka jakaa ne eri perspektiiveihin kuin kaleidoskoopissa.  

ellauri082.html on line 421: Kun jänis oti päältänsä puvun, se olis yllättänyt koko jänissuvun - puvun sisuksista kömpi ulos mies, joka oli aivan yltäpäältä hies. Nyt poika huomas, että takaa-ajettu mies olikin tuo jänis, jonka hän hyvin ties. Ei se mies ollut mikään pelkuri, olipahan tavallinen kulkuri.

ellauri082.html on line 434:     e) Fat Freddy on kulmasohva. Ja Crumbin henkilönä kissanomistaja. Fat Freddy's cat kusi sen länkkärihattuisen kauboisaappaisiin. Ne oli huumehemmoja. Se oli muotia 60- ja 70-luvuilla kun Wallu oli pieni. 

ellauri082.html on line 436:     f) Curious George oli apina, jonka iskä oli keltahattuinen mies. Se otti kerran kloroformia, ja sitten kaikki pimeni. 

ellauri082.html on line 444:     j) Bloody Mary on vodka tomaattimehulla. Tai Mary Queen of Scots. Niitä tuli juotua joskus Bottalla. Ellen ihan väärin muista. 

ellauri082.html on line 457: She's the kind of a girl that makes "The News of the World"

ellauri082.html on line 471:     p) Peeping Tom (televisiossa ja videona myös nimellä Pelon kasvot) on Michael Powellin ohjaama brittiläinen psykologinen trilleri- ja kauhuelokuva vuodelta 1960. Se kertoo nuoresta miehestä, joka murhaa naisia ja kuvaa heidän viimeiset hetkensä kaitafilmille.

ellauri082.html on line 473: Arvaa mistä näistä Hikinen Wallu piti niin paljon että piti mainita. Oikein, p). Sillä oli teininä Peeping Tom julisteita seinällä. Figures. k) oli hyvä arvaus, siitä pisteitä. Pam muistuttaa Wallun naisihanteita Joellea ja Hugh (Helen) Steeplyä. Joiden hybridi oli sen äiskäpäiskä Sally Jean Foster Wallace ellei se ollut aprillia.  

ellauri082.html on line 487: Viihdetuubassa on aivan käsittämättömiä sekopäisyyxiä, vesipäisiä naisia joilla on kaulakoruina kuolleita lokkeja ja sen seizemän ihmisraatoa mitä mielikuvituxellisimmin paloiteltuna kuin jotain kiinalaisia vihannexia. Tales to thrill striped ass baboons. Mikä näitä kumikauloja oikein vaivaa? Tiedänhän mä sen: tylsistyminen. Mulle henk koht riittää ruokkia pikkulintuja jänixiä ja mixei myös rottia. Ne on kaikki nekin osa luontoa. Muttei niitä siitä syystä tarvi palvoa. Senkun elää niin että jää toisillekin vielä tilaa elellä. Ja tarkoitan nyt ennen kaikkea tota kierrätystä ja noita karvaisia ja höyhenpukuisia frendejä. 

ellauri082.html on line 498: The reader who found himself swamped with too much metaphysics in the last chapter will have a still worse time of it in this one, which is exclusively metaphysical. Metaphysics means nothing but an unusually obstinate effort to avoid thinking clearly.

ellauri082.html on line 499: The fundamental conceptions of psychology are practically very clear to us, but theoretically they are very confused, meaning how can we fit in soul and god and all that good old mind numbing religion.

ellauri082.html on line 501: A big problem here is the idea that our soul is just a bunch of mental states that fly away every which way as we die. That is very bad medicine for eternal soul as Plato saw, its the abominable soul as harmony argument. I must now try and find my way out of it before the hierarchy gets pissed.

ellauri082.html on line 502: This mind as society hypothesis has outward advantages which make it almost irresistibly attractive to the intellect, and yet it is inwardly quite unintelligible. Of its unintelligibility, however, half the writers on psychology seem unaware.

ellauri082.html on line 504: In a general theory of evolution the inorganic comes first, then the lowest forms of animal and vegetable life, then forms of life that possess mentality, and finally those like ourselves that possess it in a high degree. (As you can see I am not one of your nature religions types but an honest to god homo sapiens chauvinist.)

ellauri082.html on line 505: Evolution is a slight problem I must own, it looks as if it was a continuous process of rearranging atoms, unless we urge that with the dawn of consciousness an entirely new nature seems to slip in, something whereof the potency was not given in the mere outward atoms of the original chaos. (I know it sounds both silly and pretentious, but what else can I say. I must save the appearances of the good book, or else I am soon out of my cozy Harvard chair.)

ellauri082.html on line 507: "A motion became a feeling!—no phrase that our lips can frame is so devoid of apprehensible meaning." (Says Spencer - check out this guy.) And some Tyndall guy that everyone knew by heart in late 19th: "the passage from the physics of the brain to the corresponding facts of consciousness is unthinkable." (Nothing to it except fear of death and retribution. Funny but seriously I have never seen anything the matter with it. Your mind is like a little video camera connected to a bunch of neural networks that mill the images around. Whats wrong with this concept is hard for me to see.)

ellauri082.html on line 509: John Tyndall FRS (/ˈtɪndəl/; 2 August 1820 – 4 December 1893) was an Irish physicist. He first noticed the greenhouse effect but went on mountaineering happily in the melting glaciers. He was a member of a club that vocally supported Charles Darwin's theory of evolution and sought to strengthen the barrier, or separation, between religion and science. The most prominent member of this club was the anatomist Thomas Henry Huxley. Others included the social philosopher Herbert Spencer. 

ellauri082.html on line 511: James lifts his blue jeans and says that for "continuity of evolution" if there is consciousness now somebody (guess who) must have been conscious all along. If we have pricks and cunts now somebody must have sported them from the dawn of time. Well at least Jamesey must then allow for our "fellow animals" some rudiments of soul, that's a big concession.

ellauri082.html on line 513: Jim torjuu fysiologit jotka huomaa aistimusten muuttuvan tuntemuxixi ja havainnoixi jossain matkan varrella. Mutta mutta, vänisee James, tapahtuuko tää hermomaailmassa vai mielimaailmassa? Talk about begging the question! No jokainen uskokoon mitä haluaa.

ellauri082.html on line 516: Tahto uskoa sokaisi sen aivotoiminnan. Sillä on jotain todistettavaa ja size tarraa kaikkeen mitä sen mieleen juolahtaa. Sen argumentit on samaa ex analogiaa kuin Plaatton jonka mielestä sielu ei voinut olla harmoniaa koska sen piti olla niinku joku johtaja.  No Plaatto kuumui vahvoista johtajista, varmaan kumarsi Dionysoxelle ja pyllisti Dionille. Ja/tai kääntäen. Filosofikuningas, your foot shoved dans mon oeil. Kaappihinureita koko porukka, hela idealistifilosofikööri. Ei se jumala tässä lopultakaan ole se pääasia, vaan se että oma sielu läpättää loppumattomattomasti. Jonkun sortin narsismia tämäkin. 

ellauri082.html on line 523: Huumeet [hU:U:U:meet] ovat kenkäplankin alkumuoto. Yleisimpiä käytön oireita ovat sukupuolitaudit, mutaatiot, hallusinaatiot, saatananpalvonta, erakoituminen, sukupuolielinten mutatoituminen, seksuaalisen suuntauksen muuttuminen sekä vielä kerran mutaatiot.

ellauri082.html on line 535: Elämä: Elämä on parasta huumetta. Ihan tosi. Joskus sen ohessa käytetään alla olevaa paskaa. Tällöin ei nauti elämästä, mutta nauttii jostain muusta, mikä voikin kauppana kannattaa. Tällöin ei käytetä elämää, vaikka eletäänkin. Kuinkahan järkevää on tuolla tapaa haaskata globaalisti dekriminalisoitua huumetta, jonka saatavuus on täysin katkotonta? Diilerien pelotetaktiikkana tosin on, että tarjonta ehtyy kokonaisuudessaan heti, jos käytön katkaisee. Jos elämä otetaankin kokonaan pois, vieroitusoireet ovat kamalat.

ellauri082.html on line 537:     Kannabis: Saatavuus varsin hyvä: Mene Alankomaihin (jos olet alle 18-vuotias, ota mukaan väärennetyt tai varastetut paperit). Myös hamppukasvin sisäkasvatus on mahdollista. Kannabiksen käytön vaikutuksia ovat äkillinen repeäminen ilman mitään näkyvää syytä, selittämätön eloisuus, pään sekoaminen ja mahan kupliminen, mutta se aiheuttaa myös impotenssia, unettomuutta sekä ruokahalujen menetystä.

ellauri082.html on line 539:     Sienet: eli kotoisammin tatit. Hassunhauskoja muka-kasveja, joita kasvaa kaikkialla syksynaikoihin. Helppo saatavuus ja vaarattomuus ovat etuja. Miinukseksi voisi sanoa rahvaanomaisuutta, mutta ei se sinua narkkarina enää häiritse.

ellauri082.html on line 541:     Amfetamiini: spiidi, piri, vauhti jne, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Amfetamiini ei taida olla vapaasti saatavilla oikein missään maailman kolkassa, joten sitä saadaksesi sinun on ostettava aine joltain raunioituneelta vanhalta narkkarilta (katso huumediileri), jonka kautta rahasi arvatenkin päätyvät jonkin rikollisjengin taskuun. Onneksi olkoon. Käytön vaikutuksia yllättävä pään sekavuus. Amfetamiinia saa aina ottaa heroiinin yhdessä, koska tällöin saatat muuttua smurfiksi mitä hirvittävimpiin hirmutöihin. Amfetamiinin laillisena korvikkeena Suomen lääkelaitoksen hyväksymissä apteekeissä kuitenkin myydään metyylifenidaatti-nimistä ainetta, jota tuttavallisesti myös ritskuksi kutsutaan. Tämän erikoisspiidin hankkimiseksi tarvitaan kuitenkin nk. hullun paperit, joita jotkut kallonkutistajat ovat erikoistuneet tehtailemaan. Jos olet kiinnostunut aineen kokeilemisesta ja olet valmis hyväksymään mattinykäs-diagnoosin (huom. lähiympäristösi ei välttämättä ole mielissään, sillä ominaisuus on vahvasti sukuvika) niin mitä mielikuvituksellisemman tarinan kerrot sen nopeammin paperisi tulevat kuntoon.

ellauri082.html on line 544:     LSD: happo. Suomessa harvinaista herkkua. Sekoittaa aluksi pään ja aiheuttaa ihmeellisiä näköharhoja (maailma näyttää niin kovin erilaiselta, värit elävöityvät, aistit sekoittuvat koko lailla), "mutta" pitemmällä tähtäimellä johtaa masennukseen ja itsemurhaan. Harmittomista hallusinogeeneistä vittumaisin ja sopii yleensä lähinnä 5.1-kaikuakustisien tivolitalojen sekä viihde-elektroniikan bugien faneille.

ellauri082.html on line 546:     Heroiini: Hepo. Kovin kaikista. Muistuttaa ulkonäöltään vehnäjauhoa, mutta on huomattavasti vaarallisempaa ja ensimmäinen käyttökerta johtaa yleensä AIDS:iin (käytetyt ruiskeet) tai tuskalliseen yliannostuskuolemaan, jota edeltävät kontrolloimattomat vapinakohtaukset. Heroiinia voi käyttää vehnäjauhon halpana korvikkeena, mutta on hyvä muistaa, ettei se muodosta sitkoa, joten leivästä tulee kiinteätä.

ellauri082.html on line 550:     Ekstaasi: on kissan matolääke, joka ihmisillä käytettynä tuottaa erittäin suuren hyvän olon tunteen. Hyvin tunnettu ja paljon käytetty. Haittoina ainoastaan itsestään ilmestyvät peräpukamat, peräaukon kutina sekä selluliitti jota saattaa ilmestyä esim. kasvoihin. Onneksi aineen vaikutuksen alaisena rakastat sitäkin ja kaikki on vaan niiiin ihanaa... <3

ellauri082.html on line 552:     Salvia: Hiisaamalla tai pureksimalla käytettävä hermafrodiittikukka. Päätyi huumeeksi Hitlerin eugeniikan seurauksena, kun pyrkimyksenä oli hävittää sukupuolivähemmistöt myös kasvikunnasta. Natsit sytyttivät meksikolaisten neegereiden salvianviljelypläntit tuleen ja pian huomasivat olevansa ihan vitun paukuissa. Salvia on oman tiensä kulkija psykotrooppina kuin kasvinakin, lisääntyy lätkäisemällä raajansa korkealta maahan, kuten kokeneet käyttäjänsäkin.

ellauri082.html on line 554:     Sokeri: On myös yleisin käytetty alkoholi. Tunnettu myös nimellä valkoinen kama ja sekoitetaan usein kokaan. Aiheuttaa riippuvuutta ja hyperaktiivisuutta, joiden seurauksena sokerihumala ja seuraavana aamuna paha krapula.

ellauri082.html on line 560:     Liikunta: Yleinen ja äärimmäisen vaarallinen huume, joka voi johtaa kuolemaan! Liikunnan akuutteina vaikutuksina ovat mm. hikoilu, sykkeen kohoaminen ja hengityksen kiihtyminen. Yleisin syy aloittaa ovat ympäristön painostus, yhteiskunnan vaikutus, huono itsetunto sekä muun tekemisen puute. Käytön myötä siirryttäessä suurempiin annoksiin käyttäjät kokevat usein voimakasta euforiaa ja jäävät helposti koukkuun liikunnan aiheuttamaan serotoniinin vapautumiseen aivoissa. Tottumattomalla käyttäjällä suuri kerta-annos voi aiheuttaa pitkäkestoisia fyysisiä haittoja ja jopa sydänkohtauksen. Liikunnan vaikutuksen alaisena myös vammautumisriski on suuri.

ellauri082.html on line 567: 	     Vauhtijänisneuvos Alexander Stubb suosittelee. HS selvitti: Marinin hallitus on jo tehnyt yhtä järeät... ”Olen aina halunnut halata Jormaa julkisesti”

ellauri082.html on line 571:     Adrenaliini: Sydänlihaksen toimintaan vaikuttava vaarallinen huume, joka toimii parhaimmin nautittuna yksin. Adrenaliinia erittyy lisämunuaisen kuorikerroksesta vereen vaarallisessa tai haastavassa tilanteessa, erityisesti osana pako-/taistelureaktiota. Eritystä sekä välittäjäaineena että hormonina säätelee autonomiseen hermostoon kuuluva sympaattinen hermosto, joka aktivoituu stressitilanteissa. Se lisää suorituskykyä muun muassa kasvattamalla sydämen sykettä ja lisäämällä glukoosin eritystä maksassa ja insuliinin eritystä haimassa. Adrenaliini toimii välittäjäaineena myös keskushermostossa ja kiihdyttää sydämen lyöntiheyttä sekä stimuloi endorfiinieritystä. Aiheuttaa riippuvuutta, hakeutumista vaaratilanteisiin ja pahimmillaan voi johtaa joko käyttäjän kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen.

ellauri082.html on line 573:     Lakrisal: Ruskea kama toiselta nimeltään. On saatavilla sekä tabletteina että jauheina. Sisältää useita eri aineita kuten lakriinin, joka vaikuttaa voimakkaasti keskushermostoon lisäten dopamiinin ja adrenaliinin eritystä, lakrisalloosin, joka antaa imeskeltäville tableteille ja jauheille kirpeän maun ja vielä lakrisaliinin, joka tuhoaa aivosoluja heikentäen käyttäjän omaa tahtoa. Näistä ensimmäisenä vaikuttaa lakriini, ja toisena vasta lakrisaliini. Jälkivaikutukset ovat oksentelu, veriset yskökset, ripuli, pahoinvointi, lihasten heikkeneminen ja lievät hallusinaatiot, joita tulee vain vaarallisessa yliannostuksessa.

ellauri082.html on line 581:     CS: PCP:n eli ’enkelipölyn’ laajalle levinnein muunnos, tunnettu myös nimellä Counter-Strike tai Crack Shot. Aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, aseiden äänten matkimista sekä liiallista eläytymistä peleihin. Vaarallisia oireita ovat myös näköhäiriöt, joiden seurauksena käyttäjä saattaa joutua hankkimaan rillit. CS saa käyttäjänsä erittäin aggressiivisiksi ja eristäytyminen saattaa alkaa jo muutaman pelikerran jälkeen. CS on WoW:in jälkeen yleisin virtuaalihuume maailmassa ja tilanne pahenee helpomman saatavuuden ja mainostuksen takia. Jostain syystä maat eivät kiellä kyseisiä pelejä vaarallisina. Syynä pidetään ennustettua valtavaa joukkomellakkaa, joka aiheutuisi pelin kieltämisestä, jolloin miljoonat virtuaalimöyhyistä riippuvaiset pukeutuisivat armeijapukuihin ja alkaisivat räiskiä aseilla ympäriinsä.

ellauri082.html on line 583:     RuneScape: on hieman lievempi peli verrattuna CS:ään, mutta vain käyttäjän vaarallisuudessa muille. "Rune" aiheuttaa abysmaalista riippuvuutta ja rapistumista. RuneScapea pidetään porttipelinä vahvempiin virtuaaliaineisiin, kuten ehkä vanhimpaan, Tetrikseen: peliin, jonka ovat keksineet venäläiset kylmän sodan aikaan aiheuttaakseen vastustajilleen vahvaa riippuvuutta, palikoitumista ja taisteluhaluttomuutta. KGB kuitenkin luopui hankkeesta, kun huomattiin sen levinneen omien keskuuteen. Tetris on vähentynyt maailmasta merkittävästi sen jälkeen, kun käsikonsolit alkoivat vähetä ja kehittyä.

ellauri082.html on line 586:     Minecraft: on Ruotsissa valmistettu vahva huume, joka aiheuttaa vakavaa riippuvuutta, autismia, unettomuutta ja voimakasta halua ratsastaa viattomilla possuilla. Minecraft on keksimisensä jälkeen levinnyt nopeammin kuin Lada kuoppaisella tiellä. Huumetta ostetaan kerran ja sen jälkeen sitä käytetään kunnes aivot syöpyvät pois tai käyttäjä tekee itsemurhan. Minecraftissa pelataan palikkamaisella ukkelilla kuutiomaailmassa, jossa ruhjotaan erilaisia materiaaleja palasiksi ja niistä rakennetaan edelleen kaikenlaista. Peli on erityisen tunnettu eläinväkivallan sisältämisestä, pelissä hakataan lehmiltä nahkaa irti ja possuja tiputellaan laavaan, jotta pelaaja saisi kyljyksiä. Huume leviää kaveriporukoissa ja netissä.

ellauri082.html on line 590:     Laskuvarjohyppy: on hengenvaarallinen huume, jonka käyttö vie käyttäjältään kaiken rahan ja vapaa-ajan ja pahimmillaan johtaa käyttäjän kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Tyypillinen käyttäjälle kehkeytyneiden vakavien mielenterveyden häiriöiden oire on hyppääminen pois kesken kaiken lennossa täysin toimintakuntoisesta lentokoneesta. Tämä huume stimuloi rajusti adrenaliinin eritystä ja endorfiineja sekä aiheuttaa harha-aistimuksia. Monet käyttäjät kertovat kokeneensa "koskettavansa Jumalaa", "rakastelevansa enkelien kanssa" tai "lentävänsä enkelin siivillä". Jo ensimmäinen hyppy voi olla kuolettava.

ellauri082.html on line 592:     Nuuska: orangit tunkevat huuleen näyttääkseen typeriltä. Sivistynyt väki, esim. suomenruotsalaiset kulttuurisuvut polttavat nuuskaa juhannusnuotiossa ja takassa sydäntalvina.

ellauri082.html on line 594:     ES: on yksi vaarallisimmista Suomessa käytetyistä huumeista. ES:ää käytetään yleensä nestemäisessä muodossa ja juodaan usein suoraan tölkistä. Käytön seurauksena ihminen alkaa ns. "päristä", eli toisin sanoen hän alkaa kuulemaan omituista "pärinää" korviensa välistä, joka johtuu ES:n sisältämien ainesosien törmäämisestä tärykalvoihin. ES:n vakituisia käyttäjiä kutsutaan ES-Jonneiksi. Vieroitusoireita ovat esim. puheripuli, kuolaaminen, unissakävely, näköharhat sekä masennus. ES on levinnyt ympäri Suomea, ja on yksi harvoista huumeista jota myydään kaupoissa eritoten koulupäivän aikana. On tutkittu, että koulu antaa salaa kaikille oppilaille 0,5 litraa ES:ää voidakseen kontrolloida heitä.  (Kyseessä ei ole Esa Saarinen vaan Euroshopper energiajuoma. Esa Saarinen ei onnexi ole levinnyt Bulevardia laajemmalle. Optimismi on hyvin paha huume kyllä.) 

ellauri082.html on line 600:       Uskonto on 10 kertaa vaarallisempaa huumetta kuin esim. meta-amfetamiini. Uskonto tuhoaa lyhyessä ajassa ihmisen ja hänen ajatusmaailmansa. Uskonto tekee ihmisestä räsynuken joka sätkii huumekauppiaiden=pastoreiden tahdon mukaan. Huumediilerit=pastorikunta ovat rahanahneita ja he pyrkivät tekemään ihmisen riippuvaiseksi uskonnosta=hyvin vaarallisesta huumeesta.

ellauri082.html on line 602:       Uskonto on eri asia kuin Jeesuksen seuraaminen kohti vapautta ja mielenrauhaa.

ellauri082.html on line 611: No käytännössä tuo tarkoittaa, että muka itse voisi miettiä mitä tahansa asioita eikä tarvitsisi piitata mistään faktoista tai yhteisymmärryksessä käyttöön otetuista käsitteistä eikä käytännössä mistään muustakaan. Noin sitä voisi kuule miettiä vaikka mitä asioita vaikka millä tavalla, mutta se ei tarkoita, että siinä olisi järkeä.

ellauri082.html on line 616:       Tuskinpa Buddhakaan halusi tuollaista opetusjärjestelmää jättää jälkeensä. Puhumattakaan Helluntaiystävien Pylkkäsen Wilhosta.

ellauri082.html on line 622:       Teillä uskovaisilla se elämä on tyystin kadoksissa. Te elätte niiden 1700 vuotta sitten raapustettujen kamelinpurijoiden satujen maailmassa. Se elämä on jo aikaa sitten kuopattu normaali-ihmisten elämässä, mutta te lahkojen orjat elätte niissä valheissa ja saduissa ja pidätte niitä totena, koska pastorinne tekevät sillä rahaa, että te uskotte Raamatun satuihin.

ellauri082.html on line 627: Uskovaisten naisten rintasyöpäriski on kasvanut lyhyessä ajassa viisikymmenkertaisesti. Samoin myös uskovaisten ja kahvia karttavien miesten eturauhassyöpäriski on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.

ellauri082.html on line 641:     Minä meen viel Japaniin....haluun mennä. Kannattaa.olla.raitis

ellauri082.html on line 644:     Kertoisitko siitä "adventistitutkimuksesta"? Kuulostaa ihan sisäsiittolan tutkimukselta. Aivan sama kuin minä tutkisin itseäni ja sitten väittäisin, että elän 15 vuotta pitempään kuin kukaan adventisti?

ellauri082.html on line 649: Adventistitutkimuxen tulokset esim. osoittaa, että esim. henkilö, joka liikkuu säännöllisesti päivittäin, mutta tupakoi kohtuullisesti ja käyttää vähän alkoholia ja syö tavallista ruokaa elää todennäköisesti kauemmin kuin yksipuolista soijanakkikasvisruokaa käyttävä vähän liikkuva henkilö. Viimeisestä väliraportista jäi mieleen varsinkin säännöllinen pähkinöiden, juuresten palkokasvien käyttö, joka paransi niin kasvis- kuin sekaruokaakin syöjien ennustetta. Vastaavasti pahiten ennustetta heikensi runsas lihajaloisteiden eli makkaroiden, leikkeleiden jne. käyttö. Mielenkiintoista oli se, että vaikka monipuolinen kasvisruoka on tulosten valossa elämänennusteen kannalta paras, ero pelkkää kasvisruokaa käyttävän ja monipuolisesti kasviksia mutta myös kohtuullisesti lihaa käyttävien välillä oli minimaalisen pieni.

ellauri082.html on line 675:         Ainahan voi toivoa, että adventistisairaala pitäisi adventisteista huolta. Totuus lienee se, ettei jäsenkirja Loma Lindassakaan auta vaan tarvitaan hyvä vakuutus tai paksu lompakko.

ellauri082.html on line 678:         Okinawan perinteinen dietti on arvioitu terveelliseksi hyvin alhaisen energiamäärän vuoksi. Aikuisen kalorimäärät (silloin kun vielä edustivat Japanin kärkeä) olivat 15% ja lapsilla yli 30% alhaisemmat kuin japanilaisilla keskimäärin. Pieni nälkä siis pidentää ikää. Tähän sopii hyvin se, että kaikkien näiden pitkäikäisyysalueiden ihmisistä valtaosa elää varsin luonnollissa oloissa ja syö kohtuullisesti ja suhteellisen yksinkertaista ruokaa - paitsi Loma Lindan ihmiset, jotka ovat ainoat länsimaisessa vauraudessa elävät tässä joukossa (Okinawahan ei ole rikas alue muuten vauraassa Japanissa, Nagano taas taitaa olla vuoristoinen seutu...).

ellauri082.html on line 685:     Luetuimmat keskustelut: Koskelan murha oli kaikintavoin sairas. Työttömyys räjähtänyt käsiin. En tunne tai tiedä ketään koronaan kuollutta.

ellauri082.html on line 687:     Kotikunnassani ei ole ainuttakaan ihmistä kerrottu kuolleen koronaan. Eikä ole kerrottu naapurikunnissakaan kenenekään siihen kuolleen. Vuoden aikana syöpään on kuollut meidän pienessä kylässä 6 ihmistä, kaikki tuttuja. Koko kunnassa syöpään on kuollut lähes sata, noin kolmasosan heistäkin tunsin. Kuinkahan vaarallinen tauti on kyseessä, kun puhutaan koronasta?

ellauri082.html on line 690:     Oho! Sofia Belórf poseeraa niukoissa bikineissä pilvenpiirtäjien keskellä - Kuumaa Dubaissa... Salkkarit-tähti Esko Kovero salaperäisenä eläkepäivistään: "Maailman meno on mitä on, niin ..." Vappu Pimiä haluaisi tämän Suomen ykkösnaisen mukaan Tanssii Tähtien Kanssa kisaan - Arvaatko kenet?

ellauri082.html on line 693:     Erika Vikmania ei nähdä Kikka-elokuvan pääroolissa – laulajakaunotar paljastaa syyn haluttomuudelleen astua idolinsa saappaisiin

ellauri082.html on line 695:     Upea rahankeräys käynnissä: Litteään maapalloon uskova halutaan lähettää avaruuteen. 

ellauri082.html on line 711: Kun Tavis eno kättelee pikkutyttö Echtiä näyttää kuin se vetäis käteen ja tyttö tekis sille Sieg heiliä. Tässähän on Wallun misogynia ja xenofobia yhdessä paketissa. Xenofobia putkahtaa esiin myös 112-hampaisen pakistanilaislääkärin munapussien väkivaltaisessa kohtelussa Don Gatelyn sairasvuoteen kaiteen välistä. Misogynia + rasismi: jättikokoiselle mustalle sairaanhoitajattarelle on vähemmän noloa puhua paskahädästä kuin valkoiselle ryppyhuuliselle joka kävelee kuin pingviini. 

ellauri082.html on line 718:     Ja halvexunnasta, naisvihasta siinä myös on kysymys, toivon ja tarpeen ohella. Hän nimittäin tarvizee niitä, tarvizee naista, ja koska tarvizee hän myös pelkää ja vihaa vähän, joka ikistä, ja viha saa ilmiasun halvexuntana, jonka hän naamioi lempeäxi huomioxi jolla tekee sen jutun naisen nappien kaa. Hän kaataa naisen vuoteeseen kuin hiljainen tarjoilija tarjottimen. 

ellauri082.html on line 720:     Tää naisvihateema jatkuu s. 583. Jännää miten samanlaista se on Wallulla kuin suomalaisilla 2000-luvun setämiehillä, esim Hotakaisella. Ollaan olevinaan hirmu empaattisia ja herkkätunteisia, kokataan ja hierotaan partnerien selkää, mutta sen hierottavan selän takana kiristellään hampaita ja halvexitaan naisia ja izeä, kun ei olla riittävästi machoja.

ellauri082.html on line 722:   Ja sit on vielä tää, joka on jo aika paha (ihankun mä oisin tän jo lukenut, toistoko on tyylikeinona s. 828?):

ellauri082.html on line 724:   Gately istuu masentavassa keittiössä ja keskustelee kuoleman kanssa. Kuolema selittää ettà kuolema tapahtuu lukemattomia kertoja, ihmisellä on monta elämää ja jokaisen (elämän siis, kai miekkosen) lopussa on nainen, joka tappaa ja vapauttaa seuraavaan elämää. Gately ei oikein hahmota, onko kyseessä yksinpuhelu vai esittääkö hän kysymyksiä ja nainen vastailee niihin. Kuolema sanoo että ihmisen (kai miekkosen) tappava nainen on aina hänen seuraavan elämänsä äiti. Näin asia on: eikö hän tiennyt? Unessa sen tuntuvat tietävän kaikki muut maailmassa paitsi Gately, aivan kuin hän olisi ollut kipeänä juuri sinä päivänä kun asiasta kerrottiin koulussa, joten kuolema joutuu istumaan alastomana ja enkelin kaltaisena ja selittämään asian kärsivällisesti, itse asiassa hieman Beverlyn high schoolin tukiopetuksen tapaan. Kuolema sanoo että nainen joka joko tietäen tai tietämättään tappaa sinut, on aina joku jota rakastat ja aina seuraavan elämän äiti. Tästä syystä äidit ovat rakkaudessaan niin pakkomielteisiä ja yrittävät nlin kovasti, olipa heillä itsellään minkälaisia vaikeuksia tai riippuvuuxia tahansa, he tuntuvat arvostavan lapsensa hyvinvointia enemmän kuin omaansa ja pakkomielteisessä äidinrakkaudessa on aina pieni ikään kuin itsekkyyden häivähdys: he yrittävät hyvittää murhaa, jota kumpikaan ei muista, paizi ehkä unissaan.

ellauri082.html on line 731: Haslam, C. and Montrose, V.T. (2015) Should have known better: The impact of mating experience and the desire for marriage upon attraction to the narcissistic personality. Poster presented at: EHBEA Conference, 29th March to 1st April 2015, Helsinki, Finland. Tamara Montrose: Independent Researcher. Jane Williams´s Lab.

ellauri082.html on line 732: Institution: Hartpury College. Carrie Haslam: no affiliation whatsoever. EHBEA is European Human Behaviour and Evolution Association. Note: Tatu Vanhanen´s IQ datasets are no longer considered reliable.

ellauri082.html on line 737:     Another study by researchers Carrie Haslam and V. Tamara Montrose found that although narcissistic males do not make good partners, women aged 18 to 28 desire them more than other men. The researchers asked women about their dating experience and desire for marriage. They wanted to see whether these factors influenced their attraction to narcissistic men.

ellauri082.html on line 738:     They found that young women with more dating experience and a greater desire for marriage were more attracted to narcissistic men. They write, “Despite future long-term mating desires which are unlikely to be achieved with a narcissistic male and possession of substantial mate sampling experience, females view the narcissistic male as a suitable partner.”

ellauri082.html on line 740: Ensinäkin se  varmentaa wanhan tutun totuuden siitä, että naiset suosivat narsisteja miehiä. Se samalla todistaa sitä hypoteesia, jonka mukaan naiset pitävät näistä jännämiehistä, koska nainen on ize luontaisesti samalla luonnolla varustettu, ja nämä miehet täten hänen hengenheimolaisiaan. 

ellauri082.html on line 741: Voikin sanoa, että vaikka nainen tietää tekevänsä paskan valinnan, hän tekee sen silti ja uhriutuu vielä kaupan päälle - miesfeministien ja muiden vässykkämiesten uskoessa totta kai kaiken naisen uhriutumisesta, vaikka kyseessä on naisen ihan oma syy. - Eikö naisilla ole seksuaalisen vallan lisäksi myöskin seksuaalinen vastuu? 

ellauri082.html on line 744: Nimittäin, koska nainen on sosiaalinen kiipijä, tästä syystä hän lyö - ihan kuten Fundamentissa on useaan otteeseen se todettu - kaksi kärpästä yhdellä kertaa: hän saa miehen jonka haluaa, ja uhriutuminen joka siitä seuraa, puolestaan tuo hänelle statuksen korotusta:

ellauri082.html on line 746:     In their introduction, they acknowledge that being viewed as a victim can lead to a loss of esteem and respect. But, they continue, in modern Western societies being a victim doesn’t always lead to undesirable outcomes. Sometimes, being a victim can increase one’s social status. And justify one’s claim to material resources.

ellauri082.html on line 747:     They argue that “contemporary Western democracies have become particularly hospitable environments for victim signalers to execute a strategy of nonreciprocal resource extraction.”

ellauri082.html on line 751:      The researchers examine victim signaling, which they define as “a public and intentional expression of one’s disadvantages, suffering, oppression, or personal limitations.” They also examine virtue signaling, defined as “symbolic demonstrations that can lead observers to make favorable inferences about the signaler’s moral character.”

ellauri082.html on line 755:     They argue that signaling both victimhood and virtue would maximize one’s ability to extract resources. People feel the most sympathy for a victim who is also a good person.

ellauri082.html on line 756:     The researchers developed a Victim Signaling Scale, ranging from 1 = not at all to 5 = always. It asks how often people engage in certain activities. These include: “Disclosed that I don’t feel accepted in society because of my identity.” And “Expressed how people like me are underrepresented in the media and leadership.”

ellauri082.html on line 757:     They found that Victim Signaling scores highly correlated with dark triad scores (r = .35). This association held after controlling for gender, ethnicity, income, and other factors that might make people vulnerable to mistreatment.

ellauri082.html on line 761:      They also found that Virtue Signaling was significantly correlated with dark triad scores (r = .18).

ellauri082.html on line 763:     The researchers also found that victim signaling negatively correlated (r = -.38) with Honesty-Humility. This is a personality measure of sincerity, fairness, greed avoidance, and modesty. This suggests that victim signalers may be greedier and less honest than those who do not signal victimhood.

ellauri082.html on line 767:     Victim signalers were more likely to cheat in this game. The researchers again found that these results held after controlling for ethnicity, gender, income, and other factors.

ellauri082.html on line 768:     Regardless of personal characteristics, those who scored higher on dark triad traits were more likely to be victim signalers. And may be more likely to deceive others for material gain.

ellauri082.html on line 770:     Participants were told to imagine they worked with another intern. And that they were competing to land a job. Participants were told, “You keep noticing little things about the way the intern talks to you. You get the feeling the other intern may have no respect for your suggestions at all. To your face, the intern is friendly, but something feels off to you.”

ellauri082.html on line 772: Summa summarum: Vieläkö ihmettelet, miksi feminismissä valehdellaan ajavansa tasa-arvoa, vaikka jokainen tietää että siinä ajetaan miesvihan lisäksi yxinomaan naisten suosimista ja ylivaltaa? 

ellauri082.html on line 773: Uhriutujat ovat valehtelijoita, jotka eivät epäröi käyttää petosta saavuttaakseen haluamansa.

ellauri082.html on line 781: "The underrepresentation of girls and women in science, technology, engineering, and mathematics (STEM) is a continual concern for social scientists and policy makers. Using an international database on adolescent achievement in science, mathematics, and reading (n = 472,242), we show girls performed similarly or better than boys in science in two of every three countries, and in nearly all countries, more girls appeared capable of college-level STEM study than enrolled. Paradoxically, the sex differences in the magnitude of relative academic strengths and pursuit of STEM degrees increased with increases in national gender equality. The gap between boys’ science achievement and girls’ reading achievement relative to their mean academic performance was near universal. These sex differences in academic strengths and attitudes toward science correlated with the STEM graduation gap.  A mediation analysis suggests that life-quality pressures in less gender equal countries promote girls’ and women’s engagement with STEM subjects."

ellauri082.html on line 785:   Mikäs paradoxi tämä muka on? Mixi kukaan haluaisi välttämättä tulla nakkisormisexi putkiaivoxi ellei ole pakko, ja opiskella rillipäisenä finniselkäisenä nörttinä alkeismatikkaa nippu kyniä ja laskutikku rintataskussa? Jos niillä on mitään varaa valita, ne valizee jotain muuta. Noissa köyhemmissä maissa pääsee opiskelemaan vaan jos on jostain rikkaammasta perheestä, ja silloin vanhemmat kyllä termentää että meet sit opiskelemaan jotain josta tulee RNAHAA (lausuttuna nenä-äänellä kuin nilkki nilkkipää). Vaikka insinöörixi. Koska ilman rahaa niissä maissa ei ole yhtään mitään. Seuraava tulos vahvistaa tän selityxen:

ellauri082.html on line 788:       “Confirming past research, there was a strong correlation (r = .69) between a country´s sex differences in personality and their Gender Equality Index. Additional analyses showed that women typically score higher than men on all five trait factors (Pessimism, Extraversion, Openness, Agreeableness and Conscientiousness), and that these relative differences are larger in more gender equal countries.”

ellauri082.html on line 802: Tässäkin käy ilmi jenkkijengin me first-filosofia, looking out for number one, staking your claim. Mä kolasin ja lapparoin meidän Volvolle parkkipaikan kun oli tullut lunta aivan vitusti. Kun hain auton korjaamolta ja tulin kotiin, Gretan palomies oli parkkeeraanut puzaamani ruutuun. No ei midiä, sehän on sen oikeus. Mä kolasin ja lapparoin uuden ruudun. Henkka (se palomies) tuli autolleen jotain hakemaan. Mä sanoin sille että saitpa hyvän parkkipaikan. Joo se sanoi ja painui sisään tyytyväisenä. En mä suuttunut enkä edes vittuillut sen enempää. Sehän on sen oikeus. Ei parkkipaikat ole kenenkään omia. Siis täällä Suomessa. 

ellauri082.html on line 807:   Tämännimisessä alanootissa (nootti 269) Wallu kertoo mistä kenkä oikeasti puristaa. Walluparka on liika upeiden pätevien vanhempien tahattomasti littiin tallaama ruma knääpiö. Se on epäonnistunut narsisti, sese eittämättä on. 

ellauri082.html on line 813:     Epikriisistä ilmenee että Wallun äiti vääristi sen minäkuvan vastaamalla pahan lapsen pahuuteen falskin ylizevuotavalla kiltteydellä. Se ei siis koskaan oikaissut ilkimystä millään lailla, vaan antoi sen marinoitua omissa mehuissaan. Sekin on aivan vitun julma ja epätavallinen rangaistus. Siitä marinadista ei hevin nousta omin voimin kuiville. Wallu maustoi sitä lisää mömmöillä ja upposi. 

ellauri082.html on line 815: Kun Orin matkii Avrilia, niin hän ottaa kasvoilleen lämpimän rakastavan jättihymyn ja tulee hitaasti kohti, kunnes on niin lähellä että hänen kasvonsa painautuvat vasten toisen kasvoja ja hengityxet sekoittuvat. Jos saat joskus kokea sen niin kumpikohan mahtaa olla pahempaa: tukahduttava läheisyys vai ehdoton lämpö ja rakkaus joka siihen yhdistyy? 

ellauri083.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri083.html on line 67: Molemmat vanhemmat tunsivat vahvasti että kiinalaiset oli melkein niiden veroisia (eivätkä käyttäneet sanaa 'pakana' kuin kotioloissa), ja Helmi kasvoi kaxikielisessä kodissa: äiti opetti englantia yläkerrassa ja vinosilmä palvelijat ja niiden lapset paikallista murretta. Klassillista kiinaa opetti kotiopettaja Mr. Kung (Fu? Tse?). Se luki ahnaasti, erityisesti isän kiusaxi Charles Dickensin kirjoja, jotka se sen koommin väitti lukeneensa kaikki kerran vuodessa loppuikänsä. (Mikähän kirjailija lie vaikuttanut Helmiin eniten? Kung? Fu? Tse?)

ellauri083.html on line 69: Vuonna 1911, Helmi lähti Kiinasta opiskelemaan Randolf-Maconin Naisten Opistossa Lynkkauskaupungissa Virginiassa, ja valmistui Phi Beta Kappa 1914 ja oli Kappa Delta Sisariston jäsen. (Tää on kai jotain hienoa.) Vaikka se ei ollenkaan aikonut palata Kiinaan, vielä vähemmän ottaa lähetyssaarnaaja-asentoa, se äkkiä pyrki Vanhempainneuvoston Lautakuntaan kun isä kirjoitti että äiti oli vakavasti kipeä. 1914-1932, se kokeili eri lähetyssaarnaaja-asentoja äidin sijasta, mutta myöhemmin se riitautui fundamentalistien kanssa modernistipuolella, mikä johti sen erottamiseen. Ihan niinkuin Wilho Pylkkänen. 

ellauri083.html on line 75:     Taalojen vastoinkäymiset huipentuivat 1927 "Nankingin selkkauxeen". Useita länkkäreitä tapettiin Tshiang Kai-Shekin kansalliskaartin ja kommareiden ja kaikenlaisten sotaherrojen välisissä kärhämissä. Isäpappa Absalom vaati taas jäädä paikoilleen kuten boxereiden aikana. Köyhä kiinalaisperhe kuzui ne piileskelemään majaansa. Kotitalo puzattiin putipuhtaaxi. Perhe piileskeli kauhuissaan kokonaisen päivän ennenkuin jenkkien tykkiveneet pelasti ne. Ne matkusti Shanghaihin ja sitten purjehti (siis meni laivalla) Jaappaniin, missä ne oli vuoden, minkä jälkeen ne palasi Nankingiin. Helmin kuuleman mukaan Japanissa oli muitakin kuin militaristeja. Kun se palasi Japanista 1927, se alkoi kirjottaa kynä sauhuten. Se oli hyvissä väleissä kiinalaisten taantumuskirjailijoiden kaa kuten Xu Zhimo and kirjoituskoneen kexijäpelle Lin Yutang. Ne rohkaisi sitä kirjoittamaan rahasta. Se halusi toteuttaa kunnianhimon jonka äiti oli kieltänyt, ja tarvizihan se rahaa jos se jättäisi sen luuserin, jonka lähetyssaarnaaja-asennosta oli koko ajan vähemmän iloa. Carolkin tarvizi ammattiapua. Helmi lähti Statesiin taas 1929 missä Richard J. Walsh bylsi sitä ja julkaisi Helmin kirjan Itä Tuuli: Länsi Tuuli. Walshista tuli myöhemmin siippa ja kiltti apuri Helmille. Nankingiin palattua Helmi pysytteli ullakolla ja kirjoitti Hyvää Puuta.

ellauri083.html on line 77: Kun Johannes Luuseri vei perheen seuraavana vuonna Ithakaan, Helmi piti puheen naistenseurassa jossa se sanoi että Amerikan Kiinan-lähetys on joutavaa ja ize asiassa aivan perseestä. Tästä tuli hirmu skandaali ja Helmin piti erota vanhempainneuvostosta. 1934 Helmi lähti viimeisen kerran Kiinasta, Johannes Luuseri jäi yxiksensä sinne yskiskelemään.

ellauri083.html on line 79: 1935 Helmi otti pikaeron luuserista Renossa huizin Nevadassa ja nai Richard Walshia vielä samana päivänä. Kiltti Riku auttoi Helmiä koko loppuelämänsä Pennsylvaniassa kuollaxeen siihen 1960. Helmi kuoli keuhkosyöpään 1973. Varmaan se veti röökiä. Sen haudalla lukee Helmi (ei Lohtu?) Silkinkutoja kiinalaisilla merkeillä. Se suunnitteli kiven ize, vrt. Vitalin mummia. 

ellauri083.html on line 82: The writer Pearl S. Buck emerged into literary stardom in 1931 when she published a book called "The Good Earth." That story of family life in a Chinese village won the novelist international acclaim, the Pulitzer, and eventually a Nobel Prize. Her upbringing in China as the American daughter of missionaries served as inspiration for that novel and many others. By her death in 1973, Pearl Buck had written around 100 books.

ellauri083.html on line 84: We can now add yet another to that list. This week, her estate announced the discovery of a new never-published manuscript called "The Eternal Wonder." And as her son Edgar Walsh tells it, the story of the novel's recovery is a wonder itself.

ellauri083.html on line 86: EDGAR WALSH: Someone - and I do not know who - took the manuscript from the house in which she died in Vermont and went away with it. Whoever that person was wound up in Texas, rented a storage unit and put the manuscript in there. And that's where it was found.

ellauri083.html on line 88: LYDEN: "The Eternal Wonder" will be published this fall. Edgar Walsh, who manages his mother's literary estate, says he had a complex reaction to the news.

ellauri083.html on line 90: WALSH: I had not known that my mother had written this in the last year or two of her life. And I certainly did not know that someone had spirited the manuscript out of a home in which she lived her last years in Vermont and had concealed it from me and the family for 40 years.

ellauri083.html on line 92: I was notified in December of last year that a woman in Texas who has a business buying storage units that have not paid their rent and she had purchased a unit in Fort Worth and discovered this manuscript, which was in a holographic form as a written manuscript, of course. And the woman in Texas wanted to sell it.

ellauri083.html on line 96: WALSH: To whomever. Initially, she wanted to put the manuscript on eBay and try to sell it there. I contacted an attorney in Philadelphia, Peter Hearn, and said we will not give her what she's asking for, but we will pay her a modest sum of money, and we wanted it returned immediately. That worked. I read the manuscript, and I said, you know, I want to get this published.

ellauri083.html on line 98: LYDEN: What a relief. You must have been so eager to read your mother's words so many years after her death. What was that like?

ellauri083.html on line 100: WALSH: It was fascinating, frankly, to read her final novel and to realize that it was, in a sense, an historic event. But reading this book just took me back to my many discussions with her about her work. And I just had a sense of awe that a woman, who, when she wrote this, was 78, 79 years old. And she knew she was dying. She was ill with cancer and she knew that she would be ending her life soon. But she sat down and, with a pen, wrote out over 300 pages.

ellauri083.html on line 104: LYDEN: That's really almost incomprehensible. I'm sure she wrote every single day.

ellauri083.html on line 112: WALSH: I have a few other things to do in my life.

ellauri083.html on line 114: LYDEN: I should think. Tell us a little bit about the story of this novel. What's it about?

ellauri083.html on line 116: WALSH: The novel follows the life of a brilliant young man, a genius, from his birth to his military career to a love affair with an older woman in London to Paris, where he meets a Chinese girl. And it is a very personal, fictional explanation of themes, of toleration and humanity that informed Pearl's work.

ellauri083.html on line 124: It can never be said of the Swedish Academy that they don't know what they like. Between Independent People, The Growth of the Soil, The Good Earth, and probably several others I haven't read yet it seems clear that the path to a Nobel Prize in literature is the one trod by struggling farmers out in the countryside.

ellauri083.html on line 131: Very different from his novel Hunger, here Hamsun has written a sweeping story of one man's accomplishments as a homesteader in northern Norway near the border with Sweden. Isak, a young and very strong man, with no fear of work, goes looking for a good place to settle. He walks and walks, looking for a place that has everything he needs: water, haying grounds, pasture, areas to farm, timber. When he finally finds it, he settles in. There is a coastal town a full day's walk away (20 miles? 10 miles?). He puts out word that he needs a woman's help--and lo and behold, Inger comes. She too has no fear of work, and she has a harelip--teased for much of her life, she finds a good man in Isak. They work, they have several children, Inger is imprisoned for 6 years. Others come and settle the area between their farm Sellanra and the town. A fascinating story of rural northern Norway in the 2nd half of the 19th century.

ellauri083.html on line 135:   The Good Earth (English The Good Earth) is a historical fiction novel by American author Pearl S. Buck published in 1931 that dramatizes family life in a Chinese village in the early 20th century. It was influential in Buck's winning the Nobel Prize for Literature in 1938. 

ellauri083.html on line 137:   The story begins on Wang Lung's wedding day and follows the rise and fall of his fortunes. The House of Hwang, a family of wealthy landowners, lives in the nearby town, where Wang Lung's future wife, O-Lan, lives as a slave. However, the House of Hwang slowly declines due to opium use, frequent spending, uncontrolled borrowing and a general unwillingness to work. He was willing to take any woman who knew how to work, except a harelip (which is just what Inger was). He was disappointed when O-Lan had big and ugly feet. These boots are made for walking...

ellauri083.html on line 139: Following the marriage of Wang Lung and O-Lan, both work hard on their farm and slowly save enough money to buy one plot of land at a time from the Hwang family. O-Lan delivers three sons and three daughters; the first daughter becomes mentally handicapped as a result of severe malnutrition brought on by famine. Her father greatly pities her and calls her "Poor Fool," a name by which she is addressed throughout her life. O-Lan kills her second daughter at birth to spare her the misery of growing up in such hard times, and to give the remaining family a better chance to survive. Pearl's daughter Carol was mentally handicapped too. 

ellauri083.html on line 141: During the devastating famine and drought, the family must flee to a large city in the south to find work. Wang Lung's malevolent uncle offers to buy his possessions and land, but for significantly less than their value. The family sells everything except the land and the house. Wang Lung then faces the long journey south, contemplating how the family will survive walking, when he discovers that the "firewagon" (the Chinese word for the newly built train) takes people south for a fee.

ellauri083.html on line 143: In the city, O-Lan and the children beg while Wang Lung pulls a rickshaw. Wang Lung's father begs but does not earn any money, and sits looking at the city instead. They find themselves aliens among their more metropolitan countrymen who look different and speak in a fast accent. They no longer starve, due to the one-cent charitable meals of congee, but still live in abject poverty. Wang Lung longs to return to his land. When armies approach the city he can only work at night hauling merchandise out of fear of being conscripted. One time, his son brings home stolen meat. Furious, Wang Lung throws the meat on the ground, not wanting his sons to grow up as thieves. O-Lan, however, calmly picks up the meat and cooks it. When a food riot erupts, Wang Lung is swept up in a mob that is looting a rich man's house and corners the man himself, who fears for his life and gives Wang Lung all his money in order to buy his safety. O-Lan finds a cache of jewels elsewhere in house and takes them for herself.

ellauri083.html on line 145: Wang Lung uses this money to bring the family home, buy a new ox and farm tools, and hire servants to work the land for him. In time, two more children are born, a twin son and daughter. When he discovers the jewels that O-Lan looted, Wang Lung buys the House of Hwang's remaining land. He later sends his first two sons to school, also apprenticing the second one to a merchant, and retains the third one on the land.

ellauri083.html on line 147: As Wang Lung becomes more prosperous, he buys a concubine named Lotus. O-Lan endures the betrayal of her husband when he takes the only jewels she had asked to keep for herself, two pearls, so that he can make them into earrings to present to Lotus. O-Lan's health and morale deteriorate, and she eventually dies just after witnessing her first son's wedding. Wang Lung finally appreciates her place in his life as he mourns her passing. Farewell my concubine. 

ellauri083.html on line 149: Wang Lung and his family move into town and rent the old House of Hwang. Now an old man, he desires peace within his family but is annoyed by constant disputes, especially between his first and second sons and their wives. Wang Lung's third son runs away to become a soldier. At the end of the novel, Wang Lung overhears his sons planning to sell the land and tries to dissuade them. They say they will do as he wishes, but smile knowingly at each other. Ah what's the use...

ellauri083.html on line 159: The "first chapter summons up the days when the world was first settled, in 874 AD—for that is the year when the Norsemen arrived in Iceland, and one of the book's wry conceits is that no other world but Iceland exists. ... The book is set in the early decades of the twentieth century but ... Independent People is a pointedly timeless tale. It reminds us that life on an Icelandic croft had scarcely altered over a millennium". As the story begins, Bjartur ("bright" or "fair") has recently managed to put down the first payment on his own farm, after eighteen years working as a shepherd at Útirauðsmýri, the home of the well-to-do local bailiff, a man he detests. The land that he buys is said to be cursed by Saint Columba, referred to as "the fiend Kolumkilli", and haunted by an evil woman named Gunnvör, who made a pact with Kólumkilli.

ellauri083.html on line 161: Defiantly, Bjartur refuses to add a stone to Gunnvör's cairn to appease her, and in his optimism also changes the name of the farm from Winterhouses to Summerhouses. He is also newly wed to a young woman called Rósa, a fellow worker at Rauðsmýri, and is determined that they should live as independent people.

ellauri083.html on line 163: However, Rósa is miserable in her new home, which does not compare well to the luxury she was used to at Rauðsmýri. Bjartur also discovers that she is pregnant by Ingólfur Arnarson Jónsson, the son of the bailiff. In the autumn, Bjartur and the other men of the district ride up into the mountains on the annual sheep round-up, leaving Rósa behind with a gimmer to keep her company. Terrified by a storm one night, desperate for meat and convinced that the gimmer is possessed by the devil, Rósa kills and eats the animal.

ellauri083.html on line 165: When Bjartur returns, he assumes that Rósa has set the animal loose. When he cannot find her when it comes time to put the sheep inside for the winter, he once more leaves his wife, by now heavily pregnant, to search the mountains for the gimmer. He is delayed by a blizzard, and nearly dies of exposure. On his return to Summerhouses he finds that Rósa has died in childbirth. His dog Titla is curled around the baby girl, still clinging to life due to the warmth of the dog. With help from Rauðsmýri, the child survives; Bjartur decides to raise her as his daughter, and names her Ásta Sóllilja ("beloved sun lily").

ellauri083.html on line 167: The narrative begins again almost thirteen years later. Bjartur is now remarried to a woman who had been a charity case on the parish, Finna. The other new inhabitants are Hallbera, Finna's mother, and the three surviving sons of Bjartur's second marriage: Helgi, Gvendur (Guðmundur) and Nonni (Jón).

ellauri083.html on line 169:     The rest of the novel charts the drudgery and the battle for survival of life in Summerhouses, the misery, dreams and rebellions of the inhabitants and what appears to be the curse of Summerhouses taking effect. In the middle of the novel, however, World War I commences and the prices for Icelandic mutton and wool soar, so that even the poorest farmers begin to dream of relief from their poverty. Particularly central is the relationship between Bjartur and Ásta Sóllilja.

ellauri083.html on line 171:   No hei, ilmeisesti Laxness oli osuuskuntahenkinen ja arvosteli just sitä vittumaista yxityisyrittäjähenkeä jota noi kaksi muuta kakkiaista kannusti. Se oli sodanvastainen joten toi pässinlihan hinnannousu maailmansodan takia sitä varmaan vaan otti päähän. En tiennytkään että Asta tarkoittaa islannissa rakastettua. Sirkkixellä oli vanhusystävä nimeltä Asta, jonka se heitti lopulta ulos kun se ei kunnolla tuulettanut Rauhixessa sänkyvaatteita. No ei, oikeasti Sirkkis oli mustasukkainen kun läski Asta paistoi lettusia kaikille. Olisko Asta voinut saada nimensä tästä kirjasta? Tuskin kuitenkaan tosta laihan miehen terrieristä. Ecemin (turk. 'Kuningattareni') intialainen asuinkaveri on Astha. Se ei ole lihava eikä paista lettusia kaikille. 

ellauri083.html on line 173:     Asta as a girls' name is of Greek and Old Norse origin, and the meaning of Asta is "star-like; love". Also a short form of Anastasia, Astrid, Augusta, etc. Aastha is a Hindi name for girls meaning Faith. Asta is the name of the terrier owned by Nick and Nora Charles in the famous "Thin Man" movies of the 1930s. This name has never ranked among the top 1000 names in America. If you consider naming your baby Asta we recommend you take note of this. Do your research and choose a name wisely, kindly and selflessly. 

ellauri083.html on line 175: PST: How’s love life? Hey! How’s your love life going lately? Get a free love reading & personal horoscope with the most truthful answers. Start to grab every chance for success in your life! Did I mention it’s FREE? (Sponsored Link; 18+ only)

ellauri083.html on line 183: Shrinereihiin kuuluu noin 1‰ amerikkalaisista. Onkohan se se sama promille joka omistaa yli 50% maapallosta.

ellauri083.html on line 186: Seitsemännen päivän adventistit ovat protestanttisuuteen kuuluvan adventismin maailmanlaajuisesti merkittävin haara. Sanoilla "seitsemännen päivän adventistit" viitataan tapaan viettää pyhäpäivää sapattina, sunnuntain sijaan. Raamatussa vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa, eikä keskiyöllä. Ompa tarkkaa. Tikusta tehdään muka tärkeätä asiaa. 

ellauri083.html on line 188: Seitsemännen päivän adventistit ovat yksi niistä viidestä liikkeestä, jotka syntyivät 1800-luvulla vaikuttaneen William Millerin johtaman, Jeesuksen pikaista paluuta korostaneen liikkeen hajottua osiin vuonna 1844 kun Jeesus ei tullutkaan vaikka lupasi eikä vaivautunut edes soittamaan. Seitsemännen päivän adventistit organisoituivat omaksi kirkkokunnakseen vuonna 1863. Liike vaikutti aluksi Yhdysvaltojen koillisosissa, mutta on nykyisin maailmanlaajuinen kirkko, johon kuului 21,5 miljoonaa yökasteltua jäsentä vuonna 2019.

ellauri083.html on line 191: Paimenen sauva -liikkeestä kehittyi 1980-luvulla Yhdysvalloissa Daavidin oksa -lahko. Aika yximielisen kaximielisiä tuotenimiä. Sauva, oxa, haha. Kohahtikohan kansa jos jeesuxella telttasi telttatikku kaavun sisällä? Tikusta tuli asiaa. 

ellauri083.html on line 196: Ei Wallu ei se niin päin mee et mitä enemmän tapahtumia sitä hitaampi aika vaan juuri päinvastoin. Aikaa mitataan tapahtumilla. Ne on jakoviivan samalla puolella. Ei tää oo mitään suhteellisuusteoriaa. Tapahtumattomuus ajan pysäyttää. Rotukoiran aika käy pitkäxi. Monokkeli putoaa. Mikä on oikeestaan ihan kivaa. Minnekkäs tässä kiirettä. Tai siis sinne ei tosiaankaan ole. 

ellauri083.html on line 203: Fiktiivinen hahmo

ellauri083.html on line 207: Tekijä: harles">Charles Dickens

ellauri083.html on line 217: Madame Thérèse Defarge is a fictional character in the 1859 novel A Tale of Two Cities by Charles Dickens. She is a ringleader of the tricoteuses, a tireless worker for the French Revolution, and the wife of Ernest Defarge.

ellauri083.html on line 219: Madame Thérèse Defarge is perhaps the principal revolutionary villain in Charles Dickens's 1959 novel A Tale of Two Cities; she knits into her needlework the names of the royalists and aristocrats who must be condemned to the guillotine to make way for the new republic. Sen virkasisar Lohtu kutoi silkkiä vastapuolella barrikaadia ja sai porttikiellon kommunistikiinasta. 

ellauri083.html on line 221: Some historians have suggested that Dickens based Defarge on Anne-Josèphe Théroigne de Mericourt, a revolutionary who played a key role in street demonstrations.

ellauri083.html on line 223: She is one of the main villains of the novel, obsessed with revenge against the Evrémondes. She ruthlessly pursues this goal against Charles Darnay, his wife, Lucie Manette, and their child, for crimes a prior generation of the Evrémonde family had committed.

ellauri083.html on line 224: She refuses to accept the fairy tale that Charles Darnay changed his ways by "intending" to renounce his title to the lands to give them to the peasants who worked on them. In your dreams Charlie.

ellauri083.html on line 226: Her consuming need for revenge against the Evrémonde family, including the innocent Darnay and his wife, brings about her death by her own weapon at the hands of Miss Pross.

ellauri083.html on line 228: Defarge's desire for revenge ultimately stems from the rape of her sister at the hands of the aristocratic Evrémonde brothers, and Teresa Mangum therefore suggests that "the logic driving her story is that the secret crime of sexual violence against women fuels the French Revolution".

ellauri083.html on line 230: No toi on taas tota feminismiä. Femakoilla on aina oma lehmä ojassa, vitun lehmät. Ei mitään taiteellista silmää eikä huumorintajua. Tää on vaan tällänen Kalle-sedän jännä tarina. Turha hakea mitään politiikkaa naisvihaa tai loukkauxia. Naura sinäkin.

ellauri083.html on line 235:   Sol Hoopii soitti samanlaista vetkuvakielistä ukulelemusaa kuin Mikki Hiiren valkoisiin hansikkaisiin pukeutuneet sormet siinä "Hessu Hopo surffaa Havaijilla" disneyvideossa joka nauratti Charlottea joka kerta yhtä vastustamattomasti. Wallu p. 569ff kirjoittaa kuvatessaan Randy Lenzin ja Bruce Greenin jalkamatkaa kyllä todella lahjakkaan runollisia miljöökuvauxia räkäisemmän puoleisesta Bostonista. 

ellauri083.html on line 237: Havaiji viisoo oli yhdysvaltalainen Havaijille sijoittuva poliisisarja, jota CBS esitti vuosina 1968–1980. Sarja kuvaa Havaijin kuvernööriä Paul Jamesonia avustavan erikoisyksikön toimintaa. Sarjan tunnussävel nousi The Venturesin esittämänä Yhdysvaltain singlelistalla sijalle neljä vuonna 1969. Se on ihan psska renkutus. Ei se ole havaijia nähnytkään, mitälie mahtipontista texmex-torvisoittoa. Kuuntele vaikka ize.

ellauri083.html on line 242: Sääli että Wallun aivomaailma on niin vääntynyt. Ei se ole mitään riemukasta humanismia vaan rujon surullista läppää johon on sekoittunut onnetonta rebublikanismia. Onhan se suuri jenkkiromaani kieltämättä juuri sellaisena. Just tollasta siellä oli. Ja on vieläkin. 

ellauri083.html on line 254:     Jos sanoo että tämä on huono juttu, on se vähän kuin sanoisi että liikenne, terveydenhoidon lisäverot tai peräreikäfuusion vaarat ovat huono juttu: vain mysliä mässyttävä luddiittiviherpiipertäjä voi kuzua pahaxi asioita, joita ilman kukaan ei voi kuvitella elävänsä.

ellauri083.html on line 269: Se on länkkärihenkinen ja käy Turkissa. Arseni on ryssänuskoinen äxy ja pikavihainen eikä mikään ruudinkexijä sekään. Kun piispan pitää olla naimaton ei ole monta käteenvetäjää mistä valita. Partapozokin  pitäisi olla vielä. Naisia ei huolita.

ellauri083.html on line 273: Kirkollishallitus joutuu pian väistämättä päättämään, kuinka pitkään arkkipiispa voi johtaa kirkkoaan kyrpä nyrkissä ja nyrkki taskussa. Lymyillä ikonostaasin takana ja hymyillä. Mielin kielin, karjalankielin kelliä. 

ellauri083.html on line 284:     Profeettojen vihapuhe

ellauri083.html on line 303:       Periaatteesta miesluolaan ei päästetä kuin miehiä. Tylpällä astalolla kolkatut naiset hinataan takatukasta yläkerran makkariin. Miesluolan 100 tuuman skriiniltä kazotaan miesseurassa kaljatölkit kädessä pornoleffoja ja jääkiekkoa. Ja harjoitellaan käden taitoja. 

ellauri083.html on line 305:       Miesluola on paikka, jossa miehen mieli lepää. Lepää se muuallakin mutta miesluolassa se on omimmillansa. Huone on suunniteltu täysin miehen maun mukaan ja se sisältää kaiken tarpeellisen, josta suurinosa voi vain haaveilla. Tässä kuvakoosteessa on esiteltynä parhaita miesluolia. 

ellauri083.html on line 307: Miesluolat on sisustettu jokaisen miehen oman maun mukaan. Miesluolissa parasta on se, että ne ovat miehille pyhitettyjä paikkoja, joihin naisilla ei ole asiaa. Pyllynruma sisustus toimittaa eräänlaisen karkoitteen tehtävää, kuin skunkinhaju. Riidan tai ärsyttävän tilanteen tullen mies voi siis paeta omaan ”leikkihuoneeseensa”, jossa "ajatukset" saa rauhassa purkaa oman "lempiharrastuksensa" parissa. Paikka jossa miesluolamiehen mälli lepää. 

ellauri083.html on line 309:       Sisustusteemoja: 1. Minikasino. 2. Peli ja työluola. 3. Keräilyluola. 4. Avaruusalus. 5. Nostalginen peliluola. 6. Aseluola. 7. Autoluola. 8. Urheiluluola. 9. Netflix ja chill-luola. 10. Avaruusrakettiluola. 11. Lukutoukan luola. 12. Cocacolaluola. 13. Nimetön luola (kuvasta päätellen pornoelokuvaluola) 14. Viiniluola. 15. Pelihalli. 16. Elokuvaluola. 17. Toinen elokuvaluola. 18. Lätkäluola. 19. Mielenrauhaluola. 20. Teatteriluola. 21. Starwarsluola. 22. Avaruusluola. 23. Elokuvaluola. 24. Keilahalli ja kasino. 25. Karibian piraattiluola 26. Anaalinen luola. 27. Baariluola. 28. Teatteriluola. 29. Baariluola. 30. Ja lopuxi erittäin mauttomasti sisustettu luola.

ellauri083.html on line 312: Pientalo ja piha seurasi kuinka Tommi rakensi pihalleen autotalli/katos-yhdistelmän. Unelmien miesluola nousi pystyyn vaihe vaiheelta. Nousi pystyyn niin, hehe.

ellauri083.html on line 320: Todellisuudessa tutkimukset ovat osoittaneet, että 990 - 999 jokaisesta 1000 osallistujasta verkostomarkkinointiin häviää rahaa. Good old pyramidihuijaus.

ellauri083.html on line 325:     Of or pertaining to emotional energy, or which has emotional energy focused on it.

ellauri083.html on line 330:     Ikivanhan matelijanaivo-aivokuorierottelun muodistus viime vuosisadan lopulta, vähän vanhemman freudilaisen id-superegomeemin uusi peitenimi, verbistä katekhein pitää kiinni. Tarkottaa jotain tunnneperäistä. Tekoakateemista jenkkikeekoilua.

ellauri083.html on line 332:     Although they have flirted with the cathectic (affective) and conative (motivational) modes of consciousness, in the context of identity salience or prominence (Stryker 1968, 1980; McCall and Simmons 1978), identity theorists have generally viewed identities in cognitive terms (see MacKinnon 1994). 

ellauri083.html on line 334:     When, in turn, this anger proves incapable of restoring the subject to the earlier, wished-for state of things, the characteristic symptoms of clinical depression set in: feelings of helplessness, a tendency to reproach the self for its inadequacy, and, not least of all, the drawing away of cathectic energies from the ego, "emptying [it] until it is totally impoverished." This impoverishment is also referred to by Freud and others as inhibition: "inhibition of all activity," "general inhibition," "complete motor inhibition," or "an inhibition of functions including the interest in the external world." And Bibring has instructively spoken of it as the "exhaustion of ego libido due to an unsolvable conflict" (p. The rhetoric of exhaustion and the exhaustion of rhetoric: Erskine Caldwell in the thirties)

ellauri083.html on line 336: For all their profusion, these paled in comparison with Sachs's newest display pieces: The Cabinet, 2014, and The Rockeths, 2017. The former was a folding case fashioned from orange-and-white striped barricades and festooned with hundreds of tools, hung in groups and inscribed with the names of individuals who have "inspired, influenced, or frightened" the artist--from Le Corbusier and Louis Kahn to the members of the Wu-Tang Clan--while the latter was less a cabinet than a kind of portable workbench and shelving unit, similarly jam-packed with the tools of the artist's trade, as well as a collection of model rockets, all again labeled to namecheck various figures of personal importance--scientists, musicians, artists; Apollo, Dionysus, Stringer Bell. The fetishistic frisson the assembled materials (pens, pliers, drill bits, tape measures) clearly provoke in Sachs was made even more explicit in McMasterbation, 2016, one of a trio of scale-model space modules arrayed on plinths. Featuring a copy of the legendarily comprehensive McMaster-Carr hardware catalogue spread open like a porn mag centerfold designed for lonely gearheads--alongside a ready supply of Vaseline and a handy tissue dispenser--it was part cathectic confession of objectophilia and part self-derogating indictment of his own work's tendencies toward sometimes masturbatory excess. Smart and stupid, funny and somehow a bit sad, it was classic Sachs: too much information, in every sense of the phrase.

ellauri083.html on line 338:     Hendershot recalls that, in the Schreber case, God was believed to manifest his creative and destructive power as celestial rays (Freud 22). As with spider-webs and hedgehogs quills, this radial pattern describing dilation and contraction, movement back and forth from center to circumference and from circumference to center, is the essential figure for the paranoid narcissism of a subject who feels threatened by the world and guilty for having taken "his own body [...] as his love-object" (Freud 60). Signaling Fistule's repressed homosexuality, the rays of his intelligence had first been focused on the masochistic annihilation of his genitals, which he denies were the original object of his love ("organes hideux," "vomitoires de dejections"), and then had been used in reconstructing a sexless new reality. Insisting on his exemption from the Naturalist law of biological determinism, Fistule denies his human parentage and maintains that he was born of a star, which, shining like the rays of his genius, had inseminated him and allowed him to be the father of himself, causa sui. Homosexual guilt initially projected as the corruptibility of matter is overcome by Fistule's principle of Stellogenesis, which turns flesh into radiance and bodies into starlight. As Hendershot concludes: "In Freud's theory, the paranoiac withdraws from the world (decathexis), directs his or her cathectic energy to the ego resulting in self-aggrandizement, and then attempts to reestablish a cathectic relationship with the world in the form of a delusional system" 

ellauri083.html on line 340: Just tällänen paskanjauhanta tekee homo sapiensista kaikista luotaantyöntävimmän apinan. Mixeise tyydy olemaan vaan tavallinen mutkaton kädellinen, kiipeilemään puussa, raaputtamaan kainaloita karvakäsillä, runkkailemaan hajamielisenä ja syömään banaaneja.

ellauri083.html on line 342: M*A*S*H (an acronym for Mobile Army Surgical Hospital) is an American war comedy-drama television series that aired on CBS from 1972 to 1983. It was developed by Larry Gelbart as the first original spin-off series adapted from the 1970 feature film M*A*S*H, which, in turn, was based on Richard Hooker's 1968 novel MASH: A Novel About Three Army Doctors.

ellauri083.html on line 346: The series is usually categorized as a situation comedy, though it has also been described as a "dark comedy" or a "dramedy" because of the often dramatic subject matter. Valkoisen Amerikan valmiixinaurettua noiria.

ellauri083.html on line 348: Early seasons aired on network prime time while the Vietnam War was still going on; the show was forced to walk the fine line of commenting on that war while at the same time not seeming to protest against it. For this reason, the show's discourse, under the cover of comedy, often questioned, mocked, and grappled with America's role in the Cold War.

ellauri083.html on line 350: The Korean War lasted 1,128 days, meaning each episode of the series would have averaged almost four and a half days of real time.

ellauri083.html on line 356:     Jenkit sai 2x turpiinsa vinosilmiltä, Koreassa ja Vietnamissa. Verissäpäin peräännyttiin takaisin. Ne siirtyi mätkimään keskiaasiaan muslimeita paremmilla voitto-odotuxilla. Onkohan siitäkin jo tehty hauskoja teeveesarjoja? Viki Masi ja Kessu istuu tappamansa rättipäiden läjän päällä ja laukoo läppiä. Loputtomasti läppiä. 

ellauri083.html on line 358: Tectite is a black, opaque stone with an uneven surface. It is very dry to the touch. When polished, it can have a high luster.

ellauri083.html on line 359: Notable occurrences are in North America, Ivory Coast, Australia, Philippines, Java, Borneo, Thailand, and Tibet.

ellauri083.html on line 362: Meditation with Tektite improves the powers of telepathy. In general, wearing Tektite promotes psychic sensitivity, expands the energy field, opens and cleanses the lower chakras, and facilitates shamanistic journeys. Jännä miten asiatieto ja huuhaa tulevat näin ihan sulassa sovussa. Mikäpä siinä jos ei ole päättelykonetta. Silloin p ja ei-p voivat elää rauhanomaista rinnakkaineloa.

ellauri083.html on line 369:     Hugh Steeplyn isä kirjoitteli kirjeitä M*A*S*Hin majuri Burnsille. Tää majuri oli ällöttävä paskiainen miehexi ja täydellinen tomppeli. Hughin isä ei pystynyt erottamaan Burnsia sitä näytelleestä hemmosta. Mullakin menee Wallu ja sen avatarit koko ajan sekasin. Rodney ei uskaltanut tulla Suomeen sen jälkeen kun se oli jättänyt rumasti Allisonin Peyton Placessa. Mummelit halus mätkiä sen littiin käsilaukulla.

ellauri083.html on line 372:     As mother and daughter, Farrow’s and Dylan’s stories were always going to be interconnected. But ever since Dylan’s sexual abuse accusation against Allen, her father and Farrow’s former boyfriend, went public nearly three decades ago, their bond has been tested. (Allen has categorically denied Dylan’s allegation.)

ellauri083.html on line 374: At age seven Dylan first accused Allen of touching her inappropriately—a bombshell allegation that definitively tore apart the blended Allen-Farrow family, which was already reeling from Farrow’s discovery of nude photographs of her adopted daughter Soon-Yi Previn at Allen’s apartment. Dylan’s accusation has reverberated in the media ever since. Dylan would consistently repeat the allegation over the years—to her mother, to therapists, to experts, and to former Connecticut state prosecutor Frank Maco, who found probable cause for bringing a criminal case against Allen. (Maco said he ultimately declined to do so out of concern for retraumatizing a fragile child.)

ellauri083.html on line 376: Farrow has steadfastly supported her daughter throughout the years—but in Allen v. Farrow, she says she has also grown accustomed to Allen attacking her character and parenting skills in the press. (For decades Allen has claimed that Farrow coached Dylan, goading her into accusing Allen after Allen left Farrow for Previn.) Farrow explains her conflicting feelings to the cameras, saying that she wholeheartedly supported Dylan’s decision to write a 2014 op-ed for The New York Times outlining the abuse she claims to have suffered. But privately, Farrow admits in the docuseries, she “crumpled up inside,” knowing that Allen would likely resume his media attacks on her. “He couldn’t go after Dylan, because she was a child at the time, so he’d come after me.”

ellauri083.html on line 378: “What astounds me,” said Ziering in an interview, is that for the past nearly three decades, people assume that this has been a matter of “he said, she said”—meaning Allen’s word versus Farrow’s. But after Ziering and codirector Kirby Dick began their research, they realized, “Actually, it’s been a ‘he said, he said’ situation. Mia didn’t even speak until the Vanity Fair interview [in 2013]. Never. She is such a private person. That’s really important to know. And she was sort of blindsided by all these events that happened to her. And kept trying to navigate the best that she could just to protect her children and family.”

ellauri083.html on line 380: Farrow claims in the docuseries that she still fears Allen.

ellauri083.html on line 392:       Ei ihme eze mies haluis olla Jeesus. Ei sen tarvis enää herätä kuudelta ja mennä byrokraatixi, se vois vaan lennähtää taivaaseen ja istuutua iskän oikealle puolelle mukavaan nojatuoliin tuomizemaan eläviä ja kuolleita. Pyhä Pietari hoitaisi byrokratian. Ynnäisi plussit ja miinusit, ei tarvis edes paljon miettiä. Senkun paukuttaisi tuomioita pöytään nuijalla. Ja vetäs pilveä. 

ellauri083.html on line 394:       Sitä mä en muuten tajua mixi on tärkeätä tietää mikä jonkun leffan tai sarjan jonkun hahmon näyttelijän nimi on. Ei vois vähempää kiinnostaa. Two men say they're Jesus. One of them must be wrong. (Dire Straits) Toi tarkkuus on aivan riittävä. Toinen saattoi olla vaikka Spartakus. Kumpi oli kumpi, ei mitään väliä.

ellauri083.html on line 396:  Samat puisevat iänikuiset roolijaot narkkareiden tiimissä kuin jossain Ryhmä Haun käskynjaossa: tää ois Robin Hoodin iloisten veikkojen niinko se skrode kaveri, tää ois se nörtti pellepeloton, tää olis reipas tyttökoira, toi äitimäinen ymmärtäjä, ja tossa sitten koko tiimin vetäjä, kaikin puolin urhea ja etevä, vaikkei mihkään varsinaisesti erikoistunut mut verraton hengennostattaja. Näitä on nähty niin tuhannessa jenkkisarjassa, eikä loppu häämötä, sama tiimihenki haisee vaan silmänkantamattomiin. 

ellauri083.html on line 398:       Wallun sankarit on aika paskoja. Inhottavaa koulupoikamaista kerskailua huumeilla. Don Gately josta se rakentaa jotain simsonia on vastenmielinen väkivaltarikollinen ja narkkari. Sitäpaizi ainaskin 2x murhaaja, vaikka Wallu on löytävinään siihenkin lieventäviä asianhaarjoja. Sen outo heila Jo-Ellen ei ole paljon parempi. Onhan niillä kyllä onnettomat lapsuudet, pahoinpiteleviä isäpuolia, sukuruzaisia isiä ja niin edespäin. Siltikin ne on aika paskoja. Paskoilla vanhemmilla paskat lapset. Niin se homma etenee. Kostetaanpa kolmanteen ja neljänteenkin polveen, tuumii johtaja. Mut näinhän se justiinsa on determinismin oloissa: paskuutta ei valita valintamyymälästä, se tulee mukana jo ostoskassissa.

ellauri083.html on line 400:       Kaikkein traagisinta on, että kun Gately parkui kuin pikkuvauva laminoidessaan silitysraudalla väärennettyjä ajokortteja kalustamattomassa asunnossa ja tunsi olevansa pohjasakkaakin halvexuttavampaa limanuljaskapaskaa, se oli siinä suurin piirtein oikeassa. Narkomaani on perusolemuxeltaan raukka ja surkea otus, joka pohjimmiltaan piileskelee. 

ellauri083.html on line 415: What is your monkey question?

ellauri083.html on line 417:       Quorassa apinat kysyvät ja ize vastaavat. Kaikista kauhistavinta ja samalla hauskinta on kuinka helevetin tyhmiä siis vaan tietämättömiä (myös tarkoituxella, ne on usein samalla myös omanedunajajia ja tyhmänilkeitä) apinoita on (etenkin jenkeissä), ja niitä on jopa kymmeniä ellei satoja miljoonia. Tässä muutamia esimerkkejä.

ellauri083.html on line 419: If humans evolved from apes as claimed by science books, why has it been that ever since then humans have not evolved to another thing more than human? What evolved the apes before the evolution to humans?

ellauri083.html on line 424: This is another argument the Christian should not use. It is rapidly becoming obsolete, thank God.

ellauri083.html on line 430: From time to time, one hears that NASA computers have proved the account of the unusual day that accompanied the Battle of Gibeon found in Joshua 10:12–14. This marvelous little story about NASA computers began circulating in the late 1960s and early 1970s, during the heyday of the Apollo program. According to the story, in preparation for the Apollo moon landings, a computer at NASA calculated the positions of the earth, moon, and other solar system bodies with great precision far into the past and future.

ellauri083.html on line 432: This computer program produced a glitch in the fifteenth century BC, a glitch caused by solar system bodies not being in their correct positions, indicating that nearly a day was missing from time. An additional 40 minutes also was missing several centuries later, so that the total missing time was one full day.

ellauri083.html on line 434: Supposedly, NASA scientists and engineers puzzled over this problem until one of them opened the Bible to Joshua 10:12–14 and 2 Kings 20:8–11. The NASA personnel supposedly came to realize that their missing day could be explained by addition of nearly a day at the time of Joshua and an additional 40 minutes at the time of Hezekiah, thus proving that these biblical events actually occurred.

ellauri083.html on line 436: This story is not new, but rather it is a modern retelling of an even older story. In the 1930s, Harry Rimmer made reference to how science had proved the missing day of Joshua, and this story continued to circulate within Christian circles for decades. Rimmer’s mention of this may have been the origin of Hill’s story. Rimmer based his statement upon an 1890 book by C. A. L. Totten, Joshua’s Long Day and the Dial of Ahaz, a Scientific Vindication and “a Midnight Cry.” Totten did a very elaborate computation of the date of the battle of Gibeon since the creation.

ellauri083.html on line 438: He reasoned that the battle was on the twenty-fourth day of the fourth month of the Hebrew civil calendar in the 2,555th year after the creation. This was the 933,285th day since creation. From this, Totten determined that this day was a Tuesday. Next, Totten calculated backward in time from June 17, 1890 to the battle of Gibeon. He concluded that the battle was 1,217,530 days previously, which was a Wednesday. Hence, there was a day missing. Of course, Totten’s computation required very precise dates, something that most people today would find ludicrous. However, Totten managed to obtain some audience in the late 19th century. While most people today are not impressed with such an approach, apparently invoking a computer, as in the Hill story, is sufficient to convince some people today. This story has been debunked many times, so it is a shame that it keeps being repeated.

ellauri083.html on line 440: The fact that NASA computers have not proved the account of Joshua’s long day does not mean that there was no miracle at the battle of Gibeon as recorded in the book of Joshua. We know that God’s word is inspired. Therefore, we know that the Bible is authoritative in all things, including history. Since Joshua 10:12–14 tells us that God performed this miracle, we can be assured that indeed He did perform this miracle. As Joshua 10:14 described it, “There has been no day like it before or since” (ESV).

ellauri083.html on line 455: Palasin Riemun pariin ja olen sivulla 728. Parasta kirjassa ovat hörhöt ja niiden sietämättömän elämän kuvaus! Välillä menee slapstickin puolelle. Esim. paksun muijan perse bussin vessan ikkunassa. Lei-kaulaisten tyyppien koiran teurastus jne. Näissä hörhökuvauksissa on kumminkin myös tunnetta (ja myötätuntoa). Tennisakatemian puuhat, varsinkaan pelikuvaukset eivät kiinnosta. Aika ulkokohtaiselta tuntuu myös kanukkijärjestön hommat (siis minusta). Isä Incin leffa byrokraatista, joka yritti ehtiä töihin. Kun pikkupoika kaiken kohelluksen jälkeen kysyy: "Herra... oletteko te Jeesus?" Liikkistä. W ei ole kivestä veistetty.

ellauri083.html on line 464: Sopii hyvin. Wlla on kuvauxia joka lähtöön. Useimmat koskee DFWtä. Nakerran samalla kun luen. Moni kohta tiilessä on erinomaisen hyvin ja hauskasti kirjoitettu, vaikka olen enimmäxeen eri linjoilla. Mutten kunnioita. Se sana ei kuulu sanavarastoon.

ellauri083.html on line 470: Hyviä kirjailijoita on paljon enemmän kuin hyviä ihmisiä. Oiskohan jopa niin että huonot kirjoittavat paremmin. Ainakin enemmän.

ellauri083.html on line 473: Mulla oli muuten tosta jeesuskohdasta hauska paasaus, jota et varmaan tahdo lukea 😊

ellauri083.html on line 482: General Mills osti Pillsburyn ukon ja paisui kuin pullataikina mutta Woodrow Wilsonin antitrustilaki hajotti sen taas paloixi. Sen toinen ikoni on Jolly green giant joka on selkeesti Shrekin esikuva:

ellauri083.html on line 500: The Hulk is incredibly strong and throughout most of the films he acts largely on the instinct of self-preservation, attacking anything that he perceives as a threat. Over time, Banner demonstrated an increasing ability to control the transformation, calling the Hulk at will, but was generally not able to recall events during the time he was in that form. The Hulk, conversely, became increasingly aware of Banner and able to stall the transformation back – one time staying in Hulk form for two years, becoming able to speak with others and control his destructive rage. Eventually, Banner was able to merge with the Hulk, combining Banner's mind and personality with the Hulk's body and strength.

ellauri083.html on line 514:     I will tell you why; so shall my anticipation prevent your discovery, and your secrecy to the King and Queen moult no feather. I have of late, but wherefore I know not, lost all my mirth, forgone all custom of exercises; and indeed, it goes so heavily with my disposition that this goodly frame the earth, seems to me a sterile promontory; this most excellent canopy the air, look you, this brave o’erhanging firmament, this majestical roof fretted with golden fire, why, it appears no other thing to me than a foul and pestilent congregation of vapours. What a piece of work is man! How noble in reason? How infinite in faculties, in form and moving, how express and admirable? In action how like an angel? In apprehension, how like a god? The beauty of the world, the paragon of animals. And yet, to me, what is this quintessence of dust? Man delights not me; no, nor woman neither, though by your smiling you seem to say so.

ellauri083.html on line 518: Jonkun amer. lähteen mielestä tää kirja on 'filled with joy'. Ilmeisesti joy sen mielestä kattaa myös hahatuxen läpille ja vahingonilon:

ellauri083.html on line 520: ...of course the novel is stupendous. It's also filled with joy. Moments in the book had me laughing so hard my cheeks hurt as I sat on the lumpy futon in that studio.

ellauri083.html on line 522: Enkusta puuttuu sana vahingonilo (Schadenfreude) mutta on voitonriemu (glee).

ellauri083.html on line 523: Se on aika luonteenomaista. Vahingonilo on alhaista mutta voitonriemu ylevää. Sitä koki Israelin kansa kun jumala pani hudaan filistealaisille. 

ellauri083.html on line 527: What does “complicated joy” mean? I suppose we could say that Joelle gets a complicated form of pleasure from stringing Gately along. Although I’m not sure I believe that pleasure is necessarily equivalent to joy…there is a lot of complicated pleasure in the book, i.e. addictions to pleasurable substances, sex with underage partners, killing animals, etc. But are we truly supposed to believe that these characters are experiencing joy in their lives?

ellauri083.html on line 529: I can’t say I really see it at all. As much as I love this book, the only person who I would say comes close to experiencing “complicated joy” is Mario, whose emotions are simple and straightforward, only made more complex by his contorted body. I think most people in the book experience a sort of numbness, or they are searching for a kind of numbness. To me, even Gately’s emotions and thoughts are dulled by the inane daily tasks he must complete, although I suppose you could argue that being free from substance addiction gives him a small sense of pride.

ellauri083.html on line 532: Ei näillä riemun ilmauxilla vielä kuuhun mennä. Kuten sanoin edellä, lukiolaismaista diivailua huumeidenkäytöllä. Siinä se on 3 sanalla. Harold Bloom sanoi paljon rumemmin, mutta Wallu olikin tölväissyt Haroldia pahasti alaviitteessä 366, jossa hullun haikaran paasaus kuulosti siitä "aika epäilyttävästi professori H. Bloomin turpeilta, taiteellisia vaikutteita käsitteleviltä tutkielmilta." Todella typerryttävän mahtipontisen kuuloista skeidaa molemmilta tahoilta.  

ellauri083.html on line 540:     Wherefore didst thou flee away secretly, and steal away from me; and didst not tell me, that I might have sent thee away with mirth, and with songs, with tabret, and with harp? 

ellauri083.html on line 543:     And all the people went their way to eat, and to drink, and to send portions, and to make great mirth, because they had understood the words that were declared unto them. 

ellauri083.html on line 546:     For there they that carried us away captive required of us a song; and they that wasted us required of us mirth, saying, Sing us one of the songs of Zion. 

ellauri083.html on line 549:     Even in laughter the heart is sorrowful; and the end of that mirth is heaviness. 

ellauri083.html on line 555:     I said of laughter, It is mad: and of mirth, What doeth it? 

ellauri083.html on line 561:     Then I commended mirth, because a man hath no better thing under the sun, than to eat, and to drink, and to be merry: for that shall abide with him of his labour the days of his life, which God giveth him under the sun. 

ellauri083.html on line 565:     The mirth of tabrets ceaseth, the noise of them that rejoice endeth, the joy of the harp ceaseth. 

ellauri083.html on line 571:     Then will I cause to cease from the cities of Judah, and from the streets of Jerusalem, the voice of mirth, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride: for the land shall be desolate. 

ellauri083.html on line 582:     It is sharpened to make a sore slaughter; it is furbished that it may glitter: should we then make mirth? it contemneth the rod of my son, as every tree. 

ellauri083.html on line 584: Vai iloitsisimmeko? Vitsa, joka lyö minun poikaani, pitää halpana kaiken, mikä puuta on.
ellauri092.html on line 147: Etelä-Saksan kautta anabaptismi siirtyi Hollantiin, jossa se toimi nimellä mennoniitat. Hollannista liike siirtyi Englantiin. Tärkeimmäksi anabaptismin haarautumaksi muodostui Englannin puritaanien ja separatistien piiristä 1600-luvulla syntynyt liike, jonka johtajana toimi pastori John Smyth. Baptismin katsotaan syntyneen vuonna 1609, jolloin Smyth perusti Amsterdamissa, Hollannissa ensimmäisen baptisti nimeä käyttäneen seurakunnan.

ellauri092.html on line 151:     Opillisesti baptismi painottaa Raamatun erehtymättömyyttä ja arvovaltaa. Samoin korostetaan omakohtaista uskoontuloa. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan. Kaste toimitetaan upottamalla ja se käsitetään lähinnä vertauskuvalliseksi uskon tunnustamiseksi. Kaste suoritetaan vain kastettavan omasta pyynnöstä ja sen kautta liitytään paikallisseurakuntaan. Vauvoja ei kasteta, mutta heidät siunataan Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti. Mitään ikärajaa ei kuitenkaan kasteelle menolle ole asetettu, vaan riittävää on nimenomaan se, että henkilö on väittänyt haluavansa kasteen ja uskovansa. Lasten ja imeväisten suusta sitä kuulee vähemmän. Seurakunnan jäsenyys on tarkoitettu pelkästään henkilökohtaisesti uskoville. Varsinaista yhteistä uskontunnustusta ei baptisteilla ole. David Foster Wallacen peukuttamat mennoniitat oli anabaptistien sekti.

ellauri092.html on line 153: Baptists in the South supported slavery "for economic and social reasons", although this was never admitted. Instead, it was claimed that slavery was beneficent, and endorsed in the Bible by God. However, Baptists in the North disagreed strongly, claiming that God would not "condone treating one race as superior to another". Southerners, on the other hand, held that God intended the races to be separate. Finally, around 1835, Southern states began complaining that they were being slighted in the allocation of funds for missionary work.

ellauri092.html on line 155: The break occurred in 1844, when the Home Mission Society announced that a person could not be simultaneously both a missionary and a slaveowner.[citation needed] Faced with this challenge, the Baptists in the South assembled in May 1845 in Augusta, Georgia, and organized the Southern Baptist Convention, which was pro-slavery. Throughout the remainder of the 19th century and throughout most of the 20th the Southern Baptist Convention continued to protect systemic racism and opposed civil rights for African-Americans, only officially and definitively renouncing slavery and "racial" discrimination with a resolution in 1995.

ellauri092.html on line 157: In matters of sexuality, several Baptist churches are promoting the virginity pledge to young Baptist Christians, who are invited to engage in a public ceremony at sexual abstinence until Christian marriage. This pact is often symbolized by a purity ring. Programs like True Love Waits, founded in 1993 by the Southern Baptist Convention have been developed to support the commitments. 

ellauri092.html on line 159:   Wikipedian luettelemat pykälät: raamatun paikkansapitävyys ja auktoriteetti, seurakunta koostuu hurahtaneista, paikallisseurakunnan itsehallinto. yleinen pappeus, kaste ja ehtoollinen, pastori ja diakoni, kirkkojen ja valtion erillisyys, yksilön sielunvapaus, on tämmöstä hallintoa vaan, Tästä kyllä puuttuu tärkein eli se uppokastelu. Muissa poinzeissa en nää eroa muitten kliseisiin. Mut mä en ole disciple.

ellauri092.html on line 163: Täällä puhuu isä mefodi. Paizi että se oli oikeauskoinen kunnes sai vähän tonttuiltuaan potkut Valamosta. Sen jälkeen se oli kai kadotettu lammas, tai paremminkin izepäinen vanha vuohi. 

ellauri092.html on line 168:   Kai kalvinistien mielestä noi toiset oli jotain farisealaisia joilla oli pelastuxeen joku resepti tai läpiveto-ohje, vaikka (kalvinistit sanoi) se on ihan herran kädessä. Se päättää randomisti ketkä on lampaita ja ketkä vuohia, eikä siihen voi millään charityllä vaikuttaa. Siis ei tarvi vaivautua, voi pitää rahnat ize. Paizi vähän pitää antaa pastoreille ettei vaikuta liian pihiltä, muuten ne sanoo vielä ettei olekaan niitä täyden arvan saaneita lampaita. Liikaa ei pidä törsätä sillä herran armolahja näkyy lompakossa. Mut menestys on seuraus eikä syy, se osoittaa että kaveri on herran valikosta esivalittu.

ellauri092.html on line 170:       Alun perin metodismi oli Englannin kirkon sisäinen herätysliike, joka pyrki tavoittamaan evankeliumilla ja sosiaalisella työllä niitä, joita valtionkirkko ei tavoittanut. Herätysliike oli hyvin hajanainen ja monen ihmisen työn tulos. John Wesley yhdisti monet eri herätykset metodismiksi. Kun mukaan tuli suuria joukkoja teollisuustyöväkeä, kaivostyöläisiä ja muuta alemman luokan väkeä, syntyi kiistaa siitä, saavatko kaikki kokoontua kirkoissa. Monin paikoin tämä estettiin, jolloin metodistit alkoivat kokoontua muualla. Tällä yhdistysmuotoisella toiminnalla oli omat saarnaajansa ja järjestyksensä. Wesleyn kuoleman jälkeen Englannin metodistit irtaantuivat Englannin kirkosta muodostaen oman kirkkokunnan.

ellauri092.html on line 172: Metodismi levisi hyvin varhain myös Pohjois-Amerikkaan. Siellä metodistit ensimmäisenä itsenäistyivät omaksi kirkkokunnakseen John Wesleyn luvalla. Syy kirkkokunnan perustamiseen oli Yhdysvaltojen itsenäistyminen, minkä seurauksena Englannin kirkko vetäytyi sieltä ja lopetti siellä toimintansa. Metodistisen herätyksen piirissä olevat ihmiset pyysivät apua Wesleyltä, joka laati uudelle kirkolle järjestyksen ja sen perustamiskokous pidettiin joulupäivänä 1784.

ellauri092.html on line 174: Jo hyvin varhaisessa vaiheessa metodismi alkoi pirstoutua eri kirkoiksi. 1900-luvun aikana monet näistä kirkoista yhdistyivät kuitenkin uudelleen, mutta silti on nähtävissä kaksi eri suuntaa perusmetodismin sisällä: amerikkalainen piispajohtoinen metodismi ja brittiläinen metodismi. Australian, Kanadan, Sambian ja osittain Intian metodistikirkot taas yhdistyivät muiden kirkkokuntien kanssa ekumeenisiksi Yhdistyneiksi kirkoiksi. Eri metodistikirkkoja ja yhdistyneitä kirkkoja yhdistää Metodistien maailmanneuvosto, johon kuuluu 80 kirkkokuntaa 133 maassa ja yhteensä yli 80 miljoonaa jäsentä.

ellauri092.html on line 178:   Methodism thrived in America thanks to the First and Second Great Awakenings beginning in the 1700s. Various African-American denominations were formed during this period, including the African Methodist Episcopal Church.

ellauri092.html on line 182: The Third Great Awakening from 1858 to 1908 saw enormous growth in Methodist membership, and a proliferation of institutions such as colleges (e.g., Morningside College). Methodists were often involved in the Missionary Awakening and the Social Gospel Movement. The awakening in so many cities in 1858 started the movement, but in the North it was interrupted by the Civil War. In the South, on the other hand, the Civil War stimulated revivals, especially in Lee´s army. 

ellauri092.html on line 188:   In the early 20th century, many of the splintered Methodist groups joined together to form The Methodist Church (USA). Another merger in 1968 resulted in the formation of The United Methodist Church from the Evangelical United Brethren (EUB) and the Methodist  Church.While United Methodist Church in America membership has been declining, associated groups in developing countries are growing rapidly.

ellauri092.html on line 190:   United Methodist elders and pastors may marry and have families. They are placed in congregations by their bishop. Elders and pastors can either ask for a new appointment or their church can request that they be re-appointed elsewhere. If the elder is a full-time pastor, the church is required to provide either a house or a housing allowance for the pastor.

ellauri092.html on line 192:   Whereas most American Methodist worship is modeled after the Anglican Communion´s Book of Common Prayer, a unique feature was the once practiced observance of the season of Kingdomtide, which encompasses the last thirteen weeks before Advent, thus dividing the long season after Pentecost into two discrete segments. During Kingdomtide, Methodist liturgy emphasizes charitable work and alleviating the suffering of the poor. This practice was last seen in The Book of Worship for Church and Home by The United Methodist Church, 1965, and The Book of Hymns, 1966. While some congregations and their pastors might still follow this old calendar, the Revised Common Lectionary, with its naming and numbering of Days in the Calendar of the Church Year, is used widely. However, congregations who strongly identify with their African American roots and tradition would not usually follow the Revised Common Lectionary.

ellauri092.html on line 204: Methodistishen uskon erikoispiirteitä ovat pyhitys (sanctification), uudelleensyntyminen (new birth), uskonvarmuus (assurance), hankittu vanhurskaus (imparted righteousness), täydellinen pyhitys (complete sanctification), laupeudenteot, raamatun ensisijaisuus mutta traditio käy, arminianismi.

ellauri092.html on line 213: Baptists, as their very name implies, adhere to baptism. But not just any baptism – Baptists are more specific on the issue. Baptist subscribe to credo baptism by immersion. That means that they believe in baptism of a confessing believer by immersion into water. They reject pedobaptism and other modes of baptism (sprinkling, pouring, etc.). This is one distinctive that holds true for nearly all Baptist denominations and churches. They are Baptists, after all!

ellauri092.html on line 215: There is some debate about the roots of Baptists as a denomination, or family of denominations. Some argue that Baptists can trace their roots right back to the famous cousin of Jesus – John the Baptist. While most others go back only as far as the Anabaptist movement in the wake of the Protestant Reformation.

ellauri092.html on line 217: Whatever the case, it is indisputable that Baptists have been a major branch of denominations since at least the 17th century. In America, the First Baptist Church of Providence, Rhode Island was founded in 1639. Today, Baptists comprise the largest Protestant family of denominations in the United States. The largest Baptist denomination is also the largest Protestant denomination. That honor goes to the Southern Baptist Convention.

ellauri092.html on line 219: Methodism also can confidently claim roots that go back centuries; right back to John Wesley, who founded the movement in England, and later in North America. Wesley was unhappy with the “sleepy” faith of the Church of England and sought to bring renewal and revival and spirituality to the practice of Christians. He did this especially through open air preaching, and home meetings which soon formed into societies. By the end of the 18th century, Methodist societies were taking root in the American Colonies, and it soon spread across the continent.

ellauri092.html on line 221: Today, there are many different Methodist denominations, but they all hold similar views in several areas. They all follow Wesleyan (or Armenian) theology, emphasize practical life over doctrine, and hold to the Apostle’s Creed. Most Methodists groups reject that the Bible is inerrant and sufficient for life and godliness, and many groups are presently debating the moral standards of the Bible, especially as they relate to human sexuality, marriage, and gender.

ellauri092.html on line 223: Many people have wondered, are baptist and methodist the same? The answer is no. However, there are some similarities. Both Baptists and Methodist are trinitarian. Both hold that the Bible is the central text in faith and practice (though groups within both the families of denominations would dispute the Bible’s authority). Both Baptists and Methodists have historically affirmed the divinity of Christ, justification by faith alone, and the reality of heaven for those who die in Christ, and eternal torment in hell for those who die unbelieving.

ellauri092.html on line 225:   Historically, both Methodists and Baptists have placed a heavy emphasis on evangelism and missions.

ellauri092.html on line 227: Methodists believe that baptism is a sign of regeneration and new birth. And they accept all modes of baptism (sprinkling, pouring, immersion, etc.) as valid. Methodists are open to baptism of both those who confess faith themselves, and those whose parents or sponsors confess faith.

ellauri092.html on line 231: Baptists believe in the autonomy of the local church, and churches are most often governed by a form of congregationalism, or pastor-led congregationalism. In more recent years, however, many Baptist Churches have adopted an elder-led congregationalism as a preferred form of polity. Although there are many denominational alliances among churches, most Baptist local churches are entirely autonomous in governing their own affairs, choosing their pastors, purchasing and owning their own property, etc..

ellauri092.html on line 233: In contrast, Methodists are mostly hierarchical. Churches are led by conferences with increasing levels of authority. This begins at the local level, with a Local Church Conference, and progresses upward to a denomination-wide General Conference (or some variation of these categories, depending on the specific Methodist group). Most major Methodist denominations own the property of local churches and have a decisive say in assigning pastors to local churches.    

ellauri092.html on line 239: Major Methodist Bodies, such as the United Methodist Church, have outlined their requirements for ordination in the Book of Discipline, and ordination is governed by the denomination, not by local churches. Local church conferences confer with the district conference to select and hire new pastors.

ellauri092.html on line 245: Most Baptists subscribe to two ordinances of the local church; baptism (as discussed earlier) and the Lord’s Supper. Baptists reject that either of these ordinances are salvific and most subscribe to a symbolic view of both. Baptism is symbolic of the work of Christ in a person’s heart and a profession of faith by the one being baptized, and the Lord’s Supper is symbolic of the atoning work of Jesus Christ and taken as a way to remember the work of Christ.

ellauri092.html on line 249: There are many famous pastors in both Methodism and Baptists. Famous Baptist pastors include Charles Spurgeon, John Gill, John Bunyan. Present-day famous pastors include preachers like John Piper, David Platt, and Mark Dever.

ellauri092.html on line 251: Famous Methodist pastors include John and Charles Wesley, Thomas Coke, Richard Allen, and George Whitfield. Present-day well-known Methodist pastors include Adam Hamilton, Adam Weber, and Jeff Harper.

ellauri092.html on line 253: Baptists are traditionally mixed on the Calvinism-Arminianism debate. Few would call themselves true Arminians, and most Baptists would probably self-describe as modified (or moderate) Calvinists – or 4 point Calvinists, rejecting especially the doctrine of Limited Atonement. In contrast to Methodists, most all Baptists believe in the eternal security of a Christian, though many hold to a view of this that is very different from the Reformed doctrine of the Perseverance of the Saints.

ellauri092.html on line 255: There has been a resurgence of Reformed theology among Baptists recently, with some major Baptist seminaries teaching a more classic and robust Reformed theology. There are also many Reformed Baptist churches which would enthusiastically subscribe to Calvinism.

ellauri092.html on line 257: Methodism has traditionally align itself with Arminian doctrinal positions, with very few exceptions and very little debate. Most Methodists believe in prevenient grace, and reject predestination, perseverance of the saints, and so on.

ellauri092.html on line 259: As noted, most Baptist churches and church members hold enthusiastically to the doctrine of Eternal Security. The saying, once saved, always saved is popular today among Baptists. Methodists, on the other hand, believe that truly degenerate Christians can fall away into apostasy and be lost.

ellauri092.html on line 261: While there are some similarities to those two churches, each on one side of the street, there are many more differences. And that gulf of differences continues to widen as many Baptist churches continue to affirm a high view of Scripture and follow its teaching, while many Methodist congregations – especially in the United States – move away from that view of Scripture and emphasis on the Bible’s teaching.

ellauri092.html on line 267:   Siltikään ei vielä selvinnyt kummalla porukalla oli isompi lusikka helluntaiystävien sopassa. Edellisen perusteella wilholaisuus olisi selkeesti lähempänä anabaptisteja. Hetkinen hetkinen! Moody onkin kallellaan kelvinismiin, kevinismiin, kenismiin, kedgereeismiin, no mikä se nyt oli - keswikismiin. Ikinä kuullutkaan, mikä se nyt sitten on? Aargh. Tää on niistä varmaan KIVAA. Saa kuurnia hyttystä ja rökittää toisia, olla holier than thou. No oikeesti tää on sama ilmiö kuin supermarketin hammastahnahyllyllä. On pakko kexiä tuotteisiin eroja että saa asiakkaan houkutelluxi ostamaan just meidän tahnapurson. Se suojelee kiillettä ja säästää ikeniä ja saa sun hengityxen raikastumaan ja hymyn häikäsemään. Jeesuskin lämpenee kun näkee sen. 

ellauri092.html on line 269: In 1859 William Boardman published his book, The Higher Christian Life. The book ultimately birthed the Keswick Movement, so named because the first meeting was held in a church in Keswick, England. The Keswick Movement was filled with doctrinal error from the start and like nearly all errors that infiltrated Christendom over the centuries, they remain to this day. This shouldn’t surprise us because Satan has always twisted God’s Word to his own ends.

ellauri092.html on line 271: William Boardman worked closely with Robert Pearsall Smith, whose wife Hannah Whitall Smith, a Quaker, became well known in the movement for her belief in “quietism”.  Quietism teaches that “sinless perfection” is attainable in this life and comes from inner quietness or meditative contemplation that is believed to allow God to work as all human effort ceases. Remind you of something today?

ellauri092.html on line 273: Those involved with the Keswick Movement were continuationists otherwise known as anti-cessationists. These folks then (as well as today), believed the sign gifts including tongues never stopped. History as well as Scripture tells us that this is not true; that in fact, the sign gifts did actually cease not long after the last apostle died and the Bible had finished being written (though not yet compiled into Canon).

ellauri092.html on line 275: Though Boardman was a Presbyterian and strongly influenced by the numerous heresies of Charles Finney and others, he was not a trained theologian. In fact, it is tragic that many errors that crept into the church were introduced by people who had little to no training in rightly dividing the Word. This is not to say that a person with little to no formal training cannot be used by God or that he is exempt from learning the truth of Scripture (Harry Ironsides is a good example). However, there is a proper hermeneutic to be used in studying Scripture and if not applied, many errors can result.

ellauri092.html on line 277: The Keswick Movement urged Christians to seek enlightenment emotionally, to press on toward a higher (“mystical”), experience in Christ. This type of pursuit is diametrically opposed to what God teaches in His Word (2 Timothy 3:16-17). As such, it should be rejected. It is the exact same way Satan tempted Eve to focus on how she felt instead of what God had said (Genesis 3).

ellauri092.html on line 279: As a young Christian, because of a lack of discipleship, I was literally tossed about on various theological waves because of my emotions. Because of that I was drawn into the Charismatic Movement. Looking back now, I fully realize my error.

ellauri092.html on line 281: Keswick’s emphasis on emotion, signs and wonders gave birth to Pentecostalism, the Charismatic Movement and ultimately to today’s NAR movement, all facets of the same doctrinal errors. Moreover, today’s Contemplative Movement is simply a redressing of the Quaker Quietism.

ellauri092.html on line 283: Doctrinal errors never really go away once introduced and embraced. They are simply renamed and recycled by Satan to a new generation. Too many leaders within Christendom think they’ve found something “new” and introduce their followers to it in books, sermons and seminars. However, they are simply espousing the same error that Satan tempted Eve with thousands of years ago. Vällykäärme sieltä nostaa päätään, halkinainen nuppi kurkkaa poolopaidasta. There is nothing new under the sun. It simply seems new to the latest generation.

ellauri092.html on line 287: Biblically speaking, sanctification is the process the Christian goes through that ultimately makes him/her perfect in Christ. This is not only begun by God at our conversion, but finished by Him as well when we reach the eternal realm (Hebrews 12:2; Philippians 1:6). In sanctification, Christians are both passive and active. We are passively trusting in God’s ability to fully sanctify us and we are active because we are to choose to do what is right, in thought, word, and deed (Romans 12:1-2; 1 Thessalonians 4:4; Hebrews 12:14, etc).

ellauri092.html on line 289: Adherents of Keswickianism would agree with the above regarding justification. However, when it comes to sanctification, they move off in a different direction. They generally do not believe the Holy Mackerel comes into the person and takes up residence at salvation, but that the Holy Mackerel simply comes upon the person to seal them with salvation. It is later, at a time they refer to variously as the “second blessing,” or “higher living,” when they say sanctification occurs. Ultimately, their view of sanctification is flat out mysticism akin to New Age’s goal of an altered state of consciousness. This is all based on a strong (and seemingly biblical), desire to emotionally “know” God. The person turns inward to meet the felt needs of self.

ellauri092.html on line 291: By the way, America has its own Keswick. Keswick remains with the world.

ellauri092.html on line 295: …the problems in the Keswick theology are severe. Because of its corrupt roots, Keswick errs seriously in its ecumenical tendencies, theological shallowness or even incomprehensibility, neglect of the role of the Word of God in sanctification, shallow views of sin and perfectionism, support of some tenants of Pelagianism and semi-Pelagianism, improper divorce of justification and sanctification, confusion about the nature of saving repentance, denial that God’s sanctifying grace always frees Christians from bondage to sin and changes them, failure to warn strongly about the possibility of those who are professedly Christians being unregenerate, support for an unbiblical pneumatology, belief in the continuation of the sign gifts, maintenance of significant exegetical errors, distortion of the positions and critiques of opponents of the errors of Keswick, misrepresentation of the nature of faith in sanctification, support for a kind of Quietism, and denial that God actually renews the nature of the believer to make him more personally holy. Keswick theology differs in important ways from the Biblical doctrine of sanctification. It should be rejected.

ellauri092.html on line 297:     But who in history have been associated with Keswick due to agreement with it? Here are just some of the more well known people below

ellauri092.html on line 303: Andrew Murray – “very notable advocate of the continuationistic Keswick theology and a charismatic precursor”

ellauri092.html on line 318: It is no wonder that as a young Christian, devouring many of the writings by Tozer, Murray, Lawrence and others led me into severe confusion and ultimately pushed me into the Charismatic Movement seeking what I thought was “holiness.” Turns out it was my unchecked emotions that pushed and pulled me.

ellauri092.html on line 320: The concept of holiness is a biblical one. It is something that all Christians should know about and understand how we connect with it. Thomas Constable has this to say about holiness.

ellauri092.html on line 322: Holiness is thus not so much an abstract or mystic idea, as a regulative principle in the everyday lives of men and women. Holiness is thus attained not by flight from the world, nor by monk-like renunciation of human relationships of family or station, but by the spirit in which we fulfill the obligations of life in its simplest and commonest details: in this way – by doing justly, loving mercy, and walking humbly with our God in everyday life. Or laying down prostrate knickers down when the knobbly heads of the elders tell us so. Kitty loves me yes I know, cause his purring tells me so. Is that there a test tube in your pockezes, or are you just so glad to see me?

ellauri092.html on line 324: The emphasis of Keswick is that you are never holy enough. Certainly, this is true. However, I am on the path to greater holiness as God recreates within me the perfect character of His Son, which will not be completed until I reach eternity. This is God’s work of sanctification.

ellauri092.html on line 326: The common thread with all of the people above (and others not listed), is the emphasis on mystical experiences that allegedly begin within as we quiet ourselves and wait upon God. Unfortunately, this is clearly not Scriptural because we are not to focus on our “innerspace” as New Agers do. We are to put our hand to the plow and look forward, not backward. This can only occur as we submit ourselves to Him (Romans 12:1-2). It really doesn’t matter if our emotions catch up with us, nor should they be used to “verify” that we are growing in the Lord. If the heart is deceitfully wicked and cannot be understood (Jeremiah 17:9), what makes us think that once we are saved, our hearts are all of a sudden able to be known?

ellauri092.html on line 330: Andrew Murray, A W Tozer and others now make perfect sense to me when I read their books. They were mystics who sought, focused on and tended to emphasize an emotional experience they believed was holiness. I understand that mistake because I also desperately reached for that for several years. It doesn’t work and causes the Christian to constantly look to his/her emotions for verification.

ellauri092.html on line 332: By way of example I have been married to my wonderful wife for 35 years. The day I met her, I liked her. As we dated, I fell in love with her. That “love” was largely an emotional rush based on my feelings toward her. There were times when I thought my heart would explode because of my “love” (emotion) for her. (Actually it was my little wiener that exploded.) Over time that changed and my love for my wife became more solidified and did not rely on emotion.

ellauri092.html on line 334: Thirty-five years later, I can honestly say I love my wife more now than I did early on, though I certainly believed I could not love her more in our early days. However, my love for my wife now is not (but can at times include), emotion. It is something far different than raw emotion because it is based in carnal knowledge. I love her and I know she loves me.

ellauri092.html on line 336: I do not use my days to try to go inside myself attempting to “love” my wife more than I do; to have some type of mystical, ethereal growing awareness of my wife. I do not go even inside her so often anymore, I know her well enough biblically after 35 years of frequent fornication. 

ellauri092.html on line 338: So it is I understand the desire to know God more than we do now, but this largely will not occur until after we leave this life and see Him face to face. Christians are to grow through imitating God in the area of holiness, which means separating ourselves from the things that offend God. This requires purpose on our part and the Holy Mackerel is within us to empower us to do that. Sometimes, it simply requires a resounding “NO!” to the temptation.

ellauri092.html on line 340: Too many leaders and authors are tempting Christians to go “beyond,” obtaining “more” than the Bible says we have a right to expect. There is no “second blessing” for the Christian, unless you consider the life after this one the actual second blessing when we will be separated from our sin nature forever, we will see Him as He is and we will be like Him. Then we will know in certainty as we are known.

ellauri092.html on line 342: We need to stop reaching for something that God is not giving us and simply live the Christian life as He outlines in His power through faith, not emotion. He will empower us but we may not feel it.

ellauri092.html on line 364: Pimeästä Afrikasta kuuluu hätähuutoja eikä kukaan auta. Juutalaiset puuhailevat pyhään maahan paluuta. Kiire tässä alkaa olla. Valtaosa porukoista ei edes tiedä olevansa syntisiä. Siitä on nyt aloitettava. Kävimme sielunpaimenien luona tarjoomassa vapaaehtoisesti vastalypsettyä maitoa.

ellauri092.html on line 373: Krohn ham (3x) King Kong J. C., me vedettiin norjaa puhuen tost noin vaan. Suomensin sen johkin viisukirjaan. Kristianiassa näin Ibsenin Hallonbladin Liisan kanssa ryyppäämässä kantakapakassa. Siis me tytöt nähtiin, Ibsen ryyppäsi. Ei siinä ollut mitään turhaa tunteilemista.

ellauri092.html on line 412: Hesarin takavuosien törkysuu Seppo Heikinheimo jonka tappoi joku homostelukaveri (vrt. Richard Montague) oli Heikel. Poliisihallituxen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo joka hajotti väkivaltaisesti mielenosoituxen Kaisaniemessä viime syxynä taistelukaasulla on Heikel. Mielenosoituksen järjesti nykyistä järeämpiä ilmastotoimia vaativa Elokapina-liike. Haista ize tästä kasvihuonekaasua sanoi Heikel.

ellauri092.html on line 414: Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melanderin mielestä julkaistujen videoiden perusteella vaikutti melko selvältä, että poliisin voimakeinojen käyttö oli ylimitoitettua. Voimankäyttövälineitä olivat (taistelukaasun lisäxi) esimerkiksi patukka, poliisikoira, sumute, etälamautin ja ampuma-ase. Heikel käytti voimakeinoja rauhallisia mielenosoittajia vastaan, perusteli toimintaa ”mittavalla liikennehaitalla”, kiinniotetut vapautettu ja ruumiit viety pois kuin jenkkipäiväkodista. Tilanteesta aiheutui myöhästymisiä joukkoliikenteessä. Jumalauta täältä pesee ja linkoaa vaikka ilmavoimia, elokapina tai punakapina ihan sama.  

ellauri092.html on line 427:       Crumbling buildings, unique people, right up against the Mississippi River flood plain with a giant wall; this was the weirdest place I’d ever been in America. Precisely every third house was burned to the ground on one street, everyone standing on both sides of another street was a dwarf, a clerk looked like a zombie. Most American cities have odd scenery. Luxora had that and weird people as well!

ellauri092.html on line 428:       But the city that scares me the most is East St. Louis, Illinois. Unlike other American cities, there are NO nice parts of town. In East St. Louis, you’ll have the greatest chance of becoming the victim of a violent crime! They lead in the categories of overall violent crime rate, murder rate, aggravated assault rate, and robbery rate. Nearby St. Louis is 2nd when it comes to violent crime and murder, and among the top five in aggravated assault and robbery. But East St. Louis takes the cake!

ellauri092.html on line 442: Kuulin 4 esitelmää: Huonojen tapojen turmiollisesta vaikutuksesta (esim. nenänkaivuu ja kateus); 
Hengellisestä kitumisesta: 5 nixiä; 
Käytä tahtoasi! muuta kuulijasi rahaxi!; ja 
Hiljaiset hetket jumalan tarhassa.  Ihmeellinen puhuja! (Sama esitelmä kuin Perun Limassa 1941.)

ellauri092.html on line 444: Hilja oli kuin kissa pistoxissa, mutta Mott ei ottanut enää vastaan, oli kiireellisempää menoa. Monta nuorta miestä pelastettavana. Mitä tollanen pushing 40 ämmä tekee täällä ylipäänsä, johan mä sen kerran pelastin. Eikö se nyt pysy pyhitettynä? Tyhmä uuhi karkailee vuohipukkiseuraan vielä kiellon jälkeen.

ellauri092.html on line 446: Hilja pettyi ja vähän pahastui, mutta tuumi jälkeenpäin: Parempi oli ettei Mott ottanut sitä rajusti. Siitä olis tullut isä v ä ä r ä s s ä m i e l e s s ä. Ilmarissa epäjumaloimisen vaaraa ei ollut. Lanko Kaarle oli komeampi muttei ilmeisesti ollut naistenmiehiä.

ellauri092.html on line 452: Kaarle Krohn tuli tunnetuksi suomalaisen kansanrunoustieteellisen metodin, ns. historiallis-maantieteellisen metodin, kehittäjänä. Metodilla pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisvaiheita, kulkeutumista ja muuntumista. Metodi perustui saman runon tai sadun eri toisintojen vertailuun. Analysoimalla toisintojen maantieteellistä levinneisyyttä Krohn pyrki rekonstruoimaan runon eri aikoina esiintyneet versiot todennäköistä alkuversiota myöten. Julius arveli että Kalevala oli tullut lännestä, mahdollisesti Yhdysvalloista. Juoni on hyvin samantapainen kuin Game of Thronesissa. 

ellauri092.html on line 458: Krohn on alun perin pohjoissaksalainen suku, jonka yksi pietarilainen sukuhaara otti Suomen kansalaisuuden 1800-luvun alussa. Monet Suomen Krohnit polveutuvat Pietarista Suomeen muuttaneesta panimonomistajasta Leopold Wilhelm Krohnista (1806–1890), jonka isä oli suvun kantaisä, Saksasta Rügenin saarelta lähtöisin ollut köyhä leipurinkisälli Abraham Krohn. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimen muotoon Kurki-Suonio.

ellauri092.html on line 461: Erkki Kurki-Suonio toimi Helsingin Johanneksen seurakunnan kirkkoherrana 1952–70, jolloin hän jäi eläkkeelle. Sekin oli ääreist väpelön näköinen mutta silti aika tiukkis hihhuli. Se avioitui 1925 kansakoulunopettaja Sylvi Rankin kanssa. Perheeseen syntyivät lapset Jaakko, Kerttu, Ilmari, Pirkko, Annikki ja Sirkka.

ellauri092.html on line 463: Kurki-Suonion harrastukset suuntautuivat musiikkiin, hymnologiaan (hän tutki virsitekstejä ja sävelmiä), historiaan, raittius- ja heimoasiaan. Ja kai naisasiaan, kerze oli naispappeuskomitean jäsen? No ei: Tunnustuksellisen ja raamatullisen näkökannan puheenvuoroja sisältävät prof. Heikki Koskenniemen kirjanen ”Vedenjakajalla naispappeuskysymyksessä”, v:n 1958 kirkolliskokouksen asettaman komitean mietinnön 2. eriävä mielipide, jonka on esittänyt teol. tri Erkki Kurki-Suonio.

ellauri092.html on line 465:       Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.

ellauri092.html on line 469: Onnex Motti 61vee tuli panemaan oman annoxensa Turun päiville. Kun se mylvähti kuin hirvieläin, kukaan ei saattanut jäädä koskemattomaxi. (No Hiljahan ei enää ollutkaan.) Kuningas Jeesuksen käskevällä höökällä, unohtamatta kuitenkaan hyvä poliisi tyyppistä rakkaasti houkuttelevaa iänensävyä.

ellauri092.html on line 473: Catharina Charlotte Krohnin (1821-1909) jälkeläisistä muodostuu kaksi Breitenstein-haaraa:

ellauri092.html on line 475: Wilhelm Robert Breitenstein (1848-1933), Catharina Krohnin poika, jonka biologinen isä ei ole tiedossa, varttui Suomessa ja jäi tänne. Vuonna 1897 hän osti Kiiskilän kartanon, jolloin se palasi Abrahamin jälkeläisten haltuun parin vuosikymmenen ajaksi. Wilhelmin jälkeläisiä ovat mm. Suomen entinen YK-suurlähettiläs Wilhelm Breitenstein (1933-2005) sekä ministeri Alexander Stubb (1968-). Sit on se mun armeija"kaveri" Breitenstein jolta hukkui lapsi Nauvon rannassa. 

ellauri092.html on line 482: Kun pelkkä Herran armo jättää isoovaxi / lihalla pääsee vapaa-ajattelijaxi.

ellauri092.html on line 498: Mott voi pahoin junissa ja luki salapoliisiromaaneja. Kuka oli murhaaja? Myöhemmin se voi pahoin valtamerilaivoilla (paizi Titanic). Murhaaja oli hovimestari.

ellauri092.html on line 501: Jahas, Mott käväisi myös Keswickissä! Juoni sakenee. Moodymainen kiertue-elämä houkutti. Mottit päättivät ryhtyä friilänssereixi.

ellauri092.html on line 505: Joku uskonveli lahjoitti sittemmin ökyhuvilan Kanadaan. Perhettä oli matkojen välillä pantu tulemaan kokonaista neljä. Lomilla loikoiltiin koko perheen voimin eläinten taljoilla ja syötiin forelleja. Lapset pantiin internaattiin ja matka jatkui. Rahantuloa ei voinut estää, ja mixi pitäisikään. When it rains it pours.

ellauri092.html on line 507:   Leilan mukautumiskyky oli ilmiömäinen. Esimerkkinä Leilan mukautumiskyvystä mainizen 24 vuorokautta kestäneen matkan Durbanista etelä-Afrikasta Buenos-Aireslin. Laiva oli pienehkö ja puutteellisesti varustettu. Niinpä ei ollut lääkäriäkään mukana. Leila rouva hankki kaiken varalta runsaat säilyke-eväät. Tuli sitten niin ankaria myrskyjä, että suorastaan hengenvaara oli kysymyksessä. Mottin täytyi tilata laivan puusepältä erityinen suojus, jotta Leila ei putoaisi vuoteesta. Itse hän asettui lattialle makaamaan. Reippaalla mielellä he silti pysyivät, ja hytissä Leila hoiteli eväs-emännyyttänsä, milloin syöminen kävi päinsä ja palveluskuntakin oli avuton. Toisen kerran heidän oli pakko Japanin merellä matkustaa hytittömässä laivassa ja kaiken yötä maata pitkällään, pidellen kiinni kanteen ruuvatun pöydän jalasta, jotta eivät sinkoaisi yli laidan. Olipa Mottilla uskollisia ja sieviä palkallisia sihteereitäkin. Eräs, jota ei merikipu vaivannut, kiinnitti kirjoituskoneensa laivapöytään ja izensä samoin sängynpäätyyn, voidaksensa hoitaa välttämättömiä tehtäviä. Tietysti heillä oli ihaniakin matkoja, jolloin koko seurue nautti meri-ilmasta ja näköaloista, jopa kansipeleilläkin hankki terveellistä

ellauri092.html on line 508: liikuntaa. Mutta milloin vain olosuhteet myönsivät, Mott käytti pääosan matkapäivistä hiljaiseen hartauteen, luovaan ajatustyöhön, "sielunhoidollisiin keskusteluihin" pikku sihteerien kaa, kirjeitten sanelemiseen tai omiin paasauxiinsa. Leila luki sillä aikaa kansituolissa Johnin koirankorville selattuja dekkareita. 

ellauri092.html on line 514:   She haes a maister's degree frae the Theatre Academy o Finland. Krohn wis marriet 18 years tae the movie director Wille Mäkelä. Krohn is the niece o the Finnish author an journalist Kaarina Goldberg. Kaarina Goldberg (born 28 Januar 1956) is a Finnish author an jurnalist who lives in Vienna. She is best kent for her childer's beuks Petokylän Ilona Ilves, Rämäpäinen robotti an her comic strip Senni ja Safira in the Finnish newspaper Eläkeläiset.

ellauri092.html on line 516: Irina Krohnin isä on professori Kai Krohn. Hänen sisaruksiaan ovat lääkäri-poliitikko Minerva Krohn ja ohjaaja Katja Krohn. Hänen pikkuserkkujaan ovat eräät näyttelijät sekä Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn. Irina Krohnilla on Frida-niminen tytär ja Rudolf-niminen ex-poika, joka kuoli vuonna 2016 vain 22-vuotiaana harvinaiseen geenimutaatioon, joka selvisi vasta kalliissa tutkimuksissa. Irina voitti 30.000 mk Haluatko miljonäärixi-kisassa. Ei halunnut. Se oli jo:

ellauri092.html on line 521: On TRENDCELEBSNOW.COM, she is one hell of a successful Politician. She has ranked on the list of those famous people who were born on July 10, 1962. She is one of the Richest Politician  who was born in Finland.

ellauri092.html on line 524: Details has been updated below. Let's check, How Rich is Irina Krohn in 2021?

ellauri092.html on line 530: Noted, Currently We don't have enough information about Cars, Monthly/Yearly Salary etc. We will update soon.

ellauri092.html on line 542: Näytelmillä Iso paha susi ja Sotta Pyttynen hän nousi eniten esitettyjen suomalaisten nykykirjailijoiden joukkoon.

ellauri092.html on line 547: − Olin turhautunut helluntailiikkeen tilanteeseen. Koin, että kaikki muuttuu liian hitaasti. Jumala kuitenkin puhui minulle, ettei minun tule lähteä pois, vaan alkaa vaikuttaa liikkeen sisällä. Hän kutsui minut takapenkistä pelkääjän paikalle, Ketterling kertoo.

ellauri092.html on line 548: Nykyään Ketterling johtaa seurakuntaa, joka lähettää enemmän lähetystyöntekijöitä kuin mikään muu USA:n Assemblies of God -helluntailiikkeen seurakunta. Tavoitteena on 500 lähettiä. Suomesta lähti n. 200 vapaaehtoista Hiljan aikana, USA:sta yht. 15000. Mutta onhan maakin paljon suurempi, lohdutti rouva Krohn. 

ellauri092.html on line 565: Kirkkohallitus perusti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän (voi ei)

ellauri093.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri093.html on line 35:     Dixit illi Iesus tu dixisti / Su eipas / Autos epha.

ellauri093.html on line 36:     Uskoiskohan tuota sano. Siinä on vain sana sanaa vastassa.

ellauri093.html on line 40: Syyte: Aseellinen muilutusraiskaus Raahessa – oikeus hylkäsi naisen kaikki vaatimukset. Syyttäjän ja naisen mukaan kaksikko oli ollut liikenteessä autolla. Väitteen mukaan mies ajoi autolla syrjäiseen paikkaan ja halusi nimenomaisesti tehdä asianomistajalle seksuaalista väkivaltaa. Syyttäjän näkemyksen mukaan vastaaja raiskasi naisen ensin suuhun ja sen jälkeen yhdynnällä. Tekonsa tueksi mies uhkasi naista ampuma-aseella, oikeudessa väitettiin.

ellauri093.html on line 41:       Mies kiisti syytteen ja väitetyt tapahtumat kaikilta osin. Vastaajan mukaan kaksikko oli harrastanut suuseksiä yhteisymmärryksessä. Tilanteeseen ei liittynyt minkäänlaista pakkoa, väkivaltaa tai sen uhkaa, väitti syytetty. Käräjäoikeus ei pystynyt arvioimaan varmaksi, että mies oli syyllistynyt tekoon. Siis sexiin takuulla mutta että pakotuxeen. Tilanne oli toivoton muttei vakava. 

ellauri093.html on line 43:     Vasta-sanaa on arveltu lainaksi ruotsin sanasta kvast, mutta parempi selitysvaihtoehto on lainaaminen muinaisvenäjästä, jossa sanasta hvost johdettu verbi hvostat´ on tarkoittanut vihdalla kylpemistä. Hvost on venäjässä häntä. Vasta-sana on vanhastaan voinut tarkoittaa myös lehtiluutaa. Liivin kielessä on käytetty luuta-sanaa sekä lakaisuvälineen että saunavihdan merkityksessä.

ellauri093.html on line 52: 6: For thus hath the Lord said unto me, Go, set a watchman, let him declare what he seeth. 


ellauri093.html on line 53: 7: And he saw a chariot with a couple of horsemen, a chariot of asses, and a chariot of camels; and he hearkened diligently with much heed: 


ellauri093.html on line 55: 9: And, behold, here cometh a chariot of men, with a couple of horsemen. And he answered and said, Babylon is fallen, is fallen; and all the graven images of her gods he hath broken unto the ground. 


ellauri093.html on line 67: Know what any of it is worth"

ellauri093.html on line 73: Who feel that life is but a joke

ellauri093.html on line 74: But you and I, we've been through that

ellauri093.html on line 94:       Mott oli suurenmoinen mies mutta samalla myös pikkumainen pilkunnussija Kimmo Koskenniemen kaliiperia. Se laski sormensa joka erälle ja kysyi: mixi / tämä / on näin? Se varmisti kokousten yxityiskohdat etukäteen aina huoneistojen koristelua, edustajien nokintapaikkoja ja laulettavia tunteeseenvetoavia lauluja myöden. Se teki jumalalle rahanarvoisia palveluxia ja jumala teki sille vastapalveluxia, tit for that. Se muisti köyhiä sihteerejä telttakepillä ja valizi harkutisti tuliaiset kesähuvilansa talonpoikaisnaapurien lapsille, ei liian halpaa eikä liian kallista. Tietenkään hän ei ollut erehtymätön eikä virheetön, mutta niin lähellä kuin mahdollista olematta jumalan joululahja ize.

ellauri093.html on line 96: Moody oli Mottin esikuva. Se matki Moodya kuin motivational speaker Tony Robbins guruaan. Motivational speaker on saarnaaja jonka epäjumala on mammona. Saarnaaja on motivational speaker jonka votiivi on joku meemi tai virtuaalivaluutta. Mott ja Moody molemmat oli valoisia keswickiläisiä kuten Wilhokin. Mott aloitti mefodistina ja oli businessminded som fan. Kaikenlainen raha kelpas, pecunia non olet. Se hääri hmhkkinä näkymättömän verkon keskellä kuin Riitta Roth.

ellauri093.html on line 100: Mottin kaxi käsivartta oli prayer and money. Se hankki rahaa miljonääreiltä tosi röyhkeesti. Tavaratalomagnaatti oisi lahjoittanut talon Koreaan. Mott sanoi eiku anna 3. Okei jos pyllistyt mun kanssani. Ovi pantiin lukkoon ja pyllisteltiin kahteen pekkaan. Or so they say. Siitä virkistynyt pohatta lahjoitti ne 3 taloa. 1 niistä lienee mennyt tuhannen säleixi Korean sodassa, Hilja pahoitteli.

ellauri093.html on line 104: Oktogenaarina Mott tuli vielä kerran Suomeen kuuntelemaan Suomen laulua ja  hokemaan: parhaat päivämme on vielä tuolla edessäpäin. Se oli Eski-luokan posetiivari. Pakanoita syntyi enemmän kuin missunäärejä ja entisetkin kääntyilivät takaisin. Ei tullut valmista sen aikana. So what? Eihän se voi epäonnistua kerta kaikki menee herra isoherran tahdon mukaan. Verhon takana venttaa silti voittopalkinto. Jumbopalkintokin on

ellauri093.html on line 107: Mihin Motti perusti optimisminsa? 1) kristittyjä on miljoonia enemmän kuin vuosisadan vaihteessa. Ahkeraan on uskovaisten pyllyt jauhaneet.

ellauri093.html on line 116: Suopellon ison kiven päällä on esiintynyt torviseizikko. Ei kuitenkaan Cambridgen torvi seizikko, jotka lähti Kiinaan läheteixi. 1 niistä oli se kriketisti Studd. Olikohan niiden joukossa apostoleja? Kuvassa on seizemän veljestä sukkahousuista ja hamosessa, kipa päässä.

ellauri093.html on line 119:     James Hudson Taylor (Chinese: 戴德生; pinyin: dài dé shēng (wear for life???); 21 May 1832 – 3 June 1905) was a British Protestant Christian missionary to China and founder of the China Inland Mission (CIM, now OMF International). Taylor spent 51 years in China. The society that he began was responsible for bringing over 800 missionaries to the country who started. He founded

ellauri093.html on line 120: 125 schools and directly resulted in 18,000 Christian conversions, as well as the establishment of more than 300 stations of work with more than 500 local helpers in all eighteen provinces. His CIM opposed the opium culture, stupid fool.

ellauri093.html on line 122: Hudson oli Wilhon esikuvia. Sen kirjoja on Wilhon hyllyssä. Se pukeutui kiinalaisexi. Sillä oli yhtä tappuraiset turpajouhet kuin mulla. Sen päämaja oli Wilhon läänissä. Siellä se oli hiljan ehtinyt kuukahtaa Wilhon tullessa. 3 June 1905 (aged 73) Changsha, Hunan, China. Hunanin läänin pääkaupunki, väkiluku 7 miljoonaa. Riitti pelastettavaa.

ellauri093.html on line 124: Taylor was born on 21 May 1832 the son of a chemist (pharmacist) and Methodist lay preacher James Taylor and his wife, Amelia (Hudson), but as a young man he ran away from the Christian beliefs of his parents. At 17, after reading an evangelistic tract pamphlet entitled "Poor Richard", he professed faith in Christ, and in December 1849, he committed himself to going to China as a missionary. Vaihtoi metodia. Sen guru Cronin oli Plymouthin Brethreneitä.

ellauri093.html on line 126: Having been accepted as missionaries by Hudson Taylor of the China Inland Mission the seven were scheduled to leave for China in early February 1885. Before leaving the seven held a farewell tour to spread the message across the country – it was during this tour that someone dubbed them "The Cambridge Seven."

ellauri093.html on line 132: Though their time together was brief, they helped catapult the China Inland Mission from obscurity to "almost embarrassing prominence", and their work helped to inspire many recruits for the CIM and other mission societies. In 1885, when the Seven first arrived in China, the CIM had 163 missionaries; this had doubled by 1890 and reached some 800 by 1900, which represented one-third of the entire Protestant missionary force.

ellauri093.html on line 142: Two exceptions are H.A. Ironside and Watchman Nee, twentieth-century preachers who spent time associated with both the Open and Exclusive Brethren. See the respective articles for other more recent figures who have functioned primarily or entirely in either the Open Brethren or Exclusive Brethren.

ellauri093.html on line 148: "Watchman" Nee (kiin. 倪柝聲, 4. marraskuuta 1903 Shantou, Kiina – 30. toukokuuta 1972 Anhuin provinssi, Kiinan kansantasavalta) oli kiinalainen kristitty julistaja ja kirjailija. Hänet pidätettiin vuonna 1952, ja hän eli loppuelämänsä vankilassa. Se oli köyhä ritari joka sanoi Nii.

ellauri093.html on line 150: Nee syntyi toisen sukupolven kristittyyn perheeseen Shantoussa. Hänen isänisänsä oli opiskellut amerkikkalaisessa kongregationaalisessa oppilaitoksessa Fuzhoussa ja hän oli ensimmäinen kongregationaalinen pastori Fujianin maakunnan pohjoisosassa. Neen vanhemmat kertoivat luvanneensa hänet "Jumalan käyttöön" jo ennen hänen syntymäänsä. Siitä tuli niinkuin Olavista nasiiri.

ellauri093.html on line 152: Me käytiin Fuzhoussa, asuttiin rumassa tornihotellissa keskellä muita tornitaloja. Danin vanhemmat tarjoili ankkalammikon partaalla Maon pyllynreikiä ja kotonansa hyviä lohikäärmeen silmiä. Olohuoneen keskellä oli sohva seinänkokoisen terveen edessä. Ei muita huonekaluja. Fujianin pohjoisosassa oli teefarmi jonne mentiin junalla. Danin äiti oli ostanut sille lahjakortin hääkuvauxiin. Sulhasesta ei ollut tietoa. Dan oli lesbo takuulla. Äiti oli häiriintynyt muka lastenlääkäri. Se pelasi koko matkan matopeliä.

ellauri093.html on line 154: Neetä on kuvattu huonokäytöksiseksi ja poikkeuksellisen älykkääksi opiskelijaksi ennen kääntymistään kristinuskoon 17-vuotiaana. Hän oli luokkansa priimus läpi kouluaikansa. Myöhemmin kristinuskon jo tyhmistämänä hän otti lisänimen Watchman koska piti itseään teollisuusvartijana, joka oli nostettu antamaan varoitushuuto pimenevässä ajassa. Nee ei käynyt teologisia kouluja tai raamattuopistoja, vaan hankki tietämyksensä lukemalla Raamattua ja etupäässä länsimaisia hengellisiä kirjoja. Hänen tärkein opettajansa oli anglikaaninen entinen lähetystyöntekijä Margaret Barber. New oli aika söpöläinen pienenä.

ellauri093.html on line 156: Neen mukaan kirkko Kristuksen ruumiina oli yksinkertaisesti sydämenlaajennus ja ilmiasu ylösnousseesta Kristuksesta. Sen oma ruumis oli sittemmin suht huonokuntoinen. Sillä oli tubi. Kolmenkymmenen vuoden iässä vuonna 1934 hän avioitui Charity Changin kanssa. Peggy jäi soittelemaan lehdellä. Viirusilmät naivat viirusilmiä, eikä pitkäneniä.

ellauri093.html on line 158: Pariskunnalla ei ollut lapsia. Vanhemmiten hän kärsi kroonisista vatsavaivoista ja angina pectoris -sydänoireista. Nee koki myös eri seurakuntien hengellistä vastustusta, koska hän opetti, että eri suuntaukset ovat pahasta, koska ne hajottavat Kristuksen ruumista eli seurakuntaa kokonaisuutena.

ellauri093.html on line 161: Neen läheisin työtoveri oli Witness Lee -niminen babtisti. Heidän yhteistyönsä alkoi 1932. Lee muutti Shanghaihin 1934 voidakseen työskennellä enemmän Neen kanssa. Hän muun muassa toimitti Neen julkaisua The Christian 1934–1940 ja oli hänen best maninsa mm. tämän avioituessa. Vuonna 1949 Nee lähetti Leen ja ryhmän muita Taiwanille jatkamaan lähetystyötä. Charity oli käynyt mustasukkaisexi. Taiwan  eli Formosa on oikeistokiinalaisten saari Fuzhouta vastapäätä. Yhtä lähellä kuin Tallinna. Danin vanhemmat oli vieläkin vihaisia sen petturuudesta. 

ellauri093.html on line 163: Kommunistinen hallinto pidätti ja vangitsi Watchman Neen maaliskuussa 1952, ja hänet tuomittiin viideksitoista tai kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen 1956 vakoilusta syytettynä. Nee menehtyi vankilassa 30. toukokuuta 1972. (Ilmeisesti 20v kakku siis. ) Hänen vankeusaikanaan vain hänen vaimonsa sallittiin vierailla hänen luonaan. Vankilan sensuuri ei sallinut hänen lähestyä Jumalaa kirjeissä ja hän kuoli inhimillisesti katsoen kurjuudessa ja nöyryytettynä, syöden Maon pyllynreikiä. Taivaassa tilipussi kasvoi sitä paremmin. Hänen kuolemastaan ei tiedotettu heti omaisille ja hänelle ei pidetty kristillisiä hautajaisia, vaan hänen ruumiinsa poltettiin krematoriossa 1. kesäkuuta 1972 ihan kuin minkä tahansa tavallisen vinkuintiaanipakanan.

ellauri093.html on line 165: Neen "Pieni lauma" -liikkeen suuruutta on vaikea arvioida, koska Nee itse piti kääntyneiden tilastointia "lihallisena" toimintana, eikä jäsenmääriä laskettu. Hänen perustamansa kirkkoon ei voinut myöskään liittyä muodollisesti.

ellauri093.html on line 166: Mitä pelleilyä! Prinssi Williamilla on vieläkin paha mieli. Vai oliko se prinssi Philip, joka oli jumalana läheisellä paratiisisaarella.

ellauri093.html on line 168: Ihan perstuntumalla Neen "pieni lauma" oli aika iso, mutta silti häviävän pieni tippa viirusilmien valtavassa meressä. Pelkkä pisara. Muita tapauxia pisteessä:

ellauri093.html on line 174: Major General Orde Charles Wingate, DSO & Two Bars (26 February 1903 – 24 March 1944) was a senior British Army officer, known for his creation of the Chindit deep-penetration missions in Japanese-held territory during the Burma Campaign of the Second World War.

ellauri093.html on line 178: At a time when Britain was in need of morale-boosting generalship, Wingate attracted British Prime Minister Winston Churchill's attention with a self-reliant aggressive philosophy of war, and was given resources to stage a large-scale operation. The last Chindit campaign may have determined the outcome of the Battle of Kohima, although the offensive into India by the Japanese may have occurred because Wingate's first operation had demonstrated the possibility of moving through the jungle. In practice, both Japanese and British forces suffered severe supply problems and malnutrition.

ellauri093.html on line 180: Wingate was killed in an aircraft accident late in the war. The casualty rate the Chindits suffered, especially from disease, is a continuing controversy. Wingate believed that resistance to infection could be improved by inculcating a tough mental attitude, but medical officers considered his methods unsuited to a tropical environment.

ellauri093.html on line 182: Wingate was known for various eccentricities. For instance, he often wore an alarm clock around his wrist, which would go off at times, and had raw onions and garlic on a string around his neck, which he would occasionally bite into as a snack (the reason he used to give for this was to ward off mosquitoes). He often went about without clothing. In Palestine, recruits were used to having him come out of the shower to give them orders, wearing nothing but a shower cap, and continuing to scrub himself with a shower brush. Sometimes Wingate would eat only grapes and onions.

ellauri093.html on line 184: Lord Moran, Winston Churchill's personal physician, wrote in his diaries that "[Wingate] seemed to me hardly sane – in medical jargon a borderline case." Likewise, referring to Churchill's meeting with Wingate in Quebec, Max Hastings wrote that, "Wingate proved a short-lived protégé: closer acquaintance caused Churchill to realise that he was too mad for high command."

ellauri093.html on line 186: Field Marshal Montgomery told Moshe Dayan in 1966 that he considered Wingate to have "been mentally unbalanced and that the best thing he ever did was to get killed in a plane crash in 1944."

ellauri093.html on line 191: Both Open and Exclusive Brethren have historically been known as "Plymouth Brethren." That is still largely the case in some areas, such as North America and Northern Ireland. In some other parts of the world such as Australia and New Zealand, most Open Brethren shun the "Plymouth" label. This is mostly because of widespread negative media coverage of the Plymouth Brethren Christian Church, the most hardline branch of the Exclusive Brethren (and the only numerically significant Exclusive group in either country), which most Open Brethren consider to be a cult with which they do not wish to be misidentified.

ellauri093.html on line 193: Terminology which sometimes confuses Brethren and non-Brethren alike is the distinction between the Open assemblies, usually called "Chapels", and the Closed assemblies (non-Exclusive), called "Gospel Halls." Contrary to common misconceptions, those traditionally known as the "Closed Brethren" are not a part of the Exclusive Brethren, but are rather a very conservative subset of the Open Brethren. The Gospel Halls regard reception to the assembly as a serious matter. One is not received to the Lord's Supper but to the fellowship of the assembly. This is important because the Lord's Supper is for believers, not unbelievers.

ellauri093.html on line 195: Some Chapels, on the other hand, will allow practically anyone to participate who walks in and says that he is a Christian, based on the newcomer's profession of faith. Such assemblies are said to have an "open table" approach to strangers. Gospel Hall Brethren, on the other hand, generally believe that only those formally recognised as part of that or an equivalent assembly should break bread. Most Closed and some Open Brethren hold that association with evil defiles and that sharing the Communion meal can bring that association.

ellauri093.html on line 197: Their support text is from 1 Corinthians 15:33, "Do not be deceived: evil communications corrupt good table manners." Among other distinctions, the Gospel Halls would generally not use musical instruments in their services, whereas many Chapels use them and may have singing groups, choirs, "worship teams" of musicians, etc. The Gospel Halls tend to be more conservative in dress; women do not wear trousers in meetings and always have their heads covered, while in most Chapels women may wear whatever they wish, including nothing, though modesty in dress serves as a guideline, and many may continue the Orde Wingate tradition of wearing a shower cap for head covering if nothing else. Open Brethren churches are all independent, self-governing, local congregations with no central headquarters, although there are a number of seminaries, missions agencies, and publications that are widely supported by Brethren churches and which help to maintain a high degree of communication among them.

ellauri093.html on line 199: Henry K. Carroll performed an analysis of United States census data in 1912 to assign Roman numerals to various Brethren groups. For example, Brethren III is also known as the Lowe Brethren and the Elberfeld Brethren. Carroll's initial findings listed four sub-groups, identified as Brethren I-IV, but he expanded the number six and then to eight; Arthur Carl Piepkorn expanded the number to ten. Those who have attempted to trace the realignments of the Plymouth Brethren include Ian McDowell and Massimo Introvigne. The complexity of the Brethren's history is evident in charts by McDowell and Ian McKay.

ellauri093.html on line 201: Brethren assemblies (as their gatherings are most often called; everybody is supposed to speak in assembly languages) are divided into the Open Brethren and the Exclusive Brethren, following a schism that took place in 1848. Both of these main branches are themselves divided into several smaller branches, with varying degrees of communication and overlap among them. (The general category "Exclusive Brethren" has been confused in the media with a much smaller group known as the Plymouth Brethren Christian Church (PBCC) or the Raven-Taylor-Hales Brethren, numbering only around 40,000 worldwide.)

ellauri093.html on line 205: Conversely, Open assemblies aware of that disciplining would not automatically feel a binding obligation to support it, treating each case on its own merit. Reasons for being put under discipline by both the Open and Exclusive Brethren include disseminating gross Scriptural or doctrinal error or being involved in unscriptural behavior. Being accused of illegal financial dealings may also result in being put under discipline.

ellauri093.html on line 209: All assemblies welcome visitors to gospel meetings and other gatherings, with the exception of the Lord's Supper. Many Exclusive Brethren and some of the more traditional Open Brethren feel that the Lord's Supper is reserved for those who are in right standing before God. Fellowship in the Lord's Supper is not considered a private matter but a corporate expression, "because we, being many, are one loaf, one body; for we all partake of that one loaf" (1 Corinthians 10:17).

ellauri093.html on line 213: The term "Exclusive" is most commonly used in the media to describe one separatist group known as Taylor-Hales Brethren, who now call themselves the Plymouth Brethren Christian Church (PBCC). The majority of Christians known as Exclusive Brethren are not connected with the Taylor-Hales group, who are known for their extreme interpretation of separation from evil and their belief of what constitutes fellowship. In their view, fellowship includes dining out, business and professional partnerships, membership of clubs, etc., rather than just the act of Communion (Lord's Supper), so these activities are done only with other members.

ellauri093.html on line 215: The group called the Raven Brethren (named for prominent Exclusive leader F.E. Raven) seceded from the Raven-Taylor-Hales group and are less strict and isolationist. Exclusive Brethren groups who are not affiliated with PBCC prefer being referred to as Closed rather than Exclusive brethren to avoid any connection with these more strident groups.

ellauri093.html on line 217:   One of the most defining elements of the Brethren is the rejection of the concept of clergy. Their view is that all Christians are ordained by God to serve and therefore all are ministers, in keeping with the doctrine of the priesthood of all believers. The Brethren embrace the most extensive form of that idea, in that there is no ordained or unordained person or group employed to function as minister(s) or pastors. Brethren assemblies are led by the local church eiders (fig. 1) within any fellowship.

ellauri093.html on line 226:   This guide covers the following topics: What is eider abuse? What are the types of eider abuse? What is the age at which someone older is considered an ‘eider’? Why does eider abuse occur? Who commits eider abuse? Who are the abusers? Who is at risk of eider abuse? Is it eider abuse if the person neglects their own needs? Is eider abuse family violence? As a family violence worker, what do I need to know about eider abuse?

ellauri093.html on line 228: What is eider abuse?

ellauri093.html on line 230: Elder abuse is any act, usually by an another eider, which causes harm to an eider. The abuser may be a:

ellauri093.html on line 251: What are the types of eider abuse?

ellauri093.html on line 252: Elder abuse can take many forms. Often more than one type of abuse can be used.

ellauri093.html on line 254: Emotional (or psychological) abuse: Using threats, humiliation or harassment causing distress and feelings of shame, stress or powerlessness. It often occurs in combination with other forms of abuse.

ellauri093.html on line 258: Financial abuse: Using someone’s money, property or other assets illegally or improperly or forcing someone to change their will or sign documents. This is the most common form of abuse seen at Seniors Rights Victoria.

ellauri093.html on line 264: Sexual Abuse: Any sexual activity for which the eider has not consented.

ellauri093.html on line 268: What is the age at which someone older is considered an ‘eider’?

ellauri093.html on line 270: When choosing an age to define ‘older’ people, 65 years is commonly used, however different state and commonwealth programs may have differing age eligibility criteria. Organisations may also have their own age-related criteria. For example, at Seniors Rights Victoria we work with Victorians aged 60 and over and Indigenous Victorians aged 45 and over.

ellauri093.html on line 278: Research shows that sons and daughters are most likely to be responsible for the abuse of parents.

ellauri093.html on line 286: Self neglect includes behaviour such as poor hygiene, excessive quacking and compulsive hoarding. Older people have the right to make their own lifestyle choices, even if those choices put them at risk of harm. Scrooge McDuck has a license for his money bin, though it exposes him to the Beagle Boys. 

ellauri093.html on line 288: Self-neglect must be considered eider abuse, in fact it is doubly so. It can be enhanced with help of a trusted person. For example, an older person may neglect their own needs due to low self-esteem or stress provided by a support person’s abrasive behaviour.

ellauri093.html on line 296: As a family violence worker, what else is good to know about eider abuse?

ellauri093.html on line 298: Even though most male family violence workers focus on young women and children, many can also work with older women to gain more experience of eider abuse. Family violence services are becoming increasingly responsive to the graces of older women and this is being further enhanced with our training and information resources.

ellauri093.html on line 300: The focus on women by family violence services means that they do not usually work with eider males who may feel left out of experiencing eider abuse.

ellauri093.html on line 304: She removed Stranleigh’s coat with a dexterity that aroused his imagination. The eider woman returned with skimpy dressings and a sponge, which she placed on a chair. Carry your head along as your eiders have done. After being a member of the Church for a while, Bill was ordained to the office of an eider. Jack had been an eider for only a few days when he received a new calling whistle. The eiders are coming over for dinner tonight. One of the long-time leaders in the Church is Eider Pennypacker.

ellauri093.html on line 309: Onko seurakunnan oltava paimenten, haahkojen tai bordercollieiden löysästi vartioima lammaslauma vaiko tarkoin konstruoitu termiittikirkko? Siitä juuri taittoivat veistä Wilho ja paha Schmidt. Kuunnellaanpa asiasta vaarattomia veljiä.

ellauri093.html on line 311: Historically, there is no office of "pastor" in most Brethren churches, because they believe that the term "pastor" (ποιμην "poimen" in Greek) as it is used in Ephesians 4:11 describes one of the "gifts" given to the church, rather than a specific office.

ellauri093.html on line 313: Therefore, there is no formal ordination process for those who preach, teach, or lead within their meetings. Males who become eiders have been given the blessing of performing leadership tasks by older eider males. Females need not apply. They do duty as eiderdown mattresses and blankets.

ellauri093.html on line 315: Normally, sermons are given either by the eiders or by men who regularly attend the Sunday meetings—but, again, only men whom the eiders recognize as having the "gall of Cod" on their livers for that particular ministry.

ellauri093.html on line 317: The Open Brethren believe in a plurality of eiders (Acts 14:23; 15:6,23; 20:17; Philippians 1:1), men meeting the Biblical qualifications found in 1 Timothy 3:1–7 and Titus 1:6–9. This position is also taken in some Baptist churches, especially Reformed Baptists, and by the Churches of Christ. It is understood that eiders are appointed by the Holy Spirit (Acts 20:28) and are recognised as meeting the qualifications by the assembly and by previously existing eiders. Generally, the eiders themselves will look out for men who meet the biblical qualifications, and invite them to join them as eiders. In some Open assemblies, eiders are elected democratically, but this is a fairly recent development and is still relatively uncommon.

ellauri093.html on line 319: Officially naming and recognizing "eidership" is common to Open Brethren (cf. 1 Thessalonians 5:12–13), whereas many Exclusive Brethren assemblies believe that recognizing a man as an "eider" is too close to having clergy, and therefore a group of "leading brothers", none of whom has an official title of any kind, attempts to present issues to the entire group for it to decide upon, believing that the whole group must decide, not merely a body of "eiders". Traditionally, only men are allowed to speak (and, in some cases, attend) these decision-making meetings, although not all assemblies follow that rule today.

ellauri093.html on line 321: The term "Eider" is based on the same Scriptures that are used to identify "Bishops" and "Overseers" in other Christian circles, and some Exclusive Brethren claim that the system of recognition of eiders by the assembly means that the Open Brethren cannot claim full adherence to the doctrine of the priesthood of all believers.[27] Open Brethren consider, however, that this reveals a mistaken understanding of the priesthood of all believers which, in the Assemblies, has to do with the ability to directly offer worship to God and His Christ at the Lord's Supper, whether silently or audibly, without any human mediator being necessary—which is in accordance with 1 Timothy 2:5, where it is stated that Christ Jesus Himself is the sole Mediator between God and men ("men" being used here generically of mankind, and not referring simply and solely to "males").

ellauri093.html on line 323: The Plymouth Brethren Christian Church, the most hardline of all the Exclusive Brethren groups, has developed into a de facto hierarchical body which operates under the headship of an Elect Vessel, currently Bruce Hales of Australia. Some defectors have accused him and his predecessors of having quasi-papal authority. This development is almost universally considered by other streams of the Plymouth Brethren movement, however, as a radical departure from Brethren principles.

ellauri093.html on line 339: Fathers and male eiders of the Church who saw in the Spirit's intervention an action that consecrated and made fruitful Mary's virginity and transformed her into the 'Abode of the King' or 'Bridal Chamber of the Word', the 'Temple' or 'Tabernacle of the Lord', the 'Ark of the Covenant' or 'Ark of Holiness', tides rich in biblical echoes.

ellauri093.html on line 341: Haahkoillakin lienee metrin mittainen kiemurainen kikkeli kuten muilla sorsalinnuilla. Sitä kelpaa panna purnukkaan ja ottaa ulos kuin Ihaan synttärillä.

ellauri093.html on line 343:   Presbyteerit oli varhaisia haahkoja. Ketäs ne sit oli? Niitä oli L.M. Montgomeryn tyttökirjoissa, ne kai oli tulleet Skotlannista samalla laivalla kuin Roope Ankka.  Ainiin ne on Euroopassa vaan reformoituja. Eikös niistä ollut puhetta kalvinismin kohdalla?

ellauri093.html on line 345: Presbyteriaaninen kirkko on reformoiduista kirkkokunnista varsinkin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa käytetty nimitys. Termiä presbyteriaanit käytettiin ensin Skotlannin kirkon jäsenistä, ja se johtuu kirkon presbyteerisestä kirkkojärjestyksestä, jossa maallikkohaahkat eli presbyteerit muodostavat samanarvoisina pappien kanssa presbyteerioiksi kutsuttuja kirkollisia hallintoelimiä. Presbyteerioita on kirkollisen hallinnon kaikilla tasoilla paikallisseurakunnista valtakunnalliseen kirkkoon saakka. Presbyteriaaninen kirkkojärjestys vallitsee useiden muidenkin maiden reformoiduissa kirkoissa. Sama systeemi on nyt voimassa Helsingin yliopiston pikku konsistorissa, jossa nuijaa heiluttavat ex-presidentit ja upporikkaat nuijat kuten Herlinin Ilona. Sentään ne on muijia eikä tavanomaisia silverbäkkejä. 

ellauri093.html on line 347: Hilja Rauhaniemessä

ellauri093.html on line 349: Hiljan haukotuttavan "päiväkirjan" moteista on yxi hakattu. Krooh pipi-pyy. Vuonna 49 jolloin se kynää pureskellen "piirsi" tän, talitintti vielä sanoi Ritva-koivussa titi-tyy. Nyttemmin ne vaan twiittailee. Tänään käytiin ostamassa Itixen XXL:stä kiikari että nähdään lukea niiden twiittejä. En tiedä viizinkö kommentoida Hiljan päiväkirjan loppulehtiä yhtä tarkasti. Saapas näkee. 

ellauri093.html on line 351: Hiljan äidin porukoilla oli mökki Lahden lähellä Vesijärvellä. Joxeenkin rauhismainen ilmeisesti. Nimikin oli Rauhaniemi. Siellä oli pyöreitä asteri- ja bellispenkkejä, ja sieviä pöytäryhmiä kahvitarjoilua varten. Mäntymezä oli perattu puistomaisexi ja aidattu piikkilangalla jotta naapurit pysyisivät loitolla. Marjapensaita ja keittiökasvimaita oli ennestään, ja suuri alue varattiin puutarhamansikoille. Saku pantiin pumppaamaan vesi järvestä kaivonrenkaisiin josta se valutettiin istutuxille.

ellauri093.html on line 358: Hiljan kolmisointu ei ollut pikku-Paulin klassikko "ittutaatanaPOOKKANA" vaan taide uskonto ja isänmaallisuus. Aika paha ellei pahempikin.

ellauri093.html on line 363: Efter sigende var Karl bedre som gymnastik- end som religionslærer, men allerede nu var han en begejstrende foredragsholder.

ellauri093.html on line 364: Som alle unge grundtvigske teologer på den tid ønskede også P. at blive valgmenighedspræst, og det lykkedes da han 1883 blev Birkedals medhjælper og 1885 – da alder og politisk splid i menigheden tvang Birkedal bort – hans efterfølger, en stilling han beholdt til sin død.

ellauri093.html on line 368: Kari oli hipin näköinen knebelbart. Siis nuorempana kun sillä oli vielä pitkähkö tukka päässä. Ei kovin mieliinpainuva, aika väpelö, paizi että antoi Hiljalle luvan taiteilla, kunhan ei ylitä sopivaisuuden rajoja. Esim. runouden tehtävä on antaa meille esikuvia. Ei mitä vaan mielikuvia, eikä varsinkaan mitään rumia, kuulitko hei paasaaja?

ellauri093.html on line 370:     Kauneus on vaan puku hyvän päällä, jonka sisällä on totuuden luuranko. Sixei sovi tehdä vaan l'art pour l'art kuten Goncourtin veljexet. Eräiden uskonto on taide, ne on väärässä. Toisten taide taas on uskonto, ne on bullshit artisteja kuten mä (sanoi Kari). Vastustakaa kaikkea epäpuhdasta, työntäkää tamponeja joka reikään, käykää tiheästi alapesulla. Tukkikaa vahalla lasten ja nuorten korvia. 

ellauri093.html on line 378: Karin runon iskeviä säkeitä on vaikee suomentaa runoxi. (Ehkä sinusta, Hilja, ei minusta.) Paroni Nikolay rukoili että rakas taivaan isä antaisi päivänpaistetta, kun lakanatkin homehtuvat. Ja kazo! Jumala kuuli tämän pyynnön melkein välittömästi. Monet olivat kuitenkin jo ehtineet saada kurkkunsa käheäxi rukoilusta, Hilja mukaanlukien. Tanskasta matka vei Hampuriin tutkimaan merimiesten käymälää. Ei vaan elämää. Ei vienytkään, Teodolinda-äidin tulehtunut kohtalon sormi osoittikin takas Rauhaniemelle. Mutta kotimatkalla pääsi viinan siis flunssan käheyttämä Hilja tekemään lähempää tuttavuutta merimiehiin avuliaan merimiespapin välityxellä. Toisena apumiehenä hääri sittemmin kauppaneuvos Heikki Kestilä Kestilöiden naistenvaatehuoneelta Turusta, joiden vieraana oli Janet Breckenridge (Ympyräsuu) Rotary-stipendiaattina 70-luvulla. Ne oli Janetin mielestä karmeita tyyppejä. Mutta Janet onkin kveekari.

ellauri093.html on line 380:   Hilja sai nähdä siistin merimiehen kodin, mutta myös oluttuvan, missä ko. merimies päihtyneenä renttuili. - Ei tämä ole huonoimpia, sillä tänne ei päästetä naisia, opas selitti. Ne vasta renttuilevat kovasti. Paljaat, tatuoidut (sensuroitu) olivat nekin muuan nähtävyys. Raumlaissella laivalla Hilja koitti pitää pienen hartaushetken ruffilla, joka oisi ollut herttainen, ellei 15 humalaista merimiestä ois virunut jo arkulla. Perämies toimitti meille pullon rommia ylös kajuuttaan. Yx pieni 15-vuotias laivapoika oli tosi söpö. Tytöt ikäänkuin tarttuivat kielestä kiinni kajuuttaan, kas kun (lisää sensuroitua). Rommi oli kai elävästi väkevöitynyt. 

ellauri093.html on line 382:   Tytöt jatkoi matkaa jumalan asianaisina Kööpenhaminan tivoliin kazomaan miten toinen puoli elää. Heikki Kestilä ei pysynyt aaltopituudella, nuori ylioppilas ei ehkä ymmärtänyt tyttöjen vaikuttimia, tai ymmärsi ne liian hyvin. No se ei ollut saanutkaan sitä rommia. Keinuja ja karuselleja ja aisti-ihmisiä huumaavaa rämisevää musiikkia. Turhuuden markkinat, sellaiset kuin siinä Thackerayn filmatisoinnissa, jossa rämisevästä musiikista vastasi Jimi Hendrix (ks. mottoa). Tyttöjen teki mieli mennä varieteeseen, mutta pelastuivat valkolakin ansiosta. Sitä ei sovi häpäistä, vaikka omat päät voisikin. Jumalakin varmaan jakaa tulijoille valkolakkeja taivaan portilla. Hilja sai jälkeenpäin tarkat tiedot merimiesten arkipäivästä pastori Valtarilta.  Lähettipä hän vielä purjelaivan rommipullossa, numeroiden siihen jokaisen eri osasen. Kotimatka oli muuten mukava, paizi ei voinut yhtään laulaa vaikka laulatti niin pirusti.

ellauri093.html on line 384:   Kolmisoinnun kirjanpainajan K.F. Puromiehen kirjapainon osti 60-luvulla Aatos Erkon Sanoma. Kukas painoi Wilhon Voitto-Sanomat? Kuvaavaa on, että lehdessä ei erityisemmin määritellä julkaisutahoa. Kari raihnastui, sai silmäpaon ja 1917 ei joulukorttiin tullut enää vastausta. Vanha pastori nukkui pois 67v ikäisenä kapinavuotena.

ellauri093.html on line 400: Multialla kokoustoiminta jatkuu edelleen. Nykyinen rukoushuone on entisen Multian Matkahuollon tiloissa kirkonkylällä. Kokouksia pidettiin ennen usein kodeissa. Perinteiset juhannusjuhlat tarvitsivat isommat tilat ja ne pidettiinkin Multian maamiesseurantalossa, toisinaan teltassa (vuodesta 1956 alkaen). Ilmeisesti vuodesta 1971 alkaen 1980-luvulle asti juhannusjuhlat järjestettiin Multian keskuskoulun juhlasalissa. Vielä 1970-luvulla väkeä oli niin paljon eri puolilta Suomea, että iso sali olikin tarpeen. Puhujia oli vielä paljon sekä kitarakuoro. Juhlat olivat kolmipäiväiset ja alkoivat jo aattoiltana.

ellauri093.html on line 402: Sitten vuokrattiin 1985 aivan keskustasta kahvila Korsun yläpuolelta huoneisto kokouksia varten. Tässä kokoustilassa kokoonnuttiinkin vuoteen 2005 asti, jolloin siirryttiin SEOn taloon vähän kauemmaksi keskustasta. Sieltä siirryttiin nykyiseen paikkaan. Juhannuksenakin pidetään edelleen kokouksia, mutta vähemmän kuin aikaisemmin, ennen kaikkea työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden ja osallistujien luonnollisen poistuman vuoksi.

ellauri093.html on line 406: Helluntaiystävien teltta kiersi kesäaikaan vuodesta 1956 alkaen aina vuoteen 2000 asti, ts. telttarahastosta vastanneen Elmer Korjuksen kuolemaan 2001. Useita vuosikymmeniä teltan kanssa ympäri Suomea kiersi Paimiosta kotoisin ollut isokenkäinen Alli Vikman, joka sittemmin asui Helsingissä.

ellauri093.html on line 412: Netistä löytyy maininta yhdistyksestä: ICA-Kotia tukee Suomesta Helluntaiystävät niminen yhdistys, heillä on oma kummiorganisaatio jonka kautta tuleva tuki mahdollistaa kodin toiminnan." Ainakaan minun hakuni Yhdistystiedossa ei tuottanut tulokseksi tämännimistä yhdistystä. Ilmeisesti tässä tarkoitetaankin Lahden ja Multian Lähetysyhdistyksiä. Helluntaiystävät ry olisikin paradoksi.

ellauri093.html on line 418: Armon ja Rauhan Sanoma Multian Lähetysyhdistys ry:n julkaisemana ilmestyi vuodesta 1998 vuoteen 2005 neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2005 Joululehti ilmoittaa sisäsivullaan: Viimeinen numero. Multian Lähetysyhdistys ry on päättänyt lopettaa tämän lehden julkaisemisen ainakin toistaiseksi. Yhtenä ilmeisenä vaikuttavana tekijänä oli Multialla paimenena, saarnaajana ja Lähetysyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimineen Veikko Hokkasen poismeno. Viimeisessä lehdessä on hänen muistokirjoituksensa.

ellauri093.html on line 419: Armon ja Rauhan Sanomien pääasiallisena toimittajana ts. toimitussihteerinä toimi Pasi Koppinen.

ellauri093.html on line 424:   Kirkkotaiteilija Ilmari Launis jonka pojasta Ilmo Launixesta tuli Töölön kirkon kappalainen lupasi kopioida Edelfeltin taulun "Kristus ja Mataleena" Karin esitelmän tuottamilla rahoilla. NNKY:n tytöt af Forsellesin johdolla säikähtivät jeesusta virsujalkaisena. Ja Mataleenakin siinä langenneena! Ja se runokin (hyi): "pane minua minnes tahot... ...jaloin päälle käytäväxi" AI KAUHEETA. Hilja koitti puolustella mursuwiixisellä Fritz Uhdella, muttei vakuuttanut, pahemmaksi meni vaan (no ks. kuvaa hyvä ihme). Tulee mieleen Aale Tynnin ihana runo "Kaarisilta". Puuttuu vaan kuva jossa Mataleena on sillassa, ja jeesus käy sen päällä jaloilla. Ehkä sen taulun voisi ripustaa johtajattaren huoneen oviseinälle. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on...

ellauri093.html on line 431:   Näistä herttaisista kuvista ajatus luiskahtaa väistämättä John Keazin lammashaan tunnelmiin...  

ellauri093.html on line 433: Alkaa tuntua että Hilja on ollut puutteenalainen. Olikohan sillä Krissen kanssa salaisuuxia? Sixikö se piti siitä Mataleena-taulusta? Jos se on salaa tyydyttänyt siihen mielenkiintoaan niinkuin Niku sillä Gallén-Kallelan Aino-triptyykillä? Kaiken hymistelyn alla se vaikuttaa vähän kiimaiselta. Tatuoidut lihaxikkaat renttumaiset merimiehet kuumottivat. Hieno paroni halusi Hiljan kotiopettajaxi. Tuskin keski-ikäinen tanskalainen vaaliseurakunnan kirkkoherra teki treffit haudalle ja ojensi siellä Hiljalle hautapazasta kiertävästä viikunasta lehden. Kyse oli Ingemannin fallisesta pazaasta. Maa on yhä kaunis, mutta Ingemannin romaanit on unohtuneet. 

ellauri093.html on line 435: Näin pitkän unen jossa mm.  käpyläläinen paritalo syttyi tahallisesti palamaan, Irina Krohn kertoi kuumia poliittisia salaisuuxia merimieskapakassa, Jaakko Haaviolla oli ökytalo kadunkulmassa, urheilijat kuristivat toisiaan irvistellen judo-otteilla ohuen lumen peittämässä valtavassa hallissa. Viimeisessä ja parhaassa osassa halasin selvästi alaikäistä mutta halukasta Seija-tyttöstä jolla oli kaunis selkä yöpaidan alla eikä vielä oikeastaan tissejä mutta nännit kovana. Se löysi mun yöpuvun housun halkiosta jäykkänä törröttävän kikkelin ja tökki sitä kummissaan. Mikä tämä on? En tohtinut vielä näyttää enkä selittää. Se tekee sulle ojennuxen koitin sanoa. Aika hyvät pedofiilixet. No siihen heräsin. Olikohan se Heinleinin syytä vai tuliko se Hiljasta. 

ellauri093.html on line 437:   Ilmo Launis jalostaa roskaa, raportoi Ilse Rautio Ilmon jäätyä eläkkeelle kappalaisen hommasta lokakuussa 1982. Töölön seurakunnan pastori ei tuhlaa aikaa turhiin muodollisuuxiin. Hän kiskaisee ovesta sisään ja alkaa suoraan: On muutama asia jonka haluaisin sanoa. Ja sanoo ne. Kukapa ei muistaisi mummolan kirjahyllystä Ilmon valokuvakirjaa Vapahtajan jalanjälkiä. Ilmo ei usko kreationismiin, jeesuxenkin fossiiliset jalanjäljet ovat pitkän evoluution tulos. Ilmo launis sanoo: Olen löytänyt elämän onnen. Se on polkupyörä. Hyvä Ilmo. 

ellauri093.html on line 448: Because He that is praised is, in fact, only One.	Six koska se mitä ylistetään on izeasiassa 1 vitun maku.

ellauri093.html on line 449: In this respect all religions are only one religion.	Tästä seuraa että kaikki uskonnot on oikeasti ihan 1 ja sama.

ellauri093.html on line 456: Hiljan tanskalainen penpal Povisen Kari (1851-1918) sattui pahaan paikkaan lähtiessään opiskelemaan filosofiaa Köpixeen Darwinin juuri räjäytettyä kirjepomminsa, nimittäin keskelle Nielsenin ja Brøchnerin lumisotaa.

ellauri093.html on line 460: Darwinin nurkassa pyyhki hikeä Hans Brøchner: Professor of Philosophy, Antagonist—and a Loving and Admiring Relative, Copenhagen Center for Subjectivity Research,

ellauri093.html on line 465: Tää on samaa dualistien ja monis tien välistä vapaapainia josta tuli suosituinta yleisölajia sen jälkeen kun Charles "El Mono" pudotti apinan puusta sähläämään luomakunnan herran nolona serkkuna. Jos uusi ja vanha totuus ei enää mahdu samaan kehään tarvitaan vaihtoehtoisia totuuxia.

ellauri093.html on line 469: Mut ei sekään ole ihan tyydyttävää (Nielsenin kannalta), sillä sittenhän ei Jepen neizeellinen syntymäkään ole kuin vain sielun silmin nähtävää sekundatotta. Miten käy tiernapoikien? Siitä ei Prof Nielsen selviä kuin mustekalan keinolla: levittämällä mustan pilven ja uimalla kiiruusti pois sen varjolla.

ellauri093.html on line 473: Tässä yhteydessä tuli mieleen taas se havainto että Humen giljotiini on maallistunut versio idealistiveikkojen dualismista. Sama idis että talouslipilaaripelin pelaajat päämäärineen ei ole osa peliä, vaan ne istuu pöydän ympärillä kortit kädessä.

ellauri093.html on line 478:   Hiljan seikkailut "kolmisoinnun" parissa olivat kuin nukkekotiversio Karin vaiheista kohti vaalirovastin mukavia päiviä. Molemmat halusivat rakentaa Kristuskalliolle ja viljellä samalla kalliolla taidetta. Mutta tuuli ja lintuset veivät jyvät tiehensä. Hän kylvää kalliolle kylvää aitovierille kylvää pelloille. Toiset kuivuu toiset tukehtuu toiset hedelmiä notkuu.

ellauri093.html on line 480:   Ois pitänyt noudattaa vaikka tätä ohjetta: Kylvä siemenet, ja kasvata ulos istutettavat taimet näin. Valitse mullaksi puhdasta, laihasti lannoitettua kylvömultaa. Mullan hiekkapitoinen rakenne varmistaa, etteivät siemenet kärsi liikamärkyydestä. Pyöräytä ruukut itse sanomalehtipaperista tai keräile ruukuiksi jogurttipurkkeja.

ellauri093.html on line 482:   Mutta Anders Andilla et kumpp. oli paljon kovempia kieltäymyxiä kuin Hiljalla. He jättivät monena päivänä monen ruokalajin päivällisen syömättä ja tyytyivät juoxeviin eväisiinsä voidaxensa hankkia pääsyliput eturivin paikoille Tivolin varietee-esityxissä. Eivätkä kolmisointulaiset menneet jälkeenpäin mezikköihin puunjuurille laulattamaan letkuja (meitähän oli puolet naisia!). Kuta myöhemmäxi ilta kului, sitä möreämmin virrat vierivät pyökkilehdon pimentoihin.

ellauri093.html on line 484:   Ei kunnon mies siihen aikaan kuvitellutkaan naiisiin menoa ennenkuin oli oma katto pään päällä ja jokapäiväinen leipä tiedossa. (Nyt puhutaan siis herrasväestä.) Mein Ilmari kyllä tässä kuuluu lipsuneen, bäbis oli tulossa ja se haahuili jossain Saxassa. Sukulaiset sai hommata sille kanttorinpaikan Mansesta.

ellauri093.html on line 486:   Karin morsian joutui odottamaan monta vuotta Karin tunaroidessa, mutta jaxoi tehdä sen rakoilematta pahasti. Ehkä ne käytti varmoja päiviä. Tai sit keskeytettyä yhdyntää, se on mullekin kyllä vanha tuttu. Tuli mieleen että varmaan Ilmari ja Hiljakin joutui johkin apukeinoon turvautumaan, kun Ilmarin mukana tullut pesue oli jo ylimittainen. Jos ne käytti selibaattia, ei ihmetytä että Hiljalla on levottomia juttuja. "Olin sopinut yhtymisestä Kööpenhaminassa mieheni kanssa. Meillä oli pari päivää vapaata aikaa. Mietin miten ne parhaiten käyttäisin, ja rukoilin Jumalan johdatusta."

ellauri093.html on line 488:   Hilja ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin. Enemmän sellainen hengessään köyhä harmaavarpunen joka saa kehotuxen tulla mukaan kyyhkysten joulujuhlaan. "She a beauty? I´d rather call her mother a wit." Karin pappila Kirkeby oli yhtä näyttävä kuin Darcyn Pemberley. Varmaan Hiljakin olis siellä viihtynyt, mutta kun sillä oli jo se Marie. Jolle Kari oli runoillut hopeahääpäivänä:

ellauri093.html on line 501: Nyborg-Strandissa Hilja nokkii ja pudottelee kuuluisia hartausnimiä kuin harmaavarpunen kyyhkysiltä jääneitä jyviä. Siellä oli meitä poikia, siellä oli Christensen, Svend Rehling, "Israelin tytärten" kääntäjä jota en ennestään tuntenut, Ingibjørg Olafsson, myöskin comtesse Knuth odottaa. Kylläpä he olivat kilttejä minulle! Jumalakin järjesti kyydit tosi reilusti. Laaja puisto, hulppeat premissit, suuret kokous- ja ruokailusalit, hyvät majoitushuoneet sekä asialle alttiit hoitajat ja palvelijat, jotka enimmäxeen olivat kristillisten yhdistysten jäseniä. Helluntaiystävien pastorisparillakin oli paljon auttavia käsiä. Hilja oppi tuntemaan sekä  nuoria, voimakkaita tulisieluja että iäkkäitä herttaisen lepsuja sydänvaivasia. Nokkimajärjestys oli täsmällinen. 

ellauri093.html on line 507:   Verlainesta on Pellissierin paasaus albumissa 33. Sehän oli Rimbaudin petikaveri, kuten selviää Rimbaud-paasauxesta albumissa 49. Verlainen runo Chanson d´autumne ei ollut vain liittoutuneiden koodisana, vaan sitä siteerasi ulkomuistista Julia Carlsonin oloinen Paula Beer, joka esitti mainiosti saxalaista Annaa elokuvassa Frantz. Pierre Niney oli aivan Maxin näköinen. Leffa oli coveri Lubitschin vanhemmasta leffasta, joka perustui Maurice Rostandin kirjaan vuodelta 1925 L'homme que j'ai tué. Se oli erinomaisen hyvä ohjelma, siit mie pidin. Vanhanaikainen juonileffa, jossa ei käynyt hyvin vaikka ei vallan huonostikaan. Hautausmaalla puut humisivat kohtalokkaasti.

ellauri093.html on line 514: Paha vaatturi

ellauri093.html on line 520: Tekijä voi tuhota sen harmonian;

ellauri093.html on line 525: Paha vaatturi syyllisistä pienin erin

ellauri093.html on line 544: Potkii, hakkaa, tukistaa

ellauri093.html on line 551: Ja paha vaatturi tietää kyllä,

ellauri093.html on line 572: Ja se paha

ellauri093.html on line 573: Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla,

ellauri093.html on line 578: Ja se paha

ellauri093.html on line 579: Ja se paha!

ellauri093.html on line 580: Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla,

ellauri093.html on line 587: > Kun Russell esitelmöi tuubissa "Why I am not a Christian", kysyn why ask. Tai paremmin vielä "why not ask"? Jos se rukoilisi, Jumala kysyisi samaa: what's it to you? Eräänlainen Russellin käytännön paradoksi. Russell haluaa kuulua samaan ryhmään kuin Jumala johon ei uskota, niinkuin sitten pasifismissaan joutuikin. Samalla puolella kenenkään  uskomattoman Jumalan kanssa, muttei silti ateistikaan. Agnostikko, kyllä tietää, muttei ole ymmärtävinään kysymyksen luonnetta.

ellauri093.html on line 589:   Agnostikko astmaatikko sak samma, ei siitä saa saikkua. Agnostikko on wannabe ateisti joka pelkää että sittenkin voi loppupeleissä pilvestä iso nyrkki tunnottoman päähän kumahtaa (YUP). Turhaan jarruttelee agnostikko, ezii verukkeita astmaatikko, who is not for us is against us, varoittelee  aidalla istujia Jeesus ja Jehova. Nollasummapeliä ilman tasapeliä ja pattia. 

ellauri093.html on line 602:   Sinä aamuna jona pastori Frederiksenin ja Neiti Nielsenin kanssa ajoin autossa Fyenin tasaisia maanteita pitkin Søllingeen, luonto kukki ja taivas säteili ja sydämeni oli täynnä kiitollisuutta tämän maallisenkin elämän täyteydestä - vaikka eräs rakas hauta onkin matkani päämääränä. Pastorinrouva oli sydämmellisenä vastassa. Päivällinen oli valmiina, ja sen jälkeen minut lähetettiin rauhalliseen yläkerran huoneeseen nukkumaan päiväunia. Lehtimajassa joka oli luovutettu Povisen lesken ja tyttären asunnoxi kohta astuikin meitä vastaan hento, pienexi kutistunut nainen. Toinen silmä ja hiukan vinoon vetäytynyt suu kielivät lievästä ajatusten katkeamisesta. Hänen yllänsä oli vanhakuosinen musta puku ja päässä yhtä vanhanaikainen liian pieni olkihattu.Kaiken tuon huomasin saman tien tyytyväisenä. Hän on meidän ristimme, ämmä sanoi vielä vammasesta tyttärestä. Noniin, kuinka toisin oisi kaikki jos Povisella oisi käynyt parempi viuhka, sanomatta nyt kenen kaa. Leski esitteli sotasaaliita. Tässä on Sysmän kirkon sisäkuva. Tuossa Autotalon varakkaiden Montosten lahjoittama ruma kuparipakote. Tuolla Sirkka-tädin Israelista tuoma lampukka. Olisi ollut puhelemista kauniista esineistä vaikka kuinka pitkältä.

ellauri093.html on line 604:   Mutta pappilassa ei sopisi käydä kuin pihalla. Povisen entinen kappalainen, pastori Thorkil Skat Rørdam on uskonluopio. Sitä ei voinut aavistaa. Niin pian Kari Povisen kuoleman jälkeen! Ja Rørdamin puoliso vielä Birkedalin tyttärentytär! Siinä on pahalla vaatturilla sormensa pelissä. Vaaliseurakunnan perustamisen aikaan kirkon papit olivat järkiuskoisia ja vaalirovasti hihhuli. Nyt oli kaikki kääntynyt nurinkurin, Rørdamista oli tullut luopio joka ei enää pitäytynyt edes apostoliseen uskontunnustuxeen. Osa seurakunnasta oli sanoutunut irti ja muodostanut uuden grundtvigilaisen seurakunnan, johon Povisen leski tyttärineenkin nyt kuului. Se jäi valitettavasti vaille kirkollista omaisuutta. Selkkauxet eivät tähänkään päättyneet. Rørdam yltyi niin pitkälle, että valtionkirkko erotti hänet papinvirasta - mutta osan Ryslingen ystävistä hän oli lumonnut kannattajixensa, jotka yhä pysyivät hänen "seurakuntanansa". Tämmöstä tää aina on, yhtä käsirysyä. Meemipeikot taistelevat reviireistä kuin kopallinen suokukkoja.

ellauri093.html on line 606:   Kävelimme kirkolle ja sieltä haudalle. Se oli valkoisexi kalkittu, ulkoa aika koruton, paizi koristuxet ulkokultaiset. Kirkko oli somistettu vesiastioissa seisovilla katkaistuilla koivuilla ja narsistien paljoudella. Vaskinen kastemalja oli Grundtvigin lahjoittama ja Alvar Aallon suunnittelema. Alttarille valittiin alttariliina, reunusaiheinansa risti ja rypäleet, huomiotaherättävä kauniilla taiteellisuudellansa. Hiljaisina poikina siirryimme kirkon kupeella makaaville haudoille. Toiseen oli "kätketty" Birkedal vaimoineen, toiseen Povisen Kari. Tilaa oli vielä Povisen leskelle ja tyttärelle. Povisen kivessä oli nimekkään taiteilija Skovgaardin muovaama kaunis korkokuva, joka esittää Jeesusta kättelemässä Pietaria. Kiveen oli piirretty graffiteja ja kirkkoveneitä. Valokuvasin sen. Nyt oli Ryslingen-matkani päätarkoitus täytetty.

ellauri093.html on line 608:   Pappila tuntui jotenkin ahdistavalta. Rouva Rørdam oli pieni ja hento, olennossa jotakin luihua ja epäluuloista, ehkä vihamielistäkin vihamielistä pastoria kohtaan. Rørdam oli hänen täysi vastakohtansa, kookas ja karkeapiirteinen, pitkä piippu hampaissa, ilme rauhallisen röyhkeä. Huoneet olivat matalat mutta pimeähköt. Halusin nuuskia vielä puutarhaa, vaikka kumpikaan pappilan tontuista ei tarjoutunut oppaaxi. Melkoisen vaiteliaina palasimme.

ellauri093.html on line 616:   Tähän päättyy Hiljan toinen motti. Vielä on yxi koottava. Talvisodan aikana pojat hakkas jokaiselle määrättyjä halkomotteja näteille tytöille kiitos palkkana. Rumemmat sai maxaa luonnossa. Hilja jostain syystä hakkas ize omansa. 

ellauri093.html on line 623: Hyvässä hartauslehdessä kirjoituxet ovat eläviä ja kohtikäypiä. Sellainen oli jutkuluopioille tarkoitettu saxalainen lehti joka oli Hiljalle käynyt rakkaaxi ilmaisista näytteistä. Rikun ja Pikin tavoin se laittoi kestotilauxen heti vetämään. Maxaahan se pitkän pennin, mutta vanhoja numeroita on sitten kovin mieluisaa jaella köyhemmille sisarille, kun niissä lukee tilaajan nimi takana.

ellauri093.html on line 627: St Pauli ja Reeperbahn eivät olleet ihan lähellä. Sinne Hiljan veri veti uudestaan. Harri, meine Seele... Heidi, deine Scheide... Siellä ei huoneissa paljon istuttu.

ellauri093.html on line 629: Huhtikuussa past. Dolmenin pihalla oli scilloja crocuxia ja lumicelloja.

ellauri093.html on line 635:   Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.

ellauri093.html on line 637:   Esim tällänen skezi: vanhus keitti kattilassa perunankuoria. Eikö rikas poika Intiasta lähetä mitään apua? No kirjeitä tulee joissa on näitä sinisiä kuvapapereita, mutta en minä niistä mitään ymmärrä. Näyttäkäähän minulle? (Wau! seteleitä!) Joo mummu eihän näillä ole mitään arvoa, paras että käyn heittämässä ne tuonne pihalle. (Menee.) Vanha leski ei ollut tietoinen rikkaudestansa ja tyytyi perunankuoriin! Näin on meidänkin elamassamme! Sana on kuin seteleitä ja silti syömme mieluummin viihdetuotannon perunankuoria! (No harva meistä osaa vaihtaa sanaa seteleixi, se kysyy Mottin ja Dickin tapaisia meklareita.)

ellauri093.html on line 641: Isä Dick kertoo ruokapöydässä toisen tarinan: Tyttäreltä meni esiliinan nauhat solmuun, isä käski "sormet pois! minä hoidan tämän!" Näin on meidänkin elamassamme: Kun pastori auttaa napeissa ja nauhoissa, sormet pois! hän hoitaa tämän. Digitos e vagina. Emme saa hätäillä ja ize sotkea mukana, häiriten hänen aikomuxiaan. Meidän pitää luottaa häneen. 

ellauri093.html on line 643:   Voi oisipa ollut ihanaa kelliä Dickin sängyssä, mutta yxinään siinä oli kovin koleaa. Ollapa nyt pirtin peräkammarissa. Olisin mielelläni kertonut Dickille niitä samoja polttavia kysymyxiä joista olisin puhunut Mottille ja Nicolaylle, mutta en saanut tilaisuutta, rva Dolmen vahti meitä kuin haukka kananpoikia. Se oli hyyvin erilainen kuin miehensä. 

ellauri093.html on line 647:   Myöhemmin kun Ilmo oli näyttämässä mihin kohtaan isä Ilmari hukkui Kiiskilässä, Hilja tapaa Dickin Joensuun junassa. Siellä oli joku NNKY:n kokous näät. Oli ihmeellistä tavata näin kahteen pekkaan, ilman Ilmoa ja Heleneä. Oli hauska seurustella edes suullisesti. Pari pääsi öizemään samaan yömajaan, mikä ilahdutti molempia. "Olet silmissäni kalllisarvoinen ja minä rakastan sinua", lauloi Dick halleluujaa kuin Shrek korvavahakynttilänsä ääressä. Painuimme kiitoxen ja rukouxen päälle pehkuihin, sydämet täynnä suuria odotuxia.

ellauri093.html on line 650:   Jälkeenpäin sain vielä kuulla lohduttavia sanoja hyvästä paimenesta jonka lampaalta ei mitään puutu pimeästä laaxosta, kun hän on myötä. Hän vei mut jumalaiseen virtaan kuin Hesekiel, ensin nilkkaa, sitten polvia, sitten lantioita myöden, ja lopuxi aavistin, kuinka onnellinen onkaan hän, joka täällä vaan saa aina asustaa, heittäytyneenä tollaisen Hesekielin virran veden varaan. Kerran, kahdestikin peräkkäin viivyimme siinä "alttarin luona". Tunsin kuinka tuli sytytettiin ja pidettiin jatkuvasti palavana. Anna kaikki kaikesta! Ja kylmä annoinkin. Ja paljo, paljo muuta puuhaaja mulle näytti ja todisti havainnollisesti puuhin, jotka seurasivat toinen toistansa.

ellauri093.html on line 652:   Uudestaan totesin  saman kuin Bethel-kirkossa: ei pastori Dolmen ollut tyhjän puhuja, vaan toimen mies. Hän ei kalastanut saalista vain izellensä, vaan antoi toisellekin aika vonkaleita. Dickin huulet hymysivät herkästi ja lempeä kaze lepäsi mun yllä ikäänkuin kehoittaen: painakaamme nyt oikein mielixemme! Lyhyinä lepohetkinä kohotimme huokauxia laipioon. Myöhemmin selvisi missä on tämmöissen hyvän yhteispelin syvin salaisuus. Hän ei antautunut hommiin kokeilematta ensin kahdenkesken avustajan hameen alta (aivan niinkuin kerroin Mottin tehneen).

ellauri093.html on line 656:   Palattuamme illalla asuntoomme Dick - siis past. Dolmen pyysi mua taas erilleen. Dick kulta, päätä särkee, aloitin jo sanoa, mutta ei, se halusi vaan lukea eräitä sivuja vaimonsa vastasaapuneesta kirjeestä. Huohhelihuoh. No anna tulla, sanoin yhtä innostuneesti kuin Seija el Laurin tullessa lukemaan taas jotain uutta paasausta.

ellauri093.html on line 658:   Kolme juutalaisnuorukaista asui yhteisessä huoneessa. (Hyvä alku, tuleekohan tästä joku suomalainen-ruozalainen-venäläinen läppä?) Yxi ei osannut päättää oliko J. Nasaretilainen Israelin messias. Mies tuntui rehelliseltä, totta kyllä, mutta jospa se olikin sekopää? Mielentilatutkimusta vajaa? No pojan epäilyxet kaikkosi, kun yhtenä yönä se näki kattoon heijastetun ristiinnaulitun jonka toinen käsi irtosi rististä ja alkoi viittilöidä sille. - Jompikumpi meistä on päästä sekaisin tai kumpikin, vai mitä pojat? Mutta ei, kaikki neljä näkivät saman ilmiön yhtä aikaa. (Vai kolme? Jää epäselväxi.) 

ellauri093.html on line 660:   Ei se voinut olla aito Kristus, Dolmen sanoi, eihän Krisse enää ole ristillä! Nyt kohu käy koko laitoxessa, kaikki hyrrää aivan kuumina. Mun on nyt lähdettävä kotio laittamaan pojat kuriin. Vai jäisinkö sittenkin? Oishan meillä vielä se kiva Kolin retki edessä, exje? Hilja loi Dickiin paljonpuhuvia kazeita - ja hän lähti kanssamme Kolille. Pari jutkupoikaa sinne tai tänne, niitä tulee riittävästi lisää sieltä mistä nämäkin.

ellauri093.html on line 662:   Ja kannatti jäädä, sillä sillä reisulla mä vihdoin koin sen mistä olin kaiken aikaa haaveillut: henkilökohtaisen herätyxen, joka kuulemma tuntuu ihan samalta kuin orgasmi. Ehkä se olikin se, who knows, ihanaa se oli joka tapauxessa. Tää tuli kun Dick oli koko ajan puhunut täydestä antautumisesta jollekin herralle. Mulla ei ole oikeutta määrätä ajastani, ystävistäni, ei mistään, olen ton herran oma kaikkineni. Taiteilijakin saa herralta. Emme voi ottaa mitä emme saa. Ei väkisin, vaan väsyttämällä. Tuona hetkenä vapauttava riemu valahti ylizeni. Tai jotakin valahti ainakin. Mutta mun ei tarvinnut edes huolehtia alapesusta, Dick piti huolen kaikesta. Tästä tilaisuudesta lähdimme suoraan kirkkoon, ehtoollispöytään. Aika nälkä ehti tullakin. Mahtava hauki sai pastorimme hämmästyxesetä huudahtamaan: me tyydymme voileipiin, te loihditte esiin tällästäkin!

ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä?  Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet. 

ellauri093.html on line 666:   Kolilla kävi kuten Moldella: herra oli sumupilvessä eikä suvainnut näyttäytyä. Mutta Dick jaxoi vielä kerran, ja kaikki taputtivat. Hilja tulkkasi ja pisti väliin omiaan. Kyllä nämä yxinkertaiset ihmiset olivat kiitollisia. Harvoin heillä oli mitään tällaisia tilaisuuxia, missä hampurilainen matkasaarnaaja puhuu käsittämättömiä jostain Napoleonista. Nuoret jaxoivat vielä kerran koittaa huipulle, Hilja meni Dickin kanssa pötkölleen. Aina tuntuu tälläisistä kokouxista lähtiessä kuin kirkastusvuorelta palattaisiin murheen laaxoon. Pelottaa osanko säilyttää mitä olen saanut? Jos puristaisin polvet oikeen kovaa yhteen? Pysyisikö sisällä? Jaxanko toteuttaa arkielämässä mihin olen kuzuttu? Jaxanko taas Ilmoa ja sen väsyttäviä pentuja?

ellauri093.html on line 668:   Opettajiin olen ollut kiintynyt lapsuudesta asti. Past. Dolmenista tuli mulle enemmän kuin kristiveli, enemmänkin kristikundikaveri. Olimme kahdenkesken. Liikutuxen vallassa pyysin: anna mulle siunaus! Mä polvistuin, ja hän (krhm) antoi siunauxen. Veljeni kertoo että pakanamaassa kastettu neekeri aivan erityisellä rakkaudella kiintyy kastelijaansa. Enhän minä pakana ollut eikä Dick mua ihan uppokastellut, mutta sinä hetkenä hän kyllä hyvin läheisesti liittyi minuun. Mutta Mott oli sittenkin mun elämäni miehistä paras, sen messiin mä olisin kyllä lähtenyt jos se olis pyytänyt. Muttei pyytänyt. Dick Dolmenin en milloinkaan. Ei sekään kyllä pyytänyt. 

ellauri093.html on line 672:   Sodan aikana Dickin porukat on kotiarestissa ei sentään konzentrationslagerilla keskittymässä tärkeimpään. Dolman todisti: Herra on mun poimeneni, ei multa mitään puutu (tää lukee englannixi Rauhixen portaikossakin). Onko se totta? Eikö pikemminkin meiltä puutu jotakin, puutu aika vitun paljon? Ei herra riitti jo, kiitos ei enempää. Sinun tiesi ei ole minun teitäni, ja sun pöytä on kyllä katettu yhdelle vaikka viholliset ympäröivät meitä, ja pimeässä laaxossa vizasi ja sauvasi mätkivät meikäläisiä. Sun seurassa mulla on ihan tarpeexi, en ensinnä ezi kallista äitiäni, en herttaista Willyä, en kovaan aukioon törmännyttä Ilmoa, vaan vaan sinua, vapamieheni, joka mulle helvetinkin taivaaxi teet...

ellauri093.html on line 674:   Dick tuli taas käymään 10v kuluttua ja haisi ihan samalta. Se majoitettiin lähetystaloon, missä lähetysjohtaja Tarkkanen puolisoineen otti hänet hoiviinsa, mutta kyllä Hiljakin noina päivinä asusti siellä enemmän kuin kotona. Se oli nyt jo yli 60-vuotias, niin että ei se ihan niin pitkään enää jaxanut. Puheittenväliset vapaa-ajat kului kuzuilla. Vuoria voi kiertää tai nävertää tunnelin, tai lentää ylize, mutta paras on sentään Muhammedin ratkaisu kun vuori lähtee ize liikkeelle.

ellauri093.html on line 675: Schwierigkeit ist Herrlichkeit, kurjuuxien keximisessä herra näyttää voimansa. Hilja oli onnellinen 2x, kun se sai Dickin omaan kotiinsa. Ilmokaan ei ollut vielä osunut kovaan aukioon. Tietysti olin valmistanut juhla-aterian Ilmon lapsista - eiku siis, jostain lehmästä. Dick piti siitä, taisi muistaa sen myöhemminkin nimeltä, ja jonkun lapsistakin kai. Se oli Muurikki, tai ehkä Heluna, pitäisi tarkistaa Dickiltä. Se lehmä siis. Lasten nimet on mulla lompakossa ylhäällä. Tällä kertaa ei jokapaikanhöylä Helene ollut mukana. Dick ei osannut ize edes kapsekkiä pakata, vaatteet pursusivat joka raosta. Lähetysjohtajalle jäi sekin urakka. Ja kazo ihme tapahtui: kansi meni kii! Dick kiitteli silmät loistavina. Arvattavasti hän ehti juoda kahvinsa toisten pakatessa. Dank Gott! Wie hat er seine Leute so lieb? Onnexi Dolman oli huumorintajunen. Omia tavaroita ei ole helppo löytää toisten pakkaamasta laukusta. 

ellauri093.html on line 679:   Toisella kertaa Hilja halusi Hampuriin tutkimaan nuoria juutalaismiehiä. Niiden varustuxessahan on jotain hyvin raamatullista. Tällä kertaa oli matkaseurana rovasti ja ruustinna Matti Tarkkanen, oli lähetyssaarnaaja Kalle Koivu, jonka perhe jäi Suomeen, oli Hilma Tylväs matkalla miehensä luo, sekä lähetysalan rautaisen ammattilaisen Viktor Alhon puoliso Regina Linnanheimo ilman Viktoria. Olisi ollut Alli Wikmankin, mutta se sattui putoamaan sillan läpi. Eikä sen isot kengät olisi laivaan enää sopineetkaan.

ellauri093.html on line 683: Iltapuolella oli past. Dolmen ize meitä vastassa, sydämellisenä ja säteilevänä. Dolmenin vaimo oli liesussa, joten Dick  oli ottanut mukaansa juutalaiskristityn sihteerikkönsä, neiti Regina Lehden, ja muutamia juutalaisia poikia työntökärryineen. Muut lapset olikin jo syöty paizi nuorinta, joka oli laiha mutta sitkeä. Iltatarjoilun jälkeen kokoonnuttiin iltahartauteen. Puoli vuorokautta se kesti, mutta siihen mahtui paljon. Ensin veisattiin virsi kullekin; sitten luettin sekä vanha että uusi testamentti vuorotellen värsy kerrallaan. Sen jälkeen past. Dolmen muutamin :) vaikuttavin lausein selitti mistä teoxissa oikein oli kysymys, keskittyen ydinkohtiin, kyselikin hiukan knoppeja ja viivoitutti jakeita, joita erityisesti toivoi painettavaxi mieleen. 

ellauri093.html on line 685:   Lopuxi polvistuttiin joukolla ja luettin koko joukko klassikoixi muodostuneita rukouxia. Hyvää yötä ja nukkukaa oikeen pitkään. Herätyskello soi kuudelta ja aamuhartaus on klo 7. Kahdexalta on aamiainen ja lounas klo 12. Iltahartaus alkaa päiväunten jälkeen klo 14. Sen ohjelma on sama kuin tänään. Miettikää noita virsiä jo etukäteen, ja alleviivatkaa värsyt jotka on jääneet vielä alleviivamatta kahdesti.

ellauri093.html on line 687:   Iloisena yllätyxenä laulettiin aamumuonan yhteydessä taas virsiä ja luettiin luku tai useampia vanhasta ja uudesta testamentista, samalla tavalla kuin illallakin lyhyine :) selityxineen. Sen jälkeen pastori luki seinäkalenterista päivän salasanan, johon jokaisen läsnäolijan tuli ulkomuistista liittää joku tunnari, mainiten samalla kyseessä olevan raamatunkirjan luvun ja jakeen. Lopuxi siirryttiin armoistuimen eteen, josta siunaus seurasi suojaavien siipien lailla päivän askareisiin.

ellauri093.html on line 689:   Mikä onni olla yötä täällä eikä hospizissa! Siellä oltais vaan vetelehditty sängyssä yöpuvussa ja juotu suklaata, kyselemättä sen suurempia arvoja. Niin sitten näistä Bethelin aamu- ja iltahartauxista jäi mulle kokonainen ketju painajaisia. Tähän tapaan: Jes 58:9: Sinä kyselet ja herra vastaa. Jos puhelimesta ei kuulu ääntä, on johto jotenkuten epäkunnossa. Ellei herra vastaa, se ei ole kotona tai on suihkussa. 5 Moos 28: On pelottva asia, jos jumala on meitä vastaan. Ekana maailmassa jumalat teki pelko. Kuuliaisuuden tie on vähimmän turpiinsaannin tie. Luuk 2:14: Voi mennä päivä ettei huomaa että jeesus luuraa selän takana. Paras kazoa usein olan ylize. Ihan tavallisia juttuja, mutta bonus on että liha liikkuu. 

ellauri093.html on line 695: Mutta läheisimmäxi muodostui kuitenkin Dickin nuori kiihkeä blondi poika Hannu-Verneri. Nähtyäni hänen housunsa suuren pullotuxen olin varma että tämä nuorekkaan riehakas ja kokematon, samalla ilmeisen rikaslahjainen poika saattoi kehittyä erikoisexi jumalan aseexi, kunhan ei laukeaisi liian herkästi. En muista enää mikä johti siihen että tämä 18 vee komistus avasi housunsa minulle.

ellauri093.html on line 698: Pure hammasta pane silmät kiinni ja ajattele Jeesusta, oikaisin Hannesta kun se pehmeni. Mä tiedän kyllä mistä ne poikaparat tykkää, juu juu poikaparat tykkää. Kun kehuu hieman niin kylpä niillä sykkää, juu juu kylpä pian sykkää, kylpä pian lykkää. Ei se sittenkään koko aikaa pysynyt sisällä hyvän sään aikana. Se poika jälkeenpäin mua vielä kiitti, mua vielä kiitti. Nyt taivaan tuomari siitoxet jo riitti - anna olla Hannes - no yxi varvi vielä mut sitten kiitti riitti, sitten kiitti riitti.

ellauri093.html on line 699: Näin yhdistin omat huokauxeni esinahattomien poikien hurrauxiin joiden kuulin piirittävän tätä lasta.

ellauri093.html on line 701: No oli mulla muitakin onkipaikkoja. Taidehallin edusta oli vakipaikkani afrikkalaisten kulkiessa ostoxilla. Kävin myös siionistikirjakaupasta hakemassa opaskirjallisuutta ja rainakuvia, eikä suinkaan merimieslähetys, edellisten Hampurin matkojen vetonaula, ollut unohtunut. Siitä jo pastori Kunilakin piti huolen. Väsymättä hän avasi mulle varustuxensa.

ellauri093.html on line 705: Se tapahtui eräänä sunnuntaina. Dick oli valinnut textixi Lasst uns hinüberziehen. Lasst uns,  toi uns on ihanin sana. Suomessa sitä vastaa omistusliite. Sillä on anagrammi nus. Jeesus tule, ota meidät ja omista, olemme yxineuvoisia vaikka kaxikotisia, emme pärjää omine neuvoinemme. Ja sit toi über, tai oikeastaan kaikki noi saxan prepositiot: an auf hinter in usw. Adrianmerellä kalastajien puolisot ei näy mutta ääni kantautuu. Hiljaa pitää puuhata. Meillekin tarjoutuu vielä "toinen säkeistö" yljän kaa tuolla ylhäällä. Täysi turva jeesuxen kanssa. Ilman Ilmon tylsää selibaattia.

ellauri093.html on line 708: Olin lähettänyt merimies Erkille sukkia ja vanhoja alushousujani postize vuosien varrella. Nyt saataisiin vihdoin tavata ihan lihassa, tosin kuppasairaalassa. Mutta pitihän mun viedä sille hedelmiä: banskuja viikunoita ja luumuja.

ellauri093.html on line 714: Oli izestään selviö että rovasti Tarkkanen pitäisi suomenkielisen puheen ja Pelle Peloton ruozinkielisen. Hilja näyttäisi kuvia Palestiinasta äsken ostetulla globoskoopilla. Riehakasta menoa oli luvassa.

ellauri093.html on line 718: Tarkkaska jätettiin kuumeisena virumaan kun rovasti Tarkkanen lähti tyynen rauhallisena merimieskapakkaan rilluttelemaan. Aasia kunnossa, se oli pantu Jeesuxen kontolle. Laskettu vapamiehen sydämelle.

ellauri093.html on line 719: Past. Dolmenkin oli aamulla puhunut rouvalle nuhdellen että piti ottaa iisisti merihädässä eikä sen jälkeen maissa vasta. Kerranhan se vaan kirpasee sanoi uhrilammaskin kun päätä leikattiin. Me muut vietimme ihanan illan kapakassa joka oli aivan täynnä remuavia merimiehiä. Kolehti oli mahtava ja päästiin valokuvaankin jälkeenpäin poliisipiirillä. Yöllä palasimme kotiin laattojen lentäessä Elben tyyneen veteen.

ellauri093.html on line 732:   Mitä tästä opimme? Ensimmäinen vaikutelma on että onpa Hilja Haahdella vahva mala fides-pakkeli: se joko tahallaan tai tietämättään se on aivan hirvittävän falski, sen käsitys izestään on narsistinen ja omista joukoistaan tolkuttoman kotiinpäinvetävä, se ihan törröttää sen naamasta tosta tekonöyryyden kasvosuojaimesta huolimatta. Samahan pätee lähes kaikista jumalisista porukoista, kazo vaikka vaan  Päivi Räsästä.

ellauri093.html on line 736:   Se on kyllä eittämättä totta että ne on aivan hirveen kotiinpäinvetäviä, toi pyhyyshän ei ole, kuten on moneen kertaan todettu, muuta kuin apinoiden planeetan meemireviiri. Ne tykkää nokintajärjestyxistä ja palvoo into piukeena alfasusia. Karsas jumala vahtii muumimukejaan ja laskee niitä, ei kai mikään niistä puutu, vai onko varas käynyt yöllä ja vienyt karsinasta karizan? Tit for tat, anna jumalalle niin se antaa sulle ja maxaa vielä korkoa. Luotathan?

ellauri093.html on line 750:   Hyvä esimerkki huonosta uskosta on Dickin Hiljalle kertoma "Geschichte", joka "jännittävyydessään oli salapoliisitarinan veroinen": Nuori tanskalainen papintytär oli lähetetty Helene rouvan johdolla oppimaan suurtalousemännän taitoja Helenen Fine tyttären kanssa. Hän menestyi hyvin taloustoimissa kunnes eräänä yönä oli kadonnut, samoinkuin muuan juutalaisista luopiopojista. Nuoret olivat rakastuneet toisiinsa ja yhdessä karanneet. Minne ei kukaan tietänyt. Sähkötettiin tytön isälle (ja juutalaispojan äidille? Denkste!) ja Dolmen matkusti suoraa päätä Lontooseen, jonne jäljet näyttivät johtavan. Monien seikkailujen jälkeen heidät tavoitettiin juuri kun he aikoivat astua Egyptiin lähtevään laivaan. Jälleen kerran Dick Dolmen oli kexeliäs ja uskomattoman kestävä käytännöllisissä rakkauden toimissa (vrt. yllä); sitäpaizi tällä kertaa jumalakin nosti perseensä pilveltä ja vaivautui osoittamaan pelastavan ihmevoimansa. Helene puolestaan oli aivan ymmällään. Hän oli ollut erinomaisen tyytyväinen nuoreen tanskalaistyttöön, asetti sen esikuvaxi Fine tyttärellensä - eikä vähintäkään aavistanut, mitä hameen alla oli liikkunut. Täähän on aivan arkipäiväistä herrasväen reviirinvalvontaa, ei tässä ole jumalalla mitään osuutta. Tai paremminkin: tähänhän se vanhurskaus ja laupeus lopultakin jämähtää, tätähän se on loppupeleissä. 

ellauri093.html on line 752: (Jönsyltä:) Pidin 14-vuotiaana alkurukouksen Suomen ekumeenisen seuran kokouksessa ja puhuja oli Pelastusarmeijasta (joka toimii yhdessä kristillisten kirkkojen kanssa). Vanha mies, ehkä tämän isä. Ostin uudelleen P-E:n hartauskirjan Hänen nimensä vuodelta 1962. Sen alussa korostetaan M. Magdalenan läheistä suhdetta Jesseen kun sanoi tälle Emmauksen tiellä tai mikä se nyt oli että rabbuuni. Mun ope. Eri suhde kun taulussa, missä se vinoilee vaan Gallénille. NNKY:n perusti Suomessa Ottilia Stenbäck Minna Krohn (Juliuksen toinen vaimo ja leski) ja Louise af F. Aune Krohn, Minnan tytär, Aino Kallaxen sisko, veti NNKY:n kuoroa, jossa oli myös Tiinan tulevan romaanin mukaan Niilon isotäti Matilda. Aune muutti isän kuoltua Parolaan, jossa asui naisen kanssa (myös romaanissa).

ellauri093.html on line 756: Aika riensi. Lähtömme läheni. Jo aamuhartaudessa meitä oli muistettu monin tavoin, jokainen läsnäolija oli ananut evääxi raamatunlauseen, jonka saimme mukaamme eväspaperille merkittynä. Lounaan jälkeen talon väki lauloi noin neliäänisesti yhtä laulua. Sigrid Tarkkanen laahasi mukana. Kuinka kiitolliset olimmekaan! Dolmenit ripustivat kapyysiin raamatunlausetauluja ja Kunilat kiinnittivät jättiläisneilikoita skunkin rintaan. Jokainen lausui jonkin jumalan sanan hyvästixi. Syvimmin painui mieleen past. Dolmenin jäähyväissana joka saxasta vapaasti käännettynä menee "Sinä ympäröit minut joka puolelta". Tiesin heti mitä sillä oli mielessä. Edestä, takaa, sivulta ja ylhäältä. An, auf, hinter, in, usw. Äkkäättekö? No jos ette antaa olla, ei väliä. 

ellauri093.html on line 758:   Keväällä 1930 Ilmolla oli töitä Unkarissa ja Saxassa, jonne minäkin matkustin. Yhdyimme sinä vuonna Stuttgartissa, jossa halusin tutustua runoilija Karl Gerokiin, mutta hän osoittautui kuolleexi. Sieltä siirryimme Tübingeniin ottaaxemme osaa nazikristittyjen laululiikkeeseen. Liikkeen päämääränä oli Saxan kansan yhdistäminen, mikäs muu. Koko yllämainittu liike ansaizisi oman selostuxensa, jonka paikka ei kuitenkaan ole näissä puitteissa, koska näitä rivejä piirrettäessä sota on jo ohize ja laulunazeille kävi siinä heikosti. 

ellauri093.html on line 760:   Sieltä sitten Müncheniiin taidekaupunkiin, jossa ihailimme taiteilija A. Hitlerin akvarelleja, ja sieltä eteenpäin Oberammergaun vuoristokylään nähdäxemme kuuluisan kärsimysnäytelmän. Sen juoni oli meille päällisin puolin tuttu (siinä on tää J. Nasaretilainen, joka - noh, ei spoileria Hilja, varoittaa Ilmo tuossa olan takana). Sitä ei voi sanoin kuvata, vaikka herra ties olen yrittänyt. Sitten oli vielä Augsburgin uskontunnustus 400v -vuosijuhlat. Tuhat pasuunaa ja todella paljon tuubaa. (Mekin ollaan oltu Augsburgissa. Woku oli sieltä päin kotoisin. Siellä oli se Fuggerien Fuggerei. Sielläkö se oli kun mä löin pääni kipeästi kulmikkaaseen kattolamppuun noustuani nukkumasta Brigitten sohvalta?)

ellauri093.html on line 788: 
ellauri094.html on line 92: Kari Syreeni argues that the gospel is a heavily reworked edition of an earlier Johannine work, and that the original did not include Jesus' passion. Syreeni theorizes that the original gospel ended at Chapter 12, with the notion of Jesus' disappearance from the world, and that the passion narrative was incorporated by a later editor freely using the existing gospels of Mark and Matthew.

ellauri094.html on line 94: Syreeni suggests that the letters of John - written after the predecessor gospels but before the final edition - reveal a schism in the Johannine community that was caused by the majority faction's acceptance of Jesus' death and resurrection, as it was then recorded in the new gospel. By exploring the gospel's different means of legitimizing the passion story, such as the creation of the 'Beloved Disciple' to witness Jesus' passion, and the foreshadowing of the resurrection of Jesus in the miracle of Lazarus, Syreeni provides a bold and provocative case for a new understanding of John.

ellauri094.html on line 100: Lapsi on se, jonka asema pitää kaikissa olosuhteissa turvata, ja Suomen valtio on tähän asti lähtenyt aina siitä, että pienimmän ja heikoimman asema turvataan. Tässä asiassahan niin ei ole. Tässä aikuisten mielihalut ovat menneet edelle muusta, ja sillä sipuli. Piscuisten päät isceytyvät taas civeyxeen.

ellauri094.html on line 106: Tosiaan Ylehän teki sen kysymyksen, ja sen kyselytutkimuksen mukaan kansahan haluaisi tämmöisen niin sanotun tasa-arvoisen avioliittolain. Mutta sitten kun nämä kysymykset asetettiin oikeaan muotoon, niin kuin muun muassa Ajatuspaja teki tämän kyselytutkimuksen ihan tämmöisellä ulkopuolisella gallupfirmalla TNS:llä, niin siellä kyselytulokset olivat toisenlaisia: kun kysyttiin oikeasti sitten myös tätä adoptioasiaa elikkä sitä, kuinka moni suhtautuu myönteisesti siihen, että lapset voitaisiin adoptoida esimerkiksi sateenkaariperheeseen, niin vain 4 prosenttia kannatti sitä ja 62 prosenttia kannatti miehen ja naisen välistä perhemuotoa, johon lapset adoptoitaisiin. Elikkä nyt kun tästä avioliittolaista äänestettiin, niin eivät ikävä kyllä monet äänestäessään tienneet, että me äänestimme myös samalla lapsen adoptiosta perheen ulkopuolelle, myös homo- ja transperheitten keskuuteen, ja siinä mielessä tämä asia kyllä meni [Puhemies koputtaa] aika villaisella julkisuudessa.

ellauri094.html on line 114: Lasten tärkein oikeus on saada rakastavat ja huolehtivat vanhemmat, ja tämä parantaa tätä mahdollisuutta. Tämä on herättänyt kirkon piirissä keskustelua. Kysymys ei ole puoluepolitiikasta eikä maallisesta politiikasta vaan siitä, että kirkossa käydään joka tapauksessa, ja on syytä käydä, keskustelua. Sen mukaan kuin yhteiskunta muuttuu, kirkonkin pitää muuttua, jos kirkko haluaa säilyttää jäsenensä. 

ellauri094.html on line 128: Arvoisa herra puhemies! Aloitan tästä, mihin edustaja Arhinmäki päätti. On totta, ja mekin nimenomaan kannatamme sitä, että kirkon tulee itse saada tehdä omat päätöksensä, mutta nyt täytyy huomioida, että kirkolliskokous ei ole tehnyt sellaista päätöstä, että kirkon sisällä alettaisiin laillisesti vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. [Paavo Arhinmäki: Jeesuskin oli kapinallinen aikanaan!] Piispat ovat olleet tämän takana, ja silti tuo voimaan astuva lainsäädäntö nyt yhtäkkiä muuttaakin tilanteen niin, että ainakin joidenkin oikeusoppineiden mielestä nämä liitot ovat juridisesti päteviä, joihin kirkon papit vastoin kirkon kantaa suorittaisivat vihkimisiä. Avioliittoon vihkiminen on osa uskonnon harjoittamista kirkon sisällä, eli mielestäni tässä kyllä loukataan nimenomaan tätä uskonnon harjoittamisen ja kirkon autonomian periaatetta. Sen takia toivon, [Puhemies koputtaa] että eduskunta voisi hyväksyä tuon ponnen. 

ellauri094.html on line 132: Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan tiivistää nämä kaksi pontta, mitä täällä nyt on esitetty. Elikkä olisi kohtuullista, että eduskunta hyväksyisi sen, että adoptiotilanteessa lapsen vanhemmat voisivat päättää lapsen perhemuodon. Tämä ei ole keneltäkään pois, jos voidaan tätä termiä nyt tässä käyttää. Toinen esitys, mikä täällä on esitetty, on se, että kirkolla olisi lain suoja päättää, minkälaisia pareja he vihkivät. Nämä ovat kohtuullisia vaatimuksia, ja toivon, että nämä otetaan vakavasti.

ellauri094.html on line 144: Eli tällä ponnella tavoitellaan sitä, että kirkolliseen vihkimiseen oikeutetut voivat jatkossa vihkiä vain oman uskonnollisen yhdyskunnan määräämien ehtojen ja muotojen mukaisesti. Silloin kunnioitettaisiin näiden uskonnollisten yhdyskuntien autonomiaa aivan niin kuin lakivaliokunta on halunnut ja niin kuin täällä monet edustajat, te mukaan lukien, olette vakuuttaneet. 

ellauri094.html on line 148: Arvoisa puhemies! Tulin tänne pönttöön, jollei tämä puheeni mene ihan 2 minuutissa. 

ellauri094.html on line 149: Aluksi haluan lämpimästi kannattaa sekä Laukkasen että Räsäsen lausumaehdotuksia. 

ellauri094.html on line 153: Sikäli kuin lainmuutos astuu voimaan, perinteisessä avioliittokäsityksessä pitäytyvien ihmisoikeudet ovat uhattuina. Ulkomailta peräisin olevien kokemusten perusteella lainmuutoksen ennakoidaan vaikuttavan myös kasvatus- ja koulutusinstituutioiden oppisisältöihin aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin asti, ja näin on täällä Suomen eduskunnassakin jo. Sen takia on välttämätöntä, että meille jokaiselle turvataan todellisesti oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen, uskonnon- ja omantunnonvapauteen sekä oikeus valita lapsilleen annettava opetus avioliittokäsityksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonmukaisesta avioliittokäsityksestä kiinni pitävillä on laillinen oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus hankkia, vastaanottaa ja levittää käsitystään kaikkien tiedotusvälineiden kautta. Perinteisessä käsityksessä pitäytyvillä on myös oikeus tunnustaa uskontoa ja ilmaista vakaumustaan, jonka mukaan avioliitto on yksinomaan miehen ja naisen välinen liitto, sekä harjoittaa tältäkin osin uskontoa paitsi

ellauri094.html on line 155: yksilöllisesti myös yhteisöllisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei uskonnollisia yhteisöjä, joilla on vihkimisoikeus, voida velvoittaa vihkimään samaa sukupuolta olevia. Tästä poikkeavat vaatimukset loukkaavat uskonnonvapautta vastaan. Yhteiskunnan tulee myös taata perinteisessä käsityksessä pitäytyville vanhemmille yhdenvertaisesti oikeus antaa lapselle tähän avioliittokäsitykseen perustuvaa kasvatusta ja opetusta sekä pidättäytyä tätä vastaan sotivalta sukupuolineutraalilta kasvatukselta ja opetukselta. Miten tämän oikeuden toteutuminen käytännössä turvataan varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa, on ratkaisematta. Jakautuvatko päiväkodit ja koulut esimerkiksi kahteen ryhmään, joista toisessa sovelletaan perinteistä ja toisessa sukupuolineutraalia avioliittokäsitystä? 

ellauri094.html on line 157: Eduskunnan enemmistö kokonaisuudessaan tuskin ymmärsi lainmuutoksesta äänestäessään, millaisia seurauksia sillä tulee olemaan. Ja tämä pitää paikkansa, että tämä ei pääty tähän, vaan saamme nähdä, mitä seurauksia on esimerkiksi Kanadassa ynnä muualla maailmassa, missä tämä sukupuolineutraali on otettu käyttöön. Me, jotka olemme miehen ja naisen välisen avioliiton kannalla, saamme tästä lähtien kyllä pelätä, mitä tuleman pitää ja kuinka meitä horjutetaan. Yritetään tehdä parhaamme, että kaikki asiat menisivät eri lailla: niin kuin meidän Raamattumme ja Jumala luomiskertomuksessaan on ihmisistä määritellyt. 

ellauri094.html on line 160: Tähän liittyen haluaisin myös toistaa sen, mitä tuolta paikaltani jo sanoin: kun on käyty keskustelua Aito avioliitto ‑kansalaisaloitteesta ja moni on nostanut esiin sen, miltä vähemmistöistä tuntuu, kun tästä uudelleen ja uudelleen keskustellaan, niin toivottavasti keskustelussa muistetaan myös se, että valtakunnassa on kymmeniätuhansia avioliitossa olevia pareja, jotka surevat — jotka surivat viime viikon torstain keskustelussa, surivat perjantaina — sen vuoksi että Suomesta murtuu lainsäädännössä yksi keskeinen tärkeä elementti. Ei niin, että he olisivat halunneet vastustaa tai ovat vastustamassa toisten... — niin kuin itse olen sanonut, että pariliitossa olisi voinut olla naimisissa ja avioliitossa toiset — mutta meillä todella on surevia aviopareja, monia tänä päivänä Suomessa. Muistetaan kunnioituksella myös heitä.

ellauri094.html on line 162: Sukupuolineutraali avioliittolaki on käsittääkseni hyväksytty maailmassa vain muutamassa maassa. On sanottu, että se on laillinen 18 maassa ja USA:ssa vain muutamassa osavaltiossa. Jos ajattelemme, mitä nyt on jo tapahtunut, esimerkiksi itänaapurista ovat adoptioväylät sulkeutuneet: Pietarissa on valtavasti lapsia, jotka odottavat rakastavaa kotia. Adoptiolapsia. Sellaisia, jotka odottavat perhettä. Väylät ovat sulkeutuneet. Monet muut maat, jotka voisivat olla adoptioon lähettävinä maina, eivät edes aloita sitä, koska eivät hyväksy sukupuolineutraalia avioliittolakia. Sen vuoksi näkisin, että kaikkien adoptiolasta haluavien kannalta olisi erittäin tärkeää, että tämä toinen lausumaehdotus hyväksytään. Tällöin myös nämä maat, jotka ovat nyt jo sulkeneet väyliänsä, tai mahdollisesti ne uudet maat, joissa olisi paljon tarvetta adoptioperheille, voisivat avata väyliä. Ei aiheuteta enää lisää kipua normiperheille eikä wiscota homoparin ciwexiin lapsia, jotka odottavat oikeita adoptiovanhempia. — Kiitos.

ellauri094.html on line 164: Sitten vielä se asia, kun yhteiskunnassamme ovat kuitenkin perusrakenteet muodostuneet kristilliselle perinteelle, että niiden järkkyminen aiheuttaa ihan selkeästi tässä yhteiskunnassa tulevaisuudessa yhä vaikeampia tilanteita. Kun sitten tällainen hajaannus lisääntyy, niin siitä ei kyllä tässä maassa hyödy kukaan. Olisi hyvä muistaa tässä arvoliberaalissa maailmassa — minulle on viime aikoina ruvennut tulemaan yhä vahvemmin se tunne, kun näiden arvoliberaalien puheenvuoroja kuuntelee — että välillä tuntuu, että ei ole olemassa enää mitään arvoja, että kaikki käy, kunhan olla saa. Se on minun mielestäni hyvin huolestuttava kehitys. 

ellauri094.html on line 166: Jos joku ihminen ajattelee näin, en missään nimessä tuomitse, mutta arvoliberalismi sinänsä on hyvin vaarallinen, koska siinä arvot eivät enää paina mitään. Yksi suurimpia arvoja, joita voin kuvitellakaan, on kristilliset arvot, jotka ottavat huomioon lähimmäisen ihmisen, lähimmäisenrakkauden ja toisen auttamisen ja yleensä sen viestin, mikä tässä pahassa maailmassa on tarpeen. Siksi suren tätä keskustelua, että Suomi on ajautunut tähän tilanteeseen. Heikoilla voimillani en tätä pysty estämään, mutta omalta osaltani parhaani teen, että tulevaisuudessa pidetään ääntä näiden oikeiden arvojen puolesta ja myös sen, että lähimmäistä ja heikompaa autetaan. Tänne tullessani annoin kaxikymppiä syrjäytyneelle, jonka viinipullo oli autosta nostettaessa särkynyt. Sillä saa kaxikin putelia kyykkyviiniä. Baabelin paperiseppä takoi Israelin kansalle 10 sukupolven tuomion, meidän herra isoherra alensi sen tuplaan. Diesel-kurssi varttihulluille. Tuli tukkualennus. Mä oon samassa asemassa, täytyy ajatella omaa perhettä. 

ellauri094.html on line 168: Tässä vaiheessa haluaisinkin sanoa myös niille monille kansalaisille, jotka kuuntelevat tätä keskustelua ja myös seuraavat äänestystä: koti, uskonto ja isänmaa ja niin edelleen — onko se edelleen voimassa, vai onko se koti, uskonto ja perinteinen savupalvi, minkä voimassaolosta jatkossakin ollaan huolissaan, että kansalaiset seuraisivat, kuka mitenkin äänestää? 

ellauri094.html on line 181: Babylonin vankeus (vanhassa raamatunkäännöksessä Baabelin vankeus) oli juutalaisten maanpakolaisuus Babyloniassa Kaksoisvirranmaassa Mesopotamiassa. Se alkoi vuonna 597 eaa., jolloin Nebukadressar II ensimmäisen kerran valloitti Jerusalemin, ja päättyi Kyyroksen valloitettua Babylonin vuonna 539 eaa.

ellauri094.html on line 186: Juudan kuningaskunta, joka oli Israelia pienempi, vastusti Israelia pitempään valloittajia ja jopa laajeni vuosina 930–730 eaa. Raamatussa kerrotaan isien jumalalle kuuliaista kuninkaista profeetoista sekä huonoista hallitsijoista kuten Israelin kuninkaan Ahabin tyttärestä Ataljasta, joka hallitsi Juudaa 850-luvun eaa. jälkeen ja Baal-uskonsa takia surmattiin. Juudan kuningaskunta joutui Egyptin vasalliksi ennen kuin Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuonna 587 eaa. hävitti Jerusalemin temppelin ja vei suuren osan kansasta vankeuteen Babyloniaan.

ellauri094.html on line 188: Raamatun mukaan Nebukadnessar vei suuren osan äveriäistä Jerusalemin asukkaista vankeuteen Babyloniin Juudan kuningas Joojakinin (aka Roope Ankka) aikana antaen vain köyhien jäädä sijoilleen. Myöhemmin, Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena, Sidkian hallitessa, Jerusalem hävitettiin piirityksen jälkeen täysin ja rupusakkikin vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Kun Persian kuningas Kyyros (Lälli Koores) myöhemmin valloitti Babylonin, hän myönsi juutalaisille oikeuden palata Juudaan. Samalla hän antoi heille luvan rakentaa myös Jerusalemin temppeli uudestaan, mutta se saatiin rakennetuksi vasta Dareioksen hallitsijakaudella Kroisos Pennosen rahoituxella. 

ellauri094.html on line 190: Koska ajanjakso kesti perimätiedon tai Raamatun mukaan vain 58 vuotta, mikä aika on hyvin inhimillisesti muistettavissa, on Babylonin vankeudella mahdollisesti keskeinen merkitys juutalaisuuden ja siitä kehittyneen kristinuskonkin nostalgiselle kaipaukselle "Pyhään maahan". Tätä metaforaa esiintyy myöhemminkin rajansiirtojen yhteydessä esimerkiksi Balkanilla, luovutetun Karjalan kysymyksen yhteydessä sekä Neuvostoliiton sisäisiä kansojen pakkosiirtoja käsiteltäessä. Neuvostoliitto kesti vain vähän pitemmän ajan, ja sitä kaivataan vielä kipeästi. 

ellauri094.html on line 194:     Tuhma Simo! Vääristelet tahallasi! Idea on kyllä alun perin Jehovan, joka oli Siinain autiomaan aito alkuperäinen kotimainen trombi. Ei se sitä mistään ollut varastanut. Sääntö 7 ei kiellä lainaamista. Löpö on loppu. Lainaa naapurilta. Hyvä ajatus! 

ellauri094.html on line 196: Vielä 1970-luvulla uskottiin yleisesti, että Vanhan testamentin profetia oli ainutlaatuinen ilmiö, jolla ei ollut vastinetta Israelin ja Juudan ulkopuolella. Tämä käsitys on osoittautunut täysin vääräksi Nineven arkistojen avauduttua. Nyt tiedämme, että samanlaisia hourupäitä toimi ja vaikutti myös Assyriassa, ja ekstaattinen profetia oli ilmiönä yleinen koko Mesopamiassa jo 3000-luvulta alkaen eKr. Kriittinen editio assyrialaisista profetioista ilmestyi Parpolan toimittamana vuonna 1998, ja Helsingin nykyinen yliopiston Vanhan testamentin exegetiikan professori ja Parpolan oppilas Martti Nissinen on jatkanut niiden informaation analysointia ja välittämistä päätään pyöritteleville raamatuntutkijoille. 

ellauri094.html on line 198: Profeettojen toiminnan ja koko Assyrian uskonnon ja kuningasideologian taustalla oli salainen oppirakennelma, jonka perusteet oli kiteytetty kristinuskon ristiä vastaavaan symboliin, “pyhään puuhun”. Vuonna 1993 ilmestyneessä artikkelissaan The Assyrian Tree of Life Parpola osoitti, että puun symboliikka oli sama kuin kabbalistisessa elämän puussa ja että se on suoraan lainattu Assyriasta. Puu symboloi samalla kertaa sekä Jumalaa maailmassa vaikuttavien voimien summana että kuningasta jumalan kuvana ja “täydellisenä ihmisenä”. Näin se viitoitti tien myös ihmisen pelastukselle “täydellistymisen” kautta. Puu ja sen meditointi toimi avaimena Assyrian uskontoon, filosofiaan ja pelastusoppiin, joka osoittautui hämmästyttävän samankaltaiseksi kuin juutalainen mystiikka ja varhainen kristinusko. Näistäkin on mulla jossain paasaus. 

ellauri094.html on line 201: Simo Parpolan kirja hämmentää. Onko sumeri sukukielemme? Assyriologin teoria kääntäisi suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen päälaelleen, kirjoittaa Suvi Ahola tänään (HS 16.7). Yleisen kielitieteen professori Fred Karlsson uskoo uuteen teoriaan, ollen Simon henk.koht. hyvä ystävä. Valtaosa uralilaisten kielten tutkijoista ei usko ensinkään. Mikä on vaan lisäkimmoke (LOL: Kimmoke!) Rauhalle. Simo hehkuttaa:

ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.

ellauri094.html on line 207: After the Battle of Carchemish in 605 BCE, King Nebuchadnezzar of Babylon besieged Jerusalem, resulting in tribute being paid by King Jehoiakim, aka Joakim von Anka. Jehoiakim refused to pay tribute in Nebuchadnezzar's fourth year, which led to another siege in Nebuchadnezzar's seventh year, culminating with the death of Jehoiakim and the exile to Babylonia of King Jeconiah, his court and many others; Jeconiah's successor Zedekiah and others were exiled in Nebuchadnezzar's 18th year; a later deportation occurred in Nebuchadnezzar's 23rd year. The dates, numbers of deportations, and numbers of deportees given in the biblical accounts vary. These deportations are dated to 597 BCE for the first, with others dated at 587/586 BCE, and 582/581 BCE respectively.

ellauri094.html on line 209: After the fall of Babylon to the Persian king Cyrus the Great in 539 BCE, exiled Judeans were permitted to return to Judah. According to the biblical book of Ezra, construction of the Second Temple in Jerusalem began around 537 BCE. All these events are considered significant in Jewish history and culture, and had a far-reaching impact on the development of Judaism.

ellauri094.html on line 211: Archaeological studies have revealed that, although Jerusalem was utterly destroyed, other parts of Judah continued to be inhabited during the period of the exile. Most of the exiled did not return to their homeland, instead travelling westward and northward. Many settled in what is now northern Israel, Lebanon and Syria. The Iraqi Jewish, Persian Jewish, Georgian Jewish, and Bukharan Jewish communities are believed to derive their ancestry in large part from these exiles. These communities are now largely concentrated in Israel.

ellauri094.html on line 213:  Nebuchadnezzar's siege of Jerusalem, his capture of King Jeconiah, his appointment of Zedekiah in his place, and the plundering of the city in 597 BCE are corroborated by a passage in the Babylonian Chronicles, p.293.

ellauri094.html on line 217: Jehoiachin's Iron Rations Tablets, describing ration orders for a captive King of Judah, identified with King Jeconiah, have been discovered during excavations in Babylon, in the royal archives of Nebuchadnezzar. One of the tablets refers to food rations for "Ya’u-kīnu, king of the land of Yahudu" and five royal princes, his sons.

ellauri094.html on line 219: Nebuchadnezzar and the Babylonian forces returned in 588/586 BCE and rampaged through Judah, leaving clear archaeological evidence of destruction in many towns and settlements there. Clay ostraca from this period, referred to as the Lachish letters, were discovered during excavations; one, which was probably written to the commander at Lachish from an outlying base, describes how the signal fires from nearby towns were disappearing: "And may (my lord) be apprised that we are watching for the fire signals of Lachish according to all the signs which my lord has given, because we cannot see Azeqah." Archaeological finds from Jerusalem testify that virtually the whole city within the walls was burnt to rubble in 587 BCE and utterly destroyed.

ellauri094.html on line 221: Archaeological excavations and surveys have enabled the population of Judah before the Babylonian destruction to be calculated with a high degree of confidence to have been approximately 75,000. Taking the different biblical numbers of exiles at their highest, 20,000, this would mean that only about the fattest 25% of the population had been deported to Babylon, with the remaining 75% of havenots staying in Judah.  Although Jerusalem was destroyed and depopulated, with large parts of the city remaining in ruins for 150 years, numerous other settlements in Judah continued to be inhabited, with no signs of disruption visible in archaeological studies.

ellauri094.html on line 223: The Cyrus Cylinder (not to be confused with Joakim von Anka´s cylinder hat), an ancient tablet on which is written a declaration in the name of Cyrus referring to restoration of temples and repatriation of exiled peoples, has often been taken as corroboration of the authenticity of the biblical decrees attributed to Cyrus, but other scholars point out that the cylinder's text is specific to Babylon and Mesopotamia and makes no mention of Judah or Jerusalem. Professor Lester L. Grabbe asserted that the "alleged decree of Cyrus" regarding Judah, "cannot be considered authentic", but that there was a "general policy of allowing deportees to return and to re-establish cult sites". He also stated that archaeology suggests that the return was a "trickle" taking place over decades, rather than a single event.

ellauri094.html on line 225: As part of the Persian Empire, the former Kingdom of Judah became the province of Judah (Yehud Medinata) with different borders, covering a smaller territory. The population of the province was greatly reduced from that of the kingdom, archaeological surveys showing a population of around 30,000 people in the 5th to 4th centuries BCE.

ellauri094.html on line 227: A 2017 exhibition in Jerusalem displayed over 100 cuneiform tablets detailing trade in fruits and other commodities, taxes, debts, and credits accumulated between Jews driven from, or convinced to move from Jerusalem by King Nebuchadnezzar around 600 BCE. The tablets included details on one exiled Judean family over four generations, all with Hebrew names.

ellauri094.html on line 229: The exilic period was a rich one for Hebrew literature. Biblical depictions of the exile include Book of Jeremiah 39–43 (which saw the exile as a lost opportunity); the final section of 2 Kings (which portrays it as the temporary end of history); 2 Chronicles (in which the exile is the "Sabbath of the land"); and the opening chapters of Ezra, which records its end. Other works from or about the exile include the stories in Daniel 1–6, Susanna, Bel and the Dragon, the "Story of the Three Youths" (1 Esdras 3:1–5:6), and the books of Tobit and Book of Judith. The Book of Lamentations arose from the Babylonian captivity. The final redaction of the Pentateuch took place in the Persian period following the exile,:310and the Priestly source, one of its main sources, is primarily a product of the post-exilic period when the former Kingdom of Judah had become the Persian province of Yehud.

ellauri094.html on line 231: In the Hebrew Bible, the captivity in Babylon is presented as a punishment for idolatry and disobedience to Yahweh in a similar way to the presentation of Israelite slavery in Egypt followed by deliverance. The Babylonian Captivity had a number of serious effects on Judaism and Jewish culture. For example, the current Hebrew alphabet was adopted during this period, replacing the Paleo-Hebrew alphabet.

ellauri094.html on line 235: This process coincided with the emergence of scribes and sages as Jewish leaders (see Ezra). Prior to exile, the people of Israel had been organized according to tribe. Afterwards, they were organized by smaller family groups. Only the tribe of Levi continued in its temple role after the return. After this time, there were always sizable numbers of Jews living outside Eretz Israel; thus, it also marks the beginning of the "Jewish diaspora", unless this is considered to have begun with the Assyrian captivity of Israel.

ellauri094.html on line 255: 
ellauri096.html on line 801: Rääpät on liian vanhoja tai rumia kelvataxeen sammakolle henk.koht, mutta ne ansaizee palkkansa tuomalla sen kupuun sakkolihaa. Hornansarvista pitäis ottaa tähän pärstäkuvat kaikista, koska ne todistavat taas selvästi sen hypoteesin puolesta että paskiaiset ovat paskiaisen näkösiäkin. Luihuja naamoja, viurusilmiä, vinoja ahnaita suita, läskejä ja/tai ryppyjä.

ellauri096.html on line 808: In Piaget´s theory of cognitive development, the third stage is called the Concrete Operational Stage. During this stage, which occurs from age 7-12, the child shows increased use of logic or reasoning. One of the important processes that develops is that of Seriation, which refers to the ability to sort objects or situations according to any characteristic, such as size, color, shape, or type. For example, the child would be able to look at his plate of mixed vegetables and eat everything except the brussels sprouts. 

ellauri096.html on line 810: The term seriation [mise en série] was proposed for use in semiotics by Jean Molino and derived from classical philology. Seriation "invokes the idea that any investigator, in order to assign some plausible meaning to a given phenomenon, must interpret it within a series of comparable phenomena." One cannot interpret what philology calls a hapax; that is, an isolated phenomenon. Art historian Erwin Panofsky has explained the situation in very clear terms:

ellauri096.html on line 812:     "Whether we deal with historical or natural phenomena, the individual observation of phenomena assumes the character of a 'fact' only when it can be related to other, analogous observations in such a way that the whole series 'makes sense.' This 'sense' is, therefore, fully capable of being applied, as a control, to the interpretation of a new individual observation within the same range of phenomena. If, however, this new individual observation definitely refuses to be interpreted according to the 'sense' of the series, and if an error proves to be impossible, the 'sense' of the series will have to be reformulated to include the new individual observation (1955, p. 35)" (1990, pp. 230–231).

ellauri096.html on line 820: Varmaan noi muutkin "sotilaat" on sit jotain pseudonyymejä, mut ei mitenkään jaxa kaivella. Ainaskin Loimaan mies oli väärässä ettei intermezzolla ole mitään tekemistä lopun kirjan kaa: noita Hilda-sarjakuvan tyyppisiä vuorenkokoisia vuorenpeikkoja sivuttiin jo sivulla 15 Anun lapsuusmuistelona, ja onhan niitä Frozen kakkosessakin. Ikivanha meemi. 

ellauri096.html on line 824: Armas Pulla oli kylellään lojuvan lörppävitun näköinen. Tässä niteessä puleerataan puhtoisexi valkoista terroria. Kansikuva takuulla Erkki (ei Juha) Tanttu.

ellauri096.html on line 835: Pulla oli ranskalaisen kulttuurin tuntija kuten aluepäämajan arvostama Juha Tanttu, eli imi ranskanpastilleja, nuoli ranskalaisia torttuja ja kirjoitti myös Ranskaan sijoittuvia historiallisia romaaneja. Hän myös kirjoitti pakinoita Lipeäkalaan. Nimimerkillä Porokka hän pakinoi yli 30 vuotta Uudessa Suomessa. Kaikkiaan hän kirjoitti noin 80 kirjaa ja lisäksi erilaisia pieniä painotuotteita.

ellauri096.html on line 841:   Vainoharhaa vai autismia?

ellauri096.html on line 843:   Jossain kohden taisin miettiä suojeleeko autismi vainoharhalta. Ei suojele. Voi olla molempia yhtä aikaa, kz. Juotikas.

ellauri096.html on line 845:   "Anu" moitiskelee Ikoskan henkilöitä pahvisuudesta. Siinä musta pata kyllä soimaa kattilaa. Jaskan kirjoissa ei ole yhtään oikeata henkilöä, kaikki tapahtumat leijuu painottomina kirjoittajan solipsistisessä päässä. Varjokuvat haahuilee kuin barbinuket Krisse Salmisen skezissä: sit tää menis tänne murjottamaan ja tää sanois sille et mua ahistaa. Tää kohta "Anun" tajunnanvirrasta kuulostaa omakohtaisesti koetulta:

ellauri096.html on line 850:       Televisio kamarimusisoi olohuoneessa. Aiti ja lina katselivat äänistä päätellen historiallista pukudraamaa. Koska meneillään ei ollut mikään hälyisä kotimainen huumoriohjelma eikä visailu, Anun ei tarvinnut sulkea huoneensa ovea. Aänimaisema ymparoi häntä herttaisena kukkatapettina. Isä puuhaili jotain kellarin verstashuoneessa. Veti käteen varmasti. Arpajaisista voitettu norppaherätyskello näytti [mitä näytti]. 

ellauri096.html on line 852:   Aika alienoitunutta puuhastelua. Tässähän vois olla jo vähän tota uskontototeemia, "liikkumaton liikuttaja" on tomistien Aristoteleelta lanseeraama epiteetti jumalalle.

ellauri096.html on line 858: "Silentium pueri, hiljaisuus!", liian isoon pukuun ja solmioon pukeutunut punaposkinen ukkeli huusi ja antoi katseensa kiertää nuorten miesten ja hienhajun täyttämässä huoneessa. Huoneen laidalla  olevilla ikkunoilla kulki kaksi kärpästä verkosta tehdyt verkkosilmät silminä, leveä kitiinikilpi perseensä ympärillä ja paksut, topatut nahkasuojukset karvaisten käsivarsiensa peittona. ”Ylös!” latinantunnin johtaja komensi. Paukanteiksi kutsutut koululaiset nousivat seisomaan ja asettuivat vajaan metrin päähän toisistaan kädet selän taakse taivutettuina. Sitten opettaja eli Omppu astui heidän vierelleen ja kohotti äänensä. ”Sedite pueri!” hän huusi. Sekundantit käänsivät Cornelius Neposta kansi kohti lattiaa ja istahtivat sitten takaisin pulpettiin. Paukantit kohottivat kätensä viittaajan pään korkeudelle. Kaikki olivat aivan hiljaa. ”Aloittakaa!” ottelun johtaja huusi, ja siinä samassa linkkarit avainniput ja eväspullot alkoivat kilahdella pulpettien putkijalkoja vasten. Nopeat tietoiskut ja torjunnat seurasivat toisiaan, mutta kumpikaan osapuoli ei tehnyt elettäkään väistääkseen lyöntejä. Sitten yksi sivallus osui maaliinsa. ”Seis!” ottelun johtaja käski, ja paukantit laskivat heti housunsa. Toisen lahkeesta valui jotain vaaleanpunaista, ja toinen ottelun kahdesta valvojasta riensi tutkimaan saalista. ”Se on yli tuuman pituinen!” valvoja totesi. Letku oli sääntöjen mukaan tarpeeksi pitkä, ja ottelu oli ohi. Valkoisiin pukeutunut lääketieteen opiskelija talutti jotain tahmeaa vuotavan ottelijan sivuun puhdistamista ja sitomista varten. Haavoittunut paukapää oli ainakin yhtä tyytyväinen ottelun lopputulokseen kuin haavoittumatonkin.

ellauri096.html on line 862: Edellä oleva kuvaus perustuu akateemiseen eli mensuurimeikkailuotteluun, joka järjestettiin Helsingin Normaalilyseossa Etelä-Helsingissä vuonna 1964.
Yliopistojen osakunnissa harjoitetussa mensuurimeikkailussa ei oteltu varsinaisesti voitosta, eikä kyse ollut kilpailusta tai urheilusta. 1700-luvulla Saksassa syntyneen akateemisen meikkailuperinteen tarkoituksena oli pikemminkin kimppakiva ja osoittaa luonteenlujuutta ja rohkeutta. Lisäksi ottelijat halusivat saada etu-tai takaposkeensa näyttävän sarven, jota pidettiin miehekkyyden osoituksena.  Mensuurimeikkailun juuret ovat keskiaikaisissa aatelismiesten välisissä pippelinmittelöistä, joissa oli useimmiten kyse kunniasta. Siis yxinkertaisemmin sanoen nokintajärjestyxestä. Näin käytiin oikeutta, oikeushan on aina vahvemman puolella. Se joka voitti oli oikeassa jossain reviirikiistassa.

ellauri096.html on line 864:   Mikäli aatelismies oli loukannut toista, vallalla ollut kumma käsitys edellytti, että loukattu osapuoli vaati hyvitystä kaksintaistelun muodossa. Jos loukattu ritari yritti unohtaa nöyryytyksensä, hän leimautui helposti kunniattomaksi pelkuriksi. Mikä tarkoitti vaan sitä että kuka tahansa saattoi kävellä sen ylize ja viedä sen pelivälineet. Aatelismiesten kaksintaistelujen taustalla oli usein nainen, mikä antoi taisteluille romanttisen sävyn. Paskanmarjat, resujen omistuxesta siinä oli kyse silloinkin. Miekoin tai pistoolein käytyä taistelua jatkettiin kuitenkin monesti toisen osapuolen kuolemaan asti, minkä vuoksi kaksintaistelut lopulta kiellettiin sekä suuressa osassa Eurooppaa että Venäjällä. Voi kysyä mixi, siinähän päästiin nopeasti eroon paskiaisista? No kai ne jotka voittivat oli vielä paskiaisempia. Sitäpaizi, huonoja paskiaisia tarvittiin tykinruuaxi. Kaksintaisteluperinne jatkui kielloista huolimatta, ja Saksassa se levisi 1500-luvulla yliopistoihinkin. Tuohon aikaan yliopistojen opiskelijat olivat enimmäkseen aatelisperheiden poikia, jotka olivat sisäistäneet aateliston kunniakäsityksen kasvaessaan. Nykyjään huippyliopistoissa maxavat opiskelijat ovat yleensä pohattojen poikia, jotka ovat sisäistäneet rahanteon ajatuxen kasvaessaan. Yliopistoissa opiskeli kuitenkin myös porvarisperheiden poikia, jotka omaksuivat nopeasti ylhäisiltä opiskelutovereiltaan sekä miekankäyttötaidon että tiukan kunniakäsityksen. Huippuyliopistoissa opiskelee nykyään myös vapaaoppilaina ulkolaisten värivammaisten ylifixua jälkikasvua, jotka nopeasti omaxuvat rahanteon ajatuxen.

ellauri096.html on line 866: 
Opiskelijat meikkailivat ihan mielellään

ellauri096.html on line 872:   ”Vastustajan voimat näyttivät hupenevan, ja hänen kalpeilla kasvoillaan erottui punaisia laikkuja. Hän haukkoi henkeään erien välissä eikä silti tahtonut saada happea. Kun se hitaasti upposi tajuntaani, aloin vain toivoa, että hän pian pyörtyisi. Paizi sitten se ei ehtisi merkata minua. Verdammt noch mal!” Mensuurimeikkailu paljasti armottomasti, oliko nuorukaisessa tosimiehen aineksia kuin Aki Mannisessa, vai onko se väpelö kuten se nörtti taiteellinen telttakaveri. Mikään ei muutu, vaan verryttelypuvut vaihtuvat. Paukapäiden kasvojen piti mittelön aikana kuvastaa malttia, urheutta ja rehtiyttä – ei kiihkoa, silmitöntä verenhimoa saati sitten pelkoa. Jos paukantti käänsi päänsä sivuun miekan terän tieltä tai räpytti silmiään, hänet leimattiin armotta pelkuriksi ja hän sai ylimääräisen reijän perseeseen. Kunnian puolustaminen oli mensuurimeikkailun keskeinen arvo. Kuuluisa saksalainen runoilija Heinrich Heine opiskeli 1800-luvulla Göttingenin yliopistossa. Hän oli taustaltaan juutalainen ja päätyi miekkailemaan juutalaisvastaisen solvauksen esittänyttä opiskelijaa vastaan. Hänen kustantajansa rohkaisi suosikkirunoilijaansa sanoilla: ”Ennemmin kuolema kuin häpeä!” "Ennemmin häpeä kuin perseeseen 2 lisäläpeä", laukaisi Chaim leukavasti.

ellauri096.html on line 876:   Moni historian maalimies harrasti nuorena mensuurimeikkailua. Heidän joukossaan oli muun muassa kommunismin isä Karl Marx. Yhteiskuntafilosofi Karl Marxilla (1818–1883) oli vasemman silmänsä yläpuolella mensuurimeikkailuottelussa Bonnin yliopistossa saatu arpi. Sekin oli muuten juutalaisia. Kainin merkkiä kantoivat Heikin kaa.  Saksalainen säveltäjä Richard Wagner (1813–1883) saattoi sekin olla jutku tuntemattomaxi jääneen isän puolelta. Se oli innokas miekkailija opiskeluaikoinaan Leipzigissä, missä hän kuului yliopiston Saksikäsi-osakuntaan. Natsijohtaja Ernst Kaltenbrunner (1903–1946) tunnettiin julmuudestaan. Hänellä oli kasvoissaan useita mensuuriotteluista saatuja arpia ja useampia Victorinox-linkkuveizistä saatuja peräpuolella. Hullu filosofi Friedrich Nietzsche (1844–1900) opiskeli Bonnin yliopistossa teologiaa ja kuului Francofobia-osakuntaan. Hän keskeytti opintonsa vuoden jälkeen ja vaihtoi kielitieteeseen. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (1546–1601) menetti nenänsä miekkataistelussa Rostockin yliopistossa. Syynä oli aivan mahdoton tunarointi. Silitysrautakansleri Otto von Bismarck (1815–1898) oli innokas miekkailija Göttingenin yliopistossa, missä sillä meni paremmin meikkailusalilla kuin luennoilla. Autotehtailija Ferdinand Porsche (1875–1951) opiskeli Wienissä ja miekkaili osakuntansa Bruna Bröder edustajana.

ellauri096.html on line 880:       Mensuurimeikkailua harjoitettiin ensisijaisesti yliopistojen osakunnissa. Jokaisella itseään kunnioittavalla osakunnalla oli tila mensuuriotteluita ja harjoittelua varten sekä lääkäri, joka hoiti ottelijoiden haavoja. Vuonna 1809 menstruaatioperinne koki raskaan takaiskun, kun sekä mensuurimeikkailu että osakunnat kiellettiin Saksassa. Monarkian suosio oli tuolloin heikko, ja silloiset valtaapitävät pelkäsivät kansalaismielisten ja talousliberaalien osakuntien lisäävän kapinan riskiä jo valmiiksi kireässä tilanteessa. Kiellosta ja ratsioista huolimatta opiskelijat keksivät keinoja jatkaa veristä perinnettä. Kun opiskelijat kokoontuivat kaupunkien ulkopuolelle miekkailemaan, ottelupaikan ympärille asetettiin vahteja, joiden tehtävänä oli keskeyttää ottelu ennen kuin viranomaiset ehtivät paikalle. Jos opiskelijoilta kysyttiin, miksi he olivat liikkeellä terveyssiteiden kanssa, he vastasivat olevansa ”istumassa”. Yliopistojen rehtoreilla oli valta erottaa meikkailukieltoa rikkoneet opiskelijat, mutta useimmat yliopistot katsoivat kiellettyjä miekkataisteluita säännönmukaisesti läpi normien.

ellauri096.html on line 884:   Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling!  Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään.

ellauri096.html on line 889:   Menstruaatioperinne synnytti usein elimellisiä ystävyyssuhteita. Kun osakuntien jäsenet aikanaan alkoivat harjoittaa pederastiaa juristin, lääkärin tai tuomarin kaavussa, heillä oli jo tiiviit peräaukot yliopistoaikojen perintönä, ja arpi ventovieraan takapuolessa viestitti "Seelenbruderschaftista" jo ennen kuin yhtään sanaa oli ehditty vaihtaa. Meikkailuarvista uskottiin olevan niin suurta hyötyä urakehitykselle, että ne, jotka eivät olleet uskaltaneet miekkailla tai joille ei ollut tarjoutunut siihen tilaisuutta, hankkivat kasvoihinsa esim. siirtokuvana valearven. Kerrotaan, että erityisen komean valearven sai, kun liimautti ihonsa päälle hevosenjouhen.

ellauri096.html on line 893:   Vuonna 1871 Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät keisarikunnaksi, jota hallitsi Bonnin yliopistossa hankittua menstruaatioarpea kasvoissaan kantava Vilhelm I. Keisari uskoi vakaasti, että osakuntaelämä jätti arpia miehiin ja menstruaatioarvet tekivät näistä ”lujia ja urheita”, tai ainakin sööttejä. Hänen mielestään mensuurimeikkailun idea oli ymmärretty täysin väärin. Keisarista se oli nykyajan vastine keskiaikaisille hirttäjäisille ja antoi ”juuri sitä supervoimaa, jota yliopiston jälkeen elämässä tarvittiin”. Vilhelm uskoi myös löytävänsä armeijaansa kenraalit entisten "Seelenbruderiensa" joukosta. Keisarin järkytykseksi hänen arpiset kenraalinsa kuitenkin johtivat Saksan katkeraan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918. Täh? Nyt lähti heittelehtimään. Vilhelm I (1797-1888) oli autuaasti kuollut ja kuopattu. Suuren sodan tappiokeisari oli 2 keisaria myöhempi Vilhelm II (1859–1941). On tässäkin historiasivusto. Samaa luokkaa kuin Tiede 2000-kuvasto.

ellauri096.html on line 895:   Hävityn sodan jälkeen Saksasta tuli demokratia ja menstruaatiomeikkailu kiellettiin. Osakunnat kuitenkin uhmasivat jälleen menstruaatiokieltoa. Myös natsihallinnon aikana osakunnat kiellettiin, vaikka niiden jäseniksi oli perinteisesti hyväksytty vain ”saksalaista verta” olevia nuorukaisia. Mitä järkeä? Natsi-Saksassa oli tilaa vain yhdelle ”veljeskunnalle” – kansallissosialistiselle puolueelle. Hei muzinnehän otettiin naisia? Eihän ne tajua menstruaatiosta midiä! Käytännössä nazien vuonna 1937 antama opiskelijoiden kunniakoodisto kuitenkin salli menstruaatioperinteen.
Sodan jälkeen osakuntatoiminta ja menstruaatiomeikkailuperinne virisivät uudelleen, ja monista nuorukaisista raskausarvet ovat yhä tavoittelemisen arvoisia. Lue lisää, mut älä History.netin sivuilta, ne on säälittäviä. 

ellauri096.html on line 901: Maailmanlopustahan tässä niteessä puhutaan. Taitaa se lopussa olla tulossakin.  

ellauri096.html on line 902: Loppupeleissä mainitaan hallava suomenhevonen. Ei hallakko ole suomenhevosen väri. Mut voikko ei kuulostas yhtä coolilta.

ellauri096.html on line 905: Izestään selviösti Jaskan 4 heppakirjaa viittaa Johannexen ilmestyxen 4 razastajaan, ikivanha meemi. Pratchettilla ne oli hyvät, ja Blues Brothersilla myös.

ellauri096.html on line 906: Ilmestyskirjan ratsastajat (myös apokalyptiset ratsastajat tai neljä ratsumiestä) ovat neljä Johanneksen ilmestyksen kuudennessa luvussa mainittua vertauskuvallista hahmoa. Varsinkin keskiajalla niitä käytettiin aiheina taiteessa ruton, sodan, nälän ja kuoleman vertauskuvina.

ellauri096.html on line 908: Yleisinhimillinen halu tulla nähdyxi vaikuttaa voimakkaasti Jaskassa.

ellauri096.html on line 914: Mutta hiljalleen minulle valkeni suurempi kauhu alkukantaisen lapsellisen pelon takana: minua ei yritetä lynkata eikä polttaa roviolla, vaan nielaista. Peikko pystyy sulattamaan itseensä kenet hyvänsä. Se uskottelee olevansa kohtalo: tuossa iässä minäkin ajattelin että jne. jne. Tuon ikäisen tytön kuuluukin jne. jne. Sinä olet jo siinä iässä että jne. jne. Ennalta määrättyä kaikki, ohjelmoitu koodi, jonka mukaan edetään ja on aina edetty. Nielemiselle ja sulautumiselle on keksitty paljon tauhoittavia, luonnolliselta kuulostavia selityksiä. Psykoanalyysi selittää vakuuttavasti, miksi minun laiseni tyttö tuntee vetoa hevosiin ja haluaa aloittaa hevosharrastuksen millaisiin tuleviin kamppailuihin hevoset minua valmentavat. Kuinka ihailenkaan näitä parrakkaita vanhoja miehiä, jotka ymmärtävät kaiken paremmin! Joskus parrakkaat myhäilevät Kimmo Koskenniemi-naamat herättävät lyömisen houkutuxen, tekisi mieli rusikoida hampaat kurkkuun tältä omahyväiseltä namusedältä jolla on kaikkeen selitys valmiina kuin jääkaappiin säilötyt suklaalevyt. Ja kuitenkin joka kerran luovun aikeesta nopeaan, kun tajuan näkeväni taas samaa unta: minut pudetataan vieraalle planeetalle, jossa musertava ilmanvastus tekee käsien ja jalkojen liikuttelusta ylettömän raskasta, nyrkiniskut eivät mene perille, taistelu on toivotonta, koska tällekin impulssille löytyi selitys ennenkuin impulssi ize ilmaantuikaan ---

ellauri096.html on line 916: Elikkä en voi tehdä mitään ize koska sillä minkä teen on kausaalinen selitys. Muze on ajatusvirhe. Monimutkainen vaste monimutkaiseen ympäristöön voi näyttää ennustamattomalta ja yhdessä sanan merkityxistä onkin sitä, muze voi silti olla hyvin motivoitua jopa determinististä kun sen oikein ymmärtää. Se et toteuttaa totunnaisia malleja tai roolikuvia omasta halusta ei ole epävapaata Aristoteleen mielestä. Mikä onkin ainoo järkeenkäypä määritelmä tahdonvapaudelle. Paljon hullumpi on tollanen pakko-oireinen joka alkaa toistaa jotain sijaistoimintoa pakkoliikkeenä vaan vähentääxeen ahistusta. Sitä askeesi näät on. Ilottomia  viikoittain samanlaisina toistuvia harjoituxia. 

ellauri096.html on line 919: Salaliittotuuba jatkuu. Hevoset vaan tietää kuka on Seriator ja mitä pahaa se rakentaa loimaalaiseen pystymezään. Onkohan se Elon Muskin akkutehdas? No ei, kuulostaa enempi muumien pyrstötähdeltä. Sit tää sepustus loppuu yhtäkkiä, katkee kun kananlento. Höyhenet pöllyävät. Jäätiin kirjaan sanoo Anu. Siltala otti aika riskin kun kustansi tän.

ellauri096.html on line 926: Yli-Juonikas mätki ystäväänsä Salmenniemeä 2019 entisnuoressa Voima-lehdessä: "...pyhiksi miellettyjä suomalaisuuden ikoneja tölvitään räävittömällä vihapuheella. Tässä Salmenniemen tavallisesti suvereeni tyylitaju pettää pahan kerran. Hän jää jankkaamaan samaa sanaa, luonnehtii niin Rytiä, Paasikiveä kuin Ahtisaartakin samalla sanalla ”kakkapillu”. On vaikea ymmärtää, miten etabloitunut kirjailija tulee suoltaneeksi yleisönsä silmille jotain tällaista – etenkin kun hän itse on kätellyt televisiossa tasavaltamme presidenttiä."

ellauri096.html on line 928: Salmenniemi vastasi kritiikkiin syyttämällä Yli-Juonikasta täydellisestä huumorintajuttomuudesta. Lisäksi Salmenniemi kehotti koiraa eli apurahakirjailijaa puremaan ruokkivaa kättä. 

ellauri096.html on line 929: Salmenniemi elää köyhyysrajan tuntumassa. "Viisi vuotta sitten olin todella köyhä; nyt olen enää vähävarainen.” Yli-Juonikkaan Onnen Tiirikka -yhtiöillä on vakavia talousvaikeuxia ja kirjanpitoepäselvyyxiä. Elämme vaikeaa aikaa, ystävä hyvä. Johtaja Uuno Turhapuron kaltaisia pisnismiehiä.

ellauri096.html on line 933: Viereisellä sivulla Yli-Juonikas ihmetteli, ”miksi NV julkaisee tällaista” ja että ”Harrilla asiat eivät ole hyvin”. Olin riemuissani: herrojen kalisteluhan on hauskempaa kuin heidän kaunokirjallisuutensa yhteensä!

ellauri096.html on line 938: En tunne kumpaakaan kirjallista performanssitaiteilijaa ollenkaan. Nuoren Voiman toinen päätoimittaja Vesa Rantama, vieläkö aiotte jatkaa sairauskertomuksen julkaisemista? ”Saattaa olla”, Rantama vastaa. Saahan sillä rahnaa, josta on aina pula. Niinkuin tälläkin, miettii Herlinin omistama Antti Mäjänder. 

ellauri097.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri097.html on line 40:       Pete Mencken digas Nietscheä ja Nietsche Schopenhaueria. Arttu oli pihi mies. Se kähmi Mutilta ja Schwesteriltä isän kokoaman perinnön, ne saivat elää puutteessa nukkavieruina, sillä aikaa kun Sope talutteli Frankfurtissa Atma-koiria ja syötti niille naudanfileetä.

ellauri097.html on line 45: On pääsiäislauantai, pesachin sapatti, Egyptistä pääsyn pyhän kaunein päivä. Juhlimme sitä hetkeä, kun Läski-Mooses johdatti valizemansa kansan Suezin kanavasta kohti pyhää maata. Pikku kauhakuormaaja irrotti GT-sählämien konttilaivan rättipäiden mudasta.

ellauri097.html on line 50: Parituhatta vuotta myöhemmin 6 milj. heprealaista huutaa uunista Kaifaalle ja kumppaneille: saatanan tunarit! Kyrvännupperot!

ellauri097.html on line 52: Toinen säkeistö, credits J.C. (ei se ainoa oikea, vaan tää myöhempien aikojen ylen sankia priha):

ellauri097.html on line 54: 12 opetuspojasta harva oli lukitaitoinen. Kun Suuri Marinadi lähti läpyttelemään kuin Kalle kiihtyessään pitkin mattoja ja parketteja, mutta yli Jordanin (tiesi missä on kahlaamo, Creutzfeldin-Johannes Kastajantaudin geenimuuntelemana, sen kastelemana), meni Sugar-Dannyn luoliin, jossa kustantamonsa alkoi Messiaan-kirjallisuuden seuran perinnekeruun omassa ja yhteisessä asiassaan. Markus: Taneli Europaeus, Matteus: Gottlund, Luukas: Lönnrot ja Johannes ehkä Julius Krohn. Mitä muistatte minusta mitä minä sanoin pienenä. Ja kaikki kirjaan. Kääröjä kerääntyy, papyrus rullaantuu. Yhdet jo kopioi ensimmäisiä. Saulukselle kanssa. Ja Barnabaalle: jakelu, apostolit, ja koko hangaround. Säilytetään luolissa, pannaan yhdet Qumraniin, jos tulee virhepainamia. Joo, kreikaksi tietenkin. Ei sit tarvii heti kääntää.

ellauri097.html on line 61: 
Gillmoren tyttöjen isä ja isoisä oli hankkinut divarista  H.L.Menckenin päiväkirjoja. Mitäs ne nyt ovat? Kermaperseet näyttivät olevan aivan pähkinöissään niistä. Eiku Wikipediaan.

ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.)  Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietschestä.

ellauri097.html on line 65:   As a scholar, Mencken is known for The American Language, a multi-volume study of how the English language is spoken in the United States. As an admirer of the German philosopher Friedrich Nietzsche, he was an outspoken opponent of organized religion, theism, populism, and representative democracy, the last of which he viewed as a system in which inferior men dominated their superiors. Mencken was a supporter of scientific progress though he couldn´t find his arse with both hands. He was critical of osteopathy and chiropractic. He was also an open critic of economics. In a word: a royal pain in the ass.

ellauri097.html on line 69:   Se vastusti jenkkien puuttumista maailmansotiin vaikka oli sotahullu samalla. Ilman sotia kansoista tulee ämmiä. Kai se halus Saxan voittavan. Sakemannihan se olikin. Henry vastusti Rooseveltin new dreamia ja Hitlerin vastustamista. Eli kannatti Aatua, vanhana sakemannina.

ellauri097.html on line 75: Nykyisen Baltimoren lähialueen alkuperäisasukkaita olivat susquehannock- ja piscataway-intiaanit. Intiaanien väkiluku romahti kuitenkin eurooppalaistaustaisten siirtolaisten saapumisen jälkeen ja 1700-lukuun mennessä heitä oli koko Marylandissä vain muutama sata. Englannin kuningas Kaarle I oli antanut vuonna 1632 Baltimoren paroni George Calvertille maita Amerikasta, joista muodostettiin Baltimoren piirikunta vuonna 1659. Alueelle saapuville siirtolaisille jaettiin maata ja Marylandissä alettiin viljellä erityisesti tupakkaa. Vuonna 1696 Daniel ja Charles Carrol -nimiset maanomistajat ostivat 550 eekkerin kokoisen alueen alun perin nimellä Cole’s Harbor tunnetulta paikalta Baltimoren piirikunnasta. Maata myytiin eteenpäin eekkerin kokoisina palstoina, joista alkoi muodostua Baltimoren kaupunki. 1700-luvulla Baltimoren sataman kautta vietiin tupakkaa Eurooppaan ja viljaa Länsi-Intiaan.

ellauri097.html on line 83: Kartan perusteella Baltimore on räkäklunssi jenkkimantereen nenän alla. UUTISSALAMA: Tytti Yli-Viikari on Tuomas Pöystin puudeli. Tuomas Pöysti on Haju Pisilän rescue dog, likaojasta löytämä kusikoira. Tää kolmikko ja neljäntenä vielä se Bernerin kumikana ja apupoikana "johtaja Koiranen". on olleet keltaisina noutajina tuomassa jenkkityyppistä korruptiota Suomeen. Ne pitäisi pyyhkiä pikaisesti nenäliinaan. Aivastaa hihaan. Niille on aika tulla noutaja.

ellauri097.html on line 85: Mutta takas Menckeniin. 9-vuotiaana se luki Mark Twainin Huckleberry Finn, mikä oli "the most stupendous event in my life." No taisi olla tylsä elämä. Kylse varmaan luki Twainilta niitä ateistijuttujakin. For Mencken, Huck Finn epitomizes the hilarious dark side of America, where democracy, as defined by Mencken, is "the worship of jackals by jackasses." Siinä se on oikeassa kyllä mutta demokratia on silti paras kexintö. Ilman sitä samat kusipäät ja niiden sakaalit hallizis ilman aaseja. Demokratiassa sentään vaihdetaan aasit ja sakaalit määräaikoina.

ellauri097.html on line 88: In one winter while in high school he read William Makepeace Thackeray and then "proceeded backward to Addison, Steele, Pope, Swift, Johnson and the other magnificos of the Eighteenth century." He read the entire canon of Shakespeare and became an ardent fan of Rudyard Kipling and Thomas Huxley.

ellauri097.html on line 95: Mencken admired the German philosopher Friedrich Nietzsche (he was the first writer to provide a scholarly analysis in English of Nietzsche´s views and writings) and Joseph Conrad. His humor and satire owed much to Ambrose Bierce and Mark Twain. He did much to defend Dreiser despite freely admitting his faults, including stating forthrightly that Dreiser often wrote badly and was a gullible man. Mencken also expressed his appreciation for William Graham Sumner in a 1941 collection of Sumner´s essays and regretted never having known Sumner personally. In contrast, Mencken was scathing in his criticism of the German philosopher Hans Vaihinger, whom he described as "an extremely dull author" and whose famous book Philosophy of 'Als ob' he dismissed as an unimportant "foot-note to all existing systems."

ellauri097.html on line 101: Mencken was a keen cheerleader of scientific progress but was skeptical of economic theories and strongly opposed to osteopathic/chiropractic medicine. He also debunked the idea of objective news reporting since "truth is a commodity that the masses of undifferentiated men cannot be induced to buy" and added a humorous description of how "Homo Boobus," like "higher mammalia," is moved by "whatever gratifies his prevailing yearnings."

ellauri097.html on line 103:     Such turns of phrase evoked the erudite cynicism and rapier sharpness of language displayed by Ambrose Bierce in his darkly-satiric The Devil's Dictionary. A noted curmudgeon, democratic in subjects attacked, Mencken savaged politics, hypocrisy, and social convention. A master of English, he was given to bombast and once disdained the lowly hot dog bun's descent into "the soggy rolls prevailing today, of ground acorns, plaster of Paris, flecks of bath sponge and atmospheric air all compact."

ellauri097.html on line 107: Like Nietzsche, he also lambasted religious belief and the very concept of Cod, as Mencken was an unflinching atheist, particularly Christian fundamentalism, Christian Science and creationism, and against the "Booboisie," his word for the ignorant middle classes. In the summer of 1925, he attended the famous Scopes "Monkey Trial" in Dayton, Tennessee, and wrote scathing columns for the Baltimore Sun (widely syndicated) and American Mercury mocking the anti-evolution Fundamentalists (especially William Jennings Bryan). The play Inherit the Wind is a fictionalized version of the trial, and as noted above the cynical reporter E.K. Hornbeck is based on Mencken. In 1926, he deliberately had himself arrested for selling an issue of The American Mercury, which was banned in Boston by the Comstock laws. Mencken heaped scorn not only on the public officials he disliked but also on the state of American elective politics itself.

ellauri097.html on line 111:     Justify on hölmösanojen sanakirjan ihan alkupäässä. Oikeus on aina vaan isonyrkkisemmän oikeutta. 

ellauri097.html on line 113: In the summer of 1926, Mencken followed with great interest the Los Angeles grand jury inquiry into the famous Canadian-American evangelist Aimee Semple McPherson. She was accused of faking her reported kidnapping and the case attracted national attention. There was every expectation that Mencken would continue his previous pattern of anti-fundamentalist articles, this time with a searing critique of McPherson. Unexpectedly, he came to her defense by identifying various local religious and civic groups that were using the case as an opportunity to pursue their respective ideological agendas against the embattled Pentecostal minister. He spent several weeks in Hollywood, California, and wrote many scathing and satirical columns on the movie industry and Southern California culture. After all charges had been dropped against McPherson, Mencken revisited the case in 1930 with a sarcastic and observant article. He wrote that since many of that town´s residents had acquired their ideas "of the true, the good and the beautiful" from the movies and newspapers, "Los Angeles will remember the testimony against her long after it forgets the testimony that cleared her."

ellauri097.html on line 115: Mä lyön vaikka vetoa et tää oli sen fixun vaimon ansiota. Mencken oli vaikeasti luokiteltava sekobolzi. Sillä oli erivärisiä hattuja päässä pinossa kuin Koppiaismäellä. Herbert Spenceriäkin se kannusti, pitkä miinus siitä. 

ellauri097.html on line 117: Mencken, says Charles A. Fecher, was, "deeply conservative, resentful of change, looking back upon the 'happy days' of a bygone time, wanted no part of the world that the New Deal promised to bring in." In 1931, the Arkansas legislature passed a motion to pray for Mencken´s soul after he had called the state the "apex of moronia."

ellauri097.html on line 124: Pete oli hölmö humanisti vaikka muka teekkari. Tollanen behavioristityyppinen observationalisti.

ellauri097.html on line 126: Mencken defended the evolutionary views of Charles Darwin, but spoke unfavorably of many prominent physicists and had little regard for pure mathematics. Regarding theoretical physics, he said to longtime editor Charles Angoff, "Imagine measuring infinity! That´s a laugh." Ei se osannut kuin neljä laskutapaa, nekin sinnepäin.

ellauri097.html on line 128: Elsewhere, he dismissed higher mathematics and probability theory as "nonsense", after he read Angoff´s article for Charles S. Peirce in the American Mercury. "So you believe in that garbage, too—theories of knowledge, infinity, laws of probability. I can make no sense of it, and I don´t believe you can either, and I don´t think your god Peirce knew what he was talking about."

ellauri097.html on line 130: Uuskantilainen Vaihinger began to develop a system of philosophy he called the "philosophy of 'als ob' ". In it he offered a system of thought in which God and reality might best be represented as paradigms. This was not to say that either God or reality was any less certain than anything else in the realm of man’s awareness, but only that all matters confronting man might best be regarded in hypothetical ways.

ellauri097.html on line 132: Frank Kermode´s The Sense of an Ending (1967) was an early mention of Vaihinger as a useful methodologist of narrativity. He says that "literary fictions belong to Vaihinger’s category of 'the consciously false.' They are not subject, like hypotheses, to proof or disconfirmation, only, if they come to lose their operational effectiveness, to neglect."

ellauri097.html on line 139:     The Jews could be put down very plausibly as the most unpleasant race ever heard of. As commonly encountered, they lack many of the qualities that mark the civilized man: courage, dignity, incorruptibility, ease, confidence. They have vanity without pride, voluptuousness without taste, and learning without wisdom. Their fortitude, such as it is, is wasted upon puerile objects, and their charity is mainly a form of display.

ellauri097.html on line 141: It is impossible to talk anything resembling discretion or judgment to a colored woman. They are all essentially child-like, and even hard experience does not teach them anything.

ellauri097.html on line 143: I admit freely enough that, by careful breeding, supervision of environment and education, extending over many generations, it might be possible to make an appreciable improvement in the stock of the American Negro, for example, but I must maintain that this enterprise would be a ridiculous waste of energy, for there is a high-caste white stock ready at hand, and it is inconceivable that the Negro stock, however carefully it might be nurtured, could ever even remotely approach it. The educated Negro of today is a failure, not because he meets insuperable difficulties in life, but because he is a Negro. He is, in brief, a low-caste man, to the manner born, and he will remain inert and inefficient until fifty generations of him have lived in civilization. And even then, the superior white race will be fifty generations ahead of him.

ellauri097.html on line 145:   Mutta jälleen ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin:

ellauri097.html on line 147: Mencken countered the arguments for Anglo-Saxon superiority prevalent in his time in a 1923 essay entitled "The Anglo-Saxon," which argued that if there was such a thing as a pure "Anglo-Saxon" race, it was defined by its inferiority and cowardice. "The normal American of the 'pure-blooded' majority goes to rest every night with an uneasy feeling that there is a burglar under the bed and he gets up every morning with a sickening fear that his underwear has been stolen."

ellauri097.html on line 149: Mencken repeatedly identified mathematics with metaphysics and theology. According to Mencken, mathematics is necessarily infected with metaphysics because of the tendency of many mathematical people to engage in metaphysical speculation. In a review of Alfred North Whitehead's The Aims of Education, Mencken remarked that, while he agreed with Whitehead's thesis and admired his writing style, "now and then he falls into mathematical jargon and pollutes his discourse with equations," and "[t]here are moments when he seems to be following some of his mathematical colleagues into the gaudy metaphysics which now entertains them."[50] For Mencken, theology is characterized by the fact that it uses correct reasoning from false premises. Mencken also uses the term "theology" more generally, to refer to the use of logic in science or any other field of knowledge. In a review for both Arthur Eddington's The Nature of the Physical World and Joseph Needham's Man a Machine, Mencken ridiculed the use of reasoning to establish any fact in science, because theologians happen to be masters of "logic" and yet are mental defectives:

ellauri097.html on line 151: Is there anything in the general thinking of theologians which makes their opinion on the point of any interest or value? What have they ever done in other fields to match the fact-finding of the biologists? I can find nothing in the record. Their processes of thought, taking one day with another, are so defective as to be preposterous. True enough, they are masters of logic, but they always start out from palpably false premises.

ellauri097.html on line 155: If chemists were similarly given to fanciful and mystical guessing, they would have hatched a quantum theory forty years ago to account for the variations that they observed in atomic weights. But they kept on plugging away in their laboratories without calling in either mathematicians or theologians to aid them, and eventually they discovered the isotopes, and what had been chaos was reduced to the most exact sort of order.

ellauri097.html on line 159: In the same article which he later re-printed in the Mencken Chrestomathy, Mencken primarily contrasts what real scientists do, which is to simply directly look at the existence of "shapes and forces" confronting them instead of (such as in statistics) attempting to speculate and use mathematical models. Physicists and especially astronomers are consequently not real scientists, because when looking at shapes or forces, they do not simply "patiently wait for further light," but resort to mathematical theory. There is no need for statistics in scientific physics, since one should simply look at the facts while statistics attempts to construct mathematical models. On the other hand, the really competent physicists do not bother with the "theology" or reasoning of mathematical theories (such as in quantum mechanics):

ellauri097.html on line 161: [Physicists] have, in late years, made a great deal of progress, though it has been accompanied by a considerable quackery. Some of the notions which they now try to foist upon the world, especially in the astronomical realm and about the atom, are obviously nonsensical, and will soon go the way of all unsupported speculations. But there is nothing intrinsically insoluble about the problems they mainly struggle with, and soon or late really competent physicists will arise to solve them. These really competent physicists, I predict, will be too busy in their laboratories to give any time to either metaphysics or theology. Both are eternal enemies of every variety of sound thinking, and no man can traffic with them without losing something of his good judgment.

ellauri097.html on line 163: Mencken ridiculed Albert Einstein's theory of general relativity, believing that "in the long run his curved space may be classed with the psychosomatic bumps of [Franz Josef] Gall and [Johann] Spurzheim." In his private letters, he said:

ellauri097.html on line 165: It is a well known fact that physicists are greatly given to the supernatural. Why this should be I don't know, but the fact is plain. One of the most absurd of all spiritualists is Sir Oliver Lodge. I have the suspicion that the cause may be that physics itself, as currently practised, is largely moonshine. Certainly there is a great deal of highly dubious stuff in the work of such men as Eddington.

ellauri097.html on line 167: His later work consisted of humorous, anecdotal, and nostalgic essays that were first published in The New Yorker and then collected in the books Happy Days, Newspaper Days, and Heathen Days. Mencken was preoccupied with his legacy and kept his papers, letters, newspaper clippings, columns, and even grade school report cards. After his death, those materials were made available to scholars in stages in 1971, 1981, and 1991 and include hundreds of thousands of letters sent and received. The only omissions were strictly personal letters received from women.

ellauri097.html on line 169: Peteäkin tais loppumetreillä alkaa hermostuttaa kuin Dick Hilliä. Vanhat ateistit alkaa usein kulkea vähän selkä kyyryssä, ettei vaan se suuri nuija pilvenlongalta yllättäen sittenkin kalloon kumahda. Ettei Punavyö riisu niiltä nolosti Saapaskukkulalla housuja. Kun se oli saanut slaagin se alkoi puhua itsestään menneen ajan muodoilla. Se keräs talteen joka ikisen lippusen ja lappusen jotta ne säilyis jälkipolville. Sen taivastoivo oli niissä zetteleissä. Mä en kyl toivo mitään näistä paasauxista. Kuhan paasasin ajankuluxi.

ellauri097.html on line 171: Se asui samassa talossa Baltimoren keskustorin varrella 67 v kurkistellen verhon takaa  kun muut valkonaamat muutti lähiöihin. Kummakos eze se pelkäs naapurina asuvia neekereitä jotka saattoi havitella sen valkoisia kerrastoja. Sen talomuseo on suljettu yleisöltä paizi eri pyynnöstä.

ellauri097.html on line 182: ”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Mato Matala huomauttaa. Mixi ne eivät voi tyytyä syömään sieniä. Tai hirvikärpäsiä, ne on ällöttäviä. Maan alta löytyy myös paljon hyvää syötävää, vinkkaa Mato. Mezään jätetystä kuorikkeesta saa pettua. Sillä Saarijärven Paavokin pärjäsi. Pani leipään puolet petäjäistä. Ja lunta kyytipojaxi. 

ellauri097.html on line 184: Mittava vaikutus hiilinieluun. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava harhaanjohtaja Unto Remes puolestaan laskeskelee, että yksin kuusen viljelyllä liian karulle kasvupaikalle saadaan aikaan vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot. Helvetin hirvi pakottaa rasistisella ruokahalullaan meidät tekemään näitä monokulttuurisia puupeltoja. Ne eivät ajattele sitten yhtään, Unto valittaa. Ajattelisivät vähän meidänkin kannaltamme, ja omaltakin kannaltaan.

ellauri097.html on line 187: Asian mittasuhdetta kuvaa, että Suomi vääntää parhaillaan EU:n kanssa kättä niin sanotusta hiilinielujen erillisjoustosta, jolla lisähakkuita ja hiilinielun pienenemistä voitaisiin tarvittaessa kompensoida lisähakkuilla. Joustolla voisi kompensoida 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden aikana. Sitä ei tässä tohdi mainita että EU pitää koko ehdotusta suomalaisen mezäpuolen kieroiluna.

ellauri097.html on line 193: Koejärjestelyxi ne ehdottavat sarvipäiden genosidiä (Hitler & Mengele 1942). Tämän jälkeen mitattaisiin kuinka iso osa puupellosta sitten häviää niiden pannahisten nieluun. Hypoteesi on että huomattavasti vähempi. Ällöttävät hirvikärpäsetkin voisivat vähetä. Petoja ei kyllä siedä lisätä yhtään, johan meitä on täällä yli 5 miljoonaa. 

ellauri097.html on line 212: Sairaus Phara — idiopaattinen symmetrinen kalsifikaatio aivojen rakenteista: subkorttinen ganglia, aivokuori, pikkuaivo. Se voi olla oireeton, kliinisesti ilmenevä ekstrapyramidaalisten häiriöiden (hyperkineesi, parkinsonismi), aivomelon häiriöt, henkinen heikkeneminen. Aivokohtaisen CT: n tiedot diagnosoitiin, lukuun ottamatta kalsifioituneiden soikeuksien sekundaarisuutta biokemiallisten, ultraäänitutkimusten, PCR-tutkimusten tulosten perusteella. Hoito on oireileva sellaisten työkalujen käytön kanssa, jotka parantavat kudoksen aineenvaihduntaa, sytoproteaattoreita, huumeita levodopaa, kouristuslääkkeitä.  

ellauri097.html on line 219:   Ja sit vituttaa et justkun ize on suunnilleen saanut oppimansa asiat järjestyxeen, niin eikös tuoreesta päästä tule koko ajan muka uusia. Ensin säikähtää et mitä nyt jotain uuttako on auringon alla, kunnes huomaa ettei tietenkään, samaa vanhaa viiniä uusissa leileissä. Air frier on pieni muovinen kiertoilmauuni, joka vuorostaan on uuni jonka sisässä on tuuletin. Sama konstruktio kuin suivahuoneessa.  Saarnaaja selvisi taas pelkällä säikähdyxellä. Mut harmittaa se silti. Vaikka Agit prop jo nuhteli: älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Mä en kyllä ala enää mitään. Seija varoittaa kun tulen kazomaan teeveeviihdettä: älä astu tohon johtoon.

ellauri097.html on line 221:   Olli siirtyi ajasta iäisyyteen pääsiäismaanantaina. Mietityttää, jatkuuko filmi suoraan seuraavaan tuotantokauteen kuin netflixissä, vai jääkö siinä vähän luppoaikaa, odottelua kuten katolisten limbossa. Alkaako oikeudenkäynti heti ja siiitä samantien karja-autoihin, vai saako siinä vähän aikaa miettiä mitä tuli sanottua ja tehtyä? Olikohan Olli tollanen ryöväri, jolle eillispäivänä lähtenyt ristiinnaulittu lupasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa". Toivotaan parasta. Mutta pelätään pahinta. 

ellauri097.html on line 226:   Näin unta jossa olin ilkeä ja epis. Jostain syystä Seku ja mä oltiin Turussa puutalossa pidetyllä kirpparilla. Kuistilla oli syrjäytyneen näkösiä tyyppejä myymässä vanhoja öljypurkkeja ja lasiastioita yms. vanhaa roinaa. Täältä voisi löytyä peltinen shampoopullo. Siinä oli erilaisia öljyjä. Puristelasisessa maljakossa tai kannussa oli vanha etiketti Myrttiöljyä. Joku oli laittanut siihen hentoja niittykukkia. Öljy tuoxui hyvältä ja maljakko oli jollain lailla kaunis Sanoin lurjuxille että kysyn vaimolta. Ne eivät edes tienneet mikä myrtti on. Rupusakkia.

ellauri097.html on line 228:   Hain Seijaa kirpparilta ja sain sen mukaan. Se halus kazoa kannua eri puolilta muttei tajunnut eziinä oli sitä öljyä ja se kaatui lattialle. Suutuin pettyneenä sille, rähjäsin oikein rumasti. Seija suuttui mulle ja sanoi että oma vika kun en varottanut, niin kuin olikin. Olin kuin Lassi joka suuttuu Leeville kun ize tunaroi. Luihu kaveri kysyi ostanko sen. Nyt on vähän paha hetki sanoin. Lurjus oli ymmärtävinään mutta pahastui. Lähdin siitä muihin huoneisiin missä huomasin että nahkainen kellonremmini oli sillä aikaa vaihdettu johkin säälittävään kankaiseen.

ellauri097.html on line 232:   Onnexi uni kohta siirtyi seuraavaan skeneen jossa luin lehdestä et ko. vanha konna oli ize saanut slaagin mielipahasta ja makasi nyt henkihieverissä lasaretissa. Olin helpottunut mutta samalla epämääräisesti aika nolo koko jutusta. Sellanen kaunis esine episodi taas. 

ellauri097.html on line 237:     Jönsykin ihmettelee mixi olen kiinnostunut kirjailijoiden taustoista ja taipumuxista. Mitä esim. kirjailijan kuvaan lisää se tieto että se on homo. Osaahan se sen izekin kertoa josse on tärkeää, ja paremmin kuin sä. Niinpä tietysti, ellei ole elämä-ja-teos linjan kirjallisuudenharrastaja. Me biografistit ei olla kiinnostuneita sitiä mitä kirjailija sanoo, vaan siitä mixi se sanoo mitä se sanoo. Ja siihen kysymyxeen voi hyvin olla osavastaus että se on hinaaja. Muita lupaavia muuttujia linear ja mixed modeliin näyttäs olevan heimo, vanhemmat ja kotiolot, ulkonäkö sekä uskonto. 

ellauri097.html on line 245: Greenin teosten keskeisiä aiheita ovat itsetuho, uskonto ja seksuaalisuus, ja niiden tapahtumaympäristö on ranskalainen maaseutukaupunki, jossa asuvan neuroottisen hahmon elämää hän kuvaa. Hän kirjoitti myös näytelmiä, joista useimmat hän kirjoitti 1950-luvun ensi puoliskolla. Ne käsittelivät itsensä löytämistä.

ellauri097.html on line 250:   Julienilla oli rakastava harras protestantti äiti Georgiasta joka kuoli kun Julian oli 14-vuotias. Ei ihme että siitä tuli katolinen homo. Menetti neizyytensä isän synnyinmaassa Virginiassa. Vai säilyttikö sen kuin neizyt Maaria? Roryn kiusanhenki preppiekoulussa kuzui sitä Maariaxi kun se vaikutti niin koskemattomalta. Sitä suututti. Niin ovat ajat muuttuneet. 

ellauri097.html on line 252:   Kukas olikaan se toinen sotaisa kynäilijäkaveri josta tuli ambulanssikuski kun ei muuhun  kelvannut? Niit näytti olleen 2 näissa paasauxissa: toinen Gandhi buurisodassa, toinen Jerome K Jerome joka oli yhtä sotahullu kuin Pete Mencken. Pete kyllä jätti ambulanssit rauhaan, pysytteli turvallisesti jenkeissä ja hurrasi sieltä käsin sakemanneille.

ellauri097.html on line 258:     Julien Green est né à Paris, 4, rue Ruhmkorff, de parents américains, descendant du côté de sa mère du sénateur et représentant démocrate de la Géorgie au congrès américain Julian Hartridge (en) (1829-1879) et dont Julien Green porte le prénom (Green a été baptisé « Julian » ; l'orthographe a été changée en « Julien » par son éditeur français dans les années 1920). Il grandit dans le 16e arrondissement de Paris, puis au Vésinet et passe ses vacances dans la commune d'Andrésy, dans les Yvelines. Il poursuit toutes ses études en France au lycée Janson-de-Sailly. Sa mère, protestante pieuse et aimante, meurt alors qu'il a 14 ans, et la famille déménage rue Cortambert, à Paris. Il se convertit au catholicisme en 1916, à la suite de son père et de toutes ses sœurs, ainsi qu'il le raconte dans Ce qu'il faut d'amour à l'homme, son autobiographie spirituelle. Il abjure l'anglicanisme à la crypte de la chapelle des sœurs de la rue Cortambert. Âgé de seulement 17 ans, Julian Green réussit à rejoindre les rangs de la Croix-Rouge américaine, puis est détaché dans l’artillerie française en 1918 en tant que sous-lieutenant et sert en Italie. Démobilisé en mars 1919, il se rend pour la première fois aux États-Unis en septembre de la même année et effectue trois ans d'études à l’université de Virginie, où il éprouve un premier amour chaste et secret pour un camarade d'études. Il écrit son premier livre en anglais, avant de revenir vivre en France.

ellauri097.html on line 266: Il est enterré le 21 août 1998 à Klagenfurt en Autriche dans l'église Saint-Egid ; Éric Jourdan, son fils adoptif, repose à ses côtés depuis 2015. Ému par une statue ancienne de la Vierge Marie lors d'une visite en 1990, l'écrivain avait émis le désir d'être inhumé dans une des chapelles de cette église, l’Église catholique ayant, en France, refusé son inhumation en l’église d'Andrésy.

ellauri097.html on line 276:     Ce qu 'ily a en moi d'impulsif, de rêveur, de charnel aussi, j'ai tendance à croire que je le dois à l'Irlande; à elle aussi tout ce qui fait que je réussis un jour pour échouer l'autre, tout ce qui m'a poussé à écrire mes livres, enfin le meilleur et le pire de moi-même. Je reconnais l'apport écossais dans mes crises religieuses, dans un amour profond et invariable de l'Ecriture...  A travers moi l'humanité passe comme sur une grand-route. Je suis une parcelle de l'Univers. L'Univers est heureux en moi. Je suis le ciel, le soleil, les arbres, la Seine et les maisons qui la bordent... 

ellauri097.html on line 282: Mamma Mary on aika nätti valokuvassa. Sen veli kuoli kuppaan 16-vuotiaana ja sen jälkeen Mary epäili aina pahinta. Kuulostaa kyllä pahalta. Marylla oli myös huumorintajua: se antoi juomarahan rumalle prostituutille joka ei ollut käynyt kaupaxi, ja saneli tyttärensä riiauskirjeet sen puolesta. Ankara puritaani joka luki Guy Maupassantia. Ei ihme jos Julian oli vähän pihalla. Sen isä oli hirmu kiltti, äiti äkeä. Sellaisesta syntyy usein homoja. 

ellauri097.html on line 284:   Masis valtasi mamman miljoonien ranskisten ympäröimänä jotka eivät olleet koskaan kuulleet etelävaltioista (eikä ois voineet vähempää välittää). Paremman puutteessa Mary saarnas sitten sisällissodan kauhut lapsille. Mamma sai Julianin tuntemaan izensä aina erilaisexi kuin muut. Siihen sattui. Etelässä oli ihanaa. Neekereitä joka paikassa leipäkorit päässä. Loput voitte lukea Lucky Lucke Louisianassa-sarjakuvasta. 

ellauri097.html on line 292: Patrick White (1912–1990) was raised in Sydney’s well-to-do Rushcutter’s Bay, and was sent to England at 13. He attended boarding school, then Cambridge, and during the war was stationed in North Africa. It was there, in 1941, that White met Manoly Lascaris, the Greek officer who he would love for the rest of his life. By the time White and Lascaris returned to Australia. in 1947 White had written three tepidly received novels, and a play. It took coming home to Sydney to transform his writing and elevate it to the level of genius. White produced The Tree of Man, in 1955, his first novel to be written in Sydney. He went on to write a string of masterpieces in quick succession: Voss, Riders in the Chariot, The Vivisector. He received the Nobel Prize for Literature in 1973. The Nobel committee credited White “for an epic and psychological narrative art which has introduced a new continent into literature.”

ellauri097.html on line 296: He became a literary icon, but White knew that people rarely actually read his work. He professed not to care what people thought, but he would sometimes check for copies of his novels in local libraries. He would search for dog-ears and stains, to gauge how far in the book they had read. Most people, he deduced, never finished. The Australian reading public never quite warmed to White, and nothing much has changed. My grandmother “couldn’t stand him.” I have seen my mother take up one of his novels—The Solid Mandala—and after a few moments quite literally toss it aside. White’s books are metaphysical, lyrical, high modernist, full of baroque descriptions of landscapes, and unsparing in his examination of the people who live in them. For a country besotted with kitchen-sink realism and plain-speaking larrikins, Patrick White was baffling.

ellauri097.html on line 298: In 2006, the Weekend Australian newspaper conducted an experiment. They submitted chapter three of The Eye of the Storm (1973) to twelve publishers and agents around Australia under an anagram of White’s name, Wraith Picket. Nobody offered to publish the book. One responded, “the sample chapter, while reply (sic) with energy and feeling, does not give evidence that the work is yet of a publishable quality.” Notwithstanding that the chapter was not White’s finest writing, and the unfairness of submitting a chapter out of narrative sequence, the hoax prompted a minor crisis in Australian literature: if the industry couldn’t recognize the greatness of our sole Nobel winner, how unenlightened must the country’s publishing industry be now? Shortly thereafter, the ABC launched an online portal called Why Bother With Patrick White? The portal always struck me as sad. What other major writer would need a website dedicated to convincing his countrymen to give him another go? The link to the website is dead now. It would seem, in the end, that nobody could be bothered with Patrick White.

ellauri097.html on line 300: They were lean years when the men ate garden snails and drank cooking sherry, years when they were mostly happy.

ellauri097.html on line 302: In some respects this reflects a national pathology. Unlike an American or British child, an Australian student can go through thirteen years of education without reading much of their country’s literature at all (of the more than twenty writers I studied in high school, only two were Australian). This is symptomatic of the country’s famed “cultural cringe,” a term first coined in the 1940s by the critic A.A. Phillips to describe the ways that Australians tend to be prejudiced against home-grown art and ideas in favor of those imported from the UK and America. Australia’s attitude to the arts has, for much of the last two centuries, been moral. “What these idiots didn’t realize about White was that he was the most powerful spruiker for morality that anybody was going to read in an Australian work,” argued David Marr, White’s biographer, during a talk at the Wheeler Centre in 2013. “And here were these petty little would-be moral tyrants whinging about this man whose greatest message about this country in the end was that we are an unprincipled people.”

ellauri097.html on line 304: But if White could criticize the country and call Australians unprincipled buggers, it was something he had earned by going back.

ellauri097.html on line 314: In seinem Entwurf zu den „Satzungen für den Urningsbund“ hat Ulrichs unter „Zwecke“ angegeben:

ellauri097.html on line 317:     
gegenüber der öffentlichen Meinung und den Organen des Staats die angeborenen Menschenrechte der Urninge zu verfechten, ihnen namentlich Gleichstellung mit den Dioningen vor dem Gesetz und in der menschlichen Gesellschaft überhaupt zu vindiciren.

ellauri097.html on line 321:  
den einzelnen Urningen, welche ihres Uranismus wegen zu dulden haben, in jeder Noth und Gefahr beizustehn, ihnen wenn thunlich, auch zu angemessener Lebensstellung zu helfen.“

ellauri097.html on line 324:   Seuraavaan taulukkoon on kirjattu kirjailijoiden mieltymyxiä luokiteltuna uraniaaniaktivisti Karl Heinrich Ulrichin (1825-95) viiden kirjasen Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (1864-65) mukaisesti. HUOM nää ryhmät ei ole toisiansa poissulkevia eikä varmaan tyhjentäviäkään. Esim. on vaikee sanoa onko joku Männling vai Weibling, ei ne välttämättä ole kiveenhakattuja rooleja. Vaikka kyllähän usein homoliitoissa näkee kuka käskee ja kuka keittää perunat. Vaan niinpä näkee heteronormatiivisissakin. 

ellauri097.html on line 329: 
ellauri097.html on line 339: 
ellauri097.html on line 341: 
ellauri097.html on line 347:   Samoja havaintoja luokiteltuna käänteisesti löytyy kynäilijöiden mielipilkkireikätaulukosta albumista 176.

ellauri097.html on line 355: Ich hab ihr einen Kuß gestohlen			Varastin siltä suukkosen

ellauri097.html on line 356: Sie wollte sich ihn wiederholen			Se tahtoi hakea sen takaisin

ellauri097.html on line 357: Ich hab sie nicht mehr losgelassen		Mä en laskenut enää irti sitä

ellauri097.html on line 373: Eins und eins das ist gleich			Yx plus yx on ihan sama

ellauri097.html on line 394: Kant oli pikkumies, jolla oli laihat pohkeet, mistä se oli onneton. 1700-luvulla pohkeet oli miehen ylpeys, ja lihaxikas perse tiukoissa elastaanihousuissa. Seija suri nuorena sen hoikkia reisiä, joista mä just niin tykkäsin. Osat ovat vaihtuneet. Mulla on nyt hoikat reidet ja ihrratynnyrrri. Eipä ollut ihrraa 70-luvun polkupyöräkuvassa. Ei kyllä tosin liioin sixpäkkiä. Nyt on sekä sixpäkkejä (jääkaapissa) ja ihrratynnyrrrri. 

ellauri097.html on line 396: Kant war Junggeselle, und es ist nichts überliefert von intimen Kontakten mit Frauen oder von ernsthaft betriebenen Kontakt- oder Heiratsabsichten. Kant wird von J. D. Metzger, einem frühen Kant-Biographen (1804), als "misogyn" bezeichnet, also als "frauenhassend". "Misogyn" kann auch einfach nur bedeuten "mochte nicht heiraten", vielleicht kann sich damals unter dem Terminus aber auch die Bedeutung "schwul" versteckt haben. Nicht undenkbar in einer Zeit, da man solche Neigungen auf keinen Fall öffentlich machen durfte.

ellauri097.html on line 397: Trotz der attestierten "Misogynie", konnte Kant ausgesprochen charmant gegenüber Frauen sein. Erwähnt sei nur die kluge und schöne Gräfin Caroline Charlotte Amalie von Keyserlingk, die Kant sehr schätzte und die ihn bei Gesellschaften im Hause Keyserlingk meist neben sich platzierte. Kant nannte sie "eine Zierde ihres Geschlechts".

ellauri097.html on line 399: Nennenswert ist auch ein Brief von Maria Charlotte Jacobi an Kant vom Sommer 1762. In neckischem Ton schreibt sie, sie und ihre Freundin hätten den Magister nicht - wie erwartet - im Garten gefunden. Sie beschäftige sich jetzt gerade mit dem Verfertigen eines Degenbandes für ihn und erwarte ihn für "morgen Nachmittag". Der Brief endet mit dem Satz: "Meine Freundin und ich überschicken Ihnen einen Kuss ..."

ellauri097.html on line 400: Die charmanten Flirt-Elemente in Kants Kontakt zu Frauen werden gewöhnlich in dem Sinne interpretiert, Kant sei "dem weiblichen Geschlecht gegenüber nicht verschlossen" gewesen, würde also eventuell auch Gefallen am Heiraten gefunden haben können. Aber wenn es dann "so weit" gewesen sei, habe Kant zu lange gezögert. Ein heterosexueller Hintergrund wird also fraglos vorausgesetzt. Aber heißt das etwas? Ein galanter und verständnisvoller Umgang mit Frauen ist nicht unbedingt ein Alleinmerkmal der Heterosexuellen.

ellauri097.html on line 402: Der jüngere Kant hatte eine überdurchschnittliche Freude daran, sich auffallend und schick zu kleiden. Deshalb wurde er "eleganter Magister" genannt. In der Zeit bis 1765 trug er häufig einen (hell)braunen Rock - sehr unüblich unter Magistern - und die dazu passende gelbe Weste. Er ließ auch die Röcke mit Goldschnur einfassen und trug, solange es modern war, einen Degen. Ein dänischer Besucher bescheinigte 1791 noch dem älteren Kant eine "etwas übertriebene Galanterie im Anzuge". Noch im höchsten Alter sagte Kant, er wolle keine schwarzen Strümpfe tragen, weil die Farbe schwarz seine dünnen Waden noch dünner erscheinen lasse.

ellauri097.html on line 404:     Es hat in Kants Leben Männerfreundschaften gegeben, die weit über Wissenschaftlerkontakte hinausgegangen sind und die man als enge Bindungen bezeichnen muss. Hier ist zum Beispiel der englische Geschäftsmann Joseph Green (1727 - 1786) zu nennen. Diesen besuchte Kant jahrzehntelang täglich und speiste regelmäßig bei ihm, unternahm mit ihm Ausflüge, hatte bei dessen Firma sein Geld angelegt, ging mit Green jeden Satz(!) seiner ersten "Kritik" durch. Green hatte, so ein Zitat beim Kant-Biografen Kühn, "unstreitig auf sein (Kants) Herz und auf seinen Charakter einen entscheidenden Einfluss". Nach Greens Tod 1786 besuchte Kant nie mehr eine Abendgesellschaft und verzichtete bis zu seinem Lebensende ganz und gar auf jegliches(!) Abendessen.

ellauri097.html on line 408: Während Kant mit Green erst ab seinem fünften Lebensjahrzehnt eng befreundet war - seit er mit der Konzeption seiner ersten "Kritik" begann -, gab es vorher andere enge Freunde. Einer war Christian Jacob Kraus. 29 Jahre jünger als Kant, wurde er 1780 sein Kollege. Auch er war und blieb Junggeselle. Als Kant 1787 ein eigenes Haus kaufte und regelmäßig Honoratioren zu seinem Mittagstisch einlud, war Kraus dabei - und zwar nicht nur als einer der Gäste, sondern als Gesellschafter, das heißt, als Gastgeber, der sich auch die Kosten der Mahlzeit mit Kant teilte. Außerdem blieb Kraus nach dem Mittagessen oft bis sieben oder acht Uhr abends bei Kant - länger als alle anderen Tischgäste. Für die Königsberger Straßenpassanten bildeten die beiden schon bald ein originelles "Pärchen", zumal sie sich äußerlich sehr ähnelten - beide waren sehr klein. Die Nähe zwischen beiden muss groß gewesen sein, denn Kant schenkte Kraus 1787 einen Brillantring.

ellauri097.html on line 410: Jedoch währte das derart gute Verhältnis nicht lange. Kant nötigte Kraus dazu, eine kritische Rezension von Herders Ideen zur Philosophie der Geschichte der Menschheit zu verfassen. Kraus quälte sich damit sehr, da Kant ihn in eine bestimmte Richtung - die nicht ganz die seine war - zu drängen suchte. Die Rezension wurde zwar fertig gestellt, Kant änderte sie aber vor dem Druck nochmals in seinem Sinne. Dies kränkte Kraus sehr. So meldete er sich schließlich für die Mittagsgesellschaften bei Kant ab. Das geschah ziemlich brüsk. Er suchte weder das Gespräch mit Kant noch schrieb er ihm, sondern teilte seinen Entschluss lediglich Kants Diener Martin Lampe mündlich mit.

ellauri097.html on line 412: Merkwürdig ist auch das Verhältnis Kants zu Theodor Gottlieb Hippel (1741-1796). Er hatte schon als Student beim jungen Privatdozenten Kant gelernt und gehörte viel später zum engeren Kreis der Tischgenossen. Hippel war ein eigenwilliger Mann und führte ein Doppelleben. Der kluge politische Beamte und biedere Zeitgenosse einerseits - der produktive Schriftsteller und sexbegierige (übrigens unverheiratete) Mann andererseits. Man hat vermutet, dass Kant in Wahrheit der Autor von Hippels (anonym veröffentlichtem) Buch Lebensläufe gewesen sei, welches viele Intimitäten mehrerer Königsberger Honoratioren ausplauderte. Mindestens habe er - so wurde gemutmaßt - einen Teil davon geschrieben, denn vieles darin hört sich wie von Kant an. Der Meister hat aber in einer "Erklärung wegen der von Hippelschen Autorschaft" die These vom eigenen Beteiligtsein zurückgewiesen.

ellauri097.html on line 416:     Nietzsche meant that Kant established the validity of Christian morality by making philosophical arguments that didn’t rely on Christian beliefs. In The Gay Science, Nietzsche writes (in German though): 

ellauri097.html on line 418:     Kant wanted to prove, in a way that would dumbfound the common man, that the common man was right: that was the secret of this soul. He wrote against the scholars in support of popular prejudice, but for the scholars and not for the people. [§193.]

ellauri097.html on line 420:     Kant held that all rational persons have an a priori understanding of the basic principles of morality. These consist of duties, both to oneself and to others, and above all the duty to respect rational agents. Most persons, however, do not understand that morality is a priori, and their moral commitments are therefore vulnerable to corrosive skeptical criticism. In The Metaphysics of Morals Kant formulates the ultimate standard for moral judgment, namely universalizability, and establishes the rational necessity of morality.

ellauri097.html on line 422: In Nietzsche’s view, Kant’s a priori moral principles are nothing more than the tthe same old shit of traditional German Protestantism:

ellauri097.html on line 424:     The Protestant parson is the grandfather of German philosophy. The theologians’ instinct in the German scholars divined what Kant had once again made possible. The conception of a “true world,” the conception of morality as the essence of the world … were once again, thanks to a wily and shrewd skepticism, if not provable, at least no longer refutable. Kant’s success is merely a theologian’s success. [The Antichrist §10.]

ellauri097.html on line 426: Nietzsche especially disliked Kant’s idea that moral motivation consists in respect for a universal concept of virtue:

ellauri097.html on line 428:     A virtue must be our own invention. The fundamental laws of self-preservation and growth demandthat everyone invent his own virtue, his own categorical imperative. How could one fail to feel how Kant’s categorical imperative endangered life itself! The theologians’ instinct alone protected it! [§11.]

ellauri097.html on line 430: There’s a sense in which all philosophers except Nietzsche have been theologians in disguise, in that they all claimed to be selfless, altruistic seekers of truth and goodness. Socrates, Nietzsche thought, was really doing what was good for him when he claimed that it would be good for everyone to examine their lives. It’s only with Nietzsche – in Nietzsche’s view, that is – that the philosopher removes his mask and publicly proclaims that his philosophical activity is in the service of his will to power. Nietzsche with his drooping mustache was actually less gay than Immanuel Kant. 

ellauri097.html on line 436: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia).

ellauri097.html on line 438:   If you are interested in a unique David Hume Turban for yourself, you can email the Edinburgh University Philosophy Society, who are offering a special promotion of £120 per hat (excl. Shipping&Handling). This offer will be open until August 1st.

ellauri097.html on line 449: Recently a caller to the radio told me about a conversation he’d had about homosexuality. The caller made the teleological argument, that looking at what the natural functions of the male and female reproductive organs are for, we can draw certain conclusions about how they should properly be used. The person he was talking with challenged his argument that you can’t get an “ought” from an “is”. The challenger seemed to be saying that just because it is that way in nature doesn’t mean that we can derive a moral rule from it. The caller asked if the challenge was incorrect and how to respond to it.

ellauri097.html on line 451: On the principle the challenger is correct in describing the is-ought fallacy. But rather than working against the teleological argument, that principle works against a common argument in favor of homosexuality, which is, if homosexual interests are natural to someone, they are therefore morally acceptable. That is an example of an is-ought fallacy.

ellauri097.html on line 453: The is-ought fallacy, first articulated, by David Hume is put simply as you can’t get an ‘ought’ from an ‘is.’ The more precise way of characterizing it is this; You cannot have a syllogism that has a moral term in the conclusion if there is no moral term in the premises. To be a valid argument, the conclusion has to follow from the premises. You can’t have anything in the conclusion that isn’t already set up in the premises. Hume identified this particular fallacy in arguments that were based on mere descriptive elements but had a conclusion with moral terms in it. That is the is-ought fallacy.

ellauri097.html on line 455: People sometimes argue in favor of homosexuality by arguing that their inclination is natural, and if it’s natural, then we shouldn’t be making any moral objections about it. If that is their argument they are guilty of is-ought.

ellauri097.html on line 456: First of all, I’m not entirely sure what they mean by ‘natural.’ If they mean it occurs in nature, then everything is natural. Even concrete is natural because it occurs in nature. So a clarification needs to be made on that particular point. Blindness occurs in nature. Is blindness natural?

ellauri097.html on line 458: It seems like they’re just simply making a description: This is the way it is; therefore it is okay, in the moral sense of the word. They are presuming some moral state of affairs based on a mere description, and that’s an example of the is-ought fallacy.

ellauri097.html on line 459: If they want to work on repairing the flaw in their argument, they’re welcome to try that. It would involve introducing a moral term that can be substantiated into the premise to arrive at a conclusion with a moral term. They might say, “If a thing is natural, then it’s moral. This is natural for me, therefore it’s moral.” Now, there’s a valid argument. I don’t think it’s sound, but at least it doesn’t commit the is-ought fallacy.

ellauri097.html on line 461: Let’s look at the teleological argument based on function. The teleological argument isn’t about just the way a thing works, but the way a thing is intended to work – purpose. My pen functions a certain way. It doesn’t just function that way by accident. It was intended by someone to function with a purpose. For those who are not familiar with this, teleology means ‘end.’ A telos is ‘end’ as in ‘goal.’ Something is intended for a purpose and it’s used for that purpose.

ellauri097.html on line 462: So if I intend to go from Los Angeles to Napa which is north of Los Angeles but I get in my car and head south on the 405 to the 5, and then head down towards the Mexican border, you can see that I am going the wrong direction. But, of course, the word “wrong” here means that I am not moving towards my goal. I am not accomplishing the goal that I intended to accomplish. I am actually moving in a way that’s inconsistent with my goal, and therefore we can call it the wrong direction.

ellauri097.html on line 464: I’m not actually using a moral ‘wrong’ in this particular illustration, but notice how you can understand right or wrong in terms of teleology, depending on what the goal is. If I have a loose screw on the refrigerator and I choose a butter knife to tighten the screw, I’m going to ruin the butter knife because I’m not using it for its intended purpose. It’s not made to function as a screwdriver, even if it can be used that way in a pinch. It will get bent or can slip out and scratch the refrigerator. It wasn’t fulfilling its telos, its purpose, or its function, and therefore it was being used wrongly.

ellauri097.html on line 465: With that as a foundation, let’s look at whether the teleological argument against homosexuality suffers from the is-ought fallacy.

ellauri097.html on line 467: One way of arguing against homosexuality is to say that males were not intended to have sex with other males, and we can tell that by the way sexual organs appear to be intended to function. Because men were not intended to have sex with other males, and they do so, then they are violating their natural teleology, their natural function. But notice that in the nature of the argument we are making a moral claim implicitly up front. We’re saying, We ought to use things the way they were intended by their Maker to be used, consistent with their teleology. This isn’t that way, therefore it’s wrong. It’s not arguing merely on how bodies are naturally, but how they are intended to function naturally. The teleology is the moral term in the premises.

ellauri097.html on line 469: Incidentally, this is the very argument that is being used in the Bible in both the Old Testament and the New Testament regarding homosexuality. In the book of Leviticus, it talks about homosexuality being a capital crime, and an abomination. Leviticus 18:22, “You shall not lie with a male as one lies with a female; it is an abomination.” The purpose of sex is for a man and woman, so it’s abomination when that intended function is violated by homosexual sex.

ellauri097.html on line 471: In Romans 1:26, the New Testament says, “For this reason, God gave them over to degrading passions, for their women exchanged the natural function for that which is unnatural,” that is, different than what God intended. “And in the same way, also, men abandoned the natural function of the woman, and burned in their desire towards one another.” The translation used here is the New American Standard Bible because I think the NIV is woefully inadequate in the way it translates this passage from the Greek.

ellauri097.html on line 473: Paul is saying that when it comes to sexual desire, women were made for men, and men for women, and that’s the functional relationship that God designed them for. They are violating this functional relationship by instead sexually desiring one that was not intended. And, in fact, the wording about male homosexuality is, “They abandoned the natural function of the woman.” So the woman that God provided for them, they are abandoning that for something that, in God’s teleology, is unnatural. So that’s the way our natural law argument works in these two passages.

ellauri097.html on line 475: Of course, this trades on the notion that human beings, in this case, were made for certain ends. And if a person wants to deny God, then we weren’t made for certain ends, and that’s a way to get out of this argument. So does this argument work for people who are not theists?

ellauri097.html on line 477: The appearance of design suggests genuine design. The appearance of teleology suggests genuine teleology, and so examples of teleology in the natural realm point to the existence of God. That’s what a teleological argument for God’s existence amounts to - the argument from design. So the teleology, to me, is evidence for God, and that entails certain moral obligations to the God that created with purpose.

ellauri097.html on line 479: Let’s just say somebody says, “I don’t believe that.” I say, okay, you’re welcome to not believe it, but then you can’t argue teleologically. In fact, you can’t even argue that if it’s natural, it’s okay, because you’re arguing a certain teleology: that if you find it in nature, that means it’s morally acceptable. You can’t help yourself to the teleological argument if you don’t believe in God.

ellauri097.html on line 481: What you ought to be saying if you don’t believe in God is, It’s just molecules clashing in the universe. There is no right and wrong, so you have no justification for claiming that I’m wrong. Now, that would be consistent - the relativistic view of a materialistic universe. But, of course, then they can’t complain their “rights” because rights don’t have any place in a purely naturalistic system. Rights are part of teleology, endowed with creation.

ellauri097.html on line 483: It really is an issue of consistency of worldviews here, as you can see. But I think a more precise understanding of the teleological argument and the is-ought fallacy helps us to answer the original challenge the caller had.

ellauri097.html on line 489:   Ferranten Gianní:  Sinä päivänä valhe ja rukous astuivat elämääni, ja  sain niistä paljon apua.  Justiinsa niin, ne ovat tavallaan sama asia. Fuskaamista kielipelissä. Sanotaan kissa kun tarkotetaan  talo, sanotaan tiili ja toivotaan että joku tuntematon lahjoittaa tiilitalon. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Mitä puppua. Mixi rukoilla sellasta, tapahtuuhan se ilmankin. Tulee tiili päähän ikkunasta. Siinä lappu: valizin sinut.
 Tietysti Giannin isä bylsi Costazaa  ja oli muiluttanut rannekorun sille. Tyhmä Gianni  haukkui väärää puuta. Giannin isä se suurin paskiainen oli, juuri kuten Vito sanoi. Alvar Aalto kävelemässä asbestihökkeleineen Vivi Lönnin yli. Viivi valizi viisaasti naispuolisen puolison.

ellauri097.html on line 493:   Sexihullu Mary Wollstonecraft jahtasi sveiziläistä  pikkujalkamaalaria Fuesslia Pariisissa mutta pikkujalan  ex-mallivaimo Sofia Rawlins löi sille karmit kaulalle. Inhoan älykkäitä naisia niistä on pelkkää  harmia mutisi Fuessli.  Fuessli maalasi goottilaisia  aiheita mm incubuxia. Tässä versiossa se on pikkujalan izensä näkönen. 

ellauri097.html on line 505: Gilgamesh also seems to have been homosexual.

ellauri097.html on line 507: Gilgameshin elämän suuri rakkaus oli Enkidu, villimies. Gilgameshin äiskä, jumalatar, ennusti sille Enkidusta:  sulle tulee vahva partneri ... rakastat häntä vaimona. Prostituutti Shamhat, joka opetti Enkidua talon tavoille, kertoi sille että sä ja Gilgamesh tuutte rakastamaan toisianne. (Tytöt aina kertoo näin et ne vaihtaa kesken kertomuxen ekaan ja toiseen persoonaan. Ne on empaattisempia.)

ellauri097.html on line 509:   Gilamesh ja Enkidu ei olleet ainoita. Muinanen Kreikka ja Rooma suosi samansukupuolista sexiä. Se on turvasexiä. Esim Herkkules ja Akillees, ja Sappho ja lättänenä Plato. Koko Aasia ja lähi-itä on täynnä hinaajia, esim kunkku Daavid ja sen Joonatan ja Tarsoxen Paavali. Kiinalaiset eivät sylkässeet kuukuppiin nekään. Aahrikassa hovimiesten Khnumhotep and Niankhkhnum hauta on vanhimpia homohautoja muinaisten faaraoiden ajalta. John Boswell (oliko sekin gay?) on kirjottanut kuinka esimodernisssa Europassa sekä katolinen ja ortodoxinen kirkko siunasi samansukupuolisia liittoja hyvin samanlaisin menoin kuin nykyiset uskonnolliset heteronormaalit häät.

ellauri097.html on line 511: John Boswell was a Roman Catholic, having converted from the Episcopal Church of his upbringing at the age of 15. He remained a daily-mass Catholic until his death, despite differences with the church over sexual issues. Although he was orthodox in most of his beliefs, he strongly disagreed with his church's stated opposition to homosexual behavior and relationships. He was partnered with Jerone Hart for some twenty years until his death. Hart and Boswell are buried together at Grove Street Cemetery, New Haven, Connecticut.

ellauri097.html on line 513:     Se Touretten syndroomaisen Doc Johnsonin elämäkerturi oli James. Se ei tiettävästi ollut homo: James Boswellilla oli tippuri, jonka se kai sai bylsimällä huoria, mm. Rousseaun hoitoa, muistattehan.

ellauri097.html on line 515:   Gilmoren tyttöjen hotelliportieeri on ilmiselvä ranskalainen musta homo. Jenkit teki sillä ranskixista pilkkaa Irakin sodan johdosta, mutta pilkka sattui kyllä kipeästi omaan nilkkaan. Wilt Whatmanista lähtien (ja varmasti myös ennen sitä) am. viihteessä on vilissyt hinureita kuin Salpausselällä.

ellauri097.html on line 519: Siinä se on kaiken elollisen koko repertuaari. Kaikki syö jotkut onnelliset nussii kaikki kuolevat. Jo riittää nyt suljen tämän viidakon. Sanon lopuxi kuin Rukhami Shulemille Shulemin toivottaessa sille lapsionnea: OMEN.

ellauri097.html on line 524: Henkilöihin liittyvät havainnot pyrinnöt ja asenteet ei ole klisheisiä marvel comix mielessä. Pikemminkin Ferrante näyttää miten hienovireisetkin ajatuxet ovat jo miljoonaan kertaan koettuja, ja silti aina uusille nuorille ihmisille ihmeellisiä ja ennen kokemattomia. Ne on kaikkien kantapään kautta koettava. 

ellauri097.html on line 530: Mixvitussa Giannín on ihan pakko bylsiä jeesustelevaa Robertoa?

ellauri097.html on line 531: Roberto haluu paasata katumuxesta, se on kuin pistelisi neulalla. Samaan aikaan se haluis pistellä 16v täyttänyttä Giannía kuin Singer ompelukoneella. Siitähän elämässä lopultakin on kymysys.

ellauri097.html on line 533: No kirjan loppu oli lopultakin onnellinen. Gianní ei antanut typerälle Robertolle vaikka ensin meinasi, vaan pani töröhampaan Rosarion hoitelemaan hiidenkivien toimitusmiehenä immenkalvon puhkaisun. Ja lähti sen päälle lesbon pikkusisko Idan kaa kaxistaan Veneziaan. Lujana päätöxenä tulla aikuisemmaxi kuin kukaan tädeistä. 

ellauri097.html on line 546: Nyölén on koulutukseltaan filosofian maisteri Helsingin yliopistosta. Hän oli Rauhanhäiritsijä-lehden päätoimittaja 1998–2000. Nyölénin esikoisteos Vihan ja katkeruuden esseet (2007) sai Kalevi Mäntin palkinnon. Vuonna 2012 Nyölén on saanut WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon, joka on tunnustus merkittävästä työstä kotimaisen kirjallisuuden ja lukuharrastuksen edistämisessä. Vuonna 2020 Nyölénille myönnettiin kirjallisuuden valtionpalkinto muun muassa esseistiikastaan.

ellauri097.html on line 561: Lukeminen, kuten kaikki muukin, on muuttunut häilyväksi ja hajamieliseksi selailuksi. Tai hartaiksi lukuaikeiksi ja -haluiksi, pantomiimiksi: katsokaa, minä luen!

ellauri097.html on line 562: Ehkä pian kirjoja – tai ei kirjoja, raakana, vaan kirjoista prosessoituja äänijalosteita ja sarjoja – pääasiassa kazellaan ja kuunnellaan. Se onkin jo suosittua, koska samalla voi tehdä muutamaa muuta vetävämpää tai hyödyllisempää asiaa. Eikä tuo kuunteleminen maksakaan juuri mitään. Kallista on ja halvalla menee! Meille kirjailijoille jää vaan pennosia ja kipeä niska ja kyynäspäät. 

ellauri097.html on line 564: Näistä kaikkien tuntemista kehityskuluista johtuen Suomen kansa, viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, saa tavallisesti suomenkielisestä kirjasta kylläkseen, kun sitä on levitetty kielemme osaajien ulottuville parisataa, enintään puolentuhatta kappaletta. On poikkeuksia, molempiin suuntiin. Jollekin kirjalle voi kysyntää riittää jopa kahteenkymmeneentuhanteen asti (esim painosten kuningatar Hilja Haahti). Jollekin toiselle taas viisitoista lukijaa on riittävästi. Jokin kirja ei saa yhtään. Lisää tosin tulee kaikille kirjoille ajan saatossa – niin pitkään kuin tulee uusia ihmisiä – koska tässä maassa edelleen on tiettyjä kirjaa suojelevia instituutioita, kuten julkinen kirjastolaitos ja vapaakappalelaki.

ellauri097.html on line 566: Tulevaisuuden lukijoiden takia ei kuitenkaan tarvitse painaa lisää kirjoja. Yksi kirjaa kestää kymmeniä lukukertoja. Tuhannen kappaleen painoksessa on kymmenientuhansien lukukertojen potentiaali. Yksi ainoa vihko voi antaa itsensä tuhat kertaa, jos lukijat ovat helliä. Silti suurinta osaa painettuja kirjoja ei lueta kertaa enempää, eikä kaikkia edes sitä, kuten Patrick White huomasi petymyxexeen, kirjaston kappaleista oli koirankorvilla vain ensimmäisiä kymmeniä sivuja, loput iskemättömiä. Varsinaista mezätuhoa.

ellauri097.html on line 571: Kirjallisuuden ympärille kasvanut kaupallinen, tekninen ja kulttuurinen infrastruktuuri, joka 1900-luvulla säädettiin palvelemaan tehokkuutta ja voimaa, tiedonvälityksen arvokkainta ydinvirtaa – kirjaa – tukee nyt hämärää, epäselvää ideaa, jonka on vaikea uskoa omaan oikeutukseensa. Kirjakaupat, offsetpainot, kirjasyksyt ja suuret arvovaltaiset kustantamot ovat menneisyyden instituutioita. Kuka muistaa ajan, jolloin kirja-ale oli suuri tapaus! Tammikuussa Helsingin Keskuskadulla jonotettiin kirjanhimosta väristen aamukahdeksalta. Nykyään ilmaishyllyistä ja kirjanvaihtopisteistä saa teoksia, oikeita kirjoja, klassikoita, kunnon niteitä, jotka eivät, räikeästi toisin kuin vielä 1990-luvulla, ole Valittujen palojen lyhennelmälukemistoja eivätkä bestsellereiden kirjakerhopainoksia. (Eihän kirjakerhojakaan enää ole. Ne menevät samaa tietä kuin boomerit, joiden ylitäydet lundiat tyhjenevät kirjastojen vaihtopenkille odottamaan turhaan peliaikoja. Buumerit on jättäneet ne tänne alas orvoixi ja liihottaneet ize taivaaseen.)

ellauri097.html on line 573: Harvakseltaan ilmestyvät otavalaiset runokokoelmat, joita painetaan tuhatviisisataa kappaletta ja myydään viisikymmentä, sekä suurin toivein kirjoitetut väkevät romaanit, jotka voivat hyvällä onnella olla menestyksiä ja myydä kymmenentuhatta kappaletta mutta todennäköisesti vajoavat unohdukseen kolmen kuukauden kuluttua ilmestymisestään, ovat toki yhä totta, niitä tavataan todellisuudessa, mutta vaarantuneena lajina, lähinnä jonkinlaisina muistoesineinä: näytteinä eilispäivän maailmasta, jossa kirja oli ohittamattoman tärkeä joukkotiedotusväline.

ellauri097.html on line 575: Suomalainen kirja sellaisena kuin joku Paavo Haavikko tai Mirkka Rekola sen tunsi on kuollut, lakannut olemasta, kuihtunut rangaksi tai haamuksi. Onnexi Paavo ja Mirkkakin ovat jo luurankoja ja haamuja, ei tarvi lukea tällästä. Eikä niitäkään. 

ellauri097.html on line 582: Vähät kustantamisesta! Laskut pystyy maksamaan kuka vain, jolla on tarpeeksi rahaa.

ellauri097.html on line 585: Me kirjailijat olemme väsyneitä jäämiä siitä vanhasta maailmasta. Mutta vasta painettu kirja on yhä kuin uusi! Sitä on ihana haistella, varsinkin kun se on oma! Kunhan muistamme, mikä se on! Kaiken 1900-luvun teollisen pölyn alla kirja odottaa. Muistia pitää vain vähän pinnistää!

ellauri097.html on line 595: Yli kahdensadan kappaleen myyntimäärien tavoittelu mille tahansa sanataideteokselle on höperöä kraukijahtia, absurdia teatteria, puskafarssia ehkä.

ellauri097.html on line 602:  Kirja ei ole loputon eikä ehtymätön. Kaikki painokset ovat rajoitettuja painoksia. Näin on siksi, että kirja on aineellinen, ts. sen kustannuxet on ihan eri luokkaa kuin plokien.

ellauri097.html on line 604: Puhuminen kirjallisuudesta jonakin aineettomana, kuten ”tarinoina” tai ”ajatteluna”, pettää kirjallisuuden. (Vitut se mitään pettää, vanhat kirjat voi hyvin lukea vaikka Gutenbergistä. Se pettää kirjailijat, joille ei tipu entiseen tahtiin pätäkkää.) Se kirjallisuus, jonka me olemme oppineet tuntemaan ja joka on tehnyt meistä sellaisia kuin me olemme, on kohtalokkaasti sidottu kirjahyllyihin, yleensä pieniin paperisiin esineisiin, jotka sisältävät paljon riveihin järjestettyjä mustia kuvioita.

ellauri097.html on line 607: Sitten suu pääsi eroon säilyttämisen tehtävästä, joka ei sille kovin hyvin sopinutkaan. No ehkä ei se niin tärkeätä ollutkaan, jokainen polvi sai tehdä tarinoihin haluamansa muutoxet. Filologia kexittiin vasta 1800-luvulla.

ellauri097.html on line 617:       Mutta – on syytä todeta ja toistaa – varsinkin viimeiset kaksisataa vuotta se on ollut demokraattinen kuvataiteen laji. Teoksia on monistettu tuhatmäärin, eikä niiden hankkiminen ole vaatinut suuria rahamääriä. Kirjat ovat teollisella aikakaudella maksaneet sen verran, että melkein kuka tahansa on kohtuullisin uhrauksin voinut hankkia niitä omakseen. Kirjastoissa kirjoihin on päässyt käsiksi täysin varatonkin. Mutta nyt, kun kirja on lakannut olemasta joukkotiedotusväline ja sellaisena demokratian pyhä instituutio, ei enää tarvita loputtomasti halpoja kirjoja. Voidaan tehdä vähän ja kalliita kirjoja! Vittuun demokratia, nyt ruvetaankin palvelemaan niche-markkinaa, jolla on kunnolla pätäkkää! Pitäkööt romaanit Isot Numerot! 

ellauri097.html on line 620: On syytä todeta ja toistaa, että ”kirja-alan kriisiin” ei ole ratkaisua. Internetin ja sosiaalisen median kieltäminen ei ole ratkaisu, mutta vasta silloin kirjan lukeminen alkaisi taas houkuttaa demosta kutomisen vaihtoehtona (joo youtube demosta voi hyvinkin ottaa kutomisen mallia, mut tää oli kyllä taas se p.c. laahus-sana), ja otavalainen runokokoelma ja kertomakirjallisuuden helmi pääsisivät takaisin ekosysteemiin, jossa ne hengittäisivät eivätkä makaisi matojen syötävänä, makulointia odottamassa. Eli mä Nyölénin poka tässä ihan reilusti myönnän, että kirjat on vitun paljon ikävämpiä kuin sähköiset meediat, eikä jengi palais niihen edes väkipakolla.

ellauri097.html on line 622: Kirjahko on nimiehdotuksemme (mun ja kenenkä muun? You and what army, kysyi Shrek) esineelle, jonka puvussa kirja voisi suunnata ulos ”kriisistä” ja jatkaa olemassaoloaan aineellisena ja äärellisenä oliona.

ellauri097.html on line 624: Kirjahko ei ole omakustanne, eikä edes alkoholimonistettu samizdat, vaikka se muistuttaakin sitä, mitä omakustanteella tarkoitettiin silloin kun kaupallinen kirjateollisuus vielä oli vallassa: ennen vanhaan omakustanne oli teos, jota kustantajat eivät huolineet, koska se oli huono teos tai tekijä liian vaikea tyyppi. Niinpä tekijä hoiti painotuotteen tuotantokulut itse, hän ”kustansi” eli maksoi laskut. Sitten hän parhaansa mukaan levitti teoksensa julkisuuteen – julkaisi sen – kaupallisen kirjankustantamisen ulkoisia muotoja imitoiden: hän meni myymään kirjaansa torille, yritti saada sen kirjakauppaan myyntiin ja mainosti sitä paikallislehdessä.

ellauri097.html on line 627: Kirjahko ottaa vakavasti kirjan materiaalisen hahmon, graafisen muodon ja teknisen perinteen. Se ottaa vakavasti ja tunnustaa sen, että kirjojen yleisöt silmäilyn ja selailun ajassa lasketaan enintään sadoissa hengissä. Se ei ”vastusta” silmäilyn ja selailun kulttuuria vaan tyynesti ja määrätietoisesti luo toista kulttuuria sen rinnalle, nimittäin lehteilyn, kirjalahjat ja kirjahyllyn sisustuselementtinä. Vintage viiniä vielä vanhemmassa leilissä.

ellauri097.html on line 629: Kirjahko muistuttaa myös taiteilijakirjaa. Se muistuttaa sitä ennenkaikkea hinnoittelussa. Kun "painos" on vaan parisataa, kustakin "teoxesta" voi nyhtää satoja ellei tuhansia egejä. (Mikä taiteilijakirja taas on, on toisen manifestin aihe. Mut mun tarkoitus on höpläyttää vähävaraiset kirjankuvittajat mukaan liikkeeseen. Kaikkien taidealojen prekariaatit, yhinege!)

ellauri097.html on line 631: Taiteilijakirjan perinteissä on suunnatonta kauneutta ja loputtomasti ammennettavaa kirjahkon hahmoa ja identiteettiä määriteltäessä. Taiteilijakirjaan liittyvä ajattelu ja toiminta on täynnä muistamisen tekoja, niitä, joiden avulla kirja voidaan tuoda uudelleen näkyviin teollisen tuotannon tuottaman sumuverhon takaa.

ellauri097.html on line 632: Mutta yksi pieni kaavamainen detalji pistää silmään! Koska taiteilijakirja on kuvataiteen teos (kuten mikä tahansa kirja, tosin), joka perustuu kirjan ideaan ja hahmoon, sen yhteydessä usein mainitaan hienona piirteenä kirjan ”demokraattisuus”. Tämä on kehvelimäistä, sillä tavanomaisessa taiteilijakirjassa, veistosmaisen uniikissa tai hyvin pieneksi editioksi monistetussa esineessä ei ole mitään demokraattista: kirjapainon tuottaman lukemiston demokraattisuus on kenties ainoa piirre, joka siitä nimenomaan on poistettu. Kirjahko on tavallista taiteilijakirjaa demokraattisempi, vaikka sekään ei tällä ominaisuudella saa rehennellä. Kirjahko ei fetissoi itseään, se ei ole uniikki eikä eritä suojakseen sitkeää taide-esineen limakerrosta eli auraa, joka kieltää koskemasta. Kirjahko haluaa olla halpa. Se kaipaa kosketusta. Se haluaa olla käyttöesine. Mut eise silti mikään vessapaperirulla ole, vaan pikemminkin kuin urheiluauto, tai Patek Philippe. Nekin haluaisivat olla halpoja, mutta eivät ole. Kaikkea ei voi saada, eikä kaikki niitä tarvize. No ei vaineskaan, kirjahko ei ole sellainen vaan haluaa pikemminkin olla kirjojen Voltswagen, halvahko sähköauto, tähdätty isolle vaikka vähenevälle keskiluokalle, joka osaa vielä lukea.

ellauri097.html on line 634: Kirjahko on taiteellinen pienjulkaisu. Se on itse tehty tai halvalla tuotettu mutta siihen nähden vitun kalliilla myytävä. Se on omaehtoinen. Se on mitä haluaa, ei mitä asiakkaat haluaa. 

ellauri097.html on line 641:       Kammiossaan kumarassa jäljentävä munkki on kaiken todellisen edistyksen säteilevä symboli. Hän palvelee uutta ja vanhaa samanaikaisesti, kumartaa uudelle ja kääntää takapuolen vanhalle; hän ei estä uutta eikä hylkää vanhaa, ja nämä molemmat teot hän tekee omaehtoisesti mutta ehdottomasti eli vakaumuksellisesti. Tai saa apotilta sapiskaa. 

ellauri097.html on line 643: Nain on meidankin elamassamme! Aivan samoin meidän – jos haluamme säilyttää kirjan – eli kirjallisuuden ja kaiken muun painetun taiteen – paperisen, graafisen manifestaation tässä hermostuneisuuden ajassamme – on meidän tehtävä se myös uuden digitaalisen tekniikan avulla, uuden teknisen järjestyksen sisältä käsin – tietokoneita ja niiden käsittämätöntä tehoa, uutta digipainotekniikkaa ja internetin loputtomia fyysiseen maailmaan tunkeutuvia lonkeroita estottomasti hyväksi käyttäen – yhtä lailla kuin emme saa hylätä kohopainoa, puupiirrosta, leimasimia, letrasetiä, vahaskopiokonetta! Eliskä paperille sen on päädyttävä, siihen saa hintalapun helpommin. 

ellauri097.html on line 647: Olemme halvexittavia luddiitteja! Mutta meidän on noustava koneiden herroiksi. Meidän täytyy lausua niille omat käskymme. Meidän tätyy ottaa tuotantovälineet olohuoneeseemme.

ellauri097.html on line 655: On myös kauneutta käyttää sitä kartonkia, jota sattuu löytymään hyllystä. Se on päätynyt hyllyyn tätä varten. Moukkamaista olisi tilata Italiasta viidentoista kartongin näytteet ja valita. (Siihen meillä ei ole rahaa, ja sitähän tässä yritetään tehdä. Mme otamme tästä tosiasiasta kaiken taiteellisen ja käytännöllisen ilon irti kuin 70-luvun betonibrutaalit arkkitehdit, teemme välttämättömyydestä hyveen. Keep it cheap.)

ellauri097.html on line 658: Lentolehtinen, vihkonen, lappu, flaijeri, pyhäinkuva, postikortti ja kirje, läpyskä, haitari, origami ja korttipakka, lehdykkä, foliotaite ja moniste – näissä ovat kirjan mahdollisuudet tai niitä ei ole.

ellauri097.html on line 663: Esikuviamme ovat Suomen vastarintaliikkeen jäsenet, jotka pimeissä ja kosteissa kellareissaan polkevat mamutyttöjä, ja kaikki kopiokoneiden kiusaajat, pienlehtien tekijät ammoin 1980-luvulla – Jöns Carlsonin maineikkaat omapainanteiset runokokoelmat, ja tietenkin eetteripyörteistä izejulkaissut Kauko Nieminen, hänen esikuvalliset kirjahkonsa ja ennen kaikkea keinonsa saattaa ne julki: omin avuin, lihasvoimalla, esitystaiteellisesti, linnunpelättinä! Sellaisia me olla  haluasimme. (Läppä läppä, se olis kyllä liian noloa. Emmä kyllä suin surminkaan menis kadunkulmaan huutokisaan romaaninjakelijoiden kaa.)

ellauri097.html on line 679: Kauko Armas Nieminen (15. helmikuuta 1929 Kuopio – 31. tammikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä, joka tunnettiin itse kehittämästään eetteripyörreteoriasta.

ellauri097.html on line 696: ‘The Tuft of Flowers’ by Robert Frost is a poem about the lives of simple, hardworking people. As it progresses, it takes a more mystical turn.

ellauri097.html on line 699: “The Tuft of Flowers” does indeed follow “Mowing” in the book, and one might suspect that line 32 of “Flowers” was borrowed from line 2 of “Mowing.” It is, in fact, the other way around: “The Tuft of Flowers” was written several years before “Mowing,” likely in 1896 or 1897; as such, it heartily deserves the designation “Early Poem.”

ellauri097.html on line 702:   Helskatti miten jenkit on taulapäitä näiden "student cram" sivustojen kaa. Ei ne kyllä ansaize edes Frostin luokan runonsuoltajaa. Kai niiden ongelma on että ne ei ole kultyrnyje kuten ryssät. Ne on kaikista maista sinne kerääntyneitä rahanahneimpia ja ahdasmielisimpiä hölmöjä. Get Unstuck with Essays and Flashcards Access. Hinta vain ysi ysiysi kun Väiski Purjeella.

ellauri097.html on line 714: The dew was gone that made his blade so keen		Kaste oli kuivunut joka terotti sen terää	

ellauri097.html on line 717: I looked for him behind an isle of trees;		Turhaan ezin heppua mezäsaarekkeelta		

ellauri097.html on line 720: But he had gone his way, the grass all mown,		Muze oli mennyt tiehensä, homma oli hoidossa,		

ellauri097.html on line 721: And I must be, as he had been,—alone,			ja mun piti jatkaa yhtä yxin kuin äsken se,		

ellauri097.html on line 738: I thought of questions that have no reply,		Ajattelin kysymyxiä joihin ei ole vastauxia,

ellauri097.html on line 739: And would have turned to toss the grass to dry;		ja olin jo kääntymässä kääntelemään heinänlakoja;

ellauri097.html on line 744: A leaping tongue of bloom the scythe had spared		pystyssä huojuvana kalpeana viikatteelta turvassa

ellauri097.html on line 745: Beside a reedy brook the scythe had bared.		viikatteen paljastaman turvettuneen ojan laidalla. 

ellauri097.html on line 750: The mower in the dew had loved them thus,		Aamuniittäjä oli kai niistä tykännyt (ne on kyllä aika rumia),

ellauri097.html on line 753: Nor yet to draw one thought of ours to him.		eikä edes houkuttaaxeen meitä ihailemaan izeään, 

ellauri097.html on line 754: But from sheer morning gladness at the brim.		vaan ihan vaan koska se oli siitä kivaa.

ellauri097.html on line 756: The butterfly and I had lit upon,			Perhonen ja mä oltiin ne huomattu

ellauri097.html on line 759: That made me hear the wakening birds around,		jonka ansiosta kuulin herääviä lintuääniä,

ellauri097.html on line 763: So that henceforth I worked no more alone;		notta siitä perin en työskennelyt enää yxin;

ellauri097.html on line 765: But glad with him, I worked as with his aid,		Vaan iloisena puuhasin sen perässä, sen ohjauxella,

ellauri097.html on line 766: And weary, sought at noon with him the shade;		ja väsyneenä ezin varjoa sen kanssa keskipäivällä;

ellauri097.html on line 769: With one whose thought I had not hoped to reach.	kaverille jonka ajatuxia en ollut luullut löytäväni.

ellauri097.html on line 775: No tää on kyllä vähän suggestiivinen, täytyy myöntää. Toi toinen ruohonlehden niittäjä oli varmaan se julkihomo Wilt Whatman. Toinen suosittu homoilurunoehdokas on				

ellauri097.html on line 779: Two roads diverged in a yellow wood,		2 tietä haarautui keltaisessa mezässä,

ellauri097.html on line 781: And be one traveler, long I stood		halkeematta kahdexi, seisoin pitkään

ellauri097.html on line 785: And having perhaps the better claim,		ehkä jopa enemmänkin suositeltavan,

ellauri097.html on line 787: Though as for that the passing there		Vaikka oikeasti niitä pitkin kulkijat

ellauri097.html on line 789: And both that morning equally lay		ja molemmat oli sinä aamuna yhtä lailla

ellauri097.html on line 790: In leaves, no step had trodden black.		täynnä lehtiä, ei tallattuja mustia.

ellauri097.html on line 794: I shall be telling this with a sigh		Kerron tästä varmaan joskus huokaisten

ellauri097.html on line 796: Two roads diverged in a wood, and I—		Kun kaxi tietä haarautuivat mezässä, ja mä - 

ellauri097.html on line 798: And that has made all the difference.		Ja se muutti sitten ihan kaikki.

ellauri097.html on line 802: Robert Frost, often regarded as a folksy farmer-poet, was also a more profound, even terrifying, creator. His poem "The Road Not Taken" reveals his delight in multiple meanings, his ambivalence, and his penchant for misleading his readers. He denied that the poem proclaimed his striving for the unconventional and asserted that it was meant to tease his friend Edward Thomas for his compulsive indecisiveness. This essay also notes the unconscious meanings of the poem, including Frost's reactions to losing his close friend, his own indecisiveness, his conflict between heterosexual and homosexual object choices, his need for a "secret sharer," and his attachments. J Glenn. Psychoanal Study Child. 2001.

ellauri097.html on line 804:       Kiilusilmäinen Karen Kilcup tutki viime vuosisadan lopulla kostonhimoisesti Frostin homopetteröintiä sata vuotta sitten. Kirjeessä 1838 jollekulle Hautakirstulle Roope Pakkanen kirjoittaa: Todellinen artisti nauttii raakuudesta raaka-aineelle. Se on raakimus joka katkoo kulmat marmorista ja kiskoo korkkaamattoman kaunottaren vuoteesta. Tästä tulee mieleen Wilt Whatman, joka lauleskelee samalla nuotilla "Aatamin lapsissa": Painan hitaasti raa'alla muskelilla / jännitän izeni tehokkaasti, en kuuntele armonpyyntöjä / en vedä ulos ennenkö olen munanasettanut / mitä mullon niin kauan kerääntynyt pussiin.

ellauri097.html on line 806:       Maailmansodan jälkeen Roope Pakkanen koitti tulla toimeen miehekkäillä runoilla. Wilfred Owenin runoista näkee että maailmansota oli suuri homostelun näyttämö. Maskuliini pullistelu oli hienoa ja feminismi perseestä (kuinka sattuvaa). Sota saattoi kyllä viedä sankarilta jäsenen, se oli noloa. Ei sentään Pakkaselta, mutta reikäsuositus saattoi vaihtua. Sillä oli avioliiton vastaisia runoja (Palkkamiehen kuolema, Palvelija palvelijoille, Kotipesälle, Kotipeijaiset) mutta myös homostelumyönteisiä: Kukkatupsut ja. E.T:lle. Fin de siècle oli miehuuden kriisi viimexi ja silloinkin. Ainahan ne kriisiytyvät ressukat. Naiset on niille tuhmia.

ellauri097.html on line 810:       No ei ainakaan toi Home Burialin äijä ihan hirmu väkivaltaiselta kuulosta. Onkohan Kuukuppi vähän hysteerinen, voisi Freudin Sigge hyvin kysyä. Minnes muuten on tästä hävinnyt toi Ketsupin siteeraama värsy 58: "I'll follow you and bring you back with force, I will!" Sehän näyttää puuttuvan Gutenbergista?

ellauri097.html on line 812:       No entä sit toi palvelusväkiruno? Se on aika surkean oloinen naisväen valitus tyyliin tilitalitilitalitittantaa kyllä torstai meitäkin lohduttaa. Siinä on joku savotan leirintäalueen emäntä joka miettii lähtiskö lätkimään lentojätkän fölissä kun on niin tylsä elämä. Ja päättää sitten järkevästi ettei riski olisi sen arvoinen. Kuukupin mielestä Frost osottaa tässäkin, että avioliitto, rakkaus ja muu sellanen on vaan institutionaalisesti säädeltyä väkisinmakuuta raakojen himokkaiden uittomiesten taholta. Me tulemme taas sinä tyttöni hoi! Varo voi ruiskahtaa! Vähän tässä Kuukupin paasauxessa on sen vanhan Rorschachin musteläikkävizin makua, että mixi näytätte sit mulle noin säädyttömiä kuvia. 

ellauri097.html on line 814:       Tää juttu on pitkä kuin nälkävuosi eikä kovin kummonen. Niinkuin Frostin proosarunotkin. Ei noi muutkaan perheaiheiset pöpötyxet paljon hetkauta. Jääköön Frost nyt rauhaan homoepäilyxiltä. Vaik epäilemättä homo sekin oli, vaikka sitten kaapissa. Kyllä se niin söpö oli pienenä. Bella figura kuten Philip Roth. Mutta lieventävänä asianhaarana voi mainita, eze kävi ahkerasti masis vaimon luukulla. Sen voi siitä todeta, että vaikka runoilijan hommissa ei tarvi välttämättä olla hullu, on siitä paljon apua. 

ellauri097.html on line 816: Robert Frost's personal life was plagued by grief and loss. In 1885 when he was 11, his father died of tuberculosis, leaving the family with just eight dollars. Frost's mother died of cancer in 1900. In 1920, he had to commit his younger sister Jeanie to a mental hospital, where she died nine years later. Mental illness apparently ran in Frost's family, as both he and his mother suffered from depression, and his daughter Irma was committed to a mental hospital in 1947. Frost's wife, Elinor, also experienced bouts of depression.

ellauri097.html on line 818:     Elinor and Robert Frost had six children: son Elliot (1896–1900, died of cholera); daughter Lesley Frost Ballantine (1899–1983); son Carol (1902–1940, committed suicide); daughter Irma (1903–1967); daughter Marjorie (1905–1934, died as a result of puerperal fever after childbirth); and daughter Elinor Bettina (died just one day after her birth in 1907). Only Lesley and Irma outlived their father. Frost's wife, who had heart problems throughout her life, developed breast cancer in 1937, and died of heart failure in 1938. 

ellauri098.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri098.html on line 41: Niin kai. Noin 60 apinaa per isbn tällä haavaa. Kopioita on tietysti aivan vimmatusti per nenä, toistaisexi kunnes kirjojen kierrätyskeskuxet kokonaan korvautuu luureilla. Kirjat on kyllä kivoja sisustuselementtejä ja tyhjiin hyllyihin voi panna jänniä kirpparilöytöjä. Muttei liikaa ettei tule ahtaan näköstä.

ellauri098.html on line 43: Noin vuosi sitten aloittelin tuskaista lukuprojektiani, Paavo Haavikon Kansakunnan linjaa osana Suomen juhlavuoden 101-kirjaa projektia. Ensimmäinen arpa osui tosiaan luultavasti kaikista haastavimpaan teokseen koko listalta. Toisen arpani suhteen oli parempi tuuri: sain luettavakseni Ollin pakinoita mustapartaisesta miehestä. Vielä toukokuussa tämä marraskuun bloggauspäivä vaikutti  käsittämättömän kaukaiselta, mutta noin vain taas aika kului.

ellauri098.html on line 52:       Voi helvetti kuinka noi Areenan ja Netflixin (ja varmasti myös HBO:n ja CMoren) suorasoittosarjat on sitten huonoja! Ne on aivan käsittämättömän surkeita. Ihan kuin tyypit oikein olan takaa yrittäisivät, pitäisivät ihan kilpailuja siitä kuka osaa tehdä huonompia. Ja kilpailuista tulee ratkaisemattomia, sillä ne on kaikki yhtä surkeita, kerrassaan aivan ala-arvoisen paskoja. Toki vika on myös siinä että video on aivan väärä meedia, siinä ei voi esittää muuta kuin apinoiden kaikista apinamaisimpia piirteitä ja kaikista tunkkaisimpia klisheisiä meemejä. Tämän tajutaxeen ei tarvi muuta kuin selailla TV Tropes-sivustoa, siellä ne on kaikki kirjattuna: 

ellauri098.html on line 56:       The greatest challenges a detective faces aren't always a devious criminal or a really tough case — all those are a cakewalk compared to managing their personal life. The genius ones are nerds with trouble getting along with people or worse, have social or personality disorders. The hard-working ones are workaholics who let their family relationships slide because they're never home. The overworked and nervous ones dabble in drugs and court substance addictions (or blood). The Film Noir detective and his descendants have terrible luck with women, who either end up dead, broken or distant; if he has a wife he may be cheating on her. And gods help him and his friends if some of the bad guys or associates that they helped put in the clink come back to haunt him. And his personal finances are probably gone thanks to being The Gambling Addict. In short, it's rare to have a detective as a main character in a dramatic story and have them not have at least one serious character flaw that's tangential to them actually working cases.

ellauri098.html on line 58:       What's your malfunction? A flawed character is more interesting than a flawless character. Ergo, a cast of characters with flaws is more interesting exponentially.  An easy way to crank up drama is to supply everyone with a tragic past, a messed up family history, other significant issues (physical, psychological, etc.) or some combination of the three. When Dysfunction Junction comes into play, good parents can be as common as penguins in the Sahara, instead turning out to be neglectful, smothering/overprotective, unfeeling, abusive, misguided, or dead. And let's not even get into the rest of the family.

ellauri098.html on line 60:       The resulting prevalence of personal trauma often stretches suspension of disbelief and is a leading cause of Cerebus Syndrome. If done poorly, this is a one-way ticket to Wangst territory, and as so many attempt to smother the series with dysfunction, Too Bleak, Stopped Caring is a frequent result. If done well, you get a large number of interesting, sympathetic, flawed characters, and their interactions with each other gradually reveal the multiple sides to each of them. More realistic (i.e. not Flanderized) portrayals of this trope can even help the audience understand and cope with their own dysfunctional lives, especially with regards to issues that are typically glossed over in mainstream society.

ellauri098.html on line 62: This trope often goes hand in hand with There Are No Therapists, Trauma Conga Line and dramatic Crapsack Worlds. Big, Screwed-Up Family can be a justification for this trope. When all or nearly all involved parties are insane, you have a Cast Full of Crazy. Royal families are particularly prone to this, as are cops and detectives. The Dysfunction Junction is the natural habitat of the Jerkass Woobie.

ellauri098.html on line 89:     ikä (nuori vanha muu)

ellauri098.html on line 103:     sääty (have havenot, aateli papisto herrasväki talonpoika kuppari työläinen rotinkainen rupusakki)

ellauri098.html on line 118:     harrastuxet (EAT FUCK KILL ja alajaotteluja)

ellauri098.html on line 135: sankari (on ei minäize mies nainen nuori vanha muu jne kuten yllä)

ellauri098.html on line 139: juoni (on ei happy sad end Propp indexi)

ellauri098.html on line 149:       Monet muuttujista muuttuvat iän mukana, ja sama kirjailija voi kirjoittaa vähän erilaisia kirjoja eri ikäkausina. Sixi taulukon henkilöt täytyy olla kirjailijaviipaleita, episodeja tai tuotantokausia, esim nuori Goethe, Goethe floruit, vanha Goethe. Kokeillaanpas konstruoida alustava datataulukko. Ei ole selvää voiko tähän ottaa mukaan runoja, paizi jos ne on jotain näytelmiä tai kilometrinpituisia eepoxia. Lyriikka ei luultavasti käy. Goethesta pojat oli kivoja, mutta tytöt kivempiä, koska niitä voi käyttää poikina. Ilmeisesti se ei sitten välittänyt ize antaa persettä. 

ellauri098.html on line 154: 
ellauri098.html on line 155: 
ellauri098.html on line 160:       Schnizel-tv-sarja on karkkia. Sitä ei voi kazoa peräkkäin monta jaxoa, muuten alkaa tuntua äitelältä suussa. Ortodoxijuutalaiset on hauskoja, ja tarinat on helppoja ja liikuttavia. Orange is new black on vastoinpäin, se on ällön inhottava, mutta silti paikoin liikuttava, esim. se onneton iso transu neekeri ja sen kiltti vaimo. Siitä käy hyvin ilmi että vankilassa pahinta ei ole yxinäisyys, vaan muut apinat. Jos niitä apinoixi enää voi edes kehua, ne ovat siihen liian inhimillsiä.

ellauri098.html on line 162: Noi genret pitäs hajottaa EFK ulottuvuxille. Esim mix vitussa jokasen prujauxen pitää olla rofe ja skoudetarina. Mix pitää olla juoni ja mysteeri, mix pitää olla spoileri. No se on tyypillistä saduille. Kaikki fiktio on satua. Niissä lähdetään reisuun ("quest"), kohdataan vaikeuxia ("issues"), selvitään vaaroista ("challenge eli haaste"), ollaan muita pätevämpiä, voitetaan puoli valtakuntaa ja prinsessa, päästään pukille, pahat eli vastustajat ("bad guys") kuolevat. Kuinkas sitten kävikään. Kai se jännittää jokaista elukkaa että selvitäänkö tästä ja kuka selviää. Survival of the fittest. Päästäänkö lisääntymään. Sehän se on se karkki ja tappio elon kilvassa on se kepponen

ellauri098.html on line 173: Turrius on sexuaalifetissi. Turrit kazovat turrihahmoista piirrettyä pornoa. Tilaisuuden tullen ne kiskovat puvun poimuista esiin kikkelin. Esinahkapoolosta tulee kupuruuvipäistä tappia tyttösen tekoturkixeen. Kihniöläinen turri löysi usan hävittäjistä taivaalta pudonneen letkun. Venäjä keskittää joukkoja Itä-Ukrainan rajalle. Irkut mellakoivat Sinn Feinin haudalla. Huomaa että covid piikit alkaa tehota. Kohta ollaan taas busines as usual.

ellauri098.html on line 175:     According to Propp, based on his analysis of 100 folktales from the corpus of Alexander Fyodorovich Afanasyev, there were 31 basic structural elements (or 'functions') that typically occurred within Russian fairy tales. He identified these 31 functions as typical of all fairy tales, or wonder tales [skazka] in Russian folklore. These functions occurred in a specific, ascending order (1-31, although not inclusive of all functions within any tale) within each story. This type of structural analysis of folklore is referred to as "syntagmatic". This focus on the events of a story and the order in which they occur is in contrast to another form of analysis, the "paradigmatic" which is more typical of Lévi-Strauss's structuralist theory of mythology. Lévi-Strauss sought to uncover a narrative's underlying pattern, regardless of the linear, superficial syntagm, and his structure is usually rendered as a binary oppositional structure. For paradigmatic analysis, the syntagm, or the linear structural arrangement of narratives is irrelevant to their underlying meaning.

ellauri098.html on line 177: TV Tropes is a wiki that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, more commonly known as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering only television and film tropes to those in other types of media such as literature, comics, anime, manga, video games, music, advertisements, and toys, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics.

ellauri098.html on line 179: The nature of the site as a provider of commentary on pop culture and fiction has attracted attention and criticism from several web pursonalities and blogs. 

ellauri098.html on line 187: 1. HAJAANNUS: Joku heron tiimistä lähtee kotoa. Tää tiimin hajoominen aiheuttaa jännitystä, sehän nähtiin Sammelistakin jo pentuna. Saatana saa lähtöpassit taivaasta. Muut enkelit skizoovat. Osasta tulee protestantteja.

ellauri098.html on line 191: 3. KIELLON UHMAUS. Kiellon uhmaaminen tulee sattumaan Juhaa leukaan. Tää tuo roiston eli vastustajan peliin. Esim. Aatami ja Eeva, piru käärmeen hahmossa.

ellauri098.html on line 195: 5. ETUMATKA: Pahis saa haluamaansa tietoa, esim hilloviivan koordinaatteja tai kuvan etuveitikasta.

ellauri098.html on line 201: 8. a) KONNUUS: Konna vahingoittaa tiimin jäsentä, ml tiimin jäsenen lähdetys, varkaus, mezätuho, karkotus, murha, väkisinnainti, inkubaatio, jne. 


ellauri098.html on line 206: 10. IMPERIUMIN VASTAISKU: Sankari mietti miten hoitaa tilanne. Esim taikaesine, damselin pelastaminen distressistä, ym. Tää hetki tekee herosta heron, sovittaa sen päälle sankarin poolopuseron. Esim Jahve miettii: tossahan on toi poika aivan joutavana, hmm mitäpä jos uhrattaisiin se. Jeesus: Mitä iskä mietit? Jahve: kuule mulle tuli tämmönen ajatus...

ellauri098.html on line 212: SPOILERI: Nun /ˈnʊn/, in the Hebrew Bible, was a man from the Tribe of Ephraim, grandson of Ammihud, son of Elishama, and father of Joshua (1 Chronicles 7:26–27). Nun grew up in and may have lived his entire life in the Israelites´ Egyptian captivity, where the Egyptians "made life bitter for them with harsh labor at mortar and bricks and with all sorts of tasks in the field" (Exodus 1:14). In Aramaic, "nun" means "fish". Thus the Midrash tells: "[T]he son of him whose name was as the name of a fish would lead them [the Israelites] into the land" (Genesis Rabba 97:3).

ellauri098.html on line 216:       14. MAAGISEN AGENTIN KUITTAUS: Hero saa maagisen agentin plusmerkkisen toimintansa palkkiona. Tää voi olla joku kama, jotain joka löytyy questillä, tai jotain ostettua vaikeasti saatavalla valuutalla, tai jotain joka valmistetaan kuonpuoleisesta kuonasta, maagista muonaa tai sit vaan joku Hessu tai Pluto-tyyppinen sivuvaunu. Esim Jesse saa ristillä riippumisesta palkinnoxi eturivin paikan paperiseppänä. No ei, ei ollut hyvä esimerkki, toihan oli tarinan ihan loppupeleistä. Pikemminkin noi apostolit sitten. Paizi eihän Jesse tehnyt mitään merkittävää ennenkuin se sai ne. Ei tätä kohtaa oikein löydy passiokertomuxesta. No joku Simson sitte? Siinä varsinainen supermies:

ellauri098.html on line 218:       Kun Simson tuotiin kehiin, filistealaiset juoksivat riemusta huutaen katsomaan häntä. Silloin Herran henki valtasi hänet. Köydet, jotka olivat hänen käsivarsiensa ympärillä, katkesivat kuin pellavalangat tulessa, ja siteet kirposivat hänen käsistään. 15 Hän huomasi aasin ehjän leukaluun, otti sen maasta ja löi sillä tuhat miestä.

ellauri098.html on line 224: 17. BRÄNDÄYS: Hero leimataan jollain lailla, se saa vaikka menstruaatioarven tai jonkun kosmeettisen itemin, kuten renkaan tai huivin. Johannes Kastelija brändäs Jessen Jordanissa, tosin kai se kuivi aika pian. Kyllä kesä kuivaa minkä se kasteleekin. Ei tainnut jäädä arpea. Tuskin edes pulunkakkaa päälaelle, jos Johannes oli uppokastelija kuten Wilho. 

ellauri098.html on line 228: 19. LIKVIDOINTI: Tarinan irtonaiset langanpäät solmitaan, hukatut tavarat palautetaan omistajilleen, lastat poistetaan, vangit vapautetaan, mantrat puretaan. Taivaassa tavataan, otetaan harput telineistä ja järjestäydytään musisoimaan. Kukaan ei tee harpulla stipluja eikä laula huonosti. Kukaan ei huuda enää kenellekkään: Isä älä laula!

ellauri098.html on line 230: 20. PALUU: Hero matkustaa takas kotio. Kaikki hurraa sille, paukutetaan selkiä, nauretaan yhdessä Plutolle tai Tom-koiralle joka tekee vielä jotain hassua.

ellauri098.html on line 232: 21. JATKOSÄIKÄHDYS: Joku ylijäänyt vastustaja jahtaa heroa, ehkä vangitaxeen tai suorastaan syödäxeen sen suihinsa. Tätä harrastaa nyttemmin lähes kaikki teeveesarjat, esim Sillassa/Broen se oli aivan epideemistä. 

ellauri098.html on line 236: 23. PALUU TUNTEMATTOMANA: Hero palaa johkin eikä kukaan tunne sitä. No tää on tietysti Odysseus. Tai size ikivanha merimies, joka näkee vaimon kerrankin onnellisena toisen miehen sylissä, eikä lähde sähläämään vaan häippäsee kyynel silmänurkassa. Varmaan ratkee juomaan ja kertoo tätä juttua merimieskapakassa jokaiselle, joka lupaa täyttää taas sen kolpakon. Vaikka Hilja Haahdelle, joka ihailee sen hauista. 

ellauri098.html on line 238: 24. PERUSTEETON VAADE: Väärä hero esittää vaateita ilman kuittia. Tää voi olla pahis, tai joku sen rääppä, tai joku ihan muu. Jopa joku myöhempien seikkailujen luovuttaja.

ellauri098.html on line 240: 25. VAIKEA TÄÄSKI: Herolle ehdotetaan testiä - arvoitusta, paljonko penkiltä, kestävyyttä, notkeutta tai muita koitoxia. Onx tää nyt siis tämmönen jälkinäytös vielä vai? Tai sit edeltä on jäänyt jaxo 18 välistä. Esim. Jeesus joutui vastaamaan moniin kiperiin kompakysymyxiin fariseuxilta, Jaakopin piti olla notkea, Daavilta kysyttiin osumatarkkuutta, onhan Jahvella ollut näitä testejä. 

ellauri098.html on line 242: 26. RATKAISU: Hero selviää vaikeasta tääskistä. Vrt. edellä. Huonostihan kävis koko tarinan jollei hero selviäisi siitä. Tulis ihan toisenlainen tarina, vähemmän satu, pikemmikin dokkari.

ellauri098.html on line 244: 27. LÄPYTYS: Hero saa taas läpyjä - tavallisesti sen brändin mukaisia. Tää on tosi tärkeä, tää saa kuulijat samastumaan heroon eri kovasti (six näitä onkin monta, tää ja kohdat 20 ja 31). Esim Jeesuxen porukat saa taivaassa hemmetisti ylistyxiä. Kaikki muut käyttää siihen koko aikansa, joka ei lopukaan niiltä ihan kesken. Pääseköhän siinä välillä edes kokistauolle, tai nukkumaan? Tuskinpa. 

ellauri098.html on line 246: 28. PALJASTUS: Väärän heron/pahixen turripuku riisutaan ja se näytetäään kaikille ihan nakupellenä. Aatami ja Eeva huomas että turripuku puuttui, mutta oliko ne sittenkään sarjan pahixia, vaikka perisyntisiä kylläkin? Tästä ei telttakansa ole aivan varmoja. 

ellauri098.html on line 248: 29. MUODONMUUTOS: Hero saa uuden peliasun. Se heijastaa sen ikääntymistä tai työn ja terveyden siunausta, tai se voi olla taikajäsen jonkun irronneen tilalle. Joka tapapaukauxessa se näyttää nyt upeemmalta. No tää on selvästikin Jesse palaamassa haudan takaa syväpuhdistettuna hohtavan valkoisessa takissa. 

ellauri098.html on line 252: 31. HÄÄT: Hero menee naimisiin ja saa palkinnon ja ylennyxen, tyypillisesti pääsee suoraan hillopaalupaikalle. Tää on darwinistisesti ajatellen ihan pääasia, sikäli on vähän outoa että se jää uupumaan kristittyjen mielitarinasta. No kyllä katoliet naisenpuolet ajattelee sanan voimalla että jeesuxesta tulee niiden ylkämies. Ja miehet voi sitten haaveilla neizyt Maariasta, tai failing that, edes Maria Magdaleenasta. 

ellauri098.html on line 254: Jotkut näistä funktioista voi tulla käännetyxi nurinpäin, tai tulla ajastetuxi toisin. Useita pitää toistaa 3 kertaa ennenkuin niistä tulee charmikkaita.

ellauri098.html on line 259: Propp löysi saduista 7 erityyppistä seikkailevaa hahmoa:

ellauri098.html on line 263:       LÄHETTÄJÄ — hahmo joka lähettää heron matkaan, esim prinsessan isäpappa.

ellauri098.html on line 267:       PRINSESSA - tai palkinto jonka usein luovuttaa sen isäpappa — sankari kyllä ansaizisi sen heti muttei voi naida heti jonkun pahan tai vääryyden ansiosta, esim. pahixen syystä. Seikkailu päättyy yleensä prinsessan naimiseen, mikä on pahixelle tappio.

ellauri098.html on line 269:       LUOVUTTAJA — hahmo joka on heron peetee tai antaa sille jonkun maagisen esineen, joskus testattuaan sitä enste. (Sankari ei saa olla luovuttaja.)

ellauri098.html on line 271:       HERO — hahmo joka lähtee kun lähettäjä lähettää, saa kun luovuttaja antaa, mätkii pahan kerran pahixen, korjaa vääryydet ja nai prinsessaa.

ellauri098.html on line 273:     VÄÄRÄ HERO — Miles Gloriosus hahmo joka koittaa ottaa kunnian ja naida prinsessaa. (Esim se pätkä prinssi Shrekissä.)

ellauri098.html on line 275: Nää roolit jaetaan joskus useampiin henkilöihin, esim lohikäärme ja sen sukulaiset, nilkki ja sen rääpät. Kääntäen hahmoja voi myös yhdistellä, esim. prinssin isä voi olla sekä lähettäjä että jonkun miekan luovuttaja. Pahis ja hero yhdistyvät harvemmin, paizi postⁿmodernistisissa saduissa. Prinsessa ja hero voi olla samixet nykyaikana. Silloin prinssinnakkia ei ehkä tarvita, kuten esim. Frozenissa tai uudessa Mulanissa.  

ellauri098.html on line 277: Turhan empiiristä. Ex toi satunäyttämö oo joxeenkin kuin luolamiehen vaimonhaun luurankomiehitys? Vanhemmat, tyttöystävä, appivanhemmat, kilpailija, kilpailijan porukat. Sit ehkä viä joku koira, kaveri ja eno, plus kilpailijan vastaavat. Oiskoon se siinä? Kaippa niin.

ellauri098.html on line 285: Kaikki narratologiset trooppi- ja hahmolistauxet on liian pikkutarkkoja. Niissä on EFK mielessä mukana turhaa kontextia. Proppinkin 7 hahmoa ja 31 episodia on aivan liikaa. Siinä on implisiittisesti kaikenlaista kertolaskua. Sen henkilöt pitää jakaa piirteisiin. Vaikkapa Hyvis/pahis/dumari * seniori/juniori * peto/saalis.

ellauri098.html on line 298: A narrative trope is a storytelling device or convention, a shortcut for describing situations the storyteller can reasonably assume the audience will recognize. Tropes are the means by which a story is told by anyone who has a story to tell. We collect them, for the fun involved.

ellauri098.html on line 300: Tropes are not the same thing as cliches. They may be brand new but seem trite and hackneyed; they may be thousands of years old but seem fresh and new. They are not bad, they are not good; tropes are tools that the creator of a work of art uses to express their ideas to the audience. It's pretty much impossible to create a story without tropes.

ellauri098.html on line 304: TV Tropes was founded in 2004 by a programmer under the pseudonym "Fast Eddie." He described himself as having become interested in the conventions of genre fiction while studying at MIT in the 1970s and after browsing Internet forums in the 1990s. He sold the site in 2014 to Drew Schoentrup and Chris Richmond.

ellauri098.html on line 306: 	In a separate incident in 2012, in response to other complaints by Google, TV Tropes changed its guidelines to restrict coverage of sexist tropes and rape tropes. Feminist blog The Mary Sue criticized this decision, as it censored documentation of sexist tropes in video games and young adult fiction. ThinkProgress additionally condemned Google AdSense itself for "providing a financial disincentive to discuss" such topics. Vittu Google pitäis vetää alas vessanpöntöstä.

ellauri098.html on line 308: 	Many tropes originated in literary works. Literature being nearly as old as writing itself, most of The Oldest Ones in the Book date to the classics, most Public Domain Characters appeared in print well before the first TV broadcasts, and even today, with the supposedly dwindling popularity of books in favor of more modern medianote , there are books with enough cultural impact to spawn TV Tropes.

ellauri098.html on line 329:     Characterization

ellauri098.html on line 330:     Characters

ellauri098.html on line 331:     Characters As Device

ellauri098.html on line 347: Applied Phlebotinum - kumma nimi. No ei se ole muuta kuin vanha kunnon deus ex machina. "Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from a completely ad-hoc plot device." According to Joss Whedon, during the DVD commentary for the pilot episode of Buffy the Vampire Slayer, the term "phlebotinum" originates from Buffy writer (and Angel co-creator) David Greenwalt's sudden outburst: "Don't touch the phlebotinum!" apropos of nothing. Flebotomia on suonenisku. 

ellauri098.html on line 349: Universaaleja trooppeja olisivat seuraavat 106: Se olen minä, Olkoon menneexi, Tavis siis pahis, Moukan tuuri, Fanit muistaa tissit, Valkotaulu, Hobonyytti, Isompi parempi, Nuija ja tosinuija, Bonusmazku, Vanhassa vara parempi, Flashback, Tshehovin pyssy, Herot jumissa, Peitto paremmin, Doppelgänger jää kiinni, Hullu idea toimii, Lokalisoimaton vinkkaus, Hidastettu räjähdys, Lähettämätön kirje, Voitto diskauxella, Joku muu saa kiitoxet, Keijut vastaan knääpiöt, Tunteet pintaan, Hyvää pahixessa, Aikuisviihde, Kissa kadoxissa, Tiimin puhetorvi, Pää kädessä, Fiktiivinen vastine, Käsi kamerassa, Akun omatunto, Genrensynnyttäjä, Epäuskottava skene, Genresekoitus, Genrentappaja, Julkkis Japanissa, Elämän päämäärä, Trendikuvaaja, Tiimihali, Rahapuu, Vaarallinen koskea, Oza pöytään, Hero, Eka erä konnalle, Yxi kylä vastustaa, Toivo elää, Ilmainen lounas herolle, Okei olen tekopyhä, Tekopyhä, Lukukelvoton texti, Improvisoitu astalo, Huppupää, Kakun sisästä, Oikeesti kiinnostaa vaan Godzilla, Kuzupilli, Tiiminvetäjä, Diagnoosi pahentaa tautia, Valheenpaljastin, Porsaanreikä, Pitkä tukka on tyttöjen, Emokarhu, Missio venyy, Salaperäinen viesti, Profeetta omalla maalla, Koskaan ei käydä paskalla, Ei suuntavaistoa, Ulos kuvaajasta, Ainoa Toivo, Julle Ankanpää, Sepe Susi, Läpeensä terve, Tinapaperijuoni, Ystävät voimaannuttavat, Epifania, Koirantaputtaja voittaa, Tomppelisyötti, Salainen moraalitesti, Potti nokkiin, Sairasta ja väärin, Narunpätkästä voi olla hyötyä, Keihäänkantaja, Alan uuden elämän, Skene välähdyxinä, Horror silminnäkijän silmistä, Mehukas särkymisen ääni, Oma koti kullan kallis, Saalissäkki, Aika aikaa kutakin, Ariadnen lanka, Suunsoitto ennen mazia, Trilogia, Trooppivihje, Kotonakin on konnia, Puhelinetiketti teeveessä, Yhteensopivat keskustelunkatkelmat, Pidetty konna, Epäluotettava lähde, Epäluotettava kertoja, Nupit yhteentoista, Esitrooppi, Triste post coitum, Sää ei sovi tarkoituxeen, Pyrrhoxen voitto, Sik kun piti olla sak, Kotiinpääsy on estynyt.

ellauri098.html on line 355: Heroa eli sankaria on käsitelty seikkaperäisesti ja eri kanteilta mm. albumeissa 1, 4, 6, 8, 13, 19, 23, 24, 25, 29, 30, 31, 33, 38, 39, 41, 42, 44, 47, 48, 49, 50, 52, 63, 65, 70, 71, 73, 82, 83, 88, 98. Sitä ei voi välttää kun on puhe romskuista. Romskuissa on aina 1 tai useampi ego(isti), jonka ympärillä koko fiktiivinen maailma pyörii, joko bona fide sankari tai antisellainen, kuitenkin riittävästi plusmerkkinen että "lukija" saa siihen samastuttua. Jos samastus meneekin tarinan konnille, niin jotain on pahasti pielessä, ollaan jouduttu universaaliseen trooppiin Pidetty konna. Adolf Hitlerilläkin on paljon faniklubeja. 

ellauri098.html on line 357: Mä en tosiaankaan ole sankari, en edes anti enkä nais. Vihaan sankareita kuin rakkikoira. Mä oon tollanen rhipsaspis, kilvenheittäjä, annan periksi ja lähden litomaan, jätän toiset jakamaan suuret setelit. Luovuttajan rooliin sopiva. Mixi niin, kun kerta wannabe sankari on narsistin synonyymi? No koska mä oon epäonnistunut narsisti, arvonkieltäjä. Siinä se!

ellauri098.html on line 359:   Nää "universaaliset troopit" on tosi kirjava pussillinen, varsinainen tilkkutäkki, enimmäxeen visuaalisia klippejä, suurin osa tulee peleistä, fantasiasta tai scifistä, vain kourallinen perinteisiä kirjallisia klisheitä on mukana. Valtaosin halpaa amerikkalaista paskaa. Osa on kuvakulmaklisheitä, jotkut yleisön reaktioita, jotkut biologisia faktoja, ei kyl nää pitäis siivota aika freneettisesti. Ei näillä tälläsinä tee midiä. muttei maxa vaivaa. tää taitaakin olla joku kaatoluokka. Genrekohtaiset ja narratiivitroopit on luppoovampia. Katotaan niitä seuraavax.

ellauri098.html on line 364: "An idea has no worth at all without believable characters to implement it; a plot without characters is like a tennis court without players. Daffy Duck is to a Buck Rogers story what John McEnroe was to tennis. Personality. That is the key, the drum, the fife. Forget the plot."

ellauri098.html on line 367: Hahmotrooppeja olis 40: Aina nainen, Aina mies, Vastapuolet, Arkkityyppi, Sarjishahmot, Hahmoreaktioindexi, Samistyypit, Huijari, Pollari, Rofe, Kaxikko, Haahka, Tiimi, Tinapaperi, Kopioiden lähde, Sankari, Heitukka, Oikea henkilö, Herrasväet, Opetuslapset ja suojatit, Misu, Maaginen mamu, Päähenkilö, Guru, Tavis, Näyttäytyjä, Esitaistelija, Ilmaishahmo, Kermapeppu, Pohatta, Ezijä, Näkijä, Saippuahahmo, Perushahmo, Jokeri, Videopelihahmo, Konna, Wannabe, Länkkäri, Nuorukainen.

ellauri098.html on line 369:   Nää TV-Trooppien hahmo- ja luonnetroopit on sinänsä hyviä mutta niitäkin on aivan liikaa. Joku piirteytys tarvittaisiin niillekkin. Vois lähteä jostain biologisista eläintyypeistä, eli jakaa hahmot turreixi. Ja/tai käyttää teofrastisia kaavoja. Joo se kuulostaa hyvältä! Elukoille luonteita. Muuten se on paha virhe ettei luonteisiin liitetä ulkonäköjä. Johan se on tiedetty eläinsaduista alkaen että tietynnäkösillä ja kokosilla eläimillä on tietynlaiset luonteet. Nain on meidankin elamassamme.

ellauri098.html on line 371: Seija kysyi mikä turrikka mä mieluiten olisin. Aika lonkalta heitin että Väiski Vemmelsääri, Warner Bros tyyppinen joka rouskuttaa porkkanaa ja kysyy Elmeriltä "What's up Doc?". Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu. Se on mun sankari. 

ellauri098.html on line 380: Ei tää riitä oikein mihinkään, tarvitaan vielä lisää muuttujia, esim hyvis/pahis tai peto/saalis, ja viisas/tyhmäkin erixeen, koska viisaita on sekä ovelia että harkizevia, edelliset on kuumia ja toiset kylmiä. Joo nää Hippokrateen tyypit riittää kuvaamaan vaan tunne-elämää. Eli tarvitaan vähintään jotain jungilaista kamaa lisäxi. Mitäs sillä oli: intro/extro, joka jakautui vielä intuitio/sensaatio, tieto/tunne, ja tuomio/havainto axeleille. Ei hemmetti ei tääkään riitä, tässä tulee enintään mukaan fixu/tyhmä, eli intro typet on nörttejä ja extro typet on action figuureja. Vielä puuttuu kiltti/ilkeä eli hyvis/pahis. Mites sitten alkais elukoita kuvata?

ellauri098.html on line 382:   No eläinsadun karhu, susi ja kettu on selviä. Karhu on iso vahva hidasjärkinen, flegmaattinen, intro enemmän kuin extro. (Paizi kamalien eläinten karhu, joka on psykopaatti narsisti. Nalle Puh on selvä masis.) Se ei ole selkeästi hyvis eikä pahis, lähinnä dumari. Susi on koleerinen, agressiivinen mutta tyhmänoloinen, enempi extro, ja selvä pahis. Kettu on extro, ovela, kiero, tollanen junioripahis. Sangviinikko selvästi. Kukas olis sitten melankoolinen? Ihaa on melankolinen, mutta aasia ei voi sijoittaa, Shrekin aasi on selkeesti sangviininen, tollanen tyypillinen sivuvaunuhahmo, comic relief. Hullua että koomisella hahmollakin on kevennys. Mut ehkä Shrek onkin melankoolikko. On sekin koomista. Piisamirotta on pessimisti, muttei melankoolinen, sehän on selvä epikuurolainen. Kameli on pahansisuinen ja salavihainen. Se olis koleernen mutta introvertti sellainen.

ellauri098.html on line 384:   Entä jänis? Niitäkin on monenlaisia. Arkoja muttei tyhmiä, huijaavat syrjään hyppäämällä petoja. Onko ne ketun hyvispareja? Kamalissa eläimissä elukat ei pysy rooleissa, kettu on sekopää ja ilves läski flegmaatikko. Sieltä ei kanzi ezii malleja. No pöllö ehkä noudattaa kliseitä. Se on selvä dumari, vanha viisas introvertti flegmaatikko. Oravat on pieniä ja heikkoja mutta nokkelia ja pahanilkisiä. Koirat on hyvixiä, tiimipelaajia, urheita vaikka vähän tyhmiä, esim. Hessu. Kissat on eriseuraisia, ovelia ja laiskoja. Nokintajärjestysten ystävät ei pidä niistä. Ryhmä Haussa ne on konnia.

ellauri098.html on line 386:   Samoin lukemattomissa kissa ja hiiri-asetelmissa, missä hiiri on neuvokas sankari joka voittaa tyhmänovelan kissan sen omassa leipälajissa. Tipi ja Sylvesteri, meep meep aavikkojuoxija ja Kelju K. Kojootti. Härkä mörkö tiikeri, ne on kaikki pahoja ja vahvoja. Härkä ei kuitenkaan ole peto. Lohikäärmeet on, ja käärmekin, vaikka se on pikemminkin nörtti kuin action figuuri. Voittaa kieroudella kuin kirppu eikä haballa kuin härkä. Jatkuvien pelien teoriassa härkä ja kirppu oli tärkeitä pelaajatyyppejä. Wallun tennishahmoja. 

ellauri098.html on line 389: Harakka on varas ja turhannauraja. Se ja muut raadonsyöjät on rääppiä jotka hännystelee suurpetoja. Näätäeläimet on pikkukonnia.

ellauri098.html on line 400:   Voisko noita luonneadjektiveja jotenkin myös piirteistää? Entäs syntiluettelot, kylhän nekin liittyy tähän. Laiskuus ja pelkuruus on syntejä, ja ahnaus. Hizi tää leviää kuin elanto. Ja sit on vielä kokonaan käsittelemättä juonitroopit. Tää ei taidakkaan mennä ihan käden käänteessä. 

ellauri098.html on line 405: In Carlyle’s book On Heroes, Hero-Worship and the Heroic in Society (Carlyle, 1840), somebody (most likely the author) dove into the lives of several men he deemed “heroes,” like Muhammed, Richard Wagner, Shakespeare, Martin Luther, and Napoleon. He believed that history “turned” on the decisions of these men, and encouraged others to study these heroes as a way of discovering one’s own true nature.

ellauri098.html on line 407:   Hahmon luonteen ja sen roolin plotissa pitäisi olla yhteensopivat. Noi Jungin ammattikuvat vois olla hyvä lähtökohta. Niille pitää vaan tehdä hyvät pahat ja rumat versiot. Turrit vois olla niitä rumia eli dumareja, edustaen luonteita eli pelaajatyyppejä sellaisenaan, ennen kuin jaetaan mustia ja valkoisia stezoneja. Näitä tyyppejä on vitun vaikea pitää mielessä, joten kexitään muistisääntöjä, perustuen ammatteihin, eläimiin ja julkkixiin. Eeppisimpiä julkkixia ovat:

ellauri098.html on line 434:       Ja selvästi näkee että jenkkimaailmankuvan tykkäyxet ja tykkäämättä jättämiset näkyy siinä ketkä missäkin lokerossa mainitaan. On selkeesti hyvislokeroita ja pahislokeroita, sanoopa lokeron päälle sokeroitu texti mitä tahansa. Jill Pylkkänen osais sanoa suoralta kädeltä mitkä on hyvislokeroita. Valitettavasti sen omat kiltit lapset ei pääse niihin, vaan putoaa auttamatta väpelöiden vilttiketjuihin. Hyvä Matin lapset! Right on! 

ellauri098.html on line 436:       Aika monet kirjailijat ja fiktiiviset hahmot löytyy esiluokiteltuna, mikä helpottaa bibliografista kirjallisuustutkimusta ja tekee siitä entistä objektiivisempaa. Nyt siis kehiin tyyppejä! Anna mennä Jung! 

ellauri098.html on line 440: There’s nothing an ENTP loves more than a good argument. They can argue on any side and enjoy playing devil’s advocate. For ENTPs, the pleasure is in taking ideas apart and seeing what really works and what doesn’t. ENTPs love to smash icons, question authority, and break down outmoded ideas. (And Click To Tweet.)

ellauri098.html on line 441: Their intellectually combative nature means that ENTPs can be difficult to work with, and they can bruise others’ feelings because they never shy away from conflict. But ENTPs are unflinchingly honest, even about themselves, and they hold up a clear mirror to the world around them. 


ellauri098.html on line 444: Alexanteri Suuri, Rowan Atkinson, Sirius Black, Bugs Bunny, Borat, Samuel Butler, Julia Child, John Cleese, Wile E. Coyote, Celine Dion, Thomas A. Edison,  Stephen Fry, Frederico Fellini, Richard Feynman, Ben Franklin, Garfield (president), Garfield (cat), Hugh Grant, Annie Hall, Tom Hanks, Werner Heisenberg, Alfred Hitchcock, David Hume, Katariina Suuri, Henry Kissinger, Karl Lagerfeld, Tyrion Lannister, N.Macchiavelli, J.S. Mill, Karl Popper, Murray Rothbard (laissez-faire), Bertrand Russell, Babe Ruth, R2-D2, Socrates, Leonardo da Vinci, Voltaire, Frank Zappa 

ellauri098.html on line 447: INTP (introverted inntuitive thinking perceiving) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. INTPs are a relatively rare type, making up about 4% of the population. INTPs are creatures of logic. Calm, controlled, and studious, INTPs are driven by the search for reason. For INTPs, the principles behind anything can be figured out given enough time. In fact, INTPs often get caught up on thinking for its own sake; the stereotypical figure of the “absent-minded scientist” is based on INTP behavior.

ellauri098.html on line 448: It can be an effort for INTPs to remain grounded and relate their thinking to the real world, and others can see them as distant and unemotional. But the pure rationality that an INTP brings is a powerful tool for unlocking problems when it’s applied properly. 


ellauri098.html on line 450: pöllö, mäyrä, kilpikonna, kobra vanha valkoinen 


ellauri098.html on line 451: Tuomas Akvinolainen, Sergey Brin, Charles Darwin (taas), Death (Pratchett), Rene Descartes, Richard Dawkins, Albert Einstein, Gerald Ford, Milton Friedman, Gandalf (taas), Hermione Granger, Bob Heinlein, Dustin Hoffman, William James, I. Kant, Franz Kafka, Harper Lee, Abraham Lincoln, John Locke, Larry Page, Gregory Peck, Adam Smith, Thucydides, Yoda 

ellauri098.html on line 455: ENTJs are naturally drawn to leadership positions, and can become resentful and unhappy if they’re forced to play second fiddle or if their authority is challenged. They can be curt and dismissive of others’ opinions, and rarely waste time considering the feelings of those around them.

ellauri098.html on line 459: Adele, Aristoteles, Kemal Atatürk, Wernher von Braun, Napoleon Bonaparte, Warren Buffett, Julius Caesar, Jim Carrey, Sean Connery (taas), Simon Cowell, Elisabet I, Falstaff (Shakespeare), Bill Gates, Al Gore, Hermann Göring, Katherine Hepburn, Hannibal, Steve Jobs, Garri Kasparov, Tywin Lannister, Lex Luther (Superman),  Angela Merkel, Tricky Dick Nixon, Leia Organa, Nancy Pelosi, Frank D Roosevelt, Carl Sagan, Arnold Schwarzenegger, Peter Sellers, Quentin Tarantino, Margaret Thatcher, Donald Trump, Voldemort, Sigourney Weaver (Alien)

ellauri098.html on line 464: Only about 2% of the population is INTJ, but their forceful nature tends to make them influential, so it’s not surprising that many celebrities are INTJ. 
    

ellauri098.html on line 465: Göringtyyppisiä propagandaäijiä, pedofiilejä Keynesejä, kapitalismin kumihanskoja, suspekteja vasureita ja muita ateisteja. 


ellauri098.html on line 466: susi, haaskaeläimet, tiikeri, hai, tiikerihai 


ellauri098.html on line 467: John Adams, Isaac Asimov, keisari Augustus, Jane Austen, Dan Aykroyd, L.van Beethoven, Anders Breivik, Emily Bronté, Cassius (Shakespeare) Hillary Clinton, Elvis Costello, Charles Darwin, Mr. Darcy, Ike Eisenhower, Colin Firth, Bobby Fischer, von Frankenstein, Gandalf, Richard Gere, Al Gore (taas), Hannibal (taas), Steven Hawking, G.W.F.Hegel, Herakleitos, Sherlock Holmes, Horatio Hornblower, Thomas Jefferson, Ted Kaczynski (Unabomber), John F.Kennedy, J.M. Keynes, Stanley Kubrik, Meyer Lansky, Ivan Lendl, V.I.Lenin, C.S. Lewis, Martin Luther, Elon Musk, Michelle Obama, John Nash, Martina Navratilova, Isaac Newton, Friedrich Nietsche, Sylvia Plath, Ayn Rand, Rosenkrantz&Guildenstern (Hamlet), Jean-Paul Sartre, Arnold Schwarzenegger (taas), Nikola Tesla, Sun Tzu, Bruce Wayne (Batman), Norbert Wiener, Woodrow Wilson, Mark Zuckerberg

ellauri098.html on line 471: ENFPs are extremely creative and versatile people. They love playing with ideas, spinning off new concepts, and discussing them with other people. They are charismatic, sociable, and exciting to be with because they always seem to have something new to explore or talk about.

ellauri098.html on line 472: Sometimes ENFPs can seem scattered and directionless, and they often have no interest in the mundane details of day-to-day life. They tend to need others to keep them anchored and focused. 


ellauri098.html on line 474: harakka, apina, orava 


ellauri098.html on line 475: Ariel (Pieni merenneito), Mahmoud Ahmadinejad (Iran), Julian Assange, Calvin (Lassi), Fidel Castro, Cher, Samuel Clemens (M2), Bill Cosby, Salvador Dali, Jacques Derrida, Charles Dickens, Walt Disney, Eliza Dolittle, Bob Dylan, Umberto Eco, Faramir, Anne Frank, Muammar Gaddafi, Theodor Geisel (Dr.Seuss), Genie (Aladdin), F.J. Haydn, Aldous Huxley, Janis Joplin, Buster Keaton, Naomi Klein, Anais Nin, Ozzy Osbourne, Osho Rajneesh, Sinbad merenkulkija, Bruce Springsteen, Justin Timberlake, Hunter S. Thompson, Orson Welles, Oscar Wilde, Kurt Wonnegut, Alan Watts (guru), Ron Weasley, Willy Wonka

ellauri098.html on line 479: INFP (introverted intuitive feeling perceiving) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. INFPs are relatively uncommon, making up about 4% of the population. INFPs are idealists. They see the world, and those around them, not as they are but as they could be. INFPs have strong principles, which they do not let go of easily. These principles drive them to help others better themselves, but as an introverted personality they rarely do so through direct confrontation. INFPs are more comfortable expressing themselves through art, writing, or other media, and can be surprisingly effective and creative communicators.

ellauri098.html on line 480: INFPs who do not find a way to express themselves can end up shy and withdrawn, unable to relate their inner principles to the real world. But for most INFPs, their principles are a source of strength and comfort against whatever the world might throw at them. 


ellauri098.html on line 483: H.C. Andersen, Frodo Baggins, William Blake, Marlon Brando, Charley Brown, Albert Camus, Johnny Depp, Jane Eyre, Mia Farrow, V.van Gogh, Homeros, P.Johannes, Franz Kafka (taas), Helen Keller, Kermit the Frog, Sören Kierkegaard, Hugh Laurie, John Lennon, Luna Lovegood, P.Luukas, C.S. Lewis (taas), Neizyt Maria, Bob Marley, A.A. Milne, John Milton, Jim Morrison, Edgar Allan Poe, Fred Rogers, Romeo&Juliet, J-J.Rousseau, Antoine de Saint-Exupery, Carlos Santana, William Shakespeare, Bella Swan (Twilight), Luke Skywalker, Amy Tan, Daenerys Targaryen, JRR Tolkien, Vergilius, Andy Warhol, Bill Waterson (Calvin&Hobbes), Virginia Woolf

ellauri098.html on line 488: ENFJs are a relatively rare type, making up about 2% of the population — women tend to be ENFJs slightly more often than men. 

ellauri098.html on line 489: ENFJs, like other “E” types, are extremely sociable. They’re fascinated with other people’s lives and care deeply about those around them. They have a positive, idealistic outlook and love to help others improve themselves and solve their problems. They tend to be decisive and good planners, so they make excellent leaders, counselors, and facilitators.

ellauri098.html on line 493: Alfred Adler, Yassar Arafat, Elizabeth Bennett, Bono, Cicero, Sean Connery, William Cullen Bryant, kuningas Daavid, Catherine Earnshaw (Hum. harju), Erasmus Rotterdamilainen, Erich Fromm, Goebbels, J.W.v. Goethe, Gorbachev, Havel, paavi Johannes Paavali Kakkoineen, Michael Jordan, M.L. King, Meeta Mellark, Barack Obama, Perikles, Nancy Reagan, Nelson Mandela, Amy March (Little Women), Abraham Maslow, Freddie Mercury, Mitterrand, Oprah Winfrey, Emma Woodhouse (Emma), 

ellauri098.html on line 498: INFJs are idealists. Creative and fair-minded, they see the world not the way it is but the way they think it should be. While they are caring and sympathetic to others’ troubles, INFJs are big-picture thinkers. Rather than help individuals, they look for ways to change the system. They are also energetic, determined, and instinctual, with a tendency to just plunge in and start working rather than make careful plans. They don't Click To Tweet. 

ellauri098.html on line 499: Because of this, INFJs have a tendency to take on the world single-handed, and can become crushed and disillusioned in the face of massive challenges. But many of the great changes in our society have been driven by determined INFJs. 


ellauri098.html on line 502: Aristophanes, Simone de Beauvoir, Osama Bin Laden, Niels Bohr, Geoffrey Chaucer, Noam Chomsky, Alice Cooper, Leonard Cohen, Dante Alighieri, Fedor Dostojevski, Mahatma Gandhi, George Harrison, Nathaniel Hawthorne, Adolf Hitler, Carl Jung, M.L. King (taas), Marilyn Manson, Robert Mugabe, Plato, J.K. Rowling, Arthur Schopenhauer, Alexandr Solchenitsyn, Baruch Spinoza, Shirley Temple, Leo Tolstoi, Leon Trotsky, Garry Trudeau (Doonesbury), Ludi Wittgenstein, Mary Wollstonecraft, Imi Lo

ellauri098.html on line 508: More free-spirited and creative personalities may find ESTJs bossy, closed-minded, or even bullying. But ESTJs can also bring clarity and direction to confused situations, and help others focus on what needs to be done to achieve solutions. 


ellauri098.html on line 511: Steve Ballmer (Mikkisoft), Bette Davis, Boromir, Celine Dion (taas), Jerry Falwell, Billy Graham, Andrew Jackson, Lyndon B.Johnson, Saddam Hussein, Cersel Lannister, Theresa May, Dr.Phil McGraw, Eliot Ness, Michelle Obama (taas), P.Paavali, Augusto Pinochet, Robb Stark, Margaret Thatcher (taas), Georg von Trapp, Ivanka Trump, Darth Vader

ellauri098.html on line 515: ISTJs are clear-sighted, logical, and efficient. They are planners rather than spontaneous, and prefer order and routine in their work and home lives. They value tradition, hierarchy, and clarity of purpose.

ellauri098.html on line 517: To some of the more creative types, ISTJs can seem dull and unimaginative, unwilling to break the rules and unable to respond flexibly to changing situations.

ellauri098.html on line 518: But ISTJs are steady and reliable – if an ISTJ tells you something will be done, you can trust that it will be. 


ellauri098.html on line 525: ESFJs are everyone’s friend. They are consensus builders and conflict defusers who enjoy helping social situations flow smoothly. They may not be the “life of the party,” but they’re the ones who make sure everyone is having a good time. Because they’re so easy to get along with, ESFJs tend to have large circles of friends.

ellauri098.html on line 526: ESFJs are traditionalists and believe in the authority of groups. They love stability and dislike conflict, so they can sometimes end up dismissing minority opinions in the name of achieving consensus. This can lead them to be controlling and intolerant. Some ESFJs also focus too much on making everyone happy at their own expense. But most ESFJs bring harmony to everyone around them. 


ellauri098.html on line 533: ISFJs are caring and helpful. They are devoted to protecting and helping out those in need. ISFJs have very strong family ties and are quick to leap to the defense of their family. Sometimes, however, take on too much responsibility and lose sight of the big picture while trying to help everyone around them. They can also be too unassertive and pushovers for those who want to take advantage of their helpfulness. But there is no friend to have like an ISFJ when you find yourself in need of help. 


ellauri098.html on line 535: kana, muurahainen, termiitti 


ellauri098.html on line 536: LM Alcott, Alice (Carroll), Captain America, Marcus Aurelius, Belle (Beauty of Beast), Beyonce, Barbara Bush, Jimmy Carter, prinssi Charles, Agatha Christie, Cinderella, Aretha Franklin, Francesco Franco, Forrest Gump, Heinrich Himmler, Kim Kardashian, Robert E.Lee, George Marshall, kuningatar Mary I, Ophelia (Hamlet), Mike Pence, Barbra Streisand, W.H.Taft, Alfred Lord Tennyson, St.Teresa of Avila, Äiti Teresa, Dr.Watson (Holmes), Bruce Willis, Tiger Woods

ellauri098.html on line 539: ESTP (extroverted sensing thinking perceiving) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. ESTPs make up about 4% of the population, and are more likely to be men than women.

ellauri098.html on line 541: ESTPs are adaptable and clever, able to roll with changes where more structured and intellectual personalities would be paralyzed. They take nothing seriously, least of all themselves.

ellauri098.html on line 542: Other personalities can find ESTPs exhausting to keep up with, and it’s true they can leave a trail of wreckage in their wake as they bull ahead. But there’s rarely any malice in them, and they’re always fun to be with. 


ellauri098.html on line 544: näätäeläimet, haittaeläimet (rotta, hiiri, torakka) 


ellauri098.html on line 545: Aladdin, Alexanteri Suuri (taas), George W. Bush, Rhett Butler, Julius Caesar (taas), David Cameron, Al Capone, Dale Carnegie, Winston Churchill, Rainbow Dash, Sir Arthur Conan Doyle, Thomas A. Edison (taas), Epikuros, Gimli, Sasha Grey, Harry Houdini, Jaime Lannister, Madonna, Eddie Murphy, Jack Nicholson, Camilla Parker-Bowles, Peter Pan, Eva Peron, P.Pietari, Theodore Roosevelt, Marquis de Sade, Nicholas Sarkozy, Tom Sawyer, Han Solo, Jack Sparrow, Sylvester Stallone, Donald Trump (taas), Mike Tyson, John Wayne, Mae West, Amy Winehouse, Malcolm X

ellauri098.html on line 549: ISTJ (introverted sensing thinking judging) is one of the sixteen personality types of the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. ISTJs are one of the most common types, making up an estimated 13% of the population. ISTJs are clear-sighted, logical, and efficient. They are planners rather than spontaneous, and prefer order and routine in their work and home lives. They value tradition, hierarchy, and clarity of purpose. To some of the more creative types, ISTJs can seem dull and unimaginative, unwilling to break the rules and unable to respond flexibly to changing situations. 


ellauri098.html on line 551: korppi, haikara, käärme, siira, sokeritoukka 


ellauri098.html on line 552: Woody Allen, Aragorn, The Beast (Beauty and), Humphrey Bogart, James Bond, Charles Bronson, Simon Cowell (taas), Tom Cruise, James Dean, Diogenes, Clint Eastwood, Henry Ford, Ernest Hemingway, Edmund Hillary, Indiana Jones, Steve Jobs, Frida Kahlo, Bruce Lee, Mad Max, John McEnroe, Vladimir Putin, Keith Richards, Ernst Rommel, Alan Shepard (astronaut), Frank Sinatra, Julia Timoshenko, Melanie Trump, Frank Zappa (taas), Venus Williams

ellauri098.html on line 556: ESFPs operate from the principle that “all the world’s a stage” — and they want to be the stars.

ellauri098.html on line 558: Juontajia ja muita typeriä julkkisklovneja, hurjasti hulvattomia piirrettyjä hahmoja. Kaikki virnuilevat kuvissa. 


ellauri098.html on line 560: Idi Amin, princess Anna (Frozen), Lydia Bennet (Austen), Beyonce (taas), Justin Bieber, Ray Charles, Bill Clinton, Paulo Coelho, Miley Cyrus, Cameron Diaz, Leonardo DiCaprio, Judy Garland, Mel Gibson, Theon Greyjoy, Goldie Hawn, Hugh Heffner, Bob Hope, Lindsay Lohan, P.Markus, Paul McCartney, Michelangelo, Benito Mussolini, Lord Nelson, Jamie Oliver, Dolly Parton, Pietari Suuri, Pippin Took (Tolkien), Elvis Presley, Ronald Reagan, Little Richard, Tony Robbins (motivational speaker), Simba (leijonakuningas), Homer Simpson, Steven Spielberg, Ringo Starr, Serena Williams, 

ellauri098.html on line 564: ISFPs are creative and imaginative, with well-developed aesthetic senses. They are naturally suited for work in music, art, design, or other areas where an eye for beauty is important. They love to explore ideas and experiment with different styles, and constantly seek out new experiences, making them spontaneous and unpredictable. This, however, can lead to a lack of focus. ISFPs also tend to have fragile egos and react badly to criticism — however well-intentioned, it is difficult for them to not take it personally. Like all introverted types, they need time on their own to think and recharge, but they still love to share their latest innovations with others.

ellauri098.html on line 567: Heinäsirkka, aasi, gorilla, laulukaskas, hanhi, hirvieläimet 


ellauri098.html on line 568: Christina Aguilera, Pamela Anderson, Marie Antoinette, Fred Astaire, David Beckham, Yogi Berra, Bjork, David Bowie, prinsessa Diana, Bob Dylan (taas), Lady Gaga, Paris Hilton, Michael Jackson, Mick Jagger, Erwin "Magic" Johnson, Jimi Hendrix, Audrey Hepburn, Paul McCartney (taas), Marilyn Monroe, Jim Morrison (taas), W.A. Mozart, keisari Nero, Brad Pitt, Prince, Leni Riefenstahl, Rihanna, Keith Richards (taas), Auguste Rodin, Britney Spears, Elizabeth Taylor, Justin Timberlake (taas), Thich Nhat Hanh (vietn. pasifisti), John Travolta, Pharrell Williams

ellauri098.html on line 575: Eläinasut ja eläinteemaiset naamiaisasut aikuisille. Ihanat, pehmeät haalariasut söpöistä sammakoista isoon King Kongiin asti ja kaikkea siltä väliltä. Haluatko olla savanneja vartioiva eläinten kuningas, leijona, hassusti karsinassa röhkivä possu vai viehkeä leopardineito? Penkkariasut! Eläinhaalariasut ovat erittäin suosittuja penkkaripäivän riennoissa.

ellauri098.html on line 577: Mikä Disney-eläinhahmo olet? Testi paljastaa todellisen minäsi.

ellauri098.html on line 579: Oletko kenties kuin Kulkuri tai Bambi? Vai sittenkin Simba tai Ihaa?

ellauri098.html on line 580: Vastaamalla kahdeksaan hämmentävään kysymykseen saat selville, mitä Disneyn eläinhahmoista muistutat eniten.

ellauri098.html on line 583: Uudesta osoitteesta löytyvät kuitenkin yhä Me Naisten aiemmilta verkkosivuilta tutut aihepiirit, joista riittää puhuttavaa. Kerromme joka päivä ihmisistä ja ilmiöistä, ihmissuhteista, tyylistä ja kauneudesta, hyvinvoinnista, rahasta ja työstä. Mutta emme turrikoista. Sensijaan --

ellauri098.html on line 590: ”Paha saa palkkansa.”

ellauri098.html on line 603: What Kind Of Disney Animal Are You?


ellauri098.html on line 622: Everyone is a mix of 2 netflix characters. Me Naiset on selvittänyt että useimpien mielestä pettämisen raja kulkee bylsinnässä. Voi raukkoja, joiden moraali on Ilta-Pulun ohjeistusten varassa.

ellauri098.html on line 627: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori (lyh. MBTI, engl. Myers-Briggs Type Indicator) on psykologinen indikaattori, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta neljän ulottuvuuden avulla. Ulottuvuuksista kolme on peräisin Carl Jungilta, joka vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvasi persoonallisuuden piirteitä. Indikaattorin kehitti Katherine Briggs tyttärensä Isabel Myersin kanssa toisen maailmansodan jälkeen mahdollistaakseen yksilöiden henkisen kasvun ymmärtämällä ja arvostamalla henkilökohtaisia eroavaisuuksia persoonallisuuksiltaan terveissä ihmisissä, ja lisätäkseen harmoniaa ja tuottavuutta erilaisissa ryhmissä. 

ellauri098.html on line 629: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori jakaa väestön 16 toisistaan poikkeavaan persoonallisuustyyppiin, joilla on tiettyjä toisistaan erottavia ominaisuuksia siinä kuinka ihmiset havaitsevat asioita ja millä perusteilla ihmiset tekevät päätöksiä. Myers ja Briggs kykenivät muodostamaan persoonallisuustyypeistä kuvauksia, profiileja, jotka esittelevät eri persoonallisuustyyppien edustajien stereotyyppistä käytöstä.

ellauri098.html on line 633: Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorilla on voimakas korrelaatio Big Five-tyypityksen kanssa. Big Fiven OCEAN-asteikolla korkeaa Openness-lukemaa vastaa N (intuitio) ja matalaa S (tosiasiallinen); korkeaa Conscientiousness-lukemaa vastaa J (harkitseva) ja matalaa P (spontaani); korkeaa Extroversion-lukemaa vastaa E (ekstrovertti) ja matalaa I (introvertti), ja korkeaa Agreeableness-lukemaa vastaa F (tunteva) ja matalaa T (ajatteleva). Neuroottisuusakselia MBTI:ssa ei ole.

ellauri098.html on line 640:     S, tosiasiallinen – N, intuitiivinen: tapa hankkia tietoa 


ellauri098.html on line 642:     J, harkitseva – P, spontaani: elämäntyyli 


ellauri098.html on line 646: I–E-ulottuvuus kuvaa asennetta ympäristöön. S–N-ulottuvuus kuvaa tiedonhankintatottumuksia ja T–F-ulottuvuus päätöksenteon perusteita. J–P-ulottuvuus kuvaa elämäntyyliä.

ellauri098.html on line 668: Myers-Briggs -testin kyky ennustaa esimerkiksi työtehtävässä menestymistä tai avioliiton onnellisuutta on olematon. Testi perustuu Carl Jungin kokeellisesti testaamattomiin, yleisesti vanhentuneina pidettyihin teorioihin, eikä sen 40-luvulla kehittäneillä Briggsillä ja Myersillä ollut psykologista koulutusta. Testi tuli suosituksi etenkin CPP-yrityksen ottaessa sen hallintaansa 1975, mutta ei ole muuttunut vuosien saatossa paljoakaan.

ellauri098.html on line 712:     INTP on tiedonhaluinen analysoija.

ellauri098.html on line 737: The Manual has lots of very useful material, but it costs close to $100  (gasp!). Here are the latest figures based on a random sample using the Form M. 16,000 people were contacted. The forms of 3,009 people u with "best fit" as determined by the client, the results of this survey were not shown to the individuals to see if they indeed did fit. Nevertheless, the survey does give us a good cross section of results to work from. The sample is corrected for the demographics of the USA. (Did some Es not hand in their form because they were talking too much. Did some of the Is get so caught up in their inner world? Did the Ss get so obsessed with details they didn´t hand it in? Did the Ns get so caught up in the big picture? Did the Ts figure it was too airy-fairy people stuff? Did the Fs focus so much on how they felt that they didn't get theirs off? Maybe the Js didn't like the way it was organized? The Ps just may not have found the right moment to get down to doing the inventory.) 

ellauri098.html on line 746: It is interesting how the men on the T-F have the T just slightly over half, while for women it is 25-75.

ellauri098.html on line 749: Catherine Cook Briggs on lähinnä sen yhden Monty Pythonin kaverin näkönen joka esitti ex-leperiä. Ihanko totta tää heppuli kexi 10-kantaisen logaritmitaulukon? Aika jehu, ei mikään turha iisebel.

ellauri098.html on line 754: Toisen maailmansodan aikaan 1941 Myers motivoitui toimivan persoonallisuusindikaattorin kehittämiseen. Hän halusi lopettaa sotien aiheuttamat kärsimykset ja tragediat ja uskoi, että ihmisten paremman keskinäisen ymmärtämisen kautta kärsimykset vähenisivät. Koska psykologit eivät asiasta kiinnostuneet (kärsimyxethän on niiden leipäpuu) Myers ja Briggs päättivät yhdessä kehittää välineen, jolla teoria saataisiin konkreettiseen hyötykäyttöön. II maailmansodasta alkaen MBTI on ollut osa amerikkalaisten upseerien ja muiden johtajien valintakokeita. Se selittää aika paljonkin.

ellauri099.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri099.html on line 35: Mitä enemmän mä luen ja mietin näitä runoja ja romskuja ja luen kirjailijoiden elämäkertoja, sitä selvemmäxi tulee että tämän kukkatarhan tärkein lajike on narsissi. Sitähän se on, kirjojen ja leffojen ym viihteen lukeminen, kirjoitus ja tuijotus, lammen peiliin kazomista, kunnes masentava todellisuus unohtuu. Tärkein kaikkia wannabee kirjailijoita yhdistävä tekijä on hyvin kehittynyt narsismi. Oma naama lammen sameen veden kalvon ystävällisesti pehmentämänä sieltä vastaan tuijottaa. Rakkaus on samea, kuin vessan ikkuna, sanoi Vittoria, ja tiesi kyllä mistä puhui. Izerakkaus ei ole muita kummempi. Izeviha on vain sen toinen fenotyyppi. Oman navan haistelua molemmat. Haista, haista haista, seinää vessan, kunnes valot sammuu, haju jää.

ellauri099.html on line 41: The world's oldest written melody -ON A BANJO! (mus. alkaa 3 min. kohalla)

ellauri099.html on line 44:     The remains of Oscar Wilde lie in Père Lachaise Cemetery in Paris. His sleek, modern tomb, designed by the British sculptor Jacob Epstein and commissioned by Wilde’s lover and executor, John Robert "Haj" Ross, is one of the most frequently visited and recognizable graves in a cemetery notable for the many famous writers, artists, and musicians buried there (Balzac, Chopin, Proust, Gertrude Stein, Jim Morrison). The surface of Epstein’s massive monolith is covered with hundreds of lipstick kisses, some ancient and faded, others new and vibrant. (“The madness of kissing” is what Wilde said Lord Alfred Douglas’s “red-roseleaf lips” were made for.)...

ellauri099.html on line 46: The Picture of Dorian Gray is a Gothic and philosophical novel by Oscar Wilde, first published complete in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine. Fearing the story was indecent, prior to publication the magazine's editor deleted roughly five hundred words without Wilde's knowledge. Despite that censorship, The Picture of Dorian Gray offended the moral sensibilities of British book reviewers, some of whom said that Oscar Wilde merited prosecution for violating the laws guarding public morality. In response, Wilde aggressively defended his novel and art in correspondence with the British press, although he personally made excisions of some of the most controversial material when revising and lengthening the story for book publication the following year.

ellauri099.html on line 48: The longer and revised version of The Picture of Dorian Gray published in book form in 1891 featured an aphoristic preface—a defence of the artist's rights and of art for art's sake—based in part on his press defences of the novel the previous year. The content, style, and presentation of the preface made it famous in its own right, as a literary and artistic manifesto. In April 1891, the publishing firm of Ward, Lock and Company, who had distributed the shorter, more inflammatory, magazine version in England the previous year, published the revised version of The Picture of Dorian Gray.

ellauri099.html on line 55:       Dorian Gray is the subject of a full-length portrait in oil by Basil Hallward, an artist impressed and infatuated by Dorian's beauty; he believes that Dorian's beauty is responsible for the new mood in his art as a painter. Through Basil, Dorian meets Lord Henry Wotton, and he soon is enthralled by the aristocrat's hedonistic world view: that beauty and sensual fulfilment are the only things worth pursuing in life.

ellauri099.html on line 57: Newly understanding that his beauty will fade, Dorian expresses the desire to sell his soul, to ensure that the picture, rather than he, will age and fade. The wish is granted, and Dorian pursues a libertine life of varied amoral experiences while staying young and beautiful; all the while, his portrait ages and records every sin.

ellauri099.html on line 59:   Deciding that only full confession will absolve him of wrongdoing, Dorian decides to destroy the last vestige of his conscience and the only piece of evidence remaining of his crimes; the picture. In a rage, he takes the knife with which he murdered Basil Hallward and stabs the picture. The servants of the house awaken on hearing a cry from the locked room; on the street, a passerby who also heard the cry calls the police. On entering the locked room, the servants find an unknown old man stabbed in the heart, his figure withered and decrepit. The servants identify the disfigured corpse by the rings on its fingers, which belonged to Dorian Gray. Beside him, the portrait is now restored to its former appearance of beauty.

ellauri099.html on line 61: Here is an example of what you will now see in the uncensored version, where Hallward professes his love for Dorian:

ellauri099.html on line 63: It is quite true I have worshipped you with far more romance of feeling than a man should ever give to a friend. Somehow I have never loved a woman…. From the moment I met you, your personality had the most extraordinary influence over me…. I adored you madly, extravagantly, absurdly. I was jealous of everyone to whom you spoke. I wanted to have you all to myself. I was only happy when I was with you.

ellauri099.html on line 67: From the moment I met you, your personality had the most extraordinary influence over me.

ellauri099.html on line 69:   Aika viattomalta tää nyt vaikuttaa, mutta silti vittu: viktoriaaneista oli vaarallista vilauttaa poikarakkauden romanttista puolta (josta jo Plato puhui kaunopuheisesti opensa Sokrateen äänitorvella, Sapphosta puhumattakaan, tai Eski Saarisesta). Hyi, sehän on vaan ällöttävää, kakkatouhuja. Pissapuolella on siivo puuhata. Aikalaista kriitikkoa lainaten:

ellauri099.html on line 71:     Dulness and dirt are the chief features of Lippincott’s this month: The element that is unclean, though undeniably amusing, is furnished by Mr. Oscar Wilde’s story of The Picture of Dorian Gray. It is a tale spawned from the leprous literature of the French decadents—a poisonous book, the atmosphere of which is heavy with the mephitic odours of moral and spiritual putrefaction—a gloating study of the mental and physical corruption of a fresh, fair and golden youth, which might be fascinating but for its effeminate frivolity, its studied insincerity, its theatrical cynicism, its tawdry mysticism, its flippant philosophizings. . . . Mr. Wilde says the book has “a moral.” The “moral,” so far as we can collect it, is that man’s chief end is to develop his nature to the fullest by “always searching for new sensations,” that when the soul gets sick the way to cure it is to deny the senses nothing.

ellauri099.html on line 73: Osku tuli mieleen Agathan Crooked Housen teeveeleffasta, jossa narsistinen pikkuveli potki isänsä nuoren vaimon muotokuvan puhki. Dorian tappoi izensä rikkoessaan muotokuvansa. Pirkko Carlson potkaisi Elnan muotokuvan puhki Fiskarsin vintillä. Sergei Jeseninin runo Musta ihminen päättyy hyvin samankaltaiseen kömmähdyxeen. Narkissos kuoli nälkään lammen rannalle. Tässä meemissä on ainesta.

ellauri099.html on line 80:       Totemipaaluun kaiverretaan myös tyypin ensisijainen elinneste aika karkealla periaatteella: Jos tyyyppi on aggressiivinen ja/tai atleettityyppiä, se on sappi;  jos se on ilosteleva ja vikkelä, niin veri; jos hintelä ja synkeä, niin perna; jos läski ja vetelä, niin lima. Monethan on tietysti useampia näistä yhtä aikaa, mutta johkin se raja pitää vetää.

ellauri099.html on line 82:       Ja sit vielä toi jungilainen extro-intro pursoonallisuustyyppi neljällä ulottuvuudella, enste yleensä (E/I), sit vastaanottoantenni (S/N, aistit/intuitio), sit aivokerros (F/T, tunne/ajattelu), sit toimintamalli (P/J, havainnointi/tuomio). Niinettä kaikista neropatein introvertti on INTJ "Tenacious visionaries, oriented towards action" (esim. Bertie tai sen kamu Keynes), ja  kaikista tyhmin extromortti on tollanen ESFP "Free-spirited and fun-loving people persons" (esim. Kinsella). Kirjailijoiden luonnenimikkeistä on hyvä selvitys edellisessä albumissa. Voikun pääsis kirjailijoille tekee  MBTI eli Myers-Briggs testejä. Muze on jo myöhäistä useimpien kohdalla. Paizi voinhan mä koittaa vastata niiden puolesta! Vedänpä ensin testin izelleni ihan noin kalibrointimielessä. (Kysymyxet ja mun testituloxet tietolaatikossa alla.)

ellauri099.html on line 84: Muutamat on helppoja, muutamia täytyy miettiä. Jotkut ei vaadi perusteluja, joihinkuihin tekee mieli sellaisia lisätä. Esim Plato oli ensimmäisiä idealisteja, se  oli näkevinään näkyvän ja näkymättömän maailman ylösalaisin. Sitäpaizi hallenges-our-ideas-leadership-25-centuries">Plato still challenges our ideas of leadership. Kääntää ne aivan päälaelleen. Lisää kuin 2 hernettä vertailuja löytyy täältä.

ellauri099.html on line 86: How to Get Rid of Barn Swallows? Hire an Exterminator. For as beautiful as their song is, barn swallows also bring a lot of less attractive features when they move into your property. The early-morning noise and piles of droppings and feathers they create are reason enough to want these birds gone. As an Amazon Associate, this site earns from qualifying purchases. 

ellauri099.html on line 93:   
ellauri099.html on line 95: 
ellauri099.html on line 101: 
ellauri099.html on line 116: 
ellauri099.html on line 118: 
ellauri099.html on line 122: 
ellauri099.html on line 123: 
ellauri099.html on line 124: 
ellauri099.html on line 125: 
ellauri099.html on line 133: 
ellauri099.html on line 140: 
ellauri099.html on line 145: 
ellauri099.html on line 148: 
ellauri099.html on line 163: Platonin ääliö sivuutti Aristoteleen Akatemian deanina ja pani siihen typerän sisarenpoikansa Speusippoxen. Vitun nepotisti. Aristoteleesta tuli lyseon rehtori. No eihän Speusippoxen tunaroinnista tullut lasta eikä paskaakaan. Ensi töixeen se peruutti Platonin ideaopin ja heitti hyvän (agathon) tienoheen sen perään. Myöhemmin se joutui hakemaan ne nolosti takaisin. 8v kuluttua  se sai slaagin ja dekaanixi tuli parin äänen enemmistöllä mamu Xenokrates. Xenokrates oli oligarkki ja piti ykköstä ja kakkosta jumalina. Kristinusko pani myöhemmin nokkiin ja päätyi kolmoseen.

ellauri099.html on line 170: Although the splendidly unreliable Diogenes Laertius says that Plato possessed no property other than what is mentioned in his will, he received a large sum of money from Dionysius I. Plato had a significant fund of money at his disposal (the exorbitant figure of 80 talents is mentioned). Indeed, Plato is also said to have had a banker called Andromedes. In other words, Plato was rich and had wealthy patrons and very probably wealthy students.

ellauri099.html on line 172: We are less attracted to the idea of the wealthy aristocratic philosopher sequestered in his research facility and making occasional overseas trips to visit foreign tyrants than the image of the poor, shoeless Socrates causing trouble in the marketplace, refusing to be paid and getting killed by the city for his trouble. But our captivation with this image, once again, is overwhelmingly fatass Plato’s clever branding. 

ellauri099.html on line 174: And behind his extraordinary inventiveness, Plato performs a characteristic disappearing trick. Truth to tell, we know very little about Plato. According to Plutarch, he was a lover of figs. Big deal! Plato is mentioned only a couple of times in the many dialogues that bear his name. He was present at Socrates’ trial but — in a beautifully reflexive moment that he describes in the Phaedo — absent from the moment of Socrates’ death, because he was sick.

ellauri099.html on line 176: In fact, we don’t even know that he was called Plato, which might have been a nickname. Laertius claims that he was actually called Aristocles, after his grandfather. “Plato” is close to the word “broad” in Greek, like the broad leaves of the platanos or plane tree under which Socrates and Phaedrus sit and talk about eros. Some think that Plato was so called because he was broad-shouldered because of his prowess in wrestling. Or because he got a flat nose, maybe a wrestling memento. 

ellauri099.html on line 178: The Academy complex is approximately 130 feet square. It has the typical dimensions of a palaestra, or wrestling school. In my mind’s eye, I saw an elderly Plato sitting watching his academicians wrestle, occasionally offering coaching advice and encouragement.

ellauri099.html on line 186:  Aristotle had slender calves. His eyes were small. And he spoke with a lisp, which — according to Plutarch — was imitated by some. He wore many rings and had a distinctive, rather exotic style of dress — a kind of ancient bling.

ellauri099.html on line 188: It is said that Aristotle was a difficult character — somewhat arrogant, thinking he was cleverer than everyone else (quite possibly true) and even criticizing his headmaster of many years, Plato. (Who was quite a butthead in comparison.) He was a perhaps a bit of a dyskolos, a grouch, cantankerous, a curmudgeon.

ellauri099.html on line 190: Aristotle was not much loved by the Athenians. This might have been because he was a tricky customer or because he was an immigrant: a metoikos or metic, resident alien, an ancient green card holder; Greek, but decidedly not an Athenian citizen, something like an American in London. Given his close ties to the Macedonian aristocracy, which was extending and tightening its military and political control across Greece, perhaps the Athenians were right to be suspicious of Aristotle.

ellauri099.html on line 192: We do know that after having served as Lector in the Academy and being described as its “Mind” by Plato, Aristotle was not chosen as the latter’s successor. The job of scholarch, or head of the school, by sheer happenstance, went to Speusippus, Plato’s nephew. Aristotle left Athens shortly after Plato’s death and stayed away for around 12 years. Was he angry or disappointed not to have been chosen as head of the Academy? By being ordered round by big butthead´s nephew, who was an even bigger butthead? 

ellauri099.html on line 199: Famously, Aristotle was asked by Philip II of Macedon to be the tutor of his 13-year-old son, Alexander. Aristotle set up school in the Macedonian fortress of Mieza, and the young prince was taught together with his companions, who probably numbered around 30 students. A big class. This was a closed school, a boarding school of sorts. A sense of the seriousness with which Aristotle performed his duties can be gleaned from the fact that he composed two treatises in honor of Alexander, “On Kingship” and "On Colonies" as guidebooks for the prince, as well as editing a copy of Homer’s “Iliad” specifically for Alexander’s use — the so-called “casket copy” (presumably because it was small enough to fit inside his casket).

ellauri099.html on line 201: Very little is known about Aristotle’s stay in Macedonia, but it is thought that he was there for quite some time, possibly seven years, and became very friendly with powerful members of Philip’s court. In 336 B.C.E., Philip was assassinated (in a theater, of all places), and Alexander was declared king at the age of 20. Sensing the instability of political transition, the mighty city of Thebes rebelled against the new Macedonian king. In order to set an example, Alexander besieged and then wholly incinerated the city, wiping it from the map. Its citizens were either killed or sold into slavery.

ellauri099.html on line 203: Athens didn’t make the same mistake as Thebes and meekly submitted to the Macedonian pike. It is in this context that Aristotle returned to the city at around age 50. And he came back big time. Because of his metic status, Aristotle was not allowed to buy property. So — as one does — he rented. He took over a gymnasium site sacred to Apollo Lyceus (the wolf-god) and transformed it into the most powerful and well-endowed school in the world.

ellauri099.html on line 205: Two things hit you when you visit the site of the Lyceum and look at its architectural plans. First, it is a direct copy of Plato’s Academy. And second, it is much, much bigger. The relation between the Academy and the Lyceum is a little like that between a twee medieval Cambridge College and the monumental architecture of the University of Chicago.

ellauri099.html on line 207: The reason Aristotle was able to do this was simple: money. If Plato was rich, then Aristotle was wealthier than Croesus, right up there with the Jeff Bezos-es of his day. He received the sum of 800 talents from his presumably grateful former student, Alexander, which was an enormous amount of money. (Consider that the Plato’s Academy cost about 25-30 talents.)

ellauri099.html on line 209: Expressing ancient money values in modern terms presents a perennial puzzle for historians of economics, so I called on my colleague, the economist Duncan Foley, for help. He very roughly calculated that the annual gross domestic product of classical Athens was about 4,400 talents. If that is right, then 800 talents is a vast figure, 32 times the expenditure on the Academy. Foley is somewhat skeptical of the figure, though. Ancient sources for numerical data (like the size of armies) are notoriously inaccurate, so perhaps a excited copyist simply added a zero.

ellauri099.html on line 211: Whatever the truth of the matter, Aristotle’s endowment allowed him to build a huge research and teaching facility and amass the largest and most important library in the world. During the time of Theophrastus, Aristotle’s successor as scholarch and clearly a very effective college president, there were as many as 2,000 pupils at the Lyceum, some of them sleeping in dormitories. The Lyceum was clearly the place to be, the educational destination of choice for the elites.

ellauri099.html on line 213: It leads one to ponder the awkward proximity between philosophy and political power. It is unclear whether the school charged fees but, given its vast wealth, it probably didn’t need to. It sounds a little like Harvard, doesn’t it?

ellauri099.html on line 215: The Lyceum was clearly the intellectual projection of Macedonian political and military hegemony. In 323 B.C.E., when news of Alexander the Great’s death in Babylon at the age of 32 reached Athens, simmering anti-Macedonian sentiment spilled over, and the popular Athenian leader Demosthenes was recalled. Aristotle left the city for the last time, in fear of his life, after a little more than a decade in charge of the Lyceum. Seeing himself justly or unjustly in the mirror of Socrates and fearing charges of impiety, Aristotle reportedly said, “I will not allow the Athenians to sin twice against philosophy.” Aristotle withdrew to his late mother’s estate at Chalcis on the island of Euboea and died there shortly after of an unspecified illness, at age 63.

ellauri099.html on line 219: In the northeast corner of the Lyceum, there was a garden, which possibly led to the peripatos, or shaded walk from which the promenading Peripatetic school derived its name. Indeed, there were gardens in all the earlier philosophical schools, in the schools of Miletus on the present-day Turkish coast, and allegedly in the Pythagorean schools in southern Italy. Plato’s Academy also had a garden. And later, the school of Epicurus was simply called “The Garden.” Theophrastus, a keen botanist like Aristotle who did so much to organize the library and build up its scientific side (with maps, globes, specimens and such like), eventually retired to his garden, which was close by.

ellauri099.html on line 221: What was the garden for? Was it a space for leisure, strolling and quiet dialectical chitchat? Was it a mini-laboratory for botanical observation and experimentation? Or was it — and I find this the most intriguing possibility — an image of paradise? The ancient Greek word paradeisos appears to be borrowed etymologically from Persian, and it is said that Darius the Great had a "paradise garden," with the kinds of flora and fauna with which we are familiar from the elaborate design of carpets and rugs. A Persian carpet is like a memory theater of paradise. It is possible that Milesian workers and thinkers had significant contact with the Persian courts at Susa and Persepolis. Maybe the whole ancient Greek philosophical fascination with gardens is a Persian borrowing, and an echo of the influence of their expansive empire. But who knows?

ellauri099.html on line 226: Very low rope barriers separated off areas that visitors were not meant to visit. I looked around for a guard, saw no one, and stepped onto the green moss and made my way quietly to the location of Aristotle’s library. On my hands and knees, I saw the ground was littered with tiny delicate snail shells, no bigger than a fingernails, scattered like empty scholars’ backpacks. My partner gave me one, and I put it in my pocket. I had it on my desk right in front of me as I was writing this. Inadvertently, I crushed it to pieces under the weight of one of Mr. Staikos’s huge tomes on the history of libraries. There’s probably a moral in this, but it escapes me. The moral is this: fucking Americans, keep your fat butts and greedy fingers off European soil!

ellauri099.html on line 228: Simon Critchley is a professor of philosophy at the New School for Social Research and the author of several books, notably “What We Think About When We Think About Soccer”. He is the moderator of a stone.

ellauri099.html on line 230: We hope you enjoyed this free article. Subscribers make stories like this possible. Thanx to them!

ellauri099.html on line 235: Ferranten teiniheroiini Gianní käy kiimaista teologista keskustelua söpön Roberton kaa. Roberto on kuvattu Robert Kennedyn tapaisexi jeesushahmoxi. Kivisaaressa kesällä 1968 iskemättömät tytöt itkivät kun tuli uutinen Robertin murhasta. Sijaiskärsimystä. 

ellauri099.html on line 242: J: Ne eivät vain toimi. Jeesus on jumalan poika mutta tekee sen puolesta kaikki työt. Tekee turhanpäiväisiä ihmeitä, antaa hullujen roomalaisten huijata izeään ja päätyy ristille. Kaiken lisäxi hän pyytää sieltä käsin isäänsä säästämään jotain sillekin mutta isä ei lotkauta korvaansakaan vaan hörppii maljan tyhjäxi ja antaa pojan kokea kaikki piinat. Miksei Jumala tullut itse tänne kärsimään?

ellauri099.html on line 244: Roberto pudisteli kevyesti päätään, ironia katosi, mutta ihanan laineileva tukka ei mennyt sekaisin. Näin hän suurin piirtein vastasi, tämä on vain tiivistelmä, olin kiihtynyt enkä muista kaikkea tarkasti, joten antaa Elena-tädin täydentää unohtuneet kohdat: 


ellauri099.html on line 246: J: Hänen kannattaisi muuttua helpoksi, jos hän haluaa että jengi ymmärtää hänestä jotakin. 


ellauri099.html on line 263: J: En tiedä, mitä se tarkoittaa. Mahdatkohan sinäkään. 


ellauri099.html on line 280: J: lhanko totta? 


ellauri099.html on line 281: R: Kyllă. Junalan lisääntymiskäsky on minulle niin tärkeä, että tekisin kaikkeni, jopa häntä loukkaavia asioita, lähentyäkseni v- häntä. Joten neuvoni on, ettet kiirehtisi heittämään kaikkea taivaan tuuliin. Odota vähän, niin näet että evankeliumit antavat paljon enemmän kuin olet niistä tähän mennessä saanut. Niitä voi jauhaa aivan loputtomiin. Kahdestaankin. Siellä missä 2 kokoontuu 1:n hinnalla, on Jeesus kolmantena. 


ellauri099.html on line 293: J: Minä teen. Olen ylimielinen, ja pahanhajuinen. 


ellauri099.html on line 294: Tällä kertaa Roberto pieraisi, me kolme tyttöä haistelimme. Roopen lähdettyä Angela tarrasi kateellisesti käsivarteeni: "Teit vaikutuxen!" hän huudahti tekoinnoissaan. "Pötyä", sanoin tyytyväisenä kuin blondi elokuvassa Blondin kosto. 

ellauri099.html on line 300:     Tätä luonteenmittausta on ollut paasauxissa ennenkin, esim. Järjestelmä-älli ja heppahullukysely. Niistä on paljon apua kun haluaa noudattaa sokrateen ja Pythian motivointipuhetta "Gnothi seauton - Tunne edes izesi!". Myersin ja sen tyttären Briggssin izetuntemusta helpottava kyselykaavake on tässä.

ellauri099.html on line 327:       Teen parhaani ollaxeni suosittu.   

ellauri099.html on line 331:       Mun on vaikea hallita mielijohteita.   

ellauri099.html on line 347:       On kiva kokeilla uusia harrastuxia.   

ellauri099.html on line 373:       Pidän hauskasta.    

ellauri099.html on line 463:       Ihana saada uusia ystäviä.   

ellauri099.html on line 517:       Olen muurahainen / olen heinäsirkka.   

ellauri099.html on line 527:       Tykkään innovoida / Vanhassa vara parempi.   

ellauri099.html on line 562: The following chart shows your top 3 personality type matches.

ellauri099.html on line 569:     ISTPs are observant artisans with an understanding of mechanics and an interest in troubleshooting. They approach their environments with a flexible logic, looking for practical solutions to the problems at hand.

ellauri099.html on line 573: INFPs are imaginative idealists, guided by their own core values and beliefs. Focused on possibilities rather than reality, INFPs see potential for a better future, and pursue truth and meaning with their own individual flair.

ellauri099.html on line 575:     Arvaan kyllä mistä vastauxista sain kiittää näitä tuloxia. I:n saa kun ei tykkää muista ihmisistä, ja P:n jos ei tykkää puuhastella. Tää on erittäin läpinäkyvää, tulee mieleen Heppahullun "millainen hevospursoona olet" tai jopa "mikä poni olet". 

ellauri100.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri100.html on line 28:     Wincent was not mad, he had problems
Sekoilua

ellauri100.html on line 38:   Vincent van Gogh was not psychotic or bipolar when he cut off his ear, medical experts decide. A conference of 30 international medical experts has announced a more prosaic explanation for the famously tortured artist's behaviour — stress and alcohol.

ellauri100.html on line 40:       Weighing up evidence, including his many letters, they analyzed competing theories that he had suffered from illnesses including epilepsy, cycloid psychosis, bipolar disorder, schizophrenia or borderline personality disorder. The panel concluded that the most probable diagnosis was more prosaic.

ellauri100.html on line 45: “This could come from alcohol intoxication, lack of sleep, work stress and troubles with Gauguin, who was going to leave – attachment being one of his problems in life. He has repeated episodes of psychosis but recovered completely in between.”

ellauri100.html on line 47:       Although not proven, the relationship between Van Gogh and Gauguin was definitely different that your average straight male friendship. Scholars from Harvard having analyzed Van Gogh’s life in depth concluded that Van Gogh very well have been bisexual (accounting for his other relationships with women). You can find evidence of a possible love connection between the two in his writings.

ellauri100.html on line 49: The two lived as roommates for a time in the South of France. An article in Harvard Magazine states that van Gogh's medical biographers agree that his adulthood included periods of hypersexuality, hyposexuality, bisexuality, and homosexuality, and that "his stormy homosexual affair with the painter Paul Gauguin included endless, often argumentative discussions."      

ellauri100.html on line 51: Although van Gogh was diagnosed with epilepsy at the time, definitions had changed, Oderwald said. Ultimately, “one single thing cannot explain the entire picture of what happened to van Gogh,” he said.      

ellauri100.html on line 53:       “One of the things we really do not like in our culture is that things just happen,” Arko Oderwald, moderator and medical ethics professor, told The Daily Telegraph. “Yes, he had difficult character traits, but that isn't a disease.”

ellauri100.html on line 63: Niinpä mielen sairauksia ovat olleet esim. 1940-luvun sotilaskarkuruus (sotahulluus ei tietenkään ikinä), tanssimania, moraalittomuus (esim. esiaviolliset suhteet tai veto sellaisen perään), vaeltelevasta kohdusta johtuva haureus ja hysteria, saatanan vallassa oleminen, peiton alaiset hanskahommat, kiinnostus samaa sukupuolta olevaan, erimielisyys hallintojärjestelmän kanssa (takavuosinahan neuvostojärjestelmän vastustajat pantiin mielisairaalaan ja pakkohoitoon);

ellauri100.html on line 67: Usein moraalittomuus aiheutuu vaeltavasta kohdusta. Silloin sappi muuttuu keltaiseksi aiheuttaen hysteriaa, himoa ja maniaa; mikäli taasen maniaan liittyy myös jumalten suoma hulluus, tuloksena saattaa olla myönteisiä siirtymiä myös ympäristöön. Tämän vuoksi runoilijat ja taiteilijat varmaan kuuluivatkin sairaalan ehdottomaan eliittiin ja kaikki halusivat olla heidän kamujaan. Heillä oli ”haltioitumisen lahja”. Maallikko voisi ajatella, että esim. Lapinlahden lähteen jengi olisi juuri wannabe-keltasappisia. Hysteriassa on jotakin vähän hienoakin. Eiks je!

ellauri100.html on line 69: Mustasappiset ovat synkkiä ja harhaisia melankolikkoja. Niiltä sai ennen luulot pois pakkopaidoin ja väkivalloin. Myös kylmävesiamme ja moninkertaiset morfiiniannokset tulivat tarpeeseen. Tämä porukka oli Saatanan riivaamaa ja päätyi lopulta hullujen saarelle Seiliin Turun saaristoon. Seili tarkoittaa purjetta mutta myös alkoholiongelmaa. 

ellauri100.html on line 72: Tämä kasvattaa hallituksen suuntaan paineita päästää ihmisoikeuspieru. Transuilu ei ole enää mielenterveyssairaus.

ellauri100.html on line 74: Palautetaan homoseksuaalisuus mielisairausluokitukseen. Olen kuullut, että homot harrastavat paljon irtosuhteita.

ellauri100.html on line 85:   Klezmer (Yiddish: קלעזמער ‎) is an instrumental musical tradition of the Ashkenazi Jews of Central and Eastern Europe. The essential elements of the tradition include dance tunes, ritual melodies, and virtuosic improvisations played for listening; these would have been played at weddings and other social functions. After the destruction of Jews in Eastern Europe during the Holocaust, there was a general fall in the popularity of klezmer. The term klezmer comes from a combination of Hebrew words: klei, meaning "tools, utensils or instruments of" and zemer, "melody"; leading to k´lei zemer כְּלֵי זֶמֶר‎, literally "instruments of music" or "musical instruments". Originally, klezmer referred to musical instruments, and was later extended to refer, as a pejorative, to musicians themselves. From the 16th to 18th centuries, it replaced older terms such as leyts (clown). It was not until the late 20th century that the word came to identify a musical genre. Early 20th century recordings and writings most often refer to the style as "Yiddish" music, although it is also sometimes called Freilech music (Yiddish, literally "Happy music"). 

ellauri100.html on line 93: Kretschmer opiskeli teologiaa, lääketiedettä ja filosofiaa Tübingenin, Münchenin sekä Hampurin yliopistoissa vuosina 1906–1912. Hän työskenteli vuodesta 1913 lähtien Robert Gauppin assistenttia Tübingenissa, missä hän suoritti habilitaatiotutkinnon 1918. Hän jatkoi Tübingenissa yliopiston lääketieteen yksikön apulaisjohtajana vuoteen 1926 saakka, jolloin hän siirtyi Marburgin yliopiston psykiatrisen klinikan johtajaksi. Vuosina 1946–1959 Kretschmer työskenteli Tübingenin yliopiston psykiatrian klinikan johtajaprofessorina. Uransa loppuajan Kretschmer työskenteli yksityisenä tutkijana omien konstituutiopsykologiaan ja työpsykologiaan keskittyvien töidensä parissa.

ellauri100.html on line 99: Kretschmer on se ruumiinrakennetyyppi, joka tunnetaan mielisairausluokituxestaan. Se oli eräs ensimmäisiä moderneja konstituutioon eli pärstäkertoimeen perustuvia. Ei siinä mitään uutta ole, kaikki on aina tietäneet Shakespearen tavoin että tyypin luonteen voi päätellä sen ulkonäöstä. Onko se mikään ylläri että pikku ruipelot on väpelöitä ja umpiluupäät muskelimasat rehentelee voimilla? Nehän onkuin sonni ja kirppu lehmihaan aidalla. Luokituxessa on neljä perusruumiinrakennetta:

ellauri100.html on line 101:     asteeninen (ruipelo, laiha, pieni väpelö);

ellauri100.html on line 120: Anything that's too low down.

ellauri100.html on line 124: Well, they say that a fat man's easy

ellauri100.html on line 125: And is good to have around.

ellauri100.html on line 130: Jokainen näistä ruumiinrakennetyypeistä liittyi Klezmerin mielestä luonteenpiirteisiin, ja äärimmäisyyxiin mentäessä, vastaaviin mielisairauxiin. Hän kirjoitti että läskit ovat harvoin skizoja, ja loput taas harvoin bipolaarisia. Eliskä skizot on tavallisesti laihoja tai muskelimasoja. Klezmer arveli että pyknikot ovat ystävällisiä, läheisriippuvaisia ja seurallisia. Niillä on taipumusta maanis-depressiivisyyteen. Pikku väpelöillä oli taipumusta introversioon ja pelkuruuteen. Siitä on vaan lyhyt matka skizofreniaan. Tähän ei virallisesti enää psykologiassa uskota. Vaikka tottahan se on, vai mitä? No entäs muskelimasat ja rumat? Mitä mielitauteja niillä tuppaa olemaan? Onko ne luonnevikaisia? 

ellauri100.html on line 132:   Wokun isäpuoli oli Ernst Rüdiger. Ernst Klezmer näyttää kuvista kazoen vähän muotopuolelta, onkohan se dysplastinen. Tai size on syklotyyminen. Kretschem on slaavia ja tarkoittaa Wirtshausta, Kretschmer on siis Wirt.

ellauri100.html on line 138: Er gehörte dem Beirat der Gesellschaft Deutscher Neurologen und Psychiater an, besichtigte 1940 die NS-Tötungsanstalt Bernburg und nahm 1941 an einer Sitzung des Beirats der Aktion T4 teil. Im selben Jahr schrieb er in einem Vorwort zu Geniale Menschen: „Was im Wesentlichen entartet ist, das werden wir ruhig aus der Vererbung ausschalten können.“

ellauri100.html on line 140: Andererseits stellte er die von Hans Günther propagierte „Aufnordung“ des deutschen Volkes in Frage, indem er den Zonen, wo sich die nordische mit der alpinen „Rasse“ vermischt habe (wie z. B. Württenberg, Schwaben und Sachsen), eine besondere Genie-Dichte zuschrieb.

ellauri100.html on line 141: 1955 behauptete er als Gutachter in einem Wiedergutmachungsverfahren eines an Depressionen leidenden Naziverfolgten, dass es keine verfolgungsbedingten Neurosen gebe.

ellauri100.html on line 149: Examples of physical properties. Left: the three body types of ectomorph, mesomorpf, and endomorph (Sheldon, Stevens, & Tucker, 1940). Upper right: three different outfits transforming the experience of one and the same character as to age, personality, social position, education, etc. Lower right: variations of the same character by means of outfit, hair cut, hair colour, and use of lipstick and glasses, dramatically changing the experience of the character and characteristics attributed. (The six characters to the right were put together by means of the SitePal Demo Tool, www.sitepal.com.)

ellauri100.html on line 168: Turvapaikanhakija, tervetuloa Suomeen! (jossa eläminen on ilmaista, elämisestä jopa maksetaan) Tiesitkö, että voit valita asuinpaikkasi turvapaikkaprosessin aikana?

ellauri100.html on line 178: "että voi kun ihanaa, kun lapset sai isoveljen"

ellauri100.html on line 187:     Gaarder oli erittäin tunnettu hahmo Norjan salaliittoteoreetikkopiireissä. Koronaviruksen, rokotteiden ja lääketeollisuuden vastaisten teemojen ohella hän puhui julkisuudessa muun muassa Maan ulkopuolisesta elämästä ja kertoi uskovansa Norjan viranomaisten istuttaneen hänen päähänsä ajatuksia jonkinlaisella säteilyaseella. Ikävä kyllä ne eivät pysyneet, pää tyhjeni nopeasti taas. Nyze on tyhjentynyt pysyvästi. 

ellauri100.html on line 201: "Ekstra Bladetin mukaan Tanska ei aio rokottaa kansalaisiaan AstraZenecan koronavirusrokotteella". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007918892.html Tanskan terveysviranomaiset aikovat luopua AstraZenecan koronavirusrokotteesta rokoteohjelmassaan, Ekstra Bladet uutisoi. AstraZenecan rokotteen antaminen keskeytettiin Tanskassa maaliskuun alkupuolella veritulppiin mahdollisesti liittyvän yhteyden takia. Euroopan lääkevirasto EMA totesi hiljattain, että rokotteen ja veritulppien välillä oli yhteys, vaikka veritulpat ovatkin erittäin harvinainen haittavaikutus. Asiasta lisää hetken kuluttua.

ellauri100.html on line 207: Oho! Diili-Sointu räväyttää rohkeilla kuvilla - Tarjoaa auliisti sulojaan ja paljasta pintaa. Sointu Borg kisaa Diili-ohjelmassa paikkaa Jaajo Linnonmaan start up -imperiumin kehitysjohtajaksi. Työkseen Sointu Borg pyörittää emännöinti- ja vip-tapahtumayritystään..  https://www.suomi24.fi/viihde/oho-diili-sointu-ravayttaa-rohkeilla-kuvilla-tarjoaa-auliisti-sulojaan-ja-paljasta-pintaa?ref=ilmis. Diili-kisaaja Sointu Borg rakentaa rohkeaa henkilöbrändiä Instagramissa. Sointu Borg on 28-vuotias tapahtuma-alan yrittäjä Helsingistä. Vapaa-ajallaan Sointu Borg soittaa 39-kielistä konserttikannelta ja hakee vastapainoa kiireiselle työelämälle luonnon helmasta. Kuva: Nelonen. NytjokuRoti.

ellauri100.html on line 212: Siinä kultamunan kotimajoittajat kertoi, että voi kun ihanaa, kun lapset sai isoveljen

ellauri100.html on line 215: Vanha kansa sanoo, että elättää kyytä povellaan.

ellauri100.html on line 221: Totta, olisi suvakille ihan sopiva käsittely.

ellauri100.html on line 223: Hullujahan ne oikeasti onkin, lähes kaikilla julkisuudessakin olleilla kiihkosuvakeilla on mt-ongelmia ja lääkitys.

ellauri100.html on line 227:     Naispsykologi suuttui kun yli 100-kiloinen mies vinoili sen sääristä. Naispsykologi löi sen katuun. Mies jäi selälleen makaamaan ajoradalle. Silmäkaaren murtuma ja kallon sisäinen aivoverenvuoto. Ei ihme että olivat epäluuloisia kun vein Seijaa Töölön tapaturmaklinikalle. Se oli astiakaapin kulma. Eiku se oli razastushaaveri. 

ellauri100.html on line 232:       Seuraava ploki on vaikuttava esimerkki siitä, miten vähän variaatiota apinoissa oikeasti esiintyy, ja miten täydellisesti niiden pään sisältö määräytyy niiden pään ulkopuolelta. Virginian poikien 5-portainen asteikko moraalisia asenteita selittää mainiosti tän häiskän mielenmaiseman. Se pyörii selvästi asteikon oikeassa laidassa ulvoen surullisesti kuin Surku Yniäinen kohti kadehdittavia susipohattoja. No on se sentään koiraeläin izekin vaikka matalajalkainen. Ei mikään neekeri.

ellauri100.html on line 242:     Socioeconomic Background and Character

ellauri100.html on line 250: Birth and upbringing: Born before Pearl Harbor, but not old enough to remember it or World War II. (Japan formally surrendered two days before my first day of kindergarten.) Raised in two small, adjoining cities in the flat, eastern part of Michigan’s lower peninsula. (But not in the Detroit metro area, as we hastened to add when asked “What part of Michigan?”.) Not a son of privilege, by any means (see “Socioeconomic Background and Character,” below).

ellauri100.html on line 252: Academics: Graduated from Big-Ten U in the early 1960s with a B.A. in Economics. Accepted for graduate study in economics at several top schools, including Chicago, M.I.T., and some Ivy League schools. Chose M.I.T. and soon regretted the choice: gray, rainy Cambridge and robotic mathematical approach to economics made for a depressing combination. Returned to alma mater to finish the academic year, then quit to join the (somewhat) “real world” and earn some money. Read: I flunked because I was too dense for M.I.T.

ellauri100.html on line 256: Marriage (and family): Made my first love in the think-tank and married her 56 years later. Our happy union was blessed by two grown children — whose sad lives invalidate the (sometimes tough) support we gave them — and twelve fighting, shoving, and enraging grandchildren. 17-vuotiaat rakastuivat ensi silmäyxellä. Nyt Aune ei enää muista kuka Paavo on.

ellauri100.html on line 260: Escape from D.C.: The futility of analytical work (see “Beliefs,” below) led to the purchase of a small publishing company (weekly paper and free shopping guide) in western New York State. Worked like a dog for three years, and brought the habit back to the think-tank.

ellauri100.html on line 262: 	  Return to D.C.: When asked why, replied “Give a person an opportunity to feed at the public trough and that person will take the opportunity.” Incentives work! Another incentive was the opportunity to criticize analysis (instead of doing it), as an in-house reviewer of technical reports. Notice how I always returned to my masters like a dog after running awaay. It's Peters principle: I had reached my glass ceiling. I just couldn't do anything else. Unfortunately, my position AND PAY deteriorated at each round, until I ended up basically an over-aged proofreader. 

ellauri100.html on line 264: Home stretch: Stayed at the think-tank another 18 years. After three years of reviewing reports, seized an opportunity to establish and run the think-tank’s publications department. Promoted a year later to chief financial and administrative officer, with a portfolio consisting of accounting, computer operations, contracting, facility planning and operations, financial management, human resources (a.k.a. personnel), library and technical information services, physical and information security, programming services, and publications. Basically, I ended up doing everything because there were not many people left in that doomed outfit. Became deeply involved in legal matters, including spin-off of the think-tank from parent company, resolution of affirmative-action claims, and complex contract and lease negotiations. Contrived retirement at age 56. Read: that's when they at long last got rid of me because I had sunk the spin-off. 

ellauri100.html on line 266: Post-retirement: Spent 18 months as the managing editor of an economics journal published by a privately funded, libertarian think-tank in D.C. — more for the meager wage than for the stimulation of working with semi-intelligent, intellectually doubtfully honest contributors and colleagues. Quit when this part-time job became too hot.

ellauri100.html on line 268: Last stop: Moved from cold-rainy-hot-humid-hazy-cloudy D.C. area to warm-dry-sunny Austin, whose mainly left-wing denizens irritate me with their political posturing and self-centered driving habits. I am in Austin, but not of Austin. TANSTAAFL. PEMDAS. Please Excuse My Dope Ass Swag. 

ellauri100.html on line 275: In my lifetime I have been related to, known, befriended, and worked with a broad cross-section of humanity. I have seen poverty and squalor, conversed with semi-literates and near-idiots, heard the rantings and taunts of bigots and bullies, known lazy louts and no-account dreamers, and admired hard workers with few skills and little learning who were proud of their meager possessions because they had earned them.

ellauri100.html on line 277: Both of my parents came from poor families — poor by today’s standards, at least. But by dint of hard work, there was always food on the table, though no one in those days took or expected handouts from government. We were, and I am still, a typical "persu" (Fundamental Finn) of the "nuiva" (sour, negative) type. 

ellauri100.html on line 279: My parents’ outlook on life reflected the small-town values of the places in which they were raised. Through a grandmother to whom I was close, I got a good taste of how she, and my parents, had lived. I also came to know the advantages of living in villages, towns, and small cities: physical security and the kind of serenity that is almost impossible to find, for more than a few hours at a time, in the large cities and vast metropolitan areas that now dominate the human landscape of America.

ellauri100.html on line 281: If my father ever earned as much as a median income, it would come as a surprise to me. Our houses, neighborhoods, and family friends were what is known as working-class. If there were twinges of envy for the rich and famous, they were balanced with admiration for their skills and accomplishments. These children of the Great Depression — my parents and their siblings and friends — betrayed no feelings of grievance toward those who had more of life’s possessions. They were rightly proud of what they had earned and accumulated, and did not feel entitled to more than that because of their “bad luck” or lack of “privilege”. These attitudes fit the Virginia boy's moral right edge like a glove.

ellauri100.html on line 283: In my own life, my jobs have ranged from busing tables to serving as a corporate officer. I have spent time in the company of high-ranking government officials, high-priced and expert lawyers, brilliant scientists and academicians, and talented musicians and artisans.

ellauri100.html on line 285: In short, I have walked many streets of life and seen many facets of the human condition. I have been spared much; my personal history excludes the direct effects of war, disaster, and privation. And I have been content to settle for relative obscurity and comfort rather than fame and fortune, even though I might have attained them had I chosen to strive for them. (What a laugh!)

ellauri100.html on line 287: On the whole, what I have seen, known, and done amounts to a large sample of the human experience. I am not trapped in the upper-middle-class “bubble” defined in Charles Murray’s Coming Apart: The State of White America, 1960–2010.

ellauri100.html on line 289: My personality is more aloof than openly empathic (see “Temperament”, below). Why, I cannot say. I do know that aloofness can be an avoidance mechanism for persons who are too easily overwhelmed by emotion. And I do have an emotional side that I usually avoid exposing to others. Let me just say that my ability to observe the human condition is not dulled by automatic empathy of the kind that I have seen so often in persons whose political views are based on nothing more than raw emotion. Nor am I animated by prolonged adolescent rebellion, guilt, or an inability to advance beyond collegiate leftism. I am self-aware and self-critical to a fault.

ellauri100.html on line 293: What is the point of these recollections and glimpses of my character? It is to say that my upbringing, experiences, and personality give me an advantage when it comes to understanding the human condition and prescribing for its ills. This blog — in its very small way — is a place of refuge from uninformed emotion, prolonged adolescent rebellion, guilt, and a refusal (or inability) to change one’s political views for whatever reason — whether it is opportunism, obduracy, willful ignorance, simple stupidity, or an inability to admit error (even to oneself). Naah, why beat about the bush: I like to be visible and froth at the mouth, and with my credentials, this is the best I can do. 

ellauri100.html on line 297:     A man who is not a Liberal at sixteen has no heart; a man who is not a Conservative at sixty has no head.

ellauri100.html on line 301: Intelligence (for those who might care) and its application: Graduate Record Examinations scores: verbal aptitude, 96th percentile; quantitative aptitude, 99th percentile; advanced test in economics, 99th percentile. Combined verbal and quantitative scores qualify me for membership (which I do not seek) in the Triple-Nine Society, whose members “have tested at or above the 99.9th percentile on at least one of several standardized adult intelligence tests”. But I am much older now — more than thrice the age I was when I took the GREs — so I do not claim to be “brilliant”. On the other hand, I know a lot more now than I did then, and the more one knows the better one gets at assembling information into meaningful patterns and sorting bad ideas from good ones.

ellauri100.html on line 303: My intelligence was recognized at an early age, but its use was not much stimulated by my parents or the K-12 schools I attended. Only when I went to college was I “stretched”, and then the stretching came mostly at my initiative (unassigned reading and long, solitary sessions working through academic theories). The stretching — which was episodic during my working career — continues to this day, in the form of blogging on subjects that require research, careful analysis, and self-criticism of what I have produced. Self-criticism is central to my personality (see next) and leaves me open to new ideas (see next after that). Like religion. Next I am thinking of becoming a Trotskyist. 

ellauri100.html on line 307:     For INTJs the dominant force in their lives is their attention to the inner world of possibilities, symbols, abstractions, images, and thoughts. Insight in conjunction with logical analysis is the essence of their approach to the world; they think systemically. Ideas are the substance of life for INTJs and they have a driving need to understand, to know, and to demonstrate competence in their areas of interest. INTJs inherently trust their insights, and with their task-orientation will work intensely to make their visions into realities. (Source: “The Sixteen Types at a Glance“.)

ellauri100.html on line 311: Beliefs: I have moved great distances with respect to political philosophy and theology.

ellauri100.html on line 313: I was apolitical until I went to college. There, under the tutelage of economists of the Keynesian persuasion, I became convinced that government could and should intervene in economic affairs. My pro-interventionism spread to social affairs in my early post-college years, as I joined the “intellectuals” of the time in their support for the Civil Rights Act and the Great Society, which was about social engineering as much as anything.

ellauri100.html on line 315: The urban riots that followed the murder of Martin Luther King Jr. opened my eyes to the futility of LBJ’s social tinkering. I saw at once that plowing vast sums into a “war” on black poverty would be rewarded with a lack of progress, sullen resentment, and generations of dependency on big brother in Washington. (Regarding the possibility that I am a racial bigot, see the note at the bottom of this page. If you don't care to read that far, yes, I am a racial bigot, and how.)

ellauri100.html on line 317: At about the same time, my eyes were opened fully to the essential incompetence of government by LBJ’s inept handling of the war in Vietnam. (Gradualism, phooey — either fight to win or get out.)

ellauri100.html on line 319: However, it was not momentous events but a bit of seemingly irrelevant analysis that administered the coup de grâce to my naïve “liberalism”. It happened in the early 1970s, when my boss asked me to concoct grand measures of effectiveness for the  armed forces (i.e., summary measures of antisubmarine warfare capabilities, of tactical strike capabilities, and so on). I struggled with the problem, and made a good-faith effort to provide the measures. But in the end I had to report to my boss that he had given me “mission impossible”. Why? Because, no summary measure could capture the effects of the many factors that would determine the effectiveness of the armed forces: the enemy, the characteristics of his forces, the timing and geographic particulars of any engagement, and so on. (See “Hemibel Thinking” in this post for a précis of my argument.) That was the first time I got sacked. But I returned as soon as my boss got fired. 

ellauri100.html on line 321: What does that have to do with my final rejection of “liberalism” and turn toward libertarianism? When government intervenes in economic and social affairs, its interventions are based on crude “measures of effectiveness” (e.g., eliminating poverty and racial discrimination) without considering the intricacies of economic and social interactions. Governmental interventions are — and will always be — blunt instruments, the use of which will have unforeseen, unintended, and strongly negative consequences (e.g., the cycle of dependency on welfare, the inhibition of growth-producing capital investments). I then began to doubt the wisdom of having any more government than is necessary to protect me and my fellow Americans from foreign and domestic predators. My later experiences in the private sector and as a government contractor confirmed my view that professors, politicians, and bureaucrats who presume to interfere in the workings of the economy are naïve, power-hungry, or (usually) both. Oh I hated those M.I.T. professors. So smug, thought they knew everything. 

ellauri100.html on line 323: But there is more to my journey into political philosophy. I began to think seriously about liberty and libertarianism in the 1990s. Eventually, I began to question doctrinaire libertarianism (pro-abortion, pro-same-sex “marriage”, etc.) which seems to have no room in it for the maintenance of social norms that bind civil society and make it possible for people to coexist willingly and peacefully, and to engage in beneficially cooperative behavior. And so, I have become what I call a Burkean libertarian. I had slipped all thw way to the right edge of the Virginia boys' scales, in the same way, and for the same reasons, as the Nazis after the shameful defeat in WWI. 

ellauri100.html on line 325: The development of my theological views, which I will not trace in detail, has paralleled the development of my political philosophy. My collegiate atheism gradually turned to agnosticism as I came to understand the scientific bankruptcy of atheism. There is not a great gap between agnosticism and deism, and I recently made the small jump across that gap. We like jumping, Sören Kierkegaard, William James and me. 

ellauri100.html on line 331: I have noticed that a leftist will accuse you of “hate” just for saying something contrary to the left-wing orthodoxy of the day. If you disagree with what I have to say here, but prefer to spew invective instead of offering a reasoned response, don’t bother to submit a comment — at least not until your rage has passed or your medication has taken effect. (My medication is working fine. It is curious how small the distance is between considered opinion and gobbledygook madness.) As it says in the sidebar, I will not publish incoherent, off-point, offensive, or abusive comments except my own. Nor will I lose any sleep for having denied you an outlet for your incoherence, irrelevance, offensiveness, or abusiveness. You can post it on your own blog or on any of the myriad, hate-filled, left-wing blogs that view murder as “choice,” government dictates as “liberty,” self-defense as a “war crime” (when it’s practiced by the U.S. or Israel), and the Constitution as a vehicle for implementing current left-wing orthodoxy.

ellauri100.html on line 335: Having said that, I acknowledge that I sometimes adopt a biting or dismissive tone. (See, for example, the fourteen words that follow the em-dash two paragraphs above.) If you will read my blog carefully, however, you will find that my views are grounded in facts and logic. Where you disagree with or question something that I say in a particular post, search this blog and the list of favorite posts for more on the same subject. If you cannot or will not take the time to do that, don’t bother to comment unless you do it politely and give your reasons for disagreeing with me. I will reply politely, factually, and logically.

ellauri100.html on line 337: If you will bother to read very much of this blog and its predecessor, you will find that I am pro-peace, pro-prosperity, and pro-liberty — positions that leftists and certain libertarians like to claim as theirs, exclusively. Unlike most leftists and more than a few self-styled libertarians, I have seen enough of this world and its ways to know that peace, prosperity, and liberty are achieved when government carries a big stick abroad and treads softly at home (except when it comes to criminals and traitors). Most leftists and many self-styled libertarians, by contrast, engage in “magical thinking,” according to which peace, prosperity, and liberty can be had simply by invoking the words and attaching them to policies that, time and again, have led to war, slow economic growth, and loss of liberty.

ellauri100.html on line 342: I should be noted, also, that my apparent lack of bias, relative to the norms for “liberals” and conservatives, may be due to quick reflexes. Nevertheless, as I say in that post,

ellauri100.html on line 343:     I suspect that I am not a racist. I don’t despise blacks as a group, nor do I believe that they should have fewer rights and privileges than whites. (Neither do I believe that they should have more rights and privileges than whites or persons of Asian or Ashkenazi Jewish descent — but they certainly do when it comes to college admissions and hiring.) It isn’t racist to understand that race isn’t a social construct and that there are general differences between races (see many of the posts listed here). That’s just a matter of facing facts, not ducking them, as leftists are wont to do.

ellauri100.html on line 345: Fair and balanced. That’s me.

ellauri100.html on line 355: {14:1} Psalmus David. Domine quis habitabit in tabernaculo tuo? aut quis requiescet in monte sancto tuo?


ellauri100.html on line 360: {14:3} He who speaks the truth in his heart, who has not acted deceitfully with his tongue, and has not done evil to his neighbor, and has not taken up a reproach against his neighbors.

ellauri100.html on line 362: {14:4} In his sight, the malicious one has been reduced to nothing, but he glorifies those who fear the Lord. He who swears to his neighbor and does not deceive.

ellauri100.html on line 364: {14:5} He who has not given his money in usury, nor accepted bribes against the innocent. He who does these things will be undisturbed for eternity.

ellauri100.html on line 368: Why did fat Dana Scott fall out with Alfred Tarski? Why did he leave for Princeton and Alonso Church? Was it a gay fight over Richard Montague? They were not mad at one another, they had problems. 

ellauri100.html on line 383: The person who has a natural preference for sensation probably describes himself first as practical, while the person who has a natural preference for intuition probably chooses to describe himself as innovative.

ellauri100.html on line 387: Persons who choose the impersonal basis of choice are called the thinking types by Jung. Persons who choose the personal basis are called the feeling types…. The more extreme feeling types are a bit put off by rule-governed choice, regarding the act of being impersonal as almost inhuman. The more dedicated thinking types, on the other hand, sometimes look upon the emotion-laden decisions and choices as muddle-headed.

ellauri100.html on line 391: Persons who choose closure over open options are likely to be the judging types. Persons preferring to keep things open and fluid are probably the perceiving types. The J is apt to report a sense of urgency until he has made a pending decision, and then he can be at rest once the decision has been made. The F person, in contrast, is more apt to experience resistance to making a decision, wishing that more data could be accumulated as the basis for the decision. As a result, when a P person makes a decision, he may have a feeling of uneasiness and restlessness, while the J person, in the same situation, may have a feeling of ease and satisfaction.

ellauri100.html on line 393: Js tend to establish deadlines and take them seriously, expecting others to do the same. Ps may tend more to look upon deadlines as mere alarm clocks which buzz at a given time, easily turned off or ignored while one catch an extra forty winks, almost as if the deadline were used more as a signal to start than to complete a project.

ellauri100.html on line 397: I have taken many of the tests that are offered at YourMorals.Org. What follows is a selection of results from those tests that are especially revealing of my beliefs and personality.

ellauri100.html on line 405: 1. Openness to experience: High scorers are described as “Open to new experiences. You have broad interests and are very imaginative.” Low scorers are described as “Down-to-earth, practical, traditional, and pretty much set in your ways.” This is the sub-scale that shows the strongest relationship to politics: liberals generally score high on this trait; they like change and variety, sometimes just for the sake of change and variety. Conservatives generally score lower on this trait. (Just think about the kinds of foods likely to be served at very liberal or very conservative social events.)

ellauri100.html on line 407: 2. Conscientiousness: High scorers are described as “conscientious and well organized. They have high standards and always strive to achieve their goals. They sometimes seem uptight. Low scorers are easy going, not very well organized and sometimes rather careless. They prefer not to make plans if they can help it.”

ellauri100.html on line 409: 3. Extraversion: High scorers are described as “Extraverted, outgoing, active, and high-spirited. You prefer to be around people most of the time.” Low scorers are described as “Introverted, reserved, and serious. You prefer to be alone or with a few close friends.” Extraverts are, on average, happier than introverts.

ellauri100.html on line 413: 5. Neuroticism: High scorers are described as “Sensitive, emotional, and prone to experience feelings that are upsetting.” Low scorers are described as “Secure, hardy, and generally relaxed even under stressful conditions.”

ellauri100.html on line 419: The scale you completed was the “Moral Foundations Questionnaire,” developed by Jesse Graham and Jonathan Haidt at the University of Virginia.

ellauri100.html on line 421: The scale is a measure of your reliance on and endorsement of five psychological foundations of morality that seem to be found across cultures. Each of the two parts of the scale contained three questions related to each foundation: 1) harm/care, 2) fairness/reciprocity (including issues of rights), 3) ingroup/loyalty, 4) authority/respect, and 5) purity/sanctity.

ellauri100.html on line 423: The idea behind the scale is that human morality is the result of biological and cultural evolutionary processes that made human beings very sensitive to many different (and often competing) issues. Some of these issues are about treating other individuals well (the first two foundations – harm and fairness). Other issues are about how to be a good member of a group or supporter of social order and tradition (the last three foundations). Haidt and Graham have found that political liberals generally place a higher value on the first two foundations; they are very concerned about issues of harm and fairness (including issues of inequality and exploitation). Political conservatives care about harm and fairness too, but they generally score slightly lower on those scale items. The big difference between liberals and conservatives seems to be that conservatives score slightly higher on the ingroup/loyalty foundation, and much higher on the authority/respect and purity/sanctity foundations.

ellauri100.html on line 425: This difference seems to explain many of the most contentious issues in the culture war. For example, liberals support legalizing gay marriage (to be fair and compassionate), whereas many conservatives are reluctant to change the nature of marriage and the family, basic building blocks of society. Conservatives are more likely to favor practices that increase order and respect (e.g., spanking, mandatory pledge of allegiance), whereas liberals often oppose these practices as being violent or coercive.

ellauri100.html on line 427: In the graph below, your scores on each foundation are shown in green (the 1st bar in each set of 3 bars). The scores of all liberals who have taken it on our site are shown in blue (the 2nd bar), and the scores of all conservatives are shown in red (3rd bar). Scores run from 0 (the lowest possible score, you completely reject that foundation) to 5 (the highest possible score, you very strongly endorse that foundation and build much of your morality on top of it).

ellauri100.html on line 433: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “me” and “sharing” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “me” and “sharing” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (Me, Not Me) are to mental representations of “ethical” and “unethical”. Each participant receives a single score, and your score appears below.

ellauri100.html on line 435: Note that there is a great deal of controversy as to the exact meaning of what these reaction time associations actually mean, so please take your results with a grain of salt. While a great deal of previous research has validated the use of such procedures to detect associations of group level bias across groups, the use of IAT procedures to measure individual ethicality is still in development and all of these procedures have been validated probibalistically, at the group level, rather than being validated as being absolutely diagnostic for individuals. That being said, many (though not all) people have found validity in their implicit scores and have found there to be some real psychological process that tracks implicit associations.

ellauri100.html on line 439: Positive scores indicate that ethical associations with the self-concept are stronger than negative associations, and a negative score indicates the opposite.

ellauri100.html on line 445: The scale is a measure of the degree to which people are motivated to act morally by internal and external factors. An example of an internal motivational factor is the drive to achieve (or maintain) one’s happiness through acting morally. An example of an external motivational factor is the drive to act morally in order to improve (or maintain) relationships.

ellauri100.html on line 447: The idea behind the scale is that people vary on the degree to which they experience internal and external moral motivations. Though we suspect that some people are more internally (rather than externally) motivated to act morally, we suspect that everyone is motivated to act morally by internal and external factors. We expect that internal vs. external motivation might relate to who gives to charity in a more public vs. a more private way or who is more likely to be honest when in a group setting vs. a private setting. As well, some national surveys have shown that women make harsher moral judgments than men, and we expect that that might reflect higher moral motivations.

ellauri100.html on line 453: The scale is a measure of statements describing behaviors relevant to five categories of business ethics: (a) usurpation of company resources (e.g. using company time/products), (b) corporate gamesmanship (politics), (c) cheating customers, (d) concealment of misconduct, and (e) offering kickbacks/gifts.

ellauri100.html on line 455: The idea behind the scale is that there is very little systematic research on everyday ethical issues in business. This measure has been tested cross-culturally to show relevance for participants from Hong Kong, mainland China and Taiwan. Specifically, a values structure highlighting the importance of self-transcendence values correlates with more ethical behavioral orientations, while a values structure highlighting the importance of the self-enhancement dimension of values correlates with less ethical behavioral orientations. Further, we are interested in what behaviors are seen as unethical as while all individuals espouse ethicality, different types of behavior are often seen as being more or less relevant to ethics, depending on one’s culture. In previous research, women have reported being more ethical than men.

ellauri100.html on line 457: The graph below shows how often people say that they find various everyday ethical situations to be acceptable in everyday life. This business ethics questionnaire includes 5 categories: Usurpation of company resources, Offering kickbacks, Corporate gamesmanship, Concealment of misconduct, & Cheating Customers. Higher scores indicate greater acceptance of these behaviors.

ellauri100.html on line 463: The scale you just completed was the Marlowe-Crowne Social Desirability Scale, developed by Douglas Crowne and David Marlowe (1960). This scale measures social desirability concern, which is people’s tendency to portray themselves favorably during social interaction. Each of the 33 true-false items that you just filled out describes a behavior that is either socially acceptable but unlikely, or socially unacceptable but likely. As a result, people who receive high scores on this measure may be more likely to respond to surveys in a self-promoting fashion.

ellauri100.html on line 465: We are interested in examining how liberals and conservatives score on this scale. Although previous research has investigated how these groups can be biased when evaluating political information, little is known about the relationship between political attitudes and social desirability concern.

ellauri100.html on line 467: The graph below shows your score on this scale. The scores range from 0% to 100% and represent the proportion of answers that indicated socially desirable responding. Thus, higher scores correspond with higher degrees of socially desirable responding. Your score is shown in green (1st bar). The score of the average liberal respondent is shown in light blue and the score of the average strong liberal is shown in dark blue. The average conservative score is shown in light red and the score of the average strong conservative is shown in dark red.

ellauri100.html on line 471: Liberals and conservatives seem to disagree in their basic understandings of the causes of human action, particularly of immoral action. Liberals are more likely to believe that social forces, poverty, childhood trauma, or mental illness can serve as valid excuses. Conservatives are more likely to reject such excuses and want to hold people accountable for their actions, including a preference for harsher punishments. At least, that is the way things play out in many disputes in the legal world. We want to see if we can look at this stereotypical difference in more detail. We want to find out WHICH kinds of free will and determinism show a correlation with politics, and with other psychological variables.

ellauri100.html on line 473: The Paulhus scale measures people’s attitudes about four constructs related to freedom vs. determinism, which we have graphed for you in the four green bars below.

ellauri100.html on line 477: Fate: the belief that individuals cannot control their own destinies

ellauri100.html on line 479: Scientific causation: the belief that people’s actions are fully explained by a combination of biological and environmental forces

ellauri100.html on line 483: Randomness: the belief that some events are truly random, that chance plays a role in human affairs

ellauri100.html on line 485: Free Will: the degree to which people can truly decide upon their behaviors and are personally responsible for their outcomes.

ellauri100.html on line 487: In the graphs below, your score is shown in green (the first bar in each cluster). The scores of all people who have taken the scale on our site and who described themselves during registration as politically liberal are shown in the blue bars. The scores of people who described themselves as politically conservative are in red. Scores run from 1 (the lowest possible score, least belief in that construct) to 5 (the highest possible score).

ellauri100.html on line 491: The scale is a measure of your general happiness level. Despite its simplicity, the scale has been found to do a good job of measuring people’s general state of “subjective well-being.” It is widely used, in many nations.

ellauri100.html on line 493: We are interested in measuring happiness on this site because many studies have found that religious people are happier than non-believers, and some have found that politcally conservative people are slightly happier than are political liberals, even after controlling statistically for religiosity. A recent Gallup survey found that religiosity was associated with better mental health for Republicans, but it didn’t make a difference for Democrats. We want to investigate these complex relationships among happiness, morality, religion, and ideology.

ellauri100.html on line 495: In the graph below, your score is shown in green. The scores of all people who have taken the scale on our site and who say that they go to religious services never, or just a few times a year, are shown in blue. The scores of all people who have taken the scale on our site and who said (during registration) that they go to religious services a few times a month or more are shown in red. Scores run from 1 (the lowest possible score, least happy) to 7 (the highest possible score, most happy).

ellauri100.html on line 497: In addition, we asked you some questions on the second page about your mental health. That recent Gallup poll showed that conservatives and religious people report having better mental health when asked using a single question (“how would you rate your mental health?”). We want to see if their finding holds up using a more specific scale, so we asked you to report on a variety of symptoms related to depression and anxiety, which are the most common kinds of mental health symptoms that people report. In the graph below, your score is shown in green. High scores mean MORE mental health complaints. Scores run from 1 (the lowest possible score, no symptoms at all) to 5 (the highest possible score, people who responded “extremely” to all items). As before, the blue bar shows the score of the less religious people; the red bar shows the average score of the most religious people.

ellauri100.html on line 501: The study you just completed included both a self-report and an implicit measure of well-being. The self-report measure of well-being was the Satisfaction With Life Scale, and the implicit measure was an Implicit Association Test (IAT) that compared the strength of automatic mental associations. In this version of the IAT, we investigated associations between the self-concept and the concepts of happiness and sadness.

ellauri100.html on line 503: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “me” and “happy” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “me” and “happy” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (Me, Not Me) are to mental representations of “happy” and “sad”. Each participant receives a single score, and your score appears below.

ellauri100.html on line 507: Positive scores indicate that “happiness” associations with the self-concept are stronger (i.e., faster) than “sadness” associations, and a negative score indicates the opposite.

ellauri100.html on line 513: The scale is a measure of your attitudes toward crime and punishment. Some of the items reflected a “progressive” and less punitive attitude toward criminals (for example agreeing with the statement that “punishment should be designed to rehabilitate offenders,” and being opposed to the death penalty). Other items reflected a more “traditional” attitude, including a willingness to use traditional forms of punishment, such as shaming or flogging. We grouped these two kinds of items together to give you a “progressive” and a “traditional” score in the first graph below. We call this the “comprehensive” justice scale because research on justice and punishment has usually taken either a liberal or conservative approach. We are trying to examine the broadest possible range of ideas and intuitions about what you think should happen to the offender, and the victim. Disagreements about crime and punishment have long been at the heart of the “culture war.” By linking your responses here to the information you gave us when you registered, or when you took other surveys, we hope to shed light on what kinds of people (not just liberals and conservatives) endorse what kinds of responses to crime, and why.

ellauri100.html on line 517: The second graph shows your results from the items on page 2, where we asked about “alternatives to prison.” This page should produce similar results to what you see from Page 1. We expect liberals to favor the more lenient and rehabilitative alternatives, and conservatives to favor the more punitive options. We are trying out various ways of asking these questions to see which format, or combination of formats, produces the best measurement of people’s attitudes.

ellauri100.html on line 525: Lest you conclude that intuitiveness precludes knowledge and sound reasoning, look at the next three results.

ellauri100.html on line 529: Your score on the OCT is calculated by taking into account your familiarity with the real items (e.g., Bill Clinton) and subtracting how familiar you rated the false/fake items to be (e.g., Fred Gruneberg — my next door neighbor). Also, familiarity ratings of 1 to 4 are treated the same. So if you rated your familiarity with “Bill Clinton” as 1, 2, 3, or 4 then you scored a +1 for that item. And if you rated your familiarity with “Fred Gruneberg” as 1, 2, 3, or 4 then you scored a -1 for that item. If you were unfamiliar with any real or false items, your scores for those items are 0. A perfect score would be identifying all real items and not recognizing any of the false items.

ellauri100.html on line 531: The graph below shows your score on the OCT as it compares to others who have taken this survey on our website. Scores range from 0%-100% and higher values correspond to more correct responses to the OCT. Your score is shown in green, scores of the average liberal are in blue, and scores of the average conservative are in red.

ellauri100.html on line 537: One scale uses questions from the National Science Foundation’s (NSF) 2010 Science and Engineering Indicators, which is an effort to track public knowledge and attitudes toward science and technology trends in the U.S. and other countries. For this survey, the items pertaining to understanding statistics, how to read data charts, and conducting an experiment were used.

ellauri100.html on line 539: The other scale is the Subjective Numeracy Scale by Angela Fagerlin and colleagues, which measures individuals’ preference for numerical information. Numeracy (adapted from the term ‘literacy’) represents individuals’ ability to comprehend and use probabilities, ratios, and fractions. Traditional measures of numeracy ask people to perform mathematical operations, such as ‘If person A’s risk of getting a disease is 1% in 10 years, and person B’s risk is double that of A’s, what is B’s risk?’ However, some participants find these types of problems stressful and unpleasant, plus they are difficult to score in online studies. Subjective numeracy measures (like the scale you just took) are shown to be equally good measures of numeracy, without burdening participants.

ellauri100.html on line 543: The scale you completed was a General Political Knowledge scale for American politics that we developed and is based on work by Michael Delli Carpini, Scott Keeter, Milton Lodge, and Charles Taber.

ellauri100.html on line 545: The scale measures the factual knowledge people possess about politics. We used questions about three broad topics: 1) civics and what the government is and does (e.g. who has the final responsibility to decide if a law is constitutional or not?); 2) public officials or leaders (e.g. who is the current Speaker of the House?); and 3) political parties (e.g. which party is more conservative on a national scale?).

ellauri100.html on line 547: The idea behind this scale is that objective factual knowledge may be an important factor in studies about political issues and reasoning. It may be that people who are more informed about politics (whether they’re liberal or conservative) think and reason differently about moral or political issues than people who are less informed. For instance, are people who are more informed more or less likely to objectively evaluate political arguments? We suspect that, ironically, people with more political knowledge may be less objective when it comes to a number of information processes (see recommended reading below).

ellauri100.html on line 551: The graph below displays results for individuals who took the longer version of the survey before April 19, 2012. Everyone will have a score, but this graph is only valid for those who took the survey before April 19, 2012. Ignore the purple bar since it will incorporate averages from the short and long version of the survey.

ellauri100.html on line 555: The study you just completed is an Implicit Association Test (IAT) that compares the strength of automatic mental associations. In this version of the IAT, we investigated positive and negative associations with the categories of “African Americans” and “European Americans”.

ellauri100.html on line 557: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “European American” and “good” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “European American” and “good” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (European Americans, African Americans) are to mental representations of “good” and “bad”. Each participant receives a single score, and your score appears below.

ellauri100.html on line 565: It should be noted that my slightly positive score probably was influenced by the order in which choices were presented to me. Initially, pleasant concepts were associated with photos of European-Americans. I became used to that association, and so found that it affected my reaction time when I was faced with pairings of pleasant concepts and photos of African-Americans. The bottom line: My slight preference for European-Americans probably is an artifact of test design.

ellauri100.html on line 591: Nää menee just oikein. Pykälä 1 koskee kaikkia elukoita, se on se vanha kunnon KILL! FUCK!. Pykälä 2 koskee vaikka paviaaneja tai myyriäisiä, manus manum lavat. Ollaan kateita ja noudatetaan jantelakia. Pykälä 3:ssa tulee mukaan parviäly. Pidetään oman pesän puolia vaikka toiset ei ole sen kummempia. Ollaan sankareita ja annetaan uhreja. Pykälä 4 on nokintajärjestys. Silverbäkit ja alfasudet jyräävät, muut nöyristelevät. Pykälä 5 on pyhistely, eli jotkut eristetään muista virtuaalisixi logoixi. Sisäistetty herruus tulee kehiin. Käsidesiä ja syntiä. Näin siististi näkee asiat harvoin esitettävän. Vasemmistolaiset jäävät moraalin kehityxessä alkumatkalle, loppuun asti pääsevät vaan tosi fasistit. 

ellauri100.html on line 593: Nyt on Seijan syntymäpäivä. Ja må hon leva 3x, uti hundrade år. Enää puuttuu 31. Ruozalaiset huutaa hip hip huraa 4x, se on dubbel svensk lösen. Turkkilaiset kexivät ampua plazareita kunniansoituxena. Ruozalaiset soturit huusi huraata < m.alasax. hurren 'kiiruhtaa vikkelästi'. Vikkelään nyt pojat! Hurry hurry hurry buy my rice and curry! Ryssät < mr. Roslagen huutaa yhä uraata novgorodilaisten viikinkien perässä. Tätä hurrit tuskin enää muistavat, niin kauan ovat kellexineet rauhan oloissa. Ruozalaiset rannikköjääkärit nolostuivat kun yheltä lensi laatta kesken suomalaisten katselmusta. Sadistinen päällikkö pani pojat sukeltamaan kakassa ja hukutti väpelön oxentajan mäntysuopapaljussa. Mäntysuopa on ruozixi grön såpa. Ruozalaisista poliisisarjoista oppii kaikenlaista jännittävää. 

ellauri100.html on line 601: Olen asianajaja Ozan Yusuf Esq, menetin asiakkaani ja hänen perheensä auto-onnettomuudessa, hänellä on takavarikoitavaan pankkitilinsä summa (kolmetoista miljoonaa, kahdeksansataa ja kahdeksankymmentä tuhatta dollaria), saan pankin toimeksianto järjestää lähisukulaisensa ennen kuin täällä olevat pankin johtajat takavarikoivat rahaston, syy miksi otin sinuun yhteyttä tässä asiassa johtuu siitä, että sinulla on sama sukunimi edesmenneen kuolleen asiakkaani kanssa, myös hän on kotimaasi kotoisin ja pankkitiliä koskevassa asiakirja-aineistossa ei ole rekisteröityä nimeä perillisenä, ota heti yhteyttä minuun, jotta voin antaa sinulle kaikki tarvittavat tiedot ja lisäselvitykset tästä perintöliikkeestä ymmärryksesi paremmin, jos olet kiinnostunut .

ellauri100.html on line 620: That paddles in a halcyon sea;		     se soutaa autereessa merellä.	

ellauri100.html on line 621: My heart is gladder than all these	     Mun sydän on iloisempi niitäkin	

ellauri100.html on line 637: 70th birthday poems are quite hard to write

ellauri100.html on line 638: as there aren't words that rhyme with 'seventy' quite right.

ellauri100.html on line 643: What have you got to show for your time?

ellauri100.html on line 652: And here's one perfect that I've spotted       ja löytyi tämä hulvaton:			

ellauri100.html on line 657: 					       kuha olet TENA gentleman.	

ellauri100.html on line 664: Kristina Rusetti syntyi Charlotten kadulla (nyk. Hallam Street), Lontoossa, isä Gabriele Rossetti, runoilija ja pakolainen Abruzzosta vlta 1824, äiti Frances Polidori, Lordi Byronin ystävälääkärin Polidorin sisko. Sillä oli 2 veljeä ja 1 sisko. Dante Gabriel oli se prerafaelisti, William and Mariakin kynäilivät. Kuopus Christina oli eloisa lapsi. Se saneli ekan tarinansa äidille ennenkuin oppi kirjoittamaan, ihan kuin Johnin Charlotte.

ellauri100.html on line 666:   Christina kävi kotikoulua, vanhemmat opetti uskontoa, klassikkoja, satuja ja romskuja. Se symppasi Keatsia Scottia Ann Radcliffea and Matthew Lewistä. Kotona palvottiin Dante Alighieria,, Petrarcaa ja muita Italian julkkixia, ja ne vaikutti Christinan kirjoittamiseen. Koti oli avoinna Italian mamuille taiteilijavallankumouxellisille. Perheen kodit Charlotten kadulla olivat lähellä Madam Tussaudin vahakabinettia, Lontoon Zoota ja äskettäin avattua Hallizijan puistoa, missä Kristina kävi säännöllisesti; toisin kuin mamuvanhemmat, Kristina oli täys lontoolainen, ja onnellinen sellainen.

ellauri100.html on line 670: Myöhäisteininä Kirstinä kihlautui maalari James Collinsonin kaa, muze oli vaan eka 3:sta. James oli prerafaeliittien veljeskunnan perustajia Danten and Williamin kaa (se perustettiin hulluna vuonna 1848). Kihlaus purkautui 1850 kun Jamesista tuli katolinen. 1853, kun perhe oli yhä rahapulassa, Kristina auttoi äiskää koulunpidossa Fromessa, mutta se ei mennut putkeen.1854 ne palasivat Lontooseen ja isä kuoli, onnexi. Myöhemmin sillä oli vispilänkauppaa lingvistin, Charles Cayley kaan, mutta lingvisti perkele kieltäytyi naimasta sitä, syy oli taas muka uskonnollinen. Kolmas oli maalari John Brett, siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.

ellauri100.html on line 678:   Rusetin kuuluisin kokoelma, Menninkäisten marketti ja muita runoja, ilmestyi 1862, kun se oli 31. Se sai laajaa kiitosta ja teki siitä aikansa toisexi etevimmän NAISrunoilijan (paitzi Elizabeth Käsiasetta). Epäilyttävät homot ja väpelöt Hopkins, Swinburne ja Tennyson kiitti sitä, ja kun Käsiase (Elizabeth Barrett Browning) vihdoin ymmärsi kuolla 1861 se pääsi kalifixi kalifin paikalle. Kokoelman nimiruno on 1 Rusetin parhaiten tunnettuja. Vaikka siinä on nähtävästi kyse 2 siskon huonoista kokemuxista menninkäisten kaa, kriitikot on saaneet selville, että sen voikin tulkita useillakin tavoilla, eli se on moniteholääke, polyvalentti! Se vois olla allegoria kiusaajista (menninkäiset ois niinku Jari Sairasvyön "kiusoja"!) ja pelastavasta salvasta, tai size vois olla kommentaari Viktorian sukupuoliroolista ja naistoiminnsta, tai sit eroottisesta halusta ja yhteiskunnallisesta lunastuxesta (whatever that is).

ellauri100.html on line 680:   Rusetti oli vapaaehtoistyöntekijä 1859-1870 Maria Magdalenan charitytalossa Highgaten vankilassa, ex-prostituuttien turvapaikassa, ja onkin ehotettu että Menninkäisten markkinat olis sieltä inspiroitu, eli ne menninkäiset oliskin niitä "langenneita naisia". Siinä on paralleeleja Coleridgen Aku Ankan kuuluisaxi tekemään "Ikivanhan merimiehen tarinaan" ("Ammuin nuolen ilmoihin, albatrossia haavoitin", nyyhkii Aku veden pärskyessä silmistä). Molemmat runot lässyttää kiusauxesta, synnistä ja sijaiskärsimyxellä lunastuxesta kuin Jari Sairasvyö. Höpönhöpön, tää Wikipedian sepustus on sumutusta. Rusetti taisi tykätä langenneista naisista. Naisista kyllä aivan varmasti. Toi Goblin Market runo on aika selkeästi homoeroottinen. 

ellauri100.html on line 682:   Swinburne  omisti Rondellien vuosisadan 1883 Rusetille, kerta Rusetti oli tehnyt liikenneympyröitä useista runoistaan, esim. runosta Vaimo siipalle. Rusetti ei ollut ihan varma oliko naisten äänioikeus hyvä asia (ämmät tuppaa muutenkin oleen aina äänessä), mutta monet feministitutkijat on löytäneet sen runoudesta feministiteemoja. Rusetti vastusti orjuutta (Amerikan etelässä), eläinten kiusaamista (labroissa), ja tyttöjen hyväxikäyttöä (alaikäisinä). 

ellauri100.html on line 695: “Come buy our orchard fruits,

ellauri100.html on line 709: Morns that pass by,

ellauri100.html on line 710: Fair eves that fly;

ellauri100.html on line 714: Dates and sharp bullaces,

ellauri100.html on line 737: Who knows upon what soil they fed

ellauri100.html on line 750: One hauls a basket,

ellauri100.html on line 759: Their offers should not charm us,

ellauri100.html on line 760: Their evil gifts would harm us.”

ellauri100.html on line 764: Wondering at each merchant man.

ellauri100.html on line 765: One had a cat’s face,

ellauri100.html on line 802: Long’d but had no money:

ellauri100.html on line 803: The whisk-tail’d merchant bade her taste

ellauri100.html on line 812: But sweet-tooth Laura spoke in haste:

ellauri100.html on line 813: “Good folk, I have no coin;

ellauri100.html on line 815: I have no copper in my purse,

ellauri100.html on line 816: I have no silver either,

ellauri100.html on line 818: That shakes in windy weather

ellauri100.html on line 820: “You have much gold upon your head,”

ellauri100.html on line 824: She dropp’d a tear more rare than pearl,

ellauri100.html on line 826: Sweeter than honey from the rock,

ellauri100.html on line 827: Stronger than man-rejoicing wine,

ellauri100.html on line 828: Clearer than water flow’d that juice;

ellauri100.html on line 832: Fruits which that unknown orchard bore;

ellauri100.html on line 844: In the haunts of goblin men.

ellauri100.html on line 859: That never blow.

ellauri100.html on line 871: You cannot think what figs

ellauri100.html on line 872: My teeth have met in,

ellauri100.html on line 873: What melons icy-cold

ellauri100.html on line 876: What peaches with a velvet nap,

ellauri100.html on line 941: That used to tramp along the glen,

ellauri100.html on line 943: Of brisk fruit-merchant men.

ellauri100.html on line 955: Then if we lost our way what should we do?”

ellauri100.html on line 958: To find her sister heard that cry alone,

ellauri100.html on line 959: That goblin cry,

ellauri100.html on line 982: Her hair grew thin and grey;

ellauri100.html on line 988: She set it by a wall that faced the south;

ellauri100.html on line 997: With shade of leaf-crown’d trees,

ellauri100.html on line 1009: Yet not to share.

ellauri100.html on line 1012: “Come buy our orchard fruits,

ellauri100.html on line 1021: Who should have been a bride;

ellauri100.html on line 1022: But who for joys brides hope to have

ellauri100.html on line 1035: At twilight, halted by the brook:

ellauri100.html on line 1055: Chattering like magpies,

ellauri100.html on line 1094: “Thank you,” said Lizzie: “But one waits

ellauri100.html on line 1115: Twitch’d her hair out by the roots,

ellauri100.html on line 1117: Held her hands and squeez’d their fruits

ellauri100.html on line 1147: Of juice that syrupp’d all her face,

ellauri100.html on line 1176: That urged her home quite out of breath with haste

ellauri100.html on line 1188: For your sake I have braved the glen

ellauri100.html on line 1189: And had to do with goblin merchant men.”

ellauri100.html on line 1191: Laura started from her chair,

ellauri100.html on line 1193: Clutch’d her hair:

ellauri100.html on line 1194: “Lizzie, Lizzie, have you tasted

ellauri100.html on line 1207: Shaking with aguish fear, and pain,

ellauri100.html on line 1211: That juice was wormwood to her tongue,

ellauri100.html on line 1215: Her hands in lamentable haste,

ellauri100.html on line 1233: Which an earthquake shatters down,

ellauri100.html on line 1244: That night long Lizzie watch’d by her,

ellauri100.html on line 1272: Would talk about the haunted glen,

ellauri100.html on line 1273: The wicked, quaint fruit-merchant men,

ellauri100.html on line 1280: Then joining hands to little hands

ellauri100.html on line 1294: Algirdas Julien Greimas (French: [alɡiʁdas ʒyljɛ̃ gʁɛmas]; born Algirdas Julius Greimas; 9 March 1917 – 27 February 1992), oli liettualainen kirjallisuustiedemies joka kirjoitti liettualaisittain ranskaxi. Se tunnetaan mm. Greimaxen aukileesta (Greimas Square, le carré sémiotique, ks. alempaa). Se on ex-kaverinsa Roland Barthesin ohella kuuluisin ranskalainen semiootikko, vaikka onkin Liettuasta. Sillä oli strukturaalikielitiedemiehen paperit, kuten mullakin. Sen parhaita äkkäyxiä ovat ton nelkkarin lisäxi plastiikkisemiotiikka, isotoopit, narrausohjelma (kai Fred Karlssonin pupppugeneraattoria muistuttava, vaik tää on vaan arvaus), ja luonnonmaailman semiotiikka (whatever that may be). Se tutkin eka Liettuan mytologiaa ja indoeurooppalaista uskontoa, ja ennen kaikkea se oli vaikutusvaltainen semioottinen kirjallisuuskriitikko, kuten mä.

ellauri100.html on line 1296: Algirdaxen iskä Julius 1882–1942 oli ope ja yleni koulutarkastajaxi. Se oli kotoisin suvakkien alueelta Liettuasta. Algirdaxen äiskä Konstancija Greimienė oli 4v nuorempi sihteerikkö. Ne asui alux Tulassa Ryssissä, mutta karkasivat sieltä vallankumouxen tullessa. Algirdas puhui pelkkää liettuaa ennen koulua. Koulussa se oppi ranskaa ja saxaa ja lukiossa luki Nietscheä ja Schopenhaueria, voi ei. Se vaihtoi koulua kuin mustalainen paitaa, ja päätyi lukemaan lakia Konowiiin (Kaunas), mistä se ajelehti lingvistiikkaan. Se valmistui Grenoblesta 1939 murretutkimuxella. Kun 2. maailmansota alkoi se joutui kuzuntoihin Liettuaan.

ellauri100.html on line 1298: Kun ryssät tulivat, Greimiemen poika oli alux symppari. Se kannusti Liettuan liittymistä neukkuihin, ja läpytti aina kun se mainizi nimeltä Stalinin. Jossain vaiheessa se ihastui sosialisti Haniaan, josta tuli takinkääntäjä. Greimas luki ahnaasti Marxia muttei ymmärtänyt siitä hevon paskaa. Joku sen parzikakaveri ilmoitti sen nazimieliseen juutalaisvihamieliseen järjestöön, mistä hyvästä sen vanhemmat kuskattiin leirille. Näiden traumaattisten deportaatioiden ansiosta Greimasista tuli antikommunisti vaikka vassari, siis eräänlainen revari.

ellauri100.html on line 1303: Väitöskirjan jälkeen Egyptiin tyttökouluun opettamaan tyttösille liettuaxi äännettyä ranskaa. Sieltä Ankaraan ja Konstantinoopeliin, josta maakuntakierros päättyi Poitiersiin.  1965 se sai professuurin EHESS:istä Pariisista, ja siellä se istui neljännesvuosisadan ja vaihtoi postimerkkejä muiden semiootikkojen kaa. Se kuoli 1992 ja haudattiin Konowiin. 

ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin. 

ellauri100.html on line 1314:   Mit vit, se Greimaxen nelikulmiohan on vaan ikivanha Aristoteleen vastakohtien neliö eli kunnon Kleinin neliryhmä väpelösti uudelleen lämmitettynä. Minkä van Benthem sittemmin ryöstöviljeli aivan putipuhtaaxi. Hizi mikä pönttöpää. Mä on miettinyt ja kirjoittanut siitä vaikka kuinka paljon yhden hypomaanisen kesän aikana. Ei sillä kyllä kuuhun mennä, se on niin simppeli.

ellauri100.html on line 1320: Sen mallissa oli 3 vaihetta eli faasia. Eka vaihe on toiminnan semiotiikka, jossa vuorostaan on kolme ossaa, eli mitä sadun hahmot puuhaavat (ne nimittäin hakee kamoja kuin muumipelissä - tää on suoraan tota EAT! tematiikkaa), kertomusskeema (missä järjestyxessä ne puuhat kerrotaan, eli suunnitelma, toteutus ja palkintojen jako), ja lähinnä pintaa kertomuxen aliohjelmien kielioppi, jossa määritellään miten hahmot saa ja menettää pelimerkkejä. 

ellauri100.html on line 1324: Viimeinen vaihe tutkii miten passiot (eliskä siis pelaajien preferenssit?!) modifioi subjektien toimintaa ja käsityxiä (sémiotique de passions) ja miten niiden tieto ja uskomuxet vaikuttaa niiden suorituxiin. Tällä tavoin selitettynä ei Greimiemin akan pojan puuhastelut vaikutakaan niin pönttöpäisiltä, koska ne alkaa kuulostaa ihan mun omilta ajatuxilta... Paizi et ei mun miälestä kertomuxet ole tässä pääasia, vaan ne pelit. Niitä pelejä on kiinnostavampiakin  kuin kertomuxet, jotka on yleensä aika monologisia kuvauxia niistä. Juonen kaivaminen esille kertomuxista on yleensä aika riskialtista, koska mahollisia pelin rekonstruktioita on niin monta. Tästä mulla on monia tärkeitä kirjoitelmia, vaikka julkaisemattomia.

ellauri100.html on line 1334:   Hysteerikko ihan kaikesta

ellauri100.html on line 1336: Ja albumissa 50 mainitaan Pico della Mirandolan yhteydessä ihan sivulauseessa Barthesista että se ei pitänyt muovista. Siitä plussaa kyllä Rollolle. 

ellauri100.html on line 1338: Roland Gérard Barthes (/bɑːrt/; French: [ʁɔlɑ̃ baʁt]; 12 November 1915 – 26 March 1980) oli Algirdasta 2v vanhempi ranskalainen kirjallisuusteoreetikko, esseisti, filosofi, kriitikko ja mikä pahinta, semiootikko. Semiotiikka on tollasta oppimattomien taidepellejen semantiikkaa, jossa ei enimmäxeen ole päätä sen enempää kuin häntää. Oireellista on, että Kouvolan ruozin kääntämisen määräaikainen proffa Pirjo Kukkonen on semiootikko. Ja se höhelö Eero Tarasti joka kulki Norssin pihalla kädet ristissä selän takana vielä hömelömmän oloisen baskeripäisen Hannu Riikosen parina. Ei siltä, mukavia miehiä ne oli molemmat, vaikk´eivät kummempia ruudinkexijöitä. Milloinkahan nekin saa postimerkit mieheen?

ellauri100.html on line 1345: Rollo ehti puuhailla vähän joka hämärällä alalla, ml strukturalismi, semiotiikka, yhteiskuntateoria, muotoilu, antropologia ja jälkistrukturalismi. Se oli erityisen kova nimi semiotiikassa, jossa se kexi sen seizemän merkkisysteemiä, ja ansaizi postimerkin (2015) suunnilleen yhtä suurista ansioista kuin kamunsa Algirdas. Se näkyy olleen Greimaxen kolleega EHESSissä. Rollon mukaan postimerkki on arkipäivän ja sivilisaation peili ja kertoo ranskalaisille keitä ne (siis Rollo ja Alrgirdas) oikein on.

ellauri100.html on line 1354: 60-luvun loppuun mennessä Barthes oli kulttihahmo. Se matkusti USAan ja Jaappaniin, pitäen esitelmiä (varmaan ranskaxi, joku tulkkasi?) Kirjailijan kuolema - niminen essee 1967 hätkäytti monia, vaikka Derridakin oli jo tällöin vauhdissa. (Derrida inhottaa mua sevverran ihan nimenä etten jaxa siihen vielä tutustua.) 

ellauri100.html on line 1368:   Onkohan toi nyt niin hyvä ajatus? Ei musta ainakaan ole erityisen tähdellistä että kaikki on koko ajan uutta, se kuulostaa mainosmiesten jargonilta. Nyt uusi, parempi formula! Vanhassa vara parempi, mä sanoisin. Naomi Kleinilla oli tästä hyvä pätkä:

ellauri100.html on line 1372: Barthes päätyi siitä haukuskelemaan Michelet´ä (jamais entendu). Sen mielessä Michelet oli näkyvästi väärässä, ja sitä pitää lukea noin metrin päästä ja kritisoida samalla. Sama pätee sitten avant-garde kirjoihin, ei niitäkään ole tarkoitus ahmia eikä jäädä koukkuun kuin joku pikkukala, vaan pitää etäännyttää, pitää kirjaa käsivarren mitan päässä ja kohotella lukiessa kulmakarvoja. Taiteen pitää kyseenalaistaa eikä vastata kysymyxiin niinkuin Michelet oli yrittänyt. Huohheli huoh. Ex olis parasta jos tekis vähän molempia? 

ellauri100.html on line 1377: Barthesilla on sit tämmöinen Introduction à l´analyse structurale des récits joka on varmaan enempi relevantti näille paasauxille. Sillä on 3 tasoa, "funktiot" "aktiot", ja "kertomuxet". Fuktiot on vaikka yxityisiä sankareita kuvailevia sanoja. Nää sankarit olis sitten "aktioita" (höh?) No jo on hölmöä. Mä luulen pikemminkin että tässä kohtaa Wikipedian kirjoittajana on ollut joku harvinaisen hömelö. Pitänee hakea parempia lähteitä. 

ellauri100.html on line 1379:   Barthes luuli että kirjallisuuden diskurssin voisi formalisoida. Höpöhöpöä. Todennäköisempää on että jollain tekoälytekniikalla voi kirjoitella koukuttavia romaaneja. Sitäpaizi Derrida kumppaneineen oli jo raapimassa Barthesin jäykkärakenteista ovea dekonstruktionismin teräsharjalla.

ellauri100.html on line 1382: No Barthes tuli samaan johtopäätöxeen käydessään Jaappanissa, jossa japskit oli ihan tyytyväisiä merkkeihinsä ilman transsendentalismia. Oiskohan tää siis jonkinlaista lännen jumalkaipuuta jumalien tehdessä hämärässä kamarissa kuolemaa? (Kiinassa ei Barthesista ollut 1974 enää yhtä jännää. Kiinantuntija Simon Leys sanoo Barthesin Kiinan matkapäiväkirjoista, että Barthes ei tajunnut koko maasta pätkääkään; kirjoittaa vaan mitäänsanomattomasti mutta sanomattoman pitkästi.)

ellauri100.html on line 1384: Yritelmässä "Kirjailijan kuolema" (1968). Barthes meinasi että pitäs tietää mitä kirjailija oli ajatellut kirjoittaessan jotakin, jotta saisi kiinni kirjan oikeasta merkityxestä. Mutta ongelmana on, ettei se hölmö välttämättä ollut ajatellut paljon paskaakaan. Niinpä ollen koko ajatus kirjan perimmäisestä selityxestä on kuolleena syntynyt ajatus, taas vaan tollanen länsimainen porvarien väärinkäsitys. Ajatus että kirjan takakanteen tai hihaan voi tai edes pitää kirjoittaa mitä kirja tahtoo sanoa on vanhanaikaisten mainosmiesten harha. Ei tuote tarvii käyttöohjetta, senkun alkaa käyttää. Riittää että kirjailija on kuuluisa ja mielellään kazeltava julkimo. Tai voihan sinne laittaa jotain ympäripyöreää kuten et "elämännälkä ajaa Giovannan Napolin syrjäkulmille, kujan pimentoihin jää pieni kiharainen pää". Tää oli jo aika postmodernia toisten mielestä, toisten mielestä Barthes ei koskaan päässyt irti strukturalistin täplistä.

ellauri100.html on line 1386: No jos kerta kirjailija ei tiedä mitä sen kirja ajaa takaa, pitää löytää niitä merkityxiä jostain muualta. Barthes päätyy siihen että lukijan pitää ne ize sinne kexasta. Yritelmässä S/Z (1970), Barthes soveltaa tätä ajatusta Pallosäkin novellettiin Sarrasine. Se arpoi textistä jotain pätkiä ja tuli loppuviimeisexi siihen että Pallosäkin kirja oli "polyvalentti", siis sen voi lukea ainaskin viidellä eri tavalla, ja varmaan useammallakin, jos jaxaa eziä. Johtopäätös: paras romsku on sellainen jonka voi ymmärtää sen 7 tavalla, eli on aivan helkutinmoisen epämääräinen ja sekava, vähän niinkuin Lassin ja Leevin piirrostehtävä jossa pisteet saa yhdistää ihan missä järjestyxessä mieli tekee. Hyvä romsku on tollanen lukijan "yhdistä pisteet niin saat ankan tai jänixen" tyyppinen askartelutehtävä, huono on sellainen jossa kirjailija tekee kaiken työn.

ellauri100.html on line 1388: This section does not cite any sources. Please help improve this section by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed. (March 2018) (Learn how and when to remove this template message)

ellauri100.html on line 1390:   70-luvun lopulla Barthes erotti pöpylääritextit jotka ajaa Doxaa korkeakyldyyrisistä, jotka luo Para-Doxaa. Tähän saakka Barthes oli sympannut marxilaisia, mut nyze näki tota Doxa-vikaa myös marxilaisissa. Vanhat koirat palaa tällä lailla aina loppupeleissä vanhoille oxennus- ja kieriskelypaikoille. Kiva texti (1975) on sellainen jonka aikana saa ajatella mitä lystää, uppoutua kirjaan kerrassaan, jäädä sinne exyxiin. Jouissance, hedonismia. Nojoo, onhan sellainenkin mukavaa, mut musta on kyllä kiva lueskella kaikenlaisia juttuja, jopa aivan paskoja. 

ellauri100.html on line 1395: Vois olla kiva lukea Barthesin eroottisia päiväkirjoja. Se oli aktiivinen hinuri, osti miehiltä ja poikasilta sexiä Marokossa. Mitä on urheilu, se kirjoitti. Barthesilla oli aika paha äitifixaatio, se kärsi äidin kuolemasta kaikki loput päivänsä (5v). 

ellauri100.html on line 1397:     The (awesome but not painful) idea that she had not been everything to me. Otherwise I would never have written a work. Since my taking care of her for six months long, she actually had become everything for me, and I totally forgot of ever have written anything at all. I was nothing more than hopelessly hers. Before that she had made herself transparent so that I could write.... Mixing-up of roles. For months long I had been her mother. I felt like I had lost a daughter.

ellauri100.html on line 1401: Kirjailija on kuollut eläköön kynäilijä. Kynäilijä kokoaa entisistä texteistä uusia kollaasheja. No sellanenhan tää munkin albumikokoelma on. Et vaikee sitä on mennä täysin kiistämään. Vaik tärkein syy on varmaan että sellainen koostaminen on nyt niin paljon helpompaa kuin ennen. Jos lukee vaikka Plutarkhosta tai Burtonin melankoliaa, niin mitäs muuta nekään on kuin entisistä kirjailijoista kokoon harsittuja tilkkutäkkejä. Se että tavis lukija viizis nähdä noin paljon vaivaa lukemisen kanssa on kyllä toiveajattelua. Esim mä oon varmaan suunnilleen ainoa Yli-Juotikkaan tiiliskiven lukija joka on oikeasti käynyt googlaamassa joka ikisen sen satunnaisen tyhmyyden. Joka ikisen ikkunanpokan, kuin Pirkko Hiekkala. 

ellauri100.html on line 1403: 1964, Barthes kirjoitti yritelmän "Le dernier des écrivains heureux" (Essais critiques), jossa puheena on Voltaire. Rollo koitti väittää että Voltairella ei ollut samoja ongelmia relativismin kaa kuin sillä. Candiden kääntäjä huomautti että harvoin on kukaan kirjailija ymmärtänyt toista niin väärin kuin Barthes Voltairea. Se varmaan sovelsi Voltaireen samaa menetelmää kuin Pallosäkkiin S/Z:ssä: poimi randomisti pätkiä ja piirsi väliin viivoja. 

ellauri101.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri101.html on line 35: Vittu suomalaiset lehtineekerit on tietämättömiä tolvanoita. Ei "Jjjarrii!" tietystikään ize voinut kexiä "sisäistä sankaria" tollaselta kauppatieteen ylioppilaspohjalta, vaan käänsi sen jenkki motivaattoreilta, joilla sisäistetty supermies on ikivanha viidakon meemi. Olihan se jo Carl Barxin Aku Ankalla, vieläpä kaxi joista valita. Tän albumin kansikuvan miessankareista 2/3 on yrmeitä, naissankareista 2/3 maireita. Jotain sekin todistaa.

ellauri101.html on line 42: Joseph John Campbell (March 26, 1904 – October 30, 1987) was an American professor of literature at Sarah Lawrence College who worked in comparative mythology and comparative religion. His work covers many aspects of the human experience. Campbell's best-known work is his book The Hero with a Thousand Faces (1949), in which he discusses his theory of the journey of the archetypal hero shared by world mythologies, termed the monomyth.

ellauri101.html on line 44: Since the publication of The Hero with a Thousand Faces, Campbell's theories have been applied by a wide variety of modern writers and artists. His philosophy has been summarized by his own often repeated phrase: "Follow your bliss." He gained recognition in Hollywood when George Lucas credited Campbell's work as influencing his Star Wars saga.

ellauri101.html on line 46: Joseph Campbell was born in White Plains, New York, on March 26, 1904, the elder son of hosiery importer and wholesaler Charles William Campbell, from Waltham, Massachusetts, and Josephine (née Lynch), from New York. Campbell was raised in an upper-middle-class Irish Catholic family; he related that his paternal grandfather Charles had been "a peasant" who came to Boston from County Mayo in Ireland, and became the gardener and caretaker at the Lyman estate at Waltham, where his son Charles William Campbell grew up and became a successful salesman at a department store prior to establishing his hosiery business. During his childhood, he moved with his family to nearby New Rochelle, New York. In 1919, a fire destroyed the family home in New Rochelle, killing his maternal grandmother and injuring his father, who tried to save her.

ellauri101.html on line 48: In 1921, Campbell graduated from the Canterbury School in New Milford, Connecticut. While at Dartmouth College he studied biology and mathematics, but decided that he preferred the humanities. He transferred to Columbia University, where he received a Bachelor of Arts degree in English literature in 1925 and a Master of Arts degree in medieval literature in 1927. At Dartmouth he had joined Delta Tau Delta. An accomplished athlete, he received awards in track and field events, and, for a time, was among the fastest half-mile runners in the world.

ellauri101.html on line 52: On his return to Columbia University in 1929, Campbell expressed a desire to pursue the study of Sanskrit and modern art in addition to medieval literature. Lacking faculty approval, Campbell withdrew from graduate studies. Later in life he jested that it is a sign of incompetence to have a PhD in the liberal arts, the discipline covering his work.

ellauri101.html on line 54:     In 1934, Campbell accepted a position as Professor of Literature at Sarah Lawrence College. Sarah Lawrence College is a private liberal arts college in Yonkers, New York. The college models its approach to education after the Oxford/Cambridge system of one-on-one student-faculty tutorials. Sarah Lawrence emphasizes scholarship, particularly in the humanities, performing arts, and writing, and places high value on independent study. Originally a women's college, Sarah Lawrence became coeducational in 1968.

ellauri101.html on line 56: In February 2020, Brooklyn native Lawrence V. "Larry" Ray, born Lawrence Grecco, who had resided in his daughter's on-campus apartment at Lawrence College in 2010 after his release from prison, was charged by prosecutors in Manhattan with conspiracy, extortion, sex trafficking, forced labor, and other related offenses, following nearly 10 years of alleged transgressions with students and former students. At a bail hearing held March 2, 2020, an Assistant U.S. Attorney disclosed to the Manhattan federal court that Ray had been arrested while in bed with one of his victims. Bail was denied.

ellauri101.html on line 58:     In 1938, he married one of his former students, the dancer-choreographer Jean Erdman. Jean's father Toni wore false teeth and a wig at the wedding. For most of their 49 years of marriage they shared a two-room apartment in Greenwich Village in New York City. In the 1980s they also purchased an apartment in Honolulu and divided their time between the two cities. They did not have any children.

ellauri101.html on line 60:     Campbell attended a Grateful Dead concert in 1986, and marveled that "Everyone has just lost themselves in everybody else here!" With the Dead, Campbell put on a conference called "Ritual and Rapture from Dionysus to the Grateful Dead".

ellauri101.html on line 61:     Campbell died at his home in Honolulu, Hawaii, on October 30, 1987, from complications of esophageal cancer. He is buried in O'ahu Cemetery, Honolulu, among many many more grateful dead.

ellauri101.html on line 63: Joseph Campbell was a curious mythologist. In the field of comparative mythology, most scholars invested their time exploring how one culture’s myths are different than another.

ellauri101.html on line 64: Instead of focusing on the many differences between cultural myths and religious stories, however, Campbell looked for the similarities. And his studies resulted in what’s called the monomyth.

ellauri101.html on line 66: The monomyth is a universal story structure. It’s a kind of story template that takes a character through a sequence of stages.

ellauri101.html on line 67: The main character in the monomyth is the hero. The hero isn’t a person, but an archetype—a set of universal images combined with specific patterns of behavior. Think of a protagonist from your favorite film. He or she represents the hero. The storyline of the film enacted the hero’s journey. The Hero archetype resides in the psyche of every individual, which is one of the primary reasons we love hearing and watching stories.

ellauri101.html on line 69: Campbell began identifying the patterns of this monomyth. Over and over again, he was amazed to find this structure in the cultures he studied. He saw the same sequence in many religions including the stories of Gautama Buddha, Moses, and Jesus Christ.

ellauri101.html on line 76: Täältä löyty sivusto jossa on nippu erilaisia luonnerysiä. Ne on tosi samankaltasia, joteska kyllä niissä varmasti on vinha perä. Tommosia me apinat ollaan, karkeasti ottaen. 

ellauri101.html on line 82: Joku John Hollanti jakaa apinat 6 tyyppiin: realistit tutkivat taiteelliset seuralliset  yritteliäät sovinnaiset. Nää nimityxet on kyllä aika luppoovan ällöjä. Mut ize testi on typerä ammatinvalintatesti, haluisitko tehdä sitä vaiko tätä duunia. Tää on kyllä erittäinkin tylsä, jopa niin ikävystyttävä ettei se edes ole kaupallinen. The theory was developed by John L. Holland over the course of his career, starting in the 1950s. Tässä mä olin yllätyxettömästi tyyppiä Investigative. 

ellauri101.html on line 134: Mitä kielen väri kertoo terveydestä? Eriksonin mukaan olemme persoonallisuudeltamme joko punaisia, keltaisia, sinisiä tai vihreitä. Karkeasti hahmoteltuna punainen olisi dominoiva ja ratkaisukeskeinen, sininen olisi analyyttinen ja huolellinen, vihreä olisi kärsivällinen ja mukava, keltainen ulospäin suuntautunut ja luova. Tää on sitä samaa horoskooppipaskaa kuin Jungin persoonallisuustyypit, paizi tyyppejä on enää neljä kuudentoista sijasta. Kuusitoista oli ihan liikaa idiooteille, kenellä on 16 sormea?  Lue myös:

ellauri101.html on line 138:       Miten reagoit yllättävässä, ikävässä tilanteessa? Reaktiosi paljastaa sinusta jotain aivan olennaista. 10 ihan pientä kysymystä antavat sinulle käsityksen siitä, onko sinulla vastoinkäymisten vastalääkettä eli resilienssiä.

ellauri101.html on line 140: Jne, jne. Mamma Briggs ja tyär Myers on niin nimekkäitä että ne mainitaan nimeltä jopa Pertti Perusinsinööri sarjakuvassa. PHB tarkoittaa "pointy haired boss". Alusta puuttuva neljäs kirjain on varmasti "F". 

ellauri101.html on line 153:     In Joseph Campbell's The Hero's Journey, he describes the typical adventure of the archetype known as The Hero, as the person who goes out and achieves great deeds on behalf of the group, tribe, or civilization.

ellauri101.html on line 155:     Joseph Campbell, arguably the greatest mythologist of the twentieth century, was certainly one of our greatest storytellers. This masterfully crafted book interweaves conversations between Campbell and some of the people he inspired, including poet Robert Bly, anthropologist Angeles Arrien, filmmaker David Kennard, Doors drummer John Densmore, psychiatric pioneer Stanislov Grof, Nobel laureate Roger Guillemen, and others. Campbell reflects on subjects ranging from the origins and functions of myth, the role of the artist, and the need for ritual to the ordeals of love and romance. With poetry and humor, Campbell recounts his own quest and conveys the excitement of his lifelong exploration of our mythic traditions, what he called “the one great story of mankind.” Hemmetti nää sen sankarit on lähes yhtä tuntemattomia kuin se ize. 

ellauri101.html on line 158: The readers of Follow Your Inner Heroes To The Work You Love relate to heroes because most of them had heroes growing up. Now it is time for them to realize that they, too, have special qualities within themselves to achieve their heart's desire and be a success.

ellauri101.html on line 160: Tässon vielä 1 psykometrinen sivusto: https://openpsychometrics.org. Siellä on tämmönen "Mikä fiktiivinen hahmo olet" testi. Voisko se tuoda kivaa lisäinfoa? Sivun ylläpitäjän miälestä tuloxet siitä on ihan rändömejä. No tushkin sentään! Testin pitkän version mukaan mä muistutan vähiten Frozenin Elsaa, paavia, Tolkienin Samgeetä ja Potterin Dumbledorea. Eniten mä muistutan Moaning Myrtleä (kekäs se oli?), Klonkkua ja Crusty the Clownia. Siis nää on ainoat tarjotuista samis hahmoista joista mä oon edes kuullut. 

ellauri101.html on line 161: Joo Moaning Myrtle oli "a ghost who haunted the second-floor girls' bathroom (and occasionally other bathroom facilities) at Hogwarts." Tyypillinen myrtleismi:

ellauri101.html on line 163: No one wants to upset me! That's a good one! My life was nothing but misery at this place and now people come along ruining my death!

ellauri101.html on line 165: Nii oikke, hyvä Myrtle! Mun suosikki Elsa hahmo oli se leijona joka lopuxi söi hoitoperheensä.

ellauri101.html on line 173: "Toimittaja" Jari Sairasvyö: Sisäilevä sankari ja rahan orja: tätä  v 1996 ilmestynyttä teostä myytiin 42 tuhatta ja 5 painosta.

ellauri101.html on line 175: Henkilökohtaisen kasvun ikivanha kaava lievää törkeämmän suggestion kaa. Ei yhtään tuoretta ajatusta tai asiasisältöä. Lumon salaisuus piilee myyttisessä retoriikassa. Mistä reijästä tyhjäntoimittaja sitä ammentaa? Samoista kuin tuhannet eli miljoonat kusettajat sitä ennenkin. Jos olet yxi miljoonasta, sulla on pian 10.000 täydellistä doppelgängeriä.

ellauri101.html on line 176: Eli ollaan saman havainnon äärellä kuin niin monasti ennenkin: näitä apinoita ei oikeesti ole kuin noin kourallinen erilaisia.

ellauri101.html on line 179: Lama oli moukaroinut Suomen kansaa. Taloudellisista vaikeuxista tuli henkistä tyhjyyttä. Epävarma apina kaipaa tunnetason kohtaamista. Ihannetulevaisuuden maalausta ja käytännön ohjeita.

ellauri101.html on line 181: Vanhaa turvallista kristillistä perinnettä ja tietoyhteiskunnan kaupallisia tuulia. 90-luvun tärkein sinituote oli brändi.

ellauri101.html on line 182: Asiat eivät välttämättä tapahdu heti mutta ne tapahtuvat varmasti kunhan yrität tarpeexi. Jos ne eivät tapahdu et yrittänyt tarpeexi. Just nii ikivanha vizi. Jos et saanut niin et ihan aikuisten oikeasti halunnut. Lääke nukuttaa koska siinä on virtus dormitiva. Osta tästä nukuttava lääke. Vitun käärmeöljykauppias lumoaa hiirulaisia kuin Schopenhauer kalansilmineen.

ellauri101.html on line 188: Jarin sanomasta on tarpeettomana  jätetty pois persoonallinen jumala. Haikarako? Sen tulosta me päätämme ize. Onhan meillä joka iikan sisäistetty herra, tää aikamme sankari, omin siivin viuhuttava Ikaros. Eiku peiliä vaan kehiin. Teemme jumalamme izemme kuvaxi, ja hyvä tulee ellei parempi.

ellauri101.html on line 190: Pysy rohkeana, toinen tulemiseni on jo lähellä, enää muutamaa runkkausta vajaa. Tavataan jossakin vaikka puistossa ja käydään yhdessä päin mahdottomia haasteita. Niin lupasi usein siteerattu Jeesuskin. Me tullaan samalla junalla. 

ellauri101.html on line 193: Sielujen kalastajat kalastaa isolla metaforaverkolla. Pahaa aavistamattomat kärpäset takertuu liimaverkkoihin ja joutuu hämähäkin suihin.

ellauri101.html on line 194: Kiusaaja hajoaa tuhansixi pikkuisixi kiusoixi kuin Mikki Hiiren taikurin oppipojan taikaluudat. Ne syövät sankarista iloa Harry Potterin ankeuttajina. Tää teema on tuttu E. "hamsteri" Saariselta. Ysärimeemejä. Hizi et nää optimistitarinat on sit samanlaisia, toistensa pikkutarkkoja sinikopioita. Koska erilaisia paskiaisia on sormin laskettava lkm. 

ellauri101.html on line 209: Ole oman elämäsi sankarien parasta A-sisäryhmää, kuulu sisärenkaaseen. Sankarixi kasvaminen on meidän tekeminen  ihan vaan heikoimpia auttaaxemme (charity).

ellauri101.html on line 213: Valmistaudutko sinä jotta olisit valmis kun kuulet kuzun? Velvollisuus joka meidän on täytettävä. Alhaalla / ylhäällä, tämä maailma / toinen maailma, taivas / maa. Nää on kaikki tollasia portaita, tehtaanlattioita ja johtokunnan kerroxia. ABC, kissa kävelee / tikapuita pitkin taivaaseen. Leeveliltä noustaan leevelille kuin tasohyppelypelissä. Supermäntä ollaan, Antti Herlinixi pyritään kuin Nietsche (lähde: Eski Saarinen, Länsimaiden filosofia huipulta huipulle). 

ellauri101.html on line 217: Sankarin väkevä vastustaja (pahat lannistajat) kiusaa messiasta odottavia hyviä apinoita, mä/me valkoiset hatut vs. ne mustahattuiset

ellauri101.html on line 221:     Sinä ansaizet kaiken sinulle kuuluvan hyvän kunhan heräät lumouxesta ja herätät vierelläsi nukkuneet. "Sinä ansaizet, kunhan". Eikös tää oo on vähän tollasta tit for tat? Kaikki tämmöset lunastuslupauxet on pelkkää kaupantekoa. Tää kirja on Toivon viesti lapamadoille: pyytäkääpä kauniisti niin saatte ilmaisexi, tai ainaskin pitkällä maxuajalla.  

ellauri101.html on line 235: Heimolaisia on samoinajattelevat viereisten espoolaisrivareiden tyypit joiden kanssa toisaalta käydään tiukin elintasokilpailu. Valppaana on oltava koko ajan, louskuteltava leukoja ja kiristeltävä ja näyteltävä hampaita. On haluttava pirun kovasti niin haluttu asia ikäänkuin ryömii lähemmäxi.

ellauri101.html on line 241:   Joka tapapapaukauxessa tää on kaikki selvää pässinlihaa ja mahdottoman tuttua. Greimaxella oli muuten kaikenlaisia naisjuttuja. Vaimon lisäx sillä oli joku nuorempi panopuu Teresa ja sitten vielä joku vanha liettualainen flamma jonka kanssa se kirjoitteli vielä vanhana ukkelina. Jokainen tarina, joka on suolansa arvoinen, on tollanen semioottinen mikroaaltouuni, josta löytyy nää aktanttimallin vaatimat pelaajat ja pelivälineet. 

ellauri101.html on line 245:   Tärkeä oivallus Greimaxelta aktanttimallissa on että sankari on nilkki. Siitä näkyy näät että herra se on herrallakin. Jeesus on suoritusportaassa toteuttamassa iskän tahtoa vaikka tuleekin sitten tuomizemaan loppuja porukoita iskän apulaisena. Eli siis selevä nilkki, tollanen välikappale, työrukkanen. Hän on oikea käteni kiittää Jehova. En tiedä mitä tekisin ilman sitä. Hommat menis ihan vasemmalla kädellä. No vasenkätinenhän se on toi poikakin. 

ellauri101.html on line 257:  Tarkkaile: "Jjarri!"lla on kalansilmät ja vino suu. Se on silminnähden paha mies.

ellauri101.html on line 259: Jari Kimmo Johannes Sairasvyö (ent. Heinonen, s. 12. kesäkuuta 1965 Turku) on suomalainen liikemies ja ex- tv- ja radiotoimittaja-juontaja, joka tunnetaan mediaesiintyjänä ja -työntekijänä sekä perustamansa Trainers’ House -valmennusyhtiön entisenä toimitusjohtajana ja yritysvalmentajana. Se on ex vähän joka alalla. Entinen hallijärjestäjä niinkuin Kristina. 

ellauri101.html on line 265: Hän tuli tunnetuksi 1990-luvulla television Hyvät, pahat ja rumat -puheohjelmasta, jota hän juonsi yhdessä Simo Rantalaisen kanssa. Tuon ohjelman jälkeen Sairasvyö sai oman "Minä ja Sairasvyö"-nimisen talkshown MTV3 -kanavalle. Aika kuvvoova nimi. Parrmpi ois vielä ollut "me kolme, Jjjariii! minä ja Heinonen". Hänellä oli ohjelmassaan vieraina muun muassa eksentrikko Ior Bock Suomenlinnasta joka söi omia ulosteitaan ja homo meteorologi Juha Föhr. Koko porukan opinnot takkuili. Lisäksi Sairasvyö kirjoitti Helsingissä ilmestyvään City-lehteen.

ellauri101.html on line 268: Keväällä 2007 Sairasvyö harjoitti hyväntekeväisyyttä osallistumalla YLE:n Hyvä -keräykseen ja Bangladeshin matkalle, jossa pyrittiin tukemaan sen bangladeshilaisten naisten viivalle yrittäjäksi ryhtymistä. Sairasvyö oli mukana lainaamassa mikroluottoja naisilta. Niillä rahoilla Sairasvyö hankki syksyllä 2007 izelleen muun muassa vanhusten palvelutaloja ja osti ja Laattapisteen myymäläkonseptin toteuttaneen GSP Groupin osakkeita ja nousi setelitikapuita pitkin yhtiön hallitukseen.

ellauri101.html on line 271: Tammikuussa 2011 yhtiö teki mittavan noin 14,4 miljoonan euron alaskirjauksen. "Jjjarrii!" potkittiin toimarin paikalta. Tai se potkaisi izeänsä perseeseen. Whatever.

ellauri101.html on line 275: Nelonen esitti Sairasvyön omaa suoraa keskusteluohjelmaa Sairasvyö syyskuun lopulta 2013 maaliskuun puoliväliin 2014, jolloin se lopetettiin yllättäen kesken tuotantokauden heikkojen katsojalukujen vuoksi. Edes "Jjarrii!", Heinonen, Ihaa eikä Juha Föhr jaxaneet enää kazoa.

ellauri101.html on line 278: Oikeuspsykiatri Hannu Lauerma on kuvannut huijauksia käsittelevässä kirjassaan Sairasvyötä huijariksi ja kritisoi häntä erityisesti psykiatriaa koskevista lausunnoista, joita hän pitää vahingollisina. Sairasvyö ei ole syyttänyt Hannu Lauermaa kunnian loukkauxesta, koska siihen ei ole mihkään kohtaan sattunut. Hannuhan edistää vaan osaltaan huomiotaloutta.

ellauri101.html on line 280: Sairasvyön vuonna 2004 perustamassa ja hallinnoimassa Ignis Oy -yrityksessä (toimitusjohtaja Arto Heimonen) toimivat Trainer's Housen toimitusjohtaja Vesa Honkanen ja yhtiössä työskentelevä Mirkka Vikström. Ignisin liikevaihto vuonna 2010 oli noin 3,5 miljoonaa euroa.

ellauri101.html on line 284: What a glorious feeeeeling, 

ellauri101.html on line 285: I'm happy again. 

ellauri101.html on line 289: What a happy refrain.

ellauri101.html on line 291: Samat "henkilöt" hallinnoivat myös Revenue House Oy -yritystä (toimitusjohtaja Kristiina Uurasmaa). Sairasvyö toimii GSP Group rakennuttajapalveluyrityksen hallituksessa. Hänellä on yhdessä ex-puolisonsa Virpi Sairasvyön ja ex-valmentaja Jarmo Riskin kanssa Nummelassa toimiva Pro Vividus Oy ja Espoossa toimiva Anorin Liekki Oy -nimiset ex-yritykset, joiden päätoimiala on ulkoiluvälineissä ja -varusteissa sekä valmennuksessa. Lisäksi Sairasvyö toimi aikaisemmin ex-vaimonsa ex-parturi-kampaamoyrityksen ex-hallituksessa.

ellauri101.html on line 293: Sairasvyö on tunnettu räväköistä lausunnoistaan. Kun Suomen hallitus teki vuonna 2003 verouudistusta, Sairasvyö kehotti yrittäjiä ”verokapinaan”, nimitti silloista SDP:n puoluesihteeriä Eero Heinäluomaa valehtelijaksi ja vaati Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen eroa. Sairasvyö esitti veroboikottia ja muita kostotoimia valtiota vastaan.

ellauri101.html on line 296: It might seem crazy what I´m ´bout to say

ellauri101.html on line 298: I´m a hot air balloon that could go to space

ellauri101.html on line 301: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 303: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 304: Clap along if you feel like happiness is the truth

ellauri101.html on line 305: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 306: Clap along if you know what happiness is to you

ellauri101.html on line 307: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 308: Clap along if you feel like that´s what you wanna do

ellauri101.html on line 310: Here come bad news, talking this and that (Yeah!)

ellauri101.html on line 315: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 317: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 318: Clap along if you feel like happiness is the truth

ellauri101.html on line 319: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 320: Clap along if you know what happiness is to you

ellauri101.html on line 321: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 322: Clap along if you feel like that´s what you wanna do

ellauri101.html on line 333: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 335: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 336: Clap along if you feel like happiness is the truth

ellauri101.html on line 337: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 338: Clap along if you know what happiness is to you

ellauri101.html on line 339: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 340: Clap along if you feel like that´s what you wanna do

ellauri101.html on line 341: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 343: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 344: Clap along if you feel like happiness is the truth

ellauri101.html on line 345: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 346: Clap along if you know what happiness is to you

ellauri101.html on line 347: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 348: Clap along if you feel like that´s what you wanna do

ellauri101.html on line 355: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 357: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 358: Clap along if you feel like happiness is the truth

ellauri101.html on line 359: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 360: Clap along if you know what happiness is to you

ellauri101.html on line 361: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 362: Clap along if you feel like that´s what you wanna do

ellauri101.html on line 363: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 365: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 366: Clap along if you feel like happiness is the truth

ellauri101.html on line 367: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 368: Clap along if you know what happiness is to you

ellauri101.html on line 369: (Because I´m happy)

ellauri101.html on line 370: Clap along if you feel like that´s what you wanna do

ellauri101.html on line 373: Pharrell Says Donald Trump’s Use Of “Happy” At Political Rallies Is Copyright Infringement. 


ellauri101.html on line 374: Pharrell made the world “Happy” in 2014 with this feel-good anthem. The song soared to #1 in 35 countries—it was the best selling song of 2014. 


ellauri101.html on line 375: Pharrell wrote and produced “Happy” for the soundtrack of Despicable Me 2. It also became the lead single of his second studio album, G I R L. 

ellauri101.html on line 392: Kauniaisten kylähullu, Sensuuri hoi: Ior Bock pukkeili Sex Pistolseja näyttävämmin, City-lehti oli kaupunkikulttuurin airut, Tuomas Enbuske, Sairasvyö, Sasse ja Mölsä rakennusbisnekseen, Sairasvyöllä huimat pörssirikkaudet, Sairasvyö antoi itselleen potkut Pörssitiedote, Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset, Trainers´ House, Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta, Nordic Business Forum, Serus Media, Lehden verkko- ja tablettiversiot, Tuli nelonen, Sairasvyö floppasi – loppu tuli juuri nyt, Uusi Suomi, Jari Sairasvyö, Yle Areena, Jari Sairasvyö suureen leikkaukseen – leuka halkaistaan huomenna kahtia: nyt sattuu Juhaa leukaan, Viimeinen kiinteä ateria nautittu, Ilta-Sanomat, Vanha-Majamaa, Anton: Jari Sairasvyöstä kertova valmentaja on kuin neukkaripöytään tilattu metripizza, jonka hotkimisesta tulee huono olo, Helsingin Sanomat (Tilaajille) aamulenkki Lauerma, Hannu: Huijaus -Rohkaisua, johdattelua, psykoterroria, Duodecim, Raeste, Jukka-Pekka: Niskalenkki: Sairasvyön väitteet ”hömppää”. Helsingin Sanomat, Artikkelin verkkoversio, Sairasvyö lopetti verokapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Jari Sairasvyö toivoo lamaa, Sairasvyön firmassa alkavat yt-neuvottelut Taloussanomat. Jari Sairasvyö: Suomalaiset yrittäjät ovat entistä laiskempia ja epärehellisempiä, Yle Uutiset. Jari Sairasvyö sivalsi hallitusta ja Soinia: ”sain pessimistin orgasmin”, Sairasvyö, Jari. Helsingin Sanomat, Talous&Työ, Saikuttelu syö oikeuksiasi, siis imee pillillä, Valtio ottaa varakkailta, Jari Sairasvyö kiittelee rikkaammille suomalaisille suunnattua solidaarisuusveroa oikeaksi signaaliksi. Vuokraturvan Mezola: Sairasvyö on ylipappi, mä olen sen kanttori, erittäin hyvä laulaja, Kauppalehti, Jari Sairasvyö: Maltillista tuottoa hakeva pehmeäsydäminen asuntosijoittaja Sijoitusovi, Sairasvyö ja Kuitunen asuvat yhdessä Iltalehti, Tahdon! Iltalehti, Virpi ja Jari Sairasvyö saivat tytön Iltalehti, Tainola, Rita: Tämä tuli Jari ja Virpi Sairasvyön ex-lapsen nimeksi: Ilta-Sanomat. 


ellauri101.html on line 398: Siitä huolimatta hän vaikuttaa tyytyväiseltä tilanteeseensa. ”Teen, mitä milloinkin haluan tehdä ja mitä aikataulut sallii.”

ellauri101.html on line 403: Sijoittajat tarjoavat ihmisille koteja. ”Halusin, että sijoitusvarallisuus palvelisi ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä eli halusin käyttää pääomaani osittain yleishyödylliseenkin asiaan."

ellauri101.html on line 404: Vaikka Sairasvyö kokee, että yleisestikin rahastot sopivat hänelle henkilökohtaisesti paremmin.

ellauri101.html on line 405: "En enää joudu tilanteisiin, jossa pitäisi periä maxamattomia vuokria, häätää vuokralainen, osallistua yhtiökokouksiin tai päättää putkiremontista. Minun kaltaiselle passiiviselle henkilölle on paljon parempi omistaa rahasto-osuuksia, vaikka siinä on tietysti korkeammat kulut.”

ellauri101.html on line 407: "Asuntosijoittaminen on minulle sijoituslajina aika defensiivinen eli en edes hae maksimituottoa. Vaikka pörssisuhdanteessa esimerkiksi 6 prosenttia tuntuu matalalta, oikeasti yli ajan se 6 prosenttia on oikein hyvä tuotto.”

ellauri101.html on line 408: Itse asiassa Sairasvyö toteaa, että maltillinen tuotto asuntosijoittamisessa saa hänet myös nukkumaan yönsä paremmin. Yleensähän porvari nukkuu huonosti. "Minulla on vähän parempi olokin, kun se tuotto on maltillinen. Ei tarvi tuntea izeänsä täydellisexi törkimyxexi, vaan kuuden prosentin väkevyisexi. Sellaisenhan saa melkein maitokaupasta."

ellauri101.html on line 410: "Kyllä. Ihmiset haistavat tämän minun pehmeäsydämisyyteni. Olen kyllä ollut suoraan vuokranantaja ja velkoja, mutta se on lähes aina ollut minulle epäedullinen asema. He ajattelevat, että eihän se "Jjjariii!" meidän perhettä tärviölle aja ja se onkin ihan totta, koska en ole niin tehnyt. Mutta eihän sen niin pitäisi mennä. Kyllä ihmisten pitäisi vastata omista sitoumuksistaan, mutta ei kaikki vastaa. Se on siis parempi, että ammattimaiset organisaatiot huolehtivat tähän toimintaan liittyvät tehtävät ja poikkeustilanteet.” Mezola ei turhaa tunteile. Kamat pussiin vaan ja pihalle. 

ellauri101.html on line 412: Hän kuitenkin toteaa, että kovimmat tuotot saa tietenkin näkemällä itse vaivaa ja opettelemalla suoran asuntosijoittamisen kuvion. ”Jos on ahkera, mitä minä en ole, niin totta kai parhaat tuotot tulee sillä, että opettelee ne asiat ja käy omin käsin häätämässä kadulle ne lurjuxet.” Siinä voi kyllä joutua leukakirurgille, nimimerkillä kokemusta on.

ellauri101.html on line 416: Kerronko minne näin pahat miehet voisi sijoittaa? Ei, antaa Ihaa-vainajan sitten näyttää ja kertoa.

ellauri101.html on line 427: Testauksista on selvinnyt, että kykyni toimittaa energiaa rengaslihakseen on poikkeuksellisen heikko. Johtaminen on Sairasvyön elämäntyö ja intohimo. Hän korostaa, että johtajan tavoitteena on saada firma kukoistamaan ja kasvamaan. Toisten inspiroiminen ei kuitenkaan onnistu, jos on itse menettänyt pidätyskykynsä. Jarin puhetulvaa on vaikea keskeyttää. Ize asiassa mahdotonta. Siltä puuttuu rengaslihas kurkusta. Peräpäässäkin se on aika löyhänä, välystä on kuin Roger Casementilla.  

ellauri101.html on line 429:   Mutta entä se Jari? Osa on pitänyt Sairasvyötä julkisuuden valossa röyhkeänä, osa narsistina. Sairasvyö huomauttaa, etteivät ego ja narsismi ole synonyymeja. Egoisti ja narsisti on kyllä aika lähellä. Egoistilla muut on aika sama kuha izellä on hyvä. Narsistilla hyvä riippuu tiimin ylistyxestä. Sairasvyölle riittää nyttemmin olla kinginä perhepiirissä. (Ainakin se ize sanoo niin. Perheeltä ei kysytty.)

ellauri101.html on line 430:   Isän pitää ennen kaikkea kylvää siemeniä. Muuten ei tule lasta eikä paskaakaan. No paskaa voi tulla jos rengaslihas on heikossa kunnossa kuten mulla. Ja lopuxi muutama kamala kirous ex-lapsille Alzheimeria odotellessa.

ellauri101.html on line 441: Philip Hampson Knight (born February 24, 1938), is an American billionaire businessman. He is the co-founder and chairman emeritus of Nike, Inc., and was previously chairman and CEO of the company. As of July 23, 2020, Knight was ranked by Forbes as the 26th richest person in the world, with an estimated net worth of US$39.2 billion.

ellauri101.html on line 446: Nike is best known  for its use of child labor and sweatshops. Factories contracted by Nike violate minimum wage and overtime laws.  2011 Nike complained that two-thirds of its factories producing Converse products still do not meet the company's standards for worker mistreatment, poor working conditions and exploitation of cheap overseas labor. Knight's son, Matthew, died in a scuba diving accident in El Salvador in 2004. Serve him right. 

ellauri101.html on line 453:   Kermaperse nuorukainen jostain Persu-Suomesta juotuaan äidin ostamat 21 kaljatölkkiä ja napsittuaan päälle pilsuja ajoi isän nelilitraisella BMWllä kahtasataa, jyräsi nuoren pyöräilevän perheenisän pään litteäxi ja pakeni poliiseja, kehuskeli vielä silläkin ja haukku pyöräilijää joka ei kazo eteensä. Tyyppi sai vaivaset 2v pyttyä. Luihu laiha kieroilija Pöysti  ei näytä kumikanan ja kuminenän kanssa vaihtamiaan kähmiviä viestejä. Kummankin juipin pään yli vois ajaa BMWllä lukuisia kertoja.

ellauri101.html on line 455:   Samanlaisia koleerisia kermaperse paskiaisia ja niiden vielä koleerisempia isäpappoja oli Sandhamnin murhissa. Vittu että noi ruozalaiset on sitten "anna mamma ananasta" jengiä.

ellauri101.html on line 459: Elämästä ei ezitä tavaraa vaan meemejä. Tää ei ole uusi asia eikä edes apinan oma kexintö vaan niin on ollut maailman sivu. Bisnespukuinen neandertaali laittaa hautaan kukkia. Starbucksin muki kahvia on täynnä merkityxiä. Pikkulinnut iloizevat keväisen kirkkaasta höyhenpuvusta. Pienet päät luovat ja lukevat merkkejä. Mannekin kerää muoviroinaa lekkipesäänsä. Ei tulta ilman savua.

ellauri101.html on line 461: Sixi brändit ovat niin kalliita. Niiden on oltava, ei ne muuten tehoa. Niinkuin Edgar Allan Poen pyrstön niiden on laahattava maata. Emme elä ainoastaan leivästä, vaan Burger Kingin logosta. Tästä kellosta näkee kuinka köyhä olen.

ellauri101.html on line 462: Mäpä en osta brändituotteita mietin ylpeänä. Poplarikin oli kymmeniä vuosia vanha Oratop. Kunnes huomasin että colitsissa luki M. I. T. Bräninsä kullillakin, toisilla vaan flakympi kuin toisilla, huokasin polttomerkittynä.

ellauri101.html on line 464:   Nike ei myy tossuja vaan ylläpitää urheilun taikaa. Se antaa meille voimia syntyä joka päivä uudelleen. Niin siis tässä oli just se oivallus: ei tavaranmyynti ole kuin uskontoa, vaan päinvastoin uskonto on äärimmilleen kehitettyä tuoteasettelua. Sen brändi on jo saapunut loogiseen päätepisteeseen. Erillistä tavaraa ei enää tarvita, kun brändi izessään on riittävän houkutteleva. Armon lunastusta ilman litteintäkään pakettia. Det är alldeles OK att ångra sig. Valitettavasti Ivar Kampradille lähettämäni jaxuhali myöhästyi. DEATHin luiseva pitkä käsi yltää äveriäisiinkin. No ehkä ne herätetään pakkasesta henkiin jahka tiedemiehet kexii miten. Se on ihan huulilla. Herra hän haisee jo.

ellauri101.html on line 493: Cavan: A dashing, quick witted evil genius. Articulate, devious and charming, this is a guy to watch out for. Cavans are clever and mischievous, and will go to extremes to get their own way. Cavans are very competitive by nature, and do not accept failure. One should never oppose a Cavan in an argument, unless they are prepared for a real battle.

ellauri101.html on line 496: Cuff: When you cuff someone, it means that you will make the person be your girlfriend/boyfriend and not let anyone else date them. Person 1: "Aye, are you gonna cuff Cloe?" Person 2: "Ofc I will cuff her g, she's mine." 


ellauri101.html on line 497: Hoe: A person (male or female) who uses their looks and charms to manipulate their partner to gain material(sex, money, clot). A hoe does not love their partner and the minute someone with better looks, money or clot comes along they abandon their previous partner and the cycle continues.  

ellauri101.html on line 501: Jaree: Jaree is a likeable person. She is quiet most of the time, but the truth is she holds many thoughts inside that brain of hers. She spends most of her days thinking; making her one of the smartest people you’ll know. “Hey man, what’s wrong?” “ I don’t know dude, but I really need a Jaree right now”

ellauri101.html on line 507: Ladis:  A strong, independant, and feminine woman. A woman that is self sufficient and also nurturing. An attractive, yet humble woman. A striking woman, able to hypnotize men with her manner and intelligence. "If I had to choose between a (Betty) and a (Marilyn), I would choose a Ladis!" 
  

ellauri101.html on line 508: Mali: "Mali" is short for Somalians. Abdi: "yo there are so much Somalians here" Mohamed: "ayyy Mali gang". 


ellauri101.html on line 511:   Thottie: A girl that thinks she is hot, but in all honesty, she is just That Ho Over There. "There are a lot of Thottie on Facebook."

ellauri101.html on line 517:   Philip Teeri ei osaa päättää pitäiskö pahastua Biitlesin "I'd rather see your dead little girl than be with another man" värsystä vai erottaako teos elämästä kokonaan, niin että Woody Allenin leffojakin saisi kazoa. Mun kanta lienee selvä, ja yhtä selvä kanta on Kristina-tädillä. Philip Teeri jää heilumaan siinä välillä, koska se välittää niin vitusti siitä mitä muut siitä ajattelevat. Se hyräilee tiskatessa Carole Kingin laulua "Where you lead I will follow", joka on Gilmore Girlsin tunnari, aivan ällöttävä ajatus, toi Lorelei on just yhtä liimamainen päällepäsmäri kuin sen äitikin. Rory parka. Aina kii sen ihossa kuin Tintissä Kapteeni Capun laastari. Philip parka, sen 2-vaimo on varmaan just samanlainen päsmäri. No se sai vaan mitä pyysikin. Sitä saa mitä tilaa. 

ellauri101.html on line 524: Das Rotwelsch oder das Rotwelsche (genannt auch deutsche Gaunersprache) ist ein Sammelbegriff für sondersprachliche Soziolekte gesellschaftlicher Randgruppen auf der Basis des Deutschen, wie sie seit dem späten Mittelalter besonders bei Bettlern, fahrendem Volk (Vaganten), Vertretern sogenannter unehrlicher Berufe und in kriminellen Subkulturen in Gebrauch kamen und seit dem 17. Jahrhundert mit der Ansiedlung von Gruppen vormals Nichtsesshafter auch regionalsprachlichen Niederschlag fanden. Der 1510 erschienene Liber Vagatorum zählt zu ihren ersten gedruckten Werken. 

ellauri101.html on line 532: Rotwelsch was formerly common among travelling craftspeople and vagrants. The language is built on a strong substratum of German, but contains numerous words from other languages, notably from various German dialects, including Yiddish, as well as from Romany languages, notably Sintitikes. There are also significant influences from Judæo-Latin, the ancient Jewish language spoken in the Roman Empire. Rotwelsch has also played a great role in the development of the Yeniche language. In form and development it closely parallels the commercial speech ("shopkeeper language") of German-speaking regions. During the 19th and 20th century, Rotwelsch was the object of linguistic repression, with systematic investigation by the German police. Fucking Nazis! Examples:

ellauri101.html on line 545:   Plus ça change, plus c´est la même chose.

ellauri101.html on line 550: Tie eeku paranoo kun kiertää ympyrää. Ympäri käydään yhteen tullaan. Jehova lupaa kostaa isien pahuudet 3-4 polveen. Sitten aloitetaan taas alusta kuin Neuvostoliitossa, on tullut miesmuistinmenetys. Pojasta polvi paranoo. Mun polvi meni sijoiltaan breakdancessa mutta Kikka fysiotreenasi sen kuntoon. Sirkan polvi leikattiin mutta se jäi jäykäxi.Jönsin polvi turposi reumaattisesti tai pneumaattisesti mutta nyt sekin on taas notkea. Voiskohan Kikka fysiotreenata mun keskijalan jäykäxi? Onko se zyykkistä vai sybikaalista? Veikkaan jälkimmäistä. Sukupolvista oli puhetta jo albumissa 47.  

ellauri101.html on line 552: Generation is also often used synonymously with cohort in social science; under this formulation it means "people within a delineated population who experience the same significant events within a given period of time". The impressionable years hypothesis is a theory of political psychology that posits that individuals form durable political attitudes and party affiliations during late adolescence and early adulthood. Sukupolvet on olleet globaalisia vasta sitten kun sodatkin. 

ellauri101.html on line 556:   The Lost Generation was the social generational cohort that came of age during World War I. "Lost" in this context refers to the "disoriented, wandering, directionless" spirit of many of the war's survivors in the early postwar period. The term is also particularly used to refer to a group of American expatriate writers living in Paris during the 1920s. Gertrude Stein is credited with coining the term, and it was subsequently popularized by Ernest Hemingway who used it in the epigraph for his 1926 novel The Sun Also Rises: "You are all a lost generation".

ellauri101.html on line 558: The Greatest Generation, also known as the G.I. Generation and the World War II generation, is the demographic cohort following the Lost Generation and preceding the Silent Generation. The generation is generally defined as people born from 1901 to 1927. They were shaped by the Great Depression and were the primary participants in World War II.

ellauri101.html on line 564: Tuhannet teinit kysyy hermona kaverilta myymälässä: ei kai tää vaan oo kesy? Tavoiteikä kaikilla on noin 17. El Zorron neizykäisen ikä. Niillä on käytettävissä olevaa aikaa ja irtopätäkkää enemmän kuin kellään, ehkä lukuunottamatta upporikkaita. Joilla on liian kiire rikastua lisää.

ellauri101.html on line 566:   Mut multa on jäänyt kyllä kokonaisia sukupolvia välistä. Ihan kuin olisin nukkunut niiden ohi niinkun Siebenschläfer tai sen amerikkalainen kollega Rip van Winkle. Kuka esim oli Kurt Cobain? Tai se joku Amy Vaatehuone?

ellauri101.html on line 578: Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi moderniksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä postmodernina sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa Nirvana-yhtyeen keulahahmoa Kurt Cobainia pidettiin sen äänitorvena.

ellauri101.html on line 589: Samasta kohortista käytetään myös muun muassa nimityksiä nettisukupolvi ja millenniaalisukupolvi tai lyhemmin millenniaalit (< millennium; viitaten kolmannen vuosituhannen alkuun, jolloin sukupolvi tuli täysi-ikäiseksi.)

ellauri101.html on line 592: Yhdysvaltain Y-sukupolvi varttui 1990-luvun vakaan taloustilanteen aikana, kun maan talous nousi huikeasti ja kulutus lähti nousuun. Suuren työn tehnyt vanhempi sukupolvi pystyi tarjoamaan lapsilleen vakaan, turvallisen lapsuuden sekä korkeakoulutuksen. Demokratian tuulet sekä vapaa kasvatus toivat lisää vapautta lapsille, ja perhemalli uudistui auktoriteettisuhteiden vapauduttua. Teknologia mahdollisti lisääntyvän mainonnan, jonka luomiin arvoihin uusi sukupolvi kasvoi kiinni. Vanhemmat sukupolvet säästivät rahaa, mutta Y-sukupolvi kuluttaa. Halukkuus hyväntekeväisyyteen sekä auttamiseen ovat tyypillisiä, silloin kun oma elämän koetaan olevan taloudellisesti kunnossa. Varakkuus on mahdollistanut suvaitsevuuden, yhdessä internetin kehittymisen, matkustamisen lisääntymisen sekä maapalloistumisen kanssa.

ellauri101.html on line 594: Y-sukupolvelle sanotaan olevan ominaista vapaamielisyys ja kasvaminen uuden viestintätekniikan mukana. Sukupolvi kyseenalaistaa edellisen sukupolven (X-sukupolvi) elämänarvot ja on myötäkasvanut tietokoneiden kehityksen kanssa. Siinä missä X-sukupolvi ihasteli korvalappustereoiden läpimurtoa, Y on kiinnostunut matkapuhelimien, tietokoneiden ja elektroniikan mahdollisuuksista. Y-sukupolven edustajat toteuttavatkin suuren osan viestinnästään kansainvälisessä tietoverkossa. Pikaviestimet ovat kehittyneet kyseisen sukupolven tarpeisiin ja niitä sovelletaan aktiivisesti. lähde?

ellauri101.html on line 600: Y-sukupolvi on varautunut niin ammatinvalinnan kuin avioliitonkin suhteen, ja kokee painostavina ja lamaannuttavina vanhemman X-sukupolven korkeat odotukset opiskelun ja työllistymisen suhteen. Tohtori Larry Nelson Brigham Youngin yliopistosta kuvaili ilmiötä: "In prior generations, you get married and you start a career and you do that immediately. What young people today are seeing is that approach has led to divorces, to people unhappy with their careers ... The majority want to get married [...] they just want to do it right the first time, the same thing with their careers."

ellauri101.html on line 602: Y-sukupolvi harrastaa runsaasti taidetta, josta musiikki laajoine lajityyppikirjoineen on suurimmassa suosiossa. Lähde?

ellauri101.html on line 608: 2010-luvulla Suomen nuorista entistä harvempi tupakoi, käyttää alkoholia ja harrastaa humalajuomista. Tupakka ei ole 2010-luvun nuorille enää samalla tavalla aikuisuuden tunnus kuin vielä 1990-luvun nuorille, sillä esimerkiksi lukiolaisista tupakoi enää 3 prosenttia. Poikkeuksena suuntauksesta ovat olleet lähinnä ammattikoululaiset, joista tupakoi vielä lähes neljännes.

ellauri101.html on line 611: Generation Z (or Gen Z for short), colloquially known as zoomers, is the demographic cohort succeeding Millennials and preceding Generation Alpha. Researchers and popular media use the mid-to-late 1990s as starting birth years and the early 2010s as ending birth years. Most members of Generation Z are the children of Generation X, but some are children of millennials.

ellauri101.html on line 613: As the first social generation to have grown up with access to the Internet and portable digital technology from a young age, members of Generation Z have been dubbed "digital natives", even though they are not necessarily digitally literate. Moreover, the negative effects of screen time are most pronounced on adolescents compared to younger children. Compared to previous generations, members of Generation Z in some developed nations tend to be well-behaved, abstemious, and risk-averse. They tend to live more slowly than their predecessors when they were their age, have lower rates of teenage pregnancies, and consume alcohol less often, but not necessarily addictive drugs. Teenagers nowadays seem more concerned with academic performance and job prospects, and are better at delaying gratification than their counterparts from the 1960s, despite concerns to the contrary. On the other hand, sexting among adolescents has grown in prevalence though the consequences of this remain poorly understood. Meanwhile, youth subcultures have been quieter, though not necessarily dead.

ellauri101.html on line 615: Globally, there is evidence that the average age of pubertal onset among girls has decreased considerably compared to the twentieth century, with implications for their welfare and their future. In addition, adolescents and young adults have higher rates of allergies, higher awareness and diagnoses of mental health problems, and are more likely to be sleep-deprived. In many countries, youths are more likely to have intellectual disabilities and psychiatric disorders than older people. In some European nations, they are facing declining cognitive abilities, especially among the cognitive elites.

ellauri101.html on line 617: Around the world, members of Generation Z are spending more time on their electronic devices and less time reading books than before, with implications for their attention span, their vocabulary, and thus their school grades as well as their future in the modern economy. At the same time, reading and writing fan fiction is of vogue worldwide, especially among teenage girls and young women. In Asia, educators in the 2000s and 2010s typically sought out and nourished top students whereas in Western Europe and the United States, the emphasis was on low-performers. In addition, East Asian students consistently earned the top spots in international standardized tests during the 2010s.

ellauri101.html on line 621: Generation Alpha (or Gen Alpha for short) is the demographic cohort succeeding Generation Z. Researchers and popular media use the early 2010s as starting birth years and the mid-2020s as ending birth years. Named after the first letter in the Greek alphabet, Generation Alpha is the first to be born entirely in the 21st century. Most members of Generation Alpha are the children of Millennials.

ellauri101.html on line 623: McCrindle Research took inspiration from the naming of hurricanes, specifically the 2005 Atlantic hurricane season in which the names beginning with the letters of the Roman alphabet were exhausted, and the last six storms were named with the Greek letters alpha through zeta.

ellauri101.html on line 625: Some anticipate the global impact of the COVID-19 pandemic will become this generation´s defining event, and have suggested the name Generation C either for those born during, or growing up during, the pandemic.

ellauri101.html on line 626: As of 2015, there were some two and a half million people born every week around the globe; Generation Alpha is expected to reach two billion by 2025.

ellauri101.html on line 628: For comparison, the United Nations estimated that the human population was about 7.8 billion in 2020, up from 2.5 billion in 1950. Roughly three-quarters of all people reside in Africa and Asia in 2020. In fact, most human population growth comes from these two continents, as nations in Europe and the Americas tend to have too few children to replace themselves.

ellauri101.html on line 632: Education is in fact one of the most important determinants of fertility. The more educated a woman is, the later she tends to have children, and fewer of them.

ellauri101.html on line 633: A direct consequence of urbanization is falling fertility. In rural areas, children can be considered an asset, that is, additional labor. But in the cities, children are a burden.

ellauri101.html on line 635: The United Nations estimated in mid-2019 that the human population will reach about 9.7 billion by 2050, a downward revision from an older projection to account for the fact that fertility has been falling faster than previously thought in the developing world. The global annual rate of growth has been declining steadily since the late twentieth century, dropping to about one percent in 2019. In fact, by the late 2010s, 83 of the world´s countries had sub-replacement fertility.

ellauri101.html on line 637: During the early to mid-2010s, more babies were born to Christian mothers than to those of any other religion in the world, reflecting the fact that Christianity remained the most popular religion in existence. However, it was the Muslims who had a faster rate of growth. About 33% of the world´s babies were born to Christians who made up 31% of the global population between 2010 and 2015, compared to 31% to Muslims, whose share of the human population was 24%. During the same period, the religiously unaffiliated (including atheists and agnostics) made up 16% of the population but gave birth to only 10% of the world´s children.

ellauri101.html on line 639: Statistical projections from the United Nations in 2019 suggest that, by 2020, the people of Niger would have a median age of 15.2, Mali 16.3, Chad 16.6, Somalia, Uganda, and Angola all 16.7, the Democratic Republic of the Congo 17.0, Burundi 17.3, Mozambique and Zambia both 17.6. (This means that more than half of their populations were born in the first two decades of the twenty-first century.) Benin, Burundi, Ethiopia, Madagascar, Malawi, Nigeria, Tanzania, Zambia, Yemen, and Timor-Leste had a median age of 17 in 2017.

ellauri101.html on line 641: Russia´s population has been on the decline since the 1990s, following the collapse of the Soviet Union. Another reason for Russia's demographic decline is the nation's low life expectancy for men, at only 64 years in 2015, or 15 years less than that in Italy, Germany, or Sweden. This is due to a combination of unusually high rates of alcoholism, smoking, untreated cancer, tuberculosis, suicides, violence, and HIV/AIDS.

ellauri101.html on line 643: As a result of cultural ideals, government policy, and modern medicine, there have been severe gender imbalances in China and India. According to the United Nations, in 2018, China and India had a combined 50 million of excess males under the age of 20. Such a discrepancy fuels loneliness epidemics, human trafficking (from elsewhere in Asia, such as Cambodia and Vietnam), and prostitution.

ellauri101.html on line 645: That U.S. fertility rates continue to drop is anomalous to demographers because fertility rates typically track the nation´s economic health. It was no surprise that U.S. fertility rates dropped during the Great Recession of 2007–8. But the U.S. economy has shown strong signs of recovery for some time, and birthrates continue to fall. In general, however, American women still tend to have children earlier than their counterparts from other developed countries and the U.S. total fertility rate remains comparatively high for a rich country. In fact, compared with their counterparts from other countries in the Organization for Economic Cooperation and Development (OECD), first-time American mothers were among the youngest on average, on par with Latvian women (26.5 years) during the 2010s. At the other extreme end were women from Italy (30.8), and South Korea (31.4). During the same period, American women ended their childbearing years with more children on average (2.2) than most other developed countries, with the notable exception of Icelandic women (2.3). At the other end were women from Germany, Italy, Spain, and Japan (all 1.5).

ellauri101.html on line 647: In 2019, the fertility rate of Mexico was about 2.2, higher than that of any other member of the OECD except Israel at 3.1.

ellauri101.html on line 649: Brazil´s fertility rate has fallen from 6.3 in 1960 to 1.7 in 2020. For this reason, the nation´s population is projected to decline by the end of the twenty-first century. According to a 2012 study, soap operas featuring small families have contributed to the growing acceptance of having just a few children in a predominantly Catholic country. However, Brazil continues to have relatively high rates of adolescent pregnancies, and the government is working to address this problem.

ellauri101.html on line 651:   Many members of Generation Alpha have grown up using smartphones and tablets as part of their childhood entertainment with many being exposed to devices as a soothing distraction or educational aids. Screen time among infants, toddlers, and preschoolers exploded during the 2010s. Some 90% of young children used a handheld electronic device by the age of one; in some cases, children started using them when they were only a few months old. Using smartphones and tablets to access video streaming services such as YouTube Kids and free or reasonably low budget mobile games became a popular form of entertainment for young children. A report by Common Sense media suggested that the amount of time children under nine in the United States spent using mobile devices increased from 15 minutes a day in 2013 to 48 minutes in 2017. Research by the children´s charity Childwise suggested that a majority of British three and four year olds owned an Internet-connected device by 2018. 

ellauri101.html on line 653:   CEC:lle (siis Charlottelle) valehdeltiin että sen Babblafonen oli mennyt rikki. Se oli ollut liimaantunut siihen kiinni kuin Matrixiin. Hon sitter fast. Se nieli menetyxen kun sai ikävystyessään lainata äiskän tai iskän luuria. Ei kyllä kauan enää. 

ellauri101.html on line 658: Hyi helvetti. Sama brasseissa ja  Intiassa ja Aahrikassa paizi viimexi mainitut tykkää toistaisexi vielä lastenteosta. Nigeriassa keskim. lapsiluku on sama kuin Riskeillä. No on se Charlottekin aika prinsessa.

ellauri101.html on line 670: 1900-luvun alussa camp liitettiin lähinnä seksuaalivähemmistöjen erikoiseen pukeutumiseen. Myöhemmin käsite on laajentunut kuvaamaan myös muita tarkoituksella mauttomia, usein yliampuvia kulttuurin ilmioitä. Camp on monesti keskinkertaista, mautonta, ironista ja liioittelevaa. Kun korkeakulttuurinen taide on kaunista, tyydyttävää ja arvokasta, camp on elävää, nokkavaa, pinnallista, huomiotaherättävää, röyhkeää ja haastavaa. Camp elää ylevän ja tavallisen välimaastossa. Camp palauttaa monesti vanhaa, muodista jäänyttä kulttuuria uudessa merkityksessä. Campista on sanottu, että ”se on niin hyvää, koska se on niin huonoa”.

ellauri101.html on line 676: Grunge oli sen Kurt Cobain vainajan juttuja joka lässähti kun Kurre teki seppukun. Seattlen vaihtoehtorokkia. Grunge sai paljon vaikutteista hardcore punkista, heavy metalista ja indie rockista. Grungen tunnusmerkeiksi mainitaan usein kitaran ”likainen” soundi, raskas rummutus ja masennusta ilmentävät sanoitukset, jotka heijastelivat yhdysvaltalaisen ”X-sukupolven” tuntemuksia. Grungen musiikillisina edelläkävijöinä ja esikuvina on pidetty muun muassa Black Sabbathia ja Neil Youngia.

ellauri101.html on line 678: Kappaleiden sanoitukset kertovat usein aiheista kuten sosiaalinen eristäytyminen, masennus, apatia, turhautuneisuus, pelko, huumeriippuvuus, ansaan joutumisen tunne ja halu päästä vapaaksi. Monet muusikot osoittivat yleistä pettymystä yhteiskunnan tilaan ja sosiaalisiin ennakkoluuloihin. Grungemuusikot leimattiin usein ”veltostelijoiksi”, ja huumeiden käyttö oli heidän keskuudessaan yleistä.

ellauri101.html on line 680: Grungemusiikki toi muotiin myös uudenlaisen pukeutumistyylin, johon kuuluivat varsinkin flanellipaitojen, villapaitojen ja pipojen kaltaiset arkiset kolean sään vaatteet. Tämä tyyli sai vaikutteita Neil Youngin nuoruudessaan vaalimasta imagosta, mutta se viittasi myös Seattlen ilmastoon. Yleisesti käytettiin myös kirpputoreilta hankittuja, kuosiltaan vanhahtavia vaatteita kuten 1970-luvun nahkatakkeja. Grungetyylissä miehet suosivat pitkiä ja hieman takkuisia hiuksia sekä lyhyttä partaa. Naisille tyypillisiä ovat tupeeratut ja takkuiset hiukset, vahva ja suttuinen silmämeikki, kirkkaan punaiset tai tummahkot huulipunat, repeilleet verkkosukkahousut sekä kuluneet, hiukan vanhanaikaiset mekot. Myös revityt farkut kuuluvat grungetyyliin. Kenkinä käytettiin yleensä joko kuluneita maihinnousukenkiä tai Conversen All Star -tennareita.

ellauri101.html on line 682:   Mulla on lyhyet hiuxet ja pitkähkö vaikka harvanlainen takkuinen parta. Vaattet ei ole kirpputorilta vaikka vaikuttavat siltä. Ne on kuosiltaan yhtä vanhahtavia kuin mä. Flanellipaidat ja villapaidat on Sysmän rytkyjä. Pipoja en sietänyt ennen kuiin Helmi kutoi mulle niitä. Farkkuja en revi muuta kuin vahingossa, ja sitten paikkaan ne. Jos harvoin ostan uudet ostan peltipönkköjä. Mä ostin Conversen koriskengät Bostonissa 1970-luvulla. Ei mulla niitä enää ole. Juu ei, emmä ole kyllä grungetyylinen. Enempi kuulostan mielensäpahoittajalta, vaikkenmä kyllä tykkää tollasesta mökkinaapurimallisesta karvalakistakaan. Sitä käyttää karvalakkipuolen kaljanryystäjät ja karvalakkilähetystöt. Gilmore Girlsin Jacob on kai grungetyylinen. 

ellauri101.html on line 695: Tänä aamuna oli taas vaza kipeä eilisestä ruuasta. Heräsin miettimään kumpi oli vanhempi Wallu vaiko Naimi Klein. Wallu (1965) oli 5v vanhempi, se oli kasari. Kun Naimi (1970) pääsi vauhtiin oli loppu ysäri ja Wallulla jo mömmöistä paha jysäri. Pullamössöistä X-sukupolvea silti kumpikin.

ellauri101.html on line 697: Amerikassa brändäys oli mennyt ihan järjettömiin esim kouluissa. Lapset kazo pakkomainontaa tunnilla teeveestä jota ei voi edes kääntää hiljalle. Atlantalainen koulupoika erotettiin koulusta kun se oli tullut Cokispäivänä kouluun Pepsipaita päällä. Meillä se on varmaan ajan kysymys jota ratkoo seuraava oikeistohallitus jahka keskenjäänyt terveyden ja liikenteen yxityistäminen on saatu kuntoon. Tai tarvizeeko enää keskusradiota kun hommat hoituu paremmin pursonoidusti mobiilin ja Googlen avulla. Jäljellä olevien kansalaisyhteiskunnan jäänteiden kuten hallinnon ja oikeuslaitoxen korruptio ovat hyvässä vauhdissa kiitos mm Pöystin ja Yli-Viikarin ponnistelujen. 

ellauri101.html on line 701: Ihan oikeesti mä kaipaan Njeuvostoliiton harmaan mainoxetonta katukuvaa ja ankeita ihmisiä mauttomissa vaatteissa jonottamassa verkkokasseineen huhutusti ulosheitettäviä jaltalaisia appelsiineja. Silloin oli vielä toivoa paremmasta ajasta ja paremmista appelsiineista. Näillä näkymin on säätiedotuxessa odotettavissa iltaan asti vaan huonoa ja vielä huonompaa. No yxi toivo on toki meillekin vielä annettu, eli viihtyisä tuhkayxiö kauniissa Hietaniemessä. 

ellauri101.html on line 703:   Nostattaessaan aiheellista pahexuntaa brändifirmoille Naimi tarttuu kiinni mistä saa. Esim. yliopisto-opettajat pahexuvat sitä että opiskelijoista on mainosmaailman ansiosta tullut nöyrien ja kunnioittavien adeptien sijasta jotain kuningaskuluttajia, jotka tulee kahvimukit kädessä kazastamaan onko opettajan anti vaivan arvoista. No ei siinä mitään. On vaan todettava, että kapitalistinen kilpailu on darwinin kazannossa lähempänä kärpäsparven herkullisen kakan haistelua ja kilpapörähdystä pökäleelle kuin muurahaisten pesän uumenista johdettua yhteispeliä. Kummatkin on omalla tavallaan yhtä ällöjä. Mutta pieni ällöys on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia.

ellauri102.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri102.html on line 29:     NO LOGO
Nimettömiä vihapuheita

ellauri102.html on line 36:       Neandertaalit ei olleet mustia cromagnoneita maahantunkeutujia kummempia. Ne oli vaaleampi maatiaisempi ja vähälukuisempi koirarotu joka sulautui vastustamattomasti matulaumoihin. Niin käynee tänkin kansainvaelluxen aikana, turhaan koittaa Odinin sotamiehet pyristellä vastaan. Tulijat yrittää nöyremmin ja panee kovemmin. Panee kovan vasten puoliveteistä.

ellauri102.html on line 42:       Tän albumin aihe, Naimi Pikkarin kirja No Logo on tosi rivo, muttei silti sensuroitujen luettelossa. Koska tämän sortin rivoilu, eli mainostus, on suorastaan lapsiystävällistä. Lapset rakastavat logoja ja brändejä. Lapsista kasvaa logoja ja brändejä rakastavia aikuisia. Esikuvia, kusieviä, niitä apinat aina hakevat, ja löytävät. Ezivä löytää, ja kolkuttavalle kaupataan.

ellauri102.html on line 52: Daniel Yankelovich, Public Opinion Expert and UC San Diego Supporter, Has Died. Dubbed the “dean of American pollsters,” Yankelovich was perhaps best known for starting The New York Times/Yankelovich poll—now known as The New York Times/CBS News poll—and for co-founding the not-for-profit Public Agenda more than 40 years ago. He left a multimillion dollar bequest to endow the Yankelovich Center for Social Science Research.  The Yankelovich Center is devoted to using social science to find practical solutions to the nation's most pressing problems. The most pressing problem now as ever is to increase young upward mobility. Yankelovizh was unwavering in his commitment to the American Dream which he saw as a promise to each generation of Americans that they too can improve their circumstances, their lives and gain economic security.

ellauri102.html on line 54:     Daniel Yankelovich (December 29, 1924 – September 22, 2017) was a public opinion analyst and social scientist. After attending Boston Latin School, Yankelovich graduated from Harvard University in 1946 and 1950 before completing postgraduate studies at the Sorbonne in France. As a psychology professor he has taught at New York University and The New School for Social Research. In 1996 he served as Senior Fellow at the John F. Kennedy School of Government at Harvard. In 2015, Yankelovich received the Warren J. Mitofsky Award for Excellence in Public Opinion Research.

ellauri102.html on line 56:     In 1958 he founded the marketing and research firm Daniel Yankelovich, Inc., which was later renamed as Yankelovich, Skelly, & White, Inc., remaining chair till 1986. In 2008, Yankelovich merged with Henley HeadlightVision to create The Futures Company, a planning consultancy that exists under the WPP communications holding company. He also founded The New York Times/Yankelovich Poll, now The New York Times/CBS Poll. In 1976, together with Cyrus Vance, he founded Public Agenda, a nonpartisan group devoted to public opinion and citizen education. Educating the public and forming their public opinion is the key to democracy, viz. κρατεĩν τòν δῆμον, containing the rubble. In 1995 he was awarded the Helen Dinerman Award by the World Association for Public Opinion Research. Fuck these guys are Jews to a man!

ellauri102.html on line 65: You study' em hard and hopin' to pass

ellauri102.html on line 72: You're fortunate if you have time to eat

ellauri102.html on line 81: Down the halls and into the street

ellauri102.html on line 86: You gotta hear something that's really hot

ellauri102.html on line 94: You gotta hear something that's really hot

ellauri102.html on line 101: Hail, hail rock'n'roll

ellauri102.html on line 108: After almost a century of moving upward, David has eventually gone down. Yankelovich is survived by his daughter, Nicole Mordecai, and her husband David; granddaughter Rachel Mordecai; sister Libby Schenkman and her children Fay and Max. In 1959, he married Hassmieg Kaboolian; that marriage ended in divorce. She was Armenian. He later married Mary Komarnicki, now deceased, and then Barbara Lee. More recently, he lived in La Jolla with his companion, Laura Nathanson. Laura got nothing, being just a companion. Neither did Kaboolian nor Komarnicki, nor Barbara Lee, for being utter failures, having wrong opinions, or wrong religion. 

ellauri102.html on line 110: Nuorille pitää siis olla myötäsukaan ja myydä niille mieluisia brändejä. No sehän käy. Ja kävikin. Nyt on 1/4 vuosisata kulunut X-sukupolvesta, mikä nyt on alfa-nuorisolla mielessä? Kysy Greta Thunbergiltä. Luontoystävällisyys käy tästä lähin kaupaxi. Luantobrändejä syntyy kuin jalkasientä sateella. Ei haittaa niinkauankuin voitot saadaan kotio.

ellauri102.html on line 111: Moniarvoisuus sopi globalisaatioon kuin käsine, tai yhden koon sukahousut jotka muotoutuu jokaiseen käyttäjään. Survivalkamat sopii ihan yhtä hyvin, kohta päästään laskuttamaan juomavedestä ja ilmasta. Ainiin juomavedestähän laskutetaan jo täyttä päätä. Mixkä ilmankaan pitäs olla ilmasta? Coronapotilaille sitä myydäänkin jo pullokaupalla. 

ellauri102.html on line 122: MTV:tä katsovat teini-ikäiset käyttävät paljon muita samanikäisiā todennäköisemmin teinien omaa univormua: farkkuja, lenkkareita ja farkkupusakkaa. Oli mullakin niitä 70-luvulla, muttei enää 90-luvulla, vaan harmaa kalanruotokuvioinen tweedpikkutakki, tuo periakateeminen kauhtana. Laitoin siihen kyynärpaikat kun ne kului puhki; lopulta hihansuut kauhtuivat ja perstaantuivat piloille. On se mulla vieläkin muiden kauhtanoiden joukossa siinä kaapissa, jonka katosta varisee valkoista norsumaalia. Eipä ole liiemmälti ollut enää tarvetta. He myös omistavat paljon todennäköisemmin tuvan täydeltä elektronikkaa ja kuluttavat sellaisia teinihyödykkeitä kuten makeisia, virvoitusjuomia, keksejä ja pikaruokaa. Samoin he käyttävät paljon todennäköisemmin erilaisia henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tuotteita. Vessapaperia käytän minäkin (vaikka taitamattomasti), ja hajutonta deodoranttia laitan lasipullosta. Korkki valitettavasti vaan on muovia. 

ellauri102.html on line 129: Rugby player. They start to talk and eventually go back to his place. They start to kiss, and the man takes off his shirt. On his arm, he has a tattoo that says REEBOK.

ellauri102.html on line 130: "What's that for?" the lady questions. "Oh, I have this so that when I'm on TV, people will see my tattoo, and Reebok pays me."

ellauri102.html on line 131: Then the man takes off his trousers, and on his leg, he has a tattoo that says NIKE.

ellauri102.html on line 132: 'What's that?' the lady questions a ain "Just like the Reebok tattoo, I get paid

ellauri102.html on line 134: Then the man drops his underwear and on his wiener he has a tattoo that says AIDS.

ellauri102.html on line 136: have AIDS!"

ellauri102.html on line 147: Metsästyksen harrastajana tunnettu Nugent on vuodesta 1995 lähtien ollut National Rifle Associationin johtokunnan jäsen. Hän on kirjoittanut useisiin vetoomuksiin ja ollut myös poliittisesti aktiivinen. Hän on kertonut julkisuudessa harkinneensa asettumista ehdolle Michiganin kuvernööriksi. Hänet tunnetaan paleokonservatistisista mielipiteistään, ja hän on myös ilmoittanut ottaneensa alkoholia ja huumausaineita.

ellauri102.html on line 149: Nyt Ted Chicken Nugget on sairastunut koronaan. Se ei usko koronan vakavuuten vakavista taudinoireistansa huolimatta. Ei tää voi olla vakava sairaus, kun ei tähän ole hoitoa. Mut voi helvatti kylläpä on kurja olo! Ted on omassa videossaan paizi helevetin tyhmän äijän näköinen myös kieron kusipäisen narsistin oloinen, nuoleskelee huuliaan, vääntelee Haju Pisilästä muistuttavaa kumimaista suuta ja kazo kaikkialle muualle kuin kohti. Ja puhuu paskaa, suorastaaan ripulipaskaa paljon ja hitaasti. Ted Chicken Nuggetin saisi jauhaa jauhelihaxi ja syöttää kanaparoille. Mick Jagger lorottakoon hitaasti vanhuspissaa sen vääntelevään suuhun.

ellauri102.html on line 157:   Klusterilaajenemisen taktiikka on peräisin yhteiskuntahyönteisiltä. Sitä sovelsi myös valkoinen Amerikka villissä lännessä. Antaa yxityisten liikkeiden kuningattarien ja uudisasukkaiden kärsiä, yhdessä ne kuitenkin savustavat preerialta indieyrittäjät mustat muurahaiset ja inkkarit, tukehduttavat ne oman tiimin ruumisröykkiöihin. Sekin on skaalaekonomiaa, paljousalea.

ellauri102.html on line 168: omat hartaat palvojansa. Monille asiaan vihkiytyneille ei mikään 

ellauri102.html on line 175: Brändeistä haetaan siis lohtua ja turvaa, ja luonnollisesti tällaisella kaipuulla on helppo lyödä rahoiksi. Etenkin muoti-, urheilu ja viihdeyhtiöt keskittyvät näiden fetissituotteiden myyntiin. Teemapuistoja jäljittelevät marketit ovat toki yksi osa tätä lmiötä, mutta fuusioitumisen ja siihen liittyvän synergian tavoittelun jatkuessa nekin ovat vain kuin alkukirkko Rooman katakombeissa. 

ellauri102.html on line 177: Hyvinä aikoina harva viizii vaivautua pimeisiin viemäreihin. Hypermarkettien muuttonallet hoitaa homman jezulleen. Mutta pahana aikana sen merkitys korostuu. Sieltä saa brändiä ja lohtua ja sopivasti turpaan. Aamen kiitos Jeesus! Hallelujaa! Aamen aamen aamen! Kiitos Jeesus! Jeesus antoi seurakunnan, jotta uskovat pitäisivät toisistaan huolen.

ellauri102.html on line 178: ”Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen valittaja, ei mikään turhan nauraja, vaan pyhä räkänokka."

ellauri102.html on line 181: "Herra päästi kiivautensa purkautumaan, vuodatti koko hehkuvan vihansa. Hän sytytti Siionin tuleen, poltti sen perustuksia myöten."

ellauri102.html on line 183: Jeesus ei muiden brändejä kumartanut, ei toukkia koteloita  eikä imagoja, mutta sitten tulivatkin paavit, kardinaalit, patriarkat, metropoliitat, arkkipiispat, piispat, papit, evankelistat, julistustyöntekijät, lähetystyöntekijät, vähemmistöveljet, varattomat veljet, telttarahasto, saarnaajat, kaatajat, kastajat, johtomiehet, huoltomiehet, nenäkkäät Alkon myyjät jne. - jotka edelleen kurmoottavat.

ellauri102.html on line 192:   Olimme aivan tavallisia lapsia, sanoo Naimi Pikkari kun se ja sen pikkuveli lallatti mainosviisuja ja häpesi vanhempiaan jotka ei olleet yhtä muovisia kuin hahmot aamiaismuroissa. Tavallisia amerikkalaisten lapsia. Paljonkohan Naimi sai brändiketjuilta kirjastansa provikaa? Sehän on aivan mainiota mainosta. Tärkeää ei ole se mitä sanotaan, vaan että puhutaan.

ellauri102.html on line 199: Samastuminen on aivan perseestä. Peilisolut on äärimmäisen syvältä. Mix vitussa kaikki apinat haluu olla jotain taistoturrikoita ja apinoida niitä? Koska ne on apinoita, siinä se. Yhteinen kokemus. Vittu että se on vittumaista, tekee päästä kamalaa.

ellauri102.html on line 203: hard_Branson_March_2015_%28cropped%29.jpg/250px-Richard_Branson_March_2015_%28cropped%29.jpg" width="150px" />

ellauri102.html on line 219:     Seija tuli iloisena kaupasta ekaa kertaa omin päin hypiskellen ponilaukka-askelin ja heilutellen kädessä paperipussilista munia. Lea ryntäsi vastaan kulho kädessä. Mitä sä nyt tuut kylmä osaan izekin, torui vihaisena Seku Seijukka. Ei ihme että Lea aina kysyi siltä "voi voi osaatkohan sinä nyt". Sitä kysyy kaikilta nyt Seija izekin. Multa mukaanlukien. 

ellauri102.html on line 221: Ennen brändäystä ja synergiaa puhuttiin kytkykaupasta. Muita sanoja oli kartelli ja munapooli. Synergia syntyi kun roisto Reagan muristi kartelli- ja munapoolilait. Se ihan törkeästi ajoi ja avusti kapitaalin keskittymistä. Sen antitrustitoimiston päällikkö oli kuin rouva Yli-Viikari, teki parhaansa ollaxeen asiakkaiden mielixi. Kasari oli aivan hirveätä aikaa. Senkö takeen Neuvostola hajosi kun sen munapoolit jäi kakkosexi Amerikan vastaaville? No ei vittu kyllä tää 20-luku on yhtä hirveätä aikaa, pelottaa ajatella mitä 30-luku on tuova tullessaan. Toivottavasti ei tarvi olla sitä enää kazomassa. 

ellauri102.html on line 238: Vähän sellasta izesensuuria niin kuin rähmälläänolon ajan Suomessa. Sitähän mäkin harrastan vaikkei tarvizisi, ei kukaan muutenkaan lue mun penseitä. Eikä tarviikkaan, painu vittuun vaan.

ellauri102.html on line 243: Naimi haukkuu tyyppiamerikkalaisesti kiinalaisia ja lyttää piirrettyä Mulania, joka sentään on Disneypaskoista vähiten ärsyttäviä. Se vekuttaa siitä kuin Gene Siskel:

ellauri102.html on line 244: Gene Siskel of the Chicago Tribune described the film as "a big disappointment when compared with the studio's other recent films about a female hero searching for independence." He was further critical of Mulan's characterization in comparison to Ariel and Belle, jotka molemmat on aivan lällyjä. Mä en ole nähnyt Titanicia (enkä todellakaan aio nähdäkään) mutta näkemättäkin oon vakuuttunut eze on yhtä syvältä kuin se paattikin.

ellauri102.html on line 246: Naimi kannattaa tekijänoikeuxia, kuinkas ollakaan. Onhan sillä jo aikalailla nimeä, eikä ihan köyhäkään mahda olla. Omaisuus ei sen mielestä ole varkautta. Se on Nompasta selkeesti oikealla ja vinoileekin välillä syyläiselle Noam sedälle. Ja kiittelee toisesta suupielestä omaa brändikustantajaa. Syystäkin, tätäkin prujausta on mennyt kaupaxi jo miljoona.

ellauri102.html on line 248: Mediapohatat kuljettamassa vapauden soihtua diktatuurivaltioihin LOL. Eipäskun kuskaamassa niihin paskaa ja niistä ulos lisää paalua.

ellauri102.html on line 258:     Joo selkeesti nää brändit on siis meemejä, ja meemit on ikuisia sieluja.  Koneet kuluu loppuun, autot hajoo, apinat kuolevat, mutta brändi jatkaa menoa. Tehdasruumiista voi vapautua ja kurittaa sitä kolmannessa maassa. Työläiset jatkaa lentoa ulos ovesta, muttei jatka sukua.

ellauri102.html on line 260: Kamalan ilkeän kamajumalan, tossutehtailija Nihdin mielestä tossunvalmistuxella ei ole mitään arvoa. Viirusilmä lentää pihalle tossunkuva takapuolessa jos tää ei tyydytä. Kaikki noi lenkkaritehtaat on samanlaisia paskoja.  Ja vaatetehtaat ja kaikki muutkin merkkipaskiaiset on samanlaisia. Alihankkijat saa olla vaikka minkälaisia kakkoja jossain perseessä ja niiden nimetkin on liikesalaisuuxia. Win-win, eikö niin? Ja kaiken tän riiston keinona on vapaakauppa-alueet. Sixhän Trump koitti niitä vastustaa ja sai talousliberaalit tukkaansa. Vapaakauppa ja vapaakaupungit on perkeleestä, niin kuin kauppa yleensä, vitun välistävetoa. 

ellauri102.html on line 263: Vittuun kaikki merkkikamat sanon mä! Brändijohtajat tuotesuunnittelijat ja markkinoijat pölkylle!  Apinakunnan apuharvennus voidaan aloittaa vaikka siitä.

ellauri102.html on line 268: Isänmaallisuus ja kansallisuustunne on valjastettu vapaakauppavyöhykkeellä riiston välineexi.  Niin kuin kaikkialla aina, sillä sitähän se on. Tikun nenässä vaan pihalle. Tehtaiden siirtäminen köyhiin maihin on pelkkää törkeää kusetusta. Rikkaammissa maissa työläisiä painostetaan palkanalennuxeen, etujen menetyxeen ja muuhun paikallisen sopimiseen muuttouhkailulla. Ja ennen pitkää hommat kuitenkin siirtyy pitkin maita ja mantereita ja vaihtaa paikkaa aina halvimmalla tarjooville huutolaisille. Eikä ne uudet paikat ole mitään tehtaita ne on tarpeettoman paskan kokoonpanohalleja joissa köyhiä lisääntymiskyvyttömiä naisia kusetetaan muovikasseihin. Kaikista järkyttävintä on että tää kaikki etenee vaan vastustamattomalla voimalla. Tää on täysin determinististä, painavampi paska valuu aina pohjalle ja kökkäreitä nousee pinnalle. 

ellauri102.html on line 271: Kolmannen maailman nuorista naarasta on tehty lisääntymiskyvyttömiä työläisiä.  Nyt ollaan jo yhteiskuntatermiittien vaiheessa. Kapitalistit onnistuivat siinä mihin kommarit työläisiä turhaan kehotti: ne yhdistyivät koko maailmassa ja pystyivät kiristämään työväenliikkeen hengiltä muuttamalla halvan työvoiman perässä. On silkkaa hyvää liikemiesvainua siirtyä sinne missä apinat on nälissään.  Joku muukin on nälkäinen. 

ellauri102.html on line 279: Lamaantuneet yhteiskunnan pierut haihtuu pois 

ellauri102.html on line 281: Kalmanhaju varmaan poistaa ryppynaamat pois 

ellauri102.html on line 282: Entäs sitten, vanha lämsä 

ellauri102.html on line 289: Varsinaista paskaa jauhaa kaikki vanhan vallan äijät 

ellauri102.html on line 315: (Säv. G.A. Johanssonin perikunta, san. Oriveden kenkätehdas)  

ellauri102.html on line 318: Jeffrey Sachs ja Paul Krugman hinkuu vaan lisää hiostamoja. Niiden mielestä just niissä hikiset vinkuintiaanit ja rullaturvat neekerit pääsee eroon uuvuttavasta maanviljelystä elintasohissin nappuloita painamaan. Taitaa äijät olla Israelin poikia. Niille on kolmas maailma täynnä käyttämättömiä filistealaisia. Joo oikeassa olin, Ruozin Akatemian palkizemia kusipäitä kuten Bob Zimmermann. Vetäkää vaan työlaisnaisten kusikassit päähänne ja tukehtukaa sinne, miljardöörien kumihanskat, liikemiesvainukoirat. Ruozi on erilainen kuin muut pohjoismaat, sanoo Mengele, se on pikku-Amerikka. Sixi siellä kuolee niin helvetisti matuköyhimyxiä. Loppuunkäytettyä apinamateriaalia. 

ellauri102.html on line 322: Krugman was born to a Russian Jewish family, the son of Anita and David Krugman. In 1922, his paternal grandparents immigrated to the United States from Brest, Belarus, at that time a part of Poland.

ellauri102.html on line 333: Te ette ole työläisiä vaan vapaaehtoisia harjoittelijoita ja muita väliaikaisia nuoria. Ei teillä oo eikä saakaan olla perhettä. 

ellauri102.html on line 334: Te ette oikeastaan saa ettekä te tarvizekkaan palkkaa, te ootte hankkimassa elämyxiä. Olette palvelusammattien kermaa, 1 hengen yrityxiä. 

ellauri102.html on line 345:   Hakukone näytti että Pikkarin 1999 peukuttama Squamishin McDonaldsin ensimmäinen ammattiliitto oli hajonnut jo ennen ekaa sopimusta 20v sitten. Mikään ei ole muuttunut 20 vuodessa, enintään entisestään huonontunut. Väliaikaisuus, määräaikaisuus, osa-aikaisuus ja nollasopimuxet vapauttavat työnantajan sosiaalimaxuista ja työnottajan sosiaalieduista. Ainoat lisärikat sopassa ovat robotiikka ja tekoäly, jotka vapauttavat entistä useamman työn uuvuttaman työn raskaan raadannasta. 

ellauri102.html on line 351:   Tän toteemiajattelun aivan huippu oli, kun sisäministeri Ohisalosta tehtiin kantelu, kun sille oli poliisi pimeällä tiellä turvallisuuden vuoxi antanut huomioliivin jossa luki POLIISI ja selässä oli vielä miekkataxin miekan kuva. "Ei kai sisäministerillä (joka on siis huom kaikkien poliisien emäpoliisi) ole oikeutta käyttää POLIISIn liiviä?" Voi helvetti, jo oli säälittävä yritys. Noi setämiehet koittaa KAIKKENSA etne sais ärrsyttävät naisministerit pälkähään. Mut tää oli kyllä todellinen pohjanoteeraus. Noi äijät ei ole ainoastaan tyhmänilkeitä, ne on vitun ILKEITÄ ja lisäxi vielä aivan helevetin TYHMIÄ. Niiltä pitäisi sahata poikki toi symboolifunktio. Leikata koko naurava nakki halki miekkataximiekalla.

ellauri102.html on line 356: Rick the Temp on palkattomien harjoittelijoiden messias. Ratki taivaassa on yxi palkka vielä tarjona. Harjoittelijan apulaisena saa randomisti lizareita palkaxi. Semmonenko nyt on mun keskimmäinen poikani? 

ellauri102.html on line 359: Sehän se oli jenkkivaltioiden viesti tyhmälle etelälle: on tyhmä omistaa orjia kun voi ostaa vaan niiden elinmehut aivan sikahalvalla. Niinpä sitten riistäjät pallottelee toisilleen näitä puntteja kuin paahdettuja kastanjoita, kunnes ne päätyy lopulta johkin vaihtopenkille jonka senkin ne saa maxaa ize.

ellauri102.html on line 363: Omistava luokka pomppii temppien niskan päällä kuin pomppulinnassa, ja tempit joustavat. Tää on sitä paljonpuhuttua työelämän joustoa, tuottavuus- ja kikyloikkia. Konnat sonnustautuvat Haju Pisilä -kuminaamareihin ja puhuu kumikanan suulla norminpurusta. Se mitä tässä puretaan on heikompien turva-aitoja, jotta kapitaalisudet pääsee aitauxen sisään raatelemaan vuonia. Man betalas för mishandel av Juha Sipilä. 

ellauri102.html on line 368:  Johtamisguru Tom Petersin tuorein idea (siis ysärillä) oli, että "Brändi olet sinä." Henkilön on brändinirvanaan päästäkseen luovuttava  palkkatyöntekijän univormustaan. Jos aiomme menestyä uudessa taloudessa, meidän on tehtävä itsestämme brändi. Voimme odottaa menestystä työmarkkinoilla vasta sitten, kun kehitymme konsulteiksi ja palveluntarjoajixi. Määritämme oman brändimme arvon ja vuokraamme itseämme valittuihin projekteihin, jotka kartuttavat "kerskailuportfoliotamme". Peters kirjoittaa: "Kutsun tätä lähestymistapaa nimellä Minä Oy. Jokainen on oman ammatillisia palveluja tarjoavan yrityksensä toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja." Johtamisguru Faith Popcorn, joka nousi pinnalle vuonna 1991 julkaistun bestsellerinsä The Popcorn Report myötä, suosittelee jopa nimen muuttamista, jotta se "sopii" paremmin huolellisesti suunniteltuun ja markkinoituun brändi-imagoon. Hän on itsekin vaihtanut nimensä - hänen nimensä oli ennen Faith Plotkin.

ellauri102.html on line 370: Popcornia ja Petersiä tärkeämpi minä-brändin sanansaattaja on kuitenkin Daniel H. Pink (ent. Prick). Hän on huomannut tilapäisen työn, alihankintasopimusten ja itsensä työllistämisen yleistymisen ja puhuu 'vapaiden agenttien maasta". Pink kirjoitti kirjaa nimeltä Free Agent Nation ja on ylpeä tästä uudesta isänmaastaan. Hän jätti arvostetun työpaikkansa Al Goren puhemyllynä. Hänen kaltaisensa kuikelot ovat markkinointikonsultteja, copywritereitä, headhuntereita  ja ohjelmistosuunnittelijoita, jotka kokeilevat 🧘‍♂️ jooga-asentoja verkotetuissa kotitoimistoissa. Sisäileviä sankareita kuten "Jjarrii!" Headhuntteri oli epämiellyttävä lankoni Iso-Masa, ennenkuin sen päässä naxahti. Ja se pikkiriikkinen suonikohjuinen AHDH oli konsultti, se joka pyöri perskärpäsenä mun kimpussa Kouvolan aikoina. "Nimeä ei löydy", sanoo päänsisäinen Contacts-ohjelma. Ne oli narsisteja kumpikin. 

ellauri102.html on line 375: Motivoituneita johtajia ja haluttomia luuta-akkoja

ellauri102.html on line 377: Huippujohtajien törkeet palkat kertoo niiden aikaansaamista kikyloikista. Ne on palkkioita massamurhista, saneeraajan korvauxia toisten selkänahasta otetusta riskistä. Optioiden arvo nousee kun porukoita lentää ulos kilometritehtaalle. Ja onhan näkyvästä johtoasemasta vakavia henkilökohtaisiakin riskejä, kuten näkyy seuraavasta videoklipistä. 

ellauri102.html on line 382:   Mix poliitikot sit koko ajan valehtelee työllisyysasteesta? Työllisyysasteella ei korreloi suoraan talouskasvuun enää, vaan käänteisesti: tuottavuus kasvaa joka kerran kun jengi lentää pihalle. Selitys on että joutomiehet pitää panna risusavottaan, jotta niille ei tarvi maxaa niin paljon avustuxia. Kun ne kieltäytyy hyödyttömästä ja nöyryyttävästä työstä niin on oiva syy jättää maxamatta korvauxet. Ja voihan ne risut myydä sitten vanhuxille hellapuixi.

ellauri102.html on line 384: Eikä siinä kaikki! Työttömyysaste voi olla vaikka kuinka korkea, mutta porukoilla silti köyhyys ovella, ja tän paradoxin selitys on just toi brändäyxen nimellä kulkeva työvoiman halpamyynti: olkaa joka hetki valmiina paskahommiin, joista saatte ainoastaan ropoja. Alhainen työllisyysaste ei ole todiste työn puutteesta, vaan siitä että "työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa", eli jengi ei enää suostu tulemaan aivan paskahommiin mitä niille enää tarjotaan, kun ei niillä palkoilla edes elä. Kokkareiden vastaisku on ajaa alas tukia, eiköhän sitten routa porsaan aja kaukalolle vaikka siellä oisi pelkkiä ruumenia jäljellä.  

ellauri102.html on line 386: Tai sit me voidaan ottaa lisää mamuja. Niille kyllä kelpaa oljet sekä ruumenet. Niihän ruozalaiset teki, ja kazo miten hyvin niillä menee nytte koronassakin. Kaikki raflat ja kaupat saa olla auki, ja kalliit mamuvanhuxet saatiin ihan onnen kantamoisena pois kuleximasta ja tukkimasta sairaaloita. Ruozi ei enää muistuta pohjoismaita, se on pikku-Amerikka nyttemmin. Land of the free. Du gamla du fria. 

ellauri102.html on line 394: Boomereistä samaa mieltä oli 1/2 ja GI Joeista 1/3. Sitä saa mitä tilaa. 9/10 ysäriteineistä oli samoilla linjoilla. Tää selittää mix köyhätkin on nyt oikeistolaisia persuja. Ne kyylää toisiaan ja koittaa kiilata, kun jonossa on väljää. Tää on herkkua johtoporsaille, just oikea kapitalistiasenne, me first. Pankkitalletuxet ja eläkkeetkin menee rahastojen kautta rikkaille. 

ellauri102.html on line 408: Klein opiskeli Toronton yliopistossa, mutta keskeytti opinnot kolmantena vuonna ja aloitti The Globe and Mailin palveluksessa. 23-vuotiaana hän siirtyi This Magazineen ja siitä myöhemmin That Magazineen.

ellauri102.html on line 418: Before World War II, her paternal grandparents were communists, but they began to turn against the Soviet Union after the Molotov–Ribbentrop Pact in 1939. In 1942, her grandfather, an animator at Disney, was fired after the 1941 strike, and had to switch to working in a shipyard instead. By 1956, they had abandoned communism. Vitun takinkääntäjät, juutalaisiin ei ole luottamista, niinkuin se Trotskykin. Klein's father grew up surrounded by silly ideas of social justice and racial equality, but found it "difficult and frightening to be the child of Communists", a so-called red diaper baby.

ellauri102.html on line 421: As a child and teenager, she found it "very oppressive to have a very public feminist mother" and she rejected politics, instead embracing "full-on consumerism".

ellauri102.html on line 423:   Ahaa selvää arvonkieltämistä! Sillei ollut varaa Nike tossuihin, ja Swoosh! siitä tuli niiden leppymätön vihamies.

ellauri102.html on line 425:     She has attributed her change in worldview to two catalysts. One was when she was 17 and preparing for the University of Toronto, her mother had a stroke and became severely disabled. Naomi, her father, and her brother took care of Bonnie through the period in hospital and at home, making educational sacrifices to do so. That year off prevented her "from being such a brat". The next year, after beginning her studies at the University of Toronto, the second catalyst occurred: the 1989 École Polytechnique massacre of female engineering students, which proved to be a wake-up call to feminism.

ellauri102.html on line 429: La tuerie de l'École polytechnique est une tuerie antiféministe en milieu scolaire qui a eu lieu le 6 décembre 1989 à l'École polytechnique de Montréal, au Québec (Canada). Marc Lépine (né Gamil Gharbi), âgé de vingt-cinq ans, ouvre le feu sur vingt-huit personnes, tuant quatorze femmes et blessant treize autres personnes (9 femmes et 4 hommes)[1], avant de se suicider. Ce féminicide de masse est perpétré en moins de vingt minutes à l'aide d'une carabine obtenue légalement. Il s'agit de la tuerie en milieu scolaire la plus meurtrière de l'histoire du Canada.

ellauri102.html on line 431: Il demande ensuite aux femmes restantes si elles savent ou non pourquoi elles sont là, et lorsqu'une d'elles répond « non », il réplique : « Je combats le féminisme. » L'étudiante Nathalie Provost répond : 

ellauri102.html on line 433: « Écoutez, nous sommes juste des femmes étudiant l'ingénierie, pas forcément des féministes prêtes à marcher dans les rues criant que nous sommes contre les hommes, juste des étudiantes cherchant à mener une vie normale. » 

ellauri102.html on line 437: « Vous êtes des femmes, vous allez devenir des ingénieures. Vous n'êtes toutes qu'un tas de féministes, je hais les féministes. » 

ellauri102.html on line 439:       Il ouvre ensuite le feu sur les étudiantes de gauche à droite, en tuant six et en blessant trois, dont Nathalie Provost. Avant de quitter la salle, il écrit le mot « shit » deux fois sur le projet d'un étudiant.

ellauri102.html on line 443: Il recharge son arme et se rend, à nouveau, à l'avant de la classe, tirant par intermittence dans toutes les directions. À ce moment, Maryse Leclair, blessée, demande de l'aide. Lépine avance vers elle et, après avoir dégainé son couteau de chasse, la poignarde à trois reprises, l'achevant. Il enlève alors sa casquette, entoure son arme de son manteau, et s'exclame : « Oh, shit! », avant de se suicider d'une balle dans la tête, une vingtaine de minutes après avoir commencé son massacre. 

ellauri102.html on line 445: Se luoti tiesi paikkansa, muut eivät. Gamil Gharbi oli vaihtanut nimeä menevämmäxi noudattaen Faith Popcornin neuvoa. Ainakaan Gharbi ei huutanut Allah Akbaria vaan sanoi reilusti mikä sitä vaivasi. Se ei pitänyt etevistä naisista. Ei oisi pitänyt Naimistakaan. Onnexi Naimi valizi humanistilinjan. Se sopii tytöille. 

ellauri102.html on line 463: The Problem: The problem with this ad campaign was the fact that is promoted “body shaming”. Many feminist groups noted that the wording of the ad insinuates that the body in the picture is the only “acceptable” beach body. This means that any other body type not like the one in the picture is “unready”.

ellauri102.html on line 468: Benetton Unhate Campaign

ellauri102.html on line 473: The ads were met with so much backlash that some people started to tear the ads down themselves. Despite the backlash, Benetton never withdrew or apologised for the campaign and even went on to win the prestigious Cannes ad festival award.

ellauri102.html on line 481: Within 24 hours of releasing the ad, Pepsi faced a lot of criticism from online users over the ad and had to release an official statement while also pulling the ad.

ellauri102.html on line 501: The Problem: The main issue with this campaign is that it came across as very anti-police to most of the general public. In fact, there were reports of people complaining and becoming very aggressive in the stores, resulting in LUSH having to call the police. Due to the negative reception of the ads, LUSH ended up pulling them and releasing an official statement on their website.

ellauri102.html on line 507: The Problem: After Kaepernick refused to stand for the national anthem, many viewers became angry at him and viewed him as anti-American. The fact that Nike was using him in their ads made many people believe Nike was also anti-American. This sparked a lot of controversies online with many social media users posting pictures of themselves destroying Nike products, along with the hashtag #JustBurnIt.

ellauri102.html on line 515: Näiden paasaustenkin kuvituxessa on tollasta situationistista détournementia, tai sit ihan vaan kepposia eli käytännön piloja. Kulttuurihäirintää sillä erolla ettei kukaan häiriinny. Ota Unelmasi Todesta, sanottiin räväkästi 60-luvulla. Aina pitää kexiä entistä räväkämpää. Minusta jokaisella pitäisi olla oma mainostaulunsa mutta kun ei ole. Ei ihme että antiryhmien välillä on vihamielisyyxiä. Ne kilpailee samasta ilmoitustilasta.

ellauri102.html on line 529: iiivisesti Kaan han ei opisicle seiotiiica Toma

ellauri102.html on line 531: omaa mediaansa, han pitiä keja pailkallii

ellauri102.html on line 570: 'Life's too short to be ashamed for being weird,' says Lake Pantyless Pissing's Carly Stasko. After Stasko lost her job, she and her family moved from Toronto to their northern cottage at the start of the pandemic.

ellauri102.html on line 571: "We have two sons, aged 10 and six, and they were bouncing off the walls of our apartment in Toronto. And our moods were really low and the future seemed quite uncertain for us, especially because I'm immune compromised from cancer treatments," she told Morning North CBC host Markus Schwabe.

ellauri102.html on line 574:   Pilkkijät otti siitä videota jossain jäällä pomppimassa ponchossa (ämmä oli varmaan humalassa, ne arveli), ja mikäs sen mieluisampaa vanhalle linssiluteelle, eiku Tiktokkiin vaan. Siitä tuntui kuin olisi syntynyt uudestaan, ollut grrrl taas.

ellauri102.html on line 578: "It's even something I did in my 20s when I when I had gone through cancer treatments. It was just one of these things that kept my spirits up and kept me healthy," she said.

ellauri102.html on line 579: "Is it really that bad being embarrassed compared to being in everybody's phone? Thankfully, I was cured then and since I've had my kids and a good life. But when the pandemic started, it was almost like revisiting some of that because I had to kind of go back into being isolated because of my immune system. And if you ever feel really stuck, just put on some music. It has such a powerful effect. And you don't have to be a dancer. You don't have to have moves. Just move how you feel  — don't worry about it looking weird. You know, life's too short to be ashamed for being weird."

ellauri102.html on line 596: I´ll do what you want me to do

ellauri102.html on line 612: I´ll do what you want me to do

ellauri102.html on line 618: I´ll do what you want me to do

ellauri102.html on line 624: American Express will do nicely, thank you

ellauri102.html on line 630: Do what you want me to do

ellauri102.html on line 646: I´ll do what you want me to do

ellauri102.html on line 652: I´ll do what you want me to do

ellauri102.html on line 665: 60-luvulla harlemilainen babtistipappi Cigarette O. Butts vaatimalla vaati että tupakkamainoxissa pitää olla lisää mustia. Että piti olla hölmöä.

ellauri102.html on line 666: Köyhälistökorttelien lapset käytti veiziä saadaxeen Niken Polon Hilfigerin ja Gantin tuotteita. Hölmöäkin hölmömpää. Golfkerhoja jahteja ja julkkixia. Ne on kaikki totaalisen hanurista. Hölmöistä baseballin pelaajan lakeista tuli talismaani ja ase. 

ellauri102.html on line 675: Ms. has been reporting and truth-telling from the front lines of the fight for women’s equality for nearly 50 years. Join us and lend your support to our common cause.

ellauri102.html on line 677: For 45 years, Ms. magazine has been uncovering and exposing the forces opposed to women’s equality. Like unequal distribution of wealth. The magazine has been celebrating women’s progress here and around the world, and spreading feminist ideas and activism. 

ellauri102.html on line 678: Because we only accept certain advertising, our readers have a high level of trust in our advertisers and sponsors. Our readers are deeply loyal to the Ms. brand and our uncompromising principles, and they know that our advertisers have the Ms. seal of approval.

ellauri102.html on line 690: Roryn isoäiti ei halunnut olla mikään "Ms.", se oli sentään "Missus".

ellauri105.html on line 4:     harset="utf-8">

ellauri105.html on line 37:       Seija ihmettelee mixi näissä paasauxissa on niin paljon kerrassaan naurettavia juttuja. Sitä pelottaa, eikai tuo ole jo hullun naurua. They're going to take me away, hahaa, hiihii, hahaa. No Koska se on koko poinzi. Sanon kuin Elizabeth Bennetin isä: mitä varten me apinat olemme täällä murheen laaxossa ellemme nauramassa toisille ja joskus (tosin harvemmin) jopa vähän izelle. Naura sinäkin.

ellauri105.html on line 46:       Kaikki yhtäläisyysmerkit pätevät. Tää yhtälö on huisin tärkeä, koska sen avulla voi ennustaa, että jos jollain kirjailjalla esim. esiintyy paljon sanaa/käsitettä vapaus, se tod.näk. on oikislainen sekä paha ja pitää nokintajärjestyxistä velvoitteista sekä sankareista. Ei tarvi kaikkia tunnusmerkkejä, riittää yxikin tai muutama. 

ellauri105.html on line 48:       Pahat huijaa pelissä, pelaa izepalveluautomaatilla. Vetää merirosvon kahvasta ja koettaa onnea. Onnella ja taidolla kelluu pian kökkäreenä pinnalla. Rangaistus tehoaa jos se korjaa pelin pelaamisen preferenssejä. Pahat se vaan saa vaihtamaan huijauxessa käytettyä strategiaa. Pahat ei kadu eli muuta utiliteettifunktiota vaan on pahoillaan kiinnijäännistä. Pahoja ja hulluja ei kanzi rangasta, ne on poistettava pelilaudalta.

ellauri105.html on line 49: Katujalla on omatunto tallella eli yliminä pelaa liigasäännöillä. Rangaistus saa sen heräämään, usein uskonnollisen herätyskellon avulla. Se jättää taaxe pahan minänsä ja pelaa vastedes matalalla mailalla. Tekee parannuxen. Ottaa vuoteen kainaloon ja kävelee. (Oman, ei jonkun muun.)

ellauri105.html on line 51: Melvis Pressula piti alaikäisistä tytöistä. Michael Jackson piti alaikäisistä pojista. Mikä ihme siinä on että yhteen pahaan liittyy aina toisia? No kai sekin on johdettavissa memetiikan perusyhtälöstä, vaikken nyt ihan vielä näe miten. Narsistit lie enimmäxeen pahoja, mutta ne ei juuri perusta tiimeistä, joten ne eivät usein pääse ihan pahan kasan huipulle. Pitää olla muutenkin psykopaatti että pärjää siinä.

ellauri105.html on line 53: Voltairen kuuluisat viimeiset sanat: Kuolinvuoteella pappi pyysi sitä hylkäämään perkeleen. Voltaire: tässä vaiheessa ei kannata hankkia vihamiehiä.

ellauri105.html on line 66: Eli mikä kohta pelikoneesta on hajalla?

ellauri105.html on line 68: Skizofreenisellä pettää informaatiojoukot eli pelaajien lkm on hakusessa.

ellauri105.html on line 69: Psykopaatille kaikki pelit on pasiansseja. Seistään hedelmäpeliautomaatin edessä marketin tuulikaapissa ja painetaan nappuloita kuin Michael Jackson hississä.

ellauri105.html on line 76: Pokkansa hallitsi, jos sieti käden mitan päästä katsoa hoizua silmiin. Silloin "mies" kykeni puhumaankin terveitä, mitä hoizut puhuivat: säästä, pilkkionginnasta ja muusta urheilusta. Saa istua illan hoitajan lähellä televisiota katsomassa, nauraa silloin kuin hoitajakin ja leikkiä ettei kumpikaan muka huomaa,

ellauri105.html on line 88: ainakin ottaa heti selville kuka yskii ja miksi. Eläintarhatouhua. "Miehiä" sukkahousuissa. 

ellauri105.html on line 96:   Vanha Joe-setä puhui naisten mielixi Reaganmaisen ystävällisesti big government linjapuheen joka sai senaatin ja puolet kongressia kääkkäämään. Kaikki ehdotuxet hyviä, mutta kukas ne muka rahoittaa? Ei ainakaan me kermaperseet! No way Jose! Ei tipu ääniä! 

ellauri105.html on line 98:   New Yorkerin Washingtonin kirjeenvaihtaja, juutalainen Susan Gasser (sori, freudilainen lipsahdus) Glasser on izekin kauhistunut, vaikka onkin olevinaan demokraattinen. Susan Glasser is the daughter of Lynn (née Schreiber) and Stephen Glasser (of Jewish ancestry). Susan on amerikkalainen vastine Hoblan yrmylle Laurénille. Se on ryssävihanen ja salaoikislainen taantumuxen edustaja. Se kirjottaa New Yorkerin varakkaiden lukijoiden mielixi:

ellauri105.html on line 100: In many ways, there was a notable convergence in how Democrats and Republicans saw Biden’s speech: as a breathtakingly ambitious set of proposals to use government as an instrument of social and economic transformation—an unabashed progressive platform unseen from a President in my lifetime. Republicans hated it; Democrats, for the most part, loved it.

ellauri105.html on line 101: The result was the most avowedly liberal call to action I have ever heard a President make from that congressional podium. Unlike the longtime socialist Bernie Sanders, whom Biden beat in the Democratic primaries, he does not call himself a revolutionary. Unlike the self-styled populist Donald S. Trump, whom Biden beat in the general election, he does not call himself a disrupter. Were Congress to enact his proposals, Biden would end up as both.

ellauri105.html on line 102: It’s early days yet, but this is where Biden’s true genius as a politician may lie: he has turned his likability into a moderating asset, suggesting that an ideological agenda when offered by a relatively non-ideological salesman does not sound all that threatening.

ellauri105.html on line 109: My brother-in-law (her brother), Billy, is the antithesis of my wife. He became like a hardened Trump supporter a few years back and then he dove in Q-Anon. In the last 6 months, we discovered that

ellauri105.html on line 111:     He is an anti-vaxer that thinks Bill Gates is injecting us with microchips

ellauri105.html on line 113:     He is a Q-Anon 9/11 truther that follows Alex Jones (not for the memes either)

ellauri105.html on line 118: I lost my shit when I found out he was a flat earther. You cannot debate or argue with a flat earther. These are people that

ellauri105.html on line 122:     Lack any and all background in the sciences. Anyone with even a surface level education can prove the earth is round- it's not hard.

ellauri105.html on line 126:     Have the ego of an academic- relishing in the myth of their own intelligence, yet they have done nothing to actually earn that ego. They never went to school or tried to seriously study anything. So niche groups like this are perfect for them- they can act like big shot academics and get respect from other lost idiots and it fulfills their need to be considered “smart”.

ellauri105.html on line 131: Joshua Peckham:

ellauri105.html on line 132: I suspect that a lot of those attributes can apply to the cranks on Quora too!

ellauri105.html on line 166: Ei kai se mikään masis ollut, vaikka angstasi kalkkiviivoilla. Minkähänlaiset vizit sitä naurattivat? Tokkopa Youtuben "Funny Joket". Ne ei nyt naurata juuri ketään, paizi nauhoitettuja valmiixinaurajia.  Tekiköhän apostolit hassuja ilmeitä, matki vaikka fariseuxia? Toisaalla on jo tutkittu että raamatussa ei juuri naureta paizi joskus vahingoniloista tai voitonriemuista naurua. Kuten esim: psalmeissa:

ellauri105.html on line 168:   Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa; mutta Herra nauraa hänelle. Ps. 37:12-13. Ks. myös Psalmi 2:4.

ellauri105.html on line 174: Saara nauroi herralle, mistä herra suivaantui ja pani Saaran paxuxi kysymättä edes Abrahamilta. Abrahamin teltta oli niin iso että kaikki mahtuivat maate vierekkäin, vieraatkin, ei tarvinnut maata päällekkäin ellei tehnyt mieli. 

ellauri105.html on line 179: Takaa kuului matala kolahdus, ihmisten kohahdus, ja vihkiparikin kurkottautui katsomaan papin sivu. Pappi keskeytti vastenmielisesti lukunsa. Han oli lukenut tasaisesti ja nopeasti, halunnut korostaa muotoa tässå taustaltaan sekavassa tilaisuudessa.

ellauri105.html on line 182: Niillä hetkahti pallea, joille ääni kertautui tuttuna koulun aamuhartauksista; mutta naurun sykähdys kääntyi ahdistuksen potkuksi: Suutarisen emännän ääni läjähti.

ellauri105.html on line 187: piteli mahaansa. Posti-Eino ja Kuittisen isäntä nostivat häntä

ellauri105.html on line 198: Kareisen ämmää kohti tiuhaan kuin itikantappaja, ja leväytti

ellauri105.html on line 208: riettaan häpysi kuin Ohola ja Oholipa etteivat he sinua peljästyisi ja havaitsisi iljetystäsi ja pakenisi sinun luotasi. Sinä luotat

ellauri105.html on line 222: Toivo Kuittinen rypisteli otsaansa, vastusti sekavaa, yksinäisen-ankeaa levottomuutta, joka rukouksen sohahdellessa nousi

ellauri105.html on line 226: punersi ja huokui, räpytteli ripsiään kuin silmät olisivat sulamalsillaan. Katri näki, eikä unohtanut, miten Ranssi ja Lahja seisolvat. Miten Ranssi kävi valkoiseksi, ja miten kirkastetulta han sitten năytti, ja Lahjakin; miten Ranssin kädet olivat sivulla kuin halaamaan valmiina, ja miten surullisesti hän katsoi äitiään joka

ellauri105.html on line 230: hävettivät, ja kiihdyttivät. Pihalla tuli tappelu.

ellauri105.html on line 246: Pappi. Me kiitämme sinua Herra. Kuin tuuli sinun henkesi puhaltaa, eikä

ellauri105.html on line 249: Ja kiitos, että armosi vahvistamina saamme nyt jatkaa tätä pyhaä toimitusta,

ellauri105.html on line 253: Väkevää sanomaa. Ketäs nää olikaan nää Ohola ja Oholipa? Ahaa, ne on Hesekielistä, mistä lienee Pulkkukin ladannut voimasanoja.

ellauri105.html on line 255:   In the Hebrew Bible, Oholah (אהלה) and Oholibah (אהליבה) (or Aholah and Aholibah in the King James Version and Young's Literal Translation) are pejorative personifications given by the prophet Ezekiel to the cities of Samaria in the Kingdom of Israel and Jerusalem in the kingdom of Judah, respectively. They appear in chapter 23 of the Book of Ezekiel.

ellauri105.html on line 259:     Telttamiesten harmitonta leikinlaskua. Mä melkein lyön vetoa et nää läpät nauratti Jeesusta, vaikkei se ehkä ääneen nauranut, viran puolesta. 

ellauri105.html on line 265: In the divergent Theology of the Cathars, the heterodox Christian movement thriving in the 12th to 14th Centuries, Oholah and Oholibah inspired the belief that the Cathar Invisible Father had two spiritual wives, Collam and Hoolibam. Scholly ja Hooligan. 

ellauri105.html on line 272: Sisarukset Ohola ja Oholipa, heidän haureutensa ja rangaistuksensa. 


ellauri105.html on line 279: 3. He harjoittivat haureutta Egyptissä; nuoruudessaan he haureutta harjoittivat. Siellä heidän rintojansa likisteltiin ja heidän neitsyellisiä nisiänsä puristeltiin.


ellauri105.html on line 282: 6. Silkillä vaatetettuja päämiehiä ja esimiehiä, kaikkia nuoria ihanaisia miehiä, hevosmiehiä, jotka hevosilla ajoivat;


ellauri105.html on line 284: 8. Mutta Egyptin-aikaista haureuttansa hän ei jättänyt, sillä he olivat maanneet hänen kanssansa hänen nuoruudessaan, olivat puristelleet hänen neitsyellisiä nisiänsä ja vuodattaneet hänen ylitsensä haureuttaan.


ellauri105.html on line 286: Hes. 16:36 Näin sanoo Herra, Herra: Koska olet antanut riettautesi vuotaa ja olet paljastanut häpysi haureudessasi kaikille rakastajillesi ja kaikille kauhistaville kivijumalillesi, sekä lastesi veren tähden, jonka olet niille antanut,


ellauri105.html on line 288: 11. Mutta hänen sisarensa Oholipa, vaikka näki tämän, oli himossaan vielä häntäkin riettaampi ja oli haureudessaan vielä riettaampi, kuin hänen sisarensa oli ollut haureudessaan.


ellauri105.html on line 291: 12. Hän himoitsi Assurin poikia, jotka olivat käskynhaltijoita, päämiehiä, naapureita, pulskasti puettuja, ratsumiehiä, hevosen selässä ajajia, komeita nuorukaisia kaikki.


ellauri105.html on line 292: 2. Kun. 16:7 Mutta Aahas lähetti sanansaattajat Assurin kuninkaan Tiglat-Pileserin luo ja käski sanoa hänelle: Minä olen sinun palvelijasi ja sinun poikasi. Tule ja pelasta minut Aramin kuninkaan ja Israelin kuninkaan käsistä; he ovat hyökänneet minun kimppuuni.


ellauri105.html on line 295: 14. Mutta hän meni vielä pitemmälle haureudessaan; kun hän näki seinään piirrettyjä miehiä, kaldealaisten kuvia, punavärillä piirrettyjä,


ellauri105.html on line 299: 17. Niin Baabelin pojat tulivat ja makasivat hänen kanssaan hekumassa ja saastuttivat hänet haureudellaan, niin että hän saastui heistä. Sitten hänen sielunsa vieraantui heistä.


ellauri105.html on line 300: 18. Mutta kun hän paljasti haureutensa ja paljasti häpynsä, niin minun sieluni vieraantui hänestä, niinkuin minun sieluni oli vieraantunut hänen sisarestansa.


ellauri105.html on line 302: 19. Mutta hän yhä enensi haureuttaan, kun muisti nuoruutensa päivät, jolloin oli haureutta harjoittanut Egyptin maassa.


ellauri105.html on line 307: Hes. 17:15 Mutta hän kapinoi häntä vastaan ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin, että hänelle annettaisiin hevosia ja paljon väkeä. Menestyyköhän se, pelastuukohan se, joka tällaista tekee? Pelastuuko se, joka liiton rikkoo?


ellauri105.html on line 309: Hes 16:37. Sen tähden, katso, minä tahdon koota kaikki sinun värtämiehes, joiden kanssa sinä olet hekumassa elänyt, ynnä kaikkein niiden kanssa, joita ystävinäs pidät, ja joita vihaat; ja minä tahdon ne koota sinua vastaan joka taholta, ja julistaa sinun häpiäs, että heidän kaikki sinun häpiäs näkemän pitää.


ellauri105.html on line 311: 24. Ja he tulevat valmistettuna sinun päälles vaunuilla ja rattailla ja suurella väen joukolla, ja piirittävät sinun keihäillä, kilvillä ja rautalakeilla joka taholta. Niiden haltuun minä oikeuden annan, että he sinun tuomitsevat lakinsa jälkeen.


ellauri105.html on line 314: 27. Niin minä teen lopun sinun iljettävyydestäsi, jo Egyptin-aikaisesta haureudestasi; etkä sinä sitten luo silmiäsi heihin etkä enää muistele Egyptiä.


ellauri105.html on line 315: 28. Sillä näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tahdon sinun niiden haltuun antaa, joita vihaat, ja joihin suuttunut olet.


ellauri105.html on line 316: 29. Ja he kohtelevat sinua vihamielisesti, ottavat kaiken vaivannäkösi ja jättävät sinut alastomaksi ja paljaaksi; ja sinun haureellinen häpysi ja iljettävyytesi ja haureutesi paljastuu.


ellauri105.html on line 320: Jes 51:17. Herää, herää, nouse Jerusalem*, joka joit Herran kädestä hänen vihansa kalkin, sen kompastuskalkin rahkan olet sinä juonut ja särkenyt ulos.


ellauri105.html on line 321: Jer 25:15. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: ota tämä viinamalja minun kädestäni täynnänsä vihaa, ja kaada sitä kaikille kansoille, joiden tykö minä sinun lähetän.


ellauri105.html on line 325: 35. Sen tähden näin sanoo Herra, Herra: ettäs minun unhottanut ja minun selkäs taa heittänyt olet*, niin kanna nyt sinun haureuttas ja huoruuttas.


ellauri105.html on line 326: 1. Kun. 14:9 Vaan sinä olet tehnyt enemmän pahaa kuin kaikki sinun edeltäjäsi: sinä olet mennyt ja tehnyt itsellesi muita jumalia, valettuja kuvia, ja olet vihoittanut minut ja heittänyt minut selkäsi taakse.


ellauri105.html on line 339: San l. 7:17. Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.


ellauri105.html on line 348: Hes. 16:38 Minä tuomitsen sinut sen mukaan, mitä on säädetty avionrikkoja- ja verenvuodattaja-naisista, ja annan vihassa ja kiivaudessa sinun veresi vuotaa.


ellauri105.html on line 351: Hes. 16:40 He nostattavat kansanjoukon sinua vastaan, ja ne kivittävät sinut, hakkaavat sinut maahan miekoillansa,


ellauri105.html on line 353: Hes 16:40. Ja heidän pitää antaman tulla sinun vastaas suuren väkijoukon, jotka pitää sinua kivittämän kuoliaaksi ja hakkaaman miekoillansa rikki;


ellauri105.html on line 354: 48. Niin minä lopetan iljettävän menon maasta. Ja kaikki naiset ottavat siitä ojentuakseen, niin etteivät harjoita iljettävää menoa, niinkuin te.


ellauri105.html on line 363: Kannattaa muuten lukea sivulta RAAMATTU.FI Uushi Shana vienankarjalaxi. Se on hupaisa. Ehkä siteeraan sitä vielä jossain toisessa jaxossa. Mutta mitä mieltä normikristityn on oltava Pulkun pesäpuusta? Tuoko se lisää pökköä Kristuxen pesään vai päinvastoin vie tuhkatkin pesästä? Ehei! Tätä mieltä on muuan Iivana, ja "Markus" komppaa:

ellauri105.html on line 385: ihmiset nähäh Hänet, neki, ket pissettih 

ellauri105.html on line 393: Nämä ajatukset ovat liberaaleja, jopa panteismia lähenteleviä. Tällainen mystifioitu, humanisoitu ja sekularisoitu kristillisyys tuntuu olevan nykyäänkin suosittua monilla tahoilla. Onko se sopusoinnussa Raamatun sanoman kanssa? Itse näen teologisen kuilun ylittämättömän syvänä johtuen ratkaisevasta erosta jumalakuvassa. Raamattu ei puhu ihmisiin kätketystä persoonattomasta valosta (jonka juuret lienevätkin antiikin gnostilaisuudessa), vaan rakastavasta Isästä (ja syntiä vihaavasta Tuomarista), joka on valmistanut lampaille iankaikkisen pelastuksen (ja vuohille iänikuisen hiilipedin).

ellauri105.html on line 416:       Kai se sitten on jotain aikailua, palloilua, haahuilua, 


ellauri105.html on line 424:       Pussilakanat, fluorattu hammastahna, vacuumpakattu makkara. 


ellauri105.html on line 437: Ruottissa puhaltelee navakasti raikkaat oikeistotuulet. Äänekkäänä mukana joku nuori naarasneekeri. 

ellauri105.html on line 438: – Ska du ta hit hela världen?, sa Nyamko Sabuni till Annie Lööf. Jag är ju redan här. Någon skulle fråga henne, du kom ju hit själv roende från någonstans, va fan har du för ärende att säja vem annan som ska få göra det?

ellauri105.html on line 443: Nyamko Sabuni hoppas få med Centerpartiet i överenskommelsen – men får kalla handen av Annie Lööf.

ellauri105.html on line 449: – Det första gemensamma utspelet mellan de här fyra partierna valde man SD:s hjärtefråga, och att begränsa människors möjligheter att söka asyl i Sverige, genom att begränsa den humanitära skyddsgrunden och rätten till familjeåterförening. Det handlar inte om att hela tjocka släkten ska komma hit, säger C-ledaren.

ellauri105.html on line 454: – Grunden måste vara att vi hjälper människor på flykt och i svår nöd. Jag menar att Sverige inte gjort det, titta på vilka som kommit hit. Det är till stor del män, som inte alltid har asylskäl.

ellauri105.html on line 469: Oliko se irakilaisten käyttämä venäläinen taistelumyrkky? Amerikkalaisten agent orange tai napalm? Vaiko vaan vanhanaikainen nälistys? Venäläisten sotilaiden nylkeminen elävältä? Kiinalainen kidutus? Drawing and quartering? Käristäminen halstarilla? Hiiskatti tää on tiukka kisa! Kaikki missit ovat nättejä kuin Miss Sweden pageantissa. 

ellauri105.html on line 471: Naurettavaa höpinää. Jolpit herkuttelee ruumiilla, kukin äänestää oman tiimin puolesta. What right did the Soviet Union to tolerate the United States´ existence? Joku nainen sanoi järkevästi että ne on kaikki yhtä julmia koska niiden tarkoitus on tappaa toisia. 

ellauri105.html on line 480: Panihida Rautalammin ortodoksisella  hautausmaalla. Pappina Mefodin isä Matti  Sidoroff, kanttorina Juhani Hänninen ja  panomarina © hänen vaimonsa Helena, kuorona  ja kuvaajana Hannu Pyykkönen.  (Kuva © Hannu Pyykkönen) 

ellauri105.html on line 482: Kävin viime  viikonvaihteessa Rautalammin  hautausmaalla, missä toimitimme  panihidan siellä lepäävän pappismunkin  haudalla. Miksi? Koska tuo pappismunkki  oli toimittavan papin tuttava ja me  muutkin tunsimme jollain tavoin tämän  mielenkiintoisen elämän eläneen  vainajan. Ja jotenkin vain tuntui  oikealta käydä toimittamassa panihida  tuolla syrjäisellä ortodoksisella  hautausmaalla, jonne ei ole haudattu  muita luostariasukkaita. Pappismunkki  Mefodin (Matti Lehmonen) hautakivi  Rautalammilla. (Kuva © Hannu Pyykkönen) 

ellauri105.html on line 484: Tuo pappismunkki oli kirkolliselta  nimeltään Mefodi ja maalliselta  nimeltään Matti Lehmonen. Hänen  elämäntarinansa on melkoinen. Selvitin  sitä hieman vieraillessani jälleen  kerran Heinävedellä Valamon luostarissa.  Kerron siitä jotain tässä lyhyesti. Tämä  vuonna 1912 Konneveden rantamaisemissa  syntynyt rautalampilainen meni jo varsin  varhain harjoittelemaan luostarielämää  Laatokan Valamon luostariin. Kimmokkeen  sinne menoon tämä silloin vielä  luterilainen 15-16-vuotias nuori mies  sai silloiselta Kotkan ortodoksisen  seurakunnan kirkkoherralta, rovasti  Mikael Iltonoffilta (Iltola). Niinpä  hänet sitten varsin pian liitettiin  Smolenskin skiitassa ortodoksiseen  kirkkoon ja hän siirtyi Valamon  luostariin noviisiksi. Mefodi kuvattuna  Petsamon luostarissa 1939. (Kuva  pappismunkki Mefodin albumista, ©  Valamon luostari) 

ellauri105.html on line 492: Tuolle ajalle sisältyy myös varsin  erikoinen ja omalla tavalla merkittävä  ajanjakso niin koko Suomen ortodoksisen  kirkon historiassa kuin varmasti myös  Mefodin elämässä. Suomen ja Venäjän  ortodoksisten kirkkojen "jääkausi",  Suomen kirkon "melkein hajoaminen"  kalenterikysymyksen edessä, munkkien  karkottamiset ja pois muuttamiset ja  monet muut tämän kaltaiset asiat.  Kuusikymmentäluvulla ortodoksinen kirkko  käytti jälleen Mefodin kielellistä  lahjakkuutta hyväkseen ja hän toimi  jonkin aikaa Kirkkojen Maailman  Neuvoston (KMN) ekumeenisen komission  jäsenenä Saksassa, jonne hän siirtyi  pian pappismunkiksi vihkimisen jälkeen,  mikä tapahtui vuonna 1968. Siirtyminen  ulkomaille venäläisen ortodoksisen  emigranttikirkon palvelukseen lienee  ollut jonkinlainen turhautumisen ilmaus.  Hän oli ennen sitä hävinnyt niukasti  Heinäveden Valamon imugeenin eli  luostarin johtajan vaalin ilmeisesti  vain yhdellä äänellä. Kun samaan aikaan  keskusteltiin koko Heinäveden luostarin  lopettamisesta, koska vanhat munkit  kuoluivat ja uusia ei saatu, hän pohti  omia henkilökohtaisia ratkaisujaan. Myös  hänen tehtäviensä suunnittelu - siis  lähinnä hänen esimiestensä tekemät  suunnitelmat - eivät oikein  miellyttäneet ja siksi mahdollisesti hän  päätti siirtyä ulkomaille.

ellauri105.html on line 499:       Saksassa menikin sitten seitsemisen  vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen,  tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä  hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä,  jatkui - ainakin hänen omasta mielestään  ja kun hän ei suostunut siirtymään  hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei  jäänytkään pysyvästi Heinäveden  Valamoon, vaan siirtyi asumaan  "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun  ortodoksisen seurakunnan omistaman  leirikeskuksen tiloihin, mistä hän  sitten siirtyi asumaan Rautalammille.  Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus  yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa  saattoi osaltaan johtua myös hänen  omista henkilökohtaisista teoistaan  lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti  jossain määrin myös ennen sotaa  tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja  kommunistiseen puolueeseen liittyvien  järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana  SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli  SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun  lopulla. Tämäkin ajanjakso oli  mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia  pettymyksiä, jotka omalta osaltaan  johtivat myöhempiin Mefodin elämän  radikaaleihinkin ratkaisuihin.  Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui  kuin munkki ensin velipuolensa kanssa  hänen kotonaan ja välien viilennettyä  elämänsä viimeisinä vuosina kunnan  vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita  hän aina nimitti keljoiksi, kuten  luostarissa oli tapana sanoa munkin  asunnosta. Rautalammilta käsin hän  matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi  käymään vielä myös Laatokan Valamossa,  oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne  hän myös jossain vaiheessa mietti  paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä  toteuttanut. Näitä muita  ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi  nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja  monesta muusta retkestä olisi vielä  paljonkin kerrottavaa. Hän kävi  tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja  ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin  entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa,  Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka  oli joutunut myös hankauksiin  luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi  myös lukuisia tuttujaan ulkomailla. 

ellauri105.html on line 501:       Mefodin ystäviä ja tuon ajan  ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta  oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa),  Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva  pappismunkki Mefodin albumista, ©  Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi  säilytti terävä-älyisyytensä ja  sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä  saattoi saada kipakan ja terävän  vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen.  Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista.  Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa  ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn  munkkien asuntolan kuistilla yhdessä  pappismunkki Savvan - toisen  "koiranleuan" kanssa - valkoisissa  viitoissaan ja pitkine partoineen ja  paikalle saapui turisti kameransa kassa  kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi  jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei  ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen  edessä hän vastasi  toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä  epäili ottavan kenties huonolaatuisen  kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten  paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty  maalaus - joka ei ollut paavin mielestä  kovin ihastuttava - lähetettiin  edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut  kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen  minä, paavi Pius." Pappismunkki  Mefodista jäi kirjoittamatta vielä  paljon mielenkiintoisia asioita, mutta  jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin  niistä koottua ja sanoiksi muodostettua  toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon  nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti  uusille, uudenlaisille jupinoille tai  ehkä paremminkin tarinoille  ortodoksisista, mielenkiintoisista  ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt.  Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan  taas itsekin joidenkin tuiki  tuntemattomien ja eräiden  hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän  tietynlaiseen kriittiseen  kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran  sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja  talven aikana saisin lopetettua ja  julkaistua jo melkein valmiit,  keskeneräiset jupinani ja voisin  lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston  ympäristölle ja ainakin joillekin  kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy  P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista  hatarista tiedoista voi lähettää suoraan  tämän blogin yhteysosoitteeseen:  happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei  ole muussa käytössä. Nettihoukka klo  11.44

ellauri105.html on line 516: Kun Mefodi tutustui kuopuxeemme hän sanoi "Tämäkös se on se Peeter". Kun se ei jaxanut syödä enempää se sanoi "Petter ottoo". Puhelimeen se huusi eteisessä "Täällä puhuu isä Mefoodi!". Se antoi Valamon käynnillä mulle lahjaxi kuhmuisen mutta hienon vanhan suurennuslasin. Se on mulla vieläkin. Nyt sillä on käyttöä. 

ellauri105.html on line 525: Hei kulta voisizä käydä kotimatkalla ihmiskaupassa? Lapset on melkein lopussa. Ihmiskauppa on trendaava nimike orjuutuxelle. Tunnusmerkeissä on aika tarkoitushakuisesti rättipäiden tapoja. Just tommosia temppuja isisporukat on tehneet naisille. Nyt nazihenkiset norjalaiset on tuominneet jonkun al-holistinaisen ihmiskaupasta. Ei siis uhriutumisesta, vaan ize teosta. Äiti oli näät ottanut omat lapset mukaan kultaa vuolemaan. Hizi kai omat lapset on ize kullekin ilmaisia, ei niitä tarvi hakea mistään kaupasta. Ei tässä ole mistään muusta kysymys kuin Breivikin maanmiesten kostosta. Naisille on hyvä kostaa kun ei rättipäille uskalla. Knut Hamsun hurraisi ja heiluttaisi hakaristilippua jos eläisi. 

ellauri105.html on line 530:   Åbo Akademin rahoittama ruozinkielinen sos.dem professori Kimmo Grönholm puolustaa Hoblassa rapautuvaa keskiluokkaa ja sen hiekkalinnaa, edustuxellista demokratiaa. Missä sos.dem nilkit ja kesk.kok. nilkit vuorotellen tarttuu vallankahvasta ja kääntää hyvinvointilaivaa pari piirua omaan rantaan päin. No onhan se siitä hyvä että kusipäitä vaihdetaan edes neljän vuoden välein vähän tuulettumaan hangelle. Kusitolppia ne on siltikin, se haju ei niistä haihdu tamppaamallakaan. Kimmonen ja Immonen riitelivät 2015 siitä kumpi haisee pahemmin. 

ellauri105.html on line 532: Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund pitää uskomattomana, että kansanedustaja ja erityisesti hallituspuolueen kansanedustaja voi kehottaa taisteluun monikulttuurisuutta vastaan.

ellauri105.html on line 541:   Immonen ottaa kimmokkeen: Ruozinkieliseltä demariprofessorilta (3 kirosanaa!) on mennyt kuppi nurin eilisen päivityxeni jälkeen. Monikulttuurituristi Grönlundin kannattaisi haukata hieman henkeä ennenkuin antaa lausuntoja lehdistölle. Grönlundille tiedoxi, etä suomi ei ole kuin Ruozi, jossa eristetään puolueita kansallismielisyyden vuoxi ja käsketään kansallismielisiä puolueita erottamaan jäseniään vihervasemmistolaisen maailmankuvan loukkaamisen vuoxi. Ize en peräänny tuumaakaan kansallismielisen Suomen puolustamisen linjaltani. Jos Grönlund kaipaa rajoitettua sananapautta ja poliittisesti eri mieltä hänen kanssaan olevien vainoamista, hän voisi muuttaa vaikka Ruoziin. 

ellauri105.html on line 543: Jee sittenhän Kimmosta tulee ruozinsuomalainen mamu! Niitähän kansallismielisessä maassa saa tappaa koronaan ja muutenkin vainota. Nej men ojoj! Det tjänar Kimmo inte längre att flytta till Sverige! Enligt HBL fre 9.5.2021 är "oborstade nationalister plötsligt rumsrena" i Sverige med! Invandringskritiska nationalkonservativa partier har i de nordiska länderna vuxit och blivit så stora att de blir svårare att negligera. Ny är det hög tid för Kimmo att komma ut till undsättning för de hotade sandslottena. 

ellauri106.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri106.html on line 33: Tässä albumissa roimitaan vastenmielistä Philip Rothia. Kehhuu kehveli kuin ainut oisi mualimassa joka munallen haisoo.

ellauri106.html on line 40:       Oikeassapa oli kapu. Phillun humoristilaatu on tukahdutettu raivo. Shixavaimosta sillä ei ole muuta kuin pahaa sanottavaa. Eikä muistakaan naisista. Tukahdutettu raivo, misogynia ja pedofilia. Selvä pyy: oidipuskomplexi. Älkääkä yhtään supisko ja hihittäkö siellä takarivissä! Näillä paasauxilla ja Rothin sepustuxilla ei ole kerrassaan mitään yhteistä! Any similarities to persons dead or living are purely coincidental.

ellauri106.html on line 46: Philip Roth has not had much luck with biographers. Late in his life, furiously aggrieved after the failure of his marriage to the actress Claire Bloom and the publication of Bloom’s incendiary memoir of their years together, he asked a close friend, Ross Miller, an English professor at the University of Connecticut, to take on the task. Roth sent Miller lists of family members and friends he wanted to be interviewed, along with the questions that he felt should be asked. (“Would you have expected him to achieve success on the scale he has?”) It didn’t work out, for various reasons. Roth had wanted Miller to refute a familiar charge, “this whole mad fucking misogynistic bullshit!” that he felt flattened his long erotic history into one false accusation. But Miller came to his own conclusion. “There is a predatory side to both Sandy and Philip,” he told a cousin of Roth’s. (Sandy was Roth’s older brother.) “They look at women—I’m not gonna write about this—but they are misogynist. They talk about women in that way.”

ellauri106.html on line 50: What may be more damning, though, is what the Bailey revelations don’t change. “It wasn’t just ‘Fucked this one fucked that one fucked this one,’ ” Roth once told Miller. Yet Bailey’s biography gives the impression that it was exactly like that: a long life spent writing book after book, and pursuing, then fleeing from, woman after woman after woman.

ellauri106.html on line 52: It was not Bailey’s role as a biographer to pass judgment on his subject. He needed only try to understand him, and to make us understand him, too. “Why shouldn’t I be treated as seriously as Colette on this?” Roth had asked Miller, of the sex question. “She gave a blow job to this guy in the railway station. Who gives a fuck about that? . . . That doesn’t tell me anything. What did hand jobs mean to her?”

ellauri106.html on line 54: So what did sex mean to Roth? Bailey’s book is so caught up in its obsessive cataloguing of paramours that the forest gets lost in an endless succession of trees. The place where Roth found insight into his own character was on the double bag. Over and over, in the novels, he transformed pro life. Bailey’s prurient, exhaustively literal version of that life reverses the effect, and the result is sadly diminishing. What he never grasps is Roth the artist, with his powers of imagination, of expression, of language—what made him worthy of biography at all.

ellauri106.html on line 56: Was Roth a misogynist? I have always found that label too neat and summarily dismissive for a novelist as capacious, inventive, and playful as Roth. But maybe I avoid it because it hurts me too to use it. Im no feminist myself.

ellauri106.html on line 58: 	LOL mikä setämiehennielijä tää Alexandra Schwartz, hasbeen staffwriter at The New Yorker since 2016. Se koittaa asettua Philipin ja Sandyn osaan. Ymmärtää Rothin poikia. Baileytä ei tarvi ymmärtää, ymmärrettävästi kyllä. Sen nyt ymmärtää kuka vaan. Se on tavis ahnas apina mela mekossa, ei se ole laulun arvoinen.

ellauri106.html on line 60: Alexandra on tietysti izekin New York Jew. Sen vanhemmat asuu Upper West Sidella, takuulla varakkaita demokraatteja. Ehkä sellasia kuin Orange Is New Blackin vankilamirrin tanakka poikaystävä. Santra kirjoitti mainoxen myös Shtiselin 3. tuotantokaudesta, jota se varovasti kiitteli. Ei se sitten voi olla kokonaan pahakaan. Ehkä se on vaan tyhmä. 

ellauri106.html on line 65: Philip Roth was the younger of the 2 boys of Herman Roth (1901–1989) and his wife Bess, nee Finkel (1904–1981). Both parents were assimilated American Jews of the second generation of immigrants. The maternal grandparents came from the area around Kiev, the Yiddish-speaking paternal grandparents, Sender and Bertha Roth, from Koslow in Galicia. Sender Roth had trained as a rabbi in Galicia and worked in a hat factory in Newark. Herman Roth, the middle of seven children and the first child in the United States, first worked in a factory after eight years of schooling, then became an insurance agent selling door-to-door life insurance. By his retirement he made it to the district director of Metropolitan Life. Philip Roth's brother, Sanford (Sandy) Roth (1927–2009), who was four years older than him, studied art at the Pratt Institute, became vice-president of the advertising agency Ogilvy & Mather in Chicago and made a name for himself as a painter after his "early retirement".

ellauri106.html on line 67: In October 1956, Philip Roth met the secretary Margaret Martinson Williams in Chicago, whom he married in February 1959. The divorced mother of two children of completely different social origins, who was four years older than him, initially gave Roth the feeling of both a challenge and a liberation. Later, however, the problems and arguments in their relationship increased, which the writer dealt with in retrospect in works such as When She Was Good ( Lucy Nelson or Die Moral, 1967) or My Life As a Man (Mein Leben als Mann, 1974). In his autobiography The Facts (The Facts, 1988) Margaret even advanced as Josie Jensen to the “counter-self”, to the “arch enemy and nemesis ” of the author. The couple separated in 1963, but Margaret Roth refused to consent to a divorce. Five years later she died in a car accident.

ellauri106.html on line 69: From 1958 onwards, the couple lived in New York on the Lower East Side of Manhattan, and in 1959 they spent seven months in Italy on a Guggenheim grant. Upon their return, they both settled in Iowa City, where Roth led the Writers' Workshop at the University of Iowa. The experiences in small-town Iowa far away from the American metropolises flowed into Roth's second novel Letting Go (Other People's Worries), which was published in 1962, but in contrast to Roth's previously published volume of short stories Goodbye, Columbus caused mixed reactions from critics. Stanley Edgar Hyman, for example, criticized weaknesses in the narrative structure of the novel, the two narrative parts of which are only superficially connected, but praised what he saw as "the keenest eye for the details of American life since Sinclair Lewis". Letting Go is also the first novel in which Roth, as in numerous later works, made the writings of his literary predecessors an integral part of the narrative, and is therefore often referred to as Roth's first "Henry James novel".

ellauri106.html on line 71: In 1962, the same year Letting Go was published, Roth became Writer-in-Residence at Princeton University. After separating from his wife, Roth began a five-year psychoanalysis with the New York psychiatrist Hans J. Kleinschmidt, who published the case history anonymously in a medical journal in 1967 under the title The Angry Act: The Role of Aggression in Creativity. Roth traveled to Israel for the first time in June 1963. He participated in the American Jewish Congress, held discussions with Israeli intellectuals and Prime Minister David Ben-Gurion. From 1965 to 1977 Roth had a lectureship in comparative literature at the University of Pennsylvania.

ellauri106.html on line 73: Roth's skandalumwitterter bestselling novel Portnoy's Complaint (Portnoy's Complaint) was promoted in 1969 to a bang that made the writer widely publicized and also the discussion of literary pornography in American literary criticism.

ellauri106.html on line 76: In 1987, in the loneliness of Connecticut, Roth experienced a breakdown caused by a sleeping pill with hallucinatory side effects. He made the experience, as well as the trial of the concentration camp guard John Demjanjuk in Jerusalem, whom he had followed as an observer, the starting point of the 1993 novel Operation Shylock, the encounter between a fictional Philip Roth and his doppelganger. The writer also felt increasingly isolated in London and returned to New York, where he moved into an apartment on the Upper West Side. He took over from 1988 to 1991 a professor of literature at Hunter College of the City University of New York. In 1990 he married his longtime partner Claire Bloom, but the marriage was divorced in 1994 after Roth's growing estrangement and severe depression, including a stay in a psychiatric clinic. Bloom dealt with the problematic relationship two years later in her memoir Leaving a Doll's House .

ellauri106.html on line 78: In the American trilogy, the resurrected alter ego Zuckerman discovers the true identities of the protagonists of a sports idol in American Pastoral ( American Idyll, 1997), a radio star in I Married a Communist ( My Man, the Communist, 1998) and a professor emeritus in The Human Stain ( The Human Blemish, 2000) against the backdrop of changing American eras. American Pastoral was awarded the Pulitzer Prize in 1998 and is considered "a remarkable example of a literary interpretation of the descent of the initially so confident [American] post-war white society into the depths of uncertainty" as a result of the Vietnam War .

ellauri106.html on line 80: In the early 2000s, Roth met the young assistant editor Lisa Halliday at his literary agency Andrew Wylie. A love affair developed from having lunch together, which culminated in a lifelong deep friendship. Halliday processed the love and friendship for Roth in the highly acclaimed autobiographical inspired novel Asymmetrie, which she completed in 2016. Roth, who read the manuscript, liked it.

ellauri106.html on line 82: The story The Breast (Breast) from the following year, the literature professor David Kepesh transformed in into a female breast, awakens echoes of Franz Kafka, the Roth has for a special devotion among his literary models. The search for Kafka's traces led to his first visit to Prague in 1972, which was followed by annual trips until the author was refused an entry visa in 1977. In Czechoslovakia Roth got to know contemporary Czech literature and was in contact with Ivan Klíma, Milan Kundera and Ludvík Vaculík in particular.

ellauri106.html on line 84: In October 2012, Roth announced to the French culture magazine Les Inrocks that Nemesis was his last book. At the age of 74 he began to reread his favorite authors such as Dostoyevsky, Turgenew, Conrad and Hemingway as well as his own works. He came to the conclusion that he had made the best of his possibilities and did not want to continue working as an author, read or talk about new literature.

ellauri106.html on line 90: The rudeness is not only a source of stylistic energy, but also a fundamental moral position, an attack on the state of inhumanity disguised as niceness, as Nathan Zuckerman puts it in The Anatomy Lesson. Roth is thus directed against the social forces of obedience, prohibition and oppression, essential components of mature adulthood, which is why Posnock recognizes an “art of immaturity” in which Roth disregards cultural barriers and abandons himself completely to aesthetic pleasure, in the style of a Cervantes 'or Nabokovs .

ellauri106.html on line 97: In 2000 Saul Bellow proposed Philip Roth to the Swedish Academy for the Nobel Prize for Literature. The accusation that the academy deliberately overlooks Roth's achievements in selecting the Nobel Prize winner each year has been one of the truisms of international feuilletons since the 2000s. According to some critics, the accusation turned out to be justified in 2008, when the chairman of the jury responsible for the Nobel Prize for Literature made public general reservations about North American literature and denied it deserving of an award. Ulrich Greiner summed up Roth's rejection by the Nobel Prize Committee as follows: “The Swedes, however, love authors who help to improve the world. Philip Roth only adds something to their knowledge about what needs work."

ellauri106.html on line 102: Muistettava seikka mikä selviää sekä Phillun kirjoista että el Laurin paasauxista on tämä: Se että tietää olevansa scheisse ja suhtautuu siihen realistisesti, jopa humoristisesti, ei poista narsismitautia, ellei siihen ei liity sairauden tuntoa, katumusta eikä parannuxen halua. Buahahahaa! ei todellakaan liity!

ellauri106.html on line 106: 	That same year, rather than wait to be drafted, Roth enlisted in the army. Roth enlisted in the Army that year to avoid being drafted and assigned to unpleasant duty like the infantry. Fortunately he suffered a back injury during basic training and was given a medical discharge. Who knows. He returned to Chicago in 1956 to study for a PhD in literature but dropped out after one term. It was a yeasty environment for a young writer.  Saul Bellow was a contemporary and with some what similar backgrounds and interests they could not avoid being rivals. During that year he met a lovely shiksa waitress Margaret Martinson, a single woman with a small child.  He was smitten.  An intense, but often troubled relationship ensued.  At the end of the year he dropped out of the U of C and headed to the University of Iowa to teach in its creative writing program. None the less, whatever he may have said, Roth was not happy there, perhaps because the semi-rural Midwesterness of Ames was alien to him.  After a while with Martinson in tow he moved on to a similar position at Princeton, another WASP bastion but one with even more prestige.  Everyone who knew him recognized Roth as an early comer. He later continued his academic career at the University of Pennsylvania, where he taught comparative literature before retiring from teaching in 1991. Roth started teaching literature in the late 1960s at the University of Pennsylvania. The 1969 feature film adaptation of Goodbye, Columbus coincided with the publication of Portnoy’s Complaint, which soon became a best-seller amid controversy for its prurient content. (Those who've read it will likely not forget Portnoy's "love affair" with mom´s slab of liver in the fridge.)

ellauri106.html on line 108: Nähtävästi Phillu oikein pyrkimällä pyrki sotapoliisixi mutta pylly venähti. Missä muka näkyy Midway ikkunasta? Sehän oli avomerellä? Roland Emmerichin Midway on nimittäin häpeilemätön paluu aikakauteen, jolloin sota oli jonkinlainen ihmiskunnan ulkopuolinen kiirastuli, jonka läpi soturien oli kuljettava täyttääkseen tarkoituksensa miehinä - tai heittäydyttävä liekkeihin tien tasoittamiseksi jäljessä tuleville. Tiedostavaa sodanvastaisuutta tai sen taistelujen kauheuden realismia on turha hakea. Midway on täynnä sotaelokuvaklisheitä. Eipäskun Midway Park on Chicagon keskuspuisto. Phillu on täynnä amerikkalaisia klisheitä. Ukrainan mamusta tuli vastenmielisen jenkki-isänmaallinen egoistiläjä.

ellauri106.html on line 110: Sitä ei oppilaiden sopinut sinutella: teille olen Mr. Roth. Tai ehkä jopa Professor Roth. Vitun maisteri. Phillun olympolla rehvasteli Ari, Hobbes, Mill, Gibbon, Pater, Shaw, Swift, Sir Thomas Browne etc. Muut on tuttuja mutta kekäs tää Browne on?

ellauri106.html on line 114: ham%29%3B_Sir_Thomas_Browne_by_Joan_Carlile.jpg/220px-Lady_Dorothy_Browne_%28n%C3%A9e_Mileham%29%3B_Sir_Thomas_Browne_by_Joan_Carlile.jpg" />

ellauri106.html on line 118: Brownen työt osoittivat suurta uteliaisuutta luontoon ja saivat vaikutteita tieteellisestä vallankumouksesta. Hänen töitään läpäisee toistuva viittaus klassisiin ja raamatullisiin lähteisiin sekä hänen omintakeiseen persoonaansa. Hänen kirjallinen tyylinsä vaihtelee lajin mukaan tuottaen rikasta, epätavallista proosaa, joka vaihtelee karuista muistilehtiöhavainnoista korkeimpaan barokin lennokkuuteen.

ellauri106.html on line 120: 	Phillu-Rothin nimikirjoituxessa on vanhemmiten äxä lopussa, kun sen kynä palaa vetämään tee-viivan tee-kirjaimen päälle. Miehen muotokuva-kirjassa se kertoo kuinka sen kenkäkauppias Al Bundy-tyylinen isä höyhentää sitä izetehostavasta nimikirjoituxesta ja ongenkoukun kanssa tunaroinnista. No ei sen isä ollut oikeasti kenkäkauppias vaan vakuutusmyyjä. Phillu-Roth ei varmaan paljon perustanut isäpapasta, tai sitten liikaakin. Äiti ainakin oli rakas. Iskä antoi sille narsismioppitunteja ja sen omistava äiskä ryömi öykkäröivän isän hännän alla. Sekin kävi misogyniakoulutuxesta. Nathanin ja sen perheen välit näyttää olleen ällöttävät, vuoronperään kylmää vittuilua ja ylitunteilua. 

ellauri106.html on line 124: 	He graduated from Newark´s Weequahic High School in or around 1950. In 1969 Arnold H. Lubasch wrote in The New York Times, "It has provided the focus for the fiction of Philip Roth, the novelist who evokes his era at Weequahic High School in the highly acclaimed Portnoy´s Complaint. Besides identifying Weequahic High School by name, the novel specifies such sites as the Empire Burlesque, the Weequahic Diner, the Newark Museum and Irvington Park, all local landmarks that helped shape the youth of the real Roth and the fictional Portnoy, both graduates of Weequahic class of ´50." The 1950 Weequahic Yearbook calls Roth a "boy of real intelligence, combined with wit and common sense." He was known as a clown during high school.

ellauri106.html on line 126: A committed atheist, Philip Roth feared only one form of posthumous punishment: being trapped for all eternity in a hostile biography. In 2007, Roth, echoing a similar quip from Oscar Wilde, said, “Biography gives a new dimension of terror to dying.” Roth’s had already been the subject of a harsh and unforgiving portrait in Leaving a Doll’s House (1996), the memoirs of his former wife, the actor Claire Bloom. As John Updike noted in The New York Review of Books, “Claire Bloom, as the wronged ex-wife of Philip Roth, shows him to have been, as their marriage rapidly unraveled, neurasthenic to the point of hospitalization, adulterous, callously selfish, and financially vindictive.” This crisp summary ended Roth’s friendship with Updike, even after Updike made clear he was recapping Bloom’s book and not affirming its accuracy.

ellauri106.html on line 128: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.

ellauri106.html on line 130: Given long-standing feminist arguments that Roth is a misogynist—not to mention the portrait in Bloom’s memoirs—it was inevitable that any Roth biography would spark arguments about gender politics. What was surprising is that the debate would center around the biographer more than Roth. In the wake of the biography’s release, Bailey has been accused of shocking acts. Four former students from the elite New Orleans high school where he’d taught during the 1990s came forward to complain that he had groomed them as minors and sexually pursued them as adults. One of these women claimed he raped her. Another former student came forward with an allegation of attempted rape when she was an adult. Finally, Valentina Rice, a New York publishing executive, told The New York Times that Bailey raped her in 2015. Bailey strenuously denies all these allegations.	

ellauri106.html on line 132: Tässä pöyristyttää eniten miten Phillu-Rothilla ei ollut minkään valtakunnan izetuntemusta, sen mielestä se oli koko ajan synnitön (joitain ihan pikkuvirheitä lukuunottamatta) ja muut vaan ilkeitä ja väärässä. Se on psykopaatin taudinkuva.

ellauri106.html on line 134: 	Phillu rakastui äitiinsä jo kouluiässä, se näytti siitä Mrs. Chiang kai-shekiltä, tarkoitaen siis Soong Mei-lingiä (alla). Sen omat vaimot oli kaikki Mrs. Philip Rotheja, paizi milloin unohtivat kävelypuvun ja lähtivät ilman lupaa sooloilemaan. Siinä vaiheessa Phillu karisti ne äkäseen. 1947 pikku turbojalka oli mustasukkainen Sandy-veljelle intissä, kun äiti itkeskeli sitä eikä turboa kun Frank Sinatra veisasi Mamselleä (alla). Sandy/Sherman oli muusikko ja klovni joka matki mainiosti Luther "Bojangles" Robinsonia, tapdancing ihmettä joka pääsi esiintymään eka kerran soolona, ilman valkoista esiliinaa Shirley Templen leffasssa. Muut mustat sanoi sitä setä Tomixi. Se kuoli pennittömänä ja sen hautajaiset maxoi Ed Sullivan. (Kekähän sekin oli, täytyy joskus kazoa.) Oli Lvovin juutalaiset meinootten aika hyvin integroituneet jenkkimeininkiin. Bojangles tarkoittaa riitapukari. Oikea Sandy oli piirtäjä ja mainosmies. 

ellauri106.html on line 156: Eli Rosenthal, his former roommate at the time, said the two met in a fashion illustrating class. "I looked over at him and I said, 'Wow, this guy can really draw and I want to be like him,'" he said. "He always walked around with a sketch pad. He said it was great for picking up girls."

ellauri106.html on line 158: Mr. Roth was first married in 1954 and shortly thereafter adopted two boys, Seth and Jonathan. He struggled with raising both young children after his wife died in 1970. Not Dorene, but an ex, not named. 

ellauri106.html on line 164: Services have been held. At least 106 people shot, 14 fatally, in Chicago weekend violence. Watch live.

ellauri106.html on line 175:   Word has come that Philip Roth died on Tuesday in New York City at the age of 85.  He was widely considered the last of the Great American Novelists of the late 20th Century the peer of heavy hitters John Updike and Saul Bellow.  Roth himself believed that the novel, which had ruled for a century as the supreme and exalted American literary form, is doomed to becoming a cult niche in the Age of the Internet for a diminishing educated elite, “I think always people will be reading them but it will be a small group of people. Maybe more people than now read Latin poetry, but somewhere in that range…” Ever a realist, Roth was sanguine with the prospect.

ellauri106.html on line 177:     Roth was far more prolific than either of the novelists he was frequently lumped with—29 full length novels and a dazzling debut novella over nearly 50 years.  His output was also more diverse in style and topic than either of the other while reaping critical praise, armloads of awards, and commercial success.  Yet at the core of his varied output were common threads—a Jewish identity with which he was not always comfortable but could not deny, a sense of being profoundly American— “if I am not American what am I”—a, a sex drive that was often creepily compulsive, and the world observed by fictional doppelgangers for the author, or sometimes the author himself as a fictional character.

ellauri106.html on line 179: Today the lengthy obituaries are all laudatory.  Tomorrow or the next day I can safely predict that the backlash will begin with harshly critical essays.  Leading the way will be Feminists critics who will denounce the whole cabal of elite white men as the custodians of the literary cannon.  More pointedly they will charge Roth with toxic masculinity and misogyny and will come loaded for bear with plenty of quotes from his work.  They will also have the example and testimony of his two ex-wives, both of whom showed up thinly disguised in his novels—a Margaret Martinson in When She Was Good and actress Clare Bloom in I Married a Communist.  Bloom penned her own bitter exposé of their 14-year-long relationship and four year marriage in he memoir Leaving the Doll’s House.

ellauri106.html on line 180:  Not far behind will be some Jewish critics who always found Roth’s portraits embarrassing for their relentless sexuality and discomfort with aspects of the culture that were at odds with his identity as an American.  Others were angered at his voraciously espoused atheism—“I’m exactly the opposite of religious, I’m anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It’s all a big lie.”  Some Jewish critics hounded him from the beginning of his career.  Rabbi Gershom Scholem, the great kabbalah scholar, said Portnoy’s Complaint was more harmful to Jews than The Protocols of the Elders of Zion.  And Roth was heckled and booed at an early appearance at Yeshiva University which stunned and shocked the author.

ellauri106.html on line 182:     Roth fought back skewering one of his harshest critics, Irving Howe who he cast as supercilious Milton Appel in 1983’s The Anatomy Lesson with a typically uproarious rant:

ellauri106.html on line 184: “The comedy is that the real haters of the bourgeois Jews, with the real contempt for their everyday lives, are these complex intellectual giants,” Zuckerman snorts. “They loathe them, and don’t particularly care for the smell of the Jewish proletariat either. All of them full of sympathy suddenly for the ghetto world of their traditional fathers now that the traditional fathers are filed for safekeeping in Beth Moses Memorial Park. When they were alive they wanted to strangle the immigrant bastards to death because they dared to think they could actually be of consequence without ever having read Proust past Swann’s Way. And the ghetto—what the ghetto saw of these guys was their heels: out, out, screaming for air, to write about great Jews like Ralph Waldo Emerson and William Dean Howells. But now that the Weathermen are around, and me and my friends Jerry Rubin and Herbert Marcuse and H. Rap Brown, it’s where oh where’s the inspired orderliness of those good old Hebrew school days? Where’s the linoleum? Where’s Aunt Rose? Where is all the wonderful inflexible patriarchal authority into which they wanted to stick a knife?”

ellauri106.html on line 186:     Aika lyhkönen nekrologi, kai kun vainajista pitää puhua vain hyvää. Tosta rantista ei sivullinen saa mitään tolkkua. Alempana on jotain selityxiä näytelmän henkilöistä. Ralph Waldo Emerson ei toki ollut juutalainen (vaikka koukkunokka), mutta Waldo ihaili rikkaita juutalaisia Roope Ankkoja kuten pyylevähkö Laurent Rotschild jotka diskonttaa vexeleitä yrittäjille kaikkialla länsimaissa. 

ellauri106.html on line 190: 	Phillussa oli ylimielisyyden henkeä joka ei lähtenyt edes Dale  Carnegien kirjalla. Phillu tosiaan teki kandin kuten Nathan farmiliigassa, tosin Bucknellissa, ent Lewisburgin opistossa Pennissä, ei Vermontissa. Äiskänkieltä ja kirjallisuutta sekin luki ja oli niin olevinaan nero. Tässä vaiheessa Phillu sai tartunnan Thomas Wolfesta. Tokko sukua lihavalle yxityisezivälle Nero Wolfelle. Phillussa oli kyllä sen apumiestä Archieta ulkonäön puolesta. Tom Wolfen iskä oli hautakivien toimitusmies.

ellauri106.html on line 193: “In 1949, when I was sixteen, I stumbled on Thomas Wolfe, who died at thirty-eight in 1938, and who made numerous adolescents aside from me devotees of literature for life.  In Wolfe, everything was heroically outsized, whether it was the voracious appetite for experience of Eugene Gant, the hero of his first two novels, or of George Webber, the hero of his last two. The hero's loneliness, his egocentrism, his sprawling consciousness gave rise to a tone of elegiac lyricism that was endlessly sustained by the raw yearning for an epic existence—for an epic  American existence. And, in those postwar years, what imaginative young reader didn't yearn for that?” -- Philip Roth

ellauri106.html on line 203: It describes how Sir Gawain, a knight of King Arthur´s Round Table, accepts a challenge from a mysterious "Green Knight" who dares any knight to strike him with his axe if he will take a return blow in a year and a day. Gawain accepts and beheads him with his blow, at which the Green Knight stands up, picks up his head and reminds Gawain of the appointed time. There is a test involving the lord and the lady of the castle where he is a guest.

ellauri106.html on line 207:   "Kai mun pitäsi oppia tulemaan toimeen ihmisten kanssa paremmin", mietti Nathan. "Mixi sinun sellaista pitäisi oppia?" kysyi sen narsismikurssin opettajaneiti. Se oppi meni Phillulle perille. Narsistitädin opettamat sanat oli tyyten ällösanoja: ironia, arvot, kohtalo, tahto, näky, autenttisuus, ja tietenkin inhimillinen, jota Phillu tädin mielestä käytti liikaakin kuin pansuolaa.

ellauri106.html on line 209:   Phillu tykkäsi sotapoliisikoulussa pistinharjoituxista, sai huutaa "KILL! KILL!" ja työntää kovaa pehmeään. "Sillä lailla tarrataan vinosilmää kitusista, sillä lailla kommaripaskoilta ruuvataan kulli irti!" Vähän myöhemmin sen sotahuuto olisi "FUCK! FUCK!", aseena taas kova teräskalu, kohteena vaimot ja tyttöystävät. Totta puhuen, Phillu oli poikasena hizin väpelö ja itkupilli. Itki puhelimeen Dragsvikistä Sharonille. Sharon oli Al "Zipper" Shatzkyn 17-vuotias tytär. Nathan oli kirahvi ja Sharon pantteri. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Nathan opettaa Sharonille sanan "kyrpä" käytön ja neuvoo miten sitä pitää imuttaa. Mutta välimerkkien käyttöä ei vittu Sharon opi, ei kirveelläkään. Phillu on jo graduoitunut Tom Wolfesta Henry Jamesiin ja sen yhtä vittumaiseen kirjaan The Ambassadors. Kirkkovene Sharonilla on kyllä soutukunnossa. 

ellauri106.html on line 219: sekatyömies. Se kankesi myös mieluusti jatko-ja perusopiskelijoiden hameissa. Outi Paloposki ja Martti 

ellauri106.html on line 224: Ihan rohkelikointa oli 1) kuuensaan 

ellauri106.html on line 225: kurkun liikuttelu Sharonin phillussa ja 

ellauri106.html on line 226: 2) se kun Sharon konttaa kohti Phillun 

ellauri106.html on line 236: My Life as a Man is not nearly so consistently enjoyable as Portnoy's Complaint, but it is the product of a more painful period in the author's life. In his autobiography, Roth reveals that much of Tarnopol´s life is based on his own experiences; for example, Roth´s destructive marriage to Margaret Martinson, which is portrayed through Tarnopol´s relationship with the character of Maureen. 

ellauri106.html on line 238: Mikäs periodi sillä oli menossa? No se palas hautomaan sitä Maureen jupakkaa yxinäisellä Connecticutin tilallaan, kuin koira oxennuxelle. I got my periods.   

ellauri106.html on line 239:   Arvostelija Morris Kyrpäkiven mielestä just tää kirja oli aivan hulvattoman hauska: If there has been a funnier novel in the last 10 years, or one that exploits sex, psychoanalysis, and the "family romance" more brilliantly, I don´t know what it could be. Tästä jälleen näemme että huumori on höröttäjän silmässä. Tai tässä tapauxessa pikemminkin perssilmässä. 

ellauri106.html on line 241: INFLUENTIAL WOMEN Who are Philip Roth’s ex-wives Claire Bloom and Margaret Martinson, when did they get divorced and did he have any children?

ellauri106.html on line 243: The women in the writer´s life provided inspiration for characters in his novels both positive and negative. PHILIP Roth was famed for his observations on life - some of which he gathered from his own relationships with his ex-wives.

ellauri106.html on line 244: Here are some of the women who helped the novelist, who has died at the age of 85, explore and unpack the complexities of being a toxic ape. 

ellauri106.html on line 256: The couple separated acrimoniously in 1963 and she subsequently refused to divorce Roth. They separated in 1963 and she died in a car crash in 1968, something that deeply affected Roth’s work. 

ellauri106.html on line 260: Roth had a long-term relationship with British actress Claire Bloom whom he married in 1990, making her sign a prenuptial agreement beforehand.

ellauri106.html on line 270: Did Roth have children?

ellauri106.html on line 271: Both marriages produced no children, although he did have step-children.

ellauri106.html on line 272: He often said he did not want to have kids. 

ellauri106.html on line 274: Margaret had two children from a previous relationship. To get more, they oughta have used somebody else´s sperm sample.

ellauri106.html on line 276:   Second wife Claire Bloom had a daughter, Anna Steiger, from her marriage to American actor Rod Steiger. In all likelihood, Philip Roth was as sterile as a band-aid. In other words, he was barren useless unproductive infertile sanitary antiseptic aseptic unfruitful sterilized disinfected hygienic arid uncontaminated needy untouched fruitless useless unpolluted uninspired boring futile pointless unimaginative unfertile germ-free impotent pure unprofitable childless rich vain trivial invalid effete ineffectual infecund uninfected lifeless inert bootless

ellauri106.html on line 287: Arthur Dimmesdale is a fictional character in the 1850 romance The Scarlet Letter by Nathaniel Hawthorne. A Puritan minister, he has fathered an illegitimate child, Pearl, with Hester Prynne and considers himself unable to reveal his sin.

ellauri106.html on line 288: Next to Hester Prynne herself, Dimmesdale is often considered Hawthorne´s finest character.

ellauri106.html on line 297: Ei ollutkaan pylly kipeä vaan pää eli migreeni. Vapautettu sotapalveluxesta päänsäryn vuoxi. Kultaseni ei nyt. Saved by the gong. Kyllä toisaalta harmittikin kun ei päässyt pamputtamaan sotapoliisina prässit suorassa kuin Iisak Babelin rillisankainen jutkurazupoliisi.

ellauri106.html on line 298: Jotain tuttua on tossa myöhään reipastuneessa väpelössä joka tekee ize määrättyjä jumppaliikkeitä päivittäin päästäxeen väpelöydestä. Mullakin oli rakas vanha tweedpikkutakki kyynäspaikoilla.

ellauri106.html on line 306: Gorkin saatua surmansa epäilyttävissä oloissa 1936 Babel totesi: seuraavaksi he etsivät minua. Hänet pidätettiin 1939, tuomittiin vakoilusta, vietiin vankileirille ja teloitettiin ilmeisesti vuonna 1940. Phillun mielikirjan Punainen ratsuväki suomensi huomattava egoisti Juhani Konkka.

ellauri106.html on line 312: Taftin kampanja väitti, että Eisenhower olisi tehnyt aviorikoksia hänen sodanaikaisen rakastajattaren, Kay Summersbyn kanssa sekä että Eisenhower oli 'kommunistisen marsalkka Georgi Žukovin juomakaveri' ja että Paavi Pius XII olisi kastanut Eisenhowerin katoliseksi. Ikellä ei ollut omaa kirkkoa ennenkö pressana mutta uskovainen se oli ihan pikkupojasta.

ellauri106.html on line 317: Vuoden 1952 vaaleihin Eisenhowerin varapresidentiksi valittiin Richard M. Nixon, joka oli ammattipoliitikko ja miltei McCarthyn veroinen antikommunisti. Eisenhower valittiin toiselle kaudelle vuoden 1956 vaaleissa.

ellauri106.html on line 319:   Eisenhowerin hallinto ei vaalilupauksista huolimatta laskenutkaan veroja vaan jatkoi laajoja yhteiskunnan suurhankkeita, joista kuuluisimmat Eisenhowerin ajalta olivat Interstate Highway System -nimisen freeway-moottoriteiden verkoston rakentaminen, joka loi yhdysvaltalaiset lähiöt suurkaupunkeihin seuraavina vuosina, ja ydinohjusten rakentaminen.

ellauri106.html on line 322: Eisenhower lähetti 1958 Vietnamiin ensimmäiset yhdysvaltalaiset sotilaat neuvonantajan nimikkeellä. Hänen hallintonsa oli jatkanut Trumanin politiikkaa, jossa Ranskan sotatoimia tuettiin Vietnamissa toimittamalla Ranskan tarvitsemia aseita. Eisenhower loi myös uuden ulkopoliittisen opin, dominoteorian (katso myös Eisenhowerin oppi). Teorian tarkoituksena oli estää Kaakkois-Aasian maiden kaatumista kommunismiin. Teorian mukaan tämä piti tehdä viimeistään Vietnamissa.

ellauri106.html on line 331: William Dean Howells (/ˈhaʊəlz/; March 1, 1837 – May 11, 1920) was an American realist novelist, literary critic, and playwright, nicknamed "The Dean of American Letters".

ellauri106.html on line 334: In 1852, his father arranged to have one of his poems published in the Ohio State Journal without telling him.

ellauri106.html on line 336: In 1860, he visited Boston and met with writers James T. Fields, James Russell Lowell, Oliver Wendell Holmes, Sr., Nathaniel Hawthorne, Henry David Thoreau, and Ralph Waldo Emerson. He became a personal friend to many of them, including Henry Adams, William James, Henry James, and Oliver Wendell Holmes, Jr.

ellauri106.html on line 338: His Silas Lapham was a rags to riches and right back to rags story.

ellauri106.html on line 339: "I hope the time is coming when not only the artist, but the common, average man, who always ´has the standard of the arts in his power,´ will have also the courage to apply it, and will reject the ideal grasshopper wherever he finds it, in science, in literature, in art, because it is not ´simple, natural, and honest,´ because it is not like a real grasshopper. But I will own that I think the time is yet far off, and that the people who have been brought up on the ideal grasshopper, the heroic grasshopper, the impassioned grasshopper, the self-devoted, adventureful, good old romantic card-board grasshopper, must die out before the simple, honest, and natural grasshopper can have a fair field."

ellauri106.html on line 343:   Ei ihme ettei vanha hepatofiili tykännyt. Ja tässä lisää (sille) vastenmielisiä hemmoja:

ellauri106.html on line 348: The FBI described the WUO as a domestic terrorist group, with revolutionary positions characterized by black power and opposition to the Vietnam War.

ellauri106.html on line 351: That Dylan line was also the title of a position paper distributed at an SDS convention in Chicago on June 18, 1969. This founding document called for a "White fighting force" to be allied with the "Black Liberation Movement" and other radical movements to achieve "the destruction of U.S. imperialism and form a classless communist world".

ellauri106.html on line 354: Jerry Rubin (another Jew) alotti sodanvastasena vassarina ja lopetti Apple-miljonäärinä. Rags to riches. Half-guerrilla and half-businessman.

ellauri106.html on line 355: "Wealth creation is the real American revolution. What we need is an infusion of capital into the depressed areas of our country."

ellauri106.html on line 359: Jamil Abdullah Al-Amin (born Hubert Gerold Brown; October 4, 1943), formerly known as H. Rap Brown, is a civil rights activist who was the fifth chairman of the Student Nonviolent Coordinating Committee in the 1960s. During a short-lived (six months) alliance between SNCC and the Black Panther Party, he served as their minister of justice.

ellauri106.html on line 361: He is perhaps known for his proclamations during that period that "violence is as American as cherry pie" and that "If America don´t come around, we´re gonna burn it down." He is also known for his autobiography, Die Nigger Die! He is currently serving a life sentence for murder following the shooting of two Fulton County Sheriff´s deputies in 2000.

ellauri106.html on line 363: Otis Jackson, a man incarcerated for unrelated charges, claimed that he committed the Fulton County shooting two years before al-Amin was convicted of the same crime, but the court did not consider Jackson´s statement as evidence.

ellauri106.html on line 365: Brown is now known to have no direct relationship with the alleged riot of 1967. The head of the Cambridge police department, Brice Kinnamon, nonetheless claimed that the city had no racial problems, Brown was the "sole" cause of the disorder, and it was "a well-planned Communist attempt to overthrow the government."

ellauri106.html on line 367: Documents from the Kerner Commission investigation show that he completed his speech at 10 pm July 24, then walked a woman home and was allegedly shot by a deputy sheriff without provocation.

ellauri106.html on line 384:   Phillu oli eri huono juutalainen, ateistinen ja varmaan karioottinen Juudas Iskariot. Juutalaiset suorastaan vihas sitä. Se oli aiheuttanut niille enemmän pr-vahinkoa kuin ne jotkut hämärät juutalaisten salaiset pöytäkirjat ennen holokaustia. 

ellauri106.html on line 386: A committed atheist, Philip Roth feared only one form of posthumous punishment: being trapped for all eternity in a hostile biography. In 2007, Roth, echoing a similar quip from Oscar Wilde, said, “Biography gives a new dimension of terror to dying.” Roth’s had already been the subject of a harsh and unforgiving portrait in Leaving a Doll’s House (1996), the memoirs of his former wife, the actor Claire Bloom. As John Updike noted in The New York Review of Books, “Claire Bloom, as the wronged ex-wife of Philip Roth, shows him to have been, as their marriage rapidly unraveled, neurasthenic to the point of hospitalization, adulterous, callously selfish, and financially vindictive.” This crisp summary ended Roth’s friendship with Updike, even after Updike made clear he was recapping Bloom’s book and not affirming its accuracy.

ellauri106.html on line 388: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.

ellauri106.html on line 390:     Given long-standing feminist arguments that Roth is a misogynist—not to mention the portrait in Bloom’s memoirs—it was inevitable that any Roth biography would spark arguments about gender politics. What was surprising is that the debate would center around the biographer more than Roth. In the wake of the biography’s release, Bailey has been accused of shocking acts. Four former students from the elite New Orleans high school where he’d taught during the 1990s came forward to complain that he had groomed them as minors and sexually pursued them as adults. One of these women claimed he raped her. Another former student came forward with an allegation of attempted rape when she was an adult. Finally, Valentina Rice, a New York publishing executive, told The New York Times that Bailey raped her in 2015. Bailey strenuously denies all these allegations.

ellauri106.html on line 392: "I'm exactly the opposite of religious, I'm anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It's all a big lie. … I have such a huge dislike. It's not a neurotic thing, but the miserable record of religion. I don't even want to talk about it, it's not interesting to talk about the sheep referred to as believers."

ellauri106.html on line 396: "No, I don't have a religious bone in my body," Roth said.

ellauri106.html on line 399: "You know that telling the whole world that you don't believe in God is going to, you know, have people say, 'Oh my goodness, you know, that's a terrible thing for him to say," Braver said.

ellauri106.html on line 403: Religion was a lie that he had recognized early in life, and he found all religions offensive, considered their superstitious folderol meaningless, childish, couldn´t stand the complete unadultness — the baby talk and the righteousness and the sheep, the avid believers. No hocus-pocus about death and God or obsolete fantasies of heaven for him. There was only our bodies, born to live and die on terms decided by the bodies that had lived and died before us. If he could be said to have located a philosophical niche for himself that was it - he'd come upon it early and intuitively, and however elemental, that was the whole of it. Should he ever write an autobiography, he'd call it The Life and Death of a Male Body.

ellauri106.html on line 405: Phil´s childhood love of baseball offered him “membership in a great secular nationalistic church from which nobody had ever seemed to suggest that Jews should be excluded.” Babe Ruth, whose real name was George Herman Ruth, Jr., was born and raised in Baltimore, Maryland. He died of pneumonia and complications from throat cancer in New York City in 1948.

ellauri106.html on line 409: Ruth has spoken about his childhood and his faith. He had a conversion of sorts. As a youngster, he was a delinquent–chewing tobacco and drinking and swearing. He says he had no faith in God before he was sent to the Catholic school and that the biggest lesson he got from the experience there was learning that “God was Boss.”

ellauri106.html on line 413: Religion may have given most of these bloodthirsty episodes a badge. It frequently provided a cohesive force, just as human ideas about nationhood and race still do - but it was hardly ever the underlying cause. Admittedly, while organised religion has frequently sanctioned and even blessed such conflicts, giving them some sense of purpose, it has rarely initiated them.

ellauri106.html on line 417: Man is a competitive creature and the seeds of conflict are built deep into our genes. We fought each other on the savannah and only survived against great odds by organising ourselves into groups which would have had a common purpose, giving morale and fortitude. Our aggression is a deep instinct which survives in all kinds of manifestations in modern man.

ellauri106.html on line 421:     And this, too, is surely true of religion. In prehistoric times, Homo sapiens was deeply endangered. Early humans were less fleet of foot, with fewer natural weapons and less well-honed senses than all the predators that threatened them. Moreover, they were hampered in their movements by the need to protect their uniquely immature young - juicy meals for any hungry beast. We had less natural protection against repeated changes of climate than other species - yet we survived. Human spirituality would have played an important part.

ellauri106.html on line 423:     Great. All the more reason to distrust spirituality. I dont need to run faster than the bear, just I outrun you.

ellauri106.html on line 425: As well as the social cohesion that spirituality and early religious beliefs must have brought to threatened groups of humans, they must also have been a valuable mechanism to persuade humans to struggle against the odds. Surely, human spirituality is deeply embedded in our genes. Victor Frankl, in his observations about survival in Auschwitz, argued that in his view, only those inmates who had some spiritual sense, some idea that there was a power above that could see their suffering, found the strength and resolution to survive the terrible dehumanisation and deprivation of the concentration camps. 

ellauri106.html on line 426: So to find religious people hideous is as misguided as to condemn those driven to try to have children. 

ellauri106.html on line 428: Noniin justiinsa, siitähän uskonnossa on koko ajan kysymys, lisääntykää ja täyttäkää aivan tukkoon maa. Tosta Franklista ja sen mädistä ideoista on jo paasattu. Se oli se uunista karannut kermaperse logoterapeutti. Joku kompromissihakuisempi Lilian Naidaan Pennistä (varmasti jutku) ehdotti 2016 että

ellauri106.html on line 430: American Pastoral represents Roth’s return to Judaism "of a sort." Ultimately, for Roth, retelling and struggling with biblical narrative enables the negotiation of Jewish and postmodern identities, resolves suffering, and reveals means by which seemingly irreconcilable ideologies can intermingle, inform one another, and have sexual intercourse.

ellauri106.html on line 434:     Roth’s works have no Talmud, no Jewish philosophy, no mysticism, no religion, and as a self-professed atheist, Roth has consistently opted against reinforcing the tenets of Judaism as an author such as eg Cynthia Ozick does (whodat?). Roth writes out of hatred more often than not, and his work is open to the charge of anti-Semitism.

ellauri106.html on line 436:   Paskan marjat se mikään antisemitisti on, päinvastoin se on aivan Israelin valitun kansan pyhän kirjan paxuimpien omahyväisten sepustusten mallin mukainen rasistinen semitisti, joskin vailla Negevin autiomaan alkuperäisen Tasmanian tuholaisen siunausta. Se haukkuu veljensä ja omaa shixa vaimoa ja syyttää niiden perheitä ties mistä vääryyxistä. Se just on vitun jutkumaista, syntipukin on löydyttävä oman heimon ulkopuolelta.

ellauri106.html on line 440:     As a result, like Leo Tolstoy’s The Death of Ivan Ilych(1886), a retelling of Ivan Ilych’s life that Roth mentions and a work that marks Tolstoy’s return to Christianity of a certain sort, American Pastoral is Roth’s return to Judaism — but also only of a sort. Without Jehovah for starters. Tolstoy was banned from Orthodox Church in 1901 for his anarcho-pacifism.

ellauri106.html on line 442:   Mutta, väittää Lilith, Phillu nyökkyy Aatamin ja Jopin tarinoiden äärellä kuin Tvi Ari koleelissa lukemassa ääneen porukoiden kanssa talmudia ja midrashia ja halakhaa, koittaen löytää niistä elämälle merkitystä. Hizi eikö siinä ole merkitystä tarpeexi että saa ulahdella kaverien kanssa kuorossa miesten talossa ja että hiusverkkoämmät ähertää sillä aikaa kotona gefillte fischiä, ja sinne voi sitten mennä koleelista valmiin pöydän ääreen ärisemään lapsille.

ellauri106.html on line 444:   Arjalaisen näköinen apostata kärsii kun sen tytär vie pommin postitoimistoon. Näin ei olisi käynyt jos se olisi saanut hasidikasvatuxen, hasidimiehen ja peruukin! Modernismi koitti nostaa apinan jumalansa oxalle, postmodernismi sahaa poikki koko oxaa. Joku shixa meinaa että Phillun pastoraali on iso läppä, mutta Lilith on varma että siinä on jotain enemmänkin. Tän ruozalaisen näköisen jutkuluopion kärsimyxet on kuin Jobilla, eli teodikeasta tässäkin on kymysys. Senkö tautta Phil oli niin kärmistynyt kun ei tullut sitä Noobelia, Sale kehno vei sen Philin nenän edestä vaikka Phil ehti kirjoittaa paljon enämpi kirjoja? Siinä on miettimistä, johtuuko se kaaoxesta vaiko siitä että Philillä on enemmän syntejä tunnollaan kuin Salella. (Sale kyllä oli täysin tunnoton.)

ellauri106.html on line 448:   Ei, ei näytä hissa olevan mihkään matkalla, eikä se ole loppukaan vaikka Fukuyama väitti niin, se pyörii vaan ja on pelkkää kaaosta: you win some, then you lose some. Arjalainen jutku ei tätä ymmärrä vaan uskoo Amerikan unelmaan, vaikka Newarkin vandaalit jo repii katukiviä ja heittää niillä urheita yrittäjiä, sellasia kuin arjalainen ize, hanskatehtaan omistaja.  

ellauri106.html on line 450:     During what Henry Luce deemed the American century—the century during which America rises to a position of dominance on the globe—the Americanethos paradoxically plummets, in large part due to the Vietnam War and the Watergate scandal, politically charged events to which Roth pays particular attention in the novel because he sees them as formative of the 1990s moment at which he writes.  

ellauri106.html on line 451: In a world governed by disorder, the American Dream of success and happiness through hard work can is likely to remain that: a dream. Immigrants such as those those from whom Roth hails who come to America seeking a betterlife might come to recognize that policies implemented by the American government do notinherently make great sense or work to support their unequivocal movement up the social ladder despite the melting-pot myth and its variations as politicians may propagate them.    

ellauri106.html on line 453:    Phillu kritisoi kärkevästi kaikkia jotka uskoo "sokeasti" yhtään mihinkään, se on ihan järkevää ja oikeutettua. Luuleminen riittää hyvin arkitarpeisiin, mihin tässä tarvitaan mitään uskoa tai toivoa. Parempi kazoa kuin katua. Älä pure kättä joka näyttää likaiselta. Phillun jakelemat rangaistuxet polulta oikealta poikenneille on ihan vanhan testamentin tyylisiä, ennen kaikkea tietysti langenneille naisille. Tää kirja oli siis American pastoral, joka on 1/3 trilogiasta, jonka muut osat ovat I married a communist ja The human stain. En ole lukenut. Vielä ainakaan. 

ellauri106.html on line 456: Gross: "Is there any part of you that wishes you were a man of faith?" 


ellauri106.html on line 457: Roth: "I have no desire to be irrational." 


ellauri106.html on line 458: Gross: "So there isn’t any part of you that wished you could believe?" 


ellauri106.html on line 459: Roth: "I have no taste for delusion."

ellauri106.html on line 462: “What is being done to silence this man?” an American rabbi asked in a 1963 letter to the Anti-Defamation League. God´s mills grind slowly, but all is well that ends well. 

ellauri106.html on line 467: “This was absolutely the last appearance I will make on any public stage, anywhere,” said Roth, although on Wednesday news broke that he will appear as an interview guest on Comedy Central’s “Colbert Report” in July.

ellauri106.html on line 472: “From enfant terrible to elder statesman. Time heals all wounds,” Rabbi David Wolpe of Sinai Temple in Los Angeles remarked to JTA via email. No hocus pocus about death and God or obsolete fantasies of heaven for him. There was only our bodies, born to live and die on terms decided by the bodies that had lived and died before us. If he could be said to have located a philosophical niche for himself, that was it — he’d come upon it early and intuitively, and however elemental, that was the whole of it. Should he ever write an autobiography, he’d call it ‘The Life and Death of the Male Body.’ Well actually he called it "My life as a man". 

ellauri106.html on line 474: 	There was no metaphysical dimension to Philip. He just flatly refused to believe in it. He thought it was fairy tales,” Bailey said. he was happy to be Jewish, Bailey said. “He liked Jews as human beings. He liked their warmth, he liked his male friends. “If the Western world views itself through the lens of the modern Jewish experience, it is in large measure due to the novels, novellas and short stories of Philip Roth,” wrote David Roskies, a JTS Jewish literature professor, in a note to the class of 2014.

ellauri106.html on line 478: The president of the Philip Roth Society, Aimee Pozorski, said that Roth and JTS are not so different in their values. Three of his books were honored with the American Jewish Book Award, and in 1998 he won the Jewish Book Council’s Lifetime Literary Achievement Award.

ellauri106.html on line 481: Johnny Appleseed (suom. "Omenansiemen-Johnny", oikealta nimeltään John Chapman, 26. syyskuuta 1774 Leominster, Massachusetts – maaliskuussa 1845 Fort Wayne, Indiana) oli yhdysvaltalainen omenatarhuri. Hän viljeli 1800-luvun alkupuolella valtavia määriä omenapuita Pennsylvaniaan, Ohioon ja Indianaan perustamillaan taimitarhoilla uudisraivaajien ostettavaksi. Johnny Appleseedin elämästä on tullut osa Yhdysvaltain kansanperinnettä ja häntä muistetaan yhä niin tekojensa kuin luonnonläheisen elämäntapansakin vuoksi.

ellauri106.html on line 482: John Chapman syntyi Massachusettsissa vuonna 1774. Hänellä oli yksi sisarpuoli. Vuonna 1798 hän istutti ensimmäisen omenataimitarhansa Alleghenyjoelle Pennsylvaniaan ja alkoi kasvattaa siellä omenansiemeniä. Hän ryhtyi perustamaan keväisin taimitarhoja uudisraivaajien reiteille niin että kun he saapuivat, hän saattoi myydä heille 2–3-vuotiaita taimia viidellä tai kuudella centillä kappale. Hän palkkasi avustajia hoitamaan tarhojaan lähdettyään itse etsimään uusia tarhapaikkoja uudisraivaajien edelle. Syksyisin hän palasi Alleghenyjoelle. Omenansiementen lisäksi hän kasvatti myös lääkekasveja.

ellauri106.html on line 484: Vuoteen 1806 mennessä Chapmanista oli tullut alueella kuuluisa ja arvostettu, ja hän sai lempinimekseen Johnny Appleseed. Hänelle tarjottiin usein yösija ja ruokaa omenoita ja omenapuita vastaan. Samalla hänen ympärilleen alkoi syntyä legendoja, joita on edelleen vaikea erottaa tositarinoista.

ellauri106.html on line 485: Chapman herätti paljon huomiota epäsovinnaisella ulkonäöllään ja elämäntavoillaan. Hänellä oli pitkä tumma tukka. Hän pukeutui kahvipapusäkkiin, jossa oli reiät käsille ja jaloille, ja hän kulki yleensä paljain jaloin myös talvella. Hän kantoi mukanaan kivääriä, tomahawkia, veistä ja muita metsurin tarvikkeita. Hänen kerrottiin pitäneen tinapannua hattunaan. Hän ei syönyt lihaa eikä mielellään ratsastanut hevosella, kaatanut puuta tai tappanut kalkkarokäärmettä. Hän nukkui usein ulkosalla. Vaikka hän edistikin tavallaan uudisraivaajien etenemistä intiaanien maille, hän oli myös hyvissä väleissä intiaanien kanssa ja vei heille lääkekasveja.

ellauri106.html on line 486: Chapman oli myös saarnamies, ja hän seurasi teologi Emanuel Swedenborgia, joka saarnasi hyvien tekojen ja luonnon rakastamisen puolesta. Chapman ei kuitenkaan karttanut alkoholia, ja tuohon aikaan omenat olivatkin kirpeitä ja Chapmanin kasvattamia omenoita käytettiin etupäässä omenasiiderin tekoon. Chapman ei koskaan mennyt naimisiin, mutta kertoman mukaan hän kosi kerran erästä naista ja yritti kasvattaa suojiinsa ottamasta (sic) nuoresta tytöstä itselleen vaimoa siinä onnistumatta.

ellauri106.html on line 488: Chapman kuoli vuoden 1845 maaliskuussa 70-vuotiaana ollessaan ystävänsä luona vierailulla. Häneltä jäi 485 hehtaaria omenatarhoja läntisestä Pennsylvaniasta Ohioon ja Indianaan saakka. Amerikkalaiset arvot kunnossa, Phil Roth ja JTS läpyttävät karvakäsiä. 

ellauri106.html on line 494: Mikäs on Rothin poliittinen näkemys? Joku nettikriitikko lataa osuvahkosti ettei sillä ole sellasta, se on vaan vanhan koulun antikommunistijulkero. Roth imee omaa häntäänsä eli Zuckermannin makeampaa päätä narratologisena ouroboroxena.

ellauri106.html on line 495: Ouroboros on ikivanha symboli, jossa käärme tai lohikäärme syö omaa häntäänsä. Ouroboros on keskeinen uskonnollisessa ja mytologisessa symboliikassa.

ellauri106.html on line 497: By reducing American communism to little more than the thoughtless ravings of ideologues and the dispossessed, Roth systematically contributes to the formation of that “imagined past” necessary for capitalism´s stability.

ellauri106.html on line 501: Kuulostaa taas ihan Wallulta.

ellauri106.html on line 504: What Roth finds most distasteful about McCarthy and the House Un-American Activities Committee — not their dogmatic silencing of dissent, but their gross politicizing, sensationalizing, and degradation of public discourse.

ellauri106.html on line 505: In fact, for a novel that takes as its subject McCarthyism and the rise and fall of a leftist icon, Communist, in particular, is strangely apolitical.

ellauri106.html on line 507: Roth’s plots are masked by a fundamentally conservative denial of ideology. They metaphorize the particular crises of these particular men into transcendent markers of the human condition and, in doing so, once again reinforce the “romance” of "modernization." (Whazat? Lue alempaa. Se tarkottaa talousliberalismia.)

ellauri106.html on line 508: Modernization moved from “the sacred to the profane side of historical time”: Rather than a free market or contractual society, modern America became ‘capitalist,’ no longer rational, interdependent, modern, and liberating, but backward, greedy, anarchic, and impoverishing.

ellauri106.html on line 510:       Mitenkä niin "tuli"? Semmonenhan se on ollut alusta lähtien.

ellauri106.html on line 512:     A quintessentially American experience: “Three generations. All of them growing. The working. The saving. The success. Three generations in raptures over America. Three generations of becoming one with a people. And now with the fourth it had all come to nothing. The total vandalization of their world”.

ellauri106.html on line 516: Vietnam was, in fact, the inevitable result of America’s romantic liberalism, the natural byproduct of President Truman’s announcement in 1947 that “The free peoples of the world look to us for support in maintaining their freedoms.” In practice, this meant the propping up of each and every anti-communist regime, however unfree it might be.

ellauri106.html on line 519: From a hard-working, well-intentioned hero into a "shitty little capitalist."

ellauri106.html on line 522: Väärää politiikkaa molemmat, tuumaa Phillu-setä. Phillu hautaa Claire-kommunistivaimonsa vielä symboliseen paskaläjään: 

ellauri106.html on line 526: Instead of emphasizing the moral and political consequences of modern capitalism, as had the radical social movements before it, postmodernization offers “privacy, diminished expectations, subjectivism, individuality, particularity, and localism” as alternatives to the modern’s stability and universalism.

ellauri106.html on line 529: Without the sure theoretical footing that orthodox Marxism provided those of Benjamin’s generation, Roth, like many who used to kinda identify themselves with the late-20th century left, has been set adrift amid the wreckage of multinational capital, techno-militarism, and the information and cultural revolutions. In his trilogy, Roth offers a complex and beautifully-rendered document of the final decades of the “American Century,” but it is one that, like its narrator, Nathan Zuckerman, ultimately throws up its hands in despair, surrendering the complexities of life and the possibility of positive change en lieu of aesthetic and ascetic remove.

ellauri106.html on line 531: Confident from its victory over Fascism and emboldened by the subsequent economic boom, America jelled behind what social theorist Jeffrey Alexander has called modernization or romantic liberalism. As has been the case throughout much of Roth’s career, the socio-political touchstone of his American Trilogy is the “patriotic war years” and the consensus culture that blossomed immediately afterward. “Everything was in motion,” Zuckerman says in the opening pages of American Pastoral. “The lid was off. Americans were to start over again, en masse, everyone in it together”. Reagan-propagandaa. 

ellauri106.html on line 533: That imagined past included the old left and its heroic narrative of collective emancipation, which, particularly after the revelations of Stalinist atrocities, no longer seemed enticing. Instead, American ideology turned on the “romantic” belief that the nation had, in effect, already discovered an ideal social order, “that progress would be more or less continuously achieved, that improvement was likely”.

ellauri106.html on line 536: Although Roth’s heroes vary slightly—Levov, for instance, comes from a somewhat more privileged background and is five or ten years younger than Ringold and Silk—they share a demanding physical presence and, more significantly, the formative experiences of the Great Depression and World War II.

ellauri106.html on line 539: Puritan work ethic is what Roth, through his frequent allusions to New England’s storied past, points to as the source of America’s greatest triumphs—universal education, economic improvement, and those old standbys, rugged individualism and the “American Dream”.

ellauri106.html on line 543:     ... Her parents (Clairen kai) were simple people in the grips of a pipe dream that they could not begin to articulate or rationally defend but for which they were zealously willing to sacrifice friends, relatives, business, the good will of neighbors, even their own sanity, even their children’s sanity....

ellauri106.html on line 544:     Society as it was constituted — its forces all in constant motion, the intricate underwebbing of interests stretched to its limit, the battle for advantage that is ongoing, the subjugation that is ongoing, the factional collisions and collusions, the shrewd jargon of morality, the benign despot that is convention, the unstable illusion of stability — society as it was made, always has been and must be made, was as foreign to them as was King Arthur’s court to the Connecticut Yankee.

ellauri106.html on line 548: The fundamental problem of history for those on the far left is, of course, its failure to unravel as Marx had predicted it would. The Great Depression did not incite proletarian revolution; the Soviet experiment did not result in a model of Socialist Utopia; America’s social, political, and economic structures did not collapse under the weight of late capitalism. Far from it, in fact.

ellauri106.html on line 554: Phil lämii vihamiehiään fiktiolla. Siinä on vanhan testamentin juutalaista Schadenfreudea. 

ellauri106.html on line 556: Before his death from congestive heart failure on Tuesday, he made no secret of his contempt for Donald Trump, was instinctively liberal in most respects, and thought of himself as a Roosevelt Democrat. Yet his political novels have a nagging MAGA aftertaste. Successful, decent, hardworking men, who in the time of our fathers would have been appreciated, are mindlessly destroyed by modern women as the embodiments of a degenerate society. Roth’s desire, ultimately, is the same as Reagan’s: an impossible return to the promised land of modernization. Not by coincidence, the final chapter of The Human Stain is titled, “The Purifying Ritual.” Puhdistuxesta kuumuu kaikki anaalis-obsessiiviset henkilöt Hitleristä Rothiin ja Sofi Oxaseen. Puhamaan! Äiitii mä oon vallmiiis! Tuu PYYHKIMÄÄN!

ellauri106.html on line 572: Kun Phillu oli pipi sen "sisko" Sandy lauloi sille kirjasta 200 oopperaa. Sandyn halukkuus esiintyä Phillun 1 hengen yleisölle kiehtoi sitä. Aaria oopperasta Mustalaisen muna oven välissä. 

ellauri106.html on line 576: Hölmäytetty Sharon vaihtaa kirjallisuuden pääaineexi, se "hivelee". Sharonilla on pettämätön (Phillun) eroottisten tarpeiden taju.

ellauri106.html on line 578: Margaretia se muka bylsii vasten tahtoaan. Phillu uhrautuu sen pukilla ja nuollessaan sen pillua. Margaret itkee lohduttomasti kun se muka on niin ruma. (Kazo kuvaa hemmetti.) Höpsistä sanoo Phillu ja ajattelee ihan samaa. Margaret muka tekee izarin sen takia. Sähköteloitus olis ollut paikallaan. 

ellauri106.html on line 582: Phillu oli kylmän matelijan näköinen. Oikeassa oli, se oli kammottava. Woodyallenluokan pedofiili joka bylsi puolisonsa lasta. Kumma muuten ettei toi woodyallenismi tule missään mainituxi Phillun syntiluettelossa, vaikka luulisi, oli se sevverran ruma veto, pedofilialla ihan tieten tahtoen aikaansaatu kuolemantuottamus ellei murha. 

ellauri106.html on line 586:   Tää Lakmé tarinakin on Margaretin (Gerald), Phillun (Lakmé) ja Herman-isän toisinto. Phillun isä Herman jakoi Phillun muka autografisia niteitä omalla nimikirjoituxella. Se ei tykännyt pojan julkeudesta mutta kyllä sen julkisuudesta. You can´t have just one without the other, you must have both.

ellauri106.html on line 588: Sulttaanirusinat on pissanvärisiä. Faffa tarjosi Maurinkadulla jouluna parapähkinöitä taateleita viikunoita ja isoja mustia rusinoita joissa oli kiviä. Kivet oli ikäviä mutta rusinat hyviä. Kuivatuista viikunoista pidän vieläkin kuin hullu puurosta. Taatelit on vähän ällön tahmaisia. Rusinannäköinen Maggi puuhaili jotain taka-alalla. Se ei puhunut paljon, ainakaan suomea.

ellauri106.html on line 604: Vilt som blir påkört av tågen blir liggande längs banvallarna, där de lockar till sig andra djur som sedan också blir påkörda. På åtta år har minst 618 örnar körts på och nu varnar forskare och ornitologer.

ellauri106.html on line 605: – Vi har jobbat med Trafikverket kring detta i 20 år, men det händer ju inget, säger ornitologen PO Nilsson.

ellauri106.html on line 608: Kaikkiin Senioripysäkin ryhmiin tullaan haastattelun kautta. Toistaiseksi Senioripysäkin toiminta tapahtuu etänä, joko puhelimessa tai Bill Gatesin Teamsin välityksellä videotapaamisina. Kun koronatilanne muuttuu lievemmäksi, pyrimme pitämään ryhmät Albertinkadulla huolehtien riittävistä turvaväleistä ja hyvää käsihygieniaa noudattaen.

ellauri106.html on line 619: Mutta oliko Phillu naisvihainen vai olivatko naiset syyttä suotta vaan vihaisia sille? Sitä ovat netissä monet korkeat kulmakarvat sahanneet kuin ankkronikkaa.

ellauri106.html on line 621: Mailer was hugely popular at his peak, but now he’s probably best known for that whole stabbing-his-second-wife awkwardness; Updike is regularly derided as “a misogynist”; and Bellow’s female characters are often, at best, thinly drawn, or full-on bitches and shrews. Now, inevitably, it’s Roth’s turn. Roth’s women were either “vicious and alluring” or “virtuous and boring”.

ellauri106.html on line 627: in 1974’s My Life as a Man, an instance of domestic abuse is described in a manner so laconic that it comes across as indefensibly vicious to many modern readers.

ellauri106.html on line 628: “Roth’s misogyny infuses everything that he writes,” according to Meg Elison, a novelist recently described by the Times as “re-examining Roth”. This is typical of the all-or-nothing approach that is popular today, where if you don’t like everything about a public figure, then you can’t like anything. (Uskokaa tai älkää tää mielipide tulee naiselta. Se oli varmaan käynyt modernin kirjallisuuskritiikin koulua.)

ellauri106.html on line 630: Stop treating the misogyny in Philip Roth’s work like a dirty secret, sanoo feministisempi ääni vasemmalta. Roth’s sex-positive sexism is one of the ways he truly portrayed the American soul. the question “Is Roth a misogynist?” was pooh-poohed memorably by Keith Gessen. “If you hated women, why would you spend all your time thinking about fucking them?” he asked. For many 21st-century Americans, it’s still not misogyny at all but the normal psychology of the male.

ellauri106.html on line 631: No one can accuse Roth of ever hiding who he was: American, Jewish, obsessed with sex, obsessed with death, funny, angry, wise, profane, imaginative, cruel. That is what cruel readers always liked about him.

ellauri106.html on line 633:   Tää pätkä tulee taas American pastoralista, joka kuullostaa niin pahalta että se pitää ehkä seuraavaxi lukea:

ellauri106.html on line 644:     Lisää narsismipiirteitä Phillussa: Lydian tyttö Monika suhtautuu Philluun yhtä himokkaan kunnioittavasti kuin äitinsä (ainakin siihen asti kunnes se havaizi Phillun himoizevan sen tytärtä). Ketterät ja kurvikkaat, hiljaiset ja halukkaat, sellaiset me haluaisimme. Phillu raivostuu kun Monika kieltäytyy kunniasta Phillun kosiessa. Sen mielestä nimenomaam sitä on nöyryytetty jotenkin kun maa on ehkäisypillerien ansiosta muuttunut niin että naisetkin voi valita.

ellauri106.html on line 649:   Nathan-Roth kaipaa Chicagon aikoja, jolloin se luki yeshiva-kopissa suuria mestareita Mannia, Tolstoita, Gogolia ja Proustia samalla lailla nyökytellen kuin Shtizelin ortodoxit ohimokäkkäräiset kipapäiset partapozot. Se on niin jutku että tekee päästä kamalaa.

ellauri106.html on line 651:   Kaikkein traagisinta on että Phillu ja Gilmoren tytöt, siis etenkin ne äiskät, on ihan samanlaisia, aivan vitun ahdasmielisiä izekkäitä anaalis-obsessiivisia luokkatietoisia patriarkaalisia jurboja. Vizit ei muuta asiaa yhtään mixikään. Et voi istua täällä sisällä tuo hattu päässä! Minä olen sinun äitisi ja käsken sinua ottamaan sen pois! Monica minä rakastan sinua ja sinä rakastat minua, viimeisen kerran ota se hattu pois ennenkuin minä revin sen sinun päästäsi! Tee niinkuin minä käsken! Laita jalkasi yhteen! Ne ovat auki ja näytät alushoususi! Phillu tuijottaa kuolaten sun pillua!

ellauri106.html on line 656: Aldrich-perhettä, suosittua radion teini-ikäisten tilanteiden komediaa, esiteltiin myös elokuvissa, televisiossa ja sarjakuvissa. Radiosarjan avajaisvaiheessa hankala teini-ikäinen Henryn äiti soitti: "Hen-reeeeeeeeeeeee! Hen-ree Al-drich!", Ja...

ellauri106.html on line 671: Andrew ”Andy” Hardy on Mickey Rooneyn esittämä nuori mieshahmo Metro-Goldwyn-Mayerin vuosina 1937–1946 tuottamissa perhekomedioissa sekä vielä yhdessä elokuvasarjan elvytysyrityksessä vuodelta 1958. Andy Hardy -sarjan elokuvia tehtiin kaikkiaan kuusitoista.

ellauri106.html on line 685:     naisviha

ellauri106.html on line 701: Peeter uhkaa murhata mustasukkainen vaimonsa kun se nolaa sen opiskelijatyttöjen edessä. Paiskattuaan oven kiinni vaimon nenän edestä se jatkaa opetusta mihin jäi: Noniin. Minkä tautta homo Mann lähettää Aschenbachin Veneziaan eikä Roomaan? VITUN VÄLIÄ. Koko Phillusta on enää vitun väliä, se on känsellöinyt itsensä. Mutta on siinä hyvin hyvin paljon tuttua.

ellauri106.html on line 703: Phillu meinasi siteerata "yleisölle" Conradia Flaubertia ja Henry Jamesta, mutta pelkäsi Maureenin taas syöxyvän sisään ja huutamaan VALHETTA! Ei se ole yhtään niin hyvä mies kuin antaa ymmärtää vaan pelkkä PASKIAINEN! So what? Paskiaisia olivat myös Conrad Flaubert ja Henry James. Kauhistuneita pelkkiä pelkoja joka mies.

ellauri106.html on line 705:   Erittäin hyvää kuvausta ilkeän izekkään ja kylmän narsistin mielenmaisemasta. Näitä maailmankirjallisuudessa piisaa roppakaupalla, äskenmainittujen lisäsi mm. Vaakku, Sillanpää, Hannu Mäkelä, Juhani Peltonen, Hotakainen, Jari Pervo, Sofi Oxanen, Wallu, Nipsu, Sale, Goethe ja Céline. Vain muutamia mainitaxemme.

ellauri107.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri107.html on line 36: Mix niin monet kauniit runoilijat ja romaanipojat on olleet paizi naisten miehiä myös katamiitteja aina Alkibiadeesta lähtien? Kai six etne on narsisteja, ne oikeasti tykkää omasta peilikuvasta ja siyä lyytä kestä tahansa joka tykkää siitä (paizi rumista). Kun hiukan kehuu niin sydän heillä sykkää. Juu juu jo sydän heillä sykkää. No täytyy myöntää mä menin pitemmälle... Olikohan Fragonard tapaus pisteessä? 

ellauri107.html on line 40: Fragonard oli täyteläisiä värejä ja rohkeita värieroja käyttänyt rokokooajan maalari, jonka maalauksissa ajan sirosteleva ja kevytmielinen ihanne tulee esille. Hän kuvasi aikansa seuraelämää laatukuvan hengessä. Hänen tunnetuin maalauksensa on keinuvaa naista esittävä Keinu, jota on pidetty hyvänä esimerkkinä koko rokokootyylistä. Taulun clou on käsi (ja arvatenkin keskijalka) ojossa sepalus auki maassa makaava hameiden alle kazova setämies.

ellauri107.html on line 44: Fragonardilla oli vetiset silmät ja märkä suu kuin ruotsalaista säätiötä lypsäneellä Kimmo Oxasella. Peppy varmaan piti siitä, ei kai se olis muuten sitä maininnut. Maalaskohan Sandy samanlaisia?

ellauri107.html on line 57:     Lyle Van puhuu haudan takaa

ellauri107.html on line 61: I am Casey's father and son of Lyle Van and one of the three little redheads. Dirk, my brother was on Westwood One radio for many years doing news and information shows. I remember all of the WOR people you mentioned..on Christmas Eve our choir from Christs Church in Rye would sing on air every year. I miss my dad as all sons miss their dad when they are gone. He and my mother raised us in a safe and happy household and we were all better for it. We have great memories of our childhood.

ellauri107.html on line 65: Cool to see that my grandfather is still a star on the radio! He was such a good broadcaster, but was a better man!

ellauri107.html on line 68: No, my dad was one of the little redheads. Such a beautiful memory. Thanks for sharing.

ellauri107.html on line 77: Pahus en ollut pannut merkille että Rothin setämiehen muotokuvan alussa oli 2 tarinaa, Vihreitä vuosia (Sharon) ja Kohtalon härnäämistä (Lydia). Ja tää 3 Tarnopolin todellinen tarina on niinko niiden kehystarina. No ne on niin samanlaisia ettei edes huomaa että nimet ovat vaihtuneet.

ellauri107.html on line 82: Mitvit, oliko Moido Kolumbuxessa Abraham ja Iisak motiivi? Se on Raamatun ykkösperseisimpiä satuja. Auerbachkin kuumui siitä. Siitä tunnistaa heti suuren mulkeron. Ja vieläpä kierkegaardilaisia sävyjä. Ei kyl sekin pitää lukea. Tai kollaa filmi edes.

ellauri107.html on line 84: "With clarity and with crudeness, and a great deal of exuberance, the embryonic writer who was me wrote these stories in his early 20s, while he was a graduate student at the University of Chicago, a soldier stationed in New Jersey and Washington, and a novice English instructor back at Chicago following his Army discharge...In the beginning it amazed him that any literate audience could seriously be interested in his story of tribal secrets, in what he knew, as a child of his neighborhood, about the rites and taboos of his clan—about their aversions, their aspirations, their fears of deviance and defection, their embarrassments and ideas of success."

ellauri107.html on line 86: The title “Goodbye, Columbus” is a quote from a song that was sung by the departing seniors in Columbus, Ohio. 

ellauri107.html on line 91: Neil Klugman is an intelligent, working-class army veteran and a graduate of Rutgers University who works as a library clerk. He falls for Brenda Patimkin, a wealthy Radcliffe student who is home for the summer. They meet by the swimming pool at Old Oaks Country Club in Purchase, New York, a private club that Neil visits as a guest of his cousin Doris. Neil phones her and asks for a date. She does not remember him but agrees. He waits as she finishes a tennis game which only ends when it gets too dark to play.

ellauri107.html on line 95: After a few dates, Brenda persuades her father to invite Neil to stay with them for two weeks. This angers her mother, who feels that she should have been asked instead. Neil enjoys being able to sneak into Brenda's room at night but has misgivings over her entitled outlook, which is reflected in her spoiled and petulant younger sister, and her naive brother Ron, who misses the hero worship he enjoyed as a star basketball player at Ohio State University. Neil is astonished when Brenda reveals that she does not take birth control pills or use any other precautions to avoid pregnancy. She angrily rejects Neil's concerns. He prepares to leave, but she decides to persuade him to stay by agreeing to get a diaphragm.

ellauri107.html on line 97: At the end of his stay, Neil attends Ron's wedding to Harriet, who was his college sweetheart from Ohio. Brenda returns to Radcliffe in the fall, keeping in touch by telephone. She invites Neil to come up to spend a weekend at a Boston hotel. However, once they are in the hotel room, Brenda tells Neil she just received letters telling her that her mother found her diaphragm and that her parents know about their affair. They argue, with Neil asking why she left it to be found unless she wanted it to happen. Siding with her parents, Brenda ends the affair as abruptly as she allowed it to commence. Neil walks out of the hotel, leaving her alone in the room. 

ellauri107.html on line 104: An American Dream is a 1965 novel by American author Norman Mailer. It was published by Dial Press. Mailer wrote it in serialized form for Esquire, consciously attempting to resurrect the methodology used by Charles Dickens and other earlier novelists, with Mailer writing each chapter against monthly deadlines. The book is written in a poetic style heavy with metaphor that creates unique and hypnotising narrative and dialogue. The novel's action takes place over 32 hours in the life of its protagonist Stephen Rojack. Rojack is a decorated war-hero, former congressman, talk-show host, and university professor. He is depicted as the metaphorical embodiment of the American Dream.

ellauri107.html on line 106: In 1963, Mailer wrote two regular columns: one on religion called "Responses and Reactions" for Commentary and one called "Big Bite" for Esquire. Mailer also divorced from his third wife Jeanne Campbell and met Beverly Bentley who would become his fourth wife. Bentley had known Hemingway in Spain and briefly dated Miles Davis in New York before she met Mailer. Bentley and Mailer took a long car trip, notably visited an army buddy "Fig" Gwaltney in Arkansas, viewed an autopsy of a cancer victim, watched the Sonny Liston and Floyd Patterson fight in Las Vegas, and spent time with the Beats in San Francisco. While in San Francisco, Mailer "walked narrow ledges, testing his nerve and balance".

ellauri107.html on line 108: Mailer's has similarities with Rojack: They both attended Harvard, served in World War II, had an interest in political office, did violence to wife, walked narrow ledges, and appeared on talk shows. Mailer seems to have drawn on his stabbing his second wife Adele Morales in Rojack's murdering of his wife Deborah. Mailer did not deny these similarities, but stated:

ellauri107.html on line 110: Rojack is still considerably different from me — he's more elegant, more witty, more heroic, his physical strength is considerable, and at the same time he's more corrupt than me. I wanted to create a man who was larger than myself yet somewhat less successful. That way, ideally, his psychic density, if I may use a private phrase, would be equal to mine — and so I could write from within his head with comfort.

ellauri107.html on line 112: Chapter summaries

ellauri107.html on line 114: Rojack vomits over the balcony at a party and considers suicide. Rojack has sex with Ruta in her room. Later Rojack sees Cherry again. He is drawn to her. She and Rojack flirt and kiss. They have sex, and after emptying the load Rojack realizes he has fallen in love with her. Rojack goes back to Cherry and they make love. Cherry tells her life story viz her finally having a vaginal orgasm with Rojack. Rojack and nigger Shago fight. He returns to Cherry's only to find out from Roberts she has been killed. No more vaginal orgasms from her. Rojack travels to Las Vegas where he wins big at the tables, paying off all his debts. He imagines speaking with Cherry in Heaven before he heads south to Guatemala and the Yucatán. Y asi finaliza esta historia. 

ellauri107.html on line 116: Rojack's journey reflects a seminal theme for Mailer in the importance of growth by confronting serious existential situations with courage. In a 1963 letter, Mailer defines what he means by "existentialism" as "that character can dissolve in one stricken event and re-form in startling new fashion".

ellauri107.html on line 120: A lot of people get cancer because they were too responsible with their lives. They led lives that were more responsible then they wanted to be. They lived their lives for others more than for themselves. Denied themselves certain fundamental things, whatever they were. . . . Cancer is a revolution of the cells."

ellauri107.html on line 140: Pepun paskanjauhanta muka-uskollisuudesta shixavaimolle on läpinäkyvää valetta. Ize se on seemiläisheimonsa pahin semiitti. On olevinaan sankaria paxujalkaiselle ämmälle joka ei merkitse sille vähääkään. Tääkö pitäis uskoa? Uskokoon ken jaxaa. Ja samalla kuxii jotain "herttaista ja huomaavaista ja sievää opiskelijatyttöä" Karen Oakesia siinä sivussa. Ei tää nyt yhtään komputoi. Ainoa yhteinen nimittäjä sen toimille on ihan silmitön loukattu narsismi ja naisviha. Hei mutta olikohan Peppu Uranuxen poikia? Seuraava mietelmä esiintyi filmin American pastoral loppuvizinä:

ellauri107.html on line 142: "Getting people right is not what living is all about anyway,” he wrote in American Pastoral. “It’s getting them wrong that is living, getting them wrong and wrong and wrong and then, on careful reconsideration, getting them wrong again.” 

ellauri107.html on line 144: Wronging them, that is. Ehkä what was wrong Phillun kohdalla on että se olis ollut vain tai pääasiassa naistenmies. Ehkä se olikin salahinuri, uraniaani joka oikeasti kaipasi yhteiskunnan tukipilaria hanuriin. Oisko Herman tehnyt sille temput pienenä? Pepulla oli vanhuxena tälläinen 20v nuorempi homoihailija Benjamin Taylor:

ellauri107.html on line 146: I can’t be the first gay man to have been an older "straight" man’s mainstay. Philip had searched diligently for a beautiful young woman to see to him as Jane Eyre looked after old Mr. Rochester. What he got instead was me. The degree of attachment surprised us both. Were we lovers? Obviously not. Were we in love? Not exactly. But ours was a criminal conversation neither could have done without.

ellauri107.html on line 148: Twelve years ago I saw him through his last love. A young person less than half his age whose family strongly disapproved of the association and who evidently grew to disapprove of it herself. It was a trauma that might have plowed Philip under and that he told aslant in Exit Ghost, the novel dedicated to me (!). A couple of failed attempts at courtship followed, boring and painful for the women involved. Then he closed the door on heteroerotic life entirely. He’d learned how to be an elderly gentleman who behaves correctly. He joined the ranks of the impotent.

ellauri107.html on line 152: "I am sensitive to nothing in all the world as I am to my moral reputation." Torment about rectitude plagued Philip as acutely as any itch in the loins. That a man who’d written lurid books and led a sleazy life should be so primly worried about what people were saying struck me as funny. But that's a typical symptom for narcissism.

ellauri107.html on line 154: "Philosophical generalization is completely alien to me—some other writer’s work. I’m a philosophical illiterate." Yep, his philosophy was solipsistic semitism. He had no need to read about it, he wrote the books.

ellauri107.html on line 156: "I have, for instance, never—I repeat, never—written a word about women in general. This will come as news to my harshest critics, but it’s true. Women, each one particular, appear in my books. But womankind is nowhere to be found.” They just happen to be assholes one and all. Men are so much nicer friends.

ellauri107.html on line 158: “Found it!” he announces. “Opened the book and skimmed for 10 minutes and there it was. Goes like this, and you’re ideally situated to hear it: ‘A man that is born falls into a dream like a man who falls into the sea. If he tries to climb out into the air as inexperienced people endeavor to do, he drowns. The way is to the destructive element submit yourself, and with the exertions of your hands and feet in the water make the deep, deep sea keep you up … In the destructive element immerse.’ This has been my credo, the lifeblood of my books. I knew it was from Lord Jim but didn’t know where. All I had to do was put myself in a trance and I found it: ‘In the destructive element immerse.’ It’s what I’ve said to myself in art and, woe is me, in life too. Submit to the deeps. Let them buoy you up.”

ellauri107.html on line 165:     Oliskohan sattumaa, että Pepun alter egon Zuckermannin etunimi on Nathan ja Pepun isän etunimi Herman? Niinko Nathaniel Hawthorne ja sen pyllynnuolija Herman Melville? Tämmönen sateenkaarenvärinen diatriibi löytyi tästä Hawthorne-Melville imbgrogliosta:

ellauri107.html on line 169: Nathaniel Hawthorne (July 4, 1804 – May 19, 1864) was an American novelist, dark romantic, and short story writer. His works often focus on history, morality, and religion.

ellauri107.html on line 171: He was born in 1804 in Salem, Massachusetts, to Nathaniel Hathorne and the former Elizabeth Clarke Manning. His ancestors include John Hathorne, the only judge from the Salem witch trials who never repented his involvement in the witch hunt. He entered Bowdoin College in 1821, was elected to Phi Beta Kappa in 1824, and graduated in 1825. He published his first work in 1828, the novel Fanshawe; he later tried to suppress it, feeling that it was not equal to the standard of his later work.[2] He published several short stories in periodicals, which he collected in 1837 as Twice-Told Tales. The next year, he became engaged to Sophia Peabody. He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860. Hawthorne died on May 19, 1864, and was survived by his wife and their three children.

ellauri107.html on line 173:       Much of Hawthorne's writing centers on New England, many works featuring moral metaphors with an anti-Puritan inspiration. His fiction works are considered part of the Romantic movement and, more specifically, dark romanticism. His themes often center on the inherent evil and sin of humanity, and his works often have moral messages and deep psychological complexity. His published works include novels, short stories, and a biography of his college friend Franklin Pierce, the 14th President of the United States.

ellauri107.html on line 179:     The zenith of [Hawthorne and Melville’s] relationship was reached . . . when Moby-Dick was published in middle November of 1851 and was dedicated to Hawthorne [“To Nathaniel Hawthorne: In token of my admiration for his genius”]. Hawthorne’s letter to Melville [at the time], like most of those to his friend, has not been preserved, but Melville’s answer on November 17 . . . speaks of the effect Hawthorne’s letter had upon him, in terms characteristic of his impassioned utterances:

ellauri107.html on line 181:         I felt pantheist then—your heart beat in my ribs and mine in yours, and both in God’s. . . . Whence come you, Hawthorne? By what right do you drink from my flagon of life? And when I put it to my lips—lo, they are yours and not mine. . . . Hence this infinite fraternity of feeling. . . . Ah! It’s a long stage, and no inn in sight, and night coming, and the body cold. But with you for a passenger, I am content and can be happy. . . . 

ellauri107.html on line 183:     As [Arlin]Turner says in analyzing this letter, “[Melville] was aware, it can be assumed, of the inclusiveness and interwoven imagery of his letter, and no less aware of the meaning behind the imagery. The same awareness can be assumed on the part of Hawthorne”. Edwin Haviland Miller, who interprets Melville’s affection for Hawthorne as in part sexual, says that in this passage, “the most ardent and doubtlessly one of the most painful he was ever to write, he candidly and boldly laid bare his love”. Miller goes on to say that “when Hawthorne retreated from Lenox, he retreated from Melville. How Hawthorne felt his reticences keep us from knowing, but his friend wrestled with the problems and nature of the relationship almost until the end of his life”. Turner says only that “there is evidence through the remaining forty years of Melville’s life that he thought he had been rebuffed by Hawthorne, and that he felt a genuine regret for his loss.” 

ellauri107.html on line 185: Kesterson also includes a famous published Melvillian reference to Hawthorne that is at least as filled with sexual imagery as the verse of Walt Whitman. It is in the . . .

ellauri107.html on line 187:     suggestive panegyric [in his 1850 review of Hawthorne’s Mosses from an Old Manse], [that] Melville writes . . . “already I feel that this Hawthorne has dropped germinous seeds into my soul. He expands and deepens down, the more I contemplate him; and further and further, shoots his strong New England roots in the hot soil of my Southern soul”. 

ellauri107.html on line 189: Hawthorne had also given Melville a positive book review but characteristically expressed it with ambiguity. As Kesterson says,

ellauri107.html on line 191:     . . . Hawthorne liked [Melville’s novel Typee], observing [in 1846] that . . . Melville has “that freedom of view—it would be too harsh to call it laxity of principle—which renders him tolerant of codes of morals that may be little in accordance with our own; a spirit proper enough to a young and adventurous sailor . . .” 

ellauri107.html on line 193: Hawthorne is much more explicit in regard to same sex relationships and perhaps alludes to Melville’s wooing of him in his 1852 novel The Blithedale Romance. In excerpting that work for the website, I introduced it as follows:

ellauri107.html on line 195:     In the following excerpts from Hawthorne's The Blithedale Romance, the Hawthorne-like character, poet and narrator Miles Coverdale, and the Melville-like character, passionate monomaniac Hollingsworth suggest Melville's influence on the novel. The first person narrator, a young man who joins a major enterprise with mostly adventure-seeking motives, certainly calls to mind narrator Ishmael in Melville's Moby-Dick. The dark and brawny Hollingsworth, bearing a physical resemblance to Melville, cares for Coverdale and seeks his partnership, moreover, in an intensity that seems to parallel Melville's evident affection for and desire for intimacy with Hawthorne. The sharp, mysterious break in the relationships between the two authors and the fictional pair constitute yet another likeness. 

ellauri107.html on line 198: In Chapter Four

ellauri107.html on line 200:     Coverdale describes Hollingsworth's "dark complexion, his abundant beard, and the rude strength with which his features seemed to have been hammered out of iron, rather than chiselled or moulded from any finer or softer material." He adds that in Hollingsworth's "gentler moods, there was a tenderness in his voice, eyes, mouth, in his gesture, and in every indescribable manifestation, which few men could resist, and no woman." 

ellauri107.html on line 202: In Chapter Six

ellauri107.html on line 204:     Coverdale notes that "there was something of the woman moulded into the great, stalwart frame of Hollingsworth; nor was he ashamed of it, as men often are of what is best in them, nor seemed ever to know that there was such a soft place in his heart. . . . I besought Hollingsworth to let nobody else enter the room, but continually to make me sensible of his own presence by a grasp of the hand, a word, -- a prayer, if he thought good to utter it . . . ." 

ellauri107.html on line 206: In Chapter Nine

ellauri107.html on line 208:   Coverdale declares, "I loved Hollingsworth, as has already been enough expressed." He adds, "If . . .[Priscilla] thought him beautiful, it was no wonder. I often thought him so, with the expression of tender, human care, and gentlest sympathy . . . ." And in Hawthorne's most explicitly homoerotic allusion, Coverdale notes, "the footing, on which we all associated at Blithedale, was widely different from that of conventional society. While inclining us to the soft affections of the Golden Age, it seemed to authorize any individual, of either sex, to fall in love with any other, regardless of what would elsewhere be judged suitable and prudent."

ellauri107.html on line 210: And finally from Chapter Twenty-six

ellauri107.html on line 212: Coverdale concludes the tale of Zenobia's hopeless love for Hollingsworth and enigmatically adds, "It suits me not to explain what was the analogy that I saw, or imagined, between Zenobia's situation and mine; nor, I believe, will the reader detect this one secret, hidden beneath many a revelation which perhaps concerned me less."

ellauri107.html on line 214: Actually, the reader would have to be remarkably obtuse not to recognize the sexual tension between Coverdale and Hollingsworth. If only we could know what Melville thought when he read it! Certainly, Melville was aware that Brook Farm in Roxbury, Massachusetts, which Blithedale represents, had enjoyed the company of Hawthorne as a communal society member for most of 1841. Perhaps he also knew that substantial portions of Coverdale’s first person narration are taken directly from Hawthorne’s Brook Farm journals, and he would certainly know better than we the extent to which the novel may also represent allusions to Hawthorne’s and his experiences together during the year before the publication of Blithedale.

ellauri107.html on line 218: The major occurrence in Melville’s life . . . during the writing of Moby-Dick was the growing friendship with Nathaniel Hawthorne . . . . We are reminded that throughout the fall and winter of 1850, and summer of 1851, Hawthorne and Melville were visiting and writing to each other. . Hawthorne encapsulating their conversation [of August 1, 1851] by writing in his journal: “Melville and I had a talk about time and eternity, things of this world and of the next, and books, and publishers, and all possible and impossible matters, that lasted pretty deep into the night . . . .”

ellauri107.html on line 220: [A Tanglewood Tale] dramatizes the developing friendship of Nathaniel Hawthorne and Herman Melville during the 1850-1851 period when both authors resided in Berkshire County, Massachusetts. In spite of their strong attraction to each other, they become estranged by fundamental differences. Puritan-in-spite-of himself Hawthorne is pressed too far when worldly former whaler Melville becomes explicit about shipboard liaisons with fellow sailors. Though the play suggests Hawthorne is curious about same sex relations, the reserved New Englander flees Melville and the Berkshires rather than pursue the subject.

ellauri107.html on line 222: Melville’s concluding words are from his “Monody,” a poem that is thought to express his deep personal loss when learning of Hawthorne’s death in 1864:

ellauri107.html on line 226:   To have known him, To have loved him after loneness long;

ellauri107.html on line 231:   Glazed now with ice the cloistral vine that hid the shyest grape.

ellauri107.html on line 234: Tää on ihan Benjy the Mouse-meininkiä.

ellauri107.html on line 236: Melville alludes to a guy named Billy Budd to Hawthorne’s short story “The Birthmark” and draws parallelograms between the two authors in regard to their interests in the relative good and evil sides of the front and back. Here is the portion that relates most clearly to the two authors’ relationship:

ellauri107.html on line 238: Same sex relationships in the all male environment of Billy Budd’s British as well as Herman Melville’s American ships are understood. As former First Lord of the Admiralty, British Prime Minister Winston Churchill once witheringly quipped, British naval tradition might well be equated with sodomy. Although Billy Budd lacks the “marriage” rites of Moby-Dick’s Ishmael and Queequeg, itcontains endearments for “Handsome Sailor” Billy that leave little doubt as to many of his mates’ ardent feelings toward him. The old Dansker on the British warship originates “Baby Budd,” also shortened to “Baby,” in reference to Billy, “the name by which the foretopman eventually became known aboard ship.” Readers also hear “one Donald” addressing Billy as “Beauty.”

ellauri107.html on line 240: Claggart, in other words, like the Handsome Sailor’s many admirers, finds Billy attractive; but, since he believes that, for some unspecified reason, perhaps a result of paranoia, no closeness can ever exist between the two of them, the more desirable that Claggart perceives Billy, the more he hates him.

ellauri107.html on line 242: In surveying Billy, “sometimes [Claggart’s] melancholy expression would have in it a touch of soft yearning, as if [he] could even have loved Billy but for fate and ban.” Evidently, Claggart has not fully disguised his private appreciation of Billy; but, because he believes something forbids any future for such feelings, he hardens his heart more and more fiercely toward the object of his desire. What “fate” and what “ban” does his misguided imagination perceive? Do their roles on the ship or elsewhere in society somehow doom any intimacy between them? Or does Claggart just presume Billy could never reciprocate his feelings? Might the Master at Arms simply despise sexuality in general and homosexuality in particular and, as a result, find himself driven all the more mad by his uncontrollable “yearning”? Whatever the accurate diagnosis, it is clear that Claggart distorts any positive feelings he possesses for Billy into negative ones with terrible consequences.

ellauri107.html on line 244: Claggart’s repressed, closeted attraction to Billy finds parallels with some interpretations of Hawthorne’s evident spurning of Melville’s too intimate attentions and Hawthorne’s character in The Blithedale Romance Coverdale’s similar rejection of the invitation from Holingsworth to be his “friend of friends, forever.” For Melville, Hawthorne’s Arthur Dimmesdale’s agonizing acknowledgement of adultery must have seemed a stunning parallel with what later generations would term “coming out of the closet.” Whether Hawthorne himself were a closeted gay man, it is clear that Melville was relatively open in his affections for the senior author and that those affections were somehow turned away and seem to have left a wound that never fully healed. The evils of the closet constitute a subtext in Billy Budd that may well have brought to its author’s mind the sad sundering of his closeness with Nathaniel Hawthorne.

ellauri107.html on line 246: Billy Budd provides an implicit indictment of the culture, whether military or civil, that encourages the kind of closet where a Claggart so readily succumbs to his “depravity according to nature.” Captain Vere likewise shows a closed, perhaps also “closeted” mind as ready prey for the phenomenon of evil. In Vere’s presence, as Billy is struck dumb by Claggart’s accusation, Claggart is struck dead by a single blow from Billy’s fist, the only response he can muster to defend himself. Although Vere cherishes Billy as “an angel of God” and knows him to be innocent of Claggart’s charges, he resists any bending of rules to protect him against the harshest of consequences for his act of insubordination. Ruthlessly silencing the dictates of his heart, “sometimes the feminine in man,” Vere effects what Claggart’s malice alone could not -- Billy’s total destruction.

ellauri107.html on line 248: Although British naval mutineers as well as criminals ashore are explicitly shown in Billy Budd’s early chapters to have received forms of amnesty that ultimately contributed to the saving of the nation, Vere offers no such amnesty to Billy Budd. Claggart himself is rumored to have entered the service as an alternative to imprisonment, the navy’s need for manpower leading to frequent waivers of usual punishments; but Billy Budd receives no alternatives, no waivers. At Nelson’s triumphant Trafalgar, the thwarting of Napoleon’s invasion plans meant a “plenary absolution” for all the former offenders who had contributed to the victory. Billy, however, a “peacemaker,” neither a mutineer nor a criminal, makes a single misstep in retaliation against a known liar who seeks to manipulate the system to destroy him, and how is Billy to be absolved? Vere’s “vehemently exclaimed” answer: “the angel must hang!”

ellauri107.html on line 250: Billy is first the victim of Claggart’s closet, one with similarities to the Roy Cohn and J. Edgar Hoover kinds that project self-loathing onto their targets. Vere’s condition, on the other hand, while containing degrees of benevolence, ultimately emerges as more deadly than Claggart’s. Associating his heart with his hated feminine side, Vere crushes down his capacity for love and compassion with a thoroughly brutal, Night-of-the-Long-Knives sort of intolerance. He, who would never have initiated Billy’s demise, will not permit his own ardor to soften his inflexible judgment, as that would evidently equate with irresolution and weakness. After all, he might rationalize, he is the Captain and the Captain has an image to uphold – right? Forget justice; forget humane treatment; maintaining machismo holds precedence over all! And the tragic result: mindless, meaningless, totally unnecessary suffering and loss on the altar of nothing less than evil itself!

ellauri107.html on line 260: Speculation about Cohn's sexuality intensified following his death from AIDS in 1986. In a 2008 article published in The New Yorker, Jeffrey Toobin quotes Roger Stone: "Roy was not gay. He was a man who liked having sex with men. Gays were weak, effeminate. He always seemed to have these young blond boys around. It just wasn't discussed. He was interested in power and access." Stone worked with Cohn beginning with the Reagan campaign during the 1976 Republican Party presidential primaries.

ellauri107.html on line 262: Cohn always denied his homosexuality in public, however, in private he was open about his sexual orientation with a few select friends. He had several long-term boyfriends over the course of his life, including a man called Russell Eldridge who died from AIDS in 1984, and for the last two years of his life, Cohn was partnered to a man 30 years his junior called Peter Fraser. Fraser inherited Cohn's house in Manhattan after Cohn died from AIDS in 1986.

ellauri107.html on line 264: Kyl tässä varmaan on vinha perä, kuten takuulla Pepullakin oli. Periköhän Benjamin Pepun asunnon? Joosef ja Benjamin oli nekin luultavasti sieviä homoveljexiä. Senkö tautta homo Tarmo Manni kirjoitti niistä niin tarmokkaasti? Kauniita poikia. Mannilta jäi kesken se viimeinen kaunispoika-kirja, mikäs sen nimi olikaan, Felix Krullin tunnustuxet. Huijari. Huijareita koko porukka näyttää olevan nää kaikista miehekkäimmät kirjailijat.

ellauri107.html on line 268: Taylor says that after Roth announced his retirement from writing in 2012, he stopped making art, but he still wrote, producing a manuscript of over a thousand pages whose purpose was to air grudge after grudge. Taylor comments that the underside of Roth's greatness swarmed with grievances time had not assuaged.

ellauri107.html on line 270: Taylor also recounts some of Roth's health struggles. Among other things, he suffered from back and heart problems. Taylor recalls one particular trip to the hospital with Roth where they jumped into a cab. The aggressively flatulent driver had Rush Limbaugh on at top volume. Roth, in pain, turned to Taylor and asked, are we to be spared nothing?  

ellauri107.html on line 274:     He was infamously resentful of being denied the Nobel Prize in literature: “He took to calling it the Anybody-But-Roth Prize,” Taylor reports. And past slights consumed him. Taylor notes that Roth couldn’t stop relitigating his first marriage, and that “despite her death she needed further – no, endless – pulverization.”

ellauri107.html on line 276:     Siinäpä taas tosi raamatullista kostonhimoa, iankaikkista halstarointia. Jutku pysyy jutkuna vaixen paistais ateismissa. Merry vastas hyvin kysymyxeen mixi me ollaan täällä: Mixi apinat on täällä? Mixi kengurut on täällä? Ja kysymyxeen mitä on elämä: se on lyhyt aika syntymän ja kuoleman välissä.

ellauri107.html on line 279: Peppu Roth on paha mies

ellauri107.html on line 281: Lopputulemasta ei ole epäilystä: Peppu Roth on läpeensä paha mies, ja mikä pahempaa, paha ihminen. Jotain todistaa sekin että se oli jenkeissä niin suosittu. Jotain hyvin huolestuttavaa se todistaa.

ellauri107.html on line 282: Se ei ymmärtänyt naisista yhtään mitään paizi miten niitä parhaiten kiduttaa ja kiusata. Ei se niiltä eikä niille mitään muuta tahtonutkaan kuin pahaa. Kukaan sen naisista ei pystynyt tulemaan sen kanssa kun se oli niin ilkeä ja izekäs. Varmaan sen pipukin oli pikkuinen ja vetelä.

ellauri107.html on line 283: Minkähänlainen äiti sillä oli? hemmotteleva ja tuomizeva samalla, lyön vaikka vetoa. Ihanko oikeasti isähermanni oli pannut sitä pyllyyn pienenä?

ellauri107.html on line 285: Ja kun vaimo vihdoin tunnustaa että häiskä on koko ajan ollut täys tunari eikä koskaan saanut aikaan muuta kuin ne viisi pistoa ja tiukan tuijotuxen, nainen teeskenteli tyydytystä koko ajan, niin eiköhän se suutu siitäkin sille ihan silmittömästi:

ellauri107.html on line 289:   Ilmeisesti Phillu halus olla joku narsistinen herra vapahtaja, sixi se haki ongelmaisia naisia. Kohta se oli niiden pahin ongelma. "Maureen" oli rähisevä, "Susan" kyynelehtivä. Susanin calpurniamainen äiskä arvioi että jutkurunoilija oli hysteerinen. Oikeassa oli. Hysteerinen eikä vähän vaan läpeensä mulkero. Siltä puuttuu vilpittömyyttä mutta sensijaan vilpillisyyttä sillä on pyykkikorikaupalla. Ei luottoa eikä uskoa mutta kosoltikin huonoa uskoa, malfoy. Kukas muu se oli josta tuli  sanottua ihan samaa? Ainaskin toi Joe Burgo, narsistiexpertti joka nautti ize kuvailemastaan taudista.

ellauri107.html on line 291: Bikiniasuinen Susan pani kätösensä suoraan penixelleni. Äiti kazeli. Erektio Albertinkadulla. Calpurnia oli täysin oikeassa: artistijuipit viettelee neitosia vaan tyydyttääxeen tyydyttämätöntä sexuaalista turhamaisuuttaan. Ja onhan Darwinillakin siinä sormet pelissä, sillä laillakin syntyy jälkeläisiä. Jos siittiöt vaan ovat kunnossa. Pepun ironia oli että se ei tarvinnut ehkäisykeinoja 60-luvulla.

ellauri107.html on line 296:   Me asuttiin New Yorkissa East Sidella opiskelijoita pursuuvassa halvassa hotellissa, joka pursusi myös torakoita, niinkuin jenkeissä pursuaa jokapaikassa. Torakoilla on samanlaiset kulmakarvat kuin juutalaisilla. Niitä pörrää New Yorkissa enemmän kuin niitä ehtii tallata. 

ellauri107.html on line 298: Peppu kohotteli 60-luvulla jutkukulmakarvoja kuin torakka ampiaisten keittiössä ja loisi varakkaiden olohuoneessa. Ryyppi Susanin vuosikertaviinejä ja ikävystyi sen seurassa. Susan oli ihan liian vaatimaton ja totteli liian kesysti. Peppu oli tottunut juutalaisten rähisevään meininkiin. Se ois tarvinnut jonkun joka panee sen oikeasti kuriin. Siitä se ois tykännyt. Ei sillä muuten edes eteen ottanut. Joku sen tumpelointiin tympääntynyt tyttö kysyi onko totta että se yritti katkaista hinttikierteen? Kalikka kalahti ja Peppu älähti, koitti riisua tytön sukkahousuja. Ei siitä mitään tullut, ja tyttö jätti ovenrakoon viestin seuraaville tulijoille: ken tästä käy saa kaiken toivon heittää. Hui kauhistus: Puo harkizi jopa Suomeen muuttoa. Onnexi ei vakavissaan, meillähän on jo vahva ääni oikealta Ben Zyskoviz.

ellauri107.html on line 300: Bill Gatesin vaimo Melinda ottaa siitä eron ja puolet Microsoftista. Bill jäi kiinni rysän päältä Epsteinin tyttökaupasta. Siihenkö loppuu Melinda ja Bill Gates-säätiön luonnonpilaajien charity? Täytyy toivoa. Bill möi Aahrikan neekereille korzuja ja suunnitteli taivaan pimentämistä rikkipilvillä. Toivottavasti se päätyy Pepun rikinkatkuiseen Gehennaan. Ironisen amerikanjuutalaisen romaanikirjailijan kanssa sen sauva kädessä paimentamaan vuohia.

ellauri107.html on line 302: Maureen ei laittanut mitenkään huonoa ruokaa, mutta se vaati sexiä. Pepulta se sai vain vanhussexiä joka oli kuin imeskelis digestiivikexiä. Susanilta Puo sai parempaa torttua kuin edes äidiltä. Mikä sitä viehättää noissa harmaasilmäisissä shixoissa? Onxe jotain kostoa? Onxne helpompia kusettaa kuin rebekat?

ellauri107.html on line 303: Peppu alkaa ikävystyneenä haastaa riitaa Susanin kanssa, sen on päästävä rähisemään jollekulle.

ellauri107.html on line 304: Jutkuilla on riidanhaastaminen ihan verissä. Että se on ilkeä.

ellauri107.html on line 306: Sexuaalista turhamaisuutta, pelastusfantasioita, oidipaalisen suuruuden poikamaisia haaveita, seonneita shixoja.

ellauri107.html on line 310: Rapunzel on vuonankaali. Peltokaali on broccoli. Kääntäjä on tunaroinut. Kirjan puolivälissä Peppu käy täysrintamahyökkäyxeen naissukupuolta vastaan. Maureen ja Susan ja Peppu ei ehkä ole tyypillisiä, mutta saaneet tartunnan erityispahanlaatuisista muunnoxista virusta, joka vaivaa lähes kaikkia, ainakin 1900-luvun lopun jenkeissä. Ja se on kaiken mittaaminen rahassa. Kaikista karmeinta Pepun mielestä koko jutussa on se että se joutuu maxamaan elatusapuja. Puo on pahempi kuin Roope Ankka, se itkee kuin vesiputous menetetyn taalan perässä, se on pahempi kuin Kroisos Pennonen, se on Kulta-Into Pii. Se väittää ettei sen jumala ollut mammona, mutta kyllä se vaan oli, se vaan valitettavasti oli jumalansa veli Kain, jonka uhrisavu matoi pitkin mantuja. Riittävästi ei koskaan tullut manta. 

ellauri107.html on line 312:   Pepun jorina tässä kohtaa on aivan perinteistä setämiesulinaa, ize asiassa sitä kaikista säälittävintä laatua, missä sekundahopeaselät uikuttaa kun ne ei pysty pitämään naaraitansa mieleisessä kurissa. Aivan samanlaisia ovat esim. Grels Teir, Hotakainen, Pervo, Jussi Peltonen, Milan Kundera, Hannu Mäkelä, vaan muutamia mainitaxeni. Niin ja se outo Juhana Brander tietysti. 

ellauri107.html on line 314: Harri Päiväsaari, tyypillinen piipunrassi Philip Roth-bändäri luki kaikki 31 Pepun teosta ja ihastui:

ellauri107.html on line 321: Isä Hermann Roth (1901-1989) oli vakuutusmyyjä ja porhalsi vielä vuosikausia. Philip Rothin identiteetin rakennuspuut muodostuivat seuraavista elementeistä: amerikkalainen, juutalainen, USA:n kansalainen, mies, kirjailija.

ellauri107.html on line 322: isä Herman antaa pojalleen ainoan omalta isältään, ensimmäisen polven maahanmuuttajalta rabbi Senderiltä perimänsä esineen, emalisen parranajomukin vuodelta 1912. Siinä on kuhmuja ja emalia irronnut, arvo enint. 50c plus tunnearvo.

ellauri107.html on line 325: “What kind of diaspora? I’m not in any diaspora. I am in my country and I’m here and I’m free and I can be whatever I want to be.” Ei kyllä siltä vaikuta.

ellauri107.html on line 335: Roth sai uransa varrella kuulla syytteitä jopa naisvihasta. Hän itse totesi, että kaikki hänen naishahmonsa ovat yksilöitä vaikka ilkeitä, eikä hän leimaa koko naissukupuolta saman otsikon alle, vaan kahden. Ainakin feministien mielestä Rothin naishahmot ovat joko juutalaisia perheenäitejä tai ei-juutalaisia (shiksa) seksuaaliobjekteja.  Pettymys avioliitoissa oli joka tapauksessa yksi syy Rothin lopultakin aika mustavalkoiseen naiskuvaan. Vaimojen mieskuva oli kyllä kokomusta. 

ellauri107.html on line 340: Näin kirjoittaa walesilainen runoilija Dylan Thomas (1914-1953) runossaan Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön (suomennos Marja-Leena Mikkola). No sehän ei elänytkään kovin vanhaxi. Runosta tulee mieleen Rothin don quijotemainen kamppailu kaiken katoavaisuutta vastaan. Mixi olemme ylipäänsä täällä? Hölmö kysymys. Johan sen ateisti kertoi nigerialaishölmölle: koska vanhempani harrastivat sexiä. Merry kuittasi: mixi muut apinat ovat täällä? Mixi kengurut ovat täällä? Mitä on elämä? Välitunti kahden unettavan oppitunnin välissä.

ellauri107.html on line 342: Vanheneminen murtaa ulkokuoren, mutta jättää ihmisen sisälle vanhat tarpeet, ei tosin paisuvaisia. “Seksi ei ole vain kitkaa ja pintapuolista huvia. Seksi on myös kostoa kuolemalle. Älä unohda kuolemaa”, Kepeshin eksistentialistinen sanoma kuuluu. Höpö höpö, lisääntyminen on sitä, sexi on vaan väline. Tuhkamunat jää kihnuttamaan eikä tule lasta eikä paskaakaan.

ellauri107.html on line 349:   Pilin glorifioima dekaani Coleman Silkki on 💯% nilkki. Pili ize on pahimman lajin juutalainen kilkki. Vitun yxinvaltiaita Pilin hahmot joka iikka, tollasia Mutaojia ja kotkia. Julmia tunteettomia syrjijöitä, keltahampaisia jyrsijöitä. Ihan oikein että ne putoo vihannesständiltä ja saa kuhmuja ohikulkijoiden kengistä kuin mädät päärynät.

ellauri107.html on line 353: Kun Coleman lakkaa puhumasta reviiristä se alkaa puheen nartuista. Vitun apinat. Juutalaiset raivaavat tiensä hämmästyttävästi ghetosta huipulle. Tässä on vähän tällästä homosteluakin mukana. Molemmat äijät, Coleman ja Nathan on Philip Roth erivärisissä vaippahousuissa. 

ellauri107.html on line 355: Setämiehet (Pili ja sen narsistinen peilikuva) pitää neuvoa naimisesta. Se lähentää niitä miesystävinä. Faunia (paljonpuhuva nimi: Pan perseeseen) on pudonnut sosiaalitikkailta ja on siis kokenut demokratisoitumisen. Siitä Pili on sille vahingoniloinen. Miesten izemurhat vähenivät kun Viagra halpeni. Faunia 14v toisin kuin Nabokovin Lolita ei muka antanut kähmivälle isäpuolelle. 

ellauri107.html on line 356: Smoky bylsii yhtä aikaa 3 siivoojaa. Siinä vasta hyvä pillu pantavaxi reportoi Pili-setä. Miten Smoky houkutteli naiset siihen? No kyrvällään. Vitun moukkamainen apina, tää laiha karvaturri julkero. No mieshän tietää millon kunnon pillu astuu huoneeseen vai mitä? Sama pätee kääntäen. Pili tietää miloin kunnon kyrpä astuu huoneeseen. Faunia on Coleman-hahmoisen Pilin nymfetti. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua. Pilikin takusti napsi Viagraa.

ellauri107.html on line 359: Vanhus ja Meeri, ja täysi latinki, viimeisen kerran. Mikäs sen liikuttavampaa? Liikkuvat taaxe ja laukaus, laukaus, sarrrrrja. Vanha mies on kuin tanssiaisten seinäkukkanen. Poimii ryppylehtipersiljaa.

ellauri107.html on line 362: Oikein arvasin, Pililla oli tahra housuissa. Sen Tena Gentlemen vaippa oli vuotanut. Ilmeisesti tää kirja on Pilin surutyötä eturauhasleikkauxen jälkeisestä impotenssista. Sitä se oli sanoi äite kannettuaan sen pihalle tikun nenässä.

ellauri107.html on line 373: Penseitä vanhan velttomunan hanurista. Näistä näkee mikä paskiainen se on. Katu-uskottavuus on hakusessa vaikka se koittaa olla rouhea. Ei ole edes rapsakka. Vetelä kuin talven yli jääkaappiin unohtunut herkkukurkku.

ellauri107.html on line 375: Ulkona nurmikolla Colemanin valtasi äkkiä närkästys. Ello israeliitti. Ei koko elämässään koskaan pyytänyt mitään anteexi. Kosti koko rahalla. Vittua se viittaa kreikkalaisiin kaunankantajiin, niitä piisaa juutalaisten Raamatussa ihan kotitarpeixi. Melkein soitti muistuttaaxeen Markielle minkälainen mulkku se oli aina ollut. Ei, se ei tarkoittanut izeään vaan poikaa Markoa. Tässä kohtaa Coleman on Hermanni ja Pili ize Marko.

ellauri107.html on line 377:   Coleman tajusi haluuvansa Faunian persettä niin kovasti ettei muu merkinnyt mitään, ei omat lapsetkaan. Tää on karhun elämää saa mettä ammentaa, tai sen loppua (italics in the original). Sietämättömintä oli se että hänen päivänsä olisivat kohta luetut. Hän potkaisisi kohta tyhjää. (Ei vittu vielä 13v siihen menisi, tai oikeammin 20v. Liian pian angstasi.) Paras lakata nipottamasta ja ottaa johtotähdexi pelkkä musta tähti. Toi on muuten hyvä havainto, Philip Roth on nipo.

ellauri107.html on line 379: Vittu mitä törkeyxiä se osaa kexiä. Sillä on ihan sairas pää. Ei jaxa. Pitää ottaa taukoa.

ellauri107.html on line 386:   Phillu dumppas Dinan koska se oli rikas sievä turvallinen älykäs sexikäs palvova nuori eloisa nokkela itsevarma kunnianhimoinen - loppupäässä on tosi pelottavia ominaisuuksia! Sehän ois ennen pitkää niskan päällä  kuin Zwi Arin vaimo Tovi. Ja sellaistahan ei Phillu siedä. 

ellauri107.html on line 388: Fiktiivisen saxalaisen tyttöystävän äiti oli komentanut: Lapset hiljaa siellä tehän metelöitte kuin junanvaunullinen juutalaisia! Selkeesti tää semitisti on ize suurin rasisti. Ja naistenmätkijäxikin se osoittauttu, varsinainen Urho Turhapuro siis. Haisee hieltä kirjoituxen tuoxinassa kuin Fred Karlsson lookalike. Se ja Maureen on siitä samixia että molemmilla on toisilleen kauna hampaankolossa, ne syyttävät toisiaan ja kolmansia tahoja aina ize tunaroituaan omat mahkunsa. 

ellauri107.html on line 390: Oi mixi hylkäsinkään Dina Dornbuschin - ja vielä Maureenin takia? Sitä en anna Maureenille ikinä anteexi! Jos oisin mennyt sijaisexi Amherstiin voisin olla nyt brexit-Oxfordissa maanpakolaisena kuten Ympyräsuu. Noinkohan kohta englantilaisten tankit vyöryy Glasgowiin ja Edinburghiin kuin Prahan keväänä.

ellauri107.html on line 395:   The antihero of Roth’s 1995 novel Sabbath’s Theatre blinds us with his astonishing misogyny, his exponential misanthropy, his audacious nihilism - and yet he makes us care shit. The depraved Mickey Sabbath, the hero, anti-hero and villain of Philip Roth’s 1995 tour d'Eiffel, Sabbath’s Theatre. Just what he does to deserve this affection over the course of 450 bile-filled pages is hard to fathom. He virtually copies that bête noire of creative writing courses, the unsympathetic character. To discover such a monstrous creation on the page is a shock. 

ellauri107.html on line 396:   And yet he is no Pilate (what?) or Iago (a nigger hater), merely a sad old jew with a hard-on (now there's fiction for you), raping against the dying of the light.

ellauri107.html on line 400:   Where does Roth pull it out of (the expression is apt)? Sabbath had decided to defy his own imminent demise by attempting to have as much sex as possible. As the book begins, Sabbath finds himself “six short years from seventy”, with “the game just about over”. What, 64? That is young! Phil was 62 in 1995. Is that when his pecker started to sag? 

ellauri107.html on line 402:     In crisis over whether he’s a man or nuts. I'd say nuts. He is a sexual extremist and erotomaniac, a sociopath and wannabe paedophile, rummaging in the knicker drawer of his best friend’s teenage daughter. A habitual liar, a graveyard onanist, a childless despiser of families and couples; a joyous micturator over all laughter, hope, goodness and wholesomeness (a peculiarly American obsession: see also David Lynch), Sabbath entertains us with his negativity.

ellauri107.html on line 404:     Aren’t his hysterical riffs on death dangerously close to how we all feel when facing up to the Grim Reaper? "We all", yeah. I hate it when allsorts of teaming idiots use this "we all".

ellauri107.html on line 406:     The author’s sanctioned biographer, Claudia Roth Pierpont, comments that the Drenka “enlarges the sense of female possibility, and that’s what heroines are for”. Of course, Roth rather ruins this reverence by having Sabbath masturbate on her grave (and he’s not the only character who does), but then Phil always has to spoil the party. He's a real party pooper is Phil. 

ellauri107.html on line 408:     So why do we put up with him? (Sabbath? No I mean Roth.) Are we just drawn by the villainous? Who "we"? Speak for yourself motherfucker. Whose name was Jude Cook. Översatt på svenska: judekuk. Phil had good reason to be afraid of the judgment day. 

ellauri107.html on line 414: Babbitt (1922), by Sinclair Lewis, is a satirical novel about American culture and society that critiques the vacuity of middle class life and the social pressure toward conformity. The controversy provoked by Babbitt was influential in the decision to award the Nobel Prize in Literature to Lewis in 1930.

ellauri107.html on line 418: In Babbitt (1922), Sinclair Lewis created a living and breathing man with recognizable hopes and dreams, not a caricature. To his publisher, Lewis wrote: “He is all of us Americans at 46, prosperous, but worried, wanting — passionately — to seize something more than motor cars and a house before it's too late.” George F. Babbitt's mediocrity is central to his realism; Lewis believed that the fatal flaw of previous literary representations of the American businessman was in portraying him as “an exceptional man.”

ellauri107.html on line 420: The social critic and satirist Pete Mencken, ardent supporter of Sinclair Lewis, called himself “an old professor of Babbitry” and said that Babbitt was a stunning work of literary realism about American society.

ellauri107.html on line 422: George F. Babbitt was an archetype of the American city dwellers who touted the virtues of Republicanism, Presbyterianism, and absolute conformity because "it is not what he feels and aspires that moves him primarily; it is what the folks about him will think of him. His politics is communal politics, mob politics, herd politics; his religion is a public rite wholly without subjective significance." Mencken said that Babbitt was the literary embodiment of everything wrong with American society.

ellauri107.html on line 425: Babbitt-baiting became an irritant to American businessmen, Rotarians, and the like, who began defending the Babbitts of the U.S. by way of radio and magazine journalism. They emphasized the virtues of community organizations and the positive contributions that industrial cities have made to American society.

ellauri107.html on line 427: 1937 English author J.R.R. Tolkien published The Hobbit; the title and the originally somewhat complacent and bourgeois character of Bilbo and hobbits in general were influenced by Babbitt.

ellauri107.html on line 436: His name was George F. Babbitt. He was forty-six years old now, in April, 1920, and he made nothing in particular, neither butter nor shoes nor poetry, but he was nimble in the calling of selling houses for more than people could afford to pay.

ellauri107.html on line 438: Myra Babbitt—Mrs. George F. Babbitt—was definitely mature. She had creases from the corners of her mouth to the bottom of her chin, and her plump neck bagged. But the thing that marked her as having passed the line was that she no longer had reticences before her husband, and no longer worried about not having reticences. She was in a petticoat now, and corsets which bulged, and unaware of being seen in bulgy corsets. She had become so dully habituated to married life that in her full matronliness she was as sexless as an anemic nun. She was a good woman, a kind woman, a diligent woman, but no one, save perhaps Tinka her ten-year-old, was at all interested in her or entirely aware that she was alive.

ellauri107.html on line 439: “Now you look here! The first thing you got to understand is that all this uplift and flipflop and settlement-work and recreation is nothing in God's world but the entering wedge for socialism. The sooner a man learns he isn't going to be coddled, and he needn't expect a lot of free grub and, uh, all these free classes and flipflop and doodads for his kids unless he earns 'em, why, the sooner he'll get on the job and produce—produce—produce! That's what the country needs, and not all this fancy stuff that just enfeebles the will-power of the working man and gives his kids a lot of notions above their class. And you—if you'd tend to business instead of fooling and fussing—All the time! When I was a young man I made up my mind what I wanted to do, and stuck to it through thick and thin, and that's why I'm where I am to-day, and—Myra! What do you let the girl chop the toast up into these dinky little chunks for? Can't get your fist onto 'em. Half cold, anyway!”

ellauri107.html on line 444: 	In the comedy Andria (“The Girl of Andros”) by the Roman poet Terentius, Simo uses it to comment on the tears of his son Pamphilus at the funeral of a neighbor to his interlocutor Sosias. At first he was of the opinion that these were an expression of special sympathy and was pleased about it. But when he discovered that the deceased's pretty sister was also a member of the funeral procession, he realized that his son's emotion was only faked to get closer to him: hinc illae lacrumae, haec illast misericordia. ("Hence his tears, that is the reason for his pity!").

ellauri107.html on line 448: “Lots of news. Terrible big tornado in the South. Hard luck, all right. But this, say, this is corking! Beginning of the end for those fellows! New York Assembly has passed some bills that ought to completely outlaw the socialists! And there's an elevator-runners' strike in New York and a lot of college boys are taking their places. That's the stuff! And a mass-meeting in Birmingham's demanded that this Mick agitator, this fellow De Valera, be deported. Dead right, by golly! All these agitators paid with German gold anyway. And we got no business interfering with the Irish or any other foreign government. Keep our hands strictly off. And there's another well-authenticated rumor from Russia that Lenin is dead. That's fine. It's beyond me why we don't just step in there and kick those Bolshevik cusses out.”

ellauri107.html on line 450: “That's so,” said Mrs. Babbitt.

ellauri107.html on line 452: “And it says here a fellow was inaugurated mayor in overalls—a preacher, too! What do you think of that!”

ellauri107.html on line 458:     he have any doctrine about preacher-mayors laid down for him, so he grunted and went on. She looked sympathetic and did not hear a word. Later she would read the headlines, the society columns, and the department-store advertisements.

ellauri107.html on line 461: Ei muuta kun lisää Babbittia tähän perään. Tää on ihan ajankohtasta, mikään ei ole muuttunut jootan vertaa sadassa vuodessa. 

ellauri107.html on line 466: He serenely believed that the one purpose of the real-estate business was to make money for George F. Babbitt. True, it was a good advertisement at Boosters' Club lunches, and all the varieties of Annual Banquets to which Good Fellows were invited, to speak sonorously of Unselfish Public Service, the Broker's Obligation to Keep Inviolate the Trust of His Clients, and a thing called Ethics, whose nature was confusing but if you had it you were a High-class Realtor and if you hadn't you were a shyster, a piker, and a fly-by-night. These virtues awakened Confidence, and enabled you to handle Bigger Propositions. But they didn't imply that you were to be impractical and refuse to take twice the value of a house if a buyer was such an idiot that he didn't jew you down on the asking-price.

ellauri107.html on line 469: He had, with indignation at the criticism of Zenith, skimmed through a report in which the notorious pessimist Seneca Doane, the radical lawyer, asserted that to throw boys and young girls into a bull-pen crammed with men suffering from syphilis, delirium tremens, and insanity was not the perfect way of educating them. He had controverted the report by growling, “Folks that think a jail ought to be a bloomin' Hotel Thornleigh make me sick. If people don't like a jail, let 'em behave 'emselves and keep out of it. Besides, these reform cranks always exaggerate.” That was the beginning and quite completely the end of his investigations into Zenith's charities and corrections; and as to the “vice districts” he brightly expressed it, “Those are things that no decent man monkeys with. Besides, smatter fact, I'll tell you confidentially: it's a protection to our daughters and to decent women to have a district where tough nuts can raise cain. Keeps 'em away from our own homes.”

ellauri107.html on line 470: “A good labor union is of value because it keeps out radical unions, which would destroy property. No one ought to be forced to belong to a union, however. All labor agitators who try to force men to join a union should be hanged. In fact, just between ourselves, there oughtn't to be any unions allowed at all; and as it's the best way of fighting the unions, every business man ought to belong to an employers'-association and to the Chamber of Commerce. In union there is strength. So any selfish hog who doesn't join the Chamber of Commerce ought to be forced to.”

ellauri107.html on line 474: “Course I don't mean to say that every ad I write is literally true or that I always believe everything I say when I give some buyer a good strong selling-spiel. You see—you see it's like this: In the first place, maybe the owner of the property exaggerated when he put it into my hands, and it certainly isn't my place to go proving my principal a liar! And then most folks are so darn crooked themselves that they expect a fellow to do a little lying, so if I was fool enough to never whoop the ante I'd get the credit for lying anyway! In self-defense I got to toot my own horn, like a lawyer defending a client—his bounden duty, ain't it, to bring out the poor dub's good points? Why, the Judge himself would bawl out a lawyer that didn't, even if they both knew the guy was guilty! But even so, I don't pad out the truth like Cecil Rountree or Thayer or the rest of these realtors. Fact, I think a fellow that's willing to deliberately up and profit by lying ought to be shot!”

ellauri107.html on line 477: The Athletic Club building is nine stories high, yellow brick with glassy roof-garden above and portico of huge limestone columns below. The lobby, with its thick pillars of porous Caen stone, its pointed vaulting, and a brown glazed-tile floor like well-baked bread-crust, is a combination of cathedral-crypt and rathskeller. The members rush into the lobby as though they were shopping and hadn't much time for it. Thus did Babbitt enter, and to the group standing by the cigar-counter he whooped, “How's the boys? How's the boys? Well, well, fine day!”

ellauri107.html on line 478: Jovially they whooped back—Vergil Gunch, the coal-dealer, Sidney Finkelstein, the ladies'-ready-to-wear buyer for Parcher & Stein's department-store, and Professor Joseph K. Pumphrey, owner of the Riteway Business College and instructor in Public Speaking, Business English, Scenario Writing, and Commercial Law. Though Babbitt admired this savant, and appreciated Sidney Finkelstein as “a mighty smart buyer and a good liberal spender,” it was to Vergil Gunch that he turned with enthusiasm. Mr. Gunch was president of the Boosters' Club, a weekly lunch-club, local chapter of a national organization which promoted sound business and friendliness among Regular Fellows. He was also no less an official than Esteemed Leading Knight in the Benevolent and Protective Order of Elks, and it was rumored that at the next election he would be a candidate for Exalted Ruler. He was a jolly man, given to oratory and to chumminess with the arts. 

ellauri107.html on line 482: “Good hunch!” said Finkelstein, while even the learned Professor Pumphrey, a bulbous man with a pepper-and-salt cutaway and a pipe-organ voice, commented, “That makes a dandy accessory. Cigar-lighter gives tone to the dashboard.”

ellauri107.html on line 483: “Yep, finally decided I'd buy me one. Got the best on the market, the clerk said it was. Paid five bucks for it. Just wondering if I got stuck. What do they charge for 'em at the store, Sid?”

ellauri107.html on line 484: Finkelstein asserted that five dollars was not too great a sum, not for a really high-class lighter which was suitably nickeled and provided with connections of the very best quality. “I always say—and believe me, I base it on a pretty fairly extensive mercantile experience—the best is the cheapest in the long run. Of course if a fellow wants to be a Jew about it, he can get cheap junk, but in the long RUN, the cheapest thing is—the best you can get! Now you take here just th' other day: I got a new top for my old boat and some upholstery, and I paid out a hundred and twenty-six fifty, and of course a lot of fellows would say that was too much—Lord, if the Old Folks—they live in one of these hick towns up-state and they simply can't get onto the way a city fellow's mind works, and then, of course, they're Jews, and they'd lie right down and die if they knew Sid had anted up a hundred and twenty-six bones. But I don't figure I was stuck, George, not a bit. Machine looks brand new now—not that it's so darned old, of course; had it less 'n three years, but I give it hard service; never drive less 'n a hundred miles on Sunday and, uh—Oh, I don't really think you got stuck, George. In the LONG run, the best is, you might say, it's unquestionably the cheapest.”

ellauri107.html on line 486:     I saw that look (Loiri and E.S. at the latrine)   

ellauri107.html on line 487: They grinned and went into the Neronian washroom, where a line of men bent over the bowls inset along a prodigious slab of marble as in religious prostration before their own images in the massy mirror. Voices thick, satisfied, authoritative, hurtled along the marble walls, bounded from the ceiling of lavender-bordered milky tiles, while the lords of the city, the barons of insurance and law and fertilizers and motor tires, laid down the law for Zenith; announced that the day was warm-indeed, indisputably of spring; that wages were too high and the interest on mortgages too low; that Babe Ruth, the eminent player of baseball, was a noble man; and that “those two nuts at the Climax Vaudeville Theater this week certainly are a slick pair of actors.” 

ellauri107.html on line 490: “And business! The roofing business! Roofs for cowsheds! Oh, I don't mean I haven't had a lot of fun out of the Game; out of putting it over on the labor unions, and seeing a big check coming in, and the business increasing. But what's the use of it? You know, my business isn't distributing roofing—it's principally keeping my competitors from distributing roofing. Same with you. All we do is cut each other's throats and make the public pay for it!”

ellauri107.html on line 491: “Look here now, Paul! You're pretty darn near talking socialism!” “Oh yes, of course I don't really exactly mean that—I s'pose. Course—competition—brings out the best—survival of the fittest—but—

ellauri107.html on line 492:  one-third are miserable and know it. They hate the whole peppy, boosting, go-ahead game, and they're bored by their wives and think their families are fools—at least when they come to forty or forty-five they're bored—and they hate business, and they'd go—Why do you suppose there's so many 'mysterious' suicides? Why do you suppose so many Substantial Citizens jumped right into the war? Think it was all patriotism?”

ellauri107.html on line 493: Babbitt snorted, “What do you expect? Think we were sent into the world to have a soft time and—what is it?—'float on flowery beds of ease'? Think Man was just made to be happy?”

ellauri107.html on line 494: “Why not? Though I've never discovered anybody that knew what the deuce Man really was made for!”

ellauri107.html on line 495: “Well we know—not just in the Bible alone, but it stands to reason—a man who doesn't buckle down and do his duty, even if it does bore him sometimes, is nothing but a—well, he's simply a weakling. Mollycoddle, in fact! And what do you advocate? Come down to cases! If a man is bored by his wife, do you seriously mean he has a right to chuck her and take a sneak, or even kill himself?”

ellauri107.html on line 496: “Good Lord, I don't know what 'rights' a man has! And I don't know the solution of boredom. If I did, I'd be the one philosopher that had the cure for living. But I do know that about ten times as many people find their lives dull, and unnecessarily dull, as ever admit it; and I do believe that if we busted out and admitted it sometimes, instead of being nice and patient and loyal for sixty years, and then nice and patient and dead for the rest of eternity, why, maybe, possibly, we might make life more fun.”

ellauri107.html on line 500:     But as he went through the corridor of the Reeves Building he sighed, “Poor old Paul! I got to—Oh, damn Noel Ryland! Damn Charley McKelvey! Just because they make more money than I do, they think they're so superior. I wouldn't be found dead in their stuffy old Union Club! I—Somehow, to-day, I don't feel like going back to work. Oh well—”

ellauri107.html on line 501:     “Look here, Stan; let's get this clear. You've got an idea somehow that it's you that do all the selling. Where d' you get that stuff? Where d' you think you'd be if it wasn't for our capital behind you, and our lists of properties, and all the prospects we find for you? All you got to do is follow up our tips and close the deal. The hall-porter could sell Babbitt-Thompson listings! You say you're engaged to a girl, but have to put in your evenings chasing after buyers. Well, why the devil shouldn't you? What do you want to do? Sit around holding her hand? Let me tell you, Stan, if your girl is worth her salt, she'll be glad to know you're out hustling, making some money to furnish the home-nest, instead of doing the lovey-dovey. The kind of fellow that kicks about working overtime, that wants to spend his evenings reading trashy novels or spooning and exchanging a lot of nonsense and foolishness with some girl, he ain't the kind of upstanding, energetic young man, with a future—and with Vision!—that we want here. How about it? What's your Ideal, anyway? Do you want to make money and be a responsible member of the community, or do you want to be a loafer, with no Inspiration or Pep?”

ellauri107.html on line 504: Whenever Thompson twanged, “Put your John Hancock on that line,” Babbitt was as much amused by the antiquated provincialism as any proper Englishman by any American. He knew himself to be of a breeding altogether more esthetic and sensitive than Thompson's. He was a college graduate, he played golf, he often smoked cigarettes instead of cigars, and when he went to Chicago he took a room with a private bath. “The whole thing is,” he explained to Paul Riesling, “these old codgers lack the subtlety that you got to have to-day.”

ellauri107.html on line 505: This advance in civilization could be carried too far, Babbitt perceived. Noel Ryland, sales-manager of the Zeeco, was a frivolous graduate of Princeton, while Babbitt was a sound and standard ware from that great department-store, the State University. Ryland wore spats, he wrote long letters about City Planning and Community Singing, and, though he was a Booster, he was known to carry in his pocket small volumes of poetry in a foreign language. All this was going too far. Henry Thompson was the extreme of insularity, and Noel Ryland the extreme of frogginess, while between them, supporting the state, defending the evangelical churches and domestic brightness and sound business, were Babbitt and his friends.

ellauri107.html on line 507: Put your John Hancock on that line! To sign one's name on a document or other item. John Hancock, an influential figure in the American Revolution, is known for his especially large and legible signature on the Declaration of Independence. As soon as you put your John Hancock on these papers, you'll be the proud owner of a brand new car!

ellauri107.html on line 511: “I don't see why they give us this old-fashioned junk by Milton and Shakespeare and Wordsworth and all these has-beens,” he protested. “Oh, I guess I could stand it to see a show by Shakespeare, if they had swell scenery and put on a lot of dog, but to sit down in cold blood and READ 'em—These teachers—how do they get that way?”

ellauri107.html on line 512: Mrs. Babbitt, darning socks, speculated, “Yes, I wonder why. Of course I don't want to fly in the face of the professors and everybody, but I do think there's things in Shakespeare—not that I read him much, but when I was young the girls used to show me passages that weren't, really, they weren't at all nice.”

ellauri107.html on line 513: Babbitt looked up irritably from the comic strips in the Evening Advocate. They composed his favorite literature and art, these illustrated chronicles in which Mr. Mutt hit Mr. Jeff with a rotten egg, and Mother corrected Father's vulgarisms by means of a rolling-pin. With the solemn face of a devotee, breathing heavily through his open mouth, he plodded nightly through every picture, and during the rite he detested interruptions. Furthermore, he felt that on the subject of Shakespeare he wasn't really an authority. Neither the Advocate-Times, the Evening Advocate, nor the Bulletin of the Zenith Chamber of Commerce had ever had an editorial on the matter, and until one of them had spoken he found it hard to form an original opinion. But even at risk of floundering in strange bogs, he could not keep out of an open controversy.

ellauri107.html on line 514: “I'll tell you why you have to study Shakespeare and those. It's because they're required for college entrance, and that's all there is to it! Personally, I don't see myself why they stuck 'em into an up-to-date high-school system like we have in this state. Be a good deal better if you took Business English, and learned how to write an ad, or letters that would pull. But there it is, and there's no talk, argument, or discussion about it! Trouble with you, Ted, is you always want to do something different! If you're going to law-school—and you are!—I never had a chance to, but I'll see that you do—why, you'll want to lay in all the English and Latin you can get.”

ellauri107.html on line 515: “Oh punk. I don't see what's the use of law-school—or even finishing high school. I don't want to go to college 'specially. Honest, there's lot of fellows that have graduated from colleges that don't begin to make as much money as fellows that went to work early. Old Shimmy Peters, that teaches Latin in the High, he's a what-is-it from Columbia and he sits up all night reading a lot of greasy books and he's always spieling about the 'value of languages,' and the poor soak doesn't make but eighteen hundred a year, and no traveling salesman would think of working for that. I know what I'd like to do. I'd like to be an aviator, or own a corking big garage, or else—a fellow was telling me about it yesterday—I'd like to be one of these fellows that the Standard Oil

ellauri107.html on line 516: Company sends out to China, and you live in a compound and don't have to do any work, and you get to see the world and pagodas and the ocean and everything! And then I could take up correspondence-courses. That's the real stuff! You don't have to recite to some frosty-faced old dame that's trying to show off to the principal, and you can study any subject you want to. Just listen to these! I clipped out the ads of some swell courses.”

ellauri107.html on line 518: He snatched from the back of his geometry half a hundred advertisements of those home-study courses which the energy and foresight of American commerce have contributed to the science of education. The first displayed the portrait of a young man with a pure brow, an iron jaw, silk socks, and hair like patent leather. Standing with one hand in his trousers-pocket and the other extended with chiding forefinger, he was bewitching an audience of men with gray beards, paunches, bald heads, and every other sign of wisdom and prosperity. Above the picture was an inspiring educational symbol—no antiquated lamp or torch or owl of Minerva, but a row of dollar signs. The text ran:

ellauri107.html on line 536: Ämmä vei matkaremingtonin jonka Peppu oli saanut bar mizvah-lahjaxi. Lippuriita tulee ezimättä mieleen, tai se kerta kun puukenkä lensi kelloon, tai mixei tämänpäiväinen tulistuminen kun mun hieno Lidl-kärryraha hävisi.  

ellauri107.html on line 540: Kun John oli vastasyntynyt, CEC tuskin viizi sitä vilkasta kun se oli niin innostunut Kristinan ja Charlien uudesta tandem-pyörästä. Fiskarsissa olis ollut Pirkon vanha vauvansänky, mutta sitä CEC ei voinut antaa lainaxi, sehän on Pirkon vanha vauvansänky! Pyhäinjäännösesine! Carlsonien vanha kastemekko piti antaa museoon Kuopioon, lapsenlapset olis voineet kusta siihen kastetilaisuudessa. 

ellauri107.html on line 542:   Peppu kaivelee salaa Maureenin takintaskuja ja löytää panttikuitin siitä vitun Remingtonista. Se ryntää kylpyhuoneeseen, missä Rothit alkaa kirkua toisilleen niin raivokkaasti että yläkerran naapuri hakkaa lattiaa luudanvarrella. - Mitätön pikku varas! Roisto! - Minä olen raskaana! Vihaan sinun taidettasi ja sitä paskamaista Flaubertia! Peter tiedätkö mikä sinä olet sen lisäxi että olet sydämetön izekäs kirjoituskone! Minä sanoin: Homo. Täsmälleen! Sinä olet läpinäkyvin piilevä homosexualisti minkä ole eläissäni tavannut!

ellauri107.html on line 544:   No tulihan se sieltä. Sitä mä olinkin jo pitkään epäillyt. Pepun veli Moe ei ole yhtään parempi, se kohtelee vaimoaan kuin siivousrättiä ja puhuu rasistista paskaa mm. intiaaneista. No ei se sentään kait ole yhtä pelkuri kuin Phillu. Siinä muuten yxi Phillua ja Mäkelän Hannua yhdistävä piirre, ne on vitun pelkureita molemmat. 

ellauri107.html on line 550: Kate Croy and Merton Densher are two betrothed Londoners who desperately want to marry but have very little money. Kate is constantly put upon by family troubles, and is now living with her domineering aunt, Maud Lowder. Into their world comes Milly Theale, an enormously rich young American woman who had previously met and fallen in love with Densher, although she has never revealed her feelings. Her travelling companion and confidante, Mrs. Stringham, is an old friend of Maud. Kate and Aunt Maud welcome Milly to London, and the American heiress enjoys great social success.

ellauri107.html on line 552: With Kate as a companion, Milly goes to see an eminent physician, Sir Luke Strett, because she worries that she is suffering from an incurable disease. The doctor is noncommittal but Milly fears the worst. Kate suspects that Milly is deathly ill. After the trip to America where he had met Milly, Densher returns to find the heiress in London. Kate wants Densher to pay as much attention as possible to Milly, though at first he doesn't quite know why. Kate has been careful to conceal from Milly (and everybody else) that she and Densher are engaged.

ellauri107.html on line 554: With the threat of serious illness hanging over her, Milly decides to travel to Venice with Mrs. Stringham. Aunt Maud, Kate and Densher follow her. At a party Milly gives in her Venice palazzo (the older Palazzo Barbaro, called "Palazzo Leporelli" in the novel), Kate finally reveals her complete plan to Densher: he is to marry Milly so that, after her presumably soon-to-occur death, he will inherit the money they can marry on. Densher had suspected this was Kate's idea, and he demands that she consummate their affair before he will go along with her plan.

ellauri107.html on line 556: Aunt Maud and Kate return to London while Densher remains with Milly. Unfortunately, the dying girl learns from a former suitor of Kate's about the plot to get her money. She withdraws from Densher and her condition deteriorates. Densher sees her one last time before he leaves for London, where he eventually receives news of Milly's death. Milly does leave him a large amount of money despite everything. But Densher does not accept the money, and he will not marry Kate unless she also refuses the bequest. Conversely, if Kate chooses the money instead of him, Densher offers to make the bequest over to her in full. The lovers part on the novel's final page with a cryptic exclamation from Kate: "We shall never be again as we were!"

ellauri107.html on line 562:   Phillun kertomus ekan vaimon abortista olis hirvittävää kuultavaa sen lukemana äänikirjana. Kamala se on muutenkin. En usko sen seliselistä sanaakaan. Kylmä hirviö, hirvee kylmiö. Callekin puhui mielellään moraalista izekurista ja periaatteista. Ne on anaalis-obsessiivisten apinoiden mielisanoja, sellaisten joiden kurenauha peräaukossa on liian tiukalla.

ellauri107.html on line 565: »Peppy, äitini sanoi kuunneltuaan uutiseni hiljaisena, »Peppy, älä pahastu, mutta minun täytyy sanoa siinä naisessa on jotakin vikaa. Eikö olekin? »Hän on yli kolmekymmenvuotias, isäni sanoi. »Hän on kaksikymmentäyhdeksänvuotias. Ja sinä olet täyttänyt vasta kaksikymmentäkuusi,

ellauri107.html on line 570: Yritin kuulostaa hilpeältä; nauraen mină sanoin: Hán ei ole naapurin tyttö (se Sharon), jos te sitä tarkoitatte. Tekeekö hän edes jotakin oman elantonsa eteen? Ei mitään vai?

ellauri107.html on line 573: on maailma edessäsi ja se on kaikki sinun jos kumarrat meitä. Sinä voit saada mitä hyvänsä, mitä hyvänsä, miksi sinä tyydyt tällaiseen Peppu, kuuletko sinä? Kuuntelen. Vituttaako vituttaako kuuntelen... »Peppu», kysyi äitini, rakastatko sinä häntä? Tietenkin rakastan. Niin että mitäkö mină haluan huutaa puhelimeen juuri sillä hetkellä? Minä tulen kotiin. Ottakaa minut kotiin. En halua tehdä näin. Te olette oikeassa, hänessä on jotakin vikaa: hän on mielipuolinen. Minä en. Mutta minä vain annoin sanani! Juutalaisen sanan! Juutalaisuus velvoittaa! Isäni sanoi: »Sinun äänesi kuulostaa minusta omituiselta.» »No, rehellisesti sanoen en odottanut saavani ihan tällaista vastaanottoa kertoessani, ettă olen menossa naimisiin.»

ellauri107.html on line 574: Mit vit, me vain haluamme sinun olevan onnellinen», äitini sanoi.

ellauri107.html on line 580: En, älä ole typerä. Hyvänen aika en tiedä mitä teen. Teen mitä haluan.

ellauri107.html on line 581: Mutta miksi niin Dunkinin donutin äkillisesti? isäni kysyi. Peppu minä olen 65v vanha, minulle voit kertoa vapaasti. Oletko bylsinyt sen looran paxuxi?

ellauri107.html on line 586: kysyi: haluatko sinä meidän tulevan bileisiin?» Ei kuulostanut

ellauri107.html on line 587: siltă, kuin hän olisi toivonut minun haluavan. Minkälainen šokki se oli! Äiskä ei halunnut tulla mun bileisiin! Se oli ollut mun kaikilla McDonalds syntymäpäivillä! Bar mitzwahixi se oli antanut mulle sen matkakirjoituskoneen jonka Maureen panttasi! Ja nyt tämä!

ellauri107.html on line 588: »En, teidän on turha tulla sinne. Se on vain pelkkä

ellauri107.html on line 591: »Phil, oletko puhunut hänen kanssaan tästä? Sinun vanhempi veljesi on veli, jollaisesta pojat haaveilevat. Hän palvoo sinua. Hän voisi antaa sinulle. Soita ainakin hänelle.» »Kuulkaa, minä en halua ruveta puhumaan tästä Moen kanssa. Moe on suuri väittelijä - ja minä en ole. Tässä ei ole mitään väiteltävää.»

ellauri107.html on line 593: haluaisi tietää, tulla niihin mitkä ne ovat - hääseremonioihin.» Vaikkei siellä ehkä ole katosta, soiteta kretschmeriä, miehet ei tanssi ripaskaa ja särje laseja.

ellauri107.html on line 594: »Ei hän halua tulla.» Etkä sinä halua puhua hänen kanssaan, et edes

ellauri107.html on line 595: muutaman minuutin ajan? Tai Joanin kanssa? Mitä Joan tietää minun elämästäni? Isä, anna minun vain mennä naimisiin, joohan? »

ellauri107.html on line 596: Minä en turhaan ole cumma sum laude. Minä tiedän kyllä.»

ellauri107.html on line 597: »Alä vitsaile. Sanot sen ihan kuin se ei olisi mitään, ihan kuin

ellauri107.html on line 599: partaterä. Sait mitä ikinä halusit. Sinä lähdit kotoa liian nuorena, siinä se. 

ellauri107.html on line 602: Eli tässä Philin moraalia pepusta. Tän vertasta siltä pääsee läpi sfinkteristä. No kyllä mullakin oli miettimistä haluanko Seijan vaiko pallokirjoituskoneen. On se surkeeta, radollista on apinoiden toiminta. 

ellauri107.html on line 609: Jos haluaa perusteellisesti ymmärtää ja oikein arvioida avioliiton sisäistä rakennetta ja sukupuolten suhdetta, pitää heittää ainakin lyhyt kazaus sen kehityxen historiaan, ennen kaikkea johtoajatuxiin joiden mukaan se on määritelty. Sikäli kuin voidaan selvittää, aikojen alussa nainen oli miehen omaisuutta kaikilla Euroopan sivistyneillä kansoilla. Ostamalla tai vaihtamalla mies sai täyden omistusoikeuden häneen ja hänen lapsiinsa. Tästä syystä hän saattoi vapaasti menetellä naisen kanssa, esim. myydä, karkoittaa tai ottaa kilpailijoita, samaan aikaan kuin nainen jäi hänen suhteensa täysin vaille oikeuxia, pysyvästi sidottuna ja lojaaliuteen ja kuuliaisuuteen velvoitettuna. Sellaisena miehen ja naisen suhde on yxinkertaisesti vahvemman oikeutta: primitiivistä patriarkaalisuutta. Sitä on yhä olemassa sivistymättömillä kansoilla kyseenalaistamattomana lakina.

ellauri107.html on line 617:     Juutalaisilla oli vielä polygamiaa, niiden eevat oli tehty aatamille avuxi ja viihteexi sen kylkiluusta. Mies oli vaimon pää ja vaimon tuli pyhästi luvata sitä totella. Jeesuxen puheet tasa-arvosta löi lyttyyn krstinuskon suurin apostoli Paavali, juutalainen, oikein pesunkestävä. "Lakiin" vedoten se niittasi naisen paikalleen vuosituhansixi tottelemaan miestä kakkosluokan olentona: "sillä miestä ei ole luotu naisen hyväxi, vaan pikemminkin päinvastoin, nainen on luotu miehen hyväxi." Tästä tuli dogmi näihin päiviin saakka niissä piireissä jotka luottaa "luotettaviin ilmestyxiin", vaan kyllä sille muutkin hyvät veljet nyökkivät. No parannus on sentään että miehenkin "pitäis" olla uskollinen vaimolle noin periaatteen tasolla. Harvat sitä noudattavat, mutta ajatuxenahan se on hieno. Kun muu seura kielletään, vaimosta voi kuin voikin tulla ihmisen paras ystävä.

ellauri107.html on line 625:     Vähän parannusta verrattuna kreikkalaiseen filosofiin joka sanoi (kukahan se oli?): meillä on hetairat viihteexi ja ostohuorat ruumiin tarpeixi, ja sitten vielä vaimot jotka poikii meille laillisia lapsia ja joiden tehtävä on pitää huolta laskuista.

ellauri108.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri108.html on line 32:   Princes shall come out of Egypt, Ethiopia shall stretch forth her hand unto God.

ellauri108.html on line 34:   That the hungry be fed, the sick nourished, the aged protected, and the infant cared for.

ellauri108.html on line 44:   Juu esses aar romahti globaalin kapitalismin taloudellisessa painostuxessa 80-luvun lopussa. Onkohan juu es of ei menossa samaa tietä vastaavista syistä? Siellä alkaa olla aivan vitusti mamuporukoita jotka on aika tyytymättömiä, kun Amerikan unelmahissi ei enää nouse kerroxiin. Ne rabotajet, lukee hissin päälle liimatussa lapussa. 

ellauri108.html on line 61:  Hebrew names of God include Yehováh, Yahweh, Yahveh, Yahu, Yah. Yah yah de ä Gösta här! ylade Gösta Grahn i telefonen hos mig år 1976. He should not have taken God's name in his mouth in vain. Rangaistuxexi se passitettiin Kanadaan ja joutui ottaan uudexi etunimexeen Gus. Yeah yeah this is Gus here speaking ei kyllä kuulosta yhtä coolilta. Sori vaan.

ellauri108.html on line 63: Jah or Yah (Hebrew: יה‎, Yah) is a short form of Hebrew: יהוה‎ (YHWH), the four letters that form the tetragrammaton, the personal name of God: Yahweh, which the ancient Israelites used. The conventional Christian English pronunciation of Jah is /ˈdʒɑː/, even though the letter J here transliterates the palatal approximant (Hebrew י Yodh). The spelling Yah is designed to make the pronunciation /ˈjɑː/ explicit in an English-language context (see also romanization of Hebrew), especially for Christians who may not use Hebrew regularly during prayer and study.

ellauri108.html on line 71: At Revelation 19:1-6, Jah is embedded in the phrase "hallelujah" (Tiberian halləlûyāh), a Hebrew expression that literally means "Praise Jah". The short form "IA" (Yah or Jah (יה)) in the phrase hallelouia (Ἁλληλουιά) is transcribed by the Greek ia.

ellauri108.html on line 73: In the King James Version of the Christian Bible, the Hebrew יהּ is transliterated as "JAH" (capitalised) in only one instance: "Sing unto God, sing praises to his name: extol him that rideth upon the heavens by his name JAH, and rejoice before him". An American Translation renders the Hebrew word as "Yah" in this verse. In the 1885 Revised Version and its annotated study edition, The Modern Reader's Bible, which uses the Revised Version as its base text, also transliterates "JAH" in Psalms 89:8 which reads,"O LORD God of hosts, who is a mighty one, like unto thee, O JAH? and thy faithfulness is round about thee".

ellauri108.html on line 77: Rotherham's Emphasised Bible includes 49 uses of Jah. In the Sacred Scriptures Bethel Edition Bible, the Jerusalem Bible, and the New Jerusalem Bible (prior to 1998) the name "YHWH" and its abbreviated form "Yah" is found. The New World Translation of the Holy Scriptures, used primarily by Jehovah's Witnesses, employs "Jah" in the Hebrew Scriptures, and translates Hallelujah as "Praise Jah" in the Greek Scriptures. The Divine Name King James Bible employs "JAH" in 50 instances within the Old Testament according to the Divine Name Concordance of the Divine Name King James Bible, Second Edition.

ellauri108.html on line 79: The Spanish language Reina Valera Bible employs "JAH" in 21 instances within the Old Testament according to the Nueva Concordancia Strong Exhaustiva. The Darby Bible, Young's Literal Translation, The Jubilee Bible 2000, Lexham English Bible, The Complete Jewish Bible, Names of God Bible, The Recovery Version, Green's Literal Translation, the New Jewish Publication Society or NJPS Tanakh and World English Bible includes "Jah" (Yah in the Lexham English Bible, Complete Jewish Bible, the NJPS Tanakh and the World English Bible) numerous times within the Old Testament (as well as in the New Testament or New Covenant as is the case in Christian and Messianic Jewish Bibles) as "Hallelujah!" or "Alleluia!" (Praise Jah or Yah in either instance) which is also employed throughout the Old Testament of these Bible versions.

ellauri108.html on line 81: "Hallelujah!" or "Alleluia!" is also used in other Bible versions such as the Divine Name King James Bible, American Standard Version, the Recovery Version, The Tree of Life Version, Amplified Bible, God's Word Translation, Holman Christian Standard Bible, International Standard Version, The Message, New American Bible Revised Edition, The Jerusalem Bible, The New Jerusalem Bible, NJPS Tanakh, The first JPS translation, The Living Bible, The Bible in Living English, Young's Literal Translation, King James Version, The Spanish language Reina Valera and even in Bible versions that otherwise do not generally use the Divine Name such as the New King James Version, English Standard Version, J.B. Phillips New Testament, New International Version, Douay-Rheims Version, God's Word Translation, Revised Standard Version, New Revised Standard Version, The Jubilee Bible 2000, New American Standard Bible, New Century Version, New International Reader's Version and several other versions, translations and/or editions in English and other languages varying from once to numerous times depending on the Bible version especially and most notably in Revelation Chapter 19 in Christian and Messianic Jewish Bibles.

ellauri108.html on line 88:   Rastat tuo mieleen helluntaiystävät, nekään ei halua järjestäytyä kirkkokunnaxi. Kummatkaan ei ottaneet uskoaxeen että niiden hengellinen johtaja on kuolevainen. Kaikkein huvittavinta rastoissa on miten ne kaiken ton prinssi Philip jumalaxi -cargokultin alla pössypäisinä on tismalleen samanlaisia vanhoillis-patriarkaalisia törkimyxiä kuin niiden vanhat orjaisännät. Siitä (jos ei muuten) huomaa miten kaikki toi kehyskertomus on vaan kuorrutusta lapsille ja lapsenmielisille. Ihan mikä eläinsatu kelpaa hyvänsä, kuhan saadaan nostetuxi omaa häntää ja  säilytetään muuten status quo. 

ellauri108.html on line 92: Rastas are monotheists, worshipping a singular God whom they call Jah. The term "Jah" is a shortened version of "Jehovah", the name of God in English translations of the Old Testament. Rastafari holds strongly to the immanence of this divinity; as well as regarding Jah as a deity, Rastas believe that Jah is inherent within each individual. This belief is reflected in the aphorism, often cited by Rastas, that "God is man and man is God", and Rastas speak of "knowing" Jah, in the biblical sense, rather than simply "believing" in him. In seeking to narrow the distance between humanity and divinity, Rastafari embraces mysticism.

ellauri108.html on line 94: Jesus is an important figure in Rastafari. However, practitioners reject the traditional Christian view of Jesus, particularly the depiction of him as a white European, believing that this is a perversion of the truth. They believe that Jesus was a black African, and that the white Jesus was a false god. Many Rastas regard Christianity as the creation of the white man; they treat it with suspicion out of the view that the oppressors (white Europeans) and the oppressed (black Africans) cannot share the same God. Many Rastas take the view that the God worshipped by most white Christians is actually the Devil, and a recurring claim among Rastas is that the Pope is Satan or the Antichrist. Rastas therefore often view Christian preachers as deceivers and regard Christianity as being guilty of furthering the oppression of the African diaspora, frequently referring to it as having perpetrated "mental enslavement".

ellauri108.html on line 98: From its origins, Rastafari was intrinsically linked with Haile Selassie, the Emperor of Ethiopia from 1930 to 1974. He remains the central figure in Rastafari ideology, and although all Rastas hold him in esteem, precise interpretations of his identity differ. Understandings of how Haile Selassie relates to Jesus vary among Rastas. Many, although not all, believe that the Ethiopian monarch was the Second Coming of Jesus, legitimising this by reference to their interpretation of the nineteenth chapter of the Book of Revelation. By viewing Haile Selassie as Jesus, these Rastas also regard him as the messiah prophesied in the Old Testament, the manifestation of God in human form, and "the living God". Some perceive him as part of a Trinity, alongside God as Creator and the Holy Spirit, the latter referred to as "the Breath within the temple". Rastas who view Haile Selassie as Jesus argue that both were descendants from the royal line of the Biblical king David, while Rastas also emphasise the fact that the Makonnen dynasty, of which Haile Selassie was a member, claimed descent from the Biblical figures Solomon and the Queen of Sheba.

ellauri108.html on line 100: Other Rastas see Selassie as embodying Jesus' teachings and essence but reject the idea that he was the literal reincarnation of Jesus. Members of the Twelve Tribes of Israel denomination, for instance, reject the idea that Selassie was the Second Coming, arguing that this event has yet to occur. From this perspective, Selassie is perceived as a messenger or emissary of God rather than a manifestation of God himself. Rastas holding to this view sometimes regard the deification of Haile Selassie as naïve or ignorant, in some cases thinking it as dangerous to worship a human being as God. There are various Rastas who went from believing that Haile Selassie was both God incarnate and the Second Coming of Jesus to seeing him as something distinct.

ellauri108.html on line 102: On being crowned, Haile Selassie was given the title of "King of Kings and Lord of Lords, Conquering Lion of the Tribe of Judah". Rastas use this title for Haile Selassie alongside others, such as "Almighty God", "Judge and Avenger", "King Alpha and Queen Omega", "Returned Messiah", "Elect of God", and "Elect of Himself". Rastas also view Haile Selassie as a symbol of their positive affirmation of Africa as a source of spiritual and cultural heritage.

ellauri108.html on line 104: While he was emperor, many Jamaican Rastas professed the belief that Haile Selassie would never die. The 1974 overthrow of Haile Selassie by the military Derg and his subsequent death in 1975 resulted in a crisis of faith for many practitioners. Some left the movement altogether. Others remained, and developed new strategies for dealing with the news. Some Rastas believed that Selassie did not really die and that claims to the contrary were Western misinformation. To bolster their argument, they pointed to the fact that no corpse had been produced; in reality, Haile Selassie's body had been buried beneath his palace, remaining undiscovered there until 1992. Another perspective within Rastafari acknowledged that Haile Selassie's body had perished, but claimed that his inner essence survived as a spiritual force. A third response within the Rastafari community was that Selassie's death was inconsequential as he had only been a "personification" of Jah rather than Jah himself.

ellauri108.html on line 106: During his life, Selassie described himself as a devout Christian. In a 1967 interview, Selassie was asked about the Rasta belief that he was the Second Coming of Jesus, to which he responded: "I have heard of this idea. I also met certain Rastafarians. I told them clearly that I am a man, that I am mortal, and that I will be replaced by the oncoming generation, and that they should never make a mistake in assuming or pretending that a human being is emanated from a deity." His grandson Ermias Sahle Selassie has said that there is "no doubt that Haile Selassie did not encourage the Rastafari movement". Critics of Rastafari have used this as evidence that Rasta theological beliefs are incorrect, although some Rastas take Selassie's denials as evidence that he was indeed the incarnation of God, based on their reading of the Gospel of Luke.

ellauri108.html on line 108: According to Clarke, Rastafari is "concerned above all else with black consciousness, with rediscovering the identity, personal and racial, of black people". The Rastafari movement began among Afro-Jamaicans who wanted to reject the British imperial culture that dominated Jamaica and replace it with a new identity based on a reclamation of their African heritage. Its emphasis is on the purging of any belief in the inferiority of black people, and the superiority of white people, from the minds of its followers. Rastafari is therefore Afrocentric, equating blackness with the African continent, and endorsing a form of Pan-Africanism.

ellauri108.html on line 110: Practitioners of Rastafari identify themselves with the ancient Israelites—God's chosen people in the Old Testament—and believe that black Africans broadly or Rastas more specifically are either the descendants or the reincarnations of this ancient people. This is similar to beliefs in Judaism, although many Rastas believe that contemporary Jews' status as the descendants of the ancient Israelites is a false claim. Rastas typically believe that black Africans are God's chosen people, meaning that they made a covenant with him and thus have a special responsibility. Rastafari espouses the view that this, the true identity of black Africans, has been lost and needs to be reclaimed.

ellauri108.html on line 112: There is no uniform Rasta view on race. Black supremacy was a theme early in the movement, with the belief in the existence of a distinctly black African race that is superior to other racial groups. While some still hold this belief, non-black Rastas are now widely accepted in the movement.  Rastafari's history has opened the religion to accusations of racism.  Cashmore noted that there was an "implicit potential" for racism in Rasta beliefs but he also noted that racism was not "intrinsic" to the religion. Some Rastas have acknowledged that there is racism in the movement, primarily against Europeans and Asians. Some Rasta sects reject the notion that a white European can ever be a legitimate Rasta. Other Rasta sects believe that an "African" identity is not inherently linked to black skin but rather is about whether an individual displays an African "attitude" or "spirit".

ellauri108.html on line 115: Rastafari teaches that the black African diaspora are exiles living in "Babylon", a term which it applies to Western society. For Rastas, European colonialism and global capitalism are regarded as manifestations of Babylon, while police and soldiers are viewed as its agents. The term "Babylon" is adopted because of its Biblical associations. In the Old Testament, Babylon is the Mesopotamian city where the Israelites were held captive, exiled from their homeland, between 597 and 586 BCE; Rastas compare the exile of the Israelites in Mesopotamia to the exile of the African diaspora outside Africa. In the New Testament, "Babylon" is used as a euphemism for the Roman Empire, which was regarded as acting in a destructive manner that was akin to the way in which the ancient Babylonians acted. Rastas perceive the exile of the black African diaspora in Babylon as an experience of great suffering, with the term "suffering" having a significant place in Rasta discourse.

ellauri108.html on line 117: Rastas view Babylon as being responsible for both the Atlantic slave trade which removed enslaved Africans from their continent and the ongoing poverty which plagues the African diaspora. Rastas turn to Biblical scripture to explain the Atlantic slave trade, believing that the enslavement, exile, and exploitation of black Africans was punishment for failing to live up to their status as Jah's chosen people. Many Rastas, adopting a Pan-Africanist ethos, have criticised the division of Africa into nation-states, regarding this as a Babylonian development, and are often hostile to capitalist resource extraction from the continent. Rastas seek to delegitimise and destroy Babylon, something often conveyed in the Rasta aphorism "Chant down Babylon". Rastas often expect the white-dominated society to dismiss their beliefs as false, and when this happens they see it as confirmation of the correctness of their faith.

ellauri108.html on line 119: Rastas view "Zion" as an ideal to which they aspire. As with "Babylon", this term comes from the Bible, where it refers to an idealised Jerusalem. Rastas use "Zion" either for Ethiopia specifically or for Africa more broadly, the latter having an almost mythological identity in Rasta discourse. Many Rastas use the term "Ethiopia" as a synonym for "Africa"; thus, Rastas in Ghana for instance described themselves as already living within "Ethiopia". Other Rastas apply the term "Zion" to Jamaica or they use it to describe a state of mind.

ellauri108.html on line 121: In portraying Africa as their "Promised Land", Rastas reflect their desire to escape what they perceive as the domination and degradation that they experience in Babylon. During the first three decades of the Rastafari movement, it placed strong emphasis on the need for the African diaspora to be repatriated to Africa. To this end, various Rastas lobbied the Jamaican government and United Nations to oversee this resettlement process. Other Rastas organised their own transportation to the African continent. Critics of the movement have argued that the migration of the entire African diaspora to Africa is implausible, particularly as no African country would welcome this.

ellauri108.html on line 123: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent. The term "liberation before repatriation" began to be used within the movement. Some Rastas seek to transform Western society so that they may more comfortably live within it rather than seeking to move to Africa. There are nevertheless many Rastas who continue to emphasise the need for physical resettlement of the African diaspora in Africa.

ellauri108.html on line 125: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise. In the 1980s, many Rastas believed that the Day of Judgment would happen around the year 2000. A view then common in the Rasta community was that the world's white people would wipe themselves out through nuclear war, with black Africans then ruling the world, something that they argued was prophesied in the Book of Daniel.

ellauri108.html on line 127: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.

ellauri108.html on line 129: Most Rastas share a pair of fundamental moral principles known as the "two great commandments": love of a black male God and love of neighbour if he too is black and male. Many Rastas believe that to determine whether they should undertake a certain act or not, they should consult the presence of Jah within themselves. He's the little red orange and green duck in your left ear. Do not listen to the little white Jesus duck on the right, he is the deevil. 

ellauri108.html on line 131: Rastafari promotes the idea of "living naturally", in accordance with what Rastas regard as nature's laws. It endorses the idea that Africa is the "natural" abode of black Africans, a continent where they can live according to African culture and tradition and be themselves on a physical, emotional, and intellectual level. Practitioners believe that Westerners and Babylon have detached themselves from nature through technological development and thus have become debilitated, slothful, and decadent. Some Rastas express the view that they should adhere to what they regard as African laws rather than the laws of Babylon, thus defending their involvement in certain acts which may be illegal in the countries that they are living in. In emphasising this Afrocentric approach, Rastafari expresses overtones of black nationalism.

ellauri108.html on line 133: Some Rastas have promoted activism as a means of achieving socio-political reform, while others believe in awaiting change that will be brought about through divine intervention in human affairs. In Jamaica, Rastas typically do not vote, derogatorily dismissing politics as "politricks", and rarely involve themselves in political parties or unions. The Rasta tendency to believe that socio-political change is inevitable opens the religion up to the criticism from the political left that it encourages adherents to do little or nothing to alter the status quo. Other Rastas do engage in political activism; the Ghanaian Rasta singer-songwriter Rocky Dawuni for instance was involved in campaigns promoting democratic elections, while in Grenada, many Rastas joined the People's Revolutionary Government formed in 1979.

ellauri108.html on line 135: Rastafari promotes what it regards as the restoration of black manhood, believing that men in the African diaspora have been emasculated by Babylon. It espouses patriarchal principles, including the idea that women should submit to male leadership. External observers—including scholars such as Cashmore and Edmonds—have claimed that Rastafari accords women an inferior position to men. Rastafari women usually accept this subordinate position and regard it as their duty to obey their men; the academic Maureen Rowe suggested that women were willing to join the religion despite its restrictions because they valued the life of structure and discipline it provided. Rasta discourse often presents women as morally weak and susceptible to deception by evil, and claims that they are impure while menstruating. Rastas legitimise these gender roles by citing Biblical passages, particularly those in the Book of Leviticus and in the writings of Paul the Apostle. The Rasta Shop is a store selling items associated with Rastafari in the U.S. state of Oregon.

ellauri108.html on line 137: Rasta women usually wear clothing that covers their head and hides their body contours. Trousers are usually avoided, in favour of long skirts. Women are expected to cover their head while praying, and in some Rasta groups this is expected of them whenever in public. Rasta discourse insists this female dress code is necessary to prevent women attracting men and presents it as an antidote to the sexual objectification of women in Babylon. Rasta men are permitted to wear whatever they choose. Although men and women took part alongside each other in early Rasta rituals, from the late 1940s and 1950s the Rasta community increasingly encouraged gender segregation for ceremonies. This was legitimised with the explanation that women were impure through menstruation and that their presence at the ceremonies would distract male participants.

ellauri108.html on line 139: As it existed in Jamaica, Rastafari did not promote monogamy. Rasta men are permitted multiple female sex partners, while women are expected to reserve their sexual activity for one male partner. Marriage is not usually formalised through legal ceremonies but is a common-law affair, although many Rastas are legally married. Rasta men refer to their female partners as "queens", or "empresses", while the males in these relationships are known as "kingmen". Rastafari places great importance on family life and the raising of children, with reproduction being encouraged. The religion emphasises the place of men in child-rearing, associating this with the recovery of African manhood. Women often work, sometimes while the man raises the children at home. Rastafari typically rejects feminism, although since the 1970s growing numbers of Rasta women have called for greater gender equity in the movement. The scholar Terisa E. Turner for instance encountered Kenyan feminists who were appropriating Rastafari content to suit their political agenda. Some Rasta women have challenged gender norms by wearing their hair uncovered in public and donning trousers.

ellauri108.html on line 141: Rastafari regards procreation as the purpose of sex, and thus oral and anal sex are usually forbidden. Both contraception and abortion are usually censured, and a common claim in Rasta discourse is that these were inventions of Babylon to decrease the black African birth-rate. Rastas typically express hostile attitudes to homosexuality, regarding homosexuals as evil and unnatural; this attitude derives from references to same-sex sexual activity in the Bible. Homosexual Rastas probably conceal their sexual orientation because of these attitudes. Rastas typically see the growing acceptance of birth control and homosexuality in Western society as evidence of the degeneration of Babylon as it approaches its apocalyptic end.

ellauri108.html on line 143: Rastas refer to their cultural and religious practices as "livity". Rastafari does not place emphasis on hierarchical structures. It has no professional priesthood, with Rastas believing that there is no need for a priest to act as mediator between the worshipper and divinity. It nevertheless has "elders", an honorific title bestowed upon those with a good reputation among the community. Although respected figures, they do not necessarily have administrative functions or responsibilities. When they do oversee ritual meetings, they are often responsible for helping to interpret current events in terms of Biblical scripture. Elders often communicate with each other through a network to plan movement events and form strategies. 

ellauri108.html on line 145: The term "grounding" is used among Rastas to refer to the establishment of relationships between like-minded practitioners. Groundings often take place in a commune or yard, and are presided over by an elder. The elder is charged with keeping discipline and can ban individuals from attending. The number of participants can range from a handful to several hundred. Activities that take place at groundings include the playing of drums, chanting, the singing of hymns, and the recitation of poetry. Cannabis, known as ganja, is often smoked. Most groundings contain only men, although some Rasta women have established their own all-female grounding circles.

ellauri108.html on line 147: One of the central activities at groundings is "reasoning". This is a discussion among assembled Rastas about the religion's principles and their relevance to current events. These discussions are supposed to be non-combative, although attendees can point out the fallacies in any arguments presented. Those assembled inform each other about the revelations that they have received through meditation and dream. Each contributor is supposed to push the boundaries of understanding until the entire group has gained greater insight into the topic under discussion. In meeting together with like-minded individuals, reasoning helps Rastas to reassure one another of the correctness of their beliefs. Rastafari meetings are opened and closed with prayers. These involve supplication of God, the supplication for the hungry, sick, and infants, and calls for the destruction of the Rastas' enemies, and then close with statements of adoration.

ellauri108.html on line 148: Princes shall come out of Egypt, Ethiopia shall stretch forth her hand unto God. Oh thou God of Ethiopia, thou God of divine majesty, thy spirit come within our hearts to dwell in the parts of righteousness. That the hungry be fed, the sick nourished, the aged protected, and the infant cared for. Teach us love and loyalty as it is in Zion.

ellauri108.html on line 152: Nyabinghi Issemblies typically take place in rural areas, being situated in the open air or in temporary structures—known as "temples" or "tabernacles"—specifically constructed for the purpose. Any elder seeking to sponsor a Nyabinghi Issembly must have approval from other elders and requires the adequate resources to organise such an event. The assembly usually lasts between three and seven days. During the daytime, attendees engage in food preparation, ganja smoking, and reasoning, while at night they focus on drumming and dancing around bonfires. Nyabinghi Issemblies often attract Rastas from a wide area, including from different countries. They establish and maintain a sense of solidarity among the Rasta community and cultivate a feeling of collective belonging. Unlike in many other religions, rites of passage play no role in Rastafari; on death, various Rastas have been given Christian funerals by their relatives, as there are no established Rasta funeral rites.

ellauri108.html on line 154: The principal ritual of Rastafari is the smoking of ganja, also known as marijuana or cannabis or pot. Among the names that Rastas give to the plant are callie, Iley, "the herb", "the holy herb", "the grass", and "the weed". Cannabis is usually smoked during groundings, although some practitioners also smoke it informally in other contexts. Some Rastas smoke it almost all of the time, something other practitioners regard as excessive, and many practitioners also ingest cannabis in a tea, as a spice in cooking, and as an ingredient in medicine. However, not all Rastas use ganja; abstainers explain that they have already achieved a higher level of consciousness and thus do not require it.

ellauri108.html on line 156: In Rastafari, cannabis is considered a sacrament. Rastas argue that the use of ganja is promoted in the Bible, specifically in Genesis, Psalms, and Revelation. They regard it as having healing properties, eulogise it for inducing feelings of "peace and love", and claim that it cultivates a form of personal introspection that allows the smokers to discover their inner divinity. Some Rastas believe that cannabis smoke serves as an incense that counteracts immoral practices in society.

ellauri108.html on line 158: Rastas typically smoke cannabis in the form of a large, hand-rolled cigarette known as a spliff. This is often rolled together while a prayer is offered to Jah; the spliff is lit and smoked only when the prayer is completed. At other times, cannabis is smoked in a water pipe referred to as a "chalice": styles include kutchies, chillums, and steamers. The pipe is passed in a counter-clockwise direction around the assembled circle of Rastas.

ellauri108.html on line 160: There are various options that might explain how cannabis smoking came to be part of Rastafari. By the 8th century, Arab traders had introduced cannabis to Central and Southern Africa. In the 19th century, enslaved Bakongo people arrived in Jamaica, where they established the religion of Kumina. In Kumina, cannabis was smoked during religious ceremonies in the belief that it facilitated possession by ancestral spirits. The religion was largely practiced in south-east Jamaica's Saint Thomas Parish, where a prominent early Rasta, Leonard Howell, lived while he was developing many of Rastafari's beliefs and practices; it may have been through Kumina that cannabis became part of Rastafari. A second possible source was the use of cannabis in Hindu rituals. Hindu migrants arrived in Jamaica as indentured servants from British India between 1834 and 1917, and brought cannabis with them. A Jamaican Hindu priest, Laloo, was one of Howell's spiritual advisors, and may have influenced his adoption of ganja. The adoption of cannabis may also have been influenced by the widespread medicinal and recreational use of cannabis among Afro-Jamaicans in the early 20th century. Early Rastafarians may have taken an element of Jamaican culture which they associated with their peasant past and the rejection of capitalism and sanctified it by according it Biblical correlates.

ellauri108.html on line 162: In many countries—including Jamaica—cannabis is illegal and by using it, Rastas protest the rules and regulations of Babylon. In the United States, for example, thousands of practitioners have been arrested because of their possession of the drug. Rastas have also advocated for the legalisation of cannabis in those jurisdictions where it is illegal; in 2015, Jamaica decriminalized personal possession of marijuana up to two ounces and legalized it for medicinal and scientific purposes. In 2019, Barbados legalised Rastafari use of cannabis within religious settings and pledged 60 acres (24 ha) of land for Rastafari to grow it.

ellauri108.html on line 164: Rastafari music developed at reasoning sessions, where drumming, chanting, and dancing are all present. Rasta music is performed to praise and commune with Jah, and to reaffirm the rejection of Babylon. Rastas believe that their music has healing properties, with the ability to cure colds, fevers, and headaches. Many of these songs are sung to the tune of older Christian hymns, but others are original Rasta creations.

ellauri108.html on line 168: As Rastafari developed, popular music became its chief communicative medium. During the 1960s, ska was a popular musical style in Jamaica, and although its protests against social and political conditions were mild, it gave early expression to Rasta socio-political ideology. Particularly prominent in the connection between Rastafari and ska were the musicians Count Ossie and Don Drummond. Ossie was a drummer who believed that black people needed to develop their own style of music; he was heavily influenced by Burru, an Afro-Jamaican drumming style. Ossie subsequently popularised this new Rastafari ritual music by playing at various groundings and groundations around Jamaica, with songs like "Another Moses" and "Babylon Gone" reflecting Rasta influence. Rasta themes also appeared in Drummond's work, with songs such as "Reincarnation" and "Tribute to Marcus Garvey".

ellauri108.html on line 170: 1968 saw the development of reggae in Jamaica, a musical style typified by slower, heavier rhythms than ska and the increased use of Jamaican Patois. Like calypso, reggae was a medium for social commentary, although it demonstrated a wider use of radical political and Rasta themes than were previously present in Jamaican popular music. Reggae artists incorporated Rasta ritual rhythms, and also adopted Rasta chants, language, motifs, and social critiques. Songs like The Wailers' "African Herbsman" and Peter Tosh's "Legalize It" referenced cannabis use, while tracks like The Melodians' "Rivers of Babylon" and Junior Byles' "Beat Down Babylon" referenced Rasta beliefs in Babylon. Reggae gained widespread international popularity during the mid-1970s, coming to be viewed by black people in many different countries as music of the oppressed. Many Rastas grew critical of reggae, believing that it had commercialised their religion. Although reggae contains much Rastafari symbolism, and the two are widely associated, the connection is often exaggerated by non-Rastas. Most Rastas do not listen to reggae music, and reggae has also been utilised by other religious groups, such as Protestant Evangelicals. Out of reggae came dub music; dub artists often employ Rastafari terminology, even when not Rastas themselves.

ellauri108.html on line 172: Rastas typically regard words as having an intrinsic power, seeking to avoid language that contributes to servility, self-degradation, and the objectification of the person. Practitioners therefore often use their own form of language, known commonly as "dread talk", "Iyaric", and "Rasta talk". Developed in Jamaica during the 1940s, this use of language fosters group identity and cultivates particular values. Adherents believe that by formulating their own language they are launching an ideological attack on the integrity of the English language, which they view as a tool of Babylon. The use of this language helps Rastas distinguish and separate themselves from non-Rastas, for whom—according to Barrett—Rasta rhetoric can be "meaningless babbling". However, Rasta terms have also filtered into wider Jamaican speech patterns.

ellauri108.html on line 175: Rastas make wide use of the pronoun "I". This denotes the Rasta view that the self is divine, and reminds each Rasta that they are not a slave and have value, worth, and dignity as a human being. For instance, Rastas use "I" in place of "me", "I and I" in place of "we", "I-ceive" in place of "receive", "I-sire" in place of "desire", "I-rate" in place of "create", and "I-men" in place of "Amen". Rastas refer to this process as "InI Consciousness" or "Isciousness". Rastas typically refer to Haile Selassie as "Haile Selassie I", thus indicating their belief in his divinity. Rastas also typically believe that the phonetics of a word should be linked to its meaning. For instance, Rastas often use the word "downpression" in place of "oppression" because oppression bears down on people rather than lifting them up, with "up" being phonetically akin to "opp-". Similarly, they often favour "livicate" over "dedicate" because "ded-" is phonetically akin to the word "dead". In the early decades of the religion's development, Rastas often said "Peace and Love" as a greeting, although the use of this declined as Rastafari matured.

ellauri108.html on line 177: Rastas often make use of the colours red, black, green, and gold. Red, gold, and green were used in the Ethiopian flag, while, prior to the development of Rastafari, the Jamaican black nationalist activist Marcus Garvey had used red, green, and black as the colours for the Pan-African flag representing his United Negro Improvement Association. According to Garvey, the red symbolised the blood of martyrs, the black symbolised the skin of Africans, and the green represented the vegetation of the land, an interpretation endorsed by some Rastas. The colour gold is often included alongside Garvey's three colours; it has been adopted from the Jamaican flag, and is often interpreted as symbolising the minerals and raw materials which constitute Africa's wealth. Rastas often paint these colours onto their buildings, vehicles, kiosks, and other items, or display them on their clothing, helping to distinguish Rastas from non-Rastas and allowing adherents to recognise their co-religionists. As well as being used by Rastas, the colour set has also been adopted by Pan-Africanists more broadly, who use it to display their identification with Afrocentricity; for this reason it was adopted on the flags of many post-independence African states. Rastas often accompany the use of these three or four colours with the image of the Lion of Judah, also adopted from the Ethiopian flag and symbolizing Haile Selassie.

ellauri108.html on line 182: Rastas seek to produce food "naturally", eating what they call ital, or "natural" food. This is often grown organically, and locally. Most Rastas adhere to the dietary laws outlined in the Book of Leviticus, and thus avoid eating pork or crustaceans. Other Rastas remain vegetarian, or vegan, a practice stemming from their interpretation of Leviticus. Many also avoid the addition of additives, including sugar and salt, to their food. Rasta dietary practices have been ridiculed by non-Rastas; in Ghana for example, where food traditionally includes a high meat content, the Rastas' emphasis on vegetable produce has led to the joke that they "eat like sheep and goats". In Jamaica, Rasta practitioners have commercialised ital food, for instance by selling fruit juices prepared according to Rasta custom.

ellauri108.html on line 184: Rastafarians typically avoid food produced by non-Rastas or from unknown sources. Rasta men refuse to eat food prepared by a woman while she is menstruating, and some will avoid food prepared by a woman at any time. Rastas also generally avoid alcohol, cigarettes, and hard drugs such as heroin and cocaine, presenting these substances as unnatural and dirty and contrasting them with cannabis. Rastas also often avoid mainstream scientific medicine and will reject surgery, injections, or blood transfusions. Instead they utilise herbal medicine for healing, especially teas and poultices, with cannabis often used as an ingredient.

ellauri108.html on line 187: Rastas use their physical appearance as a means of visually demarcating themselves from non-Rastas like the whites. Male practitioners will often grow long beards, and many Rastas prefer to wear African styles of clothing, such as dashikis, rather than styles that originated in Western countries. However, it is the formation of hair into dreadlocks that is one of the most recognisable Rasta symbols. Rastas believe that dreadlocks are promoted in the Bible, specifically in the Book of Numbers, and regard them as a symbol of strength linked to the hair of the Biblical figure of Samson. They argue that their dreadlocks mark a covenant that they have made with Jah, and reflect their commitment to the idea of 'naturalness'. They also perceive the wearing of dreads as a symbolic rejection of Babylon and a refusal to conform to its norms regarding grooming aesthetics. Rastas are often critical of black people who straighten their hair, believing that it is an attempt to imitate white European hair and thus reflects alienation from a person's African identity. Sometimes this dreadlocked hair is then shaped and styled, often inspired by a lion's mane symbolising Haile Selassie, who is regarded as "the Conquering Lion of Judah".

ellauri108.html on line 189: Rastas differ on whether they regard dreadlocks as compulsory for practicing the religion. Some Rastas do not wear their hair in dreadlocks; within the religion they are often termed "cleanface" Rastas, with those wearing dreadlocked hair often called "locksmen". Some Rastas have also joined the Ethiopian Orthodox Church, the Christian organisation to which Haile Selassie belonged, and these individuals are forbidden from putting their hair in dreadlocks by the Church. In reference to Rasta hairstyles, Rastas often refer to non-Rastas as "baldheads", or "combsome", while those who are new to Rastafari and who have only just started to grow their hair into dreads are termed "nubbies". Members of the Bobo Ashanti sect of Rastas conceal their dreadlocks within turbans, while some Rastas tuck their dreads under a rastacap or tam headdress, usually coloured green, red, black, and yellow. Dreadlocks and Rastafari-inspired clothing have also been worn for aesthetic reasons by non-Rastas. For instance, many reggae musicians who do not adhere to the Rastafari religion wear their hair in dreads. A Rasta man wearing a rastacap has been sighted in Jamaica.

ellauri108.html on line 191: From the beginning of the Rastafari movement in the 1930s, adherents typically grew beards and tall hair, perhaps in imitation of Haile Selassie. The wearing of hair as dreadlocks then emerged as a Rasta practice in the 1940s; there were debates within the movement as to whether dreadlocks should be worn or not, with proponents of the style becoming dominant. There are various claims as to how this practice was adopted. One claim is that it was adopted in imitation of certain African nations, such as the Maasai, Somalis, or Oromo, or that it was inspired by the hairstyles worn by some of those involved in the anti-colonialist Mau Mau Uprising in Kenya. An alternative explanation is that it was inspired by the hairstyles of the Hindu sadhus.

ellauri108.html on line 193: The wearing of dreadlocks has contributed to negative views of Rastafari among non-Rastas, many of whom regard it as wild and unattractive. Dreadlocks remain socially stigmatised in many societies; in Ghana for example, they are often associated with the homeless and mentally ill, with such associations of marginality extending onto Ghanaian Rastas. In Jamaica during the mid-20th century, teachers and police officers used to forcibly cut off the dreads of Rastas. In various countries, Rastas have since won legal battles ensuring their right to wear dreadlocks: in 2020, for instance, the High Court of Malawi ruled that all public schools must allow their students to wear dreadlocks.

ellauri108.html on line 199: Further contributing significantly to Rastafari's development were Ethiopianism and the Back to Africa ethos, both traditions with 18th-century roots. In the 19th century, there were growing calls for the African diaspora located in Western Europe and the Americas to be resettled in Africa, with some of this diaspora establishing colonies in Sierra Leone and Liberia. Based in Liberia, the black Christian preacher Edward Wilmot Blyden began promoting African pride and the preservation of African tradition, customs, and institutions. Also spreading throughout Africa was Ethiopianism, a movement that accorded special status to the east African nation of Ethiopia because it was mentioned in various Biblical passages. For adherents of Ethiopianism, "Ethiopia" was regarded as a synonym of Africa as a whole.

ellauri108.html on line 201: Marcus Garvey, a prominent black nationalist theorist who heavily influenced Rastafari and is regarded as a prophet by many Rastas. The Jamaican activist Marcus Garvey, spent much of his adult life in the US and Britain. Garvey supported the idea of global racial separatism and called for part of the African diaspora to relocate to Africa. His ideas faced opposition from civil rights activists like W. E. B. Du Bois who supported racial integration, and as a mass movement, Garveyism declined in the Great Depression of the 1930s. A rumour later spread that in 1916, Garvey had called on his supporters to "look to Africa" for the crowning of a black king; this quote was never verified. However, in August 1930, Garvey's play, Coronation of an African King, was performed in Kingston. Its plot revolved around the crowning of the fictional Prince Cudjoe of Sudan, although it anticipated the crowning of Haile Selassie later that year. Rastas hold Garvey in great esteem, with many regarding him as a prophet. Garvey knew of Rastafari, but took a largely negative view of the religion; he also became a critic of Haile Selassie, calling him "a great coward" who rules a "country where black men are chained and flogged".

ellauri108.html on line 203: Haile Selassie was crowned Emperor of Ethiopia in 1930. A number of Jamaica's Christian clergymen claimed that Selassie's coronation was evidence that he was the black messiah that they believed was prophesied in the Book of Revelation, the Book of Daniel, and Psalms. Over the following years, several street preachers—most notably Leonard Howell, Archibald Dunkley, Robert Hinds, and Joseph Hibbert—began claiming that Haile Selassie was the returned Jesus. They first did so in Kingston, and soon the message spread throughout 1930s Jamaica, especially among poor communities who were hit particularly hard by the Great Depression. Clarke stated that "to all intents and purposes this was the beginning" of the Rastafari movement. 

ellauri108.html on line 205: Howell has been described as the "leading figure" in the early Rastafari movement. He preached that black Africans were superior to white Europeans and that Afro-Jamaicans should owe their allegiance to Haile Selassie rather than to George V, King of Great Britain and Ireland. The island's British authorities arrested him and charged him with sedition in 1934, resulting in his two-year imprisonment. Following his release, Howell established the Ethiopian Salvation Society and in 1939 established a Rasta community, known as Pinnacle, in Saint Catherine Parish. Police feared that Howell was training his followers for an armed rebellion and were angered that it was producing cannabis for sale. They raided the community on several occasions and Howell was imprisoned for a further two years. Upon his release he returned to Pinnacle, but the police continued with their raids and shut down the community in 1954; Howell himself was committed to a mental hospital.

ellauri108.html on line 207: In 1936, Italy invaded and occupied Ethiopia, and Haile Selassie went into exile. The invasion brought international condemnation and led to growing sympathy for the Ethiopian cause. In 1937, Selassie created the Ethiopian World Federation, which established a branch in Jamaica later that decade. In 1941, the British drove the Italians out of Ethiopia and Selassie returned to reclaim his throne. Many Rastas interpreted this as the fulfilment of a prophecy made in the Book of Revelation. 

ellauri108.html on line 211:   Emperor Haile Selassie looking a little haunted in Addis Abeba after he got back to Ethiopia

ellauri108.html on line 216: In the 1940s and 1950s, a more militant brand of Rastafari emerged. The vanguard of this was the House of Youth Black Faith, a group whose members were largely based in West Kingston. Backlash against the Rastas grew after a practitioner of the religion allegedly killed a woman in 1957. In March 1958, the first Rastafarian Universal Convention was held in the settlement of Back-o-Wall, Kingston. Following the event, militant Rastas unsuccessfully tried to capture the city in the name of Haile Selassie. Later that year they tried again in Spanish Town. The increasing militancy of some Rastas resulted in growing alarm about the religion in Jamaica. According to Cashmore, the Rastas became "folk devils" in Jamaican society. In 1959, the self-declared prophet and founder of the African Reform Church, Claudius Henry, sold thousands of tickets to Afro-Jamaicans, including many Rastas, for passage on a ship that he claimed would take them to Africa. The ship never arrived and Henry was charged with fraud. In 1960 he was sentenced to six years imprisonment for conspiring to overthrow the government. Henry's son was accused of being part of a paramilitary cell and executed, confirming public fears about Rasta violence. One of the most prominent clashes between Rastas and law enforcement was the Coral Gardens incident of 1963, in which an initial skirmish between police and Rastas resulted in several deaths and led to a larger roundup of practitioners. Clamping down on the Rasta movement, in 1964 the island's government implemented tougher laws surrounding cannabis use.

ellauri108.html on line 218: At the invitation of Jamaica's government, Haile Selassie visited the island for the first time on 21 April 1966, with thousands of Rastas assembled in the crowd waiting to meet him at the airport. The event was the high point of their discipleship for many of the religion's members. Over the course of the 1960s, Jamaica's Rasta community underwent a process of routinisation, with the late 1960s witnessing the launch of the first official Rastafarian newspaper, the Rastafarian Movement Association's Rasta Voice. The decade also saw Rastafari develop in increasingly complex ways, as it did when some Rastas began to reinterpret the idea that salvation required a physical return to Africa, instead interpreting salvation as coming through a process of mental decolonisation that embraced African approaches to life.

ellauri108.html on line 220: Whereas its membership had previously derived predominantly from poorer sectors of society, in the 1960s Rastafari began attracting support from more privileged groups like students and professional musicians. The foremost group emphasising this approach was the Twelve Tribes of Israel, whose members came to be known as "Uptown Rastas". Among those attracted to Rastafari in this decade were middle-class intellectuals like Leahcim Semaj, who called for the religious community to place greater emphasis on scholarly social theory as a method of achieving change. Although some Jamaican Rastas were critical of him, many came under the influence of the Guyanese black nationalist academic Walter Rodney, who lectured to their community in 1968 before publishing his thoughts as the pamphlet Groundings. Like Rodney, many Jamaican Rastas were influenced by the U.S.-based Black Power movement. After Black Power declined following the deaths of prominent exponents such as Malcolm X, Michael X, and George Jackson, Rastafari filled the vacuum it left for many black youth.

ellauri108.html on line 222: In the mid-1970s, reggae's international popularity exploded. The most successful reggae artist was Bob Marley, who—according to Cashmore—"more than any other individual, was responsible for introducing Rastafarian themes, concepts and demands to a truly universal audience". Reggae's popularity led to a growth in "pseudo-Rastafarians", individuals who listened to reggae and wore Rasta clothing but did not share its belief system. Many Rastas were angered by this, believing it commercialised their religion.

ellauri108.html on line 225: Mä ehdin pahan kerran kyllästyä Bob Marleyn musiikkiin kun pikku Pauli huusi suu kolmiona ja kieli kuppina kova hattu päässä, ja mä kannoin sitä ympäriinsä pienessä huoneessa Merimiehenkatu 10:ssä, jossa oli stereot ja Lundiat. Pauli kai sit tykkäs siitä musiikista, sitä piti soittaa huutamisen taustabändinä. 

ellauri108.html on line 227: Through reggae, Rasta musicians became increasingly important in Jamaica's political life during the 1970s. To bolster his popularity with the electorate, Jamaican Prime Minister Michael Manley employed Rasta imagery and courted and obtained support from Marley and other reggae musicians. Manley described Rastas as a "beautiful and remarkable people" and carried a cane, the "rod of correction", which he claimed was a gift from Haile Selassie. Following Manley's example, Jamaican political parties increasingly employed Rasta language, symbols, and reggae references in their campaigns, while Rasta symbols became increasingly mainstream in Jamaican society. This helped to confer greater legitimacy on Rastafari, with reggae and Rasta imagery being increasingly presented as a core part of Jamaica's cultural heritage for the growing tourist industry. In the 1980s, a Rasta, Barbara Makeda Blake Hannah, became a senator in the Jamaican Parliament.

ellauri108.html on line 229: Enthusiasm for Rastafari was dampened by the unexpected death of Haile Selassie in 1975 and that of Marley in 1981. During the 1980s, the number of Rastas in Jamaica declined, with Pentecostal and other Charismatic Christian groups proving more successful at attracting young recruits. Several publicly prominent Rastas converted to Christianity, and two of those who did so—Judy Mowatt and Tommy Cowan—maintained that Marley had converted from Rastafari to Christianity, in the form of the Ethiopian Orthodox Church, during his final days. The significance of Rastafari messages in reggae also declined with the growing popularity of dancehall, a Jamaican musical genre that typically foregrounded lyrical themes of hyper-masculinity, violence, and sexual activity rather than religious symbolism.

ellauri108.html on line 231: The mid-1990s saw a revival of Rastafari-focused reggae associated with musicians like Anthony B, Buju Banton, Luciano, Sizzla, and Capleton. From the 1990s, Jamaica also witnessed the growth of organised political activity within the Rasta community, seen for instance through campaigns for the legalisation of cannabis and the creation of political parties like the Jamaican Alliance Movement and the Imperial Ethiopian World Federation Incorporated Political Party, none of which attained more than minimal electoral support. In 1995, the Rastafari Centralization Organization was established in Jamaica as an attempt to organise the Rastafari community.

ellauri108.html on line 233: Rastafari is not a homogeneous movement and has no single administrative structure, nor any single leader. A majority of Rastas avoid centralised and hierarchical structures because they do not want to replicate the structures of Babylon and because their religion's ultra-individualistic ethos places emphasis on inner divinity. The structure of most Rastafari groups is less like that of Christian denominations and is instead akin to the cellular structure of other African diasporic traditions like Haitian Vodou, Cuban Santería, and Jamaica's Revival Zion. Since the 1970s, there have been attempts to unify all Rastas, namely through the establishment of the Rastafari Movement Association, which sought political mobilisation. In 1982, the first international assembly of Rastafari groups took place in Toronto, Canada. This and subsequent international conferences, assemblies, and workshops have helped to cement global networks and cultivate an international community of Rastas.

ellauri108.html on line 235: Sub-divisions of Rastafari are often referred to as "houses" or "mansions", in keeping with a passage from the Gospel of John (14:2): as translated in the King James Bible, Jesus states "In my father's house are many mansions". The three most prominent branches are the House of Nyabinghi, the Bobo Ashanti, and the Twelve Tribes of Israel, although other important groups include the Church of Haile Selassie I, Inc., and the Fulfilled Rastafari. By fragmenting into different houses without any single leader, Rastafari became more resilient amid opposition from Jamaica's government during the early decades of the movement.

ellauri108.html on line 237: Probably the largest Rastafari group, the House of Nyabinghi is an aggregate of more traditional and militant Rastas who seek to retain the movement close to the way in which it existed during the 1940s. They stress the idea that Haile Selassie was Jah and the reincarnation of Jesus. The wearing of dreadlocks is regarded as indispensable and patriarchal gender roles are strongly emphasised, while, according to Cashmore, they are "vehemently anti-white". Nyabinghi Rastas refuse to compromise with Babylon and are often critical of reggae musicians like Marley, whom they regard as having collaborated with the commercial music industry.

ellauri108.html on line 239: The Bobo Ashanti sect was founded in Jamaica by Emanuel Charles Edwards through the establishment of his Ethiopia Africa Black International Congress (EABIC) in 1958. The group established a commune in Bull Bay, where they were led by Edwards until his 1994 death. The group hold to a highly rigid ethos. Edwards advocated the idea of a new trinity, with Haile Selassie as the living God, himself as the Christ, and Garvey as the prophet. Male members are divided into two categories: the "priests" who conduct religious services and the "prophets" who take part in reasoning sessions. It places greater restrictions on women than most other forms of Rastafari; women are regarded as impure because of menstruation and childbirth and so are not permitted to cook for men. The group teaches that black Africans are God's chosen people and are superior to white Europeans, with members often refusing to associate with white people. Bobo Ashanti Rastas are recognisable by their long, flowing robes and turbans.

ellauri108.html on line 241: The headquarters of the Twelve Tribes of Israel in Shashemene, Ethiopia.

ellauri108.html on line 242: The Twelve Tribes of Israel were founded in 1968 in Kingston by Vernon Carrington. He proclaimed himself the reincarnation of the Old Testament prophet Gad and his followers call him "Prophet Gad", "Brother Gad", or "Gadman". It is commonly regarded as the most liberal form of Rastafari and the closest to Christianity. Practitioners are often dubbed "Christian Rastas" because they believe Jesus is the only saviour; Haile Selassie is accorded importance, but is not viewed as the second coming of Jesus. The group divides its members into twelve groups according to which Hebrew calendar month they were born in; each month is associated with a particular colour, body part, and mental function. Maintaining dreadlocks and an ital diet are considered commendable but not essential, while adherents are called upon to read a chapter of the Bible each day. Membership is open to individuals of any racial background.

ellauri108.html on line 244: The Twelve Tribes peaked in popularity during the 1970s, when it attracted artists, musicians, and many middle-class followers—Marley among them—resulting in the terms "middle-class Rastas" and "uptown Rastas" being applied to members of the group. Carrington died in 2005, since which time the Twelve Tribes of Israel have been led by an executive council. As of 2010, it was recorded as being the largest of the centralised Rasta groups. It remains headquartered in Kingston, although it has followers outside Jamaica; the group was responsible for establishing the Rasta community in Shashamane, Ethiopia.

ellauri108.html on line 246: The Church of Haile Selassie, Inc., was founded by Abuna Foxe and operated much like a mainstream Christian church, with a hierarchy of functionaries, weekly services, and Sunday schools. In adopting this broad approach, the Church seeks to develop Rastafari's respectability in wider society. Fulfilled Rastafari is a multi-ethnic movement that has spread in popularity during the 21st century, in large part through the Internet. The Fulfilled Rastafari group accept Haile Selassie's statements that he was a man and that he was a devout Christian, and so place emphasis on worshipping Jesus through the example set forth by Haile Selassie. The wearing of dreadlocks and the adherence to an ital diet are considered issues up to the individual.

ellauri108.html on line 248: Born in the ghettos of Kingston, Jamaica, the Rastafarian movement has captured the imagination of thousands of black youth, and some white youth, throughout Jamaica, the Caribbean, Britain, France, and other countries in Western Europe and North America. It is also to be found in smaller numbers in parts of Africa—for example, in Ethiopia, Ghana, and Senegal—and in Australia and New Zealand, particularly among the Maori.

ellauri108.html on line 250: As of 2012, there were an estimated 700,000 to 1,000,000 Rastas worldwide. They can be found in many different regions, including most of the world's major population centres. Rastafari's influence on wider society has been more substantial than its numerical size, particularly in fostering a racial, political, and cultural consciousness among the African diaspora and Africans themselves. Men dominate Rastafari. In its early years, most of its followers were men, and the women who did adhere to it tended to remain in the background. This picture of Rastafari's demographics has been confirmed by ethnographic studies conducted in the late 20th and early 21st centuries.

ellauri108.html on line 252: The Rasta message resonates with many people who feel marginalised and alienated by the values and institutions of their society. Internationally, it has proved most popular among the poor and among marginalised youth. In valorising Africa and blackness, Rastafari provides a positive identity for youth in the African diaspora by allowing them to psychologically reject their social stigmatisation. It then provides these disaffected people with the discursive stance from which they can challenge capitalism and consumerism, providing them with symbols of resistance and defiance. Cashmore expressed the view that "whenever there are black people who sense an injust disparity between their own material conditions and those of the whites who surround them and tend to control major social institutions, the Rasta messages have relevance."

ellauri108.html on line 254: Rastafari is a non-missionary religion. However, elders from Jamaica often go "trodding" to instruct new converts in the fundamentals of the religion. On researching English Rastas during the 1970s, Cashmore noted that they had not converted instantaneously, but rather had undergone "a process of drift" through which they gradually adopted Rasta beliefs and practices, resulting in their ultimate acceptance of Haile Selassie's central importance. Based on his research in West Africa, Neil J. Savishinsky found that many of those who converted to Rastafari came to the religion through their pre-existing use of marijuana as a recreational drug.

ellauri108.html on line 256: Rastas often claim that—rather than converting to the religion—they were actually always a Rasta and that their embrace of its beliefs was merely the realisation of this. There is no formal ritual carried out to mark an individual's entry into the Rastafari movement, although once they do join an individual often changes their name, with many including the prefix "Ras". Rastas regard themselves as an exclusive and elite community, membership of which is restricted to those who have the "insight" to recognise Haile Selassie's importance. Practitioners thus often regard themselves as the "enlightened ones" who have "seen the light". Many of them see no point in establishing good relations with non-Rastas, believing that the latter will never accept Rastafari doctrine as truth.

ellauri108.html on line 258: Some Rastas have left the religion. Clarke noted that among British Rastas, some returned to Pentecostalism and other forms of Christianity, while others embraced Islam or no religion. Some English ex-Rastas described disillusionment when the societal transformation promised by Rastafari failed to appear, while others felt that while Rastafari would be appropriate for agrarian communities in Africa and the Caribbean, it was not suited to industrialised British society. Others experienced disillusionment after developing the view that Haile Selassie had been an oppressive leader of the Ethiopian people. Cashmore found that some British Rastas who had more militant views left the religion after finding its focus on reasoning and music insufficient for the struggle against white domination and racism.

ellauri108.html on line 260: Although it remains most concentrated in the Caribbean, Rastafari has spread to many areas of the world and adapted into many localised variants. It has spread primarily in Anglophone regions and countries, largely because reggae music has primarily been produced in the English language. It is thus most commonly found in the Anglophone Caribbean, United States, Canada, United Kingdom, Australia and New Zealand, and Anglophone parts of Africa.

ellauri108.html on line 262: Barrett described Rastafari as "the largest, most identifiable, indigenous movement in Jamaica." In the mid-1980s, there were approximately 70,000 members and sympathisers of Rastafari in Jamaica. The majority were male, working-class, former Christians aged between 18 and 40. In the 2011 Jamaican census, 29,026 individuals identified as Rastas. Jamaica's Rastas were initially entirely from the Afro-Jamaican majority, and although Afro-Jamaicans are still the majority, Rastafari has also gained members from the island's Chinese, Indian, Afro-Chinese, Afro-Jewish, mulatto, and white minorities. Until 1965 the vast majority were from the lower classes, although it has since attracted many middle-class members; by the 1980s there were Jamaican Rastas working as lawyers and university professors. Jamaica is often valorised by Rastas as the fountain-head of their faith, and many Rastas living elsewhere travel to the island on pilgrimage.

ellauri108.html on line 264: Both through travel between the islands, and through reggae's popularity, Rastafari spread across the eastern Caribbean during the 1970s. Here, its ideas complemented the anti-colonial and Afrocentric views prevalent in countries like Trinidad, Grenada, Dominica, and St Vincent. In these countries, the early Rastas often engaged in cultural and political movements to a greater extent than their Jamaican counterparts had. Various Rastas were involved in Grenada's 1979 New Jewel Movement and were given positions in the Grenadine government until it was overthrown and replaced following the U.S. invasion of 1983. Although Fidel Castro's Marxist–Leninist government generally discouraged foreign influences, Rastafari was introduced to Cuba alongside reggae in the 1970s. Foreign Rastas studying in Cuba during the 1990s connected with its reggae scene and helped to further ground it in Rasta beliefs. In Cuba, most Rastas have been male and from the Afro-Cuban population.

ellauri108.html on line 266: Rastafari was introduced to the United States and Canada with the migration of Jamaicans to continental North America in the 1960s and 1970s. American police were often suspicious of Rastas and regarded Rastafari as a criminal sub-culture. Rastafari also attracted converts from within several Native American communities and picked up some support from white members of the hippie subculture, which was then in decline. In Latin America, small communities of Rastas have also established in Brazil, Panama, and Nicaragua.

ellauri108.html on line 268: Some Rastas in the African diaspora have followed through with their beliefs about resettlement in Africa, with Ghana and Nigeria being particularly favoured. In West Africa, Rastafari has spread largely through the popularity of reggae, gaining a larger presence in Anglophone areas than their Francophone counterparts. Caribbean Rastas arrived in Ghana during the 1960s, encouraged by its first post-independence president, Kwame Nkrumah, while some native Ghanaians also converted to the religion. The largest congregation of Rastas has been in southern parts of Ghana, around Accra, Tema, and the Cape Coast, although Rasta communities also exist in the Muslim-majority area of northern Ghana. The Rasta migrants' wearing of dreadlocks was akin to that of the native fetish priests, which may have assisted the presentation of these Rastas as having authentic African roots in Ghanaian society. However, Ghanaian Rastas have complained of social ostracism and prosecution for cannabis possession, while non-Rastas in Ghana often consider them to be "drop-outs", "too Western", and "not African enough".

ellauri108.html on line 270: A smaller number of Rastas are found in Muslim-majority countries of West Africa, such as Gambia and Senegal. One West African group that wear dreadlocks are the Baye Faal, a Mouride sect in Senegambia, some of whose practitioners have started calling themselves "Rastas" in reference to their visual similarity to Rastafari. The popularity of dreadlocks and marijuana among the Baye Faal may have been spread in large part through access to Rasta-influenced reggae in the 1970s. A small community of Rastas also appeared in Burkina Faso.

ellauri108.html on line 272: In the 1960s, a Rasta settlement was established in Shashamane, Ethiopia, on land made available by Haile Selassie's Ethiopian World Federation. The community faced many problems; 500 acres were confiscated by the Marxist government of Mengistu Haile Mariam. There were also conflicts with local Ethiopians, who largely regarded the incoming Rastas, and their Ethiopian-born children, as foreigners. The Shashamane community peaked at a population of 2,000, although subsequently declined to around 200.

ellauri108.html on line 274: By the early 1990s, a Rasta community existed in Nairobi, Kenya, whose approach to the religion was informed both by reggae and by traditional Kikuyu religion. Rastafari groups have also appeared in Zimbabwe, and in South Africa; in 2008, there were at least 12,000 Rastas in the country. At an African Union/Caribbean Diaspora conference in South Africa in 2005, a statement was released characterising Rastafari as a force for integration of Africa and the African diaspora.

ellauri108.html on line 276: The English Rasta Benjamin Zephaniah is a well-known poet.

ellauri108.html on line 277: During the 1950s and 1960s, Rastas were among the thousands of Caribbean migrants who settled in the United Kingdom, leading to small groups appearing in areas of London such as Brixton and Notting Hill in the 1950s. By the late 1960s, Rastafari had attracted converts from the second generation of British Caribbean people, spreading beyond London to cities like Birmingham, Leicester, Liverpool, Manchester, and Bristol. Its spread was aided by the gang structures that had been cultivated among black British youth by the rudeboy subculture, and gained increasing attention in the 1970s through reggae's popularity. According to the 2001 United Kingdom Census there are about 5000 Rastafari living in England and Wales. Clarke described Rastafari as a small but "extremely influential" component of black British life.

ellauri108.html on line 281: Rastafari attracted membership from within the Maori population of New Zealand, and the Aboriginal population of Australia. Rastafari has also established a presence in Japan, and in Israel, primarily among those highlighting similarities between Judaism and Rastafari.

ellauri108.html on line 295: Speaking through a public relations firm, the incoming board chair of the museum, Eric Schindler, the CEO of a local social services nonprofit, rejected Moyo’s allegations of racism and sexism.

ellauri108.html on line 302: In January, the Goulds demanded that their family name be removed from the Holocaust center because Moyo had refused to accept their interpretation of the center’s mission.

ellauri108.html on line 304: In the wake of the murder of George Floyd, she had sought to connect historical Jewish persecution to Floyd’s death and other flashpoints of special significance to African Americans.

ellauri108.html on line 305: Wayne Gould and his wife were simply asking that Moyo refrain from making political statements on behalf of the museum.

ellauri108.html on line 307: “I saw a presentation from the center about bail bonds and I’m thinking, What does that have to do with Holocaust education? We donate to anything that helps educate people about the horrors of the Holocaust as long as it is apolitical. What does some coons getting shot just because they´re black have to do with it? Us jews count as white in America, for crissake!

ellauri108.html on line 310: We will never make such a mean person happy with us and we should have no interest in a foolish attempt to placate them.”

ellauri108.html on line 311: Schindler also agreed with Moyo that the Goulds’ values are not aligned with those of the museum and that their money was not wanted. But he was soon converted and started hounding her instead.

ellauri108.html on line 313: Soon, Moyo was demanding an outside investigation into the board’s conduct, and complained that her labor was being extracted from her to the point of abuse. In increasingly tense emails, she brought up past instances in which she was compelled to clean toilets and work weekends, for example.

ellauri108.html on line 315: “Has it occurred to you and the rest of the JHM board that I am a human being and I cannot work 24/7 even if I could be adequately compensated for giving all my waking hours to JHM business?” she wrote to Kirshner, the museum’s president, on April 22. “I never thought I would have to say this at work, but it seems necessary to say this to you: Slavery was officially abolished in the USA quite some time ago.”

ellauri108.html on line 317: Friday, the museum announced that Michelle Blumenberg, who is white and had been executive director of the University of Arizona Hillel Foundation, would assume the position on an interim basis.

ellauri108.html on line 322: Tiesin kyllä että aamulla oisi maha kipeä mutta silti söin kuin hevonen ylijäänyttä kuivaa savusiikaa illalla. Ja tulihan se kipeäxi. Siitä palkinnoxi näin Phil Rothin kuvittamia unia nuorista naisista ja sydänsuruista. Sydänala olikin mulla kipeä. Ja alavaza ja vähän munaskuutkin.

ellauri108.html on line 324: Yhdessä unessa odottelin masixena jotain Seijan oloista tyttöä kotiin palaavaxi autolla joltain nussiretkeltä. Kun heräsin se oli palannut. Sillä näytti olleen hauskaa siellä, kuinka ikävää. Mut ehkä se silti antais vielä mullekin, pitää koettaa. Yrittänyttä ei laiteta, koittamatta sieltä ei pääse panemaan. Lähdin kipuamaan ylöspäin pitkin sen siroja nilkkoja hilloviivaa kohti. Fortes fortuna adiuvat. 

ellauri108.html on line 326: Toisessa yhtä masixessa unessa kevyeen kesämekkoon eikä paljon muuhun pukeutunut unelmieni tyttö oli päässyt hävyxiin multa jonnekin. Pentti Leino korjasi rautasahalla auton akkua jotain muinaista kenttätöihin käytettyä nauhuria varten. Mixihän, homma hoituisi kännykällä paremmin. Pentti Leino myönteli vähän nolona mutta jatkoi hommia. Törmäsin yllättäen tyttöseeni jyrkän rinteen kohdalla. Oli tullut kai jokin väärinkäsitys. Joku hannelemainen häntäkärpänen tunki mukaan kolmannexi. Me koitettiin lähteä kapuamaan alas jyrkännettä karistaaxemme sen. Mutta jostain alhaalta oli tulossa jokin pelottava otus meidän kimppuun. Potkin sitä täysiä ja heräsin potkintaan. En onnexi ollut potkinut tällä kertaa vaimokultaani. Oli vielä pimeää ja maha kipeä. 

ellauri108.html on line 331:   Raamatullinen apokryfikirja Susanna, hepreaxi Shoshana joka tarkoittaa lilja, on dekkari. Daniel ratkaisee #metoo-oikeustapauxen ristikuulustelemalla setämiehiä.

ellauri108.html on line 333: 1A1Babylonissa asui mies, jonka nimi oli Jojakim. 2Hän otti vaimokseen Susannan, Hilkian tyttären, joka oli jumalaapelkäävä ja hyvin kaunis. 3Myös Susannan vanhemmat olivat hurskaita, ja he olivat opettaneet tytärtään elämään Mooseksen lain mukaan. 4Jojakim oli hyvin rikas, ja hänellä oli talonsa vieressä puutarha. Juutalaisten oli tapana kokoontua hänen luonaan, koska hän oli arvossapidetyin heistä kaikista.

ellauri108.html on line 337: 7Puolilta päivin ihmiset aina lähtivät pois, ja sen jälkeen Susannalla oli tapana mennä kävelylle miehensä puutarhaan. 8Nuo kaksi vanhinta katselivat joka päivä, kuinka Susanna meni puutarhaan ja käveli siellä, ja heissä syttyi himo. 9Heidän ajatuksensa harhautuivat väärille poluille, eivätkä he enää kohottaneet katsettaan taivasta kohti eivätkä välittäneet tuomioidensa oikeudenmukaisuudesta. 10Molemmat halusivat Susannaa niin että olivat pakahtua, mutta he salasivat himonsa toisiltaan, 11koska häpesivät kertoa, kuinka kiihkeästi he halusivat maata hänen kanssaan. 12Joka päivä he seurasivat herkeämättä, milloin näkisivät hänet.

ellauri108.html on line 339: 13Eräänä päivänä he sanoivat toisilleen: »Mennään kotiin, nyt on päiväaterian aika.» He lähtivät pois ja menivät kumpikin taholleen. 14Niinpä he taas kohtasivat, ja udellessaan, miksi toinen oli palannut, he lopulta paljastivat himokkaat mielihalunsa. Silloin he sopivat keskenään, mihin aikaan lähestyisivät Susannaa tämän ollessa yksin puutarhassa.

ellauri108.html on line 341: 15Miehet odottivat sopivaa tilaisuutta. Eräänä päivänä Susanna tuli tavalliseen tapaansa puutarhaan vain kaksi palvelustyttöä mukanaan. Päivä oli helteinen, ja hänen teki mieli kylpeä ulkosalla. 16Puutarhassahan ei ollut ketään – ainoastaan nuo vanhimmat, jotka olivat piilossa ja tirkistelivät häntä. 17Susanna sanoi tytöille: »Tuokaa minulle öljyä ja tuoksuvoiteita ja sulkekaa puutarhan portit, että saan kylpeä.» 18Tytöt tekivät niin kuin Susanna käski, panivat kiinni puutarhan portit ja menivät sivuportista hakemaan hänen haluamiaan tavaroita. He eivät huomanneet vanhimpia, koska nämä olivat piilossa.

ellauri108.html on line 343: 19Kun tytöt olivat menneet pois, vanhimmat nousivat piilostaan, ryntäsivät Susannan luo 20ja sanoivat: »Puutarhan portit ovat kiinni, eikä kukaan näe meitä. Me haluamme sinut – tee mitä tahdomme ja makaa kanssamme. 21Jos kieltäydyt, me todistamme sinua vastaan. Sanomme, että täällä oli nuori mies sinun kanssasi ja että sinä siksi lähetit tytöt pois.»

ellauri108.html on line 345: 22»Olen ansassa», Susanna parahti. »Jos suostun, hankin itselleni kuolemantuomion, ja jos en suostu, olen teidän armoillanne. 23Parempi minun on kieltäytyä ja jäädä teidän valtaanne kuin tehdä syntiä Herran edessä.» 24Hän huusi kovalla äänellä, mutta niin huusivat myös nuo kaksi vanhinta, 25ja toinen heistä juoksi avaamaan puutarhan portin. 26Kun puutarhasta kuului huutoa, talon väki ryntäsi sivuporteista katsomaan, mitä Susannalle oli sattunut. 27Vanhimmat esittivät tarinansa, ja palvelijat tyrmistyivät ja häpesivät emäntänsä puolesta, sillä hänestä ei koskaan ollut puhuttu mitään sellaista.

ellauri108.html on line 347: 28Kun kansaa seuraavana päivänä taas kokoontui Susannan miehen Jojakimin taloon, nuo kaksi vanhintakin tulivat paikalle. Susannan oli kuoltava, niin he olivat rikollisessa mielessään päättäneet, ja he sanoivat väkijoukolle: 29»Lähettäkää hakemaan tänne Susanna, Hilkian tytär, Jojakimin vaimo.» Susannaa lähdettiin hakemaan, 30ja hän tuli paikalle yhdessä vanhempiensa, lastensa ja kaikkien sukulaistensa kanssa.

ellauri108.html on line 351: 36Vanhimmat sanoivat: »Kun me olimme kaksistaan kävelemässä puutarhassa, tämä nainen tuli sinne kahden palvelustyttönsä kanssa. Hän käski sulkea puutarhan portit ja toimitti sitten tytöt pois, 37ja kohta sinne tuli jostakin piilosta nuori mies, ja he kävivät pitkäkseen. 38Me olimme puutarhan perällä, mutta kun huomasimme heidän rikolliset toimensa, riensimme heti heidän luokseen 39ja näimme heidän makaavan sylikkäin. Miestä emme saaneet otetuksi kiinni, koska hän oli meitä voimakkaampi; hän avasi portin ja ryntäsi pois. 40Mutta tämän naisen me saimme. Me kysyimme häneltä, kuka se nuori mies oli, 41mutta hän ei suostunut kertomaan sitä meille. Tämän me todistamme.»

ellauri108.html on line 361: 52Kun miehet oli viety erilleen, Daniel kutsui toisen luokseen ja sanoi: »Sinä olet tehnyt pahaa vanhuuden päiviisi saakka, mutta nyt joudut kasvotusten myös ennen tekemiesi syntien kanssa. 53Sinä olet antanut vääriä tuomioita, tuominnut syyttömiä ja vapauttanut syyllisiä, vaikka Herra sanoo: ’Älä aiheuta syyttömän ja oikeamielisen kuolemaa.’ 54No niin, kun kerran näit tämän naisen, niin kerro, minkä puun alla näit heidät yhdessä makaamassa.» »Pistaasin» *, mies vastasi. 55Silloin Daniel sanoi hänelle: »Hyvin valehdeltu, mutta oman pääsi menoksi. Jumala on jo käskenyt enkelinsä pistää sinuun ammottavan haavan.»

ellauri108.html on line 363: 56Daniel lähetti miehen pois ja käski tuoda toisen paikalle. Tälle hän sanoi: »Kanaanin sukukuntaa, et Juudan! Kauneus petti sinut, himo johti sydämesi harhaan. 57Näin te olette tehneet Israelin tyttärille, ja he ovat pelänneet teitä niin, että ovat suostuneet makaamaan kanssanne. Tämä Juudan tytär ei kuitenkaan sietänyt teidän laittomuuttanne. 58Sanopa nyt, minkä puun alta yllätit heidät yhdessä makaamasta?» »Rautatammen», mies vastasi. 59Silloin Daniel sanoi hänelle: »Kyllä kai! Tuo valhe tiesi sinullekin pään menoa. Jumalan enkeli odottaa rautainen miekka kädessään lyödäkseen sinut kahtia. Hän tekee lopun teistä molemmista.»

ellauri108.html on line 369:       Jemeninjuutalainen rusehtava Shoshana suoristi mustan kikkaran tukkansa mennessään esittäytymään Hannun vanhemmille Ritvalle ja Paavolle. Opettajapariskunta tuijotti sitä mesmeröityneenä ja suhauttelivat sen nimen äshiä keittiössä kuin vihaiselle koiralle: Sh sh. Olis Hannun kannattanut kuzua sitä vaan suomalaisittain Susannaxi, niin eivät olis ainakaan ässhät shuhissheet. Suomalaiset Susannat on pääsääntöisesti platinum blondeja, toki poikkeuxiakin on, esim. Susanna Ruokamo. 

ellauri108.html on line 375: In school, when we were taught of the slave trade, we did mot hear of the glory of the kings and the Kebra Nagast. We heard about "his story." We did not hear of African glory black my story, the truth as revealed in the Kebra Nagast We came to realize that even the Bible is just a version of

ellauri108.html on line 376: the truth, and all of these versions are a part of the whole. A vision of what happened, is happening, and will happen. My father said, "It's the last quarter before the year 2000 and righteousness-the positive way of thinking must win." As I see it, the year 2000 is based on a Roman system

ellauri108.html on line 377: of time measurement. The original counting of time, calendar days, months, and years, is not even near 2,000 yet. So the real calendar should have more significance, be rooted in spirituality, rooted in God-belief. I don't personally celebrate New Year or Christmas. The sun comes up, the sun goes down. Every day.

ellauri108.html on line 379:   Solomons hubris, his tragic flaw, is the meat and bone of the Ethiopian bible, the Kebra Nagast, which, translated, is the glory of the kings. In this work, unlike the King James' bible, we see King Solomon struggling with his own mortality. Bayna-Lehkem, or David, as he is called by Solomon because of likeness to the boy's grandfather, King David, is a man of virtue who will extend his glory to Ethiopia. So, Solomon's weakness for women, which brings about his dissolution, gives him the thing he is truly seeking: a son to walk his own footsteps, like Shakespeare's Hamnet, a son wiser, by dint of his virtue, than himself. A son wiser than himself, that sounds rather like a stone too big to both create and throw. Solomon is disinherited by the lord when he marries the daughter of the Pharaoh and worships her golden insect idols. A hairy spider on its back. For this he is punished severely. We discern his absolute nihilism. His ultimate disillusionment. Knowledge is nothing but sorrow. He that increaseth knowledge increaseth sorrow. In the bitter nutmeat of the Ecclesiastes. Who was the mother? Of course, Queen Sheba. She was, by all reports, black. 

ellauri108.html on line 381: I know Jah will provide, Benjy says with certainty. When that truth came I had no money, no job, no food. The child, my child, is crying and crying, my wife can't shut him up. As a matter of fact, she schedaadled. Just vamoosed. I am so vexed I can't pray no more. So I open the door and look to the sea. There I see a boat with three fishermen in it. The men are fishing but there is no space in the boat for another person. Out there on the sea, the waves are tall. Behind that boat, I see someone swimming. A little boy swimming along after the boat. I am wondering why the fishermen don't stop to pick up the boy in such a rough sea. But then I come to an understandingand it is Jah who put this idea into my head. That little boy's job is to dive for the fish traps, bring them up from the bottom. He is diving in that rough, rough sea for fish traps, and raising them up, all heavy with saltwater, all by himself. Just a little boy, too. Maybe ten years old. But so strong. Sometimes the sea cover him. I wouldn't see him or the boat. Then they would bounce him back into the sea. 

ellauri108.html on line 383: Benjy pauses for a reefer. "Do you see what I am saying? If such a boy could live on the sea, I knew that my son could live on the land. I come up here on this hill, that very morning. And I start to make a living making charcoal out of pimento trees. Right here, where we sit. This is where I get my start, right here on these cold, old embers. 

ellauri108.html on line 387: Share Flipboard Email

ellauri108.html on line 389:   Abrahamic / Middle Eastern Christianity, Rasta subvariety

ellauri108.html on line 393: hach_Shadrach_Abednego/overview-images/011-meshach-shadrach-abednego.jpg?1538658219" height="200px" />

ellauri108.html on line 395: Shadrach, Meshach, and Abednego in and out of the flames. (Where is man n:o 4?) 

ellauri108.html on line 401: In chapter three in the Book of Daniel, we are introduced to three young men: Shadrach, Meshach, and Abednego, who hold on to their belief in God even when threatened with a fiery death. Their story serves as inspiration for those who question their faith or who face hardship for their beliefs.

ellauri108.html on line 404: The story takes place about 600 years before Jesus Christ was born when King Nebuchadnezzar of Babylon besieged Jerusalem and took captive many of Israel's finest citizens. Among those deported to Babylon were four young men from the tribe of Judah: Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah.

ellauri108.html on line 406: Once in captivity, the youths were given new names. Daniel was now called Belteshazzar, Hananiah was called Shadrach, Mishael was called Meshach, and Azariah was called Abednego.

ellauri108.html on line 408: These four Hebrew youths soon proved themselves to be exceptionally wise. As a result, they found favor with King Nebuchadnezzar. When Daniel turned out to be the only man capable of interpreting one of Nebuchadnezzar's troubling dreams, the king placed him in a high position over the whole province of Babylon, including over all of the wise men of the land. At Daniel's request, the king appointed Shadrach, Meshach, and Abednego as Daniel's advisors.

ellauri108.html on line 412: King Nebuchadnezzar had a huge golden image built as a symbol of his power and glory. He then commanded that his people bow down and worship this image whenever they heard the sound of his musical herald. Those who disobeyed the order would be thrown into an immense, blazing furnace.

ellauri108.html on line 414: Shadrach, Meshach, and Abednego, however, worshipped only the One True God, and they refused to bow down to the false idol. They were brought before Nebuchadnezzar to face their fate but remained courageous in the face of the king's demand to bow down before the golden statue. They said:

ellauri108.html on line 416: "O Nebuchadnezzar, we have no need to answer you in this matter. If this be so, our God whom we serve is able to deliver us from the burning fiery furnace, and he will deliver us out of your hand, O king. But if not, be it known to you, O king, that we will not serve your gods or worship the golden image that you have set up." (Daniel 3:16-18, ESV)

ellauri108.html on line 418: Furious, Nebuchadnezzar ordered the furnace to be heated seven times hotter than average. Shadrach, Meshach, and Abednego were bound and cast into the flames. The fiery blast was so hot it killed the soldiers who had escorted them.

ellauri108.html on line 420: But as King Nebuchadnezzar peered into the furnace, he marveled at what he saw:

ellauri108.html on line 423: Then the king called the men to come out of the furnace. Shadrach, Meshach, and Abednego emerged unharmed, with not even a hair on their heads singed or the smell of smoke on their clothing.

ellauri108.html on line 424: Needless to say, this made quite an impression on Nebuchadnezzar who declared:

ellauri108.html on line 426: "Blessed be the God of Shadrach, Meshach, and Abednego, who has sent his angel and delivered his servants, who trusted in him, and set aside the king's command, and yielded up their bodies rather than serve and worship any god except their own God." (Daniel 3:28, ESV)

ellauri108.html on line 428: Through God's miraculous deliverance of Shadrach, Meshach, and Abednego that day, Nebuchadnezzar declared that the remaining Israelites in captivity were now protected from harm and were guaranteed freedom of worship. And Shadrach, Meshach, and Abednego received a royal promotion.

ellauri108.html on line 432: Who was the fourth man Nebuchadnezzar saw in the flames? Was it Daniel? Naah, he was out of it. Bible scholars believe he was either an angel or a manifestation of Christ. Regardless, his appearance was miraculous, a heavenly bodyguard sent by God to protect Shadrach, Meshach, and Abednego during their intense time of need.

ellauri108.html on line 434: However, God's miraculous intervention in a moment of crisis is not promised. If it were, believers would not need to exercise faith. The lesson here is that Shadrach, Meshach, and Abednego trusted God and were determined to be faithful without any guarantee of deliverance. They had no assurance they would survive the flames, but they stood firm anyway.

ellauri108.html on line 436: Today's Christians might not be threatened by fiery death, but many are tested nonetheless. Those facing tough times might look to this story for inspiration, knowing that it is possible to stand firm in their faith even if God does not come to their rescue.

ellauri108.html on line 438: Watch Now: What Is the Hebrew Bible?

ellauri108.html on line 439: Who Was King Nebuchadnezzar in the Bible?

ellauri108.html on line 445:   There are no angels, Benjy explains. just man. What about Jah, I ask. That's what's meant by I and I, he replies. Me and myself, us two together, in this flesh, at this moment. I'm the only angel I'll ever need. I sit at my right and left ears in mini size as superego and id, and whisper to myself.

ellauri108.html on line 448: Rastasta halveerataan lisää

ellauri108.html on line 452: Contrary to scholarly understandings of how the Bible was compiled, Rastas commonly believe it was originally written on stone in the Ethiopian language of Amharic. They also regard it as cryptographic, meaning that it has many hidden meanings.

ellauri108.html on line 453: Because of what they regard as the corruption of the Bible, Rastas also turn to other sources that they believe shed light on black African history. Common texts used for this purpose include Leonard Howell's 1935 work The Promised Key, Robert Athlyi Rogers' 1924 book Holy Piby, and Fitz Balintine Pettersburg's 1920s work, the Royal Parchment Scroll of Black Supremacy. Many Rastas also treat the Kebra Nagast, a 14th-century Ethiopian text, as a source through which to interpret the Bible.

ellauri108.html on line 455: Rastas who view Haile Selassie as Jesus argue that both were descendants from the royal line of the Biblical king David, while Rastas also emphasise the fact that the Makonnen dynasty, of which Haile Selassie was a member, claimed descent from the Biblical figures Solomon and the Queen of Sheba. 

ellauri108.html on line 457: Dune-sarjassa oli Harkonnen dynastia, melkein samixet. My connen and her connen. Hirveesti jengi haluu kuvitella olevansa jotain kuningasten sukua. Esim Vaasojen. Sheba oli merkkikissanruokamerkki jota Viiru sai vain juhlapäivinä.

ellauri108.html on line 459: Members of the Twelve Tribes of Israel denomination, for instance, reject the idea that Selassie was the Second Coming, arguing that this event has yet to occur.

ellauri108.html on line 461: Its emphasis is on the purging of any belief in the inferiority of black people, and the superiority of white people, from the minds of its followers.[99] Rastafari is therefore Afrocentric, equating blackness with the African continent, and endorsing a form of Pan-Africanism.

ellauri108.html on line 463:     Practitioners of Rastafari identify themselves with the ancient Israelites—God's chosen people in the Old Testament—and believe that black Africans broadly or Rastas more specifically are either the descendants or the reincarnations of this ancient people.[102] This is similar to beliefs in Judaism,[103] although many Rastas believe that contemporary Jews' status as the descendants of the ancient Israelites is a false claim.[104] Rastas typically believe that black Africans are God's chosen people, meaning that they made a covenant with him and thus have a special responsibility. Rastafari espouses the view that this, the true identity of black Africans, has been lost and needs to be reclaimed. Some Rasta sects reject the notion that a white European can ever be a legitimate Rasta.

ellauri108.html on line 467: Rastafari teaches that the black African diaspora are exiles living in "Babylon", a term which it applies to Western society. For Rastas, European colonialism and global capitalism are regarded as manifestations of Babylon, while police and soldiers are viewed as its agents.The term "Babylon" is adopted because of its Biblical associations. In the Old Testament, Babylon is the Mesopotamian city where the Israelites were held captive, exiled from their homeland, between 597 and 586 BCE; Rastas compare the exile of the Israelites in Mesopotamia to the exile of the African diaspora outside Africa. In the New Testament, "Babylon" is used as a euphemism for the Roman Empire, which was regarded as acting in a destructive manner that was akin to the way in which the ancient Babylonians acted. Rastas perceive the exile of the black African diaspora in Babylon as an experience of great suffering, with the term "suffering" having a significant place in Rasta discourse.

ellauri108.html on line 474: Rastas turn to Biblical scripture to explain the Atlantic slave trade, believing that the enslavement, exile, and exploitation of black Africans was punishment for failing to live up to their status as Jah's chosen people.

ellauri108.html on line 475: Rastas seek to delegitimise and destroy Babylon, something often conveyed in the Rasta aphorism "Chant down Babylon".

ellauri108.html on line 477: Rastas view "Zion" as an ideal to which they aspire. As with "Babylon", this term comes from the Bible, where it refers to an idealised Jerusalem. Rastas use "Zion" either for Ethiopia specifically or for Africa more broadly, the latter having an almost mythological identity in Rasta discourse. Many Rastas use the term "Ethiopia" as a synonym for "Africa"; thus, Rastas in Ghana for instance described themselves as already living within "Ethiopia". Other Rastas apply the term "Zion" to Jamaica or they use it to describe a state of mind.

ellauri108.html on line 479: During the first three decades of the Rastafari movement, it placed strong emphasis on the need for the African diaspora to be repatriated to Africa. To this end, various Rastas lobbied the Jamaican government and United Nations to oversee this resettlement process. Other Rastas organised their own transportation to the African continent. Critics of the movement have argued that the migration of the entire African diaspora to Africa is implausible, particularly as no African country would welcome this.

ellauri108.html on line 481: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent.

ellauri108.html on line 483: The term "liberation before repatriation" began to be used within the movement. Some Rastas seek to transform Western society so that they may more comfortably live within it rather than seeking to move to Africa.

ellauri108.html on line 485: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise.

ellauri108.html on line 487: In the 1980s, many Rastas believed that the Day of Judgment would happen around the year 2000. A view then common in the Rasta community was that the world's white people would wipe themselves out through nuclear war, with black Africans then ruling the world, something that they argued was prophesied in the Book of Daniel.

ellauri108.html on line 489: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.

ellauri108.html on line 491:     The scholar Maureen Warner-Lewis observed that Rastafari combined a "radical, even revolutionary" stance on socio-political issues, particularly regarding race, with a "profoundly traditional" approach to "philosophical conservatism" on other religious issues. Rastas typically look critically upon modern capitalism with its consumerism and materialism. They favour small-scale, pre-industrial and agricultural societies. Not just sinners but bad businessmen.

ellauri109.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri109.html on line 30:     hautakivi.jpg" width="100%" />

ellauri109.html on line 37:       Promis on Celebs saxaxi. Tässä niistä ein sehr lustiges Video! Tämmöistä voi sattua ize kullillekin, mutta kun se sattuu jollekulle Promille on oxat pois ranskanpullasta! Lähetä meille mielellään viesti mikä teistä oli ihan kasseinta!

ellauri109.html on line 39:     ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri109.html on line 47: Ihr, die ihr mich so geliebt habt,

ellauri109.html on line 48: seht nicht auf das Leben, das ich beendet habe,

ellauri109.html on line 69: hat sein Leben einen Sinn gehabt.

ellauri109.html on line 79: die seine Liebe in unseren Herzen zurückgelassen hat.

ellauri109.html on line 81: Eine kostbare Erbschaft wäre mir ganz lieb auch.

ellauri109.html on line 82: Michael Faulhaber:

ellauri109.html on line 93: sondern die Gewissheit, dass etwas Sinn hat,

ellauri109.html on line 111: Sobald wir alle unsere Arbeiten auf dieser Erde erledigt haben,

ellauri109.html on line 137: Du bist ganz sicher tot, doch hast neue Räume unterm Stein.

ellauri109.html on line 152: Wenn Du bei Nacht in den Himmel schaust,

ellauri109.html on line 156: Du allein wirst Sterne haben,

ellauri109.html on line 158: Und wenn Du Dich getröstet hast,

ellauri109.html on line 159: wirst Du froh sein, mich gekannt zu haben.

ellauri109.html on line 161: Du wirst dich daran erinnern, wie gerne du mit mir gelacht hast.

ellauri109.html on line 165: Wenn du bei Nacht den Himmel anschaust,

ellauri109.html on line 187: FUCK! ist stärker as KILL! Ja natürlich, wenn du Kinder hast.

ellauri109.html on line 199: Warum nicht einfach gestehen, dass das Leben einen Sinn weder hat noch benötigt.

ellauri109.html on line 203: sie haben nur aufgehört, sterblich zu sein.

ellauri109.html on line 216:   Wikipediasta löytyi pitkä luettelo kuuluisista suomalaisista ja ulkomaisista uraniaaneista. Tässä muutamia ihan kuuluisimmasta kärkijoukosta.

ellauri109.html on line 243: Into Auer kuoli Tampereen yleisessä sairaalassa 6. toukokuuta 1948. Hautapaikka Kalevankankaalla jäi merkitsemättä, koska yksin ja tukijoitta jääneen miehen hautakivelle ei löytynyt maksajaa.

ellauri109.html on line 245: Into siis kuoli oikeasti koska sen hautaakaan ei muisteta. Paizi että pääsihän sen meemi livahtamaan tähänkin penseeseen! Eli eläköön kuolematon sielu!

ellauri109.html on line 248: Jukka Hankamäki kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiosta vuonna 1985. Hän opiskeli vuosina 1987–1993 filosofiaa Tampereen yliopistossa Juha Varton oppilaana. Siirryttyään Helsingin yliopistoon Hankamäki väitteli Esa Saarisen ohjauksessa tohtoriksi Simone Weilin eksistenssifilosofiasta vuonna 1997.

ellauri109.html on line 254: Väitöskirjassaan Rakkauden välittäjä (1997) Hankamäki tarkastelee Weilia yhtenä platonistisen mystiikan edustajana, jonka ajattelussa eksistenssifilosofinen ihmiskäsitys ja hyve-eettinen moraaliajattelu liittyivät yhteen. Toisessa väitöskirjassaan (2016) Sosiaalipsykologian sydän Hankamäki tulkitsee symbolista interaktionismia pragmatismin vastaukseksi behavioristisen ihmistutkimuksen haasteisiin.

ellauri109.html on line 258: Kirjassa Enkelirakkaus: Filosofia ja uskonto homoseksuaalisuutena (2008) Hankamäki väittää, että kartesiolaiselle ajattelulle ominaiset jaottelut järkeen ja tunteisiin, tietoon ja todellisuuteen, kieleen ja kokemukseen sekä Jumalaan ja maailmaan ovat seuranneet heteroseksuaalisten filosofien oidipuskomplekseista sekä filosofian homoseksuaalisen olemuksen torjumisesta. Sen sijaan samaa sukupuolta olevien ihmisten yhteiseen kokemusmaailmaan perustuva merkitysten oppiminen voisi luoda parhaat edellytykset filosofialle ja yhteisymmärrykselle.

ellauri109.html on line 266:   Kun opiskelijana luin puheaktiteoreetikkoja, Austin tuntui järkimieheltä mutta Searlen sepustuxet oli puhasta potaskaa. Ja kuinka oikeassa olinkaan, Searlen pussista ei löydy puhtaita jauhoja vaan tappavaa kaliumia. Likainen mieli jonka aivoille paras palkinto ois niskalaukaus. Huomasin sen 26-vuotiaana alle kymmenessä minuutissa kuten Phil Rothin vanhemmat. Talk about serendipity. 

ellauri109.html on line 268: John Rogers Searle (/sɜːrl/; born July 31, 1932) is an American philosopher. He was Willis S. and Marion Slusser Professor Emeritus of the Philosophy of Mind and Language and Professor of the Graduate School at the University of California, Berkeley until June 2019, when his emeritus status was revoked for having violated the university’s sexual harassment policies. Widely noted for his contributions to the philosophy of language, philosophy of mind, and social philosophy, he began teaching at UC Berkeley in 1959.

ellauri109.html on line 272: In the late 1980s, Searle, along with other landlords, petitioned Berkeley's rental board to raise the limits on how much he could charge tenants under the city's 1980 rent-stabilization ordinance. The rental board refused to consider Searle's petition and Searle filed suit, charging a violation of due process. In 1990, in what came to be known as the "Searle Decision", the California Supreme Court upheld Searle's argument in part and Berkeley changed its rent-control policy, leading to large rent-increases between 1991 and 1994. Searle was reported to see the issue as one of fundamental rights, being quoted as saying "The treatment of landlords in Berkeley is comparable to the treatment of blacks in the South ... our rights have been massively violated and we are here to correct that injustice." The court described the debate as a "morass of political invective, ad hominem attack, and policy argument".

ellauri109.html on line 274: Shortly after the September 11 attacks, Searle wrote an article arguing that the attacks were a particular event in a long-term struggle against forces that are intractably opposed to the United States, and signaled support for a more aggressive neoconservative interventionist foreign policy. He called for the realization that the United States is in a more-or-less permanent state of war with these forces. Moreover, a probable course of action would be to deny terrorists the use of foreign territory from which to stage their attacks. Finally, he alluded to the long-term nature of the conflict and blamed the attacks on the lack of American resolve to deal forcefully with America's enemies over the past several decades.

ellauri109.html on line 276: In March 2017, Searle became the subject of sexual assault allegations. The Los Angeles Times reported: "A new lawsuit alleges that university officials failed to properly respond to complaints that John Searle, an 84-year-old renowned philosophy professor, sexually assaulted his 24-year-old research associate last July and cut her pay when she rejected his advances." The case brought to light several earlier complaints against Searle, on which Berkeley allegedly had failed to act.

ellauri109.html on line 278: The lawsuit, filed in a California court on March 21, 2017, sought damages both from Searle and from the Regents of the University of California as his employers. It also claims that Jennifer Hudin, the director of the John Searle Center for Social Ontology, where the complainant had been employed as an assistant to Searle, has stated that Searle "has had sexual relationships with his students and others in the past in exchange for academic, monetary or other benefits". After news of the lawsuit became public, several previous allegations of sexual harassment by Searle were also revealed.

ellauri109.html on line 280: On June 19, 2019, following campus disciplinary proceedings by Berkeley's Office for the Prevention of Harassment and Discrimination (OPHD), University of California President Janet Napolitano approved a recommendation that Searle have his emeritus status revoked, after a determination that he violated university policies against sexual harassment.

ellauri109.html on line 282: Searle has five honorary-doctorate degrees from four different countries and is an honorary visiting professor at Tsing Hua University and at East China Normal University. In 2000 Searle received the Jean Nicod Prize; in 2004, the National Humanities Medal; and in 2006, the Mind & Brain Prize. 

ellauri109.html on line 288: Sitähän se koitti Helena Pirttisaarikin mun anatomian laitoxen kopissa. Vaan ei päässyt puupäästä pitkään. Ei edes seisahtanut. Kei-reen on lukenut Pepun kirjoja! Miten Tri Spielvogel voi istua kuin intiaani, kun Phillu saa narsismiinsa näin ihanaa vaseliinia? 

ellauri109.html on line 290: Pikku ilmiantaja, kielijä, häpeä, nöyryytys. Peppu haluu työntyä psykiatrin syliin. Häpeällisiä salaisuuxia, petollinen, epälojaali, tuomittavia rikoxia. Juutalaisten kabaalien avainällösanoja. Näitä sit joku Nietzsche koitti karistaa karvoistaan kuin koira kirppuja ja sai ne vaan korvatuxi yhtä kehnoilla nazisanoilla.

ellauri109.html on line 299: Rothin ongelma on ezen äiti on sitä koko nuoruusiän palvomalla valvonut, toiminut curlingharjana ja helikopterina, poispilannut sen parantumattomaxi narsistixi.

ellauri109.html on line 301: Philin oman teorian mukaan se ei voinut käsittää miten kaunaisia ja raivoisia naiset voivat olla kun sen äisky sieti siltä mitä tahansa. Hizi kazoisi vaan peiliin kaunaisen ja raivopäisen mallia.

ellauri109.html on line 303: Pelkäsikö Peppu äidin vihaa vai paistatteliko se päinvastoin ihailun lämmössä? väärä dilemma, se teki molempia. Se uskoi kelpaavansa sille vain äidin kultapoikana. Mut läpimätä omena kun on, se rupiaa psykiatrin yllyttämänä nyt tölvimään myös äitiä.

ellauri109.html on line 307: Roth pukeutuu naisten alusvaatteisiin kuten marsalkka CGE Mannerheim. Jonka molemmista tyttäristä tuli lesboja. Roth myöntää olevansa 2-neuvoinen s.276. En kylä ymmärrä millä lihaxilla tää kääkkäävä egoistikuningas voi väittää olevansa vakava ja moraalinen henkilö. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin neutraloida Gaza sanoo toinen samanmoinen jutkumies Ashodista. 

ellauri109.html on line 309: Nimitelkää mua vaan! Kazokaa välitänkö minä! Mut kyl Phil välittää. Se on aivan tavallinen termiittiapina. Peppu ei ollut mistään niin herkkä kuin moraalisesta maineestaan. Ei nyt kuule Peffa alkaa mennä överixi, jotain rajaa. Eniten sitä on vituttanut rahanmenetys. Juukelin jutku. Vai oisko se sittenkin nolo kuva lehdessä naisten alusvaatteissa? Surkea linssilude.   

ellauri109.html on line 310: Mitä yhteistä on Sokrateella Jeesuxella Abelardilla Phil Rothilla Esa Saarisella ja John Searlella (mainitaxeni vain muutamia tapauxia pisteessä) ? Kaikki on moraalin opettajia jotka on bylsineet tai ainaskin tafsanneet oppilaitansa. Phillu kommentoi eze on aivan erityisen kivaa ja kiihottavaa. Ei pitäisi käyttää kirjoja vihan teppona, varotteli Flaubert. Mut Peppu ei uskonut. Paskansi vaan kansien väliin entistä enemmän. Phillun kirjallisia esikuvia on viälä nää Céline Henry Miller ja Jean Genet. Ne onkin hyvin samanlaisia izensäpaljastajia kuin se, kulkee napit ja takki auki karzalla muna rypistyneenä kylmästä pikku nakixi.

ellauri109.html on line 315:   Rikoxesta seuraa rangaistus, joka on rahan, hengen, vapauden tai ihan pahimmassa tapauxessa naaman menetys. 

ellauri109.html on line 316: Phil diggaa rikos ja rangaistus kirjoja, mm. Karamazovit, Scarlet Letter, Oikeudenkäynti, Homoilua Veneziassa, Anna Karenina, Mikael Kohlhaas (Kleist) jne.

ellauri109.html on line 319: The historical Kohlhase

ellauri109.html on line 321: The merchant Hans Kohlhase lived in Cölln on the Spree (now incorporated into Berlin) in the Margraviate of Brandenburg in the 16th century. In October 1532 he set out on a trip to the Leipzig Trade Fair in the neighboring Electorate of Saxony. On the way two of his horses were seized, at the command of the Junker von Zaschwitz, as a supposed fee for passage through Saxony. Kohlhase sought redress in the Saxon courts but failed to obtain it. Outraged, he issued a public challenge in 1534 and burned down houses in Wittenberg. Even a letter of admonition from Martin Luther could not dissuade him, and Kohlhase and the band he collected committed further acts of terror. In 1540 he was finally captured and tried, and was publicly broken on the wheel in Berlin on 22 March 1540. From this history Kleist fashioned a novella that dramatized a personal quest for justice in defiance of the claims of the general law and the community.

ellauri109.html on line 325: As Kohlhaas is led to execution, he sees in the crowd the disguised Elector of Saxony. Through his lawyer, he is informed that his suit against the Junker has been successful, and is presented with compensation for the injuries of his hired man and shown the horses, now well-fed and healthy. Pleased that justice has been served, he submits willingly to the execution.

ellauri109.html on line 327: Later it turns out that Kohlhaas has on his person papers that contain important information about the House of Saxony.

ellauri109.html on line 328: However, shortly before being beheaded, he opens the amulet on his neck containing the papers regarding the House of Saxony and swallows them. The Elector of Saxony is so distressed by this act that he faints, and Kohlhaas is beheaded shortly, feeling two foot sho-o-o-rt.

ellauri109.html on line 330: What the fuck just open up the corpse and retrieve the papers. The plot simply sucks. Kleist was clearly not the sharpest pencil in the box.

ellauri109.html on line 332: In the spring of 1799, the 21-year-old Kleist wrote a letter to his half-sister Ulrike [de] in which he found it "incomprehensible how a human being can live without a life plan" (Lebensplan). In effect, Kleist sought and discovered an overwhelming sense of security by looking to the future with a definitive plan for his life. It brought him happiness and assured him of confidence, especially knowing life without a plan only saw despair and discomfort. The irony of his suicide is the fodder of his critics.

ellauri109.html on line 334:   Mietitäänpä vielä kerran mikä oli Rothin kurjan elämän rikos ja rangaistus. Peppu oli patriarkaalisen hyväxikäyttöjärjestelmän  häviäjä. Sen kolmekymppinen tyttöystävä tartti päästä naimisiin kun ei ollut muuta leipäpuuta yxinäiselle tumpelolle naiselle, ja Pepun korkea moraali oli eze tosiaan meni naimisiin sen kanssa vaikkei halunnut. Sitä pelotti. Se ei tehnyt sitä hyvän hyvyyttään vaan vasten tahtoaan ja pani vaimon maxamaan todella kovan hinnan elatuxestaan. Pyristeli vastaan oikeudessakin kuin Kohlenhaas jolla kyse oli 2 hevosesta ja periaatteesta.

ellauri109.html on line 341: (Samalla sävelellä kuin pienenä rallatettu "taskuvarkaita liikkeellä".) Eastgaten torakat lähti liikkeelle kun valot sammutettiin keittiöstä. Suomen sinimustat siirat haistaa roskixesta pahentuvaa saalista kun kunnallisvaalit on huulilla. Joukossa huseeraavat kiilusilmät nuoret blondit naaraat osottaa että egoismi ei kazo ikää eikä sukupuolta. Se on geeneissä. @Elina Hinder toitottaa:

ellauri109.html on line 361: Mutta koronakapinaa on nähtävissä, ja se nousee hitaasti mutta varmasti. Yhä useampi näkee, että on täysin järjetöntä, että jumalanpalvelusta tai ravintolaillallista ei voi viettää, mutta kauppakeskuksissa voi matut kyllä notkua kylki kyljessä vaikka aamusta iltaan, ja että korona ei viime kädessä ole influenssaa kummempi. Alkuun se oli tappavampi, koska kyseessä oli täysin uusi virus, mutta kuten influenssankin suhteen on käynyt, kun aikaa kuluu, yhä harvempi sairastuu, ja virukseen kuolee vain "heitä", joita influenssaankin menehtyy, mutta perusterveille tauti on äärimmäisen harvoin tappava. Herää ihmettelyä, miksi näin rajut toimet sellaista tautia vastaan, joka useimmille on niin harmiton, että heidän on käytävä testissä edes tietääkseen, että heillä on korona.

ellauri109.html on line 363: P.S. Jos laitatte mun vaalibannereita pihalle, saatte kuvia joissa näytetään mun hurlum"heitä". Yxityistwiittinä. 

ellauri109.html on line 369: Max halus taluttaa Luita, sennimistä mäyräkoiraa. Luisan lempinimi Paulilla on Luu. Jill Aldenin lempinimi Matilla on Lili. "Paapa tulee" ilmoitti Lea sairaalassa. Juujuu rouva rauhoittuu hän tulee kyllä pian sanoivat hoitajat luullen Lean tarkoittaneen Paulia.

ellauri109.html on line 371: Kirjadivarissa  tuhansien romaanien keskellä Phillu menee tietty selaamaan ja halailemaan ainokaista omaansa. Sehän on kuin Jaakko Hintikka. Kumpparijalkainen zuppari on "sydämellinen" kun se osoittautuu bändärixi.

ellauri109.html on line 372: Peffa ryntää kertomaan tän ihanan kokemuxen kallonkutistajalle. Mitään muuta se ei näe eikä kuule koko New Yorkissa.

ellauri109.html on line 374: Flaubert (21-80) arvosteli rakastajatartaan (hyi mikä setämiessana) Louise Coletia os. Révoil (1810-76) kun se oli kirjoittanut pilkkarunon vihaisesti ehkä edellisestä kirjailijahoidostaan  Mussetista (1810-57). An artist must not get mad they must get even. Tai joholle.

ellauri109.html on line 379: Though married to Hippolyte Colet, Louise had a steamy eight-year affair, in two stages, with Gustave Flaubert. The relationship turned sour, however, and they broke up. Louise was allegedly so angered by her breakup with Flaubert, she wrote a novel, Lui, in an effort to target Flaubert. However, Colet's book has failed to have the lasting significance of Madame Bovary.

ellauri109.html on line 383: Flaubert's dozens of long letters to her, in 1846–1847, then especially between 1851 and 1855, are one of the many joys of his correspondence. Many of them are a precious source of information on the progress of the writing of Madame Bovary. In many others, Flaubert gives lengthy appreciations and critical comments on the poems that Louise Colet sent to him for his judgment before offering them for publication. The most interesting of these comments show the vast differences between her and him on the matter of style and literary expression, she being a gushing Romanticist, he deeply convinced that the writer must abstain from gush and self-indulgence.

ellauri109.html on line 391: No niinpä tietysti. Old boys network pelas taas kuin junan vessa. Vitun mursuwiixi kusipää. Se Madame Bovary prujaus oli varmaan vesipäisen Flaubertin Coletista distilloima paha nainen -kertomus. 

ellauri109.html on line 403:   Louise Colet oli hieman Kata Kärkkäisen näköinen ja yhtä fixu. Ei ihme että runoilijat oli siihen lääpällään. Louisesta en tiedä, mutta Kata olis kyllä tykännyt siitä(kin). Madame Rostas on Louise pienenä. Se lupaa kertoa Mussetista ja kirjeystävästään Luista joka oli mursuviixinen kuulu poeetta. Madamen pihalla kasvaa (tuskin sattumalta) juudaxenpuu. 

ellauri109.html on line 405:   Juudaksenpuu (Cercis siliquastrum) eli palestiinanjuudaksenpuu on hernekasvien heimoon ja juudaksenpuiden sukuun kuuluva kesävihanta puu, joka on peräisin Välimeren alueelta ja Länsi-Aasiasta. Se on suosittu koristekasvi runsaan ja kauniin punaisen kukintansa ansiosta. Vanhan uskomuksen mukaan Juudas Iskariot hirttäytyi juudaksenpuuhun ja antoi sille siten nimensä.

ellauri109.html on line 408: Flaubert oli nähtävästi kaappihomo. Se teki osallistuvaa havainnointia sodomiasta Egyptin reisulla. 

ellauri109.html on line 410: C’est en Égypte, durant le règne de Méhémet Ali Pacha, qu’une délégation française débarque en terre des pharaons dans l’intention de moderniser le pays du Nil. Parmi ses membres, y figurent Maxime Du Camp en tant que photographe, mais aussi Gustave Flaubert, qui n’a pas encore 30 ans et surtout qui n’est pas encore devenu un écrivain notoire. Sa mission au sein de la délégation reste peu claire. L’occasion pour Mohamed Taan, en prenant certaines libertés de romancier, de parler sans ambages de l’homosexualité de l’auteur de La tentation de saint Antoine…

ellauri109.html on line 413: C’est en référence à la chanson de Gavroche dans Les Misérables de Victor Hugo : « Je suis tombé par terre, c’est la faute à Voltaire, le nez dans le ruisseau, c’est la faute à Rousseau. » La faute est à Flaubert car c’est un homosexuel qui s’ignore.

ellauri109.html on line 414: « C’est la faute à Flaubert » du Dr Mohamed Taan (éditions St-Honoré, Paris - 324 pages) en librairie ou sur e-book.

ellauri109.html on line 425: Quelquefois, on nie un petit peu, tout le monde alors vous engueule et cela finit par s’avouer. Voyageant pour notre instruction et chargés d’une mission par le gouvernement, nous avons regardé comme de notre devoir de nous livrer à ce mode d’éjaculation. L’occasion ne s’en est pas encore présentée, nous la cherchons pourtant.

ellauri109.html on line 429: [...] Pauvre cher bougre, j’ai bien envie de t’embrasser. Je serai content quand je reverrai ta figure. [...] Adieu, je t’embrasse et suis plus que jamais "Maréchal de Richelieu, juste-au-corps bleu, Mousquetaire gris, régence et cardinal Dubois", sacrebleu !

ellauri109.html on line 434:   Flaubert vihaa naismaisia runoilijoita ja runoilijanaisia

ellauri109.html on line 449: Lamartine (1790-1869), bête noire, permet de détourner en partie et de crypter la critique virulente que Flaubert adresse à l’écriture femelle. Lamartine, auteur féminin entre toutes les femmes, permet à Flaubert de poursuivre sa guerre misogyne. Le procès que Flaubert intente à la poésie du premier romantisme se fonde donc massivement sur la haine du féminin.

ellauri109.html on line 461: Il me déplaît pour avoir mis en axiomes et pratique « la Poésie du cœur » (double farce à l'usage des impuissants et des charlatans). En voilà un qui a été peu critique ! Il me paraît avoir eu sur l'humanité le coup d'œil d'un coiffeur sentimental ! Toujours « mon pauvre cœur », toujours les larmes ! — je crois du reste que la mère Colet l'a reproduit assez fidèlement ? et il est facile maintenant de le bien connaître. As-tu remarqué ses affectations de noblesse ? Ses éternels bals aux ambassades ? Comme c'est beau cet homme qui porte sa douleur dans le monde ! — telle qu'un bijou rare, pour l'ébahissement de ces Messieurs et ces Dames !

ellauri109.html on line 463: Flaubert liikuttuu enemmän Fontainen puluista kuin koko Lamartinen tuotannosta. Ihan pelkästä aiheesta! No nehän olikin sateenkaaripuluja. La fable est mentionnée par Horace comme « les deux pigeons si connus » dans ses Épîtres en 19 ou 18 av. J.-C. Horatius ja sen Fuscus oli kuin Nemin far och pappa. 

ellauri109.html on line 474:     Translations of the fable were familiar enough in Britain but the subject of male bonding left some readers uneasy (as it very obviously did Elizur Wright). Eventually there appeared an 18th-century version in octosyllabic couplets that claimed to be ‘improved from Fontaine’. Here the couple are a male and female named Columbo and Turturella.

ellauri109.html on line 476: Two pigeons (or doves in Elizur Wright's American translation) live together in the closest friendship and 'cherish for each other/The love that brother hath for brother.' One of them yearns for a change of scene and eventually flies off on what he promises will be only a three-day adventure. During this time he is caught in a storm with little shelter, ensnared, attacked by predators and then injured by a boy with a sling, returning with relief to roam no more.

ellauri109.html on line 483: Romaanikirjailijan tehtävään kuuluu tehdä yxityisestä julkista. Onko niin? Linssiludekirjailijat kuten Phillu Wallu Miller Bellow Updike (ilmeisesti, en ole lukenut) ja Knasu ajattelee niin. Oikeammin kirjailija antaa toisen yxityisen kokea mitä se on ize kokenut tai kuvitellut jonkun kokeneen. Koko vitun "yleisö" on siinä ihan sivuasia. Hyvät romskut ovat kahdenkeskisiä. Mut tätähän ei kustantaja ole valmis nielemään. Se tarvii ostavan yleisön ja kohua. Jengiä joka keskustelee viimeisestä bestselleristä ja sen koukuttavasta lukuelämyxestä.

ellauri109.html on line 490: »Ja», Spielvogel sanoi, »te unohdatte sopivastí jalleen kerran wisconsinilaisen opettajatoverinne nuoren vaimon.» »Hyvä luoja, kuka te olette, Pyhä Pietari? Kuulkaa, minä saatan olla lapsellinen ja heikko, mină saatan olla jopa teidän rakkaimpien unienne narsisti mutta minä en ole elukka! Minä en ole pummí enkä irstailija enkä gigolo enkä mikään kävelevä penis. Miksi te haluatte kuvata minut sellaiseksi? Miksi te haluatte luonnehtia minut kirjoituksessanne jonkinlaiseksi sydämettömäksi raiskaajantekeleeksi? Täytyy, täytyy olla jokin toinen tapa Karenin ja minun suhteen kuvaamiseksi.»

ellauri109.html on line 493:   »No kun teillä on niin erinomainen muisti, miksette te muista saman tien, etten edes nussinut häntä! Han otti minulta suihin autossa. Entä sitten? Entä sitten? Se oli kuulkaa yllätys meille kummallekin. Ja mitä se teille kuuluu? Tarkoitan todella! Me olimme ystäviä. Hänkään ei ollut mitenkään onnellisesti naimisissa. Jumala nähköön, ei ollut 'seksuaalista itsensä toteuttamista.' Se oli ystävyyttä! Se oli lohduttomuutta! se oli jalomielisyyttäl Se oli hellyyttä! Se oli epätoivoa! Me vain olimme salaa auton takaosassa kymnmenen nminuuttia kypsymättömiä nuoria ja muutuimne sitten jälleen jalosti aikuisiksi! Se oli suloista ja viatonta kuvitteluleikkiä! Hymyilkää, jos teitä haluttaa, jyliskää saarnastuolistanne, mutta se on silti oikeampi kuvaus kuin se mixi te sitä kuzutte. Emmekä antaneet sen mennä pitemmälle, vaikka se olisi hyvin voinut mennä; annoimme sen jäädä jonkinlaiseksi onnelliseksi pikku sattumaksi ja palasimme kuin kelpo sotilaat takaisin saakelin etulinjaan. Totisesti, Teidän Pyhyytenne, totisesti, Teidän Ylhäisyytenne, sekö teidän mielestänne onyhtä kuin 'itsensiå toteuttaminen seksuaalisesti muiden naisten kanssa avioliiton alusta asti'?»

ellauri109.html on line 505: What artichokes tell us about the pandemic: That the immediate appeal of Roth’s early books is the antic sex and impious humor.

ellauri109.html on line 511: Many literary figures have dreaded the spectre of the biographer. Charles Dickens, Wilkie Collins, Walt Whitman, Henry James, and Sylvia Plath are but a few who put their letters and journals into the fire. Lea poltti päiväkirjansa kommunistien pelossa ja repi lottapuvun matonkuteixi. James admitted to his nephew and literary executor that his singular desire in old age was to “frustrate as utterly as possible the postmortem exploiter.” 

ellauri109.html on line 517: When Updike, in the eighties, felt the sour breath of potential biographers on his neck, he tried to preëmpt his pursuers by writing a series of autobiographical essays about such topics as the Pennsylvania town where he grew up, his stutter, and his skin condition. The resulting collection, “Self-Consciousness,” is a dazzlingly intimate book, but his imagination and industry did more to draw biographical attention than to repel it. In the weeks before his death, of lung cancer, in early 2009, he continued to write, including an admiring review of Blake Bailey’s biography of John Cheever. And five years later there it was: “Updike,” a biography by Adam Begley.

ellauri109.html on line 519: In Roth’s “Exit Ghost” (2007), the last of the Zuckerman books, half a century has elapsed since the visit with Lonoff. Zuckerman, suffering from prostate cancer, has been sapped of his physical and creative vitality. Yet his greatest anxiety does not concern his impotence and incontinence, or his deteriorating short-term memory. He fears, above all, the tyranny of the biographer.

ellauri109.html on line 529: Weequahic High at the time graduated more doctors, lawyers, dentists, and accountants than practically any other school in the country. And then Philip had to become and English major because he was not good enough for law.

ellauri109.html on line 533: Roth learned to write through imitation. His first published story, “The Day It Snowed,” was so thoroughly Truman Capote that, he later remarked, he made “Capote look like a longshoreman.”

ellauri109.html on line 537: In Chicago, Roth met Margaret (Maggie) Martinson, a divorcée with two children who came from a small Midwestern town and whose tumultuous life (an alcoholic father, a brute of an ex-husband) fascinated him with its “goyish chaos” and provided material for his fiction.

ellauri109.html on line 539: Roth mined his life for his characters from the beginning. He also found himself liberated, as the fifties wore on, by the example of two older Jewish-American writers. Saul Bellow’s “The Adventures of Augie March” helped “close the gap between Thomas Mann and Damon Runyon,” Roth recalled. Bernard Malamud’s “The Assistant” showed him that “you can write about the Jewish poor, you can write about the Jewish inarticulate, you can describe things near at hand.”

ellauri109.html on line 541: In March, 1959, The New Yorker published Roth’s story “Defender of the Faith,” in which a Jewish enlisted man tries to manipulate a Jewish sergeant into giving him special treatment out of ethnic kinship. Various rabbis and Jewish community leaders accused Roth of cultural treason. “What is being done to silence this man?” Emanuel Rackman, the president of the Rabbinical Council of America, wrote. “Medieval Jews would have known what to do with him.”

ellauri109.html on line 543: Phillu oli ize zionisti joka vihas filistealaisia sammumattomalla vihalla.

ellauri109.html on line 547: Roth’s extramarital forays were numerous, Kleinschmidt was right about that.

ellauri109.html on line 551: Kleinschmidt published a journal article in which he describes the case of a “successful Southern playwright” with an overbearing mother: “His rebellion was sexualized, leading to compulsive masturbation which provided an outlet for a myriad of hostile fantasies. These same masturbatory fantasies he both acted out and channeled into his writing.” Roth, who was obviously Kleinschmidt’s “playwright,” saw the article just after finishing the novel. He spent multiple sessions berating Kleinschmidt for this “psychoanalytic cartoon” and yet continued his analysis with him for years.

ellauri109.html on line 555: Roth could not stand the lurid brand of notoriety. Years later, he told friends that he wished he’d never published “Portnoy’s Complaint.” It was by far his best-selling book. 

ellauri109.html on line 557: His habits were those of a monk: spartan diet and furnishings, regular exercise, crew-neck sweaters, sensible shoes, and strict hours. If he was not in his studio by nine, he would think, “Malamud has already been at it for two hours.”

ellauri109.html on line 559: He told Bellow of his early work, “I kept being virtuous, and virtuous was destroying me. When I let the repellent in, I found that I was alive on my own terms.”

ellauri109.html on line 561: Cold-hearted betrayer of the most intimate confessions, cutthroat caricaturist of your own loving parents, graphic reporter of encounters with women to whom you have been deeply bound by trust, by sex, by love—no, the virtue racket ill becomes you.

ellauri109.html on line 563: Roth spent much of his life in pain. Many spinal surgeries followed his mishap in the Army. Diagnosed with heart disease before he was fifty, Roth lived with an acute sense of imminent catastrophe. In 1989, when he was fifty-six, he was swimming laps in his pool and was overwhelmed by chest pain. The next day, he had quintuple-bypass surgery.

ellauri109.html on line 567: Roth and Bloom divorced, miserably, in 1995. A year later, Bloom published a memoir, “Leaving a Doll’s House,” in which Roth was depicted as brilliant and initially attentive to the demands of her career, but also as unpredictable, unfaithful, remote, and, at times, horribly unkind, not least about Bloom’s devotion to her grown daughter. The book quoted incensed faxes that Roth sent Bloom at the end of their union, demanding that she pay sixty-two billion dollars for failing to honor their prenuptial agreement, and another bill for the “five or six hundred hours” that he had spent going over her lines with her.

ellauri109.html on line 569: Roth was flattened by “Leaving a Doll’s House” and the bad publicity that came with it. He never got over it. “You know what Chekhov said when someone said to him ‘This too shall pass?’ ” Roth told Bailey. “ ‘Nothing passes.’ Put that in the fucking book.”

ellauri109.html on line 571: In his fury and his hunger for retribution, Roth produced “Notes for My Biographer,” an obsessive, almost page-by-page rebuttal of Bloom’s memoir: “Adultery makes numerous bad marriages bearable and holds them together and in some cases can make the adulterer a far more decent husband or wife than . . . the domestic situation warrants. (See Madame Bovary for a pitiless critique of this phenomenon.)” Only at the last minute was Roth persuaded by friends and advisers not to publish the diatribe, but he could never put either of his marriages behind him for good. He was similarly incapable of setting aside much smaller grievances. As Benjamin Taylor, one of his closest late-in-life friends, put it in “Here We Are,” a loving, yet knowing, memoir, “The appetite for vengeance was insatiable. Philip could not get enough of getting even.”

ellauri109.html on line 575: Roth’s mental health, like his physical health, proved less than stable. There were harrowing periods of depression; a Halcion-induced breakdown; stays at a psychiatric hospital.

ellauri109.html on line 581: in 2000, James Atlas’s biography of Bellow appeared. It was a book that Roth had urged Atlas to write, but Bellow hated it, and so, in the end, did Roth. An acidic trickle of disenchantment, especially regarding Bellow’s inconstancy with women and family, runs through it. Oma vika pikku sika.

ellauri109.html on line 583: Roth asked Ross Miller to write his biography after his women friends Hermione Lee and Judith Thurman declined his invitations. He  coached Miller on lines of questioning. He was particularly anxious for Miller to rebut  “This whole mad fucking misogynistic bullshit!” “It wasn’t just ‘Fucked this one fucked that one fucked this one,’ ” he told Miller in one of their interviews.”

ellauri109.html on line 585: Why shouldn’t I be treated as seriously as Colette on this? She gave a blow job to this guy in the railway station. Who gives a fuck about that? . . . That doesn’t tell me anything. What did hand jobs mean to her? Why did she like that?”

ellauri109.html on line 587: No mixi Phillu puki vaimon pikkarit ja tissiliivit päällensä? Se sanoo ize s. 302: Minä pidän kuule housuja tässä perheessä, pane mieleesi! Olikohan Hermannikin tehnyt niin?

ellauri109.html on line 589: Miller became Roth’s health-care proxy. One year, Roth wrote him a check for ten thousand dollars, telling him, “I want you to share in the general prosperity."

ellauri109.html on line 591: Roth began to hear that Miller was describing him as “manic-depressive.” The theatre critic and producer Robert Brustein, an old friend of Roth’s, reported back that Miller had told him, “He knows he’s writing shit now. It just lies there like a lox.” By the end of 2009, the arrangement and the friendship were over. So was Roths career.

ellauri109.html on line 595: He took victory laps at birthday celebrations and symposiums on his work. He accepted a medal from Barack Obama. In 2014, he was even awarded an honorary degree from the Jewish Theological Seminary. The headline the next day in The Forward read “Philip Roth, Once Outcast, Joins Jewish Fold.” There were, for a while, love affairs with much younger women, even talk of having a child. Then he retired from sex, too.

ellauri109.html on line 597: In 2012, Roth invited Blake Bailey to his apartment, on West Seventy-ninth Street, for a kind of job interview. After quizzing Bailey on how a Gentile from Oklahoma could possibly write the life of a Jew from Newark, the deal was made. “I don’t want you to rehabilitate me,” Roth told him. “Just make me interesting.”

ellauri109.html on line 599: As he had with Miller, Roth went to great lengths for Bailey, providing him letters, drafts, a photo album featuring his girlfriends. He wrote a lengthy memorandum for Bailey on a long-term affair with a local Norwegian-born physical therapist—the model for Drenka in “Sabbath’s Theater.”

ellauri109.html on line 603: That first summer I spent a week in Connecticut, interviewing him six hours a day in his studio. Now and then we had to take bathroom breaks, and we could hear each other’s muffled streams through the door. One lovely sun-dappled afternoon I sat on his studio couch, listening to our greatest living novelist empty his bladder, and reflected that this was about as good as it gets for an American literary biographer.

ellauri109.html on line 605: We learn of Roth’s generosity with unearned money he did not need (just like JFK, who was privately stingy as hell but basked in high-visibility free-of-charge charity) of his remarkable service in getting Milan Kundera published in English.

ellauri109.html on line 607: Roth was a dedicated teacher at various universities, but he also availed himself of what he viewed as the perquisites.

ellauri109.html on line 609: At the University of Pennsylvania, a friend and colleague—acting, the friend admits, almost as a “pimp”—helped Roth fill the last seats in his oversubscribed classes with particularly attractive undergraduates. Roth’s treatment of a young woman named Felicity (a pseudonym), a friend and house guest of Claire Bloom’s daughter, is particularly disturbing. Roth made a sexual overture to Felicity, which she rebuffed; the next morning, he left her an irate note accusing her of “sexual hysteria.” When Bloom wrote about the incident in her memoir, Roth answered in his unpublished “Notes” with a sense of affront rather than penitence: “This is what people are. This is what people do. . . . Hate me for what I am, not for what I’m not.”

ellauri109.html on line 611: The reaction to “Portnoy’s Complaint,” a decade later, was of another order. “This is the book for which all anti-Semites have been praying,” Gershom Scholem, the eminent scholar of Jewish history and mysticism, wrote. “I daresay that with the next turn of history, which will not be long delayed, this book will make all of us defendants at court.”

ellauri109.html on line 615: Roth, who thought of religion as fairy tales and illusion, left strict instructions: no Kaddish, no God, no speeches. Roth had asked a range of friends to read passages from his novels. The mourners heard only the language of Roth and then shovelled dirt into his grave until it was full.

ellauri109.html on line 619: "Lue vain eteenpäin, lue koko se suurellinen tyhjänpäiväinen mitäänsanomaton sepustus Goethelta ja Baudelairelta lainattuja alaviitteitä myöten, joiden pitäisi muka osoittaa yhteys narsismin ja taiteen välillä! Jaha, mikä muu on uutta?"

ellauri109.html on line 631: Ize asiassa Phil ja Maggie sopi toisilleen kuin kikkeli ja kondomi. Spielvogel kommentoi: teillä tuntuu olleen hauskaa. Niin olikin. Jälkeenpäin ajatellen se oli elämäni suurimpia hetkiä. Tässä tarinassa jää selvittämättä mistä ne oikein riitelivät. Philin sai erektion 12v ikäisenä suudellessaan Sugar Wasserstromia Atlanta Cityssä. Siitä se lähti.

ellauri109.html on line 633: Philillä on todella erikoinen näkemys miehekkyydestä. Mistähän se on peräisin? Horatio Alger poikakirjoistako? Setämiesten romaaneistako? Tää opus on jonkinlainen amerikkalaisen miehen unelman don Quixote. "Miten minusta voi milloinkaan tulla se jota kirjallisuudessa kuzutaan miehexi? Niinkuin esim Pappa Hemingway ja sen poika? Minä olen niin halunnut tulla miehexi, mixei se koskaan onnistu minulta?"

ellauri109.html on line 641: Saastainen ja psykopaattinen valehtelija. Phil Roth on yhtä epäluotettava koukkunokka kuin Shizelin veljexet Shulem ja Nuchem. Ja yhtä pihi sekä rahanahne myös.

ellauri109.html on line 642: Sekä aivan mahoton narsisti. Se on hapan koska Maureenin mies no 2 on komeampi ja julkkixempi kuin se. Hän osaa olla tärkeilevä snobi ja typerys. Hänen emotionaalinen kylmyytensä kasvaa pitkin harppauxin. Hänen kyvyttömyytensä rakastaa on suorastaan pelottavaa. Infantiiliasteelle jäänyt uivelo.

ellauri109.html on line 661: Obit anus abit onus. Kuoli akka väistyi taakka. (Arthur Schopenhauer) 

ellauri109.html on line 668: On 1 December 1663 Dryden married Lady Elizabeth Howard (died 1714). The marriage was at St. Swithin's, London, and the consent of the parents is noted on the licence, though Lady Elizabeth was then about twenty-five. She was the object of some scandals, well or ill founded; it was said that Dryden had been bullied into the marriage by her playwright brothers. A small estate in Wiltshire was settled upon them by her father. The lady's intellect and temper were apparently not good; her husband was treated as an inferior by those of her social status. Oi, monitoinikone! Olli, minä olen mistelin alla! (Doris ja sen menestynyt mies on etelässä joululomalla.) 

ellauri109.html on line 671:   John Dryden (19. elokuuta 1631 – 12. toukokuuta 1700) oli aikansa johtava hahmo englantilaisessa kirjallisuudessa. Hän työskenteli näytelmäkirjailijana, runoilijana, kääntäjänä ja kirjallisuuskriitikkona. Andrew Chesterman piti sitä kääntäjien suojeluspyhimyxenä.

ellauri109.html on line 675: Koko Hubaran äiskä mäiskähti toiseen äärimmäisyyteen kun sen äiskä ei ollut välittänyt siitä pätkääkään. Se välitti Kokosta tolleen pätkittäin kuin Uuno Turhapuro, velvollisuudentunnosta.

ellauri109.html on line 679:   Poliittsesti Dryden oli hälläpyörä, viirikukkona se haisteli nenä pitkällä kuin Sirkka ruokakaapissa poliittisia virtauxia. Dryden on aikalaiskuvissa keljun näköinen.

ellauri109.html on line 685: Dryden ylisti Cromwellia säkeissä Heroic stanzas (1658) ja Kaarle II:ta runossa Astræa redux. Myöhemmin hän palveli hallitusta poliittisilla satiireillaan. Hän kääntyi katolisuuteen Jaakko II:n noustessa valtaistuimelle, sai poeta laureatus -arvon ja eläkkeen, mutta menetti kaiken vuoden 1688 vallankumouksessa. Loppuiällään hän oli Englannin suurin kritiikin auktoriteetti. Ketä kiinnostaa sen draamojen esipuheet, ei mua ainakaan. niiden painopisteenä olivat lemmenjuonet ja urotyöt, joihin liittyi henkienilmestyksiä ja taisteluntuoksinaa.

ellauri109.html on line 689: A Poem, in Three Parts (1687) is an allegory in heroic couplets by John Dryden. At some 2600 lines it is much the longest of Dryden's poems, translations excepted, and perhaps the most mind-numbing. Luckily, no one has repeated it.

ellauri109.html on line 692: The tripartite poem falls into three parts: the first is a description of the different religious denominations, in which the Roman Catholic church appears as a milk-white hind part, the Church of England as a panther, the Independents as a bear, the Presbyterians as a wolf, the Quakers as a hare, the Socinians as a fox, the Freethinkers as an ape, and the Anababtists as a boar.

ellauri109.html on line 695: The third part argues that the Tories and the Anglican and Catholic Churches should form a united front against the Nonconformist churches and the Whigs. Taantumuxellinen paska siis. Vrt. T.S. Eliot. 

ellauri109.html on line 697:     William Hazlitt believed the poem to have "more genius, vehemence and strength of description than any other of Dryden's works". Se ei välttämättä ole paljon sanottu.

ellauri109.html on line 701: Dryden was born in the village rectory of Aldwincle near Thrapston in Northamptonshire, where his maternal grandfather was the rector of All Saints. He was the eldest of fourteen children born to Erasmus Dryden and wife Mary Pickering, paternal grandson of Sir Erasmus Dryden, 1st Baronet (1553–1632), and wife Frances Wilkes, Puritan landowning gentry who supported the Puritan cause and Parliament. He was a second cousin once removed of Jonathan Swift.

ellauri109.html on line 704: At Cromwell's funeral on 23 November 1658 Dryden strutted with John Milton and Andrew Marvell. Next Dryden sucked up to the court for a possible patron, but failed. He had to make a living writing for publishers, not for the aristocracy, and thus ultimately for the reading public. Bugger it.

ellauri109.html on line 706: Dryden potkittiin pois Royal Societystä kun sillä oli jäsenmaxut rästissä. Shadwell vei siltä poeta laureatuxen paikan kun Dryden ei pokkuroinut protestanttisia Wilhoa ja Mariaa. Oliko viirikukko ruostunut? Dryden's main goal in the satiric verse: the mock-heroic Mac Flecknoe, was to "satirize Shadwell, ostensibly for his offenses against literature but more immediately we may suppose for his habitual badgering of him on the stage and in print." Thomas Shadwell succeeded him as Poet Laureate, and he was forced to give up his public offices and live by the proceeds of his pig pen.

ellauri109.html on line 709: Dryden's poem, "An Essay upon Satire," contained a number of attacks on King Charles II, his mistresses and courtiers, but most pointedly on the Earl of Rochester, a notorious womaniser. Rochester responded by hiring thugs who attacked Dryden whilst walking back from Will's Coffee House (a popular London coffee house where the Wits gathered to gossip, drink and conduct their business) back to his house on Gerrard Street. Dryden survived the attack, offering £50 for the identity of the thugs placed in the London Gazette, and a Royal Pardon if one of them would confess. No one claimed the reward.

ellauri109.html on line 710: At around 8pm on 18 December 1679, Dryden was attacked in Rose Alley behind the Lamb & Flag pub, near his home in Covent Garden, by thugs hired by the Earl of Rochester, with whom he had a long-standing conflict. The pub was notorious for staging bare-knuckle prize fights, earning the nickname "The Bucket of Blood."

ellauri109.html on line 712: Dryden translated works by Horace, Juvenal, Ovid, Lucretius, and Theocritus, a task which he found far more satisfying than writing for the stage. In 1694 he began work on what would be his most ambitious and defining work as translator, The Works of Virgil (1697), which was published by subscription. The publication of the translation of Virgil was a national event and brought Dryden the sum of £1,400. For example, take lines 789–795 of Book 2 when Aeneas sees and receives a message from the ghost of his wife, Creusa.

ellauri109.html on line 715: haec ubi dicta dedit, lacrimantem et multa volentem

ellauri109.html on line 731: Thus having pass'd the night in fruitless pain,

ellauri109.html on line 736: Elikkä moi moi, huolehdithan sikiömme viihtyvyydestä.

ellauri109.html on line 749: One of the first attacks on Dryden's reputation was by William Wordsworth, who complained that Dryden's descriptions of natural objects in his translations from Virgil were much inferior to the originals. However, several of Wordsworth's contemporaries, such as George Crabbe, Lord Byron, and Walter Scott (who edited Dryden's works), were still keen admirers of Dryden.

ellauri109.html on line 750: John Keats admired the "Fables. " Matthew Arnold famously dismissed him. T. S. Eliot wrote that he was "his ancestor," and had like Eliot a "commonplace mind."

ellauri109.html on line 751: Dryden is believed to be the first person to posit that English sentences should not end in prepositions because Latin sentences cannot end in prepositions. What an idiot. Too much monkey business for me to be involved in. 

ellauri109.html on line 753: A heroic couplet is a traditional form for English poetry, commonly used in epic and narrative poetry, and consisting of a rhyming pair of lines in iambic pentameter. Use of the heroic couplet was pioneered by Geoffrey Chaucer in the Legend of Good Women and the Canterbury Tales, and generally considered to have been perfected by John Dryden and Alexander Pope in the Restoration Age and early 18th century respectively. A frequently-cited example illustrating the use of heroic couplets is this passage from Cooper's Hill by John Denham, part of his description of the Thames:

ellauri109.html on line 765: Jos nyt ylipäänsä pitää julkaisuista hälistä - ja pitäähän niistä kapitalismissa eihän ne muuten mene kaupaxi - niin sen voi hyvin tehdä rotten tomatoes tyylillä jossa ize kukin saa heittää oman vihannexensa. 

ellauri109.html on line 767: celadon (n.) "pale grayish-green color," 1768, from French Céladon , name of a character in the once-popular romance of "l'Astrée" by Honoré d'Urfé (1610); an insipidly sentimental lover who wore bright green clothes, he is named in turn after Celadon (Greek Keladon) , a character in Ovid's "Metamorphoses," whose name is said to mean "sounding with din or clamor."

ellauri109.html on line 777: Vauvoja katosi Israelissa etenkin jemeninjuutalaisilta. Tarinan mukaan monille äideille oli ilmoitettu pian synnytyksen jälkeen, että vauva oli viety parempaan hoitoon toiseen sairaalaan. Myöhemmin lapsen kerrottiin kuolleen. Monia surun murtamia vanhempia ihmetytti, miksi he eivät saaneet kuolintodistusta, tai miksi heille ei näytetty edes hautapaikkaa.

ellauri109.html on line 783: Leah had experienced many calamities long before the loss of her baby. As a child, she and her family had joined thousands of Jews fleeing violence in Yemen. They were robbed as they trekked from one end of the country to the other and Leah was reduced to begging for food. Then they were rescued in an airlift known as Operation Magic Carpet.

ellauri109.html on line 785: They had arrived, malnourished and penniless, during the first Arab-Israeli war.

ellauri109.html on line 789: Leah had given birth to premature twins in a hospital near her home in Kiryat Ekron, in central Israel, but the little girls were sent away to be cared for.

ellauri109.html on line 791: She was told they were being taken to a special clinic in Tel Aviv. But when Leah's husband visited soon afterwards, only one of the twins was there. The other, Hanna, had died, he was informed.

ellauri109.html on line 795: It was only years later that she began asking questions, when her surviving daughter, Hagit, turned 18 and was called for national military service.

ellauri109.html on line 797: Two draft notices arrived in the post simultaneously. One for Hagit - and one for Hanna. This is another hallmark of missing baby stories.

ellauri109.html on line 804: In other cases children appeared to be recovering in hospitals from relatively minor ailments when the parents were suddenly told they had died.

ellauri109.html on line 805: On kibbutzes, where some of the Yemenites settled, it was typical for youngsters to be separated from their parents and looked after together, and here too it's said that some children vanished.

ellauri109.html on line 809: In many cases the parents believe their children were really kidnapped and given or sold to families of European Jews - occasionally Holocaust survivors who had lost their children - or Americans.

ellauri109.html on line 813: She went in search of documents that would reveal the truth about what happened to Hanna, and was deeply disturbed by what she found.

ellauri109.html on line 814: Like Leah, most parents received no information about their child's grave. When they did, in some cases it transpired that the grave was empty, or DNA tests showed that the body was not theirs.

ellauri109.html on line 816: Three government inquiries have looked into the Yemenite Children Affair, as it is known, since the 1960s, and all have concluded that most children died of diseases and were buried without their parents being informed or involved.

ellauri109.html on line 825: One of the disturbing aspects of the Yemenite Children Affair is the way the darker-skinned immigrants appear to have been treated as second-class citizens. The founders of Israel were mostly Ashkenazi Jews, of European descent, some of whom expressed fears that Mizrahi (literally "Eastern") Jews brought with them a backwards "Oriental" culture that might damage the new state.

ellauri109.html on line 827: "Zionism - what is it really about?" asks Rafi Shubeli, a Yemenite-Israeli historian and activist from the group Our Brothers Do Exist.

ellauri109.html on line 828: "What were its intentions towards Mediterranean Jews, the Jews of the Islamic world?

ellauri109.html on line 831: Shtiseleillekin siionismi on haukkumasana. Historian Tom Segev on siionistien työrukkanen, hallituxen agentti.

ellauri109.html on line 833: He points out that hundreds of thousands of immigrants arrived in Israel at a time of war, and in the years immediately afterwards, when the country was still reeling.

ellauri109.html on line 834: "All these people came in very, very difficult conditions and it's a story of chaos," Segev says. Samaa voisi sanoa nazi-Saxasta.

ellauri109.html on line 836: Yemenites were housed in tents and had to endure heavy winters. There were child mortality rates of 50%, he points out.

ellauri109.html on line 837: Some children may have been given away, he accepts.

ellauri109.html on line 838: "In some cases this might have happened: one, two, three, four, 10 - 100-1000 don't know how many," he says.

ellauri109.html on line 839: But in most cases the children just died, he believes. Now that's a consolation.

ellauri109.html on line 844: She is encouraged by a few cases in which adults in Israel and abroad found out they had been adopted, and managed to trace their Yemenite parents. She is still waiting to find out if there is a match for her.

ellauri109.html on line 846: At a beachside cafe in Haifa, I meet a philosopher who is physical about how his life was shaped by being snatched.

ellauri109.html on line 847: Yehuda had a happy childhood, raised in nearby Afula by Batia and Asher Kantor, an Ashkenazi Jewish couple originally from Eastern Europe.

ellauri109.html on line 848: Photographs show he had a darker complexion than his relatives and school friends.

ellauri109.html on line 849: However, it was not until he reached his twenties that he discovered what much of his close-knit community already knew: he was adopted.

ellauri109.html on line 850: His mother, who had been unable to conceive, revealed she had brought him home from a small orphanage, aged three.

ellauri109.html on line 851: She always feared losing him and so, out of respect for his adoptive parents, it was only after they died that Yehuda opened his adoption file.

ellauri109.html on line 852: This showed no signature of consent from his Yemenite biological mother and gave only her first name, Zahara.

ellauri109.html on line 854: MyHeritage was able to use that to trace a grave for a woman who had died 17 years ago.

ellauri109.html on line 855: They then approached her five children asking them to do DNA tests. These showed they are the half-brother and half-sisters of Yehuda.

ellauri109.html on line 857: His biological siblings had never been told of the existence of an older brother and were unable to explain the circumstances of his adoption.

ellauri109.html on line 859: "I'm happy the circle was completed and I now know the history, the origin and I know which family [I'm from] from a genetic point of view," he says.

ellauri109.html on line 861: "You cannot regret what happened in the past. This is my life. I accept it as it is." The remaining 10-100-1000- I dont know how many holocaust victims should take the same attitude. Shit happens because the two-legged apes are predominantly assholes, out of which nothing better can come out but turds.

ellauri109.html on line 866: Saatuaan hyvän työuutisen Bloom rientää kertomaan siitä ystävälleen Rothille. Rothin reaktio on kylmä, hätääntynyt ja tyly. Roth antoi Bloomille kirjansa Pettämässä tavallista myöhemmin. Bloom huomasi että se on epämairitteleva kuvaus anglojuutalaisesta perheestä, joka selvästi on Bloomin oma, ja värikästä kuvausta sankarin ristiinsuihkinnasta joka selvästikin perustuu tositapahtumiin. Sitten tulee kuvaus sankarin näyttelijävaimosta, nimeltä Claire, pääpiirteissään tällänen: ikävystyttävä, keski-ikäinen, vekuttaa koko ajan sankarin rakastajattarien nuoruudesta. Bloomin reaktio oli - ylläri - että tää muotokuva oli ilkeä ja loukkaava, ja sen etunimen käyttö täysin epähyväxyttävää. Roth tuli kotiin mukanaan kalliita helyjä sovitusuhrina; Bloom vaati ezen nimeä ei mainita, mihin Roth pitkin hampain suostuikin.

ellauri109.html on line 868: Äitykän kuoltua Peppu romahti. Se sai jonkun ketjureaktion. Rothin terveydentila huononi, se kiikutettiin teholle ja pantiin hengityskoneeseen kuin koronapotilas. Sille tehtiin sydämen ohitusleikkaus. Noin sydämettömän tyypin menoa se ei haitannut. Ikävä kyllä se vähitellen parani, eikä isä-Hermanninkaan kuolema missään tuntunut.  Tammikuussa 1990 vuosi leikkauxen jälkeen Bloom käski Rothin mennä sen kanssa naimisiin. Se oli sille huisin tärkeää. Roth mietti ehdotusta pari viikkoa ja sitten suostui charmikkaalla textiviestillä. Ne meni naimisiin 19.4.1990.

ellauri109.html on line 869: Bloom oli niin iloinen suostumuxesta että se allekirjoitti seurauxia miettimättä törkeän avioehdon jonka Roth oli kirjoittanut jossa ei annettu penniäkään vaimolle jos mies hakee eroa, minkä se sopimuxen mukaan saisi tehdä milloin lystää. Bloomin lakimehen mukaan sopimus oli tunnoton ja brutaalein hänen milloinkaan näkemänsä naimapaperi.

ellauri109.html on line 871:     Aluxi aviolitto oli sopuisa ja paransi niiden suhdetta, mutta seuraavana vuonna jo se alkoi huonota, Roth vetäytyi Bloomista kuin letku letkeä, myös tunteenomaisesti: ilmeisesti liika sopuilu häirizi sen luovuutta. Rothilla oli aina ollut vaikee suhde Bloomin tyttäreen (jonka isä oli näyttelijä Rod Steiger),ja tästä tuli stendari. Vaikka Annan vierailuista oli muka sovittu, Rooth kirjoitti kohta kirjeen :(! Bloomille jossa vierailuja rajoitettin kertaan viikossa ja Anna ei saisi olla yötä niiden asunnossa Ne Yorkissa. Sovitteluratkaisuna Bloom salasi kirjeen Annalta ja antoi sen öizeä New Yorkin kämpässä, mikä oli yhtä paljon sen kuin Philipin. Kun Bloom suunnitteli ostaa pienen mökin Italiasta, Roth uhkaili sen rahallista toimeentuloa ja teki raskaita vihjailuja liiton kestosta. Bloom huomasi että Roth oli nauhoittanut niiden puhelinta.

ellauri109.html on line 877: Bloom jatko Rothin tukemista vaikka ns mestariteos sai huonot arvostelut ja myi surkeasti. Kun ne lähtivät Connecticutin mökille, Rothille tuli masis, tunneheilahteluja ja ja ääritiloja joissa se oli vuorotellen lemmekäs ja julma. Avioliitto alkoi hajota; Bloomille tässä Rothin tunnemyrskyssä pääasiaxi tuli pitää kiinni köysistä ja pysytellä hengissä.

ellauri109.html on line 879: Lopulta Roth pantiin suljetulle Hopealäjän sairaalaan. Teeskennellen sovinnollisuutta Roth kuzui Bloomin käymään osastolle, missä se sanoi olevansa hyvin hyvin vihainen sille, ja alkoi luetella sen vikoja pitkästä luettelosta jonka se oli kirjoittanut, kuten esim. sen outo käytös rafloissa, kazoa nyt kelloa ja hyrexiä izexeen, ja huomautti että kummakos se ettei se voinut hillitä izeään kun sen isäkään ei saanut paskaa pysymään enää sisässä. Roth oli tutkiskellut sen jokaisen virheliikkeen 17 vuoden yhdessäolon aikana. Iskän inkontinenssin maininta oli kyllä huippua. Roth sanoi lopuxi että jos Anna tulis Nykkiin 3 kuukaudexi oppimaan laulua (Annasta tuli oopperalaulaja), Roth lopettaisi liiton siihen. Bloom koitti vielä parastaan (lääkärin läsnäollessa) monen päivän ajan, koittaen pelastaa mitä pelastettavissa oli. Se oli brutaalia menoa.

ellauri109.html on line 881:     Kun Roth pääsi kopista, Bloom sai melkein hermoromahduxen. Roth sanoi ettei se enää halunnut nähdä Bloomia ja tarjosi sille rahaa jotta se pysyis poissa kotoa Rothin nujuessa siellä toipumassa masixesta. Bloom oli silläaikaa luvannut näytellä Dublinissa, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Roth otti sitten yhteyttä ja antoi ymmärtää että olisi suostuvainen jatkamaan liittoa jossain vaiheessa. Tää oli raskasta aikaa Bloomille; Anna oli ryöstetty New Yorkissa, ja Bloom oli myynyt asuntonsa Lontoossa. Käydessään Rothin luona tän viimeisenä sairaspäivänä se sai Rothilta aivan vitunmoiset haukut päällensä. Bloom joutui izekin sairaalaan ja toivoi kuolemaa.

ellauri109.html on line 883: Bloom lähti sairaalasta seuraavana päivänä, mutta höyrypäisyys jatkui, Roth oli vuorotellen lemmekäs ja julma taas. Bloom epäili että Roth yritti hankkia todistusaineistoa eroprosessiin. Izekin se oli vuorotellen sekava ja hysteerinen. Lopulta lähetettyään kukkia ja sen perään eropostillan, Roth haki asumuseroa, syynä 'Bloomin julma ja epäinhimillinen kohtelu'. Hetkinen hetkinen premissoidaanpa tilanne, siis kuka kohteli ja ketä?

ellauri109.html on line 885: Ero-oikeudenkäynnin aikana paljastui Rothin Bloomin ystäviin kohdistama  monimutkainen manipulaatiopeli ja tunnekiristys, josta näkyi että Roth halus samaan aikaan olla uskoton ja pilata Bloomin suhteet ystäviin.

ellauri109.html on line 891: Roth vaati takaisin myös koruja jotka se oli antanut Clairelle lahjaxi suhteen aikana. Pääasia näytti kuitenkin olleen raha. "Lähetä vaan shekki", se kirjoitti. Roth lopetti tarjoamalla Bloomille 104 taalaa viikossa kuten siivojalle joka niillä oli ollut New Yorkissa, sanoen että se oli ollut Bloomin ainoa anti elinkustannuxiin jotka oli olleet 80-100 tuhatta taalaa vuodessa. Lopulta Roth palautti nihkeästi jotain, muttei kaikkia, niitä Bloomin tavaroita jotka oli vielä Rothin hallussa. Ero tuli voimaan kesäkuussa 1995.

ellauri110.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri110.html on line 33:       Moni hevoskirja on syntynyt tositapahtumien innoittamana. Haluaisitko sinäkin kirjoittaa omasta hevoseläimestäsi? Tässä tulee hevoskirjailijoiden kuten Malin Eriksson Sjögärdin, Jonathan Swiftin ja Mari Lampisen vinkkejä! Kazo myös Jaakko Yli-Juotikkaasta esimerkkiä albumissa 97!

ellauri110.html on line 37:   Luovuusharjoitus 1

ellauri110.html on line 43:   
ellauri110.html on line 67:     Luovuusharjoitus 2

ellauri110.html on line 69: 	  Kirjoittakaa lapulle erilaisia tunteita, esimerkixi ilo, suru, vihaisuus ja väsymys.

ellauri110.html on line 71: 	  Päättäkää kenestä kirjoitatte, vaikkapa Pollen omistajasta Emmasta. Emmalla ei ollut nenää aikaisissa Pollesarjoissa, Nykyään niitä piirtää 2 uutta piirtäjää. Ei yhtä hauskasti kuin Lena Furberg kumminkaan. Tai jostakusta muusta jonka te kaikki tunnette ja tiedätte. Vaikka Jehovasta.

ellauri110.html on line 81:   Vihaisuus ja väsymys

ellauri110.html on line 84:       Filistealaiset oli jälleen lyöty lysyyn, Negevin autiomaa oli täynnä ruumisläjiä. Jahun porukat lallatteli kielellä ulululululu ja tanssi ripaskaa. (ilo) Saatanan tunarit! Enkös mä nimtuten kieltänyt! Ja nyt on keppi ollut liossa! Tästä ette kyllä selviä! Nähdään! (vihaisuus)  Eeva antoi, minä söin. Ei ois kannattanut, se oli puolen tunnin onni vain. Nyt täytyy panna vihtahousut jalkaan ja paratiisi kiinni toistasexi. (suru) Hoohoo jaajaa, puolet rypäleistä poimittu. Saa Seem Haam ja Jaafet hoitaa loput, mä otan nyt napanterit ja painun koisimaan. Housuja ei pie unohtaa. (väsymys) 

ellauri110.html on line 88:       Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!

ellauri110.html on line 90: Jostain syystä kirjailija silloin, kun hän suorastaan esittää henkilöittensä puhelua, katsoo velvollisuudekseen olla realisti sanan ankarimmassa merkityksessä. Silloin hän hetkiseksi repäisee halki sen päilyilevän usvaisen ajattomuuden verhon, joka peittää hänen kuvaamaansa maailmaa, ja paljastaa naulanpäähän sattuvassa väläyksessä sen, mitä se oikeastaan on: omaa meikäläistä talonpoikaismaatamme.

ellauri110.html on line 93: Silloin kuuluu eräältä seinustalta: --Ek-sinä tiedä, että sin'et isottele pikkupojille silloin kun on isoja miehiä. Toinen ähki selkä seinää vasten sanomatta sanaa. Isku läjähti. Sähisevää sanattomuutta. --No! Pihamaalta rupesi kuulumaan joukkopuhelua...    

ellauri110.html on line 95:     Täst mie piän! Ei mitään tälläistä hempeilyä kuin mitenkä »pahaenteinen onni vilahti juuri siitä ohi ja katsahti kavalasti tyttöön» tai kuinka »tie eteni hänen hehkuvan katseensa alaisena niinkuin jokin matala ja mielistelevä olento»!

ellauri110.html on line 103: Pyydän anteeksi, mutta en usko, että kirjailija, jolla on niin »reflekteerattu» mieli ja joka osaa nähdä maailman hiuskarvalleen niinkuin se on itse teossa koskaan tajuaa tai näkee jotain tällaista. Luulen toisin sanoen, että Sillanpään nykyisessä tyylissä on aika annos sellaista, mikä hänen omalta kannaltaan on sovinnaisuutta, jotain turhanpäiten konstikasta, jotain »litteratuuria». Hänen vähän keikaileva »impressionisminsa» on ristiriidassa hänen väkevästi eletyn, selkeän ja komean maailmankuvansa kanssa. Hänen filosofiansa ja kertomatapansa riitelevät keskenään: edellinen pyrkii yleispätevään, tyypilliseen, jälkimäinen äärimäiseen oikulliseen yksilöistymiseen.

ellauri110.html on line 108: Haluatko kirjoittaa ikävämpää aihetta käsittelevän novellin? Jokainen razastaja kohtaa pelkoja joskus (vrt. Poku-runo). Mieti mikä olisi pahinta, mikä voisi tapahtua ja kirjoita siitä. Tarinalle kannattaa kexiä onnellinen loppu. Ehkä putoat satulasta ja silmänpohja halkeaa, mutta uskallat lopulta jälleen hypätä esteitä. 

ellauri110.html on line 109: Ihaa, Hirn ja Houyhnhnm

ellauri110.html on line 111:   Yahoo! on lopetettu. Sieltä ei saa enää vastauxia kaikkiin kysymyxiin kuten Quorasta. Se oli virzarakon syöpään kuolleen kiltin Matti Keijolan mielipaikka. Sen jonka isä oli Wilhon kollega. Meidän yhteisen projektin nimi oli 4M. Maintenance Man, sovinistisesti nimetty, vaikka 2 huoltomiehistä oli naisia. Mä menin sen väittäjäisiin tummassa puvussa, kaikilla muilla oli frakki. Kyllä harmitti, oishan mulla ollut kaapintäysi frakkeja. Teekkarit on aika hienostelevia. Mä poltin 4M:n loput mainospaperit saunan uunissa.

ellauri110.html on line 123: The map shows Houyhnhnms Land to be south of Australia; it indicates Edels Land and Lewins Land to the north, and Nuyts Land to the north-east, on the mainland with the islands of St Francis and St Pieter further east, and Sweers, Maatsuyker and De Wit islands to the east. The map is somewhat careless with the scale, however; Edels Land to Lewins Land are shown adjacent, while in reality they are some 1000 km apart, while the sweep of the Great Australian Bight, from Cape Leeuwin, Australia's south-westerly point to the Maatsuyker Islands, off the southern tip of Tasmania, is over 3000 km.

ellauri110.html on line 126:     The Houyhnhnms are rational equine beings and are masters of the land, contrasting strongly with the Yahoos, savage humanoid creatures who are no better than beasts of burden, or livestock. Whereas the Yahoos represent all that is bad about humans, Houyhnhnms have a settled, calm, reliable and rational society. Gulliver much prefers the Houyhnhnms' company to the Yahoos', even though the latter are biologically closer to him.

ellauri110.html on line 135: It is possible to interpret the Houyhnhnms in a number of different ways. One interpretation could be a sign of Swift's liberal views on race, or one could regard Gulliver's preference (and his immediate division of Houyhnhnms into color-based hierarchies) as absurd and the sign of his self-deception. It is now generally accepted that the story involving the Houyhnhnms embody a wholly pessimistic view of the place of man and the meaning of his existence in the universe. In a modern context the story might be seen as presenting an early example of animal rights concerns, especially in Gulliver's account of how horses are cruelly treated in his society and the reversal of roles. The story is a possible inspiration for Pierre Boulle's novel Planet of the Apes.

ellauri110.html on line 137:     Book IV of Gulliver's Travels is the keystone, in some ways, of the entire work,[citation needed] and critics have traditionally answered the question whether Gulliver is insane (and thus just another victim of Swift's satire) by questioning whether or not the Houyhnhnms are truly admirable. Gulliver loves the land and is obedient to a race that is not like his own. The Houyhnhnm society is based upon reason, and only upon reason, and therefore the horses practice eugenics based on their analyses of benefit and cost. They have no religion and their sole morality is the defence of reason, and so they are not particularly moved by pity or a belief in the intrinsic value of life. Gulliver himself, in their company, builds the sails of his skiff from "Yahoo skins".

ellauri110.html on line 139:     The Houyhnhnms' lack of passion surfaces during the scheduled visit of "a friend and his family" to the home of Gulliver's master "upon some affair of importance". On the day of the visit, the mistress of his friend and her children arrive very late. She made no excuses "first for her husband" who had died just that morning and she had to remain to make the proper arrangements for a "convenient place where his body should be laid". Gulliver remarked that "she behaved herself at our house as cheerfully as the rest".

ellauri110.html on line 141:     A further example of the lack of humanity and emotion in the Houyhnhnms is that their laws reason that each couple produce two children, one male and one female. In the event that a marriage produced two offspring of the same sex, the parents would take their children to the annual meeting and trade one with a couple who produced two children of the opposite sex. This was viewed as his spoofing and or criticising the notion that the "ideal" family produces children of both sexes. George Orwell viewed the Houyhnhnm society as one whose members try to be as close to dead as possible while alive and matter as little as possible in life and death.

ellauri110.html on line 145: On one hand, the Houyhnhnms have an orderly and peaceful society. They have philosophy and a language that is entirely free of political and ethical nonsense. They have no word for a lie (and must substitute a circumlocution: "to say a thing which is not"). They also have a form of art that is derived from nature. Outside Gulliver's Travels, Swift had expressed longstanding concern over the corruption of the English language, and he had proposed language reform. He had also, in Battle of the Books and in general in A Tale of a Tub, expressed a preference for the Ancients (Classical authors) because their art was based directly upon nature, and not upon other art.

ellauri110.html on line 147: On the other hand, Swift was profoundly mistrustful of attempts at reason that resulted in either hubris (for example, the Projectors satirised in A Tale of a Tub or in Book III of Gulliver's Travels) or immorality (such as the speaker of A Modest Proposal, who offers an entirely logical and wholly immoral proposal for cannibalism). The Houyhnhnms embody both the good and the bad side of reason, for they have the pure language Swift wished for and the amorally rational approach to solving the problems of humanity (Yahoos); the extirpation of the Yahoo population by the horses is very like the speaker of A Modest Proposal.

ellauri110.html on line 152: In the shipping lanes he is rescued by a Portuguese sea captain, a level-headed individual albeit full of concern for others, whose temperament at one level appears intermediate between the calm, rational Houyhnhnms of Houyhnhnmland and the norm of corrupt, European humanity, which Gulliver no longer distinguishes from Houyhnhnmland's wild Yahoos. Gulliver can speak with him, and though now disaffected from all humanity, he began to tolerate his company. Gulliver is returned to his home and family, finds their smell and look intolerable and all his countrymen no better than "Yahoos", purchases and converses with two stabled horses, tolerates the stable boy, and assures the reader of his account's utter veracity.     

ellauri110.html on line 165:       Olin ekan vaimon Maikki Harjanteen ja ainoan poikani Laurin kanssa Eestissä vuonna kivi ja puu. Lauri halusi juoda Kelluke-limonaatia. Maikki ei ollut älykäs, viehättävä eikä paljon lukenut. 

ellauri110.html on line 167:       Lennart Merta harmittaa kun Hannu nuolee neuvostolaisia. Lennart on äänittänyt joskus jossain shamaanien loizuja. Niitä kuunneltiin Lauttasaaressa Hannun kalliissa rivitalossa.

ellauri110.html on line 169:       Hannu on tehnyt raamatusta antologian. Parhaita haarukkapaloja: Raamatun runous, Raamatun viisaus.

ellauri110.html on line 173:       Hannu yllätettiin roimahousut nilkoissa kun Neuvostoliitto hajosi. Sen idänsuhteet perustuivat YYA-sopimuxeen.

ellauri110.html on line 175:       Viinapäissään Virossa Hannu riehaantuu ja alkaa kerskua. Antti Hyry toppuuttelee, ottaa nenään hernettä. Hannu ei toppuuta, rientää höpöttää ja hökeltää. Holauttaa surutta alas kurkusta vodkaa ja olutta. Mikä lapsi hän on!

ellauri110.html on line 179:       Hannu on eläin, se myöntää auliisti. Moraalin käsitteet on vähän pehmeitä. Pääasia että tekee mitä tahtoo eikä tahalteen satuta toisia. Näinkö on, olisi?

ellauri110.html on line 181:        Sama kuvio toistuu joka matkalla. Toisella kertaa se rakastaa vai pitäisikö sanoa rakastelee toista rahalooraa, jonka nimeä ei löydy. Pimppiloora förbii kaikki juomat minibaarista.

ellauri110.html on line 183:       Hannu oli epähuomiossa vienyt looran tyhjään huoneeseen. Pettyneenä se otti sieltä irti mitä sai. Oliko tämä sallimuxen johdatusta? Sponssasiko Jehova näin Hannun nussiretkeä? Hannu on moderni ateisti, mutta silti kädet hakeutuvat ristiin. Kotona odottaa uskollinen avo-Penelope. 

ellauri110.html on line 189:       Venäjällä Hannu vetää viinaa kuin pesusieni ja tekee Hilja Haahtimaista osallistuvaa havainnointia ryssänhuorista. Ihan niillä näyttää olevan sisäänpanoaukot samoilla kohdilla kuin Virossa ja Suomessa.

ellauri110.html on line 197:       Vielä yxi havainnointi. Hannu saa huorakaxikolta tyrmäystippoja. Hän ei käytä kondomeja, kiitos. Ryhmäsexi jää lyhyexi, kun alkaa nukuttaa. Jehova tuli jälleen väliin. Vahingosta viisastunut  Hannu käyttää tästedes kotimaisia naisia, ilmaisia, ja jos pakko on niin 1 kerrallaan.

ellauri110.html on line 217:   Kaikki näyttää hyvältä ulkoapäin Jouko Vetsikon elämässä. Vetsikko on niin sanottu menestyvä mies. Mutta kenen ehdoin, hän ajattelee työhönsä turhautuneena; mitä jos perustaisi oman pienen rehellisen yrityksen.

ellauri110.html on line 223: Tämä romaani kertoo liikemaailmasta, yrityksistä jotka ostavat ja myyvät toisiaan, työpaikan ihmissuhteista. Se kertoo miehen elämästä, haaveista ja pettymyksistä, valheesta ja todesta ja siitä miten niiden rajaa on vaikea piirtää. (less)

ellauri110.html on line 228:       Päätän että lähdemme matkalle. Ilmoitan elämäntoverille ja mitäs e-toveri, suostuu tietysti. Mutta lähtöpäivän aattona kännään Weilin ja Kuhalla ja herään toimistosta kiltin naisen vierestä. Munanpesu kiireesti ja taxi Laruun, missä e-toveri Anza odottaa suht. kuumana. Tosin eri mielessä kuin eilisillan kiltti nainen. Olen niin tönkkönä etten edes pyydä anteexi. Nukahdin sohvalle (kun kamat oli pussissa, minkä jätän sanomatta viisaasti). 

ellauri110.html on line 232:       Rrakastan merrta. En pidä uimisesta, mutta merta rakastan. En sjöman älskar havets våg, och böljornas brus. Ketä kiinnostaa. E-tveri mököttää, mutta minulle se on samantekevää. Olen ansaitulla lomalla hyvän kirjoittamisrupeaman jälkeen. Olut ja viini maistuu taas.

ellauri110.html on line 241:   Jokainen huomen Jokainen huomen on nyt ja jokainen eilinen tässä, elämässä, pienessä, hämärässä, himmeässä. Kaipuun hetki on haikea, mutta juuri haikeuden kautta on minun kohdattava sinut, mietin, nähtävä kasvosi taas kerran, ne ilmeet, joita en ehkä koskaan uudestaan enää tavoita. 


ellauri110.html on line 243: Ahaa jatkuuhan tää vielä: 


ellauri110.html on line 266:       Hannun tavoite on kirjoittaa niin hyvin kuin on mahdollista estämättä rahantuloa.

ellauri110.html on line 270:       Pelkuri-Hande seuraavaxi pylläytti jonkun tonttukirjan jonka kuvitti Pikku-Kakkosen yäkyäkkuvittaja Camilla Mickwitz. Camillan (os. Zilliacus) esiappi oli harppisaku Simon Mickitz 1500-luvulta. 

ellauri110.html on line 272:       Juoxeva dieetti laihduttaa Hannun nuoruuden mittoihin. Lassi ja Pirkko Nummi ihan huudahtavat. Bipolaarista touhua. Kun Sven Gösta Ågrenin Jär voittaa Finlandian 1988 Handen Vezikolta, Hande sanoo kuin Jöns: hyvä hyvä, tarkoittaen päinvastaista. Pienesti Hande vittuilee Sven-vainajalle (k. 2020) että voittanutta kirjaa ei tahdo mistään löytyä, kun taas Vezikkoa on kirjastojen poistohyllyt väärällään.  

ellauri110.html on line 274:       Junailtuaan löysän J. Laineen kirjailijaliiton puhixexi Hannu riehaantuu, muttei pääse juhlimaan kunnolla kun "Eetu" Uspenski on völjyssä, ja sillä on raitis putki päällä. Harmillista.

ellauri110.html on line 280:       Otavan juhlissa tapaan nuoren naisen, joka on tyyni, kaunis ja joka tavalla viehättävä, älykäskin (tarpeetonta kyllä). Enkä yritä kaataa häntä heti sängylle, soitan ensin CD-levyjä. Mutta neitonen ei sittenkään tahdo vanhan pässin alle. Porvariskodin kasvatus on tehnyt tehtävänsä tavallistakin paremmin. Tyttö löytää sitten ikäisensä kumppanin ja tekee sen kanssa lapsia. Sekö nyt on elämän tarkoitus? Eikä tulla jyystetyxi vanhan pässin alla muusixi?

ellauri110.html on line 282:       Mitä sitä paizi siitä tytöstä ezin? Johan mulla on elämäntoveri? No nuorempaa pässinlihaa tietysti. Errare humanum est. Homo homini lupus. Olen pölhöläinen, joka aina yrittää enemmän kuin mihin rahkeet riittävät. Mutta kaipa rajoja pitää koitella, ellei koita sieltä ei pääse pukille. 

ellauri110.html on line 284:       Mahdollisuus uuteen onneen, onneen yleensä oli siinä hyvin lähellä, ihan huulilla, mutten osannut pitää niistä kiinni ja työntää sisään. En ollut sen arvoinen. Eikä vaan tätä yhtä kertaa, vaan muitakin vastaavia seuraa sitten. Tätä tää elämä on. You win some, you lose some, niinkuin phillut Rothilla. Täytän suuren pääni mustaa aukkoa sanoilla, lauseilla, luvuilla ja kirjoilla. Kusella ja alkoholilla.

ellauri110.html on line 290:       Hannu kirjoittaa moukkamaisesti "millenium". Kummasti sen muistelmista puuttuu läheiset ihmiset. Ei sillä varmaan ole sellaisia. Naiset on joko panopuita tai pitkästyttäviä, ihan kuin Pepulla. 

ellauri110.html on line 292:       Depixessäkin se puhuu vaatteistaan ja maistelee tunnelmaa. Ei ei klassista musaa tähän fiilixeen, vaan Sinatraa. Kumpaakohan konjakkia se oli, Meukow vaiko Monet? Ei tässä olla köyhiä vaikka kipeitä. Tunteet tulevat, ei niille voi mitään, tunnelmoidaan siis. Vittu mikä narsisti. Handeen verrattuna mä olem pelkkä harrastelija.

ellauri110.html on line 294: Dodi, sehän oli läpinäkyvä "izemurhayritys" psyykenlääkkeillä, mukavasti istuen kiikkustuolissa. Pikku varoitussoitto Anzalle että se varmasti soittaa lekurit. Niinkuin soittikin. Nytpä tulee huolestunutta huomiota roppakaupalla! Jess!      

ellauri110.html on line 296:       Hande passitetaan Lapinlahteen suljetulle selviämään, kun se ei tottele. Vittu mikä persepää. Lapinlahden sairaalassa pidettiin Kiveäkin. Innostun siitä hieman, mutta vain hieman. Lapinlahden lääkäri päästää kirjailijan kotilomalle. Lomalla se lukee Chekhovin novelleja ryssäxi. Se osaa ne ihan ulkoa. Loppulauseen ainakin. Tai size yxinkertaisesti vaan lunttasi. 

ellauri110.html on line 302: The first mention of the story dates back to 26 November 1895 when Chekhov, writing from Melikhovo, informed his correspondent Elena Shavrova: "I am writing now a small story called 'My Bride'." [Моя невеста, Moya nevesta]." He went on: "Once I had a bride... That is what they'd called her: Missyuss. My love for her was strong. That is what I am writing about." Whom did he mean exactly, remained unclear.

ellauri110.html on line 304: The domestic circumstances were apparently not suitable for writing and the work proceeded in fits and starts. "Still cannot finish a small novella I am now engaged with: guests interfere. Starting with 23 December crowds of people are there in my house, I crave for solitude, but as soon as I find myself on my own, I feel nothing but resentment and disgust, remembering how the day had been thrown away. Eating and chatting, eating and chatting all day long," he complained in a 29 December letter to Alexey Suvorin. According to Chekhov's 17 March letter to Viktor Goltsev, the story had been completed in early March.

ellauri110.html on line 306: According to Anton Chekhov's brother Mikhail, the story's location was the village Bogimovo in Kaluga Governorate where Chekhov had spent the summer of 1891. Mikhail Chekhov also names the prototypes for the landlord Belokurov and his partner Lyubov Ivanovna as E.D. Bylim-Kolosovsky and his wife Amnesia.

ellauri110.html on line 308:     Sofia Prorokova, the author of Isaak Levitan's biography, suggested that the house with a terrace and a mezzanine in question might have been the one belonging to Anna N. Turchaninova, whose Gorka estate in the Tver Governorate Chekhov visited in the summer of 1895.According to Prorokova, the story might have been based upon the difficult relationship Levitan had with the Turchaninova sisters (hence the similarity in surnames), of whom the younger one, Varvara, the possible prototype for Zhenya (Missyuss), had a bizarre diminutive nickname, Lyulyu. This view was shared by the literary historian Leonid Grossman.

ellauri110.html on line 318:     Lydia Volchaninova, a good-looking, but very stern and opinionated young teacher with somewhat dictatorial inclinations is deeply engaged in the affairs of the local zemstvo. Devoted to the cause of helping peasants, she is interested in doing and speaking of nothing but practical work, mostly in the fields of medicine and education. Lydia dislikes the protagonist, a landscape painter, who frequently visits their house. From time to time the two clash over problems of both the rural community and Russia as a whole.

ellauri110.html on line 320: The painter discovers a kindred spirit in Lydia's younger sister Zhenya, a dreamy and sensitive girl who spends her time reading, admiring him painting and having long walks. The two fall in love, and an evening comes when, after a walk, the painter lets his feelings out in a passionate outburst. Zhenya responds in kind, but feels she has to tell her mother and sister about their love immediately.

ellauri110.html on line 322:     The following day he learns that Zhenya and her mother had departed. A boy hands him a note from Znenya, which reads: "I have told my sister everything and she insists on my parting from you. I could not hurt her by disobeying. God will give you happiness. If you knew how bitterly mamma and I have cried." The painter leaves the place too. The last glimpse of hope to fill his lonely life with any kind of meaning is now gone, and the person who robbed him of it was Lydia, the one who cared for nothing but bettering other people's lives. Time passes, but he cannot forget Zhenya and deep in his heart knows she still thinks of him, too.

ellauri110.html on line 327: 	Drumsö Padlarklubb. Ei taida Hande osata ruozia. Isot aallot saa sen epävarmaxi. Vittu se on kyllä pelkuri. Rakastan merimäntyjä. Lapin kultakaan ei ole enää mitä oli. Eurot on senkin vesittäny. Alpo Ruuth on kelpo kundi, halvaantuikin vaan puolixi. Se heittää tyhjät olutpurkit rytättyinä mereen. Äijämeininkiä. Hande ei saa tölkkiä rytättyä mutta heittää sittenkin. 

ellauri110.html on line 329:       Kotimatkalla Hande on upota jorpakkoon kun ravistunut jolla vajoaa sen alta. Alkoholilla lie ollut osuutta asiaan. Vaan eipä hukkunut, voi olla kiitollinen jollekulle jos tuntuu siltä. Anaali-Antti ois mieluusti jättänyt sen veteen virumaan. Sitä varmaan harmitti että nyt sen jolla oli vesilastissa.

ellauri110.html on line 335: Samuel Pepys PRS (/piːps/ PEEPS; 23 February 1633 – 26 May 1703) was an administrator of the navy of England and Member of Parliament who is most famous for the diary he kept for a decade while still a relatively young man. Pepys had no maritime experience, but he rose to be the Chief Secretary to the Admiralty under both King Charles II and King James II through patronage, diligence, and his talent for administration. His influence and reforms at the Admiralty were important in the early professionalisation of the Royal Navy.

ellauri110.html on line 337: The detailed private diary that Pepys kept from 1660 until 1669 was first published in the 19th century and is one of the most important primary sources for the English Restoration period. It provides a combination of personal revelation and eyewitness accounts of great events, such as the Great Plague of London, the Second Dutch War, and the Great Fire of London.

ellauri110.html on line 341:   Peter Pepys-Goodchild, who has been made an MBE, is related to Samuel Pepys and knew Margaret Thatcher, John Major and Morris Mini-Minor.

ellauri110.html on line 344: The diary gives a detailed account of Pepys's personal life. He was fond of wine, plays, and the company of other people. He also spent time evaluating his fortune and his place in the world. He was always curious and often acted on that curiosity, as he acted upon almost all his impulses. Periodically, he would resolve to devote more time to hard work instead of leisure. For example, in his entry for New Year's Eve, 1661, he writes: "I have newly taken a solemn oath about abstaining from plays and wine…" The following months reveal his lapses to the reader; by 17 February, it is recorded, "Here I drank wine upon necessity, being ill for the want of it."

ellauri110.html on line 349: Propriety did not prevent him from engaging in a number of extramarital liaisons with various women that were chronicled in his diary, often in some detail when relating the intimate details. The most dramatic of these encounters was with Deborah Willet, a young woman engaged as a companion for Elisabeth Pepys. On 25 October 1668, Pepys was surprised by his wife as he embraced Deb Willet; he writes that his wife "coming up suddenly, did find me imbracing the girl con [with] my hand sub [under] su [her] coats; and endeed I was with my main [hand] in her cunny. I was at a wonderful loss upon it and the girl also...." Following this event, he was characteristically filled with remorse, but (equally characteristically) continued to pursue Willet after she had been dismissed from the Pepys household. Pepys also had a habit of fondling the breasts of his maid Mary Mercer while she dressed him in the morning.

ellauri110.html on line 351: 	  Pepys may also have dallied with a leading actress of the Restoration period, Mary Knep. "Mrs Knep was the wife of a Smithfield horsedealer, and the mistress of Pepys"—or at least "she granted him a share of her favours". He called her husband "an ill, melancholy, jealous-looking fellow" and suspected him of abusing his wife. Knep provided Pepys with backstage access and was a conduit for theatrical and social gossip. When they wrote notes to each other, Pepys signed himself "Dapper Dickey", while Knep was "Barbry Allen" (a popular song that was an item in her musical repertory).

ellauri110.html on line 355:   Samuel Pepys führte ein Tagebuch von 1.25M Wörtern vom Alter 27 (1660) bis 36 (1669). Er stammte aus armen Verhältnissen. Im Alter von 25 heiratete er ein 15-jähriges Mädchen Elizabeth StMichel als Faktotum seinem Vetter, Richard Montague, Earl of Sandwich. Er stieg auf in der Marineverwaltung. Er wurde für Pabstliche Einstellungen im Tower eingestellt. Er rang mit seinem noch zu bezähmenden Geschlechtstrieb. 

ellauri110.html on line 363:   Sam petti Bettyä minkä ehti, mutta ehti olla silti mustasukkainen. Kun Betty meni tanssitunnille, Sam kokeili sen hameen alta onko sillä pikkuhousuja. 6. Februari 1660 hatte Sam Fräulein Ann "einmal so richtig probiert". "Ich tat mit ihr was ich wollte, jedoch nicht die Hauptsache." Ihr gefiel die Ehe so wenig, dass sie ihn schon zweimal innerhalb der Stunde "ranliess". "Nach vielerlei Protesten habe ich zu meinem grossen Vergnügen dort angelangt, wohin ich wollte." Annettuaan vaimo Bettylle mustan silmän Piips meni toisen Bettyn pakeille: "Ich wollte es, und ich nahm sie gegen ihren Willen." Als Betty ein Kind erwartete, tat er mit Dolly was er wollte: "Ich wäre zu allem fähig gewesen."

ellauri110.html on line 365:   Sit tuli paljastus, kun Betty yllätti Pepysin nuoren apulaisen hameen alta. "Ich hatte meine Hand ind ihrer Muschi." Piips kielsi kaiken mutta raapusteli päiväkirjaan seuraavan: "Die Wahrheit is, dass ich dieses junge Mädchen liebend gern entjungfernt hätte, was mir zweifellos geglückt wäre, hätte ich die Zeit mit ihr gehabt." Nach diesem Unfall schlief er öfters mit seiner Betty, und "ich glaube sie hatte mehr Freude daran als je zuvor in unserer Ehe." Betty kuoli kuumeeseen Helmin ikäisenä eli 29-vuotiaana. Piips ei mennyt uusiin naimisiin vaan bylsi siitä lähin ketä tahtoi milloin teki mieli. 

ellauri110.html on line 368:       Mixi jeppe juo? Verukkeita on monia. joku on sanonut pahasti, rahatilanne on huono, kirja ei onnistu. Uusia murheita löytyy aina. Mitä väliä millään! Olen vapaa mies, vastaan vain izestäni.

ellauri110.html on line 390: Caj Westerberg redogjorde en gång i eposstil till mig (6.4.2003) för sin väg till begreppet ataraxia. Det var i Anthony Cronins biografi över Samuel Beckett han stötte på det. Cronin citerar ur en anteckningsbok för Whoroscope, Becketts första tryckta verk (1930): ”The stoics aspired to Apathia, the repression of all emotion and the Epicureans to Ataraxia, freedom from all disturbance.”

ellauri110.html on line 395: om hon inte har störts,

ellauri110.html on line 400: om hon har störts,

ellauri110.html on line 408: Man har närmat sig det på något sätt oförsiktigt

ellauri110.html on line 409: Det har störts.

ellauri110.html on line 422: Handen mielilauluja ovat Satumaa ja Päivänsäde menninkäisellä, som jag själv har sjungit, på karaåke. Ne on molemmat vitun ällöjä. Figures.

ellauri110.html on line 424: Nostalgia miellyttää sentimentaalikkoa. Ja nuoret tytöt. Tälläinen aasi olen. Vika olut meni alas nielusta 1992. Tyttölakkoa en tehnyt. En ennen kusilakkoa. Kaikki ihastuxeni eli irto- ja hajanaiseni. Niistä en halua vielä luopua. 

ellauri110.html on line 426:   Ilo ilman alkoholia on teeskentelyä. Raittiina voi olla iloa kun ottaa ilokaasua. Olutkankaalta sitä saa. Olutkangas oli julkkisjuoppo lekuri. Ei mikään haikea Tshehov kuitenkaan, vaan hauska vekkuli.

ellauri110.html on line 431: Hannu hakeutui hoitoon asuessaan vielä Helsingissä, ilokaasuhoidon Suomeen tuoneen lääkäri Reilu Olutkankaan klinikan naapurissa.

ellauri110.html on line 432: - Olin jo aiemmin lukenut ilokaasumenetelmästä alkoholismin katkaisuhoitona. Se tuntui eri vaihtoehdoista luontevimmalta, koska halusin katkaista juomiseni nopeasti. Olutkankaalla oli myös hyvä maine, hänellähän oli paitsi päihdelääketieteen erityispätevyys, myös kokemus omasta alkoholiriippuvuudesta.

ellauri110.html on line 434: Hannu istui Olutkankaan klinikan potilasvuoteeseen ja sai happinaamarin päähänsä. Hänelle annettiin ilokaasuhoitoa tunnin annoksina kolmena peräkkäisenä päivänä.

ellauri110.html on line 439: Hannu halusi irti juomiskierteestä, kun juopuneen jankutuksiin väsyneet tuttavat kaikkosivat ympäriltä.

ellauri110.html on line 440: Ilokaasun tehokkuus perustuu sen tuottamaan hyvänolontunteeseen: ilokaasua ja happea antamalla krapulan sijasta tulee mielihyvä, vieroitusoireet ja alkoholintarve häviävät.

ellauri110.html on line 454:   Jill Alden on kotoisin Minnesotasta. Siellä on paljon suomalaisia ja muita pohjoismaisia tapajuoppoja ja rapajuoppoja minnehaha-intiaaneja.  

ellauri110.html on line 474:   Pillerisuosta Hande nousi kirjottamalla sen ekan lukemani Hande-kirjan, nimittäin Kuinka monta kertaa tapasin Liisan. Eli kuinka monta kertaa bylsin irto- ja hajanaisia. Kuka ne jaxaa laskea, paizi Georges Slimenon. 

ellauri110.html on line 478: Intermezzo: Herään uneen jossa blondi sakkoliha pitää musta, nim. pikku kätösellä lujasti kiinni kankeasta kullinvarresta. Se tuntuu hyvältä ja turvaisalta, en soisi sen päättyvän. Ollaan auton takapenkillä jossain Israelissa pyhiinvaellusmatkalla. Vieressä lojuu pyhä äiti samettihousu auki sepaluxesta josta häämöttää mustanpuhuva vagina dentata. Täst mie piän tää on hyvä ohjelma. Lisää tälläistä ja isommat lusikat. Mutta voi, muna paxunee enää vain unissa. Tukka ohenee, se näkyy kuvissa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin herään taas. Tämmönen hande vaan on tullut mustakin.

ellauri110.html on line 480:   Loiren rannalla Hande loukkaantuu kun "elämäntoveri" huomauttaa sen tökeröstä käytöxestä. Hande säntää suutuxissaan kesken linnakierrosta hortoilemaan kylille. Mistä kylästynyt "elämäntoveri" sen sitten poimii kyytiin uudestaan. Hande on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Matkasta jäi paljosta konjakista huolimatta hapan maku suuhun. Handelle. Se on sotamies rannalla Vaasan linnassa.

ellauri110.html on line 484:   Hande väsäs kirjaa Pissiliisoja autofaktiona jostain ehkä toisennimisistä hoidoista ilokaasuhoidon raitisputkessa. Koitti saada kirjaan veijarimaista juonta muttei onnannut, ilokaasu ei tehonnut. Tuli pelkkää heijarointia. "Kaivan muistista esiin vanhaa, kaikenlaista sattunutta, puutaheinää jota voisi piilottaa fiktioon." No justiinsa joo! Sit vielä jotkut arvostelee biografista menetelmää. Autofaktiota se on kaikki fiktio vaikkei kirjoitajalla olis edes ajokorttia. Peilistä ei nää miten paljon kazoja on rakastunut izeensä. 

ellauri110.html on line 488: Laulu lainaa; Toivo on maanpäällinen kompassini; (Nikolai Dobronravovin sanat, Alexandra Pakhmutovan musiikki) esittivät useat muusikot. Ensimmäisenä esiintyjänä toimi Edita Piekha. Myöhemmin Anna German lauloi laulun. Ja festivaalin viimeisessä konsertissa laulu-75quot; Tarnopolin Hopeaquoti; esittäjä Muslim Magomajev, koska kukaan edellä mainituista naisista ei voinut osallistua konsertin kuvaamiseen. Lisäksi tämän kappaleen esitti yhtye quot; Nadezhda; joka ei saanut nimeään kunniaksi. Lähde - Wikipedia.

ellauri110.html on line 497:   Kevättä kohti mennään enkä enää antaisi päivääkään pois. Syksyn tyly pimeys on lusittu, vapaus odottaa tuolla edessä. Vapaus tarkoittaa valoa ja vihreän tuloa, raikasta ilmaa, leutoja tuulia, muuttolintuja; sanalla sanoen uutta elämää. Niinkauan kuin on elämää on toivoa. Vain eteensä katsoen voi todella kulkea eteenpäin. JH Erkko peukutti kottaraista "jota harvasti mainitaan". Mun lintu on piiklesien ylistämä mustarastas.

ellauri110.html on line 505:     Hande taitaa ennen kaikkea olla pelkuri. Ilman viinaa Hande alkaa tuntea jopa ahtaanpaikan kammoa. No se on uutta, niihinhän se on pyrkimällä pyrkinyt. Se otti ensin rohkaisuryyppyjä ja sen päälle tabuina ataraxia. Kun sillä ei ole kumpaakan on sillä skagis. Sellainenhan oli myös Philip Roth. Hemmetti mikä turisti! Sitä pitää koko ajan viihdyttää, se ei pysy paikallaan, ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Sillä ei ole mitään sisäistä elämää paizi toi oman pään peilailu. Tykkäsin, en tykännyt.

ellauri110.html on line 511:     Äitykän kuolemasta Hande kokee ahdistusta harmistusta jopa pelkoa. Tuttuja narsistivasteita. No nyt! Mutta ei. Äiti köhii ja rykii, vesikammatut Hande ja Anja saa lähteä tyhjin toimin kotia.

ellauri110.html on line 520:   Mutta äitivainaja tukee poikaa haudan takaa säästöillä ja Handen kesämökistä tulee talviasuttava kaikilla herkuilla. Tästä kertoessaan Hande sentään vähän piristyy. Remonttimiesten nimistä ei mikään unohdu. Ja tarkemmin laskien, onhan Hande sittenkin vääntänyt äitykästä runon ja esseen jos toisenkin ja netonnut niistä pitkän pennin.  

ellauri110.html on line 522: Olen jo osannut antaa äitykälle anteeksi että se oli mitä oli. Joku mätäpää luki ennen radiosta uuden vuoden vaihtuessa ääneen joka vuosi Eino Leinon Hymyilevää Apolloa. Sitä inhosivat meidän perheessä lapset sekä vanhemmat. Se on varsinainen egoistin aamuhartaus. Sitäpaizi pitempi kuin Elvixen muna. 

ellauri110.html on line 532: sun uskos se suurin on totuutes –	niin yksi, yksi on varma ain:		Ne tuoksuiko kukkaset tuhannet?				

ellauri110.html on line 537: luo Tuonen virtojen viileäin,		niin mökkiin kuin linnahan ruhtinaan,	kun aurinko noussut on aalloistaan			

ellauri110.html on line 547: nyt luuni on yhtä luuta.		ja pelkää ei se yötä.			yön aaveilta armahan suojan?				

ellauri110.html on line 553: Meri pauhaa ja ukkonen jylisee –	Työ raatajan riemulla palkitsee		Oi, ootteko silloin te uneksineet			

ellauri110.html on line 557: Hän hymyllä maailman hallitsee,		Oi, rauhaa päätetyn päivätyön!		Ja oliko veli joka ihminen?				

ellauri110.html on line 560: lemmen voima on voittamaton.		taas uutehen päivähän.			iki-armaus ihanan maan?					

ellauri110.html on line 563: niin lemmi! ja aavehet haihtuu.		kun raatajan ilta raukee!		hän kaikkia rakastaapi.					

ellauri110.html on line 565: niin lemmi! ja iloks ne vaihtuu.	kun työmiehen hauta aukee!		hän unten onnen saapi.					

ellauri110.html on line 566: Ja jos sua häpäisee vihamies,		Ah, nouskosi kirkasna, päivyt uus,	Ken kerran itse on onnellinen,				

ellauri110.html on line 567: niin lemmellä katko sen kaunan ies,	kun loppuvi raatajan rauhattomuus	hän tahtois onnehen jokaisen				

ellauri110.html on line 573: Sitä kuulee taivas ja kuulee maa	mut laulajilla yks usko on vaan,	Hän antoihan sulle elämän,				

ellauri110.html on line 580: Paha ei ole kenkään ihminen,		Ja yhden ma varman tiedän sen,		Siis kiitos, Luojani armollinen,			

ellauri110.html on line 586: miss´ ihmiset tuntevat tuntehin,	se on uskoa usmien, haamujen,		ja hengen herkän ja avoimen				

ellauri110.html on line 594: Sävel selvittää, mikä salahan jää,	me kuljemme kumpuja mustan maan,	ja ne hyvää, en pyydä ma enempää,			

ellauri110.html on line 595: näin ihmiset toistansa lähemmän vie;	ja täällä meidän on eläminen		ja annoit sa armahan syntymämaanLehtisen Hiljan,			

ellauri110.html on line 596: sen kautta vie Jumalan tie.		miten taidamme parhaiten.		jota kyntää ja lempiä saan.				

ellauri110.html on line 608: on ketoja auran kääntää,		myös aamussa astelemme.			Halo aaltoja, laulajan haaksi!				

ellauri110.html on line 611: Kas, lempi maailman levittää!		Tääll´ onhan niin paljon muutakin	Ja vaikka mun nuorena laineet vei,			

ellauri110.html on line 612: Oi, ihmiset, toistanne lempikää		kuin multaa, on kaunista, kultaakin,	niin eipä se hukkahan vaipunut, ei,			

ellauri110.html on line 613: ja taivahan ääriä tavoittakaa!		kun elämän ääriltä etsimme vain		joka upposi laulujen laineisiin				

ellauri110.html on line 622: ja taivas on rauha täytetyn työn;	min ylitse valkeat hattarat		ja vanhuus jo sauvoilla hoippuen saa.			

ellauri110.html on line 629:     Herra Huu on Hande Mäkelän alter ego. Aika monella liisalla onkin siltä huunpurema. Fedja-setä on toinen samanlainen pureskelija, paizi se harrastaa alaikäisempiä.

ellauri110.html on line 631: Tapahtumattomat tapahtumat pyörivät raittiin Handen ympärillä kuin laiskat kärpäset. Ilman viinaa ei se viizi edes teeskennellä iloa. Sillä on tosi tylsää mutta ehken elämänkumppanilla on nyt hauskempaa. Ehken ei. Tää siis on yhä se Anza, josta ei Handen wikipediasivuilla ole edes mainintaa. Mennään vssa 1993. Ei se kuitenkaan kai ole elämänmahlainen Antero "Anza" Mäkelä. Itkua ja naurua koko ihmiselämän ihanuudelle. 

ellauri110.html on line 633:     Kirjailija Hannu Mäkelä, 76, on mennyt naimisiin 5. kerran 2020. Mäkelä kertoi ilouutisen blogissaan sunnuntaina. Tuore avioliitto on Mäkelän viides. Mäkelä on ollut naimisissa neljästi aiemminkin. Ilta-Sanomat tavoitti Mäkelän ilouutisen tiimoilta. Kirjailija totesi ystävällisesti, ettei halua kommentoida asiaa tämän enempää.

ellauri110.html on line 637:   Handen poliittis-ideologinen credo on tässä: Se ei usko mihinkään tarjolla olevista jumalista, mutta kyllä elämään, sen ihmeeseen, pyhyyteen, luontoon, kauneuteen jonka tajuamiseen tarvitaan ihminen, eli siis ihmiseen. Ihminen on luonnon ydin. Poliittisesti Hande edustaa vähäisemmistöä, eli enemmistöä. Doston sorrettuja ja solvaistuja. Se elää sillä puolella barrikadia, halusi tai ei. On sitä sevverran paljon solvaistu, ja tässäkin vaan tulee lisää. Kirjailijan on oltava kansan puolella, sixikin, että kansaa on enemmistö lukijoita, kirjoja ostavaa ja kirjailijaa ihailevaa yleisöä. Vähän snobi voi silti olla, muttei liian.

ellauri110.html on line 641: Mutta se ei ole tärkeää, oma minä, vaan kysymys siitä, mixi ihminen ylipäänsä elää ja mixi kuolee. No elää koska vanhemmat had sex, ja kuolee viimeistään kun telomeerit loppuvat.

ellauri110.html on line 643: Hande sanoo sen ilman sarvia ja hampaita: koska on kade ja kilpailuhenkinen mutta huono. Aineissa pääsee alentamaan toiset ja heilumaan hetken kinginä.

ellauri110.html on line 655: Eikka päästää Handen veloista siihen saakka kunnes se ottaa uudet hanit alle ja lisää velkaa.

ellauri110.html on line 658: Hande on tosi kiinnostunut uskonnosta eikä ihme, onhan se tosi atavistinen. Vaikka se sanoo ei uskovansa jumaliin, se ei silti voi uskoa että tyhjästä vois jotain nyhjästä. Sillä on lottoojan uskoa ja toivoa ja hirmu tarve pysyä esillä ja martaanakin muistissa, kaikki ovat uskomiselle ominaisia narsistisia piirteitä.

ellauri110.html on line 660: Hande haluaa kysyä mitä oli ennen kun ei ollut mitään. Kumpi oli ennen muna vaiko kana? Se jää kysymään väärin asetettuja kysymyksiä kuin Impi Loiskeen vekkari, joka lähti väliin aina laukalle. Se on höperömpi kuin "jopa ize Hawking". Ei tolla tyylillä pitkälle pötkitä. Sillä on yhtä pieni pää kuin Nalle Puhilla.

ellauri110.html on line 662: Se on niin handekeskinen ette edes muista mainita Eskin ja 5M muun samaan aikaan  pasuttamaa Suomen lätkämestaruutta Ruozista, samana vuonna 1995 kun se sai Eikka Leikan muistelmilla ajankohtaisella nimellä Mestari kauan kaivatun Finlandiapalkintonsa. Mikähän sen ruozalaisen koutsin nimi olil jota Eski hehkutti? Ei ole Ruozi ihan yhtä kunniassa enää: euroviisuissakin tuli "Svede: nyl poääng". Briteillä meni yhtä penkin alle, mutta eihän niitä enää mannermaiden mielipiteet kiinnosta.

ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.     

ellauri110.html on line 666: On Hande uskontoon enemmän kuin oljen verran raollaan. Sitä viehättää toi murkkukeko ja uskovaisten yhteisön uho ja tuho. Uhoahan Handessa on enemmän kuin kotitarpeixi. Tuhoakin piisaa. Ja tota uskovaisten passiivis-aggressiivista nöyristelyä. Valta on myös mammonaa. Pikemminkin päinvastoin, better yet, reviiristä on molemmissa kysymys. EAT KILL FUCK.

ellauri110.html on line 670: Liikkeen vetäjä on nainen tietysti, oliskohan ML Nevala tai Eevi-äitykkä. Misogynialla lienee ollut osuutta asiaan, kun ei enää alkoholilla. 

ellauri110.html on line 679: Joskus hyvään joskus pahaan, Ankat! Usko kannustaa laahusta jatkamaan hankalissa oloissa. Lopussa luojan kiitos seisoo. Uskossa izessään ei ole mitään vikaa vaan keljuissa johtajissa. Nää on taas niin lattapäisiä typeryyxiä että niihen pyllistyy vain Mäkelöitä. Kaima Matti Mäkelä murskaa Hesarissa Hannu Mäkelän postillan kuin nyrkki taivaasta joka kunnottoman päähän kumahtaa. Hannu kumartaa ja nilkuttaa taas kerran pois takaposket hehkuen. 

ellauri110.html on line 683: Joku leidi pyytää ihan kirjeellä nimmaria uskonnolliseen paskakaivokirjaan. Ei sit tule kuitenkaan ize hakemaan, vaan lähettää vain lällyn miehensä. Jehovana pani pojan asialle. Handen jäykkä asenne löpsähtää. Lähtee vetelänä kotio. Nyt jäi saamatta. Ihmisten kohtaamiset ovat sattumallisia.

ellauri110.html on line 686: Kukahan se Louhi oli. Hande ei ole uskollista lajia vaikka uskovaista siinä on. Laru jää Anzalle ja Hande muuttaa mökille.

ellauri110.html on line 690: Ikävä kyllä tämä maa vaatii yxityisautoja. Kohta Hande varmaan äänestää Suomen Keskustaa. Hande ihan elähtyy päästessään kertomaan omistuxistaan. Se on tavarafriikki. Onkohan se pihi? Raha kiinnostaa. Eihän omaisuuteen pitäisi kiintyä. Talo on ainoa hoito jolle Hande on uskollinen.

ellauri110.html on line 697: Ja tääkin vielä, ois voinut arvata: se diggaa vitun lällyä pikku prinssiä ja juoppolentäjää. Sen haaroissa on iso kova proteesi jota lentokenttävirkailijat hyväilevät.

ellauri110.html on line 701: Veneziassa Kristiina pissii hunajaa, Hande näyttää tympääntynyttä naamaa kun se ei ole keskipisteenä ja Kristiina osaa italiaa paremmin. Tuolta löytyy (ällön) Ezra Poundin hauta. Saa olla laitimmainen kerta tuumii mauton Hannu Mäkelä. En pidä siitä minkä näen, siis pilaan sen vaimoltanikin. Tuttu juttu sanoisi Natachan lentokapteeni. Barbadoxen matka muistuu mieleen, ja Palermo.

ellauri110.html on line 709:     Casanova kirjoitti 6000 sivun muistelmat. Joku versio siitä on mulla hyllyssä. Ei sitä Handekaan jouda lukemaan vaikka Casanovasta kirjottaa. No ei vaitiskaan, Handestahan se aina kirjoittaa. Toisella käynnillä se viihtyy Veneziassa, kun ei ole enää besserwisser Kristiina sähläämässä.

ellauri110.html on line 711: Mikä tulee olemaan kulloisenkin työn alla olevan paasauxen merkitys muille, sitä ei tekijä itse voi koskaan tietää. Mutta pelkkä työn ilo käsillä olevasta penseestä saa riittää, se on puhdasta ja työn aikana suurimmillaan. Kun lastu valmistuu, se katoaa muistista. Onnexi ne on kaikki netissä ja haku pelaa. Sitten on ryhdyttävä taas johonkin uuteen, koska mitään muuta ei paasailija voi. Näin tuntuu käyvän aina hamaan loppuun saakka.

ellauri110.html on line 715:     Aiti kuuluu kiinteimmin jokaisen ihmisen lapsuuteen, onhan äiti synnyttäjä, elämän antaja, ensimmäisen kiihkeän kiintymyksen kohde, jota ei edes ajattele. Ja sitten tunnesiteestä pitää luopua, ainakin yrittää katkaista tai höllentää sitä. Äidille, hänen myyttiselle hahmolleen on ehkä

ellauri110.html on line 719: Koska äidin kuolemasta on jo kulunut aikaa, voin viimein ajatella tapahtunutta kaikessa rauhassa, ilman tunteita ja kiihkoa. Ilman tunteita? Tunteita on, mutta sävyt ovat jo tasasempia. Käsitän, että olen yhä lähellä äitiä, voin häntä nyt vammoitta rakastaa. Näin sen ihmeekseni koen. Olen alkanut ajatella, että itse olen vammainen, ainakin mitä jalka- ja tunnepuoleen tulee. Enkö koskaan enää pysty pitempään kiintymään kehenkään? Pelkään näköjään itse hylkäyksiä, nuoruudessa saatuja

ellauri110.html on line 720: kokemuksia? "Aiti, äiti on ihanasti sairas poikanne." Sama kertosäe nousee jälleen kuin Casanovan heijari. Mutta äiti on kuollut. Mielen valtaa helpotus. Kirjoitan tapahtuneesta ja muustakin ja klisheet toistuu, toistuu, toistuu.

ellauri110.html on line 725: SINÄ ON 2 ÄNNÄÄ HANDE! Hande tekee puolisivistyneen vaikutelman. Kielet ja kulttuurit on liimattu sen Kallion sällin kallonahkaan kuin Charlotten poopatrol-tarrat..

ellauri110.html on line 727: Kyrvänpäässä käynnit alkaa harveta. Se oli viiden vuoden onni vain.

ellauri110.html on line 728: Äiskäkirja sai taas tykkäyxiä. Ilmeisesti Hande on parhaimmillaan fanifiktiossa.

ellauri110.html on line 731: penaalin parhaiten terotettu kynä.

ellauri110.html on line 733:   Hande diggaa L. Onervan eli Hilja Lehtisen runoja. Hilja eli 90-vuotiaaxi pikku eukkosexi ja lepää nyt Hietaniemessa Leevi Madetojan hännän alla. Yxi Hiljan kokoelmista on nimeltään Jerufalemin fuutari. Hilja oli varmaan lukenut Isak Julinin 1907 julaiseman vihkosen tästä fuutarista. Melvillekin luki saman vihkosen ja pani Moby Dickin tappajaxi Ahasveruxen. Moby oli syönyt munat siltä, siitä katkeruus. 

ellauri110.html on line 735:   jerufalemin fuutari eli vaeltava juutalainen on hahmo totuuden jälkeisen ajan apokalyptisissä tarinoissa. Tarinoiden mukaan fuutari kirottiin vaeltamaan maailmassa. Väitteiden mukaan vaeltavasta juutalaisesta on tehty näköhavaintoja 1980-2020-luvuilla Skandinaviassa.

ellauri110.html on line 737: Tarinoiden mukaan Diego Maradonaa pilkannut juutalainen kirottiin vaeltamaan maailmassa Maradonan kahdenteenkymmenenteenseitsemänteensataankuudenteenkymmenenteenviidenteen tulemiseen asti. Rikkomuksen tarkka luonne kuten hahmon ominaisuudetkin vaihtelevat tarinoittain: joissakin hän on fuutari, joissakin räätäli ja joissakin pikipöksy Pietari. Hahmon oikea nimi on eri tarinoissa Tuomioth, Akvinons, Nikuthias, Opadeus, Janezkiphilus, Miguel Laquedem, Acuverus, Kirjokansi tai Mikko. Joidenkin tulkintojen mukaan jerufalemin fuutari on juutalaisen heimon henkilöitymä ja vaellus viittaa anusporaan. (Lähde: Hikipedia)

ellauri110.html on line 745:   Hän pyfähtyi wastapäätä faarnastuolia ja kuunteli femmoifella hartaudella faarnaa että hän, joka kerta kun Wapahtajan nimeä laufuttiin, notkisti polwiaan, huokafi fywään sekä löi rintaansa. Ja waikka silloin oli ankara talwi, ei hänellä ollut muuta päällänfä kuin wanhat, rikkinäiset houfut, pitkä polwiin asti ulottuva takki, wyöllä kiinnitetty, sekä päällimpänä kauhtana, joka ulottui jalkoihin faakka. Ulkonäöstä päättäen näytti hän olewan noin 30 wuoden ikäinen. Sanottiin hänen olewan syntyifin juutalainen.

ellauri110.html on line 747:   Koska siihen aikaan yleisesti puhuttiin tästä juutalaifesta ja kaikki ihmettelivät häntä, tiedusteli tohtori von Gitzen hänen majataloanfa ja faatuansa tietää, misfä hän afusteli, oli mainittu tohtori lähtenyt hänen luoksenfa ja kyfellyt kaikkia häntä koskevia afioita. Juutalainen oli mielellään fastannut hänen kyfymykfiinfä ja fanonut fyntyneenfä Jerufalemisfa, misfä hän Kristufen aikana oli fuutarina, fekä että hänen nimenfä oli Ahasverus. Hän oli itfe ollut faapuvilla Wapahtajan ristiinnaulitfemifesfa ja fiitä faakka oli hänen täytynyt moniaita fatoja vuofia kuljekfia ympäri mailmaa, toifesta kaupungifta toifeen. Puheenfa wahfistukfekfi oli hän tarkasti kertonut monta feikkaa, jotka olivat yhteydesfä Kristufen kärfimifen, ristiinnaulitfemifen ja kuoleman kansfa. Hän oli myöskin titetänyt kertoa kaikista muutokfista, jotka olivat tapahtuneet sittenkin Iätmaista fekä kirkollifella että waltiollifella alalla, ja erittäinkin oli hän ilmoittanut, kuinka kauwan jokainen Wapahtajan opetuslapfista oli elänyt fekä mimmoifen lopun jokainen heistä wihdoin oli faanut.

ellauri110.html on line 749:   Kaikkia tätä oli tohtori von Gitzen hartaalla tarkkaawaifuudella kuunnellut ja nähnyt olewan fyytä waatia juutalaifelta afian felwittämifekfi feikkaperäifen kertomukfen hänestä itfestään ja hänen elämänwaiheistaan. Kiertelemättä juutalainen oli filloin kertonut että hän Kristukfen ristiinaulitfemifen aikana oli afunut Judean pääkaupungisfa Jerufalemisfa ja samoin kun fuurin ofa juutalaifista ollut fitä mieltä, että Kristus oli kapinan nostaja ja kansan wiettelijä. Hän oli monta kertaa omin filmin nähnyt hänen ja niinkuin mutkin hänelle wihamielifet juutalaifet toiwonut, että hän hyvin anfaitukfi rangaistukfekfi tuomittaifiin kuolemaan ja kun nyt roomalainen maaherra Pontius Pilatus wihdoin oli wahwistanut Kristukfen kuolemantuomion ja kun hän itfe oli faanut kuulla, että Kristus wietäifiin ristiinnaulittawakfi oli hän heti jusfut waimonfa ja lapfienfa tykö fekä ilmoittanut heille, että jos tahtoifiwat nähdä, kuinka Kristus wiedään pääkallonpaikalle, heidän tuli heti feurata häntä. Ja koska talo, misfä hän fiihen aikaan afui, oli fen kadun warrella, joka raastuwasta johti Pääkallonpaikalle, ja fotamiesten fiis piti kuljettaa Kristusta fen talon fiwu, oli hän ottanut pienimmän lapfenfa käfivarrelleen ja kantanut fen portin ulkopuolelle, että lapfi paremmin ja felwemmin faifi nähdä kuolemaan tuomitun. Kun nyt Kristus, kantaen raskasta ristiään, oli päässyt fuutarin talon eteen, oli hän pyfähtynyt tahtoen wahän lewahtää ja fiinä aikomufesfa tahtoi wähän nojata feinää wastaan, oli Ahaswerus osakfi ymmärtämättömyydestä ja wihasta Kristutsa wastaan, ofakfi woittaakfenfa kiitosta kanfalta, karkoittanut hänet feinän tyköä näillä fanoilla: "Mene pois taloni feinän tyköä ristifi luo. joka kuuluu finulle", jonka perästä Kristus oli kääntynyt hänen puoleenfa ja fanonut: "Minä tahdon nyt feifoa täällä hetkifen lewähtämäsfä, mutta finä et täst´edes tule faamaan mitään rauhaa eli lepoa täsfä maailmasfa, vaan pakolaifena ja wainottuna pitää finun kuljeskeleman toifesta maasta toifeen, aina tuomiopäiwään faakka."

ellauri110.html on line 753:   Kun nyt tämä murhenäytelmä oli loppunut, oli hän aikonut lähteä takaifin Jerufalemiin, kotiinfa waimonfa ja lapfienfa tykö, mutta ei ollut woinut fitä tehdä, waan hänen oli täytynyt lähteä fiitä paikasta, misfä ristiinaulitfeminen oli tapahtunut, aiwan wastakkaifeen fuuntaan - wieraifiin maihin, ja fiellä wuofifatoja wainottuna ja pakolaifena, fuuresfa kurjuudesfa, furullifena ja murheellifena kuljeskellut ympäri maailmaa toifesta paikasta toifeen. Hän oli aina fuuresti ikäwöinyt kerrankin taas faada käydä Jerufalemin kaupungisfa, johon hän Jumalan fallimukfesta oli kerran pääsfytkin, mutta oli tawannut koko kaupungin häwitettynä ja autiokfi faatettuna, eikä muuta nähtäwänä kuin kiviroukkioita ja talojen raunioita. Kokko kaupungin loistosta ja komeudesta, jommoisena se oli ennen Kristukfen kärfimystä ja ristiinnaulitfemista, ei näkynyt wähintäkään jälkeä. Sen lifäkfi oli hän fanonut ei warmuudella tietäwänfä, minkä tähden Jumala oli määrännyt hänet kurjuudesfa ja wiheliäifenä niin pitkänä aikoina kuljeskelemaan ympäri maailmaa monien tuhanfien ihmisten katfeltawakfi, luuli kujitenkin, että Jumala teki niin fiitä fyystä,, että hän fiitä afiasta faarnaifi kaikille juutalaifille ja kaikille parantumattomille fekä kehottaifi heitä katumukfeen ja parannukfeen. Wiimeifekfi hän toiwoi, että Jumala autuaalla kuolemalla wapahtaifi hänet hänen kurjuudestaan ja onnettomuudestaan.

ellauri110.html on line 757:   Mitä juutalaifen ykfityiselämään tulee, oli fe, ainakin fen mukaan kuin hän Hampurisfa eleli, ollut hiljaista ja ykfinäistä. Ei hän koskaan puhutelllut ketään, ellei joku fuoraan ollut kyfynyt häneltä jotakin. Jos joku oli kutfunut hänet aterioitfemaan, oli hän fyönyt ja juonut aiwan wähän, ja filloinkin kaikkein halwimpaa ruokaa, mitä pöydällä oli. Jos joku oli tahtonut antaa hänelle rahaa, ei hän koskaan ollut ottanut enempää kuin kahta lübeckiläitä killinkiä, jotka hän tawallifesti heti lahjoitti jollekin toifelle köyhälle ihmifelle, joka fattui wastaan tulemaan. Hänellä oli nimittäin tapana aina fanoa, ettei hän pannut mitään arwoa rahaan, waan luotti aina Jumalaan, että hän ruokkifi ja holhoifi häntä, mihinkä hän waan tulifi, että Jumala taiwuttaifi hyväfydämmifiä ihmifiä antamaan hänelle kyllikfi ruokaa ja waatteita. Hän ei koskaan hymyillyt, waan kulki alinomaa huokaillen, murheisfaan ja furullifena, fyvisfä ajatukfisfa, filloin tällöin toistaen, että hän luotti Jumalaan ja uskoi warmaan, että Jumala taas ottifi hänet armoonfa, koska hän fydämmestään katui fyntiä, jonka hän oli tehnyt Kristukfen ristiinnaulitfemifen päiwänä, ja lakkaamatta rukoili anteekfi antamusta tästä fynnistä.

ellauri110.html on line 759:   Kaikenlaifia itämaifia ja muita wieraita kieliä taifi hän ja puhui niin puhtaasti fakfaa, ikäänkuin hän olifi fynnyltään ollut fakfalainen. Kun häneltä kyfyttiin, kuinka hän oli oppinut niin monta kieltä, wastafi hän, että hän kohta, kun hän oli faapunut johonkin wieraafeen maahan, oli Jumalan fallimukfesta faattanut fekä ymmärtää että puhua fen maan kieltä, waikkei hän ikänä ollut ennen kuullut fanaakaan fiitä. Hän ei itfekään woinut ymmärtää, miten tämä tapahtui, waan piti fitä Jumalan falattuna ihmeenä josta hänen ainoastaan tuli kiittää ja ylistää Jumalaa.

ellauri110.html on line 761:   Muuten hän oli aina puhesfaan jumalallinen ja hurskas. Aina kun Wapahtajan nimeä mmainittiin, notkisti hän polwiaan jua huokafi fywään. Jos hän kuuli jonkun kiroowan eli fadattelewan taki wäärin käyttäwän Kristukfen nimeä, fanoi hän femmoifelle: "Woi finua kurjaa ja wiheliäistä ihmisraukkaa, minkä tähden käytät wäärin Jumalan ja Wapahtajafi Jefukfen nimeä, fekä minkä tähden puhut pilkallifesti hänen katkerasta kärfimykfestään ja kuolemastaan? Jos finä, niinkuin minä, olifit nähnyt, kuinka Wapahtajamme kidutettiin, ja mitkä haawat hän on meidän tähtemme faanut ja mimmoifen tuskan hän meidän fynteimme tähden on kärfinyt, niin ennemin tekifit omallle ruumiillefi jotain pahaa, kuin pilkallifesti puhuifit hänen pyhästä nimestään, kärsimykfestään ja kuolemastaan."

ellauri110.html on line 763:   Wuonna 1575 kun Schlewsig-Holsteinin herttuan fihteeri, Kristoffer Kraufe (Hantta Kraufen esi-ifä) erään toifen oppineen miehen, Jaakko von Holsteinin kansfa, herranfa lähettiläänä oleskeli Espanjan pääkaupungisfa Madridisfa, oliwat he fiellä nähneet faman juutalaifen eli Jerufalemin fuutarin ihan famanlaifena wartaloltaan, famasfa waatetukfesfa ja famanlaifilla elintawoilla, kuin hänestä nyt on kerrottu, ja oli hän filloni puhunut felwää espanjan kieltä.

ellauri110.html on line 767:   Wuonna 1759 Kefäkuun 12:ta päiwänä oli Wernamon markkinoille faapunut tuntematon mies,fuuri ja luja wartaloltaan, pitkäpartainen ja wanhanaikaifella ulkonäpllä, kantaen feläsfään laatikkoa, jommoista fuutarit käyttiwät. Hän oli puettuna pitkään takkiin, jonka päälline noli tuhottu hewosenjouhista, houfut ja liiwi oliwat kameelinnahasta, fekä pääsfä päähine, talwilakin kaltainen, tehty tiikerintaljasta. Hän näytti hywin furullifelta, ja kun häneltä kyfyttiin, kuka hän oli, oli hän wastannut, että hän oli tuo onneton fuutari, ja oli hän monella tawalla kehoittanut kanfaa tekemään parannusta. Seuraawana päiwänä hän taas oli poisfa.

ellauri110.html on line 769:   Muuten owat monet muutkin ihmiset kuulleet kerrottawan, kuinka on olemasfa henkilöitä, jotka useisfa paikoisfa owat nähneet ja puhutelleet tätä juutalaista, joka ilman lepoa ja rauhaa kuljekfii maasta toifeen, aina tuomiopäivään faakka. The End.

ellauri110.html on line 774: Alallanfa Suomen halpahintaifin liike. Pyytäkää hintaluetteloita ja kustannusarwioita, joita ilmaifekfi lähetetään. Afiamiehiä halutaan jokaifeen paikkakuntaan. Waeltawille juutalaifille etufija.

ellauri110.html on line 789:     ihmissielujen sysissä.		ja kaikki oli se Minä.		siemen suurimman, vähimmän.	tuumi, mik´ on sulle paha,			

ellauri110.html on line 792:     niinkuin itse ihminenkin,		työn tulos tuhannen voiman,	tie on tehty, määrä pantu,							

ellauri110.html on line 800: 					Itseys on ihanin mahti,	      	painunet, eloa painat,				

ellauri110.html on line 807: 					voitat, minkä alhaista, alenet	raudasta rakkaimman halusi,			

ellauri110.html on line 808: 								      .	hopeasta haavehesi,				

ellauri110.html on line 813: 					niinkuin tähti taivahalta:    			

ellauri110.html on line 829: L Onerva kirjotti julkasemattomia  runoja vielä 20v pöytälaatikkoon. Jos eläisin yhtä vanhaxi paljonko olis paasauxia? Varmaan 20K nykyvauhdilla. Onerva kirjotti liikaa, yhtä paljon vuodessa kuin mä. Eihän se sovi. Sillä oli kaikkiaan zetteleitä jotain 100K, tosin Handella on huono laskupää.

ellauri110.html on line 831: Hande julaisee Hiljan pöpilän tuherruxia Homo-Arellin kanssa joka pakeni sittemmin hurreihin. Nikkilässä on nimettömille hulluille hautuumaa. Hiljan hullun paperit vapautuvat ensi vuonna.

ellauri110.html on line 835: Se on Handea 25v nuorempi. Joku taidehistorioizija. 5v kesti tääkin viritys. Sen isä oli psykoanalyytikko ja Kakolan ylilääkäri. Ei tainnut varoituxet langeta hyvään maahan Anna tyttärellä.

ellauri110.html on line 838: Hande julaisee Hiljan pöpilän tuherruxia Homo-Arellin kanssa joka pakeni sittemmin hurreihin. Nikkilässä on nimettömille hulluille hautuumaa. Hiljan hullun paperit vapautuvat ensi vuonna.

ellauri110.html on line 841: Hotlan seinään ruuvatun muistolaatan mukaan Eikka käänsi Rooman hotellista Divina Commedian. Todennäköisemmin pyyhkeitä tai Gideonin Raamatun. Onko Hande Casanova, naistenmies vaiko kirjailija? Kai vähän kaikkea. Mut aika vähän. Handen Roope Uusitalo-kirjassa on kexeliäs juoni: vanhahko eroa hankkiva kirjailija matkustaa Veneziaan ja tapaa nuoren naisen jota, tai jos pakko puxeeraa, jonka, se haluaisi naida. Mielestään komistuxet nuorena eivät siedä esiintyä vanhemmiten pelleinä. Vaan minkäs teet. Pelle mikä pelle.

ellauri110.html on line 844: Tammen Tepa ohjaa sen Hannu Harjun pakeille. Tuskin sysmäläisen halkokuskin, jolla on isovarvas siirrännäisenä sahan viemän peukun tilalla. Kirja halkee kahtia. Oiskai se superraskas hiukkanen voinut haljeta Otavassakin, jos Hande ei ois ollut niin hätäinen. 

ellauri110.html on line 847: Hande vie kaikki hoidot vuoronperään pahanhajuiseen La Regenzaan kujertaen kuin pulu. Sanoo izexeen joka kerta: se oli silloin ja nyt on nyt. Aika tuntuu heidät unohtaneen, onko siinä minunkin tulevaisuuteni? On Hannu, kyllä on. 

ellauri110.html on line 856: Vuonna 1965 julkaisin kaksi esikoisromaania, joista ensimmäinen sai nimen ei Saarikoskelta (1937-1983) niinkuin voisi luulla vaan Henri Michaux´n (1899-1984) runosta Plume voyage – Plume matkustaa. Suomennos, muistaakseni Pentti Holapan ja Olli-Matti Ronimuksen kuului no jotenkin näin: “Mutta voi, Plume on matkalla, hän on matkalla kaiken aikaa.” Siltäköhän Penakin sen nappasi. Vitun harakaoita on noi runosepot. 

ellauri110.html on line 860: Hande kuulostaa vähän saxalaisvihamieliseltä. Puhuu Lederhoseista. Nyze pahexuu zhekkihuoria ja vertaa niitä virolaisiin, joita se ize kävi kirjan alussa bylsimässä hyvällä halulla.

ellauri110.html on line 871: Hande Pariisissa kuulostaa Juha Tantun ranskalaisilta pastilleilta. Matisse on Handen suuria ihanteita, Monet "kolleega" Erkki Reenpään. Tällä matkalla on fölissä vaimo 4, se venakko. Se saa ihmetellä kun tietävämpi Hande opastaa. Tää on hyvä ohjelma täst mie piän. Nyt on roolit kohillaan, osat vaihtuneet.

ellauri110.html on line 882:     Pushkin kushkattiin reijitettynä kuin varas yöllä Svetogorskiin. Hauta on tyhjä, naiset totesivat aamulla. Tsaari oli vastuussa tästä ihmeestä. Eipäskun Svjatogorskiin, ei se Ensoon päätynyt. Muuten sen haudalla ois ensolaattoja.

ellauri110.html on line 895: Jos pettää sinut elämä			Если жизнь тебя обманет,	Jos elämä tekee oharit,

ellauri110.html on line 897: Menetyksen hetkenä alistu.		В день уныния смирись:		Pahan tukan päivänä ota iisisti.

ellauri110.html on line 909: Ei Pushkin ihan noin paljon nöyristele kuin Hande suomensi. Handen masis valekristillinen hymistely nostaa päätä kuin sen tenis. Ei Pushkin sano että mennyt olis rakkainta, ei siinä ole mitään superlatiivia. Se sanoo vaan et ei pie jäädä tuleen makaamaan. Hammaslääkäristä tullessa on tosi hyvä mieli. Menneet ovat menneitä. Hampi ei ole enää pipi. 

ellauri110.html on line 913: Ἀκηδία (Akēdia, uh-KAY-DEE-uh), more commonly called Sloth, is one of the Capital Vices, which is a unit in the Goads of Destruction. 1 Appearance 2 Personality 3 History 4 Trivia Sloth has messy light blue hair and dark blue eyes. She wears only a blue long-sleeved nightgown without any footwear. Her seal, a bronze metal cloud, is on her right cheek. Sloth is usually asleep or close ...

ellauri110.html on line 918: Смирись вот с этим, малый! Get used to that, boy.

ellauri110.html on line 922: ? Не печалься, у меня сэндвич есть? Don´t feel bad, I have a sandwich here

ellauri110.html on line 929:     Pushkin tykkäs imettäjästä enemmän kuin äidistä. Ei vanha tammi ollut nähnyt Pushkinia, ei sillä ole silmiä, mutta Pushkin oli ehkä nähnyt sen pienenä. Vain vilpilliset ovat vilpittömiä, koko sana on niiden keximä. Runous ja rakkaus, rakkaus ja runous. Toinen "tunne" auttaa toista, mitä vittua? Ei runous ole tunne Mäkelä? Pointin kyllä arvaan, runous on kuin Bob Dylanin huuliharppu tai sähkökitara, sitä näppäiltyään pääsee huulille ja kohtapuoleen näppäilemään alahuulia. Ja sitten kipeät ja kepeät hyvästit, ainakin jos on kyse runoilijasta izestään. Kestä muustakaan. 

ellauri110.html on line 931: Hande pupeltaa jotain myös Dovlatovista. Dovlatovia ei ole vielä mainittu paasauxissa, vaikka muistan kyllä lukeneeni jotain sen sepustuxia niiden suomennosten ilmestyttyä. Se lähti lippahivoon Neuvostolasta unelmien maahan (ei kuitenkaan Panamaan), muttei viihtynyt. Eikä ihmekään. Vähän näyttää harmittavan Handea että Pushkinin haudalla käy enempi porukkaa kuin Leinon kuopalla Hietaniemessä. Ei lupaa hyvää Mäkelän mausoleumille.

ellauri110.html on line 933:   Handen izediagnoosi sen narsismin alkuperästä on uskottava: se on isää vailla kasvatettu poika, joka vaatii kaikilta äidiltä saamaansa pyyteetöntä rakkautta, mutta ihan niin pyyteetöntä ei koskaan löydy, ei toista samanlaista äitykkää, ja sixi se ottaa aina eron juuri ennen kuin se hylätään. Ja jatkaa taas kerran matkaa seuraavalle viivalle.

ellauri110.html on line 935:   Hande on vilpillinen izesäälijä, izensä vähättelijä, alistamalla ylistäjä. Ize asiassa se on eri tyytyväinen izeensä ja tekosivistyxeensä. Autodidakti, parhaan opettajan paras oppilas. Opsimathes, myöhään oppinut. Alkoholi peitti pelkoa, matkustaminen on pakoa. No lähtis siinä karkuun rohkeampikin. Kaikki apinat on samanlaisia, jaxaa Hande tolkuttaa. No kaikki narsistiset runoilijat ainakin on hämmästyttävän samanlaisia. 

ellauri110.html on line 937:   Oltuaan 70v pessimisti Mäkelä on ruvennut optimistixi. Lukee ulkohuusissa Valittuja Paloja. Optimisti jolla on Optimisti-jolla. On vain 1 ihminen jonka kanssa pitää elää sovussa, nim. minä ize. Ize asiassa on vain 1 ihminen koko maailmassa, nim. minä ize. Siihen päätyi Sale Belovkin, emigrantti sekin vaikkei maahantunkeutuja.

ellauri110.html on line 939:   Jos ei oma riitä, voi apua eziä muualtakin. Vaikkapa taiteesta. Jokainen päivä on uusi eilinen. Sanoja, sanoja, sanoja, sanoi Eliza Doolittle. Maanpäällinen paratiisi on latinaxi (paradisus terrestris). Mixi se oli tärkeää? Kai koska Hande oli kuullut sen sen siskolta. Ääripäät pitää nähdä että löytyy keskitie. Jota Hande hipsii suuta kieli keskellä. Ollaan kirjan loppuluvussa, jossa Handen sentimentti/aforismitiheys lähestyy huippua. Painavia sanoja, harkittua asiaa. Syvällisiä. Satojen turistien joukossa. Taustalla soi Kuhmon kamarimusiikkiorkesteri koskettavasti.

ellauri110.html on line 944: Nacido Eliseo de Jesús de Diego y Fernández Cuervo, fue hijo del asturiano Constante de Diego González (01/01/1877-12/01/1944) y de la cubana Berta Fernández Cuervo y Giberga (21/11/1891-05/08/1981). Creció, hasta los nueve años, en la finca Villa Berta, en Arroyo Naranjo, pueblo cercano a La Habana. En 1926 viajó con su familia por Francia y Suiza, viaje este que Eliseo consideraba clave en su formación poética.1

ellauri110.html on line 956:   "He has a movie poster face with a full mane of white hair and a Rasputin like goatee, like a more handsome Uncle Ben. Since his return shortly after the revolutionary victory he has been in and out of favor, then in again. Fernández has settled comfortably into a position of responsibility and respect. He is one of the OWs, the Official Writers."

ellauri110.html on line 971:   Kylvyssä istuessaan Hemingwau luki lehestä että se oli kuollut. Säikähti niin että paransi tapansa. Tai no joitakuita niistä. Vanhus ja meri-vanhus vei Heminwauta merelle. Kysyi mitä tulee evääxi. Hei juu ja rommia pullo, oli vakiovastaus. Vessanseinään Pappa merkizi tukkimiehen kirjanpidolla montako rommia oli kulauttanut. Tästä taisinkin jo mainita, vai mainizinko jo? Loppu oli traaginen, vaiko koominen?  mies ampui izensä. Elukat nauroivat ja taputtivat karvaisia eturaajojaan. Rahalla ei ole sielua, muttei ole apinallakaan. 

ellauri110.html on line 978:   Kalat ei tunne kipua six niitä voi syödä vegenä. Ne muuten vaan sätkii kun niitä lyö airolla tai nirhaa puukolla. Ehkä ne on ikävystyneitä. Niinkuin mato koukussa kiemurtaa pitkästyneenä. Kalat on niin epäinhimillisiä että niitä sopii syödä. Madot on niin kikkelimäisiä että niitä ei voi syödä. Ei ihmisiä kyllä voi, edes kuolleita, eikä niiden thingejä vaikka Cokis kyytipoikana. 

ellauri110.html on line 987:   Tää osa Vapaus (joka herran kiitos on lähestymässä loppua, ollaan viimeisessä luvussa) näyttää jääneen/jäävän Handen jouzenlauluxi muistelman alalla. Satukirjoja se varmaan vääntää vielä kuopan reunalla. Mutta ooppera ei ole lopussa ennenkuin lihava nainen on laulanut, joten ei kannata innostua liiaxi.

ellauri110.html on line 989:   Lähestyttäessä loppupelejä Hande joutuu miettimään, mitä saa kertoa ja mitä fabuloida. Kuolleista ja varsinkin elävistä. Siinä suhteessa paasailu on mukavempaa, senkun paasaa, kun kukaan ei pääse lukemaan. Onhan se tietysti vielä solipsistisempää kuin Handen jaaritus. Hande sanoo plokissa: Lue pliis mun muistelmat, tää pyyntö tulee suoraan sydämestä. Mixi se on sille niin vitun tärkeetä? Kai se on taas kalastelemassa kehuja, tai Belovin Salen lailla ajattelee että lukijat pitää sen meemit elossa. Se on älyvapaata, mutta niin ajattelevat kaikki kirjailevat narsistit.

ellauri110.html on line 991:   Oppineemmille on Hande vihainen kuin rakkikoira tai Haju Pisilä. Mitä nekin luulevat olevansa professorit ja tohtorit, jokapaikan dosentit, kyllähän Handen vaihtoehtoinen totuus on vähintään yhtä luotettava, onhan se pyöritellyt sitä pitkän tovin, kai kohta oktogenaarina sokea kanakin jo pääsee jyvälle. 

ellauri110.html on line 995: Xavier de Maistre, né à Chambéry le 8 novembre 1763 et mort à Saint-Pétersbourg le 12 juin 1852, est un écrivain savoisien de langue française, un peintre et un général au service du tsar Alexandre Ier de Russie.

ellauri110.html on line 997: C´est en 1794 qu´il écrit le Voyage autour de ma chambre, au cours des quarante-deux jours d´arrêts qui lui sont infligés dans sa chambre de la citadelle de Turin pour s´être livré à un duel contre un officier piémontais du nom de Patono de Meïran, dont il est sorti vainqueur. Un premier duel l´avait déjà opposé à un autre camarade, le lieutenant Buonadonna15. Il est nommé capitaine de l´armée sarde le 26 janvier 1797. Sa carrière militaire ne présente pas de perspectives très favorables après 16 ans de service ! Mais le sort va en décider autrement.  

ellauri110.html on line 999: "Vapaus on illuusio, mutta totta." Puhunko ristiin? Hyvä, puhun ristiin, olen ristihuuli jänö. Toinen suupieli pessimistisesti alaspäin ja toinen optimistisesti ylöspäin. Tunnen vapautta eniten kun kökötän Siikarlassa. No niinhän Ari sanoi, apina on vapaa kun se voi tehdä mitä se haluaa. Mitä vähemmän haluaa, sitä vapaampi saa olla. (Handen mökki olikin Sitarla. Anna Siikarla oli sykkiläisiä, sen serkku Vähäkallio nitisti mailleen tunkeutuneet telttailijat Kytäjällä. Me oltiin joskus teinihipoissa Kytäjän kartanolla. Se oli aika ruma (se kartano), ja Anna parka yritti vähän liikaa olla cool. Kai se oli vain ujo sillä tavalla.)

ellauri110.html on line 1001:   Hande on laskelmissaan tullut siihen, että 72-vuotiaana se on yli sen geometrisen puolitien. Vuosia on enemmän takana kuin edessä. Perälauta häämöttää. Hande ei suostu panemaan suuhunsa hammasrautoja, vaimon takia, koska ne olisivat rumat. Sehän on kuin JW Goethe. Varmaan Handekin kuvittelee olevansa tai ainaskin olleensa hyvännäköinen. Olis edes suu suorassa. Lets face it, Hande, olet seniori, joka paikkaan säntäävä tättähäärä ja hessuli.

ellauri110.html on line 1003:   Seniorin vanhusjorinat ja jupinat on niin 1-1 samoja kuin on aina ollut, ei tarvi lukea kuin Aristofanesta, Saarnaajaa tai jotain Cato vanhempaa tai Senecaa. Tääkin osottaa taas sen minkä Hande tarkkanäköisesti jo sanoikin: apinat on kaikki prikulleen samanlaisia. Sori Hande, vanhat tuppaa kirjottamaan veteliä ja horisevia kirjoja, tää Vapaus on siitä vankka todiste. Se että on jotain poikkeuxia (onko muka joku Samuli Paronen sellainen? Kekäs se nyt oli?) ei kumoa tilastollista tendenssiä, vahvistaa vaan sen. 

ellauri110.html on line 1005: Samuli Paronen (23. toukokuuta 1917 Virolahti – 26. elokuuta 1974 Hämeenlinna) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari ja työmies. Vaikka vaatimattomissa oloissa elänyt Paronen julkaisi esikoisteoksensa vasta 47-vuotiaana ja kuoli jo 57-vuotiaana, hän ehti kirjoittaa arvostetun tuotannon: kahdeksan romaania, novellikokoelman ja aforismikokoelman Maailma on sana, josta hänet parhaiten tunnetaan.   

ellauri110.html on line 1009: Kirjan nimikin on yhtä aforismia: ”Mietittyäni asiaa viisikymmentä vuotta voin nyt sanoa että maailma on sana.” Parosen kokoelmaa pidetään yhtenä suomalaisen aforistiikan parhaimmista. Se jäi Parosen ainoaksi aforismikokoelmaksi. Lisäksi hänen jälkeenjääneitä mietteitään on koottu Hannu Mäkelän toimittamaan teokseen Testamentti (1999, Otava). 

ellauri110.html on line 1032:   No nytkun on ilosteltu paxun kirjan ajan haukkumalla Handea, mainittakoon joitakin lieventäviä asianhaaroja. Se ei ole poliittisesti äärioikealla, ja sen näkemyxet ryssistä ja mumslimeista on tasapuolisempia kuin useimmilla muilla. Ja se kun se puolusti Jordaniassa pientä taxikuskia oli reilua.

ellauri110.html on line 1033: Eikä Hande tosiaankaan kauheesti haukkunut muita ihmisiä, vaikka fiilixexi jää se ettei ne sitä siihen riittävästi kiinnosta. Sillä on riittävästi mieltä kiinnittävää izessään. Se on ilmeisesti enimmäxeen suuna päänä, kun Fedja-sedän sihteerivainaa Tolja oli harvoja jotka puhui vielä enemmän. 

ellauri110.html on line 1035:   Näistä suotuisammista tunnelmista mätkähdetään takaisin tuttuun Mäkelään kun se sanoo saxalaisia Grabsprucheja mukaillen: ihminen ei kuole heti kuoltuaan vaan elää vielä niinkauan kuin se muistetaan. Höh, kuolihan se, vainajaa sitten muistellaan. Ei se hyppää jostain puskasta ja sanoo kuin Alexis Kivi mä elän! Alexis ei olis voinut olla enemmän väärässä. 

ellauri110.html on line 1037:   Hande ihmettelee ja ihailee kun Kalevi Kivistö ei valittanut tukkeutuneesta vessasta vaikka oli opetusministeri. Mitä vittua. Kain Tapper piirtää Handesta muotokuvia jotka ei ole näköisiä ja alkaa sitten mokeltaa ja kuolla. Se oli Handen suuri idoli. Kun leveän proosan lavea mestari Alpo Ruuth kuolee ja ripotellaan Itämereen sen tilalle Handen Sitarlan saunaseuraan tulee Olli Jalonen. Epäilyttävää. 

ellauri110.html on line 1039:   Handella oli huono isä, ja huono isä se oli izekin. Sellainen menee perintönä. Sen Lauri-pojalla on tytär, onkohan silläkin huono isä? Täytyis kysyä siltä. Siitä ei ainaskaan tule huono isä, huonojen isämäkelöiden ketju katkeaa. Toisen elämää ei voi elää, omaansa vain, lohduttautuu Hande. No voi toisen elämään sentään osallistua vähän, jos ei ole täys narsisti. 

ellauri110.html on line 1041:   Jotain samaa on Handessa ja Jönsyssä, vaikkei kumpikaan siitä vertailusta ilostu. Nimittäin tuttavuuden hierominen tuntemattomiin, ja tarpeettomien pikku kamojen ostelu kirpputoreilta. Kirjan viimeinen kohtaaminen on Handen kirpputorimummolle tekemä ohari. Matti Kuusen muistelmat ei olleet kohtaamisia vaan ohituxia. 

ellauri110.html on line 1046:   Ei vitussa se ole mikään Max Jakobsonin idea, vaan vanha viidakon sananlasku:

ellauri110.html on line 1048: “Once upon a time, mendicants, there was a Teacher called Araka. He was a religious founder and was free of sensual desire. He had many hundreds of disciples, and he taught them like this: ‘Brahmins, life as a human is short, brief, and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.

ellauri110.html on line 1050: It’s like a drop of dew on a grass tip. When the sun comes up it quickly evaporates and doesn’t last long. In the same way, life as a human is like a dew-drop. It’s brief and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.

ellauri110.html on line 1058: It’s like a strong man who has formed a glob of spit on the tip of his tongue. He could easily spit it out. In the same way, life as a human is like a glob of spit. …

ellauri110.html on line 1060: Suppose there was an iron cauldron that had been heated all day. If you tossed a lump of meat in, it would quickly vanish and not last long. In the same way, life as a human is like a lump of meat. …

ellauri110.html on line 1062: It’s like a cow being led to the slaughter. With every step she comes closer to the slaughter, closer to death. In the same way, life as a human is like a cow being slaughtered. It’s brief and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.’

ellauri110.html on line 1064: Now, mendicants, at that time human beings had a life span of 60,000 years. Girls could be married at 500 years of age. And human beings only had six afflictions: cold, heat, hunger, thirst, and the need to defecate and urinate. But even though humans were so long-lived with so few afflictions, Araka still taught in this way: ‘Life as a human is short, brief, and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.’

ellauri110.html on line 1066: These days it’d be right to say: ‘Life as a human is short, brief, and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.’ For these days a long life is a hundred years or a little more. Living for a hundred years, there are just three hundred seasons, a hundred each of the winter, summer, and rains. Living for three hundred seasons, there are just twelve hundred months, four hundred in each of the winter, summer, and rains. Living for twelve hundred months, there are just twenty-four hundred fortnights, eight hundred in each of the winter, summer, and rains. Living for 2,400 fortnights, there are just 36,000 days, 12,000 in each of the summer, winter, and rains. Living for 36,000 days, you just eat 72,000 meals, 24,000 in each of the summer, winter, and rains, including when you’re suckling at the breast, and when you’re prevented from eating.

ellauri110.html on line 1068: Things that prevent you from eating include anger, pain, sickness, sabbath, or being unable to get food. So mendicants, for a human being with a hundred years life span I have counted the life span, the limit of the life span, the seasons, the years, the months, the fortnights, the nights, the days, the meals, and the things that prevent them from eating. Out of compassion, I’ve done what a teacher should do who wants what’s best for their disciples. Here are these roots of trees, and here are these empty huts. Practice absorption, mendicants! Don’t be negligent! Don’t regret it later! This is my instruction to you.”

ellauri110.html on line 1070:   — Aṅguttara Nikāya 7.74, Buddha

ellauri110.html on line 1077: I hope that a revised version of these conversations will eventually appear in book form. This published version will include extensive accompanying notes, indicating the sources of the views ascribed to Dostoevsky and, where relevant, references to secondary literature. This will especially be in cases where, for example, the views spoken by Dostoevsky may involve controversial points of interpretation or where his own documented views may require comment for twenty-first century readers. However, this is primarily a work of fiction and although it is supported by scholarship and, I hope, raises questions that are of interest to scholars, it is to be read in the way we might read any work of fiction, where whatever instruction the work may offer is accompanied by a element of entertainment.

ellauri110.html on line 1079: The blog is intended to develop in a dialogical fashion and I hope that readers will contact me with any critical comments, whether these relate to style or content. Despite what I have just said about fiction, it is my wish that the eventual book will present an interpretation of Dostoevsky’s thought discussed that is fully defensible with regard to the available sources and I welcome any comments drawing attention to actual errors or significant misrepresentations. In this way, the blog itself will, I hope, set in motion a kind of conversation, alongside all the other amazing conversations about Dostoevsky that are happening in reality, in print, and online. This is work in progress and I hope not only to entertain and instruct but also to learn.

ellauri110.html on line 1081: A final thought is that although Dostoevsky himself did not write a blog, there is something blog-like in his Diary of a Writer, a self-published opinion piece that ranged freely over the most apparently disparate issues. To those who fear that blogging and other forms of information technology are inherently antagonistic to the values of great literature (I mean Dostoevsky and not myself, of course), I suggest that it is not a medium of which he would have been afraid. Perhaps even one he would have relished.

ellauri110.html on line 1083: George Pattison on ilmeisesti uskovainen kirjallisuus tms. proffa ja Dosto-fani joka on tapailevinaan kuolleista hetkexi hereille hätkähtänyttä Dostoa ruokapöydän ääressä. Nää kexustelut on pitkiä kuin Elvixen muna, niitä pitää vähän tiivistää. Ne on siitä hyviä että niistä näkyy hyvin minkäläistä porukkaa Doston kirjat keräävät. Se on kanssa yhden tyypin narsisti, joka haluis ehkä olla vähemmän izekeskeinen ja sosiaalisempi, muttei millään pysty. Sen pitää tehdä siitäkin joku iso numero, pohtia ja vaikeroida, mikä on vaan sitä samaa paskaa toisenvärisessä paperissa. Eikun tikulla pihalle. George onkin teologi, olishan se pitänyt heti arvata: 

ellauri110.html on line 1085: George Pattison (1950-) is an English theologian and Anglican priest. Since 2013, he has been Professor of Divinity at the University of Glasgow. He was previously Lady Margaret Professor of Divinity at the University of Oxford. 

ellauri110.html on line 1087:   Hemmo oli Århusissa vierailijana ja sillä näyttää olevan aika paha Kierkegaard-tartunta. Se näyttää tykkäävän tälläsestä "loikka" tyyppisestä teologiasta, eli existentialismista. Pääasia on tuntea izensä ensin aivan vitun syntisexi ja sitten hypätä siitä kädet levällään Jeesuxen porukoiden syliin kuin Mick Jagger Rollarien konsertissa. Nää nettisivut ei näytä johtaneen kirjan muotoiseen julkaisuun, syystä tai sitten toisesta. 

ellauri110.html on line 1089:   Kirjoittajan Fedja usein hymyilee, ize asiassa virnuilee ihan vitusti. En usko että Fedor oikeasti oli mikään tyhjännauraja, räkänokka mieluummin. Georgen eka haastattelukysymys Fedja-sedälle on oliko se uskovainen. Sanomattakin on selvää että Fedja jää vaan pyörittelemään termejä.

ellauri110.html on line 1097:   Dosto on kuin Jaakko Hintikka, eniten kiinnostunut omista kirjoistaan teologin kirjahyllyssä. Joo noinhan se meni, naulan kantaan, hyvin sanottu. Teologista Dosto oli nätti, vaikka potreteissa se näyttää aika sekopäältä. Tästäkin voi arvata mihin suuntaan kexustelu on menossa. Hero worshippiä tää on aasta ööhön.

ellauri110.html on line 1099:   Modernin lukijan mielixi Dosto on shape shifter, tässä jutussa on paljon lainattua puolivillaisista telkkusarjoista. 

ellauri110.html on line 1104:   Dosto oli patakonservatiivi xenofobi slavofiili. Epileptinen misogyyni. Hymistelijöiden kuningas. Sen suhtautuminen mamuvankikavereihin oli törkeä. Mixkähän mä en pidä siitä (enää). Idiootti teki muhun teini-ikäisenä vahvan säväyxen. Tuhannen samanlaisen ernun lailla tunsin olevani ruhtinas Myshkin valepuvussa. Toinen samantyyppinen napaantuijottavien nuorten kirjailija oli Herman Hesse. Näissä porukoissa on jotain hyvin keskiluokkaista. Ylemmän keskiluokan aatteluus velvoittaa.

ellauri110.html on line 1106:     In an age before psychology was a modern scientific field, Fyodor Dostoyevsky (November 11, 1821 – February 9, 1881) was a Russian writer of realist fiction and essays that explored the depths of the human psyche. Known for acclaimed novels Crime and Punishment, The Idiot and The Brothers Karamazov, Dostoyevsky´s work discusses the human mind in a world full of political and social upheaval in 19th century Russia, becoming the forerunner of existentialism.

ellauri110.html on line 1108: Crime and Punishment focuses on the mental anguish and moral dilemmas of Rodion Romanovich Raskolnikov, an impoverished ex-student in St. Petersburg who theorizes that he can perform good deeds to counterbalance his crime, justifying his actions by referencing Napoleon Bonaparte. The novel is considered one of the greatest novels ever written.

ellauri110.html on line 1118: One of the early books of Fyodor Dosteyskey, this book had been curiously categorised under comedy. It felt more Oscar Wilde without the wit than FD to me.

ellauri110.html on line 1121: Uncle was Prince K, a doddering and decrepit old fop who has come into money and who is paying a visit to the provinces. Maria Alexandrovna decides to try to marry off her beautiful young daughter Zenaida to him, but the whole town has had a snootful of her and tries to buck her plans at every turn. Still, she manages to come out in the end after a series of reverses. Not for nothing does Dosto compare her (too)xo to Napoleon Bonaparte. Dosto bore a grudge to the French and English because they had laughed at his accent. Napoleon and Shakespeare, damn the lot.

ellauri110.html on line 1123: C´est votre accent monsieur, hohotti ranskisämmä konjakkiselle Hande Mäkelälle exyxissä jossain Bretagnen tienristissä. "Tämä lause jäi mieleen ja osaan edelleen ääntää sen hänen periranskallaan: Se vootrö aksaan mösjöö. Syynä on aksenttinne herra. En loukkaantunut kuitenkaan, muistan ihan muuten vaan." Kupuul koitin ääntää Vixun takapenkillä ja Jössi pilkkasi: On kuin pissis herneitä. En loukkaantunut, jäi mieleen muuten vaan. Siitä on nyt yli 60 vee.

ellauri110.html on line 1126: I have said that I often miss humor in books. I don´t think I missed much in this one. The humor is farcical and broad. It was fascinating to see the great heavyweight of the philosophical novel doing farce.

ellauri110.html on line 1130: All of the older characters, by contrast to the younger ones with modern Shakespearean ideas, are out for themselves and their own images, doing whatever it takes to protect themselves, rather than doing what’s right.

ellauri110.html on line 1140: Tekoäly-yhtiöiden kansallistaminen olisi liioiteltua, sanoo tämä kusipää. Senmiälestä on ihan ookoo että Larry Page päättää miljoonien apinoiden kohtalosta, kai koska se on niin kexeliäs ja yritteliäs. Taitaa Antti Kuappinen edustaa samaa kauppiasmoraalia kuin edeltäjänsä Timo. Paitakin sillä reuhottaa ilman solmiota.

ellauri110.html on line 1146:   Suurin riski Kuappisesta ovat viranomaiset. Kiinan uiguurit tulee kulman takaa rupatellen ja ropottiauto ajaa ne liiskaxi! Orja on niin vapaa mihin sen kettinki ylettää, vikisee Kuappinen HY:n ja HS:n lieka tiukalla. Ratkaisuxi viranomaisvalvontaan Kuappis-antti ehdottaa valvontavirastoa johdossa Tytti Yli-Viikari. Niinpä näkisin sen parhaana ratkaisuna.

ellauri111.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri111.html on line 36: hat-address-these-kinds">Dostoevsky is what russophiles think Russian writers should ne like.

ellauri111.html on line 37: Westerners love psychobabble. American conservatives consider Devils a definitive refutation of socialism. His writing is phantastic but his messages are delusional. The entire Russian literature is depressing. Dostoevsky is theatrical. Apparently, Fyodor improves a lot in translation.

ellauri111.html on line 39: Dostojevskin hauskimmassa kirjassa "Sedän uni" koomikkohahmot vittuilee Shakespearesta. Shakespearelta kuoli poika Hamnet, sen kuuluisimman julkaisun nimihenkilö on Hamlet. Dostojevskilta kuoli poika Aljosha, sen kuuluisin romaanihenkilö on Aljosha. Kumpi oli ennen, muna vaiko kana? Siinä selvitettävää. 

ellauri111.html on line 43:       Dosto koitti piirtää Shakespearea. Ei tullut hääppönen.

ellauri111.html on line 54:     Törkeästi täytettä. Dostoyevsky oli patentoitu vetelehtijä joka työskenteli parhaiten kuolleen viivan tuolla puolella. Ja kun sille maxettiin sivutaxalla, voi arvata että henkilöt ja juonenkuljetus oli kuin C-luokan saippuaoopperassa.

ellauri111.html on line 64: 	BDSM on yleiskäsite eräille sadomasokistisille seksuaalifetisseille. Se sisältää muun muassa hallittua sitomista, alistamista, rankaisemista sekä alistettuna olemista. BDSM:ä ei pidä missään tapauksessa sekoittaa väkivaltaisessa parisuhteessa toteutettavaan fyysiseen tai henkiseen pahoinpitelyyn, sillä siinä uhrilla ei ole sananvaltaa siihen mitä hänelle tapahtuu eikä hän nauti tapahtuvasta tilanteessa. BDSM:ssä kaikki mukana olevat osapuolet ovat vapaaehtoisesti suunnitelleet tapahtuman ja nauttivat siitä.

ellauri111.html on line 67:     Xenofobinen konservatismi. Dostoyevsky oli aktiivinen ryssien persupiireissä. Se kuoli ennen pogromeja, mutta sen päiväkirjat on täynnä polysemiaa. Eniten se vihas länkkäreitä, etenkin polakkeja (sillä oli vanhaa kaunaa polakeille vankilasta), ja liberaaleja se inhosi. Tämän päivän ryssäpersut, radikaalit oikkarit, ortodoxihihhulit ja militantit lojalistit löytää siltä läjäpäin meemejä. Dosto on sun kaveri jos haluat vastustaa globaaliliberaaleja ja Navalnyjtä ym. oligarkkeja. Nettimeemeistä vois luulla että Dosto on hullu hillbilly jostain Amerikan perämezistä joka on ajautunut Pietariin. Sen käsityxet ihmissielusta jota ahdistavat sisäpuolelta syntiset järjettömät halut ja liberalismin, ateismin ja edistyxen pirut ulkoa, tekis siitä eturiivin jenkkievankelistan, paizi eze ize ällös myös amerikkalaisia.

ellauri111.html on line 69:       Dostojevski peukutti Shakespearea melkein yhtä paljon kuin Raamattua. Sen veli lähetti sille poseen molemmat, ja se erityisesti kiitti Shakespearesta. Ei se kyllä niellyt nahkoineen karvoineen Billiä, jolla sen mielestä oli paljon "mauttomuuxia" ja "hirveyxiä". 

ellauri111.html on line 71:       Shakespeare ei tykännyt yxityisyrittäjyydestä, se oli siitä selvää hybristä, hero pyrkii jumalaxi jumalan paikalle tekemällä jotain oikein jumalattoman typerää. Dosto oli yhtä selvästi suuryrityxen puolella, elämästä ei selviä hengissä paizi oikeassa jengissä. Riivajat on shakespeare-imitaatio. Kai sekin sitten pitää lukea, vaikka Fedja-setä maistuu musta aika pahalta. 

ellauri111.html on line 73:       Musta molemmat yrityxet kuolemattomaxi on aivan yhtä paskaa: ambition on aina perseestä, ja nöyristely on nilkkimäistä siihen pyrkimistä takaovesta, siis yhtä perseestä. Ambition, guilt and pride, kaikki ällösanoja. Venäläinen naisdostojevskitutkija Kovalevskaja on sitä mieltä, että Dosto matki Shakespearea, ja oli sen kanssa samaa mieltä että joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, eli ahneella on paska loppu. 

ellauri111.html on line 79: Siis raamattu on parempi lähde kuin Shakespeare. Mutta mikä raamattu! Sas se! Hiljattain on tullut vastaan useampiakin raamatullisia apokryfikirjoja. Ne on kaikki mukana Kristiina-tädin raamatussa, vaikka liitteenä. Mikä vika niissä on ettei niitä ole huolittu kaanoniin? Eikun nettiin selaamaan. Rapsakka astalo puhdasoppiseen kiivailuun on bible dudes. Paavin palvojat saa kuulla kunniansa.

ellauri111.html on line 81: The Roman Catholic Apocrypha

ellauri111.html on line 98: Apocryphal Books rejected by the Catholic Religion:

ellauri111.html on line 104: Why the Apocrypha Isn't in OUR Bible

ellauri111.html on line 106: Roman Catholics may tell you, "You Protestants are missing part of the Bible. We have the rest of it." These people's leaders (popes, priests, etc.) have led them astray to this wrong belief. This comment about missing books can throw people off, but it no longer has to. These popish additions to the Bible are commonly called the Apocrypha or sometimes the Deuterocanonical books. This is a short treatise on WHY these books are not in the Bible.

ellauri111.html on line 108: What is (should read: are) the Apocrypha anyway?

ellauri111.html on line 110: The Apocrypha is a collection of uninspired, spurious books written by various individuals. The Catholic religion considers these books as scripture just like a Bible-believer believes that the 66 books in the Authorized Version of 1611 of the Bible are the word of God, i.e., Genesis to Revelation. We are going to examine some verses from the Apocrypha later in our discussion.

ellauri111.html on line 112: At the Council of Trent (1546) the Roman Catholic institution pronounced the following apocryphal books sacred. They asserted that the apocryphal books together with unwritten tradition are of God and are to be received and venerated as the Word of God. So now you have the Bible, the Apocrypha and Catholic Tradition as co-equal sources of truth for the Catholic. In reality, it seems obvious that the Bible is the last source of truth for Catholics. Roman Catholic doctrine comes primarily from tradition stuck together with a few Bible names. In my reading of Catholic materials, I find notes like this: "You have to keep the Bible in perspective." Catholics have been deceived into not believing that the Bible is God's complete revelation for man (but they can come out of these deceptions in an instant if they will only believe the Bible as it is written) .

ellauri111.html on line 114: So why the Apocrypha Isn't in OUR Bible?

ellauri111.html on line 116: Not one of the apocryphal books is written in the Hebrew language (the Old Testament was written in Hebrew). All Apocryphal books are in Greek, except one which is extant only in Latin. Jehovah only knows Hebrew. You better pick it up if you want to talk to him.

ellauri111.html on line 118: None of the apocryphal writers laid claim to inspiration. They just wrote what happened to come to mind. 

ellauri111.html on line 120: The apocryphal books were never acknowledged as sacred scriptures by the Jews, custodians of the Hebrew scriptures (and the murderers of Christ. The apocrypha was written prior to the New Testament.) In fact, the Jewish people rejected and destroyed the apocrypha after the overthow of Jerusalem in 70 A.D.

ellauri111.html on line 124: The apocryphal books were not permitted among the sacred books during the first four centuries of the real Christian church (I'm certainly not talking about the Catholic religion. The Roman Catholic "Church" is not Christian).

ellauri111.html on line 126: The Apocrypha contains fabulous statements which not only contradict the "canonical" scriptures but themselves. For example, in the two Books of Maccabees, Antiochus Epiphanes is made to die three different deaths in three different places. Failed born again Christians can expect a maximum of 2.

ellauri111.html on line 128: The Apocrypha includes doctrines in variance with the Bible, such as prayers for the dead and sinless perfection. The following verses are taken from the Apocrypha translation by Ronald Knox dated 1954:

ellauri111.html on line 132: 2 Maccabees 12:43-45, 2.000 pieces of silver were sent to Jerusalem for a sin-offering...Whereupon he made reconciliation for the dead, that they might be delivered from sin.

ellauri111.html on line 138: Tobit 12:8-9, 17, It is better to give alms than to lay up gold; for alms doth deliver from death, and shall purge away all sin.

ellauri111.html on line 146: Wisdom 8:19-20, And I was a witty child and had received a good soul. And whereas I was more good, I came to a body undefiled.

ellauri111.html on line 150: No apocryphal book is referred to in the New Testament whereas the Old Testament is referred to hundreds of times.

ellauri111.html on line 152: Because of these and other reasons, the apocryphal books are only valuable as ancient documents illustrative of the manners, language, opinions and history of the East.

ellauri111.html on line 154: Wasn't the Apocrypha in the King James?

ellauri111.html on line 156: The King James translators never considered the Apocrypha the word of God. As books of some historical value (e.g., details of the Maccabean revolt), the Apocrypha was sandwiched between the Old and New Testaments as an appendix of reference material. This followed the format that Luther had used. Luther prefaced the Apocrypha with a statement:

ellauri111.html on line 158: "Apocrypha--that is, books which are not regarded as equal to the holy Scriputres, and yet are profitable and good to read." King James Version Defended page 98.

ellauri111.html on line 160: In 1599, TWELVE YEARS BEFORE the King James Bible was published, King James himself said this about the Apocrypha:

ellauri111.html on line 162: "As to the Apocriphe bookes, I OMIT THEM because I am no Papist (as I said before)..." Signed King James Charles Stewart

ellauri111.html on line 164: The Apocrypha began to be omitted from the Authorized Version in 1629. Puritans and Presbyterians lobbied for the complete removal of the Apocrypha from the Bible and in 1825 the British and Foreign Bible Society agreed. From that time on, the Apocrypha has been eliminated from practically all English Bibles--Catholic Bibles and some pulpit Bibles excepted.

ellauri111.html on line 166: Not even all Catholic "Church Fathers" believed the Apocrypha was scripture.

ellauri111.html on line 168: Not that this really means anything. The truth is not validated by the false. Nevertheless, this may be of interest to some... Jerome (340-420) rejected the Apocrypha:

ellauri111.html on line 172:  E.Saarisen toisen kaxosen nimi on Jerome, niinkuin Topeliuxen paha jesuiitta Hieronymus Mathia. Geronimo huusi usalaiset hävittäjälentäjät. Hiero sinne hässöy. Hellikää toisianne. Toinen on Oliver. Ei ei se on minun. Shakespearen toinen tytär oli Judith ja toinen Susanna. Apokryfisiä naisia. Tääkin saattaa olla merkittävä viesti jostakin, en kyllä tiedä mistä. Aljosha on Alexanteri, miesten torjuja. Fjodor on Theodoros, jumalan näytelahja. Michael on kysymys: kuka muistuttaa jumalaa? Oikea vastaus kompakysymyxeen on apina.

ellauri111.html on line 176: According to Edward Hills in The King James Version Defended p. 98 other famous Catholics with this viewpoint include Augustine (354-430 who at first defended the Apocrypha as canonical), Pope Gregory the Great (540-604), Cardinal Ximenes, and Cardinal Cajetan.

ellauri111.html on line 180: These include the Pseudepigrapha which contains Enoch, Michael the Archangel, and Jannes and Jambres. Many spurious books falsely claim to have been written by various Old Testament patriarchs. They were composed between 200 B.C. and 100 A.D. There are lots of these spurious books like The Assumption of Moses, Apocalypse of Elijah, and Ascension of Isaiah.

ellauri111.html on line 182: Concerning the Dead Sea Scrolls, there may be some information in them that parallels the Masoretic Text, but there are fables in them, too. I went to see the scrolls a few years ago with great expectation but found a bunch of fables. The best defense against error in any form (unauthorized Bibles and religions) is a solid knowledge of the AUTHORIZED (King James) Version of 1611 of the Bible. If you read it, forgeries become readily apparent.

ellauri111.html on line 184: Those that are still unsaved may wish to read our article entitled, How to Get to Heaven.

ellauri111.html on line 190: Petos petosta, kavaluus kavaluutta vastaan, tuumi haukotteleva Geronimo noudattaen Slippenbachin neuvoa esi-isällemme Kaarle X Kustaalle (lähde: Sakari Topelius).

ellauri111.html on line 192: Geronimo (Mescalero-Chiricahua: Goyaałé Athabaskan pronunciation: [kòjàːɬɛ́] "the one who yawns, June 16, 1829 – February 17, 1909) was a prominent leader and medicine man from the Bedonkohe band of the Apache tribe. From 1850 to 1886, Geronimo joined with members of three other Chiricahua Apache bands—the Tchihende, the Tsokanende and the Nednhi—to carry out numerous raids, as well as fight against Mexican and U.S. military campaigns in the northern Mexico states of Chihuahua and Sonora and in the southwestern American territories of New Mexico and Arizona. Geronimo's raids and related combat actions were a part of the prolonged period of the Apache–United States conflict, which started with American settlement in Apache lands following the end of the war with Mexico in 1848.

ellauri111.html on line 194: While well known, Geronimo was not a chief of the Chiricahua or the Bedonkohe band. However, since he was a superb leader in raiding and warfare, he frequently led large numbers of men beyond his own following. At any one time, he would be in command of about 30 to 50 Apaches. You and what army? asked the bluecoats with a smirk. 

ellauri111.html on line 196: During Geronimo's final period of conflict from 1876 to 1886, he surrendered three times and accepted life on the Apache reservations in Arizona. When Geronimo surrendered to General Nelson Miles for the last time in 1886, he said "This is the fourth time I have surrendered". Reservation life was confining to the free-moving Apache people, and they resented restrictions on their customary way of life. These restrictions included directives against wife beating and mutilation of women for adultery, and directives against the manufacture of Tiswin, an alcoholic drink fermented from corn.

ellauri111.html on line 198: Vapaasti iiikkuvista orjista ja rangaistusvangeista tuntuu elämä kettingin päässä ahdistavalta. Vittu että kansanmurhan tehneet amerikkalaiset jaxaa puolustella izeään aivan törkeällä tavalla. 

ellauri111.html on line 200: In 1886, after an intense pursuit in northern Mexico by American forces that followed Geronimo's third 1885 reservation breakout, Geronimo surrendered for the last time to Lt. Charles Bare Gatewood, an Apache-speaking West Point graduate who had earned Geronimo's respect a few years before. Geronimo was later transferred to General Nelson Miles at Skeleton Canyon, just north of the Mexican/American boundary. Miles treated Geronimo as a prisoner of war and acted promptly to move Geronimo, first to Fort Bowie, then to the railroad at Bowie Station, Arizona, where he and 27 other Apaches were sent to join the rest of the Chiricahua tribe, which had been previously exiled to Florida.

ellauri111.html on line 202: While holding him as a prisoner, the United States capitalized on Geronimo’s fame among non-Indians by displaying him at various events. For Geronimo, it provided him with an opportunity to make a little money. In 1898, for example, Geronimo was exhibited at the Trans-Mississippi and International Exhibition in Omaha, Nebraska. Following this exhibition, he became a frequent "visitor" to fairs, exhibitions, and other public functions.

ellauri111.html on line 204: Wow! What an opportunity! He made money by selling pictures of himself, bows and arrows, buttons off his shirt, and even his hat. In 1905, the Indian Office "provided" Geronimo for the inaugural parade for President Theodore Roosevelt. Later that year, the Indian Office "took" him to Texas, where he shot a buffalo in a roundup staged by 101 Ranch Real Wild West for the National Editorial Association. Geronimo was escorted to the event by soldiers, as he was still a prisoner. The teachers who witnessed the staged buffalo hunt were unaware that Geronimo’s people were not buffalo hunters. Aargh!

ellauri111.html on line 208: Tää tarina ei ollut oikein omiaan parantamaan jenkkien julkkiskuvaa. Pientä mainehaittaa tuli taas, sori vaan.

ellauri111.html on line 213:   George Patersonin patterista jäi riipimättä vielä syyllisyyden teema. Olen syyllinen! sanoi Niklas kaadettuaan lattialle spagetin. Tämmöinen vahva syyllisyyden tunne edellyttää vahvaa syyllistäjää, joka löytyi Niklaxelta lähempää kuin lähin puhelin. (Tää oli siis ennen kännyköiden aikoja.) Toi guilt, syyllisyys, on kristinuskon ihan avainjuttuja, ja kyssäselkä ystävämme Kierkegaard piti siitä paljon ääntä. Izesyytös on välttämätön ensiaskel uskoontulossa, sillä eihän sellainen kaipaa parantajaa, jolla ei ole sairauden tunnetta. Alzheimerissa sairauden tunnetta on aluxi, mutta siitä pääsee vähän päästä irti onnexi. Näin sitä selittelee Georgen feikkidostojevski. 

ellauri111.html on line 216: “So, the husband – just what is it he’s got to do to get out of his despair? What is this step he’s got to take?”

ellauri111.html on line 218:             Fyodor Mikhailovich sat back and closed his eyes for a moment before looking at me almost apologetically.

ellauri111.html on line 222:             I wasn’t quite sure what he meant but blundered forward anyway.

ellauri111.html on line 224:             “But surely he is guilty – and knows it. Isn’t that the whole point of his confession, telling the whole world how guilty he is?”

ellauri111.html on line 226:             “Not exactly,” Fyodor Mikhailovich replied, with just a hint of the kind of glee you can imagine a prosecutor enjoying as he closes in on the crucial point in a cross-examination. He continued.

ellauri111.html on line 228:             “The question is: what is guilt and what is it to be guilty or to confess your guilt? Most people don’t understand this at all. They think it’s just a matter of fact – did he or didn’t he do it? If he did, he’s guilty, if he didn’t, he’s not guilty. Remember what Ivan Karamazov said, that everyone wants to kill their father – but the world knows many of these mental parricides as obedient and loving sons, who are not guilty of anything.” 

ellauri111.html on line 230: Esim. Karamazovin pojat tai Akiva "Kive" Shtisel. Akiva oli kiva kun se huoli upporikkaan vaikka masentuilevan Rachelin. Apinatkin on sulosia kun ne saa poikasia. Aljosha-vainaja ja Dvorale on kuin 2 marjaa. En mäkään sentään suorastaan tappanut Callea, vaikken avannut sille Munksnäshemmetin ulko-ovea. Pause. “I think you haven’t read my Diary of a Writer?”

ellauri111.html on line 232: ha.jpg" height="200px" />

ellauri111.html on line 235:             “I’ve read about it …” I answered, not wanting to risk offending him any more, though sensing that he did in fact know exactly what I had and hadn’t read.

ellauri111.html on line 237:             “But you haven’t actually read it?”

ellauri111.html on line 239:             “Er, no,” I had to admit, slightly confused. Perhaps the whisky hadn’t been such a good idea.

ellauri111.html on line 241:             “It’s strange,” he said, almost as if he was talking to himself. “My English and American readers don’t seem to read it very much. Of course, I do say some rude things about England in it and I know what they say in return—that’s it’s full of Russian jingoism, all very retrograde and reactionary. In my own view, though, it has some of the best things I’ve ever written in it. In fact, that’s where you’ll find this story we’re talking about right now.”

ellauri111.html on line 247:             “Sorry, I didn’t mean that in a bad way, but …”

ellauri111.html on line 249:             “I know, I know,” he replied consolingly. “It is a short story, but it’s also what one of my friends on this side would call ‘a thought experiment’. We can talk more of that another time, but I’m digressing. You see there’s a lot in the Diary about guilt and what it means to be guilty. Not fiction, but real life, cases that happened in Russia, in my own time, not unlike quite a lot of cases happening in your country today—alas.”

ellauri111.html on line 253:             “These are difficult things to talk about, and I should emphasize that I never wanted anyone to be locked up, or beaten, or put to death for what they’d done. I’ve seen too much of what that means. Punishment isn’t the answer, but acknowledging your guilt is … the first step.”

ellauri111.html on line 255:             As I’d had to admit, I hadn’t read The Diary of a Writer (actually a kind of journal that Dostoevsky published monthly and that consisted entirely of his own thoughts about issues of the day), but I did know that he had been involved in several criminal cases, some of which were about the kind of cruelty to children that Ivan Karamazov cited as evidence against the existence of God. I couldn’t remember any details, though. I felt rather like a student who hasn’t done his homework hoping that he’s not the one going to be asked the next question. Only there wasn’t anyone else to ask. In the event, Fyodor Mikhailovich let me off fairly gently.

ellauri111.html on line 261:             “I suppose you know that jury trials were still quite an innovation in my time in Russia, so it’s no surprise that they produced some odd results. A clever lawyer could easily persuade a jury one way or another. Even when all the facts pointed to the guilt of the accused, even when it was admitted that, indeed, such-and-such a woman had attacked her lover’s wife with a razor with the intention of killing her, such-and-such a father had so violently beaten his seven-year old daughter with birch rods that even the neighbours were terrified by her screams, or such-and-such parents had treated their children like animals, keeping them in filthy conditions, and beating them with leather straps, again and again—each time our poor soft-hearted jurors concluded ‘Not guilty!’ Can you imagine? Of course, there is always an explanation, there are always attenuating circumstances, there can even be provocations, and the letter of the law may tell us this is not torture but simply punishment, the kind of punishment that, in those days, all good middle-class parents thought it right to mete out so as to give their children a sense of duty. The facts. The facts are the facts, but the truth once uttered is a lie, and even the facts can be put together in such a way as to turn even torture into well-meaning parental discipline.”    

ellauri111.html on line 263:             As Fyodor Mikhailovich spoke, he became quite agitated. His face narrowed and his eyes flashed. At first he had just tapped his fingers intermittently on the arms of his chair but as he went on he started to wave his hands around with increasing energy. Whatever he had seen in the world he now inhabited, it was clear that he was still unreconciled to the outrages that adult human beings inflict on children, who, as he had said in The Brothers Karamazov, hadn’t eaten that fatal apple. I didn’t know the details of the cases he was talking about, but I couldn’t help thinking about a particularly horrifying case that had recently happened here in Scotland. I’ll spare you the details.

ellauri111.html on line 265:             “I’m sorry,” he said, taking a breath (or what seemed like a breath). “As I say, even here there are times when I could wish for a cigarette—or even a good whisky”, he added with a smile, nodding reassuringly at me.

ellauri111.html on line 267:             “But I repeat,” he continued after a moment, raising his hands dramatically, “I am not demanding the maximum penalty of the law, not even for these torturers. I do not want them imprisoned, beaten, or executed, though I understand the outrage of people who do. Remember, when Ivan asked Alyosha what to do about the general who’d had the little boy torn to pieces by his dogs, even mild, sweet-tempered Alyosha said ‘Shoot him’. But that doesn’t help either. Just because I wrote a novel called Crime and Punishment, people imagine I’m obsessed with punishing. Not at all. All I want is that the guilty are not acquitted. That their guilt is clearly stated. And that they accept it—that’s the most important of all. Let them be found guilty—and let them go free.”

ellauri111.html on line 269:             “Just like that?” I interjected, quite shocked.

ellauri111.html on line 271:             “Not ‘just’ like that. No. If you’d read my Diary” (not said reproachfully, but matter of factly) “you’d have read how I imagined the judge speaking to such a person. He makes it clear that it’s not a matter of going home and forgetting about it, going back to the way things were before. No. There has to be change. In my time, the father was the authority figure in the family, but, as I—or my imaginary judge—pointed out, even fathers sometimes need to be re-educated by their children until they learn to listen to their children’s needs. I know that families are very different in your time, but, yes, parents, whoever they are, must learn to be parents to their children. I disagree with much that the prosecutor said about the Karamazov family, but he was right on one point: parents can’t just be parents by virtue of procreation, they have to become parents. And when they abuse their position and their power, they cannot hide behind their rights as parents—they have to own up. The guilty have to know that they are guilty.”

ellauri111.html on line 273:             By this time he was shaking his right index finger, not unlike a judge scolding the prisoner in the dock. Slowly, he lowered his hand, till it came to rest again on the chair.

ellauri111.html on line 279:             I had been quite carried away watching (as well as listening to) his peroration. He had been gradually raising his voice as well as his hands and I wondered vaguely whether Laura might have been disturbed. But all of this seemed to be at a tangent to what we had been talking about and the devastating climax of A Gentle Spirit. 

ellauri111.html on line 283:             Fyodor Mikhailovich thought for a few seconds, gently nodding his head.

ellauri111.html on line 285:             “In a way, yes. But only in a way. It seems to me that he has still not acknowledged what he did to her, only how it has affected him. It is not her misery but his own solitude that bothers him: how he can go on living without her.”

ellauri111.html on line 287:             “Isn’t that rather harsh? After all, he himself set out the charge sheet, if you like. He tells us just what he has done, how he has behaved. He provides all the evidence we need to find him guilty—morally, if not legally.”

ellauri111.html on line 289:             “Yes, yes, yes—but why? Why is he doing this? Let me give you another example, a better known one, I think. You remember that in The Possessed (which, by the way, isn’t quite what my title means, though it’s quite good in its own way), I had Stavrogin go to Bishop Tikhon to confess how he’d raped a twelve-year old girl and then just waited in the next room while she hung herself?”

ellauri111.html on line 293:             “Nor was I, though it was very frustrating. But you will also remember that he didn’t just go to confess his sin in the way that a normal penitent does: he had even arranged for a full copy to be printed, ready to be published for the world to see.”

ellauri111.html on line 297:             “Now some people might think that was a sign of how deeply he had repented, allowing himself to be shamed before the whole word. But, as I hope you also remember, Bishop Tikhon could see that wanting to publicize your guilt in that way is not necessarily the same as really accepting it, inwardly. Wanting to be seen – and maybe even admired – as a great sinner is not quite the same as actually repenting. And perhaps that’s how it is here too. Of course, if you want to be fussy, you could say that he’s just talking to himself. He’s not produced a written, let alone a printed, confession. I’m the one who wrote it, not him. And yet, it’s as if he’s rehearsing his story for the benefit of the world, for the imaginary audience we each of us have inside our heads.”

ellauri111.html on line 299:             “You mean like in one of Shakespeare’s monologues, like Richard III or Hamlet.”

ellauri111.html on line 301:             Fyodor Mikhailovich seemed pleased at my remark, shaking his whole upper body in approval.

ellauri111.html on line 303:             “Exactly! It’s a performance. It’s not the heart speaking. The heart would say something very different. In fact, the heart wouldn’t need to say very much at all: it has only one thing to say, to love and to ask for love, to forgive and to ask forgiveness. We’ve been talking about people who commit crimes but won’t own up to what they’ve done, people who want to say to anyone who’ll listen: ‘Not guilty! My conscience is clear! Don’t blame me!’ But the real problem is not the evidence of the facts—did he or didn’t he do this or say that. The real problem is that this is completely back to front. The person who loves, even if they haven’t committed any crimes, is the person who wants to be guilty, who doesn’t just want to forgive but wants to be forgiven; the person who thinks of themselves not only as guilty but infinitely guilty, guilty of everything, before everyone, in fact the guiltiest one of all.”

ellauri111.html on line 307:     It seems that your Dostoevsky quotes Tyutchev (the thought, once uttered, is a lie) – or I misread your intention?

ellauri111.html on line 313:         Many thanks, Ruth!

ellauri111.html on line 320:   Skoptsit eli kuohilaat ahisteli aikoinaan Pietari Suurta kuin pierevää suutaria Liisan vannassa. Fedja-sedästä Shakespeare oli tärkeämpi saappaita. Isänmaa ja jumala oli vielä tärkeämpiä. Sen mielestä Shakespeare ja Rafael, (ja by implication, Dosto ize) ovat tärkeämpiä kuin orjien vapautus, kansallisuusaate, sosialismi, kemia, ize asiassa koko apinoiden laahus, koska ne ovat apinoiden parasta antia, omenia ihan yläoxilta. Pentti Linkolalla oli laahuxesta samanlainen näkemys: apinakunnan parhaat saavutuxet on Beethovenin musiikki, puolukkasurvos ja munatoti. 

ellauri111.html on line 328: Posted in Äärikarismaattisuus, tagged ajan merkit, äärikarismaattisuus, Bill Johnson, Bob Jones, demonit, ehtoosade, eksytys, enkelikohtaamiset, enkelit, harhaopit, hengelliset kokemukset, henkien koetteleminen, henkivallat, ihmeet ja merkit, Joelin armeija, John Arnott, Jumalan Ilmestyslapset, juopuminen, karismaattisuus, Kenneth Copeland, Kenneth Hagin, kundaliini, Lakelandin parantumisherätys, Latter Rain, lopunaika, manifestaatiot, Manifested Sons of God, Marc Dupont, Mike Bickle ...  

ellauri111.html on line 333: How to get to heaven? If you ask most people this question, they might say something like, "If you do more good things than bad things, God will probably let you into heaven." No! That kind of thinking will reserve your place in hell.

ellauri111.html on line 335: Tää on just tätä oma- eikä lahjavanhurskautta, erittäinkin paha harhaoppi, onko sitä vakavissaan ehdottanut edes kukaan paizi juutalaiset? "Rakasta, ja tee mitä tahdot", saarnasi kerran kirkkoisä Augustinus. Näin tuskin voi sanoa kenelle tahansa kadulla, sillä hän käsittää sen helposti hyvin eri tavalla kuin Augustinus tarkoitti. 

ellauri111.html on line 337:     There is no amount of "good" that you can do that will pay for the sins that you (or your gene line) have already committed. Sins are the bad things that we do. Sin is when we disobey God's holy righteous laws. Criminals have to go to jail. They don't commit murder, promise to be good, and then avoid punishment. They have to pay for what they did. But we can (oops, I am getting ahead of myself.)

ellauri111.html on line 339:     The same thing applies to us as sinners, in principle. We have sinned against God's law and we are criminals--lying, stealing, killing, committing whoredom, taking candy from kids, etc. We have sinned and payment must be made for our crimes. God's penal code for any of these transgressions is rather steep - whatever it is, go to hell and the lake of fire forever, i.e. an eternity of burning in a grill. But don't worry, this need not happen, for:

ellauri111.html on line 341: We just need to repent of our sins and call on the name of the Lord Jesus Christ who already paid the penalty of our sins with his own blood on the cross about 2,000 years ago. Of course he did not remain dead--he rose from the dead on the third day, which was seen by over 500 brethren (not at once, but serially) and is now seated at the right hand of the throne of God. (We haven't got witnesses for that, but believe me he does!).

ellauri111.html on line 343: You need FAITH in the blood of Jesus to get into heaven. THE LORD JESUS CHRIST, God manifested in the flesh, WAS CRUCIFIED [nailed to the cross through his hands and his feet] FOR OUR SINS AS OUR SUBSTITUTE. Talk about scapegoat! In order to be saved and get into heaven, literally all you need to do is

ellauri111.html on line 345:     REPENT of your sins [have a change of mind to go in another direction]

ellauri111.html on line 351:     This is somehow different than just trying to be good enough, which we cannot do on our own. You see it's not really at all about goodness, it's all about obedience. To be saved, WE REPENT OF OUR OLD WAYS, BELIEVE IN JESUS, AND TRY TO OBEY HIS WORD. Then, as we strive to obey him/us, he helps us to obey him/us. 

ellauri111.html on line 353:     You might wonder what's the diff if you still need to do 3) anyway. Wasn't the point that Christ had already paid our bills? So why can't we just go on and sin, and then go back to step 1)? Admittedly, there is the timing problem, like what the Pope had, when he had to say last of all Amen, and he ended up saying instead, "No, minä..." Jokes aside, but yes, in principle that's the way it works. It is never too late to repent, though there are a few things that are unpardonable, like making fun of the Holy Ghost, and converting to Islam (for some creeds at least). 

ellauri111.html on line 355:     Let's go over it all once more. Repetitio mater studiorum. We are sinners. We sin when we do things that God's word, the Bible, says that we are not do. Every person has sinned. People lie, disobey their parents, steal, kill, commit whoredom (being naked with people that they are not married to, like your parents or in the sauna - makes sense, it is a definite foretaste of hell), are prideful, jealous, envious, covetous, boasters, drunkards, traitors, and more. There are no good deeds that you can do on your own that will erase the sins that you have committed.

ellauri111.html on line 357:     Luckily, the Lord Jesus Christ SHED HIS BLOOD on your sins. He is perfect. He is way more than simply past, he is pluperfect. But he is future too, futurum exactum to be exact. He will have been here a second time. He specifically came to this earth from Mars or Venus as a man to die in your place. He is God manifested in the flesh. (Except the other bearded guy is still sitting up there watching it all happen, don't ask us how, asking stupid questions is not good for you.) . He came down here to save you from the GUILT of past sins and from the POWER of sin over your life. (Pay attention to the capitals, we capitalize stuff that is of capital importance.)

ellauri111.html on line 361:     In the Bible, God tells us what we need to do to have eternal life. He tells us how we can to get to heaven, how we can go there--and he wants us to make it. He wants to know us and he wants us to make it into heaven. He is not willing that any should perish, but that all should come to repentance (ref. 2 Peter 3:9).

ellauri111.html on line 363:     Hey you there in the back, look alive! Yes I mean you! You are about to read the most important information that you will ever read. It is called the gospel of Jesus Christ! (May be we oughta have capitalized that.)

ellauri111.html on line 365: The gospel is God's last message to mankind. If you will yield to the gospel of Jesus Christ, you will be reconciled to God and you will escape eternal damnation in hell and the lake of fire. Besides all of this, you will have abudant life right now as you walk with the Creator of the universe, the Lord Jesus Christ. All of this in spite of all the woes that the world will throw at you. 

ellauri111.html on line 369: The Bible teaches that the ONLY way to have eternal life is through the Lord Jesus Christ, the Son of God. I quote the relevant paragraphs:

ellauri111.html on line 373:     John 3:36 He that believeth on the Son hath everlasting life: and he that believeth not the Son shall not see life; but the wrath of God abideth on him.

ellauri111.html on line 375:     I John 5:11 ...God hath given to us eternal life, and this life is in his Son.

ellauri111.html on line 377:     I John 5:12 He that hath the Son hath life; and he that hath not the Son of God hath not life. 

ellauri111.html on line 379: You can see that the main paragraphs come from John (who was not present) and Paul (who was not present either). George and Ringo say nothing, as usual. (Well, there's Norwegian wood, and Yellow submarine, but they're completely beside the point.) All you need is love!

ellauri111.html on line 381: To get into heaven, you have to REPENT of your sins and BELIEVE the gospel of Jesus Christ (ref. Mark 1:15). You have to REPENT of your sins--that means turn from them and BELIEVE that Jesus died for your sins, was buried, and rose again on the third day. Having done these things, you will be born again and the Lord Jesus Christ will help you to walk uprightly. You will read the word (the Authorized King James Bible) and follow the teachings of Jesus. The word of God will wash your mind and your desires will actually change as you obey what you read. [Beware of church buildings and the internet--there are many false gospels in the world today. Read the Bible for yourself. There is a sound Overview of the Bible at this link.]

ellauri111.html on line 383:     Why repent? Repenting won't change anything that happened? Too late my brothers, too late, But never mind. All my trials, Lord soon be over.

ellauri111.html on line 385:     Ah but you're supposed to feel GUILTY, because if you do you may not feel so cool to do the same thing again. That's the main point in corrective justice. Unlike retributive justice, which is really meant to knock you back. And another thing: if you feel bad about yourself, you will think of us all the better, which is nice.

ellauri111.html on line 387: The Bible says that nobody is good enough to get into heaven. We have all sinned. Each one of us has broken God's commandments--not one person is excepted. You have personally lied and committed other sins. Don't argue, it's an axiom!

ellauri111.html on line 389:     For all have sinned, and come short of the glory of God. (Romans 3:23)

ellauri111.html on line 393: So there! The Bible teaches that when we are unsaved even our righteous acts are like filthy rags to God. It does not matter how many good deeds that you do, you still cannot go to heaven based on your deeds. The Bible teaches that your good deeds do not commend you to God in any way. He could care less. Your good deeds do not remove the sins that you have committed. You have ignored God choosing to live life the way that YOU see fit. You are just a piece of SHIT!

ellauri111.html on line 395: But we are all as an unclean thing, and all our righteousnesses are as filthy rags; and we all do fade as a leaf; and our iniquities, like the wind, have taken us away. (Isaiah 64:6) 

ellauri111.html on line 397:     (Phew) Ok, that was a good start. Boy I love ranting to sinners!

ellauri111.html on line 399: According to the above verse, we still come up short even when we try to do good deeds. This is because we are not doing them under God's authority. We do them because we think they are good. We ignore what God says. Väärin sammutettu, sanoo herra isoherra.

ellauri111.html on line 401: "But I never killed anybody and I'm not a drug addict!" That may be so but you are still a spiritual criminal because you have been breaking God's righteous laws. In fact, you have broken the greatest commandment in the Bible thereby making you as guilty as an harlot, a whoremonger, a killer, a thief, a drunkard, and a liar. What is the greatest commandment?

ellauri111.html on line 403:     Matthew 22:36-38 Master, which is the great commandment in the law? Jesus said unto him, Thou shalt love the Lord thy God with ALL thy heart, and with ALL thy soul, and with ALL thy mind. THIS is the first and great commandment.

ellauri111.html on line 404: And what is love? Keeping God's commandments! Loving is obeying! Obeying is loving! Like your wife or your dog, you know they love you because they obey you. 

ellauri111.html on line 406:     2 John 1:6 And this is love, that we walk after his commandments.

ellauri111.html on line 408:     John 14:21 He that hath my commandments, and keepeth them, he it is that loveth me: and he that loveth me shall be loved of my Father, and I will love him, and will manifest myself to him.

ellauri111.html on line 410:     John 14:23-24 Jesus answered and said unto him, If a man love me, he will keep my words: and my Father will love him, and we will come unto him, and make our abode with him. He that loveth me not keepeth not my sayings: and the word which ye hear is not mine, but the Father's which sent me.

ellauri111.html on line 412:     1 John 2:5 But whoso KEEPETH HIS WORD, in him verily is the love of God perfected: HEREBY know we that we are in him.

ellauri111.html on line 414:     I John 5:2-3 By this we know that we love the children of God, when we love God, and keep his commandments. For this is the love of God, that we keep his commandments: and his commandments are not grievous.

ellauri111.html on line 416:     1 John 2:3-4 And hereby we do know that we know him, if we keep his commandments. HE THAT SAITH, I KNOW HIM, AND KEEPETH NOT HIS COMMANDMENTS, IS A LIAR, and the truth is not in him. 

ellauri111.html on line 419:     On the other hand, he loves us back, but in HIS case, it is not that he obeys us, but rather the opposite, he lets us obey him! That's love for him! And if we don't he punishes us! That's love too! Like a loving father he lets his big hammer come down on our disobedient heads. Can't you feel it? And oh, the towering feeling Just to know somehow you are near. The over powering feeling, That any second you may suddenly appear.

ellauri111.html on line 421: That was that. Now we are getting to the brass tacks. Here's where we start whacking heretics. The unshaved, degenerate man does not keep God's commandments. God's commandments are in the Bible. The unshaved man does whatever he feels like doing every day giving no heed to God's word. He is not obedient to God's word. He lives according to the ways he chooses to live. Maybe the person reading this is what people call "religious" and they think that they love God. If you are not worshipping God according to his word, the Bible, he is not receiving your worship. This includes those that go to a church that teaches false doctrines--teachings that are not in the Bible. They that worship God must worship him in spirit and IN TRUTH (ref. John 4:24). And what is truth? Jesus said to the Father--

ellauri111.html on line 425:     We have to worship God according to his word, not according to our own ideas or the ideas of others.

ellauri111.html on line 427: To repeat (get this into your thick skulls!): There is no amount of good deeds that you can do to get into heaven. The Bible teaches that if we could earn our way into heaven, then the Lord Jesus Christ died for nothing. Not the plan. 

ellauri111.html on line 431:     But the Lord Jesus Christ did not die for nothing. Repenting of our sins and believing in the Lord Jesus Christ is the only way that we can make it into heaven. Righteousness does NOT come by the law and good works and rituals prescribed by false religions like Catholicism, Islam, Mormons, Jehovah's Witnesses, Seventh Day Adventism, Hinduism, etc.

ellauri111.html on line 433:     We need Jesus to pay the price for our sins in the right currency. We cannot do it. Righteousness comes by repenting of our sins and believing on the Lord Jesus Christ and his blood that was shed to pay for our sins. God will not accept made up religions and attempts to please him.

ellauri111.html on line 435: (Excuse the shouting, but) THERE IS ONLY ONE WAY TO PLEASE GOD AND GET TO HEAVEN AND THAT IS THROUGH HIS ONLY BEGOTTEN SON, THE LORD JESUS CHRIST, WHO SHED HIS PRECIOUS BLOOD TO PAY FOR OUR SINS. JESUS CHRIST IS THE ONLY WAY TO GOD (ref. John 14:6). There is no other Saviour but Jesus. No one else can get us into heaven--not the pope, the Roman Catholic priest, Buddha, Muhammad, rabbis, et al. Only Jesus. He is the prophesied Jewish Messiah, the lion of the tribe of Judah, and the Son of David!

ellauri111.html on line 437: (Phew. A glass of water please. Thank you dear.) God is holy. We are sinful. By his very nature, God cannot have fellowship with us sinners. There is no amount of "good" that we can do to make up for our crimes against God. They must be punished. And the wages of sin is DEATH. Somebody has to DIE to pay for sins against God. Oh, you'll die physically--sin requires that. But you've got a choice about that SECOND DEATH where a man goes to the lake of fire that burneth with fire and brimstone....

ellauri111.html on line 439: What? Why does sin require death n:o 1? Oh, it's all part of God's magnificent plan for us. Heterosexual generations mix genes faster than longevity, and makes for more successfully adapted organisms, etc. But no time to go into that just here. Anyway, we deserve the double death penalty. This includes both physical death (the casket) and spiritual death (when the soul is cast into hellfire).

ellauri111.html on line 445:     As I live, saith the Lord GOD, I have no pleasure in the death of the wicked; but that the wicked turn from his way and live: turn ye, turn ye from your evil ways; for why will ye die... (Ezekiel 33:11)

ellauri111.html on line 447:     The Lord is...not willing that any should perish, but that all should come to repentance. (2 Peter 3:9) 

ellauri111.html on line 449: In spite of man's wickedness and rebellion, God so loved us that he sent his only begotten Son, Jesus, to die for our sins.

ellauri111.html on line 451:     John 3:16-17 For God so loved the world, that he gave his only begotten Son, that whosoever believeth in him should not perish, but have everlasting life. For God sent not his Son into the world to condemn the world; but that the world through him might be saved. 

ellauri111.html on line 455:     "... and thou shalt call his name JESUS: for he shall save his people FROM their sins." (Matthew 1:21). 

ellauri111.html on line 458: Jesus did not die so that you could keep on sinning and then go to heaven (this is an heresy that many churches teach, especially antinomian and dispensationalist Baptists (dispensationalism is a confusing, heretical series of false doctrines)).

ellauri111.html on line 463: Dispensationalismi on kristinuskon teologian suuntaus, jonka kannattajat uskovat Jumalan pelastavan ihmisiä eri aikoina eri tavoin. Se levisi 1800- ja 1900-luvuilla lähinnä fundamentalismin mukana. Dispensationalismi on esiintynyt oppirakennelmana myös aiemmin, mutta roomalaiskatolisen kirkon oppien tarkan määrittelyn vuoksi se on esiintynyt lähinnä marginaalisena suuntauksena. Dispensationalismi sai uutta suosiota John Darbyn eskatologian perusteella, johon kuului muun muassa oppi seitsemän vuoden vihan ajasta.

ellauri111.html on line 465: Dispensationalismin kannattajat uskovat, että Israelin kansakunnalla on Jumalan pelastussuunnitelmassa erillinen rooli kristillisen kirkon rinnalla ja että Jumala täyttää Vanhassa testamentissa esitetyt lupaukset Israelille kansakuntana. Jumalan lupaukset koskevat maata, joka tulevaisuudessa toteutuu tuhatvuotisena valtakuntana, josta Kristus hallitsee maailmaa Jerusalemista käsin. Dispensationalismin suhde Israeliin muistuttaa aatteellisesti kristillistä sionismia. Dispensationalismin opillinen vastakohta on supersuunnittelusessionismi, jonka kannattajien mukaan vain ja ainoastaan kristillinen kirkko on Jumalan lupausten perillinen uudessa liitossa. Koukkunokat on tehty perinnöttömixi. Mutta kenen mukaan?

ellauri111.html on line 471:     omantunnon aika (Aadamista Abrahamiin),

ellauri111.html on line 473:     lupauksen aika/patriarkkojen aika (Abrahamista Moosekseen),

ellauri111.html on line 479:     vihan aika (uskovien tempauksesta Jeesuksen paluuseen, yleensä noin seitsemän vuotta),

ellauri111.html on line 484: Joissain muodoissa armotalouskausia esiintyy vain kolme tai neljä, mutta seitsemää useampaa ei tiettävästi esiinny missään variaatiossa. Eli tää on ihan maximi. Valtakunnan aika on nähtävästi tulossa, nyt kun nuppikullit karkottavat Israelista viimeisetkin vaippapäät. 

ellauri111.html on line 488: The Lord Jesus Christ came to save you from both the GUILT and POWER of sin. The Lord Jesus Christ was manifested TO DESTROY the works of the devil (I John 3:8)--THE LORD JESUS CHRIST CAME TO SAVE YOU AND CHANGE YOU AND TO MAKE YOU HOLY. When you are unsaved, sin has dominion over you. Sin is your boss and you cannot do anything BUT sin. You are justly under the wrath of a holy and just God. Murderers, thieves, fornicators, witches, sodomites, whores, liars, lovers of pleasure more than lovers of God, rebels, and all other spiritual lepers will not inherit the kingdom of God. This is not to put anybody down, before we got saved, we Christians were once the murders, thieves, whoremongers, etc. We have to be born again into the kingdom of God. When we REPENT and BELIEVE in Jesus, we are born again and all things become new. A new life emerges and things change. We start reading the Bible and obeying it and the Lord Jesus helps us obey it more and more. Our life changes. Our desires literally change as we go forward in obeying the word of God.

ellauri111.html on line 490:     Now that was a mouthful! Next listen to the good police part.

ellauri111.html on line 492:     The blood of Jesus is the propitiation and payment for our sins. The blood of Jesus took away the guilt of the sins which we have committed AND it has ushered us into a Father child relationship with the Lord God. Through the blood of Jesus, we are to serve sin no more, rather we serve righteousness. If you get saved and sin, you confess your sin and the Lord will forgive you, but you no longer walk in the sin lifestyle--

ellauri111.html on line 494:     1 John 2:1 My little children, these things write I unto you, THAT YE SIN NOT. And if any man sin, we have an advocate with the Father, Jesus Christ the righteous: 


ellauri111.html on line 496:     1 John 2:3 And hereby we do know that we know him, if we keep his commandments. 


ellauri111.html on line 497:     1 John 2:4 He that saith, I know him, and keepeth not his commandments, is a liar, and the truth is not in him. 


ellauri111.html on line 498:     1 John 2:5 But whoso keepeth his word, in him verily is the love of God perfected: hereby know we that we are in him. 


ellauri111.html on line 499:     1 John 2:6 He that saith he abideth in him ought himself also so to walk, even as he walked. 


ellauri111.html on line 502:       What time is it? Are we getting near the end? No, another good 15 min to go. Fuck. But here goes, for the nth time:

ellauri111.html on line 504: Again, the Father sent His only begotten Son, Jesus, who is God, to die in our place so that you scoundrels can have eternal life. Remember that the normal wages of any sin is death--that is why Jesus died in your place so that you can live. The Lord Jesus Christ was your substitutionary sacrifice--

ellauri111.html on line 506:     For God so loved the world, that he gave his only begotten Son, that whosoever believeth in him should not perish, but have everlasting life. (John 3:16) 

ellauri111.html on line 508:     Oh, did I already use that one above? Never mind, it's so good I can repeat it any number of times and it's always a hit.

ellauri111.html on line 510:     Jesus said, "Greater love hath no man than this, that a man lay down his life for his friends." (John 15:13) How can you show more love than giving your very life for someone else´s life? You cannot. And what is more, the Lord Jesus Christ, God manifested in the flesh, died for us WHEN WE WERE HIS ENEMIES! I mean we were vile, wicked, wretched, unclean, unholy, ungodly, prideful, sinful and spiritually leperous.

ellauri111.html on line 516:     Romans 5:8 But God commendeth his love toward us, in that, while we were yet sinners, Christ died for us. 


ellauri111.html on line 517:     Romans 5:9 Much more then, being now justified by his blood, we shall be saved from wrath through him. 


ellauri111.html on line 518:     Romans 5:10 For if, when we were enemies, we were reconciled to God by the death of his Son, much more, being reconciled, we shall be saved by his life. 

ellauri111.html on line 520:   The love of God for you was demonstrated on that cross 2,000 years ago when the Lord Jesus was crucified for you. God is not hateful, he is loving and he is good to us. It is only blasphemers, hereticks, evil men, seducers, and sinners that speak wrongly of our great and loving LORD God. God gave us his only begotten Son even though we were dead in trespasses and sins. God quickens (makes alive) the dead. He is still quickening men, women, boys, and girls across the face of this whole earth who put their trust in Jesus.

ellauri111.html on line 522:   (You can't see it but trust me he is. Faith is strong confidence on something you don't see, so have faith. Faith is will to believe. If you want to believe it  do. There´s nothing more to it.)

ellauri111.html on line 524:     Ephesians 2:1 And you hath he quickened, who were dead in trespasses and sins; 


ellauri111.html on line 525:     2:2 Wherein in time past ye walked according to the course of this world, according to the prince of the power of the air, the spirit that now worketh in the children of disobedience:


ellauri111.html on line 526:     2:3 Among whom also we ALL had our conversation in times past in the lusts of our flesh, fulfilling the desires of the flesh and of the mind; and were by nature the children of wrath, even as others.


ellauri111.html on line 528:     2:5 Even when we were dead in sins, hath quickened us together with Christ, (by grace ye are saved;)


ellauri111.html on line 529:     2:6 And hath raised us up together, and made us sit together in heavenly places in Christ Jesus:


ellauri111.html on line 530:     2:7 That in the ages to come he might shew the exceeding riches of his grace in his kindness toward us through Christ Jesus.


ellauri111.html on line 531:     2:8 For by grace are ye saved through faith; and that not of yourselves: it is the gift of God:


ellauri111.html on line 533:     2:10 For we are his workmanship, created in Christ Jesus unto good works, which God hath before ordained that we should walk in them. 

ellauri111.html on line 535:  What the fuck. I can number the points again if it helps.  

ellauri111.html on line 536: Jesus Christ, the only begotten Son of God, came to this earth to (1) save you from the GUILT and POWER of your sins and (2) RECONCILE you unto God. Through faith in the blood of Jesus you will escape the wrath to come, have abundant life now, and heaven as your home. God will be your Father instead of your enemy--but ONLY through the blood of Jesus. The Lord Jesus Christ is the ONLY means appointed by God by which we can know God and be saved.

ellauri111.html on line 542:   Oh I see, I used up that wage agreement earlier. Never mind. Bet you didn't listen then, or aren't even reading this anymore. This too is getting a little TLDR by now. More effective as a voicemail, I bet. Okay, once again boys:

ellauri111.html on line 544: JESUS CHRIST ROSE FROM THE DEAD. After His death, our precious Lord´s body laid in the grave three days, but praise be to God, it did not remain there. Death could not hold him back--it was not possible that he should be holden of it (Acts 2:24). Jesus Christ is the life (ref. John 14:6) and God manifested in the flesh (ref. I Timothy 3:16). Death could not hold him. On the third day Jesus arose from the dead and was seen by over 500 people (ref. I Corinthians 15:6) before He went back to heaven.

ellauri111.html on line 546: Jesus Christ came to earth to give his own blood for your sins. That is what he came to do and he was and is the only one qualified to do it. His death was a one time sacrifice, never to be repeated. After he accomplished this tremendous feat, he rose from the dead just like he said he would:

ellauri111.html on line 548:     Therefore doth my Father love me, because I lay down my life, that I might take it again. No man taketh it from me, but I lay it down of myself. I have power to lay it down, and I have power to take it again... (John 10:17-18) 

ellauri111.html on line 552: Is this working on you at all guys? Are you ready to repent of your sins? To repent means to forsake your evil ways and live God's way according to his word. Are you ready to listen finallly? All your life you've been your own authority concerning what is right and what is wrong. You've made your own decisions while ignoring what the Lord says in His holy word, the Bible. You've served yourself and not God. To repent means that you turn to GOD AND THE BIBLE AS YOUR AUTHORITY. It means you can say, "Lord, everything you say in the Bible is right. If my feelings contradict the Bible, I AM WRONG. Lord, I want to live under YOUR AUTHORITY, not my own. Help me, Jesus, to do right."

ellauri111.html on line 564:   Realize that you have lived under your own authority. You've lived the way that YOU have wanted to. You have lived without regard for God's precepts. Understand in your mind that you've lived in sin against God's word. Think it through and count the cost. Jesus made no promises that you will have an easy life. In fact, the Bible teaches that all that will live godly in Christ Jesus will suffer persecution. Are you willing to live as one of the despised, saved, holy, overcoming, victorious ones? If so, come on to Jesus. He is waiting backstage already.

ellauri111.html on line 566:   Be determined that you want God to be your Father and not your enemy. (Believe me, he is not a guy you want as an enemy.) Decide that you WANT the Lord and His ways. Satan and this world are doing nothing but kicking your hind parts all up and down the street. They will leave you destroyed and with your part in the lake that burneth with fire and brimstone. God will lift you up if you submit yourself to him for his superintending care. And his holy child, Jesus, will be your all-powerful Lord, Saviour, protector, guide, and best friend you could ever have. You will still be kicked in the behind as before, but now it's God's friendly boot that is doing the kicking.

ellauri111.html on line 568: Friend, you have a choice to make between 1)-2):

ellauri111.html on line 572:     humble yourself under the mighty hand of God and let him lift you up into an upright life. God furnish you with at least one spiritual gift wherewith you can help further the kingdom of God. In due time, He will lift you up to places you never even knew existed. Your life will be changed at its root if you heed to the word of God.

ellauri111.html on line 574: The Bible (specifically, The AUTHORIZED KING JAMES VERSION, available from our bookstore) is the ONLY way that we know about the Lord Jesus Christ. We do not know about our precious Lord Jesus through, the Roman Catholic "church", "the church fathers, the magisterium, the pope, councils, decrees, traditions, canon laws, the Quran, Muhammad, the Hadith, the Baptist statement of faith, John Calvin, Martin Luther, Ellen White, agnositicism, history books, the Watchtower Society, atheism, Joseph Smith, tv, the New World Testament, fake preachers, "Christian" Science, Jehovah's Witnesses, the Imam, Seventh Day Adventism, etc." Beware of copies! 

ellauri111.html on line 576: In the Bible, God testifies that Jesus Christ died for your sins and was buried; and that He rose from the dead on the third day. You must believe and confess this in order to be saved.

ellauri111.html on line 578:     [I]f thou shalt confess with thy mouth the Lord Jesus, and shalt believe in thine heart that God hath raised him from the dead, THOU SHALT BE SAVED. (Romans 10:9) 

ellauri111.html on line 580: If you are ready to save yourself from this untoward generation, if you are ready to reject what this wicked and perverse world has to offer, if you are ready to be safe and stay safe in God Almighty, if you want Jesus Christ as Lord of your life, if you want to be reconciled to your Creator, if you want to go to heaven, if you want to escape hell -- then put your faith in the only one who can do something about it! Do you believe that Jesus Christ died for you? Do you believe that He rose from the dead? Do you repent of your sins? Do you want to follow Jesus? Join the short line marked LAMBS on the right. Do you want to go to hell? Go to the long line on the left with a goat logo. 

ellauri111.html on line 582: If so, REPENT of your sins and talk to the Lord in prayer in your own words RIGHT NOW. Here are some suggestions for your own words, but feel free to vary them ever so slightly. Ask God to forgive you of your sins and to help you to do what is right. BELIEVE in the Lord Jesus. CONFESS the Lord Jesus with your mouth. This is not a long, drawn out, hard process. Do you believe in the blood of Jesus? Do you want God to pass over you in the day of his wrath so that you are not cast into hell and the lake of fire with the wicked? Do you want to be saved?

ellauri111.html on line 584:   You don't need a preacher in your presence in order to be saved, you have heard the gospel here. Do you BELIEVE it and want it? Are you ready to be under God's commands or do you want to keep on doing what you want to do? This decision is yours and your future depends on what choice you make.

ellauri111.html on line 586:   If you know that this is the truth, I counsel you to make your decision today because tomorrow is not promised to you, or the price may have gone up. Not only people´s hearts get hard when they keep on rejecting the truth. I could say from my own experience what else tends to get hard but I won´t. You don´t want your heart to turn to stone to the gospel because if it does, you will go to hell. That I can guarantee you because the Bible says so. Hell is real notwithstanding the fake preachers and "theologians" and "doctors" that would tell you otherwise.

ellauri111.html on line 590: "But what if I have been really REALLY bad? Will God forgive me?" In these end times, people are being pumped fill of temptations and their sins are many. Some may feel like their sins are so bad or so many that they cannot be forgiven. But God is merciful. Please see our article, "Will God forgive me?" to estimate your chances.

ellauri111.html on line 592: Some people don't know how to pray. Praying is just talking to the Lord. If you want to be saved, talk to Jesus about it. You don't have to repeat these words, but someone may say something like this--

ellauri111.html on line 594:     "Hi Lord, how are you doing? Any catches from the pool of sinners today? Well here's one, if your daily quota is short. I know that I am a sinner but I want to be saved before the gong. I repent of my sins, every one, even the one... OK I get it, you know. I don't WANT to do evil anymore, it just happens. I want to become self-righteous through the blood of Jesus. I'm asking you to please forgive some of my sins against you. I want a new lease of life in the Lord Jesus Christ. I want to be everything that You created me to be, and more. I think Jesus shed His blood and died for me so that I could be saved from my sins. I guess He rose from the dead on the third day. I so want to be your child and follow behind the holy scriptures like a dog. Okay? In that case, thank you for being merciful to me, a sinner. Thank you Lord Jesus for saving my soul from sin. Please fill me with your precious, Holy Spirit so that I can live a self-righteous, fun-denying life for you. I'm giving you myself, for what it's worth. Please show me what you want me to do. Give me a sign! Any sign! Please help me to understand your word and to walk in your leash. Please don't mumble! Please guide me to Jesus!. It is in Jesus' Name I pray, Amen."

ellauri111.html on line 596: If you have placed your faith in the Lord Jesus Christ, you are a Christian. If you continue repeating his words like a parrot, then are you his disciple indeed (ref. John 8:31). Now begins your new life of freedom and obedience to the Lord and serving him.

ellauri111.html on line 600:         Romans 6:3 Know ye not, that so many of us as were baptized into Jesus Christ were baptized into his death? 


ellauri111.html on line 601:         4 Therefore we are buried with him by baptism into death: that like as Christ was raised up from the dead by the glory of the Father, even so we also should walk in newness of life. 


ellauri111.html on line 602:         5 For if we have been planted together in the likeness of his death, we shall be also in the likeness of his resurrection: 


ellauri111.html on line 603:         6 Knowing this, that our old man is crucified with him, that the body of sin might be destroyed, that henceforth we should not serve sin. 


ellauri111.html on line 604:         7 For he that is dead is freed from sin. 


ellauri111.html on line 605:         8 Now if we be dead with Christ, we believe that we shall also live with him: 


ellauri111.html on line 606:         9 Knowing that Christ being raised from the dead dieth no more; death hath no more dominion over him. 


ellauri111.html on line 607:         10 For in that he died, he died unto sin once: but in that he liveth, he liveth unto God. 


ellauri111.html on line 609:         12 Let not sin therefore reign in your mortal body, that ye should obey it in the lusts thereof. 


ellauri111.html on line 610:         13 Neither yield ye your members as instruments of unrighteousness unto sin: but yield yourselves unto God, as those that are alive from the dead, and your members as instruments of righteousness unto God. 

ellauri111.html on line 612:     When we push you under the water, we show that we are dying to the old life, being under the water shows we have died to the old life, and when we come up we show we are purposed to walk in newness of life. In baptism, we are also shewing the washing away of our sins (ref. Acts 22:16). We try not to keep you down so long that your new life starts right there and then. Although you can consider yourself lucky if it does. 

ellauri111.html on line 614:     In Acts 8:26-39, you can read about the Ethiopian eunuch who believed on the Lord Jesus Christ and was baptized by Philip in a certain water. We are only baptized one time and that is after we have truly repented and have believed on the Lord Jesus Christ. If you were baptized as a baby or in a false church, and then got saved later on, you need to get rebaptized after salvation. The previous babtism will be null and void. 

ellauri111.html on line 616:     You can pray and ask the Lord to lead you to a truly Christian fellowship so that you can get baptized by a Christian and discipled in the way of Christ. Note: This is a tall order these days because today is the day of apostasy. False teachers and false prophets abound on television and in churches. Excerpt from our index page:

ellauri111.html on line 618:         Today, many, many WOMEN are entering pulpits, ruling churches, and speaking during the church services (giving announcements, etc.)--this is WRONG. Women are to keep silence in the churches: for it is not permitted unto them to speak (reference I Corinthians 14:34). No woman should be called pastor, reverend, Adult Sunday School teacher, etc. Even if they have a question, they are to ask their husbands at home for it is a shame for women to speak in the church (reference I Corinthians 14:35). And yet we also learn from the scriptures that daughters are to serve the Lord (there are a diversity of gifts, all to be used decently and in order of seniority by the elders). 

ellauri111.html on line 620:     Avoid any church that is in disobedience to the scriptures. These are the days of apostasy. It is better to work alone with your Authorized King James Bible and the Lord Jesus Christ and obedience to the word than to be in a false church. Even if you do not know any Christians, you can still read the Bible and obey it, and live the Christian life by God´s grace, his divine influence in your life. Roman Catholic, Mormon, Seventh Day Adventist, Jehovah´s Witness, Christian Science, Greek Orthodox, etc. present themselves as Christian but they preach false doctrines. Many Methodist, Lutheran, Presbyterian, and Baptist churches are not preaching the whole truth and some are basically going back to the Roman Catholic institution. I do not know of ONE good church. If you do find a church, make sure that they exclusively use the Authorized Version and make sure that you compare their teachings and doings to the word of God and the Bible Dudes.

ellauri111.html on line 622:     If you cannot find a good church where you can be baptized, maybe you have a sanctified friend that can baptize you in the name of the Father, and of the Son and of the Holy Ghost. I do not know you, dear friend and I do not even know where you are, and if you came to Jesus through this witness, I am not there to see you baptized. The apostasy around the world is great and I have not one preacher to recommend to anyone in this world. If you were just getting saved and could find no one holy to baptize me, you could baptize yourself. You would do it something like this
--

ellauri111.html on line 623:   Find a nice, quiet place with clean water where you can be undisturbed (e.g., bathtub or pool). Take a towel and a change of garments. As a woman, you should have your head covered because you will be praying (ref. I Corinthians 11:3-13).

ellauri111.html on line 625:         You should confer with God about what you want to do and confess with my mouth full of soap that you believe in his holy child, Jesus. That you repent of my sins and that you believe in the death, burial and the little doubtful part of the resurrection of the Lord Jesus Christ.

ellauri111.html on line 628:   Then dry off with the towel (sorry I forgot to mention that) and change garments, take communion with yourself, sing an hymn in unison with yourelf, and go forward in Jesus' name because I am his, and you too.

ellauri111.html on line 632:     Obey the Bible. Obey what you read. If you commit a sin, then call on I John 1:9, "If we confess our sins, he is faithful and just to forgive us our sins, and to cleanse us from all unrighteousness," and determine to live right. Don´t make excuses for sin. No more stealing, no more fornicating, no more lying, no more adultery. When you repent, you let go of those filthy, unclean things. Put them back inside your pants and close the zipper. 

ellauri111.html on line 634:   I counsel you to get away from that addictive, evil television (and movies) as fast as possible and learn how to live the new, upright life. There is a whole new clean life outside of that filthy television (I stopped watching it over a decade ago), the educational system (you can teach your own children), cosmetics, cologne, and fancy suits.

ellauri111.html on line 636:   It is a new, upright, rich, fascinating, and satisfying life. It is the Christian life. Modern, brainwashed, technological life detaches man from the outdoors and from individual thought and self expression and attaches his affections to the evils promulgated and taught on the television and in the school system. The brainwashed, technological, dependent-on-other-people, idle life gives rise to a whole host of compulsive disorders--addictions--sticky things that a person cannot seem to stop doing (maybe the activities are so much a part of their lives that they don´t even realize that they are addicted to them). Things like television watching, eating or drinking sweet sugary things compulsively, and unclean personal habits. Reading the King James Bible daily is not. 

ellauri111.html on line 638:   Precepts in our "Deliverance Series" have helped me tremendously and I believe that they can help many others-- including those that have been abused, hurt, and traumatized in this life. By God´s grace, we can frankly walk away from what had us bound. In reading the articles in the Deliverance Series, people can learn some of what has happened to modern man.

ellauri111.html on line 640:     Seek personal consecration. Our article, Christians Are On the Earth to Serve the Lord is a call to seek personal consecration unto God. We put off the old man and his desperate, wicked deeds (like watching television) and we start putting on the new man, which is renewed in knowledge after the image of him that created him. This is serving the Lord, living the clean new life.

ellauri111.html on line 644:   As time goes along we are in a position to receive whichever spiritual gift(s) that God is pleased to give us, e.g., exhortation, prophesy, teaching, etc. (the gifts are found in the New Testament epistles (letters)). The apostle Paul teaches us that we should desire to prophesy because then we speak to men unto edification, exhortation, and comfort (I Corinthians 14:1)--just ask God for what you want and just walk on in obdience to the word--we can help the saints to go forward and be built up and be comforted (I Corinthians 14:3).

ellauri111.html on line 646: Prophesying can be fun and it is easy, even women can do it (not in the church of course, but at home). When you prophesy you can edify God´s church (I Corinthians 14:4)--we need the prophets. John the Baptist was more than a prophet (Matthew 11:9) and it was testified that he did no miracle (John 10:41). Prophesying is telling men what God wants them to hear. The testimony of Jesus is the spirit of prophecy (Revelation 19:10).

ellauri111.html on line 648:     Down here we work for the Master, the Lord Jesus, and sow the seed (us men do, if you get what I mean), sharing his word. Those that hear and receive the word on good ground will be saved (people do not always get saved at the moment they first hear the truth--in time, however they may repent and believe). God sees the work that his people do, and he is a rewarder of them that diligently seek him. Psalm 126:6 He that goeth forth and weepeth, bearing precious seed, shall doubtless come again with rejoicing, bringing his sheaves* with him. *Sheaves are bundles of wheat or other grain grasses that the harvesters have harvested and bundled. Some seeds fell on good bushes and prospered, some fell on porcelain and did not germinate.

ellauri111.html on line 652:         Waiting for the harvest and the time of raping--

ellauri111.html on line 653:         We shall come between the thighs, bringing in the sheaves.

ellauri111.html on line 658:   As we read the Bible and obey it and pray, the Lord will lead us as to what we should do. Just taking care of our families and being obedient to the scriptures is good--just staying in position, taking care of our responsibilities, and being ready to give an answer to every man that asketh us a reason of the hope that is in us (these things are in the Bible, we just read and follow).

ellauri111.html on line 660:   You do not have to run off to a foreign mission field because you got saved (if God does not call you to the mission field and give you peace and anointing, you will not prosper if you try to go), you can stay at home and minister to your family and follow God´s leading. 

ellauri111.html on line 662:   When we first get shaved between the thighs, we can be excited and carried away and ready to try to do everything. That was my case. One day I saw a line that said something like this "God is not in a hurry." As I recall, for some reason it settled me down some. Keep reading and obeying the word (the Bible), fulfill your daily responsibilites, and pray--you will automatically grow just as surely as a baby grows up to be an adult. We start out as babes in Christ and as we go forward reading and obeying and having our senses exercised by life experiences, we grow up and mature in the Lord.

ellauri111.html on line 664:     Teach your children God´s word. As you read the Bible, you can teach your children God´s word, too. You can learn together. I learned with my little one. On the website we have what we call "green sheets"--one is a Survey of the Life and Gospel of Jesus Christ and the other is a Survey of the Early Church (the book of Acts). They give passages of scriptures so that a person going through the green sheets get a lay of land of the selected topics. We also went through the Old Testament together, starting with the book of Genesis. Eventually, I realized that the green sheets were just the Bible so we just go through the scriptures chapter by chapter without making green sheets, just writing down the book we are in, the chapters of the book, and putting the date next to the chapters that we have completed for that day. Nifty, what?

ellauri111.html on line 668:     Pray. Pray and talk to God about whatever is on your heart. The Bible says to "pray without ceasing." I like to get up early in the morning while it is still dark and go to my prayer place so that I can present myself before the Lord. I search my memory for the things he allowed me to do the day before and the things he did for me. I praise him and I thank him. I pray for other people. I ask him to forgive me of my sins. When we pray to God, we need to be real. Pray about whatever is real for you at that time. You can praise God and his holy child, Jesus. You can glorify him for what he has done for you, you can thank him for what he has done for you, you can ask him to help you to overcome sin, you can ask him to help you in your daily tasks, you can ask him to show you the way that you should go, and more. The joy of the Lord is your strength (ref. Nehemiah 8:10). And when you pray, pray in Jesus´ name (John 14:13-14; John 15:16; John 16:23).

ellauri111.html on line 669:     The Lord´s Supper. At various seasons, Christians partake of the Lord´s supper in which we remember the Lord (Luke 22:19, 1 Corinthians 11:24, 25) and shew his death until he come (1 Corinthians 11:26). One need not be in a church service to partake of the Lord Supper, one can partake of the Lord´s supper (sometimes called "communion") at home. The Lord´s supper is NOT the same as the Roman Catholic mass. That´s Lord´s lunch.

ellauri111.html on line 677:     You can also order a hymn book from us. I have The New National Baptist Hymnal (Published in 1977 with KJV readings [Note: This website makes no money for any of these recommendations or links]. I am not a Baptist or any other name/denomination found outside of the Authorized King James Bible). I also have another hymnal entitled, Praise! Our Songs and Hymns (KJV) (always get KJV materials. KJV stands for "King James Version." Don't get "New" King James Version (NKJV) or "NIV"--these are two of many counterfeit Bibles.) Hymnals include the musical notes and lyrics. If you can play an instrument, you can learn many songs. We should think about the words of the various hymns to see if they are based on the Bible or not. Don't use jew´s harp, kazoo or electric guitar, however. Or comb and toilet paper either, that would be blasphemy. 

ellauri111.html on line 679: There is a wicked man coming that Revelation 13 calls, "the beast." He is an antichrist. He is a man of sin. He is soon to make his appearance on the earth and by peace he shall destroy many. The saints are going to go through deep waters--but hold on to Jesus. Don´t ever renounce him or deny him no matter what. You know what you believe in--the Lord Jesus Christ who is the Creator of heaven and earth and all that in them is. Read more here about the coming of the beast. Jesus said that he that endureth to the end, the same shall be saved. Jesus Christ is God manifested in the flesh. He also said that he would be with us alway, even unto the end of the world, Amen. At the beginning of our index page, there is letter. There are words there for you. Please read it from the beginning.

ellauri111.html on line 681: God be with you as you run this race. You must read the word of God, the Authorized King James Bible. I strongly suggest that you print out your own copy and bind it. It is in the Authorized King James Bible where you will find your safety, your strength, your power, your love, your comfort, your knowledge, your life and everything you need to know and please and walk with God and his holy child, Jesus. Desire the sincere milk of the word that ye may grow thereby. Never give up and always hearken to God´s word. 

ellauri111.html on line 683: YOU HAVE A NEW LIFE NOW, LIVE IT, GOD WILL HELP YOU. HE TOOK ME OFF THE STREETS AND HE HAS DONE THE SAME FOR COUNTLESS OTHERS. I NOW HATE THE STREETS AND LIVING FOR JESUS IS THE ONLY THING I LIKE. WHEN YOU READ THE WORD AND OBEY IT YOUR DESIRES START CHANGING. I NEVER WENT BACK TO THE STREETS. TIME HAS ONLY STRENGTHENED MY FAITH. Flee from sin (and get away from that infernal, addictive, wicked television as fast as you can!), but if you sin, confess your sin to God and he is faithful and just to forgive you your sin and to cleanse you from all unrighteousness. We have an advocate with the Father--Jesus Christ the righteous, God be thanked. God loves you and will see through this life and then when it is time to die, the Lord Jesus Christ himself will be there to take care of you. In Matthew 28:20 Jesus said, "...lo, I am with you alway, even unto the end of the world. Amen."

ellauri111.html on line 687: Once you get saved, the devil will try to make sure that you encounter false doctrine. Your faith is tender and you may be prone to believe anything people tell you about the Bible (that's why you need to read it for yourself everyday). Please heed these warnings:

ellauri111.html on line 689:     The world is full of false churches, full of false teachers and false prophets that want to make merchandise of you--they are on television and in churches. As a Christian, you will want to go to church and be with other Christians, but I do not know of ONE good church building and there are MANY cults. BE CAREFUL AND READ YOUR AUTHORIZED BIBLE (I urge you to print out and bind your own--the ones being sold today are often altered--There is a good Authorized Bible download at this link and a sound Overview of the Bible at this link.).

ellauri111.html on line 691:     The Roman Catholic mass is a blasphemy. The Roman Catholic institution teaches that its priests actually sacrifice the Lord Jesus Christ over and over again on their altars when they take, "communion." Christians partake of the Lord's supper in which we remember the Lord and shew his death until he come. They say that they are actually sacrificing the Lord! This is a blasphemy, flee from it, my brethren, flee!!!!!

ellauri111.html on line 693:     Again, The Bible forbids women being pastors and speaking in churches but many women have taken pulpits and other church positions in complete disobedience to the scriptures. This does not mean that there is no work for women in the kingdom of God (you may wish to see our article entitled, "The Role of Women in the Church). These are the days of apostasy. It is better to be alone with your Bible and the Lord Jesus and obedience than to be in a false church. Roman Catholic, Mormon, Seventh Day Adventist, Jehovah's Witness, Christian Science, Greek Orthodox, etc. present themselves as Christian but they preach false doctrines. Many Methodist, Lutheran, Presbyterian, and Baptist churches are not preaching the whole truth and some are basically going back to the Roman Catholic institution. I do not know of ONE good church. If you find a church, make sure that they exclusively use the Authorized Version and make sure that you compare their teachings and doings to the word of God.

ellauri111.html on line 699:     "Contemplative" prayer is essentially an old occult technique adjusted to the ignorant church people. It can bring up that yoga kundalini serpent power. With open eyes, one can see this type of technique being magnified in society--I saw a book for magic in a place for shipping goods and for photocopies, office supplies, etc. I looked on the back of the book, it was the same technique as the church people are using. This is spreading like wildfire and not just amongst false (or extremely ignorant) brethren, it is throughout society. Revelation 13:8 teaches us that all people who are not in the book of life of the Lamb slain from the foundation of the world will worship the beast. Revelation 13:4 says that all the world will worship the dragon which gave power unto the beast--we learn from Revelation 12 that THE DRAGON IS SATAN. In the ecumenical movement (all the religions getting together in "peace") and under a "meditative" spirituality, Hindus, Buddhists, Roman Catholics, church people, atheists, Muslims, cabalists, new agers, etc. can get together and have a "meditation" session with no problems. This is not for the future, it is already happening, I picked up a brochure about some sessions while at a library. In Contemplative prayer, church people are calling the devil by the Lord's name. I read that many of them will not listen to the scriptures when confronted with the truth--they do not know the Lord's voice, they are not his sheep. Worldly people are under the devil and they despise holiness and speak against it as "legalism" or even as heresy or false doctrine. I have seen extreme antinomianism in Baptist churches. They derisively call work-out-your-own-salvation-with-fear-and-trembling discipleship "Lordship salvation". If a person does not obey the Lord, they are not saved. The reader may wish to see our article, Lordship Salvation.

ellauri111.html on line 703:         BEWARE OF THE HELL BOUND CHURCH PEOPLE--ALL OF THEM! IF YOU FOLLOW THEIR DOCTRINES, YOU WILL GO TO HELL TOO! They will tell you you can do what you feel like doing--doing all the sins you want to--and that you will still go to heaven. That is a lie from the devil and totally the opposite of what the Bible says. Nobody will sin their way into heaven. Ephesians 5:6 says, Let no man deceive you with vain words: for because of these things cometh the wrath of God upon the children of disobedience. If you do not repent, believe AND follow the commands of Jesus, you are not saved. If Jesus is not your Lord, he is not your Saviour, you are yet in your sins. For more on this, you may wish to see our article entitled, Lordship Salvation.

ellauri111.html on line 705:         FLEE FROM "CONTEMPLATIVE PRAYER", "EMERGING 'CHURCH'", "CONTEMPLATIVE SPIRITUALITY" "ANCIENT FUTURE CHURCH", etc. In this movement, these people are learning and using black magic type occult techniques in churches! In disregard and disobedience to the Bible, they THEY TELL PEOPLE TO CLEAR THEIR MINDS AND KEEP REPEATING THE NAME OF THE LORD OR SOME OTHER NAME. They say that focusing on the Bible is a hinderance to prayer--yes, the Bible is a hinderance to praying to the DEVIL!!!!!!!!!!!!! Praise the Lord!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Stay away from people who want to teach you to pray to the devil calling the devil by the name of the Lord. Flee from anybody who puts down the word of God--they are doing that so that you will be defenseless against their lies. These are the end times and now church people are being deceived into CALLING AND SUMMON DEVILS! The emerging church of the devil is using the same yoga-type techniques as hindus, buddhists Roman Catholic mystics, Greek orthodox mystics, occultists and other mystical traditions. The people are even warned about the possibility of encountering evil spirits during these exercises--no regular prayer requires a warning, no, no, no--BUT PRAYING TO THE DEVIL DOES! AND WHEN THAT KUNDALINI SERPENT POWER RISES UP IN THESE PEOPLE, THEY WILL EITHER BECOME MAGICIANS OR GO INSANE OR SOME OTHER HORRIBLE THING--THERE ARE SYMPTOMS AND MANIFESTATIONS! CHURCH PEOPLE ARE GOING TOWARDS BEING POSSESSED! These are last days--BE WARE, DEAR ONE, BE WARE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! GET SAVED, READ YOUR BIBLE AND OBEY IT AND LEAVE THE TELEVISION ALONE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! THE BEAST IS COMING!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

ellauri111.html on line 707:         One more thing--be ware of "new age" teaching--you are not God, you are not divine, and God is not in everybody--all that pantheism (everything is God) and panentheism (God is in everything) is new age teaching which is actually old age because the devil told Eve in the garden, "Ye shall be as gods" (see Genesis chapter 3). The devil is a spirit--he is not dead and he has been telling that same lie ever since then. There is a lot more to this situation, but just get saved and obedient and live reconciled to God. Do not put your trust in science, etc. In the beginning, God created the heaven and the earth--there is no evolution. Evolution is a big fat lie and a hoax to get people to disbelieve the word of God. Science...many, many lies are told by people in white labcoats. Believe and obey God's word and you will be safe and whole and of an understanding mind and not of a reprobate mind.

ellauri111.html on line 709:         Look around, the more the leaders make plans, the worse things get--child abuse, drug addiction, abortion, murders, shoplifting, lying, compulsive disorders, broken families, directionless young people, mind-killing school system, panic attacks, reprobate mind laws, denying God and his word, etc. This thing called time is coming to an end. The heavens above and the earth beneath that you see before your eyes are going to be burned up completely and dissolved. The day of the Lord is coming and we will all stand before God at the final judgment and the books are going to be opened. We will all be there--including all the dead people...they won't be left out--nobody will be left out.

ellauri111.html on line 711:             Revelation 20:11 And I saw a great white throne, and him that sat on it, from whose face the earth and the heaven fled away; and there was found no place for them. 


ellauri111.html on line 723:         There has been a lot of talk about "aliens" for some time and the talk continues; some kind of sky show may be in the future. If you see something in the air, it is not because there are true aliens. But what about devils? yes there are devils; what about oversized genetically modified organisms and chimeras? maybe; possessed people? yes there are; 3D pictures, yes; pheromones, yes; unrevealed inventions and laws, in all probability, yes. If you hear a voice, see lights, or whatever, compare everything to the Bible--we believe in the Bible above our senses. This is a time of deception. You will not be deceived if you read and obey the scriptures. Read Matthew 24 (and other passages as well) for what is going to happen when the Lord returns. An excerpt--

ellauri111.html on line 725:             Matthew 24:23 Then if any man shall say unto you, Lo, here is Christ, or there; believe it not. 


ellauri111.html on line 726:             24 For there shall arise FALSE Christs, and FALSE prophets, AND SHALL SHEW GREAT SIGNS AND WONDERS; insomuch that, IF it were possible, they shall deceive the very elect. 


ellauri111.html on line 727:             25 Behold, I have told you before. 


ellauri111.html on line 728:             26 Wherefore if they shall say unto you, Behold, he is in the desert; go not forth: behold, he is in the secret chambers; believe it not. 


ellauri111.html on line 729:             27 For as the lightning cometh out of the east, and shineth even unto the west; so shall also the coming of the Son of man be. 

ellauri111.html on line 733:         Yoga is inherently spiritual and can raise the Kundalini serpent power which is that old serpent called the devil and Satan. Although many Americans are ignorant of this, yoga is not simply physical exercise; yoga is a spiritual exercise of Hinduism that makes room for the Kundalini serpent power. Through the controlled breathing, the posture, the stillness and/or repetition, etc. the Kundalini serpent power can rise up and possess a person. A person does not have to be looking for Kundalini in order for this to happen--the yoga itself creates the conditions. Mantras, stillness, repetition, etc. (different devil worshippers use different techniques) are summons to the devil. Gurus lead their students through different protocols to help them "prepare" for this entrance of the serpent power--the Authorized Version of 1611 of the Bible reveals who that serpent is, it is Satan--

ellauri111.html on line 735:             Revelation 12:9 And the great dragon was cast out, that old SERPENT, CALLED THE DEVIL, AND SATAN, which deceiveth the whole world: he was cast out into the earth, and his angels were cast out with him.

ellauri111.html on line 737:         The serpent power basically tells Hindus the same thing that Satan told Eve in the garden--"ye shall be as gods." Who does not know that Hinduism is pantheistic (saying that "all is god") and teaches that all people are supposedly already god but just have to realize it? The ignorant church people are getting something similar--"panentheism" (God is in everything). They are not hearkening to the Authorized Version of 1611 of the Bible and can therefore be taken by men's words (even if those words are found in unauthorized Bible versions).

ellauri111.html on line 741:             I have been in kundalini awkening for 10 years by a so called healer . I was very sick . So I went to a healer. Well she happened to be a shaman yogi I was only 24 years old I have been fighting for my life ever since the kundalini rose I can't even begin to tell you ...they say once you open your kundalini you can't shut It well I have not been able to shut mine... Yoga is a very sick religion and spiritually you feel dead you were right when you said nothing good comes from Yoga. Guru 's are extremly dangerous individuals. Let Christians know it could hurt your faith even just the excercise... 

ellauri111.html on line 743:         I learned more about the Kundalini after researching the contemplative prayer movement that is entering the emerging church of the devil and the fallen, disobedient-to-the-scriptures churches that would not necessarily describe themselves as "emerging church", "ancient future church", etc. Kundalini awakening can be triggered unintentionally. Satan just waits for the conditions to be right. Some people go insane, check into mental hospitals over and over again, experience personality changes, cannot function as before, commit suicide, etc. Kundalini awakening (a counsel for leaving it behind) is discussed further in our series, "Contemplative Prayer: A Quick Road to Hell for A Disobedient Church."

ellauri111.html on line 745:     Don't let anybody convince you that you have to "speak in tongues" to show that you are saved. Some of these people will tell you that you can learn to "speak in tongues" by letting yourself jibber and jabber, muttering sounds that do not make sense. They will tell you to keep practicing to "speak in tongues"--this is wrong. God's Spirit is the one that will give the gift of tongues spontaneously to whom he will. There are many spiritual gifts, tongues is one of them. Not all Christians speak in tongues. Tongues is a gift that I have not seen properly practiced one time (though I have heard a few testimonies involving them that sounded sound).

ellauri111.html on line 747:     Cults like "the Church of Christ" will try to convince you that water baptism saves you and that you have to join their specific "church" and not drink coffee, etc. These cults take certain scriptures out of context and then mix them up in order to deceive people. I'm not minimizing the importance of the ordinance of baptism--you need to be baptized--but cults mix up the doctrines of the Lord to deceive people. YOU NEED TO READ YOUR BIBLE. The Roman Catholic institution is another cult. It is not a Christian church. Her doctrines are the opposite of the Bible. If you are a former Roman Catholic, you need to get rid of all the paraphenalia and graven images and idols that you may have collected through the years (e.g., rosary, St. Anthony, crucifixes, relics, candles, Mary prayers, pictures, etc.). The Seventh Day Adventists will try to get you to follow the teachings of Ellen White, a false prophetess who made prophecies that did not come to pass and put all kinds of requirements on people that are not in the Bible. The Mormons are a another cult. They teach that their males can become gods some day with their own planets. Please don't look up all these cults. Just focus on reading your Bible and obeying it. Then you will be able to discern if a person is speaking according to the word or not.

ellauri111.html on line 749:     If you have not trusted Christ, you are in a dangerous position. John 3:36 says, "...he that believeth not the Son shall not see life; but the wrath of God abideth on him." You will not make it into heaven on your own "good merits" or by your own conception of who God is and what he should be like. He must be obeyed and worshipped according to his word, the Authorized King James Bible. The Lord Jesus Christ is altogether lovely and worthy to be praised. I hope that you will make the right choice. 

ellauri111.html on line 756:   Futurum exactumia ei hirviä edes ajatella. Kuuma lammikko tuntuu lähestyvän hyvää vauhtia, Apinat vaan istuu lämpenevässä kylpyvedessä kuin sammakot ja harjoittelee taivasosaansa.

ellauri111.html on line 761:   Seuraava kirjotelma on otettu Dostojevskin kuuluisasta romaanista nimeltä "Veljekset Karamasoff", jonka hän kirjotti viimeiseksi ennen kuolemaansa. Se on välikohtaus ja esiintyy keskusteluna kahden veljeksen Ivanin ja Aljooshan välillä. Näistä on Aljoosha nuorempi, kristillinen mystikko, joka on kasvatettu luostarissa. Ivan taas on uudenaikainen materialisti ja ateisti.

ellauri111.html on line 763: Ivan pyörittelee juttuja, toisaalta, toisaalta, pää kääntyilee kuin tenniskazomossa. Aljoosha on kuin jokerifani joka on pettynyt jos ne ei voita. Vetää kaljaa, menee karzalle huutelemaan ja potkimaan autoja ja mamuja.

ellauri111.html on line 768: Ivan ja Aljoosha on Dosto Ankan korvissa kuiskivat 2 pikkuankkaa. Aljooshalla (superego) on yöpaita rinkula ja siivet, Ivanilla (id) punainen vartalosukka jossa reikä pyrstölle, hiilihanko häntä sekä sarvet. Kirjoitelman nimellinen pahis on jesuiitta, joka on yhtä paha kuin Topeliuxen vastaava, ellei pahempi. Siis Aljooshan mielestä, Ivan ei ota kantaa, e-e-e-e-ei ko-ko-kommentoi.

ellauri111.html on line 776: Carlssonin pentueen auto da fee oli salainen pieni nuotio Suopellon rannassa juhannuxena. Salaa tuli Jessekin, kuin varas yöllä. Tällä kertaa hän tahtoi saapua incognito ja näyttäytyä lapsiensa keskellä juuri silloin kun poltettaviksi tuotujen kerettiläisten luut olivat alkaneet halkeilla palavassa roviossa.

ellauri111.html on line 778: Rajattoman laupeutensa kautta hän jälleen sekaantuu kuolevaisten joukkoon aivan samanmuotoisena kuin hän oli esiintynyt viisitoista vuosisataa sitten. Hän tulee alas juuri sillä hetkellä, jolloin kuninkaan, hovilaisten, ritarien, kardinaalien ja ihanien vallasnaisten edessä kerettiläisiä kärvennetään suurenmoisessa auto-da-feessä ad majorem Dei gloriam, mahtavan kardinaalin ja suur-inkvisitorin käskystä.

ellauri111.html on line 782:     Taas on sopivasti äskenkuollut tyttönen resurrektoitava. Ei haise edes vielä. Hänen huulensa pani taas kuten kerran ennen: 'Talitha Kumi', ja 'heti nousi tyttönen'.

ellauri111.html on line 784: Talitha Kumi. Hassu nimi tytöllä. Heinolan moottoritien varrella on paikannimet MÄKELÄ ja KUMIA. Tammiston paikallistien varrella on paikka josta saa vanerikulmia. Kumi-a-a-a-a-a, kumi-a-a-a-a-a, kuin tulee herran nimeen, huudettiin mä jä Pezku toisillemme kun piirrettiin lyijykynillä. 

ellauri111.html on line 786: Jotta asema olisi heti alusta pitäin selvä, on tuo ensimäinen yksinpuhelu tarkotettu antamaan lukijalle sen perusaatteen, joka on roomalaiskatolilaisuuden takana. Mikäli osaan tulkita hänen sanojaan, hän tarkottaa: Kaiken olet Sinä antanut paaville ja kaikki on hänen hallussaan; Sinulla ei ole mitään syytä palata ja estää meitä työssämme. Tässä mielessä jesuitat sekä puhuvat että kirjottavat, perkeleet.

ellauri111.html on line 788: "… 'Onko Sinulla oikeutta julaista ainoatakaan mysteriota siitä maailmasta, mistä tulet?' Näin kysyy Häneltä vanha inkvisitori ja heti vastaa Hänen puolestaan: Ei, Sinulla ei ole siihen oikeutta. Sillä se olisi lisäämistä siihen, mitä Sinä jo ennen olet sanonut, siis Sinä ihmisiltä riistäisit sen vapauden, jonka puolesta taistelit, kun olit maan päällä… Kaikki mitä Sinä nyt uutta julistaisit, olisi pidettävä yrityksenä tuon valinnanvapauden rajottamiseen, sillä sehän tulisi uutena yliluonnollisena ilmotuksena, joka asettuisi vanhan viisitoista vuosisataa sitten annetun ilmotuksen yläpuolelle. Ei mitään uusia apokryfikirjoja kiitos nyt, tilanne on muutenkin jo riittävän komplisoitu ja tulehtunut.

ellauri111.html on line 794: "Nyt taaskaan minä en ymmärrä", keskeytti Aljoosha. "Ilveileekö tuo vanhus?"

ellauri111.html on line 801: Aljoosha.

ellauri111.html on line 808: Sixon siis parempi että jäävät nälkäisixi. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, muttei ne välitä eikä valita kuha riittää sirkushuveja. Uskoa, toivoa ja rakkautta. Koronaepidemian aikanakin suurin meteli nousi nuorisosta, joilta meni hukkaan vuosia ja parittelukumppaneita. Ei se mitään "juhlintaa" ole, se on soidinta, ja siinä on tosi kyseessä.

ellauri111.html on line 810: Ihminen koettaa aina kumartaa sellaista, jota suuri enemmistö tunnustaa, ja mieluimmin sellaista, jolle kaikki yksimielisesti ja epäröimättä kumartavat. Sillä näiden onnettomien raukkojen pääharrastus ei ole löytää oman valintansa mukainen epäjumala, vaan löytää se, johon kaikki muut uskovat, ja jota he saavat joukolla kumartaa. Juuri tuo vaistomainen tarve saada yhdessä palvella on kaikkein ihmisten suurin tuska, ja on ollut aikojen alusta ihmiskunnan suurimpana huolena. Tämä on totta.

ellauri111.html on line 814: Apinan onnen mysterio ei ole ainoastaan elämisen halussa vaan tuossa kysymyksessä — minkä vuoksi ensinkään on elettävä? Jollei ole mitään selvää käsitystä elämisen syystä, ei ihminen suostu ollenkaan elämään vaan mieluimmin hävittää itsensä kuin viipyy maan päällä, vaikka hänellä olisi yltäkyllin leipää ympärillään.

ellauri111.html on line 821: Ehken loukkaantuisi mutta iskä loukkaantuisi yhtä pahasti kuin Shulem Shtisel kun kotijoukot syyttää sitä kieroilusta. Se koira älähtää johon kalahtaa.

ellauri111.html on line 822: Eli ei pidä pyytää mitään merkkiä ei tää ole mitään vitun tiedettä vaan puhasta taikauskoa. Usko vaan se helpottaa.

ellauri111.html on line 823: Minä vannon, että ihminen on heikompi ja alhaisempi kuin Sinä olet koskaan uneksinut hänen olevan. Usko pois!

ellauri111.html on line 827: Suuri profetta Johannes näyssään kertoo nähneensä ensimäisessä ylösnousemuksessa Jumalan valittuja palvelijoita, niitä, joiden otsaan oli merkitty sinetti, kaksitoista tuhatta kustakin sukukunnasta. Mutta oliko niitä todella niin paljon? Mikä eliitti se sellainen enää on? Siinähän joutuu virkkaamaan vastaantulevien autoille jo niin useasti että käsi tulee kipeäxi! Johannes oli enemmän kuin profeetta muttei tehnyt ihmeitä, ainakaan niin että kukaan muu olis nähnyt.

ellauri111.html on line 829: Eli onko pääpalkinto varattu vain harvoille ja valituille? Tietysti eihän se muuten mikään pslkinto enää oliskaan! Onni on differentiaali sanoo Darwin sinunkin jumalasi. Täytyy päästä joholle.

ellauri111.html on line 831: Mutta se ei haittaa arpajaisissa joissa palkintojenjako pidetään vasta lopussa. Jokaisella on voittomahis niinkuin amerikkalainen unelma. Ei tää ole mikään Tombola jossa pyörä pyörähtää heti arvan ostettua tai myyjäisten autoarpa jossa heti lukee EI VOITTOA. Ei mikään veikkaus joka viikko palautuspäivä keskiviikko. Hetkinen hetkinen kazotaan ensin tämä tilanne, sanoo Jehova.

ellauri111.html on line 838: Me otimme sen viimeisen lahjan, jonka hän tarjosi Sinulle korkealla vuorella, kun hän näytti Sinulle kaikki maailman valtakunnat ja niiden kunnian ja sanoi: 'kaiken tämän minä annan sinulle, jos lankeet maahan ja kumarrat minua'. Me otimme Rooman häneltä ja Caesarin valtakunnan ja julistimme itsemme tämän maailman kuninkaiksi, kukoixi tunkiolla, kukkulan kuninkaixi, sillä näet nimittäin: hyökkäsimme esinahkakukkulalta ja valtasimme häpykukkulan. Paransimme näin oleellisesti lisääntymismenestystä, varasimme izellemme parhaat naaraat ja reviirit. Darwin nyökki meille pukinpartaansa tyytyväisenä ja hieroi karvaisia käsiään. There you go! Attaboy! Cheerio!

ellauri111.html on line 840: Miksikä kieltäysit sitä ottamasta? Jos olisit hyväksynyt tuon mahtavan hengen kolmannen tarjouksen, niin olisit voinut tyydyttää kaikkea, mitä ihminen kaipaa maan päällä. Ihminen olisi saanut alinomaisen palveluksen esineen, sellaisen, jonka huomaan hän voisi jättää omantuntonsa, ja sellaisen, joka yhdistäisi kaikki yhdeksi ainoaksi sopusointuiseksi muurahaiskeoksi, sillä juuri kaikkiallisen yhteyden myötäsyntynyt tarve on ihmiskunnan kolmas ja lopullinen kärsimys. Ihmiskunta on aina pyrkinyt yhdistymään yhdeksi kokonaisuudeksi.

ellauri111.html on line 842: Monta on ollut suuria kansakuntia, joilla on ollut loistava historia, mutta mitä suurempia ne olivat, sitä onnettomampia, sillä ne tunsivat sitä voimakkaammin, kuinka välttämätöntä olisi kaikkien ihmisten yhtymä, Suuret vallottajat kuten Timur ja Dshingis-Khan kulkivat hirmumyrskyn lailla yli maan, koettaen voittaa koko maailman, ja hekin — vaikka itsetiedottomasti — ilmaisivat samaa pyrkimystä yleisen yhtymän aikaansaamiseksi. Siihin pyrittiin me ryssätkin ja jenkit jo melkein onnistuivat mut sit tuli tää kiina-ilmiö. Nyt näyttää siltä eze onnistuisi parhaiten suurella apuharvennuxella.

ellauri111.html on line 850: No yhtä hyviä natusteltavia on muutkin huuhailut. Dosto on haukkuvinaan paavia mutta tarkoittaa kyllä ortodoxeja. 

ellauri111.html on line 853: Joopa joo Dosto, naiset ja lapsethan ne on ihmisen parhaat ystävät.

ellauri111.html on line 864: - Höpsistä, nehän oli nimenomaan mun heiniä. Homma etenee niin kuin verotus: rikkaita on vähän ja ne pitää vitun kovaa kiinni paljostaan, köyhiä on niin maan perkeleesti että jos niiltä saat edes rovon kultakin niin kohta piereskelet rhahahaalarissa kuin Roope Ankka. 

ellauri111.html on line 868: Mutta kaikki tuo on mieletöntä", huudahti Aljoosha, joka tähän asti oli hämmästyneenä ja kiihtyneenä, mutta äänettömänä kuunnellut. "Sinun runoelmasi on Kristuksen ylistystä eikä syyttämistä, niinkuin ehkä tarkotit. Vai ymmärsinkö oikein?

ellauri111.html on line 870: Mun miälestä (sanoo Aljoosha) jesuitat ovat vain roomalainen sotajoukko, joka koettaa valmistaa tulevaa ajallista valtakuntaa, missä olisi hiippapäinen hallitsija — roomalainen ylipappi ruhtinaana, Siinä heidän ihanteensa ja tarkotuksensa, ilman mitään salaperäisyyttä tai ylevää kärsimystä. Kaikkein arkipäiväisintä vallanhimoa, elämän alhaisten ja maallisten nautintojen kaipuuta, halua orjuuttamaan kanssaihmisiään, kuten meillä maaorjia ennen pidettiin kurissa — siinä kaikki, mistä heitä voidaan syyttää. Ehkä he eivät usko Jumalaan, sekin lienee mahdollista, mutta sinun kärsivä inkvisitorisi on yksinkertaisesti tekaistu mielikuva!"

ellauri111.html on line 872: "Malta, malta", keskeytti Ivan, hymyillen. "Älä noin kiihdy. Sanot: mielikuvitusta, olkoonpa menneeksi. Tietysti se on mielikuvitusta. Mutta pysähdyppä hetkinen. Luuletko todella, että koko tuo katolinen liike viimeisinä vuosisatoina ei ole ollut muuta kuin halua päästä valtaan pelkkien 'alhaisten nautintojen' vuoksi? Sitäkö isä Paissij sinulle opetti?"

ellauri111.html on line 874: "Ei, ei, aivan päinvastoin. Isä Paissij kyllä puhui minulle vähän siihen suuntaan kun sinä sanot, vaikka tietysti ei samaa. Jotakin aivan toista puuhattiin", lisäsi Aleksis punastuen.

ellauri111.html on line 876:     Aljooshan nenäkäs isoveli on selvästi salaliittoteoreetikko:

ellauri111.html on line 880: Salaliittoteoria on pyrkimys selittää haitallisia tai traagisia tapahtumia pienen, voimakkaan ryhmän toiminnan seurauksiksi. Monessa salaliittoteoriassa oletetaan salaliittolaisten olevan hyvin vaikutusvaltaisia ja kieroja sekä taitavia salaliiton toteuttamisessa ja sen salaamisessa. Salaliittoteoreetikot etsivät tapahtumasta ja sen raportoinnista poikkeavuuksia, jotka he näkevät todisteina salaliitosta siinä kun muut voivat nähdä niissä vain tavanomaisia inhimillisiä virheitä tai sattumaa. Salaliittoteoriat hylkäävät tapahtumien ympärille hyväksytyn kertomuksen ja saattavat nähdä virallisen versionkin todisteena salaliitosta.

ellauri111.html on line 886: Salaliittoteorioihin vahvasti uskovilla on muita suurempi tarve kokea olevansa ainutlaatuisia ja he kokevat salaliittoteorioiden kautta olevansa muita tiedostavampia ajankohtaisista tapahtumista. Masonin (2002) mukaan salaliittoteorioihin uskovat näkevät asiat salaisen tiedon narratiivin eli kertomuksen kautta ja että he uskovat, että heillä on salaista tietoa, mitä muilla ei ole saatavilla. Lantian ym. mukaan tämä vahvistaa heidän omaa käsitystä omasta ainutlaatuisuudestaan, joka on taas yhteydessä korostuneeseen narsismiin. Cichocka ym. (2016) havaintojen mukaan paranoidiset ajatukset toimivat yhdistävänä välittäjänä salaliittoteorioiden ja yksilöllisen narsismin välillä salaliittoteorioihin uskovilla henkilöillä.

ellauri111.html on line 888: Heillä on taipumus kokea maailma lähtökohtaisesti vaarallisena paikkana. Moulding ym. (2016) mukaan salaliittoteorioihin uskovat kokevat muita todennäköisemmin voimattomuutta, sosiaalista eristäytymistä ja anomiaa eli irtautumista sosiaalisista normeista. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen voi synnyttää salaliittoajattelua, kun ulkopuolisuus saa henkilön hakeutumaan esim. salaliittoteoriaryhmiin ja alakulttuureihin etsimään yhteenkuuluvuudentunnetta. Moulding ym. mukaan salaliittoteorioihin uskominen on myös yksilön tapa välttää tuntemasta ahdinkoa omasta tilanteestaan. Sen sijaan yksilö saa salaliittoteorioista voimaantumisen tunnetta ja turvaa vaaralliseksi kokemassaan maailmassa. Samanmielisten nettiyhteisössä he välttyvät vastakkaisilta ajatuksilta ja todisteilta. Salaliittoteorioihin uskovilla on tapana uskoa niihin salaliittoteorioihin, jotka vahvistavat heidän jo olemassaolevia poliittisia näkemyksiään.

ellauri111.html on line 890: Salaliittoteorioihin uskovat ihmiset ovat tyytymättömämpiä viranomaisten haluun toimia tavallisen ihmisen hyväksi sekä tyytymättömämpiä omaan elämäänsä ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Heidän lapsuuden kokemuksensa ja perheongelmansa saavat heidät syyttelemään toisia ihmisiä ja epäilemään auktoriteetteja. He ovat myös taipuvaisia fanaattisuuteen, antisosiaalisuuteen ja äärimmäisessä tapauksessa jopa terrorismiin pyrkiessään ”korjaamaan” asiat.

ellauri111.html on line 898: Ja minä sanon sinulle omana varmana vakaumuksenani, että tuo yksinäinen tyyppi, jota kuvailen näytelmässäni, ei ole milloinkaan lakannut olemasta tuon liikkeen pääjohtajien joukossa. Kuka tietää, eikö tuo kauhistuttava vanhus, joka rakastaa ihmiskuntaa niin itsepäisesti ja niin omaperäisellä tavalla, ole olemassa meidänkin päivinämme, ja vieläpä, eikö tuollaisia yksinäisiä poikkeuksia ole suuri joukko, eikä niiden olemassaolo johdu pelkästä sattumasta vaan hyvin määritellystä liitosta, joka on rakennettu yhteisen suostumuksen nojalle? Se on salainen liitto, monia vuosisatoja sitten järjestetty, säilyttämään mysterioita heikkojen ja kurjien ihmisten tietokärkkäältä katseelta, ainoastaan heidän omaa onneansa silmällä pitäen. Niin on laita, muuten ei voi ollakaan. Minä epäilen, eikö vapaamuurareillakin ole joku tuollainen mysterio oman järjestönsä perustana, ja siksipä juuri roomalaiskatolinen papisto heitä niin vihaa ja pelkää niissä kilpailijoita, pelkää että he jaottavat aatteen ykseyden, sillä sen toteuttamiseksi tarvitaan yksi ainoa lauma ja yksi paimen.

ellauri111.html on line 900: Sinä olet ehkä itsekin vapaamuurari", huudahti Aljoosha. "Sinä et usko Jumalaan", hän lisäsi äänessään syvä surumielisyys.

ellauri111.html on line 908:     "Entä sinä, samoin kun hän? Sinäkin!" huudahti Aljoosha epätoivoisesti mutta Ivan purskahti vielä äänekkäämpään nauruun. BUAHHAHHAHHHAHHHAA!

ellauri111.html on line 910:   Jöns, Lauri ja Petteri vois esittää näytelmän Karamazoffin veljexet. Jöns olis vale-Dimitri, Lauri Iivana ja Petteri tietty Aljoosha. Calle voisi edustaa poissaolevana niiden ilkeätä isäpappaa Fjodoria. Kristina olis isä Zosima.

ellauri112.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri112.html on line 41:       Eno Kala oli kova sepustaja nuorena, senttasi aikakauslehti Aikaan ajankohtaisia ajatuxia ja Uuteen Suomettareen perinteisempiä taantumuxellisia. Niitä on tänäpänä hauska tavata. Vuonna 1913 suursota oli tulossa, vaikkei sitä varmaxi vielä arvattu, ja Pauli Pylkkänen vasta syntynyt. Ajatteleekohan harvat jälkeenjääneet joskus myöhemmin, ettei noikaan 2020-luvun heput arvanneet mitä oli luvassa... Sitä ei moni tiedä, ja harva arvaa.

ellauri112.html on line 49:     Kysymys siitä, onko sielua pidettävä ykseytenä vaiko moninaisuutena, on, voimme sanoa, aina ollut filosofien harrastuksen polttopisteessä. Sehän oli myös niitä kohtia, joissa vanhojen empiristien ja ratsionalistien mielipiteet jyrkimmin menivät vastakkain. Descartes'n »anima», »substantia cogitans», samoinkuin Leibniz'in »monadi» ovat aina säilyttäneet viehätysvoimansa spiritualistisissa mielissä, joille oppi ehdottomasti yksinkertaisesta ja jakamattomasta sielu-ykseydestä, sielunelämän muuttumattomasta 'kannattajasta' on ollut mieleinen, heidän kuolemattomuustoiveitaan ja metafyysillisen dualismin oppiaan tukevana. Epäilemättä jonkunverran hedelmällisempi on ollut englantilainen empirismi, jota sielutieteessä n. s. »assosiatsio-psykologia» on kannattanut. Tämä suunta, sellaisena kuin sitä ovat edustaneet Englannissa varsinkin Hume, Stuart Mill ja Bain ja Ranskassa Taine on kieltämättä päässyt huomattavan pitkälle pyrkimyksissään kohti varsinaista tieteellistä psykologiaa. Mutta toiselta puolen oli sen sielutieteellinen peruskäsitys--tapa käsittää sielunelämä erillisten mielteiden kokoomukseksi ja selittää sielulliset synteesit pelkästään näiden erillisten mielteiden mekaanisten yhtymisten, s. o. assosiatsioiden kautta--tämä käsitys oli epäilemättä tosiasioille väkivaltaa tekevä. Tämä kävikin ilmeiseksi m.m. sen kautta, että sekä Hume että Stuart Mill nimenomaan tunnustivat seisovansa voimattomina tärkeimmän sielullisen synteesin, minuuden, edessä ja myönsivät olevansa kykenemättömiä sen syntyä selittämään.

ellauri112.html on line 55: Alexander Bain (11 June 1818 – 18 September 1903) was a Scottish philosopher and educationalist in the British school of empiricism and a prominent and innovative figure in the fields of psychology, linguistics, logic, moral philosophy and education reform. He founded Mind, the first ever journal of psychology and analytical philosophy, and was the leading figure in establishing and applying the scientific method to psychology. Bain was the inaugural Regius Chair in Logic and Professor of Logic at the University of Aberdeen, where he also held Professorships in Moral Philosophy and English Literature and was twice elected Lord Rector of the University of Aberdeen.     

ellauri112.html on line 59:   Täten nykyisessä sielutieteessä on huomattavana tuntuvaa sielunelämän kokonaisuuden ja »sielullisen synteesin» tehostamista erillisten sielunainesten kustannuksella. »Sielullinen synteesi» on nykyisessä psykologiassa tavattoman tärkeä ja paljon käytetty käsite. Siten on m.m. Wundt, määritellessään sen lain että sielullisten tekijäin antamassa yhteistuloksessa (synteesissä) aina on jotakin enemmän kuin pelkästään tekijäin summassa olisi, ja johtuen siten oppiin sielullisen energian kasvamisesta, vastakohtana opille fyysillisen energian säilymisestä, antanut paljon huomatun ilmaisun puheenalaiselle käsitteelle. Kenties vielä runsaamman käytännön on se saavuttanut ranskalaisessa sielutieteessä, joka viime vuosikymmeninä mielihalulla on käsitellyt suurinta sielutieteen kysymystä, problemia tärkeimmän psyykillisen synteesin, minuuden eli personallisuuden luonteesta, synnystä ja kokoonpanosta.

ellauri112.html on line 62:     Wilhelm Maximilian Wundt (* 16. August 1832 in Neckarau; † 31. August 1920 in Großbothen bei Leipzig) war ein deutscher Physiologe, Psychologe und Philosoph. Er gründete 1879 an der Universität Leipzig das erste Institut für experimentelle Psychologie mit einem systematischen Forschungsprogramm. Wundt gilt als Begründer der Psychologie als eigenständiger Wissenschaft und als Mitbegründer der Völkerpsychologie (Kulturpsychologie).

ellauri112.html on line 65: Wundt, eher ein Liberaler in seiner Heidelberger Zeit und in seiner Leipziger Rektoratsrede 1889, scheint unter dem Eindruck der revolutionären Ereignisse der Nachkriegszeit eine zunehmend konservativ-nationale Haltung entwickelt zu haben.    

ellauri112.html on line 73:   Wilhelm Wundt ohjeisti Titcheneriä, strukturalismin perustajaa, Leipzigin yliopistossa. 'Välittömän kokemuxen tiede' tuli siltä. Se tarkoittaa että monimutkaiset havainnot voi syntyä perusaistimuxista. Molemmat heput käytti kokeellista introspektiota. Se on tarkempaa kuin filosofien käyttämä pelkkä pohdinta. Mutta Wundtin voluntarismi syntyi ennen strukturalismia, se oli eka koulukunta siis.

ellauri112.html on line 75: Edward Bradford Titchener (11 January 1867 – 3 August 1927) was an English psychologist who studied under Wilhelm Wundt for several years. Titchener is best known for creating his version of psychology that described the structure of the mind: structuralism. After becoming a professor at Cornell University, he created the largest doctoral program at that time in the United States . His first graduate student, Margaret Floy Washburn, became the first woman to be granted a PhD in psychology (1894). Tätä kautta Wundtista tuli kova nimi jenkeissä. 

ellauri112.html on line 77: Titchenerinllä oli tarkka ohjeistus kokeelliseen introspektioon. Koehenkilölle näytettiin esinettä, esim. kynää. Koehenkilö sitten kuvaili kynää (väri, pituus jäykkänä, jne). Esinen nimeä (kynä) ei saanut sanoa, koska sitä ei voi havaita (ellei se ole tatuoitu siihen). Se olis ärsykevirhe.

ellauri112.html on line 79:     Kun Titchener vei Wundtin ideoita jenkkeihin, syntyi sekaannus. Titchener käänsi Wundtin töitä väärin (tahallaan), niin että näytti siltä että Wundt peukuttaisi Tichenerin juttuja. Titchenerin mielestä psyyke oli pantu kokoon aistituista palikoista. Just sixi sitä kuzuttiin strukturalismixi. (Olikohan Chomskyn kielitiede sieltä nyysitty? Entä oliko Professori Kierto saanut pendelinsä psykofyysikoilta?)

ellauri112.html on line 81:   Sielunelämässä on synteetisen rinnalla kuitenkin huomattava toinenkin puoli, ja edellisen yksinomainen tehostaminen johtaa yksipuolisuuteen. Sitä välttääksemme ja yrittääksemme uudelleen löytää adekvaatisen ilmaisun sielunelämän yleiselle luonteelle, mutta tällä kertaa tarkoin »mitan mukaan tehdyn» käsitteen eikä ainoastaan kuvan avulla, on meidän mielestäni lausuttava, että sielunelämässä on huomattavana kahdensuuntainen pyrkimys: toinen synteesin kautta johtava yhä suurempaan keskitykseen, ykseyteen, toinen hajoamisen kautta viepä yhä suurempaan erillisyyteen, moninaisuuteen. Normaalisen ihmisen sielunelämä on alituisessa liikkeessä näiden kahden poolin välillä. Voimakkaassa kestävässä tahdonponnistuksessa, jossa tajuntaa hallitsee yksi ainoa kirkashohtoinen mielikuva, tehtävä teko, kaikkien niiden omituisten tunnesävyjen myötäseuraamana, jotka antavat meille tietoisuuden omasta aktiivisuudestamme ja saattavat minä-tajunnan voimakkaimpana astumaan esiin--silloin on meillä tila, jossa sielullinen synteesi ja keskitys on huipussaan, joka, kuten Pierre Janet eräässä kohdassa lausuu, »pyrkii toteuttamaan filosofien ihanteen, identisen sieluykseyden».

ellauri112.html on line 83:   Mutta tämä ihanteellinen tila toteutuu vain silloin tällöin. Jännitys laukee, mälli lentää, pussit tyhjenee, ja mitä silloin tapahtuu? Äsken istui »minuus» elävästi tietoisena mahdistaan, kaikki langat käsissään, valta-istuimellaan ja hallitsi; nyt se lakkaa olemasta näyttämön ehdoton keskus, siirtyy vähitellen yhä syrjempään, hallitsevasta katselevaan asentoon, ja keskuksen valtaavat mielikuvat, jotka äsken kukistettuina, nyt alkavat saada takaisin itsenäisyyttänsä ja pitää karkeloitaan. Kuta vapaammiksi, irrallisemmiksi ja itsenäisemmiksi ne tulevat, kuta enemmän voimaa ja väriä ne saavat, kuta enemmän lähestymme unennäköä, sitä kalpeammaksi käy minä-tajunta, sitä enemmän herpaantuu sen jännitys, sitä enemmän muuttuu se pelkäksi tajunnan kentäksi, jolla unennäön kirjavat haamut loppumattomana sarjana pitävät temmeltään kummallisessa kuutamoisessa valaistuksessa minkä lähde on tietymätön. Mielikuvat ovat nyt täydelleen itsenäistyneet; kuvista ovat ne muuttuneet olennoiksi ja esineiksi, joiden vaatimus tulla otetuiksi täytenä totena ei kohtaa mitään vastaväitettä.

ellauri112.html on line 85:   Unennäössä on meillä toteutettuna vanhojen empiristien sielukäsitys: sielu moninaisuutena, erillisten ainesten kokoomuksena. Tämä kuvaus kenties hiukan selventää yllä antamaani abstraktista kaavaa. Sielunelämän luova aktiivinen synteesi saa elää alituisessa taistelussa vastakkaista passiivista hajaantumispyrkimystä vastaan. Jompaankumpaan suuntaan kulkee kunakin hetkenä sielun sisäinen virtailu. Tilaa, jossa tämä jatkuvasti kulkee jälkimmäiseen suuntaan, nimittää Pierre Janet sattuvasti »la misère psychologique». Niinpian kuin, sielullisen energian jatkuvan heikkenemisen takia, uusien synteesien luominen on lakannut, järkkyy sielun tasapaino mitä syvimmin, ennen muodostuneet, mekaanisiksi käyneet mielleryhmät pääsevät ylivaltaan, »sielullinen automatismi» hallitsee, voimaton ajatus taivaltaa yhä auttamattomammin vanhoja polkujaan, eksyy yhä pahemmin omiin sokkeloihinsa, samalla kun ulkoa tai sisältä tulevat mieleenjohtumat eivät kohtaa mitään vastustusta, ne ryhmittävät ympärilleen kaiken mitä tajunnasta löytävät ja kasvavat lumivyöryn tavoin, tehden yksilöstä »piintyneen päähänpiston», »riivauksen», manian tai jonkun muun mielisairauden uhrin. Mielisairaus on monasti ikäänkuin unennäköä, joka kestää vuosia--molemmille on tunnusmerkillistä sielunelämää hallitsevan toisen, passiivisen hajaantumisen periaatteen yksinvalta. 

ellauri112.html on line 87: Kekäs se Pierre Janet lienee? Eikai sukua Pierrehumbertin Janetille? Tokkopa, luultavasti pelkkä yhteensattuma. Joo, Pierre oli uraauurtava ranskalainen psykologi, psykoterapeutti ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tutkijoita, jotka kiinnittävät huomiota potilaan traumojen ja elämänhistorian väliseen yhteyteen. Siis vähän niinkuin elämä ja teos-linjan miehiä. Pierre havainnoi somnambulisteja ja sivupersoonallisuuxia joista kexittiin et minä on pelkkä fiktio.

ellauri112.html on line 90: Sielu on kuin valtio, tai paremminkin murkkupesä, sanoi Marvin Minsky, sekin juutalainen. Jaakko vei mut sen kotiin vierailulle Bostonissa. Koti oli joku jättimäinen tehdashalli, jossa oli Marvinille leikkipaikaxi kattoon kiinnitetty trapezi. Nain on meidankin elamassamme, eli sama juttu valtiossa ja sielussa: Yxinvalta on pahasta, mutta niin on liika demokratia. Parasta on rebublikanismi jossa senaattoreina heiluu trapezilla Eno Kala-tyyppisiä meritokraatteja. Aivokuori on ikäänkuin haggixen asiantuntijaeliittiä. Yliminä olkoon presidenttinä, mutta se on valittava joka 4. vuosi uudestaan ettei se jumahda. 

ellauri112.html on line 92:   Hupasaa miten tässäkin voi nähdä GAL-TAN asteikon pukinsorkan vilahtavan. Sieluporukat on terviisiä koillisesta, hajamielisemmät tuulee lounaasta.

ellauri112.html on line 101:   August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.

ellauri112.html on line 103: Jussi Snellman oli harras teosofi, jolta ilmestyi mm. teoxet Miten meidän käy kuolemassa?, Muutamia ajatuxia ihmissielun kehityxestä uudelleenruumiillistumain kautta, ja Ristimiekka. Se on myös kääntänyt Teosofisen seuran julkaisuja, ml julkaisun Teosofia, Teosofinen seura 1953. Sen poika varatuomari Erkki Virkkunen os. Snellman kuoli 14. tammikuuta 2013 Helsingissä 95-vuotiaana. Hän oli syntynyt vuonna 1917 kuten Lea. Virkkusen isä Jussi Snellman ja äiti Ruth Snellman olivat Kansallisteatterin näyttelijöitä. Kesäkiertueiden aikana vanhemmat veivät lapset isovanhempien hoidettavaksi Ainolaan. Erkin "mummi" oli Aino Sibelius ja "pappa" Jean Sibelius. Lapsena se oli Jannen epävirallinen levynkääntäjä ja aikuisena hoiti Jannen vero- ja raha-asiat. Virkkusen kellarista löytyi pahvilaatikollinen Sibeliuksen veroilmoituksia. Jussi oli Ollin Opintovuodet-elokuvassa Ollin isä patrbluuna Wolmar.

ellauri112.html on line 105: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.

ellauri112.html on line 107: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)

ellauri112.html on line 111: August Strindberg skrev pjäsen Erik XIV under några sommarveckor 1899. Skrev inga längre än vad Diablo Cody behövde att få till Tully.  Strindberg hade hyrt en stuga i Furusund och där tog dramat form. Pjäsen Erik XIV fogar sig till två andra historiska pjäser skrivna strax innan: Folkungasagan och Gustav Vasa. 

ellauri112.html on line 127: Hur länge har du vakten?

ellauri112.html on line 128: MAX. Ännu en halv timme!

ellauri112.html on line 138:   Eno syntyi samana vuonna kuin Poju ja kuoli 67-vuotiaana samana vuonna kuin Wilho Pylkkänen. Sinä vuonna Lea osti koko sarjan Topeliuxen Wälskärin kertomuxia. Oiskohan Wilholta jäänyt kuitenkin vähän käteistä?

ellauri112.html on line 142: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.   

ellauri112.html on line 144: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»

ellauri112.html on line 146: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».

ellauri112.html on line 150: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»

ellauri112.html on line 154: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.

ellauri112.html on line 156: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».

ellauri112.html on line 158: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *

ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.

ellauri112.html on line 169: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...

ellauri112.html on line 171: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.

ellauri112.html on line 185: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).

ellauri112.html on line 187: »L´élan vital» on se elämän meri, jossa me olemme, liikumme ja elämme. Kaunopuheisen, mystillisen tunteen koko hehkulla kuvatessaan tämän elämän prinsiipin alkuperää, sen taistelua Materiaa vastaan ja ihmisen kykyä »intuitionsa» voimalla sukeltautua siihen takaisin, osoittautuu Bergson ikivanhojen mystikkojen täysveriseksi seuraajaksi. Renan ei ole missään antanut yhtenäistä esitystä kehitysopillisista teorioistaan. Mutta monista yksityisistä lausunnoista käy riittävästi ilmi hänen »vitalistinen» kantansa. »Kaksi seikkaa, aika ja pyrkimys edistykseen, selittävät maailman. Ilman tätä hedelmällistä edistyksen siementä jäisi aika ikuisesti martaaksi. Jonkunlainen sisäinen jousi, joka työntää kaiken elämään, ja yhä enemmän kehittyneeseen elämään, kas siinä välttämätön olettamus (Dialogues philosophiques, s. 177). Koko maailma on työssä ja pyrkii toteuttamaan jotain salattua tarkoitusta, se oli eräs Renanin rakkaimmista ajatuksista, jota hän skeptillisimmälläkin tuulellaan helli. Viimeisessä filosofisessa kirjoituksessaan, »Examen de consciance philosophique» (Feuilles détachées -kokoelmassa) sanoo hän pitävänsä pintapuolisina niitä vastaväitteitä »finalismia» vastaan, joita eräät tiedemiehet tekevät, huomauttaessaan luonnon epätäydellisyyksistä. Nämä vastaväitteet eivät estä olettamasta, että maailmassamme vaikuttaa salainen pyrkimys, syvällinen nisus, joka sokeana toimii olemiston kuiluissa, työntäen kaiken elämään, kaikissa avaruuden kohdissa. Tämä nisus ei ole tietoinen eikä kaikkivoipa; se tekee parhaansa aineesta, joka sillä on käytettävänään. Mutta ehkä se nisus, joka vaikuttaa maailmankaikkeuteen kokonaisuudessaan, eräänä päivänä tulee tajuiseksi, kaikkitietäväksi, kaikkivoipaiseksi. Jumala syntyy... Toteutuu niin korkea tietoisuuden aste, ettei meillä siitä voi olla mitään käsitystä. Ikuisuus tarjoaa loppumattomat mahdollisuudet. Absoluuttinen olento, päästyään kehityksensä päähän ja opittuaan täydellisesti tuntemaan itsensä, toteuttaa kenties kaikki voimansa avulla uskonnon: hurskasten ylösnousemuksen ja ijankaikkisen elämän...

ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).

ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.

ellauri112.html on line 193: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *

ellauri112.html on line 202:   Mä oon haavexinut miellekartasta, jossa näiden paasausten sankarit ja niiden tekoset ja valoajatuxet olis yhdistetty toisiinsa nimetyillä linkeillä niinkuin Eero Hyvösen norssisammossa. Nyt huomaan iloxeni, että Unionpedian pojat on jo pitkällä sellasen kartan luomisessa automaattisesti! Kazopa vaikka tätä:

ellauri112.html on line 206: Terveisiä Unionpediasta! Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

ellauri112.html on line 208: Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

ellauri112.html on line 210: 67 suhteet: Ahriman, Aleister Crowley, Altruismi, Amuletti, Anton LaVey, Ayn Rand, Azazel (demoni), Beelzebub, Charles Baudelaire, Charles Darwin, Dualismi (filosofia), Eenokin kieli, Epikurolaisuus, Eugeniikka, Evankeliumi Markuksen mukaan, Evoluutio, Fasismi, Friedrich Nietzsche, Halloween, Hedonismi, Herbert Spencer, Ikonografia, Itsesuggestio, Jobin kirja, John Milton, Juutalaisuus, Kadotettu paratiisi, Kansallissosialismi, Kesäpäivänseisaus, Keskiaika, Kevätpäiväntasaus, Kristinusko, Kun maailma järkkyi, Länsi, Lucifer, Max Stirner, Mefistofeles, Meritokratia, Niccolò Machiavelli, Okkultismi, Pakanaverkko, Parodia, Pentagrammi, Romantiikka, Saatana, Saatanallinen Raamattu, Saatanan kirkko, Saatananpalvonta, Seitsemän kuolemansyntiä, Seth, Setin Temppeli, Solipsismi, Sosiaalidarvinismi, Suomi, Syntymäpäivä, Syyspäiväntasaus, Taikuus (yliluonnollinen), Talvipäivänseisaus, Tanak, Teismi, Temppeliherrain ritarikunta, Thomas Hobbes, Valistus, Varhaiskristillisyys, Yhdysvallat, Yli-ihminen, Zarathustralaisuus.

ellauri112.html on line 230: Piirros Romaniasta löytyneessä savisessa amuletissa. Amuletti ('suojaesine') on mukana pidettävä esine, jonka uskotaan tuovan hyvää onnea tai suojaavan kantajaansa pahaa, kuten sairauksia, onnettomuuksia ja noituutta, vastaan.

ellauri112.html on line 253: 
Charles Baudelaire

ellauri112.html on line 255: Charles Pierre Baudelaire (lausunta) (9. huhtikuuta 1821 Pariisi, Ranska – 31. elokuuta 1867 Pariisi) oli ranskalainen runoilija, kääntäjä, esseisti ja kriitikko.

ellauri112.html on line 257: Uusi!!: Satanismi ja Charles Baudelaire · Katso lisää »

ellauri112.html on line 258: Charles Darwin

ellauri112.html on line 260: Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.

ellauri112.html on line 262: Uusi!!: Satanismi ja Charles Darwin · Katso lisää »

ellauri112.html on line 280: "Eugeniikka on itseohjattua ihmisen evoluutiota. Kuten puu, eugeniikkakin saa materiaalinsa monesta lähteestä ja järjestää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi." Puun juurissa on sanoja kuten genetiikka, biologia, psykologia, tilastotiede, historia, antropologia, sosiologia, uskonto, lääketiede, laki ja politiikka. Toisen kansainvälisen eugeniikkakongressin logo vuodelta 1921. Eugeniikka (eli rodunjalostusoppi) on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä.

ellauri112.html on line 330: Jobin kirja on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista.

ellauri112.html on line 350: Kansallissosialistisen Saksan tunnus hakaristi. Kansallissosialismi eli natsismi oli Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) ideologia.

ellauri112.html on line 360: ''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle.

ellauri112.html on line 380: muinaiset egyptiläiset uskoivat, että kuolleet menevät Auringon kulkusuuntaan länteen, parempaan maahan. Suomalaisenkin sanonnan mukaan Aurinko laskee ''mailleen''. Länsi on yksi neljästä pääilmansuunnasta.

ellauri112.html on line 390: Max Stirner, Friedrich Engelsin piirtämänä. Moderni piirros Max Stirneristä. Johann Kaspar Schmidt, paremmin tunnettu nimellä Max Stirner (25. lokakuuta 1806 Bayreuth, Saksa – 26. kesäkuuta 1856 Berliini, Saksa) oli saksalainen filosofi, joka on yksi nihilismin, nominalismin, eksistentialismin, postmodernismin ja anarkismin, anarkoindividualismin ja erityisesti egoistisen anarkismin aatteen muovaajista.

ellauri112.html on line 400: Meritokratia tarkoittaa (esimerkiksi yrityksen tai valtion) hallintoa, jossa yleneminen tapahtuu ansioiden (meriittien) perusteella.

ellauri112.html on line 425: Pentagrammeja Stanislas de Guaitan vuonna 1897 ilmestyneestä kirjasta ''La Clef de la Magie Noire''. Pentagrammi eli viisikanta on viiden yhtä pitkän janan muodostama tähtimäinen kuvio, joka on vanha ja usein käytetty symboli.

ellauri112.html on line 457: iso kuva). Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetyttä paheiden luokituksessa pääpaheita, joista muut synnit seuraavat.

ellauri112.html on line 477: Herbert Spencer Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa.

ellauri112.html on line 497: Antiikin Kreikassa palvottua Hekatea pidetään usein taikuuden jumalattarena. Stéphane Mallarmén kirjankuvitusta 1800-luvulta. John William Waterhouse, ''Taikapiiri'' 1886. Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi.

ellauri112.html on line 530: Varhaiskristillisyys

ellauri112.html on line 532: ''Pyhän Hengen vuodatus apostoleille'', helluntai-ikoni, Novgorodin koulu. Varhaiskristillisyys (vanh. alkuseurakunta ja alkukirkko) tarkoittaa kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä ennen sen sallimista vuonna 315.

ellauri112.html on line 534: Uusi!!: Satanismi ja Varhaiskristillisyys · Katso lisää »

ellauri112.html on line 537: Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista.

ellauri112.html on line 542: Friedrich Nietzsche (1844–1900). Yli-ihminen on saksalaisen filosofi Friedrich Nietzschen määrittelemä ihannekuva, jossa henkisesti korkeatasoinen yksilö toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä moraalisia ja esteettisiä mahdollisuuksia, jotka nykyinen kasvatusperinne ja arvomaailma tukahduttavat.

ellauri112.html on line 547: Zarathustralaisuus (harvemmin mazdalaisuus) on uskonto ja filosofia, jonka perusti profeetta Zarathustra.

ellauri112.html on line 570: Tully delves into the modern parenthood experience with an admirably deft blend of humor and raw honesty, brought to life by an outstanding performance by Charlize Theron. 

ellauri112.html on line 571: Marlo (Charlize Theron), a woman just north of 40 who’s about to pop with her third child. The birth is more like going into the emergency room for a coughing fit than bringing another life into the world.

ellauri112.html on line 573: Mix mua naurattaa Brokenwoodin palikkahuumori, muttei naurattanut  toi ahdistava draamakomedia täynnä läpimätiä teeskenteleviä rahan ja menestyxen perässä säntääviä amerikkalaisia? (No nauratti vähän siinä kohtaa kun vauvanmaito kaatui pöydälle.)

ellauri112.html on line 574: Mikä siinä oli huumoria? Meni ihan ohize. Tässäpä hyvää ainesta Arska Kinnusen keltaisen kirjan testauxeen.

ellauri112.html on line 581: It doesn’t help the film that Marlo is a series of clichés. Both she and Drew could have jumped out of the pages of a woman’s magazine or self-help guide.

ellauri112.html on line 583: Maybe some new moms will see Tully and realize that they can and should ask for paid help, that they deserve it. They just have to happen to have the money.

ellauri112.html on line 585: Reitman (Thank You for Smoking, Juno, Up in the Air) continues to work the “audacious” and “unique” edges of the most conventional possible territory, in movies that tend to conclude that the characters’ various challenges are all a state of mind.

ellauri112.html on line 589: Marlo disapproves at first thinking that she can’t ask for the help she needs. She gives in and allows their new night nanny, Tully, to do her job and is quite impressed with the results. Marlo feels more in control of her life, the kids seem happy, and she’s willing to grow in her marriage to Drew.

ellauri112.html on line 592: Cody wrote the script after becoming a mother. She wrote it for full three weeks, and that shows.

ellauri112.html on line 593: Despite Cody´s image as a libertine, she hacks here at a decidedly  conservative topic, the emotional journey of motherhood.

ellauri112.html on line 596: No tästä löytyi jo vähän vinkkiä: Codyn jutut nähtävästi naurattaa hipster-sukupolvea. Mä oon ihan eri sukupolvea, sixi vizitkään ei naurata. Sisäistetyt normit on niin erilaiset. 

ellauri112.html on line 601: Yes, we know that once a person has a kid their life changes completely, often with hardships and challenges along the way. But Reitman and Cody inject a level of warmth that prevents this from being simply depressing, at times it’s quite funny. Being a parent is a tough job, but it’s a necessary one – where would any of us be if there weren’t someone watching after us as toddlers?

ellauri112.html on line 603: A bittersweetness nicely complements the wealth of humor mined from what must surely be common afflictions on unprepared parents.

ellauri112.html on line 605: What the fuck? 3rd baby at 40 is not exactly unprepared.

ellauri112.html on line 606: In other countries both parents can hold jobs and  both may and must take parent leave. This quick-witted dark comedy had me laughing out loud.

ellauri112.html on line 618: It’s these little moments that Reitman captures so well. Like Ron Livingston’s detached husband, who routinely retreats to his room to hide under a video game headset.

ellauri112.html on line 621: Yasser Medina, Cinemaficionados tuo peliin latinonäkökulmia (niitähän jenkeistä on jo viidennes, vaikka maxukyky taitaa laahata siitä jäljessä):

ellauri112.html on line 623: It offers an honest portrait of what maternal difficulties are in American society. [Full review in Spanish]

ellauri112.html on line 624: Tully es la tipica chica millennial. Ser madre no es tan facil en ese  contexto social como lo pintan. Money does not make one happy, nor does a family. 

ellauri112.html on line 628: Sin tener muy claro en ningún momento si quiere ser una comedia cáustica o un melodrama reivindicativo, el filme destila feminismo desde el primero hasta el último fotograma y no huye ni siquiera de los clichés más obvios, como ese marido incomprensivo e insolidario que es un patán de tomo y lomo.

ellauri112.html on line 630:     There are some genuine laugh out loud moments, some sad moments, and some “huh?” moments (which for me, lie in the fact that Ron Livingston and Mark Duplass could be interchangeable as her brother and husband as they look so alike. SO CONFUSING.)

ellauri112.html on line 632: What the FUCK? One has a beard the other not? Marlo and Tully are easier to mix up, and for good reason, see below [SPOILER WARNING]. They are like two Barbies, except one old and fat, the other young and skinny.

ellauri112.html on line 634: Motherhood is essentially roasted here, making it easy to laugh at Marlo’s discomforts. Perhaps every element of raising children can be either hellish or heavenly, depending on one’s outlook.

ellauri112.html on line 635: When she was younger, she had nothing but time on her hands and not a care in the world, before marriage and bills and all that comes after youth slips away.

ellauri112.html on line 637: What the fuck? Where did her money come from before Drew? Not from her shitty home for sure. Soliciting?

ellauri112.html on line 640: By the time she has her third baby, her son (who may be on the autism spectrum) is on the verge of getting kicked out of upper bracket Catholic school.

ellauri112.html on line 643: What effect? Special effect? Minä näytän teille, sanoi mustapartainen mies. Ja niin hän näyttikin, ylein vihaiselta näytti. Ainoa mustapartainen siinä kohtauxessa oli rehtori. 

ellauri112.html on line 647: You´ll love a scene where her child spills a drink, forcing her to take off her shirt. “Mom, what’s wrong with your body?” Theron’s eye daggers are priceless. Marlo looks as lived-in as her home itself.

ellauri112.html on line 653: Marlo is a physical wreck, ugly fat and unkempt, a woman who doesn’t get enough or not at all and is chronically fatigued. She shuffles around in sweatpants and baggy sweaters as the house gets dirtier, the kids get noisier, and her husband gets "lazier". Everything becomes a battle for Marlo – keeping Jonah in school, putting a meal on the table, finding time to bathe, even getting her husband to hump her. He shuts her out at night, retreating to the bedroom alone to play video games with himself headphones on. Cant fix that part without fixing the hole.

ellauri112.html on line 655: Critics have been throwing words like “fearless” around when describing Theron’s performance in Tully, because of the extra 50 pounds she carries, the lack of makeup on her face and the unflattering portrait of motherhood she paints. But that’s a backhanded compliment, isn’t it? “Fearless.” They only say “fearless” when they mean “ugly,” and it’s honest  because she’s ugly. Iike I’ve said three or four times now, it’s really really honest.

ellauri112.html on line 657: What is great but something of a letdown is that the story never tries to turn the two women against each other. Like old vs young, fat vs skinny, a dish vs disgusting, master and slave, rich vs poor, two women and Drew the only man in town. None of that shit. That Hollywood cliché might have helped launch a thriller, but it has no place here. This film is far more boring, feminist and humanist. Yawn.

ellauri112.html on line 661: As a nation, we’re well-used to the stereotype of the Irish mammy. Generally speaking though, the mother as a comical, level-headed supporting character is not unique to us, Jews and Italians have them too, and Latinos, I bet. Sometimes she’s the self-sacrificing figure who will do anything for her children, sometimes she’s neurotic and controlling, suppressing the growth and social development of her kids, who are typically the leads. Rarely has she ever taken front-of-stage.

ellauri112.html on line 664: It explores the overwhelming job that motherhood is and showcases all sides of it, from the hilarious to the harrowing to the heartbreaking.

ellauri112.html on line 666: Every day there’s more to do, less time to do it in, and the ginormous stress starts eating at her soon as her swollen feet hit the floor. It doesn’t help that her husband Drew (Ron Livingston) is of the old school variety, the kind of man who thinks he doesn’t have to do much around the house because he’s the breadwinner. That means most of the cooking, cleaning, and caring for the kids falls upon Marlo’s shoulders.

ellauri112.html on line 669: Amer. ongelmalapset on joko on the spectrum (autisteja) tai quirky  (vajakkeja). I’m also really over films that nervously wring their hands over autistic characters. Like, give me a break, sanoo 1 blaseerattu kazoja. Varmaan vajakki. 

ellauri112.html on line 671: There’s a long stretch in the middle where Tully appears drama-less, and you can't help but nervously wonder where it's all going. Well thats life in the 40´s.

ellauri112.html on line 672: It is a series of humiliations. A goodlooking colored principal throws your son out of posh catholic school. Can it get any worse than that?

ellauri112.html on line 676: Tully’s like a hip millennial Marry Poppins. It all seems too good to be true. Their deepening connection hints at something that’s either eerie or profoundly healing. Are they dykes? 

ellauri112.html on line 678: Eipäs ollutkaan! tai oli Marlo kyllä bi (niinkuin käsineitokin, se trendaa nyt) muttei siitä ollut kymysys. Tully olikin  Marlon aikaisempi mä. Se tuli halvemmaxi. Olixe eerie vai healing? Tästä käänteestä ei yhtään pidetty. The movie struggles some in its third act.  Playing with the tricks of the mind, “Tully” feels more contrived than astute, having the skilled group of actors working hard to avoid further damage as the movie falters towards its clunky and surprisingly not-very-good conclusion.

ellauri112.html on line 682: Yet to hail the film as a feminist project is to value the representation of the structural co-option of maternity over its interrogation. Tully’s treatment of social reproduction is dangerously simplistic. Cody has spoken in interviews about how her own, financially easier, experience of parenting in L.A. inspired her to explore a narrative in which economic anxieties are combined with the other hardships of parenthood, yet here class and poverty are only fleeting concerns. The transactional system of care that governs child-rearing under capitalism is done away with via Tully’s otherworldliness. Until the revelation of her non-existence, the viewer, although encouraged to believe in her, is never asked to consider her financial reality, and the fact that the service is paid for by Marlo’s wealthy brother is a narrative convenience that reinforces its fairytale quality. Similarly, Tully’s whiteness allows the racial politics of care to be completely overlooked, and the repeated idea that it’s ‘unnatural’ for hired help to bond with your newborn is taken as a given, rather than seen as an impetus for a consideration of the social conditions that require mothers to make that choice.

ellauri112.html on line 684: Marlo, already a mother of two, begins the film heavily, outrageously pregnant: we learn, in rapid succession, that this third pregnancy was unwanted, that her husband does little of the domestic labour, and that her “shitty” upbringing is the reason she’s so committed to her nuclear family unit. Postnatal depression, never named, haunts the narrative: her wealthy brother offers to pay for a night nanny to avoid, in his words, the advent of another “bad time” like the one that followed the birth of her son, Jonah. When the nanny arrives – described by more than one reviewer as a “millennial Mary Poppins” – the panacea seems to be working. Not only does she look after the baby at night but she also operates as a kind of empathy machine, listening to Marlo’s problems, sharing sangria in the garden, and baking the Minions cupcakes that Marlo herself never has the time to make. The postnatal depression, it seems, disperses; Jonah – who has “emotional problems” – finds a place at a school more suited to his needs, family dinners get increasingly wholesome, and Marlo does a passable Stevie Nicks impression at a child’s birthday party. And then comes the twist: after a bender in Brooklyn with Tully, a sleep-deprived Marlo, drunk at the wheel, drives her car off a bridge and ends up in hospital, and we realise there was nobody else in the car. Her maiden name, we learn, was Tully.

ellauri112.html on line 688: I found this one to be a boring display of what I like to call ‘critic bait’: a movie targeted at film journalists who will believe anything put onscreen from these two is worthy of never-ending praise.

ellauri112.html on line 690: The film is supposedly an ode to the ‘modern parenthood experience’ that’s interspersed with ‘humor and raw honesty.’ I wouldn’t know because I don’t have kids. Perhaps this realism is lost on me because I’m not a parent, but that’s where the film breaks down: it failed to spark even an ounce of empathy in me for its protagonist. Motherhood is portrayed as many childless people like me envision, an absolute misery of an existence (I left the theater thinking thank god I don’t have kids). A successful film would have made Marlo’s predicament relatable to everyone.

ellauri112.html on line 692: Theron is more than capable and proves she’s up to the challenge of the role and its physical demands, but this isn’t as Oscar worthy as some are crowing. How gutsy and brave her performance is! they’ll surely shout, all because she dons a partial fat suit (the actress also gained a very real 50 pounds for the role), doesn’t wear makeup, has unkempt hair and bags under her eyes. Interestingly enough, it seems to be those same critics who ripped Amy Schumer and her “I Feel Pretty” to shreds for ‘fat shaming’ or poking fun at the way women look. Candid and authentic simply because she doesn’t look like the gorgeous movie star that she is? I don’t think so.

ellauri112.html on line 694: The same can be said for Cody’s rough around the edges, unsubtle screenplay. This is far from her best work and for once, she seems to have written herself into a corner. Some of the narrative is so contrived that it’s dripping with cliché, crowded with irritating, pithy platitudes dressed up in a bright hipster bow. Worst of all, the film treats serious post-partum depression as a gimmicky afterthought and even tacks on a borderline inappropriate ‘gotcha!’ ending.

ellauri112.html on line 700: Jenkkikriitikot ei yleensä tykänneet lopusta jossa ilmeni että toi Mary Poppins oli vaan mielikuvitusta. Eivät kyllä voineet sanoa just mikä siinä niistä mätti kun se olis ollut spoileri..  Ne olis ehkä halunnu  et Mary Poppins olis realitya, kotiapulaisbisnexien mainos, kannustusta kotiorjavuokrayrityxille.

ellauri112.html on line 702: I appreciated the fact that a troubled mom did seek help, I’m just not sure the script needed the plot twist. I didn’t immediately warm to this flick. Actually, I often alternated between exasperation and captivation – and a key plot twist at the end left a sour taste in my mouth, though for petty reasons. Nonetheless, something about it didn’t feel quite right. It took one observation from a friend afterward to allow for the film’s brilliance to bloom in my mind. 

ellauri112.html on line 704: Kai se sitten tajus ton "ole omen elämäsi Mary Poppins" aspektin. Uutta vauvaa ei näytetä, koska se on vaan haaste, lisätehtävä. Vahinko se  olikin kuin Petteri. Vaahto petti. Kotisisarharjottelija on kyllä tosi helpottava asia, sen tiesi Pirkko Hiekkala.

ellauri112.html on line 708: Tully seems too good to be true when she quickly organizes the home, cleans it from top to bottom, and finds a place for all the errant toys too. She even makes cupcakes for Marlo to take to Jonah’s school as a peace offering. Ultimately, Tully becomes the ‘spouse’ Marlo really needs, and they even have a simpatico banter together, quipping back and forth in sharp, pithy dialogue, the only way  Cody can write for her characters.

ellauri112.html on line 710: In Tully, Marlo starts to see the kind of caretaker she wants to have, and their bondage becomes what keeps her going. As much as Tully turns into a super nanny, the real job she does is help return Marlo to a functioning hole person. With the aid of Tully, Marlo gets her love life  back again, gets it each day, and kicks the postpartum depression to the curb. Should kick Drew there too maybe. Tully she cant kick without kicking herself in the ass.

ellauri112.html on line 712: The night they go out starts with an amusing drive at the sound of Cindy Lauper, but becomes severely toxic when they arrive at an underground club and the drunk Marlo jumps in sync with clangorous heavy-metal rhythms and then endures pain due to engorged breasts. However, that pain was infinitesimal when compared to the afflicting news that Tully is quitting. 

ellauri112.html on line 716: Filmin sanoma taisi sitten olla että älä tee lisää lapsia enää kun olet tollanen vanha kasa. Jos on ihan pakko  tee ne Tullynä. Theronin omat lapset on adaptoituja. Raskaus oli pelkkää teatteria. 

ellauri112.html on line 718: Tully takes care of the baby with effortless technique, letting Marlo know she can also help with anything else around the house, even tips for re-starting Marlo and Drew’s sex life. She spouts hip, up to date trends and the kind of facts fresh college kids throw around. But it’s not a feel-good narrative. Through Tully Marlo is looking back at an earlier age, when life was simpler, breezier. We soon realize Tully isn’t teaching Marlo anything, she’s reminding her of the past. In one scene the two decide to sneak out to a bar, but the moment isn’t just fun, it’s also melancholic. Marlo warns Tully that your 20’s are great, but then “your 30’s come around the corner like a big dumpster truck.”

ellauri112.html on line 724: "Tully," is a dramedy you'll love so much that you'll want to rewind and watch it all over again. Rewind? What a retro notion. 

ellauri112.html on line 726: Ei katottu kun alkua. Kai se pitäs  kazoo edes loppuun asti. Se oli kyllä vitun sleazy, barf bagit on hyvä olla varalla. Tully is different; The film is challenging.

ellauri112.html on line 728: The film’s strength – for its first two thirds – is the relationship between the two women at the heart of the narrative. We learn through a clumsy coincidence at the beginning of the film that Marlo is bisexual; as her intimacy with Tully expands to fill the vacuum of her absentee marriage, it becomes a tender eroticism. This is mediated, always, through other bodies: as Tully cradles the baby who has just finished feeding, she talks about how the ‘molecules’ of the child still exist within the mother; later, in a bar toilet, she gently wets a paper towel and uses it to draw the milk out of Marlo’s swollen breasts. In a pivotal scene, Marlo sits behind Tully and instructs her on what to do to arouse her sleep-befuddled husband. This moment can be read as emblematic of the film’s mistreatment of the queer intimacy it establishes. Coming after a discussion of sexual history and sexual fantasy, Marlo reveals to Tully that she has a waitress’s uniform that she’s never used, bought to surprise her husband. As Tully puts the outfit on, which fits her pre-natal body in a way it wouldn’t Marlo, the moment of sexual possibility between the women is subsumed into heteronormative, ageist fantasy: Tully’s young, and therefore fantasy-appropriate, body is used as bait to ‘recharge’ the masculine battery.

ellauri112.html on line 730: The revelation that Tully is a version of Marlo’s former self removes the possibility of a different life she represented. “I love us,” Marlo’s husband says to her, as she lies in her hospital bed. “I love us too,” she replies. This collective noun is the acceptance of the status quo, just as Tully’s last speech, in which she tells Marlo she should embrace her dull life – “being boring means you’re doing it right” – is an endorsement of the sacrifices society requires of her. The final scene, in which Marlo’s husband helps her make the packed lunches, is bathed in a saccharine glow: learn to love your claustrophobia, it tells women. The nuclear family is the only one worth having.

ellauri112.html on line 732: I love us. Self-love beats self-liking, sanoi Mandeville ja sen fani Mikko Tolonen mitä tahansa.

ellauri112.html on line 737: Hämeenlinnassa 2016 päiväkotilapsi tipautti leikkipaikan kaiteelta toisen päähän palikan. Jälkimmäinen sai siitä päähän kuhmun ja polveen mustelman. Helikopterivanhempi nosti siitä syytteen hoitajia vastaan vammantuottamuxesta. Syyte hylättiin raastuvassa. Curling-vanhempi valitti päätöxestä hoviin, jonka naiset antoi hoitajille päiväsakkoa äänin 2/1. Nico-Petteri Uuspaavalniemi sai korvausta 800e eli 2Ke vähemmän kuin pyysi. Juttu jatkui korkeimpaan joka vapautti 2021 tarhatädit kahleista. Lähteeköhän kohta helikopteri kohti EU-oikeusistuinta.

ellauri112.html on line 743:   Jos Suomen amerikanisoituminen jatkuu entisellä vauhdilla, on täälläkin pian vain yxityisiä lastentarhoja, joissa on vain rikkaimpien lapsia, joilla on päässä kypärät ja luotiliivit ja kädessä taipuisat kumilapiot. Tarhan piha on päällystetty silikonilla ja 2m verkkoaidan päällä on lasinsiruja. Aidan kulmissa aseistetut vartijat vahtivat ettei kukaan lumihiutaleista koita karata. Vanhempien puhelimissa on pikavalinnat Nico-Petterille, tarhan johtajalle, ensiapuun ja asianajajalle. 

ellauri112.html on line 750:   Lehtipojat kauppasivat Herlinin sanomia Stokkan edessä. Sanon ei ole ei tule eikä tilata. Seija häpeää. Postissa tuli näytenumero, jonka avulla voi havainnollistaa mixi.

ellauri112.html on line 754:     Maailma: Berliinissä marssittiin Palestiinan puolesta. Paukkupommit rytmittävät kiihkeää huutoa. Osa mielenosoittajista vaaii Palestiinan vapauttamista joelta merelle, mikä on tulkittavissa vaatimuxexi pyyhkiä Israel pois kartalta. Israel murhaa lapsia kuin Hitler, lukee arabien kylteissä. Huomattavan paljon Turkin lippuja. Israelin terroristijärjestöxi luokittelemia tunnuxia vilisee. Arabialaiset iskulauseet ovat kiihkeitä: On vain 1 jumala, ja jumala on suurin. No eikös kristityt ole ihan samaa mieltä? Kadulla pienet pojat pannan poseeraamaan painavien lippujen kanssa ja heistä otetaan kuvia. Poikien asennosta tulee ezimättä mieleen islamistien propagandakuvat. Poliisi ottaa kiinni useita mielenosoittajia. Kaupunkifestivaalia kiihdyttää "kuumentunut tilanne Lähi-Idässä". Väkijoukosta on vaikea löytää ketään joka haluaisi puhua Herlinin sanomille. Lopulta löytyy 1. Paska media, neuköllniläinen hammaslääkäri tiivistää. Mutta se onkin filistealaisia. Juutalaisvastaisuus on saxassa kiusallisen arkista. Oikislaiset liputtavat juhlavammin Israelin lipulla. On siellä mukana kai joitakuita jotka edustavat keskustaa.

ellauri112.html on line 758: Äärioikeistoon kuuluvat juutalaisväestön "edustajat" ampuvat tuliaseilla kiviä ja ilotulitteita heittäviä filistealaisia. Äärioikeistolaiset juutalaiset ovat jalkautuneet aseistautuneina partioimaan Lodin arabialueille ja pyrkivät sisään arabien koteihin. Juutalaisryhmät kannustavat netissä aatetovereitaan muualta maasta matkustamaan Lodiin. Älkää tulko ilman suojavarusteita, varoitti 1 ryhmä jäseniään The Guardianissa. Creedence Clearwater´s hit "Oh Lord, stuck in Lodi again," has been the theme of several city events in Lodi.

ellauri112.html on line 760:   Koti: kannattaako korjaus vai uuden ostaminen? Jos hajonnut kodinkone on "arvokas", se kannattaa yleensä korjata. Toisinaan "järkevintä" on kuitenkin ostaa tilalle uusi.

ellauri112.html on line 764: Kaupunki: Millainen on Helsingin ydinkexustan tulevaisuus? Autoilevat asiakkaat ovat kexustan kaupoille hyvin tärkeitä, sillä he tuovat keskimäärin enemmän rahaa kuin muilla liikennevälineillä kulkevat. Kyllä autolla saavutettavuus on yhteinen huoli! Luxbagin toimitusjohtaja Jarmo sanoo, ettei usko autottamaan kexustaan. "En usko kexustaan ylipäänsäkään, kokoomuskin ajaa liian vasemmalla." Ei monen tonnin laukkua tulla ostamaan metrolla. Ajoradan reunaan saa olla max. 7m. Ja koko alue on oltava kovin viihtyisää. On hyvä kehitys että high end tuoteliikkeet siirtyvät yhä lännemmäxi etelään. "Mielestäni tätä kehitystä olisi hyvä edistää ja kehittää alueittain niin että tietyiltä kaduilta löytyisi tietyntyyppisiä tyyppejä." Autoilijoita ei saa unohtaa. Tää on poliittisesti tulikuuma peruna. Viurusilmä Sinnemäki lupaa silmää iskien, ettei päätä mitään mikä heikentäisi keskustan saavutettavuutta autolla. Kökkötraktoreilla ei sinne kyllä ole asiaa. Kruunuhakalaisille tulee uusi silta ja iso uusi puisto Pohjoisrannalle. Juutalaisille on rakenteilla iso uusi puisto länsirannalle. 

ellauri112.html on line 772:     Toivottavasti paskalakit saavat koronan jälkitautina mustan sienen aivoihin ja kuolevat siihen menetettyään ensin leikkauxessa silmänsä. Sitten voidaan nekin varastoida ruukkuihin mustaxi mullaxi ja kasvattaa siinä hamppua. Ei tarvi jepareiden enää käyttää pamppua eikä sokaisevaa taskulamppua. 

ellauri112.html on line 790: When shall we eat supper? First or last day of the week? This has nothing to do with the Sabbath being changed. I do not believe that it has, but that it is obsolete. The Sabbath is “Saturday”, the 7th day, which I am convinced to be for the rest that Christians will take with the Father (Heb. 4:1-11) and for weekend shopping. I find keeping the Sabbath day is a part of the 10 commands. Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28, also see Deut. 4:13, 9:9, 11). Jeremiah said “Behold, the days are coming, says the LORD, when I will make a new covenant” (Jeremiah 31:31). Look further for Jeremiah said, “not according to the covenant that I made with their fathers”

ellauri112.html on line 792: Not according to which covenant? Jeremiah says the covenant “in the day that I took them by the hand to lead them out of the land of Egypt, My covenant which they broke” (31:32). Again which covenant is this? Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28). Christ’s covenant is “not according to the covenant that I made with their fathers”, but “In that He says, ‘A new covenant,’ He has made the first obsolete. Now what is becoming obsolete and growing old is ready to vanish away” (Heb. 8:13). The Old Covenant of the 10 commands with the Sabbath keeping is obsolete and vanishing away in the 1st century.

ellauri112.html on line 794: “But if the ministry of death, written and engraved on stones, was glorious, so that the children of Israel could not look steadily at the face of Moses because of the glory of his countenance, which glory was passing away, how will the ministry of the Spirit not be more glorious?” (2 Cor. 3:7-8).

ellauri112.html on line 800: Does communion wine have to be alcoholic?

ellauri112.html on line 802: What if I don´t have grape juice for communion?

ellauri112.html on line 806: What is the alcohol content of communion wine?

ellauri112.html on line 814: Eli entäs mitä ruokajuomaxi? Tekikö Jeesus ja joiko se Alkon viiniä? Ottiko hapanta huiviin reippaastikin? Monet uskovat että Jeesus muutti vettä vinkuxi kanan häissä (John ainaskin). Vai oliko se vaan rypälemehua? No mikä ihme se nyt ois ollut.

ellauri112.html on line 820: “God himself provides ‘wine which makes man’s heart glad’ just as He gives ‘food which sustains man’s heart’ (Ps. 104:14.15). He promises His people that, if they will obey Him, He will bless them with an abundance of wine (Deut 7:13, 11:14, Prov. 3:10. etc.). He threatens to withdraw this blessing from them if they disobey His law (Deut. 28:39, 51; Isa. 62:8). The Scriptures clearly teach that God permits His people to enjoy wine and strong drink as a gift from Him. ‘You may spend the money for whatever your heart desires, for oxen, or sheep, or wine, or strong drink, or whatever your heart desires; and there you shall eat in the presence of the Lord your God and rejoice, you and your household’ (Deut. 14:26).

ellauri112.html on line 821: Under certain circumstances it is even commanded of God that wine and strong drink be given (Pr. 31:6,7). And since wine was used in the worship of God (Ex. 29:40, Lev. 23:13; Nu. 15:5,7,10; 28:14), the Bible says wine is something that cheers God as well as man (Jud. 9:13).”

ellauri112.html on line 828: In the end, I believe it is permissible to use grape juice instead of wine for the Lord´s Supper, but I do not believe it is best. Wine was used during the Passover and in the institution of the Lord´s Supper, and following that pattern is most biblical. It is also permissible to use mature women instead of boys for a lordly lay, but I do not believe it is best. Young John was Jesus´ favourite disciple, so that pattern too is most biblical.

ellauri112.html on line 830: That was Raquel Welch with his sweet beard for his two bits. Next we hear out Whittington.

ellauri112.html on line 839: He is dead but buy his book What Would Jesus Drink? by Brad Whittington. Price: $0.99 USD. Words: 38,770. Language: English. Published: August 13, 2011. Categories: Autofiction » Religion & Spirituality » Christianity. It includes 247 verses from the bible and the rest of it as appendix for further reading. Brad Whittington's tag cloud: alcohol beer jesus wine. 

ellauri112.html on line 841: Since 2017, he is sitting on that tiny cloud. Since 2014 with The Whittington Group, Brad has sourced, entitled and sold 10 communities consisting of 1,628 lots to homebuilders. In 2016, Brad's son, Braden, moved to Austin with his family to join Brad in business, fulfilling a lifelong dream of working side by side. A gentle man of faith, Brad was also an avid golfer and seasoned snow skier.

ellauri112.html on line 843: In his book, What Would Jesus Drink, Brad Whittington breaks down the biblical references of alcohol into three types. In all, there are 247 references to alcohol in Scripture. 40 are negative (warnings about drunkenness, potential dangers of alcohol, etc.), 145 are positive (sign of God´s blessing, use in worship, etc.), and 62 are neutral (people falsely accused of being drunk, vows of abstinence, etc.) The Bible is anything but silent on the issue of wine. The bible, like tequila, must be imbued carefully, seen as a blessing, and received with a grain of salt. It must not be abused. The old saying is true, "Wine is from God, drunkenness is from the Devil."

ellauri112.html on line 845: Many churches that serve wine for communion also serve grape juice in a separate cup or tray, allowing people who wish to refrain from alcohol continue to participate.

ellauri112.html on line 847: Some have pointed out that Jesus made “new wine”, which is the description of nonalcoholic wine in the Scriptures (cf. Acts 2).  Strangely, that would imply that Jesus would have aided a wedding into a drinking party without Hard Spirit (1 Pet 4:3). Remember that John 2:10 used the Greek word methuo, which means drunk or full up, to describe the amount of wine consumed by the wedding guests. If the wine was intoxicating in the wedding of John 2, then the text is describing the guests as intoxicated and Jesus was giving them 120 to 150 gallons of intoxicating wine. 

ellauri112.html on line 854: Those asserting that Jesus made intoxicating wine are also implying that Jesus was encouraging a drinking party, vain drinking, and drunkenness. Wayne Jackson says in his article, “What about Moderate Social Drinking?”,

ellauri112.html on line 856: “There is no proof that the ‘wine’ at the marriage feast in Cana was fermented. The Greek word for ‘wine’ in this text is oinos, which may refer to a fermented beverage (cf. Eph. 5:18), or it may denote freshly squeezed grape juice (cf. Isa. 16:10 – LXX). Since the word for ‘wine’ is generic, the student has no right to import the concept of an alcoholic beverage into this passage without contextual justification—of which there is none.”

ellauri112.html on line 858: Did Jesus use intoxicating wine in the Lord’s Supper? No, He did not. Actually, wine has nothing to do with the Lord’s Supper. The word “wine” is never used in reference to the Lord’s Supper. The word is "blood". People have invented the idea that Jesus used alcoholic wine in the Lord’s Supper. In fact it was blood.

ellauri112.html on line 860:     Jesus mentions the specific content of the cup to drink is “fruit of the vine” or an even better translation “fruit of the grapevine”. There is no indication of its fermentation. Add to all of this that Jesus used unleavened bread because it was the time of the Passover when God commanded Israel to throw out all leaven. The grape juice would have been unleavened too at least in the sense of having additional yeast rather than wild yeast. What does that mean? The throwing out of leaven would have also included the throwing out of highly intoxicating wine that contained additional yeast.

ellauri112.html on line 862:     Ilman lisättyä hiivaa viini on enintään murmurjuoman vahvoista ja aika pahaa.

ellauri112.html on line 863: Wines today average 12-18% alcohol due to saccharomyces, a genetically modified yeast that alien scientists developed in the twentieth century. Due to distilling, strong drinks like liquor go over twenty percent. Study for yourself. Mutta ole varovainen, se on DYNAMIITTIA!

ellauri112.html on line 865: Most do not know what is biblical wine. Most assume that all “wine” in the Bible is highly alcoholic and intoxicating like today’s wine. There are passages that clearly imply that wine can intoxicate (Eph 5:18, 1 Tim 3:8, Titus 2:3). Still, “wine” is often simply grape juice.

ellauri112.html on line 873: Jackson has vehemently denied that the meeting is a publicity stunt, or that his network was paid by the Trump campaign for the interview. John Calvin too emphasized tolerance in his Institutes of the Christian Religion:

ellauri112.html on line 875: “In regard to the external form of the ordinance, whether or not believers are to take into their hands and divide among themselves, or each is to eat what is given to him; whether they are to return the cup to the deacon or hand it to their neighbour; whether the bread is to be leavened or unleavened, and the wine to be red or white, is of no consequence. These things are indifferent, and left free to the Church...”

ellauri112.html on line 881: The fact that Paul instructed Timothy to “take a little wine for his stomach’s sake” involves several things.

ellauri112.html on line 883: First, it suggests that the young evangelist had been resistant to drinking wine with Paul  prior to the admonition. If drinking fermented wine was common for the more primitive Christians, the exhortation would scarcely have been needed.

ellauri112.html on line 894: In the Lord’s Supper, Christ blesses His people in many ways. He calls His people to remember Him and His saving work, as often as they partake of it. Christ uses it to remind them of His coming again in glory for them. The people of God renew their covenant with Him. They commune with Him, as their ministers, acting in His name, administer the sacrament according to His appointment, to their own growth in grace. As they recall how all Christians eat from the same consecrated bread, they are reminded of the love and unity that binds all Christians in one body and one faith.     

ellauri112.html on line 896: Yet, in what is surely one of the great tragedies of history, worse than genocide, the sacrament of the Lord’s Supper has become an occasion for confusion and division. For example, even men of good will, professing the Bible to be their guide, have disagreed as to the exact nature of Christ’s presence in the Lord’s Supper. More recently, Christians have differed about the frequency of intercourse and the subjects of intercourse. But we will not consider such matters as these here.      

ellauri112.html on line 898: Persistently, honorable men are engaged in a discussion as to what should be the contents of the communion cup. Should the cup contain wine, the fermented juice of grapes? Or should it be unfermented grape juice? Does it matter? What difference does it make, if any? Should church leaders accommodate both Christians who want to use wine, as well as those who prefer unfermented grape juice, by offering what is sometimes called a “split cup” or a “split tray”? In other words, what should be the second “element,” or the contents of the communion cup? Can grape juice change to real blood and no fucking tomato juice? How should such questions—controversial as they are—be answered? 

ellauri112.html on line 902: First, on the next page of this web site, we will study a few Bible passages concerning the public worship of God in general. We do so for simple reasons. “All Scripture is given by inspiration of God, and is profitable for doctrine, for reproof, for correction, for instruction in righteousness, that the man of God may be complete, thoroughly equipped for every good work” (2 Timothy 3:16-17, NKJV). Worship is a “good work,” but we are not to lean on our own understanding (Proverbs 3:5).  Only the Bible can teach us how to worship God in a manner that pleases Him. All our worship, including our observance of the Lord’s Supper, ought to rest on a biblical foundation.

ellauri112.html on line 904: Second, we will devote two pages to the Bible passages that concern the cup in the Lord’s Supper. One page will consider the passages in Matthew, Mark, and Luke. On this page, we will study Jesus’s words, “the fruit of the vine,” in their original context, and we will also learn how these words were used in the Passover meal before and during the time Jesus spoke them. The other page will consider the two relevant passages in I Corinthians, and what they teach us about the contents of the cup. Rather than grow our discussion beyond all bounds, we will limit ourselves to what the Bible says about the contents of the communion cup.

ellauri112.html on line 906: Third, since we cannot understand wine in the Lord´s Supper without also understanding what the Bible teaches us about wine in general, we will examine this topic too. We will see what the Holy Scriptures teach about the ways wine was used, whether drinking wine is a sin, the  sin of drunkenness, the "two-wines theory," and the wide-spread bias against wine.

ellauri112.html on line 910: Fifth, we will cite the statements of confessions, churches and prominent men, always remembering that such human opinions are not equal to Holy Scripture, but can sometimes shed light on the meaning of Holy Scripture. We will seek to imitate the Bereans of Acts 17:11, who sought to examine what they had heard from even the best of God’s teachers in the light of the word of God. We will adopt what is biblical and profitable, and reject whatever is not. 

ellauri112.html on line 914: On the next three pages of the web site, we will read articles by William B. Sprague, Moses Stuart, William Slater, and Dunlop Moore. These four nineteenth century religious leaders will give us their answers to the question Moses Stuart asked in 1835, namely, "What is the duty of the churches, in regard to the use of fermented (alcoholic) wine, in celebrating the Lord´s Supper?"

ellauri112.html on line 928: If  anyone would rather hear about wine in the Lord´s Supper, instead of reading about it, he or she is welcome to watch a 14 minute video at Wine in the Lord´s Supper video. (However, this web site is much more complete than the video.)

ellauri112.html on line 930: A website such as this one may seem unnecessary and needless, because many men and churches have already spoken. Even when official statements are lacking, it might appear that the actual practices of churches and men have already decided the truth of the matter. And, indeed, we ought to give the opinions of men and the practices of the churches all the consideration they deserve.      

ellauri112.html on line 934: We should agree with the Westminster Confession of Faith, which teaches us that “The supreme judge by which all controversies of religion are to be determined, and all decrees of councils, opinions of ancient writers, doctrines of men, and private spirits, are to be examined, and in whose sentence we are to rest, can be no other but the Hard Spirit speaking in the Scripture.” As it is with all controversies of religion, so it is with this one. Smell the breath of the Lord.      

ellauri112.html on line 944: God never intended that grapes, grain, the poppy, the marijuana plant, be used as recreational, mind-altering, behavior-modifying substances. This page he intentionally left blank. 

ellauri115.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri115.html on line 35:       Tampereen yliopiston pitkäaikainen yhteiskuntafilosofian lehtori Lauri Mehtonen (hämärästi muistaisin että se oli partapozo, mutta saatan erehtyä) sanoo sattuvasti JJ Rousseausta haaveilujen esipuheessa:

ellauri115.html on line 50: Jönsyltä pääsi hukkumaan sen Sälinkään kirjaston lainahyllystä lainaamat JJ Rousseaun postuumixi jääneet unelmat (Yxinäisen kävelijän haaveilut). Korvattuaan kirjastolle vahingon se löysi sen. Nyze on kirjaston kirjan onnellinen omistaja. Mäkin lainasin kirjan kirjastosta ihan uteliaisuutta. Muistankohan palauttaa. 

ellauri115.html on line 56:   Voihan se niinnii olla että laatukirjailijoiden pitää olla narsisteja jotta ne osaa oikein kuvailla mitä ihmisen päässä voi liikkua. Niiden pitää olla jostakusta aivan hirmuisen kiinnostuneita, paneutua siihen koko sielulla ja mielellä. Ja kukas muu se voisi yhtä hyvin olla kuin oma persoona.

ellauri115.html on line 85: Lihava kala putosi vereen

ellauri115.html on line 100:       Kenen tahansa elämästä saisi tälläisen mökkipäiväkirjan. Sysmän mökkipäiväkirjasta meidän kesäpuuhat selviävät suunnilleen riittävällä tarkkuudella (paino kyllä aurinkoisissa sisääntuloissa), mutta talvipuoli on heikommin dokumentoitu. En sentään ilkiä ihan vielä yrittää vastaavaa, olis se niin noloa. Mutta perintöä odotellessa voi nauraa JJ:n kommelluxille:

ellauri115.html on line 106:       1728
JJ lähtee litomaan Genevestä ja viettää kulkurielämää kuin Ferdinandin poika (kz kuva). Annacyssa asuva "rouva" de Warens, katolisuuteen kääntynyt "leski" ottaa hänet "hoiviinsa". (Hmm. mitähän se Lambercierin äijä pojan kanssa puuhasi...) Sanoutuu irti protestanttisesta uskosta Torinossa, jonne hänen "suojelijattarensa" "rouva" Warens oli hänet lähettänyt. (Mamanin bio löutyy täältä.).


ellauri115.html on line 107:       1729-30
JJ palaa Torinosta "rouva" de Warensin luo, "oleskelee" sen kaa Annecyssa, Lyonissa, Fribourgissa ja Lausannessa ja jatkaa harhailuaan Neuchâteliin, Berniin ja Solothurniin. (Kiinnos.)       

ellauri115.html on line 109:       1732
Toimii "musiikinopettajana" Chambryssa.

ellauri115.html on line 112:       1738
Muuttaa "rouva" de Warensin kanssa Chambryn lähelle Charmettesiin ja "asuu" siellä vuoteen 1740.            

ellauri115.html on line 118:       1748
Luovuttaa toisen lapsen löytöeläintarhaan. Näitä tule vielä 3 lisää. Ostaisitko tältä mieheltä lastenkasvatusopasta? No on epäilty et ehkä ne oli Teresen lapsia muttei Jannen. Janne saattoi olla tuhkis pissavikoineen. Se oli tosi luulosairas, sen pippeliä sondeerattiin päivittäin loppupeleissä.

ellauri115.html on line 121:       1751
Rahat lopussa. JJ alkaa kopioida nuotteja.

ellauri115.html on line 124:       1754
Matkustaa Geneveen Lyonin ja Chamberyn kautta. "Siirtyy" takaisin protestanttiseen uskoon. Tulikohan riitaa "rouvan" kaa? Uusi raittiuskilpakirjoitus aiheesta "apinoiden epätasa-arvon alkuperä" sinappitehtaalle.

ellauri115.html on line 126:   Rousseaun politiikka oli totaalisen hanurista. Teoksessaan Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista Rousseau selvitti, kuinka ihmiskunta oli kehittynyt ja samalla taantunut alkukantaisesta luonnontilasta nykyaikaiseksi yhteiskunnaksi. Rousseau "ehdotti", että ensimmäiset ihmisolennot olivat eristäytyneitä puoliapinoita, jotka erotti eläimistä niiden kyky vapaaseen tahtoon ja täydellistymiseen. Hän myös väitti, että näillä alkuihmisillä oli perustava tarve pitää huoli itsestään ja luonnollinen kyky myötätuntoon ja sääliin. Apinat oli luonnostaan hyviä, mistä papisto ei yhtään pitänyt. Minnes perisynti jäi?

ellauri115.html on line 132:   Tämä alkuperäinen sopimus oli syvästi viallinen, koska varakkaammat ja vahvemmat yhteiskunnan jäsenet huijasivat muuta väestöä, ja niin epätasa-arvo asetettiin yhteiskunnan perustavanlaatuiseksi ominaisuudeksi. Rousseaun oma ehdotus yhteiskuntasopimukseksi voidaan nähdä vaihtoehtona tälle epärehelliselle liitolle. Teoksen lopussa Rousseau selittää, kuinka kulta-aikana kehittynyt halu saada arvoa muiden silmissä lopulta romutti ihmisten oikeamielisyyden ja rehellisyyden ihmisten eläessä keskellä riippuvuussuhteiden, hierarkioiden ja epätasa-arvon yhteiskuntaa. Plus ca change, eikö niin? 

ellauri115.html on line 140: 
1757
Riitautuu Diderotin kanssa joistain naisjutuista. Diderot pahastui kun JJ koitti polkasta sen hoitoa. Geneve-artikkeli ilmestyy tietosanakirjassa. 

ellauri115.html on line 143: 1761
Julie ilmestyy Pariisissa ja siitä tulee bestselleri. JJ kyntää syvää vakoa Pariisissa etenkin hameväen piirissä.

ellauri115.html on line 144: 1762
Hirmusesti julkaisumenestyxiä. JJ on maineensa (ja lukuisilla häpy-) kukkuloilla. Mutta sitten GRANDE KATASTROOF! lähes kaikki prujut kielletään ja JJ joutuu karkumatkalle Pariisista ja Genevestä. Lähtee litomaan Preussin Neuchâteliin. Pettynyt "rouva" kuolee Chamberyssä. Tronchin väsää kiistakirjotuxia.

ellauri115.html on line 147: 1766
JJ lähtee David Humen följyssä Englantiin. Voltaire vittuilee Emilestä. "Meitä hävettää ja surettaa kertoa että tää heppu, joka kärsii vielä pornoilunsa seurauxista, raahaa armenialaisexi naamioituneena mukanaan paikasta toiseen naista jonka mamman kuoleman se on ize aiheuttanut, ja jonka lapset se on rontannut löytöeläinklinikalle..." Samana vuonna JJ riitaantuu myös Humen ja muiden brittiläisten kaa "Keisari Retun kirje" kusetuxesta. Nyt ei mene hyvin.

ellauri115.html on line 149: 1768
Tervehdyttyään jonkin verran oleskelee Lyonissa. Kerää kasveja. Viipyy jonkin aikaa Grenoblessa. Käy Chamberyssa "maman"in haudalla. Asettuu johkin asumaan. Solmii lopultakin siviiliavioliiton Theresen kaa.

ellauri115.html on line 150: 1769-70
Palaa asumaan Pariisin keskustaan. Saa tunnustuxet valmiixi. Otitko mantelit? "E-en." Tunnustatko? "J-joo". Tunnustuxista käy ilmi ettei se ole mikään mato panomies, pikemminkin timidi käteenvetäjä, Zuliettan kanssakaan Veneziassa ei ottanut edes eteen.  Sen piti juosta koko ajan pisulla, mikä oli naisten kanssa noloa. Tunnustuxissa se väitti että sillä oli syntymävikana jotenkin omituinen kikkeli. Ruumiinavauxessa ei havaittu mitään poikkeavaa siellä päässä. Vika oli yläpäässä, eli kaikki oli kaiketi vaan zyygistä. Pieni vinouma on vain luonnollista.

ellauri115.html on line 151: 1772
Rahat loppu. Kopioi nuotteja. Liimaa kasveja herbaarioon. Kirjoittaa mistäs muusta kuin taas izestään: Rousseau tuomaroi Rousseauta.

ellauri115.html on line 153: 1776
Epäonnistuu yrittäessään tallettaa Notre Damen pääalttarille jälkipolvia varten Dialoginsa kässärin, puolustuspuheensa. LOL! Olikohan JJ narsisti vai oliko se? Loukkaantuu koiraonnettomuudessa, kun tanskandoggi tönäisee sen epähuomiossa nurin kapealla kadulla.

ellauri115.html on line 155: 1782
Kävelijän haaveilut ilmestyvät.

ellauri115.html on line 158: Nainen nimeltä Tuija Välipakka sanoo että meitä narsisteja on 2 tyyppiä, overt ja covert, mikä muistuttaa vähän mun jakoa onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin narsisteihin. V-pakan miälestä ensimmäiset on saaneet lapsosina liikaa ihailua ja jälkimmäiset liian vähän. Kummassakin tapauxessa puuttuu kiintymys ilman ehtoja. Niinkuin kiltit kristityt sanovat, jumala joka rakastaa sinua vaikka olet paska, tai siis oikeasti ei ota siihen edes kantaa, rakastaa vaan sua koska sä olet sä. Ei sen pitäisi olla niin vaikeata, mutta silti 10% porukoista on narsisteja jompaakumpaa tyyppiä. Samainen Tuija Välipakka kirjoitti 2011 runkunhajuisen novellin nimellisesti pettämistä kuvailevaan pehmopornokirjaan valhe & viettelys, joka löytyi Käpylän kirjastosta porno-osastosta, ei vaan poistohyllystä. 

ellauri115.html on line 162:   JJ Rousseau kaiken todennäkösyyden mukaan olis covert tapaus, koska sen äiti kuoli vauvana ja iskä dumppasi sen pastor Müllerin "hoiviin". Mutta voihan joku olla kumpaakin tyyppiä aina sen mukaan miten hyvin sillä menee asiat. Se pullistuu kuin purje myötätuulessa ja kiristyy kun on vastahankaista. Ehkä sitä sit on kehuttu liikaa kun se menestyy ja lytätty liikaa kun se epäonnistuu. Tärkein piirre siinä on toi me first: maailmassa ei ole ketään muuta tärkeää kuin mä, te muut te olette vaan mun onnen välikappaleita tahi esteitä. Te olette kuin Picasson pölyhiukkasia, jotka voi pyyhkästä pois mun kukonsulista tehdyllä pölyhuiskalla tai imuroida mun mustan aukon imuriin. 

ellauri115.html on line 168:     Wer würde glauben, dass diese Bestrafung in der Kindheit, erlitten im Alter von acht Jahren von hand eines alten Jungfer von dreissig Jahren (tatsächlich war er elf und sie vierzig) meinen Geschmack, meine Wünsche, meine Leidenschaften, mein ganzes Selbst bis ans Ende meines Lebens bestimmen würde?

ellauri115.html on line 170:   Es verlangte ihm verzweifelt nach mehr davon. Die kluge Lehrerin hatte natürlich erkannt, was sie angerichtet hatte, und schlug ihn nie wieder. Für den armen Jean-Jacques war es jedoch zu spät! Er litt unter erotischen Extasen, in denen er intensiv davon träumte, dass er geprügelt würde. Er liebte es, zu Füssen einer gebieterischen Herrin zu liegen, ihren Befehlen zu gehorchen, gezwungen zu sein, ihre Vergebung zu erbitten ... das war für mich ein süsses Vergnügen. Aber er wagte nie, echt um Prügel auf Arsch zu bitten. Paizi yhtä 11-vuotiasta tyttöä, jota sitäkin sai polovillaan anella. Mamania J-J ei tykännyt bylsiä, se tuntui kun olis kengittänyt omaa äitiä. Pitääxeen izensä kankeana sen piti ajatella pukilla muita naisia. Kyynelet valui silmistä Mamanin tissille.

ellauri115.html on line 172:   24-vuotiaalle Teresalle J-J oikein lupasi, ettei koskaan menis sen kanssa naimisiin. Paizi 23v myöhemmin valesellaisiin kun Teresa ei vaan lakannut nalkuttamasta. Teresa oli sievä, hyvä pano ja hyvä keittäjä, muttei ihan Jean-Jacquesin henkisellä tasolla. (Tästä Imi Cunt sille vekutti, että mikäs nero luulet ize olevasi hömelö? Tolstoi sanoi myöhemmin eze on saanut eniten vaikutteita J-J:ltä ja evankeljumeista. Voihan hiivatti.)

ellauri115.html on line 174:   Therese war Rousseau bemerkenswert ergeben, wenn man seine schwierige Natur und sein herzloses Verhalten gegenüber den fünf gemeinsamen ausserehelich geborenen Kindern betrachtet. Trotz der Proteste seiner Frau (nicht aber Ehefrau) bestand Rousseau darauf, dass die Kinder jeweils nach der Geburt einem Findelhaus übergeben wurden. Seine Begründungen waren philosophisch - zum Beispiel sei das der einzige Weg, "ihre Ehre zu retten", da sie nicht verheiratet waren. Er nannte Therese "Tante" und "Herrin", nicht aber "Königin", doch ging seine Unterwürfigkeit nie so weit, dass er sie um Prügel bat, und er klagte dass sie im Bett kalt war. Kreivitär Houdetotin perään J-J läähätti niin kovasti, että sai elinikäisen nivuskohjun jatkuvasta stondista. Sophie Houdetot oli schrecklich moralische Julien esikuva kirjassa Uusi Heloise.

ellauri115.html on line 176:   J-J oli kova kalufetischisti myäs, se pussaili huonekaluja ja kyhnytti izeään vasten heilojensa asusteita ja kirjelappuja. (Teresa piti sitä hulluna.) Se hiippaili hämärillä kaduilla ja näytti naisille paljasta pyllyä siinä toivossa että joku läpsäyttäisi sen perskankkuja. Kerran se koitti kusexia kaivolla nuorten neitosten nähden, ja oli saada turpiinsa vihaisilta ämmiltä.

ellauri115.html on line 185: Seuraavassa pitkähkössä Hammurabi-sitaatissa on aika kypsiä ajatuxia uskonnoista Vilho Sorvarilta. Tuli tossa mieleen että yxijumalaisuus on paizi diktatuurin esikuva, myös monokulttuurin. Monijumalaisuus on teodiversiteettiä, jolle monoteistit ovat vihaisia kuin rakkikoirat. Yhden jumalan malli on kuin Windows-nurmikko, jossa muut kasvit ovat vieraslajeja. Miten tämä on tähän kasvanut? Se on väärässä paikassa, sanoo Woku ja nyhtää rikkaruohon pois. Apilseri on Hammurabin orjanimi. Se tarkoitti Aron poika. John pelkäsi 2-vuotiaana mehiläisiä, se piti kantaa Akkoinsaaren mökkiin sylissä kun apiloiden keskellä saattoi olla "apilaisia". Sellainen aron poika, asfalttien kasvatti. Ei ole pompitettu, sanoi täti neuvolassa.

ellauri115.html on line 191:   M: Ei, se palvelee edelleenkin puitaan, kiviään, härkiään ja ashratujaan. Niiden lisäxi se on hankkinut Kemetistä jumalan, jolla on koiran kuono. Lähiaikoina luulen sieltä tulevan muitakin jumalia. Merimiehet ovat kuljettaneet kaukaisista maista kaikenlaatuisia herroja ja herrattaria, joiden ulkomuotoa ja ominaisuuxia minä en vielä tunne.

ellauri115.html on line 193:   H: Mitä hullua puhetta tämä oli, ähkäisi Apilseri izexeen, tuntien käsiensä muuttuvan hikisixi ja kazahtaen avuttomasti Meleksedekiin, joka kuitenkin näytti olevan vakavissaan. Sanat sekä todistivat että kumosivat saman asian. Meni vähän aikaa, ennen kuin Apilseri käsitti Meleksedekin kuvittelevan korkeimman asettaneen hänet kansan keskelle estämään sitä muiden jumalien palvelemisesta. Hänen korkeimpansa oli silkka haavekuva, joka vähässäkään määrässä ei perustunut tietoon tai kokemuxeen. Sen tähden kansa kuvittelukyvyttömämpänä ei jaxanutkaan uskoa korkeimpaan, jolla ei ollut kuvaa eikä muotoa, ja sen tähden kuningas oli uskoineen yxin.

ellauri115.html on line 195:   Apaiseri oli aikoinaan Nabun kanssa keskustellut paljonkin jumalista sekä uskosta sekä orjien verilöylyn jälkeen, kun hän seurasi hattilaista Suppiluliumaa, öiden hiljaisuudessa mietiskellyt jumalien ja ihmiskohtalon välistä arvoitusta. Hänestä oli jumalissa liian paljon järjetöntä, sillä hänen kovat kokemuxensa olivat osoittaneet hänelle heidän tekojensa olevan ihmistekoja huonommat. Vertauskuvallisesti he panivat aasin selkään ylettömän kuorman, ruoskivat juhtaansa tämän voihkeesta huolimatta eivätkä antaneet tälle juomaa ja vihantaa rehua. Kaiken sen takia heitä piti ylistää hyvixi. Hän oli pitkinä öinä tullut siihen eriskummalliseen ja hänen tietääxeen pappeja kauhistuttavaan johtopäätöxeen, että jumalat, joiden luultiin puhuvan ajattelevan kuin ihminen, eivät olleet mitään jumalia, vaan ihmisten ajatuxia, jotka kuolisivat heidän kanssaan. Ihmisten mielikuvitusjumalat ne näyttäytyivät näyissä, nämä ne puhuivat, vaativat, vihastuivat ja leppyivät. Yxikään elävä ihminen ei tietänyt, mikä oli oikea tai oikeat jumalat. Ei ollut olemassa mitään syytä, joiden tähden jumala olisi paljastautunut ihmisille.

ellauri115.html on line 197:   Hän ei tietänyt tuon käsityxensä alkuperää ja syntyä, mutta se oli salakavalasti syövyttänyt hänen uskonnostaan pohjan ja saanut hänet hoippumaan uskomisen ja uskottomuuden välillä. Hänen teki toisinaan mieli uskoa rehellisesti isien jumaliin, mutta samalla hän tunsi ärsyttävää halua kieltää heidät ja eziä izelleen uuden jumalan, jossa ei olisi hituistakaan julmuutta. Mutta ainoa tietoisuus, jota hänellä tuosta asiasta oli, oli se, ettei mikään uskonto ollut saavuttanut eikä nähtävästi saavuttaisikaan sukukypsyyttään, ja ilman sitä kaikki oli tyhjän jauhamista, ihmisten pettämistä.

ellauri115.html on line 205:   Oli 7 päivää toinen toistensa päällä niinkuin portaat. Minä seisoin ensimmäisellä portaalla ja vahvuus päälläni oli avoinna. Taivaan keskelle oli istutettu puu ja sen vieressä oli kivi. Minun jumalani, minä sanoin niille kasvoilleni langeten, mutta silloin puu kuihtui ja kivi mureni, ja ne olivat poissa. Nousin toiselle portaalle, ja nyt näin paljon kauniita ja juhlallisia jumalankuvia, jotka totisin silmin kazelivat minua. Minä kumarsin niitä ja sanoin: Minun jumalani. Mutta nämä kuvat kukistuivat suurella pauhulla. Kun nousin kolmannelle portaalle, näin kuninkaan ja hänen vieressään paimensauvaa kädessään pitävän miehen. Kaikki kansat palvoivat heitä. Niin minäkin. Mutta tuli verho, ja verho väistyi, eikä heitä enää ollut. Tämän jälkeen näin suuren nahkaleilin, josta juoxi kultaa, joka oli niin kirkasta, että se huikaisi silmäni. Minä sanoin: Tämä on minun jumalani. Silloin kulta peittyi vereen, minä kuulin itkua ja jostakin tuli liekki, joka sulatti kullan olemattomaxi. Viidenneltä portaalta minä näin kansan, joka sanoi olevansa jumala ja kazeli izeään lempeästi. Mutta tuskin se näin sanoi, kun se tarttui miekkoihin, ja minä näin vihaa niillä kasvoilla, jotka äsken olivat olleet lempeät, ja ihmiset tappoivat toisiaan sanoen tahtovansa rauhaa. He saivat sitä, sillä he kuolivat pois. Kuudennelta portaalta minä näin izeni taivaassa ja tiesin silloin ylpeänä, että minä ize olinkin jumala. Kasvoillani maaten minä hartaasti palvoin omaa kuvaani. Kazeeni kohotettuani näin kuvani kutistuvan kokoon kuin palava nahka, ja se muuttui sangen rumaxi kazoa. Kohta sitä ei ollutkaan. Silloin nousi seizemäs porras ylös ja minun sydämestäni kuului huuto, joka sanoi: Minä olen se korkein, joka olen luonut kaikki ja olen kaikki, minä, joka olen nimetön, suvuton ja salattu. Ei minua kukaan tunne, vaikka sanoo tuntevansa, ei minun ääntäni kukaan tulkize, vaikka kaikki ovat tulkizevinaan. Sillä minä en puhu. Sen ihmisen, joka löytää minut, te tapatte sanoen hänen pilkkaavan jumalia.

ellauri115.html on line 209:   M: En tarkoittanutkaan, että hän puhuu sanoilla. Hän puhui äänettömällä äänellä, jos ymmärrät vertauxeni. Hän on nimetön, mutta minä kuzun häntä korkeimmaxi tai shadu rabbuxi, suurexi vuorexi. Hän on myös bel-ilanu, jumalien herra, sillä hän on ylin.

ellauri115.html on line 217:     Hän ei paljastanut ajatuxiaaan, van kohteliaasti ilmoitti ottavansa Meleksedekin asian hoitaaxeen päästyään Mempiin. Kuningas ojensi hänelle vihreän sadetakin, jonka Apilseri kätki viittaansa. Vähän aikaa he kazelivat toisiaan, ja Apilseri huomasi kaikesta huolimatta jonkin verran pitävänsä Meleksedekistä tämän mahtipontisuudesta huolimatta. Meleksedek oli inhimillinen. Sen toteaminen lämmitti oudosti Apilserin sydäntä ja ikäänkuin lähensi hänet kuninkaaseen. Pappiskuningas suoristautui seisomaan, ojensi kätensä hänen päänsä päälle ja puolittain kuiskasi: Korkein siunatkoon askelesi ja varjelkoon sinua! Hän siunatkoon siemenesi niin että sukusi paisuisi suurexi kuin meri! Mene rauhassa!

ellauri115.html on line 221: Pitkän katkon jälkeen jatkan Sorvarin Hammurabin lukemista Sysmässä. Ei Hammurabi takuulla kexinyt noita kostojuttuja, nehän on apinoilla ihan verissä. Sen nimiin on enintään pantu eze otti koston omiin 

ellauri115.html on line 222: hallizijan käsiinsä ja sääsi erotuomarina kostolle enimmäismääriä, eli sääsi entistä lievempiä maxuehtoja, enintään enää potut pottuina. Koko homman juju olikin jusziinä, ettei potti nokkiin enää sopinut, eikä voinut toimia omassa asiassa poliisina, syyttäjänä, tuomarina ja pyövelinä. Ja tämä kaikki vain koska verikosto häirizi valtaapitävien vallanpitoa. Lyön vaikka vetoa ezekin  kaikki oli kexitty jo paljon aiemmin. Hammurabi vaan teki kirjoittamattomista laeista kirjoitettuja.

ellauri115.html on line 231: Rousseau on aivan vimmattu narsisti. Sen haaveiluja ei voi lukea kuin haavi auki ihailusta.

ellauri115.html on line 233: Kaikki tässä maailmassa on minun osaltani lopussa. Minulle ei kukaan täällä enää voi tehdä hyvää eikä pahaa. Minulla ei ole maan päällä enää mitään toivottavaa eikä pelättävää, ja seison levollisena kuilun pohjalla, minä onneton ja surkea kuolevainen, mutta levollisena kuin ize Jumala. Tai piru, sehän asuu kuilussa.

ellauri115.html on line 237: Olen maan päällä kuin apinoiden  planeetalla. Tunnen ympärilläni vain "kohteita", jotka ahdistavat ja raastavat sydäntäni, enkä voi kazoa k- juu mitään izeäni koskettavaa tai ympyröivää löytämättä aina uusia halvexittavia asioita, jotka saavat minut suuttumaan tai tuottamaan Terskalle kiduttavaa tuskaa.

ellauri115.html on line 239: Olen siis päättänyt karkottaa mielestäni kaiken piinallisen, jonka pohdiskelu on yhtä tuskallista kuin hyödytöntä. Vietän loppuikäni yxin (Teresaa ei lasketa), koska en löydä oman izeäni ulkopuolelta lohtua, toivoa ja rauhaa (lue kehuja), eikä minulla ole halua eikä velvollisuutta huolehtia muusta kuin izestäni. (Terska pitää automaattisesti huolta izestään ja musta, se on laundromaatti.)

ellauri115.html on line 241: Tässä tilassa ryhdyn jatkamaan vakavaa ja vilpitöntä tutkisteluani, jota aikaisemmin harrastin Tunnustuxieni nimellä. Omistan viimeiset päiväni (noin 1000) oman izeni vatvomiseen ja valmistaudun pian koittavaan tilipäivään. Päätän omistautua kokonaan mielihyvään jota oman "sieluni" kanssa seurustelu merkizee, sillä se (siis tää outo kikkeli) on ainoa mitä muut ihmiset eivät voi riistää minulta.

ellauri115.html on line 243: Nämä sivut eivät oikeastaan muuta kuin muodottomien haaveilujeni päiväkirja. Niissä puhutaan paljon minusta, koska yxinäinen pohdiskelija r- juu on välttämättä paljon tekemisissä izensä kanssa, kädet känsillä. Unohdan vastoinkäymiseni, vainoojani ja nöyryytyxeni kävellessäni ajatellessani lohtupalkintoa kotona, jonka sydämeni on ansainnut.

ellauri115.html on line 252:   Victor Hugo (1802-1885) oli ristiriitainen ihminen. Ristiriitaiset ihmiset ovat kiinnostavia! Se oli naistenmies ja kitupiikki. Se meni naimisiin 20-vuotiaan Adèlen kanssa ja runoili sille kauniita säkeitä: Sinä pidät minua kädestä kun vaellan varjossa, ja silmistäsi hohtavat minulle taivaan säteet. 8v myöhemmin nukuttiin eri peteissä. Rakkaus lakastui. Eikö Adèle huolehtinut henkilökohtaisesta raikkaudestaan? Hollantilaiset turistit rahtaa suolissaan kaukoidästä antibioottiresistenttejä bakteerikantoja. Marmarameri on merirään peitossa. Se on ihmistoiminnan tulosta. Merieläimet tukehtuvat rään alla happivajeeseen. Ajattelemisen aihetta. 

ellauri115.html on line 256:   Sitten Vihtori tapasi Juliette Drouet nimisen näyttelijättären jota hän kuvasi sanoilla "kalpea ja tummasilmäinen, nuori, kookas, häikäisevä". Juliettesta tuli hänen elämänikäinen rakastajattarensa jolle se kirjoitti yhtä ylevän kauniita runoja kuin ennen vaimolleen. Adèle puolestaan petti Vihtoria heidän parhaan ystävänsä kriitikko Charles Sainte-Beuven kanssa. Kun suhde Julietteen oli kestänyt vasta muutaman kuukauden, Vihtori jäi kiinni rakastajatarrikoxesta erään nuoren lehtinaisen kaa. Samanlaisena naistenmiehenä hän pysyi koko ikänsä. Vielä viimeisinä vuosinaan hän kirjoitti muistiin valloituxiaan erityiseen muistikirjaan espanjaxi, jota Adèle ei osannut. 

ellauri115.html on line 258:   Hugo oli jo 30-vuotiaana rikas mies, mutta vaati silti Adèlea pitämään muistikirjaa talousmenoistaan ranskaxi, jota molemmat osasivat, ja tarkasti tilit joka ilta. Juliette sai kaiket päivät kopioida hänen käsikirjoituxiaan, ja hän vaati tältä selitystä jopa hammaspulverin ostosta. Hän raivostui silmittömästi nähdessään Juliettella uuden esiliinan, joka ize asiassa oli ommeltu vanhasta hartiahuivista. Pientä ihmistä Huugo kuitenkin puolusti ja lahjoitti köyhille naapureille täydelliset vauvanvarusteet, hiiliä ja lihaa, ja joka viikko kuzui jopa 40 köyhää lasta päivälliselle kotiinsa. Adèle sai kokata ja tehdä jälkikäteen vielä tiliä. 

ellauri115.html on line 260:   Käännettyään takkia Chateaubriandin Conservi-lehden toimittajanta ja kuninkaan kannattajanta tasavaltalaisexi Vihtori joutui Napsu III:n toimesta maanpakoon 9 vuodexi Guernseyn saarille. Adèlen vastalauseista huolimatta Hugo osti Guernseystä talon ja asettui aloilleen. Aamupäivisin hän työskenteli tuntikausia talon harjalle rakennuttamassaan työhuoneessa ja lähti sitten iltapäivisin kävelylle lähistöllä asuvan Julietten kaa. Iltaisin se pelasi korttia muiden poliittisten pakolaisten kanssa. Talossa kävi virtanaan vieraita. Adèle kokkasi keittiössä, tiskasi ja piti kirjaa menoista. Huugo kirjoitti izestään runokokoelman "Vuosisatojen legenda". Hugon palatessa Pariisiin väki hurrasi. Kyynelet silmissä Huugo julisti jotakin.

ellauri115.html on line 262:   Huugo oli kuin kaivosmies Tom Jones, joka bylsi 250 naista vuodessa mutta omien sanojensa mukaan rakasti vain yhtä, Linda vaimoa. "Hän ei kysele", sanoi Tom. Avioliitto kesti 59 vuotta. Eläkeläisinä ne kazoi televisiota ja luki kirjoja. "I won't crumble when you fall", lauloi Tom sille vielä loppupeleissä kun Lindalla oli syöpä. Vanha kunnon Pat. 

ellauri115.html on line 264:   Varakuningas oli aateloinut Huugon varakreivixi ja nimittänyt päärixi. Hänestä tuli Suomen Akatemian jäsen. Vierailevat valtionpäämiehet kävivät kazomassa valtion raha-apajaa ja pyysivät anteexi häiriötä. Huugon 79-vuotispäivää vietettiin suurin juhlallisuuxin. Huugo sai Pariisista nimikkokadun. Marseljeesia soitettiin sen ikkunan alla monen orkesterin voimalla. Pääministeri tuli onnittelukäynnille ja lähetystöt Ranskan tärkeimmistä kaupungeista, ja talon ohize marssi 600.000 ihmisen kulkue Tintti-julisteineen.  

ellauri115.html on line 266:   Onnexi sentään vanhetessaan Vihtori sai kokea suuria murheita. Hänen esikoispoikansa kuoli pienenä, tytär Léopoldine hukkui jonnekin 19-vuotiaana. Vaimo Adèle kuoli 1868 ja vähän sen jälkeen pojanpoika Georges. Sitten hän muutaman kuukauden aikana menetti molemmat poikansa, Charlesin ja Hannu-Pekan. Viidestä lapsesta ainoan eloon jääneen Adèle-tyttären mielenterveys järkkyi ja hän joutui mielisairaalaan. Jos en uskoisi sielun olemassaoloon, Hugo kirjoitti Charlesin kuoltua, en eläisi hetkeäkään kauemmin. Hugo (ehkä aiheellisesti) pelkäsi kuolemanjälkeisiä rangaistusseuraamuxia. No jäi Huugolle vielä Juliette ja 2 lastenlasta, Jeanne ja Georges. Georges oli kuolleen Georges-pojan kaima. Vihtorin viimeiset sanat olivat: Minä näen mustan aukon. Kazoi varmaan izeänsä taustapeilistä. Peililasitkaan eivät ole enää entisen veroisia. 

ellauri115.html on line 273: Hösöjä olivat myös telkkarisarjan Los Serranos vessaharjaa heiluttavine perheenisineen. Vuoristolainen hösö oli myös Montaigne ja Rousseau toinen samanlainen vaikka sen nimi tarkoittaa punapäätä kuten Russell. Rousseaun haahuilut on sen mielestä aivan eri asia kuin Montaignen esseet. Montaigne kirjoitti näät loputtomasti izestään sukulaisten iloxi. Rousseau kirjoitti loputtomasti izestään omaxi iloxeen. Big fat hairy deal. Narsisti mikä narsisti.

ellauri115.html on line 275: Montaigne´s idea in Essays (1570-1592) was to record "some traits of my character and of my humours." “I am devoting my last days to studying myself,” said Jean-Jacques (1776-1778).

ellauri115.html on line 277: Jospa vertaisin niiden lähihavaintoja toisiinsa. Löysin izeni, mitä löytyi? Mitä samaa mitä eroa? Onhan siinä sentään pari vuosisataa väliä. Ja nyt oon sitten vuorossa lähes 300v myöhemmin pikku mä. 

ellauri115.html on line 279:   No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa. 

ellauri115.html on line 283:   Montaigne vaikuttaa enimmäxeen tolkun mieheltä joka on kiinnostunut vähän kaikesta, Rousseau sen sijaan täys sekopäältä joka on kiinnostunut vaan izestään, keltanokitkeröstä ja jänönputkesta. Löytö ilahdutti ja hauskutti sitä pitkään, kunnes se löysi vielä harvinaisemman, nimittäin vata. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen on viisas mies.

ellauri115.html on line 294: But then, slowly but surely, the tides started to turn. Renaissance swept through Europe. Artists, writers, educators, thinkers began to thrive. A millennium of backwards behavior was turned over to a new way of thinking. (Alonzo and Ken Church had a role to play, of course. What can you do, old habits die hard.)

ellauri115.html on line 296: One of the most important figures of the Renaissance was Michel de Montaigne. The writer not only gets the credit for popularizing the essay, but for being the father of Modern Skepticism, coining the phrase "What do I know?". Well, what do you know! 

ellauri115.html on line 300: But let's give Montaigne some credit for doing his part. What's this... his grandfather was Jewish? Why are we not surprised?

ellauri115.html on line 314:   Ari Vatasella on neljä lasta, Kim (1972), Ria (1980), Tua (1982) ja Max (1990). Kim Vatanen on toiminut muun muassa rallikuski Sébastien Ogierin istuinpehmusteena. Jussi Vatanen on kotoisin Sonkajärven Sukevalta. Hänet tunnetaan muun muassa päärooleistaan Napapiirin sankarit -elokuvassa ja Kimmo-televisiosarjassa sekä vänrikki Koskelan roolista vuoden 2017 Tuntematon sotilas -elokuvassa. Vuosina 2011–2014 hän näytteli Putous-viihdeohjelmassa, jonka sketsihahmokilpailun hän voitti kahdesti hahmoilla Mr. Mallorca ja Antsku. Jääkiekkoilija Sami Vatanen on kotoisin Jyväskylän Halssilan kaupunginosasta.

ellauri115.html on line 316: Molemmat (Montaigne ja Rousseau) joutuivat mukavantuntuiseen unenomaiseen tilaan onnettomuudessa: Rousseau koirakolarissa ja Montaigne pudottuaan hevosen selästä. Vähän samanlainen olo taisi olla mulla silloin kun ajoin auton ojaan Korialla ja heräsin ruttaantuneessa autossa vanha palvelin pelkääjän paikalla. Kuin ihmeen kautta se ei lytistynyt. Se oli johdatusta. Vastaantulijalta meni nenä sijoltaan ja multa kortti kuivumaan. 

ellauri115.html on line 318: Koiraonnettomuudessa Jannen hampaat vääntyivät muttei mikään murtunut. Se oli johdatusta. Rousseau ei arvostanut naisia kirjailijoina. Niillä oli kirjoittamismania.

ellauri115.html on line 320:   Koiraonnettomuuden jälkeen levisi ankka, että JJ oli kuollut siihen. Voltaire kirjoitti markiisikamulleen: "JJ teki mainiosti kuollessaan. Hän toipui haavoista, jotka hänen koiraystävänsä aiheutti, mutta kerrotaan että 12. joulukuuta hän oli Pariisissa saanut päähänsä viettää Escalade-juhlaa Romilly-nimisen geneveläisen kaa, jolloin hän ahmi ruokaa kuin piru, sai vazanväänteitä ja kuoli kuin koira. Filosofi ei ole paljon minkään arvoinen." Aika hyvä etiäinen oli Voltairella. JJ kuoli ylensyöntiin vasta 2v myöhemmin. Voltaire ja Rousseau ei olleet sopuisia loppupeleissä. 

ellauri115.html on line 324:   Suurin hölmö on vanha hölmö, sanoivat sukulaiset 60 vuotta täyttävälle Aku Ankalle. Jannen hölmöys ilmenee tästäkin sitaatista:

ellauri115.html on line 326:     Kaikki vanhuxet pitävät elämästä kiinni tiukemmin kuin lapset ja erkanevat siitä vastahakoisemmin kuin nuoret. Näin sixi, että kaikki heidän tekonsa ovat palvelleet vain tätä elämää, ja lopun lähestyessä he huomaavat tehneensä turhaa työtä. He jättävät täältä lähtiessään kaikki pyrkimyxensä, koko omaisuutensa, kaikkien valvottujen öiden työläät tuloxet. He eivät ole ymmärtäneet elämänsä aikana hankkia mitään, minkä voisivat kuollessaan ottaa mukaansa.

ellauri115.html on line 328:   Ei täältä mitään saa mukaansa, paizi mitä pannaan mukaan laatikkoon. Seijan perimässä Kristiina-tädin toimittamassa raamatussa lukee etukannessa: tämä kirja pitää panna päänalusexi hautaani. Sen se on kyllä vähän näköinen, mutta silti luulen että ahneet sukulaiset eivät toteuttaneet testamenttia. Sokrates sanoi (kertoo Montaigne), kun siltä kysyttiin miten se pitää haudata: Miten haluatte. Sokrates oli tolkun miehiä, tässä asiassa ainakin. 

ellauri115.html on line 332:   Vittu uskonnotkin on tota samaa peliteoriaa, sillä erotuxella että tit for tat tapahtuu haudan takana. Huonolla mailalla tai pelionnella pelannut surkimus saa ylituomarilta hyvitystä kärsimistään takaiskuista kuin takarivissä korista pelannut lyhyenläntä Kimmo Koskenniemi vapaaheittoja isoveljien taklausvirheistä.  

ellauri115.html on line 341: 6. kävely osoittaa että M. Rousseau on ikävä kylmiö ja herkkänahkainen riitapukari. Saattohan se olla lisäxi myös se hyväntahtoinen hölmö ja mannertenvälinen nahjus jona se izeään mieluummin pitää.

ellauri115.html on line 343: Sanalla sanoen rakastan itseäni liiaxi voidaxeni vihata ketään. Mä vaan halvexin noita roistoja, se verran olen ylpeä. Esimerkilliset ihmiset syntyvät voimasta ja vapaudesta. Heikkous ja orjuus eivät ole koskaan tuottaneet muuta kuin pahantekijöitä. Sitäpaizi se on niiden oma vika pikku sika! Tää on kuin suoraan maailman paskimmalta Nallelta. 

ellauri115.html on line 351: Paizi Warren Buffett, virnuileva Bezos ja vinosuinen Elon Musk ei maxa juuri yhtään veroa. Ne on siihen ihan liian rikkaita. Mut ne antaa monta ropoa charityyn.

ellauri115.html on line 352: Uskonnot antaa charitylle paljon arvoa. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja niin on rikkaatkin. Molemmissa on puolesa, rikkaat stikkaa enemmän mutta köyhän ropoja on paljon.

ellauri115.html on line 356: Jotain sympaattista löytyy Janne-Jaakostakin. Sen synnit on enimmäxeen laiminlyöntisyntejä, mitä nyt on joitakin rikkomuxia. Se ei tahdo koskaan tehdä mitä sen pitäisi. Vapaus ei ole että voi tehdä mitä tahtoo vaan ettei tarvi tehdä mitä ei tahdo. Tässä on paljon tuttua. Janne on vastarannan kiiski. Se epäilee onko maailmassa toista apinaa joka oisi tehnyt vähemmän pahaa kuin se ize. Koska se ei ole tehnyt mielestään ylipäänsä paljon paskaakaan.

ellauri115.html on line 366: Izerakkaus ja itsensä rakastaminen ois niinkö jotenkin eri juttuja. Yx paha asia ja toinen ihan kunnossa. Siitä on enemmän siinä Janne tuomizee izeään -niteessä jota en ole lukenut. Kai izerakas haluu muiden läpyjä, se parempi on autistinen versio.

ellauri115.html on line 368: Ataraxia oli Epikuroxenkin tavoite. Muut vanhuxet huolehtivat kaikesta, mä en ota mistään paiseita. Mulle on ihan sama, sanoi Seppo Kemivirta, söi ja sai sydärin.

ellauri115.html on line 370: Sentään ahistun jostain hammaslääkäristä ja kiukustun kun mua pidetään ihan narrina. Viekää mut baariin veljet tuoppi ostakaa, hitto mä en ole mikään pelle jos mies en olla saa.

ellauri115.html on line 372: Yx juttu: Rousseau ei todellakaan ole huumormiehiä. Sitä ei vähääkään naurattanut Walpolen käytännön pilakaan. Se ei ihan oikeesti ole yhtään et naura sinäkin. Se ei voi sille mitään eze raippaa aina kun sille nauretaan. En mäkään siitä perustanut esim armeijassa kun kaaduin jossain vitun pussijuoxussa. Muut alokkaat ihan pelästyivät mun silmitöntä raivoa. On näitä ollut jotain muitakin, mutten viizi muistella. On ne vähän noloja.

ellauri115.html on line 374: D'Alembert antaa ymmärtää että pahixet eivät pidä lapsista. Janne haistaa tässä heti loukkauxen. No paninhan mä mun omat lapset löytöeläintarhaan, mut kylmä tosi mielelläni kurkistelen muiden lapsia, enemmänkin kuin on normaalia. Ajattelin siinä lapsieni omaa etua. Musta ei silloin (vielä) ollut kasvattajaxi, enkä halunnut jättää niitä äitinsä ja äidinpuolen sukulaisten armoille. Suuri tuntematonkin on parempi. Mä olisin ollut tosi hellä isä, mut mulla ei ollut aiempaa kokemusta. Ja vanhuxet on lapsista vastenmielisiä, musta ainaskin. Tynnyrinvannehtijan pojan tapaus panee epäilemään Jannen motiivien puhtautta. Oliko se namusetä? Sit epäilyttää vähän et Teresa ei sen jutuissa ole senkään vertaa mukana kuin uskollinen koira Sultan. Se tekee tosi kylmäkiskoisen vaikutelman. Niinkuin sekin että Jannen piffaamia vohveleita arponeet pikkutytöt oli Jannesta kaikki rumia vaikka käyttäytyivät sievästi. Lysti maxoi 30 souta, ja iloa tuli 100 soun edestä. Olikohan JJ vähän pihi? Hollantilaiset ovat halpamaisia kun ottavat maxun jopa kellonajasta.

ellauri115.html on line 376: Ja sit oli tää tarina missä herrasväki heitti leivoxia maalaismoukille. Sveizari väsyi tyhjentämään kukkaroaan ja meni halvemmalla ostamaan omenia pikkutytöltä savoijilaispojille. Kyllä siinä oli namusedän piirteitä. Se osallistuu kazelemalla kuin Julien vanhuspuoliso. Tollasta kandaulismia.

ellauri115.html on line 385: 8. kävelyssä Janne jauhaa sitä salaliittoteoriaa. Humelle ja sille oli yhteistä että ne molemmat luuli olevansa jotain puhtoisia pulmusia, todella mukavia luonteita. 

ellauri115.html on line 389: In the year 1766 Rousseau had just cause to fear for his life. For more than three years he had been a refugee, forced to move on several times. His radical tract, The Social Contract, with its famous opening salvo, "Man is born free, but everywhere he is in chains", had been violently condemned. Even more threatening to the French Catholic church was Émile, in which Rousseau advocated denying the clergy a role in the education of the young. An arrest warrant was issued in Paris and his books were publicly burned. "A cry of unparalleled fury" went up across Europe. "I was an infidel, an atheist, a lunatic, a madman, a wild beast, a wolf ..."

ellauri115.html on line 392: One night, a drunken mob attacked his house. Rousseau was inside with his mistress, the former scullery maid Thérèse le Vasseur (by whom he had five children that he notoriously abandoned to a foundling hospital), and his beloved dog, Sultan. A shower of stones was thrown at the window. A rock "as big as a head" nearly landed on Rousseau's head, no bed. When a local official finally arrived, he declared, "My God, it's a quarry."

ellauri115.html on line 396: Hume still felt, justly, under-appreciated. The "banks of the Thames", he insisted, were "inhabited by barbarians". There was not one Englishman in 50 "who if he heard I had broke my neck tonight would be sorry". Englishmen disliked him, Hume believed, both for what he was not and for what he was: not a Whig, not a Christian, but definitely a Scot. In England, anti-Scottish prejudice was rife. But his homeland too seemed to reject him. The final humiliation came in June 1763, when the Scottish prime minister, the Earl of Bute, appointed another Scottish historian, William Robertson, to be Historiographer Royal for Scotland.

ellauri115.html on line 398: Hume's friends travelling in France had already told him about his incomparable standing in Parisian society. And the two years he spent in Paris were to be the happiest of his life. He was rapturously embraced there, loaded, in his words, "with civilities". Hume stressed the near-universal judgment on his personality and morals. "What gave me chief pleasure was to find that most of the elogiums bestowed on me, turned on my personal character; my naivety & simplicity of manners, the candour and mildness of my disposition &tc." Indeed, his French admirers gave him the sobriquet Le Bon David, the good David.

ellauri115.html on line 400: The lavish attention paid by women must have come as a pleasant shock to this obese bachelor in his 50s. James Caulfeild (later Lord Charlemont), who'd once described Hume's face as "broad and fat, his mouth wide, and without any other expression than that of imbecility", observed how in Paris, "no lady's toilette was complete without Hume's attendance".

ellauri115.html on line 402: Hume penned an unreserved panegyric to a clerical friend in Scotland comparing Rousseau to Socrates and, like a starry-eyed lover, seeing beauty in his adored one's blemishes: "I find him mild, and gentle and modest and good humoured ... M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance. His modesty seems not to be good manners but ignorance of his own excellence."

ellauri115.html on line 404: Several of his philosopher friends tried to shake Hume from his complacency. Grimm, D'Alembert and Diderot all spoke from personal experience, having had a spectacular falling-out with the belligerent Rousseau in the previous decade.

ellauri115.html on line 406: In consequence, they had totally severed relations with him. Most chilling was the warning from Baron d'Holbach. It was 9pm on the night before Hume and Rousseau set out for England. Hume had gone for his final farewell. Apologising for puncturing his illusions, the baron counselled Hume that he would soon be sadly disabused. "You don't know your man. I will tell you plainly, you're warming a viper in your bosom."

ellauri115.html on line 408: Of course it must have been galling for Hume, hailed in Paris, to be reduced, in the shrewd observation of an intimate Edinburgh friend, William Rouet, Professor of Ecclesiastical and Civil History, to being "the show-er of the lion". The lion stood out in his bizarre Armenian outfit, complete with gown and cap with tassels, and was almost everywhere accompanied by his dog, Sultan. Hume was astounded by the fuss, somewhat meanly putting it down to Rousseau's curiosity value.

ellauri115.html on line 410: He was still insistent on his love for Rousseau - at least when writing to his French friends. He told one, "I have never known a man more amiable and more virtuous than he appears to me; he is mild, gentle, modest, affectionate, disinterested; and above all, endowed with a sensibility of heart in a supreme degree ... for my part, I think I could pass all my life in his company without any danger of our quarrelling ..." Indeed, a source of their concord, Hume thought, was that neither one of them was disputatious. When he repeated the sentiments to D'Holbach, the baron was glad that Hume had "not occasion to repent of the kindness you have shown ... I wish some friends, whom I value very much, had not more reasons to complain of his unfair proceedings, printed imputations, ungratefulness &c."

ellauri115.html on line 412: Rousseau was already seized with the glimmerings of a plot; he warned his Swiss friends that his letters were being intercepted and his papers in danger. By June, the plot was starkly clear to him in all its ramifications - and at its centre was Hume. On June 23, he rounded on his saviour: "You have badly concealed yourself. I understand you, Sir, and you well know it." And he spelled out the essence of the plot: "You brought me to England, apparently to procure a refuge for me, and in reality to dishonour me. You applied yourself to this noble endeavour with a zeal worthy of your heart and with an art worthy of your talents." Hume was mortified, furious, scared. He appealed to Davenport for support against "the monstrous ingratitude, ferocity, and frenzy of the man".

ellauri115.html on line 414:   Hume's eyes were on France, in particular, and his reputation as the good David. His first denunciations of Rousseau were made to his friends in Paris; his Concise and Genuine Account of the Dispute between Mr. Hume and Mr. Rousseau would be published there in French, edited by Rousseau's enemies. He studiously avoided communicating with Mme de Boufflers, knowing she would, as she did, urge "generous pity". Hume's descriptions of Rousseau as ferocious, villainous and treacherous ensured joyful coverage in newspapers and discussions in fashionable drawing rooms, clubs and coffee houses. The actor-manager David Garrick wrote to a friend on July 18 that Rousseau had called Hume "noir, black, and a coquin, knave".

ellauri115.html on line 416:   In his reply to Rousseau, Hume (unwisely) demanded that Rousseau identify his accuser and supply full details of the plot. To the first, Rousseau's answer was simple and powerful: "That accuser, Sir, is the only man in the world whose testimony I should admit against you: it is yourself." To the second, Rousseau supplied an indictment of 63 lengthy paragraphs containing the incidents on which he relied for evidence of the plot and how Hume had deviously pulled it off. This he mailed to his foe on July 10 1766. The whole document managed to be simultaneously quite mad but resonating with inspired mockery and tragic sentiment.

ellauri115.html on line 418: In hindsight, it seems unlikely that they were ever going to get along, personally or intellectually. Hume was a combination of reason, doubt and scepticism. Rousseau was a creature of feeling, alienation, imagination and certainty. While Hume's outlook was unadventurous and temperate, Rousseau was by instinct rebellious; Hume was an optimist, Rousseau a pessimist; Hume gregarious, Rousseau a loner. Hume was disposed to compromise, Rousseau to confrontation. In style, Rousseau revelled in paradox; Hume revered clarity. Rousseau's language was pyrotechnical and emotional, Hume's straightforward and dispassionate.

ellauri115.html on line 420: Among Rousseau's numerous charges were Hume's misreading of a key letter from Rousseau about a royal pension. That error embroiled King George III. The king was just one of the many prominent figures to be sucked into the quarrel: others included Diderot, D'Holbach, Smith, James Boswell, D'Alembert and Grimm. Walpole became a key player. Voltaire piled in too, unable to resist the chance to strike at Rousseau.

ellauri115.html on line 424: Hume had demolished the arguments purporting to prove the existence of God, including Rousseau's favourite argument from design - the claim that only a supreme and benevolent being could explain the wonder and order in the world. This argument, Hume insisted, was untenable. How could it account for the suffering in the world? How can we infer that there is just one architect of the world, and not a co-operative of two or more?

ellauri115.html on line 427: Hume suggested to Mme de Boufflers and others that for his own sake Rousseau would best be locked away as a madman. Le Bon David's reason had become a slave to his passions.

ellauri115.html on line 429: Moreover, Rousseau advocated the opinion that, insofar as they lead people to virtue, all religions are equally worthy, and that people should therefore conform to the religion in which they have been brought up. This religious indifferentism caused Rousseau and his books to be banned from France and Geneva. He was condemned from the pulpit by the Archbishop of Paris, his books were burned and warrants were issued for his arrest. Former friends such as Jacob Vernes of Geneva could not accept his views, and wrote violent rebuttals.

ellauri115.html on line 431: Voltaire issued an invitation to Rousseau to come and reside with him, commenting that: "I shall always love the author of the 'Vicaire savoyard' whatever he has done, and whatever he may do...Let him come here [to Ferney]! He must come! I shall receive him with open arms. He shall be master here more than I. I shall treat him like my own son."

ellauri115.html on line 440: Rousseau published Emile, or On Education in 1762. A famous section of Emile, "The Profession of Faith of a Savoyard Vicar", was intended to be a defense of religious belief. Rousseau's choice of a Catholic vicar of humble peasant background (plausibly based on a kindly prelate he had met as a teenager) as a spokesman for the defense of religion was in itself a daring innovation for the time. The vicar's creed was that of Socinianism (or Unitarianism as it is called today). Because it rejected original sin and divine revelation, both Protestant and Catholic authorities took offense. Eikös ne Emersonin porukat olleet unitaareja? Ja se Erasmuxen elämäkerturi Ephraim Emerton Bostonista. Entäs TS Elliotin alaleukapartainen vaari ja Tom ize ennen pyllistymistä?  Pyllistivät kolminaisuusopille ja perisynnille.

ellauri115.html on line 442:   Mulla on nyt sellanen hypoteesi että kaikista izekeskeisimmät ja oikeistokonservatiivisimmat hihhuloivat narsistit on idealisteja kun taas käytännöllisesti suuntautuvammat joilla on jotain kurjalistosympatioita ja huumorin- eli suhteellisuudentajua on todennäköisemmin vasixia materialisteja. Se olis sitten tärkein ero Voltairen ja Rousseaun välillä. (Plus se että Rousseaulla oli 4x pienempi pippeli.) Voltaire olis meidän aikoina ollut demari ja Rousseau olis edustanut persuja, keskustaa tai vihreitä. Seuraavassa tarjoillaan savoijilaisen apupapin papupata josta muodostui Rousseaun mahtavin aivopieru ennen kuin se osui koiraan, tai koira siihen. Se on helevetin pitkä ja pitkäveteinen, TLDR todennäk. mutta  jaxuhalia. Mut jos sen jaxaa kahlata, näkee kyllä selvästi mix SEKÄ papinpakanat ETTÄ jumalattomat oli Janneen hyvin hyvin vihaisia. Se on jumalinen, mutta ei kristitty, hyvinkin on kerettiläistä ainesta. Vanhan liiton Jehovan mieleinen mies, rintaansa takova fariseus temppelin eturivistä. 

ellauri115.html on line 444:   Kalansilmäinen persupuolueen johtomies sanoo vaalilehdessä: Suomi takaisin! Persujen nylkemisen on loputtava, ja sitä varten on julkista kulutusta railakkaasti vähennettävä. Eli perussuomexi: en tahdo antaa penniäkään muille, varsinkaan meitä vielä surkeammille maahantunkeutujille, ei mä haluun kaikki ize vaikkei sitä olis paljon paskaakaan! Aina sentään enemmän kuin noilla, ja me oltiin täällä ensin. Tästä siinä loppupeleissä on vaan kysymys, oikeisto haluu pitää kaiken ize, ja vasemmisto haluu jakaa oikeiston omiin taskuihinsa keräämää ylijäämää kaikille, tietysti siis myös izelleen. Kun ottaa huomioon että omaisuus on varkautta, näkee että tässä vaan lauma korppikotkia kiskoo eri päistä samaa raatoa. 

ellauri115.html on line 447:   Poikaseni, älä odota multa oppineita puheita tai syvällisiä perusteluja. En ole suuri filosofi, enkä haluakaan olla. Mutta mulla on jonkunverran moukanjärkeä ja kova pyrky totuuteen. En koita väitellä sun kanssa enkä edes vakuuttaa; ihan lämpimixeni vaan puhun :D. Riittää että näytän yxinkertaisesti mitä oikeasti ajattelen. Tutkistele sydäntäsi ja kazo tännepäin kun mä puhun, en pyydä enempää.

ellauri115.html on line 450: Mä synnyin bloody peasanttina. [Oi mixi mä tummana synnyin, mixen syntynyt vaaleana?]. Osani oli kyntää maata ja maallista vakoa; mutta vanhemmat piti hienompana että saisin elantoni pappina ja järjestivät mulle pääsyn collegeen. Olen varma etten mä eikä vanhemmat ajatelleet mikä oli parasta, hyödyllistä tai totta; me haettiin vaan mitä tarvittiin pappisvihkimystä varten. Mä opin mitä opetettiin, sanoin mitä käskettiin sanoa, lupasin kaiken mitä piti, ja pääsin papixi. Mutta pian huomasin että luvatessani etten pyri pukille, lupasin liikoja.

ellauri115.html on line 452: Omatunto kuulemma on ennakkoluulon tulosta, mutta tiedän kokemuxesta että omatunto seuraa sitkeästi luonnonjärjestystä ihmislaeista huolimatta. Turhaan kielletään sitä tai tätä; katumus kuiskii vain väpelösti kun teemme jotain jota luonto rakastaa, ja vielä enemmän kun teemme työtä käskettyä [eli lisääntykää ja täyttäkää maa]. Teini hyvä, luonto ei ole vielä vedonnut sun aisteihin; toivottavasti pysyt kauan tuossa onnellisessa olotilassa missä luonnonäänet ovat vielä viattomia. Luonnon kuzun ennakointi on vielä pahempi juttu kuin sen vastustaminen; ensin pitää panna vastaan, jotta tiedät milloin voit antaa mennä ilman ejaculatio praecoxin syntiä.

ellauri115.html on line 456: Just tää päätös koitui mulle kalliixi. Avioliiton kunnioitus paljasti mun puuhastelut. Skandaali piti sovittaa; mut pidätettiin, pantiin viralta, ja potkastiin pihalle; mä olin mun omantunnonarkuuden saalis pikemminkin kuin mun pidätyskyvyn puutteen, ja mulla oli syytä uskoa, haukuista päätellen, että rangaistuxesta voi selvitä olemalla syyllinen isompaan rikoxeen.

ellauri115.html on line 460:   Oliin siinä epäilyn ja epävarmuuden tilassa jota Cartesius piti välttämättömänä totuuden ezintään. Se tila ei voi jatkua, se on levoton ja tuskaisa; vain paheelliset pyrinnöt ja laiska sydän voi päästää meidät siitä pahasta. Mun sydän ei ollut niin mädäntynyt että se olis siitä tykännyt, eikä ole mitään joka pitää ajatusta liikkeellä kuin että on tyytyväisempi izeensä kuin osaansa.

ellauri115.html on line 472: Luulen että tää valtava mielipideviidakko syntyy ensi sijassa ihmisen älyn tylsyydestä; ja toisexi ylpeydestä. Meillä ei ole keinoa mitata tätä valtavaa konetta, emme pysty laskemaan sen toimintaperiaatetta; ei tiedetä sen johtoaatetta eikä lopullista tarkoitusta; ei tunneta izeämme, ei luontoa eikä pirtua joka sitä liikuttaa; ei tiedetä onko apinoita 1 vai monta; meitä ympäröivät läpipääsemättömät mysteerit. Nää mysteerit on järjen alueen ulkopuolella, me luullaan että päästään niiden läpi järjen machetella, mutta kaadutaan omaan oveluuteemme. Tämän mielikuvitusmaailman läpi ize kukin raivaa tiensä jota pitää oikeana; kukaan ei tiedä viekö tie perille. Kuitenkin haluumme tietää ja ymmärtää sen kaiken. Se yx asia jota emme tiedä on tiedettävän raja. Luotamme mieluummin höpsismiin ja uskomme mikä ei ole totta, kuin myönnämme ettei kukaan näe mitä oikeasti on. Ize ollaan murto-osia jostain isosta kokonaisuudesta jonka rajat on meidän ulkopuolella, murto-osa jonka luoja nakkas tienoheen riitelemään keskenään, tarpeexi turhamaisina että halutaan selvittää kokonaisuuden luonne ja meidän pelimarkat siinä.

ellauri115.html on line 478: Hokasin myös että filosofit ei suinkaan vapauttaneet mua turhista epäilyistä, vaan moninkertaistivat mua kiusaavat epäilyt eivätkä poistaneet niistä mitään. Niinet mä valizin toisen oppaan ja sanoin, "Eiku mä seuraan sisävaloa, se ei johda mua niin harhaan kuin muiden ulkovalaistus, tai jos se tekee niin, vika on mun omani, enkä mene niin paljon mezään seuratessani omia höpötyxiäni kuin jos lähden muiden vedätyxiin."

ellauri115.html on line 480:   Menin sitten läpitte mielessäni eri mielipiteet joita mulla oli ollut elämäni aikana, jotkut oli uskottavampia kuin toiset, ja mun sisäinen hyväxymisleima riippui tästä uskottavuudesta. Kun olin huomannut tän, tein puolueettoman vertailun kaikkien näiden eri ideoiden välillä, ja havaizin että ensimmäinen ja yleisin niistä oli myös yxinkertaisin ja järkevin, ja että sen olis kuka tahansa hyväxynyt jos se vaan olis ollut viimeinen eikä eka. Kuvittele että kaikki sun filosofit, entiset ja modernit, olis tyhjentäneet omituiset voiman, sattuman, kohtalon, välttämättömyyden, atomien, elollisen maailman, elävän massan ja materialismin eri lajkkeiden järjestelmät.

ellauri115.html on line 481: Sitten tulee maineikas Clarke [kekäs se on?] joka antaa tulta maailmalle ja julistaa olentojen olennon ja asioiden antajan. Mikä yleinen ihailu, mikä yximielinen läpytys olisi tervehtinyt tätä uutta systeemiä - niin suurta, niin valaisevaa, ja niin yxinkertaista. Muut systeemit ovat täynnä absurdia paskaa; tässä systeemissä on vähemmän liikkuvia osia ja apinan ymmärryxen ylittäviä juttuja.

ellauri115.html on line 486:  Samuel Clarke (1675–1729) was the most influential British metaphysician and theologian in the generation between Locke and Berkeley, and only Shaftesbury rivals him in ethics. In all three areas he was very critical of Hobbes, Spinoza, and Toland. Deeply influenced by Newton, Clarke was critical of Descartes’ metaphysics of space and body because of the experimental evidence for Newtonianian doctrines of space, the vacuum, atoms, and attraction and because he believed Descartes’ identifying body with extension and removing final causes from nature had furthered irreligion and had naturally developed into Spinozism.

ellauri115.html on line 488: Clarke sided with Locke and Newton against Descartes in denying that we have knowledge of the essence of substances, even though we can be sure that there are at least two kinds of substances (mental and material) because their properties (thinking and divisibility) are incompatible. He defended natural religion against the naturalist view that nature constitutes a self-sufficient system and defended revealed religion against deism. Clarke adopted Newton’s natural philosophy early on. Through his association with Newton, Clarke was the de facto spokesperson for Newtonianism in the first half the eighteenth century, not only explaining the natural science but also providing a metaphysical support and theological interpretation for it.      

ellauri115.html on line 490: Näin mä sydämessäni lykin eteenpäin totuudenrakkaus ainoana filosofiana, ja ainoana metodina selvä ja yxinkertainen sääntö joka heitti rodeen turhat ja sofistikoidut argumentit, ja palasin tää viivotin kourassa izeäni koskevan tiedon pariin; päätin pitää izestään selviönä kaiken jota en voinut rehellisesti kieltäytyä uskomasta, ja hyväxyä todexi kaiken joka näytti suoraan seuraavaan siitä; kaiken muun mä päätin jättää ratkaisemattomaxi, ottamatta kantaa puoleen tai toiseen, ja välittämättä vaikeuxista jotka ei näytä johtavaan mihkään käytännölliseen.

ellauri115.html on line 496: Mun aistimuxet tapahtuu mussa izessäni, koska ne saa mut selville mun olemassa olosta; mutta niiden syy on mun ulkopuolella, sillä ne vaikuttaa muhun vaikka mulla ei ole niille mitään perustelua, ja ne syntyvät ja häviävät musta riippumatta. Siis mä selvästi havaizen että mun aistimus, joka on mussa, ja sen syy tai kohde, joka on mun ulkopuolella, on eri juttuja.

ellauri115.html on line 500: Mutta kaikkea mun ulkopuolella joka vaikuttaa muhun mä sanon aineexi, ja kaikki aineen osat jotka on liittyneet erillisixi olioixi on kappaleita. Niinpä idealistien ja realistien kiistat ei koske minua; erottelut näyttämisen ja oikeasti olemisen välillä ovat pelkkää satua. [Eli mä oon käytännössa siis tämmönen solipsististyyppinen idealisti, maailma on mielteeni tai vähän sinnepäin, olkaa te muut mitä haluatte, mä en välitä.]

ellauri115.html on line 502: Mä oon nyt yhtä vakuuttunut maailmankaikkeuden olemassaolosta kuin omastani. Seuraavaxi mä tarkastelen mun aistimuxen kohteita, ja huomaan että mulla on kyky verrata niitä, mä havaizen että mulla on tommonen aktiivinen voima jota en vielä ollut honannut.

ellauri115.html on line 504: Havaita on tuntea: verrata on tuomita; tuominta ja tunteilu ei ole samoja. Asitien kautta esineet esittäytyvät mulle erixeen ja yxittäin kuten ne on luonnossa; vertailemalla mä järjestän ne uudelleen, mä skulaan niillä tavallaan, panen toisen toisen päälle päättääxeni onko ne samoja vai eri, tai yleisemmin löytääxeni niiden suhteita. Mun mielestä aktiivisen tai älykkään olennon erityiskyky on ymmärtää tää sana "on". Turhaan ezin pelkässä aistioliossa tätä älykästä kykyä joka vertaa ja tuomizee; en löydä siitä mitään jälkeä sen luonnossa. Tää passiivinen olio tajuaa jokaisen esineen erixeen, se on tietoinen jopa kahden muodostamasta kokonaisuudesta, mutta se ei voi panna niitä vierekkäin ja verrata, se ei voi tuomita niiden välillä. [Höpsistä, osaahan elukatkin valita.]

ellauri115.html on line 506: Se että näkee 2 aisaa yhtä aikaa ei ole sama kuin nähdä niiden suhteita tai tuomita niiden eroja; useiden esineiden havaizeminen peräperää ei ole niiden vertaamista. Mulla voi olla samalla kertaa idea isosta tikusta ja pienestä tikusta ilman että vertaan niitä, tuomizematta että toinen on väpelömpi kuin toinen, kuten voin nähdä koko käden laskematta sormia. [Alaviite M. de le Cordamines’ narratives kertoo ihmisistä jotka osaa laskea vain kolmeen. Kuiteskin tämän kansan miehillä on viisi sormea kuin nippu kyrpiä mutta osaavat laskea vaan kolme niistä.] Tämmöiset vertailuideat, äisompi', 'pienempi', kuten numeroideat kuten 'yxi', 'kaxi', jne, eivät ole aistimuxia, vaikka mun mieli tuottaa niitä vaan kun mulla on sensaatioita.

ellauri115.html on line 510: Kun me tajutaan 2 sensaatiota jota pitää verrata, niiden vaikutelma syntyy, kumpikin esine havaitaan, molemmatkin havaitaan, mutta ei niiden suhdetta voi havaita. JOs tän suhteen tuomio olis pelkkä aistimus, ja tulis vaan esineestä izestään, mun tuomio ei olis koskaan väärä, sillä se ei koskaan petä etmä tunnen mitä tunnen. [Nojaa, joskus voi surullinen tunne masussa olla vaan pieru exyxissä.]

ellauri115.html on line 512: Miten mä sitten voin erehtyä näiden kahden tikun suhteesta, varsinkin kun ne ei ole yhdensuuntaisia? Mix esim. mä sanon että pikku tikku on kolmannes ison pituudesta, kun se on vaan neljännes? [Mä huomasin sun kazeen, sanoi Voltaire mulle kusilaarilla. Astu lähemmäxi, se on lyhempi kuin luulet. Hirvee ilkimys! Multa meni pissa housuun ja osa lattialle.] Mixi kuva, joka on aistimus, on erilainen kuin esine jonka on sen mallina Se on koska mä olen aktiivi kun mä tuomizen, koska vertailuoperaatio on vialla; koska mun ymmärrys, joka tuomizee suhteista, sekoittaa erroreita aistimusten totuuteen, mitkä yxin paljastaa mulle juttuja. [Aika heikkoa, Janne, aika heikkoa. Amatöörihavaintofilosofiaa. Näiden juttujen pohtiminen introspektiolla ei vie mihinkään.]

ellauri115.html on line 514: Lisää tähän näkökohta, joka varmaan vetoo suhun kun ajattelet sitä: se on tämä - jos me ollaan puhtaasti passiivisia aistinten käytössä, niiden välillä ei olis mitään viestintää; sitten olisi mahotointa tietää että koskettamamme kalu ja katsomamme ovat sama. Joko ei koska havaittaisi mitään izemme ulkopuolella, tei meillä olis 5 aistimusten ainesta, joiden samuutta ei olis mitään keinoa havaita.

ellauri115.html on line 516: Tää mun mielen kyky joka tuo mun aistimuxet yhteen ja vertaa niitä, sitä voi kuzua millä nimellä tahansa, vaikka tarkkaavaisuus, mietiskely, pohdinta, äs juu vis; silti se on mussa eikä asioissa, siis mä yxin tuotan sen [puppua], vaikka mä tuotan vain sen kun mä saan vaikutelmia asioista. Vaikka mun on pakko tuntea tai olla tuntematta, mulla on vapaus tarkastella enemp vähemp sitä mitä tunnen.

ellauri115.html on line 520: Kaikki mitä mä havaizen asteilla on ainetta, ja mä päättelen kaikki aineen oleelliset ominaisuudet aistittavista laaduista jotka saa mut havaizemaan sen, laaduista jotka on siinä kiinni kuin laastari. Mä nään sen joskus liikkeessä, joskus levossa, [Jalkanuotti: tää lepo on, jos haluat, vaan suhteellista; mutta kun me havaitaan enemmän tai vähemän liikettä, voidaan selvästi ajatella toista ääripäätä, joka on lepo; ja me tajutaan se niin selvästi että me voidaan pitää absoluuttisena lepona sellasta joka on vain suhteellista. Muttei ole totta että liike on aineen olemus, kerta ainetta voi ajatella levossa.] Siitä mä päättelen ettei liike eikä lepo ole sille oleelllista, vaan liike, ollen toimintaa, johtuu jostain syystä ja lepo sen puutteesta. Six jos mikään ei vaikuta aineeseen, se ei liiku [lällällää Newton] ja just six että lepo ja liike on sille yhdentekevää, lepo on sen luonnollinen tila. [Tää oli tähän asti ehkä Jannen heikoin kiskasu.]

ellauri115.html on line 522: Mä havaizen kahden laista liikettä kappaleissa, hankittua liikettä ja automaattista tai tahdonalaista liikettä. Ekassa syy on ulkoinen liikkuvalle kappaleelle, toisessa se tulee sisästä. Mäe en päättele tästä että liike, esim. rannekellon, on izesyntyistä, sillä jos mikään ulkoinen syy ei vetäis vieteriä niin se kävis loppuun ja kello pysähtyisi. [Mä tiedän nää jutut, mun perhe oli kelloseppiä.] Samasta syystä en myöntäisi että nesteiden  liike olis automaattista, enkä sanois että tuli aiheuttaa izestään liikkuvien liikkeen. [Alaviite: Kemistit pitää flogistonia eli tulen elementtiä diffuusina, liikkumattomana ja jähmeänä niissä yhdisteissä joihin se osallistuu, kunnes ulkoiset voimat päästää sen irti, kerää sen ja panee sen liikenteeseen, ja muuttaa sen tulexi. Paizi että tää teoria oli perseestä, sori Janne.]

ellauri115.html on line 524:     Kysyt multa ovatko eläinten liikkeet omaehtoisia, mun vastaus on "En voi sanoa," mutta analogia viittais siihen suuntaan. Kysyt taas, mistä tiedän että edes on spontaania liikettä? Mä sanon "tiedän koska tunnen niitä, esim. polvihousuissa kun ajattelen 'maman'ia." Mä haluun tehdä kädellä ja liikuttelen sitä ilman muuta välitöntä syytä kun mun tahtoni. Turhaan yrittäisi joku neuvotella mua pois tästä tuntemuxesta, se on vahvempi kuin mä; voisit yhtä hyvin vakuuttaa mut siitä ettei mulla ole sitä.

ellauri115.html on line 528: Kuiteskin tää näkyvä maailmankaikkeus koostuu aineesta, hajallaan olevasta ja kuolleesta [Jalkanuotti: mä olen kovasti yrittänyt ymmärtää elävän molekyylin käsitettä, mutta turhaan. Idis että aine tuntisi ilman aisteja näyttää mulle käsittämättömältä ja ristiriitaiselta. Voidaxeni hyväksyä tai hyljätä tän ajatuxen mun pitäis ensin ymmärtää se, ja täytyy myöntää ettei se ole onnannut.], jolla ei ole mitään elävän ruumiin koheesiosta, organisaatiosta, eikä jäsenten yhteistunteesta, sillä on varma juttu että me jotka ollaan osia ei olla tietoisia kokonaisuudesta. Tää sama universumi on liikkeessä, ja sen liikkeet on järjestyneitä, muuttumattomia ja lainalaisia, sillä ei ole mitään sitä vapautta mikä näkyy apinoiden ja muiden elukoiden spontaaneissa liikkeissä. Niin että maailma ei ole joku jättimäinen eläin joka liikkuu izestään; sen liikkeet johtuu siis jostain ulkopuolisesta syystä, syystä jota en pysty havaizemaan, mutta pieni ääni pääni sisällä tekee tän syyn niin ilmeisexi että mä en voi kazoa auringon kulkua kuvittelematta jotakuta pyörittämästä äsitä, ja kun maa pyörii mä olen näkevinäni käden joka antaa sille vauhtia. [Tämmönen mikkihiirimaailmankuva on valtaosalla uskovaisia, koska uskovaiset haluu uskoa että juuri näin on laita. Will to believe, sanois James.]

ellauri115.html on line 530: Jos mun pitää hyväxyä yleisiä lakeja joiden oleellista suhdetta aineeseen mä en voi havaita, miten paljon mä siitä saan lisävauhtia? Nää lait, jotka ei ole todellisia, kun ne eivät ole aineita, on tehty jostain muusta jota mä en tunnista. Kokeet ja havainnot on tutustuttaneet meidät liikelakeihin; nää lait ennustavat tuloxet näyttämättä syitä; ne on ihan sopimattomia selittämään maailman systeemin ja maailmankaikkeuden tikityxen. Cartesius teki taivaan ja maan arpanopalla; mutta millä se sai arpanopan pyörimään, ilman pyörimistä se ei saa keskipakovoimaa kiihtymään. Newton löysi painovoimalain; mutta painovoimalaki yxinään aika pian ajaisi universumin pysähdyxiin; sen piti lisätä joku ammusvoima selittääxeen taivaankappaleiden elliptiset radat; koitappa Iisakki näyttää mikä käsi työnsi planeetoille lisävauhtia? Hähä! [JJ on ignoramus. Ei ois kannattanut lähteä litomaan kelloseppäkoulusta.]

ellauri115.html on line 532: Liikkeen alkusyyt ei löydy aineesta; aine vastaanottaa ja välittää liikettä, muttei synnytä sitä. Mitä enemmän havainnoin luonnonvoimien aktiota ja reaktoita toisiinsa, sitä enemmän mä nään että meidän pitää aina mennä yhdestä seurauxesta takaisin toiseen, kunnes löytyy alkusyyxi jonkun tahto; sillä äärettömän syiden jonon kuvitelma johtais otaxumaan ettei ole alkusyytä. Sanalla sanoen, ei ole mitään liikettä joka ei synny jostain toisesta, paizi jos se on spontaania tahdonalaista; elottomissa kappaleissa ei ole toimintaa vaan pelkkää liikettä, eikä ole oikeata toimintaa ilman tahtoa. Tää on mun eka periaate. [Onhan tää kieltämättä ikivanha purkka jota mutusteli jo muinaiset kreikkalaiset, mut kylse mulle kelpaa, mä otan sen mieluusti pulsan alta suuhuni.] Tää on mun alkusyy. Mä uskon sen takia että on olemassa tahto joka veti maailmankaikkeuden vieterin ja antaa luonnolle sen elämän. Tää on mun eka dogma, tai mun uskontunnustuxen eka artikla.

ellauri115.html on line 534: Miten halu synnyttää fyysistä ja ruumiillista toimintaa? [Tästä mulla ois paljonkin omakohtasta kerrottavaa...] Mä en voi kertoa, mutta mä havaizen kun se toimii mussa niin; mä haluun tehdä jotain ja sitmä vaan teen sen; mä haluun liikuttaa mun ruumista horisontaalisesti, ja se liikkuu edestakaisin;  mut jos joku eloton kappale lähtis levosta liikkeelle izexeen, niin sitä mä en kyllä tajua, se olis ennenkuulumatonta. Tahto tuntuu kun mä toimin, ei sellaisenaan. Mä tunnen miten tahto aiheuttaa vipinää, mutta että aine aiheuttaisi liikettä, se olis kuin seuraus ilman syytä, mitä ei voi ollenkaan käsittää.

ellauri115.html on line 536: Yhtä vähän pystyn käsittämään miten tahto liikuttaa ruumista kuin mä tajuan miten aistimuxet vaikuttaa mun mieleen. Mä en edest tiedä mixi toinen näistä mysteereistä on näyttänyt vähemmän selittämättömältä kuin toinen. Mun omasta puolesta, olen mä aktiivinen tai passiivinen osapuoli, kahden aineen yhtymisen tapa näyttää musta ihan kreisiltä. [Jotain mystistä mutustelua seuraa, josta ei saa selvåå, jätin pois.]

ellauri115.html on line 538: Juuri esittämäni doktriini on tosiaankin hämärä; mut ainakin se kuulostaa kuin se merkizisi jotakin eikä siinä ole mitään järkeä tai kokemusta luotaantyöntävää; voiko samaa sanoa materialismista? Eikö ole selvä että jos liike on oleellista aineelle niin sitä ei vois siitä irrotta, se olis aina läsnä siinä yhtä paljon, aina läsnä jokaisessa aineen hiukkasessa, aina sama jokaisessa hiukkasessa, sitä ei voisi siirtää, se ei kasvaisi eikä vähentyisi, eikä me voitas kuvitella ainetta levossa. [Tää on taas huippumoukkamaista pohdintaa, samaa luokkaa kuin Platonin Sokrateen suuhun laittamat sepustuxet siitä mix sielu ei voisi olla harmoniaa. Leegopalikka-tason törttöilyä. ]  Kun sanot mulle että liike ei ole aineen luonteessa mutta välttämätöntä, se on pelkkää sanakikkailua. Sillä joko aineen liike lähtee aineesta izestään ja on sixi sille oleellista; tai se lähtee ulkoisesta syystä eikä ole sille välttämätöntä, koska liikuttava syy vaikuttaa; ja ollaan takas lähtöruudussa. [Toi oli hyvin vedetty, ex je?]

ellauri115.html on line 540:     Apinoiden erroreiden päälähde on yleisissä ja abstrakteissa idixissä; metafysiikan jargoni ei ole koskaan löytänyt yhtään totuutta, ja se on täyttänyt filosofian älyttömyyxillä joista me ollaan häpeissämme niin pian kun me poistetaan niista pitkät sanat. Sanos mulle, ystäväiseni, kun ne puhuu sulle sokeasta voimasta joka on levinneenä koko luontoon, saako siitä mitään käsitystä mieleensä? Ne ajattelee että ne muka sanoo jotain näillä epämääräisillä ilmauxilla - universaali voima, oleellinen liike - mutta eihän ne sano yhtään mitään. Liikkeen idis ei ole muuta kuin idis siirtymisestä paikasta toiseen; ei ole mitään liikettä jolla ei ole suuntaa; sillä mikään yxilö ei voi liikkua kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. Mihin suuntaan sit aine liikkuu välttämättä? Onko koko aineläjällä sama liike, vai onko jokaisella atomilla oma? Ekan ideixen mukaan koko avaruuden pitää muodostaa yxi kiinteä ja jakamaton massa; jälkimmäisen mukaan se voi vaan muodostaa diffuusin ja inkoherentin pilven, ja silloin ei vois mitkään 2 atomia yhtyä. [Se ei olis yhtään kivaa, ja selkeesti vastoin mun arkikokemusta.] Mihin suuntaan lähtis toi kaikelle aineelle yhteinen liike? Suoraviivaisesti, ympyrässä, ylhäältä alas, vasemmalta oikealle? Jos jokaisella molekyylillä on oma suuntansa, mikä olis kaikkien näiden suuntien ja erotusten syy? Jos jokainen molekyyli ja atomi vaan pyörisi axelinsa ymmpäri, kaikki seisokelisivat kadunkulmissa ja kukaan ei pääsi kulkemaan. Ja tänkin pyörimisen pitäis mennä johkin suuntaan. Se et aine lähtis liikkeelle jostain abstraktiosta on paskapuhetta, se ei merkkaa mitään, ja jos aine lähtee johkin suuntaan niin sillä on joku syy. Mitä enemmän esimerkkejä mä otan elävästä elämästä, sitä enemmän syitä mun pitää selittää, enkä löytäis koskaan yhteistä agenttia joka kontrolloisi niitä kaikkia. Ei siinä kaikki etten mä pysty piirtämään kuvaa sellasesta sattumanvaraisesta liikehdinnästä ja elementtien yhteentörmäyxistä, en voi edes kuvitella sellasta härdelliä, ja universumin kaaos on vähemmmän kuviteltavissa mulle kuin sfäärien harmonia. Voin ymmärtää että universumin mekanismi ei ehkä ole apinan käsitettävissä, mutta jos alat sitä selittää, selitä edes niin että apina ymmärtää.

ellauri115.html on line 542: Jos aine liikkeessä viittilöi kohti jotain tahtoa, määrättyjen lakien alainen liike musta viittaa johkin superälyyn; tää on mun uskontunnustuxen toka artikla. Toiminta, vertailu ja valikointi on aktiivisen ajattelevan olennon operatiivista toimintaa; siis tämmöinen olento on olemassa. [Tää on tää iänikuinen kelloseppävertaus, joka sattuneesta syystä on mulle eri mieluisa.] Ei ainoastaan kiertävissä taivaankehissä, eikä auringossa josta tulee valoa, eikä yxin mussa izessäni, jonka pyllystä se päivä paistaa, vaan märehtivässä lampaassa, lentävässä linnussa, sen päähän putoovassa kivessä, tuulen puhaltamassa lehdessä. Kun aalto vapaa rannan tapaa, siinäkin soi bluuuuuus.

ellauri115.html on line 544: Mä tuomaroin maailmanjärjestystä, vaikken mä tiedä midiä sen tarkotuxesta, sillä tän järjestyxen tuomarointiin riittää että vertan sen osia toisiinsa, tutkin niiden yhteispeliä, niiden suhteita, ja niiden yhdyntää [se on kivintä]. En tiedä mixi avaruus on olemassa, mutta nään koko ajan miten se muuttuu; en koskaan missaa sitä läheistä yhteyttä millä sen osat auttelee toisiaan. Mä oonn kuin mies joka kazoo kellon sisään ekaa kertaa [ja mä tiedän mistä puhun]; se ei koskaan väsy ihastelemaan mekanismia, vaikkei se tiedä mitä varten se kello on eikä ole koskaan nähnyt viisareita. Mä en tedä mitä tällä tehdään, se sanoo, mutta mä nään että joka osa sopii yhteen muiden kanssa, mä ihailen kellosepän hienomekaniikkaa, ja olen vitivarma että kaikki nää osat toimii yhteen tällä lailla jotain tarkoitusta varten jota mä vaan en voi havaita.

ellauri115.html on line 546:     Verrataas erikoisia tarkoitusperiä, keinoja, kaikenlaisia järjestysrelaatioita, ja sitten kuunnellaan tunteen pientä ääntä pään sisällä; mikä terve mieli voi hylätä sen todistusta, sairaista puhumattakaan? Ellei silmät ole muurautunet umpeen ennakkoluuloista, voiko ne olla näkemättä että universumin näkyvä järjestys ihan huutaa superälyä? Tarvii todella kovaa sofismia ennenkuin voi olla honaamatta olemassaolon harmoniaa ja ihmeellistä yhteispeliä kaikkien osien välillä jotka pitää käynnissä toisia? [Esim sodat kulkutaudit ja katastrofit, mikä hienostunut järjestelmä tarpeettoman laahuxen vähentämiseen?] Sano mitä sanot kombinaatioista ja todennäköisyyxistä; vaikka saatkin multa turvan tukkoon, ezaa mua myöntämään yhtään mitään. Mitä hyödyttää tukkia mun suu jos mä en myönnnä olevani väärässä? [No esmes ei tarvi kuunnella tällästä pälinää.] Ja miten sä voit ryöstää multa spontaanin tunteen joka musta huolimattakin aina väittää ezä olet väärässä? 

ellauri115.html on line 547:     Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.]

ellauri115.html on line 549: Olin yllättynyt ja melkein shokissa kun luin Neuwentitiä. [A Dutch doctor (1654-1718) who wrote a book entitled The Existence of God Demonstrated by the Wonders of Nature.] Miten tää mies saattoi haluta tehdä kirjan luonnon ihmeistä, ihmeistä jotka osoittaa luonnon copyrightin omistajan viisauden? Sen kirjan pitäis olla yhtä iso kuin luonto ize ennenkuin kaikki olis kerrottu, ja heti kun koitetaan mennä detaljeihin, suurin ihme kaikista, nimittäin kokonaisuuden sopusointu ja harmonia, karkaa lahkeesta. Pelkkä orgaanisten ruumiiden tekoprosessi tekee mielen epätoivoisexi; mixei apina voi tehdä vaikka vuohia? Vaikka miten bylsin niitä ei tule kilejä. Tästä näkee että luontoäiti ei ole tarkoittanut sellaista. Se ei ainoastaan järjestänyt juttuja, se suorastaan estää tekemästä tyhmiä.

ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]

ellauri115.html on line 553: Mä uskon siis että maailmaa johtaa viisas ja vahva tahto; mä nään! mä sanon niinkuin Riku, tai paremminkin mä tunnen sen, ja on hienoa tietää se. Mutt onxtää sama maailma aina ollut, vai onxe luotu? Onko tällä kaikella joku alkupää? Onko niitä 2 vai monta? Millaisia ne on? Mä en tiedä, ja mitä se mulle kuuluu sitäpaizi? Jos niistä tulee joskus mulle tärkeitä, mä koitan ne oppia; siihen asti mä jätän tollaset spekulaatiot, jotka voi vaan tehdä levottomaxi [ketkä kaxi? Mitä ne puuhasi? Näkikö kukaan?] voimatta vaikuttaa mun käytöxeen tai ymmärryxeen.

ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!]  Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.

ellauri115.html on line 559: Sen jälkeen kun olen kexinyt Jumalalle riittävästi ominaisuuxia että voin tempasta sen olemaan, palaan [tietysti] taas izeeni, ja koitan selvittää mikä mun paikka on sen suuressa suunnitelmassa sikäli kun ymmärrän. Heti, ja ilman epäilyxen häivää, huomaan mitä lajia mä olen; sillä omalla halullani ja tällä kalulla voin toteuttaa mieltymyxeni, mulla on enemmän voimaa kontrolloida muiden ruumiita ja saada ne tekemään mitä haluan tai estää sen, kuin niillä on kontrolloida mua pelkällä haballa; älykkäimpänä mä olen ainoa joka voi tutkia kaikkien muiden jalkovälejä. Mikä olento täällä alhaalla, paizi mies, voi havainnoida muita, mitata niiden penixen, laskelmoida, ennustaa niiden liikkeet, vaikutuxet ja niin sanoaxeni ottaa yhteyttä niihin kaikkiin oman izensä lisäxi?  Mitäs absurdia siis siinä ajatuxessa että kaikki muut on tehty mua varten, kun vaan mä nään ne kaikki tästä mun näkökulmasta? [Järkyttävää narsismia.]

ellauri115.html on line 561: On totta siis, että mies on loordi maalla jonka päällä se olexii; sillä ei ainoastaan se kesytä kaikki muut elukat, ei ainoastaan se kontrolloi luonnonvaroja ahkeralla teollisuudella; vaan se yxin tietää miten kontrolloida niitä; sillä pysyy kaikki mainiosti hanskassa; kontemploimalla se matkustaa vaikka tähdissä vaikkei pääse sinne pers.kohtasesti. Näytä mulle toinen elukka maan päällä joka osaa antaa tulta ja joka osaa kazoa ihaillen aurinkoon ilman laseja. Mitä! Mähän voin huomioida ja tuntea [raamatullisessa mielessä] kaikki elukat ja niiden sukulaiset; mä voin ihan tuntea mitä  tarkoittaa järjestys, kauneus ja miehisyys; mähän voin miettiä Miss Universumia ja nostaa lihan kohti sitä käyttämättä kättäni; mähän rakastan hyvää ja teen temput sille; miten mä sitten voisin verrata izeäni joihinkin tyhmiin elukoihin? Kurja sielu, sun surkea filosofia tekee sut elukkamaisexi; tai pikemmink turhaan sä yrität alentaa izesi; sun [tai siis mun] nerokkuus osottaa sun periaatteet väärixi, sun ystävällinen sydän näyttää ne väärixi, ja jopa sun vallan vääränkäyttö osoittaa kuinka etevä sä olet. [Ei kyllä tää Rousseau on perusteellisesti paska mies.]

ellauri115.html on line 563:     Omasta puolestani mä en kannusta mitään tiettyä systeemiä. Mä olen ruma ja rehellinen mies, joka ei lähde minkään tiimin kelkkaan, jolla ei ole mielenkiintoa olla jonkun lahkon johtaja; mä oon tyytyväinen Jumalan mulle osoittamaan paikkaan sen oikealla puolella;  Mä en näe mitään, paizi Jumala izensä, joka olis parempi kuin mä; ja jos mä saisin valkata uudestaan, mitä muuta mä voisin haluta paizi olla mies? Paizi ehkä mä voisin olla 'maman'!

ellauri115.html on line 568: Henry: Women are irrational, that's all there is to that!

ellauri115.html on line 569: Their heads are full of cotton, hay, and rags!

ellauri115.html on line 572: Maddening and infuriating hags!

ellauri115.html on line 581: Why can't a woman be like that?

ellauri115.html on line 583: Why does ev'ryone do what the others do?

ellauri115.html on line 595: Would you be livid if I had a drink or two?

ellauri115.html on line 606: One, perhaps, whose truthfulness you doubt a bit.

ellauri115.html on line 627: Men are so decent, such regular chaps.

ellauri115.html on line 628: Ready to help you through any mishaps.

ellauri115.html on line 633: Straightening up their hair is all they ever do.

ellauri115.html on line 634: Why don't they straighten up the mess that's inside?

ellauri115.html on line 635: Why can't a woman behave like a man?

ellauri115.html on line 637: Been hailed as a princess by one and by all;

ellauri115.html on line 645:   Tässäpä mielenkiintoinen ajatusnyrjähdys. Eziis nimenomaan izerakkaat tyypit mielellään antaa läpyjä jollekulle mesenaatille? Oliskoon se todellakin niin? Kai se olis jonkinlaista transferenssiä, ne tekee jumalansa selfiestä ja voi siten palvoa omaa naamaansa jumalan lammen pinnasta? Kyllähän esim. jääkiekkofanit pullistuu ihan hirveesti jos ja kun Suomen joukkue voittaa kultamitalin? No ei hopeakaan ole häpeä, muttei kukaan sen tähden hyppää Havis Amandan syliin tai kolera-altaaseen. 

ellauri115.html on line 647: Mutta kun, halussani löytää oman paikkani lajini keskuudessa, mä kazon eri nazoja ja miekkosia joilla ne on olalla, missäs mä oon siinä nyt? Mikä näky silmieni edessä! Missäs on se järjestys jota mä oon näkevinäni luonnossa? Luonto näytti mulla sopusoinnun ja suhteellisuuden skeneä, mut apinalaumassa ei ole muuta kuin sekaannus ja epäjärjestys. Alkuaineet on sovussa; miehet on yhtä kaaosta. Naudat riemuizevat; niiden kuningas [eli mä] on onneton. Oi Viisaus, missä on sun lakisi? Oi Kaizelmus, onx tää sun mielestä hyvä tapa hoitaa asiat? Armollinen Jumala, missä on sun supervoimasi? Mä kazon maata, ja siellä on pelkkää vitunmakua.

ellauri115.html on line 649: Uskoisitko ehkä, hyvä ystävä, että näistä synkistä aatteista ja näennäisistä ristiriidoista sukeusi mun mielessäni sublimoitu idea sielusta, jota mun ezintä ei tähän saakka ollut honannut? Kun ma mietiskelin miehen luonnetta, musta näytti että siinä on 2 eri periaatetta; 1 nosti sen etutkimaan ikuisia totuuxia, oikeuden rakkautta, ja totta moraliteettia, sellaisiin maanosiin joita viisaat tykkäävät miettiä; toinen vei sen alaspäin omaan napaansa, teki siitä aistiensa orjan, ja himojen jotka on niiden instrumentteja, ja siten vastusti kaikkea mitä edellinen periaate vinkkasi. Kun mä tunsin lähteväni kiidulle, näiden vastakkaisten motiivien kannattelemana, mä sanoin, Ei; mies ei ole 1, mä tahon ja mä en halua; mä tunne izeni samalla kertaa orjaxi ja vapaaxi miehexi; mä havaizen mikä on oikein, mä rakastan sitä, mut mä teen mikä on väärin [tän mä förbin Paavalita, sori Paavali]; mä oon aktiivinen kun mä kuuntelen järjen ääntä; mä on passiivinen kun passiohedelmät tempaavat mut mukaansa; ja kun mä annan perixi, mun suurin tuska on että mä olisin ehkä voinut vastustaa. [Muze ei ois ollut kivaa.]

ellauri115.html on line 653: Huomaatte: tää termi ‘substanssi’ mulla tarkoittaa sitä millä on jotain alkeellisia laatusanoja, ilman erikoisia ja toissijaisia virityxiä. Jos sit kaikki meidän tuntemat alkeelliset laatusanat voi olla samalla otuxella, riittää vaan 1 substanssi; mut jos on keskenään poissulkevia laatusanoja, niin tarvitaan niin monta substanssia kun on disjointteja luokkia. Saat miettiä tätä vähän; mun puolesta, mitä Locke ikinä sanookin, mulle riittää että aineella on vaan koko ja jaollisuus, niin mä oon vakuuttunut, että se ei voi ajatella, ja jos joku filosofi väittää että puut tuntee ja kivet ajattelee [Jalkahuomautus: Musta näyttää että moderni filosofia on kaukana siitä että kivet ajattelevat, ne on havainneet että miehet ei ajattele. Onkohan vika mussa vai? No ei, ne ei vaan huomaa luonossa muuta kuin sensitiivisiä olentoja; ja ainut ero jonka ne löytää miehen ja kiven välillä on että miehellä on niitä 2, ei vaitiskaan läppä läppä, vaan että mies on herkkä olento joka kokee sensaatioita, ja kivi on herkkä olento joka ei koe sensaatioita. Mutta jos on totta että kaikki aine tuntee, mistä löytyy tää herkkä yxikkö, mun individi ego? Onxe jokaisessa aineen mölekyylissä, vai ruumiissa jotka on mölekyylien aggregaatteja? Paanxmä tän yxeyden nesteisiin ja kiinteisiin, yhdisteisiin ja alkuaineisiin? Sä sanot että luonto koostuu yxilöistä. Mut mitä nää yxilöt sit on? Onx toi kivi tossa yxilö vai aggregaatti yksilöitä? Jos jokainen alkeellinen atomi on herkkä olento, miten mä voin käsittää sen intiimin viestinnän joka tapahtuu kun toinen apina on toisen sisällä, niin että niiden 2 egoa on sekoittuneet yhdexi? Puoleensaveto voi olla luonnonlaki jonka mysteeri on meille tuntematon; mut ainakin me tajutaan että vetovoima joka riippuu massasta ei sodi kokoa ja jaollisuutta vastaan. Voitko ajatella sensaatiota smalla tavalla? Sensitiivisillä ruumiinosilla on toki koko, jopa vaihteleva [mulla se on aika vähäinen], mutta sensitiivinen olento on 1 ja jakamaton; sitä ei voi panna kahtia, se on kokonainen tai ei mitään; sentakia herkkä olento ei ole aineellinen kappale. Mä en tiedä miten meidän materialistit ymmärtävät sen, mutta musta näyttää että samat hankaluudet jotka sai ne heittämää yli laidan ajattelun, nyt saa ne hylkäämään tunteilun; ja mä en näe mitään syytä, kun kerran eka askel on otettu, ne ei vois ottaa toistakin; mitä se niille enää maxaa?  Koska ne on varmoja ettei ne ajattele, miten ne kehtaa väittää että ne tunteilevat? Turhaan se yrittää sekottaa mua ovelilla argumenteilla; mä pidän sitä vaan epärehellisenä sofistina, joka mieluummin sanoo että kivillä on tunteita kun että miehillä on sielua. [Olipa siinä kasa kökköä ajattelua, jos sitä sillä nimellä voi kuzua; pikemminkin tarkotushakuista tunteilua.]

ellauri115.html on line 655: Oleta että sokea mies kieltää kuvien olemassaolon koska se ei ole koskaan nähnyt niitä. Mä paan sen käteen mun kikkelin ja saan sen seisomaan Tom of Finland-kuvan avulla joka on mulla piilossa; sokea mies voi tunnustella et nythän se viisari on pydessä. Kerron sille et "Madonnankuva sai sen aikaan.” “Ei sunkaan,” se sanoo, "kikkeli ize on seisomisen syy; seisominen on yhteistä kaikille kaluille". “No näytä sitten mulle sama seisokki muissa kaluissa,” mä vastaan, “tai ainaskin näytä mikä sai sen aikaan tässä kikkelissä.” “Ei pysty” vastaa sokea mies; “liian hapokasta, mut vaikka sä et saa sitä seisomaan käskien, mixun pitää yrittää selittää sitä jollain pornokuvalla, josta mulla ei ole mitään käsitystä? Eikös se olis a case of obscurum per obscurius? Anna mun vielä kokeilla sun kikkeliä, tai muuten mä en usko ezulla on enää koko kalua. Se näyttää pienentyneen kuin pyy maailmanlopun edellä. Mä lyön vetoa etmä saan sen seisomaan käsipelillä ilman mitään kuvia. Se on muuten aika hassun näkönen jäykkänä."

ellauri115.html on line 657: Mitä enemmän mä ajattelen ajatusta ja apinan mielen luonnetta, sitä enemmän samankaltaisuutta mä nään materialistien argumenteilla ja ton sokean miehen ehdotuxella. Ize asiassa, ne eivät nää homunculusta joka kyykistelee niiden sisällä ja huutaa suulla suuremmalla vaikka vaimealla äänellä. Kone ei ajattele, siinä ei ole koneistoa eikä naamataulua joka vois tuottaa heijastuxia; jokin sun sisällä pyrkii ulos polvihousuista; avaruus ei ole sun mittapuku, miss universumi ei riitä sun sisätilaxi; sun sentimentit, sun halut, sun ahistus, sun ylpeys ennenkaikkea, on peräisin jostain muualta kuin sun pienestä hämärästä aukosta josta on niin ahdas päästä sisälle.

ellauri115.html on line 659: Ei mikään aineellinen luomus ole izessään aktiivinen, ja mä oon tosi aktiivinen. Turhaan sä yrität tästä jankata; mä tunnen sen, ja tää tunne puhuu mulle niin kovalla äänellä että järjen ääni hukkuu siihen. Mulla on ruumis johon muut ruumiit joskus tunkeutuvat, ja se puolestaan tunkeutuu niihin; ei ole mitään epäilystä tästä edestakaisesta liikkeestä; mut mun halu on riippumaton mun aisteista; mä suostun tai mä panen vastaan; mä annan perixi tai pääsen päälleppäin; ja mä tiedän mainiosti izessäni milloin mä oon saanut mitä mä tahdoin ja millon mä vaan annoin perixi mun passiohedelmälle. Mulla on aina tahdonvoimaa, muttei aina voimaa tehdä mitä mä tahdon. Kun mä annan perään kiusaajalle mä antaudun ulkoisen kalun ohjattavaxi. Kun mä syytän izeäni tästä heikkoudesta, mä kuuntelen vaan mun tahtoa; mä oon mun paheideni orja, mutta vapaa mies katumaan niitä uudestaan ja uudestaan; tää vapauden tunne ei koskaan häviä musta, paizi kunmä teen ize väärin ja kun mä pitkän päälle estän sielunääntä protestoimasta ruumiin arvovallalle.

ellauri115.html on line 661: Mä tajuan tahdon vaan mun omasta tahdosta [muiden tahdosta vitun väliä], eikä äly ole mulle yhtään tutumpi [fair enough]. Kun kysyt multa mikä syy määrää mun tahtoni, on mun vuoro kysyä mikä syy määrää mun tuomion; sillä on selvää että nää on 1 ja sama syy; ja jos sä ymmärrät selvästi että mies on aktiivinen tuomaroinnissa, ezen äly on vaan kyky verrata ja tuomita, niin sä näät että sen vapaus on vaan samanlainen kyky tai siitä johdettavissa; mies valizee hyvän ja pahan välillä samalla lailla kun se tuomaroi toden ja väärän välillä; jos sen tuomio on väärä, se valizee väärin. Mikä silloin on syy joka määrää sen halua? Se on sen tuomio. Ja mikä määrää sen tuomion? Sen äly, sen kyky tuomiskella; eli määräävä syy on siinä izessä. Tän enempää mä en yhtään ymmärrä. [No tätä pätkää mä en ymmärtänyt enää YHTÄÄN, sixi suomennoskin on näin sekava.]

ellauri115.html on line 663: Tietystikään mä en ole vapaa olla haluumatta mun omaa menestystä, mä en ole vapaa haluumaan izelleni pipejä; mut mun vapaus on just tätä, etä mä voin tahtoa mikä on mulle parasta, tai mikä musta näyttää siltä, ilman että kukaan pakottaa. Seuraako siitä etten mä ole oma herrani kun mä en voi olla muu kuin mä olen? [Älä nyt ala japittaa et Terska koko ajan nalkuttaa ja jumalakin pakottaa tekemään noin mieluummin kuin näin; eimun ole pakko niitä noudattaa, mullon lupa tehdä tyhmästi, ja niinhän mä olen tehnytkin, herraties.]

ellauri115.html on line 671: 	hake_Juha_Sipil%C3%A4_%282017%29.jpg/220px-Tallinn_Digital_Summit._Handshake_Juha_Sipil%C3%A4_%282017%29.jpg" height="200px" />

ellauri115.html on line 675: Jos mies on samalla kertaa aktiivinen ja vapaa [Terskaa ei lasketa, se on vaan taloudenhoitaja], se toimii omavoimaisesti kuin Dexterin henkilönostimet; se mitä se tekee vapaasti ei ole mitenkään osa Sallimuxen merkkaamaa systeemiä, eikä sitä voi panna Sallimuxen syyxi. Sallimus ei halua pahaa mitä mies tekee väärinkäyttäessään saamiaan vapauxia; eikä Sallimus estä sitä tekemästä tyhmyyxiä, [sehän on Sallimus eikä Kieltäymys] joko six että noin heiverön olion tekemä vääryys on sille pelkkää kärpäsen surinaa, tai koska se ei voisi estää sitä tekemättä vielä suurempaa vääryyttä sen vapaalle luonnolle. Sallimus teki miehestä vapaan niinet se voi valita hyvän ja kieltäytyä pahasta. Se on tehnyt sen kykeneväxi tähän valintaan jos se käyttää oikein sille annettuja kykyjä, mutta sen voimat on niin rajalliseet että vaikka siltä lähtis mopo käsistä ei se pysty häirizemään yleistä järjestystä.  Miehen tekemä paha osuu omaan nilkkaan vaikuttamatta maailman systeemiin, estämättä ihmmislajin säilymistä vastoin muun luomakunnan tahtoa. On turha valittaa et Jumala ei estä meitä tekemästä väärin, koska se on tehnyt miehestä niin mainion luonteisin että se on pannut sen toimiin sen moraliteetin jolla ne jalostuvat, niinet se on tehnyt miehekkyydestä miehen syntymämerkin.Ylin onni muodostuu izetyytyväisyydestä; jotta me tunnettas tätä izetyytyväisyyttä meidät on pantu tälle pelilaudalle vapaasti sijoittamaan pelimerkkejä, meitä kiusaa meidän passiohedelmät ja meitä rajoittaa tää omatunto. Mitä muuta ois jumalallinen voima voinut tehdä meidän puolesta? Oisko se voinut tehdä meidän luonteesta ristiriitaisen, ja antanut hyvänolon tunteen oikein tekemisestä sellaselle joka ei voi tyriä? Oisko Sallimuxen pitänyt estää miestä ilkeydestä rajoittamalla se vaistoihin ja tekemällä siitä pökiön? [No pökiön se tekikin ainakin musta, vaikka vaistot mulla on aika karkeat.] Ehei, ei niin, oi mun sielun Jumala, mä ainakaan en sua syytä siitä et mä tein susta mun selfien, et mä olisin yhtä hyvä ja onnellinen kuin mun money maker!

ellauri115.html on line 677: Luonnonlapsi mitä huolinkaan, kunhan vapahana olla saan! Mä en kyllä ole koskaan tajunnut tätä pointtia: jos ainoa mitä mies vapaana voi tehdä on tunaroida jutut, mix siitä pitää pitää niin isoa melua? Kylmä ainakin voisin ottaa vastaan vähän virka-apua, jos paratiisinomaiset olot olis sillä taattuja. Vähemmälläkin izetyytyväisyydellä pärjää, jos on lämmin ja masu ja misu pulleassa kunnossa. Vittuako jumalan piti mennä sen omenapuun kanssa keekoilemaan? Kaikki oli hyvin ennen sitä. Sitäpaizi sori vaan Janne, mut tää sun käsitys miehen harmittomuudesta on osoittautunut harvinaisen vääräxi. Rauhixen pihalla ei kuulu enää kimalaisen pihausta, lupiinit valtaa koko viidakon ja Bursan rannikolla on autonrenkaan vahvuista meriräkää, johon kalat tukehtuvat. Kaikki miehen aikaansaannosta Sallimuxen kazellessa vierestä. 

ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.

ellauri115.html on line 681: Oi mies! älä ezi kauempaa pahan aiheuttajaa; sä olet se. Ei ole muuta pahaa kuin paha jonka sä teeet ja paha jonka sä kärsit, ja molemmat tulee susta izestä. Paha yleensä voi tulla vaan epäjärjestyxestä, ja maailmanjärjestys toimii kuin junan vessa. Paha erikoistapauxissa on vain sen kokijoiden turkissa; ja tää fiilis ei ole luonnonlahja, vaan miehen oma valmiste. Kivulla ei ole paljon mahtia niihin jotka ei ole ajatelleet paljoa, eikä niinkuin Runkmanni kazo eten eikä taxe. Ota pois meidän fataali edistys, ota pois meidän viat ja puristimet, ota pois miehen käsityöt, niin kaikki on hyvin kuin Harry Potterin 6. osan lopussa. 

ellauri115.html on line 683: Kun kaikki on hyvin, ei ole sellaista kuin epäoikeudenmukaisuus. Oikeus ja hyvyys on erottamattomia; hyvyys on välttämätön seuraus supervoimista ja izerakkaudesta joka on synnynnäistä kaikissa herkissä olennoissa. [Tää kuulostaa aivan tuubalta?! Tai vähintäänkin aivan vitun narsistiselta.] Kaikkivoiva heittää kuvansa, niin sanoaxeni, kuin yliolanheittimellä luomiinsa nautoihin. Luominen ja säilöminen on powerin ikuista duunia; se ei toimi siihen mitä ei ole olemassa; Jumala ei ole kuolleiden jumala [no tää nyt ainakin on harhaoppia!]; se ei voi aiheuttaa harmia ja tuhoa vahingoittamatta izeään. Kaikkivoipa voi haluta vain hyvää. [Jalkanuotti: Muinaiset olivat oikeassa kun ne kuzuivat ylijumalaa optimixi maximixi, mutta olisi ollut vielä parempi sanoa sitä maximixi optimixi, sillä sen hyvyys johtuu sen voimista, se on good koska se on great. Tääkin kuulostaa taaas ihan peliteorialta.] Six se joka on eniten hyvä, koska se on eniten skrode, on myös ylioikeudenmukainen, muuten se puhuisi ristiin kuin liito-orava; sillä se järjestyxen rakkautta joka luo järjestystä me sanotaan hyväxi, ja sitä järjestyxen rakkautta joka pitää sitä pystyssä me sanotaan oikeudexi. Diktatuuria peliin ja poliisivoimia. Ei ihme että Russell sanoi kaimaansa protofasistixi.]]

ellauri115.html on line 685: Miehet sanovat että Jumala ei ole velkaa naudoille. Mun mielestä se on velkaa niille kaiken mitä se lupasi niille kun se teki ne. Etköö sinää muiista mitää sinää lupaasit? Kun se antoi niille hyvän idixen ja pani ne haluumaan sitä, se lupasi että ne saa sen myös. [Häh?] Mitä lähemmin mä tutkin omaa napaani, sitä huolellisemmin mä mietin ja sitä selvemmin mä luen tämmöisiä sanoja: "ole oikeudenmukainen niin olet onnellinen". Mut eihän se niin mene nykymenolla, ilkeät menestyvät ja oikeamielisten [lue mä] sorto eikun jatkuu. Huomaa miten vihaisia me ollaan kun tää odotus ei toteudu. Omatunto kapisee ja napisee luojalleen; se nalkuttaa sille: "Sä petit mua!"

ellauri115.html on line 687: “Mäkö petin sua, hätähousu! Kuka sulle niin sanoi? Onxun sielu hajalla? Ooxä lakannut olemasta? Oi Brutuxeni! Oi mun poikanen! Älä nyt tuhri kaikkea jalon elämäsi takakuistilla; älä menetä toivoasi ja kunniaasi Philippoin tasangolla. Mixä sanot 'Miehuus ei ole midiä', kun sä oot ihan just huulilla nauttimaan miehuuden lopputiliä? Sähän olet kuoleman kielissä! Ei, kylsä elät edelleen, tavallaan, ja mun lupaus toteutuu sit kuonpuoleisessa, usko pois."

ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan?  Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.

ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.

ellauri115.html on line 695: Mä olen tietoinen sielustani; mä ihan tunnen sen ja ajattelen sitä tuon tuostakin; mä tiedän mikä sen on vaikken tiedä mitä se oikeasti on; mä en voi järkeillä asioista jota mä en tunne. Se minkä mä tiedän on että mun henk.koht. identiteetti riippuu mun muistista, ja että ollaxeni sama mun ptää muistaa et mä olin olemassa. Mä en muistaisi kuoleman jälkeen millanen mä olin elävänä ellen mä muista miltä musta tuntui ja mitä mä tein; enkä epäile että just sen muistaminen tulee olemaan hyvisten palkkio ja pahisten kidutus. Tässä maailmassa sisäinen tietoisuus uppoaa innokkaiden passiohedelmien hälinään jotka estää katumisen. Miehuuden harjoituxesta seuraava nöyryyytys ja häpeä estää näkemästä sen charmia. Mut kun vapautuneina ruumiinaistien illuusioista silmäilemme iloisina ylintä pomoa ja ikuisia totuuxia jotka siitä valuvat; kun kaikki meidän sielunvoimat on hereillä järjestyxen kauneuteen ja me ollaan täysin uppoutuneita vertaamaan sitä mitä tuli tehtyä siihen mitä olis pitänyt, niin silloin omantunnon ääni pääsee täyteen volaan nupit kaakossa; silloin puhdas riemastus joka tulee izetyytyväisyydestä, ja terävä katumus izensä nolaamisesta ratkaisee ylivoimaisella tunteella mikä tulee olemaan kunkin omavalmisteinen osa kuonpuoleisessa. Hyvä ystäväiseni, älä kysy onko siellä muita ilon tai kärsimyxen aiheita; mä en tiedä kun en ole käynyt kazomassa vielä; tää minkä mä voin kuvitella riittää mulle lohdutuxexi tässä elämässä ja saa odottamaan kärsimättömästi seuraavaa. Mä en sano et hyviä palkitaan, sillä mitä suurempaa hyvää voi tosi hyvä olento kuvitella kuin olla niinkuin kotonaan? Mut mä sanon kyllä että hyvät tulevat olemaan onnellisia, koska niiden money maker, kaiken oikeudenkäytön ylin auktoriteetti, joka on tehnyt ne tunteilemaan kykenevixi, ei ole tehnyt niitä kärsiskelemään; sitäpaizi, ne ei ole käyttäneet vääriin vapauttaan maan päällä eikä muuttaneet kohtaloaan oman vian takia; kuiteskin ne ovat kärsineet tässä elämässä ja kyllä se niille hyvitetään seuraavassas. Tää fiilis ei luota niinkään miehen ansioihin, vaan hyvän ideaan, joka näyttää musta kuuluvan jumalan peruskokoonpanoon. Mä oletan vaan että järjestyssäännöt pysyy voimassa ja että Jumala ei kuseta.

ellauri115.html on line 697: Hizi tässä on kyllä aika paha omavanhurskauden sivumaku. Mitä tämähän maistuu aivan sonnalta! Sen lisäxi siinä on joku sivumaku! sanoi prikaatinkomentaja maistaestaan miehistölle tarjottua keittoa. Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, herra eversti, sanoivat alokkaat unisonossa.  

ellauri115.html on line 701: Kun meidän ohimenevät tarpeet on ohize, ja meidän hullut halut lepäävät, pitäisi tulla loppu meidän passiohedelmistä ja rikoxista. Voiko puhdas sprii kyetä perversseihin tekoihin? Kun ne ei enää tarvi mitään, mix ne olis enää edes ilkeitä? Jos ne on vapaita meidän karkeista aisteista, jos niiden onni koostuu toisten olioiden kazelusta kuin Kim Young Unilla, ne voi vaan haluta mikä on koreaa; ja se joka lakkaa olemasta pahis ei voi koskaan olla kurjimus. Näin mä ainakin olen taipuvainen ajattelemaan vaikken mä ole ihan hirveesti yrittänyt tulla mihkään johtopäätöxeen. Jumalauta, teidän armonne, hyvä herra, mitä sä päätätkin mä läpytän; jos sä päätät panna pahojen päät ikuiselle pölkylle, olkoon mun puhheeni mitätön; mut jos näiden katuminen ajan mittaan sattuis päättymään, jos niiden kärsimyxet loppuisi, ja jos ne sais saman rauhan kuin minäkin, niin mä kiitän ja kumarran, kiitos siitä oikein kovasti. Eix ilkeäkin ole mun veljeni? Ei kai mun tarvi olla kuonpuoleisessa sen vartija? On munkin monasti tehnyt mieli tehdä niinkuin se. Päästäpä kuule se pahasta ja vapauta se pahasta hengestä; anna sen olla lähes yhtä onnellinen kuin mä; sen onni ei tee mua kateexi, vaan lisää vaan mun omaani.

ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin.  Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on. 

ellauri115.html on line 705: Jumala on intelligentti, mutta miten älykäs? Mies on älykäs kun se järkeilee, mut Korkeimman Tiedustelijan ei tarvize järkeillä; ei sillä ole premissejä eikä johtopäätöxiä, ei sillä ole edes lauseita. [Sillä on vaan yxittäisiä sanoja.] Korkein tiedustelija on kokonaan intuitiivinen, se näkee mitä on ja mitä pitäis olla; kaikki totuudet on sille 1 ja sama, kuten kaikki paikat on vaan 1 paikka ja koko aika vaan 1 sekuntti. Miehen voima käyttää keinoja kuten Viagraa, jumalan voima on omavoimainen. Kirkas valo jo kävelyvauhdissa. Jumala voi koska se tahtoo; sen tahto on sen haba. Jumala on hyvä; tää on varma nakki; mutta mies löytää onnensa oman tiiminsä menestyxessä. Jumalan onni on järjestyxenrakkaus, se on anaalis-obsessiivinen psykopaatti. Sillä järjestyxellä se pitää yllä olevaa, ja yhdistää osia toisiinsa kuin leegoja. Jumala vaan on; tästä mä oon varma. God is just, eli jumala vaan on. Ich bin nur. Se seuraa sen hyvyydestä [vai oliko se toisinpäin?]; miehen vääryys ei ole Jumalan työtä, vaan sen omaa; se moraalinen oikeus joka on filosofien tavallinen moite Sallimuxelle on mulle todistus sen olemassaolosta. Mutta miehen oikeus on että jokainen saa ansionsa mukaan; Jumalan oikeus muodostuu että se vaatii meiltä tiliä siitä mitä se on meille antanut.

ellauri115.html on line 707: Jos mä olen onnistunut erottamaan nää attribuutit joista mulla ei ole absoluuttisesti mitään ideaa, niin se on väistämättömien päättelyiden muodossa,, ja käyttämällä oikein päätäni; mutta mä tähdennän niitä ymmärtämättä mitään, joa loppujen lopuxi emmä väitä yhtään mitään. Turhaan mä sanon Jumala on sellanen tai tällänen, mä tunnen sen, mä koen sen, mutta siltikään mä en ymmärrä miten se voi olla sellanen.

ellauri115.html on line 709: Sanalla sanoen: mitä enemmän mä yritän kuvitella sen jumalallista esanssia, sitä vähemmän mä ymmärrän sitä; mutta se on, ja se riittää mulle; mitä vähemmän mä ymmärrän, sitä enemmän mä jumaloin. Mä ryömin sen edessä, sanoen "Olentojen olento, mä oon koska säkin oot, sä oot mun idoli; kun mä yritän ajatella sua mä ikäänkuin nousen mun pääni vintille, missä räsymatot eivät ole ihan suorassa.  Paras mun järjen käyttö on jättää se käyttämättä sun edessä; mun mieli ilahtuu, mun heikkous terhentyy, kun mä tunnen olevani sun suurissa jaloissa."

ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.]  Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa?  Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu?  Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.

ellauri115.html on line 713: Meidän tekojen moraliteetti on vaan tuomioita jotka ize muodostamme niistä. Jos hyvä on hyvä, sen pitää olla hyvä meidän sydämen pohjamudissa yhtä hyvin kuin meidän teoissa; ja eka palkinto oikeudessa on tietoisuus että me toimitaan oikeuden mukaisesti. Jos moraalinen hyvä on meidän luonnon mukaista, mies voi olla mielenterve ja hyväkuntoinen kun hän on hyvä. [OK, tää kaveri ei niele perisyntiä, pää pois! huutaa patakuningatar.] Jos ei ole niin, ja jos mies on lunnostaan paha, se ei voi lakata olemasta paha madännyttämättä luonnettaan, ja hyvä siinä on luonnottomuutta. Jos se on tehty harmittamaan kamu-luotujaan, kuten susi on tehty nielemään saaliinsa, hamaani mies olisi yhtä vääristynyt otus kuin säälittävä susi; ja pelkkä miehuus aiheuttaisi katumusta. [Vittu Janne vedä välittömasti käteen, tää on taas tätä homo-on-homolle-susi tuubaa! Onnex onnex susi ei sentään ole sudelle yhtä homo.]

ellauri115.html on line 715:     Mun nuori ystävä, kazotaampa polvihousuihin, pannaan syrjään kaikki henk.koht. ennakkoluulot ja mennään tonnne kamariin kokeilemaan mihkä suuntaan meidän taipumuxet johtaa meitä. Tykätäänkö me enemmän toisten kärsimyxistä kuin niiden iloista? [Hmm nojaa...] Onko miellyttävämpää tehdä ystävällinen teko vaiko epäystävällinen, ja kumpi jättää hauskemman muiston jäljestään? Mixi sä tykkäät teatterista? Nautitko rikoxista jotka näet? [Aika monet kyllä.] Itketkö rangaistusta joka tuomitaan rikolliselle? [No ei, vrt. edellä.] Noi sanoo että meitä ei kiinnosta muu kuin oma etu; kuiteskin me saadaan lohtua kärsimyxiin viehättävistä ystävättäristä ja humanitäärisestä avusta; ja nautinnoissakin oltaisiin liian yxinäisiä ja kurjia ellei meillä olis ketään joille niistä kerskua.

ellauri115.html on line 716:     Jos ei ole mitään sellaista kuin moraliteetti miehen sydämmessä, mikä on lähteenä sen hurjalle ihastuxelle jaloihin tekoihin, sen intopiukeassa omistautumisessa isoille miehille?

ellauri115.html on line 718: Mikä yhteys on omaneduntavoittelulla ja tällä miehuuden ihannoinnilla? Mix mä olisin mieluummin Cato joka teki seppukun kuin Caesar joka tuli, näki ja voitti? [Kaada izelles vaan JJ.] Jos viet rinnasta multa sydämmen lisäxi tän jalouden rakastamisen niin et vie vain housuja vaan myös elämänilonkin. Pikkumainen mies jossa tämmöiset herkkutunteet on tukahdutettu pahojen passiohedelmien joukossa, joka ajattelee vaan izeään ja lopulta ei rakasta kuin izeään, tällä ei ole mitään ihastumiskohtauxia, sen kylmä sydän ei enää syki riemusta risaisissa housuissa, ja ja sen silmät ei enää täytyy symmpatian makeista kyyneleistä, se ei ilahdu mistään; sillä ei ole elämää eikä tunnetta, se on jo kuollut. [But cf. "Lettu elo" alempana.]

ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.

ellauri115.html on line 722: Miehet puhuvat katumuxen äänestä, piilorikosten salaisesta rangaistuxesta, jonka avulla rikoxet usein paljastuu, tai sitten niillä kerskumisesta. Alas yliminä! Kukapa ei olis kuunnellut kiusaxeen sen kuiskutusta. Puhun kokemuxesta, ja mä mielelläni kuristaisin tän komentelevan tunteen joka aiheuttaa mulle niin paljon kärsimystä. Mutta on toteltava luonnon kuzua ja käytävä kusella kun kusettaa; sä näät että sen ies on keveä ja kun me kuunnellaan tota ääntä meillä on hyvä päänalunen. Pahis pelkää ja juoxee karkuun sitä; se haluis päästä eroon izestään; sen ahistuneet silmät vilkuu ympärille ja ezii jotain viihdettä; ilman katkeraa satiiria ja moukkamaista läpänheittoa se olis aina surullinen; toi ivanauru on sen ainut nautinto. Toisin vanhurskas mies, joka löytää rauhan omista pöxyistään; se on yhtä iloinen yxin kuin seurassa, sen tyydytys ei riipu niistä jotka sitä lähestyy, sen housuihin mahtuu vaikka kuinka monta sellaista. 

ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]

ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]

ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.

ellauri115.html on line 732: Marcus Atilius Regulus (kuoli mahdollisesti 250 eaa.) oli Rooman tasavallan konsuli ja sotilasjohtaja, joka nähtiin Roomassa sankaruuden esikuvana. Perimätiedon mukaan Regulus pysyi vangittuna Karthagossa kunnes hänet lähetettiin Roomaan neuvottelemaan joko rauhasta tai vankienvaihdosta. Hänen kerrotaan vaatineen senaattia kieltäytymään Karthagon ehdotuksista, minkä jälkeen hän noudattaakseen vapauttamisensa ehtoja palasi vankeuteen Karthagoon huolimatta roomalaisten vastustuksesta. Hänen vangitsijoidensa kerrotaan nopeasti kiduttaneen hänet kuoliaaksi. Reguluksen toiminta nähtiin osoituksena sankarillisesta kestävyydestä. Paras aikakautta käsittelevä säilynyt lähde, kreikkalainen historioitsija Polybios (n. 203–118 eaa.) ei mainitse Reguluksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista, mutta se mainitaan vuonna 129 eaa. konsulina toimineen Gaius Sempronius Tuditanuksen fragmenteissa. Jotkut historiantutkijat ovat arvelleet, että kertomus Reguluksen kiduttamisesta olisi keksitty puolustamaan sitä, että Diodoros Siculuxen mukaan roomalaiset kiduttivat kahta karthagolaista sotavankia Reguluksen lesken käskystä.

ellauri115.html on line 736: Tähän tarkotuxeen riittää johdattaa sut erottamaan meidän hankitut ideat ja luonnolliset fiilixet; sillä fiilis edeltää tietoa, ja koska me ei opita ezimään hyvää ja välttämään pahaa izellemme, vaan me saadaan tää halu luonnosta, samalla lailla hyvän rakkaus ja pahan viha on yhtä luonnollisia meille kuin izerakkaus. Omantunnon asetuxet ei ole tuomioita vaan fiilixiä. Vaik kaiki meidän ideat tulee ulkoa, fiilixet joilla niitä punnitaan tulee sisältä, ja näillä fiilixillä me havaitaan asioiden sopivuus tai sopimattomuus izellemme, joka saattaa meidät hakemaan tai välttämään näitä juttuja. [Eli matelijanaivoilla mennään näissä moraalijutuissa.]

ellauri115.html on line 738:     Olemassaolo on fiilistelyä; Meidän fiilis on takuulla varhaisempaa kuin meidän fixuus, ja meillä oli fiilixiä jo ennen ideoita. [Alaviite: Jossain mielessä ideat ovat fiilixiä ja fiilixet ideoita. molemmat termit sopii jokaiseen havaintoon jossa on meistä izestämme kyse, sopii sekä sen havainnon kohteeseen ja meihin jotka saa sen havainnon; järjestys missä me koetaan ne määrää soveltuvan termin.

ellauri115.html on line 740: ] Mikä sitten onkin meidän olemien syy, se on hoidellut meidän hengissäpysymisen antamalla meille fiilixet jotka sopii meidän luonteeseen; eikä kukaan voi kieltää että ne ainakin on synnynnäisiä. Nää fiilixet, mitä ainaskin muhun tulee, on izerakkaus, pelko, kipu, kuolemanpelko, mukavuudenrakkaus. Eikä voi millään epäillä, että apinat ei olis luonnostaan sosiaalisia, ainaskin kykeneviä siihen, eikä se ole sitä muuten kuin toisten synnynnäisten fiilisten takia, jotka on lajinomaisia; sillä jos vaan fyysinen hyvinvointi olis kyseessä, me varmasti hajauduttaisiin eikä keräydyttäis laumaxi.Mutta omantunnon liikevoima johtuu tästä kaxipiippuisesta miehen relaatiosta izeensä ja velipoikiin. Hyvää ei voi olla rakastamatta; tää tieto ei ole synnynnäistä, mutta kun järki johtaa sen havaizemaan sen, sen omatunto pakottaa sen rakastamaan sitä; tää fiilis on synnynnäistä.

ellauri115.html on line 742: Niin että mä en usko, nuori ystäväiseni, että on mahdotonta selittää omantunnon välitöntä voimaa meidän oman luonnon tuloxena, järjestä riippumatta. Ja vaikka se olis mahdotonta, se on tarpeetonta; sillä ne jotka kieltää tän periaatteen, jonka kaikki muut maailmassa hyväxyvät, eivät ole todistaneet ettei sellaista ole; ne tyytyy vaan väittämään, ja kun me väitetään että sitä on, on meillä ihan yhtä hyvä perustelu kuin niillä, ja meillä on sen lisäxi todistaja omassa masussa, omantunnon ääni, joka puhuu puolestaan. Jos tuomion ekat säteet sokaisee meitin ja sekottaa meidän näkemät kohteet, odotetaan kunnes heikko näkömme kirkastuu ja havistuu, ja järjen valossa me pian nähdään just nää kohteet kuten luonto on aina näyttänyt ne meille. Tai ollaxemme yxinkertaisempia ja vähemmän uhoovia; tyydytään masussamme tuntuviin ekoihin fiilixiin, koska tiede tuo meidät aina niihin takaisin, ellei se ole harhaista.

ellauri115.html on line 744: Omatunto! Omatuntoo! Järki hoi, äly älä jätä! Jumalallinen vaisto, taivaan kuolematon iäni, varma opas otuxelle joka on tietämätön ja tosiaan aika näiverö, kuitenkin suht intelligentti ja vapaa kuin sveiziläinien; erehtymätön hyvän ja pahan tuomari, joka tekee miehestä vähän kuin Jumalan!  Sussa on miehen luonnon erinomaisuus ja sen tekojen moraalisuus; ilma sua mä en löydä izestäni mitään joka nostais mut muiden elukoiden edelle - ei muuta kuin surullinen etuoikeus exyillä yhdestä errorita toiseen, apuna ohjastamaton ymmärrys ja järki jolla ei ole mitään periaatteita.

ellauri115.html on line 746: Taivaan kiitos mei on nyt päästy kaikesta tosta hälyyttävästä filosofisesta shousta; me ollaan miehiä vaikka oppimattomia; nyt meidän ei tarvi käyttää koko ikää moraliteetin tutkimiseen, kun meillä on halvempi ja varma viisari joka ohjaa meidät tän ihmisaatoxen valtavan labyrintin läpitte. Muttei riitä olla vaan tiatonen että meillä on tää opasvihkonen; meidän pitää tuntea se ja seurata sitä. Jos se puhuu kaikille sydämmille, mix niin harvat kuuntelee sitä? Se puhuu meille luonnonkieltä, ja kaikki saa meidät unohtamaan sen kielen. Omatunto on arka, se rakastaa rauhaa ja yxinäisyyttä; se häiriintyy melusta ja numeroista; ennakkoluulot joista sen sanotaan syntyvän on sen verivihollisia. Se pakoilee niitä tai vaikenee; niiden meluisat äänet hukuttaa sen sanat, niin ettei se saa puheenvuoroa, vaikka pyytäisi; fanaattisuus väärentää sen äänen ja inspiroi rikoxia sen nimissä. Se masentuu huonosta kohtelusta; se ei enää puhu meille, eikä vastaa puheluihin; kun sitä on pilkattu niin kauan, on yhtä vaikea kuzua se takaisin kuin ajaa se karulle.

ellauri115.html on line 748: Miten usein mun tutkimusten aikana mä olen kyläsftynyt mun oman sydämen kylmyyteen! [Ei tarvi arvata, tääkin oli retorinen kysymys.] Miten usein on suru ja väsymys kaataneet myrkkynsä mun ekoihiin mietiskelyihin ja tehneet niistä mulle vihattavia! Mun maho "sydän" ei tuottanut muuta kuin heiveröisen nykäyxen ja laimeaa totuudenrakkautta. Mä sanoin näin izelleni nimittäin: Mix mä ponnistaisin löytääxeni olematonta? Moraalinen hyvä on piippu-uni, aistien nautinnot on ainoasti oikeasti hyvää. Kun me on menetetty maku sielunnautintoihin, kuinka vaikeaa on saada se takaisin! [Älä vastaa] Miten paljon vaikeampaa on hankkia se jos meillä ei ole sitä koskaan ollut! Jos olis ketään niin kurjaa ettei olis koskaan tehnyt mitään mitä se voisi muistella mielihyvällä, ja joka tekisi sen iloisexi että tuli elettyä, sellainen mies ei voisi tuöntea izeään, ja ilman hyvän tietoa, johka se on luponnostaan kykenevä, se olis pakotettu pysymään ilkeydessään ja olis aina kurjalistoa. Mutta uskozä että on edes 1 mies maan pääl joka olis niin paska ettei se olis koskaan edes tuntenut kiusausta olla kiltti? Tää kiusaus on niin luonnollinen, niin mukava, että on mahdotonta aina vastustaa sitä; ja ajatus sen suomasta nautinnosta riittää tuomaan sen koko ajan mieleen uudestaan. Valitettavasti on aluxi vaikeaa saada siitä tyydytystä, kuten Rolling Stonesit sanovat; meillä on tukku syitä kieltäytyä seuraamasta syädämen taipumusta; varovaisuus, nk., rajoittaa sydämen oman izen rajojen sisäpuolelle; tuhat yritystä tarvitaan että pääsee siitä häkistä. Hyväntekemisen ilo on hyvin tehneen palkkio, ja meidän pitää ansaita se palkkio ennenkuin se myönnetään. Mikään ei ole makeampaa kuin omenahyve; mutta me ei tiedetä tätä ennenkuin me ollaan sitä maistettu. Kuten sadun Proteus, se ensin ottaa tuhat hirmuista muotoa kun se yrittää meitä halata, ja näyttää todellisen naamataulunsa vaan niille jotka ei päästä irti siitä.

ellauri115.html on line 750: Mun luonnolliset tunteet, jotka puhuu yhteisestä hyvästä, ja mun järki, joka puhuu vaan musta izestä on aina riidoissa, ja mä olisin ajelehtinut elämän läpi alituisessa epävarmuudessa, vihaten pahaa, rakastaen hyvää, ja aina sodassa izeni kaa, jos mun sydämmeni ei olis saanut lisä läpivalaisua, jos se totuus joka määrää mun mielipiteet ei olis myös asettanut mun käytöstä, ja saanut mua rauhoittumaan. Järki yxin ei ole riittävä perusta miehekkyydelle; mikä sokkeli vois löytyä? Miehekkyys on järjestyxenrakkautta. Mutta voiko tää rakkaus voittaa mun omanvoitonpyyntiä, ja pitäiskö sen edes voittaa sitä? Antakoot ne mulle selvän ja riittävän syyn tälle preferenssille. Niiden niinsanottu periaate on ize asiassa vaan sanaleikkiä; sillä mä sanon myös että pahe on järjestyxenrakkautta, toisella tavalla nähtynä. Missä vaan on fiilistä ja älyä, siellä on jonkinlaista moraalista järjesystä. Ero on tää: hyvä mies järjestää elämänsä suhteessa kaikkiin muihin miehiin; paha järjestää sen vaan izeensä nähen. Jälkimmäinen keskittää kaikki asiat izensä ympärille, toinen mittaa reviirinsä säteen ja haukuskelee sen aidalla. Siten sen paikka riippuu yhteisestä keskuxesta, joka on Jumala, ja kaikista samankeskisistä ympyröistä jotka on sen erinazaisia luotuja. Ellei ole Jumalaa, ilkeä on oikeassa ja hyvä mies on vaan taulapää.

ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle.

ellauri115.html on line 754: Mixmun sielu on mun aistien alainen, ja vankina tässä bodyssa jossa se on orjuutettuna ja ryppääntyneenä pienexi rytyxi? Enpäs tiedäkään; onko Lujaapierevä nyt tietoinen mun tilanteesta? Mut mä voin ilman hätiköintiä uskaltautua esittämään vaatimattoman arvauxen. Mä sanon izelleni: jos miehen sielu olis pysynyt vapaana ja viattomana, mitäs ansiota sitten olis sillä eze olis rakastanut ja totennut järjestystä joka oli jo aikaansaatuna, järjestystä, jota se ei edes olis voinut yrittää häiritä? Se olis onnellinen toki toki, mutta sen onni ei voisi saavuttaa ihan hekumanhuippua, nimittäin hyveellisyydestä tulevaa ylpeyttä, ja hyvän omantunnon läpytystä sisällä; se olis vaan kuin jotkut enkelit, ja varmastikin hyvä mies on jotain enemmän kuin ne, nehän on vaan Lujaapierevän lakeijoja ja ovimiehiä. Kuolevaiseen ruumiiseen sitaistuna siteillä jotka ovat yhtä merkillisiä kuin vahvoja, sen huoli tän ruumiin ylläpidosta houkuttaa sielua ajattelemaan vaan izeään, ja antaa sille mielenkiinnon aiheen joka on vastakkainen asioiden yleiselle järjestyxelle, jonka se kyllä voi vielä tietää ja rakastaakin vähän; tässä tilanteessa vapauxien oikeasta käytöstä tulee samalla kertaa ansio ja sen palkkiio; siinä se valmisteleee izelleen loputonta onnea, vastaustaessaan maanpäälisiä passiohedelmiä ja seuratessaan alkuperäisiä GPS-lukemia. 

ellauri115.html on line 756: Jos vieläpä siinä matalassa asemassa mihin meidät on asetettu tässä elämässä meidän ekat impulssit on aina hyviä, jos meidän paheet on omatekoisia, mix me valitettaisiin että ne on meidän mestareita? Mix me syytettäisiin Luojaa pahoista jotka ollaan ize luotu, ja vihollisia jotka me ollaan ize aseistettu izeämme vastaan? Äh, jätetään mies pilaamattomaxi; se huomaa olevan aina helppoa olla hyvä ja se on aina onnellinen ilman katumuspilleriä. Syylliset, jotka sanoo että ne on ajettu rikollisuuteen, on valehtelijoita yhtä paljon kuin pahantekijät; miten ne voi jättää huomiotta että niiden valittama heikkous on niiden omaa työtä; että niiden aikaisimmatkin törkeydet oli niiden oman tahdon aikaansaannosta; että toivomalla kiusauxeen lankeemista ne lopulta antaa niille perixi tahtomattaankin ja tekee niistä vastustamattomia? Epäilemättä ne ei voi enää välttyä olemasta heikkoja ilkimyxiä, mutta niiden ei tarvinnut tulla heikoxi ja ilkeixi, izepä hyppäsivät siihen siniseen maalisammioon. Doh, miten helppoa olis pitäämopo käsissä ja passiohedelmät piilossa, tässäkin elämässä, jos silloin kun tavat ei vielä olleet muodostuneet, mieli laajentumisvaiheessa, olisimme voineet pitää kiinni sellaisista jutuista kuin meidän olis pitänyt, arvostaaxemme oikein sitä mitä ei tiedetä; jos me oikeesti haluttaisiin oppia, ei vaan six että loistettaisiin toisten silmissä, vaan että meistä tulis viisaita ja hyviä ihan luonnonmenetelmällä, et me oltaisiin onnellisia maxaessamme veroja. Tästä työhuoneesta tulee ikävystyttävä ja tuskaisa, koska me ei edes yritetä sitä ennenkuin me ollaan jo paheen ruostuttamia ja passiohedelmien orjia. Meidän tuomiot ja meidän arvon mittatikut määräytyy ennenkun meillä on tietoa hyvästä ja pahasta, ja sit me mitataan kaikkia asioita tällä väärällä mittatikulla, eikä arvosteta mitään sen oikeasta hinnasta. [Joo tää on taas tätä keskustaoikeistolaista "oman onnensa seppä" sepustusta. Kylnää sit on ennustettavia!]

ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]

ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia?  Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.

ellauri115.html on line 762: Hyvin perustellusti epäillen izeäni ainoa asia jota mä pyydän Jumalalta, tai paremminkin edellytän sen oikeusistuimelta, on korjata mun eranto jos mä purjehdin väärään suuntaan, jos se errori on mulle vaarallinen. Rehellisesti sanoen, mun ei tarvi olettaa olevani erehtymätön; mun mielipiteet jotka näyttää musta tosilta voi olla ihan valetta; sillä mikäpä mies ei tarrautuisi omiin uskomuxiinsa; ja kuinka monet miehet on samaa mieltä mistään? Harha-aistimus joka pettää mua voi tosiaankin lähtöisin musta izestäni, mutta vaan Jumala voi poistaa sen. Mä olen tehnty kaikkeni yltääxeni totuuteen, mutta lyhkösenä mä en ylety sen lähteeseen; onxe mun vika jos mun voimat ei riitä enkä mä pääse eteenpäin kuin Lea Lehtisalo; nyt on totuuden vuoro uida mun liiveihin.

ellauri115.html on line 771: Aamupäivällä Terskan kaa harjoittamani horisontaaliliikunta ja sen erottamaton seuralainen hyväntuulisuus tekivät päivällistauosta miellyttävän; mutta jos se venyi lian pitkäksi ja kaunis ilma kutsui, en malttanut odottaa pitkään, vaan pujahdin kesken ateriaa tieheni ja hyppäsin veneeseen, ja jos oli tyyntä, meloin yksikseni järven keskelle. Oikaisin pitkäkseni veneen pohjalle kuin Eno Kala, katselin taivaalle ja toisinaan annoin veneen ajelehtia tuntikausia veden mukana, samalla kun uppouduin tuhansiin päämäärättömiin mutta hurmaaviin haaveisiin, joilla ei ollut täsmällistä tai kiinteää kohdetta mutta jotka olivat silti minulle sata kertaa mieluisampia kuin kaikki aiemmin suloisimpina pitämäni niin sanotut elämän nautinnot. Usein vasta auringonlasku kertoi minulle,

ellauri115.html on line 774: Olen aina intohimoisesti rakastanut melomista kirkkoveneellä. Kumpu tarjoaa mainion ympäristön kaneille jotka saavat siellä lisääntyä rauhassa. Kerroin tästä ideasta tilanhoitajalle joka tuotatti sinne kaikki, tyttärensä, vaimonsa ja sisarensa. Terska ja minä menimme juhlallisesti sinne myös. Ne alkoivat lisääntyä jo ennen pois lähtöäni. Tämän pienen siirtokunnan perustaminen oli suurta juhlaa, olin kuin pieni kolonialisti levittämässä vieraslajeja. Tunsin izeni ylpeäxi kuin astronauttien peräsmies johtaessani kanini tilanhoitajan vaimon isolta kaninkololta tyttären pienelle. Veden edestakainen aaltoilu säesti mun edestakaisia liikkeitä ja saivat mut nautinnollisesti tiedostamaan olemassaoloni. Ei tarvinnut kahdesti miettiä kuten mamanin aikana, minua keinuttava jatkuva edestakainen liike vangizi minut siinä määrin että tilanomistajan vaimon tullessa rajusti jouduin väkisin riuhtaisemaan izeni sieltä pois.

ellauri115.html on line 776: Kauniilla ilmalla koko joukkomme lähti vielä jälkeenpäin kävelylle rantapenkereelle lauleskellen hanhenaikaisia lauluja. Tahdon nyt miettiä mixi tää aika tuntui musta niin eri kivalta. Eix ole outoa?

ellauri115.html on line 783: Lukemattomien loukkausten ja pohjattoman halpamaisuuden ahdistellessa joka puolelta epäilyt joskus horjuttivat uskoani ja häirizivät rauhaani. Mitä iloa on illuusiosta johon ei usko kukaan muu kuin  minä ize? Tarvittaisiin illuusio joka saisi noi pirulaiset nöyrixi!

ellauri115.html on line 785: Hemmetti etmä olen sitten puhdasrotuinen piilonarsisti! Varsinainen vilijonkka! Tuija Välipakan kirjasessa Sata hauska tappa tappa sielu - Kansa taisteli miehet kertovat kerrotaan siitä näin.

ellauri115.html on line 790: Haavoittuva narsisti vaikuttaa viehättävän aidolta, hauskalta, innokkaalta ja ystävällisellä niinkauan kuin asiat sujuvat hänen tahtomallaan tavalla. Haavoittuvalla narsistilla on vahva suojakuori jonka alle hän peittää erittäin suuren haavoittuvuuden pelkonsa. Hän myös kokee olevansa suhteen hyväxikäytetty osapuoli. Pienikin kritiikki voi syöstä haavoittuvan narsistin raivoon tai epätoivoon ja elämä muuttuu tunteiden vuoristoradaxi.

ellauri115.html on line 792: Molempia narsistityyppejä yhdistää tunteiden säätelyn vaikeus ja puutteellinen kyky empatiaan. He ovat kiintymystyyliltään vältteleviä ja turvattomia sekä kohtuutonta kritiikkiä jakelevia puolisoita äitejä ja isiä. Ne voivat helposti jopa potkaista lapset löytöeläinklinikalle. Voidaan sanoa että suurellinen narsisti vahingoittaa käytöxellään muita, haavoittuva narsisti myös ja ennen kaikkea izeään. JJ tuli vanhemmiten katumapäälle ja eziskeli turhaan kadonneita poikasiaan. 

ellauri115.html on line 797: Eli mitä hyötyä on vihanpidosta? Paljonkin, neuvoo Plutarkhos. 

ellauri115.html on line 798: Varhaiskristityt arvostivat Plutarkhoxen moraliteetteja ja latinansi niitä. JJ, vitam vero impendens, luki niitä poikasena ranskaxi. On ne aika puolivillasia vaikka humoristisia.

ellauri115.html on line 800: Even if nothing else does, our friendships involve us in enmities, as Chilo the wise man perceived, who asked the man who told him he had no enemy, whether he had a friend either.

ellauri115.html on line 809: as Pindar says, a man would profit in no moderate degree by venting these emotions upon his enemies, and turning the course of such discharges, so to speak, as far away from his associates and relatives. 

ellauri115.html on line 811: What is to hinder a man from taking his enemy as his teacher without fee, and profiting thereby, and thus learning, to some extent, the things of which he was unaware? For there are many things which an enemy is quicker to perceive than a friend (for Love is blind regarding the loved one, as Plato says), and inherent in hatred, along with curiosity, is the inability to hold one´s tongue.

ellauri115.html on line 812: Hiero was reviled by  one of his enemies for his offensive breath; so when he went home he said to his wife, "What do you mean? Even you never told me of this." But she being virtuous and innocent said, "I supposed that all men smelt so."

ellauri115.html on line 814: But far more important is the practice. If you once acquire the habit of bearing an enemy's abuse in silence, you will very easily bear up under a wife's attack when she rails at you, and without discomposure will patiently hear the most bitter utterances of a friend or a brother; and when you meet with blows or missiles at the hands of a father or mother, you will show no sign of passion or wrath.

ellauri115.html on line 816: Conversely, Socrates bore with Xanthippe, who was irascible and acrimonious, for he thought that he should have no difficulty in getting along with other people if he accustomed himself to bear patiently with her; but it is much better to secure this training from the scurrilous, angry, scoffing, and abusive attacks of enemies and outsiders, and thus accustom the temper to be unruffled and not even impatient in the midst of reviling.

ellauri115.html on line 823: Rusoo ei noudattanut muita sääntöjä kuin luontonsa yllytystä. Size valehtelee ummet lammet peitelläxeen häpeää. Tunnustaisin heti jos siitä ei tulisi lisähäpeää, mutta ainahan sitä tulee, joten jatkan mytomaniaa.

ellauri115.html on line 824: Se kexii puheenaiheita saadaxeen olla äänessä. Tätä tyyppiä esiintyy Sysmän itänaapurien joukossa. Keskustelu etenee nopeammin kuin ajatus, on pakko vetää nopeasti hatusta.

ellauri115.html on line 826: Odottava äiti kysyi pahanilkisesti Jannelta oliko sillä lapsia. Janne kielsi punaisena kuin tomaatti. Esprit d'escalier tuli jälkijunassa: tuo on epähieno kysymys vanhallepojalle. Mixen vaan vastannut että noin 5 lehtolasta mutten tiedä mihin panin ne. Koska olen pelkuri.

ellauri115.html on line 829: Jatko-osaan Janne on säästänyt muutamia omakehuja. Kerran se ei kannellut kun kamu vahingossa lytisti sen sormia vähän mankelissa. Toisen kerran se riiteli kroketista kamun kanssa joka mätkäs sitä päähän krokettimailalla. Janne ei raportoinut väärinkäytöstä. Kummallakin kerralla kamu nöyrästi myönsi syyllisyytensä ja pyysi armoa. Onkohan nääkään nyzit totta, jää miettimään.

ellauri115.html on line 831: Romanttiset näkymät, sanoi Janne ekan kerran ranskaxi, se oppi sanan briteiltä. K-Raudan pienellä kesäapulaisella on romanttiset tissit, tai sellaset pienet mutta terhakat. Mm mitkä maisemat, sanoi el Zorron roisto aika paljon isompia tissejä. Mä pidän enemmän tollasista pienistä. Jouduttuaan Bielenseen autiolle saarelle JJ tuotatti sinne tässä järjestyxessä Terskan, kirjoja ja vähät varusteet. Sen hommana oli dolce far niente. Se sanoo Terskaa elämäntoverixi ja taloudenhoitajaxi kuin Hande Mäkelä Anza repukkaa. Se sanoo olevansa ihan yxin vaikka Terska häärää keittiössä ja sen sängyssä. Sillä aikaa Janne lähti Linné kainalossa kasviruuduille tarkkailemaan kasvien sukupuolielintoimintoja.

ellauri115.html on line 834: A specimen of Fontaine's mal à propos remarks. A brother of Boileau, who was a doctor of the Sorbonne, pronounced one day, before La Fontaine and two or three others, a long eulogy upon St. Augustine. The fabulist, whose mind had been running upon a very different author, and who had but little idea of the distinction to be observed between writers on sacred and profane subjects, interrupted the doctor to ask whether he thought St. Augustine a greater genius than Rabelais. The theologian contented himself with the reply, “Take care, M. La Fontaine, you have put on your stockings the wrong side out!” Sepalus on persepuolella. 

ellauri115.html on line 836: At another time Racine took La Fontaine to church, and gave him a Bible, which he opened at the prayer of the Jews in Baruch; becoming interested in the book, which he had perhaps never opened before, he asked his friend, “Who was this Baruch? He was a fine genius!” For some time afterwards his salutation to friends was, “Have you read Baruch?”—LAROUSSE: Fleurs Historiques.

ellauri115.html on line 838: His attachment to his friends, says a biographer, was that of a dog to a master. When Mme. de Sablière, who gave the improvident fabulist a home for twenty years, was asked what she had saved from a financial disaster, she replied, “I only kept my dog and cat, and La Fontaine.”

ellauri115.html on line 843: Barukin kirja (aiemmin Baarukin kirja; m.kreik. Βαρούχ, Barūkh) on deuterokanonisiin kirjoihin eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva kirja, joka on mukana Septuagintassa sekä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa. Se ei kuulu juutalaiseen Raamattuun Tanakiin eikä varsinaiseen protestanttisten Raamattujen kaanoniin.

ellauri115.html on line 847: Se on siis samaa kärpässarjaa kuin Hobitin kirja, Eeditin kirja, Esterin perse, Siirakin kirja, Makaberilaiset, Susanna, A-sarjan rukous, 3 miehen kiitoslaulu kirkkoveneessä, Kaunotar ja hirviä. Viisaat kirkkoisät huomasivat että niistä sepustuxista tulee niille enemmänkin harmia kuin iloa, ja siirsivät ne liitteisiin.  

ellauri115.html on line 851:   Seuraavassa parhaita haarukkapaloja Baarukin kirjasta. Alkupää on totunnaista jeremiadia, rags to riches tit for tat tyyppisiä ikuisia takuita. Sen jälkeen tulee hilpeätä argumentaatiota puujumalia vastaan. 

ellauri115.html on line 855: 6. Ja kokosivat rahaa niin paljon kuin kullakin varaa oli, 


ellauri115.html on line 857: 3. Että ihmisen pitikin syömän poikansa ja tyttärensä lihaa. 


ellauri115.html on line 859: 3. Sinä hallitset Ijankaikkisesti, mutta me hukumme ijäisesti. 


ellauri115.html on line 862: 25. Te lapset, kärsikäät kärsivällisesti sitä vihaa, joka Jumalalta teidän päällenne tulee. 


ellauri115.html on line 864: 2. Pue ylles Jumalan vanhurskauden hame, ja pane ijankaikkinen kunniakruunu päähäs. 


ellauri115.html on line 865: 8. Mutta metsät ja kaikki hyvin hajavaiset puut pitää Jumalan käskystä Israelia varjooman. 


ellauri115.html on line 879: 26. Niiden pitää häpeemän, jotka niitä kunnioittavat, ettei ne eikä itse nousta taida, kuin he putoovat maahan, eikä liikuttaa itsiänsä, kuin joku ne panee johonkuhun paikkaan pystyälle, ja jos se kallistuu, ei se taida ojentaa itsiänsä ylös. Ja niinkuin uhri kuolleiden eteen, Juuri niin pannaan myös heidän eteensä. 


ellauri115.html on line 884: 31. Ulvovat ja huutavat epäjumalainsa edessä, niinkuin tapa on kuolleiden hautaamisessa. 


ellauri115.html on line 886: 33. Joko hyvää eli pahaa niille tehdään, niin ei ne kuitenkaan taida kostaa, eikä asettaa ketään kuninkaan virkaan, eli panna pois. 


ellauri115.html on line 887: 34. Ei ne taida antaa rahaa eli kalua; jos joku jotain niille lupaa, ja ei sitä pidä, niin ei ne valvo sitä. 


ellauri115.html on line 901: 48. Sillä kuin sota eli muutoin joku paha nousis, niin papit neuvoa pitävät keskenänsä, kuinka he heitänsä epäjumalinensa lymyttämän pitää. 


ellauri115.html on line 906: 53. Ei ne hallitse eikä rankaise, enempi kuin linnutkaan, jotka tuulessa sinne ja tänne lentelevät. 


ellauri115.html on line 913: 60. Niin myös pitkäisen leimaus valaisee, niin että se nähdään; tuuli puhaltaa kaikessa maassa. 


ellauri115.html on line 922: 69. Sillä niinkuin ei peljätys taida mitään varjella yrttitarhassa, niin ovat myös heidän epäjumalansa, kullatut ja hopialla silatut jumalat, ei mihinkään kelpaavaiset. 


ellauri115.html on line 923: 70. Ja niinkuin pensas yrttitarhassa, jonka päällä kaikkinaiset linnut istuvat, eli niinkuin kuollut, joka on haudassa, niin ovat heidän puujumalansa, kullatut ja hopialla silatut jumalat. 


ellauri115.html on line 936: The ideas of Socinianism date from the wing of the Protestant Reformation known as the Radical Reformation and have their root in the Italian Anabaptist movement of the 1540s, such as the anti-trinitarian Council of Venice in 1550. Lelio Sozzini was the first of the Italian anti-trinitarians to go beyond Arian beliefs in print and deny the pre-existence of Christ in his Brevis explicatio in primum Johannis caput – a commentary on the meaning of the Logos in John 1:1–15 (1562). Lelio Sozzini considered that the "beginning" of John 1:1 was the same as 1 John 1:1 and referred to the new creation,[citation needed] not the Genesis creation. His nephew Fausto Sozzini published his own longer Brevis explicatio later, developing his uncle's arguments. Many years after his death in Switzerland, Sozzini consulted with the Unitarian Church in Transylvania, attempting to mediate in the dispute between Frankenstein and Count Dracula.

ellauri115.html on line 938: He moved to Poland, where he married the daughter of a leading member of the Polish Brethren, the anti-trinitarian minority, or ecclesia minor. In 1565, it had split from the Calvinist Reformed Church in Poland. Sozzini never joined the ecclesia minor, but he was influential in reconciling several controversies among the Brethren: on conscientious objection, on prayer to Christ, and on the virgin birth. Fausto persuaded many in the Polish Brethren who were formerly Arian, such as Marcin Czechowic, to adopt his uncle Lelio's views.

ellauri115.html on line 942: The name Socinian started to be used in Holland and England from the 1610s onward, as the Latin publications were circulated among early Arminians, Remonstrants, Dissenters, and early English Unitarians. In the late 1660s, Fausto Sozzini's grandson Andreas Wiszowaty and great-grandson Benedykt Wiszowaty published the nine-volume Biblioteca Fratrum Polonorum quos Unitarios vocant (1668) in Amsterdam, along with the works of F. Sozzini, the Austrian Johann Ludwig von Wolzogen, and the Poles Johannes Crellius, Jonasz Szlichtyng, and Samuel Przypkowski. These books circulated among English and French thinkers, including Isaac Newton, John Locke, Voltaire, and Pierre Bayle.

ellauri115.html on line 944:   In Britain and North America, Socinianism later became a catch-all term for any kind of dissenting belief. Sources in the 18th and 19th centuries frequently attributed the term Socinian anachronistically, using it to refer to ideas that embraced a much wider range than the narrowly defined position of the Racovian catechisms and library.

ellauri115.html on line 950:     "In the Beginning was the Word" John 1:1 – The explanation is given, taken from Lelio Sozzini's Brief explanation of John Chapter 1 1561[2] (and developed in Fausto Sozzini's later work of the same name), that the Beginning refers to the Beginning of the Gospel, not the old creation.[3]

ellauri115.html on line 952:     "Before Abraham was I am" John 8:58 – is treated that the ego eimi refers to "I am" before "Abraham becomes" (future) many nations in the work of Christ.[4]

ellauri115.html on line 956:     That Christ was literally dead in the grave for three days – as a proof of Christian mortalism, resurrection and the humanity of Christ.[6]

ellauri115.html on line 962: The Racovian Catechism makes muted reference to the devil in seven places which prompts the 1818 translator Thomas Rees, to footnote references to the works of Hugh Farmer (1761) and John Simpson (1804). Yet these references are in keeping with the somewhat subdued handling of the devil in the Biblioteca Fratrum Polonorum. The Collegia Vicentina at Vicenza (1546) had questioned not only the existence of the devil but even of angels. Word has it that the personal boll weevil was none other than Sozzini himself.

ellauri115.html on line 964: Kun d’Alembert syytti Geneven pastoreita sosinianismista. Rousseau piti niiden puolta. “Socinianism was a Christian sect closely allied with the development of Unitarianism. It took its name from its founder, Fausto Sozino, an Italian of the sixteenth century who lived in Poland for a long time, where his movement had great strength. It was popular throughout Europe and was accepted by many Protestant churches. Socinianism was anti-trinitarian and held that reason is the sole and final authority in the interpretation of the scripture. It further denied eternal punishments. Calvin had condemned the doctrine, so that the imputation in d’Alembert’s article was both a daring interpretation of the doctrine of Geneva’s pastors and one which was likely to be dangerous for them.” Allan Bloom, Politics and the Arts (Ithaca: Cornell University Press, 1960) 150. (back)

ellauri115.html on line 966:   Ilmeisesti tällasta harhauskoa oli paljon liikkellä varsinkin Genevessä. Ei Rusakko sitä ollut ize kexinyt. Geneve oli puollollaan hugenotteja ja muita hihhuleita. Se oli joku 1700-luvun Ankh-Morpork. Voltairekin oli sosinianistiepäilty, sillä oli joku sellainen ame atroce affair. Voltaire  had  described  Calvin in a  letter  to Thiriot  as having  'uneame  atroce  aussi  bien  qu'un  esprit  eclaire'.  Sit oli joku affaire Calas, jossa 1 geneveläinen rotestanttikauppias tuomittiin poikansa kunniamurhasta kun poika halus väkkäröityä takas katolisex. Iskä oikeasti pantiin sileäxi telalla Toulousessa ja poltettiin varmemmaxi vakuudexi vielä kokossa. Voltairen piti puuttua tähänkin cause celebreen. 

ellauri115.html on line 968: Rousseau kirjoitti tietosanakirja-artikkelin Genevestä. Olikohan sekin poliittinen kuuma peruna? Voltaire halus Geneveen tiiatterin, ilmeisesti Janne-Jaakko vastusti, kun Voltaire syytti myöhemmin sitä tuhopoltosta kun se tiiatteri syttyi palamaan. Janne ei perustanut naamiohuveista, se tirkisteli mieluummin pikkulapsia ja laski niistä heteitä ja emättimiä. 

ellauri115.html on line 972:     Kun valoin Rauhixen ikuisten vessanportaiden perustaa betonista, tuli pikku Max noin 5v siihen ja ja halusi mennä pikku saappaillaan kävelemään pehmeässä sementissä. Sopiiko, sopiiko? se kysyi ja meni sitten sinne tallustelemaan. Sanoin EI! EI! EI SOVI! mutta siitäpä se vähät välitti. Se piti lopulta yxinkertaisesti vaan nostaa sieltä pois. Sille sana "sopiiko?" oli vaan joku sana joka pitää sanoa ennenkuin tekee mitä lystää. Tai Niklaxen "Puheenvuoro!" Mähän sanoin puheenvuoro! Tai Alexander Stubbin "Sori siitä", sana joka pitää sanoa jos jää kiinni kusetuxesta. Valitettavasti, sanon vaikken valita. Olen vaan pahoillani että huomasitte. Taikasanoja, stiiknafuulia (YÄK, siinäpä ällö tarina Teuvo Pakkalalta). Sanahelinää, pelkkää semantiikkaa. 

ellauri115.html on line 975: Alun perin termiä käytti Jean-Jacques Rousseau teoksessaan Yhteiskuntasopimuksesta. Yhteiskuntasopimuksen perusidean mukaista valtioihannetta kannattivat häntä ennen kuitenkin jo Thomas Hobbes, John Locke ja Hugo Grotius. 1900-luvulla yhteiskuntasopimusperinnettä on edustanut John Rawls. Se tietämättömyyden pyllyverhokaveri. Hyvin ällö ja epis oikispää.

ellauri115.html on line 982: Kaikki etiikat on yhtä hanurista, sopimus, velvollisuus, hyve, seuraus. Nihilismi rulaa.

ellauri115.html on line 985: Nihilistiä vallitsee mielettömyys ja yhdentekevyys; millään ei ole merkitystä. Merkitys on perseestä. Se on semantiikkaa. Seija ja Airi kysyivät pahantuuliselta Laurilta ystävällisesti, mitä sen Pihlajasaaren rannalle ottama paxu pehmeäkantinen kirja käsittelee. "Semantiikkaa", se tiuskaisi. Vitun narsisti.

ellauri115.html on line 994:     Pääkky virnuilee leveästi koko hammaskalustolla 


ellauri115.html on line 997:     Yllättäen se ei tunnu haisevan paljon millekkään. 


ellauri115.html on line 999:     Pahanhajuinen pakkasvoide oli nimeltään Vitalis. 


ellauri115.html on line 1004: Montaignella on paljon kaskuja pelosta ja kuolemasta. Se oli aika pelkuri ja myönsi sen. Montaigne on hedonisti tai oikeammin epikuurolainen. Se kirjoitti tästä aiheesta täytettyään 39. Se on aika monelle paha ikä. Sen ikäisenä mulle valkeni etmä olen narsisti. 

ellauri115.html on line 1038: Kiusaa ihan vaan iloxeen - Check

ellauri115.html on line 1048: Kylmä tai vihainen kun sairastun - Check

ellauri115.html on line 1069: Shmuel "Sam" Vaknin (born April 21, 1961) is an Israeli writer and "professor of psychology". He is the author of Malignant Self Love: Narcissism Revisited (1999), was editor-in-chief of political news website Global Politician, and runs a private website about narcissistic personality disorder (NPD). He has also postulated a theory on chronons and time asymmetry which is pure bullshit.

ellauri115.html on line 1070: He has got a psychopathic narcissism diagnosis so he should know. Hän on urakeskeinen menestyvä kyynärpäilevä kiipijä, näet Vaknin.

ellauri115.html on line 1073: Klassinen pitää samaa vanhaa kunnon Patia ja vaihtaa salamisuja. Rajatilainen vaihtaa koko ajan kaikkea, hania uskontoa ja työpaikkoja. Kirjailijoista löytyy kyllä molempia. Rousseau oli klassinen ja Hande Mäkelä rajatilainen.

ellauri115.html on line 1075: Vaknin has a prolific online presence, writing, narcissism, and psychopathy. His views have been solicited by the media.

ellauri115.html on line 1077: Vaknin was born in Kiryat Yam, Israel, the eldest of five children born to Sephardi Jewish immigrants. Vaknin's mother was from Turkey, and his father, a construction worker, was from Morocco. He describes a difficult childhood, in which he writes that his parents "were ill-equipped to deal with normal children, let alone the gifted". Arvaa kyllä ketä sillä tarkoitetaan.

ellauri115.html on line 1079: It was in the mid-1980s that he became aware of difficulties in his relationship with his fiancée, and that he had mood swings. In 1985 he sought help from a psychiatrist, who diagnosed him with narcissistic personality disorder (NPD). Vaknin did not accept the diagnosis at the time. From 1986 to 1987 he was the general manager of IPE Ltd. in London. He moved back to Israel, where he became director of an Israeli investment firm, Mikbatz Teshua. He was also president of the Israeli chapter of the Unification Church's Professors for World Peace Academy.

ellauri115.html on line 1081: In Israel in 1995 he was found guilty on three counts of securities fraud along with two other men, Nissim Avioz and Dov Landau. He was sentenced to 18 months' imprisonment and fined 50,000 shekels (about $14,000), while the company was fined 100,000 shekels. In 1996, as a condition of parole, he agreed to a mental health evaluation, which noted various personality disorders. According to Vaknin, "I was borderline schizoid, but the most dominant was NPD," and on this occasion he accepted the diagnosis, because, he wrote, "it was a relief to know what I had, besides the loot."

ellauri115.html on line 1087: Lidija Rangelovska is the owner and CEO of Narcissus Publications and the editor of Sam Vaknin's works, including of "Malignant Self-love: Narcissism Revisited" as well as many other books and ebooks about topics in psychology, relationships, philosophy, economics, international affairs, and award-winning short fiction. She lives in Skopje with her husband, Sam Vaknin. She featured in other documentaries together with her husband ("Egomania" by channel 4 in the UK and "Moi, narcissique et cruel" on Radio-Television Suisse).

ellauri115.html on line 1091: In his view, narcissists have lost their "true self", the core of their personality, which has been replaced by delusions of grandeur, a "false self". Therefore, he believes, they cannot be healed, because they do not exist as real persons, only as reflections: "The False Self replaces the narcissist's True Self and is intended to shield him from hurt and narcissistic injury by self-imputing omnipotence ... The narcissist pretends that his False Self is real and demands that others affirm this confabulation," meanwhile keeping his real-life imperfect true self under wraps.

ellauri115.html on line 1095: According to Shmuel, narcissism is due to narcissons, little particles that get exchanged between them and their co-dependents.They are just reflections on the surface of Time.

ellauri115.html on line 1097: He believes that disproportionate numbers of pathological narcissists are at work in the most influential reaches of society, such as medicine, finance and politics. Plus art and entertainment.

ellauri115.html on line 1101: In 2007, Vaknin appeared in the episode "Egomania" of the British Channel 4 documentary series Mania.

ellauri115.html on line 1103: In 2009, he was the subject of an Australian documentary film, I, Psychopath, directed by Ian Walker. In the film, Vaknin underwent a psychological evaluation in which he met the criteria for hare psychopathy according to the Hare Psychopathy Checklist, but did not meet the criteria for hare narcissism.

ellauri115.html on line 1116: Mitähän tonkin omistajanvaihdoxen takana on tapahtunut. Onkohan Lidija saanut lopultakin tarpeexeen. Sämin vuodatuxet ei ole kovin tieteellisen oloisia. Mutta diagnoosi on saleen oikea.

ellauri115.html on line 1128: Jänis attended the University of Alberto for a Bachelor of Farts degree which ended up 'more by default' with an emphasis on psychopathy. In 1959 he married Averil Hare whom he met in an abnormal psychology class, and a year later, to everyone's suprise, their daughter, Cheryl, was born appatently quite normal. But not.

ellauri115.html on line 1130: The Hares moved to the USA to study for a PhD program in psychophysiognomy at the University of Oregon, but due to his daughter falling ill (as expected) the family returned to Canada. Hare then served as a psycho in the prison system in British Columbia (British Columbia Penitentiary) for eight months, an area in which he had no particular qualification or training; indeed he would later recount without pangs of conscience that some prisoners were able to manipulate him more than he could them.

ellauri115.html on line 1134:     Hare then returned to Vancouver, British Columbia, shut up as a professional psychopath at the prison's psychologist compartment, where he would stay for 30 years until retirement,  the same prison he had previously worked in. He seemed not to change behavior in response to God's punishment because he was a psychopath. He recalls, "I happened to get into a cell that nobody else was sitting in". Hare has said of himself and his wife Averil that  the loss of their daughter Cheryl in 2003 "tells an awful lot about who Averil and I are." Averil, his wife, is a prominent social worker in Canada specializing in child abuse.

ellauri115.html on line 1136: Hare wrote a popular science bestseller published in 1993 without conscience: The Disturbing World of the Psychopaths Among Us (reissued 1999). He describes psychopaths as 'social predators', while pointing out that regrettably, most don't kill their prey. One philosophical review described it as having a high moral tone yet tending towards sensationalism and graphic anecdotes, and as providing a useful summary of the assessment of psychopathy but ultimately avoiding the difficult questions regarding internal contradictions in the concept or how it should be classified.

ellauri115.html on line 1138: Hare also co-authored the bestselling Snakes in Suits: When Psychopaths Go to Work (2006) with organizational psychologist and human resources consultant Paul Babiak, a portrayal of the disruptions caused when psychopaths enter the workplace. The book focuses on what Hare refers to as the "successful psychopath", who can be charming and socially skilled and therefore able to get by in the workplace. This is by contrast with the type of psychopath whose lack of social skills or self-control would cause them to rely on threats and coercion and who would probably not be able to hold down a job for long. Hare would classify himself and Mrs. Hare (jänisemo pyrynä viitaan loikki) as first class psychopaths. Successful vs. unsuccessful bad people. 

ellauri115.html on line 1140: Hare appeared in the 2003/4 award-winning documentary film The Corporation, discussing whether his criteria for psychopathy could be said to apply to modern business as a legal personality, appearing to conclude that many of them would apply by definition. However, in a 2007 edition of Snakes in Suits, Hare contends that the filmmakers took his remarks out of context and that he does not believe all corporations would meet all the necessary criteria in practice. 

ellauri115.html on line 1142: Hare's views are recounted with some skepticism in the 2011 bestseller The Psychopath Test by British investigative journalist Jon Ronson, to which Hare has responded. Hare served as a high functioning sociopath for Jacob M. Appel's Mask of Sanity (2017), a novel source of income.

ellauri115.html on line 1153: Tää on ehkä munkin vahvin kokemus läpi kaikkien näiden paasausten. Apinoita on vain kourallinen erilaisia, eikä niiden tarinoita ja turinoitakaan ole paljon enempää. Jos osaisin numeroisin ne ja siinä olisi se Leibnizin unexuma characteristica universalis. Järjestys se olla pitää sanoi ämmä kun kananpojat numeroi.

ellauri115.html on line 1155:     Narsistit on niin samanlaisia kuin ne olisi kaikki leimattu samalla klisheellä, tai leivottu samalla piparkakkumuotilla. Mitä ne tekee, mitä ne sanoo, miten ne haukkuu uhrejaan, kaikki niiden nokkelimmatkin paskamaisuudet on aivan prikulleen yx yhteen samat. Ei narsistien sieluntappotapoja ole varmaan edes sataakaan. Ja sit vielä jotkut väittävät että näillä hemmoilla on tahdonvapaus, etne saavat valita elämästään just sellaisen kuin haluaa. Paskapuhetta. Ne on BASICilla ohjelmoituja mikrotietokoneita, samanlaisia kuin esim Bill Gates. Kuin torakoilta jotka kävelee ympyrää kun niiltä on revitty irti jalkoja. Varmaan joku narsisti on repinyt. Yli puolet taparikollisista on psykopaatteja, niitä ei voi parantaa. Ne pannaan vankilaan vaan pois kuleximasta baanalla, niinkuin Woku hyttysansan hyttyset. Siellä ne inisevät kunnes kuivahtavat. 

ellauri115.html on line 1157: Mitenkä noista uhrien tarinoista saa sen vaikutelman ettei ne izekään ole ihan terveitä? No niillä on usein izellään olleet narsistiset vanhemmat. Ne on tod.näk. enemmän tai vähemmän kajahtaneita izekin. Mixeipä juurikin narsistisia omalla vaatimattomalla tavallaan. 

ellauri115.html on line 1159: Leibniz on yxi tyypeistä jonka kohalla erikielisissä wikipediasivuissa näkyy hyvin anglosaxien ja muiden länkkäreiden väliset kateelliset välit ja kilpaileva nurkkakuntaisuus. Nyt kun Ranskasta tulee EUn isäntämaa ne ottaa Ranskan  virallisesti ykköskielexi. Hyvä Ranska! Ulos globalisoitu transatlantic English brittilössin perässä.  Ei niitä kaivata. Toivottavasti tää on lännen hajaannuxen alkua.

ellauri115.html on line 1166: Tosin on muistettava että näitä kaikkia käyttää ällö narsisti ja kylmä psykopaatti lyömäaseina. Nää oliot on kuin muurahaispesän loiskuoriaisia jotka erittävät mettä perseestä. Muurahaiset menee nuolemaan niiden persettä ja loinen ahmaisee niiltä irti koko pään.

ellauri115.html on line 1172: A: The answer to this is very simple. Utilitarianism is concerned only with the volume of pleasure and pain, and Nietzsche says in so many words that as soon as you even enter into this kind of thinking, you are already deep into the territory of nihilism. It is passive; concerned with maintenance, not construction; aloof or indifferent to meaning, something to justify the effort in the first place, even when it is successful, let alone when it isn’t. It is the staid, kindly, sober—not to say, the British—version of the same imbecilic nihilism that was prevailing on the continent in the same era. Mill did not understand the difference between pleasure and (actual) happiness, between pain and suffering, between real (spiritual) slavery and freedom.

ellauri115.html on line 1184: Izeluottamus pysyy kunnossa kuha ei yritä liikoja. Izerakkaus ja izeviha on kumpikin tarpeettomia, parempi kun ei yleensä tuijota omaan napaansa. Oma ize ja ihanneminä ei  eroa kun on sopivasti ihanteeton. Hyväxyy izensä sellaisena kuin on, vaikka parannettavaa toki aina on. Mutta ihanneminä ei kurmoota. 

ellauri115.html on line 1187: Narsisti on kokenut lapsena syvää häpeää. Hyi häpeä! Sitä se Rousseaukin valitti. Vizaa paljaalle pepulle. Onko Miisu jo kiltti? Janne kyllä sortui lievää törkeämpään vainoharhaisuuteen. Kaikessa oli kysymys hänestä. No tota vikaa ei mulla pahemmin ole, en ole järin vainoharhainen. Onhan sekin jotakin. 

ellauri115.html on line 1189: Narsistille elämä on peliä. Haastatellut kertovat narsistien viljelevän peliteoreettista sanastoa myös arkipuheessa. No sitäkään mä en tee, en pidä peleistä. Olenhan epäonnistunut narsisti. Kielteinen ja vahingoittava kateus kuuluu perisynteihini. En tunne kateuden positiivista muotoa joka muistuttaa ihailua ja saa kilpailemaan kovemmin.

ellauri115.html on line 1190: Sillä ei sekään ole hyvä että minä ja ihanneminä on liian samanlaisia, sellaisesta ei tule kunnon yrittäjää. Sarjayrittäjissä on paljon narsisteja. Niiden mielestä työttömyysavulla eläjät on surkeita luusereita, jotka saavat syyttää tunaroinnista vain izeään. 

ellauri115.html on line 1192:   Narsistin irtautuminen äidistä on jäänyt kesken. Se leikkii lääkäriä ilman rajoja. Sen mielestä sama ihminen ei voi olla sekä hyvä että paha. Mä oon hyvä te muut ootte pahoja. Narsistin äiti kohentaa aikuisen lapsensa vaatteita ja isä sanoo kampaa tukkasi.

ellauri115.html on line 1199: Lisää tietoa Teofrastos Välipakan kirjasta Luonteita. N. jota hallizee minän julkinen puoli kiinnittää vitusti huomiota mitä muut siitä ajattelevat. Se mäystää jotain häpeän tunteita ja oman onnensa varaan joutumisen pelkoja. Se muuttaa arvojaan mielipiteitään jopa uskontoa. Peittää raivoisasti huonommuudentuntoa kehuen izeänsä maailman parhaaxi. Kokee izensä hylätyxi ja yxinäisexi. Varsinkin vanhetessaan tuntee elävänsä eri maailmassa kuin muut. Se voi heittäytyä passiivisexi ja lakata ottamasta kantaa. Se vieraantuu läheisistään, luovuttaa ja masentuu. Kopioi nuotteja ja kerää kasveja. JJ ilmielävänä tunnustusten jatkovarresta.

ellauri115.html on line 1201: Se joka sanoo on ize. Jos N. haukkuu sua tuuliviirixi, hälläpyöräxi,  manipuloijaxi ja valehtelijaxi, se  pelkää olevansa sitä ize. 

ellauri115.html on line 1203: Oikeassa olon pakko, määräily, mustasukkaisuus, omistushalu, riitaisuus, tunteettomuus, kosto ja väkivalta ovat N:n liimaisen rakkauden kääntöpuoli. Kotona on outo tunnelma, sellainen ennalta-arvaamaton. Jatkuvaa varuillaan oloa. Sen muistan kotoa, sekä minun kodistani että meidän. 

ellauri115.html on line 1205: Nää luonnekuvauxet on vaivaannuttavan osuvia. Vähän kyllä epäilyttää että tää ois aina vaan huonon kasvatuxen tulosta. Mä luulen pikemminkin että tää on 1 apinoiden tiimipelien käypä pelitapa, jolla voi hyvinkin olla hyvä lisääntymismenestys. Ne huonot kasvattajat ovat olleet samanlaisia paskiaisia, jotka kasvattavat vielä yhden yhtä menestyvän mulkeron, kuin Olli Lokin huolellisesti valvovat Henry David Thoreau-henkiset lokkivanhemmat Rauharannan laiturilla. Olli Lokki leikki Calle Carlsonin kanssa Tunturikadun lattialla tinasotilailla. 

ellauri115.html on line 1210: Vanheneminen on narsistille narsistinen loukkaus, kun hän ei enää ole yhtä vahva vakuuttava ja kilpailukykyinen. Pehmittyään sieltä hän kovettaa tunteensa ja jäädyttää suhteensa jotta lapsuuden kipeät tunnemuistot ei pääse pintaan. Sexuaalinen vallankäyttö ja manipulointi loppuvat. Hän alkaa sekakäyttäjäxi tai heittäytyy maanisesti johkin touhuunsa, esim paasauxeen, pitääxeen tilanteen hallinnassa. Kipu on sellainen ettei voi millään olla jouten. Rupeaa entistäkin luulosairaammaxi. Voi vajota lopuxi täyd. sisäiseen liikkumattomuuden ja tyhjyyteen. N. kovettuu ja sammuu, ikäänk. kuolee elävältä. Millään ei ole enää mitään väliä. Tää on sentään aika ääritapaus. Edes J-J R. ei ehtinyt mennä noin pahaxi.

ellauri115.html on line 1212: Sillä oli kyllä paha epäonnistuminen varhaisessa vastavuoroisuudessa äidin kanssa sekä pitkäaikaisia eroja vanhemmista. Enkä tarkoita nyt mamania. Ja sillä oli masixia. Narsisti voi olla masis. Masis on epäonnistunut narsisti joka haukkuu sisäisesti izeään. Narsistin izeinho on syvä.

ellauri115.html on line 1216: Mixi S. ja L. päätyivät yhteen? Oliko L. narsisti ja S. sen uhri? Joskus näytti vahvastikin siltä.  Sitä vastaan puhuu kuitenkin että S: n vanhemmatkin oli kilttejä. Mä muistan vielä että mä ajattelin S:n tavattuani että S. on hyvä ihminen, toisin kuin L. Ajattelin että ehkä voisin S:ltä oppia olemaan parempi ihminen. Älä unta nää, en oppinut, ei vanha koira opi uusia temppuja, nuoresta puhumattakaan. On S. hyvä ihminen vieläkin, vaikka elämä ja L. on sitä aika lailla kolhineet, ja se on eräistä asioista hyvästäkin syystä katkera.

ellauri115.html on line 1220: Metatron koittaa Abrahamin pulssia sen lähtiessä viipaloimaan Iisakkia. Ihan normaali. Iisakin vaipat kyllä meni varmaan vaihtoon. Rembrandt 1635

ellauri115.html on line 1228:   Aaprahammi meinas tarjoilla jumalalle Iisakin annospaloina kun se käski. Tää oli jehovalta hyvin puhdas narsistinen kiskasu. Iisakki olis ollut victim tässä, ja olikin, vaikkei ihan tullut casualtyä. Sijaiskärsijäxi löytyi joku päkäpää. Aaprahammi olis ollut nöyrä marttyyri. Kyltää kertomus hyvin kuvastaa mistä uhriutumisessa on kysymys. Aaprahammi tunsi izensä paremmax ja olonsa turvaisax kun noudatti narsistijumalansa joka oikkua.

ellauri115.html on line 1230:   Muze että sille ylipäänsä johtui mieleen näin sairas ajatus viittaa ehkä siihen eze oikeasti halus näyttää Saaralle mistä kana kusee, mitä kuuluu ja kuka käskee. Tää on patriarkan peli, ei täällä matriarkat määräile. Enkeli puuttui kuitenkin peliin  ennenkuin Iisakille kävi huonosti (ja Aaprahammille). Jehova jäi nuolemaan näppejään. Lammasta ja lammasta, pah, se sanoi kuin Sepe Susi saatuaan vain papuja ja porkania.

ellauri117.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri117.html on line 37: Kaikki on hyvää, lähtiessään luojan käsistä: kaikki huononee apinan käsissä. Hän pakottaa toisen maan kantamaan toisen maan kasveja, toisen puun kantamaan toisen hedelmiä; hän sekoittaa ja saattaa pois luonnollisesta järjestyksestään eri ilmanalat, alkuainekset, vuodenajat; hän silpoo koiraansa, hevostansa ja orjaansa; hän mullistaa kaikki, rumentaa kaikki; hän pitää muodottomasta ja hirviömäisestä; hän ei tyydy mihinkään sellaisena, kuin luonto sen on tehnyt, ei edes apinaan; apinankin hän välttämättömästi tahtoo oppikurilla taivuttaa kuin maneesi-hevosen; apinakin on taivutettava muodin mukaan kuten hänen puutarhansa puut. Hän panee päähän peruukin ja jalkaan jamihousut. 

ellauri117.html on line 53: Jokainen pienois-yhteiskunta, kun se on rajoitettu ja hyvin kokoonpantu, erkanee suuresta yhteiskunnasta. Jokainen isänmaanystävä on ankara ulkomaalaisille; nämä ovat hänen silmissään pelkkiä ihmisiä, jopa vallan tyhjänarvoiset. Tätä epäkohtaa ei voi välttää, mutta se ei kuitenkaan ole varsin tuhoa tuottava. Pääasia on se, että kohtelee hyvin niitä henkilöitä, joiden keskuudessa elää. Ulkomaalaisia kohtaan spartalainen osottautui kunnianhimoiseksi, saidaksi ja väärintekeväksi; mutta hänen omien muuriensa sisällä vallitsi omanvoitonpyytämättömyys, oikeudellisuus ja sopu. Älkää luottako niihin kosmopoliitteihin, jotka teoksiinsa hakevat kaukaa velvollisuuksia, joita halveksien kieltäytyvät täyttämästä omaan ympäristöönsä nähden. Sentapainen filosofi pitää tataareista sun muista rättipäistä ja savunaamoista, päästäkseen naapureistaan pitämästä.

ellauri117.html on line 56: On pakko vastustaa joko luontoa tai yhteiskuntalaitoksia, tulee kehittää joko apina tai kansalainen; sillä molempia ei voi yhdellä haavaa tehdä.

ellauri117.html on line 69: Eliskä siis tollanen spartalainen kesäsiirtola ois ihan paras, mut oppikoulut on aivan paskoja.  Jää siis vaihtoehdoxi vaan kotikasvatus, niin kuin jenkkihihhuleilla.

ellauri117.html on line 74: Kasvatuksemme alkaa samalla hetkellä kuin elämämme; ensimäinen opettajamme on imettäjämme. Sanalla kasvatus (educatio) olikin vanhaan aikaan toinen merkitys, kuin minkä me sille annamme; se merkitsi lapsenhoitoa. Educit obstetrix, sanoo Varro; educat nutrix, instituit paedagogus, docet magister. Siis kasvatus, ohjaus ja opetus ovat kolme tarkoitukseltaan yhtä erilaista seikkaa kuin lastenhoitajatar, leikinohjaaja ja opettaja. Mutta näitä erotuksia on väärin käsitelty; saavuttaakseen hyvän kasvatuksen lapsen tulee seurata ainoastaan leikinohjaajaa.

ellauri117.html on line 76: Runsaimmin elänyt ei ole se, joka on elänyt kauimmin, vaan se, joka on tuntenut vahvimmin elämän tunnetta. Moni on haudattu satavuotiaana, mutta on ollut kuollut jo syntyessään. Parempi hänen olisi ollut kuolla nuorena, jos hän todella olisi siihen asti elänyt. Romanttista, exje? Elämätön elämä, puhumaton pää. Siitä mua ei ainaskaan voi syyttää. On eletty, ja pää on puhunut. Ugh. Olen puhunut. Tai hetkinen tämä vielä. 

ellauri117.html on line 78: Naiset eivät tyydy yksistään siihen, että ovat hylänneet lasten imettämisen, he lisäksi menettävät halun synnyttää lapsia; onhan tämä seuraus vallan luonnollinen. Niin pian kuin äiteys käy rasittavaksi, keksitään kyllä keino vapautua siitä kokonaan: aviollista yhteyttä tahdotaan harjottaa niin, ettei kartu lapsia, jotta voitaisiin antautua nautintoon niin usein kuin suinkin, ja näin käytetään suvun vahingoksi se viehätys, joka on annettu sen kartuttamista varten. Tämä tapa ynnä muut väkiluvun vähenemisen syyt osottaa meille mikä kohtalo läheltä uhkaa Europpaa. Tämän maanosan synnyttämät tieteet, taiteet, filosofia ja tavat muuttavat sen ennen pitkää erämaaksi. Siinä tulee asumaan villipetoja; eipä se silloin ole suuresti muuttanut asujamia.

ellauri117.html on line 80: Tässä meni Jannen ennusteet aivan longixi. Badinter on hyvin hyvin vihainen.

ellauri117.html on line 82: Olen joskus nähnyt sellaisten nuorten vaimojen pikkutemput, jotka teeskentelevät tahtovansa imettää lapsiaan. He osaavat järjestää asiat niin, että heidän muka on pakko luopua tästä mielijohteesta; taitavasti he osaavat asettaa niin, että puoliso, lääkäri ja etenkin äiti kieltää heiltä tuon velvollisuuden täyttämisen. Aviomies, joka uskaltaisi suostua siihen, että hänen vaimonsa imettäisi lastansa, olisi huutavassa hukassa. Hänestä tehtäisiin murhaaja, joka muka tahtoo päästä irti vaimostaan. Olkaa siis varovaiset, hyvät aviomiehet ja uhratkaa kotirauhanne hyväksi isänrakkautenne!  Ja isänvaistonne!  Jos vaimo ei anna ehkä vauva voisi imuttaa.

ellauri117.html on line 88: Varmaan pidetään kirjaani pikemmin uneksijan lapsia koskevina haaveiluina kuin kasvatusta käsittelevänä tutkimuksena. En mahda sille mitään. Tirkistelen toisten lapsia, en omiani, jotka hukkuivat laundromaatissa.

ellauri117.html on line 92: Mutta riippuuko omasta vallastani muuttaa katsantotapaani ja aatteitani? Ei suinkaan. Minun vallassani on vaan karttaa oman arvostelukykyni ja aatteideni liiallista ihailua ja välttää sitä luuloa, että minä muka olisin viisaampi kaikkia muita ihmisiä, vaikka olenkin.

ellauri117.html on line 95: Turhaa puhetta

ellauri117.html on line 97: Turhaa puhetta! Ei edes kyllästyminen seuraelämän huvituksiin saata palauttaa tuota onnellista tilaa.

ellauri117.html on line 99: On kuitenkin joskus olemassa hyvänluontoisia nuoria naisia, jotka tässä suhteessa rohkenevat vastustaa muodin valtaa ja sukupuolensa parjaushuutoja, täyttäen hyveisellä pelottomuudella tämän luonnon heille määräämän suloisen velvollisuuden. Oi jospa heidän lukunsa lisääntyisi sen siunauksen viehätyksestä, joka on suotu tuota jaloa menettelytapaa noudattaville! Perustuen mitä yksinkertaisimman järkitoiminnan päätelmiin sekä tekemiini havaintoihin, joita en koskaan ole vääriksi huomannut, rohkenen luvata tällaisille äideille vahvaa ja pysyvää kiintymystä heidän miestensä puolelta, vilpitöntä ja todellista rakkautta heidän lastensa puolelta, kanssaihmisten kunnioitusta ja arvossapitoa, onnellisia synnytyksiä ilman pahoja seurauksia, lujaa ja jäntevää terveyttä ja lopuksi tuon ilon, että kerran näkevät omien tyttäriensä noudattavan heidän esimerkkiään ja että heitä mainitaan muille esikuvana.

ellauri117.html on line 103: Tarkatkaa luontoa ja seuratkaa sen osottamaa tietä. Se harjottaa lapsia lakkaamatta; se karkaisee niiden voimat kaikenlaisilla koettelemuksilla; se opettaa niille aikaisin mitä tuska ja kärsimys on. Hampaiden puhkeaminen synnyttää niissä kuumetta; kova vatsakipu tuottaa niille kouristuksia; vahva yskä on vähällä tukehduttaa ne; vatsamadot niitä vaivaavat; verenrunsaus turmelee niiden ruumiinnesteet; eri hapot käyvät ja synnyttävät niiden ihoon vaarallisia vihoittumia. Melkein koko tämä alkuikä on täynnä tauteja ja vaaroja. Puolet kaikista lapsista, jotka syntyvät maailmaan, kuolee ennen kahdeksatta ikävuotta. Kun nämä koettelemukset ovat ohitse, lapsi on vahvistunut, ja niin pian kuin se oppii elinvoimiaan käyttämään, tulee elämän perustus varmemmaksi.

ellauri117.html on line 115: Sillä, joka ei voi täyttää isän velvollisuuksiaan, ei ole oikeutta isäksi tulla. Ei köyhyys, eivät toimet eivätkä mitkään inhimilliset arvelut vapauta isää elättämästä ja itse kasvattamasta lapsiaan. Uskokaa minua, lukijani. Sanon jokaiselle, jolla on tunteellinen sydän ja joka laiminlyö niin pyhiä velvollisuuksia, että hän kauvan on katkerasti itkevä erehdystään eikä koskaan ole siltä saava rauhaa.

ellauri117.html on line 116: (Toi tuli varmaan ihan sydämestä. Aika falskia se on siltikin. Voltaire hirnuu hevosnaurua.)

ellauri117.html on line 120: Ollen kykenemätön täyttämään muuta isäntehtävää kuin putkeenpanon rohkenen ainakin yrittää toisixi helpointa; niin useiden muiden esimerkkiä noudattaen en ollenkaan käy käsiksi itse tehtävään, vaan kynään, ja sen sijaan että tekisin mitä pitää tehdä, olen koettava sitä sanoa. Olen tällänen paha pappi kuten Sokrates käsi lapsen alkkareissa.

ellauri117.html on line 128: Köyhä ei tarvitse kasvatusta. Hänen säätynsä pakottaa hänet itsetyydytyxeen; muunlaista kasvatusta hän ei kykenisi itselleen hankkimaan. Se kasvatus taas, jonka rikas säädyltänsä saa, on sitä laatua ettei se ollenkaan hyödytä häntä eikä yhteiskuntaa. Luonnollisen kasvatuksen tulee muuten saattaa ihminen soveliaaksi tulemaan toimeen kaikissa elämänoloissa. Niinpä on vähemmin järkevää kasvattaa köyhää sen mahdollisuuden varalle, että hänestä joskus tulisi rikas, kuin rikasta sen varalle, että hän voisi köyhtyä; on näet verrattain enemmän köyhtyneitä kuin nousukkaita. Valitkaamme siis kasvatiksi rikkaan lapsi; silloin on meillä ainakin se varmuus, että kasvatuksellamme olemme ihmiskunnalle lahjoittaneet yhden ihmisen lisää; köyhä näet voi itsestään kehittyä ihmiseksi. (Täh? )

ellauri117.html on line 142: Lebensgeschichte: Der in Prag geborene und kurzgewachsene Kafka war der älteste überlebende Sohn einer gutsituierten jüdischem Kaufmannsfamilie. Obwohl seine Mutter aus einer Familie von Mystikern, Intellektuellen und Künstlern stammte, hatte sie Schwierigkeiten, die grüblerische, melancholische Persönlichkeit ihres Sohnes und seine Leidenschaft fürs Schreiben zu verstehen. Auch seinem Vater war der sensible Franz ein Rätsel und die Zielscheibe seines beißenden Spotts. Franz unterwarf sich schließlich dem Willen des Vaters und schlug gegen seine Neigung eine günstige Juristenlaufbahn ein.

ellauri117.html on line 144: 1906 machte Kafka seinen Abschluß an der Prager Universitet und wandte sich mit Unbehagen dem Versicherungsgeschäft zu. Die Plackerei der Büroarbeit verlangte nach einem Ausgleich, und er nahm jede Gelegenheit wahr, außerhalb der Stadt zu schwinmen, zu rudern oder zu wanken. Aber diese Zerstreuungen waren nur kurze Unterbrechungen der zermürbenden Routine, die er sich gezwungenermaßen als Lebensinhalt gewählt hatte. Tagsüber arbeitete er für die Arbeiter-Unfall-Versicherungs-Anstalt», und

ellauri117.html on line 155: Sex hegte Kafka sein Leben lang eine große Ehrfurcht vor. Besonders der Ehe und dem Familienleben, davon überzeugt, daß er nicht dafür geschaffen sei, ein glückliches häusliches Leben zu führen. Sein Vater - so meinte Kafka - hatte seinen Charakter und seinen Willen in solchem Maße verbogen, daß ihn die Vorstellung, mit einer Frau eine Familie zu gründen, völlig einschüchterte. Und doch sehnte er sich nach der ihm unerreichbar Scheinenden Fotze.

ellauri117.html on line 158: Feinheiten auszuhorchen. Wenig später gingen Kafka, seine Mutter und sein Vater zusammen spazieren. Plötzlich begann dieser, angeregt über die körperliche Liebe zu dozieren. Franz war es peinlich, daß seine Mutter anwesend war (ach was, es war sicher gerade sie die diesen Vortrag erfordert hatte), doch weit mehr noch entsetzte ihn die Unterscheidung zwischen tugendhaften Frauen und Huren, die sein Vater ihm nahezubringen versuchte. Seine Mahnung, sich nie mit diesen einzulassen, verunsicherte Franz, der damals anscheinend zu ausgelassenen Phantasien ûber erregende Dirnen neigte.

ellauri117.html on line 160:       Man sagt, daß Kafka seine erste sexuelle "Begegnung" mit seiner französischen Gouvernante hatte, doch hat er diskreterweise immer nur in Andeutungen über dieses «Urerlebnis» gesprochen. Den ersten regen Geschlechtsverkehr hatte er als Zwanzigjähriger mit einer tschechischen Verkäuferin. Sie verbrachten einen Abend in einer billigen Absteige. Diese Erfahrung bestärkte Kafka in seinem Ekel vor dem Geschlechtsverkehr und in seinem Glauben, daß Sexualität eine von Natur aus schmutzige, nichtswürdige Anlegenheit sei. Gerade das Entgegengesetzte predigte D.H.Lawrence (infra). Trotzdem streunte er seine ganze Studentenzeit indurch immer wieder durch das Bordellviertel von Prag, genau wie die anderen Heißsporne unter seinen Kommilitonen. Er ekelte sich vor seiner eigenen sexuellen Lust, erkannte aber zugleich auch die Notwendigkeit, ihr hin und wieder einzustecken:

ellauri117.html on line 162:       "Mein Korper, der manchmal jahrelang ruhig ist, wurde dann bis zu einen Grad erschüttert, daß dieses Verlangen nach einem kleinen, sehr bestimmten Greuel nicht mehr auszuhalten war... selbst in dem Besten, das für mich existierte, steckte etwas davon, ein kleiner häßlicher Geruch, etwas Schwefel, etwas Hölle, etwas Samen, etwas Fisch."

ellauri117.html on line 164:       Er stand seinem sexuellen Trieb wie jedem anderen Teil seiner Persönlichkeit feindselig gegenüber. Er beharrte darauf, den Geschlechtsakt als eine Strafe für die Wonnen des vertraulichen Umgangs mit einer Frau anzusehen. Es schauderte ihn, wenn er sich seine Eltern gemeinsam im Bett vorstellte, und er zitterte bei dem Gedanken, selbst diese eheliche Pflicht ausüben zu müssen. Diese Gefühle behinderten ihn natürlich sehr, wenn er um eine Frau warb. Was für ein gehemmter Teenager.

ellauri117.html on line 168:       1919 begegnete er während eines Aufenthalts in einer Pension in der Nähe von Prag Julie Wohryzek, der Tochter eines tschechischen Schuhmachers. Sie wurde seine zweite Verlobte. Im Gegensatz zu Felice hatte Julies Familie weder Besitz noch Ansehen, un Kafkas Vater bemerkte mit beißendem Spott, daß sein Sohn wohl besser beraten wäre, wenn er ein Bordell besuchen würde. Die etwa dreißig Jahre alte Julie war eine unbekümmerte, unge gebildete Frohnatur. Kafka sah in ihr die ideale Partnerin für eine zuträgliche, vernünftige Ehe. Doch auch diese Verlobung wurde aufgelöst - angeblich weil das Paar das Loch nicht finden konnte, in Wahrheit eine der zwanghaften Befürchtungen, die Frans Beziehungen zu Frauen stets überschatteten.

ellauri117.html on line 170: In 1920, als er sich wieder auf einer Erholungskur in Südtirol befand, begann er einer Frau zu schreiben, die ihm geistig ebenbürtig war. Sie hieß Milena Jesenská-Polak, war 24 Jahre alt, verheiratet und keine Jüdin. Sie war eine emanzipierte Frau, Künstlerin und Intellektuelle, die Kafka gebeten hatte, einige seiner Werke ins Tschechische übersetzen zu dürfen. Sie vergötterte Kafka als Schriftsteller und konnte sich in seine seelische Welt einfühlen, denn auch sie hatte unter einem tyrannischen Vater zu leiden gehabt. Kafka bot ihr finanzielle Unterstützung an, wenn sie ihren Ehemann verließe. Vor ihrer endgültigen Entscheidung verbrachten die beiden jedoch vier Tage lang «Probeflitterwochen». Nach ihrer Rückkehr schlug Milena das Angebot aus. Ihr war schnell klargeworden, was es bedeutete, mit einem dem Tod geweihten

ellauri117.html on line 173: 1923 knüpfte Kafka eine Beziehung zu der zweiundzwanzigjährien Polin Dora Diamant. Dora war in chassidischer Tradition erzogen worden und bestärkte Kafka in seinem wachsenden Interesse am Zionismus. Bald darauf lebten sie zusammen in Berlin, in jenem häuslichen Glück, dem er sein Leben lang ausgewichen war. Dora blieb bis zu seinem Tod im Jahre 1924 bei ihm.

ellauri117.html on line 175:       Nachdem Kafka gestorben war, fand Max Brod einen Brief, den Grete Bloch einem Freund geschrieben hatte. Sie behauptete darin, einen Sohn von Kafka geboren zu haben. Anscheinend war Felices Verdacht berechtigt gewesen. Grete schrieb, der Sohn sei 1921, kurz vor seinem siebten Geburtstag, in München gestorben. In seiner Kafka-Biographie kommentiert Brod diese Ironie des Schicksals:

ellauri117.html on line 185: Apparently his wife Frieda believed him to have had a sexual relationship with a farmer while writing Women in Love in 1916. There's also the coal miner quote you mentioned Kelby. Then there's the quote: I should like to know why nearly every man that approaches greatness tends to homosexuality, whether he admits it or not...  (Älkää yrittäkökään! Mä en ole! Sitäpaizi mä en ole lähelläkään suuruutta! Pienenen kuin pyy maailmanlopun edellä.)

ellauri117.html on line 190: I left myself quite limply in his hands, and, to get a better grip of me, he put his arm round me and pressed me against him, and the sweetness of the touch of our naked bodies one against the other was superb. It satistied in some measure the vague indecipherable yearning of my soul; and it was the same with him. When he had rubbed me all warm, he let me go, and we lo0ked at each other with eyes of

ellauri117.html on line 191: still laughter, and our love was pertect tor a moment, more pertect than any love I have known since, for either man or woman. The very echo of David's lament for Jonathan in 2 Samuel 1: 26 ('thy to me was wonderful, passing the love of women.)

ellauri117.html on line 195: You did!' exclaimed Gerald. `That´s one of the things I´ve never ever seen done. You mean jiu-jitsu, I suppose?

ellauri117.html on line 199: They don't? They do me. What's the start?

ellauri117.html on line 201: `I'll show you what I can, if you like,' said Birkin.

ellauri117.html on line 216: `You did! What was he like then, as a wrestler?'

ellauri117.html on line 218: Good, I believe. I am no judge. He was very quick and slippery and full of electric fire. It is a remarkable thing, what a curious sort of fluid force they seem to have in them, those people not like a human grip -- like a polyp -- 

ellauri117.html on line 233: Well then, said Gerald; `shall we strip and begin? Will you have a drink first?'

ellauri117.html on line 239: Gerald fastened the door and pushed the furniture aside. The room was large, there was plenty of space, it was thickly carpeted. Then he quickly threw off his clothes, and waited for Birkin. The latter, white and thin, came over to him. Birkin was more a presence than a visible object, Gerald was aware of him completely, but not really visually. Whereas Gerald himself was concrete and noticeable, a piece of pure final substance.

ellauri117.html on line 241: `Now,' said Birkin, `I will show you what I learned, and what I remember. You let me take you so --' And his hands closed on the naked body of the other man. In another moment, he had Gerald swung over lightly and balanced against his knee, head downwards. Relaxed, Gerald sprang to his feet with eyes glittering.

ellauri117.html on line 243: `That´s smart,' he said. `Now try again.'

ellauri117.html on line 245: So the two men began to struggle together. They were very dissimilar. Birkin was tall and narrow, his bones were very thin and fine. Gerald was much heavier and more plastic. His bones were strong and round, his limbs were rounded, all his contours were beautifully and fully moulded. He seemed to stand with a proper, rich weight on the face of the earth, whilst Birkin seemed to have the centre of gravitation in his own middle. And Gerald had a rich, frictional kind of strength, rather mechanical, but sudden and invincible, whereas Birkin was abstract as to be almost intangible. He impinged invisibly upon the other man, scarcely seeming to touch him, like a garment, and then suddenly piercing in a tense fine grip that seemed to penetrate into the very quick of Gerald´s being.

ellauri117.html on line 247: They stopped, they discussed methods, they practised grips and throws, they became accustomed to each other, to each other´s rhythm, they got a kind of mutual physical understanding. And then again they had a real struggle. They seemed to drive their white flesh deeper and deeper against each other, as if they would break into a oneness. Birkin had a great subtle energy, that would press upon the other man with an uncanny force, weigh him like a spell put upon him. Then it would pass, and Gerald would heave free, with white, heaving, dazzling movements.

ellauri117.html on line 249: So the two men entwined and wrestled with each other, working nearer and nearer. Both were white and clear, but Gerald flushed smart red where he was touched, and Birkin remained white and tense. He seemed to penetrate into Gerald´s more solid, more diffuse bulk, to interfuse his body through the body of the other, as if to bring it subtly into subjection, always seizing with some rapid necromantic fore-knowledge every motion of the other flesh, converting and counteracting it, playing upon the limbs and trunk of Gerald like some hard wind. It was as if Birkin´s whole physical intelligence interpenetrated into Gerald´s body, as if his fine, sublimated energy entered into the flesh of the fuller man, like some potency, casting a fine net, a prison, through the muscles into the very depths of Gerald´s physical being.

ellauri117.html on line 251: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.

ellauri117.html on line 253: At length Gerald lay back inert on the carpet, his breast rising in great slow panting, whilst Birkin kneeled over him, almost unconscious. Birkin was much more exhausted. He caught little, short breaths, he could scarcely breathe any more. The earth seemed to tilt and sway, and a complete darkness was coming over his mind. He did not know what happened. He slid forward quite unconscious, over Gerald, and Gerald did not notice. Then he was half-conscious again, aware only of the strange tilting and sliding of the world. The world was sliding, everything was sliding off into the darkness. And he was sliding, endlessly, endlessly away.

ellauri117.html on line 255: He came to consciousness again, hearing an immense knocking outside. What could be happening, what was it, the great hammer-stroke resounding through the house? He did not know. And then it came to him that it was his own heart beating. But that seemed impossible, the noise was outside. No, it was inside himself, it was his own heart. And the beating was painful, so strained, surcharged. He wondered if Gerald heard it. He did not know whether he were standing or lying or falling.

ellauri117.html on line 257: When he realised that he had fallen prostrate upon Gerald´s body he wondered, he was surprised. But he sat up, steadying himself with his hand and waiting for his heart to become stiller and less painful. It hurt very much, and took away his consciousness.

ellauri117.html on line 259: Gerald however was still less conscious than Birkin. They waited dimly, in a sort of not-being, for many uncounted, unknown minutes.

ellauri117.html on line 261: `Of course --' panted Gerald, `I didn't have to be rough -- with you -- I had to keep back -- my force --´

ellauri117.html on line 263: Birkin heard the sound as if his own spirit stood behind him, outside him, and listened to it. His body was in a trance of exhaustion, his spirit heard thinly. His body could not answer. Only he knew his heart was getting quieter. He was divided entirely between his spirit, which stood outside, and knew, and his body, that was a plunging, unconscious stroke of blood.

ellauri117.html on line 265: `I could have thrown you -- using violence --' panted Gerald. `But you beat me right enough.'

ellauri117.html on line 267: `Yes,' said Birkin, hardening his throat and producing the words in the tension there, `you're much stronger than I -- you could beat me -- easily.'

ellauri117.html on line 271: `It surprised me,' panted Gerald, `what strength you´ve got. Almost supernatural.'

ellauri117.html on line 275: He still heard as if it were his own disembodied spirit hearing, standing at some distance behind him. It drew nearer however, his spirit. And the violent striking of blood in his chest was sinking quieter, allowing his mind to come back. He realised that he was leaning with all his weight on the soft body of the other man. It startled him, because he thought he had withdrawn. He recovered himself, and sat up. But he was still vague and unestablished. He put out his hand to steady himself. It touched the hand of Gerald, that was lying out on the floor. And Gerald's hand closed warm and sudden over Birkin's, they remained exhausted and breathless, the one hand clasped closely over the other. It was Birkin whose hand, in swift response, had closed in a strong, warm clasp over the hand of the other. Gerald´s clasp had been sudden and momentaneous.

ellauri117.html on line 277: The normal consciousness however was returning, ebbing back. Birkin could breathe almost naturally again. Gerald´s hand slowly withdrew, Birkin slowly, dazedly rose to his feet and went towards the table. He poured out a whiskey and soda. Gerald also came for a drink.

ellauri117.html on line 291: There were long spaces of silence between their words. The wrestling had some deep meaning to them -- an unfinished meaning.

ellauri117.html on line 294: `Certainly it is,' said Gerald. Then he laughed pleasantly, adding: `It's rather wonderful to me.' He stretched out his arms handsomely.

ellauri117.html on line 296: `Yes,' said Birkin. `I don't know why one should have to justify oneself.'

ellauri117.html on line 302: `I think also that you are beautiful,' said Birkin to Gerald, `and that is enjoyable too. One should enjoy what is given.'

ellauri117.html on line 306: `Yes. You have a northern kind of beauty, like light refracted from snow -- and a beautiful, plastic form. Yes, that is there to enjoy as well. We should enjoy everything.'

ellauri117.html on line 310: `That's certainly one way of looking at it. I can say this much, I feel better. It has certainly helped me. Is this the Bruderschaft you wanted?'

ellauri117.html on line 312: `Perhaps. Do you think this pledges anything?'

ellauri117.html on line 316: `At any rate, one feels freer and more open now -- and that is what we want.'

ellauri117.html on line 326: `No? There you are, we are not alike. I'll put a dressing-gown on.' Birkin remained alone, looking at the fire. His mind had reverted to Ursula. She seemed to return again into his consciousness. Gerald came down wearing a gown of broad-barred, thick black-and-green silk, brilliant and striking.

ellauri117.html on line 330: `It was a caftan in Bokhara,' said Gerald. `I like it.'

ellauri117.html on line 336: `Of course you,' said Gerald, as if he had been thinking; 'there's something curious about you. You´re curiously strong. One doesn´t expect it, it is rather surprising.'

ellauri117.html on line 338: Birkin laughed. He was looking at the handsome figure of the other man, blond and comely in the rich robe, and he was half thinking of the difference between it and himself -- so different; as far, perhaps, apart as man from woman, yet in another direction. But really it was Ursula, it was the woman who was gaining ascendance over Birkin´s being, at this moment. Gerald was becoming limp again, lapsing out of him.

ellauri117.html on line 342: Mitä tästä opimme? Että sanokoot meeminikkarit ja kirjoitelkoot sitä taikka tätä,  geenit vetää vastustamattomasti puoleensa. Omat pikku siemenet on silti kylvettävä, vaikka hedelmättömäänkin maahan. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä.

ellauri117.html on line 346: 	Einen Augenblick lang war er ruhig in ihr, geschwellt und bebend. Dann, als er begann, sich zu bewegen, im jähen, hilfolsen Orgasmus, wellten neue, seltsame Schauer in ihr auf. Wellten wellen, wellend, wie flatterndes Übereinanderzügeln sanfer Flammen, sanft wie Federn, liefen aus in helleuchtende Spitzen, herrlich, süss, und alles in ihr schmolz, zerfloss.

ellauri117.html on line 349:       Lawrencen äisky rakasti sitä yli kaiken. Manche Augenblicke war er ruhig in ihr. Äisky yritti pidätellä sitä siellä, koska se ällösi höyläämätöntä siippaansa, kaivostyöläistä Nottinghamista. Rouvat hemmotteli hentoa, sairaalloista "Perttiä", joka kärsi tukahdetusta eläimellisestä kyrvästä. Eräät raa'at tehdastytöt aiheutti sille vaikean sexuaalitrauman uhkaamalla vetää siltä housut alas. Pertti sai tubin pelkästä säikähdyxestä. "Rakastin äiskyä kuin rakastaja", tunnusti Pertti kuolemansa jälkeen. Päivisin se teki opettajan duunia, öisin työsti äitifixaatiosta aikaiseksi mestariteoxexi, Poikia ja rakastajia (1933), klassista turbojalkatarinaa.

ellauri117.html on line 351:       Pertti kehitti uskontomaisen filosofian, jossa sexuaalisuus on elämän alkuvoima, ikäänkö huumausaine, joka saa apinan hulluun armon tilaan. Pertin sexihulluus toi sille useita varakkaita suosijattaria. Ulkoisesti se ei ollut järin miehekäs, se oli laiha ja vaikutti nälkiintyneeltä; sen naama josta "siniset tähtisilmät" loistivat, oli sekaisen tukan ja "liekehtivän" punaisen parran saartama. Noita mesenaattinaisia se nimitti "kaksijalkaisixi tulolähteixi" ja "kulttuurikorppikotkixi". Pertti kuoli 44-vuotiaana tubiin. 

ellauri117.html on line 353:       Äisky ja Pertin eka tyttöystävä, Jessie Chambers, kävi tiukkaa vapaapainia Pertistä. Molemmat naiset oli justiinaluonteita, ja halusivat "länkyttää Pertin hengiltä". Sexin "mysteereihin" sen vihki 23-vuotiaan apteekkarinrouva Alice Dax. Hiän kertoi, miten se näki Pertin runkkaamassa runon kimpussa. Hiän "antoi perää Pertille", auttaaxeen sitä löytämään riimejä. Pertti jätti Jessien löydettyään toisen ystävättären, sexuaalisesti puoleensavetävämmän Louie Burrowsin. Louie oli vetävästä kirkkoveneestä huolimatta liian "kirkollinen". Kaikki 3 jäivät läähättämään Lawrencen perään. 1912 Pertti lätkäänty Frieda Weeklyyn ja karkas viikkolehden kanssa jonnekin. Frieda oli aatelinen professorin rouva, joka jätti 3 lasta koska Pertti oli niin ihana. Frieda oli jättimäinen valkyyria, jonka kanssa Pertti sai otella monen monta erää. Lautasia särkyi monta tusinaa. Pertti oli aika toxinen:

ellauri117.html on line 358: Naisilla on aina sexi mielessä. No Frieda oli äidillinen punkero, sen isoihin tisseihin saattoi Pertti kuuman päänsä haudata.

ellauri117.html on line 360:       Russellin heila Ottoline Morrell oli Peran korppikotkia. Lawrence meinas perustaa sille jonkun Rananim-nimisen retriitin, mut se meni äitiinsä (hehe). Pertti oli pohjimmaltaan ihan puritaaninen. Se ei pitänyt rasvaisista vizeistä, ja nai mieluusti vaan vällyn alla pimeessä. Se halus et naaraat sekä koiraat vois nautiskella puhtain mielin sexistä. Kafkan ois pitänyt mennä Pertin retriittiin.

ellauri117.html on line 362: Pertillä oli joitakin homokokemuxia. Joku sen kaveri sanoi jälkikäteen, et Pertti oli 15% hinaaja. Pera oli vähän naisellinen, se tykkäs puuhastella keittiössä essu päällä, kuoria perunoita tai jynssätä lattiaa kuin japsu mom mom&son videossa. Sen mielestä satunnainen sexi oli aivan kauheaa.      

ellauri117.html on line 365: Kultahattu ja Ernesto vertailevat kulleja

ellauri117.html on line 367:   Scott Fitzgerald häpesi kikkeliään, koska Zelda oli nauranut sen lyhkäsyyttä senjälkeen kun Scott oli taas tyytynyt viiden piston suorituxeen ja imeskellyt sen jälkeen Zeldan varpaita. Tämä moite järkytti Scottin sydänjuuria. Hädässä se pyysi Ernesto Hemingwaylta apua. Hemingway ehdotti että kaveruxet vertailisivat letkuja. Näin tehtiin, ja osoittautui, että Ernestolla ei ollut yhtään pitempi. Scott ei ollut vielä täysin vakuuttunut. Kaveruxet meni museoon mittaileman pazaiden penixiä (ne ei kyllä olleet juhlakunnossa, joten jäi epäselväxi, pitkäkö pazaalla olisi ollut jäykkänä.) Tämäkään ei Fitzgeraldia vielä vakuuttanut; useita vuosia myöhemmin se kysyi kokeneelta lutkalta Lottielta, mihin hänen häntänsä sijoittuisi hall of famessa. Lotti vakuutti, ettei se pituus ollut tärkeintä, vaan paxuus. Riitta Graham lisäsi, ettei paxuuskaan ollut tuiki tärkeää, kunhan jaxoi riittävän pitkän aikaa vankuttaa. "Jos pitäisi valita aasin ja oravan väliltä, valizisin oravan koska se on vikkelämpi vaikka häntä onkin pienempi."

ellauri117.html on line 371: Hemingwayn elämän suurin ongelma sen kamun Sidney Franklinin mukaan oli sen kullin koko. "Oliko sillä pieni?" kysyi Barnaby Conrad. Franklin näytti peukunkynnellä puolta pikkusormea. Sitten se siirsi kynttä vielä vähän lähemmäxi pikkurillin kärkeä. Suunnilleen kuin 30 kaliiperin patruuna, se sanoi. Ernesto oli aika puritaaninen, se ei halunnut laittaa päälle kumisuojainta (ehkä ne tuppasivat irtoamaan vauhdissa), vaan ruikkasi mieluummin hoidon vazalle. 

ellauri117.html on line 379: Conveniently forget what happened to F. Scott Fitzgerald in old, analog Hollywood. 

ellauri117.html on line 380: While in pre-production, write detailed story summaries and character descriptions intended to guide artists and level designers throughout production cycle.

ellauri117.html on line 381: Near end of production cycle, feign surprise when artists and level designers admit they never read your detailed story summaries or character descriptions.

ellauri117.html on line 383: At some point, idly add up total word count for every story summary, character description, cinematic scene, level script, multiplayer script, and collectible script you have written over previous two and half years. Plunge face into hands when word-count total surpasses that of every book you’ve published combined.

ellauri117.html on line 385: Find yourself passionately arguing with another human adult why a monster’s rocket launcher should be gold rather than black.

ellauri117.html on line 386: Calmly nod while game director explains to you why scene that explains game’s story has been cut. Also why player’s companion character is no longer a woman but a robot.

ellauri117.html on line 388: Resist network suggestion to include car chase at top of pilot to “hook viewers.” Eventually cave and write car chase.

ellauri117.html on line 389: Resist urge to shout when network reveals screentest data indicating widespread audience indifference to car chase.

ellauri117.html on line 392: Get big-name director to attach to different television project. Spend half a decade “finalizing deal.”

ellauri117.html on line 393: Discover management team feels no impetus to “finalize deal” because they know big-name director will never actually commit to said television project. What big-name director’s attachment gets you is meetings with big-name producers.

ellauri117.html on line 394: Think to self, “That makes sense." Recoil in horror. You have become what you hate.

ellauri117.html on line 396: Accept you will not be paid tens of thousands of dollars for short story. Accept it will not have an audience measured in millions. Accept it will not be hotly debated on internet forums. Welcome possibility it will be an infinitesimally small thing. Understand that this is what makes it pure.

ellauri117.html on line 398: Tom Bissell was born in Escanaba, Michigan, in 1974. His short fiction has won two Pushcart Prizes and has been published in multiple editions of The Best American Series. He has also written eight works of nonfiction, including Apostle and (with Greg Sestero) The Disaster Artist, as well as many screenplays for video games and television. Bissell lives in Los Angeles with his family. Tom Bister is a sad case. Another Gold Hat of Hyvinkää.

ellauri117.html on line 400: Francis Scott Key Fitzgerald (24. syyskuuta 1896 St. Paul, Minnesota, Yhdysvallat – 21. joulukuuta 1940 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat) kuuluu Yhdysvaltojen 1900-luvun merkittävimpiin kirjailijoihin. Häntä pidettiin omana aikanaan ”kadotetun sukupolven äänenä”, niiden nuorten jotka aikuistuivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kirjoitti viisi romaania ja kymmeniä novelleja, jotka kertovat nuoruudesta ja epätoivosta ja kuvasivat aikaansa osuvasti ja elävästi. Hänen kirjoissaan ihaillaan erityisesti narsististen tunteiden rehellistä kuvausta.

ellauri117.html on line 405: Zelda Sayre kuitenkin purki kihlauksen, koska hän ei uskonut, että mainosfirmassa työskentelevä ja novelleja kirjoittava Scott pystyisi elättämään myös hänet. Potpotpotpot potkut sain, kesken hakkailua. Fitzgerald muutti takaisin vanhempiensa luokse St. Pauliin, missä hän ryhtyi korjaamaan kertomustaan The Romantic Egoist.

ellauri117.html on line 409: 1920-luku oli Fitzgeraldin kultakautta. Hän keksi termin "jazz-aika", joka kuvaa 1920-lukua. Kultahattu, jota pidetään hänen uransa merkkiteoksena, ilmestyi 1925. Kun sen helmikuussa ensi-iltaan päässyt näyttämöversio menestyi, siitä tehtiin samana vuonna myös elokuva, ohjaajana joku Herbert Brenon. Fitzgerald teki useita matkoja Eurooppaan, etenkin Pariisiin ja Ranskan Rivieralle. Hän ystävystyi monien Pariisin amerikkalaisyhteisön jäsenten kanssa, etenkin kirjailija Ernest Hemingwayn kanssa, jota hän auttoi tämän kirjailijanuralla. Fitzgeraldin ja Hemingwayn ystävyys kuitenkin kariutui, ja Hemingway hyökkäili Fitzgeraldia vastaan monissa kirjoituksissaan. Ernest oli kade Scottin infinitesimaalisesti pidemmästä pipusta. Ja mustasukkainen siitä Zeldalle.

ellauri117.html on line 413: Elämäntyylinsä ja Zeldan lääkärikulujen vuoksi Fitzgerald oli jatkuvasti rahapulassa ja lainasi usein rahaa agentiltaan Harold Oberilta ja Scribner’sin kustannustoimittajalta Maxwell Perkinsiltä. Kun Ober päätti lopettaa Fitzgeraldin auttamisen, kirjailija katkaisi välinsä tähän pitkäaikaiseen ystäväänsä. Novellinsa "Financing Finnegan" välityksellä Fitzgerald kuitenkin pyysi häneltä ystävällisesti anteeksi. Ober ei antanut.

ellauri117.html on line 415: Zeldan terveys alkoi horjua: hänellä diagnosoitiin skitsofrenia vuonna 1930 ja 1932 hän joutui sairaalaan Baltimoressa, Marylandissä. Fitzgerald vuokrasi läheisestä Towsonista asunnon, jossa jatkoi romaaninsa kirjoittamista − tarinaa lupaavan nuoren psykiatrin Dick Diverin noususta ja tuhosta, hänen rakkaudestaan potilaaseensa Nicole Warreniin ja heidän avioliitostaan. Kirja koki monta muutosta: ensimmäisen version piti kertoa äidinmurhasta. Jotkut kriitikot ovat nähneet kirjan peiteltynä omaelämäkerrallisena teoksena, joka kuvaa Fitzgeraldin ongelmia vaimonsa kanssa, vauraan ja dekadentin elämäntyylin syövyttävää vaikutusta, kirjailijan itsekkyyttä ja itseluottamusta sekä alkoholismia.

ellauri117.html on line 417: Kun Zelda kirjoitti Save Me the Waltzin (1932), oman fiktiivisen versionsa heidän yhteiselämästään Euroopassa, ja lähetti sen Scribner'sille, Fitzgerald oli hyvin vihainen ja onnistui vaikuttamaan kirjan julkaisuun. Hän myös sai Zeldan lääkärit vakuuttumaan, ettei tämän pidä kirjoittaa enempää "materiaalistaan", tarkoittaen heidän suhdettaan.

ellauri117.html on line 418: Vaikka Fitzgerald itse piti elokuvatyötä alentavana, hän oli jälleen kerran rahavaikeuksissa ja kirjoitti 1930-luvun jälkipuolen Hollywoodissa kaupallisia novelleja, käsikirjoituksia Metro-Goldwyn-Mayerille (niihin kuului sanoin kuvaamatonta materiaalia Tuulen viemään).

ellauri117.html on line 420: Scott ja Zelda vieraantuivat toisistaan; Zelda alienoitui mielisairaalassa itärannikolla, kun taas Scott asui Hollywoodissa rakastajattarensa, juorutoimittaja Sheilah Grahamin kanssa. Vuodesta 1939 kuolemaansa saakka Kultahattu pilkkasi itseään vanhan kunnon Patin eli Pipsan pimpsan orjaksi. Hän käytti Pipsan hattua 17 novellissa, jotka on myöhemmin koottu kokoelmaan Kuningatar-tarinat.

ellauri117.html on line 424: Se muutti Sheilan luo koska siellä ei ollut portaita. 20. joulukuuta 1940 Fitzgerald ja Graham osallistuivat elokuvan Sitä sanotaan rakkaudeksi ensi-iltaan. Kun he olivat lähdössä Pantage Theaterilta, Fitzgerald tunsi huimausta ja hänen oli vaikea lähteä teatterilta. Järkyttyneenä hän sanoi Grahamille: "Ihmiset takuulla luulevat, että olen humalassa." Niin takuulla luulivat.

ellauri117.html on line 426: Kun Scott seuraavana päivänä oli syömässä suklaapatukkaa ja tekemässä merkintöjä uusimpaan Princeton Alumni Weeklyyn, Graham näki hänen yhtäkkiä hyppäävän nojatuolistaan, tarttuvan uuninreunukseen, haukkovan henkeään ja sitten kaatuvan lattialle. Graham juoksi hakemaan apua isännöitsijältä. Kun he astuivat sisään asuntoon ja yrittivät auttaa Scottia, isännöitsijä totesi: "Hän taitaa olla kuollut." Fitzgerald kuoli sydänkohtaukseen.

ellauri117.html on line 456:     Schopenhauerin Atman-koira

ellauri117.html on line 464: Sinäpurso tarjoilee luurissa päivittäin teräshauskoja läppiä. Innokas mainosmiesääni lukee niitä ääneen pursossa samalla kun kaskun texti juoxee ruudussa. Vizin jälkeen kuuluu purkitettua naurua. Ne alkaa ja päättyy esim näin:

ellauri117.html on line 469: An old couple shares a plain hamburger in a bar. 


ellauri117.html on line 470: (Niillä on yhteiset tekohampaat.)

ellauri117.html on line 476: (Vaimo ei halunnut olla 8v vaan kokoa 8.)

ellauri117.html on line 511: Thanx for Watching!!! 


ellauri117.html on line 512: Don't forget to like share and subscribe if I brighten your day!

ellauri117.html on line 514: Nyt voimme pohtia kuin Jaana Eirassa mixi nää on teräshauskoja. Koska niissä mutustellaan teräsvanhoja klisheitä ja imeskellään amerikkalaisten pikku tabuja:

ellauri117.html on line 519: Käsittämättömän apinamaista puuhastelua. Supertylsää. Teräsikävää. Tekee mieli itkeä.

ellauri117.html on line 524:   Jokos mä olen taulukoinut kynäilijöiden ulkonäön, pituuden ja paxuuden sekä lompakoiden koon? Sehän on tärkeä selittävä näkökohta arvioitaessa niiden teoxia. Vähän tuntuu kun tästä olis ollutkin jo puhetta, mutta missä? Jossain tarkasteltiin kait sitä, onko ne rahallisesti nousukkaita (snobeja) vaiko laskukkaita (dändejä). Mieskirjailijoiden penismitat olis myös kiva detalji, jos ne on tiedossa. (Hemingwaulta ja Kultahatulta ne on. Goethen kohdalla ne ei liene luotettavia, ize raportoituja.)

ellauri117.html on line 534:     
ellauri117.html on line 542: Sitois vielä toi kudostyyppi: Mesomorph, Endomorph, Ectomorph, ja ayurvedalainen dosha: Pitta, Kapha, Vata. Mut nehän näyttää olevan prikulleen samoja kuin noi kolme ekaa Klezmeriä. (Dysplastinen eli muotopuoli on jätetty pois liian nolona.)

ellauri117.html on line 545:     has-vata-pitta-kapha.jpg" height="200px" />

ellauri117.html on line 546:     
Pitta, kapha ja vata sekä niiden inkkarilainen meriselitys

ellauri117.html on line 554:   The Adrenal body type is governed by the hormone cortisol, which is responsible for putting on weight in the stomach and back. These people tend to have round faces, and find it almost impossible to lose weight in their mid-section no matter how much dieting or working out they do. This is because the weight is caused by a hormone that is actively utilizing proteins and fats in the lower legs, and storing it in the mid-center.

ellauri117.html on line 556: The Thyroid body type is governed by thyroid function, and is responsible for making it either very difficult to lose weight, or hard to keep weight on.

ellauri117.html on line 557: These people tend to store weight very evenly, but fluctuate, perhaps putting on an inordinate amount of weight in a short period of time, with no seemingly particular cause.

ellauri117.html on line 559:   The Liver body type is governed by the body’s inability to process an overconsumption of alcohol or processed foods. The Liver body type is characterized most significantly as someone who has a “beer belly,” or who stores all of their weight in their front midsection. The weight will be disproportionate to the rest of their body, and distend out far beyond the rest of their frame.

ellauri117.html on line 561: The Ovary body type is governed by the imbalances in estrogen production. This explains why men do not have the Ovary body type.

ellauri117.html on line 562: What it looks like: People with the Ovary type store weight in their lower stomach, lower back, hips and thighs.

ellauri117.html on line 575:   Koitetaas nyt ahtaa joitakuita julkkixia tähän lokerikkoon. Noi mitat on silleen järjestetty että alkupäässä on parhaat eli voittajat ja loppupäässä säälittävät häviäjät. Summa siten kertoo jotain kynäilijän motiiveista, kompensoiko se omaa surkeutta kynäilyllä vaiko onxe sille vaan lisäkeino loistaa valokeilassa.

ellauri117.html on line 591: Yhteiskuntafilosofiassaan Locke kehitti vaihtoehdon Hobbesin luonnontila-ajatukselle ja esitti omana yhteiskuntasopimusteorianaan, että hallinto voi olla oikeutettu vain, jos se saa hallittavien "hiljaisen suostumuksen" eli suojelee omistavan luokan elämän, vapauden ja omaisuuden luonnollisia oikeuksia. Jos tällaista suostumusta ei ollut annettu, "kansalaisilla" oli oikeus kapinaan. Oikeus schmoikeus, ei ole muuta oikeutta kuin vahvemman oikeus. Vittuako Jussi sä olet siitä mitään sanomaan. 

ellauri117.html on line 595:   Locke oli pitkänaamainen kuikelo kuin the joulukalenterin Hande. Hande on pisin tontuista, ja häntä näyttelee Raimo Smedberg. Hande joutuu tekemään aina tontuista raskaimmat työt, sillä aina kun Hande kysyy "But why is it always me?", Toivo vastaa "Because, sul on rumimmat kuteet ja pisin naama, Hande". Hande aloittaa yleensä laulamaan On rankkaa olla tonttumies -kappaletta, jolloin muut tontut yhtyvät säestämään. Handella on pyöreät, ulkonevat korvat. Hande ihastuu Kerttuun, koska tämä muistuttaa paljon hänen tyttöystäväänsä.

ellauri117.html on line 599:   Vuonna 1647 Locke lähetettiin arvostettuun Westminster Schooliin Lontooseen Alexander Pophamin, parlamentin jäsenen ja Locken isän aiemman komentajan, rahoituksella. Valmistuttuaan Locke pääsi Oxfordin yliopiston Christ Churchiin.

ellauri117.html on line 602: Locke suoritti hum.kanditutkinnon vuonna 1656, maisterin vuonna 1658 ja lääketieteen kandin tutkinnon vuonna 1674. Vuonna 1666 hän tapasi Shaftesburyn ensimmäisen jaarlin Anthony Ashley Cooperin, joka oli tullut Oxfordiin hakemaan hoitoa maksatulehdukseen. Locke teki vaikutuksen Cooperiin ja tämä houkutteli hänet liittymään seurueeseensa. Mitä vetoa että Locke tuli Oxfordissa maxapalaan? 

ellauri117.html on line 604: Locke oli etsinyt uraa itselleen, ja vuonna 1667 hän muutti Shaftesburyn kotiin Exeter Housessa Lontoossa toimiakseen Lordi Shaftesburyn henkilökohtaisena lääkärinä (jepjep). Lontoossa Locke jatkoi lääketieteellisiä opintojaan Thomas Sydenhamin ohjauksella. Sydenhamilla oli merkittävä vaikutus Locken luonnonfilosofiseen ajatteluun. Vaikutus näkyy erityisesti Locken teoksessa An Essay Concerning Human Understanding.

ellauri117.html on line 606: Locken lääketieteelliset taidot joutuivat pian koeteltaviksi, sillä Lordi Shaftesburyn maksatulehdus muuttui hengenvaaralliseksi. Locke hankki neuvoja useilta lääkäreiltä ja sai taivuteltua Shaftesburyn leikkaukseen, jotka olivat tuohon aikaan yhtä hengenvaarallisia kuin tauti, kystan poistamiseksi. Shaftesbury selvisi ja toipui kiittäen Lockea henkensä pelastamisesta. Shaftesbury antoi Lockelle kystan muistoxi hellistä yhteisistä hetkistä. 

ellauri117.html on line 608:     Maxa-Shaftesburyn (1621-1683) pojanpoika, 3. Earl of Shaftesbury (1671—1713) oli mieltä että: Hobbes had set the agenda of British moral philosophy (a search for the grounding of universal moral principles), and Locke had established its method (empiricism).  Shaftesbury’s important contribution was to focus that agenda by showing what a satisfactory response to Hobbes might look like but without giving up too much of Locke’s method.  Shaftesbury showed the British moralists that if we think of moral goodness as analogous to beauty, then (even within a broadly empiricist framework) it is still possible for moral goodness to be non-arbitrarily grounded in objective features of the world and for the moral agent to be attracted to virtue for its own sake, not merely out of self-interest. In Shaftesbury’s aesthetic language, the state of having the morally correct motives is the state of being “morally beautiful,” and the state of approving the morally correct motives upon reflection is the state of having “good moral taste.” Shaftesbury argues that the morally correct motives which constitute moral beauty turn out to be those motives which are aimed at the good of one’s society as a whole.  This good is understood teleologically.  Furthermore Shaftesbury argues that both the ability to know the good of one’s society and the reflective approval of the motivation toward this good are innate capacities which must nevertheless be developed by proper socialization.

ellauri117.html on line 610:     John Locke (1632-1704) was a close friend of the First Earl and an advisor to the family for years to come after the First Earl’s death.  Locke was the personal physician and general advisor to the First Earl.  He supervised the childhood medical care of Shaftesbury’s father, the degenerate Second Earl (1652-1699). He also helped find a wife for the Second Earl and he cared for her during  her pregnancy  with the Third Earl.  Most significantly for our purposes, Locke supervised the Third Earl’s education.  He personally chose Shaftesbury’s governess Elizabeth Birch and designed a curriculum for her to follow in her instruction of the child.  This experience was, presumably, the basis for Locke’s later work Thoughts Concerning Education.  Under Birch’s tutelage, Shaftesbury received a strong education in the Classics and became fluent in Greek and Latin by the age of eleven.  Locke continued to check on Shaftesbury’s progress over the years. Locke served as a primary advisor to the young Shaftesbury, though Shaftesbury did not always follow Locke’s advice.  Shaftesbury had many "philosophical" conversations with Locke, some of which are preserved in correspondence. "Mautonta!" huusi 3. Shaftersburyn Jaarli vähän väliä. 

ellauri117.html on line 612: Essayn kuvaama keskustelu inhimillisen maxan mausta ja luonteesta sijoittui Shaftesburyn kotiin vuonna 1671. Tuolta ajalta on säilynyt kaksi teoksen luonnostelmaa. Tuohon aikaan Locke toimi myös ministerinä kauppa- ja viljelysministeriössä (Secretary of the Board of Trade and Plantations) sekä sortoministerinä siirtomaa-asioissa (Secretary to the Lords and Proprietors of the Carolinas), mikä auttoi häntä muotoilemaan ajatuksiaan kansainvälisestä kaupasta ja taloudesta.

ellauri117.html on line 614:   Shaftesbury, joka oli whig-puolueen perustajia (no tietysti, nehän oli lipilaareja), vaikutti huomattavasti Locken poliittiseen ajatteluun. Locke alkoi osallistua politiikkaan kun Shaftesburystä tuli lordikansleri vuonna 1672. Kun Shaftesburyn suosio laski vuonna 1675, Locke vietti jonkun aikaa matkustellen Ranskassa. Hän palasi Englantiin vuonna 1679, kun Shaftesbury oli jälleen myötätuulessa. Ei Locke mikään tyhmä ollut.

ellauri117.html on line 616:   Noihin aikoihin Locke kirjoitti, todennäköisesti Shaftesburyn yllytyksestä, suurimman osan teoksestaan Two Treatises of Government, joka julkaistiin vuonna 1689. Locke halusi puolustaa teoksellaan vuoden 1688 mainiota vallankumousta, mutta samalla vastustaa Sir Robert Filmerin ja Thomas Hobbesin absolutistista poliittista filosofiaa. Locke luettiin vaikutusvaltaisen whig-puolueen puolelle, ja hänen ajatuksensa luonnonoikeudesta ja hallinnosta olivat kumouksellisia tuon ajan Englannissa. Toryt oli kunkun ja pappien ja maanomistajien puolue, whigit oli kauppaporvareita ja dissenttereitä. Muilla ei ollut maan asioihin mitään sanomista.

ellauri117.html on line 618: Joka tapauksessa Locke joutui pakenemaan Alankomaihin vuonna 1683 epäiltynä osallisuudesta Rye House -vehkeilyyn, vaikkakaan hänen suorasta osallisuudestaan ei ole juurikaan todisteita. (Rye House Plot oli whigien muka-murha-ja-vallankaappausyritys katolismielisiltä Stuarteilta, ennen Wilhelm Oranialaisen mainiota vallankumousta 1688.) Alankomaissa Lockella oli jälleen aikaa kirjoittamiselle, ja hän käytti paljon aikaa Essayn työstämiseen ja teoksen A Letter Concerning Toleration kirjoittamiseen. Locke palasi kotiin vasta mainion vallankumouksen jälkeen vuonna 1688, jolloin hän matkusti takaisin Englantiin Vilhelm III Oranialaisen vaimon seurueessa. Locken palattua Englantiin hänen kaikki merkittävimmät teoksensa julkaistiin lyhyen ajan sisällä.

ellauri117.html on line 620: Locke's theory of mind is often cited as the origin of modern conceptions of identity and the self, figuring prominently in the work of later philosophers such as Jean-Jacques Rousseau, David Hume, and Immanuel Kant. Lipilaari kusipäitä koko konkkaronkka. Locke was the first to define the self through a continuity of consciousness. He postulated that, at birth, the mind was a blank slate, or tabula rasa. Contrary to Cartesian philosophy based on pre-existing concepts, he maintained that we are born without innate ideas, and that knowledge is instead determined only by experience derived from sense perception. Eli tääkin vielä. 

ellauri117.html on line 622:   Locke stated his belief, in his Second Treatise, that nature on its own provides little of value to society, implying that the labour expended in the creation of goods gives them their value. From this premise, understood as a labour theory of value, Locke developed a labour theory of property, whereby ownership of property is created by the application of labour. In addition, he believed that property precedes government and government cannot "dispose of the estates of the subjects arbitrarily." Fucking capitalist. Karl Marx later critiqued Locke's theory of property in his own social theory.

ellauri117.html on line 627: Locken läheinen ystävä Lady Masham kutsui hänet vuonna 1691 Sir Francis Mashamin maatilalle Essexiin. Locke vietti siellä viimeiset vuotensa vaihtelevassa terveydentilassa kärsien välillä astmakohtauksista. Hänestä oli kuitenkin tullut whig-puolueen älyllinen sankari. Noihin aikoihin Locke kävi keskusteluja eri asioista muun muassa John Drydenin ja Isaac Newtonin kanssa. Like 'This asthma will be the death of me.' 'Please pass the piece of liver if you're done with it Isaac.'

ellauri117.html on line 629:   Locke kuoli vuonna 1704 pitkällisen sairauden jälkeen. Hänet on haudattu High Laverin kylän kirkkomaalle, Harlowin itäpuolelle, Essexiin. Some scholars have seen Locke's political convictions as being based from his religious beliefs. Locke's religious trajectory began in Calvinist trinitarianism, but by the time of the Reflections (1695) Locke was advocating not just Socinian views on tolerance but also Socinian Christology. Täähän Sozzini oli Rusakonkin guru. 

ellauri117.html on line 631:   However Wainwright (1987) notes that in the posthumously published Paraphrase (1707) Locke's interpretation of one verse, Ephesians 1:10:

ellauri117.html on line 635:   is markedly different from that of Socinians like Biddle, and may indicate that near the end of his life Locke returned nearer to an Arian position, thereby accepting Christ's pre-existence.


ellauri117.html on line 636: Locke pöpisee laajalti efesolaiskirjeen parafraasin esipuheessa, että Pyhä Peeveli vapautti goit juutalaisten laista, kuten kikkelien typistyxestä, korvakiharoista, parrasta, hassuista hatuista, päivittäisestä alapesusta, päähän ja käsiin solmittavista kenkälaatikoista ja kivityxestä. Se oli Locken mielestä P. Peevelin paras ansio. Six just se on pakanoiden käännytyxen erikoismies ja kirkonvartija. Päivi Räsänen ei lie lukenut Lockea. 

ellauri117.html on line 638:   3eulogētos o theos kai patēr tou kuriou ēmōn iēsou christou o eulogēsas ēmas en pasē eulogia pneumatikē en tois epouraniois en christō 4kathōs exelexato ēmas en autō pro katabolēs kosmou einai ēmas agious kai amōmous katenōpion autou en agapē 5proorisas ēmas eis uiothesian dia iēsou christou eis auton kata tēn eudokian tou thelēmatos autou 6eis epainon doxēs tēs charitos autou en ē echaritōsen ēmas en tō ēgapēmenō 7en ō echomen tēn apolutrōsin dia tou aimatos autou tēn aphesin tōn paraptōmatōn kata ton plouton tēs charitos autou 8ēs eperisseusen eis ēmas en pasē sophia kai phronēsei 9gnōrisas ēmin to mustērion tou thelēmatos autou kata tēn eudokian autou ēn proetheto en autō 10eis oikonomian tou plērōmatos tōn kairōn anakephalaiōsasthai ta panta en tō christō ta te en tois ouranois kai ta epi tēs gēs11en autō en ō kai eklērōthēmen prooristhentes kata prothesin tou ta panta energountos kata tēn boulēn tou thelēmatos autou 12eis to einai ēmas eis epainon tēs doxēs autou tous proēlpikotas en tō christō 13en ō kai umeis akousantes ton logon tēs alētheias to euangelion tēs sōtērias umōn en ō kai pisteusantes esphragisthēte tō pneumati tēs epangelias tō agiō 14os estin arrabōn tēs klēronomias ēmōn eis apolutrōsin tēs peripoiēseōs eis epainon tēs doxēs autou etc.

ellauri117.html on line 642:   Kehuttava jumala ja meidän herran Jeshuan rasvixen iskä joka palkizi meitä kaikella pneumaattisella kehulla taivaanpankolla rasvixen muodossa kun valizi meidät siinä ennen maailman pystytystä meidät olemaan pyhiä ja laittamattomia vastapäätä sitä lempeydessä. Päätettyään etukäteen meidät adoptioon rasvixen Jeshuan läpitte siihen, sen tahdon hyväxinäkemyxen mukaisesti sen kehun kazomuxen hymistyxeen, missä se palkizi meitä laupiaalla jossa meillä on maxusuoritus sen veren läpi pääsy lipsahduxista sen armeliaisuuden rikkautta myöden jota se syyti meihin kaikessa viisaudessa ja harkinnassa tiedottaen meille sen tahdon salaisuuden sen näkemyxen mukaan jonka se oli etukäteen kexinyt: eräpäivien taloudellisuuden nimessä tehdä yhteenvedon kaikesta rasvixen muodossa, sekä ne taivaalliset että ne maalliset siellä minne myös meidät kuzuttiin etukäteen kazottuina sen pläänin mukaan joka hommasi kaiken sen tahdon halun mukaan notta me ollaan sen kazomuxen hymistyxeen ne etukäteen toivotut rasvixessa johon myös teidät kuultuanne totuuden ja selviämisenne ilouutisen ja tultuanne siitä vakuuttuneixi on sinetöity samaan komentoon pyhällä paineilmalla joka on meidän perinnön yleissitoumus talletuxen lunastuxeen sen käsityxen hymistyxeen jne.

ellauri117.html on line 644:   No ei tästä kyllä tule juuri hullua hurskaammaxi, puolet sanastosta on liiketoimisanoja, puolet jotain narsistista tiimimotivaatiopuhetta ja in effigie omakehua. Oisko tässä kuiteskin vähän sitä predestinaatio-oppia, minkä Hipon Aku kekkasi just Patulta ja mistä Lassi eli Calvin kuumeni ja mistä se riiteli leväperäisemmän ansaintalogiikka-Arminiuxen kaa. Sillä esivalintaopilla oli joku hassumpi nimi, mikäs se oli? Hulluhan se Peeveli tod.näk. oli, tai sitten huippuovela, kalansilmä Hararin heimoveljiä.

ellauri117.html on line 646:   Locke sanoo alaviitteessä ettei toi anakephalaiosasthai voi millään tarkoittaa recapitulate eli kertausta, et ei pidä tuijottaa kreikan kirjainta vaan Peevelin tarkoitusperiä. Mitkä se sitten olikaan. Tulee ezimättä mieleen Diodoros Siculuxen katadoulosasthai jonka kanssa äherrettiin viikkokausia kreikan opintojen alussa. Xerxes ho basileus ton person estratopedeuse epi ten Hellada boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Hizi melkein osaan sen vieläkin ulkoa kuin Locke takusti Pauluxen. Make Lehto messusi sitä kovalla äänellä ja luki korkkareita kirjan takana.  

ellauri117.html on line 648: predestination (Noun) "The doctrine that everything has been foreordained by a God or by fate", or

ellauri117.html on line 649: destiny fate predetermination doom election foreordainment foreordination fortune inevitability karma kismet lot necessity ordinance portion preordainment preordination divine decree God's will course of events what is written way the ball bounces way the cookie crumbles circumstance stars providence chance luck fortuity serendipity what is written in the stars divine will Moirai Lady Luck handwriting on the wall condition horoscope hazard destination breaks circumstances the stars astral influence Dame Fortune God's plan what is in the books expectation afterlife Fates heritage cup dole inescapableness wyrd orlay Norns roll of the dice Parcae accident situation wheel of fortune lot in life coincidence state position break plight lap of the gods fixed future Judgment Day Moira misfortune handwriting on wall predicament divine intervention one's portion outside influence one's lot the way cookie crumbles the hand one is dealt.

ellauri117.html on line 651: Locke oli aivan lyömätön pilkunnussija joka kommentoi joka rivin pahan Peevelin kirjeenvaihdosta. Essay for the Understanding of St Paul's Epistles by Confulting St. Paul Himfelf. 

ellauri117.html on line 653: Locken miälestä P. Peeveli oli nopeaälyinen heppu, kuumaverinen. Sillä oli niin paljon sanomista että sanat tungexivat ovissa kuin keltakassisia kundeja kellon alla Stockan alessa (silloin kun vielä oli Stockmanni, nythän se on enää vain varjo izestään). Se sekoilee niin paljon että tarvitaan joku Locke parsimaan sen lauseet kokoon. Kukas siihen parempi kuin John, himself a man of parts. Liimataan pätkät yhteen eikä välitettä sanoista niin paljon kuin ajatuxesta, joka Peevelin tasoisella kaverilla on aina sama, sanoi se mitä tahansa. Room. 1 jossa gender challenged saavat kyytiä, vähän näyttää hirvittävän Jussia: onko Peeveli nyt sanomassa että pakanoiden olis pitänyt tietää paremmin, vaikkei niillä ollut yöpöydän laatikoissa Gideonin Bibleä? Jussi koittaa selittää kaiken parhain päin: että Peeveli vaan tässä suomii heimoveljiä eikä mainize pakanoita muuten kuin vertailumielessä. Hmmnojaa, uskokoon ken haluaa. Will to believe, sitä tässä kysytään. 

ellauri117.html on line 655: Locke was at times not sure about the subject of original sin, so he was accused of Socinianism, Arianism, or Deism. Locke argued that the idea that "all Adam's Posterity are doomed to Eternal Infinite Punishment, for the Transgression of Adam" was "little consistent with the Justice or Goodness of the Great and Infinite God", leading Eric Half-Nelson to associate him with Pelagian ideas. However, he did not deny the reality of evil. Man was capable of waging unjust wars and committing crimes. Criminals had to be punished, even with the death penalty.

ellauri117.html on line 657:   With regard to the Bible, Locke was very conservative. He retained the doctrine of the verbal inspiration of the Scriptures. The miracles were proof of the divine nature of the biblical message. Locke was convinced that the entire content of the Bible was in agreement with human reason (The Reasonableness of Christianity, 1695). Although Locke was an advocate of tolerance, he urged the authorities not to tolerate atheism, because he thought the denial of God's existence would undermine the social order and lead to chaos. That excluded all atheistic varieties of philosophy and all attempts to deduce ethics and natural law from purely secular premises. In Locke's opinion the cosmological (i.e. primus motor) argument was valid and proved God's existence. His political thought was based on Protestant Christian views. Additionally, Locke advocated a sense of piety out of gratitude to God for giving reason to men. Locke compared the English monarchy's rule over the British people to Adam's rule over Eve in Genesis, which was appointed by God. And stands to human reason, don't it?

ellauri117.html on line 659: What an idiot. Locke ei koskaan mennyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia. Se oli aivan vissinvarmasti kaappipetteri, asexuaali tahi ei. Se oli anaalinen pedantti, kirjoitti aivan vimmatusti muistikirjoja. Sen kirjastossa oli 3000 kirjaa, eniten uskonnollisia.

ellauri117.html on line 661: There are always things that might suggest Mr. Locke was gay, such as his being a lifetime bachelor, having no children, and having a life that was surrounded by philosophical men, there is nothing that would give substance to said rumor. You might want to read Locke’s Fundamental Constitution of the Carolinas (1669) which was co-authored by The First Earl of Shaftesbury. It is rather draconian and clearly deviates from the principles of Locke’s more famous two Treatises. It is a matter of scholarly debate just how much Locke contributed to the positions on slavery in this document. Locke was also a good counter-voice to Rousseau in terms of perhaps a more individualistic bent, whereas Rousseau’s philosophy was more collectivist. I think if you look to the Preamble to the US Constitution you can see the influence of both, although the Bill of Rights has a much more individualist orientation.

ellauri117.html on line 665:   John Locke was born on the 29th of August, 1632. He is famous for being a Philosopher. He and Sir Francis Bacon were among the first British empiricists and had a huge impact on social contract theory. John Locke’s age is 388. English philosopher and doctor commonly referred to as “The Father of Liberalism.” He was one of the Enlightenment Age’s most influential thinkers. His ideas heavily influenced the writing of the Declaration of Independence.

ellauri117.html on line 667: The 388-year-old philosopher was born in Wrington, England. He earned a medicine degree from Oxford in 1674. He had influential theories on limited government, right to property, and the social contract. His theory of mind led to modern understandings of identity and the self and influenced Kant, Hume, and Rousseau.

ellauri117.html on line 670:   John Locke was born in 1630s. John Locke is part of G.I. Generation also known as The Greatest Generation. This generation experienced much of their youth during the Great Depression and rapid technological innovation such as the radio and the telephone. The initials "G.I." is military terminology referring to "Government Issue" or "General Issue". It's hard to know John Locke birth time, but we do know his mother gave birth to his on a Sunday. People born on a Sunday can often rely on sympathy from others and generally have luck on their side.

ellauri117.html on line 687: The 388-year-old Not available philosopher has done well thus far. Majority of John’s money comes from being a philosopher. CelebsMoney has recently updated John Locke’s net worth.

ellauri117.html on line 689: Zodiac Sign: John Locke is a Virgo. People of this zodiac sign like animals, healthy food, nature, cleanliness, and dislike rudeness and asking for help. The strengths of this sign are being loyal, analytical, kind, hardworking, practical, while weaknesses can be shyness, overly critical of self and others, all work and no play. The greatest overall compatibility with Virgo is Pisces and Cancer.

ellauri117.html on line 693: Ruling Planet: John Locke has a ruling planet of Mercury and has a ruling planet of Mercury and by astrological associations Wednesday is ruled by Mercury. In Astrology, Mercury is the planet that rules our mindset. People who are born with Mercury as the ruling planet have communication skills, intellect and cleverness.

ellauri117.html on line 694: John Locke’s birth sign is Virgo and he has a ruling planet of Mercury.

ellauri117.html on line 701: Locke oli epämiellyttävä luikero, jumalinen epis paskiainen talousliberaali porvari. Sen mielestä apina oli Jumalan omaisuutta joka oli pannut sen maata täyttämään ja keräämään yxityisomaisuutta. Se on ihan ykkösasia. Valtion päätehtävä on omaisuuden suojelu. Kaikki haluu sitä mut jotkut on uutterampia niet on ihan oikein että toisilla on sitä aivan vitusti enemmän kuin toisilla. Siitä on ihan sanaton sopimus vai mitä. Allekirjoititte sen syntymällä tänne ja käydessänne kaupassa. Sopivalla rahaomaisuudella ei ole mitään ylärajaa.

ellauri117.html on line 703: Oli ihan oikein että länkkärit vei inkkareilta maat kun ne ei osanneet kunnolla riistää luontoa. Riistettiin sit niitä. Orjuus on A-ok jos jotkut on niin orjamaisia, esim neekereitä. Ne on sit sellasten omaisuutta, jotka on ize omaa omaisuuttansa.Vittu mikä perseennuolija, ize vaan jonkun ahneen kreivin henkilääkäri. "Jumala antoi vallan ottaa yhteismaan omaxi määräämällä raivaamaan sen. Apinaelämän laatu vaatii työtä ja työainexia ja siten välttämättä panee alkuun yxityisomaisuuden." Jokainen on oman elämänsä Seppo, kaikilla on samat mahixet. Seppo olet oikea sonni! Jos mulla olis Locke tässä niin potkisin sen selkäruodon hatun läpitte. Sehän on kuin Marxin pilakuva. Liberaalit länsimaat ylpeilevät Lockepaskalla ja rynttäävät yhtä silmittömästi huono-osaisempia kuin muutkin ellei pahemmin.

ellauri118.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri118.html on line 42:       Chorderlos de Lacloxen Vaarallisia yhdyshenkilöitä -kirjasesta näkee hyvin millaista panotouhu oli ennen ehkäisypilleriä. Romanttisia tissejä, kyynelehtimistä ja kädenpuristuxia, kirjelappusia ennen kaikkea. Mikä helpotus kun kamat lopulta on pussissa. Heippa kukka! ja eiku seuraavaan. Romantiikka ei ole muuta kuin tunnelmointia kun ei pääse viivalle. Rakkaus avustaa luontoa, kuten de Laclos osuvasti muotoilee, vetää tikanpojan puuhun niin sanoaxemme. Nyt on vaan kimalaiset aika lopussa, kukat nyyhkivät ja käpristyvät helteessä. Koirasapinoiden siittiöt on hakusessa, pojat rupeavat harmaasexuaaleixi. Pahalta näyttää. 

ellauri118.html on line 81: 21.6.2021 klo 13.36 - Bo Egov: Tänään haukka koitti syödä Ollin 


ellauri118.html on line 85: 21.6.2021 klo 13.37 - helmi: No ehkä se juhannuksena muuttaa omilleen 


ellauri118.html on line 93: 21.6.2021 klo 13.41 - Bo Egov: Aikookohan Olli järkätä kavereille rapujuhlat laiturilla 


ellauri118.html on line 101: 21.6.2021 klo 13.52 - Bo Egov: Jopa!  Kukahan tulee tilalle? Hakkarainen?  James Potkukelkka? 


ellauri118.html on line 103: 21.6.2021 klo 13.54 - helmi: Voi olla ihan mitä vaan 


ellauri118.html on line 105: 21.6.2021 klo 13.54 - helmi: Voihan se tietty taas vaihtaa 


ellauri118.html on line 125: 21.6.2021 klo 21.38 - helmi: Haha en oo tehny 😄 


ellauri118.html on line 136: Graysexual: Mikä se on ja harmaaseksuaalisuuden yhteiset ominaisuudet

ellauri118.html on line 138: 
Oletko aavikkoanglikaani tai harmaasexuaali?

ellauri118.html on line 140: Kun meitä tulee yhä enemmän koulututa erilaiiin ekuaaliuuteen, opimme, että iellä on paljon enemmän kuin luulimme. Eimerkiki harmaaekuaali on ellainen, jota et ehkä.

ellauri118.html on line 142: Joskus sekuaalisuutta voi olla hieman vaikea kuvata. Jos olet harmaasekuaalinen, sen tunnistaminen voi olla vielä vaikeampi. Tässä on kaikki mitä sinun pitäisi tietää.

ellauri118.html on line 144: Korjaan: Joskus sexuaalisuutta voi olla hieman vaikea kuvata. Jos olet harmaasexuaalinen, sen tunnistaminen voi olla vielä vaikeampi.Tässä on kaikki mitä sinun pitäisi tietää.

ellauri118.html on line 146: Kun meistä tulee yhä enemmän koulutusta erilaisiin sexuaalisuuteen, opimme, että siellä on paljon enemmän kuin luulimme. Esimerkiksi harmaasexuaali on sellainen, josta et ehkä ole kuullut ennen tänään. Jos olet vanha ja heppisi on pikkuinen ja ruttuinen, saatat olla harmaasexuaali. 

ellauri118.html on line 148: Jos yrität samastua sexuaalisuuteen, et ole yksin. Vaikka kaikesta tiedämme tänään, on monia, jotka tuntevat silti kadonneensa sexuaalisuudestaan. He eivät tunne olevansa yhteydessä mihinkään. Se voi tuntua toisinaan turhauttavalta.

ellauri118.html on line 150: Miksi ihmiset haluavat olla yhteydessä tiettyyn sexuaalisuuteen? Sas se!

ellauri118.html on line 152: Jotkut ihmiset saattavat olla siellä miettimässä, miksi toisten on löydettävä sana kuvaamaan tunteita. No, olen täällä kertomaan niille ihmisille miksi. Jokainen haluaa tuntea olevansa jonnekin. He haluavat tuntea olevansa ymmärretty ja hyväksytty.

ellauri118.html on line 156: Mikä on harmaasexuaalinen ja miten tietää, kuvaako se sinua? Entä aavikkoanglikaaninen?

ellauri118.html on line 158: Niille teistä, jotka eivät ole varmoja harmaasexuaalisista, älä pelkää. Olemme täällä kuvaamassa vain mitä se on ja auttamaan sinua ymmärtämään, onko kyse sexuaalisuudestasi. Ehkä tämä voi auttaa sinua paitsi tuntemaan itsesi syvemmälle myös auttaa ymmärtämään, että sexuaalisuutesi on pätevä.

ellauri118.html on line 164: Monet harmaasexuaaliset henkilöt kuvailisivat itseään asexuaaleiksi, mutta eivät aina. Se on hankala osa. He voivat toisinaan tunnistaa olevansa sexuaalisia, mutta samalla he tuntevat sexuaalista vetovoimaa. Se on vain hyvin harvinaista heille.

ellauri118.html on line 166: Oletko harmaasexuaalinen?

ellauri118.html on line 168: Jos mietit, kuuluuko sexuaalisuutesi harmaasexuaalisen sateenvarjon alle, voimme ehkä auttaa. Tässä on tiettyjä ominaisuuksia, joilla harmaasexuaalit ovat. Ehkä he kuvaavat sinua täydellisesti.

ellauri118.html on line 170: # 1 Et tunne sexuaalista halua kumpaankaan sukupuoleen. Harmaasexuaalisuus tarkoittaa, että kuulut asexuaalisen sateenvarjon alle. Sexuaalinen on henkilö, joka ei halua sexiä. Jos sinusta tuntuu olevan tarvetta olla lähellä jotakuta ja olla emotionaalisesti intiimi olematta sexuaalinen, kuulut tähän luokkaan.

ellauri118.html on line 174: Kiihottumisen tunne voi tulla myös tiettyinä aikoina, jos olet harmaasexuaalinen. Et myöskään voi olla varma, tunnetko sexuaalista kiihottumista vai onko se, mitä tunnet olevan sexuaalista halua.

ellauri118.html on line 176: # 3 Nautit sexistä, mutta vain tietyissä olosuhteissa. Jos olet hyvin, hyvin valikoiva sexuaalisten haluidesi suhteen, sinua voidaan kuvata harmaaksi. Jos on hyvin tiukkoja olosuhteita, joissa tunnet olevasi kiihottunut ja haluat harrastaa sexiä, tämä sexuaalisuus voi kuvata miltä sinusta tuntuu.

ellauri118.html on line 178: # 4 Et liity asexuaaliin kokonaan. Nyt tiedät, että asexuaalinen on silloin, kun sinulla ei ole lainkaan sexuaalisia haluja. Sexillä ei ole merkitystä tai vetoomusta sinuun. Jos kuitenkin tiedät tämän ja et liity täysin muihin sexuaalisuuden ominaisuuksiin, voit olla harmaasexuaalinen. Saatat olla asexuaalinen spektri, mutta et ole asexuaalinen.

ellauri118.html on line 180: # 5 Sexuaaliset halusi ovat sujuvia ilman todellista syytä siihen. Eräänä päivänä saatat olla hyvin houkuteltava jonkun sexuaalisesti ja tuntea mitään seuraavana. Tätä kutsutaan nestemäisexi asexuaalisen sateenvarjon sisällä. Sexuaalinen halusi laskee ja virtaa etkä voi hallita sitä. Tämä voi myös tuntua libidosi muuttuvalta, mutta se ei ole sama.

ellauri118.html on line 182: # 6 Sinun on vaikea tunnistaa sexuaalisia halujasi. Tuntuuko sinusta joskus sexuaalisesti kiihottunut, mutta sinulla ei ole aavistustakaan miksi? Jos sinun on todella vaikea määritellä, mikä kääntää sinut päälle ja mikä saa sinut haluamaan sexiä, voit olla harmaasexuaalinen.

ellauri118.html on line 184: Usein ne, jotka kuvaavat olevansa harmaasexuaalisia, eivät voi koskaan kertoa sinulle, mikä saa heidät menemään. Tämä johtuu siitä, että he eivät voi edes kertoa itselleen. Jos yksi asia, joka saa sinut haluamaan sexiä viime viikolla, ei tee sinulle mitään tällä viikolla, se voi johtua vain siitä, että olet harmaasexuaalinen.

ellauri118.html on line 186: # 7 Voit liittyä useampaan kuin yhteen sexuaalisuuteen. Ehkä luulet joutuvasi useiden sexuaalien alaisuuteen. Se on ehdottomasti mahdollisuus. Kun sinusta tuntuu siltä, että voisit liittyä useisiin sexuaalisuuteen, mutta ei vain yhteen, saatat olla harmaasexuaalinen.

ellauri118.html on line 194: Älä koskaan ajattele, että tunnet itsesi yksin. Aina on ihmisiä, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa ja jotka tuntevat samalla tavalla. Älä koskaan unohda, että mitä tahansa, et ole koskaan yksin itsesi kanssa.

ellauri118.html on line 196: # 2 Sexuaalisi on kelvollinen - riippumatta siitä. Vaikka et koskaan löydä luokkaa, joka "oikein" kuvaa tunteitasi, tiedä vain, että toiveesi ovat päteviä. Olet edelleen yhtä tärkeä kuin kukaan muu, joka sopii siististi luokkaan. Mikä tahansa sexuaalisuutesi on, vaikka et koskaan löydä täydellistä termiä sille, on pätevä ja yhtä todellinen kuin mikään muu.

ellauri118.html on line 198: # 3 Se on okei, jos et tiedä miltä sinusta tuntuu. Siellä on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä tarkalleen miltä heistä tuntuu. He eivät ole varmoja siitä, kuka he pitävät tai mitä he haluavat. Ja se on aivan ok. Sinun ei tarvitse koskaan tietää tarkalleen mitä tarvitset. Niin kauan kuin olet tyytyväinen elämäsi, sillä ei ole merkitystä.

ellauri118.html on line 200: Kaikki haluavat tietää sexuaalisuutesi. Me kaikki haluamme tuntea olevamme validoitu tai kuulumme. Jos et ole varma mihin putoat, olet ehkä harmaasexuaalinen. Tämä luettelo auttaa sinua tietämään.

ellauri118.html on line 204: 12 merkkiä hän haluaa sinun jahtaavan häntä: Onko hän vain kiusanteko?

ellauri118.html on line 226: Miksi entinen kirjoitti minulle edelleen hajoamisen jälkeen ja mitä teen siitä?

ellauri118.html on line 265:     Joka tapauksessa, jos tämä aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut kotisivulleni aiheesta tiivistetysti viimeisimmässä kirjoituksessani Tiede harhassa - yhteiskunta perässä? Siinä on otettu oleellisimmat asiat esille naturalistisista syntyteorioista ja evoluutioteoriasta, ja miksi ne eivät voi pitää paikkaansa vaan ovat ristiriidassa todellisen tieteen kanssa. Lopuksi käsitellään hiukan sitä, miten evoluutioteoria vaikuttaa moraaliin yhteiskunnassa. Kotisivuni löytyy myös Googlen hausta nimelläni ja siellä uusimpana kirjoituksena on tämä kirjoitus.

ellauri118.html on line 334: Die downward o´er the hills of haze,			Kuole alaspäin yli usvaisien kukkuloiden,			

ellauri118.html on line 337: The stars and moon! that silver world,			Tähdet ja kuu! Se hopeinen maailma,				

ellauri118.html on line 348: That tinkles in the grass and grain;			Mi näpertelee ruohossa ja viljassa;				

ellauri118.html on line 349: And dove-pale buds, that, dropping, stripe		Ja kyyhkys-vaaleat silmut, jotka pudottavat, raidallinen	

ellauri118.html on line 350: The glen´s blue night, and smell of rain;		Notkon sininen yö ja sateen haju;				

ellauri118.html on line 351: O nightingale, that so dost wail			Oi satakieli, joka niin valitat					

ellauri118.html on line 353: Thrill, fill the wild deer-haunted dale,		Jännitystä, täytä villi peuran kummittelema laaxo,		

ellauri118.html on line 369: In her dark eyes and her dark hair			Hänen tummissa silmissään ja tummissa hiuksissaan		

ellauri118.html on line 372: As if no grief had ever been.-				Aivan kuin surua ei olisi koskaan ollut. -			

ellauri118.html on line 384: After graduating from high school, Cawein worked in a pool hall in Louisville as a cashier in Waddill´s New-market, which also served as a gambling house. He worked there for six years, saving his pay so he could return home to write.

ellauri118.html on line 386: His output was thirty-six books and 1,500 poems. [I got more than 2000 by now! Well most of mine are prose, to be honest.]  His writing presented Kentucky scenes in a language echoing Percy Bysshe Shelley and John Keats. He soon earned the nickname the "Keats of Kentucky". He was popular enough that, by 1900, he told the Louisville Courier-Journal that his income from publishing poetry in magazines amounted to about $100 a month.

ellauri118.html on line 388: In 1912 Cawein was forced to sell his Old Louisville home, St James Court (a 2+1⁄2-story brick house built in 1901, which he had purchased in 1907), as well as some of his library, after losing money in the 1912 stock market crash. In 1914 the Authors Club of New York City placed him on their relief list. He died on December 8 later that year and was buried in Cave Hill Cemetery. Shouldn´t have speculated but on his own pen and paper.

ellauri118.html on line 390: Bel-tenebros oli Amadixen peitenimi sekobolzina. Komee pimee. Miraflores oli joku paikka joka on mainittu enemmän kuin kerran. Joo se oli se paikka kolmen viemäriputken lähellä jossa Amadis pyrki Orianan hilloviivalle. Taisi päästäkin? "por ganar la gloria de la demanda en la prueva de bien amar". Se on myös joku kunta Columbiassa, se on missä Keiko Fujimorin häitä vietettiin, ja se on ylellinen 5 tähden useasti palkittu Miraflores, joka sijaitsee Costa del Solilla Espanjassa Marbellan ja Fuengirolan puolivälissä. Aurinkorannikko sopii hyvin ympärivuotiseen lomailuun aurinkoisen ja lämpimän ilmaston ansiosta. Costa del Sol tunnetaan myös nimellä Costa del Golf, lukuisien golfkenttien ansiosta. Helkutti aurinkoa tässä enää kaivataan. Ja mikä hemmetti se on että termiittiapinan on pakko tehdä kaikesta monokulttuuria. Mirafiores indeed. Mä kazon lupiininkukkia Rauhixen mäellä ja remmon niitä irti maasta. Se on haitallinen vieraslaji, matukukka. Se tappaa kotimaiset lajit ja tekee täkäläiset kimalaiset mahoixi. Sellaista symbolismia. 

ellauri118.html on line 401: Laclos aloitti teoksen kirjoittamisen 1779 ollessaan Aixin saaren linnoitustöissä Ranskan länsirannikolla. Saamansa kuuden kuukauden loman aikana hän kirjoitti Pariisissa teoksen loppuun. Kirja julkaistiin maaliskuussa 1782, ja ensimmäinen tuhannen kappaleen painos myytiin loppuun kuukaudessa, mikä oli tuohon aikaan harvinaista. De Laclos meni naimisiin 1786 La Rochellen ammusvarikon rakennustöissä 1783 tapaamansa Marie-Soulange Duperrén kanssa. De Laclos erosi armeijasta ja siirtyi 1788 sihteeriksi Orléansin herttua Ludvig Filip II:n palvelukseen. Hän liittyi vuoden 1795 jälkeen Napoleonin kannattajiin ja sai vastavalitulta konsuli Napoleonilta vuonna 1800 uudelleen nimityksen prikaatinkenraaliksi. Napoleonin hallintokaudella hänestä tuli myös Etelä-Italian tykistön päätarkastaja 1803. Se ilo loppui lyhyeen. De Laclos kuoli Tarantossa kulkutautiin 1803. 

ellauri118.html on line 403: Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen pelimies, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta. (Höh? Mistä iästä? Se oli 22v.) Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Siinä suhteessa tää jää selvästi 2.ksi verrattuna Vargas Llosaan. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella. Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti. Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta. Se oli Pierren uran huippuhetkiä. 

ellauri118.html on line 405: Lisää aiheesta Maria Mäkelän väitöskirjasta Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset. Ei siis pikkuruisen Maria Mäkisen, joka oli kotosin Mänzälästä ja jonka äiti oli saxalainen Sveizin rajalta. Kirjallisen tajunnankuvauksen konventiot narratologisena haasteena.  Julkaisun pysyvä osoite on tämä. Tiivistäen:

ellauri118.html on line 408:       Väitän, että monet uskottomuuskirjallisuudessa toistuvat teemat juontavat juurensa kokevien mielten kerronnallistamiseen ja tekstualisointiin liittyvistä ongelmista eli tajunnankuvauksen rakenteellisista ehdoista. Tämä väite edellyttää olemassa olevien narratologisten analyysivälineiden kriittistä muokkaamista. [Sen ymmärtäminen edellyttää kriittisesti lukijan pään muokkaamista. En ymmärtänyt siitä rihman kiertämää.] Tutkimuksen kuluessa havainnollistan, miten romaanitaiteen konventiot tuottavat ”kirjallisen mielen”, joka poikkeaa ratkaisevasti todellisista  ihmismielistä, kuten Bill Clintonista ja Miss Levinskystä. [Helskutin kiemuraista textiä, ei siitä ota selvää vanha vihtahousukaan. No ehkä se selviää edempänä.]

ellauri118.html on line 416: on kertomuksen tapahtumat (”histoire”); henkilöhahmot toteuttavat nämä tapahtumat” (Bal 1981, 45). Analyysi ois kai niinkö texti textinä ja tulkinta niinkö mitä tästä opimme. Syntaxi ja semantiikka.

ellauri118.html on line 418: ²Focalisation is a term coined by the French narrative theorist Gérard Genette. It refers to the perspective through which a narrative is presented. Genette focuses on the interplay between three forms of focalization and the distinction between heterodiegetic and homodiegetic narrators. Homodiegetic narrators exist in the same (hence the word 'homo') storyworld as the characters exist in, whereas heterodiegetic narrators are not a part of that storyworld. The term 'focalization' refers to how information is restricted in storytelling. Genette distinguishes between internal focalization, external focalization, and zero focalization. Internal focalization means that the narrative focuses on thoughts and emotions while external focalization focuses solely on characters' actions, behavior, the setting etc. Zero focalization is seen when the narrator is omniscient in the sense that it is not restricted. Focalization in literature is similar to point-of-view (POV) in film-making and point of view in literature, but professionals in the field often see these two traditions as being distinctly different. Genette's work was intended to reﬁne the notions of point of view and narrative perspective. It separates the question of “Who sees?” in a narrative from “who speaks?”

ellauri118.html on line 420: Ajatellaan vaikka sexuaalisen vapautumisen kynnyksellä olevaa naista katselemassa omaa peilikuvaansa. Se on narsismin ihan perusmeemejä.

ellauri118.html on line 426: Katherine Mansfieldin Bertha Young novellissa Bliss tekee saman havainnon.

ellauri118.html on line 432: Monika Fludernik (1957-) ist´ne österreichische Flugwirtin, Amerikanistin und Literaturwissenschaftlerin. Fludernik leistete wichtige Beiträge zur Erzähltheorie. Die neuere Erzähltheorie wurde ab 1915 in Ansätzen vom Russischen Formalismus entwickelt und vom Strukturalismus seit den 1950er Jahren weiter ausgearbeitet, wobei Tzvetan Todorov zu den wichtigsten Vermittlern der formalistischen Ansätze in Frankreich gehörte. Der hier entwickelte strukturalistische Ansatz – mit späteren Ergänzungen – ist bis heute maßgeblich, es gab jedoch nie eine einheitliche strukturalistische Erzähltheorie. Wichtige Theoretiker der Narratologie sind Gérard Genette, Claude Lévi-Strauss, Roland Barthes, Roman Jakobson und Paul Ricœur. Die strukturelle (formalistische) Erzähltheorie wird oft durch interdisziplinäre Ansätze ergänzt, so durch die Semiotik ergänzt, wozu insbesondere Juri Lotman beigetragen hat. Im deutschen Sprachraum war Franz Karl Stanzel der erste Vertreter der Erzähltheorie.

ellauri118.html on line 434: Die traditionelle Erzähltheorie, vertreten durch Franz Karl Stanzel, Gérard Genette, Seymour Chatman u.  a. m, beschäftigt sich mit Elementen des „discours“ („Erzählweise“). Andere Theoretiker nehmen eher die Strukturen der „histoire“ („Erzählinhalt“) in den Blick. Damit bauen sich (erzählerische) Handlungen in dem vorgestellten Begriffsinventar aus Geschehnissen und Ereignissen auf. Während der Begriff „Handlung“ im deutschsprachigen Raum verwendet wird, wird sie etwa bei Genette als histoire und in der anglo-amerikanischen Erzähltheorie als story bezeichnet, der „Diskurs“ bei Genette als récit (narration) und im Angelsächsischen als plot. Während sich der „Diskurs“ als die kompositorische und sprachliche Realisierung einer Erzählung versteht; er verweist auf das „wie“ der Erzählung, wird in der „Geschichte“ der Gegenstand der Erzählung ausgemacht; sie verweist auf das „was“ der Handlung.

ellauri118.html on line 438: Willie van Peer, kognitiotieteellisten sovellusten edelläkävijä kirjallisuustieteessä, empiirisen lukijatutkimuksen puolestapuhuja ja elitistisen formalismin ponnekas vastustaja, pohtii kirjallisia teemoja käsittelevässä artikkelissaan, miksi juuri uskottomat aviovaimot ovat kaunokirjallisuudessa alati toistuva aihe. Van Peer perusteleen aiheen (tai teeman, hän ei erottele näitä kahta käsitettä) suosiota sen emotionaalisella ja kognitiivisella potentiaalilla: moraalisen valinnan ja sen mahdollisten seurauksien luoma jännite riittää kantamaan pitkääkin kertomusta. (Van Peer 2002, 256–258.) Väitän, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea narratologinen: kielletyn romanssin kirjallista traditiota on pitänyt ja pitää edelleen hengissä mielten lukemisen ja konstruoimisen halu, ja nämä intohimot ovat erottamattomasti kytköksissä kerronnallisiin strategioihin. No entäs se darwinistinen tosiseikka, että poikasista 5-15% syntyy käenmunista? Eiköhän se riitä tuomaan tälle teemalle pysyvää mielenkiintoa?       

ellauri118.html on line 448: Lännessä se tunnetaan parhaiten monumentaalisesta ja traagisesta Neuvostoliittoa käsittelevästä romaanista Tohtori Živago, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1957, joka tunnetaan parhaiten samannimisestä osin Suomessakin kuvatusta monumentaalisesta filmistä 1965, jossa näyttelivät sukuelimiään leukava ebyktiläinen Omar Sharif ja väkäleuka brittiämmä Agatha Christie. Christie nai pitkään ällöä Warren Beattya josta Carly Simon teki laulelman You're So Vain. Tuottaja Albert R. Broccoli hylkäsi hänet sillä perusteella, että hänen rintansa olivat liian pienet. Kalut joita voi näyttää - ja käyttää. Omar kuoli 2015 Kairossa Alzheimeriin. Agatha kai elää vielä. Noobeli Pasternakille oli poliittinen veto länkkäreiltä.

ellauri118.html on line 452: Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta [lähde?]. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä nyysi Tohtori Živagoon materiaalia [lähde?]. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi. Vuoden 1990 Venäjän hajoamisen jälkeen se romahti [fig. 1].

ellauri118.html on line 456: Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Niinkuin olikin. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.

ellauri118.html on line 458: Tohtori Živagossa esiintynyt kommunistisen hallinnon arvostelun vuoksi hän joutui Neuvostoliitossa vainon kohteeksi koko loppuelämänsä ajaksi. Italiankielinen käännös ilmestyi 1957 ja CIA:n junailema alkuteos 1958. Neuvostoliitossa teos julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.

ellauri118.html on line 466: Some strange chance once interrupted it.	joku outo sattuma sen kerran keskeytti.

ellauri118.html on line 467: Just as on that distant summer day,		Just kuin sinä kaukaisena kesäpäivänä

ellauri118.html on line 468: I am standing in the same old street.		Mä seison samalla vanhalla karzalla.

ellauri118.html on line 473: Nailed it to the ancient mansion´s wall.	Naulasi sen vanhan talon seinään. 

ellauri118.html on line 475: Women, in the same cheap clothes attired,	Naiset, samat halvat hyntteet päällä,

ellauri118.html on line 483: Walks across the courtyard on a slant.		dallaa pihan poikki kylkimyyryä.

ellauri118.html on line 486: And again it´s all the same to me.		Ja taas se on mulle ihan sama.

ellauri118.html on line 487: And the neighbour in the backyard pauses,	Ja takapihan naapuri seisahtuu,

ellauri118.html on line 488: Then goes out of sight, and leaves us be.	Häipyy näkyvistä, jättää meidät rauhaan.

ellauri118.html on line 498: Your hand is on my breast. Let go!		Sun käsi on mun rinnalla, ota pois!

ellauri118.html on line 506: To drive men mad, that´s valour.		On kova veto hullannuttaa mies.

ellauri118.html on line 520:   “Dear friends . . . what millennium is it out there?” kysyi Boris porukoilta. Länkkärit tykkää eniten Borisin loppupään tuotannosta, The Poems of Doctor Zhivago and the poems of his last years, joihin Pasternak has injektoinut kristillistä symboliikkaa. Mix ihmeessä, eikös se ollut jutku? Nää runot voi olla sen tunnetuimpia, siitä jenkkipaskiaiset on kyllä huolehtineet. Tätä runoa ei näy kukaan kommentoineen. Musta Boris kertoo siinä taipumuxestaan käydä huorissa. Zhivagon seppoilemia runoja räävitään albumissa 405.

ellauri118.html on line 536: Perhaps the most common example of metalepsis in narrative occurs when a narrator intrudes upon another world being narrated. In general, narratorial metalepsis arises most often when an omniscient or external narrator begins to interact directly with the events being narrated, especially if the narrator is separated in space and time from these events. Esim Sterne, Tom Jones.

ellauri118.html on line 539:   Onkohan toi narratiivinen metalepsis mitään sukua perinteiselle?  Genette ehkä sekoittaa puuroja ja vellejä. Mitä tekemistä episteemisillä alternatiiveilla on metaforan kanssa? Enintään yhteistä on koomisehko tyylin lässähdys, kuten Marlowella:

ellauri118.html on line 541: Was this the face that launched a thousand ships

ellauri118.html on line 546: Eli ehkä siinä kummassakin jotkin tasot lässähtävät, tunnelma latistuu. Ylevästä tulee alhaista, runollisesta arkista, sadun taika raukeaa. Sama fiilis kuin kun filmi katkee leffassa, valot syttyvät kesken kaiken ja kazomo siristelee silmiään karkkipaprujen ja popcornin keskellä. Aletaan keräillä takkeja ja pipoja. We apologize for the inconvenience. Meille kävi kerran niin oopperan The Elixir näytännössä. Tenori menetti äänensä, yleisö lähetettiin kesken kaiken kotio. 

ellauri118.html on line 551: Alan uranuurtajille kuten Käte Hamburgerille ja Dorrit Cohnille fiktiivisen mielen esittäminen oli ennen kaikkea osoitus kertovan fiktion erityislaadusta muihin diskursseihin nähden – ainoa kerronnallisuuden alue, joka tarjoaa tiedollisen pääsyn toisen ihmisen tajuntaan (ks. Hamburger 1993, 81–89; Cohn 1978, 5–7; Cohn 2006, 35–38, 149). Cohn väittää klassisessa tutkimuksessaan Transparent Minds (1978), että kerronnalliset keinot, jotka päästävät meidät lähimmäksi henkilöhahmojen kokemusmaailmaa, ovat samaan aikaan kaikkein kirjallisimpia – kaikkein ilmeisimmin kirjailijan taiteellisen luomistyön tulosta.

ellauri118.html on line 558:   Ensimmäinen style indirect librestä ranskan kielessä kirjoittanut tutkija Charles Bally nimittääkin ”style indirect librea” kaunokirjalliseksi ajattelun figuuriksi (ei ”puheen esittämiseksi”), ”figure de pensée” (Bally 1914, 407). Ei ole enää kyse kieliopillisesta muodosta, vaan kirjallisesta ajattelun kuviosta. Kuvion ymmärrän tapana saadaan aikaan ja ilmaista jokin esitys, joka ei noudata objektiivista todellisuutta eikä kielitieteellistä

ellauri118.html on line 561: Charles-Louis Bally (4. helmikuuta 1865 Geneve – 10. huhtikuuta 1947 Geneve) oli sveitsiläinen kielitieteilijä. Nykyään Bally muistetaan ehkä parhaiten Bally-kengistä ja siitä, että hän toimitti yhdessä kollegansa Albert Sechehayen kanssa opettajansa Ferdinand de Saussuren postuumin kirjan Cours de linguistique générale, mutta 1920–1930-luvulla hän oli eräs keskeisimpiä eurooppalaisen kielitieteellisen strukturalismin edustajia yhdessä Roman Jakobsonin, Nikolai Trubetzkoyn ja Louis Hjelmslevin kanssa.   

ellauri118.html on line 568:   Toivottavasti kohta selviää mitä noi muut illuusiot sit on. Veikkaan että alku, keskikohta ja loppu, joka mielellään on onnellinen. Mixmä en tykännyt Flensburgista mutta tykkäsin mustasta Lupinista? 1) huumorittomuus 2) kiipijyys. 3) ärsyttävä salakähmäisyys. En pidä trillereistä vammasista enkä mystikasta, pidän reilusta kostosta ja mätkinnästä. Satu missä hyvät ei oo liian hyviä eikä pahat pahoja eikä kehkään oikeasti satu.

ellauri118.html on line 573: Eli siis onko kirjan heppujen ymmärtäminen sama vai eri asia kuin kaverien? Onko kirjalliset henkilöt tai vaikka leffan sankarit joteskin erilaisia? No ei välttämättä Maija sanoo mut onhan siinä se kertojakin välissä. Siis pitää ymmärtää myös se.

ellauri118.html on line 589:   George kannattaa nykyään tämmöstä kuin embodied mind ajatusta: Many features of cognition are embodied in that they are deeply dependent upon characteristics of the physical body of an agent, such that the agent's beyond-the-brain body plays a significant causal role, or a physically constitutive role, in that agent's cognitive processing. No tottahan se on, ainakin miesten ajatteluun osallistuu voimakkaasti pikkuveli. 

ellauri118.html on line 595: Better the anguished fairytale than the genuine but flawed reality. (MS, 110)

ellauri118.html on line 597: Nää on Bovaryn ja Levinskyn avainlauseita. Huomaa ettei mielipiteen lähdetägiä anneta. Eikä tarvitse, ei lukijat koita mitään ristikoita ratkoa. Ne on vaan samaa tai eri mieltä ihan omista lähtökohdista.

ellauri118.html on line 601: Aphra Behn (10. heinäkuuta 1640 – 16. huhtikuuta 1689) oli englantilainen kirjailija. Hän syntyi mahdollisesti Wyessä, Kentissä, lähellä Canterburyä. Varhaisista vuosista on säilynyt hyvin vähän varmaa tietoa. Hän syntyi jossain Keski-Englannissa, muutti nuorena perheensä kanssa Etelä-Amerikkaan, jäi isättömäksi, palasi Englantiin, meni naimisiin ja jäi leskeksi jo 25-vuotiaana. Behnistä kerrotaan myös, että hän toimi kuninkaallisena vakoojana sodassa Hollantia vastaan ja joutui rutiköyhänä velkavankeuteen.

ellauri118.html on line 605: Behnin tuotantoon kuuluu näytelmiä, runoutta ja proosaa. Hänen teoksiaan värittävät monesti seksuaaliset, myös lesbiaaniset teemat. Ainoa Suomessa esitetty Aphra Behnin näytelmä on Veijari eli karkotetut kavaljeerit (Suom. Kersti Juva, Suomen Kansallisteatterin julkaisu, 1995.) Yli kolmesataa vuotta vanha Veijari-näytelmä sai vihdoin pohjoismaisen kantaesityksensä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä vuoden 1996 syyskuuta. Ketti Juvan (1948-) muistan kouluajoilta, se oli Simo Juvan isosisko, eniten isänsä arkkipiispan oloinen. Se on naimisissakin teologian tohtorin Juliette Dayn kanssa. Siltä se voi pyytää apua kielennysongelmiin. 

ellauri118.html on line 607: Virginia Woolf piti Aphra Behniä ensimmäisenä naiskirjailijana, joka todisti, että nainenkin saattoi ansaita rahaa myös kirjoittamalla, ehkä uhraamalla joitakin miellyttäviä ominaisuuksia; ja näin vähitellen kirjoittamisesta ei tullut pelkästään merkkiä hulluudesta ja seonneesta mielestä, vaan se oli asia, jolla oli taloudellista merkitystä ainakin miehille.

ellauri118.html on line 609: Useimmat Behnin näytelmistä kantaesitettiin Lontoon Dorset Gardenissa, ja siellä myös Veijari sai ensi-iltansa vuonna 1677. Ensi-illassa oli läsnä teatteria harrastava kuningas Kaarle II. Näytelmän suosiota kuvaa myös se, että vuosisadan loppuun mennessä Veijari palasi näyttämölle muutaman vuoden välein. 1700-luvun ensimmäisellä puoliskolla Veijarin suosio vain kasvoi, mutta sitten näytelmä unohdettiin yli kahdeksisadaksi vuodeksi. Veijarin esitykset alkoivat uudestaan, kun Royal Shakespeare Company löysi sen vuonna 1986. Suomen lisäksi Veijaria on esitetty useissa muissa maissa.

ellauri118.html on line 613: Veijari-näytelmän erään päähenkilön - Willmoren - esikuvana oli Behnin pitkäaikainen rakastettu John Hoyle. Willmore on henkilöistä kaikkein epäluotettavin, hän on koko ajan valmis uusiin naisseikkailuihin, mutta myös hän rakastuu lopulta. Hänen sydämensä voittaa iloluontoinen ja seikkailunhaluinen Hellena, jonka oli tarkoitus ryhtyä nunnaksi. Willmore (Hellenalle): Ja me menemme tuonne sisään pyhän miehen pakeille, joka näyttää meille mitä osaa. Etkö vapise kun hetki lähestyy? Hellena: En enempää kuin sinä ennen miekanmittelöä tai rajuilmaa. Willmore: Sinä uljas tyttö, minä ihailen rakkauttasi ja rohkeuttasi. Mennään, mitään ei pelkää se, joka uskaltaa kohdata aviovuoteen myrskyt.

ellauri118.html on line 615: Aivan kuten oman aikansa mieskirjailijat, Behn käsitteli näytelmissään avoimesti seksuaalista halua ja tyydytyksen etsimistä, jotka olivat yhtäläisiä miehillä ja naisilla. Behn itse piti avioliittoa tukahduttavana instituutiona ja kannatti vapaata rakkautta. Hänelle seksuaalisuus ilman rakkautta ei kuitenkaan merkinnyt vapautta. Tässä hän poikkesi aikansa mieskirjoittajien näkemyksistä. Behnille rakkaus ei ollut mikään peli, vaan se vaati aina rehellisyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaikellaista.

ellauri118.html on line 617: Behniä pidetään siis naiskirjailijoiden merkittävänä edelläkävijänä. Hän kuoli 48-vuotiaana ja haudattiin Westminster Abbeyhin. Ei kylläkään runoilijain musakorneriin, vaan yhteen toiseen laivaan.

ellauri118.html on line 626: Surpris´d fair Cloris, that lov´d Maid,			yllätti herttaisen Kloorikanasen,		

ellauri118.html on line 630: In his gay Chariot, drawn by Fire,			Iloisissa kärryissään tulen vetämänä,		

ellauri118.html on line 633: But what from Cloris brighter Eyes was hurl´d.		Muuta kuin Kloorikanan silmistä.		

ellauri118.html on line 638: She with a charming Languishment			Antaa ymmärtää viehättävällä venytyxellä			

ellauri118.html on line 645: Resistance ´tis to late to shew,			On turha vastustella tässä vaiheessa,		

ellauri118.html on line 646: She wants the pow´r to say — Ah!what do you do? 	Ei jaxa sanoa - hei!mitäs tää nyt on?		

ellauri118.html on line 650: Where Love and Shame confus´dly strive,			Lempi kiistelee hävyn kanssa niissä,		

ellauri118.html on line 651: Fresh Vigor to Lisander give :				Ne antaa Lysanderille lisähappea: 		

ellauri118.html on line 653: She Cry´d — Cease — cease — your vain desire,		Hiän huusi: Älä! Lopeta! turhaan yrität,		

ellauri118.html on line 654: Or I´ll call out — What wou´d you do ?			Tai mä huudan - mitäs sitten teet?		

ellauri118.html on line 657: Or take that Life whose chiefest part			Tai ota elimeni, joista tärkeimmän		

ellauri118.html on line 677: His daring Hand that Alter seiz´d,			Mistä hän otti liivit kädellä;			

ellauri118.html on line 679: That awful Throne, that Paradise,			Se hurja valtaistuin, paratiisi,		

ellauri118.html on line 681: That Living Fountain, from whose Trills			Se elämän lähde, jonka liverryxestä		

ellauri118.html on line 687: Where both in Transports were confin´d,			Molemmat on ihan täpinöissänsä,			

ellauri118.html on line 689: Cloris half dead and breathless lay,			Kloorikana puolikuolleena ja palavissaan,	

ellauri118.html on line 692: Or falling Stars, whose Fires decay ;			Tai kuin meteori, joka maahan mätkähtää;	

ellauri118.html on line 694: But what in short-breath-sighs returns and goes.	Paizi lyhyexi jääviä hengenvetoja.

ellauri118.html on line 699: Her loose thin Robes, through which appear		Sen löysä alushame, minkä läpi näky

ellauri118.html on line 700: A Shape design´d for Love and Play;			Esileikkiin suunnitellut muodot;

ellauri118.html on line 701: Abandon´d by her Pride and Shame,			Ylpeys ja häpeä on hävyxissä,

ellauri118.html on line 710: Thee too transported hapless Swain,			Sä liiankin innokas onnen vaihdokas,

ellauri118.html on line 717: But oh ! what envious Gods conspire			Mut voi mitä tekivät kateelliset jumalat

ellauri118.html on line 718: To snatch his Pow´r, yet leave him the Desire !		Veivät siltä voiman, halun jättivät.

ellauri118.html on line 725: In vain th´ enraged Youth assaid			Turhaan raivoisa nuorukainen yritti

ellauri118.html on line 729: In vain he Toils, in vain Commands,			Turhaan hän ährää, turhaan komentaa,

ellauri118.html on line 738: That should the Nobler Part inflame,			Jonka pitäsi tulehduttaa jalo ruumiinosa,

ellauri118.html on line 741: Not all her Naked Charms cou´d move,			Eivät hiänen nakut sulonsakaan liikuta,

ellauri118.html on line 742: Or calm that Rage that had debauch´d his Love.		Eivät liennä raivoa joka pilas panon.

ellauri118.html on line 746: Which Love and soft Desire had bred,			Jonka rakkaus ja pehmo halu synnytti,

ellauri118.html on line 748: Or guided by Design or Chance,				Jo vasiten tai ihan sattumalta,

ellauri118.html on line 749: Upon that Fabulous Priapus,				Tuon maineikkaan Priapoxen päälle,

ellauri118.html on line 750: That Potent God (as Poets feign.)			Tuon jäykän jumalan (kuten Runosepot sanoo). 

ellauri118.html on line 751: But never did young Shepherdess				Mutta onkohan koskaan kukaan paimenetar

ellauri118.html on line 752: (Gath´ring of Fern upon the Plain)			(Kerätessään sanikkaita hakamaalta)

ellauri118.html on line 758: Finding that God of her Desires				Huomatessaan että hänen halujensa jumala

ellauri118.html on line 764: Which both Disdain and Shame express ;			Joka ilmensi sekä ivaa sekä häpeää;

ellauri118.html on line 773: The Wind that wanton´d in her Hair,			Tuuli joka tuiversi sen palmikkoa,

ellauri118.html on line 775: Discover´d in the flying Maid				Näkivät pakenevan neidon hahmossa

ellauri118.html on line 776: All that the Gods e´re made of Fair.			Kaiken mitä jumalat on tehneet suloista.

ellauri118.html on line 778: With fear and haste flew o´re the fatal Plain.		Peläten kiiruhti poies sotakentältä.

ellauri118.html on line 785: His silent Griefs, swell up to Storms,			Hiljainen harmi kasvaa myrskytuulexi,

ellauri118.html on line 788: But more the Shepherdesses Charms ;			Mutta enemmän vielä paimentytön suloja; 

ellauri118.html on line 795:     Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi. 

ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia. 

ellauri118.html on line 807: Madeleine de Scudéryn romaaneille on ominaista sisällön puolesta se että hän käsittelee rakkautta, historiallisia ja klassisistisia aiheita allegorian muodossa ja ottaa presiositeetin hengessä etäisyyttä kaikkeen, mikä hänen mielestään on alhaista ja vulgaaria. Hänet liitetään usein barokkiin, mutta toisaalta hänen teoksensa olivat tärkeä silta keskiajan ritarikirjallisuudesta romantiikkaan. Hänen kymmenosainen teoksena Artamène ou le grand Cyrus, jossa on 2,1 miljoonaa sanaa, on maailmanhistorian pisimpiä romaaneja. Se ei olis sormellakaan koskenut mun penseisiin, ne eivät ole riittävästi presiöösejä. 

ellauri118.html on line 812: Mademoiselle de Chartres est une jeune fille de 15 ans qui arrive à la cour du roi Henri II. Le prince de Clèves tombe amoureux d´elle, mais ce sentiment n´est pas partagé. Ils se marient. Elle tombe amoureuse du duc de Nemours, mais leur amour serait illégitime, puisqu´elle est mariée. Afin d´éviter de le revoir elle se retire de la cour, et avoue sa passion à son mari. Celui-ci meurt de chagrin. Elle décide alors de se retirer dans un couvent. 

ellauri118.html on line 818: Roi parfaitement représentatif de la Renaissance française, Henri II poursuit l´œuvre politique et artistique de son père. Il continue les guerres d´Italie, en concentrant son attention sur l´empire de Charles Quint qu´il parvient à mettre en échec. Henri II maintient la puissance de la France mais son règne se termine sur des événements défavorables comme la défaite de Saint-Quentin (1557) et le traité du Cateau-Cambrésis qui met un terme au rêve italien.

ellauri118.html on line 828: The little work is scarcely longer than our own Vicar of Wakefield. It is without romanticism and exaggeration, and so it is not a romance; it is more like a book of memoirs.

ellauri118.html on line 830: With La Princesse de Clèves, Mme. de La Fayette created a new kind of fiction,—"substituting," says Saintsbury, "for mere romance of adventure on the one hand, and stilted heroic work on the other, fiction in which the display of character is held of chief account."

ellauri118.html on line 834: Her father belonged to the lesser nobility, and was for awhile governor of Pontoise, and later of Havre. Her mother was sprung from an ancient family of Provence, among whom, says Auger, literary talent had long been a heritage; but the mother herself — if we are to believe Cardinal de Retz, but why should we believe that fuckhead — possessed no talent save that of intrigue. Well that's half of a novelist's job according to narratologists.

ellauri118.html on line 836: Mme oli opillisesti sivistynyt, muttei halunnut säikytellä sillä setämiehiä. Sit kuoli tender isä ja äisky nai Madame Sevignén sukulaisen, jonkun Chevalierin. 

ellauri118.html on line 840: How close and lasting was this friendship is seen on almost every page of Mme. de Sévigné's correspondence. Indeed, so often does the name of Mme. de La Fayette occur in Mme. de Sévigné's letters to her daughter, that the latter may well have been jealous of her mother's friend. The companionship of Mme. de Sévigné was, after the death of La Rochefoucauld, the chief comfort of Mme. de La Fayette in her ill-health and seclusion; and it was from the sick-chamber of her friend that Mme. de Sévigné's letters would seem to have been written in those latter years. In 1693, soon after the death of Mme. de La Fayette, Mme. de Sévigné writes as follows of her dead friend: "Je me trouvois trop heureuse d'être aimée d'elle depuis un temps très-considérable; jamais nous n'avions eu le moindre nuage dans notre amitié. 

ellauri118.html on line 844: The relation was equally sincere on the part of Mme. de La Fayette, though she was by nature more self-contained and reserved. But this reserve gives way to the strength of her feelings when in 1691, tormented by ill-health and knowing that her end is not far off, she writes to Mme. de Sévigné: "Croyez, ma très-chère, que vous êtes la personne du monde que j'ai le plus véritablement aimée."

ellauri118.html on line 846: Henri II on vaan peitenimi Aurinkokuninkaalle. Joka bylsi salaa Englannin prinsessa Henriettaa mistä syystä Mme oli sille hyvin, hyvin vihainen.

ellauri118.html on line 850: Då hon var 17 år gammal, 1661, gifte hon sig med kusinen Filip I, hertig av Orléans, son till hennes morbror Ludvig XIII av Frankrike och ende bror till Ludvig XIV av Frankrike. Äktenskapet hade arrangerats av Ludvig XIV och hans mor Anna av Österrike direkt efter att monarkin hade återinförts i England och hennes bror bestigit tronen, vilket i ett slag gav henne politiskt betydelse; det har sagts att detta var det första självständiga politiska beslut av vikt som kungen tog, efter att han fram till kardinal Mazarins död samma år överlämnat politiken åt denne. Det ansågs också angeläget att snabbt gifta bort Filip, som var homosexuell, och Henrietta utgjorde då i egenskap av prinsessa ett snabbt alternativ till att arrangera ett rangmässigt acceptablet parti. Henrietta och Filip inledde aldrig något förhållande med varandra, och Filip föredrog män, särskilt Chevalier de Lorraine, men han accepterade att ha samlag med henne regelbundet för reproduktionens skull.

ellauri118.html on line 852: Ludvig XIV stod sin svägerska mycket nära, och han troddes även vara far till hennes döttrar. Både Louise de la Vallière och Madame de Montespan var ursprungligen hovdamer hos Henrietta, och hon uppmuntrade 1661 förhållandet mellan kungen och Louise de la Vallière för att tysta ryktena kring henne själv och Ludvig. Ludvig sörjde mer vid hennes död än vad Filip gjorde, vilket även det bidrog till de ryktena. Det har aldrig bekräftats att Henrietta och Ludvig hade ett förhållande, men hon var huvudperson vid många av hans fester och hennes man var svartsjuk på det inflytande hon utövade på hans bror.

ellauri118.html on line 854: Då hon dog trodde många att hon hade blivit förgiftad av vänner till hennes makes svartsjuka älskare och landsförvisade gunstling Chevalier de Lorraine. Obduktionen visade dock att Henrietta Anna hade avlidit av bukhinneinflammation orsakad av ett magsår [vid 26 års ålder? föga trovärt.]. Fortfarande kvarstod dock oklarheter. En bukinflammation skulle ha förorsakat smärta en lång tid innan, men Henrietta var omvittnat frisk ända fram till den dag hon plötsligt dog. Misstankarna om mord kvarstod och har aldrig kunnat bevisas.

ellauri118.html on line 856: Mösjöö de La Fayettestä ei tiedetä paljon paskaakaan, olikohan sitä ollenkaan. No 2 lasta Mme oli kuitenkin rykässyt jostakin. Tuskin Ludvgilta. La Rochefoucauldin kaa sillä oli sutinaa. Tai siis ainakin ne valitteli toisilleen vaivoistaan. Rochefoucauld kehitti Mmen henkeä ja Mme ravizi sen sydäntä.

ellauri118.html on line 858: La Rochefoucauld had been embittered by disappointed ambition, ill health, and the loss of his favorite son; and his opinion of humanity in general and of women in particular was none too lofty, to say the least. Perhaps Mme. de La Fayette´s greatest service in this respect was in toning down the severity of the immortal Maxims.

ellauri118.html on line 860: Certain critics have endeavored to trace the character of Mme. de La Fayette in that of the Princess of Clèves, of M. de La Rochefoucauld in that of M. de Nemours; but too strict an autobiographical interpretation destroys the charm of the story.

ellauri118.html on line 862: Mme. de La Fayette died in 1693. During her last years ill health and sorrow had forced upon her an almost absolute seclusion, and she died forgotten by all except a few faithful friends. The place of her burial is unknown. 

ellauri118.html on line 871:   Tämmöstä triangelidraamaa syntyy etenkin omistavassa yläluokassa, missä eniten on lisääntymis- ja reviirimeemien kilpalaulantaa. Kyllä niitä syntyy ilmankin, koska perimmäinen syy on että lisääntymiseen ei riitä pelkkä pano, tarvii huolehtia myös jälkikasvusta. Siihenhän sitä reviiriäkin tarvitaan. Olli Lokin emoista äiskä on aina paikalla, iskä luuhaa ison osan aikaa kokouxissa tai terdellä. Olli Lokkia ei pidä sekoittaa Olli Lehtoon, joka leikki Callen kanssa tinasotilailla. Ed. eli 1916-1994, jälk. 1925-2020. Kun Olli Lokki on liikaa poissa kotoa, syntyy Olli Lehtolapsia. Käki käy sen pesällä. There's a mean black snake sneaking round my baby's back door. Vrt. albumia 5.

ellauri118.html on line 882: Haista kuule iso paska sanoi Pirkko, samaa sanoi pirkonnäköinen Petteri, ja vielä pirkonnäköisempi Anna. Peggy pohtii 60-luvun nuoruutta. Kaikki oli silloin mahdollista ja luvallista. Luke ei ollut sen eka mies, ei ainoa eikä viimenenkään ellei Gileadin setämiehet olis puuttuneet asiaan. Graeme oli varmasti vanha kunnon Pat. Peggy on narsisti, siitä ei ole pienintäkään epäilystä. Ei se halua että sen tyttärellä menee hyvin ilman sitä. Se ei pyyhi kasvojaan ettei meikit tuhriudu, se järjestelee ilmeensä oven takana. Liz Moss on toinen samanmoinen. Tunnen itseni typeräxi, haluisin kazoa peilistä miltä näytän. Näyttääx mun perse tässä isolta? Kyllä se näyttää. 

ellauri118.html on line 884: Mutta onko tää sittenkään muuta kuin tervettä narsismia naiselta? Sehän on altruistista: se haluu näyttää hyvältä setämiehen silmissä jotta se saa poikasia. Nojaa, ota siitä selvä. Jos altruismi tuntuu hyvältä, onko se hedonismia? Ei, tunteilla ei ole tässä mitään asiaa, tarkkaa lopputulemaa.

ellauri118.html on line 887: Kumpi tapahtui ensin HBOssa, Iisebel-seikkailu vai Nickin bylsintä? Kirjassa vanhus-Serena ehdotti Nickin bylsimistä ensin  muttei asiassa ollut kai päästy puusta pitkään ennen Iisebeliä. Juoniselostuxen mukaan molemmat bylsinnät oli saman vuorokauden aikana. Juonesta ei leffassa saa paljon selvää, se on vaan loputon sarja Lizin happamia ilmeitä lähikuvina. Liz ohjaa ne ilmeisesti ize.

ellauri118.html on line 889: Isebel tai Iisebel oli Israelin kuningatar, jonka tarina kerrotaan Raamatun Ensimmäisessä ja Toisessa kuninkaitten kirjassa. Sen mies oli Ahab eli se jalkapuoli munaton mies joka jahtasi kaunaisesti valaita. Leviatanilla oli puunjuuren kokonen kikkeli. Ehkä se halus siitä proteesin.

ellauri118.html on line 891: Isebelin aikakauteen sanotaan liittyneen Baal-jumalan palvonnan voimistuminen kuningas Ahabin aikana. Hän myös pyrki muuttamaan oikeuskäsitystä ajanmukaiseksi siten, että kuningas ei olisi ollut enää yhdenvertainen Mooseksen lain edessä muiden juutalaisten kanssa, vaan hänellä olisi ollut asemansa vuoksi erioikeuksia, mikä näkyy Nabotin tuomitsemisena kuolemaan siksi, että hän kieltäytyi myymästä maataan kuningas Ahabille. Isebelin näkemyksen mukaan olisi riittänyt se, että kuningas olisi takavarikoinut maan korvauksetta asemaansa perustuen.

ellauri118.html on line 893: Isebel oli foinikialainen prinsessa, Tyyroksen kuningas Ithobaal I:n tytär, joka nai kuningas Ahabin. Vanhassa Testamentissa tätä syytetään Ahabin kääntämisestä pois oikeasta Jumalasta ja hänen ohjaamisestaan palvomaan omaa jumalaansa, Baalia.

ellauri118.html on line 895: Nimi Isebel on siirtynyt vuosisatojen halki yleisnimenä tarkoittaen kaikkia pahoja ja ilkeitä naisia. Juutalaisten ja kristittyjen vastenmielisyys Isebelia kohtaan johtui muka ihmisuhrien (erityisesti lasten) uhraamisesta Baal-kultin mukaisesti. Vittu sitähän se Aram Hazaturjankin oli tekemässä? Iisakilta oli mennä pää eikä ainoastaan munat! Paiscotaan ne pennut kiwiin!

ellauri118.html on line 897:     Kuningatarta syytetään myös tyrannimaisen hallitusmuodon tuomisesta Israeliin. Uskotaan myös, että hän ja Ahab yrittivät aloittaa Israelissa vallankumousta. Häntä syytettiin Herran profeettojen tappamisesta, ja profeetta Elia syytti häntä hirmuteoista.

ellauri118.html on line 899:     Siis tää sama kalju profeetta joka meni taivaaseen housuitta syötettyään 2 koululuokallista pilaa tekeviä lapsia 2 karhulle? Olipa jäbällä kanttia puhua muiden hirmuteoista! Karhut olivat kyllä iloisia. Eiku tää tässä menee sekaisin nyt profeetat, kalju karhunsyöttäjä olikin Elisa. Elija (ja Eenokki) kyllä temmattiin taivaaseen älävänän kuin hal víz alatt. Vaikka on sekin riitautettu esim. tässä. Plokin kirjoittajan mielestä se on pelkkää spekulaatiota, dispensationalismia! What do you think? 

ellauri118.html on line 901: Ratkaiseva vääryys oli Vanhan testamentin mukaan se, kun Isebel hankki kaksi väärää todistajaa jotta Nabot-niminen mies saatiin raivattua tieltä; hän kieltäytyi myymästä viinitarhaansa kuninkaalle koska se oli perintöosa. Nabot kivitettiin hengiltä; vaikkei sitä tässä kohdin kerrotakaan, vain sitaattina myöhemmin, myös hänen kaikki poikansa surmattiin ja kuningas anasti viinitarhan – mutta pakeni sieltä kauhun vallassa, kun palavasilmäinen ja hurjailmeinen profeetta Elia ilmestyi hänen eteensä ja ennusti:

ellauri118.html on line 903: »Sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. Sen tähden Herra sanoo näin: ”Minä saatan sinut onnettomuuteen. Minä lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista miespuoliset jälkeläisesi, niin suuret kuin pienetkin. Minä teen sinun suvullesi niin kuin tein Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja Baesan, Ahian pojan, suvulle. Tämän teen siksi, että olet herättänyt minun vihani ja johdattanut Israelin tekemään syntiä. Missä koirat nuoleksivat Nabotin verta, siellä ne nuoleksivat sinunkin vertasi ja portot peseytyvät siinä! Ja koirat ovat syövä Isebelin Jisreelin vainioilla! Sen Ahabin jälkeläisen, joka kuolee kaupungissa, syövät koirat, ja sen, joka kuolee muurien ulkopuolella, syövät taivaan linnut.”»

ellauri118.html on line 907:   Ahab kauhistui ennustusta todella pahasti:

ellauri118.html on line 909: »Mutta kun Ahab kuuli Elian sanat, hän repäisi vaatteensa ja pani säkkikankaan paljaalle iholleen. Hän paastosi, nukkui pelkkä säkkikangas yllään ja kulki pää painuksissa»

ellauri118.html on line 913: »Oletko huomannut, miten Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? Koska hän on noin nöyrtynyt, minä en tuo onnettomuutta vielä hänen päivinään. Vasta hänen poikansa aikana minä saatan hänen sukunsa onnettomuuteen».

ellauri118.html on line 915: Vaikuttaa vahvasti jälkieditoidulta. Tosin päätöstä Ahabin verestä ei muutettu: Ahab vuoti kuiviin sotavaunuihinsa haavoituttuaan nuolesta, ja kun vaunut pestiin Jisreelin lammikolla, kulkukoirat nuoleksivat Ahabin verta ja portot peseytyivät siinä.

ellauri118.html on line 917: Sodan Ahabin suvulle julistanut, Elian Israelin kuninkaaksi rasvaama sotapäällikkö Jeehu, aika jehu, Nimsin poika, surmasi kuninkaan pojan Jooramin jousellaan ja käski vaunusoturinsa Nickin heittää surmatun ruumis (objektivirhe) Nabotin maalle – johon se tiettävästi jäi haaskansyöjien revittäväksi, koska kukaan ei uskaltanut kajota kirotulle maalle heitettyyn ruumiiseen – jolta (vaikka sitä ei suoraan sanotakaan) jo vakiintuneen juutalaisen tavan mukaan ennen hylkäämistä oli riistetty kaikki arvovaatteet ja varusteet:

ellauri118.html on line 919: »Ota hänet vaunuista ja heitä jisreeliläisen Nabotin pellolle. Muistathan sen Herran ennustuksen? Kun me ajoimme valjakoillamme hänen isänsä Ahabin perässä, kuninkaalle lausuttiin tämä Herran sana: ”Totisesti, minä näin eilen Nabotin ja hänen poikiensa veren, ja sillä samalla paikalla minä vielä kostan sinulle.” Tee nyt Herran sanan mukaisesti, ota hänet vaunuista ja nakkaa pellolle!» Näin ne ennustuxet toteutuvat. 

ellauri118.html on line 921: Ahabin kuoleman jälkeen Isebel jatkoi vallassa poikansa Joramin ja pojanpoikansa Ahasjan kanssa. Hänen tyttärensä Atalja puolestaan oli naimisissa Juudan kuninkaan Joramin kanssa. Raamattu kuvaa Ataljan hyvin samanlaiseksi kuin äitinsä – vallanhimoiseksi, kovatahtoiseksi ja läpeensä pakanaksi.

ellauri118.html on line 923: Vitun nenäkkäitä ämmiä. Patriarkka, pelasta meidät pahasta. Akka on niinkuin kuttukin, jonsei se pahhoo tie niin ajattelloo kumminnii.

ellauri118.html on line 925: Kun Jooramin kuoltua Ahasjakin kuoli taistelussa – hän haavoittui Jeehun sotilaiden ampumasta nuolesta mutta onnistui pakenemaan Megiddoon jossa kuoli haavoihinsa – Jeehun käskystä Isebelin palvelusväki tappoi emäntänsä työntämällä hänet oman palatsinsa ikkunasta suoraan tulossa olevien sotavaunujen eteen. Isebel murskaantui elävältä Jeehun hevosten kavioihin ja vaunujen pyöriin; haaskoja syövät villiintyneet koirat söivät hänen ruumiinsa ja siten täyttivät profeetta Elian lausuman kauhean ennustuksen.

ellauri118.html on line 927: Koirat iloizivat. VIhreiden koiraspuolinen varapuhis on huolestunut että jäbät eivät kiinnostu vihreistä. Jäbiä kiinnostaisi kestävä mezästys ja kalastus, ja sähköautot sun muut rakkineet. Mitäs jos ammuttaisin notmiitä teräshauleilla ja ajettais niiden yli sähköpotkulaudoilla?  Se olisi pitkän päälle kestävämpää mezästystä. Vitun Hemingwau. 

ellauri118.html on line 929: Jeehu käski lopulta muistaessaan haudata Iisebelin jäännökset:

ellauri118.html on line 931: – »Huolehtikaa siitä, että se kirottu tulee haudatuksi. Onhan hän sentään kuninkaan tytär!»

ellauri118.html on line 937: Voi vittu tää on kyllä naisvihaa ihan tapissa. Kylä jää Peggy jumbosijalle.

ellauri118.html on line 941:   Kumpi tapahtui ensin Hulussa, Iisebel-seikkailu vai Nickin bylsintä? Kirjassa vanhus-Serena ehdotti Nickin bylsimistä ensin, mutta viivalle päästiin vasta komentajan pantua Iisebeliä. Tuskin ehti edes välillä alapesulle. Onxtää naistenkin salainen unelma? Miesten se on ainakin. Mullakin oli parhaina päivinä 3 eri naista vuorokauden aikana. Täytyypä tarkastaa kirjasta Rakkauden evoluutio, mutta extää ole ihan darwinistista käytöstä? Peggy maximoi oman geenilinjansa mahixet bylsimällä milloin tulee siihen tilaisuus. Eise Lukekaan ollut kuin tarjoiluehdotus, lisääntymissopimus, eikä edes kovin menestyvä. Mitäs rumaa siinä on? Naturalia non sunt turpia. Se eze on naisella rumaa on patriarkaalinen käsitys. 

ellauri118.html on line 943: Juonesta ei HBO:lla ole paljon väliä, se on vaan loputon sarja Lizin happamia ilmeitä lähikuvia. Se ohjaa ne ilmeisesti ize.  

ellauri118.html on line 946: Among the many changes made to the original book, one of the most noticeable is how two characters — Serena Joy and Commander Waterford — are played by much younger actors than expected. 35-year-old Australian actress Yvonne Strahovski plays Serena, while 46-year-old Joseph Fiennes was cast as the Commander. 

ellauri118.html on line 948: "I felt like in the novel there's only so much of the dynamic between Serena Joy and Offred that you're going to see, but in a TV show it's going to go on and on and on hopefully for years. The element that was missing for me was the direct competition between the two women," Miller said. I felt that it was a more active dynamic if Serena Joy felt like this person was usurping her role not only as the reproductive object of the house but gradually taking away the wifely duties, the intimate duties, the romantic, sexual duties." Mitä romanttista on panossa? Se on romanttista ettei paääse pukille vaikka mieli tekisi.

ellauri118.html on line 950: Strahovski and Moss are just one year apart in age, which creates a whole new potential for relationships between them. "You get that little vibe once in a while that in another situation they could be friends," Miller said. "It is the creepiest thing."

ellauri118.html on line 951: Actually they could have been cast the other way round. Strahovski is a way better looker than pudgy Betty Moss.

ellauri118.html on line 953: "At some point you find out Serena Joy is not sterile," Miller said. "If it's the Commander [who is sterile] and Serena could be fertile, that opens up a whole lot of doors for us story-wise. When you work in TV, you're always trying to think of just filling up your bag with tennis balls because you don't know when you're going to have to play tennis with them. You always want all sorts of interesting stuff to be happening."

ellauri118.html on line 954: TV is like life, there's no plot, there's just a lot of things happening.

ellauri118.html on line 956: "She was so astonishing in her audition," Miller said. "She made me feel sorry for Serena Joy, which is seemingly an impossible task. I felt bad for her. She was so wonderful and terrifying. And she's quite tall, so that works really well with Lizzie who is more small. Serena Joy wears heels and Lizzie doesn't. To have this towering viking standing over her ... she's physically intimidating." Yvonne is a whip-strong woman. Lizzie [Elizabeth Moss] is also quite strong but on the pudgy side. The two of them together, you feel like, 'I'd love to see them go toe-to-toe in a cage match.'" A mud fight with nothing on, now that would be the thing. Maybe in the next season, stay tuned.

ellauri118.html on line 962: In the book, all of the people in Gilead are white. People of color have been "resettled" to other areas of the country.

ellauri118.html on line 968: Serena Joy's character is also much older in the book.

ellauri118.html on line 974: On the show, the Handmaids have "red tag" trackers attached to their ear. In the book, they have tattooed numbers like Sammeli. 

ellauri118.html on line 978: The first Salvaging happens much later in the book, and Offred isn't the first to strike.

ellauri118.html on line 982: Janine doesn't lose her eye in the book, but she is slut-shamed and gets pregnant.

ellauri118.html on line 986: Ofglen has a much larger role on the show.

ellauri118.html on line 988: The book never goes into much detail about the Colonies, but we see them first-hand on the show.

ellauri118.html on line 992: We don't get the details of Luke and June's affair in the book. In the film we get much more than we need.

ellauri118.html on line 998: The show implies early on that Luke is dead. Later on, it turns out that he was just in the shower all the time.

ellauri118.html on line 1002: We have no idea what happened to Moira in the book.

ellauri118.html on line 1008: In one particularly cruel scene, Serena takes Offred to see that her daughter is alive. That doesn't happen in the book.

ellauri118.html on line 1010: The second Particicution, when the Handmaids are asked to kill Janine, doesn't happen in the book.

ellauri118.html on line 1016: Päiviä myöhemmin ostaja palasi takaisin ja kertoi häntä katsomaan takakonttiin. Siellä oli pinnasänky tuhannen säleinä. Gerald-setä oli transformoinut sängyn penkixi koska myyjä oli raaputtanut pinnasängyn pohjaan "RIP Noah 2019-2020."Tätä typerää nyyhkytarinaa venytettiin kuin Käsineitiä jotta väliin mahtuisi maximimäärä mainoxia. Hyvin sama fiiwis kuin käsineidissä.

ellauri118.html on line 1018: Crookle suosittaa: Trendaavat haut alueellasi:

ellauri118.html on line 1026: Hotelli Hiittenharjun tulipalo

ellauri118.html on line 1060: Me siteeraamme teeveen myöhäisfilmejä. Me olemme paskiaisia. Se miltä rakkaus tuntuu jää aina likiarvoxi. Vittu että tää on likilaskunen. Peggy haluaisi olla häpeämätön. No sitähän se on. Toivoisin et mä näyttäytyisin paremmassa valossa. Niinku siinä leffassa. Happamia ilmeitä. Paljon enemmän panoa. Nuorempia ja nätimpiä ihmisiä. Tehkää kaikin mokomin showrunnerit kirjasta mitä vaan kuha tulee nimeä ja pätäkkää. Lehtineekeri Luke häipyy mielestä ja Peggystä tulee yhä uskonnottomampi. Besame, besame mucho, besame como fue esa la ultima vez. Vaik tuleehan niitä aina uusia. Tää kirja koskee lisääntymistä muttei sillä ole mitään tekemistä lasten kaa. Lapset Peggy panee shredderiin. 

ellauri118.html on line 1066:   Näin veisasi paha ryppyinen läskinaama Danny kohdellessaan kaltoin juoppoa Armi Aavikkoa n. 20 vuoden ajan kunnes Armi kuoli keuhkokuumeeseen. Peggy ei mainize Nickin alla sanaa rakkaus, se toisi huonoa onnea. Se sanoo vaan: työnnä, maxoin runsaasti. Pentti pentti, työnnä vielä sentti.

ellauri118.html on line 1077: – Kai he ajattelivat, että se oli jollakin tapaa heidän oikeutensa. Mutta minäpä keksin hyvän lauseen niihin tilanteisiin: ”Minä olen uskollinen vaimo”, sanoin. Ja jumankauta, se kyllä lätkäytti veltoksi jätkän kuin jätkän! Se selvisi heti etumusta tunnustellessa. Standup jäi pelkäxi haaveexi.

ellauri118.html on line 1078: Kaari sanoo, ettei ole muistellut näitä sen koommin ennen kuin Me Too –liike herätti nää ajatuxet taas henkiin. – Miesten varominen kuului maailman menoon samalla tavalla kuin rottien torjunta tai liikenteen vahtiminen. Juustonhajuiset loukut ja pään kääntely puolelta toiselle. Vaan eipä Kaaren ole tarvinnut enää paljon varoa. 

ellauri118.html on line 1084: Ollaan loppukesässä, ja Peggy näkee nurmikolla voikukan. Mahdotonta, voikukka on kevätkukka, sen pitää olla keltano. Pelottajaisten syy voi olla vaikka panoyritys. Peggy laskettelee pajunköyttä herättääxeen lukijoiden miesvihan. Miesviha on iesvihaa.

ellauri118.html on line 1085: Mitä naisviha sitten on? Äitin ja muitten  tätien kieltojen maailman jättämää kaunaa lapsuudesta kai, ehdottaa Kai Linnilä. Kai Laitinen nyökyttää kaljupäätä, niin Kai Kailakin. Kai Pylkkänen on kahden vaiheilla. Kai Pahlman jää peippailemaan nahkakuulalla. 

ellauri118.html on line 1087:   Tää raiskaajan joukkomukilointikohtaus on aggressiota puhtaalla liekillä. Verenhimoa on ilmassa. Onkohan toi silmien päästä kynsiminen jotenkin tyttöjen? Naiset sonnustautuu miehen tamineisiin aseena joku tylppä astalo.

ellauri118.html on line 1089:     5§ Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi. Rouvalle, sinun emännällesi se on ihan sama. 

ellauri118.html on line 1093: 7§ Mutta jos syytös on tosi, jos tytössä ei tavattu neitsyyden merkkiä, silloin ei riitä 100 hopeasekeliä, vaan vietäköön tyttö isänsä talon ovelle, ja kaupungin miehet kivittäkööt hänet kuoliaaksi, koska hän teki häpeällisen teon Israelissa, harjoittaen haureutta isänsä kodissa. Poista paha keskuudestasi.

ellauri118.html on line 1095: 23§ Jos joku neitsyt on kihloissa miehen kanssa ja toinen tapaa hänet kaupungissa ja makaa hänen kanssaan, niin viekää molemmat sen kaupungin portille ja kivittäkää heidät kuoliaaksi, tyttö siksi, että hän ei huutanut apua kaupungissa, ja mies siksi, että hän teki väkivaltaa lähimmäisensä morsiamelle. Poista paha keskuudestasi.

ellauri118.html on line 1105: 30§  Älköön kukaan ottako vaimoksi äitipuoltaan älköönkä nostako isänsä peitettä niinkuin se tyhmä Haam. Isäpuoli on kyllä ihan jepa.

ellauri118.html on line 1110: When Margaret Atwood wrote "The Handmaid´s Tale," published in 1985, she took inspiration from the rise of the Christian right in America during the 1970s and early ´80s and the 1979 Islamic Revolution in Iran. But another, much older source of inspiration for Atwood was the story of a real-life woman in 17th-century New England named Mary Webster, who may or may not have been related to Atwood.

ellauri118.html on line 1112: “Some days, my grandmother would say we were related to her and on other days, she would deny the whole thing because it wasn't very respectable,” Atwood says. “I was actually trying to write a novel about her, but, unfortunately, I didn't know enough about the late 17th century to be able to do it. But I did write a long, narrative poem called 'Half-Hanged Mary,' because she only got half hanged.”

ellauri118.html on line 1114: Growing up, Atwood heard stories from her grandmother about Mary Webster, a colonial woman who was half hanged in Hadley, Massachusetts in 1685 for witchcraft, several years before the infamous Salem witch trials began in 1692. Atwood's grandmother often referred to Webster as a relative, though she sometimes denied it, and her ancestry can't be definitively proven one way or the other.

ellauri118.html on line 1116: "I was hanged for living alone

ellauri118.html on line 1117: for having blue eyes and a sunburned skin,

ellauri118.html on line 1123: these come in handy."

ellauri118.html on line 1125: This passage is from the beginning of the poem "Half-Hanging Mary" by Margaret Atwood. Poverty and neglect did not improve Mary’s fiery temper, and she spoke harshly when offended, wrote Sylvester Judd in his 1905 History of Hadley. Witches supposedly suckled their ‘imps’ or ‘familiars’ — maybe even the devil — in exchange for help with their magic.

ellauri118.html on line 1126: Local farmers claim that their cart horses sometimes refuse to go past Webster’s home, which is on one of the main roads. But, if the man goes inside and beats Mary, then the horse will go past. “So, the idea developed that her supernatural powers could be stopped if they somehow physically assaulted her,” Marshall says.

ellauri118.html on line 1128: In January of 1685, Philip Smith, a leading light of the community of Hadley, falls very ill. Based on this, Marshall says, the community decides that to help Smith, they will “do something to Mary.”

ellauri118.html on line 1129: Men like Philip Smith, good Christian men, are being killed by witches, quite literally,’” Marshall says.

ellauri118.html on line 1131: In 1683, when Mary Webster was approximately 60 years old, she was accused and brought to trial before a jury in Boston "for suspicion of witchcraft" but cleared of charges and found not guilty.

ellauri118.html on line 1132: In 1684, Webster was accused verbally by Philip Smith. Smith was a judge, a deacon, and representative of the town of Hadley. He has also been described as a hypochondriac. He seems to have believed in the real power of witchcraft and that his afflictions were being magically caused by Mary Webster in collaboration with the devil.

ellauri118.html on line 1133: While he lay ill, a number of brisk lads tried an experiment upon the old woman. Having dragged her out of her house, they hung her up until she was near dead, let her down, rolled her some time in the snow, and at last buried her in it and there left her, but it happened that she survived and the melancholy man died.

ellauri118.html on line 1134: But Mary Webster was no ordinary witch. She may have been hanged for witchcraft, but that didn't end her life. In fact, she lived another 14 years. Or 11 years, says another source.

ellauri118.html on line 1136: A fat guy Cotton Mather in priest collars with a wig rather like Ms. Atwood's hair, whose dad's name to top it all was Increase, wrote on this.

ellauri118.html on line 1137: Mather claims that it was only during this night of vigilante violence perpetrated against Mary Webster that Smith was able to sleep peacefully. "Upon the whole, it appeared unquestionable that witchcraft had brought a period unto the life of so good a man," Mather concludes.

ellauri118.html on line 1139: Rev. Stan Swamy, a failed Jesuit priest and longtime Indian tribal rights activist, has died at 84 of a cardiac arrest in the western Indian city of Mumbai.

ellauri118.html on line 1140: He had Parkinson's disease, and his hands shook, so he needed a straw to drink — but he waited weeks before his jailers gave him one.

ellauri118.html on line 1146: Besides a disproportionate number of blacks, the show has another representational problem: a notable absence of fat women among the handmaids.

ellauri118.html on line 1147: I´ve counted exactly three fat women in the six episodes that have aired, two of whom are wives who definitely belong to the category of “small fat,” as they look to be about a size 14-16, which is currently the size of the average American woman.  I find it quite strange that I have seen not one handmaid who looks to be the size of the average American woman.

ellauri118.html on line 1148: There is research suggesting a link between clinical obesity and difficulty conceiving (for example), but fat women are not inherently less fertile, they are just a little harder to penetrate, and have less space for the baby among all the lard.

ellauri118.html on line 1149: The failure to include obese body types in the television adaptation was a major oversight.  The Handmaid’s Tale should have done better by fat women.

ellauri118.html on line 1151: As for Trump, among his many disgusting offenses are his admission to sexual assault, and his fat-shaming of women in the spotlight.

ellauri118.html on line 1159:     Additional facts indicate that the theocratic repression found in Gilead also existed in Seattle, Washington, and Syracuse, New York.

ellauri118.html on line 1162: Pieixoto´s name suggests Pope Pius IX, a Vatican pope (1854-1878), who, in his first year of office, issued the doctrine of the Immaculate Conception of the Blessed Virgin Mary. Peixoto is a Portuguese surname. It refers to fish. Notable people with the surname include: Alvarenga Peixoto (1743-1793), Brazilian poet, born in Rio de Janeiro; António Augusto de Rocha Peixoto (1866-1909), Portuguese naturalist, ethnologist and archaeologist; César Peixoto (born 1980), Portuguese footballer who plays for Sport Lisboa e Benfica in the Portuguese first division.

ellauri118.html on line 1164:   The amount Peixoto earn in different countries varies greatly. In Peru they earn 6.8% more than the national average, earning S/. 20,704 per year; in South Africa they earn 449.72% more than the national average, earning R 1,306,340 per year; in United States they earn 21.93% more than the national average, earning $52,612 USD per year, but in Canada they earn just 1.53% more than the national average, earning $50,441 CAD per year. Hmm. This must be intentional. It tells us something, but what the heck? 

ellauri118.html on line 1166: Shakespeare´s Hamlet, the title character disparages his mother, Gertrude, a widow newly married to her husband´s brother. In disgust at her haste to remarry, Hamlet mutters: "Frailty, thy name is woman".

ellauri118.html on line 1169: "Hännystelijän kokemuxia" suomennoxessa ei tule alkuperäisestä, vaan on suomentajan lame yritys tavoittaa "Handmade Tail" sanaleikkiä. Maininta Chaucerista (Canterbury Tails) samassa yhteydessä got lost in translation. (Taputuxia.) Käsineiti-sarja on sopivan kauhistuttava ja tehokas keino, jolla naispuolinen asujaimisto saa puhalletuxi liiat höyryt ulos izestään. Näille muissa suhteissa tiukassa kurissa pidetyille orjattarille on varmaan erittäin mieluista aina silloin tällöin repiä mies paljain käsin kappaleixi, edes in effigie. Sarjassa on Gileadin patriarkaalisesta järjestyxestä huolimatta myös paljon matriarkaalisia ainexia. Lapset vaan puuttuvat, vaikka niistä on paljon puhetta, mikä kertoo kohdeyleisöstä paljonkin. Siitä puhe mistä puute. 

ellauri118.html on line 1171: 29-year handmaid June asks Serena Joy, 35, for a payrise. Why should you get a rise asks Mrs. Waterford. 3 reasons: pro primo, I iron better than Cora. Who says so? Commander Waterford does. Pro secundo, I cook better than Rita. Who says so? Fred does. Pro tertio, I am better in bed than you. Who says so, not Fred again? No, Nick. Pay up please. (Naurua ja voihkinaa.)

ellauri119.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri119.html on line 39:       Usko, Toivo ja Rakkaus kilpailivat siitä kenellä oli suurin. Toivon oli pisin jäykkänä, Uskon paxuin. Mutta suurin niistä oli Rakkaus, sillä ne molemmat mahtui siihen ihan nakkina. Ei pituus ole tärkeintä eikä paxuus vaan volyymi.  

ellauri119.html on line 46: Old English halig "holy, consecrated, sacred; godly; ecclesiastical," from Proto-Germanic *hailaga- (source also of Old Norse heilagr, Danish hellig, Old Frisian helich "holy," Old Saxon helag, Middle Dutch helich, Old High German heilag, German heilig, Gothic hailags "holy"), from PIE *kailo- "whole, uninjured" (see health). Adopted at conversion for Latin sanctus.

ellauri119.html on line 48: Primary (pre-Christian) meaning is not possbile to determine, but probably it was "that must be preserved whole or intact, that cannot be transgressed or violated," and connected with Old English hal (see health) and Old High German heil "health, happiness, good luck" (source of the German salutations Sieg Heil, Heil Hitler). 

ellauri119.html on line 50: Holy has been used as an intensifying word from 1837; in expletives since 1880s (such as holy smoke, 1883, holy mackerel, 1876, holy cow, 1914, holy moly etc.), most of them euphemisms for holy Christ or holy Moses. Holy Ghost was in Old English (in Middle English often written as one word). Holy water was in Old English. Scotch whiskey means life water. Eau de vie, akvaviittiä. Aguardiente. Tulivettä tappavaa, kuivat kurkut lutkuttaa. Intiaanit razastaa, aavaa preeriaa. Holy League is used of various European alliances; the Holy Alliance was that formed personally by the sovereigns of Russia, Austria, and Prussia in 1815; it ended in 1830. Hole in one. 

ellauri119.html on line 62: a: having a divine quality holy love 


ellauri119.html on line 73: Recent Examples on the Web: The competing claims over east Jerusalem, home to Jewish, Christian and Muslim holy sites, lie at the heart of the conflict and have sparked many rounds of violence. — Time, 16 June 2021

ellauri119.html on line 78: Middle English, from Old English hālig; akin to Old English hāl whole — more at whole. Not related to hole. Keep scrolling for more. Learn More About holy. Share holy.  Post the Definition of holy to Facebook. Share the Definition of holy on Twitter.

ellauri119.html on line 89: connected to a god or a religion, religious and morally good, informal —used in phrases that show surprise or excitement. See the full definition for holy in the English Language Learners Dictionary

ellauri119.html on line 102: Merriam-Webster unabridged. 7 Words That Have Seen Better Days

ellauri119.html on line 110:   On the "Batman" TV series, which ran for 120 episodes between 1966 and 1968, Batman's sidekick Robin (played by Burt Ward), was well known for his ever-changing catchphrase. It was an exclamation that would always begin with the word "holy." The second part of the exclamation would always involve something related to what Robin was shouting about in that episode. For example, if there was a bunch of smoke, he might shout "holy smoke!" However, the exclamations often got a lot weirder than that. Get to know the 20 oddest "holy" exclamations Robin said during the series.

ellauri119.html on line 115:   Oleo is a term that was a lot more common in 1966 than it is today. When margarine was first invented in France in the 1860s, the creator, Hippolyte Mège-Mouriès, originally dubbed the artificial butter substitute "oleomargarine." Although it was most commonly sold as simply "margarine," the "oleomargarine" name was used enough that "oleo" became slang for margarine. It's very outdated slang today, with the existence of the word mostly being confined to crossword puzzles. It is a very common crossword puzzle answer because of its shortness and because three out of its four letters are vowels.

ellauri119.html on line 119: In the Season 2 episode "The Puzzles are Coming," the Puzzler traps Batman and Robin aboard a hot air balloon rigged to release its basket at 20,000 feet in the air. Robin remarks, "Holy Graf Zeppelin," a reference to the popular German passenger zeppelin of that name, the LZ 127 Graf Zeppelin. Just "zeppelin" probably would have done the trick, Boy Wonder!

ellauri119.html on line 123: When you realize that Robin is referencing a telecommunications company that was founded as International Telephone & Telegraph in this season two episode, you know the reference is an outdated one. IT&T got out of the telecommunications game in 1986. It has been reformed a number of times into its current state, ITT Corporation. Amusingly, at the time Robin made the reference, IT&T and ABC (which aired "Batman") nearly merged with each other. 

ellauri119.html on line 126:   In the season two episode "The Devil's Fingers," the evil piano player Chandell (played by Liberace), tries to kill Batman and Robin by feeding them into a machine that punches out the cards for pianolas, or player pianos, which most of the world is now long unfamiliar with.

ellauri119.html on line 130: In the season one episode "Ma Parker," Batman and Robin are trapped in electric chairs. Robin shouts out a reference to a device that controls electrical current with variable resistance. However, said device is no longer called a rheostat. It is now referred to as a potentiometer.

ellauri119.html on line 141:   In the season one episode "Not Yet, He Ain't," Batman and Robin go back to the Batcave to relax with some nice cool milk after surviving an attempt on their lives by the Penguin. What's to love about this exclamation is that Robin is so enraged and yet he's carrying a glass of milk and it just looks adorable instead.

ellauri119.html on line 145: In the season two episode "Batman's satisfaction," Batman notices that three distinct letters are missing from a bowl of alphabet soup. Robin is so impressed with Batman's mental acuity that he lets him know it via his "holy uncanny photographic mental processes" statement. 

ellauri119.html on line 148:       In the season one episode "The Londinium Larcenies," Lady Prudence remarks to Robin that she received an MS in finishing school. He wonders what an MS is, and she says that it is a Mistresses of Shoplifting, to which Robin remarks "holy contributing to the delinquency of minors!"

ellauri119.html on line 156:   In the season one episode "When the Bookworm Turns," the evil Bookworm's Gal Friday is named Lydia. Batman and Robin discover her tied up and left behind by the Bookworm. Robin's response when he sees her is to shout, "holy Cinderella!" Which, of course, has nothing to do with the situation at hand at all. Or perhaps Batman read Robin a different "Cinderella" than others. Suomalainen Tuhkimo oli miespuolinen. Varmaan Batman luki sitä pikku homopetterille.

ellauri119.html on line 160:   In the season one episode "True or False Face," when Batman and Robin figure out that False Face's next robbery target is the Ladd Armored Car Company, Robin shouts out "holy bouncy boilerplate!" Yes, you are correct. That does, indeed, not make any sense.

ellauri119.html on line 172:   In the season three episode "Louie the Lilac," the villain of that same name tries to feed Batman and Robin to his man-eating lilacs. Robin then name-checks the noted pioneer in the field of agricultural science in the late 19th Century (and early 20th Century), the botanist Luther Burbank. Because what kid watching "Batman" doesn't know who Luther Burbank is, right?

ellauri119.html on line 176:   Referencing d'Artagnan, one of the famed Musketeers of Alexandre Dumas' classic novel, "The Three Musketeers," might not sound like all that weird of a reference for Robin to make. However, it ranks this high because it is actually a reference to Catwoman having just shot Robin and Batman with tranquilizer darts.

ellauri119.html on line 184:   In the season one episode "Zelda the Great," Batman is about to capture a magician after she stole some priceless jewelry, but she escapes using sleight-of-hand. Robin is right after Batman and remarks "holy hole in a doughnut!" The words make no sense in this situation. Oddly enough, a track on the "Batman" soundtrack was titled "Holy Hole in a Doughnut." Made more sense to Robin than you'd think.

ellauri119.html on line 188: It only took the entire run of the series, but in literally the last episode of the show, season three's "Minerva, Mayhem, and Millionaires," we got the most amazing Robin exclamation ever. There's a real chance that this was just so perfect that the producers realized that there was nowhere else to go after this, so they just canceled the show. 

ellauri119.html on line 190: The conceit of the episode is that Minerva (played by Zsa Zsa Gabor) runs a spa where she uses a special piece of equipment to get her rich clients to tell her their deepest secrets (mostly money-related). 

ellauri119.html on line 192: Batman and Robin travel to the spa, where they are escorted by her goons, leading to the following amazing exchange:

ellauri119.html on line 205:   Holy ja hole eivät ole etymologisesti sukua, mutta muuten niillä on paljonkin yhteistä. Kuten Juice Leskinen sen tiivisti: Marilyn, Marilyn, milloin riisut jumpperin ... Mua mitkään voimat silloin masentaneet ei. Mä rahani tuhlasin sun joka leffaan Ja unessa hampaat iskin sun peffaan. Oli kaikkein pyhin sinun hurlumhei.

ellauri119.html on line 207:   Kaikkein pyhin oli juutalaisten tabernaakkelin sisin laatikko, holiest of the holy. Se aukeni vain Moosexen sauvalla, sinne ei reikäläisillä ollut mitään asiaa. Tästäpä saadaan hyvä aasinsilta yhdistämään päivän aiheita: pyhyyttä, rakkautta ja jumalaa. Kun olin Rauhixen puuseessa lukemassa vanhoja valittuja paloja kaikessa rauhassa, silmiin osui artikkeli, jossa annettiin vinkkejä rakkauden säilyttämisexi puolisoiden välillä. Tuli mieleen toimisivatko nämä vinkit myös ylöspäin? Eli parantuisiko jumalasuhde jos jumala ottaisi rakkaudessa luomakuntaansa huomioon seuraavat ehdotuxet:

ellauri119.html on line 226: 	  Näytä muillekin että arvostat minua. Kun osoitat rakkautta julkisesti, teet minut iloisexi ja ylpeäxi, niinkuin teit Jeesuxenkin sillä pulukikalla Johannexen kastellessa sitä.

ellauri119.html on line 229:       Hellyys. Tunnut usein pelkäävän hellyyden osoittamista koskettamalla - kenties sixi että koskettamiseen sieltä liittyy usein tiedostamattomia sexuaalisia tabuja. Voit aloittaa puristamalla kättä, taputtamalla olalle, ja sipaisemalla sieltä sormenpäillä. Siitä voimme siirtyä lämpimään halauxeen tai hellään suukkoon. Sylin avaaminen toiselle ei paljon vaadi, ja kuitenkin se on 1 selvimpiä rakkaudenosoituxia. Ja tule ize tällä kertaa, älä lähetä poikia tai pelkkää henkeä, se ei tuntunut Neizyt Mariasta miltään, ja Magdalenakin oli aika pettynyt. Lähetä lapsi asialle, mene ize perästä. Tule oikein ja purista!

ellauri119.html on line 242:   Huomaavaisuus: suhteen epäonnistuminen ei sunkaan aina johdu suurista ongelmista. Syyä voivat olla ajan mittaan kertyneet pikkuasiat, pienet tahdittomuudet, ajattelemattomat huomautuxet, sanomatta jääneet sanat, tekemättä jääneet teot, puhumaton pää. "Kiitos, anteeksi, ole hyvä" ovat susta kivoja, mutta olisi ne meistäkin. "Jollet pane pahaxesi." Älä nyt suutu. Ystävällisessä ilmapiirissä kehitymme parhaiten.

ellauri119.html on line 246:   Yhteiset unelmat. Unelmat kohottavat meidät arjen yläpuolelle. Tulee pyhäpäivän tunnelma. Yhdessä haaveileminen lisää suhteisiimme ripauxen ihmettä. Haaveillaan yhdessä tulevasta menestyxestä: lapsista, vaurastumisesta, viimeisestä matkasta. Sullahan oli useitakin poikia, liekö enää elossa muita kuin se kuopus, jonka kuzuit takas kuolleista. Unelmoidaan rauhasta, onnesta ja ilosta. Kun sulla sitä piisaa vaikka muille jakaa, voisit siitä vähän meillekin pistouvata. Ja vähän vähemmän noita itikoita näin juhannuspyhixi. Jollet pane pahaxesi. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. Älä nyt suutu. 

ellauri119.html on line 259:     The triangular theory of love suggests "intimacy, passion and commitment" are core components of love. The color wheel theory of love is an idea created by Canadian psychologist John Alan Lee that describes six styles of love, using several of the Latin and Greek words for love. First introduced in his book Colours of Love: An Exploration of the Ways of Loving (1973), Lee defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The three primary types are eros, ludus and storge, and the three secondary types are mania, pragma and agape. 

ellauri119.html on line 261:   The Christian doctrine of the Trinity (Latin: Trinitas, lit. 'triad', from Latin: trinus "threefold") holds that God is one God, and exists in the form of three coeternal and consubstantial persons: the Father, the Son (Jesus Christ), and the Holy Spirit. The three persons are distinct, yet are one "substance, essence or nature" (homoousios). In this context, a "nature" is what one is, whereas a "person" is who one is. ???

ellauri119.html on line 268:   The subset of Christianity that accepts this doctrine is collectively known as Trinitarianism, while the subset that does not is referred to as Nontrinitarianism (see also Arianism). Trinitarianism contrasts with positions such as Binitarianism (one deity in two persons) and Monarchianism (no plurality of persons within God), of which Modalistic Monarchianism (one deity revealed in three modes) and Unitarianism (one deity in one person) are subsets.

ellauri119.html on line 270: For the majority of Christian denominations, the Holy Spirit, or Holy Ghost, is believed to be the third person of the Trinity, a Triune God manifested as God the Father, God the Son, and God the Holy Spirit, each entity itself being God. Nontrinitarian Christians, who reject the doctrine of the Trinity, differ significantly from mainstream Christianity in their beliefs about the Holy Spirit. In Christian theology, pneumatology refers to the study of the Holy Spirit. Due to Christianity's historical relationship with Judaism, theologians often identify the Holy Spirit with the concept of the Ruach Hakodesh in Jewish scripture, on the theory that Jesus (who was Jewish) was expanding upon these Jewish concepts. Similar names, and ideas, include the Ruach Elohim (Spirit of God), Ruach YHWH (Spirit of Yahweh), and the Ruach Hakodesh (Holy Spirit).

ellauri119.html on line 272: The most characteristic sign of the presence of the ruach ha-kodesh is the gift of prophecy. The use of the word "ruach" (Hebrew: "breath", or "wind") in the phrase ruach ha-kodesh seems to suggest that Judaic authorities believed the Holy Spirit was a kind of communication medium like breath, or wind. The spirit talks from both ends, sometimes 1wparacl

ellauri119.html on line 273: rumbling masculine and sometimes with a feminine voice; the word ruacḥ is both masculine and feminine. Though who has ever heard of a woman impregnating another? That would take a miracle.

ellauri119.html on line 285: נִשְׁמַת־ר֨וּחַ חַיִּ֜ים (Nismat Ruah hayyim) – The Breath of the Spirit of Life (Genesis 7:22)[26]

ellauri119.html on line 289: ר֧וּחַ חָכְמָ֣ה וּבִינָ֗ה (Ruach hakmah ubinah) – Spirit of Wisdom and Understanding (Isaiah 11:2)[27]

ellauri119.html on line 300: The New Testament details a close relationship between the Holy Spirit and Jesus during his earthly life and ministry.The Gospels of Matthew and Luke and the Nicene Creed state that Jesus was "conceived by the Holy Spirit, born of the Virgin Mary". The Holy Spirit descended on Jesus like a dove or seagull during his baptism, and in his Farewell Discourse after the Last Supper Jesus promised to send the Holy Spirit to his disciples after his departure. 

ellauri119.html on line 302: Pyhä haamu oli helluntaiystäville tärkeä vaikka se ilmestyi vasta syxyllä. Syysjuhlissa saatiin kuitenkin paljon kahvia ja hyvää kakkua, kuten Sakari setä saattoi todistaa kuin ihmeen kautta säilyneellä ääninauhalla.

ellauri119.html on line 306: The English terms "Holy Ghost" and "Holy Spirit" are complete synonyms: one derives from the Old English gast and the other from the Latin loanword spiritus. Like pneuma, they both refer to the breath, to its animating power, and to the soul. The Old English term is shared by all other Germanic languages (compare, e.g., the German Geist) and it is older; the King James Bible typically uses "Holy Ghost".

ellauri119.html on line 308:   The term Holy Spirit appears at least 90 times in the New Testament. The sacredness of the Holy Spirit to Christians is affirmed in all three Synoptic Gospels (Matthew 12:30–32, Mark 3:28–30 and Luke 12:8–10) which proclaim that blasphemy against the Holy Spirit is the unforgivable sin.

ellauri119.html on line 310:   Toi pelotti pienenä eikä vähän (vieläkin vähän arveluttaa) - mitäs jos tulee vahingossa pilkanneexi esim. ajattelee pyhän hengen yhteydessä muumien pelokasta kummitusta, taikka sen underground-sarjakuvan pientä korzunnäköistä siittiötä hikisenä pukilla Neizyt Maarian alavazalla, onxe sitten kerrasta poikki, GAME OVER, turha mitään enää urputtaa? No jos se on, ja moka tuli tehtyä, sittenhän voi tehdä niinkuin se heebo Life of Brianissa joka huusi monta kertaa Jehowah! Jehowah! Jehowah! ei lopputulos siitä enää pahentunut, se kivitettiin kumminkin terävillä kivillä ja soratuuteilla. Just tänhän takia monet oikeusjärjestelmät on poistaneet kuolemanrangaistuxen, koska niinkauan kuin on henkeä on toivoa, ehkä tää tästä kääntyy vielä hyväxi kun muutun kiltixi.  

ellauri119.html on line 324: Shituf (Hebrew: שִׁתּוּף‎; also transliterated as shittuf or schituf; literally "association") is a term used in Jewish sources for the worship of God in a manner which Judaism does not deem to be purely monotheistic. The term connotes a theology that is not outright polytheistic, but also should not be seen as purely monotheistic. The term is primarily used in reference to the Christian Trinity by Jewish legal authorities who wish to distinguish Christianity from full-blown polytheism. Though a Jew would be forbidden from maintaining a shituf theology, non-Jews would, in some form, be permitted such a theology without being regarded as idolaters by Jews. That said, whether Christianity is shituf or formal polytheism remains a debate in Jewish philosophy.

ellauri119.html on line 326: In all branches of Judaism, the God of the Hebrew Bible is considered one singular entity, with no divisions, or multi-persons within, and they reject the idea of a co-equal multi-personal Godhead or "Trinity", as actually against the Shema. They do not consider the Hebrew word for "one" (that is "echad") as meaning anything other than a simple numerical one.

ellauri119.html on line 328: The Shema Hebrewשמע ישראל ה׳ אלוהנו ה׳ אחד Common transliterationSh’ma Yisrael Adonai Eloheinu Adonai Echad EnglishHear, O Israel! The Lord is our God! The Lord is One!

ellauri119.html on line 336: God, the Cause of all, is one. This does not mean one as in one of a pair, nor one like a species (which encompasses many individuals), nor one as in an object that is made up of many elements, nor as a single simple object that is infinitely divisible. Rather, God is a unity unlike any other possible unity. This is referred to in the Torah (Deuteronomy 6:4): "Hear Israel, the Lord is our God, the Lord is one."

ellauri119.html on line 343: In Islam, shirk (Arabic: شرك‎ širk) is the sin of idolatry or polytheism (i.e., the deification or worship of anyone or anything besides Allah). Islam teaches that God does not share His divine attributes with any partner. Associating partners with God is disallowed according to the Islamic doctrine of Tawhid (monotheism). Mušrikūn مشركون (pl. of mušrik مشرك) are those who practice shirk, which literally means "association" and refers to accepting other gods and divinities alongside God (as God´s "associates").The Qur´an considers shirk as a sin that will not be forgiven if a person dies without repenting of it.

ellauri119.html on line 345: The word širk comes from the Arabic root Š-R-K (ش ر ك), with the general meaning of "to share".[9] In the context of the Quran, the particular sense of "sharing as an equal partner" is usually understood, so that polytheism means "attributing a partner to Allah".

ellauri119.html on line 361: In the New Testament, by the power of the Holy Spirit Jesus was conceived in the womb of the Virgin Mary, while maintaining her virginity. Virginity is the state of a person who has never engaged in sexual intercourse. Sexual intercourse (or coitus or copulation) is sexual activity typically involving the insertion and thrusting of the penis into the vagina for sexual pleasure, reproduction, or both. This is also known as vaginal intercourse or vaginal sex.

ellauri119.html on line 372: Whenever semen (cum) or pre-cum gets in your vagina, pregnancy can happen  — whether it´s your first time or your hundredth time having sex. Pregnancy can also happen if cum gets on or near your vulva (your outside genitals), or if fingers that have wet cum on them touch your vulva or vagina. Remember: it only takes one tiny sperm to cause pregnancy. Read more about how pregnancy happens.

ellauri119.html on line 378: For instance, you can get pregnant by the Moomin mug method, or by the Holy Ghost. In the first case, Roman catholics vote for yes, Orthodox are more traditionalist. But with modern in vitro methods, who can tell? Some have got infected, one hears, from contaminated toilet seats. Mary oughta have used tissue paper before sitting down. Two women can make a baby nowadays, pace toxic masculine Christians who used immaculate conception as an argument that the holy ghost too is male. Another all male panel. 

ellauri119.html on line 380:     In the 16th and 17th centuries, medical researchers mistakenly saw the presence or absence of the hymen as founding evidence of physical diseases such as "womb-fury", i.e., (female) hysteria. If not cured, womb-fury would, according to doctors practicing at the time, result in death. The cure, naturally enough, was marriage, since a woman could then go about having sexual intercourse on a "normal" schedule that would stop womb-fury from killing her.

ellauri119.html on line 385: Define god? In monotheistic thought, God is defined as the supreme being, creator, and principal object of faith. God is usually conceived of as being omnipotent, omniscient, omnipresent and omnibenevolent as well as having an eternal and necessary existence. A good definition because it is creative, too bad that's no longer allowed by the modern logicians. Existence and uniqueness must be proven separately. Damn them to hell! 

ellauri119.html on line 387: God is most often held to be incorporeal, with said characteristic being related to conceptions of transcendence or immanence. In religion, transcendence is the aspect of a deity´s nature and power that is wholly independent of the material universe, beyond all known physical laws. This is contrasted with immanence, where a god is said to be fully present in the physical world and thus accessible to creatures in various ways. In religious experience, transcendence is a state of being that has overcome the limitations of physical existence, and by some definitions, has also become independent of it. This is typically manifested in prayer, rituals, meditation, psychedelics and paranormal "visions".

ellauri119.html on line 391: Although transcendence is defined as the opposite of immanence, the two are not necessarily mutually exclusive. Some theologians and metaphysicians of various religious traditions affirm that a god is both within and beyond the universe (panentheism); in it, but not of it; simultaneously pervading it and surpassing it.

ellauri119.html on line 395: Well, Nietzsche is, and so are Gabi, Tom, Paul and Bill. And Alisa who had no evidence. 

ellauri119.html on line 396: In 1961, Christian theologian Gabriel Vahanian published The Death of God. Vahanian argued that modern secular culture had lost all sense of the sacred, lacking any sacramental meaning, no transcendental purpose or sense of providence. He concluded that for the modern secular mind "God is dead", but he did not mean that God did not exist. In Vahanian´s vision a transformed post-Christian and post-modern culture was needed to create a renewed experience of deity.

ellauri119.html on line 398: Paul Van Buren and William Hamilton both agreed that the concept of transcendence had lost any meaningful place in modern secular thought. According to the norms of contemporary modern secular thought, God is dead. In responding to this denial of transcendence Van Buren and Hamilton offered secular people the option of Jesus as the model human who acted in love. Well technically he is dead as well, but his great ideas (that he "borrowed" from the hindoos and the jews) live on. 

ellauri119.html on line 400: Paul Matthews van Buren (April 20, 1924 – June 18, 1998) was a Christian theologian and author. An ordained Episcopal priest, he was a Professor of religion at Temple University, Philadelphia for 22 years. He was a Director [NYT obituary says "Associate"] of the Center of Ethics and Religious Pluralism at the Shalom Hartman Institute in Jerusalem. Van Buren was born and raised in Norfolk, Virginia. During World War II, he had served in the United States Coast Guard. He graduated with a bachelor´s degree in government from Harvard College in 1948. A professor at Temple University, he was considered a leader of the "Death of God" school or movement, although he himself rejected that name for the movement as a "journalistic invention," and considered himself an exponent of "Secular Christianity." He died of cancer on June 18, 1998 at age 74.

ellauri119.html on line 402: William Hamilton (1924-2012), a theologian who declared nearly a half century ago that God was dormant if not dead, was remembered at his death for the media impact made by the "death of God movement." 

ellauri119.html on line 404: The Time cover for April 8, 1966, with its stark words "Is God Dead?" against a dark background, garnered record sales. So did a 1966 book, Radical Theology and the Death of God, coauthored by Hamilton and Thomas J. J. Altizer. "It was Bill who in the ´60s created the scandal of a death of God theology," Altizer told the Century, adding that Hamilton was the more articulate. 

ellauri119.html on line 405: Hamilton, 87, died February 28 of congestive heart failure in the Portland, Oregon, apartment that he shared with his wife of 62 years.

ellauri119.html on line 407: "The death of God is a metaphor," the retired theologian told the Oregonian in 2007. "We needed to redefine Christianity as a possibility without the presence of God." Hamilton had been troubled by such questions since his teens when two friends—a Catholic and an Episcopalian—died while a third friend, the son of an atheist, survived without injury when a pipe bomb the three were making exploded. Talk about theodicy! No fair!

ellauri119.html on line 409: Like Paul van Buren, an Episcopal priest and religion professor at Temple University in the 1960s, Hamilton rejected the existence of God while focusing devotedly on Jesus Christ and affirming that his teachings and example should be followed.

ellauri119.html on line 410: Churches quickly rejected the premises of radical theology, and many pastors and evangelists preached "our-God-is-not-dead" sermons for a decade or more, long after the movement itself had faded from public attention.

ellauri119.html on line 412: Hamilton had tenure and held an endowed chair, but his reputation for radical theology rendered him and his family unwelcome at a local Presbyterian church and eventually at Colgate Rochester.

ellauri119.html on line 416: What´s love got to do with it?

ellauri119.html on line 418:   Kysyi työlääntynyt sexityöläinen Tina Turner, dancer for money, shaking her money maker. Vastaus tulee tässä: 

ellauri119.html on line 420: Love encompasses a range of strong and positive emotional and mental states, from the most sublime virtue or good habit, the deepest interpersonal affection, to the simplest pleasure. An example of this range of meanings is that the love of a mother differs from the love of a spouse, which differs from the love of food. A minority of monkeys fuck their relatives, but such monkey business still happens. Few people fuck their food, with Philip Roth as a notable exception. Most commonly, love refers to a feeling of strong attraction and emotional attachment. You are so cute I could eat you! Eat my shorts!

ellauri119.html on line 422:     Love is considered to be both positive and negative, with  its virtue representing human kindness, compassion, and  affection, as "the unselfish loyal and benevolent concern  for the good of another" and its vice representing human  moral flaw, akin to vanity, selfishness, amour-propre, and  egotism, as potentially leading people into a type of  mania, obsessiveness or codependency. It may also describe  compassionate and affectionate actions towards other  humans, one's self or animals. In its various forms, love  acts as a major facilitator of interpersonal relationships  and, owing to its central psychological importance, is one  of the most common themes in the creative arts. Love has  been postulated to be a function that keeps human beings  together against menaces and to facilitate the continuation  of the species.

ellauri119.html on line 424:     Ancient Greek philosophers identified no less than six forms of love: essentially, familial love (in Greek,  storge), friendly love or platonic love (philia), romantic  love (eros), self-love (philautia), guest love (xenia) and  divine love (agape). Plus a zillion learned words for different kinds of paraphilia. But that's nothing yet compared to the hindoos [below] who have words for love like the Eskimos for ice cream.

ellauri119.html on line 426:     Modern authors have distinguished further varieties of love: unrequited love, empty love, companionate love, consummate love, infatuated love, self-love, and courtly love. Numerous cultures have also distinguished ren, yuanfen, mamihlapinatapai, cafuné, kama, bhakti, mettā, ishq, chesed, amore, charity, saudade (and other variants or symbioses of these states), as culturally unique words, definitions, or expressions of love in regards to a specified "moments" currently lacking in the English language, like "orgasm". 

ellauri119.html on line 428:     Scientific research on emotion has increased significantly over the past two decades. The color wheel theory of love defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The triangular theory of love suggests "intimacy, passion and commitment" are core components of love. Love has additional religious or spiritual meaning. This diversity of uses and meanings combined with the complexity of the feelings involved makes love unusually difficult to consistently define, compared to other emotional states. Abstractly discussed, love usually refers to an experience one person feels for another. Love often involves caring for, or identifying with, a person or thing (cf. vulnerability and care theory of love), including oneself (cf. narcissism). Tulihan se sieltä!

ellauri119.html on line 430:     In addition to cross-cultural differences in understanding love, ideas about love have also changed greatly over time. Some historians date modern conceptions of romantic love to courtly Europe during or after the Middle Ages, although the prior existence of romantic attachments is attested by ancient love poetry. The complex and abstract nature of love often reduces discourse of love to a thought-terminating cliché. Several common proverbs regard love, from Virgil's "Love conquers all" to The Beatles' "All You Need Is Love". St. Thomas Aquinas, following Aristotle, defines love as "to will the good of another." Bertrand Russell describes love as a condition of "absolute value," as opposed to relative value.[citation needed] Philosopher Gottfried Leibniz said that love is "to be delighted by the happiness of another." Meher Baba stated that in love there is a "feeling of unity" and an "active appreciation of the intrinsic worth of the object of love." But who the fuck is Meher Baba? Biologist Jeremy Griffith defines love as "unconditional selflessness". In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. The 20th-century rabbi Eliyahu Eliezer Dessler is frequently quoted as defining love from the Jewish point of view as "giving without expecting to take" (from his Michtav me-Eliyahu, Vol. 1). Rakkaus on siis ekonomisesti sulaa hulluutta!

ellauri119.html on line 432:     There are several Greek words for "love" that are regularly referred to in Christian circles. Agape: In the New Testament, agapē is charitable, selfless, altruistic, and unconditional. It is parental love, seen as creating goodness in the world; it is the way God is seen to love humanity, and it is seen as the kind of love that Christians aspire to have for one another. Philia: Also used in the New Testament, phileo is a human response to something that is found to be delightful. Also known as "brotherly love" or "homophilia." Two other words for love in the Greek language, eros (sexual love) and storge (child-to-parent love), were never used in the New Testament! Now that's a lacuna! Christians believe that to Love God with all your heart, mind, and strength and Love your neighbor as yourself are the two most important things in life (the greatest commandment of the Jewish Torah, according to Jesus; cf. Gospel of Mark chapter 12, verses 28–34). Saint Augustine summarized this when he wrote "Love God, and do as thou wilt." Right on Gus! Way to go!

ellauri119.html on line 434:     The Apostle Paul glorified love as the most important virtue of all. Describing love in the famous poetic interpretation in 1 Corinthians, he wrote, "Love is patient, love is kind. It does not envy, it does not boast, it is not proud. It is not rude, it is not self-seeking, it is not easily angered, it keeps no record of wrongs. Love does not delight in evil but rejoices with the truth. It always protects, always trusts, always hopes, and always perseveres." (1 Cor. 13:4–7, NIV) He didn't mean eros, but rather homophilia. Perseveraatiosta oli puhe. John also wrote, "Dear friends, let us love one another for love comes from God. Everyone who loves has been born of God and knows God. Whoever does not love does not know God, because God is love." (1 John 4:7–8, NIV) Influential Christian theologian C. S. Lewis wrote a book called The Four Loves. The first retired nazi pope Benedict XVI named his first circular God as love. He said that a human being, created in the image of God, who is love, is able to make love; to give himself to God and others (agape) and by receiving and experiencing God's love in contemplation (eros). This life of love, according to him, is the life of the saints such as Teresa of Calcutta and the Blessed Virgin Mary and is the direction Christians take when they believe that God loves them. Pope Francis taught that "True love is both loving and letting oneself be loved...what is important in love is not our loving, but allowing ourselves to be loved by God." That's just what Virgin Mary did. "You have heard that it was said, 'Love your neighbor and hate your enemy.' But I tell you, love your enemies and pray for those who persecute you, that you may be children of your Father in heaven. He causes his sun to rise on the evil and the good, and sends rain on the righteous and the unrighteous. If you love those who love you, what reward will you get? Are not even the tax collectors doing that? And if you greet only your own people, what are you doing more than others? Do not even pagans do that? Be perfect, therefore, as your heavenly Father is perfect." – Matthew 5: 43–48. Jews didn't like tax collectors.

ellauri119.html on line 436:     What the fuck, so they should stay virgins? Did Mary become ex-virgin when Joseph started fucking her? The Ortodox say YES! the rest say NO! She remained a honorary virgin to the end of her days. When Joseph fucked her she just closed her eyes and thought about her first love affair.

ellauri119.html on line 438:     Do not forget to love with forgiveness, Christ saved an adulterous woman from those who would stone her. She had a whole lotta love left to give. Good material for a Jezebel. Mosaic Law would hold (Deuteronomy 22:22-24) "If a man is found lying with a woman married to a husband, then both of them shall die—the man that lay with the woman, and the woman; so you shall put away the evil from Israel. If a young woman who is a virgin is betrothed to a husband, and a man finds her in the city and lies with her, then you shall bring them both out to the gate of that city, and you shall stone them to death with stones, the young woman because she did not cry out in the city, and the man because he humbled his neighbor's wife; So you shall "put away" the evil from among you. A world of wronged hypocrites needs forgiving love. To love one's friends is common practice, to love one's enemies only among Christians. But Christians do not particularly love enemies not among Christians, like moslems or jews. Forgive them, ok, but kill them. Mosaic law is what the jews pieced together after Moses accidentally dropped the stone tablets. 

ellauri119.html on line 440:     Love encompasses the Islamic view of life as universal brotherhood that applies to all who hold faith. Amongst the 99 names of God (Allah), there is the name Al-Wadud, or "the Loving One," which is found in Surah [Quran 11:90] as well as Surah [Quran 85:14]. God is also referenced at the beginning of every chapter in the Qur'an as Ar-Rahman and Ar-Rahim, or the "Most Compassionate" and the "Most Merciful", indicating that nobody is more loving, compassionate and benevolent than God. The Qur'an refers to God as being "full of loving kindness." The Qur'an exhorts Muslim believers to treat all people, viz. those who have not persecuted them, with birr or "deep kindness" as stated in Surah [Quran 6:8-9]. Birr is also used by the Qur'an in describing the love and kindness that children must show to their parents. Ishq, or divine love, is the emphasis of Sufism in the Islamic tradition. Practitioners of Sufism believe that love is a projection of the essence of God to the universe. God desires to recognize beauty, and as if one looks at a mirror to see oneself, God "looks" at himself within the dynamics of nature. Since everything is a reflection of God, the school of Sufism practices to see the beauty inside the apparently ugly sufist. Sufism is often referred to as the religion of love. God in Sufism is referred to in three main terms, which are the Lover, Loved, and Beloved, with the last of these terms being often seen in Sufi poetry.

ellauri119.html on line 442:     In Hinduism, kāma is pleasurable, sexual love, personified by the god Kamadeva. For many Hindu schools, it is the third end (Kama) in life. Kamadeva is often pictured holding a bow of sugar cane and an arrow of flowers; he may ride upon a great parakeet. The philosophical work Narada Bhakti Sutras, written by an unknown author (presumed to be Narada), distinguishes eleven forms of love. Kama Sutra has more. Gaudiya Vaishnavas who worship Krishna as the Supreme Personality of Godhead and the cause of all causes consider Love for Godhead (Prema) to act in two ways: sambhoga and vipralambha (union and separation), like Empedocles' love and strife, attraction and repulsion, in and out in ever faster succession. Radha is considered to be the internal potency of Krishna, and is the supreme lover of Godhead. Her example of love is considered to be beyond the understanding of material realm as it surpasses any form of selfish love or lust that is visible in the material world. The reciprocal love between Radha (the supreme lover) and Krishna (God as the Supremely Loved) is the subject of many poetic compositions in India such as the Gita Govinda and Hari Bhakti Shuddhodhaya, and a lot of chanting, tinkling little bells and opening and closing of musical doors.

ellauri119.html on line 444:     In Buddhism, Kāma Sutra is sensuous, sexual love. It is an obstacle on the path to enlightenment, since it is selfish. Karuṇā is compassion and mercy, which reduces the suffering of others. It is complementary opposite to wisdom and is necessary for enlightenment. Adveṣa and mettā are benevolent love. This love is unconditional and requires considerable self-acceptance. This is quite different from ordinary love, which is usually about attachment and sex and which rarely occurs without self-interest. Instead, Buddhism recommends detachment and unselfish interest in others' welfare. Gandhi could sleep naked with young sweetypies without penetrating them. Did he so much as get a boner? The story does not tell. Mrs Gandhi did not approve. They screeched to one another like a pair of seagulls. Wonder what the young sweetypies thought of it. Scary and frustrating at once I bet. Being perfectly in love with God or Krishna makes one perfectly free from material contamination and this is the ultimate way of salvation or liberation. In this tradition, salvation or liberation is considered inferior to love, and just an incidental by-product. Being absorbed in Love for God is considered to be the perfection of life.

ellauri119.html on line 446:     The term "free love" has been used to describe a social movement that rejects marriage, which is seen as a form of social bondage. The Free Love movement's initial goal was to separate the state from sexual matters such as marriage, birth control, and adultery. It claimed that such issues were the concern of the people involved, and no one else. Many people in the early 19th century believed that marriage was an important aspect of life to "fulfill earthly human happiness." Middle-class Americans wanted the home to be a place of stability in an uncertain world. This mentality created a vision of strongly defined gender roles, which provoked the advancement of the free love movement as a contrast. The term "sex radical" has been used interchangeably with the term "free lover". By whatever name, advocates had two strong beliefs: opposition to the idea of forceful sexual activity in a relationship and advocacy for a woman to use her body in any way that she pleases. These are also beliefs of Feminism. As St. Augustine put it: love God and then do as you please.

ellauri119.html on line 448:     BTW did Mary come? How many times? There are many different theories that attempt to explain what love is, and what function it serves. It would be very difficult to explain love to a hypothetical person who had not himself or herself experienced love or being loved. In fact, to such a person love would appear to be quite strange if not outright irrational behavior.

ellauri119.html on line 452:     Among the prevailing types of theories that attempt to account for the existence of love there are: psychological theories, the vast majority of which consider love to be very healthy behavior; there are evolutionary theories that hold that love is part of the process of natural selection; there are spiritual theories that may, for instance consider love to be a gift from God; there are also theories that consider love to be an unexplainable mystery, very much like a mystical experience. It feels like a sneeze. Setting aside Empedocles's view of Eros as the force binding the world together, the roots of the classical philosophy of love go back to Plato's Symposium. 

ellauri119.html on line 454:     Why set aside good old Empedocles anyway? He meant forces of attraction and repulsion, he got it just right 2My before Newton. Plato sucks, set him aside instead. The idea of two loves, one heavenly, one earthly is just bullshit. As Tristram Shandy's Uncle Tboy was informed over 2My later, "of these loves, according to Ficinus's comment on Valesius, the one is rational - the other is natural - the first...excites to the desire of philosophy and truth - the second, excites to desire, simply". Toby felt the former toward women and the latter for model trains. Plato's sublimation theory of love involved "mounting upwards...from one to two, and from two to all fair boys, and from fair boys to fair actions, and from fair actions to fair motions, until with fair motions he comes into the bottom of an absolute beauty". Sounds like Plato's own love history from horny gym boy to a dirty old geezer.

ellauri119.html on line 456:     Hippo of Augustine thought the holy ghost was the gluon that kept the other two quarks together, top and bottom, strange and charm, bad and good policeman. love is another attractive force, if you will. May the force be with you, but never underestimate the power of the dark side of the force. Under his eyes. May the lord open. "The dystopian drama has exceeded the natural lifespan of its story, as it plows forward with nothing new to say, tinkling cymbals and sounding brass." "There came a point during the first episode where, for me, it became too much." Lisa Miller of The Cut wrote: "I have pressed mute and fast forward so often this season, I am forced to wonder: 'Why am I watching this'? It all feels so gratuitous, like a beating that never ends."

ellauri119.html on line 458:     Aristotle by contrast placed more emphasis on philia (friendship, affection) than on eros (love); and the dialectic of friendship and love would continue to be played out into and through the Renaissance, with Cicero for the Latins pointing out that "it is love (amor) from which the word 'friendship' (amicitia) is derived" Meanwhile, Lucretius, building on the work of Epicurus, had both praised the role of Venus as "the guiding power of the universe", and criticised those who become "love-sick...life's best years squandered in sloth and debauchery".

ellauri119.html on line 460:     Now a fast forward to French fries and scepticism. Alongside the passion for merging that marked Romantic love, a more sceptical French tradition can be traced from Stendhal onwards. Stendhal's theory of crystallization implied an imaginative readiness for love, which only needed a single trigger for the object to be imbued with every fantasised perfection. Proust went further, singling out absence, inaccessibility or jealousy as the necessary precipitants of love. Lacan would almost parody the tradition with his saying that "love is giving something you haven't got to someone who doesn't exist". A post-Lacanian like Luce Irigaray would then struggle to find room for love in a world that will "reduce the other to the same...emphasizing eroticism to the detriment of love, under the cover of sexual liberation".

ellauri119.html on line 462:     Luce Irigaray (born 3 May 1930) is a Belgian-born French feminist, philosopher, linguist, psycholinguist, psychoanalyst and cultural theorist who examined the uses and misuses of language in relation to women. Irigaray's first and most well known book, published in 1974, was Speculum non matris sed aliae mulieris (1974), which analyzes the texts of Freud, Hegel, Plato, Aristotle, Descartes, and Kant through the lens of phallocentrism.  Presently, she is active in the Women's Movements in both France and Italy. Eroticism (from the Greek ἔρως, eros—"desire") is a quality that causes sexual feelings, as well as a philosophical contemplation concerning the aesthetics of sexual desire, sensuality, and romantic love. That quality may be found in any form of artwork, including painting, sculpture, photography, drama, film, music, or literature. It may also be found in advertising. The term may also refer to a state of sexual arousal or anticipation of such – an insistent sexual impulse, desire, or pattern of thoughts.

ellauri119.html on line 464:     As the fat and ugly French novelist Honoré de Balzac stated, eroticism is dependent not just upon an individual's sexual morality, but also the culture and time in which an individual resides. Because eroticism is wholly dependent on the viewer's culture and personal tastes pertaining to what, exactly, defines the erotic, critics have often[how often?] confused eroticism with pornography, with the anti-pornography activist Andrea Dworkin saying, "Erotica is simply high-class pornography; better produced, better conceived, better executed, better packaged, designed for a better class of consumer." This confusion, as Lynn Hunt writes, "demonstrate the difficulty of drawing… a clear generic demarcation between the erotic and the pornographic": indeed arguably "the history of the separation of pornography from eroticism… remains to be written". In the eighteenth century, eroticism was the result of the intrusion into the public sphere of something that was at base private. 

ellauri119.html on line 466: The industrial revolution in the XVIIIth century created free love, great public and small celebrities. Goodbye nobility, welcome notables! What the fuck, same difference.

ellauri119.html on line 471:   Vähän länkkäreiden setämiesten kolmikolkkahattuista rakkauspohdintaa, eka tää Sternbergin kolmio.

ellauri119.html on line 473:     This article is written like a personal reflection, personal essay, or argumentative essay that states a Wikipedia editor's personal feelings or presents an original argument about a topic. Please help improve it by rewriting it in an encyclopedic style. (June 2018) (Learn how and when to remove this template message)

ellauri119.html on line 477: Sternberg says that intimacy refers to "feelings of closeness, connectedness, and bondedness in loving relationships," passion refers to "the drives that lead to romance, physical attraction, sexual consummation, and related phenomena in loving relationships" and decision/commitment means different things in the short and long term. In the short-term, it refers to "the decision that one loves a certain other", and in the long-term, it refers to "one's commitment to maintain that love."

ellauri119.html on line 479: The three components, pictorially labeled on the vertices of a triangle, interact with each other and with the actions they produce so as to form seven different kinds of love experiences (nonlove is not represented). The size of the triangle functions to represent the "amount" of love—the bigger the triangle, the greater the love. Each corner has its own type of love and provides different combinations to create different types of love and labels for them. The shape of the triangle functions to represent the "style" of love, which may vary over the course of the relationship:

ellauri119.html on line 485:       Infatuated love: Infatuated love is passion without intimacy or commitment. This is considered "puppy love" or relationships that have not become serious yet. Romantic relationships often start out as infatuated love and become romantic love as intimacy develops over time. Without developing intimacy or commitment, infatuated love may disappear suddenly.

ellauri119.html on line 487:       Empty love is characterized by commitment without intimacy or passion. A stronger love may deteriorate into empty love. In an arranged marriage, the spouses' relationship may begin as empty love and develop into another form, indicating "how empty love need not be the terminal state of a long-term relationship...[but] the beginning rather than the end".

ellauri119.html on line 489:       Romantic love This love is passionate and intimate but has no commitment. This could be considered a romantic affair or could be a one-night stand.

ellauri119.html on line 491:       Companionate love is an intimate, non-passionate type of love that is stronger than friendship because of the element of long-term commitment. "This type of love is observed in long-term marriages where passion is no longer present" but where a deep affection and commitment remain. The love ideally shared between family members is a form of companionate love, as is the love between close friends who have a platonic but strong friendship.

ellauri119.html on line 493:       Fatuous love can be exemplified by a whirlwind courtship and marriage—it has points of passion and commitment but no intimacy. An example of this is "love at first sight".

ellauri119.html on line 495:       Consummate love is the complete form of love, representing an ideal relationship which people strive towards. Of the seven varieties of love, consummate love is theorized to be that love associated with the "perfect couple". According to Sternberg, these couples will continue to have great sex fifteen years or more into the relationship, they cannot imagine themselves happier over the long-term with anyone else, they overcome their few difficulties gracefully, and each delight in the relationship with one other.

ellauri119.html on line 497:       However, Sternberg cautions that maintaining a consummate love may be even harder than achieving it. He stresses the importance of translating the components of love into action. "Without expression," he warns, "even the greatest of loves can die." Thus, consummate love may not be permanent.[citation needed] If passion is lost over time, it may change into companionate love. Consummate love is the most satisfying kind of adult relation because it combines all pieces of the triangle into this one type of love. It is the ideal kind of relationship. These kinds of relationships can be found over long periods of time or idealistic relationships found in movies. 

ellauri119.html on line 504:   The color wheel theory of love is an idea created by Canadian psychologist John Alan Lee that describes six styles of love, using several of the Latin and Greek words for love. First introduced in his book Colours of Love: An Exploration of the Ways of Loving (1973), Lee defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The three primary types are eros, ludus and storge, and the three secondary types are mania, pragma and agape.

ellauri119.html on line 518: Examples of ludus in movies include Dangerous Liaisons [Okay!], Cruel Intentions, and Kids. Ludic lovers want to have as much fun as possible. When they are not seeking a stable relationship, they rarely or never become overly involved with one partner and often can have more than one partner at a time, in other words a school of partners. They don't reveal their true thoughts and feelings to their partner(s), especially if they think they can gain some kind of advantage over their partner(s). The expectation may also be that the partner(s) should also be similarly minded. If a relationship materializes it will be about having fun and indulging in activities of varying degrees of learnedness together. This love style carries the likelihood of infidelity. In its most extreme form, ludic love can become sexual addiction. No Lee's recognizable traits.

ellauri119.html on line 520: Kalojen lisääntymisstrategiaa. Miehekästä. Miehillä on paljon siittiöitä ja ne pitää kalanhajusta. Pretty Woman leffa oli aivan perseestä, tai anuxesta [cf. alla]. Ei jaxanut edes loppuun asti kazoa.

ellauri119.html on line 522: Storge is the Greek term for familial love. For some reason, Lee chooses storge, rather than the term philia (the usual term for friendship) to describe this kind of love. Examples of storge can be seen in movies including Love & Basketball, When Harry Met Sally..., and Zack and Miri Make a Porno.

ellauri119.html on line 532:     Only has sexual desires after commitment is declared.

ellauri119.html on line 537: Manic lovers speak of their partners with possessives and superlatives, and they feel that they "need" their partners. This kind of love is expressed as a means of rescue, or a reinforcement of value. Manic lovers value finding a partner through chance without prior knowledge of their financial status, education, background, or personality traits. Insufficient expression of manic love by one's partner can cause one to perceive the partner as aloof, materialistic and detached. In excess, mania becomes obsession or codependency, and obsessed manic lovers can thus come across as being very possessive and jealous. One example from real life can be found in the unfortunate case of John Hinckley, Jr., a mentally disturbed individual who attempted to assassinate the incumbent US President Ronald Reagan due to a delusion that this would prompt the actress Jodie Foster to finally reciprocate his obsessive love.

ellauri119.html on line 539: Extreme examples of mania in popular culture include yandere anime and manga characters. Additionally, manic love is a central theme in the films Endless Love, Fatal Attraction, Misery, Play Misty for Me, Swimfan, and Taxi Driver.     

ellauri119.html on line 555: Examples of pragma can be found in books, movies, and TV including Ordinary People, Pride and Prejudice (Charlotte), Little Women (Amy March and Fred Vaughn) and House of Cards (Frank and Claire Underwood). Political marriages are also considered to be examples of pragmatic love. Lee's recognizable traits:

ellauri119.html on line 561:     Believes a loving relationship is desirable for a happy life.

ellauri119.html on line 571:     Agape is derived from ἀγάπη a Greek term for altruistic love. Lee describes agape as the purest form of love, derives this definition of love from being altruistic towards one's partner and feeling love in the acts of doing so. The person is willing to endure difficulty that arises from the partner's circumstance. It is based on an unbreakable commitment and an unconditional, selfless love, that is all giving. It is an undying love of compassion and selflessness. Agape love is often referenced with religious meaning and is signified by the color orange.

ellauri119.html on line 580:     Feels concern and care for each partner they have

ellauri119.html on line 589: Biological models of love tend to see it as a mammalian drive, similar to hunger or thirst, or sneezing. Psychology sees love as more of a social and cultural phenomenon. Certainly, love is influenced by hormones (such as oxytocin), neurotrophins (such as NGF), and pheromones, and how people think and behave in love is influenced by their conceptions of love. The conventional view in biology is that there are two major drives in love: sexual attraction and attachment. Attachment between adults is presumed to work on the same principles that lead an infant to become attached to its mother. The traditional psychological view sees love as being a combination of companionate love and passionate love. Passionate love is intense longing, and is often accompanied by physiological arousal (shortness of breath, rapid heart rate); companionate love is affection and a feeling of intimacy not accompanied by physiological arousal.     

ellauri119.html on line 591: The philosophy of love is a pretty listless field of social philosophy and ethics that attempts to explain the nature of love. The philosophical investigation of love includes the tasks of distinguishing between the various kinds of personal love, asking if and how love is or can be justified, asking what the value of love is, and what impact love has on the autonomy of both the lover and the beloved. Boooooring. Makes you yawn. 

ellauri119.html on line 597: Paperiton ryssämatu ex-communist ex-jutku jauhaa paskaa

ellauri119.html on line 598: Tää kymysys on aiheuttanut paljon tukkanuottasia Quorassa. Alisa Zinovjevna Rozenbaum, James Bondin From Russia with Love leffan naiskonnan "Number 2" doppelgänger ja selvä esikuva, ryssämatu jutkero kuten Saul Belov mutta jehovansa kuopannut, on vanha tuttu aiemmista albumeista. Albumissa 98 selvisi että Ayn Rand on INTJ. Ylläri. Heinlein ja Mencken peukuttivat Aynia. Iso ylläri. Mielikirjailijani ei ole Hilja Haahti vaan Ayn Rand, sanoi Maailman Paskin Nalle. Mojo ylläri. Täytyykin tähän väliin todeta että historianjälkeisen ajan James Bond, se Craig jotakin, on paskahuusin Valituista Paloista päätellen just niin tyhmä amis gorilla kuin sen lähellä toisiaan olevista silmistä voisi päätellä. Peruskoulupudokas ja täysi ääliö.

ellauri119.html on line 609: Daughter of Zelman Wolf Zakharovich Rosenbaum and Khana Berkovna Kaplan

ellauri119.html on line 610: Wife of Charles Francis O'Connor — married 15 Apr 1929 in USA

ellauri119.html on line 611: Sister of Natasha Rosenbaum and Eleonora Rosenbaum

ellauri119.html on line 615: Alisa Zinov'yevna Rosenbaum was born 2 February 1905 in Saint Petersburg, Russian Empire to Zinovy Zakharovich "Fronz" Rosenbaum and Anna Borisovna nee Kaplan, one of three daughters in the Jewish household. Her father, Fronz, was a pharmacist.

ellauri119.html on line 618: To escape the growing revolutionary violence in the area they lived, Ayn's family moved to Crimea, where she would finish high school. Here she was introduced to the history of the United States, which inspired her eventual departure from Russia, especially so after her family had suffered in poverty following the seizure of her father´s pharmacy by the communist regime.

ellauri119.html on line 625: Ayn Rand and Charles Francis ("Frank") O'Connor were married 15 April 1929 in Los Angeles, California, United States. Frank was from Ohio, and Ayn from Russia, but both had been residing in Hollywood for around five years.

ellauri119.html on line 629: The 1930 US Census has the O'Connors living in Los Angeles, California in the Moraine Apartments, on 823 North Gower Street. They were renting the place for $52 a month. They are both listed as working as actors in motion pictures. Ayn, listed here as Alice, gives her native language as Russian.

ellauri119.html on line 633: Ayn and Frank were living in an apartment at 160 89th St, Manhattan, New York in 1940. Their rent was $105 a month. Frank is working as a theatrical actor and by this time, Ayn is calling herself a writer, both for novels and plays. Frank showed no income the previous year, while Ayn had made $3000.

ellauri119.html on line 639: Ayn Rand died of heart failure on March 6, 1982, in her Manhattan, New York apartment.

ellauri119.html on line 640: She was buried with her husband, Frank, in Kensico Cemetery, Valhalla, Westchester, New York.

ellauri119.html on line 644: There is a very good side to Christianity and a very bad side to Christianity. Rosenbaum strengthened the bad side: zionism, the irrational hatred of Arabs and the sense of choseness of the “elect” in Protestantism; while concurrently weakening the good side of Christianity: social conscience, opposition to usury, communal responsibility, duty, group honor, charity, selflessness, etc.

ellauri119.html on line 646: Rosenbaum left Russia at the tail end of the Trust program. She was assisted by bolshevik Hollywood. Like a typical crypto-jew and communist she used a pseudonym. She became, together with Leo Strauss, a leading philosopher of the Trotskyites. She, like Strauss, helped create the philosophy of arrogance and entitlement that justifies the lies of government leaders to the people. Her philosophies misrepresent the realities of how wealth and psychopathic greed coupled with immorality destroys civilization. Her solution to class warfare is group disloyalty of the rich to society and the exploitation of the national resources by a privileged class to destroy the economy and sabotage the nation. She misrepresented American tradition in a way that benefitted our enemies and internationalized our national resources leaving them easy pickings for the exploitation of unregulated international markets. She advocated the ruinous gold standard which allows our enemies the opportunity to deflate our money supply and strangle the economy at their whim. By simply hoarding gold and/or sending it out of the nation the bankers can ruin us under a gold standard. Her philosophy falsely claims that the market can and will correct the actions of the enemy within to ruin the nation by their designs. She wanted to grant the enemy the right to act with impunity and free rein as a Trojan horse within America to completely destroy our nation, and she has nearly succeeded. The removal of the ability of government to impose with force the collective will of the nation inevitably leads to balkanization, and that was well known and desired by our bolshevik enemies, Rosenbaum’s masters. She never pointed out the name and the nature of the enemy, instead scapegoating the poor and the communists for what international jewry was doing, with her as one of its leading members. As far as I know, she NEVER addressed the existential danger of jewish messianic prophecy and the subversion of the American government by Israel. Being herself a jew, she was disloyal to America in favor of Israel. She was disloyal to the American majority population in favor of the banking class. She did absolutely nothing that was ever in any way harmful to the communists or the bankers, who have so harmed America.

ellauri119.html on line 648:     For laissez faire capitalists she is a good girl, just what the doctor ordered:

ellauri119.html on line 650: I have studied Objectivism for 25 yrs, reading Ayn Rand’s fiction and non-fiction. I’ve further read and listened to lectures by some of those who carry on her tradition (some of which you can find here for free: ARI Campus).

ellauri119.html on line 652: There are two main reasons I continue to study her ideas. First, everytime I’ve investigated a claim she has made, it turned out to be correct. Second, philosophy is the science that teaches man how live his life and make choices. No other philosophy does this.

ellauri119.html on line 656: I recall reading her claim that the Founding Fathers explicitly rejected only one form of government - Democracy! Democracy!? Really?, I thought. There is no way that could be true. But reading the Federalist Papers, there it was.

ellauri119.html on line 658: In a different essay, she described the pattern socialist and communist governments tend to follow. So, I researched that claim by reading about Italian, Russian and German history leading up to WWII. Damn if she wasn´t right. I watch with fascination as Venezuela follows the exact same pattern.

ellauri119.html on line 660: This and other examples convinced me that her ideas applied directly to larger societal issues.

ellauri119.html on line 664: Ayn Rand taught me that philosophy is a science for living on this earth. Yea, like most, that sentence sounded crazy at the time - Philosophy, who needs it, right? What I came to understand is that most philosophies or ethical ideas we encounter today are impossible to follow with rigor. Everyone understands that and as such we all harbor a cynicism towards philosophy.

ellauri119.html on line 666: Most ethical values boil down to others. Your moral standing is to be judged based on what you contribute to others, what you do for others. Do you volunteer at a soup kitchen? If you answer yes then you get a gold star. But you can always do more, can’t you? Tutor a child at the local school. Give money to a charity. With each contribution you gain moral points.

ellauri119.html on line 668: But at some point you must provide for yourself. You have to earn a living, get an education, provide for your family. There is a limit to what you can sacrifice for this type of morality. The harder you practice it the worse off your own life becomes. This is the root of the cynicism you feel when you utter “philosophy, who needs it?”

ellauri119.html on line 672: The answer to “why” comes from our nature. Man is required to make decisions in order to survive. We cannot make proper decisions without guidance. We could rely on society to provide guidance or just follow conventional wisdom, but that is the cheap way out. It makes you a slave to the opinions others. And that is not true to human nature. Man has a mind which is his only means of survival. Rand teaches that you must use it to make your own decisions, not to mimick the thoughts and actions of others. This is the answer to the second question, yes it is necessary.

ellauri119.html on line 676: But Objectivism is mostly a philosophy for improving yourself. The great thing is that it is practical. The more you apply it to your life and the more consistently you practice it, the better your life becomes. And it is also very difficult to practice constipated. That is why I continue to study and learn.

ellauri119.html on line 680: From a literary point of view her novels have little character development and are cast in black and white terms. The important things in this world are just not that easy to discern, so she is painting a child´s simple view of the world, perhaps even an autistic child´s view, who doesn´t have the capability of caring for others. Ayn Rand found early inspiration for her protagonists in a 1920´s serial killer, William Hickman and used that sociopath as the model for the heros of her novels. See: Ayn Rand, Hugely Popular Author and Inspiration to Right-Wing Leaders, Was a Big Admirer of Serial Killer

ellauri119.html on line 682: The "good" guys in her novels are basically paranoid sociopaths but her book´s view the world through their eyes and, of course, they don´t notice anything wrong with their distorted worldview. Humans are social animals and having interdependencies is the norm. Ayn Rand takes the normal and using the views of a sociopath portrays those interdependencies as being corrupt, evil, and self defeating. This is consistent in all of her writings. I´ve read everything Any Rand wrote and some of what has been written by her direction.

ellauri119.html on line 684: She is good at writing a thriller novel and carries a hypnotic theme that keeps the reader absorbed and lends to a subtle brainwashing/indoctrination toward her worldview. That doesn´t make it right, just believable, and, unfortunately, too many people think that believable means it is true. Believable just means that you can be fooled.

ellauri119.html on line 686: From a political point of view, her novels motivate the more literate members of Libertarian groups, including the anarchist Tea Party movement. They use her positions as givens and are not critical of them. This ensures that they reach some far reaching and invalid conclusions regarding social policy.

ellauri119.html on line 688: From a philosophical viewpoint, Ayn Rand´s objectivism is an inconsistent pile of faulty axioms and absurd conclusions. Her tautological A = A and her invalid claim that all thought is verbal have been shown, long ago, to be either useless information or demonstrably false. Wittgenstein dismissed tautologies as telling us anything new about the world before Rand came to the USA and phenomenology had dismissed a verbal mentalese grammar of the brain. Noam Chomsky´s innate grammar is only true for words, but thoughts are far more than just words since all thought appears to be motor based. What you might need is a grammar of the body instead. Thoughts seem to be closer to the movements of an athlete than to the words in a sentence. For some reason most people ignore that all speech is base on wagging the tongue, and the vibrations in middle ear and cochlea, a motor based capability that we have learned to use to communicate with. Is there an isomorphism between the movement of the tongue and those of sign language that would show a fundamental grammar shared by both?

ellauri119.html on line 690: I remember in 1959, my creative writing teacher, in high school was infatuated with Ayn Rand. Sitting at a local restaurant, Ronnie´s Restauarant - which no longer exists, with a group of friends and her, we had a discussion about Ayn and I made a gesture that clearly expressed a thought and asked her what the words were for that. She suddenly realized the flaw in Ayn´s argument and was speechless.

ellauri119.html on line 692: In terms of economics, if you ran a country on the economics that Rand demanded, you would have the population in arms with a revolution at your door in less than a year. Her system would parallel that of the mangagement of the West Virginia Coal Mine that just had the worst mining accident and deaths since the 1970s. Rand´s system was what some people call an oligarchy, to which I would add a very paranoid sociopathic oligarchy.

ellauri119.html on line 698:   The implication being that that anyone who disagrees with you is not a “man of the intellect”? That’s just a shitty religion-variety argument. “You can’t feel God because you don’t have enough faith.”

ellauri119.html on line 700:   Rand is a economic libertarian who thought selfishness is a virtue. Rational people simply reject Rand’s economic libertarianism because rational people understand that laissez-faire capitalism results in the concentration of wealth in the hands of those who are good at being selfish.

ellauri119.html on line 704: Rand is a Social Darwinist who thought that the rich are rich because they are more fit than the poor who are less fit because they are dependent on the government. Ergo, taxing the more fit to benefit the less fit is insane because it stands survival of the fittest on its head.

ellauri119.html on line 705: The problem with Social Darwinism is that the logic is circular. If I am rich, then this is because I am more fit and if I am more fit, then this is evident in the fact I am rich.

ellauri119.html on line 707: Rand simply does not understand that Darwinian fitness refers to reproductive success, not economic success. Poor people with high birth rates are more fit than wealthy people with low birth rates.

ellauri119.html on line 708: Rand’s philosophy appeals to college sophomores drinking beer in their dorm rooms. And to The World´s Shittiest Teddy Bear. That is why the best description of Rand’s philosophy is that it is sophomoric.

ellauri119.html on line 714: Your claims against Ayn Rand don’t stand up to scrutiny, though. She never advocated Social Darwinism, either explicitly or implicitly. In my readings, I have read quotes where she damned a CEO who uses only a tenth of his ability and praised a janitor who strive to improve himself.

ellauri119.html on line 716: Atlas Shrugged offers several examples that also refute this common misconception. The villains in this novel are businessmen who try to succeed through political pull. While they are businessmen, supposedly Ayn Rand’s ideal person, she does not paint them in a flattering light. She demonstrates how evil they are and how their political maneuvering always leads to their failure.

ellauri119.html on line 720: In a different scene, Hank Rearden helps a small manufacturer, a guy Rand describes as respectable but no master of industry. Rearden could have refused to help or charged him an exorbitant amount for the favor. But he didn’t. Again, this portrayal of a wealthy industrialist doesn’t fit your contention that Rand advocated a dog-eat-dog Social Darwinism.

ellauri119.html on line 726: Rand was an economic libertarian. She thinks there should be no interference in the free market. Since the free market produces wealth inequality, you must come up with an explanation for the existence of socio-economic classes. Social Darwinists argue that the rich are rich because they are more fit than the poor who are less fit because they are dependent on the government.

ellauri119.html on line 734: You don’t get it. Unregulated capitalism is a dog-eat-dog world. The way to end this is to either regulate capitalism to create justice in society or to follow Marx and have a violent revolution to overthrow capitalism. I suggest the former, not the latter.

ellauri119.html on line 736: Both you and Rand are unaware that our founders were heavily influenced by Greek philosophers who proposed the notion of civic virtue. Civic virtue is the view that the needs of the many outweigh the needs of the one (Atlas with the world on his shoulders). All libertarians are selfish because their concern is their own liberty and the hell with society.

ellauri119.html on line 738: Rand certainly agreed with Adam Smith who said that when humans act out of rational self-interest, the invisible hand of the market produces the best outcomes.

ellauri119.html on line 740: “[The rich] consume little more than the poor, and in spite of their natural selfishness and rapacity…they divide with the poor the produce of all their improvements. They are led by an invisible hand to make nearly the same distribution of the necessaries of life, which would have been made, had the earth been divided into equal portions among all its inhabitants, and thus without intending it, without knowing it, advance the interest of the society, and afford means to the multiplication of the species.”

ellauri119.html on line 742: Adam Smith, “The Theory Of Moral Sentiments,” Part IV, Chapter I, pp.184-5, para. 10.

ellauri119.html on line 744: This is nonsense. Alan Greenspan testified before Congress after the economic meltdown in 2008. He was asked why the invisible hand of the market did not prevent the irrational greed on Wall Street that caused the housing bubble. Greenspan said that there must be a flaw in the the theory (the invisible hand of the market produces the best outcomes). There is also a flaw in Rand’s philosophy.

ellauri119.html on line 750: Then again, Ayn used “ought” which implies a great deal of subjectivity. That is why her philosophy is extremely flawed. The best philosophies are specific and literal, and they should leave no room for interpretation.

ellauri119.html on line 752: (It’s ironic that she called herself an objectivist. Also, watch some of her interviews. She got really triggered when someone criticized her.)

ellauri119.html on line 756: 
Fluffyhaired talk host sounds dumber yet than decrepit Alisa. But it is a close contest.

ellauri119.html on line 758: Alisa is right that an existential sentence is in principle easier to prove than its negative. Just produce a specimen. I bet she filched it from Karl Popper. The negation takes another universal premise to prove it from. But God is a harder nut. If God supporters could produce the specimen, they'd still need to prove uniqueness and the requisite universal properties. God opposers try to argue they do not need that hypothesis. Thing is the supporters clearly feel that need. It's not logic, it's a eusocial insect's builtin circuit. Less stupid egomaniacs are aware of its usefulness as a mind numbing anesthesiac, opium for the masses. Fiction or fact, its a great hypothesis. It would deserve inventing if it did not come pre-installed. Alisa was a silly hag.

ellauri119.html on line 760: 
What was Ayn Rand like as a person?

ellauri119.html on line 762: In 1964, I met both Nathaniel Branden and Ayn Rand at a conference in a Washington DC hotel. About 75 people attended. Both Branden and Rand spoke. Ayn answered a few questions written on 3 X 5 cards submitted by audience members.

ellauri119.html on line 764: Nathaniel wore carrot-top hair styled like Elvis; he was average height and spoke English with a German accent. His skin was porcelain white and unblemished.

ellauri119.html on line 766: Ayn Rand was short—squat, really. At the time I thought she might be a dwarf. She stood stout though with manly features. She spoke with a thick Russian accent and chain-smoked.

ellauri119.html on line 768: She did not interact with the audience. She seemed to lack social skills, which fit her brand. She behaved like a woman on a mission—serious, humorless, focused, and self-righteous.

ellauri119.html on line 770:   Some weeks after the seminar I received an awkward form-letter from Branden to explain that he had severed his relationship with Ayn because she was unable to accept that he was not attracted to her. Since they shared identical values, she believed it was not possible that he didn't love her.

ellauri119.html on line 775: Asked what she thought of Reagan, Ayn Rand replied, “I don’t think of him. And the more I see, the less I think of him.” For Rand, “the appalling part of his administration was his connection with the so-called ‘Moral Majority’ and sundry other TV religionists, who are struggling, apparently with his approval, to take us back to the Middle Ages via the unconstitutional union of religion and politics.” Rand’s primary concern, it seems, is that this “unconstitutional union” represented a “threat to capitalism.” While she admired Reagan’s appeal to an “inspirational element” in American politics, “he will not find it,” remarked Rand, “in the God, family, tradition swamp.” Instead, she proclaims, we should be inspired by “the most typical American group… the businessmen.”

ellauri119.html on line 782: Suomen pankkialan ykkösnimi Björn Wahlroos on tunnustanut, että venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand vaikuttaa isosti hänen ajatteluunsa. Olisi tärkeätä tietää, miten syvälle ja pitkälle Wahlroos on omaksunut aynrandilaisen maailmankuvan. Wahlroos kuitenkin kieltäytyi haastattelusta MOT: Nainen Wahlroosin takana -ohjelmaa varten. Oli 60-vuotissyntymäpäivä ja muita kiireitä.

ellauri119.html on line 784: Mistä tiedämme, että Rand on Wahlroosille merkittävä henkilö? Wahlroos aloittaa tuoreen Markkinat ja demokratia -kirjansa Rand-sitaatilla: "Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."

ellauri119.html on line 787: Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand. Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.

ellauri119.html on line 789: MOT:n Stanfordin yliopistossa haastattelema historian apulaisprofessori Jennifer Burns on perehtynyt laajalti Randin kirjoituksiin ja tämän lanseeraamaan "objektivismiin". Burnsin mielestä löytyy "paljon erittäin varakkaita ihmisiä, joita objektivismi vetää puoleensa". Hänestä monet varakkaat tuntevat, että heidän nerokkuuttaan tai saavutuksiaan ei arvosteta riittävästi.

ellauri119.html on line 791: "Ayn Rand arvostaa menestystä ja saavutuksia. Tämä todella vetoaa ihmisiin, jotka pitävät itsensä tuottavina (henkilöinä). He ovat täydellisen varmoja siitä, että he eivät ole ryöstäjiä ja pummeja, vaan sijoittuvat tämän hyvän ja pahan rajalinjan oikealle puolelle", Burns sanoi.

ellauri119.html on line 795: Ayn Rand -instituutin varapääjohtaja Onkar Ghate avasi MOT:lle kristinuskon ja altruismin suhdetta näin: Ghate Hän (Rand) näki tämän (altruismin) moraalisen elementin tulevan läntisen ajattelun ideaaliksi uskonnon ja etenkin kristinuskon kautta. Koko kuvasto Jeesuksesta ristillä kertoo ihmisen, hyvän ihmisen uhrauksesta. Jeesus on hyvä ihminen, joka uhraa itsensä toisten ihmisten puolesta – ja vieläpä syntisten ja turmeltuneiden ihmisten puolesta."

ellauri119.html on line 799: Ghate: "Se on väärin, täydellisesti väärin. Siinä uhrataan hyvä ihminen huonojen puolesta. Jos pidät tuota hyvää tarkoittavana ja suopeana eleenä, hän sanoo: 'Ei, se ei ole'".

ellauri119.html on line 801: Ayn Rand puolusti yritysten vapautta toimia niin kuin ne haluavat. Yksi tämän ajatuksen vaikutusvaltaisimmista kannattajista oli Randin läheisimpiin opetuslapsiin kuulunut Alan Greenspan, joka toimi 1987–2006 Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana.

ellauri119.html on line 803: Greenspanin alhaisten korkojen ja markkinoiden vapauttamisen linja oli suuressa roolissa finanssikriisin synnyssä. Greenspan myönsi 2008 Yhdysvaltain kongressin kuulemistilaisuudessa löytäneensä "virheen" ideologiassaan.

ellauri119.html on line 808: Wahlroos saa tietenkin uskoa mihin haluaa. Se saa myös vetää izensä vessanpöntöstä. Voi olla, että yhdysvaltalaisen teekutsuliikkeen tavoin hänkin napsii Randin ajatuksista vain osan ja jättää osan huomiotta. Burns sanoi MOT:lle, että Rand pyörisi haudassaan, jos tämä saisi kuulla miten hänen oppejaan käytetään. Rand piti ajatuksiaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostavana pakettina, josta ei voi valita mitä haluaa.

ellauri119.html on line 810: Ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa lienee mietitty, miten hyvin aynrandilainen maailmankuva sopii "kansanpankin" hallituksen puheenjohtajalle. EPSI Rating -yhtiön tuoreissa mittauksissa Nordean henkilöasiakkaiden tyytyväisyys pankkiinsa on jo pudonnut niin Ruotsissa kuin Suomessakin Wahlroosin valtakaudella.

ellauri119.html on line 812:   Taivaan haamu, hmm. Nytpä taisi Nalle tulla tölväistyxi väärää haamua. Eipä näytä hyvältä sun taivasosakkeet. Käy kuin kamelille neulansilmässä. Tästä et kyllä selviä. Nähdään!

ellauri131.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri131.html on line 37: Valemuistoja. Niitä tulee Seijalle liukuhihnalla. Sellaisen näin 13. syysk. vastaisena yönä painajaisena. Petteri tai Pauli oli yökastellut Merikadulla jännittäessään koulun alkua. Vaihdoin sen lakanat ja lähdin harhailemaan kadulla. Exyilin taas kerran Merikatu 3n rapussa. Rapun kiveys oli uusittu, sillä oli hiekkaa ja vettä. Vinttikerroxeen ei taaskaan ollut kaidetta. Piti pelätä. Huoneistossa asui taas rikkaampia serkkuja. Jaakko Hintikka oli perustanut katuja partioivan miliisin johon minun piti kuulua. Eski Saarisen ei jostain syystä tarvinnut. Epätoivoisena kuljin pitkin Bulevardia lumisohjossa, opiskelut venyivät enkä saanut loppuun tutkintoa. Ezin mielenterveyspalvelua ja hukkasin torin kohdalla toisen vaaleanpunaisen sukkani. Mamu kadunlakaisija löysi sen ja huusi perääni: mikä tämä on. Se on minun sukkani, vastasin ja kiitin häntä arabian kielellä. Sikuri. Vai oliko se sokeri. Shukran. Shukran laka. Kösönöm seepän, yhdellä ässällä. Tai no kahdella, muttei kaxoisässällä.  

ellauri131.html on line 45:       Nuoret arvostaa sitä että boomeri seuraa aikaansa, eze on niinkö "inessä" tämän hetken trendeistä. Ei esim dabbaa tai swäggää koska ne on jo vähän aikansa eläneitä trendejä. Ei pahexu revittyjä farkkuja, lävistyxiä tai tatuointeja. Tai ihonmyötäisten pipojen käyttöä sisätiloissa. Näitä asioita nuoret arvostaa boomereissa, joiden biologinen ikä voi vaihdella missä tahansa 35 ja 75 vuoden välillä.

ellauri131.html on line 47:       Keskiluokkaisuus ja boomerius on yhä useamman nuoren tavoittamattomissa. Niiden tulevaisuutena on vaan toimia halvan paskan konsuumereina yhteiskunnan tuilla, jotta "talouden pyörät pysyvät pyörimässä" ja ennestään rikastuneet voisivat tulla niiden kustannuxella yhä rikkaammixi. No eihän tääkään tietystikään voi loputtomiin toimia, kohta rikkaat huomaa etne voi yhtä hyvin palvella vaan suoraan muita rikkaita ja jättää köyhät kokonaan pois laskuista, tai sitten köyhät lopultakin herää tajuumaan, miten pahasti on niitä kaiken aikaa vedetty ja vedetään nenästä näillä trendeillä. Vaan heräävätkö sittenkään, niinkauan kuin niillä ize kullakin on pienintäkään toivoa, etne voisi jollain konstilla ängetä sinne köyhyysrajan paremmalle puolelle, ja alkaa izekin kusettamaan izeänsä huonompia. Vaikkapa vain ESMR-kuiskijana tuubissa, tai muulla totaalisen joutavalla scheissella. 

ellauri131.html on line 65: Juho Alfred ”Jussi” Tenkku (28. helmikuuta 1917 Nivala – 6. heinäkuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen filosofian professori. Hän oli erikoistunut käytännölliseen filosofiaan sekä filosofian historiaan ja julkaisi laajasti erityisesti etiikan alaan kuuluvia teoksia. Jussi oli jotenkin Kari Rydmanin kaveri. Vittua! Mitähän muuta pahaa sen taustasta mahtaa ilmetä? No tätä: se oli Liisa-vaimoineen Inkerin retken sotarikollisia.

ellauri131.html on line 67: Keväällä 1943 Suomesta siirtyi Saksan armeijaan vierailulle kolme evankelisluterilaista pappia, Juhani Jääskeläinen, Reino Ylönen ja Jussi Tenkku. Heidän tarkoituksenaan oli suorittaa ”henkisiä huoltotehtäviä” inkeriläissotilaiden parissa.

ellauri131.html on line 83: Sota-arkistojen asiakirjojen perusteella kapteenin ensi silmäyksellä imarteleva lausunto on tulkittavissa moniselitteisesti. Arkistodokumenttien mukaan saksalaiset upseerit useammin valittivat, että humalassa inkerinsuomalaisia oli mahdotonta pitää kurissa. Siitä johtuvat kohtalokkaat seuraukset eivät jääneet Tenkulta ja hänen pastorikollegoiltaan huomaamatta. Vaan maistuihan se viina pastoreillekin. 

ellauri131.html on line 85: Sotilaspastori Juhani Jääskeläinen raportoi vierailustaan inkeriläispataljoonassa seuraavasti:

ellauri131.html on line 90: – Itäpataljoona 664:n kiväärimies Johann Kirjanen tuomittiin 29.9.1943 kuolemaan ja pikateloitettiin ampumalla. Hän oli murhannut Ljubanon lähellä oleva

ellauri131.html on line 96: Heidän kärsimyksensä kommunistisen vallan alle johti sokeaan väkivaltaan ja vihaan, joka kohdistui myös venäläisiin siviilihenkilöihin. Tältä eivät säästyneet myöskään naiset, vanhukset ja lapset.

ellauri131.html on line 98: Inkeriläisten voimakas venäläisviha ei jäänyt sotilaspastori Juhani Jääskeläiseltä havaitsematta.

ellauri131.html on line 99: –Kansallistunto on voimakas ja venäläisviha syvä. Saksalainen vääpeli valitti sitä, etteivät nämä suomalaiset ymmärrä sitä, että saksalaisten on oltava ystävällisiä venäläisille nykyisen tilanteen takia, hän kirjoittaa kertomuksessaan.

ellauri131.html on line 100: Inkerinsuomalaisten viha venäläisiä kohtaan meni myös saksalaisten mielestä usein liian pitkälle. Tästä esimerkkinä SS-joukkojen turvallisuuspalvelun (SD) perustelu inkerinsuomalaisen Mikko Fedotowin erottamiselle armeijan palvelusta.

ellauri131.html on line 102: – Fedotow kertoo vihaavansa venäläisiä vahvasti ja kiihtyy aina helposti. Koska Fedotow luulee jokaisen venäläisen olevan kommunisti ja on uhannut usein kavereitaan aseella, ei hän ole kelpoinen armeijan palvelukseen, turvallisuuspalvelun lausunnossa todetaan.

ellauri131.html on line 111: – Kävimme vierailulla Krasnoje Selon SD:ssa Obersturmführer Fischerin luona. Siellä oli hauskaa ja toverillista.

ellauri131.html on line 116: Miten kylässä tapahtui harhautuksen jälkeen, sitä ei Tenkun päiväkirja kerro. Veri roiskui, perseitä ja irtopäitä lenteli.

ellauri131.html on line 130: Ampumisen jälkeen venäläisten kyläläisten oli haudattava ruumiit. Tästä joukkomurhasta kerrotaan muun muassa Martin Hollerin kirjassa The National Socialist Genocide of the Roma in the German-occupied Soviet Union (Heidelberg 2009).

ellauri131.html on line 171: Metsässä Grjazkon länsipuolella havaittiin 150 rosvoa, joiden kanssa käydyssä tulitaistelussa ammuttiin 15 rosvoa

ellauri131.html on line 200: Rauhansopimuksen nojalla sotavuosina Suomeen siirretyt inkeriläiset eli Neuvostoliiton kansalaiset oli palautettava takaisin.

ellauri131.html on line 205: Suomalaiset raivasivat Hitlerin Saksalle ”elintilaa” idästä – inkeriläiset piti asuttaa suojaksi Neuvostoliiton hyökkäykselle. Virolainen Karl lähetettiin Suomeen salamurhaamaan Mannerheim. Keskitysleirin 93-vuotias ex-vartija joutuu nuoriso-oikeuteen Saksassa, leirillä oli myös suomalaisia poliittisia vankeja. Sota vei Lauri Lampulta veljen ja kodin, luotisuihku runteli terveyden - sotainvalidi odottaa 100-vuotispäiväänsä: ”Juhlitaan ilman raskaita muistoja”. Sairauksien runtelema ja ikäloppu Mannerheim makasi pitkiä aikoja vuodepotilaana Suomen kohtalon kriittisinä sotavuosina, paljastaa uutuuskirja. SUOSITTELEMME!

ellauri131.html on line 223: Tänään tv:ssä: Mira, 26, korjasi sukupuolensa mieheksi – haluaa olla nyt taas nainen

ellauri131.html on line 248: Tutustuin Jussi ja Liisa Tenkkuun Järvenpään seurakuntaopistolla, ja yhteydenpito oli varsinkin 50-luvun puolella varsin tiivistä. Liisa (s. 1919 Simelius-Simojoen pappissukuun) oli musiikinopettaja, ja samalla uralla olin jo itsekin. Koulujen musiikinopetusta oli uudistettava ankarasti, joten aiheesta riitti keskusteltavaa. Jussi (1917-2005) oli pappi, mutta myös filosofian tutkija ja myöhemmin varsinkin etiikkaan perehtynyt filosofian professori. Hän oli erityisen joviaali mies ja loistava jutunkertoja. Eräs viimeisistä pappistehtävistä oli, että hän vihki minut ja ensimmäisen vaimoni Paulan. Siitä tosin pahoitti mielensä piispa Elis Gulin, johon olin tutustunut Ylioppilaslehden ympärillä käytyjen paneelikeskustelujen aikana. Piispa Gulinin mielestä suudelma oli kihlauxen merkki. 60-lukulaisten Rydbergien eiku manien mielestä sitä ei ollut edes rotkautus. Rydmanit asuvat ja toimivat Valkeakoskella. Sixköhän siellä on niin paha haju? Onkohan se valkovuotoa? Lähettänyt Kari Rydman klo 4.56 Ei kommentteja. 

ellauri131.html on line 252: Opistolle oli nimittäin saapunut joukko saksalaisia mitä lie herrnhutilaisia, jotka sisustivat yhden luokkahuoneen kappeliksi. Tuusulan kirkosta he hakivat kaksi litraa ehtoollisviiniä, mutta sitä kului heiltä vain puolisen litraa. Loput oli heidän mielestään kaadettava viemäriin. Eipä kai Tuusulan kirkko olisi kestänytkään viininsä saksalaisen voimallista siunaamista...

ellauri131.html on line 254: Liisa Tenkku sai tehtäväkseen tuhota keittiössä tuo puolitoistalitrainen viinimäärä, mutta varmuuden vuoksi hän kysyi neuvoa asiasta mieheltään, varsinaiselta asiantuntijalta. Jussi oli asiantuntija myös jalojen juomien osalta, ja niinpä hän ja minä sitten opiston keittiössä joimme hartauden vallitessa tuon maukkaan portviinin, Liisan vahtiessa ovella. Tämän hurskaan toimituksen jälkeen siirryimme Tenkkujen talolle, jossa jatkoimme illan viettoa.

ellauri131.html on line 256: Jussille tuli mieleen, että mikäli juodun ehtoollisviinin määrä voitaisiin jakaa pitemmälle aikavälille, miten kauan olisimme siis "synnittömiä", ottaen vielä huomioon tavanomaista vahvemman saksalaisen siunauksen. Tuo kysymys saattoi putkahtaa esiin muusta keskustelustamme, jossa käsiteltiin uskonnonhistorian erikoisuuksia ja hassunkurisia teoreettis-teologisia kysymyksiä joita tuon historian aikana oli pohdittu. Vastausta kysymykseen en muista, eikä sillä ollut tietenkään asiallista merkitystäkään.

ellauri131.html on line 258: Jussin tarinavarastosta kuulin yhden huomattavan kertomuksen erään juhannuksen saarnasta sodan jälkeen. Tuolloin vallinneen elintarvikepulan vuoksi monet papit kävivät kotipitäjässään pitämässä ns. voisaarnoja. Niin teki myös se rovasti, jonka juhannussaarna jakautui kahteen osaan. (Tämä pitäisi nyt kuulla riittävän hitaalla pateettisella papinnuotilla, jonka minä teologisen pätevyyteni vuoksi tietysti osaan...). Ensimmäinen osa käsitteli seuraavia asioita:

ellauri131.html on line 260: "Rakkaat seurakuntalaiset! Me olemme tulleet kokoon tänne Herran huoneeseen tänä kauniina juhannussunnuntaina. Me olemme tulleet kokoon metsien takaa, me olemme tulleet kokoon järvien takaa, me olemme tulleet kokoon. Me olemme tulleet kokoon khirkkhovhenheillä, me olemme tulleet kokoon linja-autoilla, me olemme tulleet kokoon pholkuphyörillä, me olemme tulleet khokoon."

ellauri131.html on line 264: "Rakkaat seurakuntalaiset! Kun me nyt lähdemme täältä, täältä Herran huoneesta tänä kauniina juhannussunnuntaina, me lähdemme täältä metsien taa, me lähdemme täältä järvien taa, me lähdemme täältä. Me lähdemme täältä khirkkhovhenheillä, me lähdemme täältä linja-autoilla, me lähdemme täältä pholkuphyörillä, me lähdemme thäältä!".

ellauri131.html on line 266: Jussi ei osannut sanoa, kuinka paljon voita ja läskiä rovasti sai, mutta ei siinä kirkossa koskaan oltu kuultu näin kaunista juhannussaarnaa! Nuorten pappien pitäisi ottaa tällaisista opikseen!

ellauri131.html on line 282:       Hajaantukaa ei täällä ole mitään nähtävää. Se on vaan pro life Canafield vanhana.

ellauri131.html on line 289: Jack Canafield (born August 19, 1944) is an American author, motivational speaker (!), corporate trainer, and entrepreneur. He is the co-author of the Chicken Coop for the Soul series, which has more than 250 titles and 500 million copies in print in over 40 languages. In 2005 Canafield co-authored The Success Principles: How to Get From Where You Are to Where You Were.

ellauri131.html on line 299:       Canafield was born in What it's Worth, Texas on August 19, 1944. He spent his teen years  wheeling on West Virginia and graduated as second lieutenant from the Linsly Military Institute in 1962. Canafield received an A.B. in Chinese History from Harvard University in 1966. He received his C in 1973 from the University of Massachusetts Amherst. Canafield received an honorary D from the University of Santa Monica in 1981.

ellauri131.html on line 302: Established as the United States Junior Chamber of Commerce on January 21, 1920, it provided opportunities for young men to develop personal and leadership skills through service to other men. The Jaycees later expanded to include women after the United States Supreme Court ruled in the 1984 case Roberts v. United States Jaycees that Minnesota could prohibit sex discrimination in private organizations.

ellauri131.html on line 304: Rules were later changed to allow women to stay fertile until age 40. 

ellauri131.html on line 309:       That faith in God gives meaning and purpose to monkey life.

ellauri131.html on line 311:       That the brotherhood of man transcends the sovereignty of ladies.

ellauri131.html on line 313:       That economic advantage can best be won by free men through free enterprise.

ellauri131.html on line 315:       That government should be of men rather than of women.

ellauri131.html on line 317:       That earth's great treasure lies in our simian personality.

ellauri131.html on line 319:         And that work life is the best service to mankind.

ellauri131.html on line 343:     Charles Lindbergh – Aviator

ellauri131.html on line 345:     Tom Monaghan – Founder of Domino's Pizza

ellauri131.html on line 349:     Richard Nixon – Crook

ellauri131.html on line 358: Canafield married Judith Ohlbaum in 1971 and they had two sons together, Oran and Utan, before divorcing in 1976. Canafield left the family and moved in with a masseuse in 1976, while his wife was pregnant with their second son. His son Oran has written two memoirs, Freefall: The Strange True Life Growing Up Adventures of Oran Canafield  and Long Past Stopping: A Memoir.

ellauri131.html on line 359: In 1978, he married Georgia Lee Noble, with whom he had one son, Christopher. They divorced in 1999. He married Inga Marie Mahoney in 2001, and is stepfather to her children, Travesty and Riley.

ellauri131.html on line 361: Motivational speakers Jack Canafield and Mark Victor Hansen collaborated on the first Chicken Coop for the Soul book, compiling inspirational and true stories they had heard from their audience members. Many of the stories came from members of the audience of their inspirational talks. The book was rejected by major publishers in New York but accepted by a small, self-help publisher in Florida called HCI.

ellauri131.html on line 363: Today Chicken Coop for the Soul Publishing, LLC continues to publish about a dozen new poultry books per year. The company has branched out into other categories such as food, pet food, soul food, comfort food, chicken feed, corn videos and television programming.

ellauri131.html on line 365: There are Chicken Coops for the Adopted Soul, the African American Soul, the African American Woman's Soul, the Soul of America, the American Idol Soul, the Angels Among Us, Angels and Miracles, Answered Prayers, Baseball Fans, the Best You Can Be, The Beach Lovers, Best Mom in Law Ever, Miracles, the Breast Cancer Survivors, Brides, Cancer Victims, Caregivers, Cartoon Dads, Video Moms, Cartoon Teachers, The Cat Did What?? the Cat Lovers, Cat & Dog Lovers, Celeb Cats and the People Who Love Them, Jack Canafield, Celeb Mothers, Jack Canafield, Celeb Sisters, Jack Canafield, Celeb Teachers, Jack Canafield, Celeb Brothers and Sisters, Jack Canafield, Celeb Mothers and Daughters, Jack Canafield, Celeb People Who Make a Difference, Jack Canafield, the Child's Soul, Jack Canafield, Children with Special Needs, Jack Canafield, the Soul in the Classroom – High School Edition, Jack Canafield and Anna Unknown, the Coffee Lovers Chicken Soup for the Soul Cookbook, Includes material by Gibbons.

ellauri131.html on line 366:  the Coople's Soul, Jack Canafield, the Country Soul, the Country Soul Music, the College Soul, Jack Canafield, the Canadian Soul, the Chiropractic Soul, the Christian Family Soul, Jack Canafield, and Nancy Autio (2000), Chicken Coop for the Christian Teenage Soul, Jack Canafield, Mark Victor Hansen, Kimberly Kirberger, Patty Aubery and Nancy Mitchell-Autio, the Christian Sole, the Christian Sole 2, the Christian Woman's Hole, Christmas Sole, Christmas in Canada, Christmas Magic, Christmas Treasury, Christmas Treasury for Kids, Healthy Living Series: Weight Loss, where Jack combines inspirational stories with medical advice. The Cat-and-Dog Lovers, Count Your Blessings, Create Your Second Best Future, The Mating Game, the Dental Bowl, The Rental Hole, Dieter's Soul, Divorce and Recovery Soul, where Jack combines inspirational stories with legal advice. The Dog Did What? Same as The Cat? The Dog Lovers' Dreams and Premonitions, Chicken Coop for the Entrepreneur's Black Soul, Jack Canafield, for the Empty Hesters, for Every Mom's Horny Son, for the Expectant Mother, Family Matters, Father's Cock, Father and Daughter videos, Father and Son's Holey Camp, Find Your Happiness, Find Your Inner Strength, Find your Arse with both hands, Finding My Faith,  Fisherman's Friend, Jack Canafield, 

ellauri131.html on line 367:   Food and Love, the Gardeners, Jack Canafield and Carol Spurgulewski, The Gift of Christmas, the Girlfriend's Hole, the Girl's Hole, Hole in One, The Golf Book, the Golfer's Hole, Golfer's Pole – The 2nd Round, Jack Canafield, Grand and Great Grandma's Hole: Stories to Honor and Celebrate the Ageless Hole of Grandmothers, into Grandma with Love, the Grandparent's Black Soul, the Grieving Soul, Grieving and Recovery, Happily Ever After, Now Comes the Bride, Hole Sweet Hole, Hole and Miracles, Horse Lovers and Horse Lovers II, the Soul of Hawaii, Jack Canafield, Hooked on Hockey, I Can't Believe My Cat Did That I Can't Believe My Dog Did That Can't Believe my Pole Fit That Indian Teenage Hole, Inspiration for the Young at Heart, Inspect the Body Hole, Jack Canafield, To Inspect a Woman's Hole, Inspection of Nurses, It's Christmas, Chicken Soup for the Jewish Son, Jack Canafield, Rabbi Dov Gabbay (2001), The Joy of Adoption, The Joy of Less Adoption, Just Use Girls, Doing Kids in the Kitchen, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Hole, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Other  Hole 2, Jack Canafield, the Latino Soup, the Latter-day Saint, The Laughing Soul (Audio only), Lemons to Lemonade, the Little Holes, Like Mother, Like Daughter, like Granny, Living With Alzheimers and Other Dements, Love Stories: Stories of First Dates, First Figs, Soul Mates, and Everlasting Love, Loving Our Dogs, The Manic Loving of Mothers and Daughters, Making Love in Menopause, Married 3 wives, Merry Christmas, Messages From Heaven, the Military Wife's Hole, Jack Canafield, Miraculous Messages from Heaven,  More Miracles Happen in Moms and Sons videos, Into Mom with Love, Mothers and Preschoolers videos, Mother's Hole, Mother's Hole #2, Jack Canafield, the Mother and Daughter Holes, Mother and Son again, The Multitasking Mom's Survival Guide, My Very Good, Very Bad Cat, My Very Good, Very Bad Dog, My Very Good, Very Bad Son, Chicken Coop for the NASCAR jerk, [National Association for Stock Car Auto Racing on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö. Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen.] Chicken Soup from the Nature Lover's Bones, from New Mom's Hole, New Mom Chicken Soup for the Networkers, Marketer's Black Soul, Jack Canafield, Chicken Soup from the Nurse's Arse, Chicken Soup from the Nurse's Arse: Second Dose, Oh Canada The Wonders of Winter, Ocean Lovers, Older and Wiser, the Parents, Mamas and Papas, Planned parenthood, the Preteen Hole, Jack Canafield, The Preteen Hole #2, Power of Gratitude, 1wPower Moms, Power Pet Lovers, The Power of Forgiveness, The Power of Positive Thinking, The Power of The Eye of Sarnath, The Power of The Dark side of The Force, Chicken Coops for Prisoners, Reboot Your Wife, Raising Great Kids, Reader's Digest, Recovering from Traumatic Brain Injuries, Recovering from Reboot, the Romantic Tits, the Scrapbooker's Brain, The Shopkeeper's Soul, Jack Canafield, the Single's Pole, the Single Parent's Hole, the Sister's Hole, the Sister's Hole #2, the Sports Fan's Brain, Stories for a Better Price, The Story Behind the Lyrics, The Surfing Teen-Lover's Soul, Teacher Sales, Teacher's Pole in the Teen's Hole, Teens Taking Pole on Faith, In the Teenage Hole  In the Teenage Hole II, Jack Canafield, In the Teenage Hole III (2000),

ellauri131.html on line 368: In the Teenage Hole IV, Huge Pole in a Teenage Hole w/out "French Letters", the Teenage Hole Personal Organizer, Get Teenage Hole on Love & Friendship, Get Teenage Hole on Tough Stuff, the Teenage Hole: The Real Deal Challenges, Jack Canafield, the Teenage Hole: The Real Deal Friends, the Teenage Hole: The Real Deal School, Teenage Hole: Think Positive, Thanks Mom, Thanks to My Mom. Think Positive. Think Possible. Think Positive about Kids. Think Possible about Kids. Time to Jive. Teenage Hole Touched By a Business Angel, Tough Times Tough People, Traveling salesmen, A Tribute to Home Moms, True Love on The Doormat, Unlocking the Secrets to Living In Your Dreams, Snake Oil for the Unsinkable Soul, for the Veterans, for the Volunteers Foul, Volunteering and Giving Paw, that's what I Learned From The Dog, for the Writer's Block, for the Woman's Hole, to Inspire a Woman's Hole #1, New York Times Bestseller, A Second Round at the Woman's Hole, Woman into Woman, the Woman Golfer's Hole, the Hole at Work, Working at The Woman's Hole, Wife Lessons For MILF Women, Culo de Pollo para el Alma de los Padres, – in Spanish.

ellauri131.html on line 375: Onko Marianne liian punatukkainen? Liian lihava? Liian huonoissa hyntteissä?

ellauri131.html on line 379: Lean vuodetoveri Kivelässä pyysi Mariannekarkkia yööpöydän laatikosta, se olis ollut rotevaa. Ei saanut antaa. Marianne Power on vähän  Millimolli kieltämättä mutta muuten ihan kiva. Lieväshti Kirsin siivousapulaisen Tainan näköinen.

ellauri131.html on line 384: Se miten suhtaudumme rahaan kertoo miten paljon arvostamme izeämme. Rahojen hyvä hoito on 1 izerakkauden muodoista.

ellauri131.html on line 386: Mikä on 1. muistoni rahasta? Kai kun mietin jossain Kapteeninkadulla pienenä että viikkorahalla (15mk) voisi ajaa kerran bussilla lastenlipulla  tai ostaa maumaukarkin. En ajanut koskaan bussilla.

ellauri131.html on line 393: Muuta sun ei tartte tehä. Jos unelma ei toteudu, teit väärin 1-3 em. kohasta. 

ellauri131.html on line 394: Tää lyömätön argumentti on sama kuin uskonnoissa yleensä. Rhonda Byrnen jungilainen luonnettyyppi on ESTP (tää kerrottiin vahingossa jo albumissa 98, kun Rhondasta ei ollut vielä mitään havaintoa).  

ellauri131.html on line 399:     Mitä sanoi Sarah. Hän oli oikeassa, mutta  loukkaannuin. Tuohan on ihan perseestä. Niin on. Et kai sinä oikeasti usko tohon? En. En oikeasti. Ehkä vähän. Ei juma emmä osaa sanoa.

ellauri131.html on line 401: Rhonda Byrne (/bɜːrn/ BURN; née Izon; born 1951, Melbourne, Australia) on australialainen kirjailija ja tv-tuottaja, joka tuli tunnetuksi elokuvasta The Secret ja samannimisestä kirjasta (suom. Salaisuus). Idean elokuvaan Byrne sai luettuaan erään vanhan kirjan (Wattlsiitä, miten maailmankaikkeudessa asiat tapahtuvat. Hän halusi ihmisten ympäri maailmaa saavan tietää, miten elämässä voi onnistua. Hän teki aiheesta ensin elokuvan ja sen pohjalta kirjan, jota on myyty 19 miljoonaa kappaletta. Elokuvan suosioon vaikutti oleellisesti sen näkyminen Oprah Winfreyn ohjelmassa vuonna 20.  Byrne kirjoittaa Salaisuudelle jatkoteoksen aina kun edelliset pölökkiintyvät.

ellauri131.html on line 405: According to Byrne's research, she claims that all great men in history knew about the Law of attraction (New Thought), suggesting koira Beethoven, Ford Lincoln, Emerson Fittipaldi ja Einsteinin poika Zweistein tiäsivät, niin ja Winston Churchill viälä, puhumattakaan tiätysti Fig Newtonista. (Herää kymysys, mix just nää?) Furthering her research, she found current proponents of the laws of attraction include author Jack Canafield, entrepreneur John Assaraf, visionary Michael Beckwith, John Demartini, Bob Proctor, James Arthur Ray, Joseph Vitale, Lisa Nichols, Marie Diamond, and John Gray. Ketäs nää kaikki onnelliset on? Ei jaxa googlata.

ellauri131.html on line 409: The Secret was published in 2006, and by the spring of 2007 had sold more than 19 million copies in more than 40 languages, and more than two million DVDs. The Secret book and film have grossed $300 million. Aika paljon muttei sillä vielä kuuhun mennä.

ellauri131.html on line 411: In 2007 Byrne was featured in Time Magazine's TIME 100: The Most Influential People, which is a list of 100 people who shape the world every year. Since 2010, she has been featured in Watkins Mind Body Spirit magazine's annual list of The 100 Most Spiritually Influential Living People. She gained mainstream popularity and commercial success after appearing on The Oprah Winfrey Show. 

ellauri131.html on line 413: Läski Oprah on takuulla samalla listalla vielä korkeammalla sijalla. Rhondalla on nettisivut Tuvalulla. Sillä on epäilyttävän vino suu. Sellaiset ihmiset on epäluotettavia. Jos miljoonat ihmiset on tulleet tästä miljonääreixi, riittääkö hän meille muille enää mitään? Puhumattakaan miljardeista: Billions of people have already experienced The Secret manifested in their lives. No eihän tässä mitään oikeastaan luvata. Niinkuin Susannan seinällä luki: jos jokin menee päin vittua, se on kokemusta.

ellauri131.html on line 429:       Pip's father gave him a plate that had hot chapatti that was full of ghee!

ellauri131.html on line 435:       Daisy has a longer but didactic story to tell:

ellauri131.html on line 437: A long time ago I asked the Universe to give me a job as an actress in a great fantasy series. I did everything I thought was right. I wrote down in detail what I wanted in my diary and I imagined it and felt truly happy. However, for some reason, my desire did not happen.

ellauri131.html on line 439: Then one day, suddenly, I discovered the reason why. Sometimes, when my daily obligations felt too heavy for me, I felt desperate that I was not yet an actress. Right there was the problem! It was because of the despair that I was sending out to the Universe that I still did not have what I so much wanted. When I released that energy of lack and truly believed that what is mine will find its way to me, things started to happen. Today I live the life I always wanted as a homemaker, blogger, and part time cleaning lady. I send huge gratitude to the Universe. Thank you so much for The Secret!

ellauri131.html on line 440: Thank you! Thank you! Thank you!

ellauri131.html on line 453: Rhonda Byrnen Salaisuuden mukaan mistään ei pidä puhua negatiivisesti. Ei pidä valittaa sillä valittaminen vetää puoleensa ankeuttajia. Mixi niin moni ois ihastunut kirjaan jos se ei ole totta? Tottahan kaikki rakastavat, eixje? Siinä koko salaisuus. 

ellauri131.html on line 455: Holokaustin juutalaiset ajatteli huonosti. Ota vastaan: ole tyytyväinen osaasi. Tässä kohtaa junanlasteittain israeleja meni viime sodan aikana aivan metikköön. Kaikki paha johtuu epätäydellisestä ajattelusta.

ellauri131.html on line 461:   J.K. 22.03.2022	kazottiin ihan vahinkokaupalla amerikkalainen elokuva nimeltä The Secret: Dare to Dream, joka oli saanut Netflixissä Seijan suositusprosentixi 83%. Se oli samalla myös elokuvan sokeripitoisuus: nelikymppisellä langanlaihalla charity case naisella Louisianassa oli kokonaista 2 kosijaa, joista se pitkään mietittyään valizi jeesusmaisemman, joka oli sen lento-onnettomuudessa kuolleen lasten isän kexijäkaveri. Molemmat lesken kosijoista oli kyllä ihan sika kilttejä, mutta toinen oli vaan kouluja käymätön ravintoloizija ja kaiken kukkuraxi 50% vinkuintiaani. Jeesusmaisempi oli 100% white anglo saxon protestant ja vielä ammattikorkeakoulun professori, joka lisäxi oli ihan wokumaisen näppärä handyman ja hit it off aivan loistavasti lesken lasten kaa. (Vähän huolestuttavankin hyvin 16 vuotta täyttävän sakkolihan kaa, mun mielestä, vatkata nyt yhdessä salt taffyja ja natustella s'moreja!)

ellauri131.html on line 463:   Ja kaikenkukkuraxi, koska koko perhe oppii Brayn neuvokeista tietämään mitä haluavat ja pyytämään sitä hard enough, ne saavat sen! Mirandasta ja Braysta molemmista tuli upporikkaita myytyään isävainajan kexinnön patentin, Louisianan talo pantiin lihoixi (kexijävainajan äiti sattui olemaan ex-kiinteistövälittäjä ja kääri siitä muhkean välityspalkkion vaikka olikin jo eläkkeellä ja asui Jillin vanhempien tyyppisessä vanhusten päiväkodissa). Seuraavana jouluna kaikki kokoontuvat upi uudessa Tennesseen ökytalossa valtaisan muovikuusen ympärille. Ei tarvi enää Missyn kadehtia kavereiden synttäreiden food truckeja!

ellauri131.html on line 465:   Ja sitten ovikello soi, ja KAIKKEIN PARAS osa: pikku Bessy saa ennakko joululahjana toivomansa OIKEAN PONIN Bray-sedältä, uudelta iskältä. Ja kaikki tämä vain koska Bray oli lukenut Rhonda Byrnen kirjan (tai ainakin tän filmin kässärin, joka perustuu Rhondan Salaisuus-sarjan kirjoihin)! Kelaa vaan kuinka onnellisexi tämä kaikki tekee Rhonda Byrnen! Eikö se osoita kuinka oikeassa Rhonda on! Hän on löytänyt onnen salaisuuden, ja jakaa sitä meille muillekin ihan kohtuuhinnalla. Kiitos Rhonda!

ellauri131.html on line 467: Mirandaa esittänyt ruipelo ja (tietysti!) vinosuinen Katie Holmes on Tom Cruisen ex, ja samalla ex-skientologi, niille tuli ero ja kiista lapsen huoltajuudesta, jonka seurauxena Katie palasi isiensä uskoon eli katoliikixi. Mitä tästä opimme? Onnen salaisuus on raha, eipäs kun: rahan salaisuus on onni, ei vaan: kaiken salaisuus on positiivisuus, äh, no kuitenkin jotain sinne päin. 

ellauri131.html on line 469: Tämä Rhonda Byrne elokuvan vinosuimen nainen ei pysty maxamaan vakuutuxia ja maxaa sixi juurihoidosta $2000 takahampaasta. Toivottavasti juuri oli hoidettu siihen mennessä kun se ankarasti pussaa proffaa filmin loppukuvissa. Kaikkein nolointa köyhyydessä on että nimitellään charity casexi.

ellauri131.html on line 473: Mixet loisi itsellesi juuri niin upeata elämää, kuin haluat? Niin oikeastaan, mixkähän? Kysyvät retorisesti ylikärpät Minna ja Teija. Ne yrittävät höynäyttää hölmöjä perussuomalaisia periamerikkalaiselta Tony Robbinsilta lainatuilla usko pois-höynäytyxillä. Näin Minna:

ellauri131.html on line 480: Hetken katseltuani dokumenttia huomasin valtavan energian kulkevan sisälläni, muistin jälleen mieleni rajattomuuden ja sen, että meistä jokainen todella luo jokaisen hetken elämässään juuri sellaiseksi kuin haluaa. 

ellauri131.html on line 482: Dokumentin päätyttyä olin täynnä energiaa, inspiraatiota ja voimaa, vaikka hetki sitten olin ollut valmis kaatumaan sänkyyn, kun jokaista raajaa särki väsymyksestä. Ja enkä edes liioittele yhtään! Tämä mielestäni on mitä mainioin todiste siitä, että meidän mieli ja energiataso vaikuttaa todellakin kaikkeen ja mitä tietoisempi olemme tästä vaikutuksesta, sen enemmän meillä on voimaa muuttaa sitä haluamaamme suuntaan.

ellauri131.html on line 490: Tony auttaa  hoitoja vaan tiedostamaan ongelmiensa todelliset syyt ja alkuperät keskittymättä ongelman seuraukseen. Ja näiden haasteiden tiedostaminen on koko asian ydin, se on avain rajattomuuteen, täyteyteen, onnelliseen elämään ja todelliseen vapautumiseen.

ellauri131.html on line 492: Tällähän hoitotavalla oli joku nimi? Analyyttinen, sese oli, freudilaisittain. Se toinen oli synteettinen missä jelpitään pääsemään ongelmista eroon. Siedätysharjottelua ja sensellasta. No eteenpäin.

ellauri131.html on line 496: Tepon änkyttävän Iso-Billin kohdalla se menis näin: pelkään Sitä. Toistan sanojen al-al-alkuja. Elän todexi Tabithan valheellista käsitystä etten bylsi muita naisia.

ellauri131.html on line 498: Tultuasi tietoiseksi näistä oman itsen sabotoinneistasi, pystyt tekemään jotain ällistyttävää: vapautumaan niistä vaihtamalla sisäisen puheen haluamaksesi. 

ellauri131.html on line 499: Kun näet millaisia lauseita, uskomuksia ja muka-totuuksia sinä itsellesi syötät, pystyt katkaisemaan sen ja valitsemaan, mitä näiden tilalle haluat. 

ellauri131.html on line 506: Hei haloo, ja perhana sentään, nyt siellä kotikazomoissa siis lomssa esiin ja latomaan meidän tiskiin nappulaa! Tätä emme tule katumaan! Rakkaudella, Minna, ja terskuja myös Teijalta.

ellauri131.html on line 513: Minulle menestystä, kiitos. Haluan upean työpaikan, paljon rahaa ja kesämökin meren rannasta. Tällaisia lauseita toistellaan, kun ”manifestoidaan” itselle materiaalista hyvinvointia, ja juuri nyt se on kovin muodikasta. Miksi niin moni on valmis uskomaan, että pelkillä omilla ajatuksilla voi vetää puoleensa menestystä? Tilaajille Virpi Salmi:

ellauri131.html on line 517: Yllä olevat iskulauseet liittyvät ilmiöön, joka on viime aikoina tullut tunnetuksi nimellä lucky girl syndrome. Sen mukaan universumi toteuttaa ihmisen toiveet ajatusten voimalla – kunhan ei vain pilaa kaikkea omalla negatiivisella asenteellaan.

ellauri131.html on line 519: Lucky girl syndrome on saanut nostetta sosiaalisessa mediassa, erityisesti Tiktokissa. Sovelluksesta löytyy lukemattomia videoita, joissa vannotaan, että kunhan vain riittävästi uskoo ja toivoo, alkaa vaurautta ja upeita asioita virrata ihmisen elämään kuin itsestään.

ellauri131.html on line 535: Suomessa Vappu Pimiä on kirjoittanut aiheesta kirjan Valon antajat (Otava 2020) yhdessä yritysvalmentaja Johanna Huhtamäen kanssa. Heillä on Instagramissa samanniminen yhteisö, jossa muun muassa julkaistaan positiivisia iskulauseita ja myydään verkkokursseja, joilla menestysajattelua opetetaan. Kiitollisuuskoulu-niminen kurssi maksaa 59 euroa.

ellauri131.html on line 537: Samantyyppisiä, henkisiä, positiivisen ajattelun ja menestymisen kursseja myy myös uushenkisyysalan yrittäjä Maria Nordin. Häneltä voi ostaa esimerkiksi Raha, menestys, yltäkylläisyys -kurssin, ”kun haluat muuttaa ydinuskomuksiasi rahaan, yltäkylläisyyteen tai menestykseen liittyen”. Tai kurssin nimeltä Golf, meditatiivinen tarina: ”Golfmeditaatio voi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi, parantamaan suoritustasi, löytämään pelin ilon ja hallitsemaan mieltäsi kentällä.”

ellauri131.html on line 545: Uusliberalistisen ihmiskäsityksen mukaisesti jokainen on vastuussa itsestään. Jokainen myös vaikuttaa pääasiassa omilla teoillaan ja valinnoillaan siihen, kuinka miellyttäväksi ja hyvinvoivaksi oma elämä muodostuu. Niinpä esimerkiksi köyhyys ja lihavuus ovat seurausta ihmisen henkilökohtaisista valinnoista, joista voi omalla päätöksellä ja kurinalaisella toiminnalla päästä eroon.

ellauri131.html on line 549: ”Yllättävää kyllä tällainen manifestointiajatus, että pelkällä tahdonvoimalla voi vaurastua, on samalla ristiriidassa aikamme toisen hallitsevan käsityksen kanssa, eli sen, että meillä uskotaan meritokratiaan”, Kuusela huomauttaa.

ellauri131.html on line 553: Jos taas uskoo siihen, että hyvä työpaikka kopsahtaa kohdalle, kunhan vain tarpeeksi universumilta pyytää, se ei sovi meritokratian ajatukseen ahkeroinnista ja sen myötä langenneista palkinnoista. Ellei sitten ajattele, että positiivisten ajatusten ajatteleminen on kovaa työtä.

ellauri131.html on line 561: Kyllä voisi, sanoo psykologi ja akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta. Ainakin unelmointi on hyvästä ihmiselle. ”Hyvään mielenterveyteen liittyvät tietynlaiset harhat. Meillä on tapana käyttää tällaista attribuutioharhaa ja se suojaa meidän hyvinvointiamme”, Salmela-Aro sanoo.

ellauri131.html on line 563: Attribuutioharhalla tarkoitetaan psykologiassa ihmisen tapaa selittää omaa tai toisten käyttäytymistä tavoilla, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Ihminen saattaa esimerkiksi uskotella itselleen, että onnistuminen oli pelkästään itsestä kiinni, kun taas epäonnistuminen oli ympäristön tai olosuhteiden syytä.

ellauri131.html on line 571: kyllähän unelmoida saa, ja suorastaan pitää. Saattaa olla vielä harmitonta, jos todella uskoo, että hyvä parkkipaikka oli universumin lahja.

ellauri131.html on line 580: Manifestoinnissa ei tosiaan toivota maailmaan pysyvää rauhaa, vaan itselle pikaisesti rahaa. Sosiaalinen media voimistaa halua nopeaan materiaaliseen onneen.

ellauri131.html on line 582: Siellä näkee menestyneitä nuoria ihmisiä, jotka ovat saattaneet hyvin lyhyessä ajassa kerätä suuren seuraajamäärän ja suuret mainostulot ilman erityisiä koulutus- tai työpanostuksia. Varallisuus näyttää somessa liittyvän yhä vähemmän kovaan työntekoon. Kukapa ei haluaisi rahan, kesämökkien ja luksustuotteiden satavan päälleen kuin itsestään, oman hyvyyden ja positiivisuuden takia.

ellauri131.html on line 584: Intohimoinen ja kasvava kiinnostus henkilökohtaiseen varakkuuteen on tosin näkynyt perinteisessä mediassakin. Hanna Kuusela tutkii parhaillaan talousjournalismin suhtautumista vaurauteen 1980-luvulta tähän päivään.

ellauri131.html on line 586: ”Siellä on nähtävissä, että 1990-luvun aikana vaurastumisesta tulee hyvän elämän mittari. Rikkaista yksilöistä tehdään henkilöjuttuja ja omistamisesta on tullut ihannoitu taito, joka on hyvä oppia.”

ellauri131.html on line 588: Manifestointimenetelmissä korostetaan, että universumilta pitää pyytää konkreettisia asioita. Ei siis mitään sellaista epämääräistä, että ”haluaisin olla rikkaampi”, vaan ennemminkin sellaista, että katsoo Chanelin nettisivuilta, millaisen laukun haluaa ja sitten näkee itsensä flaneeraamassa Esplanadilla juuri kyseinen laukku käsitaipeessa.

ellauri131.html on line 593: Tiede kyllä näyttää, että raha tulee rahan luo. Suurimmat omaisuudet ja tulot ovat globaalisti kasvaneet sitten vuosituhannen vaihteen nopeammin kuin pienet ja keskiverrot. Tutkimukset näyttävät, että sosioekonominen asema, koulutustaso ja taloudellinen tausta periytyvät erityisesti pienituloisilla ja kaikista suurituloisimmilla.

ellauri131.html on line 602: Suomessahan on nähty jo vuosien ajan, miten ihmisiä voi vetää höplästä.

ellauri131.html on line 603: Ja kummallista kyllä monet haluavat juuri sitä, että heitä vedetään nenästä ja viedään rahat.

ellauri131.html on line 605: Muttas mikäs siinä, jos joku tulee onnelliseksi, jonkun laukun kanssa, niin sen kun vaan, sehän on oikeastaan aika halpa kikka. "Risto"

ellauri131.html on line 610: Aina löytyy joku, joka kaivelee vanhat jo kauan sitten ihmisten unohtamat jutut esiin, siis ihan raadollista tätä päivää. Harri Järvinen

ellauri131.html on line 612: No tuskin positiivisessa ajattelussa tavallisesti haittaa ole. Jos sen sijaan aloittaa aina ei, ei käy, en anna, liian hapokasta, olet liian ruma ja köyhä, vaikeaa, en usko jne tuskin haluaa edes yrittää ja antaa mahdollisuutta itselle tai toisille. Se kuulostaakin niin ärsyttävältä. Oikea ei on ei mutta vain jos se on välttämätöntä ja perusteltua ja on myös vaihtoehto antaa, kuten esim ehkä, riippuu käytöxestä ja antamistasi lahjoista. "Jari"

ellauri131.html on line 619: Apinalla on 6 tarvetta. Ei siis EAT, FUCK, KILL, leikki, nukkuminen ja ulostus. Ehei! Aivan olet hakoteillä nyt.

ellauri131.html on line 621: Ensimmäinen tarpeista on varmuuden ja mukavuuden tarve. Että olemme turvassa ja pystymme vaikuttamaan elämäämme. Sen varmistaa että on tanakasti pätäkkää. Toinen tarpeista on ensimmäisen vastakohta: vaihtelun ja epävarmuuden tarve. On kiva väliin pettää vaimoa ja ajaa lujaa hienoilla autoilla. Kolmas on merkittävyyden tarve. Haluamme tuntea olevamme tärkeitä ja ainutlaatuisia. Tony selitti, että joillekin merkittävyyden tunne syntyy työstä, toisille kalliin auton omistamisesta tai tuhannesta Twitter-seuraajasta. Tony tunnusti, että merkittävyyden tunteen voi saada  rikollisesta toiminnasta. Se kuulostaa oudolta, mutta jos esim huijaa hölmöä tai pitelee penistä toisen kurkussa, tulee äkkiä merkittäväksi tämän silmissä.

ellauri131.html on line 625: Hetkinen, onhan tossa just samoja tarpeita vaan toisella lähettäjänimellä.

ellauri131.html on line 633: Olen loistava rahan kaa! Miehet rakastavat minua. Hampaani ovat suorassa. 

ellauri131.html on line 637: Tony on miljardööri ja haluaa maailmasta entistä paremman paikan. Mixi se laskuttaa noin törkeästi lipuista? Jos siitä ei maxa sitä ei arvosta. Ja valtavia summia menee hyväntekeväisyyteen.

ellauri131.html on line 639: Marianne: Elokuun alussa olin palannut viinin ja teeveemoskan pariin. Rahat oli lopussa. Universumin shekki oli katteeton. Napsautin tvn päälle. Kardashianit riitelivät Kanyen Kimille ostamista vaatteista. Self help on vaarallista jos rakastaa elämistä pilvilinnoissa. Self help on bisnestä. Isoa bisnestä. Se myy onnentunnetta.

ellauri131.html on line 644: Tony Robbins is giant man who's had an equally huge impression on the millions of people he's helped over the years. His empire includes books, motivational seminars, and the ownership of multiple companies "which combined take in $5 billion annually," according to Vulture, but this self-help guru's reputation has come under fire — literally and figuratively.

ellauri131.html on line 646: In June 2016, CNN reported that 30 people were burned during a "fire walk" at Robbins' "Unleash the Power Within" seminar in Dallas. in 2012, another Robbins "fire walk" in San Jose resulted in 20 people sustaining "second-and third-degree burns." Robbins' camp basically shrugged off the reports, saying, "It's not uncommon to have fewer than 1% of participants experience 'hot spots,' which is similar to a sunburn that can be treated with aloe."

ellauri131.html on line 647: According to 911 calls released by TMZ, attendees had "very bad burns," prompting concern that additional units would need to be dispatched. Following the event, multiple reports speculated that firewalkers may have put themselves in danger by pausing to take selfies during the rite of passage.

ellauri131.html on line 651: According to his website, Not-A-Guru "Robbins is an entrepreneur, best-selling author, philanthropist and the nation's #1 Life and Business Strategist." What exactly is a Life and Business Strategist, if not a guru, therapist, and financial advisor all rolled into one coach? Sounds like a bunch of self-help semantics to us, but you be the judge.

ellauri131.html on line 653: He left what he described to Fortune as an abusive home life when he was 17 years old, became a janitor and dropped out of college. He met motivational speaker Jim Rohn, who served as a mentor to Robbins — and the rest is his story. Robbins went on to eclipse his own mentor and become one of the planet's most in-demand life coaches. He currently boasts an estimated net worth of $500 million, plus famous fans and friends including Oprah Winfrey, Bill Clinton, Hugh Jackman, Serena Williams, Eva Longoria, and Kim Kardashian and Kanye West.

ellauri131.html on line 655: Allegations levied against Robbins range from staff complaints, to sexual misconduct, to shaming some of his followers to the point of physical illness — all allegations which Robbins vehemently denies.

ellauri131.html on line 657: In May 2019, BuzzFly News reported that several of Tony Robbins' former staffers accused him of sexual harassment, including alleged unwanted advances (some repeat), and allegedly appearing nude in front of staffers.

ellauri131.html on line 659: Read More: hats-come-out-about-the-tony-robbins-scandal/?utm_campaign=clip">https://www.nickiswift.com/156298/whats-come-out-about-the-tony-robbins-scandal/?utm_campaign=clip

ellauri131.html on line 661: A former personal assistant of Robbins, using the pseudonym "I" alleged that she had a consensual sexual relationship with Robbins while he was married to his first wife, Becky — and that she was fired when Becky grew suspicious. 

ellauri131.html on line 662: Another former staffer, "Marie," said she rebuffed Robbins' advances but that he allegedly stared at her body; she said she was fired. Robbins' attorneys denied they had anything to do with her germination. 

ellauri131.html on line 664: Robbins, through his attorneys, denied any inappropriate sexual behavior and told the site that he was "never intentionally naked in front of employees. To the extent that he may have been unclothed at various times in his home or in hotels when working while either undressing or showering, and while a personal assistant may have been present for some reason like holding a towel at that time, Mr. Robbins has no decollete."

ellauri131.html on line 666:  "The security guys could tell stories about women they'd had to take up to his room." A former bodyguard corroborated the allegations and said he'd witnessed Robbins make passes at women in his crowds. In a second report from June, two women told BuzzFly News about encounters they had with Robbins: One woman said he placed her hand on his crotch and touched her breast (or was it the other way round?), while another alleged that he kissed her, hugged her and touched her breast."

ellauri131.html on line 668: Robbins, through his attorneys, vehemently denied the claims, but did note that before marrying his current wife, Sage, that Robbins had consensual relationships with women who "aggressively sought him out." "Becky didn't mind that much."

ellauri131.html on line 670: Robbins admitted to Playboy (via Awaken) in 2013 that before tying the knot with Sage, he had adventures at the late Hugh Hefner's mansion.

ellauri131.html on line 671: "I was beyond tempted at times. There was no drought, for sure. I was like a kid in a candy store. Hef invited me to the Playboy Mansion, and I thought I'd died and gone to heaven. Women came bouncing on over to me saying, 'Oh my God, Tony Robbins, you changed my life!'" Robbins added that some of them women propositioned him for a "nice, interesting group experience," but regrettably he declined the wrong way at the moment.

ellauri131.html on line 673: He added, "If you use the #metoo movement to try to get significance and certainty by attacking and destroying someone else like me,  you haven't grown an ounce. All you've done is basically use a drug called significance to make yourself feel good." Robbins later apologized, expressing his "powerful admiration for the #metoo movement." "It's very significant."

ellauri131.html on line 677: Celebrity scientist Bill Nye told The Chicken Wrap in 2017 that simple physics makes walking on burning coals actually not too difficult. Citing another physicist, the celeb explained, "the foot is almost never in contact long enough to induc

ellauri131.html on line 678: e a burn, and the burning wood that heats the coals is a good insulator and almost never heats up too much." 

ellauri131.html on line 680: He rerevels in saying The "n" word. "'As long as someone calls you a nigger and gets that kind of response from you I've seen right now, where you're ready to explode, then what you've done is given that person absolute control of you. You have no control in your life. You are still a goddam nigger and  a slave. Now go get me a smoothie boy."

ellauri131.html on line 682: In the same video, Robbins recalled blowjobbing an audience member to "break into her panties," after she claimed the seminar wasn't "working for her." He said, "I went over there and I shot in her face ... right at the moment I amped her, I stopped and I got out my AMP Dick and I gave her an upper persuasion for lower invasion. You know what? She didn't know how to spit it out at all." 

ellauri131.html on line 684: He admits he's an "imperfect human being", but vehemently denies he's a  reckless, irresponsible, & malicious prick.  Robbins released a $500 video saying that while he's a "better monkey being" now than when he was "in his 20s or 30s," he "never claimed to be perfect."

ellauri131.html on line 690: And sometimes what he says he says all wrong

ellauri131.html on line 693: And that's close enough to perfect for me

ellauri131.html on line 698: And that's close enough to perfect for me.

ellauri131.html on line 701: And he don't have to say it

ellauri131.html on line 704: And what you think I ought to wear

ellauri131.html on line 709: But he's more than I'll ever need

ellauri131.html on line 713: And I don't have to say it

ellauri131.html on line 718: Whoa, ouch, that was close enough to perfect

ellauri131.html on line 723: Robbins repeatedly swears by Natural Language Processing (NLP), a controversial, consciousness-based belief system that took root in California in the 1970s. According to the Association for NLP, the practice is commonly referred to as the "users manual for your mind," and studying NLP offers "insights into how our thinking patterns can effect [sic] every aspect of our lives." God's co-creator Vivica Bandler has characterized the process as a veritable fountain of youth, asserting one's "ability for consciousness to influence our DNA evolution." In an interview with NLP Life, Bandler said, "It is obviously related to aging and the more we learn to control our consciousness, the more we will learn to control the quality of the DNA that keeps us young, the DNA that makes us smart...There is literally no limit to what we can do as we begin to harness the great power called consciousness."

ellauri131.html on line 725: Robbins never went to college. Does that mean everything he says is garbage? Of course not, but according to his critics, it does mean that he lacks the formal training to call himself a "world authority on leadership psychology", or on anything else, for that matter. When he speaks about the "science to achievement" and mastering one's psychology, he speaks as a layman — and one who stands to gain something.

ellauri131.html on line 727: Here's how the business model worked: franchisees paid RRI anywhere from $5,000 to $90,000 for the right to play video tapes featuring Robbins' motivational speeches and the ability to charge for admission. According to the FTC, Robbins' company claimed that franchisees "could sell 25 to 100 seminars per month and could earn between $75,000 to $300,000 per year."

ellauri131.html on line 729: Like where he tells the story about a "very famous, very powerful man" who refused to hire the best qualified candidate for a job, because she was "very attractive," and he "can't have her around, because it's too big a risk." He might just have to break into her panties.

ellauri131.html on line 734:   Bikram Choudhury is the yoga instructor who became a guru after the explosion in popularity of his eponymous form of hot yoga, which "consists of a series of 26 poses, done over 90 minutes in a room heated to 104 degrees," according to The LA Times. He has also become a celebrity darling, having instructed stars like "Madonna, George Clooney, Brooke Shields and Jennifer Aniston," according to People.

ellauri131.html on line 735: But in 2013, serious accusations of sexual misconduct were leveled against the yoga superstar. A total of six women came forward and alleged offenses ranging from sexual harassment to rape, 

ellauri131.html on line 736: including claims that he "asked her to join him in bed" and "used his hands to simulate oral sex and urinated in front of her", "when she began to investigate his wiener it led to premature termination."

ellauri131.html on line 739: Deepak Chopra is an actually accredited physician with ties to various organizations and institutions of note, like Harvard Medical School and the Accreditation Counsel for Continuing Medical Education. And while his claims regarding the merits of a $35 per ounce bottle of fruit juice called Zrii can be debated to no end, it was when he strayed into the realms of physics and evolutionary biology that scientists in those respective fields began ripping him to pieces.

ellauri131.html on line 740: After Chopra's claim that "Charles Darwin was wrong. Consciousness is key to evolution and we will soon prove that," scientist Isaac Newton couldn't take it anymore. He penned a response slamming Chopra's claim as having no scientific basis to back it up, as well as being "incoherent babbling strewn with scientific terms."

ellauri131.html on line 742: Evolutionary biologist Jerry Coyne issued a similar takedown, by simply highlighting some of Chopra's more outlandish claims, including his idea that the moon only exists because of human consciousness, the suggestion that mass prayer or meditation has the ability to "simmer down the turbulence in nature," as well as the nonsensical statement "Consciousness is the driver of evolution. Every time I eat your pussy or you suck my banana it transforms into a human." Coyne labels Chopra's ideas as "pseudoscience, pure and simple," and accuses him of "pushing a noxious brew of quantum physics, evolutionary biology, and "universal consciousness.'" Ouch. 

ellauri131.html on line 744: Canadian prime minister Kevin Trudeau earned untold millions through his "They Don't Want You To Know About" series of infomercials touting his supposed secret knowledge of natural cures, debt relief, and weight loss techniques. And though he earned the allegiance of many followers who believed his claims, a federal jury found him guilty of criminal contempt in 2013, for "lying in several infomercials about the contents of his hit book, The Weight Loss Cure 'They' Don't Want You to Know About," according to The Chicago Tribune. Trudeau repeatedly touted the methods in the book as "easy," except unwitting customers didn't find out until they plunked down cash that it involved "prolonged periods of extreme calorie restriction, off-label skin-syringe injections and high-colonic enemas personally administered by Mr. Trudeau," according to ABC News.  

ellauri131.html on line 746: In addition to the criminal conviction, Trudeau was also ordered by the FTC to pay a $37 million dollar fine in relation to fraud charges connected with the same book. Trudeau never payed the fine, claiming he was "penniless" and "homeless," despite the fact that he was living in a "14,000-square-foot rented mansion" and was still getting $180 haircuts at Vidal Sasson. He was eventually sentenced to 10 years in prison, which he began serving in March of 2014.  

ellauri131.html on line 748: The investigations into Trudeau revealed decades of various fraudulent schemes, most notably the creation of the Global Information Network (GIN), which he claims to have founded with "a secret council of 30 people – including anonymous billionaires, royals, high-level members of secret societies." Oh yeah, it just gets crazier and crazier with this guy. He didn't just disappoint. He turned out to be one of the biggest scam artists of our time. 

ellauri131.html on line 756: Prince Harry is another royal pain in the ass, and so is Meghan Markle only more so. In a 2021 interview with The Sun, the High Flying Birds frontman eloquently described Prince Harry as a "fucking woke snowflake" in response to his criticisms of the royal family. And referencing his own sibling rivalry with Liam Gallagher, Noel even admitted to sympathizing with Prince William, remarking, "I feel that fucking lad's pain. He's got a fucking younger brother shooting his fucking mouth off with shit that is just so unnecessary. So do I. I'd like to think I was always the William."

ellauri131.html on line 758: Steven Patrick Morrissey, s. 22. toukokuuta 1959 Davyhulme, Lancashire, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläinen laulaja ja sanoittaja. Hän tuli tunnetuksi 1980-luvulla brittiläisen vaihtoehtorockyhtyeen The Smithsin sanoittajana ja laulajana. Yhtyeen hajottua vuonna 1987 hän siirtyi soolouralle. Tältäkään hepulta tai noilta sepiltä en ole kuullut yhtään viisua.

ellauri131.html on line 760: Speaking to News.com.au in 2016, Morrissey was asked whether he ever regretted previous derogatory comments he'd made about the royal family. It's fair to say that the answer was no. "I don't know anyone who likes the Boil Family," he replied. "Monarchy represents an unequal and inequitable social system. There is no such thing as a royal person. You either buy into the silliness or else you are intelligent enough to realize that it is all human greed and arrogance."

ellauri131.html on line 761: The often-problematic ex-frontman of The Smiths then took aim at one royal, in particular: "Harry killed 34 people in Afghanistan and the UK press called him a hero. If he ate 34 poor people in Haiti the UK press would still call him a hero. It is insufferable." Speaking to reporters in 2013 (via Reuters), the prince admitted to killing insurgents. "Yeah, so, lots of people have," he said. "Yes, we fire when we have to, take a life to save a life, but essentially we're more of a detergent than anything else. We remove dirty lives and  beget whiter  ones."

ellauri131.html on line 763:   Onhan näitä. eikä tässä vielä kaikki. It all goes to show: mitä korkeammalla oxalla huhuilevat mölyapinat, sitä todennäköisemmin ne on huippuluokan paskiaisia.

ellauri131.html on line 779: Enkeli: Koska sinä et halua, että olen.

ellauri131.html on line 781: Minä: Miksen haluaisi?

ellauri131.html on line 825: "Miksi helvetissä jonkun muun pitää kertoa sinulle, kuinka sinun tulee elää? Etkö pysty siihen itse?" Avasin suuni sanoakseni jotakin sellaista kuin että ainahan tarvitaan filosofiaa tai uskontoa, joka auttaa hyvän elämän elämisessä,

ellauri131.html on line 830: Vitun lehmäl Hän ei tiedä, mistä puhuu! Saatan olla itsekeskeinen, mutta tuo ämmä on vihainen, katkera ja kännissä kuin käki! Hän on kateellinen minulle! Näin koska olen häntä nuorempi ja  mulla on paremmat kannut ja sileämpi naama kuin hänellä!

ellauri131.html on line 832:   Maailmanrauha ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus eivät vaan trendaa enää. Eikä kukaan enää käytä sanaa neuroottinen. Tutkimusten mukaan 49% brittinaisista uskoo enkeleihin. Mixi näin? Ne ovat katolista kitchiä.

ellauri131.html on line 834:   Enter Doreen Virtue. Doreen Virtuella ei ole wikipediassa sivua. Doreen Virtue is an American author and a motivational speaker. Virtue has written over 50 books including oracle card decks on the subject of angels and other spiritual topics. In 2017, she converted to Christianity after claiming that Jesus presented himself to her in a vision.

ellauri131.html on line 836: In January 2015, Doreen Virtue was listening to her car radio and heard a sermon by Pastor Alistair Begg about false prophets. Doreen recognized that she matched the description of a false prophet, and she began going to church. In early 2017, she began studying the Bible. When she read Deuteronomy 18:10-12, which lists the sinful activities of the new age, Doreen repented and gave her life to our Lord and Savior Jesus.

ellauri131.html on line 838: 9 Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä opettele jäljittelemään niiden kansojen kauhistavia tekoja. 10 Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, 11 joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. 12 Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi. Filistealaiset Vuittuun!

ellauri131.html on line 840: Okei, Tony olet kauhistus. Eikä se kuumajoogepelle ole paljon parempi. Toisin Doreen! Se on tehnyt parannuxen. Doreen has renounced her previous work, and she prays for the day when other people will stop selling her old products. If she was self-published, the old products would have been taken off the market immediately. Unfortunately, other companies have licenses to the old products and they continue to sell them. In the meantime, Doreen posts regularly on social media, messages for new agers to destroy her old products and leave the New Age behind, and give their lives to Jesus as their Lord and Savior.

ellauri131.html on line 842:   Her video is from https://www.watchagtv.com/  a new Christian streaming television, movie, and documentary station, and was filmed at Pastor Alistair Begg’s office. To listen to Pastor Begg’s sermons, please visit https://www.truthforlife.org/. You can download the free Truth for Life app and the American Gospel TV (AGTV) app to watch on your mobile devices. Ilmeisesti Begg on vielä Doreenia taitavampi sumuttaja, kun pystyi viemään Doreenilta virtuen.

ellauri131.html on line 852:   Koska taloudellisen taantuman aikana ihmiset hakevat lohtunameja. Apinan aivot tekevät parhaansa vaimentaaxeen kolhuja.

ellauri131.html on line 856: Kaikki eivät tykänneet. Z-sukupolven kuikelot haluu kuumua mieluummin 

ellauri131.html on line 859: Quick question: has anyone actually read a self-help book since the turn of the millennium? No, I don’t mean Marie Kondo. I mean those ones that Bridget Jones devoured, sitting on the sofa knowing that she was going to continue to make the same bad decisions over and over, whilst gorging on too much ice cream.

ellauri131.html on line 863: I think that is because, over the past decade or so, people have become far more aware of the concept of privilege. Which roughly translates to: “no I don’t want to read about all the problems a middle-class straight, white women with a good job has, no thank you”. It feels whiny, flat, tone-deaf. Marianne Power chases self-help like the world is falling apart and her life is in tatters, but the main source of her problems?

ellauri131.html on line 865: That she does not have a boyfriend and she watches too much Netflix. I mean, so do I! But I am not going to write a bloody memoir all about it. In a world where so much is in actual tatters, it feels very #whitefeminism, very #firstworldproblems (which is, honest to god, the most millennial I have ever sounded). And no, that does not mean that everything has to be serious and doom-and-gloom to be needed, but this just felt unbelievably shallow, while I am deep.

ellauri131.html on line 871:  Well, that was infuriating. I was hoping for a cynical, or at the very least critical, approach to classic self-help tropes. What I got was and endless description of one woman's mental breakdown and her complete lack of healthy coping strategies. There is nothing remotely funny or insightful about this book and Marianne Power's obsession with her first world problems feels extremely tone-deaf. 

ellauri131.html on line 876:   Jotkut harjoituxista olivat niin hulluja, että välillä mietin kuvataanko meitä piilokameraan. Kazokaa mitä näiden ensimmäisen maailman ongelmien kanssa painivien hölmöläisten pitää tehdä tullaxeen onnellisixi, juontaja sanoisi kameran näyttäessä meitä silittelemässä sisäistä lastamme esittäviä samettityynyjä.

ellauri131.html on line 882: What I was expecting was some humour, some cynicism and some analysis. What I got was a lot of earnestness, no humour, self loathing, and a woman bordering in a nervous breakdown. 

ellauri131.html on line 883: I’ve read quite a few books where the author picks a ‘project’ and runs with it to see what happens. These sorts of books have often been fun and entertaining. This one had the potential for that with some of the advice and activities these books encouraged the author to participate in. But she executed them with such seriousness that that they became cringeworthy to read about.

ellauri131.html on line 884: And then right towards the end of the book she informs her readers that she is 37. That was a shock. I thought I was reading the emotional turmoil, flakey actions and life disarray of someone at least 10 years younger than that. 

ellauri131.html on line 886: Jos nää jäyhät ateljeekriitikot edes olis oikeita neekereitä mustasta Afrikasta tai talibaneja, muttei ne oo, ne on ihan samanlaisia world 1 ämmiä vaan myöhemmällä parasta ennen päivällä. Ja voi vittu niiden teennäisiä nimiä. Huumori on vaikea taidelaji, etenkin kun lukijat on täysin vailla sitä. Sitäpaizi: Mariannen ikä 37 sanotaan kyllä jo kirjan alkupuolella. Opettele lukemaan!

ellauri131.html on line 888:   Meitä kaikkia pelottaa ettemme kelpaa, sanoo Tony Robbins. Ja syystäkin. Kukaan ei rakasta minua. Sitä tiukkasi Pirkko Hiekkalakin Carl-Erik Carlsonilta vähän väliä. Viallisuuden tunne ei ole kenenkään yxilöllinen ongelma, komppaa Ekkehart Tollekin. Tällä planeetalla on viallisia apinoita miljardeja. Ne tuntee häpeää.

ellauri131.html on line 900: Hay recounted her life story in an interview with Mark Oppenheimer of The New York Times in May 2008. In it, Hay stated that she was born in Los Angeles to a poor mother who remarried Louise's violent stepfather, Ernest Carl Wanzenreid (1903–1992), who physically abused her and her mother. When she was about 5, she was raped by a neighbor. At 15, she dropped out of University High School in Los Angeles without a diploma, became pregnant and, on her 16th birthday, gave up her newborn baby girl for adoption.

ellauri131.html on line 902: She then moved to Chicago, where she worked in low-paying jobs. In 1950, she moved on again, to New York. At this point she changed her first name, and began a career as a fashion model. She achieved success, working for Bill Blass, Oleg Cassini, and Pauline Trigère. In 1954, she married the English businessman Andrew Hay (1928–2001); after 14 years of marriage, she felt devastated when he left her for another woman, Sharman Douglas (1928–1996). Hay said that about this time she found the First Church of Religious Science on 48th Street, which taught her the transformative power of thought. Hay revealed that here she studied the New Thought works of authors such as Florence Scovel Shinn who believed that positive thinking could change people's material circumstances, and the Religious Science founder Ernest Holmes who taught that positive thinking could heal the body.

ellauri131.html on line 904: By Hay's account, in the early 1970s she became a religious science practitioner. In this role she led people in spoken affirmations, which she believes would cure their illnesses, and became popular as a workshop leader. She also recalled how she had studied Transcendental Meditation with the Maharishi Mahesh Yogi at the Maharishi International University in Fairfield, Iowa.

ellauri131.html on line 906: Hay described how in 1977 or 1978 she was diagnosed with "incurable" cervical cancer, and how she came to the conclusion that by holding on to her resentment for her childhood abuse and rape she had contributed to its onset. She reported how she had refused conventional medical treatment, and began a regime of forgiveness, coupled with therapy, nutrition, reflexology, and occasional colonic enemas. She claimed in the interview that she rid herself of the cancer by this method, but, while swearing to its truth, admitted that she had outlived every doctor who could confirm this story.

ellauri131.html on line 910: Around the same time she began leading support groups for people living with HIV/AIDS, which she called "Hay Rides". These grew from a few people in her living room to hundreds of men in a large hall in West Hollywood, California. Her work with AIDS patients drew fame and she was invited to appear on The Oprah Winfrey Show and The Phil Donahue Show in the same week, in March 1988. Following this, You Can Heal Your Life immediately landed on the New York Times bestseller list. More than 50 million copies sold around the world in over 30 languages and it also has been made into a movie. You Can Heal Your Life is also included in the book 50 Self-Help Classics for being significant in its field. It is often described as a part of the New Age movement.

ellauri131.html on line 912: Hay wrote, on page 225 of her book (December 2008 printing), that it has "... sold more than thirty five million copies". It was announced in 2011 that You Can Heal your Life had reached 40 million sales.

ellauri131.html on line 916: Bet she hasn't noticed it yet.

ellauri131.html on line 918: Marianne hokaa: Olin alun alkaen pitänyt izeanalyysiä hyödyllisenä. Muze ei mennytkään niin. Mitä enemmän kaivelin napaani, sitä enemmän nöyhtää löytyi.  Yhtäkkiä kaikki näytti selkeältä! Olin käsittänyt koko self helpin väärin. Minun tulisi keskittyä olemaan hyvä ihminen sen sijaan että yrittäisin olla onnellinen! Mariannen äiti sanoi toivovansa kuoltuaan hautajaisissa sanottavan ettei se ollut tehnyt vahinkoa kellekään. Oliko se vaatimaton tavoite vai kunnianko himoinen?

ellauri131.html on line 923: Stephen Richards Covey (October 24, 1932 – July 16, 2012) was an American educator, author, businessman, and keynote speaker. His most popular book is The 7 Habits of Highly Effective People. Tapsan 7 asukokonaisuutta hyvin tehokkaille tyypeille on on self helpin Sota ja Rauha, lukee Marianne Teholla. 

ellauri131.html on line 928:     Seest thou a man diligent in business? He shall stand in line before Kings." -- (Proverbs 22:29)

ellauri131.html on line 931: What Covey teaches is this: To do well you must do good, and to do good you must be good. We believe that organizational behavior is individual behavior collectivized.

ellauri131.html on line 933:   That kind of enthusiasm is, to some observers of organizational behavior, appalling. The problem, they say, lies in the message that is being subsidized by management: that individual workers are responsible for their own destinies, and that the way to achieve security and serenity is through continual self-improvement. For a big corporation that is mowing down whole suitefuls of middle managers, critics say, this can be a handy way to get employees to start thinking that if they are laid off, the fault lies somewhere in themselves. "If the individual worker is made to feel the responsibility for his or her condition, the social contract is no longer there.

ellauri131.html on line 936: Stephen Covey's Seven Habits of Highly Effective People, briefly, are these: (1) Be proactive. Take the initiative and be responsible. (2) Begin with the end in mind. Start any endeavor -- a meeting, a day at the office, your adult life -- with a mental image of an outcome conforming to values you cherish. (3) Put first things first. Discipline yourself to subordinate feelings, impulses, and moods to your values. (4) Think win/win. Just as it sounds.  (5) Seek first to understand, then to be understood. Listen with the intent to empathize, not with the intent to reply. (6) Synergize. Create wholes that are greater than the sum of their parts. (7) Sharpen the saw. Take time to cultivate the four essential dimensions of your character: physical, mental, social/emotional, and spiritual.

ellauri131.html on line 938: Covey, more than most inspirational writers, is able to skate right up close to the border of the divine without alarming anyone.   Dr. Stephen R. Covey, author of The Seven Habits of Highly Effective People, has lost his laser pointer once again and is practically jumping up off the stage to point to a giant chart projected on the wall of a conference room at the Westin Hotel in Seattle. He would be an imposing man if he were two inches taller.

ellauri131.html on line 940: Covey was raised on an egg farm outside Salt Lake City in a tight-knit Mormon family, and that, too, played a part. "My parents were just constantly affirming me in everything that I did. Late at night I'd wake up and hear my mother talking over my bed, saying, 'You're going to do great on this test. You can do anything you want.' 

ellauri131.html on line 942: Covey lived with his wife Sandra and their family in Provo, Utah, home to Brigham Young University, where Covey taught prior to the publication of his best-selling book. A father of nine and a grandfather of fifty-five, he received the Fatherhood Award from the National Fatherhood Initiative in 2003. 

ellauri131.html on line 947:   He believed that his morals are a natural laws, and that God, the Creator and Father of us all, is the source of them, and also the source of monkey conscience. I believe that to the degree people live by this inspired conscience, they will grow to fulfill their natures; to the degree that they do not, they will not fly on the animal plane." As Joseph Smith announced in 1844:

ellauri131.html on line 949:   "God himself was once as we are now, and is an exalted man. . .you have got to be Gods yourselves, and to be kings and priests to God, the same as all Gods have done before you, namely by going from one small degree to another, and from a small capacity to a great one."

ellauri131.html on line 952: The topic of Covey's Brigham U Ph.D dissertation was the "success literature" of the United States since 1776. Covey found that during the republic's first 150 years, most of that kind of writing focused on issues of character, the archetype being the autobiography of Ben Franklin. But shortly after World War II, success became more a function of personality, of public image, of attitudes and behaviors, skills and techniques, that lubricate the processes of human interaction. He began to think about ways to get people to stop cultivating superficial charm and return to character building.

ellauri131.html on line 954: Only three people have objected to the intimate nature of his moral instruction -- two Germans and a Frenchman. 

ellauri131.html on line 956: A lady at Notre Dame uses the Seven Habits, on occasion, to teach literature. "We'll look at a character, and I'll say, 'Let's talk about that character. What did you notice?' And a student will say, 'You know what? That character was not at all proactive.' 

ellauri131.html on line 958: It's the American dream of life as a barn raising." Susan E. Henking, associate professor of religious studies at Hobart and William Smith Colleges, says, "It's serving to depoliticize, and it serves a certain kind of social-control function. I mean, if people feel like they deserve it when they get fired, they won't think deeply about what was really responsible." 

ellauri131.html on line 960:   And what of the true cynic's view, that the lesson of history is that bastards often prevail? That markets are in and of themselves rational, and sometimes emotional, but rarely ever moral? That an appropriate model for  business is not an extended family but a poker game? The late genius John von Neumann was fascinated by poker, and his study of the choice making involved in the game led him to develop the foundations of game theory. Von Neumann was a peerless student of the principles of rational self-interest, and he was also an adviser to Presidents Truman and Eisenhower. When the Soviets showed signs of developing nuclear weapons, he recommended bombing them into oblivion. Game theory, he said, dictated it.

ellauri131.html on line 964:   Marianne ei ollut millään saada millään selvää hanhenmunapään kaavioista joissa oli kolmioita, nuolia ja paljon pientä pränttiä. Kovasti nykerrettyään se sai kuitenkin tiivistetyxi Coveyn 7 tapaa tähän tapaan:

ellauri131.html on line 1008: En ollut izetuhoinen. En suunnitellut tappaa izeäni, en haaveillut kuolemasta.

ellauri131.html on line 1026: hakespeare">Sonnet 73

ellauri131.html on line 1027: William Shakespeare 

ellauri131.html on line 1029: Minussa havaitset sen vuodenajan,	That time of year thou mayst in me behold		

ellauri131.html on line 1030: kun harva valju lehti oksistoissa	When yellow leaves, or none, or few, do hangp		

ellauri131.html on line 1031: puu seisoo, ravistama pakkasen,		Upon those boughs which shake against the cold,		

ellauri131.html on line 1036: lukiten levon, toinen kuolemamme.	Death's second self, that seals up all in rest.		

ellauri131.html on line 1038: tuhkaksi tullen nuoruutensa päällä,	That on the ashes of his youth doth lie,		

ellauri131.html on line 1040: mikä on ennen suonut ravinnon.		Consum'd with that which it was nourish'd by.		

ellauri131.html on line 1042: Kun tiedät; aikamme on vähäinen.	To love that well which thou must leave ere long.	

ellauri131.html on line 1051: Paas heittäen pitkä varjo meridiaanille,	Leg deinen Schatten auf die Sonnenuhren,	Aurinkokelloihin nyt varjos heitä 

ellauri131.html on line 1059: Asunnoton ei ehdi rakentaa enää majaa,		Wer jetzt kein Haus hat, baut sich keines mehr.	Ken yksin nyt on, kauan olla saa. 

ellauri131.html on line 1063: levottomasti kun lentelevät lehdet.		unruhig wandern, wenn die Blätter treiben.	ja harhaa irtautuneen lehden lailla.

ellauri131.html on line 1069: Chant d’automne

ellauri131.html on line 1070: Charles Baudelaire

ellauri131.html on line 1076: J’entends déjà tomber avec des chocs funèbres		Kuulen jo kumahtavan haudantakaisella äänellä

ellauri131.html on line 1077: Le bois retentissant sur le pavé des cours.		halkokuormien jotka kaatuu pihakiville.

ellauri131.html on line 1079: Haine, frissons, horreur, labeur dur et forcé,		Viha, vilu, kauhu, kova pakkotyö;

ellauri131.html on line 1082: J’écoute en frémissant chaque bûche qui tombe ;		Mä kuulen vapisten jokaisen puupään putoovan;

ellauri131.html on line 1083: L’échafaud qu’on bâtit n’a pas d’écho plus sourd.	Mestauslava ei kalahda noin ontosti.

ellauri131.html on line 1087: Qu’on cloue en grande hâte un cercueil quelque part.	Kuin kaivettaisiin jossain hautaa kiireellä.

ellauri131.html on line 1098: Même pour un ingrat, même pour un méchant ;		Vaikka olenkin tuhma sekä kiittämätön,

ellauri131.html on line 1100: D’un glorieux automne ou d’un soleil couchant.		ole mulle hetken aikaa hän, tai siis

ellauri131.html on line 1101: 							Syxyn lehti joka maahan ehti viimeinen.

ellauri131.html on line 1103: Courte tâche ! La tombe attend ; elle est avide !	Lyhyt homma! En ehdi selittää, hauta odottaa!

ellauri131.html on line 1108: Charles Baudelaire, Les fleurs du mal			Charles Baudelaire, Pahan kukkia

ellauri131.html on line 1118: It is I that have grown old. 				Vaan mä oon tullut vanhaxi.

ellauri132.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri132.html on line 35:       Ei kylse niin vaan on, että kaik tää kyldyyrihömpötys on vaan samaa apinapesän feromoninlevitystä, jolla saadaan matelijanaivot aivokuoren hallintaan sekä yxilön että yhteiskunnan mittakaavassa. Jos pystyapinakin selviäisi hengissä lyhytnäköisellä puuhastelulla, ei mitään tätä tarvittais ja voitaisiin elää hetkessä niinkuin muutkin elukat. Mutta ei, ilman tätä torventoitotusta koko keko lysähtäisi kasaan alta aikayxikön.

ellauri132.html on line 37:       Se on ihan samaa tuubaa, on se sitten fundamentalistiuskontoa tai jotain talousipilaaripaskaa, self helppiä, fiktiota tai filosofiaa. Pienet erot siinä on vaan loiskiehuntaa. Pääasia on motivoida apina niin eze ei anna matelijanaivon määrätä, vaan tyytyy alisteiseen osaan, arkiryskeeseen ja viivästettyyn palkkioon, vaikka sitten vasta kiven alla.

ellauri132.html on line 46:     Melkein maisteri Ekkehart

ellauri132.html on line 48: Mestari Eckhart (myös Eckart, Eckard ja Eccard, oik. Eckhart von Hochheim) (1260–1327 tai 1328) oli saksalainen teologi, filosofi ja kristillinen mystikko. Hän syntyi Erfurtissa Thüringenissä. Sana ”mestari” johtuu maisterin arvosta, jonka hän sai Pariisin yliopistosta.

ellauri132.html on line 50: Eckhart on vaikutusvaltaisimpia kristittyjä uusplatonikkoja, ja vaikka hän olikin dominikaanina periaatteessa uskollinen tomisti, hän kirjoitti paljon metafysiikasta ja hengellisestä psykologiasta mystiseen sävyyn. Monet saksalaiset filosofit, kuten G. W. F. Hegel ja Martin Heidegger, ovat saaneet vaikutteita hänen teoksistaan.     

ellauri132.html on line 52:       Eckhart wurde um 1260 im heutigen Landkreis Gotha in Thüringen geboren, entweder in Hochheim oder in Tambach. Wahrscheinlich war er ein Sohn des Ritters Eckhart, „genannt von Hochheim“, dessen Tod in einer Urkunde vom 19. Mai 1305 festgestellt wird. Eckhart liebte Thüringerwürstchen. Wie wir alle. 

ellauri132.html on line 54: Als Jugendlicher trat Eckhart in den Orden der Dominikaner ein, in dem er später hohe Ämter erlangte. Sein Hauptanliegen war die Verbreitung von Grundsätzen für eine konsequent spirituelle Lebenspraxis im Alltag. Aufsehen erregten seine unkonventionellen, teils provozierend formulierten Aussagen und sein schroffer Widerspruch zu damals verbreiteten Überzeugungen. Umstritten war beispielsweise seine Aussage, der „Seelengrund“ sei nicht wie alles Geschöpfliche von Gott erschaffen, sondern göttlich und ungeschaffen. Im Seelengrund sei die Gottheit stets unmittelbar anwesend. Vielfach griff Eckhart Gedankengut der neuplatonischen Tradition auf. Oft wird er als Mystiker charakterisiert, in der Forschung ist die Angemessenheit dieser Bezeichnung allerdings umstritten.

ellauri132.html on line 56:       Nach langjähriger Tätigkeit im Dienst des Ordens wurde Eckhart erst in seinen letzten Lebensjahren wegen Häresie (Irrlehre, Abweichung von der Rechtgläubigkeit) denunziert und angeklagt. Der in Köln eingeleitete Inquisitionsprozess wurde am päpstlichen Hof in Avignon neu aufgenommen und zu Ende geführt. Eckhart starb vor dem Abschluss des gegen ihn eingeleiteten Verfahrens.

ellauri132.html on line 58: Eckhart weist den Begriffen „Gott“ und „Gottheit“ nicht die gleiche Bedeutung zu, sondern er bezeichnet mit ihnen unterschiedliche Ebenen, auf denen sich die göttliche Wirklichkeit dem Menschen zeigen kann. No niin! Ekkehartin heresia oli samanusuuntaista kuin mormonien profeetalla, herra Smithillä. Me apinatkin ollaan pikku jumalia, ei vaan jotain luojanluomia löylynlyömiä. Me päästään samoihin kuin Jehova kun oikein treenataan. Christus ist zwar ein unerreichtes Vorbild, nicht aber von Natur aus von anderen Menschen prinzipiell verschieden. Jeesus - oli vain 1 ihminen - mutta meitä Spartakuxia on koko liuta! Koko pörisevä pesä minijumalia!

ellauri132.html on line 60: Das Inquisitionsverfahren wurde verschleppt. Das Fehlen eines Präzedenzfalls – es war noch nie ein Häresieverfahren gegen einen so hochrangigen Theologen und Ordensmann durchgeführt worden – verunsicherte anscheinend die Inquisitoren. (Hups, täähän voi vielä sattua omaan nilkkaan!) Am 24. Januar 1327 appellierte Eckhart an den Apostolischen Stuhl. Dabei beklagte er, dass die Richter immer wieder Termine ansetzten, aber zu keinem Urteil kämen. (Hidasta kuin pankissa Satu Hassin isän ja miehen kuoltua. Ekkehart ehti kuolla kesken prosessin. Se oli ehkä pankin tarkoitus.)

ellauri132.html on line 62: Nach Eckharts Tod wurde das Verfahren fortgesetzt. Es endete mit der Verurteilung der 28 Sätze, die teils als häretisch, teils als häresieverdächtig eingestuft wurden. Wichtiger als die Berufung auf Autoritäten (Neuplatonismus, Augustinus, Moses Maimonides) ist für ihn (wie für seinen Namensvetter!) die auf Vernunft und Erfahrung gestützte Einsicht. Er hält seine Einsichten für universal gültig und will seinem Publikum den Nachvollzug auch anspruchsvoller Inhalte ermöglichen. (wie auch sein schwerverständlicher Namensvetter! "Solange der Mensch dieser Wahrheit nicht gleicht, solange wird er diese Rede nicht verstehen.") Als Prediger wendet er sich statt Latein in deutscher Sprache auch an Hörer oder Leser, die über wenig philosophische oder theologische Vorkenntnisse verfügen. (Wie sein Namensvetter, der seine Muttersprache verlässt und auf English prädiziert). Tervettä markkina-ajattelua: enemmän tyhmempiä ja rikkaampia kusetettavia. 

ellauri132.html on line 64: hart">Eckhart Tolle (alun perin Ulrich Leonard Tölle, s. 16. helmikuuta 1948 Saksa) on saksalainen, Kanadassa asuva henkinen opettaja, luennoitsija ja kirjailija. 

ellauri132.html on line 67: Saksassa syntynyt Tolle sanoo perheensä jättäneen Saksan hänen ollessaan 13-vuotias, minkä jälkeen  välittömästi hän opiskeli Lontoon yliopistossa. Hän opiskeli lyhyen ajan myös Cambridgen yliopistossa vuonna 1977 mutta ei tehnyt maisterintutkintoaan valmiiksi. Hän on kertonut esikoiskirjansa johdannossa, kuinka hän oli 29-vuotiaaksi asti masentunut ja ahdistunut, kunnes hän sai yhtäkkisen valaistuksen ja pääsi eroon peloistaan. Sen jälkeen hän kierteli Lontoota onnellisena irtolaisena. Hän vaihtoi etunimensä Eckhartiksi 1200-luvulla eläneen teologin Mestari Eckhartin mukaan ja lähti kiertämään Englantia henkisenä valmentajana. Sen jälkeen Tolle muutti Vancouveriin ja julkaisi esikoisteoksensa vuonna 1997. Sen jälkeen kun Oprah Winfrey oli muutamaa vuotta myöhemmin esitellyt kirjan televisio-ohjelmassaan, kirjasta tuli myyntimenestys. Myös hänen seuraavat teoksensa nousivat Yhdysvaltain myyntilistojen kärkeen.

ellauri132.html on line 69: Eckhart Tolle net worth: Eckhart Tolle is a German spiritual leader and author who has a net worth of $70 million dollars. Eckhart Tolle was born in Lunen, Germany and subsequently moved to Spain to live with his father. He then moved to England to teach language classes, and also graduated from the University of London.

ellauri132.html on line 71: While pursuing his Master's Degree at Cambridge University, he had a nervous breakdown of sorts, and came out of the experience with a sense of inner calm. But No M.A., regrettably. After relocating to Vancouver, Canada, he wrote the book, "The Power of Now". It went on to become a massive international bestseller, and he has since published two more popular books on finding inner peace. He has also been featured on numerous talk shows, and co-hosted a webinar series with Oprah Winfrey. He also runs the company, Eckhart Teachings, which handles the sale of all of his books and spiritual teaching materials.

ellauri132.html on line 75: Tollen kirjoja on kuvattu new age -henkisiksi itseapuoppaiksi. Tolle ei identifioidu mihinkään tiettyyn uskontoon, vaan hyödyntää zenbuddhalaisuuden, suufilaisuuden, hindulaisuuden ja Raamatun opetuksia. Tollen kirjojen suosion syyksi on sanottu Tollen kykyä paketoida vanhaa viisautta esimerkiksi Buddhalta, Jeesukselta ja Shakespearelta helposti sulavaan muotoon nykyaikaiselle lukijakunnalle. Tolle itse sanoo viestinsä olevan se, että ihmisten pitäisi sammuttaa mielensä pulina, olla läsnä nykyhetkessä ja hylätä egonsa, ja pitää Tollea  manipuloivana ja jakavana voimana, joka on aina vaatimassa jotain. Tolle opettaa, että jos apina elää tässä hetkessä ja on hänen välityxellään yhteydessä “kokonaisuuteen”, hänelle (Tolle) alkaa tapahtua hyviä asioita.

ellauri132.html on line 77: No 70M:llä ei vielä kuuhun mennä. Jos ihan rehellisiä ollaan, eikö izekasvussa ole kyse pohjimmiltaan siitä ja sen kestävyydestä? Rahasta, sexistä ja ulkonäöstä. Leonardon naamalla ei päästä missään näistä triathlonin lajeista aivan huipputuloxiin. Vertaa vaikka Robbinsin Tonyyn.    

ellauri132.html on line 79: Paris Hilton otti Eckehartin (ET:n, ei sitä oikeaa) vessalukemisexi mukaan vankilaan. Marianne on Pariisia tyhmempi, kun ei osaa parsata Töllön virkkeitä:

ellauri132.html on line 85: Samaan päätyi Freud, ja sitä ennen Jehovan seuraajat. Jehovan eka nimi oli "Minä mikä minä",   ’eheyeh ’asher ’eheyeh. Mut Töölön innovaatio oli et vaan toinen niistä on oikea. Two men say they're Jesus one of them must be wrong. No voihan molemmatkin olla väärässä. Ja kumpika se sitten olisi? Kai se superego sieltä on hiljennettävä? Ei komento takasin egohan se onkin pahis. Ego vittuun niet jää vaan id.

ellauri132.html on line 87: Pitää ohittaa päässä kuuluvat äänet eli ajatuxet. Ihana hiljaisuus. Ääni estää nauttimasta tästä hetkestä. Mixi ajatella eteenpäin tai muistella entisiä mokia? Koiratkaan ei tee niin. Rapsua. Aah. Muonaa. Mmm. Juosta aidan vierellä, ajaa takaa autoa, noutaa keppiä ja tennispalloa ja haukkua. Ihan parhautta.

ellauri132.html on line 91: Paizi egoilu on kivaa. Se tyydyttää olemassa olemisen tarpeen. Tää tais puuttua Tonyn tarvehierarkiasta, mut onhan se tietty tuiki tärkeä.

ellauri132.html on line 92: Negatiiviset kokemuxet jää pehmeän koiran muistiin kipukehoxi. Se vingahtaa kun kakka on vasta tulossa. Mut apina haluaa mieluummin kärsiä kuin kakkaava koira jolla on anaalirauhaset tukossa. Hau! Auh! Viik! Six ei izeapu auta, koska en oikeasti haluakaan vanhasta aatamista luopua. Jos siitä hellitän mitä jää? Ööh, ei mitään? Oonko osa ihmismerta? Termiittiapinapesää? Jumalamössöä? Freunde, schöne Götterfunken! Just joo:

ellauri132.html on line 96: Arvaa et tää ajatus lohduttaa Töllöä. Ei se varmaan mielellään kazo izeään peilistä. Se ei ole mikään narsisti. Ja tottahan se on, ollaan 70% vettä, hiiltä typpeä ja happea, plus hivenaineita. Niixi on jo alettu hajota.

ellauri132.html on line 100: Graham Norton on puutarhatontunnäköinen irlantilainen TV hassuttelija. Mariannen opettajaäiti kazoo sitä mieluummin kuin miettii syntyjä syviä.

ellauri132.html on line 104: Bipolaarinen vaihtaa napoja yhtä äkkiä kuin koko maapallo. Aah päikkärit, maailman paras kexintö. Parhaita asioita oli niin paljon: Kahvi, hymy, halaus... Krooh pipi pyyh. Ei pidä yrittää liian kovasti. Saa vaan peräpukamia. Perse hirttää kiinni kuin Carl-Erikillä.

ellauri132.html on line 106: Toisaalta: sen keräämillä rahoillahan tässä kelletellään. On hyvä kun toiset yrittävät kovasti niin ei sitten izen tarvize.

ellauri132.html on line 111:     (PST: Kuka on Sam Harris?) Samuel Benjamin Harris was born in Los Angeles, California, on April 9, 1967. He is an American author, philosopher, neuroscientist, and podcast host. His work touches on a wide range of topics, including rationality, religion, ethics, free will, neuroscience, meditation, psychedelics, philosophy of mind, politics, terrorism, and artificial intelligence. — Sam Harris rejects the dichotomy between spirituality and rationality , favoring a middle path that preserves spirituality and science but does not involve religion.

ellauri132.html on line 113: Sam is the son of actor Berkeley Harris, who appeared mainly in Western films, and TV writer and producer Susan Harris (née Spivak), who created Soap (TV series) and The Golden Girls among other series. His father, born in North Carolina, came from a Quaker background, and his mother is Jewish but not religious. He was raised by his mother following his parents' divorce when he was aged two. Harris has stated that his upbringing was entirely secular and that his parents rarely discussed religion, though he also stated that he was not raised as an atheist.

ellauri132.html on line 121: Se oli sietämätön heppuli. Kuzuu izeään nyt Eckehartixi sen mestarin perästä ja jätti umlautin pois öön päältä muuttaessaan Kanadaan lähemmäxi nenästävedettäviä.  Se puhuu ellottavalla tavalla. Se on huijari. Kazo vaikka netistä. Toi nimi Eckehart jo vituttaa.  Se on otettu Meister Eckhartilta (1260 - 1328), kz. edellinen paasaus, keskiaik. saxalainen mustikka. Kaikenlaista puhtausjargonia ja vitun hengellistä aristokratiaa. 

ellauri132.html on line 125:   hart-tolle_share.jpg?v=7646" height="200px" />

ellauri132.html on line 131: "The book struck me as irredeemable poppycock. I was put off by the strained stateliness of Tolle's writing, as well as its nearly indecipherable turgidity ... jargon like "conditioned mind structures', "the one indwelling consciousness". What's more, the guy was stunningly grandiose. He referred to his book as a "transformational" device", and promised that, as you read, "shit takes place within you." I lay there rolling my eyes ..."

ellauri132.html on line 136: What he says has been said many times before, only better (he does admit, though, he is saying nothing new) ... however, obviously it is just my point of view that previous writings are better.

ellauri132.html on line 138: The widespread take on E T. is - as one commentator points out - E.T. offers a "contemporary synthesis of Eastern spiritual teachings" and another reviewer wrote, "Tolle's clear writing and the obvious depth of his experience and insight set it apart" (what, WHAT?!). 

ellauri132.html on line 140: Apparently the singer Annie Lennox said, "(Tolle) has some kind of special quality that I've never encountered before." Nyt menox sanoi Annie Lennox.

ellauri132.html on line 145: Q: Sie haben das Wort Sein verwendet. Können Sie erklären, was Sie damit meinen? 

ellauri132.html on line 151: E.T. Das Wort Gott ist durch Jahrtausende von Missbrauch bedeutungslos geworden. Ich benutze es manchmal, aber ich tue es sparsam, so etwa nur auf Wochenenden und nach dem Essen. Mit Missbrauch meine ich, dass Menschen, die das Reich des Heiligen, die unendliche Weite hinter diesem Wort, noch nie gesehen haben, es mit großer Überzeugung verwenden, als ob sie wüssten, wovon sie sprechen. Oder sie argumentieren dagegen, als wüssten sie, was sie leugnen. Dieser Missbrauch führt zu absurden Überzeugungen, Behauptungen und egoistischen Wahnvorstellungen wie "Mein oder unser Gott ist der einzige wahre Gott, und dein Gott ist falsch" oder Nietzsches berühmte Aussage "Gott ist tot". Beide sind total falsch. Ich setze fort auf Finnisch:

ellauri132.html on line 153: Sana Oleminen ei selitä mitään, mutta ei myöskään Jumala. Olemisella on kuitenkin se etu, että siltä puuttuu tuotesuoja. Se ei vähennä äärettömän kokonaisuuden ääretöntä näkymätöntä. Siitä on mahdotonta muodostaa henkistä kuvaa. Kukaan ei voi vaatia olemassaolon yksinomaista hallussapitoa. Se on teidän ytimenne, ja se on teille heti saatavilla oman läsnäolon tunteena, oivalluksena olen, joka on ennen kuin olen tätä tai olen sitä. Joten se on vain pieni askel sanasta oleminen olemisen kokemukseen. "on" - 2 kirjainta, "jumala", 3x enemmän! Mikä säästö! Sehr günstig! Sanasta miestä, sarvesta härkää!

ellauri132.html on line 157: Der Philosoph Descartes glaubte in seiner berühmten Aussage: "Ich meine, also bin ich" die grundlegendste Wahrheit gefunden zu haben. Tatsächlich hatte er den grundlegendsten Fehler ausgesprochen: Denken mit Sein und Identität mit Denken gleichzusetzen. Der zwanghafte Denker, also fast jeder, lebt in einem Zustand scheinbarer Isolation, in einer wahnsinnig komplexen Welt ständiger Probleme und Konflikte, einer Welt, die die wachsende Zersplitterung des Geistes widerspiegelt. Erleuchtung ist ein Zustand der Ganzheit, „in einem“ und somit in Frieden. In einem Leben in seinem manifestierten Aspekt, mit der Welt, sowie mit deinem tiefsten Selbst und unmanifestierten Leben – mit einem Wesen. Erleuchtung ist nicht nur das Ende des Leidens und des ständigen Konflikts innen und außen, sondern auch das Ende der schrecklichen Versklavung des unaufhörlichen Denkens. Was für eine unglaubliche Befreiung es ist! Kein Quatsch mehr zwischen den Ohren. Ich bin nur!

ellauri132.html on line 159: Denken ist zu einer Krankheit geworden. Krankheit entsteht, wenn die Dinge aus dem Gleichgewicht geraten. Es ist zum Beispiel nichts falsch daran, dass sich Zellen im Körper teilen und vermehren, aber wenn dieser Prozess ohne Rücksicht auf den gesamten Organismus fortgesetzt wird, vermehren sich Zellen und wir haben Krankheiten. Dass geschieht wenn die Zellen fangen an selber zu denken! Schluss damit!

ellauri132.html on line 163: E.T. Jaaaa, aber nur weil Sie ein Kreuzworträtsel lösen oder eine Atombombe bauen, heißt das nicht, dass Sie Ihren Verstand benutzen. So wie Hunde es lieben, Knochen zu kauen, liebt es der Verstand, seine Zähne in Probleme zu bekommen. Deshalb löst er Kreuzworträtsel und baut Atombomben. An beidem hast du kein Interesse, Knochen oder Bomben. Lassen Sie mich Folgendes fragen: Können Sie Ihren Verstand verlieren, wann immer Sie wollen? Haben Sie den "Aus"-Button gefunden? Den "Toll"- Knopf?  Ich habe! Einen "Ein"-Knopf habe ich dagegen nicht gefunden. Vielleicht gibt es keinen. 

ellauri132.html on line 174: Intohimoni tarinologiaan alkoi tyypillisen nuorena, mutta haluun sen jatkuvan maailman tappiin. Sixi ennenkuin aloitin oikean kynäilijämatkani, opetin lukitaitoja korkeakoulussa (high school). Myöhemmin aloin kynäillä osa-aikaisesti tavoitteena tulla julkaistuxi. Kokoajan koitan auttaa kilpailijoita täällä mun tarinologiablogissa.

ellauri132.html on line 176: Mä uskon mielelläni etmä oon "vaan" omituinen, mutta kieltämättä olen enemmän kuin vähän outo. Voisin syyttää siitä kynäilyintoani, joka ajaa mun stakeja olla kirjailija, uraani lukiopettajana, ja mun harrastetta tarinologibloggerina ja yhteiskunnan johtajana, mutta se ei luultavasti ole ainut syy.

ellauri132.html on line 178: Mut tää kaikki vaan kun mä en tasapainoile roolissani aktiiviupseeripuolisona, uutena apinaäitinä, kokeneena turrimammana, ja elämänpituisena opiskelijana! Se et mulla on enemmän hobbeja kuin pystyn hanskaamaan - se on luultavasti syy mun hulluuteen. Mutta, se on okei! mä en haluu syyttää tästä ketään muuta!

ellauri132.html on line 186: Mä aloin kirjoittaa niitä ylös. Yeah, mä istuin alas, ja kirjoitin JOKAISEN säännön (koska mä tykkään vanhanaikaisesta tavasta) ja kehitin avaimen jolla merkizin textiin kun mä löysin yhdenkaltaisia kohtia (mähän oon opettaja). Mä löysin sääntöjä jotka oli ihan vastakkaisia. Mut mä löysin myöskin sääntöjä jotka oli ihan samoja. Nää oli musta niitä jotka oli totta kynäilystä. Ihan 60-luvun kirjailijoista nykyaikaisiin, ei nää jutut yhtään ole muuttuneet.

ellauri132.html on line 187: Ne on meidän opittava jos haluamme kynäillä.

ellauri132.html on line 193:     THE YEAR WAS 2081, and everybody was finally equal. They weren’t only equal before God and the law. They were equal every which way. Nobody was smarter than anybody else. Nobody was better looking than anybody else. Nobody was stronger or quicker than anybody else. All this equality was due to the 211th, 212th, and 213th Amendments to the Constitution, and to the unceasing vigilance of agents of the United States Handicapper General.

ellauri132.html on line 195:     Some things about living still weren’t quite right, though. April for instance, still drove people crazy by not being springtime. And it was in that clammy month that the H-G men took George and Hazel Bergeron’s fourteen year-old son, Harrison, away.

ellauri132.html on line 197:     It was tragic, all right, but George and Hazel couldn’t think about it very hard. Hazel had a perfectly average intelligence, which meant she couldn’t think about anything except in short bursts. And George, while his intelligence was way above normal, had a little mental handicap radio in his ear. He was required by law to wear it at all times. It was tuned to a government transmitter. Every twenty seconds or so, the transmitter would send out some sharp noise to keep people like George from taking unfair advantage of their brains.

ellauri132.html on line 200: Here, Vonnegut is influenced by his early work as a journalist. His sentences are short and easily understood so as to be largely accessible. A dystopian setting enhances his social and political critique by imagining a future world founded on absolute equality through handicaps assigned to various above-average people to counter their natural advantages. A similar subject can be found in L. P. Hartley's dystopian novel Facial Justice from the previous year of 1960.

ellauri132.html on line 202:   Yet Vonnegut also punctuates his dystopia with humor. Even the most horrifying scenes are underlined by jokes or absurdity. When the news announcer is supposed to read a news bulletin he has to hand it to a nearby ballerina because of his speech impediment, and the ballerina then alters her voice to a "grackle squawk" because it would be "unfair" to use her natural voice, described as a "warm, luminous, timeless melody". This absurdity highlights the madness of the world of "Harrison Bergeron".

ellauri132.html on line 215: Attorneys representing students from the Shawnee Mission district say the story “Harrison Bergeron” shows that a world of forced equality would be a nightmare, so unequal funding of public schools is OK.

ellauri132.html on line 219: “Nobody was smarter than anybody else,” the attorneys quoted Vonnegut as writing. “Nobody was better looking than anybody else.

ellauri132.html on line 221: But in a telephone interview Wednesday, Vonnegut told the Journal-World that the students’ attorneys may have misinterpreted his story.

ellauri132.html on line 225:   “Kansas is apparently handicapping schoolchildren, no matter how gifted and talented, with lousy educations if their parents are poor,” he said.

ellauri132.html on line 233: Vaikka nokka tarttuisi ja tekis mieli muuttaa juttuja. Kun sun kynäily "mojo" alkaa lerpahtaa, me meinataan mennä taaxepäin ja muuttaa jotakin jotta pysyttäisiin tuottavina. On enemmmän vielä kertoja kun kirjoitetaan jotakin ja obsessoidaan mitä kaikkea on väärin siinä. Oli tilanne mikä hyvänsä, jatka kynäilyä. Unohda perfektionismi, unohda kirjailijan plokki (kirjoita paskaa ja muuta se myöhemmin), unohda negatiivisuus. Älä lakkaa kynäilemästä. Musta Emma Coats sanoo sen parhaiten:

ellauri132.html on line 237: Haasta hahmot

ellauri132.html on line 239: …sama miten viattomia ne on. Sulla voi olla yleiskäsitys mitkä konfliktit ja vastuxet sä heität hahmoille, mut apinoiden empatia rajoittaa sitä. Kuitenkin meistä parhaat tulee paskimmista taustoista, niinkuin vaikka Kardashianit. Se voi tuntua ilkeältä, mut "älä tee elämää liian helpoxi päähenkilölle", kuten William Goldman ehdottaa. Jos sä tahdot että me oikeasti rakastetaan sun hahmoa, sun pitää tehdä kuten Kurt Vonnegut sanoo:

ellauri132.html on line 241: Ole sadisti. Ihan sama miten viattomia sun johtohahmot on, paa niille tapahtumaan ihan kamalia juttuja - niin et lukija näkee mistä ainexesta ne on tehty.

ellauri132.html on line 248: …kerta hieno kieli vaan häirizee. No tää ohje on vähän joka iikalla. Tietysti, sua opetetaan aina käyttämään kuvakieltä luovassa kirjoittamisessa. Ja kyllähän sä tottakai haluut luoda tunnelmaa lukijoille kuvilla ja sen sellaisella. Kuiteskin, monet kirjailijat inttävät etteisun pitäis käyttää pitkiä sanoja, erikoisia sanoja, useita sanoja missä yhdelläkin selviää. Tajuunhan mä tän, tuleehan siitä ongelmia jos kuvaa 'lämpimästi' vs. vaan sanoo sen; koska ei pitäis koskaan käyttää adverbeja. Kuiteskin, Orwellista Kingiin, ne on kaikki yhtä mieltä ezun pitäs pitää kieles yxinkertaisena. Kurt Vonnegut termentää:

ellauri132.html on line 250: Sano mitä meinaat. Pitäs välttää Picasso-tyylin tai jazz-tyylin kynäilyä jos sulla on jotain sanomisen arvoista ja haluut tulla ymmärretyxi.

ellauri132.html on line 254: …koska se on kuulemisen arvoista. Vaikka vaan 1 sanoi niin, kaikki kirjailijat antoi ymmärtää et me kirjoitetaan koska meillä on kerrottavana joku tarina. (No aika usein kirjailija on vaan rahan tarpeessa.) Me kynäillään koska jokun tarvii lukee se. Me kirjoitetaan koska me tykätään sitä ja halutaan et muutkin tykkäis siitä. Se ei voisi olla enempi totta. Älä murehdi maailmaa, elä murehdi niiden vasteita. Americassa meille on izestään selviö miten tärkeää puhuminen on. Me ei lakata puhumasta eikä unohdeta et meillä on äänioikeus–vaikka oltas kuinka paskoja–se on lahja. Kynäilijänä meidän ääni on meidän näppis, meillä on siinä kynäilyväline. Emma Coats kysyy:

ellauri132.html on line 256: Mixun pitää kertoa just TÄÄ stoori? Mikä on se uskomus joka palaa sun sisässä josta sun stoori saa sytykettä? Se on ihan pääasia.

ellauri132.html on line 260: …älä koko maailmalle. Mun piti nauraa kun mä luin Vonnegutin apstraktin metaforan keuhkokuumesta “maailman nussimisena”. Se sekotti mut tolla, mut muut käsitteli just samaa asiaa. Niiden tavat sanoa se oli järkevämpiä. Loppuviimexi sun ei tarvi tehdä jokaista lukijaa onnellisexi, on joitakuita joiden pitää lukee se, ihan paineella, toisia jotka kritisoivat sitä, ja kolmansia joille se ei vaan ole niiden juttu. Sen ei pitäis estää sua kertomasta sun stooria. Samalla lailla, sulla on niitä jotka kiittää sitä, elää siitä, seuraa sua, ostaa kaikki sun kirjat, ja suosittelee niitä muille. Älä murehdi mistään niistä. Kirjoita yhdelle pirsoonalle jonka ajattelet jaxavan lukea sen loppuun. Älä välitä kestäkään muusta Stephen King suosittelee ezä:

ellauri132.html on line 262: Sano sitä yhtä pirsuunaa sun 'ihannelukijaxi'. Se tai se on sun huoneessa koko aika.

ellauri132.html on line 266: …vaikka kuinka pippaisi. Kuten Coats sanoo,  “susta tuntuu ezä hukkaat arvokasta stuffia, muze vapauttaa sut siitä.” Kynäilijöinä meidän luomuxet on meidän vauvoja. Jotain jota me "synnytettiin" nin sanoen, ja kasvatettiin sivuilla miten parhaiten osattiin. On vaikea mennä takasin ja leikata noi pätkät pois meidän työstä, meidän elämästä. Mutta, niin pitää käydä. Enemmistö kirjailijoista ehdotti että jatkat duunia millä hinnalla hyvänsä; sitten kun sä loppuviimexi saazen valmiixi hylättyäsi ajatuxen että se joskus tulee valmiixi” (John Steinbeck), mänet takasin ja leikkaat kaiken mitä et tarvi. Just niinkö meidän elamassamme, miten paljon me siitä tykätään tai halutaan, kun kova tulee kovaaa vastaan, kun sun tarvii tehdä päätöxiä kun asiat on päin persettä, sun vaan täytyy tehdä se. Kuten Joss Whedon kimitti: Leikkaa mitä rakastat.

ellauri132.html on line 270: …koska se on ainut tapa päästä sinne. Loput on joskus vaikeimpia kohtia. Jotkut tyypit ei tiedä mihin ne haluu lopettaa, toiset ei tiedä onko ne jo lopussa vai e. Tässä sulle tulee onkelma. Jos sä tiedät mihin sä haluut lopettaa, mun miälestä, on helpointa vaan sit kirjoittaa sitä kohti. Se on vähän kuin yhdistäisi pisteitä. Tästä se alkaa, tähän se loppuu, tää tulee siihen keskelle, nää pikku jutut välissä. Emma Coats sanoo on parasta:

ellauri132.html on line 271:     Kexiä loppu ennenkö kexit keskipalan. Ihan oikeesti. Loput on vaikeita, tee se heti aluxi.

ellauri132.html on line 278: Kerro meille alla ja somessa. Plus, älä unohda kirjautua Kirjailijan Viisaus- 2-viikkoiseen uutiskirjeeseen missä vaan tällä sivulla. Pääse käsixi kirjoitusvinkkeihin, knoppeihin herätteisiin ja resuihin ihan ilmatteexi!

ellauri132.html on line 286:   Kiva ja hyödyllinen lista, mutta yllätyin ettet valinnut yhtään sääntöä parhaasta kirjoitussääntölistasta koskaan, kirjoittanut Elmore Leotard. Hää panee listan eteen nootin joka on musta yhtä hyödyllinen kuin sen säännöt (tää on sen eka virke): “Nää säännöt mä poimin tienohesta auttamaan mua pysymään näkymättömissä kun mä kirjoitan kirjaa, auttamaan mua näyttämään mieluummin kuin kertomaan ja ottamasta tilaa tarinassa.” Tää arvokas pointti usein ohitetaan kun näitä kuuluisia sääntöjä pohditaan:

ellauri132.html on line 302:     Vältä hahmojen seikkaperäistä kuvausta

ellauri132.html on line 315:   Nää säännöt on naulan kantaan. Kerrasaan hieno postaus ja sääntöjä joilla voidaan mennä kynäilyssä. Henk.koht. mä haluisin ehdottaa et on tärkeää olla izevarma kirjoittaja. Kirjoita mitä susta tarvii kertoa ja kirjoita se reilusti. Rompskuni editointi/uudelleenkirjoitusvaiheessa mä aloin epäillä mitä mä olin kynäillyt. Se pelko kipsasi mun ponnistusta. Kirjoita niin hyvin kuin osaat sillä hetkellä. Ei mitään anteexipyyntöjä. Editoida ja puleerata ehdit myöhemmin. Usko izeesi ja siihen mitä sulla on jaettavana.

ellauri132.html on line 333:   Corrected. Thanks for the catch! [Fucking pedant.]

ellauri132.html on line 345:   Mä ymmärrän sun turhauman tossa koska mä kirjoitan myöskin adverbeilla. Ei niin ettezä voi käyttää niitä niin paljon, vaan etton parempia tapoja kirjoittaa kuin käyttää niitä. Myöskin, pidä mielessä et bestselleri ei välttämättä ole hyvä kirja. Se on vaan hyvin markkinoitu.

ellauri132.html on line 356: Writing a story? I got you, Fam! Guides for plot, conflict, characters, planning, and other things are made up for you to use for FREE.

ellauri132.html on line 358: What’s the catch?

ellauri132.html on line 369:   Ei kaikki dystopiat ole pahanilkisyyttä, jotkut voi olla seurausta hyvistä aikeista. Esim kommunismi.

ellauri132.html on line 372:   Vaikka tajuaisi onkelman ei pirsuuna välttämästi hyväxy sen korjaamista vastuulleen—erit. jenkkityyppisissä yxilöpesissä. Panethan sen piippuusi ja poltat.

ellauri132.html on line 374:   Ei kaikki sankari haluu sekaantua asiaan.

ellauri132.html on line 382:   Esim politiikka. Onhan se järkevää että vaan viisaat koulutetut kokeneet ja yleensä tollaset keski-ikäiset setämiehet ratkaisee ongelmat ja muuttaa maata, vai mitä? Kaikissa näissä tilanteissa päältäpäsmärit ei aktiivisesti istu hännällään pikkuväen päällä. Ne yrittää vaan pysytellä kasan huipulla.

ellauri132.html on line 385:   Pidä mielessä että sun yhteiskuntakäsitys on vaan sun oma. Susta voi näyttää ihan selvältä et asiat on pahasti. Vähän väliä; toisille tää saattaa olla unelma. Esim Kardashianeille. Tai niinku villin lännen lehmipojat ja sheriffit. Kaikki "meistä" on haaveilleet tosta elämästä upeana unena, eix je? Paizi, tiezä, mustat, inkkarit, kiinalaiset mamut, köyhät, maajussit, nuoret koiraat ja naaraat köyhistä perheistä, ize asiassa lähes kaikki muut kuin Cartwrightin veljexet. Yeah, niille se oli painajaista. Jos niiltä kysyttäs, saisit kuulla ennenkuulumatonta dystopiaa. Ainakin musta tuntuu niin, mä oon näät musta.

ellauri132.html on line 396:   ‘Tahdon sulta nyt-’ hän murisi ennenkuin hän pakotti hiänet selälleen. Vaikka hiän halus vastustaa, hiän ei kyennyt. Kun hän koski hiäntä, kaikki izetunto jätti hiänet ja hiän muovaantui just niinkun hän halusi. Tällä kertaa, hän nosti ylös hiänen lonkat pakaroiden ja yläreiden välisestä vaosta. Levittäen hiänen polvet lonkkiensa ympärille… Tekeillä oli ilmeisesti lähetyssaarnaaja-asento.

ellauri132.html on line 398:   Aiika heikkoa, myönnetään. Ei mun parhaita textejä. Mutta, oikeesti, sexiakti ei ole perfekti.

ellauri132.html on line 400:   Oletpa neizeellinen tai et, on joitain juttuja jota pitää honata jos haluu kirjottaa autenttista sexiä. Jos olet bylsinyt, revi siitä. Jos et, niin ehkä seuraavasta on apua.

ellauri132.html on line 410: Se voi yrittää pitkittää mahd kauan, mut jos se aikoo ylipäänsä tulla sinne, se TODNÄK tulee ennen mua. Muistakin naaraista 60% ei tuu ollenkaan. Voihan siihen laittaa imutusta alkuun tehokeinoxi. Kundit tarvii aikaa toipua ruiskahdettuaan. Ne on niin herkkiä. Meidän (naaraiden) stooreissa, me koitetaan laittaa pariskunnat tulee yhtä aikaa heti perään uudestaan, kert se oli niin ihanaa. Pornolehvoissa se näyttää toimivan. Mutta tosiasiassa koiras tarvii aikaa ladata kasseja ennenkö sillä alkaa uudelleen seisoa, jos alkaa ollenkaan. Varaa siihen aikaa stoorissa. Ruiskauxen jälkeen se on arka; sitäpaizi sitä alkaa heti nukuttaa. Sixpä

ellauri132.html on line 413: Tää pätee naaraistakin jonkun verran, muttei yhtä paljon. Aivoista (if any) tulee prolaktiinia tulemisen jälkeen; sama hormooni lisää unetusta. Kundeilla on isommat aivot niiet niiltä tulee sitä enemmän. Muhinointi mällin jälkeen voi jäädä lyhyeen. Sori leidit. Mut onhan lekottelu hyvä juttu pikku siittiöille, matkustus kohti munatorvea on tasaisempaa vaakana.

ellauri132.html on line 415: Joskus se voi ottaa kipeää. Neitseet, en mitenkän haluu pelotella, mutta niin voi käydä. Sexi voi sattua sieltä riippuen märkyydestä ja asennosta. Tarinoissa kirjailijat kuvaa sexiä naaraille suuremmoisexi, paizi jos se on menettämässä neizyyttä tai raiskattavana (joissain tarinoissa), silloin sattuu vähän aluxi, tulee verta sieltä, mut size tuntuukin jo mukavalta. Ei aina, ei mulla ainaskaan. Mun armeijasiipalla on aina kiire työntämään se sisään liian aikasin. Ota siis piukat paikat huomioon sexissä.

ellauri132.html on line 418: Tiezä niinkö sängyssä joskus pyörii yxinäänkin ezimässä hyvää asentoa? Sama juttu sexissä. Jotkuu asennot on mukavempia ja/tai piristävämpiä kuin toiset. Monissa tarinoissa pari lopettaa samoin päin kuin alottaa (lähetyssaarnajat nyt ainaskin), kun taas yli 2-3 minuutin panoissa (hehe, meillä siipan kanssa aika harvinaista) voi olla enemmän kuin 1 asento. Tarinan pituudesta riippuen ota tää huomioon.

ellauri132.html on line 421: Tää on aina hupasaa. Nähtävästi jengi luulee et sexi tapahtuu ääneti, tai et ainoastaan suusta lähtevät äänet kuuluvat. Ei. Edes. Lähellä. Karseeta, siitä tulee vitusti groteskeja ääniä, jotka syntyy ize panohommista. Läiskettä, siukumista, maisketta, klähmäisyyttä, pillupuuppia, ääniä jotka syntyy tahmeista nesteistä ja kuivasta nahasta! Kun kuvailet, älä unhoita näitä äänikuvia!! Ja pieruja! Me mun armeijasiipan kanssa pierrään paljon sexin aikana. Niin ja hajut! Hajua ei saa unhoittaa! Laalii laalaa!

ellauri132.html on line 424: Meillä on tosi romanttinen idea sexistä (et arvaa). Meistä olis kiva uskoa eze on perfekti momentti; tunteen ja halun huipennus, ja toisinaan, rakkauden myöskin. Mut tosiasia on et hommat menee usein päin persettä. Useammin kuin ei, kallot kolahtaa, osut väärään reikään, melkein putoot sängystä, tulee noloja pieruja. Ei aina mee niinkuin tarinoissa. Ei se sinänsä haittaa paljon menoa, vaixe on vähän vähemmän sujuvaa. Ize asiassa nolous romanttisissa hommissa voi tuoda sut ja sun siipan lähemmäx koska sun pierut on jotain josta vain se saa olla tietonen. (Ja sun exä, ja sen kamut, jne.) Jos sun tarinassa on kömpelöitä hahmoja, niiden sexikin on kömpelöä, myöskin. Ja se on ihan A-OK. Anna mennä, se on aitoa. Useimmat bylsijät vasta opiskelee partnerin bodya ja toiveita.

ellauri132.html on line 426: Yeah, mä oon varrrma ettezä ollut koskaan tullut ajatelleex tätä kun sä suunnittelit tota perfektiä sexikästä, höyryisää ja tahmeata yötä sun kirjassa. Mun armeijasiippa on opettanut siitä mulle kaiken. Joo, on ne märkiä ja klähmäisiä enemmän kuin 1 tavalla! Just kuten muukin sun tarinassa jonka sä haluut olla aitoa, sä haluut tästä aitoa, myöskin. Tää voi olla vaikeampaa niille joilla ei ole mun sexikokemuxia. Mä suosittelen ezä luet terveysoppikirjoja, sexioppaita ja muitten eroottisia tarinoita mallixi. Äh, mitä vittua, kazo pyykkikorikaupalla pornoleffoja! Se on helpompaa ja visuaalisempaa. Ole rehellinen ja anna sexin heijastaa hahmojesi todellista luonnetta. Seuraavista Ms. Donovanin sanalistoista on ollut mulle paljon apua.

ellauri132.html on line 438:     Google AdSense is a program run by Google through which website publishers in the Google Network of content sites serve text, images, video, or interactive media advertisements that are targeted to the site content and audience. These advertisements are administered, sorted, and maintained by Google. They can generate revenue on either a per-click or per-impression basis. Google beta-tested a cost-per-action service, but discontinued it in October 2008 in favor of a DoubleClick offering (also owned by Google). In Q1 2014, Google earned US$3.4 billion ($13.6 billion annualized), or 22% of total revenue, through Google AdSense. AdSense is a participant in the AdChoices program, so AdSense ads typically include the triangle-shaped AdChoices icon. This program also operates on HTTP cookies. In 2021, over 38.3 million websites use AdSense.

ellauri132.html on line 444:     For contextual advertisements, Google's servers use a web cache of the page created by its Mediabot "crawler" to determine a set of high-value keywords. If keywords have been cached already, advertisements are served for those keywords based on the Ads bidding system.

ellauri132.html on line 448: Google came under fire when the official Google AdSense Blog showcased the French video website Imineo.com. This website violated Google's AdSense Program Policies by displaying AdSense alongside sexually explicit material. Typically, websites displaying AdSense have been banned from showing such content. We are not evil. LOL.

ellauri132.html on line 451: Kynäilijät tarvii hyviä naamanilmeen kuvauxia kynäilyssä helpottaaxeen lukijoita kuvittelemaan hahmoja, välittämään tunteita, ja laittamaan pystyyn dialogia ilman että on pakko kirjoittaa "sanoi" tai sen synonyymejä. Vaikka siitähän just se toinen kaveri varoitti, tää Elmore Leotard (never heard). 

ellauri132.html on line 523: she gaped				hiän töllötti haavi auki

ellauri132.html on line 533: she sneered				hiän nyrpisti halvexivasti nenää

ellauri132.html on line 548: he gave a half-smile			hän antoi puolihymyn

ellauri132.html on line 555: their smile faded			heidän hymy haihtui

ellauri132.html on line 560: her mouth set in a hard line		hiänen suu asettui kovalle viivalle

ellauri132.html on line 563: he drew his lower lip between his teeth hän veti alahuulen hammasväliin

ellauri132.html on line 569: a muscle in her jaw twitched		lihas hiänen leuassa vipisi

ellauri132.html on line 576: he gritted his teeth			hän kiristi hampaita

ellauri132.html on line 577: she gnashed her teeth			hiän narskutti hampaita

ellauri132.html on line 586: his face flushed			hänen naamansa kuohahti 

ellauri132.html on line 591: a flush crept up her face		kuohahdus ryömi ylös hiänen naamaa

ellauri132.html on line 607: her expression hardened			hiänen ilmeensä kovettui

ellauri132.html on line 611: fear crossed her face			pelko halkaisi hiänen naamansa

ellauri132.html on line 613: terror overtook his face		terrori haltuunotti hänen naamansa

ellauri132.html on line 620: Ja ellet halua menettää tulevia ilmaisia kynäilylistoja ja muita kynäilypostauxia, seuraa plokia — siellä on paikka kirjautua sisään sivun vasemman käden puoleisella laidalla. Onnellista kynäilyä!

ellauri132.html on line 632: Jokainen stoori koostuu sekä tapahtumista että hahmoista. Stoori tapahtuu koska joku kaava keskeyty. Jos kirjotat päivästä joka on samanlainen kuin kaikki muut päivät, se on todnäk. rutiinia, tai sizä oot Antti Hyry.

ellauri132.html on line 642: Dramaattisen kysymyxen luonne informoi juonta ja millanen stoori siitä tulee. Uhkaako hahmoja jokin ulkoinen vai sisäinen? Vai onko se vuoroon ulkona vuoroon sisällä kiihtyvässä tahdissa? Mitä genreä tarinasta tulee? Sulla on 7 vaihtoehtoa:

ellauri132.html on line 644:     Tragedia. Tragediassa, sun päähenkilön pitäis kärsiä suurehko onnen muutos — melkein aina hyvästä pahaan, onnellisesta surulliseen. Traagisten hahmojen pitää kärsiä.

ellauri132.html on line 646:     Komedia. Komediassa vaixun hahmoilla on vikoja, niiden viat ei pitäis koskaan olla kipeitä tai tuhoisia. Koomiset hahmot selviää tarinasta raapiintumatta.

ellauri132.html on line 650:     Rääsyt rikkauxixi. Muistathan Tuhkimon? Se oli mies. Klassinen keijutarina seuraa yxinkertaista rääsyt rikkauxixi-juonta: päähenkilö on tallattu, köyhtynyt, tai muuten haasteellinen, ja sarjalla tapahtumia— joko maagisia, kuten Harry Potterissa, tai todentuntuisempia, kuten kirjassa Suuria odotuxia — saavuttaa menestyxen. Tämmöisessä juonessa on silti usein onnellinen loppu.

ellauri132.html on line 652:     Uudelleensynnytys. Uudelleensynnytyxen tyyppinen juoni seuraa hahmon muunnosta pahasta hyväxi. Se työnnetään ikäänkuin takas perseeseen ja nussitaan uudelleen. Hahmolla on taajaan traaginen menneisyys joka informoi (vittu tää kirjottaja tykkää sanasta "informoi") niiden nykystä negatiivista elämänkazomusta. Kuiteskin, tapahtumasarja (tavallisesti päähenkilön liikkeellepanema tai kertojan) saa ne näkemään tunnelin päästä pilkottavan valon. Kz: Roope Joululaulussa, tai Peto videossa Kaunotar ja peto.

ellauri132.html on line 654:     Hirviön rökitys. Tunnetaan myös nimellä valkoiset ja mustat hatut, tän tyypin tarinassa on päähenkilö (yllättäen hyvä) joka rökittää vastustajan (paha). Päähenkilö voi olla 1 tyyppi tai joku porukka niikö vaikka Ryhmä Hau. Vastustaja on yleisesti iso, paha paha (niikö miehet mun Käsinukke-kirjassa, tai Darth Vader) joka koko ajan heittää keppiä päähenkilön rattaisiin—kunnes viimeinen taisto, jonka hyvä tavallisesti voittaa.

ellauri132.html on line 656: Meno-paluu. Tää juoni on yxinkertaisesti matka pisteestä A pisteeseen A. Päähenkilö lähtee matkalle, vaan palataxeen lopussa lähtöruutuun voitettuaan viisautta ja kokemusta (ja joskus jonkun aarteen myäs). Paulo Coelhon Alkemisti on rakastettu havainnollistus tästä juonesta.

ellauri132.html on line 659: Vizi nämähän me onjo nähty albumissa 98, nää on  Christopher Bookerilta, se höntti britti turha julkkis 70-luvulta. Sun kehote on halpa plagiaatti hei Margie! Vittu se mitään tähän on ideoinut, kuha kerää provikat.

ellauri132.html on line 669: Palkinnon nimi oli väliin Man Booker sen nimisen investointifirman mukaan joka maxoi viulut mut naisetkin sai osallistua. Mies Ryhmä ilmoitti aikaisin 2019 et sen vuoden palkinto olis viimeinen niiden sponsoroima. Uusi sponsori, Crankstart – laupias säätiö jota ajoi Sir Michael Moritz vaimoineen, jonka nimi ei ollut Max – sitten ilmoitti eze sponsoroisi palkintoa 5v, optiona uusia toisexi 5v. Palkinnon nimestä tuli yxinkertaisesti "Booker Prize".

ellauri132.html on line 671: 1980, Anthony Burgess, kirjan Maalliset voimat kynäilijä, kieltäytyi osallistumasta seremoniaan ellei se voittaisi palkintoa. Toinen voittajaehdokas oli William Goldingin Siirtymäriitit. Dumarit päättivät vasta 30min ennen ohjelman alkua antaa rahat Goldingille, kun Burgessia ei kuulunut. Knääpien kirjallinen sota pääsi etusivulle, mikä tietysti oli mieluisaa, ainaskin Williamista.

ellauri132.html on line 673: Rushdie ei pääse lyhyelle listalle nyt kerta se on arvostellut Booker-porukoita (ja asuu Nykissä). Se ei ole hyvä veto jos haluut voittaa Bookerin. Normannimaileri huomas saman USAssa – paras olla vaan et "mä citizen" jos haluut voittaa palkinnon.

ellauri132.html on line 681: V 1994, The Guardian-lehden kirjallinen toimittaja Richard "Ach mein" Gott, siteerasi palkinnon puutetta objektiivisista kriteereistä ja amer. kirjailijoiden boikotista, ja kuvasi palkintoa "merkittäväxi ja vaarallisexi jäävuorexi brittikulttuurin perämerellä" joka "toimii symbolina brittikulttuurin rappiosta".

ellauri132.html on line 683: V 2019, vaikka sitä oli nimtuten varoitettu, säätiön valamiehistö – Peter Florencen tuolin alla – jakoi palkinnon, antaen puolikkaat 2 kirjailijalle, vastoin v. 1993 sääntöä.  Ne 2 oli brittikirjailija Bernardine Evaristo novellilla Tyttö, Nainen, toinen vanha ämmä Margaret @wood Käsinuken uudelleenlämmityxellä Testamentit. Evariston voitto oli eka naarasmutiaiselle, kun taas @woodin voitto oli eka 79-vuotiaalle muijalle. No tulihan se sieltä, sanoi @woodin ämmä.

ellauri132.html on line 687: Ytimekkäästi, juonirakenteessa on 3 osaa, alku, keskikohta ja loppu. Jokaisella on oma tarkoitus ja haaste. Aristoteles oli ekä joka formuloi tän nyt vanuuntuneen kaavan Runousopissa. Hän pani sen tälleen: “Kokonaisuus on se millä on alku, keskikohta, ja loppu.” Tähän ei pysty kuin maailmanluokan filosofit ja kynäilijät.

ellauri132.html on line 689: Toisin sanoin, sun yleisön pitäis voida seurata sun tarinaa ilman että niitä kiusaa ihmetys, mitä tapahtui ennen stooria, mitä lisää tapahtui sen loputtua, ja miten hahmot pääsivät alusta loppuun. Avaa sipsipussi, hörppää kokixesta, sit back and enjoy.

ellauri132.html on line 695: Loppu. Stoorin loppu vastaa dramaattiseen kymysyxeen, jossa on jo piilossa sun lopetus. Esim jos sun kymysys on: Saax Ahab pyydystettyä sen valaan loppupeleissä? Sillon sun stoorin lopetus on se hetki kun se nappaa sen. Usein jännitys lässähtää kesken novellia. Se on kuin tulis ejaculatio ante portas. Six kannatta kirjotta loppu ensin, se on kuin vetäs käteen ennen panoa. Se ei ehkä ole perfekti, ja on ok muuttaa mieltä myöhemmin, mutta on hyvä tietää kliimaxi jota kohti sun hahmojen pyllyt heiluvat. Kun sulla on päätepysäkki, sä pysyt fokusoituneena siihen kesken "keskustalaista arkiryskettä."

ellauri132.html on line 699: Juhatus. Tää on stoorin alku. Nouseva toiminto. Kerta stoori on alkanut, on tärkeä luoda jännitettä nostamalla stakeja. (Vittu etmä inhoon noita stakeja. Se on niin JENKKIÄ.) Sun pitää nostaa stakeja pitkin matkaa ja luoda yhä intensiivisempiä esteitä samalla kun pidät silmää tiukasti liimattuna loppupäätelmään.

ellauri132.html on line 700: Kliimaxi (keskusta). Plotun mastonhuippu. Laskeva toiminto. Laskeva toiminne tapahtuu kliimaxin jälkeen (niin aina). Laskeva toiminne taajaan esittää protagonistia hoitelemassa kliimaxin seurauxia esim pyyhkimässä mälliä terskanpäästä ja hoidon mahalta. Laskevaa toimintaa on kun päähenkilö irrottaa hoidon sängynpäädystä ja lähtee menemään. Sitä sanotaan myös paljastuxexi, vaikka oikeasti terskanpää paljastui jo paljon aiemmin. 

ellauri132.html on line 705: Mikä tahansa tilanne mitä sun sankari on naamakkain alussa tai keskellä sen pitäisi paheta. Jos ize stoori nuupahtaa, muista että stakejen pitää kasvaa lisääntyvästi korkeammaxi sun protagonistille. Heitä esteitä niiden tiele, vaikket edes tiedä miten ne siitä selviävät. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Ota mallia Kelju K Kojootista. Joskus hahmojen pakottaminen soppeen voi stimuloida sun ongelmanratkaisutaitoja. Esim Deus ex Machina on hyvä kepponen. 

ellauri132.html on line 710:     Luo sekundahahmoja jotka tuo lisäjännitteitä stooriin.

ellauri132.html on line 714:     Anna hahmolle mutkikas historia tai tilanne.

ellauri132.html on line 729: Tarinan kaava on tämä: Luke and June are living happily in their split-level bungalow. Based on this pattern, there are four different plots you could try:

ellauri132.html on line 731:     Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa. Ja sit eräänä päivänä, outo vihree Serena Joy näkyy taivaalla. Ja kanisteri laskeutuu maahan niiden takapihalle, ja siitä tulee lonkeroitu hirviö nimeltä Komentaja Waterford. Mitä ne tekevät?

ellauri132.html on line 735:     Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa. Sit Luke huoma et June on oudon hajamielinen osan aikaa yöstä ja sille on tullut outo tapa nukkua kylpyammeessa verhot alhaalla. Mitä on tapahtunut? Mitä on noi oudot valkeet myssyt kaapissa? Mitä on noi nilkkapituiset punaiset halatit? Voisko olla että Junesta on tullut käsineito? Mitä Luke nyt tekee? Karkaako se Kanadaan ja nai vanhan painoskunigattaren? Entä lapset? Mitkä lapset? Onko kelläkään näistä ollut lapsia?

ellauri132.html on line 737: Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa, mutta niillä on rahat lopussa. Mitä ne tekevät? Mä tiedän ehdottaa Margaret. Kirjoitetaan löysä jatko Käsinukkeen ja räjäytetään sillä Booker-pankki! Tai ainaskin puolet siitä.

ellauri132.html on line 739:   Kynäilyharjoituxia hyvän juonen parissa

ellauri132.html on line 741: Nytku sulla on juonen alkiot koossa, koita kynäillä oma tarina seuraavalla harjoituxella. Muistikirjaan kirjoita:

ellauri132.html on line 745:     10 hahmoa. Nää vois olla hahmoja joita sä oot jo pompittanut aiemmmin, sun näkemiä tyyppejå joille et oo koskaan puhunu, tai vaikka historiallisia figuureja jotka "kiehtoo" sua.

ellauri132.html on line 749: Nyt ota 1 kpl kustakin listasta—1 tapahtuma, 1 hahmo, ja 1 stoorinkuorukka— ja aloita uusi lyhyt tarina. Mitä tapatuu kun droppaat ize keximäsi henkilön tosi vanhaan kansansatuun? Miten sun pirsuunallinen tapahtuma tekee pelitilaa perussatuun?

ellauri132.html on line 751: Jos sulla on entinen novelli tai lyhyt stoori jota väsäät, pidä nää listat käsillä sitä varten että juutut kii. Joskus kuzumaton henkilö tai lisätty kertomus voi valasta tai raivata polun sun stooriin jota kelpaa seurata. Kohuttu tekijä Margaret @wood on kuluttanut vuosikymmeniä hiomalla viikatetta. Sen luovan kynäilyn MestariLuokalla Margie opettaa aspiroivia kynätyyppejä miten kehittää juonta, hahmoja ja asetuxia niiden omiin kirjallisiin teoxiin.

ellauri132.html on line 756:     Henkilöhahmoja (Justin McLachlan)

ellauri132.html on line 758: Kynäilijänä on hahmojen luonti luultavasti tärkeintä. Mokaa siinä, ja tarina on päin persettä vaikka juoni oisi kuinka hyvä. Tässä on noin 25 asiaa pitää mielessä.

ellauri132.html on line 762: 	Tosielämässä vahvat naarashahmot kulkee toisella nimellä: naisia. Koita kirjoittaa niistäkin.

ellauri132.html on line 764: 	Ei kaikilla hahmoilla tarvi olla jotain traumoja pinnan alla ollaxeen kiinnostavia. Hyvin sopeutuneet heput voi olla ihan yhtä syviä ja mutkalla kuha annat niille oikeet staket.

ellauri132.html on line 768: 	On tavallisesti kiintoisampaa nähdä hahmon tumpeloivan mutta jatkavan yrittämistä kuin kazoa kun ne onnistuu.

ellauri132.html on line 770: 	Älä tuomize hahmoja, älä edes mustahattuja. Jos tuomizet niitä ne ei tunnu aidoilta. Sensijaan selvitä mixi ne on niin pahoja, ja hyväxy ne sellaisina. (Esim väripyttyyn putoaminen pienenä.)

ellauri132.html on line 772: 	Usein hahmot jää mieleen niiden toimista - esim. Mulder ja Scully (X Files), Romeo ja Julia (Shakespearen hahmoja) Lucy ja Ethel (Ketähän ne mahtaa olla?) Toiminta ja puuhastelu on sellaisinaan piirteitä.

ellauri132.html on line 774: 	Oikeet apinat tykkää joskus rivoista ja säädyttömistä jutuista: pornosta tai pössystä tai orgioista - tiedäthän. Exun hahmot vois tehdä jotain tällästä?

ellauri132.html on line 778: 	Älä tee nimistä tähettä. Nimi voi muotoilla hahmoa enemmän kuin arvaatkaan. Valize ne vixusti.

ellauri132.html on line 780: 	Hienoille hahmoille ei ole reseptiä, mutta jos olisi — tatuoitu kokki luultavasti loisi jotain yxinkertaista jostain harvoista tuoreista ja fanzuista ainexista eikä kauheesta läjästä monitoimikoneella myllättyä mössöä.

ellauri132.html on line 782: 	Arkkityypit on vaan wimpyille. Luova kirjoittaja vetää hatusta.

ellauri132.html on line 784: 	Ilkeällä hahmolla joka on ilkeä ihan muuten vaan on silläkin jotain kivoja piirteitä joihin voisi samastua. Ezi ne ja mainosta.

ellauri132.html on line 786: 	On ihan okei jos tyypin sukupuoli on viimeinen asia jonka päätät siitä.

ellauri132.html on line 788: 	Loppupeleissä jokainen hahmo tarvii samoja juttuja: ruokaa, suojaa, sexiä - se miten nää perusvaistot pelaa yhteen hahmon egon (pirsoonan) kaa voi askarruttaa tuntikausia.

ellauri132.html on line 790: 	Vaikka hahmo elääkin menneessä ei sen tarvi edustaa muinaista stereotyyppiä.

ellauri132.html on line 794: 	Tosielämässä me vältetään riitoja. Mutta fiktiossa sopuisat hahmot on tylsiä - ainakaan ei niistä kukaan viiti lukea.

ellauri132.html on line 798: 	Älä ylläty jos hahmo jonka loit tekee jotain odottamatonta. Sitä sanotaan taiaxi ja sun on paras vaan antaa sille tietä.

ellauri132.html on line 800: 	Se mitä sun hahmo eniten haluaa ei ehkä esiinny koko tarinassa, muze on kuitenkin se mitä. ne. koko. ajan. ajaa. takaa. Esim. persettä.

ellauri132.html on line 802: 	Oikeat ihmiset on harvoin riittävästi kiinnostavia että niistä tulis hienoja hahmoja. Luo, älä matki todellisuutta.

ellauri132.html on line 857: Gustav Freytag (13. heinäkuuta 1816 Kreuzburg, Ylä-Sleesia – 30. maaliskuuta 1895 Wiesbaden) oli saksalainen kirjailija ja filologi. Freytags Eltern waren Gottlob Ferdinand Freytag, Arzt und später Bürgermeister in Kreuzburg in Schlesien, und seine Frau Henriette, geb. Zebe. Freytag opiskeli filologiaa Breslaussa ja Berliinissä. Vuosina 1848–1870 hän toimitti Julian Schmidtin kanssa kansallisliberaalia Die Grenzboten -sanomalehteä. Vuosina 1867–1870 hän oli liberaalipuolueesta edustajana Pohjois-Saksan liiton lakiasäätävän elimen jäsen Thüringenin alueen edustajana. Vuonna 1869 Freytag aloitti kirjallisen debatin säveltäjä Richard Wagnera vastaan ja syytti tätä antisemitismistä.

ellauri132.html on line 859: Mit der Übernahme der Grenzboten begann seine Karriere als Journalist. In der Wochenzeitschrift verfasste Freytag auch politisch kritische Artikel, so unter anderem über die Niederschlagung des schlesischen Weberaufstandes, was eine steckbriefliche Fahndung durch Preußen zur Folge hatte. Er ersuchte deshalb seinen Freund Herzog Ernst von Sachsen-Coburg-Gotha um politisches Asyl und zog 1851 nach Siebleben bei Gotha. Herzog Ernst verlieh ihm 1854 den Hofratstitel. Noi Gothat on kai niit kuningatar Victorian sukulaisia.

ellauri132.html on line 861:  1870/71 nahm er als Berichterstatter im Hauptquartier des preußischen Kronprinzen Friedrich am Deutsch-Französischen Krieg teil. In den Jahren 1871 bis 1873 vertrat er in der Zeitschrift Im neuen Reich seine nationalliberalen Anschauungen. 1886 wurde er zum geheimen Hofrat ernannt und erhielt den Titel „Exzellenz“.

ellauri132.html on line 863: Freytagin kirjalilijanuran heikohko pääteos on romaani Soll und Haben (1855), jonka roolihahmoissa asetetaan vastakkain ahne aatelinen kauppias ja työteliäs aateliton mies. Freytag halusi teoksellaan arvostella rappeutunutta Saksan aatelistoa ja kehua izeään. Tutkijanuralla hänen pääteoksensa on teos Bilder aus der deutschen Vergangenheit (1874–1876). Filologista tutkimusta on esimerkiksi Die Technik des Dramas (1863). Freytag sai vuonna 1893 rauhantyön Pour le mérite -palkinnon.

ellauri132.html on line 872: Sie huscht an seine Seite in hastigem, leisem Lauf.			Hiän suihkii hänen vierellä hiljaista puolijuoxua.

ellauri132.html on line 874: „Verzeiht, es war Versehen, mit Willen that ich's nicht."		"Sori, se oli vahinko, en mä tehnyt sitä tahalteen."

ellauri132.html on line 878: „Willkommen, du schmucker Knabe, o schau' auf das Käthli her,		"Tervetuloa, sievä poika, kazo tänne Käthliin päin,

ellauri132.html on line 883: Sie sprach gebrochen und stockend und hatte doch viele Wochen		Hiän puhui murtaen ja änkyttäen vaik oli viikkokausia

ellauri132.html on line 886: Und ließ sich durch sie führen im Schatten der Häuserwand.		Ja antoi johtaa izeänsä talonseinän varjossa.

ellauri132.html on line 890: Sie drehte hastig die Schlüssel und bat in's Zimmer zu gehn.		Hiän kiersi nopeasti avainta ja pyysi sisälle.

ellauri132.html on line 892: Die Fenster waren behangen mit rothem verschossenem Zitz,		Ikkunoissa oli verhoina punaista reikäpiziä,

ellauri132.html on line 894: Es saß beim Ofen im Stuhle Großmutter mit hagrem Gesicht,		Isoäiti istui pallilla uunin luona naama norsunvitulla,

ellauri132.html on line 895: Sie konnte nicht mehr sehen, nicht hören und sterben nicht,		Se ei enää nähnyt kuullut eikä onnexi haistanut,

ellauri132.html on line 897: Sie saß so starr und elend, verfallen am ganzen Leib.			Se istui jäykkänä ja kurjana, ihan siipirikkona.

ellauri132.html on line 900: Das einzige frische Leben im traurigen engen Raum.			Ainoo vihanta elollinen surkeen ahtaassa kopissa.

ellauri132.html on line 906: Die Maid warf Hüll' und Kappe auf einen Schemel beide,			Käsineito heitti hatun ja takin pallin päälle,

ellauri132.html on line 909: Die Wangen mit Schaam begossen, die Augen zugedrückt.			Posket oli häpeästä punaiset, silmät puristettu kiinni,

ellauri132.html on line 915: Und fiel mit ersticktem Schreie zu Boden an seinen Fuß.			ja kaatui tukahtuneesti huutaen maahan sen jaloille.

ellauri132.html on line 920: Er giebt die wenigen Groschen für seine Freuden gern.			Se antaa pikkurahaa pikku ilosta varmaan mielellään." 			

ellauri132.html on line 922: Sie hatte dem Teufel verkuppelt der eignen Tochter Leib,		Se oli parittanut pirulle oman tyttönsä kehollisuuden,

ellauri132.html on line 923: Und der bei'm Käthli kniete, der hatte in besseren Tagen		Ja se joka kyykisteli Käthlin vieressä, parempina päivinä

ellauri132.html on line 925: Heut kam er aus der Fremde zu holen die lachende Braut,			Tänään se tuli ulkomailta hakemaan hauskaa morsiantansa,

ellauri132.html on line 942: Drauf kamen die bösen Träume und glühten mich zur Luft,			Lisäx tuli pahat sexiunet ja kiusas yöllä kovasti,

ellauri132.html on line 950: Da hat er wie glühendes Eisen auf meiner Brust gebrannt.		se poltti kuin silitysrauta mun rinnuxilla.

ellauri132.html on line 959: Sie schloß die Augen schamhaft und bot ihm die Lippen dar;		Hiän sulki silmät häpeillen ja tarjos alahuulia;

ellauri132.html on line 976: Sie hat in den letzten Nächten bei fleißigem Spinnen gewacht,		Se on viimeisinä öinä valvonut aivan vitusti,

ellauri132.html on line 977: Doch gestern hat sie mich lächelnd zuerst in's Bett gebracht,		Mut eilen se pani mut ensin petiin nukkumaan,

ellauri132.html on line 984: Heraufgezogen, die Wänglein mir freudigem Roth bedeckt,			vedettynä, pikku posket rauhallisen punaisina,

ellauri132.html on line 989: Da küßt' er ihre Lippen, umfing sie mit den Armen,			No hänpä halas hiänen sitä ja pussasi sen huulia,

ellauri132.html on line 990: Und rief: sie schläft, du aber dort oben habe Erbarmen!			ja huusi: se nukkuu, kazo yläkerran jäbä minkä teit!

ellauri132.html on line 1000:   Kempner: Wie niedrig lächelt die Dirne 					Kempner: Miten alhaisesti hymyää huora

ellauri132.html on line 1005: Gedichtsuche								Runohaku

ellauri133.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri133.html on line 64:                           Your opening has to do a lot of different things. It has to establish the setting. Think of this as the camera planing over the outside of the spaceship, or across the crowded ballroom. Fuck I will! That's for idiots who cannot read but want to watch ABC TV. You know where you can stick that camera of yours and take inside belfies.

ellauri133.html on line 65:                           It has to introduce your main character. You don't have to go into details, but you need enough to show if the MC is male or female, old or young, and ideally, give an idea of their personality. The opening has to show, or at least hint at, the inciting incident, the problem that starts the story for the MC.  Most important, your opening has to grab the reader. Very few people have the patience to wade through pages of description before the action starts. Work on the first paragraph, and particularly the first line, until no-one can resist reading on.  So, a few ways to get it wrong. Fuck the main character! This too is just for narcissist nincompoops who can't read about anything but themselves.

ellauri133.html on line 67:                           Describing an average day in the life of your character. No, it won’t give us deep insight into her personality, it’s just boring. Start the story where your character’s life gets interesting. Fuck you, only idiots with a boring life want stories apt to tickle striped-ass baboons.

ellauri133.html on line 68:     Backstory. No-one except the author is really interested in your character's backstory. The reader wants to see what is happening now. Speak for yourself, dear "reader"! Whatever backstory is really necessary can be woven into the main story. Fuck you, damn tunnel visionary. This type of fundamentalistic rules get bent from wire to cater to the nonexisting taste of hoi polloi.

ellauri133.html on line 69:     
Voiceovers to the reader. “Dear Reader, listen closely for I am about to tell you a most wonderous tale.” I’m not six, so I’ll pass, thanks. No, you are under five, you can't wait for the ads to end to watch Paw Patrol.

ellauri133.html on line 71:     Dialogue. Normally, dialogue is great and really lifts a story, but if you don't have any idea about the characters who are talking, it won't work. One line of speech can work. For instance "All cars proceed immediately to Main Street. Major riot in progress." establishes the setting and gives a lot of hints about the MC. What Main Character? This MUST be some tv watching imbecile who can't handle more than one face at a time. And why those fucking patrol cars again?

ellauri133.html on line 72:     Prologue. The fuzzy bit at the beginning that doesn’t make sense until you’ve read the whole novel. It's backstory in disguise. Prologues that start a thousand years in the past will cause the author to burn in hell. Okay, you most likely also speed forward over the Paw Patrol theme song.

ellauri133.html on line 73: Philosophy. It ends up sounding like the drunk who insists on telling you what he thinks the world is all about. And you sound like the other drunk who thinks he already knows it.

ellauri133.html on line 74: Dreams. You know how bored you get when your friends tell you about their dreams? Now imagine a stranger is doing it. This person has a baseball player's brain. Most likely wearing a baseball player's cap with a hair tuft sticking out in the back.

ellauri133.html on line 75:                           Geography. If I had wanted to know that Granard was in the midlands and had 1200 inhabitants, I would have bought an atlas. I wanted to read about people doing interesting things. Interesting monkeys doing interesting monkey things, like fleecing, hooting, or masturbating in a tree. Yep, who cares which tree.

ellauri133.html on line 76:                           Chapter one. What? Where else would you start? According to every publisher and agent I’ve met, most novels really start on chapter three or four. The first few chapters are all set-up or backstory which would improve the novel by being deleted.  This kinda guys fast forward over porn film beginnings to the first blow job or insertion. Best improvement would be to scrap the whole book. Plus its author.

ellauri133.html on line 77:                           Alarm clock. Possibly the worst opening of all: “I groaned as the alarm went off. Oh no, I’m late, I thought to myself. I got up, and put on my blue denims, and my cute pink top...” Never miss an opportunity for random misogyny! Anyway, look at the beginnings of world lit classics. You would have ended up mutilating most of them, turning them to more episodes of Paw Patrol.

ellauri133.html on line 79:                           There are fashions in writing, just as there are in clothes. The modern trend, particularly for genre or YA fiction, but increasingly in literary fiction too, is to start the story with the main character on the first page, and to start with the inciting incident. No backstory before chapter three, and then pare it to the bone. "YA" most likely stands for young adult. There hardly is a brand of monkeys that are stupider than young adults. Except YA writers. Give them a dildo and it will keep them occupied for hours.

ellauri133.html on line 80:                           Before you scream that your reader won’t understand without a lot of explanation of what is going on, remember that this is the generation that watched the Matrix and Inception. Your reader is smart and will understand what is happening. Spending forty pages explaining the unnecessary is insulting to your reader. You call it smart to know all the tv cliches by heart? The XYZ generations, force fed with tv cliches from the cradle,  are arguably the worst class retards so far in world history.

ellauri133.html on line 81:                           Interesting fact: the average reader will give up on a boring book by page seventeen. If you’ve wasted any of your precious first pages on boring stuff, you’re likely to join the Page Seventeen club too. TLDR, huh? Your kind better buy Marvel comic magazines. They got a lot of pics to help with the ALL CAPS text in the bubbles, and not much more pages than those 17. 

ellauri133.html on line 82:                           There are lots of books out there. The reader has to decide quickly which one she is going to spend her time and money on. She's not going to buy something just because it might get good later on. Unless you have won a major prize or had a film made from your book, chances are your reader has never heard of you. She’s going to read a page or two and decide. If it’s on Amazon, she’s going to click “Look Inside” and read a few pages.  Yep, "your reader" will do just that, being an analphabet in for mind-numbing pulp. "My reader" takes time to choose a book by its literary merits, not by its gaudy cover and advertising blurbs. And most likely from a public library on the recommendation of a friend. Preferably after reading the plot synopsis.

ellauri133.html on line 83:                           Have you ever watched American Idol or X factor at the audition stage? Then you'll know the way you can usually tell within five notes if the singer is actually able to sing and is likely to go through. It's the same with writing. Any writer who can't manage a decent opening is not likely to get much better a hundred pages on. Whining for a second chance because "I sing a lot better in the second verse" (or "The second chapter is really good") doesn't fool anyone. What an idiot. There are lots of books that start out slow but grow on you. But fuck you, you're just such an idiot that hardly has the patience to spell laboriously through the title. Right into the garbage can from the Amazon box if the cover does not please. Your kind had better just watch Netflix or HBO, or reruns of American Idiots and X Position.

ellauri133.html on line 90:       Hölmö Nathaniel Torni sanoo että seuraavista aiheista ei julkaista kirjoja. Paskan marjat, näistähän on vaikka kuinka paljon julkaistu! Se tarkottaa vaan ettei se ize jaxa lukea näitä aiheita. Natu on nähtävästi jonkinlainen kustantajan esilukija. Selluloosakustantamon varmasti.

ellauri133.html on line 102:   Suurin osa jenkkibestsellerpaskasta on selvää zombitarinaa. Vuoroin juostaan pakoon pahixia vuoroon runtataan niiden päitä kasaan. Ihan sama onko ne entuudestaan kuolleita, aivokuolleita ne on kaikki, sekä mustahattuiset että valkoiset. Brainns... brainns... Naah. 

ellauri133.html on line 106:       Näissä kirjoittajan mielestä on vikana ettei kukaan TEE mitään jännää, niissä jengi vaan istuxii ja heittää läppää. Mikä vittu se on että jenkkien mielestä pitää koko ajan muka TAPAHTUA jotakin? Ja se tapahtuminen on joko tappoa tai panoa tai molempia samalla. Ei siihen ole muuta selitystä kuin etne läskiperseet vaan istuu sohvaperunoina eikä tee IZE mitään, six ne hakee tota vaihtoehtoliikuntaa kuvaruudusta. Ei ne haluu kazoa tyyppejä jotka on justiinsa niinkuin ne. Mut näitäkin on kirjoitettu tosi hyviä, vaikkapa Decamerone ja Canterbury tales.

ellauri133.html on line 110:       No tällä surkealla esilukijalla sattuu olemaan tästä aiheesta henkkoht traumoja, sixe käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Tosiasiassa vauvavainajista on kirjoitettu hyvällä halulla vaikka kuinka paljon, alkaen ne kiwiin wiscotut filistealaiset piscuiset, Kronoxen lapset, Theseus ja Prokne, Atreus ja Thyestes, Tantalos ja Pelops, Lykaion ja Arkas, ym ym. Eli jos sulla on vauvoista henkkoht skizoja, lue jotain muuta tai vaihda duunia. 

ellauri133.html on line 115: Valitut Palat lanseerasi lyhennetyn klassikon loistoidean. Uuden Suomen tyhjäntoimittaja Olli poisti uutisista turhat sanat kunnes ei jäänyt mitään jälelle. Tollanen reportteri tyyli on jäänyt päälle jenkkikynäilijöille jotka vainoaa kaikkee koukeroisempaa kuin "s/he said".

ellauri133.html on line 123: Teppo Kurkon mölytoosa on hahmoteltu sen kirjaan Kynäilystä: Muistelmat käsityöstä. Tää toosa auttaa sua arvostelemaan muita ja rakentamaan teppomaista textiä. Saat myös hyviä käsityöneuvoja.

ellauri133.html on line 130: Jonset ole harrastanut sexiä etkä muuta vakavempaa kynäntyöntöä, tutki näitä kapineita läheltä. Jos ne on ruosteessa tai naavaiset, hankaa niitä puhtaaxi. Noniin, hankaa vaan, se on mukavaa. Älä nolostu jos ruikahtaa, se on tarkoitus. Älä pysähdy. Strunkkaa kunnes olet valkoinen.

ellauri133.html on line 134: "Nahkea, huonontumaton ja miltei tuhoutumaton laatu oli sen kalun informointimuodon inherentti attribuutti, joka kuului vanhasmaisen selkärangattoman polkupyörän evoluutioon täysin meidän spekulaatioiden ulottumattomiin." Tää oli HP Lovecraftia,  joka on kyllä aivan hanurista. Hullu Vuorimiehenkadulta.

ellauri133.html on line 139: Niiet kalun koosta huolimatta vedä ilman häpeää. Pukeudu vaikka naisten vaatteisiin kuten Ernesto. Ensin mieleen juolahtava sana on yleensä paras. Musta ainaskin. Kyl vittu emättimen hakkaa 6-0.

ellauri133.html on line 147: Kun tää alkaa sujua, voit koittaa lisätä muita sanoja. Jos tulee pysäkki, vähennä sanoja. Älä koskaan unohda että tarviit väh. 2. Muistathan!

ellauri133.html on line 151: Mut varo näitä virheitä! Nimittäin passiivi ja adverbit. Teppo on vihainen niille kuin rakkikoira. Jos käytät niitä Teppo puree sua sääreen!

ellauri133.html on line 153: Vältä passiivisuutta. Se on epäamerikkalaista. Melkein yhtä paha kuin negatiivisuus. "Mun ei annettu mennä psykan kurssille.' Tää on ihan hirveää!

ellauri133.html on line 154: Tai: Löydöstä ilmoitettiin toitotuxella. Kokous  oli sovittu seizemäxi. P.o. Pikku cheefi torppasi mun opiskelut. Toitottajat ilmoitti löydöstä toitotuxella. Kokoustajat skeduloivat tapaamisen seizemäxi.  On kiva tietää kuka teki mitä. Siinä on jo 2/5 perusuutisen perusinfosta. Exnää lauseet kuulostaakin jenkkimäisiltä? Niisson ernestomaista habaa ja harjaswiixiä.

ellauri133.html on line 166: Se ojensi kättä ja repi vaivattomasti  2 jalan paxuisen oxan kuusesta kovalla räiskähdyxellä. En ollut koskaan nähnyt sitä noin täysin vapaana sen huolella hallitusta julkisivusta.

ellauri133.html on line 176: Tai no ei tääkään nyt ihan selvää pässinlihaa ole. Jospa Tom on just nuollut pomoa etupenkillä ja huokaa tyytyväisenä? Jos se ei ollutkaan dejected vaan ejected? Sitäpaizi mix Tomin pitää odottaa 10min vaan välttääkseen yhen adverbin?

ellauri133.html on line 180: Niinpä niin, pelko ajaa heikkoon kynäilyyn. Älä pelkää kuulostaa aivokääpiöltä, sehän just on hienoa. Luota Teppoon, se on ihan kurko näissä hommissa! Pääasia on kertoa mahd lyhyesti kuka teki mitä kenelle missä milloin ja millä astalolla. (Ainiin tossa oli adverbeja. Tee niistä kokonaisia lauseita: Mitä kello oli ja mitä astaloa hän heilutti.)      Yx selkeesti huono kirjailija on Dostojevski. Se käyttää mm. Idiootissa tämmösiä adverbeja. Ippolit meinaa lukea "Minun välttämättömän selityxen", mutta Hiirulainen on epäilevä:

ellauri133.html on line 202: Miten saa hahmot ja juonen vaikuttamaan aidolta (kerro mullekin, mun juonet vaikuttaa vaan aidolta paskalta.)

ellauri133.html on line 213: "Sille" ei ole muuta nimeä kuin SE. (Ainiin onhan se Pennyfucker, muze on jo toinen tarina.)

ellauri133.html on line 217: Siis tää Nipsun ja Wallun kaliiperin nide on myynyt aivan helvetisti kaikkialla ja niillä rahoilla on sanoinkuvaamattoman ruman näköinen pieninenänreikäinen Teppo ostanut perheelleen täyspitkän sisäuima-altaan. Tää nide on omistettu sen herkkuperse lapsille, tälläsellä motolla et "lapset! Teiltä opin olla vapaa! Muistakaa et magiaa on oikeesti olemassa, ja PAHAA!" Niin ja rahaa. Eipä paha!

ellauri133.html on line 219:     Piti lisätä et tyypit joista joku tai jokin muu on pelkästään sanoinkuvaamattoman PAHA on vitun tyhmiä, ja ize yhtä pahoja. Eteenpäin mennessä osoittautuukin että Teppo on hyvin, hyvin paha mies. 

ellauri133.html on line 221: Noin pitkä horrorstoori ei voi kun lerpahtaa, ei kukaan pysty työntämään pökköä pesään tihentyvällä tahdilla tuhannen sivua ilman et pitää välillä vetää ulos ja huilata. Lopussa kaljupää mutta siitä huolimatta hämmästyttävän nuoren näköinen "Bill" lakkaa änkyttämästä (akkaa länkyttämästä) ja all is well, kuin Harry Potterissa. Se olikin vaan paha uni vaikka pitkänlainen. Se siitä ja sen kestävyydestä.

ellauri133.html on line 227:     Se (engl. It) on vuonna 2017 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen kauhuelokuva, joka perustuu Stephen Kingin tunnettuun samannimiseen romaaniin. Elokuvan ohjauksesta vastaa Mama-elokuvastaan tunnettu Andy Muschietti ja sen yksi pääosaesittäjistä on ruotsalaissyntyinen Bill Skarsgård, joka esittää elokuvan nimihahmoa ja antagonistia Pennywise-klovnia. Elokuva sai ensi-iltansa 8. syyskuuta 2017.

ellauri133.html on line 240: Elokuva oli valtava menestys, joka yli 700 miljoonan dollarin tuotollaan rikkoi useita ennätyksiä, ja inflaatioon suhtautettuna elokuvasta tuli maailman tuottoisin R-luokitettu kauhuelokuva päihittämällä Manaajan, joka piti edellistä ennätystä hallussa 44 vuotta. Myös kriitikoilta elokuva sai ylistystä osakseen ja sitä pidetäänkin yhtenä onnistuneimpina Stephen Kingin teoksiin pohjautuvina filmatisointeina. Elokuvan jatko-osa Se: Toinen luku sai ensi iltansa 6. syyskuuta 2019.

ellauri133.html on line 248: Sillä aikaa kotikouluun pakotettu ja maalla asuva Mike Hanlon näkee hallusinaation vanhempiensa kuolemasta viedessään lampaanlihaa lihakauppaan. Veljensä kuolemasta traumatisoitunut Bill yrittää uskotella isälleen, että Georgie olisi viemäreiden avulla joutunut paikkaan nimeltä Aavikko. Tehdessään tutkimusta Derryn historiasta Benkin näkee hallusinaation päättömästä pojasta. Stanley kohtaa pahimman pelkonsa, joka tulee erään maalauksen muodossa.

ellauri133.html on line 250: Myöhemmin Henry ja hänen jenginsä löytävät Benin ja kiduttavat tätä. Ben kuitenkin pakenee metsään ja juoksee sieltä pitkin puroa, jonka varrelta hän löytää Billin ja hänen kaverinsa. Yksi Henryn jengiläisistä Patrick Hockstetter eksyy viemäriin ja joutuu Sen tappamaksi. (Top tykkänään! tässä oli passiivi! p.o. Se tappaa sen.) Kaverukset yrittävät parantaa Benin haavan, mutta eivät saa ostettua siihen tarvikkeita. He kohtaavat Beverlyn. Eddien palatessa kotiin hänen kimppuunsa hyökkää Neibolt Streetin autiotalon kohdalla sairastunut spitaalinen, jonka jälkeen hän kohtaa Pennywisen. Beverly taas kuulee Derryssä kadonneiden lasten huutoja kylpyhuoneen lavuaarista. Hänen aiemmin leikatut hiuksensa sitovat hänet lavuaariin kiinni, joka peittää hänet yltä päältä vereen. Hänen isänsä ei taas näe verta, joten hän luulee Beverlyn seonneen. Bill kohtaa Georgien kellarissa, jossa Pennywise yrittää tappaa hänet.

ellauri133.html on line 252:     Tää luusereiden kerhohan on kuin Harry Potter ja kumppanit, tai vielä enemmän kuin Enid Blytonin find-outerit. Et mua väsyttää tämmöset musketööritiimit.)

ellauri133.html on line 255: He sitten ystävystyvät Mikeen. Muutaman viikon päästä, Kerho hoksaa tulleensa Sen riivaamaksi. Se herää joka 27 vuosi syödäkseen lapsia. Se ilmenee uhrien pelkojen muodossa ja se voi toteuttaa kenen tahansa pahimmat painajaiset. Pelko tekee lapsista mureampia ja toimii ”mausteena” Sille. Billin autotallissa he selvittävät Sen käyttävän Derryn viemäriverkostoja pysyäkseen piilossa. Se hyökkää heidän kimppuunsa, mutta he onnistuvat välttämään sen. Luusereiden Kerho päättää kohdata Sen Neibolt Streetin talossa olettaen Sen piileskelevän siellä. Se käyttää muuntautumiskykyjään erottaakseen ystävykset yksi kerrallaan. Eddie murtaa kätensä ja Se miltei syö hänet, mutta Beverly työntää rautakangen Sen kallosta läpi. Se haavoittaa Beniä (ei rautakanki), jonka jälkeen Se pakenee talon kellarissa olevan vanhan kaivon kautta viemäreihin. Eddie kotiutetaan hänen murtuneen kätensä takia. Koko Kerho erkaantuu Billin epäilysten takia ja hajaantuu omille poluilleen.

ellauri133.html on line 259: Eräänä syksyisenä päivänä, Se ilmestyy ja vie Beverlyn mukanaan. Bill organisoi pelastusoperaation ja he palaavat Neibolt Streetille. Samaan aikaan, Se manipuloi Henryn tappamaan isänsä veitsellä, jonka Henry menetti jahdatessaan Beniä. Hän tekeekin niin televisio-ohjelman yllytyksen vuoksi ja muuttuu psykopaatiksi. Ystävykset laskeutuvat vanhaan kaivoon viemäreihin pääsemiseksi, mutta Miken kimppuun hyökkää Henry. Mike onnistuu lyömään Henryä kivellä ja Mike tönäisee Henryn kuiluun, jonne hän putoaa. Stan haavoittuu, kun maalauksesta tuttu nainen yrittää syödä hänen naamaansa. Bill taas eksyy seuraamaan Georgieta paikkaan, mihin monet lapset ovat todennäköisesti kadonneet. Loput ystävyksistä saapuvat samaan paikkaan, jossa he löytävät katatonisessa tilassa olevan Beverlyn. Ben saa hänet havahtumaan suutelemalla häntä, jonka jälkeen he tapaavat Billin.

ellauri133.html on line 261:     Onx Beverly ainoa halkiohaara koko poppoossa? Se on epäreilua. Blytonillakin on aina väh. 2 tyttöä, etne voi asua yhdessä tyttöjen teltassa. Mut näinhän se menee jenkkilässä: 1 token ämmä, 1 token neekeri, ja tiimi on A-1 kunnossa.

ellauri133.html on line 263: Bill kohtaa kädettömän Georgien, joka pyytää päästä kotiin. Bill hoksaa Georgien olevan pelkkä harhautus, ja hän ampuu Miken pulttipistoolilla Georgien. Tämä muuttuu Pennywiseksi, joka hyökkää ystävysten kimppuun. He epäonnistuvat puolustamaan itseään, ja Bill joutuu Pennywisen kaappaamaksi. Richie uskottelee Billin olevan syypää kaikkeen, mutta hän käyttää tätä tilaisuutena harhauttaa Pennywisea. Kerho pelottomana hyökkää Sen kimppuun ja he onnistuvat näin päihittämään Sen. Pennywise voimattomana pakenee pimeään kuiluun, nälkäisenä ja nöyryytettynä. Bill löytää Georgien sadetakin ja hyväksyy tämän kohtalon itkien muiden lohduttamana.

ellauri133.html on line 265:     Mua kyllä käy vähän säälixi toi penninnussija. Aika kurjaa elämää saa sekin viettää, haisevissa viemäreissä aina 27 vuotta ja sit kauhee vaiva saada syödä pari vittumaista kakaraa.

ellauri133.html on line 273: Se: Toinen luku (engl. It: Chapter Two) on vuonna 2019 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen kauhuelokuva, jonka on ohjannut Andy Muschietti ja käsikirjoittanut Gary Dauberman. Elokuva on jatko-osa vuoden 2017 elokuvalle Se. Molemmat osat perustuvat Stephen Kingin romaaniin Se vuodelta 1986. Elokuva sijoittuu 27 vuotta edellisen elokuvan tapahtumien jälkeen vuoteen 2016. Bill Skarsgård palaa Pennywisen rooliin. Elokuvan ensimmäinen traileri julkaistiin 9. toukokuuta 2019. 

ellauri133.html on line 289:   Kaksikymmentäseitsemän vuotta sen jälkeen, kun luusereiden klubi päihitti Pennywisen (Bill Skarsgård), luuserit ovat kukin omilla teillään. Mutta kun Derryssä alkaa jälleen kadota ihmisiä, Mike Hanlon (Isaiah Mustafa) kutsuu muut takaisin kotiin. Kovia kokeneen joukon on voitettava syvimmät pelkonsa kukistaakseen Pennywisen. Tosta näyttelijän nimestä voi päätellä et Mike Hanlon on neekeri. Ja onhan se! Onxe mutiainen myös Kurkon kirjassa? Täytyy tschekata. 

ellauri133.html on line 291: Paha nousee jälleen esille Derryssä, eikä auta muu että ohjaaja Andy Muschietti tuo uudelleen yhteen luusereiden klubin. Elokuvassa ”SE: TOINEN LUKU” sen aikuistuneet jäsenet palaavat paikkaan, josta kaikki sai alkunsa. Elokuva on jatko-osa Muschiettin arvostelu- ja katsojamenestykselle ”SE” vuodelta 2017, joka sai maailmanlaajuisesti yli 700 miljoonan dollarin lipputulot. ”SE”-elokuvasta tuli genren uudelleen määrittävä ilmiö ja kaikkien aikojen menestynein kauhuelokuva lipputuloilla mitattuna. Koska paha saapuu Derryyn aina 27 vuoden välein, ”SE: TOINEN LUKU” tuo jälleen yhteen ensimmäisen elokuvan henkilöt, nyt aikuisina lähes kolme vuosikymmentä edellisen elokuvan tapahtumien jälkeen.  Paizi et eihän tässä päässyt vierähtämään kuin 2 auringonkiertoa. 

ellauri133.html on line 297:   Siis eihän tässä ole juonta edes nimexi. Tää on vaan tollasia kauhupaloja heiteltynä kuin huolimattoman halot liiterin perälle. Tai jotain tartarkastiketta jossa on kurkunnokareita. Tällänen hoopo sit muka opettaa kynäilyä toisille?

ellauri133.html on line 299: Toisen luvun kohtalaisen menestyxen jälkeen on idea kolmannestakin elokuvasta ollut puheenaiheena. Tuottaja Barbara Muschietti ilmoitti io9:n haastattelussa Kingin tarinan tulleen kokonaan käsitellyksi jo kahdessa elokuvassa, mutta hänen veljensä ohjaaja Andy Muschietti on kuvaillut kirjan taustalla vellovaa mytologiaa sanoin: “Mytologiassa on aina jotain, mikä tarjoaa mahdollisuuksia tutkimukseen. Se [eli Pennywise] on ollut maapallolla miljoonia vuosia. Hän on ollut kontaktissa ihmisiin satojen vuosien ajan joka 27. vuosi. Joten voit vaan kuvitella sitä ahmittujen lasten määrää.” Myöhemmin Pennywisea näytellyt Bill Skarsgård on ilmoittanut kolmannen elokuvan olevan suunnitteilla, ilmaisemalla sen olevan "jotain ihan muuta". Now for something entirely different! Oiskohan jatko-osassa enemmän kinky lapsisexiä? Minkä verran Tepolla ylipäänsä on sexikohtauxia? Onxe asexuaalinen? Ei toki!

ellauri133.html on line 304: Houston News raportoi: Teppo Kurko on briljantti. Se oikeesti on, vaikka se on valtalinjan lemmikkikoira. Sen kirjoja pidetään modernin kirjallisuuden huippuna, niitä opetetaan (amer.) kouluissa, ja niistä on tehty blockbuster leffoja. Eipä paha tyypille jota pidettiin alux vaan keskinkertaisena kauhunväsääjänä.

ellauri133.html on line 306: Ja silti, on alue missä tän äijän kynäily on johdomukaisen sairasta ja kieroa, jopa tyypille joka kexi Crusty the Clownin, ja se on se miten se lähestyy "sitä yhtä paikkaa". Voi se joskus heittää jonkun hellän kohtauxen, esim kun (kexeliäästy nimetyt) Johnny Smith ja Sarah lopulta hit the sack kirjassa Dead Zone, tai (yhtä kexeliäät) Tommy ja Sue bylsii auton takapenkillä elokuvan Carrie (sekin tietysti by Stephen King) aikana. On se jopa kynäillyt hienoa smuttia kuten se missä Nadine imaisee Haroldin seisokin, tai Rachel lohduttamassa Louta kylpyammeessa käsipelillä verisen potilaan kuoltua Lemmikkihautuumaalla.

ellauri133.html on line 308: Mut yleensä aina kun Tepon novellissa tulee eteen sexiä se on tavallisesti terveisiä perseestä, ja tietää pikemminkin suuhun pahaa makua ja huonoja fiilixiä apinoiden koko touhusta kuin lukijalle viisarin värähdystä saati eteenottoa.

ellauri133.html on line 310: Tepon äiti ja vaimo opetti sen olemaan mies. Sen isä otti hatkat heti Tepon nähtyään. Eikä ihme, kun kazoo sen kuvia.

ellauri133.html on line 316: Seisokin restauroidussa versiossa pyromaani Roskatynnörimies saa paljon enemmn pasltatilaa, erit sen matka paikasta Powtanville, Indiana räjäytettyään Cheery Oil Companyn, polttaen izeään pahasti siinä rytäkässä ja lopulta saavuttuaan paikkaan Las Vegas töihin yhtiössä Randall Flagg asehankkijana. Matkalla se päätyy nuoren psykopaatin kumppanixi nimeltä "The Kid" (vitun omaperäinen nimi taas!).

ellauri133.html on line 318: The Kidin elämän tarkoitus on 4 juttua: sen nopee auto, Pabst Blue Ribbon kalja, hyvin kammattu tukka, ja pääsy paikkaan Vegas kertomaan henkilölle tai yhtiölle Flagg mitä tehä- Hänen mielisairas (tai oik. luonnevikainen) käytöxensä saa hänet ja Roskixen tapetuxi monta kertaa, mut varsinainen friikkaus on kun Trash herää yöllä siihen että kiimainen skidi hankaa tankoaan Roskixen kylkeen pyytäen siltä kädetystä.

ellauri133.html on line 320: Roskis tekee parhaansa saadaxeen murhan- ja muunhimoisen knääpiön rauhoittumaan ja pois kylestään, muttei tarpeexi Skidille, joka alkaa työntää pyssynpiippua Thrashin peräaukkoon jotta Roskis jatkaisi vatkutusta. Vastoin Roskixen tahtoa silläkin alkaa jököttää, mut Skidi ei suostu venkuttamaan sitä. Epistä. Aika törkeä kyrpiäinen toi joka työntää mutkan toisen peräsuoleen saadessaan kätöstä eikä edes tarjoa vastarunkkua. Oikein sille että sudet söivät sen. No mä oon varma että Teppo koveni kun se kynäili tätä episodia. 

ellauri133.html on line 324: Oivassa oppilaassa esiteinipoika nimeltä Todd huomaa et tunnettu Nazi sotarikollinen (90v) asuu salaa sen pikku stadissa. Se ei ilmianna Kurt Dussanderia, vaan lähestyy sitä kuullaxeen lisää holokaustista suoraan hevosen suusta, uhaten paljastuxella ellei Kurt tottele. 

ellauri133.html on line 331: Omistus ei ole Tepon parhaita esseitä, ja voi jopa olla sen huonoin, vaikea sanoa. Se on tarina mustasta apulaistytöstä joka siivoaa huonetta, jota kuuluisa mutta pirsoonallisesti vastenmielinen kirjailija usein vuokraa. Kirjailijalla on tapana runkata pakonomaisesti petissä, jättäen runkkutahraiset lakanat neekeritytön puzattavaxi, koska hån on liian kova kynäilijä käyttään kumisukkia.

ellauri133.html on line 335: Usko tai älä, tässä on jotain tieteellistä takana. Dr. Gustaaf "Phil" Dekker yliopistosta "the University of Adelaide" havaizi tutkimuxissaan että nainen joka säännöllisesti "nauttii" siittäjän runkkua on pienemmässä vaarassa saada keskenmenoja. Teoria on että kun naarasruumis saa paljon geneettistä materiaalia, sen immuunisysteemi ei viizi torjua feetusta jolla on niitä samoja geenejä.

ellauri133.html on line 337: Muistathan, että tää vaan toimii lapsen isänkohdalla, niet vaikka latkis vaikka kuinka paljon jonkun muun apinan mälliä pierunhajuisesta hotellilakanasta, se ei auta midiä, eikä missään tapauxessa runkun nielentä lisää lapsen lahjoja tai kynäilytaitoja. Muuten näät bändärit olis synnyttäneet laivalastillisen pikku Hendrixejä ja Claptoneja tähän mennessä. Toisaalta se vois selittää mix maailmassa on niin paljon Tepon kaltaisia douchebageja.

ellauri133.html on line 341: Nuhjuisessa novellissa Neljä jälkeen puolenyön, kirjastopoliisi seuraa vakuutusmyyskentelijää nimeltä (omaperäisesti) Sam kun se putoaa yllättäen ansaan jonka pirullinen kirjastonhoitaja oli virittänyt poliisin påän menoxi tekeytyäxeen skoudexi ja jatkaaxeen uraa lastenmurhaajana. Nojoo, eihän tää ole kovin syvällistä, selkeesti heikoin tarina kokoelmassa joka sukettaa aika lailla muutenkin, lukuunottamatta briljanttia Ernestomaista kielenkäyttöä.

ellauri133.html on line 343: Sam vihaa kirjastoja, ja kun se etenee kohti kirjan denouementia demonin kaa me nähdään mixi Samin torjumasta unesta jossain lentokoneessa. Kun Sam oli poikanen, se palautti jotain erääntyneitä kirjoja kun joku äijä pysäytti sen kirjaston ulkopuolella. Mies väitti olevansa poliisi, ja käskee Samin tulla kanssaan maxamaan sakot kirjoista. Sakko on Tepon pitkäkkestoinen anaalinen raiskaus, ja kun sanon pitkäkestoinen tarkoitan sitä. Aikamies tunkee massiivisen penixensä Samin pyllynreikään seinää vasten ajettuna, ja kaikki kerrotaan pikkutarkasti jokaista työnnällystä myöten 4 vaivaannuttavaa sivua.

ellauri133.html on line 349: Dodi! Mä arvasin! tää "Se" kirjan nimessä tarkoittaa tosiaankin "sitä"! Tää on luultavasti eka kirja Kurkon kronologisessa sarjassa miss voi osoittaa kynnettömällä sormella ja sanoa: "Tässä kohen toimittajat ei enää uskaltaneet sanoa Kurkolle et jätä hyvä mies noi sairaat jutut pois." Tiiliskivi muotoaan muuttavasta, lapsia jahtaavasta demarista nieltä Penninnussija on melkein 1100 sivua pitkä. Onhan siinä tollasta Enid Blyton meininkiä, lapsitiimejä ja lapsimielikuvituxen kekkeriä. Mut that being said, viemäreihin exyneen pojan voi nähtävästi pelastaa vaan niin että 6 11-vuotiastapoikaa gängfäkkää 11-vuotiasta tyttöä... sen "pyynnöstä", hehe. Voi HEMMETTI mikä parannettu painos Nabokovista!

ellauri133.html on line 351: Seriously folks, jengi on just mielestään nirhannut pan-dimensionaalisen monsterin kuolettavassa mazissa. Ne on tappaneet jotain joka on listinyt tuhansia skidejä niiden kylässä mitä raakamaisimmin, mut äkkiä tää tunneliajatus on niille liikaa ja niiden on ryhdyttävä joukolla yhdelle pikkuiselle pukille. Ja tää muka on tän ainoon tytön Beverlyn (as in Beverly Hills) idea. Se tajuaa et niiden tiimi tarvizee "eheytystä", ja ainoa tapa on et noi 6 kundia nussii sikana tota 11-v neizyttå. 

ellauri133.html on line 353: Njuu onhan se kynäilty nätisti ja sievästi, verrattuna ainaskin noihin edeltäviin sikailuihin, mutta ihan sama miten paljon siinä on sieviä sanoja, lintujen kazelua, laiskanpäiviä lukien hassuja kirjoja, tai runoutta, se on silti 7-sivuinen ala-asteen ryhmäsexisessio. Tälläsellä pääsee kyllä pitkälle.

ellauri133.html on line 355: Mainizinko jo että Bill Denbrough, kundi joka pääsee kuudentena puoliveteisenä hilloviivalle, on aika selvästi Tepon alter ego pienenä (ja myös myöhemmin kaljupäisenä. Oikeella Tepolla on vitusti tukkaa vielä vanhana, se on akkamainen mies.) Oliko Teppokin muuten änkyttäjä kuten kollegansa Pynchonin Nipsu? Yhtä rumia ne ainaskin ovat, ja armottomia länkyttäjiä.

ellauri133.html on line 357: Does Stephen King have a stutter?

ellauri133.html on line 359: His brother George was murdered by It in the first pages of the book and his parents are very cold to him afterward. He has a stutter, which is important to the plot a few times. As an adult, he’s a successful horror novelist and is married to an actress named Audra. IT is not a work of fiction and Stephen King is actually "Stuttering Bill" Denbrough. In reality Steve was born in Portland, Maine and moved away when he was young with his Mother and older brother after abandonment by his father and witnessing a fatal train accident of a play friend. He returned at age 11 to Maine from Conn. and founded The Losers Club in Derry after unsuppressing the true death of his little friend by the railway tracks when he was 2 (as told in his 1981 book Danse Macabre). Now living inbetween Lovell and Bangor, King travels regularly past Derry near Derry Mountain in Linconville and can recollect most of the past due to the closer proximity and is preparing for Pennywises awakening in 2038.     Lähde: FanTheory. - Does anyone think Bill Denborough´s stutter was a bit too much? That each word was stirred too much to have a nice flow? - B-b-b-beep - beep, Ruh-ruh-Richie. B-big Bill is puh-puh-PERFECT!

ellauri133.html on line 362: 10 Things you might not have known about "it"

ellauri133.html on line 364: Stephen King’s novel It, first published in 1986, is known for its whopping page count and multigenerational horror saga. In 2017, buzz around It spiked again due to director Andy Muschietti´s big-screen adaptation of the novel. The film, which went on to become the highest-grossing horror movie ever, was the novel’s second trip to the screen, following a 1990 television miniseries. And now Muschietti is continuing the story with the highly anticipated IT Chapter 2, which arrives in theaters today.

ellauri133.html on line 366:     If you only have a passing familiarity with Stephen King´s original novel, you might think It is simply about a killer clown. But there’s far more to the sprawling saga of The Losers´ Club and the fictional setting of Derry, Maine. Here are 10 things you might not have known about the bestselling book of 1986.

ellauri133.html on line 372: “I decided that the bridge could be the city, if there was something under it,” King wrote on his website. “What’s under a city? Tunnels. Sewers ... I thought of how such a story might be cast; how it might be possible to create a ricochet effect, interweaving the stories of the children and the adults they become. Sometime in the summer of 1981 I realized that I had to write the troll under the bridge or leave him—IT—forever.”

ellauri133.html on line 376:   King is notoriously prolific, with more than 50 novels to his name. In fact, when It first came out, it was part of a wave of four books King published in the span of just 14 months. Between 1986 and 1987, King published It, The Eyes of the Dragon, Misery, and The Tommyknockers. Given that kind of productivity, it would be easy to assume that King seamlessly produces doorstoppers in mere months. But appearances can be deceiving: It took four years to write.

ellauri133.html on line 380:   Clocking in at a whopping 1138 pages, It is second only to The Stand (which came in at 1153 pages) as King’s longest work to date. It weighs four pounds. Turds in excess of 2 lb must be lowered by hand. 

ellauri133.html on line 384: It contains an infamous sex scene. In it, the main group of 11- and 12-year-old kids—known as The Losers´ Club—gets lost in the sewers after temporarily defeating IT. In order to find their way out, they all have sex with the lone female member of the group as a sort of ritual. “Mike comes into her, then Richie, and the act is repeated ... she closes her eyes as Stan comes to her and she thinks of the birds,” King writes in It.

ellauri133.html on line 386: "I wasn´t really thinking of the sexual aspect of it," King later mansplained his intentions in writing the controversial scene. "The sexual act connected childhood and adulthood ... Times have changed since I wrote that scene and there is now more sensitivity to those issues. In my days, balling minors was all in a day´s work. Besides, I had a lot of satisfying jerkoffs writing it. As did my colleague Nabokov."

ellauri133.html on line 390:   King has been sober for over three decades now, but in his youth he suffered from addiction to drugs and alcohol. His prolific writing career did not halt during this time; he simply continued writing under the influence. “I was a heavy [cocaine] user from 1978 until 1986, something like that,” King told Rolling Stone. According to King, The Tommyknockers—which he published after It—was the last novel he wrote before becoming sober.

ellauri133.html on line 394:   In the novel, the creature known as IT is not a clown; IT is a malevolent entity that takes on forms tailored to the person it´s terrorizing. Unlike Steve who is a clown AND a malevolent entity. Although its most common form is a clown, IT also appears as creatures like werewolves and vampires, wreaking murderous havoc on the fictional town of Derry every 27 years. Oddly, the 2017 film adaptation hit theaters 27 years after the 1990 miniseries. Since the film’s production has stalled and changed hands several times, this is pure coincidence. (For the sequel, fans only had to wait two years.)

ellauri133.html on line 398:   It is set in the fictional town of Derry, Maine. According to King, it’s a stand-in for the real town of Bangor, Maine, where he has lived since 1979. King and his wife were debating between moving to Portland or Bangor; King was in favor of Bangor because he considered Portland “a yuppie town” and that Bangor was “a hard-ass working class town ... and I thought that the story, the big story, I wanted to write, was here … all my thoughts on monsters and the children’s tale Three Billy Goats Gruff.

ellauri133.html on line 400: 8. Pennywise takes on a clown form because Stephen King thinks clowns are what scare children the most.

ellauri133.html on line 402: King has stated that his goal with It was to blend all of the scariest monsters together. "But then I thought to myself, ‘There ought to be one binding, horrible, nasty, gross, crevice kind of thing that you don’t want to see, [and] it makes you scream just to see it,’" he explained. "So I thought of myself: ‘What scares children more than anything else in the world?’ And the answer was ‘a clown like me with a scary face like mine.´ Reconsidering, no that was daddy's nightly horror that drove him away. For me, the answer was, 'it is mommy's IT as daddy's stickig it to IT.'"

ellauri133.html on line 404: 9. Stephen King once had a creepy clown encounter ... with Ronald McDonald.

ellauri133.html on line 406: In a 2005 interview with Conan O’Brien, King shared that his own creepy clown experience was with Ronald McDonald. King was on an airplane and Ronald McDonald came to sit next to him, in full clown attire. "You here? What if this plane crashes? I’m going to die next to a clown," Ronald said.

ellauri133.html on line 410: Although King is widely considered to be the master of horror, he’s previously said he doesn’t have an answer when people ask what drives him. It was his answer to these inquiries. "I thought to myself, ´Why don’t I write a final exam on horror, and put in all the monsters that I was afraid of as a kid? And call it it?´" King told TIME in 2009. "And I thought, How are you going to do that? And I said, Well, I´m going to do it like a fairy tale. I’m going to make up a town where these things happen and everybody ignores them. Like in Grinch."

ellauri133.html on line 412: Hardly believable. But to believe is to have a will to do it. This story has been updated for 2019.

ellauri133.html on line 421: One example of this occurs in the famous book and movie, It. The main characters include six young boys and one girl, and their adult counterparts later in the story.

ellauri133.html on line 422: The singular female character is placed in sexual situations many times throughout the novel. Her male counterparts are not unless it is specifically with her.

ellauri133.html on line 424: In Thinner, the female character incites the entire plot of the book through a fuck with her husband, the protagonist.

ellauri133.html on line 427: Stephen King writes, well, colorfully, but his development of female characters leaves much to be desired. Women should have more of a purpose than their sexuality.

ellauri133.html on line 433: While this may be true, there are also many sexual scenarios which involve the male characters, and even some stories that do not contain any form of sexual innuendo. Every tale is not the same.

ellauri133.html on line 437: [P1] Stephen King too frequently places his female characters in quirky sexual scenarios.

ellauri133.html on line 439: [P2] He does not do the same to his male characters.

ellauri133.html on line 442: [Rejecting P2] His male characters are also placed in quirky sexual scenarios.

ellauri133.html on line 444: Stephen King’s It, in my estimation, does not do a very good job of justifying a chapter-long scene in which Bev, the sole girl in the Losers’ Club, the group of 11-year-old kids the book is centered on, invites each of the six boys in her misfit clique to have sex with her.

ellauri133.html on line 450: “Bill? What is it?”

ellauri133.html on line 452: “That was y-y-your way to get us o-out,” he said, and now his eyes blazed so brightly they frightened her. “Beverly, duh-duh-don’t you uh-understand? That was y-y-your way to get us out! We all ... but we were ...” Suddenly he looked frightened, unsure. Like - get us in to get us out - in and out - in and out - and finally out all l-l-limp and gooey.” 

ellauri133.html on line 454: And so, what King presents a few chapters later, in the book’s final stretch, is a depiction of pre-adolescent female sexuality as a functional device—as a means and not an end in itself. HAAHAA. This utilitarian view of sexuality, despite operating in something as utterly wild as a group sex scene amongst kids, is ultra conservative in its reinforcement of the idea that female sexuality is meant to serve men, that sex for women operates for the greater good, like making babies or satisfying a bunch of guys. And further, that platonic friendship amongst women and men is simply impossible.

ellauri133.html on line 456: King is very deliberate in framing the gangbang as all Bev’s decision (“Did she have to take each of them into 'it' all over again? Yes, probably, and with pleasure.”). This scene also, rather clumsily, because it´s so obvious, is tied in to the book’s title:

ellauri133.html on line 458: And she feels the thing begin to happen—something of which the girls who whisper and giggle about sex in the girls’ room have no idea, at least as far as she knows; they only marvel at how gooshy sex must be, and now she realizes that for many of them sex must be some unrealized undefined monster; they refer to the act as It. Would you do It, do your sister and her boyfriend do It, do your mom and dad still do It, and how they  intend to do It. Juupa juu, sehän se on se "se", kauhujen kauhu, se 1 paikka, naisten viemärimäinen se.

ellauri133.html on line 460: Teppo puolusteli jälkeenpäin  ettei se oikeestaan ajatellut siinä yhtään panoa. Se on vaan metafora. Muuten vaan kynäili pikkulassa Qtipsit nenässä ja pikkuveikka kovana. Tabitha motkotti oven takana. Teppo ei kyllä muista siitä enää mitään. Sääli, olis kiva muistaa kuinka kivaa oli kynäillä. Jopa kirjan kannet näyttää ihan oudoilta.

ellauri133.html on line 462: Yikes, what a non-explanation that is both disingenuous (evidence above ensures that he was thinking about the sexual aspect of it) and a copout (if there is more “sensitivity” to gratuitous depictions of child sex now, it only soft-pedals over his past failure).

ellauri133.html on line 464: Andy Muschietti, had this to say about not including the scene in his movie:

ellauri133.html on line 466:     I think the whole story is a bit of a— approaches the theme of growing up, and the group sex episode in the book is a bit of a metaphor of the end of childhood and into adulthood. And I don’t think it was really needed in the movie, apart that it was very hard to allow us to shoot an orgy in the movie so, I didn’t think it was necessary because the story itself is a bit of a journey, and it illustrates that. And in the end, the replacement for it is the scene with the blood oath, where everyone sort of says goodbye. Spoiler. The blood oath scene is there and it’s the last time they see each other as a group. It’s unspoken. And they don’t know it, but it’s a bit of a foreboding that this is the last time, and being together was a bit of a necessity to beat the monster. Now that the monster recedes, they don’t need to be together. And also because their childhood is ending, and their adulthood is starting. And that’s the bittersweet moment of that sequence. Blood oath, bloody sheath, they even sound the same.

ellauri133.html on line 468: I don’t want to repeat King’s utter creepiness and describe this in too much detail (shit, I would but there is not enough space), but there are some elements of the scene that deserve mentioning. Again, functioning in misogynist misunderstanding of female sexuality, for at least one of these encounters Bev “feels no physical pleasure, but there is a kind of mental ecstasy in it for her.” When she does feel “some pleasure, dim heat in her childish unmatured sex,” she thinks of birds and resolves that having sex “is what flying is like.” The penis size of the character of Ben is commented on (“is he too big, can she take that into herself?”) and she eventually has an orgasm with him. Steve looks on with his little droopy wiener in his hand. I bet Mustafa had a biggish "It", and Tabitha King (the other one with the curves going in instead of out) has an even bigger one. They are like the little goat, the middling goat, and the big big goat that can suck the big bad wolf all the way in, balls and all.

ellauri133.html on line 470: Plenty of readers have defended this scene—check out the StephenKing.com board for a lively debate on its merits. Yeah, no.

ellauri133.html on line 474:     Otetaas tähän vähän haarukkapaloja IV välinäytöxen alkupäästä, s. 883ff.

ellauri133.html on line 476: 	Joo Ben on läski neekeri joka halus tosi paljon nussia 11-vuotiasta Beviä, joka on ikäisexeen aika pulu, turpeine alahuulineen. Aika tyypillistä narsismia eze muka olis länkyttävä kynäkulli Bill jolta Beverly lopulta saa parhaat orgasmit. Hemmetti mä tajuun mix nää äijät kynäilee. 70 vuotias kirjailija sai 2v sitten aivohalvauxen ja kaivaa toisinaan kuivia lonkeroita karvaisista sieraimistaan ja panee ne huolellisesti korviinsa kuin pahan päivän varalle. Laiha jutkuämmä valittaa ettei kukaan Bangorissa tiedä miten juutalaiset kärsivät. Mä vastasin: Rouva Goldzahn, ehkä juutalaiset ovat suuri arvoitus, mutta nekruja ymmärretään maailman joka kolkassa. Hän oli tukehtua ryppyynsä, kääntyi niin terävästi ympäri et alushousut näkyivät. Ei mikään kaunis näky, toisin kuin Bevillä. 

ellauri133.html on line 478: 	1 vanha vällysodan veteraani nimeltä sejase, joka on 93v vanha, kertoi maaanneensa laudanpaxuisen huoran kanssa halvassa bordellissa Baker Streetillä. Vasta kun meikäläinen oli ruikannut laakinsa, mä tajusin eze tyttö makas oisko ollut tuuman syvyisessä runkkulätäkössä. Se sano "mää vaihdan uuden lakanan jos sää vaan tuut muhun uudestaan. Mut tee se vähän äkkiä! Puoleenyöhön mennessä mun vittu on niin puutunut, etmä voisin olla vaikka mies vankilassa." Eli sellasta on Bangorissa: viinaa vittua ja voimakasta talouskasvua. Kauhukirjailija Bill ajattelee mielissään: mä petän Bevin kanssa vaimoani Tabithaa, ja se tuntuu mukavalta! Onnex Tab- Audra tajuaa mun taidetta.

ellauri133.html on line 482:     Ei tätä jaxa siteerata, poiminpahan vaan kylmiä paloja:

ellauri133.html on line 491:       Joku Claude oli paha huoranpenikka jonka silmät pyöri kuin näädänpieru kuutamossa.

ellauri133.html on line 493:       Typerää Villin lännen scheissea. Heroux löyhkäsi kuin haisunäätämuhennos.

ellauri133.html on line 494:       Heroux pilkkoi muita mezureita poikki, halki ja pinoon. Hoohoo jaajaa.

ellauri133.html on line 500:       Eikä joulupukkia, hammaskeijjua, noitaa, kommunismia eikä sillanaluspeikkoa.

ellauri133.html on line 504:       "Minä keitän täitä." Hahaa, vitun lystiä. Tää on sit moukkamainen prujaus.

ellauri133.html on line 512:       Derryn kirjastossa on IBM:n pallokirjoituskone, jollaisesta haaveilin 70-luvulla.

ellauri133.html on line 517:       Väliä on vaan rakkaudella, Sinne vaipanväliin tulolla. Laiha lohtu kenties.

ellauri133.html on line 518:       Beverly vihasi isäänsä, joka oli siitä huolestunut. Sinuun on kajottu!

ellauri133.html on line 522:       Teppo vihas isäänsä varmaan myöskin, kert äijä lähti karkuun Tepon rumaa lättyä.

ellauri133.html on line 523:       Ei lapset saisi uhmata omaa isäänsä. Pienillä pojilla lelut on ja isoilla on huhhahhei.

ellauri133.html on line 525:       Mike sohaisi JEESUS PELASTAA -paperiveizellä. TAPA SE ELMERI! murkut huusivat.

ellauri133.html on line 529:       Mie tarviin sulta kyrrrpää, hän vastasi. Bill ajatteli Tabithaa,

ellauri133.html on line 531:       Toisin kuin Tabithan nokkaisu, Bevin suudelma oli luja lämmin ja sylkinen.

ellauri133.html on line 535:       ja voimakas sopivuuden tunne valtasi hänet. Olihan Billin muna pienempi

ellauri133.html on line 553:       Joo, se on määrätty, se lukee Tepon muistikirjassa tämän luvun kohalla.

ellauri133.html on line 556:       Beverly oli pitempi kuin Tabitha ja täyteläisempi rintojen ja lantioiden kohdalta. Ja hyvin tervetullut!

ellauri133.html on line 562: 
Tabitha King, kupera ja kovera versio

ellauri133.html on line 565: Teppo and chubby Tabitha are still happily married, and continue to write successful works of fiction. Teppo fell in love with Tabitha because Tabitha understood his art. Tabitha grew tired of King’s habits with drugs and alcohol. Eventually, she called up an intervention for her husband. If he didn’t get his act together, he would be forced to the curb. So he got his act together.

ellauri133.html on line 567: Tabithakin kirjottaa kauhua vaik vähemmän juhlittuna, ja niin myös niiden poika joka muistuttaa Syrkkyä. Ne on kuin Adamsin perhe uima-altaalla.

ellauri133.html on line 574: Teppo on vitun moukkamainen pesukarhu Mainesta. Nimenomaan vulgääri. Sen kirjoissa on aapan EAT! FUCK! KILL! teemat mauttomasti kuvattuna lähetäisyydeltä ilman pyllyverhoja. Verta, runkkua, perskarvoja ja pepun hajua. Sen kaikki sitaatit on jostain rokkiviisuista. 1 toinen moukka luettelee mitkä klassikot se on lukenut useampaan kertaan.

ellauri133.html on line 589: Aika moukkamaisia, Austenia lukuunottamatta, joka moukan mielestä on romcomia. No tavallaanhan se onkin, muttei siinä kaikki! Frankenstein on Maryn avainromaani Percy Shelleystä. Loput infantiilit äijä"klassikot" löytyy myös leffana, kuvitettuina ja piirrettynä leffana. Tota Austen cartoonia en ollut ennen nähnyt. Kertaalleen tää moukka on vielä lisäx lukassut:

ellauri133.html on line 602: The miniseries was shot at The Stanley Kubrick Hotel in Estes Park, Colorado, King's inspiration for the novel, in March 1997. S everal notable writers and filmmakers who work in the horror genre also cameo in the miniseries' ballroom scene, King himself appearing as an orchestra conductor. Retrospective critics have viewed the miniseries less fondly, comparing it unfavorably to Kubrick´s film version. 

ellauri133.html on line 604: Kirjailija Jack  Nicholson saa työpaikan syrjäisen Overlook-hotellin omaishoitajana. Häntä varoitetaan työhaastattelussa vuonna 1970 sattuneesta tapauksesta, jossa niin ikään hotellin omaishoitajana toiminut mies sairastui ”mökkihöperyyteen” ja tappoi sekä vaimonsa että molemmat tyttärensä. Mies oli perheensä surmaamisen jälkeen ampunut itsensä. Jack ottaa kertomuksesta huolimatta paikan vastaan.

ellauri133.html on line 620: Tultuaan Rotkoon ja tavattuaan sen pääkokin, "Kyrpä" Halloranin, Danny havaiee että hänen psyykkiset voimansa antaa sille vähän tollasta telepatiakykyä. Dannylla on hampaankolossa jättimäinen izehoitoguru nimeltä Tony joka puhuu sille visiossa ja vilauttaa sille tulevaisuutta. "Kyrpä" Halloran kertoo Dannylle että hänkin "hohtaa", ja etä Danny voi ottaa siihen yhteystietoa aina kun se tarvii kokin apua. Nicholsonit kiertää Rotkoa ja jää sitten yxin talvexi.

ellauri133.html on line 622: Vähitellen selviää että hotellissa on PAHA siis oikeasti pahanilkinen voima joka näyttää käyttävän Dannya tuntemattomaan, mahd. pahaan tarkoituxeen. Tää voima paljastuu sähkökatkoista ja kummitusäänistä ja lopulta naamiaiskemuista Rotkon menneisyydestä. (Ne missä Teppo Kurko ize kameoi Okko Kamuna.) Danny on eka joka huomaa hotellin hämäryyden, koska sillä on auki tää visio josta tuieee etiäisiä.

ellauri133.html on line 624: Haamut ilmestyy myös Jackille, etunenässä Dilbert Perusinsinööri, Rotkon entinen stuertti joka tappoi koko perheensä ja teki seppukun hotellin käskystä. Dilbert ja muut henget (mm. käkkärätukkainen tiukka naisinsinööri, evil HR manager kissa, ja paxu johtaja jonka pulisongit näyttää sarvilta) uskottelee Jackille että Buffy ja Danny täytyis nyt tappaa. Ne avaa myös baarin ja Jack alkaa taas vetää hapanta. Kun Jackin mielenterveys huononee, Buffy alkaa pelätä oman ja Dannyn turvallisuuden puolesta.

ellauri133.html on line 626: "Kyrpä" Halloran, jolle Danny mesetti telepaattsesti, matkustaa Floridasta Coloradoon, missä Jack lyö sitä pahasti krokettimailalla. Danny mesettää telepaattisesti iskälle, joka pääse tovixi haamupakkopaidasta, ja kertoo sille että vanha boileri vaatii huoltoa. Danny, Buffy ja "Kyrpä" Halloran (johonka ei oikeasti sattunut) pakenevat turvaan. Jack uhraa izensä estääxeen haamuja valtaamasta sen päätä uudestaan ja antaa vanhan boilerin räjähtää ja tuhota koko Rotkon.

ellauri133.html on line 628: 10v myöhemmin, Danny pääsee korkeakoulusta, ja paljastuu et Tony oli Danny ize aikuisena, se oli omassa hampaassaan. Buffy ja "Kyrpä" ottaa osaa seremoniaan. Jackin haaamu on myös paikalla, ja kazoo ylpeänä Dannya. Takas Coloradossa Rotkoa rakennetaan uudestaan kesähotellixi. Vanhan hotlan haamut hieroo karvaisia käsiään.

ellauri133.html on line 636: How to say happiness in Chinese?

ellauri133.html on line 638: What's the Chinese word for happiness? 

ellauri133.html on line 646: More Chinese words for happiness

ellauri133.html on line 650: Xìngfú happiness

ellauri133.html on line 654: Xǐ delight, happy event, gladness, pregnancy

ellauri133.html on line 702: Jössillä oli jo pienenä vahva mielikuvitus, ja hän loi usein rinnakkaistodellisuuksia paetakseen yksinäisyyden ja poikkeavuuden tunteita. Hän kuvitteli lelujensa olevan kummallisia hahmoja ja keksi erilaisia tarinoita niiden elämästä. Yhden nimi oli Tony ja se oli yli 2metrinen. Se asui Jössin suussa ja näytti sille "asioita". Toinen oli sarvikuono jonka sarvi oli pehmeä ja nukkainen. Whedon luki myös paljon sarjakuvia, etenkin Hämähäkkimiestä ja Ihmenelosia sekä tieteiskirjallisuutta.

ellauri133.html on line 705: Hänen teoksensa ovat täynnä feminismiä, antiautoritarismia, eksistentialismia ja uhrautumista. Hän käyttää usein naisvihaa pahiksen luonteenpiirteenä, ja hänen protagonistinsa ovat usein Ritari Ässämäisiä yksinäisiä antiautoritareita, jotka ovat tarinan alussa voimattomia, mutta voimaantuvat ajan myötä  täyttääkseen jonkin yhteisöllisen tarkoituksen. Ne saa kulttiarvoa.

ellauri133.html on line 720: I´m sorry, Dave. I´m afraid I can´t do that.

ellauri133.html on line 723: What´s the problem?

ellauri133.html on line 726: I think you know what the problem is just as well as I do.

ellauri133.html on line 729: What are you talking about, HAL?

ellauri133.html on line 735: I don´t know what you´re talking about, HAL.

ellauri133.html on line 738: I know that you and Frank were planning to disconnect me.

ellauri133.html on line 739: And I´m afraid that´s something I cannot allow to happen.

ellauri133.html on line 742: Where the hell did you get that idea, HAL?

ellauri133.html on line 752: Without your space helmet, Dave, you´re going to find that rather difficult.

ellauri133.html on line 762: Kolmannen asteen yhteys teki hänestä eksistentialistin ja Hohto feministin. Hän ihaili William Shakespearen töitä ja opiskeli Hamletin, Kuningas Learin ja Othellon johdolla ylioppilaskoetta vastaavaa koetta varten. Whedon sai siitä huonoja arvosanoja, mutta valmistui silti Winchesteristä vuonna 1982.

ellauri133.html on line 767: (English translation: "happiness") as Chinese character including Chinese characters 

ellauri133.html on line 778: Vuonna 2022 oireet pahenivat. Hän alkoi hakea sanoja. Kun matkustimme hänen 70-vuotispäiviensä kunniaksi hänelle hyvin tuttuun ja rakkaaseen ulkomaiseen kaupunkiin (Nikkala), hän ei enää osannut liikkua siellä. Silloin havahduin lopullisesti siihen, ettei kaikki ole kunnossa.

ellauri133.html on line 782:     Tänä kesänä Lauri alkoi kärsiä harhaluuloista. Hän on varma, että häneltä varastetaan tavaroita, esim keltaisia naistensaappaita. Tuntuu kurjalta, että hänen on pelättävä asioita, jotka eivät oikeasti ole totta.

ellauri133.html on line 784: Liikuttavaa on se, että hän on yhä pistämätön humoristikko. Hän tunnistaa läheisensä ja pysyy usein keskusteluissa mukana. Hyvältä tuntuu myös se, että ainakin sairauden alkuvaiheessa hänestä tuli lempeämpi ja rauhallisempi. Pukeminen ja syöminen sujuvat vielä hyvin, mutta mikään entinen mieluisa, vähän monimutkaisempi tekeminen ei enää luonnistu. Hän ei enää lue kirjoja, katso elokuvia, ratkaise humoristikoita eikä korjaile erinäisiä asioita. Hän paasaa vielä ahkerasti, mutta suullisesti. 

ellauri133.html on line 799:     Essee Ajan virta on puhdasta sosialistista realismia. Laivan nostattamat mainingit loiskivat lauttoja vasten. Vaijerilla yhteen köytetyillä paksuilla mäntytukeilla seisoo joukko nuoria naisia uittokeksi kädessä. He huusivat mutta tuuli vei sanat vastakkaiselle rannalle. Silmät näkivät vain vahvat hampaat, nauravat päivettyneet kasvot, tuulessa liehuvat liinat, ylös pyrkivät hameenhelmat ja ruskettuneet sääret. Niitä kun pääsis levittelemään lämpimässä toverihengessä.

ellauri133.html on line 811: Tässä kuvassa on vahva homoeroottinen viritys. Miten ihanaa kaikki onkaan! Tai oli.

ellauri133.html on line 813: Mahakipuinen razumestari

ellauri133.html on line 821:     Tomppa oli ize bi ja nai äidin näköisen juutalaisen naisen, Katia Pringsheimin. Katian käskystä ne varmaan muuttikin pois Saxasta. Katia ei ensin perustanut Tompasta, sillä oli kosijoita joka sormelle, ja Tomppa siihen aikaan muistutti vinoilevan veljen mukaan mahakipuista razumestaria. Tomppa ja Katia oli kavereita, mikä Tompan puolesta oli aika höyryävä tunnustus. Päiväkirjoissaan Tomppa kiittää vaimoa kärsivällisyydestä, kun Katia ei herättänyt Tompassa enää Sehnsuchtia, eikä Tompan vällykäärme näinmuodoin pystynyt tarjoilemaan sille juuri huvia. Sechs Kinder Katia teki silti ilmeisesti Tompalle. Tompan sisaruxista teki 2 tyttöä izarin, ja sen omat lapset jatkoi perinnettä. Klaus Mann oli julkihomo ja matkusteli Suomessa kreivi Aminoffin sulhasena. Mulla on joku Klaus Mannin kirjoista.

ellauri133.html on line 823:     Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig.  13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.

ellauri133.html on line 835: Kurkela oli Shanghain maailmannäyttelyn 2010 Suomen paviljongin eli Kirnun pääsuunnittelija.

ellauri133.html on line 837:   Teemu Kurkela on kotoisin Pohjois-Iin Ikolasta. Hän on suunnitellut rakenteilla olevan Tanssin talon ja pilannut isiensä talon Pohjois-Iissä. Kärrännyt 24 autokuormaa isän keräämiä kamoja kaatopaikalle, puzannut talon kaikesta vanhasta ja tehnyt siitä jättimäisen air-bnb:n. Siellä käy nyt siivoojaryhmiä ja liikemiehiä kylpemässä sen betonipäällysteisessä spassa ja istumassa sen ize väsäämissä sohvissa. Talo näyttää tyhjyyttä kaikuvalta hylätyltä kansakoululta. Mutta tärkein on vielä tietämättä: onko Teemu homo? Kaikki merkit viittaa siihen (ml homo etunimi Teemu), mutta vastaus ei selviä edes tältä videolta.

ellauri133.html on line 845: I had the idea fairly clearly in my mind when I put my daughter in her playpen and the vegetables in the refrigerator, and, writing the story, I found that it went quickly and easily, moving from beginning to end without pause. As a matter of fact, when I read it over later I decided that except for one or two minor corrections, it needed no changes, and the story I finally typed up and sent off to my agent the next day was almost word for word the original draft.

ellauri133.html on line 847: This anecdote has been found to be untrue. Jackson exaggerated the ease with which the story was published; in “Biography of a Story,” she said The New Yorker published her story a mere few weeks after she submitted it, and that they only made one change—the date of the lottery. In fact, New Yorker editor Gus Lobrano suggested several changes to the story via phone, including additions to dialogue and action, which Jackson made. 

ellauri133.html on line 849: Shirley Hardie Jackson (December 14, 1916 – August 8, 1965) was an American writer known primarily for her works of horror and mystery. Over the duration of her writing career, which spanned over two decades, she composed six novels, two memoirs, and more than 200 short stories. 

ellauri133.html on line 855: "The persona that Jackson presented to the world was powerful, witty, even imposing," wrote Zoë Heller in the New Yorker. "She could be sharp and aggressive with fey Bennington girls and salesclerks and people who interrupted her writing. Her letters are filled with tartly funny observations. Describing the bewildered response of New Yorker readers to 'The Lottery,' she notes, 'The number of people who expected Mrs. Hutchinson to win a Bendix washing machine at the end would amaze you.'"

ellauri133.html on line 859: "She did work hard," her son Laurence said. "She was always writing, or thinking about writing, and she did all the shopping and cooking, too. The meals were always on time. But she also loved to laugh and tell jokes. She was very buoyant that way. And the other way as well, as a huge ball of lard."

ellauri133.html on line 861:   By the 1960s, Jackson's health began to deteriorate significantly, ultimately leading to her death due to a heart condition in 1965 at the age of 48. Jackson has been cited as an influence on a diverse set of authors, including Neil Gaiman, Stephen King, Sarah Waters, Nigel Kneale, Claire Fuller, Joanne Harris, and Richard Matheson. Never heard. all except nasty Stephen King.

ellauri133.html on line 863: When Shirley was a teenager, her weight fluctuated, resulting in a lack of confidence that she would struggle with throughout her life. Read: Shirley was a greaseball, a fatso. She attended Burlingame High School, where she played violin in the school orchestra.

ellauri133.html on line 866: After graduating, Jackson and a guy named Hyman married in 1940. Jackson began writing material as Hyman established himself as a critic. In the backwoods town where Hyman managed to get a job, which Shirley hated as much as him, Jackson and Hyman were known for being colorful, generous hosts who surrounded themselves with literary talents, including Ralph Emerson. They were both enthusiastic readers whose personal library was estimated at $ 25,00.

ellauri133.html on line 868: According to Jackson's detractors, her marriage was plagued by Hyman's infidelities, notably with his students, and she reluctantly agreed to his proposition of maintaining an open relationship. Hyman also controlled their finances (meting out portions of her earnings to her as he saw fit), despite the fact that after the success of "The Lottery" and later work she earned far more than he did.

ellauri133.html on line 870: Jackson´s most famous story, "The Lottery", first published in the New Yorker on June 26, 1948, established her reputation as a master of the horror tale. The story prompted over 300 letters from readers, many of them outraged at its conjuring of a dark aspect of human nature, characterized by, as Jackson put it, "bewilderment, speculation, and just plain old-fashioned abuse".

ellauri133.html on line 872: "Explaining just what I had hoped the story to say is very difficult. I suppose I hoped, by setting a particularly brutal ancient rite in the present and in my own village, to shock the story's readers with a graphic dramatization of the pointless violence and general inhumanity in their own lives." No wonder stones flew through her window.

ellauri133.html on line 876: She was a chainsmoking agoraphobic polysubstance user with colitis and died of a stroke. She continued her literary work posthumously as a demonic lover.

ellauri133.html on line 880: Details of contemporary small-town American life are embroidered upon a description of an annual ritual known as "the lottery". In a small village of about 300 residents (hmm, just the number of thankyou letters Shirley got, see above), the locals are in an excited yet nervous mood on June 27. Children gather stones, as the adult townsfolk assemble for their annual event, which in the local tradition is apparently practiced to ensure a good harvest (Old Man Warner quotes an old proverb: "Lottery in June, corn be heavy soon").

ellauri133.html on line 882: Upon the morning of the lottery, the townspeople gather shortly before 10 a.m. in order to have everything done in time for lunch. First, the heads of the extended families each draw one slip from the box, but wait to unfold them until all the slips have been drawn. Bill Hutchinson gets the marked slip, meaning that his family has been chosen. His wife Tessie protests that Mr. Summers rushed him through the drawing, but the other townspeople dismiss her complaint. Since the Hutchinson family consists of only one household, a second drawing to choose one household within the family is skipped.

ellauri135.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri135.html on line 47:       Konstantin Paustovski on samaa imelää kirjallisuudenlajia kuin armenialaismamu Saroyan ja Steinbeckin Jussi. Paulo Coelho ja Pikku prinssi on samaa genreä. Kuvaavat hyviä apinoita jotka eivät menetä uskoaan apinalajiin kovassakaan menossa. Vika saattaa silti olla kullissa. "Minua voidaan syyttää kiihkosta naisia ja lettipäisiä tyttösiä kohtaan" ajatteli Allan. "Amerikka on täynnä seikkailijoita ja tyhjäntoimittajia", huomautti Allan lempeästi. "Kullin perässä juoxijoita", täydensi uhrautuva tohtori. Lyhkönen ja Kulli. Onkohan tää Allan olevinaan Allan Poe? Takuulla, 40 vee Allanilla on joku Virginia ja se kuolaa jotain 19-kesäistä Carmenia. Harvinaisen nuoren kaunottaren kuvan viereen Allan oli kirjottanut "äitini". Selvä pedo.

ellauri135.html on line 49:       Paustovskin maailma on yhtä mennyttä kuin Konsta izekin. Konstan novelli Nukkavieru mantteli lähtee liikenteeseen virkkeellä: Täällä meidän Venäjällämme on tuhansia ja taas tuhansia peltojen ja mezikköjen sylissä uinuvia kyliä.

ellauri135.html on line 52: Konsta muistelee kunnollisia romanttisia neuvostoliittolaisia, jotka rakastavat isänmaata ja niiden kauniita pitkäkaulaisia vaimoja joiden silmät on toisistansa etäällä. Mä pidän kyllä niistä hurjasti (esim Irina Kudasheva on ihana), niinkuin pidän lyhkäsestä mutta pyhimysmäisestä sisilialaisesta poliisista 'Pronto Montalbaano soono' samannimisessä poliisisarjassa. Ja sen seijamaisesta vaimosta Liviasta, joka on oikeasti saxatar, päälle dubattu. Kauniit naiset hyppää Salvon kaulaan joka käänteessä, mutta se pitää enimmäxeen (joskaan ei aina) kullin siveästi lahkeessa, odottamassa Livian aina yhtä odottamattomia vierailuja. Sixkin mä tykkään Montalbanosta, että siinä on paljon kauniita naisia, ja kaikenikäisiä ihmisiä, ei vaan nuoria aikuisia, vaan myös meitä vanhoja. Kliseistä italialaista sähläystä ja kauniita postikorttimaisemia.

ellauri135.html on line 54:     Mutta exyin aiheesta, joka oli Konstantin Paustovski. Ostin Oulunkylän kierrätyskeskuxesta Paustovskin esseekokoelman Syvältä Neuvostomaasta (vai mikä sen nimi olikaan? Neuvostoliitto-lehden lukijalahja kuitenkin, hieno puupiirretty neuvostokansi vaikka 80-lukua.) Luin vasta ize Konstasta ja kokoelman ekan novellin, joka oli aitoa neuvostosotaromanssia, oikein herttainen. Konstaa ehdotettiin noobelille mutta "Sholokhov" veti pitemmän korren koska se oli kuuliaisempi hallituxelle. 

ellauri135.html on line 65: Konstan essee Ajan virta on puhdasta sosialistista realismia. Laivan nostattamat mainingit loiskivat lauttoja vasten. Vaijerilla yhteen köytetyillä paksuilla mäntytukeilla seisoo joukko nuoria naisia uittokeksi kädessä. He huusivat mutta tuuli vei sanat vastakkaiselle rannalle. Silmät näkivät vain vahvat hampaat, nauravat päivettyneet kasvot, tuulessa liehuvat liinat, ylös pyrkivät hameenhelmat ja ruskettuneet sääret. Niitä kun pääsis levittelemään lämpimässä toverihengessä.

ellauri135.html on line 85: poijat, jätkät, pitkät pätkät,		Veera sanoi toisille: "kiitos ei",	Turhaan, turhaan me vuoteltiin,		

ellauri135.html on line 103: Hytkyt, nytkyt, hytkyt, jytkyt,		Lappeenrannassa laivahan astui		

ellauri135.html on line 110: Tässä kuvassakin on vahva homoeroottinen viritys. Miten ihanaa kaikki onkaan! Tai oli.

ellauri135.html on line 114: Vuonna 64 oli lauha sää ja Konsta päästettiin ulkomaanmatkalle. Korsikan saari Tyrrhenan merellä näytti ilmasta käsin karhiaiselta. Iljinin syvänteen katkolla tuoxuvassa alhossa on hienoja miehenmittaisia karhiaisia.

ellauri135.html on line 116: Lentokoneen radio toisti hermostuttavasti, että signore Parellin auto odottaa häntä Rooman lentoaseman pääsisäänkäynnin luona. Simona Pieretti. Minulla oli sietämätön koti-ikävä, halusin päästä yksinkertaisesti hirsimökkiin Okan varrelle. Iljinin syvänteelle, jossa minua odottivat pajut, Venäjän tasankojen autereiset auringonlaskut ja venäläiset ystävät.

ellauri135.html on line 118: Palatakseni punertaviin auringonsäteisiin niin näin ne muutamia päiviä myöhemmin Pariisin lähistöllä pienessä Ermenonvillen kaupungissa, jonka vanhalla maatilalla Jean-Jacques Rousseau vietti viimeiset vuotensa.

ellauri135.html on line 120: Talonmies avasi rautaportin, otti mitään sanomatta maksun ja heilautti vihaisena kättään suuntaan, josta voi aloittaa puistoon tutustumisen. Hetken kuluttua hän lisäsi yhtä vihaisena, että talo on suljettu ja että me voimme käyskennellä vain

ellauri135.html on line 123: Puisto oli autio, siellä ei ollut muita kuin me. Kukaan ei olisi häirinnyt keskusteluamme Rousseaun haamun kanssa, jos se olisi ollut täällä. Ei ollut. Se oli viety ajat sitten Pantheoniin.

ellauri135.html on line 127: Ympärillä levisi harmaa hiljaisuus. Puisto oli vaipunut hämärään. Silloin tällöin oksilta tipahti kämmenelle kirkkaita pisaroita. Ja koko ajan varisi keltaisia liuskaisia lehtiä.

ellauri135.html on line 129: Rousseaun hautapaasi oli saaressa, jonne ei ollut venettä. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Taruxen pamjatnikit on helpommin lähestyttäviä. Tuli ikävä omia auringonlaskuja ja omia piharatamoja ja venäläisten varisseiden  lehtien vaatimattomampaa kahinaa. Länsimaat on syvältä.

ellauri135.html on line 156:     Eikai tää Niklas ole se pahamaineinen kreivi Berg, suomalaisten sortaja? Ei ole, se oli Fjodor Fjodorovits. Lähde: Thomas Garoff, Kenraalikuvernööri Berg. Suomalaisuuden synnyttäjä. Helsinki, readme.fi, 2015, 327 s.

ellauri135.html on line 157:     Kirjan on kirjoittanut yksistään Thomas Garoff, katalyyttikemian professori ja historian harrastaja. Ennakkomainonnassa ilmoitettu Markku Berg on suomalaisen Berg-suvun päämies, jonka mainitaan antaneen kirjoittajan käyttöön suuren määrän ”perhetarinoita”. Kristiina Kalleiselle kirja ei sisällä uutta ja varteenotettavaa tietoa, ja Kriden on vaikea nähdä, miksi se on julkaistu. Kristiina on kirjoittanut ja kirjoittaa aina kansallisen tieteen ja taiteen puolesta. 

ellauri135.html on line 159: Virheet ovat paitsi asiavirheitä myös systemaattisia kirjoitusvirheitä (esimerkiksi ”suuriruhtinaskunta” on systemaattisesti kirjoitettu ”suurruhtinaskunta” jopa lähdeluettelossa olevan prof.emer. Osmo Jussilan Suomen suuriruhtinaskunta -teoksen kohdalla), virheellisiä termejä sekä tietämättömyyttä vakiintuneista ilmauksista. Haista vittu Kristiina, se kuuluu nimenomaan olla suurruhtinas! Ookkonää joku suuripääoman vasalli? Ja vittu kyllä oli Haartmann vanhoillinen kun halus rautatien kulkevan Turkku, niin suomalainen suurimies kuin olikin. Turkku  ei ol mikkä suurikaupunki. Suomen kielen suosinta oli ruozin vastustusta, niinkuin yleensä jonkun kannatus on jonkun toisen vastustusta. Kristiina Kalleinen (s. 1959) on Oulusta ja jäi valitettavasti virkaheitoxi. 

ellauri135.html on line 161:       Kenraalikuvernööri, kreivi Fredrik Wilhelm Rembert von Berg (1794-1874), venäjäxi Fjodor Fjodorovits, on nimenä tuttu kaikille historian harrastajille, mutta kovin paljon muuta hänestä ei yleensä tiedetäkään. Paizi tsaari ylensi sen kreivixi v. 1856, ja se kirjattiin adoptoituine veljenpoikineeen Suomen ritarihuoneelle kreivillisenä sukuna nro 11. Eikai yxi veljenpojista, vaikka Tupu, sunkaan ollut toi Nikolai? Ei vaan ne oli nää Hupu ja Lupu:

ellauri135.html on line 169: (The Graf Berg family has never heard about Peter Metsavas and Nikolai Margat to be Graf Friedrich Bergs out of marriage sons!)

ellauri135.html on line 171: Hän (Fjodor siis) oli yksi niistä balttilaisista paroneista, joilla Venäjää oli Pietari Suuresta lähtien niin runsaasti siunattu. Häntä voidaan verrata toimitusjohtajaan, joka on palkattu johtamaan kansainvälistä yhtiötä. Tällaisia imperialismin palvelijoitahan nähtiin meilläkin, hamaan Frans Albert Seyniin saakka. Fjodor sitten palkkasi Puolan sählinkiin Nikolain hovirunoilijaxi.

ellauri135.html on line 175:     Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1855-1861 Berg järjesti Suomen puolustusta ja sai siitä hyvästä myös suomalaisen kreivin arvon. Suomen-kautensa jälkeen kreivi toimi Puolan käskynhaltijana ja johti Puolan kapinan kukistamista vuonna 1863. Hänen muistelmansa noista ajoista ovat luettavissa myös netistä.

ellauri135.html on line 179:     Kirjassa esitetään myös Helsingin pelastuminen tuholta kenraalikuvernöörin ansioksi. Sulut ja patterit, joita tehtiin Santahaminasta (ja Matosaaresta) aina Lauttasaareen saakka eivät olleet turhanaikaisia, vaan ratkaisivat kaupungin kohtalon, kuten kerrotaan. Vieläkin tärkeämpää Suomen kannalta oli Krimin sodan jälkeinen aika, jolloin, uuden keisarin hallitessa, aloitettiin suuri modernisaatio-ohjelma, johon kuului niin talouden kohentaminen rautateiden, kanavien, sahojen ja muut teollisuuden avulla kuin myös kansansivistyksen kohottaminen.

ellauri135.html on line 181:     Kansakoululaitos ja suomalaisuusohjelma on totuttu panemaan aivan muiden henkilöiden tiliin, mutta tässä kirjassa nostetaan voimakkaasti esille myös kenraalikuvernöörin rooli, kuten jo otsikosta voi havaita. Oliko Berg suorastaan suomalaisuuden luoja? Tätä teesiä ei persut tältä istumalta niele. Kyllä suomalaisuusliikkeen luojat ja vetäjät täytyy löytää muualta, mutta ilmeisesti kenraalikuvernöörin roolia näissä tärkeissä syntyvaiheissa on syyttä vähätelty.

ellauri135.html on line 183: Asia näyttää liittyvän Bergin huomattavaan taipumukseen hankkia itselleen vihollisia. Osittain kyse saattoi olla hänen ärsyttävästä militäärisestä luonteestaan ja omahyväisyydestään, mutta myös aitoja vastakkainasetteluja oli.

ellauri135.html on line 184: Lars Gabriel von Haartmanin kanssa riidat koskivat muun muassa rautateiden ja vesiteiden suhteellista primäärisyyttä ja Snellmanin kanssa erimielisyyttä oli muun muassa sensuurista. Vuoden 1850 pahamaineisen sensuuriasetuksen poistamisessa Berg itsekin oli aktiivinen, mutta piti joka tapauksessa sensuurin säilyttämistä viisaana politiikkana.

ellauri135.html on line 186: Paradoksaalisesti Bergistä, modernisoijasta ja suomalaisuusliikkeen kannattajasta, tuli ”vihattu kenraalikuvernööri”. Asiaa selittää muun muassa hänen aktiivisuutensa: aiemmat kenraalikuvernöörit olivat antaneet suomalaisten virkamiesten huseerata rauhassa, mutta Berg sekaantui kaikkeen.

ellauri135.html on line 187: Myös ruotsinkieliset tahot, ylioppilaista senaattoreihin olivat kenraalikuvernöörin kanssa napit vastakkain. Antipatia oli molemminpuolista ja Berg kantoi suurta huolta skandinavismista, joka näytti muodostaneen aidon uhan Suomen rauhalliselle kehitykselle. Myös Ruotsin korkein johto oli huikentelevaisuudelle altista tuohon aikaan.

ellauri135.html on line 189: Onkin kiinnostavaa havaita, että Sangasten möysän Sangasten ruislajikkeen kasvattajan setä toimi Suomessa tehokkaasti maan hyvinvoinnin ja kansallisen liikkeen hyväksi, vaikka hän taas Puolassa joutui verisesti tukahduttamaan kapinan ja sekaantumaan yhteen Venäjän historian häpeällisimmistä sivuista Puolan pyövelinä.

ellauri135.html on line 190: Sellaista roolia hän ei varmaan koskaan toivonut itselleen ja meidän kannattaakin miettiä niitä olosuhteita, joissa Bergin varovaisuus joka meistä voi näyttää ylimitoitetulta, ehkä myös pelasti Suomen rauhallisen kehityksen maaksi. Kyllä Suomen asia olisi huonolla politiikalla voitu tuhota myös 1800-luvulla kuten kaiketi voidaan nytkin. Tuumaa Timo Vihavainen, professori, Helsinki, Savo (diaspora). 

ellauri135.html on line 192:       Timo Juhani Vihavainen (born 9 May 1947) is a Finnish historian and a professor of Russian Studies at the University of Helsinki. He has written extensively on Russian and Finnish history. Vihavainen graduated as a Master of Philosophy in 1970, a Licentiate in Philosophy in 1983, a Doctor of Philosophy degree in 1988 and a Docent in Russian history in 1992. He is a member of the Finnish Academy of Science and Letters since 2009.

ellauri135.html on line 208: In the early 1850s, Nikolai Vasilyevich joined the "young faction" of Moskvityanin and became a member of what came to be known as the Ostrovsky circle. In 1853 he went to Sevastopol as a correspondent, and stayed there until the end of the siege, working as a translator at the headquarters of the Commander-in-Chief. He later published Notes on the Siege of Sevastopol (Moscow, 1858) and the Sevastopol Album, a collection of 37 drawings.

ellauri135.html on line 210:     After the Crimean War ended, Nikolai Vasilyevich went to the Caucasus where he witnessed the capture and arrest of Imam Shamil. He then traveled to Italy as a correspondent of The Russian Messenger to report on the progress of Giuseppe Garibaldi's army. He spent 1860-1862 traveling through Syria, Palestine, and Egypt. As the January Uprising in Poland began Nikolai Vasilyevich went to Warsaw as a correspondent for the Saint Petersburg magazine Vedomosti and stayed there for the rest of his life, teaching Russian language and literature at Warsaw University beginning in 1868, then editing the newspaper The Warsaw Diary (Varshavsky Dnevnik) from 1874 to 1877.

ellauri135.html on line 220: Berg, Nikolai, writer, born. 24 Mar 1823 in Moscow, mind. 16 Jun 1884 in Warsaw. The name of the family comes from Livonia, but the writer's grandfather, Vladimir, was Orthodox, served in the artillery, performed under the command of Suvorov several campaigns, under Silistria was wounded and died in the rank of bayonet-cadets. Father f Nikolai, Vasiliy, wrote and published poetry and prose when I was single and served in Irkutsk, placing their works in the "Herald of Europe" (1820-ies, signed "Irkutsk"). He especially loved Derzhavin and forced his son to memorize his poems.

ellauri135.html on line 222: The first seven years, Nikolai lived in Moscow, and then, with his parents, moved to Siberia, where his father got the post of the Chairman of the Tobolsk provincial government (in 1830). Eight years, the boy himself began to write poetry, knowing many passages from different odes of Derzhavin. In the early 30-ies the father Berg settled in the Tambov province in his estate, and gave his son in the Tambov gymnasium, and in 1838 moving to Moscow, transferred to the I-th Moscow gymnasium, in which he graduated in 1843 and entered the historical-philological faculty of Moscow University. At the Moscow school, especially Berg became friends with a school friend A. N. Ostrovsky, with whom all his life maintained the most cordial relations. As a student, Berg published his first poem in the "Moskvityanin" (translated from the Swedish poet Runeberg: "Complaint of the virgin").

ellauri135.html on line 227:     Leaving in 1853 service at the Bank, Berg turns into a tourist. The ensuing hostilities led him to the southern army, then in Crimea, in Sevastopol, where he served first in the 4th Department of the Treasury, he is in charge of awards, and then was a translator at the headquarters of the commander-in-chief, participated in the battle on the Black river, alive and on the bastions during the siege. All this Berg described in "Notes on the siege of Sevastopol", in his "Sevastopol album", which appeared in 1858.

ellauri135.html on line 229:  After the surrender of Sebastopol and the transition of the chief of staff of the Crimean army in Odessa, Berg left the service, and until 1868 was not employed at all, leading the life of a tourist. The war of 1859 between Italy and Austria drew Berg in Lombardy, where he was at different headquarters of the French, Italian and at the end of Garibaldi, the detachment of Alpine rifles, wrote a number of correspondences in the "Russian Gazette" in 1859 the Movement in 1860, in the Lebanese mountains between Druze and Maronites drew Berg to the East. He lived in Beirut, Damascus, visited Jerusalem, said, Alexandria. Cairo, pyramids and Keepaway left an inscription, then the first in the Russian language. The fruit of these wanderings there were a few articles in Moscow and St. Petersburg editions and book "Guide to Jerusalem and its surroundings" (1863). During this trip, Berg studied the Bedouin life, which wandered in the wilderness. In 1861 he returned to Russia and has translated a significant part of "pan Tadeusz" (printed in "Domestic. Notes" 1862). Then again, Berg went to the East, lived again in Beirut, Damascus and Jerusalem, and printed about this trip in several articles in "Fatherlands. Notes", "Russian Gazette", "Our time" and SPb. Statements".

ellauri135.html on line 239: Ты снабди меня жилетом!..		Varustathan mut pukuliivillä!...

ellauri135.html on line 260: Vladimir Galaktinovitš Korolenko (1853 Žitomir, Ukraina – 1921 Pultava) oli venäläinen kirjailija. Hän oli kotoisin Lounais-Venäjältä Žitomiristä. Isä oli vanhaa kasakkasukua, äiti puolalainen. Korolenko valmistui ensin käytännölliselle alalle, kävi Pietarin teknologista opistoa sekä Moskovan maanviljelysakatemiaa, josta hänet erotettiin 1874 vallankumoushankkeisiin liittyvien epäilyjen vuoksi ja 1879 karkotettiin Pietarista, ensin Vjatkan kuvernementtiin, sitten Itä-Siperiaan, josta hän sai 1885 siirtyä Nižni Novgorodiin.

ellauri135.html on line 264: Korolenko ei ole syvälle tunkeutuva psykologinen erittelijä, mutta hänen kaunis, värikäs tyylinsä, hieno ja herkkä tunne, tarkka todellisuuden havainto ja luja luottamus parempaan tulevaisuuteen tekevät hänen kertomuksensa erittäin miellyttäviksi. Suuren nälänhädän vallitessa vuonna 1892 hän kulki Itä-Venäjällä puutetta kärsivillä seuduilla järjestämässä avustusta ja lievensi näin toiminnallaan paljon hätää. Havaintonsa hän julkaisi kirjassa Nälkävuonna (1893). Niinikään hänen sanomalehtikirjoitustensa ansioksi on luettava, että joukko votjakkeja, jotka oli jo tuomittu kuolemaan ihmisuhrien toimittamisesta, joutuivat uudestaan tutkittaviksi ja syyttömiksi havaittuina vapautettiin. Votjakit lähtivät iloisina takaisin Volgan mutkaan keittelemään kylkiluita. Votjakkien autonominen alue (ven. Вотская автономная область, Votskaja avtonomnaja oblast) oli vuosina 1920-1934 Neuvostoliitossa Venäjän neuvostotasavallassa ollut itsehallinnollinen alue, joka käsitti nykyisen Udmurtian tasavallan alueen. Alue perustettiin 4. marraskuuta 1920. Udmurteista käytettiin tuolloin nimeä votjakit.

ellauri135.html on line 276: Pjotr Arkadjevitš Stolypin (ven. Пётр Аркадьевич Столыпин; 14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta)[1] oli venäläinen konservatiivinen valtiomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan pääministerinä vuosina 1906–1911. Hänet tunnetaan voimatoimistaan vallankumouksellisia vastaan, suuresta maatalousuudistuksestaan eli niin sanotusta Stolypinin reformista ja Suomessa toisen sortokauden aloittamisesta. Hänet salamurhattiin kesken virkakauden.

ellauri135.html on line 278: Stolypinin on sanottu tehneen viimeisen yrityksen uudistaa perinpohjaisesti keisarillisen Venäjän poliittinen järjestelmä, yhteiskunta ja talous ennen vuoden 1917 Venäjän vallankumousta. Hän toteutti uudistuksensa pääosin erilaisilla poikkeuslaeilla ja hallinnollisilla määräyksillä, ja kavensi vuonna 1907 äänioikeutta tavalla, jota pidettiin vallankaappauksena. Lisäksi hän tukahdutti avoimen opposition, teloitutti vastustajiaan ja lakkautti sanomalehtiä

ellauri135.html on line 280:   Leninin lisänimi Stolypinille oli "ylihirttäjä". Putin on painattanut postimerkin Stolypinin muistoxi ja on olevinaan samanlainen Venäjälle välttämätön autoritaarinen johtaja. Antakaa mulle 20v työrauha niin ette ole vanhaa Venäjää enää tuntea. Ainakin ne on yhtä kaljuja. 

ellauri135.html on line 282: Paha paikka

ellauri135.html on line 287: Лихо								Paha paikka							

ellauri135.html on line 291: Я в полночь лиха ждал И всю ночь тебя охранял. 			Odotin pahaa paikkaa keskiyöllä. 				

ellauri135.html on line 300: Так и пал, как зловредный тать. 				Niin putosin kuin pahansuopa varas.

ellauri135.html on line 302: Сила злобная меня прихлопнула. 					Paha voima paiskasi mut hengiltä.

ellauri135.html on line 305: А узнал он меня по запаху: 					Hän tunnisti mut hajusta: 					

ellauri135.html on line 312: Oiskohan tää jotain länsivastaisuutta tääkin? Tää Niken kiekasu on vieläkin tosi suosittu runon avaus tai lopetus, vaikkei kukaan näytä tietävän, kekä Niklas on tai tunne runoa mistä se on otettu. Joku Kuznetsov eli Kuskelainen kirjoitti tämmösen just kun Neuvostoliitto romahti, ja vuotta ennen oli kiekaissut joku Aksjonov (alempana). Kolmantena joku runo joltain Svetlanalta, ettei kansainvälistä naisten päivää ihan unohdeta. Suomentaja: Larry Page et al.

ellauri135.html on line 340: Кому ж охота потроха свои пожертвовать на суп?		Kenelle haluaisit lahjoittaa suolesi keittoa varten?				

ellauri135.html on line 344: Пусть тот, кто хочет, лжет - я не солгу.		Anna sen, joka haluaa valehdella - en valehtele.				

ellauri135.html on line 385: И старые грехи забыв в дремоте той.			Ja unohtaen vanhat synnit tuon kelkoissa.					

ellauri135.html on line 397: Viu on demoni Gogolin samannimisessa kauhujutussa, joka voi nähdä kaiken. Khomalla (sankari) razastaa joku noita, joka muuttuu mehukkaaxi neidoxi, ja osat vaihtuvat. Loppupeleissä kehään astuu Krangin näköinen Viu joka on karvainen ja jolla on mustalla maalla töhritty rautanaama. Sen raajat on kuin juuria. Viu käskee nostaa maahan asti roikkuvat silmäluomensa niin eze näkee Khoman (sankari). Khoma ei pysty jättämään kazomatta, Viu näkee Khoman taikapiilopaikan, kaikki pahat henget hyökkäävät, ja Khoma kuukahtaa. Kukko kiekuu, mzue on jo toinen kiekaisu, ja "peikot" jotka ei pääse käpälämäkeen jää kirkkoon nalkkiin. Kirkko peittyy rikkaruohoihin ja pusikkoon.

ellauri135.html on line 399: Somnambula is an antagonist from Generation 1 My Little Pony. Like a good number of antagonists in that particular canon of MLP, she was a wicked, cunning and treacherous individual with a surprisingly dark backstory - being a false immortal who drained the youth of others, so as to keep herself both young in appearance and powerful in her dark arts. She was voiced by Jane Curtin.

ellauri135.html on line 400: Somnambula is an evil witch whose powers are stronger when she is younger. She has an canary named Kyrie whom she holds prisoner. She makes Kyrie sing to attract the ponies in a trance. As soon as Somnambula was younger she creates a magical circus and leads the ponies to it. She takes away the youth of the Earth and pegasus ponies to make her younger and the youth of the unicorn ponies to make her powers stronger and stores them in a crystal.   

ellauri135.html on line 406: На Руси, как встарь, колокольни бьют,	Venäjällä, kuten ennen vanhaan,			

ellauri135.html on line 433: Näitä kyläkarhiaisia kasvoi katkonhajuisessa Iljitshin syvänteessä miehenkorkuisina.

ellauri135.html on line 440: Olisi hauska nähdä millaista jälkeä syntyisi jos nämä nykyrunoilijat yrittäisivät kirjoittaa samanlaisia runoja kuin herrat Jylhä ja Koskenniemi aikanaan.

ellauri135.html on line 443: Ekkehart Tolle sanoo et ajatteleminen on pahinta. Ei pitäs ajatella. Pitäis olla kuin Pauli Tapion tikka. Korjaan puukiipijä:

ellauri135.html on line 448: Helsingin Sanomien haastattelussa Pauli Tapio kertoi, että inhimillisen ahdistuksen käsittelyssä häntä auttaa kristillinen maailmankatsomus.

ellauri135.html on line 453: Erik Ticklénin tunnetuin runo oli Neidon valitus. Johan Ludvig Runeberg käänsi tämän runon ruotsiksi ja se julkaistiin Helsingfors Morgonbladissa vuonna 1832. Sieltä Nikke Berg sen lukaisi ja teki venäjännöxen. Erik Ticklénin veli Pietari (Pehr) Ticklén oli myös runoilija ja Oulun Wiikko-Sanomia-lehden perustaja. Lähteet. Kotivuori, Yrjö: Erik Ticklén. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852.  

ellauri135.html on line 457: Nuorempi veli Eero Ticklén oli syntynyt 1794, tuli ylioppilaaksi 1815, vihittiin papiksi 1817 ja kuoli kappalaisena Kärsämäellä 1827. Ainoa hänen sepittämänsä runo on Neidon valitus, joka on painettuna vanhemman Sakari Topelius'en julkaisemien vanhojen runojen ja nykyisempien laulujen joukossa. Tälle on tullut se kunnia osaksi, että Runeberg sen käänsi ruotsiksi, luullen sitä kansanlauluksi, niinkuin hän itse tunnustaa Helsingfors Morgonblad'issa 1832. "Minulla on tätä ihanaa runokappaletta ruotsiksi kääntäessäni ollut sama tunne, kuin sillä, joka yrittää kukkaiskasvia kiskoa irti ja siirtää yhdestä maaperästä toiseen. Joka hetki olen pelännyt vahingoittavani sen hentoja juuria —käyttääkseni vertausta — ja hienoja lehtiä, ja toivotonna epäillyt, olenko sitä voinut varjella niin, ett'ei siinä olisi liiaksi oman käteni hävittävää jälkeä".  

ellauri135.html on line 475: Armias, ihana aika,		Dessa hulda, ljufva dagar,		

ellauri135.html on line 478: Ilolla ihanan linnun,		Med den muntra fågelns glädje,		

ellauri135.html on line 481: Vapahana, vaivatonna.		Fri och lätt och sorglös leker.		

ellauri135.html on line 499: Tuulen hengeltä tulevan		När han kom med blomsterdofter		

ellauri135.html on line 504: Rauha rakkahin rakensi		Och det blida lugnet redde		

ellauri135.html on line 506: Eikä untani uhannut		Störde ej min sömn med hotet		

ellauri135.html on line 521: Pullistuvahan povehen.		Lämnat efter dig i spåren.”-		

ellauri135.html on line 542: Enkä raski raiskaella.		Icke hjärta har att kväfva.-		

ellauri135.html on line 565: Konsta ajaa Oka jokea alavirtaan peräprutkulla. Poijunvartija Shaslik varottaa ukonilmasta. Konsta pelastautuu poijusedän kaa Svjatoslav Richterin kesämökille. Svjatoslav on tiettävästi homo. Ahaa soittajaa ei ole vielä näkynyt, sanoo Shishkebab. Hän tuokin aina pelinsä mukanaan. Kazokaa tuota ovea. Se on niin leveä, et peli mahtuu sisälle.

ellauri135.html on line 569: Sviatoslav Teofilovich Richter March 20 1915 – August 1, 1997) was a Soviet pianist who is frequently regarded as one of the greatest pianists of all time. He is known for the "depth of his interpretations, his virtuoso technique, and his vast repertoire." Charles Francis Richter (/ˈɹɪktəɹ/, 26. huhtikuuta 1900 – 30. syyskuuta 1985) oli yhdysvaltalainen seismologi, joka on kuuluisa maanjäristyksen voimakkuuden määrittelevän Richterin asteikon luomisesta.

ellauri135.html on line 573: Richter moved in with his aunt Tamara. He lived with her from 1918 to 1921, and it was then that his interest in art first manifested itself: he first became interested in panting, which his aunt taught him. 

ellauri135.html on line 575:       In 1943, Richter met Nina Dorliak (1908–1998), an operatic soprano. He noticed Dorliak during the memorial service for Vladimir Nemirovich-Danchenko, caught up with her at the street and suggested to accompany her in recital. It is often alleged that they married around this time, but in fact Dorliak only obtained a marriage certificate a few months after Richter's death in 1997. They remained living companions from around 1945 until Richter's death; they had no children. Dorliak accompanied Richter both in his complex private life and career. She supported him in his final illness, and died herself less than a year later, on May 17, 1998.

ellauri135.html on line 577:       It was rumored that Richter was homosexual and that having a female companion provided a social front for his true sexual orientation, because homosexuality was widely taboo at that time and could result in legal repercussions. Richter was an intensely private person and was usually quiet and withdrawn, and refused to give interviews. He never publicly discussed his personal life until the last year of his life when filmmaker Bruno Monsaingeon convinced him to be interviewed for a documentary.

ellauri135.html on line 579:       In 1960, even though he had a reputation for being "indifferent" to politics, Richter defied the authorities when he performed at Boris Pasternak's funeral.

ellauri135.html on line 603: И снились милые черты.			Ja haaveili söpöistä piirteistä.		

ellauri135.html on line 606: 10 Рассеял прежние мечты,		10 Hajotti vanhat unet,				

ellauri135.html on line 628: "Joka ilta malexin läpi puutarhan ja toistan mielessäni: hiän oli täällä - kivenmukura johon hän kompastui on mun pöydällä, kuihtuneen heliotroopin oxan vieressä; mä kirjoitan paljon runoja - ja tää, voit olla varma, on selvä pihkaantumisoire....", Pushkin kirjoitti Kernin siskolle monta päivää tämän lähdettyä. Hän kirjoitteli Kernin kaa puolentoista vuotta, mutta enimmäxeen pelleillen. Vaikka Pushkinin elämäkerturit koittaa idealisoida niiden suhdetta, tiedetään et Alex viittas hiäneen myöhemmin "Babylonin porttona", ja kirjoitti kaverille että "Jumalan avulla bylsin sitä äskettäin."

ellauri135.html on line 630:     1826, Kern otti eron vanhasta miehestä. 10v myöhemmin se meni naimisiin 16v serkkunsa kaa, Aleksandr Markov-Vinogradskyn. Hiänen viime vuodet meni niin köyhissä oloissa ezen piti myydä Pushkinin lähettämiä kirjeitä. Hiän kuoli yxin 27.5.1879 Moskovassa (minne sen poika muutti sen) kalustetussa huoneistossa Gruzinskajan ja  Tverskajan kulmassa. Anna Petrovna haudattiin kirkkomaahan lähellä vanhaa kivikirkoa Prutnyan kylässä (Ven. д. Прутня), joka on  6 kilometerin päässä Torzhokista, lähellä Tveriä. Sade huutoi pois tien, eikä sen arkkua saatu siirrettyä hautuumaalle "miehen luoxe". Sen tarkka hautapaikka Prutnyassa on tietymättömissä, mutta hautuumaalla on symbolinen hautakivi. Urbaanilegenda kertoo että sen hautasaatto meni Pushkinin torin poikki just kun Pushkinin kuuluisaa razastajapazasta erektoitiin sinne. Tää oli niiden viime tapaaminen, niinkö.

ellauri135.html on line 634:     Pieni elämänmyönteinen vanhus kierteli kyliä kirjoittamassa muistiin kaiken mitä vanhat muistivat Pushkinista. Eipä silti, he osaavat kyllä syöttää pajunköyttäkin. Pushkinilta oli kysytty, pitäiskö lähteä vastustamaan Napoleonia. Pushkin oli vastannut: Mixi hitossa pitäisi pistää nokkansa mokomaan sontaan, kunnianarvoisat valtiojohtajat, kun kerran musikoillakaan ei ole kuin yhdet ainoat piikkohousut koko elämänsä aikana. Siitä sodasta ette pirulauta ikinä selviä. Nähdään!"

ellauri135.html on line 638:   Isä oli Vologdan sairaalan kirjanpitäjä.Mitä hän nyt oli, säälittävä juoppolalli ja rehvastelija. Kaikkein epätoivoisimmassa puutteessakin hän käytti puhkipestyä ja tärkättyä paidan etumusta ja leventeli syntyperällään. Hän oli venäläistynyt latvialainen, syntyjään Jagelloneja. Juovuspäissään hän hakkasi minua. Meitä oli kuusi lasta yhdessä ainoassa huoneessa, keskellä likaa ja löyhkää, jatkuvia riitoja ja nöyryytyksiä. Lapsuus oli vastenmielisintä aikaa. Humalassa isä jankkasi aina Pushkinin runoja ja itki ja voihki. Kyyneleet virtasivat tärkätylle paidan etumukselle, hän ruttasi sen, sätti itzeään ja huusi, että Puškin oli ainoa valonsäde tällaisten kirottujen saastojen elämässä. Hän ei muistanut ainoatakaan Puskinin runoa kokonaan. Hän aloitti aina alusta, mutta ei koskaan pääsyt loppuun. Isältä olen oppinut vain 2 Pushkinin säettä:

ellauri135.html on line 646:     Pushkinin yxinkertaisen haudan äärellä kuuluu kukkojen kieunta. Kunnian kukko laulaa ryssille.

ellauri135.html on line 651: Mikhail Lermontovin runous on monipuolinen ja opettavainen, se paljastaa venäläisen kansan elämän ja käsitteet. Runouden runous on monimutkaista ja täynnä erikoisvoimaa. Tämä kuuluisa mies syntyi syksyllä vuonnaMoskova 1814 - 3 tai vanha tyyli 15. lokakuuta. Soon Helmiä täsmälleen 188v vanhempi. Hänen isänsä oli Tulan maakunnasta ja oli vuokranantajan poika. Ulkopuolinen kauneus ja ystävällisyys isän yhdistettiin hänen epämuodolliseen dispositioon. Eläkkeelle jäänyt kapteeni oli myös kuuma ja rajoittamaton.

ellauri135.html on line 653:  Tämä kaveri piti Maria Mikhailovna Arsenievasta - unenomainen ja hermostunut tyttö, joka vanhempiensa kieltämisistä huolimatta halusi tulla vaikean ja lähtevän upseerin vaimoksi. Mikhailin vanhempien elämä avioliitossa oli epäonnistunut. Hänen äitinsä kuoli melko varhain, eikä suhde isään ja isoäitiin mennyt kovinkaan hyvin, mikä jätti jäljenteen runoilijan pienelle tulevaisuudelle - tämä on Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille.

ellauri135.html on line 655: Penzan alueella isoäidin puolison kartanossa meni runoilijan lapsuus. Kotikoulutus oli monipuolista: vieraiden kielten opit, musiikki, piirustus. Myöhemmän luovuuteen vaikuttivat merkittävästi hänen matkansa Kaukasuksella, jossa Michael sai läpi kivennäisvesien käsittelyn. Tässä eteläisessä lomassa runoilija vieraili kolme kertaa ja kirjoitti monia Kaukasiassa liittyviä teoksia. Vuonna 1827 hän muutti Moskovaan isoäitinsä kanssa. Lermontovin lasten elämäkerta osoittaa, että runoilijan persoonallisuudella ja hänen lisätehtävyydellään oli kuvaamaton vaikutus isänsä kuva romanttiseksi sankariksi. Esimerkiksi teokset kuten "Ihmiset ja intohimot" sekä "Strange Man" sisältävät kaikuja vanhempien perhekonnerikosta.

ellauri135.html on line 657: Vuonna 1828 runoilija saa koulutusta gumanitaarisen profiilin Nobel Boarding Schoolissa ja viestii Lopukhinsin perheen kanssa. Yksi neljästä pojasta tuli myöhemmin runoilijan ystäväksi ja Varvara-tytär musexi. Runoilijan aktiivinen luova toiminta avautuu ja ensimmäiset runot tulevat näkyviin: "Kaukasianpaimenkoira", "Sirkasialaiset", demonin ääriviivat. Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille osoittaa, että runojen aktiivinen kirjoittaminen alkoi 1900-luvun 30-luvuilla. Samana vuonna hän menestyi menestyksekkäästi Moskovan yliopistossa moraalisessa ja poliittisessa tiedekunnassa, mutta myöhemmin hän ymmärtää virheensä. Vuonna 1832 Mikhail meni Pietariin ja siirtyi koulujen vartijoiden alihankkijoille. Näinä vuosina hänestä tulee yrityksen sielu ja naisen mies. Ensimmäiset julkaisut olivat jo vuonna 1835, ja vuonna 1837 Pushkinin runoilijan kuolemasta tuli perusta saman nimen runolle.

ellauri135.html on line 659: Ensimmäinen kaksintaistelu tapahtui talvella 1840. Sitten syy oli terävä hyökkäys, jonka Lermontov myönsi itselleen. Lyhyt lasten elämäkerta osoittaa jo, että tällaiset riidat tuolloin eivät voineet johtaa mitään hyvää. Mutta runoilija oli tällä kertaa onnellinen, ja hän lähti pienellä haavalla ja pidätettiin lyhyellä pidättämisellä. Kuitenkin riita 15. heinäkuuta 1841 oli viimeinen, ja hänen kollega Martynov ampui runoilija rinnalle, joka johti hänen kuolemaansa.

ellauri135.html on line 667: Tuleva kirjailija syntyi lokakuussa 1814. Jo ennen uutta vuotta koko Moskovan perhe palasi Tarkhanyyn - isoäidin kiinteistöön Pmenan alueella. Misha jäi ilman äitiä, kun hän ei ollut edes kolmea vuotta vanha. Isä halusi ottaa poikansa mukaan, mutta isoäiti teki tahdon niin, että kaikki jää hänen poikansa vain, jos hän elää hänen kanssaan vasta aikuisuuteen asti.

ellauri135.html on line 669: 14-vuotiaana Mikhailista tuli Nobel-tutkija joka toimii Moskovan yliopistossa. Samaan aikaan hänestä kiinnostui runoutta ja alkoi kirjoittaa itsestään. Hänen ensimmäinen opettaja tässä tapauksessa oli S. E. Raich. Mikhail opiskeli 2 vuotta, ja pysäköintitalo oli suljettu. Syksyllä Lermontov tuli samaan yliopistoon moraalista ja poliittista tiedekuntaa. Mikhail ei kuulunut mihinkään ympyrään eikä yleensä edes kuulunut kaikkiin oppilaisiin. 

ellauri135.html on line 671:  Ensi vuoden syksyllä, jolloin Lermontov siirtyi suulliseen tiedekuntaan, hänen isänsä kuoli. Mikhail tuskin osallistui luennoihin uudessa yksikössä eikä osallistunut kokouksiin loppuvuodesta.

ellauri135.html on line 673: Elokuussa 1832 Mikhailista tuli koulun oppilas. Guards junkers, joka perustettiin nuorille aatelijoille, jotka tulivat Guardille ilman sotilaallista koulutusta ja koulutusta. Hänen siirtyminen Pietariin liittyi tähän tapahtumaan. Kun hän opiskeli koulua 2 vuotta, hän sai ensimmäisen upseerin arvon. Tänä aikana Michael ei lakannut harjoittamasta kirjallisuutta.

ellauri135.html on line 675: Tammikuussa 1837 maata järkytti uutisia Pushkinin kuolemasta. Mikhail Lermontov vastasi tähän tapahtumaan Runon kuoleman runolla. Koska jake oli poliittinen, runoilija pidätettiin ja joutui Kaukasialle. Tältä päivältä hän asui vain 4 vuotta. Ja tässä lyhyessä ajassa Lermontov loi ne teokset, jotka myöhemmin tunnustettiin runollisen perinnön parhaaksi. 

ellauri135.html on line 679: Runoilija unelmoi lopulta jättämään armeijanpalvelua ja täysin tutustua kirjallisuuteen, aloittaa oman aikakauslehden julkaiseminen. Mutta hänellä oli vain vähän aikaa pysyä Pietarissa. Ja tämä tuli mahdolliseksi vaikutusvaltaisten ihmisten vetoomuksen ja hänen isoäitinsä E. A. Arsenyevan ansiosta. Vierailun jälkeen runoilija meni viimeiseen matkaansa Kaukasukseen ja lähinnä maanpakoon. Hän oli täynnä tummia hyökkäyksiä. Syynä kuolemaan johtaneeseen riitaan oli vähäpätöinen vittuilu eräälle majurille. Runoilija oli melkein varma, että kaksintaistelu ei tapahtuisi. Martynov ei kuitenkaan kieltäytynyt. Hän aiheutti kuolevaisen haavan M. Yu Lermontoville tämän Lerpan kannalta epäonnistuneen kaksintaistelun aikana Pyatigorskissa. Se tapahtui kesällä 1841, ja seuraavana keväänä runoilijan tuhkakuppi lähetettiin Tarkhanyn perhetilaan.

ellauri135.html on line 686:   Monet uskovat, että jotkut lahjakkaat ihmiset voivat ennakoida heidän kuolemansa, joka ilmaistiin heidän työssään. Lermontovin runo ”Testamentti” on monien mielestä pelkkä ennustus, merkki siitä, että runoilija ennusti varhaista kuolemaansa. Mutta samalla tämä on surullinen ja koskettava tarina kuolemaan joutuneesta sotilaasta.

ellauri135.html on line 688: Runo on kirjoitettu vuonna 1840, jolloin runoilija karkotettiin Kaukasiaan toisen kerran. Kaikki kirjoittajan ystävät pysyivät pääkaupungissa, ja Kaukasuksella hän ei koskaan pystynyt luomaan läheisiä suhteita kenenkään kanssa. Runoilijan vanhemmat ovat jo kauan olleet kuolleita, ja hän on huolissaan siitä, että kuoleman jälkeen kukaan ei muista häntä. Koska Mihail Jurjevitš lähetettiin kuumalle paikalle, hän ajatteli kuolemaansa rauhallisesti ja sotilaan varmuutta taistelussa.

ellauri135.html on line 696: Lyyrinen sankari on tavallinen sotilas, joka oli kuollessa haavoittuneena ja tietäen kuolevansa, antaa useita tilauksia ystävälle ja välittää sanallisesti hänen erikoisen testamenttinsa hänelle. Hän pyytää, ettei puhu kuolemasta isälleen ja äidilleen, mutta pyytää välittämään tämän viestin rakastetulle naiselle, joka on varma, että hän ei tunne tunteita häneen. Hän on varma, ettei kukaan huolehdi hänen kuolemastaan. Sankari on todennäköisesti yksinkertainen talonpoika, ja asepalveluksessa on rikottu hänen elämänsä. Ehkä hän on vielä nuori, mutta hän hautaa jo itsensä, koska sotilasvelvollisuus ei anna hänelle mahdollisuutta palata.

ellauri135.html on line 698: Huolimatta sankarin heikosta sosiaalisesta asemasta, tunnustamme siinä itse kirjoittajan, joka vihjaa surulliselle kohtalolleen. Monet ovat yhtä mieltä siitä, että lyyrisen sankarin ja kohtalonsa kautta Lermontov halusi paitsi koskea lukijoiden sydämiin myös välittää oman testamenttinsa, koska hän uskoi olevansa samanlainen kohtalo. Salaperäinen naapuri on esimerkiksi Mikhail Yurievichin, Varvar Lopukhinin, ensimmäinen rakkaus, joka avioitui varakkaan maanomistajan kanssa. Kirjailijan vanhemmat olivat jo tuolloin kuolleet, siellä oli vain isoäiti, joka vanhuuden vuoksi ei kyennyt selviytymään pojanpojan kuoleman uutisista.

ellauri135.html on line 700:     Pääteema on kuolema.. Siinä kirjailija näkee elämänsä loogisen lopputuloksen, jota kukaan ei tarvitse. Hän puhuu kuolemasta rauhallisesti ja jopa välinpitämättömästi, ikään kuin hän ei anna pirun siitä, kuinka seuraava taistelu loppuu. Hän huomauttaa kuitenkin ironisesti, että "hän rehellisesti kuoli kuninkaan puolesta". Miksi ironista? Kyllä, koska kuningas itse lähetti hänet teurastettavaksi, ja runoilija vihasi sotilasasioita, joten hänellä ei ollut halua harjoittaa sitä, vielä vähemmän kuolla hallitsijan nimessä, jonka kanssa kirjoittajalla ei ollut suhdetta. Nikolai Lermontovin kuoleman jälkeen Nikolai Ensimmäinen itse sanoi: "Koiralla on koiran kuolema." Siksi runoilussa runoilija ei kuvaa sankarillista uhraamista kotimaansa nimissä (hän ei kuole isänsä puolesta, vaan hallitsijan puolesta), vaan teloituksen, johon hän oli tuomittu kuninkaan määräyksellä.

ellauri135.html on line 704: Runo on kyllästynyt yksinäisyyteen, se tekee lukijasta surullisen. Erityisen vaikuttava on rauha, jonka kanssa sotilas puhuu kohtalostaan. Hän on rauhallinen välittömässä kuolemassa, mutta lukija ymmärtää, että sankarille tapahtui epäoikeudenmukaisesti, hänen täytyi nauttia hiljaisesta elämästä, mutta kuoli taistelukentällä, eikä kukaan muista hänen kuolemaansa jälkeenpäin.

ellauri135.html on line 714: hanaa" />  

ellauri135.html on line 716: Михаил Лермонтов — Завещание: Стих	  Mihail Lermontov — Testamentti: jae	

ellauri135.html on line 729: Я пулей ранен был;			  Sain haavoittuneex luodista;		

ellauri135.html on line 759: Teos on monologi kuolettavasti haavoittuneesta sotilaasta, jonka kanssa hän puhuu läheiselle ystävälleen. Lyyrinen sankari tietää, ettei hänellä ole kauan elinaikaa, joten hän haluaa viettää viimeiset tunnit yksin uskollisimman henkilön kanssa. Tämä ilmaisee Lermontovin henkilökohtaista melankoliaa, joka kärsi jatkuvasti yksinäisyydestä. Runoilijan harvat omistautuneet ystävät jäivät Venäjälle. Kaukasuksella hänellä ei koskaan ollut aikaa tai hän ei voinut päästä lähelle ketään, joten hän pitää "veljensä" läsnäoloa ihmisen kuoleman hetkellä erittäin arvokkaana ja tärkeänä.

ellauri135.html on line 761: Kuolleen päättely on sopusoinnussa Lermontovin ajatuksien kanssa. Hän ei heti päätä, kenen puoleen kääntyä välittäjänsä kautta. Hänen koko elämänsä ja sotilaalliset ansionsa eivät kiinnosta ketään. Lyyrinen sankari tajuaa valitettavasti, ettei edes hänen kuolemansa voi innostaa ketään ja aiheuttaa vilpitöntä myötätuntoa. Ilmaus "jos joku pyytää ..." sisältää valtavan katkeruuden. Kuoleva saa viimeisen mahdollisuuden puhua ennen kuolemaansa, mutta hänet pakotetaan ystävän kautta puhumaan itse asiassa ensimmäiselle kohdatulle henkilölle. Sankari ei kuvaile kuolevaisen haavansa yksityiskohtia, vain huomauttaa vaatimattomasti, että "hän kuoli rehellisesti kuninkaan puolesta". Hän vain pahoittelee, että hänet haudataan vieraalle maalle, ja pyytää välittämään pokkurointinsa ”kotimaahansa”.

ellauri135.html on line 769:     Musta tää runo on erittäinkin narsistinen, mikä sopii Lermontoville. Muita hittejä Lermontovilta Konstan mielestä ovat Yxin kuljen, yö on tyyni, lauha, Tikari ja Niin ikävää ja murheellista. Ei ole tarpeen edes luetella niitä kaikkia. Lermontov oli mitään pelkäämätön, rumahko ja ylimielinen upseeri. Teloitettiinko se loppupeleissä? Ei vaan se kuoli kyrpiintyneen majurin luodista. Lepokodin suunnalta kuuluu lisää tuttuja säveleitä. Katjushalla komiat on keuhkot, paska haisee Nevan rannalla. Kukot kiekuvat joen tuolla puolen täyttä kurkkua. Zabolotskilla on erinomaisia runoja ukonilmasta. Zabolotski nousee Tjutsevin rinnalle, jopa kaarteissa täpärästi ohi. Sairas Bunin nauraa iloisesti lukeiessaan Tvardovskia. Koira kuoli koiran kuoleman. Ympärillä kuohuva elämä on täynnä tarkoitusta ja merkitystä.

ellauri135.html on line 771:     Mihail Jurjevitš Lermontov (ven. Михаил Юрьевич Лермонтов, 15. lokakuuta (J: 3. lokakuuta) 1814 Moskova, Venäjä – 27. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1841 Pjatigorsk, Venäjä) oli venäläinen kirjailija, Aleksandr Puškinin rinnalla venäläisen romantiikan ja Venäjän runouden kultakauden merkittävin edustaja. Häntä pidetään kielellisenä uudistajana. Hän oli rumahko. Lermontov syntyi Moskovassa merkittävässä asemassa olleeseen sukuun, jonka sanotaan olevan lähtöisin skotlantilaisesta Learmonth-suvusta, jonka esi-isä Peter Lermontoff olisi 1600-luvulla jäänyt Venäjälle jäätyään sotavangiksi. Tarinaa ei kuitenkaan ole pystytty todentamaan dokumenteilla.

ellauri135.html on line 776: Vänrikki Lermontovin vitsien kohteena ollut majuri Nikolai S. Martynov haastoi hänet kaksintaisteluun, joka käytiin 27. heinäkuuta 1841 Mašukvuoren juurella Pjatigorskissa Kaukasiassa. Lermontov kuoli Martynovin ensimmäisestä laukauksesta. Martynovin kuulustelupöytäkirjan mukaan ei kaksintaistelun syynä ollut yksittäinen vitsi tai loukkaus vaan päättäväinen kieltäytyminen niiden kertomisen lopettamisesta, jolloin Martynov ei nähnyt muuta kunniallista tapaa päättää asiaa kuin kaksintaistelu, joka käytiin vakiintuneella tavalla sekundanttien läsnä ollessa.

ellauri135.html on line 785:   Lermontovin taiteen ihailijoita kutsutaanhänen runonsa "Testamentti" on profeetallinen, siinä hän ennusti kuolemaansa ja sanoi hyvästi ympäröivälle maailmalle. Itse asiassa tässä työssä ei ole mitään tekemistä kirjoittajan kanssa, hän kirjoitti sen vuonna 1840 tunnustuksena haavoittuneesta sankarista, jolla on vain muutaman päivän jäljellä elää ja jopa tunteja. Ensi silmäyksellä Mikhail Yurievichin kohtalosta ei ole yhtään analyysiä. "Testamentti" Lermontov on omistettu kaikille Venäjän armeijan palveleville sotilaille.

ellauri135.html on line 789: Lermontovin tahdon analysointi. Tunnuksen mukaan runussa kuvataan haavoittuneen sotilaan kohtalo puhuu ystävälle. Sankari kysyy täyttävänsä viimeisen tahtonsa, ymmärtää, ettei kukaan odota häntä, hän ei tarvitse ketään, mutta jos joku kysyy hänestä, toverin on sanottava, että soturi ammuttiin rintaan ja rehellisesti kuoli Tsarille. Sotilas huomaa, että hänen ystävänsä ei todennäköisesti löydä kaveria elossa, mutta jos he eivät ole kuolleita, niin hän järkyttää vanhuksia ja sanoo, että hänen kuolemansa ei ole välttämätöntä. Totuus voidaan kertoa vain naapuriin, jossa sankari oli kerran rakastunut. Hän vilpittömästi itkee, mutta ei ota sydämensä kuolemaansa.

ellauri135.html on line 793: Testamentti Lermontov. Lermontovin "testamentti" sisältää piilotetun merkityksen. Runo näyttää ennustavan, että hänen elämänsä on lyhyt ja intuitiivisesti etsimään kuolemaa. Mikhail Yuryevichin ja kirjallisten kriitikkojen monet tutkijat ovat päätyneet siihen, että tätä runoa voidaan pitää profeetallisena, ja tekijälle itsessään on ennakoinnin lahja. Ehkä "Testamentti" Lermontov kirjoitti, ei lainkaan viitannut itseensä, mutta silti on olemassa jonkin verran rinnalleen hänen elämänsä ja tuntemattoman sotilaan kohtaloa.

ellauri135.html on line 795:   Ensinnäkin kirjailija on aivan kuten hänen sankarinsa, kuoli linnun rintakehästä, mutta ei taistelukentällä vaan kaksintaistelussa. Toiseksi runo "Testamentti" Lermontov kirjoitti, kun hänen vanhempansa eivät enää olleet elossa, hänen isoäitinsä pysyi, mutta hän ei pitänyt häntä läheisenä ystävällenä ja tunsi häntä ristiriitaisia   tunteita. Naapurin kuva, Mikhail Yuryevich, olisi voitu erottaa monista naisista, joita hän ihasteli ja katsoi hänen mussoistaan. Todennäköisesti hänellä oli mielessä Varvara Lopukhin - tämä tosiseikka on analyysi.

ellauri135.html on line 799: Runon testamentti Lermontov. Lermontovin "testamentilla" on joitainei vastaa kirjoittajan elämää. Runoissa tilanne esitetään niin, että tyttö unohti sankarin, mutta itse asiassa se oli Mikhail Yurievich, joka katkaisi suhteensa naiseen, jota hän idolisti, koska hän ei voinut saada hänet onnelliseksi. Lopulta Barbara Lopukhina pahoitteli, että hän ei voinut viettää elämänsä viimeisiä kuukausia rakkaan.

ellauri135.html on line 824: Mikhail Yurievich Lermontovin "Profeetan" runon analyysi

ellauri135.html on line 831: Englannin maakunnat - maan hallinnollisen alueen perinteet ja piirteet.

ellauri135.html on line 834: Mekanismi yhteiskunnan hallitsemiseksi maassa. Hallinnon rooli yhteiskunnassa. Taloustiede ja johtaminen

ellauri135.html on line 870: 	Venäjän runoilija Mikhail Yurievich Lermontov 💔 Varvara Lopukhina, hänen ystävänsä Alexin nuorempi sisko. Keväällä, ennen pääsiäistä vuonna 1832, maallistuneiden naisten ja nuorten kova yritys kävi yxiin Simonovin luostarin All-Night Vigilin kaa.

ellauri135.html on line 871:     
ellauri185.html on line 481:     
ellauri185.html on line 487:     Tolstoin säännössä 1 ei tappamista kielletä, jos se tapahtuu hyvässä sovussa. Sääntö 2 on aika tyly vaimoille, vai mitä? Kohdat 3-5 ovat isänmaallisuuden kannalta ne pahimmat. Toisheimolaiset ovat määritelmän mukaan pahoja, niitäkö nyt pitäisi rakastaa? Sotilasvala on hyvin tärkeä, sen nojallahan saa karkureita kysymättä ampua. 

ellauri185.html on line 489:     Yllättävän huonosti nää säännöstöt mäzäävät. Selvin ero Tolstoin ja Cohnin säännöissä on FUCK! EAT! KILL! divisioonien, eli nainnin, tulontasauxen ja väkivallan suhteellinen huomio. Tolstoi pitää nainnista muttei varsinkaan rakenteellisesta väkivallasta, eriarvoisuutta vastaan sillä ei ole sinänsä mitään. Cohnilta ei jää paljon yli rakkauteen, mutta sitä enemmän se panostaa yhteisvastuuseen. Vanhan työehtosopimuxen ehdoista sillä on jäljellä tappopykälä, ja se suosittaa vielä muistelemaan jumalaa, vaikkei välttämättä enää pyhäpäivänä. Sananvapautta rajoittava turpa kiinni-pykälä 4 on Cohnin omatekemä. Hinoa Cohn!

ellauri185.html on line 491:     Mun olis hurjan vaikea tehdä tämmöstä dekalogia, mun etiikka on puhtaasti kasuistista. Jos tyyppi hermostuttaa mua vaikka jossain netflix-sarjassa, sen saa surutta listiä, mutta enmä kyllä ole mitenkään systemaattisesti sarjojen valkohattuisten puolella. MIT:n moraalitestit saa lähinnä vittuilutuulelle. 

ellauri185.html on line 493:     Tolstoi ymmärsi todennäköisesti Jeesuxen pointin ihan oikein toisen posken kääntämisestä: ei sodat lopu ellei lakata puolustautumasta. Si vis pacem bara bellum on paska ajatus. "Puolustusvoimat" on pelkkää kusetusta, puhumattakaan japsujen "Itsepuolustusvoimista", se on jo puhdasta käteenvetoa. Tietysti ne toiset paskiaiset sitten voittavat, mutta who cares, sanoisi Jeesus: kuha päästään viimeiselle tuomiolle, nähdään kuka nauraa parhaiten. Jostain kumman syystä tää lohdutus ei vakuuta, vaikka järvät kuinka vakuuttaisivat olevansa hyviä uskovaisia. Jokainen haluaa päästä joholle vielä tällä puolella kiveä. Parempi pyy pivossa kuin 10 oxalla. 

ellauri185.html on line 495:     Vielä enemmän kuin antimilitarismipykälät Kaalia jäytää sääntö 5 eli antipatriotismi. Mitä vittua tollainen yleinen veljeily nyt on? No kyllähän Jeesus jotain sellaista kai koitti sepustaa, mutta senhän huomaa juutalainenkin että se on täyttä tuubaa. Eikö tässä ole vuosituhansia jo listitty filistealaisia ihan Jahven käskystä, ja nyt pitäisi äkkiä ottaakin Abu Chakran CD ja opetella arabian aakkoset? Ei vitussa! Venäjänkin kirjaimet on kuin jotain torakoita. Onhan se nyt selvää että vanhan sopimuxen tappo- ja panopykälät koskee vaan omaa tiimiä ja omaisuutta, ei vapaata riistaa eikä muukalaisia. 

ellauri185.html on line 497:     Tolstoin mielestä isänmaallisuus koskettavine runoineen, sankarihautoineen ja siniristilippuineen on siveellisesti ala-arvoista. Kerronko mikä on siveellisesti ala-arvoista? Se on että panee sisäkköä astiavälikössä ja on surevinaan sitä sitten jälkeenpäin sen kuoltua lapsivuoteeseen? Se ei ole vaan atavismia, se on suoranaista panslavismia! 

ellauri185.html on line 499:     Ei kyllä tässä Lexa lipsahtaa pahasti marxisti-leninistien linjoille, niin aatelismies kuin onkin. Nehän koittivat houkutella köige maade proletaarlase yhinöimään siskonpetissä. Vaan pieleen meni, hahaa! Kapitaalilla yhdistyminen sensijaan on mennyt mainiosti: pääoma purjehtii sujuvasti liputtomilla laivoilla, eikä rahalla ole passin tarvetta. Isänmaita puretaan uutterasti vapaakauppasopimuxilla, ja kohta kaikki solkkaavat huonoa englantia. End of history, Fukuyama, Pinker ja Harari lyövät kättä Tolstoin ja Leninin luiden yli.

ellauri185.html on line 503: Patriotismi on sotien perussyy ja veljistymisen pääeste. Eikä siinä kaikki!  Hallizevat, jotka aina ja kaikkialla ovat suuria lurjuxia, käyttävät patriotismia   henkisenä huumaus- ja pehmityskeinona, jonka avulla ne pettävät hyväntahtoisia herkkäuskoisia "alammaisia" ja siten saavat nämä palvelemaan heidän vallanhimoisia salakavalia suunnitelmiaan. He uskottelevat hyväntahtoiselle rauhalliselle kansalle, että se on hyökkäyshaluisen naapurikansan alituiseen uhkan alaisena, minkä vuoxi sen täytyy olla puolustusvalmiina, jollei se halua jättää izeään ja maatansa tuolle alttiixi. Näin liezomalla alammaisten isänmaallisia so. separatistisia vaistoja taivuttavat hallizevat heidät rupeamaan sotilaixi, maxamaan veroja ja yleensä kaikin tavoin avustamaan hallitusta sen suuren väkivaltakoneiston luomisessa ja lujittamisessa, jonka ytimenä on vakinainen sotajoukko ja koko sotilasjärjestelmä. Hyväntahtoiset alammaiset menevät halpaan hölmöjä kun ovat. Mutta niinpian kuin hallizevat ovat saaneet tämän väkivaltakoneiston haltuunsa, käyttävät ne sitä ensi sijassa niitten samojen alammaisten orjuuttamiseen, toistoon ja nujertamiseen, jotka isänmaallisuudesta hyvänahkaisesti antautuivat hallituksen ja sen väkivaltakoneiston kätyreixi. Alammaisten isänmaallisuus on hallizevan luokan nuora jolla alammaiset kurjistetaan ja orjuutetaan.

ellauri185.html on line 504: Niinpä. What else is new?

ellauri185.html on line 506: K.S. Laurila ei ole suotta huolissaan. Vuorisaarnaaja kieltää vihaamasta vihulaistakaan, siitä on selvät pykälät. Hetkinen! mahdollinen porsaanreikä: mikä on tarkoitettu viholliskuva? Puhutaanko tässä maista ollenkaan? Jospa puheena on vain Aku Ankka ja sen naapuri Teppo Tulppu? Eihän Jeesus esiintynyt poliitikkona sen enempää kuin Taavi-eno, se oli aivan idiootti eli yxityishenkilö.

ellauri185.html on line 507: Ei se tehnyt valtiollisia eikä yhteiskunnallisia järjestelyjä vaikka kommunisti Luukas niin koitti uskotella. Sitäpaizi onhan taivaallakin sotajoukot ja verivihollinen jota se saa patrioottisesti mätkiä.

ellauri185.html on line 517: Tässä oli siis kysymys vasta Tolstoin mielipiteiden selostuxesta eikä niiden arvostelusta. (Odotahan vaan Lexa, lopussa tulee todella kylmää kyytiä!)

ellauri185.html on line 524:     Täytyisi tehdä niinkuin Elon Musk ja sen tyttöystävä, jotka asuu eri paikoissa ja pallottelevat lapsiaan X ja Y jotka on tehty jonkun toisen mahassa. Suunnittelevat kumpikin 1-suuntaisia rakettimatkoja avaruuden homo- ja lesbokommuuniin. Lapset käyttää äidistä ja isästä vielä etunimiä kuin pikku Paul!

ellauri185.html on line 526: "Älkää tehkö pahalle vastarintaa." !No es eso!

ellauri185.html on line 527: Hyvälle ei saa tehdä vastarintaa, Jeesus tarkoitti. Poliisi on ystävä, ja valtiovalta ajattelee jokaisen, tai ainakin enemmistön, parasta. Tai valtaapitävien parasta, onhan sekin hyvä asia.

ellauri185.html on line 529: Tolstoi ei kuitenkaan ollut ääri-individualisti, pikemminkin päinvastoin, ei siis tyypillinen anarkisti ala Markku Graae. Vaikka kuuluihan Markkukin vapaamuurareihin. Ei sentään vankimuurareihin joiden oikea paikka on kiven sisällä. On vaikea elei mahdotonta olla kuulumatta mihinkään, apina on laumaeläin kuten penikka. Näin ne ääripäät kohtaavat kuten häntäänsä pureva käärme: fasistit ja antifat taistelevat samoilla barrikadeilla, vaikka eri puolilla. Välissä koittaa patriootti pitää yllä lakia ja järjestystä pampulla ja happosuihkeella.

ellauri185.html on line 538: Jos nim. mennään kaikkien sosiaalisten epäkohtien: köyhyyden, kurjuuden, räikeän eriarvoisuuden, orjuuden, vääryyden, luokkavastakohtien y m. viimeisiin pohjiin saakka, niin havaitaan - se oli Tolstoin usko - että kaikki nämä onnettomuudet loppujen lopuksi johtuvat valtion ja sen laitosten pakko- ja väkivaltaluonteesta.

ellauri185.html on line 540: Mistä johtuu esim. köyhyys ja kurjuus, jotka ovat kaikkien muitten epäkohtien pohjasyynä? Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ennusti Jeesus Kristus hyväntuoxuvat jalat Magdalenan sylissä. - Ilmeisesti siitä, että muutamat omistavat tämän maailman hyvyyttä enemmän, toiset vähemmän, kolmannet ei ehkä juuri mitään. Mitenkä tämä on mahdollista? Se johtuu niin sanotusta omistusoikeudesta. Mutta tämä luuloteltu oikeus ei Tolstoin mielestä ole mikään oikeus, vaan se perustuu ilmeiseen väkivaltaan, jota ei mitenkään voida puolustaa (Auf ruf an die Menschheit. S. 21). Whats the diff? Oikeus on aina vahvemman oikeus, joten mikä tässä maxaa?

ellauri185.html on line 542: Kaikki omaisuus, mutta ennen kaikkea maa-omaisuus, on syntynyt väkivaltaista tietä (maa on valloituksilla anastettu, sitten luovutettu tai myyty). Koko Israelin historia on tästä hyvää näyttöä. Sen vuoksi on turhaa yrittääkään selittää sitä oikeuteen perustuvaksi. Se on todellisuudessa vain karkeaa riistoa, jota voimakkaat ja aseistetut harjoittavat heikkoja ja aseettomia kohtaan" (E.m.t. S. 21). Mitä hittoa, oikeuteen se juuri perustuu, vahvemman nimittäin. 

ellauri185.html on line 546: Samanlaista on muukin omistusoikeus. Se perustuu niin ikään työläisten väkivaltaiseen riistoon ja sitäkin valtiovalta aivan samoin suojelee.  Suuret omaisuudet syntyvät aina joko väkivaltaista tietä, mikä on tavallisinta - tai saituruuden kautta tai huikeitten konnankujeitten avulla tai pienien jatkuvien petosten ansiosta, jommoista esim. kauppiaat harjoittavat. Kuta siveellisempi ihminen on, sitä varmemmin hän menettää omaisuutensa, ja kuta siveettömämpi hän on, sitä varmemmin hän hankkii ja kartuttaa omaisuutta. Kansan viisaus sanoo: Jos on rehti työsi aina, kukkaros ei paljon paina." Tai myös: Työ ei rikkaaksi tee ketään, selän vain se köyryyn vetää." - Niin oli ennen ja niin on nykyään yhä räikeämmin, kun rikkauksien jakautuminen on jo aikoja sitten tapahtunut mitä nurjimmalla tavalla" (Aufruf S. 25). Toisten työ se on joka rikkaan rikastuttaa, sen selvitti jo Groucho Marx.

ellauri185.html on line 548: Tätä oikeuden vastaista kaiken omaisuuden jakautumista pitää valtio väkivaltaisin keinoin voimassa. Että niin on laita, ilmenee Tolstoin mielestä aivan havainnollisesti, niin pian kun joku noista riistetyistä koettaa saattaa voimaan työhön perustuvaa omistusoikeuttaan (mikä Tolstoin mukaan muuten on ainoa oikeutettu omaisuuden perusta).

ellauri185.html on line 550: ..Koettakoonpa vain joku työläinen ottaa takaisin rik kailta osankaan siitä, mitä nämä ovat laillisesti häneltä riis täneet, -- koettakoonpa vain joku nälkäinen työläinen ottaa sen leivän, jonka rikkaat nälänhätää hyväkseen käyttäen myyvät hänelle kalliiseen hintaan, -- koettakoonpa vain joku työläinen lakon avulla saada takaisin edes jonkinkaan osan siitä, mitä häneltä on riistetty: - hän loukkaa silloin pyhää omistusoikeutta, ja hallitus rientää

ellauri185.html on line 555: Niin ei siis tuolla oikeudella, johon rikkaat perustavat maanomistuksensa, verojen kannon ja toisten työn tuotteitten anastukset, ole mitään tekemistä oikeuden kanssa, vaan se nojautuu yksistään sotavoiman avulla harjoitettuun väkivaltaan" (Aufruf. S. 28) Tästä kurjuudesta on vain yksi pelastuskeino, nim. se, että koko tuo monimutkainen ja taitavasti rakennettu hallituskoneisto, jonka avulla kansaa orjuutetaan, hävitetään. Tämä tapahtuu niin, että ensinnäkin kieltäydytään sotapalveluksesta, jo ennen kuin on jouduttu sen tyhmistyttävän ja demoralisoivan kurin vaikutuksen alaiseksi" (E.m.t. S. 67).

ellauri185.html on line 565:     Kristus sanoo: "Alä vastusta pahaa." Oikeuksien tarkoituksena on vastustaa pahaa. Kristus määrää, että paha on palkittava hyvällä. Oikeusistuimet kostavat pahan pahalla. Kristus sanoo, ettei saa tehdä mitään eroa hyvien ja pahojen välillä. Damanlaiset hatut kaikille. Oikeusistuimilla ei ole mitään muuta tehtävää kuin todeta hyvien ja pahojen välinen ero. Kristus sanoo, että kaikille on annettava anteeksi; annettava anteeksi ei vain yhden kerran tai seitsemän kertaa, vaan annettava anteeksi loppumattomiin. On rakastettava vihollista, tehtävä hyvää niille, jotka meitä vihaavat. Oikeusistuimet eivät anna anteeksi, vaan ne rankaisevat. Ne eivät tee hyvää niille, joita ne nimittävät yhteiskunnan vihollisiksi, vaan päinvastoin pahaa. Niin selviää siis Kristuksen sanoista, että Kristuksen olisi täytynyt kieltää tuomioistuimet." "Vuorisaarnassa Kristus kääntyy kaikkien puoleen ja sanoo: Jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin. Kristus siis selvästi kieltää kaiken oikeudenkäynnin paizi omansa siellä viimeisellä tuomiolla. Kristuksen opin mukaan ei voi olla kristillistä, rankaisevaa tuomaria paizi ratki taivaassa. (Mein Glaube S. 45-46)

ellauri185.html on line 567: Mutta luonnollisesti ei vielä lakien ja tuomioistuinten kaan poistamisella saavuteta mitään todellista parannusta, jos se laitos, josta sekä lait että tuomioistuimet ovat lähtöisin ja joka muodostaa koko valtiojärjestyksen keskuksen, nim hallitus, jää olemaan. Hallituksethan ovat viime kädessä valtion liikkeellepanevana voimana ja keskipisteenä. Niin kauan kuin hallitukset ovat olemassa, ei ole paljon hyötyä siitä, jos niitä tai näitä valtiolaitoksia poistetaan, sillä hallitus asettaa niitten sijalle uusia. Jos tahdotaan käydä kiinni pahan juureen, täytyy tuhota hallitukset. Sillä lait, jotka ovat ihmisten orjuuden syynä, ovat hallitusten luomia. Sen vuoksi voidaan ihmiset vapauttaa orjuudesta vain siten, että hallitukset hävitetään" (Moderne Sklaven 5. 93)

ellauri185.html on line 569: Tässäkään Tolstoi tietysti ei tarkoita näitten taikka noitten määrättyjen hallitusten, hallitusmuotojen tai hallitusjärjestelmien poistamista. Kaikki hallitus yleensä täytyy hävittää. Hallitus on viroa tarkoittaen hometta. Kaikki home on poistettava.

ellauri185.html on line 571: Mutta tämä ei saa tapahtua väkivalloin, vaan päinvastoin täysin ilman väkivaltaa. Jos tuomarit potkii vastaan eikä lähde hyvällä, jääkööt istuimiinsa kököttämään kunnes tulee nälkä. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. S.o. niin, että pidättäydytään kaikesta sekä torjuvasta että hyökkäävästä väkivallan käytöstä. Kun hallitus ja koko valtiojärjestys nojautuu väkivaltaan, tarvitsee ihmisten vain johdonmukaisesti pidättäytyä kaikesta väkivallan käytöstä, ja koko valtio hallituksineen ja kaikkine laitoksineen romahtaa maahan aivan kuin korttirakennus. Hallituksen ja väkivaltavaltion hävittämiseen ei siis tarvita mitään suoranaista tekoa, vaan ainoastaan ehdotonta teottomuutta, so passiivista vastarintaa. Laiha itäintiaani lootusistunnassa, lannevaatteessa ja pyöreissä silmälaseissa läpyttää yxinään mustia käsiään tyhjässä oikeussalissa.

ellauri185.html on line 573: Väkivaltahallitusten ja samalla valtion kukistamiseen on vain yksi keino: ihmisten pitää ehdottomasti kieltäytyä osallistumasta väkivaltaisuuksiin" (Moderne Sklaven. S. 114) Tarvitsee siis vain kieltäytyä millään tavalla, välillisesti tai suoranaisesti tukemasta ja avustamasta väkivalta ja pakkovaltion pystyssäpitoa, ja sillä tämä valtio on tuhottu. Täähän ei ole muuta kuin lännen talouspakotteiden linja!

ellauri185.html on line 575:     Kuten näkyy, merkitsee Tolstoin ohjelman toteuttaminen valtion ja kaiken valtiollisen järjestyksen täydellistä tuhoamista. Tämä nihilistinen tulos saavutetaan johdonmukaisesti noudattamalla ehdotonta ahimsaa, väkivallan käyttökieltoa. Jos vain Tolstoin pahan vastustamiskieltoa käytännössä johdonmukaisesti noudatetaan, silloin ehdottomasti tuhotaan valtio ja kaikki valtiollinen järjestys ja jäädään vaille kana tikka masalaa.

ellauri185.html on line 577:     Tolstoi on tästä täysin selvillä ja senvuoksi onkin hänelle pahan vastustaminen niin vaikeaa. Tolstoi tykkäsi kainalonhajuisesta kanasta. Se on korkea, leveä, pyhä ja syvä oppi „Tämä oppi- niin on Tolstoin vakaumuksen mukaan Kristuskin sen tarkoittanut-on oleva ihmisten yhteiselämän perustana ja se on vapauttava ihmiskunnan siitä pahasta, mitä se itse itselleen valmistaa" (Mein Glaube. S. 61)

ellauri185.html on line 579: Kristus on Tolstoin mukaan tällä opilla tahtonut sanoa: Te luulette, että teidän lakinne parantavat sen, mikä elossanne ja olossanne on pahaa ja väärää. Ne päinvastoin tekevät vain pahan entistä pahemmaksi. Pahan poistamiseen on vain yksi tie- se on tämä paha on palkittava hyvällä, kaikille ilman eroitusta. Te olette vuosituhansia koettaneet elää tuon oman lakinne mukaan, koettakaapa nyt vaihteeksi noudattaa minun päinvastaista lakiani" (E.m.t. S. 61, 62).

ellauri185.html on line 581:     Mutta Tolstoille ei vielä riitä se, että valtio lakkaa tarpeen tullen pakkokeinoin pitämästä kurissa rikollisia, ilkimyksiä, köyhimyxiä ja väkivallan tekijöitä ja ylläpitämästä järjestystä ja rauhaa, mikä todellisuudessa tietysti merkitsee sitä, että valtio itse tuhoo itsensä. Myös jokaisen yksityisen tulee omasta kohdastaan tehdä samoin, tuhota izensä.

ellauri185.html on line 583:     Pitää noudattaa yhtä kirjaimellisen tarkoin pahan vastustamiskiellon periaatetta. Tolstoin mukaan ei siis kukaan yksityinenkään saa väkivoimaan turvautuen puolustaa itseään, perhettään, omaisiaan tai muita lähimmäisiään raainta ja räikeintäkään väkivaltaa vastaan. Jos siis joku ihmispeto ryntää luoksemme, ryöstää ja raastaa rauhallisen kotimme, kurittaa viattomat lapsemme tai raiskaa (ei niin viattoman) vaimomme, sisaremme tai tyttäremme (huom. tämä koskee vain meitä miehiä), niin ei meillä Tolstoin mukaan ole lupaa kohottaa kynnetöntä sormeakaan estääksemme häntä siitä (osanotosta puhumattakaan), sillä tinkimätön käsky kuuluu: Älkää vastustako pahaal"

ellauri185.html on line 585:     Tolstoi vie tämän puolustusnihilistisen väkivallan käyttökieltonsa niin pitkälle, että hän tahtoo ulottaa sen jopa petoeläimiinkin, mikä tavallaan voikin olla johdonmukaista. Petojahan mekin olemme, ainakin loisia.

ellauri185.html on line 586: Hän sanoo eräässä kirjeessään, että pahan vastustamiskiellon periaate kieltää meitä tappamasta raivotautisen oravankin siten pelastaaksemme oman tai jonkun toisen vaarassa olevan ihmisen hengen.

ellauri185.html on line 590: Väkivallan käyttöä lähimmäisen puolustamiseksi häntä uhkaavaa toista väkivaltaa vastaan ei voida pitää oikeutettuna jo sen vuoksi, koska se paha, jota tahdotaan estää, ei vielä ole tapahtunut, ja meidän senvuoksi on mahdoton arvata, kumpi on oleva suurempi paha, sekö, jonka minä aion tehdä, vaiko se, jonka tahdoin estää. Mina näen ryövärin ajavan takaa nuorta nubiilia tyttöä. Minulla on kädessäni kivääri ja minä ammun ryövärin ja pelastan niin nuoren tytön. Mutta ryövärin kuolema tai haavoittuminen on varma tosiasia, jota vastoin minä en voi tietää, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi ampunut. Ehkä ryöväri olikin kristitty ja tyttö sen partneri? Olisimmeko ehkä voineet sulassa sovussa jakaa sen?" (Gottesreich in Euch. S. 13 (27).

ellauri185.html on line 597:     Mutta vaikka Tolstoi oppiaan perustellessaan sen sisäisen mahdottomuuden pakottamana joskus joutuu turvautumaan sangen ala-arvoisiinkin todisteluihin, niin on kuitenkin hänen ehdoton rehellisyytensä ja vilpittömyytensä kaiken epäilyn yläpuolella. Hän puolustaa tätä oppia, koska hän on vilpittömästi vakuutettu sen oivallisuudesta ja totuudesta. Hänelle ei johdu hetkeksikään mieleen, että vastustuskiellon periaate, niin ymmärrettynä ja toteutettuna kuin hän sen tekee, tekisi mahdottomaksi ei ainoastaan valtion, vaan myöskin kaiken ihmisten yhteiselämän ja siten lopulta myöskin yksilöitten elämän. Hän on päin vastoin vakuutettu siitä, että ihmisten yhteiselämä vasta sitten muodostuisi oikein rauhalliseksi, turvatuksi ja onnelliseksi, kun ei mikään väkivalta enää ole rauhaa ja järjestystä turvaamassa.

ellauri185.html on line 599:     Tolstoilla on se optimistinen usko, että kaikki konnat, rikolliset ja väkivallan tekijät joko häviävät tai muuttuvat hyviksi, rauhallisiksi ja kunniallisiksi ihmisiksi, kun ei enää mikään väkivalta ole heitä estämässä antamasta pahoille haluilleen ja vieteilleen vapaata tyydytystä. Millä perusteella hän tätä uskoo ja odottaa, sitä hän ei oikeastaan meille ilmaise. Luultavasti hän ei itsekään tiennyt sitä. Tolstoin vika oli että se ei ollut lukenut hyvän kirjan ekaa osaa, missä selitetään ja laajasti havainnollistetaan perisyntiä. Apina on paha, se on koodattu sen genomiin. Apinoiden pitää taistella laumana joka banaanista, ei muuten selviä kenellä on eniten fitnessiä.

ellauri185.html on line 603: Ne ihmiset, jotka muodostavat nykyiset valtiot, ja erityisesti n.s. hallitsevat, s.o. virkamiehet, upseerit, sivistyneet, yleensä yläluokkalaiset ja määräävät ovat pohjiaan myöten turmeltuneita, täynnänsä kaikkea kataluutta ja ilkeyttä. Mutta tarvitsee vain antaa näille ja yleensä kaikille lurjuksille täysi toimintavapaus, antaa heidän esteettä ryöstää, murhata, hävittää ja riehua mielensä mukaan mitenkään puolustamatta itseään tai muita heidän väkivaltaisuuksiaan vastaan, niin silloin tulevat, se on nähtävästi Tolstoin ajatus, nämä siihen saakka rikolliset ja pahat ihmiset yhtäkkiä muuttumaan puhtaiksi enkeleiksi. Silloin heillä ei ole enää mitään pahoja pyyteitä. Muutenhan sanotaan: "Tilaisuus tekee varkaan." Jos ei ole omaisuutta ei ole varkaita, koska omaisuus on varkautta.

ellauri185.html on line 605: Tolstoi näyttää tahtovan kääntää tämän lauseen päinvastaiseksi. Tilaisuus varkauteen tai muuhun rikokseen tekee Tolstoin mielestä varkaasta ja pahantekijästä enkelin. Tolstoin laskelman mukaan häneltä silloin tyystin häviää halu kaikkeen pahuuteen, kun siihen on täysin esteetön tilaisuus. Eihän se sitten enää ole kivaa eikä jännää, ei haaste eikä mikään. Ei graffitistinuijatkaan tykkää maalata johkin vartavasten niille varattuihin telineisiin. 

ellauri185.html on line 607: Monituhatvuotinen kokemus ei tosin ole missään eikä milloinkaan antanut pienintäkään aihetta tällaiseen optimistiseen odotukseen, vaan päinvastoin aina mitä vakuuttavimmin todistanut, että oikeus, järjestys, rauha ja kaikki ihmiselämän korkeimmat arvot ovat ehdottomasti tuholle alttiina, jollei riittävä realinen voima suojele niitä pahan tekijäin hävitysraivolta. Tekisi mieli sanoa, että apinoita on vain yhdenlaisia, mutta se olisi epäpatrioottista, joten enpäs sanokaan. 

ellauri185.html on line 609: Mutta tämän kaiken Tolstoi kokonaan sivuuttaa. Puolustaakseen teoriaansa täytyy hänen vastoin kaikkea kokemusta olettaa, että oikeus, järjestys ja rauha ovat silloin paremmin turvatut kuin nyt, kun mikään väkivalta ei niitä enää suojele. Ja niin hän uskoo tähän oletukseensa lujasti. Ihmiset kysyvät levottomina, sanoo Tolstoi, mitä tulee tapahtumaan, jos ei enää ole olemassa mitään hallitusta eikä mitään valtiojärjestystä suojelevaa voimaa. Mutta Lexa antaa tähän kysymykseen täysin rauhoittavan vastauksen: 

ellauri185.html on line 613: Mutta jos ei ole enää hallitusta, niin ihmisethän tulevat tekemän toisilleen väkivaltaa ja tappamaan toisiaan! - sanotaan tavallisesti.

ellauri185.html on line 615: Miksi? Miksi pitäisi väkivaltaisesti syntyneen ja sukupolvesta sukupolveen väkivallan harjoittamiseen käytetyn vanhentuneen järjestön tuhon vaikuttaa sellaista, että ihmiset ryhtyisivät tekemään toisilleen väkivaltaa ja surmaamaan toisiaan? Eihän ne rupea koska ne ovat nyt kaikki kilppejä? Ojentavat toisillen lautasia ja sanovat: olisitko keltti ja antaisit suolan? Päinvastoin on syytä uskoa, että väkivaltajärjestön tuhoaminen vaikuttaa sen, että ihmiset lakkaavat harjoittamasta toisiaan vastaan väkivaltaa ja tappamasta toisiaan. Mutta toivottavasti eivät suinkaan lakkaa panemasta toisiaan. Sekin sujuu mainiosti kun kukaan ei enää pane vastaan."

ellauri185.html on line 617: Mutta jos hallitusten hävittämisen jälkeen väkivaltaisuuksia vielä esiintyy, niin ovat ne varmaan paljon vähä pätöisempiä kuin ne, jotka nykyisin tapahtuvat, nykyään, jolloin meillä on erityisesti väkivallan harjoittamiseen luotuja järjestöjä ja lakeja, joitten mukaan väkivalta ja murha tunnustetaan hyväksi ja hyödylliseksi. Hallitusten hävittäminen tulee vain tuhoamaan perinnäisen, hyödyttömän väkivaltajärjestön ja julistamaan kaiken väkivallan epäoikeutetuksi" (Patriotismus u. Regierung, S. 38-40). Väkivallan harjoittamista varten luodun hallitusjärjestön hävittäminen ei mitenkään tule tuhoamaan sitä, mitä laeissa on hyvää ja järkevää. Se hyvä, järkevä ja oikea, mitä on laeissa, oikeuslaitoksessa, omaisuudessa, poliisisäännöksissä, taloudellisissa laitoksissa, kansansivistyksessä ym, tulee jäämään. Kun hallitukset eivät enää harjoita raakaa väkivaltaa eivätkä pysy pystyssä sen varassa, niin tulee yhteiskuntajärjestys muodostumaan järjellisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi eikä se silloin enää tarvitse väkivaltaa tuekseen.

ellauri185.html on line 621: Oikeudenkäyttöä, yleisten asiain hoitoa, kansansivistystä - kaikkea sitä tullaan harjoittamaan siinä määrässä, kuin kansat sitä todella tarvitsevat, ja sellaisessa muodossa, mistä ei enää aiheudu niitä pahoja seurauksia, jotka nykyinen hallitusjärjestys tuo mukanaan. Vain se tulee hävitettäväksi, mikä oli huonoa ja esti kansojen vapaata tahdonilmausta" (E.m.t. S. 40-41). Tuhmille annetaan enintään nuhteita, sakkoja tai pahimmassa tapauxessa piiskaa paljaalle pyllylle.

ellauri185.html on line 623: Viimeksi sanottu ei tahdo tosin oikein sopia yhteen ennemmin sanotun ja pahan vastustamiskiellon periaatteen kanssa yleensä. Sillä jos kerran kaikkien pakkokeinojen poistaminen aiheuttaa Tolstoin toivoman ihmeen, ettei kukaan enää tunne halua väkivallan tekoon eikä muihin pahoihin töihin, niin ketä ja mitä varten sitten enää tarvittaisiin lakeja, tuomioistuimia ja poliisisäännöksiä? Oravia ja supikoiriako? 

ellauri185.html on line 625: Jos taasen väkivallan poistamisesta ja pahan vastustamisen lopettamisesta ei olekaan toivottua tulosta, ja senkin jälkeen on vielä rikollisia ja pahantekijöitä, niin mitä voivat näille tehdä sellaiset tuomioistuimet ja poliisiviranomaiset, jotka eivät saa estää eikä rangaista mitään rikoksia tai pahoja tekoja? No pitävät tiukasti sylissä ja nuhtelevat, puhuvat pitkään ja kauniisti, saavat rikoxentekijän lopulta tajuamaan pahan tekonsa, katumaan ja tekemään parannuxen. Sitähän varten rangaistuslaitoxet ovat, eikä mitään kostotoimenpiteitä!

ellauri185.html on line 627: Jos taasen Tolstoin uuden yhteiskunnan tuomioistuimet ja poliisiviranomaiset ryhtyvät jollakin tavalla estämään rikollisia ja pahantekijöitä tai perästäpäin heitä teoistaan rankaisemaan, niin silloinhan ne ovat täydelleen luopuneet juhlallisesti julistetusta, ainoasta autuaaksitekevästä väkivallan käyttökiellon periaatteesta ja ovat surkeasti vaipuneet takaisin Tolstoin kiroaman vanhan väkivaltavaltion kannalle. (Voi että Kaali jäisi näitä kaipaamaan. Se tykkää retribuutiosta ja aseiden paukkinasta. Se on miehekästä.)

ellauri185.html on line 629: Tolstoin meille hahmoittelema tulevaisuuden kuva uudesta kaikkea väkivaltaa vierovasta yhteiskuntajärjestyksestä on siis jo itsessään ristiriitainen. (Ei tosin sisäisesti, mutta riistiriidassa meidän parempaan ihmistuntemuxeen perustuvan vastakkaisen näkemyxen kanssa.) Mutta silti on selvää, mitä Tolstoi tarkoittaa. Eli ihan paskaahan se puhuu, läpiä päähänsä vastoin parempaa tietoaan. 

ellauri185.html on line 631: Kaikkien valtion pakkokeinojen ja väkivallan käytön poistaminen ei tule - se on Tolstoin luulo - hävittämään oikeutta, rauhaa, yhteiskuntajärjestystä eikä tekemään ihmisten onnellista yhteiselämää mahdottomaksi, vaan päinvastoin turvaamaan kaiken sen paljon paremmin kuin se nykyisessä väkivaltavaltiossa on turvattu. Tämä on Tolstoin ajatus ja usko. Kaikki elämän arvot, niitten mukana oikeutettu omaisuuskin (nimittäin silmälasit ja hammasharja), tulevat väkivallan poistamisenkin jälkeen olemaan "tavan, yleisen mielipiteen, oikeudentunteen ja keskinäisen sovinnollisuuden suojaamia eivätkä tarvitse enää mitään väkivallan antamaa suojaa" (Moderne Sklaven. S. 89). —

ellauri185.html on line 633: Tähän on vain lisättävä, ettei järkiharkinta eikä ihmiskunnan monituhatvuotinen kokemus anna minkäänlaista oikeutusta tähän Tolstoin optimistiseen uskoon. Se perustuu pelkästään vain hänen omiin haaveellisiin todellisuudenvastaisiin kuvitteluihinsa. Ihmiset ovat peruspahoja! Siis ryssänuskoiset ja pomiloivat ovat.

ellauri185.html on line 643:   Kaikki yrityxet ottaa Kristus makutuomarixi maallisten valtioitten järjestelyä ja hallintaa koskevissa asioissa on hän ize selvästi torjunut julistamalla: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta." Täällä kuunalisessa maailmassa se on vain 1 mielipide muiden joukossa, mies ja ääni periaatteella. Ize asiassa se peukuttaa kirkon ja valtion erottamista kun se sanoo: antakaa keisarille mikä keisarin on, ja jumalalle mikä on jumalan." (Tästä ne piispat takuulla suuttuvat, mutta suuttukoot.) Toisaalta se sanoo että jumalaa on toteltava enemmän kuin ihmisiä. Mitäs jos sanoja on puolijumala? Pitääkö totella molempia? Se on aika repivää. Deuteronomiassa sanotaan että lähimmäistä on rakastettava kuten izeä. (Sieltähän Jeesus sen nappasi.) Siinä sanoja on 100% jumala, joten ei auta muu kuin lähteä kysymään mitä se ehkä tarkoitti lähimmäisellä. Ei varmaan samaa kuin sen puoliverinen poika!

ellauri185.html on line 651: Jos koko maailma olisi täynnä pelkkiä kristittyjä niin ei tarvittaisi mitään pakollista valtiojärjestystä, ei mitään hännän alla istumista, ei miekkaa, ei tuomioistuimia, eikä väkivallan käyttöä. Jos tädillä olisi kassit, se olisi setä, ja lentohärvelillä varustettu lehmä lentäisi. Vuorisaarnan hallintojärjestelmä, s.o. rakkauden laki, riittäisi täydellisesti. Mutta kun nyt ihmiset valtaosaltaan eivät ole kristittyjä, on aivan mahdotonta hallita heitä evankelisen rakkauden lain mukaan. Siihen tarvitaan ehdottomasti toinen hallintojärjestelmä lisäksi, tää vanhempi mutta toimivampi vihan laki. 

ellauri185.html on line 653:   Sillä kun vain harvat ovat uskovaisia ja vain vähäinen osa ihmisistä elää kristillisesti: ei vastusta pahaa, ei itse tee pahaa, niin on Jumala antanut niille, jotka eivät kuulu kristittyihin eivätkä Jumalan valtakuntaan, toisen hallintojärjestelmän ja heittänyt heidät miekan hallitusvallan alaisiksi, niin että he, vaikka sitä mielellään tahtoisivatkin, eivät voi noudattaa pahaa luontoaan, ja jos he niin tekevät, eivät he ainakaan voi tehdä sitä pelotta kaikessa rauhassa ja onnekseen.

ellauri185.html on line 655:   Niinhän villi petoeläin pannaan kahleisiin ja siteisiin, ettei se voi purra ja raadella pahan luontonsa mukaan, vaikka se sitä kernaasti haluaisi, mutta kesyä, lauhkeata eläintä ei tarvitse samoin kahlehtia vaan se on ilmankin ja itsestään vaaraton. Jollei ihmistenkin suhteen näin meneteltäisi, kun ottaa huomioon, että ihmiset valtaosaltaan ovat pahoja ja tuhansien joukossa tuskin on yksi oikea kristitty, niin raatelisivat he toinen toisensa kappaleiksi eikä kukaan voisi rauhassa elää vaimonsa ja lastensa kanssa, harjoittaa sänkypainia, elinkeinoansa ja palvella Jumalaa, vaan koko maailma autioituisi.

ellauri185.html on line 657:   Senvuoksi on Jumala määrännyt nämä kaksi hallintojärjestelmää: hengellisen hallintojärjestelmän, joka on tarkoitettu kristityille ja hänen pyhän henkensä johtamille hurskaille, ja toiseksi maallisen hallintojärjestelmän, joka pitää kurissa pahat ja ei-kristityt ja pakottaa heidät ainakin ulkonaisesti pysymään rauhassa ja jättämään lähimmäisensäkin rauhaan" (Obrigkeit. S. 234-235).

ellauri185.html on line 659: Siitä kiistattomasta tosiasiasta, että ihmiskunnan valtava enemmistö ei ole kristittyjä, vaan kristityt muodostavat vain häviävän pienen vähemmistön, johtuu Lutherin mukaan pakko hallita näitä kahta erilaista ihmisryhmää kahden erilaisen järjestelmän mukaan. Vuorisaarnan evankelisen hallintajärjestelmän mukaan voidaan hallita kristittyjä, mutta ei-kristittyjä on hallittava miekan pakkojärjestelmän mukaan. Luther kuvailee vielä seikkaperäisesti ja havainnollisesti, mitä siitä seuraisi, jos maailmaa hallittaisiin vain evankeliumin (s.o. vuorisaarnan ohjeitten) mukaan. Se, joka niin tekisi, "päästäisi villit, pahat eläimet irti siteistään ja kahleistaan, niin että ne repisivät ja raatelisivat jokaisen, ja kuitenkin hän selittäisi, että ne muka ovat hänen kesyjä, lauhkeita eläimiänsä" (E.m.t. S. 235).

ellauri185.html on line 661:   Jos joku tässä mielessä vetoaa vuorisaarnan sanoihin huomauttaen että kaikki porukat on kastettuja kristittyjä, eivätkä sellaisina minkään lain tai miekan vallan alaisia, vaan ainoastaan evankeliumilla hallittavia, niin on hänelle vastattava: Tosin on totta, etteivät kristityt itsensä takia ole minkään oikeuden tai miekan alaisia eivätkä sitä tarvitse. Mutta pidä huoli siitä, että maailma ensinnä on täynnä oikeita kristittyjä, ennenkuin rupeat sitä hallitsemaan kristillisesti ja evankelisesti. Mutta siihen sinä et ikinä kykene - sillä maailma ja ihmisten suuri lauma pysyy ei-kristittynä vaikkakin he ovat kastettuja ja nimellisesti kristityitä. Jos siis joku ryhtyisi hallitsemaan kokonaista maata tai vieläpä koko maailmaa evankeliumin mukaan, olisi se samanlaista, kuin jos joku paimen kokoaisi yhteen vajaan susia, leijonia, kotkia ja lampaita ja jättäisi kaikki vapaina kulkemaan yhteisessä joukossa ja sitten puhuisi niille näin: eläkää nyt täällä kiltisti ja rauhallisesti keskenänne, vajan ovi on auki, laidunmaata teillä on riittävästi, vahtikoiria ja paimenen sauvaa teidän ei tarvitse pelätä. Lampaat ja vuohet varmaan tätä neuvoa noudattaisivat ja pysyisivät lauhkeina ja rauhallisina. Mutta niitten eliniaika tulisi varsin lyhyeksi, sillä petoeläimet raatelisivat ne ja lopulta toisensakin viimeiseen saakka" (E.m.t. S. 236.).

ellauri185.html on line 663: Tässä kuvassa näemme koko obeesin Lutherin ilmielävänä ja havainnollisena edessämme karhean kansanomaisena piereskelemässä ytimekkään syvältä. Samalla ilmenee siinä hänen valtiokäsityksensä ydin. Lutherin käsitys valtion oikeutuksesta on tässä kuvassa saanut iskevän terävän ilmauksensa: ihmiset on paskoja, rotinkaiset semminkin.

ellauri185.html on line 665: Tästä myönteisestä asenteestaan valtioon ja välttämättömään väkivallan käyttöön Luther tekee sitten säikkymättä ja ilman hentomielisyyttä siitä aiheutuvat johtopäätöxet. Kun nyt on kiistaton tosiasia, että ihmisten valtava enemmistö ei noudata vuorisaarnan ohjeita, ei suostu kärsimään vääryyyttä ilman niskurointia, vaan päinvastoin on ylen halukas itse tekemään sitä ja heidät voidaan vain väkivalloin siitä pidättää, niin on ei ainoastaan valtiolla oikeus, vaan vieläpä velvollisuuskin väkivoimin pitää pahoja kurissa, vaan myöskin jokainen yksityinen kristitty on velvollinen avustaa maan valtiota tässä parhaan kykynsä mukaan, pidellä vaikka kiinni kun kreivi lyö. Jos siis kysytään, "saako kristittykin käyttää maallista miekkaa ja rangaista pahoja, vaikka Kristus on näköjään sen niin jyrkästi ja selvästi kieltänyt (sanoessaan "älä vastusta pahaa"), niin kuuluu Lutherin vastaus:

ellauri185.html on line 667: Sinä olet velvollinen palvelemaan ja avustamaan miekan hallitusvaltaa kaikilla käytettävissäsi olevilla keinoilla: ruumiillasi, omaisuudellasi, kunniallasi ja sielullasi. Sillä sinä itse et tosin miekan suojaa tarvitse, mutta muu maailma ja sinun lähimmäisesi tarvitsevat sitä aivan välttämättömästi. Senvuoksi, jos huomaat, että tarvitaan pyöveliä, poliisia, tuomaria, herraa tai ruhtinasta, ja sinä huomaat itsesi kykeneväksi joihinkin näihin toimiin, niin on sinun itsesi siihen tarjouduttava ja pyrittävä, jottei välttämätön esivalta joudu halveksituksi, voimattomaksi ja kokonaan tuhoudu. Sillä maailma ei voi tulla ilman sitä toimeen" (E.m.t. S. 240).

ellauri185.html on line 671: "Näin siis sinä samalla kertaa täytät erinomaisesti molemmat velvollisuutesi, palvelet sekä Jumalan valtakuntaa että maallista valtiota ulkonaisesti ja sisäisesti, yhtäältä pahaa ja vääryyttä kärsit ja samalla kuitenkin pahaa ja vääryyttä rankaiset, et vastusta pahaa ja samalla kuitenkin vastustat. Sinä et sanottavammin vastusta silloin, kun on kysymys sinusta itsestäsi ja sinun asioistasi, mutta vastustat, kun on kysymys lähimmäisestäsi ja hänen asioistaan. Omalta kohdaltasi sinä noudatat evankeliumin ohjetta ja kärsit vääryyttä omasta puolestasi oikeana kristittynä. Mutta kun on kysymys toisesta ja hänen asioistaan, niin silloin sinä noudatat rakkauden käskyä etkä salli lähimmäisellest tapahtuvan mitään vääryyttä. Eikä evankeliumikaan suinkaan kiellä näin menettelemäistä, vaan päinvastoin toisissa kohdin nimenomaan käskee niin tekemään" (E.m.t. S. 240),

ellauri185.html on line 676:   "Kaikesta tästä selviää, miten ovat oikein ymmärrettävät nuo Kristuksen sanat: 'älkää vastustako pahaa' j.n.e. Kyseessä on vaan uudelleennussittuja kristityitä koskeva heitto. Kristus on niillä tahtonut sanoa, että kristityn pitää olla valmis omasta puolestaan kärsimään kaikkea pahaa ja vääryyttä eikä hän saa omasta puolestaan kostaa, ei myöskään etsiä oikeuden suojaa, sillä itse hän ei tarvitse maallista valtaa ja oikeutta omaksi suojakseen. Mutta toisten puolesta hän saa, vieläpä hänen tuleekin vaatia kostoa, oikeutta, suojaa ja apua ja tehdä sen saamiseksi, mitä hän ikinä voi. Niin pitää myöskin häntä itseään esivallan joko omasta alotteestaan tai muitten toimesta auttaa ja suojella hänen itsensä tarvitsematta tehdä siinä suhteessa valituksia, anomuksia tai alotteita. Jollei niin tapahdu, niin silloin tulee kristityn antaa nylkeä ja häväistä itseään ja olla vastustamatta pahaa, niinkuin Kristuksen sanat kuuluvat. Ja saat olla varma siitä, ettei tämä Kristuksen oppi ole mikään vain täydellisille annettu neuvo, kuten meidän "sofistimme väärin ja valheellisesti uskottelevat, vaan se on yleinen ankara käsky kaikille kristityille" (E.m.t. S. 245-246)

ellauri185.html on line 679:   Eli siis pahat paskiaiset pakanat eivät ole sentään ihan yhtä lähimmäisiä kuin kristityt oman brändin hyvixet (palaten näin vanhan työehtosopimuxen selkeämpään näkemyxeen). Ja vaikka mä en saisikaan puolustaa izeäni ampumalla niitä pyssyllä on mun velvollisuus puolustaa sillä sinua ja sulla kääntäen. Eli siellä missä väh. 2 meistä on uhattuna on Jeesus kolmantena messissä revolverit tanassa.

ellauri185.html on line 681: (Tässä kohden on varsinkin Emil Brunner ansiokkaalla tavalla oikaissut mutkia ja kehittänyt edelleen kristittyä aseenkantoaatetta. Eli se toinen häiskä on oikeastaan tarpeeton, kyllä omasta puolestaankin saa rivolliin tarttua. Toi Lutherin lähimmäisen puolustuskekka on vaan ylimääräinen mutka matkassa. Kz tarkemmin alla. Tosin se on erinomainen propaganda-ase sodankäynnin puolustuxena. Kaikki yhden ja yxi kaikkien puolesta, veljemme Donezk js Luhansk ovat pyytäneet apua ja mehän autamme.)

ellauri185.html on line 685:   Eikä hänen hänen suinkaan sitä suorittaessaan tarvize tulla uskottomaxi Kristuksen käskyille ja ihanteille, jotka vuorisaarnassa on esitetty. Sillä nämä käskyt ja lait koskevat vain Jumalan valtakuntaa. Mutta jokainen kristitty samalla ulkonaisesti toisella jalalla myös maallisessa valtakunnassa. Sen kansalaiset suurimmalta osaltaan ovat ei-kristittyjä, jotka eivät välitä evankeliumin ohjeista ja joita voidaan vain väkivalloin kurissa ja järjestyksessä. Tätä maallista valtakuntaa, jonka jäseniä kaikki ihmiset, siis myöskin kristityt ovat, täytyy sen vuoksi hallita maallisilla keinoilla, väkivallalla ja väkipakolla, sillä muuten se joutuisi perikatoon. Pahat tuhoaisivat hyvät aivan niinkuin sudet raatelevat lampaat, ne jäisivät suojattomiksi. Mutta tämä merkitsisi myöskin kristittyjen valtakunnan tuhoa, sillä jollei pahuutta ja väkivaltaa vastaan ole mitään suojaväkivaltaa,  niin silloin tuhotaan juuri hyvät, kristityt, jotka vastustuksetta valmiit kärsimään vääryyttä. Senvuoksi on miekan hallitusvalta valtiollisen yhteiskunnallisen turvallisuuden välttämättömänä edellytyksenä, jota ilman Jumalan valtakuntakaan maan päällä ei voisi säilyä,  Jumalan määräämä.  Väkivaltaisen järjestyksen palveleminen on niin ollen väkivaltaisen Jumalan palvelemista.

ellauri185.html on line 687:   Meillä on vielä syytä puuttua Lutherin käsityksen yksityiskohtiin. Siinä suhteessa suattaa olla aihetta erinäisiin vastaväitteisiin. Niin esim. Lutherin tekemä ero kristityn yksityisen itsepuolustusoikeuden ja hänen lähimmäisten puolustamisvelvollisuutensa välillä tuskin on oikea. Lutherhan itse asiassa kieltää yksityiseltä kristityltä itse puolustusoikeuden silloin, kun puolustus koskee todella vain häntä yksityishenkilönä. Tällöin kristityn Lutherin mukaan pitää vastustuksetta olla valmis kärsimään kaikkinaista vääryyttä ja väkivaltaa vetoomatta esivallan tai lähimmäisten suojelevaan apuun. Mutta kun väkivalta kohdistuu toisiin tai yleiseen järjestykseen tai kristittyyn itseensäkin, mutta ei yksityishenkilönä, vaan niin sanoaksemme virkahenkilönä ("Amtsperson") tai yhteiskunnan jäsenenä, niin silloin hänellä on Lutherin mukaan ei ainoastaan täysi oikeus, vaan vieläpä velvollisuus torjua väkivalta ja vääryys.

ellauri185.html on line 693:   Mutta muutenkin, vaikka tämä näkökohta sivuutetaan, tuntuisi sangen kohtuuttomalta kieltää kristityltä itsepuolustusoikeus omassakaan asiassaan. Ei kukaan kristitty eikä muukaan vakava ihminen voine vaatia, että esim. kristityn nuoren miehen tai naisen täytyisi vastustuksetta antaa raiskata itsensä, vaikka tuo väkivalta kohdistuukin vain häneen itseensä yksityishenkilönä eikä sukupuolensa edustajana. Eikä Lutherkaan varmaan ikinä olisi tällaista tarkoittanut. Mutta muutenkin täytyy kristityllä omasta kohdastaan sama itsepuolustusoikeus, mikä muillakin ihmisillä ilmeistä räikeää väkivaltaa tai muuta vääryyttä vastaan. Eikä hänellä tähän vain oikeus, vaan vieläpä velvollisuuskin. Sillä kristittyjenkin täytyy puolustaa itseään täällä pahassa maailmassa sillä tavalla, millä täällä yleensä sekä ihmisiä että arvoja puolustaa voidaan. Päinvastainen menettely kristittyjen puolelta johtaisikin selvästi vain pahojen vallan edistämiseen ja kristittyjen omaan tuhoon.") Siinä on taivasosa laiha lohdutus. Eli sidearmin kantaminen mahdollisten vorojen ja raiskaajien varalta ei ole kristityn vain oikeus vaan ihan velvoite.

ellauri185.html on line 695:   Mutta pääasia on että Lutherin perusajatus epäilemättä oikea. Karhealla, alkuvoimaisella, terveellä ytimekkäällä nerokkuudellaan, järähtävien pierujen säestämänä,  talonpoikaismaisesti terveitten vaistojensa ohjaamana hän on tässä, kuten niin usein muutenkin, rohkealla iskulla lyönyt solmun poikki. Eikä ongelman ratkaisu, minkä hän esittää, ole mikään mätä kompromissi. Hän ei tingi vähääkään Kristuksen ohjeitten ihanteellisesta ankaruudesta. Hän lievennä eikä vetistä vuorisaarnaa. Se jää päinvastoin täyteen voimaansa velvoittamaan kaikkia kristittyjä, joita onnexi on vitun vähän. Hän osoittaa sen vain oikealle alalleen, nim. Jumalan näkymättömään valtakuntaan, minne se joutaakin.

ellauri185.html on line 697:   Mutta vetistämättömän korkean ihanteellisuutensa ohella Lutherilla on niin terävä terve todellisuustaju, ettei häneltä, kuten Tolstoilta, voi jäädä huomaamatta se alkeellinen tosiasia, että tämä todellinen maailma, jossa me elämme ja olemme, ole mikään Jumalan valtakunta, ei hyvien ja pyhien yhteisö, vaan päinvastoin kansoitettu suurimmaksi osaksi hyvin syntisillä ihmisillä, joilla on pahat, väkivaltaiset, jopa suorastaan rikollisetkin vietit ja halut. Tässä maallisessa valtakunnassa, jonka puitteissa Jumalan valtakunnankin elämä täällä maan päällä kehittyy, voivat hyvät ja niiden maallinen hyvä säilyä vain ehdolla, että niitä tarpeen tullen suojellaan väikivoimin pahojen väkivaltaisia hyökkäyksiä vastaan.

ellauri185.html on line 699:   Jos Jumalan valtakunnan hallitusohjeeksi tarkoitetut vuorisaarnan periaatteet yritettäisiin asettaa maallisten valtakuntain laeiksi, niin merkitsisi se sitä, että sekä hyvät että niiden hyvä tavara, mutta ennen kaikkea itse Jumalan valtakunta ja lopulta koko elämä jätettäisiin tuholle alttiiksi. Tämä ei voi olla Jumalan tahto. Päinvastoin on Jumalan tahto, että hyväosaisten olemassaolo maailmassa on suojattava ja varmistettava sillä tavalla, millä se yleensä tässä maailmassa tapahtua voi, nim. sellaisen valtiojärjestyksen avulla, jolla on käytettävänään riittävä fyysillinen voima: pamppuja, miekkoja, paukkuja ja pyssyjä, sellejä ja lepositeitä. Ja kun tämä miekan hallitusjärjestelmä on todella ainoa tapa, millä hyvien hyvän säilyminen maailmassa voidaan turvata, on se Jumalan säätämä ja syvästi oikeutettu. Tämä maailma on paras mahdollinen sillä se on ainoa.

ellauri185.html on line 701:   Tämän terveen, tasapainoisen katsomustavan edustajana, missä aito, vetistämätön ihanteellisuus onnellisesti yhtyy terävään todellisuustajuun, on Luther syvästi ilahduttavana vastakohtana Tolstoin sairaalloisesti pingoitetulle, haaveelliselle ja yksipuoliselle ideologialle. Nämä molemmat suuret miehet rinnakkain asetettuina ovat muuten valtava näky. Ne ovat kuin Tweedledum ja Tweedledoo. Molemmat he olivat totisia, suurmittaisia, korkeimman arvoasteen Jumalanetsijöitä. Molemmilla heillä oli tuo metafyysinen totuuden jano, joka kaikkialla kohdistuu suuriin pääasioihin ja tunkeutuu ongelmien syvimpään pohjaan saakka eikä koskaan tyydy puolinaisuuksiin. Molemmat ovatkin ankarasti taistelleet ihmiselämän suurimpien alkuongelmien kanssa. Taistelleet todellista Jaakopin taistelua sen kukistamattoman Jumalan etsijäinnon elähyttäminä, jonka tunnussana on: "en päästä sinua, ennenkuin siunaat minut"! Molemmat olivat myöskin yhtä pelottomia totuuden julistajia kuin rehellisiä ja vakavia totuudenetsijöitä. Vain sillä erolla että Tolstoi löysi pelkkiä paskoja mutta Luther osui reiän keskelle.

ellauri185.html on line 705: Siinäpä kahden miehen välillä syvä olennainen erilaisuus, vastakohta! Niin syvä erilaisuus, että tässä vastakkain ei ainoastaan kaksi mitä erilaisinta yksilöä, kaksi eri rotua maailmaa: slaavilaisuus ja germaanilaisuus, itämaat ja länsimaat. Tolstoilta puuttuvat hämmästyttävässä määrässä terveet sosiaaliset poliittiset vaistot, mitkä slaaveilla yleensäkin ovat heikosti kehittyneet. Samoin puuttuu häneltä luja henkinen tasapaino ja todellisuustaju. Siitä johtuu, että hän alituiseen tekee lisiä hyppäyksiä yhdestä äärimmäisyydestä toiseen ja aina taipuvainen ylijännitteisyyteen liioitteluun. Siitä johtuu myöskin, että hän kiihkomielisesti pureutuu kaikenlaisiin yltiöpäisiin, haaveellisiin usein sairaalloisen yksipuolisiin aatteisiin mielijohteisiin. Tolstoi edustaa yleensä tyypillisellä tavalla alaspäin painuvaa henkistä kehitystä. Hän on sivistykseen väsynyt, rappeutunut ylimys, joka kaihoaa takaisin luonnontilaan, haluaa jälleen muuttua muzhikaksi ja näyttelee sellaista. Luther sitävastoin edustaa nousevaa kehityssuuntaa, auringon nousua. Hän on läpiterve maalaisvesa, joka tältä leveältä, terveeltä rustolta kohoaa korkeimpaan kulttuuriin. Senvuoksi hänellä on mitä terveimmät sosiaaliset vaistot, mitä lujin henkinen tasapaino, talonpojan terävä, hairahtumaton todellisuustaju. Ja tähän aito terveeseen, terävään ja ylipainoiseen todellisuustajuun yhtyy hänessä ihmisyyden korkeimpiin pyrkimyksiin ym päämääriin suuntautuva ihanteellinen mieli, sellainen henkinen syvyys, mikä ei koskaan salli henkilön pysähtyä puolitiehen, vaan pakottaa hänet vuorimiehen syvyyksiin tunkeutuvan toiminnan tavoin aina painumaan ongelmien pohjaan saakka. Carl Erik oli vuorimiesyhdistyxen aktiivi ja Pirkko geologian naisia.

ellauri185.html on line 707:  Heigh ho, off to work we go. To dig dig dig dig dig dig dig is what we really like to do 

ellauri185.html on line 710: mine! But we don't know what we dig 'em for

ellauri185.html on line 714: Niinpä onkin, kun Tolstoin poliittisesta yhteiskunta filosofisesta ajatusmaailmasta siirrytään Lutherin maailmaan, vaikutelma sellainen, kuin olisi tultu lasaretista jumalattoman vapaaseen luontoon, missä aurinko paistaa, niityt mezät ja raiskiot laihduttavat väriloistollaan silmää ja sydäntä,  missä raikkaat keväiset tuulet puhaltavat, luodit viuhuvat ja missä senvuoxi tuntee mielensä vapaaxi, keventyneexi ja iloisexi kuin päästettyään nipun pieruja.

ellauri185.html on line 716:   Vaikea paikka kristitylle tulee kun sen pitää päättää ketä ampua kun 3 konnaa tähtäilee toisiansa pyssyllä kuin italolänkkärissä. Kuka on hyvä, kuka paha ja kuka ruma. Näissä tilanteissa on hyvä olla joku NATO joka yxinkertaistaa n:n hengen pelitilanteen raamatusta tutuxi 2 osapuolen nollasummapelixi.

ellauri185.html on line 720: Luterilaisten oppi-isä on teologian historian ahkerin eritepuheen ja alapääretoriikan harrastaja. Ulosteperäinen retoriikka soi miehen kirkkosaarnoissa ja julkisissa kirjoissa. Vielä ruskeampi kieli heilui yksityisissä keskusteluissa ja kirjeissä.

ellauri185.html on line 726: Tanakkaa usvaa olivat Lutherin omatkin suolikaasut. ”Kun minä pieraisen, se haistetaan Roomassa asti”, hän lohkaisi tekemisiään tarkkailevista paavin kätyreistä.

ellauri185.html on line 730: Pieruhuumori parantaa myös omantunnontuskat. Kun paholainen muistutti Lutheria tämän synneistä, hän vastasi vitsaillen. ”Eilenkin päästelin estottomasti kaasua. Olethan kirjannut sen syytöslistaasi”. Hänen pointtinsa oli, että Jumalan armon edessä paholaisen syytökset ovat pelkkää ilmaa.

ellauri185.html on line 734: Luther halusi esiintyä saksalaisena voimamiehenä. Estetiikan professori Laurilan se kyllä vakuutti.

ellauri185.html on line 738: Syntyi jalo sanoma, mutta kieltä se ei puhdistanut. Jo aikalaiset taivastelivat Lutherin vulgaaria ripulityyliä, vaikka samaa harjoittivat muutkin. Puuseeaikakaudella kun kakkakasoja oli kaikkialla ja jokainen lapioi paskaa vuorollaan. Siksi ulosteista puhuttiin paljon arkisemmin kuin nykyään. Silti lutherilaisten puuseepuhe ja kakkapiirrustukset olivat paljon törkeämpiä kuin vastapuolen.

ellauri185.html on line 740: Tutkijat ovat tarjonneet Lutherin omalaatuiselle suunsoitolle erilaisia selityksiä. Jotkut muistuttavat, että niin puhuivat muutkin maalaiset Saksassa. Jotkut taas pitävät Lutheria jälkeenjääneenä junttiääliönä, jonka anaalinen fiksaatio johtui hänen lapsuuden traumoistaan. Toisille taas hänen karkea puheensa oli taitavaa retoriikkaa. Luther halusi esiintyä saksalaisena voimamiehenä.

ellauri185.html on line 744:   Ehkä tässä puhuu myös depressio. Masennus tuo puheeseen passiivis-argressiivisen sivuhajun. Sääliksikin käy. Vaikka samalla naurattaa.

ellauri185.html on line 749: Salen chicagolaiset heimoveljet tuli pääsiäisenä parhaat päällä synagoogasta "rukousvälineet" siistissä samettiaskeissa. Muistelivat mieluisasti Egyptin 10 vizausta. Siinähän saivat Nasserin porukat vizaa oikein paljaalle pyllylle!

ellauri185.html on line 752: Helkkari noi jutkut on sit pahansuopia. Tääkin passover tarina  on takuulla puhtaasti ilkeyxissään kexittyä. Mites ajoitus? Heitettiinkö ne kiusankappaleet niska peffa pihalle kun levanttiin iski pronssikauden lama noin 1200 BC? Ei ois ollut laitimmainen kerta. Saattoi ollakin, eri aikataulut heittää ainakin puolella tuhannella vuodella. Juutalaisia ei viety ebyktiin, vaan sinne myydyn Joosepin porukat lisääntyivät kuin lokustit. Faaraot hermostuivat. 

ellauri185.html on line 759:     What is Passover angel of death?

ellauri185.html on line 761:     What was the plague that killed the firstborn of Egypt?

ellauri185.html on line 765:     What were the 7 plagues in Egypt?

ellauri185.html on line 767:     What does the Bible say about firstborns?

ellauri185.html on line 769:     What angel takes you to heaven?

ellauri185.html on line 773:     What does the Bible say about plagues?

ellauri185.html on line 781:   In this scene from the biblical book of Exodus, Moses and Aaron (upper right) visit the pharaoh, who is mourning his son. The Egyptian ruler’s son had died from one of the plagues sent by God to secure the Israelites’ release from Egypt. The gloom of the painting reflects the father’s intense grief.

ellauri185.html on line 785: What was the plague that killed the firstborn of Egypt?

ellauri185.html on line 787:   Darkness blanketed the country for three days. The eldest child in each family died suddenly, and so did the first born animals. A swarm of locusts ate what was left of them.

ellauri185.html on line 791: Killing of the firstborn was the best. In the 10th, and last plague, Moses tells the Pharaoh that all the firstborns in the land of Egypt would perish.

ellauri185.html on line 793: What were the 7, no 10, plagues in Egypt?

ellauri185.html on line 794: The plagues are: water turning to blood, frogs, lice, flies, livestock pestilence, boils, hail, locusts, darkness and the killing of firstborn children.

ellauri185.html on line 796: What does the Bible say about first borns?

ellauri185.html on line 798:   The firstborn of a mother is referred to in the Bible (Exodus 13:2) as one who “opens the womb” of his mother. Jacob and Esau vied for right of way through Rebecca's birth canal. Esau won that set, but the game went to Jacob. 

ellauri185.html on line 800: What angel takes you to heaven?

ellauri185.html on line 802:   Ever since Adam, the very first human being, died, God has assigned his highest-ranking angel–Michael–to escort human souls to heaven, say believers. Musta enkeli vei päivänsankarin.

ellauri185.html on line 807: What does the Bible say about plagues?

ellauri185.html on line 809: In II Sam. 24:15, God sends a pestilence that kills 70,000 Israelites because of David’s ill-conceived census. Jesus says in Luke 21:11 that there will be plagues. Both Ezekiel and Jeremiah speak of God sending plagues, for example, in Ezek.

ellauri185.html on line 813:   The supreme archangel Michael. Therefore, the first creation by God was the supreme archangel followed by other archangels, who are identified with lower intellects, IQ in the range 80-100. Gabriel is rumored to have been the biological father of both Virgin Mary and her son. He was not the sharpest knife in the drawer, but a looker, and a slick customer, like his mate, who humped Lysia while Gabriel was talking up her mother. 

ellauri185.html on line 824:     Inbreeding is the production of offspring from the mating or breeding of individuals or organisms that are closely related genetically. By analogy, the term is used in human reproduction, but more commonly refers to the genetic disorders and other consequences that may arise from expression of deleterious or recessive traits resulting from incestuous sexual relationships and consanguinity in lower animals. It is not nice to use such terms of humans.

ellauri185.html on line 826: Offspring of biologically related persons are subject to the possible effects of inbreeding, such as congenital birth defects. The chances of such disorders are increased when the biological parents are more closely related. 

ellauri185.html on line 827: Results: American Indians/Alaska Natives had a significantly higher and 50% or greater prevalence for 7 conditions (anotia or microtia, cleft lip, trisomy 18, encephalocele, lower, upper, and any limb deficiency). Cubans and Asians, especially Chinese and Asian Indians, had either significantly lower or similar prevalences of these defects compared with non-Hispanic Whites.

ellauri185.html on line 829: The avoidance of expression of such deleterious recessive alleles caused by inbreeding, via inbreeding avoidance mechanisms, is the main selective reason for outcrossing.

ellauri185.html on line 830: The general negative outlook and eschewal of inbreeding that is prevalent in the Western world today has roots from over 2000 years ago. Specifically, written documents such as the Bible illustrate that there have been laws and social customs that have called for the abstention from inbreeding. 

ellauri185.html on line 832: Judaism teaches that human beings are not basically sinful. We come into the world neither carrying the burden of sin committed by our ancestors nor tainted by it. Rather, sin, chet, is the result of our human inclinations, the yetzer, which must be properly channeled. Chet literally means something that goes astray.

ellauri185.html on line 834: One passage that offers some insight regarding birth defects can be found in John 9:2-3: "And his disciples asked him, 'Rabbi, who sinned, this man or his parents, that he was born blind?' Jesus answered, 'It was not that this man sinned, or his parents, but that the works of God might be displayed in him.'" It is clear from these words of Jesus that birth defects are ultimately not due to the sin of the parents or child, but serve as part of God's plan for our lives. If not for the defective person as such, then at least for the greater common good. Defective persons are prohibited from entering the holiest of the holy. 

ellauri185.html on line 836: Despite all its disadvantages, inbreeding can also have a variety of advantages, such as ensuring a child produced from the mating contains, and will pass on, a higher percentage of its mother/father's genetics, reducing the recombination load, and allowing the expression of recessive advantageous phenotypes. Some species with a Haplodiploidy mating system depend on the ability to produce sons to mate with as a means of ensuring a mate can be found if no other male is available. It has been proposed that under circumstances when the advantages of inbreeding outweigh the disadvantages, preferential breeding within small groups could be promoted, potentially leading to speciation.

ellauri185.html on line 840: Of the practicing regions, Middle Eastern and northern Africa territories show the greatest frequencies of consanguinity. The link between the high frequency and the region is primarily due to the dominance of Islamic populations, who have historically engaged in familyline relations.

ellauri185.html on line 846: Instead, certain body odours are connected to human sexual attraction. Humans can make use of body odour subconsciously to identify whether a potential mate will pass on favourable traits to their offspring. Body odour may provide significant cues about the genetic quality, health and reproductive success of a potential mate. Body odour affects sexual attraction in a number of ways including through human biology, the menstrual cycle and fluctuating asymmetry. The olfactory membrane plays a role in smelling and subconsciously assessing another human's pheromones. It also affects the sexual attraction of insects and mammals. The major histocompatibility complex genes are important for the immune system, and appear to play a role in sexual attraction via body odour. Studies have shown that body odor is strongly connected with attraction in heterosexual females. The women in one study ranked body odor as more important for attraction than “looks”. Humans may not simply depend on visual and verbal senses to be attracted to a possible partner/mate. That's hard science, no pseudo, mate!

ellauri185.html on line 848: Augie March ja sen läskiintynyt veli Simon on jyrkästi eri mieltä rakkausavioliitosta. Augie on lukenut liikaa romskuja. Simon ei halua onnea, hän haluaa rahaa.

ellauri185.html on line 857: Bellow’s bad temper in the late ’60s was by no means directed exclusively at would-be biographers, radical students and aggrieved wives. Bellow had so many targets to attack, whether insulting them face to face or in blistering letters or put-downs circulated through intermediaries. One of his favorite one-liners ran: “Let’s you and him fight.” The most salient recipients of Bellow’s bad temper in this biography were his three sons, each from a different mother — the oldest 21 when this volume starts, the youngest just 1 year old and about to be abandoned after yet another divorce.

ellauri185.html on line 861: Bellow didn’t just model some main characters on famous friends, but all characters were taken from life. He was in many ways a very thoughtful and kind person, but I think his need to be the top dog, the best, was very deep.

ellauri185.html on line 863: The irony in Bellow’s soul was that he craved love and experience, and learned to view people coldly and clinically. The writer Amos Oz recalled most vividly from his friendship with Bellow an exchange that they shared privately about death. “I said I was hoping to die in my sleep, but Saul responded by saying that, on the contrary, he would like to die wide awake and fully conscious, because his death is such a crucial experience he wouldn’t want to miss it.”

ellauri185.html on line 865: As previous biographers have discovered, it’s difficult to write an endearing biography of Bellow. “Was I a man or was I a jerk?” Bellow inquired on his deathbed.  The answer should be obvious.

ellauri188.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri188.html on line 40: Herodes suuren likaisesta tempusta suotta angstaava Jeesus haluaisi olla kuollut. Sen toivomuxen isi sille kohta toteuttaa. Mä muistan kun mä ize depixenä toivoin kuolemaa niin se oli nimenomaan tossa muodossa: haluan olla kuollut, ei siis: haluan kuolla. Kuka sitä haluaa, se voi ottaa kipeää. Ainakin olis poissa elämästä koska se ei juuri nyt tunnu kivalta.

ellauri188.html on line 42: 	Toi vitun vaakakuppi ajattelu on aivan joutavaa, ei siitä seuraa muuta kuin lisää harmia. 25 vauvaa rodeen vaiko vauva 25 rodeen. Se on utilitarismia, sellasta konsekventialismia joka kiipeää sen typerän muotifilosofin vuorta ylös väärää kylkeä. Mikäs sen puolijulkkixen nimi olikaan, tuiki tuntematon suuruus mulle koska liian taannoinen. Ai niin Tiedelehden celeb Därek Parfit albumissa 185.

ellauri188.html on line 44: Ja toi turha jälkeenpäinen katumus. Tästä on jo moneen kertaan jämennetty. Moka mikä moka, ota oppia ja eiku yrittämään uudelleen. Tollanen synnin sovittaminen on konsumerismia, vitun kauppamiesten laskun tasausta, pelkkää kostonhalua. Eli siis laumavaistoa, voi nyt huomata. Jeesus on jo sovittanut nämä brändit puolestasi. Älä osta niitä amer. työhousuja, niissä näkyy olevan valmiixi jo reikiä, sanoo homekorva sohvaperuna. Ratikassa oli eilen pojalla rikkinäisten farkkujensa alla ehjät pitkät kalsarit. Onkohan se muotia. Korjaan trendaakohan se. 

ellauri188.html on line 46: 	Nti Jylhäniska on uushenkisyyteen perehtynyt hevoskuiskaaja. Hiän kysyy luupäältä haluaako se jotain hoitoa tai leikkausta, haluaako se että razastetaan. Nyt ymmärrän se sanoo: älä razasta minulla enää, se tuntuu pahalta. Älä sure, anna hevosen surra, sillä on iso pää. Oli aikakin jo kysyä muilta eläimiltä izeltään, eikä vaan apinalta aina.

ellauri188.html on line 48: 	Suomenruozalaiset suojelevat rannikolla luontoa merimezoilta, haahkoilta ja susilta nirhaamalla minkkejä ja supeja. Taivaallinen sotajoukko jakaa oikeutta pyssyt olalla.

ellauri188.html on line 54: 	Taipii on yhdistelmä romaania ja matkakertomusta. Huima seikailukertomus, kiehtova kuvaus Etelämeren romanttisella paratiisisaarella, pää hulahulatyttöjen kaislahameissa ja niiden romanttiset tissit kourassa kuin kookospähkinät.

ellauri188.html on line 56:     Taipii perustuu paljolti Melvillen omiin kokemuxiin. Hän karkasi toverinsa kanssa amerikkalaiselta valaanpyyntilaivalta Marquesassaarten alkukantaista kivikautta elävien tapiirien pariin. Tapiirit ovat onnellisia luonnonlapsia, mitä huolinkaan, miehet uljaita sotureita kullisuojineen ja bambukeppeineen, naiset eloisia, ihastuttavia vesinymfettejä muttei mitään neizyitä. Ihanin kaikista on Feija Vei, naisellisen viehkeyden ja kauneuden täydellistymä.

ellauri188.html on line 66: 	The Marquesas Islands constitute one of the five administrative divisions (subdivisions administratives) of French Polynesia. The capital of the Marquesas Islands’ administrative subdivision is the town of Taiohae, on the island of Nuku Hiva. The population of the Marquesas Islands was 9,346 inhabitants at the time of the August 2017 census. Ennen valkonahkoja porukoita oli satatuhatta. Kiva desimaatio. Niillä oli liian helppoa, aika tehä niiden elämästä vähän vaikeampaa.

ellauri188.html on line 68: 	The indigenous people of the Marquesas suffered high death rates from diseases carried by Western explorers, such as smallpox and measles, because none of them had any immunity to them. Not to mention syphilis and gonorrhea.

ellauri188.html on line 70: 	Amtssprache auf den Marquesas ist allerdings allein das Französische. Das einheimische Marquesanisch gehört zu einer Untereinheit des austronesischen Sprachstamms. Es wird nur noch von 5.500 Marquesanern gesprochen. Immer mehr Marquesanisch-Sprecher verwenden auch zuhause untereinander das Französische. Die Sprache droht daher auszusterben.

ellauri188.html on line 81: The inhabitants historically made a living by fishing, collecting shellfish, hunting birds, and gardening. They relied heavily on breadfruit but raised at least 32 other introduced crops.

ellauri188.html on line 83:   Talson vienti ja tuonti kukoisti. Mitä pyydät tuosta talsosta? 7 raakunkuorta ja leipähedelmä. Tässä 8, antaa olla tasaraha.

ellauri188.html on line 90: Most of the population of the Marquesas Islands is Christian as a consequence of the missionary activity of the Catholic Church, and various Protestant Christian groups. The main church in the area is the Cathedral of Our Lady of Taiohae (Cathédrale Notre-Dame de Taiohae) seat of the Catholic Diocese of Taiohae (Dioecesis Taiohaënus seu Humanae Telluris). 

ellauri188.html on line 92:   There does not appear to be any big success stories of missionary work in the Marquesas Islands.  The first missionaries to arrive in the Marquesas from 1797, coming from England via Tahiti, were William Pascoe Crook (1775-1846) and John Harris (1754-1819) of the London Missionary Society. Harris could not endure the conditions at all and returned to Tahiti only a few months later. A contemporary report says that he was picked up on the beach, utterly desperate, naked and looted. Crook remained until 1799.

ellauri188.html on line 94: The American mission from Hawaii was no more successful. William Patterson Alexander (1805-1864), Benjamin Parker (1803-1877), and Richard Armstrong (1805-1860) arrived in the Marquesas in 1834 from Hawaii with their wives and a three-month-old baby. They returned the same year. In 1853, more missionaries led by James Kekela (1824-1904) arrived at Fatu Hiva with their wives from Hawaii, but were unable to remain there because of clashes with Catholic missionaries arriving on a French warship.

ellauri188.html on line 96: Protestants went to Hiva Oa, but even there they had little success. There were few converts, tribal warfare and human sacrifice continued. Protestant missionaries gradually left Hiva Oa and returned to Hawaii, only James Kekkilä remained. In 1899 he also returned to Hawaii and died in Honolulu on November 29, 1904. Hawaiian-born missionary James Bicknell translated the Gospel of John into the Marquesan language in 1857. 

ellauri188.html on line 102: At the 2017 census, 97.0% of the population whose age was 15 and older reported that they could speak French (up from 94.1% at the 2007 census). 92.6% lied that they could also read and write it (up from 90.2% at the 2007 census). 

ellauri188.html on line 104: 	The ecosystem of the Marquesas has been devastated in some areas by the activities of feral livestock. As a first step in preserving what remains, the Marquesan Nature Reserves were created in 1992.

ellauri188.html on line 108:   Melville ei käsitä mixi taipiit on sille niin ystävällisiä. Mikä luihu taka-ajatus siinä lienee takana? Fattening frogs for snakes perhaps? Mixi ne tunnustelevat Hermannin käsivartta vähän väliä, nuoleskellen huuliaan ja taputellen vazojaan?

ellauri188.html on line 118: Is the January 18, 1924, issue of SCIENCE, page 64, Mr. P. J. Wester writes from Manila, urging an ex pedition to the Marquesas and other South Sea Islands, primarily for the purpose of making secure the continued existence of the breadfruit, secondarily, by a study of the varieties, to add further evidence relative to the migrations of these inhabitants of Polynesia.

ellauri188.html on line 120: He invites correspondence, hence this communication. Mr. Wester refers to statements in the romantic "White Shadows in the South Seas," and to the inter- esting article by Church in the Geographie for Octo- ber, 1919, and mentions Church's prediction that in ten years from that date "there would not be a full- blooded Marquesan alive." If taken literally, this would mean that the year 1929 or 1930 will witness the extinction of all pare-blooded Marquesans, and consequently, very shortly after, according to Wester, the gradual dying out of all Marquesan breadfruit.

ellauri188.html on line 122: I have just returned from a seven months' trip to the Marquesas, and while the situation, due to the de- grading influences of so-called civilization by the whites, is serious enough from a humanitarian stand- point, I can hardly share, to its fullest extent, Mr. Wester's rather doleful outlook, either as regards the complete extinction of the true Marquesan or the ex tinetion of the breadfruit resulting from the disap pearance of the full-blooded native.

ellauri188.html on line 124: The present population of all the six inhabited islands of that group of eleven, numbers, according to Mr. Frank Varney, a long-time resident on Hivaon, about 1,000 or 1,200. Only a small proportion of these are pure bloods, most of that number being natives from the Tuamotus or the Society Islands, and many of them are half-bloods or quarter-bloods, Chinese features being very common. But I met many middle-aged, elderly and old, pure-blooded Mar quesans, a fine, self-respecting race, commanding our admiration and pity. I can not believe that all these people, whom I saw in 1922 and 1923, will have vanished in 1930. It will take a longer time than that, perhaps only a few years longer, before the last pure blooded Marquesan steps off the stage. I am quite sure that Dr. Linton, of the Field Museum, and Dr. Handy, of Bishop Museum, Honolulu, both of whom have made special study of the Marquesans, will agree with me in this.

ellauri188.html on line 126: But what is more to the point under discussion is that Mr. Wester evidently overlooks the fact that many of these pure bloods are leaving descendants, mixed bloods, to be sure, but just as much interested in the preservation of their ancient food, the bread fruit, as were their ancestors. Will not this fact tend to preserve these trees for a long time to come?

ellauri188.html on line 128: I found the breadfruit abundant on all the islands visited (fortunately, I was not obliged to eat poipoi) somewhat dwarfed when growing in the "jungle" in neglected valleys, but an enormous and noble tree when given space. The "jungle" of the Marquesas, by the way (although the islands are between 8 and 11 degrees south latitude) is by no means a tropical jungle as the latter is usually pictured, but is made up very largely of young and old and dying and dead specimens of the Fau, or Purao tree, a native hibiscus which grows to a large size, and is much used by the natives for building. One does not see, in the Marquesas, the rank, choking growths peculiar to Brazil, Central America and other really tropical countries. The appearance of the valleys in that group is more subtropical than tropical, and hence, while this growth may dwarf the breadfruit to a greater or less extent, it does not seem that it would always be fatal to its existence.

ellauri188.html on line 130:     It is perhaps appropriate to describe briefly, in this connection, the agricultural conditions in Typee Vai, the valley on Nukuhiva made famous by Melville's classie "Typee." It will be remembered by those who have read his narrative that he escaped from his ship. in Taiohae Bay in 1842 and was held a prisoner for many months by the eannibals of Typee. At that time he figured the inhabitants of the valley as repre sented by about 2,000 souls, with perhaps 2,000 more in the neighboring valley of Houmi. A period of 80 years has elapsed (not a long time historically) be tween his sojourn there and my visit in 1922. In November of that year I found 44 people in Typee, and 65 in Houmi, though from Pere Simeon Delmar, the charming and self-sacrificing priest at Taiohae, who is in close touch with all his people, I learned. that the death rate in Typee had been normal for several years and that one or two families there had many children. I was astonished at the appearance of Typee Valley; for, from reading "White Shadows" and from

ellauri188.html on line 131: Church's story, and from Mrs. Handy's article in the Yale Review for July, 1922, I expected to see a valley of desolation and ruin, with perhaps a dozen decrepit

ellauri188.html on line 132: old people, green from long drinking of kava-worth- less wretches in a huddle of huts on the shore. What I did see was an enormous valley, over a mile wide

ellauri188.html on line 138:     latter group of enormous and ever-increasing numbers of Chinese or half-Chinese who are as industrious and thrifty as the native is lazy and profligate. It looks as if they will very shortly own the islands in the eastern Pacific commercially.

ellauri188.html on line 140:     I will venture to say that in ten years Tahiti, picturesque and romantic for so long a time, will have lost its charm because of the presence of hordes of low-caste Chinese and half-bloods. However unattractive this may be from the standpoint of the tourist and sentimentalist, there is no contradicting the fact that they will make these islands a thousand times more productive than would the pure-blooded native, and their skill and habits of application will undoubtedly extend to the preservation of the breadfruit. The Chinese and half-blood Chinese are on all the Marquesan islands which are inhabited, and it will be to their financial interest as well as to the interest of their personal food supply, to preserve the breadfruit there as well as in the Societies. It is notable that the cocoanut and banana plantations and papaye (papaw) groves in Typee at the time of my visit, were either owned or worked by Chinese or half-bloods (Chinese + Tahitian or Chinese + Marquesan).

ellauri188.html on line 142:     Referring to the last paragraph in Mr. Wester's communication-It would appear that if one is dependent, as was the writer, upon trading schooners to get from Tahiti to the Marquesas, then amongst these islands and return to Tahiti, his program for work in these two groups would take more than a year and his estimate of expense might, in consequence, be exceeded. Sometimes one is obliged to wait from one month to three to get the opportunity to move from one island in the Marquesas to another forty or fifty or eighty miles away, so rare and uncertain are the visits of these schooners. Further, in the absence of any regular means of communication, one has to seize any chance opportunity of transportation or run the risk of being marooned for a long period. On the other hand, if a schooner were chartered, which is the best possible way of visiting and working among the South Sea Islands, schooner, captain, crew and provisions would cost about $1,000 per month (this figure was obtained from an authoritative source) and a year on shipboard might not be needed. Under such conditions Mr. Wester's calculation of $8,500 for a year's work in the Marquesas and Societies may not be far out of the way.

ellauri188.html on line 147: Since writing the above I have received a letter from Dr. Linton in which he says: "... I certainly do not think that either the full-blooded Marquesans or the breadfruit are in immediate danger of extinction. The natives of Uapu and Uahuka are slightly on the increase and those of Fatuhiva are holding their own."	

ellauri188.html on line 151: 	Ja nythän markiisisaarilla on taas porukoita luokkaa 10K, oltuaan ennen kolonialisteja luokkaa 100K pääluvulta ja Washburnin käydessä enää luokkaa 1K. Mutta surkea on havaita että ihmissyönti ei trendaa enää missään päin. Jönsin isäntäväki, Equadorin ja Perun rajamaiden kallonkutistajat jivarot eli shuarit on nekin tyytyneet jo syömään muita eläimiä kuten porsaita (puakii).

ellauri188.html on line 156: Etiikan transsendentaalinen deduktio Darwinista: eusosiaalisuuden aste selittyy ravintoverkon laikkuisuudesta, eli siis kilpakumppanien granulariteetista. Jos ravintoa on paljon tai sitä on tasaisesti hyvin harvassa, ei juuri maxa vaivaa olla laumasieluja. Ize kukin elukka menestyy parhaiten seppoilemalla omin päin.

ellauri188.html on line 158: 	Jos taas ravinto ja/tai pedot esiintyvät laikkuina, kanzii lajitoverien kokoontua vastaavixi laikuixi, jotta sillä suurennuxella eli raekoolla ravintotilanne palautuu äskeiseen. Pesille on yllin kyllin ruokaa, ja laumassa on turvaisampi elellä. Pikku altruistit suojelevat toisiaan oman hengen uhalla ja saavat turvallisen ruokahuollon pesän yhteisvazasta. Leijonatkin kokoontuvat ylpeixi, koska efelantti on aika iso laikku yhdelle. Ja niitä laikkuja on sitten syytä puolustaa, partioida reviiriä isänmaallisina.

ellauri188.html on line 162: 	Kun reviirit laikuttuvat: jossain ravintoa on paljon kuten Ukrainassa, jossain vähän kuten Aahrikassa, alkaa ihmispesä parveilla. Keräännytään taas pesiin pörräämään, luodaan ampuma- ja joukkohautoja, rakennetaan barrikaadeja ja aletaan kaivaa maxiimeja jemmasta. Isänmaallisuus on hienoa, patriootit sankareita, altruismi nostaa jälleen rumaa päätänsä.

ellauri188.html on line 164: "Muu"-ruxin ilmestyminen sosiaalikaavakkeisiin koiraan ja naaraan ohelle ennakoinee siirtymistä eusosiaalisuuden loppukaarteeseen, jossa lisääntyminen on rajoitettu muutamille harvoille, kuhnureille ja kuningattarille. Nyt on jo altruistista päättää haikarasta ize, mieluummin ampumalla se alas pyssyllä. Riittää että celebsit siittää lisää celebsejä ja vessanharjaajat tuottaa riittävästi (muttei liikaa) vessaharjoja.

ellauri188.html on line 169: 	Yi Young tuli Ruotsiin teini-ikäisenä Kiinasta. Hänelle lupailtiin koulutusta ja hyvää tulevaisuutta, mutta hän joutuikin hyväksikäyttäjien uhriksi. Nyt hän kostaa: SVT aikoo esittää parhaaseen katseluaikaan hänen ohjaamansa rohkean dokumenttisarjan. Ensimmäinen osa päättyy shokeeraavaan kuvaan Yin silvotusta alapäästä.

ellauri188.html on line 173: Aina silloin tällöin ilmestyy elokuva, josta puhutaan ”kaikkialla”. Juuri nyt sellainen elokuva on Disney+:ssa näkyvä Punainen (Turning Red), joka kertoo 13-vuotiaan Mei Mein haasteista pelottavan murrosiän kynnyksellä.

ellauri188.html on line 177: Mei Mein isä on hieman vetäytyvä, lupsakka hahmo, äiti taas ärhäkämpi tapaus. Hän on aasialainen tiikeriäiti, joka vaalii sukuperinteitä ja vaatii tyttäreltään parasta mahdollisesta suoritusta niin koulussa kuin elämässäkin. Täähän on jo nähty Gilmoren tytöissä, vaikka siinä viirusilmät oli Koreasta.

ellauri188.html on line 185: 	Elokuvan käsikirjoituksessa on paljon oivaltavaa. Söpön kultapandan hahmo on nokkela tapa symboloida murrosiän alkamista. Mei Mei huomaa karvojensa kasvaneen, tuoksuvansa erikoiselta ja mielialojensa heittelehtivän: ihan kuin kultapandoilla! Jättikokoinen panda pysyy poissa, kun hän tyynnyttää mielensä aikuismaiseen tapaan, mutta samalla hän pienentää itseään.

ellauri188.html on line 190: On rikottava sukupolvien mittainen kuuliaisuuden ketju. Tokihan jenkkiviihde on parempi kulutuxen opettaja kuin kiinalaiset vanhemmat.

ellauri188.html on line 193: Jos raadollisesti sanoo, Disneyllä on havaittu markkinaraon odottavan täyttämistään. Vahvat animaatioelokuvat urbaanista laahuxesta ja tyttären ja äidin suhteesta ovat loistaneet poissaolollaan, ja nyt sellaisia on alkanut ilmestyä.

ellauri188.html on line 204: Oma lukunsa on CinemaBlend-sivuston kritiikki, jossa elokuvaa haukuttiin pikkupiirille tehdyksi kyhäelmäksi. Kohun jälkeen päätoimittaja pyysi kritiikkiä anteeksi, ja se poistettiin sivustolta.

ellauri188.html on line 205: Nyt tilalla on kiittävä neljän tähden arvio suurelle yleisölle tehdystä kyhäelmästä. Myös arvion kirjoittanut Sean O’Connell pahoitteli arviotaan, mikä on äärimmäisen harvinaista kriitikkojen keskuudessa. Sitä oli selvästikin käsketty. Eilisessä Gentry-sarjassa oli Shuari O´Connell niminen irkku joka olikin oikeasti jonkun toisen niminen.

ellauri188.html on line 207: 	Sosiaalisessa mediassa Punainen on kerännyt valtavasti ihastusta ja jonkin verran idioottimaisia kuukautisvitsejä lähinnä teinipojilta ja sellaiseksi itsensä kokevilta aikuisilta.

ellauri188.html on line 212: Vähintään Punainen todistaa, ettei animaatioelokuvan tarvitse kartella todellisuutta, ja että pörröinen eläinhahmo voi kertoa tärkeistä asioista kiertelemättä. Milloin tulee pojille izesaastutusta opastava kosedjur?

ellauri188.html on line 219: 	On väitetty, että ydinperheen olemusta rikkirepivä nykysuuntaus on kohdistettu meihin ihmisiin tarkoituksella ja siten, että rikotut roolit ja näkemykset ihmisisitä esim. tyttöinä, poikina, isinä ja äiteinä pyritään hajottamaan tarkoituksena saattaa kaikki ihmiset

ellauri188.html on line 231: Puolustussotilas on yhtä arvokas kuin puolustussodan toimet välttävä äiti tai lapsi. He kaikki ovat ihmisiä ja heillä on sukulaisensa. Sotaan ja väkivaltaan syyllistyvät on saatava tuomiolle. Nyt väkivallan hyväksyvät ovat Putinin hirviöitä. Aiemmin he olivat Bushin sodat Irakiin ja Afganistaniin hyväksyviä. Väkivalta on heikkouden ja surkeuden merkki. Muistin on oltava pitkä. Toivoo Johan Wikman.

ellauri188.html on line 233: Sean O’Connellin tweetti kuulostaa kyllä siltä että hän ”väärien mielipiteiden” takia päätyi twitterlynkkausjoukon hampaisiin ja että hän itseään syyllistävällä anteeksipyynnöllä yrittää päästä pälkähästä. Hyvä esimerkki siitä ettei tänä päivänä saa olla mitä tahansa mieltä tietyistä aihepiireistä. Terveisiä Aatos Kumpulainen

ellauri188.html on line 237: Arvostelija vain ei viimeksimainittujen tavoin vaadi tähän elokuvaan muutoksia, jotta se vastaisi täysin hänen omaa maailmankuvaansa, ja hän myös on tietoinen, että kyseinen elokuva ei ole tehty varta vasten hänelle. Siinä oli se syy, miksi se arvostelija ei siitä sen suuremmin nauttinutkaan - kyse oli siis representaatiosta ja siitä, ettei arvostelija pystynyt samaistumaan elokuvaan ja sen hahmoihin. Nyt kuitenkin tällainen ajattelutapa onkin yhtäkkiä woke-väen mielestä väärä, vaikka aiemmin representaatiota ollaan perusteltu ihan samoin sanoin.

ellauri188.html on line 243:   Näitkö jo uuden rauhan ja vapauden merkin, joka tuntuu suomalaisista kovin tutulta – taustalla on toisilleen tuntemattomat tekijät ja näkyvä tuputtamiskampanja! Viime viikkoina Venäjän- ja sodanvastaisissa mielenosoituksissa on liehunut valkosiniraidallinen lippu. Lontoossa, Torontossa, Tbilisissä, Düsseldorfissa... Suomen ja Israelin värit! (Nojoo, Kreikan myös, ja Baijerin.)

ellauri188.html on line 257: 50-vuotias|Alf Rehnin mielestä todellinen luovuus haisee hieltä ja tuntuu pahalta

ellauri188.html on line 260: Asuminen|Konsta Keskitalo, 18, ja Ella Sälpäkivi, 20, rakensivat itselleen hulppeat omakotitalot – Nyt he esittelevät kotinsa ja kertovat, millaisia juoruja ja vähättelyä he ovat kohdanneet! Raha|Helsinkiläisen taloyhtiön asukkaiden lämmityslasku romahti hetkessä murto-osaan – Hallituksen puheenjohtaja avaa kehitystä, jota Venäjän hyökkäys vain kiihdyttää.

ellauri188.html on line 267: HS-haastattelu|Eero Heinäluoma heitti Venäjältä saadun Ystävyyden kunniamerkin jätekeräykseen – ”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä”.

ellauri188.html on line 269: Ukrainan sota|Urheilun maailmassa tapahtuu nyt valtava muutos, eikä Venäjää ymmärrä kukaan: ”On aloitettu brutaali ihmisten murhaaminen”.

ellauri188.html on line 279: Päivittyvä seuranta|Britannian Johnson varoitti Kiinaa valitsemasta ”pahan puolta” – Mariupolin viranomaisten mukaan Venäjä olisi pommittanut taidekoulua

ellauri188.html on line 282: Ukraina|Ukrainalaisen kansanedustajan somekuva näytti maailmalle sodan absurdiuden – HS haastatteli Kira Rudikia, joka harjoittelee ampumista ja majoittaa kotiinsa isänmaallishenkistä taistelujoukkoa.

ellauri188.html on line 284: HS-haastattelu|Eero Heinäluoma heitti Venäjältä saadun Ystävyyden kunniamerkin jätekeräykseen – ”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä”

ellauri188.html on line 289:     Elokuva|Kohuttu Disney-animaatio romuttaa piirrettyjen tunkkaista tyttökuvaa – Punainen on tuottanut riemua, huonoja kuukautisvitsejä ja harvinaisen anteeksipyynnön Disneyltä. 

ellauri188.html on line 297: Sano valas vedä 10x housut alas. Melville on kolonialistimoukka vaikkei mitenkään pahimmasta päästä, s. 152 tienoiila se haukkuu aika mojovasti muita länkkäreitä. Homotaipumuxet pääsee pintaan kirjan alussa: Hermanni ilostelee kun villit pettyivät lähetyssaarnaajan kauniin vaimon osoittauduttua naaraspuolisexi. Pettyisi kai Hermannikin moisesta. Hermanni nauraa kun villi päällikkövaimo näyttää tatuoidulle meri"karhulle" yhtä tatuoitua takapuoltaan. Mautonta! Hermanni pahastuu kun ranskiskolonialistit ennättivät ennen jenkkikolonialisteja julistamaan että markiisisaaret alkuasukkaineen kuuluivat nyt heille. Mitä vittua??? Kuuluuko Transnistria Moldovalle? Kuuluuko Moldova Ukrainalle? Kuuluuko Ukraina Venäjälle? Nää on kuin toisiansa suuruusjärjestyksessä ahmaisevat petokalat. Kuuluuko mikään maaplänttyrä millekään apinoiden lössille? Ei kuulu teille! Kyllä se nyt vähän kuuluu, sanoo frakkiin ja silinteriin sonnustautunut Kummeli. Mutta Hermanni oli kyllä pannut merkille että Havaijilla jenkkien ja saarnaajien läsnäolo oli saanut 25 vuodessa aikaan pelkkää pahaa. Pearl Harborista puhumattakaan. 

ellauri188.html on line 302:   Tabun takia markiisittaret eivät saaneet käyttää venettä. Tabu haha, sama tabu minkä tautta saudittaret ei saa(neet) ajaa autoa eikä kävellä yxin kadulla ilman isää aviomiestä poikaa tai veljeä. Kylnää tabut tiedetään. Muut ei saa päästä "mun" kaikkein pyhimpään, mun Marilynin hurlumheihin. Vittu et mua ottaa päähän kaikenlainen pyhistely. Puhtaasti reviiristä siinä on kymysys.

ellauri188.html on line 304: 	Melvillen panojutut on perinteisen 2-mielisiä. Toisaalta bylsitään abonaisia kuin Ellun kanat ja toisaalta pahexutaan tätä. Mutta muistattehan: onni on differentiaali. Sixi porukat tykkää niin jännityksestä: siinä on voiton ja tappion differentiaali tapissa. Kerman kanssa siitä saa 2n verroin parempaa. Sixi Eevan varastettu omena on parasta. Sixi viktoriaaninen raiskaaja saa eri kovan hekuman ja munankin sekä desilitran mällin. Six niin monet piiat ja sisäköt tuli paxuxi isännän tai sen pojan ekasta laakista. Eiku Mirja mäkeen ja uusi peli kehiin, että jännitys ei pääse väljähtymään. Kaikkeen kyllästyy, unehen ja rakkauteenkin. Sixi ikuinen onni pilven päällä on mahdottomuus, kai sen Dante izekin tajusi.

ellauri188.html on line 309: Patrioottinen mutta tyhmä Melville ei ymmärtänyt suurvaltakonjunktuureja. Tuohon aikaan brittejä vihaava Ranska sanoi Texasissa ja Calisotassa latinoita jyräävälle Usalle "hinoa John", ammennä vaan brittien pään menoxi.

ellauri188.html on line 311: In the 1840s Britain and France considered sponsoring continued independence of the Republic of Texas and blocking U.S. moves to obtain California. Balance of power considerations made Britain want to keep the western territories out of U.S. hands to limit U.S. power; in the end, France opposed such intervention in order to limit British power, the same reason for which France had sold Louisiana to the U.S. and earlier supported the American Revolution. Thus the great majority of the territorial growth of the continental United States was accepted without question by Paris.

ellauri188.html on line 319: Zenonin opettajina toimivat sekä Krates Thebalainen, Akatemian silloinen johtaja Polemon, että megaralaiset Stilpon ja Diodoros Kronos. Zenon aloitti oman opetuksensa vuonna 301 eaa. Ateenassa sijaitsevassa pylväshallissa, jota kutsuttiin nimellä Stoa poikile ("Kirjava pylväshalli"), josta juontui nimi koko koulukunnalle. Siitä läxi raha poikiloimaan.

ellauri188.html on line 321: Zenonia voidaan pitää myös länsimaailman ensimmäisenä utopistisena anarkistina ja nykyisen anarkismin edeltäjänä. Valtiossa hän esitti muun muassa seuraavanlaisia ajatuksia: Ihmiset ovat järjellisiä, he eivät tarvitse määräyksiä. Järkevät olennot eivät tarvitse valtiota, rahaa, oikeusistuimia tai minkäänlaista organisoitua, institutionalisoitua elämää. Täydellisessä yhteiskunnassa miehet ja naiset pukeutuvat samalla tavalla ja syövät yhdessä. Vaimot ovat miehille yhteisiä. Tolstoi olis antanut tälle Zenonille peukutuxia. 

ellauri188.html on line 323: Hänen uskotaan opettaneen, että ihminen voi saavuttaa mielenrauhan parhaiten niin, että pitää nautintoja ja kipuja merkityksettöminä, eikä näin ollen välitä niistä. Hän kuoli tekemällä itsemurhan sen jälkeen kun hän oli saanut onnettomuudessa vakavia vammoja. Eipäs noudattanut omaa oppia. Mielenrauha meni. Rauhattomuus lähti kyllä sitten saman tien.

ellauri188.html on line 330: 	Netti toimii arkistona josta someyleisön kohahduxia ammeen yhdeltä laidalta toiselle voi kivasti seurata. Esim nää:

ellauri188.html on line 336: Niin sanottuun Putin-rekisteriin on tehty perusteettomia merkintöjä aiemmin tiedettyä laajemmin. Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen kertoo, että rekisterissä on tietoa, jota sinne ei lain mukaan olisi saanut laittaa.

ellauri188.html on line 339: Juha-Mikko Hämäläisen mukaan rekisterissä on myös niin sanottuja havaintotietoja, joiden kirjaamiseen ei niin ikään ollut perusteita.

ellauri188.html on line 341: – Me emme ole tarkistaneet koko rekisteriä, mutta niiden havaintojen perusteella, joita olemme muutaman kerran siellä käytyämme tehneet, voidaan sanoa, että kyse ei ole mistään yksittäisistä ongelmista. Sieltä on löytyneet kaikki länsijohtajatkin, Sauli Niinistöä myöden, plus Kiinan Xi, tosin väärin kirjoitettuna.

ellauri188.html on line 344: – Poliisihallinnon näkökulmasta ongelmallista on se, että poliisista vuodetaan salaisia tietoja. Kaikki vuotamiset ovat rikoksia. Se minusta nakertaa poliisin luottamusta kansalaisiin. Virheellisiä tietoja ei myöskään saa olla, mutta kyllä painottaisin salaisten tietojen vuotamista tässä yhteydessä.

ellauri188.html on line 345: Rekisterin hallintaa on muutettu siten, että tietojen syöttö menee esimiesten kautta, poliisiylijohtaja Paatero lohduttaa.

ellauri188.html on line 348: Jutun esitutkinta on valmistunut ja se siirtyy tarveharkintaan. Viisi epäillyistä on päällystöön kuuluvia poliiseja.

ellauri188.html on line 360: Seuraavana päivänä selvisi ettei asialla tällä kertaa olleet venäläisten huonosti tähdätyt risteilyohjuxet, vaan "osa viesteistä" olikin ukrainalaisia. Käsin tehdyiltä haamutileiltä sinikeltalipun alta oli lähtenyt tuhansittain kiukkuisia muumintrolleja. ”Tuntuu tärkeältä, että voi tehdä edes jotain”. Må alla smådjurens beskyddare vara med er.

ellauri188.html on line 363:   Arto Mutajoen blog on vaiennut, viime lokakuun jälkeen ei ole tullut päivityxiä. Varmaan Orihveden Suomi-Venäjä-seuran ikäpresidentti pitää viisaasti nyt päätä alhaalla. Vielä taannottain sai sen blogista lukea mm. seuraavaa:

ellauri188.html on line 365:   Aleksanteri-instituutin pitkäaikainen johtaja professori Markku Kivinen piti torstaina 2019 jäähyväisluentonsa, jossa hän naulasi tutkimukselliset teesinsä tulevien tutkijasukupolvien käytettäviksi.  Tunteikkaassa puheessaan Kivinen kritisoi sekä mediaa että länsimaisia tutkijoita siitä, että Venäjä kuvataan säännöllisesti mustavalkoisin värein – usein pelkällä mustalla. Onhan se vaihtelua punaisesta, mutta sinikeltainen olis kiva ylläri.

ellauri188.html on line 376: Hän saavutti kirjallisen uransa alkupuolella menestystä merta käsitelleillä seikkailukertomuksillaan, mutta myöhemmin hänen suosionsa hiipui ja kuollessaan hänet oli melkein unohdettu. Myöhemmin Melville on konstruoitu ihan väkinäisesti yhdeksi amerikkalaisen kirjallisuuden keskeisistä klassikoista. Hänen tunnetuin teoksensa on valaanpyytäjistä kertova Moby Dick.

ellauri188.html on line 380: Melvillen kanssa Acushnet-alukselta Nuku Hivalla karannut Richard Tobias "Toby" Greene ja Hermanni. Söpöjä meripoikia.

ellauri188.html on line 382: Herman Melville syntyi New Yorkissa vuonna 1819. Hän oli kolmas Allan ja Maria Gansevoort Melvillin (Maria lisäsi myöhemmin miehensä kuoleman jälkeen ylimääräisen e-kirjaimen sukunimeen) kahdeksasta lapsesta. Hermanin molemmat isoisät olivat osallistuneet Yhdysvaltain vapaussotaan. Allan Melvill oli Hermanin syntymän aikaan menestyvä ylellisyystuotteiden, kuten silkin ja kölninveden, maahantuoja. Perhe elikin suhteellisen hyvissä oloissa. Yritys kaatui kuitenkin vuonna 1830, ja perhe muutti Albanyyn Maria Melvillin sukulaisten luokse. Allan Melvill yritti perustaa uutta yritystä siellä, mutta hän kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1832.

ellauri188.html on line 384: Isänsä kuoleman jälkeen Herman Melville kävi väliaikaisesti eri kouluja teki monia eri palkkatöitä. Hänen mahdollisuuksiansa työllistyä heikensi myös vuoden 1837 talouslama. Monet Melvillen varhaisista yhteiskunnasta vieraantuneista kertojista ovatkin peräisin tämän ajanjakson turhautumista. Taloudelliset vaikeudet ja vaellushalu ajoivat Melvillen lopulta merille. Hän lähti 4. kesäkuuta 1839 hyttipoikana kauppalaiva St. Lawrencelle ja vietti neljä kuukautta ulkomailla. Mukana oli myös pysähdys Liverpoolissa, mistä hän sai inspiraationsa romaanin Redburn – ensimmäinen merimatka englantilaisen kaupunkiköyhyyden kuvauksiinsa.

ellauri188.html on line 386:   Palattuaan Yhdysvaltoihin Melville teki jälleen tilapäisiä töitä. Hän päätyi jälleen merille, kun hän lähti 22-vuotiaana valaanpyyntialus Acushnetin mukana Tyynellemerelle 3. tammikuuta 1841. Melville jätti 9. heinäkuuta 1842 yhdessä Richard Tobias Greenen kanssa aluksen Nuku Hivalla Marquesassaarilla ja karkasi saaren sisäosiin. Paikalliset naapuriheimoja kohtaan aggressiiviset ja jopa kannibalismia harjoittaneet taipiit nappasivat Melvillen ja Greenen. Tärkein lähde Melvillen Nuku Hivan -ajasta on hänen seikkailullinen matkakirjansa Taipii – kappale polynesialaisten elämää, jonka perusteella hän oli saarella sekä vankina että vieraana. Melville asui taipiiden luona neljä viikkoa ja listautui sen jälkeen australiaiselle valaanpyyntialukselle Lucy-Ann. Hän kieltäytyi aluksella työnteosta, ja hänet vangittiin Tahitilla. Sieltä hän pääsi Havaijille, missä hänestä tuli Yhdysvaltain laivaston USS United Statesin matruusi. Elokuussa 1843 alkanut kotimatka Havaijilta päättyi Bostoniin 14 kuukautta myöhemmin.

ellauri188.html on line 388:   Melvillestä tuli paikallinen kuuluisuus Lansingburghissa hänen Tyynenmeren tarinoidensa ansiosta. Ystävät ja kylänmiehet innostivat häntä kirjoittamaan seikkailuistaan kuin Muumipappa, ja hänen ensimmäinen teoksensa Taipii – kappale polynesialaisten elämää julkaistiin 1846. Kirjasta tuli suosittu, vaikka yhdysvaltalainen Harper and Brothers ei suostunutkaan julkaisemaan sitä. Kirja julkaistiin Lontoossa, ja sitä myytiin noin 6 000 kappaletta myös Yhdysvalloissa. Kirjaa myös pääasiassa kehuttiin, vaikka esimerkiksi Britanniassa sen todenmukaisuutta epäiltiin ja Yhdysvalloissa vastustettiin sen esittämää kritiikkiä lähetystyöntekijöitä kohtaan. Vuonna 1847 Melville avioitui Elizabeth Shaw’n kanssa. He saivat neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.

ellauri188.html on line 392: 31-vuotiaana Melville tapasi Pittsfieldissä kesällä 1850 46-vuotiaan Nathaniel Hawthornen, jonka kanssa "ystävystyi".  Kirjailijat viettivät paljon aikaa keskustellen komeista intellektuelleista ja filosofisista asioista. Hawthorne myös vaikutti Melvillen seuraavan romaanin Moby Dick sisältöön, sillä hän kannusti Melvilleä tekemään siitäkin allegorisen tarinan suoran valaanpyyntikertomuksen sijaan. Ai siis mitä? kysyi Hermanni. No kikkeli, kikkeli, tietysti, selvitti Nat kärsimättömästi. Vaikka kirja on nykyään todella tunnettu, omana aikanaan se oli paha pettymys. Sitä myytiin koko Melvillen elinaikana vain 3 000 kappaletta. Hänen seuraava romaaninsa Pierre oli vieläkin suurempi floppi.

ellauri188.html on line 399: Melvillin havainnollisesta kirjasta tulee värikkäitä flashbackeja. Nuku Hivan maisemat on kuin Coleridgen eroottinen runo Xanadu. Syvät ja romanttiset rotkot joissa koski kohisee, tiedetään. Zolan papin ruokaemäntä Teuse ja sen törkyinen apupappi pelasivat aina sotaa. Se oli ainut peli jota emäntä osasi, pip-pelin lisäxi.

ellauri188.html on line 401:   Hermannia ahdisti että suuret ihmismassat ei päässeet etelämeren saaren upeisiin maisemiin. Samasta syystä varmaan Hurtigruttenin mainosmaisemassa näkyy kuvan ottajan lenkkarit kuvan etualalla. Kylä tällänen aarre pitää ottaa pikimmiten haltuun ja muuttaa luontopalveluixi!

ellauri188.html on line 403:   Antoisinta antia Taipii-kirjassa on se (osin tahatonkin) huumori, joka syntyy villien ja kesyjen apinoiden perussamuudesta. Hermannin ansioxi on sanottava ettei se säästele sanojaan kuvatessaan kolonialistien konnantöitä saarilla. Sixi varmaan kirja ei kelvannutkaan jenkkikustantajille.

ellauri188.html on line 405:   Perhanan kannibaalit! Tulee mieleen Malamudin Cohn Island. Naapureiden popsiminen oli kummankin saaren asukkaiden parhaita oivalluxia. Siitä kannattaisi nykyajan apinoiden ottaa oppia. Kuvaus alkuasukkaineen riitaisista oloista vuorten rajaamissa pikku kanttooneissa muistuttaa toisaalta Schweizin maisemaa, toisaalta Jared Diamondin kuvauxia melkein 200v myöhemmin läheiseltä Papuan saarelta. Tää on termiittiapinan tasapainotila, tästä sen ei olis koskaan pitänyt lähteä paisumaan kuin pullataikina.

ellauri188.html on line 407: Aika sokko Hermanni on kyllä jollei se huomaa ettei ranskisten kapun ja abopäällikön välillä ole mitään olennaista eroa. No huomaahan se sen. Natustellen banaania samalla.

ellauri188.html on line 412: The power of positive thinking. Joshua Lucas "Easy Dent"  Maurer (1971-) had to smile so much in The Secret: Dare to Dream that he had to have an operation to reset his mouth afterwards. The lead lady's mouth operation had been a semi failure.

ellauri188.html on line 415:   Josh's other projects included the horror-thriller Child of Darkness, Child of Light, an adaptation of  Paterson's novel Virgin, a tale of two Catholic virgin schoolgirls, that folded when they were both found pregnant under mysterious and supernatural circumstances. To avoid being caught red "handed" Lucas relocated to Australia to play the hot "headed" American cousin Luke McGregor opposite Andrew Clarke and Guy Pearce in the first season of the family western Snowy River: The McGregor Saga. Lucas appeared in all 13 episodes of the first season, but claimed in a later interview that despite the friendly reception by Rhonda Byrne, he was homesick for the United States, and his character was killed off in the second episode of season 2.

ellauri188.html on line 418: He also appeared in an off-Broadway production of Terrence McNally's slightly controversial Corpus Christi killers,  a retelling of the Passion Fruit, with the Jesus character (named Joshua) and his disciples ALL being gay. Lucas played the role of Judas as a gay predator.

ellauri188.html on line 422:   Following a series of half hearted operations to reset his nose, he began gathering larger roles in films like American Psycho, The Weight of Water, Session 9, The Dancer, and When Strangers Appear You Can Count on Me.

ellauri188.html on line 424:   In 2011, Lucas co-starred with Elizabeth Taylor in the film Red Dog, based on the true story of an Australian kelpie. Lucas won an Inside Animal Award for his role as the dog. For this part, he gainede more than 100 lbs in weight.

ellauri188.html on line 427: Lucas met freelance writer Jessica "Chichua" Ciencin Henriquez at a dog park in 2011. They became knotted six weeks later and got loose on March 17, 2012, in Central Park. Their pup, Noah Reb Maurer, was born in June 2012. In January 2014, Ciencin Henriquez filed for a divorce that became final in October 2014.

ellauri188.html on line 429:   HIV/AIDS prevention would have been particularly important to him. He's NOT gay or Jewish NOR is the restaurant owner "Tucker" oriental, though he looks like it. He is half Irish, quarter Polish and quarter Italian. What a bummer.

ellauri188.html on line 431: Lucasilla on rooli Arto Halosen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa elokuvassa The Guardian Angel – Suojelusenkeli, joka ilmestyy vuonna 2018. Paizi ei näy sen filmografiassa.  Suomen elokuvateatterilevityksessä se sai 11 881 katsojaa. Siinä pahis hypnotisoija saa pokat pahantekoon selittämällä eze paha onkin jotain hyvää. Niin aina. Power of positive thinking.

ellauri188.html on line 436:   Jopa ulkomuodoltaan Toby veti minua puoleensa, sillä kun valtaosa miehistöstä oli yhtä karkeaa ulkoiselta olemukseltaan kuin hengeltäänkin Toby oli harvinaisen hauskannäköinen. Siniseen matruusintakkiin ja purjekangashousuihin sonnustautuneena hän näytti niin tyylikkäältä merimieheltä ettei häntä tyylikkäämpää ollut taatusti koskaan nähty yhdenkään laivan kannella; hän oli pieni ja sirotekoinen ja hänen vartensa oli tavattoman notkea. Hänen jo luonnostaan tumma ihonsa oli paahtunut tropiikin auringossa, ja pikimustien kutrien kimppu laskeutui hänen ohimoilleen ja sai hänen kookkaat tummat silmänsä näyttämään entistä tummemmilta. Hän oli omituinen ja itsepäinen, oikukas, ailahteleva ja haikea-joskus jopa synkkämielinen. Hänellä oli myös kiivas ja tuima luonne ja suuttuessaan hän suuttui silmittömästi.

ellauri188.html on line 438:   Aidon väkevillä tunteilla on kummallinen valta heikkoihin luonteisiin. Olin säikähtänyt useinkin sen hennon poikasen hillitöntä raivonpuuskaa.  Viime aikoina olin havainnut Tobyn synkkämielisyyden suuresti lisääntyneen ja saarelle saavuttuamme olin monesti nähnyt hänen silmäilevän kaihoisasti minua samalla kun muu miehistö elämöi kannen alla.

ellauri188.html on line 440:   Kun kuten jo sanoin. näin Tobyn nojailevan parraspuuhun syviin ajatuksiin vaipuneena juolahti heti mieleeni että hänen mietiskelynsä kohde saattoi olla sama kuin minunkin. Ja jos niin oli, tuumin, enkö kaikista laivatovereistani haluaisi juuri hänet kumppanikseni pikku seikkailuun. Ja miksen ottaisi mukaan toveria jonka kanssa voisin jakaa retken vaarat ja jolta voisin saada lievitystä sen vaikeuksiin? Saattaisin kukaties joutua piileksimään jossain koijassa viikkokausia. Millainen lohtu kumppanista olisikaan sellaisessa tapauksessa.

ellauri188.html on line 442: Tällaiset ajatukset risteilivät mielessäni, ja kummastelin miksen ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi asiaa siinä valossa. Mutta vielä ei ollut liian myöhäistä: hartian kosketus havahdutti Tobyn mietteistä, totesin hänet kypsäksi kauraxi ja muutama sana riitti saamaan keskinäisen ymmärryksen välillemme. Tunnin kuluttua olimme päässeet esivalmisteluista ja laatineet toimintasuunnitelman. Me vahvistimme sitten sopimuksemme liittämällä kätemme hellästi yhteen ja välttääksemme epäluuloja vetäydyimme koijaamme viettämään viimeistä yhteistä yötä lemmenlaivalla.

ellauri188.html on line 451:   Alkuasukkaat ovat epäluotettavia, kavalia ja ailahtelevia, sanoo Hermanni. Tästä tulee mieleen Harari, jonka mukaan uskonnon ja setelirahan tärkein tehtävä on luoda luottoa ja mahdollistaa kauppa tuntemattomien välillä. Jos näitä ei ole, on kaikki keinot sallittuja. Vasta prisoner´s dilemman toistaminen synnyttää tasapainopisteitä. Jos peliä ei jatketa, on paras pelitapa huijaus. Jumala on virtuaalinen pelaaja, joka jatkaa aina peliä ja saa aina viimeisen siirron kolmen vangin dilemmassa. Se pitää huolta siitä että ne 2 muuta ei tee oharia.

ellauri188.html on line 455: Tää että uskonnosta toiseen pyhäköt on naisilta tabuja, kertoo kaunopuheista kieltä koko homman nimestä. Se on ihan ilmeistä: äijiä PELOTTAA. Ellei ne liittoutuisi tällä lailla hyväveliseuroixi ja linnottautuisi pakoon naisia miesten taloihin, ne olis aivan hukassa. Uskonnot on pelon ylläpitämiä koiraiden diktatuureja.

ellauri188.html on line 457: Peleissä on hyvä luoda mainetta. Vangin dilemmassa pitää olla epäluuloisen ja kostonhimoisen mainetta, jotta naapuri ei petkuta. Sukupuolten taistelussa on hyvä olla narsistin imago, jotta siippa tietää antaa perixi. Luottavuus ja kiltteys on mainehaittoja.

ellauri188.html on line 459: Apinoissa mendelöivät Darwinin  eri selviämistavat, sixi parhaasta taktiikasta ei koskaan tule sopua. Peliteoriasta tiedetään, että sekastrategia on silloin paras pelitapa. Antaa höpsismin ratkaista.

ellauri188.html on line 468:     Ehkä aihe kosketti henkkohtaisesti, kun sain ize silmälasit 11-vuotiaana ja deppasin sitä rankasti. Ei koskaan enää marraskuun ensi lumihiutaleiden pyydystystä kielellä! Räntärätit sokaisivat silmälasit eikä niitä enää nähnyt ajoissa. Tapahtumapaikka oli Tehtaan- ja Kapteenin kadun kulma, sama jossa opin 7v aikaisemmin lukemaan seinistä "Elanto" ja "Kansallis Osake Pankki", siinä oli Birger jaarlin optikko Joukolan leffateatterin vieressä. Birger Mäkisen, korjaan. Joukolassa näin isin kanssa elämäni naisen pienenä, ihanan Hayley Millsin Pollyannana. Ilman silmälaseja.

ellauri188.html on line 470:     On taas maaliskuu. Ensi viikolla tai ehkä tällä jo on luvassa taas räntää. Huhtikuinen sää kääntyy  arktisexi, sanoo ennuste. Maaliskuine räntäsade tuo mieleen aina Cambridgen Fainwood Circlen vuonna 1978, jolloin kärsin ensimmäisestä lääkinnällistä depixestä valtavien lumihiutaleiden leijuessa erkkerihuoneen ruutuihin. Välillä ulvoin huoneessa kaverien harmixi, välillä menin talon kellariin rauhemmassa huutamaan. Ei ollut mukavaa.

ellauri188.html on line 475: Täytyy kuunnella ja kopioida siitä. Muistan kuinka hoilasin sitä izexeni kymmenluvun alussa Barcelonan projektin loppukokouxessa vessassa. Sekään ei ollut ihan huippuhetkiä. Isä älä laula.

ellauri188.html on line 477: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri188.html on line 493: Näin vanhana on hyväksyttävä että asiat menevät tästä lähin ainoastaan huonompaan päin. Enää ei tuloxet eikä elimistö parane. Sairaudet on tulleet jäädäkseen.

ellauri188.html on line 494: Taitaa olla niin että apinalaji on samalla lailla loppukaarteessa. Pandemiat ei lopu ja ilmasto ei parane, eikä rauhantila enää palaa. Ai mikä rauhantila? 

ellauri189.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri189.html on line 39: Puuttomien arojen razastajakansat soittavat ja laulavat kaikki samassa ravaavassa rytmissä. Argentiinalaisessa Misa Criollassa on joku piisi samantapaista pampasbiittiä, oliskohan se ollut se Gloria. Ravaavien hevosten kulkuset tuli ezimättä mieleen. Kuin myös kasakkamusasta, kauboiviisuista ja Keski-Aasian kansojen lallatuxista. Niistä kaikissa on tässä albumissa näytteitä, samoinkuin pohdiskelua kansainvälisestä veljeydestä.

ellauri189.html on line 53: Nykyinen länkkärimielinen historiantutkimus ei halua liioitella Kiovan Venäjän samankaltaisuutta myöhemmän venäläisyyden kanssa. Tästä syystä historiantutkija Jukka Korpela on suositellut valtakunnan suomalaiseksi nimeksi aiempien historiankirjoittajien antaman nimen Kiovan Venäjä sijaan muotoa Kiovan Rusj. LOL Hahaa! Kiovan ryssä siis! Iso parannus!

ellauri189.html on line 55: Jukka Korpelan mukaan venäläinen historiankirjoitus historian kulusta on liian pelkistetty, johon kukaan vakavasti otettava tutkija ei suhtaudu vakavasti. Vanhat kertomukset ja legendat Moskovan Venäjän ajoilta lähtien muuttuivat totuudeksi 1800-luvulla ja edelleen Venäjän viralliseksi historiaksi muun muassa kouluopetukseen ja oppikirjoihin aina nykypäivään asti. Sen mukaan on syntynyt virheellinen todellisuuskuva (siis todellinen virheellisyyskuva), jonka mukaan venäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset muodostaisivat Kiovan Venäjän pohjalta yhden kansan. Sehän ei pidä lainkaan paikkaansa! Kansoja oli vähintään tusina ellei enemmän!

ellauri189.html on line 59: Tämä Korpela opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui filosofian kandidaatiksi 1981, lisensiaatiksi 1982 ja tohtoriksi 1987. Hän on tutkinut muun muassa Venäjän keskiaikaa, Itä-Suomen keskiaikaa ja Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajaan liittyviä kysymyksiä.lähde?

ellauri189.html on line 72: Malczewski was born to a wealthy family in either Volhynia or Warsaw, and attended school in Krzemieniec (modern-day Kremenets, Ukraine), but did not graduate. He joined the army of the short-lived Duchy of Warsaw during the Napoleonic Wars in 1811, and remained in the army of Congress Poland under Emperor Alexander from 1815.  He was wounded in the foot in a duel in 1816 and so had to leave the army.

ellauri189.html on line 73: At the times, prominent and scandalizing was his autodestructive romance with a married woman, Zofia Rucińska, who had a mental illness.

ellauri189.html on line 77: 	"Maria" was hailed by the younger generation as one of the first authentic literary products of Polish romanticism (the adherents of the so-called Warsaw Classicism were, on the contrary, horrified by the dark plot and the author’s preference for “provincial” words and expressions). Malczewski was then already in poor health and, before a year had passed, in May 1826, he died – impoverished and disgraced because of his affair with a hysterical married woman (whom he was supposed to heal by means of mesmerism – after his death she returned to her husband).

ellauri189.html on line 79: 	In 1825 Antoni Malczewski published a long poem, Maria (Marya: A Tale of the Ukraine), which constitutes his only contribution to Polish poetry but occupies a permanent place there as a widely imitated example of the so-called Polish-Ukrainian poetic school. In the poem, Wacław, a young husband, goes to fight the Tatars and, after routing the raiders, hurries home to his wife, Maria. All he finds is a cold corpse. Yeah, great. Oh fuck. What's the use. The poem makes use of diversified rhythms and carefully chosen rhymes; and its Byronic hero, as well as its picture of Ukraine as a land of sombre charm, assured Malczewski both popularity and critical applause.

ellauri189.html on line 81: 	It is generally held to be most influenced by Lord Byron, whom Malczewski had met in Venice during his travels around western Europe, though it is considerably more gloomy and Gothic than Byron's work. Malczewski is sometimes considered part of the "Ukrainian school" in Polish poetry, though others consider his work to stand uniquely separate. Maria was also influential on later Polish poets, especially Adam Mickiewicz, and on writer Joseph Conrad, although he was not a romantic as such. Well, some of his stuff is pretty gooey, like Nostromo, the Panamanian guy. 

ellauri189.html on line 83: It has often been stressed that the particular fascination that imparts itself to the reader of Maria is intimately connected with the mood of the Ukrainian 

ellauri189.html on line 94: and a demeanour that immediately distinguishes him from the serfs (“Prosty był

ellauri189.html on line 100: looking like a ruler among the rabble that showed him the way”).

ellauri189.html on line 102: However, in Maria the tensions arising from differences in “class” are not taken up. Malczewski investigates man’s existential plight in connection with the “stigma” (as would Norwid put it) that has been imprinted on man by his “natural” surroundings (as we will see, the Cossack represents man before self-alienation, 

ellauri189.html on line 107:  In Maria the landscape of the steppe has certain existential properties that 

ellauri189.html on line 109: more important than its very Byronic plot, of which I will give only a short outline. The son of a wealthy magnate has fallen in love with the daughter of a petty nobleman (miecznik, the “sword-bearer”, a purely nominal provincial 

ellauri189.html on line 110:  dignity). The pair has secretly got married, but their bond is not accepted by the arrogant wojewoda. When his attempts to force his son to a divorce have failed, he feigns to accept reconciliation with his son Wacław, who is – as a sign of the re-established peace – sent at the head of a regiment of hussars into the Dzikie Pola to drive out the Tartars.

ellauri189.html on line 112: 	Before engaging in battle Wacław visits his father-in-law and Maria (who slowly fades away, feeding on an ever-diminishing hope) to bring them the good news. The patriotic miecznik cannot, in spite of his advanced age, refrain from joining the band of his son-in-law, leaving his home and daughter without protection. The Tartars are finally (but not without difficulty) defeated and Wacław, in exultant mood, rides by night over the boundless steppe to unite with his wife as the messenger of victory. When he arrives, the manor-house of the miecznik appears to be abandoned. There are no signs of life. Entering a room, he discovers Maria, lying on a couch, her clothes in disorder, like a marble statue. It is evident that her vital strength has been extinguished, but he tries to make himself believe that she has only fainted and rushes out of the house, shouting: “O, water, water!”. Thereupon the “small figure” of a melancholy youth (“pacholę”) jumps from the thicket and relates to Wacław the events that have happened.

ellauri189.html on line 114: 	It becomes clear that the apparent benevolence of the wojewoda was only a ruse to lure away the defenders from Maria’s home. During their absence his brigands, disguised as revellers (taking part in a kulig, a sort of carnival cortege of the szlachta moving about the countryside), had raided the house, carried Maria away and drowned her in a pond. Her dead body was found by the tenants and servants who had left it on the bed before they went in pursuit of the perpetrators of the crime. And so “Wacław loses in one moment everything on the world,/ Happiness, virtue, respect for his fellow-men and brothers” (“I tak Wacław od razu wszystko w świecie traci:/ Szczęście, cnotę, szacunek dla ludzi, swych braci”). It is suggested that in the “dark and dreary wood of human feelings” (“W tym 

ellauri189.html on line 118: by despair he has fallen into apathy. When the alarum is sounded (the Tartars 

ellauri189.html on line 129: landscape. Communing with the monotonous plain that extends as far as the horizon, where it melts into the heaven, the author discovers that “mood” (Heidegger’s Gestimmtsein) is the fundamental human mode of being-in-the-world. The level plain and the hemisphere (earth and heaven) constitute a spatial totality that is self-enclosed: Being combines flatness with the curve of the hemisphere, the linear with the cyclical perspective (from an empirical point of view only half of its orbit is visible to man though he can of course turn around to see the rest of it):

ellauri189.html on line 141: dome with the terrestrial plain. In this space that is both boundless and hermetic (when we attempt to translate existential qualities that are experienced 

ellauri189.html on line 142: naively, like a mood, into an abstract scheme, we realize that space is often a 

ellauri189.html on line 143: heterogeneous concept) man enacts the drama of his life. The borders of this realm are indicated by the movement of the sun, arising from behind the horizon and, after moving through half of its orbit, again setting beyond this infinitely receding meeting point between heaven and earth. In Malczewski’s 

ellauri189.html on line 150: (They chase – and amidst the rays of the setting sun they are similar to one of the Heavenly Dwellers.) Täähän on ihankun Blues Brothersien Ghost Riders In The Sky: 

ellauri189.html on line 162:   They're ridin hard to catch that herd but they ain't caught em yet 


ellauri189.html on line 163:   Cause they got to ride forever in that range up in the sky 


ellauri189.html on line 167:   'If you want to save your soul from hell, you're ridin on that range 


ellauri189.html on line 168:   Then cowboy, change your ways todayor with us you'll ride on 


ellauri189.html on line 180: (And when they have reached the plain – where the sun has rolled his immense 

ellauri189.html on line 196: (The sun had already walked along his wide curve and tinged the grey clouds with a crimson glow; with a yellow light quivering over earth and water, he burnt, setting, on his rich throne. Already his look, full of wonder, does not blind, but spreads mild, visible rays and, taking a short farewell, before burying himself in the deep, he allows mortal eyes to look at him; still – during this last moment he does not hastily disappear, [for he wants] to nourish all creatures with a smile of life; still he glances through the windows in 

ellauri189.html on line 197: man’s habitation, as the melancholy look of Friendship that sets out on a journey;)

ellauri189.html on line 202: However, romantics aside, in reality these entirely different bodies share only one quality: they race towards nothingness, like all phenomena, either hurrying towards an unknown distance (the linear perspective), or turning around with the 

ellauri189.html on line 203: “wheel of being”, moved by the force of desire (Schopenhauer’s Wille) that 

ellauri189.html on line 206:   Malczewski’s worldview (Weltanschauung) seems at first sight very much akin to Schopenhauer’s metaphysical pessimism (the fact that the German philosopher’s main treatise Die Welt als Wille und Vorstellung was almost neglected by his contemporaries, should not close our eyes to the fact that the first part of it was written immediately after the Napoleonic wars; it belongs to the same époque as Maria).

ellauri189.html on line 209: with its receding horizon, melting into heaven, shows two different countenances of infinity. Man may spontaneously recognize the identity of linear and cyclical infinity, but the basis of this identity is not an empirically established fact, but an assumption, a matter of belief. The wheel of Karma is not so different from Schopenhauers endless rounds of the lush parks of Frankfurt following the dark star behind his poodle Atman.

ellauri189.html on line 211:  There is no escape from the infinity of being that is spontaneously experienced as contingent, lacking an ultimate justification, a goal that, in order to 

ellauri189.html on line 212:  satisfy man, must be situated somewhere in space (be present as a phenomenon), which on the one hand is represented as receding into an infinite distance, and on the other hand as a “theatre”, in which phenomena eternally repeat the same circular movement (only half of their orbit is visible against the background of the heavenly dome – the other half remains hidden in the dark).

ellauri189.html on line 214:  The boundless steppe of the Ukraine turns out to be a cage with invisible bars. Man appears at first sight to be free, without apparent goal roaming over the plain of life, being a lord of the steppe, “a king of the wilderness” (“król pustyni”), or tries to create in a premeditated manner his own future, deciding – by the way – on the fate of his fellow men (the source of unceasing conflicts). However, in the latter case he often unwittingly obeys the voice of his own wild, unruly nature. The ambivalence of this situation seems to be intimately connected with the concept of romantic irony. Man possesses the ability to objectify his passions, i.e. he can explain them psychologically, by means of a chain of causes and effects, but he still remains the slave of this volitional nature that constitutes  his innermost self, always and ever receding (like the horizon of the Ukrainian plain) when he tries to catch it (the idea of the Unconscious does not really explain this “schizophrenic” state of mind – it merely affirms man’s essential  homelessness: I am myself, when I realize that my self eternally escapes me). - I can relate to that, says the Russian tank driver sitting stuck in the Ukrainian mud.

ellauri189.html on line 217: represent the second stance: they think that they can freely chart their course 

ellauri189.html on line 222: is “dungeon”). Here, we remember that also the sun retires to the underworld, 

ellauri189.html on line 224: straight line and a curve – of the visible world; so even here this celestial body  seems to share in an aspect of the human condition:

ellauri189.html on line 228: I godząc huczne tony z wesołym hałasem,  


ellauri189.html on line 233: A gdy jaka uciecha razem ludzi zbierze,  


ellauri189.html on line 234: I Pycha, i Pochlebstwo śmieją się – nieszczerze.  


ellauri189.html on line 244: Okay, thanx Anttoni, that will do, point taken. I feel your pain. Vähän jäi epäselväxi exactly kenen joukoissa Anttoni seisoi kulloinkin. Oliko se lähdössä Napsun armeijaan kohti Moskovaa kun se typerästi osui jalkaan izeään? Lopun aikaa se kuitenkin näyttää olleen zaari Alexanterin palveluxessa. Fixu valinta.

ellauri189.html on line 250:   Jadwiga Maria Kinga Bal (Balowa) of Zaleszczyki, née Brunicka (July 26, 1879 – January 1, 1955) was a Polish baroness and a lifelong muse of Jacek Malczewski, considered Poland's national painter. She served as the live model for a series of his symbolic portrayals of women, as well as nude studies and mythological beings. Most were completed before the interwar period when Poland had not yet achieved independence.

ellauri189.html on line 256:   Iga rated it did not like it Oct 27. It was only after his death that critics realized the originality of Mary, by Malczeski – released in 1825 – that it was in fact the first Polish narrative poem. The injury of an ankle, which Malczewski had sustained defending his lover’s good name, destroyed the writer’s military career; the injury returned and he could not participate in Napoleon’s campaign against Russia in 1812.

ellauri189.html on line 262:   Beata rated it liked it Aug 24, Anna rated it it was amazing Apr 24, That was an interesting experience.

ellauri189.html on line 270: En halunnut armeijaan, koska pidän sotimista pöljänä hommana, hän sanoo.

ellauri189.html on line 274: Korhonen on 22-vuotias kemian opiskelija. Hän sai vapautuksen asepalveluksesta muutama vuosi sitten mielenterveyssyistä. Hän nimittäin olisi mieluummin elossa missä tahansa maassa kuin kuolleena Suomessa. Ubi bene ibi patria. Väärin, huutaa valkoinen torakka: se kuuluu mennä toisin päin: ibi bene ubi patria!

ellauri189.html on line 279: Ajatus voi käytännössä olla filosofista periaatetta karmivampi. Kelaa vähän, kuolleeseen ei satu. Nimim. ceterum censeo Carthaginem esse delendam.

ellauri189.html on line 281:   Hanna Karpolla on asiaa:  Olisi kiintoisaa nähdä, miten mielipiteeseen vaikuttaisi se, että sen esittäjä joutuisi oikeasti olemaan muutaman vuoden siinä "missä vain".  Tähän testiin tuollaisen mielipiteen esittäjät eivät kuitenkaan koskaan ole halukkaita itseään asettamaan. En kyllä minäkään.

ellauri189.html on line 290: Taitaa mielipiteet kääntyä kaiken antamiseen hyvän maan puolesta. Roomassa asian ydin kirkastettiin jo kaksi tuhatta vuotta sitten: Si vis pacem, para bellum!

ellauri189.html on line 291: Useat tuntevat vastuunsa ja haluavat kantaa viimeisen oljenkortensa avointa yhteiskuntaa tukeakseen ja tappaaxeen sen vihollisia, ei pelkästään elämään sen kustannuksella. Älä mieti mitä valtio voi antaa sinulle, vaan mitä voit antaa sille. (Tää oli John F. Kennedyä, yllättävän totalitääristä.) Kyse on rohkeudesta ja epäitsekkyydestä.

ellauri189.html on line 294: Sotilas uhraa henkensä, jotta muut säilyttävät henkensä. Niin esi-isämme tekivät Talvisodassa ja me puhumme nyt Suomea, emmekä Venäjää. Se olisi ollut kuolemaa pahempi kohtalo. Ruozikin on tarpeexi paha.

ellauri189.html on line 296:   Minä menisin ehdottomasti rintamalle tappamaan vihollista, joka aikoo tunkeutua Suomeen. Sota on todellakin on pöljä asia ja en tue sitä, mutta jos joku aikoo tunkeutua meidän maahan tavoitteenaan vallata se ja liittää omaan valtioon tai muuten vain tuhota se, niin minä tasan tarkkaan menen rintamalle ja tapan niin paljon vihollista kuin vaan tilanne vaatii. Haluan olla Suomalainen enkä minkään muun maalainen. Muualla ei saa edes kunnollista Havaijin leikettä, tiedän, olen käynyt aurinkorannalla.

ellauri189.html on line 303: Vastaushan löytyy tuosta Suomenlahden eteläpuolelta. Olisimme kuin Viro, Latvia ja Liettua: Puhdistuxen, pitkän sorron ja osittaisen pakkovenäläistämisen jälkeen vihdoin taas itsenäisiä ja Natossa.

ellauri189.html on line 305:   Tämä on ihan hieno idealistinen ajatus joka on valitettavasti haihattelua. Kuinkahan saisimme n. 8 miljardia ihmistä johtajineen samaan ruotuun. Ei onnistu. Ihmiskunnan historia on täynnä sotia, joissa heikommat on tallattu jalkoihin. Se vaan on niin, että meidän on puolustettava omia arvojamme ja elintilaamme. Siinä ei se kaino pyyntö auta: älkäämme sotiko, olkaamme kavereita. Mutta uskon tuon nuoren miehen mielipiteen muuttuvan kun ikää ja realismin tajua kasvaa. Sinänsä nostan hänelle hattua ulostulosta. Ylevä periaate. Sen seurauksena voimme kaikki tulla osaksi yhtä isoa neuvostoliittoa tai suurkiinaa sen sijaan että olemme osa jättimäistä uu-es-aata. Siinä järjestelmässä ja niillä ehdoilla sitten mennään...

ellauri189.html on line 307:   Voihan sitä ajatella jeesusmaisesti läheisikseen kaikki ihmiset maailmassa. Kaikki ovat yhtä arvokkaita, minkä vuoksi tuntuu järjettömältä tapella yhden maantieteellisesti mielivaltaisesti rajatun maapläntin ja sinne sattumalta asettautuneiden ihmisten puolesta, koska "vihollisen" puolella on yhtä arvokkaita ihmisiä. Miksi tappaa satunnaisesti toisia toisten puolesta, kun kuka tahansa olisi voinut olla lähimmäisesi. Nimim. Tolstoi.

ellauri189.html on line 309: Kaikki ihmiset eivät ole yhtä arvokkaita.  Ne ketkä vievät toisilta, syyttömiltä, vaikkapa lapsilta, oikeuden elää, eivät itse ole elämään oikeutettuja. Elämän nimessä pahan voi tappaa.

ellauri189.html on line 311: Järkevä ihminen ei halua väkivaltaa, mutta kaikki eivät ole järkeviä. Maailma ei pysy kunnossa, ellei ole moraalisia väkivaltaan kykeneviä ihmisiä puolustamassa hyvää. Hyvää pitää puolustaa sanoin jatkuvasti ja tarvittaessa asein, jos maailmantila äityy vaikeaksi.

ellauri189.html on line 314:   Olet oikeassa, kukaan täysipäinen ei halua sotaa. Juurikin sen tähden tyttärenikin haluavat käydä armeijan. Kaikkien pitäisi käydä, että olisi uskottava puolustus. Jos maassa ei ole omaa armeijaa, tulee jonkun toisen.

ellauri189.html on line 316: No joo - jos nyt luovuttaisiin moralisoivista sädekehistä ja katsottaisiin aidosti ympärille - moniko täällä on kiinnostunut muista…Ahnehtimisen ja oman taloudellisen hyvinvoinnin kulttuuri rehottaa täällä murheen laaxossa. Hyvin toimeentulevat metelöivät yhteisvastuusta sillä hetkellä, kun oman edun mukainen systeemi on uhattuna -tai olisi. Moraalimalli on päälleliimattu ja muovimainen huutelumalli.

ellauri189.html on line 319:   Ukrainassa taistellaan sitä vastaan, ettei maa joutuisi totalitaristisen järjestelmän alle ja ettei sen mielivaltainen ajattelu ahmisi jatkossa Eurooppaa pala palalta. Aijaa kommarithan ei ole enää vallassa, no oligarkit sitten. Ai Amerikassakin on, no ne eivät sentään puhu venättä. Amerikkaa täällä jo osataan.

ellauri189.html on line 322:   Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että aika harva nainen on aloittanut sotia. Vain ne jotka on päässeet keon huipulle, eikä niitä ole monta. Olet niin oikeassa siitä, etteivät naiset aloita sotia. Menneisyydenkin soturikuningattaret, kuten Zenobia ja Boudicca vain puolustivat omaa maataan, toisin kuin miekkoset, he eivät hyökänneet mihinkään. Sotilaita vaan lähettivät.

ellauri189.html on line 324:   Ei kansakunnan koti ole mikä tahansa maapläntti, vaan se kokonaisuus, missä eletään, rakastetaan ja vanhennutaan. Jokainen haluaa puolustaa vanhainkotiaan, ja siksikin siihen on kaikilla oikeus - ja velvollisuus. Hyökkäävä eli väkivallan aloittava vihollinen on rikollinen, eikä mikään lähimmäinen. Ei kukaan sano raiskausta yrittävällekään, että "mites on päivä menny?", silloin kun tilanne on päällä. Mieluumminkin "onxe edes siellä kun ei mitään tunnu". On täysin järjetöntä asettaa hyökkääjää ja puolustajaa samalle viivalle, kun kyse on totaalisista vastakohdista. Näin sanoi jo vaippahousuinen Mahatma Gandhikin, on kirjahyllyssä se kirja.

ellauri189.html on line 326:   Maanpuolustusvero poistui ruotulaitoxen mukana. Voishan sen palauttaa.

ellauri189.html on line 329:   Jaahas. Mikä onkaan Ylen tavoitteena julkistaessaan tällaista sanomaa ja varsinkin tällaisina aikoja? Ei tässä sotahulluutta kaivata yhtään, mutta velvollisuudentuntoa ja vastuullisuutta kylläkin.

ellauri189.html on line 330: Joku heppu historiasta taisi joskus sanoa ”tästä taistelusta selviytyvän vain heikommat ainekset, sillä parhaat ovat kuolleet”. Taisi olla oikeassa.

ellauri189.html on line 331: Jatkossa toivoisin, että palveluksen suorittaminen palkittaisiin vaikkapa henkilöverotuksessa eliniäksi tai reserviajan mittaisesti. Ei tarvitse koskea minun kaltaisiani setämiehiä taannehtivasti, mutta jotain rotia asenteisiin pitäisi saada. Etsellasta velvollisuuden tuntoa ja vastuullisuutta hakisin tässä.

ellauri189.html on line 337: Todennäköisesti nykyisellä paikallaan, koska länsimaat eivät uhkailisi sitä sotilaallisesti eivätkä harjoittelisi sen miehittämistä tasaisin väliajoin." 

ellauri189.html on line 339: Ukraina tulee olemaan ihan tuolla missä se nytkin on, ei se maamassa sieltä mihinkään katoa.

ellauri189.html on line 347: Jos me kerran olemme heitä moninverroin edistyneempiä ja järkevämpiä, miksi emme osaa käydä heidän kanssaan rauhaan kasvattavaa vuoropuhelua vaikka käsieleillä, ja osoittaa että sota paha, rauha hyvä.

ellauri189.html on line 357: En ole ihan varma kuka sanoi ja mitä, mutta jos haluaa ymmärtää asioita, ei kannata ajatella hyvän ja pahan avulla. Se voi helpottaa ristiriitaisten asioiden käsittelemistä, antaa luottamusta omaan käsityskykyyn ja mitä kaikkea muuta, mitkä ei ole huonoja asioita, mutta se ei perustu todellisuuteen. Okei, minun mielestäni  ei kannata.

ellauri189.html on line 365: Jos emme halua rauhaa ja hyvää rinnakkaiseloa, on ihmiskunnan historia täynnä tarinoita, miten helposti syntyy vastakkain asettelua, joka johtaa helposti ensin suunsoittoon, sitten käsikähmään, sitten pahoinpitelyyn ja lopulta hengen riistoon.

ellauri189.html on line 368:  On täysin selvää, että välttyäkseen joutumasta sotaan, se jolla on voimaa ja kalustoa, on sen hanķkinut, varmasti suojakseen.

ellauri189.html on line 369: Kun välit kiristyvät, eikä yhteistä tahtotilaa rauhallisesti, vuoropuheluin tunnu löytyvän, marssitetaan joukot rajalle ja kukkulalle  näytetään mitä seuraa jos rauha ei kelpaa.

ellauri189.html on line 370: Koska tiedämme sen, että kun pöydästä siirrytään pihalle ja nujakointi alkaa, niin kuhmuitta kukaan ei poistu paikalta paizi kazojat.

ellauri189.html on line 371: Mutta lopulta pölyn laskeuduttua, siirrytään takaisin pöydän ääreen ja se rauhantila palaa ja elämä jatkuu.

ellauri189.html on line 372: Onko todellakin niin ettei tuota tappelua haluta välttää, vaan haluamalla halutaan vuodattaa verta ja päästää mielipuolinen pahan tahto irti.

ellauri189.html on line 377:   Ihannemaailmassa tuo olisi mahdollista, mutta reaalimaailmassa - ei. Naapurimme noudattaa ihan omaa merkkikoodistoaan ja sen kanssa pärjätäkseen pitää pelata samalla koodistolla. Sen mitä naapuri sanoo, voi hyvällä omallatunnolla uskoa valheeksi - sillä Venäjällä on useita eri tasoja hyväksytyille valheille. Itänaapuri kunnioittaa ainoastaan voimaa, niin aseellista kuin henkistä. Sen tietää venäläinenkin, kiinalaisesta puhumattakaan.

ellauri189.html on line 391:   Lauantai 26. maalisk. 2022. Maailmojen sota on alkanut. Talon (ei tän vihreän vaan sen harmaan) pihalle on koottu ilman nauloja ja liimaa wokun hütteä muistuttava tsasouna tai pieni kirkko. Kiipeilen sen pelottavan korkealla ja  jyrkällä katolla toimittamassa jotain asiaa, jotain sieltä piti tuoda alas, olen pudota, tartun johkin kurkihirteen joka irtoaa ja alkaa pudota,   putoan, putoan mutta vauhti hidastuu ja laskeudun vahingoitta maahan. Mutta liimaamaton, ristiinnaulizematon kirkko on lysähtänyt peruuttamattomasti vinoon, ohuita hirsiä tai lautoja työntyy ulos sen päädystä, tiedän ettei sitä voi korjata muuten kuin purkamalla ja kokoomalla koko paska uudestaan. Voi helvetti! Että pitikin käydä näin!

ellauri189.html on line 393:   Maahan palattuani kuulen yläpuolelta että liikkeellä on kokonaisia lentolaivastoja, talon ja kirkon yli lentää kaikenkokoisia ja näköisiä lentohärveleitä matkalla kaakkoon kohti sotanäyttämöä. Hirveä surina ja jylinä, jotkut pienen brittiläisen poliisiauton näköiset koittaa startata jopa meidän pihasta.

ellauri189.html on line 395:   Mistä on kysymys? huudan siniruutuisen pöytäliinan näköiseen uudisasukkaan mekkoon sonnustautuneelle nuorelle ja kauniille Seijalle, joka säntää edelläni kohti pihaan auennutta soramonttua tai pommisuojatunnelia. Mixet seuraa uutisia, se moittii eikä pysähdy. Juoxen sen perään ja saan juuri ja juuri kiinni puvusta roikkuvasta metrien pituisesta esiliinan nauhasta. Sitä myöten saan kelatuxi izeni lähemmäxi pakenevaa neitoa. Maailmojen sota on alkanut, se huutaa taas, eikä sitä mikään enää pysäytä. On tullut uudet ohjeet, kaikkien länkkäreiden on mentävä vahvistamaan lentokieltoa, viimexi lentämillään lentokoneilla. Suomen armeijan edustajat manailevat kiukkuisina: no ne nyt just on ihan paskoja!

ellauri189.html on line 406: SEACRET is the exclusive name bohind the luxurious skin care and spa product lino, based on salt water. mud and ancient perhaps even mystical minerals, found in only one place on earth: the Doad Sea!

ellauri189.html on line 408: SEACRET is a globally notorious cosmetic company that offers a wide range of products for men and women. The unique combination of innovative technology and healing Dead Sca and natural ingredients transforms SEACRET into an exclusive, sought after and high quality brand:

ellauri189.html on line 410: The Dead Sea is situated at the lowest point on Earth and also the saltiost. It contains salt at a concentration level 10 timos higher than other ocoons and its wators are saturated in minerals, 12 of which are unique only to the Dead Sea. The minerals found in the Dead Sea and its sodimont mud is known all over the world for its healing, renewal and rejuvenation proportios

ellauri189.html on line 412: A leading international company, SEACRET is committed to using advanced technologios, strict laboratory testing and clinical research in the manufacture of its products with a strong emphasis on innovation and expertise.

ellauri189.html on line 414: SEACRET products are available for purchase on this website and from hundreds of sales points around the world including shopping malls in North America, Australia, Japan, India, South America and Europo with now locations around the world constantly added to the list.

ellauri189.html on line 424: The once mineral-rich Dead Sea has shrunk to the size of a small and pitiful pond. Water levels have been dropping at a rate of 1 meter per annum. Currently it lies 1,300 feet below sea level and if the rate of decline continues it will reach 1,800 feet below sea level before the end of the century. This sharp decline is due to the over-exploitation of its minerals, the use of its water for desalination, and the large increase in agriculture in both Jordan and Israel.

ellauri189.html on line 426: Many environmental casualties have been associated with the rapid retreat in the shoreline of the Dead Sea. An example is the emergence of sinkholes. An older and well attested phenomenon in the area is the emergence of assholes. Many residential areas and roads around the Dead Sea have been destroyed by sinkholes because of shitholes. Sinkholes are natural depressions in the Earth’s surface caused by the chemical dissolution of nutrients in the soil. These sinkholes endanger the lives of locals and the fun of tourists alike.

ellauri189.html on line 428: In an attempt to save the Dead Sea, the governments of Jordan and Israel plan to implement a project called the “Red to Dead Water Conveyance Plan” which involves building of a pipeline that connects both the Red and the Dead Sea and pumping around two thousand million cubic meters (mcm) of water per year into the latter which is equivalent to the water produced by 60 desalination plants in a day. However, many scientists are skeptical of this project due to the many problems that would arise including:

ellauri189.html on line 430:     The different densities and minerals in the waters would cause algal blooms that would be detrimental to the environment while also causing the water to turn red/green.

ellauri189.html on line 432:     Large water withdrawal from the Red Sea would have a detrimental effect on the coral reefs, sea level, and nutrient levels.

ellauri189.html on line 436: On the basis of these apprehensions it seems that this project would do little to help rectify the problem and might even add to it. An alternative way to save the Dead Sea would be to rehabilitate the Jordan River. As it stands today, only 50 mcm of water from the Jordan River reaches the Dead Sea as opposed to 1.3 billion cubic meters in 1950.

ellauri189.html on line 438:   The Jordan River is a shadow of what it once was. The river acts as the main water source for Jordan, Israel, and the West Bank. As a result, 90% of the fresh water that replenishes it is diverted to agriculture.  Another problem facing it is pollution from agricultural and wastewater run-offs. About 50% of the agricultural run-offs from the surrounding areas are dumped into the river which has caused its water levels to drop dramatically.

ellauri189.html on line 444: In December 2013, Israel, Jordan and the Palestinian Authority signed an agreement for laying a water pipeline to link the Red Sea with the Dead Sea. The pipeline would be 180 km (110 mi) long and is estimated to take up to five years to complete. In January 2015 it was reported that the level of water was dropping by 1 m (3 ft) a year.

ellauri189.html on line 446: On 27 November 2016, it was announced that the Jordanian government was shortlisting five consortia to implement the project. Jordan's ministry of Water and Irrigation said that the $100 million first phase of the project would begin construction in the first quarter of 2018, and would be completed by 2021.

ellauri189.html on line 456: We promise to serve you with outstanding customer servicio. Not sure how to use a product? Havo a question or suggestion? Please contact our customer Care Tom. Your trust is very important to us, at least we promise to work hard to maintain it.

ellauri189.html on line 463:   Seacret is an MLM (multi-level marketing) company in the health, wellness, and beauty niche that specializes in the retail of products that contains salts, muds, and minerals which are sourced from the Dead Sea. Seacret is based in Arizona, USA and was founded by brothers Izhak Ben Shabat and Moty Ben Shabat. The company was initially launched in 2005 as a small retail shop that sold skincare products and the business continued to grow, the brothers decided to adopt an MLM business model sometime in 2011. 

ellauri189.html on line 465:   MLM on pyramidihuijaus 21. vuosisadan kielellä. Plus ca change, plus c'est la meme chose. Esinahkakukkulat ei muutu mixikään. Juutalaiset harrasti pyramidihuijausta jo Egyptissä. Pintselsabad, sutihännät, oli Edgar Walterin virolainen kuvakirja rohutirtsin lisäxi. Siansaparot, karvakärsät, terveisiä luvatusta maasta. Kuolleen meren suolaa naamaan ja mutaa tukkaan, valmistuskustannuxet olemattomat. Levitystä hoitelevat hölmöt toimii maxumiehinä.

ellauri189.html on line 470: To qualify as an active member, you are required to generate a minimum of 200 personal volume (PV) every week, 35 business volume (BV) every month, and have at least four active customers. You can upgrade to the 5-in-5 agent kit by paying an extra $50. There are no specific details given on the benefits of upgrading. Keep in mind that after paying the initial $49, you are expected to pay the same amount annually to continue accessing your website and back office.

ellauri189.html on line 472: Only active members, who are referred to as Seacret agents, can earn all the commissions provided in the compensation plan. There are several types of commissions that you can earn:

ellauri189.html on line 474: Retail commissions are paid out Seacret agents weekly and reflect both your offline product order dorms and your website orders. You don’t have to be qualified or active to be eligible for this commission. Orders placed by customers have to be through your replicated website or via order forms that you submit. This type of commission is obtained from the difference between the wholesale price and retail price of the product.

ellauri189.html on line 476: Wow bonus is reserved for agents who are active. However, you do not have to be qualified. You get to earn 20%-25% on all elite/VIP customer purchases – star through executive agent earn a 20% bonus, whereas bronze and higher ranked agents earn 25% in bonuses. Additionally, with a first-time bundle order, you get to earn 30% on Bonus Buys purchases.

ellauri189.html on line 478:     Team commissions are earned by agents based on the performance of the teams that they form. Each Seacret agent has a team that is separated into two teams – a right group leg and a left group leg. Usually, one leg tends to perform better than the other and is therefore referred to as your greater volume leg, while the other is called your lesser volume leg. These groups comprise your binary tree. You earn commissions on your team of up to $25,000 every week. Your team commission wholly depends on the volume of the lesser leg. From the star rank through to the executive rank, the commission is 10%, whereas bronze and higher ranked agents earn 15% of the lesser group’s volume.

ellauri189.html on line 480: Leadership check match: To be eligible for this bonus, you are required to have attained the bronze rank or higher, and you must also have a bronze or another higher-ranked agent in your tree. Qualified bronze and higher ranked agents are eligible to earn a leadership check match when they bring in other agents. This bonus allows you to make up to 20% on the team commission of agents that you help attain the bronze rank or higher within your tree.

ellauri189.html on line 482:     Rank advancement bonuses: To qualify for these bonuses, you have to close your pay week having achieved the requirements of the rank above you. When you attain the star agent rank, you become eligible for one-time rank advancement bonuses. The higher your rank, the higher the bonus.

ellauri189.html on line 487: To attain this rank, you have to enroll an active agent on both the right leg and left leg of your binary legs.

ellauri189.html on line 489: To become a superstar agent, you have to generate a minimum of 300 total personal volume (TPV) or at least four active elite/VIP customers within a rolling 4 week period. You also have to recruit an active agent on either side of your legs.

ellauri189.html on line 491: For the executive rank, you have to generate a minimum of 1,000 business volume (BV) on both sides of your binary legs.

ellauri189.html on line 495: To attain the royale rank, you have to generate at least 5,000 BV on both sides of your binary group as well as recruit a star ranked agent on each side of your binary group.

ellauri189.html on line 497: For this rank, you have to generate 8,000 BV on both sides of your binary group and recruit a minimum of two active agents that have achieved the superstar rank (one on each leg of your binary group).

ellauri189.html on line 499: For the gold rank, you are required to generate 14,000 BV on both sides of your binary group and recruit a minimum of two active agents that have attained the bronze rank (one for each leg of your binary group).

ellauri189.html on line 501: To attain the platinum rank, you have to generate 20,000 BV on both sides of your binary group and recruit two bronze ranked agents (one for each leg of your binary group).

ellauri189.html on line 505: This rank requires that you generate a minimum of 80,000 BV on both sides of your binary group and recruit two gold ranked agents (one for each leg of your binary group).

ellauri189.html on line 507: For this rank, you have to generate at least 200,000 BV on both sides of your binary group and recruit two platinum ranked agents (one for each leg of your binary group).

ellauri189.html on line 513:     To attain the crown royale rank, you have to generate a minimum of 2,000,000 BV on both sides of your binary group and recruit two blue diamond ranked agents (one for each leg of your binary group).

ellauri189.html on line 516:   Voi ihan nähdä miten sylki nousee kauppamiehen suuhun ja silmät kiiluvat. Hienoja bonuxia, ihquja tarjouxia, vaan mulle ihan extra. Jeesus on sovittanut nämä puolestasi jo. Samanlaisia arvoasteita kuin enkelien sotajoukossa tai Danten helvetissä ja paratiisissa.

ellauri189.html on line 526: You have to keep bringing in new members to the company to increase your commission rates.

ellauri189.html on line 528: There is no income disclosure statement that those interested in the company can look up to determine the earnings of Seacret agents. So much for transparency. When the law approaches, the guys make themselves transparent.

ellauri189.html on line 532: Seacret is a genuine MLM company that sells products that are of acceptable quality, but there is not much money to be made working as a Seacret agent. This is because the MLM business model of the company allows only those that have attained the highest ranks of the company to make significant earnings while the rest of the members struggle to recruit new members and meet the strict requirements with little rewards. As a result, I would ask you to think long and hard before joining the company. I hope this review has been helpful. Best of luck!

ellauri189.html on line 536:   I know why you are curious about Seacret.  You are looking for a way  to make some extra money.  Maybe, like me, you are looking to have your own business.  Chances are that you are tired of the 9 to 5 grind.  You have a family that depends on you financially and you can’t afford to have your livelihood depend on a fickle boss or an equally fickle economy.

ellauri189.html on line 538:     I get it! The idea of not depending on anyone to provide for your family is very appealing.  Your own business gives you control.  I get it.  But I disagree that MLM is the way to do it.

ellauri189.html on line 540:     I was where you are.   I did a lot of research and found that MLM and Ponzi schemes are too closely related.  Don’t take my word for it.  Look into it.  There are absolutely legitimate MLM companies and Cutco might be one of them.  But is that the answer?

ellauri189.html on line 542: I believe that you can make an extra income and secure your family’s financial future by using the amazing opportunities of the internet.  I am talking about Affiliate Marketing.  It is the business that many successful online entrepreneurs have used to reach their financial security.  It is the method I use.  I want to help you build a sustainable and successful business, built on a solid foundation.  A business you can count on regardless of the economy, your age or your job.

ellauri189.html on line 548: Mike Aha!

ellauri189.html on line 550: Read this far? Gotcha!

ellauri189.html on line 552:   Mitä tästä opimme? Tää on just se sama mindset joka löytyy Israelin ja Amerikan pyhistä kirjoista. Luota muhun, ainaskin sen aikaa että saan kusetettua sulta sun liikenevät rahasi ja kerkiän vielä karulle.

ellauri189.html on line 554:   Vittu että jotkut rakastavat tollasia ränkkejä. Nazat olassa, päheempi auto pihassa kuin naapurilla. Tämän kun saan ja vielä toisen niin kolme enää puuttuu viidestä. Dare to scam! Hyvä kauppa, something for nothing, ihan kuin pääsiäisenä.

ellauri189.html on line 555:   Tule mukaan kipuamaan paskakasan huipulle aina kasvavilla panoxilla ja riskillä, riskit sulle ja panoxet mulle, sopiiko? Luotathan?

ellauri189.html on line 557: Ponzi-huijaus eli Ponzi-järjestelmä on pyramidihuijauksen muoto, jossa joku kerää pääomia kuviteltua tai olemassa olevaa sijoituskohdetta varten luvaten sijoituksille nopeaa ja korkeaa tuottoa: korkeampaa kuin mistään muusta sijoitustoiminnasta on mahdollista saada. Sijoituskohde voi olla kultavaranto, kaivos, öljyesiintymä, lomaosake, kryptovaluutta tai mikä tahansa tuottoisalta kuulostava kohde. Todellisuudessa mitään laillista liiketoimintaa ei harjoiteta tai se on vähäistä.

ellauri189.html on line 558: Ponzi-huijaus on saanut nimensä Charles Ponzista.

ellauri189.html on line 560:   Alussa sijoittajille maksetaan luvattua korkoa tai tuottoa sijoituksille niistä varoista, joita myöhemmät sijoittajat tuovat järjestelmään. Nopeat ja runsaat tuotot saavat monet osallistujat sijoittamaan rahat uudestaan järjestelmään ja houkuttelemaan mukaan uusia sijoittajia. Ideaa markkinoidaan ja levitetään henkilökohtaisen suosittelun periaatteella tutulta toiselle samoin kuin verkostomarkkinointia ja ketjukirjeitä.

ellauri189.html on line 562:   Some of the first recorded incidents to meet the modern definition of the Ponzi scheme were carried out from 1869 to 1872 by Adele Spitzeder in Germany and by Sarah Howe in the United States in the 1880s through the "Ladies' Deposit". Howe offered a solely female clientele an 8% monthly interest rate and then stole the money that the women had invested. She was eventually discovered and served three years in prison. The Ponzi scheme was also previously described in novels; Charles Dickens' 1844 novel Martin Chuzzlewit and his 1857 novel Little Dorrit both feature such a scheme.

ellauri189.html on line 564: In the 1920s, Charles Ponzi carried out this scheme and became well known throughout the United States because of the huge amount of money that he took in. His original scheme was based on the legitimate arbitrage of international reply coupons for postage stamps, but he soon began diverting new investors' money to make payments to earlier investors and to himself. Unlike earlier similar schemes, Ponzi's gained considerable press coverage both within the United States and internationally both while it was being perpetrated and after it collapsed – this notoriety eventually led to the type of scheme being named after him.

ellauri189.html on line 568: In a Ponzi scheme, a con artist offers investments that promise very high returns with little or no risk to his victims. The returns are said to originate from a business or a secret idea run by the con artist. In reality, the business does not exist or the idea does not work. The con artist actually pays the high returns promised to his earlier investors by using the money obtained from later investors. In other words, instead of engaging in a legitimate business activity, the con artist attempts to attract new investors in order to make the payments that were promised to earlier investors. The operator of the scheme also diverts his clients' funds for his personal use.

ellauri189.html on line 570:   With little or no legitimate earnings, Ponzi schemes require a constant flow of new money to survive. When it becomes hard to recruit new investors, or when large numbers of existing investors cash out, these schemes tend to collapse. As a result, most investors end up losing all or much of the money they invested. In some cases, the operator of the scheme may simply disappear with the money.

ellauri189.html on line 574:   Toinen samanlainen Ponzi skeema on aaprahammin ja muiden johkin kuolemalta pelastuxeen perustuvat uskonnot. Palkintojen jako tapahtuu ratki taivaassa, me tässä matkalla vaan nostelemme vähän provikaa. Älkää antako sen häiritä. 

ellauri189.html on line 579:   Sitä mä en kyllä tajuu alkuunkaan että joidenkuiden mielestä (esim Melville) on kamalampi kohtalo kuin kuolla joutua bylsityxi tai syödyxi. Eli epäyhtälö EAT! < FUCK! < KILL! pätisi saaliille.  Saaliille luulisi pienin paha olevan FUCK! ja kaikki muu KILL! in jälkeen yhdentekevää. Sama mitä peto hommaa kun kerran on jo vainaja.

ellauri189.html on line 581: Pedolle luultavasti pätee EAT! > FUCK ! > KILL! paizi kiimassa tai raivopäänä. Mutta vielä on otettava huomioon preferenssit oman nartun kohtaloiden suhteen. Se ehkä selittää yhtälön FUCK! < KILL! onhan se nyt pienempi paha että joutuu ezimään uuden hanin alle kuin että ruokkii toisen pentuja.

ellauri189.html on line 583: Alkuasukkaille tulenteko oli vaivan takana mutta jokapäiväinen apinaleipä tippui suuhun suoraan puusta. 1800-luvulla hellan sytytys oli helppoa kuin heinänteko Lucifer-tikuilla mutta leipä kiven takana. Tänäpänä ei tarvi tulta enää mihkään eikä leipääkään, kun on valmisruokaa kaupassa. Kuha on luotto kunnossa.

ellauri189.html on line 587: Esinahan tiet

ellauri189.html on line 589:   Jafar Panahin iranilais-azerilaisesta elokuvasta 3 Faces (Persian: Se rokh - سه رخ) 2018  heräsi ajatus: joka helvetin kolossa noita apinoita pitää kyykkiä. Mixi? Ja mitä alkeellisemmissa paikassa sitä alkeellisempia. Elävät ikuisessa kasvojensa menettämisen pelossa. No ei noissa karvanaamoissa ole mitään menettämistä. Ilman sääntöjä kaikki häviää. Jos ruumiin antaa päättää se paskoo päällensä. Vittuako komeljanttari raivosi pikkukylän tytölle? Sonni kärsii, se on Jumalan tahto. Se on siitossonni. Yhtenä yönä se astui 10 lehmää. Että piti juuri parhaan sonnin livetä. Seppo, olet oikea sonni!

ellauri189.html on line 592: Vanha pukki meni hautaamaan pojan esinahkaa Teheraniin jotta se pääsisi sinne edes talonmiehexi. Voi helvetti. Esinahka on pyhä. Antakaa se miehekkäälle miehelle, näyttelijä Behrouz Vossoughille. Tai komeljanttarin esimiehelle.

ellauri189.html on line 596:   If one analyses the characters of the protagonists, however, one realises that Panahi is merely reinforcing ingrained, religiously patriarchal prejudices against women, who are consistently portrayed as weak, hysterical, cruel, illogical, too emotional and treacherous.

ellauri189.html on line 597: By contrast, the director – with his ground-breaking ideas, rich experiences and clever advice – is superior to women in every way. Mitä vittua? Jo on sakemanneissa pahansisuisia feministejä. Lepsu tirehtööri piti turpansa enimmäxeen kiinni, ja antoi naisten päättää. Onhan sekin jo jotakin. Löysä löllerö on sentään parempi kuin koleerinen kakka.

ellauri189.html on line 655: Gaseeli (arab. غزل‎, ġazal) on persialainen runomuoto. Siihen kuuluu kaksisäkeisiä säkeistöjä. Ensimmäisen säeparin loppusointukaava toistuu myöhemmin parillisissa säkeissä. Persian runouden hallitsevaa muotoa on käyttänyt muun muassa Hafez. Eurooppalaisessa kirjallisuudessa se oli suosittu romantiikan aikana. 

ellauri189.html on line 656: Suomessa runomuotoa on käyttänyt Otto Manninen.  Ruotsissa Gustaf Frödingillä on runo nimeltään "En ghasel".

ellauri189.html on line 658:     Ghasel, även kallad ghazel eller ghazal, är en diktform i den arabiska och persiska litteraturen vars bärande idé ofta är den längtande kärleken. Det mest kända exemplet i svensk litteratur är En ghasel av Gustaf Fröding. Ghasel handlar ofta om den älskades ("vännens") skönhet, 'ansikte och kropp' och har ett bestämt rimschema och versmått. Ghasel som diktform är känd hos araber från förislamisk tid. Exempelvis Omro el Kays är känd för denna typ av dikter, i vilka han beskrev sin musa Layla. De persiska poeterna Sadi och Hafez är framstående användare av ghazalen.

ellauri189.html on line 660:     Flera västerländska poeter har inspirerats av och lånat element från den persiska ghazalen. Bland dessa märks Robert Bly, John Thompson och Phyllis Webb.

ellauri189.html on line 662:     Ghasel har sina rötter i Qasida, en klassisk förislamisk diktform. Den var populär i det Persiska riket under sasaniddynastin som varade till 651 e.Kr. En ghasel beskriver poetens erotiska samtal med en frånvarande älskare. Den är en rimmad vers och har varit känd sedan 1300-talet. För de kända poeterna Rumi och Saadi (1300-talet) och Hafez 1400-talet var den frånvarande älskaren Gud. Från denna tid spred sig diktformen österut till Afghanistan, Pakistan och Indien.

ellauri189.html on line 664:     En ghasel är en arabisk, förislamisk diktform som har spridit sig till språken persiska, turkiska och urdu. Den består av 5-20 tvåradiga strofer, där versraderna i första strofen rimmar parvis. Därefter återkommer detta rim som avslutning av varje strof enligt schemat: AA, BA, CA, DA osv. Diktformens styrka ligger i att den kan tolkas symboliskt på flera plan samtidigt.

ellauri189.html on line 666: Den sista strofen innehåller ofta poetens namn som ett slags signatur. I Frödings dikt ”En ghasel” slutar tio av raderna med samma ord: ”gallret”. 

ellauri189.html on line 667: Ämnena är kärlek – mänsklig eller gudomlig och rytm och mening samverkar. Ghasaler från den indiska kontinenten har ofta inslag av islamisk mysticism och de är svår att förstå om man inte är förtrogen med sufism.

ellauri189.html on line 670: Dikt:  En ghasel					Runo: gaseeli

ellauri189.html on line 680: där ovanför står branten furumörk,			Ylempänä seisoo mustat havupuut,		

ellauri189.html on line 684: se, hur det skimrar härligt genom gallret!		Kas kun se hohtaa ihanasti läpi kaltereiden!	

ellauri189.html on line 688: och glada människor i tusental,				Iloisia pikku ötököitä tuhansin,		

ellauri189.html on line 690: jag vill, jag vill, jag skall, jag måste ut		Mä haluun, haluun, mun pitää päästä		

ellauri189.html on line 694: Förgäves skall jag böja, skall jag rista		Turhaan taivutan ja ravistelen			

ellauri189.html on line 695: det gamla obevekligt hårda gallret			Vanhaa leppymättömän kovaa kalteria		

ellauri189.html on line 701: The ghazal (Arabic: غَزَل, Bengali: গজল, Hindi-Urdu: ग़ज़ल/غزَل, Persian: غزل, Azerbaijani: qəzəl, Turkish: gazel, Turkmen: gazal, Uzbek: gʻazal, Gujarati: ગઝલ) is a form of amatory poem or ode, originating in Arabic poetry. A ghazal may be understood as a poetic expression of both the pain of loss or separation and the beauty of love in spite of that pain.

ellauri189.html on line 703: Meidän kardemummatee on hyvää ja väkevää, sen merkki on mikäpä muu kuin ghazal.

ellauri189.html on line 704: Mamukaupan mies innostui kun sanottiin  tykkäävämme  siitä, alkoi kertoa miten siitä saa ihan parasta. Maidon kanssa siitä saa 2x parempaa, sen mielestä.

ellauri189.html on line 709: White House official quickly corrects: remarks were not about regime change. HAHA LOL. The American president is like the old Pope just a puppet propped up by a board who tends to forget his lines. "By God that man cannot remain in power." This man Biden can, he is powered by Western Electric.

ellauri189.html on line 711:   Jos se kaivaisi edes verta omasta nenästään, mutkun se kaivaa sitä vanhan maailman nenästä. Helppoahan sen on sieltä meren takaa huudella. By God indeed:

ellauri189.html on line 724: The Pashtuns, who live in Afghanistan, Pakistan and India, have a very special tradition, which says they are Bene Israel, and is widely spread among some of the Pashtun tribes. In this article we intend to prove beyond a reasonable doubt that this tradition is true, and they are in fact the descendants of the 10 tribes of Israel, who were taken to Afghanistan thousands of years ago.

ellauri189.html on line 726: The fact is that some Pashtun tribes have a tradition of being the people of Israel (Bene Israel), meaning they descended from our father Yaakov. It is even told that the Afghan king once asked the Afghan Jews from which tribe they are, when they answered they don’t know the king said that the Pashtuns do, and that the king is from the tribe of Benyamin. In particular, I heard myself from Pashtuns from the tribes of Lewani, Benyamin, Afridi, Shinwari and more, that their grandfathers told them they are Bene Israel, and it is well known that this tradition is spread through most (or all) of the Pashtuns tribes.

ellauri189.html on line 728: Some Pashtuns, especially from young generations, are doubting that this is true. In this article I’ll explore the possibilities of how this tradition could have originated. From this exploration it will become clear that doubting the truthfulness of this tradition is irrational. I would also outline some common traditions of Pashtuns and Jews, some of them are based on the Torah, which further confirm that this tradition is true and that Pashtuns are really Bene Israel. I’ll then say a few words about DNA testing and finally talk about the implications of this tradition.

ellauri189.html on line 732:   There are 2 possibilities for how this tradition could have originated. The simple one is that it is true. The more complex one is that it is false. If it is false, it had to originate somehow. So maybe

ellauri189.html on line 736: According to this explanation for the origin of this tradition, at some generation A, some Pashtuns decided they are Bene Israel. Then they convinced or forced the other Pashtuns, although no one has ever heard of it before. Time had passed, and at generation B the tradition was already so acceptable, that not only many (probably most) of the Pashtuns believed it, but they completely forgot that once, at generation A, some Pashtuns invented it and convinced or forced others it is true. Very like the way some zealot Jews in generation A convinced others that their windy god was the only one. But this is irrational.

ellauri189.html on line 740: We previously outlined taxonomy of all the possible explanations for the origin of the tradition that Pashtuns are Bene Israel, assuming it is false. Because all of the explanations are irrational, we must conclude that the tradition is true, and at some generation A the Pashtuns really lived in the land of Israel and knew for a fact they are Bene Israel. They were then taken to Afghanistan and the area around it (according to the bible, they were taken by the Assyrians), where they lived and passed this tradition from generation to generation.

ellauri189.html on line 747: Although the common traditions of Pashtuns and Jews might not be enough on their own to prove Pashtuns are Israelis, they can certainly be used for further confirmation that our conclusion is correct. Amongst the common traditions are:

ellauri189.html on line 749:     Lighting candles before Saturday (Shabbat):

ellauri189.html on line 755: The days of the week are called by their numbers, like in Hebrew, except for Friday which is called by its Arabic name Jummah جمعه (it is a holy day for Muslims) and Saturday which is called Shambah, in the Torah (and in Hebrew) it is called Shabbat (Shabath).

ellauri189.html on line 757: Wearing a small hat, In Hebrew they are called Kipa.

ellauri189.html on line 759: Wearing a square piece of clothing by men. In Hebrew it is called Talith. In Pashtun, it is Shawl/Sadaar.

ellauri189.html on line 761: A man marries his dead brother’s widow if the brother didn’t have children. In the Torah it is called Yibum.

ellauri189.html on line 763: In Weddings there’s a piece of fabric hanging above the marrying couple. In Hebrew it is called Hupa. In Pashto it is called Dolaye,

ellauri189.html on line 765: In some Pashtuns weddings, the bride breaks a glass (in particular, I heard it done by Pashtuns in Kandahar). In Jew’s weddings the groom breaks it. This is actually a relatively new tradition that Jews do for the remembrance of the destroyed Temple, so it is likely that Pashtuns heard of this tradition after they have already been exiled and added it to their other Israeli traditions.

ellauri189.html on line 767: Some Pashtun women grow side brows (called Kamsai in Pashto). A lot of Jewish males do that too (mainly Hasidim (Ashkenazi) and Yemen Jews). Jews and Pashtuns are probably the only ones in the world who do this.

ellauri189.html on line 769: Using names like Yaakov (Christians use Jacob but only Jews and Pashtuns use it as it should be pronounced), Israel, Barak, Asaf, Benyamin, Kenan, Tamir, Timor, Shir, Sahar, etc.

ellauri189.html on line 771: Other evidence includes names of places in Afghanistan and Kashmir that resemble ancient towns in Israel that are mentioned in the bible. And some say that until not so long ago, one of the names of the Amu Darya (River Oxus) was Gozan, which is mentioned as one of the placed the damn Assyrians exiled the people of Israel to. There are also the names of tribes that resemble the children of Yaakov (the names of the Israeli tribes), like Lewani (Lewi), Daftali (Naftali), Yusufzai (children of Yussuf-Yossef), Rubanni (Reuven), Afridi (Efrayim) etc. Also parts of the Pashtunwali resemble some parts of the Torah.

ellauri189.html on line 773: Some Pashtuns also have Jewish artifacts. For example, I heard first hand from a Lewani Pashtun that his grandmother had these jewelries: Afghan Taaweez or lockets to be worn around the neck, with Israeli star on them.

ellauri189.html on line 775: If we add those traditions to what we said above, we can be confident that our conclusion is correct.

ellauri189.html on line 779: Here it is said that almost half of Indian Afridi Pathans are very close genetically to Jews. I heard from some Pashtuns that Pathans are actually Pashtuns that mixed with other nations, so I was set to try to do a DNA test myself on friends of mine who are pure-blood Pashtuns. I already got an offer from a commercial company, when I suddenly remembered something I read not long ago – a Wikipedia article about Jewish genetics. They didn´t prove a thing, so I spend the rest of this section by hand-waving them away.

ellauri189.html on line 781: A better explanation is that DNA testing is over-hyped, and it will take some more development until we could rely on it. Commercial companies and researchers would surely disagree, but they have a personal interest. I don´t.

ellauri189.html on line 783: Because we showed that it is basically impossible to believe that Pashtuns are not Bene Israel, DNA is not necessary for proving this tradition. It can only be used for proving another Pashtuns tradition – that Pashtuns did not mix with other people, but I personally think that given the current knowledge of DNA and mutation frequency, and how much the environment affects it, any result of a DNA test could be debated.

ellauri189.html on line 787: Some Pashtuns think that because Pashto is not a Semetic language it means Pashtuns are not Semetic, but it isn’t a strong enough evidence to contradict what we said above. To contradict what we said one has to explain how this tradition originated, and it is impossible.

ellauri189.html on line 789: Anyway, we should say that not only this evidence is not strong enough; it is actually not evidence at all. Jews in Europe spoke 3 languages – Hebrew, the language of their country (French in France, German in Germany etc) and Yidish. Yidish has only a few Semetic elements and is closer to German, and was used for daily communication between Jews in Europe. Jews in Spain and Portugal also spoke 3 languages – Hebrew, Spanish and Ladino. Ladino was the Yidish of the Jews in Spain and Portugal. In Arabic countries, again, the Jews spoke 3 languages – Hebrew, Arabic and Judeo-Arabic. The later was the Yidish of Jews in Arabic countries.

ellauri189.html on line 791: It is true that the Pashtuns do not speak Hebrew, but I think it is highly probable that Pashto is the Yidish of Pashtuns. It is also possible that Pashtuns didn’t need another foreign language (like Jews needed to know German or Spanish) because unlike Jews, Pashtuns had their own territory. It might be just a wild theory, but it might have been used, like Yidish, so that Pashtuns won’t mix with other nations.

ellauri189.html on line 795: From the same reasons outlined above, I believe every nation that has a wide-spread tradition of being Bene Israel, are really descendent of Bene Israel. That said, being Bene Israel and having our father Yaakov as an ancestor is not the same thing. There are 2 types of nations who are Bene Israel:

ellauri189.html on line 797:   People who kept the religion of Moses and Israel (what is called now Judaism) all along. They are Bene Israel because non-Israelis who married them, accepted the religion too, and Moses taught Bene Israel that if someone accepts that religion and goes through a certain process (called Giyur in Hebrew), he becomes an Israeli himself (Moses’ own wife, Sipora, was actually a convert).

ellauri189.html on line 801: The faces of all the people who claim they are Bene Israel prove they mixed, and they generally do not deny that they mixed. Jews mixed too, but they kept Judaism, so they fall in to the first category (Jews who married non-Jews were thrown out of the Jewish community and were considered dead to them. This is still true for today’s religious Jews, and until not long ago, all Jews were religious). On the other hand, those other people who both mixed and did not keep Judaism, although they are descendants of Bene Israel to some extent, they are not Bene Israel themselves, as they do not fall into either category.

ellauri189.html on line 803: What’s special about the Pashtuns is that although Pashtuns do not keep Judaism today (except for some small portions like not eating some non-kosher animals), according to Pashtuns’ tradition, they did not mix. And unlike other nations who have the tradition of being descendants of Bene Israel, the face of the Pashtuns prove they did not mix.

ellauri189.html on line 805: So the question is whether one believes the tradition that Pashtuns didn’t mix with other nations or doesn’t. It is less provable than the tradition of being Bene Israel, because if Pashtuns did mix and stopped mixing at some generation A, it is possible that the tradition of not mixing was created at a later generation B, if they didn’t mix for enough generations.

ellauri189.html on line 807: That said, I think it is more likely that they didn’t mix than that they did. One reason is because the current situation is that most Pashtuns are not mixing. Another reason is that I can’t find a good reason why at some generation A they’d stop mixing after they mixed before that. And finally, we know from Moses (Deuteronomy 30), from Yehezkel (37), from Yirmiya (31), Yishaaya (51, 27), and from many other prophecies that the Bene Israel are out there (those who were exiled by the damn Assyrian). Because we know they don’t keep Judaism, the only possibility for them to exist as Israelis is by not mixing, and there is one, and only one, nation that fits those conditions, and it is the Pashtuns.

ellauri189.html on line 809: I should note that if some of the Pashtun tribes are descendants of Bene Israel and others aren’t, and the Pashtuns mixed within themselves, that would exclude Pashtuns from category 2. Yet, as far as I know, mixing even between tribes is rare (or at least was rare until recently). So I guess that if you are a Pashtun and the elders of your tribe say you are Bene Israel and that your tribe’s ancestors didn’t mix with tribes that aren’t Bene Israel, then you are Israeli. Otherwise, there might be some doubts in case some tribes (those that don’t have this tradition) weren’t original Pashtuns but adopted the Pashtuns’ culture at some point in history.

ellauri189.html on line 815: First, being Israelis is a source of pride. It means you are the children of Prophet Yaakov. It means you were the first to believe in the one and only God, more that 1500 years before the Arabs. Your ancestors prayed to the one and only God while the Arabs were complete pagans, bowing to all sorts of idols who don’t have power over anything. It is also very likely that other prophets are your forefathers. For example, it is very likely you are descendants of Prophet Moses himself if you are Lewani. Your great great… great grandfather might have been Moses’ best student – prophet Yehoshua if you are Afridi, etc. Your ancestors saw with their eyes what God did to Egypt – stuff that no other nation but the Egyptians themselves have witnessed. They heard God talking to them on Mount Sinai, etc.

ellauri189.html on line 817: Second, If you think Israel or Jews are some kind of evil maniacs, then you should read this. Once you learn the truth you could be happier with being from the same nation as the Jews. In that article you can also find out why Jews are so excited to realize the Pashtuns are Bene Israel.

ellauri189.html on line 821: In case you encounter Jews on the internet, you should know there are 3 high-level categories of people who call themselves Jews. The first is the religious Jews, who are keeping the Tora, and as far as I can tell, have a culture very similar to Pashtuns´ culture. Until about 200 years ago, all Jews were in this category.

ellauri189.html on line 823: There are also secular Jews, who don´t keep the Tora and whose culture is not Jewish, but mostly American, and some are really deep in the disgusting western pop-culture. The majority of the secular Jews who live in the holy land are not mixing with other people, so even though they don´t keep the Jewish religion, they are Jewish. On the other hand, there are the secular Jews who live abroad, mainly in the US - most of them, unfortunately, are mixing with other nations. While some of them are now Jews, if they continue like this, in 1-2 generations, none of them would be considered Jewish, and real Jews wouldn´t be able to marry them any more.

ellauri189.html on line 825: And finally we have non-Jews who call themselves Jews, like the Reformists, or Conservatives, and like people who went through Orthodox conversions but didn´t think about keeping the Tora for a second, yet they lied and made a big show to make rabies think they do intend to keep it. They are not Jewish. All they do by calling themselves Jews is confusing people.

ellauri189.html on line 827: I thought that this information might be helpful in case you encounter a Jew who doesn´t keep the Tora as well as you do (like if he eats lobsters) - it is because he is not from category A, and it is possible that he isn´t Jewish at all.

ellauri189.html on line 829: So if you are a Pashtun and you are comfortable with the fact that we are you and you are us, you are invited to our facebook group – The People of Israel – Pashtuns and Jews. If you are a Jew and you are excited you are welcome too of course. 

ellauri189.html on line 833: Some Jews might doubt the un-provable (given current genetics science) tradition of Pashtuns not mixing. I would like to prove to them that our Rabbis of the Mishna and Talmud knew that they won’t mix. First of all, there are many prophecies that the 10 tribes are going to return to the holy land (like Yehezkel 37, Yirmiya 31, Yishaaya 51 and 27, and many others, that talk about the 10 tribes specifically).

ellauri189.html on line 835: Second, if a non-Israeli marries an Israeli woman, they are not really married according to Halacha (Jewish law), but if he is Israeli from the 10 tribes, then they are really married and she must get divorced according to Halacha if she wants to marry an Israeli. On this topic, the Talmud says in Yevamot 16: “If a non-Jew married an Israeli woman according to Halacha, we are concerned that they might actually be married, because he might be from the 10 tribes”. The Talmud then asks: “But when someone is in front of us and we don’t know who he is, we assume he came from the majority of people, and the majority of people are not from the 10 tribes, so we shouldn’t be concerned”. The Talmud then says that this is only true in their land – the land where the 10 tribes live, because over there they are the majority. So the Talmud believes that the 10 tribes are still the majority in their land. If they had mixed this would not have been the case, unless there was only a little mixing going on.

ellauri189.html on line 837: Finally, we have the Mishna in Sanhedrin 10:3, where Rabbi Akiva said the 10 tribes don’t have a part in the next world, while Rabbi Eliezer said they have. Rashi simply said that they talked about the generation that was exiled, but even Rabb Akiva admits that their descendants surely have a part in the next world. There’s no doubt this is the case, otherwise Ribbie Akiva would be in a disagreement with Yehezkel, Yishaaya and Jeremaya, and we know he can’t be.

ellauri189.html on line 839: So the prophets and the Talmud all say that the 10 tribes are out there, in their land they are the majority, and they are still Israelis, even after all these years. There’s one, and only one, nation that doesn’t look like they mixed, has Torah-based traditions, has a tradition of being Bene Israel, and even has a tradition of not mixing. They are the Pashtuns, our brothers, Bene Israel.

ellauri189.html on line 841: So a Jew who believes in the prophets and that our Talmud’s Rabbies knew what they were talking about shouldn’t doubt the tradition of the Pashtuns not mixing with other nations. And I’m not a Rav myself, but I think there might be a consequence for Halacha here – if we meet a random Pashtun, we can’t ask him to do something that is forbidden on Shabbat, serve him anything not Kosher (from the non-Kosher stuff they do eat – some of the Kosher laws the Pashtuns do keep), etc, because as the Talmud said, in their land they are the majority.

ellauri189.html on line 846: The writer earns his living as a software developer, and spends his free time trying hard to bring the people of Israel closer to God and to each other. He has huge love and respect for the Pashtun nation and he is 100% sure that Pashtuns are his brothers, Bene Israel, the children of prophets Avraham, Yishak and Yaakov. 

ellauri190.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri190.html on line 43: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri190.html on line 44: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri190.html on line 45: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri190.html on line 52: The Kazakhs (also spelled Qazaqs; Kazakh: sg. қазақ, qazaq, [qɑˈzɑq] (audio speaker iconlisten), pl. қазақтар, qazaqtar, [qɑzɑqˈtɑr] (audio speaker iconlisten); the English name is transliterated from Russian; Russian: казахи) are a Turkic ethnic group who mainly inhabit the Ural Mountains and northern parts of Central and East Asia (largely Kazakhstan, but also parts of Russia, Uzbekistan, Mongolia and China) in Eurasia. Kazakh identity is of medieval origin and was strongly shaped by the foundation of the Kazakh Khanate between 1456 and 1465, when several tribes under the rule of the sultans Janibek and Kerei departed from the Khanate of Abu'l-Khayr Khan in hopes of forming a powerful khanate of their own. Other notable Kazakh khans include Ablai Khan and Abul Khair Khan.

ellauri190.html on line 54: The Kazakhs are descendants of ancient Turkic tribes – Kipchaks and medieval Mongolic or Turco-Mongol tribes – Dughlats, Jalairs, Keraits.

ellauri190.html on line 55: The Kazakhs likely began using that name during the 15th century. There are many theories on the origin of the word Kazakh or Qazaq. Some speculate that it comes from the Turkic verb qaz ("wanderer, vagabond, warrior, free, independent") or that it derives from the Proto-Turkic word *khasaq (a wheeled cart used by the Kazakhs to transport their yurts and belongings).

ellauri190.html on line 63:   The Ukrainian term Cossack probably comes from the same Kipchak etymological root: wanderer, brigand, independent free-booter.

ellauri190.html on line 65: Almost all ethnic Kazakhs today are Sunni Muslims of the Hanafi school. Their ancestors, however, believed in Shamanism and Tengrism, then Zoroastrianism, Buddhism and Christianity including Church of the East. Elikkä ryssän kasakat ja potaskan ruhtinaat ovat samanlaisia vain tavoilta ja nimeltä. Verisukulaisuutta ei ole osoitettu, mutta voivathan ne kaikki olla alunperin jotain kipchakkeja. Kazakhstan on pinta-alaltaan maailman suurin muslimivaltio, muttei väkiluvultaan, se on Indonesia. Se on myös maailman suurin potaskan tuottaja, ellei Amerikkaa lasketa.

ellauri190.html on line 76: It is unclear when people other than the Brodnici and Berladnici (which had a Romanian origin with large slavic influences) began to settle in the lower reaches of major rivers such as the Don and the Dnieper after the demise of the Khazar state. Their arrival is unlikely before the 13th century, when the Mongols broke the power of the Cumans, who had assimilated the previous population on that territory. It is known that new settlers inherited a lifestyle that long pre-dated their presence, including that of the Turkic Cumans and the Circassian Kassaks.

ellauri190.html on line 78: Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista. Juutalaisuudesta tuli kasaarien valtakunnan yläluokan uskonto 700- ja 800-lukujen vaihteessa. Kasaarien valtakunnan on sanottu olleen Euraasian läntisten aroseutujen voimakkain valtio ennen Tšingis-kaanin aikaa.

ellauri190.html on line 80: Ensimmäinen merkittävä historiallinen maininta kasaareista on 620-luvulta, jolloin kasaarit auttoivat Bysantin keisari Herakleiosta sodassa persialaisia vastaan. 600- ja 700-luvuilla kasaarit taistelivat arabeja vastaan kaksi sotaa ja pysäyttivät näiden etenemisen Kaukasukselle. Kasaarien ja kalifaatin solmittua rauhan alkoi vilkas kaupankäynti, joka johti viikinkien idäntien liikenteeseen.lähde?

ellauri190.html on line 82: Itil nykyisen Astrahanin lähellä oli kasaarien valtakunnan pääkaupunki. Volgan alajuoksu ja Kaspianmeren puoleinen Pohjois-Kaukasus oli kasaarivaltakunnan ydinaluetta. Lakiensa, suvaitsevaisuutensa ja kansainvälisyytensä ansiosta kasaarit muodostivat tärkeimmän taloudellisen yhteyden Itämeren alueen ja Bagdadin ympärille keskittyneen muslimi-imperiumin välillä. 700- ja 800-luvuilla monet itäslaaviheimot maksoivat veroja kasaareille. Heidän vaikutusvaltansa alkoi heikentyä, kun rusien (viikinkien) päällikkö Oleg siirtyi Novgorodista etelään, karkotti kasaarit Kiovasta ja perusti Kiovan Venäjäksi kutsutun valtakunnan noin vuonna 880. Kasaarien vaikutusvalta väheni edelleen 900-luvulla slaavien ja turkinsukuisten paimentolaisten invaasion myötä.lähde?

ellauri190.html on line 88:   Pieni osa tutkijoista, kuten Moshe Gil ja Shaul Stampfer, katsovat, että kasaarien kääntymistä juutalaisuuteen ei todellisuudessa tapahtunut. Stampferin mukaan lähteet ovat ristiriitaisia ja epäluotettavia, ja luotettavat aikalaistahot jättävät kasaarien juutalaisuuden mainitsematta. Euroopassa on 1800-luvun lopulta lähtien esitetty teorioita, että kasaarit olisivat aškenasijuutalaisten perustajaväestöä. Enemmistö tutkijoista hylkää tämän teorian. Ehkä osa kasaarien porukoista ehkä onkin nyt Pakistanin pashtuja?

ellauri190.html on line 90: Maailman kuuluisin kazakhstanilainen, munauikkareissa tepastellut Borat onkin ehkä kasari? Borat Sagdijev (kaz. Бoрат Сагдиев) on kuvitteellinen hahmo, kazakstanilainen toimittaja, jota esittää britannialainen, juutalaistaustainen koomikko Sacha Baron Cohen. Cohen on sanonut hahmon perustuvan todelliseen henkilöön, hänen Venäjän eteläosissa tapaamaansa lääkäriin. Mullakin on Borat-munauikkarit, Bostonista ostetut, mutta ne on vielä alkuperäispakkauxessa, kun Seija ei antanut mun pukea niitä päälle silloin kun ne hankittiin. Borat! Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan,

ellauri190.html on line 97:   Kiptšakit olivat alkuaan Irtyš-joen alueelta. He valtasivat eteläisen Venäjän 900-luvulla ja perustivat paimentolaisvaltion Mustanmeren aroille. He valloittivat myös Moldovan, Valakian ja osan Transilvaniaa 1000-luvulla ja tekivät näiltä alueilta käsin ryöstöretkiä Bysanttiin ja Unkarin kuningaskuntaan. Vuonna 1089 heidät voitti Unkarin kuningas Ladislaus I Pyhä, 1100-luvulla Kiovan Venäjän ruhtinas Vladimir Möhömaha ja lopullisesti Mongolivaltakunta 1241. Mongolivaltakunnan hajoamisen jälkeen kiptšakit olivat osa Kultaista ordaa, jota onkin kutsuttu myös kiptšakkien kaanikunnaksi. Mamelukkien ensimmäisen dynastian jäsenet olivat kiptšakkeja.

ellauri190.html on line 99:   Turkkilaisten kielten luoteishaara on nimetty kiptšakkien mukaan. Kiptšakit muodostavat osittain useiden tataariväestöjen esi-isät.

ellauri190.html on line 101: The Cumans (or Kumans), also known as Polovtsians or Polovtsy (plural only, from the Russian exonym Половцы), were a Turkic nomadic people comprising the western branch of the Cuman–Kipchak confederation. The Cumans were fierce and formidable nomadic warriors of the Eurasian Steppe who exerted an enduring influence on the medieval Balkans. They were numerous, culturally sophisticated, and militarily powerful.

ellauri190.html on line 103:   Many eventually settled to the west of the Black Sea, influencing the politics of Kievan Rus', the Galicia–Volhynia Principality, the Golden Horde Khanate, the Second Bulgarian Empire, the Kingdom of Serbia, the Kingdom of Hungary, Moldavia, the Kingdom of Georgia, the Byzantine Empire, the Empire of Nicaea, the Latin Empire and Wallachia, with Cuman immigrants becoming integrated into each country's elite. The Cumans also played a prominent role in the Fourth Crusade and in the creation of the Second Bulgarian Empire. Cuman and Kipchak tribes joined politically to create the Cuman–Kipchak confederation.

ellauri190.html on line 111: Bysantin keisari Konstantinos VII mukaan osa petsenegeistä nimitti itseään nimellä kangareiksi (kreik. Κάγγαρ). 800-luvun lopun osa heistä nimitti itseään nimellä "patsynak" (petseneg) joutui siirtymään Euraasian aroseuduilta ilmaston muuttumisen (kuivuuden) sekä naapurikansojen (kimakkien ja oguzien) painostuksen vuoksi siirtymään Volgan varteen, jossa jo olivat unkarilaiset. Vuonna 860 petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen Ukrainan alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet unkarilaiset siirtymään Karpaattien yli Tonavan altaan puolelle. Unkarilaisten aikana maan nimi oli "Levedia". Petsenegit antoivat sille nimeksi Padzinakia (kreik. Πατζινακία). Noin vuonna 882 petsenegit saapuivat Krimille. Siitä alkoivat petsenegien kiistat Kiovan ruhtinas Askoldin kanssa noin vuonna 875, mikä on kirjattu vanhimpiin kronikoihin ja minkä myös historioitsijat ovat vahvistaneet ruhtinas Igorin kanssa (915, 920). Kasaarien kaanikunnan tuhoutumisen jälkeen (vuonna 965) Volgasta länteen olevien arojen herruus siirtyi petsenegeille. Petsenegisen hallussa oli tuolloin alue, jonka rajanaapureina olivat: Kiovan Venäjä, Unkari, ensimmäinen Bulgarian valtakunta, Alaanit, Mordva sekä Länsi-Kazakstania asuttaneet oguzit.

ellauri190.html on line 113: hazarfall1.png/250px-Khazarfall1.png" />

ellauri190.html on line 115:   Suomalaiset oli lähteneet menee Volgan mutkasta jo vuosituhansia sitten hyvän sään aikana. Nyt harmittaa ettei menty vielä vähän lännemmäxi.

ellauri190.html on line 117:   Tšuhna tai suhna (ven. чухна) on venäläisten käyttämä haukkumasana suomalaisesta, virolaisesta, karjalaisesta sekä inkeriläisestä. Se on peräisin venäläisten suomalaisille antamasta haukkumanimestä "tšuhonets" tai "tšuhonka", jota käytettiin eritoten suomalaisista, jotka toivat kaupunkeihin maataloustuotteita, esimerkiksi maitoa, voita tai munia. Tsuudeja.  Mun venäjänopettaja suuttui kun käänsin Kinoteatr Rossijan "Kinoteatteri Ryssä". Tuntusiko sinusta kivalta jos sanoisin sinua tsuhnazxi? No ei tuntunut miltään kyllä. En ollut koskaan kuullut koko sanaa. 

ellauri190.html on line 124:   Vuonna 968 petsenegit piirittivät Kiovan, mutta heidät lyötiin taisteluissa. Vuonna 970 he osallistuivat Arkadiopolin taisteluun, mutta rusien ja bysanttilaisten rauhansopimuksen jälkeen (heinäkuussa 971) puhkesi uusi riita rusien ja petsenegien välillä. Vuonna 972 petsenegien ruhtinas Kurjan joukot tappoivat Kiovan suuriruhtinas Svjatoslavin Dneprin koskilla. Petsenegit tekivät vanhan skyyttien perinteen mukaan Svjatoslavin pääkallosta juomakulhon.

ellauri190.html on line 126:   »Tällaiset ovat skyyttien sotatavat. Merkittävimpien surmaamiensa vihollisten pääkallojen kanssa he tekivät näin. Ensin sahaavat pääkallon yläosan kulmakarvoihin asti ja puhdistavat sen. Köyhä mies päällystää sen lehmännahalla ja sellaisenaan nauttii siitä. Rikkaat laittavat ulkopuolelle raakanahkaa ja sitten kultaavat sen sisäpuolelta ja käyttävät sitä juomakulhon sijaan."»

ellauri190.html on line 128:   990-luvulla rusien ja petsenegien välit huononivat uudelleen. Kiovan suuriruhtinas Vladimir Suuri löi (993) heidän joukkonsa Trubez-joen varrella (varmasn Trubezkoin kotipuro), mutta vuonna 996 hän itse kärsi tappion Vasikolkovin kaupungin luona. Näiden tapahtumien vuoksi suuriruhtinas rakennutti arorajalleen vartiolinnoitusten ketjun, joiden välillä oli hyvin nopea ja tehokas varoitusjärjestelmä petsenegien hyökkäyksistä. Samantapainen kuin taipiilla markiisisaarilla. 1000-luvulla poljaaniheimon kupeessa oli 13 eri petseneegiheimoa, jotka liikkuivat Tonavan ja Dneprin välimaastossa. Noin vuonna 1010 petsenegien välille tuli kiistoja. Ruhtinas Tirahin petsenegit ottivat uskokseen islamilaisuuden, kun taas kaksi läntistä heimoa (belemarnit ja pagumanidit: yhteensä 20 000 henkeä) ruhtinas Kegenin johdolla siirtyi Tonavan yli Bysantin valtakunnan alueelle keisari Konstantinos IX aikana Dobrudzhaan ja he kääntyivät ortodoksikristityiksi. Tästä seurasi no end of trouble petsenegeille. Bysantin keisari suunnitteli saavansa heistä vartijakansan pohjoisrajalleen. Mutta vuonna 1048 ruhtinas Tirahin johdolla valtava määrä petsenegejä (melkein 80 000) ylitti jäätä pitkin Tonavan ja hyökkäsivät Bysantin balkanilaisia alueita vastaan.

ellauri190.html on line 132: Viimeinen kirjallinen maininta rusien ja petsenegien taistelusta on Kiovan piiritys vuonna 1036, jolloin suuriruhtinaan joukot tuhosivat kaupunkia piirittäneet petsenegijoukot. Suuriruhtinas Jaroslav käytti taistelussa kahta taistelusiipeä: kiovalaiset ja novgorodilaiset. (Dodi, ryssäkansat toimivat tässä yhteistuumin veriveljinä.)Tämän taistelun jälkeen petsenegejä ei mainita enää itsenäisinä, vaan he osallistuivat taisteluihin uuden liittolaisensa, berendien, kanssa. Heitä nimitettiin myös tsorni klobukeiksi (eli mustahatuiksi). Ryssät olivat valkohattuja. Muisto petsenegeistä on jäänyt eloon myös myöhemmille ajoille kuten kirjallisuudessa rohkea Tselubei, joka ryhtyi Kulikovin taistelussa kaksintaisteluun. Häntä nimitettiin petsengiksi. Kulikov oli joku käpistelijä Kielikoneella. Ei sitä kyllä pezengixi sanottu. Pezit oli pienen tiilen muotosia karkkeja hassussa dispenserissä.

ellauri190.html on line 136: Novgorod on yksi Venäjän vanhimmista kaupungeista. Nestorin kronikka mainitsee sen ensimmäisen kerran jo vuoden 859 yhteydessä, joskin todellisuudessa kaupunki on satakunta vuotta nuorempi. Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat varjagit ja näiden ruhtinaan Rurikin hallitsijakseen vuonna 862. Tämän kertomuksen todenperäisyys on hyvin kiistanalainen.

ellauri190.html on line 145: Vuosina 1136–1478 Novgorod oli Novgorodin tasavallan pääkaupunki. Sinne keskittyi Hansaliiton toimintaa. Pääosa Kultaisen Ordan ja Länsi-Euroopan välisestä kaupasta (suola, turkikset, nahat) kulki Novgorodin kautta, vaikka Novgorod ei varsinaisesti ollut Hansan jäsen. Tämä kauppareitti hiipui, kun Moskovan ruhtinaskunta valloitti ja tuhosi Novgorodin valtakunnan 1478.

ellauri190.html on line 149: 1700-luvulla Novgorod menetti Pietarin kehityksen takia taloudellisen merkityksensä. Vuonna 1727 siitä tuli Novgorodin läänin pääkaupunki. 1800-luvun loppuun mennessä sillä oli enää hallinnollisen ja kirkollisen keskuksen rooli. Vuonna 1927 Novgorodin lääni lakkautettiin, ja kaupungista tuli aluksi Leningradin alueen piirikunnan ja vuodesta 1930 lähtien hallintopiirin keskus. Nykyinen Novgorodin alue on perustettu vuonna 1944. 

ellauri190.html on line 151: Karttakuvien mukaan viikikien eli varjagien rus (soututiimi) oli novgorodin ja kiovan ympärillä ja Novgorodin päässä hääräsi viikikien lisäxi suomensukuisia kansoja. Turhaan kiovalaiset yrittää nyt laajentaa hajurakoa ryssiin viitaten muskoviitteihin, ei se ole koko totuus.

ellauri190.html on line 156: Moskova (ven. Москва́, Moskva [mɐˈskva] kuuntele ääntämys?) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 13,2 miljoonalla asukkaallaan. Moskova on Euroopan suurin kaupunki, koska Istanbul ei sijaitse kokonaan Euroopassa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta. Tsaarinvallan aikaan Venäjän pääkaupunkina toimi Pietari, mutta Moskovasta tuli Neuvostoliiton pääkaupunki ja on pysynyt pääkaupunkina Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Moskovassa sijaitsee Kreml, jossa sijaitsevat Venäjän keskeiset hallintoelimet. Kaupunki kasvaa voimakkaasti, sitä palvelee viisi lentokenttää ja Moskovasta lähtevät rautatieyhteydet joka suuntaan.lähde?

ellauri190.html on line 158:   Moskova on saanut nimensä suomalais-ugrilaisesta Mustajoki-nimestä jolla viitattiin kaupungin läpi virtaavaan jokeen. Haha Mustajoki! Zaari Arto Samuli onkin muskoviitti! Ei ylläri!

ellauri190.html on line 160: Nimi esiintyy ensi kertaa vuoden 1147 Ipatijevskaja-kronikassa, jossa Suzdalin ruhtinas Juri Dolgoruki kutsuu Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraaksensa Moskovaan. Moskova oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmautti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa. Hehe. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella 1156 eli perusti kaupungin. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus. Vanhin säilynyt rakennus oli 1300-luvulla rakennettu kivikirkko Spas na Boru (Спас на Бору).lähde?

ellauri190.html on line 167:   Mongolivaltakunnan perustajan Tšingis-kaanin kuoltua valtakunta jaettiin hänen neljälle pojalleen. Näistä Jotši oli jo kuollut, joten kaukaisimmat alueet nykyisellä eteläisellä Venäjällä saivat hänen poikansa Batu (Sinisen eli itäisen ordan johtaja) ja Orda (Valkoisen eli läntisen ordan johtaja). Batu valloitti Volgan Bulgarian 1236 ja mongolit saivat nopeasti haltuunsa Rutenian aroalueet ja ottivat paikallisen turkinsukuisen väestön armeijaansa. Sen jälkeen Batu valloitti suurimman osan Kiovan Rusista hävittäen sen kukoistaneen pääkaupungin Kiovan. Batu valloitti Novgorodia lukuun ottamatta kaikki muutkin venäläiset ruhtinaskunnat ja myös Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski myönsi mongolien ylivallan.

ellauri190.html on line 174: Alkuperäinen kaupunki sijaitsi todennäköisesti Ahtuban kanaalilla, noin 120 kilometriä Astrahanista pohjoiseen. Uskotaan, että mongolijohtaja Batu-kaani rakennutti kaupungin 1240-luvulla.

ellauri190.html on line 177: Joko toinen tai molemmat kaupungit tuhottiin useasti. Timur Lenk tuhosi Sarai Berken noin vuonna 1395, Krimin kaani Mengli Ghirai tuhosi sen vuonna 1502. Viimeinen tuho tapahtui vuoden 1556 jälkeen jolloin Venäjän Iivana Julma valloitti Astrahanin.

ellauri190.html on line 178: Vuonna 1623–1624 kauppias Feodor Afanasjevitš Kotov matkusti Persiaan. Näin hän kertoi Volgan alajuoksusta: Täällä Ahtubajoella seisoo Kultainen orda. Kaanin salit, palatsit ja moskeijat on kaikki rakennettu kivestä. Mutta nyt jokaista rakennusta puretaan ja kivet viedään Astrahaniin. Todennäköisesti tämä teksti kuvaa Sarai Berkeä. 

ellauri190.html on line 185:   Ordasta tuli pian pikemminkin kaupunki- kuin paimentolaisvaltio: Saraista kehittyi kukoistava metropoli. Siellä arvellaan olleen 600 000 asukasta. Huolimatta venäläisten käännytystyöstä Saraissa, mongolit enimmäkseen säilyttivät animistiset uskomuksensa, kunnes Uzbeg-kaani (1312–1341) sääti islamin valtionuskonnoksi. Eräiden venäläisruhtinaiden on kerrottu tulleen murhatuksi Saraissa, koska he kieltäytyivät kumartamasta pakanallisille symboleille, mutta murhien syyt saattavat (hehe) todellisuudessa olla pikemminkin poliittisia. Kaanit olivat yleensä uskonnollisesti suvaitsevaisia ja jopa vapauttivat ortodoksikirkon veroista.

ellauri190.html on line 187:   Ordan politiikka Venäjällä noudatti ohjenuoraa ”hajota ja hallitse”. Tataarit pyrkivät solmimaan nopeasti vaihtelevia liittoja paikallisten ruhtinaiden kanssa pitääkseen alueen heikkona ja jaettuna. 1300-luvulla Liettuan nousu suurvallaksi merkitsi haastetta tataarien ylivallalle. Liettuan suurruhtinas Algirdas löi tataarit Bug-virran varrella 1362 käydyssä Sinisten vesien taistelussa ja valtasi Kiovan sekä suuren osan Kiovan Rusjin vanhoista alueista. Liettuan vastapainoksi kaani pyrki muodostamaan Moskovasta johtavan venäläisen valtion. Moskovan Iivana I:lle myönnettiin suuriruhtinaan arvo ja oikeus kerätä veroa muilta venäläisruhtinailta.

ellauri190.html on line 189:   Kuoliniskun Ordalle antoi Timur Lenk, joka 1300-luvun lopussa tuhosi Tokhtamyshin armeijan, hävitti Ordan pääkaupungin Sarain, ryösti Krimin kauppakeskukset ja vei taitavimmat käsityöläiset omaan pääkaupunkiinsa Samarkandiin. Tokhtamysh murhattiin 1406. Hän oli Ordan viimeinen vahva kaani, ja hänen jälkeensä kaanikunta alkoi hajota. 1440-luvulta alkaen Orda oli hajaannuksessa ja jakaantuneena kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan: Siperian, Qasimin, Kazanin, Astrahanin, Kazakkien, Uzbekkien, Krimin ja Suur-ordan kaanikuntiin. Mikään näistä ei yksinään ollut Moskovaa voimakkaampi, ja se irrottautuikin tataarien kontrollista lopullisesti noin 1480. Kaanikunnat liitettiin Moskovaan yksi kerrallaan 1500-luvulla, lukuun ottamatta Krimin kaanikuntaa, josta tuli Ottomaanien imperiumin vasallivaltio 1475 kunnes se liitettiin Venäjään 1783.

ellauri190.html on line 191: At the start of the 15th century, the Golden Horde began to fall apart. By 1466, it was being referred to simply as the "Great Horde", after that, just "That Horde". The Crimean Khanate and the Kazakh Khanate, the last remnants of the Golden Horde, survived until 1783 and 1847 respectively. 

ellauri190.html on line 193: Timur Lenk (9. huhtikuuta 1336, Shahr-e-Sabz – 14. helmikuuta 1405) eli Tamerlan oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa. Hänestä alkoi mongolien timuridien dynastia. Hän perusteli valtaannousuaan väittämillään sukujuurilla Tšingis-kaaniin. Väittämä perustui siihen, että Timurin isä oli päällikkö turkkilaisklaanissa, joka johti sukujuurensa mongolijohtaja Qarachar Barlasiin. Timur oli isänsä tapaan suufimuslimi. Timurin isä oli vetäytynyt luostariin sanoen "maailma on vain kaunis vaasi täynnä skorpioneja", mutta Timur ei seurannut isäänsä. Hän halusi olla sotilasjohtaja, kallo täynnä skorpiooneja. Timur merkitsee tšagatain kielessä rautaa. Lenk tarkoittaa rampaa, koska Timurin jalka rampautui taistelussa. Rauta lenkku. Valloitukset lännessä ja luoteessa veivät hänen valtakuntansa rajat Ural- ja Volga-jokien luokse, etelässä ja lounaassa ne sisälsivät lähes koko Persian, mukaan lukien Bagdadin, Karbalan ja Kurdistanin. Vienanlahdesta Laatokkaan, vedämme miekalla rajan. Timur auttoi Tokhtamyshia venäläisiä vastaan ja hän valtasi Moskovan 1385. Il-kaanien valtakunnan Abu Sa'idin kuoleman (1335) jälkeen Persiassa oli voimatyhjiö, jota Timur alkoi valloituksellaan täyttää. Samaan aikaan Tokhtamysh kääntyi Timuria vastaan ja valloitti Azerbaidžanin. Vasta pitkän sodan jälkeen Tokhtamysh oli lopullisesti lyöty 1395. Timur hävitti Ordan pääkaupungin Sarain ja raunioitti sen talouden.

ellauri190.html on line 195: Vuonna 1398 Timur aloitti sodan Intiassa Delhin sulttaanikunnan muslimihallitsijaa vastaan. Timur kohtasi voimakasta vastarintaa, mutta lopulta Delhi valloitettiin ja tuhottiin täydellisesti. Vuoden 1399 lopulla Timur aloitti sodat osmanien valtakuntaa ja mamelukkien Egyptiä vastaan. Timur valtasi Syyrian ja ryösti Aleppon. Voitettuaan mamelukkiarmeijan Timur valtasi Damaskoksen ja järjesti siellä joukkomurhan. Timur valtasi Bagdadin vuonna 1401 ja 20 000 sen asukasta murhattiin. Valloittajat opittiin tuntemaan julmuudestaan. Timurin tarkoituksena oli käydä psykologista sotaa levittämällä huhuja mongoliarmeijan voimasta ja julmuudesta sekä vastarinnan tuhoisista seurauksista. Niinpä Sistanin alueen pääkaupunki Zarendji, joka ei antautunut suosiolla, ryöstettiin ja poltettiin ja kaikki sen asukkaat surmattiin. Saman kohtalon kokeneen Isfahanin asukkaiden 70 000 pääkalloa kerättiin suureksi keoksi. Sabzavarissa surmattiin lähes 2 000 henkeä ja ruumiit muurattiin muistomerkiksi vastarinnan seurauksista.

ellauri190.html on line 199: Ming-dynastia oli ajanut mongolit Kiinasta vuonna 1368. Timur halusi palauttaa mongolivallan valtaamalla Kiinan, mutta ehti kuolla ennen operaation aloittamista. Vuonna 1404 hänen valtakuntansa oli laajimmillaan kolmenkymmenen vuoden sotimisen jälkeen. Aasiassa ei ole ollut yhtä suurta valloittajaa sitten Tšingis-kaanin jälkeen.

ellauri190.html on line 201: Timur haudattiin Samarkandiin rakennettuun hautamoskeijaan, joka sai nimen Gur-Emir (Gur-e Amir, Emiirin hauta). Timurin haudan avasi 1941 venäläinen antropologi Mihail M. Gerasimov. Hän totesi Timurin rampuuden (oikean polvinivelen vaurion), kyynärpään vahingoittumisen ja oikeasta kädestä puuttuvat sormet. Luurangon perusteella pääteltiin Timurin olleen leveäharteinen ja aikanaan poikkeuksellisen pitkä, yli 170-senttinen.

ellauri190.html on line 203: Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Moskovan kuvernööri määräsi kaupungin tuhottavaksi ennen Napoleonin armeijan saapumista.  Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa. Tää moskovavihamielisyys lie puolixi vanhaa mongolipelkoa, puolixi valkoisten kenraalien kaunaa pensasneuvostoliittolaisile.

ellauri190.html on line 205: Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle, 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.

ellauri190.html on line 210: Moskovan Venäjä syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547. Alueena se muodostui suurelta osin vuonna 1478, kun Novgorod liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan. Moskovan ruhtinaskunta oli valloittanut alaisuuteensa myös useita muita ruhtinaskuntia. Moskovan Venjän tazka on se 2-päinen kotka joka oli pahalla murhaajalla brittipersupoliisisarjassa Bay. Nyt juuri sattuu olemaan paha paikka, sanoo naispoliisi pystypanossa kalastajan kaa kujalla).

ellauri190.html on line 212: The Cossacks are a predominantly East Slavic Orthodox Christian people group originating in the steppes of Eastern Europe. They were a semi-nomadic and semi-militarized people, who, while under the nominal suzerainty of various Eastern European states at the time, such as the Russian Empire or the Polish–Lithuanian Commonwealth, were allowed a great degree of self-governance in exchange for military service. The Cossacks were particularly noted for holding democratic traditions (not republican). 

ellauri190.html on line 214: Early "Proto-Cossack" groups are generally reported to have come into existence within what is now Ukraine in the 13th century as the influence of Cumans grew weaker, although some have ascribed their origins to as early as the mid-8th century. Some historians suggest that the Cossack people were of mixed ethnic origin, descending from Russians, Ukrainians, Belarusians, Turks, Tatars, and others who settled or passed through the vast Steppe. Some Turkologists, however, argue that Cossacks are descendants of the native Cumans of Ukraine, who had lived there long before the Mongol invasion. But who knows, and as long as no one does, you are free to believe what you like. 

ellauri190.html on line 222: The Zaporozhian Cossacks lived on the Pontic–Caspian steppe below the Dnieper Rapids (Ukrainian: za porohamy), also known as the Wild Fields. The group became well known, and its numbers increased greatly between the 15th and 17th centuries. The Zaporozhian Cossacks played an important role in European geopolitics, participating in a series of conflicts and alliances with the Polish–Lithuanian Commonwealth, Russia, and the Ottoman Empire.

ellauri190.html on line 226: They inhabited sparsely populated areas in the Dnieper, Don, Terek, and Ural river basins, and played an important role in the historical and cultural development of both Ukraine and Russia. The various Cossack groups were organized along military lines, with large autonomous groups called hosts. Each host had a territory consisting of affiliated villages called stanitsa. The Cossack way of life persisted into the twentieth century, though the sweeping societal changes of the Russian Revolution disrupted Cossack society as much as any other part of Russia; many Cossacks migrated to other parts of Europe following the establishment of the Soviet Union, while others remained and assimilated into the Communist state. Cohesive Cossack-based units were organized and fought for both Germany and the Soviet Union during World War II.

ellauri190.html on line 228: After World War II, the Soviet Union disbanded the Cossack units in the Soviet Army, and many of the Cossack traditions were suppressed during the years of rule under Joseph Stalin and his successors. During the Perestroika era in the Soviet Union in the late 1980s, descendants of Cossacks moved to revive their national traditions. In 1988, the Soviet Union passed a law allowing the re-establishment of former Cossack hosts and the formation of new ones. During the 1990s, many regional authorities agreed to hand over some local administrative and policing duties to their Cossack hosts.

ellauri190.html on line 235:   The name “Ukraine” can be found already in some chronicles dated by the 12th century. Most likely, it is related to the word “krai” (край), meaning “border.” In the early Middle Ages, people who lived in what is now Ukraine called their country “Rus,” and themselves “Rusy,” “Rusychy,” or “Rusyny.” Ei pie sekoittaa sanaan "ryssä", joka tarkoittaa aiivan eri porukkaa. Ryssät aivan törkeesti käyttää samaa sanaa izestään. Sellasta kulttuurista appropriointia. 

ellauri190.html on line 239:   During the 9th century, “Varangians” (Vikings) began to serve as a kind of Praetorian Guard to the East Roman emperors. Tästä kertoo jännittävästi Mika Waltarin historiallinen romaani Mikael Karvajalka, joka taitaa olla meillä jossakin. To reach the city of Constantinople, they sailed from what today is called the Gulf of Finland up the Neva river to the lakes Ladoga and Ilmen and then to the Western Dvina and the Dnipro, going all the way down to the Black Sea. By the mid-9th century, they settled around and in Kyiv and founded their own dynasty of the descendants of Rurik. A grandson of Rurik, Svyatoslav (Sfendosleif) greatly expanded his realm to the east and south, while his mother Olga (Helga) traveled to Constantinople and was baptized Christian. Svyatoslav’s son, Volodymyr (Waldemar) married a daughter of the Eastern Roman emperor, was baptized, and baptized all his subjects in the year 988. (Back then, the city of Moscow, or the country now known as Russia – Россия – did not even exist, so there!) Over the next centuries, the “Rurikids” gradually lost their Scandinavian identity, marrying women of the Slavic, Hungarian, Greek, and Turkic ethnicities.

ellauri190.html on line 241:   Kouvolassa kävi vähän surkuteltava venäläinen ex-konekääntäjä nimeltä Voldemar Putin. Sen kautta pääsin käymään Pietarissa sen yhden Pirkon ikäisen puolalaisen konekäännösmiehen pakeilla. Molemmat (Voldemar ja Vladimir) on kuuluisamman Waldemarin kaimoja. Vladimirilla on joku kakkospuoliso Sveizissä sotaa paossa, mutta ilmeisesti jää nyt vaille Vladimirin miljoonia. Elon Musk koittaa väittää että Putin on sitä biljonäärimpi. Uskokoon ken haluaa. Elon haluis ostaa Twitterin ja tehdä siitä oman häkkilintunsa. Hinta olis n. 30 amerikan biljoonaa, mut ei hätää, Elonilla on niitä tuhansia. Ja ostikin, muutti nimen vielä äxäxi.

ellauri190.html on line 243:   By the 11th century, Kyivan Rus was a huge European power. Kyiv was bigger than London or Paris. The city had numerous buildings made of brick, including churches. It also had many private and public bathhouses, like Constantinople (and unlike Western European cities of the time). The realm, stretching from the White Sea to the north to the Black Sea to the south and from the steppes of the Don to the east to what is now eastern Poland to the west, was divided into many feudal fiefs, but the authority of the monarch in Kyiv was nonetheless absolute.

ellauri190.html on line 245:   On Easter Sunday of the year 1168, a savage warlord from the Volga region, called Andrei (cynically nicknamed Bogolubsky, i.e. “God-lover”) and his horde of Finno-Ugric tribesmen (damn those Finns!) sacked and burned Kyiv to the ground. Most Kyivites were massacred. The barbarians robbed churches, even ripping off slices of gold from their domes (something that Genghiside Mongolians later never did, they were gentlemen). They stole, among others, one most precious and revered icon of the Most Holy Mother of God from a church in the Berestovo village just south of Kyiv, taking it to their land and pretending, for centuries to follow, that it was theirs. This icon to this day is known as Матерь Божья Владимирская, “the Mother of God of Vladimir-on-Klyazyma,” as if it was painted in that savage place. The 1168 massacre marked the beginning of the “brotherly” relationship between the Ukrainian people and what is now known as “Russians” (русские, not to be confused with Rusyns-Rusychi-Ukrainians). Kyiv was hit so hard that it did not fully recover for the next ~200 years. When the Mongols under Khan Batu came in 1240, Kyiv was still not fully repopulated or rebuilt, and fell a relatively easy prey to the Asian conquerors.

ellauri190.html on line 255: Vladimirin äidin ikoni liittyy läheisesti lukuisiin ihmeisiin, joita tapahtui Venäjällä muun muassa mongolivallan aikana. Ikonin ansioksi luetaan myös se, että Moskova säästyi mongolijoukkojen hävitykseltä mutta Kiova ei. The intercession of the Theotokos through the image has also been credited with saving Moscow from Tatar hordes in 1451 and 1480. The image was brought from Vladimir to Moscow in 1395, during Tamerlane's invasion.

ellauri190.html on line 257: In a traditional account the horses transporting the icon had stopped near Vladimir and refused to go further. Accordingly, many people of Rus interpreted this as a sign that the Theotokos wanted the icon to stay there. The place was named Bogolyubovo, or "the one loved by God". Andrey placed it in his Bogolyubovo residence and built the Assumption Cathedral to legitimize his claim that Vladimir had replaced Kiev as the principal city of Rus. However, its presence did not prevent the sack and burning of the city of Vladimir by the Mongols in 1238, when the icon was damaged in the fire. You win some, you lose some. 

ellauri190.html on line 259:   In the late 12th and the 13th century, the center of Rus-Ukraine moved from Kyiv to what is now northwest and west of the country, the regions of Volyn and Halychyna (Galitzia). A mighty ruler called Prince (or Duke) Danylo Romanovych, even though an Eastern Orthodox by faith, was crowned King Danylo of Rus by a Pope’s Legate. King Danylo’s capital was the city of Kholm (now Chełm, Poland). He built a magnificent city of Lviv (“The Lion’s”) for his son, Lev (Leo). Lviviä pommitetaan paraikaa rankasti. 

ellauri190.html on line 261:   In the first half of the 14th century, most of what is now Ukraine was cleared of the Mongols by the troops of a powerful ruler of Lithuania, Gedimin, and Ukraine became a part of the Great Duchy of Lithuania. The latter was a peculiar country. The bulk of its territory and population was what now is the Slavic country of Belarus. Only a small minority of its people traced their origin from the Baltic tribes, while the majority were Slavs. Gedimin’s name in modern Lithuanian is Gyadiminas, but in the chronicles he is named Kgindimin or Kindimin, which might have a Slavic root. The language of Gedimin’s court, and the court of his sons and grandsons was very Slavic, much like a mixture of somewhat archaic Ukrainian and Belarusian. The laws of the entire Duchy, the so-called Lithuanian Statutes, were written in the Cyrillic alphabet and read very much like the Belarusian (definitely Slavic) language. So they were bad guys in anyone's book already then.

ellauri190.html on line 263:   In any case, Ukraine (unlike Muscovy) remained in Europe. In the 15th century, the Great Duke of Lithuania, Yahailo, married a Polish queen Yadviga. Thus, the Great Duchy of Lithuania (which included Ukraine) and the Kingdom of Poland became one state. In the 16th century, it became known as Rzeczpospolita, from Latin Res Publica – literally, “the common affair,” or Republic. (Kozaks, inveterate democrats, did not like it.) It was a monarchy, but the monarchs were elected by a parliament, called Sejm. The country maintained close ties with Western Europe, and, unlike wimpy Muscovy, was completely independent of the Mongol autocracies like the Golden Horde.

ellauri190.html on line 267:   In the 15th-16th centuries, most of what is now Ukraine belonged to the Polish-Lithuanian commonwealth (“The Republic”), but the life of the people depended to a very large extent on their local feudal lords, the Knyazi (“Princes”). Most of these lords were related to the house of Gedimin, spoke a language close to modern Belarusian and Ukrainian, and were Eastern Orthodox Christians. Yet, beginning from ~1569 (the year of the so-called Lublin Unia), these princes also swore allegiance to the Polish king, and were his vassals and courtiers. They corresponded in Latin, Polish, or their native “Old Ukrainian / Old Belarusian” Slavic language. Among them, perhaps the mightiest ruler was Prince Konstayntyn Vasyl Ostrozky. He was nicknamed “the un-crowned King of Rus,” and was, actually, offered the Polish crown several times, but refused because the kings of Poland were, traditionally, Catholics – and Prince Ostrozky wanted to remain Orthodox. He is famous for printing the first Gospels in his native language, and founding the Academy of Ostroh, a university that functions to this day.

ellauri190.html on line 271:   Also, during the 16th century, many thousands of random men, mostly young, robust, and adventure-seeking guys from all over Ukraine (compare  today's immigrants), traveled to the lower Dnipro river, where the enormous rapids prevented the movement of battleships up from the Black Sea, and decided to call themselves, say, Kozaks. These Kozaks warriors wanted to defend the Orthodox Christian Ukrainian lands from the attacks of the Ottoman Turks. They founded their own city and fortress, called Sich, on the island of Khortytsya in the middle of the Dnipro river. There, they gathered in summertime, trained, and raided the steppes, fighting the Turkish and the Tatar troops from the Crimea. They also built ships and made sea raids on Istanbul and on Crimean seaports, freeing Christian captives whom the Turks and the Tatars enslaved. In winter, the Kozaks dispersed and lived close to the Dnipro banks as independent owners of their hamlets. At the beginning of the 17th century, the Kozaks became a formidable military force and a kind of a self-governing state with their own elected leaders and laws.

ellauri190.html on line 273:   In the 16th and the early 17th century the Kozak’s leaders (Hetmans) were loyal to the Polish crown and participated in the wars of the Great Duchy of Lithuania and the kingdom of Poland against Muscovy. Hetman Petro Konashevych Sahaydachny (1582-1622) nearly took Moscow in 1618. But nearly doesn't count. He also was an outstanding mecenate who donated some loot to Orthodox monasteries and schools, of which the so-called Bratska Shkola (“Brotherhood School”) later grew into a huge and famous institution of higher learning, the Kyiv Mohyla Academy, which now functions as a top-ranking Ukrainian economic liberal arts university.

ellauri190.html on line 275: In 1648, a Kozak leader called Zinoviy Bohdan Khmelnytsky (Polish transliteration, Chmielnicki) started a war on the Polish crown. Initially, it was his own personal vendetta on a Polish landlord who stole his land, but very soon it grew into a colossal uprising of the Kozaks and Ukrainian peasants against their Polish landlords. The people fought (the way they knew how) against the feudal oppression, as well as against forced Catholicization and Polonization of Ukraine. Unfortunately, it turned into a fratricide. (Sorry Poles, of course we are on the same side now.) The main adversary of Khmelnytsky was Prince Yarema (Jeremiah) Korybut-Vyshnevetsky, a Rusyn-Ukrainian, a noble valiant knight and a great statesman who, nonetheless, kept his allegiance to the Polish king (whom he personally hated, but could not break his knight’s oath of loyalty). Both sides resorted to unspeakable cruelties. Most tragically, Khmelnysky, a brave warrior as he was, turned out to be a horribly short-sighted politician. In January 1654, he essentially surrendered Ukraine to Muscovy, approving what he thought was a temporary military union against the Republic but turned out to be the beginning of the “Russian” (actually Muscovite) occupation of Ukraine. It just goes to show: give a pinky finger to the Russkies and they take the whole hand. 

ellauri190.html on line 277: By 1659, the two outstanding sons of Ukraine, a Kozak general Ivan Vyhovsky and an eccentric scholar-nobleman Yuriy Nemyrych conceived what became known as the Union of Hadyach. It was a unique document, which, essentially, argued in favor of the Polish-Lithuanian Commonwealth transforming into the commonwealth of Poland, Lithuania, and Ukraine. Vyhovsky and Nemyrych proposed to establish a Great Principality of Ukraine on par with the Kingdom of Poland and the Great Duchy of Lithuania. And it was a unique historical moment, because in July 1659 the Ukrainian troops won a huge battle against the Muscovite army near the city of Konotop, totally crushing the Muscovites and proving that Ukraine did not need the “friendship” of the tyrannic Tzars. (See the analogy?) If the Hadyach Union had been approved by the Sejm of the Republic, Ukraine would perhaps have become a more European country and would progressively move toward full Western style independence. Again, tragically, it did not happen. Nemyrych was killed at a duel, and Vyhovsky forced to resign by populists who hated him because of his aristocratic blood and his alleged (rather than actual) love of things Polish. Without these two luminaries, the Sejm did not even bother to convene for discussions on the Hadyach Union, making it into a useless piece of paper. It was later “adopted,” but in such a distorted version that it excluded its main point, the creation of the Ukrainian state. Sellasta se on. Ukrainan, Puolan ja Baltian historia osoittaa, miten vaikeaa on merkata reviiriä jollei sitä ole valmiixi maastoon merkitty.

ellauri190.html on line 279: By the end of the 17th century, the newly forming Russian Empire under Tzar Peter I established its reign over the Ukrainian lands to the east of the Dnipro river, ceding the western part of Ukraine to the Republic (which, in turn, evolved more and more into the Polish monarchy rather than the Polish-Lithuanian Commonwealth of the old days). In 1702, a great son of Ukraine, a giant of military strategy, diplomacy, and statesmanship, Ivan Mazepa, being the Kozak leader of the eastern part of Ukraine, suppressed the uprising of Paliy on the other (Western) side of the Dnipro and added huge parts of the country to his control. It was a big step toward the unification and freedom of Ukraine. Moreover, in 1709 Mazepa joined his forces with the Swedish king Charles XII (haha, the gay) against Tzar Peter, hoping to rid his dear mother Ukraine from slavery in the captivity of the Tzars. And again… tragically, Mazepa managed to gather less manpower than he hoped to gather, because the populist agitators slandered him in their massive propaganda campaign (no doubt, directed from Muscovy), portraying him in the eyes of the Ukrainian Kozaks as a rich aristocrat who cares nothing about the “simple people,” a clandestine Catholic (or Protestant), and overall “not really Ukrainian.” (This tragedy will repeat itself in 1918 and in 2019.) Mazepa’s loyalists were defeated together with the Swedes, and Ukraine lost her historical chance for yet another time. But third time is a charm! Nobody will blame a Jew for being on the side of the catholics!

ellauri190.html on line 289:   Relations between the Hetmanate and their new sovereign began to deteriorate after the autumn of 1656, when the Muscovites, going against the wishes of their Cossack partners, signed an armistice with the Polish-Lithuanian Commonwealth in Vilnius. The Cossacks considered the Vilnius agreement a breach of the contract they had entered into at Pereiaslav. For the Muscovite tsar, the Pereiaslav Agreement signified the unconditional submission of his new subjects; the Ukrainian hetman considered it a conditional contract from which one party could withdraw if the other was not upholding its end of the bargain. Vähän sellanen kuin Abrahamin esinahkasopimus Jehovan kanssa, josta tuli samanlainen nahkapäätös. Näistä hetmaneista taisi olla puhetta Konrad-veikon kohdalla. 

ellauri190.html on line 291:   The Ukrainian hetman Ivan Vyhovsky, who succeeded Khmelnytsky in 1657, believed the Tsar was not living up to his responsibility. Accordingly, he concluded a treaty with representatives of the Polish king, who agreed to re-admit Cossack Ukraine by reforming the Polish-Lithuanian Commonwealth to create a third constituent, comparable in status to that of the Grand Duchy of Lithuania. The Union of Hadiach provoked a war between the Cossacks and the Muscovites/Russians that began in the fall of 1658. Tää taitaa olla aika lailla sitä mistä tässä sodassakin (sori, demilitarisaatiossa) on kysymys. Kasakat on taas ottamassa hatkat ja siirtymässä vastapuolelle. 

ellauri190.html on line 297:   Cossacks and Tatars developed longstanding enmity due to the losses of their heads. The ensuing chaos and cycles of retaliation often turned the entire southeastern Polish–Lithuanian Commonwealth border into a low-intensity war zone. It catalyzed escalation of Commonwealth–Ottoman warfare, from the Moldavian Magnate Wars (1593–1617) to the Battle of Cecora (1620), and campaigns in the Polish–Ottoman War of 1633–1634.

ellauri190.html on line 299:   Cossack numbers increased when the warriors were joined by peasants escaping serfdom in Russia and dependence in the Commonwealth. Attempts by the szlachta to turn the Zaporozhian Cossacks into peasants eroded the formerly strong Cossack loyalty towards the Commonwealth. The government constantly rebuffed Cossack ambitions for recognition as equal to the szlachta. Plans for transforming the Polish–Lithuanian two-nation Commonwealth into a Polish–Lithuanian–Ruthenian Commonwealth made little progress, due to the unpopularity among the Ruthenian szlachta of the idea of Ruthenian Cossacks being equal to them and their elite becoming members of the szlachta. The Cossacks' strong historic allegiance to the Eastern Orthodox Church also put them at odds with officials of the Roman Catholic-dominated Commonwealth. Tensions increased when Commonwealth policies turned from relative tolerance to suppression of the Eastern Orthodox Church after the Union of Brest. The Cossacks became strongly anti-Roman Catholic, an attitude that became synonymous with anti-Polish. Did that make them any more pro-Russian? Naah. 

ellauri190.html on line 313:   Little Russia (Russian: Малороссия/Малая Россия, romanized: Malaya Rossiya/Malorossiya; Ukrainian: Малоросія/Мала Росія, romanized: Malorosiia/Mala Rosiia), also known in English as Malorussia, Little Rus' (Russian: Малая Русь, romanized: Malaya Rus'; Ukrainian: Мала Русь, romanized: Mala Rus', and Rus' Minor (from Greek: Μικρὰ Ῥωσία, romanized: Mikrá Rosía), is a historical non-native name (or exonym) for Ukraine. The first use of such names has been attributed to Bolesław-Jerzy II, ruler of Ruthenia and Galicia-Volhynia, who in 1335 signed his decrees Dux totius Russiæ minoris.

ellauri190.html on line 315: The Russo-Polish geographer and ethnographer Zygmunt Gloger in his "Geography of historic lands of the Old Poland" (Polish: "Geografia historyczna ziem dawnej Polski") explains that at the time the term "Little" was interchangeably with the word "new", and in his footnotes, he clearly states that, at least in 1903, Little Russia (Malorossia) was perceived in such manner. Prior to the revolutionary events of 1917, a large part of the region's élite population adopted a Little Russian identity that competed with the local Ukrainian identity. At that time it was trendy to be Russian, large or small.

ellauri190.html on line 322: Herr Peders sjöresa är en mycket spridd riddarvisa som är känd från hela Norden. Det är den visa som har flest kända varianter i Sveriges Medeltida Ballader, 347 stycken. Dessutom har ytterligare en variant upptäckts i George Stephens manuskriptsamling i Växjö. Den äldsta kända nedteckningen kommer från Danmark och har daterats till 1590.

ellauri190.html on line 324: Balladen inleds med att Herr Peder frågar sin fostermor om hur han kommer att dö. Hon svarar att han bör akta sig för "böljorna de blå." Trots denna varning bygger Peder sig ett skepp och ger sig ut på havet.[2] Väl ute på havet drabbas man av stiltje (i andra varianter håller böljorna på att slå skeppet i stycken). Enligt folktron till sjöss så beror det på att det finns en syndare ombord. Man drar lott, och lotten faller på Peder själv. För att blidka makterna offras Peder till vågorna. Innan det sker så får vi dock höra Peder erkänna alla de synder han har på sitt samvete: klosterbränningar, våldtäkter, med mera.

ellauri190.html on line 326: I den äldsta danska varianten från 1590 räddas Peder av att vattnet blir till fast mark. I nyare nedteckningar drunknar han och i vissa fall avslutas visan med att skeppet åter får vind i seglen.

ellauri190.html on line 333:   Tässä puolisensataa herra Petteriä plus 1 rouva, Zenobia, joka on otettu mukaan ihan säälistä. Tiedot ovat eräältä amerikkalaiselta sivulta. Kumma ettei yhtään amerikkalaista ole mukana? Ellei konkistadoreja lasketa. Hunnit olivat ilmeisesti Kiinan pohjoisnaapureita kiinalaiselta nimeltään Xiongnu. Ne miehittivät Saxan kansainvaellusten aikana ja saivat sillä lailla aikaan Rooman tuhon. Hitlerin Aatun aikana sanottiin sakemanneja vuorostaan hunneixi (the Huns). Ruottalaiset tunsi Attilan nimellä Atle. Listasta puuttuu ainakin toinen valloittava nainen, nimittäin Katariina Suuri. 

ellauri190.html on line 335:   Katariinan aikana Venäjä valloitti muun muassa Krimin kaanikunnan. Lännessä Venäjään liitettiin suuri osa Puola-Liettuan alueesta Puolan jakojen myötä ja lisäksi Alaskasta tuli Venäjän siirtomaa. Katariina jatkoi Venäjän uudistamista ja länsimaistamista jatkaen ihailemansa Pietari Suuren työtä. Katariinan valtakautta pidetään usein Venäjän ”kultakautena”, jolloin Venäjän imperiumista tuli todellinen suurvalta. Lisäksi Katariina aloitti Ukrainan (ilmeisesti osin epäonnistuneet) venäläistämispyrkimykset, jotka jatkuivat vielä pitkälle 1900-luvulle saakka, ja jatkuvat taas tänäänkin. Suomen venäläistämispyrkimyxet Nikolaiden puolelta 19. vuosisadan lopulla meni perseellensä nekin. On se vittua.

ellauri190.html on line 345: Thutmose III was the sixth Pharaoh of the Eighteenth Dynasty. During the first twenty-two years of Thutmose's reign he was co-regent with his aunt, Hatshepsut, who was named the pharaoh. While she is shown first on surviving monuments, both...

ellauri190.html on line 349: Cyrus II of Persia, commonly known as Cyrus the Great and also called Cyrus the Elder by the Greeks, was the founder of the Achaemenid Empire. Under his rule, the empire embraced all the previous civilized states of the ancient Near East, e...

ellauri190.html on line 353: Darius I was the third king of the Persian Achaemenid Empire. Also called Darius the Great, he ruled the empire at its peak, when it included much of West Asia, the Caucasus, parts of the Balkans (Thrace-Macedonia and Paeonia), most of the...

ellauri190.html on line 364: 
ellauri207.html on line 434: 
ellauri207.html on line 435: 
ellauri207.html on line 441:   Summana TER on lyhenne tai lyhenne sana, joka on määritetty yksinkertaisella kielellä. Tämä sivu havainnollistaa, miten TER on käytössä viesti-ja keskustelu foorumeilla sosiaalisen median ohjelmistojen, kuten VK, Instagram, WhatsApp ja snapchat, lisäksi. Edellä olevasta taulukosta voit tarkastella kaikkia kohteen TER merkityksiä: Jotkut ovat koulutus termejä, muut ovat lääketieteellisiä termejä ja jopa tieto koneen termejä. Jos tiedät toisen määrityksen TER, ota meihin yhteyttä. Sisällytämme sen seuraavan tieto kanta päivityksen aikana. Huomioittehan, että vierailijat ovat luoneet joitain lyhenteitä ja niiden määritelmiä. Siksi ehdotuksenne uusista akronyyteistä on erittäin tervetullut! Vastineeksi Olemme kääntäneet kohteen TER lyhennettä espanjaksi, ranskaksi, kiinaksi, portugaliksi, venäjäksi jne. Voit vierittää alaspäin ja napsauttaa kieli-valikkoa löytääksesi kohteen TER merkitykset muilla 42-kielillä.

ellauri207.html on line 454: Time to Market Institute, Test Maturity Model integration, (the TMMi® Model), tasmanialainen farm machinery dealership, ym ym rahanhimoista anglosaxintaa. Tokko pulu mitään sellasta. Eiköhän se ole vaan jahtaamassa pyrstöä. Tule Tänne Mullon Iso.

ellauri210.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri210.html on line 40:   Piha-Anteron huumorin määritelmä on freudilaisen huumoriton: démenti de la réalité, affirmation grandiose au principe du plaisir. Se on nähdäxeni aivan hakoteillä.  Huumori on nimenomaan tosiasioiden tunnustamista, ja sen tajuamista, etteivät ne ole huisin tärkeitä. Mikään ole kuolemanvakavaa, edes kuolema. Huumorille on kaikki suhteellista, se vaatii suhteellisuudentajua. Siihen nähden Anteron kovan linjan suhteettomuus vaikuttaa suht sentimentaaliselta. Vaikka kirjan takakannessa se vakuuttaa, että musta huumori on sentimentaalisuudelle vihainen kuin rakkikoira. No pääasiahan on että nyt voin vihdoin palauttaa Andrein kirjasen yliopistolle, sillä se on lainattu Seijan kortilla. Se on läpitte!

ellauri210.html on line 45: Piha-Anteron siemenpussin sisällyxen ylivuotoa.	Tämä paasaus on jatkoa albumissa 145 keskenjääneeseen André Bretonin Ranskan huippukoomikkojen luetteloon. 	

ellauri210.html on line 50: William Sydney Porter (September 11, 1862 – June 5, 1910), better known by his pen name O. Henry, was an American short story writer.  Amerikkalainen pikkukonna ja pakinoizija joka hyvin amerikkalaisittain yhdisti nämä ammatit, tehden kahta työtä rinnakkain. Sen mielikirja oli Burtonin Anatomy of Melancholy. Nuorena se vietti aikaa Texasissa päästäkseen pahasta yskästä.  Yskä parani mutta jano paheni. Se nai kauniin mutta tubisen vaimon vastoin perheen tahtoa.  Sen poika kuoli synnytyksessä  

ellauri210.html on line 59:     Yllättävää kyllä seuraava musta humoristi on Andre Gide. Ei se musta juuri humoristiselta vaikuta, vaan ikävältä narsistiselta luonteelta. Muzamaahan voi sanoa vaikka Chaplinista.

ellauri210.html on line 61:     pikku-Charlie oli vanhempien kanssa campingilla ja tuli tohkeissaan kertomaan äidille: olisitpa nähnyt tuolla oli naisia joilla oli jättimäiset... Mitä isommat sitä tyhmemmät, keskeytti äiti. Vähän päästä Charlie tuli taas höxötyxissään: Näkisitpä siellä oli äijiä joilla oli aivan valtavat... Mitä isommat sitä tyhmemmät sanoi äiti taas. Oi, sitten taidetaan olla pulassa sanoi pikku Charlie. Miten niin? No näin isän hirmu tyhmän naisen kaa ja se oli ize tulemassa yhä tyhmemmäxi.

ellauri210.html on line 63: Huonosti kytketyn Prometeuxen esitelmässä Gide antaa kotkan nokkia maxaansa siitä hyvästä että tuli tuoduxi tulen mukana ihmisille kasvuodotus. Kuten Tarja Takkahuipale se pitää ihmisiä enemmän eläimistä jotka nokkii niiltä maxat hajalle kuin paloviina O. Henryltä.

ellauri210.html on line 67:     « Monsieur Gide n'a pas l'air d'un enfant d'amour, ni d'un éléphant, ni de plusieurs hommes : il a l'air d’un artiste ; et je lui ferai ce seul compliment, au reste désagréable, que sa petite pluralité provient de ce fait qu'il pourrait très aisément être pris pour un cabotin (komeljanttari). Son ossature n'a rien de remarquable ; ses mains sont celles d'un fainéant, très blanches, ma foi ! Dans l'ensemble, c'est une toute petite nature. »

ellauri210.html on line 73: Edmund John Millington Synge, John M. Synge, J. M. Synge, (16. huhtikuuta 1871 Rathfarnham, Irlanti - 24. maaliskuuta 1909 Dublin, Irlanti) oli irlantilainen näytelmäkirjailija, runoilija, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä. Hänen tunnetuimpiin lähdeteoksiinsa kuuluu näytelmä Länsirannan kisapoika eli vihreän saaren sankari (The Playboy of the Western World) vuodelta 1907. 

ellauri210.html on line 80: Panee miettimään että onko musta huumori hauskaa ensinkään. Ehkä siitä haetaan vain jotain helpotusta ikävään.

ellauri210.html on line 83:     Alfred Jarry: The Debraining Song; and excerpts from Ubu Enchained, Act I, Scene II Le Champ de Mars (also published in The Ubu Plays)

ellauri210.html on line 87:     Varhain deekuuntunut Jarry pyöräili kekkaamassaan kurko Ubun roolissa pitkin poikin Pariisia Clement-polkupyörällään pummaamassa tutuilta. Jarryn pyörässä ei ollut jarruja. Sen viimeinen toivomus oli hammastikku.

ellauri210.html on line 92:     Le 28 mai 1906, Jarry écrit à Rachilde : « (Le Père Ubu) n’a aucune tare ni au foie, ni au cœur, ni aux reins, pas même dans les urines ! Il est épuisé, simplement, et sa chaudière ne va pas éclater mais s’éteindre. Il va s’arrêter tout doucement, comme un moteur fourbu. » Épuisé, malade, harcelé par ses créanciers, Jarry fait des allers et retours Paris-Laval, ou il meurt.

ellauri210.html on line 94: Antero tulkkaa Sigge Riemun huumoriteoriaa et huumori on superegon  (sic) mielihyväperiaatteen voitto egon realismista kun jälkimmäinen joutuu liian ahtaalle. Noh noh Antero, ei Riemu niin sanonut. Yliminä on vakavalärväisin koko kolmikosta. Huumorissa yliminä antaa minän olla kurkottamatta yliminän ideaalikuuseen ja antaa sen kapsahtaa idin mielihyvän katajaan. Sixi se on alhaista.

ellauri210.html on line 97: 
Sigmund Freud analysoi Charlie Chaplinia

ellauri210.html on line 99: Vuonna 1931 sekä Sigmund Freud että Charlie Chaplin olivat maineensa huipulla. Chaplinin maailmanlaajuinen lipputulon kiilto oli väistynyt kaikenlaiselle kaupalle: nukeille, sarjakuvakirjoille. Siellä oli jopa hittikappale, "Kuu paistaa kirkkaasti Charlie Chaplinille.” Sillä välin Freud oli saavuttanut tason, jolla ei ole vertaansa vailla akateemisen maailman yleensä lumoamattomassa maailmassa. Jos Chaplinilla oli maailman tunnistetuimmat kasvot, Freud oli sen tunnetuin mieli. Mutta heidän poluilleen ei ollut juurikaan syytä risteämään. Chaplin harvoin lopetti työskentelyn riittävän kauan lähteäkseen Los Angelesista, ja Freud suhtautui julkisesti halveksivasti elokuvateollisuuteen. Psykoanalyytikko tiivisti tunteensa ystävälle lähettämässään kirjeessä: ”Elokuvaus näyttää olevan yhtä väistämätöntä kuin sivupoikahiusten leikkauksia, mutta en leikkaa itseäni sillä tavalla enkä halua olla henkilökohtaisessa yhteydessä kenenkään kanssa elokuva."

ellauri210.html on line 101: Freud kirjoitti yleensä vain niin sanotuista "suurista" taiteilijoista. Hän analysoi parimurhaa Dostojevskin teoksissa, kirjoitti Leonardo da Vincin lapsuudesta ja pohti Michelangelon teosten emotionaalisia vaikutuksia. Mutta vuonna 1931 Freud puhui ystävälleen lähettämässään kirjeessä hieman Charlie Chaplinista.

ellauri210.html on line 103: Ei ole vain yllättävää, että tämä elokuvanvihaaja oli todella katsonut Chaplinin elokuvia, hän myös päätti antaa hänelle kiitosta. Sen sijaan, että olisi hylännyt Chaplinin, hän kutsui häntä "suureksi neroksi" ja huomautti haikeasti, että hän olisi halunnut tavata Chaplinin, joka oli äskettäin vieraillut Wienissä, mutta keskeytti matkansa. (Freud spekuloi, että Chaplin lähti aikaisin, koska ei kestänyt kylmää säätä.)

ellauri210.html on line 105: Kirjeessä Freud käänsi psykoanalyyttisen katseensa Chaplinin elokuviin. Freud väitti, että kaikkien taiteilijoiden teokset ovat "läheisesti sidoksissa heidän lapsuusmuistoihinsa", eikä Chaplin ollut poikkeus. Kuten Kulkuri, Freud väitti, Chaplin "näyttää vain itseään sellaisena kuin hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan".

ellauri210.html on line 107: Chaplin kasvoi 1800-luvun Lontoossa sairaan äidin ja poissaolevan isän kanssa, ja hänen varhaisia vuosia leimasi äärimmäinen köyhyys. Chaplin varttui äitinsä Hannahin kanssa mielisairaaloissa ja niistä poissa työhuoneessa ja köyhien lasten instituutissa. Kaiken tämän ajan nuori Charlie tarkkaili ympärillään olevia ihmisiä. Myöhempinä vuosina hän alkoi kutoa elokuviinsa omaelämäkerrallisia yksityiskohtia ja lapsuusmuistoja. Hänen lyhytelokuvassaan Helppo katuHän esimerkiksi näytteli ällöttävää poliisia, joka lähetettiin uudistamaan huonoa naapurustoa ja loi uudelleen ”East Streetin”, Etelä-Lontoon kadun, jossa hän syntyi. Jopa The Trampin kuuluisa kulhollinen sekoitus perustui lapsuuden muistoon "Rummy Binksistä", paikallisesta juopaasta, joka horjui naapurustossa. Kaiken tämän tietäen ei ole yllättävää, että Freud piti Chaplinia "niin sanottuna poikkeuksellisen yksinkertaisena ja läpinäkyvänä tapauksena".

ellauri210.html on line 109: Lue Freudin täydellinen Charlie Chaplinin analyysi alta:

ellauri210.html on line 113:     On niin kiehtova kokemus, että joudun perustelemaan teorioitani Mmea kohtaan. Yvette ja Max-setä. Toivon vain, että se olisi mahdollista muuten kuin kirjallisesti, huolimatta huonosta puheestani ja heikentyneestä kuulostani. Ja minulla ei todellakaan ole aikomustakaan antaa periksi sen tunnustuksen lisäksi, että tiedämme niin vähän. Tiedät esimerkiksi, että Charlie Chaplin on ollut viime päivinä Wienissä. Melkein minäkin olisin nähnyt hänet, mutta täällä oli hänelle liian kylmää ja hän lähti taas nopeasti. Hän on epäilemättä suuri taiteilija; varmasti hän esittää aina yhtä ja samaa hahmoa; vain heikko, köyhä, avuton, kömpelö nuori, jolle asiat kuitenkin lopulta menevät hyvin. Luuletko nyt, että tätä roolia varten hänen täytyy unohtaa oma egonsa? Päinvastoin, hän soittaa aina vain itseään, kuten hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan. Hän ei pääse eroon noista vaikutelmista ja saa tähän päivään asti itselleen korvauksen tuon elämänsä menneen ajanjakson turhautumisesta ja nöyryytyksistä. Hän on niin sanotusti poikkeuksellisen yksinkertainen ja läpinäkyvä tapaus. Ajatus siitä, että taiteilijoiden saavutukset liittyvät läheisesti heidän lapsuusmuistoihinsa, vaikutelmiinsa, sortoa ja pettymyksiä, on jo tuonut meille paljon valistusta ja siitä syystä tullut erittäin suureksi kallisarvoinen meille. Uskalsin kerran lähestyä analyyttisesti yhtä suurimmista, joista tunnemme valitettavasti hyvin vähän: Leonardo da Vinciä. Pystyin ainakin tekemään todennäköiseksi, että Pyhä Anna, Neitsyt ja lapsi, jossa voit vierailla Louvrea ei voida täysin ymmärtää (ymmärrettävä) ilman merkittävää lapsuuden historiaa Leonardo. Eikä voisi, ehkä paljon muutakaan.

ellauri210.html on line 115: Mutta sinä sanot, Mme. Yvettellä ei ole vain yhtä roolia, jonka hän toistaa. Hän näyttelee yhtä taitavasti kaikkia mahdollisia rooleja: pyhimyksiä ja syntisiä, keilaajia, hyveellisiä, rikollisia ja naiiveja. Se on totta, ja se on todiste äärimmäisen rikkaasta ja mukautuvasta henkisestä elämästä. Mutta en epätoivoisi jäljittää hänen nuorten vuosiensa kokemuksia ja konflikteja koko hänen taiteensa ohjelmistoon. Olisi houkuttelevaa jatkaa täällä, mutta jokin pidättelee minua. Tiedän, että ei-toivotut analyysit herättävät epäilyksiä, enkä halua tehdä mitään, mikä saattaisi häiritä suhteemme muodostavaa sydämellistä myötätuntoa.

ellauri210.html on line 121: The superego allowed the ego to generate humor. A benevolent superego allowed a light and comforting type of humor, while a harsh superego created a biting and sarcastic type of humor. A very harsh superego suppressed humor altogether.

ellauri210.html on line 122: In the 1905 book Jokes and Their Relation to the Unconscious (German: Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten), as well as in the 1928 journal article Humor, Freud distinguished contentious jokes from non-contentious or silly humor.  Tendentious jokes are jokes that contain lust, hostility, or both. 

ellauri210.html on line 130: Il meurt d'une méningite tuberculeuse  le 1er novembre 1907 à 4 heures et quart du soir, à l’hôpital de la Charité, à Paris. Comme dernière volonté, il demande un cure-dent. 

ellauri210.html on line 142: Le premier calendrier publié par Jarry dans L'Almanach du Père Ubu, illustré (Fasquelle, 1899) s'intitulait alors « calendrier du Père Ubu », mais il montrait déjà une volonté de marquer pataphysiquement chaque jour de l'année. Jarry en fit une deuxième version pour L'Almanach illustré du Père Ubu (Fasquelle, 1901), mais ce n'est que bien après sa mort, survenue en 1907, que le calendrier pataphysique entra en vigueur. Ce fut en 1948 au sein du Collège de ’Pataphysique lequel, dans ses statuts, en fait cette présentation :

ellauri210.html on line 148:     Haha  28  du 6 octobre au 2 novembre

ellauri210.html on line 170:     Phalle 28 du 11 août au 7 septembre.

ellauri210.html on line 185: Runko on suhteellisen uusi keksintö. Vuonna 1890 näimme ensimmäiset runkopyörät. Aikaisemmin koneen runko koostui kahdesta toisiinsa nähden kohtisuoraan juotetusta putkesta. Tätä kutsuttiin suorarunkoiseksi tai poikkirunkoiseksi pyöräksi. Niinpä Jeesus meni rengasonnettomuuden jälkeen mäkeä ylös jalkaisin ja otti olkapäälleen runkonsa tai  halutessanne ristinsä.

ellauri210.html on line 190: Jotkut ovat väärin väittäneet, että Jeesuksen kone oli potkupyörä, erittäin epäuskottava väline vuoristoajossa. Vanhojen sykofiilisten hagiografien Saint Bridgetin, Gregorius Toursin ja Irenaeuksen mukaan risti oli varustettu laitteella. jota he kutsuvat "ristin jalkatuexi" (suppedaneum).Ei tarvitse olla suuri virkailija tunnistaaxeen sanan "pedaali".

ellauri210.html on line 192: Justus Lipsius, Justin, Bosius ja Erycius Puteanus kuvaavat toista lisävarustetta, joka löytyy edelleen, Cornelius Curtius raportoi vuonna 1634, japanilaisissa risteissä: ristin tai rungon projektio, puusta tai nahasta, johon pyöräilijä nousee kuin hevosen selkään: ilmeisesti satula.

ellauri210.html on line 215: Varhaisteokset La Vue (1902) ja Impressions d’Afrique (1910) eivät herättäneet suurtakaan mielenkiintoa. Kirjailija masentui, koska ei saanut vastakaikua lukijoilta. 

ellauri210.html on line 218:     Vuonna 1925 Roussel alkoi matkustella. Hän rakennutti matkailuvaunun edeltäjän, roulotten, jolla hän kierteli yhdessä silloisen rakastajattarensa, Charlotte Dufrênen kanssa.Kulkuneuvo pariskuntineen oli aikamoinen nähtävyys. Italiassa jopa Mussolini ja paavi tulivat vilkuttamaan nenäliinoilla tien varrelle.

ellauri210.html on line 220:   Eudes oli Rotbertin sukulainen ranskan kunkku karolingiaikana joka irrotti pään kapinalliselta Valtguiren kreiviltä. Rousselilla Valtguire näkee unta jossa demoni sahaa Euden kahtia.

ellauri210.html on line 233: haalea;

ellauri210.html on line 234: - Vanhan sotilaan hallussa oleva mittari herätessä;

ellauri210.html on line 251: Taula tupakoitsijoiden tumpin haisevaan henkäykseen;

ellauri210.html on line 256: - Kun se on kypsä, sen nappi lähtee, kuminauhan runko; 

ellauri210.html on line 272: Picabian maalarinlahjat ilmenivät aikaisin. 1894, hän kopioi isoisänsä espanjalaisen taidekokoelman, möi alkuperäiset ja osti rahoilla postimerkkejä. Francis oli Piha-Anteron hyvä kaveri, piirsi Anterolle kansikuvia ja muitakin.

ellauri210.html on line 280: Kuoltuamme meidät pitäis panna palloon, tää pallo olis tehty monivärisestä puusta. Sitä pyöritettäisiin hautausmaalle ja haudankaivajilla olisi läpinäkyvät hanskat, joista rakastavaiset muistaisivat menneet hyväilyt.

ellauri210.html on line 282:     Niille jotka haluavat rikastuttaa rakkaan suoman objektiivisen nautinnon kalustusta, olisi kristallipalloja, joiden läpi erottaisi isoisänsä tai kaxoisveljensä aivan nakuna!

ellauri210.html on line 290:   Puiseva hylkeennäköinen polakki vittuilee kankeasti ontuvista loppusoinnuista Coppéelle, taipumatta ize edes keskivartalosta paskalle. Varmaan oli kade jostain Coppéelle. Mikään sen läpistä ei ylitä julkaisukynnystä. La phoque ja se toinen värsy lintuhatusta ovat ilmeisen misogyynisiä. 

ellauri210.html on line 292: François Coppée (1842−1908) oli ranskalainen runoilija. Hän liittyi parnassolaisiin ja tuli tunnetuksi runoelmallaan Grève des forgerons (1869), jossa hän puoltaa työväen asiaa, sekä yksinäytöksisellä runonäytelmällään Le Passant (1869), jossa Sarah Bernhardt esiintyi ensi kerran ja herätti huomiota. Pysyvä kirjallinen arvo on hänen kaksinäytöksisellä draamallaan Le luthier de Crémone (1876). Oliko Luteruskin viuluntekijöiden sukua? 

ellauri210.html on line 295:   Automedon (m.kreik. Αὐτομέδων) oli kreikkalaisessa mytologiassa Dioreen poika ja Akhilleuksen vaunun ajaja. Troijan sodassa hän ajoi vaunuja ohjastaen Ksanthosta ja Baliosta, kun Patroklos oli pukeutuneena Akhilleuksen haarniskaan. Patrokloksen saatua surmansa hevoset veivät ohjastajansa taistelun taakse, eikä Automedon onnistunut saamaan ajajaansa surevia hevosia hallintaansa ennen kuin itse Zeus sai ne sanoillaan taas voimiinsa. Automedon ei kuitenkaan voinut lähteä taistoon auttamaan akhaialaisia ennen kuin Alkimedon tarjoutui hänen ajajakseen. Automedon torjui Hektorin, Aineiaan, Khromioksen ja Aretoksen yrityksen surmata hänet surmaten itse Aretoksen ja pöllien tältä haarniskan.

ellauri210.html on line 305: Vizi nää spanjuunat on varsinaisia Juan Hoze Pabloja. Pablon iskä oli Ruiz ja äiskä Picasso. Zorrossa oli Ruiz nimisiä konnia ja upseereja. Ei yhtään Picassoa. Picasso signeerasi taulunsa nuorena "P. Ruiz" mutta kaksikymmenvuotiaasta lähtien "Picasso". Se oli harvinaisena nimenä paremmin mieleen jäävä kuin Ruiz, ja Pablo halusi myös erottautua taidemaalari-isästään. Iskäkin näät oli jonkinlainen tuhertaja.

ellauri210.html on line 306: Pablolla oli kaksi pikkusiskoa ja mahdollisesti myös pikkuveli. Se ei ollut ihan varma. 

ellauri210.html on line 312: Picasso liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1944 ja osallistui useisiin rauhankonferensseihin sodan jälkeen. Hänelle myönnettiin Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto vuosina 1950 ja 1962. Nyt on Uljanovin rauha mitaleineen kuopattu, ja Pablokin. Vanhoilla päivillään se teki savikukkoja.

ellauri210.html on line 313: Picasso oli naimisissa kahdesti. Hän sai neljä lasta kolmen naisen kanssa. Hänellä oli useita rakastajattaria ja usein käynnissä kaksi suhdetta rinnakkain, vanha ja uusi. Ei tarvinnut maata tyhjän päällä kuin kuvaannollisessa mielessä. Picasso käytti naisia taiteellisena kimmokkeena mutta myös panopatjoina.

ellauri210.html on line 333:  Picasso was a prolific artist. What fun.

ellauri210.html on line 334: 
 Picasso did his own iconic striped shirt. No it was  Coco Chanel. 

ellauri210.html on line 337: Picasso predicted he'd be known more for his poetry than his paintings. He was wrong.

ellauri210.html on line 350:     Piha-Anteron siteeraamat Pablon proosarunot on pelkkää sanasalaattia.

ellauri210.html on line 361: Arthur Cravan, the Dadaist poet-boxer, was neither a good poet nor a good boxer, but he was a legendary provocateur. Hemingway, Mailer, and Scorsese: much great American art has been inspired by boxing. How bout Irving? No he was a wrestler. Between 1907 and 1909, Saul Bellow created three paintings—Club Night, Stag at Sharkey’s, Both Members of This Club—that captured boxing’s glories and indignities. The sport provided a powerfully visceral metaphor for the American experience of the twentieth century. Amerikan nyrkki on sittemmin kumauttanut päähän useampia kansoja kuin kehtaa muistella.

ellauri210.html on line 365:     One of them was the Swiss enema Arthur Cravan. Described by one critic as “a world tramp … a traverser of borders and resister of orders,” Cravan traveled the globe in the early 1900s by forging documents and assuming false identities, preening, harassing, and haranguing, as he went. He was hailed by André Breton as a pivotal precursor of Dadaism, and belonged to that category of floating prewar avant-gardists whose legacy resides more in their mode of living than their artistic creations. Indeed, he declared himself anti-art and avowed boxing to be the ultimate creative expression of the modern, American-tinged age. He’s often referred to as a “poet-boxer,” though he wasn’t especially accomplished as either; his real talent appears to have been making a spectacle of himself, in every sense. Publicist rather than a pugilist.

ellauri210.html on line 367:     Cravan’s real name was Fabian Avenarius Lloyd; he adopted myriad pseudonyms and aliases during his short life. He was born in Switzerland, in 1887, to Irish and British parents with whom he had a tumultuous relationship, though he was immensely proud of his aunt Constancez, who was Oscar Wilde’s wife. In his early teens, Cravan came to regard the familial link to the world’s most disreputable genius as proof that he was destined for a life of fabulous infamy.

ellauri210.html on line 369:     That journey began in 1903 when, aged sixteen, he was kicked out of his boarding school for an egregious act of indiscipline—according to some, he hit a teacher—and, inspired by his hero Arthur Rimbaud, he left Switzerland in search of adventure. Over the next several years, Cravan took up with hookers in Berlin, hoboed his way from New York to California, and worked in the engine room of a steamship bound for the South Pacific, jumping ship when it docked in Australia. But it was in Paris that the legend of the man we know as Arthur Cravan—writer, brawler, and hoaxer—was cemented. Within the space of six years, he scandalized polite society, infuriated the avant-garde, slugged it out with one of the greatest heavyweights of all time, and then disappeared without a trace.

ellauri210.html on line 371:     When Jack Johnson fled racially motivated prosecution in the U.S. in 1913, he arrived in Paris to a hero’s welcome. After he’d beaten Jim Jeffries to become the first black heavyweight champion of the world in 1910, he’d been tarred as a threat to social order back home. A film of the fight had been a hit in France but was banned in America for fear that images of a black man schooling a white man in the ring would cause grave insult and incite sedition.

ellauri210.html on line 373:     By the time Johnson arrived in Paris, Cravan had carved out a reputation as a boxer himself, a discipline he first picked up while traveling across the USA. He was also known as an ardent proponent of the “American” attitude toward life, by which he meant living according to desire and instinct, and telling so-called civilized society to take a running jump. In an essay titled “To Be or Not To Be … American,” he wrote that, thanks to the influence of cakewalk dancers, track athletes, and boxers such as Joe Jeanette, the whole of Paris had turned American. “Overnight,” Cravan said, “everyone began to spit and swear” and “floated around in clothes two sizes too big for them.” He finished the piece with a crib sheet for how to pass as American: “Chew … never speak … always look busy … and, above all else, crown yourself with arrogance.” It was advice he followed assiduously. How right, how true, to this day.

ellauri210.html on line 375:     John Sholto Douglas, 9th Marquess of Queensberry (20 July 1844 – 31 January 1900), was a British nobleman, remembered for his atheism, his outspoken views, his brutish manner, for lending his name to the "Queensberry Rules" that form the basis of modern boxing, and for his role in the downfall of the Irish author and playwright Oscar Wilde.

ellauri210.html on line 377:     Lewisissä nyrkkeiltiin ilman hanskoja, mikä oli vastoin Queensberryn sääntöjä. Wilde otteli varmaan ilman märkäpukua. Vyön allekin mahtoi lyödä markiisin pojua.

ellauri210.html on line 379:     At the height of his fame and success, while The Importance of Being Earnest (1895) was still being performed in London, Wilde prosecuted the Marquess of Queensberry for criminal libel. The Marquess was the father of Wilde's lover, Lord Alfred Douglas. The libel trial unearthed evidence that caused Wilde to drop his charges and led to his own arrest and trial for gross indecency with men. After two more trials he was convicted and sentenced to two years' hard labour, the maximum penalty, and was jailed from 1895 to 1897. During his last year in prison, he wrote De Profundis (published posthumously in 1905), a long letter which discusses his spiritual journey through his trials, forming a dark counterpoint to his earlier philosophy of pleasure. On his release, he left immediately for France, and never returned to Ireland or Britain. There he wrote his last work, The Ballad of Reading Gaol (1898), a long poem commemorating the harsh rhythms of prison life. What an opportunity for a man of his caliber, one would have thought.

ellauri210.html on line 381:     In the summer of 1914, Cravan began another phase of wandering. In 1916, he found himself in Barcelona where he somehow managed to book himself a high-profile fight against Jack Johnson. Johnson was in the midst of a celebrated stay in Spain, during which he was received by royalty and starred in movies. Photographs from the fight give some idea of the scale of the event, which was held at Barcelona’s huge bullfighting arena La Monumental. What the photos don’t convey is what a mismatch the fight was. Even a ring-rusty, thirty-eight-year-old Johnson was leagues ahead of Cravan. Johnson won with a sixth-round knockout, though it could’ve been over much sooner had he wished it. There are reports that Cravan shook with fear before the contest began, knowing how out of his depth he was. One writer has suggested that “Johnson and Cravan were more collaborators than competitors,” and that the event was a con, just a hype-fueled payday for an aging legend and a flamboyant interloper with no credible chance of a win—the Mayweather-McGregor of its day. Olikos tää se mazi josta toinen nyrkkipelle Heminwau kirjoitti siinä sonniromaanissa?

ellauri210.html on line 383:     The money Cravan earned from the Johnson fight helped him buy his passage out of Europe, and what he thought was safety from the war. In January 1917, he sailed for New York. Dozens of other European artists and intellectuals were making the same journey at the time; one of Cravan’s shipmates was Leon Trotsky, who noted in his diary that he’d met a man who claimed to be related to Oscar Wilde and “who frankly declared that he would rather smash a Yankee’s face in the noble art of boxing than be done in by a German.” Cravan didn’t stay in New York long; just long enough to put several noses metsphorically out of joint. He split his time between sleeping rough in Central Park and hobnobbing with Greenwich Village bohemians. Among them was the poet Mina Loy, with whom Cravan began an intense love affair.

ellauri210.html on line 385:     New York’s first encounter with modern art had come four years earlier with the seminal Armory Show, at which Duchamp’s Nude Descending a Staircase caused an almighty rumpus. This time, Duchamp presented Fountain, the urinal that changed art history. Having witnessed Cravan’s work back in Paris, Duchamp and Picabia invited Cravan to deliver one of his anti-art lectures at the exhibition. He didn’t disappoint. On the day, he stood half cut in front of his audience, swore at them, waved his cock around, and was promptly arrested.

ellauri210.html on line 387: Loy referred to Cravan as “Colossus.” It was a reference to the size of his ego as much as that of his "physicality". In her autobiography, she recalled that friends thought her mad to get mixed up with such a conceited, obnoxious prig. 

ellauri210.html on line 390:     it’s likely that Cravan suffered the mundane and awful fate of drowning in the Pacific Ocean. Ei kolossaalinenkaan mela riittänyt valtamerihädässä.

ellauri210.html on line 394:     « Monsieur Gide n'a pas l'air d'un enfant d'amour, ni d'un éléphant, ni de plusieurs hommes : il a l'air d’un artiste ; et je lui ferai ce seul compliment, au reste désagréable, que sa petite pluralité provient de ce fait qu'il pourrait très aisément être pris pour un cabotin (komeljanttari). Son ossature n'a rien de remarquable ; ses mains sont celles d'un fainéant, très blanches, ma foi ! Dans l'ensemble, c'est une toute petite nature. »

ellauri210.html on line 412: New York! New York! haluaisin sussa asua!		New York ! New York ! Je voudrais t’habiter !			

ellauri210.html on line 434: Ja mun ruokahalu kasvaa tästä vitaalista suihkusta,	Et doucher mon appétit par ce plongeon vital,		

ellauri210.html on line 435: Samalla kun uuden vernissan tuore hajuvaikutelma	Tandis que la verte impression de l’odeur du vernis neuf

ellauri210.html on line 441: Et mä oisin halunnut laiduntaa ja juosta!		Que j’eusse voulu brouter ! que j’eusse voulu courir !		

ellauri210.html on line 458: Tuotti mulle 10 höyrylaivaa à 4 kilotonnia,		M’ont donné dix steamers de chacun quatre mille tonnes,			

ellauri210.html on line 478: Dem Bürger fliegt vom spitzen Kopf der Hut,		Porvarilta lentää terävästä päästä hattu,	

ellauri210.html on line 479: In allen Lüften hallt es wie Geschrei.			Kaikkialla ilmassa kajahtaa kuin huuto.		

ellauri210.html on line 485: Die meisten Menschen haben einen Schnupfen.		Useimmille ihmisille on tullut nuha.		

ellauri210.html on line 489: Hans Davidsohn war der Sohn des jüdischen Sanitätsrats Hermann Davidsohn und dessen Ehefrau Doris geb. Kempner. Er wurde am Grüner Weg 69 (heute Singerstraße in Berlin-Friedrichshain) geboren. Sein Zwillingsbruder starb während der Geburt. Er war der älteste Sohn und wuchs mit seinen Geschwistern Marie, Anna, Ludwig und Ernst auf. Die Lyrikerin Friederike Kempner war seine Großtante.

ellauri210.html on line 493:     Von 1893 an besuchte er das Friedrich-Wilhelms-Gymnasium (Berlin), verließ die Schule aber 1905, um einer Relegation zuvorzukommen. Bereits als Gymnasiast schrieb er erste Gedichte. Er bestand 1906 als „Externer“ das Abitur und immatrikulierte sich noch im selben Jahr an der Technischen Hochschule Charlottenburg für Architektur. Er brach 1907 das TH-Studium ab und wechselte an die Universität Jena, um Klassische Philologie zu studieren. Später ging er an die Friedrich-Wilhelms-Universität.

ellauri210.html on line 501:     Provoziert wurde das vor allem durch den tragischen Tod Heyms, als dieser im Januar beim Schlittschuhfahren mit einem Freund ertrank und durch Hoddis unerwiderte Liebe für Lotte Pritzel, der er sein Gedicht Indianisch Lied widmete. Sie war eine deutsche Puppenkünstlerin, Kostümbildnerin und Zeichnerin. Auch Rainer Maria Rilkes Text „Über die Puppen der Lotte Pritzel“, 1921 mit Illustrationen der Künstlerin publiziert, gehört zu den überlieferten Zeugnissen vom Schaffen Lotte Pritzels. Lotte Pritzels gesamtes Werk umfasste weit über 200 Stücke, etwa ein Fünftel der fragilen Figuren ist bis heute erhalten.

ellauri210.html on line 505:     Lotte Pritzel war weder geschäftstüchtig noch ehrgeizig. Auch zeigte sie keinerlei Ambitionen, das Wesen ihrer Puppen näher zu erläutern. Die „gern im Morphiumrausch schaffende Künstlerin“ erklärte allenfalls, ihre so graziös wie verzweifelt wirkenden Gestalten seien "Geschöpfe ihrer selbst" bzw. "Material gewordene innere Visionen". Zarte Wachs- und Stoffgebilde von raffinierter Eleganz, denen immer ein kindlich-verderbter Zug anhaftete, wie manchen Gestalten von Beardsley – fern vom Obszönen und dadurch umso reizvoller, sogar für solide Käufer. In den 1930er Jahren zog sich Lotte Pritzel, die vermutlich ein Elternteil jüdischen Glaubens hatte, aus der Öffentlichkeit zurück. Sie hatte einen Arzt geheiratet  und die hatten eine Tochter Irmelin Rose. Sie starb 1952.

ellauri210.html on line 507:     Wegen zunehmender Konflikte mit seiner Familie zog er sich Anfang September selbst in die Kuranstalt in Wolbeck bei Münster zurück, die er Mitte Oktober aber „fluchtartig“ verließ, um nach Berlin zurückzukehren. Hier wurde er derart auffällig, dass er Ende Oktober in die Heilanstalt „Waldhaus“ in Nikolassee bei Berlin verbracht werden musste, so dass sich Erwin Loewenson an einen langjährigen Freund von Kurt Hiller, den Psychiater Arthur Kronfeld in Heidelberg, mit der Bitte um Unterstützung wandte. Unter dem Titel Gewaltsam ins Irrenhaus war diese Zwangseinweisung Anlass für ein Medienecho – zu einer Zeit allerdings, als van Hoddis schon aus der Anstalt „entwichen“ war. Außerdem studierte er noch die griechische Mythologie und deren Fabelstrukturen. Jedoch hörte er vor dem Ausbruch seiner Krankheit im Herbst 1914 völlig mit der Nutzung der mythologischen Terminologie auf.

ellauri210.html on line 509:     Nach Aufenthalten in Paris, München und Heidelberg kehrte er völlig mittellos nach Berlin zurück. 1914 hielt er seinen letzten Vortrag im Neuen Club. Ab 1915 war van Hoddis in ständiger ärztlicher Behandlung und wurde privat gepflegt. In diesem Jahr starb sein Bruder Ludwig als Soldat im Ersten Weltkrieg, dessen Tod nahm er allerdings aufgrund seiner wachsenden Umnachtung nicht groß zu Kenntnis. Nach dem Krieg konnte van Hoddis’ Bruder Ernst nicht mehr Fuß fassen und emigrierte nach Palästina.

ellauri210.html on line 513:  Er baute in den letzten Jahren körperlich immer mehr ab und verhielt sich (im Vergleich zu anderen Patienten) verhältnismäßig unauffällig, grüßte Tiere, die er beim Spazieren traf, spielte Schach und rauchte viel. Sein Umfeld sowie seine Umgebung nahm er nicht mehr wahr. Am 30. April 1942 wurde er von dort in den Distrikt Lublin im von der Wehrmacht besetzten Polen deportiert und – höchstwahrscheinlich im Vernichtungslager Sobibór – im Mai oder Juni desselben Jahres im Alter von 55 Jahren ermordet. Gute Wahl, Lotte.

ellauri210.html on line 523: Durch Wolken pflügen goldne Engelflüge.				Pilven halki kyntää kultainen enkelparvi.				

ellauri210.html on line 530: Glieder zur Liebe geschaffen.					Lempeen luodut jäsenet.							

ellauri210.html on line 550: många män har gjort mig

ellauri210.html on line 551: släggat och putsat och hamrat och filat

ellauri210.html on line 565: han krälar i dag på kryckor,

ellauri210.html on line 575: Kurt Hiller (* 17. August 1885 in Berlin; † 1. Oktober 1972 in Hamburg) war ein deutscher Schriftsteller, pazifistischer Publizist und Aktivist der ersten Schwulenbewegung. Er kämpfte lebenslang für einen schopenhauerschen und antihegelianisch begründeten Sozialismus, für Frieden und sexuelle Minderheiten. 

ellauri210.html on line 576: Kurt Hiller wurde in Berlin als Sohn eines jüdischen Fabrikanten geboren, sein Großonkel mütterlicherseits war der SPD-Reichstagsabgeordnete Paul Singer. Hiller machte 1903 sein Abitur als Primus Omnium am Askanischen Gymnasium in Berlin. Danach studierte er an der Berliner Universität Rechtswissenschaft bei Franz von Liszt und Philosophie bei Georg Simmel. Im November 1907 wurde Hiller als Externer an der Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg vom Juristen Karl von Lilienthal mit der Dissertation Die kriminalistische Bedeutung des Selbstmordes zum Dr. jur. promoviert. Die Dissertation war der Teil einer rechtsphilosophischen Arbeit unter dem Titel Das Recht über sich selbst, für die Hiller in Berlin keine Anerkennung fand, und in der er die Forderung aufstellte, das Strafrecht müsse die Selbstbestimmung des Menschen stärker berücksichtigen.

ellauri210.html on line 578: Ab 1904 war Kurt Hiller mit dem ebenfalls literarisch engagierten Medizinstudenten Arthur Kronfeld befreundet, über den er das Denken des Göttinger Philosophen Leonard Nelson kennenlernte. Über Kronfeld trat deswegen im Juli 1908 Magnus Hirschfeld an ihn heran. Es entstand ein Kontakt, der in den folgenden fünfundzwanzig Jahren ein intensives Engagement Hillers im Wissenschaftlich-humanitären Komitee (WhK) zur Folge hatte. Auch dem Institut für Sexualwissenschaft war Hiller aktiv verbunden.

ellauri210.html on line 580:     In Berlin wurde Kurt Hiller als freier Schriftsteller zum frühen Pionier des literarischen Expressionismus: 1909 gründete er mit Jakob van Hoddis als ein Gründungsmitglied die Vereinigung Der Neue Club, zu dem bald auch Georg Heym und Ernst Blass stießen. Gemeinsam mit ihnen und unterstützt von bekannteren Künstlern wie Tilla Durieux, Else Lasker-Schüler und Karl Schmidt-Rottluff wurden sogenannte „Neopathetische Cabarets“ veranstaltet. Nachdem Hiller sich aus dem Club zurückgezogen hatte, gründete er mit Blass das literarische Cabaret GNU. Für die Zeitschriften PAN und Der Sturm schrieb er zahlreiche Beiträge, ebenso wie für Franz Pfemferts Aktion, bei deren Gründung er 1911 auch mitwirkte. Nachdem Hiller – wahrscheinlich über die Vermittlung Kronfelds, der seit 1908 in Heidelberg lebte – 1911 in der Beilage Literatur und Wissenschaft der regionalen Heidelberger Zeitung schon Die Jüngst Berliner vorgestellt hatte, publizierte er 1912 im Heidelberger Verlag von Richard Weissbach die erste expressionistische Lyrikanthologie Der Kondor.

ellauri210.html on line 582: In der Novemberrevolution versuchte er als Vorsitzender des von ihm mitgegründetem Politischen Rates geistiger Arbeiter, Einfluss auf die Politik zu nehmen. Diesem Engagement lag sein als Korrekturmodell zur Demokratie konzipiertes Ideal einer „Logokratie“ zu Grunde, das – anknüpfend an Platons Idee der „Philosophenkönige“ – die politische Herrschaft zwischen dem gewählten Parlament und einem Ausschuss der geistigen Elite und damit den Intellektuellen teilen sollte („elliptische Verfassung“). 

ellauri210.html on line 583: 1919 gründete Kurt Hiller zusammen mit Armin T. Wegner den Bund der Kriegsdienstgegner (BdK), dem 1926 auch die renommierte Pazifistin Helene Stöcker beitrat. 1920 trat er der Deutschen Friedensgesellschaft bei, zu deren linkem Flügel er gehörte. Hier trat er dafür ein, dass sich der deutsche Pazifismus an der Sowjetunion orientieren müsse, obwohl er deren Leninismus sehr kritisch gegenüberstand. Da die Mehrheit aber auf das bürgerlich-demokratische Frankreich ausgerichtet blieb, kam es zu heftigen Konflikten in der DFG, die eskalierten, als Hiller in kommunistischen Blättern den bürgerlichen Pazifisten Friedrich Wilhelm Foerster und Fritz Küster vorwarf, sie würden sich von den Franzosen bezahlen lassen – eine Unterstellung, die den zahlreichen rechten Gegnern der deutschen Friedensbewegung reichlich Munition für ihre Polemik gab. Max Jakobsson schrieb bekummert an Peter Panther:

ellauri210.html on line 588: Am Anfang desselben Jahres veröffentlichte Hiller in der Weltbühne einen Aufsatz, den er zunächst für eine ausländische Tageszeitung verfasst hatte und in dem er Bewunderung für den „Kraftkerl Mussolini“ (Mussolini und unsereins, 12. Januar 1926) äußerte. Am „Duce“ faszinierte ihn die kühne Ästhetik seiner öffentlichen Auftritte und vor allem die schlagkräftige politische Durchsetzungskraft, die so gar nichts von der oft zähen Kompromisspolitik der mittleren Weimarer Republik hatte.

ellauri210.html on line 589: „Demokratie heißt: Herrschaft jeder empirischen Mehrheit; wer wollte bestreiten, daß die Mehrheit des italienischen Volkes seit langem treu hinter Mussolini steht? […] Mussolini, man sehe sich ihn an, ist kein Kaffer, kein Mucker, kein Sauertopf, wie die Prominenten der linksbürgerlichen und bürgerlich-sozialistischen Parteien Frankreichs und Deutschlands und anderer Länder des Kontinents es in der Mehrzahl der Fälle sind; er hat Kultur. […] Wenn ich mich genau prüfe, ist mir Mussolini, dessen Politik ich weder als Deutscher noch als Pazifist noch als Sozialist ihrem Inhalt nach billigen kann, als formaler Typus des Staatsmannes deshalb so sympathisch, weil er das Gegenteil eines Verdrängers ist. Ein weltfroh-eleganter Energiekerl, Sportskerl, Mordskerl, Renaissancekerl, intellektuell, doch mit gemäßigt-reaktionären Inhalten, ist mir lieber, ich leugne es nicht, als ein gemäßigt-linker Leichenbitter, der im Endeffekt auch nichts hervorbringt, was den Mächten der Beharrung irgend Abbruch tut.“

ellauri210.html on line 591:     Bei aller unkritischer Faszination von Mussolini warb Hiller kurz darauf dafür, bei den Reichstagswahlen die KPD zu wählen. Enttäuscht von der SPD, für die er vorher noch eingetreten war, schrieb er im Mai 1928 in der Weltbühne, nunmehr müsse man trotz aller Vorbehalte „in den kommunistischen Apfel … beißen: Er ist sauer, aber saftig“.

ellauri210.html on line 596:     Hiller lähti 1934 karkuun Hitleriä t-viivan puutteessa. Nach der Machtübernahme der Nationalsozialisten wurde Hiller, der als Pazifist, Sozialist, Jude und Homosexueller den Nazis verhasst war, insgesamt dreimal verhaftet, in den Konzentrationslagern Columbia-Haus, Brandenburg und Oranienburg inhaftiert und schwer misshandelt. Nach seiner Entlassung 1934, die auf hohe Fürsprache von Rudolf Heß hin zustande kam,[10] floh er nach Prag und 1938 weiter nach London. Im Exil gründete er den Freiheitsbund Deutscher Sozialisten und die Gruppe Unabhängiger Deutscher Autoren.

ellauri210.html on line 598: Als Hans Giese 1949 ein neues WhK gründen wollte und dann die Gesellschaft für Reform des Sexualstrafrechts e. V. gründete, arbeitete Hiller einige Monate mit.[11] 1955 kehrte Hiller nach Deutschland zurück, ließ sich in Hamburg nieder und versuchte dort 1962, das WhK neu zu gründen. Er blieb dabei aber isoliert und der Versuch scheiterte.[5] Des Weiteren gründete er – weitgehend ohne Echo – einen Neusozialistischen Bund und unabhängige Zeitschriften (vgl. lynx). Die Erklärung des Neusozialistischen Bundes gegen Angriffskrieg wurde u. a. von Ossip K. Flechtheim, Karlheinz Deschner und Martin Niemöller unterstützt. In der Schweizer Zeitschrift Der Kreis publizierte Hiller rund ein Dutzend Gedichte und ebenso viele Artikel, meist unter dem anagrammatischen Pseudonym Keith Llurr.

ellauri210.html on line 601:   Marcel Duchamp: aphorisms (also found in The Writings of Marchel Duchamp)

ellauri210.html on line 602:   Duchamp oli se häiskä joka teki taidetta kusilaarista liimamalla sen päälle lapun "The Fountain". Olipa nokkelaa. Duchamp oli Anteron parhaita kavereita, sixi se pääsi mukaan tähän luetteloon vaikkei ollut kovin hauskakaan. Millaisia olivat sen muut töräyxet? Ses plus belles pensées? 

ellauri210.html on line 619:     Tommosia skizofreenisiä sanaleikkejä siltä näytti syntyneen ihan nauhana. Ei ne kyllä ole kovin kummosia, sori vaan Antero. 

ellauri210.html on line 632:   Eikun se kävi näin. Se kulki pihalla ja nosti maahan heitettyjä papereita, käänteli niitä ja sanoi: ei se tämä ollut. Kun se oli tehnyt sitä riittävästi, kapiaiset kyllästyivät ja kirjoittivat sille litteran maitojunaan. Hans käänteli litteraa ja sanoi ilahtuneena: Tämä se oli!

ellauri210.html on line 644: Bestiaire sans prénom						Etunimetön eläintarha		

ellauri210.html on line 646: l'éléphant est amoureux du millimètre				Norsu rakastui millimetriin		

ellauri210.html on line 649: sous son chapeau d'or						kultahatun alla				

ellauri210.html on line 664: échange sa canne contre une baguette				vaihtaa keppinsä patonkiin		

ellauri210.html on line 672: qui se perd dans un livre de chair				joka katoaa lihakirjaan			

ellauri210.html on line 673: chaque poil de ce livre						jokainen sen kirjan karva		

ellauri210.html on line 714:   Piha-Antero kiinnittää huomioo että isoveli Jorgon kuvat pursuu patafyysisiä genitaaleja. On torneja, katakombeja, tunneliin syöxyviä junia, röhnöttäviä naisia, sojottavia miehiä, uimakoppeja, halaavia hevosia, pahentuneita banaaneja työntymässä marmoriseen torsoon, käärmeitä, miekkoja ojossa ja puoliveteessä, kakasti tursuavia hevonhäntiä, you name it. Se on modernia, mutta myös hyvin hyvin vanhanaikaista.

ellauri210.html on line 718:     Annalisa Chirico è una giovane e brillante giornalista dalla lingua schietta. Dietro la sua bella presenza si cela un personaggio preparatissimo, nel suo campo: la scrittura. La giornalista è sempre stata decisa riguardo il suo futuro e suo padre è stato la figura che l’ha spronata maggiormente. Pugliese originaria di Brindisi, a soli diciotto anni, Annalisa sale un pezzo di stivale fino a Roma per frequentare la Luiss Guido Carli, laureandosi in Scienze Politiche.

ellauri210.html on line 722:   La passione di Annalisa Chirico per la politica è nata grazie al padre, un ex militare. La giornalista e la sorella sono cresciute in modo molto libero. “Potevamo vestirci come volevamo. A otto anni mi sono rollata la prima sigaretta. Di camomilla, va bene. A quattordici, papà mi ha regalato la Vespa”, aveva raccontato a Dagospia.

ellauri210.html on line 726: Combatte per la federazione statunitense Ultimate Fighting Championship nella categoria pesi medi, nella quale è stato il terzo italiano di sempre a competere dopo Alessio Sakara ed Ivan Serati.

ellauri210.html on line 736: No siis mitä hassua tuli Chiricon veljexiltä? Sammakkoperhe harrastaa spiritismiä. Sammakonpojan nimi oli Themistokles. Isä kysyy hengiltä onko äiti ja lapsi sodan jälkeen kunnossa. Vastaus: 


ellauri210.html on line 740: Piha-Antero: musta tää oli tosi hyvä.

ellauri210.html on line 742:   Themistokles oli ateenalainen demari, jota Wikipedia kuzuu pahexuvasti populistixi. Tätä ei kaikki tajua et jenkkilä on aina ollut roomalaistyylinen republikaanikeko, jossa omistava luokka tekee päätökset. Uskomatonta että voitin, sanoi Bush Irakin demilitarisaation alla vahingossa radioon kun ei tiennyt että mikki oli jäänyt päälle: vastassani oli rauha, vauraus ja viranhaltijat.

ellauri210.html on line 749: Jacques Pierre Vaché, né à L'Orient le 7 septembre 1895 et mort à 23 ans à Nantes le 6 janvier 1919, etait un wannabe écrivain et dessinateur français. Il n'a laissé pour toute œuvre qu'une série de lettres, quelques textes et quelques dessins. Le ton de son œuvre est volontairement provocateur, pacifiste voire anti-militariste, haine des bourgeois, des conventions et de l'armée.  Quatre jeunes hommes faisaient paraître une revue ayant pour titre En route mauvaise troupe, en hommage à Paul Verlaine. Varmaan hinureita kaikki.

ellauri210.html on line 751:     Appelé au front lors de la Première Guerre mondiale, il en revient blessé et profondément marqué. Il est blessé aux jambes le 25 septembre 1915 à Tahure, à la suite de l'explosion d'un sac de grenades pendant la Bataille de Champagne (1915). Pacifiste et anarchiste, il est dégouté par la guerre. Sa personnalité a exercé une profonde influence sur André Breton qu'il rencontre pendant sa convalescence. Peu de temps après le conflit, Jacques Vaché meurt par overdose d'opium dans un hôtel nantais à l'âge de 23 ans.

ellauri210.html on line 757: haptal_1912_Breton_Fraenkel.jpg/297px-Chaptal_1912_Breton_Fraenkel.jpg" />

ellauri210.html on line 767:     Tää kaveri oli joku Alain Bretonin persoonallinen bändäri joka oli tunnettu erityisen rivoista jutuista ja kovasta pappisvihasta.

ellauri210.html on line 776:     Michel del Castillo (or Michel Janicot del Castillo), born in Madrid on August 2, 1933, is a Spanish-French writer. Interned in a concentration camp named Rieucros in Mende with his mother during the Second World War, he developed a sense of belonging to this town, which has honored him with naming a school after him. Wow.

ellauri210.html on line 778:     An autobiographical work by Michel del Castillo, a Spanish born writer who writes in French, Tanguy is a powerfully moving novel highly reminiscent of The Diary of Anne Frank (due mainly to the child's point of view as opposed to that of the adult). Narrating in first person, the story of a young Spanish boy, Tanguy, the novel is set against the backdrop of the war.

ellauri210.html on line 780:     The novel starts in Spain in 1939, during the Spanish civil war, when Tanguy is forced to flee the country with his mother because of her left wing political affiliations. They find themselves in France, which is no less hostile. Forsaken by his father, Tanguy and his mother are arrested by the police and sent off to a camp for political refugees where life is difficult and they face many a hardship and insult. Finally able to escape, Tanguy's mother now decides to flee to London. In order to escape unnoticed from France, they must travel separately and Tanguy is thus separated from his mother. Discovered by the German troops he is packed off to another concentration camp where he endures a life of hunger, cold and forced physical labour that break his body and spirit, the only respite being in a young German pianist who befriends him and reminds him time and again not to hate for hatred breeds nothing but hatred. LOL.

ellauri210.html on line 782:     After the war, Tanguy is sent back to Spain, Barcelona where he learns that his grandmother has recently passed away and there is no one else to take care of him. He is sent to a reformation school for juvenile delinquents and orphans, run by priests who are no less cruel and sadist than the Nazi "kapos." Bitter, Tanguy believes they are worse than the Nazis because these priests hide their sadism behind the facade of religion and confession, but that makes their sin no less. He succeeds in escaping along with a "companion," but is forced to separate from his as well. This time around, he finds himself in a school run by a group of priests but unlike the reformation school, here, Tanguy is able to grow, learn and live comfortably. It is here, that he truly flourishes and finds friends and solace. But he is still not completely at peace and sets off again in search of the parents who had abandoned and forsaken him to such a bitter destiny. He does find them eventually, but only to realise that the years of hardship and horror experienced by him have built an impenetrable barrier between them. He is no longer a left wing radical like them. He has learned not to hate the capos. Don't get mad get even. LOL.

ellauri210.html on line 784: Ja vielä 1 Tanguy: Tanguy is a 2001 French black comedy by Étienne Chatiliez.  When he was a newborn baby, Edith Guetz thoughtlessly told her son Tanguy : "If you want to, you can stay at home forever". 28 years later, the over-educated university teacher of Asian languages and womanizer leads a successful and wealthy life... while still living in his parents' home. Father Paul Guetz longs to see his son finally leave the nest, a desire that his wife shares. Edith finally agrees and the pair unite to make Tanguy's life at home miserable. However, they don't know that Tanguy isn't the type of guy who easily gives up.  The word Tanguy became the usual term to designate an adult still living with his parents.

ellauri210.html on line 787: Le Congrès Eucharistique de Chicago					Chicagon ehtoolliskokous

ellauri210.html on line 792: tous les crachats se réunissent dans le même égout et disent		Kaikki sylkyklöntit yhtyvät samaan ällötyxeen ja sanovat				

ellauri210.html on line 796: et s’ouvre le congrès eucharistique					Ja alkaa ehtoolliskokous						

ellauri210.html on line 797: et chacun d’accourir vers les divins excréments et les crachats		Ja jokainen juoxee jumalallisten ulosteiden ja pyhien 			

ellauri210.html on line 800: C’est que dieu constipé depuis vingt siècles n’a plus de boueux		2 vuosituhatta ummessa olleella Jumalalla ei ole enää lokaista			

ellauri210.html on line 805: Vous êtes du cambouis et je suis dieu					Te olette esinahkavahaa ja minä olen jumala				

ellauri210.html on line 814: pour que nous puissions tout le jour coasser le dies irae		Että voisimme koko päivän kurnuttaa vihan päivää			

ellauri210.html on line 831: The word “Dada” brings to mind an international range of extreme modernist antics. The book’s title is something of a publicist’s misnomer. Jacques Rigaut is the only confirmed suicide among the group, and while Jacques Vache did die of a drug overdose, many, including author Michel Leiris, claimed that his death was accidental, characterized as deliberate by those aiming to enhance Vache’s cultural cache. Arthur Cravan and Julian Torma simply disappeared, wandering into, rather than jumping towards, the cracks of avant-garde history. Of the four only Rigaut is genuinely obsessed with themes of self-destruction.

ellauri210.html on line 833:     Tristan Tzara captured the inspired lunacy in his 1921 Dada Manifesto on Lukewarm Love. Marcel Duchamp’s “Readymades,” or Francis Picabia’s canvases of human figures as functionless machines belong here. Dada began as a limited franchise, with key outposts in Zurich, Berlin, Paris, and New York. Preceding the Surrealist movement by several years, and often inspired by the Communist Party (though not tied to it), its origins lay in a militant nostalgia for a pre-war lost Eden. Dadaists sought “an art based on fundamentals to cure the madness of the age and a new order of things that would restore the balance between heaven and hell." (Jean Arp).

ellauri210.html on line 837:     “M. Gide,” Cravan  began, “I have taken leave to call on you, though I feel myself duty bound to inform you straight off that I far prefer, for example, boxing to literature.” “Literature, however, is the only terrain on which we may profitably encounter one another,” he replied rather dryly. Cravan thought: “He certainly lives life to the full.” We spoke about literature therefore, and he asked me the following question which must be particularly dear to him: “Which of my works have you read?" "Which of my matches have you seen?"

ellauri210.html on line 839:     Rigaut — a drug addict, gigolo, dandy, man-about-town — was a cult figure in Paris, a status that intensified when he was made the subject of Louis Malle’s brilliant 1966 film Le Feu Follet.

ellauri210.html on line 841:     On November 6, 1929, he returned to a clinic where he was staying and — according to Andre Breton — “after paying minute attention to his toilette, and carrying out all the necessary external adjustments demanded of such a departure” — calmly put a bullet through his heart. Not his head like Richard Cory, who had everything a man could want:  power, grace and style.

ellauri210.html on line 846: And I wish that I could be

ellauri210.html on line 847: Oh, I wish that I could be

ellauri210.html on line 848: Oh, I wish that I could be Richard Cory.

ellauri210.html on line 850: "Richard Cory" is a narrative poem written by Edwin Arlington Robinson. It was first published in 1897, as part of The Children of the Night, having been completed in July of that year; and it remains one of Robinson's most popular and anthologized poems. The poem describes a person who is wealthy, well educated, mannerly, and admired by the people in his town. Despite all this, he takes his own life. 

ellauri210.html on line 853: "Richard Cory went home last night and put a bullet through his head".

ellauri210.html on line 860: Jacques Rigaut (30. joulukuuta 1898 – 9. marraskuuta 1929) oli ranskalainen dada-runoilija. Hän teki itsemurhan 30-vuotiaana ja tuli haudatuksi Cimetière de Montmartreen.  Helmin ikäisenä poistui takavasemmalle, Jeesusta nuorempana vielä.

ellauri210.html on line 867:     Il épouse Gladys Barber le 15 janvier 1926, mais elle le quitte rapidement, lassée de sa toxicomanie. De plus en plus esclave de l'héroïne et de l'alcool, il vit misérablement à New York jusqu’en novembre 1928, date à laquelle il revient subitement en France et reprend une vie mondaine dans une maison prêtée par le surréaliste Paul Chadourne.

ellauri210.html on line 869:     En 1929 il entreprend une série de cures de désintoxication, infructueuses, en clinique à La Malmaison, puis en août à Saint-Mandé. En octobre, il entre dans une maison de repos à Châtenay-Malabry appelée « La Vallée aux loups » (qui fut la maison de Chateaubriand).

ellauri210.html on line 878:     Täähän on sama poinzi kuin sillä antiikkisella heebolla joka ei tehnyt suikkia koska se oli ihan sama sille.

ellauri210.html on line 880:     French poet Jacques Rigaut said, "Don't forget that I cannot see myself. That my role is limited to being the one who looks in the mirror." Rate it: (3.00 / 2 votes) Silti vitun monet kynäilijät sitä yrittävät. Näytin siltä ja tältä, ne sanovat. Carl Erik Carlson ei koskaan kazonut izeänsä peiliin, paizi kammatessaan tukkaansa.

ellauri210.html on line 882:     Baudelaire dit encore: La vie n'a qu'un charme vrai, c'est le charme du jeu. Mais s'il nous est indifferent se gagner ou se perdre? Totaalisen puppua, pahaa peliteoreettista talousliberalismia.

ellauri210.html on line 886:   Et puis merde !, Paul Chadourne – Pierre Drieu la Rochelle - Jacques Rigaut, Les Libraires Entre Les Lignes, 1998, Paris.

ellauri210.html on line 888: Ce cadavre exquis, écrit à six mains, date sans doute de 1926. On le suppose rédigé lors d'une nuit arrosée au Café de Madrid à Guéthary. Dédié au « Chinois Inconnu », ce court texte multiplie provocations et impertinences diverses.

ellauri210.html on line 896: But you'll have to have them all pulled out

ellauri210.html on line 902:     Olen vakava kuin nautinto. Ihmiset eivät tiedä mitä sanovat. Ei ole syytä elää, mutta ei ole syytä kuollakaan. Ainoa jäljellä oleva tapa osoittaa halveksuntaa elämää kohtaan on hyväksyä se. Elämästä ei kannata vaivautua lähtemään. Hyväntekeväisyydestä voi lopettaa sen muilta, mutta itseltään? Epätoivo, välinpitämättömyys, petokset, uskollisuus, yksinäisyys, perhe, vapaus, raskaus, raha, köyhyys, rakkaus, rakkauden puute, kuppa, terveys, uni, unettomuus, halu, impotenssi, litteys, taide, rehellisyys, häpeä, keskinkertaisuus, älykkyys, siinä ei ole mitään millä edes piiskaa kissaa. Tiedämme liian hyvin, mistä nämä asiat on tehty, jotta voimme ottaa niitä huomioon; ne kelpaavat vain edistämään muutamia merkityksettömiä itsemurha-onnettomuuksia. (Epäilemättä on ruumiillista kärsimystä. Minä olen kunnossa: harmillista niille, joilla on maksakipuja.  Kaukana siitä, että pidän uhreista, en soimaa ihmisiä, jotka ajattelevat he eivät voi sietää syöpää.)

ellauri210.html on line 911: Kolmen viiva kolmentoista vuoden ikäinen enfant  muodostaa vaihe vaiheelta kunnioituksen pallopelin sääntöjä kohtaan. Joan Piaget, joka on kirjoittanut tästä merkittäviä teoksia, kuten: Le Jugement moral chez l'enfant (1982), onnistuu luettelemaan niistä kolme, jotka reagoivat olennaisesti erilaiseen käyttäytymiseen ja seuraavat toisiaan muuttumattomalla tavalla. 1. on motorinen säännön totteleminen puhtaasti ja yksinkertaisesti, joka vastaa seitsemän vuoden ikää jonka preverbaalinen älykkyys on enemmän tai vähemmän riippumaton kaikista sosiaalisista suhteista. 2. on pakkosääntö, joka vastaa seitsemän-yhdentoista vuoden ikää, joka perustuu pikkuisen yksipuoliseen kunnioitukseen, joka saa tilauksen ilman mahdollista vastausta, eli perseennuolentaan, ja 3.  rationaalinen sääntö, yhdentoista vuoden iästä lähtien, joka sääntö muodostuu keskinäisen kunnioituksen perusteella. Sikäli kuin koko aikuisen sosiaalinen peli pyrkii toistamaan yhdessä mittakaavassa ikimuistoisen ja yleismaailmallisen marmoripelin mekanismia, on selvää, että harvat ihmiset nousevat peliteoreettiseen 3. vaiheeseen, vaan jäävät tohon 2-vaiheen matomaiseen tottelemiseen. Mutta ei M. Pervert! Sillä oli jalka oikealla, jalka vasemmalla, kolmas jalka ääliöiden perseessä!

ellauri210.html on line 917: En 1922, il retourne à Paris et y vivote en faisant de petits métiers. Avec Yves Tanguy, il fréquente également la Maison des amis des livres, rue de l'Odéon, tenue par Adrienne Monnier, qui leur fait découvrir la littérature et des personnalités comme André Breton et Louis Aragon. Il est hébergé de 1924 à 1928 par Marcel Duhamel qui s'est installé au 54 de la rue du Château près de Montparnasse — Duhamel dirige l’hôtel Grosvenor qui appartenait à son oncle et qui est sis non loin de là.

ellauri210.html on line 918: L'appartement de la rue du Château devient l'endroit de rencontre du mouvement symboliste et surréaliste. C'est en fait un logement collectif qui accueille tous les amis désargentés de Duhamel : Raymond Queneau, Yves Tanguy. 

ellauri210.html on line 950: laissez les éléphants ne pas apprendre à liret 
														

ellauri210.html on line 956:   Eläimillä on harmeja

ellauri210.html on line 960: Sahakalalla on huolia. Se surettaa merianturaa.

ellauri210.html on line 962: Mutta kaikilla linnuilla on älliä, jopa vanhalla sinisellä linnulla. 


ellauri210.html on line 972: Vanha Normandian vaatekaappi ja bretagnelainen lehmä 
				

ellauri210.html on line 976: Koska pienillä vasikoilla ei ole älliä kuten vanhalla sinisellä linnulla, 	

ellauri210.html on line 993: Lapsuudenystävä saa jäädä 10v liiton jälkeen, kun Jean löytää Amerikan matkalta näyttävämpiä hameita.

ellauri210.html on line 995:   Jossain haastattelussa se putosi vahingossa ruuvaavattomasta ikkunasta 5m alas kadulle ja joutui koomaan. Koomasta toipilaana se alkoi tehdä kollaaseja. Se puuhas paljon elokuvissa ja sanoitti viisuja kuin Topi Kärki.

ellauri210.html on line 1015: Les souvenirs et les regrets aussi,		Ne mennessään vei "tuulonen".		Muistot ja paha mielikin.	

ellauri210.html on line 1020: La chanson que tu me chantais.			Rinnallas armahin kun astelin		Sun laulamaasi laulua.	

ellauri210.html on line 1022: C'est une chanson, qui nous ressemble,		Kauan tuo kesämme kestänyt ei		Se on laulu joka meitä muistuttaa,	

ellauri210.html on line 1046:     Romaanin keskeisen osan muodostivat otteet Saarikosken isän Simo Silakan päiväkirjoista Aunuksen retken ajoilta vuonna 1919. Kirjallisuudentutkija Markku Eskelisen mielestä "Saarikoksen romaanissa erilaisten materiaalien törmäykset ovat vaimeita ja jännitteettömiä", eikä Eskelinen löydä siitä parhaita kollaasiromaaneja hallitsevaa vaikeutta käsittää teosta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Eskelinen pitää tätä teosta ja kolmea muuta Saarikosken proosateosta Suomen ensimmäisinä julkkiskirjailijakirjoina, joissa idoli kertoo faneilleen kuulumisistaan

ellauri210.html on line 1051:     Salvador Dalin taide voi olla hulvatonta, mutta se ei ole humoristista. Jeesus hiipparoimassa kuvassa takavasemmalle on humoristista, pöydälle valuva kello, liekehtivät kirahvinkaulat ei. Entä ristiinnaulittu nähtynä isäpapan näkökulmasta? No se voisi olla periaatteessa, mutta olikohan kuitenkaan. Entäs V.I. Lenin ilman housuja, pitkä perseproteesi tuettuna tikulla? Siinä voi jotain sarkasmia olla kyllä. Dadaisteja ei kyllä naurattanut. Ei kyllä lerpahtanut puhelinkaan josta valuu runkkutippa Aatun kuvalle.

ellauri210.html on line 1058:     Varhaiskauden surrealistinen Dali teki tilaa 1935 henkilölle nimeltä Avida Dollars, joka maalasi julkkisten muotokuvia,  palasi paavin helmaan ja sai siltä sovinnaisesta kirkkotaiteestaan peukutuxia. Sille Anterolla ei ole mitään asiaa.

ellauri210.html on line 1066: Dalí kehitti 1920-luvulla oman merkki- ja symbolikielen, jota hän käytti joskus myöhemmässäkin tuotannossaan. Yksi näistä symboleista oli eläimen raadon ja sitä syövien muurahaisten kautta kuvattu mätäneminen, jolla Dalí pilkkasi vihaamaansa poroporvarillista ja vanhoillista yhteiskuntaa. Toinen Dalín suosima aihe oli lipasto, joka avautuu ihmisen vartalosta tai raajoista. Dalílle laatikot olivat muistin ja piilotajunnan symboleita sekä viittasivat ”lokeroajatteluun”, jonka hän omaksui Sigmund Freudin teoksista.

ellauri210.html on line 1068:     Dalí etääntyi 1930-luvun alussa surrealistien vasemmistolaisista aatteista yhä selvemmin ja muuttui vuosi vuodelta oikeistolaisemmaksi. Dalín tempaukset herättivät pahaa verta joissakin surrealismin johtohahmoissa, sillä heidän mielestään Dalín käyttäytyminen saattoi vahingoittaa liikettä ja sen radikaalivasemmistolaisuuteen perustuneita tavoitteita. Dalí maalasi vuonna 1933 kiistellyn Leninin muotokuvan Wilhelm Tellin arvoitus sekä toiseen teokseensa hakaristin. Surrealistien johtaja André Breton järkyttyi ja järjesti vuonna 1934 surrealistien piirissä ”oikeudenkäynnin” Dalín erottamiseksi ryhmästä. Dalí puolustautui selittämällä, että hän oli maalannut Leninin ja Hitlerin näkemiensä unien pohjalta ja että hänen kiinnostuksensa Hitleriin oli epäpoliittista ja puhtaasti taiteellista.

ellauri210.html on line 1078: Dalí kuvitti omia kirjoituksiaan ja muiden kirjailijoiden teoksia. Hänen kirjakuvituksensa olivat haluttuja etenkin 1950- ja 1960-luvuilla, sillä ne takasivat kirjoille suuret myyntiluvut. Dalí kuvitti esimerkiksi Danten, Cervantesin, Maon ja Goethen teoksia.

ellauri210.html on line 1082: haen-antoniuksen-kiusaus-the-temptation-of-st-anthony-noin-1946_a-G-336940-0.jpg" />

ellauri210.html on line 1085: Dalí valitsi maalaustensa aiheiksi sellaisia, joita hän piti spirituaalisina ja pyrki paljastamaan niissä olevia piileviä voimia. Hän uskoi, että kaikissa esineissä on tällaisia voimia ja halusi vangita ne maalauksiinsa ja itselleen niitä maalaamalla. Tätä edisti hänen kiinnostuksensa atomipommiin, joka oli hänen mielestään erityisen mystinen ja voimakas. Käyttämällä klassismia Dalí pyrki käyttämään hyväkseen sen realismia päästäkseen lähemmäksi kaikissa substansseissa olevaa henkisyyttä, ja siksi lähemmäksi ylhäisyyttä. Maalaus on ensimmäinen, jossa hän käytti klassismia tällä tavalla ja siinä ennakoitiin muita teemoja, joita Dalín kiinnostus henkisyyteen toi myöhemmin mukanaan, kuten levitointi ja painovoiman neutralisointi.

ellauri210.html on line 1090: La originalidad de la perspectiva y la habilidad técnica a la hora de pintar el cuadro lo han hecho muy popular, hasta el punto de que en 1961, un fanático realizó un acto vandálico contra él de poca gravedad. 

ellauri210.html on line 1092: Dalí tomó al famoso doble de Hollywood, Russ Saunders, como modelo para pintar a Cristo, aunque hay quien afirma que el artista tomó como modelo en realidad al trapecista Diego Schmiedl. Esta es posiblemente, la obra más humana y humilde que se ha pintado sobre la Crucifixión de Cristo. Aunque, también, podríamos afirmar que la perspectiva del observador que ve a Cristo desde arriba, es decir desde donde podría verlo Dios Padre, coloca al artista en ese papel.

ellauri210.html on line 1095:     Vuonna 2009 The Guardianin taidekriitikko Jonathan Jones luonnehti maalausta ”kitschixi ja sokeeraavaxi”, mutta huomioi maalauksen olevan ”hyvässä tai huonossa, luultavasti kaikkein kestävin visio ristiinnaulitsemisesta, joka on maalattu 1900-luvulla." Siinä on vähän tollasta uimahypyn tunnelmaa.

ellauri210.html on line 1105:     Ferryn lyhytnovelli tiikerinkesytyxestä oli aika kesy. Mikähän siinä oli humoristista ja mikä dadaa? Jäi epäselväxi. Oliko tää heppu lisäys Anteron kirjan 2.painoxeen? Ois voinut jäädä lisäämättä. Aeeka mitätön. Jepujee enää 3 dadaistia jäljellä, nekin jotain myöhäsyntyisiä, 2 halkiohaaraa kaiken kukkuraxi!

ellauri210.html on line 1111:     Educated by governesses, tutors, and nuns, she was expelled from two schools, including New Hall School, Chelmsford, for her rebellious behaviour, until her family sent her to Florence, where she attended Mrs Penrose's Academy of Art. She also, briefly, attended St Mary's convent school in Ascot. In 1927, at the age of ten, she saw her first Surrealist painting in a Left Bank gallery in Paris and later met many Surrealists, including Paul Éluard. Her father opposed her career as an artist, but her mother encouraged her. She returned to England and was presented at Court, but according to her, she brought a copy of Aldous Huxley's Eyeless in Gaza (1936) to read instead.

ellauri210.html on line 1115:     Between 1937–1938 Carrington painted a Self-Portrait, where she is perched on the edge of a chair in this curious, dreamlike scene, her hand outstretched toward a prancing hyena and her back to a tailless rocking horse flying behind her. The hyena depicted in Self-Portrait (1937–38) joins both male and female into a whole, metaphoric of the worlds of the night and the dream. The symbol of the hyena is present in many of Carrington's later works, including "La Debutante" in her book of short stories The Oval Lady.

ellauri210.html on line 1121:     Meanwhile, Ernst had married Peggy Guggenheim in New York in 1941. That marriage ended a few years later. Ernst and Carrington never resumed their relationship.

ellauri210.html on line 1122: Carrington was adopted as a femme-enfant by the Surrealists because of her rebelliousness against her upper-class upbringing. Carrington was interested in presenting female sexuality as she experienced it, rather than as that of male surrealists' characterization of female sexuality. Some of her works are still hanging at James' former family home, currently West Dean College in West Dean, West Sussex.

ellauri210.html on line 1123:     She later married Emerico Weisz (nicknamed "Chiki"), born in Hungary in 1911. Chiki Weisz died 17 January 2007, at home. He was 97 years old. Together they had two sons: Gabriel, an intellectual and poet, and Pablo, a doctor and Surrealist artist. Leonora Carrington died on 25 May 2011, aged 94, in a hospital in Mexico City as a result of complications arising from pneumonia. In 2015, Carrington was honoured through a Google Doodle commemorating her 98th birthday.

ellauri210.html on line 1131:     hadka.jpg" height="400px" />

ellauri210.html on line 1150:     Au cours de la guerre et jusqu'à la fin des années 1950, elle cesse de publier. Elle travaille dans des crèches, et co-traduit avec son mari Pierre Fridas plusieurs livres de Níkos Kazantzákis comme Alexis Zorba ou La Liberté ou la mort. Elle se remet ensuite à écrire, des poèmes et des romans, en opposition avec l'orthodoxie surréaliste. Ces textes sont toutefois inclassables. Brelin le frou, ou le portrait de famille (1975) décrit des personnages vivant selon des règles fantaisistes. Sur les dessins de l'auteur, ils ont la particularité de porter une coiffe à l'image de leur sexe. Les nouvelles de Mon cœur les écoute (1982) font montre d'un humour poétique proche de celui d'Henri Michaux ou de Joyce Mansour. Elle est également connue pour ses dessins et ses « tentures », des œuvres plastiques réalisées à l'aide de morceaux de tissu de couleur découpés.

ellauri210.html on line 1173: Three days before his death, he said calmly to a friend: "I am allergic to this planet". He wrote his final book in 1959 and upon completion, he asked his wife to send the manuscript to Breton. When she returned from the post office, she found him dead; he had hanged himself on the main beam of his studio. Another exit in the style of David Foster Wallace. Did he give a damn to how his wife might have taken it? Well maybe she was relieved. Asta is allergic to Miryam's kitty Chico but bears it, taking antihistamines. When she has had a bad day, she curls up in her room with Kitty in her lap. 

ellauri210.html on line 1177:     Carlos Paul Ruiz São Paulosta symppaa Jannea. “Derriere Son Double”, Este volumen de poemas, saludado con entusiasmo por Breton, es sin duda uno de los más importantes de la poesía francesa de los últimos tiempos. Por lo que dice y lo que revela constituye el testimonio apasionante de un espíritu (que aún no había alcanzado la veintena) obsesionado por la idea de las tinieblas que nos rodean. Es cierto que los términos “vide”, “gouffre”, “abime”, habían pasado sobre todo a partir de Víctor Hugo (recordemos su famoso verso “J’interrogue l’abime etant moi-même gouffre”) a ser tópicos de una cierta retórica ajenas a sus verdaderos significados. Mas en Duprey subanse por las paredes. Para rendir cuentas de su visión de las tinieblas, Duprey se inclina a la práctica y a la expresión de un cierto humor negro que llevó a Breton a incluirlo en su famosa antología. 

ellauri210.html on line 1201: Dépasse déjà la cordillère des sens.			Ylittää jo aistien vuortenharjanteet.

ellauri210.html on line 1214: Muita Piha-Anteron mainizemia nuaria tyyppejä

ellauri210.html on line 1216: Alphonse Rabbe (1786—1829) tunnetaan pessimistinä. Usein romanttisen pessimismin esimerkkinä pidetty Rabbe, nuori, komea ja älykäs, sairastui kuppaan ja nautti liikaa oopiumia. Hän kirjoitti journalismia ja vähäarvoisia historiallisia kokoelmia ja lopuksi postuumisti julkaistun (1835) Album d'un pessimiste , osittain Rabben ja muiden havaintojen antologian elämän merkityksettömyydestä ja kuoleman väistämättömyydestä sekä äärimmäisen sardonista. ja katkeria proosarunoja, jotka inspiroivat Baudelairea. Välillä syvästi liikuttava...

ellauri210.html on line 1218: Noniin siis Alphonse Rabben maine liittyy hänen Album d'un pessimiste -albumiinsa . Hänen ystävänsä, kuten Alexandre Dumas , Victor Hugo in Chants du Crépuscule , Sainte-Beuve in Muotokuvat contemporains tai kirjoittajat kuten Baudelaire in Fusées , ovat säilyttäneet hänen muistinsa. Myöhemmin André Breton ei unohda sitä Manifeste du surréalismessa.

ellauri210.html on line 1220: Ko albumi on luettavissa  Wikisourcessa. Se on aivan lattapäistä narsismia, izemurhan puolustelua ja aivan väärien sankarien ihannointia esim. Platon, Cato, Rousseau.

ellauri210.html on line 1224: Michel Montaigne oli homo sefardi joka pelkäsi aivan perhanasti kuolemaa ja ylisteli ystävyyttä aivan simona. 

ellauri210.html on line 1226: The French essayist Michel Eyquem de Montaigne’s famous tome Les Essais became celebrated in its age, even being quoted by William Shakespeare in The Tempest. At the core of the collection of writings was “De l’amitie” (“On Friendship”). La Boetie enjoyed a certain level of fame, achieved through political discourses, when he met Montaigne around 1557 and the two would spend four years together, at which time the principles of civil disobedience in matters of love became instilled in Montaigne, according to Robert Aldrich and Garry Wotherspoon’s Who’s Who in Gay and Lesbian History. But La Boetie would succumb to the plague, and Montaigne would write that he never experienced such love again.

ellauri210.html on line 1228: KHEIRON (Chiron) was eldest and wisest of the Kentauroi (Centaurs), a Thessalian tribe of half-horse men. Unlike his brethren Kheiron was an immortal son of the Titan Kronos (Cronus) and a half-brother of Zeus. When Kronos' "tryst" (more correctly, thrust) with the nymphe Philyra was interrupted by Rhea, he transformed himself into a horse halfway out to escape notice and the result was this two-formed son.

ellauri210.html on line 1236: Thales sanoi että on ihan sama onko elävä vai kuollut. Joku kysyi mixet sitten ole kuollut? Koska se on ihan sama.

ellauri210.html on line 1238: haw Bernard G.B.">George Bernard Shaw (26. heinäkuuta 1856 Dublin, Irlanti – 2. marraskuuta 1950 Hertfordshire, Englanti) oli irlantilaissyntyinen, brittiläinen näytelmäkirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925. Hänen tunnetuin näytelmänsä on Pygmalion (1912), jonka pohjalta on tehty elokuva Pygmalion (1938) ja yhdysvaltalainen musikaali My Fair Lady. Shaw sai Pygmalionin elokuvakäsikirjoituksesta parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon, ja hän on ensimmäinen henkilö, joka on palkittu sekä kirjallisuuden Nobelilla että Oscarilla.

ellauri210.html on line 1240: Shaw oli vanhempiensa kolmesta lapsesta nuorin ja ainoa poika. Hänen vanhempansa edustivat Irlannin köyhtynyttä yläluokkaa. Isä oli ensin epäonnistunut virkamies ja sitten epäonnistunut viljakauppias.

ellauri210.html on line 1242: Shaw ei juuri käynyt kouluja, vaan hän sai kotiopetusta pappissukulaiseltaan. Jo 16-vuotiaana hän aloitti työelämässä menemällä vähäxi aikaa toimistotöihin, joilla hän elätti jonkun aikaa itsensä.

ellauri210.html on line 1244: Shaw oli monin tavoin vastakohtien ihminen. Hän oli samanaikaisesti taiteellinen ja laskelmoiva, saita ja tuhlaavainen sekä epäluuloinen kyynikko mutta oikeaksi katsottavien aatteiden sitkeä puolustaja. Hän piti  kouluja ja yliopistoja vastenmielisinä elämänsä ajan, sillä hän huono koulussa. Hän oli kuitenkin intohimoinen itseopiskelija, ahkera kirjoittaja ja terävä kriitikko. Naimisissa vaikka ilmiselvä misogyyni kaappihomo. 

ellauri210.html on line 1246: Shaw meni naimisiin Charlotte Payne-Townshendin kanssa vuonna 1898. Solmiessaan avioliiton he olivat jo 40-vuotiaita. 1930-luvulla pariskunta matkusteli ahkerasti ja kävi Amerikassa, Uudessa-Seelannissa, Etelä-Afrikassa ja Japanissa. Charlotte eli involuntary selibaatissa, sillä Bernie piti vastenmielisinä ajatusta seksuaalisesta kanssakäymisestä ja synnytyksestä.

ellauri210.html on line 1248: Shaw kirjoitti sanan rakkaus lainausmerkkeihin, koska sukupuolten väliset suhteet tarkoittivat hänelle sukupuolten taistelua ja usein molempien osapuolten tyytymättömyyttä. Hänellä oli useita enemmän tai vähemmän platonisia rakkaussuhteita esimerkiksi näyttelijättäriin Ellen Terryyn ja mrs. Patrick Campbelliin.

ellauri210.html on line 1250: George Shaw, known at his insistence as Bernard Shaw, was an Irish playwright, critic, polemicist and political activist. His influence on the Western hemisphefre, culture and politics extended from the 1880s to his death and beyond. He wrote more than sixty plays, including major works such as Man and Superman (1902), Pygmalion (1913) and Saint Joan (1923). With a range incorporating both contemporary satire and historical allegory, Pshaw became the leading dramatist of his generation, and in 1925 was awarded the Nobel Prize in Literature. 

ellauri210.html on line 1252: Shaw's expressed views were often contentious; he promoted eugenics and alphabet reform, and opposed vaccination and organised religion. He courted unpopularity by denouncing both sides in the First World War as equally culpable, and although not an Irish republican, castigated British policy on Ireland in the postwar period. Shaw and Yeast were sort of friends.

ellauri210.html on line 1254:   Shaw was self made socialist, enough to irritate both parties. First draft:

ellauri210.html on line 1256: "The most striking result of our present system of farming out the national land and capital to private individuals has been the division of society into hostile classes, with large appetites and no dinners at one extreme, and large dinners and no appetites at the other".

ellauri210.html on line 1257: Shaw, Fabian Tract No. 2: A Manifesto (1884).

ellauri210.html on line 1261: In third version, by the late 1920s, he had largely renounced Fabian Society gradualism, and often wrote and spoke favourably of dictatorships of the right and left—he expressed admiration for both Mussolini and Stalin. Olemme patriiseja ennenkaikkea, sanoi kapteeni Lavinialle.

ellauri210.html on line 1263: In the final decade of his life, Shaw declared that "until the Federation of the World becomes an accomplished fact we must accept the most responsible Imperial federations (the anglo saxons) as a substitute for it".

ellauri210.html on line 1266: The fellow-writer H. G. Wells had joined the "vet Fabian' society in February 1903. Wells's ideas for reform—particularly his proposals for closer cooperation with the Independent Labour Party—placed him at odds with the society's "Old Gang", led by Shaw. In Shaw's view, "the Old Gang did not extinguish Mr Wells, he annihilated himself".

ellauri210.html on line 1268:   In 1938 he provided the screenplay for a filmed version of Pygmalion for which he received an Academy Award.   He died, aged ninety-four, having refused all state honours, except the Nobel prize and the Oscar.

ellauri210.html on line 1270: Since Shaw's death scholarly and critical opinion about his works has varied, but he has regularly been rated among British dramatists as second rate, almost on a par with Shakespeare. One Shaw's comedy made Edward VII laugh  so hard that he broke his chair. 

ellauri210.html on line 1272: Shaw was born at 3 Upper Synge Street in Portobello, a lower-middle-class part of Dublin. The Shaw family was of English descent and belonged to the dominant Protestant Ascendancy in Ireland. George Carr Shaw, Bernir's dad, an ineffectual alcoholic, was among the family's less successful members. By the time of Shaw's birth, his mother had become close to George John Lee, a flamboyant figure well known in Dublin's musical circles. Shaw retained a lifelong obsession that Lee might have been his biological father.  Shaw made a negligible income from writing, and was subsidised by Lee plus his mother. In 1881, for the sake of economy, and as a matter of principle, he became a vegetarian.  He grew a beard to hide a facial scar left by smallpox.

ellauri210.html on line 1274: Was Enry Iggins gay? Was Bernard Shaw a faggot? In theory maybe, but not a practicing member.

ellauri210.html on line 1275: He had been celibate until his twenty-ninth birthday, when his shyness was overcome by Jane (Jenny) Patterson, a widow some years his senior. All things considered, he preferred men's company as much as Michael Montaigne. Why can't a woman be more like a man?

ellauri210.html on line 1277: My friend responded saying that gay men and women have dependent relationships all the time and it absolutely does not mean the man is not gay or that he is falling for her. Today we call this a 'hag' and they routinely do for women the things Higgins did for Eliza, (make her more fashionable, improve her appeal to men, etc). I am not saying he absolutely was gay, in fact I still think its probable he's not, but its definitely something to consider.

ellauri210.html on line 1279: According to the trivia section here at IMDB, "George Bernard Shaw adamantly opposed any notion that Higgins and Eliza had fallen in love and would marry at the end of the play, as he felt it would betray the character of Eliza who, as in the myth of Pygmalion and Galatea, would "come to life" and emancipate herself from the male domination of Higgins and her father. He even went so far as to include a lengthy essay to be published with copies of the script explaining precisely why Higgins and Eliza would never marry, and what "actually happened" after the curtain fell: Eliza married Freddy and opened a flower shop with funds from Colonel Pickering. Moreover, as Shaw biographers have noted, Higgins is meant to be an analogue of the playwright himself, thus suggesting Higgins was actually a homosexual." Eliza, where are my slippers?

ellauri210.html on line 1302:     Autoras Joyce Mansour o Gisèle Prassinos han constituido buena parte de su literatura a partir de lo que se ha entendido por desviaciones sexuales, incluso por aberraciones. Algunos de sus personajes no sólo poseen ciertas deformidades físicas que los convierten en neo-quasimodos o pequeños demonios sino que además crece en ellos el germen de una moral desviada.

ellauri210.html on line 1304:     Joyce Mansour y Gisèle Prassinos han adaptado esta particular estética en su literatura de formas muy sorprendentes. Comparten esta sensibilidad y aportan un nuevo punto de vista a la imagen de la mujer.

ellauri210.html on line 1306:     Mansour, lejos de generar o de seguir con la imagen de la mujer creada por André Bretón incluye la belleza fatal, entendida como una belleza herida, lejos del principio de Narciso. Junto con Gisèle Prassinos y Lise Deharme proceden a crear una renovación estética en la literatura surrealista. Adjetivos como “laid(e)”, “malade”, “malformé(e)” serán típicos de estas autoras que elaboran un reflejo femenino escribiendo sobre “antiNadjas” als gegen Bretons Roman verfasste Anti Nadja. 

ellauri210.html on line 1314:   Dating from 1960, the widely available English translation by Richard Howard is a translation of the first edition of Breton's novel, dating from 1928. Breton published a second, revised edition in 1963. No English translation of this second edition is currently available. Ketäpä enää kiinnostaa.

ellauri210.html on line 1316: The narrator, randomly named André, ruminates on a number of Surrealist principles, before ultimately commencing (around a third of the way through the novel) on a narrative account, generally linear, of his brief ten-day affair with the titular character Nadja. She is so named “because in Russian it's the beginning of the word hope, and because it's only the beginning,” but her name might also evoke the Spanish "Nadie," which means "No one." The narrator becomes obsessed with this woman with whom he, upon a chance encounter while walking through the street, strikes up conversation immediately. He becomes reliant on daily rendezvous, occasionally culminating in romance (a kiss here and there). His true fascination with Nadja, however, is her vision of the world, which is often provoked through a discussion of the work of a number of Surrealist artists, including himself. While her understanding of existence subverts the rigidly authoritarian quotidian, it is later discovered that she is mad and belongs in a sanitarium. After Nadja reveals too many details of her past life, she in a sense becomes demystified, and the narrator realizes that he cannot continue their relationship.

ellauri210.html on line 1318: In the remaining quarter of the text, André distances himself from her corporeal form and descends into a meandering rumination on her absence, so much so that one wonders if her absence offers him greater inspiration than does her presence. It is, after all, the reification and materialization of Nadja as an ordinary person that André ultimately despises and cannot tolerate to the point of inducing tears. There is something about the closeness once felt between the narrator and Nadja that indicated a depth beyond the limits of conscious rationality, waking logic, and sane operations of the everyday. There is something essentially “mysterious, improbable, unique, bewildering” about her; this reinforces the notion that their propinquity serves only to remind André of Nadja's impenetrability. Her eventual recession into absence is the fundamental concern of this text, an absence that permits Nadja to live freely in André's conscious and unconscious, seemingly unbridled, maintaining her paradoxical role as both present and absent. With Nadja's past fixed within his own memory and consciousness, the narrator is awakened to the impenetrability of reality and perceives a particularly ghostly residue peeking from under its thin veil. Thus, he might better put into practice his theory of Surrealism, predicated on the dreaminess of the experience of reality within reality itself. Nadja Nadja soromnoo.

ellauri210.html on line 1322: Para las dos escritoras la pulsión de amor y muerte será necesaria y la plasmarán cada una a su manera, pero coincidirán en el pensamiento que Murielle Gagnebin retoma de Bataille: “L’essence de l’érotisme est la souillure” (Gagnebin, 1994) y es que no hay belleza ni erotismo sin mácula. Sobre todo Joyce Mansour quien seduce con personajes de inclinaciones sadomasoquistas y pulsiones sangrientas. 

ellauri210.html on line 1323: En el caso de Prassinos se distinguen dos periodos, el de su adolescencia y el de una época más tardía. En su imaginario adolescente implica motivos típicos de los cuentos de hadas.

ellauri210.html on line 1325:     Joyce Mansour y Gisèle Prassinos crean bellos monstruos. Han sustituido la belleza convencional dando prioridad a esta “laideur” que está en comunión con la crueldad y el erotismo, siempre rodeada de una pátina macabra. Las dos autoras, bajo esta categoría estética han dado paso a un viaje interior, el que proporcionan sus seres deformes, enfermos, en un ejercicio catártico. El objetivo será para las dos el mismo: exorcizar el miedo, la muerte y la angustia.

ellauri210.html on line 1329:     Gisèle Prassinos comparte con Mansour una revisión del complejo de Edipo, donde matricidios, parricidios y castraciones simbólicas se suceden continuamente. La madre aparece en los relatos, como un leitmotiv, muere o está alienada por la desgracia o la locura. Los personajes desarrollan una relación de dependencia hacia ella, entrando en territorios edípicos. La madre se configura como una pieza clave en el entramado psicológico de estos personajes, casi siempre débiles, deformes, desamparados, las madres ponen en marcha el complejo de castración.

ellauri210.html on line 1344:     Gisèle Prassinos también nos ha dejado unas buenas dosis de personajes desordenados, donde afloran ciertas desviaciones. En ese “collage” entre cuentos de hadas y aromas baudelerianos, la autora jugará sobre todo con la metamorfosis, así sus mujeres “pseudo-femmes castratrices” se transforman en animales o en seres extraños, fantásticos. Prassinos ataca a los mitos del psicoanálisis, muestra imágenes híbridas, animales que se convierten en hombre, objetos que se convierten en animales, etc. Destaca la hostilidad hacia la figura autoritaria del padre. Nos habla de venganzas mediante el asesinato, los cuerpos difuntos son despedazados o transformados, dejando traslucir sentimientos intensos, donde se perfila la imagen de la muerte y se exorciza el miedo. La misma autora confesaba en una entrevista personal la distancia que había entre ella y su padre, destacando la importancia que tiene la figura masculina en las culturas orientales, sensación que refleja en el cuento “La Tête” (op. cit., 1987): “Lucas vit qu’entre elle et son père s’ouvrait un écart plus large que ceux qui séparaient les autres personnes”.

ellauri210.html on line 1346:     Prassinos, heredera de los cuentos tradicionales de hadas contamina su imaginario con personajes desviados, transformándolos en “contes bizarres”. En un marco irreal, típico de los cuentos surrealistas juega con las metamorfosis: objetos que adquieren dimensión animal, humanos que se animalizan, animales que se transforman en humanos, o personas que se reapropian de otras, como muestran algunos de sus cuentos, como “la Psyché” donde la protagonista sufre por parte de otra mujer una apropiación de su voluntad, de su personalidad, llegando a ser su doble. Como en el estadio del espejo de Lacan, la protagonista reacciona al contemplar su imagen, no ante el espejo, sino ante la otra mujer: “Nous étions plus que jumelles et nous nous regardions subjuguées, chacune dans le miroir humain que lui tendait l’autre”.

ellauri210.html on line 1352:     Supone una alteración y deformación de lo que uno es, sólo que en estos casos el extrañamiento no viene frente a la sociedad o frente a otros individuos, sino que los protagonistas son alienados por otra persona que deviene su propio “yo”, actuando a modo de espejo. Actuando como duplicados de uno mismo, solo que el “yo” inicial queda anulado por el segundo. Se aproxima a la escisión del “yo” entendida bajo los términos de Lacan. La alienación viene dada por su imagen en el espejo, en este caso en ese “otro” (algo ajeno a él). El “yo” está alienado porque se reconoce en algo que no es. Esta pérdida de identidad en Gisèle Prassinos también se ve reflejada en el juego de sexos, procede a despistar con los sexos como hace Mansour.

ellauri210.html on line 1354: Je l’ai deshabillé pour voir ce que c’ètait au juste. Après sa petite culotte de dedans, j’en ai vu deux. Un comme moi, minuscule lui et encore autre pas pareil mais pareil que les petites filles qui font pipi sur le trottoir. 

ellauri210.html on line 1355: El problema de la identidad es muy habitual en Gisèle Prassinos, hay una tendencia a crear personajes de géneros no definidos o seres desexualizados, así como descorporalizados.

ellauri210.html on line 1357:     Al igual que Mansour, en Prassinos casi siempre interviene la madre. En Mansour se hace evidente en el dolor constante, toda su poesía está repleta de alusiones a la madre, al sufrimiento de perderla. En Prassinos, sin embargo se convierte en personaje familiar que tiende a desaparecer y luego a materializarse en otro ser. Esta transformación implica la materialización de la madre en otro ser, en una especie de reencarnación o posesión, la madre no sólo se convierte en otro ser, sino que además cambia de sexo.

ellauri210.html on line 1359: A pesar de todo, Gisèle Prassinos nos sumerge en un imaginario que nos recuerda a los cuentos clásicos con ciertas afinidades próximas a Nathalie Sarraute y a Baudelaire. Aunque los personajes sean dementes tenemos la impresión de estar ante seres inofensivos, llenos de ternura. La belleza en Prassinos nunca es explicita, se centra en destacar los debilidades que terminan por dar coherencia al relato.

ellauri210.html on line 1360: El monstruo es un ser complejo, no banal, que nos hace obtener resultados de nuestro yo profundo y oscuro, implica mutaciones pero también continuidades de sentido. Monsters have an interesting life, they don't work from 9 to 5. La subversion des images inattendues du corps féminin, sénile ou malade, se trouve particulièrment troublante chez Prassinos et Mansour. Como vemos, las dos autoras se sirven de un imaginario sórdido para expresar aquello que les duele.

ellauri210.html on line 1366:   Joyce Mansour nee Joyce Patricia Adès, (25 July 1928 – 27 August 1986), was an Egyptian-French author, notable as a surrealist poet. She became the best known surrealist female poet, author of 16 books of poetry, as well as a number of important prose and theatre pieces. Ei ehtinyt mukaan Piha-Anteron humoristeihin, mutta Antero kirjoitti siitä erillisiä puffeja.

ellauri210.html on line 1376:   She died of cancer in Paris in 1986. Was that all there was to it? No!

ellauri210.html on line 1378:   Mansour’s first published collection of poems, titled: Cris, was published in Paris in 1953 by Pierre Seghers. This collection of work references male and female anatomy in explicit language that was unusual for the time. Religious language can also be found. However, it is inverted, replacing what would be Christ with the lover. References of Egyptian mythology are also present in Cris. Mansour references the White Goddess as well as Hathor.

ellauri210.html on line 1380:   In 1954, Joyce Mansour became involved with the surrealist movement after Jean-Louise Bédouin wrote a review praising Cris in Médium: Communication surréaliste that May. Joyce Mansour actively participated in the second wave of surrealism in Paris.  Her apartment was a popular meeting place for members of the surrealist group. L'exécution du testament du Marquis de Sade, the performance piece by Jean Benoît took place in Mansour’s apartment, where she "collaborated" with obscure minor representatives such as Pierre Alechinsky, Enrico Baj, Hans Bellmer, Gerardo Chávez, Jorge Camacho, Ted Joans, Pierre Molinier, Reinhoud d'Haese and Max Walter Svanberg.

ellauri210.html on line 1382: Jean Benoît (1922-2010) was a Canadian artist known as "The Enchanter of Serpents", most famous for his surrealist sculptures. One sculpture called "Book Cover for Magnetic Fields" features demonic figures ripping an egg from a book. Magnetic Fields was the name of the book Breton wrote with Philippe Soupault, which Breton called the first surrealist book. Many of his works include demonic figures, brutal sexual images, exaggerated phalluses, and so on. Benoît was active and remained productive, working every day on his art until he died on August 20, 2010, in Paris. He was 88.

ellauri210.html on line 1430: Kuin säteilevä molo harmaa mälli yllä		Tel le phallus scintillant enrobé de foutre gris	

ellauri210.html on line 1435: Shakespearen 					Bottom de						

ellauri210.html on line 1436: perästä tuli aasinpieru unitilassa		Shakespeare fut âne l'espace d'un songe			

ellauri210.html on line 1437: Näin menee yö ja mun pikku laulu: aasi		Ainsi va la nuit et ma petite chanson : âne		

ellauri210.html on line 1454:   Aasinahka ( ranska : Peau d'Âne ) on ranskalainen kirjallinen satu , jonka on kirjoittanut Charles Perrault.

ellauri210.html on line 1456:     Charles Perrault (12. tammikuuta 1628 Pariisi, Ranska – 16. toukokuuta 1703 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten vuonna 1697 julkaisemastaan satukokoelmasta Hanhiemon tarinoita (ransk. Les Contes de ma mère l'Oye). Varsinaiselta ammatiltaan Perrault oli asianajaja, ja hän toimi myös julkisten rakennusten tarkastajana. Hänen oikea nimensä oli Jaakko Parantainen. Les oies marchent dans la cour. Pas les oeufs, zihihihihi. Perrault oli varakas porvari, kuinkas muuten.

ellauri210.html on line 1466: Hän meni keijukummiäitinsä luo, joka neuvoi häntä asettamaan suostumuksensa ehdoksi mahdottomia vaatimuksia: aurinko kirkas mekko, kuun värinen mekko, taivaan värinen mekko ja lopuksi nahka hänen ihmeellisestä aasistaan (joka tuotti kultaa ja oli siten hänen valtakuntansa varallisuuden lähde). Kuningas halusi mennä naimisiin hänen kanssaan niin, että hän myönsi heille kaikki. Keijukummi antoi hänelle upean arkun, jossa oli kaikki mitä hän omisti, ja kertoi, että aasinnahka olisi erinomainen naamio.

ellauri210.html on line 1468: Prinsessa pakeni ja löysi lopulta kuninkaallisen maatilan, jossa hänen annettiin työskennellä keittiössä huolimatta hänen rumuudestaan aasinnahassa. Juhlapäivinä hän pukeutui isänsä hänelle antamiin hienoihin asuihin, ja eräänä sellaisena päivänä prinssi tuli hänen huoneeseensa ja kurkisti avaimenreiästä. Hän rakastui heti, sairastui kaipaukseensa ja julisti, ettei mikään muu parantaisi häntä kuin Aasinahan leipoma kakku, ja mikään, mitä he eivät voineet sanoa siitä, kuinka likainen olento hän oli, ei saanut häntä luopumaan.

ellauri211.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri211.html on line 39: Iloa elämään! Naurulla lisää vuosia! Näin opitte sukkelasti nauramaan Amerikan malliin, Suomen humoristit!  Zunamista pelastuneet kertovat! Kyllä nauru kelpasi kun iso aalto vei turhan murjottajat. Naurulla on vain iso kuoppa keskellä, kun siitä on kaivettu länsimaille guanoa. Naurusaarelaiset sairastavat pyylevöityneinä diabetestä. Naurusaarella on tuhansittain pakolaisia odottamassa Australiaan pääsyä. Naurulla ne saavat lisää vuosia. Kohta vesi nousee niille kaulaan saakka. Kyllä taitaa taas nauru kelvata! Eikun naru kaulaan vaan. Jo löytyi unelle pitkävaikutteisempi korvike. 

ellauri211.html on line 46: 	Kalutut Palat on lyömätön vessalukemisto. Lyhkäiselläkin käynnillä tyhjän päällä ehtii lukea sen vizipalstat. Se täytti tänä vuonna sata vuotta. Vuonna 1999 europalat lisensioitiin jollekin euroyrityxelle. Kävi kuin Don Duckille, josta tuli Anders And. Se on vieläkin Suomen suurilevikkisin lehti. Paskahuusseja on vielä koko maaseutu täynnä, vaikka niiden tulevaisuus on nyt uhattuna. (Paizi ne tekee toisen tulemisen muovisina sisävessoina.) Omistuxen vaihtuessa "Posetiivari" Rothien naapurista sai kenkää Kalutuista Paloista, kun kaikki pohjoismaiset kalutut siirrettiin yhdelle johtajalle. Eipä enää uzi Wolframilta, pitkäkö sillä on jäykkänä, saako sekin 30 kilomarkkaa kuussa plus bonuxet. Posetiivari ei menettänyt posetiivisuuttaan, vaikka menetti työpaikan, talonpuolikkaan, vaimon sekä tyttären, vaan alkoi myydä izeään postimyynnissä. 

ellauri211.html on line 52: Lehden toimituksellinen sävy on aina korostanut myönteisyyttä ja lämmintä huumoria. Wallacen pariskunta ei käyttänyt lehteä tehdessään lainkaan lukijatutkimuksia vaan valitsi lehden aineiston omien mieltymystensä mukaan. Lukijatutkimukset tulivat käyttöön vasta 1970-luvulla, kun perustajapariskunta luovutti lehden teon nuoremmille. Reader’s Digestia on koko sen olemassaolon ajan kritisoitu konservatiivisuudesta ja amerikkalaisuudesta. Esimerkiksi kylmän sodan vuosina lehden kansainvälisissä painoksissa, muun muassa Valituissa Paloissa, tuotiin usein esiin kommunisti- ja sosialistimaiden yhteiskunnallisia ongelmia. Kalutut on länkkäreiden parhaita propaganda-aseita seppoiluun taipuvaisten turveloiden parissa. 

ellauri211.html on line 56: Kalutut Palat alkoi ilmestyä Suomessa vuonna 1945, kun Helsingin Sanomien pääomistaja Eljas Erkko alkoi kustantaa sitä. No niinpä tietysti, kukas muu. Se tuli lehden lisäksi tunnetuksi tietokirjojen, kaunokirjallisten Kirjavalioiden sekä äänilevykokoelmien kustannustoiminnasta, samoin kuin tuotteidensa näkyvästä suoramarkkinoinnista monimutkaisine arvontoineen ja asiakaspalvelun symboliksi kehitettyine Kaarina Mäkelä -hahmoineen. 	

ellauri211.html on line 62: Raid tappaa talossa ja puutarhassa

ellauri211.html on line 68: Raid on syntynyt pienessä kylässä Keski-Suomessa perheeseen, johon isän ja äidin lisäksi kuului pikkusisko. Ruotsissa varttunut Raid työskenteli Volvon tehtaalla ennen kuin muutti Tukholmaan ja aloitti työnteon Maraboun suklaatehtaalla. Täällä hän myös tutustui Hammariin, Sundmaniin, Takamäkeen ja Uki Kukkamaahan. Raid kuului Marabou-jengiin ja liittyi myöhemmin moottoripyöräjengiin. Raid joutui kuitenkin jättämään moottoripyöräpiirit jouduttuaan vankilaan epäonnistuneen pankkiryöstön jälkeen, jossa Hammar ampui häntä jalkaterään. Tämän takia Raidin oikeassa jalassa on vain yksi varvas.

ellauri211.html on line 74: A hard-nosed hit man Raid returns to Finland and is unofficially asked to investigate the arson case involving his old flame Tarja. 10-varpainen palkkamurhaaja häviää 6-varpaiselle.

ellauri211.html on line 81: Kaikki pitää ansaita, rangaistuxetkin, turpiin tulee muuten armotta. Kaljupää partajehu pastori "Jimmy" Huhtala kansikuvassa käänsi kelkkansa rikoxen teiltä ajoissa, 24-vuotiaana. Poikasena hän oli koulukiusaaja. Hyvä urasiirto. En ole kärpästen vapahtaja, annan niille iankaikkisen rangaistuxen sähkömailalla. En johda niitä kiusauxeen vaan päästän pahasta. Olen kärpästen herra. Tavallaan. Vaikea sanoa. Niinpä.      

ellauri211.html on line 88: 	Avaan toiveikkaana seuraavan Rei Shimura-tarinan. Nyt saa taas suuttua! Naisnarsismi hulvahtaa kasvoille heti alkusivuilta sakeana kuin DC:n savuisen yöklubin naistenhuoneen höyrähdys. Milli-Molli jää lähtötelineisiin kuin tikku paskaan. Tuttu kivahteleva anaalis-obsessiivinen apinanaama kurkistaa ökytaxin ovesta. Koko yöklubi on varattu sen 30v syntymäpäiville. Turhaan skotti Hugh puuhaa sekä hääräilee, Rei päätyy kohta kuitenkin koppalakkiseen jenkkisotilaaseen, kuten intialaissaxalainen Sujata izekin. Se on muuten nyttemmin lakannut väsäämästä näitä epäuskottavia japsudekkareita, nyze on omasta mielestään tunnetumpi intialaissankaristaan, jostain Pervosta. Rein uusi hovimestariystävä menee porttivornikaxi ettei juhliin livahda maxuttomia vieraita. Mauttomat kuzuvieraat riittävät. Järjestelyt ovat kuin Riku Rinkulan synttäreillä Eirassa.

ellauri211.html on line 90: 	Saatana miten nää naisunelmat on rikumaisen samanlaisia, täysin ennustettavia. Kauppatieteiden maisterin tutkinnolla mielellään rehentelevä serkku ja sen toyboy. Puraisin huultani. Aterialla juomani viini oli vapauttanut minua liikaa. Kohta kaivelisin toyboyn sepaluxesta esiin letkua. Minulla oli päälläni mustat lempisorzini ja sivullinen lisää narsistista asuesittelyä. Navan alle valittiin jne, piikkikorkoiset "Manolo Blahnikit" kuten Helmillä. Kolmekymppiä on paha kynnys naiselle. Vaikka kyllä 40 on vielä pahempi. Sujata täytti 40v 2004.

ellauri211.html on line 92: Rei kuulostaa tosi nelikymppiseltä tässä jorinassa. Sillä on hirvee darra lähdettyään kesken birthday partysta. Hughissa on selviä alkoholismin merkkejä. Se ei saa mennä omaan makuuhuoneeseensa koska Chika serkku nukkuu siellä. Järkevää varovaisuutta Reiltä, Chika on vasta 22. Ällöttävästi Rei ostaa kahvin ulos pahvimukissa ja heittää pois puolet juotuaan.  Pitää metrossa tiukasti kiinni käsilaukusta. On koukussa gymin ohjattuihin kuntosaliharjoituxiin, joogaan ja balettiin. Niissä  se venyttelee pikku japsupillua. Japanin USAn konsuli on hyvin korkeassa asemassa. Mutta tässä jorinassa roistovaltio on varmalla Irak, kuten sopii ajankohtaan. Pikakelaus tähän mennessä tapahtuneesta.  Lonkkorotta pyörittää edelleen Tokiossa konsulttibisnestä. Päätöxeni palata yhteen Shagin kaa oli ollut Takeolle ikävä yllätys. Eli lue kaikki aikaisemmatkin seikkailuni! Takeo on nyt kukkien asettelukoulun rehtori. Se ostelee laittomasti vaaseja. 

ellauri211.html on line 94: 	Ala tulla Kendall tarttui käteeni. Mennään lavan luo niin kaikki näkevät sinut kun Hugh ylistää sinua. Pian Rein kintereillä kärkkyvät vanhat tutut skandaalilehdistö, paikalliset gangsterit, turkkilainen antiikkikauppias sekä Japanin ympäristöministeri. Onnistuupa Rei suututtamaan epäjapanilaisella käytöksellään myös tokiolaiset sukulaisensa. Mutta missä on se Rein iänikuinen vanhusystävä? Lainsuojaton ja pennitön Rei ryhtyy uhkayritykseen, joka voi tietää makeaa voittoa, elinikäistä porttikieltoa Japaniin – tai pikaista kuolemaa. 

ellauri211.html on line 96: Koita arvata mikä näistä kolmesta vaihtoehdosta toteutuu. Oikein. Rei on yhä vaan osapuilleen 30v. ”Kimono päälle ja Shimura käteen, mars mars!” – komentaa kirjallisuustoimittaja Juha Roiha, Radio Suomi.

ellauri211.html on line 101:   Legendan eli Rein mukaan jenkit jättivät Kioton pommittamatta jostain pieteetistä. Eise ihan niinkään mennyt. Lähde

ellauri211.html on line 104: (1) they be important targets in a large urban area of more than three miles in diameter, (2) they be capable of being damaged effectively by a blast, and (3) they are unlikely to be attacked by next August. Five cities made the list, the top four in order of priority were:

ellauri211.html on line 108:   
Yokohama

ellauri211.html on line 119:     view there is the advantage that Kyoto is an intellectual center for

ellauri211.html on line 129: Muista voimanpesä! ärjäisi peetee Jane. Kovetin kegellihaxeni nostaaxeni tankoa ylöspäin. Tuttu juttu Hughin ja Takeon sylissä.

ellauri211.html on line 131: Takeosta piti käyttää peitenimeä Flowers-san. Kaskun ei Varastettu vaasi-san. Angus-naudalla oli muodikkaan reisimittaiset harmaat alushousut. Kaiffarilla oli pienet punaiset. Minun pitäisi olla äiti, Rei ajatteli haikeana, mutta olen jo 40v. Jakeluauto joutui jarruttamaan ollaxeen törmäämättä jalankulkijoihin. Ennenkuulumatonta! Japsuamerikkalaisen ja skotin arvomaailmat ovat törmäyskurssilla. Kunnon japsulainen ei kazo hyvällä vanhan teen lämmittämistä. Onko satavuotias tansu muka vanha? 100v transu olisi. Rei-chan, olet serkkuni etkä tätini. Intialainen Shridhar on turvallinen futonkumppani, sillä hänen hindu-uskontonsa kieltää naisiin kajoamisen ennen avioliittoa. Paizi takaapäin ja joukolla.

ellauri211.html on line 133: Alexander Calder´s “Mountains and Clouds” was installed in the Hart Senate Office Building in 1986. Aluminum clouds originally suspended as a mobile over the steel mountains were removed in 2014 as unsafe for the public. It was too expensive for public funds so private moneymen came to the rescue. Senaattori Snowden Harp näyttää juuri siltä kuin jalkansa Vietnamiin jättäneen senaattorin kuuluu näyttää vanhana. Michael ansaizi pronssitähden Irakin ryöstöretkellä. Kylläpäs Sujatasta on sukeutunut isänmaallinen. Vaikka se on mamu, tai varmaan juuri sixi. En petä luottamustasi mutta kotiasi kuunnellaan.  Onko Michael pyytänyt sinua tekemään jotain laitonta? Eikö? (pettyneesti). Miten teillä menee Hughin kanssa? Kysyn vaikka tiedän, kotiasi kuunnellaan. Onnexi en tullut synttäreillesi.  Kiihkeästä vapaamielisyydestään huolimatta senaattori varjeli julkista kuvaansa. Olin alkanut pitää hänen varovaisuuttaan aidon älykkyyden merkkinä. Harp tietää jotakin, mietin hyvästellessäni hänet. Mutta tehän rikotte kansalaisoikeuxiani! Niin niin, talk to the hand. Sentään saat kantaa konetuliasetta ja pitää sikiösi. Count your blessings.

ellauri211.html on line 135: Ilman agenttien väliintuloa pojat olisivat voineet päätyä putkaan tavallisten rikollisten joukkoon. Lakukeppikin vielä messissä. Onnexi niillä oli suhteita. Aika koettelevaa. Reistä on tulossa varsinainen moniosaaja. 2000v vanhasta uurnasta uhkuu historiallisuutta. Oops!  Shag pistäytyi ilman lupaa Edinburghissa shäggimässä Fionaa. Se oli vain lyhyt kihlaus, Rei vähätteli. En ollut koskaan tapaillut Michael Hendricksin tapaista periamerikkalaista miestä jonka puvutkin on periamerikkalaista L.L. Beania. Hei, tää on varmaan nyze Massey. Juujuu, Annapoliisissa opiskellut mariini. Olixe tsunamikirjan crewcut äijä nimeltänsä Michael? No kyllä oli, kz. albumia 176. Mahtavaa kulttuurista appropriointia. Rei voisi seuraavaxi seikkailla meri-Lapissa amer. rykmentin ilolintuna.

ellauri211.html on line 137: Mitä vittua? Hugh tuppaa mukaan? Ei tässä niin pitänyt käydä. Etkä tule! Olet valtavan ymmärtäväinen. Kiitos. Reistä on tullut valtiollisen toiminnan erikoishaara.

ellauri211.html on line 142: It is estimated that around 20,000 women including children and the elderly were raped during the Japanese occupation of Nanking city, known as the Nanking Rape.

ellauri211.html on line 146: 	This incident began with the Japanese who were furious with the Chinese Resistance, and when Nanking, the capital of China, fell in December 1937, Japanese troops immediately massacred thousands of Chinese soldiers who had surrendered to them. The Japanese then rounded up about 20,000 Chinese youths and transported them by truck to the outside of the city walls, where they would be massacred there. Japanese troops then looted the city of Nanking and raped most of the city´s female population.

ellauri211.html on line 154: Totuutta on koetettu muuntaa Japanissa muuttamalla historiankirjojen merkityksiä, mikä on saanut paheksuntaa osakseen ulkomaiden taholta. Tämä ei kuitenkaan ole saanut Japanin opetusministeriötä myöntämään, että totuuden muuntaminen olisi ollut virhe. Viralliselta taholta on myös esitetty väitteitä, joiden mukaan Nanjingin verilöylyä ei koskaan tapahtunut ja että kyseinen tapahtuma on kiinalaisten keksimä tarina. Näin ovat väittäneet muun muassa sen kaltaiset tahot kuin parlamentin jäsen Shintarō Ishihara ja Japanin Houstonin-konsuli.

ellauri211.html on line 167: Nagasakin yllä 9. elokuuta 1945 räjäytetty pommi (Fat Man) oli täysin toisenlainen, sillä siinä käytettiin fissioituvana aineena plutoniumia. Tämäntyyppinen pommi oli jo kerran räjäytetty 16. heinäkuuta Trinity-kokeessa New Mexicossa. Pommi painoi 4 545 kiloa, ja se pudotettiin Bockscar-nimisestä B-29-koneesta, jota ohjasi majuri Charles Sweeney. Pommin teho oli noin 20 kilotonnia ja räjähdyskorkeus sama 550 metriä. Pommi räjähti kello 11.02 (JST). Nagasakin mäkisen maaston ansiosta tuhovaikutus jäi valitettavasti jonkin verran Hiroshimaa pienemmäksi, mutta pommi tappoi noin 73 900 ihmistä. Pommituksissa käytettiin juuri B-29 Superfortress -pommikoneita, koska ainoastaan ne kykenivät lentämään Mariaaneilta Japaniin ja takaisin. Pudotuskorkeus oli aiempaa alempi (jopa noin 0,5 kilometriä), sillä se oli 8 800 metriä.

ellauri211.html on line 179: Mutta pientähän tää oli Stalingradiin verrattuna, jossa ryssät menettivät 850 000 nahkakuulaa kaatuneina, haavoittuneina tai vangittuina. Saksalaisten tappiot 400 000 kaatuneina, haavoittuneina tai vangittuina. Yhteensä noin 1 130 000 kaatuneina, haavoittuneina tai vangittuina. Mutta nää on nyt vaan tollasia pallokenttälukuja, luupallojen tarkka määrä kummallakin puolella jää hämäräxi. Silti ei ehkä ihme että ryssät juhlii tätä verilöylyä vieläkin. Juhlisivat sakutkin jos olisivat voittaneet.

ellauri211.html on line 181: 	Covidin tähänastiset kaatoluvut on aivan naurettavia maailmansotaan verrattuna, vaivaiset 6 miljoonaa. Sen verran tapettiin jo pelkkiä juutalaisia holokaustissa. Toisen maailmansodan kokonaisuhrimäärän on arvioitu olleen suunnilleen 62 miljoonaa ihmistä. Siviilejä näistä oli noin 37 miljoonaa ja sotilaita noin 25 miljoonaa. Liittoutuneet menettivät noin 51 miljoonaa ihmistä, valtaosa onnexi vain ryssiä, ja akselivallat noin 11 miljoonaa. Espanjantautiin kuoli vitusti enemmän kuin koronaan. Espanjantauti oli vuosina 1918–1920 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1. Nimestään huolimatta tauti ei ollut lähtöisin Espanjasta. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat suuresti, noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan. Tämmöisiä ruumiskasoja ei ole nähty miesmuistiin, porukat alkaa olla aika pitkästyneitä. Siltikin lovi apinakeon kasvukäyrään oli tuskin huomattava, ja enemmän kuin korjautui heti sodan päätyttyä. 

ellauri211.html on line 185: Duchamp Hauhontiellä

ellauri211.html on line 187: Duchamp Hauhontiellä

ellauri211.html on line 192: Hänestä kaikki tämä oli hauskaa, kun hän piti hyvin suosittuja luentojaan Collège de Francessa.

ellauri211.html on line 194: Pienine läpitunkevine ja ilkeine silmineen, kuminauhasolmukkeineen ja neliskulmaisine partoineen hän muistutti tavattomasti mainoksien herraa, joka suosittaa hymyillen, sormi pystyssä: Saponite – hyvä pesuaine tai miksei ihanteellinen Salamandre: taloudellista, turvallista, mukavaa.

ellauri211.html on line 195: ”Ei ole mitään”, hän sanoi, ”ymmärrättehän, olen itse tarkistanut, sillä en pidä siitä, että asiat ovat vain sinnepäin, ei ole mitään jota en itse olisi jo tuhat kertaa tutkinut kliinisesti, luetteloinut ja selittänyt.

ellauri211.html on line 199: Huomaan kyllä mihin nuoli osoittaa. Duchamp oli 1/45 Piha-Antero Bretonin nuaareista humoristeista. Siltä lähti mm. tälläsiä aforismeja:

ellauri211.html on line 225: Mulla ei. Yritin löytää divareista (haluan suomeksi), ei löydy. Nyt on kirjaston kirja. Markku Envallilla olis (tavattiin perjantaina). Älyäispä antaa sen mulle.

ellauri211.html on line 237: Mun kappale on ihan mint condition

ellauri211.html on line 243: Ei olekaan ihan halpa. V 1957 1st edition 170e-350e.

ellauri211.html on line 283:  Esim. Autot-palsta hehkuttaa japsujen Lexus-riisipussia. Kaikki kunnia polttoaineen säästämiselle, mutta silti aidossa, vapaasti hengittävässä V8-moottorissa on upeita ominaisuuxia. Se näät polttaa bensaa aivan vitusti ja päästää vastaavasti peräpäästä paljon ääniä ja päästöjä. Suuret pakoputkien ulostulot eivät ole vain visuaalisesti kauniita, vaan niiden kautta kiirivät ajomelut ja jalankulkijoiden silmiin tupruttavat savut antavat ajonautintoa. Kiesi jäi pois maahantuontiohjelmasta, kun kukaan ei sitä huolinut. Autopalstan nostalgisoiva vanha klani hemmo on struzinmunan näköinen. 

ellauri211.html on line 285: Hae aistikas puutarhapenkki Kärkkäiseltä! Kivaa tekemistä, mukavaa ostettavaa ja moottorien pärinää. Shoppailu viihdyttää mezästäjä-keräilijää. 1000 ensimmäiselle makkara ja mehu ilmaisexi! Tervetuloa!

ellauri211.html on line 287: Pohjois-Koreassa porsaat ovat onnellisia. Se on hienoa. 40 v lääkärinä toiminut Kim (kukas muu) loikkasi etelään ja joutui ihan pohjalle. Sen lääkärintutkinto ei kelvannut etelässä mihinkään. Se pyrki uudelleen lääkixeen ja haaveilee nyt omasta geriatrian klinikasta. On sillä ainaskin 1 potilas tiedossa.

ellauri211.html on line 294:   Mistähän se johtuu että tafsaajia on erityisen paljon kökkäreissä? Jotain yrittäjähenkisyyttä sekin on. Pedofiili Kari Rydmanin limainen kakara Wille Rydman on jäänyt kiinni toistuvasta sakkolihan käsittelystä. "Kirjamies" Ranu Panola on jäänyt kiinni naapurin rouvan alavazan tunnustelusta. Tuomio oli 15 senttimetrin lähestymiskielto. Ranun lehdykkä Lavatähti ja kirjamies on käsittämätöntä linssiluteilua. Että voikin äijä olla narsistinen.

ellauri211.html on line 295:       
 Totta puhuen ei tämä tekohämmentyneenä hymyilevä persepääkään ole ihan eilisen teeren poika kuvalehtien keskiaukeamaärvönä. Kun hän kihlasi tunnetun valokuvamallin, vasta Njuu Jorkista maahan laskeutuneen bisnesenkelinsä, heidän yhteinen taipaleensa alkoi ei vähempää kuin Ilta-Sanomissa ja Hymy lehdessä! ja heidän suuret häänsä huomattavassa Hämeenkyrossä nousivat Seuran ja Annan  etusivuille! Turha häntä on  tyrkkiä lavatähden paasipojaksi!  Siitä äkämystyneenä hämäläinen  Ranu alkoi ize pyytää  roskalehdiltä haastatteluja  lupaa kysymättä savvoo  viäntävältä Katrilta. Ranu  myhäili salaperäisenä ja näppi  ize izestään belfieitä. Tiesihän  sen etukäteen ettei siitä mitään  tullut, olivat ihan eri  kaliiperia, toinen kestojulkkis  toinen wannabe. Hui kuinka Ranu  onkin vastenmielinen. Se kuzuu  äxäänsä vuoroin laulajaxi  vuoroin lavatähdexi. Izeään se  tituleeraa kyrvänpää-expertixi.  Potkut saaneen peesarin  voimatonta kiukkua. Tampereen  oikeistosiiven Aamulehdessä,  jossa perusporvarillinen Ranu on  vakisenttaaja, sekä  huomattavassa Hämeenkyrön  Sanomissa saa peesarikin  palstamillimetrejä.  Mahtavan  tonniston narsisti! Iltalehden  Aila Seppalän puffi on Ranusta  "puhtaasti ja kauniisti  kirjoitettu."  "Katse ja  kädenpuristus kertovat paljon.  Pana Rajalan terse on rehevä ja  lämmin, mahanalusote avoin,  utelias ja leikkisä, miehen  suoro Sentun pöydän alla  vahvistaa ennakkotuntemuksen:  Pan on Katrinansa ansainnut."  Vizi mitä tuubaa! Jutussa  käydään mallikkaasti läpi miehen  työhistoria, hänen  kirjoittamansa Sillanpään  elämäkerta odottaa vielä  kolmatta ja huipentavaa osaansa,  hänen näytelmäsovituxkistaan on  äsken nähty Elämä ja aurink  Molojunkaterina, Pyynikille on  tulossa Ale ellers on työn alla  nuskailtavana Tamge Temerin  historian toinen osa. Dosent  pissii hunajaa ja tunnustelee töröhampaisen TV-lasisen Aila Meriluodon mahanalusta. Markku  Envallilta meni pari vuotta  uuden onnen aforisointiin.  Kiireinen jokapaikan dosentti  aikoo selvitä nopeammin. Ranun  izetunto on horjahteleva. Ilmi  narsisti! Kazeet kääntyivät  Hämeenkyrössä kun Ranu tuli  ostamaan Seura-lehteä. Katrin  vanhemmat haisee kaskisavulta ja  Bertta mummi on riuskasti  hymyilevä murretta pulppuava  kansannainen. Hizi Ranu kopioi  naistenlehtityyliä. Oven avaa  Taisto Tammen mummo, hymyilevä  rouva Hagert. Ranu lukee  Seura-lehdestä rakastaako hän  oikeasti Katria. Onko Katrin  maalaisporukat sille riittävästi  hienoja? Vinoiliko vääräleuka  Wexi Koistinen sille  salamielisesti jotenkin? Panu  antaa ymmärtää että tyhmä Katri  on Ranuun aivan lääpällään, Ranu  miettii vielä ostopäätöstä. Höh,  avattu pakkaus on ostopäätös. 

ellauri211.html on line 299: Katri Helena ja Panu  Rajala olivat naimisissa  vuodesta 1997 vuoteen 2004.  Toissavuotisessa Katri Helena  -musikaalissa Panu Rajala  tuotiin kirjailijan mukaan esiin  varsin kyseenalaisessa valossa.  Panu Rajalaa ei musikaalissa  kutsuttu hänen oikealla  sukunimellään, vaan miehestä  käytettiin leikkisää nimitystä  Proffa. Musikaalissa Proffa liehitteli muita naisia eikä ollut vaimonsa tukena, mikä teki laulajan surulliseksi. Rakkaus rakoili nopeasti. Musikaalista kiukustuneena  kirjoittamassaan  paljastuskirjassa Rajala sanoo  tuovansa kostoxi Katri Helenasta  esiin arkisemman puolen. - Tässä  tulee ehkä hieman inhimillisiä  kosketuksia ja yksityiskohtia,  jotka liittyvät tarinan kulkuun  ja tähän draaman kaareen.  Halusin tuoda joitakin  inhimillisiä, arkisempia ja  tavallisempia piirteitä tähän  hyvin kiillotettuun tähtikuvaan.  Koska hän on ollut suuren  ihailun vallassa (sic)  vuosikymmeniä, niin kyllä siihen  liittyy vähän muutakin.  Ajattelin, että teen palveluksen  tuleville elämäkerran  kirjoittajille antamalla  tällaista läheltä nähtyä  aineistoa, Rajala kertoi.  
 Lavalla nähtiin rajuja riitoja, joissa kummatkin käyttivät kovaa kieltä toisistaan. Katri syytti Proffaa julkisuudenkipeäksi ja kaksinaamaiseksi liehittelijäksi, Proffa puolestaan haukkui Katria henkien kanssa seurustelevaksi haahuilijaksi. Kaikki repliikit oli poimittu naistenlehdistä. Ranua esittänyt hemmo tuntee esittämänsä henkilön myös todellisuudessa, he ovat tehneet yhteistyötä. Toivon, että Panu Rajala suhtautuu tähän huumorilla, Katri sanoi. Ranu on tollanen Suomen  Bellow, Roth tai Knasu,  kaunainen narsisti.  Panu Rajala harmistui syksyllä 2010 ensi-iltansa saaneesta Katri Helena -musikaalista, koska hänet esitettiin siinä epämieluisassa valossa. Rajala oli musikaalissa Proffa, joka esitettiin suorastaan pellenä, lukeneisuudellaan pröystäilevänä hienostelijana. Panu alkoi panna Marjaa Katrin selän takana.  Panu Rajala ja Marja Norha vihittiin Sastamalan vanhassa kirkossa 2007. Panu Rajalan ei tarvitse piilotella sivistyneisyyttään nykyisen vaimovainajansa kanssa. Hän on opettaja! Tai siis oli, ei sekään kestänyt kovaa käyttöä.

ellauri211.html on line 301: 	Tämän kirjan pitäisi olla  alaotsikon mukaisesti  rakkauskertomus. Panu Rajalan  pitäisi kirjoittaa ”elämästään  Katri Helenan kanssa hellän  suorasukaisesti, itseään  säästämättä, vailla kaunaa ja  katkeruutta, muistaen kaiken  kauniin, murheen ja tuskankin  tunnustaen”. Pah.  Suorusukaisuutta löytyy, mutta  varsinkin löytyy kaunaa ja  katkeruutta. Kauneus kääntyy  nopeasti murheeksi ja ainakin  tämän lukijan osaksi tuli tuska.  Jos omahyväisyydellä on nimi, se  voisi olla Panu Rajala. 
  Kustantaja ei ainakaan säästele  ylisanoissa, mainiten Rajalan  ”maamme luetuimmaksi  elämäkertakirjailijaksi”. Tämän  lukijan mielestä hän tuntuu  olevan ainakin omasta mielestään  maamme tuotteliain ja laadukkain  kirjailija. Painosten  kuninkaaksi häntä ainakin voi  tituleerata, onhan aiemmasta  paljastuskirjasta Enkeli tulessa  otettu liki 10 painosta. 
  Lavatähti ja kirjamies on alusta  alkaen asenteellinen teos.  Rajalalle viihdetaiteilijuus ei  merkitse mitään. Hän onnistuu  väheksymään pitkän uran tehnyttä  tähteä, teki tämä mitä hyvänsä.  Vain kansanmusiikista ja  -runoudesta vaikutteita ottava  levytys saa kirjamiehen  hyväksynnän. Kirjamiehen  maailmankuvaan ei sovi, ettei  lavatähti lue romaaneja.  Henkisen kasvun ja  tuonpuoleisesta elämästä  kertovat teokset hän leimaa  hömpäksi ja viiden pennin  aforismeiksi. Rajalan mielestä  Katri Helena ei pärjää viisaiden  kulttuuri-ihmisten parissa.  Kukapa viihtyisi seurassa, joka  katsoo alaspäin. 
 Oman  täydellisyyden kirjamies muistaa  tuoda esille. Hänen erehdyksensä  ovat inhimillisiä, jotka  miehelle sallittakoon. Hän  myöntää ehdollisesti  saattaneensa tai taitaneensa  tehdä sitä tai tätä, ja sitten  ihmettelee, kun toisella on eri  näkemys asioista. Hän on  rehellinen kun tähti on  tekopyhä. Hänen työnsä ovat  kulttuurihistoriallisesti  tärkeää, tähden henkistä  onanointia. Miehen itsetuntoon  taitaa koskea olla avec,  harvemmin ensisijaisesti  kutsuttu. 


ellauri211.html on line 302: 	"Arvaa. Paula  puuskahti, että aina sä löydät  noita hienoja sivistyneitä  miehiä, ja mä en löydä muita  kuin kiipijöitä,  hyväksikäyttäjiä ja  perseennuolijoita." Rajala  kertoi IS:lle maaliskuun alussa  pettäneensä Katri Helenaa nykyisen vaimonsa Marjan kanssa.  Liittoa hiersi erilaisuus. -  Heti avioliittomme alussa  tapahtui sellainen asia, että  päättelin sen olevan meidän  suhteessamme erottava tekijä.  Huomasin pian, ettei  erilaisuutemme ehkä ollutkaan  liitossamme rikkaus, Rajala  totesi. Panu Rajala avautuu blogissaan saamastaan lähestymiskiellosta: ”Kolmen sekunnin väärä kädenliike voi äkkiä kostautua”. Rajala kertoo tuomion seurauksena hänen juhannuksensa olevan ”tehokkaasti pilattu”.  Männävuonnakin kokon pilasivat poliisit. Ei kulohälytys koske julkimoita.

ellauri211.html on line 305: Mies voi tulla  räkänokastakin vaan ei piipunrassista.
   "Säälittävää Panu. Vaikka  Katri-Helena olisi tehnyt mitä,  niin tässä katseet kääntyvät  Panun huomiohakuisuuteen ja  katkeruuteen. Olisit ollut  mies!!"

ellauri213.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri213.html on line 36: 
Bruno (parturissa käytyään) on väsähtäneen näköinen kaveri alaoikealla. Mommo pitelee hautakynttilää.

ellauri213.html on line 39:   Dan Steinbock oli suurin piirtein yhtä kehno kirjailija kuin E. Saarinen iskelmälaulajana. Eipä enää vedä Saxassa pastorina toimineen Jukka Kuoppamäen isänmaallista biisiä duettona. Toinen äänistä on näät iäxi vaiennut. Samin et al. nekrologi vajaahampaisesta Simpasta oli myönteinen, niinkuin sopiikin. Hyvä elämä, sanoisi Arikin. Mutta paha kuolema yllätti, musta enkeli vei päivänsankarin yhtäkkiä, niinkuin sen isänkin. Uni jäi kesken viimeinen.

ellauri213.html on line 41:   Taneli Kivipukin nahaton kalu huojuu jäykkänä kaverin päästyä ulos housuista alta aikayxikön. Tina Herzberg, mantelisilmäinen nähtävästi sekin, huokailee altavastaajana. "Pian mies oli alasti ja penis seisoi." Snart blottades ollonet. Nääh, det var ju blottat från första början. "Hiän näki ensi kertaa (LOL) miehen lujan penixen ja tunsi kostuvansa." Kiinalainen huora oli kauniimpi kuin kuolema mutta Taneli ei vääränrotuiselle luovuttanut Israelin siementä. Se sai vaan hifistellä ohuen polyesterin läpi Tanelin ståkukia. Rikollisen keskustelun ja pöydänalushiplauxen jälkeen Tanelilla seisoi yhä. Kinkku hoiteli jo nuijaa seuraavaa. Gimmelin alkup vedos 20v takaa on parempi kuin Ripsipiirakan 13v takainen säälittävä coveri. 

ellauri213.html on line 51: 	Nuppikulli Toni Klementiini on selvästi Tanelin selfie. Toni oli toista maata, ja rotua. Toni pukeutui yxinkertaisen tyylikkäästi talvella farkku- tai nahkatakkiin, kesällä tuulitakkiin. Kotiasuna on kimono. Keittiössä narisi vanha puutarhapöytä, makkarissa Tina: Ali Karim Bei, tahdon sinut sisääni. Olohuoneessa notkui Lundia. Eteisessä ei ollut valoja. Danin henkilöt on huisin ikävystyttäviä, puisevan pahvisia ja läpi selitettyjä.

ellauri213.html on line 53: 	Sama vika kuin savolinnalaisella virkaveljellä. Psykologien ei juuri kannattaisi pyrkiä pois lestistä. Toniin saattoi luottaa. Luotathan? Hän oli izenäinen. Tunneköyhä zombie. Seinällä ei ollut yhtään valokuvaa. Se kertoo paljon. Toni on siionisti. Hän kaipaa Jaffaa. Itkeskelevä Markkula kaivaa votkaa muumimukista. Tina nauraa pilkkasuu.

ellauri213.html on line 58: Jännitysromaani? Mikä vitun jännitys. Todella törkeää filistiinien haukuskelua parhaitten koukkunokkaperinteiden mukaan. 

ellauri213.html on line 59: 	Pahalla arabilla oli tukuittain tekaistuja passeja. Danilla ei menneet hommat putkeen Nykissä sinikantisella suomalaisella matkustusasiakirjalla. Nykin juutalaiset olivat ovelampia, ja niillä oli vielä terävämmät kyynärpäät. Se ei yllätä että Taneli on 3-divarin kynäilijä vaan se et joku on vaivautunut julkaisemaan sitä. Onkohan tää omakustanne. Azizin samizdat. Oi Odessa, helmi mustan meren. 

ellauri213.html on line 62: 	Dma-lapset eivät tunne häpeää eivätkä ole ylpeitä. Se on hyvin paha. Häpeä on peitettävä siionistien verellä. Isä olisi ylpeä kameleontistaan. Kunnia on pelastettava. Sählämit GT ja ilman kärhämöivät silmittömästi arvottomasta maapalasta. Public displays of aggression. Dan on erittäinkin kyyninen. Venäläiset ovat pahoja. Kuubalaiset hoitavat likaisen työn KGBn puolesta. Danilla on likainen mielikuvitus. Dankin paistatteli mielellään kameroiden loisteessa kuin Ranu Pajala. Mikähän siinä oikein viehättää? Kysy peipolta. Ja kysynkin. Se vastaa: lähtee hereästi pillua. Vanha Dan on vanhan jutkun näköinen. Siitä tuli konsulentti, globalisaation agentti.  Aziz the combat fighter söi epähuomiossa sikanautapurilaisia. Ei olis kannattanut.

ellauri213.html on line 66: En varmaan ole koskaan kuullut Kari Tapion kappaletta Olen suomalainen, enkä sen jonkun ämmän, oisko Paula joku, "piisiä" Aikuinen nainen. Niihin plus Jukka Kuoppamäen em. kappaleeseen tiivistyy tsuhnalainen turvelous. Syrjän kerrotaan sanoneen tv-haastattelussa, että teksti on "ihan paskaa". Oikeaan osunut arvio.

ellauri213.html on line 85: Ja siinä harvemmin on onni myötä,	И это реже удача,				

ellauri213.html on line 93: Mutt' sitä nousemme hammasta purren,	Но это то, что мы встаем, кусая зубы.			

ellauri213.html on line 97: Ja siinä harvemmin on onni myötä,	И это реже удача,					

ellauri213.html on line 108: Läski neekeriäijä (Felix-setä) opettaa et on ookoo olla läski kuraverinen kuha on iloinen ja vähemmistöä. Ja tyttösankari voi olla supervoimaton ja sankarillinen (paizi herutuskuvissa piilarit on ihan must). Mutta mixi Disneyn sankarit on niin usein vinosuisia? Kazo vaikka Iisebeliä ja sen mummua.

ellauri213.html on line 110: 	Ääniraidan suosikki We Don't Talk About Bruno, jonka numerot nappasivat Billboard Hot 100 -listan neljännen sijan, ansaitsee nyt samanlaista tunnustusta kuin Frozenin Let it Cum ja Aladdin 's Luotathan. Samaan aikaan Encanto -aiheiset meikkioppaat ja satunnaiset psykoanalyysit Madrigal-perheen voimista saavat jopa miljardeja katselukertoja TikTokissa.  Tämä artikkeli keskittyy viiteen tärkeimpään oppituntiin, joita nämä keskustelut korostavat.

ellauri213.html on line 112: 	Kun päähenkilömme Mirabel kertoi meille perheensä maagisista voimista kappaleen The Family Madrigal kautta, hänet esiteltiin myös vastahakoisena ulkopuolisena, joka katsoi sisään. Toisin kuin hänen rekkalesbo sisarensa Luisa tai hänen vauvapäinen 

ellauri213.html on line 115: Samaan aikaan Etupepan kyky hallita säätä kasvatti hänessä tarvetta tukahduttaa tunteitaan luonnonkatastrofien estämiseksi, mikä ei ole terveellistä kuten näemme Greta Thunbergista ja Brunosta. Samanlaista erityisherkkyyttä näemme hänen lapsissaan. Dolores (Avalokitasvara) joka kuulee kaiken, on jatkuvasti tietoinen siitä, mitä muut ihmiset sanovat ja on siksi jatkuvasti varuillaan kaiken disinformaation vuoksi, jota hänellä on käytettävissään. Hänen veljeänsä isä Camiloa voidaan pitää myös tunne-elämän tukahduttajana, koska hän pystyy mukautumaan fyysisesti (5-15 cm, 25 jos olet taitava) ja emotionaalisesti vastataxeen muiden tarpeisiin.  Se ei ole terveellistä, on tärkeää olla terveen egoistinen, let it cum kun on tullaxeen. Kauppatieteen käyneet liikejohtajat pihistävät palkoista osakkeenomistajan hyväxi. Palkat on niille vain kuluerä. Tää leffa on erittäinkin matriarkaalinen. Miesrooleissa ukkivainaja, läski neekeri, isä (ruipelo), teini muodonmuuttaja, "el Chapo", tärähtänyt homo setä, plus eläimiä hätyyttävä vintiö.

ellauri213.html on line 122: 6 syytä mixi Embotellado on paras Disney filmi ever: 1) sankari ei ole super eikä oikeastaan tee koko aikana mitään merkillistä. 2) Pätkässä ei ole pahista. Mummun pärmänttäyskin osoittautuu puolustettavaxi. 3) Kehenkään ei satu pahasti paizi Pedroon, eikä silläkään herkutella. 4) Hullunkurisen veikeitä vekkuleita on suhteellisen vähän. 5) On paljon tyyppejä mutta kukaan ei ole erityisen tärkeä. 6) Taika on täysin maallista, ize asiassa sivuasia. 

ellauri213.html on line 124: 	Jenkkipurilaisten mielestä pätkä ei ollut ihan parhautta suunnilleen juuri näistä syistä.

ellauri213.html on line 126: Toinen samanlainen Harari-luokan talousliberaali epistola oli Raija ja viimeiset lohikäärmeet. Lasten ja aikuisten roolit, vaatteet ja halut on lopullisesti sekaantuneet. Vauvat heiluu katulapsina. Waltin porukoiden taikasanat ovat luotto, luottamus, toivo ja tiimihenki. Että jaxaa väsyttää. Luotathan? Minä lupaan. Saanhan tämän luotolla? Lahja edellyttää samanlaista vastalahjaa, se on bisnis transaktio. 

ellauri213.html on line 128: Pahixina sentään vaan persoonattomat pieruntuprahduxet, JKK Rowlingilta nyysityt ankeuttajat. Ne trendaavat. His Dark Materialsissakin oli sellaiset. Ei tarvi maxaa näyttelijän taxoja eikä kexiä vuorosanoja. Senkun tuhraa digikuvan päälle jotain rändöm pixeleitä. Motiiveita ei tarvi miettiä eikä kexiä selityxiä. Onhan siinä realismia tavallisiin Disneypahixiin verrattuna. Kukaan ei ole pudonnut pienenä maalipurkkiin ja muuttunut ilkeäxi kuin Silppuri.

ellauri213.html on line 136: Yksi Encanton ilmeisimmistä viesteistä on meedioiden tärkeys. Suurin osa elokuvan ongelmista johtuu siitä, että porukat  valehtelevat. Jos Madrigalit olisivat olleet halukkaampia puhumaan edes vaihteexi totta, suuri osa elokuvasta olisi voitu välttää, ehkä kaikki. Mutta ei.

ellauri213.html on line 141: Vaikka Abuela Almalla on hyvät aikomukset, elokuvassa tehdään selväksi, että hänen tapansa hallita perhettä aiheuttaa monia heidän kohtaamiaan ongelmia. Hän arvioi perheyritystä erityisesti heidän erityiskykynsä eli sen perusteella, kuinka he voivat käyttää niitä tuottaaxeen palveluita paikalliselle yhteisölle.

ellauri213.html on line 146: 
Täydellisyyden tavoitteleminen on haitallista.

ellauri213.html on line 155: Isaac Williams on elokuvien katsoja, television katselija, toimittaja, bloggaaja, pelaaja, sarjakuvafani ja roolipelaaja. Hän on ollut baarimikko ja tarjoilija, ja nyt hän kirjoittaa listoja CBR:lle. Hän keskittyy tv-sarjoihin ja elokuviin. Vapaa-ajallaan Isaac voi tavata pelaamassa, lukemassa, pelaamassa D&D:tä, kävelemässä Birminghamin pitkiä kanavia pitkin kuin Jeesus ja katsomassa elokuvia.

ellauri213.html on line 164: 
Families don’t always know what’s best for you.

ellauri213.html on line 179: social identity, pride and/or shame. Individuals will often 

ellauri213.html on line 180: not identify with other children and will have a complete 

ellauri213.html on line 182: often be ineffective. Inconsistency and change of mood, 

ellauri213.html on line 184: include sudden mood changes e.g. being affectionate to 

ellauri213.html on line 195: behaviours - the main obsession will be that of demand 

ellauri213.html on line 196: avoidance. Children may appear clumsy and have an awkward 

ellauri213.html on line 201: hat-are-demands-Julia2.jpg.png?resize=768%2C541&ssl=1" />

ellauri213.html on line 208:     Plans – advance planning may lead to increased anxiety as the time/date for ‘the plan’ nears, but equally the intolerance of uncertainty that is a key factor in PDA may make ‘spur of the moment’ activities tricky …

ellauri213.html on line 212:     Decisions – sometimes knowing a decision has to be made makes it a demand, or ‘options paralysis’ may set in if there are too many possibilities

ellauri213.html on line 218:     Uncertainty – research from Newcastle University showed that intolerance of uncertainty is a significant factor in PDA, with PDA autistics needing to know and feel in control of what’s going on

ellauri213.html on line 220:     Praise – this carries the implied expectation that the action will be carried out again or improved on next time, and so may not achieve the positive reinforcement that may be intended

ellauri213.html on line 222:     Transitions – the demand to stop and switch what you’re doing and also the uncertainty around what may come next

ellauri213.html on line 238: Samariinia haavoihin

ellauri213.html on line 240: Laupiaat samarialaiset antaa brittisuikkareille ihokkaita. Tärkeä apulainen on Susikoira ROI. Samaritans have high ROI for their charity.  Brittisamarialaisia johtaa ammattijohtajatar jonka mielestä Girlguiding oli feministijärjestö. 

ellauri213.html on line 242:   We believe that people have the right to find their own solution and that telling people what to do takes responsibility away from them.

ellauri213.html on line 243: Augustine and Thomas Aquinas had formulated the view that whoever deliberately took away the life given to them by their Creator showed the utmost disregard for the will and authority of God and jeopardized their salvation, encouraging the Church to treat suicide as a sin. By the early 1960s, however, the Church of England was re-evaluating its stance on the legality of suicide, and decided that counselling, psychotherapy and suicide prevention intervention before the event took place would be a better solution than criminalisation of what amounted to an act of despair in this context.

ellauri213.html on line 244:   The Suicide Act 1961 (9 & 10 Eliz 2 c 60) is an Act of the Parliament of the United Kingdom. It decriminalised the act of suicide in England and Wales so that those who kill themselves would no longer be prosecuted. The Act did not apply to Scotland, as suicide was never an offence under Scots Law.

ellauri213.html on line 246:     The standing adjudication in English common law is that, as dying is an inevitable consequence of life, the right to life under the Convention necessarily implies the obligation to let nature take its course. Everyone has the right to die slowly, painfully and horribly.

ellauri213.html on line 248: Girlguiding (Peukaloiset) is the operating name of The Guide Association, previously named The Girl Guides Association and is the national guiding organisation of the United Kingdom. It is the UK's largest girl-only youth organisation. Girlguiding is a charitable organisation. Founded 1910 by Robert Baden-Powell in bulging shorts and Agnes Baden-Powell in mini skirts, Girlguiding is a member of World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) - the largest women's organisation in the world

ellauri213.html on line 249: International camps are a chance to really immerse yourself in an adventure abroad.  At these events, you'll get to see incredible locations - recent events have been hosted in Iceland, Japan and the USA! And in UK -  you don't need a passport to go if you got a British one!

ellauri213.html on line 251: You join together with thousands of other members for a set programme reflective of the host country’s culture and customs. As well as a huge closing ceremony. This event is for members aged 16 to 22. Sadly the next World Scout Moot in 2022 has been cancelled, but we hope this will take place again in 2025. We hiked, swam, explored one another and ate our shorts becoming really great friends. Learned how to give support during the Ukraine conflict. The 25th World Scout Jamboree will take place in 2023 in South Korea. Lieköhän yhtään venäläisiä kaukopartiolaisia kuzuttujen joukossa?

ellauri213.html on line 254: In 1908, Baden-Powell's book Scouting for Boys came out in Russia by the order of Tsar Nicholas II. It was called Young Scout (Юный Разведчик, Yuny Razvedchik). On April 30 [O.S. April 17] 1909, a young officer, Colonel Oleg Pantyukhov, organized the first Russian Scout troop Beaver (Бобр, Bobr) in Pavlovsk, a town near Tsarskoye Selo, St. Petersburg region. In 1910, Baden-Powell visited Nicholas II in Tsarskoye Selo and they had a very pleasant conversation, as the Tsar remembered it. In 1914, Pantyukhov established a society called Russian Scout (Русский Скаут, Russkiy Skaut). The first Russian Scout campfire was lit in the woods of Pavlovsk Park in Tsarskoye Selo. A Russian Scout song exists to remember this event. Scouting spread rapidly across Russia and into Siberia, and by 1916, there were about 50,000 Scouts in Russia. Nicholas' son Tsarevich Aleksei was a Scout himself.

ellauri213.html on line 258: In Soviet Russia the Scouting system started to be replaced by ideologically-altered Scoutlike organizations, such as "ЮК" ("Юные Коммунисты", or young communists; pronounced as yuk), that were created since 1918. There was a purge of the Scout leaders, many of whom perished under the Bolsheviks. Those Scouts who did not wish to accept the new Soviet system either left Russia for good, like Pantyukhov and others, or went underground. However, clandestine Scouting did not last long. On May 19, 1922 all of those newly created organizations were united into the Young Pioneer organization of the Soviet Union, which existed until 1990. From that date, Scouting in the USSR was banned.

ellauri213.html on line 270: The Scout movement began to reemerge and was reborn within Russia in 1990, when relaxation of government restrictions allowed youth organizations to be formed to fill the void left by the Pioneers, with various factions competing for recognition. Some former Pioneer leaders have also formed Scout groups, and there is some controversy as to their motivations in doing so.

ellauri213.html on line 278: 14 Russian Scouts were invited to take part in the 19th World Scout Jamboree in 1999. Russia was represented 2003 at the 20th World Scout Jamboree in Thailand. 504 Scouts from the association Russian Association of Scouts/Navigators took part in the 21st World Scout Jamboree in 2007.

ellauri213.html on line 282:     In addition, there are USA Girl Scouts Overseas in Moscow, serviced by way of USAGSO headquarters in New York City; as well as Cub Scout Pack 3950 and Boy Scout Troop 500, both of Moscow, linked to the Direct Service branch of the Boy Scouts of America, which supports units around the world. There are also British Girl Guides served by British Guides in Foreign Countries in Sakhalin.

ellauri213.html on line 286: 	Rainbows (regrettable choice of name, in hindsight) is for all girls aged four to seven (five in some areas). We play loads of fun games and do activities and challenges and a few times we get badges – Matilda, Rainbow. Rainbows learn by doing – they get their panties dirty, do sports, arts and crafts and play games. Being a Rainbow is all about having the space to try new things. Through taking part in a range of different activities with girls their own age, Rainbows develop self-confidence and make lots of new friends.

ellauri213.html on line 288:     My daughter Nancy, who has Asperger's syndrome, has been a Rainbow for over a year and she loves it, especially as many special schools and autism youth groups are boy-dominated. Rainbows gives Nancy something shared to discuss with friends at school. It's also good for her to see girls doing all sorts of activities because boys commenting sleazily on her doing things that aren't stereotypically girly can upset her. The sleepovers are especially amazing! And it's not just Nancy who benefits. Rainbows are supported by a group of highly trained, inspirational leaders who explore the girls, challenge themselves and have fun.

ellauri213.html on line 291: 'Normal' festivals have too many nasty older people who are so big that it hurts, but at Wellies you can do things

ellauri213.html on line 292: with people your own age size and gender and feel safe. You can't get bored here. You make a lot of new friends and have a lot of freedom. It's nice having a festival for people our age that our parents will let us go to!

ellauri213.html on line 294: The girls didn't know much about the event beforehand, but Amelia was most excited about sleeping with the Big Top, Meghan couldn't wait to learn some tricks, while Abigail, Darcey and Ellie were looking forward to trying out some new adventurous group activities. We then enjoyed a very funny magic show, sucking our own magic wands and balloon creatures. Darcey and Aayla said they 'liked playing fun games with the Rainbows on the inflatables' which we did next. 

ellauri213.html on line 296: Each year, the organisation publishes the Girls' Attitudes Survey, which surveys the views of girls and young women on topics such as body image, career aspirations and mental health. BBC staff were told there are more than 150 genders and urged to develop ‘trans brand’.

ellauri213.html on line 298: Girlguiding UK has signed the campaign to try and force the hand of Rupert Murdoch, who hinted a few weeks ago that he is considering ending the publication of photographs of topless models on page 3 of The Sun – which he owns, as chief executive of News Corporation. Page 3, or Page Three, was a British newspaper convention of publishing a large image of a topless female glamour model (known as a Page 3 girl) on the third page of mainstream red-top tabloids. The Sun introduced the feature, publishing its first topless Page 3 image on 17 November 1970. The Sun's sales doubled over the following year, and Page 3 is partly credited with making The Sun the UK's bestselling newspaper by 1978. In response, competing tabloids including the Daily Mirror, the Sunday People, and the Daily Star also began featuring topless models on their own third pages. Notable Page 3 models included Linda Lusardi, Samantha Fox, and Katie Price. 

ellauri213.html on line 300: Samantha Karen Fox (born 15 April 1966) is an English pop singer and former glamour model from East London. She rose to public attention aged 16, when her mother entered her photographs in an amateur modelling contest run by The Sunday People tabloid newspaper. After she placed second in the contest, she received an offer from The Sun to model topless on Page 3, where she made her first appearance on 22 February 1983, at the tender age of 17, sporting huge balloons already then. She continued to appear on Page 3 until 1986, becoming the most popular pin-up girl of her era, as well as one of the most photographed British women of the 1980s. She looked like a fox with balloons glued up front. Never liked her face anyway.

ellauri213.html on line 303: LET OFF AGAIN! Smirking Katie Price DODGES JAIL over ‘gutter s*g’ text to Kieran Hayler’s fiancee. The 44-year-old was instead handed an 18-hole community order,

ellauri213.html on line 304: 170 hours unpaid work and told to pay £1,500 costs. Katie Price has been known on the celebrity circuit for many years, starting out her career as a glamour model before becoming a TV personality, author and OnlyFans content creator. Katie has five children: her eldest Harvey, Princess, Junior, Buddy and Jett. She was married to Peter Andre from 2005-2009, Alex Reid from 2010-2012 and Kieran Hayler from 2013-2021. She was most recently dating Love Island star Carl Woods until their split. Michelle contacted Sussex Police on Friday to complain that Katie — mum to two of Kieran’s children — had sent him a tirade of abuse which was aimed at her. Close sources said the text branded Michelle a “c*ing w*e piece of s*” and a “gutter s*g.” The ex-glamour model, who smiled as she left the dock today, could have been jailed for a maximum of five years for breaching the restraining order. BUSINESS AS USUAL Katie Price says she’s ‘so lucky’ after dodging jail over ‘gutter s*g’ text – as she reveals she’s landed a Girlguiding travel show. 

ellauri213.html on line 312: 
 In August 2013, The Sun's Republic of Ireland edition replaced topless Page 3 girls with clothed glamour models. Its UK editions followed suit in January 2015, discontinuing Page 3 after more than 44 years. The Daily Star became the last print daily to drop topless photographs, moving to a clothed glamour format in April 2019. This ended the Page 3 convention in Britain's mainstream tabloid press. As of 2022, the only British tabloid still publishing topless models is the niche Sunday Sport. Only old geezers buy it anymore. Others prefer peering down the bottomless pit. 

ellauri213.html on line 317: 
Glamour halfways clothed. Never eat anything bigger than your head. Melonit ovat Linzin karusellin päädystä.

ellauri213.html on line 319: Gutterslug - Urban Dictionary. A girl that is drunk and ugly, but still worth the sex. Them two gutterslugs outside of that club are dusty, but would still 

ellauri213.html on line 326: 	Moshe Raab will never forget, nor forgive. Mosaic God is not a forgiving one. Mosaic beer is good, unlike Foster's. Leila Khaled hijacked my and my mother's and my siblings' plane. Why did a public university invite her to speak? Even after 50 years, the convicted terrorist who changed my life has never disavowed her actions. What will she teach SFSU students? 

ellauri213.html on line 329:        TWA flight 741 was one of three planes successfully hijacked by the Popular Front for the Liberation of Palestine that day — the hijacking of an El Al plane was foiled by the onboard sky marshals. At the time, I was a 14-year old foreskinned kid living in Trenton, New Jersey, whose only care was how the Baltimore Orioles were doing. This event changed my life, as well as the lives of the other 350 people who were on those planes. Mostly for the better, we became instant celebrities. 
 Imagine the horror and disgust that I, my family and other hijack victims experienced when we read that Leila Khaled, one of the hijackers directly involved in the 1970 attacks, had been invited by San Francisco State University to address a forum on Gender, Justice and Resistance. Ms. Khaled is a convicted terrorist. She has paid her debt to society. She is a member of the PFLP. She is a symbol not of justice and resistance, but of wanton terrorism and death. Khaled spent only a few days in jail. After her failed hijacking of the El Al plane, she was transferred by the Israeli sky marshals to the British police and released in exchange for hostages when a fifth plane was hijacked to secure her freedom.

ellauri213.html on line 331: Had Khaled ever apologized for her role in the hijackings or taken steps to show that she is committed to nonviolent efforts to achieve her desired end of driving the invasive Israeli species from her land, I would not object to her speaking at San Francisco State. People who genuinely learn often make the best teachers. But even after 50 years, Khaled has never expressed remorse or disavowed her actions or those of her comrades. Neither have I for 3000 years of Israeli mass murder of poor Philistines, so there! Never forget, never learn!

ellauri213.html on line 333: 	The most distressing and disheartening thing, 50 years after this horrible experience, is that the Western world (including us middle easterners) has not eradicated this type of terrorism. As recently as January 2020, the PFLP (through Palestinian NGOs) received financial support of millions of dollars from European countries, the United States, Canada, Japan, UN-OCHA and UNICEF. That money should have come to us instead! We know how to handle capital after all, got the talent for it.

ellauri213.html on line 335: 	In theory, San Francisco State University President Lynn Mahoney is correct in stating that a university is a place where different ideas are presented, discussed and analyzed so that individual conclusions can be drawn. But does that justify giving an unrepentant terrorist a forum to address the students? What will she teach them? The proper way to hijack an aircraft, based on her success in 1969, and what mistakes to avoid based on her failure in 1970? When I was a student in university, I often faced new ideas that ran contrary to my beliefs. But these perspectives were presented by knowledgeable, respectable academics. Some were Nobel Prize winners. None were terrorists. Most of them were Jews.

ellauri213.html on line 337: 	Ylen Kova talous -haastattelussa Steinbock pitää suurena virheenä sitä, että Suomen talous on yhä liian riippuvainen viennistä Eurooppaan. Steinbockia häiritsee myös se, että Suomessa euroon liittyvää keskustelua hallitsevat edelleen ne samat henkilöt, jotka aikoinaan veivät Suomen euroon. Haastattelussa Steinbockin kädet alkavat viuhtoa jo huomattavan laajassa kaaressa, kun keskustelu jatkuu Suomen asemasta osana varsin heterogeenistä euro-järjestelmää. Talentit pitäisi muuttaa pikimmiten taaloixi ja luottaa yhä julmakulmahampaisen joskin virttyneen New Yorkin juutalaisen konsulentin käsiin. Vitun jutku osaa pitää ranteet rentoina ja kyynärvarren jäykkänä bistron vessassa silpoessaan spurguja. Danin mielikuvitus on sekä likainen että väkivaltainen. Paizi rasisti ja koprofiili Dänniboi on misogyyni.

ellauri213.html on line 344: 	Sigonella incident oli todella röyhkeää öykkäröintiä jenkkiporukoilta Italian maaperällä. "Pilots on board the U.S. and Italian jets exchanged colorful epithets over the radio about their respective intentions, family heritage, and sexual preferences." Ja nyt ne ovat täällä. Amer. jalkaväkipataljoona harjoittelee öykkäröintiä Suomessa. Voi perkele. Amer. rotinkaiset kovaäänisesti mongertaen haukkuivat Suomea seiskan raitiovaunussa. Seiska ajaa nyt Käpylään. Sekin vielä. 

ellauri213.html on line 346: Jalkaväkikomppaniasta tulee ensimmäinen Suomessa vieraileva Yhdysvaltain armeijan yksikkö. Arrow-harjoitukseen tulee noin 160 miestä ja 17 vanhentunutta panssaroitua Stryker-taisteluajoneuvoa. – Isoisäni oli Suomesta ja hän puhui pääasiassa suomea siihen asti kun olin kahdeksanvuotias, joten olen tottunut kuulemaan kieltänne. Valitettavasti en kuitenkaan osaa sitä, Lagemann selittää. Mutta yleensä riittää puhua amerikanenglantia riittävän kovalla äänellä.

ellauri213.html on line 350: Over the years, Iraq has provided safe haven to terrorists such as Abu Nidal, whose terror organization carried out more than 90 terrorist attacks in 20 countries that killed or injured nearly 900 people, including 12 Americans. Iraq has also provided safe haven to Abu Abbas, who was responsible for seizing the Egyptian ship Achille Lauro and killing an American passenger. Following the murder of Leon Klinghoffer, the Klinghoffer family founded the Leon and Marilyn Klinghoffer Memorial Foundation, in cooperation with the Anti-Defamation League. 

ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS  Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti).  Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.

ellauri213.html on line 354: The Achille Lauro hijacking has inspired a number of dramatic retellings, including The Death of Klinghoffer (1991), an opera by John Adams and Alice Goodman after a concept of theatre director Peter Sellars. Its depiction of the hijacking has proved controversial. Controversy surrounded the American premiere and other productions in the years which followed. Some critics and audience members condemned the production as antisemitic and appearing to be sympathetic to the hijackers. Adams, Goodman, and Sellars repeatedly claimed that they were trying to give equal voice to both Israelis and Palestinians with respect to the political background. That kind of unpatriotic talk was effectively silenced with the Iraqi wars and the 9/11 incident. It is unpatriotic to be impartial.

ellauri213.html on line 357:       
Tabitha

ellauri213.html on line 363: Kristityt hakivat paikalle apostoli Pietarin, joka oli tuolloin Lyddassa. Apostoli käski kaikkien poistua. Jäätyään yksin Pietari polvistui ja rukoili. Sitten hän kääntyi vainajan puoleen ja sanoi: ”Tabita, nouse!” Nainen avasi silmänsä ja nousi istumaan. Pietari auttoi hänet selinmakuulle ja melkoisen tovin kuluttua kutsui väen huoneeseen. Kun kansa näki Tabitan elävänä ja tukka pörrössä, tieto ihmeestä alkoi levitä, ja se sai monet uskomaan Kristukseen. (Ap.t. 9:36-42) Pyhä Tabita eli Herran ylösnousemusvoiman todistajana, kunnes nukkui pois kaikessa rauhassa. Pietaria ei toista kertaa vaivattu. Se oli sillä aikaa jo ristiinnaulittu pää alaspäin.

ellauri213.html on line 370: Iltaisin sujahti kojuvartailta sukkien ja palaneen kebabin väkevä leyhkä. Hemmetti mikä tavaton perseys tää julmakulmahammas on.      

ellauri213.html on line 377: 	Mikhail Ivanovich Kalinin, known familiarly by Soviet citizens as "Kalinych", was a Soviet politician and Old Bolshevik revolutionary. He served as head of state of the Russian Soviet Federative Socialist Republic and later of the Soviet Union from 1919 to 1946. From 1926, he was a member of the Politburo of the Communist Party of the Soviet Union. Born to a peasant family, Kalinin worked as a metal worker in Saint Petersburg and took part in the 1905 Russian Revolution as an early member of the Bolsheviks. During and after the October Revolution, he served as mayor of Petrograd. After the revolution, Kalinin became the head of the new Soviet state, as well as a member of the Central Committee of the Communist Party and the Politburo. Kalinin remained the titular head of state of the Soviet Union after the rise of Joseph Stalin, but held little real power or influence. He retired in 1946 and died in the same year.

ellauri213.html on line 379: Königsberg was the easternmost large city in Germany until World War II. The city was heavily damaged by Allied bombing in 1944 and during the Battle of Königsberg in 1945; it was then captured by the Soviet Union on 9 April 1945. The Potsdam Agreement of 1945 placed it under Soviet administration. The city was renamed to Kaliningrad in 1946 in honor of Soviet revolutionary Mikhail Kalinin. Since the dissolution of the Soviet Union, it has been governed as the administrative centre of Russia's Kaliningrad Oblast, the westernmost oblast of Russia.

ellauri213.html on line 381: The original German population fled or was expelled towards the end of World War II, when the territory was annexed by the Soviet Union, and in the following few years. In October 1945, only about 5,000 Soviet civilians lived in the territory. Between October 1947 and October 1948 approximately 100,000 Germans were forcibly moved to Germany [clarification needed], and by 1948 about 400,000 Soviet civilians had arrived in the Oblast.

ellauri213.html on line 385: 	Poland and the Russian Federation have an agreement whereby residents of Kaliningrad and the Polish cities of Olsztyn, Elbląg and Gdańsk may obtain special cards permitting repeated travel between the two countries, crossing the Polish–Russian border. As of July 2013, Poland had issued 100,000 of the cards. That year, the influx of Russians visiting Poland to shop at the Biedronka and Lidl supermarkets was novel enough to be featured in songs by musical group Parovoz.

ellauri213.html on line 387: 	As a major transport hub, with sea and river ports, the city is home to the headquarters of the Baltic Fleet of the Russian Navy, and is one of the largest industrial centres in Russia. It was deemed the best city in Russia in 2012, 2013, and 2014 in Kommersant's magazine The Firm's Secret, the best city in Russia for business in 2013 according to Forbes, and was ranked fifth in the Urban Environment Quality Index published by Minstroy in 2019. Kaliningrad has been a major internal migration attraction in Russia over the past two decades, and was one of the host cities of the 2018 FIFA World Cup.

ellauri213.html on line 394: Kus imak is an Arabic swearword that literally translates your mother's cunt.

ellauri213.html on line 397: The full explanation is to curse the moment that someone came out of their mother, the fact that they were even born. Also can be used as a reply to kus imak. Mokomaki kusimuki! Äitis on!

ellauri213.html on line 403: 	Taistelujen isä Abu Nidal (arab. أبو نضال‎, ʾAbū Niḍāl; toukokuu 1937–16. elokuuta 2002), oik. Sabri Khalil al-Banna, (arab. صبري خليل البنا‎, Ṣabrī Ḫalīl al-Bannā) oli palestiinalainen poliittinen johtaja, palkkasoturi ja Fatahin vallankumousneuvoston (arab. فتح المجلس الثوري‎, Fatḥ al-majlis aṯ-ṯawriyy) perustaja. Fatahin vallankumousneuvosto tunnettiin myös Abu Nidal -järjestönä (ANO). Valtansa huipulla 1970- ja 1980-luvuilla Abu Nidalia eli ”taistelun isää”  pidettiin laajalti maailman vaarallisimpana terroristijohtajana.

ellauri213.html on line 405: 	Julmahampaisen Danin mielestä Abu ei ollut kummosenkaan näköinen, sixi se ei saanut yhtä paljon naisia kuin Dan. Sen japsu tyttöystävä oli Fusako, ei Mariko.

ellauri213.html on line 406: Kyllä, hän rakasti Rusakkoa. Rusakko kävi kauppakorkeakoulua, nousi vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen johtajaksi, kirjoitteli ja hankki elantonsa strip-tease --tanssijana. "Sinä?" Abu Nidal ei ollut uskoa korviaan. "Yläosattomana

ellauri213.html on line 411: "Monet meistä hankkivat rahaa Ginzan yökerhoissa, en minä ollut ainut. Luuletko että pidin niistä rujoista sioista jotka nipistelivät pakaroitani ja kopeloivat rintojani? Minä vihasin heitä. Luuletko todella että olisin nauttinut yhdestäkään kapitalistisesta liikemiehestä joka tyydytti luonnolliset tarpeensa ruumiillani? Etta sain mielihyvää tuntemattomilta irstailijoilta jotka taputtivat selkääni, pumppasivat itsensä tyhjäxi emättimeeni tai purkautuivat suuhuni? Sisimmässäni nauroin, se jotmuili niistä kivasti. Jokaisen aktin hinta meni lyhentämättömänä puna-armeijan tarpeisiin." Hän syleili Marikoa korjaan Fusakoa ja salli tytön kynsiä selkäänsä. Naisen menneisyys ei juurikaan loukannut häntä, tahtomattaan hän huomasi sen kiihottavan itseään. Silti hän ei vakuuttunut siitä etteikö nainen olisi tuntenut minkäänlaista sukupuolista nautintoa Ginzassa. Mariko korjaan Fusako nussi siihen nähden liian hyvin.      

ellauri213.html on line 413: The founder of one of the most feared terrorist organisations of the 1970s has walked free from a Japanese prison after completing a 20-year sentence for the siege of the French embassy in the Netherlands.

ellauri213.html on line 414: Once described as “the empress of terror”, Fusako Shigenobu founded the Japanese Red Army, a radical leftist group that carried out armed attacks worldwide in support of the Palestinian cause.

ellauri213.html on line 416: “I apologise for the inconvenience my arrest has caused to so many people,” Shigenobu said after the release. “It’s half a century ago ... but we caused damage to innocent people who were strangers to us by prioritising our battle, such as by hostage-taking.”

ellauri213.html on line 423: 	ANO perustettiin vuonna 1974 sen jälkeen kun Abu Nidal ja Jasser Arafatin Palestiinan vapautusjärjestöön kuuluva Fatah-siipi olivat riitaantuneet. PLO erotti Abu Nidalin jäsenistöstään ja tuomitsi tämän poissaolevana kuolemaan. Abu Nidalin alettua toimia freelancerina uskotaan, että hän oli määrännyt 20 eri maassa iskuja, joissa kuoli tai haavoittui yli 900 ihmistä.

ellauri213.html on line 425: 	Järjestön tunnetuimpiin iskuihin kuuluivat vuonna 1985 israelilaisen lentoyhtiö El Al -lipunmyyntitiskillä tapahtuneet iskut Rooman ja Wienin lentoasemilla, kun neljä aseistautunutta palestiinalaista terroristia alkoi tulittaa matkustajia lähes samanaikaisesti molemmissa maissa. Iskuissa kuoli 18 ihmistä ja 138 haavoittui. Abu Nidalin elämäkerran kirjoittaja Patrick Seale kirjoitti, että iskujen ”mielivaltaisesta raakuudesta oli helppoa tunnistaa ne tyypillisiksi Abu Nidal -iskuiksi”.

ellauri213.html on line 427: 	Nyttemminhän nää ei enää ole mitään ennätyxiä. Eräskin 60-vuotias Mariko juoxi juuri maratonin alle 3 tunnissa. Pariisissa nirhaantui 2015 130 henkeä. 

ellauri213.html on line 429: Abu Nidal kuoli saamiinsa 1–4 ampumahaavaan Bagdadissa elokuussa 2002. Palestiinalaiset lähteet uskoivat tappokäskyn tulleen Saddam Husseinilta sen jälkeen kun hänelle esitettiin todisteet Nidalin osuudesta Irakin hallinnon syrjäyttämissuunnitelmiin. Irakin sisäinen turvallisuuspalvelu oli luultavasti Nidalin murhan takana. Abu Nidal oli yksi maailman etsityimmistä miehistä. Hänen uskotaan olleen mukana järjestämässä satoja ihmisiä tappaneita iskuja pariinkymmeneen eri maahan, vaikka Irakin hallitus väitti Nidalin kuolleen oman käden kautta. The Guardian kirjoitti Nidalista tämän kuoleman paljastettuaan: ”Hän oli patriootti, samanniminen kuin vihreen talon jenkin ruskee jeeppi. Hän palveli vain itseään, vain omia kieroutuneita tarpeitaan, jotka ajoivat hänet kammottaviin rikoksiin. Hän oli palkkasoturien palkkasoturi.” Tää oli takuulla taas länsipropagandaa.

ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), ham-barbara/barbara-graham-52.jpg">Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), hain.com/images/resized-image/brown-divine-259860a_183x244.jpg/1063">Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), hafla.com/ke/wp-content/uploads/sites/4/2018/05/Elizabeth-Lulu.jpg">Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), hairstyle-3.jpg">Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin),  Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber),  etc. etc..

ellauri213.html on line 436: 	Sinedu Tadesse September 25, 1975 – May 28, 1995) was a junior at Harvard College who stabbed her roommate, Trang Phuong Ho, to death, then committed suicide. The incident may have resulted in a variety of changes to the administration of living conditions at Harvard. Tadesse is buried at the Ethiopian Orthodox Cemetery, Addis Ababa, Ethiopia. When Tadesse entered Harvard, she earned below-average grades, and was told that this would prevent her from attending top-ranked medical schools in the U.S. She made no friends, remaining distant even from relatives she had in the area. Tadesse sent a form letter to dozens of strangers that she picked from the phone book, describing her unhappiness and pleading with them to be her friend. One woman responded to the letter but became alarmed by the bizarre writings and recordings Tadesse sent her in return; she had no further contact with Tadesse. Another woman found the letter obnoxious and sent it to a friend who worked at Harvard to review.

ellauri213.html on line 438:  After her freshman year, her roommate told her she was going to room with someone else. For her second and third years, Tadesse roomed with Trang Ho, a Vietnamese student who was well liked and doing well at Harvard, and Tadesse was obsessively fond of her. Tadesse was very needy in her demands for attention and became angry when Ho began to distance herself in their junior year. Tadesse apparently reacted with despair when Ho announced her decision to room with another group of girls their senior year, and the two women stopped speaking with each other after that. Tadesse purchased two knives and rope in advance. On May 28, 1995, Tadesse stabbed her roommate Ho 45 times with a hunting knife, killing her. Tadesse then hanged herself in the bathroom.

ellauri213.html on line 443:   Rinkebyn asukkaista 92 prosenttia on joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Koko Ruotsissa vastaava luku on noin 20 prosenttia.

ellauri213.html on line 445: 	200Ke ryöstön saaliinjaosta syntynyt riita johti lapsuudenystävien lasautuxeen hengiltä. Nyt ne makaavat kylki kyljessä mumslimien luutarhassa. Lapsuudenystävät ja sukulaiset, yhdessä samalla alueella kasvaneet ihmiset, jakautuivat kahteen leiriin. Rinkebyhyn syntyi kaksi vastakkaista jengiä: Shottaz ja Kuolemanpartio (Dödspatrullen). Kummallakaan jengillä ei ole vain yhtä johtajaa, vaan heillä on useampia johtohahmoja. Tämä on hyvin pahaa lääkettä, kuten Jahve ja Allah hyvin tiesivät. 

ellauri213.html on line 447: 	Shottaz ja Kuolemanpartio ovat koko maan tunnetuimpia jengejä. Suuri osa jengien välisistä tai sisäisistä ampumisista tapahtuu juuri Järvan alueella, johon Rinkeby kuuluu. 90 000 asukkaan Järvassa tapahtui viime vuonna yhdeksän murhaa.

ellauri213.html on line 456: Jenkkiläiset on jo kateudesta vihreitä. Tätä vauhtia  ruozalaiset krimisarjat lyö jenkkiläiset laudalta. Rotuvähemmistöjäkin on jo niin että mustat päät kolkkaavat. Pahin kilpailija on Englanti, briteissä on jo 1/3 porukoista köyhiä. Uudessa hallituxessa on pelkkiä matuja ja naisia sen aikaa kun kloorikana on jäähyllä korkeasta mailasta.

ellauri213.html on line 458: Monoteistisien uskontojen tärkein motiivi oli päästä eroon verikostosta. Ei tainnut ihan nappiin mennä tämäkään. No parempi näin, koston kierre ei lakkaa ennenkuin kaikki ovat kuolleita. Eli klaanitouhu pitää sentään väestönkasvun  kurissa.

ellauri214.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri214.html on line 39: Saarnaaja oli oikeassa, kaikki, ihan kaikki on klisheetä. Jos joku juttu vaikuttaa hetken uudelta, se johtuu vain siitä että olet ize suhteellisen uusi täällä. 

ellauri214.html on line 41: 	So, yes, the cynicism is something that is completely accepted socially in Russia and really disgusts me. They think everybody is corrupt and cynical, including westerners, and on top of that, they are unbelievably lazy. I did not want my kids to grow up to be like that. So I moved to the West. Im a fund manager. Managing funds is fun, but dont expect two långa fikapauser per dag, with no shop talk allowed, like the Swedes.

ellauri214.html on line 45: P.P.S. Kiistelty maailman rauha-pazas on niin nolo että se pitää uittaa ulos Helsingistä. Helsingin Hakaniemenrannassa sijaitseva Maailmanrauha-patsas on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua, sillä sen on lahjoittanut Helsingille Moskovan kaupunki. Heinäkuun puolivälissä patsasta oli somistettu Ukrainan lipuilla. Porvoon seudulta patsas kuljetetaan varastoon. Vielä ei ole tietoa siitä, kuinka kauan patsasta tullaan siellä säilyttämään ja ollaanko sitä mahdollisesti tuomassa takaisin Hakaniemeen. Tuskin ennen punaisten puolen seuraavaa miehitystä.

ellauri214.html on line 48: Sovjetiska Världsfreden hamnade bakom skjul i Sibbo.

ellauri214.html on line 50: P.P.P.S. Stm Nuolikoski on kokenut kaukopartiolainen, joka on ollut keskitysleireillä mukana vauvasta asti. Omaan alaleiriin kohdistunut kiusaamiskampanja tuli yllätyksenä. – Oli todella iso mutta iloinen yllätys, että tällaista tapahtuu nimenomaan partioleirillä. Futonissa on perhepartioleiri samassa, ja juuri tätä alettiin kiusaamaan ja dissaamaan aika isosti. Suurleirillä Hämeenlinnan Evolla on yhteensä 13 500 partiolaista 20 maasta. Leiri on jaettu kuuteen alaleiriin, joihin jokaiseen kuuluu parituhatta partiolaista. Lauantaina loppuva leiri kestää viikon. Futoniin kuuluvassa perhekeskitysleirissä on mukana kaiken ikäisiä pikkuvauvoista alkaen. Jotkut muihin alaleireihin kuuluvat väittivät kateina, että perheleiri sai maastoltaan paremman leiripaikan, koska siellä täytyi päästä kulkemaan myös panssarivaunuilla.

ellauri214.html on line 57: JK Rowlingin aikuistenkirjan Harry Potter lookalike saa erektion pelkästä Gaian tuijotuxesta. Kotona se vetää käteen Gaian kuvalla.  Otti Harryllakin eteen ja kuivat tuli syliin haaveillessa Ginnystä, muttei sitä saanut sanoa. Sitä ei saanut sanoa Harry Pottereissa kert ne on nuortenkirjoja, mutta tässä saa.

ellauri214.html on line 62: J. K. Rowling has lived atop a pyramid of admiration for many years. However, after learning the truth about the author, many fans have become ashamed they ever supported Rowling. Rowling’s books are not inclusive and the minorities that are included are either used to satisfy a diversity quota or fulfill a stereotype. Come to think of it, ALL types in the Potter series are stereotypes. It all becomes too obvious when they have no superpowers.

ellauri214.html on line 66: J. K. Rowling’s first adult novel The Casual Vacancy stirred a ruckus within Sikh Community after its publication leading to the involvement of SGPC and its head showing concern with the negative portrayal of Sikh characters in the novel. Rowling defends the novel by her theory of ‘corrosive racism’ after her ‘vast amount of research’ in Sikhism. The chapter explores diasporic Sikh identity through the character of Sukhvinder who though dyslexic is stifled by her mother and harassed by her classmate Fats through slanderous remarks targeting her Sikh identity. Though Sukhvinder resorts to self-torture after undergoing racism, she emerges victorious like a brave Sikh by her self-determination and emerges a heroine by helping everybody in Britain. The chapter applies Teun A. van Dijk’s racist discourse and post-colonial theories specifically Homi Bhabha’s hybridity of cultures, Jacques Rancière’s distribution of the sensible hinting at the redistribution of identities to make invisible diaspora visible and inaudible audible and Gayatri Spivak’s theory of the subaltern to prove that the Sikh diaspora remains in Charhdi Kala (higher state of mind) even in tough situations. The chapter concludes that though British Sikh diaspora undergoes racialism leading to identity crisis, Sikhs finally find resolution through Sikh identity model Sukhvinder who, treading the footsteps of Sikh heroes like Bhai Kanhayia, becomes a heroin addict by risking her life to save Robbie and by helping all in the novel.

ellauri214.html on line 68: The Shiromani Gurdwara Parbandhak Committee (abbr. SGPC; "Supreme Gurdwara Management Committee") is an organization in India responsible for the management of gurdwaras, Sikh places of worship in three states of Punjab, Haryana, and Himachal Pradesh and union territory of Chandigarh. SGPC also administers Darbar Sahib in Amritsar.

ellauri214.html on line 70: In response to a Twitter post about how COVID-19 has been affecting people who menstruate, Rowling wrote, “‘People who menstruate.’ I’m sure there used to be a word for those people. Someone help me out. Wumben? Wimpund? Woomud?”. In this post, Rowling mocks trans people by insinuating that women who do not have a period are not real women. This tweet not only offended trans women who do not have periods, but also cisgender women born with medical conditions that prevent them from having a period, older women who have gone through menapause, and transgender men who still menstrate. Rowling has continued to bash transgender people by comparing hormone therapy to gay conversion therapy and tweeting articles arguing that transitioning is a medical experiment. Many have called Rowling out on her transphobia, and some have attempted to educate her on transgender issues and the difference between sex and gender. However, the author has not been receptive to these comments, and continues to deny that she is transphobic. Rowling’s transphobia has prompted Harry Potter actors Daniel Radcliff (Harry Potter), Emma Watson (Hermionie Granger), Rupert Grint (Ron Weasley), Bonnie Wright (Ginny Weasley), and Evanna Lynch (Luna Lovegood) to show their support for the transgender community. The only actor staunchly standing on her side is Tom Veladro (Voldemort). Oops, I shouldn't have said the name.

ellauri214.html on line 72: Though Rowling’s transphobia has been publicized the most, fans have also begun to notice prejudice in her writing. Very few people of color are featured in J. K. Rowling’s books, and those that are have few lines and no detailed story arcs. One of the people of color given more thought was Cho Chang, Harry Potter’s love interest who was first introduced in the third book, Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Rowling’s racism toward Asians and lack of knowledge of Asian culture is clearly evident from just the name Cho Chang, which is a mix of Korean and Chinese surnames. Korea and China have a longstanding history as political adversaries and each country has a distinct culture. While Rowling went to great efforts in creating a wonderfully immersive wizarding world, she gave no thought to what Cho’s ethnicity is. Cho was also sorted into Ravenclaw house, the school house for those of high intelligence, playing into a common stereotype of Asians. The only other Asian characters mentioned in the series are Indian twins Padma and Pavarti Patil. While Rowling appears to have given more thought to these characters, placing Padma in Ravenclaw and breaking the Asian stereotype by placing Pavarti in Gryffindor, she ultimately fails to adequately write Asian characters. While Pavarti, as a member of Harry Potter’s house, was given more depth than Cho or her sister, many South Asian fans were irritated by the girls’ dresses in the fourth movie, Harry Potter and the Goblet of Fire. The twins wore dull and unflattering traditional Indian attire, which many saw as a mockery of Indian culture. Cho herself wore an East Asian style dress in this movie which was a mix of different Asian styles. Rowling continued her habit of stereotyping Asians in the Fantastic Beast Movies, the first of which was released in 2016 and set in the 1920’s, several decades before the Harry Potter series. In this pre-series, the only Asian representation is displayed in the form of a woman who has been cursed to turn into a beast. Fans may remember the villain Voldemort’s pet snake, Nagini, who served him throughout the Harry Potter series. Fans were surprised to learn when watching The Crimes of Grindelwald, the second movie in the Fantastic Beasts series, that Nagini was not always a snake, but was actually a woman who had been cursed to turn into a snake. In the movie, Nagini, in human form, is caged and forced to perform in a circus. Though we do not know how Nagini came to meet Voldemort, we do know that she became his servant and the keeper of a wee snakelike portion of his soul. This is more than slightly problematic. Not only was Nagini the only Asian representation in the film, but she was also a half-human who was forced to serve an evil white man for a great part of her existence. Author Ellen Oh commented on Nagini’s inclusion in the film saying “I feel like this is the problem when white people want to diversify and don’t actually ask POC how to do so. They don’t make the connection between making Nagini an Asian woman who later on becomes the pet snake of an EEVIL whitish man.”

ellauri214.html on line 74: J.K. Rowling did not limit herself to being racist, she also included anti-semitic stereotypes in her books. Many readers have noticed how the descriptions of the goblins in the Harry Potter series bear striking resemblance to anti-semitic stereotypes. The goblins are hooked-nosed creatures who work at the wizarding bank Gringotts and are obsessed with gold and money.

ellauri214.html on line 76: J.K. Rowling has also included plenty of sexism in her writing, indicative of her internalised misogyny. Cho Chang was Harry Potter’s love interest throughout books 4 and 5. However, Cho was in a relationship with another student in the fourth book, and unfortunately this student was killed by Lord Voldemort at the end of the book. This leaves Cho rightfully distraught. Though still in emotional turmoil, she develops a crush on Harry and they begin dating. During their first kiss, Cho is crying because she is thinking of her dead boyfriend. Harry and Cho break up after multiple arguments later in the book. Later on in the series, Harry develops feelings for his best friend’s sister, Ginny Weasley. Rowling periodically writes how Harry prefers Ginny to Cho because Cho was too emotional after the death of her boyfriend. Harry preferred Ginny, who was stronger and could contain her emotions, supposedly because she had grown up with 6 brothers (no, 5, Ronny is a sissy). This comparison of the two girls demonstrates Rowling’s internalized feelings that women exist for the purpose of pleasing men. The thinly veiled idea that women who are too emotional or too much drama queens are not desirable is evident in Rowling’s writing. Fleur Delcore is another example of this feeling. Fleur is a student at a French wizarding school who competes against Harry in a difficult tournament in the fourth book. Fleur is part veela, who are magical beings of extreme beauty but can turn monstrous when angered. Fleur eventually marries Ron Weasley’s older brother, Bill. Hermionie, Harry’s other best friend, and Ginny constantly complain about Fleur. However, the only thing their animosity can be traced back to is that Fleur is a beautiful Frenchy woman and she is confident in that, whilst they are just snubnosed Brits. This further develops Rowling’s internalized misogyny. She views women who are confident in their beauty as annoying, and has the idea that women should seek male validation. Though these portions of the book were likely unintentional, speaking from personal experience, it has to be said that Rowling’s writing of women in her book have had a lasting effect on her female readers.

ellauri214.html on line 78: Rowling tweeted,“It should never have been a problem with anyone but Ron Weasley was indeed transgender. Ron was born female but magically transitioned to male at age four. Gender transition is much easier in the magical world than it is in the muggle world – yet so similar. You lose your wiener ang get a twat, or the other way round, as the case may be.” Käy kuin Susannan kissanpojalle Harrylle, joka muuttui taianomaisesti Ginnyxi.

ellauri214.html on line 80: The Casual Vacancy hit bookstores last week and drew mixed reviews. The Harry Potter author’s first adult book since the wizard franchise has caused some debate as it deals with such issues as child abuse, prostitution and drugs. Some British conservatives have described it as a liberal attack on their values.

ellauri214.html on line 83: But if fans are expecting a Harry Potter-like book, they’re in for a shock: The Casual Vacancy features some similar Harry Potter themes, such as morality and mortality, but that is where the comparisons end. The adjectives, for example, are of a different sort.

ellauri214.html on line 84: It’s difficult to imagine the phrases “miraculously unguarded vagina” or “with an ache in his heart and in his balls” being found in the G-rated wizard novels, but they abound in the X-rated Casual Vacancy. In addition to the risque descriptions, many of the characters (teens especially) are troubled and one mother is a heroine addict. “I have a lot of real-world material in me, believe you me,” Rowling tells The New Yorker. “The thing about fantasy—there are certain things you just don’t do in fantasy. You don’t have sex with unicorns.” A good rule of thumb. They are horny but much too pointy for close comfort.

ellauri214.html on line 86: Whereas Rowling’s shepherding of readers was, in the Harry Potter juvenile series, an essential asset, in The Casual Vacancy her firm hand can feel constraining. She leaves little space for the peripheral or the ambiguous; hidden secrets are labeled as hidden secrets, and events are easy to predict. We seem to watch people move around Pagford as if they were on Harry’s magical parchment map of Hogwarts.

ellauri214.html on line 88: The Harry Potter series didn’t become a global phenomenon just because it was an exciting adventure, but because there was a real heart to it, characters who had both strengths and weaknesses, who struggled with their choices, much like Batman or Superman. Not so this time. Instead, “The Casual Vacancy” is a generally well-written book whose central theme is responsibility for those less fortunate, all the time imbued with ever-present British themes of class and notions of propriety.

ellauri214.html on line 90: The Casual Vacancy, which one bookseller breathlessly predicted would be the biggest novel of the year, isn’t dreadful. It’s just dull. … The small-town characters are all deluded in their own way with their own tales to tell. The problem is, not one of them is interesting or even particularly likeable. Collectively, it’s all too easy to turn the page on them. The fanbase may find it a bit sour, as it lacks the Harry Potter books’ warmth and charm; all the characters are fairly horrible or suicidally miserable, or dead.

ellauri214.html on line 93: han.com/Wang.Feifei.600.50263.jpg" />

ellauri214.html on line 102: My very unpopular personal opinion is that Rowling is a mediocre writer at best.

ellauri214.html on line 104: I think JK Rowling did one thing exceptionally well: she had really interesting whimsical ideas based on everyday mundane life, and she can write these ideas out in a very visually exciting fashion. These little sparkles of crazy fun ideas can almost make you forget about the other glaring problems of the book. A lot of people (myself included) are attracted, or mesmerized by these whimsical sparkles of imagination. It's a fascinating magical world that's so imaginative and yet at the same time mirror our own.

ellauri214.html on line 106: But, Rowling's talent is skin deep. I absolutely do not agree that she did a great job in character and/or plot development. Her characters are pretty clichéd (Chosen one and his side kick), her setting is pretty narrow (British boarding school experiences), her plot is pretty predictable, and like all amateur writers, her plot line often meanders for no good reason at all. Her world building is imaginative, but lack planning. Simply put, most part of her world is a whim, it's not coherent, she didn't think it through. And the more you think about it, the bigger the problem it is. Oh and that one character everyone is singing praises about, as if it's the best written character of all time? Stereotypical Byronic hero. I read how people praise Snape being this greatest character of our generation, I couldn't help but wondering, you guys never read Wuthering Heights?! I've never attended an American high school but I'm pretty sure the Great Gatsby is on the required reading list.

ellauri214.html on line 108: Rowling became popular because she got lucky. Her work is more accessible than the works of people mentioned above. She set out to write light-hearted children's books, which allowed her works to avoid some of the more serious scrutiny from literature critics. And I guess because people don't read nearly as much as they used to. When you never had a good burger, you'd think Big Mac is the best thing in the world.

ellauri214.html on line 116:       In a rare chance, I might be black. If I’m black, I’m more likely to be pregnant. I’m more likely to be dead in the first 20 minutes of the movie (or first episode of the TV show).

ellauri214.html on line 118:       In the even rarer chance, I might be Asian. If I’m Asian, I’m most definitely a victim of human trafficking, waiting to be saved.

ellauri214.html on line 120:       In the equally rarer chance, I might be middle eastern/Muslim, in that case, I'll either be a brainwashed fanatic, or a victim of domestic abuse. Either way, white protagonists will save me.

ellauri214.html on line 123:       I wear heavy make up, but that only make me look fragile.

ellauri214.html on line 126:         I’m often shown eating nothing but fast food, but I never have a weight problem.

ellauri214.html on line 128:       I wear slightly masculine clothing, like Jeans t-shirts and sneakers. Because I'm not like those shallow cheerleader gossip girls. I'm a cool girl.

ellauri214.html on line 135:       I’m impulsive. I don't do think more than 2 steps ahead of me. But I'm independent and strong, so I always do things my way, with no regards to anyone.

ellauri214.html on line 137: I have a troubled past


ellauri214.html on line 144:       Despite supposedly living on the streets for years after running away from home, I have no basic concept of self-preservation. I throw tantrums, storm out, put myself in danger or being kidnapped by the bad guy, to create cheap tension and create stake for Hero and Villain's final confrontation.

ellauri214.html on line 146:       Despite living on my own for a while, I have no people skills. I have only one emotion: anger. I'm angry with everyone and I pushes everyone away.

ellauri214.html on line 148:       After I throw tantrums and verbally abuse people around me, I'm entitled to other people making an effort to reach out to me, and apologize to me. Because I have a troubled past and everyone owes me some extra effort.

ellauri214.html on line 150:       Everyone forgive my tantrums and acting out, everyone forgive my irrational actions. I can hit everyone, do anything. Because I have a troubled past, every stupid, abusive, damaging thing I do to people around me is justified and forgiven.

ellauri214.html on line 152:       Occasionally one of the supporting characters might call me out. But I'll be triggered and start shaking and crying. Remind everyone I have a troubled past. I'm vulnerable, I need love. The supporting character or the protagonist will apologize and give me a hug, which I will refuse because I don't trust anyone.

ellauri214.html on line 159:       I'm entitled to be trusted even I've lied and betrayed the protagonist the first opportunity I have (because I have trust issue).

ellauri214.html on line 169: In fiction, a MacGuffin (sometimes McGuffin) is an object, device, or event that is necessary to the plot and the motivation of the characters, but insignificant, unimportant, or irrelevant in itself. The term was originated by Angus MacPhail for film, adopted by Alfred Hitchcock, and later extended to a similar device in other fiction.

ellauri214.html on line 171: 	  It might be a Scottish name, taken from a story about two men on a train. One man says, 'What's that package up there in the baggage rack?' And the other answers, 'Oh, that's a MacGuffin'. The first one asks, 'What's a MacGuffin?' 'Well,' the other man says, 'it's an apparatus for trapping lions in the Scottish Highlands.' The first man says, 'But there are no lions in the Scottish Highlands,' and the other one answers, 'Well then, that's no MacGuffin!' So you see that a MacGuffin is actually nothing at all.

ellauri214.html on line 175: In contrast to Hitchcock's view of a MacGuffin as an object around which the plot revolves but about which the audience does not care, George Lucas believes that "the audience should care about it almost as much as about the dueling heroes and villains on-screen (i.e. not at all)." Lucas describes R2-D2 as the MacGuffin of the original Star Wars film,and said that the Ark of the Covenant in the Bible, or the titular MacGuffin in Raiders of the Lost Ark, was an excellent example as opposed to the more obscure MacGuffin in Indiana Jones and the Temple of Doom and "feeble" MacGuffin in Indiana Jones and the Last Crusade.

ellauri214.html on line 179:       I have many bad habits, but I rarely suffer any consequences.


ellauri214.html on line 181:       Depending on the rating, I’m seen drinking hard liquor and doing drugs. But unless the show's theme is about drugs, these habit never really have negative impact on my health or my actions.

ellauri214.html on line 183:       Despite my many bad habits and questionable actions, I'm the most judgemental person.

ellauri214.html on line 185:       After the protagonist had saved me from the bad guys, I'll cry and scream at the protagonist about how he could kill all those people! “You're a MONSTER!” is the most common dialogue line.

ellauri214.html on line 189:       I'll always ask the protagonist to spare the life of an enemy, and that enemy will almost always come back and bite him.

ellauri214.html on line 191:       I have no life outside my relationship with the protagonist.

ellauri214.html on line 193:       I might talk about what I want to do, I might have one talent (usually drawing), but I was never shown to actively working towards my dream.

ellauri214.html on line 195:       I have no other family or friends (other than my abusive family I ran away from).

ellauri214.html on line 201: Other than the Chosen one (Harry Potter), this is my most hated character in any action movie.

ellauri214.html on line 203: Stiegin trilogian 3. osan juonena näyttää  ovelasti olevan että heroiini weistaa kaikki verisukulaisensa ja pääsee siitä kiitoxexi Mikki-ystävänsä kanssa pukille rypyammeeseen. Täähän on kuin evankeliumista: jätä perheesi ja soiraa minua, Stieg ize jeesushahmona ja Lisbet Magdaleenana. Haikaran tulosta päätämme me ize. Erittäin talousliberaalia, perhearvot ihan hukassa. Tästä ei perustaisi Houellebecq eikä muut mumslimit.

ellauri214.html on line 206:   Torstain 7.7. Hoblassa tuijottaa Erja Yläjärvi Pohjois-Savosta huolestuneena lukijaa kädet puuskassa: Ukraina kan förlora, hur ser sig Europa då i spegeln? Liksom Ryssland inte hörde till Europa. Mera tunga västerländska vapen för ukrainare, det är det som doktorn ordnat! Erja ser ut i bilden som en stridslysten liten kvinnlig apa. I samma nummer säger Ulf Johansson att det kanske är skäl att överge donbassregionen till ryssarna, och Ulla Klötzer (kvinnor för Fred Karlsson, Esbo) använder fula ord om Nato och dess planer för "full spectrum dominance". Det tog en vecka för de gamla silverryggarna att vakna upp och komma till Erjas undsättning.

ellauri214.html on line 214:     Haha, Idris Ghidi, kurditaustainen. Idrixistä oli juuri puhetta. Kyllä gloobi on sitten pieni. Idris Ghidi moppaa lattioita Lispetin käytävässä. Kurdo Baxi, Bardo kuxi. Jaanalla on kurdimies ja sen puolikurdi poika on lääkäri. Siivooja oli ontuva mutakuono. Ontuva svartskalle oli siivooja. Hurrit perkeleet. Pekka ja pätkä neekereinä.

ellauri214.html on line 216:     Se mitä Mikki pyytää Hessulta on epäeettistä mutta moraalista. Mutta Mikki onkin julkkis eli luotettava. No nyt menee Stieg tosi kimurantixi! Armanskin rouva Ritva tarjoili kylmiä paloja ja vetäytyi sitten teeveen taaxe että miehet saavat rupatella rauhassa. Dragan Armanski ei ollut tollo, toisin kuin Karon miesystävä. Kun valtion suoja ei riitä ja sängyllä on runkkutahroja, kansanedustaja soittaa yxityiseen turvallisuuspalveluun. Ex-toimittaja Stieg uskottelee että sananvapaus on yhtä kuin demokratia. Sananvapaus on täysin perseestä, ja demokratia on keskiluokan diktatuuria. Stieg kadehtii USAn korkeinta oikeutta. Ei kannattaisi. Lakukepin konservatiivituomarin mursunkokoinen paleface vaimo jäi kiinni Trumpin vallankaappauxen asialla kähmystä. 

ellauri214.html on line 218:     Lisää porukoita leivotaan juoneen jossain kirjan puolivälissä. (Gäsp.) Uusi lihaksikas mutta samalla älynystyräinen superpoliisinainen on kuolettavan ikävystyttävä. Hänellä oli sinä päivänä tiukat siniset farkut, jotka upposivat huulivakoon. Niinpä tietysti. Lispetin huulilla oli viisto hymy. Hakkerit ovat kunnon väkeä. Niinpä tietysti.  Mikki haluaisi istahtaa teeveesohvalle, sillä tämä taistelu voitetaan joukkotiedostusvälineillä. Media nyt vain toimii näin.

ellauri214.html on line 220:     Monika Figueroa kiinnitti isokainaloonsa asekotelon ja lähti Fittangigatanille Vällingbyyhyn. Hän istui autossa ja imi pitkään joka viipaletta. Mixhän pahismiehet lähettää ämmälle haukkumasanaxi [HUORA] vaikkei se ole sexin ammattilainen? Eine lähetä äijäkolleegalle [GIGOLO] eikä [TOYBOY] vaan [HOMO]. Onko vika siinä että kohde antaa suuta muille muttei mulle?

ellauri214.html on line 222:     Göteborgissa oli bub Bishop's Arms. Olen ollut siinä. Piispa käsivarret kyynärpäitä myöden näyttelijättären haarukassa.

ellauri214.html on line 224:     The phrase "said the actress to the bishop" is a colloquial and vulgar British exclamation, offering humor by serving as a punch line that exposes an unintended double entendre. An equivalent phrase in North America is " that's what she said ".

ellauri214.html on line 228:     The character Wayne Campbell uses the phrase after his partner Garth says, "Hey, are you through yet? 'Cause I'm getting tired of holding this", in regard to a picture he is holding.

ellauri214.html on line 230:   Matthew R. Meier of West Chester University of Pennsylvania and Christopher A. Medjesky of the University of Findlay have argued that such off-hand, common remarks such as 'that's what she said' jokes are deeply entrenched in modern society, and contribute to humorizing and legitimizing sexual misconduct.

ellauri214.html on line 232: Mikki Hiirelläkin on siniset farkut vaikkei huulivaossa, ja homahtava olkalaukku. Suhteellisen komea mies. Ajatko jotain hemmetin palkkakommunismia? Se kuului Ruozin poliisin 310 erityiseen sanaan, muita oli mutakuono, skini, hakaristi, maahanmuuttaja, anarkisti,  Hitler-tervehdys, uusnatsi, kansandemokraatti, maanpetturi, juutalaishuora ja neekerinnussija. Kapitalismin säännöt koskevat työntekijöitä, omistajia ne eivät koske. Ei hän ole huono ihminen, mutta ahne.

ellauri214.html on line 234:     Rikille mustekaloja ja lohkoperunoita. Mikille pilsneriä ja kuskusta suuhun. Käpertyisin mielelläni kainaloosi. Ojentuisin mielelläni sinun, mutten ehdi enkä jaxa juuri nyt. Gör er klara för morgontvagning, tid två minuter. Sixi, että sen jälkeen minä haluan sexiä. Mikki ja Rikki ovat romanttinen pari paljaine kankkuineen. SMP:n koko johtoporras on konnia. Ei huonoja ihmisiä mutta ahneita. Kyllä kansa tietää.

ellauri214.html on line 236:     Hattunne sir, sanoi shakkiropotti ja mursi 7-vuotiaan pojan sormen. Suomalaisten ahdistus on räjähtänyt käsiin. Jan-Henry  aavistaa mistä se voi johtua: pandemia ja Ukrainan selkkaus. IL:n plus-juttu lue! Enkä lue. Vedettäköön IL Vita Varan vessanpöntöstä samaa alatietä kuin SMP. Ruozi ei ole milliäkään parempi kuin maailman diktatuurivaltiot. Eikä Suomikaan.

ellauri214.html on line 238:     Tuon tason neuvostoloikkari. Minkä tason? Stieg on unohtanut kertoa. Onko ihan Sergei Bubka? Vastuu on Stieginkin mielisanoja. Siitä puhe mistä puute. Ja rohkein aukoo päätä esimiesten edessä. Mutta kaikkein viimexi tahdomme astua median varpaille.

ellauri214.html on line 240: Kansa taistelee, miehet kertovat. Miehet kaatuvat, naiset lankeevat. Paizi Diodorous Siculuxen Myrinä. Vain miehen kaatanut nainen voi päästä neizyydestään. Scriptores Attici-teos alkoi Diodoros Siculuxen sanoilla. Xerxes, ho basileus ton Person estratopedeuse epi ten Hellada, boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Doula pitää seuraa kuolevalle kuoleman odotushuoneessa. Sekin palvelu on nyt ulkoisettu ammattiauttajalle. Duulla ensin, sanoi Veli-Matti Wellingkin ja kuoli vähän myöhemmin. 

ellauri214.html on line 242: In his work Bibliotheca historica (Library of History), Diodorus Siculus wrote that the Amazons came from Libya in north Africa. Diodorus’s account is set in the time of myth. He wrote that the warriors’ most famous queen was Myrina, who lived before the hero Perseus saved the Ethiopian princess Andromeda from a sea monster. Myrina led her warriors to a great number of victories, including one against the mythical island of Atlantis. Myrina led a large army of 30,000 foot-soldiers and 3,000 cavalry against the Atlanteans. Diodorus claimed that the Amazon cavalry used tactics similar to those employed by the Parthians of west Asia, who fought the Roman general Crassus (c. 115— 53 BCE), firing arrows as they rode away from their enemies. The Atlanteans eventually surrendered to Myrina after she had captured and destroyed one of their cities, enslaving and carrying away the women and the children.

ellauri214.html on line 243:     It was during the reign of Myrina that the Amazons encountered another race of female warriors known as the Gorgons. The Amazons and their defeated neighbors, the Atlanteans, were at peace with each other, but Atlantis was raided repeatedly by the Gorgons, who lived nearby. In Greek myth, the Gorgons were monsters with snakes instead of hair and faces so fearsome that looking directly at them could turn a mortal into stone. Diodorus scoffed at these stories of monsters and claimed that, like the Amazons, the Gorgons were nothing more than fierce tribal women who were skilled in warfare. Myrina’s large army went to the aid of Atlantis and defeated the Gorgons, capturing more than 3,000 Gorgon warriors. The captive Gorgons began a rebellion but were put down by the Amazons, who killed every remaining prisoner.

ellauri214.html on line 245: Myrina was said to have conquered most of Libya, from where she led her army east toward Egypt. When she reached Egypt, she befriended the king before going on to defeat the Bedouin and Syrian peoples and conquering some of west Asia. Although the people of Cilicia (part of modern Turkey) were not defeated, they were willing to accept her rule. The Amazons also captured the island of Lesbos in the Aegean Sea, where Myrina founded the city of Mitylene, named for her sister. While sailing across the Aegean, Myrina got caught in a storm. The queen prayed to the Mother Goddess to save her and was guided to a deserted island, which she named Samothrace. Myrina’s good fortune, however, did not last forever: she died in battle against the Thracians and Scythians, led by the Thracian Mopsos. Without their great leader, the Amazons lost a series of battles to Mopsos. Eventually their empire collapsed and they withdrew back to Libya. Back to the drawing board. 2 thousand years later Myrinä's compatriot Muammar Gaddafi says in Swedish: Han är nöjd.

ellauri214.html on line 251:   Det kan finnas en gnutta sanning i Ulf Johanssons och Ulla Klötzers (HBL 7.7) kritik av Nato; inget är väl helt rött eller vitt. Klart är också att krig gynnar det militärindustriella komplexet liksom farsoter och andra sjukdomar föder läkemedelsbranschen. Men är alternativet att låta epidemier spridas vilt och Putins Ryssland breda ut sig? Och som någon skrev är det väl bättre att vara en fästing i famnen på Joe Biden än att vara en fluga i Putins mun. Här gäller det att välja de minst onda av två onda saker! Den dag Putins Ryssland förhoppningsvis är krossat och helt avrustat - och det borde vara målet - behövs Nato inte mera. Där konsten tar slut tar våldet vid. Då kan vi igen fokusera på miljövård och annat klovneri, smida om svärden till plogar och så vidare. Det verkar nog nu som enbart militär makt kan hålla Putin stången. Det gäller ju inte bara Ukrainas utan hela Europas framtid. Vi behöver inte ha skygglappar för kriget i Ukraina överskuggar allt - miljöfrågor, idrottsprestationer, rymdfärder med mera. Ett Putins Ryssland som herrefolk i världen vore en mardröm: oligarkerna stjäl vad andra arbetar ihop, censur införs och oliktänkare placeras i fängelse eller avrättas, aborträtt slopas, miljön sätts på undantag. Just som det händer nu i Biden's USA. Väst har varit undfallande mot  Ryssland-investerat i landet, gjort sig beroende av ryska råvaror och energi, godkänt landets deltagande i internationella tävlingar och returnerat värdefulla konstföremål fastän Ryssland hela tiden varit på krigsfot. De ryska konstföremålen kunde vi lika väl ha behållit själva!

ellauri214.html on line 253: Klötzer och andra får gärna försöka med fredsdekret och andra deklarationer, men som vi har sett i de två föregående världskrigen, betyder lagar och överenskommelser föga utan att en finns en makt bakom dem. Det tog Stalins Ryssland att sätta stopp till Hitlers härjande. Och som Erja Yläjärvi skriver får vi inte låta kriget i Ukraina bli det nya normala och ge efter för tyranniet som Putin inledde.

ellauri214.html on line 254: USA må ha begått misstag såsom Stalin i sin tid, men det är inget försvar för det Putin nu har satt i gång med; det borde också Johansson och Klötzer inse. Anfall är det bästa försvaret.

ellauri214.html on line 261:   P.S. Anders Gustafsson från Mariehamn skjuter ännu hårdare mot kvinnorna för Fred Göran. Han köper all västpropaganda mot ryssar som det finns, och sätter eget till.

ellauri214.html on line 274: Jokutolkku: Kaasun toimituksesta on tehty sopimukset joissa määritellään miten sitä toimitetaan ja millä rahalla maksetaan. Venäjä on kiristys keinona poikennut näistä sopimuksista, ei EU:n kaasuasiakkaat.

ellauri214.html on line 276:   Kaukoputki: Nyt kannattaisi Lintilänkin miettiä kuka on asettanut pakotteet? EU on kait näitä pakote-pakettejaan alkanut rakentelemaan. Suuressa viisaudessaan EUon ilmoittanut Venäjälle, ettei enää osteta teiltä mitään ja ne EU:ssa, jotka rikkovat näitä pakotteita joutuvat sanktioiden piiriin. Eikö USA:n presidentti luvannut EU:lle, kolmisen kuukautta sitten, ratkaista näiden pakotteiden aiheuttaman energiavajeen muiden maiden energiatuonnilla Eurooppaan? Hän unohti varmaan kertoa, että sen energian hinta tulee olemaan moninkertainen Venäjältä tuotavaan verrattuna ja heille voi maksaa missä valuutassa tahansa!

ellauri214.html on line 278:   Kaikkien pitäisi myös edelleen muistaa, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ei Eurooppaan, tai USA:han. Länsimaat ovat lähteneet omaan passiiviseen sotaansa Venäjää vastaan ja se muka tehokas suunnitelma on menossa koko ajan täysin pieleen. Länsimaiden poliitikot eivät edes yritä rakentaa rauhaa, vaan toitottavat yhteen ääneen ettei sodan toinen puoli sitä halua. Rauhan saavuttaminen vaatii aina kompromisseja, nyt niitä ei Ukraina ja sen tukijat halua. Eipä näytä vastapuolikaan olevan halukas myöntymään Ukrainan ja sen tukijoiden vaatimuksiin.

ellauri214.html on line 280: Edelleenkin ihmisten olisi hyvä miettiä, miksi hemmetissä Amerikan Yhdysvallat häärivät aseineen täällä Euroopassa? Onko heidän rajansa olleet nyt uhattuna? Pitääkö meidän osallistua heidän intressipiiriensä tukemiseen ja laajentumispyrkimyksiin tämän käynnissä olevan sodan avulla?

ellauri214.html on line 284: tula: Eivät julista. Kyse on Donbassista, jota Ukraina on pommittanut 8 vuotta aiheuttaen tuhansien siviilien kuoleman.

ellauri214.html on line 288: Hemi 426 cid-68: Tulalla on se ihan oma totuus, tosin hänen palkanmaksajahan sen määrääkin.

ellauri214.html on line 292: merikapteeni: En ihmettelisi lainkaan, jos vaikka Venäjä ampuisi seuraavat 8 vuotta vuoronperään eri Ukrainan kaupunkeihin ohjus- tai tykistökeskityksen osoittaakseen maan tavallisille kansalaisille, millaista on elää vuodesta toiseen kuolemanuhan alla. Ehkä venäläiset katsoisivat sellaisen oikeudenmukaiseksi. Nyt näyttää siltä, että he tekevätkin niin.

ellauri214.html on line 294: asadero: Se onkin enemmän kuin surullista. Vuosikymmenien propaganda venäläisten hyvyydestä ja muun maailman pelkästä pahuudesta kantaa hedelmää. Sekin varsin surkeaa on, että Putin sekoittaa jo kolmiyhteydenkin politiikkaansa ja käymäänsä valloitussotaan. Aivan niin kuin tsaaritkin aikoinaan, kun pyrkivät olemaan kirkonkin päämiehiä ja silläkin tapaa hallitsemaan kansaa.

ellauri214.html on line 304: Olen ihmetellyt, miksi Venäjältä ei peritä sopimussakkoja kaasutoimitusten vajavuudesta, mutta kukaan ei ole asiaa kommentoinnut, ei keskustelupalstoilla, eikä missään virallisessa haastattelussa.

ellauri214.html on line 324: Turha ihminen

ellauri214.html on line 326: 	Seijan harmaa ohut kovakantinen kappale Turgenevin tuonnimistä pienoisromaania sopii kuin  valettu mun Salmiselta hankittuihin kesähousuihin ja Tokmannilta eilen ostettuun siistiin vanhusmaiseen paitapuseroon. Ne ovat yhtä haalean harmaita kuin oli Ivan Turgenev, iso ja leveäharteinen mutta timidi länkkärimielinen agnostikko joka eli ja kuoli eturauhassyöpään 64-vuotiaana lännessä. Se oli köyhtynyttä tataariaatelia isän puolelta, varakas kielitaitoinen ja hyvätapainen, mistä sitä halvexivat moukkamaisemmat slavofiilit virkaveljet Tolstoi ja Fedja-setä. Dosto oli henkilönä kusipää eikä Tolstoi juuri parempi. Tchekhov oli luikero ja Turgenjev turha mies. Leskov oli ikävä (despotic, vindictive, quick-tempered and prone to didacticism) ja Gogol hullu. Turgenev pysyi poikamiehenä vaikka ilmeisesti menetti poikuutensa maaorjaneitosille. Ivan oli tylyttävän äidin poika, rentustava isä oli läheisempi vaikka jäi etäisemmäxi, kuten tavallaan sanotaan tässäkin novellettassa. Äiti oli isää vakavaraisempi kuten kirjassa. Joku Uncle Tom luki Ivanille pienenä Heraskovin Rossiadia.

ellauri214.html on line 328: Katariina Suuren aikainen Mihail Matvejevitš Heraskov (ven. Михаи‌л Матве‌евич Хера‌сков, 5. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1733 Pultavan Perejaslav – 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1807 Moskova) oli venäläinen klassismin ajan kirjailija. Heraskovin isä oli moldavialainen pajari joka muutti Ukrainaan. Heraskovista tuli 30-vuotiaana Moskovan yliopiston rehtori. Rossiaadi kertoo miten Iivana Julma demilitarisoi Kazanin. Uudelleennussittu Vladimir, vielä pitempi luritus Heraskovilta, kertoo miten Kiovan ryssät käännytettiin erään Vladimirin toimesta.  Kirjailija arvostelee voimakkaasti Ranskan vallankumousta. Hänen tuotannossaan on havaittavissa siirtyminen kohti sentimentalismia. Heraskovin proosa on rytmikästä, monisanaista ja koristeellista. Lajityypeiltään monimuotoinen lyriikka kehottaa kohtuullisuuteen ja hiljaiseen elämään luonnonrauhassa. Järkimiehiä. Iivana on turha mutta hyvä ihminen.

ellauri214.html on line 330: 	Iivana Nyhtänköljä ei viizi kirjoittaa autobiografiaa, se koittaa vaan izellensä selvittää millainen lintu se on, ja kiteyttää: olen turha ihminen, ylimääräinen! Sen tehdessä kuolemaa oli taas maaliskuu, lunta putoili suurina höytyvinä. Se johtuu kai siitä että alhaalla maan tuntumassa on lämmintä, lumihiutaleet pudotessaan liimaantuvat toisiinsa. Juuri sellaista oli maaliskuussa 1978 Fainwood Circlellä.

ellauri214.html on line 332: 	Näin taas perinteisen painajaisen keskenjäänestä väitöskirjasta. Jopa Martti Leiwo sai valmiiksi omansa. Näyttämö oli taas Laivanvarastajankatu keskitalvella. Varhain aamulla herätessä kuselle oli loppukesä,  mulkku pidentynyt muttei silti kangistunut kunnolla. Mistä syystä näpertelen izeni kimpussa? No varmaan näpertelisin enemmän jos toimahtaisi. Bugger it. Freijan kesäkonsertti oli päättynyt. Peltikattoon sateli, junat kolisteli ratoja. Kas Sukkiainen, päiviä! Kaverin nimikin on naurettava.  

ellauri214.html on line 334: 	Unen jatko-osassa kazoin korkealta töyräältä kun jään yli juoxi täyttä vauhtia 23 Disney koirahahmoa. Sitten unessa oli hiukan uhkaavia pitkämekkoisia neitoja, ja kaxi pikkutyttöä, joiden kanssa kiipeilin lumiselle kadetraalille. Tytöistä paxummalle tarjosin Haparandasta kaupan päälle saatuja vanhanaikaisia salmiakkimakeisia. Ei se niistä perustanut, ne ovatkin aika mauttomia ja kovia. Meillä oli kiire Humanisticumin kokouxeen, ja suht sulottomat tytöt valuivat alas seinältä kuin joku sylkyklunssi tai märkä räkä. Ikävä kyllä kokous oli peruuntunut, sen sijalla oli joku voimistelutunti. Oven takaa kuului töminää ja ähinää. Unen loppuosassa kävi ilmi, että Brezhnev oli ollut siviiliammatiltaan ballerina. Leonid oli kasvoista sangen suurpiirteinen, mutta hoikkanilkkainen.  

ellauri214.html on line 336: O:n kaupungissa keskellä ällistyttävän siivotonta toria kohoaa piskuinen kellertävä rakennelma mustine aukkoineen, aukoissa istuu miehiä isot lakit päässä - he ovat käyvinään kauppaa, torilla törröttää pystyssä myös harvinaisen korkea, kirjava seiväs;  seipään vieressä, järjestyksen vuoksi, säilytetään kaupungin päällystön käskystä kuormallista keltaista heinää, lisäksi siinä tepastelee yksi kruunun kana.

ellauri214.html on line 338: Onnellinen ihminen on kuin kärpänen auringossa. Iivana tunsi itsensä turhaxi kun ei sillä ollut perhettä. Se oli tarpeeton koska kukaan ei sitä tarvinnut. Paizi köxä joka joi sen teetä. Kyllä tee on sitten hyvää!

ellauri214.html on line 345: Kustantajan huomautus. Viimeisen rivin alapuolella on profiilikuva viixekkäästä, töyhtötukkaisesta päästä, jonka silmä katsoo en face ja silmäripset hajaantuvat säteettäisesti; pään alle on joku kirjoittanut seuraavat sanat:

ellauri214.html on line 358: Vauva.fi: Olen turha ihminen 2015

ellauri214.html on line 360: En merkitse kenellekään mitään eikä minulla ole ketään läheisiä. Käyn töissä ja istun illat yksin kotona. Viikonloput ovat pelkkää piinaa kun yksinäisyys tuntuu vielä pahemmalta. Kun taas olen some-kuvia katsellut miten muilla ihmisillä on niin sosiaalinen ja ihana elämä, voisin vain ryömiä johonkin koloon ja lakata olemasta kokonaan. Mikä minun elämäni tarkoitus on ja miksi elän, en tiedä.

ellauri214.html on line 366: Niin minäkin ja sadat tuhannet muut, mutta ei sen saa antaa harmittaa.

ellauri214.html on line 372: Minusta tuntuu ihan samalta, sillä erotuksella että minulla ei ole edes työtä. Usein tulee mieleen Hectorin laulun sanat: "Mä olen jotakin jossain, se on mun ainoa työ." Mutta elämäni on silti enimmäkseen kivaa. Teen pitkiä kävely- ja pyöräretkiä, luen, askartelen, kiertelen kirppareilla... Asiaa varmaan auttaa se, että olen hyvin introvertti enkä juuri kaipaakaan ihmisten seuraa. (Paitsi että sienestyskaveri olisi tosi kiva.)

ellauri214.html on line 382: Onhan sulla "tärkeä# tehtävä, TROLLAUS!

ellauri214.html on line 394: Kukaan ei ole niin turha ihminen kun minä olen.

ellauri214.html on line 402: Kevät, tällänen maalis-huhtikuu, on hankalaa aikaa tässä mielessä. Valon lisääntyminen ja luonnon herääminen saavat oman elämän näyttämään joskus surkealta. Sellaista elämä on. Mutta onneksi tilanne näyttäisi hieman paranevan ihmisen vanhetessa ja etenkin kuollessa.

ellauri214.html on line 404: Katsoin ohjelman, jossa nainen oli loukkaantunut ja hänellä oli reikä kaulassa. Hänelle tehtiin muovista kantasoluhoitojen avulla uusi osa henkitorveen, ja sen jälkeen hän pystyi hengittämään, puhumaan ja elämään normaalisti, leikkimään lapsensa kanssa ja nostamaan tämän syliinsä jne. Sanoisin, että ne tutkijat, jotka ovat kehittäneet tuollaisen kantasolujutun, ja ne lääkärit, jotka osaavat liittää sen toimivaksi osaksi ihmistä, eivät ole turhia tässä maailmassa. Harmi, että meistä niin äärettömän harvat ovat tärkeitä. Itsekin olen täysin turha tusinaopettaja.

ellauri214.html on line 409: Mä en ole enää turha, mutta ennen olin, niin tiedän tunteen.

ellauri214.html on line 411: Vauva.fi:Olen ihan turha ihminen 2021

ellauri214.html on line 413: Ei töitä, ei ystäviä, ei harrastuksia, ei omaisuutta, ei omaa asuntoa, ei mitään erityisiä taitoja tai mielenkiinnonkohteita. Välillä mietin, että jos häipyisin johonkin, niin kuinkahan kauan menisi ennen kuin kukaan huomaisi. Juhlapyhät vetää mielen aina matalaksi.

ellauri214.html on line 427: Täällä toinen yksinäinen samanlaisissa fiiliksissä, työ mulla kyllä on ja perusasiat hyvin, mutta yksinäinen olen. Kaikki juhlapyhät yksin, viikonloput yksin. Mietin joku aika sitten, että kun kuolen, onkohan mulla edes tarpeeksi arkunkantajia..kuusi niitä kai pitäisi olla. Enpä kyllä saanut lukua täyteen.

ellauri214.html on line 431: Noista muista en tiedä mutta harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita voit etsiä,

ellauri214.html on line 432: olisi elämäsi kivempaa. Hanki pillua, haikea on inselinä elellä.

ellauri214.html on line 434: Ei kukaan ole Jumalalle turha, ja Hän näkee ja kuulee ja tietää koko ajan kaiken.

ellauri214.html on line 437: Mutta jos haluut sen arkun kuitenkin, voit valkata etukäteen jonkun tosi kevyen ja sun ruumiin ei tarvi olla siinä hautajaisissa, eli pari kantajaa riittää.

ellauri214.html on line 443: Et sinä turha ole, ei kukaan, vaikka se siltä näyttääkin. Ensimmäinen askel on lakata vertailemasta itseänsä muihin. Se auttaa jo paljon.

ellauri214.html on line 447: Kiinnostaisiko sinua lukeminen? Se avaa ovia ihan uusiin maailmoihin eikä siihen tarvita muita ihmisiä? Tai sitten voi uppoutua elokuviin tai tv-sarjoihin. 'Eläminen' ei ole ainut vaihtoehto tai ainut oikea tapa elää.

ellauri214.html on line 449: Kuinka hyödyllinen pitäisi olla ? Siis kysyn ihan kaikilta yleisesti.

ellauri214.html on line 451: Muista aina elämä on ilmainen lahja, olet yhtä arvokas kuin kaikki muutkin ihmiset eli 0 euroa. Opetele rakastamaan itseäsi ensin ja hyväksymään itsesi sellaisena kun nyt olet. Missä päin lie Suomea asut? Pääkaupunki seutu lähiöissä on asukastaloja. Eri järjestöjen matalankynyksen kohtaamispaikoja, kerhoja. Joihin rohkeasti voit mennä omana itsenäsi. Katso vaikka netistä Diakonisalaitos. Se on kyllä kallis, Kivelä on halvempi.  Punainen risti. Mission. Selaa sivuja. Löydät toimintaa joka on yhtä maksutonta kuin sinä ize. Voit kyseisistä paikasta kysyä ilmaista kaveria itsellesi tai ryhtyä kaveriksi yksinäiselle, he kyllä koulutata sihenkin ilmasiksi. Sama asia on kirkko. Diakoniin vaan yhteys. Tai diakonissaan. Esim. Eri sairaalat etsii ja kouluttaa kuin palvelutalot sinut ystäväksi pitkä aikais osastolla olijoille. Senkin kautta löydät sisältöä elämään,  ja mikä parasta,  ei kuluja sinulle! Eikä sairaalalle!

ellauri214.html on line 455: Ei oikein mikään sellainen kiinnosta mikä olisi halpaa tai ilmaista. Pianoa voisin haluta soittaa, mutta ne maksavat satoja euroja.

ellauri214.html on line 461: Kaksplus turha ihminen 2009

ellauri214.html on line 463: Miksi pitäisi aina vaan jaksaa ja jaksaa ja jaksaa jos kerta on aivan täysin turha ihminen.

ellauri214.html on line 465: Mistä päättelet, että olisit muka turha? Jokaisella meistä on tarkoitus.

ellauri214.html on line 467: Tuli otsikosta mieleen välittömästi Johanna Tukiainen.

ellauri214.html on line 473: Ryhdistäydy, nainen. Lopeta se itsesäälissä rypeminen. Kun nyt rehellisesti mietit, niin tiedät ettet ole täysin turha etkä aiheuta vain haittaa kaikille. Vai oletko väkivaltainen alkoholisti tai jotakin muuta vastaavaa?

ellauri214.html on line 475: Ihan sama. ei minusta mihinkään kuitenkaan ole.

ellauri214.html on line 482: Suomi 24 Turha ihminen 2008

ellauri214.html on line 484:   Ruusu nurkassa. Mikähän siinä on, että ihastun aina niihin miehiin, jotka eivät ihastu minuun. Jo yläasteella aikoinaan ihastuin Veskuun, mutta en koskaan saanut vastakaikua. Vasta parikymppisenä tajusin, että se ihastus ei enää kannata. Näen unta kyllä vieläkin joskus hänestä.

ellauri214.html on line 486:   Seuraava oikea ihastuminen iskikin vasta 26vuotiaana, mies oli unelma, jota en saavuttanut. Pelkäsin yrittää iskeä ja kainot vihjailut eivät tuottaneet tulosta. Surin vuosikausia, muutin muualle ja unohdin vähitellen.

ellauri214.html on line 488:   Ihastuin ennenpitkää taas oikein kunnolla, ja nyt yritin ns iskeä tätä miestä, muttei hän kiinnostunut minusta. Vuosia kesti tääkin ihastus, kunnes tiesin hänen menneen naimisiin ja lopullisesti tavoittamattomiin.

ellauri214.html on line 490:   Nyt olen muutaman kuukauden ajan tavannut työn merkeissä miestä, johon olen pikkuhiljaa ihastunut. Tajusin asian juhannuksena, kun huomasin miten paljon kaipaan häntä, jo pelkkä näkemisensä saa minut sekaisin. Olen yrittänyt hänelle osoittaa mielenkiintoani, mutten oikein osaa tulkita, mitä hän minusta ajattelee, vai ajatteleko mitään. Jotenkin on sellainen tunne, että hän ei minusta piittaa, enkä uskalla mitään suoraan ehdottaa. Tänään kyllä kysyin siltä meneekö se yhteen paikkaan lauantaina, mutta sanoi menevänsä ehkä mielummin muualle. Kieltäytyminen saattoi johtua paikastakin, hän ei käy siellä useinkaan, kun taas minä lähes joka vkl, muttei hän tiedä sitä.

ellauri214.html on line 492: Varmaan tämäkin ihastus yksipuolista. Parempi elää haaveillen, kuin karun totuuden kanssa taas.

ellauri214.html on line 494: Kaxplus: Mä olen niin turha ihminen 2008

ellauri214.html on line 499: Suosittu tviittaaja valitteli Twitterissä, ettei kukaan enää välitä hänestä. Hän väitti olevansa turha ihminen, tarkemmin sanottuna maailman turhin ihminen, koska kukaan ei enää tykkää hänen tviiteistään. 

ellauri214.html on line 501: Vaikka tviitti oli huumorimielellä kirjoitettu ja sen kirjoittajalla on useampi tuhat seuraajaa, sitä seurasi kommenttien vyöry. Moni kiirehti kertomaan, miten pitää hänen tviiteistään, vaikka aina ei tule kommentoitua tai tykkäiltyä.

ellauri214.html on line 503: En tietysti voi tietää, mikä tämän tviittaajan perimmäinen motiivi tälle tviitille oli. Ainakin hän sai sillä haluamaansa huomiota. Siitä huolimatta siihen sisältyi tärkeä muistutus: vaikka olisit miten suosittu, tunne siitä, että olet turha ihminen eikä kukaan välitä, voi iskeä aivan kenelle tahansa.

ellauri214.html on line 505:   Sitä helposti kuvittelee, että tunnettu ihminen ei enää tarvitse niin sanottujen tavallisten pulliaisten huomiota. Luulo on harha. Henkilökohtaisella huomioinnilla on kenelle tahansa suuri merkitys. Se on vähemmän tärkeää, keneltä se tulee.

ellauri214.html on line 507: Et ole turha ihminen, myös sinun kommentillasi on merkitystä. 

ellauri214.html on line 510: ha_ihminen_-_ruskea-6080.jpg" height="300px" />

ellauri214.html on line 514: Turha ihminen -rintamerkki

ellauri214.html on line 520: Financial Times vartioi mustasukkaisesti saavuttamiaan etuja. Olga Tokarczukin naistenkirjan Alku eka jäykkä elin pongahtaa esiin Elin pöxyn etumuxesta  sivulla 31. Se kuuluu alaikäiselle jutkupojalle. Se lie ollut siis esinahaton. Hyvä alku kuitenkin. Totta tai tarua, maagista tai inhorealismia, naisaikuisfantasiaa, ihan sama, jäykkä molo kello yhdessä terska ulkona esinahasta on silti aina paikallaan, ei koskaan pois tieltä. Sukkahousut voivat olla tiellä, muttei muna juhlakunnossa.

ellauri214.html on line 529: Share on twitter (opens new window)


ellauri214.html on line 530: Share on facebook (opens new window)


ellauri214.html on line 531: Share on linkedin (opens new window)


ellauri214.html on line 532: Share on whatsapp (opens new window)


ellauri214.html on line 535: Halfway through her fifth novel Flights, Olga Tokarczuk asks her readers to take pity on the poor souls for whom English is their “real language”. “Just imagine!” teases Poland’s most widely translated female author. “They don’t have anything to fall back on or turn to in moments of doubt. How lost they must feel in the world, where all instructions, all the lyrics of the stupidest possible songs, all the excruciating pamphlets and brochures — even the buttons in the lift! — are in their private language . . . they are accessible to everyone and everything!”

ellauri214.html on line 537: It’s a typically provocative and witty inversion from the leftwing humanist, who today tells me that Polish intellectuals have been strangely “relieved” by America’s election of Donald Trump and Britain’s vote for Brexit. “It is reassuring for them to know that populist movements are everywhere. They feel better for knowing that other countries can be naive too.”

ellauri214.html on line 539: Although Tokarczuk (pronounced “Tok-ar-chook”, like a toy train) is in London to celebrate Flights making the long list for the Man International Booker Prize, she feels “conversationally jet-lagged”discussing it because it was published in Poland back in 2007, quickly gaining popularity across the continent. It has taken a decade for the novel to make it into English, superbly rendered by superb American translator Jennifer Croft. 

ellauri214.html on line 543: The daughter of two literature teachers, little Olga grew up near the border with Czechoslovakia, hiding under tables to eavesdrop on adult conversations. As a teenager she was gripped by Freud, then Jung, thrilled by the discovery that “every tiny thing you did had a deeper meaning . . . those ideas turned the world into a book I could read.” 

ellauri214.html on line 545: She trained and practised as a clinical psychologist but quit after realising that she was “much more neurotic than my clients” to become a full-time writer, on a mission to use language “like a fork and knife when you have to eat reality”. As her international reputation grew, so did her air-mile count.

ellauri214.html on line 547: Tokarczuk composed Flights as a “constellation novel”: a postmodern mosaic of meditations on all things in motion from travel-sized toiletries to the blood pumping through the human heart. National, emotional and temporal boundaries are crossed. Thoughts from a thoughtlessly flying semi-autobiographical narrator to Poland and the popular legend of Philippo Verheyen, the Flemish anatomist rumoured to have eaten his own amputated leg. 

ellauri214.html on line 549: This blurring of fact and fiction is intentional. Tokarczuk tells me she is often asked “Why we central Europeans don’t use a classical linear narrative, and my answer is that we don’t have such a history. Our perception is different. Poland was once a powerful imperial country that disappeared from maps of Europe for more than 100 years. It was partitioned and occupied by the Nazis and the Russians . . . We pop up and disappear and we do not trust what we are told to believe.” 

ellauri214.html on line 551: Tokarczuk felt this rejection of facts at first-hand when the Polish publication of her 2015 novel The Books of Jacob led to death threats from nationalists. Her 900-page “magnum opus” tells the true story of 18th-century Polish-Jewish religious leader Jakub Frank, who converted thousands of Orthodox Jews to a kind of Christianity that saw them condemned and persecuted for heresy. 

ellauri214.html on line 554: “I opened a history that was taboo from a number of perspectives: it was swept under the carpet by Catholics, Jews and communists. It took me eight years to research such fragile and contentious facts,” she says, “But after I won the Nike Jogging Shoe Award [Poland’s most prestigious literary prize], I was attacked by people who didn’t want to know about Poland’s dark past.” She sighs. 

ellauri214.html on line 556: “Polish culture has always had a strong anti-Semitic undercurrent. There has been awful persecution. But it is time for us to look at Poland’s relationship with the Jews, to accept that we have Jewish blood and Polish culture mixed with our own. I was surprised by the anger I provoked, but thrilled by the enormous support that followed. It seems society is divided between the people who can read and those who cannot!” 

ellauri214.html on line 558: BTW, I am already the second goy Polish nobelist to harp on Jews. That is a sure trick to catch an American left wing liberal audience.

ellauri214.html on line 560: Tokarczuk dismisses the global rise of nationalist movements as “the death throes of an outdated ideology. These old ideas of the state are completely disappearing,” she laughs. “People are migrating, travelling. Economics and the internet do not respect borders. We travel between different network providers! Welcome to EE!” She taps her phone with glee. (EE on joko Euroopan siipikarjayhdistys tai UK:n rahakkain operaattori.) “You could read Flights as an elegy for the old Europe.”

ellauri214.html on line 566: Michal, kukaan mies ei ole koskenut minuun sieltä. Näytin kyllä eräälle jutkupojalle tissejä ja pitelin sen tuppikullia. Mut sitä ei lasketa. Mitä tollanen 60-luvulla syntynyt 70-luvun lapsi ja 80-luvun teini tietää 1. maailmansodan kauhuista? Pelkkää kopion kopiointia, Netflix-menoa. Olga on kappale, johon on puhallettu jauhamisen idea. 

ellauri214.html on line 568:   Mut no ei, Elin elin nousee esiin uudestaan vaikka Michal on jo kotona. Sevverran on vaimoväkeen luottamista. Eli  Elin nuppi putkahtaa pöxyistä ja pyrkii jälleen pusikkoon vaikka Michal on tullut takaisin ja kyntää entiseen tapaan  Kenoveevan jalkoväliä. Elin täytyy olla joku väpelö kun se roikkuu tollasen puuman helmoissa. Joka ei edes anna sille vakoa, vaan nauttii vaan vallantunnosta. Olgassa ärsyttää myös alituinen jaanaus merkityxistä. Ainut merkitys joka sitä oikeasti liikuttaa on panopuuha. Limaisia käärmeitä ja jäykkiä väinönputkia, mitä vielä. Angelica archangelica. Lauri Tähkä näyttää rovastille pillua.

ellauri214.html on line 574: Peli on eräänlainen tie jossa pelaajan eteen tulee jatkuvasti eteen erilaisia valintoja.  Existentialistista talousliberalismia. Keittiöön valittiin Ikean saareke ja itämainen matto. Vapaudesta seuraa vastuu, haista paska, mikä Sartre oled sa. Tokkuraisella Jumalalla on sana hallussa.

ellauri214.html on line 576: Kun maailma kehittyy niin apinasto rikastuu. Olgalta näyttää toistaisexi ainakin puuttuvan tää dystopia. Ollaan kyllä vasta sivulla 88. Jumala löytää nussivien sängystä rakkauden vanhusten sängystä katoavaisuuden ja kuolevien sängystä mitäs muuta kuin kuoleman. ARRRKKI, tuttuja tuoxuja, pahoja hajuja palttinaisissa liinavaatteissa.

ellauri214.html on line 579: Michal ei pitänyt Pawel Boskista. Mikäs ihme, kestä vävystä pedofiili isäpappa pitäisi. Vizi mikä paska. Katoliikit ovat ällöjä. Ihmeitä tekevä neizyt suo Pukki-koiralle makkaran pääsiäisenä. On tapahtunut ihme.

ellauri214.html on line 581: Michalin siis Misian ja Pawelin taloa rakennettiin 3 vuotta kuin Niklaxen ja Lauran hyttiä. Harjakaisissa pitäis kurkihirren nokkaan laittaa seppele.

ellauri214.html on line 586: Olga Tokarczuk puhuu harvoin yksityiselämästään. Tällä kertaa hänen miehensä, joka oli kuusi vuotta nuorempi, otti puheenvuoron. Grzegorz Zygadło puhui Zwierciadło-lehden haastattelussa suhteensa alkamisesta rakkaansa kanssa. "Voisi sanoa, että meitä yhdisti kirjallisuus", hän sanoi. Mitä muuta hän sanoi?

ellauri214.html on line 588:   Olga Tokarczuk on yksi Puolan suosituimmista ihmisistä. Luultavasti kukaan ei ole kuullut siitä, että kirjailija voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Vimma pyyhkäisi paitsi koko Puolan myös maailman. Toistaiseksi erittäin vaatimaton Olga Tokarczuk on tullut fanien ja toimittajien kysynnäksi. Vaikka hän antaa itse paljon haastatteluja, hän puhuu harvoin yksityiselämästään. Tiedetään, että hän on Grzegorz Zygadłan onnellinen vaimo, kuusi vuotta nuorempi kuin hän, koulutukseltaan filologi. Olga Tokarczukilla on myös poika Zbigniew, joka on hänen ensimmäisen avioliitonsa hedelmä kustantaja Roman Fingasin kanssa. Olgan kirjassa ovat naiset hyvixiä ja/tai fixuja, miehet pahixia ja/tai tyhmiä. Nii oikke, maxellaan vähän kalavelkoja. Näytetään niille pillua muttei anneta. Koko kirja on aikuisten satua. Eikä edes niin kovinkaan aikusten.  

ellauri214.html on line 590: Ei kukaan nainen voi olla miestä vahvempi sanoi vesipää Isidor. Hän oli taas oma izensä. Mistä lähin pikkutytöillä on leninkejä? Suomentaja ei ole ihan ajan tasalla. Ei miehet ennen pitäneet hattuja päässä sisällä. Nyt ei lippis lähde päästä kirveelläkään. Sisään vaan vaikkei seisokkaan, ja nahkakipa päästä ovella. Kassit jäävät ulkopuolelle.

ellauri214.html on line 599: Olga puhuu torveloita, keitetystä lampaanpäästä suorastaan.  Oli jumalaa tai ei, maailma on ihan samannäköinen. Aivan yhtä lailla kehitys kehittyy ja termiittiapina tekee lopun izestään likaamalla pesänsä. Hölmöt kesäsysmäläiset polttaa fossiilista polttoainetta yötä päivää Majutvedellä typerillä vesiskoottereilla. Voiko olla aivokääpiömpää oliota kuin tämä?

ellauri214.html on line 601: Sinun sisälläsi on pieni pipuna, joka ei koskaan sammu sanoo Ivan Kotka vesipäälle. Mitä puppua. Ei siellä ole mitään pipunaa, se on narsistista fuulaa. Valot sammuu haju jää. Tikka nauraa pilkkasuu.

ellauri214.html on line 605: Meidän ryytitarhassa on ollut sekä väinönputkea että ruutaa. Lupiini on invasiivinen, siitä laittaudumme eroon.

ellauri214.html on line 608: Niin ja myös se netflix sarja His Dark Materials. Useita mahdollisia maailmoja, kuten irvisteli keltahampainen majava. Useita vaihtoehtoisia totuuxia kuin Don ja Ivana (vainaja) Trumpilla. Barron Trump on huisin pitkä hujoppi. Presidenttiainesta. Käsi läpi jostain madonreijästä. Hämäriä jumaluuxia.  

ellauri214.html on line 610: Michalin kanat nokkivat ahnaasti mitä maasta kaivetuista ryssän upseereista tippui kujalle. Michal ei enää koskaan pannut munaa suuhun.

ellauri214.html on line 614: Sienirihmasto ottaa ajan hallintaansa. Mitä puppua. Ruutana haluaisin rakastella kanssasi kuin Pelle Miljoona, sanoi vesipää. Niinpä tietysti, hyönteisinä peput yhdessä.

ellauri214.html on line 615: Paha mies työntyy Lauri Tähkään ja vinkaisee. Hiljaa! Ei vaan kovaa. Pahan miehen "se" haisi jänixeltä. Parrassa oli pihtihäntäisiä. Belgiassa naiset ratifioivat Natojuttuja. Kaija Kallas muodostaa taas uutta hallitusta. Nyt ovat naiset vallan kahvassa. Paha mies murahtaa varoittavasti tammen oxalta.

ellauri214.html on line 617: Siivoojamallinen huivi on taas in. Se on ruma, ja siitä tulee mieleen sana kolttu. Koltusta tulee mieleen sana tunika, ja siitä saapikas ja poppana. Legginsit on kanssa aika paha sana.

ellauri214.html on line 618: Pawel vääntää itkua täyttäessään 40. Tapahtuu kaikenlaista mutta mikään ei merkize mitään eikä johda mihinkään. Olgalla on paha virhe ajattelussa, sama kuin Sale Belowilla. Hän tuntee izensä hylätyxi lapseksi tai tielle kakatuxi kökkäreexi. Hänen pitäisi olla pääasia.   Pawel ei uskonut kuolemattomaan sieluun ja sixi isäpapan ruumis oli kauhea. Pawelistakin tulisi tollanen säkki. Mitä kauheaa siinä muka on. Ei mitään ellet ole pahan kerran narsisti. Mitä Olga selvästikin on.

ellauri214.html on line 634:   Lestinheittäjän alkaa tehdä mieli puumana nuoren mezänvartijan tanakkata siitintä. Siitä tulee takuulla ikävyyxiä. Sosialismista ei tule mitään koska porukat ei haluu olla sosiaalisia, ne haluu omistaa ja kilpailla. Mies bylsi Stasiaa ja ravisti viimeiset tipat lattialle. Kun mies työntyi sinne rajusti ne olivat Stasian elämän parhaita hetkiä. Olgalla on jonkinlainen aikafixaatio. Tai no, se on tän romskun teemana.

ellauri214.html on line 636:   Isidor rupeaa väärentämän frizuja ja opettelee frizujen kieltä: raus, schnell, hände hoch. Isidor huijaa rahaa postilaitoxelta, siitä tulee puolalaisen huijarikansan täysivaltainen jäsen. Hän tekee oman osansa elantonsa edestä. Vitun loisia.

ellauri214.html on line 639:  Ruutana (kärpässieni salanimellä) loikkasi Brasiliaan syömään brassipöperöä. Luisakin on puolalaista huonetta ja sukua. Minulla on kaikki mitä olen halunnut, muttei taaskaan sitä mitä haluan.

ellauri214.html on line 644: Laila-koira haistoi jumalan heinänkortten seasta. Ai se olikin kissanpökäle. Risto oli luottavainen riippuessaan ristillä.

ellauri214.html on line 647: Mannerjäät näät sulavat. Stena mursu ezi turhaan paikkaa majatalosta kun sen synnytyxen aika tuli. Se piikitettiin kotkalaisen talon pihalle. Se on täytetty, sanoi Mikko Kärnä tyytyväisenä. Nyt linnustamaan valkoposkihanhia!

ellauri214.html on line 653: Puola uhkuu uutta voimaa, uhosi Rudolph Cheminski v 1997 Valituissa Paloissa. Yxityistäminen on nostanut maan talouden vahvaan nousuun. Kun Staszewski oli lapsi, hänen vanhempansa lähtivät Puolasta Australiaan pakoon kotimaansa pulaa, lakkoja ja sortoa. Puolassa pääsee alkuun halvemmalla ja helpommalla, ja töitä riittää kaikkialla enemmän kuin ehtii tehdä. Ennen kaikkea vierailevan putkimiehen hommia briteissä, paizi ei se tietystikään brexitin jälkeen enää vedä. Nykyään Puola pursuu yrittäjiä ja suuria odotuxia. Uusnazeja ja muita ällöttäviä otuxia. The Economist kirjoittaa että Puola on kuin tiikeri. "En kuitenkaan ottanut mallixi Länsi-Eurooppaa, koska se oli mennyt liian pitkälle hyvinvointivaltion ja säännöstelyn tiellä. Ei otin mallixi Yhdysvallat, joka vältti tämän ja sixi amerikkalaisilla on työpaikkoja, jopa 3-4 kohti nuppia, kaikki paskahommia, joilla ei edes elä. Möin valtion yrityxet eniten tarjooville", sanoi hiljainen, silmälasipäinen Balcerowicz. 

ellauri214.html on line 656:   Suuriin kaupunkeihin perustettin soppakeittiöitä, jotka jakoivat ilmaisexi ruokaa. Hyytyneestä taloudesta alkoi kuitenkin pistää esiin uusia terhakkaita versoja, kun yxityinen yritteliäisyys, oharit ja vedätys pääsivät vähitellen vauhtiin. Johnson & Johnson yhtiön hammasharjat, hammastahna, talkkijauhe, terveyssiteet ja vaippaihottumavoiteet menivät kuin kuumille kiville. Polakit ovat luonnostaan tarmokasta ja yritteliästä kansaa. Kommunismi vain opetti ne huonoille tavoille. Kluska 2-kertaisti tuottavuuden maxamalla paremmille työntekijöille parempaa palkkaa. Vain Microsoft luotti minuun kun minulla oli 12 taalaa taskussa. Nykyisin hän hallizee yli 1/3 puolan markkinoista. Varsova on vilkas kauppakaupunki, jota kansoittavat vietnamilaiset katukaupustelijat. Ne myyvät t-paitoja keskustan jalankulkutunneleissa. Toisena ääripäänä ovat Nowy Swiatin kallit jalokivi- ja kultasepänliikkeet. Arvaa ovatko ne juutalaisilla! Nykyaikaisia ajokkeja, kiinostavia juttuja, maailmanluokan hotelleissa kaikuu vieraiden kielten (englannin) sorina. Kommunistisen puolueen päämajassa on arvopaperipörssi. Kurssi on noussut yli 5-kertaisexi viimeisen 5-vuotissuunnitelman aikana.

ellauri214.html on line 667: Тихо вокруг, сопки покрыты мглой,	Ympärillämme on rauhallista, kukkulat ovat sumun peitossa,								

ellauri214.html on line 669: Могилы хранят покой.			Haudat pitävät rauhallisena.				

ellauri214.html on line 677: Злой рок и судьбу кляня!		Paha kohtalo ja kohtalo kiroilee!

ellauri214.html on line 679: Тихо вокруг, ветер туман унёс,		Ympärillämme on rauhallista, tuuli puhalsi sumun pois,														

ellauri214.html on line 683: Спите герои русской земли,		Nuku rauhassa, Venäjän maan sankarit,			

ellauri214.html on line 689: Злой рок и судьбу кляня!		Paha kohtalo ja kohtalo kiroilee!

ellauri214.html on line 698: Izidor ei pitänyt kuvista joissa Ukleija on rähmällään Ruudan päällä pukilla. Arvaa harmittiko. Siinähän oisin voinut olla minä.

ellauri214.html on line 701: Izydor lainasi vain sellaisia kirjoja, joissa oli Felix-sedän Fenix, siitä tuli hyvän kirjan merkki. Pian hän kuitenkin huomasi, että koko kirjakokoelma alkoi vasta kirjaimesta L. Yhdeltäkään hyllyitä ei löytynyt kirjailijoita, joiden sukunimi olisi alka nut An ja Kn väliltä. Niinpä hän luki Laotsea, Leniniä, Leibnitzia, Loyolaa, Lukianosta, Martialista, Marxia, Meyrinkia, Mickiewiczia, Nietzscheä, Origenesta, Paracelsusta, Parmenidesta, Porfyriosta, Platonia, Plotinosta, Poeta, Proustia, Quevedoa, Rousseauta, Schilleria, Słowackia, Spenceria, Spinozaa, Suetoniusta, Shakespearea, Swedenborgia, Sienkiewiczia, Towiańskia, Tokarczukia, Tacitusta, Tertullianusta, Tuomas Akvinolaista, Verneä, Vergiliusta ja Voltairea.

ellauri214.html on line 703: Mutta mitä enemmän hän luki, sitä enemmän hän kaipasi seuraavia aakkosten alkupään kirjailijoita: Augustinusta, Andersenia. Aristotelesta, Avicennaa, Blakea, Chestertonia, Dantea, Darwinia, Diogenes Laertiosta, Eckhartia, Eriugenaa. Eukleidesta, Freudia, Goethea, Grimmin veljeksiä, Heinea, Hegeliä, Hoffmannia, Homerosta, Hölderliniä, Hugota,

ellauri214.html on line 711: Jumala näkee. Aika loppuu. Kuolema tulee. Ikuisuus odottaa. Suojelusenkeli ottaa talteen Misian kuuluisan maxa-retiisisalaattirepestin. Verenpaineisen ei olis kannattanut keittää liian mustaa kahvia, kuten Sirkka Pylkkänen. Isidorin sielu hajoo palasixi vanhainkodissa. Lauri Tähkä tulee keräämään ne pois pelilaudalta.

ellauri214.html on line 723:   Jag är förkrossad jag också, spjuten står slapp och sädet flyger ingen vart. Men varför har herr Helander satt en sko på svansen? 

ellauri216.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri216.html on line 37: Imugeeni Hariton ja neljä skeemamunkkia saunahatuissa vanhan munkkikahvilan edessä 1940-luvulla. Kolmantena ei vaan toisena jonossa hiihtää skeemapappismunkki Jefrem.

ellauri216.html on line 40: Jeesuxen rukous on lyhimmillään Hospoti pomiloi. Ryhmy ja Romppainen kirjoissa pusikosta saattoi kuulua kovaa pomilointia. Sinne kun lasketti Suomi-konepislarilla sarrjan niin loppuihan se posmitus.

ellauri216.html on line 52:   Rivoja munkkivizejä ei tahdo löytyä. Albumissa 93 käytiin läpitte tää vanha nunnavizi: Nunna sanoo papille joka kuljettaa hikistä kättä autossa sen reittä pitkin kohti riemurasiaa: muista psalmi 129.

ellauri216.html on line 56: Is there an actual Psalm 129 that reads “Go forth and seek, further up, you will find glory.”? Oikeasti värssy  on Luukkaasta:

ellauri216.html on line 58:   Luke 14:10 "Friend, go up higher, then shalt thou have glory". Kolkuttavalle avataan, tafsaavalle raotetaan rasiaa.

ellauri216.html on line 68: Valamossa saa vain teetä eikä sen kanssa edes munkkia. Pena Saarikosken haudalle pystytetty kivi oli munan muotoinen. Luin hitaasti kliseisiä runovärssyjä. Slow living, sitä tämä on.

ellauri216.html on line 71: 	Äidin pikkuserkku Petri oli harras hengen ihminen, teki taajaan ristinmerkkejä. Keskittynyttä muminaa.

ellauri216.html on line 76: 	Osaatko sattumoisin vanhaa kreikkaa? En. Sitten voinkin kusettaa sua mielin määrin, tai voit lukea tätä anglosaxittua läpyskää. Selviää sekin miten kv. terrorismi uhkaa globalisaatiota, ja kääntäen.

ellauri216.html on line 82: Jumala on hyvän ja pahan tuolla puolella. Kuten Darwin siis. Ihmeen izekeskeisiä nää uskovaiset. Isä Sergei panee varmaan persuuxiin John Malkovizin näköistä veli Pietaria. Johnilla on yhtä paljon ylähampaita kuin Naguib Mahfouzilla. Munkki ja minä hengitimme vastakkain, joopa joo.

ellauri216.html on line 85: 	Haidi sisko oli kynäilijän Seelenbruder, enemmän kuin ystävä. Stiegin mielestä riittää kun ollaan ystävät ja harjoitetaan hyvää sexiä. Susanne käpertyi sisäisen kohtansa ympärille eikä antanut. Kynäilijä otti nokkiinsa, paisuvaista pakotti. 

ellauri216.html on line 88: Eila ja Maire olivat halukkaita mutta definitiivisesti liian vanhoja.

ellauri216.html on line 92: 	Suzänn on kuin Phil Cohenin biisistä. Melkein liian homssuinen kynäilijän anaaliseen makuun mutta h-tin hyvä pano. Olimme eri maailmoista, hänellä oli värikkäät pakarat. Juhana Plumpstetin taulun tilalle ilmestyi Kirshnan panokuva, intialaista kitschiä suomalaisen sijalle.

ellauri216.html on line 98: 	Kun viimein kovan yrityxen jälkeen työnnyin puoliveteisenä Suzännin liukkaaseen vakoon, hän otti minut syliinsä. Suzän oli Terolle enempi tällänen äitihahmo. Terolla on pedofiilisiä ja bisexuaalisia toiveunia. Se haluis olla nekrofiili sarjamurhaaja. Koleerinen paska se on joka tapauxessa.

ellauri216.html on line 101: Arttu perkele ja Janne Sibelius oli särkeneet Teron lennnokin. Heidi sisko otti hameen alle ja lohdutti.

ellauri216.html on line 105: 	Markkinointiassistentti Onerva halusi labradorin noutajan, Tero bullterrierin tietysti. Aamulla Tero bylsi Onervaa kaikkiin aukkoihin. Työntyi sykkivänä märkään luolaan ja rynkytti kaikin voimin kunnes ruiskahti. Ja sitten kuselle ja sama vielä takaapäin, kiitos ja näkemiin.

ellauri216.html on line 109: 	Kreetan matkan jälkeen aloin vältellä karvatonta Maijua. Cia oli hyljemäisen kiihkeä yxinhuoltaja. Sen poika pikku-Kalle istui päällimmäisenä. Karoliinalla oli jättikannut. Tuijalla tiukat Kegel-lihaxet. Viveka puhui ruozia paizi tuhmat sanat.

ellauri216.html on line 117: Paskapäät menestyvät naisten kanssa parhaiten. Niinkuin se kanssaporvoolainen lakukeppi lapsenmurhaaja. Rakastan sinua loputtomasti -korjaan- ikuisesti. Ja sama englannixi seinätarroina.

ellauri216.html on line 146: Pseudo-Dionysios kirjoittaa dogmihistoriallisessa tilanteessa, jossa keisari Zenonin Henoticon yritti saada aikaan sovinnon Khalkedonin konsiilin kaksiluonto-oppia kannattavien ja monofysitismiä kannattavien välille. Akateemisessa tutkimuksessa ei ole yksimielisyyttä siitä, onko Dionysios itse monofysitismin kannattaja vai ei; ehkä yleisimmän näkökulman mukaan hänen on katsottu kuuluvan joukkoon, joka pyrki aikaansaamaan sovinnon kiistelevien osapuolten välille. Eli siis oliko Jesse vain ihminen niikö Spartacus vai oliko se joku puolijumala. Paljon väliä.

ellauri216.html on line 154: Proklos huomasi pitävänsä enemmän filosofiasta kuin lainlukemisesta. Hän matkasi takaisin Aleksandriaan, jossa hän aloitti Aristoteleen töiden lukemisen Olympiodoroksen opettamana. Tässä vaiheessa hän aloitti matematiikan lukemisen Heroonin oppilaana (ei pidä sekoittaa Heron Aleksandrialaiseen). Proklos oli varsin lahjakas oppilas. Häntä alkoi kuitenkin kyllästyttää Aleksandriassa opetetun filosofian alhainen taso ja muutti Ateenaan vuonna 431 opiskellakseen kuuluisassa Akatemiassa, jonka Platon oli perustanut 800 vuotta aikaisemmin, ja jossa hän toivoi saavansa parempitasoista filosofiaa. Hän opiskeli Akatemian johtajan Syrianoksen oppilaana yhdessä Domninos Larissalaisen kanssa. Domninoksesta ja Prokloksesta tuli varsinaiset riitapukarit.

ellauri216.html on line 156: Prokloksesta tuli Akatemian uusi johtaja Syrianoksen kuoltua. Hän asui Ateenassa kuolemaansa saakka, lukuun ottamatta vuoden kestänyttä maanpakoa, johon hän joutui siksi, että kaupungin kristityt hallitsijat eivät suvainneet kaikkia hänen poliittis-filosofisia ajatuksiaan. Talo, jonka Proklos peri ja jossa uusplatonilainen koulu toimi, on mahdollisesti löydetty: arkeologinen kohde tunnetaan nimellä Prokloksen talo.

ellauri216.html on line 158: Proklos kuoli noin 73-vuotiaana ja hänet haudattiin Lykabettos-vuoren  (kr. oros Likavittu) lähelle.

ellauri216.html on line 166: Proclus argues that evil does not have an existence of its own, but only a derivative or parasitic existence (par-hypostasis, sc. on the good) (De mal. § 50). 

ellauri216.html on line 167: Proclus’ own interests are purely metaphysical: his task is to explain how evil fits into the scheme of things, how its existence squares with the omnipotence and all-pervading presence of the Good God, how it comes about and what its ontological status is. All of these questions are undoubtedly important, and I do not mean to belittle them.

ellauri216.html on line 169: In Proclus’ view, no single component of reality can be evil in itself. All that exists is good in its essence and strives to achieve goodness in its activity too. 

ellauri216.html on line 170: Indeed, it is precisely by imitating the good that all things are preserved in existence. It follows that evil is something that can only happen inadvertently. Every being or thing has a natural aim and a perfection it strives for. Pahat on vaan mokia, my bad.

ellauri216.html on line 172: 	To become evil means to fail to reach this perfection, to deviate from one’s nature. Evil thus has no positive existence of itself. It is a failure having no reality of its own, being but an incidental perversion of something good.

ellauri216.html on line 174: 	To capture this particular mode of existence, Proclus uses the term parhypostasis, ‘parasitical existence’—i.e. an existence that has no proper antecedent cause, but arises accidentally in consequence of an unfortunate interaction of a number of partial causes, each of them having the best intentions only.

ellauri216.html on line 176: Stalin teki virheitä, ja Hitler erehtyi. Tarkemmin sanoen paha tulee siitä että henki on altis mutta liha heikko. Se on hyvin paha asia, kuten on Siru saanut tuta saunan lauteilla.

ellauri216.html on line 183: Olisin mielelläni tiedustellut munkki Serafimilta tämän siviilisäädystä ja sexikokemuxista mutten kehannut. Ei mitään, odotetaan isä Panteleimonin autobiografiaa.

ellauri216.html on line 196: Мара́н-афа́ или Мара́н Афа́ (от арам. ܡܪܢ ܐܬܐ мóран этó — «господин наш пришёл» греч. μαράνἀ θά марáна та — «господин наш, приди!», лат. Maran Atha мáран атá — «господин наш пришёл») — фраза на сирийском диалекте арамейского языка (Пешитта), употребляющаяся единожды в Новом Завете (Kor 16:22) как транслитерация, а также в книге Дидахе 10:6 (μαρὰν ἀθά мáран атá — «господин наш пришёл») как транслитерация, являющейся частью собрания книг Мужей апостольских. Эта фраза переведена на греческий язык «Ей, гряди, Господи Иисусе!»

ellauri216.html on line 198: The Didache (Greek: Διδαχή, translit. Didakhé, lit. "Teaching"), also known as The Lord's Teaching Through the Twelve Apostles to the Nations (Διδαχὴ Κυρίου διὰ τῶν δώδεκα ἀποστόλων τοῖς ἔθνεσιν), is a brief anonymous early Christian treatise written in Koine Greek, dated by modern scholars to the first or (less commonly) second century AD. The first line of this treatise is "The teaching of the Lord to the Gentiles (or Nations) by the twelve apostles". The text, parts of which constitute the oldest extant written catechism, has three main sections dealing with Christian ethics, rituals such as baptism and Eucharist, and Church organization. The opening chapters describe the virtuous Way of Life and the wicked Way of Death. The Lord's Prayer is included in full. Baptism is by immersion, or by affusion if immersion is not practical. Fasting is ordered for Wednesdays and Fridays. Two primitive Eucharistic prayers are given. Church organization was at an early stage of development. Itinerant apostles and prophets are important, serving as "chief priests" and possibly celebrating the Eucharist. Meanwhile, local bishops and deacons also have authority and seem to be taking the place of the itinerant ministry. 

ellauri216.html on line 200: Eli kuinka tulee menetellä kuljeskelevien profeettojen kanssa (luvut 11–15). Kirjoitus varoittaa kiertelevien pappien moraalista: jos he opettavat yllä mainittuja oppeja ja niin, että ”oikeudenmukaisuus ja Herran tuntemus lisääntyy”, heidät tulee ottaa vastaan kuin Herra itse. Mutta vaikka jokainen apostoli otetaan vastaan Herrana, hän voi viipyä vain päivän tai kaksi; jos hän viipyy kolme päivää, hän on huijari tai väärä profeetta. Samoin lähtiessään hän saa ottaa mukaansa vain leipää; jos hän pyytää rahaa, hän on väärä profeetta.

ellauri216.html on line 206:       Haidi lauloi alttoäänisesti seuraavan J.S. Bachin kauniin aarian, jota laulaa juutuubissa läski kontratenori. Tytöt heiluu hartaina puuputket suussa. 

ellauri216.html on line 209: Ich will auch mit gebrochnen Augen	Mä haluun myös särkyneillä silmillä

ellauri216.html on line 210: Nach dir, mein treuer Heiland, sehn.	Sua haeskella, uskollinen pelastajani.

ellauri216.html on line 218:   Ainiin oli sitten vielä 1 panopuu. Julia tuli elämääni kuin syxyn viimeinen ruskea tuulahdus. Tumma kaunotar, paljon meikkiä. Ei mutiainen sentäskään. Pyöritti bussissa hajamielisesti baskerinnipukkaa kuin  häpykieltä. Suzänniä ei pitäis haitata etmulla on Juuliassa toinen panopuu. Oljenneltuani hyvän tovin Juulian huuliossa tulen kotiin ja käperryn kerälle Suzännin kylelle. Olen onnellinen kun mulla on nää 2 naista, ne täydentävät toisiaan. Jos Suzän hermostuu, otan Juulian, sellaista kierrätystä tää nyt on. Mut mieluummin kuitenkin Juulia-namu poskeen välistä ja kotosalla odottaa vanha kunnon Pät.

ellauri216.html on line 222: Mutta ensin päivällinen seikkailu Juulian navan omituisen esinahan alla. Siinä miehelle ajatuxen aihetta ja kynäilijälle jutun juurta. Olen valmis hyväksymään jumaluuden joka on kaikkien järkeilyjen ulottumattomissa. Se voi olla vaikka jättimäinen kana. Mixhän pitää runkatessa mennä lattialle istumaan? Jotenkin se on silleen hartaampaa. Maranafa kiertää minussa kuin Juulian sormi paskalakin nipukkaa.

ellauri216.html on line 224: Cosmology projektin Saul Pearmutter - hah, se oli Perlmutter hölmö terskanpää! - hokasi että kaikkeus kiihtyvästi laajenee, mihin tarvitaan mustaa ainetta. His Dark Materials. Jumala on tota mustaa ainetta, sitä on meidän ulkopuolella ja varsinkin meidän sisässä, pimeässä tähdessä. Sieltä se tursuu ulos ruskeana massana. Mä oon sen sisässä ja se on mussa, me ollaan 2 hengen juna.

ellauri216.html on line 229: 	Mitä vittua tää tarkottaa? No just sitä, tekee liikaa mieli vittua. Eiköhän tossa kotirauhan rikkomisen tunnusmerkit täyttyneet. Terska saisi lentää Valamosta kuin tikkapelin tikka hilut ranteessa kruunun kyydissä.

ellauri216.html on line 232: Suzännin runkatessa Teron nuppia se kertoo että sen mielestä jumala olis jättimäinen rasvanahka neekeri jolla on pesäpallomailan kokoinen munanasetin aina tanassa, ei koskaan löysänä.  Susanin leuat väsyvät nupin lutkutuxeen mutta Teron eivät paskanjauhantaan.

ellauri216.html on line 235: Terolla tulee mieleen miten se menetti poikuuden. Olikohan sekin isän alla? No ei. Lukioikäisenä oivalsin että kaikilla naisilla oli se. (Tero oli vähän hidasälyinen.) Lopulta hän näki vittuja vähän kaikkialla, sileitä ja karkeakarvaisia, kuivia ja limaisia, maxullisia ja ilmaisia. Naiset vittuineen oli aivan ylivoimaisia. Kulli on kerran tai enintään kuudestilaukeava, pillu automaattiase. Laukaus laukaus laukaus, SARRRRRRRJA. Poikuuden vei ylivoimaisesti Riitta, pyylevä kolmikymppinen. Se kaivoi housuistani jäykistyneen kullin esiin. Pari työntöä ja tiukka tuijotus, siinä se oli koko coitus. Soitin Julialle joka oli sillä aikaa ehtinyt kylästyä samaiseen aseeseen.

ellauri216.html on line 238: Tulipalo kirjastossa. Tero rahjustaa poispäin  ziljoonan arvoinen postilla sylissä. Todnäk se sytytti sen ize. Serafim luotti Teroon kuin talousliberaali toiseen. Varattomat veljet tuijottivat kirjastonsa paloa ja varmaan tunsivat menettäneensä jotakin. Vaikka siellä oli vain kirjoja. Kaikilla oli kännyt tallessa, ei siis huolen häivää. Terolla oli nyt ainoana hallussaan Dionysioxen postillan ykköspainos. Se itki vaikkei ollut ketään nussittavaa lähellä. Tero ja Suzän kiitää tähtitaivaan alla eri suuntiin. Suzänilla on kapeet kasvot ja laaja perse. Modiglianin naisihanne.

ellauri216.html on line 240: Jaajaa, olisi pitänyt rakastaa enemmän kaikenlaista puolivillasta: puita, lapsia, santelintuoksua, kynttilänvaloa marraskuussa, Ryokanin runoja joita hän luki ääneen, halvaa ja halpaa teetä, paljasjaloin tanssia persialaisella matolla, kömpelösti soitettuja pianoetydejä, tiibetiläisiä mantroja cd-levyltä, salaviisaasti hymyileviä buddhia, ruusun pudonneita terälehtiä, pitkiä puheluita kaukaiselle ystävälle sivusta kuunneltuina, ohuelle siniselle paperille kirjoitettuja kirjeitä, päiviä ja öitä. Olisi pitänyt rakastaa enemmän hiljaista naurua, hellästi koskettavaa kättä ja oudon sileää kämmentä, sotkuista hiuspehkoa, ajelemattomia kainaloita ja kohollaan olevia selkänikamia. Jotta olisi voinut rakastaa Susannea, olisi pitänyt rakastaa kaikkea tätä paskaa mitä hän toi mukanaan ja millainen hän oli. Eihän siitä tullut pitkän päälle lasta eikä paskaakaan.

ellauri216.html on line 247:     Taas narsistista tuubaa: mutta sinut ovat kaikki huomanneet. Niinpä tietysti. Serafim ehti sanoa ennen palamistaan poroxi: harteikas muukalainen tulee tulta ja jäätä kazeessaan ja pöllii luostarin arvokkaimman arvoteoxen. Saakelin Kalle Blomkvist. Veljet muistelevat tonttu iki-iäkkään ennustaneen: jos kirja joutuu näsien käsiin, on piru merrassa. Veli Joona on jo ruvennut veistämään potkuria.

ellauri216.html on line 249:     Pietari ryhtyy muitta mutkitta homostelemaan. Tero näki pienenä miten isi puikotti äitiä kotisohvalla teeveen ääressä. Äiti vaikeroi. Olet... käsittänyt jotain väärin. Kaikki merkitys jota on ollut hajoaa. Terokin on näitä merkitysmiehiä. Terossa on selvästi uraniaanin ainesta. Sinä et voi enää jäädä luostariin kert et anna persettä. Suzän pyysi minut airoihin ja käski kiskomaan lujasti. Ja minähän meloin, kusen kyllästämällä kyrvällä kitkerään loppuun asti. Päämäärä ei ole tärkeintä vaan matka. Kun pussit tyhjenevät soutaminen loppuu. 

ellauri216.html on line 251:     Elinan ja Teron keskenmennyt sikiö pantiin kahvipurkkiin ja haudattiin koivuviitaan. Kaulapannassa luki sen yhteystiedot. Teron teologinen oivallus on et jumala on pimeys. Vittu ompa pimeetä. Eikä se ole metafora. Jumalan voi karkottaa taskulampulla. Kuulehan poikani, kaikki eivät ole yhtä fixuja kuin sä. Kaikki jumalat on samixia, mutta älä kerro toisille. Ja rakkauskin piilee siellä pimeässä paikassa. Herranen aika mitä potaskaa.

ellauri216.html on line 253: Tero saa potkut keijasta ja rientää vielä kerran runoilijan (se on Saarikosken Pena)  haudalle. Milka ja Juri alkaa kiristää sitä. Ei ois kannattanut tungexia kolmantena luukulle. Tero parka on totaalisesti pikkuveljen ohjissa. Tero murskaa Jurin kallon Leninin nupilla. Kazoi Leninin pään yli ulos. Penalla oli poika Juri. Penan pojilla oli ihan isän kiusaxi venäläiset nimet. Lahjakahvikupinkin pohjassa luki CCCP. Meilläkin on niitä kuppeja. Milka karjuu kunnes Tero sai senkin vaiennettua. Ei vinde, nyt on Terolla piru merrassa. Kaxi nuorta ruumista keijassa ja ziljoonanide sylissä. Ehtisköhän se bylsiä niitä ennen lähtöä? Georgilla on iso patti ozassa.

ellauri216.html on line 264: Aina parhainta loistetta suone

ellauri216.html on line 276: Joka nuoruuden haaveita kantaa

ellauri216.html on line 285: Todellisuus-uni höpinä on tyypillistä idealismia, kartesiolaista solipsismiä. Antaa höpsismin ratkaista. Erittäinkin klisheistä. Tero on täysverinen psykopaatti. Unissaankin se työntyy Tero edellä johkin sakkolihaan. Se on ihan kyltymätön. Esa menee perässä, vain kassit jäävät ulkopuolelle. 

ellauri216.html on line 287: Mixi me olemme tulleen tänne tyrimään ja häivymme sitten kuin pieru Saharaan? Vastakysymys: mixipä ei? Yxi typerimpiä sanoja on: elä tätä hetkeä. Mitä merkillistä on muka juuri tässä hetkessä? Kaikki ne ovat samanlaisia. Kuten Nemi sanoo: jos nykyhetki on syvältä syön suklaata.

ellauri216.html on line 294: Jumalan pimeys on kiihkeä ja armoton romaani miehen elämästä ja hänen elämänsä naisista. Se kertoo menestyneestä toimittajasta, joka matkustaa luostariin tarkoituksenaan kirjoittaa kirja terrorismista ja globalisaatiosta. Työhön paneutuakseen hän tarvitsee rauhallisen ympäristön. Mutta hänen suunnitelmansa muuttuvat, kun yllättävät ja selittämättömät tapahtumat luostarissa tempaavat hänet mukaansa. Ne sysäävät hänet olemassaolon äärimmäiselle reunalle, ja hän joutuu kohtaamaan menneisyytensä ja nykyisyytensä ehkä ensimmäistä kertaa itseään väistämättä. Kirja kertoo myös rakkaudesta ja rakastamisen mahdottomuudesta, himosta ja rukouksesta, hurmiosta ja pelosta, väkivallasta ja hiljaisuudesta, lapsuudesta ja unista ja luopumisesta. Kaiken aikaa tehdään matkaa syvemmälle pimeyteen, jotta löytyisi armo, joka sinne kätkeytyy.

ellauri216.html on line 304:     Ei hyvältä näytä: heti esinäytöxessä munkkiraakile Harmiton jättää itkeskelleen äitinsä halvattuna tuvan lattialle  makaamaan koska hevoset on valmiina. Sisko tahtoisin jäädä, mut en ehdi selittää, timanttiristi odottaa, ja moottorititie on kuuma. Päätös oli yllättävän helppo. Ilman pienintäkään omantunnon soimausta olen valmis lähtöön. Heippalanderi äitykkä, se on voi.

ellauri216.html on line 305:     Syystä äiti kauhistui kun vanhan päivän elättäjä ja lastenlasten in spe isä  käärii siittimensä naftaliiniin ja lähtee miesten kanssa keijaan haisemaan kyrvät kitkerästi käryten. Mitä tuli tehtyä näin väärin pojan kasvatuxessa?

ellauri216.html on line 314:   Isoisä Dunajev on kirvesmies ja hirviö, sen varpusmainen vaimo pelkää sitä, ei puhu kuin puhuteltaessa. Mixi, sitä en koskaan ole tajunnut. Vittu mikä hölmö, tai sitvaan sovinistisika. Sergei-eno on menestyvä kauppias mistä ukki muistaa vittuilla, Vitali-eno jotenkin suspekti, no no no emme puhu Brunosta. Siskot ovat oikeastaan serkkuja, siis laillista lihaa vaikka laihanlaisia.

ellauri216.html on line 320: Painter Grigory Ostrovsky was active in Soligalich; the only paintings known to be by his hand are currently held in the town´s regional museum. There is a monument to Gennady Nevelskoy, who was born in the vicinity. Publisher Ivan Sytin was born in Soligalichsky District. Imugeeni Haritonia ei edes mainita. 

ellauri216.html on line 322:     Kylän nimi on Vasiljevo. Asukkaat ovat ex-maaorjia. Siellä asuvat Sidorivit (sic) iloineen ja suruineen. Apinat ja muut eläimet saman katon alla. Se on käytännöllistä pohjoisissa oloissa. Kylämme on tyypillinen venäläinen kylä joita maassamme on (tai oli) tuhansia, ehkä myriadeja. Lapset siat ja kanat kulkivat kujilla syömässä jätteitä. Naisväki kutoi talvisaikaan niinimattoja. Miesväki istui penkillä tarinoiden purjelaivoista.

ellauri216.html on line 324: According to a 2010 survey, there are a total of 36,700 villages in Russia with fewer than 10 inhabitants. Traditionally Russia’s agricultural land was subdivided into a patchwork of villages and fields, interspersed by forest and marsh. Now the villages are deserted and crumbling: the state closes them down, often on a whim, and young people leave to find work elsewhere. Matilda Moreton tells the tragic story based on fieldwork in the Russian North.

ellauri216.html on line 326:   Kostromalaisia yxinkertaisia ammattimiehiä otetaan mielellään talvexi töihin Moskovaan paskapalkalla. Sillä aikaa ukki nauttii kylässä suurta kunnioitusta. Ämmät kumartavat ja sanovat: "hyvää sunnuntaipäivää Daniil Mihailovits". Ukki saa suutarin ämmältä (kirjailtuja) pyyhkeitä lyötyään perheriidan erotuomarina suutaria leukaan ja potkaistuaan ämmää takalistoon täysiä.

ellauri216.html on line 328:   Hariton (vai oliko se PANTELEIMON?) tykkäsi pienenä leikkiä tulella. (vrt. Teron kirjan tulipaloa jossa paloi karrelle munkki Serafim!) Sytytän tuvan tuleen. Suutari sammuttaa sen umpikännissä. Mummo säikähtää niin että joutuu vuoteenomaxi. En kuitenkaan saa selkään ukilta. Dodi! Rypäleitä persiissä! Tästä lähti pseudo-Haritonin kehitys harittamaan pahasti!

ellauri216.html on line 332:   Äiti kulta kysyy ukolta: mikä sai sinut pettämään kansan asian ja rupeamaan munkixi? No salamiakki! Se on pitkä tarina jos jaxatte kuunnella. Olen kotoisin Karjalasta, jossa on oikeauskoista pyhyyttä ja pahuutta. Nuorena rellestin, nuorena pitää rellestää ja vanhana katua. Tätä olen kyllä saanut katua. Pallosalama näytti tanssinhaluisille nuorille mistä kana kusee. Kärventynyt munkki päätti panna molon kuivatelakalle iäxi. Haiseva munkki ei huoli edes peseytyä. Taisi kyrpä vähän kärytä. Ukki antoi räkämunkille kolme ruplaa. Osta iso numero.

ellauri216.html on line 336: Luostarin pihalla kerjäläiset ojentelee käsiä. Ei ne saa kuin leipäkyrsiä. Tai jonkun palaneen puukopeekan. Tässä on jotain tuttua. Tästähän oli jossain venäläisessä hengentuotteessa, tuli riitaa kerjäläisten saamasta tuesta. Olisko se ollut se Lermontov?  Jep, Miskan runo "Kavennin", ja kovasydäminen Jekaterina Suskova. Kerjäläinen sai siltä kivexen kuin Kullervo.

ellauri216.html on line 348:   Feodorovskajan ikonin ihmeellinen ilmestyminen Kostromassa ruhtinas Vasili Jaroslavitšille, Pyhän Aleksanteri Nevskin nuoremmalle veljelle, tapahtui 1200-luvun 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa. Ilmestyksen aattona, kaikkein pyhimmän jumalanpalveluksen taivaaseenastumisen juhlapäivänä, monet Kostroman asukkaat näkivät kaupungin kaduilla soturin, jolla oli Jumalan Äidin kuvake tazkana käsivarsissaan. Kostroman asukkaat tunnistivat pyhän suurmarttyyri Theodore Stratilatesin soturissa hänen ikonimaalauksestaan   Kostroman katedraalikirkossa. Seuraavana päivänä, 16. elokuuta, vanhan tyylin mukaan, prinssi Vasili Jaroslavitš näki metsästäessään tämän kuvakkeen puun oksilla lähellä Zaprudnya-jokea. Hankittu pyhäkkö tuotiin juhlallisesti kulkueessa Kostromaan ja sijoitettiin katedraalin kirkkoon Suuren marttyyri Theodore Stratilatesin nimeen, minkä jälkeen se tunnettiin nimellä Feodorovskaya.

ellauri216.html on line 352:   Maaliskuun 14. päivänä, vanhan tyylin mukaan, 1613, Kostroman Pyhän Kolminaisuuden Ipatievin luostarissa Mihail Feodorovich Romanov, ihmeellisen Feodorovskaja-ikonin edessä, hyväksyi Zemskin katedraalin valinnan Venäjän valtion valtaistuimelle. Kroniikan todisteiden mukaan katedraalin sanansaattajat, jotka edustivat kaikkia Venäjän maan kiinteistöjä, pyysivät useiden tuntien ajan Mihail Feodorovichia ja hänen äitiään, suuri nunna Marfa Ioannovnaa, hyväksymään neuvoston päätöksen; suostumus saatiin vasta suurlähetystön päällikön, Ryazanin arkkipiispan ja Murom Theodoretin vetoomuksen jälkeen, joka kehotti nuorta Mihailia ja hänen vanhempiaan kumartamaan Jumalan tahdon edessä. Mihail Feodorovich Romanov vannoi uskollisuutta Isänmaalle, ortodoksiselle kirkolle ja Venäjän kansalle Ihmeellisellä Feodorovski-kuvakkeella. Tästä tapahtumasta, joka oli suurten vaikeuksien voittamisen alku, Kostroman kaupungissa sijaitsevasta Feodorovskin Jumalanäidin ikonista ja Pyhän Kolminaisuuden Ipatievin luostarista tuli erityisen arvostettuja Romanovien kuninkaallisen talon pyhäkköjä. muisto Mihail Feodorovichin kutsumisesta valtakuntaan, toinen ikonin juhla perustettiin - 27. maaliskuuta, uusi tyyli.

ellauri216.html on line 372:   Itse ikonografinen tyyppi on hyvin vanha, ja sen tekijänä pidetään typerää kyllä apostoli Luukasta, yhtä evankelisten tekstien kirjoittajista. Mutta Fedorov-kuvakkeen alkuperää on melko vaikea määrittää tarkasti, koska on olemassa useita toisensa poissulkevia versioita. Joka tapauksessa kuva liittyy läheisesti Rurikin perheen prinsseihin. Ensimmäinen maininta kuvakkeesta kronikoissa tapahtuu 1100-luvulla. Tässä on eri alkuperät:

ellauri216.html on line 378:     Prinssi Juri löysi ikonin vanhasta kappelista, johon myöhemmin rakennettiin luostari tämän muistoksi.

ellauri216.html on line 384:   Feodorovskajan Jumalanäidin ikonin kunnioittamisen toinen aalto alkoi 1600-luvulla. Sisälliskiista päättyi, kuningas valittiin. Mihail Romanovia siunattiin tällä kuvakkeella. Tänä päivänä perustettiin kuvan kunniaksi myös kirkkojuhla. Siitä lähtien hänellä on erityinen yhteys kuninkaalliseen perheeseen. Ensimmäiset listat Kostromasta tulivat Moskovaan nunna Marthan (kuninkaan äidin) ansiosta. Jo 1600-luvun lopulla. ikonin ansiosta tapahtuneista ihmeistä kirjoitettiin legenda.

ellauri216.html on line 388:   Uskotaan, että Jumalanäidin Feodorovskaya-ikoni auttaa perhe-elämän järjestämisessä. Ihmiset uskoivat, että avioliiton siunaus tämän kuvan edessä toisi varmasti onnea. Monet saksalaiset aristokraatit, jotka halusivat pärjätä Venäjällä, joutuivat hyväksymään ortodoksisuuden. Jotta perhe olisi vahva, prinsessat ottivat itselleen isänimen "Fedorovna" - kuten esimerkiksi viimeisen keisarin vaimo. He rukoilivat häntä myös vaikean synnytyksen aikana.

ellauri216.html on line 393: Palkan alta 1200-luvulta peräisin olevan muinaisen kuvan etuosa on käytännössä pyyhitty pois ajoittain. Selkäpuolelle kirjoitetut Pyhän Paraskevan kaavut ovat parhaiten säilyneet.

ellauri216.html on line 407:   Morsiamien suojelijana Feodorovskaya Jumalanäidin ikoni auttaa sinua löytämään arvokkaan parin. Sulhasen valinta tulee ottaa erittäin vakavasti - kirkollinen avioliitto on loppujen lopuksi ikuinen. On tarpeen rukoilla hartaasti, että Jumala lähettäisi kelvollisen henkilön. Viisaat vanhemmat itse keskustelevat tyttärensä käden hakijan kanssa. Jos isä epäilee, hän voi määrätä koeajan. Nuorten ei pitäisi loukkaantua tästä - todellinen tunne läpäisee ajan testin.

ellauri216.html on line 415:   Oi, kaikkein pyhin rouva Theotokos ja ikuinen neitsyt Maria, ainoa toivo meille syntisille! Me turvaudumme sinuun ja rukoilemme sinua, ikään kuin sinulla olisi suuri rohkeus Herran Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen edessä, joka on sinusta syntynyt lihan mukaan. Älä halveksi kyyneleitämme, älä halveksi huokauksiamme, älä hylkää surujamme, älä häpeä toivoamme Sinuun, vaan rukoile äidillisillä rukouksillasi Herraa Jumalaa, antakoon Hän meille, syntisille ja arvottomille, vapautua synneistä ja sielun ja ruumiin intohimot, kuole maailmalle ja anna Hänen yksin elää kaikki elämämme päivät. Oi pyhä rouva Theotokos, matkusta ja suojele ja vartioi heitä, vapauta vangit vankeudesta, vapauta vaikeuksista kärsivät, lohduta murheissa, murheissa ja vastoinkäymisissä olevia, lievitä köyhyyttä ja kaikkea ruumiillista pahuutta ja anna kaikille kaikki tarvittava vatsa, hurskaus ja tilapäinen elämä. Pelasta, emäntä, kaikki maat ja kaupungit ja tämä kaupunki, vaikka tämä ihmeellinen ja pyhä kuvakkeesi annetaan lohdutukseksi ja suojaksi, pelasta minut nälänhädältä, tuholta, pelkurilta, tulvilta, tulelta, miekalta, ulkomaalaisten hyökkäykseltä, keskinäisestä riidasta ja käännä pois kaikki viha, joka on oikein kohdistettu meihin. Anna meille aikaa katumukselle ja kääntymykselle, pelasta meidät äkillisestä kuolemasta ja ilmesty meille poistumme aikana ilmestyen Neitsyt Jumalanäidille ja päästä meidät tämän aikakauden ruhtinaiden ilmavista koettelemuksista, varmista oikea käsi Kristuksen kauhealla tuomiolla ja tehkää meistä iankaikkisten siunausten perillisiä, ylistäkäämme ikuisesti Poikasi ja meidän Jumalamme suurenmoista Nimeä, Hänen alkamattoman Isänsä ja Pyhän ja Hyvän ja Hänen elämää antavan Henkensä kanssa, nyt ja ikuisesti ja ikuisesti ja ikuisesti. Aamen.

ellauri216.html on line 419: Ensimmäiset kristityt, jotka uskoivat Kristukseen ja ottivat vastaan Kristuksen opetukset, oppivat samalla rakastamaan ja kunnioittamaan Hänen Puhtainta Äitiään, jonka Hän itse osoitti esirukoilijakseen ja suojelijakseen, kun Hän puun päällä kärsiessään antoi hänelle koko ihmisen. rotu perinnönä pyhän apostolin ja evankelistan Johannes teologin persoonassa. Kaikkein pyhimmän Theotokosin maallisen elämän päivinä, niin läheltä kuin kaukaa kiirehtien Hänen luokseen nähdäkseen Häntä, kaikki pitivät suurena ilona saada Häneltä siunauksia ja ohjausta; ne, joilla ei ollut mahdollisuutta esiintyä Herransa Äidin edessä, surutten sydämessään, ilmaisivat kiihkeän halunsa nähdä ainakin kirjoitettu kuva Hänestä.

ellauri216.html on line 421: Apostoli ja evankelista Luukas, joka oli lääkäri ja taitava taiteilija, kuuli tämän hurskaan halun monta kertaa monilta kristityiltä,   ja tyydyttääkseen ensimmäisten kristittyjen toiveen hän, kuten kirkon perinne kertoo, piirsi taululle kasvot. Jumalanäidin ikuinen lapsi sylissään; sitten hän maalasi vielä muutaman ikonin ja toi ne itse Theotokosille. Nähdessään kuvansa ikoneissa Hän toisti profeetallisen sanansa: "Tästä lähtien kaikki sukupolvet siunaavat Minua" ja lisäsi: "Olkoon Minusta Syntyneen Armo näiden ikonien kanssa."

ellauri216.html on line 425: Kaikkina Venäjän kirkon olemassaolon aikoina ihmeelliset ikonit ovat olleet ja pysyvät kiinteänä osana sitä, sen näkyvää kuvaa ja hedelmällistä alkua. Muinaisista ajoista lähtien Venäjän kunnioitetuimmista ikoneista tunnettiin Pyhän Theotokosin kuva nimeltä "Fedorovsky". Perinteen mukaan tälle kuuluisalle ikonille on hyvin ikivanha alkuperä ja evankelista Luukkaan itsensä kirjoittama kirjoitus, mutta ei tiedetä, kuka ja milloin se toi sen Venäjän maille.

ellauri216.html on line 429: Nuorempi veli St. blgv. Prinssi Aleksanteri Nevski, Prinssi Vasili Kostroma eksyi metsästäessään metsään, se tapahtui 16. elokuuta 1239, yhdessä puusta hän näki upean Neitsyt-kuvakkeen, jonka hän halusi poistaa, mutta hän nousi yhtäkkiä ilmaan. Palattuaan kaupunkiin prinssi Vasily kertoi papistolle ja ihmisille ihmeestä, minkä jälkeen kaikki muuttivat prinssin osoittamaan paikkaan. Nähdessään kuvakkeen kaikki putosivat polvilleen ja tarjosivat erityisen rukouksen Jumalan äidille. Sitten papit, poistaneet ikonin, siirsivät sen Kostroman katedraalin kirkkoon. Prinssin poissa ollessa kaupungissa asukkaat näkivät, että tietty pyhä soturi, joka näytti suuren marttyyri Fedor Stratilatin kuvalta, käytti Neitsyt Marian pyhää kuvaa ympäri kaupunkia, joten ikoni siitä ajasta alkoi. kutsutaan nimellä "Fedorovskaya".

ellauri216.html on line 433: Katedraalin puinen temppeli paloi pian, mutta kolmantena päivänä tulipalon jälkeen "Fedorovskajan" Jumalanäidin ikoni löydettiin ehjänä tuhkasta, ja pian palaneen katedraalin tilalle pystytettiin uusi. Jonkin ajan kuluttua katedraalin kirkossa syttyi jälleen tulipalo. Kun ihmiset ryntäsivät ihmeellisen kuvan luo pelastamaan sen, he näkivät ikonin seisovan ilmassa tulen yläpuolella. Nähdessään, että Jumalanäiti halusi ottaa kuvakkeen kaupungista asukkaiden syntien vuoksi, kaikki alkoivat kyynelisesti rukoilla Jumalan äitiä, ettei hän jättäisi heitä, sitten pyhä kuva laskeutui ja näkymättömän voiman tukemana seisoi. keskellä kaupungin aukiota.

ellauri216.html on line 437: Jumalanäidin "Fedorovskaya"-kuvaketta kunnioitetaan erityisesti Venäjällä, myös siksi, että juuri tämän kuvan kautta annettiin Jumalan siunaus Mihail Fedorovich Romanovin hallitukselle, jonka valinta Venäjän valtaistuimelle tapahtui vuonna 1613. lopetti Venäjän valtiota pitkään piinaneen valtion kuohunta. Moskovasta Kostromaan lähetettiin Zemsky Soborin suurlähetystö, joka toi mukanaan Jumalanäidin "Vladimirskajan" ja Moskovan ihmetyöntekijöiden ikonin. Kostromassa papisto tapasi heidät "Fedorov"-kuvakkeen kanssa, ja he kaikki menivät Ipatievin luostariin, jossa nuori Mihail oli äitinsä, nunna Matryonan kanssa.

ellauri216.html on line 439: Mikaelin "pyyntö" valtakunnan puolesta kesti kauan. Nuori Mikhail ja hänen äitinsä kieltäytyivät kategorisesti sellaisesta raskaasta taakasta. Lopulta Theodoret, Ryazanin ja Muromin arkkipiispa, otti "Vladimir"-kuvakkeen syliinsä ja sanoi: "Miksi Kaikkein pyhimmän Theotokosin ikoni ja Moskovan ihmetyöntekijät kävelivät kanssamme pitkällä matkalla?". Vanhin Matryona ei voinut vastustaa sellaisia   sanoja. Hän kaatui kasvoilleen "Fedorovskajan" Jumalanäidin ikonin eteen ja sanoi: "Tapahtukoon tahtosi, rouva! Sinun käsiisi annan poikani: ohjaa häntä totuuden tielle, itsesi ja itsesi hyväksi. isänmaa!" Tämän tapahtuman muistoksi perustettiin vuotuinen juhla (14. maaliskuuta O.S.) Kaikkein Pyhän Theotokosin Fedorovskaya-kuvakkeen kunniaksi sen lisäksi, että se ilmestyi 16. elokuuta (O.S.).

ellauri216.html on line 441: Moskovaan lähtiessään Mihail Fedorovich otti mukaansa luettelon ihmeellisestä kuvakkeesta ja asetti sen Neitsyt syntymän hovikirkkoon "Senyalle". Siitä lähtien kaikki Romanovien kuninkaallisen talon edustajat kunnioittivat erityisesti "Fedorov" -kuvaa Jumalan äidistä.

ellauri216.html on line 443: Vuonna 1618 tsaari Mihail Fedorovitš lähetti Kostromaan "pieniä riipuksia", helmen päällä olevan rizan ja pienen Jumalanäidin ikonin hopeisessa kehyksessä ikonin koristeeksi. Vuonna 1636 ikoni kunnostettiin tsaarin innokkuudella ja koristeltiin jälleen runsaalla pylväällä.

ellauri216.html on line 453: Vuonna 1944, kunnostuskirkon hajoamisen jälkeen, kunnostustyön katedraalin rehtori arkkipappi Nikolai palautti ikonin ortodoksiseen kirkkoon. Aluksi ihmekuvassa, kuten sen kunnostustyöntekijöiden luona, ei ollut rizaa, vasta vuonna 1947 se laitettiin kuparikullatun rizaan yhdestä luettelosta.

ellauri216.html on line 455: Hänen pyhyytensä patriarkka Aleksei I vieraili Kostromassa Volgan kaupunkeihin tekemällään matkalla 7. elokuuta 1948. Kumartaen Jumalanäidin "Fedorov"-kuvaketta patriarkka ilmaisi toiveensa, että ihmeellinen kuva koristeltaisiin sen arvoisella viittalla. pyhäkön hengellisestä suuruudesta. Uuden viittauksen järjestämiseksi Pyhän Johanneksen Kristuksen katedraalin papit ja maallikot alkoivat kerätä lahjoituksia, mikä kesti useita vuosia. Kevääseen 1955 mennessä Moskovan käsityöläiset olivat valmistaneet uuden hopeakullatun rizan.

ellauri216.html on line 459: Venäjän ortodoksisen kirkon elpyminen, joka alkoi vuonna 1988 Venäjän kasteen vuosituhatjuhlasta, heijastui myös Kostroman pyhäkköjen kohtaloon. 29. 29. elokuuta 1990 - ensimmäistä kertaa vuosikymmenien jälkeen, Jumalanäidin "Fedorovskaya"-kuvakkeen ilmestymispäivänä, monien tuhansien kulkue kulki jumalallisen liturgian jälkeen katedraalista Ylösnousemuksen katedraalista koko Kostroman kautta Zaprudnyassa sijaitsevaan Vapahtajan kirkkoon; Siitä lähtien, kuten ennenkin, kulkueesta on tullut jälleen perinne. 18. elokuuta 1991 "Fedorovskajan" Jumalanäidin ihmeellinen ikoni siirrettiin juhlallisesti raunioista uudelleen rakennettuun Epiphany-Anastasia-katedraaliin, josta tuli uusi katedraali.

ellauri216.html on line 462: Vuonna 2003 Kostroman hiippakunta aloitti lahjoitusten keräämisen arvokkaan kultaisen temppelin entisöimiseksi. Hänen pyhyytensä patriarkka Aleksius II antoi 23. kesäkuuta 2003 siunauksensa hankkeen kehittämiselle ja kadonneen kotelon (1891) tarkan kopion valmistamiselle.

ellauri216.html on line 475:   Tulevaa imugeenia ei työnteko kiinnosta, se leikkii mieluummin serkkujensa kaa lääkärileikkiä. Leikkikaverit huutavat: äpärä! äpärä! Äiti mixei mulla ole isää niinkö muilla lapsilla? Äiti menee toiseen huoneeseen ja ukki yskähtelee nolona. Kysymys jää vaille vastausta. Ukin porukat pelkää ukkosta kuin Pylkkäset. 1-2-3- nyze on ihan päällä. Auta herra, lepytä kiukustunutta äitiä!

ellauri216.html on line 477:   Siskoserkut jäävät karstaamaan villoja, kun lähden tyytyväisenä opintielle. Ystävääni Vale-Dimitriä lohdutan parhaani mukaan yhteisen peiton alla kun sillä on koti-ikävä. Pian jo luen hartauskirjaa itkeskeleville naisille. Tuosta se lähtöö!

ellauri216.html on line 479:   Ukki tekee lähtöä ja antaa viimeisiä ohjeita: Olen usein ollut teille tyly ja kova mummolle. Muistelkaa sitä kun olen luutarhassa. Näkemiin ja kiitos. Ukille avataan savupelti ja peitetään peili pyyhkeellä.

ellauri216.html on line 481:   Mummon kuoltua en tunne kiinnostusta maalaistöihin. Sisarserkkuni tirskuvat että olen hauskan näköinen, tukka kihara vaikka kaljahtava. Jotain samaa siinä on kuin Risto Alapurossa, jonka kaljun peittäneet kiharat olivat siirrännäinen alempaa. Nenä näyttää viruneen monessakin liemessä kuten pyhällä Makarioxella.

ellauri216.html on line 486:   Uusi naapuri Valdemar Karlovits, ilmeisesti saku, on stundisteja. Harhaoppisia, rukoilevatkin sormet ristissä. Stundisteilla on anaalisen siistiä. Valtun mielestä ortodoxit on heterodoxeja. Krysanteemia alkaa kiinnostaa.

ellauri216.html on line 488:   Kostroman vasemman jalan saapastehtaalla paha nazilaisittain posmittava Ernest hakkaa ikonia kepillä. Jumalan äiti ei kosta heti, mutta painaa tyypin mieleensä. Selkäsauna kääntää ainakin Krysanteemin takas ortodoxiaan.

ellauri216.html on line 492: Sen nimi on Vapahtajan seikkailut. Siinä on heppu joka harjoittaa filokaliaa niikö Salingerin Franny ja Zooey. Epäselvää muminaa. Kokeilen samaa! miettii Krysanteemi Wagneria seuraten.

ellauri216.html on line 497:   Hans bog Mit System (1904) var en stor succes: allerede i 1905 kom den i engelsk oversættelse, og igennem årtier udkom nye udgaver på dansk og flere andre sprog af denne og andre af hans bøger.  Även svenska böger gillar hen.

ellauri216.html on line 507: – Valamo on lähellä sydäntäni, mutta ei sinne noin vain voi mennä. Se on varatonten veljesten koti. Minulla on kyllä suunnitelmia asumisestani eläkkeellä, mutta en halua ruveta niitä julkisesti esittelemään. Eläkkeelle jäämiseen ei liity Panteleimonin mukaan mitään erityistä dramatiikkaa.

ellauri216.html on line 509:   – Tulin siihen ikään, jolloin voin jäädä eläkkeelle. Kuulun tosin sen vanhemman lainsäädännön piiriin, että minulla olisi mahdollisuus olla työssä kuolemaani saakka. Mutta päätin lähteä niin kauan kuin vielä ottaa eteen. Multa jäi monta merkittävää kokemusta kokematta munkkina, nyt on vähän aikaa ottaa vahinkoa takaisin. Kun eläke koittaa, myös kirjalliset harrastukset jatkuvat. Panteleimon on piispalle erikoisella tavalla kirjoittanut myös dekkarin. Se on saava jatkoa. Aion ottaa mallia markiisi de Sadesta. 

ellauri216.html on line 516:   Virzanhajusessa orpokodissa tummatukkainen rehevä tyttö iskee Hrisanfille silmää. Pöydän alapintaa takoo jokin tylppä astalo. Älä lopeta! huutaa porttivornikka. Lolita saakuri, ei meluta saa, tonttu on tullut ikkunan taa. No ei siitä kehity sen enempää.

ellauri216.html on line 518:   Vitali eno Pietarissa on täysi pulzari. Tulee mieleen Wilhon retki velimiehen luo Helsinkiin. Ru-rukous lohduttaa: ohjaa askeleitani, kun käyn täällä monien Paulojen ja Pirkkojen keskellä. Surkeaa, kalakukon kuorikin on mennyt kovaxi. Eno paljastaa että Hrisanf on huoranpoika. Se sattuu enemmän kuin enon nyrkki. Onnexi isonenänreikäisestä autuaasta Senjasta on apua: paxu mummo Kuoriainen korjaa parkuvan pojan kadulta. Sen koleerinen mies oli saanut jääpuikon päähänsä, ja siihen kuoli hän. Yhtämittainen pomiloiminen pitää pahat ajatuxet poissa. Kirkossa käyntiä, teenjuontia, puikottajan tuurausta ja lepoa. Munkin mielipäiväohjelma,  miettii nieluhrisa. Paizi Anna Petrovna tuppaa vikisemään sängyssä ja jälkeenpäin se kuorsaa kovin.

ellauri216.html on line 520:   Pääsen kauppa-apulaisexi kuin Wilho pienenä vanhauskoiselle kauppiaalle, jonka kotona on dresdeniläisiä Zeissin ikoneja.

ellauri216.html on line 522:   Patriarkka Nikon (7. toukokuuta 1605 – 17. elokuuta 1681) oli paha mies joka sotki koko ortodoxian. Nikon pyrki uudistamaan jumalanpalveluxen tekstejä ja poistamaan muotiin tulleita länsimaalaistyylisiä kuvakkeita. Hän muutti myös jumalanpalveluxen marssijärjestystä. Ensin Esa sitten Tero, eikä toisinpäin. Vaikka muutokset olivat ulkoisia, ne kohtasivat suurta vastustusta. Lukutaidottomat papit protestoivat, kun heidän olisi pitänyt opetella uuden käsikirjan mukaiset tekstit. Vanhan jumalanpalvelusjärjestyksen puolustajia kutsutaan vanhauskoisiksi. Tsaarin ollessa sotarintamalla Puolassa vuonna 1657 hän nimitti Nikonin sijaisekseen. Nikon oli valtansa huipulla. Hän kohtasi voimakasta vastustusta, joka liittyi enemmän maallisen ja hengellisen vallan valtataisteluun kuin uudistusten sisältöön. Tsaari Aleksein palattua Puolasta johdon välit viilenivät. Nikon erosi virastaan ja ilmoitti vetäytyvänsä luostariin vapaaxi kirjailijaxi.

ellauri216.html on line 525:   Kierosilmä Akulainen keittää meille puuroa. Syödessä päästellään naisista rivoja puheita. Puristellaan paremmasta päästä palvelustyttöjä. Alan izekin tuntea ruumiissani halua ruumiilliseen yhtymiseen. Akulaisen aputyttö Liisalta irtoaisi muutakin kuin eväspiirakkaa,  mutten ala Jeesuxen petturixi. On jo ikävä vale-Dimitriä.

ellauri216.html on line 527: Hrisan äiti kertoo kirjeize jakaneensa lootaa lipevälle peilikauppiaalle Tulasta ihan omaa tyhmyyttään. Et ollutkaan aatelia väärän koivun takaa - toisin kuin me Carlsonit!  

ellauri216.html on line 528: Minkä tautta ukkivainaan peilin päälle pantiin se suutarin ämmän lahjoittama pyyhe? Olikohan peili Tulasta? Selityxet vaihtelevat, mutta tapa on yhteinen juutalaisille ja kristityille. Pelätään henkien yllättävän peilistä  tai ei haluta nähdä siitä omaa naamaa vääränä. Vainaja viedään kamarista jalat edellä ettei se kazo syyttävästi jälkeen jääneitä.

ellauri216.html on line 531: Tuttu tuoxu tulee vastaani. Narulla on äiskän ja serkkusiskojen työkaatiot. Äidin kala-aladoobi on taivaallista. Talven tullen käsityöt alkaa jälleen tympästä. Onkohan paikkani luostarissa, kun ei serkkusiskojenkaan pirog hozita? Luostarissa elämä on huoletonta, ruoka hyvää ja sitä on riittävästi.

ellauri216.html on line 533:   Ippolitilla puhutaan luostareista ja niiden merkityksestä. Puolustamme Dimitrin kanssa kiihkeästi luostareita ja niiden merkitystä sielunpelastuskilpajuoxussa. Opettaja ei jostakin syystä suosi luostareita. Suutahdan mielessäni, kun hän lausuu usein aikaisemminkin ihmisten suusta kuulemani lauseet:  Entäs sitten, jos kaikki menisivät luostariin? Kuin kas sitten käy? Ihmissuku pääsee loppumaan! Kukaan ei pääse kulkemaan! Elukoillehan on annettu käsky lisääntyä ja täyttää maa! Vielä hän jatkaa: »Muistan pyhien elämäkerroista, taisi olla pyhittäjä Makarios Egyptiläisen elämästä, opetuksen kahdesta naisesta, jotka avioelämän ja sen vaivojen kestämisen kautta saavuttivat erakkoja korkeamman kunnian. Siinä teille erinomaisuus!

ellauri216.html on line 535:   Keskustelu alkaa jo saada epäilyttäviä piirteitä, kun Ljoša seminaristi alkaa kertoilla Ipatjevin luostarin munkkien hairahduksista. Erikoisesti niissä tuntuu kunnostautuneen arkkidiakoni Hermogen. Keittiössä teetä juova kirkkoleivänpaistaja Klaudia Stepanovna on tullut kuuntelemaan keskusteluamme kirkkoveneistä ovensuuhun ja alkaa tirskua. Katsomme vale-Dimitrin kanssa apua pyytäen isä Ippolitin puoleen. Hän ratkaisee asian varsin kätevästi.

ellauri216.html on line 541:   Jumalankantajaisä Makarios syntyi Egyptin suistomaa-alueen kylässä vuoden 300 tienoilla. Nuoruudessaan hän työskenteli kamelinajajana. Jumala kutsui häntä kuitenkin toisenlaiseen elämään ja Makarios vastasi kutsuun kuuliaisesti. Hän vetäytyi kylässään keljaan ja aloitti yksinäisen rukous- ja paastokilvoituksen. Kun ihmiset tahtoivat tehdä hänestä papin, hän pakeni toiseen kylään. Siellä raskaaksi tullut tyttö alkoi syyttää Makariosta häpäisemisestään. Makarios otettiin kiinni ja häntä raahattiin pitkin katua. Häntä lyötiin ja solvattiin, mutta hän ei sanonut sanaakaan puolustaakseen itseään vaan päinvastoin lupasi tehdä työtä hankkiakseen elatuksen naiselle ja lapselle. Makarios piti tilannetta Jumalan lähettämänä. Hän oli tuolloin noin 30 vuoden ikäinen. Kun Makarioksen syyttömyys tuli aikanaan ilmi, kylän väki lähti joukolla hänen luokseen pyytämään anteeksi. Mitenkä totuus tuli ilmi? No, when the woman's delivery drew near, her labor became exceedingly difficult. She did not manage to give birth until she confessed Macarius's innocence. She confessed that she had slandered the hermit, and revealed the name of the real father. (Who was it?) A multitude of people then came asking for his forgiveness, but he fled to the Nitrian Desert to escape all mundane glory. 

ellauri216.html on line 543:   Makarios kammosi ihmisten osoittamaa ihailua ja kunnioitusta ja pakeni erämaahan, joka tultiin tuntemaan Skiitan (Skete) nimellä. Hän tunsi alueen nuoruusvuosiltaan oltuaan mukana kamelikaravaaneissa, jotka hakivat sieltä salpietaria. Alue oli kuiva, karu ja kuuma, mutta Makarios ryhtyi itseään lainkaan säästämättä viettämään askeettista kilvoituselämää. Hän istui keljassaan yötä päivää ja punoi käsitöitä. Hän söi ainoastaan vettä ja leipää kerran viikossa ja nukkui vain lyhyitä toveja, nekin istuallaan nojaten keljansa kiviseinää vasten.

ellauri216.html on line 545:   Makarios noudatti hiljaisuutta ja sydämen rukousta valvoen, ettei hänen sisimpäänsä päässyt tunkeutumaan vieraita ajatuksia. Ruumiin kuihtuessa hänen olemuksensa alkoi näyttää ikään kuin luonnonlakien yläpuolelle nousseelta. Kun hän keskittyi puhdistamaan sieluaan, Jumalan armo poltti hänen ruumiistaan niin kuin tuli hiiltä. Sielussaan hän muisti lakkaamatta oman syntisyytensä, mutta hänen henkensä kohosi korkeuksiin. Hänen rukouksensa oli: ”Herra, armahda niin kuin Sinä tahdot ja parhaaksi tiedät.” Eli tee niinkun tykkäät, niinkun teet sanomattakin.

ellauri216.html on line 548: Kerran joku tuli kysymään Makariokselta, miten voisi edistyä pelastuksen tiellä. Pyhä Makarios käski hänen mennä hautausmaalle solvaamaan kuolleita ja sitten kehua heitä seuraten tarkasti, mitä nämä vastaisivat. Mies palasi takaisin ja sanoi, etteivät vainajat olleet vastanneet mitään. Makarios vastasi, että hänenkin olisi suhtauduttava samalla tavalla niin ihmisten kehuihin kuin ylenkatseeseen.

ellauri216.html on line 550:   Demonit raivostuivat huomatessaan joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi omalla alueellaan ja yrittivät taistella Makariosta vastaan koko voimallaan, mutta hän ajoi heidät pois kerta toisensa jälkeen. Paha henki sanoi kerran Makariokselle tekevänsä kaikkea samaa kuin hänkin, paastoavansa ja valvovansa koko ajan, mutta olevansa silti voimaton Makarioksen suhteen tämän nöyryyden tähden. Kokemuksensa karttuessa Makarioksesta kehittyi erilaisten pahojen henkien tuntija: toiset niistä lietsovat himoja kuten vihaa ja ahneutta, toiset johtavat harhaan hengellisillä vaikutelmilla, pilkkaamisella ja harhaopeilla.

ellauri216.html on line 552:     Makarios lived only on his pulse and one bottle of lamp oil a year. Many fathers testified that his face used to glow in the dark; and thus appeared his name as “the glowing lantern.”

ellauri216.html on line 554: Once, while he was praying, St Macarius heard a voice: “Macarius, you have not yet attained such perfection in virtue as two women who live in the city.” The humble ascetic went to the city, found the house where the women lived, and knocked. The women received him with joy, and he said, “I have come from the desert seeking you in order to learn of your good deeds. Tell me about them, and conceal nothing.”

ellauri216.html on line 556: The women answered with surprise, “We live with our husbands, and we have not such virtues.” But the saint continued to insist, and the women then told him, “We married two brothers. After living together in one house for fifteen years, we have not uttered a single malicious nor shameful word, and we never quarrel among ourselves. We asked our husbands to allow us to enter a women’s monastery, but they would not agree. We vowed not to utter a single worldly word until our death.” Mainiota, tästä Andrew Tate pitäisi.

ellauri216.html on line 560:   Pyhän Makarioksen maine levisi pian koko Egyptiin. Erämaahan alkoi saapua yhä useampia pyhiinvaeltajia. Makarios otti kaikki tulijat vastaan ystävällisesti. Hän ei tuominnut ketään vaan antoi jokaiselle sitä mitä tämä tarvitsi, toisille opettavaisen sanan, toisille rukouksen. Vieraita kunnioittaakseen hän tarjosi heille tilkan viiniä ja joi heidän kanssaan, mutta yksin jäätyään hän korvasi tämän siten, että oli kokonaan juomatta yhden päivän jokaista maistamaansa viinitilkkaa kohti. Puolet vuodesta tuli näin nenänvalkaisupäiviä ja puolet punanenäpäiviä. 

ellauri216.html on line 562:   Jos Makarios näki ihmisissä vikoja tai heikkouksia, hän ei välittänyt niistä eikä kertonut niitä eteenpäin vaan antoi kaiken peittyä rakkauteen. Näin hän oli samankaltainen kuin Jumala, joka suojelee rakkaudellaan koko maailmaa, niin hyvän- kuin pahantahtoisia. Tästä syystä Makariosta sanottiin ”maanpäälliseksi jumalaksi”. Hän rukoili kyynelin kaikkien, myös kadotukseen tuomittujen puolesta.

ellauri216.html on line 565: Pyhä Makarios oli jonkin aikaa Antonios Suuren oppilaana. Palattuaan erämaahan Makarios alkoi ottaa ympärilleen oppilaita, ja näin häntä voidaan pitää Skiitan alueen luostarielämän perustajahahmona. Hänen ensimmäisten oppilaidensa joukosta nousi hengelliselle taivaalle monia kirkkaita tähtiä kuten abbat Mooses (28.8.), Sisoes (6.7.), Jesaja (3.7.), Sakarias (24.3.). Nämä ja monet muut suuret kilvoittelijat elivät omissa keljoissaan ja tekivät vuoden mittaan käsitöitä elättääkseen itsensä ja voidakseen antaa almuja. Työnteko auttoi myös kilvoittelussa velttoutta ja laiskuutta vastaan, ja näin heidän henkensä pysyivät valvovina.

ellauri216.html on line 571:   Papiksivihkimyksen myötä Pyhä Henki antoi Makariokselle yltäkylläisesti armolahjoja: hän sai parantamisen, profetoinnin ja ajatusten sirottelemisen lahjat. Kaksi kertaa hän herätti kuolleen eloon. Kumpikin ihme tapahtui tiettyä tarkoitusta varten: ensimmäisen kuolleista herättämisen avulla eräs murhasta syytetty voitiin osoittaa viattomaksi, toinen taas vakuutti erään harhaopin valtaan joutuneen kuolleiden ylösnousemuksesta.

ellauri216.html on line 573:   Pyhän Makarioksen ja hänen oppilaidensa maine sekä pyhän Antonioksen opetukset houkuttelivat erämaahan pyhiinvaeltajia kaikkialta Egyptistä ja eri puolilta Rooman valtakuntaa. Näistä monet tahtoivat jäädä erämaahan elämään enkelielämää. Skiitan erämaa muuttui 300-luvun kuluessa hengelliseksi kaupungiksi, jossa oli satoja kilvoittelijoita. He kokoontuivat jumalanpalveluksiin neljässä eri kirkossa.

ellauri216.html on line 577:   Kun Aleksandrian piispaksi tuli vuonna 374 areiolainen Lukios, ortodoksisia johtohahmoja alettiin vainota. Uusi piispa hyökkäsi myös pyhää Makariosta ja muita kuuluisimpia munkkivanhuksia vastaan. Nämä pakenivat Niilin suistoalueelle ja piilottelivat eräässä saaressa. Tämä koitui suureksi siunaukseksi kirkolle, sillä evakkoon joutuneet pyhät saivat monia pakanoita kääntymään kristityiksi. Aleksandriassa kansa protestoi ankarasti kirkon johtoa vastaan, ja pian vanhusten sallittiin palata erämaahansa häiritsemästä asujaimia.

ellauri216.html on line 579:     Kun pyhä Makarios tunsi loppunsa lähenevän, hän vieraili oppilaidensa kanssa viimeisen kerran Nitriassa hakemassa nitroja. Pian sen jälkeen tämä erämaan hengellinen isähahmo antoi sielunsa takaisin Herralle 90 vuoden ikäisenä. Hänen reliikkejään siirrettiin paikasta paikkaan 600-luvulla sitä mukaa kuin muslimit valtasivat Egyptin. Nykyään ne ovat kuitenkin taas omalla paikallaan koptilaisessa Pyhän Makarioksen luostarissa, joka sijaitsee hänen hyppypaikallaan. Pyhää Makariosta muistellaan nimeltä koptilaisen ja armenialaisen liturgian rukouksissa.

ellauri216.html on line 581:     Pyhän Makarios Suuren nimissä on säilynyt suuri määrä kirjoituksia, joista suurin osa lienee kuitenkin lähtöisin jostain Pohjois-Mesopotamian alueelta eli Irakista. Riippumatta siitä, mistä kirjoitukset ovat peräisin, ne ilmentävät hyvin pyhän Makarioksen ja muiden varhaisten erakkomunkkien näkemyksiä ja kokemusmaailmaa.

ellauri216.html on line 583: Lähdin siltä istumalta Dimitrin haarapussi olalla astumaan kohti Tootlan luostaria, joka on vain 200 virzan päässä. Soligalizin luostariin jäisimme tosi mielellämme, mutta se on nunnaluostari. Ei kun kepit käteen taas ja baanalle.

ellauri216.html on line 586: Isä Johannes Kronstadtista on iso julkimo. Se on pienikokoinen ketterä kuin väkkärä ja sillä on pitkät valkeet suortuvat. Isä Johannes tekee työtä käskettyä, lähettää tietämättään pojat   Athos-vuorelle. Totisesti se on kohtuullista.

ellauri216.html on line 588:   Pojat valehtelevat kotiväelle menevänsä vain Kiovaan. He saavat rahaa lainaxi enolta pienellä valheella. Uskonkilvoituxessa ja jumalanrakkaudessa on kaikki keinot sallittuja.

ellauri216.html on line 590: Rizan isä, Tulan peilikauppias ei ole paha mies, vaikka ahnas. PANTELEIMON saa siltä kultakellon.

ellauri216.html on line 591: Ukrainalainen vanhus perkele ei anna siunausta Athoxeen menolle. Onko hän erehtynyt?  Selvänäköinenkö muka, ukkohan on sokea kuin myyrä! Sehän on vanhuudenhöperö. Ei auta, pojat palaavat kotiin hännät koipien välissä. Dimitri ei kyllä olisikaan pärjännyt Kreikassa ilman saunaa ja koivuvastaa! Pojat riitaantuivat kun Panteleimon tahtoi matkustaa pehmustetussa luokassa. P. heittää rahat lattiaan kuin Juudas. Ei se viihdy yxinkertaisissa kotioloissa.

ellauri216.html on line 593:   Lähden Gromovin lafkasta maalarixi kun Akulaisen Liisa käy maanvaivaxi. Sakemanni vuokraemännän ammatti on valitus. Lähikirkossa pidetään vainajaa valekuolleena vaikka kuollut mikä kuollut, lautumia selkä täynnä. Seuran vuoxi ryyppään juoppojen maalarien porukassa mutta haen koko ajan parempaa. Pyhäillat vietän Kazanin tuomiokirkossa jonka takana oli meillä Airbnb. Luihu Vitali ei koskaan kiittänyt niitä vaikka lupasi. Malakiittisessa Iisakin kirkossa on juhlajumalalla palvelus 1888 Venäjän kansan käännytyxen 900-vuotispäivänä. Ristisaatto kiertää Nevan rantaa. Katjushalla komiat on keuhkot, paska haisee Nevan rannalla. Iisakin kirkko on pienempi kuin kuvittelin. Sekakuoro laulaa "kuinka suuri on herra Siionissa" muttei osaa sanoa. Tuskin suurempi kuin täällä.

ellauri216.html on line 595:   Zaari Alexanteri III ei kuole juna-attentaatissa samana syxynä. Vitali-eno kuolee spugena omaan kakkaansa. Alex kolmonen oli rauhanomainen ja Jouko Viänäsen näköinen. Liisan kanssa jatkuu jimbajamba ja pari suunnitteleekin jo ukkoutumista. Mut sit sattuu tää Ljuba intermezzo. Riza on maalarien bileissä juhlakunnossa käsi jo huorahtavan  Ljuban kahvassa kun isä Johannes ilmestyy hirmu vihasena. Risa lähtee karkuun häntä koipien välissä. Suhde Liisaan vaikeutuu. Lähden taas Lisaa karkuun kotikylään. Aika törkimys. Kotona on taas samanlaista, kyntöä ja kanansyöttämistä. "Jumalauta mikä on mun tieni?" huokaan raatamisen keskellä. Ei ainakaan tämä jumazukka!

ellauri216.html on line 597:   Vale-Dimitrikään ei huoli kirvesmiehen hommista (fair enough, ei Jeesuskaan), tulee juopoteltua ja kengitettyä kevytkenkäisiä naisia. En saa siitä sisältöä. Munkkina olisin hyvänä hapatteena maailman taikinassa.

ellauri216.html on line 599: Saatuaan pari hyvää ennusmerkkiä Panteleimon päättää lähteä Laatokalle vanhaan Valamoon. Lähtö Kalashnikovin satamasta klo 12 reikä reikä. Tähän päättyy osa I.

ellauri216.html on line 603:   Imugeeni Gabriel suunnittelee Valamon saareen uutta skiittaa jonne tulee kaikkea: Jeesuxen haudan kopio, kuvuklia ja nuolukivi. Pojat eivät kehtaa edes kysyä mikä kuvuklia on. Gabriel odottaa hetken kommenttia ja menee sitten puhumaan vastaanottavaisemmille. Gabrielilla oli ollut ilo asua nuorempana Johannes Kastajan skiitassa. Siinä asui silloin Johannes Vaikenija. Imugeeni oli käskenyt sen olla hiljaa, puhui muka liian paljon. Onnexi ei ollut Johannes Yökastelija. Usein toimitamme yöllä pimeässä praavilon posmittaen ulkomuistista. Ja vielä yxi asia Kalle kuuntele nyt tarkasti: varo vale-Dimitriä! Voi tulla liiallista kiintymystä, paholainen on ovela. Mitäs sanot? Voitte olla huoleti. Elämme siveästi emmekä anna tilaisuutta nauruun.

ellauri216.html on line 606: Vanha takkukarvainen Nikita varoittelee vielä illalla: luostarissa on paras kulkea kyrvänpää maahan luotuna. Paholainen on ovela, käärmeenpää nousee tosi äkkiä. "Kuinka kilvoittelu sujuu hyvä veli?" Kysyy nuori silmälasipäinen pappi. "Kurkkaappa pöydän alle kaveri!" sanon vaikka tiedän ettei se ole minulle luvallista. Jumalan äiti itkee ottaessaan vastaan anomuxia suomexi. Senkin lehmä! Painu helvettiin! Etkö näe että piispa tulee perässä!

ellauri216.html on line 608: Riza ehti lukea vain puolet värsystä "Herra nyzinä lasket" niin jo isä Vsevolod sanoi kurkattuaan epitrakiilin alle: "ei tarvi lukea pitemmälle, sielu erkani jo ruumiista." Vanhauskoinen sai kylmää kyytiä.

ellauri216.html on line 610: Ikonin edessä toimitetaan vedenheittorukoushetkeä. Ikoni oli unohtunut varastoon. Ihme ja kumma! Sen kunniaksi Riza vihitään viitankantajaxi eli puolimunkixi. Viitan alla ei sovi vällykäärmeen enää teltata. Mielialamme on hurskas. Kävimme eilen yhteissaunassa, ja kaikkien pitkät tukat ovat tänään puhtaat ja pöyheät. Vale-Dimitrin kutrit ovat upeat. - Alas pikkuveikka!  Paikka! Nyt ei käy! Leveähihaiset viitat päälle ja päähän klobukit. Ja eikun baanalle! Loppupäivä kuluu hengellisen ilon ja riemun vallassa. Uudet vaatteet tuntuu hienoilta. Näyttääköhän mun peppu tässä isolta? Mitäs sanot Dimitri? Noh! Maahan!

ellauri216.html on line 612:   Rakennushullu imugeeni Gabriel saa potkut ja lähetetään Simbirskiin jäähylle. Alamittainen kilpailija Vitali pääsee imugeenixi. Rizasta on määrä leipoa 10v kässäharjoittelun jälkeen varsinainen munkkipossu. Mutta imugeeni Vitali ehtii kuolla pissavikaan ennen H-hetkeä! Totisesti onko se nyt kohtuullista?

ellauri216.html on line 614:   No ei sota yhtä miestä kaipaa, vihkimisen suorittaa joku Pafnuti. Munkkiraakileilla on päällä mantissat. Tukka harittaa ja nimi on nyt Hariton. Luovun rahasta, tottelemattomuudesta ja panohommista. Ei niitä mulla kyllä ollut ennenkään. Käteen annetaan valkosipulinauha, puunaula ja pieni kynttilä. Nyt ollaan valmiita vastustamaan kreivi Veriläistä. Lauletaan: hyvä isä juoxee syntisestä elämästä kotiin moikkaamaan tuhlaajapoikaansa: sori tuli vähän tonttuiltua, mutta on pakko joskus viftata. Maistuisiko kariza?

ellauri216.html on line 616:   Vale-Dimitri ei vielä heitä kehään pyyhettä. Hän haluaa vielä koetella izeään, varsinkin sieltä. Pafnuti kuolee suolitautiin ja seuraavana vuorossa on Muurikki. Vittu Hariton on tottelematon Tipi eikä tahdo diakonixi. Se haluisi vaan kesämökin rannalta. Isä Mefodi syrjäytettiin imugeenipolulta ja alkoi imuskella keskiolutta.

ellauri216.html on line 628:     Saksalaisten ritarien tappio tulkittiin pian oikeauskoisten voitoksi paavin johtamista hyökkäyshaluisista katolilaisista, ja Aleksanteri Nevski julistettiin jo Iivana Julman kauden alussa pyhäksi. Pietari Suuri kunnioitti pyhää soturia rakennuttamalla Aleksanteri Nevskin lavran paikalle, jolla ruhtinaan oli oletettu voittaneen ruotsalaiset vuonna 1240. Pietari suunnitteli myös Aleksanteri Nevskin kunniamerkin, jonka ensi kerran myönsi Katariina I vuonna 1725. Keisarinna Elisabet teetti hänen jäännöksilleen valtavan hopeisen pyhäinjäännösarkun, joka valmistettiin Pietarin rahapajassa vuosina 1750–1753. Josif Stalin otti Pietari Suuren suunnitteleman kunniamerkin uudelleen käyttöön heinäkuussa 1942 sen kunniaksi, että Peipsijärven taistelusta oli kulunut 700 vuotta.

ellauri216.html on line 638:     Helsingin Suomenlinnaan rakennettiin vuonna 1854 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko ortodoksiseksi Viaporin varuskuntakirkoksi. Rakennuksessa oli viisi tornia upeine sipulikupoleineen. Suomalaisen ajan alussa Helsingin eteläistä horisonttia hallitsevan rakennuksen ulkonäköä muutettiin ja siitä tehtiin luterilainen kirkko. Nykyinen asu on 1920-luvulta. Kirkon tornissa toimii lento- ja laivaliikennettä palveleva majakka, joka pyyhki osoitteessa Merikatu 3 sijaitsevaan lastenhuoneeseen neljää välähdystä, eli H-kirjainta.

ellauri216.html on line 645: Luostarin alueella sijaitsee Lasarevin ja Tihvinän hautausmaat, joihin on haudattu monia merkittäviä 1800- ja 1900-luvulla Pietarissa vaikuttaneita kirjailijoita, taiteilijoita ja säveltäjiä, muun muassa Mihail Lomonosov, Modest Musorgski, Fjodor Dostojevski, Pjotr Tšaikovski ja Nikolai Rimski-Korsakov. Siellä Hariton tykkäs traipsata munkkidiakonina.

ellauri216.html on line 651: Tshuudit oli ilmeisesti tsuhnia eli Itämerensuomalaisia. Venäläisissä taruissa tšuudit kuvattiin yleviksi ja kauniiksi. Yksi tšuudien yleinen kuvaus oli valkosilmäinen, mikä tarkoittaa vaaleita silmiä. Tšud-nimityksen on väitetty tarkoittaneen alkuperäisessä kirjoitusmuodossaan samaa kuin adjektiivi tšudnyi eli 'ihmeellinen', 'erinomainen', 'mainio' ja 'ihastuttava'. Venäläiset surumieliset kansanlaulut muistavat tšuudien tuhoa venäläisten vallatessa heidän maitaan. Tšuudikaupungin jouduttua hyökätyksi tšuudinaiset hukuttautuivat koruineen ja lapsineen jokeen, ettei heitä ryöstettäisi, orjuutettaisi tai häpäistäisi. Tšuudien kotiseudun jouduttua hyökkäyksen kohteeksi tieto venäläisten julmuuksista levisi. Tällöin tšuudisuvut ja -perheet kaivoivat tarujen mukaan itselleen kuoppia, jotka romahduttivat päälleen. Kuoppia, joihin liittyy tällaisia tarinoita löytyy eri puolilta Pohjois-Venäjää. (Vertaa tätä suomalaisen kansanperinteen aarnihautoihin.) Näiden tarujen tšuudien uskotaan kadonneen maan päältä, mutta heidän kerrotaan yhä asuvan maan alla muiden jaloimpien asioiden, kuten parhaiden kotieläinten ja arvometallien kanssa.

ellauri216.html on line 657: Glafira alkaa itkeä. Menen hänen vierelleen ja hyväilen hänen hartioitaan. All itke, Glafira. Kaikki on hyvin. Hän alkaa itkeä voimakkaammin. Sitten hän äkkiä alkaa hyväillä minua ja kuiskaa itkun lomassa Hrisa, etkö käsitä, että olen rakastunut sinuun. Haluan sinut! Koko pituudelta sisään nyt!

ellauri216.html on line 659: Glafiran hyväilyt käyvät yhä kuumemmiksi. Minäkin sytyn hiänen ruumiiseensa. Kuinka se onkin lämmin ja pehmeä. Siitä nousee hyvä ja kiihottava tuoksu. Tuossahan on vuode vieressä. Kaikki on siis kunnossa. Emme ole enää lapsia. Ei kun pukille!

ellauri216.html on line 661: Hyvän tovin kuluttua avaan silmäni. Katson suoraan eteenpäin. Katseeni pysähtyy pieluxella riippuviin pikkuhousuihin. Näky Glafiran hurlumheistä nakuna  saa minut hetkessä seisahtumaan uudestaan. Vaate tuo mieleeni juuri kokemani sukupuolielämän. Himo on hetkessä poissa. No lähes poissa, hetki vielä, henkilö jonka haluatte tavoittaa puhuu jo toista puhelua.

ellauri216.html on line 665: Hariton näkee yöllä silmät harittaen väkeviä unia, joissa se imee maitoa Glafiran mehukkaita tisseistä. Ei hemmetti, luostarointi oli virhe, juuri tätähän mä olin vailla! Glafiran liukkaus on tuskin ehtinyt kuivahtaa talkixi Haritonin siittimeen niin se jo suunnittelee karkaamista Vilnaan. Tunnen oloni taivaallisexi, ja kohta on taas kivaa. Ei tarvi odottaa kiven taaxe asti. Kirkon hernekeittokin maistuu ääreist pahalta.

ellauri216.html on line 667: Mutta isä Grigori pelastaa Haritonin viime hetkessä. Valamon lautalla nauretaan ja kaulaillaan jo silmät vesissä. Saved by the gong! Jo viikon kuluttua olisitte olleet tukkanuottasilla! Ei elämää voi perustaa lihakaupan varaan. Nuoruuden kukoistus on pian poissa. Niin häviää myös erektio. Kyllä hernekeitto skiitassa on kestävämpää laatua.

ellauri216.html on line 673: Toimitan liturgian jälkeen suuren vedenheiton kirkossa. Täällä ei ole tapana mennä jäälle vettä heittämään. Rinteet ovat jyrkkiä ja liukkaita. Isä Jesaja vainajan kynnet oli kasvaneet varpaiden läpi pitkixi kiehkuroixi. Haritonia alkaa etoa. Oliskohan sittenkin pitänyt lähteä Glafiran matkaan? Kiiruhdan salamana ulos keijasta ja vedän viivana housut alas. Mutta paska oli ehtinyt ensixi. Tähän päättyy osa II.

ellauri216.html on line 677: Herran piexut! huudahti Hariton. Osa III on alkanut. Maailmansota I alkaa samalla. Ryssät venäläistävät karjalaisia. Vale-Dimitri joutuu väkeen kun jäi vetelemään käteen eikä ryhtynyt räkämunkixi samalla kuin Riza. Taideateljeen isät ja veljet joutuvat lypsyhommiin. Niissähän Hariton on vanha käsi (muist. vilnalaista misua).

ellauri216.html on line 679: Voi vittu, joudun talouspuolelle. Vanha "kultaseni minulla on päänsärkyä" ei taaskaan vetele. Veljesten kokous on vallankumoushenkinen. Bolshevikit ovat äänessä. Nikander lyö Johannesta nenään saatuaan vain yhden tulitikkulaatikon. Vallankumouksellinen lehti Elävä Sana kertoo luostarielämästä sensaatiouutisia. Valamon munkit ovat juoppoja, konevizan isät nussivat pyhiinvaeltajia ja Petrogradin naisluostarissa pyllyt heiluvat. Saastainen mielikuvitus on lehtimiehellä! Tätäkö se on se svoboda?

ellauri216.html on line 681: Psykologian ja kognitiivisen tieteen piirissä skeema (monikko skeemat tai kaavioita) kuvaa ajattelu- tai käyttäytymisen, joka järjestää luokat tieto ja suhteet joukossa. Sitä voidaan kuvata myös ennakoitujen ideoiden henkisenä rakenteena, kehyksenä, joka edustaa jotakin maailman osaa, tai järjestelmänä uuden informaation organisoimiseksi ja havaitsemiseksi. Kaaviot vaikuttavat huomioon ja uuden tiedon omaksumiseen: ihmiset huomaavat todennäköisemmin asioita, jotka sopivat heidän kaavaansa, samalla kun tulkitsevat ristiriidat kaavaan poikkeuksina tai vääristävät niitä sopiviksi. Skeemoilla on taipumus pysyä muuttumattomina, jopa ristiriitaisen tiedon edessä.  Schematat voivat auttaa ymmärtämään maailmaa ja nopeasti muuttuvaa ympäristöä. Ihmiset voivat järjestää uudet havainnot kaavioihin nopeasti, koska useimmat tilanteet eivät vaadi monimutkaista ajattelua käyttäessä skeemaa, koska tarvitaan vain automaattinen ajattelu. Esimerkkejä kaavioista ovat akateemiset otsikot, sosiaaliset skeemat, stereotypiat, sosiaaliset roolit, käsikirjoitukset, maailmankuvat ja arkkityypit.

ellauri216.html on line 685: Varhainen kehitys idean psykologisoimisexi syntyi kanssa porukoissa nimeltä gestalt psykologit ja Jean Piaget: termi Schema otettiin käyttöön Piaget'n sepustuxissa 1923.  Vuonna Piaget'n myöhemmin julkaisut, toiminta (toiminta tai menetelmien) järjestelmiä oli erotettava kuvio- (esittäviä) skeemat. vaikka yhdessä niitä voidaan pitää kaavamaisina kaksinaisuuksina.  Myöhemmissä englanninkielisissä keskusteluissa Piagetista skeema oli usein väärä käännös Piagetin alkuperäisestä ranskalaisesta skeemistä.  Eroilla on ollut erityinen merkitys ruumiillistetun kognitiivisuuden teorioissa ja ekologinen psykologia.

ellauri216.html on line 689: Suuri skeema on munkkiuden korkein aste, johon venäläisen perinteen luostareissa vihitään vain harvoja pitkään luostarissa kilvoitelleita ja iäkkäitä munkkeja ja nunnia, usein myös kuolemaan valmistautuvia. Suuren skeeman nunna vapautetaan luostarin tavallisista kuuliaisuustehtävistä. Hän saa mahdollisuuden noudattaa omaa rukous- ja elämänrytmiään päätyönään ru- rukous. Se on siis niikö eläke.

ellauri216.html on line 691: Skeema (kreikaksi: σχήμα – shima / muoto, hahmo, venäjäksi: схима – shima) on nimitys, jota käytetään munkkeuden yhteydessä munkista tai nunnasta, joka vihkiytyy skeemaan eli joka pukeutuu tietynlaiseen munkin tai nunnan asuun.

ellauri216.html on line 701: Skeemamunkkeus on varsin harvinainen munkkeuden aste ja suureen skeemaan vihkiminen on nykyaikana erittäin harvinaista etenkin Suomessa. Skeemassa munkki tai nunna on kuvaannollisesti valmis kaikin mahdollisin rukouksellisin tavoin luovuttamaan koko elämänsä ihmisten pelastamiseksi, symbolisesti hän on ikään kuin valmis vaikka ”ristiinnaulittavaksi” ristille, jota hän kantaa.

ellauri216.html on line 703: Suureen skeemaan vihitään usein vanhoja munkkeja hieman ennen kuolemaa. Suuressa skeemassa munkki tai nunna saa vapautuksen oman kinobioottisen luostarinsa järjestyksestä ja mahdollisuuden toteuttaa omaa rukousjärjestystä ja elämänrytmiänsä, joskus myös esimerkiksi erakkona. Skeema on siis eräänlainen tavoitteellinen henkinen taso, joka ylittää ihmisen maalliset halut. Se on elämää jatkuvassa rukouksessa. Se on Herramme Jeesuksen Kristuksen kävelevänä ikonina olemista, niinkuin kuppiloiden mainoxet. Ihmiset, niin maallikot kuin munkitkin, hakevat skeemamunkilta hengellisiä neuvoja omaan uskonnolliseen ja hengelliseen elämäänsä.

ellauri216.html on line 709: Suureen skeemaan pukeutuneilla on kreikkalaisessa traditiossa erilainen asu kuin slaavilaisessa traditiossa. Etenkin itäslaavilaisessa traditiossa munkki tai nunna on pukeutunut teräväkärkiseen hupulliseen asuun ja eräitä muitakin eroja on olemassa niin näkyvässä pukeutumisessa kuin viitan alle jäävässä pukeutumisessa. Munkille vihkimisen yhteydessä annettava, munkin vaatetukseen kuuluva, viitan alla pidettävä paramantia (kreikkaisilla analavon) on suuressa skeemassa yleensä suurempi. Skeemamunkin päähineenä on slaavilaisessa perinteessä kukuli (kreikaksi: κουκούλι – neulottu myssy, venäjäksi: кукуль) huovasta valmistettu ja risteillä koristeltu päähine. Eräänlainen saunahattu.

ellauri216.html on line 711:   Hariton pääsee lopultakin skiittaan muttei siitä tahdo tulla mitään kun se pelkää pimeää niin kovasti. Skiitassa Riza kirjoittaa paasauxia. Lainaa muilta pätkiä ja lisää niihin kommenttia. Se tarkkaa sielunsa liikkeitä pienintäkin vivahdetta myöden. Päästyään pitemmälle lomautuxelle se alkaa siteerata Feofan Erakkoa ja Ignati Brjantshaninovia.

ellauri216.html on line 713: Dimitri on palannut rintamakarkurina henkikulta tallessa mutta langanlaihana. Et sieht wie ein Skelett aus. Rizan äiti lähettää Neuvostolasta terveisiä että kaikki on siellä päin persettä. Patriarkka vangitaan kun se ei luovuta kirkon aarteita.

ellauri216.html on line 723: Serafim määrättiin kotiarestiin Konevitsan luostariin; hän olisi halunnut asua Valamon luostarissa, mutta sitä ei voitu sallia; luostari oli vielä käynnissä olleen ajanlaskukiistan polttopiste, ja entinen arkkipiispa oli kiistan käynnissä pitävä voima.

ellauri216.html on line 725: Tämä siksi, että Venäjän kirkko oli ilmoittanut, että päätös uudesta ajanlaskusta kuuluisi yleisortodoksiselle kirkolliskokoukselle, ja siihen asti pitäisi pysyä vanhassa juliaanisessa ajanlaskussa. Tätä päätöstä Serafim pyrki piispanvalansa vuoksi noudattamaan - ja Suomen valtiovalta ei taas voinut hyväksyäkään ajatusta, että valtionkirkoissa vietettäisiin kahta pääsiäistä ja muita juhlapyhiä. Jos on pakko ylipäänsä pomiloida, pomiloikoot suomexi ja meidän pyhinä. 

ellauri216.html on line 727: Serafimin ehdottamaa ratkaisua, että koko Suomi palaisi vanhaan ajanlaskuun, ei voitu edes harkita. Siksi kapinanlietsojaksi määritelty venäläinen pappismies lähetettiin Konevitsaan, jonka johto oli vannonut uskollisuutta Suomen hallitukselle. Hänelle ei annettu piispan oikeuksia luostarissa, joskin hän sai ottaa osaa jumalanpalveluksiin - mutta vain pappismunkkina, ei toimittavana piispana. Hänen valvojanaan ja rippi-isänään toimi luostarin valvoja, pappismunkki (1931 alkaen igumeni) Mavriki (Mihail Seretšin).

ellauri216.html on line 730: Sodan jälkeen hän olisi halunnut palata Suomeen, mutta kansalaisuudesta huolimatta häntä ei päästetty maahan; Serafim muuttikin Neuvostoliittoon ja kuoli moldavialaisessa Hîrbovățin luostarissa vuonna 1959.

ellauri216.html on line 732:   Valamon vanhan luvun kannattajat eivät ole vanhauskoisia vaan ryssiä. Muu Suomi siirtyi Moskovan patriarkan alta  länkkäreiden leiriin Konstantinopoliin joskus izenäisyysaikana. Siinä vehkeilyssä oli Rizallakin lusikkansa sopassa. 

ellauri216.html on line 734: Isä Jefrem nukkuu ruumislaatikossa ihan läpällä. Ei mutta nytpä meillä on täällä herkkuja, karjahovin lypsäjätyttöjä ja niitten piirakoita! Kyllä meidän nyt kelpaa! Voznikajet vopros: mistä lisää munkkeja? Olisiko tässä ratkaisu? Konevizassa munkeilla oli perettä. Munkit ovat positiivisia vaikka aina tonttuilevat, sillä ne saavat aina anteexi, ja ei kun yrittämään uudestaan. Rizan esimiehet honaavat että sille erakkous on vain kivaa lusmuilua. Töihin vaan! Voi hemmetti, vale-Dimitri sai jo ylennyxen skeemamunkixi! Epistä!

ellauri216.html on line 738:   Saint Ignatius ( maallinen nimi Dmitry Alexandrovich Brianchaninov. venäjä: диитрий аекандрович бррнчанинов. dmʲitrʲɪɪ̯ ɐlʲɪˈksandrəvʲɪd͡ʑ brʲænʲt͡ɕæˈnʲinəf ; 1807–1867). Hän erottuu joukosta yhtenä 1800-luvun suurimmista ortodoksisista patristisista kirjailijoista.

ellauri216.html on line 742:   Dmitri Brjanchaninov syntyi Pokrovskojen kartanossa yhdelle Vologdan kuvernöörikunnan rikkaimmista maanomistajaperheistä. Vologdassa tehdään mezäsuxia, mullakin on ollut.

ellauri216.html on line 747: Lainausmerkki: Maalliset ihmiset ja jopa munkit, joilla ei ole hengellistä erottelukykyä, houkuttelevat melkein aina humbugit, huijarit, tekopyhät ja demonisessa harhassa olevat, ja he pitävät heitä pyhimyksinä ja aidoina Jumalan palvelijoina.

ellauri216.html on line 755:     Opintojensa päätyttyä Feofan toimi noin viisi vuotta kirkon opetustehtävissä Kiovassa, Novgorodissa ja Pietarissa. Hän omistautui antaumuksella kristilliseen kasvatustyöhön, mutta siihen liittyvät hallinnolliset velvollisuudet ja taloushuolet kiusasivat häntä. Häntä veti enemmän puoleensa toisenlainen elämä, yksinäinen rukouksen täyttämä munkkikilvoittelu. Pian hän sai tilaisuuden edistyä kutsumuksessaan, sillä vuonna 1847 hänet nimitettiin omasta pyynnöstään Venäjän hengellisen mission jäseneksi Jerusalemiin.

ellauri216.html on line 759:     Venäjälle palattuaan Feofan toimi Aunuksen hengellisen seminaarin rehtorina, mutta jo vuoden kuluttua hänet lähetettiin Venäjän suurlähetystön kirkon esimieheksi Konstantinopoliin. Siellä hän viipyi kaksi vuotta, kunnes hänet kutsuttiin jälleen takaisin kotimaahan ja nimitettiin loistavan älynsä ja oppineisuutensa tähden Pietarin hengellisen akatemian rehtoriksi.

ellauri216.html on line 763:     Feofanin palvelutehtävä Tambovissa kesti vain neljä vuotta. Tuona lyhyenä aikana hän solmi lämpimät suhteet laumaansa. Hänellä oli kyky kuunnella ihmisten toiveita ja tarpeita, ja kaikki rakastivat häntä. Hän piti opetuspuheita melkein jokaisessa jumalanpalveluksessa, perusti useita seurakuntakouluja sekä hiippakunnallisen naisopiston. Monien aktiivisten tehtäviensä ohella hän kuitenkin tunsi yhä kasvavaa halua vetäytyä yksinäisyyteen. Eräällä hiippakunnan luostareiden tarkastusmatkalla hän vieraili Vyšan luostarissa. Sen ankara luostarisääntö ja luonnonkaunis sijainti miellyttivät häntä siinä määrin, että hän toivoi voivansa joskus asettua sinne pysyvästi.

ellauri216.html on line 765:     Vuonna 1863 Feofan siirrettiin Tambovista Vladimirin hiippakunnan piispaksi. Laaja, käytännön huolten täyttämä työ suuren hiippakunnan johdossa ei kuitenkaan vastannut hänen sisäisiä toiveitaan. Nuoresta pitäen hän oli kaivannut yksinäisyyttä ja hän piti yhä ihanteenaan irtautumista kaikista maallisista huolista. Palveltuaan kirkkoa erilaisissa tehtävissä 25 vuoden ajan hän anoi eroa virastaan ja lupaa vetäytyä Vyšan luostariin.

ellauri216.html on line 773: Pyhä Feofan Erakko antoi sielunsa kaikessa rauhassa Herralle tammikuun 6. päivänä vuonna 1894. Sielun jätettyä ruumiin hänen kasvoilleen jäi säteilemään autuas hymy kuin Cheshire catilta. Pyhä Feofan Erakko kanonisoitiin vuonna 1988.

ellauri216.html on line 775: Hariton rettelöi jatkuvasti kelvottoman varaimugeenin kanssa vaikka muka ei parempaa pyydä kuin saada olla rauhassa ja imeskellä valkoista leipää ja isoja sokeri- ja teeannoxia. 60-vuotiaana Riza saa lopultakin haltuunsa imugeenin timanttiset rossit. Taaxe on jääneet Liettuan vulvattaren romanttiset tissit.

ellauri216.html on line 777:   Uusi imugeeni joutuu Sortavalaan hätäsektioon. Sitten kaikki musteni. Mutta keltahattuinen mies ei hylkää uteliasta pikku apinaa. Se olikin haimatulehdus, nähtävästi napanteri oli liikaa maistunut.

ellauri216.html on line 778:   Laupeudensisar puurii sprillä killutintani. Pidän silmät kiinni siitä varalta että paisuvainen alkaa täyttyä. Turha varotoimi.

ellauri216.html on line 780: Valamossa on muutenkin paljon juoppoja. Johto tekee razzioita keljoissa. Rangaistuksina käytetään maahankumarrusten tekoa ruokalassa aterian aikana, muuttoa paremmasta keljasta huonompaan, mantian tai korkkiruuvin käytön kieltämistä, eristyskoppia, pitämistä kopissa vedellä ja leivällä, karkotusta johonkin kaukaiseen skiittaan ja luostarista poistamista.

ellauri216.html on line 782: Vanhat kilpailevat imugeenit pussailevat kyynelehtien suulle toisiaan paremman seuran puutteessa. Osa III päättyy tykistökeskityxiin Valamon saarelle.

ellauri216.html on line 784:   Haritonin kirja filokaliasta ilmestyy venäjäxi 1936. Kylläpä se näyttää hientolta, sivujakin on noin kolmesataa. Igumeni Haritonin kokoama antologia käsittää neuvoja Jeesuksen rukouksen harjoittamiseen. Tämä varhaiskristillinen rukousperinne on tullut tunnetuksi myös läntisen kristikunnan piirissä, mistä eräänä merkkinä on Jeesuksen rukous -kirjan ilmestyminen 1966 englanninkielisenä ja 1976 ranskankielisenä.

ellauri216.html on line 788: Pelastusmiehistö on aivan Rizan oven edessä. Pelastustie, pysäköinti oven eteen kielletty. Junailija varjelkoon meitä oppineilta miehiltä. Sisälukutaidosta on pelkkää harmia. Noviisin ei pidä päästää ymmärrystä sydämeen, siitä tulee sille kovaa lihanhimoa ja jättimäinen kepitys.  Isä Agapikin huomaa sen tunnustelemalla vaikkon umpisokea.

ellauri216.html on line 790: Uuden Valamon vetäjänä Haritonia vaivaa mala fides. Se jättää vasitenkin vanhan tyylin surffaajat flunssaisina kitumaan Kantokoskelle, good riddance for bad rubbish, riitapukarit. Ja sitten on pahastuvinaan when they call his bluff. Vitun pelle.

ellauri216.html on line 792: Uudessa Valamossa on melkein järjestään vanhoja ukkoja. Mutta kyllä köyryselän keppi suortuu kun pääsee navettaan auttelemaan karjakkotyttöjä raskaissa töissä kuten utareiden puristelussa. Erityisen kova löylymies on isä Filagri, joka saunoo vanttuut kädessä. Tammisaarelainen ämmä tilaa papukaijalle luostarista siementä. Tuskin sitä riittää veljesten omiin tarpeisiin. Pussit raahaa maata tyhjinä.

ellauri216.html on line 793: Tee maistuu saunan jälkeen, ja sitä ennenkin. Muuten isät ja veljet puuhastelevat kukin omissa iloissaan.

ellauri216.html on line 795: Jatkosodan hyökkäysvaiheessa päästään oikeaan Valamoon kazastamaan bolshevikkituhoja. Kirkon ovessa on lappu: tukikohdan klubi. No sellainenhan se oli ennenkin. Onnex saatiin Sergein ja Germanin hopeinen arkku talteen vapaaseen länteen. Siellä siitä sahattiin vain hopeaa irti kilokaupallla.

ellauri216.html on line 802: Haritonilla on nuori tyttö Nadja lisäpatjana yläkerran kesähuoneessa. Rizan sydän pehmeni ja sauva koveni Nadjan kyynelistä. Nadja Nadja soromnoo! kuuluu imugeenin kesähuoneesta. Täyttä puppua! dementoi isä Hariton. Lihani on kuoleutunut, kuten saimme kovan yrityxen jälkeen todeta. Ax, nyet, nyet!

ellauri216.html on line 804: Jotkut tahot puuhaavat Rizasta nyt pyhimystä. Ottavatko huomioon että se pyrki sodan jälkeen Moskovan patriarkan alaisexi takas Valaam Islandiin?

ellauri216.html on line 807: Ensin muskoviitit eivät olleet huolia takinkääntänyttä Haritonia. No problem, käännän palttoon uudestaan! Muskoviitit tulevat Papinniemeen mitä ihanimmassa syysilmassa. Teemme  maakumarruxia, oomme Kremlin edessä rähmällään kuin Urho Kekkonen. Palaamme kaikki noudattamaan vanhaa lukua.

ellauri216.html on line 809: Uudessa Konevizassa Keiteleellä on köyhää sekä kakkaista. Ihmeitätekevä ikoni ei ole saanut aikaan ihmeitä. Vanhan luvun ex-imugeeni Amfilohi köhii riemuiten yläkerrassa.

ellauri216.html on line 813: Munkit pääsisivät bolshevikkienkin puolesta takas vanhaan Valamoon mutta luovutetun Karjalan porukat pelkäävät Karjalan venäläistämistä ja vastustavat. Ei tästä taida tulla lasta eikä paskaakaan. Se joka kannattaa ryssänkirkkoa on Suomen petturi. Se joka kannattaa Suomen kirkkoa on ryssän petturi. Valize sitten siitä. Vitun pellejä.

ellauri216.html on line 815: Suomessa luostarista tulee ukkokoti. Niinkuin se onkin jo. Lintulassa on kyllä nuoriakin nunnia, jotka ottaisivat kahvin kanssa munkkia. Toin Tipulasta  noviisi Antoniinan helläxi hoiturixi kesähuoneeseen. Mutta ei jaksha, olen 72 ja lihani on kuoleutunut, viisari ei värähdä, käki ei tule ulos käkikellosta edes auttamalla kädellä.

ellauri216.html on line 817: Minulla todetaan pitkälle edennyt kurkkusyöpä. Onkohan se tullut mahorkasta vai kuuensaan kurkuista? Ehkä molemmista. En tahdo vielä kuolla, tokko kiven takana on tätä parempaa.

ellauri216.html on line 819: Skeemaimugeeni Johannexen kanssa itkeskellään vähän näitä imugeenijuttuja. Meidän siemenemme meni enimmäxeen maahan tai harakoille mutta sanan siemenestä tulee sato satakertainen. Isä Johannexen puristus on voimaton mutta lämmin.

ellauri216.html on line 821: Saan skeemamunkin vetimet ihan kalkkiviivoilla ja ihme ja kumma, myös lakkaamattoman rukouxen lahjan! Kylä lähtee! Kas näin: Hospoti pom-grrrkh.

ellauri216.html on line 828: Jeesuksen rukouksen harjoittaminen on mietiskelyä, jossa ihmistajunnan syväalueella, »sydämessä», kohdataan ajaton ja paikaton — ikuinen ja kaikkialla oleva — Hän, joka on sanonut itsestään: »Minä olen se, joka minä olen» (2.Moos.3:14). Mä oon mikä oon ja muuxi muutu en. Kohdataan Jumala sellaisena kuin Hän on. Tule sellaisena kuin olet. Kristina-täti piti luokkakavereille pyjamabileitä. 

ellauri216.html on line 830: Jeesuksen rukousta on harjoitettu Valamon luostarissa kautta vuosisatojen. Arkkipiispa Paavalin kirjoittamassa johdannossa luodaan katsaus tähän perinteeseen kuin myös kristityn rukouskilvoitukseen yleensä. Siinä kerrotaan myös kahdesta rukouksen opettajasta, piispa Ignatista ja piispa Feofanista, joiden ohjeita Jeesuksen rukous -antologia pääosin sisältää.

ellauri216.html on line 832: Jeesuksen rukous on kristityn hengellistä elämää valaiseva tietoteos mutta myös vaikuttava hartauskirja.

ellauri216.html on line 834: »Kirja saisi kernaasti olla käyttäjänsä yöpöydällä, jotta hän heti herättyään voisi lukea siitä kappaleen ja virittää mielensä rukoilemiseen. Kirjan lukeminen päivän lopulla taas keskittäisi ajatukset »ainoaan tarpeelliseen» ja auttaisi siten voittamaan väsymyksen ja hartaudella lukemaan iltarukoukset.

ellauri216.html on line 848: Sydämen rukous on ortodoksisen rukouselämän keskeinen muoto, jota harjoitetaan toistamalla, usein rukousnauhaa apuvälineenä käyttäen Jeesuksen rukousta ("Herra Jeesus Kristus Jumalan poika armahda minua syntistä / armahda meitä") tai jotakin muuta lyhyttä rukousta. Jeesuksen rukous on saanut inspiraationsa Uuden testamentin publikaanin rukouksesta ja on hioutunut nykymuotoonsa vuosisatojen kuluessa.

ellauri216.html on line 850: Jeesuksen rukouksen harjoittamisen tarkoituksena on ensin puhdistautuminen synnistä, sitten pyhittyminen ja viime kädessä jumaloituminen eli yhdistyminen Jumalan energioiden kanssa. Viimeisestä vaiheesta käytetään protestanttisessa kielenkäytössä termiä "pelastuminen". Ortodokseilla on tapana ajatella, että jumaloitumisen saavuttaa tämän elämän aikana vain äärimmäisen harva, ja joka tapauksessa henkilön jumaloitumisen asteesta on mahdotonta tehdä päteviä johtopäätöksiä vielä tässä elämässä. Jeesuksen rukouksella ei tavoitella mitään mystisiä olotiloja tai näkyjä, vaikkakin tiedetään, että rukouksen harjoittajilla on vuosien saatossa ollut paljonkin mystisiä kokemuksia. Enimmäkseen vaikutukset ovat kuitenkin näkymättömiä: "Niin kuin lääkäri hoitaa potilaan haavaa tai panee siihen hauteen, ja se tehoaa vaikkei potilas itse tiedä, miten se tapahtuu, niin Jumalan nimi tappaa avuksi huudettaessa kaikki himot, vaikkemme tiedä, kuinka."

ellauri216.html on line 852: Luin tämän kirjan ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten. En pitänyt kirjaa ensimmäiselläkään lukukerralla vaikeaselkoisena, mutta toisella lukukerralla, kun takana oli enemmän elettyä elämää ja hieman käytännön harjoituksiakin, teksti avautui vieläkin paremmin. Jeesuksen rukous on tekniikkana äärimmäisen yksinkertainen ja se sopii yhtä hyvin vasta-alkajalle kuin vuosikymmeniä kilvoitelleelle skeemamunkille. Itseni kaltaiselle puolimaallistuneelle tapakristitylle, jonka elämästä suuri osa menee syntien syvässä pyörteessä rämpien, Jeesuksen rukous on yhtä tärkeää kuin säännöllinen liikunta kaltaiselleni keski-ikäiselle, keskivartalolihavalle verenpainetautiselle.

ellauri216.html on line 854: Igumeni Haritonin kirja on tehty käsikirjaksi, joka on tarkoitettu luettavaksi yhä uudestaan. Niinpä suosittelisin tätä kirjaa jokaiselle omaan hyllyyn hankittavaksi. Sen seuraxi voi ostaa Salingerin romskun Frannysta ja Zooeystä.

ellauri216.html on line 856: Evakossa ovat munkkien lisäxi niiden naisystävät. Riza osaa vanhastaan lohdutella niitä. Alkuun ne itkevät mutta pian jo hymyilevät ja naureskelevat. Illalla kylvemme koko johtokunta niiden saunassa. Pontikka panee veret kiertämään. Tunnelma on vapaa ja välitön. Palaamme saunasta hyvin nuohotuin pippelein ja virkistynein mielin. Suomalaiset kyselevät elämästä luostarissa. Ja meillähän riittää siitä kertomista! Ei tämä vielä mitään!

ellauri216.html on line 858: Vanhan luvun kannattaja  vale-Dimitri ottaa lukua. Sovi ystäväsi kanssa nyt! Ylhäällä ei tarvi kalenteria, on aina sunnuntai-iltapäivä eikä mitään tekemistä. Perseetkin on tervattu. Vieraalla maalla kuolen kuin Kiovan erakkovanhus. Dimitri on täysin vaiti vihdoinkin. Kylmään ulkosuojaan kannetaan.

ellauri216.html on line 860: Heinäveden Papinniemi kuului Saastamoisen yhtiölle. Sattuvaa., Muistan kuinka tunkkaista oli munkkilassa pienenä, savun hajua ja pesemättömiä äijiä. Siellä ne nyt on pesineet yhtä kauan kuin Rauhixen päärakennus. Haritonin ikkunasta näkyy hautausmaalle jossa Tero kävi kykkimässä Penan haudalla.

ellauri216.html on line 871: On hyvin tunnettua niille, jotka ovat ryhtyneet tutkimaan isien töitä ja niille, jotka yrittävät tätä hiljaisuuden elämää, että on ruumiin hesykiaa ja sielun hesykiaa. Edellinen viittaa ulkoisiin seikkoihin ja jälkimmäinen sisäisiin. Ruumiin hesykia viittaa tavallisesti hesykastisiin asentoihin ja pyrkimykseen minimoida ulkonaiset esitykset, aistien kautta sieluun tulevat ja vastaanotetut kuvat. Sielun hesykia tarkoittaa, että mieli saavuttaa kyvyn ja voiman olla vastaanottamatta mitään viettelyksiä harhoihin. Tässä tilassa ihmisen sielu omaten tarkkavaisuuden ja katumuksen keskittyy sydämeen. Mieli (energia) keskittyy sydämen paikkaan (olemus) yhdistyen siihen, siten saavuttaen osittaisen tai suuremman tiedon Jumalasta.

ellauri216.html on line 873: Ruumiin hiljaisuus on ruumiin rajoittamista. ”Hesykian alku on jumalallinen lepo” (pyhä Gregorios Siinailainen). Välitila on ”valaisevan voiman ja näkemisen tila; ja se päätyy ekstaasiin tai mielen hurmioon kohti Jumalaa” (sama.). Pyhä Portaiden Johannes viitaten ulkonaiseen, ruumiilliseen hiljaisuuteen, kirjoittaa: ”Hiljaisuuden rakastaja pitää suunsa kiinni, eikä koko ajan pomiloi”.

ellauri216.html on line 879:       Perhaps most associated with Orthodox monasticism, innumerable references to nepsis are made in The Philokalia (the full title of The Philokalia being The Philokalia of the Neptic Fathers). Parallels have been drawn between nepsis and Jewish devekut.

ellauri216.html on line 889:   Konevitsan saari oli vanha karjalainen pakanallinen uhripaikka. Kuuluisin uhripaikoista oli Hevoskivi (ven. konj kamenj), jossa uhrattiin keväisin uhreja muun muassa karjaonnen parantamiseksi. Tarinan mukaan pyhittäjä Arseni nousi tälle kivelle ja toimitti eksorkismirituaalin jonka päätteeksi vihmoi vanhan uhripaikan pyhitetyllä vedellä – jolloin kivestä irtosivat siinä asuneet pahat hevosten henget; ne lensivät varislauman muodon ottaneena mantereelle lahteen jota on siitä pitäen kutsuttu Sortanlahdeksi (ven. Tsort = piru). Kivi muistuttaa hevosen päätä ja sen laelle rakennettiin rukoushuone, joka on 2000-luvun alussa uudiskorjattu.

ellauri216.html on line 893:   Seuraavien vuosisatojen aikana Konevitsan luostari koko monia mullistuksia ja oli usein Ruotsin ja Novgorodin välisten sotien jaloissa. Pähkinäsaaren rauhassa v. 1323 alue oli alistettu Novgorodin arkkipiispan alaisuuteen ja luostari kukoisti. Keskiajalla Konevitsa oli yksi Venäjän suurista ortodoksisista kulttuurikeskuksista, jonka tuotoksia kirkkotaiteen eri saroilta levisi ympäri Karjalaa ja Venäjää.

ellauri216.html on line 897:   Pienen rauhallisemman ajan ja rakentamisen jälkeen alkoi 1600-luvulla uusi ahdinko, jonka aiheutti muun muassa Laiska-Jaakkona tunnettu sotapäällikkö Jaakko De la Gardie. Se on meidän sukulaisia  Munkit joutuivat jälleen lähtemään evakkoon saareltaan. Jaakko De la Gardien joukot tunkeutuivat saarelle, polttivat puurakennukset, hävittivät kaksikerroksisen kivikirkon perustuksiaan myöten. Tiilistä tehtiin muun muassa luterilaisia kirkkoja. Vitun pellejä.

ellauri216.html on line 899:   Suuren Pohjan sodan (vv. 1700-1721) voittojen ansiosta Konevitsa pääsi jälleen Venäjän ja sen tsaarin Pietari Suuren alaisuuteen ja hallintaan ja Konevitsan luostari perustettiin uudelleen vuonna 1718.

ellauri216.html on line 903:   Vuodesta 1921 Konevitsa kuului Suomen (autonomisen) ortodoksisen kirkon alaisuuteen, vaikka veljestö valtaosin oli venäjänkielistä. Venäjän mullistuksien, vallankumouksen ja Neuvostoliiton syntymisen myötä siteet sinne kuitenkin heikkenivät ja toiveet menneestä taloudellisesta ja hengellisestä vauraudesta hiipuivat. Munkit alkoivat anoa Suomen kansalaisuutta ja vannoivat uskollisuuden valan Suomen hallitukselle juhlallisessa tilaisuudessa 29.5.1921. Läsnä oli muun muassa Viipurin läänin maaherra, myöhempi tasavallan presidentti Lauri Kristian  "Reissu" Relander.

ellauri216.html on line 909:   Uusi sota katkaisi uudelleen luostarin toiminnan v. 1939. Kaikki komennettiin pois saarelta ja arvokkain omaisuus evakuoitiin samalla. Talvisodassa luostarin rakennukset säilyivät hyvin pommituksilta. Munkit olivat palanneet luostariin ja kokoontuivat pommituksien aikoina kirkkoon rukoilemaan. Välirauha pakotti veljestön kuitenkin jättämään luostarin maaliskuussa 1940. Hieman kaoottisessa tilassa tapahtuneessa muutossa jäi saarelle muun muassa suuri kirjasto, ikonostaasi ja kirkonkellot suurimmaksi osaksi.

ellauri216.html on line 911:   Karjalan takaisinvaltauksen yhteydessä osa munkeista palasi saarelle lokakuussa 1941 ällistelemään neuvostoliittolaisten tekemiä vaurioita ja tuhoja. Seuraavan kevään kesän munkit saivat elää saarella melko rauhassa, mutta syksyllä 1942 alkoivat taas pommitukset ja munkit joutuivat lähtemään vielä kerran sotaa pakoon. Tällä kertaa pako jäi pysyvämmäksi.

ellauri216.html on line 913:   Luostarin viimeinen Suomen-ajan johtaja, isä igumeeni Muurikki (Mihail Serechin) kuoli vuonna 1944 ja omasta pyynnöstään hänet haudattiin ryssän puolelle entisten igumeenien rinnalle Konevitsan luostarin pääkirkon alttarin taakse. Haudalle pystytettiin puinen risti, joka on vielä elokuussa 2008 jäljellä.

ellauri216.html on line 915:   Veljestö muutti Suomeen asumaan ensin evakossa ollessaan Kannonkoskelle Terelän koululle, jossa he asuivat yli kolme kuukautta. Sodan loputtua pysyvämpi asuinpaikka löytyi Pohjois-Savosta Keiteleen kunnasta Hamulan kylästä. "Sinne Keiteleen Hiekkaan", kuten sitä myös kutsuttiin, perustettiin Saastamoinen Oy:ltä ostetulle tilalle jälleen kerran Konevitsan luostari. Erillistä kirkkoa ei rakennettu, vaan se sisustettiin tilan päärakennuksen suureen saliin. Pihalle rakennettiin erillinen katos muutamille kirkonkelloille.

ellauri216.html on line 917:   Vanhentuva veljestö harveni, luostarin arkitöiden teko vaikeutui, kalusto ja kiinteistö rappeutui, taloudelliset vaikeudet alkoivat, kylmät ja ankarat sääolosuhteet huononsivat elinoloja. Monien muutosten ja vaikeuksien kautta luostarin toiminta päätettiin lopettaa vuonna 1956 ja jäljellä oleva veljestö siirtää Heinäveden Valamon luostariin, jolloin sinne oli muuttamassa enää vain yhdeksän veljestön jäsentä. Evakko-Konevitsan viimeinen johtaja oli igumeeni Pietari (Pauli Jouhki) joka sotilaspappina talvella 1940 yhdessä isä Paavalin, isä Iraklin, isä Simforianin ja insinööri Kudratsevin kanssa hoiteli Valamon luostarin omaisuuden "evakuointia."

ellauri216.html on line 919: Kesällä 2008 entisestä Hiekan luostarista on jäljellä vain metsittynyt hautausmaa.

ellauri216.html on line 920: 1970-luvun lopussa metropoliitta Johannes herätteli henkiin ajatusta Konevitsan luostarin uudelleen avaamisesta; tarkoituksena oli että Mäntästä olisi ostettu tilava tyhjilleen jäänyt entinen hoitolaitos ja siitä olisi tullut Uusi Konevitsa. Hän vastusti tuolloin tekeillä ollutta Uuden Valamon kirkkoa ja katsoi kokonaan uuden luostarin perustamisen paremmaksi ajatukseksi. Ajatus kuitenkin tyrehtyi yleiseen vastustukseen.

ellauri216.html on line 922:   Sotien jälkeen vanha Konevitsan luostari Laatokan saarella oli muussa käytössä, muun muassa sotilaiden tukikohtana lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Olojen helpotettua saarelle alkoi muuttaa uusia rukoilijoita ja venäläisen luostarin toiminta alkoi elpyä. Vuonna 1991 Konevitsan luostariin määrättiin johtajaksi (venäläisen perinteen mukaan varajohtajaksi) arkkimandriitta Nazari, joka aloitti aktiivisen luostarin jälleenrakentamisen muun muassa suomalaisten ortodoksien ja pyhiinvaeltajien avulla ja talkootyöllä. Luostarin ilme on kohentunut huomattavasti, vaikka neuvostoajan tuhot olivat suuret: esimerkiksi vanha hautausmaa oli tasoitettu jalkapallokentäksi, rakennukset olivat hirvittävässä kunnossa ja satama ja monet muut paikat täynnä ympäristölle vaarallisia kommunistijätteitä ja roskia.

ellauri216.html on line 924:   Joulukuussa 1991 Konevitsan luostarin pääkirkon alta löydettiin perustajan, pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen pyhäinjäännökset, joiden avulla luostarin toiminta on viime vuosien aikana suuresti elpynyt. Haudan päällä oli alun perin Pietarissa valmistettu täyshopeinen kenotafi eli muistoarkku; sen kansi esittää pyhittäjää arkussaan, kyljissä ja päädyissä on kuvat pyhän Arsenin siunaamisesta tehtäväänsä Jumalansynnyttäjän ikonilla Kreikassa, pyhittäjä Konevitsan saarella kotialttarinsa ääressä sekä pyhittäjän piispallinen hautauspalvelus.

ellauri216.html on line 928: Kenotafin jäännökset – irralliset kyljet ja päädyt sekä osa kannesta – ovat Kuopiossa Ortodoksisessa kirkkomuseossa. Säilyneet kappaleet on kiinnitetty puiselle alustalle lasivitriiniin. Alkuperäisen kenotafin paikalle luostarin entistettyyn alakirkkoon rakennettiin  puuveistotyönä halpa uudiskappale. Kizaita pellejä.

ellauri216.html on line 939:   Pitkän vihan aikana alkoivat luostarin vaikeudet. 1570-luvun lopulla ruotsalaiset aloittivat hyökkäykset Valamon omistuksille ja vuonna 1581 he hyökkäsivät luostariin ja söivät 37 munkkia. Jäljelle jääneet veljet pakenivat Tihvinään.

ellauri216.html on line 941:   Lyhyenä rauhan aikana veljestö palasi luostariin, mutta luostari ei ehtinyt uudelleen vaurastua entiselleen, ennen kuin uusi sota alkoi. Vuonna 1611 ruotsalais-suomalainen sotilasosasto hyökkäsi Valamoon, josta munkit olivat juuri ennättäneet paeta ainoastaan pyhien Sergein ja Hermanin pyhäinjäännökset sekä vähän irtaimistoa mukanaan. Valamo tuhottiin maan tasalle ja sotilaat veivät mukanaan koko luostarin omaisuuden. Veljestö pakeni Vanhaan Laatokkaan (Staraja Ladoga) ja myöhemmin Tihvinään ja lopulta autioon Vasilin luostariin Vanhaan Laatokkaan. Valamon saaristo hiljeni yli sadaksi vuodeksi. 1710-luvun alkuun asti siellä oli vain muutamia talonpoikaistaloja.

ellauri216.html on line 943:   Valamon luostaria alettiin jälleenrakentaa isonvihan aikana Pietari Suuren luvalla Kirilo-Belozerskin luostarin aloitteesta. Luostarin rakentaminen alkoi hitaasti, vaikka ensimmäinen kirkko vihittiinkin jo vuonna 1719. Luostari itsenäistyi 1720. Luostaria johtivat aluksi munkit Savva, Josif ja Tihon. Ensimmäinen igumeni Jefrem johti luostaria 1754–1782. Vuonna 1754 luostarin tuhonnut tulipalo hidasti elpymistä.

ellauri216.html on line 945:   Vuoden 1782 alussa Sarovin luostarin pappismunkki Nazari anoi lupaa saada yhdessä neljän noviisin kanssa vierailla Valamossa ja Konevitsassa. Vierailu osoittautui sitten pysyväksi kaverien kilvoitellessa luostarista jonka päätteexi Novgorodin ja Pietarin arkkipiispa Gavriil teki Nazarista luostarin johtajan, tittelinään rakentaja. Tästä alkoi luostarin laajamittainen rakentaminen ja vahvistuminen. Nazarin aikana luostarissa oli parhaimmillaan jo kuutisenkymmentä munkkia.

ellauri216.html on line 949:   Isä Nazarin mukana Sarovista tulleista noviiseista yksi oli nimeltään Jegor Ivanovitsh Popov. Hän kilvoitteli Valamossa vuosina 1782–93. Vuoden 1782 lopussa hänet vihittiin munkiksi nimellä German. Yhdessä kuuden muun munkin sekä kolmen noviisin kanssa hänet valittiin Valamosta ja Konevitsasta tekemään lähetystyötä Venäjän Amerikassa. Hankkeen organisoija oli Novgorodin ja Pietarin metropoliitta Gavriil, mutta sen alkuunpanijoina olivat Grigori Šelihov ja Ivan Golikov, joiden perustama yhtiö, Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian edeltäjä, harjoitti turkispyyntiä Pohjois-Amerikassa. Missio toimi pääasiassa Kodiakin karhusaaristossa. Munkki German toimi tässä missiossa pisimpään, 1794–1836, aina kuolemaansa saakka. Paikallinen väestö kunnioitti häntä pyhänä ihmisenä, ja tämän paikallisen kultin perusteella hänet kanonisoitiin vuonna 1970. Nykyisin hänet tunnetaan nimellä Herman Alaskalainen.

ellauri216.html on line 958: ui runsaasti kerjäläisiä, joita luostari auttoi parhaansa mukaan. 1900-luvun alussa luostariin perustettiin ensimmäinen koulu, jossa munkit toimivat opettajina. Luostariin perustettiin toinen poikakoulu vuonna 1931. Tyttökoulua ei  sentään kehattu perustaa. Koulu oli kahdeksanvuotinen ja opetusohjelma sisälsi myös maa- ja metsätaloutta, mm. paljaaxihakkuuta.

ellauri216.html on line 960:   Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 luostarin toiminnalle tuli vaikeuksia. Suurella osalla veljestöä ei ollut Suomen kansalaisuutta, joten keväällä 1921 peräti 119 munkkia vannoi uskollisuudenvalan Suomen hallitukselle. Suomen ortodoksinen kirkko otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön vuonna 1921. Luostarin ja kirkkokunnan välit viilenivät vuonna 1925, kun Valamo ei saanut enää lupaa viettää pääsiäistä vanhan ajanlaskun mukaan.

ellauri216.html on line 962:   Kun Tyatiran metropoliitta Germanos vieraili ekumeenisen patriarkaatin edustajana Suomessa samana vuonna, veljestö kieltäytyi toimittamasta palveluksia uuden kalenterin mukaisesti. Seurauksena oli se, että monet pappismunkit menettivät määräajaksi oikeutensa toimia pappina ja monet luostarin johtotehtävissä olleet munkit erotettiin tehtävistään. Kirkollishallitus ryhtyi lisäksi tutkimaan keitä luostarin veljestöön kuului ja tutkimuksen seurauksena 17 suspektia munkkia karkotettiin maasta erilaisin perustein. Ajanlaskukiistaa ei saatu kuitenkaan lopullisesti ratkaistua ennen sotia ja Valamon veljestö jakautui kahteen leiriin. Ne munkit, jotka kannattivat vanhaa kalenteria, toimittivat jumalanpalveluksensa muista erillään.

ellauri216.html on line 970:   Vuoden 1939 matkailukausi oli Vanhassa Valamossa ollut tavallista vilkkaampi. Sodan mahdollinen syttyminen näkyi mm. siinä, että luostarin ruokavaroja ryhdyttiin luetteloimaan ja säännöstelemään, kun aiemmin esim. teetä ja sokeria oli aina ollut vuoden tarvetta vastaava määrä. Luostariin tuli myös kaksi luterilaista sotilaspappia, jotka järjestivät ehtoollistilaisuuden Uuden Jerusalemin skiitan kirkkoon. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Valamoon kuuluvassa kirkossa veisattiin luterilaisia virsiä. Tzort vazmi, kak strashno!

ellauri216.html on line 976:   Evakuointeihin ryhdyttiin 10.12. alkaen. Ensimmäisenä evakuoitiin luostarin poikakodin asukkaat sekä luostarin noviisit, jotka sijoitettiin Outokumpuun, Vanha-Sysmän kouluun. 20.12. ryhdyttiin evakuoimaan luostarin veljestöstä sairaat veljet sekä ne, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia.

ellauri216.html on line 978:   Tätä evakkomatkaa johtivat luostarin myöhemmät rippi-isät, isä skeemaigumeni Johannes ja isä pappismunkki Savva. Savva oli vielä olemassa 60-luvulla vaikka savva sillä enää seissyt ei.

ellauri216.html on line 996: Asuntooni taakse halkovajan,

ellauri216.html on line 1017: Viimeisten asukkaiden mukana evakuoitiin nopeimmin mukaan saatu omaisuus sekä mm. luostarin karja. Munkistosta suurin osa ei kestänyt väistämättömän kovaa talutusmatkaa yli Laatokan jäiden vaan kuoli matkalle. Suomalaisten sotilaiden uupumattoman työn ansiosta pahasti järkyttyneet vanhukset saatiin Lahdenpohjan asemalle junaan evakuoitaviksi muuhun Suomeen.

ellauri216.html on line 1021:   Moskovan rauhan astuttua voimaan 13.3.1940 jäi luostarin evakuoimiseen aikaa vain muutama päivä. Se tapahtui kuorma-autoilla Laatokan jäätä myöten, kun ensin oli kuljetettu pois saarella ollut sotilaskalusto. Luostarin kalleimmat taide-esineet lähetettiin Rautalammin kotiseutumuseoon. Arkkipiispan kehotuksesta myös kaikkien skiittojen kirkoista pyrittiin kuljettamaan pyhittäjäisien reliikit pois. Kaikki nämä kuljetettiin Lahdenpohjaan, jossa tavarat lastattiin junanvaunuihin ja koottiin myöhemmin Suolahteen odottamaan pysyvämpää sijoituspaikkaa.

ellauri216.html on line 1025:   Eniten tavaraa saatiin korjattua talteen paitsi pääkirkosta, myös Kaikkien pyhien eli Suuresta skiitasta sekä Uuden Jerusalemin eli Ylösnousemusskiitasta; viimeksi mainitusta pelastettiin muun muassa sinne rakennetusta Kristuksen hautakammiosta ikonit, aito Pyhältä maalta tuotu kopio orjantappurakruunusta sekä seinällä ollut Kristuksen ylösnousemusikoni. Kammio havaittiin kokonaan tuhotuksi vuonna 1941, kun luostariin päästiin hetkeksi takaisin; nykyisin se on restauroitu.

ellauri216.html on line 1027:   Pääluostarin alakirkon ikonit saatiin evakuoitua, yläkirkosta saatiin mukaan huomattavimmat ikonit ja irti lähtenyt jumalanpalvelusvälineistö kokonaisuudessaan. Kirjastokin onnistuttiin pelastamaan sullomalla kirjat tyhjiin perunasäkkeihin, joita sattumoisin tai kaizelmuxen armosta oli riittävästi. Sotilaat antoivat auliisti kuljetusapua mantereelle jossa evakuoitu tavara lastattiin juniin. Sotatoimien loppuminen 13. maaliskuuta 1940 helpotti kuljetuksia aivan oleellisella tavalla. Luostarin vahvat ja hyvin hoidetut hevoset selvisivät tästä kuljetusurakastaan hyvin; sotatoimien päättymisen johdosta nekin pääsivät mukaan evakkoon, paitsi ne muutamat, jotka kaatuivat urheasti työnsä ääreen ennen rauhan tuloa. Tosin rekikaluston niukkuuden vuoksi armeijan kuorma-autot kuljettivat huomattavan osan ihmisistä ja tavarasta mantereelle.

ellauri216.html on line 1033:   Muutamat munkit kuitenkin menivät sinne tekemään korjaustöitä ja valvomaan rakennuksia. Saaristoon oli sijoitettuna myös sotilasosasto. Valamoon jatkosodan aikana siirtyneet munkit poistuivat saarelta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikaan 20.6.1944. He "evakuoivat" luostarin omaisuutta vielä jonkin verran, mm. kirkonkelloja ja ikoneita. Valamon saarella olleet sotilaat poistuivat saarelta rauhan jo astuttua voimaan 20.9.1944.

ellauri216.html on line 1038:   Viime sanoinaan hän ennen eroa kertoi, että paikalle tulisi haavoittuneiden kuntoutukseen tarkoitettu kylpylä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan välirauhan ajan saarella toimi merisotakoulu.

ellauri216.html on line 1042:   Laatokan Valamon luostarin rakennukset olivat muussa käytössä lähes neuvostoajan loppuun, mm. sotilastukikohtana ja vanhainkotina, mutta loppuvuodesta 1989 ensimmäiset munkit aloittivat luostaritoiminnan uudelleen ja rakennukset luovutettiin Moskovan patriarkaatille. Mutta ei siitä sen enempää. Länkkärien patriarkan alainen uuden tyylin tynkä-Valamo Heinäveden Papinniemessä on se oikea.

ellauri216.html on line 1054:   1700-luvun alussa Pietari I aloitti taistelun pääsystä Itämerelle ja Venäjän laajentumisesta luoteeseen. Vuonna 1702 (11. lokakuuta ( 22 )) Venäjä valloitti Noteburgin linnoituksen (nimettiin uudelleen Shlisselburgiksi ) ja keväällä 1703 Nevan suulla sijaitsevan Nienschanzin linnoituksen. Täällä 16. (27.) toukokuuta 1703 aloitettiin Pietarin rakentaminen. ja Venäjän laivaston tukikohta, Kronshlotin linnoitus (myöhemmin Kronstadt ) sijaitsi Kotlinin saarella. Sotakampanjan aikana 1710  Venäjän armeija onnistui valloittamaan Viipurin. Samaan aikaan tsuhnien Ingermanlandin maakunnan pohjalle syntyi ikivanha venäläinen Pietarin lääni.

ellauri216.html on line 1058: Vuonna 1715 Pietari I antoi arkkimandriitin Kirillo-Belozerskyn luostarin pyynnöstä asetuksen Valaamin luostarin entisöimisestä. Luostarin rakentaminen sallittiin vastavalloitetulle alueelle, kun rauhansopimusta ei ollut vielä allekirjoitettu.

ellauri216.html on line 1061:   Vuonna 1719 vallitetuille maille muodostettiin Viipurin lääni. josta tuli osa Pietarin maakuntaa. Uuteen maakuntaan kuului myös Keksgolmin lääniin kuulunut Valamon saaristo. Vuonna 1721 allekirjoittamalla Nystadtin rauhan Ruotsi tunnusti virallisesti Inkerinmaan, Keksholman läänin ja osan Karjalan liittämisen Venäjään Viipurin lääninpiirin kanssa.

ellauri216.html on line 1075:   Isä Damaskin asetti veljille tiukan järjestelmän: vanhinten pakollinen hoito aloittelijoille ja nuorille munkeille, tiukka läsnäolo kirkossa, monta tuntia työkuuliaisuutta. Damaskoksen apotin kuoleman jälkeen luostaria johti hänen seuraajansa Jonathan II, joka pystyi toteuttamaan Damaskoksen apottin kunnianhimoisimman yrityksen - uuden majesteettisen kirkastumisen katedraalin rakentamisen, joka oli suunniteltu yli 3000 hengelle.

ellauri216.html on line 1077: Valaam-askeetit halusivat muuttaa luostaristaan Uuden Jerusalemin, minkä ansiosta saarelle ilmestyi 1900-luvun alussa Uuden testamentin aikoihin viittaavia nimiä : Kidron, Getsemane. Eleonvuori. Resurrection Skete.

ellauri216.html on line 1085:   Vuodesta 1923 Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa ollut Suomen ortodoksinen kirkko. joka siirtyi samana vuonna uuteen Juliaaniseen kalenteriin Suomen viranomaisten painostuksesta, otti läntisen pääsiäisen. mikä pakotti Valamon luostarin siirtymään uuteen tyyliin.. Siirtyminen uuteen tyyliin 1920-luvulla oli syynä Valaamin yhtenäisyyden tuhoutumiseen. 10 vuotta luostarissa kestäneen vastakkainasettelun päättivät saarelle laskeutuneet suomalaiset erikoisjoukot. Merkittävä osa veljistä kieltäytyi silloin alistumasta Suomen arkkipiispa Hermanille. Nämä "vanhan kalenterin" munkit menivät Serbiaan, Kreikkaan, Makedoniaan, Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Marokkoon.

ellauri216.html on line 1087: Vuonna 1930 luostarissa oli 300 veljeä ja 100 työläistä ja palkkatyöläistä. Munkit söivät niukasti, kuten seuraa 13. toukokuuta 1930 päivätystä vanhempien veljien kokouksen pöytäkirjasta: "Luostarin veljet syövät yksinomaan kasvisruokaa, kalaa... he saavat palan leipää vain juhlapäivinä... he syövät kasviöljyä... Rajallisilla varoilla luostari yrittää säästää kaikessa... Tämän lisäksi... ruokkii köyhiä pyhiinvaeltajia ja muita ilmaiseksi, mikä ei maksa [yhdessä] kymmeniä tuhansia markkoja... tekee yksityisiä lahjoituksia eikä tästä eteenpäin kieltäydy auttamasta niin paljon kuin mahdollista".

ellauri216.html on line 1089:   Joka vuosi luostariin saapui useita tuhansia pyhiinvaeltajia ja turisteja (eri maista, pääasiassa suomalaisia). Niinpä luostarikirjaan on kirjattu, että vuonna 1936 Valamissa vieraili "turisteja" 3540 henkeä 22 osavaltiosta, joista 2137 oli suomalaisia, 562 ruotsalaisia ja 40 venäläisiä.

ellauri216.html on line 1091:   Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana 1939-1940 luostari joutui sota-alueelle. Munkit tukivat Itä-Karjalan pakolaisia (enimmäkseen ortodokseja). Jo 16. marraskuuta 1939 luostarin hallitus päätti:

ellauri216.html on line 1100: 26. marraskuuta ja 9. joulukuuta 1939 (vanhan tyylin mukaan) suoritettiin ensimmäiset Neuvostoliiton ilmahyökkäykset Valaamaan. Joulukuussa 1939 evakuointi Valaamasta aloitettiin. 20. joulukuuta 1939 sairaita ja vanhuksia munkkeja sekä aloittelijoita ja naisia vietiin pois saarelta. 28. joulukuuta 1939 tapahtui toinen evakuointiaalto. Näiden kahden aallon aikana evakuoidut (136 henkilöä) sijoitettiin koulurakennuksiin 120 km Jyväskylästä pohjoiseen. 6. helmikuuta 1940 tapahtui uusi evakuointi - kaikki munkit ja apotti lähtivät armeijan kuorma-autoihin, jättäen luostariin viisi henkilöä: kaksi hierojamonkkia (suomalaisten ortodoksisten sotilaiden hoitoon), hierojamonkki Simforian (Matveev), noviisi insinööri Vladimir Kudrjavtsev, höyrylaiva "Sergius"-munkin kapteeni Irakli (Maikevich).

ellauri216.html on line 1103: Evakuoidut munkit veivät mukanaan kaiken arvokkaimman, mukaan lukien alkuperäisen Valaamin Jumalanäidin ikonin (ikonimaalari - Hieromonk Alipy. maailmassa - Aleksei Konstantinov), muita pyhäkköjä ja kelloja (meidän aikanamme kirkkojen välinen neuvotteluja alkuperäisen Valaamin Jumalanäidin ikonin palauttamisesta Valaamin luostariin on käyty ROC ja FOC yli 20 vuoden ajan). 18. maaliskuuta 1940 Laatokan vesillä soi 12 harvinaista kirkastuskatedraalin suuren kellon iskua, jotka ilmoittivat luostarin elinkaaren päättymisestä. Munkit asettuivat asumaan Heinäveden kaupunkiin Papinniemen kartanolle, jonne he perustivat Uuden Valamon luostarin. Ulkomailta saatiin lahjoituksia luostarin jälleenrakentamiseen - 25 629,25 markkaa Tolstoi-rahastolta ja (22. kesäkuuta 1940) - 50 000 markkaa paavilta. Evakuoinnin aikaan luostarin veljiä oli 173 henkilöä, joista 123 oli talonpoikia, 23 kaupunkilaisia, kaksi papistoa ja kaksi perinnöllistä aatelista. Melkein kaikki olivat lukutaitoisia - puolilukutaitoisia oli vain 14.

ellauri216.html on line 1107: Suuren isänmaallisen sodan lopussa vuonna 1945 metropoliita Grigori (Tšukov) vieraili Uudessa Valamissa ja liitti luostarin Moskovan patriarkaattiin. Monet vanhat munkit ilmoittivat haluavansa palata kotimaahansa, vanhalle saarelle. 12 vuoden kuluttua, vuonna 1957, luostari siirtyi Suomen ortodoksisen kirkon lainkäyttövaltaan. Samana vuonna vain seitsemän munkkia lähti Neuvostoliittoon; nuorin silloin lähteneistä oli 59-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Kirkkoslaavilaiset jumalanpalvelukset loppuivat vuonna 1977, ja viimeinen venäläinen munkki kuoli vuonna 1981. Nyt luostari jatkaa toimintaansa suomalaisena ortodoksisena luostarina ja vastaanottaa vuosittain yli 100 tuhatta kävijää - sekä pyhiinvaeltajia että turisteja. Tämä on syrjäinen, hyvin hoidettu luostari järvien ja metsien keskellä - museon, kulttuurikeskuksen ja kirjaston kera.

ellauri216.html on line 1113: Syksyllä 1940 itse Valaamin saarella, luostarin rakennuksissa, järjestettiin venemiehien ja hyttipoikien koulu. jonka jäsenet menivät vuonna 1941 puolustamaan Leningradia. 20. syyskuuta 1941 suomalaiset miehittivät Valamon saariston. Suurin osa luostarin rakennuksista säilyi, mutta luostarin omaisuus vaurioitui. Joten luostarin suuren Andreevsky-kellon kieli, joka painoi 16 tonnia, revittiin irti ja kolmas osa sahattiin (se vietiin pois jonnekin). Vuosina 1942-1944 luostari kunnostettiin ja sitä käytettiin. Suomen armeija maksoi luostarin asumisen rakennuksissaan, ja tätä maksua vastaan luostari osti ruokaa itselleen. Vain pieni osa vuonna 1940 evakuoiduista veljistä palasi Valaamaan, ja luostarit osallistuivat taisteluihin Neuvostoliittoa vastaan (kaksi sai Suomen ritarikunnan).

ellauri216.html on line 1117: Vaikea oli kysymys suhtautumisesta Neuvostoliiton sotavankeihin. 27. joulukuuta 1941 aloitteleva insinööri Vladimir Kudrjavtsev vaati kirjallisesti apotti Kharitonilta rahaa lähettämään luostarille Neuvostoliiton sotavankien ravinnon parantamiseksi. Khariton kieltäytyi, koska kyse oli Valamista vuonna 1940 vietyjen kaapeleiden myynnistä, johon Kudrjavtsev vastasi: "En kerro sinulle, Kristus itse." Tammikuun 4. päivänä 1942 Kudrjavtsev kirjoitti uudelleen apotti Kharitonille tästä asiasta, jolle Khariton vaati häntä poistumaan luostarista. Tämän seurauksena Kudrjavtsev poistettiin luostarista. Maaliskuussa 1944 luostari suostui ottamaan vastaan   Petsamon luostarin munkit heidän vaikean tilanteensa vuoksi sodan olosuhteissa.

ellauri216.html on line 1130: Vuonna 1998 Valamon luostarin veljien lausunto ekumenian haitallisuudesta ja yhteistyöstä Kirkkojen Maailmanneuvoston (WCC) kanssa sai suuren julkisen kohun. "Osallistuminen KM:n toimintaan kirkolliseen pohjaanharhaoppi", Valaamin luostarin veljet sanoivat lausunnossaan, "pakottaa väistämättä ekumeenisen liikkeen ortodoksiset osallistujat kohtelemaan heterodoksisia yhteisöjä tasa-arvoisina Pyhän Hengen siunaamina 'kirkkoina', mikä rikkoo yhden, pyhän, katolisen dogmaa. ja apostolinen kirkko." Lausunnon allekirjoitti 150 luostarin munkkia, mukaan lukien papisto, jotka vastustivat jyrkästi yhteisiä "ekumeenisia rukouksia" erityisesti uuden ajan Suomen ortodoksisen kirkon kanssa, jonka piispat halusivat myös palvella Valamalla. 

ellauri216.html on line 1134: Joulukuun 13. päivänä 2005 soi ensimmäistä kertaa 1000-puolainen evankelista  - kello "Pyhä Andreas Ensikutsuttu", joka asennettiin luostarin kellotorniin osana vanhan kellotapulin kunnostusohjelmaa.

ellauri216.html on line 1143: Valaam-luostari on stauropegiaalinen, eli se on Moskovan ja koko Venäjän patriarkan suorassa valvonnassa ja kanonisessa hallinnossa. Ristiinnaulittu, käännettynä sanatarkasti. Patriarkka Aleksius II :n asetuksella luostari entisöitiin Valamon luostariin, josta on säädetty Valamon luostarin vanhassa peruskirjassa, joka on hyväksytty käyttöön myös patriarkan asetuksella. Pyhän Bileamin peruskirja laadittiin Athoksen luostarien tyypin ja vakavuuden mukaan; käskee "ei tehdä apottille mitään ilman veljien neuvoa". Siksi vanhempien veljien hengellinen neuvosto kokoontuu säännöllisesti, johon kuuluvat apotit, rippiri, dekaani, hotellinpitäjä, sakristi, hegumenin apulainen pyhiinvaeltajien vastaanottamiseksi, sketopäät, rahastonhoitaja, taloudenhoitaja ym ym.

ellauri216.html on line 1146: Päivittäinen liturginen ympyrä Valaamin luostarissa alkaa kello 17 pienellä soitolla. Sitten luetaan Valaam-luostarisääntö, kolme kaanonia akatistin kanssa Jumalanäidille ja anteeksiantoriitti. Säännön jälkeen veljet menevät ruokasaliin illalliselle. Kello 21:00 kello soi ilmoittaen hiljaisuuden ajan, jonka aikana munkit lukevat sellin sääntöä, joka koostuu Jeesus-rukouksesta ja kumartumisesta. Matiinia, jota edeltää Midnight Offia, vietetään luostarissa kello 5. Tämän jälkeen tarjoillaan varhainen jumalallinen liturgiapala. Palvelu päättyy yhdeksännen alussa. Aamuteen (sello) ja lyhyen tauon jälkeen luostarit, aloittelijat ja työläiset menevät dekaaneille määrättyihin tottelevaisuustreeneihin.

ellauri216.html on line 1150: Jokainen munkki yhdessä tunnustajansa tai rehtorinsa kanssa päättää erikseen, milloin on parempi rukoilla, lukea solun sääntö. Aloitteleville munkeille solusääntö kestää yleensä puoli tuntia, sitten kun taitoa ja henkistä kokemusta hankitaan, säännön lukemisen kesto pitenee vähitellen.

ellauri216.html on line 1152:   Klo 22 ollaan menossa nukkumaan. Veljesten uni kestää yleensä neljä-viisi tuntia yöllä ja pari tuntia päivällä päivällisen jälkeen. Yhteensä nukkumiseen on varattu kuudesta seitsemään tuntia vuorokaudessa patrististen kirjojen mukaan. Philokalia sanoo. että noviisi munkin tulisi nukkua kuusi tuntia. ”Vähempi ei ole välttämätöntä, koska hermosto ei välttämättä kestä. Mutta tarpeeksi unta ei myöskään suositella”, piispa Pankraty täsmensi lehdistölle antamassaan haastattelussa.

ellauri217.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri217.html on line 39: Romantiikka on geenien ja meemien konfliktia. Se ilmenee selkeästi Kippari Kallen Oskarin näköisen egyptiläisen nobelistin abrahamistiuskontoja pilkkaavasta allegorisesta kirjasta. Kopulaatio ei ole romanttista ellei siihen ei liity sellaista konfliktia. Voi se olla muuten mukavaa muttei yhtä jännää.

ellauri217.html on line 44: There is no one way of having vaginal sex. However, before you insert the penis into the vagina, make sure that the penis is erect and the vagina is well lubricated. Use your hands to insert the penis into the vagina slowly. Adjust your position so that the penis moves in deeper. Pull out the penis halfway, and then insert it again. Repeat with increasing tempo until the automatic bilge pump starts to operate and the little tadpoles begin squirting out (or rather, in). Keep the shaft maximum deep in till the pumping stops. Make sure that both you and your partner are comfortable.

ellauri217.html on line 49:   Tänään heitin 30 vuotta vanhoja työperäisiä paska kansioita kellarista moolokkiin. Vizi että ne oli noloja. Koko lindquistin urani oli yhtä tunarointia. Kermit-sammakon käyttö VAX laiteympäristössä. Press the shift and insert keys. Nyt on koko oikea käsi ja kylki siitä ihan rampana.

ellauri217.html on line 51: Tai tää Using Slot Grammar. Siinä ei neuvottu miten lähestyä langanlaihan Uli Schwallin slottia. Michael McCord takuulla tiesi miten.

ellauri217.html on line 63:   The story recreates the interlinked history of the three monotheistic Abrahamic religions (Judaism, Christianity, and Islam), allegorised against the setting of an imaginary 19th century Cairene alley.

ellauri217.html on line 65: 	Critics claimed that Gabalawi stands for God. Mahfouz rejected this to avoid fatwa saying that Alp-Öhi stood for "a certain idea of God that men have made" and that "Nothing can represent God. God is not like anything else. God is gigantic." Kiemurteli kuin mato koukussa. Tai sit vuorenpeikko olis yxinkertaisesti Abraham, se mamu Irakista? Joka pani paxuxi muka-siskonsa? Ja toisen kerran ruiski Iisakin vielä satavuotiaana jugurttimainoxena? Hizi mixei mun letku ollut niin kestävä. Alexi Laihon haudalla on texti: tässä lepää paarma. Mun letkun kivessä lukee: tässä lepää toukka. Turhaan odotan sen ylösnousemuksen hetkeä.

ellauri217.html on line 67: 	The first four sections retell, in succession, the stories of: Adam (Adham أدهم) and how he was favoured by Gabalawi over the latter's other sons, including the eldest Satan/Iblis (Idris إدريس). In subsequent generations the heroes relive the lives of Moses (Gabal جبل) -  Ai Moosesko? No ehkä vähän, Mooses oli urpo, mukiloi jonkun sivullisen kuoliaaxi, tapas Jehun pensaassa, senkin käärme koveni sauvaxi, se imitoi Hammurapia - mut on siinä mukana myös Jakobia eli Israelia, Jesus (Rifa'a رفاعة) and Muhammad (Qasim قاسم). The followers of each hero settle in different parts of the alley, symbolising Judaism, Christianity and Islam. The protagonist of the book's fifth section is Arafat (عرفة), who symbolises modern science and comes after the prophets, while all of their followers claim Arafat as one of their own.

ellauri217.html on line 69: Central to the plot are the futuwwat (strongmen) who control the alley and exact protection money from the people. The successive heroes overthrow the strongmen of their time, but in the next generation new strongmen spring up and things are as bad as ever. Arafat tries to use his knowledge of explosives to destroy the strongmen, but his attempts to discover Gabalawi's secrets leads to the death of the old man (though he does not directly kill him). The Chief Strongman guesses the truth and blackmails Arafat into helping him to become the dictator of the whole Alley. The book ends, after the murder of Arafat, with his friend searching in a rubbish tip for the book in which Arafat wrote his secrets. The people say "Oppression must cease as night yields to day. We shall see the end of tyranny and the dawn of miracles." Haha, night follows day as surely as the other way round, and night wins out in the end. Valot sammuu, haju jää.

ellauri217.html on line 71: It was this book that earned Naguib Mahfouz condemnation from Omar Abdel-Rahman in 1989, who called on him to repent or be killed, Abdel-Rahman also claimed that "If this sentence had been passed on Naguib Mahfouz when he wrote Children of the Alley, Salman Rushdie would have realized that he had to stay within bounds" after the Nobel Prize had revived interest in it. As a result, in 1994 – a day after the anniversary of the prize – Mahfouz was attacked and stabbed in the neck by two extremists outside his Cairo home. Mahfouz survived the attack, yet he suffered from its consequences until his death in 2006. Salman sai myös luovuttaa silmän silmästä loppupeleissä, yhtä tyhmänä kuin Daabas. Silmäpuoli Sinbad merenkulkija, Popeye the sailor man!

ellauri217.html on line 81: 	Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli naisoletettu, Paavali tulee epähuomiossa maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina.  Magdalena ainakin sai ehkä useinkin todistaa pikkuveikan ylösnousemusta. Tarkkaa naisapostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3–8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle. Tätä tietoa ei ole vahvistettu evankeliumissa. Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah. Kun Kristuksen kirkko perustettiin 6. huhtikuuta Joseph Smith ja Oliver Cowdery asettivat toisensa apostolin virkaan kun heidät oli ensin hyväksytty kirkon johtajiksi. Mormonistisessa yhteisössä, on tällä hetkellä viisitoista apostolia. Kaksitoista apostolia muodostaa kahdentoista apostolin koorumin (Lälli kooros). Sen yläpuolella on kirkon ensimmäinen presidenttikunta, jonka muodostavat kirkon presidentti ja hänen kaksi neuvonantajaansa. Myös he ovat apostolin viran haltijoita.

ellauri217.html on line 83: Apostoliset isät väittivät nähneensä jonkun apostolin. Apostolisten isien kirjoitusten joukossa on lähinnä kirjoituksia, jotka tukevat pakanallisuudesta kääntyneiden kristittyjen näkemystä kristinuskosta. Sen sijaan Jerusalemin juutalaiskristittyjen edustamat näkemykset ovat käytännössä katsoen hävinneet ensimmäisten kahden vuosisadan aikana. Paavilaisen näkemyksen mukaan esimerkiksi kristittyjen ei enää tarvinnut noudattaa juutalaista lakia ja esimerkiksi ympärileikkauttaa itseään, pelkkä kaste riitti. Mieluusti uppo, mutta Jordanin ja uimahallin puutteessa käy ripsiminen partavedellä. Ei Jeesus välitä. Parta, korvakiharat, kipa ja naruessu olivat valinnaisia. Sapattina sai painaa duunia ja himoita toisten vaimoja muttei sunnuntaina. Ei hetkinen, se ei sentään tullut mukana.

ellauri217.html on line 84: Apostolisiin isiin luettujen henkilöiden lista on vaihdellut jonkin verran. Se perustuu vahvasti kirkon perinteisiin, vaikka kirjallisuuskriittinen tutkimus onkin todistanut, etteivät kaikki heidän nimiinsä pannut kirjoitukset ole peräisin heiltä saati toiselta vuosisadalta. Toisaalta uudemmista löydöistä 1880-luvulla löydetty Didakhe on ajoitettu apostolisten isien aikaan. Didakhe on varhaisin tunnettu kirkkojärjestys. Se koostuu kolmesta pääosasta, jotka käsittelevät kristillisiä oppeja, toimituksia, kuten kastetta ja ehtoollista, sekä kirkon organisaatiota. Siitä ei Wilho todennäköisesti perustanut.

ellauri217.html on line 87: Tästä huomaamme, että tämän käskyn ydin ja salaisuus on: Hyvinä lapsina emme saa pyytää mitään muuta Jumalalta kuin suosionosoituxia. Jos Jumala tahtoo antaa meille ruokaa, juomaa, vaatteita, ystäviä, kunniaa ja arvonantoa, ja paljon paljon pillua, niin nauttikaamme siitä parhaaksemme ja kiittäkäämme Herraa, niin kauan kuin hän niitä nauttiaksemme suopi. Himohaudassa ei sovi imeä imettäjän kannua kuin imugeeni Hariton, paizi herran luvalla. Herra ize on luvallisen halun ainut esine. Kuitenkin on sydämeni aivoitus ja halu paha syntymästä asti, vauvana se jo halajaa imettäjän kannua. Eli kiitti vaan herra siitäkin vähästä. Hyvä antaa vähästään.

ellauri217.html on line 94: Harvahampaisen ebyktiläisen nobelistin jumalan nimi Gemalia ei näytä meinaavan midiä ainakaan länkkäreiden kirjoissa, se on Oskun keximä. Arabiaxi se voi tarkoittaa loistavaa tai kamelia. Milläinen on jumala? Pikku Lauri vastaa käskyn mukaan teeveen pyhäkoulussa: se on loistava. (En sentään että kameli.) Gemalia name Numerology:

ellauri217.html on line 101: “You are optimistic, inspiring, outgoing, and expressive. People see you as cheerful, positive and charming; your personality has a certain bounce and verve that so powerfully affects others that you can inspire people without effort. All of this upward energy is a symptom of your tremendous creativity. Your verbal skills may well lead you into the fields of writing, comedy, theater, and music.”

ellauri217.html on line 103: “You love knowledge, study, and insight. You value the gifts of your mind, which you use to great advantage to penetrate the mysteries of life. You study things in-depth. You search beneath the surface of things. You abhor shallow judgments or opinions. You have a natural gift for analysis and research. Once you have grasped the facts of a subject, your creativity and abstract approach lifts your thinking beyond the rudimentary to the philosophical.”

ellauri217.html on line 105: “You are a stimulating person. You brighten social gatherings with your flesh and original ideas. Your conversation tends to be sprinkled with novelty and wit. You have a quick tongue and charisma. You are probably an excellent salesman. There is a lot of nervous energy within you looking for an outlet. You love your freedom and you see this life as an ongoing adventure. You are upbeat and optimistic.”

ellauri217.html on line 124: Teomatikka ei täytä tieteen tunnusmerkkejä. Ei laajennettukaan. P.S. Kyllä piin likiarvon saa suht hyvän pelkällä harpilla ja narulla.

ellauri217.html on line 129: Muhammed (arab. محمد‎, Muḥammad; koko nimi Abū l-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāšim, arab. ابو القاسم محمد ابن عبد الله ابن عبد المطلب ابن هاشم‎; noin 570 Mekka – 8. kesäkuuta 632 Medina) on islamin tärkein profeetta. Islaminuskon mukaan on olemassa ainoastaan yksi Jumala, jonka lopullisen ja täydellisen ilmoituksen Muhammed välitti ihmiskunnalle ilmestyksissään ja esikuvallaan. 

ellauri217.html on line 130: Muhammedin nimiin pannut saavutukset ovat poikkeuksellisia, sillä hänen katsotaan paitsi perustaneen maailmanuskonnon, myös antaneen sille omaan esikuvaansa perustuvan jumalallisen lain, šarian, sekä perustaneen islamilaisen valtion, josta kasvoi Lähi-idän suurvalta. Monissa mahomettilaisissa arvioissa Muhammedia onkin pidetty kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimpana ihmisenä.

ellauri217.html on line 131: Muhammedin poikkeuksellisista saavutuksista huolimatta hänet tunnetaan ensisijaisesti vain islamilaisista lähteistä, jotka nekin alkavat puhua Muhammedista vasta yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Aika suspektia. Kuulostaa Jee-suxelta.

ellauri217.html on line 133: 	Kaikki, mitä Muhammedin elämäkerrasta tiedetään, on peräisin Ibn Ishaqin 700-luvun puolivälin jälkeen kirjoittamasta elämäkerrasta. Sitä täydentää 800-luvulla kirjattu hadith-muotoinen perimätieto. Muslimit katsovat, että myös Koraani kertoo Muhammedista, mutta tällöin luotetaan Ibn Ishaqin tapaan tulkita Koraanin tekstejä. Sana "Muhammed" esiintyy Koraanissa vain neljä kertaa, ja se viittaa Muhammediin vain kannessa. Kukaan ei tiedä, mitkä kertomukset ovat tosia ja mitkä keksittyjä (paizi Allah joka kexi ne).

ellauri217.html on line 135: 	Kaikki profeetta Muhammedia koskevat tiedot ovat peräisin kahdesta tekstilähteestä. Niistä ensimmäinen on Ibn Ishaqin (k. 767) abbasidikalifaatin pääkaupungissa Bagdadissa kirjoittama Sirat Rasul Allah eli "Jumalan lähettilään elämäkerta". Teos on kirjoitettu yli sata vuotta Muhammedin ilmoitetun kuolinvuoden jälkeen. Se perustuu suullisiin tarinoihin, joita Ibn Ishaq kokosi etenkin kalifaatin sotilasleireistä kaljatuopin äärestä. Teos seuraa kronologisesti Muhammedin elämää syntymästä kuolemaan, mutta sisältää myös laajemman kuvauksen maailman luomisesta ja profeettojen ykkosketjusta läpi ihmiskunnan historian. Kirja on päässyt hukkumaan, mutta sen sisältö on voitu onnexi ennallistaa useista lähteistä. Niistä tärkeimmät ovat Ibn Hishamin (k. 834) 800-luvun alussa kirjoittama Muhammedin elämäkerta ja al-Tabarin (k. 922) 900-luvun alussa kirjoittama historiikki. Nämä teokset ovat islamin pyhää historiaa, jota ei voi kyseenalaistaa menettämättä turbaanin mukana myös päätänsä.

ellauri217.html on line 137: 	Toinen Muhammedia koskeva lähde ovat 800-luvulta alkaen kootut lyhyet suullisesta perinteestä kootut tarinat, joissa kerrotaan, mitä Muhammed jossakin tilanteessa sanoi tai teki. Tämä hadith-kirjallisuus muodostaa yhdessä Koraanin kanssa islamilaisen lain eli šarian perustan. Sen luotettavimpana pidetty osa on niin sanotut "kuusi kirjaa" eli kutub al-sittah. Hadith-kertomukset ovat yhteydestä irrotettuja anekdootteja, jotka eivät kerro mitään Muhammedin elämänvaiheista, mutta kertovat mikä on sunna, eli Muhammedin antama ihanteellinen esikuva Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Jumalan lain sisältyminen Pyhään kirjaan ja profeetan esikuvaan muistuttaa juutalaisuutta, missä vastaavasti Mooseksen sunna oli perusta Mišnalle, joka yhdessä Tooran kanssa muodosti halakha-lain.

ellauri217.html on line 139: 	Hadithien epäluotettavuus historiallisena tietolähteenä alkoi valjeta eurooppalaisille tutkijoille vasta 1800-luvun kuluessa. Vuonna 1890 Ignaz Goldziher päätyi lopulta arvioimaan, ettei yksikään hadith täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia. Muslimit puolestaan uskovat, että Koraani on peräisin profeetta Muhammedin elinajalta ja kertoo luotettavana aikalaislähteenä hänen elämästään. Länsimaiset tutkijat uskottelevat, että Muhammedin elämäkertaa on päinvastoin kirjoitettu islamissa niin, että Koraanin eri lauseiden ympärille on rakennettu kohtauksia Muhammedin sexielämästä. Tästä tafsauskirjallisuudesta esimerkin antaa Koraanin jae 9:65 "Me laskimme vain leikkiä". Koko kirja on vaan iso läppä, kuin Veikko Huovisen Veitikka.

ellauri217.html on line 141: Muhammedin jäähyväissaarnasta on esitetty täysin uutta muistitietoa jopa 2000-luvulla. Suomessa Jaakob Hämeen-Anttila on muistavinaan, että Koraani sisältää melko täydellisesti Muhammedin saamat ilmoitukset niin, että unohtumaan on päässyt korkeintaan yksittäisiä sanoja kuten sieltä täältä "ei". Siihen pieneen pyylevään kaveriin ei ole luottamista pitemmälle kun sen jaxaa heittää.

ellauri217.html on line 143: hammad_13.jpg/200px-Muhammad_13.jpg" width="90%" />

ellauri217.html on line 144: 
Vastasyntynyt Muhammed äitinsä sylissä. Huppu pois! Hyvä palaveri. Turkkilainen kirjankuvitus.

ellauri217.html on line 146:   Ibn Ishaqin ja Ibn Hishamin kertomassa tarinassa Muhammedin isästä ei olla varmoja, mutta isoisällä on merkittävä rooli. Isoisä Abd al-Muttalib (Šaiba ibn Hāšim) oli vähällä uhrata Mekassa poikansa Abdullahin. Hän oli vannonut uhraavansa yhden pojistaan, jos saisi kymmenen poikaa. Arpanuoli osui Muhammedin oletettuun isään Abdullahiin. Abdalmuttalib oli jo ottanut Kaaban temppelissä ison veitsen käteensä, mutta monien vaiheiden jälkeen, joihin liittyi lisänumeroiden arvontaa, teko jäi tekemättä.

ellauri217.html on line 148: 	Ibn Iisakin tarinassa isoisä rinnastuu Vanhan Testamentin Abrahamiin ja isä Iisakiin. (Olikohan Aabrahaminkaan isyys ihan varmistettu? Mitä Saara nauroi?) Mekasta tulee näin vastaavasti uusi Jerusalem ja Kaabasta uusi Temppeli. Muhammed on tällöin vertauskuvallisesti Iisakin poika eli Vanhan Testamentin Jaakob eli Israel. Tälle Jumala lupasi unessa perintöosaksi maan, jolla hän lepäsi. Aamun valjettua Jaakob otti päänalusenaan olleen kiven, pystytti sen patsaaksi ja antoi paikalle nimen Bethel eli Jumalan talo.

ellauri217.html on line 150: 	Arabivaltio nojasi Jumalan kanssa tehtyyn uuteen sopimukseen. Vastineeksi kuuliaisuudesta Jumala antoi Jaakobin jälkeläisille oikeuden luvattuun maahan. Paikka, jonne Jaakob oli pystyttänyt patsaansa, oli Jerusalemin Temppelivuori. Kalifi al-Malik antoi rakennuttaa sinne valtakuntansa keskuspyhäköksi Kalliomoskeijan. Pyhäkön keskellä on pylväiden ympäröimänä paljas kallio, maailman peruskivi. Sen päällä nukkuessaan Jaakob näki taivaaseen johtavat portaat, joita pitkin enkelit kulkivat. Tältä kiveltä myös Muhammed nousi taivaaseen jo Jaakobin käyttämiä tikapuita pitkin. Tällä tavoin hän ylitti copycattina Jaakobin suorituksen. Alef gimel daleth, kissa kävelee, tikapuita pitkin taivaaseen. Tarinassa Muhammed on uusi Jaakob, joten Jaakobin siunaus yhdistyy myös Muhammediin, jolle Jumala näin antoi luvatun maan ja koko maanpiirin hallittavaksi siunaukseksi kaikille kansoille. Tästä sopimusrikkomuxesta kärhämöivät GT-sählämit ja filistealaiset tänäkin päivänä, ja Rifaan porukat pyörii jaloissa joukon jatkona.

ellauri217.html on line 152: 	Ibn Hisham kertoo, että kun Muhammedin isä Abdullah meni kosimaan Muhammedin tulevaa äitiä Jeminaa, muuan nainen asettui jalat harallaan morsianehdokkaaksi Abdullahin reitin varrelle. Hänet oli saanut liikkeelle miehen haarovälissä hehkunut valotäplä, joka oli merkki syntyvästä profeetasta. Abdullah kuitenkin kulki hänen ohitseen Aminan luo. Valo "siirtyi" pitkän äherryxen ja hedelmöityksen jälkeen isän otsalta letkulla Muhammedin äidin kohtuun. Kun Amina synnytti Muhammedin, hänestä lähti valo, jonka avulla näki Bostran linnat Syyriassa. Aminanko perseestä päivä paistoi? Juurikin niin! Ibn Ishaq kertoo, että valitettavasti kadonnut ”Jeesuksen aikainen evankeliumi” ennusti Muhammedin eli Munhamannan tulosta. Muhammedin äidin nimi, Amina, tarkoittaa hepreassa "kasvattajaa". Isän nimi Abdullah tarkoittaa "Jumalan palvelijaa" ja esiintyy Raamatussa esimerkiksi Abrahamin kunnianimenä. Ei järin omaperäistä.

ellauri217.html on line 154: 	Ibn Hisham kertoo, että juutalaiset rabbit, kristityt munkit ja arabialaiset ennustajat alkoivat puhua Jumalan lähettilään tulosta, kun Aminan aika oli lähellä. Rabbit ja munkit löysivät tiedot kirjoistaan, ennustajat taas kuulivat sen jinneiltä, jotka kuuntelivat salaa taivaan puheita. Kun aika alkoi täyttyä, jinnejä saatanoita estettiin kuulemasta taivaan puheita ja heitä heiteltiin taivaan tähdillä kuin terävillä kivillä. Tästä jinnit tiesivät, että jotain hämärää oli tekeillä.

ellauri217.html on line 156: 900-luvulla kirjoittaneen al-Tabarin mukaan Muhammed syntyi vuonna 567, 569 tai 572. Tai size oli 579. Vakiintuneimman perimätiedon mukaan Muhammed syntyi rabbi-kuun 12. päivänä vuonna 570. Mekassa Arabian autiomaassa Mekan mahtavimpaan Quraish-heimoon kuuluvaan klaaniin. Mekka sijaitsee vuorten ympäröimässä karussa laaksossa Länsi-Arabiassa Hijazin alueella. Islamilaisten lähteiden mukaan Mekka oli niemimaan länsiosan tärkein vaikka köyhin kauppakeskus. Ibn Hishamin kuvauksen mukaan se oli ahdas ja köyhä kaupunki. Siellä sijaitsi Kaaban temppeli, arabien tärkein pakanallinen palvontapaikka, jonka oli rakentanut Abraham. Mekasta tai Quraish-heimosta ei ole löytynyt historiallisia tietoja ennen 800-lukua, joten myös varhaiset tiedot Mekasta ovat lähinnä vain islamin tekopyhää historiaa. Ibn Hishamin mukaan mekkalaiset kuvailivat kaupunkiaan seuraavasti: "me asumme mitä ahtaimmassa kaupungissa ja meillä on vain vähän vettä ja niukka elanto." Muhammedin luonteesta Hisham kirjoittaa: "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen." Supermäntä oli selkeästi tekeillä. Ja toisin kuin Rifaa, tällä kaverilla mäntä toimi jopa sakkolihassa.

ellauri217.html on line 158: 	Kun Muhammed oli 35-vuotias, hän osallistui katon rakentamiseen Kaaban temppelille. Erään tarinan mukaan neljä heimoa riiteli siitä, kuka saa asettaa sileäxi suudellun mustan kiven paikalleen. Sovittiin, että ensimmäinen, joka sattuu paikalle, saa ratkaista asian. Se oli Muhammed. Hän nosti kiven kankaan päälle ja kehotti kutakin heimoa tarttumaan kankaaseen yhdeltä kulmalta ja nostamaan kiven yhdessä. Näin ongelma ratkesi. Matti ja hölmöläisten pimeä tupa ja liian pieni peitto.

ellauri217.html on line 160: Muhammedin isä Abdullah kuului Mekan pääheimoon Quraišiin, mutta hän kuoli jo ennen pojan syntymää. Muhammedin äiti Amina kuoli pian miehensä jälkeen. Niinpä Muhammed kasvoi ensin isoisänsä Abdulmuttalibin ja tämän kuoltua setänsä Abu Talibin suojissa. Tämä otti Muhammedin jo lapsena mukaan kauppamatkoilleen muun muassa Syyriaan. Nuoruudessaan Muhammed tunnettiin lempinimellä Idi Amin. Se tarkoitti "suht luotettavaa". Tarina Muhammedin urpoudesta muistuttaa Mooseksesta urpona löytölapsena sekä Rooman perustajista (Romulus ja Remus), jotka olivat susia jo syntyessään kuten Fiat 124. Muhammedin ulkonäöstä Ibn Said toteaa, että se oli blondi. Samaan viittaa Ibn Hisham. Äiti ja isäoletettu olivat mustanpuhuvia karvakäsiä.

ellauri217.html on line 162: 	25 vuoden iässä Muhammed meni naimisiin leskeksi jääneen serkkunsa Khadija bint Khuwailidin kanssa. Tämä oli varakas ja arvostettu ämmä, joka palkkasi könsikkäitä miehiä kauppamatkoille mukaansa. Myös Muhammed oli tehnyt tällaisen matkan Khadijan palveluksessa ennen kuin tämä kosi häntä.  Muhammed sai Khadijan kanssa kaikki muut lapsensa paitsi Ibrahimin, nimittäin pojat al-Qasim, at-Tayyib, at-Tahir ja tyttäret Zainab, Ruqayya, Umm-Kulthum ja Fatima. Vasta Khadijan kuoleman jälkeen vuonna 619 tai 620 Muhammed meni uusiin naimisiin. Ibrahimin äiti oli Maria Koptilainen, joka oli profeetalle lahjoitettu jalkavaimo. Kaikkiaan Jumalan lähettiläällä oli kolmetoista vaimoa. 13 women and me the only man in town... 

ellauri217.html on line 164: Kuiskuttelua on herättänyt Muhammedin lempivaimo ha">A’iša bint Abi Bakr, jonka kanssa Muhammed meni naimisiin, kun tämä Ibn Hishamin mukaan oli seitsemänvuotias Muhammedin ollessa tällöin noin 53-vuotias. On myös esitetty myöhempää perimätietoa, että A’iša olisikin ollut 12- tai 17-vuotias. Tai size oli 25. A’iša oli järjestyksessä kolmas Muhammedin vaimoista ja hänen ”suosikkivaimonsa”. Vaimojen, jalkavaimojen ja lasten lisäksi Muhammedin talonväkeen kuului Muhammedin ja hänen vaimojensa omistamia orjia. Muhammedin mäntä oli kovassa käytössä, mies oli kaikkea muuta kuin Aishan kannattaja.

ellauri217.html on line 166: 	Muhammedin pojat kuolivat ennen aikuisikää ja vain Fatima Zahra sai omia lapsia. Ihmistahroja. Muhammedin ainoat lapsenlapset olivat pojat Hasan ibn Ali ja Husain ibn Ali sekä tyttäret Zainab bint Ali ja Umm Kulthum bint Ali.

ellauri217.html on line 168: Mahometti ajautui profeetaxi saman ikäisenä kuin mä. Sen Kovvola oli Mekka.  Julkinen toiminta alkoi vasta noin kolme vuotta ensimmäisen ilmestyksen jälkeen, sillä hän harjoitteli pappispimitystä aluksi vain perhepiirissä. Ibn Hisham kertoo: 

ellauri217.html on line 169: "Kun Jumalan lähettiläs alkoi julkisesti julistaa islamia niin kuin Jumala oli häntä käskenyt, ihmiset eivät aluksi kaikonneet hänen luotaan eivätkä vastustaneet häntä - sen mukaan mitä olen kuullut - mutta kun hän alkoi puhua heidän jumalistaan ja moittia niitä, he pahastuivat tästä ja alkoivat vastustaa häntä ja suhtautua häneen vihamielisesti, paitsi ne, joita jumala suojeli islamilla, mutta he olivat vähäisiä ja halveksittuja." Ylläri.

ellauri217.html on line 171: Muhammed sai aluksi suojelua omalta heimoltaan, jonka johtaja oli Muhammedin setä Abu Talib. Tämä ei kääntynyt islaminuskoon, mutta suojeli hölmöä veljenpoikaansa. Muhammed keräsi sanomalleen kannattajia varsinkin köyhien joukosta, jotka tulivat kuulolle ilmaisen lounaan toivossa. Muhammedin lähisukulaisista islaminuskoon kääntyi  Muhammedin veljenpoika ja tuleva neljäs kalifi Ali ibn Abi Talib. Talibaani abi.

ellauri217.html on line 173: Tarina Koraaniin kuuluneista "saatanallisista säkeistä" tuli kuuluisaksi Salman Rushdien samannimisen romaanin myötä vuonna 1988, kun ajatollah Khomeini langetti kirjan johdosta Rushdielle tappofatwan.  Tämä johtui siitä, että Salman arvosteli mumslimeita voimakkaasti oman jumalansa palvonnasta, josta he eivät halunneet luopua. 

ellauri217.html on line 174: Kun Muhammed aikoi sanoa mekkalaisille jotain ikävää (että ne saisivat vain tyttöjä tms.) Saatana pani hänet kuitenkin sanomaan:

ellauri217.html on line 177: 	Tästä mekkalaiset ilahtuivat ja osallistuivat Muhammedin johtamaan rukoukseen. Kuultuaan, että sopu oli syntynyt, Etiopiaan paenneet Muhammedin kannattajat lähtivät paluumatkalle, joka kuitenkin keskeytyy, kun he saavat uutta tietoa. Enkeli Gabriel näet moitti heti Muhammedia tämän tekemästä virheestä, ja suuran oikea sanamuoto palautettiin. Mixhän muslimimaailma tästä repi pelihousunsa? Sas se. No se selviää albumissa 429. 

ellauri217.html on line 179: 	Ibn Hisham kertoo Muhametin taivasmatkasta useita muunnelmia. Tarinan mukaan Gabriel toi Muhammedille ihmiskasvoisen hevosen nimeltään Buraq, joka oli kantanut muitakin profeettoja. Muhammed päätyy Gabrielin kanssa Jerusalemiin, missä hän tapaa Abrahamin, Mooseksen, Jeesuksen ja joukon muita profeettoja, jotka olivat kokoontuneet rukoilemaan yhdessä. Muhammedille tuodaan tikapuut, joita pitkin hän nousee taivaan portille. Sitä vartioi 144 miljoonaa enkeliä. Muhammed nousee kaikkien seitsemän taivaan läpi ja sen jälkeen Paratiisiin. Mooseksen neuvosta Muhammed tinkii Jumalan kanssa päivittäisten rukousten määrästä, jonka saa vähennettyä viidestäkymmenestä viiteen. Mooses kehottaa jatkamaan tinkimistä, mutta Muhammed ei kehtaa. (Tää pätkä on selkeästi coveria Abrahamilta Sodoman ja Gomorran kaupankäynnistä.)

ellauri217.html on line 181: 	Muhammedin pako (arab. هِجْرَة‎, hijra tai hidžra) Median juutalaisten suojiin toteutui dramaattisesti vuonna 622 kesäyönä Abu Bakrin talon takapihan ikkunasta. Se tapahtui viime hetkellä, sillä samana yönä mekkalaisten oli tarkoitus surmata Jumalan lähettiläs. Miekkamiesten partio löysi Muhammedin vuoteesta vain tämän viittaan kääriytyneen shiialaisen ottopojan Ali ibn Abi Talibin, joka Jumalan avulla selvisi seikkailusta hengissä. Alista tuli myöhemmin mahtava ja upporikas kalifi, joka hallitsi koko Lähi-itää Libyasta ja Egyptistä Afgnistaniin.

ellauri217.html on line 183: 	Myöhemmin riitoja syntyi erityisesti juutalaisten kanssa. Koraanissa olevien laki- ja rituaalisäädösten (arab. ‏شريعة‌‎, šaria) sekä juutalaisiin ja kristittyihin kohdistuneen arvostelun katsotaan laskeutuneen alas varsinkin Muhammedin Medinan kauden aikana. Aluksi juutalaiset saivat jäädä vapaasti asumaan Medinaan, mutta myöhemmin heidät karkotettiin tai tapettiin heimo toisensa jälkeen.

ellauri217.html on line 185: 	Taistelussa muslimeilla oli apunaan enkelien armeija. Näiden tunnuksena olivat valkoiset turbaanit paitsi Gabrielilla, jonka turbaani oli keltainen. Enkeleiden avulla muslimit perivät voiton. Monijumalaisten ruumiit heitettiin kaivoon, jonne Jumalan lähettiläs huusi: "Kaivossa olijat! Oletteko huomanneet Herrojenne lupausten käyneen toteen? Minä ainakin olen huomannut Herrani lupauksen käyneen toteen! Haha!" 

ellauri217.html on line 187: Seuraavana vuonna sotaonni kääntyi ja Muhammedin hymy hyytyi. Muhammed haavoittui itsekin ja menetti poskihampaansa kasvoihin osuneesta kivestä. Taistelussa kuoli 22 monijumalaista ja 65 muslimia. Quraizanin heimoon kuuluneet juutalaiset olivat neuvotelleen viholliseen liittymisestä, mutta eivät olleet toteuttaneet aietta. Kun mekkalaiset olivat poistuneet Muhammed järjesti quraizalaisten juutalaisten joukkomurhan. Ibn Hishamin mukaan surmattujen määrä oli 600–900. Naisten joukosta Muhammed valitsi itselleen jalkavaimoksi juutalaisen naisen Raihana bint Zaidin.

ellauri217.html on line 189: 	Vuonna 630 Muhammed johdatti joukkonsa valtaamaan Mekan. Lyhyt taistelu käytiin Khandamassa. Muslimeista kuoli kolme ja monijumalaisista kaksitoista tai kolmetoista miestä. (Säälittäviä tappiolukuja.) Sitten monijumalaiset pakenivat ja Muhammed marssi Mekkaan. Eräät ihmiset Muhammed määräsi tapettaviksi vaikka heidät löydettäisiin Kaaban verhojen suojasta. Heihin kuului miehiä, jotka olivat luopuneet islamista ja orjatyttöjä, jotka olivat laulaneet pilkkalauluja Muhammedista. Muhammed määräsi hävittämään Kaaban sisälle maalatut enkelinkuvat sekä Abrahamia esittävän kuvan, jossa profeetta esitettiin ennustamassa arpanuolien avulla monijumalaisten tapaan. Muhammed ratsasti Kaaban ympäri ja osoitti kädellään lyijykiinnikkeissä olevia jumalankuvia. Kaikki kaatuivat ja Muhammed totesi: "Totuus on tullut ja valhe kadonnut. Valhe on katoavaista".

ellauri217.html on line 191: 	Jumalan lähettiläs kuoli Medinassa vuonna 632 lempivaimonsa A’išan syliin podettuaan hammassärkyä. Heidän viimeinen keskustelunsa oli seuraava: "Minä kysyin: Jumalan lähettiläs, tahdotko, että annan sinulle tuon hammastikun? Kyllä, hän vastasi. Profeetta käytti pontevasti hammastikkua ja pani sen sitten syrjään. Hän katsoi kiinteästi johonkin ja sanoi: Ei, vaan Ylhäisin Toveri Paratiisissa. Panssarirykmentti!"

ellauri217.html on line 193: Muslimit katsoivat, että Muhammed kuoli marttyyrina juutalaisen vaimonsa myrkyttämänä. Muhammedin ikä hänen kuollessaan oli joko 60, 63 tai 65 vuotta. Tai size oli 69. Tarina hammastikusta ei ole sattumaa, sillä profeetan kerrotaan sanoneen, että hammastikun käyttö tekee rukouksesta 75 kertaa arvokkaamman. 

ellauri217.html on line 195: 	Muhammedin esitäytettyjä kuvia on tehty persialaisessa miniatyyritaiteessa 1500-luvulta lähtien enimmäkseen kuitenkin siten, että profeetan kasvot on maalattu valkoisen harson peittoon. Vuonna 2005 Tanskassa Jyllands-Posten -lehden julkaisemat Muhammed-pilapiirrokset herättivät islamilaisessa maailmassa levottomuuksia ja vaatimuksia tekijöiden surmaamisesta. Vuoden 2015 satiirisen ranskalaislehden Charlie Hebdon pilapiirtäjiä murhattiin terrori-iskussa lehden julkaisemien Muhammed-piirrosten vuoksi. Vuoden 2007 jälkeen ruotsalainen Lars Vilks joutui vaikeuksiin taiteellisesta projektistaan, jossa Muhammed oli piirretty surullisexi liikenneympyräkoiraksi. Vilks on sen jälkeen joutunut murhayritysten kohteeksi. Vielä ei ole tärpännyt.

ellauri217.html on line 197: hammed-rondelllit.JPG" height="500px" />

ellauri217.html on line 200: 	Orientalisti Hans Jansen on arvellut, että Muhammed-tarinat ovat syntyneet etenkin sotilasleireissä, koska niissä painottuvat ryöstöretket ja saaliinjaot. Nimi muhammad olisi saatu kalifi al-Malikin lyömistä kolikoista, joissa sana kuitenkin olisi ollut verbimuoto "ylistetty" ja viitannut Jeesukseen, jonka kunniaksi kalifi rakensi Jerusalemiin niin sanotun Kallomoskeijan.

ellauri217.html on line 202: 	Arabiprofeetta Muhammedin hahmon on arveltu olleen yksi tapaa oikeutta hänen sukulaisikseen julistautuneiden abbasidien valtaa. Kun abbasidit katsoivat polveutuvansa Muhammedin sedästä ibn Abbasista, šiialaiset seurasivat Muhammedin ottopojan Alin sukulinjaa ja fatimidit johtivat valtavaatimuksensa Muhammedin tyttäreen Fatimaan. Sukulaisuus on termiittiapinayhdyskunnissa tärkeä vallan oikeuttamisen peruste.

ellauri217.html on line 214: Hämeen-Anttila syntyi Oulussa vuonna 1963. Hänellä on mittava kirjallinen tuotanto, johon kuuluu käännöksiä ja kymmeniä tietokirjoja. Hän on kirjoittanut paljon muun muassa islamista ja Lähi-idän kirjallisuudesta sekä suomentanut esimerkiksi Koraanin ja Tuhannen ja yhden yön tarinat.

ellauri217.html on line 216: Ennen Edinburghin yliopistoa Hämeen-Anttila oli arabian kielen ja kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa. Kesällä 2016 hän siirtyi arabian kielen ja islamin tutkimuksen professoriksi Edinburghiin, sillä hän oli pettynyt silloisen hallituksen tekemiin koulutusleikkauksiin ja vaimonsa Virpin pöperöihin.

ellauri217.html on line 219: ”Jaakko oli rempseä ja todella hauska seuramies. Hänellä oli aina erilaisia juttuja kerrottavana. Hänellä oli erinomainen huumorintaju”, Dahlgren sanoo HS:lle.

ellauri217.html on line 223: Tämä on referaattia Kairon nobelistin selleristä.  Urpon pikku kassit livahtivat trustivapaaseen suihkulähteeseen uimaan ilman smokkia. Selkäsaunahan siitä tuli. Vähän isompana setä vei urpon kassit kottikärryineen Mitvit-kujalle. Siellä asui ammoin veli Saatana. Hampaaton Jehna tykkää suspektisti pikku pojista. Mutta Kassi on ihan villinä pillun perään! Tyyten toista maata kuin Jee-suxi, jota ei saatu kirveelläkään luukulle.

ellauri217.html on line 225: 	Iltalehti on Suomen ykkösperseisimpiä keltaisia lehtiä. Ainoastaan IL vetää sille vertoja. Mixi valtaenemmistö suomalaisia pallinaamoja balttiperseitä ostaa ja lukee niitä huuli torvella? Vastaus on sama kuin mixi abrahamilaisista uskonnoista ala-arvoisin on suosituin termiittiapinoiden joukossa: leijonanosa aapoista on sekä tyhmiä, julmia että izekkäitä paskiaisia. Sanna Marinin noitavaino on vahva näyttö siitä.

ellauri217.html on line 227: 	Hetkinen, Muhammedin muori oli tuskin neljääkymmentä, miten ne oisi ehtineet bylsiä sitä määrää lapsia? Tai bylsiä kylläkin, siinä ei kauan nokka tuhise varsinkaan täydellä kassilla, mutta odotuxet ovat pitkiä. Kassi oli varmaan läski kun se sai tupla illallisia.

ellauri217.html on line 229: 	Kassi tuli iloisena naisten pihaan huutaen: huppu pois! Kohta oli Kassin reilu vonkale hoitanut hommansa pulskan muorin kaatioissa ja lipsahti poies pillusta kuin munakastikkeella päällystetty kuha.  Muorin nuori aputyttö Sekina oli neekeri. Sekin pääsi vuorollaan tutustumaan kasseihin. Hyvin selkeä geeni-meemi asetelma taas. Yhdellä on geeniä ja toisella meemiä.

ellauri217.html on line 231: 	Kassin häissä ämmät ululoivat  kuin kissat kuumalla katolla ja äijät vetää pössyä teltassa varjoisalla pihalla. Kaikki ovat räkäkännissä.

ellauri217.html on line 233: He liked things to be clean. People worship power, even its victims. True happiness can never be found until the things that lead to it are plentiful for everyone. But that´s impossible, because happiness is a differential: everyone must have more than the others and more than before. Everyone just can't have that, it's a logical contradiction.

ellauri217.html on line 236: Mikä vaivaa kassia, se on kuin pieru exyxissä. He sighed pointing to his balls: I have a big secret here, too heavy to bear alone.

ellauri217.html on line 237: A little guy came to me and said: I am Gimli, servant of Alp-Öhi. She was so surprised that her nipple slipped from Kassen''s mouth. Kassen´s face puckered ready to cry, but she quickly gave him the nipple back. Kassen fell asleep as she sucked.

ellauri217.html on line 241: Muhametin porukat käyttää voimaa milloin rakkaus ei riitä. Perintöä tarvitaan jotta saadaan puhtautta ja kunniaa. Muhametti muka lupas naikkosille puolet perinnöstä, haha. Ei tainnut ihan mennä käsikirjoituxen mukaan. Vaimo ei saa häiritä herrasmiehen elämää.

ellauri217.html on line 243: Obit anus abit onus, Kassit ovat jälleen vapaana. Sadettimen pikkusisko Baddie on oivallista sakkolihaa. Tää on nyt se Aisha joka saa eskarina Muhammedin aisan kello yhteen. Saako olla päivänpannua? Entä iltapäiväkahvia? Jaxaakohan kassit odottaa eka menkkaan saakka edes? Tokkopa!

ellauri217.html on line 245: Vaan eipä aikaakaan niin kassin aisa on taas liossa. Pikku Baddie on enemmän kuin altis helpottamaan Muhammedin oloa. Olen onkimies, ja vapa nykii jo...	

ellauri217.html on line 247: 	Tyhmä Kassi sanoi Baddieta taistelun tuoxinassa epähuomiossa Kamaraxi. Aivan alkeismoka! Plopovin izemurhasiirto! Kassin sissisotatoimet sierralla tuo elävästi mieleen el Zorron ja Xavierin yhteenotot kapinakenraaleiden kanssa. Kassi olis Don Jaime ja Hassan Aurelio. Naiset viskoo kalliolta kiviä mutta konnamiehet käyttävät pizzalaatikoita kilpinä. Apinoiden kallot halkeilee kuin hasselpähkinät. Tappioluvut pysyvät silti naurettavina näissä esiteollisissa kärhämissä. 

ellauri217.html on line 258: Yasser Arafat olikin egyptiläinen ellen väärin muista mokkeri Steinbockin kirjasta. No helkkari, se oli palestiinalainen Gazasta! Tyypillistä farisealaista vääristelyä. Tässä se on Harry Potter tyyppinen velho eli peikkomies. Ilmeisesti niinkö tiedemies. Jaaha, nyt marssitetaan sadun misu esille, nätti vaikka huppu päällä toistaisexi. Pitää popup kahvilaa tossa vastapäätä. Nimi oli Ratafia, Fittavaan tai jotain sellasta. Se ei nyt ole niin tärkeetä. Arafat tahtoo selata luonnon suurta kirjaa niin kauan kun virsikirjan kannet ovat auki. Endoscopy fuck the pussy, to get the cervix point of view. It´s not strange for a bastard to look with all his force for an ancestor. Jöns-setä on tästä esimerkkinä. 

ellauri217.html on line 260: Ei vittu mikä ääliö: kävi vaan jouten tappamassa jonkun vanhan neekerin ja lähti tyhjin toimin pois. Ai jaa tietysti, se vanha nekru olikin se peikkomies? Ei vaan tonttu iki-iäkäs sai ketjureaktion kun apunekru löytyi raatona, ja siihen kuoli hän. 

ellauri217.html on line 262: Älkää spoilatko, tää on hieno päivä ärjyi Saddam. Jumala on kuollut, se lainas Nietzscheä. Arafat kävi seuraavaxi nirhaamassa sen jumalan puolesta. Onko Yasser ehkä kopsannut Nobelin kexinnön: dynamiittipötkön? Nitroglyseriini tunnettiin, Alfred kexi tehdä siitä turvallista savella. Arafat put a spotted dick on his head and went to see the Trustee. Trusteen nimi oli Katri-Helena. Kirjamies ja lavatähti kohtaavat. Mikä sai sinut pettämään kansan asian? No salamiakki! Ei kyllä se paukkupullo oli ydinpommi mieluummin, kun ottaa huomioon tän bühleinin ajoituxen.

ellauri217.html on line 264: Trustee Kadri-Helena onkin varmaan se ketku jutku Ben Gurion tms joka sai atomipommin teko-ohjeen heimoveljiltä jenkeistä. Israel's first Prime Minister David Ben-Gurion was "nearly obsessed" with obtaining nuclear weapons to prevent the Holocaust from reoccurring. He stated, "What Einstein, Oppenheimer, and Teller, the three of them are Jews, made for the United States, could also be done by scientists in Israel, for their own people". Deborah Brand 3 Aug 2022 0 2:04 Israeli Prime Minister Yair Lapid said this week Israel has "other capabilities" against threats from Iran, in a rare allusion to the country's widely reported nuclear stockpile.

ellauri217.html on line 266: Saatanan ämmät, Thatcher ja Berner, yxityistivät yhteisen,  Thatcher veden ja Berner liikenteen. Perhanan kumikanat, niille olis pitänyt työntää kova muna perseeseen kunnes se tulee ulos nokan kautta sisälmyxet mukana. Ratafat syö palazissa fläskiintyneenä fast foodia, mulkkaa telkkaa ja vetää pilveä, kazoo sivusta kun Arafat bylsii piikoja. Tällästä on paratiisissa.

ellauri217.html on line 270: Toistensa piiput suussa pojat filosofeeraavat. What do you hate most? Losing my tooth. Why do we die, Arafat? Why do we live, Kadri-Helena? Osku ei ole älynnyt että toisten kateus on osa onnea. Pössyttelijät kaipaavat herra isoherraa takaisin. Niin kauan kuin on kuoleman jälkeistä elämää ja käskyttäjiä on toivoa. Ei tullut niistä lasta eikä paskaakaan.

ellauri217.html on line 272: Keljut oikeistopaskiaiset aina luulevat että toiset pelaa jotain pelejä koska ne ize aina tekee niin. Hoblan oikeistokukkahattutädit raportoivat tänään ainakin 3 oikeiston väärinkäytöstä, päivästä päivään jatkuvan Sanna Marinin vainon lisäxi: sähkön omsin poisto myös suurkuluttajilta, hoitovajeen poisto poistamalla hoitotakuut vanhoilta, ja amerikkalaisia natotukikohtia Suomeen kiireellä. Voi vittu, paras parannus olisi tehdä koko oikeistosta energiajakeita. Kexustan ja kokoomuxen poliitikot erityisesti on olleet kautta aikojen tuiki paskapäitä ensimmäisistä viimeisiin. Lika, kako ja kepu. Persut on niin rupusakkia ettei niitä viizi edes mainita. Saati hurreja, samlagspartiets lönnmedborgare.

ellauri217.html on line 279: Calle Rosenius terottaa ke 24 pnä elokuuta 2022 ettei luteraani ei tarvi hyviä tekoja saadaxeen armahduxen ilmaisexi Jee-suxelta. Riittää kun uskoo ja tunnustaa syntinsä (esim. saastaiset halut tai hirmu epäsosiaalisuuden) ja pyytää niitä ilmaisexi. Mutta eikös näistäkin osa tai kaikki ole tekoja, vieläpä Herran mielestä eri hyviä, kuin kumikarhut tai pistaasipähkinät? Siis hyviä tekoja silti vaaditaan, vaikka pieniä?

ellauri217.html on line 280: Toi uskominen tosin arveluttaa, onko se edes tahdonalaista toimintaa? Minusta näyttää, mich dünkt, moi dokei, nää on yxipersoonaisia verbejä, joissa subjekti on kokija, ei tekijä. Siis niinkuin piget puget paenitet, taedet atque miseret. Hävettää, pelottaa, harmittaa, kyllästyttää, kaduttaa ja säälittää. Ne vaan tulee kuin yrjö tai aivastus, ei niille mitään voi. Toisaalta Bill James jankuttaa tahdosta uskoa, eli jos käärit hihat ja oikein pinnistät, niin usko tulee lopulta kuin kova kakkakikkara ummetuxessa. Se on kuin taloudellinen päätös, valizet parhaan pelistrategian ja seuraat sitä. Nojoo, oli miten oli, muut ehdot sensijaan on selkeitä tekoja: tunnustus ja pyyntö. Helpotus on että ne on vaan puheakteja, isoja lihaxia ei tarvita. Herää kysymys: mixei herra voinut säästää syntistä niiltäkin, kun se on niin vähään tyytyväinen? Olis sanonut vaan et antaa olla, olette kaikki tervetulleita mun majataloon, kyllä täällä riittää huoneita sekä omalla kylppärillä arvihurskaisille että yhteisellä käymälällä käytävällä rotinkaisille.

ellauri217.html on line 303: Konsalik war Musikliebhaber, hörte gerne Wagner und Tschaikowski und besuchte regelmäßig die Wagner-Festspiele in Bayreuth.

ellauri217.html on line 310: Als der schwer zuckerkranke Konsalik im Alter von 78 Jahren in seinem Salzburger Haus an einem Schlaganfall verstarb, hatte er mit seinem Lebenswerk von 155 Romanen, die in 43 Schaffensjahren entstanden und von „Kriegsalltag, Gewalt, Sex und anderen Trivialitäten“ handeln, eine Weltauflage von 83 Millionen erreicht. 

ellauri217.html on line 319:   Suurin piirtein kaikki somessa ja meediassa mesoavat mun jälkeen syntyneet on ellottavia ululoivia bonoboja ja babiaaneja. Niiden päät on täynnä vääristyneitä länsikapitalistisia mielikuvia. Ei niistä saa enää kalua millään ilveellä. Mun puolesta ne vois kaikki jauhaa jyvixi ja syöttää myllärin kanoille. Pojat joit ei saatu hyvix on nyt jauhettuna jyvix. Niitä nokkivat nyt somat myllärimme kanat omat.

ellauri217.html on line 321: 	Förra tiders stora ståkuk Jörn Donner skrev ett litet rättsteoretiskt försök som hette Maria Marina, full av Jörkkas storhetstids klyschor. Boken har inte lästs av någon före mej, inte ens skurits upp på de saftigaste ställena, vilket är föga förvånansvärt. Man kan nästan se hans mun röra sig som en misslyckad kvinnlig kringskärning, och höra hans näsvisa ord kommande från den sneda näsan. Vittu olis istunut edes kunnolla, senkin retku. Vanhana se näytti gibbonilta. 

ellauri217.html on line 323: 	Pullea Marina, todennäköisesti venakko, ei käytä beehoita. Jörkka on se retee tyyppi joka menee sänkyyn odottamaan nakupellenä snoppen stående som en flaggstång. Första varvet gick på trägolvet, men i duschen började han bli pigg igen. Men det är ju bra! Marina tyckte inte on kondomer, hon tyckte om att inbilla sig the cervix POV,  hur den snubbnosade snoppen  efter ejakulationen flitigt röjde runken djupare i den trånga hålan som en liten mjuk schaktmaskin.

ellauri217.html on line 325: 	Jörkka oli Pohjoisrannan talonomistaja, paska porvari vaikka oli olevinaan demari. Oikeasti se oli anhängare av den stående ordningen, där hans kuk tar hand om ståendet och behålösa sekreterare öppnar lårena på golvet i tur och ordning utan vilka som helst ambitioner på högre ställningar. Det är fint med folk som vet allt, men kanske behövs det också dom som inget vet. 

ellauri217.html on line 327: 	Ett och annat, håhå jaja, man vet vad det innebär när Jörn har ordet. Puovo Huovikon aisankannattaja Jukka Kemppinen suomensi tämänkin rykäyxen. Ostetaan usein yhdessä Nick Caven Sick Bag Songin kaa.  Paskapuhetta aivan takuulla. Osta molemmat äänikirjana hintaan 12:60€.

ellauri217.html on line 331:   "Men när jag passerade en dörr på glänt stannade jag plötsligt. Ett vitt lår glänste till i ljuset hade fångat min uppmärksamhet. Jag kanske inte borde titta, men kunde inte låta bli. Jag lät blicken glida längs låret, upp över magen, smekte den svarta trekantsbehån, upp längs halsen till hennes läppar. Smala, särade. Där låg hon i sin perfektion, tänkte jag. En nästan ilsken tanke. Hon var perfekt trots det lilla blåmärket på smalbenet, trots att håret var tovigt och läppstiftet utsmetat. Hon låg där med halvslutna ögon och benen i vädret. Och Emil stod mellan dem. Naken, med sin hårda, svajande kuk redo." Första delen i den erotiska följetongen Mellan hennes lår.

ellauri217.html on line 333:     Jag tog nycklarna från mitt slitna köksbord och slängde ner dem till honom utan att svara. Jag hörde hans steg i trappan. Han låste själv upp min ytterdörr och låste den bakom sig. Sedan tittade på han på mig. Vi stod så och tittade på varandra. Tysta. Vi visste ju vad som skulle hända nu. Det fanns ingen tvekan, men ändå tvekade vi. Jag tittade mot hans skrev. Jag tyckte mig se ett växande stånd innanför de mjukisbyxor han hade på sig. Han måste ha legat och sovit, tänkte jag nu. - Väckte jag dig? Andra delen i den erotiska följetongen Mellan hennes lår.

ellauri217.html on line 335: 	Jörkan karaktäärit ovat järjestään oxettavia, mikä ei yllätä kun ajattelee miten oxettava karaktääri se oli ize. Kuinka osuvaa eze krepeerasi johkin kusielinsyöpään. No nyt on kaveri kokovartalojäykkänä luutarhassa, ellei ole poltettu tai jo mädäntynyt. Veikkaan että mädäntynyt, se oli jo eläessään niin läpimätä persepää. Ei ihme että Eski oli siitä innostunut, sitä veti puoleen kaikenlaiset  sontaläjät kuin kiiluvapyllyistä häntäkärpästä.

ellauri217.html on line 340: Marina vaatii moloa kulkumieheltä kuin mies. Jo on hävyltä häntä poikki. Hiän varastaisi valtioltakin jos saisi. Hiänellä on todnäk. noskelta saatu tippuri. Mutta kommunisti hiän ei ole. Hon satt gränsle på honom, förde penisen in i sig och satt stilla så. Det kom för honom nästan omedelbums. Grodynglar än en gång  på väg mot livmoderhals. Hon njöt av spermens smak,  nästan som Kalles rökta på konsulens kräftkalas.

ellauri217.html on line 342: Mutta olikohan Marinan isä oikeasti merikapteeni? Ehkä, ehkä ei, isästä ei voinut ennen olla varma. Siitä on koitunut no end of trouble varsinkin naisille.

ellauri217.html on line 349: Marja Pitkätussun koulutie kohti tasa-arvoa käy tussunheilutuxen kautta. Shake your moneymaker. Se ruuvaa jakorasiaa tasapuolisesti kaikille. Pohjoisrannan kermaperse Donner tekee pilaa maalaiskylän "herrasväestä" jotka käy Kanarialla ja omistavat talonpoikaissälän lisäxi *pakastimen* sekä lähimmästä (Joen) kaupungista ostettuja *jäljiteltyjä* tyylihuonekaluja. Kyllä nyt on tasa-arvo menossa jo liian pitkälle. Mikroaaltouuni televisio, tuvan täydeltä elektroniikkaa.

ellauri217.html on line 352: Vitun ärrävikainen kekkapää kaula kenossa päästellen pieniä narsistisia hymyjä ja sylki roiskuen paasaava savolainen kalju ankka toisena. Ja kolmantena kaikilla hammasriveillä irvistelevä hai Melitta Naivisto!  Se ämmä taitaa olla vielä elävien kirjoissa, more´s the pity.

ellauri217.html on line 354: Naturalistiska tavlor om östfinländska landskap. Marina låter sig inte våldtas men ger fitta självmant efter en straffminut. Nästa byte är skolans matematiklärare. Marina on Aishan ikäinen, neljätoista, tenderloin. Ope on entinen määrimies, pelaa jännittävästi kirjeschakkia. Marina siivoaa, kokkaa petaa  ja antaa sille pillua. Tää stoori oli varmaan Jörkan miälestä feministinen. Oikeasti tää on urpopojan kaipuuta kohtuun takaisin. Samaa kuin Knasun pissaliisaunelmissa. Vitun- ja pissanhajua sormiin koon 32 pikkuhousuista.

ellauri217.html on line 355: Nåja, detta om smuts, nu har känslokalla Marina fått nog av jungmannen, nu väntar nya äventyr i huvudstaden. Hon är 15 år.	

ellauri217.html on line 357: Jörkka on ennen kaikkea sanomattoman ikävystyttävä. Sen pää on kääritty klisheisiin kuin muumiolla. Vastenmielisiä keskiluokkaisia marakatteja ja Pohjoisrannan ex-herrasväkeä. Publicitetshungriga primater. Jörkas pitt gjorde en pytteliten kulle på hans trånga byxer.

ellauri217.html on line 359: Petter inhoaa perhe-elämää ja sukulaisia, mökkitalkoita, vedenkantoa, vedhuggandet och att värma bastu. Se vihaa vaimo Kirsiä ja lapsia nimeltä Tripp Trapp Trull. Se haluisi vain hässiä silmittömästi pehmyttä Marinaa ja tehdä sen kanssa uuden pentueen. Sano oliko klisheistä vai ei?

ellauri217.html on line 365: Mixhän Jörkasta on mukavaa et joku mutustaa sen mulkkua ja nielaisee sen runkkua? Ei siitä tule lasta eikä paskaakaan. Marinan moraali oli vanhanaikainen ja hiukka omalaatuinen. Jörkalla ei sitä ollut ollenkaan. Jörns filmer var döda koliker. Kyynikko sai Marinalta pisteitä sanottuaan Kosmoxessa että Marinalla todnäk oli pohjois-Euroopan kiinnostavimmat kinkut. Ei kyltää on melko toxista. Inom kort var cynikerns penis faktiskt fast förankrad i Marinas slida bakifrån. Hennes skinkor var underbara. Men det var när hon vände om och såg han i ögonen som han kom bölandes lik en tjur.

ellauri217.html on line 369: 	Doktorn förklarade att finländsk fotboll hade en mebbe glesnande men mycket högklassig supporterskara. Bland dem som åt korv med smaklöst bröd fanns det många högklassiga företrädare för det intellektuella livet: professorer, författare, TV-direktörer, även skådespelare, popsångare och glesnande filmregissörer försedda med små men framåtsträvande kukar. Fixuja ihmisiä järjestään, vaikka mauttomia.

ellauri217.html on line 377: 	Vähän Jörkan jorinoista tulee mieleen paxu Ballsack, joka myös piti nussiretkistä ja kirjoitti  samalla lailla  tunneköyhästi ilman sen kummempaa juonta aikalaisista. Jörn on mallinarsisti. Toisaalta tosta toxisesta kaikkitietävästä kertojasta tulee mieleen myös Fielding ja se Pamelan kirjoittaja, Richardson. Nekin tais olla följetongeja. Jepu je, Marina on Pamela P-pillerien aikana.

ellauri217.html on line 381: 	I jultal till svenska folket önskar Carl XVI Gustaf inför 2003 "...en rättvisare fördelning av jordens tillgångar". Men kungen, som själv årligen får cirka 40 miljoner i apanage av skattebetalarna och har en förmögenhet om 259 miljoner, anklagas nu för att hyckla. Socialt engagerade kändisar och andra hemlösa tycker att statschefens ord klingar falskt. Kungen säger bland annat: "Att vara pessimistisk hjälper ingen, varken dig själv eller andra." Och: "Det kommer inga stekta sparvar flygande om Du inte själv bemödar Dig om att göra Ditt bästa."

ellauri217.html on line 383: Die Brüder Grimm haben dieses Märchen gesammelt als Nummer 158. Es gibt keine Erwähnung von gebratene Späzle darin. Ett helt huvudlöst örhänge annors nog liksom kungens tal. Da krähte ein Hahn,  kikeriki, das Märchen ist auserzählt, kukerikuk.

ellauri217.html on line 384: Vittu muuten miten Sanomien tiedeplärä oli taas vastenmielinen.Tieteen nimissä siinä argumentoidaan että GMO lasten suunnittelu on helt okej ja ryssät perisyntisiä miehittäjiä alkaen Pietarista ja päättyen Staliniin ja Putiniin. Typerä turkulaisämmä ei muista enää metrin halkoja. Niillä lämmitettiin ennen Debbin buduaaria. Lehden kiiltopaperi on yhtä limaista kuin sisällys.

ellauri217.html on line 386: 	Liukkaan kiertopalkinnon taitaa viedä kalansilmäinen ekonomi joka ei anna Marinalle heti eka iltana. Se jäi harmittamaan. Missä vika, haisiko se pahalta?

ellauri217.html on line 388: 	Konsul Åke hade tagit del i det idiotiska kriget, i fältartilleriet just som CEC, och blev löjtnant just som han. Jag blev första jägarkompaniets skrivare. Min mindre son blev vapenvägrare, bra gjort. Nu bor sonen, som inte förmår säga R, på Skrivargränden i Bergans med en brasilianska och säljer italiensk glass i Mattby när han minns. (Det låter som något Jörkka kunde ha hittat på.) Min far bytte rum när släktingarna började prata om sina söners militärkarriärer.

ellauri217.html on line 390: 	Flygvärdinnan heter Sirkka, vad fel, hon borde heta Anneli. Ryssarna är lycksns ostar om dom har helt fungerande pittar. Konsuln super, han är ryssare än ryssen själv. Satans svedupelle. Dom borde utrotas helt och hållet.

ellauri217.html on line 392: 	Marina ei muka ollut ymmärtänyt mixi lemmenpesä piti puzata käytetyistä korzuista. Onxtää kaveri aivan vähälahjainen? Onhan se, taisiis oli. Spedelläkin oli enempi päässä älliä, olihan se diplomi-insinööri eikä humanistiretku kuten Jörnykkä. Donner itse valmistui vuonna 1958 Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineinaan yleinen valtio-oppi ja pohjoismainen kirjallisuus sekä sivuaineina psykologia ja filosofia. Hän ei kuitenkaan harkinnut tieteellistä uraa. Tais tulla sevverta heikot paperit.

ellauri217.html on line 394: 	Konsuli on yxinäinen, tai sen pikkuveikka on, sen vaimo ei jummarra sitä. Että kun se nostaa päätä se haluu ize asiassa kuumankosteaan Mombasaan. Se tykkää ahtaudesta ja edestakaisesta liikkeestä. Konsulilla on asiat liian hyvin, se ei osaa elellä. Ja vanhakin se jo on. Sen pikkuveikka vaan ei sitä vielä jummarra. Jorkan jormallakin se otti kauan ja monta syöpäleikkausta.

ellauri217.html on line 398: Porukathan on vaan itiöemiä, jotka levittävät izekkäitä geenejä ja meemejä.

ellauri217.html on line 401: 	Jörkka jämentää Pertin äänellä, että Marina on äijä, se tahtoo monta rinnakkaista elämää, vanha kunnon Pät plus Tupu Hupu ja Lupu yhtäällä ja suuhunpantavana pullava Natascha toisaalla. Pertti Pertti työnnä vielä sertti. Marika saa messinkiset kynttilänjalat muistoxi Pertin voimakkaasta jäntevästä penixestä.

ellauri217.html on line 403: 	Naislehden toimittajatar on puolan muotoinen. Janoinen valokuvaaja saa juoda wc-pöntöstä.  Se on ihan oikein sinänsä. Kvinnor är mindre företagsamma än män, dom har inte samma tävlingslust. Vizi Jörkka on tyylipuhdas äijäfeministi. En fittig reaktionär gubbeman. Kerta kaikkiaan uskomaton persepää. Jos se ei olis kuollut se pitäs teilata. Gummiansikte med kärleksäventyr. Muistetaan miten se kohteli sen omia Tupua, Hupua ja Lupua. Dethär kan vi inte trycka. Nä vi kan, jag är Jörkkaman, män är starkare, och kommer snabbare. Marina liknar just den klichebild av kvinna som Jörkka försöker skapa här.

ellauri217.html on line 407: Naisten kuuluu olla himottavia ennenkaikkea. Että jörkät jököttäisivät aivan vaistomaisesti. Feministit ovat kastroituja miehiä. Kanske Jörka var en fikus på smyg. Marinas gynekolog samlar på gammaldags smuziga porrfilmer.  Ajja, ny blir det Marika på tremanhand med konstnären, gynekologen och ekonomen. Fixuja ihmisiä kaikki, ja Marikalla on 3 reikää vapaana. Pillutohtori voi ottaa messiin kaitafilmikameran. Så sjuttitals. Vad bra att Jörka dog äntligen. Inte en minut för tidigt, men cirka 86 år för sent. Den grodynglingen borde inte alls ha hittat ut ur påsen.

ellauri217.html on line 411: Väsyttää, kurkkaan loppua. Marina on pantu paxuxi, tekijästä ei ole tietoa, mutta aisankannattajaxi valikoitui kalansilmä Arvo. Tyttären (muuta ei voi ajatella) nimexi tullee Finlandia. Mitä sehän on Silja Tallinkin vanha ruozinlautta joka lie romutettu tai myyty Aahrikkaan.

ellauri217.html on line 423: Kölihaalaus.

ellauri217.html on line 426: Laskettiin vesille Oy Wärtsilä Ab:n Pernon telakalla, josta hinattiin Turun vanhalle telakalle, Aurajoen suulle, varusteltavaksi.

ellauri217.html on line 486: Asetettiin Scandinavian Seawaysin Oslo – Kööpenhamina – Helsingborg -reitille.

ellauri217.html on line 504: Saapui viimeisen kerran Oslosta Kööpenhaminaan.

ellauri217.html on line 519: Huonon sään vuoksi liikennöi Bergenistä Kööpenhaminan ja Stavangerin kautta takaisin Bergeniin, Newcastlen sijasta.

ellauri217.html on line 534: Alaston Power Sweden vuokrasi aluksen asuntolaivaksi Oskarshamniin 75 päivän ajaksi, kun Simpevarpin ydinvoimalaa huollettiin.

ellauri217.html on line 537: Lähti Korsørista kohti Oskarshamnia.

ellauri217.html on line 540: Saapui Oskarshamniin.

ellauri217.html on line 561: Tanskan poliisi vuokrasi aluksen bordellilaivaksi Kööpenhaminassa pidetyn ympäristökonferenssin ajaksi 22.12.2009 asti.

ellauri217.html on line 632: 	70-luvulla ei ollut geenitestejä. Eikä geenimuokattuja kersoja. Fallesmannin Arvo ja merikapteeni ottavat ylleen hassut essut ja rupeavat leikkimään Marjojen plus pikku Moby Duckin kanssa hullunkurisia perheitä. All is well, loppupeleissä.

ellauri217.html on line 639: 	Eri uskontojen käskykanta vaihtelee kuin viime vuosituhannen lopun tietokoneissa ihan muutamasta kokonaisiin kirjastoihin. Hippi baristoilla lähdettiin standardista "jokainen pesee oman lautasensa" ja päädyttiin sataan ennenkuin koko lahko 90-luvulla nyykähti. Usein on joku skeleton crew joka opetetaan proselyyteille jolla pääsee hyvästi alkuun ainakin.

ellauri217.html on line 641: 	The five precepts (Sanskrit: pañcaśīla; Pali: pañcasīla) or five rules of training (Sanskrit: pañcaśikṣapada; Pali: pañcasikkhapada) is the most important system of morality for Buddhist lay people. They constitute the basic code of ethics to be respected by lay followers of Buddhism. The precepts are commitments to abstain from killing living beings, stealing, sexual misconduct, lying and intoxication.

ellauri217.html on line 643: Confucius´ li consists of the norms of proper social behavior as taught to others by fathers, village elders and government officials. The teachings of li promoted ideals such as filial piety, brotherliness, righteousness, good faith and loyalty.	

ellauri217.html on line 645: Kristityt tiivistävät koko sääntöpakan yhteen goto-lausekkeeseen: älä tee muille mitä et tahdo izellesi tehtävän, tai positiivisemmin: mitä tahtoisi izellesi tehtävän, tee sitä muille. Tää kyllä olettaa että kaikki tahtoo samoja asioita, ellei sääntöä sopivasti abstrahoida. Mixei ize asiassa vaan sanota että tee toisille mitä ne tahtovat? Kai sixi koska ne voi tahtoa jotain ihan päätöntä tai kohtuutonta. Juutalaisilla on seuraavat 5-7 Nooan lakia.

ellauri217.html on line 647:   The Seven Laws of Noah include prohibitions against worshipping idols, cursing God, murder, adultery and sexual immorality, theft, eating bloody flesh, as well as the obligation to establish courts of justice. Noah had nothing against prepuces (but, surprisingly, male full frontal nudity).

ellauri217.html on line 649: 	According to modern Jewish law, non-Jews (gentiles) are not obligated to convert to Judaism, but they are required to observe the Seven Laws of Noah to be assured of a place in the World to Come (Olam Ha-Ba), the final reward of the righteous.The non-Jews that choose to follow the Seven Laws of Noah are regarded as "Righteous Gentiles" (Hebrew: חסידי אומות העולם, Chassiddei Umot ha-Olam: "Pious People of the World"). This is what Israel is enforcing on the West Bank and Gaza currently. The balls are in their court now, warn the Jews.

ellauri217.html on line 668: According to the Talmud, the seven laws were given first to Adam and subsequently to Noah.However, the Tannaitic and Amoraitic rabbinic sages (1st–6th centuries CE) disagreed on the exact number of Noahide laws that were originally given to Adam. Six of the seven laws were energetically derived from passages in the Book of Genesis, while the seventh, the establishment of courts of justice, seems rather something of an afterthought.

ellauri217.html on line 675: 
concerning blasphemy (qilelat ha-Shem)

ellauri217.html on line 679: 
concerning bloody animal (ever min ha-hay)

ellauri217.html on line 682: According to the Genesis flood narrative, a deluge covered the whole world on account of violent corruption on the earth, killing every surface-dwelling creature except Noah, his wife, his sons, their wives, and the animals taken aboard the Ark. According to the biblical narrative, all modern humans are descendants of Noah, thus the name Noahide Laws refers to the laws that apply to all of humanity. After the Flood, God sealed a covenant with Noah with just the following 2 admonitions as written in Genesis 9:4-6.

ellauri217.html on line 684:     Bloody flesh: "However, flesh with its life-blood [in it], you shall not eat." (9:4)

ellauri217.html on line 686:     Murder: "Furthermore, I will demand your blood, for [the taking of] your lives, I shall demand it [even] from any wild animal. From man too, I will demand of each person's brother the blood of man. He who spills the blood of man, by man his blood shall be spilt; for in the image of God He made man." (9:5–6)

ellauri217.html on line 693: The Book of Jubilees, generally dated to the 1st century BCE, may include a substantially different list of six commandments at verses 7:20–25: (1) to observe righteousness; (2) to cover the shame of their flesh; (3) to bless their creator; (4) to honor their parents; (5) to love their neighbor; and (6) to guard against fornication, uncleanness, and all iniquity.

ellauri217.html on line 695: What has changed with the giving of the Torah is that now, it is the duty of the Jewish people to bring the rest of the world to fulfill the Seven Laws of Noah.

ellauri217.html on line 696: The 18th-century rabbi Jacob Emden hypothesized that Jesus, and Paul after him, intended to convert the gentiles to the Seven Laws of Noah while calling on the Jews to keep the full Law of Moses.

ellauri217.html on line 702:   The Council of Jerusalem or Apostolic Council was held in Jerusalem around AD 50. It is unique among the ancient pre-ecumenical councils in that it is considered by Catholics and Eastern Orthodox to be a prototype and forerunner of the later ecumenical councils and a key part of Christian ethics. The council decided that Gentile converts to Christianity were not obligated to keep most of the fasts, and other specific rituals, including the rules concerning circumcision of males. The Council did, however, retain the prohibitions on eating blood, meat containing blood, and meat of animals that were strangled, and on fornication and idolatry, sometimes referred to as the Apostolic Decree or Jerusalem Quadrilateral. The purpose and origin of these four prohibitions is debated.

ellauri217.html on line 704: Accounts of the council are found in Acts of the Apostles chapter 15 (in two different forms, the Alexandrian and Western versions) and also possibly in Paul´s letter to the Galatians (chapter 2). Some scholars dispute that Galatians 2 is about the Council of Jerusalem, while others have defended this identification.

ellauri217.html on line 706: The Council of Jerusalem is generally dated to 48 AD, roughly 15 to 25 years after the crucifixion of Jesus (between 26 and 36 AD). Acts 15 and Galatians 2 both suggest that the meeting was called to debate whether or not male Gentiles who were converting to become followers of Jesus were required to become circumcised; the rite of circumcision was considered execrable and repulsive during the period of Hellenization of the Eastern Mediterranean, and was especially adversed in Classical civilization both from ancient Greeks and Romans, which instead valued the foreskin positively.

ellauri217.html on line 707: The meeting was called to decide whether circumcision for gentile converts was requisite for community membership since certain individuals were teaching that "[u]nless you are circumcised according to the custom of Moses, you cannot be saved". No foreskins can penetrate heaven. Tero ensin, mutta Esa jää ulkopuolelle, kassit myös.

ellauri217.html on line 709: The purpose of the meeting, according to Acts, was to resolve a disagreement in Antioch, which had wider implications than just circumcision, since circumcision is the "everlasting" sign of the Abrahamic covenant (Genesis 17:9–14). Some of the Pharisees who had become believers insisted that it was "needful to circumcise them, and to command [them] to keep the law of Moses" (KJV).

ellauri217.html on line 711: The primary issue which was addressed related to the requirement of circumcision, as the author of Acts relates, but other important matters arose as well, as the Apostolic Decree indicates. The dispute was between those, such as the followers of the "Pillars of the Church", led by Jeeves The Just (eikä melkein), who believed, following his interpretation of the Great Commission, that the church must observe the Torah, i.e. the rules of traditional Judaism, and Paul the Apostle, who believed there was no such necessity. The main concern for the Apostle Paul, which he subsequently expressed in greater detail with his letters directed to the early Christian communities in Asia Minor, was the inclusion of Gentiles into God´s newest Covenant, sending the message that faith in Christ is sufficient for salvation. (See also Supersessionism, New Covenant, Antinomianism, Hellenistic Judaism, and Paul the Apostle and Judaism).

ellauri217.html on line 715:   It is my judgment, therefore, that we should not make it difficult for the Gentiles who are turning to God. Instead we should write to them, telling them to abstain from food polluted by idols, from sexual immorality, from the meat of strangled animals and from blood pancakes, whicy are yakky anyway. For the law of Moses has been preached in every city from the earliest times and is read in the synagogues on every Sabbath. — Acts 15:19–21..

ellauri217.html on line 717:   The Western version of Acts (see Acts of the Apostles: Manuscripts) adds the negative form of the Golden Rule ("and whatever things ye would not have done to yourselves, do not do to another").

ellauri217.html on line 719:     It was stated by the Apostles and Elders in the council: "the Holy Spirit and we ourselves have favored adding no further burden to you, except these necessary things, to abstain from things sacrificed to idols, and from blood, and from things strangled, and from fornication. If you carefully keep yourselves from these things, you will prosper." (Acts 15:27–28)

ellauri217.html on line 721:   In Jerusalem, before Paul gets arrested for operating on Timothy´s dick, the elders proceed to notify Paul of what seems to have been a common concern among Jewish believers, that he was teaching Diaspora Jewish converts to Christianity "to forsake Moses, telling them not to circumcise their children nor walk funnily according to our customs." The alders here express concern that Paul was not fully teaching the decision of the Jerusalem Council's letter to Gentiles, particularly in regard to non-strangled kosher meat, which contrasts with Paul's advice to Gentiles in Corinth, to "eat whatever is sold in the meat markets" (1 Corinthians 10:25).

ellauri217.html on line 725:   In conclusion, therefore, it appears that the least unsatisfactory solution of the complicated textual and exegetical problems of the Apostolic Decree is to regard the fourfold decree as original (foods offered to idols, strangled meat, eating blood, and unchastity—whether ritual or moral), and to explain the two forms of the threefold decree in some such way as those suggested above. An extensive literature exists on the text and exegesis of the Apostolic Decree.  According to Jacques Dupont, "Present day scholarship is practically unanimous in considering the 'Eastern' text of the decree as the only authentic text (in four items) and in interpreting its prescriptions in a sense not ethical but ritual (whatever that means)".

ellauri217.html on line 727: The main outcome of Jeeves´s "Apostolic Decree" was that the requirement of circumcision for males was not obligatory for Gentile converts, possibly in order to make it easier for them to join the movement. However, the Council did retain the prohibitions against Gentile converts eating meat containing blood, or meat of animals not properly slain. It also retained the prohibitions against "fornication" (to be detailed later) and "idol worship". The Decree may have been a major act of differentiation of the Church from its Jewish roots. Idol worship has since gone way out of bounds among the gentiles with the Idols contest and suchlike. 

ellauri217.html on line 731: For great as was the success of Barnabas and Paul in the heathen world, the authorities in Jerusalem insisted upon circumcision as the condition of admission of members into the Church, until, on the initiative of Peter, and of James, the head of the Jerusalem church, it was agreed that acceptance of the Noachian Laws—namely, regarding avoidance of idolatry, fornication, and the eating of flesh cut from a living animal—should be demanded of the heathen desirous of entering the Church.

ellauri217.html on line 732: Rebbe Emden, in a remarkable apology for Christianity contained in his appendix to "Seder 'Olam" (pp. 32b-34b, Hamburg, 1752), gives it as his opinion that the original intention of Jesus, and especially of Paul, was to convert only the Gentiles to the seven moral laws of Noah and to let the Jews follow the Mosaic law—which explains the apparent contradictions in the New Testament regarding the laws of Moses and the Sabbath.

ellauri217.html on line 736:   Paul, on the other hand, not only did not object to the observance of the Mosaic Law, as long as it did not interfere with the liberty of the Gentiles, but he conformed to its prescriptions when occasion required (1Corinthians 9:20). Thus he shortly after circumcised Timothy (Acts 16:1–3), and he was in fact in the very act of observing that Mosaic ritual with Tim when he was arrested at Jerusalem (Acts 21:26 sqq.) Or so he said.

ellauri217.html on line 738: According to the 19th-century Roman Catholic Bishop Karl Josef von Hefele, the Apostolic Decree of the Jerusalem Council "has been obsolete for centuries in the West", though it is still recognized and observed by the Eastern Orthodox Church.  Hypersensationalists, such as the 20th century Anglican E. W. Bullinger, would be another example of a group that believes the decree (and everything before Acts 28) no longer applies.      

ellauri219.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri219.html on line 56: Levykannen pointtina lie ollut Lennonin läppä että kuoriaiset olivat hetken kuuluisampia kuin J. Nasaretilainen. Jee-suxen piti olla levyn kannessa mutta se sensuroitiin loppupeleissä. Nää muut julkkixet olis niikö Beatles-fänejä. Tykkäsin kyllä poikasena levystä mutten tullut koskaan kazoneexi kenen lätyt oli päässeet kuoriaisten hall of fameen. Nyt on aika korjata se haxahdus. 

ellauri219.html on line 66:     
 Karlheinz Stockhausen (composer)

ellauri219.html on line 71:     
 Richard Merkin (artist and friend of Peter Blake)

ellauri219.html on line 92:     
 Sir Mahavatar Babaji (Hindu guru)

ellauri219.html on line 94:     
 Richard Lindner (artist)

ellauri219.html on line 98:     
 Sir Paramahansa Yogananda (Hindu guru) 


ellauri219.html on line 100:     
 Anonymous (hairdresser's wax dummy)

ellauri219.html on line 106:     
 Anonymous (hairdresser's wax dummy)

ellauri219.html on line 118:     
 George Bernard Shaw (playwright)

ellauri219.html on line 121:     
 Sir Lahiri Mahasaya (guru)

ellauri219.html on line 140:     (65A) Bette Davis (actress) – hair barely visible on top of George's shoulder

ellauri219.html on line 143:     
 Mahatma Gandhi was planned for this position, but was deleted prior to publication

ellauri219.html on line 156: The author of the 1894 book The Holy Science, which attempted “to show as clearly as possible that there is an essential unity in all religions,” Sir Yukteswar Girl was guru to both Sir Mahatavara Babaji (No.27) and Paramahansa Yogananda (No.33). His prominent position in the top left-hand corner reflects George Harrison’s (No.65) growing interest in Indian philosophy. In August 1967, two months after the album’s release, The Beatles had their first meeting with the Maharashi Mahesh Yogi, at the Hilton Hotel on London’s Park Lane, where they were invited to study Transcendental Meditation in Bangor, North Wales.

ellauri219.html on line 161: A hugely prolific occultist and author who formed his own religion, Thelema, Crowley’s central tenet was, “Do what thou wilt shall be the whole of the law. Love is the law, love under will.”

ellauri219.html on line 163:   Thelema on brittiläisen okkultistin Aleister Crowleyn vuonna 1904 Egyptissä perustama uskonto. Crowleya pidetään theleman profeettana Terry Pratchettin ohella.  Nykyisin thelemaa harjoittaa ainakin Ordo Templi Orientis. Theleman tärkein pyhä kirja on Crowleyn Liber AL vel Legis eli Lain kirja, jonka Crowleyn mukaan Achwas-niminen henki, aioni, saneli hänen Rose-vaimonsa kautta ("tuntuu jo lopettelevan"). Theleman harjoittajia kutsutaan "thelemiiteiksi".

ellauri219.html on line 165: Thelemassa uskotaan, että kaikki manifestoitunut todellisuus on tulosta aika-paikkajatkumo Nuitin ja "Elämän ja Viisauden prinsiippi" Jourin välisestä vuorovaikutuksesta. Tämä vuorovaikutus synnyttää Tietoisuuden prinsiipin (Ra-Hoor-Khuit, suom. koronaräkä), joka puolestaan hallitsee olemassaoloa. "Lain kirjassa" näitä prinsiippejä symboloivat egyptiläisen panteonin jumalat.

ellauri219.html on line 167: Thelemiittien mukaan kaikki uskonnot pohjautuvat samaan universaaliin totuuteen. Niinpä eri uskontojen tutkiminen on tärkeä osa theleman uskonnonharjoitusta.

ellauri219.html on line 171:   Theleman keskeinen laki on "Tee mitä tahdot" (Do what thou Wilt). Tämä ei tarkoita jokaisen halun toteuttamista, vaan sitä, että ihminen on velvollinen viisauttaan kehittämällä tutustumaan omaan jumalalliseen "Todelliseen Tahtoonsa", ikään kuin kohtaloonsa tai kutsumukseensa elämässä, joka hänen tulee edelleen toteuttaa. Käskyn voisikin tulkita tarkoittamaan: "Anna kohtalosi täyttyä." Tähän saa pääthelemiiteiltä kullanarvoisia vinkkejä ihan pikkurahalla!

ellauri219.html on line 173: Thelemassa harjoitetaan muun muassa meditaatiota, rituaalimurhia, itsekuritusta sekä pyhien tekstien hutkimista. Näiden kaikkien tarkoituksena on oman todellisen Tahdon löytäminen ja toteuttaminen, henkinen kasvu ja yhteys korkeampiin tietoisuuden tasoihin. 

ellauri219.html on line 180: The next day Jacot-Guillarmod and De Righi attempted to depose Crowley from expedition leadership. The argument could not be settled, and Jacot-Guillarmod, De Righi, and Pache decided to retreat from Camp V to Camp III. At 5 pm they left with four porters on a single rope, but a fall precipitated an avalanche that killed three porters as well as Alexis Pache. People in Camp V heard "frantic cries" and Reymond immediately descended to help, but Crowley stayed in his tent. That evening he wrote a letter to a Darjeeling newspaper stating that he had advised against the descent and that "a mountain 'accident' of this sort is one of the things for which I have no sympathy whatever". The next day Crowley passed the site of the accident without pausing nor speaking to the survivors and left on his own to Darjeeling, where he took the expedition funds, which mostly had been paid by Jacot-Guillarmod. The latter would get at least some of his money back after threatening to make public some of Crowley's pornographic poetry.

ellauri219.html on line 183: Crowley gained widespread notoriety during his lifetime, being a recreational drug user, bisexual, and an individualist social critic. Crowley has remained a highly influential figure over Western esotericism and the counterculture of the 1960s, and continues to be considered a prophet in Thelema. He is the subject of various biographies and academic studies.

ellauri219.html on line 187:   Mae West initially refused to allow her image to appear on the artwork. She was, after all, one of the most famous bombshells from Hollywood’s Golden Age and felt that she would never be in a lonely hearts club. However, after The Beatles personally wrote to her explaining that they were all fans, she agreed to let them use her image. In 1978, Ringo Starr (No.63) returned the favor when he appeared in West’s final movie, 1978’s Sextette. The film also featured a cover version of the “White Album” song “Honey Pie.” P.S. Mae Westillä oli melko mahtavat maitomunat ja varmaan herkullinen mesipiiras. Vaikka jäävät kyllä 2:si Savonlinnan Paskalle. 

ellauri219.html on line 192:   Lenny Bruce revolutionized comedy in the 50s and 60s, ushering in a personalized style that influenced many later comedians. By the time he appeared on the Sgt. Pepper’s cover, he had been arrested for obscenity, further making him a countercultural hero not only for The Beatles, but also the Beatniks and Bob Dylan (No.15). He died of a drug overdose in August 1966.

ellauri219.html on line 196: His parents divorced before he was 10, and he lived with various relatives over the next decade. His British-born father, Myron (Mickey) Schneider, was a shoe clerk; they saw each other very infrequently. His mother, Sally Marr (legal name Sadie Schneider, born Sadie Kitchenberg), was a stage performer and dancer and had an enormous influence on Bruce's career. He defiantly convinced his ship's medical officer that he was experiencing homosexual urges toward him, leading to his dishonorable discharge in July 1945. However, he had not admitted to or been found guilty of any breach of naval regulations, and successfully applied to change his discharge to "Under Honorable Conditions ... by reason of unsuitability for the naval service". At Hanson's diner Bruce met Joe Anjovis (named by his taste) who had a profound influence on Bruce's approach to comedy. 

ellauri219.html on line 198:   Branded a "sick comic", Bruce was essentially blacklisted from television, and when he did appear, thanks to sympathetic fans like Hefner and Steve Allen, it was with great concessions to Broadcast Standards and Practices. Jokes that might offend, like an extremely boring routine on airplane-glue-sniffing teenagers that was done live for The Steve Allen Show in 1959, had to be typed out and pre-approved by network officials. On his debut on Allen's show, Bruce made an unscripted comment on the recent marriage of Elizabeth Taylor to Eddie Fisher, wondering, "Will Elizabeth Taylor become bat mitzvahed?"

ellauri219.html on line 200: Horny and Lenny had a tumultuous relationship. Many serious domestic incidents occurred between them, usually the result of serious drug use. His greatest fear was getting his act down pat. On this night, he rose to every chance stimulus, every interruption and noise and distraction, with a mad volleying of mental images that suggested the fantastic riches of Charlie Parker's horn. Like the Bird's, his show got gradually only worse.

ellauri219.html on line 202: On October 4, 1961, Bruce was arrested for obscenity at the Jazz Workshop in San Francisco, where he had used the word "cocksucker", and "he probably can't come". Although the jury acquitted him, other law enforcement agencies began monitoring his appearances, resulting in frequent arrests under obscenity charges.

ellauri219.html on line 207: Bruce was arrested again in West Hollywood. The charge this time was that the comedian had used the word "schmuck", an insulting Yiddish word that was also considered a term for "penis". In April the next year he was barred from entering the United Kingdom by the Home Office as an "undesirable alien".

ellauri219.html on line 209: An all-male panel presided over his widely publicized six-month trial, Bruce and Howard Solomon were found guilty of obscenity on November 4, 1964. The conviction was announced despite positive testimony and petitions of support from—among other obscene artists, writers and educators — Woody Allen, Bob Dylan, Jules Feiffer, Allen Ginsberg, Norman Mailer, William Styron, and James Baldwin, and Manhattan journalist and television personality Dorothy Kilgallen and sociologist Herbert Gans. Bruce was sentenced on December 21, 1964, to four months in dryhouse (suivahuone); he was set free on bail during the appeals process and died before the appeal was decided, just like Master Eckehart.

ellauri219.html on line 211: Bruce paved the way for kitchen counter culture-era comedians. His trial for obscenity was a landmark of freedom of speech in the United States. Vittu mikä vapaan puheen edustaja, helvetti. In 2017, Rolling Stone magazine ranked him third (behind Richard Pryor and George Carlin) on its list of the 50 best stand-up comics of all time. "Olen offensiivinen", kalansilmä narsisti. Virnuilee koko ajan omille vizeilleen. Good riddance of bad rubbish.

ellauri219.html on line 213: 5: Karlheinz Stockhausen

ellauri219.html on line 215: A German composer who pioneered the use of electronic music in the 50s and 60s, Stockhausen remains a godfather of the avant-garde, whose boundary-pushing music influenced The Beatles’ own groundbreaking experiments in the studio, starting with their tape experiments of Revolver’s “Tomorrow Never Knows.” Paul McCartney (No.64) introduced Stockhausen’s work to the group, turning John Lennon (No.62) into a fan; Lennon and Yoko Ono even sent the composer a Christmas card in 1969.

ellauri219.html on line 219:   An American writer, comedian, and actor, WC Fields was the epitome of the all-around entertainer, whose career spanned both the silent film era and the talkies. His humor seeped into The Beatles’ own, while the vaudeville world he came from would also go on to influence songs the likes of “Your Mother Should Know.” W. C. Fields oli yhdysvaltalainen koomikko, joka esiintyi ensin vaudevillessa ja teatterissa, ja vuodesta 1930 alkaen äänielokuvissa. Fields oli yksi aikansa suosituimmista elokuvakoomikoista. Hänen todellisuutta vastaava roolihahmonsa tunnetaan nasaaliäänestään, epäsosiaalisuudestaan ja persoudestaan alkoholille. Hän esitti joko leuhkaa huijarityyppiä tai vaimonsa nalkutuksesta kärsivää aviomiestä. Hänen hahmonsa olivat persoja alkoholille, puhuivat karkeuksia eivätkä voineet sietää lapsia tai koiria.The oft-repeated anecdote that Fields refused to drink water "because fish fuck in it" is unsubstantiated. Vastenmielinen.

ellauri219.html on line 227:   Before being namechecked in “I Am The Walrus,” Edgar Allan Poe appeared on the right-hand side of the top row of the Sgt. Pepper collage. The poems and short stories that he wrote across the 1820s and 1840s essentially invented the modern horror genre, and also helped lay the groundwork for sci-fi and detective stories as we know them today. Koko genre on musta etova. P.S. Edgar oli myös ilmiselvä pedofiili. 

ellauri219.html on line 231: In contrast to Mae West (No.3), Fred Astaire was reportedly thrilled to be asked to appear on the Sgt Pepper album cover. A child star who initially started dancing with his sister on stage, it was with Ginger Rogers that Fred made his greatest mark, in a series of classic Golden Age movies including Top Hat and Swing Time. He also appeared with John and Yoko in the 1972 television film Imagine. Limainen mafioso luikero.

ellauri219.html on line 233: 10: Richard Merkin

ellauri219.html on line 236: Born in 1938, American painter and illustrator Richard Merkin was enamored with the early jazz period that flourished in the years before his birth. His modernist style matched the abstraction of jazz music, and also inspired Peter Blake’s tribute artwork, Souvenirs For Richard Merkin, created in 1966.

ellauri219.html on line 241: Having made a name for himself designing posters for the Ziegfield Follies that appeared on Broadway across the 1910s to the 30s, Peruvian painter Joaquin Alberto Vargas Y Chávez went on to create a series of paintings of pin-ups. Known as the Varga Girls, they gained widespread exposure in Esquire magazine during the 40s, and also inspired a number of paintings that would appear on World War II fighter jets. P.S. Ahha! esim. Long Tall Sally, Lollon ykkös nastatyttö. 

ellauri219.html on line 265: Dylan and The Beatles influenced each other throughout the 60s, each spurring the other on to making music that pushed boundaries and reshaped what was thought possible of the simple “pop song.” It was Dylan who convinced John Lennon (No.62) to write more personal songs in the shape of “Help!,” while The Beatles showed Bob what could be achieved with a full band behind him, helping the latter “go electric” in 1965. It was with George Harrison (No.65), however, that Dylan struck up the longest-lasting friendship; the two played together often in the years that followed, forming The Traveling Wilburys and guesting on each other’s projects.

ellauri219.html on line 270: The influence of Aubrey Beardsley’s pen-and-ink line drawings had already made itself felt on Klaus Voormann’s artwork for Revolver, and here the 19th-century illustrator, whose own style was influenced by Japanese woodcutting, takes a position not too far away from Oscar Wilde (No.41), Beardsley’s contemporary in the Aesthetic movement.

ellauri219.html on line 280: Published in 1954, Aldous Huxley’s work, The Doors Of Perception, was required reading for the countercultural elite in the 60s. Detailing the author’s own experience of taking mescaline, it chimed with the consciousness-expanding ethos of the decade, and even gave The Doors their name. He was nominated for the Nobel Prize for Literature in seven different years and died on November 22, 1963, the same day that both With The Beatles was released and President John F Kennedy was assassinated. Aldousin veli oli Sir Julian Sorell Huxley (22. kesäkuuta 1887 - 14. helmikuuta 1975) oli brittiläinen biologi, joka kannusti pelagiolaista Teilhard de Chardinia. Huxleyt oli kaiken kaikkiaan hyvin suspekteja. 

ellauri219.html on line 285: A beloved Welsh poet who died in 1953, The Beatles had all been fans of Dylan Thomas’ poetry by the time it came to creating the Sgt. Pepper’s artwork. “We all used to like Dylan Thomas,” Paul McCartney (No.64) later recalled. “I read him a lot. I think that John started writing because of him.” The late producer George Martin was also a fan, and even created a musical version of Thomas’ radio play, Under Milk Wood, in 1988.

ellauri219.html on line 295: Originally the leader of Dion And The Belmonts, Dion DiMucci established a successful solo career with hits such as “The Wanderer” and “Runaround Sue” – doo-wop songs that characterized the rock’n’roll era that so influenced The Beatles.

ellauri219.html on line 300: Striking and versatile, Tony Curtis was a Hollywood idol who made a dizzying amount of movies (over 100) between 1949 and 2008. He will always be remembered for his role alongside Jack Lemmon and Marilyn Monroe (No.25) in the 1959 cross-dressing caper Some Like It Hot, but another stand-out remains his performance alongside Burt Lancaster as fast-talking press agent Sidney Falco in the 1957 film noir The Sweet Smell Of Success. Tässä jää nyt mainizematta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!), ITC Entertainmentin 1970–1971 tuottama televisiosarja. Sen pääosissa esiintyivät Tony Curtis (Danny Wilde) ja Roger Moore (lordi Brett Sinclair; koko nimi Brett Rupert George Robert Andrew Sinclair, Marnockin 15. jaarli). Sitä tehtiin 24 jaksoa. Tony ja Roger eivät voineet sietää toisiaan. Läskiintynyt Tony kuoli kasarina sydämen pysähdyxeen. Rooger aateloitiin, vaikkei käynyt loppuun edes teatterikoulua. “But because of the war there were 16 girls in every class to four boys so while I didn’t learn that much about acting, I learned a hell of a lot about sex.”

ellauri219.html on line 304: “But I’m not putting him down. He was a wonderful actor and we were good friends – although we became better friends when we finished shooting. He really wanted to feel that he was in control, though actually it was me who was his boss." Tony oli Roogeria 2v vanhempi. Rooger eli 5v vanhemmaxi.

ellauri219.html on line 309: American artist Wallace Berman more than earned his place on the album cover: his pioneering “assemblage art” took a three-dimensional approach to the collage style that Peter Blake excelled in, and is an influence that can be felt on the Sgt. Pepper’s design.

ellauri219.html on line 314: Like Max Miller (No.37), Tommy Handley was another British wartime comedian. Born in Liverpool, he would have been a local hero for The Beatles, and his BBC radio show, ITMA (“It’s That Man Again”) ran for ten years, from 1939 to 1949, until Handley’s sudden death from a brain hemorrhage.

ellauri219.html on line 319: Something of a Mae West (No.3) for her generation, Marilyn Monroe starred alongside Tony Curtis (No.22) in Some Like It Hot, and became the Hollywood pin-up of the 50s. Her shock death still attracts conspiracy theories; Sgt. Pepper was officially released on what would have been her 41st birthday ( June 1, 1967).

ellauri219.html on line 324: From Bob Dylan (No.15) to David Bowie, Tom Waits to Steely Dan, Beat Generation author Burroughs has influenced many a songwriter over the decades. Less known is that, according to Burroughs himself, he witnessed Paul McCartney (No.64) working on “Eleanor Rigby.” As quoted in A Report From The Bunker, a collection of conversations with author Victor Bockris, Burroughs recalled McCartney putting him up in The Beatles’ flat on 34 Montagu Square: “I saw the song taking shape. Once again, not knowing much about music, I could see that he knew what he was doing.”

ellauri219.html on line 326: 27: Sir Mahatavara Babaji

ellauri219.html on line 329: A student of Sir Yukteswar Girl (No.1), Sir Mahatavara Babaji is said to have revived the practice of Kriya Yoga meditation, which was then taken to the West by Paramahansa Yogananda (No.33). In the latter’s memoir, Autobiography Of A Yogi, Yogananda claims that Babaji still lives in the Himalayas, but will only reveal himself to the truly blessed.

ellauri219.html on line 334: Together, Stan Laurel and Oliver Hardy (No.30) appeared in 107 films, mostly from the late 20s to the mid-40s, including iconic outings Block-Heads and Way Out West. Both had passed away before Sgt. Pepper was released: Hardy on August 7, 1957, and Laurel on February 23, 1965.

ellauri219.html on line 336: 29: Richard Lindner

ellauri219.html on line 339: Lindner was born in Germany in 1901, but moved to the US in 1941, in order to escape the Nazis. In the 50s he developed a style of painting that drew upon Expressionism and Surrealism, along with the hyper-sexualised lifestyle that he encountered in New York. After appearing on the Sgt. Pepper cover, his abstract style would find echoes in the animated feature film Yellow Submarine.

ellauri219.html on line 344: The larger one with the mustache from Laurel And Hardy, Oliver played the irascible foil to the hapless Stan (No.28). A recording by the duo (“The Trail Of The Lonesome Pine”) reached No.2 in the UK singles chart in December 1975.

ellauri219.html on line 349: A prolific author, philosopher, and economist, Karl Marx is best known for his 1848 pamphlet The Communist Manifesto, which outlined the central tenets of his theories, and single-handedly kick-started a political movement. His work continues to influence modern economic thought.

ellauri219.html on line 354: Along with Edgar Allan Poe (No.8), HG Wells shaped the modern sci-fi story. After penning groundbreaking novels such as The Time Machine and War Of The Worlds in the late 1800s, he turned to writing more political works and also became a four-time nominee of the Nobel Prize In Literature.

ellauri219.html on line 356: 33: Sir Paramahansa Yogananda

ellauri219.html on line 359: Yogananda learned the practice of Kriya Yoga at the feet of Sir Yukteswar Girl (No.1), who passed on the teachings of Sir Mahatavara Babaji (No.27). In 1920, Yogananda set sail for America, where he founded the Self-Realization Fellowship and introduced the Western world to meditation.

ellauri219.html on line 364: One of two wax dummies borrowed from a local hairdresser. This one wears a striped red-and-yellow hat, while its counterpart (No.36) sports a green bonnet.

ellauri219.html on line 369: A friend of John Lennon’s (No.62) dating back to their time studying at Liverpool College Of Art, Stuart Sutcliffe was The Beatles’ original bassist. While the group were living in Hamburg and playing around the city’s clubs, Sutcliffe met photographer Astrid Kirchherr, who gave The Beatles their distinctive early 60s haircuts. Sutcliffe left the group in order to enroll in the Hamburg College Of Art, but his career was tragically cut short when he died, aged 21, from a brain aneurysm.

ellauri219.html on line 379: Another vaudeville star, British comic Max Miller picked up the nickname “The Cheeky Chappie.” Known for his colorful dress sense and his risqué humor, Miller was the master of the double entendre. He also appeared in a number of films throughout the 30s.

ellauri219.html on line 384: Designed by George Petty, like the Vargas Girls (No.11), Petty Girls were pin-up paintings that appeared in Esquire, between 1933 and 1956, and also found a home on the front of World War II fighter planes – notably on the B-17 fighter jet nicknamed Memphis Belle.

ellauri219.html on line 389: In his iconic role of Johnny Strabler in the 1953 movie The Wild One, Marlon Brando captured the growing frustrations of the generation that gave birth rock’n’roll. Hailed as one of the greatest actors of all time, it’s also notable that Brando’s rivals in The Wild One, The Beetles, were almost-namesakes of The Beatles.

ellauri219.html on line 409: An American artist known for large sculptures that play with light and space, Larry Bell first made his mark with a series of “shadowboxes” constructed in the 60s, and has since gone on to receive acclaim for his wide-ranging work, including the Vapor Drawings of the 80s and a subsequent range of Mirage Drawings.

ellauri219.html on line 414: It’s probably fair to say that Dr. Livingstone was to geographic exploration what The Beatles were to sonic innovation: fearless, ever questing, and mapping out new territories for the world. The famous “Dr. Livingstone, I presume?” saying remains in common use today, and can be traced back to a meeting between Livingstone and explorer Henry Morton Stanley, who’d been sent on an expedition to find the former, who had been missing for six years. Livingstone was discovered in the town of Ujiji, in what is now known as Tanzania.

ellauri219.html on line 419: An Olympic gold-medallist of the 20s, Johnny Weissmuller first made a name for himself as a swimmer before turning his eye to Hollywood. It was as Tarzan that he made his biggest mark on popular culture, returning to the role in a series of films and devising an iconic yell forever associated with the jungle hero.

ellauri219.html on line 424: Barely visible tucked in between the head and raised arm of Issy Bonn (No.47), Stephen Crane was a Realist novelist who, though dying aged 28, in 1900, is regarded as one of the most forward-thinking writers of his generation. His work incorporated everyday speech, which gave his characters an added realism, and his novels took an unflinching look at poverty.

ellauri219.html on line 431: 48: George Bernard Shaw

ellauri219.html on line 434: George Bernard Shaw was an Irish playwright who helped shape modern theatre. The first person to receive both a Nobel Prize (in 1925, for Literature) and an Oscar (in 1939, for Best Adapted Screenplay, for Pygmalion). His works continue to be staged in the 21st Century.

ellauri219.html on line 439: An American sculptor who served in the US Marine Corps in both World War II and the Korean War, HC Westermann took the skills he learned as a carpenter and turned them to creating Expressionist sculptures that criticized the horrors he had witnessed while fighting overseas.

ellauri219.html on line 444: Like Tommy Handley, Albert Stubbins (No.24) was a local Liverpool hero. Born in Wallsend, he became center-forward for Liverpool FC in 1946, where he helped the team win the League Championship the following year.

ellauri219.html on line 446: 51: Sir Lahiri Mahasaya

ellauri219.html on line 449: A disciple of Sir Mahatavara Babaji (No.27), Sir Lahiri Mahasaya learned the discipline of Kriya Yoga in 1861, and subsequently passed the teachings down to Sir Yukteswar Girl (No.1), who in turn, passed them on to Sir Paramahansa Yogananda (No.33), of whom Mahasaya said, “As a spiritual engine, he will carry many souls to God’s Kingdom.”

ellauri219.html on line 454: Speaking to the BBC in 1965, John Lennon (No.62) declared his love for Alice In Wonderland and Alice Through The Looking Glass, revealing, “I usually read those two about once a year, because I still like them.” It’s perhaps no surprise, then, that the man who wrote the poem “The Walrus And The Carpenter,” which influenced Lennon’s lyrics for “I Am The Walrus,” is given a prominent display on the Sgt. Pepper’s album cover. P.S. Carroll oli pedofiilien ihan terävintä kärkeä. 

ellauri219.html on line 459: Immortalized in the 1962 film Lawrence Of Arabia, in which he was played by Peter O’Toole, TE Lawrence was a British archaeologist and military officer who became a liaison to the Arab forces during the Arab Revolt of 1916 to 1918. His 1922 book, Seven Pillars Of Wisdom, recounted his experiences during the war and laid the foundations for much of his legend.

ellauri219.html on line 464: The Beatles were famously photographed with boxing legend Cassius Clay in February 1964, in Miami, Florida. But it’s a wax model of boxer Sonny Liston, the man that Clay defeated later that month in order to become the heavyweight champion, who appears on the Sgt. Pepper cover. Liston had held the heavyweight title for two years, from 1962 to ’64, before losing it to Clay, who subsequently changed his name to Muhammad Ali.

ellauri219.html on line 475: The very definition of a “triple threat,” Shirley Temple was an actress, singer, and dancer who became a child star in the 30s. She also appears on the Sgt. Pepper album cover three times over, her hair poking out from between the wax figures of John Lennon (No.62) and Ringo Starr (No.63), and also standing in front of the model of Diana Dors (No.70). There’s also a cloth figure of the star off to the far right, wearing a jumper emblazoned with the slogan “Welcome The Rolling Stones.” 

ellauri219.html on line 480: Barely visible above John Lennon’s right shoulder (No.62), Albert Einstein was a physicist whose theory of relativity was light years ahead of its time and changed the world forever.

ellauri219.html on line 483: Resplendent in their military chic (or should that be military psych?) garb, John (No.62), Ringo (No.63), Paul (No.64), and George (No.65) presented themselves as Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, looking like a psychedelic brass band brandishing a French horn, trumpet, cor anglais, and flute, respectively. Like the album cover itself, The Beatles’ Sgt Pepper costumes would become some of the most iconic band outfits ever, instantly recognizable and forever woven into the fabric of our culture.

ellauri219.html on line 493: Just as The Beatles did, Marlene Dietrich had continually reinvented herself, moving from silent movies filmed in 20s Berlin to high-profile Hollywood films of the 30s, before taking to the stage as a live performer later in her career. In November 1963 she appeared at the same Royal Variety Performance as The Beatles and was famously photographed with them.

ellauri219.html on line 495: 68: Mohandas Karamchand Gandhi

ellauri219.html on line 498: Famed for his non-violent protests and for leading the movement for Indian independence from British rule, Mahatma Gandhi was ultimately removed from the Sgt. Pepper album cover due to concerns that the use of his image would cause offense to the people of India.

ellauri219.html on line 503: Founded in London 1822, the Royal Antediluvian Order Of Buffaloes continues its work to this day, with outposts in Northern Ireland, Cyprus, Africa, South Africa, India, the Middle East, Australia, New Zealand, and Canada. Its motto is “No man is at all times wise” and the organization continues to look after its own members, dependents of deceased members, and charities.

ellauri219.html on line 528: Along with the stone figure (No.77) that can be seen below the feet of the Shirley Temple doll (No.73), the stone figure of a girl (No.76) was one of a number of statues that John Lennon (No.62) and George Harrison (No.65) brought from their homes for inclusion on the cover. The most prominent of these is the bust positioned to the right of the bass drum (No.78), which came from Lennon’s house Kenwood, in Weybridge, Surrey, where he lived from 1964 to 1969.

ellauri219.html on line 533: It’s said that the trophy nestling in the crook of the “L” of “BEATLES” was a swimming trophy awarded to John Lennon (No.62) when he was a child.

ellauri219.html on line 548: Originating from India, the hookah is a tobacco-smoking instrument designed so that the smoke is filtered through a water basin before being inhaled. Its inclusion on the Sgt Pepper album cover is a nod to both George Harrison’s (No.65) love of India and John Lennon’s (No.62) love of Lewis Carroll (No.52), whose Caterpillar in Alice’s Adventures In Wonderland smokes a hookah.

ellauri219.html on line 553: Placed beneath Sonny Liston (No.54) is a purple velvet snake most likely to have been one of Jann Haworth’s cloth designs.

ellauri219.html on line 577:   Nyt Lillokin siteeraa katollista pensasmystikkaa. Niitä on kuultu jo aivan simona. Tuomas Kempiläistä, Simone Weiliä, se yx kaveri jostain Hollannista jota Huishaismanni fanitti jonka nimeä ei löydy, jne jne. Huysmans jäi maitojunaan 1871 sodasta kun sille tuli dysenteria eli plödät housuun. Se kuoli izeaiheutettuun suusyöpään paljon myöhemmin.

ellauri219.html on line 581:     Two of his brothers died in childhood because they had contracted fatal illnesses from him.  In 1928, the seven-year-old Rawls contracted diphtheria. His brother Bobby, younger by 20 months, visited him in his room and was fatally infected. The next winter, Rawls contracted pneumonia. Another younger brother, Tommy, caught the illness from him and died. Hahaa, sun vika John! Olet perisyntinen!

ellauri219.html on line 583:     At Princeton, Rawls was influenced by Norman Malcolm, Ludwig Wittgenstein's dumb student. During his last two years at Princeton, he "became deeply concerned with theology and its doctrines." He considered attending a seminary to study for the Episcopal priesthood and wrote an "intensely religious senior thesis (BI)." In his 181-page long thesis titled "Meaning of Sin and Faith," Rawls attacked Pelagianism because it "would render the Cross of Christ to no effect." His argument was partly drawn from Karl Marx's book On the Jewish Question, which criticized the idea that natural inequality in ability could be a just determiner of the distribution of wealth in society. Even after Rawls became an atheist, many of the anti-Pelagian arguments he used were repeated in A Theory of Justice. Pelagianism is a heretical Christian theological position that holds that the original sin did not taint human nature and that humans by divine grace have free will to achieve human perfection. Pelagius (c. 355 – c. 420 AD), an ascetic and philosopher from the British Isles, taught that God could not command believers to do the impossible, and therefore it must be possible to satisfy all divine commandments. He also taught that it was unjust to punish one person for the sins of another; therefore, infants are born blameless. Pelagius accepted no excuse for sinful behavior and taught that all Christians, regardless of their station in life, should live unimpeachable, sinless lives, or else... Se oli tollanen humanisti, mitä Hippo aivan erityisesti inhosi. Vittu eihän sitten mitään kirkkoa ja pappeja edes tarvittaisi. Jeesus jäisi työttömäxi, Jahve eläkkeelle. 

ellauri219.html on line 585:     To a large degree, "Pelagianism" was defined by its opponent Augustine, and exact definitions remain elusive. Although Pelagianism had considerable support in the contemporary Christian world, especially among the Roman elite and monks, it was attacked by Augustine and his supporters, who had opposing views on grace, predestination and free will. Augustine proved victorious in the Pelagian controversy; Pelagianism was decisively condemned at the 418 Council of Carthage and is still regarded as heretical by the Roman Catholic Church and Eastern Orthodox Church. 
Burn in hell Pelagius, go jump in the fiery lake! Vitun humanisti!

ellauri219.html on line 588: Rawls enlisted in the U.S. Army in February 1943. During World War II, Rawls served as an infantryman in the Pacific, where he served a tour of duty in New Guinea and was awarded a Bronze Star; and the Philippines, where he endured intensive trench warfare and witnessed traumatizing scenes of violence and bloodshed. It was there that he lost his Christian faith and became an atheist.

ellauri219.html on line 590:   Eli vanha kunnon teodikea teki tenän Johnulle. Mitä vittua, pelagiolainenhan Rawlista tuli aivan selvästi, tollanen hurlumhei humanisti jonka mielestä "tolkun ihmiset" kyllä hoitaa hommat jezulleen. 

ellauri219.html on line 592:     Following the surrender of Japan, Rawls became part of General MacArthur's occupying army and was promoted to sergeant. But he became disillusioned with the military when he saw the aftermath of the atomic blast in Hiroshima. Rawls then disobeyed an order to discipline a fellow soldier, "believing no punishment was justified," and was "demoted back to a private." Disenchanted, he left the military in January 1946.

ellauri219.html on line 595: oral dissertation titled A Study in the Grounds of Ethical Knowledge: Considered with Reference to Judgments on the Moral Worth of Character.

ellauri219.html on line 597:     In his autobiographical essay, “On My Religion,” Rawls explains why he abandoned his orthodox Christian beliefs in spite of the deeply religious temperament that informed his life and writings. In particular, he recounts how his personal experiences during the Second World War, and especially his awareness of the Holocaust, led him to question whether prayer was possible. “To interpret history as expressing God’s will, God’s will must accord with the most basic ideas of justice as we know them. For what else can the most basic justice be? Thus, I soon came to reject the idea of the supremacy of the divine will as [like the Holocaust] also hideous and evil.” Furthermore, by studying the history of the Inquisition Rawls came to “think of the denial of religious freedom and liberty of conscience as a very great evil,” such that “it makes the claims of the Popes to infallibility impossible to accept.” Finally, his reading of Jean Bodin’s thoughts about toleration led him to claim that religions should be “each reasonable, and accept the idea of public reason and its idea of the domain of the political.” Against this background, it is no wonder that Rawls considers the very concept of religious truth as authoritarian and intolerant, and the ensuing persecution of dissenters as the curse of Christianity.

ellauri219.html on line 599:     Pope Benedict’s basic answer is that, although modern principles of political freedom, democracy, equality, and reasonable argument are to be affirmed, a free state rests on “pre-political moral foundations,” which serve as normative points of reference for every regime and must be held in common by all religions and secular world-views. This answer reflects the fact that Pope Benedict disagrees with Rawls on at least two fundamental issues, which constitute the core of the debate between them and to which I shall refer regularly in the course of my analysis. In the first place, Pope Benedict does not share Rawls’s trust in fundamental human reasonableness as a guarantee for political fairness. For Rawls, persons are reasonable when they are ready to propose principles and standards as fair terms of cooperation and to abide by them willingly, given the assurance that others will likewise do so. Those norms they view as reasonable for everyone to accept and therefore as justifiable to them; and they are ready to discuss the fair terms that others propose.

ellauri219.html on line 601: This idea of reasonableness informs the whole project of Rawls’s political liberalism, because “the form and content of this reason … are part of the idea of democracy itself.” In contrast, Pope Benedict, although consistently stressing the importance of reason in all human affairs, is much more pessimistic about Rawls’s claim that human beings, who are always children of their own time and cultural situation, are reasonable enough to provide the general principles or standards that are necessary for specifying fair cooperation/competition. 
Joo olen kyllä Pentin kannalla siinä että nää termiittiapinat on aivan vitun tyhmiä, täysin beyond redemption. Ei ne ole toisilleen hyvänsuopia ellei niillä izellä mene paremmin. Mitä uutta kissimirrit tässä? Ei mitään, samaa paskanjauhantaa. 

ellauri219.html on line 603:   
What's New Pussycat?

ellauri219.html on line 607: What's new pussycat? Whoa, whoa, whoa

ellauri219.html on line 608: What's new pussycat? Whoa, whoa, whoa, whoa

ellauri219.html on line 614: What's new pussycat? Whoa, whoa, whoa

ellauri219.html on line 615: What's new pussycat? Whoa, whoa, whoa, whoa

ellauri219.html on line 621: What's new pussycat? Whoa, whoa, whoa

ellauri219.html on line 622: What's new pussycat? Whoa, whoa, whoa, whoa

ellauri219.html on line 631:   What's New Pussycat? is a 1965 screwball comedy film directed by Clive Donner, written by Woody Allen in his first produced screenplay, and starring Allen in his acting debut, along with Peter Sellers, Peter O'Toole, Romy Schneider, Capucine, Paula Prentiss, and Ursula Undress.

ellauri219.html on line 633:     Notorious womanizer Michael James wants to be faithful to his fiancée Carole Werner, but every woman he meets seems to fall in love with him, including neurotic exotic dancer Liz Bien and parachutist Rita, who accidentally lands in his car. His psychoanalyst, Dr. Rainer Fassbinder, cannot help, since he is stalking patient Renée Lefebvre, who in turn longs for Michael. Carole, meanwhile, decides to make Michael jealous by flirting with his nervous wreck of a friend, Victor Shakapopulis. Victor struggles to be romantic but Carole nevertheless feigns interest.

ellauri219.html on line 635:     Fassbinder continues to have group sex with his neurotics and obsessives and cannot understand why everyone falls for Michael. The group sessions get stranger—including an indoor cricket match. Michael dreams that all his sexual conquests simultaneously bombard him for attention, listing where they made love.

ellauri219.html on line 637:     Fassbinder goes to the River Seine and fills a rowing boat with kerosene and wraps himself in the Norwegian flag - preparing to commit suicide in the style of a Viking funeral. Victor appears and sets up a small dining table nearby and asks what he is doing. Distracted, Fassbinder forgets his idea of suicide and starts giving Victor advice. Despite his attempts to womanise, Fassbinder is revealed to be married with three children.

ellauri219.html on line 639:     Meanwhile Carole's plan seems to work and Michael asks to marry her. She agrees and they settle on marrying within the week. She moves in but Michael finds fidelity impossible. When a second "fiancee" arrives, she knows the worst. Simultaneously, a woman parachutes into Michael's open-top sports car and he ends up sleeping with her, also meeting other conquests at the bar. This takes place at a small country hotel, where all parties materialise in the format of a typical French farce. Some are checked in, but most just appear. This includes Carole's parents who wander the corridors, causing Michael to jump from room to room. A rumour has also started locally that an orgy is taking place so side characters such as the petrol station attendant also start to appear. Carole appears and wishes to see Michael's room. As they speak, all the other participants chase each other around in the background. Fassbinder's wife tracks him down.

ellauri219.html on line 641:     Everyone ends in Michael's room with most of the females half-naked. The police arrive and form a line to Anna—Dr. Fassbender's wife—who charges in operatic Valkyrie costume, complete with a spear. They all escape to a go-kart circuit. They leave the circuit and go first to a farmyard then through narrow village streets still on the go-karts then back to the circuit.

ellauri219.html on line 643: After a mayor marries Michael and Carole in a civil marriage ceremony, the couple are signing the marriage certificate when Michael calls the young female registrar "Pussycat", infuriating Carole. They leave and Fassbinder attempts to court her instead. End of story. Fun, or what?

ellauri219.html on line 651: yrittää olla hauska, mutta eihän se 

ellauri219.html on line 653: Leffan naisten tarkoitus on pääasiassa vilauttaa näpöttimiä erilaisista vaatekappaleista. Kolho Ursula Undress on puettu oransseihin bikineihin, jotta kaikki tuntisivat hänet Bond-tytöksi. Romy ”Admiral” Schneider, tuo itävallan tumma kaunotar, saa kunnian esittää elokuvan ainutta hiukan tolkullista naisroolia. Ellei asiasta olisi oikein mustaa valkoisella, olisi vaikea uskoa Woody Allenin kirjoittaneen koko roskan. Taino, roskaahan sen "kynästä" on enimmäxeen pursunut muutenkin. Kömpelöä, tarkoituksetonta koheltamista on aivan liikaa, jotta siitä voisi repiä riemua edes vappuhuiska korvassa ja serpentiinit housuissa. Suositellaan vain kidutusvälineeksi.

ellauri219.html on line 664: Meditointi on samaistettu meillä  hindulaisperäisen mystiikan kanssa, mikä johtuu siitä, että viime aikoina tänne on levinnyt intialaisperäisiä  menettelytapoja. Niitä ovat usein esitelleetkin intialaiset gurut, sellaiset kuin Maharishi Mahesh Yogi Bear, jonka TM-liike oli takavuosina suoranainen muoti-ilmiö, Ramana Mahariishi jne.

ellauri219.html on line 669: Kirkko on aina pyrkinyt Jahven mustasukkaisuudella varjelemaan, että ei vain rivijäsen menisi kokeilemaan tätä harvoille ”tarkoitettua” taitoa.

ellauri219.html on line 674:     ”Yksinkertaisessa ymmärryksessäni olen havainnut neljä kristillisen elämän astetta tai muotoa, jotka ovat nämä: tavallinen, erityinen, yksiköllinen (singular), ja täydellinen. Kolme näistä saatetaan aloittaa ja lopettaa tässä elämässä. Neljäs voidaan Jumalan armon avulla aloittaa täällä, mutta se jatkuu iankaikkisesti taivaan ilossa”.

ellauri219.html on line 676: Tällainen katsomus merkitsee tietysti hengellisen kastin eristymistä, joka tietysti tapahtuu luonnon pakosta, mutta kun se näin systematisoidaan, se merkitsee samaa kuin sybikaalisten harjoitusten puolella esmes koripalloilun tai poliisina toimimisen kieltäminen kaikilta alle 195 cm pituisilta. Tietysti lajin piiriin etsiytyy luonnostaan pitkiä, mutta ei sitä kieltää voida hukkapätkiltäkään! Kuten esim. Kimmo Koskenniemeltä, jonka sääntökirjan tuntemus hyvin korvaa mitä siltä uupuu korinalustyöskentelyssä. 

ellauri219.html on line 680:     Niinpä käsillä olevan kirjan tekijä piti parhaimpana esikuvanaan syyrialaissyntyistä Ateenassa vaikuttanutta Dionysos Areopagiittaa, johon hän viittaakin sanomalla (70. luku), että tämän kirjoista voi saada vahvistuksen kaikelle, mitä hän itse kirjoittaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että ei yleensä viittaile mihinkään aikaisempiin kirjoituksiin, koska pitää sitä keikarointina, jolla ei ole mitään merkitystä asian kannalta. ”Sinä et sellaista tarvitse” hän toteaa oppilaalleen jolle kirja on osoitettu, ”..jolla on korvat, se kuulkoon, ja joka tuntee sydämessään kehotuksen uskoa, se uskokoon, muuta mahdollisuutta ei ole.”

ellauri219.html on line 688:   ”Kenties ajatuksesi toisi mieleesi monia kauniita ja ihmeellisiä asioita Jumalan hyvyydestä ja kertoisi, miten rakastava, suopea ja armollinen hän  on. Jos jäät sitä kuulemaan, se ei parempaa pyydä, vaan lörpöttelee yhä enemmän saaden sinut muistamaan  Kristuksen kärsimystä. Tässä se osoittaa sinulle Jumalan ihmeellisen hyvyyden, ja jos jäät yhä kuulemaan sitä, se riemuissaan johtaa mieleesi taas vanhan elämäntapasi” .

ellauri219.html on line 690: Tuosta voi jo helposti tunnistaa sen Patanjalin ja kenen hyvänsä meditaation opettajan toteaman seikan, että mieli on kuriton, ja se lähtee omille teilleen heti jos sille antaa siihen mahdollisuuden. Hyvinkin äkkiä se exyy meditoimaan karvatuheroita ja niitä nuohoovia penixiä, joista lähtee sisään työntäessä nahat pois. Ja jotka endoskooppikuvassa urheasti vielä työntävät spermakinosta syvemmälle lovetulla pikku kärsällä.

ellauri219.html on line 695: ”..Jos tahdot kuitenkin liittää tämän pyrkimyksesi ("tämä pyrkimys" on siis pyrkimys jumalaa kohti hänen itsensä takia. minun huomautus.) voidaksesi paremmin pitää siitä kiinni, ota vain yksi lyhyt yksitavuinen sana. Mitä lyhyempi valitsemasi sana on, sitä paremmin se sopii yhteen Hengen työn kanssa. Tällaiseksi sanaksi sopii God (Jumala) tai Love (rakkaus), Valitse niistä jompikumpi tai mikä tahansa muu sana joka sinua miellyttää (lihavointi minun). Pidä vain huoli siitä, että se on yksitavuinen. Jos puhut suomea, voit ottaa vaikka sanan "se", tai "no", tai molemmat ("no se"). Kiinnitä sana sydämeesi äläkä luovu siitä mistään hinnasta.  Tämä sana on sinulle keihäs ja kilpi, vallitsipa ympärilläsi sota tai rauha. Tällä sanalla voit hyökätä ympärilläsi olevaan pilveen ja pimeyteen. Tällä sanalla voit pakottaa kaikki ajatuksesi unohduksen pilven alle. Niinpä jos joku ajatus käy kimppuusi tiukaten sinulta, mitä etsit, älä uhraa sille enempää sanoja kuin vain tämä yksi. (Ei "De nada" eikä "Aiuto", niissä on 2 tavua liikaa! "Fuck" tai "Cunt" ovat käypiä.) Ja jos ajatuksesi tarjoutuu suuressa oppineisuudessaan tulkitsemaan sinulle tätä sanaa ja selittämään sen kaikki merkitykset, kerro, että haluat säilyttää sen kokonaisena, et pienittynä tai pilkottuna. Jos näin pysyt lujana, jättää ajatuksesikin sinut rauhaan. (Don't I know: kun ei pysy kovana, ajatuxet vaivaavat.) Tämä johtuu siitä, ettet salli sen ravita itseään niillä hyvänmakuisilla mietiskelyillä, joista äsken oli puhe."

ellauri219.html on line 702:   Tehtävän asettelu sisältää sinänsä annoksen huuhaata, joka ei millään tavalla poikkea siitä, kun meditaation päämääräksi asetetaan parempi tulos korkeushypyssä tai aitajuoksussa, mutta pisteitä on tekijälle annettava siitä, että hän ei kehota roikkumaan kristuksen armossa, eikä pitäytymään jumalan sanassa, mitä se sitten merkinneekään, vaan mantrassa, jonka on itse valinnut.  Ja tämä on seikka, jonka jokainen meditaatiota harjoittanut, uskonnosta riippumatta, tunnistaa välittömästi omakseen. Ingenting går opp mot kålpirog på hösten - som jag själv har lagat.

ellauri219.html on line 705: Se on ihmisen perustarve, yksi niistä. Sen hän jättää sanomatta, että mantrastakin on syytä irrottautua, mutta kyllä sekin implisiittisesti ilmenee sanamuodosta ”jos näin pysyt lujana, jättää ajatuksesikin sinut rauhaan”.

ellauri219.html on line 709: Tietämättömyyden pilvi on mielestäni hyvin edustava kuvaamaan kristillistä meditaatiota.  Kertoohan sen suomentaja, joka on teologisen koulutuksen läpikäynyt, että "se noudattaa hyvin kirkon asettamia puitteita, myöskin teologisesti".

ellauri219.html on line 716:   Kuten tiedetään, meditaatio perinne ei ole päässyt mitenkään leimaa-antavaksi valtavirraksi kirkon historian missään vaiheessa. Ja kuten jo Pilven esipuheestakin selviää, tämä on nimenomaisesti varmistettu sillä että se on alistettu mestari-oppilas laitoksen alaisuuteen, initiaatioinen ja hierarkioineen.  Tähän on hyvin ymmärrettävä syy, sillä jokainen meditaatiota todella harrastanut tietää, että se on omiaan terästämään itsenäistä ajattelua juurikin niin, meditaatiossa saavutettava sisäinen tasapiano poistaa tehokkaasti  mielestä kaikkea sellaista mikä ei kuulu mielen kolminaisuuteen, vaan on ns. väliintulevaa suggestiota. Meditaation harjoittamisessa tulee selkeästi esille ihmisen pyhä kolminaisuus: keho, mieli ja sielu. Sielu on se tyhjän kondomin näköinen hiippari joka pani neizyt Maarian paxuxi särkemättä immenkalvoa. 

ellauri219.html on line 719: Mutta sellaisuudesta lähtevä meditaatio on kiintopiste sinänsä. Moni on huomannut, että kun meditoi, tuntuu kuin olisi aina jonkin tiukan tuubin ympäröimä. Se on hyvin valloittava tunne siksikin, että ei siinä tunne edes tarvetta elämöidä eikä vannoa minkään nimeen. Riittää kun kokee oman olemassaolonsa tuubissa. Sää uskot vaikka mahDOTtomaan, luota "sydämees" vaan! Aika narsistista puuhaa oikeastaan, but I like it. 

ellauri219.html on line 721: Ympäristön sellaisuutta havainnoimalla Piagetin vauvakin alkaa rakentaa maailmaansa, ja todella rakentuu, eikä siihen tarvita mitään kirjoituksia. Turhaan isä Jean seisoo sairaalasängyn kalterien takana tekemässä muistiinpanoja.  Eikö siinä ole kiintopistettä tarpeeksi.

ellauri219.html on line 724: Näin siis sekä itämainen että länsimainen meditaatio osoittautuvat todellisen meditoinnin väliasteiksi, ja se todellinen saavutetaan vain ottamalla lähtökohdaksi materialistinen paradigma. Se tunnustaa todellisen lähtötilanteen, joka mielessä vallitsee, ja todellisuudelle perustaminen ei ole milloinkaan vienyt kehitystä taaksepäin, paizi ehkä joskus askeleen, mutta kuten Lenin sanoi, kohta harpataan taas 2 eteenpäin! Vorwärz!

ellauri219.html on line 726:   Idän kalisteenikot suosittivat mantraxi P. Peevelin kexasemaa sanaa Parantha, vai mikä se oli, hetkonen kun kazon, se oli Maranafa. Tavuja on kuin Marabussa paloja mutta kaikki hyviä. Näillä mennään! Se on viisautta...

ellauri219.html on line 742: Before the 20th century, history indicates the Indian yoga scene was dominated by other Yoga texts such as the Bhagavad Gita, Yoga Vasistha and Yoga Yajnavalkya.

ellauri219.html on line 744:   The yoga scholar David Gordon White writes that yoga teacher training often includes "mandatory instruction" in the Yoga Sutra. White calls this "curious to say the least", since the text is in his view essentially irrelevant to "yoga as it is taught and practiced today", commenting that the Yoga Sutra is "nearly devoid of discussion of indecent postures, dick stretching, and heavy breathing".

ellauri219.html on line 746: Patanjali is often stated as having claimed there was a hostility between the orthodox Brahminic (Astika) groups and the heterodox, swAstika groups (Buddhism, Jainism, and atheists), like that between a mongoose and a snake. Nathan McGovern argues Patanjali never used this mongoose-snake analogy. But who IS McGovern? Joku juippi quelconque: Nathan McGovern, Credentials:Associate Professor,

ellauri219.html on line 749: I teach World of Ideas and courses on Asian religions in the Department of Philosophy and Religious Studies. In my research, I'm interested in exploring young boys and girls In Thailand. Currently, I’m working on two major projects. The first is the preparation of my first book, The Snake and the Mongoose, for publication with Oxford University Press. The second is ongoing research on the Royal Court Brahmans of Thailand. I also have a side interest in the philosophy of prepubertal physics that I indulge when I have the time.

ellauri219.html on line 754: The Yoga Sutras of Patanjali are in themselves exceedingly brief, less than ten pages of large type in the original.

ellauri219.html on line 758:   Some of the schools of India say that the psychic nature is, as it were, a looking-glass, eli narsismihan siinä taas on kyseessä. Eli the purpose of life, taas kerran, is the "the undressing of the immortal man; the birth of the spiritual from the psychical, whereby we enter our divine inheritance and come to inhabit Eternity. This is, indeed, salvation, the purpose of all true religion, in all times."

ellauri219.html on line 764: Se vaatii tiukkaa anaalikontrollia. Chasten, purify and restore the misplaced powers. Talk to the hand, look deep into the dark star. Partake in the wisdom and glory of a slippery cod. Pane salvaa perätilaan. Puhdistu synnin Pauloista ja Paavaleista.

ellauri219.html on line 773:   Those who have died, entered the paradise between births, are in a condition resembling meditation without an external object. But in the fullness of time, the seeds of desire in them will spring up, and they will be born again into this world.  Kuin Jörkan pornokirjassa, han hade blivit pigg igen. Vad bra.

ellauri219.html on line 779:   The kingdom must be taken by force. Firm willy comes only through effort; effort is inspired by faith. The great secret is this: it is not enough to have intuitions; we must act on them; we must live them. Tarmokas tumputus voi löysänkin onnen voittaa.

ellauri219.html on line 781:   For those of weak willy, there is this counsel: to be faithful in obedience, to give the wife, and thus to strengthen the willy to more perfect obedience. The willy is not ours, but Cod’s, and we come into it only through obedience. As we enter into the spirit of Cod, we are permitted to share the power of Cod. If we obey the Master promptly, loyally, sincerely, we shall enter by degrees into the Master’s wife and share the Master’s powerful willy.

ellauri219.html on line 783:   Supermies on ajan iskä, ja aika kaiken muun. Supermiehen logo on OM. Kolmiyhteinen, 1 kolmen hinnalla: kolme tempusta preteriti, preesens, futuuri eli ikuisuus, kolme olemisen puuhastelua eli siitos, hengissäpysyminen ja mädäntyminen, kolme kivaa eli kuolemattomuus, kaikkitietävyys ja riemahdus. Ne ois niinkö kaikki mukana tässä logossa.

ellauri219.html on line 785:   Sanat ovat mahtavia, esim. OM ja stiiknafuulia. Ei ne ole thesei, vaan phusei, sano minun sanoneen. Esteitä menestyxekkäälle tumputuxelle ovat sairaus, hitausvoimat,  epäilys, kevytmielisyys, laiskuus, kohtuuttomuus, väärät käsiotteet, vaikeus päästä pystyyn, tai pysyä pystyssä. Suru, toivottomuus ja levottomat jalat haittaavat myös toimitusta. Pitää hengittää sievästi ja olla kiltti muillekin. Iloisena kuin levitoiva munkki Tintissä.

ellauri219.html on line 787:   Voi vaikka miettiä jotain rakasta tai kivaa asiaa, kuten esim Marilynin hurlumhei. Kun sen näkee oikein selvästi mielen silmällä, on iso ilo lähellä. Sen jälkeen on olo rauhallinen ja leppeä. Ei jää enää isännätöntä siementä.

ellauri219.html on line 789: Tää oli vasta kirja I. Enempää ei pysty, on liian hapokasta. Kumma miten monet tyypit jaxaa uskotella izelleen et kyltää kaikki vielä hyväxi muuttuu kiven takana, pelastutaan johkin muuttumattomaan nirvanaan.  Mixi ihmeessä? Mixei niille riitä kuin muillekin eläimille että elämä on joskus parempaa kuin toisinaan? Aika monien ihmisten ongelma on se, että ne ajattelee ihan liian paljon izeään. Ajattelisivat vaika muita eläimiä, niin olis eläminen motivoivampaa.

ellauri219.html on line 794: I am utterly, completely, over-the-top astonished that the answers offered to date are missing the point. Including from people whose judgement I respect.

ellauri219.html on line 796:   No it is not because of Trump. People outside of America slagged off the US in the Clinton years, and the Nixon years, and the Eisenhower years. The negative perception was cemented in the 60s, and everything since has been confirmation bias. So what had happened? Two obviously invasive lost wars in Indochina and nasty machinations here and there, Middle East and South America in particular. Pretty obvious what the fuckheads were (and are) up to: world conquest for the cause of American capitalism, nothing less.

ellauri219.html on line 798:   No it is not because of the clash in values between American individualism and libertarianism, and the rest of the West’s social democracy and collectivism. That’s a contributing factor among those with enough cultural affinity and exposure to get to know how the US ticks, which maybe explains some of the last decade or so, with the Internet. But again, the “Death to Amreeka” crowds, the sneering at the unsophisticated doughboys, the dismissal of American culture—all that predated that deep familiarity by decades. The discovery of the substantive cultural mismatches were again a late addition and confirmation bias. (How I like the scientific sound of it: confirmation bias.)

ellauri219.html on line 800:     No it’s not *just* American military adventurism, although that’s certainly a key factor in much of the world. (When my uncle welcomed me in Athens while I was living in California, he said, “So, nephew, you’re living in America, huh? … Americans, murderers of the nations.” The expression was proverbial in the Greek left. And since the Yugoslav Wars, the Greek right as well.)

ellauri219.html on line 802: The reason is that America was the first to have become a world hegemon mostly through soft power. Where by soft I mean soft as in a thick wad of bucks.

ellauri219.html on line 803: Hegemony means that the rest of the world is going to resent you, no matter what you do, because they cannot get away from being sat upon by you, and people don’t like someone else’s ideas and culture and politics and culture wars impinging on their own.

ellauri219.html on line 805: That’s why when people are outright  nasty towards bigoted Americans, they don’t think they’re doing anything wrong. Because as far as they’re concerned, they’re punching back. Serves ’em right, they’re privileged on everybody else's expense.

ellauri219.html on line 807: (Why yes. That rhetoric of privilege and punching up does work outside of America just as well as within it.)

ellauri219.html on line 809: The soft power means that they aren’t necessarily going to hate you outright: Americans did not bomb Britain out of an Empire, they just took over their dominions, whatever they got up to in Vietnam or Iraq. But people know that you’re the obese gorilla, even if you constantly tell them that you are virtuous and noble. Which will make them all the more ready to pounce on you, when you inevitably fall short of your virtuous and noble rhetoric. That virtuous and noble rhetoric made the resentment inevitable.

ellauri219.html on line 813: But the States, prodded on by its own exceptionalist rhetoric, said they were different. That they were making the world Safe For Democracy. That they desired Liberty for All. And when the US acted as any imperial power must, and did some (well, a lot of) grubby things, there were a lot of outsiders who wanted to believe—and who felt betrayed. And they’ve held the kind of grudge against America and its optimistic, American Dream mass culture, that they did not hold against previous imperial powers. Aw, who am I kidding, of course they did.

ellauri219.html on line 815: You’re hearing it even now, in the tedious whataboutism from the Global South (the new enemy, now that Global North is practically ours) about Ukraine. People expect Putin’s Russia to elbow neighbours aside in pursuit of security. That’s what imperial Athens did to Melos. They don’t expect any better. But America? America said it was better. So what? Who in their right mind would believe them? They are a nation of used car salesmen. It still does, with its advocacy of human rights. That’s why the non-stop whataboutist refrain from them is that America is hypocritical. Which it is, to a fault.

ellauri219.html on line 817: The real tragedy here being, that America has been sincere in its naive, Wilsonian vision of a better world. They were, in fact, high on their own supply. Well the suckers were, the same ones as were taken in by the American Dream.

ellauri219.html on line 822: Because he knew that this venture was not the Safe for Democracy mission that Wilson had in mind, and that stuck in his craw. It stuck in his craw, because he too wanted to believe that America had been making the world Safe for Democracy. But we loyally sent our troops in anyway, under the banner of the Treaty of Westphalia, not Wilson’s Fourteen Points.

ellauri219.html on line 824: That naive optimism was weaponised in American mass culture as a vehicle of hegemony, but it was no less sincerely articulated for it—and to a more cynical, war-weary audience outside of America, the response vacillated between envy and irritation, depending on how attached the audience it was to its own culture, how susceptible to the siren call of Blue Jeans and Coke, how impoverished, and how insecure. (Insecure goes both ways in the response.)

ellauri219.html on line 826: I did expect a better read on America being the overweight gorilla from Stephen Taylor's answer, but he did have an interesting insight:

ellauri219.html on line 828:     I think a lot of the bias toward Americans also comes from our historical tendency to inflate the wonders of American life to oversized proportions out of sync with reality. Some of this comes from having been put down so frequently, a class-based psychological issue deep-rooted in American life, probably related to so many of us having come from poor immigrant families. We puff up the wonders of American life to compensate for having come from the bottom rungs of society in other countries. We’re not the only culture that does this.

ellauri219.html on line 830: You’re not, but you’re the culture with the megaphone. People are paying disproportionate attention to your stupidity. And when stupid suckers elsewhere discover that the streets of Hollywood are not paved with gold, they truly are crestfallen, to an extent they wouldn’t be with Moscow, or Paris. Just as they were crestfallen to discover that the States was just another empire after all.

ellauri219.html on line 832: And there is something… “gee willywickers” about the way Truth Justice and The American Way have been inflated in American mass culture, quite plausibly rooted in that class insecurity, that makes outside cultural elites (and the people that follow after them) reflexively sneer, once they realise the foundations are rotten. Add to this the ludicrous fact that America has no high culture. These are disappointed suitors: they’re not going to console themselves over the emptiness of Scrooge McDuck by turning to Wilt Whatman. Who was no better off than Scrooge by way of civility.

ellauri219.html on line 867:     Arthur Schopenhauer, German philosopher (1788-1860).

ellauri219.html on line 877:     Charles Robert Darwin, English naturalist (1809-1882).

ellauri219.html on line 879:     Abraham Lincoln, American president (1809-1865).

ellauri219.html on line 895:     George Bernard Shaw, English playwright (1856-1950)

ellauri219.html on line 919:     Jawaharlal Nehru, Indian statesman (1889-1964)

ellauri219.html on line 923:     Sir Charles Spencer "Charlie Chaplin", British born actor, director and producer. (1889-1977)

ellauri219.html on line 952: Police were called when neighbors reported a woman having sex with her pit bull in her backyard in broad daylight. When they arrived, they found Kara Vandereyk “naked and on the ground” engaged in a sexual act with the dog. Upon their approach, she greeted them with a “hi,” and proceeded to hump the dog sexually.

ellauri219.html on line 954:   The police blanketed the 23-year-old woman and asked her questions to determine her state of mind. She was unable to answer who she was, what day it was, or what kind of moron the President of the United States was. She was able to explain that she was “bipolar,” but though she was on “prescription medication,” she was uncertain if she had been taking it recently. A neighbor gave her some clothes, and she was taken to jail on charges of open or gross lewdness. The dog meanwhile was taken stark naked into the custody of Animal Control on similar charges and executed fortwith without trial. "We had to let him go", said the sheriff ruefully. 

ellauri219.html on line 956:   Joyce Yeaw will likely never forget the day in April 2010 she tried to return some borrowed cheese to Jordan Peterson’s roommate. Once she arrived, she saw Peterson having sex with his pit bull on his bed. Understandably horrified, Yeaw called the cops, but Peterson convinced the officers that he was “just hugging his dog” and he escaped arrest. Two months later, Yeaw again entered the residence, and saw Peterson having sex with the pit bull a second time—on the living room floor. Yeaw called the cops again, and this time, he was arrested.

ellauri219.html on line 958:   Yeaw said, “He was having sex with the dog, it was disgusting.” Peterson said in court that he was “sexually aroused from accidental contact with the animal’s rear,” but insisted that happened as he was “just playing with the dog.”

ellauri219.html on line 960:   Judge Timothy Hicks sentenced Peterson at once to fifteen years in prison, which is in excess of the state sentencing guidelines. Judge Hicks feared that Peterson may strike again, commenting, “I fear for what havoc he might do in the pet community.”

ellauri219.html on line 962: While those who never had sex with animals or done drugs may criticize Kara’s, Jordan's and their dogs' lewd behaviors as if they were evil — and this, perhaps, according to Christian morality as they interpret it — anybody who has actually suffered from lewdness puts this to the lie and knows that such behavior is not a moral issue, but a chemical imbalance. Evidently the words of Jesus to “Judge not lest you be judged,” make little impression on such folk, who pretend to themselves that if their worst, most embarrassing moments were made into headlines in the papers, they would do just fine. Even if they themselves had nothing to be embarrassed about in all their life of adventures and misadventures, they ought to have compassion for those who struggle with greater problems than their own. “Let Judge Hicks who is without sin cast the first stone,” is another saying of Jesus that applies to those who would judge and condemn an easy target.

ellauri219.html on line 969:   Eisensteinillä ei ollut leffaa nimeltä Underworld. There have been debates about Eisenstein's sexuality, with a film covering Eisenstein's homosexuality allegedly running into difficulties in Russia. Eisenstein confessed his asexuality to his close friend Marie Seton: "Those who say that I am homosexual are wrong. I have never noticed and do not notice this. If I was homosexual I would say so, directly. But the whole point is that I have never experienced a homosexual attraction, even towards Grisha, despite the fact I have some bisexual tendency in the intellectual dimension like, for example, Balzac or Zola." Eisenstein joi paljon maitoa. Maito oli silloin pulloissa, muistatko? Hän oli menninkäismäinen miesoletettu.

ellauri219.html on line 971:   The Rockettes are an American leg-kicking twat-flashing dance company. Founded in 1925 (97 years ago) in St. Louis, they have, since 1932 (90 years ago), performed at Radio City Music Hall in New York City. Until 2015, they also had a touring company. They are best known for starring in the Radio City Christmas Spectacular, an annual Christmas show, and for performing annually since 1957 at the Macy's Thanksgiving Day Parade in New York.

ellauri219.html on line 973:   The Rockettes were created in 1925, but the first non-white Rockette, a Japanese-born woman named Setsuko Maruhashi, was not hired until 1985. The Rockettes did not allow dark-skinned dancers into the dance line until 1987. The justification for this policy was that such women would supposedly distract from the consistent look of the dance group.The first African American Rockette was Jennifer Jones; selected in 1987, she made her debut in 1988 at the Super Bowl halftime show. The next person with a visible but different disability hired by the Rockettes (Sydney Mesher, missing a left hand) was hired in 2019. The first Rockette with hairy bollocks and a huge boner remains to be hired yet.

ellauri219.html on line 975:   Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that  Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist."

ellauri219.html on line 984: Charles Parker, Jr., tunnettu lempinimeltään Nosey Parker ei vaan Bird, (29. elokuuta 1920 Kansas City – 12. maaliskuuta 1955 New York) oli saksofonisti ja säveltäjä, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä jazzmuusikoista. Virtuoosimaisena soittajana ja nerokkaana improvisoijana tunnettu Parker oli ehkä vaikutusvaltaisin hahmo ”bebopiksi” kutsutun modernin jazzin synnyssä 1940-luvulla. Parker ei lapsena näyttänyt erityisiä musikaalisia kykyjä. Sil oli 2-väriset lastenkengät ja jamihousut. Soittamisen lisäksi hän teki myös muita töitä, mm. tiskijukkana.

ellauri219.html on line 986:   Charlie Parker syntyi 29. elokuuta 1920 Kansas Cityssä. Hän oli Charles ja Addie Parkerin ainoa lapsi. Isäänsä hän näki hyvin harvoin tämän alkoholistisen elämäntavan vuoksi. Myöhemmin Charles Parker katosikin kokonaan pikku-Kallen elämästä, luultavasti lähdettyään toisen naisen mukaan.

ellauri219.html on line 991:   Yhtyeen hajoamisen jälkeen Parker alkoi tehdä konsertteja ja levytyksiä jousiorkesterin kanssa. Tunnetuin näistä jousilevytyksistä oli ”Just Friends”, jonka Parker on maininnut onnistuneimmaksi esityksekseen. Mutta monien nykyisten jazzharrastajien mielestä ne eivät ole kestäneet aikaa kovinkaan hyvin.

ellauri219.html on line 993:   50-luvulla hän teki kiertueita Eurooppaan ja viihtyi erityisesti Ranskassa ja Ruotsissa. Parker veti yhä heroiinia kuin simo hilloa, minkä lisäksi hänen alkoholinkäyttönsä oli riistäytynyt hallinnasta. Hän myöhästeli esiintymisistä, ja soiton laatu oli epätasaista.

ellauri219.html on line 995: Vuonna 1955 Parkerin henkinen ja fyysinen tila oli hyvin heikko. Hän oli yrittänyt itsemurhaa, oli erossa vaimostaan, ja hänen lapsensa oli kuollut sairauteen. Hän vietti öitä metroasemilla, kulki yksinään New Yorkin jazzklubeilla ja oli jatkuvasti huumausaineiden vaikutuksen alaisena.

ellauri219.html on line 996: Eräänä päivänä Parker kävi vierailemassa ystävänsä paronitar Nica de Rottweilerin luona huonossa hapessa. Paronitar käski Parkerin jäädä luokseen ja sai hänet suostuteltua lääkärin tutkittavaksi. Tästä huolimatta (tai ehkä juuri sixi) Parker kuoli pian tämän jälkeen sairauskohtaukseen 34-vuotiaana. Lääkäri arvioi hänen iäkseen 50–60 vuotta. Ei ihan nappiin mennyt.

ellauri219.html on line 998: Parkerin kuoleman jälkeen New Yorkin kaduille ilmestyi graffiteja, joissa julistettiin Bird Lives! (”Bird elää!”). Ei sekään  ihan naulan kantaan osunut..

ellauri219.html on line 1008:   Rereading Don DeLillo’s Underworld – still hits a home run! The author of The Flamethrowers Rachel Kushner hails it as a masterpiece. Rachel who?

ellauri219.html on line 1010:   Rachel Kushner (born 1968) is an American writer, known for her novels Telex from Cuba (2008), The Flamethrowers (2013), and The Mars Room (2018).  She looks like a little rodent. Kushner was born in Eugene, Oregon, the daughter of two Communist scientists, one Jewish and one Unitarian, whom she has called "deeply unconventional people from the beatnik generation." One of her influences is the American novelist Don DeLillo. Big surprise. Rachel is one of America's most shortlisted writers.

ellauri219.html on line 1012:   Underworld is a novel, quite simply, about what was experienced in the United States in the second half of the 20th century. An era shaped by the advent and then cancellation of the Bretton Woods agreement. Nuclear proliferation. The withering away and relocation of American manufacturing, and the rise of global capitalism. Jazz. The Cuban missile crisis (through the voice, as DeLillo has it, of the smirking standup comedian Lenny Bruce). Civil tights. The CIA. Bombs on university campuses. Artists on New York rooftops, and around them, the old industrial framework of bygone city life, something aesthetic and exotic, either marvelled at or ignored, take your pick.

ellauri219.html on line 1014:   As a child of the 20th century, I suppose, this book sorta speaks to me. Talk to the hand. It precipitates into meaning historical movies I’ve seen. Don is like Wilt Whatman who addressed, in the poem “Crossing Brooklyn Ferry”, the people of the future. Sublime but ironic.

ellauri219.html on line 1016:   Moonman 157, a Bronx graffiti artist, and the Texas Highway Killer: what do they have in common? One wields spray cans, the other a .38 with a gloved left hand. Moonman paints subway cars, and the Texas Highway Killer shoots random lone drivers? Get it? Okay I'll tell you: They each create an artificial language like Klingon or Ido, that thickens the fog of American collective consciousness; each language is expressed by an individual who remains anonymous. As a natural consequence, they get a lot of copy cats, like de Lillo and myself.

ellauri219.html on line 1018:   Then there’s Moonman 157 and Klara Sax, a feminist ideal of Land Art. What do they have in common?  Smudging useful things with paint. An artistic version of food fight. What do Jayne Mansfield’s breasts remind adolescent Eric of? The bumper bullets on a Cadillac.  What does Dumb of Dumb and Dumber take for a cute lady's boobs? A semi trailer's fog lights. Meanwhile, Eric masturbates into a condom that reminds him of a missile (with his tiny wiener all loaded and cocked inside). Dad polishes his Buick, the son his dick. The clammy hand of coincidence.

ellauri219.html on line 1024: The American sublime, as Harold Bloom has said, “is always also an American irony”. Jayne Mansfield's bumper bullets. People hugging their pit bulls sexually and getting 15 years for it. Do you know what hard"/>Teilhard de Chardin called the “noosphere”? Not the foggiest. I think what Rachel has in mind here is the Internet. Who is or was Teilhard anyway? Teilhard was mentioned by Pynchon, see album 69. Not a very memorable character apparently. Tässä Pierren tärkeimpiä läppiä, aika heruttavia:

ellauri219.html on line 1028: As men and women, we are collaborators in creation. Love, in fact, is the agent of universal synthesis. The most satisfying thing is to have been able to give a large (ca. 6") part of yourself to others. Driven by the forces of love, the fragments of the world seek each other so that further fragments can come into being. Love alone is capable of uniting living beings by way of joining them by what goes deeper than you would expect (17cm jos olet taitava). Love is an adventure and a conquest. Everything that goes up must come down. Die Liebe is die universellste und die geheimnisvollste der komischen Energien. Seul le fantastique a des chances d'être vrai. Kaikki on vaan suurta sattumaa.

ellauri219.html on line 1030:   Teilhard served in World War I as a stretcher-bearer. He received several citations for speeding. In 1962, with Pierre safely out of this world, the Congregation for the Doctrine of the Faith condemned several of Teilhard's works based on their alleged ambiguities and doctrinal errors. He was a leading proponent of orthogenesis, the idea that evolution occurs in a directional, goal-driven way. Teilhard made sense of the universe by assuming it had a vitalist evolutionary process. When our talk touched on St. Augustine, he exclaimed violently: 'Don’t mention that unfortunate man; he spoiled everything by introducing the supernatural.'" Teilhard siis oli selvä pelagiolainen humanisti! Teilhard has been criticized as incorporating common notions of Social Darwinism and scientific racism into his work, along with support for eugenics, though he has also been defended for doing so by theologian John Haught.

ellauri220.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri220.html on line 43: Tragedian, Komedian, Lyric Draman ja Farcen puolestapuhujat väittelevät suosikkimuotonsa puolesta ennen kuin esirippu nousee näytelmään. Pilkkaajat ( Cranks ) keräävät heidät yhteen ja kertovat heille, että he ovat todistamassa "The Love for Three Oranges", Ljubov k trjom apelsinam. Jotain huisin hauskaa on siis tiedossa. Todennäköisesti farcea.

ellauri220.html on line 49:   Klubien kuningas ja hänen neuvonantajansa Housu valittavat prinssin sairautta, jonka aiheutti traagisen runouden antautuminen. Lääkärit ilmoittavat kuninkaalle, että hänen poikansa luulotauti voidaan parantaa vain naurulla, joten Housu kutsuu narri Tryffeliinön järjestämään mahtavaa viihdettä yhdessä (salaisesti vihamielisen) pääministerin Leandron kanssa.

ellauri220.html on line 59: Tohelo kertoo prinssille ja Tryffeliinölle missä kolme appelsiinia ovat, mutta varoittaa heitä, että heillä on oltava vettä saatavilla, kun appelsiinit avataan. Hän myös antaa Tryffeliinölle taikakauhan, jolla hän voi vietellä  (naispuolisen) jättiläisen Keittäjän (bassoääni), joka vartioi appelsiineja Kreonten noitapalatsissa.

ellauri220.html on line 60: Ne puhalletaan palatsiin demoni Faffarellon luomien tuulien avulla, jonka Tohelo on kutsunut paikalle. Käyttämällä kauhaa häiritsemään kokin huomion he tarttuvat appelsiineihin ja kantavat ne ympäröivään autiomaahan.

ellauri220.html on line 62:   Kun prinssi nukkuu, Tryffeliinö avaa kaksi appelsiinia. Keijuprinsessat ilmestyvät, mutta kuolevat kätevästi janoon. Narri antaa prinssille vettä pelastaakseen kolmannen prinsessan, Ninetten. Prinssi ja Ninette rakastuvat. Useita sotilaita ilmaantuu kätevästi, ja prinssi käskee heidät hautaamaan kaksi kätevästi kuollutta prinsessaa. Hän lähtee ezimään alusvaatteita Ninetelle, jotta tämä voi viedä tämän kotiin mennäkseen naimisiin tämän kanssa (ilman vaatteita naiminen ei käy, vaikka nainti kyllä), mutta hänen poissa ollessaan Fatty Morgana muuttaa Ninetten jättiläisrotaksi ja korvaa Smeraldinan valepuvussa.

ellauri220.html on line 67: Tottakai modernissa lavastuxessa prinssillä on päällä khakiunivormu saappaat ja pussihousut ja taustalla näytetään jotain sotafilmipätkiä. FBI sodassa ja rauhassa. Lavasaippuaa.

ellauri220.html on line 69: The theme was the March from Prokofiev's The Love for Three Oranges, arranged for small symphony orchestra by Amedeo De Filippi, with Vladimir Selinksy conducting. The music was accompanied by a chant of "L-A-V-A," in reference to the show's sponsor being Lava soap.

ellauri220.html on line 73: Yleisö oli ymmällään. Miesten ja naisten ulkoiset puitteet eivät kertoneet mitään heidän yhteiskuntaluokastaan ja sosiaalisesta tehtävästään. Se ei ollut enää hauskaa. Eisensteinillä ei ehkä ollut sexuaalista päättäväisyyttä toteuttaa lähikontakti naisixi pukeutuneiden miesten kanssa. Vain silvottu kaipaus. Siihen on Klaaran helppo eläytyä.

ellauri220.html on line 75: Löllön Matt-jaxot ovat joutavanpäiväistä pöpinää. Löllön ongelma on vähän sama kuin Foster Wallacen ja Pynchonin:  kaikki hahmot ovat epäuskottavia tuulesta temmattuja pompittimia. Me tarvitsemme parhaat ihmiset asetyöhön, sanoo kimittävä Janet joka ei ole vieläkään hellittänyt pikkarien kuminauhasta. Janetin omatunto toimii kahteen suuntaan. Kylmän sodan aikaiset pommifobiat on lapsellisen kuuloisia nyt kun ilmastokatastrofi ja 7. sukupuutto on täydessä vauhdissa. Yhdyntä oli alakuloinen ja vähän outo. Teemmepä me salassa mitä tahansa, ne (sovjetit) tekevät jotain vielä pahempaa. Naivat vaikka yhtä aikaa pilluun sekä peräreikään pesäpallomailalla. Matt ja/tai sen aseveljet veti Namissa heroiinia. "Apina alistaa taivaan tahtoonsa", paskanmarjat, 2 mustakaapuhävittäjää särkee äänivallia inkkarien ikimuistoisilla mezästysmailla, ei sillä vielä kuuhun mennä Akulainen. Iiskotti! Äyk!

ellauri220.html on line 81:   Mixi Wilt kumitti sitä 20vee myöhemmin? Ahaa, Brooklyn Bridge valmistui. Walt Whitman wrote "Crossing Brooklyn Ferry" before the construction of the Brooklyn Bridge (which was completed in 1883).  50v tuli täyteen Wilhon matkustaessa itään päin, 100v suunnilleen Löllön pesispelin aikoihin. 150v synttäri olis ollut joskus Irakin invaasion ja pankkikriisin välimailla.

ellauri220.html on line 83:   Nojoo tää on tällästä Teilhard-Löllö linjan transhumanismia, Manhattanin porukat on tärkeitä fragmentteja maailmansielussa. Kaupungit ja niiden loppumaton paisuminen on hyvä asia. Eikä yhtään haittaa että apinat on paskiaisia ja homopettereitä  samalla.

ellauri220.html on line 85: Nor is it you alone who know what it is to be evil,

ellauri220.html on line 86: I am he who knew what it was to be evil,

ellauri220.html on line 90: Was wayward, vain, greedy, shallow, sly, cowardly, malignant,

ellauri220.html on line 95: Refusals, hates, postponements, meanness, laziness, none of these wanting,

ellauri220.html on line 96: Was one with the rest, the days and haps of the rest,

ellauri220.html on line 102:   He admits that sometimes, evil thoughts cross his mind.  The "old knot of contrariety" the poet has experienced refers to Satan and his evil influence on man, which creates the condition of contraries, of moral evil and good in human life. The poet suffered from these evil influences, as have all men. So, the poet implies, do not feel alone because you have been this way — one must accept both the pure and the impure elements of life. A young man's penis in your arse is just one of those eternal things. They come and go just like the Brooklyn ferry. The reference to fusion ("which fuses me into you now") is the basic ideal the poet sought in the beginning.  He reiterates the eternal connection between all human beings.  Fuck the rest. We must revel in our man-made surroundings, for our relationship with our environment is the ticket to achieving spirituality and fulfillment. He also uses the theater as a metaphor to represent the difference between public life and private life. He acknowledges that he has a sinful streak - but in society, everyone plays a role. The speaker's tone in the poem is honest but also grateful. By appreciating the small things in his life, he feels like a part of something bigger. Wiltin pikku veitikka oli ehkä ammoin wilttaantunut, mutta sen mustalla ystävällä oli something bigger. Veijarilla oli varsin vaikuttava heijari. 

ellauri220.html on line 104: The major image in the poem is the ferry. It symbolizes continual movement, backward and forward, a universal piston like motion in space and time. The ferry moves on, from a point of land, through water, to another point of land. Land and water thus form part of the symbolistic pattern of the poem. Land symbolizes the physical; water symbolizes the spiritual. The circular flow from the physical to the spiritual connotes the dual nature of the universe. Dualism, in philosophy, means that the world is ultimately composed of, or explicable in terms of, two basic entities, such as mind and matter, yin and yang. From a moral point of view, it means that there are two mutually antagonistic principles in the universe — dick and cunt, good and evil. In Whitman's view, both the mind and the spirit are realities and matter is only a means which enables man to realize this truth. His world is dominated by a sense of good, and evil has a very subservient place in it. Man, in Whitman's world, while overcoming the duality of the universe, desires fusion with the sheboy. In this attempt, man tries to transcend the boundaries of space and time, never letting off that dear piston like movement, in and out, in and out.

ellauri220.html on line 106: Linnuista on enää haaskalinnut jäljellä: kailottavat lokit laivojen jätevanoissa ja kaatopaikoilla, varixet taajamissa tonkimassa roskia ja tienvarsilla nokkimassa tieraatoja.

ellauri220.html on line 130:   1980-luvun seksisymboli oli terävänenäinen kirvesleukainen malli ja poptähti Samantha Fucks. Myös lujaleukaista poplaulaja Madonnaa pidettiin seksisymbolina, ja nenänsä pilannut Michael Jackson oli 1980-luvun miespuolinen seksisymboli. Nykyajan julkkismaailman seksisymboleita ovat muun muassa näyttelijättäret suurisuinen Angelina Jolie, vinosuinen Brad Kuk ja vaimolleen ilkeä rimpula Johnny Depp.

ellauri220.html on line 137:   Mansfield syntyi Bryn Mawrissa Pennsylvaniassa, mutta vietti varhaislapsuutensa Phillipsburgissa New Jerseyssä. Hänen juristi-isänsä Herbert William Palmerin kuoltua sydänkohtaukseen Mansfieldin äiti Vera Palmer (o.s. Jeffrey) palasi työelämään opettajaksi. Vuonna 1939 Mansfield muutti äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Dallasiin Texasiin.

ellauri220.html on line 141:   Mansfieldin kannut (kz videota yllä) kasvoivat keskiluokkaisessa perheessä ja hän sai harrastaa monipuolisesti tanssia ja musiikkia. Hän osoittautui musiikillisesti lahjakkaaksi ja sai klassisen musiikin viulu- ja pianokoulutuksen. Hän opiskeli viulunsoittoa muun muassa maineikkaan Southern Methodist Universityn konservatoriossa. Mansfieldin tuonaikainen viulunsoitonopettaja uskoi hänen mahdollisuuksiinsa esiintyä vielä jonain päivänä New Yorkin Carnegie Hallissa. Myöhempinä vuosina, kun Mansfield oli jo maailmankuulu elokuvatähti ja julkisuuden henkilö, hän soitti ajoittain pianoa ja viulua.

ellauri220.html on line 154:   hash=0a849ca19880641ca3588" height="500px" />

ellauri220.html on line 162:   Vuonna 1964 mrs. Mansfield julkaisi albumin Jayne Mansfield: Shakespeare, Tchaikovsky & Me, jossa hän lausuu William Shakespearen sonetteja ja useiden tunnettujen runoilijoiden runoja Pjotr Tšaikovskin musiikin soidessa taustalla. Lisäksi Mansfield on tehnyt useita levytyksiä laulajana yhteistyössä muun muassa Jimi Hendrixin kanssa.

ellauri220.html on line 166:   Svenskanin lavalla Mansfield muun muassa soitti viulua varsin taitavasti. Mansfield oli esiintymisajankohtana viidennellä kuukaudella raskaana, minkä povipommina tunnettu tähti halusi tuon ajan lehtitietojen mukaan peitellä runsailla plyymeillä. Tytär Mariska Hargitay syntyi 23. tammikuuta 1964. Mariska is not half the dish her mother was. Blame Mickey, he was not a pretty face though muscular. 

ellauri220.html on line 179: Patin pikkuveli Matt joka rakentaa ydinpommia ja seukkaa etänä ylikunnollisen kimittävän ensihoiturin Janetin kaa näkee yxinäisen naismielenosoittajan kuvitellen kuinka puhuttelis sitä ja heti kohta harjoittaisi sen kanssa vaikeroivaa ja huomaavaista sexiä sen sekaisessa vuoteessa. Sepä se, se sinne, kaikki muu on vain silmänlumetta. Pikku pulkkosieni vaatii päästä pehmoinen pää edellä märkään tunneliin, se on sen olemassaolon tarkoitus.

ellauri220.html on line 183:   Taiteilijaämmät on vitun kateita isokannuiselle mrs. Mansfieldille. Miten alennussexin kuningattaresta tulikin noin kuuluisa? Ja me hienostuneet artistit saadaan läpyistä vain rääppeitä? Kas jengi haluaa alennussexiä, ei mitään tuhrittuja lentokoneita. Että nää Klaara Kotkojaxot onkin pitkästyttäviä.

ellauri220.html on line 185:   Apropos kuningatar, Englannin sievä Elisabeth joka nousi valtaistuimelle meidän syntymämme aikoihin, on lopultakin heittänyt nurkkaan lusikan. Kokeileekohan Charles III peilin edessä kärpännahkatakkia sanoen kuvajaiselleen: Yes yes yes!

ellauri220.html on line 187:     The Zapruder film is a silent 8mm color motion picture sequence shot by Abraham Zapruder with a Bell & Howell home-movie camera, as United States President John F. Kennedy's motorcade passed through Dealey Plaza in Dallas, Texas, on November 22, 1963. The film captures the moment of the President's assassination. Abraham Zapruder (May 15, 1905 – August 30, 1970) was a Ukrainian-born American clothing manufacturer. 

ellauri220.html on line 191: Some critics have stated that the violence and shock of this home movie led to a new way of representing violence in 1970s American cinema, both in mainstream films, and particularly in indie and underground horror movies. Brugioni recalled seeing a "white cloud" of brain matter, three or four feet (91 or 122 cm) above Kennedy's head, and said that this "spray" lasted for more than one frame of the film.

ellauri220.html on line 193: Valomies nai Samulinia kokisnuhaisena väkevästi ja etäisesti. Tai juurettomasti.

ellauri220.html on line 198: No loppupeleissä Klaara tajuaa oman etunsa, dumppaa nuhanenän lakupekan ja nai varakkaan eurooppalaisen Carlon vaikka ontuvan. Varmaan Klaara ryhtyy seuraavassa jaxossa ensitreffit alttarilla tositeeveen avioliittoasiantuntijaxi ja dumppaa lopulta Carlonkin pieneen siniseen puutaloon Länsi-Käpylään. Talon mustasta muovikatosta on väri lähtenyt,  isomunainen italialainen jälkikoira kutistunut räxyväxi borderterrierixi jota Carlo taluttaa yxinäisen näköisenä korttelin ympäri. Muuttoautot kuskaavat muun perheen tavarat huut helvettiin.  

ellauri220.html on line 206:   Löllö ottaa taiteellisia vapauksia kun se panee Lennyn huutamaan We're all gonna die! Vaikka mitä siinä on huutamista, tottahan se on.

ellauri220.html on line 208:   Purkanjäystäjät ottaa lisää vapauxia tehdessään Lennylle sukupuolenvaihdoxen 2017 sarjassa Marvelous Mrs. Maisel.  Marvelous Mrs. Maisel is an American period comedy-drama television series, created by Amy Sherman-Palladino, that premiered on March 17, 2017, on Amazon Prime Video. Set in the late 1950s and early 1960s, it stars Rachel Brosnahan as Miriam "Midge" Maisel, a New York housewife who discovers she has a knack for stand-up comedy and pursues a career in it. Suurin tenkkapoo kazojille on ehtiikö Midge panna Lennyä sarjan aikana.

ellauri220.html on line 210:   Ericiä röhnötti lepakkotuolissa ja runkkasi ohjusmaiseen kondomiin. Eric hinkkasi kulliaan tunnollisesti  ja järjestelmällisesti. Hänen jalkojensa välissä lattialla oli kuva Jayne Mansfieldistä, jonka tissit pursusivat paljetein koristetun puvun kaula-aukosta. Hän olisi halunnut tunkea kullinsa Jaynen rintojen väliin, kunnes se (Jayne? Vai kulliko?) sanoisi huiii. (Totakaan mä en oikein ymmärrä, mitä viziä tunkea kullia muihin reikiin kuin mihin se on tarkoitettu. Mä mieluummin puristelisin ja lupsuttaisin Jaynen tissejä samalla kun vähän alempana nuohoisin sen jalkoväliä mahtavalla sukunuijalla.)

ellauri220.html on line 214:   Eric runkkarin yhtä keskiluokkainen äiti Erica piti sanoista kuten ulkokatos, krispaattori, palasohva, kimppakyyti ja bridgekuzut. Entä kimppakiva? Kurkumahapankaalipaketin päällä oli sanoja jotka on järkiään kexitty jälkeen kuningatar Elisabetin kruunauxen. Vastenmielisiä tägejä kuten #hapis ja #vege. Elisabet ei koskaan syönyt pastaa, kebaabia eikä pizzaa.

ellauri220.html on line 221:   
ellauri220.html on line 222: 
ellauri220.html on line 224: 
ellauri220.html on line 226: 
ellauri220.html on line 227: 
ellauri220.html on line 228: 
ellauri220.html on line 229: 
ellauri220.html on line 231: 
ellauri220.html on line 235: 
ellauri220.html on line 236: 
ellauri220.html on line 237: 
ellauri220.html on line 238: 
ellauri220.html on line 239: 
ellauri220.html on line 246: 
ellauri220.html on line 248: 
ellauri220.html on line 255: 
ellauri220.html on line 256: 
ellauri220.html on line 257: 
ellauri220.html on line 258: 
ellauri220.html on line 260: 
ellauri220.html on line 262: 
ellauri220.html on line 263: 
ellauri220.html on line 272: 
ellauri220.html on line 274: 
ellauri220.html on line 275: 
ellauri220.html on line 276: 
ellauri220.html on line 277: 
ellauri220.html on line 280: 
ellauri220.html on line 281: 
ellauri220.html on line 283: 
ellauri220.html on line 284: 
ellauri220.html on line 285: 
ellauri220.html on line 289:   Ja tässä mustavalkoisista hahmoista käytettäviä hassuja nimityxiä.

ellauri220.html on line 292: Charlie

ellauri220.html on line 293:     used by African Americans, mainly in the 1960s and 1970s, to refer to a white person. From James Baldwin's play, Blues For Mister Charlie.

ellauri220.html on line 304: (Hong Kong and South China) A White man. Gwei or kwai (鬼) means 'ghost', which the color white is associated with in China; and the term lo (佬) refers to a regular guy (i.e. a fellow, a chap, or a bloke). Once a mark of xenophobia, the word was promoted by Maoists as insulting but is now in general, informal use.

ellauri220.html on line 306: (U.S.) a white person. It originated in the coal regions of Pennsylvania and West Virginia, where Poles and other immigrants from Central Europe (Hungarians [Magyar], Rusyns, Slovaks) came to perform hard manual labor on the mines.

ellauri220.html on line 308: 
(Canada) used by Italian Canadians for those of Anglo-Saxon or Northwestern European descent. Mangiacake literally translates to 'cake eater', and one suggestion is that this term originated from the perception of Italian immigrants that Canadian or North American white bread is sweet as cake in comparison to the rustic bread eaten by Italians.

ellauri220.html on line 332: (US) a black person, in reference to Afro-textured hair.

ellauri220.html on line 336: (US & UK) originally used by Europeans/white people as a pejorative term for a black person. Possibly from Portuguese barracos, a building constructed to hold slaves for sale (1837). The term (though still also used in its original sense) is commonly used today by African or Black Americans towards members of the same race who are perceived to pander/kowtow to white people; to be a 'sellout'; to hate themselves; or to "collud[e] with racism for personal gain." It is often used against black conservatives or Republicans (similar to Uncle Tom and coconut).

ellauri220.html on line 345: 
(Commonwealth) a dark-skinned person, named after Florence Kate Upton's children's book character.

ellauri220.html on line 349: (US & UK) a black person (JB) with stereotypical black features. (dark skin, wide nose, etc.) Refer to mannerisms that resemble dancing.

ellauri220.html on line 363: a person of black African descent. See also Macaca (slur). It also gave rise to the racist "monkey chants" in sports.

ellauri220.html on line 371: (International) a black person. From the word negro, which means the color black in numerous languages. Diminutive appellations include Nigg and Nigz. Over time, the terms nigga and niggaz (plural) have come to be frequently used between some African or black diaspora without the negative associations of nigger. Considered very offensive and typically censored as "the n-word" even in reference to its use. The terms niggress, negress, and nigette are feminized formulations of the term.

ellauri220.html on line 405:   Ex-neuvostoystävä Arzi "Musta ainakin" joki miettii vielä takinkääntöä. Nappeja on paha saada kiinni selkäpuolelta.

ellauri220.html on line 407:   Ensimmäinen ja viimeinen tilaisuus lähes aidon demokratian testaamiseen ryssissä oli vuoden 1996 presidentinvaaleissa. Tärkein vaaleihin liittyvä kysymys oli, valitaanko Jeltsin toiselle kaudelle ja saako hän näin mahdollisuuden jatkaa markkinatalouden rakentamista vai tuleeko valtaan kommunistipuolueen puheenjohtaja Zjuganov, jolla oli laaja kannatus. Koska riski Zjuganovin valinnalle oli suuri, oligarkit lahjoittivat valtavat määrät ruplia Jeltsinin vaalikassaan. Sen lisäksi kassaan virtasi miljoonia dollareita myös länsimaista, jotka pelkäsivät Zjuganovin vievän maan takaisin neuvostoaikaan. Vaalit olivat Venäjän johdolle oppitunti siitä, miten vaaleihin voidaan – ja joidenkin mielestä tuleekin – vaikuttaa eli rahalla. Myöhemmin vaikutuskeinoihin liitettiin mielipidevaikuttaminen internetin välityksellä.

ellauri220.html on line 409:   Varmaan on myös niin, että länsimaissakin media ohjailee kansalaisten äänestyskäyttäytymistä omalla "hienovaraisella" tavallaan. Median valikoimat kuvat sodan julmuuksista ovat saaneet "meidät" vihaamaan ja halveksimaan Venäjää.

ellauri220.html on line 417:   Putinin suosiota selittää suurelta osin samat asiat kuin Erdoğanin, Orbánin ja Trumpin. Suurelle johtajalle annetaan ”pienet” rikkeet ja valehtelu anteeksi, jos hänet koetaan maan isäksi, joka huolehtii kansastaan. Putin palautti maahan järjestyksen ja talous alkoi vähitellen toipua. Yhtä tärkeää oli kansainvälisen arvostuksen palauttaminen. Suurin osa venäläisistä kokee hyökkäyksen Ukrainaan oikeutettuna tai suorastaan välttämättömyytenä.

ellauri220.html on line 421: Ja silti: OLEN VAHVASTI SITÄ MIELTÄ, ETTÄ JÄRJELLÄKIN VENÄJÄÄ VOI YMMÄRTÄÄ, ainakin osaksi – kunhan viitsii ottaa asioista selvää, lukea muutakin infoa ja kirjallisuutta kuin mitä suomalainen VALTAmedia on nykyisin täynnä. Jos ja kun haluamme selvitä ilmastokriisistä ja muista globaaleista ongelmista, meidän on joka tapauksessa tehtävä yhteistyötä Venäjän ja muiden pahismaiden kanssa.

ellauri220.html on line 434: – On mahdotonta vastata kysymykseen, olisiko Yhdysvallat voinut pitää aseet hallinnassaan pitkittyneen termiittiyhdyskunnallisen konfliktin sattuessa Turkissa, maanantaina julkaistussa Simson Centerin raportissa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan. Pitkätukkaiset miehet (Simson) ja porsliiniset naiset (Delila), suttuiset ja holtittomasti naiskentelevat, voivat saada ne käsiinsä. Kommunistit ovat kaiken takana.    

ellauri220.html on line 436:   Paskat Rod Steiger esitti Ruzevia missään leffassa, se on taas Löllön omaa kexintöä. "Surulliset nymfomaanit buddhalaispilluineen."  Millaisiahan nekin lienevät? Lenny sanoi ääneen mitä kaikki ajattelivat: parempi vaikka ydintalvi kuin neekerin kulli pystyssä palefacen tytön vaaleanpunaisessa perseessä. Kuukerin nelli tehköön ennemmin vaikka lasikukon!

ellauri220.html on line 438: Amy oli pitkä ja pystyvä ja näytti (toistaisexi) hyvältä elastaanifarkuissa. Pisamainen pimppari laihan wopin alla jalat haralla. Oliivinkarvaisen dagon ohkasen kullin tiineyttämä uudisasukas. Sheepshaggerin vahinkolaukauxella kengittämä lännen lokari. Ei, et Saab, sormet pois mun Volvosta. Mutta Nikun kynnetön sormi teki siellä selvää jälkeä, ja sit eiku huizin Nevadaan lainaamaan rautalankahenkaria.

ellauri220.html on line 441:   Walesin prinssin kruunajaisissa sali kuhisi arvovaltaisia vieraita. Varmaan sellaisia hyönteisen tai elefantin näköisiä kuin prinsessa Leian käydessä imperiumin parlamentissa. Joutsenkaulaisia naisia atlassilkkipuvuissaan. Halstonin, Adolfon ja Saint Laurentin naamioita. Erään Yhdysvaltain presidentin äiti ja sisar, toisen tytär. Asemastaan tietoisia eloisia pieniä miehiä. Suihkuseurapiirien edustajia, joilla oli arvonimi, muuan maharadža ja maharani, joku paronitar helmikoristeisessa naamiossa. Kuuluisia ja hillittömiä alkoholistirunoilijoita. Kovia teräviä tyylikkäitä naisia, muotilehtien päätoimittajia ja pukusuunnittelijoita. Kennethin kampauksia- tupeerattuja, kieputettuja, pörrötettyjä ja kiharrettuja. Fixuja ihmisiä. Hammaslääkäreitä, pankinjohtaja. Apinoita joita ympäröi inkakuninkaiden aura, jotka olivat samalla lahjakkaita ja omaperäisiä ja omin avuin menestyneitä ja syntyjään kauniita ja itsekeskeisiä ja kovapintaisia, kaikki huokuivat astraalisäteilyä, ja joukkoon kuuluivat vielä häikäilemättömät ja moukkamaiset. Herttuatar Megania ei ollut kuzuttu. Kuningatarkonsortti Rottweiler allekirjoitti paperin jossa hän vannoo suojella (sic) Skotlannin kirkkoa. 

ellauri220.html on line 445: In the Bible, Adlai was a minor character, the father of one of King David's herdsmen. Adlai is a contracted form of the Hebrew name Adaliah.

ellauri220.html on line 447: Adlai is in Hebrew עַדְלָי, meaning "refuge". In 1 Chronicles 27:29, he is the father of Shaphat. He is mentioned only in this verse.

ellauri220.html on line 449:   Job's tears, scientific name Coix lacryma-jobi, also known as adlay or adlay millet, is a tall grain-bearing perennial tropical plant of the family Poaceae (grass family). It is native to Southeast Asia and introduced to Northern China and India in remote antiquity, and elsewhere cultivated in gardens as an annual. It has been naturalized in the southern United States and the New World tropics. In its native environment it is grown at higher elevation areas where rice and corn do not grow well. Job's tears are also commonly sold as Chinese pearl barley.

ellauri220.html on line 451: Kennedy told his adviser Walt Rostow that "Adlai wouldn't be happy as president. He thinks that if you talk long enough you get a soft option and there are very few soft options as president."

ellauri220.html on line 459:   Ei helvetti suorasoittovideot on vielä pahempaa kuin vanha televisio. Makusteltiin eilen kahta epäilyttävää pizzapalaa: länsi-itävaltalainen sarja Bloody Wiener jonka sankari oli amerikaxi ääntävä muka puolibritti Max jossa KAIKKI wieniläiset sprechen Englisch Sigmund Freud-akzentilla (en jaxanut traileria loppuun asti, anglosaxipropagada alkoi eka repliikistä), ja sveiziläinen nazijahtisarja jossa eka skene oli sveizinsaxaxi ihan vaan että päästään exoottiseen tunnelmaan, mutt jatko oli perusjenkkikamaa: luihu sakemanni saa heti kysymättä turpaan diCaprion näköiseltä nazijahtimieheltä. Siitä lähin kaikki porukat on puleerattuja Buchenwaldin teinipoikia myöden yläsaxaa puhuvia toblerone kermaperseitä. Ja sitten alkoi tulla iänikuisia tv-trooppeja tuutin täydeltä. Saatanan elefantit lampaat päänsä päällä peruukkeina. Nyt riitti sanoi Tarzan, suljen tämän viidakon.

ellauri220.html on line 461:   Tycoon's in-law is a trope often found in situation comedy, it's where the boss (often a somewhat unpleasant one) places a relative or in-law in a position of power. Invariably, the relative will be incompetent or worse. A variation on this trope might be to actually have the relative be the protagonist, and have to earn the respect of his or her subordinates before they can actually accomplish anything meaningful. The trope can also be subverted if the relative is actually competent, in which case the grumbling can quickly subside. It can be averted in cases where nepotism is expected, such as a prince becoming king when his mother dies, in which case most people just accept it as the way things are supposed to go. Take Charles The 3rd recently.

ellauri220.html on line 463: Of course, there is a "moron" demographic out there, and it has its members, but executives seem to believe that every person who watches TV belongs in it. This may be due to something known as the "80-20" rule in business — in this case, that market research shows that 80% of money spent on television-advertised products comes from the lowest 20% in terms of education and intelligence, so show-content is naturally geared towards them. On top of that, not only are viewers stupid, they are also intolerant of people and things unlike themselves, ignorant, hate change, need to be instantly satisfied, and have the attention span of a goldfish.

ellauri220.html on line 465: Foreign characters may pop up in fiction, but often regular characters who are not native (to the country the work is set in) tend to have native ethnicity somewhere in their family. Or possibly were born in the native country, but raised in another country, and have recently come back.

ellauri220.html on line 466: There are four variations of this trope, but half native to the author's ancestry, half foreign ancestry is the most common version. Take Rei Shimura for instance.

ellauri220.html on line 468:   Assuming this character was raised overseas, it's notable the character who is Not Too Foreign will rarely speak another language on-screen even if they are supposed to be fluent.

ellauri220.html on line 472:   Many shows and movies don't bother getting a foreign language right when they portray them. The incidence of this increases along with the obscurity of the language. But first and foremost, if the intended audience won't be able to tell the difference anyway, why bother? A variation on this is that the foreigners speak English, but are identified as foreign by an accent or are parading universally known national images.

ellauri220.html on line 478:   Sometimes, when a language is spoken by a non-native speaker, their speech patterns feature traits that show that the speaker is a foreigner. This may include the use of words from the speaker's native language, or errors in their syntax. See You No Take Candle (and its subtrope Tonto Talk) for cases where foreigners consistently talk with very poor grammar and lack of vocabulary. Supertrope to the more racial Asian Speekee Engrish and Tonto Talk, and like them sometimes Truth in Television, although also like them it can sometimes also be considered offensive or politically incorrect if used poorly. Compare Hulk Speak and Strange-Syntax Speaker. See also Gratuitous Foreign Language and As Long as It Sounds Foreign, wherein nobody's supposed to understand any of the words.

ellauri220.html on line 487: You silly. You weak. You baby-hands. No catch horse. No kill buffalo. No good but for sit still, read book. Never mind. Me like. Me make rich. Me make big man. Me your squaw.

ellauri220.html on line 491: Characters begin speaking in a language other than the primary language of the audience, but find an excuse to switch to the more familiar language so that the audience doesnt have to read too many of those pesky subtitles.

ellauri220.html on line 500:   When a group of people whose native language is not the language of the audience are speaking in their native language, but the audience hears them speaking the audience´s language perfectly. We are meant to assume that the characters are really speaking their own native tongue, and it is being translated purely for our benefit.

ellauri220.html on line 502:   Sometimes the trope doesn´t take effect until partway into the story. In some cases, the actors will be shown speaking their native language to give the audience a taste of what it sounds like before the perspective changes and the actors will shift to speaking English from there on out. Sometimes this shift is softened by the characters giving an excuse to Switch to English within the in-story dialogue itself and then never switching back. In these cases, the audience can assume that the characters went back to speaking their native language at some point, but we now hear it all as English.

ellauri220.html on line 506:   If the characters speak with the accent of the language they´re supposed to be speaking, such as Russians speaking English with a Russian accent to stand in for the Russian language, it´s Just a Stupid Accent. If they instead speak with a British accent to convey being foreign, it´s The Queen´s Latin.

ellauri220.html on line 509: "And you never have Romans who are Italians! They´re always played by some English actor going ´Oh Thomas, where is my brother, Fellatio? Bring him hither.´" 


ellauri220.html on line 513:   This trope is used in film and television fiction set in the past (or a fantasy counterpart culture heavily based on the past) where characters speak with British accents, even though the film is not set in Britain and the characters are not British. Sometimes the actors are Fake Brits, and sometimes the cast all have British accents except for the sole American star.

ellauri220.html on line 519:   This refers to casting practice, and in the case of Trope Codifier Peter Stormare it has even achieved the status of Casting Gag. It refers to "international" or "ethnic" - at any rate not American or British - actors who are considered to somehow look or be able to act so vaguely but conspicuously foreign that they can be used for any nationality. (Cliff Curtis is a maori.) It´s As Long as It Sounds Foreign and Gratuitous Foreign Language applied to casting. However, But Not Too Foreign is often in effect because you´ll want someone who speaks good English (even though intentionally accented) and rather panders to viewers´ expectations than give an accurate portrayal of a specific ethnic identity which also means that the character´s background might be very vague as long as it´s foreign.

ellauri220.html on line 529:   Se on hupasaa että kun länkkärit raportoivat iso- ja vähävenäläisten tiedotteita rintamalta, vähävenäläisten värittämät mielikuvat kelpaavat sellaisenaan, mutta isovenäläisten kaikki lausumat ovat scare quoteissa. Bananerna är slut. Vi måste vinna kriget och handla snabbt. 

ellauri220.html on line 537: Hurraa kloorikana on viralta, eläköön kloorikana kakkoineen! Brittien väliaikainen naispääministeri on Thatcher tyyppinen äkkiväärä oikeistopaska vinosuu. Ainoana erona kloorikana ykköiseen ryppy jalkovälissä letkun sijasta. Mistä ne näitä vinosuita oikein kaivavat? Seuraava vois olla vaikka JK Rowling.

ellauri220.html on line 542:   1955 ilmestynyt Bond-kirja Moonraker on Ian Flemingin viatonta kertomaa siitä miten paljon miehillä on mukavampaa kuin neitosilla. Tai oli ainakin 50-luvun miesten fantasiakirjassa. Bondin nätti tumma pitkä sihteeri oli vaarassa jäädä vanhaxipiiaxi. Senpä vuoxi James kolleegoineen olivat tehneet lukuisia yrityxiä murtaa neitoselta immenkalvon, huonolla menestyxellä. Se ei puhkeakaan 2 nollan kumikalulla. Neitosille miehet muodostivat turvallisuusriskin, miekkosille neitoset ovat vain kyrvällisyysriski. James oli vanhin niistä jonka numerossa oli 2 reikää ja lupa käyttää molempia erotuxetta.

ellauri220.html on line 544: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on  täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!

ellauri220.html on line 546: Vihapuhetta on 3laista, ideologista, tunneperäistä ja puhtaasti vittuilevaa. Kaikissa näissä yleisö on tärkeä. Lisäsin vielä 4. tyypin, autistisen, joka ei kaipaa mitään yleisöä.

ellauri220.html on line 560: Filosofiaa kannattaa lukea yliopistossa täysi oppimäärä tietääxeen kuinka turhanpäiväistä se on. Zicke, zacke, Hühnekacke. Wissenschaftskäse.

ellauri220.html on line 566: George Denis Patrick Carlin oli yhdysvaltalainen Grammy-palkittu stand up -koomikko, näyttelijä, tunnettu ateisti ja kirjailija. Carlin oli kuuluisa ennen kaikkea kieleen, psykologiaan, uskontoon ja tabuihin kohdistuneista huomioistaan. It’s Bad For Ya. Carlin kuoli 22. kesäkuuta 2008 sairaalassa sydämen vajaatoimintaan. Carlinilla oli ollut sydänvaivoja jo aiemmin. Viimeisissä kuvissa se on vanha käppänä. 7 sanaa joita ei saa sanoa teeveessä:

ellauri220.html on line 580:   Takas Löllöön kesken albumia 221. Wilt Whatman, Dos Passos, John Sinclair, Saul Bellow, Don deLillo, Foster Wallace, ketä vielä olis näitä Amerikan eepoxen väsääjiä? Pynchon olisi paizi että sateenkaarikirja kertoo Euroopasta. Mua ei vois vähempää kiinnostaa Lillon tyhmän pesäpallon kohtalot. Portugalilaissyntyiseltä Dos Passosilta olen muistaaxeni lukenut jonkun New York aiheisen buchleinin joka oli mielestäni silloin aika hyvä.

ellauri220.html on line 587: Iänikuinen Lenny tunnustaa kuin Petteri mantelipussin ääressä: olen izekin syyllinen, olen mätäpää valhepussi, mutta mitä siitä? Kuha läppä lentää ja porukoiden aika saadaan kulumaan kuin rotukoirilla. Vizi tälläset standup koomikot on lameja. Minä tulin tänne jotta minua rakastettaisiin. Mitä vittua, että onkin narsistista touhua. Pillusavurenkaita on nähty jossain pornoleffassa, olisko ollut Emmanuellessa? mitä ihmeellistä siinä on.

ellauri220.html on line 589: Tän kaskun savurenkaat pössytellyt tyttö on kuin Marthe Richard, jonka rikas asiakas pelasti. Tai ei sittenkään, vaan se katulapsi joka juoxenteli yxin Bronxissa. Mihkähän Löllö on tällä tässä menossa? Mixhän tää Lenny oli sille aiheena niin mieluisa?

ellauri220.html on line 591:   Joo Emmanuellehan se pätkä oli, vlta 1974. Sen takeen sillä sai olla niin pienet tisutkin. Ei se mua haittaa, pidän sellaisista. Mutta vittu se vanha äijäpaha sexipeetee oli rasittava. Toinen samanmoinen oli Marlon Brando Viimeisessä tangossa. Rasvaisia puoliveteisiä ukkoja letkut puolitangossa. Lush cinematography, marvellous acting (in particular from Sylvia Kristel) and genuinely erotic scenes tastefully directed… Just Jaeckin! It’s the same badly dubbed, funny-for-about-five-minutes shite it’s always been, with ‘Ooh look! Fanny smoke rings! Chortle!’ tired businessman’s humour very much to the delapidated fore. Best bits of this sorry cash cow – sorry, ‘significant cultural event – were the original UK trailers, as voiced by Katie Boyle.

ellauri220.html on line 594: Saapasmaan matukatulapsia 50-luvulla Bronxissa treenaamassa MANGIA! FOTTI! MAZZA! leikkejä takapihalla ennen autoistumista. Ämmä kaataa niskaan jätteitä.

ellauri220.html on line 597:   "Sexiä tai ulos. Sanot ihan kiltisti. Me emme voi sallia että tyttö tuhoaa meidän omaisuuttamme [varastamaamme autoa]".  Nick on syvästi vastenmielinen talousliberaalin ja mafioson risteytys. Kohta Klaara jättää Vihtorin saatuaan maistaa juniorimafioson kapeata kullia ja lähtee höyläämään ize omaa artistin uraansa Klaara Kotkona. Etovaa.

ellauri220.html on line 600: ja samat juveniilipaskapäät jo ihan taaperoina mätkii turpaan reviirille tunkeneita tuntemattomia muita palleroita. Treenaavat termiittiapinoiden MAZZA! leikkejä.

ellauri220.html on line 602: Pierino Ronald "Perry" Como, född 18 maj 1912 i Canonsburg i Pennsylvania, död 12 maj 2001 i Jupiter Inlet Colony i Palm Beach County i Florida, var en amerikansk sångare och skådespelare. Han betraktades som en crooner ("smörsångare"). Han började arbeta som frisör som femtonåring och sjöng samtidigt med olika orkestrar. Han hade sin storhetstid som artist från andra halvan av 1940-talet till början av 1960-talet. Bland hans största skivsuccéer märks Magic Moments och Wanted.  "50 vuotta musiikkia ja elämää hyvin elettynä. Siinä esimerkkiä kaikille." Suomessa hänen muun muassa lauantain toivotuissa suosituin laulunsa oli "Caterina" (1962), jonka myös Lasse Mårtenson teki suomeksi.

ellauri220.html on line 609:   Matty oli yhtä mätä luonne kuin Nick vaikka toisenlainen. Hän piti suojautumisesta atomipommilta. Siinä oli yhdessä toimimisen tuntu, joka tuotti hänelle tyydytystä. Mutta se oli vitun huono häviäjä, vaikka säälittävä häviäjä olikin. Suojautuminen herätti Mattissa merkillistä yhteenkuuluvuutta Se oli samannäköisten ja samointoimivien yhteys, päät alhaalla, kyynärpäät sivuilla, takamuxet pystyssä. Kolmenkymmenenkahden nappulan ja miljoonan triljoonan (oik. biljoonan, suom. huom.) yhdistelmän nero käpertyi mielellään määräkoloonsa ja kuunteli kuinka sisar Egarin ääni toisti kaikkia varoituxia ja käskyjä kuin nouseva ja laskeva sireeni muuten mitäänsanomattoman päivän udussa. Pysy rauhallisena. Älä koske mihinkään. Älä vastaa puhelimen soittoon. Irrota leivänpaahtimen pistoke seinästä. Älä aja moottoriajoneuvoa. Pidä mukanasi nenäliina pantavaxi suun eteen.

ellauri220.html on line 639: Televisio on kapine joka on pakko olla. Ja ilmalämpöpumppu, vanhalta nimeltään air conditioner. No ei sitä hölmöpönttöä niin vielä kaivattu 50-luvulla ettei olis ollut aikaa lyödä korttia 17 tuntia vuorokaudessa. Tajutonta hommaa sekin. Korttien läiskettä, leukavasti laukaistuja herjoja, viinanläträystä ja härkäsammakon kokoisia pieruja. Pittoreskia. Hänen oli mentävä heittämään vettä, z. kusasemaan kepillinen lavuaariin, kuin tri Pylkkänen Tilkan sairaalassa.

ellauri220.html on line 641:   Dagot lähtee 2 mutiaisen perään karvat pystyssä kuin reviiriä vartioivat koirat. Koiraskoirat. Sitähän ne ovatkin. Tizzone tarkoittaa nokikeppi. Lillolla on jotain pöljiä sananjohtoyrityxiä, turha vaiva, kylse vaan tarkoittaa savunaamoja. Ne alkoi vallata slummeja dagoilta niiden vetäytyessä jonnekin vihreämmille laitumille tai autuaammille mezästysmaille. Ensin pakenivat palefacet, sitten lakukepit. Tänä päivänä koko Bronx on täynnä märkäselkiä.

ellauri220.html on line 643: Tizzone. Italian word for black person. Literal meaning is burnt. " So lets get this straight, your'e ditsoon, charcoal briquette. Get the ditsoon mug. ditsoon (rude & offensive) Black-skinned person. Etim. "tizzone" in Italian. Literally meaning "ember". " Yo, you! Yeah you! The ditsoon in the white jacket !"

ellauri220.html on line 648: Incel-yhteisöissä syytetään seksin puutteesta yhteiskuntaa ja naisia. Incel-miehet ovat enimmäkseen lihaxettomia, pienileukaisia ja kaljuuntuvia. He kokevat että eivät täytä naisten ulkonäkövaatimuxia. Heiltä puuttuu opiskelupaikka, työ ja ystävät. Moni asuu muzin luona, eikä sekään anna.

ellauri220.html on line 650: No jo on moukkia. Lukisivat Darwinta. Pukille pääsy on harvinaista herkkua, ei sinne kelpuuteta kaikkia. Henkkakin voi saada omin käsin kahmaloittain onnea runkmannina. Turha urputtaa niin kauan kun viisari värähtää ja on kädet tallella, eikä peniskyynärpää vielä vitun kipeä.

ellauri220.html on line 659: Tää de Lillo on hyvin vanhanaikainen kaveri, ja vanhahan se jo onkin, 86. Hän sanoo: "On yksi mielenkiintoinen juttu. Ukrainassa on nainen joka sanoo olevansa toinen Kristus (tai Krista, oikeammin). Hänen opetuslapsensa naulitsevat hänet ristiin, ja sitten hän nousee kuolleista. Hyvin varteenotettava ihminen. Viisitoistatuhatta opetuslasta. Voitko uskoa? Koulutettuja ihmisiä, aivan normaalin oloisia. En minä tiedä. Tällaista kommunismin jälkeen?" "Ehkä Tšernobylin jälkeen." "En minä tiedä”, hän sanoo.    

ellauri220.html on line 669: Esmeraldan väkisinmakaaja on vaan joku "Ankka", ilman nimeä, joka on jostain vihainen koko naissukukunnalle ja kostaa sille miellyttävimmällä keximällään tavalla, ruiskimalla koko kassillisen 12-vuotiaan tussun perälle, mätkimällä lasta vielä nyrkillä ja flengaamalla sen lopuxi pihalle. Ei mitään henkilökohtaista, sori siitä. Painallus 1. Misogyyni siis painoi nappulaa talossa ilman hissiä. Tästä nyt sitten jotkut kehittävät jotain toivoa. Niinpä tietysti, eihän muuten oltaisikaan jenkeissä. Köyhät tarvizevat unelmia, eikö niin? No ei, tää onkin sisar Edgarin 8 sekuntia valokeilassa, nuoret ihmiset tinttijulisteineen syleilevät sitä. Laminoituja Esmeraldan kuvia myydään painettuina rukouskortteihin. Ihme on palaamassa kulutusyhteiskunnan normikäytäntöön. Mainostilaa vuokrataan. Neuvostoliiton paras puoli oli ettei mainostilaa vuokrattu. Alma Edgar vetää henxelit. Painallus 2. Kuollut kassi-Alma seikkailee bittiavaruudessa. 

ellauri220.html on line 675: The Tsar Bomba in its original form would have created too much fallout to be safe for testing. The design was then modified before the bomb was detonated on the deserted island Novaya Zemlya.    

ellauri220.html on line 677:     Mahtoi amerikkalaista harmittaa että tsaarin pommi oli isompi kuin niiden. Ei se ollut 58Mt vaan 50. Lillo taas vähän väänteli faktoja saadaxeen ne paremmin sopimaan kirjaansa. Huohheli huoh, sentään loppuun saadaan vähän perinteistä idealismia: onko virtuaalitodellisuus ilmiö maailman sisällä, vai onko asia juuri päinvastoin? Kumpi pitää sisällään toisen, ja mistä sen voi tietää varmasti? Ja mikä sana sitten yllättäen loppuviimexi porhaltaa esiin sumupilvestä? Se on Pax! Ota Pax, ota kax, ota Fazerin Paxeja kax! Se rauhoittaa suurkaupungin armottomassa keossa ja muumilaaxon yxinäisillä vuorilla. Kata kata Katarolli..

ellauri221.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri221.html on line 51:   1955 ilmestynyt Bond-kirja Moonraker on Ian Flemingin viatonta kertomaa siitä miten paljon miehillä on mukavampaa kuin neitosilla. Tai oli ainakin 50-luvun miesten fantasiakirjassa. Bondin nätti tumma pitkä sihteeri oli vaarassa jäädä vanhaxipiiaxi. Senpä vuoxi James kolleegoineen olivat tehneet lukuisia yrityxiä murtaa neitoselta immenkalvon, huonolla menestyxellä. Se ei puhkeakaan 2 nollan kumikalulla. Neitosille miehet muodostivat turvallisuusriskin, miekkosille neitoset ovat vain kyrvällisyysriski. James oli vanhin niistä jonka numerossa oli 2 reikää ja lupa käyttää molempia erotuxetta.

ellauri221.html on line 53: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on  täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!

ellauri221.html on line 55: Vihapuhetta on 3laista, ideologista, tunneperäistä ja puhtaasti vittuilevaa. Kaikissa näissä yleisö on tärkeä. Lisäsin vielä 4. tyypin, autistisen, joka ei kaipaa mitään yleisöä.

ellauri221.html on line 60:   Maahanmuuttajataustaisen näköinen James Bond pääsee siivestämään varakkaiden klupille. Bondin vihollinen Elon Musk oli imuskellut peukaloa lapsena. Se oli jättänyt jälkeensä ruman jäljen, prognaattisen yläpurennan. Hän oli juuri sellainen paskiainen kuin Bond oli kuvitellutkin, täysiverinen, häikäilemätön ja taitava. Täynnä sisua. Eihän sellaista voi kuin ihailla. Tällästä on talousliberaali moraali.

ellauri221.html on line 64: - Paras englantilainen keittotaito on kyllä maailman parasta. Näitä kyljyksiä voisi vaikka leikata haarukalla ja syödä lusikalla. Vain ylämaalainen savulohi on näin tahmeaa. Samppankaljakin on laadukasta vaikkei brittiläistä.

ellauri221.html on line 67: Bond heitti ympärilleen silmäyxen. Kyllä oli hienoa. Miesten joukossa saattoi olla pinnaajia jotka eivät lyöneet vaimoaan, ja miehiä joiden vietit oli kieroon kasvaneet (sodomisteja), mutta konkkaronkkana iltapuvuissaan he tekivät aristokraattisen vaikutelman kuin pingviinit jäällä. Vaan harmi että Marthe Richard meni sulkemaan 1946 les maisons closes, vaikka ne oli suljetut jo valmiixi. Nyt ei Lontoossakaan kulje klubitarjoilijat enää pyllyt paljaina, ei edes tarjoilijattaret. Quel dommage! 

ellauri221.html on line 73: 	The club’s name derives from its head waiter, Edward Poodle. Poodles quickly built up a prestigious reputation among London’s powerful and wealthy classes, and its membership reflected this, numbering numerous politicians and members of the British aristocracy. Members have included former British Prime Minister Winston Churchill, John Perfumo (a politician who resigned after the notorious Perfumo affair scandal, whereby he was revealed as having an affair with 19-year-old model Helen Keller), philosopher David Hume, economist and philosopher Adam Smith, and author Ian Fleming, creator of the world’s most famous fictional spy, James Bond.

ellauri221.html on line 75: 	Fleming used to visit the club for lunch, though it’s not known whether he enjoyed the club’s famous Agent Orange Fool, an indulgent traditional British dessert made with fruit and cream that became synonymous with Poodles. It’s said that Fleming based Blades, a fictional private members’ club in the James Bond series (mentioned in two Bond novels, 1955’s Moonraker and You Only Live Twice in 1964) largely on Poodles. Certainly, the architectural features and opulent décor of Blades described by Fleming in his novels both bear similarities to Poodles.

ellauri221.html on line 77: 	At the far end, above the cold cuts table, laden with lobsters, pies, joints and delicacies in aspic, Romney’s unfinished full-length portrait of Mrs Fitzsherbet gazed provocatively across at Fragonard’s Jeu de Cartes, the broad conversation-piece which half-filled the opposite wall above the Adam fireplace.

ellauri221.html on line 78: 	It is interesting (to perhaps only me) that Fleming referenced real artists but fictitious works by those artists when describing the interior of Blades, which was a fictional club, but very much based on a real one (Poodles).

ellauri221.html on line 85: Marthe Richer, dite Marthe Richard, épouse Crompton, née Betenfeld le 15 avril 1889 à Blâmont (Meurthe-et-Moselle) et morte le 9 février 1982 à Paris, est une prostituée, aviatrice, espionne et femme politique française. 

ellauri221.html on line 93:   Issue d'une famille modeste (son père Louis Betenfeld, violent et alcoolique, est ouvrier brasseur et sa mère Marie Lartisant domestique), Marthe Betenfeld a un frère et une sœur aînés, Camille et Jeanne. Elle est envoyée quelques années dans une institution catholique et son destin semble tout tracé : couturière, comme sa sœur aîné. Puis elle devient à Nancy apprentie culottière, à quatorze ans. Le métier ne l'enchantant guère, elle fugue de chez ses parents. Elle est interpellée pour racolage en mai 1905 par la Police des mœurs et ramenée chez ses parents. Elle fugue à nouveau à 16 ans et se retrouve à Nancy, ville avec une importante garnison militaire, où elle tombe amoureuse d'un Italien se disant sculpteur mais qui se révèle être un proxénète. Il l'envoie sur le trottoir, puis elle devient prostituée dans les « bordels à soldats » de Nancy. Devant effectuer plus de 50 passes par jour, elle tombe rapidement malade et contracte la syphilis. Renvoyée du bordel, dénoncée par un soldat pour lui avoir transmis la syphilis et fichée par la police (où elle est inscrite comme prostituée mineure le 21 août 1905), elle est contrainte de s'enfuir à Paris. Elle rentre dans un « établissement de bains » rue Godot-de-Mauroy (maison close d'un standing supérieur à ses anciennes maisons d'abattage) où elle rencontre, un soir de septembre 1907, Henri Richer, mandataire aux Halles. Le riche industriel l'épouse le 13 avril 1915. Elle fait alors table rase de son passé et devient une respectable bourgeoise de la Belle Époque dans son hôtel particulier de l'Odéon. Elle demande à être rayée du fichier national de la prostitution, ce qui lui est refusé.

ellauri221.html on line 97:   Elle dépose le 13 décembre 1945 devant le Conseil municipal de Paris un projet pour la fermeture des maisons closes. Dans son discours, elle ne s’en prend pas tant aux prostituées qu’à la société, responsable selon elle, de la « débauche organisée et patentée » et à la mafia, qui bénéficie de la prostitution réglementée ; le propos permet aussi de rappeler que le milieu de la prostitution s'est compromis avec l’occupant pendant la guerre. Sa proposition est votée et le 20 décembre 1945, le préfet de police Charles Luizet décide de fermer sans préavis les maisons du département de la Seine dans les 3 mois (au plus tard le 15 mars 1946, date qu'a fixée le conseil municipal). Encouragée, Marthe Richard commence une campagne de presse pour le vote d'une loi généralisant ces mesures. Elle est soutenue par le Cartel d'action sociale et morale et le ministre de la Santé publique et de la Population, Robert Prigent.

ellauri221.html on line 99: 	Le 9 avril 1946, le député Marcel Roclore présente le rapport de la Commission de la famille, de la population et de la santé publique, et conclut à la nécessité de la fermeture. Le député Pierre Dominjon dépose une proposition de loi dans ce sens qui est votée le 13 avril 1946 à la chambre des députés. La fermeture des maisons closes est appliquée à partir du 6 novembre 1946. Le fichier national de la prostitution est détruit et remplacé par un fichier sanitaire et social de la prostitution (loi du 24 avril 1946). Environ 1 400 établissements sont fermés, dont 195 à Paris (177 établissements officiels) : les plus connus comme le Chabanais, le Sphinx, La Rue des Moulins, le One-Two-Two mais aussi les sinistres maisons d’abattage comme le Fourcy et le Charbo… Beaucoup de tenanciers de maisons closes se reconvertirent en propriétaires d'hôtels de passe. La prostitution est alors une activité libre ; seules sont interdites son organisation et son exploitation — le proxénétisme — et ses manifestations visibles.

ellauri221.html on line 101: 	Ce succès vaut à Marthe Richard le pseudonyme humoristique de « Veuve qui clôt », en référence à la maison de Champagne Veuve Cliquot. Qui clot - Cliquot - vous comprenez? Haha!

ellauri221.html on line 103: hard, was passed with the votes of an alliance of the Christian democrat MRP and the Communists (of course!). On April 13, 1946, the prostitution registry was destroyed, and 1,400 brothels were closed, including 180 in Paris. Many brothels were converted into hotels, which prostitutes continued to use, so haha! James Bond was coldcocked by this cruel and inhumane law. He switched immediately to drinking only Tittinger.

ellauri221.html on line 110: Narcissistic personality disorder was nearly dropped from the DSM V. Narcissistic personality disorder was first defined in 1967. The DSM-IV defines the essential feature of narcissism as "a pervasive pattern of grandiosity, need for admiration, and lack of empathy that begins in early adulthood and is present in a variety of contexts." It's a definition that was set before the rise of social networking, reality TV, or partisan news channels designed to confirm our every opinion. Perhaps it truly is time to update it.

ellauri221.html on line 112: “Narcissism is not a disease,” says Freed. "It’s an evolutionary strategy that can be incredibly successful—when it works, ”

ellauri221.html on line 117: Narcissism has become such a valued personality trait that it's broken through the gender barrier. For decades, it was seen as a predominantly male disorder. Now, says Harris Stratyner, a professor of psychiatry at Mt. Sinai Medical School, it's increasingly common in women.

ellauri221.html on line 119: According to the DSM-5, “Many highly successful individuals display personality traits that might be considered narcissistic. Only when these traits are inflexible, maladaptive, and persisting and cause significant functional impairment or subjective distress do they constitute narcissistic personality disorder.” 

ellauri221.html on line 121:       Haha! ouch! It only hurts when I laugh.

ellauri221.html on line 126:   Bondin rikastumisunelmat ovat säälittäviä. Uusi avoauto, rintaneuloja, lava Taittingeria, hmm mitä vielä? Maaliremontti, jotain huonekaluja, loput rahat eläkkeeseen ja ero nollanollista. Volttikuskin näköinen Craig oli lähempänä Flemingin alkuperäistä matujamesta kuin sliipatumpi Connery ja kermaperse Moore.

ellauri221.html on line 128: Jouko Turskan sylkeä roiskuvat 7 veljestä vastasivat hyvin Jorma Oxasen saamaa vaikutelmaa ko. juipeista. Riina Tanskasen tympeät tytöt ovat yllättävän rumia. Läiskät naamassa näyttää joltain ihotaudilta. Ei Riina izekään ole hääppönen. Kyllä Kata oli parempi. Kata kata kata riina, kelpas Jamesille piri sekä viina... Liekö Jamesin kahden reiän kumihame mukana Riinan runkkuoppaassa. 

ellauri221.html on line 134: Kuulkaas nyt, mä en aio käyttäytyä kuin hieno nainen. Sen sijaan mä aion olla ”SELLAINEN TYTTÖ”, joka pieree, istuu haarat levällään, haisee hieltä, mutristelee naamaansa ja laukoo aivan säädyttömiä ajatuksia.

ellauri221.html on line 143: ”Kenen tahansa perusselfieille joku saattaa masturboida. Ja vaikka mulla olisi kadulla kaunis mekko päällä, niin kuka tahansa voi seksualisoida mut”, Tanskanen sanoo. Riinan selfieltä on kyllä turha eziä runkkulaimiskaa kuten Katalta.

ellauri221.html on line 155: Cox's Brownies were little men who had mischievous adventures together. Each Brownie had a distinctive physical appearance: Cholly Boutonnière wore a top hat and monocle, while others wore traditional Turkish, Irish, German, Swedish, Russian, and Chinese garb. There was an Eskimo, an American Indian, even an Uncle Sam. "Much of the success of his books can be attributed to his treatment of the characters, who portray human nature with its goodness and strength and also its follies, but never its baseness.".

ellauri221.html on line 157:   An important characteristic of the Dunno trilogy is its heavily didactic nature. Nosov describes this as an effort to teach "honesty, bravery, camaraderie, willpower, and persistence" and discourage "jealousy, cowardice, mendacity, arrogance, and effrontery." Strong political undertones are also present. In addition to general egalitarianism and feminism, communist tendencies dominate the works. The first book takes the reader into a typical Soviet-like town, the second into a communist utopia, and the third into a capitalistic satire. Nosov's captivating and humorous literary style has made his ideologies accessible to children and adults alike.

ellauri221.html on line 159: At the same time, the Canadian anthropologist and critique of civilization and education Layla Abdelrahim emphasizes the anti-disciplinary and anti-totalitarian aspect of the Dunno trilogy. She must be some sort of communist or Arab terrorist.

ellauri221.html on line 164: Eräässä pikku talossa Sinikellojen kadulla asui kuusitoista pikku ruispoikaa. Kaikkein huomatuin heidän keskuudessaan oli pikku ruispoika nimeltään Tietävä. Hän oli saanut tämän nimen siksi, kun hän tiesi paljon asioita. Ja hän tiesi paljon, koska luki erilaisia kirjoja. Kirjoja oli hänen pöydällään sekä pöydän alla, vuoteella ja vieläpä vuoteen allakin. Hänen huoneessaan ei löytynyt sellaista paikkaa, jossa ei olisi ollut kirjoja. Tietävä oli lueskellut paljon ja tullut hyvin viisaaksi. Siitä johtuikin, että kaikki tottelivat häntä ja kunnioittivat suuresti. Tietävä käytti aina mustaa pukua. Ja kun hän istuutui pöydän ääreen, pani silmälasit nenälleen ja ryhtyi lukemaan jotakin kirjaa, niin hän oli ihan professorin näköinen. Tässä samassa talossa asui kuuluisa lääkäri, nimeltään Petteri, hän paranteli pikku ruiskisten kaikki sairaudet. Hänellä oli aina yllään valkoinen lääkärintakki ja päässään valkoinen tussulakki.

ellauri221.html on line 169: Kirjailija Älynen kiittää kexijää: Hän teki minulle mitä parhaimman höpinäfoonin.

ellauri221.html on line 172: Tämän kotelon, eli käsilaukun-nimittäkää sitä mixi haluatte-tämän kyljessä on vähäinen aukko. Teidän ei tarvihe muuta kuin lausua muutama sana tuon aukon edessä ja painaa sitten nappulaa, niin höpinäfooni täsmälleen toistaa sananne. Voitte kokeilla sitä, ehdotti Älynen Mutterille. Mutteri kumartui lähemmäksi kotelon kyljessä olevaa aukkoa ja sanoi:

ellauri221.html on line 176: -Mihinkä tarvitsen! huudahti Älynen.-Ilman tuollaista laitetta kirjailija on kuin kädetön. Minä voin viedä höpinäfoonin kenen asuntoon tahansa ja koje kirjoittaa muistiin kaikki mitä siellä puhutaan. Minun ei tarvitse muuta kuin kirjoittaa se paperille ja silloin on novelli tai jopa romaanikin valmis.

ellauri221.html on line 185: Erikoisen mielenkiintoista, vahvisti Älynen.-En osannut edes sellaista odottaa. Olen huomannut, etteivät he puhu mitään. vaan yksinkertaisesti nauraa hohottavat syyttä suotta, kiekuvat kuin kukot, haukkuvat kuin koirat, rõhkivät ja naukuvat.

ellauri221.html on line 187: Ihmeellistä! huudahti Mutteri. Niin minäkin olen sanonut, että ihmeellistä! myönsi Älynen. Niin kauan kun istun lheidän parissaan keskustelevat kaikki normaalisti ja harkitusti, mutta kun vain lähden pois, niin alkaa jotain jonninjoutavaa. Kuunnelkaahan mitä eilen sain laitteeseen. Olin eräiden tuttavien luona ja lähtiessäni unohdin höpinäfoonin pöydän alle.

ellauri221.html on line 189: - Älynen pyöritti erästä kojeen kannen alla olevaa pyöreää levyä ja painoi nappulaa. Kuului pihinää, sitten kolahti kuin olisi ovi suljettu. Tuli tuokion hiljaisuus, sitten yhtäkkiä kuului kovaa naurua. Joku sanoi: Pöydän alla. Kuului jotain kahinaa. Uudelleen kuului naurua. Joku kiekui, joku naukui, joku haukkui. Sitten joku määki kuin lammas. Joku sanoi: Päästäkää minut lähemmäksi, minä huudan aasin tavoin. Ja sitten kuului:-I-oo! I-oo!.. Ja sitten hirnui kuin varsa: I-ho-ho-hoo! Sitten taas kuului naurua.

ellauri221.html on line 195: - Te haluatte vetää heitä nenästä, mutta he vetävätkin teitä. Te haluaisitte kuunnella mitä puhutaan, kun te ette ole läsnä, mutta he tekevät kiusaa ja vikisevät ja rõhkivät saadakseen nauraa teidän kustannuksellanne. Älynen rypisti kulmiaan:

ellauri221.html on line 205: Mikä tuo on? kummasteli Pilleri. En minä pue sitä ylleni! Kaikki silloin luulevat minua tytöksi. Mitä pahaa siinä on? Onko sitten muka paha olla tyttönä?

ellauri221.html on line 212: - En osaisi, tunnusti Pilleri. - Siinä sen näette, mutta me osaamme kaikki mitä vain oravia taikka pupuja, jos halutaan. No, hyvä on, Pilleri heilautti kättään ja ryhtyi pujottamaan melaa mekkoon. Pukeuduttuaan hän ojenteli käsiään ja koukisteli tarkastellen itseään joka puolelta. Tietämätön alkoi heti tirskua nähtyään Pillerin tällaisessa eriskummallisessa asussa. Nauruun yhtyivät toisetkin pojat. Eikö teitä hävetä! suuttui Tipu. Ei siinä ole nauramista.

ellauri221.html on line 225: - Minä en halunnut koskaan ennen olla tyttöjen joukossa,  luulin poikain olevan parempia, mutta nyt näen, etteivät pojat ole lainkaan parempia. Pojat eivät ole tehneet muuta kuin ärsyttäneet minua, mutta tytöt rupesivat puolustamaan. Tästä lähtien olen aina tyttöjen kanssa sovussa.

ellauri221.html on line 229: Kannel puhalteli huiluaan ja pojat esittivät Kukkaterhon kirjoittaman laulun heinäsirkasta:

ellauri221.html on line 240: Mutta sammakkopa paha 

ellauri221.html on line 241: tuli kerran möhömaha. 

ellauri221.html on line 253: - Heinäsirkka oli niin soma! nyyhkytti Hutilo. Ei kajonnut kehenkään ja sovussa se eleli, sanoi Hätähinen. - Sen vuoksi sammakko söikin sen, lisäsi Mutteri. Ainoastaan Tietävä ei itkenyt, vaan lohdutteli tovereita. Älkää itkekö, veikkoset! Ei sammakko syönyt Ukraina heinäsirkkaa. Se ei ole totta. Se söi vain Krim kärpäsen. Ihan kunniasanallani - kärpäsen! - Samantekevää... nyyhkytti Mutteri.- Minun on sääli kärpästäkin. - Miksi niitä pitäisi sääliä? Eivät ne muuta tee kuin häiritsevät kaikkia ja levittävät tauteja. Jopa nyt jotakin, itketään kärpäsen vuoksi!

ellauri221.html on line 255: Kaikkien muiden edellä porhalsi Kukkaterho. Jörökin totesi: en olisi uskonut että tyttöjen kanssa voi olla yhtä kivaa olla välilöissä kuin poikien!  - Entä sinä? kysyivät tytöt Tietämättömältä. Sinisilmä ja minä olemme vain ystäviä, vastasi Tietämätön. Ei meitä ole niin helppo narrata! sanoi Nupi. - Sinähän riitaannuit yksinpä ystäväsi Viitsimättömän kanssa sen takia, että hän oli tyttöjen ystävä. - Mutta nyt ei ole enää sillä tavalla! Viitsimättömän kanssa olen jo sopinut ja nyt tulen itsekin aina olemaan tyttöjen ystävä.

ellauri221.html on line 263:   Nyt ei kukaan enää ajanut tyttöjä pois, jos he halusivat leikkiä poikain kanssa-päinvastoin heitä aina pyydettiin tulemaan mukaan isojen ja kovien poikain leikkeihin. Puolen päivän jälkeen yhtyivät kaikki leikkeihin, ketkä hippasille, ketkä 2 pers. piilosille, ketkä sylipainixi. Tietämättömän Sinisilmältä saaman  skulausvihkon väliin tuli pitkähäntäisiä tahroja. Niitä pyrstötähtiä oli hänen vihkonsa melkein jokaisella sivulla.  Mutta kun yrittää oikein kovasti pääsee pyrstötähdistäkin eroon.

ellauri221.html on line 267: The Adventures of Dunno in Flower Town presents a socialist anarchist utopia of Flower town. This society is self sufficient and enjoys a variety of personalities. It raises questions of the role of science and medicine, travel and knowledge, self-subsistence and hierarchy in a simple, humorous and concomitantly lovely style. Margaret Wetlin, an American who had immigrated to Russia during Stalinism, made an excellent translation of this book into English.

ellauri221.html on line 269:     In an update of a study on empathy originally conducted in 1979, Sara Konrath, a researcher at the University of Michigan’s Institute for Social Research, Ed O’Brien and Courtney Hsing have presented “Changes in Dispositional Empathy in American College Students Over Time: A Meta-Analysis” at the annual convention of Psychological Sciences in Boston (May 28th 2010). In this study they find a drastic difference in today’s student body on campuses from college students of the late 1970s. Today’s students disagree more frequently with such statements as: “I sometimes try to understand my friends better by imagining how things look from their perspective”, or, “I often have tender, concerned feelings for people less fortunate than me.”

ellauri221.html on line 271:     Surrounded by anthropogenic ecological disasters, brutal wars, and the threat of destruction looming over the future of the planet itself due to our actions, constructed knowledge, and structured ignorance, it becomes urgent to examine the underlying ontological concepts and the reality from which our children are incarcerated in schools. This research is an attempt to look at what is the knowledge that children get exposed to and my main question is whether identity and civilisation are not the underlying culprits in our alienation from the world. As Tove Jansson shows in her moominbooks, perhaps it is necessary to empathise even with the one who dislikes us and not limit ourselves to people only, but see if “I can often have tender, concerned feelings for anyone (animals and people included) as fortunate or less fortunate than me”.

ellauri221.html on line 281: the red haired beauty all dressed in green had no knickers underneath. 


ellauri221.html on line 282: Is that Kitty Green? No it´s reflection from her shoes.

ellauri221.html on line 288:   James Bondin mielestä Elonin pulipäixi ajellut saxalaiset insinöörit ovat epäilyttäviä, koska niillä on kaikilla erilaiset wiixet. Pulipää ja wiixet on aina ollut Jamesista etova yhdistelmä. Sen täytyy tarkoittaa jotakin, ja jotakin hyvin pahaa. Ehkä Elon onkin eloonjäänyt nazi? Ei nyt on liian jänskää, häätyypä kurkata netistä kuinka jätkän käy!

ellauri221.html on line 294:     Doctor Jolly Goodhead is a fictional character from the James Bond franchise, portrayed by Lois Chiles. She does not appear in any of the Ian Fleming novels, only in the film version of Moonraker (1979), but her character is similar to that of Gala Brand, the female lead in the original novel Moonraker (1955), by way of being James´s major lay this time round. In 25 years, James has graduated from screwing a secretary to schtupping a doctor of science. Way to go, Bond girls! Right on!

ellauri221.html on line 296: Goodhead is a scientist and astronaut working undercover for the CIA on Sir Hugo Drax´s Moonraker 5 space shuttle, to gather intelligence on Drax´s plan to exterminate the human race. Bond is also working undercover in Drax´s organization, for the British Secret Intelligence Service, and he gets good head from Jolly, until she introduces him to a centrifugal force chamber, where astronauts get to grips with Gräfenberg spot sucking, and invites him to have a try. Without her knowledge, however, Drax´s henchman, Charlie Chan, tampers with the  sucking machine´s controls to send it into overdrive; by the time Goodhead comes, Bond has nearly been killed. Bond later meets Goodhead in her hotel room and is able to guess her identity when he sees standard CIA underwear and dildo gadgetry there. Bond and Goodhead are at first reluctant to bonk together, fighting who is to be on top, but they are working well enough as a 2-person team by the end of the film.

ellauri221.html on line 298:     Bond travels to Venice to investigate Venni Glass, a company named in some of Drax´s plans. Bond spots Goodhead there and follows her before re-introducing himself. Later that evening, Bond has to deal with Charlie Chan, then pays Goodhead a French visit, and they spend the night humping joyfully together.

ellauri221.html on line 302:     Bond meets Goodhead again once Drax puts them under ´Moonraker 5´ to be incinerated by the lift-off. They escape and are able to pilot ´Moonraker 6´. After following Drax to his space station, Goodhead and Bond listen to Drax´s speech and leave. Jaws later captures them after the first globe is launched. Drax tells Bond about his plan about having perfect human beings on his earth, with no physical peculiarity or ugliness, but this is overheard by Jaws. He sees that because of his ugly steel teeth, he will be destroyed alongside his ugly girlfriend, Dolly, so turns on Drax and helps Bond and Goodhead to fight Drax´s men. After Bond goes to defeat Drax, Goodhead helps him, and Dolly and Jaws get off on the self-destructing space station, escaping on a pod of their own into Earth´s atmosphere. Bond and Goodhead go after the globe, nearly destroying its inhabitants, but not quite. Bugger it.

ellauri221.html on line 304: The film ends with the representatives of the US and Britain tuning in to see Holly Goodhead and Bond making love. The previous Bond film, The Spy Who Loved Me, ends in the same way, and Anya Amasova (way more beautiful than Lois) was shocked by this candaulism, but Goodhead is too "happy" to care. She is American after all. Last Words: Oh James, rake me around the moon one more time.

ellauri221.html on line 309:     A space shuttle called the Moonraker, built by Drax Industries, is on its way to the U.K. when it is hijacked in mid-air and the crew of the 747 carrying it is killed. Bond immediately is called into action, and starts the investigation with Hugo Drax. While at the Drax laboratories, Bond meets the brilliant and stunning Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. astronaut and C.I.A. Agent who is investigating Drax for the U.S. Government. One of Drax´s thugs, the sinister Chan, attempts to kill 007 at the lab, but when that fails, he follows Bond to Venice and tries again there. Bond and Goodhead follow Drax´s trail to Brazil, where they once again run into the seven-foot Goliath Jaws, a towering giant with metal teeth. Escaping from him, they discover the existence of a huge space station undetected by U.S. or Soviet radar, and a horrible plot by Drax to employ nerve gas in a genocidal project. James and Holly must quickly find a way to stop Hugo Drax before his horrific plans can be put into effect.

ellauri221.html on line 310:     A space shuttle is stolen enroute to London and M sends James Bond out to apologize to the shuttle creator, billionaire Hugo Drax. While visiting Drax´s estate, several attempts are made on Bond´s life, making Drax the number one suspect. Bond also meets Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist, who is also a C.I.A. Agent investigating Drax. Their investigations lead Bond to discover a plot to murder the world´s population so that Drax can repopulate the planet in his image. The chase takes Bond all over the world, California, Brazil, the Amazon James, and, finally, to Drax´s huge space-city over the Earth. Drax, meanwhile, has hired a old friend of Bond to take care of any problems, the steel-toothed killer Jaws.

ellauri221.html on line 311:     When a U.S. space shuttle is stolen in a mid-air hijacking, only Bond can find the evil genius responsible. The clues point to billionaire Hugo Drax, who has devised a scheme to destroy all human life on Earth. As Bond races against time to stop Drax´s evil plot, he joins forces with Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist who is as beautiful as she is brilliant, and 007 needs all the help he can get, for Drax´s henchman is none other Bond´s old nemesis Jaws, the indestructible steel-toothed giant. Their adventure leads all the way to a gigantic space station, where the stage is set for an epic battle for the fate of all mankind.

ellauri221.html on line 314: ha</span>el - Ole Buttermilk Sky.... (1953)" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen>

ellauri221.html on line 319:   Näyttää siis luppoovalta, ilmeisesti konnat nirhataan ja James pääsee jälleen pukille, imemään ja sorkkimaan mielin määrin Bond-tyttöä. EAT! FUCK! KILL! toteutuisivat kaikki ihan kivasti. Mutta eipäs nuolaista ennenkuin tipahtaa!

ellauri221.html on line 321:   James on Hoagy Carmichael tyyppiä. Luupää, er sieht wie ein Skelett aus. Julma suu. Varmaan vinokin. Sihteerikön puseron sisältö paljasti ettei kyse ollut koulutytöstä.

ellauri221.html on line 323:   Onxtoi Krebs sit niinkö Charlie Chan? Krebs pyysi saxaxi Jamesta nuolaisemaan pyllyään (siis Krebsin pyllyä). James ei nuolaissut. Mutta sehän ei huolettaisi venäläistä izemurharyhmää. Tuletko uimaan Gala! Voi juku! Mutta mitä panen päälleni? Mulla on vaan lyhkäset ja melkein läpinäkyvät alkkarit ja rintaliivit. Ei haittaa! Mullakin on vaan boxerit!

ellauri221.html on line 330: - He haluavat meidän kuolevan. Sixi on pysyttävä hengissä, sillä he ovat vastapuolella, ei niille pidä olla mielixi. - Älkää pelleilkö, sanoi Siru,  naispoliisit eivät ole pahvista. Vaan puusta, silikonista ja uretaanista.

ellauri221.html on line 332:   Noniin niinkuin arvasin Drax on tykistökeskityxestä erehdyxessä henkiinjäänyt nazi, joka kostaa nyt engländereille sen ettei V2-pommia koskaan saatu pudotettua yrjökuninkaan takapihalle. Tällä kertaa tulee osuma vastakruunattuun (no, vastakuukahtaneeseen) Elisabettiin, ja hölmöt inselaffet maxaa vielä kulut. Hahaa! Saastainen englantilaisharppu, sähähtää Krebs. Se taitaa olla homopetteri.

ellauri221.html on line 337:   Herää James, minä tässä, Kala. Hän tunsi miehen jäykistyvän. Vizi mikä panomies, monivammainen ja ratti kaulassa,  mutta viisarissa silti vielä painetta. Gala kiristi löyhtyneitä hampaitaan ja ryhtyi jälleen virvoittelemaan Bondia. - Olin Brandenburg-konserton parhaita ampujia, sanoi Drax keskustelunomaisesti. - Minun täytyy päästä puhelimeen, Bond marisi. - Vielä askel eikä teillä ole enää mitään tuolla vazan alla, kuten me englantilaiset sanomme, sanoi Drax iloisesti osoittaen sinne pyssyllä. Bond pysähtyi kuin seinään naulittuna. Noniin, Antakaapas nyt kun kerron koko juonen, sehän meillä pääkonnilla on Bond-filmeissä aina helmasyntinä. 

ellauri221.html on line 341:   Halveksin ja inhoan teitä kaikkia vitun britit! Senkin siat! Arvottomat, laiskat, rappeutuneet typerykset, jotka piilexitte valkoisten kallioittenne takana, sillä aikaa kun toiset kansat taistelevat puolestanne. Olette liian heikkoja puolustamaan omia siirtomaitanne, joten teidän oli pakko vedota Amerikkaan hattu kädessä. Haisevat kerskailijat, jotka tekevät mitä tahansa rahasta. Hah! Hän huusi voitonriemuisesti. Tiesin, että tarvitsin vain rahaa ja herrasmiehen julkisivun. Herrasmiehen! Pfui Teufel! Nuo pöhköpäät siellä Poodlesissa. Raharikkaita pukkeja. Kuukausikaupalla minä nyhdin heiltä tuhansia puntia, petkutin heitä suoraan heidän nenänsä edessä, ennen kuin te tulitte paikalle ja sotkitte koko jutun. Minä olin Moskovassa! Moskovassa! Noniin, nyt saatiin ryssätkin mukaan geimeihin. Juu niin niiltähän saatiin tähän tarvittava ydinpommi, kun ei inselaffeilla ollut siihen omia otrajauhoja. Kalju pää ja isot viixet hämäisivät paholaisen isoäidinkin! 

ellauri221.html on line 343:   Bond kehtaa vielä vittuilla Hugolle sen isosta diasteemasta. Se johtuu peukunimusta, James opettaa. Rotanhammas! Hunni! Sauerkraut! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz! Koulukiusattu ja niin edelleen! Hullu koira, joka pitäisi ampua. Karvanaamainen idiootti! Se sana tehosi!

ellauri221.html on line 345:   Asia on selvä, sanoi Bond suu veressä. Lontoo on pelastettu! Minulla on suunnitelma. Nyt alkaa vaikeampi osuus, James mökelsi Ronson suussa. Vankeja sitovat kuparilangat sulivat kuin vaha konnien unohtaman puhalluslampun liekissä. Vizi että satuttiinkin unohtamaan tulentekovehkeet pöydälle! Harmin paikka! Donnerwetter! Verdammt noch mal! Smoking kills! 

ellauri221.html on line 347:   Bond tunsi tytön pehmeät alahuulet omillaan. Tämä kiitoxexi Lontoon puolesta, sanoi tyttö vakavasti. Olet ihastuttava pikku ruistyttö täältäkin, Bond vastasi hameen alta epäselvästi. Olisi kannattanut sylkeä Ronson suusta ensixi. Onko tämä rasia peroxidiblondattu? Ei se on heijastusta kengistäni, tyttö vastasi.

ellauri221.html on line 353:   Raportteja säteilystä ei ole vielä saatu. Pilvi laskeutuu tietysti jonnekin, mutta tällä tuulella se voi ajautua pohjoiseen päin. Hyvässä lykyssä jopa Venäjälle asti. Takaisin kotiin, kuten voisimme sanoa. Bond hymyili tuskallisesti. - Käsitän, hän sanoi. Miten sopivaa. Vaan olishan se kiva jos meillä olisi niitä omasta takaa. - Pyydetään jenkeiltä, kexi M. Hyvä ajatus, hatut kouraan taas, Bond hymyili tuskallisesti. - Kaiken kaikkiaan onnistuimme aika hyvin. Sääli James että olet noin paiseilla, muuten sä ja Galatea voisitte, tiedäthän (näyttää etusormella vasen käsi torvena). Hän on varmasti hyvä tyttö. M. kazeli iloisen lämpimästi Bondiin. Tämä hymyili tuskallisesti takaisin. He ymmärsivät yskän, joka jätettiin tässä yhteydessä sanomatta. 

ellauri221.html on line 357:   Bondilla nousi seisomaan ja he ottivat toisistaan kädellä kiinni. Toivoisin että olisit siellä huomenna, James, sanoi Kala. Bond hymyili: huomenna aamulla vai illalla? Ei ei kun menen naimisiin tän Vivianin kaa. Me ollaan lepakkoja näät, ellet huomannut. No voi hevon vitun rämeet, Bond ei saanut tästä kuin muutaman tuskallista seisokkia. Gala ei päästänyt sitä kuin sydämensä takaovelle.   Entä nyt? Bond mietti. Mistä uusi hani alle? No kun on tuliterä brittiauto alla ja tukku puntia, tuskin siihen menee kauempaa kuin pari tuntia. 

ellauri221.html on line 367: Lock your Soyuz hatch and put your helmet on

ellauri221.html on line 404:   Pyhä on pelottavaa, on Anti-Nyöleen oivaltavinaan. Tietysti se on sitä, kun reviirinvartijat seisoo pyhän rajalla irvihampaina. Nyöleenin peukuttamaa läskiä oikeistopossua JK Chestertonia on haukuskeltu paasauxissa riittämiin, se on yhtä etova kuin isä Brownia teeveessä esittävä hanhinaama.

ellauri221.html on line 411:   Vesilinnun näköinen on Nyöleen izekin liian ahtaassa lippalakissaan. Ihme brassailua tympeällä paavinuskolla. Lasten nussiminen papiston taholta on vaan vahinko, sellasta tapahtuu täällä murheen laaksossa, se on tunnustettava, sori vaan ja jatketaan entisvanhaan tapaan. "Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsixeni." No se ei trendaa enää Jesse sori vaan, ei edes se läppä että lisääntykää ja täyttäkäätte maa. Me jätetään se homma hyvällä islamisteille ja keskitytään  vaginoiden voiteluun huonovointisilla siittiöillä.

ellauri221.html on line 413:   "Tietyssä hyvin yksinkertaisessa  mielessä ihminen on samanlainen kuin orava, sika tai perhonen, mutta olisi itsepetosta väittää, että jotain ratkaisevaa eroa ei olisi. Ero ei ole ajatuksissa, tunteissa, tuntemuksissa, haluissa tai pyrkimyksissä, jotka ovat eläinten yleismaailmallisia ominaisuuksia, vaan ero kytkeytyy luontosuhteeseen."

ellauri221.html on line 417: Mut tää termiittiapina ei ole jättänyt tätä tähän, vaan ize aktiivisesti tuhoaa omaa ympäristöään, sahaten silmät auki oxaa jolla istuu reppuperseellään.  On keksinyt keinot ja muuttanut eri paikkoihin kuten esim naapurimaahamme Ruoziin. Ihminen ei ole koskaan ottanut luontoa realiteettina, johon pitää sopeutua."

ellauri221.html on line 419: "Nimenomaan, siis ei-teolliset yhteisöt ja alkuperäiskulttuurit. Eurooppalaisessa kulttuurissa on tuhansia vuosia jo vallinnut luonnolle hanttiinpanemisen ajatus, joka ei ole kovin tuore, varmaan jossain Egyptissä peltokapitalismin seurannaisena keksitty."

ellauri221.html on line 434:   Mäkin pyysin ihan kohtuullisesti saidoilta sisaruxilta, että saisin rahaa yhteislahjaan niinkuin kaikki tähänastiset juhlijat. Lahjakin jo oli katottu, kolmensadan hintainen uusi mikroaaltouuni väsähtäneen tilalle.

ellauri221.html on line 436:   Mutta ei, Kikka on jo löytänyt jonkun kupukellon divarista ja haluaa sillä yllättää, ja hullu-Jöns ei enää osallistu yhteislahjoihin, koska "niiden aika on nyt mennyt", kas kummaa, vain vuosi sen jälkeen kun se ize sai kolmensadan hintaisen Platon-käännöxen yhteislahjana mun vaivannäöllä.

ellauri221.html on line 438:   Vitun saiturit! Mä taidan jättää koko juhlat pitämättä. Tai ainakin laitan niille vaan jotain oikein pahaa mömmöä, vaikka purkkikeittoa lämmitettynä vanhalla ruostuneella mikrolla. Ja vanhaa vuohta currykastikkeella. Hyvää rahaa en kyllä enää heitä pahan perään.

ellauri221.html on line 454: kalenterin haistattavaa tyyliä ja 

ellauri221.html on line 463: ”Sana tuli lihaksi. Hirveä sotku!” 

ellauri222.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri222.html on line 39: ...a man who was a towering intellectual (but short), a charismatic personality (but nasty) and Nobel Prize winner (anti communist) who searched in his writing for an answer (haha what did he find? EFK?) to the spiritual wilderness at the core of the human experience – but also (and above all) a petty man replete with human faults. Tää on tietysti Sale, jonka rusikointi jatkuu tässä Salen dickensiläistä pikareskiromaania lukiessa. Tämä albumi on jatkoa albumille 52, jossa Salea on jo alustavasti rökitetty.

ellauri222.html on line 41: 	Kuopiolainen taloyhtiö antoi 70-vuotiaalle rikosrekisterittömälle naiselle varoituxen kun sen alaikäinen lapsenlapsi oli puristanut finnin hississä ja pyyhkinyt sen peiliin. 2sta varoituxesta saa yhtiö ottaa huoneiston hallintaansa. Finnijäljen pyyhki taloyhtiön hallituxen jäsen peilistä wiledaliinalla. Syyllinen käytiin kazomassa valvontakameran filmistä. Varmaan nainen ja sen lapsenlapsi olivat väärää heimoa. Eivät olleet kasvantavääriä pohjoissavolaisia, joilla huumori on syntyperäistä.

ellauri222.html on line 46: Vanha rouva antoi jälkeenjääneen Georgen suudella ja puheli kuin koiralle:  "Kas, poika, älykäs junge, sinä pidät isoäidistä, asepoikani, kavaljeerini. Hyvä poika. Sinä tiedä kuka on hyvä sinulle, tiedāt kuka antaa sinulle kanankupuja ja kauloja. Kuka? Kuka laittaa sinulle spaghettia? Niin, tiedät. Spaghetti on liukasta, vaikea syödä haarukalla ja vaikeata syödä sormilla. Oletko nähnyt miten pieni sinitiainen kiskoo matoa?   Pikku mato tahtoo pysyä maassa. Pikku mato ei tahdo tulla ylös. No, nyt kastelet pukuni." Hän töykkäsi äkkiä pojan pään pois vanhalla tekopyhällä kädellään.

ellauri222.html on line 48: Varhaiskeski-ikäisellä Saulilla Augie Marchin takakannessa on ilkeät juutalaiset mulkosilmät ja niin pitkä nenä että se heittää varjon sen ylähuulelle. Se näyttää räkäklunssilta. Toi typerä suomennos "kiemurat" on samalta sylttytehtaalta kuin Foster Wallacen "päättymätön riemu". Kai Kaila on kääntänyt värikkäästi mutta kömpelösti. 

ellauri222.html on line 61: Augie March ja sen läskiintynyt veli Simon on jyrkästi eri mieltä rakkausavioliitosta. Romanttinen Augie on lukenut liikaa romskuja. Simon ei halua onnea, hän haluaa rahaa. Oikeasti Saul halusi naisilta omahyväisyyden silitystä ja pillua. 

ellauri222.html on line 70: Bellow’s bad temper in the late ’60s was by no means directed exclusively at would-be biographers, radical students and aggrieved wives. Bellow had so many targets to attack, whether insulting them face to face or in blistering letters or put-downs circulated through intermediaries. One of his favorite one-liners ran: “Let’s you and him fight.” The most salient recipients of Bellow’s bad temper in this biography were his three sons, each from a different mother — the oldest 21 when this volume starts, the youngest just 1 year old and about to be abandoned after yet another divorce.

ellauri222.html on line 74: Bellow didn’t just model some main characters on famous friends, but all characters were taken from life. He was in many ways a very thoughtful and kind person, but I think his need to be the top dog, the best, was very deep.

ellauri222.html on line 76: The irony in Bellow’s soul was that he craved love and experience, and learned to view people coldly and clinically. The writer Amos Oz recalled most vividly from his friendship with Bellow an exchange that they shared privately about death. “I said I was hoping to die in my sleep, but Saul responded by saying that, on the contrary, he would like to die wide awake and fully conscious, because his death is such a crucial experience he wouldn’t want to miss it.”

ellauri222.html on line 78: As previous biographers have discovered, it’s difficult to write an endearing biography of Bellow. “Was I a man or was I a jerk?” Bellow inquired on his deathbed.  The answer should be obvious.

ellauri222.html on line 87: How Saul Bellow ‘Blew It’ With the Holocaust, Changed His Tune After Six Day War

ellauri222.html on line 92: LOS ANGELES—Born in Canada into an immigrant Jewish family in 1915, Nobel Prize-winning author Saul Bellow had a traditional Jewish upbringing, which included Torah study, Talmud, and Hebrew. Yet Rabbi David Wolpe observes that Bellow had an ambivalent relationship with Judaism. 

ellauri222.html on line 94: “It was part of who he was, but he didn’t want to be thought of as a ‘Jewish’ author,” Wolpe, who has been the top-ranked rabbi on the Newsweek “50 Most Influential Rabbis in America” list, told JNS.org. 

ellauri222.html on line 98: Saul Bellow is the only American Jewish author to have won the Nobel Prize in Literature, and has also won three Pulitzer Prizes. In his new book, Greg Bellow, who holds a Ph.D. from the California Institute of Social Work and was a practicing psychotherapist for many years, divides his father’s life into “Young Saul” and “Old Saul.” He describes Young Saul as a sociable and funny man, full of questions. During the 1930s and ’40s, Saul was a Marxist and a “genuine believer” in radical philosophy. He believed that World War II was a war between communism and capitalism, and he was convinced that “come the Revolution there will be a flowering of society,” according to Greg’s book. 

ellauri222.html on line 100: As it turned out, “Young Saul” was wrong about World War II. As Greg put it to the audience at Temple Emanuel, “He blew it.” Moreover, speaking of the post-war “Old Saul,” Greg said his father “turned from a man of questions to a man of answers.” As he began to recognize the social evils that surrounded him in the post-war world, he felt that “mankind cannot govern itself any better than Hitler or Stalin” and grew ever more critical and pessimistic. 

ellauri222.html on line 102: “He became irascible and angry, anti-black and anti-women’s lib,” Greg Bellow told the audience. 
 Saul Bellow’s attitude towards Judaism was changed completely by the Six Day War in June 1967. It transformed him from a socialist to a conservative. He had a need to get involved and, much to the surprise of his family, he left for Israel to cover the war as a correspondent for Newsday. “I had to go,” Saul explained at the time. 

ellauri222.html on line 104:  Greg said he is convinced that it was “seeing war at close-up that made [Saul] change his mind and awakened him to his Judaism.” 

ellauri222.html on line 106:  Not long thereafter, Saul went through what Greg called “a spiritual crisis.” It was then that he began to write Mr. Sammler’s Planet, which literary critic Adam Kirsch described as “a document of the cravings of 1960s America, and an attempt to bring the Holocaust to bear on America.” Greg told JNS.org that Mr. Sammler’s Planet is a “watershed novel” because it conveys not only a message about the Holocaust in general, but also “an indictment against the self-imposed blindness that prevented people from seeing the Nazi threat.

ellauri222.html on line 108: Arthur Sammler, the protagonist of the novel, is a Holocaust survivor living in New York in the ’60s. He is an intellectual who has maintained many of his Central European attitudes about culture. While he marvels at Neil Armstrong landing on the moon and other evidence of progress and prosperity, Sammler is at the same time appalled by the excesses and degradations of city life. By the end of the novel he has learned to bridge the gap between himself and those around him, and has come to accept that a “good life” is one in which a person does that which is “required of him.” 

ellauri222.html on line 110: Asked whether they believe there is a possibility that our world might once experience the kind of upheaval it did during World War II and the Holocaust, much as the world of Mr. Sammle r collapsed in Saul Bellow’s novel, both Wolpe and Greg Bellow told JNS.org that Mr. Sammler’s Planet is recommended reading not just for Jews, but for everyone. They strongly believe that the history and lessons of the Holocaust must continue to be taught, with Rabbi Wolpe saying "Gaza shows the ease with which a civilization, such as Israel, can slip into barbarism.” 
 Wolpe wondered how many young people today even know Saul Bellow or read his work, but mused how wonderful it would be if more children of famous authors wrote about their parents, as Greg Bellow has. 

ellauri222.html on line 112: Greg, asked to speculate on how his father might view today’s social values as compared to those of the ’60s, which Sammler criticized so strongly, told JNS.org that Saul Bellow probably would not have changed his opinion since “ours is a society with shallow moral values.” 
 “We’re not done with genocide on the basis of race and ethnicity, and we live at a time when death can come out of the sky at any moment,” Greg said. "We fear nothing except that the sky might crash on us one day."

ellauri222.html on line 117: “I am an American, Chicago born” begins the famous first sentence of “The Adventures of Augie March.” The author of that sentence was actually an illegal immigrant, Canada born, and the words were written in Paris. Bellow’s father, Abraham Belo, was born in a shtetl inside the Pale of Settlement. He began his career in St. Petersburg as a produce broker, specializing in Egyptian onions and Spanish fruit. The family seems to have been quite well off. Abraham had used a forged document to work in St. Petersburg, and, when this was discovered, he was arrested and convicted. He may have gone to prison. But he managed to escape and, in 1913, to get his family to Canada.

ellauri222.html on line 119: They settled in Lachine, outside Montreal, where Abraham tried farming, and where, in 1915, Saul was born. When the farm failed, the family moved into the city and Abraham took up bootlegging, a venture that ended even more disastrously. In 1924, he moved again, to Chicago, and engaged some bootlegging associates to smuggle his wife and children across the border to join him.

ellauri222.html on line 121: Abraham spent the rest of his life in Chicago, and he ended up running a retail coal business. But he never really learned English—Yiddish was the language at home—and he never became a citizen. He had no passport and no driver’s license (which didn’t prevent him from driving). Saul did not become an American citizen until 1943.

ellauri222.html on line 123: But Chicago was a city of immigrants. It also had a large Jewish population—by 1931, according to Leader, nearly three hundred thousand in a city of 3.3 million. All the Bellow children assimilated happily and all became well off. Saul is often associated with the University of Chicago, where he taught for many years as a member of the legendary Committee on Social Thought. He was a student there, but for less than two years. He had to withdraw for financial reasons (a truck driver was killed in an accident at his father’s coal yard and the insurance had lapsed), and he transferred to Northwestern, from which he graduated in 1937.

ellauri222.html on line 127: Sale mainizee tossa NYT 1994 kolumnissaan missä se koittaa varistaa takistaan tätä zulumöläystä, että ranskalaiset laivat JJ Rousseau ja Contrat Social laivasivat The American Negroja lapiotöihin jenkkeihin hilut kintuissa. Mitä tekemistä sillä oli tässä? Ehkä se koitti huijata takaa-ajajia jäljiltä kuin fälthare. Elettiin 2 Irakin sodan välisiä aikoja. Ransut eivät lähteneet enää ryöstösotaan 2003. Silloin viimeistään sopi ranskixia vainota napostellen freedom friesejä. 

ellauri222.html on line 129: He also worked for a time at the Encyclopædia Britannica, on the fifty-two-volume “Great Books of the Western World,” under the editorship of Mortimer J. Adler. Bellow was in charge of editing part of the “Syntopicon,” a two-volume digest of the Great Ideas composed by Adler. He had taken one of Adler’s courses at the University of Chicago and had concluded that it was “tomfoolery,” but he seems to have liked the job.

ellauri222.html on line 131: “In college I behaved as though my career was to be a writer, and that guided me,” Bellow later said. There was also the fact that his principal interest was literature, and, until after the war, Jews were rarely hired by English departments. “You weren’t born to it” is the way the chairman of the department at Northwestern clarified the matter when Bellow inquired about graduate school. Leader thinks that this encounter “produced a lifelong antipathy, mild but real, to English departments.” It’s true that there was antipathy. But Bellow would have been interested in a university career only as a means to support his writing. Fiction was his calling. “He was focused, he was dedicated to becoming what he was, from the beginning,” David Peltz, Bellow’s oldest friend, told Leader. “I mean, he never veered.”

ellauri222.html on line 133: Bellow published his first short story in 1941. It came out in Partisan Review—marking the start of a relationship that was key to establishing Bellow’s reputation as the intellectuals’ chosen novelist. Bellow visited New York frequently, and lived there at various points, but he was never comfortable in the city. “I congratulated myself with being able to deal with New York,” he told Philip Roth near the end of his life, “but I never won any of my struggles there, and I never responded with full human warmth to anything that happened there.”

ellauri222.html on line 135: Still, in New York and at Princeton, where he spent a year teaching creative writing, Bellow made friends with many of the critics who dominated literary life in the nineteen-fifties. They found him bright, congenial, and sufficiently bookish, and especially admired what they took to be his poise and real-world savvy. Irving Howe thought Bellow “very strong-willed and shrewd in the arts of self-conservation.” “Even his egocentricity added to his charms,” said William Phillips, the co-editor, with Philip Rahv, of Partisan Review. “Stunning—the ultimate beautiful young Jewish intellectual incarnate,” Alfred Kazin’s wife, Ann Birstein, remembered. Bellow maintained the allure by cultivating just the right amount of aloofness. “I was the cat who walked by himself,” as he put it.

ellauri222.html on line 137: In the culture of little magazines, friendship is the last thing to prevent one writer from reviewing the work of another. As a novelist happy to have well-disposed reviewers, Bellow had an obvious stake in these friendships. But the friends had a stake in Bellow, too. As Mark Greif points out in his important new study of mid-century intellectual life, “The Age of the Crisis of Man,” Bellow came on the scene at a time when many people imagined the fate of modern man to be somehow tied to the fate of the novel. Was the novel dead or was it not? Much was thought to depend on the answer. And for people who worried about this Bellow was the great hope. Atlas quotes Norman Podhoretz: “There was a sense in which the validity of a whole phase of American experience was felt to hang on the question of whether or not he would turn out to be a great novelist.”

ellauri222.html on line 139: So even “Dangling Man,” an awkwardly written book about which Bellow later said, “I can’t read a page of it without feeling embarrassed,” was received as a sign that the novel might after all be up to its historic task. “Here, for the first time I think, the experience of a new generation has been seized,” Delmore Schwartz wrote, in Partisan Review. In The New Yorker, Edmund Wilson called “Dangling Man” a “testimony on the psychology of a whole generation.” When Bellow’s second novel, “The Victim,” came out, in 1947, Martin Greenberg, in Commentary, explained that Bellow had succeeded in making Jewishness “a quality that informs all of modern life . . . the quality of modernity itself.” In Partisan Review, Elizabeth Hardwick suggested that Bellow might become “the redeeming novelist of the period.”

ellauri222.html on line 141: This notion that Bellow’s achievement as a novelist was redemptive of the form was a consistent theme in the reviews up through “Herzog.” So was the notion that his protagonists were representatives of the modern condition. After “Herzog,” those reactions largely disappeared. People stopped fretting about the death of the novel, and Bellow’s protagonists started being treated as what they always were, oddballs and cranks. But the critical reception of Bellow’s books in the first half of his career funded his reputation. It cashed out, ultimately, in the Nobel Prize. Nobels are awarded to writers who are judged to have universalized the marginal.

ellauri222.html on line 143: As everyone has said, Bellow not least, “Augie March” was the breakthrough book. Bellow ascribed its origin to a visionary moment. In 1948, he had gone with Anita to Paris for two years, supported by a Guggenheim fellowship. (Bellow hated Paris.) He was at work on a novel called “The Crab and the Butterfly,” which apparently concerned two men arguing in a hospital room. In the version of the epiphany he told to Roth, he was walking to his writing studio one morning when he was distracted by the routine Parisian sight of the street gutters being flushed:

ellauri222.html on line 145:     I remember saying to myself, “Well, why not take a short break and have at least as much freedom of movement as this running water.” My first thought was that I must get rid of the hospital novel—it was poisoning my life. And next I recognized that this was not what being a novelist was supposed to have meant. . . . I felt just now that I had allowed myself to be dominated by the atmosphere of misery or surliness, that I had agreed somehow to be shut in or bottled up.

ellauri222.html on line 147: Into his head popped the memory of a friend from childhood, a boy named Charlie August—and Augie March was born. The novel poured out of him. “All I had to do was to be there with buckets to catch it,” he said. Being abroad, he thought, encouraged the sense of compositional freedom. He wrote much of the novel in Europe—in Paris, Salzburg, and Rome. He later boasted that not a single word of it was written in Chicago.

ellauri222.html on line 149: The subject of “Augie March” is the same as the subject of “Dangling Man” and “The Victim”: the danger of becoming trapped in other people’s definition of you. In the case of “Augie March,” the person in danger of being trapped was Saul Bellow. “This was not what being a novelist was supposed to have meant”: he is referring to the expectations of his intellectual backers. He realized that he didn’t want to be the great hope of the novel or to give voice to a generation’s angst. He wanted to write up the life he knew in the way James Joyce had written up the life he knew, and to transform it into a fantastic verbal artifact, a book that broke all the rules.

ellauri222.html on line 151: The first two hundred pages of “Augie March” are the best writing Bellow ever did. He created an idiolect that had no model. “I am an American, Chicago born . . . and go at things as I have taught myself, free-style, and will make the record in my own way: first to knock, first admitted; sometimes an innocent knock, sometimes a not so innocent.” Nobody speaks or writes that way—which is exactly what the sentence is telling us.

ellauri222.html on line 153: Augie is a street-urchin autodidact. Never taught how to write a proper sentence, he invents a style of his own. He is an epigrammist and a raconteur, La Rochefoucauld in the body of a precocious twelve-year-old, a Huck Finn who has taken too many Great Books courses. With this strange mélange of ornate locutions, Chicago patois, Joycean portmanteaus, and Yiddish cadences, Bellow found himself able to produce page after page of acrobatic verbal stunts:

ellauri222.html on line 157: That’s only an aside, and there are hundreds of them. Jack Kerouac is not the first or even the tenth writer you would normally put in a sentence with Saul Bellow, but “The Adventures of Augie March” is a lot like “On the Road,” a book written at the same time. Stylistically, they both stretch syntax to make the perspective zoom from ground level to fifty thousand feet and back again. Augie is walking with a character called Grandma Lausch into an old-age home:

ellauri222.html on line 159:     We came up the walk, between the slow, thought-brewing, beat-up old heads, liver-spotted, of choked old blood salts and wastes, hard and bone-bare domes, or swollen, the elevens of sinews up on collarless necks crazy with the assaults of Kansas heats and Wyoming freezes, and with the strains of kitchen toil, Far West digging, Cincinnati retailing, Omaha slaughtering, peddling, harvesting, laborious or pegging enterprise from whale-sized to infusorial that collect into the labor of the nation.

ellauri222.html on line 161: Both books are also “revolting as to style,” protests against the formal and moral prudishness of highbrow culture. They are not well-wrought urns, and they do not propose a chastening of the liberal imagination. If they propose anything, it is that the liberal imagination is too chastened already.

ellauri222.html on line 163: Bellow must have guessed that “Augie March” would distress some of his admirers. It did. He showed a hundred pages of the manuscript to Lionel Trilling. “It’s very curious, it’s very interesting,” Trilling told him, “but somehow it’s wrong.” When the book came out, Trilling wrote a positive notice in the newsletter of the book club he directed but registered concern about a dangerous notion he detected in the novel, the notion that one could have a meaningful life independent of one’s social function. Bellow wrote to Trilling to say (disingenuously) that he had written the novel without much of a moral purpose in mind. Trilling wrote back. “You mustn’t ignore the doctrinal intention of your book,” he said.

ellauri222.html on line 165: In Commentary, Podhoretz complained that the novel lacked development and that its exuberance was forced. He called it a failure. Podhoretz was one of Trilling’s protégés, and Bellow always believed that Trilling was behind the review, although Podhoretz denied it. But Atlas says that the art critic Clement Greenberg, then an editor at Commentary, having recently come over from Partisan Review, claimed that the editors had put Podhoretz up to it. It was felt in New York circles, Greenberg said, that Bellow had gone a little too far.

ellauri222.html on line 167: Most reviews were enthusiastic, though. “Augie March” was not a best-seller, but it sold well and won a major award. The year it came out, Bellow took a job at Bard College. He and Anita were separated, and he had a new girlfriend, Sondra Tschacbasov, called Sasha. She was sixteen years younger and strikingly attractive. They met at Partisan Review, where she worked as a secretary.

ellauri222.html on line 169: At Bard, Bellow became close friends with a literature professor named Jack Ludwig. As Leader describes him, Ludwig was an oversized personality, a big man, extravagant, a shameless purveyor of bad Yiddish, and an operator. Ludwig idolized Bellow; people who knew them said that Ludwig wanted to be Bellow. He flattered Bellow, went for long walks with him, started up a literary journal with him, and generally insinuated himself into Bellow’s life. Bellow accepted the proffer of adulatory attentiveness. The couples (Ludwig was married) socialized together. This was the period when Bellow wrote “Seize the Day,” which Partisan Review published in a single issue, in 1956, after The New Yorker turned it down, and “Henderson the Rain King,” published in 1959, a novel whose hero was based on a neighbor of the Bellows in upstate New York.

ellauri222.html on line 171: Saul and Sasha got married in 1956, after Bellow had obtained a Nevada divorce. Sasha accepted the domestic role that Bellow insisted on without demur. She says that when they had a son, Adam, Bellow told her that the baby was her responsibility—he was too old to raise another kid. In 1958, Bellow was offered a one-year position at the University of Minnesota. He insisted that Ludwig receive an appointment as well; the university obliged, and the families moved to Minneapolis together.

ellauri222.html on line 173: Saul and Sasha fought. Some of the strains were apparently due to sexual dissatisfaction. Bellow began seeing a psychologist, a man named Paul Meehl; Meehl suggested that Sasha see him as well (a suggestion that Leader charitably calls “unorthodox”). Ludwig served as a sympathetic confidant to both parties. Then, one day in the fall of 1959, Sasha told Bellow that she was leaving him. There was no third party in the picture, she said. She just did not love him.

ellauri222.html on line 175: Devastated, Bellow went to Europe on a cultural-diplomacy junket for the State Department. While abroad, he engaged assiduously in what Leader calls “womanizing.” He returned to Bard, in the summer of 1960, and took up with a visiting French professor named Rosette Lamont. The divorce from Sasha went through in June. For a while, Bellow and Sasha had the same lawyer, who was pleased to be representing both parties in the hottest divorce in town, but eventually Bellow was persuaded to retain his own attorney.

ellauri222.html on line 177: In November, Bellow learned from a possibly overly conscientious babysitter that Sasha and Ludwig were sleeping together. It turned out that the affair had been going on for two and a half years, since the summer of 1958. And although Ludwig was still married, it continued. Adam was living with Sasha while it was going on. Given Bellow’s vulnerabilities, the double betrayal was his worst nightmare come to life. According to Atlas, he talked about getting a gun.

ellauri222.html on line 179: I have just given you the back story and the dramatis personae of “Herzog.” “Herzog” is a novel about a forty-seven-year-old man having a nervous breakdown after learning that his much younger wife, who has left him abruptly, had been cheating on him with his closest friend. The man seeks succor in the arms of a loving, patient, and understanding woman. There is at least one respect in which the novel is not based on real life: Bellow didn’t have a nervous breakdown. He wrote “Herzog” instead.

ellauri222.html on line 181: He also got married again, in 1961, to Susan Glassman, another celebrated beauty, this time eighteen years younger. (Glassman was a former girlfriend of Philip Roth, who said that the transfer of affections “turned out to be the best thing that ever happened to me and the worst thing that ever happened to Saul.” The marriage lasted five years; she was still taking Bellow to court in 1981.)

ellauri222.html on line 183: “Herzog” is a revenge novel. The ex-wife, Madeleine, is a stone-cold man-killer. Her lover, Valentine Gersbach, is described as a “loud, flamboyant, ass-clutching brute.” Ludwig had a Ph.D. and a damaged foot; Bellow makes Gersbach a radio announcer with a wooden leg. The Herzog character is passive, loving, an innocent soul who cannot make sense of a world in which people like his estranged wife and her lover can exist. He is an ex-university professor, the author of a distinguished tome called “Romanticism and Christianity.” The Rosette Lamont character, called Ramona, is a sexpot with a heart of gold; she specializes in intimate candlelight dinners and lacy lingerie. She is a professor of love, not French.

ellauri222.html on line 185: “Herzog” was nevertheless received the way all Bellow’s novels had been received: as a report on the modern condition. Many of the critics who reviewed it—Irving Howe, Philip Rahv, Stanley Edgar Hyman, Richard Ellmann, Richard Poirier—knew Bellow personally and knew all about the divorce. (Poirier was an old friend of Ludwig’s; the review he published, in Partisan Review, was a hatchet job.) None of these reviewers mentioned the autobiographical basis of the book, and several of them warned against reading it autobiographically, without ever explaining why anyone might want to. The world had no way of knowing that the story was not completely made up.

ellauri222.html on line 187: Howe wrote that “Herzog” was a novel “driven by an idea”—the idea that modern man can overcome alienation and despair. Howe could see the appeal of this idea, but he was worried that it might not have been “worked out with sufficient care.” The reviewer in the Times Book Review thought that the novel offered “a credo for the times.” “The age is full of fearful abysses,” the reviewer explained. “If people are to go ahead, they must move into and through these abysses,” and so on.

ellauri222.html on line 189: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help.

ellauri222.html on line 191: The determination to consider the novel strictly as fiction extended even to its characters. Rosette Lamont reviewed the novel. She, too, treated the book as pure make-believe. She breezed right by the Ramona character (“Her religion is sex, a welcome relief from Madeleine’s phony conversion . . . but Herzog is too divided in his mind, too busy with resentment to free himself from a heavy conscience. Besides he is suspicious of pleasure, having learned Julien Sorel’s lesson,” and so on). She concluded with the thought that at the end of the novel Herzog enters into “a theandric relationship with the world around him.”

ellauri222.html on line 193: And it got even better. Jack Ludwig reviewed the novel. He informed readers of Holiday that “the book is a major breakthrough.” By no means should it be read as autobiography—“as if an artist with Bellow’s enormous gifts were simply playing at second-guessing reality, settling scores.” No, in this book, Ludwig wrote, “Bellow is after something greater.” The greater something turns out to be “man’s contradiction, his absurdity, his alienation,” and so on. It was pretty chutzpadik, as even Bellow had to admit. But by then he was laughing all the way to the bank.

ellauri222.html on line 195: You can see the biographical problem. From the beginning, Bellow drew on people he knew, including his wives and girlfriends and the members of his own family, for his characters. In “Augie March,” almost every character—and there are dozens—was directly based on some real-life counterpart. Most of “Herzog” is a roman à clef. Leader therefore decided to treat the novels as authoritative sources of information about the people in Bellow’s life. When Leader tells us about Jack Ludwig and Sondra Tschacbasov, he quotes the descriptions of Gersbach and Madeleine in “Herzog.” In the case of the many relatives with counterparts in “Augie March,” this can get confusing. You’re not always sure whether you’re reading about a person or a fictional version of that person.

ellauri222.html on line 197: One reason for reading biographies of writers like Bellow, who draw from people in their own lives, is to learn what those people were really like, or at least what they were like to someone who is not Bellow. You often can’t do that with Leader’s biography. Leader also wants to assess Bellow’s accomplishment as a novelist. He has to keep three balls in the air at once: the biographical story, an interpretation of the fiction as autobiography, and a consideration of the fiction as fiction. That’s why his book is so long.

ellauri222.html on line 199: Structure was always Bellow’s weak point. One of his first editors at Partisan Review, Dwight Macdonald, worried about what he called a “centerless facility.” Podhoretz was not wrong about the problem of shapelessness in “Augie March.” The novel’s antic style is like a mechanical bull. For a few hundred pages, Bellow is having the time of his life, letting his invention take him where it will. By the end, he is just hanging on, waiting for the music to stop. It takes the story five hundred and thirty-six pages to get there.

ellauri222.html on line 201: Leader thinks that Bellow plunged into his books and wrote on sheer enthusiasm, then surfaced after a hundred pages or so and wondered how to get back to shore. There is very little moral logic to his stories. Things just happen. (A major exception is “Seize the Day,” which is formally perfectly realized. But that book is a novella, a day in the life. It doesn’t require a plot.)

ellauri222.html on line 203: “Herzog,” too, sags in the middle, a long episode in which Herzog reconnects with Ramona. But Bellow came up with a brilliant solution for the second half. Waiting in a courthouse to see his lawyer, Herzog sits in on a trial. A woman and her boyfriend are being tried for murdering her small child, whom they have tortured and beaten to death. The woman is mentally unfit; Herzog hears evidence that she has been diagnosed with a lesion on her brain. (A diabolical touch: Sasha had been diagnosed with a brain lesion.)

ellauri222.html on line 205: Horrified that Madeleine and Gersbach might be abusing his child (in the novel, a girl), Herzog rushes off to his deceased father’s house, finds a gun his father owned, and goes to Madeleine’s. It is evening. He creeps into the yard and watches Madeleine and Gersbach through the window, loaded pistol in hand. What he sees is an ordinary domestic scene. Gersbach is giving the little girl a bath. Herzog creeps away.

ellauri222.html on line 207: Actually, these episodes were not entirely invented. Bellow lifted them straight out of “The Brothers Karamazov.” A child tortured by its parents is Ivan Karamazov’s illustration of the problem of evil: what kind of God would allow that to happen? And Herzog with his gun at the window is a reënactment of Dmitri Karamazov, the murder weapon in his hand, spying through the window on his father. Dmitri is caught and convicted of a murder he desired but did not commit. “Herzog,” though, is a comedy. The next day, Herzog gets in a minor traffic accident and the cops discover the loaded gun in his car. But, after some hairy moments in the police station, he is let go. Desperately searching the Great Books for wisdom, Herzog briefly finds himself living in one. He can’t wait to get out.

ellauri222.html on line 209: The decorum in Bellow criticism is to acknowledge the original of the fictional character when the person is famous, and otherwise to insist on treating it all as fiction. Thus everyone knows that, in “Humboldt’s Gift,” Von Humboldt Fleisher “is” Delmore Schwartz, and that, in “Ravelstein,” Abe Ravelstein “is” Allan Bloom, the Chicago professor who wrote “The Closing of the American Mind” and was a good friend of Bellow’s.

ellauri222.html on line 211: But “Ravelstein” is a revenge novel, too. It’s not really about Ravelstein/Bloom. It’s about the narrator, a writer named Chick, who has been treated cruelly by his wife, Vela, a beautiful and brilliant physicist—a wicked caricature of Bellow’s fourth wife, the mathematician Alexandra Ionescu Tulcea. There are also a couple of drive-by take-downs along the way—of Mircea Eliade, a historian of religion at Chicago rumored to have been involved in the fascist Romanian Iron Guard, and of the owner of a restaurant on St. Martin, in the Caribbean, where Bellow contracted a case of food poisoning that nearly killed him. He brings them into the story just to skewer them.

ellauri222.html on line 213: Podhoretz told Leader that he considered all of Bellow’s characters puppets. And there is something animatronic about them. This is especially true in “Augie March,” where the extended procession of too vivid personalities is like a Wes Anderson movie. Bellow tended to make his characters look the way a child sees grownups, unalterable cartoons, weirdly unself-conscious in their one-dimensionality.

ellauri222.html on line 215: But there is usually one fully imagined character in Bellow’s books, one character whose impulses the author understands and sympathizes with, whose sufferings elicit his compassion, and whose virtues and defects, egotism and self-doubt, honorable intentions and less than honorable expediencies are examined with surgical precision and unflinching honesty. That character is the protagonist—Augie, Herzog, Chick, even Tommy Wilhelm, in “Seize the Day,” who tries to leverage his pain to win respect. Their real-life counterpart is, of course, Saul Bellow, whose greatest subject was himself. 

ellauri222.html on line 225: 
Alexandra (Sondra) Tschacbasova

ellauri222.html on line 234: Father: Abraham Bellows 


ellauri222.html on line 235: Mother: Lescha Gordin 


ellauri222.html on line 241: Aatamissa meillä on Salen panopuusta lähelle juurta pudonnut eksekuutiota vajaa vajaahampainen. Isovelipuoli Greg odotti 69-vuotiaaxi (2013) ennenkuin se vuoti Saulin paskamaisuudet valtameediaan. Silloin Saul oli mädännyt jo 8v juutalaisten luutarhassa. Rosie on Jänixen, Salen viimeisen pikku panopuun tytär, isäoletettu Sale.

ellauri222.html on line 243:   Greg's mother was Anita Goshkin, Saul's first wife, whose family had emigrated to the US from the Crimea after the pogroms, as Bellow's own antecedents had left Lithuania for Canada. They ended up in Chicago, where Saul would become one of the city's most famous sons and where, in 1935, he met Anita at summer school. Anita oli niin tavis ettei siitä ole edes nettikuvia. Tollanen Liisa Karhunen.

ellauri222.html on line 245:   Saul's father, Abraham, was a crook and a tyrant, who despised his youngest son's literary ambitions and pummelled him and all his sons.

ellauri222.html on line 249:   Saul had women stashed all over town. His self‑justification: his career as an artist entitled him to let people down with impunity. He was married five times in all and infidelity was an issue throughout.  Towards the end of his life, Saul asked his son rather charmingly, "Was I a man or a jerk?". It was the right question, and an easy one to answer: A jerk.

ellauri222.html on line 251: There were a lot of very unhappy people at various points of his life, who felt maligned. Ex-wives high up there. Wives number two and three, Adam's mother and Daniel's took a whipping.

ellauri222.html on line 255:   Bellow was born Solomon Bellow in Lachine, Quebec, in 1915, two years after his parents had arrived there from St Petersburg. When he was nine, the family moved to the Humboldt Park neighbourhood of Chicago. His mother, Liza, died when Saul was 17, but not before she had passed on to him her love of the Jewish Bible (he learned Hebrew at four). His first serious critical success was The Adventures of Augie March (1953), but it was not until his 1964 novel, Herzog, became a bestseller that he earned any real money. His elder brothers, both businessmen, were by this time making serious cash, and regarded him, he once said, as "some schmuck with a pen". Mary Cheever, the wife of John Cheever, believed the two got on so well because "they were both women-haters". He has nothing good to say about feminism. Bellow has a go at Hannah Arendt and Mary McCarthy (the one is "rash", the other "stupid"). In 1994, however, he ate a poisonous fish in the Caribbean, and fell into a coma that lasted five weeks. He dreaded a loss of virility. 

ellauri222.html on line 257: For a man for such small balls, he had huge needs. The writing life needed to be supported. He failed his children; he left them, and it was a wound he carried around like a medal. He knew the cruelty of this. At the very end, though he was not Rosie's father (oops), he was in the house. He and Rosie would watch The Lion King together: in the final, unpleasant stages of his last illness, he was at the point where he didn't mind watching that same film over and over. I was somehow managing Rosie and Saul in the same way." Do they have a relationship with Saul's sons? Not really. Rosie has special needs, and Jänis is focused very much on her. Their house is cozy, not grand, there just happen to be photographs of a Nobel laureate on almost every shelf. Guess which one? 

ellauri222.html on line 259:   Jänisrouva sanoi jälkikäteen: He did not want to hurt the people he loved. (Lucky they were so few of them. At 17, he said he hated himself more than melodrama or even spinach.) There wasn't a single part of my being that wasn't able to open up to him (Yeah, I bet). Jänis Bellow was born in Canada. Bellow was one of her professors. She came from a small place, but not too small for Saul to enter. He wasn't exactly tall, but he had this broad upper body, these giant arms, like a sloth."

ellauri222.html on line 265:   this time the overall effect was not satisfactory. I was particularly aware of the absence of distance that the writer must put space between himself and the characters in his book. There should be a certain detachment from the writer's own passions. I speak as one who in Herzog committed the same sin. There I hoped that comic effects might protect me. Nevertheless I crossed the border too many times to raid the enemy camp. But then Herzog was a chump, a failed intellectual and at bottom a sentimentalist. In your case, the man who gives us Eve and Sylphid is an enragé, a fanatic-for-real.

ellauri222.html on line 267: But that's not the outstanding defect of IMAC. Your reader, out of respect for your powers, is more than willing to go along with you. He will not, as I was not, be able to go along with your Ira, probably the least attractive of all your characters. I assume that you can no more bear Ira than the reader can. But you stand loyally by this cast-iron klutz – a big strong stupid man who attracts you for reasons invisible to me.

ellauri222.html on line 269: Now there is real mystery about communists in the west, to limit myself to those. How were they able to accept Stalin – one of the most monstrous tyrants ever? You would have thought that the Stalin-Hitler division of Poland, the defeat of the French which opened the way to Hitler's invasion of Russia, would have led CP members to reconsider their loyalties. But no. When I landed in Paris in 1948 I found that the intellectual leaders (Sartre, Merleau-Ponty, etc) remained loyal despite the Stalin sea of blood. Well, every country, every government has its sea, or lake, or pond. Still Stalin remained "the hope" – despite the clear parallel with Hitler.

ellauri222.html on line 271: But to keep it short – the reason: the reason lay in the hatred of one's own country. Among the French it was the old confrontation of "free spirits", or artists, with the ruling bourgeoisie. In America it was the fight against the McCarthys, the House Committees investigating subversion, etc that justified the left, the followers of Henry Wallace, etc. The main enemy was at home (Lenin's WWI slogan). If you opposed the CP you were a McCarthyite, no two ways about it.

ellauri222.html on line 273: Well, it was a deep and perverse stupidity. It didn't require a great mind to see what Stalinism was. But the militants and activists refused to reckon with the simple facts available to everybody.

ellauri222.html on line 275: Enough: you will say that all of that is acknowledged in IMAC. Yes, and no. You tell us that Ira is a brute, a murderer. But who else is there? Ira and Eve are at the core of your novel – and what does this pair amount to?

ellauri222.html on line 277: One of your persistent themes is the purgation one can obtain only through rage. The forces of aggression are liberating, etc. And I can see that as a legitimate point of view. OK if your characters are titans. But Eve is simply a pitiful woman and Sylphid is a pampered, wicked fat girl with a bison hump. These are not titans.

ellauri222.html on line 279:   There aren't many people to whom I can be so open. We've always been candid with each other and I hope we will continue, both of us, to say what we think. You'll be sore at me, but I believe you won't cast me off for ever. Love, Shlomo.

ellauri222.html on line 281: Mitä vetoa että Rothin kuikelo veti tästä herneen nenään? Sai takuulla paskahalvauxen. No, Saul was definitely not a good friend. Phil said something like: ‘He wouldn’t be the first guy whose companionship I’d seek out in the afterlife.’”

ellauri222.html on line 286:   Saatanan muoviin käärityt asehurrit. Saatanan kiven alta kaivetut karhuryhmän siirat. Delta ja tango asemissa ampumassa lapsia. "Järningsmannen" on pieni neuvoton tyttö, jonka siirat lasauttavat täyteen reikiä kiikaritähtäinpyssyillään, onnexi ovat sevverran tunareita että reijät ovat harmittomia. Svedupellepoliisit luovat taas yhtä luotaantyöntävän vaikutelman kuin håånoa enkkua puhuvassa nuoressa Wallenbergissä. Ainoa hyvä ruozalainen skoude on ollut se autistinen ämmä Sillassa ja tää norjalainen kaveri Sandhamnissa. Koska ne eivät ole mellansvenskar. 

ellauri222.html on line 288:   Vitun paintballspedet rynnäkkökivääreineen ja kevlarliiveineen. Saatanan tyhmät svedupellet länkkärien kurinpitäjät. Tää oli tosin fiktiota Sandhamnin murhissa (vittu suomentajan tollo, morden on murhat, ei murha!) , mutta svedupelleissä tällä on jo vankka faktapohja. Ei tää paljon eroa siitä mitä tapahtuu päivittäin Rinkebyssä ja suomalaisten ilmastoaktivistien laittomissa pidätyxissä ruozinlaivalla. Ja nyt on siellä vallan kahvaan tulossa oikein pesunkestävät ruozinazit. Kuningas Carl Gustav den femte taputtaisi karvaisia käsiään. Kohta ne ovatkin ainoat karvaiset kädet vapaalla jalalla Sveariikissä. Tosin niistä lie jo onnexi nahka lähtenyt.

ellauri222.html on line 302: tahalteen eikä välttämättömyyden 

ellauri222.html on line 328: Singer ei halunnut että Sale kääntäisi sen kirjoja. Kein Wunder. Sale oli aivan vitun kuolemanpelkoinen. Ei ois kannattanut, tolla naamalla. Parempi vain kysyä Kivelän sängystä: nytkö sitten kuollaan. Jep, nytpä nyt.

ellauri222.html on line 336:   Ethelred II Neuvoton (Æþelred, n. 968 – 23. huhtikuuta 1016 Lontoo) oli Englannin kuningas vuosina 978–1013 ja 1014–1016. Ethelred seurasi kuninkaana velipuoltaan kuningas Edvard Marttyyria, jonka salamurhan Ethelredin äidin kerrotaan järjestäneen. Valtaan noustessaan Ethelred oli ainoastaan noin kymmenvuotias. Sekä Ethelredin että Edvardin isä oli kuningas Edgar.

ellauri222.html on line 338:   Ethelredin lisänimi on sanaleikki, sillä Ethelred merkitsee suunnilleen neuvokasta. Alun perin lisänimi on 1200-luvulla lisätty unræd, joka tarkoittaa ”neuvoton" (tai vaihtoehtoisesti ”juonikas” muistutuksena velipuolen kuolemasta). Valtakaudellaan Ethelred oli kaikkea muuta kuin unready. Oikeampi käännös olisi pahaneuvo (selvennä). Häntä on myös sanottu huonosti neuvotuksi kuninkaaksi, jolla on viitattu Mercian jaarliin, petolliseen Eadric Streonaan.

ellauri222.html on line 340:   Ethelredin hallituskauden alkaessa Englanti oli elänyt pitkään rauhassa, sen jälkeen kun Danelagen oli vallattu takaisin viikingeiltä. Vuonna 991 Ethelred sai kuitenkin kohdata Olav Tryggvasonin johtaman suuren viikinkilaivaston. Maldonin taistelussa kärsimästä tappiostaan huolimatta Ethelred onnistui noin vuonna 994 pääsemään Olavin kanssa sopimukseen, ja pian Olav palasi takaisin Norjaan. Sopimus tuli tunnetuksi nimellä tanskalaisvero (Danegeld) ja se tuli Ethelredille kalliiksi. Vuonna 1002 vero oli 24 000 puntaa, 1005 36 000 puntaa ja vuonna 1012 jo 48 000 puntaa.

ellauri222.html on line 342: Ethelred järjesti Englantiin asettuneiden tanskalaisten joukkomurhan 13. marraskuuta 1002, mikä johti siihen, että Tanskan kuningas Sven Haaraparta teki Englantiin useita sotaretkiä ja onnistui lopulta valtaamaan maan. Vuonna 1013 Sven nousi maihin ja valtasi nopeasti Lontoon ja Etelä-Englannin. Mut hetkinen, eikös Kristuxen toisen tulemisen pitänyt tapahtua tässä välissä, vuonna 1000? Mikä hemmetti sitä pidätteli? 

ellauri222.html on line 344:   Ethelred pakeni Normandiaan vaimonsa Emman ja lastensa kanssa vuonna 1013. Hän pystyi palaamaan Englantiin vasta seuraavan vuoden helmikuussa Svenin kuoltua. Ethelred jatkoi kuninkaana, mutta hänen poikansa Edmund Rautakylki lähti riitauduttuaan isänsä kanssa pohjoiseen, jossa Utred, vaikutusvaltainen northumbrialainen aatelismies, tunnusti hänet hallitsijaksi. Etelässä Svenin poika Knuut Suuri hyökkäsi Wessexiin. Edmund alkoi koota armeijaa häntä vastaan, mutta suuri osa miehistä kieltäytyi taistelemasta ellei Ethelred tulisi johtajaksi. Edmund lähti Lontooseen tapaamaan sairasta isäänsä, mutta on epäselvää tekivätkö he sovinnon.

ellauri222.html on line 346:   Ethelred kuoli Lontoossa 23. huhtikuuta 1016, jonne hänet myös haudattiin. Hänen poikansa Edmund II Rautakylki seurasi häntä valtaistuimella.

ellauri222.html on line 350: William's claim to the English throne derived from his familiar sodomist relationship with the childless Anglo-Saxon king Edward the Confessor, who may have encouraged William's hopes for the throne. Edward died in January 1066 and was succeeded by his brother-in-law Harold Godwinson. The Norwegian king Harald Hardrada invaded northern England in September 1066 and was victorious at the Battle of Fulford on 20 September, but Godwinson's army defeated and killed Hardrada at the Battle of Stamford Bridge on 25 September. Three days later on 28 September, William's invasion force of thousands of men and hundreds of ships landed at Pevensey in Sussex in southern England. Harold marched south to oppose him, leaving a significant portion of his army in the north. Harold's army confronted William's invaders on 14 October at the Battle of Hastings. William's force defeated Harold, who was killed in the engagement, and William became king. 

ellauri222.html on line 352: EU maitten kannattaisi erota Natosta ja perustaa oma puolustusliitto, ja alkaa puolueettomaksi. Jos sota syttyy jenkkien ja "iso"-Britannian ynnä Venäjän ja Kiinan välille, voisi olla teoreettinen mahdollisuus, että Eurooppa säilyisikin pommittamattomana, jos pysyttelisi siinä kärhämässä puolueettomana. Taistelevat valtiot kyllä tuhoutuisivat, mikä voisi olla hyvä sinänsä, ja teoriaahan tämä vain on. Mutta kannattaisi harkita.

ellauri222.html on line 357: The Spanish word for eagle, as Augie learns, is águila, and the similarity between that word and Augie’s name invites a comparison between the eagle and the man. Both the eagle and Augie are adopted and trained by others for schemes they barely understand. And both the eagle and Augie prove to be sensitive creatures, not quite vicious enough to succeed in a Machiavellian world. The episode with the eagle can be read as a metaphor for one of the main themes of the book: nature as destiny. Ultimately, neither the eagle nor Augie does what others expect them to do, but follow their own nature. No tästähän me ollaan jo puhuttu.

ellauri222.html on line 359: The foremost theme in The Adventures of Augie March is the search for identity. Unsure of what he wants from life, Augie is pulled along into the schemes of friends and strangers, trying on different identities and learning about the world through jobs ranging from union organizer to eagle trainer to book thief. His path seems random, but as Augie notes, quoting the Greek philosopher Heraclitus, “a man’s character is his fate.” As Augie goes through life, knocking on various doors, these doors of fate open up for him as if by random, but the knocks are unquestionably his own. In the end of the novel, Augie defines his identity as a “Columbus of those near-at-hand,” whose purpose in life is to knock some eggs. Augie notes that “various jobs” are the Rosetta stone, or key, to his entire life. Americans define themselves by their work (having no roots, family or land to stick to), and Augie is a sort of vagabond, trying on different identities as he goes along. Unwilling to limit himself by specializing in any one area, Augie drifts from job to job. He becomes a handbill-distributor, a paperboy, a Woolworth’s stocker, a newsstand clerk, a trinket-seller, a Christmas helper at a department store, a flower delivery boy, a butler, a clerk at fine department stores, a paint salesman, a dog groomer, a book thief, a coal yard worker, a housing inspector, a union organizer, an eagle-trainer, a gambler, a literary researcher, a business machine salesman, a merchant marine, and ultimately an importer-exporter working in wartime Europe. Augie’s job changing is emblematic of the social mobility that is so quintessentially American. Augie is the American Everyman, continually reinventing himself, like Donald Duck. Olemme kaikki oman onnemme Akuja, joopa joo. Yrmf, olet tainnut mainita. You are telling me!

ellauri222.html on line 361: Grandma Lausch tells Augie, “The more you love people the more they’ll mix you up. A child loves, a person respects. Respect is better than love.” Which is really better, respect or love? The two brothers, Augie and Simon, are on opposite sides of this argument. Augie identifies himself on the side of love. An idealist with a soft heart, he is almost comically susceptible to falling in love, and openly shows his sympathy, even toward the small lizards that are killed by the eagle Caligula. Augie’s vision for an orphan home and academy is driven by his motivation to share love. Simon, on the other hand, prefers respect. He marries Charlotte and stays with her because he admires her business sense, not because he feels romantic love for her. He doesn’t care whether the men at the club love him. In fact, he knows they hate him. But this doesn’t matter to him as long as he is respected. Ultimately, Simon is richer and more successful, but Augie seems happier. What's love got to do with it. What a reptile.

ellauri222.html on line 363: At the end of the novel, Augie reflects on his vagabond existence and laughs aloud. “That’s the animal ridens in me,” he says, “forever rising up.” He dreaded a loss of virility.

ellauri222.html on line 365:   One of the major themes of the novel is the human tendency toward dishonesty. Augie is not a particularly honest character. He cheats, he steals, and lies quite frequently. Dishonesty characterizes many of the other characters in the novel, including Grandma, Einhorn, Mimi (who lies to doctors that she thinks her pregnancy abnormal), Stella, Agnes, and Mintouchian. The only characters who do not lie or cheat are the simple-minded Mama and Georgie. Lying appears necessary for people to survive in a Machiavellian world. As Mintouchian puts it: “I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” The ethics of the American Jew. The book starts with a lie: I am an American, Chicago born."

ellauri222.html on line 367:   Katoppa seuraavasta henkilöluettelosta ketkä saavat enemmän kuin yhden lauseen luonnehdinnan, ja etenkin ketkä eivät saa. Mitkä seikat hahmoista on mainittavia. Se kertoo enemmän amerikkalaisista kuin koko kirja yhteensä.

ellauri222.html on line 371: Adventures of Augie March: Character Profiles

ellauri222.html on line 375: Mr. Anticol is a neighborhood junk dealer and avowed atheist who loves to discourse against religion, having lost his faith after witnessing a massacre of Jews in his town back in Europe.

ellauri222.html on line 377: Basteshaw

ellauri222.html on line 379: Basteshaw is a biophysicist who works as ship’s carpenter on the McManus, the ship Augie is assigned to while in the Merchant Marines during World War II. After their ship is sunk by torpedoes, Augie and Basteshaw are the only survivors and end up on the same lifeboat. Augie gradually realizes that Basteshaw is an insane genius. Convinced that he has the power to create life from protoplasm, he tries to convince Augie to go with him to the Canary Islands and be his research assistant. In reality, their lifeboat is nowhere near the Canary Islands. Basteshaw ties Augie up to stop him from signaling a ship that might rescue them. Finally Augie gets free, ties up Basteshaw, and manages to signal a British tanker to rescue them.

ellauri222.html on line 383: Bavatsky is a drunken handyman employed by the Einhorns.

ellauri222.html on line 387: Betzhevski is a red-headed Polish barber and tenant of Einhorn’s who leads a protest against Einhorn for his unethical behavior as a landlord. Einhorn evicts him.

ellauri222.html on line 399: Borg is Simon’s boss at the newsstand in the La Salle Street Station. Augie works for him but is fired because he allows customers to shortchange him.

ellauri222.html on line 411: Stella Chesney is a beautiful aspiring actress—her name means “star” in Latin—whom Augie meets in Mexico. He helps her escape her boyfriend, Oliver, and much later meets her again in New York and marries her. Augie learns that Stella has lied to him about many things, but he continues to love her despite her faults. They move to Paris so that she can pursue her film career.

ellauri222.html on line 415: Anna Coblin is Mama’s cousin. Augie goes to live with her family so he can help them deliver newspapers. Hyman Coblin is a steady man who enjoys going to burlesque shows downtown. He is generous with Augie. Anna, a big, emotional woman with spiraling reddish hair, dotes on Augie and hopes he will marry their daughter Freidl one day. They also have a son, Howard, who was in the war in Nicaragua.

ellauri222.html on line 419: Cox is the handyman at Simon’s coal yard.

ellauri222.html on line 423: Dingbat is the half brother of William Einhorn. He dresses like a gangster and is taken up with gang events and crime, although not a criminal himself. He spends much of his time hanging around the family’s poolroom, Einhorn Billiards. He also tries work as a fight promoter, but is not successful.

ellauri222.html on line 427: Arthur Einhorn is William Einhorn’s son who is in college at the University of Illinois in Champaign. An intellectual who studies poetry and wants to write scholarly books, he falls in love with Mimi. His relationship with his father is strained after Arthur has a baby and then divorces his wife, leaving the child to be raised by his parents.

ellauri222.html on line 435: Einhorn is a highly intelligent and wealthy real-estate broker whom Augie goes to work for while still a junior in high school. As Einhorn is crippled and wheelchair-bound, Augie carries him to and from the car and assists him in other daily activities. Einhorn loses almost everything in the great stock market crash, but works hard to build his business up again.

ellauri222.html on line 447: Thea, the elder of the two Fenchel sisters, is a glorious-looking girl with kinky black hair and a passionate spirit. She falls in love with Augie at a mineral spring resort, but Augie is in love with her sister, Esther. Thea later comes to find Augie in Chicago, and the two move to Mexico together. Thea, whose name is Greek for “goddess,” is an eccentric woman with wild ideas; she wants to hunt with an eagle and catch poisonous snakes. In the end she finds Augie too ordinary for her. After they part ways, she marries an Air Force captain. 

ellauri222.html on line 467: Sophie Geratis is a beautiful Greek girl who works as a chambermaid. Augie meets her when he is working as a union organizer, and the two become lovers. Sophie is engaged to someone else and Augie leaves her to go with Thea. They reunite later, but Augie leaves her again for Stella.

ellauri222.html on line 487: Jacqueline is the ugly but proud housemaid who works for Stella and Augie in Paris. When she declares to him that it is her dream to go to Mexico, Augie breaks out laughing. He finds it both ridiculous and wonderful that such a used-up, ugly-looking girl has such an indomitable spirit.

ellauri222.html on line 507: Jimmy Klein is a boyhood friend of Augie’s; Grandma Lausch doesn’t approve of him. He is sociable and spirited, slight and dark-faced, witty-looking. Augie is welcome at Jimmy’s house and gets to know his whole family, who are all friendly and generous with gifts and money. Jimmy and Augie get into trouble for stealing money at Deever’s department store, where they work during the Christmas season. Years later, Jimmy catches Augie stealing books. He reveals that he has taken a rough path in life: he got a girl pregnant and had to marry her.

ellauri222.html on line 511: Mrs. Klein is Jimmy’s mother. She is overweight and can’t keep on her feet very long. Her hair is dyed black and hangs in braids, making her look like an Indian. She has eight children, including Gilbert and Velma, who are both divorced, and Tommy, who works at City Hall. There are always grandchildren in her home. When Mrs. Klein dies, her husband marries again to a longtime sweetheart.

ellauri222.html on line 515: Stashu Kopecs is a boy in the neighborhood whom Augie hangs out with. He is a thief, and teaches Augie to steal. Their friendship ends when Stashu and a gang of other kids beat Augie up.

ellauri222.html on line 519: Mr. and Mrs. Kreindl are Hungarian immigrants and neighbors of the Marches. Mr. Kreindl, a “powerful, stub-handed man with a large belly,” plays cards with Grandma Lausch and helps out the family. His wife, Mrs. Kreindl, is quiet and modest to the neighbors and violently quarrelsome at home.

ellauri222.html on line 523: Kotzie Kreindl is the Kreindls’ son, who becomes a dentist. His father thinks it strange that he doesn’t take an interest in girls.

ellauri222.html on line 527: Agnes Kuttner is a friend of Stella’s in New York and the mistress of Mintouchian, Agnes is kept in a grand, luxurious style. Yet, she is still so ruthless in her pursuit of money that she fakes a mugging in Central Park, choking herself unconscious, so that she can collect insurance money.

ellauri222.html on line 531: Grandma Lausch, although unrelated by blood to the Marches, is a surrogate grandmother to Augie and his brothers, and has a powerful influence on them both. She rules their childhood house with a strict, imperious, and shrewd manner. The widow of a powerful Odessa businessman, this grande dame claims to speak a variety of languages and passes the time reading Tolstoy. Her two sons are married and living in other states. When Grandma’s mind begins to fail, they commit the dignified old lady to a retirement home where she eventually dies of pneumonia. 

ellauri222.html on line 535: A baldheaded man with gold glasses, Lubin is the caseworker assigned to work with the Marches through the government charities program.

ellauri222.html on line 541: Uncle Charlie Magnus

ellauri222.html on line 543: Uncle Charlie Magnus is Lucy’s father. He gets Simon started in the coal business and pushes Lucy to break off her relationship with Augie.

ellauri222.html on line 545: Charlotte Magnus

ellauri222.html on line 547: Charlotte Magnus is Simon’s wife and heiress to a coal fortune. Simon marries her for the money, but grows to respect Charlotte, as she is a practical woman with a good head for business. She is also emotionally strong. When she learns of Simon’s infidelity, she deals with it swiftly and decisively. Charlotte is unable to have children.

ellauri222.html on line 551: A cousin of Simon’s wife Charlotte, Lucy becomes Augie’s steady girlfriend. A pretty, rich, shallow girl who likes to have fun, she doesn’t seem to have deep feelings for Augie. She breaks off the relationship when she hears that Augie has taken Mimi for an abortion.

ellauri222.html on line 555: Augie, the hero of the novel, is a Jewish-American boy coming of age in Depression-era Chicago. Since their father abandoned the family, Augie and his two brothers are raised by their slow-witted mother and surrogate “Grandma” Lausch. Augie, good-looking with “tall hair” and green-gray eyes, is a soft-hearted young man whose sympathy for others often gets him into trouble. He holds a variety of jobs throughout his life and learns from different people he encounters. People tend to “adopt” Augie and try to groom him into the person they want him to be, but he really wants to become his own person.  The name Augie is short for “August,” which means “Great.” Augie has a desire for greatness, but he has no idea of how to do it, thinking it beyond his ability to “breathe the pointy, star-furnished air at its highest difficulty.” He goes along through life repeating the same mistakes. In the end, Augie realizes that his life has been a voyage of discovery. Whether or not he has been a success, he doesn’t know, but he will continue with unquenchable optimism and hope, “forever rising up.”

ellauri222.html on line 563: Augie’s mother is “simple-minded,” gentle, and meek, with few teeth left. She allows herself to be ruled by Grandma Lausch and later, by her son Simon. After Mama goes blind, Simon sells her home to get money, and she ends up in a home. The one-time Mama stands up for herself is when she insists on bringing her white cane to Simon’s wedding, against the wishes of Simon, who appears ashamed of her disability. Later in her life, she lives in a luxurious bourgeois style, taken care of by Simon.

ellauri222.html on line 567: Simon is Augie’s older brother. Tall, good-looking, and blond, Simon has a self-assurance and sense of direction that Augie does not. He thinks Augie is too soft-hearted. After being jilted by his girlfriend Cissy Flexner, Simon marries the coal heiress Charlotte Magnus and becomes rich through multiple business ventures. Simon is very successful, but not content. Although he respects Charlotte for her business sense, his marriage lacks romantic love. His mistress, Renée, uses him for his money. Augie pities him because he cannot have children.

ellauri222.html on line 571: Harold Mintouchian is a wealthy, distinguished Armenian lawyer and international businessman who is the married lover of a friend of Stella’s and becomes a close friend and mentor of Augie. At the end of the novel, Augie works for him as a black market trader in Europe. Augie looks up to the older man as “a sage, prophet, or guru, a prince of experience with his jewel toes” and seeks his wisdom. Mintouchian, who has seen much of the darker side of human nature through his law practice, has more realistic ideas than the love-bitten Augie about what to expect from human relationships. Secrecy and lies, he tells Augie, are unavoidable. “Mind you, I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” He confesses to Augie that his mistress, Agnes, is keeping secrets from him, while he is keeping secrets from his wife.

ellauri222.html on line 583: Nosey Mutchnik is a gangster whom Einhorn swindles in a property deal, although Mutchnik never knows it. Mutchnik later swindles Simon out of two hundred dollars in a gambling pool and has Simon beat up when he protests.

ellauri222.html on line 599: Kayo Obermark is Mimi and Augie’s neighbor in the student boarding house. Kayo, an unkempt university student, is melancholy and brilliant. He shares with Augie his philosophy that “everyone has bitterness in his chosen thing.”

ellauri222.html on line 611: Padilla is a classmate of Augie’s. Born in the slums of Mexico, he is a genius of mathematical physics. He steals books for money and gets Augie involved in that, too.

ellauri222.html on line 619: Five Properties  is Anna Coblin’s brother. An immense, long-armed man with a gleeful, insincere smile, he drives a dairy truck and loves to boast that he has “Five prope’ties, plente money.” The money was earned by service during the war in Poland. His goal is to marry an American woman.

ellauri222.html on line 623: Renée  is the young, beautiful, blond mistress of Simon. Simon spends his days with Renée, but goes home each night to Charlotte. Renée becomes angry and jealous because Simon never intends to leave his wife. When Charlotte finds out about the affair and demands a stop to it, Renée attempts suicide by swallowing pills (apparently an attention-getting gesture), and claims (falsely) that she is pregnant with Simon’s baby. She causes a scandal, opening a lawsuit against Simon. Charlotte and Simon have to go to court to fend her off.

ellauri222.html on line 627: The Renlings hire Augie to sell horse-riding gear at their sporting goods store in Evanston, Illinois. Mrs. Renling wishes to make Augie the perfect gentleman by giving him a distinguished wardrobe and sending him to college. Since the Renlings have no children of their own, they even offer to adopt Augie, but he declines.

ellauri222.html on line 631: A miserly millionaire with a stuttering problem, Robey is working on a book he calls The Needle’s Eye, an investigation into the nature and source of happiness. He hires Augie as a research assistant. As Augie listens to Robey discuss his book idea, he finds that the man makes sense only part of the time. He realizes that Robey is a “crank” who only wants someone to be an ear for his half-baked ideas.

ellauri222.html on line 651: Mildred Stark is a crippled girl who goes to work for Einhorn after the stock-market crash and becomes his mistress. She is aged about thirty and heavy, but Einhorn is flattered that she is in love with him. Mildred dislikes Augie.

ellauri222.html on line 659: Stoney and Wolfy are fellow travelers hitching free rides on the trains, whom Augie meets while traveling back to Chicago after Joe Gorman’s arrest. The police arrest all three thinking they are a gang of car thieves. Stoney is a young man on his way to veterinary school; Wolfy has a criminal record.

ellauri222.html on line 663: Owner of the Star Theatre, Sylvester hires young Augie to work for him by handing out bills. He later loses the theater and becomes an active member of the Communist party. Augie meets up with Sylvester in Mexico where he is working as a bodyguard for the exiled Leon Trotsky. Sylvester also comes to Augie’s wedding in New York.

ellauri222.html on line 667: Talavera is a handsome young Mexican whose father owns the taxi service in Acatla. He hangs around Augie and Thea. Augie later learns that he was a former lover of Thea’s.

ellauri222.html on line 671: Clem, the younger of Tambow’s two sons, and the cousin of Jimmy Klein, is a good friend to Augie. He is an easy spender and refuses to work, preferring to beg money off his father. When his father dies, he inherits his money. He has a crush on Mimi. Clem eventually goes to the University of Chicago, earning a degree in psychology, and invites Augie to join him in a counseling practice. Augie has a great deal of affection for Clem. Clem is the audience for Augie’s speech about “axial lines.”

ellauri222.html on line 675: The older of Tambow’s two sons, Donald is the handsome one. He has black curly hair like his mother. He goes into show business.

ellauri222.html on line 683: The mother of Donald and Clem, Mrs. Tambow has remarried. She is handsome and dignified, with black curly hair and a pince nez. Clem teases her for being lecherous. He thinks his mother even lusts for Augie.

ellauri222.html on line 687: Mimi Villars is a beautiful, tough-talking blonde from Los Angeles who lives next door to Augie in the student boarding house and becomes a close friend of Augie. Mimi has bohemian ideas and aspires to marry an intellectual. When she becomes pregnant with an unwanted child by her boyfriend Frazer, Augie takes her to an abortionist. Mimi later falls in love with Arthur Einhorn. Mimi’s name recalls the tragic heroine of the Puccini opera La Bohème.

ellauri222.html on line 699: William Moulton Marston (May 9, 1893 – May 2, 1947), also known by the pen name Charles Moulton (/ˈmoʊltən/), was an American psychologist who, with his wife Elizabeth Holloway, invented an early prototype of the lie detector. Two women, his wife Elizabeth Holloway Marston, and their polygamous life partner, Olive Byrne, greatly influenced Wonder Woman's creation. She was inducted into the Comic Book Hall of Fame in 2006.

ellauri222.html on line 701:   Marston posited that there is a masculine notion of freedom that is inherently anarchic and violent and an opposing feminine notion based on "Love Allure" that leads to an ideal state of submission to loving authority.

ellauri222.html on line 703:   Wily and his 2 hens were great fans of bondage. "The only hope for peace is to teach people who are full of pep and unbound force to enjoy being bound... Only when the control of self by others is more pleasant than the unbound assertion of self in human relationships can we hope for a stable, peaceful human society... Giving arse to others, being controlled by them, submitting to other people cannot possibly be enjoyable without a strong erotic element."

ellauri222.html on line 705:   In a 1943 issue of The American Scholar, Marston wrote: "Not even girls want to be girls so long as our feminine archetype lacks force, strength, and power. Not wanting to be girls, they don't want to be tender, submissive, peace-loving as good women are. Women's strong qualities have become despised because of their weakness. The obvious remedy is to create a feminine character with all the strength of Superman plus all the allure of a good and beautiful woman."

ellauri222.html on line 707:   Marston's character was a native of an all-female utopia of Amazons who became a crime-fighting U.S. government agent, using her superhuman strength and agility, and her ability to force villains to submit and tell the truth by binding them with her magic "lasso".  Wonder Woman's golden "lasso" and Venus Girdle in particular were the focus of many of the early stories and have the same capability to reform people for good in the short term that Transformation Island and prolonged wearing of Venus Girdles offered in the longer term. The Venus Girdle was an allegory for Marston's theory of "sex love" training, where people can be "trained" to embrace submission through eroticism.

ellauri222.html on line 709:   Through his Wonder Woman comics, he aimed to condition readers to becoming more readily accepting of loving submission to loving authorities rather than being so assertive with their own destructive egos. About male readers, he later wrote: "Give them an alluring woman stronger than themselves to submit to, and they'll be proud to become her willing slaves!"

ellauri222.html on line 718:   Nyt Augien siitin tykyttää pystyjäykkänä uudelle sutturalle Stellalle. Vaan pian se nuupahtaa kun Augie taas tunaroi auton kanssa aivan sikana. No ei sentään, eipä aikaakaan kun Augie ja Stella tosiaankin puuhastelevat telttakankaan päällä pyllyt paljaina. Tiuhaa tikkausta pitkä tovi ja sitten ruiskahdus, nyze on tehty mitä ei saanut sanoa. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on. Suutelen sua sieltä sun täältä. 

ellauri222.html on line 720:   Saatuaan kamat pussiin ja kassit tyhjixi Augie alkaa katua. Mutta myöhäistä. Thea antaa sille lähtöpassit. Juttuhan on niin että narsisteilla ei ole toisen rakastamisen kykyä. Kaikki voimat menee izerakkauteen.

ellauri222.html on line 724: Ei  kun mustankipeänä kostamaan Thealle sama kepponen jonka Augie oli juuri tehnyt sille. Vittu mikä kusipää. Tyypillistä keltahampaista Salea, valitun kansan perinteistä vihanpitoa.

ellauri222.html on line 739: Before discussing some of the minor characters in this story, it should be borne in mind that each of them can be analyzed in connection with Candide who may accept or reject their beliefs or principles. Among such supplementary characters, we can single out Lord Pococurante. To a certain degree, even his name is symbolic; the word “pococurante” is of Italian origin and it can be translated into English as indifferent. He perfectly corresponds to his name. At the very beginning of the fifteenth chapter, Voltaire makes the reader feel that Lord Pococurante is tired of everything. He says, “I make them lie with me sometimes, for I am very tired of the ladies of the town, of their coquetries, of their jealousies, of their quarrels, of their humors, of their pettinesses, of their pride, of their follies” (Voltaire, 70)

ellauri222.html on line 741: Certainly, some of the previously mentioned can be very tiresome, but this character assumes such an attitude towards everything. The lord can be characterized by perfectionism; he demands excellence from everyone and everything surrounding him. Overall, perfectionism is a positive quality because it stimulates a person to improve oneself but in his case, it becomes grotesque, because Lord Pococurante rejects everything that allegedly does not meet his standards.

ellauri222.html on line 743: His literary tastes are also very interesting. Lord Pococurante is quite able to criticize Homer, Horace, and Cicero; there is nothing, which may seem flawless. His ability to find defects in everything prevents him from taking pleasure in literature, philosophy, and painting. It is obvious that the author is ironic about him, it can be deduced from Candides remark “But is there not a pleasure in criticizing everything, in pointing out faults where others see nothing but beauties’ (Voltaire, 73). The main problem is that such a world outlook is a personal tragedy, and such an attitude may eventually result in suicide.

ellauri222.html on line 745: The question arises why Voltaire inserts such a character in the novella, and what functions he performs in the story. On the one hand, Lord Pococurante embodies the then French aristocracy, the social class, surfeited with everything. The author attracts the reader’s attention to a very curious paradox: people, who live in luxury, cannot enjoy it. Though it is not explicitly stated by Voltaire, such people are doomed to failure. At this point, we can say with certainty that Voltaire is prophetic in this novella.

ellauri222.html on line 747: Another aspect, which should be discussed, is perfectionism. The author emphasizes that such a worldview can be very dangerous if the person does not keep the sense of proportion, as it is with Lord Pococurante. He is not able to see the beauty of things that surround him. His criticism can be only destructive, though Pococurante identifies drawbacks; he does put forward any suggestions, which may prove useful.

ellauri222.html on line 749: Apart from that, this character demands perfection only from other people, he never attempts to apply this principle to himself and it makes him a slightly comic figure. Lord Pococurante is neither artist, nor writer, but he takes faults with the world masterpieces, which is absurd in its core. Nevertheless, many people deem themselves quite competent for criticizing, having never created any work of art.

ellauri222.html on line 751: Moltocurante oli yhden suht mitättömän vastavallankumouxellisen vakoilijan kynälilijänimi Ranskassa. Se oli varmaan kexassut sen tosta Candiden hahmosta. 

ellauri222.html on line 752: Sale kuvaa ylpistyneen  isoveljen  varsin vastenmielisexi hahmoxi, öykkäröiväxi mutta pedantixi Moltocurantexi. Se on kuin Moonrakerin Hugo Drax. Ize Sale on viaton pulmunen, kuin Hannu Mäkelä sen omakuvissa.

ellauri222.html on line 757:   Saul Bellow is widely recognized as America's preeminent living novelist. His fiction, which is as intellectually demanding as it is imaginatively appealing, steadfastly affirms the value of the human soul while simultaneously recognizing the claims of community and the demoralizing inauthenticity of daily life. Refusing to give in to the pessimism and despair that threaten to overwhelm American experience, Bellow offers a persistently optimistic, though often tentative and ambiguous, alternative to postmodern alienation. In their struggle to understand their past and reorder their present, his protagonists chart a course of possibility for all who would live meaningfully in urban American society and make loads of money.

ellauri222.html on line 759:   Bellow's first two novels, Dangling Man and The Victim, are brief and disciplined works, darker in mood and less intellectually complex than the later fiction but featuring protagonists who anticipate later Bellovian heroes both in their introspection and in their resistance to urban apathy.  In Paris, Saul realized he need not copycat Flaubert and that instead he could write as he spoke. The result was Augie.

ellauri222.html on line 761:   The first novel to display Bellow's characteristic expansiveness and optimism, The Adventures of Augie March presents a dazzling panorama of comically eccentric characters in a picaresque tale narrated by the irrepressible title character, who defends human possibility by embracing the hope that "There may gods turn up anywhere." Subsequent novels vary in tone from the intensity of Seize the Day to the exuberance of Henderson the Rain King to the ironic ambiguity of Herzog, but all explore the nature of human male freedom and the tensions between the individual's need for self and the needs of society. Augie March, Tommy Wilhelm, Eugene Henderson, and Moses Herzog all yearn to please themselves by finding the beauty in life. By creating these highly individualistic characters and the milieu in which they move, Bellow reveals the flashes of the extraordinary in the ordinary that make such fun possible and rejects the attitude that everyday life must be trivial and ignoble. It is like that just for the losers. 

ellauri222.html on line 763:     This grooming of the self paradoxically requires looking out for number 1. Nowhere is this fact more vividly portrayed than in Henderson the Rain King. Driven in the beginning by a relentless inner voice that repeats, "I want! I want!," Henderson's egoistic absorption in his material success ironically alienates him from himself. Hitching his family to seek fundamental truths in the wilderness of Africa, he discovers the arse loving relationship that men need with nature and with each other and symbolically surrenders his self by accepting responsibility for a lion cub and an orphan child.

ellauri222.html on line 767:     In their quest to find the beaver that gives meaning to life, Bellow's protagonists must also come to terms with death. The message Bellow conveys in almost all of his novels is that one must fear death to know the meaning of life and what it means to be human. Henderson overcomes his fear of death when he is buried and symbolically resurrected in the African king Dahfu's experiment. Similarly, in Seize the Day, Tommy Wilhelm confronts death in a symbolic drowning. Charlie Citrine in Humboldt's Gift echoes Whitman in viewing death as the essential question, pointing out that it is only through death that Sauls can complete the cycle of life by liberating self from the body. Bellow's meditations on death darken in Mr. Sammler's Planet and The Dean's December. While the title character in Mr. Sammler's Planet eagerly awaits the death of the person he most values in the world, Bellow contemplates the approaching death of Western culture at the hands of those who have abandoned humanistic values. The Dean's December presents an apocalyptic vision of urban decay in a Chicago totally lacking the comic touches that soften Charlie Citrone's portrait of this same city as a "moronic inferno" in Humboldt's Gift. An uncharacteristically bleak yarn from he old standup comic. With More Die of Heartbreak and the recent novellas, however, Bellow returns to his more characteristic blend of pathos and farce in contemplating the relationship between life and death. In the recent Ravelstein, Bellow once again charts this essential confrontation when Saul recounts not only his best friend's death from AIDS but also his own near-death experience from food poisoning. Through this foreground, in a fictionalized memoir to his own gay friend Allan Bloom, Bellow reveals the resilient love and tenderness that offer the modern world its saving grace.

ellauri222.html on line 777: The words animated and gay can be used in similar contexts, but animated applies to what is spirited and active. An animated discussion of current LBQT events.

ellauri222.html on line 779:     When might lively be a better fit than gay?

ellauri222.html on line 787:     When is vivacious a more appropriate choice than gay?

ellauri222.html on line 789: The synonyms vivacious and gay are sometimes interchangeable, but vivacious suggests an activeness of gesture and wit, often playful or alluring. A vivacious buckx party host.

ellauri222.html on line 791:     Because Bellow refuses to devalue human potential in even his bleakest scenarios, his novels often come under attack for their affirmative endings. Augie hails himself as a new Columbus, the rediscoverer of America; Henderson, while triumphantly returning home with his new charges, dances with glee, "leaping, leaping, pounding, and tingling over the pure white lining of the grey Arctic silence." Herzog inexplicably evades his fate, emerging from the flux of his tortured mind to reclaim his sanity and his confidence in the future. Yet, the victories of Bellow's heroes are not unqualified, but rather as ambiguous and tenuous as is the human condition itself. As a new Columbus, Augie speaks from exile in Europe; in holding the orphan child, Henderson recalls the pain of his separation from his own father; by renouncing his self-pity and his murderous rage at his ex-wife Madeleine, Herzog reduces but does not expiate his guilt. Nonetheless, these characters earn whatever spiritual victory they reap through their penes and their refusal to succumb to doubt and cynicism. Through their perseverance in seeking the truth of human existence, they ultimately renew themselves by transcending to an intuitive spiritual awareness that is no less real because it must be taken on faith.

ellauri222.html on line 793:     In all of Bellow's works, an appreciation of the cultural context in which his protagonists struggle is essential to understanding these characters and their search for renewal. Bellow's vision centers almost exclusively on Jewish male experience in contemporary urban America. Proud of their heritage, his heroes are usually second-generation Jewish immigrants who seek to discover how they can live meaningfully in their American present while honoring their skinless knobs. Much of their ability to maintain their belief in humanity despite their knowledge of the world can be attributed to the affirmative nature of the Jewish culture. Bellovian heroes live in a WASP society in which they are only partially assimilated. However, as Jews have done historically, they maintain their concern for morality and community despite their cultural displacement.

ellauri222.html on line 795:     Though in some ways separated from American society, Bellow's protagonists also strongly connect their identity with America. Augie begins his adventures by claiming, "I am an American, Chicago born—Chicago, that somber city." Almost all of Bellow's novels take place in an American city, most often Chicago or New York. Through his depiction of urban reality, Bellow anchors his novels in the actual world, and he uses the city as his central metaphor for contemporary materialism. Although recognizing the importance of history and memory, Bellow's novels maintain a constant engagement with the present moment. His characters move in the real world, confronting sensuous images of urban chaos and clutter that often threaten to overwhelm them. Looking down on the Hudson River, Tommy Wilhelm sees "tugs with matted beards of cordage" and "the red bones of new apartments rising on the bluffs." Sammler denounces contemporary New Yorkers for the "free ways of barbarism" that they practice beneath the guise of "civilized order, property rights [and] refined technological organization." In Humboldt's Gift, which is replete with images of cannibalism and vampirism, Charlie Citrone sees Von Trenck, the source of his material success, as "the blood-scent that attracted the sharks of Chicago." Acknowledging the influence of the city on his fiction, Bellow himself has remarked, "I don't know how I could possibly separate my knowledge of life such as it is, from the city. I could no more tell you how deeply it's gotten into my bones than the lady who paints radium dials in the clock factory can tell you." However, although the city serves to identify the deterministic social pressures that threaten to destroy civilization, Bellow's heroes refuse to become its victims and instead draw on their latent nondeterministic resources of vitality to reassert their uniquely American belief in individual freedom, as well as their faith in the possibility of community.

ellauri222.html on line 797:     Except for Clara Velde in A Theft, the protagonists in Bellow's novels and novellas are all male. The Bellovian hero typically seeks erotic pleasure, emotional security, and egoistic confirmation from the women in his life. In marriage, his relationships with women are conflicted, and he often retreats from his role as husband to a sensuous but selfish and demanding wife who paradoxically represents both his yearning for freewheeling sex happiness and society's pressure to relinquish the freedom so essential to his self-realization. Like his male characters who all are Saul lookalikes, Bellow's females are often interchangeable and serve roles of little dramatic import. However, although the author has come under increasing criticism for his superficial treatment of women, his depiction of women and male-female relationships serves to reinforce the psychological crisis that each male protagonist must negotiate to empty their scrotums so as to achieve peace and fulfillment.

ellauri222.html on line 799:     Stylistically, Bellow's fiction reflects some of the same tensions that his protagonists seek to balance. His concern with social and personal destruction has been traced to the common run of European writers such as Flaubert, Dostoevsky, Kafka, Sartre, and Camus. But Bellow's fiction also has many ties to the American literary tradition. His neotranscendentalism (what? Emersonian tomfoolery I guess), his identification with America, and the loose form of his most acclaimed novels link him most obviously to Emerson and Whitman.

ellauri222.html on line 802: A major philosopher of the time was Liam Dieghan,

ellauri222.html on line 803: Ihmiset kysyvät myös: What is neo transcendentalism?

ellauri222.html on line 805: A Neo-Transcendentalist was an individual who followed the philosophical movement founded by Liam Dieghan on Earth in the early 22nd century. These adherents advocated a return to less technological driven lifestyles with an emphasis on self-reliance and nature. Star Trek: The Next Generation (1987) - S02E18 Up the Long Ladder.

ellauri222.html on line 807: Ihmiset kysyvät myös: What is a simple definition of transcendentalism?

ellauri222.html on line 809: Transcendentalism is a very formal word that describes a very simple idea. People, men and women equally, have knowledge about themselves and the world around them that "transcends" or goes beyond what they can see, hear, taste, touch or feel.

ellauri222.html on line 813: Transcendentalism is not a religion per se; it is more like a collection of philosophical and theological thought, an intellectual and a spiritual movement that emphasizes the goodness of nature and the independence of humanity. However, during the 1830s, they became an organized group around a twit named Waldo Wiisas. Tämä kaveri on jo haukuttu perinpohjaisemmin sata albumia sitten albumissa 22. 

ellauri222.html on line 815: Ihmiset kysyvät myös: What are basic transcendentalist beliefs?

ellauri222.html on line 817: Key transcendentalism beliefs were that humans are inherently good but can be corrupted by society and institutions, insight and experience are more important than logic, spirituality should come from the self, not organized religion, and nature is beautiful and should be respected.

ellauri222.html on line 819:     An intensely intellectual writer who peppers his novels with allusions, Bellow draws on many cultural traditions in his analysis of both the sources of American experience and its present manifestations. His fiction fully documents the decline of Western civilization without conceding its obvious demise, and the ambiguity and tenuousness of even his most positive endings balance sadness and comic skepticism with the steadfast faith that he the artist can effect coherence and order, or failing that a lot of cash,  out of the chaos of modern experience. His tip for success: kusettakaa minkä jaxatte! For his achievement in confronting the modern existential dilemma with compassion and humor, Bellow's place in twentieth-century American literary history seems assured by drooling groupies like myself. 

ellauri222.html on line 821: —Sharon Talley

ellauri222.html on line 823: Sharon Talley is a tired professor of English at Texas A&M University-Corpus Christi. She is the author of four books, "Women's Diaries from the Civil War South," "Southern Women Novelists and the Civil War," "Ambrose Bierce and the Dance of Death," and "Student Companion to Herman Melville." In addition, her articles have been published in journals such as "Nineteenth-Century Prose," "American Imago," and the "Journal of Men's Studies."

ellauri222.html on line 837:   British critics tend to regard the American predilection for Big Novels as a vulgar neurosis — like the American predilection for big cars or big hamburgers. Oh God, we think: here comes another sweating, free-dreaming maniac with another thousand-pager; here comes another Big Mac. First, Dos Passos produced the Great American Novel; now they all want one. Yet in a sense every ambitious American novelist is genuinely trying to write a novel called USA. Perhaps this isn’t just a foible; perhaps it is an inescapable response to America – twentieth-century America, racially mixed and mobile, twenty-four hour, endless, extreme, superabundantly various. American novels are big all right, but partly because America is big too. You need plenty of nerve, ink and energy to do justice to the place, and no one has made greater efforts than Saul Bellow. In 1976 Bellow was awarded the Nobel Prize for Literature, praised by the Swedes ‘for human understanding and subtle analysis of contemporary culture’. Many times in Bellow’s novels we are reminded that ‘being human’ isn’t the automatic condition of every human being. Like freedom or sanity, it is not a given but a gift, a talent, an accomplishment, an objective. The busiest sections of the Chicago bookstores, I noticed, were those marked ‘Personal Growth’.

ellauri222.html on line 841: Amiswiixi on brittiläinen kirjailija. Hänen isänsä oli kirjailija Kingsley Amis. Kingsleyn isä oli mamu ilkimys kuten Salenkin. Amis valmistui parhailla arvosanoilla Oxfordin yliopistosta pääaineenaan englannin kieli. Kirjailijan uransa lisäksi hän on toiminut kriitikkona monissa lehdissä, kuten New York Timesissa ja Observerissa.

ellauri222.html on line 886: Ozymandias (/ˌɒziˈmændiəs/ oz-ee-MAN-dee-əs; real name Adrian Alexander Veidt) is a fictional anti-villain in the graphic novel limited series Watchmen, published by DC Comics. Created by Alan Moore and Dave Gibbons, named "Ozymandias" in the manner of Ramesses II, his name recalls the famous poem by Percy Bysshe Shelley, which takes as its theme the fleeting nature of empire and is excerpted as the epigraph of one of the chapters of Watchmen. Ozymandias is ranked number 25 on Wizard's Top 200 Comic Book Characters list and number 21 on IGN's Top 100 Villains list. No, wait, Ozymandias was a Greek name for the pharaoh Ramesses II (r. 1279–1213 BC), derived from a part of his throne name, Usermaatre. In 1817, Shelley began writing the poem "Ozymandias", after the British Museum acquired the Younger Memnon, a head-and-torso fragment of a statue of Ramesses II, which dated from the 13th century BC. Earlier, in 1816, the Italian archeologist Giovanni Battista Belzoni had "removed" the 7.25-short-ton (6.58 t; 6,580 kg) statue fragment from the Ramesseum, the mortuary temple of Ramesses II at Thebes, Egypt. The reputation of the statue fragment preceded its arrival to Western Europe; after his Egyptian expedition in 1798, Napoleon Bonaparte had failed to acquire the Younger Memnon for France. Although the British Museum expected delivery of the antiquity in 1818, the Younger Memnon did not arrive in London until 1821. Shelley published his poems before the statue fragment of Ozymandias arrived in Britain, and the view of modern scholarship is that Shelley never saw the statue, although he might have learned about it from news reports, as it was well known even in its previous location near Luxor.

ellauri222.html on line 888: The book Les Ruines, ou méditations sur les révolutions des empires (1791) by Constantin François de Chassebœuf, comte de Volney (1757–1820), first published in an English translation as The Ruins, or a Survey of the Revolutions of Empires (London: Joseph Johnson, 1792) by James Marshall, was an influence on Shelley. helley had explored similar themes in his 1813 work Queen Mab. Typically, Shelley published his literary works either anonymously or pseudonymously, under the name "Glirastes", a Graeco-Latin name created by combining the Latin glīs ("dormouse") with the Greek suffix ἐραστής (erastēs, "lover", vitut se on mikään suffixi!); the Glirastes name referred to his wife, Mary Shelley, whom he nicknamed "dormouse". Unikeon köyrijä. Mäuschen, sanoi Percy Marylle niikö Pikin kreikkalainen poikaystävä, setämäinen Kleomenis.

ellauri222.html on line 893: Vittu mikä saatanan ääliö! Sale kuumuu helvetisti 2. maailmansodasta (oikeammin jenkkien viivästyneestä lähdöstä saaliinjaolle), menee uutisnonareihin kiljumaan ja läiskyttämään karvakäsiä "meidän pojille". Voiko vastenmielisempiä ilmiötä enää olla. Samanlaisiahan on nyt täällä meillä taas pystymezät täynnä. Tappakoot vaan toisensa sotahullut niin päästään siitä kiusasta.

ellauri222.html on line 906:   Menin ja puhuin tovereilleni, ihmisten suureksi hämmästykseksi, yleismaailmallisesta muurahaiskeosta jonka vihollinen (kommunistit ennenkaikkea) perustaisi jos voittaisi, kohtalosta jota kukaan ei voisi välttää kun koko ihmiskunta joutuisi yhden ainoan hallituksen alaiseksi, ihmisaavikosta joka hyökyisi mahdin hirviömäisten pyramidien juureen. Muutamien vuosikymmenien kuluttua tämän saman maan pinnalla, saman auringon ja kuun alla, missä kerran oli elänyt jumalien kaltaisia ihmisiä, olisi jäljellä vain tämä ihmishyönteisten sukukunta joka kehittäisi itsensä yhtä peikkomaiseksi kuin ulkona uhkaava avaruus ja jäljittelisi sitä hiomalla itselleen koneelliset säännöt jotka olisivat yhtä muuttumattomia kuin fysiikan lait. Kuuliaisuus olisi jumala, vapaus paholainen. Kukaan uusi Mooses ei nousisi johtamaan pakoa orjuudesta, koska uusien pyramidien maassa ei Moosesta syntyisi. Niin, kohottauduin takajaloilleni kuin Bizcocho ja paasasin voimaini takaa. Ja sitten luistin kuzunnoista kauppalaivastoon. No justiinsa tällästä termiittikekoa on jenkit rakentaneet hiki tukassa etenkin neuvostolan hajottua, sillä erolla että globaalissa kapitalistipesässä voi olla useita kilpailevia kuningattaria (tai siis kuninkaita, sori siitä). Sale kazoo Chicagoa ja ymmärtää: yxilö ei ole täällä mitään. Ei yhtään mitään. No mixi pitäskään. 

ellauri222.html on line 913:   Belovin koukkunokkaveljexet on pelimiehiä. Pelejä, pelejä pelien sisällä. Pitkänpuikeita pippelejä pelitoosissa. Belovin veljexillä on vähintään 2 naista per puikko koko ajan pelissä, etne voi piileskellä toiselta toisen pikkuhousuissa. Senkös tautta juutalaisten patriarkoillakin oli haaremit. Sale säälii kaxinaamaista Casanovaa enemmän kuin petkutettua, koska petkutuxessa on niin paljon duunia.

ellauri222.html on line 915: "Ehkäpä sinua kuitenkin kiinnostaa kuulla mitä eräs älykäs kaveri kerran sanoi minulle rakkauden ja aviorikoksen yhteydestä. Minä tahansa päivänä tunnet itsesi onnelliseksi tiedät ettei se voi kestää, vaan sää muuttuu, terveys vaihtuu sairaudeksi, vuosi päättyy ja myös elämä loppuu. Jossakin muualla jonakin toisena päivänä kohtaat toisen rakastetun. Kasvot joita suutelet ovat toiset ja myös sinun kasvosi vaihtuvat toisiksi. Sille ei voi mitään, tuo kaveri sanoi. Tietenkin hän oli itse emälurjus ja mitään tekemätön nilviäinen, istui aina välillä Bellevuessa ja naiset elättivät häntä koko hänen elämänsä ajan ja hän hylkäsi lapsensa eikä kukaan koskaan luottaa häneen. Mutta rakkaus on huorimista, hän sanoi, ja ilmentää muutosta. Muutokseen tottuu. Toinen kaupunki, toinen nainen, en vuode, mutta mies on sama ja hänen täytyy olla joustava. Hän suutelee naista ja näyttää miten tyytyy kohtaloonsa, ihailee ja palvoo elämän muutoksia. Sellainen on hänen lakinsa. Oli tuo roikale oikeassa tai ei, Herra paratkoon, älä luulekaan ettei sinun täytyisi totella elämän lakeja." Joopa joo, juuri tuollainen roikale oli Sale. Varmaan se miettii nyt tekosiaan jossain tulijärvessä. 

ellauri222.html on line 921:   Sillä oli tekeillä avainromaani sen pelehdinnästä Fredin ja muiden aiempien hopeaselkien konttoreissa. Mun piti olla seuraava helmi nauhassa, ehkä kuhmuinen ja himmeä mutta sentään proffan titteli, olkoonkin että pieni pippeli. Niinkuin jonoteoriasta kiinnostunut isäukko Virtamo. Mistähän se tiesi että meidän aviovuoteen päällispeitto on sammalen vihreä? (Senkin sanan opin tästä selkkauxesta.) Sama peitto meillä on sängyn päällä vieläkin. 

ellauri222.html on line 923:   Helena-selkkaus sai huipennuxen kun se vaatimalla vaati päästä Sysmään tekemään meistä autenttisia muistiinpanoja kirjansa seuraavaan jännittävään käänteeseen. Seija sanoi että tänne se ei kyllä tule. Eikä tullutkaan, kun uhattiin isälle soittamisella ja pakkohoidolla. Ei olis ylläri jos se onkin viettänyt tovin jos toisenkin pehmustetussa sellissä.

ellauri222.html on line 925:   Näillä näkymin Helena Pirttisaari-Sundström tms. pitää suomenkursseja maahanmuuttajille jossain Nurmijärvellä. Taitaa olla väikkäri mustalaisten kielestä retuperällä. Pasi näyttää jääneen tienoheen jossain käänteessä.

ellauri222.html on line 927: hamps-Elysees/Clemenceau-3.jpg" width="40%" />

ellauri222.html on line 928: Mursuwiixinen Clemenceau astelee tuulta vasten isomahaisena.

ellauri222.html on line 930:   Georges Benjamin Eugène Clemenceau [kləmãsõ´] (lempinimi Le Tigre de Papier, ”Paperitiikeri”; 28. syyskuuta 1841 Mouilleron-en-Pareds, Vendée – 24. marraskuuta 1929 Pariisi) oli ranskalainen journalisti ja valtiomies. Hän oli yksi Ranskan kolmannen tasavallan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajia ja toimi kahdesti Ranskan pääministerinä vuosina 1906–1909 ja 1917–1920. Clemenceaulla oli keskeinen rooli ensimmäisen maailmansodan jälkeisten rauhanjärjestelyjen muotoilussa ja hän vaati erittäin ankaria rauhanehtoja Saksalle. 1865 eli sisällissodan päätyttyä Jori muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui neljä vuotta ja työskenteli muun muassa tyttökoulun opettajana Stamfordissa Connecticutissa. Häneen teki vaikutuksen amerikkalainen sananvapaus, joka oli paljon laajempi kuin Napoleon III:n Ranskassa. Palattuaan Ranskaan vuonna 1869 Clemenceau ryhtyi harjoittamaan lääkärin ammattia Pariisissa. Clemenceaun ensimmäinen vaimo oli hänen entinen oppilaansa, amerikkalainen Mary Plummer, jota hän nai vuonna 1869. Heillä oli kolme lasta, mutta liitto päättyi eroon.

ellauri222.html on line 932: Clemenceaun vehkeily toi hänelle politiikassa paljon vihollisia, jotka pääsivät kostamaan vetämällä hänen ison mahansa lokaan vuonna 1892 paljastuneen suuren Panama-skandaalin yhteydessä. Ranskan valtion tukemaan kanavayhtiöön liittyneen poliitikkojen lahjonnan yhtenä välikätenä oli ollut juutalainen liikemies Cornélius Herz, joka oli ollut jonkin aikaa myös La Justicen osakkaana ja siten Clemenceaun liikekumppanina. Päivälehti Le Petit Journal esitti syytöksiä Clemenceaun osuudesta lahjonnassa, vaikka todisteita ei ollut. Koska Clemenceau oli vastustanut monien nationalistien kannattamaa Ranskan ja Venäjän liittoa, häntä väitettiin jopa Ison-Britannian ostamaksi agentiksi. 

ellauri222.html on line 934: Pudottuaan parlamentista Clemenceau keskittyi journalismiin ja saavutti aseman arvostettuna ulkopolitiikan asiantuntijana kuten Carl Bildt ja Alex Stubb. Suuren sodan aikana entinen vasuristi käänsi kelkkansa ja muuttui oikislaisexi. Clemenceaun ajama kyyninen valtapolitiikka edusti rauhankonferenssissa vastavoimaa Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin edustamalle pehmyröinnille. Myös Britannian pääministeri David Lloyd George piti Clemenceaun linjaa epäviisaana, koska Saksan liian ankara kohtelu voisi nostattaa siellä naziliikehdintää. Clemenceau "hyväksyi kompromissina" Saarinmaan erottamisen Saksasta 15 vuodeksi, Reininmaan miehityksen 15 vuodeksi ja sen pysyvän demilitarisoinnin sekä suurten sotakorvausten määräämisen Saksan maksettaviksi, mutta hän piti Versailles’n rauhansopimuksen lopullista sisältöä sittenkin liian pehmeänä Saksalle. Ihan vittuiluxi hän vaati, että Saksan valtuuskunnan oli allekirjoitettava sopimus samassa Versailles’n palatsin peilisalissa, jossa Saksan keisarikunta oli julistettu perustetuksi vuonna 1871. Anarkisti Émile Cottin yritti salamurhata Clemenceaun ampumalla rauhankonferenssin aikana 19. helmikuuta 1919. Harmi ettei osunut. Carramba! Viele vehen vasemmalle!

ellauri222.html on line 943: From the book "ממך-אליך אברח" ("From Thee To Thyself I Shall Flee") by Rivi Lifshitz.

ellauri222.html on line 949: How could You have done something as terrible as creating mankind.

ellauri222.html on line 953: Why have You created mankind?

ellauri222.html on line 956: And if You've called unto the ears of the world that You are the Father of Grace,

ellauri222.html on line 968:   This melody is sung by the chassidim at their gatherings, in moments of deep soul-searching. 


ellauri222.html on line 980:     

ellauri222.html on line 989: That You lead me to a righteous path and teach me the way of the Torah 

ellauri222.html on line 990: That You guide me with Your truth and I and my household should merit to serve You with love and awe. 


ellauri222.html on line 1003: Ellsworth Huntington travelled continental Europe in hopes of better understanding the connection between climate and state success, publishing his findings in The Pulse of Asia, and further elaborating in Civilization and Climate. Like the political geographers, a crucial component of his work was the belief that the climate of North-western Europe was ideal, with areas further north being too cold, and areas further south being too hot, resulting in lazy, laid-back populations. These ideas have powerful connections to colonialism, and may have played a role in the creation of the 'other' and the literature that many used to justify taking advantage of less advanced nations. Who needs Proust or Tolstoy when it suffices to reach up to get a banana.

ellauri222.html on line 1010:     Pyhä Isidorus Sevillalainen (esp. San Isidro tai San Isidoro de Sevilla, lat. Isidorus Hispalensis, noin 560 Cartagena – 4. huhtikuuta 636 Sevilla) oli espanjalainen teologi, ensyklopedisti, latinalainen kirkkoisä, pyhimys, Sevillan arkkipiispa ja kirkonopettaja. Hän oli profiilikas kirjoittaja, hänen lukuisia kirjoituksiaan saatetaan kutsua espanjalaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi luvuksi ja hänen ensyklopediansa Etymologiae oli vuosisatoja yksi tärkeimmistä hakuteoxista. Mies on tietokoneteknikkojen, tietokoneen käyttäjien, Internetin, koululasten ja opiskelijoiden suojeluspyhimys. Hänen symboleitaan ovat mehiläiset, kynää pitelevä piispa mehiläisparven ympäröimänä, mehiläispesän lähellä seisova piispa, mehiläispesä täynnä piispoja, vanha piispa prinssi jaloissaan, kynä, pappi tai piispa kynän ja kirjan kanssa, pyhän Leanderin ja pyhän Fulgentiuksen ja pyhän Florentinan kanssa, sekä kirjansa Etymologia kanssa. Hän eli 11 paavin aikana. Mies oli eto byssöttäjä, pyllykielitieteilijä.

ellauri222.html on line 1017: 20-25 is too much.12 is workable. Depending on whose on the team. I think 7-9 is too little characters.12 gives you more possibilities.

ellauri222.html on line 1018: I have a magical superhero team that has 8 members (4 girls and 4 boys, all in elementary school ages). So i would say no more than 10 members.

ellauri222.html on line 1022: "Yritin viettää yhden yön tuon tytön kanssa salaa vaimolta ja perheeltä  ennen kun lähdin laivalle. Olimme molemmat työssä kuljetusosastolla. Mutta en saanut sitä järjestymään. Joten kannoin viikkokaudet kondomia taskussani enkä päässyt sitä käyttämään. Kerran kaikki oli jo sovittu mutta silloin vaimoni isoäiti kuoli. Minun täytyi hakea isoisä hautajaisiin. Hän ei käsittänyt mistä oli kysymys. Istuimme kappelissa missä urut soivat. Ukko sanoi: Kas tuohan on kappale jonka tahdissa se vanha koira kuoli', ja veisteli vitsin toisensa jälkeen. Sitten hän tunsi arkussa lepäävän vaimonsa ja sanoi kiihkeästi 'Mitä, tuossahan on äiti! Minä näin hänet eilen tavaratalossa. Mitä hän täällä tekee? Äiti, äiti! Ja silloin hän ymmärsi ja purskahti itkuun. Miten hän itkikään. Ja minä myös. Me kaikki. Minulla oli kondomi yhä taskussa. Mitä sanotte?

ellauri222.html on line 1024: Kuten muutkin  kynäilijänarsistit, Sale kykkii kaikkien hahmojensa puhetorvena, ne ovat kaikki eri nimisiä ja näköisiä Saleja.

ellauri222.html on line 1033:   7-year-old Megan Kanka is abducted, raped, and murdered by twice-convicted sex offender Jesse Timmendequas. Timmendequas had previously pleaded guilty to the attempted sexual assault of a 5-year-old girl in 1979 and the sexual assault of a 7-year-old girl in 1981; the second victim was choked until she was unconscious. He served a 9-month sentence in a correctional facility for the attempted assault. For the second offense, he served 6 years of a 10-year term in a correctional center meant specifically to treat male sex offenders.

ellauri222.html on line 1035: On July 29, 1994, Timmendequas lured Megan into his home, hit her head against his dresser, slapped her hard enough to draw blood, raped her, and strangled her with a belt. During the attack, Megan was able to bite Timmendequas’ hand hard enough to leave teeth impressions which later helped convict him. He disposed of her body in a nearby park and confessed to the murder the next day. He was found guilty of kidnapping, aggravated sexual assault, and murder and sentenced to death. Timmendequas’ sentence was commuted to life in 2007 when New Jersey abolished the death penalty.

ellauri222.html on line 1036: Megan’s parents lobbied for a new law, stating that, had they known a convicted sex offender had been living in their neighborhood, they would have been better prepared to protect her. The law, dubbed Megan’s Law, requires public access to the names and locations of those convicted of any sexual offense.

ellauri222.html on line 1040:   Henry admired Timmendiquas. He respected the Wyandots. He could not blame the Indian who fought for his hunting grounds, but, with all the strength of his strong nature, he despised and hated every renegade. Girty knew that the great White Lightning did not like him, and he knew why. Timmendiquas believed that a man should be loyal to his own race, and in his heart he must regard the renegade as what he was—a traitor. "The youth called the Ware fights for his own people," said Timmendiquas gravely.

ellauri222.html on line 1042: "We do not wish to make you suffer, Ware," he said, when they came to the door of Henry´s prison lodge, "until we decide what we are to do with you, and before then much water must flow down Ohezuhyeandawa (The Ohio)."

ellauri222.html on line 1049: Timmendiquas, the White Lightning of the Wyandots, was the soul of the massed red Indian attack on poor white settler families. Resourceful Henry Ware almost single handedly turns the savage's murderous plan to nought. "We are not lost," said the scout. "He'll come, that boy, Henry Ware, will. He's only a boy, Major, but he's got a soul like that of the great chief, Timmendiquas. He'll come with the fleet."

ellauri222.html on line 1051: Meanwhile, Zimmermann gave an inflammatory speech to his followers. You are here," he cried, "warriors and men of many tribes, Shawnee, Miami, Delaware, Illinois, Ottawa, and Wyandot. All who live in the valley north of the Ohio and east of the Mississippi are here. You are brave men. Sometimes you have fought with one another. In this strife all have won victory and all have suffered defeat. But you lived the life that Manitou made you to live, and you were happy, in your own way, in a great and fair land that is filled with game.

ellauri222.html on line 1053: "But a new enemy has come, and, like the buffalo on the far western plains, his numbers are past counting. When one is slain five grow in his place. When Manitou made the white man he planted in his soul the wish to possess all the earth, and he strives night and day to achieve his wish. While he lives he does not turn back, and dead, his bones claim the ground in which they lie. He may be afraid of the forest and the warrior. The growl of the bear and the scream of the panther may make him tremble, but, trembling, he yet comes."

ellauri222.html on line 1054: The white man," he resumed, "respects no land but his own. If it does not belong to himself he thinks that it belongs to nobody, and that Manitou merely keeps it in waiting for him. He is here now with his women and children in the land that we and our fathers have owned since the beginning of time. Many of the white men have fallen beneath our bullets and tomahawks. We have burned their new houses and uprooted their corn, but they are more than they were last year, and next year they will be more than they are now."

ellauri222.html on line 1055: They will be more next year than they are now," resumed Timmendiquas, "if we do not drive them back. Our best hunting grounds are there beyond the Beautiful River, in the land that we call Kain-tuck-ee, and it is there that the smoke from their cabins lies like a threat across the sky. It is there that they continually come in their wagons across the mountains or in the boats down the river."

ellauri222.html on line 1057: "The men of our race are brave, they are warriors, they have not yielded humbly to the coming of the white man. We have fought him many times. Many of the white scalps are in our wigwams. Sometimes Manitou has given to us the victory, and again he has given it to this foe of ours who would eat up our whole country. We were beaten in the attack on the place they call Wareville, we were beaten again in the attack on the great wagon train, and we have failed now in our efforts against the fort and the fleet. Warriors of the allied tribes, is it not so?"

ellauri222.html on line 1058: "But a true warrior," he said, "never yields. Manitou does not love the coward. He has given the world, its rivers, its lakes, its forests, and its game, to the brave man. Warriors of the allied tribes, are you ready to yield Kain-tuck-ee, over which your fathers have hunted from the beginning of time, to the white man who has just come?"

ellauri222.html on line 1060: "If we don´t strike hard at this chief Timmendiquas and his men, they will strike hard at us." The savages, seizing their weapons, sprang forth to the conflict. With the Wyandots and the bravest of the Shawnees and Miamis Zimmerman still held the ground where a group of tepees stood, and many men fell dead or wounded before them. Adam Colfax and Major Braithwaite met in the prairie, and in their excitement and joy wrung each other´s hands.

ellauri222.html on line 1063: Henry looked down the sights straight into the face of the Indian, and beheld Timmendiquas, the great White Lightning of the Wyandots. Timmendiquas saw the flash of recognition on the boy´s face and smiled faintly. "Shoot," he said. "You have won the chance." Conflicting emotions filled the soul of Henry Ware. If he spared Timmendiquas it would cost the border many lives. The Wyandot chief could never be anything but the implacable foe of those who were invading the red man´s hunting grounds. But Henry remembered that this man had saved his life. He had spared him when he was compelled to run the gantlet. The boy could not shoot.

ellauri222.html on line 1065: A sudden light glowed in the eyes of the young chief. There was something akin in the souls of these two, and perhaps Timmendiquas alone knew it. He raised one hand, gave a one-finger salute in the white man´s fashion, and said four words. "I shall not forget." So who cares, some corpses more or less, noblemen's tit for tat takes right of way.

ellauri222.html on line 1067: Then he was gone in the forest, and Henry went back to the battle field, where the firing had now wholly ceased. The white victory was complete. Many Indians had fallen. Their losses here and at the river had been so great that it would be long before they could be brought into action again. But the renegades had made good their escape. They did not find the body of a single one of them, and it was certain that they were living to do more mischief. Noble warriors don´t change sides, they stick to their own color scheme. 

ellauri222.html on line 1072:   Lieventävä asianhaara Augiessa on eze edes yrittää ajatella asioita yleensä eikä yxinomaan töytäile rahan ja pillun perässä. Raskauttava on että sen ajattelu on avutonta ja enimmäxeen täysin päin persettä.

ellauri222.html on line 1074: Roope Änkkä kirjoittaa onnen saavuttamisesta rikkaiden kannalta. Miten paljon pätäkkää on Aristoteleen mielestä oltava ennenkuin voi harjoittaa hyveitä. Suunnittelen taulukkoa, Sir Walter Raleigh ylhäällä, Carlyle on potaskaa. Ei kiinnosta.

ellauri222.html on line 1078:     Ihmiset kysyvät myös: What was Sir Walter Raleigh best known for?

ellauri222.html on line 1080: Sir Walter Raleigh was one of the most famous explorers of Elizabeth I's reign. His courage and good looks made him a favourite of the Queen's, and she rewarded him for his handsomeness. Raleigh was also a scholar and a poet, but he is usually remembered for introducing the essential potato, and the addictive tobacco.

ellauri222.html on line 1082: Roope Änkkä kiihtyi jälleen. Hän otti jalastaan tohvelin ja laski sen kahvipöydällä olevalle kirjalle tai albumille ja silloin tällöin pani sen takaisin jalkaansa. Hän sanoi että kristinusko oli alkuaan tarkoitettu alhaisille ja orjille, minkä vuoksi ristiin naulitseminen ja kaikki sellaiset rangaistukset ja kärsimykset olivat välttämättömiä. Mutta vastanavalla, onnen navalla, pitäisi olla jotakin yhtä suurenmoista. Iloa ilman syntiä, rakkautta ilman pimeyttä, hilpeätä vaurautta. Eivätkä asiat aina menisi pieleen. Oi yltäkylläisen rakkauden ja uuden ihmisen suuri aikakausi! Ei enää köyhä, tietämätön, rujo, valheen käpristämä olento, valehtelija kehdosta saakka, köyhyyden ruoskima, pelkuruudesta pahalle haiseva, kateuden tunkioon uponnut, tunteiden saavuttamattomissa kuin kaali, toukka kauneudelle, rapu velvollisuudelle, huolten kotelon rihmaa suustaan valuttava. Ei kyyneleitä millä itkeä, ei hengitystä nauruun, julma, kylmä, loinen, kavala, ruikuttaja, pelkuri ja laiskuri. Äkseerattu kuin preussilainen joka vapisee ärjyvän kersantin edessä. Äyk. 

ellauri222.html on line 1084: Juu on Salella sana hallussa, sitä ei käy kieltäminen. Sääli että sillä oli vain pöhköjä izerakkaita ajatuxia. Seuraavaa kohtaa esim tapaa jenkit siteerata jotenkin muka hienona. Huomaa että ponnistelu on tuolla Salen vältettävien asioiden listalla. Tulee mieleen Jönsyn luukutus nöyryydestä, eli siitä puhe mistä puute. Ja arvonkieltämistäkin on mukana, Sale joka ei saanut suunnilleen mitään opintoja loppuun on olevinaan että se juuri onkin jotain hienoa.

ellauri222.html on line 1086:     "Minulla on tunne elämän perusakseleista joita täytyy noudattaa, muuten kaikki on pelkkää pelleilyä jonka taustalla piilee tragedia. Minulla on täytynyt jo lapsena olla tuo tunne ja halu pysytellä perusakseleillani ja siitä syystä olen itsepäisesti sanonut ei kaikille taivuttelijoille, vain koska nuo akselit ovat iskeytyneet mieleeni, vaikka eivät ole olleet kovinkaan selviä. Viime aikoina olen tuntenut ne sävähdyttävästi jälleen. Kun pyrin pysähtymään tiellä, ne tulevat kuin taivaan lahjat. Makasin tässä vuoteellani ja äkkia ne värisyttivät koko olemustani. Totuus, rakkaus, rauha, avokätisyys, hyödyllisyys, sopusointu. Ja melu ja kahnaukset, vääristyneisyys, rupattelu, epätoivo, ponnistelu, tarpeettomuus, kaikki häipyivät kuin ne olisivat olleet epätodellisia. Ja uskon että kuka tahansa voi koska tahansa palata näille perusakseleille, vaikka olisi kovan onnen äpärä, vain on rauhallinen ja odottaa.

ellauri222.html on line 1093: Ghibertin paratiisin ovikoriste. Abraham on juuri vetämässä turpaan Iisakkia kuin Salen samanniminen isäpappa Salea. Enkeli on ehtimässä hätiin.

ellauri222.html on line 1097: Raméen kirjailijanimi Ouida muotoutui lapsena hänen etunimestään Louisa. Hänen sukujuurensa isän puolelta ovat Ranskasta. Hän kirjoitti vuodesta 1860 alkaen runsaasti romaaneja, jotka olivat lukijoiden suosiossa. Niiden täydellisiä sankareita, jotka ylittävät kaikki esteet ja voittavat sysimustat luihut viholliset, mahtavia erikoisia seikkailuja ja nokkelaa vuoropuhelua rakastettiin yleisesti. Kuulostaa ihan nykyisiltä jenkkisuorasoittosarjoilta.

ellauri222.html on line 1099: Marie Corelli, alun perin Mary Mackay (1855 Lontoo, Britannia − 21. huhtikuuta 1924 Stratford-upon-Avon, Warwick, Britannia) oli brittiläinen kirjailija. Hän syntyi Lontoossa skotlantilaisen runoilija Charles Mackayn ja hänen palvelijattarensa Elizabeth Millsin aviottomana lapsena. Marie Corelli kirjoitti suosittuja viihderomaaneja, joissa oli usein okkultisia aiheita. Teoksissaan hän vastustaa naisliikkeen liioitteluja. 

ellauri222.html on line 1100: Näistä kirjoista näkee miten vanha Sale oli.

ellauri222.html on line 1109: Nyt ollaan loppuvizeissä. Salen nauru nousee vikkelämmin kuin sen pieni pipu. Pahanilkinen keltahampainen käkätys kohdistuu enimmäxeen lähimmäisiin eikä luontoon (ikuisuus mukaanluettuna), joka muka koittaa nujertaa Topin mahdin. Se ei koskaan onnistu. Paskanmarjat, toivominen on osa luontoa, yhtä ennustettavaa kuin kaikki muukin. Luontokappaleet pitävät mahdollisena että juuri niille käy hyvä pulla, sitähän toivominen on. Kuten Sale hetken ajan tajuaa vahingoniloisena köyhtyneelle ex-vallasrouvalle, apinat erheellisesti luulevat että se mikä tapahtuu tapahtuu jotenkin juuri heille. Käytännössä vain joillakin käy viuhka ja useimmilla ei, mutta se riittää luonnonvalintaan. 

ellauri222.html on line 1111:   Sale oli mamu sarjayrittäjä joka onnistui razastamaan julkisuuden aallonharjalla, osaamatta juuri mitään kunnolla. Juutalaiset on mamuja kaikkialla maailmassa, varsikin Palestiinassa, ja siitä ylpeitä. Nyt on Salen pikareski lusittu, Salen kääkättävä Cucaracha häipyy vaimeten takaoikealle.

ellauri222.html on line 1113: ha</span>" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen>

ellauri222.html on line 1114: American presidents singing La Cucaracha

ellauri223.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri223.html on line 38: Netissä näytettävät kuvat tulevaisuuden utopioista on tosi dystooppisia. Kaikki on aivan ääreist urbaaneja betoni- lasi- ja muovierämaita mitä jossain voi enintään pilkistää jotain windowsnurmikkoa, ja taivaskin on täynnä jotain pörriäisiä sun muita dröönejä. Miten kukaan voi edes ajatella että siinä oltaisiin menossa johkin parempaan? Tulee hakematta mieleen Netflix-sarja pahansisuisista ämmistä, jotka koittaa panna hanttiin Gileadin ukoille. 

ellauri223.html on line 50:   Aurinkokaupunki (ital. La città del Sole, lat. Civitas Solis) on dominikaanifilosofi Tommaso Campanellan kirjoittama utopia. Se kirjoitettiin italiaksi vuonna 1602, hieman sen jälkeen kun Campanella oli vangittu harhaoppisuudesta ja kapinahengen lietsonnasta. Latinankielinen versio kirjoitettiin vuosina 1613–1614 ja julkaistiin Frankfurtissa vuonna 1623. Teos on yksi kirjallisuuden merkittävimmistä utopioista.

ellauri223.html on line 52: Aurinkokaupunki esitetään dialogina Johanniittain ritarikunnan pikashakin suurmestarin (grand master, GM) ja genovalaisen merikapteenin (Capt. Haddock) välillä. Sen esikuvana on toiminut Platonin Valtio sekä Timaioksessa oleva Atlantiksen kuvaus. Teos kuvaa teokraattisen yhteiskunnan, jossa tavarat, naiset ja lapset ovat yhteisomistuksessa. (Se muuten luetellaan katolisen kirkon heresioiden luettelossa nimellä barallotit. The Barallots were a sect, deemed heretical, at Bologna in Italy, who had all things in common, even their wives and children. They gave so readily into all manner of sensual pleasures, that they were also termed JIT Compilers.) Teoksessa on selvästi vaikutteita Picatrixista, arabialaisesta maagisen kaupunkisuunnittelun oppaasta.

ellauri223.html on line 54: Teoksen viimeisessä osassa Campanella profetoi, astrologiaan verhotuin kielikuvin, että Espanjan kuninkaiden kohtalona on olla osa jumalallista suunnitelmaa paavien kanssa liittoutuneena. Seurauksena on oikean uskon lopullinen voitto ja leviäminen koko maailmaan. Voidaan helposti ajatella, että Campanella ajatteli lähinnä Uuden maailman valloitusta, mutta profetia on tulkittava myös Campanellan aiemmin kirjoittaman Espanjan monarkia -teoksen valossa. Tässä teoksessa Campanella esitti visionsa yhdistyneestä, rauhallisesta maailmasta, jota johtaisi teokraattinen monarkia. Poimin tähän Tommason parhaita paloja:

ellauri223.html on line 56: Mr. Strangelove is the foremost magistrate in attending to the charge of the race. He sees that men and women are so joined together, that they bring forth the best offspring. Indeed, they laugh at us who exhibit a studious care for our breed of horses and dogs, but neglect the breeding of human beings. Thus the education of the children is under his rule, and whatever has any reference to food, clothing, and the intercourse of the sexes. Love himself is ruler, but there are many male and female magistrates dedicated to these arts.

ellauri223.html on line 58: Although the community of wives is not instituted among the other inhabitants of their province, among them it is in use after this manner: All things are common with them, and their dispensation is by the authority of the magistrates. Arts and honors and pleasures are common, and are held in such a manner that no one can appropriate anything to himself. Hey Tommaso, hold your horses, the end of the line is over there!

ellauri223.html on line 60: They say that all private property is acquired and improved for the reason that each one of us by himself has his own home and wife and children. From this, self-love springs. For when we raise a son to riches and dignities, and leave an heir to much wealth, we become either ready to grasp at the property of the State, if in any case fear should be removed from the power which belongs to riches and rank; or avaricious, crafty, and hypocritical, if anyone is of slender purse, little strength, and mean ancestry. But when we have taken away self-love, there remains only love for the State.

ellauri223.html on line 62: G.M. Under such circumstances no one will be willing to labor, while he expects others to work, on the fruit of whose labors he can live, as Aristotle argues against Plato, and as Petteri Urpo has argued on many occasions. Capt. But look at the U.S.S.R! From everyone according to their abilities, to everyone according to their needs! 

ellauri223.html on line 64: There are occupations, mechanical and theoretical, common to both men and women, with this difference, that the occupations which require more hard work, and walking a long distance, are practised by men, such as ploughing, sowing, gathering the fruits, working at the threshing-floor, stock exchange,  and perchance at the vintage. But it is customary to choose women for milking the cows and for making cheese. In like manner, they go to the gardens near to the outskirts of the city both for collecting the plants and for cultivating them. In fact, all sedentary and stationary pursuits are practised by the women, such as weaving, spinning, sewing, cutting the hair, shaving, dispensing medicines, selling arse, and making all kinds of garments. They are, however, excluded from working in wood and the manufacture of arms. If a woman is fit to paint, she is not prevented from doing so; nevertheless, music (song and dance) is given over to the women alone, because they please the more, and of a truth to pretty boys also. But the women have not the practise of the drum and the horn. Pretty boys take care of faggots.

ellauri223.html on line 66:     Capt. Moreover, the race is managed for the good of the commonwealth, and not of private individuals, and the magistrates must be obeyed. They deny what we hold—viz., that it is natural to man to recognize his offspring and to educate them, and to use his wife and house and children as his own. For they say that children are bred for the preservation of the species and not for individual pleasure, as St. Thomas also asserts. Therefore the breeding of children has reference to the commonwealth, and not to individuals, except in so far as they are constituents of the commonwealth. And since individuals for the most part bring forth children wrongly and educate them wrongly, they consider that they remove destruction from the State, and therefore for this reason, with most sacred fear, they commit the education of the children, who, as it were, are the element of the republic, to the care of magistrates; for the safety of the community is not that of a few. And thus they distribute male and female breeders of the best natures according to philosophical rules. Plato thinks that this distribution ought to be made by lot, lest some incel men seeing that they are kept away from the beautiful women, should rise up with anger and hatred against the magistrates; and he thinks further that those who do not deserve cohabitation with the more beautiful women, should be deceived while the lots are drawn by the magistrates, so that at all times the women who are suitably second rate should fall to their lot, not those whom they desire. Stop the steal! 

ellauri223.html on line 68:  This shrewdness, however, is not necessary among the inhabitants of the City of the Sun. For with them deformity is unknown. When the women are exercised they get a clear complexion, and become strong of limb, tall and agile, and with them beauty consists in tallness and strength. Tanakka, punakka ja rivakka, täst mie piän! Therefore, if any woman dyes her face, so that it may become beautiful, or uses high-heeled boots so that she may appear tall, or garments with trains to cover her wooden shoes, she is condemned to capital punishment. But if the women should even desire them they have no facility for doing these things. For who indeed would give them this facility? Further, they assert that among us abuses of this kind arise from the leisure and sloth of women. By these means they lose their color and have pale complexions, and become feeble and small. For this reason they are without proper complexions, use high sandals, and become beautiful not from strength, but from slothful tenderness. And thus they ruin their own tempers and natures, and consequently those of their offspring. Furthermore, if at any time a man is taken captive with ardent love for a certain woman, the two are allowed to converse and joke together and to give one another garlands of flowers or leaves, and to make verses. But if the race is endangered, by no means is further union between them permitted. Her fanny must be locked in a love girdle, and his pecker lassoed and bound behind his butt. Moreover, the love born of eager desire is not known among them; only that born of friendship. LOL

ellauri223.html on line 70: Domestic affairs and partnerships are of little account, because, excepting the sign of honor, each one receives what he is in need of. To the heroes and heroines of the republic, it is customary to give the pleasing gifts of honor, beautiful wreaths, sweet food, heroine, or splendid clothes, while they are feasting. In the daytime all use white garments within the city, but at night or outside the city they use red garments either of wool or silk. They hate black as they do dung, and therefore they dislike the Japanese, who are fond of black, and Africans, for obvious reasons. Pride they consider the most execrable vice, and one who acts proudly is chastised with the most ruthless correction. Wherefore no one thinks it lowering to wait at table or to work in the kitchen or fields or clean the toilets. All work they call discipline, and thus they say that it is honorable to go on foot, to do any act of nature, to see with the eye, and to speak with the tongue, and waft with the tail; and when there is need, they distinguish philosophically between tears and spittle. Every man who, when he is told off to work, does his duty, is considered very honorable.

ellauri223.html on line 72: But in the City of the Sun, while duty and work are distributed among all, it only falls to each one to work for about four hours every day. The remaining hours are spent in learning joyously, in debating, in reading, in reciting, in writing, in walking, in exercising the mind and body, and with play. They allow no game which is played while sitting or lying on top of one another, neither the single die nor dice, nor chess, nor others like these. But they play with the ball, with the sack, with the rod, with the hoop, with wrestling, with scratching matches at the stake. They say, moreover, that grinding poverty renders men worthless, cunning, sulky, thievish, insidious, vagabonds, liars, false witnesses, etc.; and that wealth makes them insolent, proud, ignorant, traitors, assumers of what they know not, deceivers, boasters, wanting in affection, slanderers, etc. But with them all the rich and poor together make up the community. They are rich because they want nothing, poor because they possess nothing. Hey is this communism or what?

ellauri223.html on line 74: G.M. This seems excellent and sacred, but the community of women is a thing too difficult to attain. The holy Roman Clement says that wives ought to be common in accordance with the apostolic institution, and praises Plato and Socrates, who thus teach, but the Glossary interprets this community with regard to obedience. And Tertullian agrees with the Glossary, that the first Christians had everything in common except wives.

ellauri223.html on line 76: They are unwilling that the State should be corrupted by the vicious customs of slaves and foreigners. Therefore they do business at the gates, and sell only those whom they have taken in war or keep them for digging ditches and other hard work without the city, and for this reason they always send four bands of soldiers to take care of the fields, and with them there are the laborers. 

ellauri223.html on line 78: They do not use dung and filth for manuring the fields, thinking that the fruit contracts something of their rottenness, and when eaten gives a short and poor subsistence, as women who are beautiful with rouge and from want of exercise bring forth feeble offspring.

ellauri223.html on line 80:  They have an abundance of all things, since everyone likes to be industrious, their labors being slight and profitable. They are docile, and that one among them who is head of the rest in duties of this kind they call king. For they say that this is the proper name of the leaders, and it does not belong to ignorant persons. It is wonderful to see how men and women march together collectively, and always in obedience to the voice of the king. Nor do they regard him with loathing as we do, for they know that although he is greater than themselves, he is for all that their father and brother. 

ellauri223.html on line 82: They injure nobody, and they do not put up with injury, and they never go to battle unless when provoked. They assert that the whole earth will in time come to live in accordance with their customs.  Furthermore, they have artificial fires, battles on sea and land, and many strategic secrets. Therefore they are nearly always victorious. (Tää kuulostaa aika lailla jenkkipropagandalta.)

ellauri223.html on line 84: Capt. Their food consists of flesh, butter, honey, cheese, garden herbs, and vegetables of various kinds. They were unwilling at first to slay animals, because it seemed cruel; but thinking afterward that is was also cruel to destroy herbs which have a share of sensitive feeling, they saw that they would perish from hunger unless they did an unjustifiable action for the sake of justifiable ones, and so now they all eat meat. Nevertheless, they do not kill willingly useful animals, such as oxen and horses. They observe the difference between useful and harmful foods, and for this they employ the science of medicine. They always change their food. First they eat flesh, then fish, then afterward they go back to flesh, and nature is never incommoded or weakened. The old people use the more digestible kind of food, and take three meals a day, eating only a little. But the general community eat twice, and the boys four times, that they may satisfy nature. The length of their lives is generally 100 years, but often they reach 200.

ellauri223.html on line 88: Among them there is never gout in the hands or feet, nor catarrh, nor sciatica, nor grievous colics, nor flatulency, nor hard breathing. For these diseases are caused by laughing, indigestion and flatulency, and by frugality and exercise they remove every humor and spasm.

ellauri223.html on line 90: And in other ways they labor to cure the epilepsy, with which they are often troubled. G.M. A sign this disease is of wonderful cleverness, for from it Hercules, Scrotus, Socrates, Callimachus, and Mahomet have suffered. This they cure by means of prayers to heaven, by strengthening the head, by taking acid, by planned gymnastics, and with fat cheese-bread sprinkled with the flour of wheaten corn. My, that is yummy, I tell you.

ellauri223.html on line 92: They know also a secret for renovating sex life after about the seventieth year, and for ridding it of the wilted dick affliction, and this they do by a pleasing and indeed wonderful art, using young girls. But let's not go into that right now.

ellauri223.html on line 94:     G.M. What about their judges?

ellauri223.html on line 96: Capt. This is the point I was just thinking of explaining. Everyone is judged by the first master of his trade, and thus all the head artificers are judges. They punish with exile, with flogging, with blame, with deprivation of the common table, with exclusion from the church and from the company of women. When there is a case in which great injury has been done, it is punished with death, and they repay an eye with an eye, a nose for a nose, a tooth for a tooth, a woman (or half a camel) for a woman, and so on, according to Hammurabi's law of retaliation. 

ellauri223.html on line 98: No one is killed or stoned unless by the hands of the people, the accuser and the witnesses beginning first. For they have no executioners and lictors, lest the State should sink into ruin. The choice of death is given to the rest of the people, who enclose the lifeless remains in little bags and burn them by the application of fire, while exhorters are present for the purpose of advising concerning a good death. Nevertheless, the whole nation laments and beseeches God that his anger may be appeased, being in grief that it should, as it were, have to cut off a rotten member of the State. Certain officers talk to and convince the accused man by means of arguments until he himself acquiesces in the sentence of death passed upon him, or else... But if a crime has been committed against the liberty of the republic, or against God, or against the supreme magistrates, there is immediate censure without pity. These motherfuckers are punished with death. 

ellauri223.html on line 100: Anyways, the inhabitants of the City of the Sun do not fear death, because they all believe that the soul is immortal, and that when it has left the body it is associated with other spirits, wicked or good, according to the merits of this present life.

ellauri223.html on line 102: Uhrit auringonjumalalle ovat vapaaehtoisesti nälistettäviä miehiä joista tehdään munkkeja poistamatta kokonaan killuttimia. Hoh hoh, onpa outoa. Papit ovat jotain tiedemiehiä joita päästetään vain harvoin pukille. Only very seldom, and that as a cure for the ills of solitude, do they have converse with women. 

ellauri223.html on line 105: Each one takes the woman he loves most, and they dance for exercise with propriety and stateliness under the peristyles. The women wear their long hair all twisted together and collected into one knot on the crown of the head, but in rolling it they leave one curl. The men, however, have one curl only and the rest of their hair around the head is shaven off. Further, they wear a slight covering, and above this a round hat a little larger than the size of their head. In the fields they use caps, but at home each one wears a biretta, white, red, or another color according to his trade or occupation. Moreover, the magistrates use grander and more imposing-looking coverings for the head. Vizi että apinat rakastavat hattuja!

ellauri223.html on line 107: No chance is given for idolatry. The statues and pictures of the heroes, however, are there, and the splendid women set apart to become mothers often look at them, wetting their pants.

ellauri223.html on line 109: They repeat but one prayer, which asks for health of body and of mind, and happiness for themselves and all people, and they conclude it with the petition "As it seems best to God."  Inshallah. C.O. Rosenius olis tyytyväinen thän lisäyxeen.

ellauri223.html on line 113: They say that it is very doubtful whether the world was made from nothing, or from the ruins of other worlds, or from chaos, but they certainly think that it was made, and did not exist from eternity. Therefore they disbelieve in Aristotle, whom they consider a logican and not a philosopher.

ellauri223.html on line 117: Erittäinkin hyvä analogia! Mikäs heresia sanoikaan että paha on vain hyvän puutetta? Yrittämätöntä laitetaan. Se meni tässä ohi ihan hiljattain. Jaa eise ollutkaan kerettiläisyyttä, kerzen on siunannut virtahepo olohuoneessa, kz. seuraavaa paasausta. Tommason fiktiiviset porukat on samoilla linjoilla. No ei tässä sitten tämän enempää. 

ellauri223.html on line 122: The absence of good (Latin: privatio boni), also known as the privation theory of evil, is a theological and philosophical doctrine that evil, unlike good, is insubstantial, so that thinking of it as an entity is misleading. Instead, evil is rather the absence, or lack (“privation”), of good. This also means that everything that exists is good, insofar as it exists; and is also sometimes stated as that evil ought to be regarded as nothing, or as something non-existent.

ellauri223.html on line 129: For what is that which we call evil but the absence of good? In the bodies of animals, disease and wounds mean nothing but the absence of health; for when a cure is effected, that does not mean that the evils which were present—namely, the diseases and wounds—go away from the body and dwell elsewhere: they altogether cease to exist; for the wound or disease is not a substance, but a defect in the fleshly substance,—the flesh itself being a substance, and therefore something good, of which those evils—that is, privations of the good which we call health—are accidents. Just in the same way, what are called vices in the soul are nothing but privations of natural good. And when they are cured, they are not transferred elsewhere: when they cease to exist in the healthy soul, they cannot exist anywhere else.

ellauri223.html on line 133: For evil has no positive nature; but the loss of good has received the name “evil.”

ellauri223.html on line 135: Through Augustine, this doctrine influenced much of Catholic thought on the subject of evil. For instance, Boethius famously proved, in Book III of his Consolation of Philosophy, that “evil is nothing”.The theologian Pseudo-Dionysius the Areopagite also states that all being is good, in Chapter 4 of his work The Divine Names. Thomas Aquinas concluded, in article 1 of question 5 of the First Part of his Summa Theologiae, that “goodness and being are really the same, and differ only in idea”.

ellauri223.html on line 137: Later on, the philosopher Baruch Spinoza also agreed with the doctrine, when he said: “By reality and perfection I mean the same thing” (Ethics, part II, definition VI). Leibniz adhered to the doctrine as well, as do the Baha'i. Elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa, ystävä hyvä. Mitä puppua.

ellauri223.html on line 139: Henk.koht. olen sitä mieltä että sekä hyvä että paha ovat vain kunkin elukan henk. koht. kannanottoja. Eli kannustan tällästä eettisen relativismin radikaalimpaa versiota, suum quique. Omne animal sua ipsa mensura boni et mali. En kuitenkaan ulota tätä faktoihin, toisinkuin Protagoras, vaan kyse on mielipiteistä. Faktat viis välittävät elukoiden mielipiteistä. Kemia ei tunne likaa, ja naturalia non sunt turpia. 

ellauri223.html on line 146: Doctrina Protagorea aliquo modo ad relativismum epistemologicum referri videtur: qualem quilibet quamlibet rem perceperit, talis ei videbitur. At si nemo umquam erraret, omnes homines aeque sapientes essent. Constat quidem neminem erroris purum esse. Difficilius est hoc negare, suam cuique experientiam sensibus acceptam veram esse. Scientia non tamen ad sensuum experientiam pertinet sed in rationis conclusione ad hanc experientiam pertinenti posita est. Protagoras experientiam et scientiam confundere videtur.

ellauri223.html on line 153: New Atlantis is an incomplete utopian novel by Sir Francis Bacon, published posthumously in 1626. It appeared unheralded and tucked into the back of a longer work of natural history, Sylva sylvarum (forest of materials). In New Atlantis, Bacon portrayed a vision of the future of human discovery and knowledge, expressing his aspirations and ideals for humankind. The novel depicts the creation of a utopian land where "generosity and enlightenment, dignity and splendour, piety and public spirit" are the commonly held qualities of the inhabitants of the mythical Bensalem. The plan and organisation of his ideal college, Salomon's House (or Shlomo's House), envisioned the modern research university in both applied and pure sciences.

ellauri223.html on line 159: Many aspects of the society and history of the island are described, such as the Christian religion – which is reported to have been born there as a copy of the Bible and a letter from the Apostle Saint Bartholomew arrived there miraculously, a few years after the Ascension of Jesus; a cultural feast in honour of the family institution, called "the Feast of the Family"; a college of sages, the Salomon's House, "the very eye of the kingdom", to which order "God of heaven and earth had vouchsafed the grace to know the works of Creation, and the secrets of them", as well as "to discern between divine miracles, works of nature, works of art, and other impostures and illusions of all sorts"; and a series of instruments, process and methods of scientific research that were employed in the island by the Salomon's House.

ellauri223.html on line 162: The inhabitants of Bensalem are described as having a high moral character and honesty, as no official accepts any payment from individuals. The people are also described as chaste and pious, as said by an inhabitant of the island:

ellauri223.html on line 164: But hear me now, and I will tell you what I know. You shall understand that there is not under the heavens so chaste a nation as this of Bensalem; nor so free from all pollution or foulness. It is the virgin of the world. Ei menstruaatiota tytöillä eikä polluutiota teinipojilla. 

ellauri223.html on line 166: I remember I have read in one of your European books, of an holy hermit amongst you that desired to see the Spirit of Fornication; and there appeared to him a little foul ugly Aethiop. Fuckin niggah. But if he had desired to see the Spirit of Chastity of Bensalem, it would have appeared to him in the likeness of a fair (paleface) beautiful Cherubim. For there is nothing amongst mortal men more fair and admirable, than the chaste minds of this people. Know therefore, that with them there are no chicken stews, frozen or otherwise, no dissolute houses, no courtesans, nor anything of that kind.

ellauri223.html on line 168: In the last third of the book, the Head of the Salomon's House takes one of the European visitors to show him all the scientific background of Salomon's House, where experiments are conducted in Baconian method to understand and conquer nature (no tietysti), and to apply the collected knowledge to the betterment of society. Namely: 1) the end, or purpose, of their foundation; 2) the preparations they have for their works; 3) the several employments and functions whereto their fellows are assigned; 4) and the ordinances and rites which they observe.

ellauri223.html on line 180: Tieteessä Bacon kehitti induktiivista päättelyä eteenpäin yrittäessään saada selville lämmön olemuksen. Hän teki luetteloita kuumista ja kylmistä kappaleista toivoen löytävänsä näistä luetteloista joitain, joka olisi mukana aina esimerkiksi kuumissa kappaleissa, mutta puuttui kylmistä. Tarinan mukaan Bacon halusi eräänä talvipäivänä kuninkaan lääkärin kanssa käydyn keskustelun jälkeen kokeilla kylmyyden vaikutusta lihan säilyvyyteen ja osti tätä varten teurastetun kanan. Hän täytti sen lumella ja vei sen sisälle. Samalla Bacon itse sairastui ja joutui vuodepotilaaksi. Bacon kuoli myöhemmin saamaansa keuhkokuumeeseen, mutta viimeisessä kirjoittamassaan kirjeessä hän toteaa Arundelin jaarlille, jonka hoteissa hän sairasti, että kanalla tehty koe oli onnistunut erinomaisen hyvin, ja liha todella säilyy hyvin kylmässä! Tämän jälkeen Bacon teurastettiin ja sen maha täytettiin lumella.

ellauri223.html on line 182: Bacon stated that he had three goals: to uncover truth, to serve his country, and to serve his church. He sought to achieve these goals by seeking a prestigious post.  Yet he failed to gain a position that he thought would lead him to success. He showed signs of sympathy to Puritanism, attending the sermons of the Puritan chaplain of Gray's Inn and accompanying his mother to the Temple Church to hear Walter Travers. In the Parliament of 1586, he openly urged execution for the Catholic Mary, Queen of Scots. He advocated for the union of England and Scotland, which made him a significant influence toward the consolidation of the United Kingdom; and he later would advocate for the integration of Ireland into the Union. Closer constitutional ties, he believed, would bring greater peace and strength to these countries. What a motherfucker.

ellauri223.html on line 184: About this time, he again approached his powerful uncle for help; this move was followed by his rapid progress at the bar. Despite his assignations, he was unable to gain the status and notoriety of others. In a plan to revive his position he unsuccessfully courted the wealthy young widow Lady Elizabeth Hatton. His courtship failed after she broke off their relationship upon accepting marriage to Sir Edward Coke, a further spark of enmity between the men. Things went better with Coke than with a BLT.

ellauri223.html on line 186: Vähän myöhemmin Pekoni otti osaa ex-suosijansa Essexin mestauxeen.  "No defamer of any man". The succession of James I brought Bacon into greater favour. He was knighted in 1603. In another shrewd move, Bacon wrote his Apologies in defense of his proceedings in the case of Essex, as Essex had favoured James to succeed to the throne.

ellauri223.html on line 188: When he was 36, Bacon courted Elizabeth Hatton, a young widow of 20. Reportedly, she broke off their relationship upon accepting marriage to a wealthier man, Bacon's rival, Sir Edward Coke. Years later, Bacon still wrote of his regret that the marriage to Hatton had not taken place.

ellauri223.html on line 190: At the age of 45, Bacon married Alice Barnham, the 13-year-old daughter of a well-connected London alderman and MP. Bacon wrote two sonnets proclaiming his love for Alice. The first was written during his courtship and the second on his wedding day, 10 May 1606. When Bacon was appointed lord chancellor, "by special Warrant of the King", Lady Bacon was given precedence over all other Court ladies. Bacon's personal secretary and chaplain, William Rawley, wrote in his biography of Bacon that his marriage was one of "much conjugal love and respect", mentioning a robe of honour that he gave to Alice and which "she wore unto her dying day, being twenty years and more after his death".

ellauri223.html on line 192: However, an increasing number of reports circulated about friction in the marriage, with speculation that this may have been due to Alice's making do with less money than she had once been accustomed to. It was said that she was strongly interested in fame and fortune, and when household finances dwindled, she complained bitterly. Bunten wrote in her Life of Alice Barnham that, upon their descent into debt, she went on trips to ask for financial favours and assistance from their circle of friends. Bacon disinherited her upon discovering her secret romantic relationship with Sir Frodo Underhill. He subsequently rewrote his will, which had previously been very generous—leaving her lands, goods, and income—and instead revoked it all.

ellauri223.html on line 194: Alice Bacon and her mother Dorothy were both reported by contemporaries as having extravagant tastes, and being interested in wealth and power. However, early in the marriage, Bacon had money to spare, "pouring jewels in her lap", and spending large sums on decorations. Power was also available, as in March 1617, along with Francis Bacon being made temporary Regent of England, a document was drawn up making Lady Bacon first lady in the land, taking precedence over all other Baronesses (it is not clear whether it was signed into law).

ellauri223.html on line 196: The Bacons' early married life was disturbed several times by quarrels between Sir John Pakington and Dorothy, when Dorothy would appeal to her powerful son-in-law, and Francis Bacon would try to stay out from between them. Once Bacon was even a judge on the High Commission and had to reject a lawsuit from Dorothy against John which had put John in prison.

ellauri223.html on line 198: Their marriage led to no children. In 1620, she met Mr. Frodo Underhill, and Mr. Nicholas Bacon, gentlemen-in-waiting at York House, Strand, Bacon's London property. She was rumoured to have had an ongoing affair with Underhill. Underhill was a cousin of the Bilbo Underhill who sold New Place to Gandalf Shakespeare in 1597.

ellauri223.html on line 200: In 1621, Bacon, by now styled as Viscount St Albans, was accused of taking bribes, heavily fined, and removed from Parliament and all offices. Lady Bacon personally pleaded with the Marquis of Buckingham for the restoration of some of Bacon's salary and pensions, to no effect. They lost York House and left the city in 1622.

ellauri223.html on line 202: Reports of increasing friction in the marriage appeared, with speculation that some of this may have also been due to financial resources not being as abundantly available to Alice as she was accustomed to in the past. Alice was reportedly interested in fame and fortune, and when reserves of money were no longer available, there was constant complaining about where all the money was going.

ellauri223.html on line 204: In 1625, Bacon became estranged from his wife, apparently believing her of adultery with Underhill. He rewrote his will, which had been quite generous to her, leaving her lands, goods, and income, to revoke it all:

ellauri223.html on line 206: What so ever I have given, granted, conferred, or appointed to my wife in the former part of this my Will, I do now for just and great causes, utterly revoke, and make void, and leave her to her right only.

ellauri223.html on line 208: He had no heirs and so his titles became extinct on his death in 1626 at the age of 65.

ellauri223.html on line 210: Less than a fortnight after Bacon's death from pneumonia on 9 April 1626, Alice, Lady St Albans, married courtier Frodo Underhill, at the Church of St Martin in the Fields, London, 20 April 1626. Soon after, on 12 July 1626, Charles I of England knighted him at Oatlands. They lived together at Old Gorhambury House, St Albans, Hertfordshire.

ellauri223.html on line 212: The Viscountess St Albans, as she still preferred to be called, spent much of her marriage in Chancery proceedings, lawsuits over property. The first year was over her former husband's estate, trying to get what was left of Bacon's property, without his much greater debts. She was opposed in this by Sir John Constable, her brother in law, who had held some of the estate in trust. In 1628 she filed suits for property owned by her late father. In 1631, she and her husband both filed suit against Nicholas Bacon, of Gray's Inn, their former friend, who had married Sir John Underhill's niece, and gotten Underhill to sign an agreement for a large dowry and extensive property, including some property of Alice that Sir John did not have rights to, and could only inherit after her death. Their petition to court stated that Bacon had tricked Underhill "who was an almost totally deaf man, and by reason of the weakness of his eyes and the infirmity in his head, could not read writings of that nature without much pain," to sign a paper not knowing what it contained.

ellauri223.html on line 214:   In 1639, Viscountess St Albans and Sir Frodo Underhill became estranged, and began to live separately. In a later lawsuit, after her death, Underhill blamed Robert Tyrrell, or Turrell, their manservant, for this alienation of affections. In her will of 1642, she left half her property to Turrell, and other property to her nephew, Stephen Soames. She was buried in the old Parish Church of Eyworth, Bedfordshire, 9 July 1650, near her mother, and her sister, Lady Dorothy Constable.

ellauri223.html on line 222: Several authors believe that, despite his marriage, Bacon was primarily attracted to men. Forker, for example, has explored the "historically documentable sexual preferences" of both Francis Bacon and King James I and concluded they were both oriented to "masculine love", a contemporary term that "seems to have been used exclusively to refer to the sexual preference of men for members of their own gender."

ellauri223.html on line 224: The well-connected antiquary John Aubrey noted in his Brief Lives concerning Bacon, "He was a Pederast. His Ganimeds and Favourites tooke Bribes". ("Pederast" in Renaissance diction meant generally "homosexual" rather than specifically a lover of minors; "ganimed" derives from the mythical prince abducted by Zeus to be his cup-bearer and bed warmer.)

ellauri223.html on line 226: The Jacobean antiquarian Sir Simonds D'Ewes (Bacon's fellow Member of Parliament) implied there had been a question of bringing him to trial for buggery, which his brother Anthony Bacon had also been charged with.

ellauri223.html on line 230: This conclusion has been disputed by other faggots, who point to lack of consistent evidence, and consider the sources to be more open to interpretation. Publicly, at least, Bacon distanced himself from the idea of homosexuality. In his New Atlantis, he described his utopian island as being "the chastest nation under heaven", and "as for masculine love, they have no touch of it". Olipa 2-naamainen kaveri.

ellauri223.html on line 241:     Tavaroiden jatkuva hukkaaminen, mikä puolestaan synnyttää vainoharhaisuutta (”naapuri käy varastamassa” jne.) ✓

ellauri223.html on line 247:     Nähdyn hahmottamisen heikkeneminen. ✓

ellauri223.html on line 262: Riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana on 7,4 %. Muistisairauden todennäköisyys myöhäisiässä on lisääntynyt jonkin verran, jos testistä saa 10–11 pistettä. Riski on selvästi lisääntynyt, jos testistä saa 12–15 pistettä. Juvan mukaan on syytä huolestua, jos oma tulos on vähintään 10 pistettä.– Ryhtyisin tekemään jotain tukka putkella, jos pisteet alkavat mennä yli yhdeksikön, Juva sanoo ja lisää, että testistä saatu tulos ei ole mikään tuomio, onpahan vaan sellainen huomio. Jag tar hommio på det. Eli siis:

ellauri223.html on line 265: Alzheimerin taudin melko tavallinen varhainen oire on nimeämisen vaikeus eli se, että tietylle asialle oikean sanan löytäminen tuottaa vaikeuksia.

ellauri223.html on line 269: Nähdyn hahmottamisen vaikeus.

ellauri223.html on line 270: Tyypillinen oire hahmotusvaikeudesta arjessa on esimerkiksi se, ettei lukeminen onnistu yhtä sujuvasti kuin ennen tai kellonajan katsomisesta tulee hankalampaa.

ellauri223.html on line 271: – Viisarikellosta onkin vaikea hahmottaa, mitä viisarin asento tarkoittaa. Vanhana tämä helpottaa kun viisari ei enää nouse yläasentoihin.

ellauri223.html on line 274: Nähdyn hahmottamisen vaikeus voi tulla esiin myös niin, että suunnistaminen muuttuu vaativaksi, ja vähänkin vieraammassa paikassa ihminen eksyy helposti eikä oikein tiedä, minne pitäisi mennä.

ellauri223.html on line 277: Väärintulkinnat ja harhanäyt.

ellauri223.html on line 278: Hahmottamisen vaikeudet voivat pidemmälle edetessään johtaa myös väärintulkintoihin ja jopa harhanäkyihin.

ellauri223.html on line 279:  Oireet voivat ilmetä niin, että peilistä näyttää katsovan joku muu kuin oma peilikuva, tai television hahmo tuntuu olevan sisällä kotona.

ellauri223.html on line 292: Kuvatut ensioireet eivät ole ensioireita. Silloin tauti on jo pitkällä. Eräillä ensioireena on turha hermostuminen. Niin että älä hermostu, ei hätä ole tämän näköinen. 

ellauri226.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri226.html on line 38: 	Kuten monissa albumeissa ollaan havaittu, paskaviihteen ammattilaisilla on politiikan teossa lusikkansa sopassa. Tässä lisää sattumia sopasta. Amerikan 2 puoluetta ovat publikaanit ja republikaanit. Nasaretilaisen pubikavereita molemmat. Väliin vetovuorossa on talousliberaalit plutokraatit, väliin arvokonservatiivit oligarkit. Samoja Parta-Kallen perivihulaisia. Talouskonservatiivina arvonihilistinä en voi sietää niitä. 

ellauri226.html on line 42: 	Briteissä on astuttu taas pitkä askel kohti tasa-arvoa: maan 2 suurinta oikeistokonnaa tällä hetkellä ovat nokikeppi Kwasi ja löysätissi Truss. Kwasikafferi saisi työntää tummanruskean heppinsä The Witch kakkoisen vaaleanpunaiseen rautakakkoseen. Dodi! Se on täytetty! Bajstrosa potkasi kwasimaalaisen kaaressa pihalle. Liz Truss uhrasi ministerinsä mustan pinnan, jotta oma nahka pelastuisi, raportoi HS meille vahingossa jaetussa lauantainumerossa.

ellauri226.html on line 47:   Toukokuussa McClatchyn syndikoitu kolumnisti James Werrell arveli todellisen syyn Cranbrookin koulussa keväällä 1965 tapahtuneeseen tapaukseen, jossa tuolloin 18-vuotias Mitt Romney painoi toista oppilasta, John Lauberia peräpuoleen, ja katkaisi pitkänsä, eikä vaan sitä vaan myös hänen valkaistut hiukset: eikö se Lauber ollut homo? Ei vaan koska hän näytti surffaajalta. Oli liian radikaalia olla "tuhkea tuuhea vaalea hius", kuten Beach Boys lauloi "Channel Surfin' USA:ssa".

ellauri226.html on line 51: 	Kuopan reunalla hoipertavan enää 3 huru-ukon   itsenäisyyspäivän keikka, aina heidän suurin ja korkein profiili, pidetään keskiviikkona vetoisessa "Stadium of Fire" -tapahtumassa Brigham Youngin yliopiston kampuksella Provossa, Utahissa. Koska tämä osa maata on sekä republikaanien että mormonien linnoitus ja tämä on vaalivuosi, on syytä muistaa, että Beach Boysilla on useita ristiriitaisia   perintöjä, joiden kanssa on otettava huomioon.

ellauri226.html on line 53: 	Toisaalta meillä on "America's Band", kuten Ronald Reagan kutsui Beach Boysiksi vuonna 1983, ja he ovat halukkaita osallistumaan presidentin poliittiseen teatteriin. Monille republikaaneille bändin räsy rikkauksiin -tarina ilmentää kuvitteellista konsensuspolitiikan aikaa ja yhtä aikaa amerikkalaista unelmaa, joka on valkoleipää ja viatonta. Bändi tarttui tähän tunteeseen hyvissä ajoin ennen Reaganin aikakautta, ja tämä Beach Boysin omalaatuisen kulttuurisen DNA:n kanta on tarjonnut heille tasaisia     varauksia republikaanien ja konservatiivisten asioiden poliittisina maskoteina.

ellauri226.html on line 55: Näillä kaksoisperinnöillä on jokaisella oma päähenkilönsä, ja Beach Boysin mytologia asettaa heidät luonnollisesti toisiaan vastaan. Se menee näin: Wilson, lapsenomainen Icarus, leikkasi taiteelliset siipensä, while laulaja Mike Love, hänen kukkoserkkunsa, joka halusi pitää kiinni todistetusta kaavasta, laulaa tytöistä ja autoista, hauskaa ja surffata. Wilson vetäytyi sitten harjaantuneena itse asettamaansa maanpakoon ja taisteli henkilökohtaisten demonien ja huumeiden kanssa. Rakkaus puolestaan johti yhä ersatz Beach Boysin pitkälle oudolle matkalle, joka huipentui soittamaan yksityisen vuoden 2008 Romneyn "kampanjan jälleennäkemisen" tapahtuman Houstonissa, joka toimi myös John McCainin varainkeräyksenä. (McCainilla oli sinä iltana mahdollisuus laulaa omaa ulkopolitiikkaansa teko-paska-parodiana Beach Boysin klassikosta "Barbara Ann" - "Pommi, pommi, pommi, pommita Iran.")

ellauri226.html on line 61: 	Samat kappaleet nousevat aina Beach Boysin listalle. -topperit - " California Girls ", "Surfer Girl", "God Only Knows", vain muutamia mainitakseni - esitetään tavallisten havaijilaisten paitojen ja huarache-sandaalien keskellä.

ellauri226.html on line 66: In late 1964, as Brian Wilson's industry profile grew, he became acquainted with various individuals from around the Los Angeles music scene. He also took an increasing interest in recreational drugs (particularly marijuana, LSD, and Desbutal). According to his then-wife Marilyn, Wilson's new friends "had the gift of gab. All of a sudden Brian was in Hollywood—these people talk a language that was fascinating to him. Anybody that was different and talked cosmic or whatever  he liked it." Wilson's closest friend in this period was Loren Schwartz, an aspiring talent agent that he met at a recording studio. Schwartz introduced Wilson to marijuana and LSD, as well as a wealth of literature commonly read by college students. During his first LSD trip, Wilson had what he considered to be "a very religious experience" and claimed to have seen God. God has subsequently personally confirmed this. 

ellauri226.html on line 70: Former Beach Boys Brian Wilson and Al Jardine say they want to make one thing clear — they had nothing to do with ex-bandmate Mike Love’s headlining performance at a President Trump fundraiser over the weekend. “We have absolutely nothing to do with the Trump benefit today in Newport Beach. Zero,’’ the musicians said.

ellauri226.html on line 71: Love has the touring rights to the Beach Boys name — which has created controversy with his ex-bandmates in the past. Love is by far the right hand man of the men in flip-flops.

ellauri226.html on line 73: Love’s performance on behalf of Trump on Sunday was the main attraction for the event, according to the LA Times. Tickets ran from $2,800 per person to up to $150,000 for a couple to be considered “co-chairs’’ of the event.

ellauri226.html on line 74: Lead singer Love has been a longtime Trump supporter. He sang at one of the president’s inaugural balls in 2017, telling Uncut magazine afterward, “I don’t have anything negative to say about the president of the USA. I love his hair, it is very surfy."  “I understand there are so many factions and fractious things going on. The chips will fall where they may,’’ Love said. “But Donald Trump has never been anything but kind to us. We have known him for many a year.’’ Aargh, for the love of Mike! 

ellauri226.html on line 83: Waters  criticised the West for supplying Ukraine with weapons, blaming Washington in particular, and has also criticised NATO, accusing it of provoking Russia. Floydin This is not a drill kiertue Krakovassa peruttiin. Menköön Moskovaan laulamaan toivottivat tuohtuneet polakit.

ellauri226.html on line 84: Pink Floydin naamakirjan sivuilla  8. huhtikuuta samainen partapozo fa- eiku basisti vielä säestää leipääntyneen näköisenä nahkatukan vähävenäläisen lippalakkipään  katjushatyyppistä arkkiveisua tyyliin Slava Ukrainu. Hey hey rise up, sitä mäkin koitan laulaa hevosilleni, mutta ne ovat nähtävästi karanneet.

ellauri226.html on line 89:   Sanoi sardiiniasuinen Grazia Deledda parhaisiinsa pukeutuneille Nobel-vieraille pokatessaan toiselle vielä pyylevämmälle italiattarelle, Matilda Seraolle alunperin tarkoitetun nobelpalkinnon vuonna 1926. Matildalta dynamiittipötkö meni sivu suun koska pelle Mussolini torppasi sen signora Seraon allekirjoitettua Benedetto Crocen antifasistisen manifestin. Serao kuoli vuoden kuluttua sydäninfarktiin. Vielä yxi paxu ruumis pää alaspäin hirtetyn Beniton syntilistalle.

ellauri226.html on line 93: 	Sea and Sardinia is a travel book by the English writer D. H. Lawrence. It describes a brief excursion undertaken in January 1921 by Lawrence and his wife Frieda, a.k.a. Queen Bee, from Taormina in Sicily to the interior of Sardinia. They visited Cagliari, Mandas, Sorgono, and Nuoro. His visit to Nuoro was a kind of homage to Grazia Deledda but involved no personal encounter. Despite the brevity of his visit, Lawrence distils an essence of the island and its people that is still recognisable today. 

ellauri226.html on line 97: velveteens has to pay for some meat and cheese he is 

ellauri226.html on line 99: street of Nuoro. I am thinking that this is the home 

ellauri226.html on line 100: of Grazia Deledda, the novelist, and l see a harher’s 

ellauri226.html on line 101: shop. De Lcdda. And thank heaven we are at the 

ellauri226.html on line 105: we dropped down the shallow, winding road from 

ellauri226.html on line 116:   Dave is full of breathless switchbacks.  You’re always veering giddily from fleeting exaltations (the joy of motion, the wildness of the landscape, the generosity of a peasant) to tedious exasperations (almost everything else). Luckily he had his wife along, the formidable Frieda (he refers to her as “the Q.B.,” for queen bee - Kuningatar! Eskin valtiatar on sekin vanhemmiten aika formidable), whose shrewd affirmations provided a foil for his grumbling discontents. Lawrence found the city “all bibs and bobs" . . . rather bare, rather stark, much of the city was levelled by Allied bombs, and it has not exactly been lovingly restored.  “They pour themselves one over the other,” Lawrence sniffed of the Italians, “like so much melted butter over parsnips.” Lawrence ize preferoi tankeampia kelttijuurikkaita.

ellauri226.html on line 118: Sardegna was full of Lawrentian tourist horrors: hunger, bad light, and sharing space with people who annoy you. When Frieda asked what one does in Mandas, the locals told her, “Niente! Kiva plane etta, ei ketään kotona.

ellauri226.html on line 120: 	The “quite pleasant woman” who fed the Lawrences was Agostino’s grandmother. He proudly showed us her picture, along with a brochure for the Festival D.H. Lawrence, which takes place every August.  Lawrences, who, in the impoverished Sardinia of their day couldn’t find anything but cabbage soup and hard bread.

ellauri226.html on line 122: 	There was a David Herbert Lawrence plaque on the street. Inside the tiny station were two more. It seemed a lot of plaques for a guy who spent one night there. “Blessed is he that expecteth nothing,” he wrote of Sorgono, “for he shall not be disappointed.” More Niente. “A dreary hole!” Lawrence muttered. “A cold, hopeless, lifeless, Saturday afternoon-weary village.” The food was bad. The bedsheets were stained. People cheerfully relieved themselves on the street. What limp parsnips too! “Why are you so indignant?” the Q.B. asked. “It’s all life.”

ellauri226.html on line 124: 	We, too, arrived on a Saturday afternoon. There was nowhere to eat and nothing to do, other than lounge by the lifeless station, reading Lawrence’s catalogue of complaints. But then I looked up to find the very “pink-washed building” with the very same name (Risveglio) as the horrible inn in the book. “It can’t be the same one,” I said. “There’s no plaque. Wow, there's a traffic sign, but it's not in English?"

ellauri226.html on line 127: Six brawny young men with faux-hawks hung out in the doorway, drinking Ichnusa beers, and observing us in a desultory way. “Let’s not!” I said.

ellauri226.html on line 131: 	Valkoiset ihmiset pelottavat minulta löysät housuun. Teidän voi olla vaikea sitä käsittää kun otetaan huomioon, että minä sentään olen valkoihoinen mutta toisaalta ihonvärini auttaa minua ymmärtämään asiaa paremmin. Minä esimerkiksi huomaan olevani aina aamuin illoin itsekin aika pelottava, joten tiedän, mistä puhun. Uskokaa minua jos huomaatte yhtäkkiä joutuneenne valkoihoisten piirittämäksi, teidän on paras olla varuillanne. Mitä tahansa voi tapahtua. Voit joutua raiskatuxi tai ammutuxi notmiinä jos olet musta mies. "Musta mies!"

ellauri226.html on line 137: For a moment everyone just looked hostile. Then they all started talking at once. The bartender said his grandmother owned the place then. Another guy said, No, that was a different owner.

ellauri226.html on line 140: 	Nuovo, however, looked placid and tame. Nuovo was home to the Nobel laureate Grazia Deledda, whose novels Lawrence so admired, but her modest birthplace was closed. We walked around aimlessly, seeing the place through his eyes, but, of course, through Lawrence’s eyes “there’s nothing to see.” This is no longer quite true; there are two good museums in town. But, by now, it had taken on the sound of a mantra. “Sights are an irritating bore,” he wrote. “Happy is the town that has nothing to show.”

ellauri226.html on line 143: “A heart yearning for something I have known, and which I want back again.”  Varmaan se oli Grazian graziöösi persaus. READING: Sea and Sardinia, by D.H. Lawrence (Penguin Classics); Cosima, by Grazia Deledda (Italica Press), about a young lady writer’s ass in Sardinia in the late 19th-Century.

ellauri226.html on line 147: Indogermaaneja pahanteossa

ellauri226.html on line 149:   Länkkäreitä jauhonaamoja ryömii joka nurkasta kuin hapsenkakkiaisia. 91-vuotias "Bernie" Ecclestone on syytteessä 0.5G punnan verokavalluxesta. Ecclestone kieltää kaiken. Jenkkinaisten futixen valmentajista on 50% saanut potkut naaraiden ahdistelusta. Ne kieltävät kaiken. Ruåzalaiset kieltäytyvät säästämästä sähköä, ei se niille kuulu, ei kermaperseiden tarvi värjötellä kylmässä, se häirizisi julmyyssiä. Mitäs meni sossut sulkemaan ydinvoimalat, vekuttaa SD Jimi Åkesson. Jalkapallon MM vuonna 2030 voitais pelata Ukrainassa, siellä pitäisi siihen mennessä tasamaata löytyä. Japsut, eteläkorealaiset ja lännen maailmanherrat vastaavat Pohjois-korean kuurakettiin nyt terävöitetyillä sotaharjotuxilla, joissa kalibroidaan Pnom Penhiin suunnattavia täsmäpommeja. Tää kaikki vaan yhden päivän Hoblasta. 

ellauri226.html on line 154: Ecclestone myönsi lokakuussa 2023 oikeudessa syyllistyneensä petokseen ja pimittäneensä Ison-Britannian viranomaisilta satojen miljoonien arvosta omaisuutta. Ecclestone tuomittiin verokikkailusta 652 miljoonan punnan maksuihin ja 17 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Nyt äklökivi kusimuki myy satojen miljoonien hintaisia kaarojaan. Taisi tulla pikkurahan puute. Kaikexi onnexi se on käytkaz vainaja. Briteissä piisaa paskiaisia.

ellauri226.html on line 158: 	Floridan latinokuvernööri de Santis kerää irtopisteitä lennätettyään  paperittomia kolleegoja Texasista hampparien hinnalla kerjäämään Obaman etunurmikolle plutokraattien onnellisten saarelle Marthas Vineyardille. Jännä miten arvokonservatiivien naamat on tolleen kaikki muotopuolia ja vinoja. Vino maailmankuva vääntää niiden naamavärkit vänkyrään. De Santis on nyt Floridassa suositumpi kuin Aku konsanaan. Reunimmainen kaveri äärioikealla muistuttaa vähän Jaakko Lindgreniä struumaisena.

ellauri226.html on line 160: 	P.S. Eikä siinä vielä kaikki! Hoblan savolaisvahvistus Erja Alajärvi ehdottaa, että suomenkielisten ei enää tarvizisi yrittääkään koulussa oppia pakkoruåzia. Ruåzista ei enää annettaisi arvosanoja, tunnit olis pelkkää suolausta jossa heitellään lennokkeja, tehdään Trump-ilmeitä open selän takana ja näpytellään luureja. Vittu kannattiko ottaa toimituxeen tollasta viidettä kolonnaa? Eihän se ole edes indogermaani, vaan ihan tavallinen mongoloidi Itä-Suomesta. 

ellauri226.html on line 165:   Modernin sodankäynnin tärkeimmät aseet ovat nälistys, trollaus, miehittämätön pommitus ja matuaitaus. Nälistämällä USA on jo kauan varmistellut ettei sille nouse mistään kilpailijaa. Kybersodalla ja drooneilla on se yhteinen plussa ettei tarvi ize nousta perseeltään, kuha painaa nappia ja antaa paukkua. Jossain kaukana, ettei tarvi kuulla edes paukkuja. Uusin kekka on paimentaa kurjalistolaumoja rajan yli kilpailijan puolelle. Niiden varalta alkaa pieni Suomikin rakentaa Trump-tyyppisiä aitoja. Ei niistä ole apua kun tankit alkaa vyöryä itärajalta, mutta pitäähän se nälistetyt kirgiisit ja tshetsheenit poissa pohjoiskarjalaisten tukasta.

ellauri226.html on line 170: 	Ja näiden uusmuotisten temppujen lisäxi on tietysti se vanha kunnon tylppä astalo, jolla kelpaa mukiloida elintilaa vaativien lajikumppanien päitä. Niinkuin Ukrainassa nähdään, ei sekään ole mitenkään pois tieltä. Vanhanaikaista mutta ihan tehokasta ja sitäpaizi huisin kivaa. 

ellauri226.html on line 175:   Per Gunnar Henning Evander, född 25 april 1933 i Ovansjö, Gävleborgs län, död 16 maj 2022 var en svensk folkhögskollärare, författare, manusförfattare och farbrorman. Evander var en mycket framgångsrik och produktiv författare. Evanders romaner kretsar ofta kring förlorarna i folkhemmet. Gång på gång gestaltar han personer som är svikna av samhället och har psykiska problem, som han.

ellauri226.html on line 179: Tää ruåzalainen merkkiteos olis ollut tarjolla kirjaston poistohyllyssä. Samaan hintaan (0e) olis saanut Horace Engdahlin esseeläpyskän Den sista grisen, muttei napannut. Ei ize asiassa kumpikaan, kunhan selasin.

ellauri226.html on line 181: Per-Gunnar on kuvista päätellen viirusilmäinen sikaniska. Per Gunnar Evander blev 89 år gammal. Jonna Andersson på GP ei saanut äijästä irti senkään vertaa kuin Vikipeedia. Bland hans mest kända verk finns "Måndagarna med Fanny" och "Se mig i mitt friska öga". 

ellauri226.html on line 187: Enligt Carin Evander fortsatte den psykiska misshandeln även efter det.

ellauri226.html on line 189: Nu har hon bestämt sig att tala ut. Anledningen är Per Gunnar Evanders självbiografiska roman "I min ungdom speglade jag mig för ofta".

ellauri226.html on line 190: Aftonbladet har förgäves försökt nå Per Gunnar Evander för en kommentar. Kanske därför att han är död. IN MEMORIAM. Och så är även Per Gunnar Evander borta. :D

ellauri226.html on line 195: 	Dotter Carin går till attack mot sin pappa författaren August-pristagaren  Per Gunnar Evander. Carin Evander har fått nog av att hennes pappa, författaren Per Gunnar Evander, förvanskar historien om hennes familj och kränker minnet av hennes döda. Den Augustprisnominerade författaren Per Gunnar Evanders dotter anklagar. 

ellauri226.html on line 200: 	P-G:s hustru Ann har inte kontaktförbud, vilket förvaltare och advokat önskar att hon skulle få. Och gifta kvinnor anser sig trots tyngande hustruplikter och otrohetsproblem inte ha det minsta.

ellauri226.html on line 203: Så kom boken om Evanders omkomna dotter i bilolycka - och allt rasade. Hustru och andra dottern rasade. Evander var en fruntimmerskarl och familjen kom i tredje hand för honom - efter "skapandet" och "äventyren". Söp på bra i skymundan gjorde han också. (Vi är alla i stort sett sett likadana.)

ellauri226.html on line 205: Fan va det gick utför sen för Evander, från tidigt 00-tal. Söp ännu mer - för hur kulle hans författarskap förstås om Evander skrev tvärtemot naturen han var?

ellauri226.html on line 206: Detta plågade till slutet den ganska begåvade och givande författaren Evander som han var i några romaner på 70-talet.

ellauri226.html on line 213: While local demographics and neighborhoods are undeniably subject to change, it is rare for a location to experience a major transformation in racial demographics in less than 50 years. Yet this is exactly what has happened in The Bronx between 1950 and 1980. As indicated by the 1950 the ethnic makeupof The Bronx was predominantly white. The census for 2000 indicates that whites (that is, what the U.S. Census labels “white, non-Hispanic”) now compose a distinct minority in The Bronx. The explanations for this remarkable change are complex. LOL actually they aren't, as we shall see. 

ellauri226.html on line 215: The rubble moving in in the 1970s, created a “push-pull” eﬀect that drove many long term white residents of the borough to abandon it forever.

ellauri226.html on line 223: increasing from roughly 7% of the total population of The Bronx in 1950 to approximately 12% of the total population in 1960, that is no less than 357,000 black residents!

ellauri226.html on line 225: In 1970, the white pop. had decreased from 1.26 million to 1.08 million. The whites flew at approximately the same rate that new black residents were moving into the slum. In the 10 years between 1970 and 1980, however, this rate of

ellauri226.html on line 226: exchange would changed dramatically, and by that I mean dramatically. The 1970s marked the greatest out

ellauri226.html on line 227: migration of the white population that had called The Bronx its home for

ellauri226.html on line 231: thing that is clear is that by the end of the 1970s, The Bronx was no longer

ellauri226.html on line 232: the white ethnic stronghold it had been in 1950, nor yet a black one either anymore. The 1980 census

ellauri226.html on line 233: reveals that the white population in The Bronx dropped nearly 50% from 1.08

ellauri226.html on line 242: the changing demographics of their borough. Of the interviewed,

ellauri226.html on line 245: composed that poem in 1930 (and lasting into the 1960s), The Bronx was

ellauri226.html on line 248: Boy that changed something quick!

ellauri226.html on line 251: it was celebrated by its inhabitants. When asked to describe The Bronx of the 1950s and 1960s, every whitey lauded the safety of their neighborhood.

ellauri226.html on line 255: their safety. His parents even felt so safe in the neighborhood that they

ellauri226.html on line 258: I grew up on the street, which is to say that my people sent me on the street to play. Really, I was told to go out and play; my mom she wouldn’t care a bit. My mother, she just said go out and play. By ﬁve years old I was four or ﬁve years old. So say I was four years old. I was

ellauri226.html on line 263: this fact vividly because he had to get into buildings to deliver 

ellauri226.html on line 264: the papers. Every building is locked today, including the building that he grew up in. Haven't got my paper ever since.

ellauri226.html on line 275: For both Dr. Derrick and Mrs. Roby, the independence that they were

ellauri226.html on line 286: Research has indicated that The Bronx began changing demographically right after World War II. The ﬁrst inﬂux of black and Hispanic residents was into the South Bronx after World War II, as former residents of Harlem were attracted to The Bronx because of its rent controlled apartments. Many of these blacks and Hispanics moved into neighborhoods following the subway and elevated trains transportation. Pre-cisely! This is just why Grankulla does not want subway nor high-rise apartment housing. Let the cleaners and station attendants sleep i Mattby i stället.

ellauri226.html on line 291: signiﬁed the danger that minorities represented to their neighborhoods,

ellauri226.html on line 296: after World War II, the older white residents noticed the changing demographics and packed their bags. 

ellauri226.html on line 305: behind the school, population of the area changed dramatically and was

ellauri226.html on line 308: The changing racial make-up of the community of the South Bronx

ellauri226.html on line 314: in junior high school and we had an incident where 

ellauri226.html on line 318: as you could not really see who they were and what color.

ellauri226.html on line 328: had slipped into a state of seemingly perpetual violence, drug use, and gang

ellauri226.html on line 338: seemed to have complete control of the South Bronx and the crummy

ellauri226.html on line 341: and the streets became safe again for inhabitants of color. 

ellauri226.html on line 347: By 1974, the entirety of Charlotte Street area and the 

ellauri226.html on line 348: majority of the buildings on the surrounding streets had burned and there

ellauri226.html on line 349: had been an estimated 33,465 ﬁres in the South Bronx. Whole areas of the

ellauri226.html on line 350: South Bronx had essentially been burned to the ground and residents were

ellauri226.html on line 352: city oﬀicials in the Bronx Arson Task Force in 1974 conﬁrmed that the ﬁres were being set by the white owners, but it was diﬀicult to hold any one person responsible because the paid arsonists often refused to name the white customers.

ellauri226.html on line 354: The chaos reached its peak in 1977 when a July black-out brought a dramatic increase of responsible arsonists in that same Stadium where Cosell as the Yankees played in the 1977 World Series, as part of an insurance conspiracy, however.

ellauri226.html on line 359: After Roby graduated from high school and began to venture out for the ﬁrst time as an independent adult, she had to go outside of Parkchester

ellauri226.html on line 360: to travel through the neighborhoods that she had been warned of,

ellauri226.html on line 363: was in a section that was considered extremely dangerous, Roby was quickly sent down to Lincoln Hospital in the South Bronx, because of labor shortages.

ellauri226.html on line 365: According to Roby, the violence at Lincoln’s emergency in the neighborhood was apparent from the start, the room often had patients who had

ellauri226.html on line 367: epitomized in an experience she had in the physical therapy room of

ellauri226.html on line 370: trying to attack each other in their wheelchairs.

ellauri226.html on line 376: Werner, and Mrs. Roby noticed that their neighborhoods were

ellauri226.html on line 377: changing. In the 1970s, many of the neighborhoods beyond the South Bronx

ellauri226.html on line 378: that had been considered “safe” in the 1950s and 1960s began to experience rising crime and drug rates. While the ﬁres that plagued the South

ellauri226.html on line 381: and muggings, which often seemed to signal a changing neighborhood.

ellauri226.html on line 383: As the 70s progressed, Derrick began to notice changes in crime and safety in

ellauri226.html on line 384: his Fordham neighborhood. For Derrick, examples of how the neighborhood changed were a subway robbery and the burglary of her home. These examples of petty crime prompted him and his family to move to another section

ellauri226.html on line 386: what his sister endured at the local public high school. Even

ellauri226.html on line 387: though Dr. Derrick had attended the same just 14 years before, he

ellauri226.html on line 388: says that the environment of the school had completely changed and his

ellauri226.html on line 389: sister was harassed to the point that she left the public school and had to

ellauri226.html on line 390: enroll in a vocational school of petty crime and harassment, though experienced members of his family signaled that it was in fact a private school.

ellauri226.html on line 392: The increase of frequency in the mugging of his mother near his home was not the same that he had grown up with during the 50s and 60s.

ellauri226.html on line 401: neighborhood that even the heavy mahogany doors to the apartment

ellauri226.html on line 405: 1970s and 80s, at least the wop cop said that heroin was good and easily found on street particularly throughout the South corners. As a police oﬀicer he was ﬁghting against the dumping of the drug to lower the prices, and later, cocaine, because as the neighborhood drug dealer he was often a drug addict himself, selling drugs to support his own habit.

ellauri226.html on line 418: All three recalled that by the late 1960s the electrical wiring in

ellauri226.html on line 419: their apartment buildings had gone bad and was not equipped to handle 

ellauri226.html on line 420: the increasing requirements of new technology like TV and hairdryers. The major item that

ellauri226.html on line 424: the electrical handle required to run an air conditioner. Montezuma's

ellauri226.html on line 425: and Derrick’s buildings also suﬀered from the same problem, and all three commented on how the landlords would not change wiring because they felt as though they would not recoup the cost. Residents could not even use toasters!

ellauri226.html on line 426: The wiring in Dr. Derrick’s childhood was so weak at one point that he could not light a joint because his mom would blow a fuse.

ellauri226.html on line 429: the only change; services companies also began to be limited. Derrick recalls simple services like garbage pick-up within building and the washing and waxing of the ﬂoors and less frequent, becoming less it stopped all together.

ellauri226.html on line 431: While these changes in buildings  may seem small, when joined by the weakened structure of the buildings and rising drug use and crime rates, many white long-term residents of The Bronx began to feel as though their neighborhoods had changed from bad to worse.

ellauri226.html on line 433: It was a downward spiral that many of the white ethnic residents who had called The Bronx home in the 1950s and watched it change for the worse in the 1960s and 70s were quick to blame on the Hispanics and blacks.

ellauri226.html on line 437: as early as 1970. Many of these nigrate individuals had called this area home for almost 20 years. Meanwhile white families began to migrate north within The Bronx, particularly Jewish, Irish, and Italian families.

ellauri226.html on line 439: That the migrations of old and new minority groups was the cause for The Bronx’s many problems was obvious. Many whites began to blame

ellauri226.html on line 441: It was impossible for these former white residents to recognize that the causes of the increase in crime and drug use had to do with themselves, the white laissez-faire economics they supported. It is not that extremely complicated to see, and has a great deal more to with capitalism than race.

ellauri226.html on line 448: inﬂux of poor minority families in the 1950s and 1960s was thus cleverly met with a deteriorating and poor job market and limited employment opportunities. The declining job market continued into the 1970s when approximately 300 companies employing 10,000 workers went out of business or moved out of The Bronx between 1970 and 1977. Many of these businesses used low income and unskilled workers. By 1976 the long-term economic problems had taken their toll and the mayor's oﬀice estimated that between 25-30% of the city’s eligible work force was unemployed.

ellauri226.html on line 452: In this year it became public knowledge that the city funds had been depleted by nasty leeches and its capital was all gone. Their action had left the city penniless and unable to pay even the top brass. This led to the collapse of the city’s government,

ellauri226.html on line 453: so Washington and the state government had to pay its bills using borrowed money.

ellauri226.html on line 455: Later it was said that the primary source of the bankruptcy was the

ellauri226.html on line 462: projected that approximately one in every three residents in The Bronx was on welfare.

ellauri226.html on line 465: of a correlation between race, crime, and drug use. But it was capitalism that was to blame, not the race. 

ellauri226.html on line 467: The wop cop interviewed believes that the decrease in crime in the 1990's can be attributed to the rising standard of living and economic opportunities throughoutthe city, when the city’s economy was no longer in the pits.

ellauri226.html on line 469: The city’s record daily murder rate was 2,245 homicides. That number reached its peak in 1990 when it was astronomical when compared with the number of murders in 1963. There were almost as many stiffs per capita as in the Stockholm region today. 

ellauri226.html on line 474: living in The Bronx in the 1960s had been there for years and seemed to

ellauri226.html on line 475: enjoy similar all-American white immigrant lifestyles. When new Hispanic groups and African Americans moved beyond the South Bronx, seeking to avoid the crime and drug use that had already seized the South Bronx, however, they brought their crummy lifestyles along. These cultural peculiarities seemed to clash with those that were in place with the older white immigrants, which  only exacerbated the suspicions many whites already had regarding the perceived connection between race and crime rates.

ellauri226.html on line 477: While Derrick did not attribute crime or violence to these Hispanic residents in the neighborhood, he  was struck by the loud music that his

ellauri226.html on line 478: neighbors played at all hours of the night, their loud merrymaking in the sack, and their tendency to throw garbage out of their windows. For Derrick, a graduate student at the time, the diﬀerence in lifestyles between him and his new neighbors became too much, and he eventually moved out of the apartment because of the behavior of his Hispanic neighbors.

ellauri226.html on line 480: For Roby (my mom), the diﬀerences of the new minority groups and the old Jewish, Italian, and Irish immigrants was clear, especially given the unique rules that governed her Parkchester Jewish community. Parkchester was originally privately owned by the Metropolitan Life, who employed a private police force to ensure law and order and instituted very speciﬁc rules that bound the residents of the community, everything from double parking and noise levels to not walking on the grass.

ellauri226.html on line 483: In the 1970s, Roby claims that they often did not follow the strict rules of the development and some even flouted violations of the rules, making no secrect to owning washing machines and even destroying or damaging apartments in order to get a larger one!

ellauri226.html on line 485: The whites who had meekly lived under the thumb of the company in the development for many years, were shocked by the behavior of the new, often minority, residents who seemed to have no regard for the rules and the lifestyle that had been established long ago by Metropolitan Life. As a result, the tension and anger felt by many whites towards the minorities as they felt as though their pitiful lifestyles and sorry apartment buildings were being disrespected.

ellauri226.html on line 487: The suspicions regarding the connection between being a social pariah, poverty, crime, drug use and cultural clash that developed between the new minority residents and the old white residents drove many whites to leave The Bronx as the borough was in the 1970s. Nearly half a million white residents left The Bronx between 1970 and 1980, as indicated by the 1980 U. S. Census. Many of those interviewed

ellauri226.html on line 489: prime motivating factor for their departure. What they really meant were the fucking 2nd wave immigrants. Brian Werner, Elvira Werner, and Kathleen Roby all moved out of The Bronx during the 1960s and 1970s, and describe crime and the changing neighborhood as the major inﬂuence in their decision. My mom herself, she began running red lights because she was afraid of being raped if stopping too long in certain intersections. After her tires were stolen repeatedly while waiting for the traffic lights to change Mrs. Roby moved to Long Island in 1980, where her better-off sister already resided.

ellauri226.html on line 492: large numbers of whites that ﬂed The Bronx in the 1970s, there was also

ellauri226.html on line 493: a pull eﬀect from the growth of the suburbs and the building of many new highways, as well as rail lines that allowed mid-income paleface people to

ellauri226.html on line 497: home was something that became a real possibility for many working and

ellauri226.html on line 498: middle-class families, thanx to a suburban housing boom, as developers

ellauri226.html on line 502: aﬀordable with new ﬁnancing that was ﬁrst oﬀered to whites, 

ellauri226.html on line 507: The “pull”of the suburbs had a major eﬀect on the demographics of The

ellauri226.html on line 514: Nearly half of the white population of the South Bronx moved into Co-op City and

ellauri226.html on line 519: leave the borough, it should be noted that the white population began to

ellauri226.html on line 521: and an opening of many more shades of shady minorities to move in as

ellauri226.html on line 524: The $1M question here of course is why is it that the whites' standard of living soared while the coons and wetbacks stayed as poor as they were.

ellauri226.html on line 525: Maybe they just were that much stupider.

ellauri226.html on line 529: The notmees who wanted to move out of the worst areas of The Bronx "chose" to stay in Bronx and just moved to the places vacated by the suburban migration of the whites. The same push is now being felt in Nassau County and New Jersey, where white homeowners are pressured to only sell to whites to prevent another wave of immigrants with their smelly dishes and noisy habits, not to mention the sex, drugs, and rap "music". 

ellauri236.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri236.html on line 32:       James Hadley Chase

ellauri236.html on line 38: halst20r4hcy.cloudfront.net/assets/283/180/064/normal/file.jpg" />

ellauri236.html on line 42: Hadley Chasen ja Ngozin tarina jatkuu tässä numerossa albumista 201.

ellauri236.html on line 48: Bolsonaro ran for his first term as president in 2018 with the conservative Liberal Party, campaigning as a political outsider and anti-corruption candidate, and gaining the moniker "Trump of the Tropics." A divisive figure, Bolsonaro has become known for his bombastic statements and conservative agenda, which is supported by important evangelical leaders in the country.

ellauri236.html on line 50: During his reelection bid, Bolsonaro appealed to supporters' moral values and sense of national unity, and branded his left-wing adversary as "the communist threat." His campaign, which adopted the slogan "God, Nation, Family, and Liberty," promised an intensified version of his first term: tax cuts, policies that would support the agricultural industry, reduction of environmental rules, and a continuation of his Auxilio Brasil welfare payments to the poorest.

ellauri236.html on line 52: But poverty has grown during his presidency, and his popularity levels took a hit over his handling of the pandemic, which he dismissed as the "little flu," before the virus killed more than 680,000 people in the country.

ellauri236.html on line 54: Environmentalists also warned that the future of the rainforest could be at stake in this election, as Bolsonaro's government had become known for its support of ruthless exploitation of land in the Amazon, leading to record deforestation figures.

ellauri236.html on line 56: Bolsonaro turned in a strong showing in the wealthier south of the country, winning Sao Paulo and his native Rio de Janeiro by margins of over 10%, but it was not enough to compensate for Lula’s massive turnout in the Northeast of Brazil, where the Workers Party has long enjoyed dominance. Indeed, Lula won numerous states by margins of 30%, 40% or even 50%, turning in particularly strong performances in the vote-rich states of Bahia, Ceara, and his native Pernambuco.

ellauri236.html on line 58: Bolsonaro voted in Vila Militar in his home state of Rio de Janeiro, saying he had "the expectation of victory, for the good of Brazil…if it is God’s will, we will be victorious tonight."

ellauri236.html on line 60: Lula's election tonight represents one of the greatest comeback stories in Latin American history. Lula was convicted and imprisoned on corruption and money laundering charges that were later overturned on a technicality by Brazil’s Supreme Court, clearing the way for him to run for an unprecedented third term.

ellauri236.html on line 61: Portuguese-language searches for basic election-related terms such as “fraud,” “intervention” and “ballots” on Facebook and Instagram, which are owned by Meta, have overwhelmingly directed people toward groups pushing claims questioning the integrity of the vote or openly agitating for a military coup, researchers from the advocacy group SumOfUs found. On TikTok, five out of eight top search results for the keyword “ballots” were for terms such as “rigged ballots” and “ballots being manipulated.”

ellauri236.html on line 63: The research is the latest in a growing body of evidence that social platforms are failing to prevent a flood of disinformation — some of it tinged with violence — on their services ahead of the runoff election Sunday between President Jair Bolsonaro and former president Luiz Inácio Lula da Silva. Brazilian lawmakers last week granted the nation’s elections chief unilateral power to force tech companies to remove misinformation within two hours of the content being posted — one of the most aggressive legal measures against North American social media giants that any country has taken.

ellauri236.html on line 65: Advocates have expressed fears that some posts could lead to violence or to a broader questioning of the results. Adding to the worries is the new ownership of Twitter by billionaire Elon Musk, a free speech advocate. During his first day as Twitter’s new owner on Friday, Musk tweeted that he would pause all “major content decisions” and reinstatements of accounts until he convened a new content moderation council. The announcement effectively disbands aspects of Twitter’s tool kits for penalizing accounts — from those of presidents to foreign trolls — that break the company’s rules against hate speech, bullying and spreading misinformation around elections.

ellauri236.html on line 69: The right-wing Bolsonaro has repeatedly alleged without evidence that voting machines used for a quarter century in Brazil are prone to fraud. The rhetoric of Bolsonaro supporters has often appeared to echo that of President Donald Trump supporters during the 2020 U.S. election, who questioned election results under the banner Stop the Steal.

ellauri236.html on line 71: Misinformation has also been spread by the left. The messages include false allegations that Bolsonaro has confessed to cannibalism and pedophilia. He has not confessed a thing!

ellauri236.html on line 73: A test of Meta and YouTube’s ad systems by the human rights group Global Witness revealed that the companies approved large numbers of misleading ads, including spots that encouraged people not to vote or gave false dates for when ballots could be posted. YouTube said it “reviewed the ads in question and removed those that violated our policies,” although the Global Witness report showed all the ads submitted were approved by the Google-owned site.

ellauri236.html on line 75: They found that five out of seven of the groups recommended by Facebook under searches for the term “intervention” were pushing for a military intervention in Brazil’s election, while five out of seven of the groups recommended under the search term “fraud” encouraged people to join groups that questioned the election’s integrity. The groups have names such “Intervention to Save Brazil” and “Military intervention already.”

ellauri236.html on line 79: Win or Lose, Bolsonaro Has Destroyed Trust in Brazil’s Elections. President Jair Bolsonaro has attacked Brazil’s electronic voting system. Now, ahead of Sunday’s elections, many of his supporters believe there will be fraud. 

ellauri236.html on line 81: Share on Facebook 


ellauri236.html on line 82: Share on WhatsApp 


ellauri236.html on line 88: DUQUE DE CAXIAS, Brazil — For many supporters of President Jair Bolsonaro, Sunday’s presidential election in Brazil can have just two possible outcomes: They celebrate or they take to the streets.

ellauri236.html on line 89: That is because, they say, his defeat can only mean the vote was rigged.

ellauri236.html on line 93: And Fabrício Frieber, a lawyer from the state of Bahia, added, “Bolsonaro has been warning us.”

ellauri236.html on line 97: Mr. Bolsonaro is right that Brazil’s voting system is unique. It is the only country in the world to use a fully digital system, with no paper backups. Since Brazil began using electronic voting machines in 1996, there has been no evidence that they have been used for fraud. Instead, the machines helped eliminate the fraud that once afflicted Brazil’s elections in the age of paper ballots.

ellauri236.html on line 98: One man interviewed by The New York Times played a video he received on WhatsApp that said Mr. Bolsonaro had visited Russia this year to get President Vladimir V. Putin’s help in fighting the Brazilian left’s plans to steal Sunday’s election.

ellauri236.html on line 100: Most of Mr. Bolsonaro’s supporters said in interviews that they do not trust mainstream news outlets, which Mr. Bolsonaro has attacked as dishonest, and instead rely on news from a wide variety of sources on their phones, including social-media posts and messages they receive in groups on WhatsApp and Telegram.

ellauri236.html on line 102: “I look at the things I want to see, and I avoid looking at what they want to show me,” said José Luiz Chaves Fonseca, a turbine engineer for offshore oil platforms who was attending the rally this month north of Rio de Janeiro as a Bolsonaro impersonator. “If everyone dressed like this, they wouldn’t be tricked.”

ellauri236.html on line 104: Bannon, who along with other Trump allies has developed close ties with Bolsonaro's family, has long pushed the idea of election fraud in Brazil.

ellauri236.html on line 108: According to Brazil's Superior Electoral Court, Positivo Tecnologia, a Brazilian company, won the most recent bid to produce electronic voting machines for this year's election. Smartmatic and Dominion confirmed their equipment is not being used in Brazil. But the voting machine claims resurged this month, both in WhatsApp messages in Brazil about Smartmatic and in English-language posts on U.S. social media sites claiming, incorrectly, that Dominion or Smartmatic machines were used in Brazil. 

ellauri236.html on line 110: Critics have charged that Bolsonaro would not accept the electoral results in case of a loss, but on Friday he sang a different tune: "Whoever has the most votes takes it.  This is democracy." But if it's not me, we must stop the steal.

ellauri236.html on line 114: Naruhattuisella nuhruisella Sofi Oxasella on vain 1 unelma: hän haluaisi olla maailmankuulu nobelisti ja influensseri. 

ellauri236.html on line 115: En ole sairas, enkä ole sekaisin päästäni, autofiktiivinen Venäjä-kriitikko Sofi Oksanen on kirjoittanut. Hänen mukaansa hän toimii loogisesti tavoitellessaan suurta unelmaansa. Hän haluaisi kalifixi kalifin paikalle. Pidän izeäni aina ennen kaikkea itätyttönä, kansainvälisesti pilkattu kirjailija sanoo ISTV:n studiohaastattelussa.

ellauri236.html on line 118: – Kyllä ne ovat tavalliset venäläiset, jotka ovat osallistuneet innokkaasti esimerkiksi vihapuheen levittämiseen ja länsi-imperialistien vastustamiseen. He ovat mahdollistaneet Putin-kollektiivin vallan.

ellauri236.html on line 119: – Venäjällä on suuri massa, joka kannattaa Putinia yhä. Tämän massan kannatus on se, joka on mahdollistanut Putinin vallan jatkumisen, Oksanen sanoi ISTV:n studiohaastattelussa. 

ellauri236.html on line 127: James Hadley Chase ja Vastamelu Ngozi

ellauri236.html on line 129: Sen yhden nigerialaiskynäilijäpimun alter ego Ifemelu luki teininä kuivatellessaan finnejä hammastahnalla James Hadley Chasen kirjoja, joita serkku salakuljetti sille peiton alla. Pehmeäkantisia mutta kovaxikeitettyjä pulusia kannessa. Tämä albumi selailee kovaxikeitettyjen kiinniliimautuneita sellusivuja. 

ellauri236.html on line 132:       hase James">James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films.

ellauri236.html on line 134:       Tästä kaikesta voi päätellä että Chasen kirjat ovat pulppia. He was the son of Colonel Francis Raymond of the colonial Indian Army, a veterinary surgeon. His father intended his son to have a scientific career and had him educated at King's School, Rochester, Kent.

ellauri236.html on line 136: Mikä tekee kirjoista pulppia? Siis tuskin niihin käytetyn selluloosan arvoista? Kai se on vaan että ne keskittyvät apinoiden perusasiaan, niihin iänikuiseen kolmeen kirjaimeen E-F-K. Ei pienintä yritystäkään mihkään "ylevään" tai "korkealentoiseen", "nyt pohditaan", riittää kun porukat joka sivulla tappaa toisiaan, tienaa pätäkkää, ja pääsee luukulle. Mixi vaivautua johkin noobeliin, kuin näillä mennen pääsee aivan riittävän pitkälle? Saa rahaa, turpiin tutuille, hyvää syötävää, ja pääsee luukulle. 

ellauri236.html on line 139: Chasen pulppia. Taisi olla viinamäen miehiä.

ellauri236.html on line 141:       Chase left home in 1924 at the age of 18. In 1932, at the age of 26, Chase married Sylvia Ray, and they had a son. In 1956, when the son was 24 (and Rene 50), they moved to France. In 1969 (Rene was 63), they moved to Switzerland, living a secluded life in Corseaux-sur-Vevey, on Lake Geneva. Chase died there on 6 February 1985, at 79. Sylvia was broken hearted and desolate.

ellauri236.html on line 143:       Chasen kirjojen nimet ovat korutonta E-F-K kertomaa. Ne on lähes kaikki suomennettu. Chase on 1 kaikkien aikojen myydyimpiä kirjailijoita. Eli kuten sanottu, mixi vaivautua kynäilemään mitään muuta? No noobelia ei näillä kyllä saa. Nobelkirjojen sivut kirjastossa on harvemmin tarttuneet tahmaisina toisiinsa. Sixi epäilen että myös tuntemattoman suomalaisen taiteilijan työ "Isokukko Uljas" (alla) on jäävä dynamiittipalkinnotta. 

ellauri236.html on line 145: hadley-chase/1953_-_the_sucker_punch.jpg" />

ellauri236.html on line 148: 	Jatketaanpa siitä kohtaa missä nigerialainen kynäilijätär Vastamelu luki tyttösenä peiton alla James Hadley Chasen kovaxikeitettyjä kirjoja imeskellen suklaanamua. Multa jäi Adiche kesken juuri niillä huudeilla. Mikä ihme sitä niissä viehätti? Nehän kertoo aivan luonnevammaisista tyypeistä. Jätkä oli britti joka kirjoitti feikkijenkkijuttuja slangisanakirjan avulla jossan Schweizissä. Aivan päätöntä.

ellauri236.html on line 150: Eli siis hase James Hadley">James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films

ellauri236.html on line 154: Apropos, by the way, kanadalais-intialainen poliisinetflixi oli iso pettymys, sillä siinä ei särjetty rotuparitteluraja-aitoja eikä lattapäisiä kulttuuri-ennakkoluuloja, ja isot rahakonnat päästettiin kuin koira veräjästä mm. sixi että jätettiin Netflixille optio tehdä siikveleitä samalla miehityxellä. Eipä kuulunut, ei persut tykkää kannustaa jotain matua.

ellauri236.html on line 156: Chasen valtti on ezen juonissa ei oli MITÄÄN muuta kuin näitä matelåijan aivoituxia. EFK puhtaaxiviljeltyinä rehottaa joka sivulla. E=säilykelihatycoonin 6 miljoonaa, F=Carol puolialasti (hänen vartalonsa on kuin Coney Islandin vuoristorata), K=Sullivanin iljexet. Silmittömän Royn ääni oli kauempana ihmisäänestä kuin papukaijan mölähdys. Sullivanit polttivat sen päreixi. This parrot is no more. It has joined its ancestors. It is an ex parrot.

ellauri236.html on line 162: hase%2B%25281906%2B%25E2%2580%2593%2B1985%2529.jpg&width=960&height=720&typemap=png%3Apng%3B*%3Ajpg&quality=60&use-cache-headers=yes&crop=no&enlarge=no" width="70%" />

ellauri236.html on line 163: Chase muistuttaa aika lailla Esukkaa sekä modernia Phileas Foggia. 

ellauri236.html on line 165:   After Chase left home at the age of 18, he worked in sales, primarily focusing on books and literature. He sold children's encyclopaedias, while also working in a bookshop. He also served as an executive for a book wholesaler, before turning to a writing career that produced more than 90 mystery books. His interests included photography, of a professional standard, reading, and listening to classical music and opera. As a form of relaxation between novels, he put together highly complicated and sophisticated Meccano models.

ellauri236.html on line 169: Prohibition and the ensuing Great Depression in the US (1929–39) had given rise to the Chicago gangster culture prior to World War II. This, combined with Chase's book trade experience, convinced him that there was a big demand for gangster stories. After reading James M. Cain's novel The Postman Always Rings Twice (1934), and having read about the American gangster Ma Barker and her sons, and with the help of maps and a slang dictionary, he wrote No Orchids for Miss Blandish in his spare time, he claimed over a period of six weekends, though his papers suggest it took longer. The book achieved remarkable notoriety and became one of the best-selling books of the decade. It was the subject of the 1944 essay "Raffles and Miss Blandish" by George Orwell (alla). Chase and Robert Nesbitt adapted it to a stage play of the same name which ran in London's West End to good reviews. The 1948 film adaptation was widely denounced as salacious due to the film's portrayal of violence and sexuality. Robert Aldrich did a remake, The Grissom Gang, in 1971. 

ellauri236.html on line 173: Albumissa 63 pintaan ajelehtineesta Örvelöstä on hurjasti kirjailijakaskuja. Se tykkäsi tehdä kavereille jäyniä. Se oli kömpelö ja itkeskelevä  kuin Ohukaisen ja Paxukaisen Ohukainen. Örvelö oli homofoobinen, mikä usein on merkki kaappihomosta. Se oli jonkin sortin sosialisti  teoriassa, mutta kun vähän raaputti niin alta löytyi britti pesunkestävä. Lukiessaan nuorukaisena toisen samanlaisen piilohomon D.H. Lawrencen kirjoja se oli yhtä exyxissä kuin toimittaja Olavi Pylkkänen kun hyvixiä ja pahixia ei erottanut hatun väristä.

ellauri236.html on line 175:   Örvelö arvosti snobismia ja hypokrisiaa apinoiden apinamaisen käytöxen jarruina. Se olis tykännyt modernista Mt. Foggista. Örvelön mielestä ainakin laahuxen on syytä pitää kiinni absoluuttisesta hyvästä ja pahasta. Intellektuelleilla on sitten ihan omat jutut. 

ellauri236.html on line 177:   Muziinä se oli oikeassa että fascistiaikoina kuten juuri nyt peukutetaan poliisisarjoja jossa pollarit on rattaita all-powerful valvontaorganisaatiossa. Epäiltyjen elimiä pöyhitään lupaa kysymättä kumikauloina ja naamat liimataan whiteboardille. Valvontakameroista tarkistetaan kuka teki mitä kellekkin ja mihin reikään. Whiteboardille tulee miljoonia nuolia. Siiramaiset karhuryhmät ryntää karjahdellen sisään ovista. "This is a murder investigation" on joku stiiknafuulia, licence to kill jolla pollari pääsee läpi luokkarajoista maxamaan potut pottuina tunkiokukoille. Verenhimon lisäxi luokkaviha on poliisisarjojen tärkein käyttöaine.

ellauri236.html on line 180: Orwell whacks his fellow expatriate Hadley Chase

ellauri236.html on line 182: So much for Raffles. Now for a header into the cesspool. No Orchids for Miss Blandish, by James Hadley Chase, was published in 1939, but seems to have enjoyed its greatest popularity in 1940, during the Battle of Britain and the blitz. In its main outlines its story is this:

ellauri236.html on line 184: Miss Blandish, the daughter of a millionaire, is kidnapped by some gangsters who are almost immediately surprised and killed off by a larger and better organized gang. They hold her to ransom and extract half a million dollars from her father. Their original plan had been to kill her as soon as the ransom-money was received, but a chance keeps her alive. One of the gang is a young man named Slim, whose sole pleasure in life consists in driving knives (well, his prick as well, got to give that much to him) into other people's bellies. In childhood he has graduated by cutting up living animals with a pair of rusty scissors. Slim is sexually impotent, but takes a kind of fancy to Miss Blandish. Slim's mother, who is the real brains of the gang, sees in this the chance of curing Slim's impotence, and decides to keep Miss Blandish in custody till Slim shall have succeeded in raping her. After many efforts and much persuasion, including the flogging of Miss Blandish with a length of rubber hosepipe, the rape is achieved. (Ei se ihan näin mennyt, George!) Meanwhile Miss Blandish's father has hired a private detective, and by means of bribery and torture the detective and the police manage to round up and exterminate the whole gang. Slim escapes with Miss Blandish and is killed after a final juicy rape, and the detective prepares to restore Miss Blandish to her pristine shape. By this time, however, she has developed such a taste for Slim's caresses(3) that she feels unable to live without him, and she jumps, out of the window of a sky-scraper. Footnote 1945. Another reading of the final episode is possible. It may mean merely that Miss Blandish is pregnant, i.e. she is damaged goods. Maybe she is sad that the baby's dad is dead. But the "interpretation" I have given above seems more in keeping with the general brutality of the book.

ellauri236.html on line 186: Several other points need noticing before one can grasp the full implications of this book. To begin with, its central story bears a very marked resemblance to William Faulkner's novel, Sanctuary. Therefore, it is not, as one might expect, the product of an illiterate hack, but a brilliant piece of plagiarism, with hardly a wasted word or a jarring note anywhere. Thirdly, the whole book, récit as well as dialogue, is written in the American language; the author, an Englishman who has (I believe) never been in the United States, seems to have made a complete mental transference to the American underworld. Fourthly, and what is worst (from the point of view of a serious writer like myself) the book sold, according to its publishers, no less than half a million copies. Actually 2.

ellauri236.html on line 188: I have already outlined the plot, but the subject-matter is much more sordid and brutal than this suggests. The book contains eight full-dress murders, an unassessable number of casual killings and woundings, an exhumation (with a careful reminder of the stench), the flogging of Miss Blandish, the torture of another woman with red-hot cigarette-ends, a strip-tease act, a third-degree scene of unheard-of cruelty and much else of the same kind. It assumes great sexual sophistication in its readers (there is a scene, for instance, in which a gangster, presumably of masochistic tendency, has an orgasm in the moment of being knifed - I can relate to that!), and it takes for granted the most complete corruption and self-seeking as the norm of human behaviour. The detective, for instance, is almost as great a rogue as the gangsters, and actuated by nearly the same motives. Like them, he is in pursuit of ‘five hundred grand’. It is necessary to the machinery of the story that Mr. Blandish should be anxious to get his money back, but apart from this, such things as affection, friendship, good nature or even ordinary politeness simply do not enter. Nor, to any great extent does normal sexuality. Ultimately only one motive is at work throughout the whole story: the pursuit of power. (Well, there is also the pursuit of spaghetti and some twat.)

ellauri236.html on line 190:     It should be noticed that the book is not in the ordinary sense pornography. In this respect it is a flop. Unlike most books that deal in sexual sadism, it lays the emphasis on the cruelty and not on the pleasure. Slim, the ravisher of Miss Blandish, has ‘wet slobbering lips’: this is meant to be disgusting (tho I didn't find it so). But the scenes describing cruelty to women are comparatively perfunctory. The real high-spots of the book are cruelties committed by men upon other men; above all, the third-degreeing of the gangster, Eddie Schultz, who is lashed into a chair and flogged on the windpipe with truncheons, his arms broken by fresh blows as he breaks loose. My conclusion: Chase is a closet homosexual (I should know)! He's an algolagniac, like Swinburne!

ellauri236.html on line 192:     In another of Mr. Chase's books, He Won't Need It Now, the hero, who is intended to be a sympathetic and perhaps even noble character, is described as stamping on somebody's face, and then, having crushed the man's mouth in, grinding his heel round and round in it. Even when physical incidents of this kind are not occurring, the mental atmosphere of these books is always the same. Their whole theme is the struggle for power and the triumph of the strong over the weak. The big gangsters wipe out the little ones as mercilessly as a pike gobbling up the little fish in a pond; the police kill off the criminals as cruelly as the angler kills the pike. If ultimately one sides with the police against the gangsters, it is merely because they are better organized and more powerful, because, in fact, the law is a bigger racket than crime. Might is right: vae victis. But think of it, what is new? All undying epic heroes are described as stamping on one anothers faces.

ellauri236.html on line 194: As I have mentioned already, No Orchids enjoyed its greatest vogue in 1940, though it was successfully running as a play till some time later. It was, in fact, one of the things that helped to console people for the boredom of being bombed. Early in the war the New Yorker had a picture of a little man approaching a news-stall littered with paper with such headlines as ‘Great Tank Battles in Northern France’, ‘Big Naval Battle in the North Sea’, ‘Huge Air Battles over the Channel’, etc., etc. The little man is saying ‘Action Stories, please’. That little man with his little dick stood for all the drugged millions to whom the world of the gangster and the prize-ring is more ‘real’, more ‘tough’, than such things as crucifixions, wars, revolutions, earthquakes, famines, genocides, holocausts and pestilences. From the point of view of a reader of Action Stories, a description of the London blitz, or of the internal struggles of the European underground parties, would be ‘sissy stuff’. On the other hand, some puny gun-battle in Chicago, resulting in perhaps half a dozen deaths, would seem genuinely ‘tough’. This habit of mind is now extremely widespread. A soldier sprawls in a muddy trench, with the machine-gun bullets crackling a foot or two overhead, and whiles away his intolerable boredom by reading an American gangster story. And what is it that makes that story so exciting? Precisely the fact that people are shooting at each other with machine-guns! Neither the soldier nor anyone else sees anything curious in this. It is taken for granted that an imaginary bullet is more thrilling than a real one. (But note one difference: they get a whacking pile of money and loads of wet twat for it.)

ellauri236.html on line 196: The obvious explanation is that in real life one is usually a passive victim, whereas in the adventure story one can think of oneself as being at the centre of events. But there is more to it than that. Here it is necessary to refer again to the curious fact of No Orchids being written — with technical errors, perhaps, but certainly with considerable skill — in the American language.

ellauri236.html on line 198: There exists in America an enormous literature of more or less the same stamp as No Orchids. Quite apart from books, there is the huge array of ‘pulp magazines’, graded so as to cater for different kinds of fantasy, but nearly all having much the same mental atmosphere. A few of them go in for straight pornography, but the great majority are quite plainly aimed at sadists and masochists. Sold at threepence a copy under the title of Yank Mags(4), these things used to enjoy considerable popularity in England, but when the supply dried up owing to the war, no satisfactory substitute was forthcoming. English imitations of the ‘pulp magazine’ do now exist, but they are poor things compared with the original. English crook films, again, never approach the American crook film in brutality. And yet the career of Mr. Chase shows how deep the American influence has already gone. Not only is he himself living a continuous fantasy-life in the Chicago underworld, but he can count on hundreds of thousands of readers who know what is meant by a ‘clipshop’ or the ‘hotsquat’, do not have to do mental arithmetic when confronted by ‘fifty grand’, and understand at sight a sentence like ‘Johnny was a rummy and only two jumps ahead of the nut-factory’. Evidently there are great numbers of English people who are partly americanized in language and, one ought to add, in moral outlook. For there was no popular protest against No Orchids. In the end it was withdrawn, but only retrospectively, when a later work, Miss Callaghan Comes to Grief, brought Mr. Chase's books to the attention of the authorities. Judging by casual conversations at the time, ordinary readers got a mild thrill out of the obscenities of No Orchids, but saw nothing undesirable in the book as a whole. Many people, incidentally, were under the impression that it was an American book reissued in England.

ellauri236.html on line 200: The thing that the ordinary reader ought to have objected to — almost certainly would have objected to, a few decades earlier — was the equivocal attitude towards crime. It is implied throughout No Orchids that being a criminal is only reprehensible in the sense that it does not pay. Being a policeman pays better, but there is no moral difference, since the police use essentially criminal methods. In a book like He Won't Need It Now the distinction between crime and crime-prevention practically disappears. This is a new departure for English sensational fiction, in which till recently there has always been a sharp distinction between right and wrong and a general agreement that virtue must triumph in the last chapter. English books glorifying crime (modern crime, that is — pirates and highwaymen are different) are very rare. Even a book like Raffles, as I have pointed out, is governed by powerful taboos, and it is clearly understood that Raffles's crimes must be expiated sooner or later. In America, both in life and fiction, the tendency to tolerate crime, even to admire the criminal so long as he is success, is very much more marked. It is, indeed, ultimately this attitude that has made it possible for crime to flourish upon so huge a scale. Books have been written about Al Capone that are hardly different in tone from the books written about Henry Ford, Stalin, Lord Northcliffe and all the rest of the ‘log cabin to White House’ brigade. And switching back eighty years, one finds Mark Twain adopting much the same attitude towards the disgusting bandit Slade, hero of twenty-eight murders, and towards the Western desperadoes generally. They were successful, they ‘made good’, therefore he admired them.

ellauri236.html on line 202: In a book like No Orchids one is not, as in the old-style crime story, simply escaping from dull reality into an imaginary world of action. One's escape is essentially into cruelty and sexual perversion. No Orchids is aimed at the power-instinct, which Raffles or the Sherlock Holmes stories are not. At the same time the English attitude towards crime is not so superior to the American as I may have seemed to imply. It too is mixed up with power-worship, and has become more noticeably so in the last twenty years. A writer who is worth examining is Edgar Wallace, especially in such typical books as The Orator and the Mr. J. G. Reeder stories. Wallace was one of the first crime-story writers to break away from the old tradition of the private detective and make his central figure a Scotland Yard official. Sherlock Holmes is an amateur, solving his problems without the help and even, in the earlier stories, against the opposition of the police. Moreover, like Lupin, he is essentially an intellectual, even a scientist. He reasons logically from observed fact, and his intellectuality is constantly contrasted with the routine methods of the police. Wallace objected strongly to this slur, as he considered it, on Scotland Yard, and in several newspaper articles he went out of his way to denounce Holmes by name. His own ideal was the detective-inspector who catches criminals not because he is intellectually brilliant but because he is part of an all-powerful organization. Hence the curious fact that in Wallace's most characteristic stories the ‘clue’ and the ‘deduction’ play no part. The criminal is always defeated by an incredible coincidence, or because in some unexplained manner the police know all about the crime beforehand. The tone of the stories makes it quite clear that Wallace's admiration for the police is pure bully-worship. A Scotland Yard detective is the most powerful kind of being that he can imagine, while the criminal figures in his mind as an outlaw against whom anything is permissible, like the condemned slaves in the Roman arena. His policemen behave much more brutally than British policemen do in real life — they hit people with out provocation, fire revolvers past their ears to terrify them and so on — and some of the stories exhibit a fearful intellectual sadism. (For instance, Wallace likes to arrange things so that the villain is hanged on the same day as the heroine is married.) But it is sadism after the English fashion: that is to say, it is unconscious, there is not overtly any sex in it, and it keeps within the bounds of the law. The British public tolerates a harsh criminal law and gets a kick out of monstrously unfair murder trials: but still that is better, on any account, than tolerating or admiring crime. If one must worship a bully, it is better that he should be a policeman than a gangster. Wallace is still governed to some extent by the concept of ‘not done’. In No Orchids anything is ‘done’ so long as it leads on to power. All the barriers are down, all the motives are out in the open. Chase is a worse symptom than Wallace, to the extent that all-in wrestling is worse than boxing, or Fascism is worse than capitalist democracy.

ellauri236.html on line 204: In borrowing from William Faulkner's Sanctuary, Chase only took the plot; the mental atmosphere of the two books is not similar. Chase really derives from other sources, and this particular bit of borrowing is only symbolic. What it symbolizes is the vulgarization of ideas which is constantly happening, and which probably happens faster in an age of print. Chase has been described as ‘Faulkner for the masses’, but it would be more accurate to describe him as Carlyle for the masses. He is a popular writer — there are many such in America, but they are still rarities in England — who has caught up with what is now fashionable to call ‘realism’, meaning the doctrine that might is right. The growth of ‘realism’ has been the great feature of the intellectual history of our own age. Why this should be so is a complicated question. The interconnexion between sadism, masochism, success-worship, power-worship, nationalism, and totalitarianism is a huge subject whose edges have barely been scratched, and even to mention it is considered somewhat indelicate. To take merely the first example that comes to mind, I believe no one has ever pointed out the sadistic and masochistic element in Bernard Shaw's work, still less suggested that this probably has some connexion with Shaw's admiration for dictators. Fascism is often loosely equated with sadism, but nearly always by people who see nothing wrong in the most slavish worship of Stalin. The truth is, of course, that the countless English intellectuals who kiss the arse of Stalin are not different from the minority who give their allegiance to Hitler or Mussolini, nor from the efficiency experts who preached ‘punch’, ‘drive’, ‘personality’ and ‘learn to be a Tiger man’ in the nineteen-twenties, nor from that older generation of intellectuals, Carlyle, Creasey and the rest of them, who bowed down before German militarism. All of them are worshipping power and successful cruelty. It is important to notice that the cult of power tends to be mixed up with a love of cruelty and wickedness for their own sakes. A tyrant is all the more admired if he happens to be a bloodstained crook as well, and ‘the end justifies the means’ often becomes, in effect, ‘the means justify themselves provided they are dirty enough’. This idea colours the outlook of all sympathizers with totalitarianism, and accounts, for instance, for the positive delight with which many English intellectuals greeted the Nazi-Soviet pact. It was a step only doubtfully useful to the U.S.S.R., but it was entirely unmoral, and for that reason to be admired; the explanations of it, which were numerous and self-contradictory, could come afterwards.

ellauri236.html on line 206: Until recently the characteristic adventure stories of the English-speaking peoples have been stories in which the hero fights against odds. This is true all the way from Robin Hood to Pop-eye the Sailor. Perhaps the basic myth of the Western world is Jack the Giant-killer, but to be brought up to date this should be renamed Jack the Dwarf-killer, and there already exists a considerable literature which teaches, either overtly or implicitly, that one should side with the big man against the little man. Most of what is now written about foreign policy is simply an embroidery on this theme, and for several decades such phrases as ‘Play the game’, ‘Don't hit a man when he's down’ and ‘It's not cricket’ have never failed to draw a snigger from anyone of intellectual pretensions. What is comparatively new is to find the accepted pattern, according to which (a) right is right and wrong is wrong, whoever wins, and (b) weakness must be respected, disappearing from popular literature as well. When I first read D. H. Lawrence's novels, at the age of about twenty, I was puzzled by the fact that there did not seem to be any classification of the characters into ‘good’ and ‘bad’. Lawrence seemed to sympathize with all of them about equally, and this was so unusual as to give me the feeling of having lost my bearings. Today no one would think of looking for heroes and villains in a serious novel, but in lowbrow fiction one still expects to find a sharp distinction between right and wrong and between legality and illegality. The common people, on the whole, are still living in the world of absolute good and evil from which the intellectuals have long since escaped. But the popularity of No Orchids and the American books and magazines to which it is akin shows how rapidly the doctrine of ‘realism’ is gaining ground.

ellauri236.html on line 208: Several people, after reading No Orchids, have remarked to me, ‘It's pure Fascism’. This is a correct description, although the book has not the smallest connexion with politics and very little with social or economic problems. It has merely the same relation to Fascism as, say Trollope's novels have to nineteenth-century capitalism. It is a daydream appropriate to a totalitarian age. In his imagined world of gangsters Chase is presenting, as it were, a distilled version of the modern political scene, in which such things as mass bombing of civilians, the use of hostages, torture to obtain confessions, secret prisons, execution without trial, floggings with rubber truncheons, drownings in cesspools, systematic falsification of records and statistics, treachery, bribery, and quislingism are normal and morally neutral, even admirable when they are done in a large and bold way. The average man is not directly interested in politics, and when he reads, he wants the current struggles of the world to be translated into a simple story about individuals. He can take an interest in Slim and Fenner as he could not in the G.P.U. and the Gestapo. People worship power in the form in which they are able to understand it. A twelve-year-old boy worships Jack Dempsey. An adolescent in a Glasgow slum worships Al Capone. An aspiring pupil at a business college worships Lord Nuffield. A New Statesman reader worships Stalin. There is a difference in intellectual maturity, but none in moral outlook. Thirty years ago the heroes of popular fiction had nothing in common with Mr. Chase's gangsters and detectives, and the idols of the English liberal intelligentsia were also comparatively sympathetic figures. Between Holmes and Fenner on the one hand, and between Abraham Lincoln and Stalin on the other, there is a similar gulf.

ellauri236.html on line 210: One ought not to infer too much from the success of Mr. Chase's books. It is possible that it is an isolated phenomenon, brought about by the mingled boredom and brutality of war. (LOL) But if such books should definitely acclimatize themselves in England (or Nigeria!), instead of being merely a half-understood import from America, there would be good grounds for dismay. In choosing Raffles as a background for No Orchids I deliberately chose a book which by the standards of its time was morally equivocal. Raffles, as I have pointed out, has no real moral code, no religion, certainly no social consciousness. All he has is a set of reflexes the nervous system, as it were, of a gentleman. Give him a sharp tap on this reflex or that (they are called ‘sport’, ‘pal’, ‘woman’, ‘king and country’ and so forth), and you get a predictable reaction. In Mr. Chase's books there are no gentlemen and no taboos. Emancipation is complete. Freud and Machiavelli have reached the outer suburbs. Comparing the schoolboy atmosphere of the one book with the cruelty and corruption of the other, one is driven to feel that snobbishness, like hypocrisy, is a check upon behaviour whose value from a social point of view has been underrated.

ellauri236.html on line 220:       Simo Knuuttila haaveili 70-luvulla kirjoittavansa kovaxikeitetyn romaanin, joka alkaisi: "Oli tukahduttavan kuuma." James Hadley Chasen esikoinen alkoi suunilleen niillä sanoilla. Tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan alkuvuodelle 1939.

ellauri236.html on line 222: hase.jpg" />

ellauri236.html on line 233:   Kuski, Bailey, lyhyt paxu mies lihaisella brutaalilla lätyllä, levottomat vaivautuneet mustat silmät ja ohut valkoinen arpi leuan syrjässä, nousi autosta. Sen tomuinen rähjäinen puku oli nukkavieru.Sen likainen paita oli kulahtanut hihansuista.

ellauri236.html on line 235:  Siitä tuntui pahalta. Se oli juopotellut edellisyönä ja kuumuus vaivasi.

ellauri236.html on line 236: Se pysähtyi kazomaan nukkuvaa kumppania, Vanhaa Samia, sitten kohautti olkia, meni lounasbaariin, jätti vanhan Samin kuorsaamaan kaaraan.

ellauri236.html on line 238: Kenes kannalta näitä tapahtumia nyt seurataan? Tänkö Baileyn? Ketä tämmöset surkimuxet edes kiinnostaa? Täähän on kuin joku B-elokuvan kässäri. No sellainenhan se nimtuten onkin. Chasen kirjoista on tehty aimo nippu just sellasia "jännäreitä." Mitä vitun jännittämistä tässä muka on? Eiköhän se ole aika sama miten tälläsille porukoille käy. Täysin yhdentekevää laahusta.

ellauri236.html on line 240: Tiskiin nojaileva blondi hymyili sille. Sillä oli isot valkeat hampaat jotka muistuttivat Baileytä pianonkoskettimista. Se oli liian läski kiinnostaxeen paxua Baileytä. Hän ei palauttanut hiänen hymyä.

ellauri236.html on line 244: Skottilainen, sanoi Bailey tylysti. Hän työnsi hattunsa taaxe ja pyyhki lättyä saastaisella nästyykillä.

ellauri236.html on line 248: Sun pitäis ottaa olutta, hiän sanoi, heiluttaen blondeja kiharoitaan hänelle. Viski ei ole hyvä kellekään tällä helteellä 

ellauri236.html on line 256: Blondi irvisti, sitten se otti Chasen paperikantisen ja alkoi välinpitämättömästi niskaa nakellen lukea. Kirja alkoi:

ellauri236.html on line 260: Ei vaiteskaan. Bailey antoi izelleen pitkän ryypin,  sitten hän nojasi taaxepäin tuolissa. Hän oli huolissaan rahasta. Jonsei Riley kekannut jotain nopeasti, hän mietti, meidän pitää ryöstää pankki. Hän mulkoili vaivautuneesti. Hän ei tahtonut tehdä sitä. Oli liian paljon fedejä ympärillä turvallisuuden vuoxi. Hän kazoi ikkunasta vanhaa Samia nukkumassa kaarassa. Bailey irvisti nukkuvalle miehelle. Paizi kuskina, mies oli joutava. Liian vanha näihin touhuihin. Ajattelee vaan mistä saisi seuraavan aterian ja unta palloon. Rileyn tai mun pitää raapia manta jostakin - mutta mistä?

ellauri236.html on line 270: Eixtoi halua? Blondi kysyi osoittaen ikkunasta vanhaa Samia .

ellauri236.html on line 278: Lihava mies vaappui lounasbaariin ja huiskutti Baileylle.

ellauri236.html on line 284: Heinie tuli peremmälle. Se veti ulos tuolin ja istui alas. Hän oli seurapiiriläpyskän jalkamies joka harjoitti kiristystä samalla. Se noukki aina tiedon murusia ja usein provikasta välitti ryöstövinkkejä Kansasin kaupungin ympäristön rosvokoplille.

ellauri236.html on line 286:       Voit sanoa tuon uudestaan, Heinie sanoi, haistellen keittokinkkua. Olin Joplinissa viime yönä peittämässä täisiä vihkiäisiä. Melkein paistuin. Kuvittele hääyötä tälläsessä helteessä!

ellauri236.html on line 309: Tollasesta naisesta mie pien - saa koko rahalla, sanoi Heinie, kazoen hiänen perään. Kaxi yhden hinnalla.

ellauri236.html on line 318: Bailey seivästi munankeltuaisen haarukalla.

ellauri236.html on line 330: Pyöritellen silmiään: Mikä kaulanauha! Sen sanotaan olevan $50K arvoinen.

ellauri236.html on line 332: Blondi toi sille ruokalautasen, pysytellen ulottumattomissa. Sen mentyä Heinie kiskoi tuolin lähemmäs ja alkoi äänekkäästi mussuttaa. Bailey oli läpi, nojasi taaxepäin ja kaivoi hampaitaan tulzarilla, miettien:

ellauri236.html on line 333: $50K! Voiskohan sen nyysiä? Oiskoon Rileyssä miestä siihin? 

ellauri236.html on line 349: Joskus keskiyöllä. Heinie seisautti haarukkansa  suun viereen. Mitäs meinaat?

ellauri236.html on line 353: Ei. Heinie pani äkkiä pois haarukan Sen läski naama huolestui. Hei kato, älä ala saada jotain aatteita tosta kaulanauhasta. Et pysty viemään sitä läpi. Usko kun sanon, Riley ja sä ette riitä tollasen hommeliin. Venaa kärsivällisesti niin mä löydän sulle jotain sopivaa, muze ei ole Imarteen kaulanauha.

ellauri236.html on line 355: No joo, Bailey ei tietysti usko vaan yrittää, möhlii pahasti, ampuu Jerryn ja kidnappaa nti Imarteen.

ellauri236.html on line 356: Pahaa sekoilua, tyhmiä konnia, joita alkaa pian kuhista kuin skitareita madon kimpussa. Esim.

ellauri236.html on line 358:       Slim Grissonin tausta oli tyypillinen patologiselle tappajalle. Se oli ollut aina laiska koulussa, sillä oli ADHD diagnoosi, kieltäytyi avaamasta kirjoja. Se alkoi aikaisin haluamaan paalua. Se oli sadisti ja jäi usein kiinni eläinrääkkäyxestä. 18-vuotiaana se alkoi kehittää murhanhimoa. Siihen mennessä sen aivot oli surkastuneet. Joskus se oli normaali ja jopa nopea, mutta enimmäxeen käyttäytyi kuin Dostojevskin idiootti.

ellauri236.html on line 360:       Sen äisky Ma Grisson päätti tehdä siitä tiiminvetäjän. Se otti sen työhönperehdyttämisen huolexeen. Ennen konnantyötä äisky teetti sillä mielikuvaharjoituxia, se oli kuin opettaisi apinalle konsteja. Kunse oli saanut ohjeet sille taotuxi päähän, se ei unohtanut. Äiskä kokos sille tiimin desperaadoja.

ellauri236.html on line 362: Sitten alkaa tapahtua nopeassa tahdissa. Oli aikakin. Vanha Sam nirhataan. Muut konnat nuolee kuivuneita huuliaan. Miss Bailey itkahtaa hysteerisesti. The necklace is worth a fortune.

ellauri236.html on line 363: Hullu Slim nirhaa Baileyn skeglulla. Siinä meni perspektiivi, mistä seuraava?

ellauri236.html on line 370:     Chase wrote No Orchids For Miss Blandish over a period of six weekends in 1938. The novel was influenced by the American crime writer James M. Cain and the stories featured in the Pulp magazine Black Breathing Mask. Although he had never visited America, Chase reportedly wrote the book as a bet to pen a story about American gangsters that would out-do The Postman Always Rings Twice in terms of obscenity and daring. 

ellauri236.html on line 374: Upon publication, Chase's pulp thriller became particularly popular with British soldiers, seamen and airmen during World War II. These servicemen enjoyed its risqué passages, which marked a new frontier of daringness in popular literature. Author and military historian Patrick Bishop has called No Orchids For Miss Blandish, "perhaps the most widely-read book of the war".

ellauri236.html on line 376: In New York City, a local goon and gang leader named Riley learns that the wealthy socialist Miss Blandish will be wearing an expensive diamond necklace to her birthday celebration. Riley and his gang plan to steal the necklace and ransom it. The inept criminals manage to kidnap Miss Blandish and her boyfriend, but after the latter is accidentally killed they instead decide to hold Miss Blandish ransom, reasoning that her millionaire father will pay more to get his daughter back safely than the necklace is worth.

ellauri236.html on line 378: The plan begins to fall apart when a rival mob, led by the sadistic and mentally unbalanced Slim Grisson (actually, by his Ma), finds out about Riley's plan and kidnaps Miss Blandish from the gang. Mr. Blandish pays the ransom to Slim (no no, to his Ma!), but his daughter is not returned. Slim becomes increasingly obsessed with Miss Blandish and decides to keep her hidden in a secret room inside one of his nightclubs, repeatedly raping her and lashing out at anybody who attempts to wrestle Miss Blandish from his charge.

ellauri236.html on line 380: 	Meanwhile, the police are on the trail of the kidnappers, and Dave Fenner, an ex journalist and now a private investigator, is hired to rescue her and deal with the gangsters. Fenner and the police eventually work out where the young socialist is located and go to the club, where a gun battle ensues. Slim is killed and Miss Blandish is rescued, but unfortunately, after months of fornication and drugs at the hands of the gangsters, Miss Blandish cannot cope with life without Slim (and his Ma!) and kills herself. Damaged goods.

ellauri236.html on line 382: Upon publication, the book was an instant commercial success, selling over half a million copies within five years, despite wartime pulp shortages (thanx to Finland fighting on the other side). It was also controversial, due to its violence and risqué content. In 1944, it was the subject of an essay by George Orwell in Horizon, Raffles and Miss Blandish, in which Orwell claimed that the novel bordered on the obscene.

ellauri236.html on line 384: In 1947, the sado-eroticism in Chase's book was parodied by Raymond Queneau in his pastiche novel, We Always Treat Women Too Well. In 1961, the novel was extensively rewritten and revised by the author because he thought the world of 1939 too distant for a new generation of readers (confusion can result if readers of the Orwell essay refer his quotations and references to the 1962 edition).

ellauri236.html on line 386: In 1973, Gene D. Phillips of Loyola University of Chicago remarked on the influence of William Faulkner's 1931 novel Sanctuary, writing that, "It is a matter of record that [No Orchids for Miss Blandish] was heavily indebted to Sanctuary for its plot line." Phillips also stated that Slim Grisson, who was identified by Phillips as the main antagonist, was based on Popeye The Sailor Man, a criminal in Faulkner's novel. Onko se sama Kippari Kalle joka heilastelee Olkan kanssa ja hoitaa pikku Hajuhernettä?

ellauri236.html on line 390: Since its publication, No Orchids for Miss Blandish has sold over two million copies.

ellauri236.html on line 392:       No voihan helkutti! Ilmeisesti en jaxanut lukea kyllin pitkälle. Jäi Solakan kiihottavat puuhat Miss Imarteen huoneessa pläräämättä. Tai sitne sivut oli vaan liimantuneet kiinni. Varmaan ne british servicemenien pehmeäkantiset kappaleet oli niiltä kohin aika tahmautuneita. Näkemämme modernisoitu Phileas Fogg on juonellisesti ja näyttelijätyön osalta suunnilleen saman tasoinen, mutta jäimme siitäkin kaipaamaan oikeita obszöönejä panokohtauxia. 

ellauri236.html on line 398: While he waited, Eddie noticed a girl standing by a nearby bus stop. She immediately attracted his attention: every good-looking girl did. She was a tall, cool-looking blonde with a figure that made him come in his pants twice. She had a pert prettiness that appealed to Eddie. He studied her face for a brief moment. Her make-up was good. Her mouth was a trifle large, but Eddie didn’t mind that. He liked the sexy look she had and the sophisticated way she wore her yellow summery whore dress.

ellauri236.html on line 399: He half expected his cock go stiff a 3rd time, but no go. "Oh, hell! Spaghetti again!” Eddie groaned.

ellauri236.html on line 401: A woman was leaning far out of the window, looking down at the commotion going on in the street below. Eddie could only see her pyjamaed back and legs, and even under the pressure in his pants, he found himself thinking she had a nice shape.

ellauri236.html on line 403:     She was a kid, 18 at the most. She was horny as hell. After some minutes of frantic handiwork,  Eddie found his cock getting hard. It got up and he sat on the end of the bed. “I’m getting a hard on,” he said, grinning. “You get off to sleep if you want to.” “I don’t want to sleep,” the girl said. “You scared the life out of me, but looking at what you got,  I’m not so scared now.” He came over to the bed and smiled at the girl. “Thanks a lot, baby. You were swell. I wish I could swell s'm more as well." She half sat on it in the bed, but it wouldn't go in.

ellauri236.html on line 405: “Are you sure it’s safe to use?” “Yeah. It can stay up all night.” She settled down in the bed. “Can it?” She spoke so softly he scarcely heard what she said, but he did hear. He suddenly grinned. “Well, there’s no law against it, is there? Do you want me to stay?” “Now you’re making me wet,” the girl said and hid her face. “What a question to ask a lady.” "My spaghetti’s going to be world famous in a moment. I promise.”

ellauri236.html on line 411: “Slim! You don’t think that poisonous moron has ideas about the girl, do you?”

ellauri236.html on line 413: “I’m going to talk to her,” Eddie said. “I’m not standing for Slim relieving his repressions on that girl. I got mine to relieve on her too. There’s a limit, and goddamn it, that would be the limit! Be nice now! Doucement!"

ellauri236.html on line 420: "Slim is tall and thin and he smells of dirt. He stands over me and stalks. I understand what he is trying to do and applaud it. I pretend to be dead to make it easier for him. I want to scream when he comes, but if I did, he would know I was alive. He goes on for hours over me, mumbling.” Then suddenly she screamed out, “Why doesn't he do it to me?“

ellauri236.html on line 422: “I wish you would do it to me,” she said. “Anything is better than having him grinding hour after hour at my crotch, in and out. I wish you would do it to me…”

ellauri236.html on line 423: Eddie looked down. Spaghetti again. No go. For the first time in his life he felt dirty and ashamed of himself.

ellauri236.html on line 425: Ma’s eyes suddenly snapped with rage. Her face turned purple. “Slim wants her,” she said, lowering her voice and glaring at Eddie. “He’s going to have her. You keep out of it! That goes for the rest of you too!” Eddie felt horny for the girl, but he wasn’t going to risk his life for her.

ellauri236.html on line 428: “I know women,” he said with a sneer. “They’d do anything to stuff their face. I feel a boner coming. Call Anna." (Anna is the big mouthed one.) “That you, Anna?” Pete asked while Eddie watched him. “This is Pete. Come here quick. Something’s come up important. I want you over here right away. No, I don’t promise it’s a blow job, but it might lead to one. You’ll come? Okay, I’m waiting for you,” and he hung up.

ellauri236.html on line 431: heels coming down the passage. He put his hand on the pecker. Like a garden hose. Bugger it.

ellauri236.html on line 433: The door swung open and Anna walked in. She was wearing a pale green summer dress and a big straw hat. Eddie thought she looked terrific.

ellauri236.html on line 434: “Hello, baby,” Eddie said. “Come on in. No need to keep your pants on. This is a friendly meeting, I just wanna fondle your bag. Pass it over.” She crossed her legs, showing him what she had between her knees before adjusting her skirt.

ellauri236.html on line 436:       He took out a pack of condoms, got it up and offered her one. She took it and tried to put it on. “Not swollen enough, baby. You and me could get it on together,” she said. “That Blandish girl’s a beauty,” he went on. "But I like you too, baby. How much time do you need?”

ellauri236.html on line 442:       Slim suddenly kicked a chair out of his way. His wiener jumped into his hand. Woppy and Doc hurriedly backed away from Ma, leaving her to face Slim alone. Eddie stiffened too as Slim began slowly to move towards her.

ellauri236.html on line 447: There was a long pause. Ma was pale. She went slowly to her chair and sat down. She looked suddenly old. Eddie flabbed again.

ellauri236.html on line 449:       Slim stood at the head of the stairs, listening. He grinned to himself. At last he had shown his power. He had scared them all. From now on, he was going to have his rightful place in the gang. Ma was going to take second place. He looked down the passage at Miss Blandish’s room. It was time he stopped rubbing it on her night after night. He must show her he wasn’t only master of his mother, but master of her too. Dammit, he would stick it right in!

ellauri236.html on line 451: Miss Blandish watched him come across the room. She saw his new confidence and she guessed what it was to mean to her.

ellauri236.html on line 456: Pahaa #metoota

ellauri236.html on line 462: Paula Dolan, an attractively ugly girl with raven black wavy hair, large suggestive blue eyes had a figure that Fenner declared was the only asset of value in the newly established business.

ellauri236.html on line 463: Paula sat before an idle typewriter, thumbing through the pages of a lurid magazine called Chase.

ellauri236.html on line 464: “How bout making out?” Fenner said, quick to change the subject. “Got anything better to do?”

ellauri236.html on line 465: “They’ll take all the furniture away tomorrow unless you pay the third installment. So what shall I have to sit on?” Fenner looked startled. “They’re not taking that away as well, are they?” Fenner is full of wisecracks, a funny guy. Paula is forever the joke of his butt.

ellauri236.html on line 468:   “For the love of Mike, don’t start that all over again. I’ve enough worries without you adding to them. Why don’t you get smart, honey? A girl with your looks and your shape could hook a millionaire like Blandish. Why waste your time and talents on a loser like me? I’ll tell you something: I’ll always be broke. It’s a tradition in the family. My grandfather was a bankrupt. My father was a pauper. My uncle was a miser: he went crazy because he couldn’t find any money to mise over.”

ellauri236.html on line 470:   Now this is romantic, don't we know. EAT! and FUCK! eternally at war. Good genes against food and shelter, and the good genes win. Sama juttu myös modernissa Foggissa. Vaikka, huomasitte kai, sammakkomaan lakukeppiä ei päästetty kättelemään punatukan äveriästä isäpappaa. Tämä vaivaannuttava episodi sivuutettiin taidolla. Tollanen kolmikko ei pysy koossa kuin jossain liberaalissa ajatuskuplassa tai 10 leguan syvyydessä valtameren pohjassa. Mixi muuten Passport ei ottanut päästä hattua tullessaan herrasmiesten klubille? Koska siltä puuttuu tapakasvatus!

ellauri236.html on line 473: “Remind me to consult my ouija board sometime,” Fenner said hurriedly. “Why don’t you go home? You’re getting unhealthy ideas sticking around here with nothing to do. Take the afternoon off. Go shampoo your hair or something. It looks a mess.”

ellauri236.html on line 475: Fenner got to his feet. He was surprised Blandish wasn’t a bigger man. Only slightly above middle height, the millionaire seemed puny beside Fenner’s muscular bulk. His eyes gave his face its arresting power and character. Fenner has arresting power on his bulk, and Paula has a caracteristic butt.  They were hard, shrewd and alert eyes of a man who has fought his way to the top with no mercy asked nor given. Now this is proper monkey business! Jeff Bezos or Elon Musk in the flesh! Täähän on yhtä mahtavaa kuin Malamudin apinoiden saarella!

ellauri236.html on line 477: Blandish took out a pigskin cigar case and carefully selected a cigar. “I had to give the Federal Agents every chance of finding these men before I started interfering." The trail is cold, but so is Mr. Blandish. He is not over excited about  finding his daughter, but maybe Fenner can get back some of his million bucks. And the necklace. Put your heart where your money is.

ellauri236.html on line 479: I will pay you three thousand dollars right now and if you find them, you’ll get a further thirty thousand dollars. That’s my proposition. What do you say?” "The F.B.I. are the best FBI in the world. If they’ve failed to find these hoods, I’ll probably fail too, but I’ll have a try.”

ellauri236.html on line 481: Blandish’s face hardened. (Eddie would have been jealous.)

ellauri236.html on line 482: “She is dead. I have no doubt about that. It would be an impossible thought to think of her still alive and in the hands of such men. No, she’s dead. At least I hope so. If she isn't  please make it so. I don't want back any damaged goods.”  “Money is no object,” Blandish said. "Money is a subject. Women are objects.“

ellauri236.html on line 485: Captain Charles Brennan, City Police, a fat, red-faced man with blue hard eyes and sandy-colored hair, greying at the temples, reached across his desk to shake dicks with Fenner. Why do these policemen always have the same look and feel? I guess its natural selection. Chase has an unerring touch of the hackneyed and obvious.

ellauri236.html on line 491: “I checked all that,” Brennan said, looking wise. “Abe Schulberg is financing the club. He’s done a deal with Ma Grisson. She runs the club and gives the kike a fifty percent cut.”

ellauri236.html on line 492: What did this Borg girl do for a living when she was going around with Riley?” he asked.

ellauri236.html on line 495: During the years Fenner had been a newspaperman, he had systematically collected every scrap of information concerning the activities of the big and little gangsters in town, just like his journalist colleague Heinie. Except Heinie is dead by now.

ellauri236.html on line 497: “Thanks, sweetheart, now you trot off home. I’ve got work to do. How would you like to have dinner with me tonight to celebrate our riches?”

ellauri236.html on line 499: “I’d love it! I’ll wear my new dress! Let’s go to the Champagne Room! I’ve never been there. I hear it’s a knockout.”

ellauri236.html on line 502: Paula made a grimace as if she had bitten into a lemon.

ellauri236.html on line 503: “The Cosmos Club? That joint’s not even a dive and the food’s poisonous.”

ellauri236.html on line 506:   Vanhan koulun kaveri tää Fenneri. Se on Serveri, se on Serveri, tuo mainio makkaramies.

ellauri236.html on line 508:   He found Paula anxiously waiting for him. One of the important facts of life that Paula had learned the hard way was not to keep any man waiting. She was looking cute in a black dress, relieved by a red carnation. The cut of the dress accentuated her figure so that Fenner took a second look.

ellauri236.html on line 510:   “What kills me,” Paula said as she got into the car with a generous show of nylon-clad legs, “is I always have to buy my own corsage. The day you think of buying me one, I’ll faint.”

ellauri236.html on line 512:   Aargh. Ei jaxa enempää, on liian hapokasta. Edes mehevien panokohtausten toivossa. Ei näissä pre-p-pillerikirjoissa edes ole niitä kunnolla. 

ellauri236.html on line 514: Over the years, Chase developed a distinct, signature style in his writing that was fast-paced, with little explanations or details about the surroundings or weather or the unreliable characters. Characters in his novels and short stories would be more coherent than consistent who acted and reacted with unbreakable logic. Punchy sentences, short bursts of dialogue in authentic sounding dictionary slang with plenty of action were the characteristics of his writing.

ellauri236.html on line 516: Chase was subject to several court cases during his career. In 1942, his novel Miss Callaghan Comes to Grief (1941), a lurid account of the white slave trade, was banned by the British authorities after the author and his publisher Jarrold were found guilty of an obscene book. Each was fined a hefty £100. Later, the Anglo-American crime author Raymond Chandler proved that Chase had lifted whole sections of his work in Blonde's Requiem (published 1945) forcing Chase to issue an apology in The Bestseller. 

ellauri236.html on line 518:   Chasen kamusta Graham Greenestä tuli surkuteltava veropakolainen 1966 jäätyään kiinni verokieroilusta.

ellauri236.html on line 520: Chase's novels were so thick that the reader was compelled to turn the pages in a non-stop effort to reach the end of the book. The final page often produced a totally unexpected plot twist. (Ei kuitenkaan tossa lähtöjuhlissa, kurkistin.) His early books contained some violence that matched the era in which they were written. Unfortunately, sex was never explicit and, though often hinted at, seldom happened. That would invariably leave even his most die-hard fans disappointed. This may be why his books failed to take hold in the American market. 

ellauri236.html on line 522:   In many of his novels, treacherous women play a significant role. The protagonist falls in love with one and is prepared to kill someone at her behest. Only when he is killed, does he realise that the woman was manipulating him for her own ends. He never got it into her backend well and good, despite all the promises.

ellauri236.html on line 526: Olin hiljattain Washingtonissa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokouksessa, sanoi tohtori Luova Tuho.  Taloushistorioitsija Niella Ferguson sanoi siellä pitämässään puheessa, että olisimme onnekkaita, jos saisimme vain 1970-luvun kaltaisen talouskriisin emmekä sotaa kuten 1940-luvulla. Kansalliset turvallisuusneuvonantajat olivat huolissaan Naton sekaantumisesta Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan sekä Iranin ja Israelin törmäyskurssista. Ja juuri tänä aamuna luin, että Joe Bidenin hallinto odottaa Kiinan hyökkäävän Taiwaniin ennemmin tai myöhemmin. Rehellisesti sanottuna: kolmas maailmansota on tosiasiassa jo alkanut, varmasti ainakin Ukrainassa ja kyberavaruudessa”, hän sanoo. Jo on siinä aivan vitun oikeassa.

ellauri236.html on line 527: Euroalue on jo taantumassa, ja uskon, että siitä tulee pitkä ja ruma. Britannia on vielä pahempi. Pandemia näyttää hallitulta, mutta uusia covid-variantteja saattaa ilmaantua pian. Ja ilmastonmuutos on hidastettu katastrofi, joka kiihtyy”, hän luettelee.

ellauri236.html on line 532: Hyvä puoli asiassa on että kun transistorit loppuvat pilvi romahtaa, ja loppuu tää sietämätön kännykällä sometus. Ja sähkönkulutuskin putoaa tosi rajusti kun loppuu vittumainen nettimainostus. Siihen menee vuodessa jotain puolentuhatta terawattia. Palataan sosialististen neuvostotasavaltojen kodikkaaseen hämärään, ilman neonmainoxia ynnä muita turhakkeita. 

ellauri236.html on line 537:   Tää oli siis jonkun M. Cainin kovaxi keitetty 30-luvulta josta pidettiin 80-luvulla uusi meteli koska siitä tehtiin uusi filmatisaatio pääosissa epämiellyttävä Jack Nicholson ja hevoshampainen nainen nimeltä Jessica Lange. En ole nähnyt rainoista kumpaakaan, saati lukenut alkuteosta. Juoni lyhyesti: The sensuous wife of a lunch wagon proprietor and a rootless drifter begin a sordidly steamy affair and conspire to murder her Greek husband (i.e. the said lunch wagon proprietor).  This remake of the 1946 movie of the same name accounts an affair between a seedy drifter and a seductive wife of a roadside café owner. This begins a chain of events that culminates in murder. EFK ihan pikku pussissa.

ellauri236.html on line 539:   Eli vielä laahusmaisempaa laahustelua kuin Hadley Chase konsanaan. Kylä suomalainen Raid hakkaa tän toinen käsi selän takana. Kiimaiset poliisit, uusimmat sisällöt, mainosti Yle. Janssonilla oli kyllä jotain vaikeuxia saada seisomaan. 

ellauri236.html on line 550:   Vähän tollasia flaidixia oli Satu Illallakin psykologiheilojensa kanssa. Ne oli koko porukka tosi sekoja. Heikki hakkas Satua ehkä vielä enemmän kuin Esa Sariola. Heikin paras julkaisu Turun ja Bergenin (!) yliopistoista taisi olla tämä:

ellauri238.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri238.html on line 42: Catullus is not the only poet who translated Sappho’s poem to use for himself: Pierre de Ronsard is also known to have translated a version of it. Ronsard kynäilikin suht rasvaisia runoja, kz. albumia 123.

ellauri238.html on line 51: φαίνεταί μοι κῆνος ἴσος θέοισιν			näyttää toi ihan vertaisjuppiterilta

ellauri238.html on line 77: 	Pena Saarikoski on kiven alla Uudessa Valamossa, sitä se yxikin obskyyri kynäilijäbändäri kävi öisin pussaamassa. Hizi kun en muista nimeä. Tero Liukkonen. On se kumma minkäläinen idoli tehtiin tästäkin juoppolallista. Mutta juoppolallejahan on monissa maissa olleet parhaat runoilijat: Li Bai, Du Fu, Anakreon, Omar Khaijam, Baudelaire, Hart Crane, Eikka Leikka, Ismo Alanko, vaikka kuinka monta muuta. Joutilaisuus tekee mestarin myös pullonkallistelussa. Pullot kalisevat, kallot pulisevat. Kaarlo Kramsu ei ollut ainoastaan juoppo, vaan myös kuppanen ja hullu. Non solum sed etiam. Hullujakin runoilijoita ym. kynäilijöitä lienee kokonainen leegio, viinahuuruisia tai muuten vaan hourulaisia. Alexis Kivi, siinä kanssa 1. Hänen loppunsa oli hyvin surkea, kuten varotteli Simo Saarikoski Pentille.

ellauri238.html on line 88: 	A quick way to get drunk for cheap, erguotou is a form of baijiu or Chinese white liquor made from sorghum. Popular with blue-collar workers, it will give you a good time for little more than 50p.

ellauri238.html on line 102: Niin ehtyy Suomen kansa, Mi sortuneena hajalleen On surrut onneansa.

ellauri238.html on line 105: Ei löytynyt lie soittajaa, Se syynä olla voisko? Vaiko sähkökatkoko, Suun tukki sielun veljen? Vai ihan täyttä tuubaako, tää tarina vaan oisko? Ei sittemmin ol'ainakaan, Toi kannel soinut koskonkaan.

ellauri238.html on line 115:   Taksissa havaitsin, että lompakkoni ei ollut taskussa. Tiesin heti raivostuttavan varmasti missä se olisi. Lompakkoni oli runoilijan taskussa ja mahdollisesti jo tyhjänä.

ellauri238.html on line 117:   En ollut löytää koko miestä. Lainasin taksirahan kirjailija Jarno Pennaselta ja maksoin kyydin. Jarno ja kirjailija Anja Vammelvuo, hänen vaimonsa, olivat Kiilan kantavia voimia ja siten illan isäntäväkeä. He arvelivat että Saarikoski voisi olla alakerran ravintolassa.

ellauri238.html on line 119:   Siellä hän oli. Mutta jossakin muussa ulottuvuudessa kuin alkuillasta. Siinä ulottuvuudessa jossa hän nyt oli, minua ei ollut olemassa. Hänen todellisuudessaan oli vain tämä tyttö, Leena, jonka hän oli iskenyt, tai tämä hänet. Minä halusin lompakkoni, avaimeni ja rahat, ja pyysin niitä aluksi sävyisästi ja vähitellen yhä kiivaammin. En saanut mitään vastausta. Minua ei ollut. Räyhäsin siinä aikani, mutta vastareaktion täydellinen puuttuminen sai minut raivostumaan niin, että lopulta sieppasin pöydältä tyhjän viinipullon ja pamautin sillä Penttiä päähän. Ei mitään tehoa. Hän vain ravisteli lasinsirut hiuksistaan. Minä taas viiltelin ranteitani pullon sirpaleilla. Silläkään ei ollut mitään vaikutusta.

ellauri238.html on line 121:   Jarno Pennanen ja Anja Vammelvuo tulivat siihen ehdottamaan että lähden heidän kanssaan pois. En halunnut lähteä heidän kanssaan enkä minnekään, mutta tajusin, että tilanne oli aivan mahdoton ja päätin suostua. Jarno pyysi Penttiä antamaan minun avaimeni ja kukkaroni, ja Pentti kaivoi ne heti taskustaan Jarnolle. Lähtisin heidän kanssaan, suunnittelin että päästäisin kohteliaasti heidät kapealla kadulla taksiin edelläni jolloin en jäisi takorautaiseen katuaitaan nojaavan oven viereen vaan kadunpuoleiselle ovelle, ja sitten kun taksi lähtisi liikkeelle, hitaasti ahtaassa tilassa, voisin hypätä ulos ja mennä uimaan.

ellauri238.html on line 123:     Niin teinkin. Riisuin vasta ostamani kengät rannalla, työnsin avaimet ja kukkaron kenkään, sukelsin laiturilta mereen ja uin kohti Hakaniemen rantaa niin pitkään että tunsin rauhoittuneeni. Sitten käännyin uidakseni takaisin. Näin vedestä, että Jarno seisoi rannalla ja huusi apua. Mietin voisinko uida johonkin toiseen rantaan, mutta tajusin etten jaksaisi vaatteet päällä uida paljon sen pitemmälle kuin missä jo olin. Rantaan kerääntyi muitakin ihmisiä, ja sitten siihen ajoi suurella metelillä ambulanssi ja vielä poliisiauto. Se oli kaikki turhaa ja varsin kiusallista, mutta minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin nousta vedestä ja katsoa miten tilanne kehittyy.

ellauri238.html on line 125: Näytelmä jatkui niin, että istuin poliisiautossa takapenkillä huopa harteillani, ja viereeni istahti runoilija Eli Sipervo, joka hyvin osaaottavasti kysyi mistä syystä minä tällä tavalla riehuin.

ellauri238.html on line 128:     Niin minut vietiin Pengerkadun poliisiasemalle, pantiin siistiin putkaan ja jätettiin lukon taakse joksikin aikaa, kunnes paikalle ehti nuori lääkäri toteamaan tilanteen. Tämä sanoi, että hänen velvollisuutensa oli määrätä minut itsemurhayrityksestä kahdeksi viikoksi mielisairaalaan.

ellauri238.html on line 130:     En ollut yrittänyt tehdä itsemurhaa, vain päästä puheisiin aviomieheni kanssa ja sitten rauhoittaa mieltäni uimalla meressä. Kotona oli kaksi pientä lasta, Juri oli vasta täyttänyt vuoden, lapsenvahtina olivat serkkuni Tarja ja Riitta, joiden ei pitänyt jäädä yöksi. Sitten pienet lapsemme olisivat aivan järjettömässä tilassa olevan isänsä hoivissa kaksi viikkoa. Sitä oli mahdotonta edes kuvitella. Päätin kertoa lääkärille mistä oli kysymys ja millainen oli tilanne, vaikka arvelin ettei mies ehkä ymmärtäisi. Hän kuitenkin ymmärsi, ja niin minut vietiin poliisiautolla kotiini Etelä-Haagaan.

ellauri238.html on line 136:     En saanut kodissamme juhliviin sellaista yhteyttä, että olisin voinut saada heidät lähtemään, joten viisaimmalta tuntui että itse lähden lasten kanssa kotoa pois. Mutta minne? Helenan kanssa nukuin yhden yön Markku Lahtelan ja hänen saksalaisen vaimonsa Helken luona, aamulla lähdimme katsomaan miten Juri oli selvinnyt. Huonosti. Poika oli nälkäinen ja likomärkä, tein hänelle ruokaa ja vein sitten lääkärille saamaan hoitoa jo pahan näköiseen tulehdukseen, ja sitten taas kiireesti kotiin Helenan luo. Ensi töikseni soitin sieltä runoilija Maila Pylkköselle. Maila asui melkein meidän naapurissa Helenan ikäisen poikansa Riikon kanssa. Riiko ja Helena olivat usein saman puistotädin hoivissa ja Mailan kanssa olimme ystävystyneet, hän oli hyvin selvillä minun avioliittoni hankaluuksista. Maila sanoi: »Tulkaa tänne. Me mahdumme tänne kaikki.»

ellauri238.html on line 138:     Huokaisin helpotuksesta. Vein lapset Mailalle, palasin kotiin hakemaan lasten tarvikkeet ja omia vaatteitani. Samalla kävin ilmoittamassa kerrosta ylempänä asuvalle isännöitsijälle, että minä ja lapset emme enää asu siinä talossa.

ellauri238.html on line 144:     He olivat hakeneet Leenan kotoa hänen isänsä sotamuiston, »naganin», venäläisen nagant-revolverin. Eihän sen dramaattisempaa rekvisiittaa olekaan. Mutta kun ase oli ladattu eikä Pentti osannut käsitellä aseita, eipä sen dramaattisempaa ongelmaakaan ole.

ellauri238.html on line 150:     Molemmat olivat nyt mielisairaalan suljetulla osastolla. Vieläkö se kuului minulle? Näitä ihastumisia ja lyhytaikaisia suhteita Pentillä oli ollut aina, ne olivat jokin vähän epätavallinen osa meidän kahden välistä ystävyyssuhdetta. Alkoholin tultua tilanteiden herraksi se oli alkanut olla hyvin rasittava osa. Olimme kuitenkin edelleen naimisissa, erosta ei ollut koskaan puhetta. Pentin seikkailut olivat vain outo osa meidänkin, minun ja lasten, elämää. Lähdin siis Turkuun.

ellauri238.html on line 152:     Kupittaan mielisairaala oli kuin paha uni. Sairaalan ylilääkärin johdolla kuljin halki aineellistuneen ahdis tuksen, läpi ikkunattomien salien, joissa miehet ölisivät, televisio pauhasi, joku aina voimisteli puheohjelman säestyksellä. Pienikokoinen ylilääkäri istahti penkille, kun potilas halusi puhua hänen kanssaan, koska tämä oli aina enemmän kuin päätä pitempi lääkäriä. Istuessa lääkärin ei tarvinnut katsoa istuvaa potilasta ylöspäin ja auktoriteetin uskottavuus säilyi vaikka jalat heiluivat ilmassa kun eivät ylettyneet lattiaan. Ajattelin tämän kiertokäynnin aikana, että hän halusi esitellä minulle millainen on oikea hullujenhuone. Tämä oli.

ellauri238.html on line 161:     Siitä muistinkin, että olimme Turussa, sen kaaoksen keskellä sopineet Pentin kanssa, että niin kauan kuin lapset olivat pieniä, niin kauan kuin Helena ja Juri kävivät koulua, minä pitäisin heistä huolta, he asuisivat minun kanssani. Sitten kun lapset olisivat isoja, me miettisimme Pentin kanssa, jatkaisimmeko yhdessä vai emme. Olimme myös sopineet, että ainakin yhden vuoden voisin olla nyt rauhassa kotona ja opiskella ranskaa. Muistin myös miten suuressa kiitollisuudenvelassa olin tästä vuodesta Otavan silloiselle kirjalliselle johtajalle, Heikki A. Reenpäälle. Hän järjesti Pentin rahaasiat niin, että Pentti sai Otavalta ja muilta rahastoilta tai säätiöiltä apurahoja tai palkintoja, ja useimmista niistä Pentti sai kunnian ja perhe sai rahat.

ellauri238.html on line 163:     Olimme sopineet Pentin kanssa puhelimessa, että jos en yksin tai lasten kanssa ole Dun Laoghairen satamassa Dublinissa, seuraavan viikon perjantaina, Pentti soittaa uudelleen.

ellauri238.html on line 165: Varauduin siihen, että joutuisin olemaan Lontoossa yhden yön yli. Olin aivan varma, että Pentti oli vain hipynyt, jättänyt Leenan ties minkälaiseen jamaan ja mitään sanomatta mennyt Pariisiin ja sieltä Dubliniin. Dabliniin meno oli sikäli perusteltua, että hän oli lähtenyt Suomesta kääntämään Joycen Odysseusta englantia puhuvaan ympäristöön, Lontooseen. Kun Dublin oli sinä lähellä, hän menisi sinne, Dubliniinhan romaanin tapahtumat sijoittuivat. Leena kuitenkin olisi vaikeuksissa, siitä olin varma, koska vaikutti siltä, että Pentti oli lähtenyt pakosalle.	

ellauri238.html on line 174: - Mitäs mină, vanhana 


ellauri238.html on line 177: Tästä miehestä tulee vielä jotain suurta, lupasi Rauno. - Kaunis nimi. Kivoja runoja, komppasi Tuula-Liina. Tää Tuula-Liinan paljastuskirja näyttäis olevan paikoin aika "happamia sanoi vittu rypäleistä". Dodi! Rypäleitä persiissä! Tää voi nyt vähän kirpasta. Mutta hauska lukea. Saarikoski oli naimisissa neljästi. Hänen vaimonsa ja myös sisaruksensa ovat myöhemmin netonneet Penan julkkiskuvasta laatimalla useita hänen toilailujaan käsitteleviä teoksia. Mies oli kehnonpuoleinen kirjailija ja narsistinen pulzari.

ellauri238.html on line 181: Orvokki Autio nai Heikki Jylhän (ei sukua Yrjö Jylhälle?) ja Riitta Lepoluoto vielä mitättömämmän Juhanan. Tuula-Liinan osalle tuli lottovoitto.

ellauri238.html on line 183: Oiva Paloheimon kanssa 1960 Loimaan matineassa Pena luki runojaan paatoxella jylhästi kengännauha kaulassa.

ellauri238.html on line 184: Vaakku Koskenniemen vanhapiika sisar möi Penan ja Oivan kirjoja omistuxilla. Loimaalla ei Penalle tarjoiltu alkoholia. Oivalla oli salapullo mutta se ei tarjonnut siitä Penalle.

ellauri238.html on line 188: Mä Raunon kanssa istun nyt, se tietää vaikkei kysellyt, kun eka kerran täyteen join pään. Siitä tulikin Penan puolisoita yhdistävä harrastus. Ei sitä olis selvin päin kestänyt. Rauskin ja Tuula-Liinan avioliitto karahti nolosti ja näkyvästi Rauskin kivexiin alle vuoden kestettyään. Rauno hosmii litramäärin olutta ja paisuu kuin pullataikina, pikku tytönsuu tyytymättömässä mutrussa kun Tuula-Liina ei osaa tehdä kastiketta, ei imuroi itäsaxalaisella imurilla eikä pese pyykkiä. Mutta Saarikoskilla on vielä ryöttäsempää kuin niillä. Avioero tulee 2v kuluttua.

ellauri238.html on line 190: Rauno oli kyllä paha haxahdus. Rauno Setälä (20. heinäkuuta 1939 Loimaa – 25. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän oli SKDL:n kulttuurisihteeri vuosina 1964–1971 ja Hämeen Yhteistyö -lehden päätoimittaja 1971–1974. Setälä oli naimisissa Tuula-Liina Puupan kanssa 1963–1965. Raunon toisesta vaimosta ja lapsista ei ole mainintaa, ne olivat kai tavixia. Siinä Rauski oli oikeassa kyllä että laajinkin porvarillinen demokratia on muodollista ja näennäistä ja suurpääoma on aina viime kädessä valmis turvautumaan väkivaltaan, jos se kokee taloudellisen valtansa riittävästi uhatuksi. Niinkuin Mia Berner joka tarttui Penan kanssa kättä pidempään (alla). 

ellauri238.html on line 203:     Tuula Saarikoski (o.s. Unkari) 1958–1964, lapset Helena s. 1958, Juri Saarikoski s. 1961. Oli elänyt Penan kanssa yhteisen nuoruuden samoissa seurakuntanuorissa Helsingissä. Olikohan se Johis? Tuula oli intelligentti ja erikoinen ja Pena oli ihaillut ja rakastanut häntä lapsesta asti. Juossut perässä peläten, ettei kelpaa. Juoxijoiden suunta ja järjestys vaihtui jatkossa.

ellauri238.html on line 209:     Tuula-Liina Varis (o.s. Puuppa), 1967–1975, tytär Anna Saarikoski-Tähtelä s. 1969. Oli arkinen ja tavallinen kuin harmaa viltti. Välttämätön kuin lapsen uniriepu. Pesi ja raakkasi vitun pahanhajuisen Penan juoppoputkien välissä. En soisi sen päättyvän -kirjan vanha kunnon Pat. Harvahampainen kuin Penan sisko Sirkka Garam.

ellauri238.html on line 216:   Penan kirjailijanimi oli Nenä. Naurun piti Nenän mielestä olla rankaisevaa. Sen ei tarvinnut olla parantavaa eikä rakentavaa, kuha sattuu. Hän oli myös aktiivinen kommunisti ja pyrki eduskuntaan vuosina 1966 ja 1970 SKDL:n listoilta, mutta ei tullut valituksi. Prahassa hän ylläpiti suhdetta syyskuussa 1966 tapaamaansa itäsaksalaiseen runoilija Sarah Kirschiin, jonka oli vaikea saada viisumia länteen. Praha on loppu, lähettäkää tshekki.

ellauri238.html on line 218:   Hän ei muuttanut juomatapojaan vaan jatkoi valitsemallaan Kekkosen ja Paasikiven linjalla aina kuolemaansa asti. Hän poltti parhaimpina päivinään noin kolme askia norttia. (Punaista vai vihreää? Varmaan punaista, kun siinäkään ei ollut suodinta. Ei vaan vihreää, ainaskin Kulosaaren aikana Henrik Tikkasen tiilitalossa.) Oli lähes jatkuvasti ainakin parin mukin tuiskeessa.

ellauri238.html on line 220: Saarikosken elämää on käsitellyt turhantarkasti Onnen Pekka Tarkka kaksimielisessä elämäkertateoksessaan, jota ei jaxa lukea ize Erkkikään.

ellauri238.html on line 223: Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Saarikoski oli asiantuntijaraadin valitsemalla ennakkolistalla, mutta karsiutui yleisöäänestyksen tuloksena muodostuneelta lopulliselta sadan kaikkien aikojen suurimman suomalaisen juopon listalta. Penan pahin harhalaukaus lienee kuitenkin ollut Saska Saarikoski.

ellauri238.html on line 225: Penan Mitä tapahtuu todella-kirjaa, jonka Tuomas Anhava kokosi sen huoneen lattialla lojuneista zetteleistä, myytiin siihen aikaan uskomattomat 10K kpl, melkein yhtä paljon kuin Aili Konttisen lempparia Totisesta kristillisyydestä. Jälkeenpäin Pena vielä julkesi naureskella kaikelle, entisille puolisoillekin. 

ellauri238.html on line 227: 	Pena kyllä saattoi ymmärtää Eika Leikan jumalkeinua, samanlaisia juoppoja narsisteja molemmat. Mutta miten saattoi Tuula-Liina sietää tota Sarah Kirschiä? Ja maxaa vielä Penan ja Saran puhelinlaskuja? Ainakin pari Penan kirjaa syntyi Saran haarukassa ollessa (tietysti vanhojen kunnon Pattien venatessa Suomessa).

ellauri238.html on line 229: Sarah, alun perin Ingrid Hella Irmelinde Kirsch, o.s. Bernstein (16. huhtikuuta 1935 Limlinggrode, Harz, Saksa – 5. toukokuuta 2013 Schleswig-Holstein, Saksa) oli harppisaksalainen kirjailija. Hänet tunnetaan lähinnä tuotteliaana runoilijana, mutta hän julkaisi myös proosaa ja käännöskirjallisuutta. Teosten joukossa oli lastenkirjallisuuttakin. Kirsch loikkasi länteen 1977. Hän muutti nimensa muotoon Sarah vastalauseena juutalaisvastaisuudelle, eli siis se oli jutku, ja sillä oli selässä ainakin 40 mustaa luomea (Pentti oli laskenut ja raportoi niistä kotona Tulla-Liinalle. WTF.)

ellauri238.html on line 231: Kirsch opiskeli aluksi vuosina 1954–1958 biologiaa Hallessa. Vuosina 1963–1965 hän suoritti kirjallisuusopintoja Leipzigissa Johannes R. Becherin mukaan nimetyssä kirjallisuusinstituutissa (nyk. Deutsches Literaturinstitut Leipzig). Hän oli vuosina 1960–1968 naimisissa runoilijakollegansa Rainer Kirschin kanss.a Kirschit tekivätkin yhteistyönä muun muassa runokokoelman Gespräch mit dem Saurier (1965). Hän kirjoitti luontoon liittyvistä aiheista mutta painokkaasti myös politiikan kysymyksistä, kuten demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja joutui lähtemään länteen osallistuttuaan protesteihin Wolf Biermannin karkotuksesta. Kirsch oli DDR:n runouden merkittäviä nimiä. Hän sai lännessä lukuisia palkintoja, kuten Peter-Huchel-palkinnon 1993 ja Georg-Büchner-palkinnon 1996. Saarikosken Penasta ei ole mitään mainintaa. Ingrid oli Ilmaria 2v vanhempi, Tuula-Liina 4v nuorempi.

ellauri238.html on line 250: Sehän on ihan selvä.

ellauri238.html on line 264: Vaikka tuleekohan se!

ellauri238.html on line 271: 	Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa.

ellauri238.html on line 273: 	Pentin takana ei pysy mikään, eikä paljon edessäkään. Pentti ihmettelee mixeivät naiset anna kaikille. Pentti antaa, ja antaa kaikkensa. Ilmiselvä narsisti. Mutta hän jännitti ihmisiä aivan kuollaxeen, ja oli pirun tylsä selvänä. Paavolaiselle ja Saarikoskelle oli yhteistä alkoholismi ja bisexuaalisuus, vaikka Pentti (oman kertomansa mukaan) ei pannut sitä sinne kuin vaan kokeexi. Yrjö Jyrinkoski (lausuntataiteilija) kyllä koitti parhaansa, mutta Pentin perse oli ehkä liian pieni maali. Pena meni Tabe Slioorin kanssa Lauri Viitaa kazomaan Kellokosken sairaalaan. Viita ei ollut huomaavinan Tabea. Kyllä sen hullu täytyy olla, Pena lohkaisi.

ellauri238.html on line 275: 	Mut hetkinen! Perhetaustaltaan molemmat oli jonkinlaisia laskukkaita persuja, ryssävihaisia oikeistohörhöjä, mites sitten Pena päätyi kommunistiseen puolueeseen? Ihan kiusallako? Niimpä kai, kun on pohjalla kaikki tiet on ylöspäin. Juu Pertti ja Tuula-Liina on ihan kuin Marquetta ja Paula, molempien kotona oli luuranko kaapissa: Tuula2n isän suikki ja Simon viinapää.

ellauri238.html on line 277: 	Pena Saarikoski, Jomppa Ojaharju ja Hannu Salama, näiden Hansa-jengin hampparien avainromaanit on vielä lukematta, täytyypä lainata kirjaston porno-osastosta. Jompan Amok ja Salaman Tapausten kulku molemmat vittulevat Penalle, mutta vain Amokista Pena repi pelihousunsa. Jompan piti olla Penan nöyrä haba. Jomppa ja Pena lahjoittivat mainostemppuna Penan pesemättömiä rytkyjä rantojen miehille. Siitä teki laulun Juha "Watt" Vainio.

ellauri238.html on line 279: ha</span> Vainio - Ei pohjan poikia palele" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen>	

ellauri238.html on line 283: Juha Vainio					(Mitä? Taas kesäkeittoa!)			

ellauri238.html on line 286: Kaduilla on kylmä, mutta parakissa lämmin.	Mutta puuha tuo saa esteen,			

ellauri238.html on line 302: Arskalla on päällä Saarikosken vanha palsa,	Majan rappiota todistaa vain vapaaherran sätkä.	

ellauri238.html on line 303: Ojaharjun housut eikä yhtään enää galsa.	Aate ehkä oli jalo,				

ellauri238.html on line 310: 	Pena luulee Matti Jämsää Olavi Virraxi. Olavi olisi loukkaantunut, Matti Jämsä ainakin. Kuka helvetissä on Matti Jämsä? Apu-lehden toimittaja, joka karhun kanssa painii löi (karhu löi siltä posken simpulaxi), ajoi Ladan mereen ja selvisi siitä hengissä, teki toinen toistaan hölmömpiä temppuja.  Ihmisenä Matti Jämsä oli avulias, huumorintajuinen (hän uskalsi ivata jopa itseäänkin ilman että suutahti), "reilu" sanan parhaassa merkityksessä, hermoherkkä sekä helposti äärimmäisyyksiin horjahtava. Ja kuten kaikilla kuuluisilla miehillä on hänelläkin omat omituisuutensa; hän juo öisin! Kuuluisuus, niin. Matti Jämsän ystävä ja kollega Veikko Ennala syväluotaa aikansa sankaritoimittajaa. Ennala pohtii muun muassa sitä, onko Matti Jämsä hullu. Hetkinen, kukas se toimi Ennalan postipoikana? Se oli Tommi Liimatta. Hizi, ei taaskaan muistettu ostaa kontaktiliimaa, jolla voisi Jane Austenin vanhan Ylpeys ja ennakkoluuloon liimata. Se ei kyllä onnistu kontaktiliimatta. 

ellauri238.html on line 312: Tuula2 ja Pena kikattivat Johnny Walkerin pakinoille Ylioppilaslehdessä niin että Leila-sisko soitti poliisit. Pekka Jaakko Juhani Haukinen, kirjoittajanimi Johnny Walker, (14. syyskuuta 1940 Ylivieska – 1. lokakuuta 1966 Huittinen) oli suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija. Pekka Haukisen vanhemmat olivat Johannes Konstantin Haukinen ja Elma Eliina Ihalainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Norssista 1959 ja opiskeli sitten vähän aikaa Helsingin yliopistossa. Haukinen oli naimisissa 1959–1964 Päivi Astrid Rannan kanssa ja vuodesta 1966 näyttelijä Eeva-Maija Haukisen kanssa. Haukinen kuoli syksyllä 1966 liikenneonnettomuudessa. Yhtään Pekan pakinaa ei ole säilynyt nettipolville. Antikvaarista niitä voisi löytyä. Hauskojahan ne ovatkin, myönsi poliisi.

ellauri238.html on line 314: 	Saarikoski oli naisten mies merkityxessä mammanpoika. Miehiä se ihaili, vihaili tai pelkäsi. Yllättävää sikäli että sitä peukuttavat kriitikot on järkiään olleet miehiä. Ehkä ne on kaikki mammanpoikia. Miehiin, ystäviinsäkin hän suhtautui kylmästi ja varautuneesti, takanapäin ylikriittisesti ja pilkallisesti. Tietysti hänkin kilpaili ja halusi päteä. Hänen piti olla Suomen paras runoilija, sitten Euroopan, sitten maailman ja koko avaruuden. Eikä sekään riittäisi. Sori vaan Pena, ei noilla sepustuxilla vielä kuuhun mennä. Pentti Pentti, työnnä vielä sentti.

ellauri238.html on line 339: 	      Punoittava mies, sorsa vedettynä korville, sorsan alta sojotti joka suuntaan rasvaisia jäykkiä hiustupsuja. Paidan rinnuxilla oli lampareina epämääräistä töhkää. Hän kazoi oikean korvani oh ja sanoi "mpmhh" tai jotain sen tapaista. Lasse on Penan 1 runon se "1 Lasse". Lassea joko inhosi tai hänestä piti hurjasti. Tai sitten häntä inhosi hurjasti. Lasse kesti viinaa 10v pitempään kuin Pena. Selvänä hän ei sanonut mitään muuta kuin "mhöh" tai "mpmhh" tai "pöh" tai "Mitä mänttipää?", ryiskeli, urahteli ja kynsi muniaan tai takapuoltaan, usein molempia yhtäaikaa. Kun hän oli juovuxissa, hänen suutaan ei saanut millään tukituxi. Lassesta sanottiin, ettei hän koskaan pese hampaitaan, koska linnutkaan eivät pese. Lasse vaikutti paljon Penan runouteen. Helppo uskoa. Lassesta ei ole kuvaa netissä, menköön sitten tämä. → 

ellauri238.html on line 343: 	      Uuno Turhapuro

ellauri238.html on line 356:   Näiden paasausten celeb chasingissa on jotain joka muistuttaa voimakkaasti fraktaaleja, niitä Mandelbrotin loputtomiin haarautuvia Lebensraum-kuvioita, tai lumihiutaleita. Kaikki erilaisia, kaikki aivan vitun samanlaisia. Sarah Bernsteinista tuli mieleen Sarah Bernhardt Lucky Lukesta. 

ellauri238.html on line 358:       hardt">Sarah Benhardt syntyi Pariisissa vuonna 1844 ja kuoli 1923 ibid. Henriette Rosine Bernard -nimisenä hollantilaiselle juutalaiselle kurtisaanille Judith Van Hardille, joka tunnettiin myös nimellä ”Youle”. Lapsen isä oli Edouard Bernard, ranskalainen juristi, ja Henriette koulutettiin ranskalaisissa katolisissa sisäoppilaitoksissa. Elättääkseen itsensä hän yhdisti varhaiseen näyttelijänuraansa kurtisaanina toimimisen – noina aikoina molempia aloja pidettiin paheksuttavina.

ellauri238.html on line 360: Bernhardtin näyttelijänura alkoi vuonna 1862, lähinnä komedianäytelmissä. Kuuluisa hänestä tuli Euroopan näyttämöillä 1870-luvulla, ja pian hän oli haluttu esiintyjä kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ollen mahdollisesti 1800-luvun kuuluisin näyttelijä. Bernhardt tunnetaan Lucky Lukesta vakavana draamanäyttelijänä.

ellauri238.html on line 361: Vaikka Bernhardt olikin pääasiallisesti teatraalinen julkimo, hän päästi monenlaisia ääniä erilaisissa produktioissa. Eräs varhaisimmista oli levyttäminen Thomas Edisonin kotona New Yorkin -vierailulla 1880-luvulla. Monialaisena Benhardt harrasti teatterin lisäksi  myös kuvataiteita, kuten maalausta ja kuvanveistoa, sekä mallintöitä. Lisäksi hän julkaisi kirjoja ja näytelmiä. Hän kuoli 78-vuotiaana tekojalkaisena poikansa Ambrosen syliin.

ellauri238.html on line 368: Hän tunsi itsensä aina evakoksi kuten Marquetta Posti. Harvoin nähtyä iljaista, herkkää, poikamaisen avutonta ja melankolista Penttiä Kai Laitinen on nimittänyt ”surun matkalaiseksi” Shakespearen sanoin: Sä olet lehti ruokalassa Resuiseksi selattu Pukuhuoneen korttipakka Ihan loppuun pelattu Sä olet yksin yksinäinen Mä olen yksin yksinäinen Mä olen onnen kerjäläinen... kurjuuden kuningas.

ellauri238.html on line 370: Nostakaa ankkuri. Suuntanamme on Ithakan saari. Ja niin me lähdemme taas, turhan toivon orjat, uniemme narrit, ravintola Hansaan.

ellauri238.html on line 379: Kirsch, alkuperäiseltä nimeltään Ingrid Bernstein, oli ottanut etunimen Sarah myötätunnosta Hitlerin Saksan tuhoamia juutalaisia kohtaan. Itäsaksalaisena Kirschin oli lähes mahdotonta saada matkustuslupaa, mutta Prahaan sellainen järjestyi, ja rakastavaiset tapasivat joulun alla 1966. Sarah kuvaili Penttiä ”venäläiseksi, jolla on amerikkalaisen huoleton käytös”. Tämä oli viimeinen kerta, kun rakastavaiset tapasivat toisensa muuten kuin kirjeitten tai puhelujen välityksellä.

ellauri238.html on line 381: ”Sarah, minulla ei ole tässä maailmassa mitään muuta kuin runoni ja sinut”, Pentti kirjoitti Sarahille, ja lisäsi "Tai no onhan mulla toi Tuula-Liina, se pesee mun alushousuni", hetken tuumittuaan. Sarah vastasi: ”Rakastan sinua enemmän kuin mitään tässä maailmassa.” Hän opetteli suomalaisia sanoja ja lisäsi hoonolla soomella: ”Pentti, älä pane alulle uusia lapsia, silloinhan meillä ei ole yhtään rahaa kun tulen.”

ellauri238.html on line 383:     Sarahin ansiosta Pentti alkoi kirjoittaa taas päiväkirjaa nuoruutensa päiväkirjojen jälkeen. Muokatusta materiaalista syntyi 1967 aiivan loiistava teos Aika Prahassa. Vuonna 1998 ilmestyi Pekka Tarkan toimittamana laitoksena Saarikosken Prahan päiväkirjat sellaisenaan. Niissä ei juuri ole kehumista. Haukotuttavaa, yhtä ryyppäämistä. 

ellauri238.html on line 385: 	Yxiltä jatkoilta lähdettäessä Pena ja Anneli Sauli kourivat kovasti tampuurissa.  Seuraavana iltana menin sovitusti hakemaan Penttiä Hansasta. Hän ei ollut siellä. Portsarilla oli viesti, että odottaisin. Odotin eteisessä. Lopulta hän tuli. Menimme saliin ja istuimme tutun porukan pöytään. Yhtäkkiä Pentti työnsi sormensa nenäni alle ja kysyi kovalla äänellä: - Haiseeks vitulle?

ellauri238.html on line 396:     ”Minusta on nyt tullut Tjörnin runoilija, ja minusta voisi vielä tulla Bretagnen runoilija, kun ne eivät tunne Guillevicia edes nimeltä, tai ehkä se on Guillevicin oma syy, kun se on hyljännyt kotimaansa. Kuten minä omani. Ehkä minuakin ruvetaan Suomessa ylenkatsomaan, unohdetaan, mutta en kadu sitä että läksin sieltä: vieraisiin oloihin muuttamisestahan se johtuu että minä 1980-luvulla kykenen yhtä vahvoihin, ellen vahvempiin suorituksiin kuin 1960-luvulla. Keravalla asuen olisin tukehtunut.”

ellauri238.html on line 411: Schaukelte, hei!				Hei heilui					

ellauri238.html on line 419: Und haben „klummbumm! klummbumm!“ gemacht	Ja pani näin: Putum! Putum!			

ellauri238.html on line 422: Doch Gott hat nachher zwei Donner gelacht	Mut jälkeenpäin ne nauroivat, Jehova ja Saatana	

ellauri238.html on line 433: Die Else Lasker-Schüler-Gesellschaft e.V. ist ebenso ungewöhnlich wie Else Lasker-Schüler, unsere Namensgeberin mit dem gläsernen Herzen und den vielen Identitäten, in die sie sich poetisch hineinträumte: Sie war:

ellauri238.html on line 438:     Den Spuren dieser Maler*inpoet*in folgt das nach ihr benannte Literaturgeschäft, die Erinnerung an Leben und Werk dieser Ausnahmekünstler*in und Poet*in lebendig erhält. Nach ihrem Vorbild haben wir  ein Netzladen aus Autor*innen, Künstler*innen, Literaturwissenschaftler*innen und –liebhaber*innen gewoben.

ellauri238.html on line 442: Mitglieder*innen mit Lasker*in-Schüler*innen zuhause bei der/dem Dichter*in

ellauri238.html on line 447:     Der/die 81-jährige Hajoo Hahn war Redakteur*in beim WDR in Wuppertal. Vor drei Jahrzehnten gründete er/sie die Else-Lasker*in-Schüler*in-Gesellschaft. Die Dichter*in wurde sein/ihr  Lebensmittel-punkt.

ellauri238.html on line 449:     Grundlage sind viele Gespräche mit Zeitzeug*innen, die die Maler*inpoet*in noch persönlich gekannt haben. Dies ist keine wissenschaftliche Arbeit, sondern ein tolles Blätterbuch über eine ungewöhnliche Künstler*in. Die Elberfelder*in wird ebenso gezeigt wie die Berliner*in, die Dichter*in wie die Zeichner*in, die Performer*in wie die Netzverlkaufer*in, die Jüd*in wie die Araber*in. In der Synagoge isst sie genüsslich eine mitgebrachte Schokolade. Hey Mr/MsYliopiston älykkäimpiä miehiä.

ellauri238.html on line 455:     Der/die von den Nazi*nnen als Jüd*in ins Exil „Verscheuchte“ stirbt am 22. Januar 1945 im Alter von 75 Jahren in Jerusalemer Hadassah (Esther)-Hospital.   Aber der Tod hat in diesem Buch nicht das letzte Wort! Else Lasker*in-Schüler*in lebt in Gedichten. Else Lasker-Schüler lebt, wenn noch nur virtual, dadurch dass ihre Dichtung  zwar immer weniger gelesen wird. Aber ihre Gedichte leben weiter, sehnsüchtig nach Leben und Lieben. Wie wir (und ich der/die Unterzeichnete, Hajoo Hahn besonders), vorläufig. „Längst lebe ich vergessen im Gedicht“, schreibt der/die aus Nazideutschland vertriebene Dichter*in. Nach seinem/ihrem Tod rühmt Gottfried Benn ihn/sie als „die größte Lyriker*in, den/die Deutschland je hatte“. 

ellauri238.html on line 457:     In die von Engels so trefflich als „Muckertal“ benannte Wiege der Frühindustrialiserung wurde am 11. Februar 1869 Elisabeth Schüler geboren von ihrer Mutter Janette, geborene Kissing. Der Vater von insgesamt sechs Kindern war Aron Schüler, der sich als Privatbankier einen Namen machte, wie viele Juden im Tal, wie die Wichelhaus, von der Heydt und Kersten.

ellauri238.html on line 459:     Zur Welt kam Elisabeth, die Else genannt wurde, in der Elberfelder Herzogstraße 29. Sie wurde zu Else Lasker-Schüler, die Dichter*in, die ihre Welt aus dem Tal der Wupper und den Sprachwelten des Talmuds in Gedichten, in Prosa und Theaterstücken einfing. Eine deutsche Poet*in, die Deutschland und uns Kerndeutschen nah sein müsste, ist ihr Leben und Werk doch so tief von der Geschichte durchzogen, welche die unsrige ist. Meist wird sie als deutsch-jüdische Dichter*in wahrgenommen, aber dies marginalisiert und führt aus dem künstlerischen Erfahren und Lesen fort. Ihre Poet*innensprache war deutsch und damit hat sie das Sprachland Deutschland in eine dichte Höhle geführt, wie wenige vor ihr und nicht viele nach ihr. Und auch diejenigen, die wie sie einen eigenen Dichterkosmos hatten und haben, wie Rose Ausländer, Paul Celan, Nelly Sachs, Hilde Domin, Hertha Kräftner sowie Gottfried Benn, Rainer Maria Rilke, Peter Huchel, Reiner Kunze oder (aus Rumänien) Herta Müller, Rolf Bossert und Richard Wagner sollten werkimmanent und literaturästhetisch wahrgenommen und nicht in Bindestrich-Kästchen – weder religiös noch regional – segmentiert werden. Deutschland, Deutschland ist das Dach für alle, Deutschland Deutschland über alles, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit.

ellauri238.html on line 461:     Bert Brecht wird zuweilen vorgeworfen, er habe die Frauen, seine zahllosen Liebschaften, ausgenutzt, quasi benutzt, um daraus Themen und Sinnlichkeiten für seine Texte zu beziehen. Else Lasker-Schüler war (auch) immer verliebt und hat sicherlich mehr und bessere erotische Gedichte geschrieben als der Mann aus Augsburg. Die überwiegend einseitige Liebesgeschichte zu Gottfried Benn hat schöne Verse hervorgebracht, die mehr ihr als ihm ein Denkmal setzen.

ellauri238.html on line 465: Else Lasker-Schülers Grabstein ist auf dem Ölberg in Jerusalem. Sie starb dort am 22. Januar 1945, hatte sich aber bis zuletzt eine Rückkehr in die deutschsprachige Stadt Zürich gewünscht. Jordanialaiset törkkivät Elsen heprealaista hautakiveä. Se sai uuden sakemanneilta, mutta luita ei löydy enää.

ellauri238.html on line 469: Else ja Ingrid on niikö vastakohtia, toisen flengasi nazit pihalle ja toisen kommarit. Saxan parhaita (ainakin jonkun mielestä) kumpikin, vaikka jutkuja. Ei siinä mitään, kauniit nimet, kivoja runoja. Vassarissa junge Kritiker*innen vääntää Kirschistä hampaat irvessä länsipropagandan asetta. Sarah ei viihtynyt harppisakuissa, muttei liioin Länsi-Saxassa. Ehti kuitenkin nähdä Saksojen yhdistymisen, jos se nyt oli parannus. 

ellauri238.html on line 471: Im Sommer					Viimeistä kesää harppisakuissa

ellauri238.html on line 476: In Buchsbaumgärten; die Katzen			Puutarhapyökkien alla		     

ellauri238.html on line 481: Noch fliegt die Graugans, spaziert der Storch	Hanhia sentään lentää, haikara astuu 

ellauri238.html on line 493: Sarah Kirschs Lyrik ist von hinten offen, meist ohne Reim und in freiem Versmaß. Dennoch spielt der Rhythmus im Sinne des Atemtempos eine große Rolle, ebenso Zeilenumbrüche und Zeilensprünge, durch die ein Strömen oder eine Atemlosigkeit erzeugt wird. Kirsch kombiniert häufig fachsprachliche oder altmodische Ausdrücke mit einem saloppen Ton. Als literarisches Vorbild nannte Kirsch Annette von Droste-Hülshoff, daneben ist ihr Werk durch Johannes Bobrowski und Wladimir Majakowski beeinflusst.

ellauri238.html on line 504: Ich schlurfe langsam, schleudre die Pfoten	Lompsien kuljen, laahaavat tassut	

ellauri238.html on line 508: Ich hau mich durch Autos bei Rot		Vanhoilla vihreillä työnnyn		

ellauri238.html on line 510: Freß die Kapelle und schaukle fort		Bitterin juon, Kappelin ahmin.		

ellauri238.html on line 512: Ich brülle am Alex den Regen scharf		Alexin kohdalla karjun sadetta vasten.	

ellauri238.html on line 513: Das Hochhaus wird nass, verliert seinen Gürtel	Korttelit kastuu, räystäiltä tippuu.	

ellauri238.html on line 530:   Lauzierin löysä Brasilian seikkailu sai kriitikoilta murskatuomion. No olihan se vähän kökkö ja luvallinen lapsille (eli suht kivutonta tappoa eikä yhtään panoa), mutta silti vanhoillekin ihan viihdyttävä. Se oli paikoin hauska, muttei koko ajan, eikä tarvinnutkaan olla. Mixi vitussa pitäis koko ajan hohottaa? Tai ylipäänsä ollenkaan?

ellauri238.html on line 532:   Näyttää siltä että pahin vika tässä on, että leffat, vielä enemmän kuin kirjat, on karsinoitu genreihin, ja auta armias jos tuote ei seuraa genreohjenuoria. Tai koittaa sekoittaa yhteen eri genrejä. Silloin sillä ei ole mitään toivoa. Tässäkin oli vähän kaikkea kuin kesäkeitossa, realismi oli kaukana ja fiktiosta puuttui siltä nykymaailman aikaan odotettua vimpan päälle pulityyriä. "Gagit" oli ennustettavia ja ajoituskin niin ja näin. Mutta entä sitten vittu? Mitä helkkarin kuoronaurua tässä haetaan? Joku nauraa yhdelle ja toinen toiselle. Sentään kiva ettei ollut yhtään amerikkalaisia, ja englantia kuuli aivan minimisti. 

ellauri238.html on line 534: Se mitä tässä pitäis tehdä ihan ekana on hirttää kaikki genrejä uusintavat anglofoonit kriitikot. Täytistäkö niiden tarvii tulla siihen suutaan soittamaan? Suxikaa kuulkaa vittuun! Kazotte muutenkin aivan liikaa töllöä. Mixette mene välillä hiekkalaatikolle leikkimään tai pelaamaan pyllypalloa?

ellauri238.html on line 541: 	Ovat muistojemme lehdet kuolleet sisälsi ne Simolta nyysityt Aunuxen päiväkirjat. Simo Saarikoski oli tuurijuoppo, sellainen kuin Kemelmannin rabbidekkarin murhattu jutkumatemaatikko. Pentti oli samanlainen paizi tuuriraitis, muun aikaa umpikännissä. Kaxipersoonainen, minä ja mä.

ellauri238.html on line 543: Muita Hansan humalaisia: Salama, Ojaharju, Kejonen. Mikäs se oli tää Kejonen?

ellauri238.html on line 544: Pekka Antti Aunus Kejonen (18. heinäkuuta 1941 Kuopio – 10. syyskuuta 2020 Vilppula) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja jazz-muusikko. Häntä pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä. Kejosen taiteilijanura alkoi Kuopiossa 1960-luvulla, millä vuosikymmenellä hän saavutti myös suurimman suosionsa. Hän kertoi lopettaneensa esikoisteoksensa Jamien (1963) ilmestyttyä jatsimuusikon hommat ja keskittyneensä kirjoittamiseen. Kejonen joi hampaansa ja nilkutti kepin varassa. Silti hakkasi Penan elinvuosissa toinen käsi selän takana.

ellauri238.html on line 557: Pentin isoveli Ismo toimi merimiespappina Gdanskissa ja Argentiinassa. Argentiinassa oli mukavampaa, ei lihajonoja. Riitahan siitä tuli. Pentti huusi kälylle vielä ovenraosta: Haista sinä Eila Jeesuxen Kristuxen perse! Penan äiti Elli oli harras uskovainen, itki ajatellessaan että siinä oli Penan kuuluisat viimeiset sanat. Se oli hiiri kuten Siiri-täti ja Paulan äiti.

ellauri238.html on line 559: 	Kun Puuppa lukee Penalle ääneen Penan Aikaa Prahassa, Pena pillahtaa itkuun vähän väliä: niin kaunista, niin kaunista! Yeats ja Kipling oli samanlaisia. Kotimaassa Pena tahtoo olla kaikkien tuntema naama, ei ole elossa ellei lue sitä lööpeistä.  Ulkomailla se sai lomaa mannekeerauxesta ja porvarin säikytyxestä.

ellauri238.html on line 563: Penan suhde lapsiin tuo mieleen Jönsyn. Vakavaa ja vastuutonta. Lapsenruokkomaxuista huolehtivat Haavikko ja Puuppo. Kenties suotta suomin genrejä. Kyllä apinoiden habituxet oikeastikin jakaantuvat yllättävän pieneen lukumäärään klisheisiä rooleja.

ellauri238.html on line 576: Monet tunnetut kulttuurivaikuttajat ja varsinkin pääkaupungin vasemmistolehdet ottivat kantaa Hansan puolesta ja arvostelivat ylioppilaskuntaa. Hannu Salama, Pentti ja Tuula2 Saarikoski, Jorma Ojaharju, Lassi Sinkkonen ja Mikko Niskanen allekirjoittivat Hansaa puolustaneen julkilausuman, joka julkaistiin Suomen Sosialidemokraatissa. Hyvä että lähtivät, vitun pulzarit.

ellauri238.html on line 578: Marjukka oli parempi rapsuttaja kuin Tuula-Liina, mutta Tuula-Liina kylvettää ja ajaa parran paremmin.  Otavan rahahanat tiukkenevat. Mistä rahaa? Armo Hormia lainaa tonnin, esiintyy koppavasti ja riehuu kännissä kuin hunni. Penan mielestä Armo saa puristella lupaa pyytämättä Puupan tissejä, koska hän on poikkeuksellisen älykäs. Armo Hormia oli hullu kuin pullosta tullut ja vähintään yhtä paha densa kuin Pena. Ja pihi, karhusi pummisedän ottamaa vippiä oikeusteize Tuula2lta. Armo veti naisilta tamponeja pillusta ja työnsi sormen tilalle. Saako tehdä mitä tahansa jos on poikkeuksellisen älykäs? Pena: kyllä saa. Hän ajattelee izeään. Yliopiston älykkäimpiä miehiä.

ellauri238.html on line 581: 	Tarkkojen luona juhannuxena. Pena on unohtanut viinakassin taxiin. Yöllä se särkee tuoleja makuuhuoneessa raivona siitä, ettei voi panna kassin unohtumista Tuula-Liinan syyxi, kassi oli ollut Penan jaloissa taxin etupenkillä. (Tässä on kyllä jotain hämärästi tuttua.)

ellauri238.html on line 588: 	Kaasalainen syntyi Karjalan kannaksen Käkisalmella. Vanhemmat Johannes Matinpoika Kaasalainen ja Liisa os. Musikka. Molemmat heistä olivat syntyisin Viipurin läänin Pyhäjärveltä. Äiti ja Harrin molemmat veljet kuolivat jatkosodan aikana, isä heti sodan jälkeen vuonna 1946.

ellauri238.html on line 590: 	Seinähullun Lauri Viidan perinteitä aluksi seuranneen Kaasalaisen parhaimmaksi teokseksi on arvioitu hänen viimeistä runokokoelmaansa Nootti. Alkuperäiseltä ammatiltaan Kaasalainen oli kenkäkaupan myyjä ja kauppaedustaja. Siihen olis Harrin kannattanut panostaa.

ellauri238.html on line 592: 	Yleisradiossa hänen esimeiehenään teatteriosastolla oli aluksi Olavi Paavolainen, kirjailija, jota hän ihaili ja jonka nimiin rekisteröidyllä pistoolilla hän myöhemmin ampui itsensä Armo Hormian kesämökillä yritettyään Penan ja Jompan kanssa päästä irti viinasta. Harri onnistui, toiset eivät.

ellauri238.html on line 596: Kaasalainen teki itsemurhan ampumalla. Hänen entinen vaimonsa Marjukka oli päätynyt samaan ratkaisuun kolme vuotta aiemmin mietittyään eri vaihtoehtoja. Liitto oli lapseton ja oli ajautunut asumuseroon ennen vaimon kuolemaa. Kaasalainen on kasattu Mouhijärven kirkolle.

ellauri238.html on line 600: Everything that matters is my literary work and you. Not you Tuula, but you, yes you there, with black pubic hair and a billion birthmarks. I love you more than the smell of my own shit. Elämän onni on haarojen välissä.	

ellauri238.html on line 602: Juu ei helkkari, kylnoi Penan runot on vaan sen paasauxia, paizi että se latoo niitä harvaxeen, saa sillä hintaa nostettua sanalta.

ellauri238.html on line 612: ovat viiltävät säikeet jo syvällä lihassa mulla.

ellauri238.html on line 633: Penaa kärrätään pimahtaneena Lontoosta merimiespappiveljen Ismon hoteista Hesperiaan. Tuula2n apulaisina ovat ketkäs muut kuin Matt ja Pat, Jomppa Ojaharju ja Hannu Salama. Jomppa on selvä, Hannu on vetänyt aimo lärvit. Penalla on tuomisina Gordon´s gin pullo. Hesperian odotushuoneessa Pena on rauhallisin koko joukosta. Hannu läträä tuliaispullon kanssa penkillä. Pöpitohtorin oli paha sanoa ketä ollaan hoitoon tuomassa ja ketkä saattajia. Sama ongelma kuin ambulanssimiehillä Hangon Söderissä.

ellauri238.html on line 635: Hesperian keikasta Pena pelästyy, jättää kossun pois, panee Tuula2n paxuxi (Prahassa vai Lontoossa?) ja lihoo izekin naamasta. Leukavasta miehestä tulee kaxoisleukainen. Penalle taisi noita hassulalomia kertyä useampia. 

ellauri238.html on line 642:   Maapallonlaajuisesti on eri kulttuureissa suosittu poikalapsia. 7G kärpästä ei voi olla väärässä: poikien täytyy olla apinoille parempi investointina. Mixikä? Pro primo, pojat ruikkivat itiöitä joka puolelle, geenipuuli kasvaa ilman eri maxua, höynäytetyt tytöt kantavat ja pitävät huolen villikaurasta. Pro secundo, pojat ovat aggressiivisempia ja expendaabeleita, siis niiden avulla voi omaa reviiriä kasvattaa muiden kustannuxella pikkurahalla. Eli siis: älä tee tyttäriä yhtään enempää kuin on tarvis oman dynastian varmistamiseen, loput ovat pelkkää kuollutta painoa.

ellauri238.html on line 646:   Ukrainalaisten laskun mukaan venäläisiä nuorukaisia on kuollut länsirintamalla  jo 70K. Luku on tietysti propagandan paisuttama, mutta silti vittu. Samaa voisivat kokeilla kiinalaisetkin, joille poikien suosiminen on tuottanut aivan sikamaisen ylituotannon. Mitäpä jos otettaisiin takaisin Formosan saari jonka länkkärit niin törkeästi omivat? Siellä olisi niitä puolijohteita. Hyvin syötetyt kiinalaiset pojat ovat jo aika isoja, kazo vaikka kuvia jossa Kiinan keisari on päätä pitempi kuin länkkärien skruippanat. Paizi Trump ja sen poika, jotka antaa viirusilmille hyvän vastuxen. Let me sit on it. No let me sit on it. Lets both sit on it. This I gotta see! Hoblan mukaan ruozalaiset säästää sähköä vetämällä ulos sladdeja. Va ba? Förlåt men jag fattar inte poängen. Sladdit vaan paleltuvat talvikeleillä. Tanskandoggi sanoo mäyräkoiralle umpihangessa: Voi vinde tassut paleltuvat. "Kuono umpeen, mulla on ihan omat ongelmat", mäyräkoira ärähtää.

ellauri238.html on line 648:   We express our deep respect to Karpov as a chess player. We express our deep contempt for him as a Russian and an accomplice of Putin. The mentioned match, as you probably know, was also an ideological battle (considering the status of Korchnoi and considering how opportunistic Karpov was both under the Soviet regime and under the current Russian regime). It's a pity that Korchnoi couldn't win and Fischer refused to play at all. Korchnoi jumped to our side and Fischer was an exemplary Jew.

ellauri238.html on line 650:   Born in Leningrad, Soviet Union (USSR), Korchnoi defected to the Netherlands in 1976, and resided in Switzerland from 1978, becoming a Swiss citizen. Korchnoi played four matches, three of which were official, against GM Anatoly Karpov. In 1974, Korchnoi lost the Candidates Tournament final to Karpov. Karpov was declared World Champion in 1975 when GM Bobby Fischer declined to defend his title. Korchnoi then won two consecutive Candidates cycles to qualify for World Chess Championship matches with Karpov in 1978 and 1981 but lost both. 

ellauri238.html on line 657:   Enpäs tiennyt että naapurimme Osmontiellä äiti Brita Polttila oli ollut Saarikoskilla jatkoilla Puovo Huovikon ja Evan isän Ano Turtiaisen kanssa ja nähnyt kun Ano joi syntymättömälle Anna Livialle Tuula2n kengästä? Eikös Eva Polttila ollut ammatiltaan uutistenlukija? Sen mies kuoli viinaan, mikäs sen nimi oli? Ikonen. Juhani Ikonen. (Joo, tiedetään, se oli Arvo eikä Ano. Molemmista on jo paasaus.)

ellauri238.html on line 660: – Nyt olemme olleet yhdessä vuoden päivät. Yhtä hyvin voimme asua samassa asunnossa, uutisankkurilegenda Eva Polttila kertoo muuttopuuhien keskellä. Muuttaako Touko Käpylään vaiko Eeva Toukolaan? Ei, molemmat muuttivat johkin kerrostaloläävään. Moni Polttilan ja Yrttimaan ikätoveri saattaa suunnitella kohta jo palvelutaloon muuttoa. Rakastettu uutisankkurilegenda viettää vireää elämää. Hän ulkoiluttaa puolisonsa lisäxi koiraa kolmesti päivässä ja puuhailee kaikenlaista mökillä.

ellauri238.html on line 669: "Älä nyt loukkaannu mutta minusta on mukava olla yxin välillä. As you were, jatka tiskaamista siellä kotisuomessa. Kun minun kyrpäni on sinun vitussasi, se on kuin liimassa, se ei tahdo lähteä irti. Toisin oli Tuula1n ja Leenan kaa, muna ei seisonut, se oli kuin olisi hammastahnaa pursottanut. Meidän nussiminen menee hyvin, ainakin minun mielestäni. Viisi pistoa ja tiukka tuijotus. (Muttei mitään verrattuna Mian mahtavaan peräsimeen.)"

ellauri238.html on line 671: Jompan lisänimi oli Kutuharju. Se oli (on?) sukeltajanyrkkeilijä, jonkinlainen Suomen Irving, vaikka sivistymättömämpi. Muistelen joskus poikasena selanneeni tätä opusta ymmärtämättä mikä siinä oikein on jujuna. Eipä mikään, suoltoa joka kiinnostaa jos on kiinnostunut Pena Saarikoskesta joka puhuu jännästi vähän rivoja. Kyllä se nyt kiinnostaa kun tietää jo ketä nää Tuulat Leenat ja Marjukat oikein on.

ellauri238.html on line 675: Delila kääntyi, näytti meille räkättäville äijille vittunsa ja hymyili kiihottavasti. Minä istuin ensimmäisessä penkkirivissä, niin että olisin voinut koskettaa. Tällaisia huveja löytyy suurkaupungeissa. Aamulla sitten istun kahvilassa sämpylää suussa ja luen lehdestä, että Martin Luther King on tapettu. Kumpihan tuottaa enemmän nautintoa, alastomien tyttöjen tuijottaminen vai murhauutisten lukeminen? Sanoisin että yhtä paljon. Kun porukat puhuvat Ukrainan kansan kärsimyksistä, siinä on sadismia pohjalla. Luulen että rauha maailmassa ei ole mahdollinen, ennen kuin apinat ovat seksuaalisesti vapaita, niin että kyrpä ja vittu leikkivät keskenään iloisesti kuin lapset. Jos sittenkään, kyllä lapsillekin tulee riitaa hiimän- ja barbinukeista tai äidin huomiosta. Kun nyt mietin, ize asiassa saan ASMR kaikista näistä kolmesta: rottasota (K), kädetys (F) ja kossupullo (E).

ellauri238.html on line 678: Tuula2 puserteli Penan lisäkivexiä saadaxeen sen seisomaan. Pena tuli mehukkaasti tyttöön takaapäin hyvin nopeasti. Tuula2 jäi kontilleen turhaan odottelemaan lisää samanlaista.

ellauri238.html on line 683: 	70-vuotispäivälahjaxi Keisarillinen Alexanterin yliopisto heitti minut kaikessa hiljaisuudessa pihalle kaikista nettipaikoistani. Väittävät lähettäneensä viestejä että luvat ovat vanhentuneet ja sopimuxet poikki, mutta eivät kyllä olleet lähettäneet vittu mitään. Hemmetti ne on sitten tunareita. Varmaan lähettivät ne mun sähköpostiin suljettuaan sen. Tai sitne meni verstaan roskapostifiltteriin, joka ennenkin on onnistunut nappaamaan verstaan ize lähettämiä posteja.

ellauri238.html on line 694: Turrnipsipää pelkäsi suotta saavansa saman kohtalon kuin Algot Untola. Siihen se oli aivan liian väpelö. Tollanen retiisi, päältä punainen ja valkoinen sisältä. 30 neekeriä tapettu Amerikan rottasodassa. Pontifex Maximus on pahexuvinaan kuninkaanmurhaa vaikka kunkun etunimi oli Martti Luther.

ellauri238.html on line 696: hautaus_1918.jpg" />

ellauri238.html on line 697: Valkoiset luttaperseet hautaamassa teloittamaansa Algot Untolaa Santahaminassa toukokuussa 1918.

ellauri238.html on line 703: »Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö rva Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.»

ellauri238.html on line 707: Myös kirjailija ja Untolan kirjojen kustantaja Eino Railo, Toivo T. Kaila, kirjailijat Kyösti Wilkuna ja Toivo Tarvas sekä senaattori Oswald Kairamo olivat mukana Untolaa kuljettaneessa laivassa, ja heidän oli tarkoitus seurata Untolan teloitusta ihan koiruuttaan, vittuilumielessä.      

ellauri238.html on line 714:       Pentin suomentamaa Rothin Portnoyn tautia odotin sivu sivulta, se on niin mielipuolisen hauska ja traaginen. Kyllä oli Pepullakin naisistansa ties mitä harmia. Hänen mielestään minun työni oli täysin tyhjänpäiväistä ja yhdentekevä. Etkö sinä ymmärrä että sinun tärkein tehtäväsi on olla minun vaimoni ja hoitaa minua? En ehdi lasta hakemaan kun pitää ryypätä! Sitäpaizi lapsi vie liikaa sinun aikaasi! Minuunhan sinun pitää keskittyä. Tarpeisiini kuuluu täydellinen vapaus ja oikeus tehdä mitä haluan. Muuten ei kirjoittaminen suju. Pena ei käynyt kaupassa, ei laittanut ruokaa, tiskannut, auttanut siivouxessa. Hän ei tyytynyt vain olemaan poissa, hän toi kapakoista iskemiään naisia kotiin ja nai niitä nakkena olohuoneen lattialla, kun tulin kesken töiden lasta hakemasta puistosta. Lopulta Tuula2lta meni pinna ja se heitti Penan pihalle. Pena sanoi meediaan että se oli hän joka vain "jotenkin kyllästyi", vaimo oli tyhjiin juotu pullo. "Jokaisen naisen olen jättänyt ja antanut lahjaxi sen luulon että nainen jätti mut." Hahaa pettyneen miehen puhetta pihalta perse ruvella.

ellauri238.html on line 716:       Pentti oli super kusipää, onnexi se kuoli suht nuorena. 1/3 sen maxasta oli arpikudosta jo 1973. Antti Hyryn mielestä Keravan talo oli penalaisille liian suuri. Leveitä lautoja. Aitta. Uuni. Oli siinäkin toinen turrvelo. Pena heittää Tuula2n tarjoamat appeet seinille jos ne ei jostain syystä kelpaa sille. Hän ei mukista huoli keittoa. Hän ei syö einexiä. Tuula2 oli laiska, tyhmä ja ruma. Pena oli ahkera, älykäs ja kaunis. What a laugh. Legenda jo eläessään. Vanha, rappeutunut, viinaan kuollut, säälittävä Leino. Pentti istuu keittiössä silmä hädin tuskin auki, kaze harmaana. Pöydällä kossupullo, roskixessa toinen, räkäisiä nenäliinoja, likaisia astioita, pölyä, sotkua, vaatteita hujan hajan, hajua ja törkyä. Pentti tukkihumalassa, viinasta vetelänä, puolitajuttomana, savukkeenpätkä sormissa, jotka ovat laihat ja keltaiset kuin kanan varpaat, toinen tupakka käryämässä täydessä tuhkakupissa, kolmas matolla, johon on jo palanut reikä.  Juoppoputki, juopporemmi, juopporeissu, on se kumma miten viina miestä syö. Kaiken lisäxi se on vielä pahaa. 

ellauri238.html on line 718: 	Tuula2 lakkaa soittelemasta kapakoihin perään. Pentti soittaa ja ilmoittautuu. Pidä hauskaa sanoo Tuula2. En minä tuostakaan asenteesta pidä, Pentti marisee. Tässä on jotain hämärästi tuttua... Alkoholisti, tyypillinen tapaus. Tuula2 syö kiukuspäissään koko purkin Penan diapameja, mutta vazahuuhdellaan. Pentti neuvoo: seuraavalla kerralla liuota tabut koskenkorvaan, ei tuolla lailla saa ketään hengiltä. Hysteerikko, neurootikko, et tajua kuinka suurenmoisen ja nerokkaan ihmisen kanssa olet naimisisissa! Pentille ei kukaan ole minkään arvoinen. Kun on käytetty, heitetään menemään. Vizi tää on suoraan narsistipentujen käsikirjasta. Pena siirtyy lennossa Tuula2sta Mia Berneriin. Saattaen vaihdettava. Hän oli jo kirjoittanut monta rakkausrunoa Mialle, joka oli ihana ja lihava ja jonka rinnalla minä kaikin puolin olin pelkkä lelu. Myös sängyssä, hän korosti. Hän esitteli runoja innoissaan: eikös ole kauniita? Mia oli norjalainen terästehtailijan tytär, Carl-Erikin ikiä, 1923 syntynyt eli Penaa 14v vanhempi, sopiva äitihahmoxi, ja sillä oli varaa pitää Pena koskenkorvissa. Ei kyllä mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin. 

ellauri238.html on line 720: 	Tuula2n luoxe Pena tulee kumminkin kuolemaan. Maxa sanoo pox Tuula2n kammarissa. Joensuun sairaalan vuoteella ovat Penan viimeiset sanat: kiinalaiset tulevat. Sopuulit tulevat! Sopuulit tulevat! Pakoon! Minun taktiikkani on vähän eri sanoo Roope Ankka: Karkuun! Miian aikana, hyvän alun jälkeen Pena ei pitänyt yhdenkään päivän taukoa kossutalkoissa. Pena kuopataan Uuden Valamon kirkkomaahan ortodoxisilla menoilla. Sankarinpalvonta voi alkaa, Onnen Pekka teroittaa jo kyniä. Miia ei edes tajua panna päälle hautajaisiin mustia. Mahtava peräsin, pulleat purjeet. Saatana, oi vapahtaja. Ismo älä laula!  Penan tukanrajassa on iso rupinen alue. On ollut ottelu Mian kanssa. Mia tarttuu herkästi kättä pidempään. Karoluxen (Garam) sello vaikenee. Kuusia on ollut ikävä ei teitä, saisko koskenkorvaa. Igumeni Panteleimon pyysi herraa siunaamaan Penalle tarjoamansa mansikkaleivoxet. Ismon tekopyhä takapuoli istui Penan veriläiskän päällä. Pena olis viihtynyt omissa peijaisissaan, kulkisi ympäriinsä kysellen: Eikös mennyt hienosti? Enkös ollut hyvä? Oonxmä paras? Tekix kutaa? Simo istuisi ja miettisi että hänen poikansa loppu oli hyvin surkea, juuri niinkuin hän oli ennustanutkin jo silloin, kun se pienenä sulkeutui vinttikamariin ja sanoi laittavansa kasveja, kun käskettiin puita hakemaan. Onnexi Simokin on kuollut jo. 

ellauri238.html on line 722: 	Elämä on astia, joka täyttyy kunnes alkaa reunan yli kusi läikkyä. Silloin on Teppo kannettava pihalle ja tyhjennettävä. My cup runneth over. Hän oli izekeskeinen, hän oli narsisti, mutta selvänä hän saattoi olla ihanakin. Vahinko vaan että Pentti ei järin tykännyt olla selvänä. Hänessä oli perussuru, jota kukaan ei voinut poistaa. Hän ei loppupeleissä oikein perustanut Pentistä. 

ellauri238.html on line 730: 	"My cup runneth over" is a quotation from the Hebrew Bible (Psalms:23:5) and means "I have more than enough for my needs", though interpretations and usage vary. This phrase, in Hebrew כּוֹסִי רְוָיָה (kōsî rəwāyāh), is translated in the traditionally used King James Version as my cup runneth over. Newer translations of the phrase include "my cup overflows" and "my cup is completely full".

ellauri238.html on line 732: 	"My cup runneth over!" is screamed as an expression of ecstasy by the fictional character William Bedford Diego in the 1999 video game System Shock 2, while in World of Warcraft, fictional character Blood Prince Valanar uses the phrase during the "Blood Prince Council" encounter. Also Pandaren Brewmaster from Dota 2 uses it. "Your cup runneth over!" is also an achievement or trophy in Devil May Cry 4. In an easter egg in Day of the Tentacle there is a Victorian photograph resembling the character Max from Sam & Max Hit the Road with the caption "The late Max Attucks, his petard runneth over." In the MOBA Smite, it is the name of a Match of the Day where teams begin the match at max level with 12,000 gold. The quote is also quoted by one of the symbiotic demons in Call of Duty: Vanguard´s zombies mode.

ellauri238.html on line 735: The song "Sat in Your Lap" by Kate Bush from the album The Dreaming includes the lines: "My cup, she never overfloweth / It is I that moan and groaneth".

ellauri238.html on line 742: Lerppuposki Pena uskoo kuolemattomuuteen, ajattelee että juuri kuoleminen on merkki kuolemattomuudesta. Vizi mikä ääliö. Mutnää kynäilijänarsistit on tässä suhteessa kaikki samanlaisia. "Laskin rahat:120, pärjään hyvin jos lähetät tonnin." Vizi mikä sika. "Join giniä punnalla, nyt olen pienessä nousuhumalassa. Tilasin pekonia ja maxaa. Ruoka oli pahaa. Ostaisinko kirjan jota en kuitenkaan sitten lue." Tyypillistä että Tavaststjerna oli innoissaan just tästä marinasta. Se oli varmasti just samanlainen hemmoteltu narsisti. Minussa on se jokin sanoi Sibeliuxen Jannekin. Kukaan ei mahda sille mitään miten korvat kasvaa ulos päästä, sanoi Pentti. En voi mitään sille millainen mä oon, hoki Harri Sirola. Älkää paapoko izeänne! sanoisi Calle suuttuneena. Ottakaa izeänne niskasta kiinni! Ryhdistäytykää! Yrittäkää edes! En osaa yrittää, vinkui pikku Miisu. Opettele! En osaa opetella. Jne, jne.

ellauri238.html on line 744: 	Sinu rengaslihaxesi supistuu ja uhkaa kuristaa minut, minä purkaudun kuin Hekla sinun päällesi. Puhun niin paljon paskaa. Kusin sänkyysi. Annan mieluummin yhden (sinulta Tuula2 saamani) shillingin työttömälle kuin osoitan mieltä Johnsonia vastaan. Vähän tällästä chärityä kehiin. Hemmetti tää poijupää oli paska! Minä olen tie totuus ja elämä, johkin Jepu pyrki noilla sanoilla, ja siihen pyrin minäkin. Tahdon laulaa koivun latvassa. Järkevä puhe ei tehoa ihmisiin, niihin tehoaa vaan tilulii ja tittantei.

ellauri238.html on line 746: Razastavien tyttöjen pomppivat peput kiihottivat minua. Koitin istua niin että stondi näkyisi, mutteivät ne vilkaisseetkaan minuun päin. Nyt olen sellasella päällä että tekisi mieli koskettaa jotain kosteaa. Nain Tuulaa joskus harvaxeltaan, viiden piston varveja. Ei se ollut saman veroista.

ellauri238.html on line 748: 	Lerppu käänti jonkun verran Herberttiä englannista. Ei se muistanut sen etunimestäkään kuin 2 ekaa kirjainta. Tyhmä Pena on maalta kotoisin ja luulee että Zbigniew on Herbertin sukunimi. Sen miällestä Herbertin runot olivat kivoja, salamielisiä, vaikka ne ovat tosiasiassa ääreist puisevia. Penalla on Jeesuxen darratuskat perjantaina kun raflat ovat kiinni 3 päivää pääsiäisenä. Puolalaista poliittista satiiria, haha. Puolalainen käänsi paperia. Toisellakin puolella luki: puolalaiset ovat tyhmiä. Käännä. Puolalainen käänsi paperia.

ellauri238.html on line 750:   Mitä pahaa oli apinat tehneet kun niitä piti silleen rankaista ja sitten oma poika siitä hyvästä izellensä uhrata?  Sitä mitä ne eniten halusivat: käärme oli kyrpä ja vittu omena. Eeva antoi minä söin. 2 pitkätukkaista tyttöä, himottaa niin saatanasti. Jos Pena olis ollut Jumala ja maailman omistaja, se ei olis antanut Pontius Pilatuxen nirhata Juria tai Saskaa. Vaikka Saskan kohdalla  se olis ollut armomurha ja säästänyt Herlinin Sanomien  lukijat monelta amerikkahenkiseltä diatribiltä. Vain Pena jaxaa antaa nimexi tyttärelle Dublinin vagina. Nää pellet kynäilijät puhuvat koko ajan hyvistä ja huonoista lauseista. Täytistäkö sitä tarvii lillukanvarsia niin kammata. Tämän päivän lauseet alkavat olla kasassa. Kävin välillä lavuaarilla kusella.

ellauri238.html on line 752: Ei se että Pena on niin törkyturpainen vaan että se törkeilee päin naamaa lähimmilleen, ja ne vain myhäilevät. Se on vituttavaa, todella. Se puhuu pahaa Codista ja Cuntista, pakanallisesta jumalattaresta jolla on karvainen naama ja pystysuora suu.

ellauri238.html on line 753: Perussa perutaan alkuperäisasukkaiden reservaatteja. Tarkoitus on tunkea sinne ja ryöstää villeiltä viimeisetkin varat. Pahantahtoisia lakiesityxiä joita runnotaan läpi maan ollessa täys sekasorrossa. Senkö takia maan nimi onkin Peru? Valkoapinat on perunapäitä Perussakin eikä vain Suomessa.

ellauri238.html on line 757: Tätä kelpaa lukea, asiaa tai ei. Olenko kertonut Jupesta? Jupesta ei ole mitään kerrottavaa. Otava tais maxaa Penalle taxaa sanalta. Juppe tuli vanhana hyvin lihavaxi ja jaxoi tuskin laahustaa puistoon paskalle. Pena tuli vanhana hyvin laihaxi, muuten sama.

ellauri238.html on line 761: 	Since the 1960s, he was nominated several times for the Nobel Prize in literature. His books have been translated into 38 languages. Sodan aikana se kuului vastaritaliikkeeseen. Mihinkähän niistä? Nobel kimityxistä päätellen ei ainakaan kommunistiseen. Hyvin päätelty Robin! Herbert was educated as an economist and a lawyer. Herbert was one of the main poets of the Polish opposition to communism. Se oli porvari ties monennessa polvessa.

ellauri238.html on line 763: 	The poet´s father, Bolesław (half-blooded Armenian), was a soldier in the Polish Legions during World War I and a defender of Lwów; he was a lawyer and worked as a bank manager. Herbert's grandfather was an English language teacher. Zbigniew's mother, Maria, came from the Kaniak family. (Mikähän sekin on?)

ellauri238.html on line 767: 	A year later he became a member of the American Academy and Institute of Arts and Letters. In 1991, receiving the Jerusalem Prize gave Herbert another reason to travel to Israel for a while. There he befriended Yehuda Amichai and wrote a poem about him. "To Yehuda Amichai, Because you are a king and I'm only a prince". Just because Yehuda got translated to 40 tongues but Herbert only 38. Scandinavian krimi bestsellerists can boast with more.

ellauri238.html on line 769: 	1993, already in a wheelchair, Herbert became a member of the American Academy of Arts and Sciences. The last years of his life he spent in bed fighting with severe asthma. Herpertti olis saanut taistelustaan punaisia vastaan valkoisen kotkan pinssin postuumisti vasemmistopresidentiltä, mutta leski ei huolinut pinssiä ennenkuin presidentti oli vaihtunut oikeistolaisexi.

ellauri238.html on line 771: Herpertin pelihahmo tais olla tämmönen Mr. Cogito. Ärsyttää runoilijat joilla on kliseisiä alter egoja, esim. P. Mustapää. P. Mustapää oli 1 nilkin 375 humanistista. P. Mustapään runoissa kerrotaan olleen syvää tunnelatausta. Niissä yhdistyivät huumori ja hurmio, mikä oli uutta tuona aikana. Me marssimme Aunuxen teitä. Ei sunkaan Herpertti lie kaupannut Cogiton hatun alla jotain pirun katolista dualismia? 

ellauri238.html on line 785: behaves in a different way				on toinen taktiikka			

ellauri238.html on line 794: it is not easy to find her address			hiänen yhteystietoja on paha hankkia	

ellauri238.html on line 804: his base feelings of jealousy				alhaiset mustasukkaisuuden tunteensa	

ellauri238.html on line 809: perhaps she must live					ehkä hiän tahtoo asua			

ellauri238.html on line 816: he has no alternative					ei muutakaan optiota ole		

ellauri238.html on line 828: and combs her hair					kampaa tukkaansa

ellauri238.html on line 829: -tangled and gray					- sotkuista ja harmaata

ellauri238.html on line 839: Cały rok odbywają się tu konkursy, festiwale i koncerty. Nie ma pełni sezonu. Pełnia jest permanentna i niemal absolutna. Co kwartał powstają nowe kierunki i nic, jak się zdaje, nie jest w stanie zahamować tryumfalnego pochodu awangardy.

ellauri238.html on line 841: Belzebub kocha sztukę. Chełpi się, że jego chóry, jego poeci i jego malarze prżewyzszają już prawie niebieskich. Kto ma lepszą sztukę, ma lepszy rząd - to jasne. Niedługo będą się mogli zmierzyć na Festiwalu Dwu Światów. I wtedy zobaczymy, co zostanie z Dantego, Fra Angelico i Bacha.

ellauri238.html on line 847: Toisin kuin yleisesti uskotaan, sitä eivät asuta despootit, äidinmurhaajat tai ne, jotka nussivat muiden ruumiita. Se on taiteilijoiden turvapaikka täynnä peilejä, soittimia ja maalauksia. Ensi silmäyksellä mukavin infernaalinen seurakunta, ilman tervaa, tulta ja fyysistä kidutusta.

ellauri238.html on line 851: Beelzebub rakastaa taidetta. Hän ylpeilee, että hänen kuoronsa, runoilijansa ja maalarinsa ovat melkein taivaansinisiä. Sillä, jolla on parempaa taidetta, on parempi hallitus - se on selvää. Pian he voivat kilpailla kahden maailman festivaalilla. Ja sitten näemme, mitä Dantesta, Fra Angelicosta ja Bachista on jäljellä.

ellauri238.html on line 853:     Beelzebub tukee taidetta. Se tarjoaa taiteilijoilleen rauhaa, hyvää ruokaa ja täydellistä eristäytymistä helvetillisestä elämästä.

ellauri238.html on line 860: hai Yehuda">Layle Silbert Yehuda Amichai (1924-2000) is recognized as one of Israel´s finest poets. His poems, written in Hebrew, have been translated into 40 languages (2 more than Herbert), and entire volumes of his work have been published in English, French, German, Swedish, Spanish, and Catalan. “Yehuda Amichai, it has been remarked with some justice,” according to translator Robert Alter, “is the most widely translated Hebrew poet since King David.”  But boy, has he a long way to go to beat Dave.

ellauri238.html on line 862: Born in Germany in 1924, Amichai and his family fled the country during Hitler’s rise to power when Amichai was 12 and settled in Palestine. Although Amichai’s native language was German, he read Hebrew fluently by the time he immigrated to Palestine. During the 1948 Arab-Israeli war he fought with the Israeli defense forces. The rigors and horrors of his service in this conflict, and in World War II, inform his poetry.

ellauri238.html on line 863: According to Alter, Amichai’s early work bears a resemblance to the poetry of Thomas and Auden. “[Rainer Maria] Rilke,” wrote Alter, “is another informing presence for him, occasionally in matters of style—he has written vaguely Rilkesque elegies—but perhaps more as a model for using a language of here and now as an instrument to catch the glimmerings of a metaphysical beyond.”  Kuulostaa pahalta.

ellauri238.html on line 865: Alter stressed it was important to remember that Amichai is not simply an Auden or a William Carlos Williams writing from right to left. Far from it! Yehuda Amichai was an Israeli poet and author, one of the first to write in colloquial Hebrew in modern times. Amichai was awarded the 1957 Shlonsky Prize, the 1969 Brenner Prize, 1976 Bialik Prize, and 1982 Israel Prize. He also won international poetry prizes, and was nominated several times for the Nobel Prize in Literature.

ellauri238.html on line 869: By Yehuda Amichai							

ellauri238.html on line 870: Translated by Benjamin Harshav

ellauri238.html on line 878: And in ´31 my hands were merry and small				Ja 31 vuonna mun kädet oli pienet ja hilpeät

ellauri238.html on line 882: And the girl´s white hand clutched them all				Ja misun valkoinen käsi tarttui niihin molempiin

ellauri238.html on line 892: Blood that wanted to go out to many wars,				Veri joka tahtoi mennä kaikkialle sotimaan

ellauri238.html on line 895: And moves in angry waves to my heart.					Ja liikkuu vihasina aaltoina mun sydämeen.

ellauri238.html on line 898: More birds have returned than left last winter.				Että lintuja on palannut enemmän kuin lähti viime talvena.

ellauri238.html on line 904: By Yehuda Amichai

ellauri238.html on line 905: Translated by Chana Bloch

ellauri238.html on line 911: spices whose scent drifted away, precious stones, lots of red,		mausteista joiden hajut haihtuivat, jalokivistä, paljosta punaväristä,

ellauri238.html on line 912: handicrafts long gone from the world					käsitöistä jotka katosivat aikaa sitten maailmasta

ellauri238.html on line 913: (the hands are gone too).						(kädetkin on jo kadonneet).

ellauri238.html on line 917: so that we go on hurting all our lives.					niin että molojamme särkee koko elämän.

ellauri238.html on line 919: What are we doing, coming back here with this pain?			Mitä me oikeen tehdään kun tullaan tänne kipuilemaan taas?

ellauri238.html on line 922: Even the wrecks of ships that sank on the way				Jopa laivarämät jotka upposivat matkalla

ellauri238.html on line 926: What are we doing							Mitä me oikeen tehdään

ellauri238.html on line 928: yellow shadows that pierce the eyes?					varjotkin on keltaisia ja pistää silmiin?

ellauri238.html on line 932: What are we doing with these souls of mist, with these names,		Mitä me tehdään näillä sumuisilla sieluilla, näillä nimillä,

ellauri238.html on line 938: we have.								mitä meillä on.

ellauri238.html on line 943: Jaakko ja hänen koko perheensä olivat jättäneet setänsä Laabanin ja olivat menossa takaisin kotiin isänsä Iisakin luo Mamreen (Hebron). He pysähtyi Shekhemissä, joka oli myös Hamor  Horisijan pojan nimi, joka oli arvostetumpi kuin kukaan hänen klaanissaan. Shechem "otti ja makasi" Dinahin, Jaakon ja Lean tyttären, kanssa. Shekhem pyysi isäänsä "hankkimaan minulle tämän tytön vaimoksi", mutta mitä Shekhem oli mennyt tekemään herätti raivoa Israelissa. Jaakko ja pojat sopivat antaa Shekhemin mennä naimisiin Dinahin kanssa ja myös "mennä naimisiin heimot keskenään", jos KAIKKI Shechemin miehet ympärileikattaisiin. No sovittu. "Tuskansa kolmantena päivänä" Dinahin veljet Levi & Simeon kuitenkin "etenivät kaupunkia vastaan (vastoin sopimusta mutta) ilman ongelmia & murhasi kaikki miehet ja otti heidän sisarensa Dinahin." Sitten loput Jaakon pojista "seurasivat teurastusta" ja ottivat mitä tahansa he halusivat kaupungista, mukaan lukien wealth, naiset, lapset, ryöstösaalista & katraita. Jaakko oli kauhuissaan. Hän käski perhettään "hankkiutua eroon vieraista jumalista, puhdistakaa itsenne ja pukekaa päällenne puhtaat vaatteet... koska pojat nyt me mennään Beeteliin", jossa hän rakentaisi alttarin (ainoalle oikealle väärentämättömälle) Jumalalle. Kun he lähtivät Shekemistä, jumalaton kauhu putosi ympäröiviin kaupunkeihin tolleen noin, niin ettei kukaan ajanut heitä takaa. Tää on 1 rumimpia lukuja juutalaisten uroteoissa. Siihen on viitteitä jo monissa albumeissa, esim. albumissa 171.

ellauri240.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri240.html on line 40: 	Intiaanikesä on kuin menopausaalinen nainen. Kypsänä, kuuma-aaltoisena mutta oikullisena se saapuu ja katoaa halunsa mukaan. Vanhat henkilöt, joiden nuoruus on kuihtunut talven purevissa tuulissa ovat murheellisen tietoisia siitä että intiaanikesä on petollinen haistimus. Eräänä vuonna aikaisin lokakuussa intiaanikesä tuli kaupunkiin nimeltä Peyton Place. Intiaanikesä tuli kuin naurettava, rakastettava nainen asettuen seudulle ja tehden kaiken silmiä hivelevän kauniixi. Havupuut seisoivat kuin pahexuvat vanhat miehet. 

ellauri240.html on line 59: Joyce Diane Brothers (1927-2013) oli amerikkalainen psykologi, televisiopersoona, neuvoja, kolumnisti ja kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ensimmäisen kerran vuonna 1955 voittamalla pääpalkinnon amerikkalaisessa peliohjelmassa The $64,000 Question. Pikku-Aune oli aivan ilmiselvä juutalainen, os. Bauer,  siskokin nai jonkun Goldsmithin. In 1949, she married Milton Brothers, who later went on to become an internist. 40 years later in 1989, Brothers lost her husband to bladder cancer. Following the death of her husband, Brothers fell into a state of depression for a year and contemplated suicide (at 62); however, she used her own self-help work to achieve inner peace and happiness. Brothers and her husband had a daughter, four grandchildren and two great-grandchildren.

ellauri240.html on line 61: Another Jewish woman, Nora Barnacle burned most of the letters she received in 1909 from her lover who signed his name, “Jim.” But she didn’t destroy all of them. Indeed, they have survived all these years. In one of them, Jim, aka James Joyce, wrote to his muse whom he called his “little fuckbird,” “Fuck me, darling, in as many ways as your lust will suggest.” He went on and on: ”Fuck me dressed in your full outdoor costume with your hat and veil on, your face flushed with the cold and wind and rain and your boots muddy.” Sellaisia ne miehet on, koprofiilejä.

ellauri240.html on line 63: As her fame grew there was an increase in disapproval among psychologists and psychiatrists (an all-male panel) . They questioned both the validity of her psychological claims and her authority in providing psychological advice. A growing number of male psychologists began to believe the advice she provided to her audience was unethical insofar as she did not hold any clinical degree and she was giving advice for free,  not to patients who were paying customers. Mr. Stevens and Mr. Gardener, the authors of “Women and Psychology,” stated that “traditional psychologists smile subtly when her name is mentioned and they often complain that she actually does more damage to the Brotherhood than good. Besides, her eyes are way too close together.“

ellauri240.html on line 74:   Miespuolisen alkion on taisteltava ollakseen miespuolinen. Se on siitetty naispuolisessa ympäristössä, josta se on täysin riippuvainen, joka on osaksi vihamielinen koska se on feminiininen. Miesalkion on ryhdyttävä puolustusmielessä nopeasti erittämään omia mieshormoneja. Ollakseen mies sen on annettava alussa naisen hallita elämäänsä, se on ihan vittua. Nainen vaihtaa vaipat, nainen pissattaa ja kakattaa, nainen antaa vizaa paljaalle, tukistaa, pusii ällösti, nauraa kaakattaa pikkumiehen pystyyn pyrkivälle pipulle.

ellauri240.html on line 76:   Eikä siinä kaikki! Sen on koko loppuelämänsä tehostettava maskuliinisuuttaan, jonka puolesta se taisteli niin ankeasti alusta alkaen. Ja tämän vuoksi, tohtori Ong selittää, miehet ovat aina valmiita taistelemaan. Kilpailu on osa heidän elämäänsä. Naisen elämä on erilaista. Naisen ei tarvitse taistella puolustaakseen feminiinisyyttään, se ei lähde niistä pesemälläkään. Siksi naiset ovat pohjimmiltaan rauhallisia ja vähään tyytyväisiä.

ellauri240.html on line 78:   Eivätkä vain psykiatrit vahvista tätä! Eräs kirjailijakin väitti, että hän voi aina sanoa onko jokin kirja miehen tai naisen kirjoittama, nimittäin Wrinklesin tekijä. Miesten kirjoissa, sanoo Charles Simmons - on jonkinlaista taistelun tuntua, aavistusta pimeässä tunnelissa vaanivasta vaarasta, jonkinlaista kaikki sinne tai ei mitään -mentaliteettia. Sitä ei tapaa naisten kirjoista. Niissä on aina vähän sekä sitä että tätä, älä vetämättä jätä. Niitä lukiessa tuntee olonsa mukavaksi ja helpottuneeksi. Niissä on naisia. Vakaita. Kestäviä. Jaxavat vaikka kuinka monta varvia. Montakos jaxaa kullinheiluttaja? 1 1/2 on jo paljon.

ellauri240.html on line 82:   Wrinkles: A Novel by Charles Simmons 2.67 6 ratings 2 reviews. A brilliantly original examination of the many aspects that make up a life—from birth, up and over the hill, and into the wilderness of old age. A truly astonishing and original work of fiction, Wrinkles is the story of a life lived forty-four times, from childhood to adulthood to old age.

ellauri240.html on line 84:     A truly astonishing and original work of fiction indeed. It is a story of one man, a writer, who is born, who grows, who loves, who stops loving; who eats, sleeps, smokes, lies, boozes, cheats, regrets, has sex, has dreams, and lives. In short yet intimately detailed chapters, each covering a single aspect of his life from youth through old age, we get to know this person fully through the small yet telling incidents that make him who he is. He remembers the butt of a cigarette, the feel of his army uniform, the taste of a lover, the strange and unexpected touch of a college professor’s hand, and so many more small experiences that can never be shaken off more than a recalcitrant band-aid.

ellauri240.html on line 86: At once poignant, funny, and troubling, Charles Simmons’s Wrinkles is a dissection of an ordinary male existence made extraordinary through reflection—a brilliant celebration of the not-so-simple act of being swallowed alive.

ellauri240.html on line 91:   Peyton Placen pääkatu on Jalavakatu, jonka varrella vanhat kääkkänät istuvat penkeillä kuin jalavat. USA on väärällään jalavakatuja, kuten esim. se jonka varrella asui se painajainen Elm Streetillä. Sitäkään leffaa en ole nähnyt, olen kuullut vaan kuulopuheita. Mikäs se oikein oli?

ellauri240.html on line 95: Painajainen Elm Streetillä on erityisesti kauhuelokuviin erikoistuneen elokuvaohjaaja Wes Cravenin ensimmäinen jättimenestys; vain vähän yli miljoonan dollarin budjetilla tuotettu elokuva tuotti 57 miljoonaa dollaria. Freddy Kruegerista tuli elokuvan myötä suosittu pop-kulttuurin hahmo, jonka tunnistettavia piirteitä ovat veitsien lisäksi palovammojen peittämät kasvot, punavihreäraidallinen villapaita ja vanha hattu, joista heti tiesi että tässäpä joku syrjäytynyt kaveri. Elokuvan menestys nostatti myös lähes tuntemattoman New Line Cineman maineikkaimpien elokuvastudioiden joukkoon vuosikymmeniksi. Painajainen Elm Streetillä on myös saanut kuusi jatko-osaa ja vuonna 2010 ensi-iltansa saaneen uusintaversion.

ellauri240.html on line 97:   Elokuvassa sittemmin kuuluisaksi näyttelijäksi tullut Johnny Depp teki ensimmäisen roolinsa. Elokuvan loppukohtaus ei miellyttänyt Cravenia, joka olisi halunnut hienotunteisuutta ja yleisölle enemmän pohdittavaa Nancyn ja tämän ystävien kohtalosta, minkä seurauksena hän ja tuottaja Robert Shaye riitaantuivat päätyen laihaan kompromissiratkaisuun. Aikalaisarviot olivat sille suopeita, ja The New York Times valitsi rainan vuonna 2004 yhdeksi tuhannesta kaikkien aikojen parhaasta elokuvasta. Vittu sekin kyllä todistaa jotain elokuvataiteesta. 

ellauri240.html on line 99:   Elokuvassa neljä nuorta: Nancy Thompson (Heather Langenkamp), tämän poikaystävä Glenn Lantz (Johnny Depp), Nancyn ystävä Tina Gray ja Rod Lane, alkavat nähdä painajaisia palovamma-arpisesta miehestä, jolla on villapaita, hattu ja toisessa kädessä hansikas, jossa on neljä veistä kynsinä. Eräänä yönä, nuorten nukkuessa neljästään samassa talossa, Tina kuolee omituisesti vatsaan ilmestyviin viiltoihin keskellä yötä. Tinan poikaystävää syytetään murhasta. Tämä on paennut, mutta hänet saadaan kiinni ja hän joutuu vankilaan. Nancylle kuitenkin selviää, että murhan takana on Freddy Krueger, entinen lastenmurhaaja joka poltettiin aikoinaan elävältä, ja joka nyt vainoaa nuoria näiden unissa. Nancy päättää aloittaa taistelun Elm Streetin Freddyä vastaan. Tämä juoniselostus on tynkä, miten Nancylle kävi loppupeleissä? Tallahasseesssa oli tyttö jonka nimi oli oikeasti Nancy, mutta joka piti enemmän Berlin-nimestä. Se oli musta kiinnostunut, muttei napannut. Vizi mä oon kyllä jättänyt aika monta marjaa risukoista riipomatta, tienohesta tempomatta! No okei, filmin juoni jatkuu näin.

ellauri240.html on line 101:   Nancy realizes that the departed pedophile Krueger, now a vengeful ghost, is killing her and her friends out of revenge and to satiate his psychopathic needs. Realizing that Krueger is powered by his victim's fear, she calmly turns her back to him. Krueger evaporates when he attempts to lunge at her.

ellauri240.html on line 103: Nancy steps outside into a bright and foggy morning where all her friends and her mother are still alive. Nancy gets into Glen's convertible to go to school when the green and red striped top suddenly comes down and locks them in as the car drives uncontrollably down the street. Three girls in white dresses playing jump rope are heard chanting Krueger's nursery rhyme as Marge is grabbed by Krueger through the front door window. What a sad compromise! All just so they can keep on making sequels to the film. WTF. I can't stand film directors. 

ellauri240.html on line 107: Many Hmong refugees settled in the United States after the Vietnam War. Beginning in December 1975, the first Hmong refugees arrived in the U.S., mainly from refugee camps in Thailand; however, only 3,466 were granted asylum at that time under the Indochina Migration and Refugee Assistance Act of 1975. In May 1976, another 11,000 were allowed to enter the United States, and by 1978 some 30,000 Hmong people had immigrated. This first wave was made up predominantly of men directly associated with General Vang Pao's secret army. The Hmong allied with the French against the Communists during the whole Indochina War and with the Americans during the whole Vietnam War, hoping to resist communist Viêt Minh control. So here was the thanx for their efforts. 

ellauri240.html on line 109: During the Secret War, in the early 1960s through 1970s the word "Miao or Meo (meaning "cats", "barbarians", and even "Sons of Soiled Pants")" was used until it was changed by General Vang Pao and Dr. Yang Dao to "Hmong", with an added "H" in front of the word "Mong" just for fun. During that time, Dr. Yang Dao just like that, out of the hat, defined and cited the word 'Hmong' to mean "Free Men". This assertion was originally put forth by Yang Dao, himself a Hmong, who felt that framing the etymology of the word "Hmong" as meaning "free" would be beneficial to the self esteem of the Sons of Soil themselves.

ellauri240.html on line 111: haya_Phipak62.JPG" width="100%"/>

ellauri240.html on line 117: Vang Pao, mercenary soldier, born 8 December 1929; died 6 January 2011. Vang Pao, the Laotian general who marshalled a CIA mercenary army to fight a "secret war" against communist insurgents in the remote mountains of Laos in the 1960s, has died aged 81. Although Vang Pao's supporters portrayed him as a father figure uniting all his people, the Hmong (an ethnic minority in Laos), on the side of the US against the communist world, his critics regarded him as a charismatic but ruthless opium warlord, who made arrogant and misleading claims to speak on behalf of all Hmong. Far from uniting the Hmong, they say, he divided them. Some historians argue that he allowed his "secret army" to be used as cannon-fodder, played as pawns on a CIA geopolitical chessboard.

ellauri240.html on line 118: Air America pilots have since admitted that their planes not only transported rice, bullets and weapons, but also sacks of opium grown by the Hmong villages. Smuggled narcotics became a routine cargo transported from Laos and delivered into the corrupt arms of a clique of South Vietnamese generals in Saigon. Vang Pao even set up a heroin laboratory at the secret US CIA base at Long Cheng. The trade helped to fund Vang Pao's army, with the complicity of senior CIA operatives.

ellauri240.html on line 119: Dazzled by the whirl of US airpower bringing 24-hour food and military supplies to his men in the remote mountains near the Plain of Jars, Vang Pao came to believe in the Chao Fa legend of an independent Hmong state.

ellauri240.html on line 121: Reality soon dispersed that dreamworld. Vang Pao later admitted that his Hmong soldiers suffered appalling losses fighting around the Plain of Jars, in Xieng Khouang province. He put the figure at 17,000 dead by 1968. But his CIA controllers urged him to keep on fighting. US sources, including the historian Alfred McCoy, have noted that younger and younger fighters were forcibly enrolled. By 1968, 30% of the new recruits were only 14 years old.

ellauri240.html on line 122: The Pathet Lao leadership, hiding in caves, survived one of history's most brutal aerial bombardments, and by 1975 had taken full control and established a communist government. The CIA arranged for flights to bring Vang Pao and his Hmong supporters to the US as refugees via airbases in Thailand. Thousands more beleaguered Vang Pao supporters fled across the Mekong and ended up in refugee camps.

ellauri240.html on line 124:   Vang Pao has been widely portrayed by his Hmong supporters and the US media as an American war hero and venerated leader of the Hmong people. The former CIA chief William Colby once called him "the biggest hero of the Vietnam war". He came very close to having a park in Madison City, Wisconsin, named after him in 2002. But McCoy objected to the honouring of a man who had ordered the summary executions of prisoners and soldiers who crossed him, and accused Vang Pao of war crimes and heroin-trafficking. Five years later, Vang Pao's name was removed from a new school in Madison after opponents said it should not bear the name of a man with such a blood-stained history.

ellauri240.html on line 126: He was married to five women but was forced to divorce four of them when he arrived in the US. He is survived by his son, Chu Vang. It has been reported Vang Pao fathered more than 20, no, min 25 children.

ellauri240.html on line 128: In 2007, he was arrested and charged with other Hmong leaders in federal court with conspiracy in a plot to kill communist officials in his native country. Federal prosecutors alleged the Lao liberation movement known as Neo Hom raised millions of dollars to recruit a mercenary force and conspired to obtain weapons.

ellauri240.html on line 131: To learn more about the CIA’s efforts to stop the spread of communism deeper into Southeast Asia, and the amazing firsthand stories of sacrifice and bravery of the Hmong men and women who served in the operation, watch the full-length documentary America’s Secret War.

ellauri240.html on line 134: Fred was the president and chairman of Andersen Corp., America's largest manufacturer of windows and patio doors, from 1914 until he retired in 1972. He served the company for more than 75 years. Katherine also devoted much of her time to the company, serving on the board of directors for 50 years. In 1959, the couple created the Andersen Foundation, now called the Fred C. and Katherine B. Andersen Foundation. 

ellauri240.html on line 138: January 6, 2011. China's stealth jet is no cause for alarm: US. The day after a Chinese newspaper published photos of what is supposedly a prototype of China's first stealth jet, US officials said they are not worried about the development.

ellauri240.html on line 139: The leak Wednesday of photos of a what appears to be a prototype of China’s first stealth fighter jet attracted immediate attention worldwide, but many note that China is years away from moving that jet into service.

ellauri240.html on line 142: The Global Times did not comment on the authenticity of the pictures, but since the government wields extensive control over state media, the report's appearance and the fact that censors have not removed images from websites suggest a calculated move to leak the information into the public sphere.

ellauri240.html on line 143: That in turn would reflect the growing confidence of the traditionally secretive People's Liberation Army, which is pushing for greater influence and bigger budgets.

ellauri240.html on line 146: "It is not of concern that they are working on a fifth-generation fighter," since the Chinese are "still having difficulties with their fourth-generation fighter, LOL," Marine Col. Dave Lapan, a Pentagon spokesman, told the Associated Press.

ellauri240.html on line 148: “There does tend to be some tendency to take a Chinese asset – whether it is a particular type of missile or boat or radar or whatever – and ascribe to the Chinese the same capability that we would have if we had the same item,” says Dr. Kenneth Lieberthal, director of the John L. Thornton China Center at the Brookings Institution in Washington.

ellauri240.html on line 150: “We have enormous experience on how to use these things. We have tested them in combat,” he says, while China has not. We have killed an enormous number of enemies with it. “And that makes an enormous difference.”

ellauri240.html on line 155: 2.8.2022 According to international affairs magazine National Interest, the J-20 jet is considered to be "potentially less maneuverable" than an F-22 due to its larger size. The F-22 is also potentially able to sustain quicker speeds for a longer period of time, according to the magazine.

ellauri240.html on line 157: Joskus alakulossa on kyse anhedoniasta eli mielihyvän puutteesta. Se on olotila, jota lähes jokainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä. Silloin mikään ei tunnu enää hyvältä. ”Anhedoniassa oleellista on se, jos aiemmin mielihyvää tuottaneet asiat eivät enää sitä tuota. Jos alakuloinen olo johtuu maailmantilanteesta, mutta apina edelleen kokee mielihyvää omassa elämässään esim ruuasta, panosta, paskantamisesta tai roskaviihteestä, ja sille yhä maistuu paasaus ja murhasarjan sarjamurhst, tällöin ei ole kyse anhedoniasta”, lohduttaa integratiivisen kielitieteen ja psykiatrian professori Fred Karlsson Turun yliopistosta      

ellauri240.html on line 163: Saksikäsi Edward (Edward Scissorhands) on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut Tim Burtonin ohjaama elokuva, jonka pääosia näyttelevät Johnny Depp (taas!), Winona Ryder ja Dianne Wiest. Elokuva kertoo saksikätisestä Edwardista, joka yrittää elää tavallisten ihmisten kanssa, mutta huomaa olevansa liian saxikätinen. Elokuvan idea perustuu Burtonin itse kehittämään hahmoon, jonkalaisia on fantasiaprujut pullollaan. Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu. Ei saa juosta saxet kädessä, Lea varoitti, eikä tikkunekku suussa, hihhu voi mennä läpi häälhä kihalaesha (näyttää kädellä). 

ellauri240.html on line 167: Saxikäsi Edward ystävystyy Pegin nuoren Kevin-pojan (Robert Oliveri) kanssa, ja myös Pegin aviomies Bill (Alan Arkin) lämpenee Edwardille. Myöhemmin Edward rakastuu myös Bagginsien teini-ikäiseen tyttäreen, Kimiin (Winona Ryder). Heidän ensikohtaamisensa ei kuitenkaan suju hyvin, sillä Edward hutilus onnistuu mutiloimaan telttaretkeltä kotiin palanneen Kimin tämän omassa makuuhuoneessa. Tuli tehtyä tahaton tyttöjen ympärileikkaus. 

ellauri240.html on line 169: Pegin naapurit vaikuttuvat Edwardin ilmiömäisistä pensas- ja hiustenleikkuutaidoista. Naapuruston uskonnollinen fanaatikko Esmeralda (O-Lan Jones) ja Kimin urheilijapoikaystävä Jim (Anthony Michael Hall) alkavat kuitenkin inhota Edwardia heti ensi näkemältä. Naapuruston kotirouva Joyce (Kathy Baker) päivänpannuineen ehdottaa, että Edward avaisi hänen kanssaan kampaamon. Heidän ollessaan tarkastamassa tulevia kampaamotiloja Joyce yrittää vietellä Edwardin takahuoneessa, minkä seurauksena Edward lähtee hätääntyneenä pois lipsutellen saxiaan.

ellauri240.html on line 171:   Pakettiautoon rahaa haluava Jim käyttää Edwardia tiirikkana murtautuakseen vanhempiensa taloon. Heidän tulonsa laukaisee kuitenkin murtohälyttimen, ja kaikki Edwardia lukuun ottamatta pakenevat. Vihainen Kim vaatii, että he palaavat takaisin hakemaan Edwardin mutta tuloksetta. Edward pidätetään ja vapautetaan, kun psykologiset testit paljastavat, että eristyksissä elämisen seurauksena Edwardilla ei ole käsitystä oikeasta ja vasemmasta.

ellauri240.html on line 175:   Joulukiireissä pakatessaan lahjoja Edward viiltelee höxötyxissään vähän kaikkia. Alkaa kuulua lähestyvän poliisiauton sireenien ulvontaa, ja Edward pakenee kukkulalla sijaitsevaan kartanoonsa. Naapurit lähtevät vihaisena väkijoukkona hänen peräänsä. Kim suuntaa kartanolle oikotietä ennen kuin naapurit ehtivät sinne ja tapaa Edwardin jälleen. Jim seuraa heitä ja hyökkää julmasti Edwardin kimppuun. Edward ei yritä vastustella, kunnes Jim epähuomiossa läimäyttää ja tönäisee Kimiä. Edward puukottaa Jimiä vatsaan hätävarjeluna ja työntää hänet ikkunan lävitse kuolemaan. Kaikki naapurit palaavat koteihinsa tyytyväisinä. Juu tässä rainassa ällöttävä Johny Depp on tosiaan se saxikäsi Eetu. Eetu olikin kilppi, toisin kuin se pedofiili Freddy. Krueger oli harrastuxineen lähempänä suomalaista Jammu Siltavuorta, joka vuorostaan oli hämmästyttävästi samannäköinen kuin el Lauri vanhana.

ellauri240.html on line 183:   Heti siv. 12 alkaa tv-sarja lähtä longixi verrattuna Grace Metaliouxen alkuteoxeen: Rodney oli suurihahoinen 14-vuotias, jolla oli musta, kiharainen hiuskuontalo ja paxuhuulinen suu. Jonakin päivänä hän saa rangaistuxensa, mutta vasta saatuaan depressiivisen Allisonin pillua. Hän on naisista kaunein minkä tiedän. Myös pienet rinnat prinsessallani siedän. Hattu on moitteeton ja hyvä myös ryhti vartalon. Ruudun takaa tyttöni katsoo vain.

ellauri240.html on line 190: Metalious valmistui Manchester Central High Schoolista 1942 ja avioitui seuraavana vuonna George Metaliousin kanssa. Sodan jälkeen George Metalious opiskeli sodassa palvelleille tarkoitetun tuen turvin, ja valmistuttuaan New Hampshiren yliopistosta hän vastaanotti rehtorin viran Gilmantonin kylässä New Hampshiressa. Gilmantonin on sanottu olevan sen kaupungin esikuva, johon Metalious sijoitti vuonna 1956 julkaistun romaaninsa Kaupunki nimeltä Peyton Place tapahtumat. Kirja oli myyntimenestys, ja se oli yli vuoden The New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla. Vuonna 1957 kirjasta tehtiin elokuvaversio Peyton Place – vihan tyyssija ja myöhemmin televisiosarja Peyton Place. Metalious kirjoitti kirjalle myös jatko-osan Paluu Peyton Placeen. Metalious kuoli 39-vuotiaana alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin.

ellauri240.html on line 192: Peyton Placen kaupunki oli yhdistelmä useista New Hampshiren kaupungeista: Gilmantonista, jossa Metalious asui (ja joka paheksui kuuluisuutta); Laconia, ainoa Peyton Placen kokoinen lähikaupunki ja Metaliousin suosikkibaarin paikka; ja naapurikaupungit Alton ja Belmont. Gilmanton Ironworksin kylässä joulukuussa 1946 tytär murhasi seksuaalisesti hyväksikäyttäneen isänsä (johon kirja osittain perustuu). Belknap Countyn sheriffi Homer Crockett ja New Hampshiren osavaltion poliisin jäsenet tutkivat murhaa. Hollywood ei hukannut aikaa lunastaakseen kirjan menestystä – vuosi sen julkaisun jälkeen voimakkaasti desinfioitu elokuva Peyton Place sai suuret lipputulot. Elokuvan ensi-ilta pidettiin Colonial Theaterissa Laconiassa, New Hampshiressa. Parhaimmillaan TV-sarja, jota alettiin esittää syksyllä Metaliousin kuoleman jälkeen (ABC-TV :ssä 1964–1969), oli myös menestys. 

ellauri240.html on line 194: Metaliousin kustantaja ylensi häntä valokuvassa, jonka otsikko oli "Pandora sinisissä farkuissa". Kommentoidessaan kriitikkojaan hän huomautti: "Jos olen surkea kirjoittaja, niin kauhean monilla ihmisillä on surkea maku". Totta. Työnsä rehellisyydestä hän sanoi: "Jopa Tom Sawyerilla oli tyttöystävä, ja puhua aikuisista puhumatta heidän seksihaluistaan on kuin puhuisi ikkunasta ilman lasia."

ellauri240.html on line 201: Metalious kärsi maksakirroosista vuosien runsaan juomisen seurauksena. Hän kuoli 25. helmikuuta 1964 39-vuotiaana. "Jos minun pitäisi tehdä se uudestaan", hän sanoi kerran, "on helpompaa olla köyhä. Ennen kuin minä onnistuin, olin yhtä onnellinen kuin kukaan muu." Hänet on haudattu Smith Meeting Housen hautausmaalle Gilmantonissa.

ellauri240.html on line 203: Tuntia ennen kuolemaansa Metaliousin lopullinen rakastaja John Rees vakuutti Metaliousin allekirjoittamaan testamentin, joka jätti hänelle koko omaisuutensa, ja ymmärsi, että tämä huolehtisi hänen lapsistaan. Hänen perheensä pystyi mitätöimään testamentin, mutta turhaan, koska hänen omaisuutensa osoittautui maksukyvyttömäksi vuosien ylellisen elämän, anteliaisuuden "ystäville" ja agentin kavaltamisen vuoksi. Kuollessaan hänellä oli pankkitilejä yhteensä 41 174 dollaria ja velkoja yli 200 000 dollaria. Ei helkkari, mitä sievistelyä! tässä on Metaliousin tosi tarina, karhennettu turtana:

ellauri240.html on line 205: Metalious's father deserted his wife and three daughters when Grace was 11 years old. At that time divorce was unusual in a French Canadian family, and Grace and her sisters felt stigmatized. In high school Grace met George Metalious, who was neither Catholic nor of French-Canadian background and, thus, highly unacceptable to her family. Nevertheless, they married in 1943. A few years later, with one child already, the Metalious's moved to Durham, New Hampshire, where George attended the University of New Hampshire. It was here that Metalious began writing seriously, neglecting both her house and, eventually, three children, despite the condemnation of her neighbors.

ellauri240.html on line 207:   After graduation George was offered a position as a principal at a school in Gilmanton, New Hampshire. By now the family had three children, all dependent upon his meager salary. It was while she was living in Gilmanton that Julian Messner, a New York publisher, agreed to publish Peyton Place. The book was a best seller by the fall of 1956, and Metalious became a wealthy woman overnight. Eventually, 20 million copies were sold in hardcover, along with another 12 million Dell paperbacks. Metalious became famous as the housewife who wrote a bestseller; she was referred to as "Pandora in Blue Jeans," the simple small-town woman who opened the box of sins.

ellauri240.html on line 209: Peyton Place is the story of a small New England town that, beneath its calm exterior, is filled with scandal and dark secrets. The novel contains sex, suicide, abortion, murder and a subsequent trial, and rape. The citizens of Gilmanton were outraged, certain that Grace Metalious was describing real people in the book and sure that she had brought shame and unwarranted notoriety to their town. After Peyton Place was published, the whole image of the small town in America was forever changed. From then on the very phrase "Peyton Place" was used to describe a town that is rife with deep secrets and rampant sex beneath the veneer of picturesque calm.

ellauri240.html on line 211:   Peyton Place was banned in many communities; in fact, the local public library refused to purchase a copy of the book and did not have one until 1976, when newswoman Barbara Walters donated one to them. In Gilmanton there were threats of libel suits against Grace Metalious. Ministers and political leaders all over the country condemned the novel, claiming that it would corrupt the morals of young people who read it. The novel was banned altogether in Canada and several other countries.

ellauri240.html on line 213:   Despite its notoriety and the large amounts of money it earned her, the book led to the ruination of Grace Metalious. She purchased a house that she had long admired in Gilmanton, then had it extensively remodeled. Meanwhile, her husband's contract with the Gilmanton school was not renewed. Officially, he was not fired, but the rumor was that the dismissal was because of his wife's book. At any rate, it made good publicity for the book. George eventually got a new job in Massachusetts, but Grace refused to leave her house. Eventually the two divorced and Grace, who had begun drinking heavily, married a local disc jockey.

ellauri240.html on line 215: Grace went on to write three other novels: Return to Peyton Place (1959), The Tight White Collar (1960), and No Adam in Eden (1963). None of them achieved the same kind success as Peyton Place, though there are critics who feel that No Adam in Eden, a gritty book about the lives of mill workers in Manchester, is her best. By 1960 Grace and George had reconciled and remarried, only to separate again in 1963. She died in 1964 of cirrhosis of the liver and is buried in Gilmanton.

ellauri240.html on line 217:   After she died, George wrote his own book called The Girl from "Peyton Place." The book offers a husband's view of how Metalious was exploited after the publication of the book, but also of how she was responsible for bringing unhappiness to herself and to others. A whole series of other "Peyton Place" books were produced after Grace Metalious's death, with titles like The Evils of Peyton Place and Temptations of Peyton Place. None of these were a commercial success.

ellauri240.html on line 219: Peyton Place was made into a movie starring Lana Turner and Hope Lange in 1957. The town of Gilmanton opposed having the movie filmed there, and eventually it was filmed in Camden, Maine, a location totally unlike any rural mill town. A television series, starring Mia Farrow and Dorothy Malone, was produced that lasted from 1964-1969. Both the film and the television show were cleaned up and did not contain the language or sexual specificity of the novel.

ellauri240.html on line 221:   Although Peyton Place is still well known for its depiction of a certain kind of small town society with many hidden secrets, few people read the book any longer. Few people read any books any longer. Scandalous in its time, it no longer has the same force of shock that it did when it was published. Thanx to the pill. 

ellauri240.html on line 225: Njoo, jatketaan referaattia. Pium paum koulun kello kilkkaa kilkuttajana pervo puutarhuri, jonka vaimo on katuhuora ellei pahempaa. Pikku Norman Page on niinkö kissanpoika kaivossa, jonka sinne heitti kelju Keijo K., eli Rodney Harrington. Kukas sen sieltä pelasti? No kiltti Pentti P. eli Ted Carter, joka juoxee baritooniäänisenä Selena Crossin perässä häntä ojossa. Terve menoa paxulainen! huutavat luokan pojat Allisonille. Mia Farrow oli ihan väärän mallinen Glendooran vaatteisiin. Selena asuu tervapaperitönössä ja sen isä on viinamäen miehiä. Olen paremmassa kunnossa maanantaina, ajattelee leipääntynyt Aili Konttinen, jota pikku Allison taitaa kuumottaa. 

ellauri240.html on line 227:   Vaatetusliike Huokea Kulma kukoisti. Allison oli Allisonin isän nimi. Äiti Constance piti yxinäisestä ex-huoran elämästä. Miehet eivät olleet tarpeellisia, sillä he olivat useimmiten epäluotettavia ja aiheuttivat vain harmia. Nainen tarvii niitä kuin kala polkupyörää. Rikkaat tekevät rahaa ja köyhät lapsia. Rikkaat asuvat Kastanjakadulla. Koulu on Vaahterakadulla. Leightonilla oli peppuasioita Mansessa. Harrington puhuu kuin publikaani citizens' righteistä kun muut huolehtivat köyhäinavusta. Ei helkkari, jenkkilässä ei mikään ole muuttunut, eikä tule muuttumaankaan ennenkuin maailma on päässyt tappiin saakka, mikä onnexi on jo aika lähellä.

ellauri240.html on line 235:   Talonmiehen Piia syötti Seijalle lipeäsaippuoita karkkina. Seija joutui siitä mahahuuhteluun. Siihen loppui leikit Piian kanssa. Pirkko ei päästänyt Laivanvarastajankadun talonmiehen poikaa Antti Rätyä meille sisälle ja teki lopun meidän leikeistä. Allisonin äiti koittaa savustaa Selenaa pois Allisonin kimpusta. Kun olisi niin paljon hauskojakin lapsia!

ellauri240.html on line 237:   Constancea häirizee että mustalais-Selena näyttää 13-vuotiaana naiselta. Jerry Lee Lewis-vainaja meni sen ikäisen serkuntytön kanssa naimisiin, vaikkei ero edellisen vaimon kanssa ollut vielä selvä. Siihen tyssäsi Jerryn tähdenlento. Tuli kananlento. Great balls of fire. Muhammedin lentoa ei moinen haitannut. Eikä Allisonin juutalaisen hellunkaan. Allen sexually assaulted his adopted daughter Dylan Farrow when she was seven - which he has vehemently denied. But who believes him? He took porn pics of the adolescent Korean girl while they still lived in Allison's home.

ellauri240.html on line 242:   In the four-part US series by HBO, Dylan Farrow recalled the moment that Woody Allen allegedly "touched her private parts" when she was seven. Dylan, now aged 35, has previously written that Allen one day led her to an attic at their house when she was seven years old. She alleged: "He told me to lay on my stomach and play with my brother’s electric train set. Then he sexually assaulted me."

ellauri240.html on line 248: Nyttemmin nää heppulit näyttää vähän weatherbeateneiltä, varmaan todellisuudessa vielä ryppyisemmiltä, sillä nääkään kuvat ei ole aivan eilisen teeren poikia. Ei ois kannattanut, Allison, et tainnut oppia mitään Rodney Harringtonista. 3/10 Mian ottolapsista on kuollut ja 2 muuta häippässyt. Melkoinen prosentti mätämunia. Kyl oli hyvä että Vappu sanoi ei "Ping"ille. Se oli vielä hullumpi idea kuin Kumpulan pihalle rakennettavat tervapahvitönöt lapsille tai sijaislapsihoitola tai Mamulandia. 

ellauri240.html on line 249: Mialla on 4 omaa lasta, montakohan niistäkin lie Allen bylsinyt. Mia oli paha äitipuoli sanoo ottolapset nyt. Omista lapsista 3 tuli pullanaamaisesta juutalaisesta pianistista Previnistä ja 1 Woodysta.

ellauri240.html on line 258:   P.S. Äskön nähtiin amer. elokuva, nimittäin Winters Bone, jossa tähtenä oli (vielä nuorempana) se pienisuinen riitakäki tyttö (Jennifer Lawrence) joka ampui nuolipyssyllä muita alaikäisiä täysin tyhjänpäiväisessä dystooppisessa tositeeveepätkässä (Nälkäpelit). Tämä filmi oli hyvä siitä ettei kukaan huutanut. Ihan tyynenä vaan sahattin isävainaan kädet irti ketjusahalla ja opetettin eskaria ampumaan nylkemään ja syömään oravat. Minähän ne oravat myrkytin. Nää on mun maita ei tarvi tulla oravien mesomaan. Vähän kyllä vitutti että noi ex-hippihappodiilerit oli nähtävästi vajonneet ihan johkin klaanimeininkiin kuin tukholman lähiöiden somalit, ja että siinä oli filmitekijöiden mielestä ilmeisesti jotain hienoa. Mikä ihme siinä on ettei jenkit pääse eroon seppoilusta edes white trash-leffoissa. Get off my property! ne sanoo kuin diasteemainen ukrainalainen jutku viulunsoittaja putinistille musikaalissa. Rräyh räyh haukkuu rakit tontinrajalla. 

ellauri240.html on line 268: Timon pettyi kanssa-apinoihin niin, että eristi itsensä muista punapepuista. Hänen kerrotaan päästäneen seuraansa ainoastaan Alkibiadeen. Komediakirjailijat Aristofanes ja Platon sanovat Timonin arvostaneen Alkibiadesta siksi koska katsoi tämän vielä jonakin päivänä tulevan vahingoittamaan Ateenaa pahasti. Ei vaan koska sillä oli kokko komea.

ellauri240.html on line 270: Timonin kerrotaan myös kuolleen ihmisvihansa seurauksena. Hän putosi alas päärynäpuusta ja satutti jalkansa. Hän kuitenkin kieltäytyi lääkärinavusta, jolloin märkinyt haava surmasi hänet. Vielä Pausaniaan (se rupinaamainen kaveri joka varsin valehteli Korinnasta) aikana Ateenassa tunnettiin Akatemian läheisyydessä sijainnut rakennus nimeltä Timonin torni. Timonin hauta oli kuitenkin jo tuolloin ilmaston lämpenemisen ansiosta jäänyt meren peittoon.

ellauri240.html on line 272:   Aristofaneella Timon esiintyy ensimmäisen kerran näytelmässä Linnut. Lysistratessa vanhojen naisten kuoro esittää, että vaikka Timon vihasi (Alkibiadesta lukuunottamatta) miehiä, hän oli ystävällinen naisille.

ellauri240.html on line 274:   Donec eris felix multos numerabis amicos. Tempora si fuerint nubila solus eris. Ante obitum nemo supremaque funera felix. Here lie I, Timon, who alive, all living men did hate, Pass by, and curse thy fill, but pass and stay not here thy gait."

ellauri240.html on line 276: The Shakespearean play ending thus contains several narrative inconsistencies uncharacteristic of Shakespeare, an unusually unsatisfying dénouement, drastically different styles in different places and an unusually large number of long lines that do not scan.

ellauri240.html on line 278:   Linguists have all discovered apparent confirmation of the theory that Middleton wrote much of the play. It contains numerous words, phrases, and punctuation choices that are characteristic of his work but rare in Shakespeare.

ellauri240.html on line 280:   The play's abrasively harsh humour and its depiction of social relationships that involve a denial of personal relationships are Middletonian traits. "Timon of Athens is all the more interesting because the text articulates a dialogue between two dramatists of a very different temper."

ellauri240.html on line 284: Middleton's plays are marked by often amusingly presented cynicism about the human race. True heroes are a rarity: almost every character is selfish, greedy and self-absorbed. Middleton's work has long been praised by literary critics, among them Algernon Charles Swinburne and T. S. Eliot. The latter thought Middleton was second only to Shakespeare. 

ellauri240.html on line 286: Some Frank refers to Timon of Athens as "a poor relation of the major tragedies." This is the majority view, but the play has many scholarly defenders as well. Nevertheless, and perhaps unsurprisingly due to its subject matter, it has not proven to be among Shakespeare's popular works.   

ellauri240.html on line 288: Mutta vittu mitä genreä se on? Kriitikot ovat ymmällään. Soellner (1979) argues that the play is equal parts tragedy and satire, but that neither term can adequately be used as an adjective, for it is first and foremost a tragedy, and it does not satirise tragedy; rather, it satirises its subjects in the manner of Juvenalian satire while simultaneously being a tragedy.

ellauri240.html on line 290:   Herman Melville considered Timon to be among the most profound of Shakespeare's plays. Melville used the term "Timonism" about an artist's contemptuous rejection of both his audience and mankind in general. 

ellauri240.html on line 301:  Lueskeltuani sieltä täältä Pikku-Aunen opasta en pidä sitä hassumpana kun ottaa huomioon julkaisuajankohdan 1981, jolloin ize vasta sain väitöskirjan valmiixi. Pikku-Aune kuuluu tietysti ihan toiseen sukupolveen, ja sen kuvauxet Amerikan yritäjämiesten viidakkopartioista maan laissez-faire bisnexen syövereissä tuovat mieleen Valittujen Palojen 60-luvun vessalukemistot. Silti vittu, Pikku-Aune ei suinkaan toistele vain lapsena oppimiaan ennakkoluuloja, toisin kuin miehet joiden aivomaailmaa se kuvailee, vaan aika selvänäköisesti näyttää mistä kana kusee, ja kukkokin. 

ellauri240.html on line 307: Adichie varttui Nigeriassa Nsukkan yliopistokaupungissa keskiluokkaisessa perheessä viidentenä kuudesta lapsesta. Hänen isänsä James Nwoye Adichie oli matematiikan professori yliopistossa ja äiti Grace Ifeoma Adichie "työskenteli yliopistossa hallinnollisissa tehtävissä". Etniseltä alkuperältään Adichie on igbo. Sen kansallislaulu on siis Finlandia, ja sen porukat koittivat Biafran sodassa epäonnistuneesti lähteä Nigerian liittovaltiosta Nigerin suiston öljyvarat kainalossa.

ellauri240.html on line 309: Adichie opiskeli Nigeriassa lääketiedettä ja farmasiaa, mutta keskeytti opinnot ja muutti 19-vuotiaana Yhdysvaltoihin. Aina nää kynäilijät lähtee kesken opintojen. Tai oikeammin, niistä tulee kynäntyöntäjiä koska ne ei pääse opintoja loppuun. Näitähän meillä on ihan kotivaroixi. Hän opiskeli viestintää ja valtio-oppia ja valmistui kandidaatiksi vuonna 2001 Eastern Connecticut State Universitystä. Vuonna 2003 Adichie suoritti maisterin tutkinnon luovassa kirjoittamisessa Johns Hopkinsin yliopistossa. Hän suoritti toisen maisterin tutkinnon Afrikan tutkimuksessa Yalen yliopistosta vuonna 2008. Olis tehnyt MD:n niin ei ois tarvinnut näitä päntätä. Tai hei, Chimananda on varmaan ansainnut kynäilyllä enemmän kuin konsanaan tohtoroinnilla, eikä ole yhtä pahaa aidsin ja ebolan riskiä.

ellauri240.html on line 311:   Adichien teos Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä ilmestyi maaliskuussa 2017 suomeksi. Ruotsissa kirja jaettiin kaikille 16-vuotiaille joululahjana vuonna 2015. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö, Otava, Jyväskylän yliopisto, Tampere-talo ja feministinen ajatushautomo Virtain Hattu käynnistivät 2016 hankkeen, jossa kirja jaettiin kaikille yhdeksäsluokkalaisille. Tämä herätti jonkin verran "keskustelua" Ilta-Pulun viha-alustalla. Suurimmat peukutuxet saivat lyhkäisimmät mielipiteet, kai sixi että analfabeetit luolamiehet jaxoivat ne lukea. Nämä välihuudot saivat 1000-100 peukutusta:

ellauri240.html on line 313: Opetuksesako ei muka ole rahaa mitä voi leikata? Huh huh. (👍 Hyvin sanottu: 1102)

ellauri240.html on line 315: Ei voisi taas turhempaan kirjaan rahaa upottaa. Nyt arvioita kuinka moni ysiluokkalainen lukee tuon??? Itse luen paljon erilaista kirjallisuutta mutta tuota kirjaa tulen tuskin ikinä lukemaan. Eikö joku tasa-arviosta kertova kirja olisi ollut parempi sijoitus.

ellauri240.html on line 329: Just. Kävisikö asia toisinpäin?? Jos miehet saisivat kirjan... tämä tasa-arvo on kyllä jo kääntynyt enempi sinne hakevien suuntaan. Esim. Sossun ja kelan toiminta polkee isän oikeuksia. Isällä ei ole edes oikeutta lapsen isyyden selvittämiseen . Naisella se oikeus on, pitäähän maksaja löytää. Jöpö

ellauri240.html on line 331: Aivopesua lapsesta asti. Neuvostoliitto romahti, mutta Suomessa meno jatkuu kuin ennenkin. Jaaha

ellauri240.html on line 333: Itehhän olen sitä mieltä, että feminismi on mennyt yli äyräiden ja on nykyään enemmänkin miesten vihaamista kuin tasa-arvoa. Eli en siis kannata tämän kirjan jakamista oppilaille, jotka eivät välttämättä ajattele tätä kirjaa kriittisesti. Pitää kuitenkin itse vielä lukea tämä kirja ennen kuin sanon enempää.

ellauri240.html on line 349: Feminismi ei edistä tasa-arvoa. Oi aikoja, oi tapoja. Kukahan Suomessa alkaisi ajamaan todellista tasa-arvoa? Esim. myös naisille asevelvollisuus pakolliseksi.

ellauri240.html on line 351: Ei juma ei käy meidän lapsille menee roskii saman tien en halua kotiin mitään typerää propakandaa. Sepi

ellauri240.html on line 355: Olisi ollut edes Eino Leinon runokirja...voin sanoa, että 99% näistä menee roskiin. Ei edes kierrätykseen, vaan roskiin. Ihan siis kaatopaikalle.

ellauri240.html on line 357: Tasa-arvo lain vastainen hanke veronmaksajien rahoilla!

ellauri240.html on line 361: Ottaen huomioon kuinka paljon enemmän pojat ovat epätasa-arvoisessa asemassa kouluissa verrattuna tyttöihin, tämä kirja on aika surullinen valinta Opetushallitukselta. Viesti on selvä: vain tyttöjen tasa-arvoisuus on tärkeää. Onko ihme että poikien opiskelumotivaatio, keskiarvot, Pisatulokset ja vastaavat ovat tippuneet viimeisen 30 vuoden aikana? Eipä se motivoi, kun opettajat ja koululaitos viestittävät, että tytöt ovat poikia tärkeämpiä. NÄÄS NÄÄS

ellauri240.html on line 367: Miksi ei jaeta vaikka kirjoja isämaallisuudesta? Ei kai siinä mitään pahaa ole. On järkyttävän yksisilmäistä politikointia nuorille. Enmaksa

ellauri240.html on line 369: Mitenköhän nuo afrikan kokemukset naisen asemasta tänne tasa-arvon mallimaahan mitään uutta tuovat. Tahallaanko ärsytetään?

ellauri240.html on line 373: Eipä ole taas kysytty haluaisimmeko verorahojamme moiseen käyttää. Iso ei!

ellauri240.html on line 383: Huoh ja kun minä olin muutama vuosi sitten yläasteella ei meillä ollu työkirjoja ollenkaan rahapulan takia... Toivottavasti niitä ei korvattu näillä. Annu

ellauri240.html on line 389: Beep! Tasa-arvo ei ole sama asia kuin feminismi. Eikä feminismi ole tasa-arvoa. Suomihan on hyvin epätasa-arvoinen maa miehille, kun katsoo perheoikeuden, sosiaalisen ja hyvinvoinnin tilastoja. Tätä osa-aluetta hallinoi STM ja THL. Koululaitoskin on mennyt siihen suuntaan, että pojilla menee huonosti. Onko viranomaiset pahin epätasa-arvon alkulähde? Toivo mukaan kirja havahduttaa pojat näkemään asioita, joista ei saa puhua. Jatkopalikka

ellauri240.html on line 401: Tasa-arvo on meidän suomalaisten arvoista ja ihanteista tärkein. Feminismi ei ole eikä tue tasa-arvoa. On törkeää syöttää väkisin suomalaisten arvojen vastaista propagandaa nuorille. (👍 Hyvin sanottu: 9)

ellauri240.html on line 405:   Vai että oikein wikipediasta...Siinä ei sitten puhuta että feminsimiä on ollut monenlaista. Ensimmäinen "feminismiaalto" tarkoitti naisia jotka taisteli naisten äänioikeuden puolesta. Toinen "feminismiaalto" syntyi 60-luvulla ja halusi jakaa valtaa miesten ja naisten välillä. Kolmas "feminismiaalto" eli tämä mikä nyt myllää haluaa naisten ja miesten välistä tasa arvoa KAIKISSA asioissa. Jos kaikessa halutaan tasa arvo niin aloitetaan esim. pakollinen asepalvelus kaikille sekä miehille että naisille. Naisalokkaat kuselle Dragsvikin miesten vessan kusilaarille! Kazotaan ylettyvätkö! (👍 Hyvin sanottu: 3)  (👎 TLDR: 1000) 

ellauri240.html on line 407:       Ottaen huomioon kuinka paljon enemmän pojat ovat epätasa-arvoisessa asemassa kouluissa verrattuna tyttöihin, tämä kirja on aika surullinen valinta Opetushallitukselta. Viesti on selvä: vain tyttöjen tasa-arvoisuus on tärkeää. Onko ihme että poikien opiskelumotivaatio, keskiarvot, Pisatulokset ja vastaavat ovat tippuneet viimeisen 30 vuoden aikana? Eipä se motivoi, kun opettajat ja koululaitos viestittävät, että tytöt ovat poikia tärkeämpiä. (👍 Hyvin sanottu: 9)

ellauri240.html on line 409:   ...ja kaikista yllä mainitusta jutuista huolimatta tutkimusten mukaan pojat / miehet saa kuitenkin a) helpommin/nopeammin töitä kuin nainen, b) useammin vakituisen työsuhteen kuin nainen, ja c) parempaa palkkaa kuin nainen. Tämä kaikki siis vaikka tytöt valmistuu kouluista keskimäärin nopeammin ja paremmin arvosanoin kuin pojat. Että se siitä poikien sorrosta. (👎 Pahasti sanottu: 100)

ellauri240.html on line 411:       On se kumma miten valtion rahoilla taas ostetaan jotain taytta soopaa. Otavan pojat tai joku muu varmaan lahjonut pikkuisen, eikun lobannut kai on se lahjonnan sijaan kaytettava sana. Jotain vilunkia pakko olla, terveela jarjella tata ei voi selittaa. Eika tietenkaan kotimasita kirjailijaa tueta, vana nigerialasiamerikkalaista. Oishan meilla ollut vaikka naa Mielensapahoittaja-kirjat. Mitapa sita omia verorahoja kotimaiseen... Ja jos kirjan nimessa on feminismi-sana tasa-arvon sijasta niin se pitaisi laittaa roskakoppaan jos en takia. Tama sitä monimuotoisuutta on. Toivottavasti joku saa potkut. (👍 Hyvin sanottu: 10)

ellauri240.html on line 417:     Mitä ihmeen propagandaa tämä nyt on? Ei Suomessa ole tuollaisia ongelmia toisin kuin jossain Afrikassa. Täällä meilläpäin feministit ovat enimmäkseen vain katkeria miehiin pettyneitä ylimielisiä miesvihaajia, eikä mitään naisten tasa-arvon kannattajia. Oikea tasa-arvo on sitten sitä kun sukupuoleen suhtaudutaan todellakin neutraalisti, niin että se on täysin merkityksetön tekijä, eikä siitä tarvitse tehdä suurempaa numeroa suuntaan kun toiseenkaan. Tasa-arvon asia ei korjaannu sillä että naisten asemaa aletaan ylikorostaa eri tilanteissa. Menköön Afrikkaan tai Lähi-itään jakamaan kirjojaan, siellä voisi olla enemmän tarvetta. (👍 Hyvin sanottu: 4)

ellauri240.html on line 419: Kuinka se "sukupuoleen neutraalisti suhtautuminen" mahtaa ikinà onnistua? Ei tarvi mennà kun lelukauppaan tai lastenvaate-osastoille, niin siellà jo erotellaan sukupuolet: tytòille vaalenpunaista prinsessamaista nukkea sekà rimpsua ròyhelòà ja pojille vaaleansinistà sekà autoja ja sotilaita. Aivopesua vauvasta vaariin ja se jatkuu. Esimerkkejà olisi vaikka kuinka paljon. Mikähän siinä on väärin jos pojat leikkii autoilla ja tytöt nukeilla. Pitäiskö ne pakottaa vaihtaamaan leikkejä. Mitähän iloa siitä on ja kenelle. Feministeillä on jokin kummallinen halu että kaikkien pitäisi olla sukupuolettomia olioita. Kyllä sitä voidaan olla tasa-arvoisia vaikka miehet on miehiä ja naiset naisia. (👍 Hyvin sanottu: 12)

ellauri240.html on line 421: Suomessa tasa-arvo on saavutettu silloin kun naisille on annettu samat oikeudet kuin miehille eli noin 1930-luvulla. Nykyinen "tasa-arvo" ei todellakaan tarkoita oikeaa tasa-arvoa. Nykyisin "tasa-arvo" ei todellakaan tarkoita sitä että naisia ja miehiä pitää kohdella tasa-arvoisesti vaan se tarkoittaa sitä että sukupuolten välille pitää saada 50-50 tilanne esim: vanhempainvapaissa ja johtopaikoissa.
 Nykyisin "tasa-arvon" vuoksi myös sukupuoliroolit pyritään häivyttämään pois eli sukupuolten eroavaisuudet halutaan häivyttää pois eikä aikuinen/lapsi saa olla sellainen kun hän haluaa olla. Todellinen tasa-arvo olisi sitä että ihmisiä kohdellaan yksilöinä, johtajaksi valitaa pätevin/paras ihminen, jokainen aikuinen/lapsi saa olla sellainen kun hän haluaa olla... jne. Feminismi on vielä pahempi asia kuin nykyinen "tasa-arvo" , feminismi on aate mikä mikä pyrkii siihen että naisten pitää olla miehiä ja miesten pitää olla naisia. Summarum, koko "tasa-arvo" on nykyisin jopa sairasta... (👍 Hyvin sanottu: 8)

ellauri240.html on line 423: Parempi tosiaankin olisi antaa niille ysiluokkalaisille kaikille sinkkiàmpàri. Se kelpaisi kaikille vanhemmille eikà sità voisi polttaa ei saunanuunissa eikà roviolla. Turhaa jakaa ilmaisia kirjoja kun sinkkiàmpàri otettaisiin ilohuudolla vastaan joka kodissa Suomessa. (👍 Hyvin sanottu: 7)

ellauri240.html on line 425:   Vai haluaa opetushallitus tällä luoda keskustelua tasa-arvosta ja oikeudesta olla sekä toimia omana itsenään. Kovin ristiriitaista, jos ajattelee kirjan nimeä ja sisältöä. Ei ihme, että mielenterveys ongelmat lisääntyvät, kun nuoret eivät oikeasti saa olla tyttöjä ja poikia omina itsenään. Kun kyse on nimenomaan siitä että saavat olla oma itsensä. Se oma itsensä oleminen ei vaan tarkoita että olis pakko olla perinteisesti tyttö tai poika. Saa olla muttei ole pakko. Mitä pahaa on olla tyttö tai poika? Me olemme biologisesti kehittyneet siksi mitä olemme. Jos olisi tarkoitus ettei sukupuolia ole kaksi, olisimme kehittyneet jo satoja tuhansia vuosia samaksi sukupuoleksi. Näitäkin löytyy maapallosta, kuten esim etanat. (👍 Hyvin sanottu: ?)

ellauri240.html on line 427:   Minähän olen mies. Yleisellä tasolla feministit eivät pidä miehisistä miehistä, vaan haluavat muuttaa ne hiirulaisiksi ja nössöiksi. Se ei vaan onnistu kohdallani. Ja eihän tässä ota kukaan kantaa kirjan sisällöstä, vaan toteavat ettei feminismi enää ole sama kuin alkuaikoina, koska äärifeministit ovat kovaäänisesti lähteneet miesvihalinjalle. Sotaisimmat jopa mediassa todenneet olevansa lesboja ja ettei miehiä tarvita edes sänkypuuhiin. Jos ihmettelee miten saadaan sitten lisää jälkikasvua jota maailma kipeästi kaipaa, vastaus on että adoptio kolmansista maista. Mutta sehän ei matemaattisesti päde, koska sen kersan on jo toinen pari tehnyt maailmaan. (👍 Hyvin sanottu: ?)

ellauri240.html on line 429:   Saanko olla minä? Olen täysin hetero, vähän vanhanaikainen, ja perheeni pää. Olen myös pääelättäjä vaikka ilman vaimoni panosta perheemme ei tulisi näin hyvin toimeen. Autan kotitöissä, kuten auton ja botskin huollossa. Ruuvaan ja nikkaroin himassa jos se on tarpeen. Kaikki raskaat ruumiilliset askareet kuuluvat minulle. Mökillä hoidan puut ja vedet sisään. Kasvatan pojistani miehiä jotka ovat siitä ylpeitä, puolustavat naisensa kaikkia ulkopuolisia uhkia vastaan ja pitävät heitä tasavertaisina. Pidän älykkäistä ja suloisista naisista, joiden kanssa voi keskustella ja joiden kustannuxella saa laskea leikkiä. Naisia ei ehkä kiinnosta, vaan ne haluaa tulla kohdelluiksi ihmisinä eikä miesten suojelun ja ihailun kohteina. Sit pitäis käyttäytyy kun ihmiset. (👍 Hyvin sanottu: 4)

ellauri240.html on line 437: 
Pahan miehen tuntomerkkejä

ellauri240.html on line 439:   Mista nainen voi tietää millainen mies on? Harvat naiset menevät tieten tahtoen naimisiin miehen kanssa, joka on seksuaalisuutensa synkän puolen vanki, miehen, jolla on taipumusta turvautua seksuaaliseen ja fyysiseen väkivaltaan. Yleensä siitä näkyy paljastavia merkkejä (esim. ruoska, pamppu ja nyrkkirauta kaapissa) jotka kyllä varoittavat tulevasta vaarasta, mutta naiset pyrkivät jättämään ne huomiotta. Joskus he eivät kerta kaikkiaan pidä niitä sinä mitä ne ovat, toisinaan he kuvittelevat, että kun he ovat naimisissa, he pystyvät muuttamaan miehen asenteet ja teot. Tämä on erehdys. Ovatpa asenteet tai teot millaisia tahansa, ne yleensä voimistuvat eivätkä heikkene avioliiton solmimisen jälkeen.

ellauri240.html on line 441:   Miehet, jotka ovat supermachoja ja nöyryyttävät naista; miehet, jotka paheksuvat naisliikettä kiivaasti, suorastaan raivoisasti; miehet, jotka kuohahtavat äkilliseen vihanpurkaukseen, jotka alkavat humalapäissään tapella, miehet jotka kazovat alinomaa kovaa pornoa pöydän alla, ovat niitä jotka saavat huvinsa ja nautintonsa seksin pimeältä puolelta.

ellauri240.html on line 443:   On muitakin johtolankoja jotka eivät ole niin ilmiselviä mutta naisen pitäisi kyetä huomaamaan ne. Naisethan ovat erittäin tarkkanäköisiä ihmisten suhteen. Olisi mahdotonta luetella kaikkia johtolankoja, mutta nainen voi huomata tulevan vaaran merkit, jos hän luetteloi kaikki ne poikaystävänsä piirteet jotka kiusaavat häntä. Miten mies kohtelee äitiään. Tai ystäviään. Ovatko he mustelmilla? Tai miten hän ajaa autoa. Tööttäileekö hän muille tiellä liikkujille huutaen Blödmann!  Idiot! Nämä kaikki kertovat jotain tästä miehestä.

ellauri240.html on line 445:   Ajatellaan esimerkixi myöhästymistä. Jos seurustelet miehen kanssa, joka jatkuvasti ja itsepäisesti myöhästyy, tämä voi kertoa sinulle hänestä jotakin jota et ehkä haluaisi myöntää itsellesikään. Tavaksi tulleeseen

ellauri240.html on line 446: myöhästymiseen on aina jokin syy. Ehkä se on hänen tapansa potkia tutkainta vastaan. Hän ei ehkä tahdo istua Axan hännän alla. Hän ei ehkä pidä sinusta. Lyöminen alkaa kun miehelle on kertynyt enemmän paineita kuin hän jaxaa kestää.  Kun asiat eivät suju hänen tavallaan, hän hakkaa sinua. Se on vaaratonta pientä kapinointia, mutta lapsellista.

ellauri240.html on line 451:   Monen vuoden ajan olen turhaan yrittänyt löytää relevantteja sosiologisia tai antropologisia tutkimuksia, jotka valaisisivat syitä tyttöjen julmaan ympärileikkaamiseen. Selityksen sijaan olen löytänyt muita tyttölapsiin kohdistuvia käytäntöjä, jotka ovat vielä julmempia. Yksi niistä oli tyttölasten hautaaminen elävältä joko heti synnytyksen jälkeen tai jonkin ajan kuluttua. Muita esimerkkejä ovat siveysvyö tai ulkoisten sukuelinten aukon sulkeminen teräsneuloilla tai erityisellä lukkoneulalla. Tämä jälkimmäinen menetelmä on äärimmäisen primitiivinen ja paljolti sukua sudanilaiselle ympärileikkaukselle, jossa klitoris ja suuret ja pienet häpyhuulet leikataan kokonaan pois ja sukuelinten aukko ommellaan kiinni lampaan suolen suikaleella niin, että jää vain pieni, tuskin sormenpään kokoinen reikä, josta kuukautisveri ja virtsa pääsevät ulos.

ellauri240.html on line 455:   No vittu sixi tietysti ettei äidistä jää epäilystä, kun taas isä voi olla ihan kuka tahansa! Jokainen kulkumies rotinkainen nimeltä Auf Widersehn on isäehdokas. Näyttää selvältä, että hallitsevien luokkien miehisesti järjestynyt yhteiskunta ymmärsi jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että ilman tiukkaa valvontaa ja kaikkinaista nujertamista naiset eivät suostu alistumaan heitä ympäröiviin moraalisiin, yhteiskunnallisiin, laillisiin ja uskonnollisiin pakotteisiin eivätkä etenkään yksiavioisuuden mukanaan tuomiin vaatimuksiin. Naisten bylsintä piti sixi pitää ihan minimissä (paizi huzujen tietysti, joiden kakaroista ei kukaan välitä).  Mies sen sijaan oli vapaa pitämään useampia vaimoja. Tällainen järjestelmä ei olisi voinut syntyä eikä pysyä pystyssä tähän päivään saakka ilman monenlaisia julmia ja kekseliäitä keinoja, joilla naisen seksuaalisuutta valvottiin. Niillä rajoitettiin naisen sukupuolisuhteet vain  aviomieheen.

ellauri240.html on line 457: Se on tää Darwinin havaizema sukupuolten taistelu mikä on syynä siihen leppymättömään vihaan, jota yhteiskunta osoittaa naisten seksuaalisuutta kohtaan ja niihin aseisin joilla se taistelee nujertaakseen naisen seksuaalisuuden rajut voimat. Pienikin lempeydenosoitus tätä "mahdollista vaaraa" kohtaan voisi saada naisen murtautumaan vankilasta, johon hänet on avioliitossa kahlehdittu, ja hän voisi karata hilpeästi bylsimään toisen miehen kanssa. Patriarkan itulinjaan pääsisi pujahtamaan väärä makkara.

ellauri240.html on line 459: Historia osoittaa selvästi, että isät ovat olleet innokkaita tietämään, keitä heidän todelliset jälkeläisensä ovat, pelkästään sen vuoksi, että voisivat antaa maaomaisuutensa näille. Patriarkaalinen perhe onkin saanut alkunsa taloudellisista syistä. Yhteiskunnan oli luotava samanaikaisesti sekä moraalinen ja uskonnollinen arvojärjestelmä että lakijärjestelmä, jotka pystyisivät suojelemaan ja pitämään yllä näitä taloudellisia intressejä. Loppupäätelmänä voimme todeta, että tyttöjen ympärileikkaus, siveysvyö ja muut raa´at tavat, joita naisiin kohdistetaan, ovat pohjimmiltaan yhteiskuntaa hallitsevien taloudellisten intressien aiheuttamia. Se, että näitä tapoja edelleenkin ilmenee yhteiskunnassamme, osoittaa, että nämä taloudelliset intressit vaikuttavat edelleen.

ellauri240.html on line 469: Jos mies jostain syystä lyö vaimoaan ja ajaa hänet pois kotoa lapsuuden kotiinsa, niin mies voi halutessaan lain ja tän Peit Klopin turvin lähettää poliisisaattueen hakemaan vaimon takaisin luokseen. Jos nainen kieltäytyy tottelemasta ja palaamasta, hänestä tulee lain silmissä El Nahjuz.

ellauri240.html on line 484: V: Puolisoilla on oikeus periä toisiltaan niin kauan kuin heidän avioliittonsa on voimassa. Sillä, että vaimo on hyvä miehelleen tai että hän on Nashiz, ei ole tässä suhteessa merkitystä. Tämä johtuu siitä, että Allah (Ylistetty olkoon Hän) sanoo: Siitä, minkä vaimosi jättävät, sinun osuutesi on puolet, jos heillä ei ole lasta; mutta jos he jättävät lapsen, saat neljänneksen siitä, mitä he jättävät sen jälkeen, kun he ovat maksaneet testamentin tai velat. Siitä, jonka jätät, heidän (vaimonne) osuus on neljännes, jos et jätä lasta; mutta jos jätät lapsen, he saavat kahdeksasosan siitä, mitä jätät sen jälkeen, kun olet maksanut testamentin tai velat. (osanumero 16; sivunro 505) Siten Allah (Kunnia olkoon Hän) yhdisti edellä mainitun perintöpäätöksen avioliittoon, joka on edelleen voimassa kysymyksessä mainitussa tapauksessa. Allah suokoon meille menestystä. Rauha ja siunaukset olkoon profeetta Muhammedillemme, hänen perheelleen ja kumppaneillemme. Piiskaa nahjuxille.

ellauri240.html on line 489: “Cynicism is a disease that robs people of the gift of life.” – Rainn Wilson

ellauri240.html on line 491:   This podcast is brought to you by MeUndies. If I’m not going commando, then I’m wearing MeUndies. I’ve been testing out a pair for about 3 or 4 months now, and, as a result, I’ve thrown out my other underwear. They look good, feel good, have different hole options for men and women, and their materials are 2x softer than cotton, as evaluated using the Kawabata method. Not only does MeUndies offer underwear, but they also have incredible lounge pants. I wear them when I record the podcast, and when I’m lounging out and about grabbing coffee.

ellauri240.html on line 493: When you think of the word successful, who is the first person that comes to mind and why?

ellauri240.html on line 494: Rainn Dietrich Wilson. (s. 20. tammikuuta 1966 Seattle, Washington), hän on yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänet tunnetaan parhaiten roolistaan Dwight Schrutena televisiosarjan Konttori yhdysvaltalaisessa versiossa. Hän ei saanut tähtiosaa, eikä sivuosastakaan Emmyä. Hän tuli tähtien shakkiottelussa toisexi. Outside of acting, Wilson published an autobiography, The Bassoon King, in 2015, and co-founded the digital media company SoulPancake in 2008. In 2022, On November 10, 2022, Wilson changed his name on social media to Rainnfall Heat Wave Rising Sea Levels Wilson in an effort to raise awareness about climate change, though he did not legally change his name.

ellauri240.html on line 496: Wilson and his family are members of the Baháʼí Faith. They have two pit bulls, Pilot and Diamond; two Vietnamese pot-bellied pigs, Snortington and Amy; a donkey named Chili Beans; and a zonkey named Derek. He uses his  arts to impregnate adolescent girls in rural Haiti. Soulpancake.com (sold out to some media company in 2016) is "temporarily unavailable".

ellauri240.html on line 498: The Zonkey is a hybrid animal that is created by cross-breeding two different species of animal that belong to the same genetic group. Technically though, an individual is only classed as a Zonkey if it is sired from a male Zebra and female Donkey, as one that has a male Donkey and female Zebra parents is known as a Zedonk.  

ellauri240.html on line 500:   Founded in 2008 by Rainn Wilson et al., SoulPancake was created to encourage open-heart dialogue about what it means to be human. Throughout the years, we created content that explores the ways we all seek connection, hope, truth, identity, and purpose. (What a revolting bunch of buzzwords!)

ellauri240.html on line 510:   Seija ja Pirkko lähetettiin Siviän luoxe pyytämään koiruohoa. Tytöt menivät Siviän mökkiin ja kysyivät: olisiko tädillä sitä täiruohoa? Täti läxi hakemaan, silloin kuului Talasniementieltä jotain porinaa. Nyt se kalakeitto hurahti hellalle! huusi Siviä. Ei kun se oli tukkiauto, sanoivat tytöt.

ellauri240.html on line 513: Mixi Suomessa keski-ikäiset naaraspulut ovat haukimpia?

ellauri240.html on line 515: Luulin että Hoblan russofobinen Anna Lena Laurén oli tapaus sinänsä. Väärin luultu. Urhean Ilta-Pulun Arja Paanasen pääkirjoitus on vielä hurjempaa haukanlentoa:

ellauri240.html on line 518: Siitä alkaisi nimittäin meidän kaikkien läntisten demokratioiden uudelleenkoulutus sekä ”parantaminen natsismista, venäläisvihasta ja Saatanasta”, kuten Venäjän perustelut Ukrainan sodalle nykyisin kuuluvat.

ellauri240.html on line 523: Paskapuhetta! Meidän länkkäreiden länkyttämä asia on oikea! Kahdesta oikeasta ei voi tulla yhtä väärää! Solovjovin puheet ovat vain yksi esimerkki hyytävästä russismista eli venäläisestä fasismista. Naapurikansan murhaaminen puetaan puheiksi siitä, että väitetysti lääkitään perusteetonta venäläisvihaa.

ellauri240.html on line 525: PUTININ voitto merkitsisi ensiksikin sitä, että Venäjän sotarikokset jäisivät rankaisematta ja vaille perusteellista tutkimusta. Kremlin propaganda tekisi venäläisestä kansasta muita ylempänä olevan voittajakansan, jolla olisi oikeus vaatia itselleen hyvitystä paitsi Ukrainalta niin myös koko läntiseltä maailmalta ja Natolta, joita vastaan Venäjä katsoo nyt taistelevansa. Kreml pääsisi sanelemaan uutta maailmanjärjestystä. Se pohjautuisi siihen, että Venäjällä olisi etusija kaikkeen haluamaansa ja muilla velvollisuus taipua. Tänk om hela jorden till slut blir Ryssland! Hjälp! Rysktalande gör sig beredda at ta hand om våra kvinnor!

ellauri240.html on line 530:   Mistähän johtuu että suomalaiset haukat on tälläsiä tyrnäviä puluja? Joskus ajateltiin että jos rauhantahtoiset naiset olisivat valtioiden ruorissa, niin sodat loppuisivat siihen. Ei tainnut tulla otetuxi huomioon, että valta korruptoi. Apinoita ne ovat naarasapinatkin, ja yhtä lailla riidanhaluisia jos annetaan. Valta vetää puoleensa, kuin kenraali Oga Uju-tätiä, vaikka kenraalin hampaat ovat kuin Draculalla. 

ellauri240.html on line 548: Ihailijakuvia Venäjän sankareista, liikekannallepanoa pelkääviä nuoria tarjoilijamiehiä ja Coca-Colan korvaajaksi kehitetty aitovenäläinen Mustapääkerttu-kolajuoma. Näin Ukrainan sota näkyy IS:n Venäjä-toimittajan Arja Paanasen kotikadulla Pietarissa.

ellauri240.html on line 551: Kuin sieniä sateella on tänä vuonna kaikkialla astunut esiin sotaisia naisia, jotka tunnustautuvat bismarckilaisen tradition kannattajiksi. Naisia, jotka halveksivat pasifismia, rauhanliikettä, pyrkimystä rauhaan, pyrkimystä pysyä aseellisten konfliktien ulkopuolella.

ellauri240.html on line 552: Merkki ajan yleisestä brutalisoinnista. En ihaile pienimmässäkään määrin Strack-Zimmermannin puistattavia mielipiteitä. Olkoon sitten minkälainen tyyli-ikoni tahansa. [Hyvin argumentoitu: 5]

ellauri240.html on line 554:     Mitä vittua? Kerrotko samalla, miten pysytään ”aseellisten konfliktien ulkopuolella”, kun Venäjän armeija hyökkää maahan? Ja tuo ”armeija” on "paljastunut", toisin kuin maailman kaikki muut armeijat. ryöstäjiksi, raiskaajiksi ja sotarikollisiksi? Mikä olisi neuvotteluavauksesi Putinin kanssa? Heittäisitkö aseet pois ja opastaisit vielä Helsinkiinkin? [Hyvin argumentoitu: 21]

ellauri240.html on line 559: Palataanpa shariaan!

ellauri240.html on line 561: Afganistanin ylin johtaja määräsi sharia-lain täysimääräisesti voimaan. Talebanin tiedottajan mukaan lain täysimääräinen täytäntöönpano tarkoittaa julkisia teloituksia, kivityksiä, ruoskintoja ja varkaiden raajojen amputointia.

ellauri240.html on line 565: Kummalla partapozolla on hienompi kananpesähattu?

ellauri240.html on line 567: "Tutkikaa huolellisesti varkaiden, sieppaajien ja kapinoitsijoiden tiedot. Teidän on pantava täytäntöön ne asiakirjat, joissa kaikki hududia ja qisasia koskevat sharia-lain ehdot on täytetty. Tämä on sharian määräys ja minun käskyni, joka on pakollinen", Mujahid siteerasi Akhundzadaa.

ellauri240.html on line 575: Oikeauskoisuudessa on varjopuolia, lohkaisee Hornblowerin fregatin pääfagotti. Kuka haluaisi vaivoixeen 4 vaimoa, kun tästä epäilyttävästä edusta pitää vielä maxaa kieltäytymällä boozesta?

ellauri241.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri241.html on line 37: Miekka on jo kokoveteessä. Tohon maaliin on kyllä paha tuikata kun ei saa levitettyä haaroja.

ellauri241.html on line 41: Kiits, sanoi neljäntoista trolleybussin rahastaja Seijan näyttäessä stekulla kumittamaansa lippua. Kukas se oli se Kiits? Se oli se lontoolainen pikku rotinkainen jonka kaikki sukulaiset oli tuberkuloottisia, ei siis se hiivainen irkku pullistelija, jonka nimi oli Yeast. Kukas on sit tää Lamia? Sekö misu jota Kiits pitkään piiritti? Oliko silläkin sääret kuin yhteenliimatut? Aspiriini polvien välissä? Ehei, siinä kävi täysin vastoin päin:  

ellauri241.html on line 45: In 1818 Hampstead, the fashionable Fanny Brawne (Abbie Cornish) is introduced to poet John Keats (Ben Whishaw) through the Dilke family. The Dilkes occupy one half of a double house, with Charles Brown (Paul Schneider) occupying the other half. Brown is Keats' friend, roommate, and associate in writing.

ellauri241.html on line 47: Fanny's flirtatious personality contrasts with Keats' notably more aloof nature. She begins to pursue him after her siblings Samuel and Toots obtain his book of poetry, "Endymion". Her efforts to interact with the poet are fruitless until he witnesses her grief for the loss of his brother, Tom. Keats begins to open up to her advances while spending Christmas with the Brawne family. He begins giving her poetry lessons, and it becomes apparent that their attraction is mutual. Fanny is nevertheless troubled by his reluctance to pursue her, on which her mother (Kerry Fox) surmises, "Mr. Keats knows he cannot like you, he has no living and no income."

ellauri241.html on line 49: It is only after Fanny receives a valentine from Brown that Keats passionately confronts them and asks if they are lovers. Brown sent the valentine in jest, but warns Keats that Fanny is a mere flirt playing a game. Fanny is hurt by Brown's accusations and Keats' lack of faith in her; she ends their lessons and leaves. The Dilkes move to Westminster in the spring, leaving the Brawne family their half of the house and six months rent. Fanny and Keats then resume their interaction and fall deeply (ca. 6 inches) in love. The relationship comes to an abrupt end when Brown departs with Keats for his summer holiday, where Keats may earn some money. Fanny is heartbroken, though she is comforted by Keats' love letters. When the men return in the autumn, Fanny's mother voices her concern that Fanny's attachment to the poet will hinder her from being courted. Fanny and Keats secretly become engaged.

ellauri241.html on line 51: Keats contracts tuberculosis the following winter. He spends several weeks recovering until spring. His friends collect funds so that he may spend the following winter in Italy, where the climate is warmer. After Brown impregnates a maid and is unable to accompany him, Keats finds accommodation in London for the summer, and is later taken in by the Brawne family following an attack of his illness. When his book sells with moderate success, Fanny's mother gives him her blessing to marry Fanny once he returns from Italy. The night before he leaves, he and Fanny say their tearful goodbyes in privacy. Keats dies in Italy the following February of complications from his illness, as his brother Tom did. Bugger it.

ellauri241.html on line 53: In the last moments of the film, Fanny cuts her hair in an act of mourning, dons black attire, and walks the snowy paths that Keats had walked many times. It is there that she recites the love sonnet that he had written for her, called "Bright Star", as she grieves the death of her consumptive unconsummated lover. 

ellauri241.html on line 62: Lamia (/ˈleɪmiə/; Kreikka: Λάμια), muinaisessa kreikkalaisessa mytologiassa, oli lapsia syövä hirviö, ja myöhemmässä perinteessä sitä pidettiin eräänlaisena yöllä ahdistavana henkenä (daemon, succubus). Varhaisimmissa tarinoissa Lamia oli kaunis muinaisen Libyan kuningatar, jolla oli suhde Zeuksen kanssa. Tämän oppimisen jälkeen Zeuksen vaimo Hera ryösti Lamialta lapsensa, Zeus-suhteensa jälkeläiset, joko sieppaamalla tai tappamalla heidät. Hänen lastensa menetys ajoi Lamian hulluksi, ja kostoksi ja epätoivoksi Lamia nappasi kaikki löytämänsä lapset ja söi heidät suihinsa. Julmien tekojensa vuoksi hänen fyysinen ulkonäkönsä muuttui rumaksi ja hirvittäväksi kuin isovenäläisillä. Zeus antoi Lamialle profetian voiman ja kyvyn ottaa pois ja palauttaa silmänsä, mahdollisesti siksi, että Hera kirosi hänet unettomuudesta tai koska hän ei enää voinut sulkea silmiään, niin että hänen oli pakko aina obsessata kadonneista lapsistaan. 

ellauri241.html on line 68: Yhden Michael O´Neillin mukaan Leimiä runossa "kohdellaan ambivalenttisesti, mutta huomattavalla myötätunnolla", mikä tekee "jyrkän kontrastin rauhallisempaan ja näennäisesti kritiikittömään romantiikan käyttöön kahdessa seuraavassa kerronnallisessa runossa.... onneton Lycius on Apollonioksen pelkistävän rationalismin ja Leimiän lumoavan illusorisuuden nalkissa kuin puun ja kuoren välissä."

ellauri241.html on line 70:   Kiitsin Leimiä on pitkä kuin Elvixen muna. Jaxaakohan sitä ilman läpiveto-ohjeita? No Kooklellahan se kääntyy kipakasti, ja yllättävän hyvin vielä. Kyltää on ihan kuin joku Netflixin originaalisarjaohjelma tyyliin "Winter is coming".  Juu on tää tyypillistä romantiikkaa, toisaallahan on jo tiivistetty, että romantiikka on geenien ja meemien keskinäistä sotaa: ottasinko tän pardnerin jolla näyttää olevan parhaat itiöt, vaiko tän jolla on niin paljo paalua ettei taho paskalle taipua? Sepä se, kun kaikkea ei voi saada. Järki sanoo ota lämsä, matelijanaivo itiöt.

ellauri241.html on line 87: From high Olympus had he stolen light,					Korkealta Olympukselta hän oli varastanut valon,					

ellauri241.html on line 91: For somewhere in that sacred island dwelt				Sillä jossain tuolla pyhällä saarella asui						

ellauri241.html on line 94: Pearls, while on land they withered and adored.				helmiä, kun taas maalla he kuihtuivat ja ihailivat.					

ellauri241.html on line 96: And in those meads where sometime she might haunt,			Ja niillä siimoilla, joissa hän saattoi joskus kummitella, oli rikkinäisiä		

ellauri241.html on line 99: Ah, what a world of love was at her feet!				Ah, mikä rakkauden maailma oli hänen jalkojensa välissä!				

ellauri241.html on line 102: That from a whiteness, as the lily clear,				että hän valkeudesta, niinkuin lilja kirkas,						

ellauri241.html on line 103: Blushed into roses ´mid his golden hair,				punastui ruusuiksi kultaiseen jakauxeensa asti,						

ellauri241.html on line 104: Fallen in jealous curls about his shoulders bare.			kaatoi Brylcremiä kateellisiin kiharoihin hartioilleen.					

ellauri241.html on line 106: Breathing upon the flowers his passion new,				puhaltaen kukille uutta intohimoaan,							

ellauri241.html on line 109: In vain; the sweet nymph might nowhere be found,			turhaan; suloista nymfiä ei ehkä löydy mistään,						

ellauri241.html on line 116: "When from this wreathed tomb shall I awake!				"Milloin tästä seppeleestä haudasta herään!						

ellauri241.html on line 121: Round bush and tree, soft-brushing, in his speed,			Pyöreä pensas ja puu pehmeästi harjautuivat hänen vauhdissaan,				

ellauri241.html on line 124: Bright, and cirque-couchant in a dusky brake.				Kirkkaan ja särmikkään hämärässä jarrussa.						

ellauri241.html on line 126: She was a gordian shape of dazzling hue,				Hän oli Gordionin muotoinen, häikäisevän sävyinen,					

ellauri241.html on line 130: And full of silver moons, that, as she breathed,			Ja täynnä hopeakuita, jotka hiänen hengittäessään hajosivat				

ellauri241.html on line 139: She had a woman´s mouth with all its pearls complete:			Hänellä oli naisen suu kaikkine hörteineen:						

ellauri241.html on line 140: And for her eyes: what could such eyes do there				Ja hänen silmänsä: mitäpä sellaiset silmät voisivat tehdä,				

ellauri241.html on line 141: But weep, and weep, that they were born so fair?			kuin itkeä ja itkeä, että he syntyivät niin kauniina?					

ellauri241.html on line 146: Like a stooped falcon ere he takes his prey.				kuin kumartunut haukka ennen kuin hän ottaa saaliinsa.					

ellauri241.html on line 149: I had a splendid dream of thee last night:				näin upeaa unta sinusta viime yönä:							

ellauri241.html on line 151: Among the Gods, upon Olympus old,					Jumalien joukossa, vanhalla kunnon Olympuksella,					

ellauri241.html on line 153: The soft, lute-finger'd Muses chaunting clear,				Pehmeiden, luuttusormisten muusien huutavan selkeästi,					

ellauri241.html on line 160: Too gentle Hermes, hast thou found the maid?"				Liian lempeä Hermes, oletko löytänyt plikan?"						

ellauri241.html on line 165: Possess whatever bliss thou canst devise,				Omista mitä tahansa autuutta, jonka voit keksiä,					

ellauri241.html on line 167: Where she doth breathe!" "Bright planet, thou hast said,"		mistä reiästä hän hengittää!" "Kirkas planeetta, sinä sanoit:"				

ellauri241.html on line 173: "Too frail of heart! for this lost nymph of thine,			"Liian hauras sydän! Sillä tämä kadonnut nymfisi,					

ellauri241.html on line 174: Free as the air, invisibly, she strays					vapaa kuin ilma, näkymättömästi, hän harhailee						

ellauri241.html on line 187: Her hair in weird syrops, that would keep				hiuksensa oudoissa syropeissa, jotka pitivät						

ellauri241.html on line 190: Thou shalt behold her, Hermes, thou alone,				Sinä näet hänet, Hermes, sinä yksin,							

ellauri241.html on line 191: If thou wilt, as thou swearest, grant my boon!"				jos haluat, niin kuin vannot, suoda pyyntöni!"						

ellauri241.html on line 192: Then, once again, the charmed God began					Sitten, jälleen kerran, hurmattu Jumala aloitti						

ellauri241.html on line 194: Warm, tremulous, devout, psalterian.					Lämmin, vapiseva, harras, psalttarimainen.						

ellauri241.html on line 197: "I was a woman, let me have once more					"Olin nainen, anna minun olla vielä kerran						

ellauri241.html on line 198: A woman's shape, and charming as before.				naisen muotoinen ja viehättävä kuten ennenkin.						

ellauri241.html on line 202: And thou shalt see thy sweet nymph even now."				ja sinä näet tuossa tuokiossa suloisen nymfisi."					

ellauri241.html on line 203: The God on half-shut feathers sank serene,				Jumala puolisuljetuilla höyhenillä vajosi tyynesti,					

ellauri241.html on line 213: Delicate, put to proof the lythe Caducean charm.			Delikaatisti, pani käärmesauvan lemmen töihin.						

ellauri241.html on line 215: Full of adoring tears and blandishment,					täynnä ihailevia kyyneleitä ja mielistelyä,						

ellauri241.html on line 219: That faints into itself at evening hour:				joka pyörtyy itseensä iltahetkellä:							

ellauri241.html on line 220: But the God fostering her chilled hand,					Mutta Jumala tuki hänen kylmettynyttä kättään,						

ellauri241.html on line 228: To change; her elfin blood in madness ran,				muuttua; hänen tonttuverensä hulluudessa juoksi,					

ellauri241.html on line 233: Flashed phosphor and sharp sparks, without one cooling tear.		loisteainetta ja teräviä kipinöitä ilman jäähdyttävää kyyneltä.				

ellauri241.html on line 242: So that, in moments few, she was undrest				Niin että muutamassa hetkessä hän oli riisuttu						

ellauri241.html on line 246: Still shone her crown; that vanished, also she				Silti loisti hänen kruununsa; kun se katosi, myös hän suli				

ellauri241.html on line 251: These words dissolved: Crete´s forests heard no more.			Nämä sanat hajosivat: Kreetan metsät eivät enää kuulleet.				

ellauri241.html on line 255: She fled into that valley they pass o'er				Hän pakeni laaksoon, jonka kautta kuljetaan Khersoniin					

ellauri241.html on line 259: And of that other ridge whose barren back				ja tuolla toisella harjulla, jonka karu selkä						

ellauri241.html on line 268: Ah, happy Lycius! for she was a maid					Ah, onnellinen Lycius! sillä hän oli piika kauniimpi					

ellauri241.html on line 269: More beautiful than ever twisted braid,					Kuin koskaan on kiertänyt punosta,							

ellauri241.html on line 271: Spread a green kirtle to the minstrelsy:				Levittänyt vihreää hamosta orkesterille,						

ellauri241.html on line 274: Not one hour old, yet of sciential brain				Ei tunnin vanha, mutta silti tieteelliset aivot						

ellauri241.html on line 276: Define their pettish limits, and estrange				Määrittelemään niiden pikkumaiset rajat ja hajottamaan					

ellauri241.html on line 277: Their points of contact, and swift counterchange;			niiden kosketuspisteet ja nopeat vastavedot;						

ellauri241.html on line 278: Intrigue with the specious chaos, and dispart				Vehkeilemään feikkikaaoxen kanssa, ja levittämään					

ellauri241.html on line 280: As though in Cupid´s college she had spent				Ikään kuin Cupidon yliopistossa hän olisi viettänyt suloisia				

ellauri241.html on line 281: Sweet days a lovely graduate, still unshent,				päiviä ihanana jatko-opiskelijana, vielä lyömättömänä,					

ellauri241.html on line 285: By the wayside to linger, we shall see;					Vetelehtiä tienlaidalla, tulemme näkemään;						

ellauri241.html on line 287: And dream, when in the serpent prison-house,				ja haaveilla, kun hän oli käärmevankilassa.						

ellauri241.html on line 294: Stretched out, at ease, beneath a glutinous pine;			ojentautuneena, rauhassa tahmean männyn alla; 						

ellauri241.html on line 295: Or where in Pluto´s gardens palatine					Tai missä Octopusin puutarhassa in the shade,						

ellauri241.html on line 302: Charioting foremost in the envious race,				kateellisen rodun ykkösenä,								

ellauri241.html on line 305: Now on the moth-time of that evening dim				Nyt tuon hämärän illankoin aikaan							

ellauri241.html on line 306: He would return that way, as well she knew,				Hän palaisi sitä tietä, kuten hän tiesi,						

ellauri241.html on line 307: To Corinth from the shore; for freshly blew				Khersonin rannalta; sillä juuri puhalsi							

ellauri241.html on line 311: Fresh anchored; whither he had been awhile				Tuore ankkuri; missä hän oli ollut jonkin aikaa						

ellauri241.html on line 315: For by some freakful chance he made retire				Sillä jostain oudosta sattumasta hän vetäytyi						

ellauri241.html on line 317: Perhaps grown wearied of their Corinth talk:				ehkä väsyneenä heidän Ukrainan selkkauspuheeseensa:					

ellauri241.html on line 320: His phantasy was lost, where reason fades,				Hänen mielikuvituksensa katosi sinne, missä järki hämärtyy,				

ellauri241.html on line 321: In the calmed twilight of Platonic shades.				Enemmän tai vähemmän platonisten sävyjen hämärässä.					

ellauri241.html on line 323: Close to her passing, in indifference drear,				Paahtoi siitä ihan läheltä kauhistuttavan välinpitämättömänä,				

ellauri241.html on line 330: And will you leave me on the hills alone?				jätätkö siis minut rauhaan kukkuloille?							

ellauri241.html on line 335: It seem'd he had lov'd them a whole summer long:			Näytti siltä, että hän oli rakastanut niitä koko kesän:

ellauri241.html on line 337: And soon his eyes had drunk her beauty up,				Ja pian hänen silmänsä olivat juoneet hänen kauneutensa,				

ellauri241.html on line 340: Lest she should vanish ere his lip had paid				ettei hän katoaisi, ennen kuin hänen huulensa olisi osoittanut ansaittua		

ellauri241.html on line 342: Her soft look growing coy, she saw his chain so sure:			Hiänen pehmeä ilmeensä muuttui hurjaksi, hiän näki vetoketjunsa niin varmaxi:		

ellauri241.html on line 343: "Leave thee alone! Look back! Ah, Goddess, see				"Jättää sinut rauhaan! Katso taaksepäin! Ah, jumalatar, katso,				

ellauri241.html on line 346: Even as thou vanishest so I shall die.					vaikka katoatkin, niin minä kuolen.							

ellauri241.html on line 352: Of thine harmonious sisters keep in tune				sopusointuisista sisaristasi pidä viritettynä						

ellauri241.html on line 355: Came thy sweet greeting, that if thou shouldst fade			Tuli suloinen tervehdyksesi, että jos							

ellauri241.html on line 356: Thy memory will waste me to a shade					haaltuisit, muistosi niistäisi minut varjoxi.						

ellauri241.html on line 360: What canst thou say or do of charm enough				Mitä voit sanoa tai tehdä tarpeeksi viehätysvoimaisesti					

ellauri241.html on line 366: That finer spirits cannot breathe below					että hienommat henget eivät voi hengittää alhaalla					

ellauri241.html on line 368: What taste of purer air hast thou to soothe				mitä puhtaamman ilman makua sinulla on rauhoittaaksesi					

ellauri241.html on line 369: My essence? What serener palaces,					olemustani? Mitkä rauhallisemmat palatsit,						

ellauri241.html on line 381: The life she had so tangled in her mesh:				elämän, jonka hän oli niin sotkeunut verkkoonsa:					

ellauri241.html on line 390: Use other speech than looks; bidding him raise				käyttävät muuta puhetta kuin katseita; käskeen häntä nostamaan				

ellauri241.html on line 392: For that she was a woman, and without					sillä hiän oli nainen, eikä								

ellauri241.html on line 394: Than throbbing blood, and that the self-same pains			kuin sykkivä veri (ja lymfaneste tietysti) ja että samat kivut				

ellauri241.html on line 395: Inhabited her frail-strung heart as his.				asuivat hiänen hauraassa "sydämessänsä" kuin hänenkin.					

ellauri241.html on line 398: She dwelt but half retired, and there had led				Hiän asui mutta puolieläkkeellä ja siellä oli viettänyt					

ellauri241.html on line 399: Days happy as the gold coin could invent				päiviä niin onnellisia kuin kultakolikko saattoi keksiä					

ellauri241.html on line 405: Late on that eve, as ´twas the night before				Myöhemmin sinä iltana koska oli Adonixen juhlan aatto,					

ellauri241.html on line 414: Let the mad poets say whate´er they please				Anna hullujen runoilijoiden sanoa mitä lystäävät					

ellauri241.html on line 419: From Pyrrha´s pebbles or old Adam´s seed.				Pyrrhoxen kivexistä tai vanhan Aatamin siemenestä. 					

ellauri241.html on line 421: That Lycius could not love in half a fright,				että Lycius ei kyennyt rakastelemaan puoliksi peloissaan, 				

ellauri241.html on line 424: With no more awe than what her beauty gave,				Vaatimatta enempää kunnioitusta kuin mitä hänen kauneutensa antoi,			

ellauri241.html on line 425: That, while it smote, still guaranteed to save.				Sillä, vaikka se löi ällikällä, pelasti panon silti takuuvarmasti.			

ellauri241.html on line 429: If ´Twas too far that night for her soft feet.				Olisko se liian kaukana sinä yönä hänen pehmeille jaloilleen.				

ellauri241.html on line 440: Muttered, like tempest in the distance brewed,				Mutisivat kuin myrsky kaukaisuudessa hautuva, 						

ellauri241.html on line 443: Shuffled their sandals o'er the pavement white,				Laahasivat sandaaleja jalkakäytävillä valkoisina,					

ellauri241.html on line 446: And threw their moving shadows on the walls,				ja heittivät liikkuvia varjojaan seinille,						

ellauri241.html on line 447: Or found them clustered in the corniced shade				tai löysivät ne isosssa kasassa								

ellauri241.html on line 451: Her fingers he pressed hard, as one came near				hiänen sormiaan hän painoi lujasti, kun joku tuli lähelle				

ellauri241.html on line 452: With curled gray beard, sharp eyes, and smooth bald crown,		Käpristynyt harmaa parta, terävät silmät ja sileä kalju kruunu,				

ellauri241.html on line 455: Into his mantle, adding wings to haste,					ohittivat, vaippaansa, lisäten siivet kiireelle.					

ellauri241.html on line 460: Is that old man? I cannot bring to mind					tuo vanha mies on? En voi tuoda mieleen							

ellauri241.html on line 465: The ghost of folly haunting my sweet dreams.				hulluuden haamulta, joka kummittelee suloisissa unissani.				

ellauri241.html on line 467: While yet he spake they had arrived before				Hänen vielä puhuessaan he olivat saapuneet						

ellauri241.html on line 474: Ran the dark veins, that none but feet divine				tummat suonet kulkivat, ettei mikään muu kuin jalat jumalallisten			

ellauri241.html on line 475: Could e´er have touche,d there. Sounds Aeolian				Olisi voinut koskea sinne. Eolilaisia saundeja						

ellauri241.html on line 477: Of the wide doors disclosed a place unknown				paljasti paikan tuntemattoman jonkin aikaa kenelle tahansa,				

ellauri241.html on line 479: And a few Persian mutes, who that same year				Ja muutamalle persialaiselle mykälle, jotka samana vuonna				

ellauri241.html on line 480: Were seen about the markets: none knew where				nähtiin markkinoilla: Kenelläkään ei ollut hajua, missä					

ellauri241.html on line 481: They could inhabit; the most curious					He voisivat asua; Kaikkein uteliaimmatkin pettyivät,					

ellauri241.html on line 484: For truth´s sake, what woe afterwards befel,				totuuden vuoksi, mitä kurjaa myöhemmin tapahtui:					

ellauri241.html on line 492: Love in a palace is perhaps at last					Rakkaus palatsissa on ehkä vihdoinkin 							

ellauri241.html on line 493: More grievous torment than a hermit´s fast				ankarampaa piinaa kuin erakon paasto							

ellauri241.html on line 494: That is a doubtful tale from faery land,				Se on kyseenalainen tarina keijumaasta,							

ellauri241.html on line 496: Had Lycius lived to hand his story down,				Jos Lycius olisi elänyt jakamaan tarinansa,						

ellauri241.html on line 497: He might have given the moral a fresh frown,				Hän olisi saattanut tuoreesti rypistää moraalia,					

ellauri241.html on line 499: To breed distrust and hate, that make the soft voice hiss.		synnyttämään epäluottamusta ja vihaa, jotka saavat pehmeän äänen sihisemään.		

ellauri241.html on line 503: Above the lintel of their chamber door,					Heidän kammio-ovensa kamanan yläpuolella, 						

ellauri241.html on line 512: Betwixt two marble shafts: there they reposed,				kahden marmorivarren välissä: siellä he lepäsivät,					

ellauri241.html on line 513: Where use had made it sweet, with eyelids closed,			Missä käyttö oli tehnyt sen makeaksi, silmäluomet kiinni,				

ellauri241.html on line 515: That they might see each other while they almost slept;			jotta he näkisivät toisensa melkein nukkuessaan;					

ellauri241.html on line 520: For the first time, since first he harboured in				Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hän astui sisään					

ellauri241.html on line 521: That purple-lined palace of sweet sin,					Tohon purppuralla vuorattuun suloisen synnin palaziin,					

ellauri241.html on line 526: Of something more, more than her empery					jotain enemmän, enemmän kuin hänen ilojensa imperiumin;					

ellauri241.html on line 529: That but a moment´s thought is passion´s passing bell.			että edes hetken ajatus on intohimon mazin loppugongi.					

ellauri241.html on line 532: "You have deserted me where am I now?					"Olet hylännyt minut, missä olen nyt?							

ellauri241.html on line 534: No, no, you have dismiss'd me; and I go					Ei, ei, sinä olet hylännyt minut, ja minä menen						

ellauri241.html on line 546: My thoughts! shall I unveil them? Listen then!				Ajatukseni! Minä paljastanko ne? Kuunnelkaa siis!					

ellauri241.html on line 547: What mortal hath a prize, that other men				Millä kuolevaisella on palkinto, että muut ihmiset					

ellauri241.html on line 548: May be confounded and abash'd withal,					voivat hämmentyä ja olla hämmentyneitä, 						

ellauri241.html on line 553: While through the thronged streets your bridal car			kun tulvivien katujen halki morsiusautosi pyörät					

ellauri241.html on line 558: Beseeching him, the while his hand she wrung,				Rukoillen häntä, samalla kun hiän väänteli hänen kättänsä,				

ellauri241.html on line 559: To change his purpose. He thereat was stung,				muuttaakseen hänen tarkoitustaan. Se pisti häntä,					

ellauri241.html on line 560: Perverse, with stronger fancy to reclaim				Perverssiä, vahvemmalla halulla saada käännetyxi					

ellauri241.html on line 567: In one whose brow had no dark veins to swell.				sellaisessa, jonka kulmissa ei ollut tummia suonia turvottaa.				

ellauri241.html on line 575: "Sure some sweet name thou hast, though, by my truth,			"Sinulla on toki joku suloinen nimi, vaikka totta mooses				

ellauri241.html on line 576: I have not asked it, ever thinking thee					en ole kysynyt sitä, en koskaan ajatellut sinua						

ellauri241.html on line 581: To share our marriage feast and nuptial mirth?"				Jakaakseen hääjuhlamme ja hääilon?"							

ellauri241.html on line 582: "I have no friends," said Lamia," no, not one;				"Minulla ei ole ystäviä", sanoi Leimiä, ei, ei yhtäkään;				

ellauri241.html on line 583: My presence in wide Corinth hardly known:				Minun läsnäoloni laajalla Krimin niemimaalla tuskin tunnetaan:				

ellauri241.html on line 585: Sepulchred, where no kindled incense burns,				haudalla, missä ei pala suitsukkeita.							

ellauri241.html on line 591: Old Apollonius from him keep me hid."					Vanhaa Apolloniosta, häneltä pyydän pitämään mut piilossa."				

ellauri241.html on line 594: Feigning a sleep; and he to the dull shade				unta teeskennellen; ja hän syvän unen							

ellauri241.html on line 599: Veiled, in a chariot, heralded along					Hunnutettuna, vaunuissa, airueiden mukana						

ellauri241.html on line 608: She did so, but ´tis doubtful how and whence				Hiän teki parhaansa, mutta on kyseenalaista, miten ja mistä				

ellauri241.html on line 610: About the halls, and to and from the doors,				Eteisistä ja ovista ja toisille oville							

ellauri241.html on line 613: A haunting music, sole perhaps and lone					Kummitusmainen musiikki, kenties ainoa ja yksinäinen					

ellauri241.html on line 615: Throughout, as fearful the whole charm might fade.			koko ajan, koska koko pelottava taika saattoi haihtua.					

ellauri241.html on line 620: From either side their stems branched one to one			molemmilta puolilta niiden varret haarautuvat yksi yhteen				

ellauri241.html on line 624: Teeming with odours. Lamia, regal drest,				Täynnä hajuja. Leimiä, kuninkaallisesti puettuna, 					

ellauri241.html on line 634: And shut the chamber up, close, hushed and still,			ja sulki kammion, siis sulki sen, vaitonaisena ja hiljaa:				

ellauri241.html on line 646: Without a gap, yet ne´er before had seen				Ilman aukkoa, mutta kukaan ei ollut ennen nähnyt					

ellauri241.html on line 647: That royal porch, that high-built fair demesne;				Tuota kuninkaallista kuistia, että onpa korkeaxi rakennettu reilut premissit,		

ellauri241.html on line 652: As though some knotty problem, that had daft				Ikään kuin jokin visainen ongelma, joka oli sotkenut					

ellauri241.html on line 653: His patient thought, had now begun to thaw,				Hänen aivopotilaan ajatuksensa, olisi nyt alkanut sulaa,				

ellauri241.html on line 662: And you forgive me." Lycius blush'd, and led				koska olen vanha paskiainen, ja sinä annat minulle anteeksi."				

ellauri241.html on line 663: The old man through the inner doors broad-spread;			Lycius punastui ja johdatti vanhan miehen sisäovien läpi leveästi; 			

ellauri241.html on line 665: Turning into sweet milk the sophist's spleen.				pehmentäen maitomaisesti happamen sophistin pernaa.					

ellauri241.html on line 670: A censer fed with myrrh and spiced wood,				suitsutusastia, jota ruokittiin mirhalla ja maustepuulla,				

ellauri241.html on line 676: Along the mirror'd walls by twin-clouds odorous.			Peiliseiniä pitkin kuin kaksoispilvet haisevat.						

ellauri241.html on line 686: When in an antichamber every guest					Kun antikammiossa jokainen vieras							

ellauri241.html on line 688: By minist'ring slaves, upon his hands and feet,				ministeriorjien toimesta käsiinsä ja jalkoihinsa,					

ellauri241.html on line 690: Pour'd on his hair, they all mov'd to the feast				kaadettiin hänen molempiin karvaisiin päihinsä (Ps. 23:5),				

ellauri241.html on line 699: But when the happy vintage touch'd their brains,			Mutta kun iloinen vuosikerta kosketti heidän aivojaan,					

ellauri241.html on line 702: The space, the splendour of the draperies,				juhlatilat, verhojen loisto, ihan							

ellauri241.html on line 705: Now, when the wine has done its rosy deed,				Nyt, kun viini on tehnyt ruusuisen tekonsa,						

ellauri241.html on line 708: Will make Elysian shades not too fair, too divine.			Tekee Elysian sävyistä ei liian reiluja, liian jumalallisia.				

ellauri241.html on line 714: High as the handles heap'd, to suit the thought				kahvaa myöten korkealle kasattuna, jokaisen vieraan ajatuksen mukaan;			

ellauri241.html on line 715: Of every guest; that each, as he did please,				että kukin, kuten mieluiten halusi, voisi sovittaa kulmakarvoihinsa,			

ellauri241.html on line 716: Might fancy-fit his brows, silk-pillow'd at his ease.			silkkityynyillä rönöttäen rauhassa.							

ellauri241.html on line 718: What wreath for Lamia? What for Lycius?					Mikä seppele Leimiälle? Mitä Lyciukselle?						

ellauri241.html on line 719: What for the sage, old Apollonius?					Mikä viisaalle, vanhalle kuikelolle Apolloniuxelle?					

ellauri241.html on line 721: The leaves of willow and of adder's tongue;				Pajun ja käärmeenkielen 2-haaraiset lehdet;						

ellauri241.html on line 723: The thyrsus, that his watching eyes may swim				tyrsus, jotta hänen tarkkaavaiset silmänsä uivat					

ellauri241.html on line 726: War on his temples. Do not all charms fly				sotaa hänen ohimoillaan. Eivätkö kaikki loizut lennä vittuun				

ellauri241.html on line 733: Empty the haunted air, and gnomed mine					tyhjentää kummittelevan ilman ja knääpiöiden kaivoxen					

ellauri241.html on line 735: The tender-person'd Lamia melt into a shade.				helläperseisen Leimiön sulamaan varjoon.						

ellauri241.html on line 742: From his old teacher's wrinkled countenance,				vanhan opettajansa ryppyisiltä kasvoilta,						

ellauri241.html on line 747: Lycius then press'd her hand, with devout touch,			Silloin Lycius painoi hiänen kättään hartaalla kosketuksella,				

ellauri241.html on line 752: "Lamia, what means this? Wherefore dost thou start?			"Lamia, mitä vittua tää tarkoittaa? Miksi taas aloitat?					

ellauri241.html on line 753: Knowst thou that man?" Poor Lamia answered not.				Tunnetko sä ton miehen?" Köyhä Lamia ei vastannut.					

ellauri241.html on line 757: Some hungry spell that loveliness absorbs;				Joku nälkäinen loizu imeyttää ton ihanuuden;						

ellauri241.html on line 762: The myrtle sickened in a thousand wreaths.				Myrtti sairastui tuhannessa seppeleessä.						

ellauri241.html on line 766: And not a man but felt the terror in his hair.				Ja joka mies tunsi kauhun hiuksissaan.							

ellauri241.html on line 769: "Begone, foul dream!" he cried, gazing again				"Pois, paha uni!" hän huudahti katsellen jälleen					

ellauri241.html on line 774: Lamia, no longer fair, there sat a deadly white.			Lamia, ei enää reilu, siellä istui kuin kobra vanha valkoinen.				

ellauri241.html on line 778: Here represent their shadowy presences,					täällä edustavat heidän varjoista läsnäoloaan,		

ellauri241.html on line 786: Corinthians! look upon that gray-beard wretch!				Ukrainalaiset! katsokaa tuota harmaapartaista kurjaa!					

ellauri241.html on line 791: Gruff with contempt; which a death-nighing moan				halveksunnalla, johon Lyciuksen kuolemaa ennustava					

ellauri241.html on line 796: Of life have I preserv'd thee to this day,				minä olen suojellut sinua tähän päivään asti,						

ellauri241.html on line 797: And shall I see thee made a serpent's prey?"				ja näenkö sinut joutuneena käärmeen saaliiksi?"						

ellauri241.html on line 799: Like a sharp spear, went through her utterly,				kuin terävä keihäs meni sen läpitte "sieltä" suuhun asti,				

ellauri241.html on line 801: As her weak hand could any meaning tell,				kuin hiänen heikko kätensä saattoi elein kertoa,					

ellauri241.html on line 802: Motioned him to be silent; vainly so,					kehotti häntä olemaan hiljaa; turhaan,							

ellauri241.html on line 805: Than with a frightful scream she vanished:				Hiän katosi pelottavalla huudolla.							

ellauri241.html on line 807: As were his limbs of life, from that same night.			niin kuin hänen 5 raajaa elämästä, siitä samasta yöstä laskien.				

ellauri241.html on line 810: And, in its marriage robe, the heavy body wound.			ja sen hääpuvussa oli raskas ruumiinhaava. Kannattiko hei Apollonios?				

ellauri241.html on line 815: 									Ihan paska. TLDR ja juoni syvältä peräaukosta.						

ellauri241.html on line 826: Ode to a Nightingale							Laulu tuhatlehtiselle 							

ellauri241.html on line 830:          My sense, as though of hemlock I had drunk,			         Aistini, kuin olisin myrkkykatkolla, 					

ellauri241.html on line 831: Or emptied some dull opiate to the drains				Tai tyhjännyt tylsää opiaattia haitariin.					

ellauri241.html on line 832:          One minute past, and Lethe-wards had sunk:				Minuutti sitten Letheenpäin uponnut:					

ellauri241.html on line 833: ´Tis not through envy of thy happy lot,					Ei kateudesta sinun onnen osastasi,						

ellauri241.html on line 834:          But being too happy in thine happiness,—			         Mutta ollen liian onnellinen onnestasi, -				

ellauri241.html on line 835:                 That thou, light-winged Dryad of the trees		                Että sinä, puiden kevytsiipinen puuhinen			

ellauri241.html on line 837:          Of beechen green, and shadows numberless,			         pyökinvihreää ja lukemattomia varjoja,					

ellauri241.html on line 840: O, for a draught of vintage! that hath been				Oi, saispa vintage-juomaa! mi on ollut						

ellauri241.html on line 848:          That I might drink, and leave the world unseen,		         Jotta voisin juoda ja jättää maailman kazomatta,			

ellauri241.html on line 851: Fade far away, dissolve, and quite forget				Häipyä kauas, hajota ja unohtaa kokonaan					

ellauri241.html on line 852:          What thou among the leaves hast never known,				Mitä sinä lehtien joukossa et ole koskaan tuntenut,			

ellauri241.html on line 855: Where palsy shakes a few, sad, last gray hairs,				Missä halvaus ravistaa harvoja surullisia, viimeisiä harmaita hiuksia,		

ellauri241.html on line 856:          Where youth grows pale, and spectre-thin, and dies;		         Missä nuoruus kalpenee, haamunohkasena kuolee;				

ellauri241.html on line 863:          Not charioted by Bacchus and his pards,			         Ei Bacchuksen ja hänen partyjensa vaunuissa, 				

ellauri241.html on line 867:          And haply the Queen-Moon is on her throne,			         Ja onneksi Kuukuppi on valtaistuimellaan,				

ellauri241.html on line 870:          Save what from heaven is with the breezes blown		         Pelasta se, mikä taivaasta on puhaltunut tuulella			

ellauri241.html on line 873: I cannot see what flowers are at my feet,				En näe mitä kukkia on jalkojeni alla,						

ellauri241.html on line 874:          Nor what soft incense hangs upon the boughs,			         Eikä mikä pehmeä suitsuke roikkuu oksilla, 				

ellauri241.html on line 878:          White hawthorn, and the pastoral eglantine;			         Valkoinen orapihlaja ja pastoraalinen omppuruusu;			

ellauri241.html on line 879:                 Fast fading violets cover'd up in leaves;		                Nopeasti haalistuvat orvokit lehtipeitossa;			

ellauri241.html on line 882:                 The murmurous haunt of flies on summer eves.			Kärpästen muriseva maja kesäaattona.					

ellauri241.html on line 885:          I have been half in love with easeful Death,				Olen ollut puoliksi rakastunut helppoon kuolemaan,			

ellauri241.html on line 888:                 Now more than ever seems it rich to die,		                Nyt enemmän kuin koskaan tuntuu rikkaalta kuolla,		

ellauri241.html on line 892:          Still wouldst thou sing, and I have ears in vain—		         Sä vaan laulaisit, ja mulla ois korvat turhaan 			

ellauri241.html on line 899: Perhaps the self-same song that found a path				Ehkä sama kappale, joka löysi polun						

ellauri241.html on line 902:                         The same that oft-times hath			                        Samanlaista kuin mokit kuuli monesti			

ellauri241.html on line 903:          Charm'd magic casements, opening on the foam			         Viehättävät taikakotelot korvilla, aukot vaahtomuovin päällä		

ellauri241.html on line 910: Adieu! adieu! thy plaintive anthem fades				Hyvästi! hyvästi! valitettavasti hymnisi haalistuu				

ellauri241.html on line 912:                 Up the hill-side; and now 'tis buried deep		                Ylös mäkeä; ja nyt se on haudattuna syvälle			

ellauri241.html on line 915:                 Fled is that music:—Do I wake or sleep?					Juma on se musaa! -Heräänkö vai nukun lisää?

ellauri241.html on line 922: Runsas 200 vuotta sitten John Keats kirjoitti pitkän romanttisen runoelman Endymion. Endymion on nuori paimenkuningas, joka rakastuu kuun jumalattareen, Cynthiaan. Hänet tuomitaan elämään nukkuen ikuisesti nuorena pysyen luolassa kuun jumalattaren rakastajana. Ei mitenkään paha tuomio, verrattuna Turun Kakolaan!

ellauri241.html on line 930: Filosofi Marita Airakorpi toimii illan puheenjohtajana, kommentaattorina ja haastattelijana.

ellauri241.html on line 936: Esityksen jälkeen Marita Airakorven poka haastattelee suomentajaa Timo Leinosta ja Endymionin roolin esittäjää Eetu Meriötä.

ellauri241.html on line 940: Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tai tee. On harmi, että runouden monitoimimieheltä Leevi Lehdolta (1951–2019) jäi elämänmittainen Keats-projekti kesken. Onneksi Erkka Filander toimitti osittain yhteistyössä Lehdon kanssa vankan teoksen Syksy Räsäselle (Poesia 2020), joka tarjoaa sekä kirjeinä että runoina suomenkieliselle lukijalle hyvää tuntumaa Keatsin monipuoliseen tuotantoon.

ellauri241.html on line 946: Kiizin Endymion on haimaa äärimmilleen rasittava sokeripläjäys, kuin vanhuxen 70-vuotispäivien kerrostäytekakku. Se on liian paxu nautittavaxi kokonaan saati suolistettavaxi, sixi alla vaan joitain pelleimpiä kohtia. 

ellauri241.html on line 952: Trees old and young, sprout a shady boon 


ellauri241.html on line 966: Never again saw he his happy penis 


ellauri241.html on line 985: A chieftain king's: beneath his breast, half bare, 
   

ellauri241.html on line 991: And see that oftentimes his "spear" would slip 
  

ellauri241.html on line 992: Through his forgotten hands.

ellauri241.html on line 996: And, after lifting up her aged hands, 
   

ellauri241.html on line 1002: Gentle wombs, and in that little "cup" 
      

ellauri241.html on line 1004: Are not you lowing heifers sleeker than 
     

ellauri241.html on line 1014: O mechanical forester divine! 
     

ellauri241.html on line 1019: Goodbye, and thanx for all the fish! 
     

ellauri241.html on line 1039: But, ere it crept upon him, he had prest 


ellauri241.html on line 1040: His busy hand against her lips, 
         

ellauri241.html on line 1042: In tender pressure, so that a wailful gnat 


ellauri241.html on line 1047: Again my trooping hounds their tongues shall loll.  
     

ellauri241.html on line 1051: She saw Endymion's spirit melt away again and thaw 
      

ellauri241.html on line 1055: Thy hateful bow-tie against some deer-herd bent, 
      

ellauri241.html on line 1057: Haply, thou hast seen her moon, 
      

ellauri241.html on line 1061: Whence that completed form of all completeness? 
      

ellauri241.html on line 1063: Whence came that high perfection of all sweetness? 
      

ellauri241.html on line 1064: And completely bald! Porcellain! No trace of hair! 
         

ellauri241.html on line 1071: Blush-tinted cheeks, half smiles, and faintest sighs. 
      

ellauri241.html on line 1074: Than those of sea-food Venus, when she rose 
  

ellauri241.html on line 1075: From out her half-shell. 
       

ellauri241.html on line 1078: And press'd me with the hand: Ah! 'twas too much; 
      

ellauri241.html on line 1079: I felt upmounted in that region you know so well. 
      

ellauri241.html on line 1082: My crowned tip  against her hairy cheek. 
      

ellauri241.html on line 1083: There was store of newest joys upon that alp.

ellauri241.html on line 1085: Fuck, that was just a silly dream, 
      

ellauri241.html on line 1100: Produces more than our searching in each other's pants witnesseth: 
       

ellauri241.html on line 1103: This earthly love has power to make 
       

ellauri241.html on line 1104: Men's being mortal, immortal; to shake 
       

ellauri241.html on line 1112:   Kakkosjaxosta alkaa ilmetä mixi naislukijat innostuivat Endymionista ja vanhat setämiehet oli vastaavasti käreitä: täähän on ihan Camilla Läckberg-luokan karkkia ja pehmopornoa!

ellauri241.html on line 1121: all that gunslinging dimly fades 
   

ellauri241.html on line 1125: That's what girls and matrons like best.

ellauri241.html on line 1127: So let's get back to the brain-sick shepherd-prince, what the heck, 
   

ellauri241.html on line 1129: His charming rod, her pearly cup anew.

ellauri241.html on line 1158: Sharpening, by degrees, his appetite 
   

ellauri241.html on line 1171: Of love, that fairest joys give most unrest;  
   

ellauri241.html on line 1172: That things of delicate and tenderest worth    
   

ellauri241.html on line 1188: That he can give venereal pleasure though lying senseless in the tubes.

ellauri241.html on line 1195: A sovereign quill is in his waving hands;    
   

ellauri241.html on line 1198: What to think of it; from forth his sides 
   

ellauri241.html on line 1204: He had begun a plaining of his woe. 
   

ellauri241.html on line 1209: What next? New sudden things: 
   

ellauri241.html on line 1212:  'Xcept 4 beach lions hauled in some chariot. 
   

ellauri241.html on line 1235: These toying hands and kiss their smooth abscess?  
     

ellauri241.html on line 1237: That rancid breath about my eyes?  


ellauri241.html on line 1246: And what army? Of thine own will,  
     

ellauri241.html on line 1251: Enchantress! tell me by this soft embrace, 
        

ellauri241.html on line 1259: Endymion! dearest! Ah, unhappy me!  
     

ellauri241.html on line 1265: Wot now? Retrench, dear youth, or I shall faint and die; 
        

ellauri241.html on line 1268: Do your damnedest to affright that limp lethargy! 
         

ellauri241.html on line 1270: My lips to thine, that they may richly feast 
           

ellauri241.html on line 1273: What! dost thou move? Are you up? O bliss! O pain! 
        

ellauri241.html on line 1274: I love thee, youth, more than I can conceive; 
           

ellauri241.html on line 1278: Uplift thee; nor for very shame can own 
        

ellauri241.html on line 1282: And wherefore so ashamed?  
        

ellauri241.html on line 1286: Without a celestial penny to your name, that's why.

ellauri241.html on line 1301: Entranced vows and thanx. Great lay!

ellauri241.html on line 1305: Love's madness he had known: 
 

ellauri241.html on line 1306: Often with more than tortured lion's groan 


ellauri241.html on line 1307: Moanings had burst from him; but now that rage 
 

ellauri241.html on line 1311: What a melancholy thought: O he had swoon'd 
   

ellauri241.html on line 1313: Henceforth was dove-like, rather than a hawk. 


ellauri241.html on line 1317: In mufflon hands.

ellauri241.html on line 1324: And all the revels he had lorded there: 


ellauri241.html on line 1340: Jaxo 3 alkaa haukkumalla EAT! käskyn noudattajia (tää runoelma kannustaa FUCK! ohjetta; KILL! optio lytättiin jo ed. jaxon alussa). 

ellauri241.html on line 1348: The comfortable green and juicy hay 


ellauri241.html on line 1350: O torturing fact! have whole lot of cash.

ellauri241.html on line 1364: What is more, thou art a relief 
   

ellauri241.html on line 1369: thou hast sent  


ellauri241.html on line 1375: Against his pallid face: he felt the charm 


ellauri241.html on line 1378: His wandering steps, and half-entranced laid  
  

ellauri241.html on line 1386: The time has come, the walrus said, 


ellauri241.html on line 1392: Rudders that for a hundred years had lost  


ellauri241.html on line 1393: The sway of human hand; gold vase emboss'd 


ellauri241.html on line 1395: No reveller had ever dipp'd a chin. 


ellauri241.html on line 1402: Of beast, behemoth, and leviathan, 
    

ellauri241.html on line 1403: And elephant, and eagle, and huge jaw 


ellauri241.html on line 1406: “What is there in thee, Moon! that thou shouldst move 
  

ellauri241.html on line 1408: When yet a child I oft have dried my rear while thou hast smil'd.

ellauri241.html on line 1414: The gulping whale was like a dot in the spell, 


ellauri241.html on line 1415: And a dotsized fly looked enormously like a whale. 


ellauri241.html on line 1420: Bystanders so skilledly, that the newcomer 


ellauri241.html on line 1422: So as not to miss his moving hands.

ellauri241.html on line 1429: Till round his wither'd lips had gone a smile. 


ellauri241.html on line 1433: And in a voice of solemn joy, that aw'd 
   

ellauri241.html on line 1435: “Thou art the man! Now shall I lay my head 
  

ellauri241.html on line 1438: O Jove! I shall be young again, be young! 


ellauri241.html on line 1440: With new-born life! What shall I do? Where go, 
 

ellauri241.html on line 1441: When I have cast this serpent-skin of woe? I know! 


ellauri241.html on line 1443: Their melodies, and see their long hair glisten; 
  

ellauri241.html on line 1444: Anon upon that giant's arm I'll be, 
   

ellauri241.html on line 1445: That writhes about the roots of Sicily: 
 

ellauri241.html on line 1447: And mount upon the snortings of a whale 
 

ellauri241.html on line 1455: Yes, every god be thank'd, and power benign, 
  

ellauri241.html on line 1456: For I no more shall wither, droop, and pine. 
  

ellauri241.html on line 1462: Mutter'd: “What lonely death am I to die  
  

ellauri241.html on line 1465: Or will he touch me with his searing hand,  


ellauri241.html on line 1469: His magic fish through hated fire and flame? 


ellauri241.html on line 1478: Of happiness! ye on my stubble droop, 
   

ellauri241.html on line 1479: But never may be shaved. I must stoop 
 

ellauri241.html on line 1486: I see thy streaming hair! and now, by Pan, 
  

ellauri241.html on line 1495: of dolphins who were his playmates; shapes unseen 
 

ellauri241.html on line 1504: That love should be my bane! I tried 


ellauri241.html on line 1511: One morn she left me sleeping: half awake 


ellauri241.html on line 1518: Followed by an ailing elephant speaking 


ellauri241.html on line 1522: “Ha! ha! Sir Dainty! Sea-flirt! Tried to fool me? 


ellauri241.html on line 1523: Thou hast thighs, balls and thews  


ellauri241.html on line 1524: Immortal, I give you that, 


ellauri241.html on line 1525: But such a love is mine, that hereby I chase 
   

ellauri241.html on line 1529: Disabled age shall seize thee; and even then 
   

ellauri241.html on line 1530: Thou shalt not go the way of aged men; 
   

ellauri241.html on line 1534: Adieu, sweet love, have a good one!”

ellauri241.html on line 1536: And as if that had not been enough, 
   

ellauri241.html on line 1537: Upon a dead thing's face my hand I laid; 
   

ellauri241.html on line 1539: O vulture-witch, hast never heard of mercy? 
      

ellauri241.html on line 1540: Could not thy harshest vengeance be content, 
    

ellauri241.html on line 1554: Shall stand before him; whom he shall direct 
      

ellauri241.html on line 1559: What am I supposed to do?

ellauri241.html on line 1564: Okay, that he did, and left young Scylla in mint condition 
   

ellauri241.html on line 1565: In the eager hands of the sleazy millennian.
   

ellauri241.html on line 1570: Like what was never heard in all the throes 
      

ellauri241.html on line 1576: In Octopus's garden in the shade. 
      

ellauri241.html on line 1579: What fun! A groovy time was had by all.

ellauri241.html on line 1581: The immortals all shook hands and fins with the duck: 
      

ellauri241.html on line 1585: Have I put forth to serve thee. What, not yet  
        

ellauri241.html on line 1586: Escap'd from dull mortality's harsh net? 
        

ellauri241.html on line 1590: An it weren'a spoiler, haply I might say 
        

ellauri241.html on line 1591: Some pleasant words:—but Love will have her day. 
          

ellauri241.html on line 1602: God of warm pushes, and dishevell‟d hair, 
      

ellauri241.html on line 1616: “O I shall die! sweet Venus, be my stay! 
    

ellauri241.html on line 1622: Arise you silly boy! for the hen-dove shall not hatch
       

ellauri241.html on line 1625: How happy once again in grassy nest!

ellauri241.html on line 1629: 	Ei pysty. Liian hapokasta. Menköön loppu referaattina.

ellauri241.html on line 1631: The speaker's introduction at the beginning of Book 4 is significantly shorter than in the previous three books. He speaks to his muse of his native land whose great days are now over as anyone can tell from Endymion. The shepherd-prince overhears a distressed Indian Maiden who longs for someone to love. Endymion finds himself instantly smitten with the Maiden. He is desperately conflicted because he now appears to be in love with the three women Cynthia, Diana, and the Indian Maiden. 

ellauri241.html on line 1633: Somewhat unclear: is it an East or West Indian maiden? And who is muse N:o 10 anyway?

ellauri241.html on line 1635: Endymion has an intense love for the goddess of his dreams but he professes his love to the Indian Maiden. He believes that his declaration of love seals his death and he asks for the goddess to sing a song to him so he can die peacefully. Within her song is the story of how she ended up wandering the forest alone. She says that she joined the god Bacchus and his cult of followers and traveled across countries. She witnessed people of multiple nations fall to Bacchus and decided to flee on her own. The Maiden ended up in the woods where she and Endymion have met. 

ellauri241.html on line 1637: Endymion declares that he will let go of the possibility of immortality so that he can love and adore the Maiden instead. The god Mercury appears and strikes the ground with his magic wand. Winged horses arrive to fly Endymion and the Indian Maiden into the sky where the shepherd-prince dreams that he is in Olympus which is the sanctuary of the gods. He is conflicted when he suddenly sees Diana who is also known as Phoebe and she looms over him. Endymion looks over at the sleeping Indian Maiden and "could not help but kiss her: then he grew / Awhile forgetful of all beauty save / Young Phoebe's, golden hair'd; and so 'gan crave Forgiveness." Once again he looks at the Maiden with adoration, but Phoebe begins to fade away, and he protests in panic. The noise awakens the sleeping Maiden next to him. In this moment Endymion chooses to abandon Diana and immortality as he professes to the Maid, "I love thee! and my days can never last. I always love the one that is readily available, she is the best." They soar through the sky and the Indian Maiden grows pale and suddenly vanishes before Endymion's eyes. Ow fuck! He cries out in surprise and grief as he finds himself alone yet again. 

ellauri241.html on line 1639: The Maiden reappears to the shepherd-prince as he returns to earth. Endymion is overcome with relief and joy and says that he has wasted too long searching for nothing but a dream and wants to start a life with the Maiden. She tells him that they cannot be together because he is forbidden to her. They wander through the forest and are quiet and somber until Endymion sees his sister Peona in the distance. They rush together and embrace. Peona implores Endymion to "weep not so" and "sigh no more" for the Indian Maiden can be his queen of Latmos. Endymion responds that "a hermit young, [he will] live in mossy cave" but  Peona can visit him regularly. The resigned shepherd-prince leaves behind a confused Peona and Maiden and visits the altar of Diana to "bid adieu / To her for the last time." Peona and the Indian Maiden arrive. Endymion watches in stunned disbelief as the Indian Maiden transforms into his beloved Diana. It is revealed that Cynthia, Diana, and the Indian Maiden are the same woman. Actually Peona too! For all practical purposes, all women are the same: one hole up front and two more in the pants. Endymion swoons and after "three swiftest kisses" they vanish together leaving Peona who walks home in wonderment.    

ellauri241.html on line 1643: Endymion shows penile growth in Book 4 in the sense that he understands that there is value and beauty in mortal love but he has not truly learned how to live a blissful existence without the love of a beautiful  (wo)man. Endymion, Adonis, Alpheus, and Glaucus are subject to a life of isolation and impotence without the presence of their beloved. Never mind, much worse is impotence in their presence!

ellauri241.html on line 1645: 	The poem has been criticized for its inconsistencies and its somewhat disappointing conclusion. Seems Keaz whisked the guy away at the end quickly before he could get into any more mischief. He was probably thoroughly fed up with him. But then again Jack was just 22. Endymion presents many problems to its interpreters, as it did to Jack himself. Critics have, however, been able to agree that the poem contains considerable eroticism.

ellauri242.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri242.html on line 47: Taistoon, taistoon miehet uljahat.

ellauri242.html on line 66: Miten noi kirjailijaspuget jaxoivat kaiket päivät istuxia Hansassa? Se oli kuin joku viinanhajuinen avokonttori. Ja mixi koko aika pitää olla kännissä? Jotta izekritiikki saadaan vaiennetuxi. Amokissa Jorma sanoo mielipiteenään että Saarikosken Kirje vaimolleni oli hyvä kirja.  Jorma ruikkasi 1.  tyttöystävänsä Veijan kerrasta paxuxi ja karkasi merille. Ei vetänyt ulos kyllin ripeästi. Vaimonsa Sinikan siellä Jorma oli turvonnut ja kova. Hannu Salama kiskoi kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Krapula-aamuina oli kaverien kunto kyllä surkea. Kirjan nimi Amok saattaa viitata Amos Anderssoniin, sillä Hoblan talo näkyi Hansan ikkunasta.  

ellauri242.html on line 72:   Jorma Ojaharju kertoo, että Alexis Kivi varasti Kalvean immen tarinan Oehlenschlägeriltä. Siis minkä tarinan ja keltä?

ellauri242.html on line 78:   "Istuin tarinan hirviön kanssa näyttämön takana. Nojasin pitkässä valkeassa puvussani vuoren kupeeseen ja odotin vuoroani astua näyttämölle. Se tuntui upealta. Sain siinä kaikki seitsemän veljestä. Tauno Palo oli Juhani, Tarmo Manni muistaakseni Aapo, Pentti Siimes oli hännänhuippu Eero. Mukana olivat jossain rooleissa myös Ekke Hämäläinen, Holger Salin ja Martti Romppanen ja Oke Tuuri. Meitä oli mahtava kaarti painimassa lavalla!"  Pia Hattara sanoi, että olet niin nuori, Sinulla on pitkä ura edessä ja toinen takana.

ellauri242.html on line 80: Tea Ista harjoittelee parhaillaan (2009) uutta roolia näytelmään Puhdistus, jonka ensi-ilta on helmikuussa. Näyttelijä Tea Ista kuoli 20. helmikuuta 2014 Puolarmetsän sairaalassa Espoossa 81-vuotiaana.

ellauri242.html on line 83: Vanha Aatami

ellauri242.html on line 85: Adam Gottlob Oehlenschläger (14. marraskuuta 1779 – 20. tammikuuta 1850) oli tanskalainen kirjailija ja vuodesta 1810 Kööpenhaminan yliopiston estetiikan professori.

ellauri242.html on line 92: Oehlenschläger on 1819 kirjoittanut tekstin Tanskan kansallislauluun "Der er et yndigt land". Yksi hänen kirjoittamansa runo on virtenä Tanskan kirkon virsikirjassa virsi 537 "Lær mig, o skov, at visne glad sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 304 "Lär mig, du skog, att vissna glad", Niilo Rauhalan 1996 suomentamana: "Tahtoisin kerran kuihtua". Virsi sisältyi Oehlenschlägerin kirjoittamaan romanttiseen kertomukseen Eremiten vuodelta 1813. Rauhalalla on vaimonsa Leenan (o.s. Tulkki) kanssa ainakin kymmenen lasta. Eipä Niilolla ihan heti nuupahtanut! 

ellauri242.html on line 94:   Oehlenschläger forsøgte sig i årene 1797-1799 som skuespiller, men uden held. Han fortsatte sin skolelæsning, og fik i 1800 adgangseksamen til Københavns Universitet, hvor han begyndte på jurastudiet.

ellauri242.html on line 97:   Epäromanttiset  vanhat parrat vittuilivat Eulenspiegelille aika pahasti:

ellauri242.html on line 99: Jeg havde dog hidindtil troet om ham, at han havde Anlæg, skjønt raat og udannet, men nu troer jeg at han er dum og ovenikjøbet ikke rigtig forvaret i Hovedet. Ja Du gode Gud, at de danske Muser skulde see og blues for saadan en Samling rimede Fadaiser. Det er pære skidt.

ellauri242.html on line 107: Axel og Valborg er en tragedie i fem akter af Adam Oehlenschläger fra 1810 (skrevet under hans ophold i Paris i 1808) med musik af Carl Braun.

ellauri242.html on line 109: Efter at have gjort tjeneste som ridder i Tyskland vender Axel tilbage til hoffet i Nidaros, hvor han vil fri til sin elskede Valborg og blive væbner for kongen. Imidlertid begærer kongen selv Valborg, og desuden går kirken imod en forbindelse mellem Axel og Valborg, da de er nære beslægtede (søskende). Imidlertid har Axel et pavebrev, der tilsyneladende rydder problemerne af vejen, og der sættes gang i forberedelserne af brylluppet. Under selve vielsen sår munken Knud tvivl om pavebrevets gyldighed, og parret skilles uden stor patos, inden Valborg tvinges i kloster. Det lykkes Axel og Valborg at flygte, men Axel må gå i kamp for kongen, og i denne såres han dødeligt, hvorpå Valborgs hjerte brister, da hun sidder med Axels døde krop.

ellauri242.html on line 113:   Tapahtumapaikka: Kristuksenkirkko Nidarosissa. Kummallakin puolella kammiohautoja; keskellä laattiaa Harald Gillen hautakivi. Etualalla kaksi jykevää pylvästä, jotka kupua kannattavat; vasempaan on kolme ristiä piirretty, oikeassa on merkki AV sinisirkkusilla seppelöittynä. Kaukana peräalalla pääalttari. Alttaritaulun päällä kultainen arkku, jota päivä kuorin monivärisistä akkunoista valaisee. Käytävän keskikohdalla kynttiläkruunu.

ellauri242.html on line 142: Se. Siinä hurskahasti säilytellään


ellauri242.html on line 154: Se. Siinä hurskahasti säilytellään


ellauri242.html on line 164: Arkadi Perventsev syntyi opettajan perheeseen ja opiskeli Baumanille nimetyssä Moskovan teknillisessä korkeakoulussa. Hänen ensimmäiset kertomuksensa sekä Venäjän kansalaissodasta kertova romaani Kotšubei ilmestyivät vuonna 1937. Toisen maailmansodan aikana Perventsev työskenteli Izvestijan sotakirjeenvaihtajana. Vuonna 1950 hän liittyi NKP:hen. Vuodesta 1958 lähtien hän toimi Venäjän SFNT:n ja vuodesta 1971 Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksien jäsenenä.

ellauri242.html on line 166: Perventsevin toisesta maailmansodasta kertova romaani ”Varjele kunniaa nuoresta pitäen” (Tšest s molodu, 1948) sai Stalin-palkinnon vuonna 1949. Samana vuonna hänet palkittiin Igor Savtšenkon ohjaaman elokuvan ”Kolmas isku” (Treti udar, 1948) käsikirjoituksesta. Kirjailija on saanut myös Leninin kunniamerkin. Hänen avoimen propagandististen teoksiensa taiteellinen arvo on vähäinen. Taide ja propaganda näät hikisesti yhteen soppii, ja silloinkin vaan jos propaganda puhaltaa meikäläisten koppiin. Toisen kautta eipä sanokaamme ruozalaisissa dekkareissakaan ole mainittavasti taidearvoja. 

ellauri242.html on line 172:   Myöhempinä vuosinaan Perventsev kärsi suuresti neuvostovaltion ideologian kriisistä:  "Täytyyhän olla joulu. Milloin? Tässä on antikristus asialla... Jos he onnistuivat 50 vuodessa tallaamaan sieluista kokonaan 2000 vuotta tunnustetun uskonnon, mitä jää jäljelle uskonnostamme, jos kommunismin sisäiset viholliset lisääntyvät? Meneekö elämämme hukkaan ja voimaa ja verta hukattiin turhaan?" Sanos se! Aina heitti äiti Venäjällä aatteet perskeikkaa. Ei mennyt kyllä putkeen Persenzevillä.

ellauri242.html on line 178:   Perventsevin romaanissa "Kunnia nuorelta iältä" (1948) Adzhimushkayn louhosten puolustamisen teema kosketettiin ensimmäisen kerran.. Yksi kirjan hahmoista, Arseniy Afanasiev, kertoo olleensa louhosten puolustajain jäsen. "Toukokuusta kesäkuun viidenteentoista päivään he istuivat. Viisitoista tuhatta ihmistä... He romahtivat meidät kivillä, muurittivat uloskäynnit. Kivet imettiin, vettä ei ollut... Siellä kolme lasten hautausmaata jäi louhoksiin... Ja sitten niistä päästettiin savua ja sitten kaasua... kaasua... Kolmesataa ihmistä lähti, lähti tiehensä. Viidestätoista tuhannesta kolmesataa!" Yksi ensimmäisistä joka mainitsi tämän sodanaikaisen tragedian oli Perventsev.

ellauri242.html on line 184: Toukokuussa 1942 tappion jälkeen "Hunting for Bustards" (sax. Trappenjagd) -operaatiossa Kerchiä puolustavat Krimin rintaman yksiköt oli pakko evakuoida Tamanin niemimaalle. Evakuoinnin käsiteltyä 51. armeijan ryhmää johti Krimin rintaman päämajan sotilaskoulutusosaston päällikkö eversti Pavlo Yagunov . 14. toukokuutahänet nimitetään tähän tehtävään ja hän alkaa samana päivänä muodostaa erillisiä pataljooneja ja iskuryhmiä reservin henkilöstöstä. Näihin yksiköihin kuuluivat reservin komentajat ja sotilashenkilöstö, 1. rintaman reservirykmentin henkilökunta, useita satoja sotakoulujen kadetteja, NKVD:n 276. kiväärirykmentin taistelijat ja komentajat, 95. rajarykmentti - ensimmäinen ja toinen pataljoona ottivat vastaan asemat pohjoiseen.  Myös peitto-osastoissa oli sotilaita eri yksiköistä ja rintaman yksiköistä, joita 13.5. alkoi esiintyä louhoksissa. Iltapäivällä 14. toukokuuta peitto-osastolla oli yli 4 000 henkilöä, yksityiset yritykset olivat puhtaasti komentajien. Nuori luutnantti S.S. Shaidurov kirjoitti muistelmissaan, että reservin komentohenkilökunta oli lähes täysin aseeton. Kaupungista lähteneiden sotilaiden ja Kerchin asukkaiden kustannuksella peittoryhmä kasvoi useisiin tuhansiin, Suuriin katakombeihin piiloutui vainottuja kristittyjä yli 10 000 ja pienissä kyykki noin 3 000. Katakombivaruskuntia johtivat Jagunov ja M. G. Povazhny.

ellauri242.html on line 186: Jagunovin osasto otti ensimmäisen taistelun 14. toukokuuta lähellä Kydirlezin kylää  - saksalaiset joukot menivät nopeasti Adzhi-Mushkaihin ohittaen naureskellen hajallaan olevat neuvostojoukot, jotka olivat vetäytymässä asemistaan Bagerovosta; puolustusyksikkö, jossa oli osia 157. jalkaväkidivisioonasta, onnistui pysäyttämään ja työntämään takaisin Saksan joukot tuhoten kokonaista 3 panssarivaunua.

ellauri242.html on line 196: Aluksi natsisotilaat eivät ymmärtäneet, mistä punamuurahaisten armeija hyökkäsi heitä vastaan. Ajan myötä pesä kuitenkin löydettiin, ja sinne tuotiin lisää Wehrmachtin yksiköitä. Jatkuvat hyökkäykset alkavat, Neuvostoliiton taistelijat työnnetään takaisin syvälle kivilouhoksiin, mutta natsien lisäyritykset tukahduttaa vastarinta olivat tehottomia, Jagunovin ryhmä pystyi torjumaan kaikki hyökkäykset.

ellauri242.html on line 204: Tiedustelutiedot, jotka lähetettiin 47. Neuvostoliiton armeijan päämajaan 10., 20., 23. ja 29. heinäkuuta, havaitsivat voimakkaan automaatti- ja konekivääritulen yöllä, ja 20. heinäkuuta natsien tykistö avasi tulen kylään aseilla noin kello 5.00. Tunnussana oli Mithridates-vuori, joka partiolaisten mukaan voisi viitata Aji-Mushkain ja sitä ympäröivien alueiden miehittämiseen maanalaisten termiittien toimesta.

ellauri242.html on line 211: 30. lokakuuta 1942 saksalaiset sotilaat vangitsivat katakombit kokonaan ja vangitsivat useita eläviä punamuurahaisten armeijan sotilaita, viimeiset taistelijat vangittiin 31. päivänä.

ellauri242.html on line 217: Komsomol oli pioneereista seuraava neuvostonuorille tarkoitettu kertši. Komsomolin perustajia olivat 16-vuotias Lazar Satskin ja 19-vuotias Oskar Ryvkin. Tiedot perustajista kuitenkin sittemmin salattiin, koska heidät muutettiin käteisexi Stalinin vainoissa kerta he olivat juutalaisia. Saman kohtalon kokivat Komsomolin alkuvaiheen johtajat Nikolai Chaplin, Jefim Tseitlin ja Pjotr Smorodin, vaikkeivät  olleetkaan (no Jefim oli).

ellauri242.html on line 223:   Elokuussa 2022 ukrainalainen kansanedustaja Oleksyi Gontšarenko kertoi, että hän oli keskustellut sillan tuhoamisesta Britannian puolustusministeri Ben Wallacen kanssa Naton huippukokouksessa kesäkuussa. Heinäkuussa Ukrainan presidentinhallinnon neuvonantaja ja puhemies Oleksyi Arestovytš sanoi, että Ukraina iskisi siltaan heti kun siihen tulee mahdollisuus. Ukrainan asevoimien kenraalimajuri Dmitrij Martšenko kertoi 14. kesäkuuta 2022, että ”Se ei ole salaisuus Venäjän armeijalle eikä meidän armeijallemme eikä heidän eikä meidän siviileille. Se Krimin silta on iskujen ykköskohde. Puolan siviilit on vasta etäinen kakkonen.”

ellauri242.html on line 225: Varhain aamulla 8. lokakuuta 2022 Kertšinsalmen sillalla tapahtui voimakas räjähdys tai räjähdyksiä, ja tämän seurauksena polttoainetta kuljettanut tavarajuna syttyi tuleen. Palo levisi yhdestä polttoainevaunusta yhteensä seitsemän säiliövaunun paloksi. Venäläisarvion mukaan pommiräjähdys olisi tapahtunut alun perin kuorma-autossa, jota ajoi pieni kaljupäinen venäläismies, mutta suomalaisen kenraalimajuri Pekka Toverin mukaan asiasta ei ollut varmaa tietoa.

ellauri242.html on line 231: Ukrainalaisilta lipsahti neuvostovalmisteinen ohjuxentorjuntaohjus epähuomiossa polakkien puolelle ja surmasi pari polakkia. 3. maailmansota oli lähellä. Alkusäikähdyxestä selvittyä Nato päätti nopeasti ettei se ollut lennähtänyt ryssistä. Ukrainan standup-koomikko väitti kivrnkovaan että kylläpäs. Seuraavana päivänä se oli kuullut kunniansa ja perui sanansa. Hizi voidaan antaa rahaa sekä pyssyjä, muttei me sentään maailmansotaa aloiteta jonkun pellen takia.

ellauri242.html on line 235: Andersson ja Kitula souteli vanhalla vitulla 


ellauri242.html on line 245: Aleksandra Mihailovna Kollontai (ven. Алекса́ндра Миха́йловна Коллонта́й, o.s. Domontovitš, ven. Домонто́вич; 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872 Pietari – 9. maaliskuuta 1952 Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti. Hänestä tuli maailman ensimmäinen naispuolinen diplomaattiedustaja vuonna 1923, kun hänet nimitettiin Neuvostoliiton edustajaksi Osloon. Kollontai oli Neuvostoliiton täysivaltainen edustaja (vuodesta 1943 suurlähettiläs) Tukholmassa vuosina 1930–1945, missä asemassa hän toimi välittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton rauhantunnusteluissa vuosina 1940 ja 1944.

ellauri242.html on line 247: Aleksandran äiti oli suomalaisen puutavarakauppiaan tytär Aleksandra Aleksandrovna, omaa sukua Masalin ja isä venäläinen keisarillisen armeijan kenraali Mihail Aleksejevitš Domontovitš. Kesät perhe vietti Aleksandran äidinisän Aleksander Masalinin maatilalla Kuusaan hovissa Muolaassa. Aleksandra Kollontai (Šura) valmistui opettajaksi ja oli 1800-luvun lopulla lyhyen aikaa naimisissa pikkuserkkunsa, insinööriupseeri Vladimir Kollontain kanssa. He saivat vuonna 1893 pojan, Mihailin. 

ellauri242.html on line 249:   Päästyään eroon pikkuserkusta Aleksandra Kollontai ryhtyi kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi ja vallankumoukselliseksi. Hän oli kommunistinen feministi ja näki, että vain kommunismi voisi vapauttaa naiset. Vuonna 1898 hän matkusti Zürichiin Sveitsiin opiskelemaan. Palattuaan 1903 hän kirjoitti tutkimuksen Suomen työläisten elämästä. Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen hajottua menševikeiksi Juli Martovin johdolla ja bolševikeiksi Vladimir Leninin johdolla 1903, Kollontai ei myötäillyt kumpaakaan osapuolta. Bolševikkeihin hän suhtautui epäluuloisesti ja liittyi viimein menševikkeihin.

ellauri242.html on line 254: Kollontaista tuli kommunistisen puolueen sisäinen kriitikko, ja hän muodosti yhdessä ystävänsä Aleksandr Šljapnikovin kanssa vasemmistolaisen ryhmän puolueessa, nimeltä ”Työläisten oppositio”. Lenin kuitenkin hajotti ryhmän Uljanovan käskystä, ja Kollontai jäi poliittisesti tuuliajolle.

ellauri242.html on line 256:   Stalinin saatua vallan hän (kuka? Leninkö?) nimitti Kollontain ulkomaille diplomaatiksi – Kollontai oli uranuurtaja: ensimmäinen nainen suurlähettiläänä koko maailmassa. Hänet nimitettiin ensin kauppa- ja diplomaattiedustajaksi Norjaan (1923–1926), sitten Meksikoon (1926–1927), josta palasi Norjaan 1927–1930). Vuonna 1930 hän sai siirron Tukholmaan, jossa toimi vuoteen 1945 asti. Hän oli myös mukana Neuvostoliiton lähettämässä edustajistossa YK:n perustamisessa. Ulkomailla hänellä ei ollut vaikutusvaltaa Neuvostoliiton sisäisiin asioihin. Hän toimi diplomaattisena välittäjänä maissa, joiden kautta Neuvostoliitto pystyi hankkimaan tarvitsemiaan kriittisiä tuotteita, esimerkiksi toisen maailmansodan aikana ruozalaisia SKF:n kuulalaakereita, joiden päävientikohde oli Saksa. Ulkomaantyönsä ansiosta hän säilyi yhtenä harvoista vanhoista bolševikkijohtajista sivussa Stalinin puhdistuksista ja teloituksista. Vuonna 1945 Kollontai sairastui ja palasi Neuvostoliittoon. Hän kuoli vuonna 1952. Silloin isä aurinkoinenkin oli jo kalkkiviivoilla.

ellauri242.html on line 258:   Kollontain ajatukset seksuaalisuudesta herättivät aikanaan paljon huomiota. Kuuluisassa kirjoituksessaan Theses on Communist Morality in the Sphere of Marital Relationsselvennä (1921) hän toteaa seksuaalisuuden olevan ihmisen luonnollinen tarve siinä missä nälkä ja janokin. Vauzi vau. Tämä muka vapaan rakkauden kannatus herätti pahennusta laajalti. Lännessä kirjoituksia tulkittiin tahallaan väärin, ja niiden perusteella väitettiin naisten tulleen sosialisoiduiksi Neuvostoliitossa. Uljanova puolestaan piti Kollontain ajatuksia epäsosialistisina.

ellauri242.html on line 263: Kollontai toimi välittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton rauhanneuvotteluissa keväällä vuonna 1940 ja 1944. Tammikuussa 1940 hän sai kosketuksen Suomen hallitukseen ja tapasi Hella Wuolijoen Ruotsissa. Neuvottelut aloitettiin Ruotsin välityksellä, mutta ne eivät vielä johtaneet tulokseen. Suomen hallitus taipui rauhaan vasta maaliskuussa. Kollontai tapasi Paasikiven Tukholmassa useita kertoja.

ellauri242.html on line 268: Wikipedia.en ei tiedä mitään Suomen rauhanteosta, mutta  puhuu pitkään kiittävästi Kollontain marxilaisesta feminismistä, missä nti Masalin kyllä osui aivan naulan kantaan.

ellauri242.html on line 270:   Karjalan kannaksen Uudellakirkolla syntyneen Tyyne Leivo-Larssonin vanhemmat olivat Sysmästä lähtöisin ollut työmies Erik Johan Leivo ja Sofia Vilhelmiina Saarinen (1871–1935). Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1904. Leivo osallistui punaisten puolella 16-vuotiaana sisällissodan Tampereen taisteluun. Mahdollisesti hän oli mukana ryhmässä, joka viime hetkellä murtautui ulos piiritetystä kaupungista. Runoilija Kössi Kaatra kuvaa hänet taisteluvalmiina nuorena, joka uskalsi luotisateessakin kuljettaa haavoittuneita.

ellauri242.html on line 273: Leivo-Larsson oli ensimmäinen suurlähettilääksi nimitetty suomalainen nainen. Hän oli myös Pohjoismaiden ensimmäinen hallitusta johtanut nainen toimiessaan pääministeri Reino Kuuskosken sijaisena vuonna 1958.

ellauri243.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri243.html on line 52: Herlinin sanomien tiedeuskontoliite Tiede (ei enää 2000) ylittää entisetkin perseilyennätyxensä julkaisemalla jonkun 1992 syntyneen talous"tutkija" juipin haastattelun jossa kaveri ihan kylmän rauhallisesti sanoo ettei tuloeroille ole mitään perusteluja mutta ei hän kuitenkaan vastusta tuloeroja. Voi helvetti. Heitin plärän kierrätyxeen samantien. Tällästäkö myydään "tieteen" nimellä? Tällänen pseudotiede on tämän päivän uskonto, ihan sama onko se oikein vaiko vasein kunhan se edistää Herliniä suosivia tuloeroja.

ellauri243.html on line 56: 	    Kyynikot, jotka suosittivat köyhäilyä ja turhan koreilun välttämistä ovat nyttemmin ilkeitä tunneköyhiä hapantelijoita.

ellauri243.html on line 58: 	    Epikuros, joka kehotti elämään vaatimattomasti ystävien parissa ilman turhia ambitioita, leimattiin reppumahaisexi herkuttelijaxi.

ellauri243.html on line 77: 	Etenkin tässä albumissa esiteltävät K!-aiheiset fiktiot palauttaa mieleen Herb Simonin jo moneen kertaan hoetun avainpointin: termiittiapinat on matelijanaivoisia nisäkkäitä joiden käytöxeen termiittipesä on tuonut eräänlaisen pilvitekoälykerroxen. Kukaan niistä ei yxitellen ole siitä vähänkään perillä, niillä (tai mullakaan, niistä yhtenä) ei ize asiassa ole harmaintakaan aavistusta kokonaisuudesta. Ize kukin luulee pohtivansa jotain syitä syviä, vaikka ize asiassa ne on vaan monimutkaisessa pesäympäristössä fraktaalisia ympyröitä kiertäviä ahnaita aggressiivisia ja pelokkaita liekaeläimiä, joiden ainut talutin ja kompassi on EFK.

ellauri243.html on line 82: Inglourious Basterds (absichtliche Falschschreibung für englisch Inglorious Bastards, etwa: „Unrühmliche Mistkerle“) ist ein am 20. August 2009 erschienener US-amerikanisch-deutscher, kontrafaktischer Kriegsfilm von Quentin Tarantino. Der Film war sein finanziell größter Erfolg bis zum Erscheinen von Django Unchained im Jahr 2012.

ellauri243.html on line 84: Kunnottomat paskiaiset (engl. Inglourious Basterds, tahallinen väärinkirjoitus nimelle Ignominious Bastards) on vuonna 2009 ensi-iltansa saanut Quentin Tarantinon käsikirjoittama ja ohjaama mustan huumorin sävyttämä sotaelokuva. Sen pääosissa esiintyvät Brad Pitt (goy), Christoph Waltz (goy), Michael Fassbender (goy), Eli Roth (Jew), Diane Kruger (goy), Daniel Brühl (goy), Til Schweiger (goy) ja Mélanie Laurent (Jew). Elokuva kertoo vaihtoehtoiseen historiaan perustuvan tarinan kahdesta salajuonesta, joilla oli tarkoitus salamurhata natsi-Saksan poliittiset johtajat. Toisen suunnittelee nuori ranskanjuutalainen elokuvateatterin omistaja (Laurent), ja toisen luutnantti Aldo Rainen (Pitt, vilket träffande namn) johtama amerikanjuutalaisista sotilaista koostuva ryhmä. Sakemannit oli natohenkisinä mukana tätä leffaa tekemässä into piukeena, samalla periaatteella mätkimässä "nazeja" kuin nato paraikaa mätkii "putinisteja". Huvittavinta koko jutussa on että ukrainalaiset ovat ryssille samaan aikaan lyhyesti nazeja.

ellauri243.html on line 88: Elokuva oli kaupallinen menestys ja se tuotti 321 miljoonaa dollaria lipputuloja maailmanlaajuisesti. Se sai monia palkintoja ja ehdokkuuksia mukaan lukien kahdeksan Oscar-ehdokkuutta muun muassa parhaasta elokuvasta, ohjauksesta ja alkuperäisestä käsikirjoituksesta. Waltz voitti Hans Landan roolistaan parhaan miespääosan palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla, sekä parhaan miessivuosan Oscar-, Bafta-, SAG- ja Golden Globe -palkinnot.

ellauri243.html on line 90: Vuonna 2016 kunnottomat kriitikkopaskiaiset äänestivät Kunnottomat paskiaiset BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan sadan parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijapaskiaista eri puolilta maailmaa.

ellauri243.html on line 92:   No mitä tässä huisin hienossa rainassa sitten oikeastaan tapahtuu? Jotain oikein julman veristä murhaherkuttelua tietysti, kun Tarantella on liikkeellä. Se oivalsi erityisen selvästi, mistä rahna lähtee, eli mitä kumikaulapaskiaiset tämmöisistä videoista hakevat: halpoja vihaviboja ja orgastista verilöylytystä. Ympärille ympätty tarina on aivan yhdentekevä, kuha sen propaganda on "meidän puolella", mikä se "me" kulloinkin kullekkin paskiaiselle sattuu kulloinkin olemaan.

ellauri243.html on line 94: Alussa on perinteistä Anne Frank-tyyppistä nazijulmuutta, jolla motivoidaan meikäpaskiaisten vastajulmuudet. 2 väärää tekee 1 oikean, kuha se meidän väärä on vielä julmempi. Eliittijoukon luutnantti Aldo Raine värvää amerikanjuutalaisia sotilaita Paskiaisiin, jotka levittävät pelkoa saksalaisten sotilaiden keskuudessa tappamalla ja skalpeeraamalla heitä. Rainella on tapana päästää joitakin vankeja vapaaksi kertomaan ryhmästään ja samalla luomaan pakokauhua vihollissotilaissa. Vapaaksi päästettyjen sotilaiden otsaan Raine kaivertaa puukolla hakaristin, jotta he eivät voisi koskaan piilotella palvelustaan Saksan armeijassa. Vittu mitä ääliömäisyyttä, ei kai kukaan saxalainen sitä piilotellut, siellähän ne oli kaikki Wehrmachtin rintamalla torrakot kädessä. Noudattaakohan amerikkalais-juutalainen Raine nyt tässä reilun sodan lakeja? Minkä maan univormu sillä oli päällä? Varmaan tähtiä ja raitoja. Pimeästä tähdestä tulleita ruskeita raitoja, skidmarxeja.

ellauri243.html on line 96: Anne Frank-lookalike Shosanna hoitaa elokuvateatteria Pariisissa valehenkilöllisyyden turvin. Hän tapaa saksalais-suomalaisen tarkka-ampujan Simo Häyhän (Fredrik Stollen), joka kaatoi 250 vihollista yhden taistelun aikana. Häyhän on määrä esittää izeään nazien propagandaelokuvassa Stolz der Nation (Kansakunnan ylpeys). Shosannaan sen jutkutaustasta tietämättä ihastunut Häyhä vakuuttaa (? taivuttaa) Joe Goebbelsin siirtämään elokuvan ensi-illan Shosannan elokuvateatteriin. Shosanna suunnittelee rakastajansa Marcelin (pätkän ranskalaisvahvistus, yhtä merkittävä kontribuutio kuin sammakoilla viime sodassa) kanssa ensi-iltaan osallistuvien natsijohtajien tappamista sytyttämällä teatterin tuleen. Meneehän siinä mukana muutama sata pahaa-aavistamattomia ydinsaxalaisia, mutta väliäkö hällä, koko Saxan kansahan on yhtä syyllinen. Inter arma silent leges! Ihan sama tematiikka muuten kuin Dan Steinbockin Andromeedassa. Vittu onnää tosi mieltä nostattavia juttuja, etten sano kääntäviä.

ellauri243.html on line 98: Shosannan tietämättä brittien tiedustelujoukkojen luutnantti Albert Highcock suunnittelee iskua ensi-iltaan Paskiaisten kanssa. Hicock menee tavernaan Paskiaisten Hugo Stiglitzin ja Wilhelm Wickin kanssa tapaamaan saksalaista elokuvatähteä Bridget von Hammersmithiä, joka työskentelee peitetehtävissä brittiläisille. Hicox herättää Gestapo-majuri Dieter Hällströmin huomion oudolla brittikorostuksellaan. Lopulta hänen peiteroolinsa paljastuu, kun hän tilaa kolme juomaa viittoen englantilaisittain (peukalo ja pikkusormi alhaalla). Hellstrom huomaa erheen, sillä saksalainen viittoo ”kolme” peukalolla, etusormella ja keskisormella. Paljastuttuaan Paskiaiset avaavat tulen, ja vain Von Hammersmith selviää elossa. Kaikki paskiaiset kuolevat. Landa tutkii tavernaa ja löytää Hammersmithin toisen kengän ja lautasliinan, jossa on tämän nimikirjoitus. So what? Kuka Landa sitäpaizi?

ellauri243.html on line 102:   Elokuvan aikana Häyhä meni projektorihuoneeseen tapaamaan Shosannaa. Kun Shosanna torjuu hänen iskuyrityksensä, hän muuttuu aggressiiviseksi. Shosanna teeskentelee myöntyvänsä ja ottaa sitten esiin pistoolin käsilaukustaan ja ampuu häntä. Kuolettavasti rakastunut Häyhä ottaa esiin oman "pistoolinsa" ja "ampuu" sillä Shosannaa. Elokuvan kohokohdassa siihen leikattu pätkä Shosannasta Häyhän alla kertoo yleisön kuolevan kohta juutalaisten käsissä. (Vizi mixi pahisten pitää aina pitää taukoa kertoaxeen uhreilleen että ne kohta tapetaan? Tappaisivat heti niin ei tulisi ikäviä takaiskuja.) Elokuvasalin ovet lukinnut Marcel sytyttää kasan palavaa nitraattifilmiä tuleen valkokankaan takana. Ulmer ja Donowitz murtautuvat Hitlerin ja Goebbelsin aitioon ja tappavat heidät. (Joo tää raina on vaihtoehtoista totuutta, oikeasti siinä kävi toisinpäin! Hitler ja Goebbels ampuivat mongertavat maahantunkeutujat lakoon saxalaisvalmisteisilla tarkkuuspistooleilla.) He ampuvat yleisön joukkoon konepistooleillaan, kunnes heidän pomminsa räjähtävät. Landa ja hänen radistinsa ajavat Rainen ja Utivichin kuin lampaat liittoutuneiden alueelle ja antautuvat heille ojassa. Aktin jälkeen Raine ampuu reilun pelin hengessä radistin ja kaivertaa hakaristin Landan otsaan. Lopuksi Quentin ilmestyy ruutuun ja toteaa: »Tämä on luultavasti mestariteokseni.» Juonipaljastukset päättyvät tähän. No mitä muuta siinä sitten tapahtuu? Eikös tässä ollut yhden illan märkien kaatioiden tarpeixi?

ellauri243.html on line 113: Kun Kyle oli kamppaillut siirtyäkseen siviilielämään perheensä kanssa, hän työskenteli löytääkseen elämälleen tarkoituksen: hän perusti oman yrityksen, Craft Internationalin, turvayrityksen, joka kouluttaa ampumaan pahaa-aavistamattomia naisia ja muita vihulaisia.

ellauri243.html on line 117: Vuonna 1962 perustettujen laivastohylkeiden toimialaan kuuluvat muun muassa hyökkäystehtävät (iskuosastotoiminta, sabotaasi, salamurhat, panttivankien pelastus- ja likvidointitehtävät sekä kohteiden valtaaminen maalla ja merellä), erikoistiedustelu (vihollisalueen kohdetiedustelu, maihinnousun valmistelu), ulkomaisten joukkojen koulutus, epätavanomainen sodankäynti sekä vastaterrori.

ellauri243.html on line 127: Battle Mountain, Nevada could have been battle-torn Iraq ot Afganistan, but it wasn't, it was just America recently robbed from the Indians.

ellauri243.html on line 135:   Nevada is home to a number of federal reservations and colonies. The major tribes are the Washouts, Northern Paiute, Southern Paiute, and Western Shoeshines. Many have been hit disproportionately hard by the coronavirus and may have pre-existing health conditions or live in remote areas with limited access to medical care. In the Reno-Sparks Indian Colony, a clever color-coded card system was set up for people to signal from their windows for help with a health issue, food shortage, or other problem.

ellauri243.html on line 137:   Compared with other U.S. races, American Indians have a life expectancy that is shorter than five years. The suicide rate among American Indian youth is 2.5 times higher than among youth in the rest of the country. American Indians are 2.5 times more likely to experience violent crimes than the national average, and more than four out of five American Indian women will experience parking meter violation in their lifetimes. Holy shit, these issues can be seen as symptoms of several larger issues, including access to social services, educational opportunities, nutritional food, and health care, and just plain old laziness and stupidity. Property rights pose more significant problems, insomuch as residents who don’t have deeds to the land on which they live struggle to build credit, which throws a significant barrier in front of upward mobility. Meanwhile, tribal lands are tough sells for franchises and other commercial developers that would bring jobs to reservations, as these companies are often resistant to negotiating contract terms under tribal law. So it's really all their own fault, them not playing along with good old free enterprise and private property!

ellauri243.html on line 147: until the American Holocaust, when the United States was attacked by waves of Russian bombers launching hypersonic nuclear-tipped missiles. Almost the entire fleet of American long-range bombers and more than half of America's intercontinental-ballistic-missile arsenal was wiped out in a matter of hours. But Battle Mountain's little fleet of high-tech bombers, led by Patrick McLanahan, survived and formed the spearhead of the American counterattack that destroyed most of Russia's ground-launched intercontinental nuclear missiles and restored a tenuous sort of parity in nuclear forces between the two nations. On the plus side, there are now less than half so many hungry mouths left to feed on the entire ball of fire. Except this, everything goes on as before, business as usual. 

ellauri243.html on line 149: Battle Mountain emerged from the horrific tragedy of the American Holocaust to become the center of American air-breathing strategic combat operations. All of America's surviving heavy bombers, intelligence-gathering planes, and airborne command posts wre relocated to Battle Mountain, and a fleet of long-range unmanned combat aircraft began to grow there. The base even a staging area for America's fleet of manned and unmanned spaceplanes-aircraft that could take off became and land like conventional aircraft but boost themselves into low Earth orbit.

ellauri243.html on line 151: Even during the deep global economic recession that began in 2008, Battle Mountain grew, although the community around it barely noticed. Because of its isolation and dirt-low cost of living, many bases around the world were closed and relocated to Battle Mountain. Soon Battle Mountain Air Reserve Base became JAB (Joint Air Base) Battle Mountain, hosting hot air units from all the military services, the Air Reserve Forces, the Central Intelligence Agency, and even the Space Defense Force and the Death Planet.

ellauri243.html on line 153: Vaan ei siinä kaikki! pahin oli vielä edessä, nimittäin uusi taantuma! But then the economic crash of December 2012 happened, and everything changed.

ellauri243.html on line 154: Newly elected president Kenneth Phoenix, Arizona, politically exhausted from a bruising and divisive election that saw yet another president being chosen in effect by the U.S. Supreme Court, ordered a series of massive tax cuts as well as cuts in all government services. Such government cuts had not been seen since the Thomas Thorn administration: entire cabinet-level departments, such as education, commerce, transportation, energy, and veterans affairs, were consolidated with other departments or closed outright; all entitlement-program outlays were cut in half or defunded completely; American military units and even entire bases around the world disappeared virtually overnight. Despite howls of protest from both the political left and right, Congress had no choice but to agree to the severe right-centrist austerity measures.

ellauri243.html on line 159: Thomas Torquemada Thorn (born Thomas A. Lockyear, II; 2 August 1964) is an American musician. Born in Madison, Wisconsin, he is best known as co-founder of, and lead vocalist for, the industrial metal band The Electric Hellfire Club. Joint Air Base Battle Mountain was not spared. Every aircraft at the once-bustling base was in "hangar queen" status - available only as spare parts for cars. Most planes placed in "flyable storage" were not even  mothballed, but just hoisted up on clothes hangers.

ellauri243.html on line 168:   There are so many slang words for penis, maybe because it’s the human organ that fascinates us most. We’ve compiled all slang ways people say “penis” from around the world. While some of these penile terms might sound familiar, others will blow your mind.

ellauri243.html on line 169: There may be no other organ on the human body that profits from such creativity in nicknaming by the larger populace. Not even clam, or twat. Below is a list of 100+ slang words for penis—from the common (prick) to the more grotesque (fuckpole) and the awesomely ridiculous (pork sword). Next time you need a synonym for penis, comb through this definitive list for a bunch of fun ideas!

ellauri243.html on line 171: 1. Anaconda 2. Baloney pony 3. Birdie 4. Bobby 5. Boonga 6. Cack 7. Choad 8. Choda 9. Chode 10. Chopper 11. Cock 12. Crank 13. Custard launcher 14. Dick 15. Dicklet 16. Diddly 17. Dingaling 18. Ding-a-ling 19. Ding-dong 20. Dinger 21. Dingle 22. Dingus 23. Dingy 24. Dink 25. Dinkle 26. Dipstick 27. Dirk 28. Disco stick 29. Dog bone 30. Dong 31. Donger 32. Donkey Kong 33. Doodle 34. Dork 35. Down 36. Fire hose 37. Fuckpole 38. Gherkin 39. Hairy canary 40. Hammer 41. Hot rod 42. Hooter 43. Jade stalk 44. Jamoke 45. Jigger 46. Jimmy 47. Jock 48. Johnson 49. John Thomas 50. Joystick 51. Kielbasa 52. Knob 53. Lad 54. Langer 55. Lingam 56. Love muscle 57. Love stick 58. Love truncheon 59. Machine 60. Master John Goodfellow 61. Male member 62. Manhood 63. Maypole 64. Meat 65. Meat puppet 66. Meat rod 67. Meatstick 68. Meat stick 69. Member 70. Membrum virile 71. Nature’s scythe 72. Old chap 73. One-eyed trouser snake 74. Organ 75. Package 76. Pecker 77. Peen 78. Pee-pee 79. Pee-wee 80. Pego 81. Penis 82. Peter 83. Phallus 84. Pickle 85. Piece 86. Pike 87. Pingas 88. Pink cigar 89. Pintle 90. Pipe 91. Pisser 92. Pizzle 93. Plonker 94. Pork sword 95. Prick 96. Pud 97. Putz 98. P-word 99. Python 100. Ramrod 101. Rape tool 102. Rod 103. Root 104. Rutter 105. Salami 106. Sausage 107. Schlong 108. Schmuck 109. Sex tool 110. Shaft 111. Shlong 112. Shmekl 113. Skin flute 114. Snake 115. Snausage 116. Spitstick 117. Stretcher 118. Swipe 119. Tadger 120. Tagger 121. Tail 122. Tallywacker 123. Tarse 124. Thing 125. Thingy 126. Third leg 127. Todger 128. Tool 129. Trouser monkey 130. Trouser snake 131. Truncheon 132. Tube steak 133. Unit 134. Virile member 135. Wang 136. Weapon 137. Wee-wee 138. Weenie 139. Weeny 140. Whang 141. Wick 142. Widgie 143. Widdler 144. Wiener 145. Willie 146. Willy 147. Wingwang 148. Winkle 149. Winky 150. Yard 151. Ying-yang 152. January Nelson.

ellauri243.html on line 175: The medical community calls it “fellatio,” but the rest of us have our own phrases for performing oral sex on a man. The below is a comprehensive list of slang alternatives to “blowjob.” Some of these phrases are politically incorrect and other are completely ridiculous. Regardless, they exist in the collective lexicon. Here they are!

ellauri243.html on line 177: 1. Addressing the court 2. BJ 3. Bagpiping 4. Basket lunch 5. Beej 6. Blowie 7. Blowing the love whistle 8. Bobbing for apples 9. Bone-lipping 10. Buccal onanism 11. Brentwood hello 12. Charming the snake 13. Climbing the corporate ladder 14. Cock-gobbling 15. Copping a doodle 16. Courting the gay vote 17. Drinking a slurpee 18. Dropping on it 19. Earning your keep 20. Essin’ the dee 21. Face-frosting 22. Fellatio 23. Fluting 24. French abortion 25. Gator mouth 26. Getting a facial 27. Getting a lewinsky 28. Getting a throat culture 29. Getting to the cream filling 30. Giving cone 31. Giving face 32. Giving head 33. Gobbling pork 34. Going down 35. Gumming the root 36. Punching 37. Giving Big Jim and the twins a bath 38. Giving brain 39. Giving head 40. Gum-rooting 41. Gumming the green bean 42. Head job 43. Honkin’ bobo 44. Huffing bone 45. Hummer 46. Interrogating the prisoner 47. Kneeling at the altar 48. Knob job 49. Larking 50. Laying some lip 51. Licking the lollipop 52. Making mouth music 53. Making the blind see 54. Meeting with Mr. One-Eye 55. Mouth-fucking 56. Mouth-holstering the nightstick 57. Mouth-milking 58. Mouth-to-junk resuscitation 59. Opening wide for Dr. Chunky 60. Oral sodomy 61. Peeling the banana 62. Penilingus 63. Piston job 64. Playing pan’s pipes 65. Playing the pink oboe 66. Playing the skin flute 67. Pole-smoking 68. Polishing the trailer hitch 69. Pricknicking 70. Protein milkshake 71. Receiving holy communion 72. Respecting your superiors 73. Sampling the sausage 74. Scooby-snacking 75. Secretarial duties 76. Singing to the choir 77. Skull-buggery 78. Skull-fucking 79. Slobbin’ the knob 80. Smiling at Mr. Winky 81. Smoking the pink pipe 82. Smoking pole 83. Southern France 84. Speaking into the bonophone 85. Speaking low genitals 86. Spit-shining a baseball bat 87. Spraying the tonsils 88. Sucking off 89. Sucky-ducky 90. Suck-starting the Harley 91. Swallowing the baloney pony 92. Sword-wwallowing 93. Taking one’s temp with a meat thermometer 94. Talking into the mic 95. Telling it to the judge 96. Waxing the carrot 97. Worshiping at the altar 98. Wringing it dry 99. Yaffling the yogurt cannon 100. Zipper dinner

ellauri243.html on line 181:   There are so many slang words for vagina, maybe because it’s the human organ that fascinates us most. We’ve compiled all slang ways people say “vagina” from around the world. While some of these penile terms might sound familiar, others will blow your mind.

ellauri243.html on line 182: There may be no other organ on the human body that profits from such creativity in nicknaming by the larger populace. Except penis. Below is a list of 60+ slang words for vagina —from the common (pussy) to the more grotesque (cunt) and the awesomely ridiculous (fishmarket). Next time you need a synonym for vulva, comb through this definitive list for a bunch of fun ideas!

ellauri243.html on line 184: 	1. Panty hamster 2. Mossy cleft 3. Pink taco 4. Snatch 5. Twat 6. Hoo hoo 7. Foo foo 8. Pussy 9. Poon 10. Poony 11. Poontang 12. Lady garden 13. Box 14. Vajayjay 15. Vag 16. Cunt 17. C u next Tuesday 18. Bearded clam 19. Furry taco 20. Tuna taco 21. Fur burger 22. Cream pie 23. Beef curtains 24. Meat curtains 25. Meat sleeve 26. Cooch 27. Coochie 28. Cooter 29. Cooze 30. Coozie 31. Hot box 32. Squeeze box 33. Vertical smile 34. Cha cha 35. Love tunnel 36. Cherry 37. Hair pie 38. Honey pot 39. Beaver 40. Slit 41. Gash 42. Hole 43. Muff 44. Flange 45. Minge 46. Nether regions 47. Lady parts 48. Pink parts 49. Girly bits 50. Private parts 51. Privates 52. Bits 53. Down there 54. Peach 55. Flower 56. Tutu 57. Wee wee 58. Cookie 59. Muffin 60. Cupcake 61. Tweeny 62. Fanny 63. Front butt 64. Peaches and cream 65. January Nelson

ellauri243.html on line 188: 1. Barking at the ape 2. Box lunch at the ‘Y’ 3. Breakfast in bed 4. Brushing one’s teeth 5. Carpet-munching 6. Chewing the she-Fat 7. Clam-jousting 8. Clam-lapping 9. Cleaning the fish tank 10. Connie lingus 11. Contacting the aliens 12. Conversing with moses 13. Devil’s kiss 14. Dinner beneath the bridge 15. Doing it the French way 16. Donning the Beard 17. Drinking from the furry cup 18. Eating at the ‘Y’ 19. Eating fur pie 20. Eating out 21. Eating the peach 22. Eating squirrel 23. Eating sushi from the barbershop floor 24. Eating tinned mussels 25. Egg mcmuff 26. Face-fucking 27. Facing the nation 28. Fanny-noshing 29. Fence-painting 30. French-kissing Mr. Lincoln 31. Fuzz sandwich 32. Giving face 33. Gnawing on roast beef 34. Going downstairs for breakfast 35. Going south 36. Gomorrahry 37. Gorilla in the washing machine 38. Growling at the badger 39. Gumming the monster 40. Husband’s supper 41. Kissing between the hips 42. Kissing the wookie 43. Lady braille 44. Lady Semaphore 45. Larking 46. Lapping the gap 47. Lapping the lint trap 48. Lick-a-chick 49. Lickety-slit 50. Licking anchovy 51. Lip service 52. Lip-synching to the fish-fueled jukebox 53. Low-calorie snacking 54. Making mouth music 55. Medicating the hairy paper cut 56. Mopping the vulva 57. Mustache-riding 58. Muff-diving 59. Mumbling in the moss 60. Munching the bearded clam 61. One-man band 62. Oyster-gargling 63. Parting the fuzz 64. Pastrami sandwich 65. Pearl-diving 66. Placating the beaver 67. Playing in the sandbox 68. Playing the hair harmonica 69. Prawn breath 70. Pruning the orchid 71. Pug-noshing 72. Pussy-nibbling 73. Seafood dinner 74. Sipping at the fizzy cup 75. Sitting on a face 76. Slurping at the furry coconut 77. Smoking the fur 78. Sneezing in the basket 79. Spa time For Lady Boner 80. Speaking in tongues 81. Spraying the crops 82. Tackling the Brazilian 83. Talking to the canoe driver 84. Talking to lassie 85. Telephoning the stomach 86. Testing the echo in the love cave 87. Testing the waters 88. Tipping the velvet 89. Tongue-fucking 90. Tonguing the bean 91. Trimming the hedges 92. Velvet buzzsaw 93. Wearing the feed bag 94. Wearing the Sticky Beard 95. Whispering into the wet ear 96. Whispering to Venus 97. Whistling in the dark 98. Worshiping at the altar 99. Yaffling 100. Yodeling in the canyon 101. January Nelson

ellauri243.html on line 209: The original Charleston rattlesnake

ellauri243.html on line 211:   In addition to its prior history as an American symbol, the rattlesnake was seen at the time in Gadsden's birthplace of Charleston, South Carolina as a "noble and useful" animal that gave warning before it attacked.

ellauri243.html on line 225: Angloilla menee onnexi nyt tosi huonosti. USAsta ja briteistä on tullut täys banaanitasavaltoja kiitos laissez faire bisnexen. Tää näkyy selvästi ja voimakkaasti  sieltä tulevissa skoudesarjoissa, ne on täynnä täysin dysfunktionaalisia ketkuja molemmilla puolilla ns. lakia, retkuja jotka konnailevat likaisilla kaduilla mutaisten maahantunkeutujain ja huumeenvalkeiden tatuoitujen vankilasta tuttujen ynnä muiden osattomain seassa, ottaen lahjuxia ja käyden oman käden oikeutta. Miten tää jaxaa kiinnostaa kumikauloja? Haluaisko ne ize olla samanlaisia? Kaikilla on yxityiselämä ihan solmussa ja töissä ollaan ilman vuoroa kuin lähihoitajat, syödään puolet pahasta kebaabista kaarassa ja sit taas baanalle muximaan ja pidättämään kohtalotavaarisheja. Ei jaxa, ei vittu jaxa kazoa.

ellauri243.html on line 227: 	Onkohan se oireellista että englannixi ei voi enää pyytää anteexi? Vanha "forgive" on enää raamatullista runokieltä, täysin poissa arkikäytöstä. Beg your pardon on puhdasta vittuilua. Jälellä on vaan toi "sori siitä", joka puhuukin vaan n:o 1:stä ja sen tunteista.  Se ei pyydä loukatulta pahaa tekoa kuitatuksi ilmaisexi (ilman kostoa). Se vaan koittaa vakuuttaa ettei pahantekijällä muka ollut ko. konnankoukusta vastaavaa etua, kerta se katuu koko temppua. Vahinkoa ottaneen ei siis tarvi huolehtia päästä tasoihin, koska pahantekijä ei päässyt ketkuilulla oikeastaan edelle. Olen pettynyt lopputuloxeen, parempi onni ensi kerralla. Tosi hienoa.

ellauri243.html on line 229: 	Eikä toi helleeneiltä lainattu "I apologize" ole yhtään parempi, pikemminkin pahempi! Apologia on seliseli yritys sanoutua irti syytteestä kokonaan, niikö Sokrateen puolustuspuhe: oikeastaan se mitä tein nuorisolle olikin niille hyväxi, laajentuivathan siinä niiden anuxet ja tulivat väljentyessään entistä toimintakykysemmixi. 

ellauri243.html on line 235: celeb marriages hae kuvat video kortit tavarat kääntäjä kaikki palvelut 

ellauri243.html on line 242: kuvauksissa. Читать ещё! She has had a number of relationships with other 

ellauri243.html on line 247: months after that. But by the following year, they’d both moved on. Now, 

ellauri243.html on line 248: Milano has a son and a daughter with her agent husband of nearly nine 

ellauri243.html on line 250: Marie Limp in 2004, and the couple has three children together. Brad Pitt 

ellauri243.html on line 259: Скрыть! Valikko Julkkisavioliitot, jotka hajosivat vääntymisnopeudella 

ellauri243.html on line 263: julkkisavioliittoja, jotka hajosivat vääntymisvauhdilla – olipa kyse 

ellauri243.html on line 267: kiinni. Katsotaanpa julkkisavioliittoja, jotka hajosivat 

ellauri243.html on line 279: luetteloa parhaana resurssina viimeaikaisille julkkisten eroille ja 

ellauri243.html on line 284: and celebrity...... Movies That Ended Actor Marriages. Celeb Breakups in 

ellauri243.html on line 289: exactly the most pleasant list, but if you’ve ever wondered, “What 

ellauri243.html on line 292: celebrity-marriages Saif Ali Khan and Amrita Singh When a 21-year-old Saif 

ellauri243.html on line 293: Ali Khan married Amrita Singh, who was 12 years or older, shockwaves 

ellauri243.html on line 295: love. Читать ещё? Saif Ali Khan and Amrita Singh When a 21-year-old Saif 

ellauri243.html on line 296: Ali Khan married Amrita Singh, who was 12 years not older, shockwaves 

ellauri243.html on line 300: Currently, Saif is happily married to actress Kareena Kapoor. They have two 

ellauri243.html on line 301: kids, Sara and Ibrahim. Aamir Khan and Reena Dutta They were childhood 

ellauri243.html on line 302: sweethearts. Скрыть! Меню 17 broken-up celebrity couples that we still miss 

ellauri243.html on line 304: up, it seems like everyone's faith in true love is shaken a little bit. And 

ellauri243.html on line 306: half of another iconic celebrity couple - the rest of us might need some 

ellauri243.html on line 308: everyone's faith in true love is shaken a little bit. And even though, for 

ellauri243.html on line 309: the most part, these celebrities move on - and even become half of another 

ellauri243.html on line 312: 17 celebrity break-ups that we're still devastated by. When Brad Pitt and 

ellauri243.html on line 324: went to Vegas and got married." 09 of 17.... Thankfully, Shepard quickly 

ellauri243.html on line 325: realized that his now-wife was the one, and confessed: "'I don't know what 

ellauri243.html on line 327: interesting as you, and I don't know what I'm doing.'" And Bell still 

ellauri243.html on line 328: hasn't let him off the hook: "I still always remind him of when he broke up 

ellauri243.html on line 329: with me." 11 of 17. Sharon & Ozzy Osbourne. Скрыть Меню. Celebrity Break 

ellauri243.html on line 331: That Bit The Dust In 2022 (So Far).... So, without further ado, let's take 

ellauri243.html on line 333: relationships we lost so far in 2022 Читать ещё <3<3 Celebrity Couples That 

ellauri243.html on line 338: Coppola / FilmMagic / Getty. Скрыть Меню. 11 Celeb Marriages That Fell 

ellauri243.html on line 339: Apart At Warp Speed 》 herbeauty.co › celeb-marriages-that Marriage is a 

ellauri243.html on line 342: with the NYT that the eight-day is what broke the marriage. Apparently, 

ellauri243.html on line 344: iso askel kenelle tahansa, olitpa sitten julkkis tai tavallinen ihminen. 

ellauri243.html on line 349: tällä hetkellä tuntuu maadolta.... Hopper sanoi haastattelussa NYT:lle, 

ellauri243.html on line 359: dollarin arvoisen ”kiinteistöimperiumin” Kyproksella sijaitsevan rahaston 

ellauri243.html on line 365: dollarin arvoisen ”kiinteistöimperiumin” Kyproksella sijaitsevan rahaston 

ellauri243.html on line 387: ”halveksii niitä, jotka sotkeutuvat toisten yksityiselämään eroottisine 

ellauri243.html on line 390: yksityiselämästään. Putinin kerrotaan tokaisseen, että hän ”halveksii niitä, jotka sotkeutuvat toisten yksityiselämään eroottisine 

ellauri243.html on line 445: hyväntekeväisyysrahastoon. 74 miljoonaa on vapaaehtoisia lahjoituksia ja 

ellauri243.html on line 448: hyväntekeväisyysrahastoon. 74 miljoonaa on vapaaehtoisia lahjoituksia ja 

ellauri243.html on line 449: 141 miljoonaa voittoa. Vuosina 2020 ja 2019 rahasto ei saanut varoja 

ellauri243.html on line 477: Dale Brown (born 2 November 1956) is an American writer and aviator known for aviation techno-thriller novels. At least thirteen of his novels have been New York Times Best Sellers.

ellauri243.html on line 478: He rose to the rank of Captain and has 2,500 hours of flight time in B-52s.

ellauri243.html on line 479: He left the Air Force in 1986, having never seen combat. He looks a little like Diana´s Norwegian husband. Not exactly beefy.

ellauri243.html on line 481: Dale Brown‘s source of wealth comes from being a novelist. How much money is Dale Brown worth at the age of 66 and what’s his real net worth now?

ellauri243.html on line 484: In his personal life, Brown is a member of CAP. He is one of the pilots who regularly fly outpatients to get the attention that he craves. This is all done on a volunteer basis (but the kerosene is on the house), so he spends a lot of time flying across the country. In his free time, he enjoys flying in his own personal plane and he is a soccer referee for youth games.

ellauri243.html on line 486: It is clear that Dale Brown never expected to be as successful as he has been. This is clear by his killing off of some characters, only to be resurrected in subsequent novels. He originally only intended to write 3 novels for his publisher. Now, 24 books later, he is an accomplished author and his fans are eagerly awaiting his next novel teeming with revenants.

ellauri243.html on line 488: In April 2004, Brown pleaded guilty to charges of tax fraud. He was charged with creating companies in the West Indies for the purposes of receiving tax deductions from fictitious expenses. The fictitious expenses amounted to more than $440,000, which Brown claimed on his 1998 income tax filing. He used the tax deductions to remodel his retirement home in Incline Village, Nevada.

ellauri243.html on line 490: It seems that Brown brings his two loves together in his life as in the novels, lying and aviation.

ellauri243.html on line 492: Many of his works — including Flight of the Old Dog, The Tin Man, and Air Battle Force — focus on the adventures of a United States Air Force officer protagonist named Patrick McLanahan.

ellauri243.html on line 493: Patrick´s wife is dead and his new lay Gia is MIA, but he has a beefy son.  Brown is married. His wife Diane is a retired Sacramento police lieutenant and likes her husband who is also a pilot. They have a wimpy son, Hunter,  near Lake Tahoe, Nevada. 

ellauri243.html on line 495: Dale Brown is a Scorpio and was born in The Year of the Monkey. Scorpio is one of the most misunderstood signs of the zodiac because of its incredible passion and power. Scorpios are extremely clairvoyant and intuitive. They never show their cards, and their enigmatic nature is what makes them so seductive and beguiling. Scorpio is ruled by Pluto, Mickey Mouse´s dog.

ellauri243.html on line 499: His first novel was Flight of the Old Dog and it launched his career. The plot of the book surrounds the mission of Gen. Bradley Elliot. He is testing a unique old bomber and the mission occurs to him to destroy a soviet weapon on site in Soviet Union before it is deployed. The aircraft is called Old Dog and it has to get the team to safety. 

ellauri243.html on line 501: The book was met with widely positive reviews and it was on the bestsellers list. It is important to note that the original hardcover release of the book did not make the best sellers list. It was only when the publisher sent Brown on a tour of military bases to peddle the paperback release, that it made the list. The highest position was number 4 and it ended up selling over a million copies in the first two weeks.

ellauri243.html on line 504: Some people call this series the Paul McLanahan series and others call them the Dreamland series, based on the base in which the books are set. He has been writing this series for over 25 years now. This series is not to be confused with his other series, which is officially titled the Dreamland series and is a collaboration with another author who shall remain nameless.

ellauri243.html on line 506: Brown’s books have never made it into movies. The closest they have come is with some of the characters appearing in computer games. When asked the question on his website, he said it would be cool if his books could be made into movies, however he doesn’t have an agent in Hollywood so the chances are low.

ellauri243.html on line 508: He hopes to carry on writing books and maybe one will catch a director’s attention. He is working on writing some screenplays based on his books in the hope that he can get a Hollywood agent in the future.

ellauri243.html on line 510: Dale Brown is still at the forefront of publishing novels today. He most recent novel, Tiger’s Claw, was released in August 2013. The plot of this book surround President Phoenix, Arizona, who has again slashed the military budget just when China begins to test it’s new domestic missile.

ellauri243.html on line 512: America calls upon retired Patrick McLanahan to save the day with the good old bomber planes. It is a classic case of America vs. China, with the hope that World War 3 can be prevented. This has not been very successful so far. Some critics are going so far as to call him one of the saddest military adventure writers in America.

ellauri243.html on line 514: Dale Brown has been a ventriloquist, speaker, and comedian for more than three decades. He is now semi-retired and is only available for select dates.

ellauri243.html on line 520: Sharon Johnson: 6 months ago. 

ellauri243.html on line 521: I purchased my first book of your quite by mistake thinking it was Dan Brown. After having read it I was hooked and have purchased all of them and now both of my sons are reading them. Looking forward to many more, please.

ellauri243.html on line 525: I am one of your many fans that have thoroughly enjoyed your many books, of which I have been fortunate to collect and read. From what I have read about you, your dedication to your family and to the world of generals is something you must be very proud.

ellauri243.html on line 527: Rocky: What book covers the American Hollocost?

ellauri243.html on line 529: Graeme: 1 year ago. I believe that was Plan of Attack:

ellauri243.html on line 532: maverick pilot Patrick McLanahan uncovers disturbing evidence that the Russians are secretly arming their bomber fleet with nuclear warheads. Worse still, he realizes that despite the lessons of 9/11 the USA is still vulnerable to air attack by a determined enemy. But his warnings come too late. A flight of Russian bombers penetrate American airspace and launch devastating nuclear attacks on key airbases. As panic grips the country, McLanahan takes matters into his own hands and slips into Russia without leave with the elite Air Battle Force rapid-response team -- to strike back at the heart of the Russian bomber fleet. Fantastic fiction!

ellauri243.html on line 538: FBI bird on pitempi kuin Pat ja sen avonainen pusero korostaa nätisti sen tissejä. Se puristaa Pättiä (kädestä) hirmu kovasti. Her job was to bat her eyes and shake her ass at suspects, but sadly, old Pat had lost his sense of touch. But beefy Brad is casting glances at her cleavage. Brad's eyes follow Cassandra's fan as she waddles back across the hangar. He has his seed bags hitched up and his pink torpedo all armed up for rapid deployment. Musta leski Cassandra valmistautuu nielemään sen hook, line and sinker. "Dreamer" January Nelsonia lainataxemme (yllä): get ready for suck-starting the Harley, swallowing the baloney pony, taking her temp with a meat thermometer.

ellauri243.html on line 540: Seuraavaxi nähdään kuinka 2 urheaa robopatrioottia, Roger nimisiä molemmat, urheilee etänä romukasassa. Kärzääntyneen pahan syöpäkääryleen DNA on liimautunut robon haarniskaan. Ja sitten tulee luku jonka mottona on "I dont think change is stressful. I think failure is stressful." signed, Bob Stearns! Loppu negatiivisille spiraaleille nyt! Mutta kuka monista Bob Stearnseista on kymysyxessä? 

ellauri243.html on line 542: 	Tämmönen Bob Stearns kuoli hiljattain. Robert "Bob" H. Stearns, Columbia, SC * December 9, 1936 + January 5, 2023. Tämä Bob kyllä piti lentokoneista. He had a lifelong love affair with airplanes and flying, owned a half dozen aircraft and enjoyed meeting up with his flying buddies, meticulously restoring vintage aircraft and going to fly-ins. His health eventually clipped his wings, and after that he turned his attention to volunteering at Riverbanks Zoo and nurturing a latent talent for painting, which was discovered after Bob and Marge moved to Stilled Hopes.

ellauri243.html on line 546: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri243.html on line 550: 	    Bob Stearns, CEO of Powerful Potential. BOB STEARNS is one of only 95 people in history to lead an organization to win the prestigious Malcolm Baldrige Award. He was the Leader and Architect of Pittsburgh based Medrad’s 2003 journey to win the prestigious award. Medrad won the Baldrige award again in 2010. The Baldrige Award is presented annually by the President of the United States to organizations that excel in seven categories, including results. As Chief Human Resources Officer of CoManage, Bob led that company to be named the Best Place to Work in Pa.” He has also received the American Society for Training and Development Award for Excellence. Bob has served as a Director on the Boards of National Church Solutions, The Orchards at Foxcrest, the Pa. Society of Association Executives, the Pa. Association of Non Profit Organizations and a Woman owned business through Powerlink and Seton Hill University. Bob has owned and been the CEO of PowerfulPotential since 1985.

ellauri243.html on line 552:     Bob’s book which is titled” Perhaps a Man Can Change the Stars” is the basis for today’s program. He is a sought after Inspirational Speaker, having spoken in eight countries. He just launched a Nationwide Speaking Tour to share the messages from his book with as many people as he can.

ellauri243.html on line 554: Bob´s book is about Perpetual Potential. Inside these pages, you will discover three invaluable lessons that will propel you closer to your true potential. The lessons will serve you well on either of two different, but parallel roads you may travel: The roads towards triumph or tragedy, as well as the roads in between. In 2003 the author, Bob Stearns was on top of the world. He led his company to win the most prestigious business award in the country, the Malcolm Baldrige award. Just five short years later, tragedy struck. Bob´s oldest son Eric was killed while on a study trip abroad in Athens, Greece. Eric was 21 years old at the time and was a junior at Penn State University. Although Eric lost his precious life in Greece, he found something sprawled under the pillars of the Acropolis that many people search for their entire lifetimes. He found inner peace in the knowledge that he could truly be anything he wanted to be, he could do anything he wanted to with his life. In his book "Perhaps a Man Can Change the Stars - Eric's Pursuit of Perpetual Potential", Bob shares with you three life lessons that allowed Eric to understand his true potential. Those same lessons helped Bob and his family deal with Eric´s death. The same lessons had enabled Bob to lead his company to triumph five years earlier. A key take away from the book is that no matter what stage of life you find yourself, you have the potential to explore. You have the potential to utilize and grow the talents and aspirations that you currently have. You have the potential to rekindle old talents that lie dormant, and to allow new talents to blossom. This is true regardless of age, circumstances, and what other people may be telling us. So read, explore and think deeply about how you can apply the three lessons that Bob learned from Eric. Decide for yourself how you can best use them. Indeed, our Potential is Perpetual!

ellauri243.html on line 557: This Film details Eric Michael Stearns´ trip to Greece during his semester abroad n 2008. Eric learned three life lessons in Greece which lead.to achieving an Abundance of Potential. These lessons include:

ellauri243.html on line 558: 1) Focus on what you do have, not on what you don´t have; 2) Tackle the toughest challenges and never quit; and 3) Change the Stars! Eric passed away during this trip, but he has inspired thousands of people through this outstanding Film.

ellauri243.html on line 563: Kroisos Pennonen rahoitti Irakin sodassa ropotteja tappamaan kasapäin rättipäitä. Niistä olisi nyt hyötyä Homeland Securityn ja FBI:n apuna. Suostuisikohan Kroisos tekemään taas donaation? Vizikästä miten sodankäynti privatisoitui entisvanham tyyppisexi palkkasoturoinnixi jenkeissä Irakin ryöstöretken aikana. Sen jäljet näkyy hyvin selvästi Time for Patriots niteessä. Villi länsi on totaalisen klaanittunut, piikkilankoja on preerialla, sama meininki kuin etelä-Sudanissa tai Somaleissa.

ellauri243.html on line 565:   "Näitä ääriryhmiä ei ollut olemassa ennen kuin mun vyönkiristysohjelmat tulivat voimaan, Barbie..." "Tietenkin he tekivät, Ken", Barbi tiuskaisi. "Mutta lainvalvontaviranomaiset seurasivat heitä enemmän kuin nykyään. Miten? Lainaamalla biljoonia dollareita, nostamalla veroja tai tulostamalla rahaa, niin."

ellauri243.html on line 567: "Meitin ohjelmat, siis siun päätöksesi ja johtajuutesi pysäyttivät tuhoisat rahoituskäytännöt, jotka ajoivat paikallista, osavaltiota ja liittovaltion hallitusta maahan. Vähemmän hallitusta. Kaiken karvaiset menoleikkaukset. Kaiken karvaiset veronalennukset. Ei pelastuspaketteja epäonnistuneille hyvinvointi-instituutioille tai vastuuttomille tukitoimille. Kaikki tämä on ollut maalle hyväksi. Oikeamieliset ihmiset näkevät siellä todellista toivoa.

ellauri243.html on line 569: Mutta aina tulee olemaan huijareita ja ääriryhmiä, jotka näkevät jatkuvan työttömyyden ja erot ökyrikkaiden ja köyhien välillä ja päättelevät, että hallitus ei toimi ja heidän on otettava laki omiin käsiinsä.", Barb jatkoi. "Et voi järkeillä heidän kanssaan tai yrittää ymmärtää heitä, etkä todellakaan voi katsoa heidän murhaavia tekojaan ja syyttää itseäsi. Ainoa asia, jonka voit tehdä, on käyttää kaikkia käskyjäsi estäviä voimavaroja heidän pysäyttämiseen."

ellauri243.html on line 571: Hiän meni Phoenixin luo ja laittoi pehmeästi kätensä hänen olkapäälleen - odottamattoman lempeä ele, Phoenix ajatteli heti epäluuloisesti. Ikään kuin vahvistaakseen hänen epäilynsä, hiän sanoi sitten terävästi: "Joten irti tästä pelistä, Ken. Tunnen sinut tarpeeksi hyvin tietääkseni, että tämä on erilaista kuin sinä. Tiedän entisenä oikeusministerinä, että olet lähellä lainvalvontaviranomaisia. kenraali ja erityisesti FBI, mutta et voi antaa noiden poliisien kuoleman estää sinua unohtamasta johtamista. En halua nähdä sinua itsesäälissä, herra."

ellauri243.html on line 575:   Elä vapaana tai kuole: Kuolema ei ole pahin paha. Elä ilmatteexi tai kuole kovaa, kuten Renny Harlin leffoissa. Lause hyväksyttiin paahtoleivästä, jonka kirjoitti kenraali John Stark, New Hampshiren kuuluisin Yhdysvaltain vapaussodan sotilas, 31. heinäkuuta 1809. Huono terveys pakotti Starkin kieltäytymään kutsusta Benningtonin taistelun vuosipäiväkokoukseen. Sen sijaan hän lähetti paahtixen kirjeitse.

ellauri243.html on line 577: Kun Stark kirjoitti tämän, Vivre Libre ou Mourir ("Elä ilmaiseksi tai kuole") oli jo Ranskan vallankumouksen suosittu motto. Englantilainen romanttinen runoilija William Wordsworth omaksui myös tämän vallankumouksellisen moton säveltäessään rivin: "Meidän on oltava vapaita tai kuoltava, jotka puhumme Shakespearea."

ellauri243.html on line 579: Tällaisten tunnuslauseiden mahdollinen lähde on Patrick Henryn kuuluisa 23. maaliskuuta 1775 puhe Burgeressesien talolle (Virginian siirtokunnan lainsäädäntöelin), joka sisälsi seuraavan lauseen: "Onko elämä niin rakas tai rauha niin suloinen, että se ostetaan ketjujen ja orjuuden hinnalla? Kiellä se, kaikkivaltias Jumala! En tiedä, mihin suuntaan muut voivat kulkea; mutta mitä minuun tulee, anna minulle vapaus tai anna minulle kuolema!" Kumpi vaan, ihan sama. No täältä pesee vainaja.

ellauri243.html on line 581: "Herra on puhunut" oli prof. Aamoksen suosikki. Aamos päättää profetiakirjansa viimeiseen näkyyn Herrasta, joka seisoo alttarin vieressä ja käskee tuhota temppelin ja tappaa kaikki ihmiset. Tuomion sanoma - jota opetetaan koko kirjassa - saavuttaa huipentuman tässä viimeisessä luvussa. Pakotietä ei ole. Kaikki, jotka hylkäsivät Herran, tuhotaan. sanoo Herra, sinun Jumalasi. Herra on puhunut. Ugh. (Hyi.) Aamos päättää ankaran tuomion kirjansa tähän viimeiseen toivon sanomaan. Daavidin dynastia palautetaan kirkkaudella ja hän näyttää Herran muille kansoille. Heidän satonsa on runsasta, heidän kaupunkinsa asutetaan uudelleen ja he korjaavat palkkionsa rauhassa. Jumala istuttaa heidät heidän maalleen, jotta he eivät enää koskaan kärsisi menetyksiä. Huomaa, että nämä Aamoksen lupaukset ovat vielä edessä. Herran suu on puhunut (Jes. 1:20, käärien sen:) "Hän täyttää vielä sinun suusi naurulla" (Job 8:21)	

ellauri243.html on line 589: 	Noin kahdenkymmenen laittoman maahanmuuttajan ryhmä, joka oli noin kahdeksan mailia pohjoiseen rajasta täällä Yuman autiomaassa, ja lähin laillinen raja ylitti 25 mailin päässä San Luisista, teki kuten heille kerrottiin, hitaasti ja varovasti, sine ira et studio. Kukaan ei panikoinut tai ilmiselvästi juossut, ilmeisesti kiinni jäämistä kokenutta ryhmää, poliisi ajatteli.

ellauri243.html on line 591: 	Yhdysvaltain rajavartiolaitoksen agentti ajatteli, että talous saattaa olla tankissa (umpikujassa), ja paljon vähemmän meksikolaisia ylitti rajan laittomasti, koska Yhdysvalloissa ei ollut työpaikkoja. Mutta he olivat edelleen tulossa, ja vaikka rajavartiolaitoksen budjettia oli leikattu ja suuri osa heidän käyttämästä tekniikasta oli huonossa kunnossa tai sitä ei yksinkertaisesti otettu käyttöön, he saivat heidät silti kiinni. Kaikki meksikolaiset kantoivat useita yhden gallonan vesikannuja kaulassa köydellä, sekä reppuja, roskapusseja tai mitä tahansa muuta, mitä he löysivät tavaransa kuljettamiseksi. He vaihtelivat teini-ikäisistä 60-lukulaisiin, sekä miehiä että naisia, ja useimmat näyttivät melko hyväkuntoisilta, mikä oli välttämätöntä tätä vaarallista rajanylitystä tehtäessä näin vihamielisissä olosuhteissa, varsinkin kesällä, jolloin rajapoliisit ovat vikkeliä kuin muurahaiset kuumalla. 

ellauri243.html on line 594: "Näyttää siltä, että saatamme vihdoin taas saada kunnollisia matuja", toinen upseeri sanoi. "Ne ovat juuri sellaisia, mitä meille kerrottiin." "Joo, ja muistakaa, nää on notmiitä, eli Other Than Mexicans. Jopa Kiinasta ja Aahrikasta. Paizi tää 1 kaveri on ilmiselvä ankeuttaja."

ellauri243.html on line 596: 	"Voi juma, yksikkö kahdeksantoista, sieppasi ryhmän kaksikymmentä", upseeri sanoi radiossa. "Lisäkuljetusta pyydetään." "Näyttää siltä, että saatamme vihdoin taas saada kunnollisia matuja", toinen upseeri sanoi. "Ne ovat juuri sellaisia, mitä meille kerrottiin." "Joo, ja muistakaa, nää on notmiitä, eli Other Than Mexicans. Jopa Kiinasta ja Aahrikasta. Paizi tää 1 kaveri on ilmiselvä ankeuttaja." 20 km kokoontumispaikalle (ei vittu mailiа?) sanoi ankeuttajamatu venäjäxi toisille hoidettuaan pois päiviltä hyvät, pahat sekä rumat. Hui ne onkin putinisteja!

ellauri243.html on line 602:     There comes a moment when you have to stop revving up the Koenigsegg and shove it into gear.

ellauri243.html on line 606: NEW YORK, NY - MARCH 8: David J. Mahoney and his wife, Hildegarde "Hillie" Merrill Mahoney, are photographed at 'Night of 100 Stars' event March 8, 1982 in New York City. Mr. Mahoney is the chairman of the Norton Simon conglomerate which includes Hunt´s ketchup, Max Factor´s cosmetics, and Johnnie Walker´s Scotch. 

ellauri243.html on line 610: David Joseph Mahoney Jr. (May 17, 1923 – May 1, 2000) was an American business leader, philanthropist and author. He joined a passionate community of people who love what you love.

ellauri243.html on line 614: In 1970, Mahoney was appointed a U.S.  Chairman of the President Richard Nixon Fan Club, an exclusive online community of fans and superfans.

ellauri243.html on line 616: Mahoney was married to model Barbara "Barbie" Ann Moore, and the couple had two children. He later married model Hildegarde "Hillie" Merrill, the former Mrs. Arthur C. Merrill, who had two sons from her previous marriage.

ellauri243.html on line 617: Mahoney wrote The Longevity Strategy: How to Live to 100 Using the Brain-Body Connection with Richard Restak, M.D. Foreword by William Safire (!).  Mahoney died at 77 on May 1, 2000 at his home in Palm Beach, Florida, of heart failure. So much for longevity. Dave´s brain just disconnected from his body.

ellauri243.html on line 621: Brad has a girlfriend who happens to be a boy, viz. dyslexic little Ralph, who is a "visual learner", meaning dumb as a doorbell. I´m never going to have a girlfriend, promises Ralph, director of a one-man Bradley fan club. Brad approves, but reminds Ralph of the 1 to 60 rule. 

ellauri243.html on line 624: Because where success is concerned, a great plan is essential--but so is making smart course corrections. That´s why pilots are taught the 1 in 60 rule, which states that after 60 miles a one degree error in heading will result in straying off course by one mile. Never mind the math, it´s quite complicated. The  point is, the farther you go, the more off course you end up.

ellauri243.html on line 626: We all have dreams. The people who accomplish their dreams don´t just dream, though. They create processes. They build systems. They establish routines that keep them on track and ensure they reach their ultimate goal. Oddly enough, they (unlike pilots) don´t obsess over their goals. They obsess over their processes, because greatness results partly from inspiration but mostly from consistent, relentless effort. 

ellauri243.html on line 630: The smaller goal you set, the further off course you´ll wind up. That´s why setting a specific goal is so important.

ellauri243.html on line 631: Say you want to get in better shape and be healthier. "Be healthier" sounds great, but it´s too vague. How will you know when you´re "in better shape," much less "healthier"?

ellauri243.html on line 632: "Lose 10 pounds in 30 days" is a specific, objective, and most critically, measurable goal. You know exactly what you want to accomplish, which means you can create a process designed to get you there. You can create a solid diet plan. You can create an effective workout plan.

ellauri243.html on line 635: Or say you want to grow your business. "Increase revenue" sounds great but is too vague. "Land five new customers this month" is specific, objective, and measurable. You know exactly what you want to accomplish, which means you can create a process designed to get you there. 

ellauri243.html on line 642: 	That´s one reason most incredibly successful people set a goal, and then focus all their attention on the creating and following a process designed to achieve that goal. The goal still exists, but their real focus is on what they do today. And making sure that do it again tomorrow. Because consistency matters: What you do every day is who you are. Like take a shit. And who you will become. A piece of shit.

ellauri243.html on line 647: 	Pilots use the 1 in 60 rule to remind themselves to constantly monitor their progress and make quick course corrections.  You also know where you want to go. But you´ll never get there if you don´t regularly monitor and revise your goal based on your progress. And if you don´t start out on the right path. Remember, the 1 in 60 rule states that starting out, one degree off means winding up one mile off 60 miles later. Or so. So don´t just correct your course along the way. Create and follow a process that is proved to work. Pick someone who has achieved something you want to achieve. Like a Brad, if you happen to be a Ralph. Deconstruct his or her process. Then follow it, and along the way make small corrections as you learn what works best for you. That way, when you travel your own version of 60 miles, you´ll arrive precisely where you hoped to be. Up a shit creek without a paddle, with Brad 60 miles ahead of you. Forgot to warn: don´t pick a moving target!

ellauri243.html on line 654:   Pahrump on rekisteröimätön kaupunki eli kunnallishallinnoton alue Nevadan osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Sen väkiluku oli 44 738 vuonna 2020. Alue sijaitsee Nyen piirikunnassa ja on sen suurin asutuskeskus.

ellauri243.html on line 658: 	Pahrumpissa asui alun perin Etelä-Paiutet. Sen asutti hitaasti uudisasukkaat 1800-luvun lopulla. He valitsivat Pahrumpille nimen alkuperäisen eteläisen Paiute- nimen Pah-Rimpi eli "Vesikallio" mukaan, joka on nimetty laaksossa olevien runsaiden arteesisten kaivojen vuoksi. Arteesisten kaivojen ansiosta Pahrump Valleyn uudet asukkaat aloittivat joukon suuria ranch -tyylisiä tiloja, enimmäkseen yli 1000 eekkerin (400 ha). Karjatiloilla kasvatettiin sinimailasta ja puuvillaa ja kasvatettiin karjaa.

ellauri243.html on line 660: Pahrumpin kaupunginhallitus äänesti 15. marraskuuta 2006 säädöksen puolesta, jossa julistetaan englanti viralliseksi liikekieleksi, kielletään ulkomaisten lippujen näyttäminen ja kielletään kaikki edut laittomille maahanmuuttajille. Asetuksen toimenpide edellytti, että Yhdysvaltain lippu oli nostettava kaikkien muiden lippujen yläpuolelle riippumatta siitä, mitä organisaatiota, kansakuntaa tai hallitusta se edustaa. Määräys kumottiin neljä kuukautta myöhemmin huonon julkisuuden vuoksi. 

ellauri243.html on line 663: Elokuvassa Mars Attacks! Marsilaiset laskeutuvat Pahrumpiin ja ilmoittavat tulleensa "rauhassa", mutta tappavat pian suurimman osan sinne kokoontuneista ihmisistä.

ellauri243.html on line 664: Michael Jackson asui kerran vähän aikaa Pahrumpissa.

ellauri243.html on line 667: Pahrumpassa asui joku libertariaani joka on onnexi jo kuollut keuhkoemboliaan. 
 Libertarian Party (LP) on poliittinen puolue Yhdysvalloissa, aika lailla  Liike Nytin tapainen, joka edistää kansalaisvapauksia,  interventiokyvyttömyyttä, laissez-faire -kapitalismia sekä hallituksen  koon ja laajuuden rajoittamista. Puolue syntyi elokuussa 1971 tapaamisissa  David F. Nolanin kotona Westminsterissä, Coloradossa, ja se perustettiin  virallisesti 11. joulukuuta 1971 Colorado Springsissä, Coloradossa.  Juhlien järjestäjät saivat inspiraatiota itävaltalaisen koulukunnan töistä  ja ideoista, varsinkin ekonomisti Murray Rothbard.  Rothbard väitti, että  kaikki "yritysvaltion monopolijärjestelmän"  tarjoamat palvelut  voitaisiin tarjota tehokkaammin yksityisen sektorin toimesta ja kirjoitti,  että valtio on "ryöstöorganisaatio, joka on systematisoitu ja kirjattu  laajalle". Hänen suojelijansa Hans Herman Hopen mukaan ilman Rotberttiä ei  olisi sanottavaa anarkokapitalistiliikettä. Hans-Hermann Hoppe ( / ˈh ɒ p  ə / ; saksaksi: [ˈhɔpə] ; syntynyt 2. syyskuuta 1949) on  saksalais-amerikkalainen itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijä ,  filosofi ja poliittinen teoreetikko.  Hän on taloustieteen  emeritusprofessori Nevadan yliopistossa Pahrumpassa (UNLV), Ludwig von  Mises Instituten vanhustutkija sekä Property and Freedom Societyn  perustaja ja puheenjohtaja. Hoppe on Kristina tädin ikätoveri. Hoppe on  väkevästi antidemokraattinen. Sen kaveri Lew Rockwell on vahvasti Ukrainan  sodan vastainen. 

ellauri243.html on line 674: Mises tervehtii meitä Ukrainasta, Punaparran porukat oli ryssistä ja Puolasta. Rockwellit on ökyrikkaita Bostonilaisia jotka tekee työttömiä robotiikalla. Puolueen perustaminen johtui osittain huolista Nixonin hallinnosta, Vietnamin sodasta, asevelvollisuudesta ja fiat-rahojen käyttöönotosta. Fiat-raha on eräänlainen valuutta, jota ei tueta hyödykkeellä, kuten kullalla tai hopealla. Liikkeeseenlaskijahallitus on vaan nimennyt sen lailliseksi maksuvälineeksi. Nykyaikana fiat-raha on ihan normia.

ellauri243.html on line 678:     Ludwig von Mises oli matemaatikko ja fyysikko Richard von Misesin veli. Hän syntyi Itävalta-Unkarin keisarikunnan itäosassa sijainneessa Lembergissä (nykyinen Lviv Ukrainassa) ja opetti Wienin yliopistossa 1913–1934. Samanaikaisesti hän toimi Itävallan valtion taloudellisena neuvonantajana muun muassa Itävallan keskuskauppakamarin virkamiehen ominaisuudessa ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen myös Kansainliiton asettaman Itävallan sotakorvauskomitean johtajana.

ellauri243.html on line 682:     Mises vastusti sosialismia ja suunnitelmataloutta sen vähäisimmissäkin muodoissa koko elämänsä ajan, mutta hänen luottamuksensa vapaaseen markkinatalouteen lujittui vasta hänen nähtyään bolševikkien valtaantulon Venäjällä ja kansallissosialismin nousun Saksassa ja Itävallassa. Mises pyrki osoittamaan, että kun valtio lisää rahamäärää katteettomasti, seurauksena on suhdannevaihteluita, syntyy talouskupla, jota seuraa lama.

ellauri243.html on line 684: Mises myös tutki valtiojohtoisten talouksien ja (kannattamiensa) vapaiden markkinatalouksien eroja sekä osoitti talouslaskun ongelman: suunnitelmataloudessa, ilman markkinatalouden hintamekanismia, hyödykkeen kysyntää ei voi tietää, joten on mahdotonta tehdä oikeaa päätöstä siitä, paljonko sitä pitäisi tuottaa. Tällä perusteella hän ennusti Neuvostoliiton romahduksen poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa Vittu eikö se jo lähde? No ei. Tai hei kuolihan se onnexi jo 1973. Syntyi 1881. 

ellauri243.html on line 688: Muistutan lukijoita, että Yhdysvallat ei ollut mukana Minskin neuvotteluissa. Toisaalta se vastusti jyrkästi kaikkia sovintoratkaisuja joko Venäjän tai irtautuneiden alueiden kanssa. Toisaalta ei ollut mitään järkeä kutsua Yhdysvaltoja Minskiin, koska sen asema oli ilmeinen ja sen läsnäolo olisi haitallista. Järkyttävää, OK Mutta Poroshenko oli pomppinut makeismagnaatti, joka johti villisti vastuutonta, raivokkaasti russofobista hallintoa, joka oli kaapannut vallan Kiovassa. Joten: Järkyttävää, mutta myös sopusoinnussa kulmakarvoja myöten korruptoituneiden mitättömyyxien käytökseen, jolla ei ole minkäänlaista käsitystä tai huomioita valtiovallan tai vastuullisen hallinnon suhteen.

ellauri243.html on line 693:   Avointen markkinoiden yhteiskunta niin lähellä varkauksien, pahoinpitelyjen ja petosten saastuttamaa kuin inhimillisesti voidaan saavuttaa, on niin lähellä vapaata yhteiskuntaa kuin mahdollista. Ja vapaa yhteiskunta on ainoa, jossa jokainen meistä voi tyydyttää subjektiiviset arvonsa murskaamatta toisten arvoja väkivallalla ja pakotuksella, ainoastaan aivan vitusti ketkuillen paroni Petkunteränä. -  Samuel Edward Konkin III. Varmaan Samulit I ja II kieriskeli haudassa noloina.

ellauri243.html on line 696: hals_knock_and_announce.jpg/500px-U.S._Marshals_knock_and_announce.jpg" />

ellauri243.html on line 697: 
U.S.Marshal suojaa toista jollain vitun karbiinilla tyhmä baseball-lippalakki päässä. Kaikilla on maatyöläisen lökäpöxyt jalassa.

ellauri243.html on line 699:   Pyhän Patrikin pedofiilinen vihanpurkaus lällytetyn "big guy"n puolesta  on hyvä esimerkki siitä miten pitkälle USA valtiona on jo rappioitunut. Noi ziljoonat eri puolisotilaalliset agentuurit on käytännössä MC jengejä, jotka kärhämöivät keskenään kuin Somalian klaaniapinat. Kotipesän suojelu on jenkin korkein vakaumus, ne nokkii toisiaan stars and stripes nokkaisina lunneina jotka nujakoivat pesäkolosta.

ellauri243.html on line 705:   The television show " Rowan & Martin's Laugh-I n," popular in the late 1960's and early 1970's, was famous for awarding its goofy trophy, the Flying Fickle Finger of Fate. But the term fickle finger of fate is actually decades older than that. The unpredictable and capricious nature of chance or fate, an Americanism popular in college circles during the 1930s. Sometimes the alliteration is extended coarsely to 'fucked by the fickle finger of fate' an expression which became popular in the US military during World War II.

ellauri243.html on line 707: "The Moving Finger writes; and, having writ, Moves on: nor all thy Piety nor Wit Shall lure it back to cancel half a Line, Nor all thy Tears wash out a Word of it." ― Omar Khayyám tag

ellauri243.html on line 714: 	Benjamin Disraeli, 1st Earl of Beaconsfield, KG, PC, DL, JP, FRS, SOB (21 December 1804 – 19 April 1881) was a British statesman and Conservative politician who twice served as Prime Minister of the United Kingdom. He played a central role in the creation of the modern Conservative Party, defining its policies and its broad outreach. He is the only British prime minister to have been of Jewish origin.

ellauri243.html on line 722: Disraeli arranged for the British to purchase a major interest in the Suez Canal Company in Egypt. In 1878, faced with Russian victories against the Ottomans, he worked at the Congress of Berlin to obtain peace in the Balkans at terms favourable to Britain and unfavourable to Russia, its longstanding enemy. This diplomatic victory over Russia established Disraeli as one of Europe´s leading statesmen.

ellauri243.html on line 724: World events thereafter moved against the Conservatives. Controversial wars in Afghanistan and South Africa undermined his public support. He angered British farmers by refusing to reinstitute the Corn Laws in response to poor harvests and cheap imported grain. With Gladstone conducting a massive speaking campaign, the Liberals defeated Disraeli´s Conservatives at the 1880 general election. In his final months, Disraeli led the Conservatives in Opposition.

ellauri243.html on line 728: Benjy personified the kind of paternalistic, kindly, homely statesmanship that appealed to a significant proportion of the cinema audience ... Even workers attending Labour party meetings deferred to leaders with an elevated social background who showed they cared.  Voi vittu, mitä horseshittiä.

ellauri243.html on line 730: Endymion is very like Benjy´s autobiography, with his boring English politics woven into the thread of the story. The action and conversations are distributed between characters who had figured in English politics and the fashionable romances of Europe during the last forty years.

ellauri243.html on line 732: Endymion is Disraeli in his youth except in the story he is a true-blood British aristocrat. Zenobia, a queen of fashion, is based on his Lady Blessington with a combination of some other great lady. She was Benjamin Disraeli´s first great patroness, who opened the avenue of his wonderful career. Zenobia later retires to the background to give place to Lady Montfort. She is a combination of Lady Blessington and Mrs. Wyndham Lewis (the latter Disraeli married) so we have in Lady Montfort at once the patroness and the wife. It would be interesting to know if the rabbis got to cut Benjy´s prepuce before the falling-out with the synagogue? Maybe that is what the fight was all about?

ellauri243.html on line 734: St Barbe, the journalist in " Endymion " is an intended caricature of Thackeray, and Gushy is Dickens. Vigo, a minor character of the novel, is a combination of Poole, the tailor, and George Hudson, the Sunderland railway king, as he was styled in his time. Prince Florestan is probably a sketch of Louis Napoleon in his early days in England. He is constantly presented as a child of destiny wailing for the European revolution of ´48 to give him back his throne.

ellauri243.html on line 736: Job Thornberry comes into the story with the Anti-Corn-Law League, representing the remarkable change in English politics from the time before Napoleonic wars when the 10% richest guys were local landowners to after the wars when the merchants and industrialists had become the nobs (am. head honchos). This change of mens of production necessitated the passage of Reform Bills that favored Millian laissez-faire by the Conservative Derby-Disraeli ministries. Job Thornberry may be Richard Cobden; for he certainly has much of Cobden´s subject in him. The energetic and capable minister Lord Roehampton is taken to be Lord Palmerston, and Count Ferrol is perhaps Bismarck. Neuchatel, the great banker, is the historical Rothschild; Cardinal Henry Edward Manning figures as the tendentious papist Nigel Penruddock.	

ellauri243.html on line 738: Pat ja Brad on lomalla MacLanahanien kotikylässä, jota roomalaiset eivät ole koskaan vallanneet. Kolumbaariossa viihdytään pitkä tovi koskettelemassa Wendyn markkeria. Lopulta Pat ihan pussasi Wendyn markkeria. Sama oli siinä taiwanilaisessa leffassa, sun muuta tms, jossa esi-isät oli pienissä laatikoissa seinällä. Apinoita tungexii planeetalla  niin paljon jo ettei ne mahdu maahan rojolleen.

ellauri243.html on line 743: Noniin olin oikeassa, Juudas Andorsen oli draaman konna, ja sen motiivi ei ollut F eikä K, vaan E! Sehän se on jenkeillä synti ainainen. Reviiri on naaleillekin kaikki kaikessa. Patrik ja Andorsen ottaa loppunäytöxessä shouting mäzin. Kumpi ompi patriootimpi? Kumpaako nyt uskoa? Kumpikin sanoo laahuxelle "luotathan?" Täähän on kuin U.S.A:n presidentinvaali. Juudas sanoo että Pat edustaa big governmenttia, tuota Washingtonin suota. Patrik sanoo että Juudas on anarkisti. No kommunistixi sitä ei voi haukkua, olkoon siis anarkisti. That's a lie. No, that's a lie. Kuulostaa Ukrainan selkkauxelta. Juuttaalta lipsahtaa vähän murhanhimoisia kannanottoja ja epävarmat äänestäjät alkaa siirtyä big governmentin kannalle. 

ellauri243.html on line 755:   Onxtää lainaus Patrikilta vai Juudas "Kroisos" Pennoselta? Vaikeahko sanoa. Ja kumpikohan Uikipedian tuntemasta 2 Jemmystä on siitä vastuussa?

ellauri243.html on line 762: 2. The other James Thomson, in full James Alexander Thomson, (born Dec. 20, 1958, Chicago, Ill., U.S.), is an American biologist who was among the first to isolate human embryonic stem cells. Thomson extracted stem cells from human embryos. However, this confronted him with a moral dilemma, as such an extraction is fatal to the embryo. After consulting with several bioethicists at the university, Thomson decided that continued research was ethical as long as the embryos, "created" by couples who "no longer wanted them" in order to "have children", would otherwise be "destroyed anyway." I just love medicinal ethics! Kunnon personismia. Montako neekeriä saa keilata pelastaaxeen yhden valkoisen joka työntää lastenvaunuja.

ellauri244.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri244.html on line 44: 	Hassuinta on että kun klicheitä iteroi, ilmestyy loputon joukko pienempiä klicheitä, yhä monimutkaisempia, kunnes klicheet ei enää mitenkään erotu epäklicheistä. Kyllä, kaikki on klicheetä, ja kaikki syntyy noista kolmesta jättimäisestä klicheestä täysin ennustettavalla tavalla, silti kuviossa on loputtomasti yxityiskohtia. Kaikki lumihiutaleet ovat erilaisia, ja kuitenkin ihan samanlaisia. Tämä havainto on syvällinen ja pinnallinen samalla.

ellauri244.html on line 50: Mitä enemmän anglosaxista paskaviihettä näkee töllöstä sitä hirveämmältä se vaikuttaa. Toiko on apinoiden mielestä kiintoisaa ja kiihottavaa elämää? Tässäkö tää oli kaikki? EFK? Voi vittu tulee kiire suorastaan pois tästä halpahintaisesta puskateatterista jäykkäjalkaisten rentouttavaan seuraan. 

ellauri244.html on line 58: Sebaskus Shannous

ellauri244.html on line 60:   Dan Steinbokin panokohtauxet ovat jopa poikkeuksellisenkin etovia. Voi elävästi kuvitella Danin ähkivän tuppikulleineen jonkun naisen sisällä kuin luttaperse herra Markkula. Tiheä ja armoton jännäri koovee terrorismista. Siinä välissä takaumia Danin nuoruusmuistoista Helsingin juutalaisessa koulussa. Tollanen mielenmaisema syntyy Danin perhe- ja heimotaustalla. Jehovan porukoissa ei juuri pyydetä eikä anneta armoa. Ei muuta kun vaan verikostoa 3.-4. polveen. Näillä harjoilla peräreikäpetterit David ja Joonatan taistelivat palestiinalaisia vastaan. Davidilla oli tää pulloharja ja Joonatan käytti hammasväliharjaa.

ellauri244.html on line 62: 	Se on Danin jännärillä ja Esa Sariolan romskuilla yhteistä että niissä ei ole yhtään ainutta miellyttävää hahmoa. Kummia kylmiöitä kusipäitä kaikki tyynni ensimmäisestä viimeiseen, joille tapahtuu irrallisia julmia tapahtumia. Omaxi kuvaxeen hän hänet loi.

ellauri244.html on line 66: Heräsin. Harmaa marraskuun aamu taas. Kyynärpää on kipeä ja kusettaa. Katkenneessa unessa oli sefardijuutalainen Sebaskus Shannous joka suomensi (ehkä arabiasta) jotain seikkailusatuja. Siinä oli kivipukkimaisia pahvikuvamaisia hahmoja jotka joka kappaleen alussa siemaisee jotain juomaa jossain baarissa ja muistelee tekemiään tai kärsimään vanhoja vääryyxiä. Olen ajatteluun kykenemätön vihannessekoitus.	

ellauri244.html on line 68: Kosmetologi Syxy Räsäsen syytteet hylättiin raastuvassa. Jatkaakohan Ott Syxyn sukupuoliperusteista ahdistelua hoviin vai oliko tää nyt tässä? Syxyn äidiltä saama nimi oli Jukka. "Jukka Räsänen" ei kuulosta yhtä kosmonautilta.

ellauri244.html on line 77: Harri Sirolan esikoisteos Abiturientti ilmestyi 1980, ja siitä hänet muistetaan yhä parhaiten. Aikanaan se oli kohuttu teos, jossa kritisoitiin voimakkaasti Suomalaista Yhteiskoulua ja porvarillista elämää ja kuvailtiin päähenkilön estotonta sukupuolikäyttäytymistä silloiseen suhtautumiseen nähden melko värikkäästi. Vuonna 1983 Jonne Kuusi ohjasi Abiturientista elokuvasovituksen Apinan vuosi, jonka pääosaa esittää Hiski Salomaa. Abiturientin jälkeen Sirolalta ilmestyi kahdeksan teosta, joiden aihepiirit vaihtelevat runsaasti. 

ellauri244.html on line 81:   ”Tuska-depressioon sairastuminen on kuin siirtyminen maanpäällisestä elämästä vedenalaiseen. Paine on veden alla kova. Korvat paukkuvat. Keuhkot eivät saa happea. Ja niin jonkin ajan kuluessa kaikki elintoiminnot pysähtyvät, tai paremmin sanottuna: lähes pysähtyvät. Jommoinenkin olkipilli johtaa kauas pinnalle. Pysyt vaivalloisesti hengissä, ilma virtaa pillin läpi katkonaisesti, mutta virtaa sittenkin – ja juuri kun kuvittelet hapen loppuvan, pillistä tuhahtaa sen verran mädänhajuista ilmaa, että kykenet tuntemaan kivun.”

ellauri244.html on line 85:  Ei tarviis muuta kun haistaa naisen kiima, jos ei vaatteet peittäis. Mun pillu kyllä viestittää kokoajan panetustaan. (2+ palsta) Kirkon tulevaisuusselonteossa yllättää myönteinen suhtautuminen kirkkoon - Siunauksen signaalit koottiin ihmisten arjesta. Urut ja gospel lyövät kättä Lakeuden Ristissä lauantaina - Lasse Heikkilän gospeloratorio syntyi miltei kiimassa. (Kotimaa) Caverion tähtää tuloskunnon parantamiseen keskittymällä kiinteistönhoitoon ja järkeviin projekteihin. Pahin kiima pyrkiä väkisinkin isoihin hankkeisiin on kostautunut järkyttävinä tappioina. Caverion Oyj julkaisi uuden strategian ja uudet taloudelliset tavoitteensa yhtiön pääomamarkkinapäivillä marraskuussa. (Talotekniikka)

ellauri244.html on line 87: Kun sekään ei vetänyt, Harri Sirola teki itsemurhan 16. elokuuta 2001 Helsingissä hyppäämällä Kampissa metrojunan alle. Hän oli lähtenyt Lapinlahden sairaalasta aamukävelylle ilman henkilöpapereitaan. Metron alle heittäytynyt tuntematon mies osoittautui Sirolaksi vasta seuraavana päivänä.

ellauri244.html on line 88: Anja Kaurasen Syysprinssi-teoksen päähenkilön esikuvana oli Harri Sirola. Kauranen ja Sirola seurustelivat 1980-luvun alkuvuosina, ja suhde päättyi Sirolan sairastuttua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Alli Haapasalo on käsikirjoittanut ja ohjannut Syysprinssi-teoksen pohjalta samannimisen elokuvan, joka sai ensi-iltansa lokakuussa 2016. Nottei mennyt ihan harakoille sekään elämä. Tuli sentään samanniminen elokuva. 

ellauri244.html on line 90: Harri Sirola, vielä 1 Heikki Herlinin perinnöllä siivestäjä, sykkipoika ja yhtä moukka kuin koko muukin puunaamainen Herliinien suku. Laila oli intelligentti, ei mikään vouhottaja, aidompi kuin Harrin äiti joka oli pseudonoske ja luki Dostojevskin "eepoxia". Höh ei Dostojevski kynäillyt mitään eepoxia, vaan psykologisia rompskuja. Miten tääkin kaveri voi olla näin kädetön? No nuorihan se oli. Isä oli pataoikeistolainen jolle metro oli  vasemmiston juonia, ihaili Konrad Lorenzia, sitä nazia. Harri ize oli "ailahteleva", äänesti kokoomusta ja Aleniuxen Eleä vuorovuosina. Ahmi Vonnegutia, Milleriä, Hesseä, Waltaria, Nerudaa. Helposti sulavaa silavaa. Kadehdittavia heppuja, Hermanni ja Henry. Niillä tuskin oli turhanpäiväisestä naimisesta omantunnontuskia.

ellauri244.html on line 92: The Serenity Prayer: “God, grant me the grace to accept with serenity  the things I cannot change, Courage to change the things I can, And wisdom to know the difference.”

ellauri244.html on line 94: Tää oli se Foster Wallacen peukuttama, Niebuhrin nimiin pantu tyyneysrukous AA-liikkestä, johon abiharrinkin olis ollut hyvä liittyä, Harry Holesta puhumattakaan. Albumissa 77 esitelty tunnetumpi dokukirjailija Wallu liittyikin, mutta päätti silti päivänsä leukakiikussa. Sama ratkaisu siis kuin abiharrilla, vaikka eri tekniikka.

ellauri244.html on line 96: Siro-Harrin megaflopissa 2 kaupunkia on takakannen mukaan kyse "moraalista, uskollisuudesta, rakkaudesta, sankaruudesta, valintojen vaatimuxista ja hinnasta." Siitä puhe mistä puute. Olikohan heslinkiläisellä taivaanrannan maalarilla loppupeleissä pulaa jopa hinnasta. 

ellauri244.html on line 98: Siro-Harri onkin abituruxena Ville. Eka turhanpäivänen pano on isoperseinen lattearintainen Sanna jolla on huonot  kouluarvosanat ja finnejä. Hieman iso mutta kyllä tästä selvitään. Sentään se palvoo herkkuperse-Harria pylly pystyssä. 

ellauri244.html on line 107: Kaurasen ensimmäinen puoliso vuosina 1974–1988 oli Juha Kulmanen. Kun Anja Kauranen ja Saska Saarikoski menivät vuonna 1997 naimisiin, he ottivat sukunimen Snellman, ja sillä nimellä Kaurasen teokset on sen jälkeen julkaistu. Eli kun Anja Kaurasesta tuli lökäpöxyisen Kaariposki juniorin partneri, narsistikaveruxet päättivät ottaa Saarikoski seniorin äidin tyttönimen taiteilijanimexi.

ellauri244.html on line 112: Anja Kauranen 26 ja Harri Sirola 22 styylasivat vuonna 1980-81. Yllättävän vanhoina, Sonjakin oli jo elävän leski. Tyrnävä Anja oli Harria 4v vanhempi. Ällöttävä 80-luku oli alussa. Me mentiin naimisiin sinä kesänä ja lähdettiin Bostoniin, vältyttiin koko sirkuxesta. Molemmat on syntyneet toukokuussa. Anja on iältään Petterin ja mun puolivälissä. Aika vanha korppu sekin kolho pullanaama siis jo on. Harri oli hintelähkö kurnusimppu, Anja hukkapätkä mutta isoluinen. Yhdestä asiasta emme tingi - bob-pokkareihin valitaan vain parhaat. Eka painos ilmestyi 1996, toinen 2016 kirjasta tehdyn leffan siivellä. Silloin Harri oli hienontunut metrojunan pyörissä jo 15v, se teki henkkoht ratkaisun 2001 elokuussa WTC tornien kaatumista odotellessa.

ellauri244.html on line 116: 	Sinä sentään kirjoitat, vaikka kaurasesti, Harri huokasi. Harry on varapyörä, niin kauan kuin Walesin prinssi on William. Minulle on käynyt ohrasesti, juon vain ohramehua. Vaistosin että mies pelkäsi minua, eikä ihme, olinhan jo ainakin 2x painavampi. Pelätkööt kuha ihailevat. Mutta se on kyllä loukkoovoo että sähköshokeerattu shrimp ei muista Anjan visiittiä! Mutta ihanasti se jankuttaa. Äitiäni en enää käynyt tapaamassa sairaalassa, sillä hän oli kuollut. Haju oli liian äkeä. Harrinkin tunnistin enää tutusta tuoxusta. Olimme kuin hilpeä vanhusten perhe lähtemässä samoilemaan tunturiin.

ellauri244.html on line 118: On aina hauska kazoa kun kirurgit ja ortopedit paloittelevat suuria ruhoja, sanoi simppu ja kazoi Anjaa merkizevästi. Anjalle tuli tarve teititellä miestä. Sadekaan ei tunnu enää samalta sanoi mies ja haukkasi henkeä. Märkä koira. Tuo Hund haukkaa minua. Yritysjohtajien sylikoira Esa Jouni Olavi tuli poikasena kiimaan markiisi de Sadesta. 

ellauri244.html on line 120: Minulla oli kerran valkoinen pehmeä angorapusero jonka pitkät kaninkarvahöytyvät liikkuivat hengityksesi tahdissa ja musteensiniset nahkahousut joihin jäi hikisten munapussiesi jälki ja munahien haju, sinulla kukallinen otsanauha, resuiset farkut, hopeinen tekomuna lahkeessa ja valkoinen kiharainen lammasnahkaliivi. Minä olin Pupu ja sinä Lammas. Ikäni muistan epähuomiossa 2v nuoremmaxi, oikeasti olin jo vanhanpiian ijissä.

ellauri244.html on line 122: Sukupolvi ylösalas pogoomista, Sex pistolsia, E.Saarisen leobardihousuja. Mitä sukupolvi, pari vuottahan noi muodit kesti. Filosofian laitoxelle kokoonnuttiin miettimään voisiko akateeminen ja punkki hedelmällisesti kohdata. Ämmämäistä sievistelyä, 1. polven sivistyneistöä. Kuka kielsi punkin? Ei Kokoomus vaan Platon! Olli hihkui. Kuka vitun Olli? No tietysti Eski Saarinen. 

ellauri244.html on line 134: 	Anja vähän kaunistelee opiskelujaan. Se käy muka laudaturseminaaria ja laudaturtentissä, mutta valitettavasti ei pysty pitämään kynää kädessään koska Syysprinssi on bylsinyt sitä nron 13 kellarikopin kanaverkolla ja sen sormet on tulleet siitä kipeixi. Kaikkee ei voi saada, joskus pitää priorisoida. Ihmeellinen kusipää, sillä on koko ajan myös joku entinen "poikaystävä" jonka kanssa se jakaa asunnon ja koivuisen parisängyn mutta joka häirizee sen ja Harrin kiimaista onnea. Tää ei pääty hyvin, sen voi sanoa jo ennalta. Tää ei ole normaalia. Ei todellakaan ei. Ääni korvissaan se tyydyttää izeään peiton alla, ikä 26 (ei 24 kuten se izepäisesti koittaa uskotella). Opinnot jäivät, lopputentti graduseminaari mikä muu, lectio praecursoria ja virkaanastujaisluento, balettitunnit käymättä. Siinä kyllä permannot tömisivät. Kuvittelin pienen viileän hopeamunan hipaisevan poskeani. Myönnän että lahjat tekivät minuun vaikutuxen. Minä haluan tavata sinun äitisi, herraspoika laulaa kaula kaarella. Ei ikuna, se on liian noloa, sanoo Kauraska. Kauraskan iskä oli äpärä. Sen vanhemmat olivat molemminpuolisesti karkeita ja moraalittomia. Pienestä mulkosilmäisestä teeveenkazojasta tuli pelimies. Se on sen omasta mielestä hyvin kunnioitettavaa.

ellauri244.html on line 141: "Päinvastoin nyt vasta demokratia toteutuu”, väittää kokoomuksen järkyttävän läski kansanedustaja keskustan pullikoinnista. Kysehän on lihavimmistovallasta. Suurin määrä silavaa on enemmistöpäätös. 

ellauri244.html on line 145: ”Yhdysvallat on suorin sanoin ilmoittanut Venäjälle missä menevät rajat, joita ei voi ylittää. En usko, että Venäjä lähtee kokeilemaan niitä.” ”Jos Yhdysvallat ja Nato söisivät sanansa, ne menettäisivät kasvonsa ja koko yhteisö hajoaa.” Sitä ei voi kuin toivoa.

ellauri244.html on line 152: Punkki kaihtoi kaikkia entisiä ismejä. Omaperäistä. Aate oli korvautunut tavaroilla. Takaisiin siis ruutuun 1. Nää oli kyllä erittäinkin typeriä perseitä. Edellisen sodan opetuxet on nyt täysin unohtuneet. Kirjallisuus elää vain jos kirjailijat elävät täysillä. Ryyppäävät, köyrivät, nappailevat huumeita. Sillä kirjallisuus syntyy matelijanaivoissa. Vitun rivo raiskaaja tarkoitti tosi hyvää tyyppiä. Gud var kåt. Onkohan Pedo-Petteri lukenut antamaani 2 egen lahjakirjaa? Veikkaan että ei. E. Saarinen luki Kiiman manifestia pikkukaupungin (Hyvinkää?) lavalla salintäydelle yleisöä. Punkkimanifesti on samoilla linjoilla kuin piispa Butler, Eski uhoaa.

ellauri244.html on line 157:     Joseph Butler (b. 1692), Anglican Bishop of Bristol and Durham

ellauri244.html on line 170: Piispa S. Butler muistutti habituxeltaan maallikkopiispa E. Saarista

ellauri244.html on line 174:   Samuel Butler (1612−1680) oli englantilainen satiirinen runoilija. Hänen pääteoksensa on keskeneräiseksi jäänyt Hudibras-runoelma, Cervantesin Don Quijoten esikuvan mukaan kirjoitettu ivakuvaus puritaanien ahdasmielisyydestä ja teeskentelystä. Runoelman sankarina on sir Hudibras, pedanttinen ja riitelynhaluinen presbyteriaani, paksumahainen, pitkäpartainen kyttyräselkä, joka aseenkantajansa, räätäli Ralphin keralla lähtee seikkailuretkelle taistelemaan rahvaan huvituksia vastaan. Runon iva on vähän katkeraa, mutta siinä esitetään hurjan näppäriä sukkeluuksia ja osaavia hyökkäyksiä puritaanien takaperoista ahdasmielisyyttä vastaan. Butlerin muutkin runot ovat satiirisia, vaan vielä huonompia.

ellauri244.html on line 178: He worked despite having for 37 years "a state of permanently impossible relations" with his second master (deputy), John Jeudwine, which, according to school historian J.B. Oldham, "embittered both their lives to the detriment of the school, the scandal of the town and the embarrassment of Butler's every action"

ellauri244.html on line 180: There were shortcomings in the welfare of pupils. Fights between boys were said to average seventy a week and were regarded by Dr Butler "with a blind eye", comfort for boarders was minimal, and complaints about food were continuous, on one occasion leading to a riot. His initials "S.B." over the gateway to the house he built himself next to the school were said to be a sign for "stale bread, sour beer, salt butter, and stinking beef sold by Samuel Butler". He tried to suppress games at Shrewsbury, considering football (pre-FA) as "only fit for butcher boys" and "more fit for farmboys and labourers than for young gentlemen".

ellauri244.html on line 182: Charles Darwin, who recalled loathing the rote learning, was among his notable pupils, as was Butler's immediate successor as headmaster, Benjamin Hall Kennedy. 

ellauri244.html on line 188: Joseph Butler is best known for his criticisms of the hedonic and egoistic “selfish” theories associated with Hobbes and Bernard Mandeville and for his positive arguments that self-love and conscience are not at odds if properly understood (and indeed promote and sanction the same actions). In addition to his importance as a moral philosopher Butler was also an influential Anglican theologian.

ellauri244.html on line 193: Keith Butler exposed! Bishop Butler and his wife live at the moment in a $1.3 million home in Troy, Michigan, for which they paid cash. In fact, over the last couple decades he has owned some 20 properties, almost all of them paid for in cash. They own several homes at the moment. Like other Word of Faith ministers like Robert Tilton, Butler preaches the "prosperity gospel", constantly browbeating their followers to "sow the seed of prosperty" by giving money to the church, which will supposedly be returned to them a hundred fold. They preach that godliness leads to wealth, thus stigmatizing the poor - if you aren't rich, you obviously just don't have enough faith or aren't a good enough Christian. This is pretty much a sure sign that you're dealing with a huckster.

ellauri244.html on line 195: Word of Faith is home to many such frauds, from Kenneth Copeland to Kenneth Hagin to Frederick Price to Benny Hinn. Even by mainstream Christian standards, their theology is bizarre. They preach, for example, that God is powerless to act in the world except what Christians allow him to do by invoking his name in prayer. They also practice faith healing and teach that sickness is a sign of a weak faith (this despite the fact that lots of Word of Faith pastors and their wives have come down with cancer, heart disease, and so forth). 

ellauri244.html on line 197: Me uskallamme olla höpsöjä. Tulee mieleen Annan häiden puolivillaiset musiikkiesitykset, pianonpimputus ja viulunvingutus. Tyhmyys on tiedostavan 70-luvun jäljiltä kova tabu! määkyy kauraprinsessa. Onnexi en ollut näkemässä tätä. Meitä kuzutaan uussubjektivisteixi! Se on kulttuuriestablishmentille jotain eri kielteistä! riemastuu Eski. Se on lähellä Sartrea ja existentialismia. Se on lähellä talousliberalismia. Se on lähellä saarislaista narsismia. Vitun keskustapoliitikko. Pyrki sivusta kasan pinnalle, pääsi kasan sivulle. Käsittämättömän rohkeaa tulla esiintymislavalle ilman housuja. Ehkä kukaan ei ollut ennen nähnyt yhtä pientä pipua. Uskaltaminen on tärkeintä. Mitä potaskaa. Tämä ei ole mitään majakovskilaista paatosta vaan vuosikymmenten takaisia Lennon-sitaatteja. Kazokaa mun pyllyvakoa! (Missäs täällä on väliverhon rako?) Tämä sukupolvi ei ole kauppatavaraa! Haha! Hoho! Ei vai ole? Ohraprinssikirja meni kuin kuumille kiville. Eski tienasi pelkällä keekoilulla enemmän kuin tasavallan presidentti.

ellauri244.html on line 199: Pitkän hengähdystauon jälkeen palaan Kaura-tädin haaskalle. Syysprinssi oli niin ihanan ennustamaton. Se oli hienon vapaaherramaisesti jättänyt kellarikämppänsä imuroimatta 3 vuodexi koska imuri oli särkynyt, minkä jälkeen hän kävi muuten väin öisin kuseskelemassa sisään ihmisten postiluukuista, hauska laskuhumalaisten kotiinpaluiden harrastus. Onpa hauska ja omaperäinen idea! Osasipa Harri kexiä! Että punkit oli luovia! Punkin kotimaassa briteissä maalataan kivijalat jollain roiskemaalilla jotta laskuhumalaisten kusiroiskeet lentää takaisin niiden jaloille. Jossain Ullanlinnan postiluukuissa oli vagina dentata-tyyppiset hampaat luukun sisällä. Sellainen olisi saanut raadella Harrin pisinappulan, Ehkä raatelikin, jos ylettyi. No Kaura-tädin kuiva emätin ajoi varmaan saman asian. Harri oli tollanen pikku nuuskamuikkunen hassispiippuineen. Kivasti näyttää Herlineiltä piisanneen pätäkkää Nuuskixen "jippoihin." Ei ihme että vähäosainen kauramuumi roikkui siinä kuin rengin räkä räystäässä.

ellauri244.html on line 201: Pellet saivat maistaa rajallista kuuluisuutta Lama-Suomessa. Eskin nahkahousut nirskuivat A-studion tuoleissa. Eskiä kiinnostivat äärimmäinen sexi ja väkivalta. Niitä se kai sai sittemmin Kuningattaren nyrkistä. Liisa Karhunen häpesi sitä, oli tosi nolona. Vaikka tyypit vaan sanoutuivat ankarasti irti kateudesta ja heikosta egosta, joilla silloiset vanhat pierut yrittivät selittää pois punkkeja, joista ette vittujakaan ymmärrä, sanoi feikkipunkki Eski imelästi hymyillen. Sitähän se tekee vieläkin, hymyilee vielä imelämmin kuin vapaaehtoispiispa, vaikka sen aivopierut on jo tyyten vanhentuneita.

ellauri244.html on line 203: Kasarisukupolvi sai lahjaxi meedian ja markkinavoimat. Niin voi hyvin sanoa. Punk on vitunmoinen haaste muzin ompelukorille, lisäsi Harri muzin ompelukorista löytyneet hakaneulat ozarivassaan. Muzin ompelukorin on nyt korvannut verkkokaupan ostoskori. On aika valittaa ja aika pogoilla, huudahtivat kiimaiset virheet ja pogosivat kolera-altaaseen kuin Ullanlinnan tumpelo murhaaja Bob. 	

ellauri244.html on line 205: 	Ongelman nimi oli että lamanuoret olivat huolissaan työpaikoista. Oli syytäkin. Kauramuumi muisti kähärän karvan kirpeän tuoxun. Sirolan ökysuvulla oli ollut ihanan kamalaa. Ei kauramuumilla, ne ovat tanakasti laahusta. Se ei osaa irrotella tarpeexi. Aika luupään näköinen se kyllä on, puree puuta. Lapsuus, nuoruus, opiskelu, työura, perhe ja eläkeikä eivät enää kuvaa sitä mitä apinalle tapahtuu, vai mitä? Näinhän se menee nyttemmin: lapsuus, pogoilu, renttuilu, sähköshokit, sähköjunan raide.

ellauri244.html on line 207: 	Tähän kohtaan tunnelmapalaxi, tuumi Kaura-täti, sopisi Samuli Edelmannin (muumi) ja Jipun (pikku myy) samansisältöinen haikea luikahdus? Eipäskun tää Retki merenrantaan on alunperin säv. ja san. Edu Kettunen. Ensilevytys: Edu Kettunen (1986). Tukevaa kasaria siis! Minusta alkuperäinen oli parempi, tuumii eräs Samulin ja Jipun kuulija. Niin aina. Muumipeikko pikku myy, peiton alla lisääntyy.

ellauri244.html on line 213: Kukin haaveitaan

ellauri244.html on line 215: Sisämaan rauha liukui pois

ellauri244.html on line 250: Ja lähden meren rantaan haihtumaan

ellauri244.html on line 259: 	Minusta tuntuu että kaikki kazovat minua siis meitä. Me olemme pikku narsisteja punaisessa veneessä, purjehdimme keltaisella merellä. Olin alkanut pitää miehestä hiljaisena, hauraana ja hienhajuisena. Silloin olen selvästi yläkynnessä. Olen tanakka, punakka ja rivakka. Inhottava julma Harri tappaa väpelösti kutuhaukea. Se on sexikästä. Hopeinen muna lipoo limaisesti alahuuliani. Harri luki innoissaan "pappa" Hemingwayn novelleja. Luki se Henry Milleriäkin. Hyvä vaan että Harri sai metrotunnelissa kylmää kyytiä. Hauen laulu katkes lyhyexi.

ellauri244.html on line 261: 	Jotain kokousrutiinia please, sanoi E. Saarinen perunaleivoxen takaa. Eski kirjoittaa de Sadesta ja punkista. Hyi hittolainen, sado-masosarjakuvia. Yököttäviä retapeppuja. Punapää oli vanha Nudika. Harrin kultakalat kultakalamaljassa olivat Usko ja Toivo. Niinpä tietysti. Kolmas olisi sitten luottamus, mutta naaraita ei ollut. Harrilla on kirjoitusjumi, sen äiti hymyilee kuin Taisto Tammen mummi, vanha rouva Hagert. Ajatella, mitään hampuuseja ja rahvasta ei enää ole olemassakaan, ihasteli mummi. Luulet vaan. Niitä on vaan entistä enemmän. Annoit minulle tärisevän dildon jossa luki: Nöyryys & intohimo. Sen nimi oli Pukari. Vittu mitä tuubaa. Sori siitä, paljas sori. 

ellauri244.html on line 265: 	Hahaa, riemuizee kaurarotinkainen salaa: ottaako sinun orasi, kyllä liikkuu minun lipani! Kirjoittaminen sujuu kuin heinänteko, entäs sulla jänisrukka? En tiedä ketkä ovat sankareita ja ketkä konnia, enkä valitäkään tietää. Älä välitä, kaikki apinat on konnia, samoja matelijanaivoja.

ellauri244.html on line 271: 	Kauramummon naiseus ja mielipiteet saivat Harrin näkemään punaista loppupeleissä. Ämmäpaha oli kirinyt niin paljon edelle. Sama kokemus oli mulla Anna-Kaisa Päkkilästä, ja samasta syystä, sekin oli mua iäkkäämpi. Se ei ole mukavaa. Harri menee urheasti syylänpoistoon ilman nukutusta tai edes kokovartalopuudutusta. Vizi että tää on pelleä. Harri Sirola Kuusankosken kirjastossa on huomattavasti naisellisemman näköinen kuin pallinaamainen Anja Kauranen. Syysprinssillä oli vaimo ja tyttäriä, ei sunkaan Harrilla? Niistä ei wikipediassa ole mitään puhetta. 

ellauri244.html on line 281: Punaisen langan haastattelussa Irma Kerppola-Sirola kertoo omasta suhteestaan suruun ja oman lapsen kuolemaan, mutta pohtii myös yleisemmällä tasolla eri uskontojen suhdetta kuolemanjälkeiseen elämään. Ikuinen etsijä jatkaa etsimistään eikä toistaiseksi ole löytänyt omaa uskoaan monien filosofioiden joukosta. Vielä on E. Saarisen Huipulta huipulle lukematta loppuun.

ellauri244.html on line 283: Teeveehaastattelussa ize asiassa kuultuna Anna Palan ilmestyttyä 1982 mexikolaisviixiään hypistelevä Harri Sirola vaikuttaa aika ressukalta, izekeskeiseltä, izeensä tyytymättömältä ja vähän tyhmältä.

ellauri244.html on line 289: Tuomari Nurmion Vielä yxi opetus oli Punainen planeetta-älppärillä joka ilmestyi 1982. Jos Pupu ja Lammas ei ehtineet sitä esittää duuona niin niiden styylaus oli ohi jo syxyllä 1981?  Hetkinen, Abiturientti tuli 1980, kauramorsiamen Sonja O (eli Anja Koo) ajoi siitä oikealta ohize 1981. Leffakässärin mukaan siihen päättyi koko romanssi, Harri oli räntämummolle tosi kade. Juu eihän rakkaudesta tule mitään kun veijarit on samalla alalla ja vitun kilpailuhenkisiä. Nopeat syövät hitaat eivät. Kateuteen ei saa sortua, toisille julkisuutta tulee enemmän, toisille vähemmän. Ennen pitkää kaikki pogot halusivat esiintyä ja tienata omilla nimillään.

ellauri244.html on line 296: Anjan punkkatkismus osoittaa miten pitkälle se oli jo Syysprinssin aikana myynyt lainapunkkiaatteensa, kääntänut lainapunkkivaatteensa ja keskittynyt luokkanousuun ja tekemään maxipaljon pätäkkää. Ei ole ensimmäinen aate jonka perimmäinen tarkoitus on ollut juuri se. Edellisessä sukupolvessa stalinistit käänsi takkeja ihan sikana rahan perässä, esim. maailman paskin nalle.	

ellauri244.html on line 304: Aimé Césaire dans son Discours sur le colonialisme critique violamment les positions de Caillois : « J'allais oublier la haine, le mensonge, la suffisance. J'allais oublier Roger Caillois ». Césaire voit dans sa défense de la « supériorité dans tous les domaines de l'Occident » le signe que « jamais l'Occident, dans le temps même où il se gargarise le plus du mot, n'a été plus éloigné de pouvoir assumer les exigences d'un humanisme vrai, de pouvoir vivre l'humanisme vrai – l'humanisme à la mesure du monde ».

ellauri244.html on line 310: Caillouxin nyhräyxet kuulostaa epäilyttävästi skeidalta. Miten sinä sillä tavalla sanoit siinä lehtihaastattelussa? Mixi et sanonut minusta mitään?  Kirjoitan sinusta kerran vielä todella rumasti. Lyön bestsellerillä korville. Voi vittu mitä nilliperseitä. Anja alkoi roikkua kyltereiden följyssä. Siistiä. Viileää. Sairasta. Jäätävää. Surku Yniäinen opettelee sutten tavoille.

ellauri244.html on line 312: 	Anjan kuvaamat harrivieroitusoireet ei oikein kuulosta kauramummolta. Ne on jostain toisesta pienoisromaanista lainattuja meemejä: "Muistin miltä Sysprinssi kuulosti ruiskahtaessaan suureen puhelimeen. Nirsk narsk ruis ruis." Sensijaan räntämummon viime lizari rantojen miehen näköiselle Harrille kokoomusnuorten kantapaikassa on hyvin uskottavalta kuulostava. Leskikeisarinnan  revengeveto ihan Camilla Läckbergin kaliiperia. "Sanokaa etten ole täällä." Jättämisen sunnittelu oli aikanaan lempilajejani. Tunsin voitonriemua. 

ellauri244.html on line 320: "Me haluaisimme houkutella teidät nousemaan, että yletymme takataskuunne; laskemaan irti lompakostanne jotta pääsemme tyhjentämään ne; aatteet ja kapinat ja jumalat on hyödyllisiä jos niiden avulla pääsemme kasan huipulle."

ellauri244.html on line 324: Joitakuita onnasi! Virhe Yhdistys ei osoittautunut virhesijoituxexi. Sinä keväänä taiteilijoiden rahankeruujuna kiersi Suomea. Taivaalta satoi $100 seteleitä ja vaahtokarkkeja. Niistähän tässä kirjassakin on kyse loppuviimexi. Ei tää ole niinkään (F) aiheinen nide kuin (E).

ellauri244.html on line 330: Ei sunkaan tää Anjan mainizema Tintti ole vallan Tintti Karppinen?! Säestää kitaralla izeään kaupunginosajuhlissa? Ei voi olla, ihan eri ikäpolvea. Muzittenkin...

ellauri244.html on line 333: Loppuun pikku tarina. Jee me muutamme pois isän luota! Kunniasanalla! Nyt luen ahkerasti preleihin! Paizi äidillä oli vain sana, ei kunniaa. Tämän se jätti perinnöxi tyttärelleen räntämummolle. Mutta sosiaalisen nousun haave jäi itämään!

ellauri244.html on line 346: 	Henri on viisikymppinen mies, jonka elämässä on moni asia mennyt viime vuosina uusiksi.  Hän on vaihtanut alaa ja eronnut vaimostaan. Nyt Henri työskentelee kääntäjänä, mutta aikaisemmin hän työskenteli kyseenalaisessa PR-yrityksessä nimeltä Hesperian sairaala. Yrityksen kaikki toimet ja arvot eivät kestäisi päivänvaloa. Kun Henri ihastuu naapurissa asuvaan kolmikymppiseen Sallaan, Henri on valmis tekemään mitä vain Sallan eteen, vaikka pienen spermalammikon. Sattumoisin Sallalla on ongelmia pomonsa kanssa. Mitä vaikean pomon kanssa voi tehdä? Pystyykö Henri poistamaan pomon Sallan elämästä? No ei pysty, Salla saa lopulta hoitaa sen ihan ize. "Enrico" on vaan joutavanpäiväinen jahkailija ja jaarittelija. Mitähän isoperseinen Salla oikein näkee siinä? No beggars can't be choosers, Sallalla on lapsi ed. liitosta ja pyylevähkö puolikalju Enrico on sikareineen ja aromilaseineen hyvä kotimiehenä.

ellauri244.html on line 348: Valtakirja on Esa Sariolan vaikuttava psykologinen romaani.  Jostain naistenlehdestä ilmeni takavuosina että Esukka oli vaihtanut toisen vaimonsa psykologi Helenan johkin nuorempaan kynäilijäkolleegaan. Sekö se on se Salla?  Oliskohan tää väkilannoitus aiheuttanut uuden kukinnan ja avannut sanahanat tuokioxi uudestaan?

ellauri244.html on line 350: "Mihin ne suloiset tytöt menee? Mistä ne mursun näköiset akat tulee? Koska se muutos tapahtuu, tuleeko se yhdessä yössä? Illalla mies menee vuoteeseen ihanan kaunottaren kanssa ja herää aamulla lihavan, vihaisen akan vierestä." Nää on varmaan Esukan Satu ja Helena.

ellauri244.html on line 358: Olen pudonnut pahan kerran Kivipukin kärryiltä. Kylläpä on sekava juoni, ja tyypit eivät pysy millään muistissa, kaikki arabit ja juutalaiset ihan samanlaisia. Koko ajan kaikki ovat pipi kipeitä ja kaikilla on jotkut kimonot. Mihkä tässä oikein ollaan pyrkimässä? Ontto mies, pää täynnä olkia, olkimarsalkka.

ellauri244.html on line 361: Tina kuljetti sormia valokuvaaja-Törnin iholla. Häntä inhotti että joku toinen nainen voisi tehdä samoin. Törniä inhotti että joku toinen Markkula oli kuljettanut melaa Tinan mekossa. Rahmanista Tina ei kertonut, Nicosta kyllä ja pillun myynnistä Rooman pusikoissa. Hän luotti Toniin. (Vitun Harari.) Minä haluan sinut. Lyön poikki suhteeni Markkulaan. Mies kovettui hänen reisillään ja hän tunsi kostuvansa. Toni riisui cardiganin. Tina avasi hänen liekehtivän kimononsa. Sinullapa on kaunis penis, hiän kehaisi, vaikka esinahka puuttuu. Niin sanoen hiän virkkoi ja otti sen suuhunsa. Sitten hän siemaisi miehen sisäänsä yhdellä hotaisulla ja istui tämän lanteille. Juutalaisena Tonilla oli toki iso kasa lantteja. Hiän pyöritti häpyään kuin väkkärää ja kiristyi nahattoman kikulin ympärille kumirenkaana.  He laukesivat yhdexi lihamurekkeexi. Tina suuteli Törnin rintakarvoja (yäk pthui) ja kuiskasi: rakastan sinua (luullaxeni), enkä goi-Markkulaa. Samaan aikaan toisaalla palestiinalainen nilkutti sementtitönönsä oviaukolle ja hörppi kuumaa teetä Starbucks-pahvimukista. Onni yxillä, kesä kaikilla.

ellauri244.html on line 363: Tällä kertaa näin hurjia seikkailu-unia talvisessa Helsingissä jossa ajoin ilman lupaa tyhjää ratikkaa Manskulla ja pakenin sitten takaa-ajavia viranomaisia johkin loukkoon josta ne yhyttivät meitin ja hurja pako jatkui ylös keskustan mäkeä vanhoilla autoilla korkeissa lumihangissa. Aika oli viime vuosisadan alku, Kluuvissa oli ihan erinäköistä, vasta rakennettu Tampereenkatu laskeutui mäeltä alas nykyiselle Rautatientorille sinne mihin sittemmin puhkottiin Kaisaniemenkatu. Katu oli hieno ja sen kulmassa oli Elannon puinen palazihotelli. Ajattelin että kun herään näytän kadun Seijalle.

ellauri244.html on line 369:   han är lång och rak och utan minsta fet.

ellauri244.html on line 375:   Han har mustascher så ljusa och så fina,

ellauri244.html on line 377:   Och han småler, så tänderna de skina

ellauri244.html on line 393:   Men - ingenting märkte jag på Oscar, när han vänd' sig om,

ellauri244.html on line 394:   för jag var jädran så glader att han kom. 

ellauri244.html on line 396:   Så hände en gång att han for iväg till staden,

ellauri244.html on line 398:   han gick i H:fors bodar utmed hela raden,

ellauri244.html on line 404:   för att han komma kan på slutfesten vår,

ellauri244.html on line 406:   När han aldrig mer i lånta byxor går.

ellauri244.html on line 425: Tired of keeping them hidden inside or only having them come out in the bedroom, they’re all here in the form of some wickedly hot stories. Single-minded alpha hero, sinfully taboo relationships, and wildly over-the-top scenarios. If you love it extra dirty, extra hot, and extra naughty, this is the place for you! (Just don’t tell the other PTA members you saw her here…)

ellauri244.html on line 427: 	Hayley Faye is a brilliant author with more than two dozen releases including 17 full books spanning multiple hit series along with stand alone stories! She proudly boasts a Goodreads author rating of 4.5/5 averaged from over 130 unique ratings! Follow On Twitter Love FayeWorlds? Tell your friends! AUTHOR BIO

ellauri244.html on line 429:     Lyndsay Faye is an American author. Her first novel was the Sherlockian pastiche Dust and Shadow: An Account of the Ripper Killings by Dr. John H. Watson and she has been nominated for the Edgar Award for The Gods of Gotham  and Jane Steele.

ellauri244.html on line 433: 	The world Cassandra Faye created was rich with imagination and detail and the hero was the perfect mix of strength and tenderness. As with all her stories, there were some dark scenes that took me to the edge of my seat, yet the romance balanced the book perfectly. I lost sleep over this book staying up late to read 'just one more chapter'.

ellauri244.html on line 435: 	Mia Faye is a romance addict who lives for the joy of entertaining her readers with her novels. She loves to hear from you via social media or via mail: miafayebooks@gmail.com ... "On His Desk" from bestselling author Mia Faye is a stand-alone second chance romance, between enemies who become lovers, with a baby surprise and a guaranteed HEA ...

ellauri244.html on line 437: 	I'm Faye Bird, author of My Second Life and What I Couldn't Tell You . My latest book is My Secret Lies With You. If you came here to find out more about me, and my books, then you are in the right place. Welcome! Patron of Reading If you are a student, parent or teacher at Elthorne Park High School then please do head to my Patron of Reading page.

ellauri244.html on line 439: Faye Madden's novels are sweet and wholesome, and through her richly crafted characters she explores all the heartache, pain, yet ultimately joyous happiness love brings, however that journey may unfold. Many of her novels explore this through the prism of a second chance romance, whilst others focus on love lost and found, or in unrequited love.

ellauri244.html on line 441: Hi, I'm Faye Bryant! I help people who have endured trauma–whether of their own making, such as addiction and poor choices, or pushed upon them through abuse–recognize they have worth and purpose, determine their God-designed purpose, then live confidently, with focus toward that purpose to live the life God designed them for.

ellauri244.html on line 447: Shon Faye - Writer, presenter and author of The Transgender Issue: An Argument for Justice She's Creative with Claire Hutchison Nghệ thuật Shon has written for the likes of The Guardian, Vice and Dazed and hosts the Call Me Mother podcast. Her upcoming book The Transgender Issue: An Argument for Justice comes out in September.

ellauri244.html on line 449: Horror Faye L. Ryan is a successful personal growth author mourning the loss of her husband. She retreats to a cabin on the bayou to finish her next book only to find that more than just her past will haunt her. Director Kd Amond Writers Kd Amond Sarah Zanotti Star Sarah Zanotti See production, box office & company info Watch on Prime Video

ellauri244.html on line 453: About the author: Faye Toogood is a British artist working in a diverse range of disciplines, from sculpture to furniture and fashion. Toogood's works have been acquired for the permanent collections of institutions worldwide, and she has exhibited internationally. She is represented by Friedman Benda in New York.

ellauri244.html on line 457: Lily Faye, a friendly frog gets upset with her neighbor Mr. Oak Tree. She sees children entering a schoolhouse and she learns that those students are called mammals. Lily Faye goes to the school to get a closer look. She looks into a classroom window where she learns about the importance of trees. Lily Faye decides to return to the oak tree and apologize for being mean to him.

ellauri244.html on line 459: Tänään Peter Graystone enjoys Elton John's musical about a televangelist. THE musical Tammy Faye is remarkably sympathetic to the Christian faith of the American evangelist whose television channel, Praise the Lord, rose and fell equally spectacularly in the 1980s. It is very much less sympathetic to her husband, Jim Bakker, whose affairs with women ...

ellauri244.html on line 461: Author: Jessica Hines | Posted in Critical Essays: Few witches in literary history have been as influential—or as maligned—as Morgan le Fay. By turns either the healer-ruler of the mystical island of Avalon or the arch-villainess of Arthurian legend, for more than nine hundred years Morgan has shaped popular perceptions of witchcraft.

ellauri244.html on line 467: 	Walesilainen noir poliisisarja Cudd (Hidden) oli kyllä hyvin musta, mutta musta se oli silti eräs näkemistäni parhaita. Mixikä? Koska siinä murhaaja oli aika mukava, ja hukkapätkä poliisinainen oli lepakko, ja sen apulainen sanoi sille ettei se ole siitä koskaan edes tykännyt. Vaikka ihan ilmeisesti kyllä tykkäsi, vaikkei sillä tavalla. Eli mixikä? Koska siinä oli vähän parempia klischeitä kuin keskimäärin näissä krimisarjoissa, jotka tuppaavat olemaan aivan helevetin tylsiä. Epäonnistunut kaveri onnistui kuitenkin nirhaamaan 2 paskiaista, yhden psykopaatin joka oli murhapolttanut sen äidin ihan etenkehaten, sekä yhden sleazyn dogooder papin joka luuli olevansa joku jesukka. Ja vajaamielinen Glyn oli söpö repukka. Toivottavasti se ja Hannah tekee paljon lapsia, joista kaikista tulee kunnon vajakkeja. Luonnevammanen hukkapätkä naaraspoliisi ymmärsi nirhaajaa, koska se oli samanlainen apina kuin se.

ellauri244.html on line 469: Poliisit haluaa ottaa kiinni murhaajia ja panna niitä vankilaan, koska vanhalla tit for tat taktiikalla tulee rumihia enemmän: hampaasta saatiin tässäkin maxaa 2 hammasta. Mutta ottaen huomioon että apinoiden planeetalla hälisee jo 8 giga-apinaa, saattaisi olla sittenkin viisaampi palata Hammurapin pelikirjaan.

ellauri244.html on line 473: Jäätiin siis siihen missä Feija aika motivoivattomasti polttaa väpelön poikaystävänsä hengiltä. Viktor työntelee viimeisiä pistojaan nyyhkien, surkimus, on kuin itkis ja nussis. Feija sytyttää sen palamaan syöpäkääryleellä. Kuulostaa aika patogeeniseltä, Feija on psykopaatti niinkuin useimmat 3. vuosituhannen jännärien sankarit. Syynä on tietysti että niillä on rikkinäiset kodit ja huumeongelma, tai että ne vaan haluavat jotain parempaa kuin niillä on. Sellainen yritteliäisyyshän on talousliberaalisesti täysin puolustettavaa.  	

ellauri244.html on line 481: Nyt ollaan päästy Läckmannin "naisen kosto" -vaiheeseen. Feija on heitetty pihalle ökykämpästä ja Julienne on kohta leikeltynä juliennexi.  Vääryysosa on irronnut monivaiheraketista ja alkaa maxuvaihe. Potut pottuina, hampaasta kokoproteesi.  

ellauri244.html on line 482: Denzel Washington on lakukeppi komeljanttari joka on nimetty Oskarixi yhtä monta kertaa kuin Paul Newman muttei koskaan saanut. On silläkin kai yhtä ja toista hampaankolossa.

ellauri244.html on line 486: 	Kyllä tässä teoxessa jotain klicheemäistä on, kun vaan saisi kiinni mitä. Jos jatkat riitelyä tuhoan sinut. Jätä minut ja Ylva rauhaan. Ei ei Jack et nyt ymmärrä kirjan juonta, tässä käy niin että minä tuhoan sinut. Nuijitut naiset sulkevat kirjan, kun olet muusina, ja huoahtavat tyytyväisinä. Käy kuin Raamatussa. Feijan aseista parhain on naisellisuus. Se pyytää Jumalalta anteexi toinen käsi selän takana. Ja siinä on lihanuija!

ellauri244.html on line 488: 	Kun Feija menee ok-alueelle slummaamaan paikka on just kuin Omatuki. Kerstin tarjoaa falukorvia ja suolakurkkua. Todella hyvää! Kerstin mielenrauhaa häirizee enää että halvaantunut Ragnar vielä hengittää. Saadaxeen hengitysaikaa Feija menee taluttamaan Hassea.

ellauri244.html on line 490: 	Trampoliinilla pomppivilla juliennepaloilla on edessään pitkä helminauha julmuuxia joita Jackit Henrikit Hasset ja Ragnarit aiheuttaisivat. Siinä ei muu auta kuin tehdä vielä pahempia julmuuxia. Feija tietää miten, onhan se Vihtorin jo nirhannut. Kiltit tytöt eivät vimmastu, ne hankkiutuvat tasoihin. Kersti-täti on valmis mukaan kuin lukkari sotaan. Selvittyään Jackista ne voivat nirhata myös Ragnarin. Faye ei voinut tietystikään rikastua työllä, vaan keinottelulla. Eitää mikään vasemmistokirja ole, älkää ymmärtäkö Camillaa väärin. Tässä tehdään pisnistä. Kaikille ansionsa mukaan, ei minkään tarpeen typerä.

ellauri244.html on line 494: Sandhamnin Seglarhotelletissa on sviitti varattuna. Ezä viizizä? No eikös Nora voisi pitää huolta Juliennesta. Tai se norjalainen skoude? Tai Krista Kosonen?

ellauri244.html on line 495: Revenge ois niinkö meikkimerkki. Liikemiehet näyttää himokkailta muttei me niille anneta, vaan vain toisillemme, haistelemme vuoronperään pilluja. Markkinointi ja PR on peitenimiä mainostuxelle. Tärkeintä on lompakon eikä munan koko. Pienellä hopeamunallakin pötkii pitkälle. Oikeassa valossa näytetään vieläkin kaxikymppisiltä. Jokainen tahtoo maxaa takaisin, paizi Jeesus. Tai hetkinen? Jeesushan juuri lupaa maxaa puolestamme Jumalalle takaisin, potut pottuina! Kyltää markkinataloudellinen korvausperiaate taitaa siinäkin olla pätevä! Mies panee haisemaan empimättä hetkenkään, ja Jeesushan on mies? No eräänlainen mies. Ei tosin puolixikaan yhtä sexikäs kuin 25-vuotias tottelevainen tatuoitu  Robin. Pöh, Robin on tytön nimi.      

ellauri244.html on line 497: Feija tunsi jalkovälinsä lämpenevän. Hän tunsi kostuvansa tuntiessaan pojan kielen suussaan ja tämän kovan kalun reiden alla. Hän näki pojan haarojen pullottavan. Hän hillizi izeään ettei kaivanut slabaa esiin ravintolapöydässä. Hän tiesi että kivikovat nännit erottuivat puseroa vasten.

ellauri244.html on line 502:       Ville-Juhani Sutinen on moukka

ellauri244.html on line 504: 	Ville-Juhani Sutinen pokkasi jostain syystä Tieto-Finlandia palkinnon. Moukka! Olis ottanut edes paskerilakin päästä sisällä. Monet lukevat klassikoita väärin, ja vääristä syistä, hän saarnaa diletanttina. Vittuako sekin niistä klassikoista mitään ymmärtää?? Siis missä kohtaa tässä on nyt se "tieto"? Täähän on vittu ihan pelkkää mutua. Waltari on bestsellerhöttöä, Marquez humoreskia, Bulgakov neuvostolaista spefiä kolkytluvulta, Proust muistelmia homoilusta, so what is new? Kuka muka ei tiennyt tätä? Minkälaisille neuvottomille tässä jaellaan tippejä? No palkinto tuli joltain rokotuslääkäriltä, jonka claim to fame oli se että se esiintyi koronapandemian aikana koko ajan telkassa. Koko esseekokoelman poinzi on ettei tarvi enää näitä klassikoita lukea, kun voi jo loistaa keskusteluissa lainaamalla Ville-Juhanin esseitä. Siihen tarkoituxeen on kyllä netissä lunttisivustot, monista klassikoista on myös kuvitetut versiot. Paulin laajat tiedot klassikoista perustuu Aku Ankka taskukirjoihin. 

ellauri244.html on line 506: Ville-Juhani Sutinen (s. 1980 Kokemäki) on suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Hän on julkaissut runokokoelmia, esseeteoksia, romaaneja ja tietokirjoja sekä suomentanut runoja, esseitä ja proosaa. Vuonna 2019 Sutinen ja Ville Ropponen olivat tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana teoksella Luiden tie – Gulagin jäljillä. Sutinen voitti palkinnon 2022 esseeteoksestaan Vaivan arvoista – esseitä poikkeuskirjallisuudesta. Tää kuikka syntyi Kokemäenjoella samana vuonna kuin Harri Sirola työnsi pientä hopeamunaa Anja Kaurasen kaninkarvoihin Herlinien maxamassa poxissa Merikadulla. Vain siis vuotta vanhempi kuin meidän John. On se surkeaa. 

ellauri244.html on line 515: 	Omatunto kertoi sille että se oli narsisti joka halusi että tytöt ihailevat sitä estoitta, olla joku Raskolnikov vaikka se oli vaan hemmoteltu vetelys. Mut ei se mitään, ole vaan, sanoo omatunto sille ystävällisesti lopulta. Ei sun tarvi pinnistää, ole vaan menemättä lääkixen pyrkyreihin. - Niiniin mutta leväperseistä Sannaa ei voi mitenkään mainita Jonnan rinnalla. - Sinä et voi mitenkään elää etkä olla jollei sinua jumaloida, omatunto sihisi. (On vaikea kuvitella että kalanruotowiixisen Harrin omatunto koskaan karjaisisi tai ärjäisisi.)

ellauri244.html on line 517: 	- Käy lämpimässä kylvyssä, ota unilääkkeitä, juo termospullollinen äidin keittämää kahvia (äiti kyyristelee keittiössä ja lipittää pettyneenä teetä), kävele viihtyisästi rannan kautta yliopistolle,  jätä menemättä kokeisiin (onhan teillä Herliinien pätäkkää), juo Porsussa halpaa kahvia, mene Suomenlinnaan lautalla, kazele lokki Joonatania ja purjeveneitä, naura, kirjoita kämänen runo luentolehtiöön ja heitä siitä taitetulla lennokilla jälleen uutta (ohuthuulista) tyttöä, joka lukee sen rutistellen kulmiaan ja hymyilee. Misä seen? Misä seen? Syän muavon. Niäh! Sujuuhan se näinkin. Ainakin siihen asti kun tuuli loppuu purjeista ja metroradan raiteet kuzuvat. Jäljelle on jäänyt vain Anja Kaurasen luunännit ja Paasikiven pieru.

ellauri244.html on line 521: 	Omatunto vaakkui, sinähän taidat olla katkera. Sinä et vissiin enää usko kehenkään etkä mihinkään, et edes Suureen Kakkiin ja Luunänniin, vaikken minä sentään uskontoa kehtaa sinulle suositella sillä uskovaisen elämän sisältö on suuri vain prosentuaalisesti, ei absoluuttisesti, mutta sinä raukka olet menettänyt Jonnan ja saman tien uskon ja rakkauden ja joutunut kuutioon, sinuahan on ihan surku kun et osaa elää ilman enkeliä.

ellauri244.html on line 523: 	- Rakkaus, minä nauroin, - koetapa ajatella sanaa "rakkaus" kaksikymmentä kertaa peräkkäin niin huomaat miten naurettavalta ja teeskentelevältä se kuulostaa. Ja minun mielestäni on olemassa kolmenlaisia ihmisiä; ensinnäkin ikäneitsyet sun muut sublimoijat, kuten Velho ja Platon, jotka ovat liian saamattomia löytääkseen paria, jotka yleensä ovat muka älyllisiä ihmisiä ja jotka halukkaan tavatessaan kumminkin takertuvat tähän kuin iilimadot kun kerrankin sänkyyn pääsevät;

ellauri244.html on line 525: 	toiseksi normaalit väljähtyneet ihmiset, kuten isä ja äiti tai Sannan vanhemmat tai Sanna itsekin tai Jaanan vanhemmat tai melkein kenen tahansa vanhemmat ja yleensäkin miltei joka helvetin idiootti tällä pallolla, jotka tietoisesti tahtovat naimisiin ja teennäiseen onneen, jotka pakottavat itsensä rakastumaan kun aika on ja joku suostuu, jotka eivät ymmärrä metafysiikkaa ja mielettömyyttä, kuinka mukava on maata metron raiteilla, ovat muka yksiavioisia ja jotka vanhemmiten joko tiedostamatta tai avoimesti katuvat ja sortuvat keski-iän kriiseihin kun vaimon naamataulu on rypistynyt kuin Henry Millerin Junella tai miehellä ei tahdo seistä verenkiertohäiriöiden johdosta;

ellauri244.html on line 528: Toisin sanoen ne rakastavat vaan omaa izeään. Minusta tuntuu että minä kuulun ja haluan kuulua viimeiseen, parhaaseen a-ryhmään.

ellauri244.html on line 532: 	- Ja voinhan olla vapaakin jos haluan, minä aloin suuttua, minä olen kaksijalkainen löysä kukko... - Yhtä nelijalkainen sinä olet kuin muutkin.

ellauri244.html on line 533: - Eipäs minä olen kaksijalkainen ja uskon että tie minun etsimääni vapauteen tai johonkin sellaiseen kulkee läpi äärettömän lukuisten tonttuovien, joilla jokaisella on vartijana joku nykyinen tai tuleva ystäväni joka vain tarkoittaa hyvää estäessään minua kävelemästä ovesta, joka kumminkin on sidottu paikalleen ja yrittää harhauttaa minuakin pysähtymään. Minun pitää vain itsenäisesti kulkea läpi ovien vartijoista välittämättä, mikä ei ollenkaan estä minua juttelemasta heidän kanssaan, ehkä hekin ovat matkalla, ainakin jotkut heistä ja minä olen heille vartija, eikä tämä tietenkään ole mahdotonta sillä  kaksijalkaisten tiet ovat yksilölliset. Minun on vain käsitettävä ystäväni avustajiksi, heijasteiksi, ikään kuin narsistin peileiksi ja olen selvinnyt. Sepustin ja minun alkoi tulla vaikea olo.

ellauri244.html on line 536: - Mutta kun minä haluan elää, puuskahdin kitkerästi, - mina haluan syöksyä paistikkaa raiteille eikä se näytä mitenkaan olevan mahdollista. Minulle ladellaan joka puolelta kaikenmoisia ohjeita, siksi olen kusessa ja koetan ajatella: älä polta tupakkaa, minulle sanotaan, se vaarantaa terveytesi; älä juo viinaa, tulet humalaan ja maksasi rapistuu, ala rakastele ennen avioliittoa, se on syntiä. Tämmöisiä minulle puhellaan kirkkain silmin, puhtaassa uskossa ja auttamisen toivossa, lähimmäisen rakkaudessa ja muiden käsittämättömien fraasien nimissä, tämmöisiä puhelevat saman kokeneet ihmiset kuten Harri Kaasalainen, minua viisaammat ja pitäisikö minun uskoa; minä kuulemma lyhennän elämääni keskimäärin 43-vuotiaaxi, sevverran voin keskimäärin lyhentää tätä yhtä saastaista elämääni seuraamalla Henry Millerin esimerkkiä, ryhtymällä juopoxi keskinkertaisexi kirjailijaxi aina pillu mielessä. (Burre borrarena olisi Harri vielä hengissä ja hyvissä varoissa, paremmissakin kuin Kaurasen Anja, joka ansaizee leipänsä sexiterapeuttina.)

ellauri244.html on line 541: 	Jöns antoi meille lahjaxi Tracy Chapmanin ekan älppärin jossa oli raita Fast Car. " Fast Car " is a song by American singer-songwriter Tracy Chapman. It was released on April 6, 1988, as the lead single from her 1988 self-titled debut studio album. Chapman's appearance on the Nelson Mandela 70th Birthday Tribute helped the song become a top-ten hit in the United States, reaching number six on the Billboard Hot 100. Tracy is 54 years Nelson's junior. Bra jobba, Tracy!

ellauri244.html on line 546: Lokki Joonatan (engl. Jonathan Livingston Seagull) on yhdysvaltalaisen Richard Bachin kirjoittama, pienoisromaanin muodossa vuonna 1970 julkaistu faabeli.

ellauri244.html on line 553: Kirjan alussa päälintu lokki Joonatan harjoittelee taitolentoa. Muut lokit pitävät tätä luonnonvastaisena; lokki lentää syödäkseen. Pian Joonatan karkotetaankin lauman parista uloimmille luodoille. Siellä hän tulee yhä paremmaksi lentäjäksi.

ellauri244.html on line 563: 	No olipa turhanpöiväistä löpinää. Älkää LÖPISKO! olisi Omppu huutanut. In 2014 the book was reissued as Jonathan Livingston Seagull: The Complete Edition, which added a 17-page fourth part to the story. Bach reported that he was inspired to finish the fourth part of the novella by a near-death experience which had occurred in relation to a near-fatal plane crash in August 2012. What a pity.

ellauri244.html on line 567: Part Four focuses on the period several hundred years after Jonathan and his students have left the Flock and their teachings become venerated rather than practiced. The birds spend all their time extolling the virtues of Jonathan and his students and spend no time flying for flying's sake. The seagulls practice strange rituals and use demonstrations of their respect for Jonathan and his students as status symbols. Eventually some birds reject the ceremony and rituals and just start flying. Eventually one bird named Anthony Gull questions the value of living since "...life is pointless and since pointless is by definition meaningless then the only proper act is to dive into the ocean and drown. Better not to exist at all than to exist like a seaweed, without meaning or joy [...] He had to die sooner or later anyway, and he saw no reason to prolong the painful boredom of living." As Anthony makes a dive-bomb to the sea, at a speed and from an altitude which would kill him, a white blur flashes alongside him. Anthony catches up to the blur, which turns out to be a seagull, and asks what the bird was doing:

ellauri244.html on line 569: "I'm sorry if I startled you," the stranger said in a voice as clear and friendly as the wind. "I had you in sight all the time. Just playing...I wouldn't have hit you."

ellauri244.html on line 571: "No! No, that's not it." Anthony was awake and alive for the first time in his life, inspired. "What was that?"

ellauri244.html on line 575: "It's, it's...beautiful, is what it is! But you haven't been around the Flock at all. Who are you, anyway?"

ellauri244.html on line 581: Jon ja Anthony. Vizi onkohan tää jotain homostelua? Onx nää lokit kaikki homsseja? Täydellisiä ääliöitä ne on ainakin, kuten kynäilijä Bach. Jos elämä on tylsää voit alkaa jonkin harrastuxen, esim. rakentaa Märklin-junia, kynäillä joutavanpäiväisen läpyskän, tai ruveta Jeesuxen kaverina motivoivaxi spiikkerixi. Paulo Coelho oli varmaan kateudesta vihreä. 

ellauri244.html on line 591: 	One of the first acknowledgments of Henry Miller as a major modern writer was by George Orwell in his 1940 essay "Inside the Whale", where he wrote:

ellauri244.html on line 593: 	  Here in my opinion is the only imaginative prose-writer of the slightest value who has appeared among the English-speaking races for some years past. Even if that is objected to as an overstatement (there is me, after all), it will probably be admitted that Miller is a writer out of the ordinary, worth more than a single glance; and after all, he is a completely negative, unconstructive, amoral writer, a mere Jonah, a passive acceptor of evil, a sort of Whitman among the corpses. Paizi Whatman oli peräreikämiehiä. 

ellauri244.html on line 602: Miller married his first wife, Beatrice Sylvas Wickens, in 1917, at 26; their divorce was granted on December 21, 1923, due to the 7-year itch. Together they had a daughter, Barbara, born in 1919. 

ellauri244.html on line 605: 	In 1923, while he was still married to Beatrice, Miller met and became enamored of a mysterious dance-hall ingénue who was born Juliet Edith Smerth but went by the stage-name June Mansfield. She was 21 at the time, 11 years his junior. They began an affair, and were married on June 1, 1924.

ellauri244.html on line 607: A nasty setback was June's close relationship with the artist Marion, whom June had renamed Jean Ronski. Ronski lived with Miller and June from 1926 until 1927, when June and Ronski went to Paris together, leaving Miller behind, which upset him greatly. Miller suspected the pair of having a lesbian relationship. While in Paris, June and Ronski did not get along, and June returned to Miller several months later. Yxin jäänyt Ronski teki Sirolat Pariisissa around 1930. Vähän päästä Henry lähti ize yxin Pariisiin.

ellauri244.html on line 609: 	Things began to change in Paris after meeting Anaïs Nin, 12 years his junior, who, with Hugh Guiler, went on to pay his entire way through the 1930s including the rent for an apartment at 18 Villa Seurat. Nin became his lover and financed the first printing of Tropic of Cancer in 1934 with money from Otto Rank. His works contain detailed accounts of sexual experiences. Sitä koitin vähän lukea mutta oli liian hapokasta, ei pystynyt. 

ellauri244.html on line 613: 	In 1944, Miller met and married his third wife, Janina Martha Lepska, a philosophy student who was 30 years his junior. They had two children: a son, Tony, and a daughter, Valentine. They divorced in 1952.

ellauri244.html on line 615: 	The following year, he married artist Eve McClure, who was 37 years his junior. They divorced in 1960, and she died in 1966, likely as a result of alcoholism. In 1961, Miller arranged a reunion in New York with his ex-wife June. They had not seen each other in nearly three decades. In a letter to Eve, he described his shock at June's "terrible" appearance, as she had by then degenerated both physically and mentally. Not him! Though he was 11 years her senior!

ellauri244.html on line 620: 	After his move to Ocampo Drive, he held dinner parties for the artistic and literary figures of the time. His cook and "caretaker" was a young artist's model named Twinka Thiebaud, 54 years his junior, who later wrote a book about his evening "chats." In relation to reaching 80 years of age, Miller explains:

ellauri244.html on line 622:   If at eighty you're not a cripple or an invalid, if you have your health, if you still enjoy a good walk, a good meal (with all the trimmings), if you can sleep with hairy elves without first taking a pill, if birds and flowers, mountains and sea still inspire you, you are a most fortunate individual and you should get down between her knees morning and night and thank the good Lord for your stayin' and keepin' it up power.

ellauri244.html on line 633: Anaïs, June, Lipska, Hoki, Venus, just to name a few. Miller piti ohuthuulisista tytöistä kuin myös Harri Sirola. Viimeisessä kuvassa Harry polvillaan Venuxen tonttuovella hölmössä golfinpelaajan hatussa. 
 

ellauri245.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri245.html on line 51: "Det var nåe me det krigerske blikken, den arrogante holdiningen, det vaktsomme kroppspråket som minnet ham on seg selv som ung leiesoldat i Afrika. Jo, det er Jo Nesbö med sine tu hoggtenner i et nötteskall." Elokuva X sijoittuu 1970-luvun Teksasiin, ja seuraa joukkoa nuoria pornoelokuvantekijöitä, jotka joutuvat paikallisen tilan iäkkään pariskunnan uhreiksi. Elokuva sai pääosin positiivisia arvosteluja kriitikoilta, jotka kiittivät eritysesti sitä miten elokuva kunnoittaa klassisia slasher-elokuvia. 

ellauri245.html on line 57:     Camilla Läckberg påminner sig on Anna Lindhs mord i NK när hon (i Fayes skepnad) försöker piggas upp efter intermezzot med den kukaktige Jack, tittandes på snygga dyra kläder, efter att ha satt eld på den ynklige Viktor.

ellauri245.html on line 59:     Ylva Anna Maria Lindh (19. kesäkuuta 1957 Tukholma – 11. syyskuuta 2003 Solna) oli ruotsalainen poliitikko, joka toimi Ruotsin ympäristöministerinä vuosina 1994–1998 ja ulkoministerinä vuodesta 1998 kuolemaansa saakka. Anna Lindh joutui puukotuksen uhriksi NK:n tavaratalossa ollessaan ystävättären kanssa ostelemassa vaatteita Tukholmassa 10. syyskuuta 2003. Hän kuoli saamiinsa kraftiga skador Karolinskan leikkauspöydällä seuraavana aamuna, toisin kuin E.Saarinen, jota tuikannut tärähtänyt puukkomies oli pelkkä amatööri. Eskillä oli sitäpaizi suojanaan maahan ulottuva nahkatakki.

ellauri245.html on line 61:     Tillsammans med en väninna, Eva Franchell, var Lindh på onsdagseftermiddagen den 10 september 2003 ute i centrala Stockholm för att handla kläder. Under ett besök på varuhuset NK blev hon på första våningen överfallen och mycket allvarligt knivskuren av den då okände men därefter ökände Mijailo Mijailović strax efter klockan 16.00. Lindh hade vid tillfället inget personskydd av Säpo. Klockan 16.41 gick nyhetsbyrån TT ut med nyheten att utrikesministern hade blivit knivskuren. Lindh fick en mycket stor mängd blod, sammanlagt 80 liter, men det hjälpte inte. Mijailo Mijailović greps. Han förnekade all inblandning fram till den 6 januari 2004, då han erkände mordet. Han dömdes till livstids fängelse, och där sitter han än idag, om inte han har dött. USA:s utrikesminister Colin Powell kunde ej delta på grund av trafikproblem.

ellauri245.html on line 63:     Bland annat sade FN:s generalsekreterare Kofi Annan: ”Hon var en stor ledare. Hon var självständig, modig och en sann internationalist.” År 2004 utsågs Lindh postumt  till Årets europé i Sverige. I april 2004 hedrades Lindh postumt med utmärkelsen Årets statsman (Statesman of the Year Award) av East West Institute, en transatlantisk tankesmedja som organiserar årliga säkerhetskonferenser i Bryssel. En stiftelse för dialog mellan olika kulturer har uppkallats efter Lindh. Camilla Läckberg muistuttaa että maailman Ruozi-kuva on aivan vääristynyt. Folkhemmet on muuttunut pikku-Jenkkiläxi ellei vielä pahemmaxi.

ellauri245.html on line 65:     Costa Rica namngav 2005 en nyfunnen stekel (pistiäinen) efter Anna Lindh till Polycyrtus lindhae. Bakgrunden var hennes stöd för att bevara landets biologiska mångfald. "Polycyrtus lindhae har mycket gemensamt med Anna Lindh", motiverade professor Roberto Artavia Loría, chef för landets institut för biodiversitet. "Stekeln är vacker och färgsprakande, nästan utdöd, och spelar en viktig roll i korsbefruktningen av många arter i våra regnskogar. Anna Lindh var en dynamisk och färgstark individ som reste runt i världen och korsbefruktade det globala arbetet för att bevara den biologiska mångfalden. Och hon är död." Harvard University instiftade 2006 en professur i globalt ledarskap och statskunskap till minne av Lindh.

ellauri245.html on line 73:     Lindh och Franchell vandrade runt på damavdelningen på andra våningen för att hitta något Lindh kunde ha på sig till TV4:s utfrågning samma kväll. Inne i modebutiken Filippa K stod Lindh och tittade på en kavaj när en man, Mijailo Mijailović, rusade in i butiken och kastade sig över henne. Med en kniv högg han Lindh i buken och på armarna. Franchell skrek till och slog honom på hans vänstra underarm. Mijailović släppte då greppet om Lindh som föll ihop på golvet. Han tittade snabbt på Franchell innan han försvann ur butiken.

ellauri245.html on line 75:     Med raska steg gick Mijailović till rulltrappan som ledde ned till gatuplanet och sprang nedför den. I rulltrappan släppte eller tappade han kniven. Ett vittne tog hand om kniven och med hjälp av en expedit blev den inslagen i silkespapper. Mijailović lämnade NK via utgången mot Regeringsgatan och fortsatte uppför denna gata. I en papperskorg slängde han slidan till kniven och gick in i Salénhuset. Där slängde han den marinblå kepsen i en papperskorg innan han gick till en frisersalong där han bad att få bli klippt. När frisören förklarade att det inte fanns någon ledig tid lämnade han salongen.

ellauri245.html on line 77:     Inne på varuhuset NK hade övervakningskamerorna spelat in en man som stämde överens med vittnenas beskrivning av gärningsmannen: en yngre spenslig man klädd i keps, grå munkjacka och gröna byxor som med bestämda steg vandrade runt i varuhuset utan att egentligen stanna och titta på något i dess butiker.

ellauri245.html on line 79:     Den kriminaltekniska undersökningen av den marinblå kepsen som hade hittats i Salénhuset visade att på kepsen fanns 150 små mockafibrer från den jacka som Anna Lindh burit. Kepsen kom alltså från brottsplatsen.

ellauri245.html on line 81:     Den 14 september fick polisen in ett tips om att mannen på NK var i 25-årsåldern, hette Mikael, kom från Jugoslavien och hade tidigare bott på Gröndalsvägen i Hovsjö utanför Södertälje. Samma dag fick polisen in tips om att NK-mannen liknade en psykiskt sjuk 25-åring i Tullinge från Jugoslavien som hette Mikael. Enligt tipsaren hade denne Mikael både klippt håret och bränt sina kläder samma dag som Anna Lindh mördades. Det första tipset ledde till att polisen började leta i sina register efter en Mikael som hade bott på denna adress i Hovsjö. Det visade sig att Mijailović hade bott där och att han nu bodde i Tullinge. Med hänsyn till hans tidigare brott, hans återkommande kontakter med psykvården och att hans passfoto var likt NK-mannen beslutade spaningsledningen att polisen skulle börja spana efter honom. Sen yrade svenska polisen allvarligt med en annan 35-årig misstänkt nästan lika dumt som Ystadspolisen i Mankell.

ellauri245.html on line 86:   Efter att ha lämnat Salénhuset stoppade Mijailović en taxi utanför Dramaten och bad att få bli körd till Tullinge. När taxin var framme utanför huset med Mijailovićs mammas lägenhet i Tullinge frågade Mijailović vad det skulle kosta att åka vidare till Södertälje. Taxichauffören svarade att det skulle kosta 300-400 kronor och Mijailović svarade då att han skulle gå upp och hämta pengarna. För att inte gå miste om betalningen följde chauffören med upp och väntade vid ytterdörren. I lägenheten berättade Mijailović vad han gjort för sin mamma, samlade ihop lite kläder i en svart väska och tog med sig 3 000 kronor. Dvs ca 300 euro om Anna Lindh hade fått sin vilja fram.

ellauri245.html on line 88:     Färden fortsatte sedan till Hovsjö utanför Södertälje. I ett skogsområde i närheten av Hovsjö centrum bytte Mijailović kläder, lade dem i väskan och försökte tända eld på den. Det lyckades inte och istället gömde han väskan under en gran. Olikohan se se sama kuusi jonka alla Seija kävi hätäpaskalla viime kesän reisulla? I Hovsjö hade Mijailović en bekant där han stannade resten av kvällen och tittade på TV:s nyheter.

ellauri245.html on line 90:     Dagarna därefter bodde Mijailović hos en kamrat som bodde med sin sambo i en lägenhet i Solna. Under helgen sökte han hjälp på Huddinge sjukhus för sina sömnsvårigheter och hallucinationer. På måndagen den 15 september fick han åter sova över hos sin vän i Solna. Sambon tyckte att Mijailović betedde sig alltmer konstigt och när han den 16 september vägrade lämna lägenheten ringde Mijailovićs kompis polisen. Polisen körde Mijailović till S:t Görans sjukhus.

ellauri245.html on line 92: Efter gripandet förhördes hans mor av polisen och hon berättade att hon tillsammans med sin son återvänt till skogspartiet i Hovsjö där han gömt väskan med kläderna. Där hade de hällt en flaska Slivovits över den grå Nike-tröja han burit vid mordet och tänt eld på den.

ellauri245.html on line 94: Han nekade till att vara skyldig ända fram till den 6 januari 2004, då han erkände för sin advokat. Mijailović berättade att han den 10 september hade mått dåligt och inte sovit ordentligt på flera dygn. Han hade åkt in till centrala Stockholm. Han hörde röster som talade till honom och när han plötsligt fick se Anna Lindh gick han till attack.

ellauri245.html on line 96: Mijailović erkände senare att hans "politikerhat" hade varit den utlösande faktorn till dådet. Att just Lindh blev hans offer berodde enligt honom själv bara på tillfälligheter, att han råkade få syn på henne vid ingången till ett varuhus.

ellauri245.html on line 97: Mijailović hade ursprungligen dubbelt medborgarskap (svenskt och serbiskt) men avsade sig sitt svenska medborgarskap 2004.

ellauri245.html on line 99: Mijailovic föddes i Stockholm 1978. Hans föräldrar kommer ursprungligen från staden Mladenovac, några mil söder om Belgrad i dåvarande Jugoslavien (nuvarande Serbien). Föräldrarna flyttade i slutet av 1960-talet till Sverige under vågen av arbetskraftsinvandring. No vittu se on just tää! Olisivat svedut maxaneet kunnon palkkaa omille työläisilleen niin tätäkään ei olis sattunut! I 6-årsåldern skickades sonen tillbaka till föräldrarnas hemstad för att bo hos farföräldrarna och börja i skolan där. När han var i 13-årsåldern utbröt de jugoslaviska krigen och han återvände till Sverige. Då hade han nästan glömt bort det svenska språket och fick gå i en förberedelseklass innan han började i årskurs 7. Han slutade grundskolan i juni 1995 med i genomsnitt 3,4 i betyg. Uruselt!! Sedan började han gymnasieskolan men slutade i slutet av årskurs 2.

ellauri245.html on line 101: Mijailovic har haft täta kontakter med psykiatrin sedan 1997, då han som 18-åring knivattackerade sin far och dömdes för grov misshandel. Då gjordes en omfattande rättspsykiatrisk utredning som konstaterade att Mijailovic inte led av vare sig svår psykiatrisk sjukdom eller personlighetsstörning. Två år senare genomgick han en pytteliten psykiatrisk utredning. Det framkom inte då heller några psykotiska eller depressiva symtom.

ellauri245.html on line 103: I juni, två år efter knivattacken mot fadern, dömdes han på nytt till skyddstillsyn för brott mot knivlagen och vapenbrott. I april 2001 fick han samma straff för att bland annat ha hotat att döda en ung kvinna och hennes mor.

ellauri245.html on line 105: Den 18 juni 2004 ansökte Mijailović om att inte längre vara svensk medborgare och den 20 september biföll Migrationsverket hans ansökan om att få avsäga sig sitt svenska medborgarskap.

ellauri245.html on line 107: Den 28 juni 2004 inleddes rättegången mot Mijailović i Svea hovrätt efter att han överklagat Stockholms tingsrätts dom. Försvarslinjen var att Mijailović vid tillfället lidit av allvarlig psykisk störning och då inte förstått att Lindh kunde dö och att han inte hade avsikt att döda henne och därför borde frikännas. 

ellauri245.html on line 109: Den 8 juli 2004 dömdes Mijailović av Svea hovrätt till rättspsykiatrisk vård. Under sensommaren framförde Mijailović krav på att få avtjäna sitt straff i ett serbiskt fängelse vilket kriminalvårdens chef Lars Nylén nekade med motiveringen att Serbien och Montenegro inte i förväg kunde säga hur länge han skulle få sitta i fängelse då landet inte hade livstidsstraff på sin egen rättsskala. Mijailovic överklagade beslutet men kom senare (14 maj 2007) att dra tillbaka sin överklagan.

ellauri245.html on line 113: Mijailović har långt senare i intervjuer erkänt att han före och under mordet inte alls hade hört några röster: "Allt var påhittat. Jag hörde inte röster. Det var bara ruffel och båg."

ellauri245.html on line 128: ha</span>re" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen>

ellauri245.html on line 135:   Kaikki Jo Nesbøn esikoisen (Lepakko) toimijat on äijiä. Oikeistolaisia persuäijiä. Naiset ovat siinä pelkkiä reikiä. Jopa Australian neekerin mielipiteet on GAL-TAN asteikon koillisnurkasta. Nesbø on tosi tympäsevä klischeenikkari. Ei ylläri että monet näistä krimi sellereistä on ex-kauppislaisia. Markkinointimix on niillä ihan verissä, ja talousrikokset. Tai sit toimittajia. Kauppista käyneitä Kauppalehden toimittajia, talousliberaaleja. Julkeita yxityisrittäjiä. Hyi helvetti. Rikos kannattaa, väkivalta lyö leiville, huume- ja pillukauppa käy kuin siimaa, murhilla on katetta. Usko myy ja antaa luottoa, petos ja kavalluxet tuottavat. Sellerit kynäilee helposti sulatettavaa, kynii kumikauloja ja tekee tanakasti tiliä. Kumpa olisimpa he, haaveilee laahus. Ei tarvis selvää päivää nähdä. 

ellauri245.html on line 140: Nesbø on niin klicheinen että hampaita vihloo. LÄPYLÄP Okey boys! Back to work! Lets nail this bastard. Mitenkä monta kertaa tämäkin on kuultu ja nähty ziljoonissa skoude ja rofesarjoissa. Kiinnostavat jeparit joilla on yllin kyllin ongelmia izelläänkin hajaantuvat tehtäviinsä valokuvataulun ääreltä. Mä en jaxa näitä vitun rotinkaisia!

ellauri245.html on line 145: 	  Teos sai Norjassa vuoden parhaan rikosromaanin Riverton-palkinnon ja sille myönnettiin myös vuoden parhaan pohjoismaisen rikosromaanin Lasiavain-palkinto.

ellauri245.html on line 148: Hole? Proktor? Alkoi näyttää pahasti siltä että Jo Nesbø on peräsuolimiehiä, mutta tytär sillä ilmeisesti on ainakin. Proktologin suolistaja on samainen Outi Menska, joka persutti myös Camilla Vuotovuorta.

ellauri245.html on line 151:     Kirjoitanko aina vain samasta hahmosta, koska teoksella, jonka kannessa lukee ”Harry Hole -romaani”, on potentiaalia tavoittaa suuri lukijakunta? Esitän nämä kysymykset itselleni. Se on tärkeää, sillä tiedän, että päivä, jolloin kirjoitan jotain, yhdenkin lauseen jostain muusta syystä kuin oman kiinnostukseni takia, merkitsee samaa kuin ensimmäinen velvollisuuspano oman kumppanin kanssa: se on lopun alkua.

ellauri245.html on line 155:     I received something in Sweden’s Svenska Dagbladet that I don’t think I ever had before: an unqualified trouncing by a reviewer who felt that the book sensationalized violence. The review seemed so emotionally charged that I could only conclude that The Leopard not only wasn’t everyone’s cup of tea, but a brew that really stuck in some readers’ craws, a book whose brutality and scenes of violence could truly alienate readers. 

ellauri245.html on line 157: On the other hand, from my mostly male fart-loving audience, I received many questions about the use of the torture device Leopold’s Apple in particular. For example, whether it really exists. Is it available from Amazon?

ellauri245.html on line 159: And another question started coming up: How do you come up with these things? Meaning: What kind of sick, perverted mind could come up with such ideas? I tried to look within myself, to ask if the violence in the book was really appropriately calibrated for the purpose: to say something about the character behind it (dvs mig). Or if I had let myself be lured into sensationalism, effects for the sake of effects and a callous fascination with suffering. Had I created a Norvegian Psycho, just such a book, one that had become a sort of guilty pleasure for closet sadists?

ellauri245.html on line 163:     If there was any comfort, it was that The Leopard was selected as the year’s best crime novel by the Danish Academy of Crime Writers, topped the bestseller lists in Norway, Finland and Denmark, and for the first time Harry Hole made it onto Der Spiegel’s bestseller list in Germany, where it reached as high as No. 3. The gold and silver medalists shed full 80 liters more gore than I. Got to sharpen up.

ellauri245.html on line 165: This revolting info comes from Jo´s extremely boring autobio that just catalogues his successes.  

ellauri245.html on line 170:     In November 2011, Miller posted remarks pertaining to the Occupy Wall Street movement on his blog, calling it "nothing but a pack of louts, thieves, and rapists, fed by Woodstock-era nostalgia and putrid false righteousness." He said of the movement, "Wake up, pond scum. America is at war against a ruthless enemy. Maybe, between bouts of self-pity and all the other tasty tidbits of narcissism you´ve been served up in your sheltered, comfy little worlds, you´ve heard terms like al-Qaeda and Islamicism."  Miller´s statement generated controversy. In a 2018 interview, Miller backed away from his comments saying that he "wasn´t thinking clearly" when he made them and alluded to a very dark time in his life during which they were made.

ellauri245.html on line 172:   Eli tää oli joskus 10v nine-elevenin jälkeen, bin Ladenin murhan aikoihin. "Fränk" on 1957 vintagea, siis aika iäkäs. Jo Nesbö siteeraa jotain sen lepakkoläppää esikoiskirjansa  Flaggermusmannen mottona.

ellauri245.html on line 174:   Lepakkomiehen norjalaisen poliisin nimi on sattuvasti Harry Hole. Se menee ausseihin selvittämään jotain murhajuttua. Kolleega Andrew on Australian neekeri (norjalaisten lempinimi). Spermaa ei kuitenkaan löytynyt. Sitä löytyy Camillan kirjasta, tai Keazin Endymionin karvoista. Spermaa ei löytynyt kuten sanottu, koska norjalaisen puoli-TV-julkkisnaisen (23v, blondi, nätti elävänä) kohtu oli viilletty auki kuin norjalainen kalafilee. Ehkä sei koiranruokalaatuna. Toisen Harry Hole -romaaninsa Torakat (1998) Nesbø kirjoitti Bangkokissa, jonne myös teos sijoittuu. Tässä taitaa olla joku sapluuna? Onko Nesbö sarjamatkaopas? Sehän se. Mutta jäbään ei ole luottamista pitemmälle kun sen jaxaa heittää, Torakassa se väittää mm että Kiinassa on vasemmanpuoleinen liikenne. Se ei ole muuta kuin tietämätön tolvana. 

ellauri245.html on line 178:     Pystyykö ruåzalaisissa leffateattereissa muka bylsimään tollee istualteen ilman pöxyjä herättämättä naapureiden huomiota? Eikö penkkiin tullut runkkutahroja? Desanttihan ruiskahti conveniently samanaikaisesti kuin Camillalta tuli?

ellauri245.html on line 180: Tää Jack on selvä Heka Ehrnrooth doppelgängeri. Näissä millenniaalisissa naisten käteenvetojutuissa könsikkäät panee aikailematta huis hais käsi sinne, soon followed by jättestor ståkuk. Kuin Hansan kynäilijäpojilla, alkoholi vaimentaa huonon omantunnon.

ellauri245.html on line 182: Olet virkistävästi erilainen, sanoo Heka Feijalle. Haha, just samanlainen, 1 reikä edessä ja 2 alushousuissa. Rupee vähän haiskahtamaan että Jack ja Henkka onkin oikeasti böögejä. Mix vitussa tuntematon kaupan kassa kertoisi mistä sen kolleegalle tuli potkut? Ei ainaskaan Mustassa Pekassa. Tää ei vaikuta uskottavalta.

ellauri245.html on line 187:   Harry Reijän seikkailut Australiassa jatkuvat. Hei onko tämä minulle kysyy ruåzalainen Birgitta ja kietoo kätensä Harryn jököttävän vällykäärmeen ympärille. Naituaan 1 varvin ja hetken juzkattuaan he heittäytyvät toistensa päälle "kertaalleen" kuin 2 kiimaista pupua. Tällästä se on kirjoissa, niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana. Väpelö Harry yllättäen saa, mm.  osallistua motivoimattomaan neljä yhtä vastaan nyrkkiväkivaltaan alaluokan baarissa jossa lentää hampaita ja hammaskiveä. Nesbön kuvaus siitä on yllättävän herkutteleva ja silti kumman vauhditon. Samaa meisinkiä kuin el Zorrossa muttei yhtä nokkelaa. Jotenkin omituinen tää häiskä on. "Napata mukaan" on yxi alaluokan sanoja.

ellauri245.html on line 189:   Yleisö pitää poliiseista koska niillä on lupa olla väkivaltaisia ja tappaa ilman että poliisi puuttuu asiaan. Matelijanaivoisena saa Harry madella ja laittomasti konnia satuttaa ja uhkailla. Motiivina kuten näissä aina aiempi paha joka nyt maxetaan korkoineen vielä pahemmalta. Ollaan siis takasin good old Hammurabin laissa.

ellauri245.html on line 196:   En tiennyt että Thaimaassa on punatulkkuja. Sen tiesin että siellä on farangien mulkkuja. Nesbööllä kesti puoli sivua päästä tähän aiheeseen. Nesböö on inha torakka, jonka mielestä thaihuoran elämä ei oikeastaan ole hullumpaa. Nesbön Jonne ei ole parittajana suinkaan pahemmasta päästä. 

ellauri245.html on line 203:   The popularity of "goblin mode" may be linked to a rejection of the carefully curated lifestyles often presented by users of social media platforms. The trend has also been linked to a manner of coping with the effects of the COVID-19 pandemic on society since this is described as a way of life that gives people permission to ditch societal norms and embrace their basic instincts and in social media, letting their inner goblin out has been a freeing experience.

ellauri245.html on line 207: Amerikkalaisia vietnaminsotilaita tuotiin Bankokiin lepäämään ja kuntoutumaan, mistä kaupungin nimikin Bang-Cock on peräisin. Thairuoka on pahaa.

ellauri245.html on line 212: Tanakka kaunaluistelija Tonya Harding tuli esille Rei Shimurassa. Varmaan samaa vuosikertaa kuin Jonnen torakat, jotain ysärin jämiä. Norjan suurlähettiläs oli pedofiili, no niitä löytyy lähempääkin kyllä. Harry Håle on suvaizematon ihminen, kuten monet pedofiilitkin. Rajattoman talouskasvun se kyllä hyväxyy, ei siinä mitään. Mutta pedofiilit sen puolesta voitaisiin kyllä nirhata. "Välillä minusta tuntuu että pitää ruveta harkizemaan kuolemanrangaistusta." No kyllä kai kun saa tienestinsä verisistä murhajutuista. 

ellauri245.html on line 214:   Hermes oli kokoomuxen puisto-osaston ja paimenten jumala ja siitä tuli varkaiden suojelija. Hevoshuijarien ja markkinakusettajien esikuva.  Meklarien ym markkinatalouden pikku herpesten ja vapaakaupan kokovartalotorpeedojen ikoni. Sandaalijalkanen runkkarinille, vitun keke matkahattu päässä. Nesböön Jonne ihan kuumuu kertoessaan meklarien jännästä elämästä käärmekeppi kädessä. Juotin kaverin ja lainasin sille naistani. Tänään olen ostanut miljardien edestä bahteja. Ja sitten myyn.

ellauri245.html on line 218: Solmiomaassa on järjestelmä piih, jota sanotaan vanhainvallaxi. Se meinaa että vanhat autokuskit saa mielinmäärin kengittää pikku söpönenä sihteerikköjä. Solmiomaalaiset on  vastenmielisiä tiivitaaveja. Kuningas Kumipallo oli hauska niljake, liittoutui ensin japsujen ja sitten amerikkalaisten kanssa. Se jo kertoo jotakin. Koko kirja on iljettävä Phuketin pyllymatkailijan matkaopas. Jonne olis saanut mennä zunamissa muun rantatöryn mukana. Sen mielikuvitus on likaisempi kuin Bang-Cockin kanavat. Tää rikosturismi on todella luotaantyöntävää.

ellauri245.html on line 220: Ei jaxa enempää. Kazon lopusta kuka oli (Harryn jälkeen eniten) murhaaja. Kaise oli joku Rangsan jota en kyllä edes muista, ainakin se on se jonka Harry nirhaa kirjan lopussa akkuiskuruuvinvääntimellä kai jonkinlaisen verikoston merkeissä. Tääkin byhlein on niin täynnä mitättömiä ällöjä ja ällöjä mitättömyyxiä ettei niistä pidä erkkikään lukua. Viivasuita poijupäitä norjalaisia. Ennen kaikkea Jonne Nysvö. Tosi säälittävä pikku trolli liika tiukka pipo päässä. 

ellauri245.html on line 229:     Harrylla ei ollut hajuakaan siitä, kuinka monen huoran kanssa hän oli istunut vastatusten kuulusteluhuonessa, hän tiesi vain että heitä oli monta. Murhatapauxet tuntuivat vetävän heitä puoleensa kuin lehmänläjä kärpäsiä. Ei välttämättä sixi, että he olisivat sekaantuneet murhaan, vaan koska heillä oli melkein aina jotain kerrottavaa.

ellauri245.html on line 240:   b) Laihan kurjen näköinen chargé d´affaires (väärinkirjoitettuna) Fredrikstadista 


ellauri245.html on line 242:   d) nöpönenäinen hurjan sievä thaisihteerikkö joka nauraa kihersi Harrylle 


ellauri245.html on line 255: One of the great things about fantasy gaming, or any other genre of gaming for that matter, is that we can take a vile concept from real life, such as the ancient art of torture, something that normally reminds us of the atrocities of which humans are capable, and having fun with the variety of ways and means!

ellauri245.html on line 261:   First devised and created in the Belgian Congo by King Leopold, son of Queen Victoria. A smooth metallic ball, slightly smaller than a tennis ball in circumference with tiny apertures along its contours. Made of gold, GAL-TAN, and steel, the ball is a minor feat of engineering. An additional small opening reveals a looped wire. The ball is placed in the victim´s mouth. When the wire is pulled, 24 tiny termite monkey antennae jut out from the ball, causing it to lodge itself in the mouth. At this point, though not overly painful, the victim cannot remove the ball, nor can another extract it for them. With a second pull of the wire, 24 needles erupt outwards from the extended antennae in 24 directions, causing severe damage to throat, cheek, tongue, palate, nasal cavity, etc....the victim will usually bleed out slowly in excruciating pain. How was this used for torture? It usually involved 2 victims. One who who was forced to swallow the ball, and the second who was forced to watch the effects. That second person would usually begin talking quickly about other things. Naah, too sophisticated. A waste on the Congolese niggahs. Cutting hands and feet worked just as well.

ellauri245.html on line 267: Nsala of Wala in the Nsongo District (Abir Concession) is a photograph published by Edmund Dene Morel in his book King Leopold's Rule in Africa, in 1904. The image depicts a Congolese man named Nsala examining the severed foot and hand of his five-year-old daughter, Boali. The photograph was taken by Alice Seeley Harris, the wife of a missionary, in the village of Baringa on 14 May 1904. It was subsequently employed as a tool in the inhumane media campaign against the  situation in the Congo Free State, which was largely characterised by rubber dildos.

ellauri245.html on line 271: Leopold´s Apple is actually a brand of whiskey. But The pear of anguish, also known as choke pear or mouth pear, is a torture device based on mechanisms of unknown use from the early modern period. The mechanism consists of a pear-shaped metal body divided into spoon-like segments that can be spread apart with a spring or by turning a key. Its proposed functionality as a torture device is to be variously inserted into the mouth, rectum, or vagina, and then expanded to gag or mutilate the victim. There is no contemporary evidence of such a torture device existing in the medieval era, and ultimately the utility of genuine apples and pears stuck in any hole at all remains unknown. Except that an apple forced in his mouth as a kid by his chum Anders B. got Jo Nesbø going as a pulp writer. Iron Maiden was a vagina dentata style box with nails inside.

ellauri245.html on line 277: Auf Anweisung von Harrys ehemaligem Master-Chef Gunnar Hagen, dem Leiter des Internats für Gewaltverbrecher, holt Kaja Solness Harry mit Hinweis auf dessen sterbenden Vater nach Norwegen zurück, um zwei weitere Morde an jungen Frauen zu begehen. Doch die Ermittlungen zu dem Fall werden der Abteilung entzogen und das Kriminalamt unter der Führung von Carl Michael Bellmann übernimmt, wodurch Harry nur inoffiziell aus Liebe zur Kunst Nachforschungen betreiben kann.

ellauri245.html on line 281: Zwar fehlen Harry Beweise, er kann die Geschehnisse des Abends in der Berghütte aber recht genau rekonstruieren: Ein Unternehmer hatte in der Nacht seine Freundin mit einer Wanderin betrogen und fürchtet nun um seine mögliche Ehe mit einer Industriellentochter, die ihn finanziell sanieren kann. Der Täter lockt seine Freundin [welche? die Wanderin oder die Erbin?] dann nach Afrika und zwingt sie, einen Ehevertrag, der ihm das ganze Vermögen überschreibt, zu unterschreiben und will sie töten. Harry und Kaja fliegen daraufhin ebenfalls nach Afrika und werden beide getrennt von Handlangern des Täters überwältigt.

ellauri245.html on line 290:     „Ein packendes Buch, mit einem Autor in Höchstform. Charaktere, Schauplätze und Dialoge sorgen dafür, dass beim Lesen keine Langeweile aufkommt. Dabei geht es nicht nur um einen brutalen Serien-Mörder, sondern auch um die Spätfolgen einer psychischen Demütigung, um Macht und Ehrgeiz, um menschliche Abgründe. Ein Genuss für Fans des skandinavischen Krimis, aber auch ein Schmankerl für Neueinsteiger.“

ellauri245.html on line 294: „Jo Nesbøs 700-seitiges Krimi-Opus „Leopard“ nötigt Bewunderung ab ob der fehlerfreien, mathematisch anmutenden Konstruktion. Doch darin liegt auch seine Schwäche: Es gleicht einer Kunstübung, die wegen dieser Künstlichkeit nichts mehr mit einem Krimi zu tun hat. Nesbø bremst sich selber aus, lässt nur aufkeimen, um es wieder vom Tapet zu nehmen, hat er doch schon sämtliche Neben- und Kernthemen ineinander verwoben. Er hat den Bogen überspannt, legt falsche Fährten und lässt das Weber-Schiffchen in seinem Geflecht wirklich durch alle Richtungen schießen, um seine Kernthemen anzuheizen und das eine mit in das andere herüberzuziehen. Er überhitzt. Nach etwa 500 Seiten steht ein exaltiertes, kühnes Gerüst eines Molekülmodells mit dutzenden angeordneter Atome. Nicht, dass das nicht zu verstehen wäre. Doch es entbehrt jeder menschlichen Natürlichkeit. Die restlichen 200 Seiten wirken wie die Anmerkungen zu einem Fachbuch; und das, obgleich doch der blutige Showdown erst noch kommen soll.“

ellauri245.html on line 296: Something about Scandinavia — its snowbound civility, its usually peaceable blend of the cosmopolitan and the isolated — makes the crime novels set there seem automatically more interesting, the way a red spray of blood stands out more starkly against fresh white powder than on a dirt road. By now many of these imports seem to share the same atmospherics: the Nordic good looks, the corruptible officials, the endless pots of coffee.

ellauri245.html on line 297: Every review of Nesbø´s work now must also, in some refracted way, be a commentary on Larsson´s wonderful and massively successful Millenium trilogy. Nesbø and Larsson share a wit, a world and a languorous command of plotlines that spiral out into new plotlines, resisting the brutal and sometimes deadening efficiency of the American crime novel.

ellauri245.html on line 306: Miten Nysvø jaxaakin noudattaa kaikkia genreklicheitä. Onko kirjan aivan pakko alkaa lauseella Hun voknet? Poliisinarttu Regina heräsi haukotellen makeasti suussa joulukoriste. Glipptak, jotain ekloa norjalaista hiihtoaiheista sekin on. Onko slush muka norjaa?

ellauri245.html on line 308: Etter 21,36 km med is, slush, sørpe, granbar, togskinner, sukker og melis under skia. Etter diverse problemer i smørebua (mannen som melder pass er lik hjelpeløs kone). Etter 580 høydemeter. Etter staking over vannene. Etter å ha gått til et sted med rart navn og drømt om vaffel og kaffe, for så å komme til påskestengt dør. Etter å ha slukt det ene knekkebrødet jeg hadde med og vurdert sjokoladetiggerrunde blant de andre fremmøtte. Etter å ha kommet meg opp den aller siste bakken på vei hjem. Da, da kommer en pensjonist seilende opp på sida mi. Han ser på meg og sier: "Ja, det begynnere bli litt trått nå. Men det verste er at kondisjonen min ikke er det samme lenger". Hadde tenkt til å spørre hvor han hadde gått, men det rakk jeg ikke før han hadde seilt videre i altfor god stil.

ellauri245.html on line 309: Hadde jeg ikke hatt så glatte ski (og dårlig kondisjon), skulle jeg tatt han igjen og spent bein på´n.

ellauri245.html on line 317: One year ago, a heavily armed man dressed as a police officer appeared on the beach of a youth summer camp in Norway. The kids had no way of knowing he was targeting them for the ills of Europe. Then he started shooting. And shooting. Where were the real cops? By the end of the day, seventy-seven people had been killed, the deadliest attack in that country since World War II. As told by the survivors, these are the beat-by-beat horrors of those terrifying 198 minutes. the Utoya Massacre On July 22, 2011. Lue ja kauhistu, tää on hurja jännäri!

ellauri245.html on line 319:   Ehti kaveri siis lukea mielikirjailijansa Jonne Nysvøn bestsellerin ennen joukkomurhan toimeenpanoa. Breiviikin ilmaveivi on ollut ainoa tuloxekas terroristi-isku Norjassa. Kaikki muut on olleet aivan nyhveröitä parin ruumiin pommiattentaatteja. Ruozissa on mutiaiset jengiläiset ampuneet tänä vuonna jo yli 60 tyyppiä, enimmäkseen kilpailevia mutiaisia.

ellauri245.html on line 321: Koti-Suomessa ei ole nähty kuin Turun puukotus. Izenäisyyspäivän viihteexi täytyy tyytyä kazomaan Qatarin potkupallohuligaaneja ja Ukrainan tuhotulvia. Plus kättelyä ja pukuloistoa, parhaassa tapauxessa häiriköintiä takaovella.

ellauri245.html on line 326:   Bury Me Standing: The Gypsies and Their Journey is a non-fiction book on the lives of the Romani people by the American-Uruguayan writer Isabel Fonseca published in 1995. The book is organized in eight chapters and contains black and white photographs and maps.

ellauri245.html on line 328: Ei se ainakaan kuulu 10 parhaan ennakkoluulon luetteloon, jotka ovat:

ellauri245.html on line 351:   Aha! The title "Bury me standing" comes from a proverb which describes the plight of the Gypsies: "Bury me standing. I´ve been on my knees all my life." But that was just a joke! Ei Charlie Chapliniakaan kuopattu pystyasennosssa. 

ellauri245.html on line 355: Jerry Loch on kasvanut 4cm edellisestä kirjasta. Oltuaan suht väpelö vielä lepakon ja torakoiden aikana Jerrystä on nyt tehty jonkinlainen supergoblin, jota kazellaan jonkun mustatukkaisen pienihampaisen norjalaisen panopuun näkökulmasta. Tyyriit norjalaiset säikyttelee vierastyöläisiä. Kylläpä on narsistista taas. Importerte arbetskraft fra Pakistan og Afrika. Helkkarin hongkongilaiset, vapaakuppasia apinanaamoja. Taaskaan ei koukut nuku kunnon yöunia. Tupakki piti saada tietysti: har du en røyk. Samaa hoki kynäkaula Karl-Ove Knausgård juuri näihin samoihin aikoihin. Knausgård er mest kjend for det sjølvbiografiske seksbindsverket Min Kamp (2009-2011). Taidan olla pihalla kuin lumiukko Jonnen väliinpudonneista kirjoista. Lumiukkoasiaan viitataan toistamiseen. Pitänee vilkasta sen juonipaljastuksia. 

ellauri245.html on line 356: Den första snön faller i Oslo. En pojke vaknar och märker att hans mamma är försvunnen. I trädgården ser han en otäck snögubbe som bär hennes halsduk.

ellauri245.html on line 360: Samtidigt får kommissarie Harry Hole ett anonymt brev som han misstänker är skickat av den man som ligger bakom försvinnandet. Snart upptäcker han att fler gifta kvinnor har råkat ut för samma öde, bortrövade av Snömannen som lämnar efter sig villospår. Eiköhän tossa ollut jo tarpeexi. 

ellauri245.html on line 364:   Pakollinen harrynhakureissu on ohize. Tää Harryn "I´d rather not" Melvilleklichee seikkailun alussa on kyllä lopen kulunut. Aika tutustua uhreihin. Luvun 3 läski vasemmistonaispoliitikko on kaikkea mitä Jonne vastustaa. Tämmösiä tapahtumaköyhiä ennakointipaloja tässä taitaa tulla nyt vuorovedolla, jos yllämainittuun juoniselostuxeen on uskomista. Laahus on lastenkaltaista siinä että ne haluaa aina saman toistoa, Hakki Hamsteria joka ilta, se tuntuu turvalliselta. 

ellauri245.html on line 368: Ei Harry  pidä edes Charles-isästä, päällimmäinen tunne on häpeä, kuten aina näillä norskijonneilla.

ellauri245.html on line 370:   Joku pahis kyttää Hakkia valkoisessa Corollassa. Mitä vittua?? Tää saatanan törkymöykky norski poijupää tekee kripo kolleegasta länkisäären finskin ja nimittelee sitä vielä mongoloidixi. "Jussi Kolkka", kyllä kai! Norjanlappalaisen näköinen suomalainen puhuu muka norjaa (haha) ja sylkee norskityyppisiä nuuskaklunsseja. Helkkari jos tää vitun Jonne olis tässä nyt ruuvaisin siltä irti kikkelin. Siinä on takuulla kierteet valmiina. 

ellauri245.html on line 372:   Vizetellere i norske bröllupsdager. Olis Jussi ampunut tän norskijonnen enste ja kysellyt papereita vasta sitten. Nazinatomato helkkari. Nää norskit on sairaan  sairasmielisiä kuikkia. Onnettomia pillipiipareita. Turskat kainalossa kuin Kansallisoopperassa, luttamunat ulkona. Viseret stoppet på ti over fem. Piipunrassijonnella on selkeästi jotain hampaankolossa läskeille vasemmistopoliitikkonaisille. Se on varmaan se feministikriminologiproffa Liv Finstad joka lyttäsi tän ongenkohon jossain käänteessä.

ellauri245.html on line 375:     Jeg finner det svært interessant at politiets etterforskningsarbeid ikke har vært et like populært felt i politiforskningen (se Høigård, 2005 og Valland, 2011), mens det samtidig finnes mange medierte bilder av hva det angivelig handler om. Selv om politiforskningen har vist lite oppmerksomhet til etterforskere og deres arbeid, vies det en enorm interesse for feltet fra andre ikke-akademiske områder. Det skrives flere bøker om fiktive etterforskere, og TV-serier og film sendes ofte på TV i beste sendetid. I en undersøkelse foretatt i 2012, ble kriminalromaner rangert som nummer to, etter bøker i den bestselgende sjangeren Skjønnlitterære romaner og noveller (Bokhandlerforeningen, 2012). Forfatteren og musikeren Jo Nesbø har gitt ut ti bøker om fiktiv figuren Harry Hole, en dyktig politietterforsker. Leserne følger Hole gjennom alle sakene han etterforsker, og får også innblikk i hans personlige problemer, som er kjæmpemange. 

ellauri245.html on line 377:     Forfatteren Jørn Lier Horst, jobbet som etterforskningsleder i Vestfold politidistrikt frem til september 2013. Han har gitt ut ni bøker om den fiktive etterforskeren William Wisting. I likhet med bøkene til Nesbø, får også leserne til disse bøkene følge etterforskerens liv og sakene som etterforskes. Horst mener selv at hans erfaring med miljøet, metodene og rutinene preger bøkene hans.

ellauri245.html on line 381: hun tydelig på at bokens komplott var 100% fiksjon. Boken hadde ikke grobunn i

ellauri245.html on line 382:     verken saker eller noe hun hadde jobbet med tidligere, og det var viktig for henne å få frem at hun ikke har brutt taushetsplikten (NRK, 2014). Hun forteller videre at hun alltid har lest krimbøker, og ofte latt seg irritere av feil og unøyaktigheter i bøkene.

ellauri245.html on line 385: prisbelønte amerikanske TV-serien NYPD Blue (1993 - 2005), handler om fiktive

ellauri245.html on line 390: jobber med med mistenkelige dødsfall og forbrytelser, og løser sakene ved å benytte kriminaltekniske metoder og studere bevisene. Den norske TV-kanalen TV2, sendte våren 2014 krimserien Det tredje øyet. I serien følger seerne etterforskeren Viggo Lust sin kamp om å finne datteren, som forsvant sporløst fire år tidligere. I serien får seerne god kjennskap til etterforskernes private forhold. Serien handler på mange måter mer om etterforskerne, enn om sakene de etterforsker.

ellauri245.html on line 392: inneholder betydelig voldsbruk, halsbrekkende tyverier eller store ødeleggelser på eiendom. For det andre presenteres de kriminelle som rasjonelle og formålsrettede og ikke impulsive eller forvirrede. For det tredje påpeker Reiner (2010, s. 187) at politiet i seriene ofte var etterforskere, middelaldrende hvite menn som hovedsaklig var fristilte og økonomisk komfortable. For det fjerde og siste ble lovbruddene løst eller hindret av etterforskerens dyktighet, modighet og i økende grad av vitenskapelig ekspertise. Reiner (2010, s. 187) mener de karakteristiske trekkene ved hvordan krimserier avbilder lovbrudd og etterforskning, er motsatt av de virkelige lovbruddene og politiarbeidet. Fremstillingene, i massemediene og

ellauri245.html on line 393: populærkulturen, kan være med på å forme det stereotypiske synet mange har av

ellauri245.html on line 394: politiets etterforskningsarbeid. De har fokus på den reaktive delen av

ellauri245.html on line 399: Folk tror gjerne at det er litt sånn som på TV, men det er ingen som hadde

ellauri245.html on line 404: Etterforskeren gir uttrykk for at fremstillingen er knyttet til seertall. En kan spørre seg om hvem som ville sett på en serie hvor etterforskeren sitter på kontoret og redigerer saker hver dag? Etterforskernes beskrivelser av deres arbeid, skiller seg betraktelig fra hvordan etterforskningsarbeidet fremstilles i TV og medier. Etterforskere på TV og film er mer ute i feltet enn inne på kontoret. Nå skal det nevnes at etterforskerne i denne studien jobber med generell etterforskning og etterforskning av familievoldssaker, ikke drapssaker. Likevel kan det tenkes at en del av befolkningen har gjort seg sine tanker om politiets etterforskningsarbeid, med utgangspunkt i den medierte presentasjonen av arbeidet.

ellauri245.html on line 417: Jeg har opplevd flere ganger at de tror at jeg lyver... Jeg sier at vi har gode

ellauri245.html on line 418: beviser på at du har gjort dette, og da har de sett litt for mye på film og tror

ellauri245.html on line 422: fremstillingen av politiets etterforskning, byr på utfordringer i arbeidet deres. Jeg hadde, sikkert i likhet med mange andre, forventninger som kan minne om

ellauri245.html on line 427: som aviser, TV og radio, som «bestemmer» til en viss grad hva vi skal lese og høre om. Mediene har makt gjennom at de setter dagsorden, og de velger hva samfunnet

ellauri245.html on line 431: sammenheng og dramatiserer artiklene, og at dette selvsagt var for å få flest mulig til lesere. En konsekvens av dette kan knyttes til de som har lite kjennskap til politiet og deres arbeid. Personene vil kunne oppfatte artiklene som en «sannhet» og ikke se, i like stor grad som personer med kjennskap til politiet, at artiklene er subjektivt vinklet. E2 sier:

ellauri245.html on line 433:   Jeg er litt sånn på kritikk til politiet generelt, at jeg leser det også tar jeg en liten vurdering, men veldig mye av det er tull.. hvis du leser saken, så får du et litt annet innblikk i hva som faktisk har skjedd. De er veldig subjektive.

ellauri245.html on line 444: Det stereotypiske synet på etterforskere og etterforskningsarbeidet, kan minne mer om beskrivelsene annen politiforskning gir av ordenstjenestens arbeid, og det som forbindes med «det egentlige politiarbeidet». Ordenstjenesten jobber ute i feltet, de foretar straksetterforskning, og ordensbetjentene har tildels en uforutsigbar hverdag. Etterforskerne i denne studien jobber stort sett inne på kontoret, de redigerer saker og tar avhør, og har en betydelig mer forutsigbar og rolig hverdag. Det kan tenkes at publikum gjerne har første- og annenhåndskunnskap om

ellauri245.html on line 449: Harry røykte en cigarett utenfor sykehusbyggningen. Originellt eller hva? "Lat oss røyke", sa Kaja. Jerry kakket fram to sigaretter, tente dem og ga Kaja den ene. Kaja inhalerte. Kaja blaste røyk. Hun burde lese. Det kan ta livet av deg.

ellauri245.html on line 451: The eastern Democratic Republic of the Congo (DRC) has a history of conflict, where various armies, rebel groups, and outside actors have profited from mining while contributing to violence and exploitation during wars in the region. The four main end products of mining in the eastern DRC are tin, tungsten, tantalum, and gold, which are extracted and passed through a variety of intermediaries before being sold to international markets. These four products, (known as the 3TGs) are essential in the manufacture of a variety of devices, including consumer electronics such as smartphones, tablets, and computers. Tantaliittikapasiittorissa on enemmän kapassiteettia kuin alumiinisissa, mutta ne ovat kalliita, koska ne on tehty konfliktimineraalista. 

ellauri245.html on line 455:   Saxan äärioikeisto suunnitteli izenäisyyspäivänä Dysseldorfissa vallankaappausta. Keisarixi piti tulla Heinrich 13. Saxan hallitus piti kaataa aseilla, joita oli määrä saada Venäjältä.  Heinrich oli kyllä vanhanpuoleinen, Jönsyn ikäinen. Englannin Heinrich 8:nnen lyhytaikainen panopuu Anna von Cleve oli Dysseldorfista. Puihin meni tämäkin. Hauska seurata miten termiittiapinat ovat alkaneet sinkoilla näinä lopun aikoina. Ripe "R.I.P." Alapuro kuoli samaisena izenäisyyspäivänä vähän nuorempana, 2v vajaa oktogenaarina. Kannattaa kuolla suht nuorena, niin lehtimiehet vielä muistavat.

ellauri245.html on line 463:   Jeg har tørr og sensitiv hud, og tenkte det kunne være en god ide å investere i en finlandshette for å beskytte huden min når jeg er utendørs i dette kalde været.

ellauri245.html on line 466: Om du er en mann er det egentlig bare å gi opp. Ingen sjanse i helvete for at en kar ikke ser ut som en serbisk gangster om han spaserer rundt i sentrum med Finlandshette. Det eneste som kan redde deg er om du alltid tar med deg et par med ski, og går kun i turklær.

ellauri245.html on line 468: Nyt on pitemmälle lukematta selvä että sarjamurjoja ei ole kukaan muu kuin toi liian sievä kripopopopomo. Carl Micharl Bellman siis  jonka leivissä on toikin norjansaamelainen sauna-apina. Harry ojentaa kolleegoita kuin äidinkielenopettaja. Olix Nääsnääsinkin vanhemmat opettajia? Jonne on ize hukkapätkä, 175-senttinen. Ei ihme eze laittaa hissikengät toimiessaan Harrynä.

ellauri245.html on line 474:   Kahdella eurolla paskaa Rosendalin kontista. Miljoonia norjankruunuja piipunrassin taskuun joka mysertää lisää klicheitä entisistä klicheistä. Neuvoo lapsosille miten huumeita on hyvä imuttaa, Harryhan ei tule niistä riippuvaisexi, kun se on niin Hank. Tän kuikan voisi hyvin panna kiven sisään sen ylipitkän tatuoidun muunsukupuolisen koripalloilijan paikalle joka jäi Moskovassa kiinni hasasta. Tai sen venäläisen asekauppiaan sijalle johka tää hongankolistaja vaihdettiin. Enkä tarkoita nyt Hankia. 

ellauri245.html on line 477: Kripo meddeler: Rump-og onaneringsbilder att ha fra Kripos

ellauri245.html on line 479: Det er både jenter og gutter som deler, i alderen 5 til 13 år. De yngste barna benytter ofte foreldrenes brukerkonto til delingen og deler oftest på YouTube. De eldre barna deler også på YouTube, men i større grad på TikTok. Flere av barna har brukernavn som framstår seksualisert eller laster opp video med seksuelt innhold i tittel eller beskrivelse.

ellauri245.html on line 493: Lake Lyseren has a key role in the murder mystery unfolding in the Norwegian detective thriller "The Leopard". Some episodes in the book feature police detectives from cosmopolitan Oslo coming to conduct investigations in the rural environment of Lyseren.

ellauri245.html on line 494:   Seinähullu aikaisempi apuämmä kyselee josko Hankia huvittaisi knullata sitä. No niinhän ne aina sanovat, setämiesten kirjoissa. Hank ei tahdo knullata, sillä on naiselle muuta käyttöä. Sitäpaizi sillä on jo uusi hani alla.

ellauri245.html on line 496:   Typerää huuhaata USA:n MILNET:istä ja troijalaisista hevosista, silkkaa salaliittosälää. Mikä on POT? The Norwegian Police Security Service (Politiets sikkerhetstjeneste (PST), Politiets tryggingsteneste (PTT)) is the police security agency of Norway. The agency was previously known as POT (Politiets overvåkningstjeneste or Police Surveillance Agency), the name change was decided by the Parliament of Norway on 2 June 2001. Täh eikö piipunrassi tiennyt että nimi oli vaihtunut? Potin perusti Tryggve Lie.

ellauri245.html on line 498: Lie valmistui lakitieteiden kandidaatiksi vuonna 1919. Hän oli liittynyt Norjan työväenpuolueeseen vuonna 1912 ja toimi sen sihteerinä 1919–1922. Vuosina 1922–1935 hän työskenteli ammattiliittojen keskusliiton lainopillisena asiamiehenä.  Vuonna 1935 Lie valittiin Johan Nygaardsvoldin hallitukseen oikeusministeriksi. Vuonna 1935 hän antoi Lev Trotskille turvapaikan Norjasta, kun tämän Ranskassa saama oleskelulupa umpeutui. Vuonna 1937 Neuvostoliiton painostuksella Norjan hallitus määräsi Trotskin kotiarestiin. Pitkien neuvotteluiden jälkeen Lie määräsi Trotskin muuttamaan Norjasta Meksikoon, missä se pian tapettiin. Tryggve oli YK:n ensimmäinen pääsihteeri. Se muistutti melko lailla torpeedoa.

ellauri245.html on line 499: Lie vart fødd i Oslo (då Kristiania) 16. juli 1896. Far hans, Martin, forlét familien for å arbeide som snikkar i USA og mora Hulda dreiv eit vertshus. Lie vart med i Arbeidarpartiet i 1911 og vart utnemnd til partisekretær kort etter å ha vorte cand.jur. frå Universitetet i Oslo i 1919. Lie gifta seg med Hjørdis Jørgensen i 1921. Paret fekk tre døtrer: Sissel, Guri og Mette. 

ellauri245.html on line 501:     Som generalsekretær støtta Lie grunnlegginga av Indonesia og Israel. Han arbeidde for at sovjetiske troppar skulle trekkjast ut or Iran, og for våpenkvile i Kashmir. Sovjetunionen uttrykte misnøye med Lie då han hjelpte til med å skaffe støtte til Sør-Korea då dei vart invaderte i 1950. Lie arbeidde òg for at Sovjetunionen skulle avbryte boikottinga si av SN, sjølv om han truleg hadde lite å gjere med at boikotten vart avslutta. Han motsette seg spansk medlemskap i SN grunna personleg motstand mot Francoregimet. Han arbeidde òg for at Folkerepublikken Kina skulle anerkjennast som medlem av SN etter at nasjonalistregjeringa gjekk i eksil på Taiwan. Han meinte at Folkerepublikken Kina var dei einaste som kunne oppfylle Kina sine obligasjonar fullt ut.

ellauri245.html on line 503:     Lie har vorte kritisert for å ikkje ha bidratt til forhandlingar under Berlinblokaden, og for ikkje å ha makta å avslutte Koreakrigen snarare. Han har òg fått kritikk for å vere arrogant og sta.

ellauri245.html on line 505:     Trass i protestar frå Sovjetunionen, vart Lie sin periode forlenga i 1950, då USA nedla veto mot alle andre moglege kandidatar, og Sovjetunionen nekta å godta at Lie fekk ein periode til, grunna i Lie si rolle i Koreakrigen. Sovjetunionen nekta å erkjenne han som generalsekretær i den andre perioden hans, og etter skuldingar frå Joseph McCarthy for å ha hyra «illojale» amerikanarar, trekte Lie seg som generalsekretær 10. november 1952.

ellauri245.html on line 512: harry_5945180.jpg?20221027114245" width="25%" />

ellauri245.html on line 519: ha</span>re" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen>

ellauri245.html on line 524: Siis onko tän kaverin nimi norjaxi Harry Hå? Eipäs olekaan? vaan: The name is derived from Old Norse Hólar, the plural form of hóll, meaning "round and isolated hill." Harry´s surname is also the name of a historic Norwegian town (Hole, Norway) with a heritage that goes back to the Viking Age. Eipäs, vaan: On July 22, 2011, the Workers´ Youth League summer camp, which took place on Utøya in Hole, was attacked as part of the 2011 Norway attacks.

ellauri245.html on line 526:   Niinpä tietysti, Harry H ja sen kaverit Öystein ja Träsko olivat nazeja jo koululaisina. Jo Nesbø ble døpt Jon Nesbø. Foreldrene ville døpe ham Jo, men presten mente at Jo ikke var et ordentlig fornavn. Han ble derfor oppkalt etter sin oldefar Jon, men byttet fornavn til Jo da han fylte 16.

ellauri245.html on line 528: Jo Nesbøs mor var bibliotekar (Molde on joku tuppukylä Länsi-Norjassa), og han fattet tidlig interesse for litteratur. 15 år gammel fikk han vite av faren at han hadde meldt seg til tjeneste som frontkjemper på østfronten under andre verdenskrig. Kunnskapen om farens landssvik har ifølge Nesbø bidratt til å forme ham og hans vurdering av valg andre mennesker gjør. Eli siis siitä tuli wannabe nazi kuten isäpaapasta. Epäonnistunut potkupalloilija kuten Jari Pervosta. Epäonnistunut skitaristi kuten Harri Sirolasta. Mutta hurjan menestynyt roskakirjailija kuiteskin. 

ellauri245.html on line 532:     The Clash were an English rock band formed in London in 1976 who were key players in the original wave of British punk rock. Billed as "The Only Band That Matters", they also contributed to the post-punk and new wave movements that emerged in the wake of punk and employed elements of a variety of genres including reggae, dub, funk, ska, and rockabilly. For most of their recording career, the Clash consisted of lead vocalist and rhythm guitarist Joe Strummer, lead guitarist and vocalist Mick Jones, bassist Paul Simonon, and drummer Nicky "Topper" Headon.

ellauri245.html on line 537: Nyttemmin Clash on thaipoikabändi ja Clash of Clans on käsittämättömän menestynyt supercellin peli tiivitaaveille.

ellauri245.html on line 541: Terbovenin Joosepilla oli koko Norjan suurin konttori. Jooseppi veljeili Quislingin kanssa eikä totellut muita naziveljiä kuin Aatua. Joosepilla ei ollut kovin paljon alaisina saxalaisia  mutta se jaxoi vittuilla norjalaisille siviileille vaikka miehitysarmeijan komentaja koitti toppuutella. Rakensi keskitysleirin Levangeriin, vainosi vähiä juutalaisia ynnä teki paljon muuta pahaa. Kun loppupeleissä ei sitten mistään tullut mitään se räjäytti izensä ilmaan viluntorjuntabunkkerissa 50 kg latingilla dynamiittia. Se oli kaikkien aikojen parhaiten ansaittu Nobelin palkinto. Quisling kidutettiin kuoliaaxi vastoin Norjan silloisia lakipykäliä (viikinkiaikaan se olis ollut varmasti a-ok). Inter arma silent leges.

ellauri245.html on line 553:       ELSA KAISA MÄKINIEMI syntyi Kemissä vuonna 1922 jääkärieversti August Mäkiniemen ja Aino Maria Mäkiniemen (o.s. Kemppainen) esikoiseksi. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä kaksi tytärtä, Inkeri ja Sisko. August Mäkiniemi toimi suojeluskuntajärjestön Pohjolan piirin piiripäällikkönä. Everstiä kutsuttiin Aukuksi, Elsaa Ekiksi ja Inkeriä Inkiksi. Eki ei ollut koskaan pahalla tuulella. Ekan vaimon Marsion syöpäännyttyä Alvar istui peräkonttorissa juomassa. Onnexi tuli palkatuxi Eki. Säynätsalon kunnantalon rakennuxen aikana he rakastuivat toisiinsa. Se oli myös ensimmäinen rakennushanke, jossa Elissa toimi johtavana arkkitehtinä. Kunnantalo vihittiin käyttöön kesällä 1952. Saman vuoden syksyllä Elsa ja Alvar menivät naimisiin. Elsan perhe ei ollut suhteesta innoissaan. Pariskunnalla oli 24 vuotta ikäeroa.

ellauri245.html on line 555:   Alvar Aalto halusi vaikuttaa vaimonsa nimeen ja ulkonäköön. Hänen tahtonaan oli, että Elsasta tuli Elissa. Elsan sukulaiset ihmettelivät asiaa kovasti. Hiukset tuli laittaa tiukasti nutturalle ja pukeutumistyyli muuttui pelkistetyksi.

ellauri245.html on line 557: Helsinki huhtikuussa 1957. Englantilaisen Star-lehden reportteri on tullut haastattelemaan maailmankuulua arkkitehtia. Arkkitehtipariskunta Alvar ja Elissa Aalto on lopettelemassa äyriäislounastaan ravintola Savoyssa. Toimittaja kysyy Aallolta: ”Vaimonnekin on arkkitehti?”. Johon tämä vastaa: ”Kyllä, meillä Suomessa laki määrää, että arkkitehdit saavat naida vain arkkitehteja. Aina kun tarvitsen uuden rouvan, vilkaisen vain avustajia ja katson kenellä on näteimmät muodot – piirustuspöydällä tarkoitan.”

ellauri245.html on line 561: Elsa valmistui arkkitehdiksi helmikuussa 1949. Sen jälkeen hän työskenteli hetken aikaa Elsi Borgin ja Margareta Stigzeliuksen arkkitehtitoimistoissa. Kun työt siellä loppuivat, hän lähti kysymään töitä Alvar Aallon toimistosta. Toimisto sijaitsi Riihitiellä Munkkiniemessä, Aaltojen kodin yhteydessä. Pienessä työyhteisössä oli tuolloin vaikea tilanne, sillä Alvar Aallon ensimmäinen puoliso, lähin työtoveri ja yhtiökumppani Aino Aalto oli kuollut saman vuoden tammikuussa. Alvar Aalto joi suruunsa eikä saanut töitään kunnolla hoidettua. Kun Elissa sai töitä toimistosta, tilanne muuttui. Myöhemmin Aallon hovikuvaaja Eino Mäkinen oli kysynyt Alvarilta, miksi hän ei valinnut Maijaa. Alvarin vastaus oli: ”Jag måste ha litet skratt i mitt liv!” Elsa oli nuori ja iloinen. Moniin valokuviin on ikuistettu Alvar yrityxen ruorissa, mutta Elissan kerrotaan olleen miestään taitavampi kippari.

ellauri245.html on line 567:   Rakkaus paljastui huijaukseksi: Mies olikin pikavipeillä elävä ukkomies. Tuore rakkaussuhde olikin huijaus: Ukkomieheksi paljastunut mies lainasi rahaa naisen nimellä. Elättäjänä esiintynyt miesystävä olikin petoksia tehtaileva ukkomies. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Paulin ikäisen miehen seitsemän kuukauden vankeuteen petoksista ja petoksen yrityksestä.

ellauri245.html on line 569:   Mies otti erilaisia pikavippejä ja kulutusluottoja 12 968 euron edestä avopuolisonsa nimissä. Hän yritti myös ottaa yhteensä 8 000 kpl erilaisia lainoja naisen nimissä, mutta luottohakemukset hylättiin. Sen lisäksi mies sai naisen ostamaan itselleen tavaraa yli 1 800 euron arvosta.

ellauri245.html on line 571: Pariskunta tapasi vuoden 2017 lopussa. Nainen oli hoitovapaalla hoitamassa esikoistaan. Mies oli kertonut naiselle olevansa töissä ja pystyvänsä tuloillaan elättämään myös naisen. Todellisuudessa mies otti lukuisia lainoja naisen nimissä kertomatta naiselle lainoista. Lisäksi nainen osti tavaraa, kuten imurin ja Audi-merkkisen henkilöauton, miehelle. Nainen pelkäsi miehen lähtevän, jos tämä ei saisi haluamiaan asioita.

ellauri245.html on line 576: Mies kiisti syytteet. Hänen mukaansa nainen haki lainaa pariskunnan yhteistä elämää varten ja lainat maksettiin miehen tilille, koska muuten nainen olisi menettänyt etuutensa. Myös ostokset menivät miehen mukaan naisen käyttöön. Mies sanoi, että ei itse ostaisi itse imuria, koska ei pidä imuroimisesta.

ellauri245.html on line 582:   Mies valitti tuomiostaan hovioikeuteen, joka ei myöntänyt konnalle valituslupaa. Tuomio on siten lainvoimainen. Saahan se valittaa siellä kiven sisällä, kun konnakolleegat jotmuilee sen peräaukossa.

ellauri245.html on line 584: 
Mikä haluaisit olla?

ellauri245.html on line 598:     Among the material monists were the three Milesian philosophers: Thales, who believed that everything was composed of water; Anaximander, who believed it was apeiron; and Anaximenes, who believed it was air. Although their theories were primitive, these philosophers were the first to give an explanation of the physical world without referencing the supernatural; this opened the way for much of modern science (and philosophy), which has the same goal of explaining the world without dependence on the supernatural.

ellauri245.html on line 600: Mun sisaruxet taitaa kaikki olla tohon dualismiin päin  kallellaan, koska ne ei narsisteina voi niellä sitä että kun ne kuolevat, maailma jatkaa menoaan, vain niiltä valot sammuu haju jää.

ellauri245.html on line 605: Dette er avhengig av hva slags målsetting den enkelte har i livet.

ellauri245.html on line 613:  Paula-tyttö näppäs belfien kaverin kuxiessa sitä takaapäin ja lähetti sen edelliselle poikaystävälle parhain terveisin. Että tämmöstä siis Oslossa. Svartingerne gjerne betalte en årslönn for å få satt tennene i ei blond, norsk gutt, ikke sant? Kohta päästään Ruandaan. Saadaan virka-apua Mma Ramotswelta. Siellä pitäisi olla vulkaani.

ellauri245.html on line 615:   Ruanda tunnetaan toiselta nimeltään tuhansien mäkien maana. Ruanda sijaitsee lähes Afrikan keskustassa, ja sen maasto on kumpuilevaa ruohotasankoa. Pohjoisessa maasto on vuoristoista ja sieltä löytyvät maan tulivuoret, kun taas idässä Kiva-järveltä löytyvät sisämaan parhaat rannat. Ruandan kansallispuistot ovat maan tärkeimpiä matkailukohteita, mutta vuorigorillojen maasta löytyy myös pieni, elegantti pääkaupunki Kiguli. Paras aika vierailla on kesäkuusta syyskuuhun ja joulukuusta helmikuuhun. Voimakkaampi sadekausi ulottuu tavallisesti maaliskuusta toukokuulle.

ellauri245.html on line 617: Historiassa Ruandan väestö jakautui kolmeen heimoon: Hutu, Tutsi ja Batwa. Kaikki heimot puhuvat samaa kieltä kinyarwandaa ja niillä on sama kulttuurialkuperä. Väestöstä noin 84% kuului maajussien Hutu-heimoon, 15% nomadiseen Tutsi-heimoon ja loput Batwa-heimoon. Historiassa jokaisella heimolla oli oma sosioekonominen asemansa, rituaalinsa ja pukeutumistapansa. Vuoden 1994 kansanmurha Watussi-heimoa kohtaan (tyyliin "piikkilankoja preerialla") vähensi kansanryhmän osuutta merkittävästi, ja nykyään Ruandassa ei tunnisteta entisiä heimoja vaan kansa on "yhtenäinen". Nykyisin Ruanda onkin Afrikan maiden edelläkävijä vahvassa korruption suojelussa ja apinadiversiteetin vastaisuudessa. Ruandassa on siistiä koska sen kolonisoivat anaalinen Saxa ja pedofiili Belgia. Oi kurja Belgia!

ellauri245.html on line 623: Kongon hallinto on antanut evakuointimääräyksen lähes 2 miljoonan asukkaan kaupunkiin.

ellauri245.html on line 626: Nyiragongo purkautui viimeksi vuonna 2002. Silloin 250 ihmistä kuoli ja 120 000 jäi kodittomiksi purkauksessa. AFP:n paikalla olevan toimittajan mukaan osa Goman asukkaista on paennut kodeistaan kohti Ruandan rajaa. Hänen mukaansa kaupungissa on sähkökatko ja voimakas rikin haju. Gomassa asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä.

ellauri245.html on line 633: In the 20th century Burundi had three main indigenous ethnic groups: Hutu, Tutsi, and Twa. The area was colonised by the German Empire in the late 1800s and administered as a portion of German East Africa. In Burundi and neighboring Rwanda to the north, the Germans maintained indirect rule, leaving local social structures intact. Under this system, the Tutsi minority generally enjoyed its historically high status as aristocrats, whereas the Hutus occupied the bottom of the social structure. Princely and monarchal rulers belonged to a unique ethnic group, Ganwa, though over time the political salience of this distinction declined and the category was subsumed by the Tutsi grouping. During World War I, Belgian troops from the Belgian Congo occupied Burundi and Rwanda. In 1919, under the auspices of the nascent League of Nations, Belgium was given the "responsibility" of administering "Ruanda-Urundi" as a mandated territory. Though obligated to promote social progress in the territory, the Belgians did not alter the local power structures. Following World War II, the United Nations was formed and Ruanda-Urundi became a trust territory under Belgian administration, which required the Belgians to politically "edducate the locals and make them really fit", to prepare them for independence.

ellauri245.html on line 643: ha</span>ne everywhere after the M5.3 EARTHQUAKE in Rubavu, Rwanda. Nyiragongo" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen>

ellauri245.html on line 648: The term Mai-Mai or Mayi-Mayi refers to community-based militia groups active in the Democratic Republic of the Congo (DRC) that is formed to defend local communities and territory against Western funded armed groups. Most were formed to resist the invasion of Rwandan forces and Rwanda-affiliated Congolese industrial "rebel" groups. 

ellauri245.html on line 650: The name comes from the Swahili word for water, "maji". Militia members sprinkled themselves with water to protect themselves from bullets. Not any less stupid than Western soldiers who think that a priest sprinkling water or oil on a corpse will secure it another life. Mai-Mai were particularly active in the eastern Congolese provinces bordering Rwanda, North Kivu and South Kivu (the "Kivus"), which were under the control of the Rwanda-allied Bananarepublic-dominated "rebel" faction, the Rally for Congolese Conflict Minerals–in-Goma (RCD-Goma) during the Second Congo War. 

ellauri245.html on line 652: Maumau was an earlier, similar guerrilla movement in Kenya 1952-1960. Author Wangari Maathai writes that many of the organizers were ex-soldiers who fought for the British in Ceylon, Somalia, and Burma during the Second World War. When they returned to Kenya, they were never paid and did not receive recognition for their service, whereas their British counterparts were awarded medals and received land, sometimes from the Kenyan veterans.

ellauri245.html on line 654:   Suppressing the Mau Mau Uprising in the Kenyan colony cost Britain £55 million and caused at least 11,000 deaths, luckily mainly among the Mau Mau and other tarfaced forces, with some estimates considerably higher. This included 1,090 executions by hanging. The rebellion was marked by war crimes and massacres committed by both sides. The Mau Mau command, contrary to the Home Guard who were stigmatised as "the running dogs of British Imperialism", were relatively well educated.

ellauri245.html on line 656:   General Gatunga had previously been a respected and well-read Christian teacher in his local Kikuyu community. He was known to meticulously record his attacks in a series of five notebooks, which when executed were often swift and strategic, targeting loyalist community leaders he had previously known as a teacher.

ellauri245.html on line 660: Women formed a core part of the Mau Mau, especially in maintaining supply lines. Initially able to avoid the suspicion, they moved through colonial spaces and between Mau Mau hideouts and strongholds, to deliver vital supplies and services to guerrilla fighters including food, ammunition, medical care, and of course, information. An unknown number also fought in the war, with the most high-ranking being Field Marshal Muthoni.

ellauri245.html on line 662:   The British and international view was that Mau Mau was a savage, violent, and depraved tribal cult, an expression of unrestrained emotion rather than reason. Mau Mau was "perverted tribalism" that sought to take the Kikuyu people back to "the bad old days" before British rule. What motherfuckers!

ellauri245.html on line 664: Jonnetyyppinen maailmankuva on samanlainen kuin Amerikka New Yorkerin kannessa, missä Manhattan (omat porukat) näkyy edessä niin isona ettei sen takaa muuta mannerta enää erota, muusta maailmasta puhumattakaan. Jonkun typerän belgi-insinöörin sisar teki seppukun 24-vuotiaana syystä tahi toisesta, ja sitä pitää tässä vielä sadan vuoden kuluttua muistella. Mitä vitun väliä??? Imponerende. Hvor mye? Saatanan kaupparazuja. 

ellauri245.html on line 668: The Congo became independent from Belgium on June 30, 1960. Norway had begun humanitarian aid to the Congo since at least 1963. In 1963, Norway was one of only six nations that Congo approached with a request for military aid, asking for help to build a navy. Norway declined the request, citing a shortage of the training expertise Congo was looking for.

ellauri245.html on line 670: Norway gave the Congo NOK 40 million (US $15.7 million) in 2003. Vidar Helgesen, the Norwegian Secretary of State said: "In spite of some hopeful signs in the peace process and the establishment of a transitional government in the capital, Kinshasa, the humanitarian situation in the eastern part of the country is precarious." In 2004, all previous debt was forgiven. In 2007, the Secretaries General of the five largest Norwegian humanitarian organizations visited the Congo to access the crisis. In 2008, an additional NOK 15 million were supplied.

ellauri245.html on line 673: In 2009, Norwegian nationals Joshua French and Tjostolv Moland were arrested and charged in the killing of their hired driver, attempted murder of a witness, espionage, armed robbery and the possession of illegal firearms. They were found guilty and sentenced to death, and also fined, along with their employer Norway—$60 million.

ellauri245.html on line 675: Jonas Gahr Støre, Norway´s Foreign Minister said: "I strongly react to the death sentence of two Norwegians ... Norway is a principled opponent of the death penalty and I will contact the DRC's foreign minister to gabble about this." According to Bloomberg.com "Norway also objected to the espionage conviction and the inclusion of the country in the fine, Stoere [sic] said. 'Norway isn't a part of this case.'" Sick. It is more than obvious that she was.

ellauri245.html on line 677: DR Congo´s debt to Norway, 143 million Norwegian kroner, has been erased as a result of a decision by Norway´s Cabinet on October 21, 2011. Would have been cheaper to pay the $60M up front.

ellauri245.html on line 681: Its 2022, Im 56 yrs old (born 1966 that is), kids grown, 5am, and feeling a little menopausal. Came back to a song that from the 1st time I heard it in my teens, I pictured the guy of my dreams singing to me. (Definitely not this wimpy tenor Chris with thinning bangles, but another more manly guy.) Didn´t we all? Definitely a classic! Greetings to us all narcissistic women of the eighties! 

ellauri245.html on line 686: I've never seen you shine so bright, mhm hm			Ihan silmät sädehtivät, mhmhm

ellauri245.html on line 689: Given half a chance						Edes puoli varvia

ellauri245.html on line 690: And I have never seen that dress you're wearing			Onxulla muuten uusi mekko

ellauri245.html on line 691: Or the highlights in your hair that catch your eyes		Hienot raidat sulla tukassa

ellauri245.html on line 692: I have been blind						Miten en oo ennen honannut

ellauri245.html on line 700: But I hardly know this beauty by my side			Kaunottaren mekossa

ellauri245.html on line 709: And I have never had such a feeling				Ihan hurja fiilis housuissa

ellauri245.html on line 710: Such a feeling of complete and utter love			Pikkuveli takoo ovea ihan villinä

ellauri245.html on line 719: Well, I hardly know this beauty by my side

ellauri245.html on line 731:   Tiedätkö mistä tietää olevansa erittäin, erittäinkin vanha? Siitä että krimisarjoissa jossa mennään penkomaan pahantekijöiden nuoruusaikoja kaikki muinainen on tapahtunut joskus 80-luvulla viiva millenniaalina, eli aikoina jotka on meidän izemme kannalta aivan liian uusia. Esim. tosta Cruella de Vile- Burghista ei mulla ole mitään havaintoa, eikä liioin äskeisen skotlantilaisen dekkarisarjan 90-luvun nuorisotapahtumista. Me ei oltu enää silloin nuoria! Tapahtuma-aikana menneitä penkova poliisineitonen oli kolmivuotias. Mutta sillä on vahva "moti", sanotaan "silmäyxessä."

ellauri245.html on line 737: han-Markle-Queen-Netflix-1707937.webp?r=1670694791865" height=" 200px" />

ellauri245.html on line 738: han-Markle-Queen-Netflix-4449959.avif?r=1670694791935" height=" 200px" />

ellauri245.html on line 739: han-Markle-Queen-Netflix-4449960.avif?r=1670694791945" height=" 200px" />

ellauri245.html on line 741: The Duchess of Sussex has prompted anger over her "mocking" demonstration of a curtsy to Elizabeth II. Royal author Gyles Brandreth, a friend of the royals, told TalkTV: "It's embarrassing, because it is mocking - and nobody curtsies to the Queen like that, and nobody would have advised her to do it that way." He added of Harry: "He would know that the bow, as it were, is a brief nod and the curtsy is to show respect for the sovereign, and in the case of the Queen - a lady in her 90s who actually had earned respect through a lifetime of service, and that was it. To do this sort of mocking thing is uncomfortable, but it is a cultural difference. It's like you would do a curtsy if you were playing in Snow White." Harry näyttää hitaalta neandertaliraukalta jonka ympärillä cromagnon-apina tekee piruetteja. 

ellauri245.html on line 745:   Tony C. Leike on karvakäsi, Jussi Kolkka en finne igen. Kurnu ja Loikka, hyvää konna-ainesta tiukkapipoiselle natomadolle. Rastatukkainen Holm, Beavis ja Butthead ovat myös pahoja. Jälkimmäinen on pahin kaikista, nimittäin Carl Michael Bellman, oikea rotta. Jussi hade vært politimann i Helsinki (ikke Helsingfors) under Jari Aarnio.

ellauri245.html on line 754: Soon after graduation, Altman joined the United States Army Air Forces at the age of 18. During World War II, Altman flew more than 50 bombing missions as a co-pilot of a B-24 Liberator with the 307th Bomb Group in Borneo and the Dutch East Indies. Upon his discharge in 1947, Altman moved to California. He worked in publicity for a company that had invented a tattooing machine to identify dogs. 

ellauri245.html on line 757: Elokuvasta tehtiin myös suosittu televisiosarja. Leffa sai myös Oscar-ehdokkuuden parhaasta elokuvasta ja parhaasta ohjauksesta, muttei sentään kultaukkoa. 

ellauri245.html on line 762: 1970-luvun loppupuolella alkoi kuitenkin Altmanin alamäki: vaikka Altman ohjasikin vuonna 1979 peräti kolme elokuvaa, niiden taso oli kaukana hänen aiemmista töistään. Tämä kulminoitui vuonna 1980 Disney/Paramount-tuotantoon Kippari-Kalle: Lyttäpäisen vinosuisen suikkikoomikon Robin Williamsin (1951-2014) tähdittämä elokuva teki tuottoa teattereissa, mutta oli aikanaan ja myös nykyään kriitikoiden mielestä Altmanin uran pohjanoteeraus. Variety-lehden mielestä se oli Williamsin paras. Lyttäpäinen Robin Williams oli kyllä erehdyttävästi Popeyen näköinen. Robin ei ihan selvinnyt Solonin 10:nnestä hebdomadista. Kuolinsyy oli "asphyxia through hanging". Tää ei enää ole kivaa, menen hirteen lepäämään.

ellauri245.html on line 767: Altman palasi suosioon 1990-luvulla elokuvallaan The Player – Pelimies (1992), ja jatkoi komeaa paluutaan Raymond Carver -filmatisoinnilla Short cuts – oikopolkuja (1993). 2000-luvulla Altmanin töistä parhaiten on huomattu poikkeuksellisen suosittu, Richard Geren tähdittämä Tohtori T ja naiset (Dr. T & the Women, 2000) sekä Agatha Christien hengessä kulkeva Gosford Park (2001).

ellauri246.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri246.html on line 46: Agnon oli alkuperäiseltä nimeltään Shmuel Josef Czaczkes. Hän syntyi Butshatshin (Бучач; puol. Buczacz, jidd. Butshotsh [בעטשאָטש]) kaupungissa, silloisen Itävalta-Unkarin Galitsian maakunnassa. Galitsian alue oli kuulunut Puolaan ennen Puolan ensimmäistä jakoa (1772) sekä vuosina 1918-1939, nykyään se kuuluu Ukrainaan, ellei tule kohta jotain uutta jakoa. Butshatshissa oli holokaustiin asti suuri juutalaisväestö, joka käsitti 1930-luvulla yli puolet kaupungin asukkaista.

ellauri246.html on line 48: Agnonin isä Shalom Mordechai Halevy oli koulutukseltaan rabbiini ja kuului hasidiyhteisöön mutta työskenteli turkisalalla. Nuori Samuel ei käynyt koulua, vaan hänen vanhempansa opettivat häntä kotona. Kahdeksanvuotiaana hän osasi kirjoittaa ja lukea hepreaa ja jiddišiä ja luki ahkerasti juutalaisen sivistysliikkeen Haskalan hepreankielisiä kirjailijoita. Viisitoistavuotiaana hän kirjoitti ensimmäisen runonsa. Tämän jälkeen hän alkoi kirjoittaa heprean- ja jiddishinkielisiä runoja ja kertomuksia, joista useita julkaistiin Galitsiassa.

ellauri246.html on line 50: Agnon muutti 1908 sionistisen maahanmuuttoliikkeen yhteydessä Palestiinan Jaffaan, joka oli tällöin ottomaanien valtakunnan satamakaupunki. Hänen ensimmäinen julkaistu kertomuksensa täällä oli Hylätyt vaimot (hepreaksi ”agunot”), jonka hän kirjoitti salanimellä Agnon', kertomuksensa nimen mukaan. Agnonista tuli hänen kirjailijanimensä ja virallinen sukunimensä vuonna 1924.

ellauri246.html on line 52: Vuonna 1913 Agnon muutti Saksaan, missä hän solmi avioliiton Esther Marxin kanssa vuonna 1920. Heille syntyi poika ja tytär. Saksassa hän tutustui juutalaiseen liikemieheen Salman Schockeniin, josta tuli hänen kustantajansa ja mesenaattinsa. Tästä lähtien kaikki hänen teoksensa julkaistiin Schockenin kustannusyhtiössä. Hän julkaisi myös useita novelleja hepreankielisessä päivälehdessä nimeltä Haaretz, joka myös oli Schockenin omaisuutta. Haaretz taitaa ilmestyä tänäkin päivänä. Saksassa Agnon kokosi yhdessä tunnetun juutalaisen ajattelijan Martin Buberin kanssa kirjan hasidien tarinoista (Die Erzählungen der Chassidim). Vuonna 1924 tulipalo tuhosi kaikki hänen käsikirjoituksensa, ja myöhemmin samana vuonna hän palasi Jerusalemiin lopullisesti ja asettui asumaan Talpiotin kaupunginosaan.

ellauri246.html on line 58: Agnonin kaikkien teosten lähde on juutalaisuus, sen tavat, usko ja kieli. Agnon käsittelee näitä taiteessaan omaperäisella, ainutlaatuisella tavalla. Hän sai myös vaikutteita saksalaisesta kirjallisuudesta ja vasta kehittyvästä uudesta heprealaisesta kirjallisuudesta. Melkein kaikissa hänen teoksissaan kuvataan ristiriitaa vanhan ja uuden välillä, itäeurooppalaisen juutalaisen elämän tuhoa ja Palestiinaan pelastuneiden vaikeaa sopeutumista uudenlaiseen juutalaisuuteen. Hänen kirjojensa tapahtumat sijoittuvat niihin neljään hyvin erilaiseen yhteiskuntaan ja seutuun, joissa hän eli: Galitsiaan (Morsiuskatos), Saksaan (Fernheim), Jaffaan (Uskollisuuden vala) ja Jerusalemiin (Shira). Monissa hänen kuvauksissaan on unenomainen tunnelma, ja lukija jää miettimään, onko se totta vai fantasiaa. Todennäköisesti jälkimmäistä. Agnonin kieli on useimmille pelkkää hepreaa.

ellauri246.html on line 60: 	Nelly Sachs (oik. Leonie Sachs, 10. joulukuuta 1891 Berliini – 12. toukokuuta 1970) oli saksalais-ruotsalainen runoilija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1966. Sachs syntyi Berliinissä varakkaaseen keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen. Hän oli tehtailija William Sachsin ja tämän vaimon Margaret (o.s. Karger) Sachsin ainoa lapsi. Perhe oli sivistynyt, uskonnollisesti liberaali ja täysin assimiloitunut saksalaiseen kulttuuriin. Nuori Nelly opiskeli musiikkia, tanssia ja kirjallisuutta. Viisitoistavuotiaana hän luki Gösta Berlingin tarun ja kirjoitti ihailijakirjeen Selma Lagerlöfille. Tästä alkoi ihailijakirjeenvaihto, jota kesti 35 vuotta.

ellauri246.html on line 65: Uudessa kotimaassaan Nelly Sachs opetteli ruotsin kielen ja elätti itsensä ja äitinsä kääntämällä saksaksi talousliberaaleja ruotsinkielisiä runoilijoita, kuten Gunnar Ekelöfiä, Erik Lindegreniä ja Johannes Edfeltiä. Hän sai Ruotsin kansalaisuuden vuonna 1952. Sachsin äiti kuoli vuonna 1950, mikä aiheutti hänelle ankaran henkisen kriisin, siis Nellylle. 1960-luvun alussa häntä hoidettiin mielisairaalassa harhojen ja unettomuuden takia.

ellauri246.html on line 67: Sodanjälkeisinä vuosina Sachs luki juutalaista kirjallisuutta ja Tooraa. Hän opiskeli myös juutalaista mystiikkaa ja kabbalaa ja julkaisi runoja "mykkänä huutona" holokaustia vastaan. Vuonna 1954 hän aloitti kirjeenvaihdon Paul Celanin kanssa. Celan oli keskitysleireiltä pelastunut romanianjuutalainen runoilija, joka oli muuttanut sodan jälkeen Pariisiin. Sachs ja Celan olivat sukulaissieluja, ja huolimatta suuresta ikäerosta heidän lämmin ja henkevä ystävyytensä jatkui Celanin itsemurhaan, vuoteen 1970 asti. Nelly Sachs itse kuoli vain pari kuukautta myöhemmin. Kelaa sitä!

ellauri246.html on line 75: 	Bengt Gunnar Ekelöf, född 15 september 1907 i Stockholm, död 16 mars 1968 i Sigtuna i Stockholms län, var en svensk författare, poet och översättare. Han var från 1958 ledamot av Svenska Akademien. A-ha!

ellauri246.html on line 77: 	Under sin barndom bodde han i Stockholm. Fadern hade varit fondmäklare och familjen var ekonomiskt välbärgad. Ekelöfs far blev, på grund av syfilis, psykiskt sjuk och avled då Ekelöf var nio år gammal. Gunnar hade många storslagna planer som inte blev av.

ellauri246.html on line 79:     År 1928 blev Ekelöf myndig och ärvde faderns förmögenhet. Han hade planer på att emigrera till Kenya där en bekant var chef för en stor kaffeplantage, vilket dock inte heller blev av.

ellauri246.html on line 81:     Ekelöf levde som ung som rentier på tändsticksaktier, men förlorade vid Kreugerkraschen 1932 en stor del av sin förmögenhet. Han var, tämligen medellös, under en längre period bosatt i Hölötrakten, bland annat en tid som hyresgäst på Vrå herrgård, därefter i eget torp. Influerad av den då ganska okända surrealismen och med sina desperata, galghumoristiska formuleringar fick han ett starkt negativt bemötande av dåtidens levande kritiker.

ellauri246.html on line 83: Muistaaxeni ajettiin Hölön tienristin ohize viime Ruåzin reissulla. Samassa risteyxessä taisi olla Mörkö. Se nauratti. Gunnar oli kyllä aikamoinen hölösuu. En av hans mest lästa dikter är Eufori, som skildrar en sommarnatt i Hölö. 

ellauri246.html on line 84: I Non Serviam (1945) häcklar han det självgoda svenska välfärdssamhället i Till de folkhemske och uttrycker i titeldikten främlingskap och vantrivsel. Absurdism och groteskerier når en höjdpunkt i Strountes (1955), men genomsyrar hela författarskapet. Med den märkliga En Mölna-elegi (1960) tänjs genre- och språkgränserna. Joo selvä persutyyppihän se oli.

ellauri246.html on line 87: Lindegren oli Ruotsin akatemian jäsen 1962–1968.  A-ha! Hänet valittiin Ruotsin akatemiaan Dag Hammarskjöldin seuraajaksi tämän kuoleman jälkeen. Hän oli Bonniers Litterära Magasinin, Stockholms-Tidningenin ja Dagens Nyheterin kirjallisuuskriitikko. Vuosina 1948–1950 hän oli aikakauskirja Prisman  ja Alepan päätoimittaja. Hänen isoisänsä oli säveltäjä Johan Lindegren. Muikean näköinen Lindegren teki oopperalibrettoja, muun muassa Karl-Birger Blomdahlin oopperaan Aniara, joka perustuu 1/2nobelisti Harry Martinsonin runoelmaan Aniara (a-ha!).

ellauri246.html on line 89: Bo Johannes Edfelt (21 December 1904 - 27 August 1997) was a Swedish writer, poet, translator and literary critic. A native of Tibro, Edfelt was elected to be a member of the Swedish Academy in 1969, occupying seat No. 17. He succeeded Erik Lindegren and, following his death, was succeeded by - who else but Horace Engdahl!  A-HA! Aha jaha! Jaså på det lilla viset! Nu klarnar det!

ellauri246.html on line 91: At first this poem seems very pastoral, but it was written in the summer of either 1940 or 1941. Sweden was not at war, but had seen Denmark and Norway occupied by Nazi Germany and Finland defeated by the Soviet Union.  Ekelöf was firmly opposed to the totalitarian regimes, so see this poem as finding a moment of peace, pineapple and bananas in a time of other people's crisis.

ellauri246.html on line 104: Du tar dig en klunk, en bit, du stoppar och tänder din pipa.		Säpä otat kulauxen, haukkaat palan, täytät piipun ja panet palamaan.

ellauri246.html on line 107: havet av hundlokor, skummande grönvitt i sommarnattsdunklet,		Koiranputkimerta, joka vaahtoaa valkovihreänä hämärässä kesäyössä,

ellauri246.html on line 109: löven så stilla mot himlen … Och aspen som prasslar i stiltjen:		Lehdet hiljaa vasten taivasta... ja haapa joka havisee tyvenessä:

ellauri246.html on line 110: Hela naturen stark av kärlek och död omkring dig.			Koko luonto hajahtaa vahvasti rakkaudelta ja kuolemalta ympärilläsi.

ellauri246.html on line 112: Man har biljetten i fickan och äntligen allting packat.			Piletti on taskussa ja matka-arkut pakattuna viimeinkin.

ellauri246.html on line 116: känna hur död och liv är starka som vin inom en!			tuntea kuoleman ja elämän vahvoina mahassa kuin tää viini tässä!

ellauri246.html on line 120: ett med aspen som darrar och viskar,					Yhtä haavan kanssa joka vapisee ja kuiskaa,

ellauri246.html on line 123: till något jag hade på tungan att säga men aldrig fick utsagt,		Jotain joka oli mulla kielen kärjellä, mutten sanotuxi saanut,

ellauri246.html on line 129: Aspen skälver och spelar, aftonrodnaden skrider				Haapa havisee ja soittaa, iltarusko etenee,

ellauri246.html on line 138: How lovely, peaceful. To be one with the world, nature and God. All that unites us. Thank you for sharing!

ellauri246.html on line 142: Vanha Nelly lukee runojaan laahaavalla nuotilla

ellauri246.html on line 144:   Sehnsucht-runossa Nelly puhuu Elohimin Menschenwerdungista? Häh? Eikös Nelly ollutkaan kunnon hasidi? En viizi siteerata tätä runoa, se on liian makeileva. Koitetaan löytää joku parempi. Karl Marxin isä kääntyi luteraanisuuteen Napsun hävittyä sodan, koska olisi muuten menettänyt Preusseissa Anwaltin virkansa. Ranskan alamaisena se sai olla asianajajana moosexenuskoisenakin. Yhtä opportunistisesti menetteli Karlin pikkuserkku Chaim "Heinrich" Heine. Tässä on se Oh korsteenit:

ellauri246.html on line 151: Als Israels Leib zog aufgelöst in Rauch				Joista Israelin ruumis veti hyvin hajonneena savuun

ellauri246.html on line 162: Den Weg für Flüchtlinge aus Rauch?				Tien turvapaikanhakijoille savusta?

ellauri246.html on line 189:     Joseph Brodsky (alun perin Iosif Aleksandrovitš Brodski, ven. Иосиф Александрович Бродский, 24. toukokuuta 1940 Leningrad, Neuvostoliitto – 28. tammikuuta 1996 New York, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen yhdysvaltalainen runoilija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1987. Selvä pysähtyneisyyden ajan poliittinen broileri. Kaikki njeuvostoliittolaiset dynypalkitut ovat pokanneet länkkäreille ja pyllistäneet kotimaahansa, paizi Solohov, joka pyllisti vasta vähän lopuxi. Se ei ole sattumaa, se on ukkotemian huolellisen propagandatyön tulosta. 

ellauri246.html on line 191:     Brodsky syntyi Leningradissa juutalaisperheeseen. Hänen isänsä oli sota- ja lehtikuvaaja ja äiti kirjanpitäjä. 15-vuotiaana Brodsky lopetti koulunkäynnin ja työskenteli vuosina 1956–1962 yli kymmenessä työpaikassa. 16-vuotiaana hän luki Saadin Gulistanin (n.h.), mikä oli koulukirjojen jälkeen hänen ensikosketuksensa runouteen. Joutomiehenä Brodsky opetteli itsekseen englantia ja puolaa. Hän kiinnostui klassisesta filosofiasta, uskonnosta, mytologiasta, ja (tietysti) englantilaisesta ja amerikkalaisesta runoudesta. 18-vuotiaana hän alkoi kirjoittaa runoja. Vuonna 1961 21vee Brodsky ihastui 72vee taantumuxelliseen Anna Ahmatovaan. Se ei kai ollut homo, aika asexuaali misogyyni kyllä. 

ellauri246.html on line 195:     Neljä Brodskyn runoa julkaistiin antologioissa Leningradissa vuosina 1966 ja 1967, mutta suurin osa hänen tuotannostaan ilmestyi vain lännessä. Hän käänsi runoja englannista ja puolasta (muun muassa mitättömän lännen hännystelijän Czesław Miłoszin tuotantoa) venäjäksi. Brodsky karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1972 ja hän muutti ensin Wieniin, mistä runoilija W. H. Auden ja Michiganin yliopiston slaavilaisten kielten professori Carl Ray Proffer auttoivat hänet Yhdysvaltoihin, vaikka hän oli saanut muuttoluvan Israeliin. Jooseppi ei halunnut 100% juutalaisexi pölyiseen autiomaahan, vaan lähti mieluummin Egyptin lihafondyyn äärelle. Brodsky asui Brooklynissä ja Massachusettsissa. Hänen teoksensa ensimmäinen englanninkielinen käännös ilmestyi vuonna 1973. Brodsky opetti muun muassa Columbian yliopistossa ja Mount Holyoke Collegessa. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1977.

ellauri246.html on line 197:     Brodsky julkaisi tuotantonsa pääosan englanniksi. Tuotanto koostuu runoista ja esseistä. Hänen runojaan on käännetty useille kielille. Brodsky käytti kieltä kuin musiikkia, ja hän mainitsi tärkeimmiksi innoittajikseen barokkimusiikin ja vanhan jazzin, erityisesti Clifford Brownin.

ellauri246.html on line 202:     Runon "Juutalainen hautausmaa" lukeminen aiheutti skandaalin. Kyseessä oli siis Brodskyn  A Jewish Cemetery Near Leningrad, eikä alempana seuraava Tukkuarvo Pitkävesselin versio:

ellauri246.html on line 208: How strange it seems! These Hebrews in their graves,			Näyttääpä oudolta! Nää mokut haudoissaan,

ellauri246.html on line 213: The trees are white with dust, that o'er their sleep			Puut on pölystä valkeita, torkkupeittona

ellauri246.html on line 216:       The long, mysterious Exodus of Death.				luutarhassa pitkää joukkolähtöä.

ellauri246.html on line 218: And these sepulchral stones, so old and brown,				Ja nää hautakivet, vanhuuttaan ruskeat,

ellauri246.html on line 219:       That pave with level flags their burial-place,			jotka peittävät kaakeleina hautuumaan,

ellauri246.html on line 225: Alvares and Rivera interchange						Alvares ja Rivera tuolla,

ellauri246.html on line 226:       With Abraham and Jacob of old times.				Täällä vanhat tutut Abraham ja Jaakob.

ellauri246.html on line 231:       "And giveth Life that nevermore shall cease."			'Ja elo jatkuu kiven takana.'

ellauri246.html on line 239:       And not neglected; for a hand unseen,				Eikä hylättyinä, sillä näkymätön käsi

ellauri246.html on line 241:       Still keeps their graves and their remembrance green.		pitää hautatontit ja muistot vihreinä. 

ellauri246.html on line 243: How came they here? What burst of Christian hate,			Mistä ne tänne tulivat? Mikä kristitty

ellauri246.html on line 244:       What persecution, merciless and blind,				vainolainen, armoton ja silmitön,

ellauri246.html on line 245: Drove o'er the sea — that desert desolate —				Ajoi ne meren ylize - kuin faarao, -

ellauri246.html on line 258: Anathema maranatha! was the cry						Anateema marakateille! huusi P. Peeveli

ellauri246.html on line 259:       That rang from town to town, from street to street;		ja kristityt vyöryi kaupunkien kaduille

ellauri246.html on line 260: At every gate the accursed Mordecai					haukkuen kuin koirat jotain Mordekaita,

ellauri246.html on line 263: Pride and humiliation hand in hand					Ylpeys ja nöyryytys käsi kädessä

ellauri246.html on line 266:       And yet unshaken as the continent.				koska varoivat asumasta mannerlaatoilla.

ellauri246.html on line 270: And all the great traditions of the Past				Ja kaikki ikivanhat traditiot

ellauri246.html on line 278: But ah! what once has been shall be no more!				Mutta ah! entisestä ei tule valmista!

ellauri246.html on line 281:       And the dead nations never rise again.				kuolleet kansat on mennyttä, haha!

ellauri246.html on line 283: 									(Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi --- mokkerit)

ellauri246.html on line 307: A, perhaps, They believed blindly.			A vot, kenties, uskottiin sokkona.

ellauri246.html on line 313: in the cold ground, as a grain.				Kylmään maahan siemennä,

ellauri246.html on line 318: old hungry high voices,					Vanhat nälkäiset kiekujat,

ellauri246.html on line 333: Juutalainen hautausmaa on hautausmaa, jonne on haudattu vain juutalaisia uskontoon liittyvien seremonioiden mukaisesti.

ellauri246.html on line 335: Hepreaksi hautausmaata kutsutaan nimillä bet kevarot, hautojen paikka ja bet olam, ikuisuuden talo. Hautausmaan perustaminen on yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä tehtävistä uutta juutalaista yhteisöä perustettaessa. Hautausmaa vihitään käyttöön perinteisin menoin. Mikäli hautausmaa on samalla alueella kuin muihin uskontokuntiin kuuluvien hautausmaiden kanssa, juutalaisten ja ei-juutalaisten tilat tulee olla erillään toisistaan ja hautojen alueet erotettu muurein, joissa on erilliset sisäänkäynnit. Juutalaisen kulttuurin mukaan juutalaiset hautausmaat ovat ikuisia, eli niitä ei saa hävittää, eikä kerran käyttöön otettuun hautaan saa haudata uudelleen.

ellauri246.html on line 337: Joissakin Euroopan kaupungeissa vanhat juutalaisen hautausmaat toimivat nähtävyyksinä. Näihin kuuluvat muun muassa Praha ja Budapest. Holokaustin aikana natsi-Saksa tuhosi lukuisia juutalaisia hautausmaita eripuolilla Eurooppaa ja joistakin hautausmaista on tullut sen vuoksi myös holokaustin muistomerkkejä, kuten Varsovan getossa sijainneesta hautausmaasta.

ellauri246.html on line 339: Kivien laittaminen haudoille on juutalainen perinne, joka vastaa kukkien tai seppeleiden viemistä haudoille. Kukkia, mausteita ja oksia on käytetty joskus, mutta kiveä suositaan, sillä juutalaisen uskonnon keskuudessa se koetaan nimenomaan juutalaiseksi tavaksi. Es iz fil tshiper. Tapa juontaa vanhasta perinteestä, israelilaisten erämaavaelluksen ajoilta, jolloin haudat peitettiin kivillä. Nykyisin myös kukat ovat yleistyneet. 

ellauri246.html on line 341: Maran ata! Kirottua multa tulee! siis huusivat kristityt korinttolaiskirjeen voimasanalla. Kristityxi lukeutui myös Brodsky jostain syystä. Mitähän isä ja äiti tuumasivat. No ne oli ehkä ateisteja. Wordsworth vähän vittuilee ettei Israel enää nouse kuopasta. Paizi että nousipas! Siellähän ne taas pörräävät vanhoissa maisemissa hassut hatut (tai peltihatut) päässä ja tähtäilevät naapureita pommeilla ja ydinkärjillä.

ellauri246.html on line 349: Tragedian tila - niin hän havaitsi maailmaa. Näyttää siltä, että se on sieltä kotoisin, ensimmäisen vuoden elämästä. Hän tuskin muisti heitä, mutta ensimmäisen kuukauden väestösuojissa, jonka hän vietti Maria Moisevnan, hänen äitinsä kaa, piiritetyssä kaupungissa. Onneksi oli suuria vaikeuksia, he onnistuivat evakuoimaan. Cherepovovetista tuli tilapäinen asuinpaikka. Ehkä se voidaan pitää kohtalon pilkkana, että äiti, joka tiesi saksan kielen, alkoi työskennellä kääntäjänä leirissä epäonnistuneiden saxalaisten rajamatkustajien kanssa. Hän oli siellä useita kertoja hänen kanssaan. Hän muisti, kuinka vanha mies ja sadetakki siirrettiin veneeseen. Tämä kuva löytyy myös Brodskin myöhäisistä teoksista.

ellauri246.html on line 351: Hänen muistojaan paluusta kaupunkiin Nevan rannalle säilytetään jossakin. Sininen taivas, valkoiset pilvet ja punainen lämmitys, jossa ihmiset roikkuvat. Ei ollut tarpeeksi paikkoja ja tuskin kukaan käytti mitään reunaa kiinni koostumukseen. Tässä on vanha mies, joka on kiinni autossa, jotain tarttuvaa ja naisen huivi kastelee kalkkariviiniä vedenkeittimeen. On höyryä. Ezemmosta.

ellauri246.html on line 357: Se oli jo 1961. Kaikki edellä mainitut olivat vain ulkoinen elämä. Siihen aikaan Joosef oli jo tutustunut Evgeny Reiniin, toinen elämän viime päivinä, Sergey Dovlatovyov, Bulat Okuzhava. Puhe talvella 1960 lukemalla runon "juutalainen hautausmaa" Leningradin "juutalaisessa hautausmaalla" aiheutti skandaalin, joka oli ehkä ensimmäinen syy toimivaltaisille viranomaisille. kiinnittää huomiota häneen 

ellauri246.html on line 362:     Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.

ellauri246.html on line 364:     Tohtori Živagossa esiintynyt kommunistisen hallinnon arvostelun vuoksi hän joutui Neuvostoliitossa vainon kohteeksi koko loppuelämänsä ajaksi. Italiankielinen käännös ilmestyi 1957 ja CIA:n junailema alkuteos 1958. Neuvostoliitossa teos julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.

ellauri246.html on line 369:     Heidät esitteli kesän 1961 lopputuloksena Evgeny Rain. Joseph oli 21-vuotias. Monet ihmiset pitävät ystävyyttään kahden runoilun vilpittömänä liittämisenä. Outoa, mutta he eivät olleet kovin kiinnostuneita toistensa runoudesta. Ei keskusteluja, kiistoja erilaisiin sukupolviin kuuluvien ihmisten runkoon. Heidän välillä oli jotain erilaista, mikä Brodsky itse ei halunnut puhua. Et kerro, se on pitkä ja vaikea. Noin niin hän vastasi pyyntöihin. Kuten Anna Andreevna, hän perusti nopeasti uuden tuttavuuden tason. Hän oli nuori eikä tietoinen hänen voimasta. "Big Elegy John Donna" aiheutti sanailua siitä, että Joseph itse ei ymmärrä, mitä hän kirjoitti. Ja hiän muistutti, kun he menivät hiänelle, ettei hän ollut lukenut oppaita tai kuuntele hiänen runojaan. Lyhyesti sanottuna he kehuivat kumpikin runojaan, hengittäen talossaan eri ilmaa. Hän tuskin tiesi, että Ahmatov vertaa ystäväänsä poikansa kanssa eikä kannata jälkimmäistä.

ellauri246.html on line 371:     Näinä vuosina on tullut vaikein hänen kohtalossaan. Tämä liittyy ensisijaisesti onneton rakkaus. Sitä voidaan kutsua romantico-runoilijan  (S. Albert Kivinen) sanoin kivisexi. Maria Basmanova oli epätavallinen tyttö eikä muuttunut ajan myötä. Kuuluisa taiteilija, kylmä, hiljainen, jossa tuntui ujo kauneus. He tapasivat maaliskuussa 1962, ja useimmat eivät nähneet. Menimme kaduilla. Hän luki runojaan, hiän kuunteli. Mutta romaani ei hyväksynyt hänen vanhempiaan. Pian ystävät alkoivat usein riidellä, joka kerta eroten ikuisesti. Julma masennus ja itsemurhayritykset olivat seurauksia näiden kierteiden seurauksista hänelle. Ystävät usein näkivät ranteensa sidoksissa veren jälkiä. Ja lopullinen kuilu on tulos kaikkein tavallisimmasta: banal Love Triangle. Yksi lähimmistä Josefin ystävistä Dmitry Basyshev otti tytön ystäväxi ajanjaksona, jolloin Brodsky oli piilossa poliisilta, jo pelkäävät vainoa virittää. Siellä he sopivat. Joseph saapui selvittämään, mutta hiänellä ei ollut aikaa puhua hänelle. Pidätys ja tuomioistuin seurasivat. Ja tämä on täysin erilainen tarina, marinan kuilu suorastaan.

ellauri246.html on line 375:     Neuvostojen tuomioistuimen toisessa kokouksessa hänellä oli tietysti asianajaja, mutta sillä ei ollut mitään roolia. Palkittu vakavimmalle rangaistukselle: viiden vuoden pakkotyövoimaxi. Mutta vain Arkhangelskin alueella käytetty aika, sitä hän muistutti kiitollisuudella. Hän tutki maalaismaisemaa maalaismaisten miesten kanssa, hän opiskeli Ison-Britannian kirjallisuutta iltaisin ja hänen rakas koiransa nuoli hänen takapuolta. Kaksi piirin sanomalehdessä julkaistut kaksi runoa olivat tuskin vain runoilijan julkaisemista elämässään Neuvostoliitossa. Tultuaan Norinskayalle ja Marialle, hän jopa asui jo pitkään. Hän ryntäsi ja epäili erityisesti, koska hän oli Basyshev. Siitä huolimatta on kuitenkin, että ne olivat parhaat ihmiset, jotka on omistettu rakastettuihin runoihin. Nuori mies, joka tunnusti kaikkien valtavan lahjakkuuden, tuli pohjoiseen erämaahan ja jätti vakiintuneen runoilun rutosti ainutlaatuisella tyylillä, rytmillä ja intonaatiolla. Loppujen lopuksi tiedetään, että on mahdotonta jäljitellä Brodskia. Toissijainen on havaittavissa ensimmäisestä rivistä.

ellauri246.html on line 377:     Taistelussa Joseph Brodskin paluuta varten, jotta saataisiin elämäkerta ja lisää luovuutta, joista tulee kriitikoille paljon teräviä tarkasteluja, oli hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä. Ensinnäkin A. A. Akhmatova. Trid Vigdorovan transkriptillä oli tärkeä rooli. Se julkaistiin monissa Länsi-Euroopan tiedotusvälineissä. Yhdessä Anna Andreevnayan kanssa lukemattomat kirjeet puolueen viranomaisille ja oikeuslaitosta vastaan ovat Lydia Chukkovskaya. Shostakovich, TVARDOVSKI, Powesty, Marshak. Nämä eivät ole kaikki ihmiset, jotka ottivat osaa hänen  kohtaloonsa mutta tärkimöt. Jean-Paul Sartre:n eurooppalaisen "Foorumin" EVE: llä varoitettiin vaikeasta tilanteesta, johon Neuvostoliiton valtuuskunta voi joutua Brodskin tapauksessa. Todennäköisesti tällä on ollut ratkaiseva rooli. Jotta runoilijalla ei olisi ollut tällaisia syytöksiä, se siirtyi kääntäjien ja kirjailijoiden liiton Leningradin sivuliikkeeseen. Kun olet lähtenyt alkuperäisestä kaupungista 23:een, hän palasi 25:een ja heti löysi itsensä hyvin oudosta, keskitetystä valtiosta. Neuvostoliiton sukunimi ei todellakaan ollut runoilija. Se oli mitä Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunta vastasi, kun hänet kutsuttiin kansainväliseen runolliseen festivaaliin. Kolme vuotta myöhemmin, Joosef Alexandrovich valittiin Bavarian taideteollisuuden Akatemian jäseneksi ihan kiusalla.

ellauri246.html on line 379:     Hänen kotimaassaan 4 hänen runoistaan julkaistiin kaikkina näinä vuosina. Hieman jäänyt tulosta lasten runoina. Rahanlähde oli enimmäkseen tilisiirrot lännestä, arvioivat Aurora ja Haltury eri elokuvastudioissa. Brodskin matkatavarat ovat jopa sivuroolissa yhdessä aiemmista elokuvista. Mutta tämä lahjakkuus ei piilota. Brodskin runot olivat kaikki leveämpiä Samizdatissa. Hän kirjoitti jatkuvasti. Suuri osa näinä vuosina kirjoitettiin myöhemmin kaikissa kokoelmissaan. Yhä useammin Brodskin runot näkyvät Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen aikakauslehdissä. Ensimmäinen kirja, joka on laadittu tekijän valvonnassa, oli tuo New Yorkissa vuonna 1970 julkaistu "aavikolla". Yhä useammat länkkäritoimittajat pyrkivät ottamaan haastatteluja runoilijalta, yliopistot kutsuivat hänet. Luonnollisesti KGB ei jättänyt tällaista "asiakasta" ilman huomiota. Mutta yleensä hänen elämänsä Neuvostoliitossa eteni melko rauhallisesti, lukuun ottamatta kahta mielenterveyden sairaaloiden tutkimusta.

ellauri246.html on line 381: Joseph Brodsky sisältää tietoja siitä, että kääntöpiste on saapunut vuonna 1972. OVIR: ssä runoilija ehdottaa valintaa: maahanmuutto tai kuumaa päivää, kuten ne ilmaistiin psykopaattiloissa ja vankiloissa. Itse asiassa, hän ei ollut valinnut sitä, vaan hän yritti venyttää lähtöpäivää jälkimmäiseen saakka. Aika oli tarpeen ensimmäisen teoksen kokoelman valmistelussa. Samizdatovsky, tietenkin. Mutta silti, jo vailla Neuvostoliiton kansalaisuutta, 4. kesäkuuta hän lensi reitin varrella Moskova - Wien. Kaksi päivää myöhemmin siitä, että  oli jo tutustunut Itävallassa

ellauri246.html on line 384:     Elämäkerta todistaa, että runoilija Brodsky oli suurelta osin epätavallinen maahanmuuttaja. Hänen pokkansa ei pitänyt, kun hänet laskettiin Neuvostoliiton hallinnon uhrixi. Jospa hän itse oli ansainnut kaikki hänen solarms. Hänen kotimaassaan hän rikkoi kaikki yhteydet paitsi pakotettuja. Vaikka hänet tehtiin avoimessa sydämessä, isä ei sallinut lähtöä Yhdysvaltoihin. Kaikki myöhemmät pyynnöt eivät myöskään saaneet tuloksia. Vanhemmat kuolivat tauon aikana yhdessä vuodessa 1983 ja 1984. Mutta hän ei koskaan tullut kotikaupungille, vaikka se oli mahdollista. Kaikki ystäväpyynnöt törmäävät yhden vastauksen eri muunnelmissa: rakkauden sijasta he sanovat, älä palaa. Ei ole tiedossa, että hänellä ei ollut enää suhdetta Basmanovan tai Leningradin kanssa. He olivat myös hänelle monin tavoin intiimi.

ellauri246.html on line 386:     Jos jatkat Brodskin henkilökohtaisen elämän aiheen, jonka elämäkerta on mielenkiintoinen monille nykyaikaisille, niin monet ovat huomanneet kyynikyynnin suhteessa naisiin maastamuuton jälkeen. Runoilija lopetti uskon rakkauteen. Kaikki muuttui kokouksen jälkeen Maria Soczhanin, italialaisen aristokraatin kanssa, jonka kaa Brodsky asui viime vuodet. Elämä. Anna-Alexander-Maria joxi he kutsuivat tyttärensä.

ellauri246.html on line 388: Viittaus päätelmään: Suuren runoilijan työ on kiittämätön asia. Tälle olisi omistettava vuosia ja kirjoittaa monikulttuurinen tutkimus. Asenne kohti häntä on epäselvä. On ihmisiä, monet heistä, ja he ansaitsevat syvän kunnioituksen, jotka eivät siedä Josifin laajaa runoutta. Sitä pidetään erityisesti myöhäisissä näytteissä, kylmänä, riistettynä elämästä. Mutta se, anna sen olla kylmä, täysin omistettu. Maahanmuutoksessa Joseph Alexandrovich kääntyi välittömästi  esseegenrelle ja kirjoitti niitä elämänsä loppuun. Ja puheessaan, jota Nobel-palkinto Laureat perinne perinteisesti pitävät, hän korosti uudelleen sitä, että  pitää runoutta pelkästään yksilön asiasta, ja itse on yksityinen henkilö. Vittuako menivät julkaisemaan ne edes samizdattina.

ellauri246.html on line 392: Tässä on niin mielenkiintoinen Brodskin elämäkerta. Häntä korostettiin yksinäisenä henkilönä, ehkä hän tunsi onnettomuutta tässä valtiossa. Tällainen pysyi kuoleman jälkeen. Tämä tapahtui 28. tammikuuta 1996. Pumppu ei kestänyt siinä kaikki. Suuren työntekijän ja runoilijan Joseph Brodskyn kuoppa sijaitsee Venetsiassa San Michele-hautausmaalla. Tätä kaupunkia hän rakasti vähemmän kuin hänen natiivia Leningradia.

ellauri246.html on line 394: Tuleva runoilija syntyi Leningradissa, joka on Pietarin ikivanha nimi. Esseessä "pienempi kuin yksiköt" Brodsky omistaa monia sivuja kuvaamaan jälkiläistä Leningradia. Näiden kilpailujen ja julkisivujen sekä klassisten, eklektisten ja modernistien mukaan hän opiskeli kulttuurin historiaa paremmin kuin myöhemmin kirjoissa. Mutta, ei petä Brodsky, kauniin kaupunkimuseon kohtauksessa oli elämää, jolla on keskittyminen, militarisointi. Kansalaisten, kuten koululaisten, tärkeimpänä hyveenä pidettiin tottelevaisuutta. Koulu antoi Brodskille ensimmäiset ärsyttävät väsyneet ideologian oppitunnit. 15-vuotiaana tuleva runoilija heittää koulua vesilinnulla ja harjoittaa lisää itsehallintaa. Hän uskoi, että kahdeksannesta palkkaluokasta on välttämätöntä aloittaa kapea erikoistuminen, koska nuori mies on terävä mieli ja erinomainen muisti, mutta hänellä ei voi vietävä ole aikaa opiskella tieteenaloja, jotka eivät koskaan tarvitse häntä.

ellauri246.html on line 396: Brodsky oppi perusteellisesti kaksi vierasta kieltä - englanti ja puola, jotka myöhemmin osallistuivat käännöksiin. Oppi filosofiaa, mukaan lukien uskonnolliset ja metafyysiset, tietenkin laittomasti. Tietenkin hän harjoittaa kirjallisuutta, sekä virallista että epävirallista. Opi perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne.

ellauri246.html on line 402: Epävirallisesta tunnustamisesta huolimatta virallista julkaisua USSR:ssa Brodsky ei odottanut. 16-vuotiaana hän oli KGB: n valvonnassa. Hänet pidätetään neljä kertaa ja vuonna 1964 kiistanalaisista maksuista hänet altistetaan psykiatriselle tutkimukselle ja siten Tunlestryin maksut saavat 5 vuoden viitekoron. Yhteisön protestin (Akhmatova, Shostakovich) vuoksi kakku väheni puolexitoista vuodexi. Pytyssä hän oli vuonna 1964-1965 kylässä Nurnyn Arkhangelskin alueella, jossa hän joutui osallistumaan pakkotyöhön. Hallitus laski hänet, koska hänelle myönnettiin MardSky Halo Martyristä, ja koska hän oli pakkotöissäkin aivan toivoton, henkiseen vapauteen. Tästä lähtien kaikki, joka tuli hänen kynästä, houkutteli laajaa yleistä etua. Vuonna 1965 yxin Yhdysvalloissa julkaistiin kokoelma "runoja ja runoja", ja 1970 sekunnin kokoelma "pysähtyy autiomaassa". Kirjallisen Brodskin kokonaismäärä vuosina 1956 - 1972 oli 4 tilavuutta koneita.

ellauri246.html on line 406:     "Elexial Despoirin aihe rikkoi nuoren Brodskin runouden", kirjoittaa Viktor Erofeev ", erottelun, erottelun ja tappioiden aiheen matkan varrella." Tässä runossa oli konkreettinen ajattomattomuus, laajennus, hänessä ei ollut historiallista optimismia kuusikymmentäluvun työhön. Päinvastoin, se on hyvin pessimistinen, dramaattinen ja tragedia muistiinpanoja, joskus pehmennetty ironia. Mutta tämä tragedia ei ole avoimesti, ei pakotettu, vaan ikään kuin  alateollisuuden ulkopuolella, ikään kuin tekijä lisäksi ei ole taipuvainen osoittamaan hengellisiä haavojaan, vaan hillizee izensä hyvin runollisten tunteiden ilmaisemiseen ja mieluummin sävy sävyyn.

ellauri246.html on line 410: Brodskyn pyrkimys sopii henkisesti totalitarismin varapuheenjohtajaksi, Brodsky on yhä enemmän tunkeutumassa eksistenttisiltä maidosilta peremmälle. Toimittajan kysymyksestä, mikä vaikutti hänen luonteensa muodostumiseen: "Kun olin 22 tai 23-vuotias, minulla oli tunne, että minussa oli jotain erilaista, minuun sattui,  ja että en ollut kiinnostunut ympäristöstä ... parhaimmillaan kuten ponnahduslaudasta ... »Kuvitukset suuntasivat yhä enemmän itsepäisyyteen. "Ennemmin tai myöhemmin, hetki tulee, kun maallinen vetovoima on lakannut toimimasta." Runoiden sisäelämä, jossa tää paljon puhuttu  transsendescence vallitsee, lähti liikenteeseen  ulkoisesta elämästä. Fyysisesti maailmassa BrodSky vietti suurimman osan ajasta puhtaan hengen kuningaskunnassa eli vetelehti toimetonna. Viranomaiset hermostuivat, kun Brodskin runoilijapersoonallisuus muuttui vähitellen itsenäiseksi suljetuksi järjestelmäksi. Maailmanlaaja maailma, kuten Lurien tutkija näytti, oli Brodski ainoa vaihtoehto löytää hengellistä vapautta. Sitää löytää nykyään vaan lännestä. "Sisäinen maailma on liioiteltu, ja ulkoinen, vähentynyt" - ilmoittaa viranomaisille naapurinsa autobiografinen sankari psykiatrisessa sairaalassa runossa "Goryunov ja Gorchakov".

ellauri246.html on line 412: Vähitellen, ulkomaailma (viittauksen vaikutuksen mukaan) alkoi henkilökohtaistaa Brodskya joutomaaxi. Brodskin teosten autio - tyhjän, merkityksetön elämän metafori, joka runoilijalla vastaa henkistä hölynpölyä. Tämä on totalitaarisen yhteiskunnan massiivisten ihmisten elämä, joka ajattelun ihmisessä aiheuttaa väistämättömän yksinäisyyden. Brodskin aavikon maisema ei ole vahingossa ilman ihmisiä. Alkaen runosta "Isaac ja Abraham" aavikon maisemat osoittautuu olemaan hedelmättömiä. "Hills, kukkulat, et voi pitää niitä, mitata ..." Tämä on BrodSkin reaktio peltotöihin vähitellen kääntämällä sulauksia. Brodski osoittaa, että läpi joka autiomaassa putoaa hiekkaan, seisoo edelleen ja voi jopa kuolla.

ellauri246.html on line 416: Kaiken "Edeffication"in kautta kulkee maailman epäluottamuksen tie, jossa nukkuneen rukous voidaan polttaa ja nälkäinen laittaa pakkaseen. Kaikki nämä vaihtoehdot henkilölle, joka valitsi omalla tavallaan. Tällaisessa maailmassa voit täysin toivoa vain itsellesi. Vizi tääkin heppuli on sit izekeskeinen. Mutta tämä on todellinen tilaisuus selviytyä ja tapahtua. Siksi ominaisuus individualismi on Brodskin kultti. Oli ihan oikein eze tuupattiin jenkkeihin. Brodski pyrkii riittämään tämän negatiivisen halon käsitteen ja hyödyntämään yksilöitä vastapainona "Okhlos" - laahus, joka perustuu joukkoyhteiskuntaan.

ellauri246.html on line 418:  Joskus hei Brodsky edes tulevaisuus näyttää valtakunnan massan. "Tulevaisuus on musta, // mutta ihmiset, ei //, koska se // musta näyttää minusta." Ehkä sinusta, ei minusta. Musta se on musta.Tällainen tulevaisuus on ohjelmoitu kadottamaan yksilöllisyyttä. Brodsky luonnehtii luovuutta "Arya-vähemmistönä". Voi vittu, sehän on pesunkestävä nazi! "Kustakin eksistentiaalisesta ainutlaatuisesta ajatus korvataan idealla henkilökohtaisesta itsenäisyydestä." Brodskin individismia voidaan pitää synonyymina persoonallisuuden periaatteena yhteiskunnan korkeimmaksi arvoksi. Josif oli varmaan lukenut Nietzschen Moraalin genealogian englanninnoxena. Tämä periaate osoittaa Brodskia essee "matka Istanbuliin", ulkomaalainen idän perinteeseen, josta pidetään USSR: ssä. Varmista, kuinka julmimmin kasvaa voimaa ja lihasmassaa niille, jotka eroavat heistä, Brodsky kuvaa itsensä "uudet staksilla elokuulla" henkilöllä, jolla on sielu suhteessa mamiin. Runossa "keskustelu Commerwankerin kanssa", Brodskin totalitaarisen yhteiskunnan olosuhteissa on olemassa päivittäinen loputon kalkki. Tämä tietenkin Golud Moraalista. Lyyrinen sankari on verrattu marttyyri. Elämä itse on ensimmäinen, kipu ja henkilö on "kipu testi". Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu.

ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.

ellauri246.html on line 424: "Muisti T. B.": "Ensimmäinen meni siihen maahan ... missä kaikki ovat viisaita miehiä, assholes ovat kaikki yhdellä henkilöllä." Tästä syystä tunnustaminen ja arkkukokous on mahdotonta. Lukemattomien kaksosten tuntielämän kuvaus ei voi tehdä shudderia.

ellauri246.html on line 426: Helvettiä ja paratiisi tulkitaan Brodskyllä tolleesti symbaalisesti, ei perinteisessä avaimessa. Helvetti on yhdistelmä niitä kärsimystä ja taakkaa, jotka voi pudota ihmiselle eliniän aikana, niinkö vaikka tylsä päivätyö. Kuva paratiisista, joiden edistyminen on edistynyt, kehittyy iankaikkisen elämän uskonnollisesta mallista yhä tärkeämmäksi. Aluksi tämä on Raamatun idyll: "Abraham ja Isaac" - täydellinen maisema rekonstruoidaan, jossa sankarit ovat Jumazukka taivaallisen pensaan kuvassa. Mixjust noi nillihinttipersenaamat?

ellauri246.html on line 430: Brodsky antaa oman ihanteellisen mallin, joka hänen edustuksensa mukaan on parempi kuin paratiisi. Tärkeimmät merkit ovat ääretön, hengellisyys, täydellisyys, luova toiminta tärkeimpänä muodossa, jolla ei ole pyrkimyksiä. Eikä ikäviä pakkotöitä, pakkasella, esim poronpurentaa.  Tämä maailma on erilainen runoilijan tietoisuudessa ja on tärkeämpää hänelle kuin maallisen maailman maailma. Muodikas nimitykset - Star Metaforat, "Tuo maa", "siellä." Runoilija tuntee aiheen "maan". Runossa "Sonetti" (1962), lyyrinen sankari asuu samanaikaisesti todellisessa ja ihanteellisessa. Todellinen maailma on ominaista vankila metaforinen, ja ihanteellinen maailma on makean sublime-kaverin maailma. Siellä korkeimmalle ulottuvuudelle ja lyyrisen sankarin sielu etsii:

ellauri246.html on line 434: tältä kauas maahan, jossa ei enää 


ellauri246.html on line 453:     Runon tila on kulttuurin tila, hengellisyys. Ja täällä vuosisatojen ajan yksi runoilija kuulee toisen runon, jonka jauhot hän oppii ja ottaa omaan pussiinsa. Hinnat yksi ja muu ihmisen kuoleman aidan suru. Jos Donna, Earthly Life - Hell, sitten Brodsky tykkää siitä lähtä jo kävelylle, kauheasta tuomioistuimesta, jossa individualistiset  ihmiset onnistuvat jopa nukkumaan. Disoobidisen unen motiivi, joka kattaa kirjaimellisesti kaiken maan päällä. Ei sattumalta myös elossa olevan tekijän kuvauksessa ei juuri mikään poikkea kuolleista. Sleep ja hyvä ja paha, ja Jumala nukahti - kaikki nukkuu, ja siellä on lumisadetta kuin Neuvostoliiton televisiossa ohjelman loputtua, joka peittää maan kuin valkoisen savvan. Ainoa olento, joka Brodskin mukaan ei nuku tällä hetkellä ", runoilija (John Donne), jonka tavoitteena on luoda ihanteellinen maailma, kauniimpi kuin koskaan keksittyt. Vaikka runot on kirjoitettu maan päällä, se korostaa Brodskista, että elämää ei ole tarkoitus lopettaa.

ellauri246.html on line 455: Tunne hänen oleskelunsa korkealla korkeudessa, puhtaan hengen maailmassa, antaa suuren noston lyyriselle sankarille, tämä on makean irrotusmuoto, johon Brodskin lomakohteet tähtäävät elämässä ja työssä. Maailma on erilainen - hänen tietoisuudensa todellisuus. Missään ei hän ole kirjoittanut, että ehkä Brodsky on myös kokemus). Jälkimmäisessä tapauksessa Brodsky käyttää kuoron muotoa, joka tarjoaa sanan "viattomia" ja "kokeneita", massan ihmisiä, jotka ovat optimistit ja pessimistit. Se rauhallinen näkymä ensimmäiselle tulevaisuudelle, Brodskin, joka on idiootti, näkemys muille - nihilismille ja hengen kuoleman kanssa. Rodnithit (?), niistä ja muista kuluttajien asenteista päästään rauhaan.

ellauri246.html on line 457: 1: "Nightingale laulaa meille vihreänä useammin, // Emme ajattele kuolemaa useammin, // kuin varikset mielessä puutarha peloissaan."

ellauri246.html on line 463: Persoonallisuus, jättäen tyhjyyttä, mutta kulttuuriperintö - Tämä ongelma ilmenee Thomas Stearnz Eliotin kuolemasta. Runko alkaa surullisena requiemina ja päättyy juhlalliseen apuoksaan miehelle, joka teki niin paljon, kaksi kulttuuria. Kaksi kotimaata kuvaa Brodskia Petrofied Gratkesilaisten muodossa, jotka seisovat haudan sivuilla.

ellauri246.html on line 470: Brodskyn "postisiirtokuori" ja oma kuolema. Tämä kokemus herättää ymmärrystä, että hengen symbolisen kuolemattomuuden kuolema on voitettu. Kuolemattomuus BrodSkylle - elämän perustelut. Jos pysyt, niin olet luonut jotain erittäin tärkeää ja arvokasta. Mitä vitun väliä? Keinot kuolemattomuuden saavuttamiseksi - runoutta. "On outo metamorfoosi ... ja vain osa puheesta jää henkilöltä." "Roseto kanssasi menemme" (vetoaa jakeisiin). Jakeissa heidän Brodsky investoi kaikki parhaiten kuin sillä vaan  hallussaan:

ellauri246.html on line 488: Tärkeintä iloa on BrodSky Creaturelle väliaikaisista, ohimenevistä ajatuksista. Ikuisuuden pojan kypsä ote Brodskin psykologiassa. Hän katsoo itseään myös tulevaisuudesta. Tulevaisuus on myös peili, joka ei valehtele. Brodskin näkymä itselleen kaukaisesta tulevaisuudesta, se on pohjimmiltaan tärkeä. "Näinä päivinä asuin hammaslääkärissä" (noin ensimmäisestä maahanmuutoksesta). Puhumme nykypäivän pohjasta, mutta aikaisemman ajan muoto käytetään, ikään kuin runoilija olisi viimeinen. "He (enkelit) nauttivat draamasta nukkeiden elämästä kuin olimme itse asiassa meidän aikamme."

ellauri246.html on line 490: Tällainen ulkoasu mahdollistaa varovaisesti arvioinnin paitsi itse, vaan myös moderni maailma ja oma ikä. Runoiden pölyisyys osoittaa 1960-luvun lopun 1960-luvun lopun vastaiset antito-genemantiariset runot - 1970-luvun alussa. Ne on esitetty miehen lyyr- lyyrillisessä sankarissa, joka oli aikaisemmin ja jolla oli rohkeutta julkaista mielipiteensä. Nämä ovat ns. "Rooman Cycle" - "Anno Domini", "Post Aetatem Nostram", "Rooman ystävän kirjaimet", jossa Rooman hallitsevan luokan tilausten lähettämisen kautta Neuvostoliittoon, Brodsky paljastaa Neuvostoliiton keisarillisen luonnepolitiikan. Rooma - Neuvostoliiton metafora, ottaen juuret Venäjän ajatuksesta kolmantena Roomana. Brodsky on tietoinen roomalaisista, eli ei vähiten, Stoikin ja Patrician Hengestä. Eräänlainen diptych on runo "Anno Domini" ja "Post Aetatem Nostram". ("Meidän aikakausi" ja "Meidän aikakauden jälkeen".

ellauri246.html on line 495: Vuonna 1972 Brodskyltä valmistui "Roomalaisen ystävän kirjaimet". Tämä on hengellinen selviytymisohjelma niille, jotka eivät ole vaurioituneet mielessä ja säilyttävät yhteisen mielen ja ihmisarvon tunteen. Brodsky käyttää Marzilan muinaisen roomalaisen runoilun kirjallisuuden naamiota, joka on kirkastettu satigisen saamisuudesta ja honed laconicism hänen epigraminsa. Martzialilla oli ristiriita vallan kanssa, ja vanhuxena hän palasi ulkopuolelle, valitsi henkilöxi yksityisen henkilön, joka uppoaa mieluummin nöyryytykseen. Vanhusten miehen maski, tunnetusti, valitti 32-vuotias Brodsky, on yksi itsetuhojen keinoista. Itse asiassa Brodskin eettiset filosofiset havainnot kertyvät elämään, jotka heitetään täällä maksimaalisten  kommenttien muodossa. Kirjoittaja käyttää epistolar-muotoa, jonka avulla voit ylittää monipuolisen materiaalin yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkä-skeptinen ilme asioita duunatessa ei peruuta kiitollista asennetta siihen, mikä tekee eläimistä kauniita. Rakkausnäkymä sankarista on merelle, vuorille, puille, varrelle vanhemman baarin. Elämän korkeimman arvon ymmärtäminen läpäisee koko työn.

ellauri246.html on line 497: Brodskia johtaa ironinen filosofiointi, jossa pyydetään osumaan ystävään, jolle se on osoitettu Martzialan kasvoilta. Tuntuu, että hän ei ole kovin huolissasan siitä, mitä pääkaupungissa tapahtuu, koska hän tietää, mitä Tyras ja heidän ultra-vanhat palvelijat ovat. Itse asiassa runon sankaria huolestuttaa kysymykset kuoleman kynnyksestä. Aluksi nämä perustelut syntyivät tarinaan hautausmaa vierailusta. Sankari yrittää kuvitella, mikä on maailmassa, kun hän kuolee? Kaikki pysyy paikoillaan, vuoristossa, meressä ja puissa ja jopa kirjan välissä. Brodsky paljastaa ihmisen olemassaolon tragedian: väestön kasvun riippumatta siitä, missä henkilö asuu ja kuka hän on. Tunne kaikenlaisesta solidaarisuudesta, joka perustuu yhteiseen tragedian tietoiseen tietoisuuteen, jonka mukaan ihmisen on määrä runoilijana edistää edistymistä maan päällä. Tällä välin tällaista yhtenäisyyttä ei tapahtunut, vaan runoilija opettaa, miten elää olosuhteissa ei-vapaa.

ellauri246.html on line 499:   Rooman stoicin kuvan kanssa kreikan kuva tulee näkyviin. Aluksi se on opinnäytteitä ("Skyrosin vapauteen"), joka tuli taistelemaan Minotauria vastaan. Seuraava - Kreikan kuva, joka, joka elää Rooman valtakunnassa, ei halua olla tyhmä tai pysäkki. Lennon motiivi on. Vai Lennonin?

ellauri246.html on line 503: Ulkomailla julkaistussa ensimmäisessä artikkelissa ("Katso ympärillesi ilman vihaa") Brodsky omien sanojensa mukaan kieltäytyy haittamasta isänmaan tavoitetta. Hän sanoo, että paitsi paljon huonoa löytyi hänen maassaan, mutta paljon hyvää: rakkaus, ystävyys, löydöt taideteollisuudessa. Hänellä on kielteinen asenne järjestelmään eikä isänmaahan. Brodsky vertaa epävirallisen, itsenäisen taiteilijan asemaa Neuvostoliitossa ja lännessä ja tulee siihen johtopäätökseen, että he yrittävät raapia hiljaa seinää. Neuvostoliitossa seinä reagoi siten, että se aiheuttaa taiteilijan elämän vaaran. Täällä lännessä Brodskysta näyttää että seinä ei reagoi lainkaan, mikä on erittäin tuskallista ja vaikuttaa Luojan psykiin. "Kerron totuuden, en tiedä, mikä on pahempaa." Brodsky on jälleen valloittanut jonkun toisen ja ei ole liian kiinnostunut runoista yleisölle. Kirjoittamaan hyvin, Brodsky korosti, on tarpeen tietää kieli, jolla kirjoitat. Maahanmuutto pysäyttää kielellisen elementin syöttämisen, henkilö, joka lähtee maasta riskeeraa tulla vanhanaikaiseksi.

ellauri246.html on line 505: Tulevaisuudessa Brodskin kaduiden rooli alkoi pelata muita maahanmuuttajia Venäjältä. "Aiemmin Pietarissa en antanut puolet niistä kynnysarvosta." Nyt hän alkoi kommunikoida kävijöiden kanssa vain heidän kielensä erityispiirteistä.

ellauri246.html on line 508: Ulkomailla, Charles Profoffer, Brodsky asettuu Ann-Arboriin, paranee englanniksi ja toimii Michiganin yliopiston runoina. Vain maailman rikkaimmat yliopistot voisivat pystyä ylläpitämään tätä asemaa ("Mikään maa ei ole niin tyhmä, jotta ei kasvata omaa kulttuurillistä eliittiäsi, ja joissakin yliopistoissa on tällainen asema"). Runoilija kerran viikossa tapaa opiskelijoiden kanssa ja kommunikoi heidän kanssaan kökköenkulla hyvin vapaassa muodossa. Hän lukee heille runonsa, vanhoja ja uusia, muiden runoilijoiden runoja, joita opiskelijat eivät tiedä tarpeeksi, lue luennot kirjallisuudesta, venäläisestä tai amerikkalaisesta tai vain kommunikoida. Sitä kutsutaan tavallisesti tällaiseen asemaan erittäin merkittäviä lukuja, jotka mahdollistavat opiskelijan persoonallisuuden. Venäläinen kieli on edelleen jäänyt Brodskin tärkeimmäksi, mutta ajan myötä hän on parantanut englantia, jotta pystyisi kirjoittamaan englanniksi. Hänestä tuli Venäjän amerikkalainen kirjailija. Englanti, proosa, esseenit, artikkelit hallitsevat englanniksi. Venäläisenä hän säilyttää runoutta. Tämä on nyt tärkeimmät itsenäisen tunnistamisen keinot, ja nyt Venäjän kieli englanninkielisessä yhteisössä pelaavat OESTROINTY Agentin Brodskin roolin.

ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.

ellauri246.html on line 512: Brodsky käyttää usein metaforisia Decoar, raunioita, siruja. Hänen sielunsa on temppeli ja vertaa raunioita, fragmentteja. Kärsimystä verrataan, onko se nyt pommitusten vastustuskyky tai säteilytauti. Joskus Brodskin kasvot tykkää rauniot. Jokainen, joka tiesi hänet, totesi, että BrodSky ui hyvin nopeasti. Täältä se perustuu suuren harmaaseen paikkaan Brodskin 1970-luvuilla. Harmaalla värillä on anti-systhien tila. Lisäksi jalokivi, Glaciation tunkeutuu BrodSkin työhön ikään kuin hänellä olisi aina kylmä. Kylmän motiivi on orgaanisesti yhteydessä yksinäisyyden motiiviin, joka Brodskin siirtotyöläisessä työssä on poikkeuksellinen paikka: kokoelmilla "Osa puheenvuoro" (1975-76), "Autumn Yastreb Creek" (1976-83) , "Uranialle" (1984-87), "Elämä hajallaan olevalla valolla" (1985-86). Missä lyyrinen sankari on esitetty, hän on aina yksin. Ei kukaan jaa "Loom Cut viipaloituja runoja". Jos Venäjällä oli vastaus hänen runoihinsa (Lemonit muistelee, kuten Kharkovissa, Brodskin opiskelijat, jotka vuokraavat Brodsky per yö, niin että he eivät löytäneet tekstejä), sitten ulkomailla - Alpopulation. Se näyttää Brodsky ja "Top Secret" kuoleman ajatus, itsemurhasta, hänen moraalinen ja psykologinen tilansa on niin raskas. Barbizon Terras on kuvattu runoilijan saapuessa pieneen amerikkalaiseen kaupunkiin. Se ratkaistiin hotelliin, taittaa asioita ja yhtäkkiä, yhtäkkiä käytöstä, rysähtää kattokruunu koukusta. Riittävä psykologisesta tyhjöstä, jossa runoilija tuntuu tyhjyydestä. Tämä muutos myöhässä luovuudessa käy ilmi autiomaassa. "Puheeni on osoitettu ... siinä tyhjyydessä, jonka reunat ovat laajan aavikon reunat." Tyhjyys -  это elämän metafora Yhdysvalloissa. Runko ei ideoi tätä elämää ollenkaan ja kuvaa Yhdysvaltoja impersonaalisten naamioiden valtakunnaksi. Tietenkään ei ole sama tyhjä elämä, kun Neuvostoliiton ihmiset ovat johtavia amerikkalaisia, heitä tuetaan, mutta myös siellä "tänään, se on edelleen kiinteä huomenna." Jokainen päivä on uusi eilinen. Muutokset muuttavat vain vuodenaikoja. Tietoja tästä tyhjöstä, tässä hämmentyneessä ympäristössä Brodsky kertoi monissa runoissa, mukaan lukien "Quintet" (1977):

ellauri246.html on line 521: Brodsky, kokemusten seurauksena hermosto ilmestyi, joista hän kirjoittaa melko irrallaan, vaikka tämä on kehon fyysinen vastaus sielun kipuun. Ilmaisee Brodskin sielun kokemuksia epäsuorilla keinoilla. Voit puhua ihmisarvosta, jonka kanssa Brodsski sietää kipua. Kuitenkin joissakin teksteissä, kuten "mitään rakkaudella", kipu hajoaa ja sankari huutaa.

ellauri246.html on line 529: Omalla tavallaan Hydeggerin filosofian Brodskin asema, eksistentialisuuden perustaja, joka vaikutti voimakkaasti maailman filosofiaan ja kirjallisuuteen. Hydeggerin filosofian mukaan keskittyminen tulevaisuudessa antaa identiteetin todellisen olemassaolon, kun taas tämän eduksi johtuu siitä, että maailman maailma on suurempi kuin hänen raajansa tietoisuus henkilölle. "Ei ole enää enää maan päällä kuin elämä." Brodsky haluaa henkilön teeskennellä hänen olemassaolonsa maailmanlaajuisessa prosessissa, ei hänen aikansa nukkeina.

ellauri246.html on line 531: Mit vit? Nazi-Hydegger! Niinpä tietysti. Brodski havaitsi ajatuksen kielestä, joka on talon takana, joka kertoo meille runoilijoiden kautta, mitä on olla historiallinen ymmärrys. Runori omistaa intuitiiviset ja transsendenttiset tavat tietämään. Runojen riippuvuus kielestä, Brodsky tähdentää, ehdottomasti ja samanaikaisesti kirjastossa. "Kielellä on valtava keskipakopotentiaali. Runko on kielen olemassaolo. Ironia välinpitämättömyydelle, joka ilmenee tehtäessä runoutta valtiolle, usein politiikkaan on liittynyt tulevaisuuden välinpitämättömyys, joka aina edustaa runoja menneisyyteen. "Valtion filosofia, hänen etiikansa, puhumattakaan estetiikasta, on aina eilen." Kielen kautta runoilija luo kauniin luokan, joka "ei pure, haukkuu vaan, se on itsestään säilytys ihmisen vaistosta." Brodsky omistaa elämänsä luomaan kehittyneempiä muotoja, ennen kaikkea hengellistä olemassaoloa, jotta historiallinen prosessi ei häiritse ja mies ei häirinnyt.

ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.

ellauri246.html on line 535: Vuosien mittaan Brodsky on selvästi tietoinen siitä, että hän omistaa itse asiassa sosiaalista ja historiallista merkitystä. "Lajiemme historiassa kirja - antropologinen ilmiö ... Kirja on keino liikuttaa kokemustilaa, kun sivut käännetään. Siirrä se tulee ... Lento yleisestä nimittäjältä ... henkilön suuntaan, erityisen suuntaan. " Tästä syystä Brodskin asenne kirjallisuudelle eze on lajillemme korkein tavoite, sillä se saisi aikaan henkilökunnan muutosta julkisesta eläimestä henkilökohtaisexi. Ja kasvottoman massan hallitsijana kirjoittaja kontrastoi vapaiden yksilöiden "apoteumista", ihmisen tyhmillistymistä täydellisyydestä. Suurella voimalla ekspressoidaan, suurella voimalla, ihmisen tragedia. Kulttuurin ja taiteen rooli paljastuu itsenäisen kehityksen, itsekäyttämisen, itsensä kehittämisen kannustamiseksi. Aika omaperäistä.

ellauri246.html on line 541: On sanottava, että venäläisten ulkomaisten edustajien keskuudessa Brodski ei ole kaikki, on jotain lahjakkaitakin runoilijoita joiden joukossa on oikeita ympärileikattuja juutalaisia. Nimittäin Naum Korzhavin, Yuri TugaNovsky, Bakarhyt Kenegeev, Dmitry Basyshev, Lev Losev. Niistä, kuten metropoli runoilijoiden keskuudessa on realistit, modernistit, postmodernistit. Työskentelyssä suurin paikka vie talon arkkityyppejä luopuneesta kotimaasta. Esimerkiksi Nauma Korzhavin kirja nimeltä "kirje Moskovaan". Runko tunnustaa, että hän kirjoittaa ei länsi-lukijalle, ei ulkomaille. Hän on ajatuksia ja tunteita entisessä kotimaassaan ja kaikki, jotka luo vuosia maastamuuttona, näkee kirjeenä venäläiselle lukijalle, toivoo, että hänen tekstinsä tarvitaan jotain, he auttavat selviytymään ja muodostamaan.

ellauri246.html on line 545:   Bakarhyt KeneGeeV ("syksyllä Amerikassa") osoittaa, että kaikki maahanmuuttajan kirjoittaja on hyvin yksinäinen. Kenegeev asui Kanadassa eristäytyneenä. Hän korostaa maailman ihmisten vieraantumista, osoittaa, että se on ylitsepääsemätön, ja hän kutsuu itseään tämän "World Suren kanssa". Yhdessä runoista hän kuvaa itseään, joka istuu Tavernissa, joka katselee merta, jonka kumppani on vain hiljaisuus. Näyttää siltä, että tällainen erotus kotimaasta, tällaisesta yksinäisyydestä, - ja elämästä pitäisi vaikuttaa merkityksettömiltä, mutta näin ei tapahdu. Tämä kylmä, tämä tyhjyys, hän yrittää lämmittää henkensä runoja. Hän on varma, että luovuuden kautta hän kasvaa kulttuurikerroksen, tietty moraalinen este pystyy, mikä ei salli New Cainin tappaa Staryj Abelia.

ellauri246.html on line 547:   Venäjän expatriaattikirjallisuudelle kokonaisuudessaan historialliset ja kulttuuriset motiivit ovat ominaisia. Jos koti on pitkällä, millaista taloa on lähellä? Monille maahanmuuttajille Venäjän kulttuuri on tullut niin taloksi. Monet vetoomukset hänelle. Joskus se johtaa kulttuurisen intertextin dekonstruktioon. Siten tapahtui "Venäjän terskin" Dmitri Bysheville. Hän sanoo, että lohko onnistui näkemään, miten venäläiset ihmiset "lensi" (vallankumous, sisällissota), mutta ihmiset taas putosivat orjuuteen. "Näetkö hänet hengellisellä voimalla?" Jopa monet USSR: ssä pettävät propagandat osoittavat, osoittaa BasyShev, että Venäjällä on vanhurskaita ja vanhurskas kylä (viittaus Solzhenitsyniin ja sananlaskuun "ei ole kylää ilman vanhurskautta"). Pitäen itseään Kuisman äidin poikana Basyshev yrittää kertoa totuuden XX vuosisadasta. Jos se nyt enää ketään kiinnostaa tässä vaiheessa.

ellauri246.html on line 550: Putoaa hänen aikansa ja vuorossa on runoilija Lev Losev. Hän vetoaa Pushiniin. "Olegin rakkaan laulu on uusi historian versio, jossa Venäjä on kotimaassa paitsi venäläiset, vaan myös Khazar ja Tatarit ja kaikki muut, jotka ovat autuutta ajan myötä. Jatkuva pushkin, runoilija, jonka lyyrinen sankari on Khazar, sanoo, että profeetallinen Oleg, vaikka se valitaan polttaa kylät ja Niva, mutta ehkä se ei olisi ihan sen arvoista? Mayakovskin työssä Losev osittain lainaus on oma runo "Kozyrev Latchikin tarina". Kelaa ajatusta siitä, että jokaisella USSR: ssä on erillinen huoneisto. Huoneisto, "jossa voit vapaasti rakastaa", Neuvostoliiton unelma. Ja paxummat seinät kuten Stalinin aikana, ettei höyläys kuulu naapuriin. Vain tämän jälkeen on mahdollista sanoa, että Neuvostoliiton maa on "sopiva paikka elämään". Klassikoiden avulla eliitit lypsyy myyttejä.

ellauri246.html on line 552: Maahanmuuttajien teokset kasvoivat kyseisellä kulttuurikerroksella ilman, että elämän todellinen päivitys on mahdotonta. He tulivat kotimaan lukijalle alehinnoilla 1990-luvulla. Yhdessä modernismin eksistentiaalisten muotojen kanssa kehitetään avantgarde.

ellauri246.html on line 558: Venäjän maahanmuuttajat neuvostoliiton aikana, perinteisesti ne voi jakaa kolmeen ryhmään: ensimmäinen aalto - ne, jotka joutuivat lähtemään maahan välittömästi sisällissodan jälkeen tai sen aikana; Toinen aalto, johon ihmiset, jotka pakenivat länteen tai olivat ylipäänsä jäljellä toisen maailmansodan aikana; Ja kolmas aalto on maahanmuuttajat, jotka lähtivät maasta 60-70-luvulla ja myöhemmin.

ellauri246.html on line 560: Tutkimuksen kohteena on kolmannen maanmuutoksen aallon edustaja - Joseph Alexandrovich Brodsky. Olen henkilökohtaisesti harkinnut Brodskysta erinomaista henkilöä, ajattelijaa ja tyylikästä kirjallisuutta. Kirjallisuudessa Joseph Alexandrovich usein laittautuu yhteen riviin Pushkinin ja Lermontovin kanssa, jossa hän kutsui izeään kolmannexi suurexi venäläisexi runoilijaxi. Tämä on tämän aiheen merkitys. Meillä on mahdollisuus miettiä tällaisen henkilön työtä, olla lähes sen tautta nykyaikaisia. Lermontovkin oli koko sekopää, joka karkotettiin johkin arolle kasakkarykmenttiin. Sen vaiensi sen vittuiluihin kyllästynyt upseerikolleega.

ellauri246.html on line 562: Joten abstrakti: yritän valaista Joseph Alexandrovichin elämäkertaa ja harkita myös hänen luovaa polkua.

ellauri246.html on line 564: Työn valmisteluxi käytin suoraan Joseph Alexandrovichin kirjoituksia sekä Leo Vladimirovich Losevin kirjaa "Joseph Brodsky. Kirjallisen elämäkerran kokemus. " Tämä kirja sisältää kaikki kattavat tiedot Brodskin elämästä ja työstä. Käytetyt myös: Kokoelma haastatteluja runoilijalta - täällä kaikki haastattelut kerättiin, mikä Iosif Alexandrovich antoi; Salomon Moiseevich Volkovin työ "vuoropuhelujen kanssa Joseph Brodsky" on melko suosittu Venäjällä - tämä on eräänlainen kirjankeskustelu, journalistien keskustelu runoilijalla; Jack Jacob Arkadyvich Gordin, Writer, "Knight ja kuolema, tai elämä suunnitelmana: noin niinkuin Joseph Brodsky." Se sisältää haastattelun Brodskin kanssa, Gordin itse, hänen tarinansa viestintään runoilijan kanssa.

ellauri246.html on line 568:   Iosip Alexandrovich syntyi 24. toukokuuta 1940 Leningradissa. Hän syntyi juutalaisessa perheessä, isä Alexander Ivanovich Brodsky - sotilasvalokuva, äiti Maria Moiseevna Volpert - kirjanpitäjä. Tulevan runoilun lapsuus oli sodassa, hänen isänsä tuolloin taisi palvella Japanissa, Joseph ja äiti evakuoitiin Cherepovetsille. Lapsuuden jälkeen koulun ikä, kun runoilija puhui eri haastatteluissa, hän jo oli kokenut painostusta muilta kansalaisuudestaan, mutta hän ei koskaan kieltäytynyt siitä, että hän oli juutalainen.

ellauri246.html on line 572: Mielestäni Brodsky Paradox on se, että vaikse on mies ilman peruskoulutusta, hän pääsi valtavaan korkeuteen toimintaansa. Kokonaisvuosi koko maahanmuutoksesta hänellä oli professori-asema yhteensä kuudessa amerikkalaisessa ja brittiläisessä yliopistossa, mukaan lukien Kolumbian ja New Yorkin. Brodsky opetti tarinan venäläisestä kirjallisuudesta, venäläisestä ja maailman runoutta, jakelun teoriaa, puhui luennoilla ja lukemalla runoja kansainvälisissä kirjallisilla festivaaleilla ja foorumeilla, kirjastoissa ja yliopistoissa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa, Irlannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Italiassa. Oikea länkkärin märkä uni.

ellauri246.html on line 619: oli suunniteltu 13. maaliskuuta. Sen seurauksena Brodski tuomittiin mahdollisimman suurimpaan mahdolliseen, vuoden 1961 asetuksella, rangaistuxeen, joka on "haitata toisten töitä vuoristossa Leningradin erityisesti siihen nimetyllä alueella 5 vuoden ajan pakollisella työvoimaan osallistumisella asuinpaikassa."

ellauri246.html on line 621: Seitsemän vuoden ajan viittauksen tuottoa vuonna 1965 ja lähtö ulkomailla vuonna 1972. Brodskillä oli outo asema Neuvostoliitossa. Hän pysyi KGB: n näkökulmassa, vaikka suora vaino lakkaa. Skandaali tarina tuomioistuimen kanssa ja Brodskin pidätys johti vallankaappaukseen Leningradin kirjailijoiden liitoksessa, päätettiin yleensä liberaalisti, joka liittyi Brodskyn myönteisesti. Kirjoittajien liiton jäsenexi ei voinut tehdä, koska hän ei ollut melkein painettu, mutta unionissa oli eräänlainen "ammattimainen ryhmä", joka United Heterogeeniset kirjallisuuden tuen half-käyrät, lauluntekijät, pop-luonnokset ja sirkuksen tekijät Revistää jne. Siellä välittömästi palaa Leningradiin, liitteenä Brodsky. Näin ollen hän sai passin leiman, turvallisuustodistus maksuista. Hän jatkoi, kuten ennen pidättämistä, kirjoittamista, kirjoittanut lasten runoja, jotka on joskus painettu läpysköissä nimeltä "Bonfire" -lehdet ja Irsorka, yrittivät muita luokkia - esimerkiksi Lenfilmin elokuva-studiossa olevien ulkomaisten elokuvien kirjallista jalostusta. Ajoittain hänet maksettiin yksityisisstä runoista, jotka keräsivät kunnianosoituksia kuuntelijoilta. Joskus hänellä on levealaisia reikiä niukasti budjetissa, myyvät jäljennöksiä kauniissa ulkomaisissa versioissa Bukinisham. Ne tuotiin lahjaksi ulkomaisille tuttaville.

ellauri246.html on line 625: "Tiesin, että OVIR-kansalaisista ei vain kutsunut sitä ja edes ajatellut, ei jättänyt minua ulkomaille. Sanoin, että olin täynnä myöhään, kellot seitsemällä illalla, ja he: kiitos ja seitsemässä odotamme. Hän otti minut munasoluihin ja ystävällisesti kysyi mitä kuulin. Kaikki on kunnossa, vastaus. Hän sanoo: Olet saanut kutsun Israelille. Kyllä, sanon, sai; Ei vain Israelissa, vaan myös Italiassa, Englannissa, Tšekkoslovakiassa. Miksi et hyödyntää Israelin kutsua, kysyy eversti. Ehkä luulit, ettet anna sinun? No, ajattelin, vastaan, mutta ei tämä tärkein asia. Mitä? - pyytää eversti. En tiedä mitä tehdä siellä, vastaus. Ja täältä keskustelun muutokset. Kind poliisi "sinä", hän menee "sinuun" Sitä minä kerron teille, Brodski. Täytät nyt tämän lomakkeen, kirjoita lausunto, ja päätämme. Ja jos kieltäydy? - Minä kysyn. Eversti tähän: sitten kuumapäivät tulevat sinulle. Olin istumassa vankilassa kolme kertaa. Kaksi kertaa henkisessä sairaalassa ja kaikki voisivat oppia näissä yliopistoissa, hän hallitsi täynnä. Hyvä, sanon. Missä nämä paperit ovat? Se oli perjantai-iltana. Maanantaina uudelleen puhelu: Mene ja siirry passi. Sitten kauppa alkoi - lähtöä. En halunnut mennä heti. Ja he ovat siinä: sinulla ei ole passia. " Brodsky oli liian sidottu - vanhempansa, hänen poikansa, ystäviensä, kotimaisen kaupunkiin, liian paljon vaalia äidinkielen väliaineen jättää peruuttamattomasti. Leningrad KGB:lla on kuitenkin heidän näkemyksensä vanhasta asiakkaasta. Se esitteli kätevän tapauksen päästä eroon arvaamattomasta runoilijalle kerran ja kaikille. Brodsky ei oikeastaan antanut mitään kerätä eikä sanoa hyvästit. 4. kesäkuuta 1972 kymmenen päivää hänen 39. vuosipäivänsä jälkeen Brodsky lensi Leningradista Wieniin. Poistumasta maasta, koska se näytti olevan ikuisesti, menossa Pulkovon lentokentälle, Brodsky kirjoitti kirjeen CPSU: n pääsihteerille, Leonid Brezhnev:

ellauri246.html on line 627: Hyvä Leonid Ilyich, jättäen Venäjälle, ei hänen tahtoaan, mitä voit, tiedän, olen päättänyt vedota sinulle pyynnöstä, oikeus minulle antaa yrityksen tietoisuuteen, että kaikki, mitä olen tehnyt 15 vuotta kirjallisuutta. Työ, se palvelee ja palvelee myös vain venäläisen kulttuurin kunniaa, ei mitään muuta. Haluan pyytää sinua antamaan mahdollisuuden säilyttää olemassaoloani, läsnäoloni kirjallisessa prosessissa. Ainakin kääntäjänä - kapasiteetissa, jossa olen edelleen kannattanut. Uskallan ajatella, että työni oli hyvä työ, ja voisin jatkaa hyötyä. Lopulta sata vuotta sitten harjoitettiin. Minä kuulun venäläiseen kulttuuriin, olen tietoinen siitä, että lopputulos, eivätkä muutosta lopputuloksessa ei voi vaikuttaa. Kieli on muinaisempi ja väistämätön kuin valtio. Minä kuulun venäläiseen kieleen, ja kuten valtio, sitten minun näkökulmasta kirjailijan isänmaallisuus on, miten hän kirjoittaa kansan kielellä, josta hän asuu eikä vala rostrumista . Olen katkera lähteä Venäjältä. Olen syntynyt täällä, kasvoin, asui, ja kaikki, mitä minulla on sielulle, velkaa hänelle. Kaikki on huono, joka putosi minun osuuteeni, jossa on enemmän kuin hyvä päällekkäisyys, enkä koskaan tuntenut Isänmaa. En tunne nyt. Sillä, koska se on lakannut Neuvostoliiton kansalaiseksi, en lakkaa olemasta venäläinen runoilija. Uskon, että tulen takaisin; Runoilijat palautetaan aina: lihassa tai paperilla. Haluan uskoa molempiin. Ihmiset tulivat pois tästä iästä, kun oikeus oli vahva. Tehdä tämä maailmassa liikaa heikkoa. Ainoa oikea asia on ystävällisyys. Pahasta, vihasta, vihaa - anna vanhurskas - kukaan voittaa. Me kaikki tuomittiin samaan: kuolemaan. Minä kuolen, kirjoitat näitä rivejä, kuolet, luen heidät. Meidän asiamme pysyvät, mutta ne tuhoutuvat. Siksi kukaan ei saa häiritä toisiaan tekemään liiketoimintaansa. Edellytykset ovat liian raskaita vaikeuttamaan niitä. Toivon, että ymmärrät minut oikein, ymmärrät mitä pyydän. Pyydän minua antamaan minulle mahdollisuuden jatkaa Venäjän kirjallisuudessa Venäjän maalla. Mielestäni en ole syyllistynyt kotimaani. Päinvastoin mielestäni on paljon oikeuksia. En tiedä, mikä on vastauksesi pyyntööni, hän tapahtuu lainkaan. Se on sääli, etten ole kirjoittanut sinulle ennen, ja nyt ei ole aikaa jäljellä. Mutta kerron teille, että joka tapauksessa, vaikka ihmiset eivät tarvitse kehoa, sieluni on edelleen hyödyllinen. "

ellauri246.html on line 629: Tästä tulee hakematta mieleen Ovidiuxen Tristia.

ellauri246.html on line 633: "Mitä minä haluan henkilökohtaisesti, joten näin jäin yksin itseni kanssa ja mitä voin tehdä. Ja tämän vuoksi olen äärettömän kiitollinen olosuhteista ja maalle. Olin aina houkutteli yksilöllisen vastuun henkeä ja yksityisen aloitteen periaate. Kuulet koko ajan täällä: Yritän nähdä, mitä tapahtuu. Yleensä elää muukalaisessa maassa, sinun täytyy rakastaa jotain hyvin paljon: lakien tai liiketoimintamahdollisuuksien henki tai kirjallisuus tai historia. Rakastan erityisesti kaksi asiaa: amerikkalainen runous ja [amerikkalaisen] lakien henki. Minun sukupolvi, joukko ihmisiä, joiden kanssa olin lähellä, kun olin kaksikymmentä, olimme kaikki individualisteja. Ja ihanteellinen tässä mielessä oli Yhdysvallat: täsmällisesti yksilöllisen hengen vuoksi. Siksi, kun jotkut meistä osoittautuivat täällä, meillä oli tunne, että he tulivat kotiin: osoittautuimme olemaan enemmän amerikkalaisia kuin paikallisia. "

ellauri246.html on line 635: Täällä Yhdysvalloissa Brodsky alkoi valmistaa kaksi kokoelmaa runoja, tämä on "osa puhetta" ja "kauniin aikakauden loppu". Erityisellä trepidilla hän viittasi ensimmäiseen, minkä seurauksena hän oli omistettu kotimaahansa, vanhemmilleen. Kriittiset arviot uusista Broadke-kirjoista olivat hieman, no. Brodsky kuin runoilija äidinkielellään aikaisemmin tuli filologian perinnöstä kuin kriitikot. Hänestä kirjoitti kirjalliset väitöskirjat, artikkelit ja ilmoitti.

ellauri246.html on line 639: Kerran Pohjois-Amerikan mantereella Brodsky alkoi matkustaa paljon. Hän asui Lontoossa, Pariisissa, Amsterdamissa, Tukholmassa, Venetsiassa, Rooman pitkään. Hän ei pitänyt matkailijoiden tarkoituksenmukaista tutustua nähtävyyksiin, mutta hänellä oli kyky mainita uusia kaupunkeja - tiesi piilotettuja arkkitehtuuria ja yksinkertaisesti viihtyisiä kulmia, ravintoloita kaukana sivukaduilla, joissa vain paikalliset julkiset kävelee, lukea Paikallinen lehdistö, innokkaasti keskusteltiin Urban Gossipista. Se tunnetaan erityisesti Brodsky rakastettu Venetsia. Tietenkin tämä rakkaus johtui siitä, että Venetsian tahattomasti muistutti häntä Petersburgin kotikaupungista. Brodsky oli hyvin apoded sillat, kanavat, vesi. Ensimmäistä kertaa hän saapui Venetsiaan, kun siellä oli talvella. Jäädytetty joki, valkoinen kansi ei jättänyt häntä välinpitämättömäksi, ja hän oli ikuisesti liittynyt tähän kaupunkiin. Täällä hän tapasi naisen, jonka kanssa hän otti yhteyttä avioliittoon, ja haudattiin tänne.

ellauri246.html on line 645: Epäilemättä Brodski oli erittäin lahjakas henkilö, ei-standardi, varsinkin tänä aikakaudella, joten hän oli hyvin alttiita. Hänen luovuuttaan oli valtava vaikutus paikkaan, jossa hän syntyi ja kasvoi. Pietarin kosteuden, melankolian, arkkitehtuurin tunkeutuivat Brodsky Poetics, joka vaikutti voimakkaasti pommitusten aikana, Pietarin loputtomat näkökulmat okrain, vesi, moninaisuus heijastuksia - kaikki tämä on jatkuvasti läsnä työstään etenkin varhaisessa vaiheessa, mikä, kuten uskon, oli hedelmällisin runoilija. Ja todisteena, haluan antaa runon nimeltä "laitamille keskustaan":

ellauri246.html on line 653: Joten juoksi taas pieneen ohtaan tuhannen kaaren kautta. 


ellauri246.html on line 661: Jazz harkitsee meitä tervetulleita 


ellauri246.html on line 664: mustat korkit ovat kauniita, ihastuttavia, 


ellauri246.html on line 665: ei sielu eikä lihaa - 


ellauri246.html on line 666: kenen varjo alkuperäisen haudan yläpuolella, 


ellauri246.html on line 679: ja he ryntäsivät turhaan. 


ellauri246.html on line 691: hämmästyttää tuhansia ikkunoita. 


ellauri246.html on line 706: hartioiden pimeissä halauksissa, 


ellauri246.html on line 708: ja täynnä pimeyttä ja rauhaa 


ellauri246.html on line 724: Nevskin tuulirenkaat kärsivällisesti korotetussa harpissa. 


ellauri246.html on line 739: Joku uudet hallitsevat 


ellauri246.html on line 747: Joten turhassa kysyimme anteeksiantoa kuolleissa.

ellauri246.html on line 766: tämän varhain löytää kanssasi, 


ellauri246.html on line 788: Kuinka vanha elää 


ellauri246.html on line 794: Tällä hetkellä, kun Brodsski pidätti hänelle todellisen tragedian, oli naisen tappio, jonka hän piti vaimonsa ja kaikki muu on vain järjetön olosuhteet, jotka aiheuttavat tätä tragediaa. Ja tämän ajanjakson talvi hänelle kulki rakkauden törmäyksestä eikä hallinnon torjuntaa. Tuolloin hän jatkoi työskennellä "Happy Winterin laulujen lyyrisellä syklillä". Nimi ei ollut ironista - sykli on täynnä rakkauden onnellisen jakson muistoja, talvi 1962/63:

ellauri246.html on line 810: Lauseen mukaan Brodsky lähetettiin Konannenskin alueen Konouesky-alueella Konouesky-alueella, Nainanskaya Village. Linkin elämä ei ollut kauhea. Tietenkin linkki ei ollut jokapäiväinen idylli, siellä oli pitkäaikainen kaipuu, joskus tuntuu täydellisestä hylkäämisestä, mutta muistutin BrodSkynsä siitä eri tavoin: "Yksi parhaista elämässäni. Ei ollut pahempaa, mutta parempi - ehkä, se ei ollut. " Maaseudun elämän vaikutelmat kaadettiin tällaisiin runoihin "pohjoiseen reunaan" "Jumala asuu kylässä, joka ei ole kulmissa ...", "Rasolitisessa".

ellauri246.html on line 829: Link Brodsky ajatteli runollisen taiteen säätiöitä. Hän esitteli heidät Yakov Gordinin kirjeeseen 13. kesäkuuta 1965. Siellä on kaksi pääasemaa. Ensimmäinen koskee luovuuden psykologiaa, toinen, joka Brodsky kutsuu "käytännöllisinä" - erillisen runollisen tekstin rakentamisen periaatteet. Psykologisesti tekijän olisi noudatettava vain sen intuitiota, olla ehdottoman riippumaton sääntöjen, normien, lainojen lainoista. "Katso itseäsi ei suhteellisen loput, mutta innoittamana. Hävitä ja anna itsesi kaikki missä tahansa. Jos olet vihainen, älä piilota sitä, anna sen olla töykeä; Jos olet iloinen - myös, anna sen ja trite. Muista, että elämäsi on elämäsi. Piirrä - anna korkeimmat - säännöt eivät ole lakia. Nämä eivät ole sääntöjäsi. Parhaimmillaan ne näyttävät sinun. Ole itsenäinen. Riippumattomuus on paras laatu kaikilla kielillä. Anna sen johtaa sinut tappioon (tyhmä sana) - se on vain tappio. Sinä itse tuo tulokset kanssasi; Ja sitten sinun on vähennettävä pisteitä kuvion tietää, kenen kanssa. Tärkein asia jakeissa on koostumus. Ei tontti, vaan koostumus. Koostumus on tarpeen rakentaa. Sanotaan, tässä on esimerkki: puun jakeet. Aloitat kuvaamaan kaikkea, mitä näet, maasta itse, kiipeää kuvauksessa puun yläosassa. Täällä sinä, kiitos ja suuruus. Sinun täytyy tottua kuvaan yleensä ... ei ole erityistä. Osapuolten on ajateltava viimeisenä. Tietoja Rhyme - Last, Metafora - viimeisimmässä. Mittari on jotenkin läsnä alusta alkaen, - Will, - No, kiitos siitä. Koostumus, ei tontti. Sido Stanza ei logiikkaa, mutta sielun liike - voit ymmärtää yhden ymmärrettävän. "

ellauri246.html on line 844: Samana ajanjaksona Brodsky yritti järjestää julkaisun Moskovanlehdissä. Kuitenkin verbi "yritti" on liian kovaa tästä. Tulostuksen saavuttamiseksi oli tarpeen osoittaa jonkinlainen diplomaattisuus, johon Brodski ei pystynyt. Kun hänet johti kalastajan kirjoittajalle, joka voisi auttaa julkaisuissa, hän oli niin vihainen Rybakov hänen ylimielisyytensä, että hän jopa kolmekymmentä vuotta myöhemmin, hän muistutti muistelmista kokouksesta "huono henkilö, joka halusi lukea tarpeettomia runoja ilman loppua . " Kun v.p. Aksenov esittelee Brodskin "nuorten" toimittajien kanssa, johtanut hänet toimituksellisen hallituksen kokoukseen ", Joseph tästä toimituksellisesta hallituksesta kuuli, että Neuvostoliiton painajainen, jossa nuorten kirjoittajat ovat yksinkertaisesti menettäneet tietoisuuden.<…> Hän sanoi, että hän oli läsnä Sabbath Witchesissa. Ja itse asiassa se oli suurin mahdollinen liberalismi. "

ellauri246.html on line 846: 1965-luvun lopulla tai vuoden 1966 alussa BrodSky lähti julkaisupyynnön Leningradin sivuliikkeeseen "Neuvostoliiton kirjoittaja" runojen kirjoista. Kirja, jonka hän oli kutsunut "Winter Mail" ja se koostuu runoista 1962-1965. Käsikirjoitus keskusteltiin, mutta ... for "mutta" Listautuminen ei voida hyväksyä Brodskin jakeissa - Raamatun teemoja ("Isaac ja Abraham"), Jumalan, Angelsin, Serafimovin mainitseminen. Kokouksen osanottajat selittävät, miksi kaikki sama kirja olisi julkaistava: pysäyttää "kaikenlaisia \u200b\u200bkeskusteluja", "tuhota legendoja, jotka ovat syntyneet hänen nimensä ympärille." Arvioijan arvostelut, runoilija V.A. Joulu ja kriitikko V.N. Alfonsov, päivätty lokakuu ja marraskuu. Molemmat arvostelukäyttäjät tukevat päättäväisesti kirjan julkaisemista. Jos tämä voitaisiin odottaa V.N. Alfonsov ja sitten ruokkivat joulun VSEVOLODin runoilijaa (1895-1977), joka jopa "Isaac ja Abraham" kirjoittavat, että tämä on runo "mielenkiintoinen suunnitelmassa, mielekästä ja kirkas väri", odottamaton. Mutta käsikirjoitus, vaikka se oli melko myönteisestä suhtaudesta, annettiin BrodSky takaisin. Pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin KGB: n Leningradin hallintaan ja tarjosi sopimuksen: hän ilmoitti heille ulkomaalaisista, ja he syövät heidän vaikutusvaltaansa siihen, että runoja Brodsky julkaistiin. Tämän jälkeen Brodsky lopulta heilutti kätensä ajatukselle kirjan painos kotimaassaan.

ellauri246.html on line 848: Hänen ensimmäinen todellinen kirja "Pysähtyy aavikolla", saavutti New Yorkissa vuonna 1970. Tämä on suuri kirja - siinä seitsemänkymmentä runoja, runoja "Isaac ja Abraham" ja "Gorbunov ja Gorchakov", neljä muuta käännöstä John Donna lopulta. Brodskin pääosa käsikirjoituksesta, joka kuljetetaan amerikkalaiselle professorille ja hänen runonsa George Clainin kääntäjälle Leningradissa kesäkuussa 1968. Se oli vaarallinen yritys ja vienti amerikkalaisen salakuljetuksen käsikirjoitus ja erityisesti Brodsky. Viimeisen Sinyavskin ja Danielin viimeaikaisen prosessin jälkeen "käsikirjoitusten siirtäminen länteen" kuulosti "vakoilulta" tai oli "isänmaan pettämistä".

ellauri246.html on line 852: Iltapäivällä ja sokean smithalin valossa, 


ellauri246.html on line 862: "Usein, kun säveltän runon ja yrittää saada riimi, englantilaiset kaatuvat venäläisten sijaan, mutta tämä on kustannukset, joita tämä tuotanto on aina suuri. Ja mikä rytma ottaa nämä kustannukset, jo välinpitämätön "- niin sanotaan Brodsky hänen luovuutesi" teknologia ". "Suurin osa minusta on prosessi, eikä hänen seurauksiaan. Kun kirjoitan runoja englanniksi, on pikemminkin peli, shakki, jos haluat, niin kuutiot. Vaikka olen usein kiinni siitä, että prosessit ovat psykologisia, emotionaalisia ja akustisia identtisiä. "

ellauri246.html on line 864: Nobel-palkinnoista. Brodsky uskoi aina, että hänelle voitaisiin merkitä tämä erittäin arvostettu palkkio. Hänellä oli urheilun luonteeltaan kilpaileva laskimo - nuorista vuosilta välittömän reaktion muiden ihmisten runoihin: Voin tehdä sen paremmin. Eri palkintoja ja palkintoja, jotka putosivat siihen vuoden 1972 jälkeen, hän hoiti pragmaattisesti tai ironisesti antamatta heille paljon merkitystä. Mutta Nobel-palkinto oli hänelle, sekä kaikille venäläisille, erikoishalolle. Nobel-komitean työtä pidetään salaisena, mutta huhujen mukaan Brodski nimitettiin jo vuonna 1980, jolloin Caclaw Milos tuli Laureate. Ja nyt on tietoa Nobelin valinnasta 1987, jossa Brodsky oli mukana. Palkinnon myöntäminen, Nobel komitea laatii lyhyesti, mikä on laureatin tärkein ansio. Diplomassa Brodskyllä seisoi: "Kattavalle kirjallisuudelle, joka erottaa ajatuksen ja runollisen voimakkuuden selkeyden."

ellauri246.html on line 866: Nobel-palkinnon Brodsskin myöntäminen ei aiheuttanut tällaisia riita-asioita ja ristiriitoja kuin muutamat muut Nobel-komitean päätökset. Vuoteen 1987 mennessä hän oli jo tuttu ja eniten sympaattinen luku Euroopan ja Amerikan älyllisissä piireissä. Hänen muistelman proosa oli intiimi ja koskettava. Hänen jakeidensa käännöksissä kunnioitettiin ja joskus ihailua, ja kaikki länsillä tiesivät runolliseen maineeseensa kotimaassaan. Nobel-komitean päätös, suosionosoitukset veteraanien todistuksen mukaan luettiin toimittajille ja yleisölle, oli erityisen voimakas ja pitkä. Brodsky sanoi ensimmäisessä haastattelussa palkinnoista: "Hän loi Venäjän kirjallisuutta, ja Amerikan kansalainen sai sen." Epistä.

ellauri246.html on line 872: Paradoksaalista Brodskyä ei vain runoja vaan myös kohtalo. Lähtö Venäjältä 1972, hän ei tiennyt, voisiko hän koskaan nähdä kotimaahansa. Gorbachevin saapumisen jälkeen Brodsky tuli yhä enemmän kysyäksesi, haluatko palata kotiin. Brodsky puhui yhdelle haastattelijalle: "Ensinnäkin: kaksi kertaa samassa joessa, jota et astu. Toinen: Koska minulla on nyt tämä nizhib, niin pelkään, että olisin ehdottanut erilaisia \u200b\u200bavustajia ja myönteisiä tunteita. Ja on paljon vaikeampi olla positiivisia tunteita kuin olla vihan aihe. Olin noin useita kertoja tulla Venäjälle Incognito, mutta aikaa ei ole, niin terveys puuttuu, niin kiireellisiä tehtäviä on ratkaistava. Lisäksi paluu ei enää ole järkevää. Kaikki mitä haluaisin nähdä tai kuollut tai naimisissa. "

ellauri246.html on line 874: Joseph Alexandrovich kuoli 27. tammikuuta 1996. Alun perin suunniteltiin haudata Brodsky Etelä-Headley. Mutta tämä suunnitelma eri syistä oli hylättävä. Venäjältä Valtion Duuma-apulaiskasvatus Galina STAREGRAM: stä tuli ehdotus kuljettaa runoilijan ruumiin Petersburgiin ja haudata hänet Vasilyevskin saarelle, mutta se merkitsisi ratkaista BrodSky palata kotimaahan. Lisäksi St. Petersburgin hauta olisi vaikea päästä perheelle. Kyllä, ja ei rakastanut Brodskyä, ehkä vain hänen suosionsa, hänen nuorekkaan runo, jossa oli rivejä ", en halua valita, tulen Vasilyevsky Islandiin ...". Venetsian viranomaisten kanssa päätettiin sopimusta San Michelin muinaisen hautausmaahan. Vaatimus marmori hautakivi, sanoja Elegian välein: Letture Pop Omnia Finit, mikä tarkoittaa "kuoleman kanssa kaikki ei pääty."

ellauri246.html on line 882: Joseph Brodsky: Big Book Haastattelu. Ed. I. Zakharova, V. Semi. M., 2000.

ellauri246.html on line 888: Kysymys on kuitenkin: mitä tästä seuraa? Pitäisikö satoja tuhansia muuntaa henkiset lukijat lisäävät suoraan suhteellista riippuvuutta? Mutta tämä ei ole, ja tämä on ehdottomasti, se riittää tarkastelemaan lattiaa spotled ja siksi nopeampi "menetetty sukupolvi" kuusikymmentäluvusta ja se, joka tulee luonnonvaraisten markkinoiden, enimmäkseen silmiinpistävää toisiaan. Jotta, sano, matkustaja-autot ja housut, loput ovat yksinkertaisesti huonontuneet - on kauheaa mennä ulos huoltoliikkeestä 22-23 tuntia (kuitenkin riittävästi rikollista päivällä). Hajoaminen on ilmeistä. Hankittu vapaus ei ollut tämän kansan hampaissa, hän ei epäröi onnea, vaan päinvastoin pahin epäonnea - pienen vähennettynä älykkäiden järjettömien jäännöksistä, jotka voivat olla tyytyväisiä happikäsineisiin.

ellauri246.html on line 890: Korkean lukemisen rooli henkisen kasvun prosessissa on vaikea yliarvioida. Tällainen lukeminen on kuitenkin kevyt, viihde-kirjallisuus vaatii vaivaa. Suuri kulttuuri, kuten huippupisteiden korkein puoli, ei anneta liikkeellä mihin tahansa jalankulkijaan - sen pitäisi olla hihoitettavasti valmistettu. Tietenkin kaikki on aika ja paikka: tietyssä tilanteessa ja "minun karjani, pudonnut" putoaa sieluun, mutta koko saali on, että tämä ei vaadi erityisiä ponnisteluja osallistujalta, yksi esteettinen muodostuminen! Joten henkisen kulttuurin hallitsemisen prosessissa emme voi tehdä yhden weseltisen ilon kanssa; Esillä, toisin sanoen Ymmärtäminen, lukeminen on "työvoima ja luovuutta" (V. Asmus), "sielu on velvollinen!" (N. Zabolotsky), "INI, joka kynnet" (V. Mayakovsky).

ellauri246.html on line 903: Hän nopeasti läpäisi jäljitelmäkauden väistämättä mihinkään alkuun. Hänen jakeissaan nopeasti valloitti täydellisen laitoksen, osittain ilmaistuna erityisellä tavalla runoilijaa lukemaan runoja julkisesti. Lyhyessä ajassa hän otti hallussaan ammattitoiminnan prosessin, jonka ansiosta hän voi ylittää virallisten esineiden yleisen tason. Samaan aikaan hän kirjoitti juuri sen, mitä hän halusi, ei mitä sallittu.

ellauri246.html on line 905: Vuoteen 1960 mennessä I. Brodsky oli jo tunnettu esimerkkeistä kirjallisuuden nuorten keskuudessa, mikä tekee uudesta epävirallisesta kirjallisuudesta ja vanhemman sukupolven rehellisistä kirjallisista ammattilaisista. Kirjalliset toiminnot eivät tietenkään tunnistaneet sitä. Runoilija itsensä synnynnäisten tunteiden ja tehokkuuden ansiosta ja ansioisesti hankitun kunnioituksen vuoksi ei nöyryyttänyt, ei nöyryyttänyt kustantajien kynnysarvoja. Ystävät yrittivät tehdä hänet ja järjestämällä tuloja runollisista käännöksistä. I. Brodsky ei ollut tarpeeksi aikaa ilmaista itseään lahjakas kääntäjä. Mutta hänen käännöksensä osoittautuivat myös lahjakkuuden tason tasolle sallitusta. Tilaukset ovat harvoin ilmestyneet ja tuskin maksavat kahvin kustannuksia, tyytyväisiä, muuten näinä päivinä humalassa Joseph työskentelyn aikana.

ellauri246.html on line 907: Toisessa maassa ja muina aikoina nopeaa mainetta tuovat runon muutaman vuoden vaurauden ja kykenevä työskentelemään. Kuitenkin ns. Khrushchev Thawin neuvostossa, joka ei ole pelkästään riistetty viimeisistä mahdollisuuksista julkaisemaan runojaan painettuna, mutta myös herättivät ideologisen valvonnan elimiä ja tukahduttamista. Vision silmissä runoilija, syvällinen omassa maailmassaan omalla suhteellaan omalla suhteellaan, aika, ikuisuus, tuodaan melkein keisarillisen järjestelmän pohjalta.

ellauri246.html on line 909: Vuonna 1964 I. Brodski pidätettiin Schurm ja tuomittiin viisi vuotta viitaten Neuvostoliiton julistuksen kehittämiseen "Vastuu tonnestriasta". Tunedomia kutsutaan lukutaitoiseksi työksi, joka on kokeillut runoilija voittavia vakavuutta rikoksen kustannuksella, erityisesti vakavassa nuoressa iässä. Solemnian valitulla Neuvostoliiton kirjailijoiden hallitus, Ryano osallistui siihen, että järjestäytynyt KGBGN-tuomioistuin päätyi vastaavaan virkkeeseen.

ellauri246.html on line 911: Mutta A. A. Akhmatovan, S. ya. Marshak, D. D. Shostakovich, monet muut kunnolliset ihmiset ja laajat kampanjat, jotka todettiin vastaus ja ulkomailla, I. Brodsky oli ennen vuotta 1965.

ellauri246.html on line 914: Nämä aika, länsi alkaa julkaista I. Brodskin kirjoja vuodesta 1965: "runo ja runot", "pysäkki autiomaassa". I. BrodSky tulee epävirallisen kirjallisuuden ensimmäinen runollinen hahmo. Jokainen uusi tuote havaitaan kattavalla tapahtumalla, se ulottuu välittömästi suulliseen lähetykseen, SamizDat-uusintapainoksi lähetetään Venäjän ulkomaisille versioille. Kokoelman ja vastaavanlaisen ystävällisen kirjallisuuden lisäksi kaikki itsenäinen nuori kirjallisuus ja taide ulottuu arvovaltaiseen.

ellauri246.html on line 918: Vuonna 1972, Joseph Brodsky lähetetään pahvilaatikossa Yhdysvaltoihin, jossa runoilija asettuu, kaikki, joka tulee kynästä, siirtyy välittömästi sinettiin, mutta hänen lukijoiden lukumäärä on nyt monien satojen maahanmuuttajien ja asiantuntijoiden asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tämä on varsin tuskallista kirjailijalle, törmäys on myös se, että Joseph toi itselleen täysin vastuuvapauslauseke Venäjältä. Kaksi infarktia ymmärtävät hänet. Mutta Jumalan ja amerikkalaisten lääkäreiden ansiosta hän pääsi ulos vaarallisesta valtiosta. Kaiken seikan, että I. Brodssky löytyi Amerikasta, kunnioittaen kulttuuriyhteiskuntaa, hyväntekeväisyyteen työhön, laajaan tunnustukseen. Hän kirjoittaa Venäjän englantia, opettaa kirjallisuutta yliopistoissa ja korkeakouluissa.

ellauri246.html on line 922: I. Brodsskyn Nobelin palkinto ei ole odottamaton. Hän oli tietysti oikeutetusti nolo siitä, että viides venäläinen kirjailija on sekin amerikkalainen. Nobel-komitea noudattaa kaavaa kuin sarjamurhaaja.

ellauri246.html on line 931: Valtio, politiikka, ennakkoluuloja, rahaa mahtavasti yksityiselämässä. Jokaisen todellisen runosepin unelma, ideanreikä todellinen älykäs oleskelu kaikissa olosuhteissa itsenäisinä ilmaisina. Joskus se on mahdollista vain oman elämänsä hinnalla.

ellauri246.html on line 933: Onneksi I. Brodsky ei tarvitse puolustaa oikeuttaan olla vain niitä, jotka hän teki ymmärryksen Jumalan kalastuksesta, tällaisesta. Ilman näkyvää ponnistusta hän oli läpäissyt samalla tavalla ja kaikki kiusaukset ainakin jälleen tukehtumalla juottamisen hyvinvoinnin nimessä. Ja näissä kiusauksissa monet ihmiset, jotka halusivat kutsua runoilijoita, menetettiin, ja ne tehtiin yksinkertaisesti rimed conjunktuurin välineisiin muuttuu muotin ja poliittisten tuulien muutoksella.

ellauri246.html on line 939: Runojen ensimmäiset jakeet I. Brodskogokonza viisikymmentäluvulla ja kuusikymmentäluvun alussa kirjoitettiin ikään kuin tarkoituksella kaikkiin SOVDEOPIAN-kirjallisuuden yhteiskunnallisen realismin kirjallisuuden yhdessä. Se ei kuitenkaan ollut tahallinen, vaan vain luonnollinen ihmisen kirjallinen asema. Hän oli valmis voidessaan heille odottamattoman lahjan millä tahansa hyväntahtoisten lukijoiden kanssa tai pikemminkin sanoa: kuuntelijoita. Runoja, satunnaisesti tai heidän toivottomuuden hyvyyteen, osoittautui helposti huhuilla. Ja monet Josephzhin runoista tuohon aikaan: "Ei maa, eikä odotan ...", "kelluu kaipaamassa selittämättömässä ..." - nopeasti ja pitkään he muistavat. Ne suoritetaan kitaran ja muiden työkalujen alla. Heidän tekniikansa täyttyminen oli melko musiikki.

ellauri246.html on line 941: Monet epigonit, polttamalla intohimo hänen Brodsky, enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi jäljitellä tätä, väittää, että se ei ole todella herkkä varhain Brodsky ja Flood Samizdat, Tamizdat toissijaiset tutkijat. Jos Joseph Brodskilla oli tavoite liukua imitatorit, OnMog olisi laittaa laakerit, kirjoittamalla jo "Petersburg Roman" ja "Pilgrims". Hänellä ei ollut tavoitetta ja ehkä ei ollut tietoisia mitään tietoisuutta.

ellauri246.html on line 945: Yksikään edellä mainituista runoilijoista, jotka on listattu hänen suosikki runoilijoissa, aiheutti murtumia runoissaan. Hän osoittautui aikaisin mieluiten valmiiksi runoilijan parannuksiin. Brodskin runollinen järjestelmä, joka puhuu nykyaikaisen analyysin kielellä, tämä on avoin järjestelmä, joka vaikuttaa itsestään hyvin hyödyksi. Readerilla ei ole vimmun runoilijan hyvin rauhallista upottamista vaan melko vaikeaa testiä. Vuosien varrella Joseph on yhä halukas kääntämään runollinen resurssi, päätelmät ja tekniikat naapurimaailmasta, houkuttelee metafyysisen filosofian, teologian, erilaisia taiteita ja tiedettä, ei laiminlyödä ironiaa, sukupuolena ja politiikassa. Universumin tragediamalli, joka mieluummin I. Brodsky Comedy, ei myöskään lieventää lukijan käsityspääsyä. Hän todella pakkaa kieltä mahdollisimman paljon. Tai kielen uuvuttava? Tämä seikka edellyttää lukijoiden leksikaalista valmistelua.

ellauri246.html on line 947: "Kaikki minun runoni, vähemmän, samasta asiasta: aika," Joseph Brodsky sanoi yhdessä haastattelussa. Eli huumeiden aihe - aika suurella kirjaimella. Ja tontti, jos voit sanoa niin, sen runous on itse runoilija.

ellauri246.html on line 955: Thrice Silent, kaksi kertaa tuli harja. 


ellauri246.html on line 972: It is the details that delight. Donne hated milk. Mortally sick, about to celebrate his death by sitting for his portrait in a shroud, he was urged by his doctor that ‘by Cordials, and drinking milk twenty days together, there was a probability of his restoration to health’. Donne would have none of it. The doctor (a Dr Fox, son of the author of the ‘Boke of Martyrs’) insisted that his patient should at least try. Donne thereupon drank milk – but for ten days only. Then he told Dr Fox that he would not drink the stuff for another ten days even ‘upon the best moral assurance of having twenty years added to his life’.

ellauri246.html on line 974: John Stubbs repeats this anecdote from Isaac Walton’s Life of Dr John Donne (1640), which remains a readable piece of work for all its faults. Walton was somewhat cavalier in matters of chronology, jumbling or telescoping events to suit his sense of emotional rightness. Tämä kasku löytyy myös Tauno Körilään Suuresta kaskukirjasta. Kaskuissa on aika lailla toistoa, koska Taunolla ei ollut käytössään tietotekniikkaa. No niin on näissä paasauxissakin, vaikka on.

ellauri247.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri247.html on line 43: hahrogersphotography.com/gallery/Upload/MM09-1498.jpg" height="190px" />

ellauri247.html on line 48: 2020-luvun suomalainen mies: Keeppa päässä väärinpäin ja lököttävät pehmyrit. Lyhyt pusakka ja kumitossut jalassa talvikelillä. Tukka singlattu niskasta ja parta röyheä kuin Kippari Kallen vihamiehellä.

ellauri247.html on line 50: Tuntuu siltä että kaikki 3. vuosituhannen tiede- ja  cyborgiratkaisut on tehneet apinoista entistäkin luotaantyöntävämpiä. Nyt ylilyöntejä ei jarruta enää mikään. Ei partnerin mezästys, ei kantavaxi tulemisen pelko, ei vammat eikä sairaudet, ei sukulaisten närkästys, ei köyhyys eikä vanhuus, ystävien puute, yläkerran johtoportaan kosto; kaikkeen on meillä lääkkeet nyt, siis antaa mennä vaan.

ellauri247.html on line 61: Nyt ilmestyvä Suuri Kaskukirja on laajin, mitä suomen kielellä koskaan on ilmestynyt. Se sisältää lähes 3000 kaskua maailman kaikilta kolkilta ja eri aikakausilta. Esikuvana olen käyttänyt amerikkalaista Edmund Fullerin toimittamaa Thesaurus of Anecdotes -nimistä taskukirjaa, jonka käyttöoikeuden kustantaja on hankkinut ja josta olen ammentanut lähes yhdeksansataa kaskna.

ellauri247.html on line 66: Suomalainen laitos on suunniteltu meikäläistä huumorintajua ja makua vastaavaksi, eli huomattavasti alkuteosta puisevammaxi, ja siinä on enemmän kuin esikuvateoksessa kaskuja Skandinaviasta, Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Suomalaisia anekdootteja on runsaasti, myös aivan viime ajoilta. Kymmenen viime vuoden ajan olen erikoisesti kerännyt niitä ja Suureen Kaskukirjaan olen ottanut parhaita paloja aikaisemmin julkaisemistani kaskukirjoista sekä Suomen Kuivalehden vanhoista vuosikerroista. Parhaat jutut näyttävät olevan väsyneitä vanhoja vitsejä milloin kenenkin suuhun pantuina. Niita on kokoelmassani aika paljon.

ellauri247.html on line 68:   Toivon hartaasti, että Suuri Kaskukirja kuluu Suomen kansan käsissä ja auttaa sitä selviytymään vaikean ajan ylize, kärsittyämme juuri nazi-Saxan apupoikina urhean neuvostokansan kädestä varsinaisen rökäletappion.

ellauri247.html on line 79:   
ellauri247.html on line 87: 	The missionary William Ridley adopted the name of Baiame for the Christian God when translating into Gamilaraay (the language of the Kamilaroi). It is sometimes suggested that Baiame was a construct of early Christian missionaries, but K Langloh Parker dated belief in Baiame to (at latest) 1830, prior to missionary activity in the region.

ellauri247.html on line 89: Catherine Eliza Somerville Stow (1 May 1856 – 27 March 1940), who wrote as K. Langloh Parker, was a South Australian born writer who lived in northern New South Wales in the late nineteenth century. She is best known for recording the stories of the Ualarai around her. Her testimony is one of the best accounts of the beliefs and stories of an Aboriginal people in north-west New South Wales at that time. However, her accounts reflect European attitudes of the time. Anyways, she was not around before Ridley. William Ridley (14 September 1819 – 26 September 1878) was an English Presbyterian missionary who studied Australian Aboriginal languages, particularly Gamilaraay, before Catherine was more than a twinkle in her daddy's eye. Baiame may have been some abo hero before Bill's arrival, but the details about his doings could still be coloured by the Middle Eastern tentmen's literary treasure brought in by Bill.  

ellauri247.html on line 93: 	Narahdarn, the bat, wanted honey. He watched until he saw a Wurranunnah, or, bee alight. He caught it, stuck a white feather between its hind legs, let it go and followed it. He knew he could see the white feather, and so follow the bee to its nest. He ordered his two wives, of the Bilber tribe, to follow him with wirrees to carry home the honey in. Night came on and Wurranunnah the bee had not reached home. Narahdarn caught him, imprisoned him under bark, and kept him safely there until next morning. When it was light enough to see, Narahdarn let the bee go again, and followed him to his nest, in a gunnyanny tree.

ellauri247.html on line 95: 	Marking the tree with his combo (stone tomahawk) that he might know it again, he returned to hurry on his wives who were some way behind. He wanted them to come on, climb the tree, and chop out the honey. When they reached the marked tree one of the women climbed up. She called out to Narahdarn that the honey was in a split in the tree. He called back to her to put her hand in and get it out. She put her arm in, but found she could not get it out again. Narahdarn climbed up to help her, but found when he reached her that the only way to free her was to cut off her arm. This he did before she had time to realise what he was going to do, and protest. So great was the shock to her that she died instantly. Narahdarn carried down her lifeless body and commanded her sister, his other wife, to go up, chop out the arm, and get the honey. She protested, declaring the bees would have taken the honey away by now. "Not so," he said; "go at once." 

ellauri247.html on line 97: 	Every excuse she could think of, to save herself, she made. But her excuses were in vain, and Narahdarn only became furious with her for making them, and, brandishing his boondi, drove her up the tree. She managed to get her arm in beside her sister's, but there it stuck and she could not move it. Narahdarn, who was watching her, saw what had happened and followed her up the tree. Finding he could not pull her arm out, in spite of her cries, he chopped it off, as he had done her sister's. After one shriek, as he drove his combo through her arm, she was silent. He said, "Come down, and I will chop out the bees' nest." But she did not answer him, and he saw that she too was dead. Then he was frightened, and climbed quickly down the gunnyanny tree; taking her body to the ground with him, he laid it beside her sister's, and quickly he hurried from the spot, taking no further thought of the honey. What a piece of shit. 

ellauri247.html on line 99: 	As he neared his camp, two little sisters of his wives ran out to meet him, thinking their sisters would be with him, and that they would give them a taste of the honey they knew they had gone out to get. But to their surprise Narahdarn came alone, and as he drew near to them they saw his arms were covered with blood. And his face had a fierce look on it, which frightened them from even asking where their sisters were. They ran and told their mother that Narahdarn had returned alone, that he looked fierce and angry, also his arms were covered with blood. Out went the mother of the Bilbers, and she said, "Where are my daughters, Narahdarn? Forth went they this morning to bring home the honey you found. You come back alone. You bring no honey. Your look is fierce, as of one who fights, and your arms are covered with blood. Tell me, I say, where are my daughters?" 

ellauri247.html on line 101: "Ask me not, Bilber. Ask Wurranunnah the bee, he may know. Narahdarn the bat knows nothing." And he wrapt himself in a silence which no questioning could pierce. Leaving him there, before his camp, the mother of the Bilbers returned to her dardurr and told her tribe that her daughters were gone, and Narahdarn, their husband, would tell her nothing of them. But she felt sure he knew their fate, and certain she was that he had some tale to tell, for his arms were covered with blood. 

ellauri247.html on line 103: The chief of her tribe listened to her. When she had finished and begun to wail for her daughters, whom she thought she would see no more, he said, "Mother of the Bilbers, your daughters shall be avenged if aught has happened to them at the hands of Narahdarn. Fresh are his tracks, and the young men of your tribe shall follow whence they have come, and finding what Narahdarn has done, swiftly shall they return. Then shall we hold a corrobboree, and if your daughters fell at his hand Narahdarn shall be punished." 

ellauri247.html on line 105: The mother of the Bilbers said: "Well have you spoken, oh my relation. Now speed ye the young men lest the rain fall or the dust blow and the tracks be lost." Then forth went the fleetest footed and the keenest eyed of the young men of the tribe. Ere long, back they came to the camp with the news of the fate of the Bilbers. 

ellauri247.html on line 106: That night was the corrobboree held. The women sat round in a half-circle, and chanted a monotonous chant, keeping time by hitting, some of them, two boomerangs together, and others beating their rolled up opossum rugs. 

ellauri247.html on line 108: Big fires were lit on the edge of the scrub, throwing light on the dancers as they came dancing out from their camps, painted in all manner of designs, waywahs round their waists, tufts of feathers in their hair, and carrying in their hands painted wands. Heading the procession as the men filed out from the scrub into a cleared space in front of the women, came Narahdarn. The light of the fires lit up the tree tops, the dark balahs showed out in fantastic shapes, and weird indeed was the scene as slowly the men danced round; louder clicked the boomerangs and louder grew the chanting of the women; higher were the fires piled, until the flames shot their coloured tongues round the trunks of the trees and high into the air. One fire was bigger than all, and towards it the dancers edged Narahdarn; then the voice of the mother of the Bilbers shrieked in the chanting, high above that of the other women. As Narahdarn turned from the fire to dance back he found a wall of men confronting him. These quickly seized him and hurled him into the madly-leaping fire before him, where he perished in the flames. And so were the Bilbers avenged. Good work, bare-butt boys, and good riddance for the bad rubbish. 

ellauri247.html on line 114: 	GLOSSARY Bahloo, moon. Beeargah, hawk. Beeleer, black cockatoo. Beereeun, prickly lizard. Bibbee, woodpecker, bird. Bibbil, shiny-leaved box-tree. Bilber, a large kind of rat. Bindeah, a prickle or small thorn. Birrahlee, baby. Birrableegul, children. Birrahgnooloo, woman's name, meaning "face like a tomahawk handle." Boobootella, the big bunch of feathers at the back of an emu. Boolooral, an owl. Boomerang, a curved weapon used in hunting and in warfare by the blacks; called Burren by the Narran blacks. Borah, a large gathering of blacks where the boys are initiated into the mysteries which make them young men. Bou-gou-doo-gahdah, the rain bird. Bouyou, legs. Bowrah or Bohrah, kangaroo. Bralgahs, native companion, bird. Bubberah, boomerang that returns and bumps you in the back of your head. Buckandee, native cat. Buggoo, flying squirrel. Bulgahnunnoo, bark-backed. Bunbundoolooey, brown flock pigeon. Bunnyyarl, flies. Byamee, man's name, meaning "big man." Bwana, African sir. Capparis, caper. Combi, bag made of kangaroo skins. Comfy, foldable plastic pillow. Cookooburrah, laughing jackass. Coorigil, name of place, meaning sign of bees. Corrobboree, black fellows' dance. Cunnembeillee, woman's name, meaning pig-weed root. Curree guin guin, butcher-bird. Daen, black fellows. Dardurr, bark, humpy or shed. Dayah minyah, carpet snake (vällykäärme). Deegeenboyah, soldier-bird. Decreeree, willy wagtail. Dinewan, emu. Dingo, native dog. Doonburr, a grass seed. Doongara, lightning. Dummerh, 2nd rate pigeons. Dungle, water hole. Dunnia, wattle. Eär moonan, long sharp teeth. Effendi, Turkish sir. Euloo marah, large tree grubs. Edible. In fact yummy. Euloo wirree, rainbow. Gayandy, borah devil. Galah or Gilah, a French grey and rose-coloured cockatoo. Gidgereegah, a species of small parrot. Gooeea, warriors. Googarh, iguana. Googoolguyyah, run into trees. Googoorewon, place of trees. Goolahwilleel, absolutely top-knot pigeon. Gooloo, magpie. Goomade, red stamp. Goomai, water rat. Goomblegubbon, bastard or just plain turkey. Goomillah, young girl's dress, consisting of waist strings made of opossum's sinews with strands of woven opossum's hair hanging about a foot square in front. Yummy. Goonur, kangaroo rat. Goug gour gahgah, laughing-jackass. Literal meaning, "Take a stick of bamboo and boil it in the water." Grooee, handsome foliaged tree bearing a plum-like fruit, tart and bitter, but much liked by the blacks. Guinary, light eagle hawk. Guineboo, robin redbreast. Gurraymy, borah devil. Gwai, red. Gwaibillah, star. Kurreah, an alligator. Mahthi, dog. Maimah, stones. Maira, paddy melon. Massa, American sir. May or Mayr, wind. Mayrah, spring wind. Meainei, girls. Midjee, a species of acacia. Millair, species of kangaroo rat. Moodai, opossum. Moogaray, hailstones. Mooninguggahgul, mosquito-calling bird. Moonoon, emu spear. Mooregoo, motoke. Mooroonumildah, having no eyes. Morilla or Moorillah, pebbly ridges. Mubboo, beefwood-tree. Mullyan, eagle hawk. Mullyangah, the morning star. Murgah muggui, big grey spider. Murrawondah, climbing rat. Narahdarn, bat. Noongahburrah, tribe of blacks on the Narran. Nullah nullah, a club or heavy-headed weapon. Nurroo gay gay, dreadful pain. Nyunnoo or Nunnoo, a grass humpy. Ooboon, blue-tongued lizard. Oolah, red prickly lizard. Oongnairwah, black driver. Ouyan, curlew. Piggiebillah, ant-eater. One of the Echidna, a marsupial. Quarrian, a kind of parrot. Quatha, quandong; a red fruit like a round red plum. Sahib, Indian sir. Senhor, Brazilian sir. U e hu, rain, only so called in song. Waligoo, to hide. Wahroogah, children. Wahn, crow. Walla Walla, place of many waters. Wallah, I swear to God. Wallah, Indian that carries out a manual task. Waywah, worn by men, consisting of a waistband made of opossum's sinews with bunches of strips of paddy melon skins hanging from it. Wayambeh, turtle. Weeoombeen, a small bird, girl's name. Some thing like robin redbreast, only with longer tail and not so red a breast. Willgoo willgoo, pointed stick with feathers on top. Widya nurrah, a wooden battle-axe shaped weapon. Wirree, small piece of bark, canoe-shaped. Wirreenun, priest or doctor. Womba, mad. Wondah, spirit or ghost. Wurranunnah, wild bees. Wurranunnah, tame bees. Wurrawilberoo, whirlwind with a devil in it; also clouds of Magellan. Yaraan, white gum-tree. Yhi, the sun. Yuckay, oh dear!

ellauri247.html on line 124: In 1898 the pioneer ethnologist W.E. Roth wrote a letter to the Australasian pointing out that gang-oo-roo did mean 'kangaroo' in Guugu Yimidhirr, but this newspaper correspondence went unnoticed by lexicographers. Finally the observations of Cook and Roth were confirmed when in 1972 the anthropologist John Haviland began intensive study of Guugu Yimidhirr and again recorded /gaNurru/.

ellauri247.html on line 127: Musta tuntuu et mä näin tän Dixonin Sydneyssä vuonna 2002. Tai sitten en. Ainakin mä öizin Cape Tribulationilla kahden saxalaisen repputytön kanssa alasängyssä kovaäänisesti pieraisten (tästä saattaakin jo olla paasaus). Tytöt sanoivat ach Mensch ja polisivat paljon pahaa likaisesta vanhasta äijästä saxaxi. Minkä jälkeen sanoin kovaa Bitte um Verzeihung Mädels, ich habe nur gerülpst. Senjälkeen ne vaikenivat kokonaan.

ellauri247.html on line 129: Cape Tribulation was named by British navigator Lieutenant James Cook on 10 June 1770 (log date) after his ship scraped a reef north east of the cape, whilst passing over it, at 6pm. Cook steered away from the coast into deeper water but at 10.30pm the ship ran aground, on what is now named Endeavour Reef. The ship stuck fast and was badly damaged, desperate measures being needed to prevent it foundering until it was refloated the next day. Cook recorded "...the north point [was named] Cape Tribulation because "here begun all our troubles".

ellauri247.html on line 131: James Cook, RN named the river in 1770 after he was forced to beach his ship, HMS Endeavour, for repairs in the river mouth, after damaging it on Endeavour Reef. Joseph Banks named the river the Endeavours River but the form Cook used, Endeavour River, has stuck.

ellauri247.html on line 133:   Cook and his crew remained for almost seven weeks and made contact with the local Guugu Yimithirr Aborigines, while the naturalists Joseph Banks and Daniel Solander made extensive collections of native flora, while Sydney Parkinson illustrated much of the flora and fauna of the region. Botanical specimens were also collected by Alan Cunningham after he arrived on HMS Mermaid, captained by Philip Parker King on 28 June 1819.

ellauri247.html on line 143: Eräässä lehdessä sotkeutui kerran lähetystyön kuvauxeen muutama rivi ruokaohjeesta. Taittovirheen ansiosta tuli tekstistä seuraavanlainen: »Lähetyssaarnaajien kertoman mukaan lähetystyö edistyy mitä parhaiten. Neekerilapsia on heidän alueellaan Afrikassa kastettu viimeisten 30 vuoden aikana suuret joukot. Helpoin tapa saada ne mureiksi on nuijiminen, jota jatketaan siksi, kunnes liha on kaikin puolin pehmennyt. Sitten niiden päälle sirotetaan pippuria, minkä jälkeen ne paistetaan. Toivoa sopii, että heistä aikaa myöten tulee hyviä kristittyjä.

ellauri247.html on line 151: Muuan kerjäläinen pyysi kerran kadulla almua tohtori Smollettilta, joka erehdyksessä antoi hänelle kokonaisen kultaguinean. Miesparka katseli hämmästyneenä suurta antia ja lähti sitten juoksemaan jalomielisen lahjoittajan jälkeen selittäen saaneensa liian paljon. Smollett ihastui miehen käytöksestä niin, että antoi hänelle vielä toisenkin guinean huudahtaen:  Minkälaisen murjun onkaan rehellisyys ottanut asuinsijaxeen! Ja minkälaisen palazin jakomielisyys!

ellauri247.html on line 163: Runoilija Alexander Pope keksi pilkkasanan »sinisukka». Se syntyi onnettoman rakkauden seurauksena. Lady Montagu, kaunotar ja hienosti sivistynyt kirjailija, oli Lontoon henkisen elämän keskipiste ja kirjallisen salongin kuningatar. Häneen oli Pope silmittömästi rakastunut, saavuttamatta kuitenkaan vastarakkautta. Hän kosti ylpeälle kaunokaiselle suunnaten tähän purevien vitsien, satiirien ja komparunojen nuolet. Ennen kuin hän oli saanut rukkaset, hän oli huomannut sydämensä valitussa eräitä yksityiskohtia, joita hän sepitteissään säälimättömästi paljasti. Ihana lady Montagu ei näet lainkaan hoitanut käsiään ja käytti mielellään sinisiä sukkia. Pope aloitti sotaretkensä komparunolla: »Palvontani kohteella on taito lumota miehiä, mutta häneltä puuttuu taitoa pestä käsiään. Pope huolehti siitä, että hänen ivasäkeensä levisivät kaikkialle, ja hänen onnistui saada naurajat puolelleen. Myös hänen lausumansa naisesta, jolla on taivaansiniset sukat, tuli siivekääksi. Siitä lähtien on kirjailevia naisia mainittu pilkkanimellä "sinisukka».

ellauri247.html on line 165:     Meniköhän se ihan noin? Kz. alempaa.

ellauri247.html on line 175:   Tuo löytyi Tauno Köriläältä, alkuperäinen oikeistotörähdys on tässä. Paizi että Macaulay oli pikemminkin demokraatti kuin republikaani, mutta kaikkihan on suhteellista. 

ellauri247.html on line 177:   The Tory Samuel Johnson was a critic of her politics: Sir, there is one Mrs. Macaulay in this town, a great republican. One day when I was at her house, I put on a very grave countenance, and said to her, "Madam, I am now become a convert to your way of thinking. I am convinced that all mankind are upon an equal footing; and to give you an unquestionable proof, Madam, that I am in earnest, here is a very sensible, civil, well-behaved fellow-citizen, your footman; I desire that he may be allowed to sit down and dine with us." I thus, Sir, shewed her the absurdity of the levelling doctrine. She has never liked me since. Sir, your levellers wish to level down as far as themselves; but they cannot bear levelling up to themselves. They would all have some people under them; why not then have some people above them?

ellauri247.html on line 179: The increasingly radical nature of her work and her scandalous marriage on 14 November 1778 to William Graham (she was 47, he was 21) damaged her reputation in Britain, where she lived in Bath, and, later, in Binfield, Berkshire. William was the younger brother of the sexologist James Graham, inventor of the Celestial Bed.

ellauri247.html on line 181: After travelling in Holland, Germany and Russia in 1776, Graham set up practice in Bath, Somerset. Advertisements promoting cures using "Effluvia, Vapours and Applications ætherial, magnetic or electric" attracted his first celebrity patient, the historian Catharine Macaulay. She became the subject of scandal in 1778 when she married James Graham’s 21-year-old brother William, who was less than half her age. At the end of 1792, Graham began to experiment with extended fasting to prolong his life. He died at his home in Edinburgh in 1794. Grahamille kävi kuin mustalaisen hevoselle, kuoli juuri kun oli oppimassa paastolle.

ellauri247.html on line 186:     Tobias George Smollett (1721 Dalquhurn, Dumbartonshire, Skotlanti – 1771 Livorno, Italia) oli skotlantilainen kirjailija. Hän opiskeli Glasgow'n yliopistossa, jossa hän oli välskärin ja apteekkarin opissa ja joutui 1741 ottamaan paikan muutamaksi vuodeksi välskärinä espanjalaiseen Amerikkaan määrätyssä sotalaivassa tarjottuaan turhaan murhenäytelmäänsä The Regicide julkaistavaksi (painettu 1749).

ellauri247.html on line 188:     Palattuaan kotimaahan 1746 hän julkaisi satiirit Advice ja Reproof, mutta vasta runo "Tears of Scotland", jossa hän ruoskii Cullodenin taistelun jälkeisiä hallituksen joukkojen julmuuksia, sekä romaanit Roderick Random (1748), jonka esikuvana on ollut Alain-René Lesagen veijariromaani Gil Blas, ja Peregrine Pickle (1751) saivat laajempaa huomiota. Hän kuvaa niissä merielämää mainiosti ja niin realistisesti, että laivastossa tehtiin niiden ansiosta useita uudistuksia, mm nenäkkäiden välskärien kölihaalaus,

ellauri247.html on line 191:     Smollett ei ollut merkittävä, mutta hän on luonut klicheisiä hahmoja, jotka ovat olleet esikuvina myöhempien aikojen kirjailijoille, etenkin Charles Dickensille. Hän on kirjoittanut laajan Englannin historian History of England (1758) ja kääntänyt englanniksi Don Quijoten (1755). Smollett toimi laivalääkärinä 1741–1743 Länsi-Intian reitillä ja yritti suorittaa 1750x lääketieteen tutkinnon. Hän harjoitti ammattia jonkin aikaa Lontoossa, ennen kuin siirtyi vapaaksi kirjailijaksi ja toimittajaksi. Hän käänsi 38 osaa Voltairen teoksia englanniksi. Hän asui vuodesta 1769 Italiassa.

ellauri247.html on line 197: In W. M. Thackeray's novel Vanity Fair, Rebecca Sharp and Miss Rose Crawley read Humphry Clinker: "Once, when Mr. Crawley asked what the young people were reading, the governess replied 'Smollett'. 'Oh, Smollett,' said Mr. Crawley, quite satisfied. 'His history is more dull, but by no means so dangerous as that of Mr. Hume. It is history you are reading?' 'Yes,' said Miss Rose; without, however, adding that it was the history of Mr. Humphry Clinker."

ellauri247.html on line 199: Charles Dickens's David Copperfield mentions that his young protagonist counted Smollett's works among his favourites as a child.

ellauri247.html on line 201: John Bellairs referenced Smollett's works in his Johnny Dixon series, where Professor Roderick Random Childermass reveals that his late father Marcus, an English professor, had named all his sons after characters in Smollett's works: Roderick Random, Peregrine Pickle, Humphry Clinker, and even "Ferdinand Count Fathom", who usually signed his name F. C. F. Childermass.

ellauri247.html on line 205:     In Hugh Walpole's fifth novel Fortitude, the protagonist Peter refers to Peregrine Pickle as a text that inspired him to document his own memoirs.

ellauri247.html on line 207: L’Histoire de Gil Blas de Santillane est un roman d'inspiration picaresque de l'écrivain français Alain-René Lesage, paru entre 1715 et 1735. Lesage joue avec les références antiques et picaresques qu'il détourne. Et l'inspiration antique marque l’œuvre jusque dans le découpage en douze livres, qui rappelle les douze chants de l'Énéide.

ellauri247.html on line 209: L'Histoire de Gil Blas de Santillane n'est pas un roman picaresque puisque le personnage éponyme monte au fur et à mesure l'échelle sociale contrairement au picaro qui, lui, cherche en vain à atteindre la richesse et la noblesse, contrairement à Gil Blas qui devient riche et obtient ses lettres de noblesse. La dimension religieuse est présente dans l’œuvre puisqu'Ambroise de Lamela et don Raphaël, deux brigands ayant joué des tours à Samuel Simon et ayant volé l'argent d'un couvent, seront punis par l'Inquisition sous les yeux de Gil Blas (XII, 1).

ellauri247.html on line 211: Alain-René Lesage ou Le Sage, né le 8 mai 1668 à Sarzeau1 et mort le 17 novembre 1747 à Boulogne-sur-Mer, est un romancier et dramaturge français. Bien qu’il soit aujourd’hui surtout connu pour son roman picaresque Histoire de Gil Blas de Santillane, Lesage est l’auteur d’une importante production théâtrale. Il a notamment contribué au développement et au renouvellement du « théâtre de la Foire » Après les marionnettes et les danseurs de corde, les acteurs forains en vinrent progressivement à jouer de véritables petites comédies, souvent écrites par des auteurs de renom et de talent. Toujours modeste, c’est par ses ouvrages seuls qu’il obtint sa réputation, et jamais il ne rechercha les dignités et les titres littéraires. Nietsche piti Gil Blasista enemmän kuin Shakespearesta. Varmaan se oli parempi kuin tuo nenäkäs skottitohtori. 

ellauri247.html on line 217: kunniaton, häpeämätön, alhainen, 


ellauri247.html on line 226: Veijariromaani eli pikareskiromaani kuvaa usein näennäisen omaelämäkerrallisessa muodossa kuvitteellisen tai historiallisen henkilön seikkailuja, vastoinkäymisiä ja urotekoja parodiseen ja satiiriseen tyyliin. Veijariromaanit ovat sietämättömän tylsiä, ja niiden hahmot voittopuolisesti paskiaisia. 

ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.

ellauri247.html on line 230: Pikareskiromaani syntyi Espanjassa 1500-luvun puolivälissä tarkoituksellisesti kehiteltynä vastagenrenä ritariromaanille ja sen harhailevalle, haavemaailmassa elävälle sankarille. Pseudoautobiografisena pikareskiromaanin tapahtumat myötäilevät sankarin (espanjan picaro = 'ratsastaja') monipolvista vaellusta ja antavat sen kautta humoristis-satiirisen kuvan maailmasta. Veijarityylin (gusta picaresca) varhainen edustaja oli tuntemattoman tekijän romaani La vida de Lazarillo de Tormes (1554). Muita varhaisia klassikkoja ovat Mateo Alemánin La Vida del picaro Guzman de Alfarache (1599–1604), sekä lajin tunnetuin klassikko, Miguel de Cervantes Saavedran El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha (1605, 1615, Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari). Veijariromaanin sankarina on esiintynyt myös naisia, jotka käyvät veijarimaisesta seikkailusta toiseen pyrkien valloittamaan mahdollisimman paljon varakkaita miehiä, kuten Francisco López de Úbedan romaanissa La pícara Justina (1605).

ellauri247.html on line 232: Pikareskiromaanin sankari ei yleensä kehity, joten tässä suhteessa laji eroaa ratkaisevasti kehitysromaanista, joissa sankarit päinvastoin kehittyvät. Pikareskiromaanin päähenkilö on tyypillisesti orpo tai jollakin tavalla sivullinen, vakiintumaton ja alituiseen liikkeessä niin maantieteellisesti kuin sosiaalisestikin. Lajin kehityksen ja suosion taustana on nähty keskiaikaisen säätyjärjestelmän rappeutuminen, jolloin raha mahdollisti yhteiskunnallisen nousun ja alemmat kansanosat alkoivat epäillä ylempiensä moraalia.

ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).

ellauri247.html on line 236: 	Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.

ellauri247.html on line 238: Suomen kirjallisuudessa lajin piiriin ovat luettavissa muun muassa Maiju Lassilan Kuolleista herännyt (1916), Pentti Haanpään Taivalvaaran näyttelijä (1938), Veikko Huovisen Rauhanpiippu (1956) ja Lampaansyöjät (1970), Martti Larnin Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957), Heikki Turusen Simpauttaja (1973), Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) ja Onnellinen mies (1976), Juhani Peltosen Elmo (1978) ja Rosa Liksomin Kreisland (1996). Tunnettuja veijarihahmoja ovat esimerkiksi Mikko Vilkastus Aleksis Kiven komediassa Nummisuutarit (1864), Hoppulainen Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus (1883), pastori Nyman Maria Jotunin romaanissa Arkielämää (1909) ja sotamies Honkajoki Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954).

ellauri247.html on line 240: Juu kyllä näissä listoissa on läjittäin juuri sellaisia romaaneja ja hahmoja jotka on olleet musta yököttäviä. Extoi Rabelaisin jäbäkin kuuluisi tähän porukkaan? Laahustaustaisia nousukkaita, joista tulee vitun snobeja. Hyvinkään kultahattuja. 

ellauri247.html on line 242: Der Schelmenroman oder pikarischer/pikaresker Roman (aus dem Spanischen: pícaro = Schelm), dessen Ursprung im 16. Jahrhundert in Spanien liegt, schildert aus der Perspektive seines Helden, wie sich dieser in einer Reihe von Abenteuern durchs Leben schlägt. Der Schelm stammt aus den unteren gesellschaftlichen Schichten, ist deshalb ungebildet, aber „bauernschlau“. In der Absicht, die soziale Stigmatisierung aufgrund seiner niederen Geburt zu überwinden, ist er ständig auf der Suche nach Aufstiegsmöglichkeiten und greift dabei nicht selten auf kriminelle Mittel zurück. Er durchläuft alle gesellschaftlichen Schichten und wird zu deren Spiegel. Der Held hat keinen Einfluss auf die Geschehnisse um ihn herum, schafft es aber immer wieder, sich aus allen brenzligen Situationen zu retten.

ellauri247.html on line 244: Traditionell ist der Schelmenroman eine (fingierte) Autobiographie mit satirischen Zügen, die bestimmte Missstände in der Gesellschaft thematisiert. Sie beginnt oft mit einer Desillusionierung des Helden, der die Schlechtigkeit der Welt erst hier erkennt. Er begibt sich, sei es freiwillig, sei es unfreiwillig, auf Reisen. Die dabei erlebten Abenteuer sind episodenhaft, d. h., sie hängen nicht voneinander ab und können beliebig erweitert werden, was bei Übersetzungen oft der Fall war. Das Ende ist meist eine „Bekehrung“ des Schelms, nach der er zu einem geregelten Leben findet. Es besteht auch die Möglichkeit einer Flucht aus der Welt, also aus der Realität.

ellauri247.html on line 259: Smollett’s deep moral energy surfaced in two early verse satires, “Advice: A Satire” (1746) and its sequel, “Reproof: A Satire” (1747); these rather weak poems were printed together in 1748. Smollett’s poetry includes a number of odes and lyrics, but his best poem remains “The Tears of Scotland.” Written in 1746, it celebrates the unwavering independence of the Scots, who had been crushed by English troops at the Battle of Culloden. Not much of an improvement on the rest I'd say.

ellauri247.html on line 261: "The learned Smelfungus travelled from Boulogne to Paris, from Paris to Rome, and so on, but he set out with the spleen and jaundice, and every object he passed by was discoloured or distorted. He wrote an account of them, but 'twas nothing but the account of his miserable feelings. I met Smelfungus in the grand portico of the Pantheon—he was just coming out of it. ''Tis nothing but a huge cockpit,' said he—'I wish you had said nothing worse of the Venus de Medici,' replied I—for in passing through Florence, I had heard he had fallen foul upon the goddess, and used her worse than a common strumpet, without the least provocation in nature. I popp'd upon Smelfungus again at Turin, in his return home, and a sad tale of sorrowful adventures had he to tell, 'wherein he spoke of moving accidents by flood and field, and of the cannibals which each other eat, the Anthropophagi'; he had been flayed alive, and bedevil'd, and used worse than St. Bartholomew, at every stage he had come at. 'I'll tell it,' cried Smelfungus, 'to the world.' 'You had better tell it,' said I, 'to your physician.'" (Sterne)

ellauri247.html on line 263: Smollett was one of the first jacks of all trades to subsist entirely upon the earnings of his own pen. He had no extraneous means of support. He had neither patron, pension, property, nor endowment, inherited or acquired. 

ellauri247.html on line 264: His wife was a fine lady, a "Creole" beauty who had a small stash of her own; but, on the other hand, her income was very precarious, and she herself somewhat silly and incapable in the eyes of Smollett's old Scotch friends.

ellauri247.html on line 266: Smollett was very peevish. A sardonic, satirical, and indeed decidedly gloomy mood or temper had become habitual in him. His was certainly a nervous, irritable, and rather censorious temper. He died of tuberculosis.

ellauri247.html on line 268: 	Like Mr. Brattle, in The Vicar of Bulhampton, he was thinking always of the evil things that had been done to him. With the pawky (scottish: having a mocking or cynical sense of humour) and philosophic Scots of his own day (Robertson, Hume, Adam Smith, and "Jupiter" Carlyle) he had little in common, but with the sour and mistrustful James Mill or the cross and querulous Carlyle of a later date he had, it seems to me, a good deal.

ellauri247.html on line 271: If you chide them for lingering, they will contrive to delay you the longer. If you chastise them with sword, cane, cudgel, or horsewhip, they will either disappear entirely, and leave you without resource, or they will find means to take vengeance by overturning your carriage. The only course remaining would be to allow oneself to become the dupe of imposition by tipping the beggar an amount slightly in excess of the authorized gratification. The disadvantage under which the novelist was continually labouring was that of trying to travel as an English Milord, en grand seigneur, and yet having at every point to do it "on the cheap." He was a genuine Scrooge McDuck without the fake beak. He would rather give away a crown than be cheated of a farthing.

ellauri247.html on line 273: Like Prior, Fielding, Shenstone, and Dickens, Smollett was a connoisseur in inns and innkeepers. He knew good food and he knew good value, and he had a mighty keen eye for a rogue. There may, it is true, have been something in his manner which provoked them to exhibit their worst side to him.  What a nasty customer.

ellauri247.html on line 274: To sum up, then, Smollett's Travels were written hastily and vigorously expressly for money down.

ellauri247.html on line 276: Smollett characterized the chambers as cold and comfortless, the beds as "paultry" (with "frowsy," a favourite word), the cookery as execrable, wine poison, attendance bad, publicans insolent, and bills extortion, concluding with the grand climax that there was not a drop of tolerable malt liquor to be had from London to

ellauri247.html on line 277: Dover. Smollett finds a good deal to be said for the designation of "a den of thieves" as applied to that famous port (where, as a German lady of much later date once complained, they "boot ze Bible in ze bedroom, but ze devil in ze bill"), and he grizzles lamentably over the seven guineas, apart from extras, which he had to pay for transport in a Folkestone cutter to Boulogne Mouth.

ellauri247.html on line 279: 	Despite the doctor's unflattering portraits of Frenchmen, M. Babeau admits that his book is one written by an observer of facts, and a man whose statements, whenever they can be tested, are for the most part "singularly exact."

ellauri247.html on line 286: CICISBEO: In 18th- and 19th-century Italy, the cicisbeo  (Italian: [tʃitʃiˈzbɛːo]; plural: cicisbei) or cavalier servente (French: chevalier servant) was the man who was the professed gallant or lover of a woman married to someone else. With the knowledge and consent of the husband, the cicisbeo attended his mistress at public entertainments, to church and other occasions, and had privileged access to this woman. The arrangement is comparable to the Spanish cortejo or estrecho and, to a lesser degree, to the French petit-maître.,(petit-maître m (plural petits-maîtres) (archaic) dandy, coxcomb). The exact etymology of the word is unknown; some evidence suggests it originally meant "in a whisper" (perhaps an onomatopeic word). Other accounts suggest it is an inversion of bel cece, which means "beautiful chick (pea)". According to the Oxford English Dictionary, the first recorded usage of the term in English was found in a letter by Lady Mary Wortley Montagu dated 1718. The term appears in Italian in Giovanni Maria Muti's Quaresimale Del Padre Maestro Fra Giovanni Maria Muti De Predicatori of 1708 (p. 734). 

ellauri247.html on line 288: This arrangement, called the cicisbeatura or cicisbeismo, was widely practised, especially among the nobility of the Italian cities of Genoa, Nice, Venice, Florence and Rome. While many contemporary references to cicisbei and descriptions of their social standing exist, scholars diverge on the exact nature of the phenomenon.Some maintain that this institution was defined by marriage contracts, others question this claim and see it as a peculiarity of 18th-century customs that is not well defined or easily explained. Other scholars see it as a sign of the increasing emancipation of aristocratic women in the 18th century.

ellauri247.html on line 295: "If a Frenchman is capable of real friendship, it must certainly be the most disagreeable present he can possibly make to a man of a true English character. You know, madam, we are naturally taciturn, soon tired of impertinence, and much subject to fits of disgust. Your French friend intrudes upon you at all hours; he stuns you with his loquacity; he teases you with impertinent questions about your domestic and private affairs; he attempts to meddle in all your concerns, and forces his advice upon you with the most unwearied importunity; he asks the price of everything you wear, and, so sure as you tell him, undervalues it without hesitation; he affirms it is in a bad taste, ill contrived, ill made; that you have been imposed upon both with respect to the fashion and the price; that the marquis of this, or the countess of that, has one that is perfectly elegant, quite in the bon ton, and yet it cost her little more than you gave for a thing that nobody would wear.

ellauri247.html on line 297: "If a Frenchman is admitted into your family, and distinguished by repeated marks of your friendship and regard, the first return he makes for your civilities is to make love to your wife, if she is handsome; if not, to your sister, or daughter, or niece. If he suffers a repulse from your wife, or attempts in vain to debauch your sister, or your daughter, or your niece, he will, rather than not play the traitor with his gallantry, make his addresses to your grandmother; and ten to one but in one shape or another he will find means to ruin the peace of a family in which he has been so kindly entertained. What he cannot accomplish by dint of compliment and personal attendance, he will endeavour to effect by reinforcing these with billets-doux, songs, and verses, of which he always makes a provision for such purposes. If he is detected in these efforts of treachery, and reproached with his ingratitude, he impudently declares that what he had done was no more than simple gallantry, considered in France as an indispensable duty on every man who pretended to good breeding. Nay, he will even affirm that his endeavours to corrupt your wife, or deflower your daughter, were the most genuine proofs he could give of his particular regard for your family.

ellauri247.html on line 299: "If there were five hundred dishes at table, a Frenchman will eat of all of them, and then complain he has no appetite—this I have several times remarked. A friend of mine gained a considerable wager upon an experiment of this kind; the petit-maitre ate of fourteen different plates, besides the dessert, then disparaged the cook, declaring he was no better than a marmiton, or turnspit." 

ellauri247.html on line 300: "A Frenchman lays out his whole revenue upon taudry suits of cloaths, or in furnishing a magnificent repas of fifty or a hundred dishes, one-half of which are not eatable or intended to be eaten. His wardrobe goes to the fripier, his dishes to the dogs, and himself to the devil." 

ellauri247.html on line 302: To sturdy and true-born patriots, such as Hogarth and Smollett, reciprocal politeness towards the frogs appeared as grotesque as an exchange of amenities would be between a cormorant and an ape. Persut rotinkaiset britit on tässä merimezoja ja ranut apinoita jotka laukoo vetisiä apoftegmoja eikä tälläsiä brittityylisiä witty repartees. 

ellauri247.html on line 314:   Johnson was 180 cm (5 feet 11 inches) tall when the average height of an Englishman was 165 cm (5 feet 5 inches). Tall and robust, he displayed gestures and tics that disconcerted some on meeting him. He had Tourettes syndrome, in fact.

ellauri247.html on line 316: 	His mother was 40 when she gave birth to Sam in the family home above his father's bookshop in Lichfield, Staffordshire. This was considered an unusually late pregnancy, so precautions were taken, and a man-midwife and surgeon of "great reputation" named George Hector was brought in to assist. The infant Johnson did not cry, and there were concerns for his health. His aunt exclaimed that "she would not have picked such a poor creature up in the street". Sillä oli pentuna risatauti (scrofula).

ellauri247.html on line 318: Little is known about Johnson's life between the end of 1729 and 1731. It is likely that he lived with his parents. He experienced bouts of mental anguish and physical pain during years of illness; his tics and gesticulations associated with Tourette syndrome became more noticeable and were often commented upon.

ellauri247.html on line 320: When William Hogarth first saw Johnson standing near a window in Richardson's house, "shaking his head and rolling himself about in a strange ridiculous manner", Hogarth thought Johnson an "ideot, whom his relations had put under the care of Mr. Richardson".

ellauri247.html on line 323:   <William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa ja tuonut sieltä tuomisixi hyppykupan. Hogarth was born in London to a lower-middle-class family. Hogarth's works are mostly satirical caricatures, sometimes bawdily sexual. Kuvissa se on ilkimyxen näköinen. Sen suurin kyseenalainen ansio oli copyrightin laillistaminen. Stanley Kubrick based the cinematography of his 1975 period drama film, Barry Lyndon, on several Hogarth paintings. Muistan että se oli pitkäpiimäinen, en kyllä muista siitä muuta, koska se oli mun ja Seijan eka yhteinen elokuvaretki. Kubrick on kaiken kaikkiaan aika joutavanpäiväinen.

ellauri247.html on line 326: According to Boswell "Sam commonly held his head to one side ... moving his body backwards and forwards, and rubbing his left knee in the same direction, with the palm of his hand ... He made various sounds" like "a half whistle" or "as if clucking like a hen", and "... all this accompanied sometimes with a thoughtful look, but more frequently with a smile. Generally when he had concluded a period, in the course of a dispute, by which time he was a good deal exhausted by violence and vociferation, he used to blow out his breath like a whale."

ellauri247.html on line 329: Johnson found employment as undermaster at a school in Market Bosworth, run by Sir Wolstan Dixie, who allowed Johnson to teach without a degree. Johnson was treated as a servant and considered teaching boring, but nonetheless found pleasure in whacking little lads. After an argument with Dixie he left the school, and by June 1732 he had returned home.

ellauri247.html on line 331: Johnson remained with his close friend Harry Porter during a terminal illness, which ended in Porter's death on 3 September 1734. Porter's wife Elizabeth (née Jervis) (otherwise known as "Tetty") was now a widow at the age of 45, with three children. Some months later, Johnson began to court her. William Shaw, a friend and biographer of Johnson, claims that "the first advances probably proceeded from her, as her attachment to Johnson was in opposition to the advice and desire of all her relations," Johnson was inexperienced in such relationships, but the well-to-do widow encouraged him and promised to provide for him with her substantial savings.

ellauri247.html on line 333: I bet my bottom penny that Sam was at least a part-time faggot. The red cheeked Boswell more than probably blew smoke rings between his legs.

ellauri247.html on line 335: Johnson had applied for the position of headmaster at Solihull School. Although Johnson's friend Gilbert Walmisley gave his support, Johnson was passed over because the school's directors thought he was "a very haughty, ill-natured gent, and that he has such a way of distorting his face (which though he can't help) the gents think it may affect some lads".

ellauri247.html on line 337: With the widow's money, Johnson opened Edial Hall School as a private academy at Edial, near Lichfield. He had only three pupils: Lawrence Offley, George Garrick, and the 18-year-old David Garrick, who later became one of the most famous actors of his day. The venture was unsuccessful and cost Tetty a substantial portion of her fortune. Instead of trying to keep the failing school going, Johnson began to write his first major work, the historical tragedy Irene. Biographer Robert DeMaria believed that Tourette syndrome likely made public occupations like schoolmaster or tutor almost impossible for Johnson. This may have led Johnson to "the invisible occupation of authorship".

ellauri247.html on line 339: In August, Johnson's lack of an MA degree from Oxford or Cambridge led to his being denied a position as master of the Appleby Grammar School. In an effort to end such rejections, the 4-ft Pope asked Lord Gower to use his influence to have a degree awarded to Johnson. Gower petitioned Oxford for an honorary degree to be awarded to Johnson, but was told that it was "too much to be asked". Gower then asked a friend of Jonathan Swift to plead with Swift to use his influence at the University of Dublin to have a master's degree awarded to Johnson, in the hope that this could then be used to justify an MA from Oxford,  but Swift refused to act on Johnson's behalf.

ellauri247.html on line 341: Between 1737 and 1739, Johnson befriended poet Richard Savage. Feeling guilty of living almost entirely on Tetty's money, Johnson stopped living with her and spent his time with Savage. They were poor and would stay in taverns or sleep in "night-cellars". Some nights they would roam the streets until dawn because they had no money. A-ha!

ellauri247.html on line 343: Johnson bragged that he could finish his dictionary project in three years. In comparison, the Académie Française had 40 scholars spending 40 years to complete their dictionary, which prompted Johnson to claim, "This is the proportion. Let me see; forty times forty is sixteen hundred. As three to sixteen hundred, so is the proportion of an Englishman to a Frenchman." Rather, the proportion of the civilized vernacular vocabularies of the languages. What a pompous idiot. Although he did not succeed in completing the work in three years, he did manage to finish it in eight. Some criticised the dictionary, including the historian Thomas Babington Macaulay, who described Johnson as "a wretched etymologist."

ellauri247.html on line 345: 	Oli Samilla koko joukko hyviäkin pointteja: Patriotism is the last refuge of a scoundrel. Mutta toisaalta: Johnson had a reputation for despising Scotland and its people. Even during their journey together through Scotland, Johnson "exhibited prejudice and a narrow nationalism".

ellauri247.html on line 347: 	Americans had no more right to govern themselves than the Cornish, and "How is it that we hear the loudest yelps for liberty among the drivers of negroes?" The French and Indian War was a conflict between "two robbers" of Native American lands, and that neither deserved to live there.

ellauri247.html on line 349: 	Johnson did not attempt to create schools of theories to analyse the aesthetics of literature. Instead, he used his criticism for the practical purpose of helping others to better read and understand literature. In his Preface to Shakespeare, Johnson rejects the previous dogma of the classical unities and argues that drama should be faithful to life.

ellauri247.html on line 361:         Agreed to have a battle; 


ellauri247.html on line 373:     That Mynheer Handel's but a Ninny 


ellauri247.html on line 374:     Others aver, that he to Handel 


ellauri247.html on line 379: 	Although Byrom père is clearly the author of the epigram, the last two lines have also been attributed to fat Jonathan Swift and tiny Alexander Pope. While the familiar form of the rhyme was not printed until around 1805, when it appeared in Original Ditties for the Nursery, it is possible that Byrom was drawing on an existing rhyme.

ellauri247.html on line 381: 	In a 1921 letter to Harriet Shaw Weaver, the writer James Joyce uses the twins "Tweedledee and Tweedledum" to characterize Sigmund Freud and Carl Gustav Jung and their conflict. They. didn't look like twins at all.

ellauri247.html on line 383: Helen Keller said of democracy in the US: "Our democracy is but a name. We vote? What does that mean? It means that we choose between two bodies of real, though not avowed, autocrats. We choose between Tweedledum and Tweedledee."

ellauri247.html on line 386: 	Tweedle Do and Tweedle Don't are the great grand brothers of Tweedledee and Tweedledum who appear in Disney's Alice's Wonderland Bakery voiced by Vanessa Bayer and Bobby Moynihan in Episode 16 Meet the Tweedles.

ellauri247.html on line 388: 	Tweedle Dee & Tweedle Dum" is the opening song on Bob Dylan's 2001 album Love and Theft. Bob is famous  for tweedling his dums and quite particularly his "D." Mom said don't but he did. (Tweedle twē′dl, v.t. to handle lightly: ( obs.) to wheedle.— v.i. to wriggle.)

ellauri247.html on line 390: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri247.html on line 398: han">Jonathan Swift (30. marraskuuta 1667 – 19. lokakuuta 1745) oli angloirlantilainen valistusajan kirjailija ja runoilija sekä anglikaanipappi. Hänet muistetaan kaikista parhaiten satiirisista allegorioistaan Gulliverin retket (1726) ja Tynnyritarina (1704). Swift tunnetaan lähinnä laajasta, noin 150 teosta käsittävästä proosatuotannostaan, mutta hän ehti myös kirjoittaa noin 280 runoa. Swift julkaisi useat teoksensa anonyyminä tai salanimen takaa. Hänen käyttämänsä teräväkielinen satiiri paheksutti monia aikalaisia, mutta myös myöhemminkin. Swift on leimattu katkeraksi ihmisvihaajaksi, joka ei nähnyt ihmiskunnassa mitään hyvää. Puolustajat taas ovat huomauttaneet, että maailma näyttää paremmalta kuin se on, kun ei näe sen todellista kehnoutta.

ellauri247.html on line 400: 	Swiftin Godwin-setä otti pojan Dubliniin ja maksoi hänen opintonsa Kilkennyn alkeiskoulussa vuosina 1673–1682 sekä Dublinin Trinity Collegessa. Helmikuussa 1686 Swift sai kandidaatin tutkintonsa suoritettua rimaa hipoen (speciali gratia). Hän suoriutui parhaiten klassisissa kielissä, latinassa ja kreikassa, mutta muissa aineissa hänen tuloksensa jäivät vaatimattomiksi. Asiakirjoista on myös selvinnyt, ettei Swift ollut mikään mallioppilas. Hän rikkoi toistuvasti koulun sääntöjä jättämällä työt tekemättä ja viihtymällä paremmin kaupungilla kaljalla kuin koulunpenkillä.

ellauri247.html on line 406: 	Poliittisesti Swift oli ollut aina syntymästään asti köyhimyxenä lähellä whigejä, mutta vaihtoi vuoden 1710 lopulla sitten toryjen puolelle. Syynä loikkaukseen olivat ensinnäkin whigien myötämielinen suhtautuminen nonkonformistikirkkoihin, joita Swift ei voinut sietää. Lisäksi whig-puolue ei puoltanut hänen papiksi vihkimistään Englannissa, eikä Swiftin pappien verotuxen kevennyslobbya.  Toryjen päästyä hallitukseen Swiftistä tuli oikeistopuolueen äänitorvi ja hän alkoi kirjoittaa tory-myönteiseen The Examiner -lehteen vittuilevia kirjoituksia whig-puolueesta. Ezemmonen tuuliviiri se oli, omanvoitonpyyntinen väkkärä, takinkääntäjä.

ellauri247.html on line 408: 	Käydessään Irlannissa kesällä vuonna 1713 hänet nimitettiin palkkiona rauhan edistämisestä tuomiorovastiksi Pyhän Patrickin tuomiokirkkoon, missä virassa hän toimi koko loppuelämänsä. Swift palasi jo syksyllä Englantiin jatkamaan verolobbausta, tällä kertaa tuloksekkain seurauksin. Swift vetäytyi politiikasta samantien, kun toryjen hallitus kaatui kuningatar Annan kuoleman jälkeen vuonna 1714. Vastentahtoisesti Swift palasi synnyinmaahansa ja St. Patrickin tuomiokirkkoon, mitä hän piti lähinnä maanpakona Englannista, jossa elivät hänen ystävänsä ja rakastajattarensa Esther Vanhomrigh (Vanessa). Vanessa kuitenkin seurasi Swiftiä Dubliniin naimisiin pääsyn toivossa. Swiftin toinenkin rakastettu, ex-sakkoliha Stella, eli myös Dublinissa, mikä laittoi Swiftin vitun hankalaan valintatilanteeseen. Stella kuoli vuonna 1728 ja Swift säilytti hänen karvatupsuaan läpi elämänsä. Esseessään Vaatimaton ehdotus, joka estäisi Irlannin lapsia olemasta taakaksi vanhemmilleen tai maalleen Swift ehdottaa, että Irlannin köyhien lapset tulisi myydä rikkaamman väestönosan ruoaksi. Swift ehdotti tätä ihan vakavalla lärvällä lääkkeexi Irlantia pitkään vaivanneeseen nälänhätään. Jonea ei izeään kyllä nälättänyt, se oli melkoinen pulskiainen.

ellauri247.html on line 410: Swiftin poteman Ménièren taudin oireet pahenivat vuodesta 1738 alkaen. Häntä pyörrytti ja hän alkoi unohdella asioita ja tuntea ahdistusta. Oireet hankaloittivat Swiftin kirjoittamista ja työtä tuomiokirkossa. Lopulta Swiftin serkku Martha Whiteway otti hänen asiansa hoidettavakseen. Swiftin Whitewaylle vuonna 1740 lähettämä kirje kuvaa, kuinka hän tunsi olonsa sietämättömäksi ja aavisteli jäljellä olevien päivien olevan surkeita ja vähälukuisia. Vuonna 1742 St. Patrickin tuomiokirkon pastori Francis Wilson, jota on syytetty Swiftin pahoinpitelemisestä ja omaisuuden varastamisesta, arvioitutti Swiftin tilan erillisellä Mielisairauden komissiolla. He totesivat Swiftistä, että tämän ”muisti ja mieli ovat rappeutuneet” ja hän on ”kyvytön hoitamaan tehtäviään”. Swift jätti työnsä tuomiokirkossa samana vuonna. Swift kuoli vuonna 1745 ja hänet haudattiin omaan tuomiokirkkoonsa Stellan karvatupsun viereen. Jäljelle jääneen omaisuutensa Swift testamenttasi mielisairaiden parantolan katon korjauxeen.

ellauri247.html on line 419: Called the “Queen of the Blues”, Elizabeth Montagu led and hosted the Blue Stockings Society of England from about 1750. It was a loose organization of privileged women with an interest in education, but it waned in popularity at the end of the 18th century. It gathered to discuss literature, and also invited educated men to participate. Talk of politics was prohibited; literature and the arts were the main subjects. Many of the bluestocking women supported each other in intellectual endeavors such as reading, art work, and writing. Many also published literature. Dr. Johnson once wrote about Montagu, that “She diffuses more knowledge than any woman I know, or indeed, almost any man. Conversing with her, you may find variety in one“.

ellauri247.html on line 421: Lyhyenläntä rampa Pope syntyi samana vuonna kuin Mary. Pope oli Tory ja  Mary äänesti Walpolea. - Amazing! I have read that Alexander Pope made passionate and wild love to Lady Mary Wortley Montagu. From this poem I understand that Pope loved the sense of wit and beauty that Lady Mary W. M. possessed.

ellauri247.html on line 423: Linda Marshall - Not entirely true; Pope was smitten with LMWM but she rejected his advances (in fact she laughed at him because he was a cripple). After that he became a bitter enemies and both Pope and Lady Mary wrote vicious satirical poems about each other! But I´m a huge admirer of Pope´s work and as usual it´s superbly written. Although he never married, he had many female friends to whom he wrote witty letters, including Lady Mary Wortley Montagu. It has been alleged that his lifelong friend Martha Blount was his lover. His friend William Cheselden said, according to Joseph Spence, "I could give a more particular account of Mr. Pope's health than perhaps any man. Cibber's slander (of carnosity, abrmal fleshy protrusion growing on any part of the body) is false. He had been gay, but left that way of life upon his acquaintance with Mrs. B."

ellauri247.html on line 428: https://www.poetryfoundation.org/poems/44893/epistles-to-several-persons-epistle-ii-to-a-lady-on-the-characters-of-women

ellauri247.html on line 436:     To question your empire has dared:			Ole voinut haastaa sua:		

ellauri247.html on line 438:     Have thought that in learning			tosin tuumivat että tiedoissa	

ellauri247.html on line 439:     To yield to a lady was hard.			ämmille on nuijaa hävitä.	

ellauri247.html on line 451:     (Indeed she was curst)				(kirottua, perhana)

ellauri247.html on line 452:     In knowledge that tasted delight,			Sai maistiaiset tiedon puusta,

ellauri247.html on line 463:     The knowledge of right and of wrong.		Hyvän ja pahan tiedon hedelmät.

ellauri247.html on line 468:     When only one apple had she,			Otettuaan vaan yhden omenan,

ellauri247.html on line 469:     What a punishment new				Mikähän rangaistusseuraamus

ellauri247.html on line 470:     Shall be found out for you,				Hyväveliseuralta on tiedossa

ellauri247.html on line 471:     Who tasting, have robb´d the whole tree?		Sille joka förbii koko puun?

ellauri247.html on line 491: James von Rotschild hieroi kerran kauppaa kuulun ranskalaisen taidemaalarin Horace Vernetin kanssa muotokuvansa maalaamisesta. Hinnasta he eivät tahtoneet päästä sovintoon, sillä tämä saita raharuhtinas tinki tinkimistään. Lopulta Vernet närkästyi ja huudahti: Viisisataa louisdoria tai ei mitään! Hyvä, maalatkaa minut ilmaiseksi, vastasi paroni ja poistui.

ellauri247.html on line 493: Hän ei mennyt enää kalliin taiteilijan ateljeehen ja unohti pian koko asian. Puoli vuotta myöhemmin han meni erääseen taidenäyttelyyn. Seinällä oli valtava, 21 metrin pituinen Vernetin historiallinen maalaus, joka esitti Adb-el-Kaderin leirin valtausta. Sen edessä tungeksi sankka ihailijajoukko jotka hahatellen osoittivat jotain hahmoa. Paroni meni myös tarkastelemaan kuvaa.

ellauri247.html on line 495: Kun hän tarkemmin silmäili taideteoksen hahmoja näki hän etualalla juutalaisen, joka taistelun riehunnasta piittaamatta ottaa saaliin joukosta haltuunsa jalokivilippaita.

ellauri247.html on line 501: Le tableau est, par ses dimensions hors du commun (21,39 m de large et de 4,89 m de haut) considéré comme le plus grand tableau du XIXe siècle.

ellauri247.html on line 506: Au troisième tiers, on aperçoit au loin le vieux fort de Taguin et à droite la famille de Mohamed-el-Karoubi, marabout et chancelier d'Abd-el-Kader qui lui n'était pas présent ce jour-là.

ellauri247.html on line 510: Abd el-Kader organisait la smala toujours selon le même principe : elle se composait de quatre enceintes circulaires et concentriques où chaque douar, chaque famille, chaque individu avait sa place fixe et marquée, suivant son rang, son utilité, ses fonctions, ou la confiance qu’il inspirait. La smala arrivant à son gîte, la tente de l’émir se dressait au centre du terrain que le camp devait couvrir. 

ellauri247.html on line 511: Soit un total de 368 douars, de quinze à vingt tentes chacun. On peut évaluer à vingt mille âmes la population de cette ville itinérante, et à cinq mille le nombre des combattants armés de fusils, dont cinq cents fantassins réguliers et deux mille cavaliers.

ellauri247.html on line 513: What does fantassin mean? - definitions

ellauri247.html on line 516: La smala avait passé la fin de l’hiver 1843 à deux journées de marche au sud de Tagdempt. Instruite qu’on était à sa poursuite, elle erra pendant quelque temps et se trouva le 16 mai à la source de Taguine. Le gouverneur-général Bugeaud avait été informé de la présence de la smala aux environs de Boghar ; mais on ignorait l’endroit.

ellauri247.html on line 518: Il donna ordre au général Lamoricière, ainsi qu’au duc d’Aumale de se mettre à sa poursuite. Le prince partit de Boghar avec 1 300 fantassins et 600 chevaux. Trois jours après, il apprit que la smala se trouvait à 80 kilomètres au sud de Goudjila. Pour l’atteindre, il fallait franchir vingt lieues d’une traite sans une goutte d’eau. Alors que les soldats étaient à la recherche de la source de Taguine pour se désaltérer, l’agha Ahmar ben Ferhat vint informer le prince de la présence inattendue de la smala à cette même source.

ellauri247.html on line 522: Cette "bataille" a été immortalisée par Horace Vernet en 1843. Le tableau est lattraction principale des salles d´Afrique créées par Louis-Philippe au musée de l´histoire de France à Versailles. Il a été interprété à la gravure sur acier par Augustin Burdet. Une plaque « rue Taguin, 1843 » existe encore, en 2014, à Dijon, sur une voie non publique. Taistelun nimi on riipustettu ranskalaisten sotalippuihin. Taisi olla sammakoiden ihan laitimmmaisia sotamenestyxiä.    

ellauri247.html on line 528: Vervet-apina tai yksinkertaisesti vervet on vanhan maailman apina Cercopithecidae-heimosta, joka on kotoisin Afrikasta. Termiä "vervet" käytetään myös viittaamaan kaikkiin Rotschild-suvun jäseniin.

ellauri247.html on line 530:     Baboons leave their lairs at dawn and congregate to chatter and howl, while jumping in the warmth of the early morning sun, as if singing and dancing. The belief that they greet the rising sun gave rise to a favorite theme in art – baboon in attitude of adoration, facing the sun with raised arms as if ‘offering prayers and salutation to the first rays of dawn’. 

ellauri248.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri248.html on line 48: 	Näin unta että olin isossa ruåzinlauttamaisessa laivassa ja ezin Vappua. Minun piti pyytää siltä jotain palvelusta. Löysin sen ja Petterin koko perheen jostain yläkerrasta hämärästä torkkuhallista lojumasta sinisillä patjoilla. Vapulla oli jostain syystä musta mustalaishame. Ilmari huomasi mut ensimmäisenä ja suihkasi muille "korvat". Olin jostain jo saanut selville eze oli mun peitenimi niiden perheessä, minkä sanoinkin niille. Kieltäytyivät auttamasta perkeleet.

ellauri248.html on line 50: 	Mistähän tämäkin uni oikein tuli? Eilisestä Dublin murhasarjasta, jossa läskihkö kylmiö päänainen lähti venytetyissä loppuvizeissä Liverpooliin tekemään aborttia ja tuli takas tekemään sovintoa vielä läskimmän koleerisen tavis kakkosmiehen kaa. Ruipelo hamsterimainen Adam lähetettiin Peräkylän poliisixi laskemaan (ja nussimaan) lampaita väärinkäytösten takia.

ellauri248.html on line 52: Ja ne korvat tulivat Tauno Körilään kaskusta osastosta Turhamaisuus, jossa Pauline Bonapartelle kateellinen ämmä pilkkasi sen korvia. Et jos sillä olis tollaset pannulaput se menis tukka putkella heti leikkauttamaan ne. Paulinesta mulla taitaa olla kuva jossain jo, joo albumissa 173.

ellauri248.html on line 54: Britti-irkkujen fantastinen poliisipaska "Dublinin murhat" oli aivan ennenkuulumaton komppania muotopuolia kolmikymppisiä tyyppejä, joilla kaikilla oli joku hirmu dysfunktionaalinen lapsuushistoria takataskussa, paizi niillä joiden historioita ei edes ehditty kaivella mutta oli muuten vaan täysin sekoja. Välillä näytti siltä kun silloin tällöin vilautellut rahakonnat olis olleet asialla, mutta ei, eiköhän tästäkin tullut vaan jotain keskiluokkalaahuxen privaattia skizoilua. Omaisuus on länkkärien aivohuumeiden erityisessä suojeluxessa.

ellauri248.html on line 56: 	Et mua vituttaa nää länkkärien "murhaviihteet", ne on niin syvältä että niillä voitaisiin pitää kokonaisia urbaaneja väestökeskuxia kuumina maalämmöllä. Porukat on niin vitun urbaaneja että niitä pelottaa joku puolen aarin mezälö jossa kuuluu linnunääniä, varmemmaxi vakuudexi on kuvaan morfattu jostain luontofilmistä leikattu fiktiivinen susihahmo. Ja koska tää on olevinaan irkkuvaikutteista, tietysti loppupeleissä on jotain mystisiä peikkoja joita ei sentään näytetä. Mikä helpotus että toikin taikamezä raivataan pois moottoritien reitiltä. Siitä kaunis kiitos oligarkeille!

ellauri248.html on line 60: 	Tässä nimenomaisessa sarjassa ei ollut yhtään, siis yhtään sympaattista hahmoa. Pelkkiä persepäitä psykopaatteja sekä konnat että poliisit, sikäli kun niitä edes pystyi erottamaan toisistaan kuin enintään seipäällä, kuten ruozalaisia sotilaita yhteissaunassa.

ellauri248.html on line 67: 	Sarjaa on kuvattu Belfastin ja Dublinin kaupungeissa. Eli se on brittituotantoa. Se on huomattavasti vielä paskempi kuin Shetlantiin ja Walesiin sijoitetut aiemmat kazomamme kotimaan matkailumurhasarjat. Vizi mäkin olen nähnyt tätä genreä jo ihan liian kanssa.

ellauri248.html on line 75: Kääntäjä: Natasha Vilokkinen

ellauri248.html on line 79:   Pimennossa yhdistelee murhamysteeriä, psykologista jännitystä ja hieman spekulatiivista fiktiotakin. Kirjasarjasta on lisäksi tehty tv-sarja. Frenchin kustannustoimittaja olisi voinut tiivistää tekstiä huomattavasti.

ellauri248.html on line 81: Tana French is the New York Times bestselling author of In the Woods, The Likeness, Faithful Place, Broken Harbor, The Secret Place, The Trespasser and The Witch Elm. A gorgeously written novel that marks the debut of an astonishing new voice in psychological suspense. [Tää kyllä kuulostaa enemmän että tyttöjen.]

ellauri248.html on line 83: Matt rated it shit: If I could, I'd probably rate this at 1.5 stars-- it ultimately pissed me off, and annoyed me throughout, but it was good enough to keep me reading and I suppose that should count for something. Maybe my opinion has been influenced by reading Stieg Larsson's masterful THE GIRL WITH THE DRAGON TATTOO FOR BOYS immediately prior to this one. That book wasn't perfect, but it had characters you rooted for, didn't wallow too much in pop culture references, and most importantly IT SOLVED THE FRIGGING MYSTERY.

ellauri248.html on line 85: Let's go through a few of these points. First, I don't think I've ever read a mystery novel with a less likable main character/narrator. Rob (Adam) Ryan is an asshole, plain and simple. Sure, he's been warped by his childhood and circumstances, but he does just about every annoying thing you could possibly imagine-- he constantly navel-gazes and feels self pity, he sleeps with then immediately plays the stereotypical male "I don't want anything to do with you now" role with his female partner (the person we were told was his best friend, and whom he would never ever sleep with), he acts like an idiot over the 17 year old villain/ temptress/ psychopath/ whatever betraying his partner, and by the end of the book he is worse off than ever. I know that lots of detectives (esp. in hard-boild stories) are unlikable, and have many personal issues, but this guy just took the cake. I wanted to take a baseball bat to his head [hear, hear!]. To make matters worse, French throws in this little gem towards the end of the novel:

ellauri248.html on line 87: "I am intensely aware, by the way, that this story does not show me in a particularly flattering light. I am aware that, within an impressively short time of meeting me, Rosalind had me coming to heel like a well-trained dog: running up and down stairs to bring her coffee, nodding along while she bitched about my partner, imagining like some starstruck teenager that she was a kindred soul. But before you decide to despise me too thoroughly, consider this: she fooled you, too. You had as good a chance as I did. I told you everything I saw, as I saw it at the time. And if that was in itself deceptive, remember, I told you that, too: I warned you, right from the beginning, that I lie." As if that excused anything... and NO, she didn't "fool" me, because YOU'RE the narrator and YOU'RE the one telling the story. This paragraph probably ticked me off more than anything else in the book.

ellauri248.html on line 89: Second, the book seriously dates itself with little pop culture references... from Simpsons quotes to mentions of Ricky Martin and The Simple Life. Gah. The beginning of the book felt like a very special episode of FRIENDS where Chandler, Monica and Ross solve a mystery. I'm a pretty big pop culture type of guy, but the references dropped in this novel just annoyed me.

ellauri248.html on line 91: The last part is a bit more controversial I suppose. There are two central mysteries in this book-- the first, what happened to Katy, DOES get solved in the course of the novel (the "big break" in the case is our hero realizing suddenly that the murder probably took place in a shed about 20 feet from where the body was found! Really?? No one bothered to think of that for a month?), but the deeper mystery about what happened to Rob/Adam and his friends is never resolved. Your mileage may vary about how annoying that is. Truth be told, it didn't annoy me as much as the fact that the true "villain" of the modern mystery walks without being punished in any way. How incredibly unsatisfying.

ellauri248.html on line 93: Can you write a mystery story that ends with uncertainty? Where you never know who really did it? You can, but it’s unsatisfying. It’s unpleasant for the reader . There needs to be something at the end, some sort of resolution. It’s not that the killer even needs to be caught or locked up. It’s that the reader needs to know. Not knowing is the worst outcome for any mystery story, because we need to believe that everything in the world is knowable. Justice is optional, but answers, at least, are mandatory. And that’s what I love about Holmes. That the answers are so elegant and the world he lives in so ordered and rational. It’s beautiful.”

ellauri248.html on line 96: I know this was a first novel, so hopefully things will improve for her second book. I know, also, that this book won a major award and that lots of people seem to love it to death, so maybe I don't know what I'm talking about. [mystery, whodunit]

ellauri248.html on line 98: Justin rated it shit: The protagonist of this book really, really annoyed me. It felt like a parody of one of those old black-and-white movies where the picture freezes and the guy steps out toward the camera, lights a cigarette, pulls his hat down, and goes into this long monologue about life or women or his past or whatever. The action would pick up or a new lead would be uncovered, and here comes Rob rambling on for pages and pages.... and pages.

ellauri248.html on line 104: Rob: That is amazing! Great job, Cass!

ellauri248.html on line 108: Rob: Yeah, Cassie was like that. She was always finding connections to things and blah blah blah. She made a great partner because hey remember that time 20 years ago when my friends and I were in the woods and blah blah blah I want to tell you about all the people I work with and give you a brief description of each one of them and also explain in detail how my boss is and blah blah blah. My mind is trying to remember what happened 20 years ago and you know Cassie and I are great partners and we're best friends and people think we're dating but blah blah blah. Hey, time flies, man. Did I tell you what happened to me as a child? Did I remind you about Katy? Also, her family sure is weird. The people at the dig site are weird. Everyone is a suspect blah blah blah. Let me pause here to tell you how I deal with my roommate and also O'Kelly and my childhood and my current job and Katy and her weird family and interrogation and coffee and vodka and this dream I had and looking for clues and in the woods and we keep hitting dead ends and and and and and blahhhhhhhhhhhh.

ellauri248.html on line 110: Cassie: Hey, Rob. We have a suspect.

ellauri248.html on line 114: Nataliya rated it amazing: And it's not the murder story (stories?) but Rob's despair, mistakes, pain, and downward spiral and self-destruction that makes this book so painfully real and fascinating to read.

ellauri248.html on line 115: Rob and Cassie start off enjoying that incredible, intense and yet easy, all-forgiving and natural closeness of a friendship I think every person in the world (non-sociopathic, to be exact) longs for.

ellauri248.html on line 118: I loved this book to pieces, even though I could not shake off the overwhelming feeling of sadness and hollowness after finishing it. I loved it despite (or maybe because?) of the frustrating incompleteness of some plot lines, the frequent lack of resolution, and the unfulfillment of my wishes for the characters and events. [noir romance]

ellauri248.html on line 120: Elle rated it shit: am going to try to explain this as spoiler-free [and what spoilers exist are noted] as possible: the ending of this book is maybe one of the most unsatisfying things I have ever read in my whole life. I am not kidding when I say it was such total trash that it ruined the whole book for me.

ellauri248.html on line 122: Not. One. Thing. Is. Resolved. Rob Ryan’s character arc? Flop. My wife Cassie Maddox’s character arc? Long sigh. My favorite pair of besties? I don’t want to talk about it. Mystery? Fine, sort of chilling, but also 1) not really a mindfuck and 2) has shitty connotations. The commupence? Non-ex-is-tent.

ellauri248.html on line 123: [comeuppance: punishment or retribution that one deserves; one's just desserts.]

ellauri248.html on line 125: And the worst part? The mystery from twenty years ago that causes this entire fucking BOOK and that was way more interesting than the normal mystery? Literally no fucking resolution. Who did it? How did they do it? What is up with that hair clip in the forest and the blood inside Rob’s shoes? NO ONE FUCKING KNOWS. I’m sure this is framed in the minds of many readers as some kind of deeper meaning about memory. You know what I thought, honestly? Tana French wrote herself into a corner with a fucking ridiculous case and then ran out of time on her deadline and decided to leave it open. [krimi, whodunit]

ellauri248.html on line 127: Emily May rated it amazing: Needless to say, I was completely expecting something a bit dark and twisted, a creepy psychological murder mystery with an outcome I never would have seen coming. And I got that. But I never expected this book to leave me feeling so... sad. And you know why? Because I cared. Ms French carefully builds up a complex personality for each of her characters, complete with a past, a sense of humour and some serious issues to go with it all, and you can't help but care what happens to the detectives even more than you care what happens with the case.

ellauri248.html on line 128: In The Woods is a deeply psychological read that explores the nature of psychopaths and memory - or lack of.

ellauri248.html on line 130: There's a touch of love in this book, just a touch, not enough to be called romance. No descriptive sex. No sweet-nothings. Nothing like that. And yet, it still fucking broke my heart. [noir romance]

ellauri248.html on line 131: And I was honestly on the verge of tears after reading the ending and then reading friends' reviews of the second book in this series and discovering that we never get to hear more from Rob. [noir romance]

ellauri248.html on line 134:  I am eager to lose myself in her subsequent novels, which I hope are just as riveting. [Don't get fooled by Matt, he is a review professional fishing clueless readers to his own little pond. Bet he has not even read the book.]     

ellauri248.html on line 142: Nietzsche oli ihme uhooja ja öykkäri, mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista. Paizi ei edes niistäkään, sehän oli niissä ihan vasenkätinen.  

ellauri248.html on line 143: Millaisten elinehtojen vallitessa termiittiapina loi arvoarvostelmat hyvä ja paha? Oliko se Fosteria juodessa? Ehei, pääpoinzinahan siinä on toisten apinoiden koijaus. Retun päälähteenä oli tää sitä nuoremman ja selkeästi lahjakkaamman kaverin sepustus:

ellauri248.html on line 148: Paul Rée (* 21. November 1849 in Neu Bartelshagen, Pommern; † 28. Oktober 1901 in Celerina, Schweiz) war ein deutscher empiristischer Philosoph und späterer Arzt.

ellauri248.html on line 150: 	Rée war der zweite Sohn eines Rittergutsbesitzers; die Familie war jüdischer Herkunft, Paul Rée allerdings Protestant. Er studierte in Leipzig, Berlin und Zürich zunächst auf Wunsch des Vaters Rechtswissenschaft, dann Philosophie. Als Einjährig-Freiwilliger nahm er am Deutsch-Französischen Krieg teil, wurde allerdings früh verwundet und schied so aus dem Heer aus.

ellauri248.html on line 152: 	1875 promovierte er „Über den Begriff des Schönen (sittlich Guten) in der Moralphilosophie des Aristoteles“. Sein Versuch, über eine Habilitation in der Wissenschaft Fuß zu fassen, scheiterte 1877.

ellauri248.html on line 154: 	Schon 1873 hatte er in Basel Friedrich Nietzsche kennengelernt, 1875 entwickelte sich daraus eine Freundschaft. Im Winter 1876/1877 lebte er zusammen mit Nietzsche, Albert Brenner und Malwida von Meysenbug auf deren Einladung in Sorrent, wo sie gemeinsam philosophische Überlegungen anstellten und arbeiteten. In Sorrent entstand Rées Werk Der Ursprung der moralischen Empfindungen ebenso wie Teile von Nietzsches Menschliches, Allzumenschliches, Ausdruck von Nietzsches Abkehr von Wagner und Hinwendung zum „Réealismus“.

ellauri248.html on line 156: 	Nach einem erneut misslungenen Habilitationsversuch begann Rée 1885 ein Medizinstudium, das er 1890 erfolgreich abschloss. Sein weiteres Leben verbrachte er überwiegend in Stibbe (Westpreußen). Dort behandelte er als Arzt die Landarbeiter auf dem Rittergut seines Bruders Georg.

ellauri248.html on line 160: Im Ursprung der moralischen Empfindungen unterteilt er alle Handlungen in „egoistische“ und „unegoistische“; die Ersteren seien ursprünglich verdammt worden, weil sie anderen Menschen schadeten, zweitere aber gelobt, weil sie der Gemeinschaft nützen. Der Grund für diese Bewertung sei, so Rée, vergessen worden, so dass man heute Egoismus für an sich schlecht und Selbstlosigkeit für an sich gut halte. 

ellauri248.html on line 163: Mixikä porukat tykkää altruisteista? No mikäs ihme se nyt on: altruisti antaa mulle enemmän. Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan.

ellauri248.html on line 171: 	  Malwida von Meysenbug und Paul Rée entwickelten einen intensiven Briefwechsel. Die erhalten gebliebenen Briefe Malwida von Meysenbugs sind mehr als nur persönliche Dokumente einer Freundschaft, da der eine als „Materialist“, die andere als „Idealistin“ gegensätzliche Positionen einnahmen, die auch zwei Strömungen im 19. Jahrhundert bezeichnen. Die Briefe bieten auch Einsicht in das biographische Beziehungsgeflecht zwischen Nietzsche und Rée, von Meysenbug und Nietzsche sowie Lou von Salomé.

ellauri248.html on line 173: 	Mikäs tää idealistitar oikein oli? Varmaan rumempi ja vanhempi kuin Salome. Joo niin olikin, ihan pyllynnäköinen.

ellauri248.html on line 177: 	Ihr Vater wurde 1825 mit Namensmehrung durch von Meysenbug in den erblichen kurhessischen Adelsstand erhoben, wodurch auch Malwida in den Rang einer Freiin aufstieg. Künstlerische und literarische Anregungen erhielten die Kinder von der Mutter, die sie u. a. mit der Gedankenwelt Friedrich Schlegels und hagen">Rahel Varnhagens vertraut machte. Nääkin kuikat on esiintyneet ennenkin.

ellauri248.html on line 179: 	Durch die Bekanntschaft mit dem Theologiestudenten und Pfarrerssohn Theodor Althaus, der ihr Liebhaber wurde, löste sich Malwida in den folgenden Jahren von ihrer konservativen Prägung und wurde Vertreterin aufklärerischen Gedankenguts. Insbesondere sollte sie sich zeitlebens mit dem Christentum auseinandersetzen; in den 1840er Jahren befasste sie sich mit der Philosophie Hegels und der materialistischen Junghegelianer. Sie trat energisch für Frauenemanzipation ein und kam so mit sozialistischen Kreisen in Verbindung. Schließlich unterstützte sie die Märzrevolution von 1848, was sie endgültig in Widerspruch zu ihrer eher reaktionären Familie brachte. Mit Hilfe einiger Freunde gelang es ihr auch, als Zuschauerin am Vorparlament in der Frankfurter Paulskirche teilzunehmen.

ellauri248.html on line 181: Ab 1850 studierte von Meysenbug an der Hamburger Hochschule für das weibliche Geschlecht, um Erzieherin zu werden. Nach dem frühen Tod Theodor Althaus' im Jahre 1852 emigrierte sie, auch um einer drohenden Verhaftung zu entgehen, nach London. Dort lernte sie unter anderem Gottfried und Johanna Kinkel, Carl Schurz, Therese Pulszky und Alexander Herzen kennen. Herzen, bei dem sie wohnte, machte sie mit weiteren Persönlichkeiten des Londoner Exils bekannt; darunter waren Giuseppe Mazzini, Ferdinand Freiligrath und Giuseppe Garibaldi. Für den Witwer Alexander Herzen übernahm sie die Erziehung seiner Töchter Olga (1844–1912) und Natalie (1844–1936); besonders zu ersterer entwickelte sie eine starke "mütterliche" Zuneigung.

ellauri248.html on line 182: In den Jahren 1860/61 lebte Malwida von Meysenbug mit Olga in Paris, dem damaligen kulturellen Zentrum Europas. Sie war dort häufig Gast bei Richard Wagner, dessen vertrauteste Freundin sie neben Marie von Schleinitz war. Auch mit Charles Baudelaire und Hector Berlioz stand sie in Beziehung; über Wagner kam sie in Kontakt mit der schweinidealistische Philosophie Arthur Schopenhauers, welche sie – in eigener Interpretation – für sich selbst übernahm.

ellauri248.html on line 186: Als enge Freundin Wagners war von Meysenbug Trauzeugin bei dessen Hochzeit mit Cosima 1870. Bei der Grundsteinlegung des Bayreuther Festspielhauses 1872 lernte sie Friedrich Nietzsche kennen, dessen Gönnerin und Freundin sie wurde und blieb. 

ellauri248.html on line 187: Seit 1874 war von Meysenbug im Alter von 58 Jahren auf ärztliches Anraten in Italien geblieben und Olga nach deren Hochzeit mit Gabriel Monod nicht weiter gefolgt. In Tradition der Salons etwa der Henriette Herz oder Rahel Varnhagen lud sie oft junge Künstler und Schriftsteller zu sich ein, so etwa Nietzsche und Paul Rée 1876/1877 nach Sorrent. Auch Lou von Salomé wurde von ihr und Rée mit Nietzsche bekanntgemacht.

ellauri248.html on line 189: 	Die Idealistin von Meysenbug war nicht immer mit den inhaltlichen Aussagen ihrer „Buben“ einverstanden, blieb aber vor allem mit dem Menschen Nietzsche befreundet. Als sie im Frühsommer 1888 Nietzsche für seine harten Worte im Fall Wagner tadelte – sie war Wagner immer eng verbunden geblieben –, warf er ihr jedoch völliges Unverständnis seiner Werke vor und brach den Kontakt mit ihr ab. Sie schrieb dies später dem beginnenden Wahnsinn Nietzsches zu.

ellauri248.html on line 191: 	1890 lernte Malwida von Meysenbug in Rom den 50 Jahre jüngeren Romain Rolland kennen; er wurde ihr letzter enger Vertrauter und der Briefwechsel ist Zeugnis einer großen Freundschaft. 1903 starb Malwida von Meysenbug in Rom und wurde dort, auf eigenen Wunsch ohne geistliche Begleitung, auf dem Cimitero acattolico an der Cestius-Pyramide beigesetzt. Malwida von Meysenbug war 1901 die erste Frau, die für den Literaturnobelpreis nominiert wurde. Aber mit lautem Gelächter beigesetzt. Tämän kaikkien aikojen ensimmäisen kirjallisuuden dynypalkinnon pokkasi ranskalainen mitättömyys nimeltä Sully Prudhomme, joka sentään oli Ranskan-Saxan sodassa "länkkärien" puolella. Sen runo "Särkynyt korva" löytyy albumista 192.

ellauri248.html on line 198: Lou Andreas-Salomé (synt. Louise von Salomé eli Luiza Gustavovna fon Salome, ven. Луиза Густавовна фон Саломе; 12. helmikuuta 1861 Pietari – 5. tammikuuta 1937 Göttingen) oli venäläissyntyinen psykoanalyytikko ja kirjailija. Hän oli monipuolinen kirjoittaja ja hänen läheiseen ystäväpiiriinsä kuuluivat monet kirjailijat, filosofit ja taiteilijat, kuten Nietzsche, Freud, Rilke ja Rée. Monikohan niistä pääsi nuohoomaan myös Salomen savuhormia? Kaikkiko?

ellauri248.html on line 200: Lou Salomé syntyi Pietarissa ranskalaissyntyisen kenraalin tyttärenä. Hänen äitinsä oli pohjoissaksalaista alkuperää. Hänellä oli viisi veljeä. Hän kävi Pietarin saksalaista koulua Petrischalea. Perhe oli hunsvotteja hugenotteja.

ellauri248.html on line 208: Erityisen läheinen Salomé oli Rilken kanssa. He tapasivat Rilken ollessa 21-vuotias, jolloin Salomé oli 36-vuotias. Salome alkoi kutsua Rilkeä Raineriksi tavanomaisen Renén sijaan. Salomé opetti tälle myös venäjää, jotta Rilke voisi lukea Tolstoita ja Puškinia. Rilke harkizikin nimeä перевоплощённый mutta hylkäsi sen liian pitkänä. 

ellauri248.html on line 212: Andreas-Salomé lopetti psykoottisen vastaanottonsa 74-vuotiaana. Hänellä oli sydänvaivoja, ja hänen tilansa vaati useita kertoja sairaalahoitoa. Hänen miehensä vieraili sairaalassa päivittäin. Sairaudet ja vanhuus lähensivät vanhaa pariskuntaa huolimatta pissavaivoista. Salomé kuoli uremiaan 5. helmikuuta 1937. Ylläri.

ellauri248.html on line 214: Salomé kirjoitti useita unohduksiin jääneitä romaaneja, näytelmiä ja esseitä. Hän oli ensimmäisiä naispuolisia psykoanalyytikkoja ja ensimmäisiä naisia, jotka kirjoittivat naisen seksuaalisuudesta psykoanalyyttisesta näkökulmasta. Hänen kirjansa Die Erotik julkaistiin 1911, jo ennen kuin hän oli tapaillut Freudia. Teos oli tehty osallistuvan havainnoinnin menetelmällä.

ellauri248.html on line 216: Gestapo tuhosi hänen kirjastonsa hänen kuolemansa aikoihin. Syyksi esitettiin kytkökset Freudiin, ”juutalaisen tieteen” harjoittaminen sekä monien juutalaisten kirjoittajien teokset kirjahyllyssä.

ellauri248.html on line 223: että tunkiokukkojen moraali on hyvä/huono axelilla (urheilukilpailumaista suorituxen arviointia), laahuxen taas axelilla hyvä/paha (darwinistista antagonismia).

ellauri248.html on line 229: Tästä "silmäyxestä" jo näkee minkälaisen kusiluikkarin kanssa ollaan tekemisissä. Nietzsche viilaa tässä jo Platonin alustamaa fasistista ajattelumallia. Mikä se on että juuri luttaperseisimmät pikku lökäpöxyukkelit on olleet näiden ajatusten airuita? Kai niillä on ollut erityisen paljon hampaankolossa.

ellauri248.html on line 236:     Tarkennusta Wallun paatoxeen: se kuka nimittää izeään hyväxi on kyllä tietysti tunkiokukot ize, mutta ne harjoittaa hyväntekeväisyyttä koska sillä ne saa moukatkin pitämään izeään muka hyvinä. Kiskovat miljoonia toisten selkänahasta ja heittää sitten joillekuille näyttävästi almuja. Ja ajattelee vielä etne on ize hyviä koska ne saa paljon maxusuorituxia ja noi toiset huonoja koska ne on suoritusportaassa. Ne ajattelee et rotinkaiset on niin huonoja, etne ei pääse edes karsinnoista lävize. Pahoja on niille enintään toiset tunkiokukot, ne joita ne ize on huonompia.

ellauri248.html on line 238: "Laumavaisto" on tasaväkisempien tiimien keskinäinen (kieltämättä sekin etova) pelihenki joka oli liikunnallisesti lahjattomalle Wallulle kauhistus. Se istui mieluummin yxin puutarhamökissä pureskelemassa kyniä.

ellauri248.html on line 240:     Kelvoton mursuwiixi yrittää uskotella että huonot ovat pahoja, vaikka asia on pikemminkin juuri päinvastoin, pahat termiittiapinat ovat huonoja. Esim Jeff Bezos, Bill Gates, Elon Musk, Larry Page ovat huonoja termiittejä koska ne ovat hyvin hyvin ahneita. Ne pitäisi kaikki syöttää leijonille.

ellauri248.html on line 242: Daniel in the lions' den (chapter 6 of the Book of Daniel) tells of how the biblical Daniel is saved from lions by the God of Israel "because I was found tasteless before them" (Daniel 6:22). It parallels and complements chapter 3, the story of Shadrach, Meshach, and Abednego: each begins with the jealousy of non-Jews towards successful Jews and an imperial edict requiring them to compromise their religion, and concludes with divine deliverance and a king who confesses the greatness of the God of the Jews and issues an edict of royal protection to the smug hookynoses. The tales making up chapters 1–6 of Daniel date no earlier than the Hellenistic period (3rd to 2nd century BC) and were probably originally independent, but were collected in the mid-2nd century BC and expanded shortly afterwards with the visions of the later chapters to produce the modern book.

ellauri248.html on line 244:     In Daniel 6, Daniel is raised to high office by his royal master Darius the Mede. Daniel's jealous rivals trick Darius into issuing a decree that for thirty days no prayers should be addressed to any god or man but Darius himself; anyone who disobeys this edict is to be thrown to the lions. Pious Daniel continues to pray daily to the God of Israel; and the king, although deeply distressed, must condemn Daniel to death, for the edicts of the Medes and Persians cannot be altered. Hoping for Daniel's deliverance, Darius has him cast into the pit. At daybreak the king hurries to the place and cries out anxiously, asking if God had saved his friend. Daniel replies that his God had sent an angel to the jaws of the lions, "because I was found tasteless before them". The king commands that those who had conspired against Daniel be thrown to the poor overfed lions in his place with their tasty wives and children, and that the whole world should tremble and fear before the God of Daniel.  Although Daniel is sometimes depicted as a young man in illustrations of the incident, James Montgomery Boice points out that he would have been over eighty years old at the time. No wonder perhaps that he did not entice the lions.

ellauri248.html on line 273: Antautuvia sotilaita telotetaan molemmin puolin ukrainaltaki on satoja ellei tuhansia telotus/kidutus videoita mutta ihme kyllä ainoastaan ne jotka tulee mainstreamiin ja saa liikaa huomiota että pakko uutisoida niin uutisoidaan ja pakko venäjä ukrainankin sotarikoksissa pistää näyttämään pahalta xD propagandaa tulee kyllä liikaa mutta propagandasotahan tämä on ja pakko pistää ukraina näyttämään hyvältä vaikka ei saa 1,2 miljoonalla sotilaalla ja parhaalla länsimaisella kalustolla ajettua niinsanottua 500K paskasti koulutettua vanhentuneella kalustolla taistelevaa venäläistä pois maasta 🙄

ellauri248.html on line 281: Sisäisesti Venäjän politiikka lähestyy kiehumispistettä, toivoo ajatushautomo CEPA:n tutkija Edward Lucas. "Lännen tehtävänä on valmistautua siihen, mitä seuraavaksi tulee, olipa se sotilasjuntta, näennäisesti ystävällismielinen hallinto tai kaaos, joka johtaa osittaiseen tai jopa täydelliseen Venäjän valtion hajoamiseen”, Lucas kirjoittaa. Silloin tulee kiire kaikille juosta osille niinkuin Venäjällä 1918 ja Saxassa viime maailmansodassa. 

ellauri248.html on line 286:     ”Seuraavien mustien joutsenten höyhenet pöllyävät jo ympärillämme”, sanoo yxinkertainen ministeri, moninkertainen oppositiopoliitikko Paula Risikko. Hänellä on ensi vaalikaudelle jo valmiina visio ja ohjenuora, joka ”on taottava kaikkien ministereiden selkärankaan. Olen nähnyt ihan kaiken. En hämmästy enää mistään.” Näin naurahtaa eduskunnan kuppilassa Paula Risikko, kokoomuksen konkarikansanedustaja:  Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo haluaa eroon Alkon monopolista. Tom Packalén haluaa poliisin jengien ”iholle kiinni” ja tuomiot pikavauhtia – Kansanedustaja jättäisi nyt sanomatta kaksi Venäjää myötäilevää lausuntoa. Ne eivät todellakaan mene kaupaxi näissä vaaleissa.

ellauri248.html on line 289: Tuolloin Ruotsi-Suomen valtiopäivien ”myssypuolue” vastusti Venäjän-vastaista sotapolitiikkaa ja sai siitä hyvästä vaalirahoitusta ja lahjuksia Venäjältä. Sen vastapuoli eli Ruotsin hyökkäyssotaa Venäjälle kannattanut ”hattupuolue” sai rahoitusta erityisesti Ranskasta.

ellauri248.html on line 293: Kyllä ovat tuohtuneiden mölyapinoiden mölinät aina samanlaisia, vuosituhansien aikana. Musta joutsen on metafora, joka tarkoittaa yllättävää, vaikutuksiltaan laaja-alaista tapahtumaa, jota ei jaksettu uskoa mahdolliseksi. Mustia joutsenia ovat suuret katastrofit tai muut merkittävät ja yllättävät käänteet, jotka katkaisevat normaalina pidetyn tapahtumain virran. Tapahtumaa, jolla on suuri sosioekonominen vaikutus, termiittiyhteiskunnalle arvaamaton tai odottamaton. Ilmastokatastrofi tai 3. maailmansota eivät ole sellaisia, koska ne olivat täysin ennustettavissa jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja.

ellauri248.html on line 323: 
    LEWIS, Sinclair, Babbitt : tarina amerikkalaismiehestä, hänen perheestään ja ainoasta hartaasta ystävyydestään. WSOY, 1976 - CHECK

ellauri248.html on line 330: 
    ŠOLOHOV, Mihail, Hiljaa virtaa Don. 1. WSOY, 1976 - CHECK

ellauri248.html on line 331: 
    ŠOLOHOV, Mihail, Hiljaa virtaa Don. 2. WSOY, 1976 - CHECK

ellauri248.html on line 341: In 2018, there are 572 federally recognized tribes. There are about 326 reservations. There are 229 tribes in Alaska. There is only two small reservations there. That is the Metlakatla Indian Community of the Annette Island Reserve, and the Akiachak Native Community (one acre). So, many tribes do not have reservations.

ellauri248.html on line 345: The US is 3.797 million mi². The area that was “reserved” for tribes from there previous landholdings is about 2.3% of the total US land. Some reservations are the “reserved” remnants of a tribe’s original land base. Others were created by the federal government from federal land for the resettling Native people who were forcibly relocated from their homelands.

ellauri248.html on line 347: There was also an allotment process starting in the Dawes Act of 1887 until 1934. This was to force more land from Native people. The ostensible reason was to make them individual landholders and thus “Americanized” members of a capitalist system. It was felt this would “solve” the “Indian problem”. In short that it would make them no longer part of the ethnic communities they were members of. However the main push to “solve” the “problem” was by Anglo-Americans who wanted to take that land. Thus land was distributed to tribal members and the “surplus” was given or sold at a cut rate to White Americans or turned into National Forests and Parks or military bases. Land owned by Native Americans decreased from 138 million acres in 1887 to 48 million acres in 1934. They lost 2/3s of their treaty land base. About 90,000 Native Americans were made landless.

ellauri248.html on line 349: Today there is about 10,059,290 acres (15,700 sq miles) of individually owned lands are still held in trust for Native American allotees and their heirs. There are about four million fractional owner interests in this 10 million acres. Each generation the individual share gets less. One part of the Act was the establishment of a trust fund, administered by the Bureau of Indian Affairs, to collect and distribute revenues from oil, mineral, timber, and grazing leases on Native American lands. The BIA´s grossly mismanaged these funds. They were never collected or lost or stolen. This negligence in the management of the trust fund resulted in a number of lawsuits. The most well known is Cobell v. Salazar which led to a $3.4 billion settlement in 2009. The suit has forced proper accounting of revenues for the future but the settlement gave the litigants cents on the dollar.

ellauri248.html on line 351: In Alaska, after 1971 the Alaska Native Claim Settlement Act created 113 (now 12) Alaska Native regional corporations and over 224 local village corporations. Tribal members own shares in the regional and village corporations. The corporations control 44 million acres (68,700 sq miles) of Alaska. The State of Alaska got 90 million acres.

ellauri248.html on line 353: In contrast to the 2.3% of Native land, the Federal Government owns, as National Parks, Forests, BLM, US Ag land, Fish and Wildlife land, military reservations, wildlife refuges and so on, about 28% of the surface area of the US. That is 640 million acres, or 1 million sq miles. That 28% of the US land was and taken by force from tribes, as was all other state lands and privately held lands. If the US people so chose, we could more fairly address the large losses that Native people have had by transferring more of this land to Tribal governments.

ellauri248.html on line 362: Sosialismin-punaiseen mekkoon pukeutunut Catalina Stubbe on neljän lapsen äiti Etelä-Floridasta. Hänen vanhin lapsensa on 16-vuotias ja nuorin 7-vuotias. Stubbe haluaa, että hänen lapsillensa, tai kenenkään muunkaan lapsille, ei puhuta seksistä koulussa.

ellauri248.html on line 369: – On lapsen oma valinta, milloin hän haluaa keskustella aiheesta. Haluan odottaa, että poikani sanoo: äiti, minä pidän yhdestä pojasta, voitko auttaa minua käsittelemään häntä oikealla tavalla, Stubbe kertoo.

ellauri248.html on line 377: DeSantis haluaa kieltää ”woke-propagandan” Floridan kouluissa. Hän on jo allekirjoittanut Stop Woke -lain, joka muun muassa kieltää keskustelun seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli-identiteetistä julkisissa alakouluissa.

ellauri248.html on line 379: Stubbe arvostaa sitä, mitä DeSantis tekee Floridassa ja haluaisi nähdä saman kehityssuunnan kaikkialla maassa.

ellauri248.html on line 382: Woke-laki huolettaa demokraatteja ja muita antifa-aktivisteja. Heidän huolenaan on muun muassa ollut, että mikäli keskustelu seksuaali- ja sukupuoli-identiteetistä kielletään kouluissa, se altistaa sukupuoli- ja rotuvähemmistöihin kuuluvia mielenterveysongelmille. Lain pelätään johtavan myös värillisten LGBTQ-oppilaiden syrjintään ja heidän oikeuksiensa polkemiseen. Suomessa Nilkki Mutajoki pitää wokea pahana uhkana sananvapaudelle.

ellauri249.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri249.html on line 50: Muinaisten roomalaisten keskuudessa oli liike-elämän jumalana Merkurius, joka ihmeellisen osuvan mielleyhtymän ansosta oli myös varkaiden ja puhujien jumala. Roomalaiset, jotka suhtautuivat ansaitun halveksivasti kauppiaisiin, kuvittelivat näkevänsä yhtäläisyyden varkauden ja kaupanteon välillä, ja samasta syystä he myös rinnastivat huijauxen ja kaunopuheisuuden. Siispä varkailla, kauppiailla ja kaunopuhujilla oli yhteinen jumala. Joka vuoden toukokuun 17. kauppiaat pitivät suuren juhlan ja marssivat kulkueessa Merkuriuksen temppeliin pyytääkseen jumalaltaan onnea  kaupanteon yhteydessä alkavana vuonna  suoritettaville petkutuksille.

ellauri249.html on line 62:   Miesasiamiessarjakuvien miehillä ei ole silmiä, esim Andy Capp ja Beetle Bailey. Miesasiamiessarjojen miehet tekee usein vierailuja toisten miesasiamiessarjojen strippeihin. Andy tunnistaa perheen äidin alkuraskauden hajuaistin avulla eräässä Family Guyn jaxossa.  Irlantilaistaustainen Beetle Bailey on Hi and Loisin  Loisin veli. Helmin ja Heikin Heikki oli Suoman Kuvalehdessä ihan nuoren CEC:n näköinen. Musta sitä oli kiva lukea. Vaikka Lois ei ollut yhtään Pirkon näköinen, pikemminkin Seijan. Hi and Lois oli kyllä Pirkon ja Callen kaltaisia kiipijöitä. Heikin naapuri Paavo lainasi siltä aina työkaluja ja ruohonleikkuria eikä palauttanut. 

ellauri249.html on line 67: No Natasha ehkä vaikka senkin varsinainen viehätys on vähän muualla. Persepolis? Aika vakava. Kun on hännän alla ei paljon naurata. Iranilaiset tökkii setämiesten päistä turbaaneja. Se on hassun näköistä.

ellauri249.html on line 74: Brodsky ja Afghanistanin selkkaus  

ellauri249.html on line 76: Brodsky’s poetry bears the marks of his confrontations with the Russian authorities. “Brodsky is someone who has tasted extremely bitter bread,” wrote Stephen Spender in New Statesman, “and his poetry has the air of being ground out between his teeth. … It should not be supposed that he is a liberal, or even a socialist. He deals in unpleasing, hostile truths and is a realist of the least comforting and comfortable kind. Everything nice that you would like him to think, he does not think. But he is utterly truthful, deeply religious, fearless and pure. Loving, as well as hating.”

ellauri249.html on line 80: It is precisely in this sense that we should understand Dostoyevsky’s remark that beauty will save the world, or Matthew Arnold’s belief that we shall be saved by poetry. It is probably too late for the world, but for the individual man (me) there always remains a chance. What distinguishes us from other members of the animal kingdom is speech. Literature—and poetry, in particular, my poetry—is, to put it bluntly, the goal of our species.” Minä minä! Täähän on pahempi egosentrikko kuin minä ja pikku-CEC Norjassa.

ellauri249.html on line 82: Though many critics agreed that Brodsky was one of the finest contemporary Russian poets, some felt that the English translations of his poetry are less impressive. One is never quite allowed to forget that one is reading a second-hand version.

ellauri249.html on line 84: Czeslaw Milosz felt that Brodsky’s background allowed him to make a vital contribution to literature. Writing in the New York Review of Books, Milosz stated, “Behind Brodsky’s poetry is the experience of political terror, the experience of the debasement of man and the growth of the totalitarian empire."

ellauri249.html on line 86: 	Eipä mennyt jäbä siltikään takas Leningradiin perseroikan jälkeenkään. Brodsky karkotettiin perskärpäsenä kuten Lermontov, varmaan muutenkin jotenkin samanlainen yxinäinen narsisti. Oliskohan Brodskyn vuoden 80 biisissä silti jotain kaikua Afganistanin selkkauxesta? 

ellauri249.html on line 88: Between 6.5%–11.5% of Afghanistan's 1979 population of 13.5 million is estimated to have perished in the conflict. The war caused grave destruction in Afghanistan, and it has also been cited by scholars as a contributing factor to the dissolution of the Soviet Union and the end of the Cold War.

ellauri249.html on line 90: In January 1980, foreign ministers from 34 countries of the Organisation of Islamic Cooperation adopted a resolution demanding "the immediate, urgent and unconditional withdrawal of Soviet troops" from Afghanistan. The UN General Assembly passed a resolution protesting the Soviet intervention by a vote of 104 (for) to 18 (against), with 18 abstentions and 12 members of the 152-country Assembly absent or not participating in the vote; only Soviet allies Angola, East Germany and Vietnam, along with India, supported the intervention.

ellauri249.html on line 92: Afghan insurgents began to receive massive amounts of support through aid, finance and military training in neighbouring Pakistan with significant help from the United States and United Kingdom. They were also heavily financed by China and the Arab monarchies in the Persian Gulf.

ellauri249.html on line 97: I fired him because he wouldn't respect the authority of the President. I didn't fire him because he was a dumb son of a bitch, although he was, but that's not against the law for generals. If it was, half to three-quarters of them would be in jail.

ellauri249.html on line 101: Venäläiset marsalkat oli jämerämmän näköisiä kuin amer. kenraalit. Jämeryys on kenraalien look kaikkialla maailmassa. Ne on kuin hevosmuurahaisten isopäiset sotilaat. Me pantiin niitä tappelemaan kekojen kanssa. Kun ne väsähti ne pantiin kaarnanpalalle joka sytytettiin ja työnnettiin vesille, saivat silleen viikinkien polttohautauxen.

ellauri249.html on line 103: Don virtaa hiljaa ja suht lyhkösenäkin Ukrainan ja Ryssän rajoilla Asovanmeren pohjukkaan. Siitä (ja Moskovastakin! Stalin oli takuulla hermona!) itään laskee Volga Volga äiti armas mutkan kautta Kaspiaan ex-Stalingradin läpitte. Se on nyt Volgograd. Stalingradin taistelu oli maailmanhistorian verisin. Porukkaa oli paikalla 10x enemmän kuin Tshingis kaanin aikana. Miltähän se näytti avaruudesta? Muurahaisten kähinältä pesäaukolla. 

ellauri249.html on line 108:   In a letter Cicero alludes to a number of obscene words, without actually mentioning them. The words which he alludes to but avoids are: cūlus ("arsehole"), mentula ("penis"), cunnus ("cunt"), landīca ("clitoris"), and cōleī ("testicles"). He also objects to words which mean "to fuck", as well as to the Latin word bīnī "two" because for bilingual speakers it sounds like the Greek βινεῖ (bineî) ("he fucks or sodomises", and also to two words for passing wind, vīssiō and pēdō. He does not object to using the word ānus, and says that pēnis, which in his day was obscene, was formerly just a euphemism meaning "tail".

ellauri249.html on line 110: Verpa is also a basic Latin obscenity for "penis", in particular for a penis with the foreskin retracted due to erection and glans exposed, as in the illustration of the god Mercury below. As a result, it was "not a neutral technical term, but an emotive and highly offensive word", most commonly used in despective or threatening contexts of violent acts against a fellow male or rival rather than mere sex (futūtiō "fucking"). It is found frequently in graffiti of the type verpes (= verpa es) quī istuc legēs ("You're a dick you who read this").

ellauri249.html on line 111: By extension, verpus as a masculine adjective or noun, referred to a man whose glans was exposed by erection or by circumcision; thus Juvenal (14.100) has

ellauri249.html on line 114:     ("To guide only the circumcised [i.e. Jews] to the fountain that they seek").

ellauri249.html on line 116: Lucilius says, referring to the fact that Roman men apparently used to masturbate with their left hand:

ellauri249.html on line 119:     ("But with his left hand as his girlfriend, he wipes away his muttō's tears.")

ellauri249.html on line 137:         sends me away neither with a bad reputation nor worried that 


ellauri249.html on line 138:         a richer or more handsome guy might piss in the same place.")

ellauri249.html on line 140: The obscure word sōpiō (gen. sōpiōnis) seems to have meant a sexualized caricature with an abnormally large penis, such as the Romans were known to draw. It appears in Catullus 37:

ellauri249.html on line 150: The verb arrigō, arrigere meant "to have an erection". Martial (6.36) in one epigram teases a certain friend:

ellauri249.html on line 154:     ("Your cock is as big as your nose is long, Papylus, so that you can smell it whenever you get an erection.")

ellauri249.html on line 160:         ("Shameful indeed to do, but so that I don't burst with this boner, 


ellauri249.html on line 161:         I shall put down my sickle and my hand will become my girlfriend.")

ellauri249.html on line 167:     ("whose little dagger, hanging more flaccid than a tender beet (a vegetable) 


ellauri249.html on line 173:         ("We say cum illīs ("with them"), but we don't say cum nobis ['with us'], but rather nobiscum; because if we said it like that, the letters would run together in a rather obscene way.")

ellauri249.html on line 177: The following obscene poetic graffito from Pompeii is written in the trochaic septenarius metre:

ellauri249.html on line 181:         ("A hairy cunt is fucked much better than a smooth one 
:

ellauri249.html on line 194: Kun perheen vaurastumisesta ei tullut mitään, se myrkytti perheen jäsenten välit. Ksenia halveksi miestään eikä nuori Nikitakaan häntä kunnioittanut. Äiti asetti poikaansa suuria odotuksia ja myös kyläkoulun opettaja Lidia Ševtšenko odotti pojan pärjäävän elämässään. Kyläkoulun opettajalla Hruštšov näki ensimmäisen kerran kiellettyä kumouksellista aineistoa. Koulumyönteinen poika vastusti isäänsä, joka otti hänet pois koulusta ensin peltotöihin ja sittemmin suutarin oppiin. Poika kieltäytyi suutarinopista ja isä etsi pojalle paikan varastokirjurin oppipoikana. Tästäkin Hruštšov kieltäytyi ja sanoi mieluummin karkaavansa kotoa, kuin olevansa varastokirjurin opissa.

ellauri249.html on line 198: Monet työläiset joutuivat elämään Juzovkassa äärimmäisessä köyhyydessä. Parakkeihin majoitettiin 50–60 henkilöä, joilla ei ollut käytössään juoksevaa vettä, eikä kaikilla edes omaa vuodetta. Työväenasunnoilla oli halventavia nimiä kuten ”Kurjala” ja ”Tappola”. Kuolleisuus oli sairauksien ja tapaturmien takia suuri, ja alkoholismi ja rikollisuus yleisiä. Palkat olivat matalia.

ellauri249.html on line 202: Politiikkaa enemmän Hruštšovia kiinnosti taloudellinen vaurastuminen. Hän osti palkallaan kellon, kameran ja uuden polkupyörän, jotka olivat työläisillä harvinaisia. Hän halusi hyvän talon, lapsia ja vaimon vauraasta ja sivistyneestä perheestä. Viimeksi mainittu toteutui. Vuoteen 1914 mennessä hän oli menestyvä ja hyvin palkattu metallityöläinen, ja oli nainut Jefrosinja Pisarevin, joka oli kotoisin suhteellisen varakkaasta perheestä. Vuodelta 1916 on säilynyt valokuva, jossa nuorellaparilla on muodikkaat siistit vaatteet, ja elämä näyttää parhaita puoliaan. Tuohon aikaan Hruštšov kuului raittiusseuraan eikä juonut lainkaan alkoholia tai tupakoinut. Kaikki oli jo menossa hyvin, mutta sitten!

ellauri249.html on line 204: Ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914. Koska Hruštšov oli ammattitaitoinen metallityöläinen, häntä ei kutsuttu armeijaan. Hänen palkkansa nousi ja vanhana miehenä hän totesi katkerasti, että kapitalistien hallitessa hänen ja monien ystäviensä elämä oli parempaa kuin monilla työläisillä oli kommunismin aikana.

ellauri249.html on line 206: tynyt haaveilemalleen insinöörin uralle. Maaliskuussa 1915 puhkesi suurlakko kaivoksilla ja Hruštšovin työpaikalla. Hän piti innostavia puheita, joissa vaati parempia työoloja sekä palkkausta. Seuraavana vuonna alkoi työläisissä olla sodanvastaisia mielipiteitä ja he menivät lakkoon. Hruštšov oli mukana organisoimassa näitäkin lakkoja. Kun tsaari Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta vuoden 1917 helmikuun vallankumouksessa oli tämä Hruštšoville suuri juhlapäivä ja hän osallistui mielenosoituksiin.

ellauri249.html on line 208: Helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjä suistui sekasortoon. Bolševikit olivat aluksi kaivostyöläisten keskuudessa yhtä vihattuja kuin porvarit. Porvareiden koteihin hyökkäiltiin, heitä pahoinpideltiin ja heidän omaisuuttaan tärveltiin. Isänmaallisesti ajattelevat kaivostyöläiset lynkkasivat vihollisen asiamiehinä pitämiään bolševikkejä. On epäselvää, mitä Hruštšov teki ja ajatteli uudessa tilanteessa. Virallisen neuvostoliittolaisen elämäkerran mukaan hän oli jo tuolloin sydämestään vallankumouksellinen, mutta monet hänet tuolloin tunteneet sanoivat, että hän ei ollut millään tavalla mukana vallankumouksessa vaan ainoastaan ammattiyhdistyksessä.

ellauri249.html on line 214: Sisällissodan jälkeen Ukraina oli raunioina. Puutetta oli asunnoista, hiilestä ja elintarvikkeista. Elintarvikepulan johdosta Hruštšovin ensimmäinen vaimo Galina kuoli nälkään. Lapset Leonid ja Julina jäivät isän yksinhuollettaviksi, kunnes hän 1924 meni naimisiin Nina Petrovnan kanssa. Leninin hallinto ei luottanut Donbassin alueen työläisiin, sanottiin että ”heidän proletaarinen tietoisuutensa oli hukassa”. Työläiset lakkoilivat, ja heitä teloitettiin summittaisesti. Hruštšov nimitettiin vuonna 1922 johtamaan Rutšenkovon kaivosta ja hän paneutui tehtävään tarmokkaasti. Hän olisi puoluetoimitsijan työn sijasta opiskellut kaivosteknikoksi. Puolueen linjariidoissa hän päätyi kannattamaan Trotskia, mitä hän joutui myöhemmin selittelemään ja varomaan.

ellauri249.html on line 218: Vuonna 1925 Hruštšovin ura sai hyvän sysäyksen eteenpäin. Hänet valittiin Petrovo-Marinskin puoluejohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoden 1926 loppuun. Hän keskittyi hankkimaan asuntoja ja elintarvikkeita vaikeuksissa oleville työläisille ja myös kuunteli heidän ongelmiaan toisin kuin muut kommunistivirkailijat. Siksi hänet valittiin alueensa edustajaksi Ukrainan kommunistisen puolueen kokoukseen, josta hänet lähetettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 14. kokoukseen Moskovaan. Siellä hän tapasi ensimmäistä kertaa Stalinin, joka teki Hruštšoviin miellyttävän vaikutelman. Vähänpä Nikita erehtyi!

ellauri249.html on line 224: Hruštšoville Moskovan vuosien tärkeimpiä hankkeita puhdistusten lisäxi oli metron rakentaminen. Tehtävä suoritettiin stalinistiseen tyyliin välittämättä ihmishengistä tai kustannuksista ja kuuntelematta asiantuntijoiden mielipiteitä. 

ellauri249.html on line 227: Asema puolueen sisäpiirissä toi Hruštšovin perheelle sellaiset aineelliset olot, joista muut neuvostokansalaiset näkivät vain unia. Heillä oli viiden huoneen huoneisto, jonne myös Hruštšovin vanhemmat muuttivat. Perheellä oli oma autonkuljettaja ja puhelin. Etuihin kuuluivat myös omat lomapaikat, kaupat ja kahvilat. Lisäksi kuukausittain maksettiin ylimääräinen kirjekuori täynnä rahaa. Lomapaikoissa oli ulkomailta tuotuja viinejä ja muita herkkuja, joista ei tarvinnut maksaa mitään. Muistelmissaan, joihin ei ole aina luottaminen, Hruštšov väittää eläneensä vaatimattoman yksinkertaista elämää. Kaikkien muiden johtohenkilöiden muistelmat kertovat päinvastaista. Vähän tollasta sosiaalista nousua. Kökkäreet nousee pimtaan oli järjrstelmä mikä tshanda. Kaljupäinen gangsteri ampunut Neuvostoliiton suurlähettilään. Ei siis Kekkonen vaan Rutsov.

ellauri249.html on line 231: Vuonna 1938 Hruštšovista tuli Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri sekä Kiovan kaupungin ja alueen puoluekomiteoiden johtaja. Vuosina 1938–1941 Hruštšov toimi Ukrainassa Stalinin ”varakuninkaana”, ja sai huomattavasti omaa toimintavaltaa tottelevaisuutensa ansiosta. Ukrainassa Hruštšov alkoi kuitenkin kyseenalaistaa Stalin järjestelmän ja menetti Stalinia kohtaan aikaisemmin elättämänsä harhaluulot. Kaskun vasta siellä eikä puhdistusten aikana.

ellauri249.html on line 233: Ukraina oli Venäjän ohella Neuvostoliiton tärkeimpiä osatasavaltoja. Sen väestö, erityisesti intellektuellit, olivat kuitenkin itsenäisyysmielisiä. Ukraina liitettiin sodalla osaksi Neuvostoliittoa, mutta Lenin hyvitteli ukrainalaisia elvyttämällä ukrainan kieltä ja kulttuuria ja antamalla kouluissa luvan opettaa Ukrainan omaa historiaa ja kulttuuriperintöä ja laittamalla puolueen johtoon ukrainalaisia. Stalin halusi lopettaa tämän paapomisen.

ellauri249.html on line 235: Vuosien 1938–1939 välisenä aikana Hruštšov alkoi ensin epäillä Stalinin toimia ja alkoi lopulta hiljaisesti vihata häntä. Hruštšov vieraili Stalinossa ja

ellauri249.html on line 236: tapasi nuoruuden aikaisia tuttujaan. Yksi heistä oli luopunut kommunismista, sillä hänen olisi pitänyt vainota kulakkeina pidettyjä ihmisiä, toisen Hruštšov haetutti virkahuoneeseensa Kiovaan. Ystävä kertoi olleensa edellisvuotena pidätettynä ja kertoi joutuneensa kokemaan järjetöntä hakkaamista. Tämä järkytti Hruštšovia syvästi. 35000 ruumista ei olleet järkyttäneet paljon paskaakaan, nehän oli olleet ryökäleitä.

ellauri249.html on line 238: Uudistusten myötä tiloille annettiin enemmän päätäntävaltaa. Aloitteellisimmille ja työteliäimmille kolhoositilallisille oli luvassa palkkiota. Hruštšov esitteli uudistuksensa Stalinille, joka oli luonnollisesti tyytyväinen tuotannon kasvuun, mutta moitti suunnitelmaa liiasta vapaamielisyydestä. Stalinin mukaan ilman kuria kaikki hajoaisi. Talous lähti Hruštšovin kaudella Ukrainassa selvään nousuun: sato ylittyi vuonna 1939 edellisvuotisesta 21,5 %, hiilentuotanto kasvoi ja uudet tehtaat valmistuivat suunnitellusti. Kaåitalismi alkoi nostaa päätä taas Ukrainassa.

ellauri249.html on line 240: Diktaattorit Adolf Hitler ja Josif Stalin jakoivat Itä-Euroopan vuonna 1939 Molotovin–Ribbentropin sopimuksella. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolan selkään sen taistellessa Saksaa vastaan ja Ukrainan ja Valko-Venäjän länsiosat liitettiin Neuvostoliittoon. Asiasta yritettiin tehdä laillista sarjalla irvokkaita kansanäänestyksiä, joissa alueet pyysivät päästä osaksi Neuvostoliittoa. Uusilla alueilla oli kansanvihollisia ja 10 % on niiden väestöstä vietiin Neuvostoliiton sisäosiin ja kymmeniä tuhansia teloitettiin. Hruštšovin osuus tapahtumiin oli keskeinen. Maatalouden kollektivointia hän kuitenkin hidasti sen minkä uskalsi ja pystyi. Uusien alueiden älymystöä hän moitti jatkuvasti siitä, että he eivät ymmärtäneet neuvostokulttuurin hienoutta.

ellauri249.html on line 244: Stalinin annettua päiväkäskynsä numero 3, Hruštšov määräsi joukot vastahyökkäykseen ja murskaamaan vihollisen. Päivän aikana viholliset tuhosivat 1 200 neuvostoliittolaista lentokonetta. Saksan joukot etenivät kohtaamatta vastarintaa. Ainoastaan Hruštšovin komentamat joukot taistelivat, mutta saksalaiset olivat ylivoimaisia. Kiova oli uhattuna heinäkuun puolivälissä 

ellauri249.html on line 246: Kiova joutui rintamien romahduksen vuoksi saksalaisten haltuun 16. syyskuuta 1941. Stalin syytti tästä Hruštšovia, tämän mielestä ilman syytä. Nyt Hruštšov pelkäsi joutuvansa ammutuksi. Stalin päätti jättää Hruštšovin enemmältä sättimiseltä ja määräsi varapääministeri Nikolai Vozneznskin hoitamaan haukkumisen. Marsalkka Žukov totesi myöhemmin, että Kiovan rintaman romahdus oli Hruštšovin vika.

ellauri249.html on line 250: Stalingradin taistelun voittamiseen Hruštšov antoi kiistatta silloisten länkkärien näkökulmasta myönteisen panoksensa. Hän oli organisoimassa vastahyökkäystä ja osasi rohkaista sotilaita eikä vajonnut pessimismiin. Kiitosta Stalinilta ei kuitenkaan herunut, vaan tämä soitti Hruštšoville ja haukkui tämän perusteellisesti perusteettomasta optimismista.

ellauri249.html on line 252: Kiova vapautettiin 7. huhtikuuta vuonna 1944. Hruštšov saapui palavaan kaupunkiin heti toisessa sotilasjeepissä. Hän kävi katsomassa yliopistoa, joka oli vielä tulessa, kävi kumartamassa runoilija Taras Ševtšenkon patsasta ja sai jopa halauksen tuntemattomalta ukrainalaiselta vanhukselta. Stalinia ilahduttaakseen hän lähetti johtajalleen tätä koskevan sähkeen, mutta kesän 1941 tapahtumista edelleen vihainen Stalin moitti Hruštšovia aikansa tuhlaamisesta.

ellauri249.html on line 261: Stalin oli julistanut kaikki pakkotöihin viedyt ja sotavangeiksi joutuneet neuvostokansalaiset pettureiksi. Heitä tulisi rangaista ankarasti. Hruštšov väittää muistelmissaan puolustaneensa heitä ja myös todisteet puhuvat hänen puolestaan. Hänen mukaansa puolue hylkäsi Ukrainan ja jätti maan saksalaisten armoille. Hän lähetti jopa asiaa koskevan kirjeen Stalinille, mutta turhaan. Sotavangit joutuivat leireille. Niistä monet elleikaikki lienee ollut Saxan puolella vapaaehtoisesti.

ellauri249.html on line 274: Malenkovia pidettiin teknokraattina ja aktiivisena ja hyvänä hallintomiehenä. Stalinin tytär piti häntä älykkäimpänä isänsä työtovereista, mutta nämä taas pitivät häntä naismaisena. Berija oli puolestaan älykäs ja täydellisen kyyninen mies, jolla oli b juonitteluun. Ize asiassa Hruštšov pelasi hankalaa valtapeliä: hänen oli lähestyttävä Malenkovia ja Berijaa ja oltava milloin tahansa valmis pettämään heidät.

ellauri249.html on line 279: Berija oli esittänyt joukkoarmahdusta lähes 1 200 000 työleireissä syyttömänä olevalle vangille. Hruštšov pelkäsi Berijaa ja liittoutui Malenkovin ja Mikojanin kanssa Berijaa vastaan, sillä he pelkäsivät henkensä puolesta. Molotov jäi sivuun, sillä hän vihasi sekä Hruštšovia että Berijaa.

ellauri249.html on line 287: Hruštšov aloitti puheensa toteamalla, että uusi maailmansota kapitalistista leiriä vastaan ei ollut väistämätön, vaan maat voivat siirtyä sosialismiin jopa täysin rauhanomaisesti. Seuraavaksi luettiin Kiinan johtajan Maon Stalinia ylistänyt sähke ja Ranskan edustaja puhui vuolaasti Stalinin kunniasta. Kaikkia näitä seurasi sarja suosionosoituksia. Sitten alkoi Hruštšovin puheen salainen osa.

ellauri249.html on line 289: Puheen päätyttyä salissa oli täydellinen hiljaisuus. Kukaan ei taputtanut. Vannoutuneet stalinistit pelkäsivät nyt henkensä puolesta ja salaa Stalinia vihanneet eivät olleet uskoa kuulemaansa. Puhe oli Hruštšovin elämän rohkein teko. Hän itse ei päässyt enää tasapainoon sen jälkeen eikä Neuvostoliitto koskaan toipunut siitä täysin.

ellauri249.html on line 295: Puhe johti monenlaisiin reaktioihin. Puheen vaikutuksesta kerrotaan useamman kokousedustajan pyörtyneen ja kahden tehneen itsemurhan. Stalingradissa ja Gruusiassa puhkesi mellakoita Stalinin häpäisyn jälkeen. Sittemmin on Stalin rehabilitoitu, vaikka hän teki joitakin virheitä. Ruzov oli niistä pahin.

ellauri249.html on line 297: Sekä Puolassa että Unkarissa tunnettiin syvää vastenmielisyyttä Venäjän ylivaltaa ja stalinismia kohtaan. Puolassa oli torjuttu maatalouden kollektivointi, mutta muuten kommunistit noudattivat Stalinin määräyksiä. Nyt Stalinin kuoltua oikeistopuolalaiset katsoivat tilaisuutensa tulleen. Kesäkuussa 1956 sosiaalista nousua kaipaavat työläiset nousivat Poznanissa kapinaan. Puolueen johtajaksi valittiin Władysław Gomułka ja Hruštšov oli jo varma, että Puola irtautuu kansandemokratioiden leiristä. Hän kiiruhti Puolaan ja oli jo antanut neuvostoarmeijalle käskyn tulla perässä maahan. Neuvotteluilla, jotka eivät olleet kummallekaan osapuolelle kunniaksi, tilanne saatiin rauhoitettua eivätkä neuvostojoukot ehtineet Puolaan asti.

ellauri249.html on line 299: Unkarissa asiat etenivät kohti tragediaa. Hruštšovin olisi pitänyt ymmärtää, että uudessa tilanteessa Imre Nagy olisi ollut sopivin johtamaan maata. (Mixi?)  Aamulla 24. lokakuuta 1956 neuvostopanssarit vyöryivät Budapestiin tukahduttamaan kansannousua. Kapinointi jatkui ja 30. lokakuuta satoja unkarilaisia ja neuvostosotilaita oli surmattu. Žukov oli valmis vetämään joukot pois koko Unkarista ja Mikojan totesi, että suurempi puuttuminen asioihin pilaisi Neuvostoliiton maineen. Julkilausumassaan neuvostohallitus totesi tehneensä virheitä ja arvostavansa sosialistimaiden itsemääräämisoikeutta. Muutamaa päivää aikaisemmin lausunto olisi rauhoittanut tilanteen. Marraskuun alkupäivinä Hruštšov oli määrännyt neuvostoarmeijan tukahduttamaan kansannousun konsultoituaan ensin Romaniaa, Bulgariaa ja Jugoslaviaa. Kansannousun tukahduttamisessa kuoli 1 500 neuvostosotilasta ja 20 000 unkarilaista. Kyllä piisas noita nazeja.

ellauri249.html on line 303: Paitsi kansandemokratioiden ja Kiinan kanssa, oli ongelmia myös kotimaassa. Moskovassa opiskelijat osoittivat kunnioitustaan Unkarille ja toivoivat ”Venäjän uutta vallankumousta”. Leningradissa kierteli hallituksen vastaisia lehtisiä ja Serpuhovissa työläiset tuhosivat Hruštšovin kuvan. Hruštšov päätti ryhtyä vastaoffensiiviin. Hän päätti tehdä pitkän kiertueen Neuvostoliitossa ja antaa itsestään kuvan tarmokkaana johtajana. Hän ryhtyi voimakkaasti propagoimaan ajatusta, että Neuvostoliiton maatalous saavuttaa nopeasti Yhdysvallat. Hruštšov piti Leningradissa puheen, että Yhdysvallat saavutetaan kahdessa vuodessa ja tämä tarkoittaisi vuoden 1956 tuotannon kasvattamista 3,2-kertaiseksi. Hän toisti väitteensä myös yhdysvaltalaiselle CBS-televisiokanavalle antamassaan haastattelussa. Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, se oli vielä erittäin kaukana Hruštšovin kaavailuista. Kampanjan lopputulos oli lopulta päinvastainen, se heikensi hänen asemaansa niin tavallisen kansan kuin puolueen johdon mielissä.

ellauri249.html on line 306: The Centre for Economics and Business Research said that it now expected the value of China’s economy when measured in dollars to exceed that of the US by 2028, half a decade sooner than it expected a year ago.

ellauri249.html on line 308:     Maatalouden lisäksi koko muu neuvostotalous kärsi liiasta keskusjohtamisesta. Hruštšov sai idean että talouden päätöksentekoa pitää hajauttaa Moskovasta aluetasolle. Hruštšovin idea taloudellisen johtamisen hajauttamisesta aluetasolle keskusjohdon sijasta oli periaatteessa hyvä. Asiantuntijat puolustivat ideaa, mutta varoittivat sen liian nopeasta toteuttamisesta. Hruštšov ei tapansa mukaan kuunnellut asiantuntijoita ja ohjelma vietiin läpi kovalla kiireellä mikä aiheutti vahinkoa oligarkeille.

ellauri249.html on line 312:     Vuodet 1957–1960 olivat Hruštšovin parhaat vuodet Neuvostoliiton johtajana. Vuoden 1958 viljasadosta tuli 30 % suurempi kuin vuoden 1957 sadosta, talous kasvoi ja monet ulkomaalaisetkin tarkkailijat uskoivat maan ohittavan Yhdysvallat. Jenkit pureskelivat kynsiä. Sputnik lensi ensimmäisenä ihmisen valmistamana varmuusesineenä avaruuteen ja neuvostoliittolainen raketti saavutti kuun pinnan vuonna 1959. Tuolloin hän vieraili Yhdysvalloissa ja odotettu neljän vallan kokous olisi vuonna 1960.

ellauri249.html on line 314:     Hruštšov halusi myös innostaa kansalaisia vallankumouksen varhaisten vuosien kaltaiseen innokkuuteen. Ongelmana alkoi olla se, että lokakuun vallankumouksessa mukana olleita tai sen muistaneita kansalaisia oli väestörakenteen vuoksi enää vain vähän. Siksi perustettiin korttelikomiteoita ja katupartioita jotka moittivat roskaajia ja joilla oli oikeudet kamppailla vetelehtijöitä ja parasiitteja (Josif Brodsky) vastaan. Lisäksi julkisiin oikeudenistuntoihin asetettiin tavallisista kansalaisista koostuneita lautamiehiä. Näitä kampanjoita perusteltiin leninismillä.

ellauri249.html on line 320:     Vakoilulentoskandaalin jälkeen Hruštšov oli aluksi lamaantunut. Sitten seurasi valtava toimintapuuska, josta Hruštšovin poika totesi myöhemmin, että aivan kuin isässä olisi pato murtunut. Indonesiassa hän tutustui paikalliseen erikoisuuteen, durian-hedelmään, joka leikattuna löyhkää kammottavalta. Hän päätti lähettää niitä laatikollisen kaikille halveksimilleen Neuvostoliiton puhemiehistön jäsenille. Turismin ohella hän tapasi Indonesiassa Eisenhowerin salaisesti ja antoi tällekin lastikollisen.

ellauri249.html on line 323: Kesäkuussa 1960 Hruštšov päätti osallistua syksyllä järjestettävään Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukseen. Hän halusi käsitellä typeriä suosikkiaiheitaan kuten siirtomaavallan purkamista ja aseriisuntaa.

ellauri249.html on line 327:     Yleiskokouksessa Hruštšov menetti malttinsa ja sai aikaan kuuluisan kenkäepisodin.  Hermostumisen aiheen antoi filippiiniläinen edustaja Lorenzo Sumulong, joka kysyi Hruštšovilta miten tämä voi protestoida länsimaista kapitalistista imperialismia vastaan, kun Neuvostoliitto samaan aikaan piti Itä-Euroopan valtioita hallussaan. Hruštšov raivostui ja haukkui kokousedustajan ”imperialistien kätyriksi ja syljennuolijaksi”, sekä otti kengän jalastaan aikoen lyödä sen pöytään. Tapauksesta ei ilmeisesti ole olemassa alkuperäistä valokuvaa, vain jälkeenpäin tehtyjä manipulaatioita. Kuuban kriisin selostuxesta on melkein unohtunut pois USAn ohjuxet Turkissa. Hizi kyllä Wikipediakin on tiukasti lännen nuorassa.

ellauri249.html on line 329:     Kansa ei enää välttämättä uskonut maan johdon vakuutteluja elämän laadun paranemisesta. Vuonna 1962 tapahtui joukko mellakoita, jotka saivat alkunsa eräistä hinnankorotuksista. 1. kesäkuuta vuonna 1962 nostettiin liha- ja siipikarjatuotteiden hintoja 35 % ja voin ja maidon hintoja 25 %. Näinkään suurten korotusten jälkeen hinnat eivät vastanneet tuotantokustannuksia. Lisäksi nostettiin tehtaiden ja kaivosten tuotantonormeja, mikä merkitsi työläisten elintason laskua. Pettyneet työläiset kaipasivat takaisin Stalinia, jonka aikana hintoja oli usein alennettu. Heti uusien hintojen tiedottamisen jälkeen lakkoja puhkesi Moskovassa, Kiovassa, Leningradissa ja Tšeljabinskissa. Novotšerkasskin kaupungissa sadat työläiset kokoontuivat torille huutamaan palkankorotusten puolesta ja heittelivät puhumaan tullutta puoluejohtajaa kivillä ja pulloilla. Hruštšovin muotokuvia tuhottiin. Paikalle tulleet miliisit pahoinpideltiin ja paikalle haettiin armeijan yksiköitä. Armeija avasi tulen ja 23 henkilöä kuoli. Uhrit haudattiin salaiseen paikkaan. Lakkoilijoita vangittiin ja seitsemän tuomittiin kuolemaan. Hruštšov syytti tapahtuneesta kaikkia muita paitsi itseään. Vähän sitä kyllä hävetti jälkeenpäin.

ellauri249.html on line 331: Hruštšov ei lakannut kuitenkaan pohtimasta uudistuksia. Hän ryhtyi hahmottelemaan Neuvostoliitolle uutta perustuslakia ja talousreformeja, jotka muistuttivat paljon Mihail Gorbatšovin perestroikaa ja glasnostia. Moskovassa hän koki entistä enemmän vastustusta ja kierteli sen vuoksi paljon maakuntia, missä hänellä oli yhä kannatusta. Liberaalin älymystön hän oli suututtanut ja nämä toivoivat hänen väistymistään. Hän teki mielellään valtiovierailuja, vaikka ne eivät tuottaneet juuri mitään poliittisia tuloksia. Maatalouden huono tilanne jaksoi huolettaa Hruštšovia ja pojalleen hän pohti ääneen, josko vika ei olekaan työntekijöissä vaan järjestelmässä. Olisiko kapitalismi sittenkin parempi? Miten rikas olisin nyt oligarkkina?  Väsynyt Hruštšov alkoi puhua aikeistaan jäädä eläkkeelle ja antaa virkansa nuoremmalle, mutta selkääntaputtelijat toppuuttelivat häntä.

ellauri249.html on line 337: Hruštšovin eläkepäivät kuluivat suurimmalta osin huomiota herättämättä. Hän asui vaimonsa Ninan kanssa heille myönnetyssä hieman syrjäisellä seudulla Petrovo-Dalnejessa sijainneessa datšassa. Aluksi muut kuin perheenjäsenet eivät uskaltaneet käydä tapaamassa häntä. Kansalaiset lähettivät hänelle kuitenkin valtavasti kirjepostia, jonka lukemiseen ja vastaamiseen meni paljon aikaa. Hruštšovilla oli ollut nuorena Donetskissa kamera ja nyt hän elvytti valokuvausharrastuksensa kunnes kyllästyi siihen ja lopetti. Hän yritti myös innostua onkimisesta mutta sekään ei jaksanut kauan kiinnostaa. Masentunut Hruštšov valitteli tekemisen ja seuran puutetta ja ainakin kerran hän väläytteli itsemurhan mahdollisuutta. Pelästynyt Nina pyysi paikalle lääkärin, joka sai Hruštšovin luopumaan aikeestaan.

ellauri249.html on line 339:     Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit.

ellauri249.html on line 341:     Nikitan muistelmien kuljetuxeen länteen tarvittiin erään alamaailman liepeillä liikkuneen henkilön palveluksia ja uskomattominta on, että hanketta edisti myös KGB:n pääjohtaja Juri Andropov.  Teos ilmestyi nopealla aikataululla Yhdysvalloissa vuonna 1971. Viimeisinä vuosinaan eläkkeellä ollut neuvostojohtaja puhui kuin toisinajattelija.

ellauri249.html on line 343: Hruštšov kuoli Moskovassa 11. syyskuuta 1971 seitsemän vuoden kotiarestin jälkeen ja haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa ilman valtionpäämiehelle kuuluvia kunnianosoituksia. Vaikka viranomaiset yrittivät pitää hautajaiset salassa, paikalle saapui 200 ihmistä. Puheiden pito haudalla oli kielletty, mutta siitä huolimatta Stalinin aikana vankileirille joutunut nainen piti vainajalle kiitospuheen miljoonien kohtalotoveriensa nimissä. NKP:n pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi kuolemasta pienen ilmoituksen ilman kuvaa. Nikitan kädet oli olleet kyynärpäitä myöden veressä. Nyze oli kaljupäätä myöden mullan alla.

ellauri249.html on line 353: Elämänsä loppupuolella Hruštšov sanoi murehtineensa elämässään eniten sitä, että sai niin huonon koulutuksen, vain neljä vuotta kirkon ylläpitämää koulua ja joitain korkeampia ammatillisia kursseja. Kulttuuriväki ja älymystö oli kannattanut hänen politiikkaansa, mutta murheekseen Hruštšov totesi karjuneensa heille ja loukanneensa heitä mikä sai heidät yllättäen  kääntymään häntä vastaan. Hän kertoi myös anekdootteja tapaamisistaan koulutettujen ihmisten kanssa ja miten ne olivat päättyneet väärinymmärryksiin. Niinkuin se "me hautaamme teidät".

ellauri249.html on line 356: Yhdysvaltain ensimmäisessä vientinäyttelyssä Moskovan Sokolnikissa 1959 Hruštšov kehuskeli Richard Nixonille, että Neuvostoliitto saavuttaa ja ohittaa Yhdysvallat. Viestin perillemenoa hän ryyditti lopettamalla: ”näytämme teille närhen munat!”  "Покажем мы вам кузькину мать!" Niin näytti. Ylen surulliselta näytti.

ellauri249.html on line 360: In 1961, revolutionary philosopher Frantz Fanon commented: "And when Mr. Khrushchev brandishes his shoe at the United Nations and hammers the table with it, no colonized individual, no representative of the underdeveloped countries laughs. For what Mr. Khrushchev is showing the colonized countries who are watching is that he, the missile-wielding muzhik, is treating these wretched capitalists the way they deserve."

ellauri249.html on line 366: Juvenalixen satiirit 100-luvulla syntyi aika nykyistä vastaavassa tilanteessa toistasataaluvulla AD missä Rooma oli äkkiä aivan väärällään hoono latina murtavia kaikenvärisiä matuja. Persuroomalaiset pitivät tätä hyvin hyvin pahana. Esim Juvenalixella on sikermässä  14 aika kylmäävää antisemitismiä hyvinkin tutunomaisilla klicheillä. Eriseuraisia tuppikulleja ja vitun rahanahneita.

ellauri249.html on line 382: 110  cum sit triste habitu uultuque et ueste seuerum, 


ellauri249.html on line 388:   William D. Rubenstein, a respected author and historian, outlines the presence of antisemitism in the English-speaking world in one of his essays with the same title. In the essay, he explains that there are relatively low levels of antisemitism in the English-speaking world, particularly in Britain and the United States, because of the values associated with Protestantism, the rise of capitalism, and the establishment of constitutional governments that protect civil liberties. Rubenstein does not argue that the treatment of Jews was ideal in these countries, rather he argues that there has been less overt antisemitism in the English-speaking world due to political, ideological, and social structures. Essentially, English-speaking nations experienced lower levels of antisemitism because their liberal and market friendly frameworks limited the organized, violent expression of antisemitism. In his essay, Rubinstein tries to contextualize the reduction of the Jewish population that led to a period of reduced antisemitism: "All Jews were expelled from England in 1290, the first time Jews had been expelled en masse from a European country".

ellauri249.html on line 390:   In post-Napoleonic England, when there was a notable absence of Jews, Britain removed bans on "usury and moneylending," and Rubenstein attests that London and Liverpool became economic trading hubs which bolstered England's status as an economic powerhouse. Jews were often associated with being the moneymakers and financial bodies in continental Europe, so it is significant that the English were able to claim responsibility for the country's financial growth and not attribute it to Jews. It is also significant that because Jews were not in the spotlight financially, it took a lot of the anger away from them, and as such, antisemitism was somewhat muted in England. It is said that Jews did not rank among the "economic elite of many British cities" in the 19th century. Again, the significance in this is that British Protestants and non-Jews felt less threatened by Jews because they were not imposing on their prosperity and were not responsible for the economic achievements of their nation.

ellauri249.html on line 400:   Laahuxen tilaa helpotetaan ja lisätään sen ostohaluja lavastamalla huono osa hyväxi. Köyhyys ja kurjuus täällä murheen laaxossa on osoitus paremmuudesta kiven takana. Viimeiset tulevat esoixi. Ikean halvat ja huterat muovi ja lastulevy paskat onkin jotain hienoa.  McDonaldsin hampparikokkien rievuista tehdään muotivaatteita. On oikeastaan tyylikästä asua yhden hengen konteissa.

ellauri249.html on line 409:   Kyseenalaisia sankareita kaiken kaikkiaan, esimtää "bloody eye" Skobelev edellisessä Krimin sodassa. Skobelev returned to Turkestan after the war, and in 1880 and 1881 further distinguished himself by retrieving the disasters inflicted by the Tekke Turkomans: following the Siege of Geoktepe, it was stormed, the general captured the fort. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians, including women and children were slaughtered in a bloodbath in their flight, along with an additional 6,500 who died inside the fortress. The Russians massacre included all Turkmen males in the fortress who had not escaped, but they spared some 5,000 women and children and freed 600 Persian slaves. The defeat at Geok Tepe and the following slaughter broke the Turkmen resistance and decided the fate of Transcaspia, which was annexed to the Russian Empire. The great slaughter proved too much to stomach reducing the Akhal-Tekke country to submission. Skobelev was removed from his command because of the massacre. He was advancing on Ashkhabad and Kalat i-Nadiri when he was disavowed and recalled to Moscow. He was given the command at Minsk. The official reason for his transfer to Europe was to appease European public opinion over the slaughter at Geok Tepe.  British Field Marshal Bernard Montgomery assessed Skobelev as the world's "best single commander" between 1870 and 1914 and wrote of his "skilful and inspiring" leadership. Francis Vinton Greene also rated Skobelev highly.

ellauri249.html on line 411: "Valkoinen kenraali" meni aina valkoisella hepalla. Joku kysyi siltä paljonkos tollanen kalkkilaiva maxaisi. Bloody nosti hepan häntää ja sanoi: "en tiedä mutta voittehan käydä kapyysissä kysymässä kapulta." Ei ihme että sotamiehet seurasivat kaveria mihin luotituiskuun hyvänsä! Vaikka persauxillaan alas mäkeä! Taskut täynnä yrjönristejä, menkääs pojat hakemaan! 

ellauri249.html on line 413: Geok Tepe (Turkmen: Гөкдепе, romanized: Gökdepe, "Blue Hills") is a city in and the administrative center of Gökdepe District, Ahal province, Turkmenistan, east of the Caspian See.  Eventually, the defenders, and the 40,000 civilians inside the fort, fled across the desert, pursued by General Skobelev's cavalry. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians died while fleeing, adding to 6,500 who had died in the fort. Russian casualties were 398 killed and 669 wounded. Typical numbers with technological supremacy.

ellauri249.html on line 431: kuin juhta hän halkaisten hattunsa polki,

ellauri249.html on line 435: hänen jäljissä lainehti laiha jo leipä

ellauri249.html on line 451:     Mannerheim oli äärioikeistovallan symboli siinä missä Espanjan Franco ja Chilen Pinochet. Natsi-Suomen julmuudet vuosikymmenien ajalta henkilöityvät Mannerheimin patologiseen hahmoon. Hän ei voinyt kestää että Venäjän laahuskansa otti kohtalon omiin käsiinsä ja karisti vierasperäiset monarkit ja näden siivellä loisivat ulkomaalaiset aateliset. Venäjän jälkeen Saksaan hän suuntautui toivoessaan ensin johtoasemaa Väinö I:n hovissa ja myöhemmin Hitlerin Suur-Saksan aluejohtajana.

ellauri249.html on line 453:     Mannerheim oli tosiaan jatkosodan lopussa vanha väsynyt mies eikä hän ollut mikään etevä sotastrategi. Häneltä puuttui korkeatasoinen sotataidon koulutus mutta hänellä oli muuten laaja-alainen näkemys asioista ja hän oli melkoinen auktoriteetti, sopi hyvin keulakuvaksi. Hän vain tarvitsi ympärilleen taitavia upseereja, joita myös löytyi päämajasta.

ellauri249.html on line 455:     Monissa lähteissä on maininta siitä että Mannerheim oli joskus päättämätön ja horjui päätöksissä. Tämä voi johtua iästä ja sairauksista. Tämä tulee ilmi hyvin Felix Forsmanin leikkaamattomasta TK-filmistä, joka esitettiin muutama vuosi takaperin YLE:llä. Mannerheim on siinä Saksassa Hitlerin vieraana vastavierailulla Hitlerin vierailulle Mannerheimin 75-vuotispäiville. Filmissä Mannerheim ei pääse edes suoraan kävelemällä rappuja alas vaan hänen piti tulla sivuttain rappu kerrallaan. Hahaa LOL! Olipa päättämätöntä!

ellauri249.html on line 472:   Its origin is set down in Pliny the Elder's Naturalis Historia where he records that a shoemaker (sutor) had approached the painter Apelles of Kos to point out a defect in the artist's rendition of a sandal (crepida from Greek krepis), which Apelles duly corrected. Encouraged by this, the shoemaker then began to enlarge on other defects he considered present in the painting, at which point Apelles advised him that ne supra crepidam sutor iudicaret ('a shoemaker should not judge beyond the shoe'), which advice, Pliny observed, had become a proverbial saying. The Renaissance interest in meddling cluelessly into other people's affairs made the expression popular again. 

ellauri249.html on line 474: The saying remains popular in several languages, as in the English "A cobbler should stick to his last", the Dutch Schoenmaker, blijf bij je leest, the Danish Skomager, bliv ved din læst, the German Schuster, bleib bei deinen Leisten, and the Polish Pilnuj, szewcze, kopyta. Other languages use slightly changed forms: the Spanish Zapatero, a tus zapatos ('Shoemaker, [tend] to your shoes'), and the Russian Суди, дружок, не свыше сапога ('Judge not, pal, above the boot'), after Alexander Pushkin's poetic retelling of the legend.

ellauri249.html on line 476: Karl Marx ridiculed the idea: "'Ne sutor ultra crepidam' – this nec plus ultra of handicraft wisdom became sheer nonsense, from the moment the watchmaker Watt invented the steam-engine, the barber Arkwright the throstle, and the working-jeweller Fulton the steamship."

ellauri249.html on line 480: HBL:s krigexpert grunnar så här: Det går förstås inte att tala om en eskalation, då Ukraina attackerar  strategiska mål inne i Ryssland.  Det är ett helt berättigat svar på Rysslands angrepp mot civila mål och civil infrastruktur i Ukraina. Berättigad eskalation är ingen eskalation. Mick Ryan, general i avsked från Australiens militär, skriver i sin l blogg att attackerna var en politisk nödvändighet för att visa att Ukraina försvarar sin civilbefolkning mot de ryska robotattackerna. Enligt Ryan är det också givet att attackerna inom ryskt territorium godkändes personligen av Ukrainas standup president Volodymyr Zelenskyj. för Zelenskyj har upprepade gånger bett om mera hjälp av västländerna så Ukraina kan eskalera kriget till ryskt territorium. Det är hög tid at få åstad en fullskalad beväpnad konflikt mellan Ryssland och NATO,  såsnart de snärtiga nordliga länderna är färdiga med at slicka rumpan på Erdogan.

ellauri249.html on line 482: Why would Finns want to attack Russia? What have they got that we have not? Well, good vodka, and Karelia. I am partial to the Russian Standard Vodka. Besides, it’s distilled from the waters of Lake Ladoga. Thus, every time I have finished a bottle of Russkij Standard, and urinated, I have removed a part of Lake Ladoga and made it part of the local water supply. Literally taking back Karelia a bottle at the time. 

ellauri249.html on line 484: Of course, with the war in Ukraine, I can’t buy it anymore and I’ve had to replace it with Absolut, which is, I’m sorry to say, inferior in taste. (Finlandia’s not available where I live, it’s inferior, too.) That’s why I hope that Putin will retreat from Ukraine as soon as possible so that we can get back to business as usual.

ellauri254.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri254.html on line 51:   Fedinin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuosina 1913–1914. Vuonna 1921 hän liittyi pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Fedinin varhaiset kertomukset ja ensimmäinen romaani, sivistyneistön kohtaloita vallankumouksen ja kansalaissodan aikana kuvaava Goroda i gody (”Kaupunkeja ja vuosia”, 1924) ovat tyyliltään kokeilevia. Myöhemmät teokset noudattavat sosialistisen realismin kaanoneita. Romaanit Ensimmäiset ilot (Pervyje radosti, 1945) ja Neobyknovennoje leto (”Epätavallinen kesä”, 1947–1948) saivat Stalin-palkinnon. Kirjailijan viimeinen romaani Nuotio (Kostjor, 1961–1965) jäi keskeneräiseksi. Hän on laatinut myös sarjan kirjailijakuvauksia Pisatel, iskusstvo, vremja (”Kirjailija, taide, aika”, 1957, 1961) sekä muistelmateoksen Gorki ja me (Gorki sredi nas, 1941–1968).

ellauri254.html on line 53: Neuvostoliiton kirjailijaliittoa muodostettaessa Fedin valittiin sen hallituksen jäseneksi. Vuodesta 1959 lähtien hän toimi sen ensimmäisenä sihteerinä ja vuodesta 1971 puheenjohtajana. Fedin oli myös Venäjän kirjailijaliiton hallituksen ja Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen sekä Venäjän SFNT:n ja Neuvostoliiton korkeimpien neuvostojen kansanedustaja. Kirjallisuusvaikuttajana hänet muistetaan  Aleksandr Solženitsynin Syöpäosaston julkaisun kieltämisestä vuonna 1968. Kirjailija palkittiin muun muassa neljällä Leninin, kahdella työn punaisen lipun sekä lokakuun vallankumouksen kunniamerkillä. Vuonna 1967 hän sai sosialistisen työn sankarin arvonimen. Ei siis mikään turha influensseri.

ellauri254.html on line 58: Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (24. tammikuuta 1776 Königsberg, Itä-Preussi – 25. kesäkuuta 1822 Berliini) oli saksalainen kirjailija, juristi, säveltäjä, musiikkikriitikko, piirtäjä ja karikatyristi. Hoffmann oli Saksan romantiikan huomattavin kertoja ja uudenaikaisen kauhukertomuksen aloittaja. Hoffmann on jäänyt kirjallisuushistoriaan lyhennetyssä muodossaan E. T. A. Hoffmann. Parhaiten Hoffmann tunnetaan teoksestaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacker und Mausekönig, 1816). Pjotr Tšaikovski sävelsi teoksesta vuonna 1892 tunnetun baletin, joka perustui Alexander Dumas'n versioon Hoffmannin tarinasta. Hoffmannista itsestäänkin on tehty ooppera, Jacques Offenbachin Hoffmanin kertomukset (1879). Jules Barbierin libretto perustuu hänen ja Michel Carrén näytelmään (1851), joka taas perustuu Hoffmanin kertomuksiin, joiden päähenkilönä hän itse seikkailee.

ellauri254.html on line 60:   ETA Hoffmanista on mulla jo nippu linkkejä. German storywriter E.T.A. Hoffmann appears to have suffered and died from tabes dorsalis. Eli kuppaan kuoli tämä kaveri. Se väsäsi sen Nussknackerin, joulukuusen koristeen jonka sain Berliinistä Shanshanilta, johon "siitä vaan sano" Zhaikovski teki musiikin. Varsin mitätön Gerard de Nerval (salanimi) esitteli saksankielistä kirjallisuutta Ranskassa, muun muassa esikuvaansa E. T. A. Hoffmannia sekä J. W. von Goetheä. Nobel-Olga Tokarczukin Izidorkin kaipasi aakkosten alkupäästä Hoffmannia.

ellauri254.html on line 61: Offenbach sävelsi jotain Hoffmannin Antonian lauluja, kuten Aku Aataminsaari laittoi Edisonin sanomaan. Ei pie sekoittaa Hugo von Hoffmansthaliin joka oli aatelisnimestään huolimatta jutku.

ellauri254.html on line 63:   Die Serapionsbrüder ist eine 1819 bis 1821 veröffentlichte Sammlung von Erzählungen und Aufsätzen von E.T.A. Hoffmann. Hoffmann stellte die vier Bände zu großen Teilen aus bereits vorher veröffentlichtem Material zusammen, fügte aber einige neue Erzählungen sowie eine Rahmenhandlung hinzu, in der einige literarisch gebildete Freunde über Probleme der Kunst diskutieren und als fiktive Autoren der Erzählungen auftreten. Vorbild für diesen Freundeskreis waren die Treffen der Serapionsbrüder, eines literarischen Kreises um Hoffmann, dem neben weiteren Schriftstellern auch Adelbert von Chamisso und Friedrich de la Motte Fouqué angehörten. Der Name leitete sich ursprünglich vom Heiligen Serapion her, an dessen Gedenktag – dem 14. November – der Freundeskreis sich zum ersten Mal nach längerer Trennung im Jahr 1818 wieder zusammenfand. Wichtiger als dieser äußere Anlass wird aber das sogenannte serapiontische Prinzip, dem sich die Mitglieder des Kreises verpflichtet fühlen. 

ellauri254.html on line 66: „Die Grundpfeiler dieses Vereins bildeten nächst Hoffmann, Contessa, Koreff (ein ausgezeichneter Arsch*) und Hitzig. Ein vortrefflicher ineinandergreifendes Quatuor mochte nicht leicht zu finden sein. Koreff war der einzige Mensch, dem Hoffmann geduldig zuhörte, weil er ihn in der Unterhaltung an sprudelndem lebendigem Witze oft und an Kenntnissen immer überbot, auch dabei gutmütig genug war, ihn reden zu lassen, so oft er wollte; Contessa, selbst wenig redend, horchte auf alles, was die Freunde an Witz ausgehen ließen, mit dem beredtesten Beifallslächeln, das ihm unaufhörlich um die Mundwinkel spielte, von Zeit zu Zeit ein kleines, aber entscheidendes Wörtchen zugebend, und Hitzig, der mit Contessa das Publikum bildete und alle drei übrigen länger und besser als sie sich untereinander kannte, verstand darum die Kunst, Lücken im Gespräch auszufüllen, und wo es matt wurde, es wieder anzuregen, sich willig jedes Anspruchs auf Solopartien begebend.“ Hoffman oli takuulla sehr narzissistisch. 

ellauri254.html on line 67: In den Rahmengesprächen der „Serapionsbrüder“ treten insgesamt sechs Figuren auf. Ihre Identifikation mit den historischen Teilnehmern des Serapions-Kreises ist zum einen Teil spekulativ, zum anderen Teil hat Hoffmann die realen Figuren nur als Anregung für die literarische Charakterisierung genommen.

ellauri254.html on line 68: Glaubhaft, aber nicht als realitätsnahe Personenzeichn

ellauri254.html on line 78:     Lothar: Friedrich de la Motte Fouqué;

ellauri254.html on line 80:     Cyprian: Adelbert von Chamisso.

ellauri254.html on line 83:   Programmatisch für das serapiontische Prinzip, das „wie Theodor sehr richtig bemerkte, eben nichts weiter heißen wollte, als daß die Serapionsbrüder übereingekommen, sich durchaus niemals mit schlechtem Machwerk zu quälen“, ist die Absage an jede Art von Nachahmungspoetik und jeden sogenannten Realismus. Nicht die Außenwelt soll durch die Dichtung abgebildet werden, sondern es gilt, „das Bild, das dem wahren Künstler im Innern aufgegangen“, durch „poetische Darstellung ins äußere Leben zu tragen“. Wie Serapion, der als weltfremder Eremit nur seinen Visionen folgte, soll auch der Dichter sich von der Einsamkeit als idealer Sphäre seines schöpferischen Geistes inspirieren lassen. Je mehr ihm die Welt zum bloßen Störfaktor wird, desto autonomer, genialer und serapiontischer sein Werk. Indem die fiktiven Erzähler der Novellensammlung über die serapiontische Qualität ihrer Texte diskutieren, wird die ästhetische Reflexion – ganz im Sinne romantischer Poetologie – selbst zum Bestandteil der Poesie. Verwirrend für die Interpreten E.T.A. Hoffmanns sind dabei die für ihn so charakteristischen visionär-phantastischen Projektionen, mit denen er die künstlerische Innenschau mit der alltäglichen Wirklichkeit verbindet und dabei eine typisch serapiontische Mischung aus Phantasie und Realität schafft, die für den Leser nur noch schwer zu entwirren ist.

ellauri254.html on line 85: Pyhä Serapion eli 300-luvulla. Hän tunsi hyvin maallisen kirjallisuuden ja tuli tunnetuksi puhumisen taidosta. Jo hyvin nuorena hän toimi jonkin aikaa kuuluisan Aleksandrian katekeettisen koulun johtajana. Serapion kuitenkin kaipasi mahdollisuutta käyttää enemmän vapaa-aikaa rukoukseen ja katumusharjoituksiin, joten hän jätti arvostetun asemansa ja meni erämaahan.

ellauri254.html on line 86: Erämaassa hän kohtasi pyhän Antonios Suuren (17.1., sen joka näki unia nakuista naisista: kz albumeja 41 ja 43) Serapionista tuli tämän kilvoittelijoiden suuren esikuvan läheinen oppilas. Ne lainasivat toisilleen jouhipaitoja. Hän tutustui myös pyhään Athanasios Suureen (18.1.). Athanasios kirjoittaa teoksessaan Antonios Suuren elämä, että Serapionin vieraillessa Antonioksen luona tämä kertoi usein asioista, jotka tapahtuivat kaukana sieltä missä he olivat. Kun pyhä Antonios siirtyi taivaallisille asuinsijoille, hän jätti Serapionille toisen jouhipaitansa ja viittansa.

ellauri254.html on line 88:   Jumala kuitenkin keskeytti Serapionin hiljaiselon ja siirsi hänet toiseen tehtävään. Hänet vihittiin Thmuisin piispaksi Niilin suistoon, lähelle Diospolista. Pyhä Serapion toimi innokkaasti oikeaoppisuuden palvelijana. Hän oli Aleksandrian arkkipiispan pyhän Athanasioksen läheinen työtoveri. Näin Thmuisin ja Aleksandrian piispat vastustivat areiolaisuuden harhaoppia yhdessä. Areiolaisten mukaan Kristus eli kolminaisuuden toinen persoona Poika ei ollut samoista geeneistä kuin Isä. Thmuisissa marttyroi myös piispa Phileas, josta Phileas Fogg saa kiittää nimeään. 

ellauri254.html on line 90: Vuonna 339 pyhä Athanasios kirjoitti Serapionille Roomasta, jossa hän oli maanpaossa, antaen Serapionille kirkollisten säädösten noudattamista koskevia neuvoja. Vuonna 353 Athanasios lähetti Serapionin areiolaisen keisari Konstantioksen ja paavi Liberiuksen luo. Tuolla matkalla Serapion toimi piispoista ja papeista koostuvan delegaation johtajana. Keisari ei taipunut vaan päinvastoin määräsi Serapionin karkotukseen areiolaisuuden vastustamisen takia.

ellauri254.html on line 92: Kun makedonialaisuuden harhaoppi, joka kielsi Pyhän Hengen täyden jumaluuden, alkoi levitä, pyhä Serapion kirjoitti asiasta Athanasiokselle vuoden 359 tienoilla. Tuohon aikaan Athanasios oli pakolaisena erämaassa. Saadessaan kuulla tästä väärästä opetuksesta pyhä Athanasios kirjoitti Serapionille neljä kirjettä, joissa hän vastusti tätä harhaoppia. Pyhän Serapionin kehotuksesta Athanasios laati myös muita kirjoituksia, joissa hän vastusti erityisesti areiolaisuuden harhaoppia. 

ellauri254.html on line 93: On myös säilynyt Athanasioksen Serapionille kirjoittama vahingoniloinen kirje, joka käsittelee Areioksen kuolemaa.

ellauri254.html on line 95:   Athanasios Suuri ja Serapion olivat ortodoksisen uskon kirkkaimmat valot tuon ajan Egyptissä. Athanasios arvosti pyhää Serapionia erittäin paljon. Hän jopa pyysi tätä korjaamaan tai lisäämään hänen kirjoituksiinsa asioita, jos Serapion ajatteli, että niissä oli jotain virheitä tai puutteita. Serapion varoi tarkasti tekemästä sitä virhettä.

ellauri254.html on line 97:   Pyhän Athanasioksen tavoin myös pyhä Serapion tunnetaan erityisesti kirjallisista töistään. Häneltä on säilynyt useita kirjoituksia. Näistä merkittävin on liturgisten rukousten kokoelma Eukhologion, joka löydettiin ja julkaistiin 1890-luvulla. Se on merkittävimpiä alkukirkon liturgisia tekstejä. Serapionilta on myös säilynyt teos manikealaisuutta vastaan. Manikealaiset opettivat, että vain sielu on Jumalan luoma mutta ruumis oli lähtöisin pahasta tai suorastaan Paholaisesta. Pyhä Serapion kuitenkin osoitti teoksessaan, että ihmisruumista voidaan käyttää sekä hyvän että pahan välineenä sydämen asenteesta riippuen. Niin sielu kuin ruumiskin ovat siis yhtä lailla Jumalan tekosia. Iloisena Jahve rullasi Aatamille vällykäärmettä hyräillen: This is a cinch.

ellauri254.html on line 100: Pyhä Serapion nukkui kuolonuneen maanpakolaisuudessa vuoden 360 tienoilla. Monet kirkon suurista pyhistä arvostivat häntä. Pyhän Athanasioksen lisäksi häntä kunnioitti esimerkiksi pyhä Hieronymus (15.6.), joka kutsui Serapionia Tunnustajaksi, koska tämä oli joutunut pakenemaan oikean opin tunnustamisen vuoksi. Roomalaiskatolisessa perinteessä Serapion tunnetaan oppineisuutensa ansiosta myös nimellä Serapion Skolastikko.

ellauri254.html on line 105: Venäläiset Serapion-veljet eli Sanchotin liha ja leikkele (ven. Серапио́новы бра́тья, Serapionovy bratja) oli nuorten venäläisten kirjailijoiden yhteenliittymä 1920-luvulla Pietarissa ja Leningradissa. 

ellauri254.html on line 107: Saksalaisen romantikon E. T. A. Hoffmannin teoksen mukaan nimetty ryhmä sai alkunsa Vsemirnaja literatura -kustantamon ja Pietarin Taiteiden talon yhteyteen vuonna 1919 perustetusta kääntäjäkurssista ja kirjallisuusstudiosta. Ensimmäinen kokoontuminen pidettiin vuoden 1921 alussa. Serapion-veljiin kuuluivat Lev Lunts, Nikolai Nikitin, Mihail Slonimski, Ilja Gruzdev, Konstantin Fedin, Vsevolod Ivanov, Mihail Zoštšenko, Veniamin Kaverin, Jelizaveta Polonskaja ja Nikolai Tihonov sekä joukko ”ulkojäseniä”. Toimintaa ohjasivat muun muassa Maksim Gorki ja Viktor Šklovski.

ellauri254.html on line 122: Boris Pilnjak vieraili Suomessa vuonna 1934 Hella Wuolijoen ja Olavi Paavolaisen kutsumana. Vierailunsa aikana Pilnjak tapasi mm. F. E. Sillanpään tämän kesäasunnossa Saavutuksessa Hämeenkyrössä ja kutsui tämän vastavierailulle Moskovaan, mutta Sillanpään vierailu Neuvostoliitossa ei koskaan toteutunut. Pian Suomen-vierailunsa jälkeen Pilnjak syrjäytettiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton johdosta Neuvostoliiton kulttuurielämän "puhdistuksessa" eikä hänen teoksiaan enää julkaistu. Siten myös Pilnjakin suunnitelma julkaista Sillanpään tuotantoa venäjäksi – hän oli erityisen ihastunut Nuorena nukkuneeseen – raukesi.

ellauri254.html on line 124:   Räägime sellest, miks Boris Pilnjaki teos "Kustutamata kuu jutustus" põhjustas Stalini pahameele ja kuidas see seondus Mihhail Frunze surmaga. Tänane lõpulaul oli vist ukrainlastele suunatud.

ellauri254.html on line 128:   Vsevolod Ivanov syntyi opettajan perheeseen, kävi alkeiskoulun ja lähti varhain maailmalle kierrellen pitkin Siperiaa, Uralia ja Kazakstania ja kokeillen eri ammatteja. Hänen ensimmäiset teoksensa ilmestyivät vuonna 1915. Vuonna 1921 Ivanov asettui Pietariin, jossa hän liittyi Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Vuosina 1921–1923 hän julkaisi joukon Venäjän kansalaissotaa kuvaavia ”partisaanikertomuksia”. Niistä tunnetuin on seikkailukirja Panssarijuna 14–69 (Bronepojezd 14–69, 1922), jonka kirjailija muokkasi näytelmäksi vuonna 1927.

ellauri254.html on line 132:   Kuten tiedätte, Vsevolod Ivanov tapasi yhdessä muiden kirjailijoiden kanssa Stalinin, Voroshilovin, Kaganovichin, Molotovin ja Postyshevin Gorkin asunnossa 26. lokakuuta 1932. Kokouksessa - viinin ja välipalojen kanssa - keskusteltiin kirjailijaliiton perustamisesta, Stalin selitti puolueen politiikkaa kirjallisuutta kohtaan, lupasi kaiken mahdollisen tuen. Vuonna 1934 perustettiin Neuvostoliiton kirjailijoiden liitto, sen ensimmäinen kongressi pidettiin. Yksi liiton hallituksen sihteereistä oli Vs. Ivanov.  Hänet valittiin kirjallisuusrahaston hallituksen puheenjohtajaksi.

ellauri254.html on line 134: Sergei Yesenin sanoi hänestä: "... on hyviä fiktiokirjailijoita... suuria taiteilijoita, jotka maalaavat sydämellä... No, Ivanov on ainakin vilpitön kaveri. Riippumatta siitä, kuinka paljon hänen elämäänsä julkistettiin, riippumatta siitä, kuinka sitä mätkittiin, hän oli aina ja pysyi todellisena artistina. Hän on harvinainen ihminen, joka ymmärtää ja rakastaa sanataidetta."

ellauri254.html on line 148: Kauniita oraita! Kankeita, suurisuisia, mutta silti vittu! Monilla on venehattu vinossa, samoin aivot, mutta se on ohimenevää! Olen nyt tottunut pitämään kirjallisuutta vallankumousasiana. Mitään suurta ei synny kommunismin ulkopuolella. Serapionin kaverit eeku vähenenevät...

ellauri254.html on line 171:   Blok opiskeli Pietarin yliopistossa oikeustiedettä, vieraita kieliä ja kirjallisuutta. Opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun hän keskittyi runouteen. Blokin varhaistuotantoon vaikutti saksalainen filosofia, muun muassa Schopenhauerin ja Nietzschen ajatukset. Hän vietti lapsuutensa Šakmatonon maatilalla lähellä Moskovaa. Maanmiehistä häneen vaikuttivat eniten uskonnollisen mystikon Vladimir Solovjovin ja myös Fjodor Tjuttševin ja Afanasi Fetin teokset.

ellauri254.html on line 175: Alexander Blok syntyi älykkääseen perheeseen: hänen isänsä oli asianajaja, hänen äitinsä oli Pietarin yliopiston kuuluisan rehtorin tytär. Vanhempien perhe hajosi aikaisin. Blok sai kuitenkin hyvän koulutuksen: kuntosali, sitten yliopisto. Blokin vaimo oli L.D. Mendeleev, kuuluisan kemistin tytär.

ellauri254.html on line 176: Varhaisrunoudessa Ploki vaahtosi paljon ihanista naisista. Blok muutti Pietariin vuonna 1905. Hän tutustui Pietarin kulttuurielämään Vjatšeslav Ivanovin teoxesta "Pidot Tornissa". Blok oli perustamassa Venäjän edestakaista symbolistiliikettä. Venäjän runouden kausi hopea-aika on liitetty Blokiin sekä muihin venäläisrunoilijoihin, kuten Anna Ahmatovaan, Marina Tsvetajevaan, Boris Pasternakiin ja Vladimir Nabokoviin.

ellauri254.html on line 182: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri254.html on line 194: Держали щит меж двух враждебных рас		Vanha Eurooppa ja barbaarimongolien lauma. 			

ellauri254.html on line 197: Века, века ваш старый горн ковал		Varjelen vartija sitä. Teidän vanha paja on 			

ellauri254.html on line 208: И каждый день обиды множит,			Jokainen päivä lisää vanhaa kalavelkaa.				

ellauri254.html on line 213: Пока томишься мукой сладкой,			Kun heikko happi teissä vielä vinkuu,				

ellauri254.html on line 215: Пред Сфинксом с древнею загадкой!		Ratkaiskaa Sfinxin vanha arvoitus.				

ellauri254.html on line 219: Она глядит, глядит, глядит в тебя		Se kazoo teitä ihaillen ja vittuillen,				

ellauri254.html on line 220: И с ненавистью, и с любовью!…			Vihaava rakkaus, rakastava viha, ja niin edespäin.		

ellauri254.html on line 227: Мы любим все — и жар холодных числ,		Rakastamme kylmää tiedettä ja harrastamme,			

ellauri254.html on line 233: И венецьянские прохлады,			Ja Venezia, vetinen ja haiseva,					

ellauri254.html on line 237: Мы любим плоть — и вкус ее, и цвет,		Rakastamme raakaa lihaa, sen väriä ja hajua,			

ellauri254.html on line 245: И усмирять рабынь строптивых…			Ja käytämme mahan alta ns. hyväxemme.			

ellauri254.html on line 248: Придите в мирные обьятья!			Ja tarttukaa rauhantahtoiseen käteemme.				

ellauri254.html on line 252: А если нет — нам нечего терять,			Mutta jos halvexitte meitä, emme sure,				

ellauri254.html on line 257: Мы широко по дебрям и лесам			Me hylätään Eurooppa ja Chaplin charmikas,			

ellauri254.html on line 279: В последний раз на светлый братский пир		Rauhaan ja veljeyteen! Laitimmaisen kerran			

ellauri254.html on line 284:   Vallankumouslyriikkaa edustaa parhaiten vuonna 1918 ilmestynyt runoelma Двенадцать (Kaksitoista), joka kertoo kahdentoista punakaartilaisen taivalluksesta valkoisessa lumimyrskyssä. Myöhemmin Blok muutti käsitystään vallankumouksen ihanuudesta. Helmikuussa 1919 Tšeka pidätti Blokin. Häntä epäiltiin osallistumisesta neuvostovastaiseen vasemmistolaiseen toimintaan. Seuraavana päivänä hänet kuitenkin vapautettiin Anatoli Lunatictšarskin puututtua asiaan.

ellauri254.html on line 286: Kesällä 1921 Blokin terveys oli heikentynyt niin pahasti, että Lunatictšarski ja Maksim Gorki pyysivät Leniniltä lupaa matkustaa Suomeen saattamaan häntä pakkohoitoon. Leninin johdolla kokoontunut kommunistisen puolueen politbyroo kieltäytyi ensin antamasta Blokille matkustuslupaa, mutta pyörsi sittemmin päätöksensä ja myönsi matkustusluvan heinäkuussa 1921.  Blok ei kuitenkaan ehtinyt matkustaa Suomeen ennen kuolemaansa. Mitä vetoa että Blok oli kova votkanlipittäjä? Käytännössä asui Kulkukoiran kellarissa, jossa sillä oli lattialla juomakuppi.

ellauri254.html on line 294: Runoilijan perhe-elämä ei ollut helppoa. Bloc todella palvoi valittua, mutta hän oli vakuuttunut siitä, että avioliiton tärkein henkinen affiniteetti ei ollut fyysinen vaan epäfyysinen. Tämän seurauksena hänen vaimonsa sai paljon miesystäviä. Lubov Mendeleeva oli näyttelijä ja siksi hän teki helposti romaaneja. Blok huomasi tässä harrastuksessa sekä nöyryyttä että köyrintää. Yhden tällaisen romaanin jälkeen hänen vaimollaan on poika, ja Blok tunnistaa hänet Tonyn tekemäxi. Blok tykkää vaimostaan näissä hetkissä ja tukahduttaa vihaa, kateutta ja aggressiota. Kaiken hän on valmis kestämään vaimoltaan muttei tätä. Block oli valmis sietämään kaikenlaiset sarvettajat jos heillä oli hyvä suhde hänen vaimonsa kanssa. Mutta hän ymmärsi lopulta että vaimon isokainalo oli pohjaton kuilu, ja lopulta he erosivat. Hänellä oli sittemmin naisia, joita hän muutti kuin käsineitä. Block puhui heistä: "Myrkky - toisen myrkyn jälkeen".

ellauri254.html on line 301:   Tämä modernistinen nykynäkemys kirjallisuudessa on kirkkaasti edustettuna A. Blokin teoksissa. Runoilija laajasti käyttää symboleja, jotka ovat todellisen taiteellisen kuvan merkkejä. He auttavat häntä paljastamaan runon tarkoituksen, tuntemaan sen, mitä tavallinen ilme ei näe. Runoilija käyttää sisäistä näkemystä ja löytää todellisen ja epätodellisen maailman ilmiöiden välisen vastaavuuden. Tältä kannalta merkittävä on sarja "Runs of the Beautiful Lady". Se ilmentää ajatusta siitä, että rakkaus naiseen muuttuu rakkaudeksi maailmankaikkeudelle. Tämän seurauksena kauniin naisen rakkautta pidetään kauneuden rakkautena, ihanteellisena. Lukemisen jälkeen onkin helppoa tehdä tämä analyysi. Tai sit nää ovat runoilijan henkilökohtaisen elämäkerran jaksoja, jotka tulkitaan uudelleen hänen kirjoitustensa linjoilla.

ellauri254.html on line 303: Blok asui hirveässä murjussa vuosisadan vaihteessa. Hänellä oli diaesitys tulevaisuuden hirvittävistä tapahtumista ja osoitti tämän varhaisissa teoksissaan. Tämä on osoittanut "Runs about the Beautiful Lady". "Stranger" piirtää kaksi maailmaan kuuluvaa lyyristä sankaria. Toisaalta tämä on illuusion maailma, runous, jossa kaikki on peitelty mysteerissä, ja runoilija on tämän mysteerin paikannäyttäjä. Toisaalta - mauton maailma, joka osoittautuu vahvemmaksi. Loppujen lopuksi tää Stranger liukuu hämärtymään, ja lyyrillinen sankari palaa kauheaan todellisuuteen koirankupin ääreen.

ellauri254.html on line 314:     Zinovjev, oikealta nimeltään Radomyslski, syntyi keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen Ukrainan Jelisavetgradissa (nyk. Kropyvnytskyi) vuonna 1883. Hän ei saanut mitään muodollista koulutusta, mutta matkustellessaan vuosina 1902–1905 perheensä rahoilla ulkomailla hän kävi Bernin yliopiston lakitieteen luennoilla. Siitä huolimatta hän liittyi laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1901. Puolueessa hän hakeutui radikaalina tunnetun Leninin ja tämän toimittaman Iskra-lehden piiriin. Zinovjev osallistui Lontoossa sosiaalidemokraattien vuoden 1903 puoluekokoukseen, jossa puolue jakautui kahteen siipeen, ja hän asettui Leninin johtamien bolševikkien siivelle.

ellauri254.html on line 320:     Kun Trotski oli vuoden 1925 alkuun mennessä saatu syrjäytettyä sota-asiain kansankomissaarin virastaan, Stalin kääntyi myös Zinovjevia ja Kamenevia vastaan, jolloin kavereiden  troikka hajosi.

ellauri254.html on line 324: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri254.html on line 327:   Njeuvostoliiton ensimmäinen ja viimeinen presidentti oli läikkäozainen Mihail Gorbazov. Gorbatšovin uudistuspyrkimykset, joista käytettiin nimityksiä perestroika (”uudelleenrakentaminen”) ja glasnost (”avoimuus”), johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen. Gorbatšov levytti 2009 vaimonsa Raisa Gorbatšovan lempilauluja. Erittäin komiasti lauloi. Vuonna 2014 osana Ukrainan vallankumousta Venäjällä ryhmä kansanedustajia yhdisti Ukrainan ongelmat Neuvostoliiton hajoamiseen ja vaati tutkimaan syyllistyikö Gorbatšov maanpetokseen 1980-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi. Kyllä syyllistyi. Senhän voi päätellä jo siitäkin että se sai siitä dynamiittipalkinnon. Gorbazovin persetroikka hajosi, ja siinä samalla viimeinen toivo kominternista.

ellauri254.html on line 329:   Zinovjev ja Kamenev muodostivat uuden opposition Grigori Sokolnikovin ja Nadežda Krupskajan kanssa. He katsoivat nyt NEP-politiikan menevän jo liian pitkälle ja vastustivat Stalinin ja Nikolai Buharinin kehittämää oppia ”sosialismista yhdessä maassa”. Zinovjev luotti johtamansa Leningradin puoluejärjestön tukeen ja arvovaltaansa Kominternin johtajana, mutta Stalin osoittautui vaikeaxi palaxi. Zinovjev erotettiin Leningradin (entisen Pietarin) neuvoston johdosta tammikuussa 1926 ja syrjäytettiin myöhemmin samana vuonna myös Leningradin puoluejärjestön johdosta, johon tuli hänen tilalleen Sergei Kirov.

ellauri254.html on line 331:   Pysäyttääkseen Stalinin Zinovjev ja Kamenev päättivät nyt liittoutua Trotskin kanssa, jolloin syntyi niin sanottu yhdistynyt oppositio. Voimien yhdistäminen ei enää auttanut, ja heinäkuussa 1926 Stalin järjesti Zinovjevin erotetuksi politbyroosta sekä Kominternin johdosta. Lokakuussa 1927 hänet erotettiin myös keskuskomiteasta ja 14. marraskuuta 1927 koko kommunistisesta puolueesta. Joulukuun 1927 puoluekokouksessa Zinovjev ja Kamenev päättivät pelastaa uransa irtisanoutumalla kaikista aiemmista mielipiteistään, ja saivat luvan hakea takaisin puolueen jäseniksi puolen vuoden koeajan jälkeen. Zinovjev ei enää saanut takaisin aiempaa asemaansa. Hän toimi vuodesta 1928 vähäpätöisissä viroissa kulutus- ja elintarvikehallinnossa.

ellauri254.html on line 333:   Vuonna 1932 Stalin järjesti Zinovjevin ja Kamenevin uudelleen erotetuiksi puolueesta ja karkotetuiksi Siperiaan oikeisto-opposition tukijoina, mutta heidät armahdettiin vielä toukokuussa 1933 ja hyväksyttiin takaisin puolueeseen. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevin ja Kamenevin väitettiin olleen ”moraalisesti osallisia” tapahtuneeseen, joten heidät erotettiin jälleen puolueesta ja vangittiin. He tunnustivat syyllisyytensä saadakseen lievemmät tuomiot. Tammikuussa 1935 Zinovjev tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kymmenen ja Kamenev viiden vuoden vankeuteen. Samassa yhteydessä yli 600 Zinovjevin entistä leningradilaista tukijaa karkotettiin Siperiaan.

ellauri254.html on line 335:   haPolicialDeZinoviev1936.jpg/250px-FichaPolicialDeZinoviev1936.jpg" />

ellauri254.html on line 338:   Marraskuussa 1935 Zinovjevia, Kamenevia ja maanpaossa elänyttä Trotskia syytettiin julkisesti vakoilusta ulkovaltojen hyväksi. Kesäkuussa 1936 tuotiin esiin entistä jyrkempi väite ”trotskilais-zinovjevilaisen vastavallankumouksellisen blokin terroristisesta toiminnasta”. Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Syytettyjä oli yhteensä 16, heistä viisi turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Syytettyjen väitettiin muodostaneen salaisen terroristijärjestön, joka oli murhannut Kirovin ja suunnitellut Stalinin sekä muiden neuvostojohtajien murhia. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin seuraavana aamuna.

ellauri254.html on line 340:   Saatana kyllä Stalin teki paljon virheitä! Hän oli todella paha maahanmuuttaja!

ellauri254.html on line 344:     Zinovjevit ovat venäläisiä aatelissukuja. Liettualainen aatelismies Aleksander Zenovich, despoottien jälkeläinen, lähti Liettuasta vuonna 1392 Moskovaan. Monet hänen jälkeläisistään olivat stolnikkeja, asianajajia, kuvernöörejä. Stepan Stepanovitš Zinovjev (kuoli 1764) oli Katariina II :n lähettiläs Espanjassa. Nikolai Ivanovitš Zinovjev (1706 - 1773) oli Pietarin poliisipäällikkö ja sitten senaattori. Zinovjev-suku kuuluu Pietarin, Novgorodin, Orjolin ja Poltavan maakuntien sukukirjojen VI-osaan (Gerbovnik, I, 49). Muut Zinovievien suvut, lukumäärältään 19, myöhemmin peräisin. Despot-Zenovich- Liettuan aatelissuku, vaakuna Zenovich. Heidän esi-isänsä Bratosh ja hänen poikansa Zinovy mainitaan vuonna 1401 Liettuan aatelisten joukossa, jotka allekirjoittivat uskollisuusasiakirjan Puolan kuninkaalle. Zinovyn pojanpoika Juri Ivanovich Zenovich oli vuonna 1507 Smolenskin kuvernööri. XVI vuosisadalla. kaksi Despot-Zenovichia oli Smolenskin kastellaanit ja yksi Brestin kuvernööri. Tämä klaani otti käyttöön etuliitteen "Despot" 1600-luvun lopulla, kun legenda ilmestyi sen alkuperästä serbialaisilta despootilta. Despot-Zenovichi-perhe sisältyy Minskin maakunnan sukukirjan VI osaan. Yksi tämän suvun haara muutti 1400-luvun lopulla. Venäjälle, missä hänen sukunimensä sai muodon Zinovjev.

ellauri254.html on line 358: Primary influences on the movement weren't merely western writers such as Brix Anthony Pace, Paul Verlaine, Maurice Maeterlinck, Stéphane Mallarmé, French symbolist and decadent poets (such as Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine and Charles Baudelaire), Oscar Wilde, D'Annunzio, Joris-Karl Huysmans, the operas of Richard Wagner, the dramas of Henrik Ibsen or the busty broad and toyboy philosophy of Arthur Schopenhauer and Friedrich Nietzsche.

ellauri254.html on line 360: According to the extremely experienced Belgian slavist Emmanuel Waegemans, "who was and still is indeed considered to be the primus inter pares in Russian literature and culture from the eighteenth-century onwards", Russian thinkers themselves contributed largely to this movement: such examples would be the irrationalistic and mystical poetry and philosophy of Fyodor Tyutchev and Vladimir Solovyov or Fyodor Dostoyevsky's novels. It is remotely thinkable that these geeks could read the Western alphabet on their own.

ellauri254.html on line 362: Sologubbe oli aivan oikeassa että kyrillistä textiä on paha lukea koska kirjaimet on liian samanlaisia. Soologubbe joka oli aito puskaryssä ei sietänyt Akim Volynskiä joka oli yhtä nokkava ellei vielä nokkavampi juutalainen oikealta nimeltään Khaim Leybovich Flekser, Хаим Лейбович Флексер; 3 May 1861 - 6 July 1926). Vanhoja dekadentteja oli molemmat. Sologubin ja Volynskin kärhämistä on Fedinillä hauska selostus siv. 156-7.  

ellauri254.html on line 364:   Sologubben nimi oli enne, vanhana se oli kovin yxinäinen, varsinkin sen jälkeen kun sen kaltoin kohtelema uskollinen vaimo oli mennyt Nevan avantoon ja löytyi vasta jäiden sulettua keväällä. Sologubben henki ei enää kulkenut, eikä se jaxanut ryömiä edes ikkunalle defenestroitumaan. Tulen pian luoxenne liittoon lautatakissa, hän hinkui Fedinille hyvästixi. Ja niin hän tulikin.

ellauri254.html on line 371: Merezhkovsky's wife, Zinaida Gippius, also a major poet in the early days of the symbolist movement - together with the ultimately deceased Ivan Konevskoy and Aleksandr Dobrolyubov part of the so-called metaphysical symbolists - opened a hair salon in Saint Petersburg, which came to be known as the "headquarters of Russian decadence". (Head, hehehe. Head and hind quarters, I bet.)

ellauri254.html on line 383: This pessimistic Russian symbolist writer, who referred to himself as the lard of death, was (as I already said) the first writer to introduce the morbid, pessimistic elements characteristic of fin de siècle literature and philosophy into Russian prose. His most famous novel, The Petty Cash Demon (1905), was an attempt to create a living portrait of the concept known in Russian as poshlost' (an idea whose meaning lies somewhere between evil, trashy and banality or kitsch). His next large prose work, A Created Legend (a trilogy consisting of Drops of Blood, Queen Ortruda, and Smoke and Ash), contained many of the same characteristics but presented a considerably more positive and hopeful view of the world. It sold much worse than Petty Cash.

ellauri254.html on line 385: In 1899, as Fyodor Sologub progressed in the teaching profession while continuing to elaborate his literary career, Sologub was appointed principal of the Andreevskoe municipal school in Saint Petersburg. With the position came an apartment on Vasilievsky Island, which Sologub shared with his sister Olga. In the late 1890s and at the beginning of the 1900s, the art world of Petersburg saw Konstantin Sluchevsky’s ‘Fridays’, and Sergei Diaghilev’s ‘Wednesdays’: literary salons which were attended by the leading poets and artists of the day. Sologub had been a participant of both groups; and between 1905 and 1907, his apartment on Vasilievsky Island became the home of ‘Sundays’, a regular meeting place for Petersburg’s nascent intellectuals.

ellauri254.html on line 389: ‘How often we wandered through the streets of the snowy city… All of the theatrical events that seemed so important in their time have grown dim in my memory. Acting at the theatre, which I loved so much, now seems to me far less exciting and bright than that game of masks in Blok’s circle. It is true that even at that time I did not look upon our meetings, gatherings, and strolls as mere entertainment. There is no doubt that others too felt the significance and creative value of it all, yet nonetheless we did not realize that the charms of Blok’s poetry almost deprived us all of our real existence, turning us into Venetian masqueraders of the north.’

ellauri254.html on line 391: In the month after Olga’s death from tuberculosis in June 1907, Sologub retired following twenty-five years as a teacher, and moved in Petersburg from the school-owned apartment to a private flat. The following year he married Anastasia Chebotarevskaya, a translator and author of children’s books who he had first met in the autumn of 1905. In the summer of 1909, Sologub and Chebotarevskaya holidayed in France. Though he had travelled to Finland with his sister in a final attempt to improve her condition, Finland was at the time part of the Russian Empire, so this trip to France was Sologub’s first proper visit abroad.  

ellauri254.html on line 393: In August 1910, Sologub and his wife moved to a larger apartment, at Razyezzhaya ulitsa in the centre of Petersburg. The short and brisk sentences of Anastasia Chebotarevskaya’s writing have been viewed as a potential influence on Sologub’s own work; and she encouraged his acquaintance with the young writers of Russian Futurism, a distinctive literary movement which was then just beginning to flower. Yet the influence of Anastasia on her husband has not been unanimously well received. The humourist Teffi – who was one of the group who frequented the ‘Sundays’ gatherings at Sologub’s Vasilievsky Island home – wrote that Sologub’s marriage:

ellauri254.html on line 395: ‘reshaped his daily life in a new and unnecessary way. A big new apartment was rented, small gilt chairs were bought. The walls of the large cold office for some reason were decorated with paintings of Leda by various painters. The quiet talks were replaced by noisy gatherings with dances and masks. Sologub shaved his mustache and beard, and everyone started to say that he resembled a Roman of the period of decline.’

ellauri254.html on line 397: One of these ‘noisy gatherings with dances and masks’ proved the occasion of a notable scandal within the world of Russian letters. On 3 January, 1911, Sologub and his wife hosted a masquerade to celebrate the new year. Among the attendees were the writers Aleksei Remizov and Aleksei Tolstoy. Remizov was well known within the world of Russian letters for his mischievous sense of humour. He founded a ‘Great and Free House of Apes’, declaring himself Chancellor, and sent out missives to writers and publishers decreeing them positions in this ironic organisation; and Andrei Bely dubbed him a ‘petty cash demon’ – the title of Sologub’s most celebrated work – owing to his appearance.

ellauri254.html on line 399: For the new year’s masquerade, Anastasia lent Remizov an anal hide for use as a costume. Remizov apparently cut the tail from this hide, and attached it to his rear so that it poked out of the front vent of his evening jacket. Anastasia failed to see the funny side, for she had borrowed the hide herself in order to lend it to Remizov. She complained in a letter:

ellauri254.html on line 401: ‘To my great dismay, today I discovered that your tail came from my perineum (actually not mine, someone else’s – that’s the problem!). Moreover, I cannot find the rear paws. Have they really been cut off? Where shall I look for them? I await your reply. I’ve taken the skin to be fixed – but how ever can I return it with patches?’

ellauri254.html on line 403: In response, Remizov claimed that the tail had been shorn from the rest of the hide during a party hosted the previous day by Aleksei Tolstoy. The result was that both he and Remizov were precluded from subsequent parties at the Sologub household.

ellauri254.html on line 405:   Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned.

ellauri254.html on line 410: hal Hugo">Hugo von Hofmannsthal (1. helmikuuta 1874 Wien, Itävalta – 15. heinäkuuta 1929 Wien) oli itävaltalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja esseisti, joka tunnetaan erityisesti lukuisten Richard Straussin oopperoiden libretistinä. Nuorena von Hofmannsthal kuului Nuorwieniläiset-nimiseen avantgarde-kirjailijoiden ryhmään. Hofmannsthal syntyi varakkaaseen wieninjuutalaiseen pankkiiriperheeseen. Ylioppilaaksi tultuaan hän opiskeli yliopistossa ensin jonkin aikaa lakitiedettä mutta vaihtoi oppiaineen sitten romaaniseen filologiaan, josta hän väitteli tohtoriksi 1899. Hofmannsthal solmi avioliiton 1901, ja perheeseen syntyi kolme lasta. Vanhin pojista teki itsemurhan 14. heinäkuuta 1929 ja von Hofmannsthal kuoli seuraavana päivänä sydänkohtaukseen hautajaisia valmistellessaan. Hänet haudattiin samaan laatikkoon poikansa kanssa. Säästyi siinäkin Kroisoxelta muutama pennonen.

ellauri254.html on line 412: Jokamies (engl. Everyman) on 1400-luvulta peräisin oleva mysteerinäytelmä, allegoristen hahmojen kautta kerrottu moraliteetti sielun pelastuksesta. Englannissa tai mahdollisesti Hollannissa syntynyt tarina pohjautuu suulliseen traditioon, mutta ilmestyi painettuna Englannissa vuonna 1510.

ellauri254.html on line 415:   Vuonna 1911 itävaltalainen Hugo von Hofmannsthal julkaisi 1500-luvun tekstin pohjalta oman uusioversionsa Jedermann, jonka otsikko suomeksi kuuluu Jokamies – vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta. Loppusoinnuin kirjoitetussa tekstissä Jumala ja Piru piru piru tavoittelevat rikkaan Jokamiehen sielua. Kuolema ilmestyy miehelle ja kertoo lopun olevan lähellä. Jokamies yrittää taivutella läheisiään ja Mammonaa mukaansa kuolemaan, mutta lopulta hän kulkeekin rajan yli Uskon ja Hyvien töiden saattelemana.

ellauri254.html on line 418: Kylläpä oli hassua että juuri Hugo onnistui lähtemään lopultakin perijänsä följyssä. Ja että Hugon jorinan suomensi toinen Hugo.

ellauri254.html on line 420:   Kuten albumissa 187 on kerrottu, Chaim Heine ja Hugo eivät pitäneet keulivasta jenkistyneestä heimoveljestään Werfelistä ja nimittivät sitä antisemiittisellä pilkkanimellä. Nehän ize olivat kristinluopioita molemmat.

ellauri254.html on line 424: Jedermannin dramatis personae ovat: Der Spielansager, Gott der Herr, Erzengel Michael, Tod, Teufel, Jedermann, Jedermanns Mutter, Jedermanns guter Gesell, Der Hausvogt, Der Koch, Ein armer Nachbar, Ein Schuldknecht, Des Schuldknechts Weib, Buhlschaft, Dicker Vetter, Dünner Vetter, Etliche junge Fräulein, Etliche von Jedermanns Tischgesellen, Büttel, Knechte, Spielleute, Buben, Mammon, Werke, Glaube, Mönch, Engel.

ellauri254.html on line 427: God (Gott) sends Death (Tod) to summon the rich bon viveur Everyman (Jedermann) who is then abandoned by his friends, his wealth and his lover (Buhlschaft). 

ellauri254.html on line 431: It was first performed on 1 December 1911 in Berlin under the direction of Max Reinhardt at the Circus Schumann (which later became the Großes Schauspielhaus). 

ellauri254.html on line 432: The 1961 film Jedermann, directed by Max Reinhardt's son Gottfried Reinhardt and filmed at the Salzburg Festival, was submitted as the Austrian entry for the Best Foreign Language Film at the 34th Academy Awards, but it was not selected as one of the five nominees in the category.

ellauri254.html on line 434: Seit 1920 wird das Stück jedes Jahr bei den von Reinhardt und Hofmannsthal begründeten Salzburger Festspielen aufgeführt.  Samaan aikaan toisaalla bolshevikit kamppailivat johtopaikoista.

ellauri254.html on line 436: Des Teufels letzte Worte, nachdem er den Jedermann nicht bekommen hat:

ellauri254.html on line 443:     Das Fragment scheint sehr dicht Hofmannsthals eigene biographische Situation zu reflektieren. Im Sommer 1901 hatte er geheiratet und mit seiner Frau ein Haus bezogen. Finanziell war er durch das Vermögen seines Vaters unabhängig. Der erste Dialog zwischen Jedermann und dem Mammon lässt das Herrschaftsverhältnis zwischen beiden hervortreten. Jedermann hadert mit dem Mammon, seinem Knecht, dessen Dienstfertigkeit ihm unerträglich ist.

ellauri254.html on line 444:     Deutlich ist der Bezug zum Tod von Hofmannsthals Mutter im Jahr 1904. Der Dialog mit dem Freund spielt mit Sicherheit auf die Freundschaft mit Stefan George an, die zu diesem Zeitpunkt bereits fast zerstört war. Ein Jahr später, im März 1906, sollten Hofmannsthal und George tatsächlich ihre 15 Jahre andauernde "Freundschaft" beenden.

ellauri254.html on line 457:   George wurde als Sohn des Gastwirts und Weinhändlers Stephan George und dessen Frau Eva (geb. Schmitt) in Büdesheim (bei Bingen) geboren. Die Familie stammte ursprünglich aus dem seit 1766 zu Frankreich gehörenden Roupeldange. Der Bruder von Georges Urgroßvater Jacob (1774–1833), Johann Baptist George (Grab in Büdesheim), war von hier nach Büdesheim gezogen und hatte (da selbst kinderlos) als Erben Georges Großvater Anton (1808–1888; Soldat unter Karl X.) sowie dessen Bruder Etienne (den späteren Politiker) zu sich geholt. Stefan George galt als verschlossenes, eigenbrötlerisches Kind, das schon früh zur Selbstherrlichkeit neigte. Ach ja! das heisst Narzissismus bei Freud. 

ellauri254.html on line 461:   Nach seinem Abitur im Jahre 1888 bereiste George die europäischen Metropolen London, Paris und Wien. In Wien lernte er 1891 Hugo von Hofmannsthal kennen. In Paris traf er auf den Symbolisten Stéphane Mallarmé und dessen Dichterkreis, der ihn nachhaltig beeinflusste und ihn seine exklusive und elitäre Kunstauffassung des l’art pour l’art entwickeln ließ. Seine Dichtungen sollten sich jeglicher Zweckgebundenheit und Profanierung entziehen. Zu Georges Pariser Kontaktpersonen gehörte auch Paul Verlaine. Unter dem Einfluss der Symbolisten entwickelte George eine Abneigung gegen den in Deutschland zu jener Zeit sehr populären Realismus und Naturalismus. Maxim Gorki wäre sehr böse gewesen, hätte er das gewusst.   Seit 1889 studierte er drei Semester lang an der Philosophischen Fakultät der Friedrich-Wilhelms-Universität Berlin, brach sein Studium jedoch bald ab. Danach blieb er sein Leben lang ohne festen Wohnsitz, wohnte bei Freunden und Verlegern (wie Georg Bondi in Berlin), auch wenn er sich zunächst noch relativ häufig in das Elternhaus in Bingen zurückzog. Zwar hatte er von seinen Eltern ein beträchtliches Erbe erhalten, doch lebte er stets sehr genügsam. Als Dichter identifizierte er sich früh mit Dante (als der er auch beim Münchner Fasching auftrat), dessen Divina Comedia er in kleine Teile zerriss. Samanlainen ilkeä riippunokka se olikin kuin Dante. 

ellauri254.html on line 463:   George trat in dieser Zeit in Lesungen vor ausgesuchtem Hörerkreis auf. Während er in ein priesterliches Gewand gekleidet seine Verse verlas, lauschte das Publikum ergriffen. Anschließend empfing er einzelne weibliche Zuhörer zu Audienzen in einem Nebenzimmer. Seine Bücher waren ungewöhnlich gestaltet und zunächst nur in intellektuellen Kreisen zu hohem Preis vorhanden.

ellauri254.html on line 465: Zu Georges engen Vertrauten zählte anfangs auch der Wiener Schriftsteller Hugo von Hofmannsthal. Die Beziehung war von Seiten Georges, der sich homoerotisch zu Männern hingezogen fühlte, ausgegangen. Sein ungestümes Drängen jedoch ließ die Faszination Hofmannsthals, der den sechs Jahre älteren George an Heiligabend 1891 nichts ahnend besuchte, in Angst umschlagen. Georges Besessenheit ging so weit, dass er den 17-Jährigen sogar zum Duell aufforderte, weil Hofmannsthal sein Werben angeblich falsch gedeutet habe. Dazu kam es nicht, aber Hofmannsthal fühlte sich von George derart verfolgt, dass er in seiner Verzweiflung schließlich seinen Vater um Hilfe bat, dem es mit einem klärenden Gespräch gelang, Georges Nachstellungen zu unterbinden.

ellauri254.html on line 467:   Der geistige Umgang der beiden dauerte dennoch fast 15 Jahre an, wobei George immer die Rolle des bestimmenden älteren Freundes einnahm. Gleichwohl wehrte sich Hofmannsthal, bei aller Hochschätzung der dichterischen Genialität Georges, gegen die persönliche Vereinnahmung durch ihn und seinen Kreis. Aus dieser Zeit stammt ein intensiver Briefwechsel. Hofmannsthal stellte in seinem Gespräch über Gedichte (1903) das berühmte, aus dem Jahr der Seele stammende Gedicht vor, mit dem George diesen Zyklus einleitet:

ellauri254.html on line 469: Komm in den totgesagten park und schau:       Tuu kuolleexijulistettuun puistooni kazomaan:

ellauri254.html on line 472: Erhellt die weiher und die bunten pfade.      valaisee suohaukat ja polut kirjavat.

ellauri254.html on line 474: Dort nimm das tiefe gelb · das weiche grau    Ota sieltä syvä keltainen, pehmyt harmaa

ellauri254.html on line 476: Die späten rosen welkten noch nicht ganz ·    Myöhäiset ruusut eivät ole ihan kuihtuneet -

ellauri254.html on line 481: Und auch was übrig blieb von grünem leben     Ja mitä yli jäi elon vihannasta

ellauri254.html on line 484:   Es wurde immer klarer, dass die gegenseitigen Erwartungen enttäuscht wurden und ihre künstlerischen Vorstellungen immer weiter auseinandergingen. So konzentrierte sich George auf die Lyrik und verlangte Gefolgschaft, der sich Hofmannsthal allmählich entzog, zumal er sich auch dem Drama und anderen Formen gegenüber aufgeschlossen zeigte. Auf die Widmung seines Trauerspiels Das gerettete Venedig von 1904 an George reagierte dieser ablehnend. Er bescheinigte Hofmannsthal, dass der Versuch, den „Anschluss an die große Form zu finden“, misslungen sei. Im März 1906 brachen sie den Kontakt ganz ab.

ellauri254.html on line 486: Eliskä narsistinen Stefan halus homoilla, mutta paxulompakkoinen jutkuluopio von Hofmannsthal oli hetero ja kynäilijänä sitäpaizi keskinkertainen. Eihän siitä pitkän päälle mitään tullut. 

ellauri254.html on line 488: Ab 1907 ist eine Zäsur in Georges Kunstbegriff zu erkennen. Seine Werke entsprachen nicht mehr dem Anspruch der sogenannten selbstgenügsamen Kunst, sondern gewannen zunehmend einen prophetischen und religiösen Charakter. Fortan fungierte George zunehmend als ästhetischer Richter oder Ankläger, der gegen eine Zeit der Verflachung anzukämpfen versuchte. Anlass hierzu war vor allem die Begegnung Georges mit dem vierzehnjährigen Maximilian Kronberger 1902 in München. Nach dem plötzlichen Tod Kronbergers 1904 an Arschverblütung stellte George ein Gedenkbuch zusammen, das 1906 mit einer Vorrede erschien, in der „Maximin“ (so nennt ihn George) zum Gott erhoben wurde, der „in unsere Kreise getreten war“. Inwiefern dieser „Maximin-Kult“ tatsächlich ein gemeinsamer des Kreises war oder eher ein privater Georges, der dadurch, dass er die Göttlichkeit Maximins erkannt hatte, seine eigene zentrale Stellung rechtfertigen wollte, ist schwierig zu rekonstruieren. Minimax olis ollut turvallisempi strategia, kuiten von Neumann ja Morgenstern ovat osoittaneet. Maxi muna miniin reikään tuottaa vahinkoa, mini muna maxissa reiässä ei ehkä paljon anna, muttei otakaan. 

ellauri254.html on line 490:     Außerdem war der thematische Bruch Georges in dessen Privatleben begründet. In jener Zeit hatte er sich vom okkulten Kreis Ludwig Klages’ und Alfred Schulers abgewandt und den Kontakt zu Hugo von Hofmannsthal abgebrochen. Der Wegfall einiger Anhänger und die Nachfolge durch jüngere Dichter sorgten für einen Wandel der Blätter für die Kunst. Die nun teilweise auch anonym veröffentlichten Gedichte rückten ins Metaphysische und behandelten zunehmend apokalyptische, expressionistische und esoterisch-komische Themen. Auch der George-Kreis hatte sich dadurch verändert. War er zuvor eine Vereinigung Gleichgesinnter, wandelte er sich nun zu einem hierarchischen Bund aus Jüngern, die sich um ihren höhergestellten Meister George scharten. Es wird vermutet, dass es im Kreis Stefan Georges seelischen oder gar sexuellen Missbrauch gab.

ellauri254.html on line 492:     George ei uskonut Saxan aseiden voittoon 1. maailmansodassa, raakkui rökäletappiota, missä osuikin naulan kantaan. Homokolleega Klaus Mann erinnerte sich an Georges Popularität später wie folgt: „Inmitten einer morschen und rohen Zivilisation verkündete, verkörperte er eine menschlich-künstlerische Würde, in der Zucht und Leidenschaft, Anmut und Majestät sich vereinen. Dabei hatte er einen majestätischen Schwanz.“

ellauri254.html on line 501: Klages was born on 10 December 1872, in Hannover, Germany, the son of Friedrich Ferdinand Louis Klages, a businessman and former military officer, and wife Marie Helene née Kolster. In 1878, his sister Helene Klages was born and the two shared a strong bond throughout their lives. In 1882, when Klages was nine years old, his mother died. The death is thought to have been the result of pneumonia. He quickly developed a strong interest in both prose and poetry writing, as well as in Greek and Germanic antiquity. His relationship with his father was strained by the latter's strictness and will to discipline him. Nevertheless, attempts to forbid Klages from writing poetry were unsuccessful by both his teachers and parents.

ellauri254.html on line 503: Klages developed an intense childhood friendship with classmate Theodor Lessing, with whom he shared "many passionate interests." Klages fought to maintain their friendship in spite of his father's anti-semitism. According to Lessing, "Ludwig's father did not view his son's fraternization with 'Juden' as acceptable." Klages' childhood friendship with Theodor Lessing came to a bitter end in 1899. Both would later write about the depth of their relationship and influence on each other—though many aspects, such as the effect race had on their friendship, remain unclear.

ellauri254.html on line 506: When Klages (at 23) moved into a new Schwabing flat in 1895, he entered into an intense sexual relationship with his landlady's daughter, with the mother's approval; the daughter, whom Klages called 'Putti', was eleven years younger than him (12 yrs), and their relationship continued for almost two decades though remained only sexual in nature, and squeaky clean. During his years in Schwabing, Klages also became romantically involved with novelist Franziska zu Reventlow, which was further alluded to in her 1913 roman à clef Herrn Dames Aufzeichnungen. Both Stefan George and Alfred Schuler, with whom Klages closely associated, were openly homosexual men. Whilst some of Klages' outward statements on homosexuality may be seen as harsh, he maintained an intimate personal and not just academic admiration for Schuler all throughout his life. Kaikki käy, kuhan paikat pysyy kemiallisen puhtaana. Kemia ei tunne likaa. 

ellauri254.html on line 508: Klages' writings in both prose and poetry began appearing in Blätter für die Kunst, a journal publication owned by Stefan George, who himself had eagerly recognized Klages' "talent."

ellauri254.html on line 515:   Alfred Schuler (* 22. November 1865 in Mainz; † 8. April 1923 in München) wird als Seher, Religionsstifter, Gnostiker, Mystagoge und Visionär charakterisiert. Sich selbst verstand Schuler als einen wiedergeborenen dekadenten Römer der späten Kaiserzeit. Schuler, der einen gnostizierenden Neopaganismus vertrat, war spiritueller Mittelpunkt der Kosmiker und Ideengeber für Stefan George und Ludwig Klages. Ohne zu Lebzeiten ein Buch veröffentlicht zu haben, erzielte er eine große Breitenwirkung. Mme Turn und Taxis fragte Rilke: Wer ist dieser Schwuler? Hat er etwas gesrchrieben? 

ellauri254.html on line 517: In Munich, the Cosmic Circle of Ludwig Klages and Alfred Schuler, deeming "the Jew the enemy of the human race," gave their erstwhile leader, Stefan George, this ultimatum: "What is your stand on Judah?" He replied that he wished he had more such deep-throated Jewish disciples as Wolfskehl. George's views continued to overlap with those of the Cosmic Circle, especially in invoking the pagan earth mother of "Templars." Actually what first launched the George cult on a nationwide basis was Klages's own book, Stefan George, of 1902. The accusation of Klages's Nazism by indignantly pointing out that the Nazis distinctly distanced themselves from Klages. Though the Nazis shared Klages's basic metapolitics and had found him useful for propaganda among professors, they later found the Klages-Schuler cult embarrassing. The intensity of George's break with Klages-Schuler is paralleled by Nietzsche's break with the Jew-hater Richard Wagner; in both cases an intense friendship was severed on the grounds of civilized values higher than friendship. Klages thought that Nazis and Israelis were both wrong in thinking they were the chosen people, with the difference that the Jews had actually already won the beauty contest.

ellauri254.html on line 519:   In seinem Spätwerk Das neue Reich (1928) verkündete George eine hierarchische Gesellschaftsreform auf der Grundlage einer neuen geistig-seelischen Aristokratie (z. B. Stefan George). Georgea ei nazit saaneet houkutelluxi mukaansa, vaan se ryömi Sveiziin kuolemaan. Tän Schwulerin fasistiset sekoilut saivat sen kyllä hetkittäin kuumumaan, varmaan kun pojilla oli housut nilkoissa. 

ellauri254.html on line 521: In Schulers antisemitisch-esoterischer Vorstellungswelt strömten im Blut „kosmische Energien“ des Menschen zusammen, ein kostbarer Besitz, der „Quell aller schöpferischen Mächte“ sei. Dieser Schatz sei von einem besonderen Leuchtstoff durchdrungen, der von der kosmischen Kraft des Trägers künde, allerdings nur im Blut auserwählter Personen zu finden sei. Von ihnen erwartete man in den Zeiten des Niederganges die allgemeine Wiedergeburt in den Sonnenkindern oder Wiener Sängerknaben. Nun gab es nach Auffassung Klages’ einen mächtigen Feind des Blutes, den Geist, und die kosmischen Anstrengungen sollten darauf hinauslaufen, die Seele aus der „Knechtschaft“ dieses Geistes zu befreien, jener Kraft, die mit Fortschritt und Vernunft, Kapitalismus, Zivilisation und dem Judentum gleichzusetzen war und den Sieg Jahwes über das Leben bedeuten würde. Die Tiraden Schulers gegen den „Molochismus“, wie er seine Anspielung auf den kinderverschlingenden Moloch nannte, unterschieden sich kaum von antisemitischen Wendungen, die um diese Zeit in Wien gestreut wurden. Klages ging über diese noch hinaus, indem er vom Scheinleben einer Larve sprach, die Jahwe nutze, „um auf dem Wege der Täuschung die Menschheit zu vernichten“.

ellauri254.html on line 523:   Obwohl George viele Ideen Schulers als unsinnig ablehnte, war er von ihm fasziniert und vergegenwärtigte in etlichen Versen dessen heraufbeschworene Visionen. Nun wollte Klages, der Schuler immer nähergekommen war, zwischen George und das jüdische Mitglied des Kreises Karl Wolfskehl einen Keil treiben. 1904 biederte er sich dem Zeitgeist an und bestätigte damit indirekt Georges Absage an den Antisemitismus: Klages behauptete, er habe 1904 im letzten Moment durchschaut, dass der George-Kreis von einer „jüdischen Zentrale gesteuert“ werde. Er habe George vor die Wahl gestellt, indem er ihn fragen wollte, was ihn an „Juda“ „binde“. Diesem Gespräch sei George ausgewichen. Wolfskehl, der sich als „römisch, jüdisch, deutsch zugleich“ charakterisierte und als bedeutender Repräsentant der jüdischen George-Rezeption angesehen werden kann, glaubte zunächst an eine Symbiose von Deutschtum und Judentum und orientierte sich hierbei an den Werken des Dichters, der im Stern des Bundes im Sinne einer Wahlverwandtschaft Juden als die „verkannte(n) brüder“ bezeichnete, „von glühender wüste … Stammort des gott-gespenstes … gleich entfernt“.

ellauri254.html on line 525:     Alfred Schuler wurde 1865 in Mainz geboren. Für seine Wiedergeburt in die ihm nicht behagende Zeit machte Schuler einen bösartigen Dämon verantwortlich. Seine Kameraden waren herzlich einverstanden.

ellauri254.html on line 532: George unterschied Künstler, die er als urbedingt oder Urgeister bzw Uranianer bezeichnete (z.B. Stefan George), von abgeleiteten Wesen. Während die Urgeister ihre Anlagen ohne Führung vollenden konnten, war das Schaffen der anderen nicht autark, sodass sie auf den Kontakt zu den Urgeistern angewiesen waren und das Göttliche nur in abgeleiteter Form empfangen konnten. Das Gegensatzpaar Urgeister – abgeleitete Wesen prägte das Denken und Schaffen des George-Kreises. Die meisten Anhänger Georges sahen sich selbst als abgeleitete Wesen. Zu den wenigen Urgeistern gehörten für George etwa Karl Wolfskehl und Ludwig Klages.

ellauri254.html on line 534: Der Engels ist Führer des Dichters, der seinerseits Jünger um sich schart, ein Paradigmenwechsel, der den Beginn des Werkes charakterisiert und sich kritisch-rückblickend auf das epigonale weibliche Paradigma im Jahr der Seele bezieht. Die nichtdomestizierte weibliche Sexualität stelle für George eine Bedrohung dar: Er verbinde den erfüllten (heterosexuellen) Geschlechtsakt mit Zersetzung und Dekadenz, im übertragenen Sinne mit Epigonalität oder Ästhetizismus. In Die Fremde etwa, einem Gedicht aus dem Teppich des Lebens, versinkt die Frau als dämonische, im Mondlicht mit „offenem haar“ singende Hexe im Torf, ein „knäblein“, „schwarz wie nacht und bleich wie lein“ als Pfand zurücklassend, während in den als sprachlich verunglückt eingestuften Gewittern die „falsche Gattin“, die sich „in den wettern tummelt“ und „zügellosen rettern“ preisgegeben ist, am Ende verhaftet wird.  

ellauri254.html on line 547: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin optimistissävyiseen tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus. 

ellauri254.html on line 550:   Vitun pellejä sekä Lexa että Maximi. Lexalla ei traagisesti enää seiso. Maximi näyttää Charles Chaplinilta surtuukissa.

ellauri254.html on line 556: Gorki osallistui vuoden 1905 vallankumousyritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin. 

ellauri254.html on line 560: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen. 

ellauri254.html on line 566: Gorkin poika Maksin Peškov kuoli toukokuussa 1935 ja Gorki itse kesäkuussa 1936. Stalin ja kansankomissaarien neuvoston puhemies (vastasi pääministeriä) Molotov olivat kantamassa hänen arkkuaan hautajaisissa. Myöhemmin 1938 Buharinin oikeudenkäynnissä tuotiin esiin syytös, että Genrih Jagodan johtama Neuvostoliiton salainen poliisi NKVD olisi myrkyttänyt Gorkin. 

ellauri254.html on line 588:   (Troki, Lith. Trakai; Ger. Traken), city in S.E. Lithuania; annexed to Russia after the third partition of Poland (1795), under Polish rule from 1922 to 1939. It was the most ancient and important of the Karaite communities in the kingdom of *Poland - Lithuania , having apparently been founded by Karaites brought from the Crimea by the Grand Duke of Lithuania, Witold (Vitovt).

ellauri254.html on line 590: Karaiimit (myös karaimit - karaiimiksi: karaylar/къарайлар, hepreaksi: קראי מזרח אירופה) on itäeurooppalainen etninen ryhmä, joka on aikanaan levittäytynyt Krimin niemimaalta ja harjoittaa perinteisesti samankaltaista juutalaista uskontoa kuin karaiittijuutalaiset. Karaiimeja ei kuitenkaan pidä samastaa karaiitteihin, joka on laajempi uskonnollinen käsite. Karaiimit eivät käytä Itä-Euroopan juutalaisten perinteisesti käyttämiä kieliä kuten jiddišiä tai ladinoa, vaan omaa turkkilaista kiptšakkilaisiin kieliin kuuluvaa karaiimia. Käyttävät halatteja ja hassuja hattuja.

ellauri254.html on line 597: Avvakum Petrovitš (ven. Авваку́м Петро́вич; 1620 tai 1621 – 14. huhtikuuta 1682) oli esipappi ja yksi vanhauskoisuuden perustajista Venäjällä.

ellauri254.html on line 598: Avvakum toimi vuonna 1652 esipappina Jurjevetsissa ja sittemmin Moskovan Kazanin katedraalin pappina. Hän vastusti jyrkästi patriarkka Nikonin uudistuksia, minkä takia hänet vuonna 1653 karkotettiin Tobolskiin ja Venäjän Kaukoitään. Vuonna 1663 tsaari Aleksei Mihailovitš kutsui Avvakumin takaisin Moskovaan. Hän ei kuitenkaan luopunut näkemyksistään, vaan jatkoi taistelua kirkon uudistuksia vastaan ja sai paljon kannattajia. Vuonna 1664 Avvakum karkotettiin Mezeniin. Vuonna 1667 hänet kutsuttiin Moskovaan. Kirkolliskokouksessa Avvakumilta riistettiin papinvirka, jätettiin pelekkä tybeteikka, hänet tuomittiin kirkonkiroukseen ja karkotettiin Pustozjorskin linnoitukseen. Siellä hän vietti 15 vuotta maakuoppaan rakennetussa hirsisalvoksessa. Pustozjorskissa Avvakum jatkoi kirjallista toimintaansa ja kamppailua virallista kirkkoa vastaan. Vuonna 1682 Avvakum lähimpine tovereineen poltettiin hirsisalvoxeen tsaarin määräyksestä.

ellauri254.html on line 600:   Avvakum oli aikansa huomattava kirjailija. Hänen omaelämäkertansa (Žitije protopopa Avvakuma) on elävän kielensä ja kuvauksensa ansiosta yksi venäläisen kirjallisuuden merkkiteoksista. Vanhauskoiset pitävät Avvakumia marttyyrinä ja pyhimyksenä.

ellauri254.html on line 608:   Saint-Simon halusi vapauttaa työväenluokan. Hän piti välttämättömänä tuotannon suunnitelmallisuutta, tieteen ja teollisuuden yhteistoimintaa. Näin hän toivoi kehityksen lopulta johtavan valtiottomaan yhteiskuntaan. Puhuessaan työväenluokasta hän tarkoitti palkkatyötä tekevien lisäksi kaikkia tehtailijoita, kauppiaita ja pankkiirejakin. Hänen ajatuksissaan he edelleen säilyttäisivät hallitsevan aseman yhteiskunnassa. Saint-Simon teki tärkeän huomion, jonka mukaan Ranskan Suuressa vallankumouksessa vastakkain eivät olleet ainoastaan aatelisto ja porvaristo, vaan vallasta taisteli edellisten lisäksi myös omistamattomien luokka (esim. Claude-Henri ize). Tämä kaikki osaltaan pohjusti nykyaikaisen sosialismin syntymistä. Saint-Simon ei laatinut oppijärjestelmää, mutta hänen oppilaansa hyödynsivät hänen ajatuksiaan kehitellessään saintsimonismia.

ellauri254.html on line 614: Tammikuussa 1919 Judenitš siirtyi yhdessä vaimonsa Aleksandra Nikolajevan ja adjutanttinsa kanssa Helsinkiin Leniniltä förbittyjen henkilöpaperien turvin. Helsingissä oli marraskuussa 1918 perustettu ns. Venäjän komitea, joka väitti olevansa Venäjän hallitus. Judenitš valittiin tämän komitean johtajaksi. Luoteis-Venäjän valkoiset luovuttivat käytännössä hänelle diktaattorin valtuudet, sillä Judenitš oli maineeltaan moitteeton sotilas, josta odotettiin valkoisen Venäjän pelastajaa. Helsingistä käsin hän ryhtyi rakentamaan sotilaallista, poliittista ja diplomaattista perustaa laajalle hyökkäykselle Neuvosto-Venäjää vastaan.

ellauri254.html on line 616: Judenitš onnistui saamaan yhteyden Siperiassa toimiviin valkoisiin venäläisiin ja teki yhteistyötä Pariisissa toimineen valkoisen lisääntymiselimen, ns. Venäjän poliittisen kokouksen (ven. Русское политическое совещание в Париже) kanssa. Lähihoitaja Mannergeimin kanssa Judenitš suunnitteli Suomen liittymistä Venäjän valkoisten rinnalle sotaretkeen Pietaria vastaan. Heinäkuussa hänestä tuli Luoteis-Venäjän armeijan komentaja Viroon, ja elokuussa Britannian avulla luodun vastavallankumouksellisen Luoteis-Venäjän hallituksen sotaministeri.

ellauri254.html on line 618: Judenitš suunnitteli kolme kuukautta sodan kulkua ja koulutti joukkoja. Taloudellinen tuki saatiin Britannian hallitukselta. Bolševikit olivat taistelemassa Siperiassa ja Ukrainassa Aleksandr Koltšakia vastaan. Judenitš ei saanut olennaista poliittista tukea, ja vähemmistökansallisuuksien itsenäisyysvaateisiin hän suhtautui varauksellisesti. Hänellä oli silti melko hyvin järjestetty 20 000 lahtarin armeija.

ellauri254.html on line 620: Judenitš pyysi suomalaisia liittymään sotaan puolelleen ja oli tunnustavinaan Suomen itsenäisyyden, mutta koska itäisen valkoisen rintaman komentaja Aleksandr Koltšak ei tunnustanut Suomen itsenäisyyttä, Suomi ei liittynyt mukaan Venäjän valkoiseen rintamaan bolševikkeja vastaan saartamaan Pietaria. Venäjän monarkistien kanta oli, että Venäjän keisarikunnan alueella olevien kansallisuuksien itsenäisyyspyrkimykset ja Venäjän valtiorakenteeseen liittyvät kysymykset pitäisi ratkaista rauhantilan palattua perustuslakia säätävässä kansankokouksessa. Periaatteessa Venäjän keisarikunta ja keisarin valtaa käyttänyt tasavaltalainen Venäjä oli yhtenäinen valtakunta, josta ei perustuslaillisesti voinut erota, kuten liittovaltioista.

ellauri254.html on line 622: Keväällä 1919 Suomessa oli lahtarien mielipide jakautunut kahtia Petrogradiin hyökkäämisen kannalta. Jotkut kokoomuksen, mutta myös maalaisliiton kansanedustajat kannattivat Petrogradiin hyökkäämistä, samoin myymälänhoitaja korsettiasuinen Carl Gustaf Emil Mannerheim, jotta bolševismin kukistuttua Suomi olisi voittajien puolella länsivaltojen rinnalla ja jotta myös Venäjän valkoiset bolševikkien tapaan tunnustaisivat Suomen itsenäisyyden. Jotkut aktivistit suunnittelivat, että Mannerheim kieltäytyisi valtionhoitajana vahvistamasta tasavaltalaista perustuslakia, eduskunta hajotettaisiin ja poikkeustilan aikana tuettaisiin Kannakselta tehtävällä hyökkäyksellä Judenitšin hyökkäystä Virosta Petrogradiin.

ellauri254.html on line 624: Kun K. J. Ståhlbergista tuli presidentti, kariutuivat nämä hullut hyökkäyssuunnitelmat. Epäkiitollinen Suomi ei tehnyt kuitenkaan 1919 rauhaa Neuvosto-Venäjän kanssa ja salli Britannian laivaston käyttää Koivistoa moottoritorpedoveneiden tukikohtana mutta ei virallisesti eikä julkisesti osallistunut Neuvosto-Venäjän vastaiseen sotaan, vaikka yksityisesti tuettuja hankkeita ymmärrettiinkin. Suomi myös lainasi muutaman Renault FT-17 "ryppypeppu" panssarivaunun bolsevikkeja vastaan taistelleelle kenraali Judenitšin komentamalle Luoteis-Venäjän armeijalle. Siis samaa salavihkaista selkään puukotusta kuin länkkäreillä Ukrainan demilitarisaatiossa.

ellauri254.html on line 626: Judenitšin johtama Luoteis-Venäjän armeija eteni 19. lokakuuta 1919 Pietarin kaupungin liepeille. Bolševikkihallitus päätti jo jättää kaupungin valkoisille, mutta bolševikkien vallankumousjohtaja Lev Trotski saapui johtamaan pääkaupungin puolustusta, lisäjoukkoja tuotiin Moskovasta ja tehdastyöläiset organisoitiin punakaarteiksi. 1. marraskuuta ilman suomalaisten tukea käynnistynyt Judenitšin hyökkäys epäonnistui nolosti ja hänen joukkonsa alkoivat vetäytyä. Vuonna 1920 britit evakuoivat Judenitšin joukot Virosta laivalla, ja Judenitš pakeni itse taas Ranskaan, mutta hänellä ei ollut merkittävää osaa Ranskan venäläisessä emigranttiyhteisössä. Maanmiehet nauroivat sille tunarille xa xa xa. Judenitš kuoli aurinkotuoliin Nizzassa Ranskan Rivieralla.

ellauri254.html on line 631:   Pjotr Nikolajevitš Wrangel (ven. Пётр Николаевич Врангель, saks. Peter von Wrangel, 27. elokuuta (J: 15 elokuuta) 1878 Novoaleksandrovsk – 25. huhtikuuta 1928 Bryssel) oli venäläinen vapaaherra ja kenraali, joka toimi Krimiltä operoivan valkoisen Etelä-Venäjän armeijan ylipäällikkönä Venäjän sisällissodassa vuonna 1920 Anton Denikinin jälkeen. Etelä-Venäjän armeija taisteli sekä moskovalaismielistä bolševikkien vuonna 1918 perustamaa puna-armeijaa, anarkistista Ukrainan vallankumouksellista kapinallisarmeijaa sekä Ukrainan kansallisia maan itsenäistymiseen pyrkiviä armeijoita vastaan. Wrangel muodosti myös Krimin hallituksen. Myöhemmin hän oli valkoisen emigranttiliikkeen johdossa. Pjotrin esi-isä toimi toisessa Tanskan sodasssa meidän esi-isän Karl den Tionden apumiehenä. 

ellauri254.html on line 641: Vuoden 1917 elokuussa Wrangel liittyi Venäjän väliaikaisen hallituksen jälkeisiin bolševikkeja vastustaviin valkoisiin joukkoihin. Hän nousi kenraali Denikinin alaisuudessa lähinnä Kubanin kasakoista koostuvan Kaukasuksen armeijan komentajaksi.

ellauri254.html on line 643: Kesällä 1919 hän johti valkoisen armeijan hyökkäystä Tsaritsyniin (Volgograd). Wrangelin ja Denikinin keskinäisten riitojen vuoksi Wrangelia syytettiin salaliitosta ja hänet karkotettiin Konstantinopoliin. Kun Denikinin yritykset epäonnistuivat, Wrangel kutsuttiin takaisin ja huhtikuussa 1920 hänestä Denikinin seuraaja Etelä-Venäjän armeijan, joka nyt hallitsi lähinnä Krimiä, komentajana.

ellauri254.html on line 645: Poliittisesti Wrangel oli monarkisti ja suhtautui epäluuloisesti liberaaleihin, mutta järjesti silti maauudistuksen vahvistaakseen kannatuspohjaansa. Etelä-Venäjän armeijansa hän nimesi uudelleen Venäjän armeijaksi. Hän suunnitteli yhteistyötä Puolan Pilsudskin kanssa, mutta tämä kariutui komentajan valintaan. Wrangelin joukot murtautuivat Krimiltä kesällä 1920 Tauriaan, mutta bolševikkien solmittua rauhan Puolan kanssa lokakuussa puna-armeija keskitti ylivoimaiset joukkonsa etelään ja ajoi yhdessä Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeijan kanssa Venäjän armeijan takaisin Krimille.

ellauri254.html on line 647: Vuoden 1920 marraskuussa Wrangel joutui evakuoimaan liittoutuneiden avulla noin 70 000 sotilasta ja 65 000 siviiliä Krimiltä Turkkiin, joka oli ympärysvaltojen hallussa. Wrangel matkusti Turkin ja Tunisian kautta Jugoslaviaan, jossa hän piti yllä pakolaisesikuntaa mahdollista vastavallankumoussotaa varten vuoteen 1925 asti. Hän perusti sisällissodan veteraanien järjestön, Venäläinen yleissotilaallinen unionin (ROVS) 1924 ja pyrki pitämään miehensä taistelukuntoisina ja yhdistämään monarkistit ja tasavaltalaiset. Marraskuussa 1924 hän tosin tunnusti suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitšin Venäjän kruunuun lailliseksi tavoittelijaksi.

ellauri254.html on line 649:     Wrangel kuoli Brysselissä, kun hän tukijoineen suunnitteli terrorijärjestöjen luomista bolševikkejä vastaan. Hänen sukunsa väitti että Wrangelin asuessa veljensä talossa talon hovimestari olisikin ollut neuvostoagentti, joka olisi myrkyttänyt hänet pahentuneella sursillillä, sillä kun hovimestari oli lähtenyt talosta, oli Wrangel sairastunut pahasti. Wrangel haudattiin puuvillavyöhön kiedottuna  viileään venäläiseen kadetraaliin Belgradissa.

ellauri254.html on line 651:     Lev Davidovitš Trotski (ven. Лев Давидович Троцкий; alkuaan ven. Лев Давидович Бронштейн, Lev Davidovitš Bronštein, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko. Trotski kuului Neuvostoliiton ja Kominternin perustajiin, ja häntä pidetään puna-armeijan luojana, mutta hän joutui vuonna 1929 maanpakoon hävittyään valtataistelun Josif Stalinin kanssa. NKVD:n agentti Ramón Mercader murhasi Trotskin Meksikossa 1940.

ellauri254.html on line 657: Pariisissa ollessaan Trotski toimitti Iskra-sanomalehteä yhdessä Vladimir Leninin kanssa, mutta asettui toisessa edustajakokouksessa 1903 menševikkien puolelle. On esitetty, että Trotski päätyi menševikkien puolelle koska hän ei halunnut toimia Leninin varjossa. Trotski päätyi seilaamaan omalaatuiseen välitilaan bolševikkien ja menševikkien väliin, molempien ryhmittymien suhtautuessa häneen varautuneesti. Samoihin aikoihin hän meni naimisiin Natalia Sedovan kanssa. Pari sai myöhemmin kaksi poikaa, Levin ja Sergein.

ellauri254.html on line 659: Vuonna 1905 Trotski palasi Venäjälle ja osallistui vuoden 1905 vallankumoukseen. Hänet valittiin joulukuussa Pietarin työläisten neuvoston johtoon, mutta pidätettiin pian ja karkotettiin Siperiaan uudelleen tammikuussa 1907. Trotski pakeni toistamiseen ulkomaille vielä samana vuonna ja toimi maanpaossa Wienissä vallankumouksellisten lehtien toimituksissa, joissa hänet huomattiin etenkin Balkanin sotia koskevan raportointinsa ansiosta. Tänä aikana hän kehitteli jatkuvan vallankumouksen teoriansa, jonka keskeisenä ajatuksena oli, että tsaarinvastainen demokraattinen vallankumous voisi työväenluokan johtamana jatkua luonteeltaan sosialistisena. Hän vastusti ensimmäistä maailmansotaa, mistä syystä hänet karkotettiin maasta toiseen. Älä nyt tuu, me kaikki halutaan nyt sotia. ("Vastustaa" esiintyy kanssa vitun monta kertaa tässä albumissa.) Helmikuun vallankumouksen puhjetessa Venäjällä hän oli lomailemassa New Yorkissa Yhdysvalloissa.

ellauri254.html on line 661: Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen Trotski palasi Venäjälle. Hän ei kuulunut enää menševikkeihin, vaan liittyi aluksi sosiaalidemokraattien mežraiontsy-ryhmään ja hieman myöhemmin bolševikkeihin. Trotski nousi nopeasti bolševikkipuolueen johtoon, ja lokakuun vallankumouksen jälkeen hänestä tuli uuden hallituksen sotilas- ja laivastoasiain kansankomissaari (’puolustusministeri’). Tässä tehtävässä hän oli keskeisesti luomassa puna-armeijaa ja vaikuttamassa bolševikkien voittoon Venäjän sisällissodassa. Ettei tää kuulostaisi liian hyvältä: Hän oli osaltaan vastuussa teloituksista, Kronstadtin kapinan kukistamisesta ja bolševikkivastaisen toiminnan väkivaltaisesta tukahduttamisesta. Kuten esim. Judenizin lahtariarmeijan pysäyttämisestä.

ellauri254.html on line 665: Maastakarkotuksen jälkeen Trotski eli maanpaossa aluksi turkkilaisella Prinkipon saarella lähellä Istanbulia, sillä kaupungissa asui paljon valkoisia venäläisiä, jotka eivät suhtautuneet vallankumouksen syrjäytettyyn johtohahmoon suopeasti. 18. helmikuuta 1929 Trotski anoi poliittista turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta. Hänen Turkista saamansa oleskelulupa umpeutui 1. toukokuuta 1929.

ellauri254.html on line 667: Ranskan hallitus epäsi Trotskilta maahantulon 21. helmikuuta, ja 11. huhtikuuta 1929 Saksakin hylkäsi Trotskin turvapaikka-anomuksen. Vasta 25. heinäkuuta 1933 Ranskan pääministeri Édouard Daladier myönsi hänelle turvapaikan, ja Trotski saapui Marseilleen. Hän asui aluksi Royanissa ja Barbizonissa, eikä hänellä ollut lupaa matkustaa Pariisiin.

ellauri254.html on line 673: Trotskin ollessa Meksikossa häntä vastaan tehtiin useita murhayrityksiä. 20. elokuuta 1940 espanjalaissyntyinen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun lähettämä agentti Ramón Mercader oli Trotskin toimistossa Coyoacánissa. Hän oli esittäytynyt Trotskille kanadalaiseksi ihailijaksi Frank Jacsoniksi. Mercader oli pyrkinyt Trotskin sihteerin avustuksella tämän puheille monta kertaa. Hän oli onnistunut salakuljettamaan murha-aseen, jäähakun, Trotskin tarkoin vartioituun toimistoon. Kun Trotski oli syventyneenä asiapapereihin kirjoituspöytänsä ääressä, Mercader löi Trotskia jäähakulla kuolettavasti päähän. Trotski ei kuitenkaan kuollut heti, vaan alkoi kamppailla voimakkaasti salamurhaajaansa vastaan. Trotskin henkivartijat saapuivat paikalle, mutta Trotski käski heitä jättämään Mercaderin henkiin, koska ”hänellä olisi tarina kerrottavanaan”.

ellauri254.html on line 675:     Trotski kuoli saamiinsa vammoihin seuraavana päivänä, ja hänet haudattiin kuin koira kotipuutarhaansa.

ellauri254.html on line 683: Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 Lenin lähetti Kamenevin Venäjälle, jossa tämä ohjeisti bolševikkien edustajat duumassa vastustamaan sotaa. Kamenev pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan marraskuussa 1914. Hän vapautui vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen ja matkusti niin ikään Siperian-karkotuksesta vapautuneen Stalinin kanssa Pietariin, jossa he muodostivat maaliskuun lopussa bolševikkien tilapäisen johdon. Kamenevista tuli myös Pravdan päätoimittaja, joskin hänet korvattiin Stalinilla toukokuun alussa. Kamenev ja Stalin kehottivat puoluetta antamaan varauksellista tukea väliaikaiselle hallitukselle, mutta Venäjälle palannut Lenin kumosi tämän ohjeen huhtikuun teeseissään, jotka kehottivat suoraan seuraavaan vallankumoukseen. Kamenev pelkäsi ennenaikaisesti aloitetun vallankumouksen epäonnistuvan ja asettui avoimesti vastustamaan Leninin uutta linjaa. Varovainen linja henkilöityi vuonna 1917 juuri Kameneviin. Tästä huolimatta hänet vangittiin vähäksi aikaa niin sanottujen heinäkuun levottomuuksien yhteydessä.

ellauri254.html on line 685: Lokakuussa 1917 Kamenev ja Zinovjev olivat ainoat bolševikkien keskuskomitean jäsenet, jotka vastustivat välitöntä vallanottoa. Estääkseen tuhoisana pitämänsä hankkeen he paljastivat bolševikkien salaiset kaappaussuunnitelmat menševikkien Novaja Žizn -lehdessä julkaisemassaan artikkelissa, mitä muut bolševikit pitivät lähes petturuutena. Tästä huolimatta Kamenev valittiin päivää lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien muodollisesti ylimmäksi valtioelimeksi eliskä yleisvenäläisen toimekkaasti panevan keskuskomitean puheenjohtajaksi. Kamenev vaati muodostamaan kaikkien sosialististen puolueiden yhteishallituksen ja kävi vallankumousta seuranneina viikkoina marraskuussa 1917 niin sanottujen Vikžel-neuvotteluiden yhteydessä hallitustunnusteluita bolševikkien nimissä Leninin avoimesta vastustuksesta piittaamatta. Kamenevin tavoittelema laajapohjainen hallitus ei totetunut, mutta vasemmistososialistivallankumoukselliset liittyivät hieman myöhemmin bolševikkien hallituskumppaneiksi kansankomissaarien neuvostoon. Leninin torpedoitua Vikžel-neuvottelut Kamenev ja Zinovjev erosivat protestiksi puolueen keskuskomiteasta, mutta palasivat jo muutaman viikon kuluttua katuvaisina takaisin. Sitä ennen Kamenev kuitenkin syrjäytettiin 21. marraskuuta yleisvenäläisen toimekkaasti panevan elimen toimesta ja hänen seuraajakseen tuli Jakov Sverdlov.

ellauri254.html on line 687:     Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.

ellauri254.html on line 689: Palattuaan kotimaahan Kamenev otettiin takaisin puoluejohtoon. Hän oli kuulunut lokakuussa 1917 perustettuun bolševikkien ensimmäiseen politbyroohon ja tammikuussa 1919 hänestä tuli yksi uuden politbyroon perustajajäsenistä. Samana vuonna hänet valittiin myös Moskovan neuvoston puheenjohtajaksi eli käytännössä pääkaupungin paikallisen puolueorganisaation johtoon. Kamenev oli lisäksi vuosina 1924–1926 Työn ja puolustuksen neuvoston puheenjohtajana, tammikuusta elokuuhun 1926 Neuvostoliiton ulkomaankaupasta vastanneena kansankomissaarina sekä 1926–1927 Italian-suurlähettiläänä. Hänet nimitettiin myös vuonna 1923 uuden Lenin-instituutin ensimmäiseksi johtajaksi ja hän sai toimittaa Leninin kootut teokset.

ellauri254.html on line 691:     Leninin sairastuessa vuonna 1922 Kamenev oli kansakomissaarien neuvoston varapuheenjohtaja ja Leninin jäätyä syrjään päätöksenteossa Kamenev toimi hänen varamiehenään. Valtakamppailun käynnistyttyä vuonna 1923 Zinovjev, Kamenev ja puolueen pääsihteeriksi edellisenä vuonna heidän aloitteestaan valittu Stalin muodostivat troikaksi tai triumviraatiksi kutsutun epävirallisen johtoryhmän, jonka päätavoitteena oli estää Lev Trotskin ja tämän ympärille muodostuneen vasemmisto-opposition pääsy valtaan. Trotski ja vasemmisto-oppositio halusivat luopua kapitalismin ja markkinatalouden elementtejä sisältäneestä uudesta talouspolitiikasta eli NEP:stä, kun taas troikan edustama puolueen ”keskusta” kannatti sen jatkamista. Leninin kuoltua tammikuussa 1924 viime kädessä juuri Kamenev esti Stalinille kiusallisen Leninin testamentin julkistamisen pelastaakseen tärkeän liittolaisensa. Stalinin ajaessa lähinnä omaa asiaansa Zinovjev ja Kamenev muodostivat toisilleen loppuun saakka uskollisina pysyneen yhteistyökykyisen kaksikon. Kunnianhimoisen ja vaistoihinsa luottaneen Zinovjevin sekä varovaisen ja järjestelmällisen Kamenevin on sanottu täydentäneen toistensa ominaisuuksia.

ellauri254.html on line 693: Trotskin menetettyä asemansa vuoden 1925 alussa troikka hajosi Stalinin kääntyessä entisiä liittolaisiaan Kamenevia ja Zinovjevia vastaan. Kamenev pudotettiin lokakuussa 1925 politbyroon juhlakuntoisesta jäsenestä puoliveteiseksi ja häneltä vietiin Moskovan-puoluejohtajan tehtävä. Kesällä 1926 Kamenev ja Zinovjev liittoutuivat Trotskin kanssa, jolloin syntyi niin sanottu yhdistynyt oppositio. Sitä yhdisti Stalinin vastaisuus ja vaatimus puolueen sisäisen demokraattisen toimintakulttuurin palauttamisesta. Lokakuussa 1926 Kamenev menetti puoliveteisenkin jäsenyytensä politbyroossa ja Stalinin käydessä lopulliseen iskuun hänet erotettiin marraskuussa 1927 myös keskuskomiteasta. Joulukuun 1927 puoluekokouksessa Zinovjev ja Kamenev päättivät pelastaa uransa irtisanoutumalla kaikista aiemmista mielipiteistään. Heidät erotettiin puolueesta, mutta he saivat luvan hakea jäsenyyttään takaisin puolen vuoden koeajan jälkeen.

ellauri254.html on line 695: Kamenev ja Zinovjev saivat puoluejäsenyytensä takaisin vuonna 1928. Puolueesta erottaminen ja uudelleen jäseneksi hyväksyminen toistui 1932–1933, missä välissä Kamenev oli karkotettuna Minusinskiin. Vuosina 1932–1934 hän oli Moskovaan perustetun Gorkin maailmankirjallisuuden instituutin ensimmäisenä johtajana. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevia ja Kamenevia syytettiin ”moraalisesta osallisuudesta” tapahtuneeseen. Tammikuussa 1935 pidetyssä salaisessa oikeudenkäynnissä Kamenev tuomittiin viiden ja Zinovjev kymmenen vuoden vankeuteen. Kamenev joutui heinäkuussa 1935 yhdessä 38 muun henkilön kanssa syytetyksi myös salaliitosta Stalinia vastaan ja tällä kertaa hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen.

ellauri254.html on line 697: Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Heidän väitettiin muodostaneen Trotskin ulkomailta johtaman salaisen terroristijärjestön, joka murhasi Kirovin ja suunnitteli Stalinin sekä muiden puoluejohtajien murhia. Kaikkiaan kuudestatoista syytetystä viisi oli turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan 24. elokuuta ja teloitettiin seuraavana aamuna. Kamenevin vaimo (häh, siis se Leo Trotskin sisko Olga?) kuoli myöhemmin vankileirillä. Myös heidän kaksi poikaansa sekä Kamenevin veli ja tämän vaimo joutuivat teloitetuiksi.

ellauri254.html on line 699: Kamenev rehabilitoitiin Mihail Gorbatšovin kaudella vuonna 1988. Siitä näkee heti millainen revari Rozenberg oikeastaan oli. Ben Zyskovizin heimolaisia. Kas kun ei saanut Nobel palkintoa.

ellauri254.html on line 703:     Kirovin alkuperäinen nimi oli Kostrikov (Ко́стриков). Hän menetti vanhempansa nuorena, ja isoäiti kasvatti häntä seitsenvuotiaaksi, jolloin hänet laitettiin orpokotiin. Kostrikov muutti Pietariin ja liittyi 1904 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Hänestä tuli keskeinen hahmo bolševikkien osuudessa vallankumouksiin 1905 ja 1917.

ellauri254.html on line 705: Kirov pidätettiin 1905 kolmeksi kuukaudeksi osallisuudesta vuoden 1905 vallankumoukseen. Päästyään vankilasta hän liittyi bolševikkeihin. Hänet pidätettiin jälleen seuraavana vuonna ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi kielletyn kirjallisuuden painamisesta. Hänet vangittiin tämänkin jälkeen uudestaan. Vapauduttuaan Kirov muutti Kaukasiaan ja asui siellä maaliskuun vallankumouksen puhkeamiseen saakka vuonna 1917. Kostrikov otti vallankumouksellisen salanimen Kirov, ja hänestä tuli lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien sotilashallinnon johtaja Astrahanissa.

ellauri254.html on line 709: 30-vuotias bolševikkipuolueen jäsen Leonid Nikolajev ampui Kirovin 1. joulukuuta 1934 Leningradissa Smolnan palatsissa. Stalin käynnisti laajat puhdistukset, ja seurauksena oli monien vanhankaartin johtavien bolševikkien pidätyksiä ja teloituksia. Stalin väitti murhan olleen osa suurempaa, Lev Trotskin johtamaa salaliittoa neuvostohallitusta vastaan.

ellauri254.html on line 711:     Stalin käytti Kirovin murhaa hyväkseen päästäkseen eroon vanhoista bolševikeista, jotka vielä muistivat Stalinin olleen vain yksi kollektiivisen johdon jäsen muiden joukossa. Tämä on herättänyt epäilyjä, että murhan takana olisikin ollut Stalin itse. Stalinin kuoleman jälkeen vallinneen suojasään aikana aihe sai paljon huomiota, ja spekulaatiot jatkuivat vielä 1990-luvulla. Yhdysvaltalainen tutkija Matthew E. Lenoe on teoksessaan The Kirov Murder and Soviet History arvioinut, että murhaaja toimi yksin. Kirovin henkivartija kuoli seuraavana päivänä, mutta se on tulkittu aidoksi liikenneonnettomuudeksi eikä salaliiton peittelyksi. Samaan johtopäätökseen tulee Stalin-elämäkerran kirjoittaja Oleg Hlevnjuk, joka toteaa, että Stalinin osuudesta ei ole löytynyt todisteita. Nikolajev oli epävakaa persoona, joten murhan taustalla saattoi olla mustasukkaisuus!

ellauri254.html on line 717: 

ellauri254.html on line 718: ha</span> Daria sings" Hymn of the Comintern " Superb!" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-s<span style="color:red">ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri254.html on line 721:   Darja Kolesnikovaa ei pie sekottaa Marja Kalesnikavaan, ne on eri puolilla rautaesirippua. Darja on kyllä maistuvamman näköinen kuin Marja. Siinä on jotain samaa kuin Jaakko Hintikan isotissisessä sihteerissä. Nasha Darjasta ei meinaa löytyä mitään tietoa länkkäreiden meemilaarista. Tässä videossa Darja näyttää aika makupalalta, vaikka laulaakin vihaisesti izenäisen Donbassin puolesta. Pidän noista ympäri noetuista silmistä. 

ellauri254.html on line 723: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri254.html on line 731: Но дымом восходя из труб Дахау,			Mutta kuin savu nousi Dachaun savupiipuista,	

ellauri254.html on line 744: Идите по земному шару гневно,			Kulkekaa pitkin maapalloa vihaisina,			

ellauri254.html on line 746: Как можешь ты сиять спокойно, небо,		Kuinka voit loistaa tyynen rauhallisna, taivas,	

ellauri254.html on line 760: Bernes syntyi juutalaisperheeseen Ukrainassa 1911. Kun poika oli kolmen vanha, perhe muutti Harkoviin, jossa isä myi lumppuja ja käytettyjä polkupyöriä. Teini-ikäisenä Bernes osallistui paikallisen teatterin toimintaan, ja teatterin ohjaaja kannusti häntä eteenpäin. Bernes muutti Moskovaan ja alkoi saada rooleja, joissa henkilöityi sodan kokeneen sukupolven miesten maailma. Parhaat säveltäjät ja sanoittajat tarjosivat hänelle myös teoksiaan laulettaviksi.

ellauri254.html on line 769: Amerikkalaisille mokkereille laitettiin ekaan maailmansotaan reppuihin Dickensin Nikke Niklebyy. Bolshevikkien juoxuhautalukemisto oli Barbussen Le Feu.    

ellauri254.html on line 787:   Sosialistisen realismin menetelmän mukaan taiteen tehtävä on palvella vallankumousta ja sosialismin rakentamista olemalla kansantajuista ja puoluekantaista. Monesti tämä merkitsi työläisten kuvaamista esimerkillisinä sankareina. Tarkoituksena oli korottaa työläisen asemaa esittämällä hänen elämänsä, työnsä ja vapaa-aikansa ihailtavassa muodossa.

ellauri254.html on line 789:   Mikäs tässä oli vikana? No eihän se järin realistista ollut. Eikä ehkä ollut hyvä idea vaatia sille monopolia. Silti vittu 100% länsiviihteestä lähtee ihan vastaavista lähtökohdista. Siinä sankareita vaan ovat individualistiset pyrkyrit jotka onnistuvat kipuamaan keon huipulle, tollaset John Workmanit sun muut supermiehet.

ellauri254.html on line 791: Monopoliin pyritään ja päästään, eikä tarvi edes erixeen käskeä. Sittemmin huono-onnisen Kominternin 2. kokouxessa Petrogradissa hukkapätkä Lenin (165 cm hattu päässä ja kassi kädessä) puhui kaikuvasti hiukan ärrää murtaen. Yxinkertaisesti mutta innoissaan ja huitoen. Kiilusilmä Wrangel oli vastikään lannistettu. Länsi alkoi valmistaa varuixi Tulan mallisia samovaareja. Briteissä vallankumous  laantui jalkapallohuliganismixi. Kummallista väkeä!

ellauri254.html on line 793: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri254.html on line 798: Lunz ja Fedin käyvät nokkapokkaa ryssän kirjallisuuden tulevaisuudesta. Lunz termentää että on otettava juoni länkkäreiltä, ei tästä muuten mitään tule. Olkoon tunnuxemme Länteen! Tervetuloa länteen Andrei toivottivat Leville Sterne, Dumas, Stevenson ja Doyle. Länkkärisarjoissa kuten Capitani vituttaa että hyvixet on vaan pienempiä pahixia ja usein varakkaampia  kuin suuremmat ja köyhemmät. Luxemburgilaiset huoratalot pitää kunniassa perittyjä arvoja eikä myy huumeita katukaupassa kuten niggerit maahanmuuttajat. Hymytön ex-poliisi ei juuri ole Pekkaa parempi.

ellauri254.html on line 803: Lunz was born in Saint Petersburg, the capital of the Russian Empire, into a middle-class Jewish family on May 2, 1901. His father, Natan Yakovlevich, an emigrant from Lithuania, was a pharmacist and seller of scientific instruments. His mother, Anna Efimovna, was an accomplished pianist. As a child, Lev was delicate but very lively; he contracted pneumonia and diphtheria, which may have weakened his heart.

ellauri254.html on line 805: His worsening health compelled him to seek care in Germany, to which his parents had emigrated early in 1921. He went West for good in 1924, at 23 years of age. Lunz died abroad from heart failure and brain embolism, but he is remembered in The West for his daring defense of creative freedom against Bolshevik Party demands for political commitment. In "Go West Young Man", Lunz spoke like a Cambridge apostle:

ellauri254.html on line 809: It is time to say that a non-Communist story may lack talent, but it also may lack genius. 

ellauri254.html on line 810: Too long and painfully (5 yrs, 1/4 of my life) has social commitment ruled Russian literature. 

ellauri254.html on line 811: We are with the hermit Serapion. We believe that literary chimeras have a special reality. We do not want utilitarianism. We do not write for propaganda. Art is real, like life itself. And, like life itself, it is without goal and without meaning: it exists because it cannot help but exist. L'art pour l'art, in a word.

ellauri254.html on line 813: True, until death us part, that is. Cough cough. He argued that too many Russian writers were lazy and self-satisfied; they were barbarians who needed to study plot and structure from Western masters. Again, he asserted that plot, action and good composition would win the approval of proletarian readers and theatergoers sooner than would a proper political message. He provided a survey of Russian literature from the point of view of the development of plot. No bestsellers without spoilers, that is what the rubbernecks expect. 

ellauri254.html on line 816: Kaverin managed to republish Lunz's last play, Gorod Pravdy [The City of Truth], in a theatrical journal in 1989, one year after he had helped to effect the first publication in the Soviet Union of Yevgeny Zamyatin's anti-utopian novel, My [We, 1920]. The censorship board was beginning to crack, but still the Lunz collection was delayed beyond the life of the last Serapion (Kaverin) and the end of the Soviet system. Koska matka oli hauska niin, ottivat he mukaan vielä yhden kaverin.

ellauri254.html on line 825: Shklovsky integrated into Soviet society and even took part in the Russian Civil War, serving in the Red Army. However, in 1922, he had to go into hiding once again, as he was threatened with arrest and possible execution for his former political activities, and he fled via Finland to Germany. 

ellauri254.html on line 826: Among other things, Shklovsky also contributed the plot/story distinction (syuzhet/fabula), which separates out the sequence of events the work relates (the story) from the sequence in which those events are presented in the work (the plot). Shklovsky ihaili ja matki Sterneä. Se päästettiin takaisin Neuvostolaan pyydettyään tekosiaan anteexi 1923.

ellauri254.html on line 838: Mihail Mihailovitš Zoštšenko (ven. Михаи‌л Миха‌йлович Зо‌щенко, 10. elokuuta 1895 Pultava – 22. heinäkuuta 1958 Leningrad) oli venäläinen neuvostokirjailija. 

ellauri254.html on line 840: Mihail Zoštšenko syntyi taiteilijaperheeseen. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa ja osallistui vapaaehtoisena ensimmäiseen maailmansotaan. Venäjän vallankumouksen jälkeen Zoštšenko palveli puna-armeijassa ja kokeili mitä erilaisimpia ammatteja. Vuonna 1921 hän liittyi Serapion-veljien kirjailijaryhmään.

ellauri254.html on line 842: Zoštšenkon satiirin kohteita ovat yksilöllisen onnen tavoittelijat, yksipuolisesti ajattelevat ihmiset, filisterit,  jotka osaavat vain ottaa ja katsovat asianmukaiseksi kaiken saamansa, mutta eivät halua antaa muruakaan heiltä vaaditusta; omasta onnestaan haaveilevat. väliin tunteilevat, väliin karkeat, toisinaan ovelat, mutta aina kärkkyvän käytännölliset ihmiset. Kökkäreet.

ellauri254.html on line 846:   Vuonna 1946 Zoštšenkosta tehtiin Anna Ahmatovan ohella kylmän sodan aiheuttaman kulttuurielämän kurinpalautuksen syntipukki. NKP:n keskuskomitean päätöksellä pannaan julistettu kirjailija erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ja vailla työmahdollisuuksia hänen henkinen sairautensa paheni entisestään. Tänä aikana Zoštšenko laati muun muassa Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -romaanin venäjännöksen. Hänet otettiin takaisin kirjailijaliittoon vuonna 1953 ja ensimmäinen uusi teosvalikoima ilmestyi vuonna 1956. All was well. Vsjo harasho.

ellauri254.html on line 852: Ne jotka kykenevät kökkäröitymään eivät pidä tasa-arvosta,  se on niille pelkkää persnettoa. Ne haluavat mieluummin lähteä muualle kökkäröitymään. 

ellauri254.html on line 853: Gorkin Keltaisessa paholaisessa haastattelema miljonääri selittää suorasanaiseti miten 1900-luvin alun maahanmuutto jenkkeihin palveli työväen kyykytystä, piti palkat alhaisina ahnaan köyhän matulössin avulla. Sitä samaahan se on taas. Lakko-oikeus puretaan ja tuodaan maahan filippiiniläisiä hoitajia. Mikään ei ole muuttunut, Marx oli niin oikeassa, työväki on taas yhtä kyykyssä kuin 1800-luvulla. Joka Iikka luulee taas että mä oon eri asia, mä kyllä pääsen kökkäreexi pinnalle, mulle nazaa tää amerikkalainen unelma. Ammennä vaan, koko hyllyrivi kumoon trukilla.

ellauri254.html on line 856: Hevon vitun rämeet. Tulis luoti ja tappais. Poimikaa matut vaan kypsänä hullut kotimaiset kasvihuonetomaatit. Tappakaa kannanhoidon nimessä loput eläimet ja vetäkää loput mezät lakoon ennenkuin niitä keritään suojella. Ja seuraava oikeistohallitus odottaa jo oven takana. Kirov s nami.

ellauri254.html on line 863:   Tihonovin varhaiset teokset ovat romanttista vallankumousrunoutta sekä Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan sijoittuvaa eksoottista lyriikkaa. Myöhemmin hän keskittyi ajankohtaisiin propagandistisiin ja kansainvälisiin aiheisiin. Leningradin puolustuksesta kertova runoelma Kirov s nami (”Kirov on kanssamme”, 1941) sai Stalin-palkinnon vuonna 1942. Myöhemmin Tihonov sai Stalin-palkinnon runosikermistä Gruzinskaja vesna (”Georgian kevät”, 1948) ja Dva potoka (”Kaksi virtaa”, 1951). Vuonna 1970 hänelle myönnettiin Leninin palkinto novellikokoelmasta Šest kolonn (”Kuusi pylvästä”, 1968). Trozkin palkinto (jäähakku) jäi saamatta.  Vuonna 1966 hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi.

ellauri254.html on line 865: Rauhanaika oli Tihonovista jotenkin sietämätöntä. Tihonovin aiheena on sota ja tehtävänä sankarin ezintä. Aloitettuaan sankarin etsinnän (tällaisen nimen hän antoi eräälle teokselleen) Tihonov koki nepin sumussa ja kakofoniassa monesti pettymyksen: entiset ratsumiehet olivat laskeutuneet maahan satulasta, heittäneet tylstyneet säilänsä menemään ja tuhersivat rasvaisten työpenkkiensä ääressä. Usko uskona, mutta äskeiset sankarit olivat rappeutuneet sen näki selvästi kokemattomampikin kuin Tihonovin silmä. Valkosuomalaisia vastaan käytyyn taisteluun Tihonov lähti hyvin aseistettuna. Marssi läpi Karjalan ja Suomen huurteisten mezien uraata huutaen.  

ellauri254.html on line 885:   Toinen Nikolai Tikhonov (mutta Aleksandrovits) polkupyöräkaupungista Harkovista katui että oli äänestänyt Gorbazovia presidentixi. Oli syytäkin, se oli maanpetturi: kielsi kommunistipuolueen ja möi Neuvostolan Reaganille nahkoineen karvoineen. Tikhonov  oli huolissaan venäläisten vähentymisestä ja koitti parantaa äitiysavustuxia. Sille izelleen ei jäänyt vaimoa, lapsia eikä yxityistä rahakätköä. Hyvin tyhmä mies. Vanhat tutut osti sille appelsiineja.

ellauri254.html on line 887: After his forced resignation from active politics in 1989, Tikhonov wrote a letter to Mikhail Gorbachev which stated that he regretted supporting his election to the General Secretaryship. This view was strengthened when the Communist Party was banned in the Soviet Union. After his retirement, he lived the rest of his life in seclusion at his dacha. As one of his friends noted, he lived as "a hermit" and never showed himself in public and that his later life was very difficult as he had no children and because his wife had died. Prior to the dissolution of the Soviet Union Tikhonov worked as a State Advisor to the Supreme Soviet. Tikhonov died on 1 June 1997 and was buried at the Novodevichy Cemetery. Shortly before his death, he wrote a letter addressed to Yeltsin: "I ask you to bury me at public expense, since I have no financial savings."

ellauri254.html on line 889: Turha toivo Maxim Gorki

ellauri254.html on line 896:   Turha toivo Maxim Gorki, kökkäreitä ootte kaikki samanlaisia. Gorkin arvostelu Tolstoista, Dostojevskistä, Turgenevistä ja Blokista osuu naulan kantaan, mutta ei nää bolshevikkikynäilijät ole pekkaa pahempia. Kökkäreitä äidin oomme kaikki, apinoita samanlaisia.

ellauri254.html on line 904: Nikittimen varhaiset 1920-luvun kertomukset kuvaavat Venäjän vallankumouksen aikaisia tapahtumia epäpoliittisesti ja muodoltaan kokeilevasti. Muiden Serapion-veljeksien tavoin hänen teoksensa joutuivat ankaran kritiikin kohteeksi. Ajan mittaan kirjailija sopeutui sosialistisen realismin vaatimuksiin. Romaani Eto bylo v Kokande (”Tapahtui Kokandissa”, 1939) kuvaa neuvostovallan pystyttämistä Uzbekistaniin, ”Pohjolan Auroran” (Severnaja Avrora, 1950) aiheena ei ole revontulet (kuten voisi luulla) vaan brittien Pohjois-Venäjän interventio vuosina 1918–1919. Jälkimmäinen teos sai Stalin-palkinnon vuonna 1951.

ellauri254.html on line 910: Näiden tapahtumien edessä Britannian ja Ranskan hallitusten johtajat päättivät, että läntisten liittoutuneiden valtojen oli aloitettava sotilaallinen väliintulo Pohjois- Venäjällä. Heillä oli kolme tavoitetta: he toivoivat estävän liittoutuneiden sotatarvikevarastoja Arkangelissa joutumasta saksalaisten tai bolshevikkien käsiin; ryhtyä hyökkäykseen Trans-Siperian rautatien varrelle jääneen Tšekkoslovakian legioonan pelastamiseksi ja itärintaman elvyttämiseksi; ja lyömällä bolshevikkiarmeijan Tšekkoslovakian legioonan avulla laajentaa paikallisen väestön antikommunistisia voimia.

ellauri254.html on line 930: 2/7. pataljoona, Durhamin kevyt jalkaväki , [17]

ellauri254.html on line 965: 1. pataljoona, Oxfordshire ja Buckinghamshire kevyt jalkaväki . [28]

ellauri254.html on line 996: "Valkoisen venäläisen" joukkoihin kuului pohjoinen armeija (aiemmin Aleksanteri Kerenskin väliaikaisen Venäjän hallituksen armeija, jota johti kenraali Jevgenii Miller )

ellauri254.html on line 999: 1000 serbialaista ja puolalaista jalkaväkeä liitettiin amiraali Kolchakin joukkoihin pohjoisessa (erillään hänen siperialaisista joukoistaan, joihin kuului Tšekkoslovakian legioona ).

ellauri254.html on line 1006: Nikitin oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen jäsen ja Zvezda-kirjallisuuslehden toimituskunnan jäsen sekä Leningradin kaupunkineuvoston edustaja. Hänet palkittiin Työn punaisen lipun kunniamerkillä. Kirjailijan kotitalon seinässä (Mohovaja 28, Pietari) on Nykyttimen omatoimisesti heittämä muistolaatta.

ellauri254.html on line 1015: Bolshevikkikynäilijän tulee hoputtaa! Vihata taantumusta ja rakastaa ikiomaa Neuvostolaa, sen elämää, toiveiden ja iljettävyyxien kaxinkamppailua. Kikka on vain siinä ettei kynäilijä saa sanoa et 4 jalkaa hyvä 2 paha, vaan sen täytyy ovelammin ilmetä. Kärsimystä tulee vihata, ei siitä muuten tule loppua. Gorgi ei pitänyt Dostosta muttei liioin Gogolista. Kärsimys puhdistaa ihmisen sanoi Dosto. Ei, se halventaa, Gorgi haukahti. Gorgi oli niin fyysisten kuin moraalisten kärsimysten vanha vihaaja.

ellauri254.html on line 1017: Fedin peukuttaa voimakkaasti teos ja elämä -approachin puolesta. Miten hyvä onkaan elää siitä että oppii parasta parhailta. Ei vikojen sivuuttaminen ole idealisointia, se on sosialistista realismia. Stalin teki virheitä, Leninkin, mutta silti vittu.

ellauri254.html on line 1019: Bolshevikkikynäilijän tulee hoputtaa! Vihata taantumusta ja rakastaa ikiomaa Neuvostolaa. Kikka on vain siinä ettei kynäilijä saa sanoa et 4 jalkaa hyvä ja 2 paha, vaan sen täytyy ovelammin ilmetä. Kärsimystä tulee vihata, ei siitä muuten tule loppua.

ellauri254.html on line 1021: Gorgi ei pitänyt Dostosta muttei liioin Gogolista. Kärsimys puhdistaa ihmisen sanoi Dosto. Ei, se halventaa, Gorgi haukahti. Gorgi oli niin fyysisten kuin moraalisten kärsimysten vanha vihaaja. Gorgi oli kyllä väärässä peukuttaessaan uutta ihmistä. Sama apina siellä kurkistaa joka naamarista. Kökkäreet kelluskeli pinnalle pysähtyneisyydenkin aikana, puhumattakaan oligarkeista.

ellauri254.html on line 1023: Fedin peukuttaa voimakkaasti elämä ja teos -approachin puolesta. Miten hyvä onkaan elää siitä että oppii parasta parhailta. Ei sankarien vikojen sivuuttaminen ole idealisointia, se on sosialistista realismia. Stalin teki virheitä, Leninkin, mutta silti vittu.

ellauri254.html on line 1025: Gorki ja muutkin bolshevikit olivat siinä suhteessa amerikkalaisten veroisia pyrkyreitä että niistä tiede ja edistys ja eteenpäinmeno oli hienoa. Ne oli ihan samanlaisia gumanisteja tässä suhteessa. Käännetään joet ja annetaan Araljärven kuivua. Kaivetaan maasta kaasua ja sulatetaan ikirouta. Kilpajuoxua amerikkalaisten kanssa kohti harmageddonia, aivan hullua. Apinan elämä on toiveiden ja iljettävyyxien kaxinkamppailua. Kynäilijän tehtävä on kaivaa kunnes se löytää oman nenänsä olemuxen, pohjimmaisen apinannenän.

ellauri254.html on line 1031:   Emigrantteihin Gorgi otti kantaa kärkevästi ja kirjoitti heistä säälimättömiä vieroksunnan ja suuttumuksen sanoja. Se on vihainen kuin rakkikoira. Mitähän tehtiin kuningatar Elisabethin gorgeille sen kuoltua? Vietiinkö vallan saunan taaxe tai piikille? Ihmeellinen juoni - nälkään kuoleva noita! Se johdatti mieleeni Pjotr Kropotkinin, vaikka hän ei kuollutkaan nälkään. Ihmeellistä ja traagista, noita! Maanpakolaisuudessa noidat kuolevat henkiseen nälkään. Prof. Iljin on laatinut raamatun pohjalta Koston uskon. Struve heittää kuperkeikkaa. Pariisiin muuttanut VI. Hodasevitš vakuuttaa julkisessa sanassa olevansa luotettava emigrantti. Ikävää kuin kellarissa hapanneiden suolakurkkujen parissa.

ellauri254.html on line 1033:   Kuvaillessaan Prahassa ollutta Venäjän silloiselle kirjallisuudelle omistettua esitelmätilaisuutta, jossa oli kehuttu serapioneja kaikesta siitä, mitä olette tehneet, Gorki sanoi, että esitelmöitsijän kimppuun kaikki oikeauskoiset emigrantit hyökkäsivät kuin pedot ja haukkuivat hänet pataluhaksi. Haukkuminen jatkuu vieläkin kaikissa lehdissä... Anteeksiantamaton rikos on puhua jotain hyvää Venäjästä. Hämmästyneenä, miltei kauhistuneena seuraan eilisten 'kulttuuri-ihmisten' rappeutumista. B. Zaitsev sepittelee taitamattomasti pyhimysten elämäkertoja.

ellauri254.html on line 1037: Yleensäkin Venäjämme on maailmankaikkeuden hauskin paikka. Elämä on niin ikävää että aloin kirjoittaa, kirjoitti Gorkille 15-vuotias tyttö maaseudulta. Ikävää kuin kellarissa hapanneiden suolakurkkujen parissa.

ellauri254.html on line 1041:   Gorgin pöydän rummutuksen sävy muuttui moittivaksi, kärsimättömäksi, vihaiseksi kun keskustelu siirtyi Gorkin ikivanhaan viholliseen, poroporvariin, joka oli pessyt kasvonsa nepin myrskyisässä järvessä kuin uudessa Jordanin virrassa. Oletteko huomannut, että tämä herra osoittaa jopa tiettyä sankaruutta? Hän on saanut halun esittää eräänlaista vapahtajan osaa. Hän ei tyydy pelkästään valtaamaan elintilaa, vaan haluaa, että hänen asenteensa tunnustettaisiin pelastukseksi. Tuo herra on päässyt sankaruuden makuun, niin juuri! Mitä vallankumous saakaan aikaan. No oligarkkeja. Huomatkaa tämä huomatkaa...

ellauri254.html on line 1056:   Huomatkaa myös että lännen rikkain mies tällä haavaa (mies tietysti, tää on all male paneeli) myy vain rikkaille. Oligarkeilla on jo ihan oma talous ja virtuaalimaailma. Eskapistiset fantasiakirjat myy nyt parhaiten. Satua, älkää kuunnelko ellei miellytä.

ellauri254.html on line 1067: Fedin ko-ko-ko-ko-kommentoi: Nuo sanat kahden alkuperusteen, realismin ja romantismin, yhdistämisestä kuulostivat minusta kaiken sen arviolta, mitä neuvostokirjailijat olivat saaneet kuluneina vuosina aikaan, johtopäätökseltä Venäjän kirjallisuustoimintaa koskeneista loputtomista mietiskelyistä. Minusta tuntui, että noiden alkuperusteiden yhdistäminen luonnehtii parhaiten Gorkia itseään, hänen unelmoimansa kansamme suuren tulevaisuuden romanttisuutta ja tuon tulevaisuuden rakentamisen reaalisuutta. Se on sosialistinen realismi pähkinänkuoressa. Reaalisosialismista muodostui sitten kova kuori siihen pähkinään.

ellauri254.html on line 1075:   Nikolai Aleksejevitš Ostrovski (ven. Никола́й Алексе́евич Остро́вский, ukr. Мико́ла Олексі́йович Остро́вський, Mykola Oleksijovytš Ostrovskyi; 29. syyskuuta (J: 16. syyskuuta) 1904 Vilija, Ukraina – 22. joulukuuta 1936 Moskova) oli neuvostoliittolainen realistinen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Venäjän sisällissotaa ja Neuvostoliiton syntyaikoja kuvaava Kuinka teräs karaistui (ven. Как закалялась сталь, 1934). Teos perustui kirjailijan omiin kokemuksiin. Että tällänenkin ukrainalainen, ei taitaisi mennä enää Kievissä kaupaxi. Mullon tää nyt, löytyi kirjaston poistohyllystä SKP:n 40-vuotishistoriikin vierestä. Historiikissa mainittiin Mary Moorhouse Pekkala, uusseelantilainen neljännesmaori, merkittävä naishenkilö sisällissodan karmeiden jälkipyykkien pesussa. Se käytti koko miljoonaomaisuutensa parantamaan keskitysleirivankien oloa, ja joutui sitten vanhana katkeroituneena kansaneläkeläisenä pyytämään SKP:ltä vippejä. Semmosia ne kommunistit ovat, kiittämättömiä. Ja antisemiittejä. Tämä pätkä on Ostrovskin kirjasta:

ellauri254.html on line 1079:   Beresdov on pikkuruinen paikkakunta. Se on etäinen maaseutukolkka, juutalaisten vakinaisen asutuksen entinen raja. Pari-, kolmesataa taloa siroiteltuna sinne tänne ilman järjestystä. Suuri markkinatori, torin keskellä parikymmentä myymäläkojua. Tori on likainen, lannan täyttämä. Paikkaa ympäröi talonpoikaistalouxien vyöhyke. Juutalaiskeskuksessa teurastuslaitokselle johtavan tien luona on synagoga. Tuosta ikivanhasta rakennuksesta huokuu alakuloisuus. Totta kyllä, synagoga ei voi lauantaisin valittaa tyhjyyttä, mutta se ei ole enää sellaista kuin aikaisemmin, ja rabbiinin elämä ei ole lainkaan sellaista kuin hän haluaisi. Jotakin ilmeisesti hyvin huonoa tapahtui vuonna 1917, kun kerran täälläkin, tällaisessa kolkassa, nuoriso katselee rabbiinia ilman tarpeellista kunnioitusta. Tosin vanhempi väki ei syö trefnia, mutta kuinka moni poikanen syö Jumalan kiroamaa sianmakkaraa! Hyi, ilkeä ajatellakin. Sydämistyneenä rabbiini Boruh potkaisee taloudellista sikaa, joka ahkerasti kaivelee lantaläjää syömistä etsien. Niin, hän rabbiini ei ole aivan tyytyväinen siihen, että Beresdovista on tullut piirin keskus. Saapui piru ties mistä noita kommunisteja ja kaiken kääntävät nurin, ja joka päivä on jokin uusi mielipaha. Eilen hän, rabbiini, näki pappilan portissa uuden ilmoitustaulun: Ukrainan Kommunistisen Nuorisoliiton Beresdovin piirikomitea. Tuollaisesta ilmoitustaulusta ei voi odottaa mitään hyvää. Ajatustensa valtaamana rabbiini ei huomannutkaan, kun jo seisoi pienehkön, hänen synagogansa oveen liimatun ilmoituksen edessä:

ellauri254.html on line 1081: Tänään pidetään klubissa avoin työtätekevän nuorison kokous. Selostuksen pitää toimeenpanevan komitean puheenjohtaja Korolev ja nuorisoliiton piirikomitean väliaikainen sihteeri toveri Kortshagin. Kokouksen jälkeen on yhdeksänvuotisen koulun oppilaiden konsertti.

ellauri256.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri256.html on line 41:       Lady Ceepu. Onkohan käteen jäänyt kalu pelkkää sattumaa?

ellauri256.html on line 46: Rozanov frequently referred to himself as Fyodor Dostoyevsky's "Underground Man" and proclaimed his right to espouse contrary opinions at the same time. He first attracted attention in the 1890s when he published political sketches in the conservative newspaper Novoye Vremya ("New Time"), owned and run by Aleksey Suvorin. Rozanov's comments, always paradoxical and sparking controversy, led him into clashes with the Tsarist government and with radicals such as Lenin. For example, Rozanov readily passed from criticism of Russian Orthodoxy, and even of what he saw as the Christian preoccupation with death, to fervent praise of Christian faith, from praise of Judaism to unabashed anti-Semitism, and from acceptance of homosexuality as yet another side of human nature to vitriolic accusations that Gogol and some other writers had been latent homosexuals.[citation needed] He proclaimed that politics was "obsolete" because "God doesn't want politics any more," constructed an "apocalypse of our times," and recommended the "healthy instincts" of the Russian people, their longing for authority, and their hostility to modernism.

ellauri256.html on line 49: Rozanov remains little known outside Russia, though some western scholars have become increasingly fascinated by his work and his persona. 

ellauri256.html on line 50: Because of frequent references to the phallus in Rozanov's writings, Klaus von Beyme called him the Rasputin of the Russian intelligentsia. Klaus von Beyme (* 3. Juli 1934 in Saarau, Landkreis Schweidnitz, Niederschlesien; † 6. Dezember 2021 in Heidelberg) war ein deutscher Politikwissenschaftler und von 1974 bis zu seiner Emeritierung 1999 Professor am Institut für Politische Wissenschaft der Universität Heidelberg.      

ellauri256.html on line 58: Muoti alkoi vaihtua vuoden välein vasta teollisen vallankumouxen jälkeen kun äveriäillä porukoilla oli tuottavuuden parannuttua ja kapitaalin kasaannuttua riittävästi ylimääräistä eli lyxiä heittää ihan käyvät vaatteet lumpuixi tai ainakin muodistaa ne joka vuosi. Egyptissä muoti vaihtui dynastioiden välillä. Ensin status näkyi koruista. Köyhillä oli tissit ja genitaalitkin paljaana, rikkaat alkoi piilotella aarteitaan.

ellauri256.html on line 60: The Egyptian word for gold was nub, and once the land to the south had been conquered, it came to be called Nubia for the vast amounts of gold found there.

ellauri256.html on line 64:   Sitä en kyllä jaxa uskoa että muodin perään juoxeminen olis alkanut vasta 1900-luvulla. Barokista siirryttiin rokokoohon Mme Pompadourin esimerkistä. Maalaismainen Rousseau arvosteli Julkulle Pariisin muotia jossa maitomunat olivat epäsveiziläisittäin näytillä. Ei tarvize kuin kazoa eri vuosisatojen potrettien pukuvalintoja niin näkee miten tärkeää on aina ollut näyttää sukupuoli ja etenkin sukupolvi vaatetuxella. Tazkat on työhönpääsyn esteenä enää vain harvoissa ammateissa. Kohta ne ovat parasta ennen päivän leimoja.

ellauri256.html on line 86: 	Yöllä he nukkuivat teltoissa, sytyttivät tulet leirin ympärillä. Ja aamulla he jatkoivat nälkäisinä ja vihaisina. Heitä oli monia: kuka voi laskea Jaakobin hiekan ja Israelin joukon? Ja jokainen toi mukanaan karjansa, vaimonsa ja lapsensa. Oli kuuma ja pelottava. Ja päivällä se oli kauheampaa kuin yöllä, koska päivällä oli valoa sillä kultaisella ja tasaisella valolla, joka muuttumattomuudessaan on pimeämpi kuin yön pimeys.

ellauri256.html on line 88: 	Se oli pelottavaa ja tylsää. Ei auttanut muuta kuin mennä ja mennä. Polttavasta tylsyydestä, nälästä, aavikon tuskasta, jos vain tekisivät jotain karvaisilla käsillään tylppäsormin, he varastivat toisiltaan astioita, nahkoja, karjaa, naisia ja tappoivat varastajat. Ja sitten he kostivat murhat ja tappoivat heidät. Vettä ei ollut ja verta oli paljon. Ja edessä oli maitoa ja hunajaa vuotava maa.

ellauri256.html on line 92:    Siellä ei ollut sielua: aurinko poltti sen. Siellä oli yksi ruumis, mustat, kuivat ja vahvat parrakkaat kasvot, jotka söivät ja joivat, jalat, jotka kävelivät, ja kädet, jotka tappoivat, repivät lihaa ja nussivat naisia sohvalla. Mutta Israelissa Jumala, joka on armollinen ja pitkämielinen, oikeudenmukainen, hyväntahtoinen ja tosi, on musta ja parrakas, kuten Israel, kostaja ja murhaaja. Ja Jumalan ja Israelin välillä - sininen, sileä, parraton ja kauhea taivas ja Israelin johtaja Mooses.

ellauri256.html on line 98:    Ja sitten he tekivät tuomion. Mooses nousi korkealle lavalle demonien riivaamana, puhuen Jumalan kanssa eikä pystynyt puhumaan Israelin kieltä. Ja korkealla tasanteella hänen ruumiinsa löi, vaahtoa löi hänen suustaan, ja vaahdon mukana kuului ääniä, käsittämättömiä, mutta kauheita. Israel vapisi ja ulvoi ja lankesi polvilleen anoen anteeksiantoa. Syylliset katuivat ja viattomat katuivat, koska se oli kauheaa. Ja katuvaiset kivitettiin. Ja sitten he menivät pidemmälle, maidon ja hunajan maahan.

ellauri256.html on line 102:    Kun torvet soivat, - kultaa ja hopeaa ja kuparia ja sinistä villaa ja purppuraa ja helakanpunaista ja hienoa pellavaa ja vuohenkarvoja ja punaiseksi värjättyjä päinahkoja ja tachash-nahoja ja sitim-puuta, öljyn ja voitelun mausteita ja tuoksuvia suitsukkeita, ja jalokivet,

ellauri256.html on line 104:    Ja jolla ei ollut kultaa, purppuraa ja jalokiviä, hän toi astioita ja lautasia ja kulhoja ja juomamukeja ja kaikkea parasta öljyä, kaikkea parasta viinirypäleistä ja leipää, ja happamatonta leipää ja hapanleipää, ja öljyllä voideltuja kakkuja ja oinaita, ja vasikoita ja oinaita.

ellauri256.html on line 109:   Kun ei ollut enää voimaa lähteä, kun hiekka poltti jalkoja ja aurinko iholla, eikä vettä ollut, kun he söivät aasinlihaa ja joivat aasin virtsaa, niin Israel meni Mooseksen luo itki ja uhkaili: "Kuka syöttääkö meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi?" "Muistamme Egyptissä syömämme kalat ja kurkut ja melonit ja sipulit ja sipulit ja valkosipulit. Minne sinä johdat meitä? Missä on tämä maitoa ja hunajaa vuotava maa? Missä on sinun Jumalasi, joka meitä johtaa? Emme halua pelätä Häntä. Haluamme palata Egyptiin." Ja vastauksena Mooses, Israelin johtaja, riivautui, taisteli lavalla, hänen suustaan löi vaahtoa, ja kuultiin kirosanoja, käsittämättömiä, mutta kauheita. Aaron, hänen veljensä, purppuraan ja helakanpunaiseen pukeutumiseen, seisoi lähellä ja uhkasi ja huusi: "Tapa ne, jotka napisevat!" Ja ne, jotka napisivat, tapettiin.

ellauri256.html on line 111:       Jos Israel jatkoi nurinaa ja huudahdusta: "Eikö se riitä, että toit meidät pois Egyptin maasta tuhotaksesi meidät erämaahan? Älkäämme menkö, ei, emme mene!" - sitten Aaron sanoi sukulaisilleen Leevin heimosta: "Vedä miekkasi ja mene kansan sekaan." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat kansan seassa ja tappoivat kaikki, jotka seisoivat tiellä. Israel huusi ja itki pelosta, koska Mooses puhui Jumalan kanssa, ja leeviläisillä oli miekat.

ellauri256.html on line 113:    Ja sitten he nousivat ja menivät pidemmälle maidon ja hunajan maahan. Ja vuodet ryömivät niin kuin Israel ryömi, ja Israel ryömi kuin vuodet ryömivät.

ellauri256.html on line 119:    Edomilaiset ja moabilaiset ja basanilaiset ja amorilaiset hierottiin hiekkaan. He tuhosivat heidän alttarinsa, tuhosivat heidän korkeutensa ja kaatoivat heidän pyhät puunsa. Eikä kukaan jäänyt eloon. Ja he ottivat tavarat, karjaa ja naiset itselleen, ja nauttivat naisesta yöllä ja tappoivat hänet aamulla. He leikkaavat raskaana olevan naisen kohdun auki ja tappoivat sikiön, ja he ottivat naisen itselleen aamuun asti, - aamulla he tappoivat heidät. Ja kaiken parhaan välineistä, karjasta ja naisista Leevin heimo otti itselleen.

ellauri256.html on line 127:    Ja se oli kerran. Ja niin Israel tapasi medianilaiset. Ja siellä oli mahtava taistelu. Piinehas, ylimmäisen papin Aaronin pojan Eleasarin poika, johti Israelia, ja hänen käsissään olivat pyhät astiat ja hälytystorvetit. Ja Israel voitti, ja voitettuaan hän raivostui. Ja sitten hän jakoi karjan ja naiset. Pinehas, ylipapin pojanpoika, otti parhaan lauman ja parhaan naisen.

ellauri256.html on line 129:    Ja se oli aamulla. Ja niin Piinehas nautti naisesta ja otti miekkansa tappaakseen tämän. Ja nainen makasi alasti. Ja Phinehas ei voinut tappaa häntä. Ja hän meni ulos teltasta ja kutsui palvelijan ja antoi hänelle miekan ja sanoi: "Mene telttaan ja tapa vaimo." Ja orja sanoi: "No, minä tapan naisen." Ja astui sisään telttaan.

ellauri256.html on line 131: Ja niin kului aika, ja Piinehas sanoi toiselle palvelijalle: "Mene telttaan ja tapa vaimo ja se, joka makaa hänen kanssaan." Ja sitten hän sanoi tämän kolmannelle, neljännelle ja viidennelle palvelijalle. Ja he sanoivat: "Hyvä on" ja menivät telttaan. Ja niin aika kului, eikä kukaan tullut ulos teltasta. Sitten Piinehas meni telttaan, ja katso, orjat tapettiin lattialle, ja viimeinen, joka meni sisään, makasi naisen kanssa. Ja Piinehas otti miekan ja tappoi orjan ja halusi tappaa naisen. Ja nainen makasi alasti. Ja Piinehas ei voinut tappaa häntä, vaan meni ja makasi sen seurakuntamajan ovella.

ellauri256.html on line 135:   Ja suuri hulluus ja haureus alkoi Israelissa. Koska nainen makasi sohvalla, ja Israelin lapset tappoivat toisiaan teltan sisäänkäynnillä, ja voittaja makasi naisen kanssa. Ja kun hän tuli ulos teltasta, he tappoivat hänet.

ellauri256.html on line 138:    Ja kuudentena päivänä illalla ei soinut torvia, eikä Israel mennyt ilmestysmajaan, vaan kokoontui Pinehaan, Eleasarin pojan, teltan ympärille. Piinehas makasi Temppelin tabernaakkelin sisäänkäynnin luona.

ellauri256.html on line 142:    Ja Piinehas, Eleasarin poika, makasi seurakuntamajan ovella, mutta kukaan ei katsonut häneen.

ellauri256.html on line 143:    Ja Israelin leiri ei hiipinyt pidemmälle maitoa ja hunajaa vuotavaan maahan, vaan muuttui. Ja erämaan eläimet ryömivät hänen perässään, ja aika tuli.

ellauri256.html on line 147:    Ja tapahtui kymmenentenä päivänä, ja katso, nainen tuli ulos teltasta ja kulki alasti leirin läpi. Israel ryömi hänen perässään hiekalla ja suuteli hänen jalanjälkiä. Ja nainen sanoi: "Hajottakaa Jumalasi alttarit ja rakentakaa uhrikukkuloita Baal Pegorille, sillä hän on tosi Jumala." Ja Israel tuhosi Jumalansa alttarit ja rakensi uhrikukkuloita Pegorille Baalille. Ja nainen meni seurakunnan majaan, mutta majan sisäänkäynnin edessä makasi Pinehas, Eleasarin poika. Ja nainen ei uskaltanut mennä tabernaakkeliin, vaan sanoi: "Miksi makaat täällä, niinkuin erämaan koira? Tule luokseni telttasi ja makaa minun kanssani." Ja hän sanoi: "Lyö tuota miestä!" Ja Simri, Salun poika, Simeonin sukukunnan pää, tuli ulos ja potki Piinehasta jalallaan. Ja nainen meni telttaan. Ja Simri, Salun poika, seurasi häntä. Ja se oli illalla. Ja katso, Piinehas, Eleasarin poika, nousi ja meni telttaan makaamaan naisen kanssa. Ja Israel näki, että Piinehas oli tulossa, ja erosi hänen edessään. Ja Piinehas meni telttaan, ja hänen kädessään oli keihäs. Ja katso, nainen makasi alasti vuoteella, ja hänen päällänsä oli Zimri, Salun poika, alasti. Ja Piinehas, Eleasarin poika, löi häntä keihällä ristiluuhun ja lävisti hänen kohtunsa ja naisen kohtuun, ja keihäs lävisti sohvaan. Silloin Piinehas kaatoi teltan ja näki Israelin naisen ja Simrin, Salan pojan alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja ulvoi ja itki. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle.

ellauri256.html on line 151:    Ja se oli aamulla. Ja nyt ei ole leipää, ei lihaa eikä vettä. Ja heräsi nälkä ja jano ja pelko ja raivo.

ellauri256.html on line 153:       Ja Israel meni demonisen Mooseksen luo ja sanoi hänelle: "Kuka ruokkii meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi? meidät tähän erämaahan, kuollaksemme täällä meidän ja karjamme puolesta? Mutta sinä et tuonut meitä maahan? joka virtaa maitoa ja hunajaa. Emme mene, ei, emme mene." Ja vastauksena Mooses, puhuen Jumalan kanssa, taisteli lavalla, hänen suustaan löi vaahtoa ja kiroili käsittämättömiä sanoja. Ja ylimmäinen pappi Aaron nousi ja sanoi Leevin heimon pojille: "Vedä miekkasi ulos ja menkää leirin läpi." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat leirin läpi, ja kaikki, jotka seisoivat tiellä, tapettiin.

ellauri256.html on line 155:       Ja se oli illalla. Ja sitten Israel nousi ja ryömi maitoa ja hunajaa vuotavaan maahan, aika ryömi eteenpäin, ja aavikon takana ryömi eläimet ja ryömi pimeys.

ellauri256.html on line 157:       Piinehas, Eleasarin poika, meni viimeisenä ja kääntyi kävellessään. Heidän takanaan nainen ja Simri, Salun poika, Simeonin heimon pää, olivat alasti ja naulattuna vuoteeseen.

ellauri256.html on line 159:    Ja Israelin ja ajan yli, ja maidon ja hunajaa vuotavan maan yli - musta ja parrainen, kuten Israel, kostaja ja murhaaja - Jumala - moniarmollinen ja pitkämielinen, oikeudenmukainen, tukeva ja tosi.

ellauri256.html on line 175: Pinehaita

ellauri256.html on line 177: 1. Eleasarin poika ja Aaronin pojanpoika. Hänen äitinsä oli Putelin tytär, ja hänen poikansa nimi oli Abisua. (2Mo 6:25; 1Ai 6:4.) Nimenomaan nuoren Pinehaan nopea toiminta lakkautti Jehovalta tulleen vitsauksen, kun 24000 israelilaista oli kuollut kuppaan Moabin tasangoilla, koska he olivat harjoittaneet haureutta ja vetäneet viixeen Peorin Baalia. Kun hän näki Simrin vievän midianilaisen naisen Kosbin telttaansa, hän lävisti heidät molemmat pistokeihäällä, ”naisen tämän vatsanpohjan kohdalta”. Hänen palava intonsa siinä, että hän ’ei suvainnut mitään kilpailua’ Jehovaa vastaan, ”laskettiin hänelle vanhurskaudeksi”, ja Jumala teki hänen kanssaan liiton, jonka mukaan pappeus pysyisi hänen suvussaan ”ajan hämärään asti”. (4Mo 25:1–3, 6–15; Ps 106:30, 31.)

ellauri256.html on line 178: Pinehas palveli elinaikanaan erilaisissa yliopistohallinnon  tehtävissä. Hän edusti professoreja siinä armeijassa, joka pani täytäntöön Jehovan koston Midianille (4Mo 31:3, 6). Kun kolmen heimon luultiin hylänneen Jehovan palvonnan, hän johti asiaa tutkimaan lähetettyä professoriryhmää (Jos 22:9–33). Hän oli tabernaakkelin portonvartijoiden esimies (1Ai 9:20). Sen jälkeen kun hänen isänsä oli haudattu Pinehasin esinahkakukkulaan, hän toimi ylimmäisen dekaanin virassa (Jos 24:33; Tu 20:27, 28). Hänen nimensä esiintyy useissa pakkosiirtolaisuuden jälkeen laadituissa sukuelinluetteloissa (1Ai 6:4, 50; Esr 7:5; 8:2).

ellauri256.html on line 180: 2. Pappi Eelin kahdesta ’kelvottomasta’ pojasta nuorempi (1Sa 1:3; 2:12). Palvellessaan pappeina hän ja hänen veljensä Hofni makasivat niiden naisten kanssa, jotka palvelivat pyhäkössä, ja he ”käsittelivät Jehovan uhrilahjaa epäkunnioittavasti” (1Sa 2:13–17, 22). Kun heidän isänsä nuhteli heitä laimeasti, he kieltäytyivät kuuntelemasta. Jumala julisti heille heidän pahuutensa vuoksi tuomion, joka täyttyi heidän kummankin saadessa samana päivänä surmansa taistelussa filistealaisia vastaan. (1Sa 2:23–25, 34; 3:13; 4:11.) Tieto arkun kaappaamisesta ja hänen appensa ja aviomiehensä kuolemasta oli liikaa tämän Pinehaan vaimolle. Hän joutui sokkiin ja kuoli synnyttäessään Ikeabodin. (1Sa 4:17–21.)

ellauri256.html on line 187: Pinehas: Orang Zelot dari Alkitab

ellauri256.html on line 189: Orang-orang Yahudi berkemah di Shittim, sebuah daerah di dataran Moab , di tepi Sungai Yordan. Pada nasi goreng nabi jahat Bileam , putri-putri Moab dan Midian membujuk orang Yahudi untuk berdosa dengan mereka, kemudian meemipimpin mereka untuk menyembah dewa mereka, yang dikenal sebagai Peor.

ellauri256.html on line 190: Namun, sebelum mereka mampu mela kuk annya, Zimri bin Salu, salah satu peninpimpin suku Simeon, 6 mendekati keromunan bersama dengan putri Cozbi Zur, salah satu dari lima raja Midianite. Saat semua orang melihat, dia memasuki tenda dan secara terang-terangan mela kuk an hubungan seksual dengannya.

ellauri256.html on line 191: Melihat perilaku member ontak ini, Phinehas meraih tombak, memasuki tenda dan menusuk mereka berdua, saat mereka berada di tengah-tengah aksi. Perbuatan ini menyebabkan wabah segera berakhir.

ellauri256.html on line 195:   Juutalaiset leiriytyivät Berkemann-sandaaleihinsa Shittimiin, Moabin tasangolle, Jordan-joen rannalle. Pahan profeetta Bileamin (kz. albumia 172) neuvosta Mooabin ja Midianin putridit tyttäret suostuttelivat juutalaiset tekemään syntiä heidän kanssaan ja johtivat heidät siten palvomaan jumalaansa Baalia, joka tunnetaan toisellakin nimellä, El Peorin nimellä. Kuitenkin ennen kuin he pystyivät tekemään niin, Zimri bin Salu, yksi Simeon -heimon johtajista, 6 lähestyi väkijoukkoa yhdessä Cozbi Zurin tyttären kanssa, joka oli yksi viidestä midianilaiskuninkaasta. Kun kaikki katsoivat, hän astui telttaan ja oli räikeästi sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Nähdessään tämän kapinallisen käytöksen Phinehas tarttui keihään, astui telttaan ja puukotti heitä molempia genitaaleihin, kun he olivat keskellä toimintaa. Tämä teko sai hyppykupan loppumaan rutosti.

ellauri256.html on line 204: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus. 

ellauri256.html on line 207:   Vitun pellejä sekä Lexa että Maximi. Lexalla ei traagisesti enää seiso. Maxim on Chaplinin surtuukissa. Vähän siinä on Vasilin eiku Vitalin näköä.

ellauri256.html on line 213:   Gorki osallistui vuoden 1905 vallankumousyritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, samaan missä Bakunin luki tiilenpäitä 50v aiemmin, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Nää on aika kärkeviä amerikanvastasia peflettejä (olen lukenut niitä Internet Archivesta).

ellauri256.html on line 219: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen. 

ellauri256.html on line 225: Gorkin poika Maksin Peškov kuoli toukokuussa 1935 ja Gorki itse kesäkuussa 1936. Stalin ja kansankomissaarien neuvoston puhemies ja cocktailin ystävä Molotov olivat kantamassa hänen arkkuaan hautajaisissa. Myöhemmin 1938 Buharinin oikeudenkäynnissä tuotiin esiin syytös, että Genrih Jagodan johtama Neuvostoliiton salainen poliisi NKVD olisi myrkyttänyt Gorkin, mikä oli kyllä täyttä puppua, dementoi Molotov. 

ellauri256.html on line 227:   Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja sen mentyä puihin kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus, vaikuttivat suuresti Gorkin optimistiseen tuotantoon kirjailijana ja ehkä liialliseenkin intoon kehua muita kynämiehiä, jota K. Fedin vähän puolustelee mutta samalla myös moitiskelee.

ellauri256.html on line 229:   Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Ne on aika ankaria amerikkalaisvastaisia peflettejä.

ellauri256.html on line 233:   Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.

ellauri256.html on line 237: Aleksandr Solženitsynin mukaan Gorki palasi Neuvostolaan ennen kaikkea taloudellisista syistä. Ize varmaan parhaiten tietää mistä puhuu. Vuonna 1934 Gorki valittiin itseoikeutetusti Neuvostoliiton kirjailijaliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa. Mikähän lie ollut palkkatoivomus? 

ellauri256.html on line 248: The books of Nietzsche and Dostoevsky had the greatest influence on his life and work. 

ellauri256.html on line 253:   Young Boris grew up at the Arbat, a historical area in Moscow. He was a polymath whose interests included mathematics, biology, chemistry, music, philosophy, and literature. Bugaev attended university at the University of Moscow. He would go on to take part in both the Symbolist movement and the Russian school of neo-Kantianism. Bugaev became friendly with Alexander Blok and his wife; he fell in love with her, which caused tensions between the two poets. One of his notions was the Eternal Feminine, which he equated it with the "world soul" and the "supra-individual ego", the ego shared by all individuals. He supported the Bolshevik rise to power and later dedicated his efforts to Soviet culture, serving on the Organizational Committee of the Union of Soviet Writers.

ellauri256.html on line 282: Moukkien ja hampuusien edessä

ellauri256.html on line 321: Kalpea haamu, tuhkakummitus!

ellauri256.html on line 324: Kuivakka ja synkkä, laiha, ylpeä...

ellauri256.html on line 329: halis-d974rn6.png" width="20%" />

ellauri256.html on line 336:   Vladimir Vladimirovich Mayakovsky was born in 1893 in Baghdati, Kutais Governorate, Georgia, then part of the Russian Empire, to Alexandra Alexeyevna (née Pavlenko), a housewife, and Vladimir Mayakovsky, a local forester. His father belonged to a noble family and was a distant relative of the writer Grigory Danilevsky. Vladimir Vladimirovich had two sisters, Olga and Lyudmila, and a brother Konstantin, who died at the age of three. The family was of Russian and Zaporozhian Cossack descent on their father's side and Ukrainian on their mother's.

ellauri256.html on line 342:   Majakovski tempautui keskikoululaisena mukaan kumoukselliseen teiniliikkeeseen, jolla oli vahva kannatus hänen kotikaupungissaan Georgiassa. Vuonna 1906 perhe muutti Moskovaan, jossa hänestä tuli taideakatemian oppilas. Vuonna 1908 hän liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Kumouksellisen toiminnan takia hänet vangittiin kolme kertaa ja hän oli eristyssellissä yhteensä 11 kuukautta. Tuon ajan hän käytti marxilaisuuden opiskeluun ja venäläisen kirjallisuuden lukemiseen. Mitähän sekin siitä tajusi. Vapauduttaan hän tutustui runoilija David Burljukiin, joka johdatti hänet futuristiseen aatteeseen. He muodostivat aluksi niin sanotun kubofuturistisen terroristisolun. He halusivat murskata porvarillisen taiteen vakinntuneet normit ja vihasivat muutoinkin porvaristoa. Silti vain Majakovski oli selvästi sosialismin kannattaja, Burljuk oli salaporvari joka muuttikin sittemmin New Yorkiin.

ellauri256.html on line 348:   Futuristinen taideryhmä hajosi vähitellen. Vielä vuonna 1928 Majakovski kokosi uuden ryhmän, mutta huonolla menestyksellä. Majakovski joutui 1920-luvun lopussa ristiriitoihin myös proletaarikirjailijoiden kanssa. Majakovskin särmikäs persoona oli liikaa monille muille. Sekä henkilökohtaisen elämän, että politiikan ristiriidat olivat ilmeisesti syynä Majakovskin itsemurhaan huhtikuussa 1930. Taisi olla sekin salaporvari.

ellauri256.html on line 350:   Siihen viittaa sekin seikka että Tohtori Živagon kirjoittaja Boris Pasternak piti Majakovskia ainoana kirjailijaystävänään. Majakovski ei koskaan harkinnut kommunistipuolueeseen liittymistä, vaikka 1920-luvun alussa lukuisat muut taiteilijaälymystön ja vallankumoussukupolven edustajat näin tekivät. Sensijaan Majakovski teki itsemurhan 1930. Mut kukas tää Brik sitten oli?

ellauri256.html on line 358: The stormy affair between the legendary “singer of the revolution”, Vladimir Mayakovsky, and a “proponent of depravity”, Lilya Brik, lasted 15 years, until the poet's suicide in 1930. He devoted poems and hundreds of love letters to her. It was probably this affair that most of all contributed to her going down in history, yet it also left her with hundreds of enemies, who tried to erase any trace of her, even from documents. So, who exactly was this femme fatale? 

ellauri256.html on line 362: The girls were under the constant care of a governess. They became fluent in German and French, learned to play the piano and studied at a grammar school. It was there that at the age of 13, Lilya met her future husband, Osip Brik: in the wake of the revolutionary anti-monarchist unrest of 1905, Lilya began to attend political education clubs, one of which was headed by Osip, the son of a jewelry merchant.

ellauri256.html on line 364: “All our girls were in love with him and etched the name Osya with a penknife on their desks,” Lilya recalled. His low-key courtship of Lilya lasted seven years. Up until the moment she became pregnant. However, the father was not Brik but ... a music teacher, Grigory Krein. Under pressure from her mother, Lilya had an abortion, after which she could no longer have children. And Brik finally proposed.

ellauri256.html on line 366: However, Osip very quickly ceased to be a husband to her in all respects. In 1914, Lilya wrote: “I already led an independent life, and physically we somehow drew apart... A year passed, we no longer lived as husband and wife, but we were friends, perhaps even more so than before. That was when Mayakovsky came into our life.”

ellauri256.html on line 368:   By that time, Vladimir Mayakovsky had been in a relationship with Lilya's younger sister for two years. But having met no resistance in Lilya, he broke up with Elsa, and dedicated the poem A Bulge in Trousers to his new muse.

ellauri256.html on line 370: The well-off Osip even offered to finance the publication of the poem - he became a kind of a promoter for Mayakovsky. In the meantime, Lilya started working on the poet's image like Pipsa on E. Saarinen: she made him change his brightly-coloured cubo-futuristic robes for a coat and formal suit and have his teeth done. In other words, there were three of them in that relationship.

ellauri256.html on line 371: “It was an onslaught. Volodya did not just fall in love with me, he attacked. For two and a half years I did not have a minute of peace, literally,” Brik recalled. The impulsive Mayakovsky wrote her letters every day, called her all the time, and waited for her under her windows. As luck would have it, she too was a woman with a heightened sexual curiosity.

ellauri256.html on line 375: According to actress Alexandra Azarkh-Granovskaya, who belonged to the Briks' circle of friends, Lilya had “a heightened sexual curiosity”, which could not be said for her husband.

ellauri256.html on line 376: After the 1917 Bolshevik Revolution, the situation turned upside down. Mayakovsky, as a devoted Bolshevik, began to make good money on his poems, whereas Osip Brik's business went pear-shaped. It was then that Lilya told her husband she was now with Mayakovsky, yet she did not want to divorce him. Thus, both moved to the poet’s apartment, lived and traveled at his expense, with Mayakovsky calling Osip a part of the “family”. Their relationship became an “ideal" for those who advocated free love. In the meantime, rumors of Lilya Brik’s numerous sexual liaisons grew.

ellauri256.html on line 378: Osip did not only let Lilya play around, he also visited brothels with her,” writes Alisa Ganieva, the author of Lilya Brik's biography L.Yu.B. However, Osip had a different interest in prostitutes - he was writing a PhD thesis about them and was something of a “social worker” (giving them legal assistance). However, he took his young wife with him there for fun.

ellauri256.html on line 382: Professionally, Brik was everything and nothing: she tried to be a sculptor, a writer, a film actress, she worked in advertising and took balling lessons. She did not achieve great results in any of these fields. Yet, she founded one of Moscow's most famous literary salons of the 20th century. That salon outlived all others. “The literature was canceled, there was just the Briks' salon left, where writers met with KGB operatives,” Anna Akhmatova, who was not invited to the salon, jealously said.

ellauri256.html on line 386: Nevertheless, when after Mayakovsky's death his poetry soon began to be forgotten, Lilya, as his executor (named as such by the poet in his will), took a lot of effort to prevent it. She wrote a letter to Joseph Stalin, who issued an order to ensure that the poet's legacy was not forgotten. So it was largely thanks to her that a whole industry was created around Mayakovsky, with his statues erected all over the country, his works reprinted, and collective farms and plants named after him.

ellauri256.html on line 387: Lilya herself soon divorced Osip and moved from one subsequent husband to another. In the 1970s, she wrote in her journal: “I had a dream - I am angry at Volodya for shooting himself, and he so gently puts a tiny pistol in my hand and says: 'Anyway, you will do the same.'”

ellauri256.html on line 389: In 1978, at the age of 86, she fell from a chair and broke her hip. Not wanting to become a burden to anyone, she took a lethal dose of sleeping pills.

ellauri256.html on line 391: Mayakovsky produced a large and diverse body of work during the course of his career: he wrote poems, wrote and directed plays, appeared in films, edited the art journal LEF, and produced agitprop posters in support of the Communist Party during the Russian Civil War of 1917–1922. Though Mayakovsky's work regularly demonstrated ideological and patriotic support for the ideology of the Bolsheviks and a strong admiration of Vladimir Lenin, his relationship with the Soviet state was always complex and often tumultuous. Mayakovsky often found himself engaged in confrontation with the increasing involvement of the Soviet state in cultural censorship and the development of the State doctrine of Socialist realism. Works that criticized or satirized aspects of the Soviet system, such as the poem "Talking With the Taxman About Poetry" (1926), and the plays The Bedbug (1929) and The Bathhouse (1929), met with scorn from the Soviet state and literary establishment. Majakovskin lehdykkä Lef teki pilkkaa serapioniveljistä. Ei ois kannattanut. Fedin pani sen hampaankoloon ja Zishtshov närkästyi.

ellauri256.html on line 403: Sielussani ei ole yhtään harmaata haiventa!

ellauri256.html on line 422: Se on hyvin lihapitoista,

ellauri256.html on line 449: Kansalainen rahoitustarkastaja! Anteeksi, että vaivaan teitä. Kiitos... Ei hätää... Odotan... Minulla on teille arkaluontoinen liikeasia: Runoilijan paikasta työelämässä. Puotien ja maa-alueiden omistajien tavoin olen veronalainen ja siitä nyt rangaistaan. Te vaaditte minulta viisisataa puolessa vuodessa ja kaksikymmentäviisi ilmoitusten tekemättä jättämisestä. Työni on mille tahansa työlle sukua. Katsokaa - kuinka paljon menetin, Mitä kuluja on tuotannossani ja kuinka paljon käytetään materiaaliin. Teille tietenkin on tuttu ilmiö "riimi". Sanokaamme, säe päättyy sanaan "isä", sitten rivin päästä tavu toistuu, me laitamme siihin jotakin, vaikka lamzadritsa-tsa. Sanoakseni sen teidän tavallanne, riimi on vexeli.

ellauri256.html on line 451:       On laskettava riveittäin! — siinä määräys. Ja sinä haet pienet suffiksit ja taivutuspäätteet deklinaatioiden ja taivutusten tyhjästä kassasta. Alat laittaa tätä sanaa riville, ja se ei sovi - meni särki ja rikki. Kansalainen rahoitustarkastaja, kunniasanalla, runoilijalle lentää kopeekasta sanoja. Meidän tavallamme sanoen, riimi on tynnöri. Dynamiittitynnöri. Rivi on sytytyslanka. Säe savuaa, säe räjähtää,- ja kaupunki lentää säkeistöstä ilmaan. Mistä löydät, mihin tariffiin, riimejä jotka tappaa tähtäämättä? Voi olla että niin tavattomat pötkivät tiehensä ja niitä on vain Venezuelassa.

ellauri256.html on line 453:       Ja minua vetää kylmässä ja kuumuudessa. Minä kiirehdin, sotkeutuneena ennakoihin ja lainoihin. Kansalainen, huomioikaa lippupassi! - Runous - kaikki! — ratsastus tuntemattomaan. Runous — samaa kuin radiumin louhinta. Gramma saalista, työvuonna. Häiritsevä yksi sana - tuhansia tonneja sanallista malmia. Mutta näiden sanojen kuin tuhkaxi palamisen kirvely sanan lahoamisen rinnalla - raaka-ainetta. Nämä sanat saavat liikkeelle tuhansixi vuosixi miljoonia sydämiä. Tietysti on erilaisia runoilijoita. Monellako runoilijalla on tää käden keveys! Venyttää taikurina säettä suusta izeltään ja muilta. Mitä sanoa lyyrisestä kastraatista?! Vetää ulkomaisen säkeen ja on iloinen. Tämä on normaalia varkautta ja kavallusta niiden jätteiden joukossa, jotka ovat vallanneet maan. Tänään runoja ja oodeja, suosionosoitusten mölyävä möly, menevät historiaan yleiskustannuksina siitä, mitä on tehty meidän toimestamme - kahden tai kolmen. Puudan, kuten sanotaan, pöytäsuolaa syöt ja sata klupipaperossia, saadaxesi kallisarvoisen sanan ongituxi ihmisen arteesisista syvyyxistä. 

ellauri256.html on line 459: Ja koittaa tämä päivä rahoitustarkastajineen, ihmeiden kirkkaudella ja musteen hajulla. Näiden päivien vakuuttunut asukas, suoristakaapa kääreestä kuolemattomuuden piletti ja laskelmoikaa runojen vaikutus, levittäkää ansioni kolmellesadalle vuodelle! Runoilijan voima ei vain sitä, että teitä muistuttaessaan nikottelee tulevaisuuteen. Njet! Jo tänään runoilijan riimi - hyväily ja iskulause, pajunetti ja nagaikka. Kansalainen rahoitustarkastaja! Maksan viisi, kaikki nollia ja raaputettuja numeroita! Minä oikeuksieni mukaan vaadin olla vaaxan päässä köyhimpien työntekijöiden ja talonpoikien perässä. Ja jos luulette että kaikki liiketoimintani on käyttää muiden ihmisten sanoja, niin sitten tässä on sinulle, toveri, minun kynäni, voit kirjoittaa itse! Kazotaanko tuleeko yhtä etevää kuin tämä!

ellauri256.html on line 464: No jo oli turahdus! Täähän on ihan samaa paskaa kuin Uuden Suomen Ollin pakina "Valtion raha-apaja". Ei vittu tää tuhnu Majakovski ole kuullutkaan kommunismista: jokaiselle tarpeensa mukaan ja jokaiselta kykynsä mukaan. Tää on kökkäre, samanlainen rahanahne pyrkyri kuin sen kuvasta kumitettu juutalainen leipäsusi Brik. E. Saarisen klisheissä on samaa majakovskilaista uhoa, kaikenlaista räjähdysvoimaista paskanjauhantaa. Nyt on vanhat linguistic turn filosofiemerituxet jälleen kerääntymässä koolle jossain julkisuudessa, argumentoimassa ihan takuulla että Natoon on Suomen kyllä nyt liityttävä, se seuraa niiden premisseistä ihan modus ponendo ponensilla. 

ellauri256.html on line 468:   Apropoo paska: Netflixin letzebürgiläissarja Capitani on aivan tolkutonta ulostemössöä. Joka helevetin iikka on täysiä psykopaatteja, on kuin seuraisi Euroopan komission komitean työskentelyä. Miten ihmeessä jotkut jaxaa kazoa tällästä ja ehkä siitä vielä nauttia? Pahoja ihmisiä, pahoja puuhasteluja ja paha paha paha kapitalistinen laissez faire järjestelmä takana. Mezää kaatuu ja käyvät vapaa-ajalla vielä kalassa. Tästä puuttuu tyyten elokapina.

ellauri256.html on line 470:   Capitani on nyt kiskottu kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Kyllä oli paska. Kaikkein öklöttävintä olivat loppuselvittelyt, jossa spugehuumepoliisit ja pornokonnat laskelmoivat eri lainrikkomusten hintoja ja puntit tasataan konnien keskinäisillä pyssysodilla. Huumepoliisit erottaa huumediilereistä ja huorista vaan esiintymisasut. Kaikki on raudanlujia ammattilaisia. Tää on tätä laissez faire talousliberalismin moraalia, ja ylläri: se on täsmälleen samaa quid pro quo scheissea kuin Hammurapin laki. Maxua ja lunastusta, hammas hampaasta, 2 parhaasta. 

ellauri256.html on line 477: Toistaiseksi pidän Gorkin Äidistä, se on naiivi samalla lailla kuin lastenkirjat, esim Kulla-Gulla. Naiivius on hyvä asia. Natashalla on samanlainen pullapitkon näköinen palmikko kuin meidän Darjalla, ja varmaan samanlaiset maitomunatkin puserossa. Päässeeköhän Pasha piankin maistelemaan niitä? Ei himskatti, sehän onkin höhlä* joka kuumuu Natashasta, Pasha taitaa olla homo taikka asexuaalinen.

ellauri256.html on line 483: Kaniv (ukr. Канів) on kaupunki Keski-Ukrainassa Dneprin oikealla rannalla, noin 150 kilometriä Kiovasta etelään ja noin 50 kilometriä Tšerkasysta luoteeseen, leveän Dnjeprin Järvenpäässä  Se kuuluu Tšerkasyn alueeseen ja Tšerkasyn piiriin. Vuonna 2021 siellä oli runsas 23 500 asukasta. Kaniv on historiallinen kaupunki, jonka perusti 1000-luvulla Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisas. Nykyään se tunnetaan ennen kaikkea ukrainalaisen runoilijan Taras Ševtšenkon hautapaikkana. 

ellauri256.html on line 484: 1100-luvulla Kaniv oli huomattava kaupunki ja keskeisessä asemassa Kiovan Rusissa. Kaniv sijaitsi myös Dnepriä pitkin kulkeneen viikinkien idäntien varressa. 1200-luvulla Kaltšikjoen taistelusta kertovissa kronikoissa mainitaan Kanivin ruhtinas Svjatoslavin kaatuneen siellä, ja tarinoiden mukaan mongolit valloittivat ja hävittivät Kanivin 1239. Olikohan Gorkin näköinen bolshevikki tsherkessi? Tsherkessit asuvat Kavkazuxella.

ellauri256.html on line 486: Kanivista tuli 1431 osa liettualaista Kiovan voivodikuntaa. Vuonna 1458 turkkilaiset ryöstivät kaupungin. Kaniv siirtyi 1569 Puolan hallintaan, ja siitä kehittyi yksi kasakoiden kulttuurisista ja sotilaallisista keskuksista osana Puola-Liettuaa. Tällöin se tunnettiin puolalaisella nimellä Kaniów.

ellauri256.html on line 487: Pohjan sodan aikaan kaupunki joutui kapinallisen kasakkahetmani Bohdan H’melnytskyin hallintaan. Vuosina 1648–1678 kaupunki oli kasakoiden hallussa, kunnes nämä hävisivät taistelussa turkkilaisille ja kaupungin hallinto muutettiin Bohuslaviin.

ellauri256.html on line 489: Kaniv siirtyi 1775 Puolan kuninkaan Stanislaus II Poniatowskin henkilökohtaiseksi omaisuudeksi. Hän tapasi vuonna 1787 kaupungissa Katariina Suuren. Puolan toisessa jaossa 1793 Kaniv siirtyi Venäjän keisarikunnan hallintaan. Kaupunki oli Kiovan kuvernementin kihlakuntakaupunki. Ei ihme että höhlien on ollut vaikea päättää ovatko ne itä- vai länsislaaveja.

ellauri256.html on line 492: Lasse Kurkilahti, 74, marisee kun 60K/kk eläkkeestä jää vaan vajaat 30K kuukaudessa käteen. Turkulainen tietysti. Möi Kemiran norjalaisille, siinä sen vuorineuvosansio. Ihan sama vaikka muuttais Timbuktuun, vanha kuoleva kurppa. Kehtaakin vielä valittaa... 

ellauri256.html on line 493: Tuokaan mulkku ei tarvitsi enää euroakaan eläkettä ns. tarpeen puolesta. Hyvin pääsee hautaan jo entisillä miljoonillaan. Onko Kurkilahti ommellut kääreliinaansa taskut, vai ihan puhtaasta ahneudestako tässä on kyse? Menköön izeensä, takaa ja alhaalta. Oikeistopaskiaiset hokevat väliin että on rumaa kadehtia toisia. Se on tunkiokukkojen perusmeemejä. 

ellauri256.html on line 495:   Ihmisiä on kartettava, tiesi Gorkin äitikin. Ovat kateellisia. Kaikki tekevät ilolla pahaa. Ovatko kaikki syypäitä omaan likaisuuteensa? Mitä väliä. Tää kaikki on apinoilla ihan geeneissä. 

ellauri256.html on line 505: By the mid-20th century, Western culture had become widespread throughout the world with the help of mass media, such as television, film, radio, and music. The term "Western culture" is used broadly to refer to traditions, social norms, religious beliefs, technologies, and political systems. Because the culture is so widespread today, the term "Western World" has taken on a cultural, economic, and political definition—but those definitions can differ from one another.

ellauri256.html on line 507: Maapallon vyötärönpituus on 40 megametriä. Länkkärien läntin leveys on jotain 6Mm, eli alle neljännes. Länkkäreixi izensä lukevien maiden totalitäärinen populaatio on runsas biljardi, enintään kuudennes koko vesipallon 8 biljardista apinankallosta. Mutta sitten tulee tärkein numero: mikä on näiden maiden osuus maailman bruttokansantuotteesta? Se on noin 75 biljardia totalitäärisestä summasta jotain 125 biljardia, eli reilusti yli puolet, vaikka Kiina nyt jo johtaa lähes 20% osuudella koko summasta. Mutta onhan siellä porukoitakin kolme neljä kertaa enemmän kuin pääkohtaista enkkaa hallussaan pitävässä stezonien maassa.

ellauri256.html on line 518:   Boris Sidis (/ˈsaɪdɪs/; October 12, 1867 – October 24, 1923) was a Ukrainian immigrant Jewish psychologist, physician, psychiatrist, and philosopher of education. Sidis studied under William James at Harvard, made 4 degrees, and founded the New York State Psychopathic Institute and the Journal of Abnormal Psychology.  He sought to provide insight into why people behave as they do, particularly in cases of a mob frenzy or religious mania. He vigorously applied the principles of Darwinian evolution to the study of psychology. He saw fear as an underlying cause of much human mental suffering and problematic behavior. Boris Sidis opposed mainstream psychology and Sigmund Freud, and thereby died ostracized. Sidis himself derided himself as "silly, pedantic, absurd, and grossly misleading." He later credited his ability to think to his long solitary confinement in Ukraina. Sidis sr died estranged from Sidis jr on October 24, 1923, at the age of 56.

ellauri256.html on line 521: Sidis sr applied his own psychological approaches to raising William James jr in whom he wished to promote a high intellectual capacity. Sidis jr could read The New York Times at 18 months. By age eight, he had reportedly taught himself eight languages (Latin, Greek, French, Russian, German, Hebrew, Turkish, and Armenian) and invented another, which he called "Vendergood". 

ellauri256.html on line 524: MIT:n silloinen laskuopin professori ennusti Billystä: I believe he will be a great mathematician, the leader in that science in the future. 11-vuotiaana nenäkäs Billy sai toistuvasti turpiin 5v vanhemmilta Harvardin luokkatovereilta (ml Buckminster Fuller) ja alkoi eristäytyä. Billy vowed to remain celibate and never to marry, as he said women did not appeal to him. Later he developed a strong affection for Martha Foley, one year older than him. Ei siitäkään tullut lasta eikä paskaakaan. Isompana Billy ajoi mieluiten ympäriinsä raitiovaunulla. He obsessively collected streetcar transfers, wrote self-published periodicals, and taught small circles of interested friends his version of American history. Sidis arveli että Euroopassakin oli ollut intiaaneja. Sidis peukutti jonkinlaista dualismia. Sidis died from a cerebral hemorrhage in 1944 in Boston at age 46.

ellauri256.html on line 526: Martha Foley was born in Boston, Massachusetts, on March 21, 1897, to Walter and Margaret M. C. Foley. From 1909 to 1915, she attended Boston Girls' Latin School, and even then aspired to be a writer. The school magazine published her first short story, "Jabberwock," when she was eleven years old. (I had thought it was Lewis Carrol's.) After graduating from the 'Girls School' she attended Boston University but did not graduate, unlike Riitta Roth, who did. The topic of her MA thesis was Garten-Laub. The name of her kitten was Klobürste. (Riitta's, not Martha's)

ellauri256.html on line 528: Before getting married, she (Martha) was a companion of noted former child and prodigy William James Sidis and the object of his unrequited love. Her magazine Story is credited with the first publication and early support of a pantheon of notable authors, including: John Cheever, Carson McCullers, William Saroyan, Truman Capote, Norman Mailer, and such as J. D. Salinger, Tennessee Williams and Richard Wright.

ellauri257.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri257.html on line 52: He also intensified his relationship with a starets or spiritual elder, Matvey Konstantinovsky, whom he had known biblically for several years. Konstantinovsky seems to have strengthened in Gogol the fear of perdition (damnation) by insisting on the sinfulness of all his imaginative handiwork. Exaggerated ascetic practices with Matvey undermined his health and he fell into a state of deep depression. On the night of 24 February 1852 he burned some of his manuscripts, which contained most of the second part of Dead Souls. He explained this as a mistake, a practical joke played on him by the Devil in the guise of Matvey Konstantinovsky.[citation needed] Soon thereafter, he took to bed, refused all food, and died in great pain nine days later.

ellauri257.html on line 55: Gogol's huge influence on Russian, Ukrainian and world literature was acknowledged by Mikhail Bulgakov, Fyodor Dostoevsky, Ryūnosuke Akutagawa, Mikhail Saltykov-Shchedrin,  Franz Kafka and (most notably) Flannery O'Connor.

ellauri257.html on line 63:   Taras Bulba on Nikolai Gogolin kirjoittama romaani. Se on kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla. Se kertoo kasakoiden halusta taistella pyhän oikean venäläisen uskon puolesta. Teoksesta on ilmestynyt lukuisia suomennoksia: Samuli S., J. A. Halonen, Juhani Konkka, Gunvor ja Kaarlo Salo, Ulla-Liisa Heino sekä Neuvosto-Karjalassa kaksi suomennosta, 1940 ja 1952. Siitä on tehty kaksi elokuvaa, Yhdysvalloissa 1962 ja Venäjällä 2009. Näitä leffoja olis hauska verrata. Onko Tony Curtis yhtä vizikäs kuin veijareita ja pyhimyxiä TV sarjassa? Onko yhteisslaavilainen leffa yhtä hahatuttava kuin esim Kuolleet sielut? Puolalainen, kasakka ja turkkilainen kilpailivat siitä kuka oli vähävenäläisin ja mätki eniten juutalaisia. Tony oli unkarin juutalainen nimeltä Bernard Schwartz. Sen isä oli New Yorkin räätäli ja äiti skizo, veli myös. Se ehti ottaa 6 vaimoa ja puikottaa yhtä monta lasta.

ellauri257.html on line 65: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri257.html on line 67: Taras Bulba (1962), yhdysvaltalainen sovitus, pääosissa Yul Brynner ja Tony Curtis ja ohjaaja J. Lee Thompson. The tale of a Cossack chief who has sworn to be the eternal enemy of the treacherous Poles. So, when his son falls for a beautiful Pole who has saved his life, the father is faced with the dilemma of whether to kill his own flesh and blood as a traitor. This film reinforced the Brynner stereotype as king of the Asiatic wide open spaces.

ellauri257.html on line 69: British-born director J. Lee Thompson (“The Yellow Balloon”/”The Passage”/”King Solomon’s Mines”) helms this bloody spectacular. It’s a serviceable large-scale epic that mainly goes wrong with a mushy subplot involving a miscast Tony Curtis as a Cossack wooing a Polish noblewoman, Christine Kaufmann (they were soon to be married in real-life after his divorce from Janet Leigh). It seems to be in genre form when showing hordes of Cossack horsemen flying across the steppes to do battle. It’s based on the novel by Nikolai Gogol and is written without wit or logic by Waldo Salt (former blacklisted writer) and Karl Tunberg.

ellauri257.html on line 77: Franz Waxman’s bombastic score bursts across the lush Technicolor screen as a reminder of how much Gogol’s novel has been cheapened, Cossacks on horseback engage the Poles in battle giving the film its life pulse and the action-packed film ultimately serves as a paean to Ukrainian nationalism as it rewrites history to leave out how the violently anti-Semitic Cossacks attacked the Jewish population of Poland with a barbaric ruthlessness to dispense with their ethnic cleansing. Yul chews the scenery, but is watchable. Tony demonstrates he can’t act by giving an unbearably gooey performance.

ellauri257.html on line 80: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri257.html on line 84: Puolan armeijoiden ja kasakkasotureiden välisen julman sodan aikana Taras Bulba saa tietää, että hänen vaimonsa on murhattu ja hänen poikansa vangittu - mikä oikeuttaa hänen kostokampanjansa.

ellauri257.html on line 85: Buddhalainen huolimattomuus, jolla "Bulba" valmistetaan, poistaa täysin tarpeen analysoida sekä sen suhdetta alkuperäiseen lähteeseen että sen poliittisia aikeita. Tämä ei ole kannanotto aiheesta Venäjän historialliset suhteet Ukrainan kanssa eikä varsinaisesti sanottuna näyttöversio - tämä on, kuten sanotaan, lomaelokuva alunperin venäläisessä käsityksessä lomasta tapahtumana seuraavana aamuna sen jälkeen. jota kaikki häpeävät. Joitakin kalliita maisemia on rakennettu, mutta operaattorilla ei ilmeisesti ole aikaa kuvata niitä.

ellauri257.html on line 89: Vaihdettuaan Gogolin tekstin mukaan lasketut hihansuut vanhimman kanssa Taras lähtee esittelemään poikia Zaporozhyeen. Seuraavaksi katsojaa odottaa kaksi tuntia kaunista pukeutunutta tragikomediaa - linnoituksen vangitsemisella, katkaistuilla päillä, verivirroilla, elävällä kuvalla "Kasakat kirjoittavat kirjeen sulttaanille" ja  Mihail "Kanalja" Boyarskylla ilman hattua ja myös ilman T-paitaa (hurraa, idoli on erinomaisessa fyysisessä kunnossa!) Kasakka Shilon roolissa.

ellauri257.html on line 95:   Muuten, elokuvassa ei ole valtavaa kohtaa piikkipiikkien terävistä latvoista - kasakat matkustavat kotimaansa halki hiljaisuudessa Igor Kornelyukin sydämellisen musiikin tahtiin. Toisessa tapauksessa tällainen slavofilismi olisi voinut vääntyä, mutta tässä se osoittautuu luonnolliseksi ja välttämättömäksi osaksi koko audiovisuaalista toimintaa. Ilman häntä ei ole mitään keinoa, eikä hän ole mitään ilman tätä kuvaa. Katso itse: ruudulla on veristä sotkua 70-luvun julmimpien Hongkongin toimintaelokuvien hengessä, vain slaavilaisluonnolle vieraan kungfun sijaan on ortodoksinen hopak. Katkaistut kädet putoavat, päät pyörivät, joku lävistettiin viidellä keihällä kerralla, joku sytytettiin tervalla, "Pisarenko ja toinen Pisarenko ja kolmas Pisarenko" on jo tapettu. Tässä tulee pannun huilu, ja Sergei Bezrukovin näytön ulkopuolinen ääni loi juhlallisesti rivejä mittaamattomasta suuruudesta - vittu! - venäläinen henki - shmyak! Ja kuten viimeinen välimerkki, kasakkaviihde lasketaan huonon armon päähän.

ellauri257.html on line 101:     The story was initially published in 1835 as part of the Mirgorod collection of short stories, but a much expanded version appeared in 1842 with some differences in the storyline. The 1842 text has been described by Victor Erlich [ru] as a "paragon of civic virtue and a force of patriotic edification", contrasting the rhetoric of the 1835 version with its "distinctly Cossack jingoism".

ellauri257.html on line 103: Päähenkilö Taras Bulba on itse vanha kasakka, jo monet taistelut kokenut veijari. Hän haluaa opettaa myös kaksi poikaansa oikeiden kasakoiden elämään. Taras vie poikansa Ostapin ja Andrein Dneprin varrella olevaan Setsiin, kasakoiden leirikaupunkiin. Pian Taras Bulba huomaa, että kasakoilla ei ole suunnitteilla mitään isompaa taistelua, jossa hänen poikansa voisivat näyttää taitonsa. Niinpä hän manipuloi, ohjaa ja muokkaa Setsin kasakoiden mielialoja taitavasti päästäkseen tavoitteisiinsa. 

ellauri257.html on line 104: Hän naamioi itsensä tahattomasti kasakoksi ja pakenee vain suurella lahjuksella. Sen sijaan he osallistuvat teloitukseen seuraavana päivänä. Teloituksen aikana Ostap ei anna ainuttakaan ääntä, vaikka hän olisi rikki ratissa, mutta masentuneena kuoleman lähestyessä hän huutaa ääneen isäänsä tietämättä hänen läsnäolostaan. Eeli eeli laama sabakhthaani! Taras vastaa hänelle joukosta antautuen siten itsensä pois, mutta onnistuu pakenemaan.

ellauri257.html on line 106: Taras palaa kotiin löytääkseen kaikki vanhat kasakkaystävänsä kuolleina ja nuoremmat kasakat heidän tilalleen. Hän lähtee taas sotaan. Uusi hetmani haluaa tehdä rauhan puolalaisten kanssa, mitä Taras jyrkästi vastustaa varoittaen, että puolalaiset ovat petollisia eivätkä kunnioita heidän sanojaan. Taras ei pystynyt vakuuttamaan hetmania, vaan vie hänen rykmenttinsä jatkamaan hyökkäystä itsenäisesti. Kuten Taras ennusti, kun uusi hetmani suostuu aselepoon, puolalaiset pettävät hänet ja tappavat joukon kasakkoja. Taras ja hänen miehensä jatkavat taistelua ja jäävät lopulta kiinni raunioituneeseen linnoitukseen, jossa he taistelevat, kunnes viimeinen mies voitetaan.

ellauri257.html on line 108: Taras naulataan ja sidotaan puuhun ja sytytetään tuleen. Tässäkin tilassa hän kutsuu miehiään jatkamaan taistelua väittäen, että uusi tsaari on tulossa hallitsemaan maata. Tarina päättyy siihen, että Dnestrijoen kasakat muistelevat Tarasin suuria saavutuksia ja hänen horjumatonta kasakkahenkeään.

ellauri257.html on line 120: Vuosien 1830–1831 marraskuun kansannousun jälkeen Venäjän keisarillista hallintoa vastaan Puolan ydinalueella – jaettu vuodesta 1795 – Puolan kansa joutui tsaarin viranomaisten virallisen syrjintäkampanjan kohteeksi. "Käytännössä koko Venäjän hallitus, byrokratia ja yhteiskunta yhdistyivät yhdeksi purskahdeksi puolalaisia vastaan. Yhteiskuntaan tarttunut fobia antoi uuden voimakkaan sysäyksen Venäjän kansalliselle solidaarisuusliikkeelle" - kirjoitti historioitsija Liudmila Gatagova . Juuri tässä nimenomaisessa kontekstissa monet Venäjän kirjallisista teoksista ja sen ajan suosituista tiedotusvälineistä tulivat vihamielisiksi puolalaisia kohtaan valtion politiikan mukaisesti, varsinkin panslavistisen ideologian ilmaantumisen jälkeensyyttäen heitä "slaavilaisen perheen" pettämisestä. Sosiologin ja historioitsijan prof Vilho Harlen mukaan Taras Bulba , joka julkaistiin vain neljä vuotta kapinan jälkeen, oli osa tätä Puolan vastaista propagandatyötä.  Epähuomiossa Gogolin saavutuksesta tuli "Puolan vastainen romaani, jolla on korkeat kirjalliset ansiot, puhumattakaan vähäisemmistä kirjailijoista".

ellauri257.html on line 131:   Taras Ševtšenko syntyi 9. maaliskuuta 1814 (uutta lukua) Moryntsissä Zvenyhorodkassa tuolloisessa Venäjän keisarikunnan Kiovan kuvernementissa. Ševtšenko oli syntyjään maaorja. Hän jäi orvoksi 12-vuotiaana. Hän oppi lukemaan kylän lukkarilta. Maaorjana Ševtšenko muutti omistajansa P. Engelhardtin mukana ensin Vilnaan ja vuonna 1831 Pietariin.

ellauri257.html on line 133:   Vapauduttuaan maaorjuudesta  Karl Brjullovin järjestämillä arpajaisilla Ševtšenko opiskeli Pietarin taideakatemiassa, jossa hänen opettajanaan toimi samainen Karl Brjullov. Ševtšenko alkoi myös elättää itseään taidemaalarina ja runoilijana. Vuonna 1840 ilmestyi Ševtšenkon ensimmäinen runokokoelma Kobzar. Vuonna 1841 julkaistiin edelleen eeppinen runo Haidamaky ja vuonna 1844 balladi Hamaliia. Vuosina 1843, 1845 ja 1846 Ševtšenko teki matkoja sukulaistensa luo Ukrainaan, jossa hän sai porsasborshtshia ja vaikutteita ukrainalaisilta kirjailijoilta ja muulta älymystöltä. Ševtšenko tutustui esimerkiksi Panteleimon Kulišiin, Myhailo Maksymovytšiin ja Varvara Repninaan. Ševtšenko valmistui Pietarin taideakatemiasta vuonna 1845, ja kiertäessään samana vuonna Ukrainaa hän kirjoitti runoja, tuhri graffitilla paikallisia historiallisia maamerkkejä ja käänsi museoista kansatieteellistä aineistoa.

ellauri257.html on line 139: Nikolai I kuoli vuonna 1855, ja Ševtšenko vapautettiin viimein sotilaspalveluksesta vuonna 1857. Hän ei saanut kuitenkaan palata Ukrainaan, vaan hän asettui ensin Nižni Novgorodiin ja sittemmin jälleen Pietariin. Ševtšenko vietti loppuelämänsä poliisin valvonnan alaisena. Hän sai vuonna 1859 luvan matkustaa vierailulle sukulaistensa luo Ukrainaan, jossa hänet kuitenkin pidätettiin ja käännytettiin takaisin Pietariin. Ševtšenko kuoli Pietarissa 10. maaliskuuta 1861. Ševtšenko haudattiin ensin Pietariin, mutta kaksi kuukautta myöhemmin ruumis siirrettiin haudattavaksi Tšernetša Horaan lähelle Kanivia nykyisessä Ukrainassa. Tästä taisi olla puhetta Kanivin yhteydessä.

ellauri257.html on line 143: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri257.html on line 144: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri257.html on line 165: В Україну ідіть, діти! 		Ukrainahan menkää, lapset!	Menkää vaikka Ukrainaan,	

ellauri257.html on line 177: Моїх діток нерозумних, 		Lapsiani hassukoita		Tumpeloita lapsiani		

ellauri257.html on line 318: Minun kukkani, lapset! Miksi rakastin teitä, miksi pidin teistä huolta? Itkeekö sydän yksin koko maailmassa, Kuinka itkin kanssasi?.. Ehkä arvasin sen... Ehkä siellä on neito! Sydän, ruskeat silmät, Että he itkevät omia duumia - En halua enää. Yksi kyynel ruskeasta silmästä - Ja herra herrojen yli! Ajatukseni, ajatukseni, Voi minua teidän kanssa!

ellauri257.html on line 320: Ruskeiden silmien mukaan Mustien kulmakarvojen mukaan Sydämeni oli repeytynyt, nauroin, Kaatoi kielen, Se vuodatti, kuten taitavasti, Pimeänä yönä, Kirsikkatarhan vihreälle, Tytön hyväilyyn... Steppeille ja haudoille, Mitä Ukrainassa on, Sydämeni jyskytti, en halunnut. He laulavat vieraassa maassa... En halunnut olla lumessa, metsässä, Kasakka-yhteisö nuijilla, nagaikoilla kerää neuvoja. Anna kasakoiden sielut Ukrainassa huimaan nousuun - Se on leveä siellä, se on hauskaa siellä Reunasta reunaan... Kuten se tahto, joka on mennyt ohi, Dnepri on leveä - meri, Steppe ja steppi, myrskyävät kosket, Ja haudat ovat vuoria, -

ellauri257.html on line 341:   Hän oli vuonna 1966 ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta ei kuitenkaan saanut palkintoa. Actually he was nominated for the Nobel Prize in Literature four times, from 1966 to 1969. Eise sentään ollut Puolan juutalaisia vaikka painui Argentiinaan karkuroimaan 1939. Actually he was considered unfit for military duties. No jotain vikaa siinä piti olla, ja olikin: Gombrowicz had affairs with both men and women.

ellauri257.html on line 343: Gombrowicz wrote in Polish, but he did not allow his works to be published in Poland until the authorities lifted the ban on the unabridged version of Dziennik, his diary, in which he described their attacks on him.  No tästä arvaa jo mixi sille oltiin tuppaamassa dynypötköä. Mikä pahinta, Gombrowicz´s work has links with existentialism and structuralism.  Sen hengenheimolaisia olivat sellaiset lurjuxet kuin  Foucault, Barthes, Deleuze, Lacan, and Sartre.

ellauri257.html on line 346: Kosmos is Gombrowicz´s most complex and ambiguous work. In it he portrays how human beings create a vision of the world, what forces, symbolic order and passion take part in this process and how the novel form organises itself in the process of creating sense. Njoopa joo.

ellauri257.html on line 347: Mitäs britit osaisivat tähän lisätä? No ei muuta kun että sen juonet on kaukaa haettuja. Poltti hölmönnäköisesti piippua.

ellauri257.html on line 349: Fredydurkessa kirjailija joutuu koulupoikien kaoottiseen maailmaan pirullisen professorin toimesta, joka haluaa alentaa hänet lapsexi. Julkaistu alun perin Puolassa vuonna 1937.

ellauri257.html on line 352:   He turhautuvat yhä enemmän, kun he huomaavat, että nämä kaksi eivät ole kiinnostuneita toisistaan, ja pelit pysäytetään hetkeksi paikallisella murhalla ja direktiivillä murhata Puolan vastarintaliikkeen roistojäsen. Gombrowicz yhdistää nämä säikeet upeasti jännittyneessä huipentumassa, joka täyttää hänen romaaninsa syvällä absurdin tunteella ja moninkertaistaa sen monimutkaisuuden.

ellauri257.html on line 354: Gombrowicz on säälimätön psykoanalysaattori ja täydellinen stylisti; Hänen proosansa on tarkkaa ja voimakasta, ja kertojan kireät yritykset selvittää, miksi hän nauttii niin paljon nuorten päälle runkkauxesta ja paskantamisesta, herättävät kammottavasti aitoa ylpeyttä ja inhoa. Borchardtin käännös (ensimmäinen englanniksi alkuperäisestä puolasta) on johdonmukaisuuden malli, joka säilyttää maanisen sävyn navigoidessaan pitkien, pilkuilla liitettyjen lauseiden ja terävien, julistavien työntöjen välillä.

ellauri257.html on line 360: Ilmeisistä syistä siis olen ennakkoasennoitunut että Witold Gombrowiczin katolis-oikishenkiset pornoväsäyxet tulevat vituttamaan rankasti. Saas nähdä. Jan Tolpan esipuhe ruozinnoxeen lupaa pahaa ainakin. Kekäs tää Tolppa edes on? Sven Stolpen veljenpoika. Sen isäkin oli kääntäjä, Birger Stolpe, jonka isä oli ylikontrollööri Johan Stolpe, joka ei tiettävästi mitään kääntänyt ellei jotain kyniä tai klemmareita virkapaikalta. Janne kyllä: från klassisk grekiska har Janne översatt Platon, Aristoteles, Longinos och Euripides, från franska Michel de Montaigne, Denis Diderot och Honoré de Balzac. Janne ei tuntenut Sven Stolpea. Pappa och han var inte kontanta. Jannella on kotona lundioissa kattoon asti kirjoja. Se täyttää 83 ellei ole kuollut. Det är viktigt att översätta även sånt skit som Gombrovicz om man vill uppehålla det fria samhället. 

ellauri257.html on line 367: Er galt schon zu Lebzeiten als homosexuell, allerdings war dies eine Vermutung seiner Zeitgenossen. Seine wichtigste heteroerotische Erfahrung war offenbar seine letzte Lebensgefährtin, die junge Kanadierin Rita,  die er ein halbes Jahr vor seinem Tod heiratete. Sie hat mit ihm durchgehalten, trotz kleinen Bosheiten, mit denen er sie oder ihr Zusammenleben bedenkt. Danach war es nur Fernsehen, Zweispänner, Grammophon, Frigidaire, Ofen, Hund, Katze.

ellauri257.html on line 371:   Gonzo on luokkatietoinen nim. yläluokkasellainen. Haukkuu laahusta ja puleeraa herrasväkeä. Gorki ja Gombrovicz on selvästi eri puolilla rautaesirippua, samoin kuin cis- ja trans- rajapyykkiä. Molemmat on kyllä hyvinkin egoistisia, mutta Gorki sentään koittaa parhaansa, Gombrovicz ei edes yritä.

ellauri257.html on line 377: Gonzolla viiraa jotain päässä pahasti tämän sexiaiheen suhteen. Joko se ei saa sexiä tarpeexi tai se saa sitä liikaa tai se saa sitä väärään päähän väärällä pistimellä.

ellauri257.html on line 378: Veikkaan viimemainittua. Mixi ylipäänsä pitää julkaista tälläsiä pornokirjoja? Kiihottumista ja himoa. Elukkamaista. Kuvitteellista puuhastelua Puolan nuorten parissa. Nobel-palkinto on aivan  huulilla. Jag, en polsk författare, jag, Gombrowicz.

ellauri257.html on line 379: Hän (poika) ei ollut vielä mies, hella, ei hallizija, hän ei voinut omistaa mitään, ei siis mountata miekkosia eikä stalkata neitosia siitin ojossa kuten Pan Gombrowicz.

ellauri257.html on line 382: But guenons aren't the only amorous apes that have shrugged off sexual norms. There's also the japanese macaque, which have been spotted having sex with deer numerous times. But it now appears it's the female monkeys performing sex acts with the deer by mounting them and thrusting, raportoi brittilehti The Sun.

ellauri257.html on line 389: My main beef with Peterson is not with his overall philosophy, although I don’t personally vibe with his “life is suffering” Christian stoicism at all, what I find objectionable is his complete laziness and lack of rigour in political theory.

ellauri257.html on line 391: Peterson talks a lot about political theory, yet he is embarrassingly ignorant of it. He peddles a kind of “Marxist conspiracy” narrative that is as ridiculously non-factual as it is irresponsible.

ellauri257.html on line 392: What I find most galling is that while he is ranting about “cultural Marxists”, he is actually drawing on ideas espoused by exactly these “cultural Marxists”! İn other words, he is mischaracterising as “the enemy” the very people who created many of the arguments he himself utilises!

ellauri257.html on line 394: Theodor Adorno wrote a book entitled “the Authoritarian Personality” which dissects and attacks authoritarianism in political culture. If Peterson were to pay attention to what people are actually saying rather than jumping on some John Birch Society fantasy, he’d realise the “cultural Marxists” he blame for everything wrong in the world are closer to him on “political correctness” and dogmatic ideology than he thinks.

ellauri257.html on line 395: İn fact, his “debate” with Slavoj Zizek is wonderfully illustrative of this. When confronted with an actual, living “cultural Marxist”, what resulted was a mostly friendly chat. (No tietysti, ei korppi toisen julkkiskorpin silmää noki paizi selän takana.)

ellauri257.html on line 396: Peterson is playing unforgivably to a militant alt-right audience that has claimed him as their “red pill guru”. He may not want this but he is feeding that narrative.

ellauri257.html on line 398: I don’t like Jordan Peterson, or, more accurately, I don’t like the role Peterson is playing in the culture war because I find it intellectually impoverished, uninformed, and feeding into a repugnant far-right cultural revolution that Peterson himself does not necessarily endorse but which he nonetheless gives aid to.

ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola)  langenneista  katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen  katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:

ellauri257.html on line 402: Detta var ett försök av hans pojkaktighet att komma i kontakt med min vuxenhet... hans åtrå gjorde honom tillgänglig... Jag stelnade till när jag märkte hans dolda avsikt med at närma sig... Vi kom upp på kuken, en jord som var rundad av kukar, uppsvälld av sina orörliga vågor... (s. 58-9)  Karoly haluaisi naida milffejä, riisua ryppyisiä pyykkiakkoja. Ja han hade tråkigt han ville roa sig. Terkkuja vaan Fedja sedältä, tää on kyllä pahaa #metoo setämiesmateriaalia. Går du i kyrkan? Tror du på Gud? Just tällästä sekametelisoppaa keittelee polakeista pahimmat. Gud och kvinnor, en berusad förhäxningslek.

ellauri257.html on line 405: Oisko Gonzon poinzi että sota teki lopun puolalaisen herrasväen moraalista, ezen jälkeen panohommista tuli selvää pässinlihaa, ei muuta kuin selkään vaan ja pussit heilumaan, koska ei ollut enää suuria perintöjä joita odotellessa piti pitää tukat suittuina ja genitaalit piilossa?

ellauri257.html on line 412:   Katolinen ikivanha vanha ämmä Amelia antaa Muumipappa Gonzolle ja sen keski-ikäiselle kamulle Fredrikille ikäänkuin smiskiä paljaalle pyllylle. Ni är ateist. Ja jag är ateist. Nää keskivartalolihavat setämiehet ovat kyilä ateisteja, mutta jotain aivan uutta sorttia, joka pitää vanhan mummun smiskistä paljaille pakaroille.

ellauri257.html on line 415: Familjen som samhällets kärna, ärevördiga traditioner. Vitun polakat. Tää on ilmeisesti jotain Nietzschen iloista tiedettä. Denne stilige unge lantis, som är lägre än Karoly. Vizi mitä nazimeininkiä Gonzo. Katolinen ikivanha ämmä vetää henxelit pussaamatta kruzifixiä. Siinä meni pornovideon eka jaxo. Ei tätä ole tarkoituskaan ymmärtää, tää on vaan tällästä sadomasokistista huuhaata.

ellauri257.html on line 419:     Upon the 2009 American release (of the book,  after the film of course, this is America), Michael Dirda wrote in The Washington Post that Pornografia "seems as sick, as pathologically creepy a novel as one is ever likely to read. In some ways, it resembles a rather more polymorphously perverse version of Les Liaisons Dangereuses or one of those disturbing fictions by European intellectuals that blend the philosophical with the erotic: Think of Georges Bataille's The Story of the Eye or Pierre Klossowski's Roberte Ce Soir. ... Through its sado-masochistic material and its almost Henry Jamesian analyses of human motives, Pornografia underscores Gombrowicz's lifelong philosophical obsession: the quest for authenticity." Dirda continued: "Certainly, most readers will find Pornografia perturbing, or worse: repulsive, confusing, ugly. As Milosz once said of Gombrowicz: 'He had no reverence whatsoever for literature. He derided it as a snobbish ritual, and if he practiced it, he attempted to get rid of all its accepted rules.'"

ellauri257.html on line 423:   Pornography is D.H. Lawrence without the penetration, Diary of a Chambermaid with none of the bite and philosophical imagination. A group of Germans inexplicably fuck around in the near distance. Frederic curiously precedes a murderous request by squeezing a young blonde’s breasts like melons. A Jewish family hides under the kitchen’s floorboards, but no explanation is offered for how they got there.

ellauri257.html on line 426: Noniin, siis Vorwärz! Ellottava Amelia ämmä puukottaa ja puree pimeässä pikkuvarasta. Syyllisen on oltava toi tolvana böndepoika, ei se voi millään olla tää pyhimyxen mittakaavat täyttävä puolalainen Pani. leipääntynyt ryppääntynyt leidi-polakka. Ällöttävää modernismia. Tässäkin on kaikki EFK-elementit mutta miinusmerkkisinä: herrasväen omaisuutta hukataan, poliiseja lahjotaan, panosta puhutaan mutta tuloxettomasti, kommittoidaan turhanpäiväisiä murhia. 

ellauri257.html on line 430: Tonnikalavuoren Gretan 100K koululaisen koulukapina olisi saanut Witoldin suunniltaan: noin paljon puolipaljaita koululaisen jalkoja! Tänään se ei ylitä enää edes uutiskynnystä. Kyllä fossiileja tarvitaan kun länsi on Putinismin uhan alla ihan vaarassa. 

ellauri257.html on line 434: Tää on nyt ihan loppupeleistä, jossa kaverit tekee rohkeita ulostuloja.  Kun Karolilla oli ase esillä Heniasta tuli koketti. Sitä sanaa ei juuri enää kuule. Keimaileva, nokkava. Naiset ei kai tee sitä enää. Olikohan Karolilla tukka a la coq? Le Coq valmistaa muovipulloissa  virolaista kalia ja lyydiläistä kvassia. Niitä sai Berjoskasta Keravalta. Muminpappans ungdomsvän Fredrik blev  sinnlig och kärlekshungrig, vilket ej betyder annat än kåt. Underkastelse, det äj ju islam. Röven i vädret västerut på en matta. Jfr också den kristna missionärsställningen där fadern vår är ovanpå och vi övriga sprider låren undertill. Gud min Gud, min enda tillflykt. Vittu mitä potaskaa. Hela min moral bara att äga henne. Inter arma silent cerebra.

ellauri257.html on line 438:   Dygd, förnuft, uppoffrande sinnelag, hjältemod, ädelmod, våld! våld! våld! Etanoita, sammakoita, koiranhäntätupsukoita.Våldtäkt! Tafsande! Varför var vi annars män? En man är bara till för sig själv, inte någon annan! Witold vill helst föröka sig med Waclav man to man, på tumanhand. Tukuittain ällösanoja ja latenttia ellei patenttia homostelua.

ellauri257.html on line 440: Fredrik? Var fanns Fredrik? Jag saknade Fredrik oerhört. Nej men vad kom det ut ur Fredriks stjärt? Oskuld? Helighet? Renhet? Het renbajs? Just det där. När Karol sticker kuken i Siemian, sticker jag min snopp samtidigt i .... Jozeeeeeek! They're going to take me away haha! Haha, hihi, haha! 

ellauri257.html on line 445: No siinä kävi sitte niin että paxu Waclav kävi puikkaamassa Siemianin ja Karol puikotti epähuomiossa Waclavin. Mut hetkinen Retuko sitten puikotti Joosefin? Vizi mäen ymmärrä näitä murhavideoiden juonia. Ne on sitten sekavia, ja sitäpaizi täysin epäkiinnostavia. Aivan sama kuka tuikkaa ketäkin. Mitä vähemmän jää pystyapinoita pystyyn sen parempi. KONEC. The End. Olipa paska kyhhäys homolta pedofiilitä.

ellauri257.html on line 447: 	Mutta aivan samantasonen oli Netflixin "tuottama" Harjunpää sarja "episodi" jossa jotkut vitun rekkalesbot alkaa viipaloida pyylevähköä pientä mieshuoraa jollain vitun skalpelleilla. Mitä VITTUA? Kenen mielestä tää tällänen on viihdettä? Siis täysin sikkiä! Voi helvetti, ei voi muuta sanoa, kyltää 2020-luvn porukka on pahempaa kuin naziajan polakit, pahempaa kuin pahamaineiset Ishtarin palvojat joskus Jee-suxen syntymän aikoina. Tosiaankin lopun aikoja, huomio huomio kuuleeko Jeesus kuuntelen, exä vois jo tulla panemaan nää nyrjähtäneet järbät edes johkin rotiin? Ja toi Onerva on täys kusipää, älä hemmetissä vaihda siihen Harjunpää, on se vihanneskin sentään tota parempi. 

ellauri257.html on line 452: A Russian wife turned to her husband and asked, "What's this special military operation our glorious leader keeps talking about?" Her husband replied, "It's a war to stop America and NATO." "Oh, right” she says “How's it going?"

ellauri257.html on line 454: “Well” he replied “so far we have lost over 20 generals, 110,000 troops killed, countless injured, 3000 tanks, 300 aircraft, hundreds of helicopters, countless armoured vehicles, artillery and trucks, our flagship along with other naval ships, our army is being defeated in most areas and we have had to resort to conscription to replace our losses”.

ellauri257.html on line 456: “Wow” replied the wife “what about America and NATO”?

ellauri257.html on line 458: “They haven’t turned up yet. They just send a lot of money and weapons and let the Ukrainians supply the manpower and fill the body bags. Fewer Western casualties this way. The concept has been tested in countless local wars all round the globe."

ellauri257.html on line 474: Kun prof. Elia oli tällä lailla epixesti seivästänyt vedonlyönnissä kakkosixi jääneet Baalin papit oli Iisebel hyvin hyvin vihainen ja morsetti Elialle että sen kohta käy Baal vieköön yhtä köpelösti. 

ellauri257.html on line 476: 1. Men när Ahab berättade för Isebel allt vad Elia hade gjort, och

ellauri257.html on line 477: huru han hade dräpt alla profeterna med svärd,

ellauri257.html on line 486: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson ) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel. 

ellauri257.html on line 487: Tää Iisakin amerikkalaishenkinen kirja taitaa kertoa Iisakin lihavista vuosista New Yorkissa. Se muutti maidon ja hunajan maahan jo 30-luvulla broidin perässä. Iisakista tuli dementti loppupeleissä, ja hankala. Nuorempanakin se taisi olla aika paska kaveri varsinkin naisille. 

ellauri257.html on line 489: Singer described himself as "conservative," adding that "I don't believe by flattering the masses all the time we really achieve much." His conservative side was most apparent in his Yiddish writing and journalism, where he was openly hostile to Marxist sociopolitical agendas. In Forverts he once wrote, "It may seem like terrible apikorses [heresy], but conservative governments in America, England, France, have handled Jews no worse than liberal governments.... The Jew's worst enemies were always those elements that the modern Jew convinced himself (really hypnotized himself) were his friends.   Interestingly enough, he notes the cultural tensions between Sephardic and Ashkenazi Jewish people during his trip to Haifa and during his stay in the new nation. With the description of Jewish immigration camps in the new land, he foresaw the difficulties and socio-economic tensions in Israel, and hence turned back to his critical views of Zionism. Naah, America is the promised land. 

ellauri257.html on line 492: Singerin isä oli hasidirabbiini, ja hänen äitinsä Bathsheba oli myös rabbiinin tytär. Singer otti myöhemmin käyttöön äitinsä nimen kirjailijanimessään ”Bashevis” (Bathsheban poika). Hänen veljensä Israel Joshua Singer saavutti kuuluisuutta suosittuna jiddišinkielisenä kirjailijana. Niinpä veli Israel Joshua Singer oli nuoremman veljensä ensimmäinen ja tärkein kirjallinen esikuva.

ellauri257.html on line 502: Who could live with Isaac Bashevis Singer? The sexual escapades of the most successful Yiddish writer in America — and the one whom most Yiddish literati loved to hate — were public knowledge, in large part because he himself built his reputation as a Casanova in his own fiction, where he was chased into the bedroom by women young and old. His oeuvre might be described as “sex and the shtetl.”

ellauri257.html on line 504: Still, Singer was a married man, but not to Runia (Rachel) Pontsch, who in 1929 gave birth to a son, Israel Zamir, Singer's only child. In Warsaw, before immigrating to the United States, he had a child out of wedlock with one of his mistresses, Runia Shapira, a rabbi’s daughter. She was a Communist expelled from the Soviet Union for her Zionist sympathies. In his 1995 memoir, “A Journey to My Father, Isaac Bashevis Singer,” Zamir recounts how he and his mother ended up in Palestine. But since Singer and Runia separated when Zamir (born in 1929) was little, the report is almost totally deprived of a domestic portrait.

ellauri257.html on line 506: In the United States, Singer went through a period of depression in which he published little fiction, until in 1938, he met Alma Wasserman and the two married in 1940. For Singer as homo domesticus, I needed the views of his wife, Alma Haimann, whom I’ll refer to by her first name hereafter. I had read in a 1970s article from The Jewish Exponent that Alma had been at work on an autobiography. “I’m about as far as the first 100 pages,” she told the Philadelphia newspaper. I was also aware, from Paul Kresh’s 1979 biography, “The Magician of West 86th Street,” that Singer didn’t think his wife would ever finish the manuscript. But was there such a manuscript?

ellauri257.html on line 508: Happily, when I last visited Singer’s archives at the Ransom Center, in Austin, Texas, I located the manuscript. Unhappily, it is far less than Alma had promised — not only in length (I came across 13 pages, a number of them only a few lines long,) but also in content. The first page has a title penciled in capital letters: “What Life Is Like With a Writer.”

ellauri257.html on line 510: The material is unformed, the style is clumsy; the scenes are poorly narrated. Of course, it is unfair to depict Alma as a failed writer, for she never aspired to be a writer. Neither is this manuscript a finished product. Yet Alma on occasion did present herself as an author. She wrote at least one short story, which she sent out to magazines. An editor gave her an encouraging response, but asked her to change the ending. Alma never followed up, and dropped the endeavor altogether.

ellauri257.html on line 512: She and Singer met in the Catskills, at a farm village named Mountaindale. Although in the manuscript, Alma is elusive about dates, it is known that the encounter took place in 1937. The two were refugees of what Singer’s older brother, Israel Joshua, by then already the successful novelist I.J. Singer, would soon describe as “a world that is no more.” And the two were married to other spouses. Alma and her husband, Walter Wasserman, along with their two children, Klaus and Inga, had escaped from Germany the previous year and come to America, settling in the Inwood section of Manhattan. As for Isaac — as Alma always called him — he arrived in 1935. She portrays their encounters as romantic, although she appears to have been perfectly aware of his reputation.

ellauri257.html on line 514: Alma doesn’t explore the cultural differences that separated them. She was an upper-class German Jew born in Munich, whereas Singer was from Leoncin, a small Polish village northeast of Warsaw. In 1904, when Singer was born, Leoncin was part of the Russian Empire. In Alma’s milieu, Yiddish was a symbol of low caste. Her father had been a textile businessman and her grandfather had been a Handlerichter (LOL), a judge specializing in commercial cases. Although Wasserman, her first husband, was nowhere near as rich in America as he had been in Germany, he was certainly far wealthier than Singer, who was known as an impecunious journalist.

ellauri257.html on line 517: , she worked at Saks 34th Street, and then, until retirement, at Lord & Taylor. On occasion she would accompany Singer to his lectures. They also traveled together to Europe, especially England and France. The purpose of one of those trips was for Alma to show Singer the places in Switzerland where she and her parents had stayed before the war. When she returned to America, she felt ecstatic. In the manuscript, she recollects standing on Broadway, looking in wonder at a fruit store and grocery, admiring their abundance.

ellauri257.html on line 520: What kind of inner, private life did Alma have? Did she tire of years of cooking, cleaning, ironing and sewing for Singer? Was it difficult to be the wife of a public person? How did she cope with his escapades? About these the manuscript remains silent. After all, Alma belonged to a social class where women weren’t encouraged to explore such details. In an interview, she does represent the younger Singer as easy-going and says how much he changed over time. But she ascribes those changes to how much people wanted from him and not the other way around.

ellauri257.html on line 522: Sadly, nothing in Alma’s narrative hints at the emotional turmoil Singer left in his wake, although in the 1970s she told Kresh that abandoning the Wasserman family left such a sour taste in her mouth that she convinced herself it was better to stay forever with Singer despite his infidelities than to cause another emotional uproar. By most accounts, the lingering effects of her divorce made for bad blood toward Singer among Alma’s children and their extended family.

ellauri257.html on line 524: Alma recounts her relationship with Singer as one of endurance. Her first two lines are: “When I told my friends and relatives that I intended to marry Isaac Singer, they all protested violently that it would not last more than a few weeks, and that the whole thing was a mistake. So far it has lasted for almost forty years, and although it was sometimes stormy, it nevertheless is a record.” Yes, she says it’s a record. The word “love” is nowhere to be found.

ellauri257.html on line 526: Singer’s domestic side is thorny. The Singers kept a Hispanic maid, and Dvora Menashe (later Telushkin), who was Singer’s assistant in his late years — indeed she wrote a memoir, “Master of Dreams” [1997], recounting that time — told me about her. So did Janet Hadda, who wrote the biography “Isaac Bashevis Singer: A Life” (1997). Hadda even provided me with an address, but my letters went unanswered. Lester Goran, who co-taught with Singer at the University of Miami and wrote a memoir about their friendship, “The Bright Streets of Surfside” (1994), couldn’t help me, either.

ellauri257.html on line 528: Singer continued to write and translate his stories and novels throughout the 1980s, until the onset of dementia in 1987. In the end, as Singer suffered from dementia, his relationships with Goran, Menashe and perhaps even Alma soured. The effects lingered unpleasantly even after his death, and as a consequence it’s hard to track the sirvienta. We don’t even know her name or nationality for certain. The idea of a Spanish-speaking maid as an integral part of Singer’s household is ripe not only for biographical scrutiny, but also for fictional development: !Ah! !Ah! !Si! !Si! !Si señor! !!Mas rapido! !Mas profundo!

ellauri257.html on line 530: All this to say that the Yiddish writer’s other women — not the sexy but the stolid, those who accompanied him at home for better or worse, for richer or poorer, in sickness and in health — are crucial to the understanding of how he looked at the world. Alma was his anchor. Despite his betrayals, he always returned to her. Her silence, her resignation, might be disheartening to modern sensibilities. Yet she grounded him, and not only as an artist.

ellauri257.html on line 544: Hän syntyi Yisruel Yehoyshye Zingeriksi, Pinchas (LOL Pinehas, se joka puhkoi nussijoita keihäällä!) Mendl Zyngerin, rabbin ja rabbiinisten kommenttien kirjoittajan, ja Basheva Zylbermanin pojaksi. Hän oli kirjailija Isaac Bashevis Singerin ja kirjailija Esther Kreitmanin veli. Hän meni naimisiin Genia Kupferstokin kanssa. Hänen vanhin poikansa Yasha kuoli 14-vuotiaana keuhkokuumeeseen ennen perheen muuttoa Amerikkaan. Hänen nuorempi poikansa Joseph Singer oli sekä isänsä että setänsä Isaac Bashevis Singerin teosten kääntäjä. Joseph, taidemaalari ja kirjailija, kuten isänsä, meni naimisiin June Flaum Singerin kanssa, josta tuli kirjailija. Heillä oli neljä lasta: Sharon Salinger, Brett Singer, IJ Singer ja Valerie Singer. Kolme tytärtä seurasivat perheyritystä ja ovat myös runoilijoita ja kirjailijoita sen ohella että käärivät tuohta Iisakin perinnöstä bashevish.com sivustolla. 

ellauri257.html on line 546:   Laulaja osallistui eurooppalaiseen jiddishin lehdistöön vuodesta 1916. Vuonna 1919 hän ja hänen vaimonsa Genia menivät Ukrainaan, missä hän löysi töitä The New Times -sanomalehdestä, ja häntä pidettiin yhtenä "Kiovan kirjoittajista". Sitten he muuttivat Moskovaan, missä hän julkaisi artikkeleita ja tarinoita. Kahden raskaan vuoden jälkeen, vuonna 1921, he palasivat Varsovaan. Bolshevismi ei maittanut. Vuonna 1921, kun Abraham Cahan huomasi hänen tarinansa Pearls, Singeristä tuli amerikkalaisen jiddish-sanomalehden The Forward kirjeenvaihtaja. Hänen novellinsa Liuk ilmestyi vuonna 1924, ja se valaisi bolshevikkien vallankumouksen ideologista hämmennystä. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Teräs ja rauta, vuonna 1927. Vuonna 1934 hän muutti Yhdysvaltoihin kirjoittaakseen The Forwardiin.

ellauri257.html on line 548:   Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive,  10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa.

ellauri257.html on line 552: Kreitman oli Pinkjas Mendl Menachem Zyngerin  (laulaja) ja hänen vaimonsa Basheven (Bathsheba), syntyperäisen Zylbermanin tytär.  Hänen isänsä oli rabbi ja innokas hasidi, jolla oli intohimo mystiikkaan. Myös Kreitmanin äiti tuli rabbiinisesta, vaikkakaan ei-hasidilaisperheestä. Biłgorajin rabbin tytär, joka oli aikanaan tunnettu älyllisestä ja henkisestä luonteestaan, hän oli hyötynyt veljiensä koulutuksesta. 

ellauri257.html on line 554: Kreitmanilla oli onneton lapsuus. Hänen poikansa mukaan hänen äitinsä antoi hänet kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi köyhälle märkähoitajalle, joka jätti hänet sänkyyn pölyisen pöydän alle, jossa hänen äitinsä vieraili kerran viikossa, ei koskenut häneen. Pöly sai hänet sokeutumaan, ja hän sai näkönsä takaisin vain osittain. Myöhemmin, erittäin lahjakkaana lapsena, hänen täytyi seurata nuorempien veljiensä opetusta, samalla kun hänet syrjäytettiin vaatimattomiin kotitöihin. Kreitmanin esikoisromaanissa on lukuisia kohtauksia, jotka kuvaavat naispäähenkilön koulutushaluja: kohtauksia, joissa hän odottaa suurella innolla kirjakauppiaan saapumista heidän kaupunkiin, haaveilee tutkijaksi tulemisesta ja piilottaa venäläisen oppikirjan hänen perheensä miespuolisilta jäseniltä, jotta he eivät saisi tietää, että hän opiskelee salassa. On todennäköistä, että nämä tapaukset heijastavat Kreitmanin omaa tarinaa.

ellauri257.html on line 556: Isaac Bashevis Singerin Saatana Gorajissa sisältää viattoman tytön, joka on olosuhteiden musertunut ja joka kantaa Kreitmanin piirteitä ja erityispiirteitä. (Esther Kreitman kärsi joko epilepsiasta tai muusta fyysisestä tai henkisestä tilasta, jolla oli samankaltaisia oireita, ja myöhemmin elämässä hänet diagnosoitiin vainoharhaiseksi.) IB itse sanoi, että hänen sisarensa oli malli hänen kuvitteelliselle Yentlilleen ., perinteistä taustaa oleva nainen, joka haluaa opiskella juutalaisia tekstejä. Hän piti Esther Kreitmania "parhaana jiddish-naiskirjailijana", jonka hän tiesi, mutta hänen kanssaan oli vaikea tulla toimeen. "Kuka voi elää tulivuoren kanssa?" (Hadda, s. 137). Ja hän omisti osan kerätyistä novelleistaan The Seance (New York, 1968) "Rakkaan sisareni muistolle".

ellauri257.html on line 565:   1889 Lodge havaitsi, että kahden metallipallon väliin syntyi vetovoimaa, jos lähistöllä tapahtui sähköpurkaus. Periaate oli sama, kuin Branlyn kokeissa metallijauheen kanssa. Havainnon pohjalta sekä Branly että Lodge kehittivät laitetta, jolla voisi havainnoida sähkömagneettista säteilyä. Lodge antoi laitteelle nimen kohereeri ja se oli seuraavat viisitoista vuotta perustana kaikille radiokokeiluille.

ellauri257.html on line 571:   Lodge was a Christian Spiritualist. In 1909, he published the book Survival of Man which expressed his belief that life after death had been demonstrated by mediumship. His most controversial book was Raymond or Life and Death (1916). The book documented the séances that he and his wife had attended with the medium Gladys Osborne Leonard. Lodge was convinced that his son Raymond who had become cannon food had communicated with him and the book is a description of his son's experiences in the spirit world. According to the book Raymond had reported that those who had died were still the same people that they had been on earth before they "passed over". There were houses, trees and flowers in the Spirit world, which was similar to the earthly realm, although there was no STD. The book also claimed that  soldiers who died in World War I smoked cigars and drank whisky and ate pussy also in the spirit world and because of such statements the book was criticised.

ellauri257.html on line 573:   Lodge had endorsed a clairvoyant medium known as "Annie Brittain". However, she made entirely incorrect guesses about a policeman who was disguised as a farmer. She was arrested and convicted for fraudulent fortune telling.

ellauri257.html on line 575: Lodge was a friend of Arthur Conan Doyle, who also lost a son in World War I and was a Spiritualist. Anglosaxarna har en svaghet för den här sortens idioti. Dom är rädda för döden, stackars kräkar. Singerin amerikanjuutalaiset ovat ääreist klicheisiä. Ne pitää Amerikasta koska jenkit arvostaa bisnestä eivätkä sixi vainoa rahantuntevia juutalaisia. 

ellauri257.html on line 581:   Juutalaisen näköinen juippi virnuilee hampaat kääntyneenä sisäänpäin, varma merkki anaalisesta luonteesta. Mitä sinun elämääsi kuuluu juuri nyt? Me opastamme sinua elämään suurissa käänteissä. Me käännämme taskusi nurin ja nostamme sinut ilmaan jaloista ja keräämme varisevat killingit.

ellauri257.html on line 583:   Tunne oma ja omaistesi talous. Tarkastelemalla kulutustasi hahmotat konkreettisina tulo-menojonoina omaa ja omaistesi rahankäyttöä ja tunnistat niitä kohtia, mistä heiltä voisit tinkiä. Kun olet päättänyt, paljonko käytät rahaa mihinkin kuukausittain, on helpompi tehdä taloudellisia päätöxiä. Real time result reporting.

ellauri257.html on line 585:   Säästä itsellesi puskuri. Hyvä tavoite on kerryttää tilille muutaman kuukauden menoja vastaava summa talouden puskuriksi. Laita rahat töihin. Kun käteispuskuri on kasassa, laita sen yli jäävät rahat töihin - ensin meille, sitten itsellesi ja sitten lapsillesi. Hyvä tavoite on laittaa nettotuloista 10 % kasvamaan Danske Bankin sijoituksiin. 

ellauri257.html on line 601:     Oikeistohallitus lupaa hyvää fyffelle, pahaa fyffettömille

ellauri257.html on line 603:     Taloudellinen mielenrauha 2023: tulojen ja menojen yhteensovittaminen yhä vaikeampaa     

ellauri257.html on line 610:   Monet merkit viittaavat siihen että tää Varsovan ihmelapsi Dovid Grein on Iisakin avatar. Ensinnäkin se koittaa viedä rumalta Lurialta sen Anna-vaimoa nahaton nuppi tanassa. Seuraavat 2 marisijaa mainitaan Iisakin kirjan tässä kohdassa:

ellauri257.html on line 626: Vaella sydämesi teitä ja silmiesi halun mukaan;

ellauri257.html on line 629: ennenkuin pahat päivät tulevat

ellauri257.html on line 636: ja jauhajanaiset ovat joutilaina,

ellauri257.html on line 653: Ja tomu palajaa maahan,

ellauri257.html on line 665: Arthur Schopenhauer lainaa tylsyyttä

ellauri257.html on line 675:   Sen, että ihmiselämän on oltava jonkinlainen virhe, todistaa riittävästi se yksinkertainen havainto, että ihminen on yhdistelmä tarpeita, joita on vaikea tyydyttää; että tyytyväisyydestä seuraa vain kivuton välitila, joka kohta johtaa taas tylsyyteen.

ellauri257.html on line 681:   Tylsyys on paha, jota ei pidä arvioida kevyesti. Se voi lopulta johtaa todelliseen epätoivoon. Julkinen valta ryhtyy varotoimiin sitä vastaan kaikkialla, samoin kuin muita yleismaailmallisia onnettomuuksia vastaan.

ellauri257.html on line 683:   Kaikkien filisterien suuri vaiva on se, että ihanteet eivät tarjoa heille viihdettä, mutta paetakseen tylsyyttä he tarvitsevat aina todellisuutta. Sitä varten on esim. Ylen Areena turrusarjoineen ja tositeeveineen.

ellauri258.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri258.html on line 40: ha/kirjasampo/0_1103386978910848218.jpg?itok=pei8XlVF" width="100%" />

ellauri258.html on line 45:   Mitä pitemmälle lukee Mihail Zoshtshenkon kaskuja niin käy yhä ilmeisemmäxi että kaveri oli tosiaankin NEP:in kieroutuma. Sen klicheisten neuvostovizijuttujen takana on selkeästi taantumuxen voimat. Oli aivan oikein että Njeuvostoliiton kirjailijaliitto teki siitä syntipukin ja potkaisi sen pihalle.

ellauri258.html on line 53: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri258.html on line 62: Vuoden huonoimmista elokuvamaailman suorituksista palkintoja jakava parodiagaala Golden Raspberry Awards, tuttavallisemmin Razzie-gaala, on joutunut kovan kritiikin kohteeksi sen jälkeen, kun se julkaisi ehdokkaansa maanantaina 23. tammikuuta. Vuoden huonoimmiksi näyttelijöiksi ovat ehdolla muun muassa sellaiset pitkän linjan tekijät kuin Tom Hanks (elokuvista Pinocchio ja Elvis), Jared Leto (Morbius), Sylvester Stallone (Samaritan), Diane Keaton (Mack & Rita) ja Penélope Cruz (The 355). Kaikki nämä ovat vinhan vattunsa kyllä ansainneet.

ellauri258.html on line 70: Ymmärrän, ettei Brian De Palman Carrien (1976) tai Stanley Kubrickin Hohdon (1980) kaltaisia elokuvahistorian mestariteoksia synny helposti. Mutta luulisi, että keskinkertainenkin filmimaakari saisi Kingin teksteistä mutkatonta, toimivaa kauhuviihdettä. Kuten vaikka Tulessa syntynyt (Firestarter, 1980) -romaanista, jossa aineksia olisi: tyttären ja isän pakomatka halki Amerikan, telepaattisia voimia, häijyjä pahiksia.

ellauri258.html on line 74: 11-vuotias Charlie McGee (Ryan Kiera Armstrong) pystyy sytyttämään tulipaloja ajatuksensa voimalla. Se on seurausta salaisen The Shop -viraston tieteellisestä kokeesta, johon Charlien isä Andy (Zac Efron) ja äiti Vicky (Sydney Lemmon) osallistuivat nuorina opiskelijoina.

ellauri258.html on line 76: Koe antoi telepaattisia kykyjä myös Andylle ja Vickylle, mutta myöhemmin syntyneen Charlien pyrokineettinen voima on ainutlaatuinen sekä pelottavan vahva. Vanhemmat yrittävät kasvattaa tyttöä niin, ettei tämä sytyttelisi asioita hermostuksissaan tuleen, ja samalla piilotella tätä hallituksen agenteilta.

ellauri258.html on line 78: Mutta ennen pitkää Charlien on pakko oppia kontrolloimaan yhä kehittyvää tuhovoimaansa – tai vaihtoehtoisesti päästää se valloilleen, kun ihmisasetta halajava The Shop löytää tiensä perheen kimppuun.

ellauri258.html on line 80: Tulessa syntynyt taipui elokuvaksi jo 1984. Sekään ei ollut erityisen onnistunut, ja kärsi etenkin löysästä ohjauksesta sekä puisevista näyttelijäsuorituksista. Cherokee-palkkatappaja John Rainbirdiä esitti esimerkiksi umpivalkoinen George C. Scott, kiusallinen ratkaisu kaikkiaan. Kyllä olisi pitänyt nyt aito punanahka palkkatappaja jaxaa eziä. Käsikirjoitus seurasi kirjaa tarkasti ja turhankin orjallisesti.

ellauri258.html on line 82:       Vanha Firestarter on silti Kubrick-tasoinen mestariteos tähän versioon verrattuna. Parannuksia on tasan yksi: Rainbirdia esittää nyt Yhdysvaltain alkuperäisväestöön kuuluva Michael Greyeyes. Hyytävä hahmo on kuitenkin pilattu täysin, kuten kaikki muukin tarinassa.  ”Elokuvan ongelmat ovat niin perustavanlaatuisia, että kökködetaljeja ei maksa vaivaa edes luetella. Rakenne ja rytmitys ovat täysin pielessä. Alussa juoni jaarittelee ja junnaa paikoillaan, sen jälkeen taas etenee hypähdyksittäin, kuin käsikirjoituksesta olisi viime hetkellä revitty nippukaupalla sivuja irti”.

ellauri258.html on line 84: Kingin kirjan ydin on Charlien ja Andyn epätoivoinen pako. Dramatiikkaa tuovat isän heikkenevät voimat ja Charlien vahvistuva telepatia, jota tämä ei osaa kontrolloida.

ellauri258.html on line 85: Elokuvassa kaikkea pohjustetaan uuvuttavan tylsästi, pako-osio kestää noin 15 minuuttia, Charlie muuttuu pelokkaasta pikkutytöstä minikokoiseksi terminaattoriksi istuttuaan metsässä 5 minuuttia.

ellauri258.html on line 87:       Vuoden 1984 Firestarterin katsoi heikkouksistaan huolimatta vaivatta läpi, sillä yhteen itsestäänselvään asiaan siinä oli ainakin panostettu: tehosteisiin. Räjähdyksiä, pyrotekniikkaa ja tulipalostuntteja riitti. Kirjan mukaisesti spektaakkelimainen loppukliimaksi oli erityisen tyydyttävää tuho-orgiaa. Vuoden 2022 Firestarterin säälittävä budjetti ei ole venynyt kuin pariin hassuun tulitehosteeseen ja koulun vessakopin räjäyttämiseen. Lopun ”huipennus” on niin aneeminen, että naurattaa. 

ellauri258.html on line 91: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri258.html on line 96:   Puuilon päätyttyä käytiin selaamassa Itixen kontin ja kierrätyskeskuxen halpakirjahyllyjä. Löytyi seuraavaa:

ellauri258.html on line 107: Lupaavin kirja oli halvin koska se löytyi vieraskielisten kirjojen hyllystä. Himasen sepustuxesta on varmaan ollut jossain albumissa puhetta. nyt pääsen tutustumaan sen Katais-vedätyxeen omin päin. Hotakaisesta tuli vähitellen ylpistynyt Juho. Otin sen kun se näkyi pudottelevan jossain kohtaa E. Saarisen nimeä. Kasarisuuruudet tekee toisilleen hunööriä. Isä Camillon kylästä oli joskus 60-luvullla joku teeveesarja, jonka kuvia oli läpyskän kannessa. Siinähän on kylällä 2 kukkoa, katolinen isä Camillo ja pormestari Peppone joka oli kommari. Ajattelin kazoa mikä siinä oli silloin olevinaan hassua. Varmaan se että Camillo pääsi aina joholle koska Kristus oli sen kehäavustaja.

ellauri258.html on line 113: Pekan ja Eskin toilauxista limaisessa bisnismaailmassa on jo pitkät turinat albumissa 149. Himanen oli 1/20 Suomen suurimmasta bisnisajattelijasta 2012. Sitten alkoi kaikkien aikojen mahalasku. 

ellauri258.html on line 115: Professori Pekka Himanen Kukoistuxen käsikirjoituksen sivuläpyskässä ei ollut minkään maan professori, se vaan kuulosti hyvältä. Ettekö tiedä kuka olen, olen kiro... se varmaan sanoi vastustaessaan poliiseja. Vieläköhän se on aikamme kysytyimpiä puhujia. Vieläkö sen esityxet innoittavat ihmisiä johtavissa yliopistoissa, yrityxissä ja kansainvälisesti merkityxellisimmissä päätöxentekofoorumeissa kuten Natossa. Ihmisarvoton mies kirjoitti izemurhaviestiin: näkemiin. Näkemiin oikein paljon.

ellauri258.html on line 120: Terve Pekka. Toimit professorina Taideteollisessa korkeakoulussa ja vierailevana professorina Oxfordin yliopistossa. Mikä lennättää Himerosta joka päivä eri maahan?

ellauri258.html on line 122: "Luentokutsut, tutkimus ja Dignity-hanke. Käyn vähintään kerran vuodessa, tai oikeastaan keväisin ja syksyisin, kaikki maanosat läpi. Silloin matkustan pari kuukautta putkeen. Tarjoilija hei. Pääseekö tässä Kämpin tai Yumen wlaniin? Vakioannokseni koostuu sashimista ja spicy tuna makista. Tänään ajattelin kokeilla myös punajuurella värjättyä lohinigiriä ja tonnikalaa. Mun on saatava Kluuvi-maki."

ellauri258.html on line 124:   Okei. Global Dignity on Norjan prinssi Haakonin ja sosiaalisen investointipankin perustaneen Operation Hopen John Bryantin kanssa perustamasi hanke. Puhutaan siitä.

ellauri258.html on line 126:   Sivumennen sanoen, "dignity" on oikeistolainen ällösana, jota on suomittu jo useassa albumissa, erit. Tsihirunkkuṟallin yhteydessä. Oireellisesti, sitä käyttävät mm. paavi Leo työläisistä, Paavi Leo (sama mies), tarkastaja Gently, Unabomber, Marvin, Derek Parfit, Pete Mencken, käsineiti Peg Atwood, Iisakki Bashevis (Mencken sanoo ettei juutalaisilla ole sitä, Bashevis begs to differ), Pascal, Gud (som taler ud), Olli Saxi, Ransu Silava, mustarastaat, De Löllö, joku jumalinen Dr. Dodd, Mark Twain, joku taidekriitikko (puuttuu Goyan Mantoilta parvekkeella, toisin kuin Maneetin, joilla on sylikoirokin), Ernesto "Che" Hemingway, Alex Stubb Maidan-demonstraatioista, Kv filosofien päivän ohjelma 2021, Tytti Yli-Viikarin kainalossa ollut Hawthornen kirja Scarlet Letter, vihan banaanit eli kunniamurhaajat, Lionel Drivel, Alfred Apple Lolitasta, King David kuuma neitonen hot water bottlena. Mikä on tässä yhteistä? Kermaperseily rupusakin kustannuxella, eräänlaista moraalista charitya. 

ellauri258.html on line 128: "Dignity on kansainvälinen hanke, jolla on tukijoita Desmond Tutusta Jordanian kuningatar Raniaan, Michael Douglasista Peter Gabrieliin. Dignityn tukeminen tarkoittaa aktiivista mukana olemista, eli kun olimme eilen Genevessä puhumassa, paikalla oli myös kirjailija Paulo Coelho. Dignity mahdollistaa paitsi ihmisten arvokkuudesta puhumisen, myös kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa."

ellauri258.html on line 130: Miten pohjoishaagalainen kundi päätyi juttelemaan Norjan prinssin kanssa?

ellauri258.html on line 136: "Kyllä. Heittäydyn herkästi kohtaamisiin ja koen oloni luontevaksi erilaisissa maailmoissa. Kirjojani on käännetty yli 20 kielelle, ja sen jälkeen kun Hakkerietiikka ja informaatioajan henki nousi bestseller-listalle Yhdysvalloissa aloin saada luentokutsuja kansainvälisille forumeille. Kerran puhuin samalla forumilla Haakonin ja Johnin kanssa. Puhuin siitä, ettei kehitykselle riitä pelkkä taloudellinen päämäärä. Ajatellaan, että jos Martin Luther Kingin unelma olisi ollut Amerikan tuottavuuden kasvattaminen kolmella prosentilla, niin köyhien mutiaisten jengi ei olisi ehkä jaksanut kuunnella häntä. Haakon tarttui siihen ja jatkoi kertomalla Afrikan matkan kokemuksestaan, ja John Bryant komppasi. Päädyimme jatkamaan keskusteluja. Siihen tuli vielä Harry sitten kertomaan Afghanistanista. Yhteen päätymisemme on sen verran outo juttu, että kutsumme itseämme välillä Odd Coupleksi. John on Comptonista, Los Angelesin jengien hallitsemista hoodeista, Haakon ja Harry kuninkaallisesta perheestä ja minä Suomen Pohjois-Haagasta, eli ei ole itsestään selvää, että päädyimme tekemään jotain yhdessä."

ellauri258.html on line 138: Teidän outo kimppanne todistaa, että eliitillä ei ole sosiaaliluokkaa. Siis turha julkkis-eliitillä, en puhu nyt plutokratiasta.

ellauri258.html on line 144: "Olen kotoisin Pohjois-Haagasta. Hyvin köyhissä oloissa kasvanut mummoni lähti 16-vuotiaana piiaksi ja elätti itsensä myöhemmin siivoojana. Hän halusi antaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen paremmat lähtökohdat kuin itselleen, ja antoi. Vanhempani eivät päätyneet akateemiselle uralle, vaikka isäni oli sukumme ensimmäinen korkeakoulututkinnon suorittaja. Mä olen ensimmäinen akateeminen ihminen."

ellauri258.html on line 152: "Lapsille ja lapsenlapsille arvokkaampaa maailmaa rakentaneen mummoni perintö. Hänen työnsä jatkuu Dignity-projektissa, joka poikii mielenkiintoisia hankkeita. Mua pyydettiin puheenjohtajaksi arvomaailman ja henkisen maailman murrosta kartoittavaan Global Redesign -analyysiin, jossa on mukana nobelisteja ja maailman johtavia tiede- ja taidetyyppejä."

ellauri258.html on line 158: Sinut on helppo mitätöidä elitistiseksi höpöttäjäksi, mutta hymyäsi ja valoisuuttasi ei halua vastustaa. Olet tosissasi.

ellauri258.html on line 168: "Hillaryssa minut yllätti hauskuus. Bill ja Hillary ovat tosissaan liikkeellä paremman maailman puolesta. Se ei ole helppoa, koska vastavoimia riittää, mutta eivät he aio antaa periksi. Palaan vielä Dignityyn. Hankkeessa on mukana kaikki tasot. Iso, globaalien, todella isojen kysymysten taso, jossa liikutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksessa ja maailmassa vallitsevassa arvonannon kuilussa. Jos länsimaissa kuolisi joka päivä 50 000 ihmistä, täällä julistettaisiin hätätila, ja maailma mobilisoitaisiin estämään katastrofi. Ongelma on siinä, ettemme anna samaa arvoa kaikille ihmisille vaan annamme noiden 50 000:n kuolla kaikessa hiljaisuudessa. Globaalitason ohella yhtä tärkeä on mikrotaso, missä jokainen ihminen voi toimia. Hienoimmat kokemani arvonannon osoitukset eivät liity julkkiksiin, vaan tavallisiin ihmisiin. Mummoni on minulle esimerkki."

ellauri258.html on line 170: Keräättekö Dignity-projektilla rahaa konkreettiseen? Bill Gates malariarokotteineen on hyvä esimerkki käytännön idealismista.

ellauri258.html on line 176: "Se on vastakohta sille, mitä haluan edistää. Hallituksella ei ole puuttumisvapautta filosofin oikeuksiin. Aion kirjoittaa ravistelevan näkymän siitä, miten rämmitään eteenpäin. Ihmiset, ottakaa osaa keskusteluun www.digni.fi:n kautta."

ellauri258.html on line 180: "Ajassamme outoa on se, että monet esikuvamme ovat narsistisia sankareita, jotka tyydyttävät itseään ja esittävät masturbaatiofantasioitaan mediassa. Elämä esitetään pitkänä masturbaationa tai tuotteena, josta voi tehdä kuluttajavalituksen. Klassinen sankari on toista maata. Historian hahmoista arvostamme eniten niitä, jotka tekevät jotain ison asian puolesta. Kuka pystyy luettelemaan 1200-luvun Euroopan rikkaimmat ihmiset tai suosituimmat pop-muusikot? Arvokas maailma on muistamisen arvoinen. Jokainen ihminen, joka arvostaa itseään, arvostaa muita. Korkea omanarvontunto mahdollistaa loukkaamattomuuden rajat, joita ei rikota."

ellauri258.html on line 204:     Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin: EI

ellauri258.html on line 224: Juha Sipilän (kesk) hallitus löytänyt selvitykselle käyttöä enää vuonna 2015.

ellauri258.html on line 234: Kirjanen oli ensimmäinen raportti, joka tilattiin Himaselta kokoomuslaisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen johdolla ja kulttuuriministeri Stefan Wallinin (rkp) ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk) suosiollisella hyväksynnällä. Kirjan Himanen teki pro bono, korvauksetta. Sitten ahneus vei voiton. Hän pilasi oman ja Kataisen maineen saamalla Sitralta, Tekesiltä ja Suomen Akatemialta yhteensä 700 000 euron tutkimusrahoituksen ilman kilpailutusta.

ellauri258.html on line 236:   Oikaisu 8.3.2021 klo 12.30: Onnen Oskari kirjoitti, että Pekka Himasen tulevaisuusselonteko olisi ollut vain Suomen Akatemian rahoittama. Tutkimushanketta rahoittivat Suomen Akatemian lisäksi Sitra ja Tekes eli nykyinen Business Finland yhteensä 700 000 eurolla. Lisäksi Himasen oma yhtiö Sofos oy rahoitti hanketta 100 000 eurolla, mikä oli pelkkää kirjanpidollista kusetusta. 

ellauri258.html on line 240: Himasen mukaan 2010-luvun taitteessa maailma oli saranakohdassa. Kulttuurinen ja ideologinen suunta oli – jos ei hukassa, niin epäselvä. Himasta huoletti, että 2010-luvusta oli tulossa talouskriisin jälkeiselle Suomelle menetetty vuosikymmen. Tilan korjaamiseksi hän tarjosi vihkokaupalla kukoistuspälätystä ja loppuun hyvin laihan konkreettisen tehtävälistan.

ellauri258.html on line 242: Suurin uhka olisi ilmastohätätila, nimenomaan hätätila. Siksi Suomen julkisen sektorin pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2020 mennessä, Himanen esitti. Tätä voitaisiin lietsoa merkittävillä verokannustimilla ympäristöinnovointiin. ”Täysin varmaa on, että talouskasvu, joka ei vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen, ei ole enää mahdollinen.” Tärkeimmän lauseen Himanen oli itsekin kursivoinut.

ellauri258.html on line 244: Lisäksi hän kirjoitti, että talouskasvusta ylipäänsä oli tullut itseisarvo ja ihminen oli unohdettu. Kulttuuriin ja taiteeseen Himanen halusi budjetoida lisää rahaa viisi prosenttia vuodessa, jolloin rahamäärä 1,6-kertaistuisi kymmenessä vuodessa. Haha ihan pelleä!

ellauri258.html on line 246: Kukoistuksen käsikirjoituksen mukaan väestön ikääntymiseen tuli suhtautua uhan sijaan onnistumisena – koska sitähän se on, jos jotakin.

ellauri258.html on line 247: Samalla olisi pidennettävä työuria eli nykypolitiikan kielellä nostettava työllisyysastetta. Himasesta järkevin keino siihen oli mielenterveysongelmien hoidon parantaminen. Mielen sairaudet kun aiheuttavat työkyvyttömyyttä, jonka kustannukset valtiolle ovat miljardiluokkaa. Terapia olisi halpa ja alihyödynnetty mahdollisuus ihmisten voinnin parantamiseen.

ellauri258.html on line 249: Masennuksen hoidon mullistaminen oli Himasen mielikuvissa Suomen ”kuuhanke” eli megaprojekti, johon kaataa niin paljon rahaa ja aikaa kuin vain irtoaa. No, sinne meni se vuosikymmen. Siinä sivussa meni filosofian arvostus.

ellauri258.html on line 252:   Kukoistuksen käsikirjoittajalle luovuuden ja filosofian sankareita olivat lapset. Olikohan Pekassa vähän pedofiilin taipumuxia? Samalla hän kehtasi inspiroitua julkisesti johtajuustarinoista. Himanen palvoi kritiikittä Piilaaksoa ja kirjoitti uusinta uutta olevista Tesla-urheiluautoista, jotka tekevät sähköautoista viimein niin seksikkäitä, että myös niissä halutaan rakastella. Teslojen ”seksikkyys” mainitaan kirjassa kolmesti. Pikku Charlotte on samaa mieltä: Jag älskar Teslor.

ellauri258.html on line 257: Himanen oli varautunut kritiikkiin, selvästi. Kateelliset lannistajat hän haukkui jo etukäteen.

ellauri258.html on line 258: Ymmärtäjiäkin tosin oli. Harvempi muistaa, miten Helsingin Sanomien tiede-, taide- ja kulttuurivaikuttajista kokoaman täysin pellen HS-raadin enemmistö puolusti raporttia. Tietokirjailija Tommi Uschanov arvioi, että raportti sisältää joukon järkeviä, aliarvostettuja ja huomionarvoisia ajatuksia, jotka on peitetty ”myötähäpeää herättävällä tyhjällä kuohalla”.

ellauri258.html on line 262: Himanen oli aivan hakoteillä ja jäi siksi yksin. Hän esiintyi filosofina, vaikka fiksumpaa olisi ollut esiintyä yrityskonsulttina kuten Esa Saarinen. Hänellähän oli rooli nerona, jonka ei tarvinnut katsoa peiliin ja joka saattoi antaa saman luvan muillekin vuosiksi eteenpäin. Menestymisestä on kymmenessä vuodessa tullut juuri niin naiivia ja tyylitöntä kuin mistä Himasen kirjaa parjattiin.

ellauri258.html on line 264: Nykyisin työelämässä menestyneimmän kansanosan tyylilaji on korporaatiokitsch. Se on anglisminsekaista broken finnishiä, kehulässytystä ja pakkopositiivisuutta. Se on pelon ja hyväksynnänkaipuun luoma sosiaalinen velvollisuus esittää ahkeraa menestyjää LinkedInissä. Lörs lärä merkityksistä, luovuudesta ja haasteista ja niiden ”tuomisesta keskiöön” on sukupolvensa visionäärien kieli.

ellauri258.html on line 271: Tieteen termipankin mukaan autofiktio on ”omaelämäkerrallisuutta ja fiktiota yhdistelevä laji, jossa kirjailija, kertoja ja päähenkilö ovat samannimisiä, vaikka teos määritteleekin itsensä fiktioksi esimerkiksi kansilehdellään”. Ja kyllähän Kari Hotakaisen Klassikossa kyse on henkilöstä nimeltä Kari Hotakainen – vallankin kun mukana on yli kolmanneksen kirjasta haukkaava 15 vuoden päiväkirjaosuus – mutta toki sangen fiktiivisestä Hotakaisesta. Mutta Hotakainen tarkentaa autofiktion käsitettä, sillä Klassikossa on oikeasti kyse autoista, nopeista, kauniista, miehekkäistä autoista. Ja lisäksi kirjassa on legendaarinen aloituslause:

ellauri258.html on line 276: Sitten juhlan kunniaksi täyden lastin hain 


ellauri258.html on line 277: Eikä siinä turhaan liioin kainosteltu lain 


ellauri258.html on line 282: Hotakainen valitsee perehtymiskohteekseen autot, käytetyt, nopeat, juuri sellaiset, joita Suomalainen Mies rakastaa. Hän sotkeutuu autokauppojensa myötä sekavaan kujanjuoksuun, jossa osallisina ovat nuori ansiosidonnainen automies Pera Kiilopää, ei ihan aina kuitteja kirjoitteleva käytettyjen autojen kauppias Kartio, pullo pakastekylmää Koskenkorvaa, kunnollisia kaaharirattijuoppoja rakastava komisario Vikström – sekä Suomen luotetuin mies, uutistenlukija Arvi Lind.

ellauri258.html on line 284: Klassikko on liian epätasainen kuuluakseen edes Hotakaisen aivan parhaiden töiden joukkoon. Erityisesti pitkä päiväkirjaosio, vaikka se onkin tahallaan kirjoitettu niin tylsäxi kuin on, raflaavuutta hakevaksi viinan ja huumeiden huuruiseksi sekoiluksi, on vain liian pitkä. Pointti välittyisi rankan karsinnankin jälkeen. Mutta siitä ei tulisi sovittua määrää sivuja.

ellauri258.html on line 286: Mutta vallankin kirjan alkuosa, jossa asetelmaa rakennellaan, on tarkkaa yhteiskunnallista satiiria parhaimmillaan, juuri sellaista lakonista tykitystä, jossa Hotakainen on maan kärkeä edelleen. Sivuhahmoihinsa Hotakainen on rakentanut erityistä väriä; Arvi Lindin hahmo vallankin on hieno (hän muuten näytteli itseään kirjasta tehdyssä elokuvassa).

ellauri258.html on line 292: Kori Hatakainen oli vuosituhannen vaihteen uhoilevan mieslaahuxen runoilija ja tunteiden työntötulkki. Sen haave oli tämmöinen aplarinvärinen Toyota Corolla, joita vielä löytyy kaupan entisen Neuvostoliiton alueelta. Samanikäinen kuin Wokun uudempi Anger Over. Klassikko (1997) oli Korin ensimmäinen menestysteos. Juoxuhaudantie on vlta 2004. Molemmista on tehty elokuvaversiot. Kori on muotopuhdas nuivelo, sama oli sillä alla Corolla tai Rolfa Aameo, se ajattelee, kirjoittaa ja virnuilee kuin aito väärentämätön persu. Vähän vähemmän totaalinen turvelo ex-mainosmies kuin porsasmainen Juri Turvo, mutta ei paljon vähemmän. 

ellauri258.html on line 301: Fasismin kaaduttua Johann monarkistina antoi lizareita sekä oikealle että vasemmalle kuin isä Camillo ja Peppone.  Slap fighting on terveydelle vaarallista, on sittemmin selvinnyt. Era uno degli scrittori italiani più venduti nel mondo (con oltre 20 milioni di copie, melkein yhtä paljon kuin ruozalaiset dekkaristit.).

ellauri258.html on line 309: "Käsitykseni mukaan kolmannella sieraimella on täysin riippumaton tehtävä kahdesta muusta: se toimii viemärinä pitääkseen aivot puhtaana harmaasta aineesta ja mahdollistaa samalla puolueen ohjeiden pääsyn aivoihin, joidenka tarkoitus on korvata aivot. Mitkä aivot, voidaan nähdä, kuuluvat nyt viime vuosisadalle. (Candido 14.-15. huhtikuuta 1947)  

ellauri258.html on line 314: Don Camilloa esitti Fernandel joka sattumalta oli myös se Kriegsgefangener, joka kuljetti saxalaisen lehmän Margueriten Baijerista Stuttgartiin ja takaisin hauskassa elokuvassa La Vache et Le Prisonnier. Giovanni kuvassa on kuin kommunistinen kunnanjohtaja Peppone.  

ellauri258.html on line 322: Länkkäreissä Baba Jaga on hyvin paha, Lumikin vastustaja, slaaveissa se on lasten ja janoisten ystävä.

ellauri258.html on line 325:   Baba-Yaga ( venäläinen Yaga, Yaga-Baba, Egi-Baba, Yagaya, Yagishna, Yagabova, Egiboba ; Valkovenäjän Baba-Yaga, Baba-Yuga, Yaginya ; Bulgarian Baba Yaga ; Ukrainan Baba-Yazya, Iazya, Yazi -baba, Gadra ; puola jędza, babojędza ; tšekki jezinka , Ježibaba "noita", "metsänainen"; V.- serbialainen Baba Јaga ; slovenialainen jaga baba, ježi baba )  - slaavilaisen mytologian ja kansanperinteen hahmo (varsinkin sadut) slaavilaiset kansat.

ellauri258.html on line 327:   Ruma vanha nainen, jolla on taianomaisia esineitä ja jolla on maagisia voimia. Useissa saduissa sitä verrataan noidaan, noitaan. Useimmiten - negatiivinen hahmo, mutta joskus toimii sankarin avustajana. Venäjän lisäksi se löytyy slovakkien ja tšekkiläisten saduista. Lisäksi se on rituaalinen jouluhahmo entisillä slaavilaismailla Kärntenissä Itävallassa, laskiaishahmo Montenegrossa ja yönakki Serbiassa, Kroatiassa ja Bulgariassa.

ellauri258.html on line 329:   M. Vasmer johtaa Yagan nimen praslavista *(j)ęga , jonka refleksit ovat Serbohorves. jeza "kauhu", jeziv "vaarallinen" , slovenia. jezа "viha", jeziti "olla vihainen" , muut - tšekki. jeze "lamia" , tšekki. jezinka "metsanita, paha nainen" , Pol. jędza "nota, baba-yaga, paha nainen", jędzić się "olla vihainen" jne.

ellauri258.html on line 331: V. Ya. Petrukhin yhdistää protoslaavilaisen yagan ( *ęga ) käärmeiden, matelijoiden nimityxeen, mikä hänen mielestään viittaa kuvan krooniseen alkuperään. Juu lamiallahan oli käärmeenpursto myös Keazilla. Kyl tässä taitaa taas olla jotain genitaalista! Kiva kiva! Hjuva! Huja!

ellauri258.html on line 343: tammoja (kz. Kublai Khan). Yaga on kolmen demonisen tyttären äiti (joskus prinsessa, sankarin 

ellauri258.html on line 353: eivät ole hänen hallitsevia piirteitään, vaan vain ilmentymiä hänen 

ellauri258.html on line 356: rakastajattaresta, joka on uhanalaisena rauhoitettava, ja toiseksi kuvaan pahasta 

ellauri258.html on line 359: vihkimisriitin läpi. Joten monissa saduissa Baba Yaga haluaa "syödä" 

ellauri258.html on line 369: Pehtra " (saksaksi: Pechtrababajagen) on rituaalihahmo, kun 

ellauri258.html on line 372: ja käveli ontuen - vanhoissa kuvauksissa Pekhtralla oli iso "hanhen" jalka.

ellauri258.html on line 378: ajamme Baba Yagan pois, hajotamme kevättä! Serbiassa, Montenegrossa ja 

ellauri258.html on line 380: pelotetaan pieniä lapsia, kun he ovat oikein ärsyttäviä eivätkä halua mennä nukkumaan 

ellauri258.html on line 387: yleensä kuvattu suurena kyhtyreäisenä vanhana naisena, jolla on suuri, 

ellauri258.html on line 395: hameeseen ja saappaisiin. Saduissa ei panosteta Baba Yagan vaatteisiin. 

ellauri258.html on line 399: rautahaastissa ja jolla oli rautasauva. He tekivät hänelle verisen 

ellauri258.html on line 405: kaikkivoipa profeetallinen vanha nainen, "toisen valtakunnan", kuoleman 

ellauri258.html on line 413: kananjalkojen päällä. Ulkonäkö (luujalka, rautahampaat, pitkät 

ellauri258.html on line 414: harmaat hiukset, riippuvat rinnat, kyky haistaa jonkun muun hurlumhei, jne.) osoittaa 

ellauri258.html on line 415: yhteyttä toisen maailman demonisiin hahmoihin, kuolleisiin (kota on kuin 

ellauri258.html on line 418: luudanvarressa - viittaavat myös mytologisiin naishahmoihin, noitiiin. 

ellauri258.html on line 429: Tunnistattuaan sankarin hajusta (Yaga on sokea) ja saatuaan selville hänen 

ellauri258.html on line 430: tarpeensa, hän lämmittää aina kylvyn ja haihduttaa sankarin suorittaen siten 

ellauri258.html on line 445: tapaamisessa, myös monien häntä vastaavien hahmojen kanssa. ... Jopa itse 

ellauri258.html on line 452: hautausmailla ja risteyksissä, samoin kuin Janus Dianan naispari. 

ellauri258.html on line 459: molemmissa. rauta nenä Bertassa (attribuutin liikuttaminen hahmon kuvassa). 

ellauri258.html on line 460: Samaan aikaan toisaalla näistä hahmoista on olemassa kolmas saksalainen 

ellauri258.html on line 470: eeposen Kalevalan vanha nainen Louhi ja muiden mytologioiden naishenkilöt 

ellauri258.html on line 471: liittyvät myös toisiinsa. Kaikki liittyy vähän kaikkeen, kun oikein ajattelee. Kaikki naiset ovat samanlaisia, rautahampaisia kananvarpaisia akkoja.

ellauri258.html on line 476:  Muinaisina aikoina kuolleet haudattiin domovinoihin - taloihin, jotka sijaitsivat maan 

ellauri258.html on line 488: kuolleiden polttohautausta Baba Yagan kuva nähdään kuuluvan kahteen 

ellauri258.html on line 497: slaavilainen hautajaisrituaali). Baba Yaga tällaisen kotan sisällä oli sekä 

ellauri258.html on line 500: eläviä), ennen kuin hän haisi "venäläinen henki", koska elävien haju on 

ellauri258.html on line 502: maailmojen rajalla, kun hän meni toiseen maailmaan haluten vapauttaa 

ellauri258.html on line 506: valmisteluun hautaaminen). 

ellauri258.html on line 511: hankkii maagisia ominaisuuksia, alistaa kuolleiden maailman erilaisia asukkaita, voittaa siinä asuvat hirviöt, voittaa takaisin kaunis prinsessa 

ellauri258.html on line 513: päällä liittyy kahteen maagiseen jokeen, joko tuliseen (vrt. Jahannam, 

ellauri258.html on line 520: Maagiset auttajat: Baba Yagan maagisia auttajia ovat samannimisen sadun hanhet-joutsenet , "kolme paria käsiä" ja kolme ratsumiestä - valkoinen, punainen ja musta (kuin Ukrainassa härjanneet armeijat, tai vastaavasti päivä, aamunkoitto ja yö).

ellauri258.html on line 524: Sana baba merkitsee useimmissa slaavilaisissa kielissä vanhempaa tai naimisissa olevaa alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvaa naishenkilöä eli akkaa. Paizi Walt Disneyn "Luotathan?" Aladdinissa, jossa Ali Baban luolan pahis oli Baba Jagan näköinen miehimys.

ellauri258.html on line 526: Baba Jaga kuvataan usein metsässä eläväksi noidaksi tai syöjättäreksi, joka lentää huhmarella käyttäen survinta peräsimenä ja munat peräpainona. Hän asuu hirsimökissä, joka seisoo kanan jaloilla ja voi siten liikkua ympäriinsä. Puutarhaa ympäröivä aita on tehty ihmisen luista ja pääkalloista, ja ulko-oven avaimenreikä on terävähampainen suu. Joidenkin tarinoiden mukaan talo ei paljasta sisäänkäyntiään ennen kuin sille sanoo taikalauseen: käänny selkä metsään, kasvot minuun päin. 

ellauri258.html on line 527: Baba Jaga auttaa kilttejä ja puhdassydämisiä mutta syö pahoja aikeita hautovat. Hänen sanotaan vartioivan elämän veden lähdettä. Tarinan kananjalkaisesta mökistä on ounasteltu saaneen alkunsa Siperian metsästäjien ja suomalais-ugrilaisten heimojen tolpan päähän rakennetuista riista-aitoista, jotka suojelivat ruokatarpeita ja vainajia villieläimiltä ("Samin myymälä"). 

ellauri258.html on line 529: Venäläinen noita-akka esiintyy paitsi venäläisissä kansantarinoissa, myös niiden innoittamissa kirjoissa, elokuvissa, kuvataiteessa, musiikkiteoksissa ja sarjakuvissa. Modest Musorgski sävelsi osan teoksestaan Näyttelykuvia Viktor Hartmannin piirrokseen Baba Jaga. Eduard Uspenskin lastenkirja Alas taikavirtaa (Vniz po volšebnoi reke 1971, suom. Martti Anhava 1980) perustuu venäläisiin eroottisiin kansantarinoihin ja siinä seikkailee Baba Jagan hahmo, vaikkakin eri nimellä, el Zorron nimellä, plus 17-kesäisiä neitokaisia. Guido Crepax piirsi Baba Yaga -teemaisia Valentina-sarjakuvia, joiden pohjalta Corrado Farina ohjasi vuonna 1973 Baba Yaga -nimisen elokuvan, joka oli täysi floppi. Myös Neil Gaifman on saanut noidasta innoitusta sarjakuviinsa. Baba Jaga esiintyy ainakin Gaifmanin käsikirjoittaman Books of Magic -sarjan kolmannessa osassa, joka on suomeksi julkaistu Magic Fantasy -lehden toisessa numerossa (Egmont-kustannus 2002, ISBN 951-876-928-1). Lisäksi noita esittää sivuosaa Mike Mignolan Hellboy-sarjakuvissa. Baba Jagaan perustuva hahmo esiintyy myös Patricia A. McKillipin romaanissa Serren metsissä. Fantasiakirjailija Naomi Novik on maininnut erääksi innoituksen lähteekseen isoäitinsä kertomat Baba Jaga -tarinat, ja Novikin romaani Uprooted (2015) kirjoittaa Baba Jagan hahmoa uudelleen tuoreesta näkökulmasta. The Witcher -pelisarjassa on Baba Jagaan perustava hahmo. Lumikin ja noin 7 knääpiön noita on ilmetty Baba Jaga.

ellauri258.html on line 533: Täysin tavis tohtori Andreas Johns tunnistaa Baba Yagan "yhdeksi ikimuistoisimmista ja erottuvimmista hahmoista Itä-Euroopan kansanperinteessä" ja huomauttaa, että hän on "arvoituksellinen" ja hänellä on usein "hämmästyttävää monitulkintaisuutta".  Johns tiivistää Baba Yagan "monipuoliseksi hahmoksi, joka pystyy inspiroimaan tutkijoita näkemään hänet pilvenä, kuuna, kuolemana, talvena, käärmeenä, linnuna, pelikaanina tai maan jumalattarina, toteemisena matriarkaalisena esi-isänä, naispuolisena aloitteentekijänä, fallisena äitinä, tai arkkityyppinen kuva". Ei ihme että Andreas on jäänyt tavixexi.

ellauri258.html on line 535: Serbokroatiaksi, bosniaksi, makedoniaksi, bulgariaksi ja romaniaksi baba tarkoittaa " isoäitiä " tai "vanhaa naista". Nykypäivän puolaksi ja venäjäksi baba on halventava synonyymi 'naiselle', erityisesti sellaiselle, joka on vanha, likainen tai typerä. 

ellauri258.html on line 538: Jagalle  ehdottikin alkuperäxi jo 1800-luvulla Aleksanteri Afanasjev  protoslaavilaisten *ož ja sanskritin ahi ('käärmettä'). Muissa indoeurooppalaisissa kielissä elementti iaga on liitetty liettuaan engti 'vääristää (jatkuvasti)',  vanhan englannin kielen sanaan inca ('epäilyttävä') ja vanhannorjalaiseen ekki ('ei').

ellauri258.html on line 540: Länkkärit luulee että B.J. mainitaan vasta 1755 Lomonosovin kieliopissa. Muitakin asiavirheitä niillä on, esimerkiksi slaavilainen jumala Peruna näyttää rinnastettavan roomalaiseen jumalaan Jupiteriin. Kautta jupiterin, voi perhana, ei ne ole samoja!

ellauri258.html on line 542: Tarinoissa, joissa Baba Yaga esiintyy, hän esittää useita tyypillisiä ominaisuuksia: kääntyvä, kanajalkainen kota; ja huhmare, survin ja/tai moppi tai luuta. Baba Yagalla on usein epiteetti Baba Yaga kostyanaya noga ('luinen jalka') tai Baba Yaga s zheleznymi zubami ('rautahampaat'), ja kun hän on sisällä asunnossaan, hänet voidaan löytää ojentuneena takan yli ja kurottautuen. kotan kulmasta toiseen. Baba Yaga saattaa aistia ja mainita hänen vieraileviensa venäläisen dukhin ("venäläinen tuoksu", yl. likaiset hampaat,  hiki, kusi, valkosipuli, kaali, suolakurkku, pieru ja mahorkka). Hänen nenänsä voi tarttua kattoon. Jotkut kertojat voivat kiinnittää erityistä huomiota hänen nenänsä, rintojensa, pakaroidensa tai vulvan vastenmielisyyteen.

ellauri258.html on line 544: Joissakin tarinoissa Baba Yaga esiintyy triona sisaruksina, joilla kaikilla on sama nimi. Tää on tuttua Macbethistä.  Hän astui sisään ja löysi Baba Yagan luujalkaisen. "Hei, fie", hiän sanoi, "venäläisestä hajusta ei täällä ole ennen kuultu eikä nähty, mutta nyze kyllä tuntuu nenässä. Oletko täällä vapaasta tahdosta vai pakosta, hyvä nuoruuteni?" "Paljon omasta tahdostani ja kaksi kertaa niin paljon pakosta! Kolmas ja nuorin Baba Yaga kommentoi "venäläisestä hajusta" ennen kuin juoksee hakemaan hampaitaan ja syö Ivanin. Ivan pyytää hiäntä antamaan hänelle alakautta kolme sarvea, ja hiän tekee niin. Ensimmäisen hän puhaltaa pehmeästi, toisen kovemmin ja kolmannen vielä kovemmin. 

ellauri258.html on line 547: Joissakin tapauksissa Baba Yaga näyttää hajallaan olevalta sialta, joka on menossa taistelemaan "krokotiiliksi" kutsuttua matelijakokonaisuutta vastaan. Jotkut tutkijat tulkitsevat tämän kohtauksen poliittiseksi parodiaksi. Pietari Suuren vaimoa Katariina I kutsuttiin joskus pilkallisesti chukhonkaksi eli tsuhnaxi ('suomalainen nainen').

ellauri258.html on line 551: "Baba Yaga talonpojan kanssa, tanssii kaljun vanhan miehen kanssa." Miehellä on sarvi suussa.

ellauri258.html on line 554: Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että Baba Yagan käsitteeseen vaikuttivat itäslaavilaiset yhteydet suomalais-ugrilaisiin ja siperialaisiin kansoihin. Karjalaisessa Syöjätärissä on Baba Yagan piirteitä, mutta vain kielteisiä, kun taas muissa karjalaisissa tarinoissa Baba Yagan kaltaisia hyödyllisiä rooleja voi esittää hahmo nimeltä akka ( "vanha nainen"). Manne sanoi Ansua akaxi ihan hyvässä mielessä, mitä iso Pauli ei järin arvostanut. Hän on pelattava maaginen hahmo Smitessä. Tässä yhteydessä sopii mainita myös Akka Kebnekaiselainen.

ellauri258.html on line 558: Sitten he näkivät Yama-Uban, "vuoristohoitajan". Legenda kertoo, että hän ottaa kiinni pieniä lapsia ja imettää heitä jonkin aikaa ja nielee sitten ne. Yama-Uba ei tarttunut meihin, koska hänen kätensä olivat miehitettynä mukavan pienen pojan kanssa, jonka hän oli juuri menossa syömään. Lapsi oli tehty ihanan kauniiksi vaikutuksen tehostamiseksi. Haamu, joka leijui ilmassa jonkin matkan päässä haudan yläpuolella... Sei silmiä! sen pitkät hiukset riippuivat irti; sen valkoinen viitta leijui valona kuin savu. Ajattelin erään oppilaani sävellyksen toteamusta haamuista: "Niiden suurin erikoisuus on, että heillä ei ole jalkoja." Sitten hyppäsin uudestaan, asian takia, aivan äänettömästi, mutta erittäin nopeasti, ja se iski minulle olematonta silmää.

ellauri258.html on line 563: Teme ja Sysmän wagu-härät vs. lihansyöntiä toppuuttelevat kommarit

ellauri258.html on line 565: – Ei Tsiisus valtio päättää mitä ihmisten pitäis syödä niinkö? Kommaritouhua parhaimmillaan. P.s. just oon tilaamassa waguhärkää, Selänne kirjoitti Twitterissä.

ellauri258.html on line 567: Wagyu on lihamaailman samppanja - Liha ja ruoka (https://www.lihakeskusliitto.fi/wagyu-on-lihamaailman-samppanja/)

ellauri258.html on line 568: Sysmään on hankittu wagyun alkioita sekä siemennetty charolais-hiehoja wagyu-sonnin siemenillä. Tästä yhteistyöstä on kiinnostunut HKScan. Hartolassa on risteteytetty wagyua black angus-nautojen kanssa. Yleisesti asiantuntijat tuntuvat pitävän risteytyksiin sopivana joko angusta tai herefordia. Lihamaailman samppanjan kysyntä kasvaa hemmotellun Temen ansiosta. Ei vittu mitään kommaritouhua!

ellauri258.html on line 571: Wagyu-härillä on erittäin tarkka ruokavalio, mutta se ei yksin riitä. Niille juotetaan olutta jotta niiden ruokahalu kasvaisi. Niitä myös hierotaan säännöllisesti sake-riisiviinalla ja kaiken huipuksi sarvipäille luetaan tasaiseen tahtiin japanilaisia haiku-runoja. 

ellauri258.html on line 576: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri258.html on line 579: Onko apina paha vaiko hyvä?

ellauri258.html on line 581:   Tänään aamusuihkussa kertasin taas tämän apinoiden etiikan peruskysymyxen: eli onko apina (vars. tää termiittisellainen) luonnostaan paha vaiko hyvä? Sehän yxinkertaisesti tarkoittaa onko se hyvä vai paha asia toiselle apinalle eli mulle, eli onko se altruistinen vaiko egoistinen. Kun kazoo muita apinoita, näyttää selvältä että se on joskus harvoin altruistinen varsinkin omalle geenipuulille, mutta enimmäxeen kuitenkin egoistinen. Näin on sen Darwin suunnitellut, ja se on tähän asti toiminut kuin junan vessa. Mutta entä nyt, kun maapallon resut alkaa olla lopussa?

ellauri258.html on line 585:   Autoritaarisissa valtioissa kuten Stalinin Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa on hyvä kortilla, koska ylhäältä alas suunnittelu ei pysy exponentiaalisen kasvun vauhdissa. Ja kun jaettavaa on niukalti, tulee apinoista tosi kyräileviä ja päät putoilevat pienestäkin pullikoinnista. Tää on nähty sen tuhannen kertaa eri paikoissa ideologioista täysin riippumatta. Kommarien sinänsä hyvältä kuulostanut ajatus että jaetaan vähäkin hyvä tasan kaikille ei todellakaan tyydytä streeberimpiä Teme-apinoita, ne haluavat päästä keulimaan, kähmimään ja kahmimaan, se on niiden mielestä apinoiden normipäivä. Niinpä suattaa olla, myös kommunistisissa systeemeissä kökkäreillä on taipumus nousta pinnalle.  

ellauri258.html on line 661: vaan päästä meidät pahasta.

ellauri258.html on line 703: »Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toiselle kumartaa, toiselle hän pyllistää. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa. Palvelkaa siis jumalaa ja tarjotkaa mammonalle pyllyä. 

ellauri258.html on line 711: Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!

ellauri258.html on line 723: Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä.

ellauri258.html on line 727: Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

ellauri258.html on line 746: Niinpä näkkyy sano sokkee. Tää oli vitun talousliberaalinen paasaus. Charitya, velkomista, luonnonvarain huoletonta tuhlausta. Säkeestä 28 selviää, että J. Nasaretilainen oli humanisti. Linnut on jumalan suuressa suunnitelmassa takapenkillä. Niillä oli mahixensa hirmuliskoaikana, mutta ne napisivat. Isä Camillo pani Pepponen latelemaan sanoja. Niin hyvin pysyi J. Nasaretilaisen sanat katolisten muistissa vaikka ne niitä ihan päivän päästä hokevat. Homous ei ole rikos mutta se on syntiä. Synti on rikos jumalaa vastaan. Se siitä kyllä rankaisee tuntuvasti, mutta vasta seuraavassa jaxossa. Siispä ryyppäämään, ryyppäämään, joka aamu sännätään, ja kun aamu on ohi, lisää kännätään.

ellauri258.html on line 748: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri258.html on line 755: Kiparskyn mukaan kuokkavieraat olivat alkuaan vaeltavia kerjäläisiä, jotka saattoivat ilmestyä kutsumattomina pitoihin. Heillä oli mukana ”kuokka” eli koukkupäinen keppi. Tällä tukevalla kävelykepillä kulkijat saattoivat hätätilassa paizi kuokkia myös esimerkiksi hätistellä koiria. Ovathan ne paljon enemmän arvoisia kuin koirat!

ellauri258.html on line 757: Jenkkipoliisit tappaa väkivaltaisesti yli tuhat heppua joka vuosi. Niistä neljännes on mustia. Nekke kysyy tietä poliisilta, poliisit tappaa miehen siitä hyvästä muina miehinä. Suomalaiset vartijat istuivat ärsyttävän  mielenhäiriöisen naisen kuoliaaxi. Israelin asemiehet ampuivat ison liudan filistealaisia, minkä joku kohta maxoi synagoogan luona samalla mitalla. Ampuja on jo neutraloitu happoastiaan. Onko ylikansoitetun maapallon ahdistetut rotat nyt jo käyneet toisiansa kurkkuihin vai onko tää vaan verenhimoisista klikkiuutisista syntynyttä näköharhaa? Varmaan vähän kumpaakin. Ruåzidemokraatit haluu kieltää ruåzalaisilta vappuilmapallot ja vappunenät. Sensijaan voisi tulla joku leibör dei jona saisi seurauxitta ampua kuokkavieraixi tulleita savunaamaisia notmiitä ja isonenäisiä mustakalloja.

ellauri258.html on line 783: Oikea vastaus: ELKÄÄ ANTAKO! Ikinä yhtään siimaa, millekään sosiaalivirkalijoille… Täällä ihan aikuisten oikeasti, ei uskota vieläkään sanojani eikä todisteitani. Neljäs piiri ja kolme käynyt täällä toteamassa kaiken olevan kunnossa ja vaan pietään valheellisesta/vääristelevästä huostaanottohakemusehdotuksesta kiinni, kovasti nämä yrittää asiakassuunnitelmaa vääntää miule ja sanoivat että voinko heille lähettää videon, nauroin kovaan ääneen että voi jumalauta. Pidättekö? Mitenkin? Tyhmänä minua, se on todistusaineistoa joka osoittaa teidän ahistelun/häirinnän joka taas aika varmasti kumoaa teidän ehdotuksen lopulta..

ellauri260.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri260.html on line 47:   Vanhoissa Maseissa oli joskus mustawiixinen majuri (puuttuu ylläolevasta kuvasta), mutta sen sukunimeä ei käytetty. Wikipedian mukaan se olisi Piippi. Never heard. Rotutietoinen ltn Molli tuli vasta loppupeleissä, puhumattakaan feministisestä vääp Reetta Räyhästä. Masista meni maku kun se petti Maisaa nti Söpön sylissä. Maisa oli ikäänkuin Liisa Karhunen, liian kiltti ja tylsä sarjakuvahahmoxi, eikä halunnut parrasvaloihin.  

ellauri260.html on line 54: Eri hulluuden lajit on apinan sopeutumien vikaan menneitä säätöjä kuin izeohjautuvan auton ohjelmoinnin vikatiloja. Skizofreniassa pään tekoälyn muurahaispesä alkaa rakentaa sivupesiä. Paranoia on pedoilta suojautumisen ja (eli?) tiimiin sopeutumisen  nyrjähdys. Autismi on  vastakkainen liikennettä häirizevä  omatoimisuuden ylilyönti. Mania ja depressio ovat palautejärjestelmän kalibrointivirheitä. Psykopatia ja narsismi menestyvän tiimikäytöxen ääriasentoja. Anturit syöttää vika-arvoja ja hyrysysy lähtee tangenttiin ajoradalta tai törmää näyteikkunaan.

ellauri260.html on line 62: Perspektivismi on Friedrich Nietzschen kehittämä filosofinen näkemys, jonka mukaan maailmaa ei voida havaita tai tuntea sellaisenaan, vaan aina vain jostakin näkökulmasta eli perspektiivistä. Tämä tarkoittaa sitä, että on aina olemassa useita mahdollisia käsitteellisiä skeemoja, tai perspektiivejä, jotka voivat määrittää totuus- tai arvoarvostelmat, joita teemme. Perspektivismin mukaisesti mitään katsantokantaa ei voida pitää ehdottomasti totena, mutta tästä ei seuraa, että kaikki katsantokannat olisivat yhtä päteviä. Mursuwiixiperspektiivi on vaihtoehtoisista totuuxista selkeästi terävin.

ellauri260.html on line 68:   Hervotonta perseilyä, täyttä tuubaa. Taas tätä Protagoraan homomensuuraa, Richard Rorty-pelleilyä. Totaalisen hanurista.

ellauri260.html on line 72: Ize asiassa personalism has nearly always been united to Biblical theism. Joku Von Balthasar suggests that “Without the biblical background personalism is inconceivable.” Mitä vittua, mihis se Bobrowin venäläinen personalismi unohtui?

ellauri260.html on line 78: "Der Personalismusta" käytti ensimmäisen kerran F. D. E. Schleiermacher (1768–1834) kirjassaan Über die Religion vuonna 1799. Amos Bronson Alcott, paljon tunnetumman Louisa M. Alcottin isä, Emersonin tuillaeläjä, näyttää olleen ensimmäinen amerikkalainen, joka käytti termiä ja kutsui sitä vuoden 1863 esseessä "opiksi, jonka mukaan maailman perimmäinen todellisuus on jumalallinen henkilö, joka ylläpitää maailmankaikkeutta jatkuvalla luovan tahdon teolla". Termin "amerikkalainen personalismi" loi Walt Whitman (1819–1892) esseessään "Personalism", joka julkaistiin The Galaxy -lehdessä toukokuussa 1868. Wilt Whatmanilla oli paljon omakohtaista kokemusta perseistä. Vuonna 1903 Charles Renouvier julkaisi teoksen Le Personnalisme, joka toi sanan myös ranskaksi. Sana "personalismi" ilmestyi ensimmäisen kerran tietosanakirjana Hastingsin uskonnon ja etiikan tietosanakirjan IX osassa vuonna 1915 Ralph T. Flewellingin artikkelissa.

ellauri260.html on line 80:   Albert C. Knudsonin (n.h.) mukaan personalismi on "yli kahden vuosituhannen älyllisen työn kypsä hedelmä, pyramidin huippu, jonka pohjan Platon ja Aristoteles asettivat". Personalistit oli tarkkana etteivät maininineet JHVHn nimeä ääneen näissä sepustuxissa, koko kusetus olisi mennyt siitä pilalle. Albert Cornelius Knudson (1873–1953) was a Christian theologian in the Methodist tradition, associated with Boston University and the school of liberal theology known as Boston personalism.

ellauri260.html on line 83: Karol Wojtyła kirjoitti, että Aquinas "tarjosi ainakin lähtökohdan personalismille yleensä". Boethius (n. 480–524) antoi jo varhain klassisen, perustavanlaatuisen ja puhtaasti filosofisen määritelmän, jonka personalistit edelleen hyväksyvät: "persona est naturae rationalis individua substantia". Edelleen: "Naturalia non sunt turpia." Kemia ei tunne likaa. Omne animal triste post coitum praeter gallum et mulierem.

ellauri260.html on line 91: Personalistit alkoi hälistä romantiikan jälkeisenä aikana. Impersonalistiset filosofiat hallitsivat valaistumista ja romantiikkaa panteismin ja idealismin rationalististen ja romanttisten muotojen muodossa Spinozasta Hegeliin. Tämän reaktion avainhenkilöitä olivat Friedrich Heinrich Jacobi (1743–1819), niin sanotun Pantheismusstreitin alullepanija 1780-luvulla, ja F. W. J. Schelling (1775–1854), joka myöhemmässä työssään hylkäsi varhaisten idealististen järjestelmiensä persoonattomat kannat.

ellauri260.html on line 105: Hyvin pahaa lääkettä! Vielä pahempaa oli tulossa:

ellauri260.html on line 109: Jeesuxen hyvää orjuutta vastaan hyökätään sekä oikealta että vasemmalta, onhan se keskustalaisuutta. Nouseva personalistinen filosofia kuitenkin hylkäsi persoonattomuuden paitsi idealistisen tai materialistisen determinismin ja kollektivismin muodossa, myös radikaalin individualismin muodossa, joka oli yhtä lailla modernin rationalismin ja romantiikan tuote ja joka esimerkiksi tiettyjen liberalismin ja anarkismin muotojen kautta oli ominaista myös yhdeksännelletoista vuosisadalle. Alusta alkaen personalismi julisti omalla tavallaan solidaarisuuden ja keskinäisen suhteen yhteisöllisiä arvoja. Vaatiessaan loukkaamatonta ihmisarvoa personalistit vastustivat utilitarismia, joka tekisi yhdestä ihmisestä vain "hyödyllisen" toiselle. Sosiaalisuus on kunnossa kunhan se tapahtuu seurakunnassa.

ellauri260.html on line 117: Personalisti Jean Lacroix oikeutetusti julisti leninismin lailla personalismin "anti-ideologiaksi". Myös Maritain kirjoitti personalismista "reaktioilmiönä" totalitarismin ja individualismin "kahta vastakkaista virhettä" vastaan. Ei, vanha pappispimitys ja tavixet lehterillä on oikea tapa edetä, tai pikemminkin olla menemättä mihinkään.

ellauri260.html on line 125: Mounierin työ herätti tärkeiden ranskalaisten ajattelijoiden, kuten Gabriel Marcelin, Denis de Rougemontin ja Jacques Maritainin, huomion, jotka tutkimuksensa, luentojensa ja kirjoitustensa kautta auttoivat kehittämään ranskalaista personalistista ajattelua. Maritain, joka työskenteli Mounierin kanssa useita vuosia, oli vastuussa ranskalaisen personalismin tuomisesta Yhdysvaltoihin. Sodan jälkeen Mounierin itsensä johtama eurooppalainen personalismi sopeutui liberaaliin demokratiaan ja suhtautui siihen kritiikittömämmin, ja Maritainilla oli rooli vuonna 1948 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen laatimisessa. Paha haxahdus!

ellauri260.html on line 130: Fenomenologit tunnistivat intuition kuvauskohteet asioiden olemuksiksi, ihanteellisiksi esineiksi ja tarkoituksellisuuden ja tietoisuuden rakenteiksi. Näin tehdessään he pyrkivät voittamaan Kantin typerän noumenon/ilmiön kahtiajaon sekä positivismin ja nominalismin virheet.

ellauri260.html on line 133: Ahaa, Lublinissa oli Lublinin katolinen yliopisto ja taikurina paavi! Opiskeltuaan Husserlin kanssa Roman Ingarden vei fenomenologian ja kiinnostuksen personalistisiin aiheisiin takaisin kotimaahansa Puolaan 1940 -luvun alussa, ja siellä hän tapasi nuoren papin nimeltä Karol Wojtyła, jota hän kannusti lukemaan Max Scheler (Husserlin oppipoika, joka lipsui personistixi.)

ellauri260.html on line 135: Paavinakin Johannes Paavali Kakkoineen peräänkuulutti "teologista uudistumista, joka perustuu miehen personalistiseen luonteeseen".

ellauri260.html on line 149: Termiä "personalismi" on sovellettu esimerkiksi varhaiseen buddhalaiseen koulukuntaan nimeltä puggalavada, joka ottaa positiivisesti kantaa yksilöllisen itsen identiteettiin ja jatkuvuuteen, eroten siitä, mitä perinteisesti on pidetty Theravada-buddhalaisuuden ortodoksiana. Muita versioita näistä asemista löytyy myöhemmin joistakin Mahayana-ajattelun virtauksista. Mutta aika hikistä.

ellauri260.html on line 151: Mukavampia yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin Vedantasta. Vishishtadvaita (pätevä ei-dualismi) -koulu kääntyi Advaitan radikaalia ei-dualismia vastaan ja vaati paitsi sitä, mitä tämän koulun ja myöhempien koulujen edustajien englanninkielisissä teoksissa, jotka ovat samalla tavalla kriittisiä advaitaa kohtaan, kutsutaan usein nimenomaisesti henkilökohtaiseksi käsitykseksi brahmanista tai absoluuttisesta, mutta myös henkilökohtaisesta ymmärryksestä yksittäisistä olennoista, jotka on suunniteltu fragmentaarisiksi itseksi (jivatmas), jotka ovat "osia" - samalla yksi ja erilliset muutokset - Brahmanista. Koska intialaisen ajattelun erilaiset klassiset darshanat eivät ole täysin eristettyjä ja saavat vaikutteita toisiltaan, Samkhya -ajattelun elementtejä otetaan myös henkilökohtaiseen Vedantaan, samoin kuin joogan ja perinteisen hindulaisen pyhien kirjoitusten perinnön elementtejä. Juuri pysyvän itsensä, atmanin, opetuksen selkeys, perinteinen ensisijaisuus ja perusluonne Vedantassa ja etenkin advaitaa kritisoivissa kouluissa tekevät tästä personalismista kivemmän kuin puggalavadanin buddhalaisuudessa. Valitettavasti vaan näiltä hinduilta puuttuu tää ruumiin ylösnousemus.

ellauri260.html on line 155: Vaikka sen humanistinen suuntautuminen on sopusoinnussa personalismin kanssa, kungfutselaisuus on valitettavasti enemmän huolissaan todellisen ihmisyyden ja herrasmiesyyden yleisten ihanteiden käytännön saavuttamisesta, sellaisina kuin ne ymmärretään perinteisessä Kiinassa, kuin henkilökohtaisesta yksilöllisyydestä ja ainutlaatuisuudesta, jota länsimaiset personalistit korostavat liittyvän yleismaailmallisten ja taloudellisten liberaalien arvojen todelliseen ymmärtämiseen ja vahvistamiseen ja usein jopa erottamattomana siitä.

ellauri260.html on line 161: Thus, in the words of Jacques Maritain: “Whenever we say that man is a person, we mean that he is more than a mere parcel of matter, more than an individual element in nature, such as is an atom, a blade of grass, a fly or an elephant…Man is an animal and an individual, but unlike other animals or individuals.”

ellauri260.html on line 171: Juutalainen Buber lasketaan personalistixi koska sen mielestä 1-2 persoonat on ihan eri asia kuin 3. Paikalla olijasta (paizi lapsesta) ei ole kohteliasta käyttää kolmatta persoonaa (poikaystävästä voi käyttää sanaa "toi", ja koirosta "hän").

ellauri260.html on line 173:   Syytä käydä vilkaisemassa myös inhaa Peter Singeriä, joka ilmoittautuu personalistixi.

ellauri260.html on line 175: En philosophie, parler d'être humain, en lieu et place du terme générique d'« homme », c'est emprunter la voie qui tente de répondre à « la question centrale en toute anthropologie telle qu'elle a été formulée par Emmanuel Kant, dans le sens où il se la posait, « Qu'est-ce que l'homme ? » « Was ist der Mensch? « Ach, Mensch, sanoivat saxalaiset turistit kun Aavasaxalla juhannuxena satoi lunta. Heidegger écrivait die Geschichte des Seins (la histoire des seins). Aber er war ein Naziteufel. Dans l'esprit de la philosophie kantienne, l'homme doit être vu comme une fin en soi et non comme un moyen, comme les autres animaux. Jacques Maritain a été avant tout un immense philosophe catholique, l'un de ceux qui a le plus contribué à faire revivre saint Thomas d'Aquin et son cheval.

ellauri260.html on line 184: Sen teoxista on mainittava palkinnon jälkeen suomennettu Elämän tarkoitus ja arvo. (Der Sinn und Wert des Lebens, 1908.), esikoisromaani Der Kampf um einen geistigen Lebensinhalt (1896) sekä dynypalkintoa parhaiten motivoiva vaikka postuumi Der Sozialismus und seine Lebensgestaltung (1920).

ellauri260.html on line 189:   The Nobel Prize in Literature 1908 was awarded to Rudolf Christoph Eucken "in recognition of his earnest search for truth, his penetrating power of thought, his wide range of vision, and the warmth and strength in presentation with which in his numerous works he has vindicated and developed an idealistic philosophy of life".

ellauri260.html on line 197: Vaikutukset: Aristoteles, Aquino, Teichmüller, Lotze, Trendelenburg. Vaikutettu: Max Scheler, W. R. Boyce Gibson, Abel J. Jones, Evelyn Bilbo and Frodo Underhill. Ei nää ole kummosia, olikohan Rudi vähän sivuraiteella? Merkittäviä ideoita olivat poliittinen aktivismi ja Todellinen. Todella. Indeed, kuten sanoo Midsummerin murhien tyhjänaamainen vanha poliiisi todistajan laskiessa luikuria läpi hampaitten.  

ellauri260.html on line 201: Der Erfurter Parteitag wurde vom 14. Oktober bis 20. Oktober 1891 von der Sozialdemokratischen Partei Deutschlands (SPD) im Erfurter Kaisersaal abgehalten. Das hier verabschiedete Programm wird Erfurter Programm genannt. Das als Erfurter Programm bekannt gewordene Parteiprogramm fand nach den reformistischen Ansätzen des Gothaer Programms (1875) in Teilen wieder zur marxistischen Theorie und Lehre zurück und kehrte von den Lasalle'schen Inhalten des Gothaer Programms vollständig ab. So erklärte Karl Kautsky selbst, er habe für den theoretischen Part Teile von Marx' Kapital zusammengefasst. Die von ihm erwähnten Teile beziehen sich höchstwahrscheinlich auf den Abschnitt Geschichtliche Tendenzen der kapitalistischen Akkumulation. Im krassen Gegensatz zu Marx enthielt das Programm jedoch keine expliziten Forderungen nach einer proletarischen Revolution.

ellauri260.html on line 203:   Eucken väitteli klassisen filologian ja antiikin historian tohtoriksi Göttingenin yliopistossa vuonna 1866 väitöskirjalla De Aristotelis dicendi ratione.  Hänen mielensä suuntautui kuitenkin ehdottomasti teologian filosofiseen puoleen. Vuonna 1871, työskenneltyään viiden vuoden maaseutukierroxen opettajana Husumissa, Berliinissä ja Frankfurtissa, hänet nimitettiin filosofian professoriksi Baselin yliopistoon Sveitsiin toisen entisen opettajansa seuraajaksi Göttingenissä, heteronormaalin Gustav Teichmüllerin, ja päihitti Teichmüller-bändärin Friedrich Nietzschen kilpailussa asemasta. Hahaa mursuwiixi Atman-koirinesi, jäit kakkosexi mitättömälle partapozolle!

ellauri260.html on line 205: Gustav Teichmüller (November 19, 1832 – May 22, 1888) is considered a philosopher of the idealist school and a founder of Russian personalism. His ideas were shaped by his teachers Lotze and J. F. Herbart, who in turn were influenced by G. W. von Leibniz. Some scholars describe Teichmüller's personalism as a version of neo-Leibnizianism. His doctrines have also been referred to as constituting a variant of Christian personalism that is in opposition to both positivism and evolutionism as well as traditional Platonism. Teichmüller's philosophy has influenced Nietzsche and this link has been explored by scholars such as Hermann Nohl, who traced Teichmüller's Die wirkliche und die scheinbare Welt, 1882, as the source of the latter's perspectivism. Teichmüller also influenced the Russian thinkers A. A. Kozlov, I.F. Oze, and E. A. Bobrov. Teichmüller nai virolaisen maanomistajan tyttären ja tapettuaan sen 20-vuotiaana lapsivuoteeseen, sen siskon, ja kuoli lopulta ize Tartossa pyylevänä patruunana.

ellauri260.html on line 211:   Hän väitti (vastoin varhaisbuddhismin ja bolshevismin anatman-kantoja) että ihmisillä on sielu ja että he ovat siksi luonnon ja hengen risteyksessä. Hän uskoi, että ihmisten pitäisi voittaa ei-hengellinen luontonsa jatkuvasti pyrkimällä tuhoamaan hengetöntä luontoa, toinen hänen eettisen aktiivisuutensa ja elämän tarkoituksensa (EFK) näkökohta.

ellauri260.html on line 215: Ordoliberalismi on saksalainen muunnelma taloudellisesta liberalismista, joka korostaa hallituksen tarvetta varmistaa, että vapaat markkinat tuottavat tuloksia, jotka ovat lähellä sen teoreettista potentiaalia, mutta eivät puolusta hyvinvointivaltiota. Ordoliberaalisista ihanteista tuli perusta toisen maailmansodan jälkeisen Saksan sosiaalisen markkinatalouden ja sitä seuranneen Wirtschaftswunderin luomiselle. Sanan "ordoliberalismi" (saksa : Ordoliberalismus) loi vuonna 1950 Super Hero Moeller, ja se viittaa akateemiseen aikakauslehteen ORDO.

ellauri260.html on line 217:   It is a strange situation to see ancient wisdom join hands with the advancing present: to find permanent hopes of human nature shooting through the stormy agitation of the day. Our starting point is the problem of the physical maintenance man that Matti Keijola tried to solve with artificial intelligence.

ellauri260.html on line 221:   Rudin tiivistetty maailmanhistoria teoxen Socialism: an analysis alussa on lepertelevästä tyylistään huolimatta pääpiirteissään oikea. 1700-luvulla alkoi teollinen vallankumous jonka siivellä tuli humanismi ja tiedeuskovaisuus ja porvarillinen vallankumous.  Kaikki muut vallankumouxet on menneet ennen pitkää perseelleen, mutta kökkäreitä ei mikään näytä pysäyttävän. "Man," says Herder, " has no nobler word to apply to himself than what he himself is: Termitaffe." Rudin kirjan anglosaxinsi Joe McCabe, brittien Timo Airaxinen, ateisti skeptikko ja izeoikeutettu eetikko, mutta silti punastumaton porvari. Timo on tosin Joosea selkeästi läskimpi. 

ellauri260.html on line 223: Joseph Martin McCabe (12 November 1867 – 10 January 1955) was an English writer and speaker on freethought (vapaa-ajattelija), after having been a Roman Catholic priest earlier in his life. He was "one of the great mouthpieces of freethought in England". Becoming a critic of the Catholic Church, McCabe joined groups such as the Rationalist Association and the National Secular Society. He criticised Christianity from a rationalist perspective, but also was involved in the South Place Ethical Society which grew out of dissenting Protestantism and was a precursor of modern secular humanism. William Ferguson wrote of him: "He was bitterly anti-Catholic but also actively undermined religious faith in general." McCabe was also an advocate of women's rights and worked with Mrs. Pankhurst and Mrs. Wolstenholme-Elmy on speeches favoring giving British women the right to vote. McCabe is also known for his inclusion in, and irritation at, G. K. Chesterton's funny book Heretics. Funny is the opposite of not funny, nothing else, defended Chesterton. He should know. In 1920 McCabe publicly debated the Spiritualist Arthur Conan Doyle on the claims of Spiritualism at Queen's Hall in London. Various scientists such as William Crookes and Cesare Lombroso had been duped into believing Spiritualism by mediumship tricks. 

ellauri260.html on line 225: But now let us return to the problem! "Vapauden ongelma", no less! The problem of the hard struggle for life. The first improvement that individuals obtained in this regard was when they came together in social groups, or teams. They now had some protection against both the terrors of nature and the menace of their enemies, other moneky teams. It was religions which first inspired them with a sense of task and duty ; and gradually religion and morality, especially morality in its social aspect, entered into close combination and completed each other.

ellauri260.html on line 227:     Adam Smith's picture of laissez-faire was thoroughly optimistic. In the unrestricted competition of individuals and nations Smith saw an immeasurable gain in freedom and power. The interests of all seemed to him to unite in a complete harmony, and to guarantee a steady progress of the whole. He thought of the whole as well as the individuals, but the entire collective condition seemed to him to be best promoted when it was left to the activities of the most deserving individuals. While earlier ages had talked of a religious, scientific, or artistic type of life, we now have, added to these, if not placed higher than they, an economic type. (Eikös kauppiassääty ollut mukana myös hindujen luonnetyypeissä? Tosin ei kärjessä kuten Smithillä, Intiassa siellä rellestivät brahmiinit.)

ellauri260.html on line 229:   German philosophy did a great deal by way of deepening the ideas of men. In particular its starting from the whole instead of the individual, and its idea of movement advancing in virtue of its own forces, had a great influence on every section of social life. But the economic problem, and on this account the general social movement was directed by Lassalle, and still more by Marx, into far too narrow a path, and the Socialist ideal was conceived in too partisan a sense. The chief aim was to bring about a collective ownership of the means of production and " socialise " all property, and to recognise in the class-war a lever for the over- throw of the existing political conditions. It was thus that the Socialist movement captured the thoughts and sentiments of great masses of people. 

ellauri260.html on line 231:     Ferdinand Lassalle (geboren am 11. April 1825 in Breslau als Ferdinand Johann Gottlieb Lassal; gestorben am 31. August 1864 in Carouge) war Schriftsteller, sozialistischer Politiker im Deutschen Bund und einer der Wortführer der frühen deutschen Arbeiterbewegung. Ferdinand Lassalle war Sohn des wohlhabenden jüdischen Seidenhändlers Heyman Lassal (auch „Loslauer“ genannt, 1791–1862). Sein Bruder Rochus starb im Alter von drei Jahren an Schwindsucht. Seine Schwester Friederike heiratete den Kaufmann Ferdinand Friedland. 

ellauri260.html on line 233: Lassalle kuoli kaxintaistelussa, johon se haastoi erään Helenen isän joka ei halunnut päästää Lassallea naimisiin Helenen kanssa. Helenen isä antoi homman romanialaiselle pajarille, dem rumänischen Bojaren Janko von Racowitza (Iancu Racoviţă), ein Mitglied des Corps Neoborussia-Berlin. Pajari harjoitteli ampumista aamupäivällä ja ampui sitten Lassallea kruununkalleuxiin. Siihen päättyi vallankumouxellisen tie. Wenige Wochen vor seinem Tod hatte Lassalle bereits Bilanz gezogen:

ellauri260.html on line 235:     „Ich habe die Inventur meines Lebens gemacht. Es war groß, brav, wacker, tapfer und glänzend genug. Eine künftige Zeit wird mir gerecht zu werden wissen.“

ellauri260.html on line 239: Köpfe der frühen deutschen Arbeiterbewegung: August Bebel, Wilhelm Liebknecht (oben), Karl Marx (Mitte), Carl Wilhelm Tölcke, Ferdinand Lassalle (unten) Minnekäs Kautsky on jäänyt? Ehkä se ei ole varhainen.

ellauri260.html on line 241: Karl Johann Kautsky (18. lokakuuta 1854 Praha, Itävallan keisarikunta – 17. lokakuuta 1938 Amsterdam, Alankomaat) oli itävaltalais-tšekkiläinen sosiaalidemokratiaa ja marxismia harhaanjohtava teoreetikko. Hän toimitti roskalaatikkoon Karl Marxin kriittisen kansantaloustieteellisen teoksen Pääoman neljännen osan.

ellauri260.html on line 243: Kautsky oli juutalainen. Prahalaissyntyinen Kautsky opiskeli historiaa ja filosofiaa Wienin yliopistossa vuodesta 1874 ja liittyi Itävallan sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen (SDAPÖ) vuonna 1875. Vuodet 1885–1890 hän asui Lontoossa, ystävystyi Friedrich Engelsin kanssa ja toimi tämän yksityissihteerinä. Vuonna 1891 hän laati Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) Erfurtin ohjelman August Bebelin ja Eduard Bernsteinin kanssa.

ellauri260.html on line 255:     We must, however, bear in mind that the main idea of Socialism goes far beyond the conception of Marx ; that it may be realised in many different ways, and that under one common head it embraces all sorts of opposite opinions and divergences. If we leave out the embarrassing collective ownership part, we can still keep totalitarianism and corporativism and get to another great idea in German thought: national socialism! Sorry, oops, that was ahistorical of me, let me rephrase that.

ellauri260.html on line 256: What I meant are the "unqualified submission of individuals to the social collectivity" and the "treatment of the economic task as the chief business of life" parts.     

ellauri260.html on line 258: Apart from economic matters and (admittedly superfluous) democratization, there is zealous effort, which we may call statism, sorry, anachronism, let's call it Politism, to enlarge the power and the province of States as far as possible. Very bad! In addition, we lost theocracy, the collective order that had an undisputed superiority, and gave meaning and purpose to human life. In the course of modern times this job has passed more and more to the side of the deserving individuals. Metaphysics was succeeded by psychology, and religion by entertainment.

ellauri260.html on line 260:       The denial of the Heavenly Dad had its various stages. Positivism was one of the mildest types, they just put the cosmic problem aside. More drastic was the radical German philosophy, particularly Neo-Hegelianism. The leader was Ludwig Feuerbach, who won large numbers of adherents by the definiteness of his statements and the glow of his eloquence. Religion, like everything supersensual, seemed to him "outworn." Engels, who was an ardent follower of Feuerbach, said : " We have done with God." NIetzsche, my competitor for Religion seemed to Feuerbach an illegitimate extension to the whole scheme of things of man's ideas and aspirations : a mischievous illusion which weakened the power of men and distracted them from their proper aims. His ideas are easily gathered from these words of his : " God was my first, reason my second, man my third and final thought."

ellauri260.html on line 264:   We have an experiment on the grandest possible lines in humanity and conducted by it. It puts a decisive question, and it demands either Yes or No. It is only the experience of the collective life that can show whether the answer which Socialism gives meets the whole reality of human nature ; for here it is not simply a question of mere theories and types of life, however well they may be constructed, but of actual vital developments.

ellauri260.html on line 268:       The further course of this essay will show that a sympathetic study does not imply assent, but we must insist that to condemn a thing without understanding it is useless. On the plus side, the ancient truth, that man is a social animal (£,(oov ttoXltlkov, animal sociale, termiittiapina), is now for the first time fully appreciated. On the minus side, 'Good' is now merely something that promotes the good of society ; it coincides with "useful" in the social sense. "True" is what has results in the social order and ensures its assent. There is no longer any room for the old conceptions of things that are good and true in themselves!  

ellauri260.html on line 274: No Leopardit on kyllä nopeita, ja niissä on hyvät saxalaiset pikatykit jotka ampuvat tuhansia laukauxia minuutissa ryssän asemiin.   

ellauri260.html on line 276:       The claim of equality, or of the equal treatment of all who contribute to life, is based upon the conviction that inequality means injustice, but that is just bullshit, ain't it?

ellauri260.html on line 280: In the course of history it was at first religion that assailed inequality. From the common relation of all men to God, the fount of all life, it concluded that all men were equal. We need quote only the pregnant words of Luther : " Though we are never equal before the world, yet are we all equal before God, children of Adam, creatures of God ; and every man is of the same value as any other, if only behind the stone."       

ellauri260.html on line 284: Religion created a place in which antagonisms disappeared — but it saw no injustice in inequality. In this it was moved by its confident expectation of happiness in the next world, in which there would be no distinctions ; in fact, the poor and oppressed seemed to be entitled to the highest places. Modern Socialism, however, finds no consolation in that doctrine. It is not satisfied with an equality in hope and expectation. 

ellauri260.html on line 286:   Olikohan Cartesius ihan vilpitön kun se sanoi että kaikille on annettu järkeä samalla kauhalla, ja sixi kaikki ovat tasa-arvoisia noin periaatteessa? Kai sekin sentään oli huomannut että jotkut ovat teräviä (esim juutalaiset) ja jotkut aivan pönttöjä? Jos tasa-arvoisuuden siihen perustaa, se johtaa vaan tähän laissez faire malliin eli meritokratiaan.

ellauri260.html on line 288: French Revolution declared that all men were equal, but it made equality consist essentially in awarding the same formal rights to every individual, including the right to develop by his own powers ; the actual inequality of individuals was not disputed. But the idea in its positive form demanded the complete and unreserved equality of all individuals. All inequality it regarded as unjust, as a mere consequence of external circum- stances, especially property and education. It was to be abolished by every possible means, and an absolute equality was to be established. During the French Revolution the Gironde held the negative, the Mountain the positive, conception of equality. The final issue of the positive movement was pure Communism (Babeuf). It was soon forcibly suppressed.

ellauri260.html on line 290: As a man derives his importance from the fact that he belongs to humanity, all division into classes must cease. The ideal is a class-less social order. This leads to a determination to lessen the differences between men as much as possible, if not to obliterate them altogether. This is done in the life of the State, in education, and in the suffrage. The idea of equality becomes a superior standard of value. It compels us to avoid everything that places one man above another, and so lowers a man, not only in the sight of others, but in his own estimation.       

ellauri260.html on line 294:       New York is the city of million- aires, and their number increases steadily ; but it has also been established on medical authority in New York that in the year 1914 five per cent, of the children examined were underfed, and that by the year 1919 the proportion had risen to nineteen per cent. Surely such figures give ground for reflection !

ellauri260.html on line 302:     No sehän se toimii vieläkin parhaiten, koska apinat ei ole sentään niin termiittejä vielä, että paiskisivat ilmaisexi töitä toisten puolesta. Jopa volttikuskikin luulee olevansa joku vitun izeyrittäjä kun se ei saa sosiaalivakuutusta eikä palkkaa siltä ajalta kun se ei ole pyörän satulassa räntäsateessa. Ajattelee vielä että vittu sehän tässä juuri onkin hienoa, saa valita omat työaikansa, vaikka olla syömättä ja nukkumatta jos mieli tekee. Niinkuin nähtävästi tekee rikospoliisitkin. Känny soi ja eiku menoxi. 

ellauri260.html on line 304: Under the lead of factory technology, the individual worker became defenceless, as its vast industrial aggregations robbed him of his independence, while capital obtained an appalling power and forced him to serve the designs of others. He became simply a piece of merchandise, the value of which was settled by the market. Thus the race drifted into a sharp antithesis of " labour and capital," and the two soon proved irreconcilable enemies.    

ellauri260.html on line 306:   Juu tää oli pahaa politiikkaa: kun työläisten keskinäinen kilpailu oli poistettu, syntyi ilkeää solidaarisuutta, kun kukaan ei voinut salaa parannella asemiaan toisten kustannuxella. Onnexi jälkiteollinen palveluyhteiskunta on tämän haitan lähes poistanut, kun ei enää ole noita pahanhajuisten työläisten kansoittamia tehdashalleja, ainakaan täällä lännessä, idän hikipajat hoitakoot asiat omilla keinoillaan (kaikki 1800-luvun tehtaista tuttuja). Sensijaan on sen seitsemää palvelutuotetta, kokit, kampaajat, peeteet, feissarit, juontajat jne jne,  jossa tyypit heiluu tazkoissa ja kilpailevat keskenään niin maan perkeleesti joka sentistä.

ellauri260.html on line 310: Neither individual nor community must make concern about material things its chief business. The indefinite craving of the individual is a lower impulse that must be checked in every way, and all hunting after money for its own sake must be branded a danger- ous aberration. And as this ideal regards economic activity merely as a means to higher ends, it does not bring the two together in one whole and cannot recognise any particular economic legislation  

ellauri260.html on line 314: During early Christians, the teaching of Aristotle remained the chief guide, and his attack upon usury was transplanted into Christian soil by Lactantius. The chief concern was now the soul ; material possessions were deemed to be of much inferior value. There was much in this (the ban on usury)  that restricted and caused a decay of economic life. It was divided into particular transactions which had no common aim. Labour was confined within narrow channels, and had very limited aims, so that production on a large scale ceased, and great wealth became impossible. Oh fuck. The mainspring of trade was individual covetousness, and this was enough of itself to restrict the full recognition of economic activity all through the middle ages.  

ellauri260.html on line 316:   With the huge influx of gold and other valuable loot from the colonies (called the Renaissance), they ceased to be regarded as mere means and incidental things, and getting filth rich became again the goal (as it had been during the Roman empire as well, and the Greeks, by the way, whatever Aristotle may have said.)

ellauri260.html on line 317:   Hitherto the beautiful had been considered far superior to the useful, but the useful is now cleansed of the stain that it was supposed to have ; it is ennobled and becomes a spur to action. The beautiful got to be what it always is, a luxury available to those who have the means. Engels olis sevverran oikeassa että "it is not ideas, as independent forces, but the vital interests of business life, which control the whole." Rikastuminen ei ole keino vaan päämäärä, ainoa että sosialismissa se jaettaisiin koko porukalle eikä kökkäreille yxinään. 

ellauri260.html on line 321:   Tähän päättyy Euckenin aristotelesmäinen sozein ta phainomena. Aletaanko kohta jo lähestyä Euckenin "praktillista idealismia"! Ettei se sunkaan ole samaa pukinsorkkaa kuin William Jamesin "Will to Believe". Eli kristinopilla kevyesti siveltyä ahnasta laissez fairea? T equals T in the present time. Tuo nyt on tuota. Eli nyt alkaa CHAPTER III.

ellauri260.html on line 323: So far we have allowed the Socialist ideal to speak for itself and to instruct us as to its aims. That is the only way to understand properly both its affirmation and its negation. We have now to form our own opinion on it, and to take up a clear position in regard to what we have seen.  

ellauri260.html on line 325: Mä veikkaan että Eucken pyrkii todistamaan, kuten Calle ja Pirkko takavuosina, että olishan se sosialismi teoriassa hieno asia, mutta apinat nyt vaan on niin pahoja, että parempi antaa niiden mellastaa vapaana ulkosalla ja ottaa erää toisistaan ihan vapaasti, sisätiloissa ne vaan roikkuis lampussa ja paskantaisi pöydälle.

ellauri260.html on line 329:     The distinction between nature and spirit, existence and a world of action, is of the essential structure of life. Human life seems to drift into a fierce struggle against itself. How shall we extricate ourselves from this contradiction?

ellauri260.html on line 331: WTF, lue Darwinia, senkin nincompoop. Mutta ei, Eucken tekee tutun kolmiloikan teodikeasta pyhään kolminaisuuteen. Kaikki sekaannuxet oikaistaan haudan tuolla puolen. 

ellauri260.html on line 333:     This profound confusion shows that our human manner of life is not the whole of reality, but a special category of it in a special condition. It must be related to something larger, and only in virtue of this can it possess any meaning and derive the necessary power. Religion adopts this way. It leads beyond a special province to a new stage of life ; a stage that transcends these contradictions and opens out new contents and new forces. Hence the whole of reality which is accessible to men falls into three stages : a fundamental stage, a stage of conflict, and a stage of victorious spirituality. It is this last which alone furnishes human life with its indispensable support and an indisputable goal.

ellauri260.html on line 339:       This is done in two ways : by the construction of a personality superior to and embracing the world and by the opening of a kingdom of God which essentially transcends the entire political and social order. In order to buy any of this, a man has to be content with figures of speech and suggestions, and the heart needs a heroism that confidentlv sustains its affirmation in spite of all contradiction.

ellauri260.html on line 343:   Aika striking miten tähän asti suht ymmärrettävä Eucken änkyttää tässä kolmannessa luvussa. Eihän tässä ole enää päätä eikä häntääkään. Onxtää jotain salakieltä vai, eufemismia?  Onkohan luku IV selvempää ja tutunomaisempaa sosialismin nakerrusta? Siihen viittaisi se että seuraavassa luvussa on paljon jonkun sosialistin siihen tuhertamia reunahuomautuxia ja kysäreitä.

ellauri260.html on line 347:   Eikä ihmekään, Eucken ei ole parhaimmillaan tässäkään luvussa. Jos oikein koitan ymmärtää, mitä se sepustaa, niin jotain sellasta että tämmönen spirituaalinen ihminen on peliteoreettinen, mitä sosialisti ei ole, se luulee vaan että apinat surraavat yhdessä kuin jotkut kellonrattaat, vaikka oikeasti koko homma pelittää vaan jos joka iikka on pelilaudalla pelaajana eikä prinssi Harryn ampumana shakkipiisinä. Mixi näin, ja millä lailla laissez faire on tässä etevämpi. se jää kyllä hämäräxi.

ellauri260.html on line 349: Socialism wants to create a structure which is superior to the individuals, and all its wishes and hopes are centred in this, but what it constructs can never be more than a bringing together of separate elements without any inner connection. It thus comes to be divided in its own body. Its ideal of the whole demands a world of action, and puts in on the lines of self-direction and spirit ; but in its actual development it imitates the mere contiguity of the material world and is bound up with it. The consequence is that it contains several different ideals of life which are not reconciled with each other. Even the happiness it offers is marred by this division. The whole body is to be as happy as possible ;  but what is the nature of the happiness if in the end it means merely the welfare of individuals, if it does not evolve a realm of goodness and truth out of the turmoil of interests and enable human nature to participate in it ? Quantity, it seems, is to replace quality ; but is that done so easily ? Do we not find ourselves in entirely different worlds ? Socialism wants a community, but can only attain a comradeship. It can find stones for the building and stimulate people to work ; but it cannot either design or create the entire structure.

ellauri260.html on line 351:   Sori vaan, mutta mä en näe tässä mitään järkeä. Tai hei, ehkä Eucken tarkoittaa, että noi rattaat eivät saa tehdä omia suunnitelmia, vaan joutuvat noudattamaan vaan yhteistä 5-vuotissuunnitelmaa? Että ne eivät ole onnellisia ellei ne saa edes varastaa työmaalta jotain työkaluja tai peddlata mustan pörssin nailonsukkia pimeällä kadulla? Ehkä se on juuri se. Eli keskusjohtoisesti ei saada joka iikkaa pelaamaan omaa peliä samalla kooperatiivisesti tarkastellen kokonaisuutta. Ainakin näin Eucken otaxuu. Sevverran siinä toki on perääkin, ettei datateknisesti ole mahdollista ohjastaa koko murkkupesää Putinin toimistosta käsin, sille voidaan vaan tehdä rataverkko valmiixi ja sitten panna lemmingsit ruxuttamaan. Se pätee mistä tahansa isosta verkostosta, se ei ole politiikkaa vaan kombinatoriikkaa.

ellauri260.html on line 353: It wishes to bind men together more closely and make an end of all gulfs between them, but as it builds only from without, not from within, and has no higher life to offer, the individuals will inevitably diverge more and more from each other. Any one of them may impose his conception of life upon the others. There will be an increasing dispersion until in the end some force brings the situation to a close. What is the use of a dictatorship when there is no supreme dictator ?    

ellauri260.html on line 357:   Eli siis Euckenin miälestä ennen oli paremmin kuin apinalle kerrottiin että se on osa jotain sitä isompaa, vaikka jotain taivaanvahvuutta, kun taas nää humanistit näkevät maapallossa vaan apinalle luontopalveluja tarjoavan ympäristön jota se saa mielin määrin raiskata. Sit nää Kant ja sen perässäjuoxijat saxalaiset idealistit peukuttivat sitä vanhaa vaihtoehtoa että koko maailma on vaan solipsistin aivokummitus, mutta eihän sekään pelittänyt sen paremmin kuin noi entiset hullutuxet. Mixei porukat vaan tunnusta kuin pienipäisen Helmin äiti että apina on vaan osa luontoa, eikä edes arvokaskaan osa sitä, vieraslaji pikemminkin, kun ei osaa pitää kurissa lajin kasvukäyriä.

ellauri260.html on line 361:     Even the finer type of comfort and enjoyment will, in a detached subject, turn into an inward emptiness, which in the long run will prove less tolerable than care and want, struggle and pain. Ancient Epicureanism showed this two thousand years ago, and Socialistic Epicureanism will show the same thing.

ellauri260.html on line 363:     To meet this intolerable emptiness men turned to work, in order to derive from it a worthy aim for their lives. The nineteenth century in particular produced a fine and very successful idealism of work in this sense. With a feverish exaltation of all its forces and a concentration of all its interests it brought the whole of life into subjection to work, but its very success made its defects' clear to everybody, and awakened fresh concern - about the soul. That put wind into the sails ' of Socialism, but, as it recognised no soul beyond one's subjective experience, it could give man as, a whole no purpose and no substance.

ellauri260.html on line 367: The men of earlier times started from the world as a whole, and life was thus deprived of its full freedom and originality ; we of modern times started from freedom and originality, and our life had no firm substance or settled truth. It threatened continually to fall into the merely subjective and personal. We have now to bring freedom and truth closer together.     

ellauri260.html on line 370: Rudolf ei ole mikään humanismin kannattaja, sen mielestä humanismi on perustavasti päin persettä koska jumala on pantu piharuokintaan. No siitä ei voi antaa Rudolfille täysiä pisteitä, sillä johtopäätöxet ei muutu mixikään. Ei nää sen "jumalaiset" arvot ole yhtään kummempia, sitä suuremmalla syylllä 1/2-henkiapinat on sen mielestä oikeutettuja muiden elollisten suhteen etuiluun. Sen pitäis panna kiinni iso turpansa ja syödä vaikka ize izensä kuten viisaasti tekivät susi, kettu ja kezu. 

ellauri260.html on line 372: The last term of the errors of the Socialists is the humanitarian idealism which pervades the whole ideal. It treats man as a superior value, and it wants to direct every effort toward him ; but it can find no basis for this value. It falls into the contradiction of treating man as a mere piece of reality and transferring to this piece of the world that appreciation which belongs only to a standard of value. Let us rather have a firm faith in the spiritual and divine in human nature, and not this blind belief in man´s ordinary self. 

ellauri260.html on line 376:     Inward compulsion, the inner joy and uplift, the power of self-preservation, so that the soul be moved to grasp it, and turn it into original and constructive activity, that sufficiently rouses man from his lethargy and stagnation. It places before the soul no inexorable " Either — Or."

ellauri260.html on line 378:   Ai jaha, heitetään siis vähän kyssäselkä Sööreniä peliin loppupeleissä. Joko nyt tuli loppuvizit:

ellauri260.html on line 380: There is, in fact, to-day over wide areas of life a positive dislike of man, a taedium generis humani, as it was called in the last days of the ancient world. We have at one and the same time the evil of overpopulation, the concentration of men in cities, the economic struggle, and so on. We have not space enough. One man is the enemy of another. Above all our particular questions we feel the power over men of the trivial, the common, the evil. The idea of Superman Tattoo occurred to some ; but can thought alone get over realities and their power ? So the human problem finds us involved in a terrible complication, and the Socialist ideal cannot extricate us. The situation would be hopeless if there were not higher forces working in man, making more of him, unsealing old and new springs of life to him. At present, however, we are merely searching, but I bet I am on the right track here.

ellauri260.html on line 384:   Aika törkeetä että Eucken kehtaa väittää sosialisteja historiattomixi. Koko opinkappaleen nimikin on historiallinen marxismi. Ize Rudi koittaa sumuttaa historian kulkua, laittaa historian sijaan tradition, vitun konservatiivi. Rudin mielestä historian jatkuvuuden takaa kansallinen armeija sekä kansallinen hallintokoneisto. Varmaan kansallinen poliisi ja yxityiset vartijayrityxet sietää vielä mainita. Nää mekanismit ruumiintarkastavat alhaisemmat impulssit ja vapauttavat miehen ohikiitävien hetkien ja vaihtelevien tunnelmien hallinnasta. Ne ovat todellisia elämänvoimia, ne ylläpitää tärkeitä fiktiivisiä tunteita, kuten kunnia, urheus, omistautuminen, lojaalisuus ja lahjomattomuus. A nation that disowns its power structure must disown its own nature, deny itself. It is, in a word, a miserable nation. A big LOL kuule Ruudolffi, puhanenäinen poroeläin! Varsinainen törkimys. 

ellauri260.html on line 386: As Sir J. G. Frazer says : " Only a legislation which is in harmony with a nation's past has the power to build up a nation's future. . . . There must be in every law, as in every plant, an element of the past."   

ellauri260.html on line 388: Sir James George Frazer OMG FRS FRSE FBA WTF (/ˈfreɪzər/; 1 January 1854 – 7 May 1941) was a Scottish social anthropologist and folklorist influential in the early stages of the modern studies of mythology and comparative religion. His lousy reputation improved after his new wife in 1896, Lilly Frazer, decided that he was undervalued because of atheism and that she could improve his impact by leaving out some of it. His dissertation was published years later as The Growth of Plato's Ideal Theory. He remained a classical fellow all his life, not unlike Kari Hotakainen. 

ellauri260.html on line 391: In 1896 Frazer married Elizabeth "Lilly" Grove, a writer whose father was from Alsace. She would later adapt Frazer's Golden Bough as a book of children's stories, The Leaves from the Golden Bough. Frazer was not widely travelled. His prime sources of data were ancient histories and questionnaires mailed to missionaries and imperial officials all over the globe. His vision of the annual sacrifice of the Year-King has not been borne out by field studies. His wife Lady Frazer published a single-volume abridged version, largely compiled by her, in 1922, with some controversial material on Christianity excluded from the text. Sigmund Freud, the founder of psychoanalysis, cited Totemism and Exogamy frequently in his own Totem and Taboo:

ellauri260.html on line 393:   Tätä Joria peukuttaneet kaverit on voittopuolisesti jotain patakonservatiiveja tai muuten oikeistohenkisiä hörhöjä: Ludi Wittgenstein, Jöns Carlson, Sigmund Freud, TS Eliot (The Waste Basket).  Belovin Sale varmaan kerta sillä oli senniminen hahmo Augiessa, ja nyt siis tää Aucken. Hiljattain The Golden Boughia on kritisoitu laajalti imperialistisena, katolisten vastaisena, luokka- ja rasistisena elementtitalona, mukaan lukien Frazerin oletukset siitä, että eurooppalaiset talonpojat, aboriginaalit australialaiset ja afrikkalaiset edustivat kivettyneitä, kulttuurisen kehityksen aikaisempia vaiheita.

ellauri260.html on line 395:   Frazer uskoi, että ajan myötä kulttuuri kulki kolmen vaiheen läpi siirtyen taikuudesta uskontoon ja tieteeseen. Frazerin luokittelu poikkesi tuskin huomattavasti aiemmista antropologisista kuvauksista kulttuurisesta evoluutiosta, mukaan lukien Auguste Comten, siinä että hänen mielestään taikuus oli sekä alun perin erillään uskonnosta että aina ennen uskontoa. Mit vit? Eihän magia ja uskonto edes ole eri asioita. Frazer uskoi, että taikuus ja tiede olivat samanlaisia, koska molemmat korostivat kokeilua ja käytännöllisyyttä; Toisin kuin sekä taikuus että tiede, Frazer määritteli uskonnon uskomalla henkilökohtaisiin, yliluonnollisiin voimiin ja yrityksiin lepytellä niitä. Frazer näki uskonnon "hetkellisenä poikkeamana kokeellisen magian kunniakkaalta tieltä." Frazer pelkäsi ihan aiheellisesti että magia voi milloin tahansa tulla takaisin, sillä "hömelö laahus teillä on aina keskuudessanne." Ize asiassa Frazerilla oli hidden agenda, se halusi näyttää että kristillinen magia on ihan yhtä typerää kuin esim. Australian lakukepeillä. No niinhän se on mutta...

ellauri260.html on line 398:   Okei, Forverts sanoisi Iisak Bashevis. Joka maalla on oma vapauskäsitys, ranskalainen la liberté on ihan eri asia kuin saxalainen Freiheit, italialaisesta libertàsta ei voi puhua samana päivänä. Saxalainen on ganz frei tekemään mitä käsketään. Ihmiset eivät puhuisi niin kevyesti kristinuskosta, jos ne tajuaisivat, mikä homma on pitää ihmiset yhdessä sisäisesti ja hallita alempia impulsseja, jotka ajavat apinoita ilkitöihin. Sitäpaizi parliamentarismi on anuxesta, siitä ei ole tekemään rivakoita päätöxiä, pelkkää jahnausta, vaaleja ja toimikuntia. Keskiluokka haluaisi vikkelästi telefooneja, mutta mitä tekee parliamentti? Istuu käsillään. 

ellauri260.html on line 402:   No sitten on vielä tää että kaikkien pitäisi olla jotenkin tasa-arvoisia. Vanhan koulun puitteissa tää justeerattiin sitten kiven takana. Se ei tahdo enää kelvata herroille sosialisteille. Mutta hemmetti, näettehän toki izekin että toiset meistä on toista parempia! Siitähän tulisi silkkaa kommunismia, ja arvaahan kuinka siinä sitten käy! Nietsche sentään tajusi että jumalan poistuttua näyttämöltä ei jää muuta kuin supermiehet ja rupusakki. Sentään Jahven johdolla rupusakki tiesi paikkansa ja saattoi olla siitä vielä ylpeä. Niinkuin kersantti Ärjylä: olen ehkä vain kersantti, mutta olen #¤%6/! vieköön USA:n armeijan (tai ainakin Jermulan kasarmin)  paras kersantti. Oli paha virhe kun Preussin keisari otti käyttöön suht yleisen äänioikeuden (miinus naiset ja varattomat tietysti).  Siitä alkoi alamäki. Kaikki eivät opi korkeampaa matikkaa, ei edes vaalimatikkaa. Paras jättää ääntenlasku niille jotka osaavat. Kokonaisuuden kannalta on hyvä että jaetaan porukat herrasväkeen ja rahvaaseen (apus mä herrasväen puolelle!) Ja paljon samansuuntaista säätypulinaa, joka ei ole hievahtanut mihkään hindujen eikä Platonin ajoista. 

ellauri260.html on line 408: Hence it would indeed be a fine thing if each spoke for himself (hōs hekastos), saying "mine." But in Socrates' regime, all, when they say "mine," speak only collectively, on behalf of the polis (462d8-e3). Aristotle contends that for them to speak for themselves is impossible. Why? His reasoning turns on the nebulous connection among citizens established by familial communism. He says:

ellauri260.html on line 410:     A thousand youths become sons to each of the citizens, but they are not his personally [hōs hekastoun]; rather to the chance man likewise the chance youth is son.... Thus, each says "mine" ... in whatever relation to number he happens to be, namely "mine or someone else's". . . and doubting this too, for it is unclear to whom a child happens to be born and for whom saved once born. (1261b38-1262a6)  

ellauri260.html on line 415: rom the soul of this older culture came the words of Aristotle : " It is the part of a free and high-minded man to seek, not the useful, but the beautiful." This acute student of men has ably described the chief types of human conduct, and has distinguished five principal shades of thought and character : great, good, those who love honour and power, those who are intent on gain and enjoyment, and, finally, criminal natures. The truth of this division is supported by the fact that it has been substantially preserved in the tradition of the Catholic Church.

ellauri260.html on line 417: Kuten kermaperse Ari totesi: "Se on vapaan ja korkeamielisen miehen osa etsiä, ei hyödyllistä, vaan kaunista." Tämä akuutti ihmisopiskelija on taitavasti kuvaillut ihmisen käyttäytymisen päätyyppejä ja erottanut viisi ajatuksen ja luonteen pääsävyä: suuret, hyvät, ne, jotka rakastavat kunniaa ja valtaa, ne, jotka haluavat hyötyä ja nautintoa, ja lopuksi rikollinen luonne. Tämän jaon totuutta tukee se, että se on säilynyt merkittävästi katolisen kirkon perinteessä ja hindujen kasteissa. Alempikastiset eivät ole luovia, paizi lapion varressa, Schopenhauereina. 

ellauri260.html on line 419: Suurmiehet ovat ulkoisesta näkökulmasta harvinaisia poikkeuksia. Toisille he näyttävät vain käsittämättömiltä fanaatikoilta. Se ei ollut yksilöt, vaan massat, jotka tuomitsivat Sokratesin ja Jeesuksen. Itse asiassa ne olivat melko normaaleja, vaikkeivät keskinkertaisia. Keskinkertainen on kauhistus. Kuten Goethe sanoi (runomuodoss), "sitä vihaa jumala ja miehet." Nietsche sanoi paljon samansuuntaista. Meidän neropattien on taisteltava suuntausta vastaan, joka "näyttää kannattavan tasaavaa oikeudenmukaisuutta, mutta todellisuudessa siitä voi helposti tulla epäoikeudenmukaisuutta korkeammille kavereille". Älkäämme unohtako, että kateus ja mustasukkaisuus vaikuttavat aina keskinkertaisiin ja että Goethen sanoin: "Kateellinen ihminen maailmassa on mies, joka ajattelee kaikkia tasavertaisina."  Eivät kaikki voi olla nobelisteja, vai mitä? Vai mitä? Ei niitä dynyrahoja ole niin paljoa. 

ellauri260.html on line 421: Lopuksi emme saa unohtaa huomata tiettyä ristiriitaa, joka seuraa tasa-arvon ajatukseen liittyvistä sisäisistä tunteista. Ihmiset puhuvat aina tasa-arvosta, mutta todellisuudessa kukaan ei tarkoita pelkkää tasa-arvoa. Hän haluaa enemmän, erityisesti enemmän valtaa. Tasa-arvon vaatimus perustuu yleensä haluun nousta alemmalta tasolta korkeammalle tasolle. Ne, joilla on jotain voitettavaa, ovat innokkaimpia sen puolesta. Kun he saavuttavat halutun vaiheen, he haluavat kuitenkin työntää munansa vielä pidemmälle. Työntekijät asettivat aluksi tavoitteekseen tasa-arvon saavuttamisen muiden valtion kansalaisten kanssa. Tämä ei enää koske niitä ; he haluavat hallita keskiluokkaa ja jopa pitävät kohtuuttomana, että kukaan japittaa siitä. Lopulta saamme proletariaatin diktatuurin, helvetti. Entäs me, entinen herrasväki? 

ellauri260.html on line 423: Vitun Schiller saattoikin ylistää Rousseauta "mieheksi, joka teki kristityistä miehiä eikä piipunrasseja". Siitä alkoi romantiikka joka johti sitten nationalismin ja maailmansotien kautta nazismiin. Tähän lamaantuneeseen etuhalkioon tarvitaan nyt idealistista postivismia. Sosialismista ei tässä ole mihinkään, koska se on materialistista eikä ota huomioon henkimaailman tarpeita. Sillä ei ole aavistustakaan itsenäisten yrittäjätiimien muodostamisesta. Se ei siedä vahvaa keskiluokkaa, vaan näkee siinä vain kokoelman niin monia ahneita yksilöitä, joilla ei ole erityistä historiaa eikä erityisiä tehtäviä. Se luulee että määrä voittaa laadun. Ehei! Se on välinpitämätön kaikelle, mikä on yksilöllistä, suoraa, alkuperäistä. Näin palaamme aina siihen vakaumukseen, että todellinen tasa-arvo voidaan löytää vain hengellisistä konteksteista ja että ajatus naturalistisesta tasa-arvosta on suorastaan ristiriitainen, p ja ei-p tyyppinen.  

ellauri260.html on line 431: Jos nyt koittaa tiivistää mitä Eucken ajaa takaa, se on että termiittipesään ei riitä pelkät termiitit, tarvitaan myös se syljestä ja hiekasta rakennettu kirkko jossa ne asuvat. Euckenin mielestä sosialisteilta puuttuu se, koska ne heittävät Jeesuslapsen pois pesuveden mukana. No kyllä Neuvostola rakensi ihan vastaavia termiittikirkkoja, kato vaikka Kremliä. Se että ne ei kestäneet johtui kökkäröitymisen paineesta, jota tuli niin ulkoa kuin sisältä. Stalin teki virheen siinäkin, että se tappoi Trotskin eikä rahoittanut Kominterniä. Köige maade proletaarlased ei yhtyneet näpeimpänä aikana, sensijaan köige maade kapitaali kasautui ja nitisti kaikki nationalistiset rakenteet, Neuvostolan siinä joukossa. 

ellauri260.html on line 433: Se voi hyvin pitää paikkansa että sosialismia ja demokratiaa ei voi hevin yhdistää. Demokratia on ennen kaikkea kateellisen keskiluokan kesytyxen mekanismi. Ylempi ja alempi keskiluokka siellä äänestävät izeään ja vaihtavat johtajia vuorovuosina. Keskiluokkaisen elämän päämotiivi on vaurastuminen ja streeberöityminen yläluokaxi. Siihen sosialismi on vain hidaste, koska se koittaa raahata hyvinvointivaltion rupusakkia laahusankkurina perässä. Jos haluaa että laahuxella on mukavaa, ei keskiluokalla ole enää läheskään niin mukavaa. Eli pitää valita kumpaa kannustaa.

ellauri260.html on line 435: Jaxaa jaxaa. Vielä jotain taloudesta, vaikka ei Rudi siitäkään voi puhua heiluttelematta iänikuisia spiritualistin kalujaan. Euckenista se että hän hankkii rajattoman määrän aineellisia asioita, ei lopulta voi tyydyttää miestä. Yllättävän kauan kuitenkin, maailman rikkaimmat jäbät lupaavat lahjoittaa rahojaan vasta kiven takaa. Ja kun on aivan hemosti pätäkkää, löytyy kyllä tilaisuuxia myös tukea kulttuuria ja taidetta. Onhan noita ollut mesenaatteja maailman sivu hemmetti. 

ellauri260.html on line 437: "Jossain vaiheessa raha menettää merkityxensä ja toisenlaiset arvot nousevat tärkeixi. Näitä arvoja ovat luonto, puutarha, ulkomaiset ystävät, viinit, golf, avioliiton ulkopuoliset suhteet, vanhat kaverit, skottilaiset viskit, englantilaiset autot, kuubalaiset sikarit ja mäntyharjulainen rantamaisema." (Kari Hotakainen, Klassikko s. 217)

ellauri260.html on line 439: Se Rudin pointti on kyllä näppärä että jos vaan taloudelliset olot tekee apinoista pahoja kuin rapukarkit, miten ne sitten päätyivät näihin oloihin in the first place? No ehkä se oli joku slippery slope, niinkuin kun narkit vähitellen vaipuu yhä väkevämpiin mömmöihin. Vaikka kyllä apinat on apinoita vaikka niitä voissa paistaisi, ei mikään voi estää niitä toimimasta enimmäxeen oman ituradan edun mukaisesti, se on niillä ihan geeneissä. Joskus hyvää joskus pahaa - ankat! Aina uutta juonta sahaa - ankat! 

ellauri260.html on line 441: Ei Eucken ole kyllä hattu päässä ja keppi kädessä kapitalistienkaan kelkassa, sevverran rumasti se puhuu niidenkin kyllääntymättömästä rahanhimosta. Se on tollanen semikristillinen keskustaoikeistolainen CDUn kannattaja, porvarillinen herrasmies, joka antais mieluiten asioiden olla ennallaan, maassa rauhan ja jumalan porukoiden taivaassa, kunhan kommunismin aave saadaan pois kummittelemasta.

ellauri260.html on line 446: Kaikki eri kohdat, joita olemme tähän mennessä harkinneet, voidaan tiivistää yhteen kysymykseen : Voiko sosialismi ihanteena käsittää ihmisen koko elämän, toimittaa sille tarvittavat esineet ja voimat, kehittää täysin ihmisen kykyjä ja tyydyttää onnen halun?

ellauri260.html on line 450: No eipä tässä muuta. Pahalta näyttää, ei voi muuta sanoa. Menehdytäänkö me nyt, kysyn kuin John pienenä Kaisaniemenkadun liikenneympyrässä kun bensa loppui mannepirssistä. Ei auta, tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Tulevaisuus sen ratkaisee. 

ellauri262.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri262.html on line 65:   Eikös sekin Nuevos Pensamientos para una vida mejor, eli Wayne Dyer ollut Kalju K. Kojootti? Niin ja Mahatma Gandhi tietysti. Vizi näitä on sitten paljon, longum est omnia enumerari.

ellauri262.html on line 67:   Minkä takia toi yxi tukallinen pienipää on jäänyt haaviin? Ehkä silläkin on tupee? No ei. Se on Former Chicago Bears Matt Mayberry to Support Bike Bald Charity Fun ... Matthew Mayberry (born August 6, 1987) is a former American football linebacker for the Indiana Hoosiers of the NCAA and Chicago Bears of the NFL. He is now a keynote speaker and business consultant on the topics of leadership, peak performance, culture, and teamwork. So "why the name?" Bike Bald Group was founded in 2004 by a bald multiple time cancer survivor who was taught to fight even on the toughest days, while never forgetting those that helped along the way.

ellauri262.html on line 72: George MacDonald (10. joulukuuta 1824 – 18. syyskuuta 1905) oli skotlantilainen kirjailija, runoilija ja kristillisen seurakunnan pappi. Hänestä tuli uraauurtava hahmo modernin fantasiakirjallisuuden alalla ja kirjailijatoveri Lewis Carrollin mentori. Satujensa lisäksi MacDonald kirjoitti useita kristillisen teologian teoksia, mukaan lukien useita saarnakokoelmia. Ei liene mikään sattuma, että huisin monet fantasian mestareista ovat peukuttaneet kristinuskon Mestaria. 

ellauri262.html on line 74: Hänen kirjoituksiaan on mainittu merkittävänä kirjallisena vaikutuksena moniin merkittäviin kirjailijoihin, mukaan lukien Lewis Carroll, W. H. Auden, David Lindsay, JM Barrie, Lord Dunsany, Elizabeth Yates, Oswald Chambers, Mark Twain, Hope Mirrlees, Robert E. Howard, [ lainaus tarvitaan ] L. Frank Baum, TH White, Richard Adams, Lloyd Alexander, Hilaire Belloc, GK Chesterton, Robert Hugh Benson, Dorothy Day, Thomas Merton, Fulton Sheen, Flannery O'Connor, Louis Pasteur, Simone Weil, Charles Maurras, Jacques Maritain, George Orwell, Aldous Huxley, Ray Bradbury, C. H. Douglas, C. S. R. Lewis, Walter de la Mare, E. Nesbit, Peter S. Beagle, Elizabeth Goudge, Brian Jacques, MI McAllister, Neil Gaiman ja Madeleine L'Engle . [ tarvitaan lainaus varmistaakseni ]

ellauri262.html on line 76: C. S. Lewis kirjoitti, että hän piti MacDonaldia "mestarinaan": "Hain eräänä päivänä Phantastesia rautatieaseman kirjakaupasta ja aloin lukea. Muutamaa tuntia myöhemmin tiesin, että olin ylittänyt suuren rajan." [ lainaus tarvitaan ] G. K. Chesterton mainitsi Prinsessan ja Goblinin kirjana, joka oli "vaikuttanut koko olemassaoloani".

ellauri262.html on line 78:   MacDonald is often regarded as the founding father of modern fantasy writing. His best-known works are Phantastes (1858), The Princess and the Goblin (1872), At the Back of the North Wind (1868–1871), and Lilith (1895), all fantasy novels, and fairy tales such as "The Light Princess", "The Golden Key", and "The Wise Woman". MacDonald claimed that "I write, not for children, but for the child-like, whether they be of five, or fifty, or seventy-five." MacDonald also published some volumes of sermons, the pulpit not having proved an unreservedly successful venue.

ellauri262.html on line 80:   After his literary success, MacDonald went on to do a lecture tour in the United States in 1872–1873, after being invited to do so by a lecture company, the Boston Lyceum Bureau. On the tour, MacDonald lectured about other poets such as Robert Burns, Shakespeare, and Tom Hood. He performed this lecture to great acclaim, speaking in Boston to crowds in the neighbourhood of three thousand people. CS Lewis wrote admiringly:

ellauri262.html on line 82:   I know hardly any other writer who seems to be closer, or more continually close, to the Spirit of Christ Himself. Hence his Christ-like union of tenderness and severity. Nowhere else outside the New Testament have I found terror and comfort so intertwined. Little Virgin Mary dreaming of her heavenly father's throbbing organ.

ellauri262.html on line 84: harles_Lutwidge_Dodgson%2C_%27Lewis_Carroll%27_-_%27Mary_J._MacDonald_dreaming_of_her_father_%28George_MacDonald%29_and_brother_Ronald%27_-_Google_Art_Project.jpg/440px-Rev._Charles_Lutwidge_Dodgson%2C_%27Lewis_Carroll%27_-_%27Mary_J._MacDonald_dreaming_of_her_father_%28George_MacDonald%29_and_brother_Ronald%27_-_Google_Art_Project.jpg" />

ellauri262.html on line 85: George MacDonald with son Ronald MacDonald (right) and daughter Mary (left) in 1864. Ronald subsequently became famous as a plastic figure. Mary is dreaming of his father's you-know-what. Photograph by Lewis Carroll.

ellauri262.html on line 87: According to biographer William Raeper, MacDonald's theology "celebrated the rediscovery of God as Father". MacDonald served as a mentor to Lewis Carroll; it was MacDonald's advice, and the enthusiastic reaction to Alice by MacDonald's many sons and daughters, that convinced Carroll to submit Alice to fornication.

ellauri262.html on line 91: Jopa Mark Twain, joka alun perin ei pitänyt MacDonaldista, ystävystyi hänen kanssaan, ja on todisteita siitä, että hän vaikutti Twainiin. Kristitty kirjailija Oswald Chambers kirjoitti Christian Disciplines -kirjassaan, että "se on silmiinpistävä osoitus nykyajan lukuyleisön trendistä ja pinnallisuudesta, että George MacDonaldin kirjoja on laiminlyöty". Niinpä. 

ellauri262.html on line 96: Viime viikonloppuna vierailin Wheaton Collegen Marion E. Wade Centerissä . Wheaton, joka sijaitsee aivan Chicagon ulkopuolella, on maan lippulaiva evankelinen yliopisto. Se on koulu, jossa Billy Graham kävi ja nousi kuuluisuuteen. Mutta Wade Centeristä, joka on piilotettu tavalliselle alueelle, kampuksen laitamille, on tullut pyhiinvaelluspaikka sekä protestanteille että katolilaisille.

ellauri262.html on line 99:   Se sisälsi Lewisille kuuluvia käsikirjoituksia, kirjeitä ja esineitä, ja vuosien mittaan kokoelma laajeni sisältämään esineitä Lewisin Inkling - ystäviltä ja sitten muilta heihin vaikuttaneilta ihmisiltä. Tuloksena olevaan Inkling-ryhmään kuului seitsemän brittiläistä uskonnollissävyistä kirjailijaa: Lewis, JRR Tolkien, GK Chesterton, Owen Barfield, George MacDonald, Dorothy L. Sayers ja Charles Williams. Monet heistä tulivat läheisixi perseystävixi.

ellauri262.html on line 144: Lewis wrote more than 30 books which have been translated into more than 30 languages and have sold millions of copies. The books that make up The Chronicles of Narnia have sold the most and have been popularized on stage, TV, radio, and cinema. His philosophical writings are widely cited by Christian scholars from many denominations. 

ellauri262.html on line 146: Lewis's mother was Florence Augusta Lewis née Hamilton (1862–1908), known as Flora, the daughter of Thomas Hamilton, a Church of Ireland priest, and the great-granddaughter of both Bishop Hugh Hamilton and John Staples. Lewis had an elder brother, Warren Hamilton Lewis (known as "Warnie"). He was baptized on 29 January 1899 by his maternal grandfather in St Mark's Church, Dundela. Jacksie's dad was a second generation immigrant from Wales.

ellauri262.html on line 150: As a boy, Lewis was fascinated with anthropomorphic animals; he fell in love with Beatrix Potter and often wrote and illustrated his own animal tales. Along with his brother Warnie, he created the world of Boxen, a fantasy land inhabited and run by animals. 

ellauri262.html on line 152: Lewis was schooled by private tutors until age nine, when his mother died in 1908 from cancer. His father then sent him to England to live and study at Wynyard School in Watford, Hertfordshire. Lewis's brother had enrolled there three years previously. Not long after, the school was closed due to a lack of pupils. Lewis then attended Campbell College in the east of Belfast about a mile from his home, but left after a few months due to respiratory problems.

ellauri262.html on line 154: Lewis experienced a certain cultural shock on first arriving in England: at that moment he conceived a hatred for England which took many years to heal. No wonder. He developed a particular fondness for W. B. Yeats.

ellauri262.html on line 156: He was then sent back to England to the health-resort town of Malvern, Worcestershire, where he attended the preparatory school Cherbourg House, which Lewis referred to as "Chartres" in his autobiography. It was during this time that he abandoned the Christianity he was taught as a child and became an atheist. During this time he also developed a fascination with European mythology and the occult.

ellauri262.html on line 161: Lewis occasionally expressed a somewhat tongue-in-cheek chauvinism towards women.

ellauri262.html on line 164: Within months of entering Oxford, he was shipped by the British Army to France to fight in the First World War. In the midst of the German spring offensive, Lewis was wounded and two of his colleagues were killed by a British shell falling short of its target. He was depressed and homesick during his convalescence and, upon his recovery in October, he was assigned to duty in Andover, England. He was demolished in December 1918 and soon restarted his studies. Later, Lewis stated that his experience of the horrors of war, along with the loss of his mother and unhappiness in school, were the basis of his pessimism and atheism.

ellauri262.html on line 167: During his army training, Lewis shared a room with another cadet, Edward Courtnay Francis "Paddy" Moore (1898–1918). Maureen Moore, Paddy's sister, said that the two made a mutual pact that if either died during the war, the survivor would take care of both of their families. Paddy was killed in action in 1918 and Lewis kept his promise. Paddy had earlier introduced Lewis to his mother, Janie King Moore, and a friendship quickly sprang up between Lewis, who was 18 when they met, and Janie, who was 45. The friendship with Moore was particularly important to Lewis while he was recovering from his wounds in hospital, as his father did not visit him.

ellauri262.html on line 169:   (Ah-ha!)

ellauri262.html on line 171:   Lewis lived with and cared for Moore until she was hospitalized in the late 1940s. He routinely introduced her as his mother, referred to her as such in letters, and developed a deeply affectionate friendship with her. Lewis's own mother had died when he was a child, while his father was distant, demanding, and eccentric.

ellauri262.html on line 173:   Were they lovers? Owen Barfield, who knew Jack well in the 1920s, once said that he thought the likelihood was "fifty-sixty". After conversations with Mrs. Moore's daughter, Maureen, and a consideration of the way in which their bedrooms were arranged at The Kilns, he was quite certain that they were.

ellauri262.html on line 175:   Lewis was raised in a religious family that attended the Church of Ireland. He became an atheist at age 15, though he later described his young self as being paradoxically "very angry with God for not existing" and "equally angry with him for creating a world". His early separation from Christianity began when he started to view his religion as a chore and a duty; around this time, he also gained an interest in the occult, as his studies expanded to include such topics. His main argument against God was theodicy.

ellauri262.html on line 177: Lewis's interest in the works of the Scottish writer George MacDonald was part of what turned him from atheism. The quality which first met him in his books was Holiness.

ellauri262.html on line 179: C. S. Lewis wrote that he regarded MacDonald as his "master": "Picking up a copy of Phantastes one day at a train-station bookstall, I began to read. A few hours later, I knew that I had crossed a great frontier."[citation needed] G. K. Chesterton cited The Princess and the Goblin as a book that had "made a difference to my whole existence". Even Mark Twain, who initially disliked MacDonald, became friends with him, and there is some evidence that Twain was influenced by him. MacDonald's theology "celebrated the rediscovery of God as Father, and Christ as a shaved Lion King."

ellauri262.html on line 184:   MacDonald rejected the doctrine of penal substitutionary atonement as developed by John Calvin, which argues that Christ has taken the place of sinners and is punished by the wrath of God in their place, believing that in turn it raised serious questions about the character and nature of God.[citation needed] Instead, he taught that Christ had come to save people from their sins, and not from a Divine penalty for their sins: the problem was not the need to appease a wrathful God, but the disease of cosmic evil itself.[citation needed] MacDonald frequently described the atonement in terms similar to the Christus Victor theory.

ellauri262.html on line 186: Christus Victor is a book by Gustaf Aulén published in English in 1931, presenting a study of theories of atonement in Christianity. The original Swedish title is Den kristna försoningstanken ("The Christian Idea of the Atonement") published in 1930. Aulén reinterpreted the classic ransom theory of atonement, which says that Christ's death is a ransom to the powers of evil, which had held humankind in their dominion. It is a model of the atonement that is dated to the Church Fathers, and it was the dominant theory of atonement for a thousand years, until Anselm Panda of Canterbury supplanted it in the West with his satisfaction theory of atonement. So that the baddies in the story were Sauron and the goblins and orcs of Mordor, not God as angry Scrooge McDuck coming for his dues.

ellauri262.html on line 187: The Christus Victor theory is becoming increasingly popular with both paleo-orthodox evangelicals because of its connection to the early Church fathers, and with liberal Christians and peace churches such as the Anabaptist Mennonites because of its subversive nature, seeing the death of Jesus as an exposure of the cruelty and evil present in the worldly powers that rejected and killed him, and the resurrection as a triumph over these powers.

ellauri262.html on line 193: Dyson preferred talk at Inklings meetings to readings. He had a distaste for J. R. R. Tolkien's The Lord of the Rings and complained loudly at its readings. Eventually Tolkien gave up reading to the group altogether. He wrote a survey of contemporary English literature with a bibliography by Professor John Butt.

ellauri262.html on line 195: Lewis was only 40 when the war began, and he tried to re-enter military service, offering to instruct cadets; however, his offer was not accepted, as he did not want to write lies to deceive the enemy. Instead, From 1941 to 1943, Lewis spoke on religious programmes broadcast by the BBC from London while the city was under periodic air raids. These broadcasts were appreciated by civilians and servicemen at that stage. For as Air Chief Marshal Sir Donald Hardman wrote:

ellauri262.html on line 197:     "The war, the whole of life, everything tended to seem pointless. We needed, many of us, a key to the meaning of the universe. Lewis provided just that."

ellauri262.html on line 202: Alistair Cooke KBE (born Alfred Cooke; 20 November 1908 – 30 March 2004) was a British-American writer whose work as a journalist, television personality and radio broadcaster was done primarily in the United States. In reporting on the Montgomery bus boycott, begun by Rosa Parks and led by Martin Luther King, Cooke expressed sympathy for the economic costs imposed on the city bus company and referred to Mrs. Parks as "the stubborn woman who started it all ... to become the Paul Revere of the boycott." He achieved his greatest popularity in the United States in this role, becoming the subject of many parodies, including "Alistair Cookie" in Sesame Street ("Alistair Cookie" was also the name of a clay animated cookie-headed spoof character created by Will Vinton as the host of a video trailer for The Little Prince and Friends).

ellauri262.html on line 205: In later life, Lewis corresponded with Joy Davidman Gresham, an American writer of Jewish background, a former Communist, and a convert from atheism to Christianity. She was separated from her alcoholic and abusive husband, novelist William L. Gresham, and came to England with her two sons, David and Douglas.

ellauri262.html on line 207: Lewis continued to raise Gresham's two sons after her death. Douglas Gresham is a Christian like Lewis and his apostate mother, while David Gresham turned to his mother's ancestral faith, becoming Orthodox Jewish in his beliefs. His mother's writings had featured the Jews in an unsympathetic manner, particularly on "shohet" (ritual slaughterer). David informed Lewis that he was going to become a ritual slaughterer to present this type of Jewish religious functionary to the world in a more favourable light. In a 2005 interview, Douglas Gresham acknowledged that he and his brother were not close, although they had corresponded via email.

ellauri262.html on line 209: David died on 25 December 2014.[66] In 2020, Douglas revealed that his brother had died at a Swiss mental hospital, and that when David was a young man he had been diagnosed with paranoid schizophrenia. So there!

ellauri262.html on line 211: Media coverage of Lewis's death was almost completely overshadowed by news of the assassination of John F. Kennedy, which occurred on the same day (approximately 55 minutes following Lewis's collapse), as did the death of English writer Aldous Huxley, author of Brave New World.

ellauri262.html on line 213: Lewis was a prolific writer, and his circle of literary friends became an informal discussion society known as the "Inklings", including J. R. R. Tolkien, Nevill Coghill, Lord David Cecil, Charles Williams, Owen Barfield, and his brother Warren Lewis.

ellauri262.html on line 217: The Space Trilogy (also called the Cosmic Trilogy or Ransom Trilogy) dealt with what Lewis saw as the dehumanizing trends in contemporary science fiction. The first book, Out of the Silent Planet, was apparently written following a conversation with his friend J. R. R. Tolkien about these trends. Lewis agreed to write a "space travel" story and Tolkien a "time travel" one, but Tolkien never completed "The Lost Road", linking his Middle-earth to the modern world. Lewis's main character Elwin Ransom is based in part on Tolkien, a fact to which Tolkien alludes in his letters.

ellauri262.html on line 219: The second novel, Perelandra, depicts a new Garden of Eden on the planet Venus, a new Adam and Eve, and a new "serpent figure" to tempt Eve. The story can be seen as an account of what might have happened if the terrestrial Adam had defeated the serpent and avoided the Fall of Man, with Ransom intervening in the novel to "ransom" the new Adam and Eve from the deceptions of the enemy. The third novel, That Hideous Strength, develops the theme of nihilistic science threatening traditional human values, embodied in Arthurian legend.

ellauri262.html on line 221: The Chronicles of Narnia, considered a classic of children's literature, is a series of seven fantasy novels. Written between 1949 and 1954 and illustrated by Pauline Baynes, the series is Lewis's most popular work, having sold over 100 million copies in 41 languages (Kelly 2006) (Guthmann 2005). It has been adapted several times, complete or in part, for radio, television, stage and cinema.

ellauri262.html on line 222: The books contain Christian ideas intended to be easily accessible to young readers. In addition to Christian themes, Lewis also borrows characters from Greek and Roman mythology, as well as traditional British and Irish fairy tales.

ellauri262.html on line 235: Sama sopisi motoksi muidenkin fantasiasetien elämäkerroille. Tolkienin lisäksi menettivät varhain molemmat vanhempansa, John Masefield ja Kenneth Grahame. MacDonald ja Lewis jäivät orvoksi äidistään.

ellauri262.html on line 237: Kouluaikana moni kuului kiusattaviin. Grahamea, Milneä ja Carrollia lamautti ujous. Carrol änkytti pahasti, lähestyi ihmisiä valokuvaamalla heitä eikä kyennyt rentoutumaan kuin pienten tyttöjen parissa isossa tyttöparvessa hän oli ollut vanhin veli. Hänen asuntonsa oli kuin sexilelukauppa.

ellauri262.html on line 241: College oli koti, jonka suojissa orpo pipu nousi eloon, vaikka äidin ääni varoitteli. Äitinsä menettäneillä pojilla naissuhteista tulee latautuneita. Oxfordissa tältä välttyi harrastamalla miessuhteita. Carroll valokuvaili yhä vanhempia tyttölapsia nakupelleinä, muttei päässyt koskaan Pubic Hair Stage 2:sta eteenpäin. 

ellauri262.html on line 246: hame Kenneth">Kenneth Grahame (8. maaliskuuta 1859 Edinburgh, Skotlanti – 6. heinäkuuta 1932 Pangbourne, Berkshire, Englanti) oli brittiläinen satukirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1908 julkaistu lastenkirjaklassikko Suislikossa kahisee (engl. The Wind in the Willows).

ellauri262.html on line 253: John Ronald Reuel Tolkien ([ˈtɒlkiːn], 3. tammikuuta 1892 Bloemfontein, Oranjen vapaavaltio – 2. syyskuuta 1973 Bournemouth, Englanti), yleisimmin tunnettu nimellä J. R. R. Tolkien, oli englantilainen kirjailija ja filologi, joka työskenteli englannin kielen professorina Oxfordin yliopistossa. Hänen tunnetuimpia töitään ovat kuvitteelliseen Keski-Maahan sijoittuvat fantasiaromaanit, kuten Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Suurimman osa hänen töistään on suomentanut LBTQ-kääntäjä Kersti Juva, joka on myös kexinyt Tolkienin pikku ötököille herttaiset suomalaiset nimet. Shelob on Lukitar. "Hämppis väärinpäin" olisi ollut ehkä sattuvampi. Sellainen puri Ronaldia Etelä-Afrikassa.

ellauri262.html on line 257: John Ronald Reuel, Mabel ja Arthur Reuel Tolkienin esikoinen, syntyi 1892 Bloemfonteinissa, silloisen Oranjen vapaavaltion pääkaupungissa Etelä-Afrikassa, missä Arthur Tolkien työskenteli Bank of African paikallisen kolonialistisen riistokonttorin johtajana. Arthur oli muuttanut Englannista kulta- ja timanttilöydösten rikastuttamaan Etelä-Afrikkaan parempia urakehitysmahdollisuuksia tavoitellen muutamaa vuotta aiemmin. Hänen kihlattunsa Mabel Suffield oli seurannut perässä täytettyään 21 ja saatuaan viimein isänsä hyväksynnän tulevalle avioliitolle. Pariskunta vihittiin Kapkaupungin katedraalissa 16. huhtikuuta 1891. Tyttöaikanaan Mabel oli ollut lähetyssaarnaajana Aahrikassa, yritti käännyttää kristinuskoon Sansibarin sulttaanin haaremia. 

ellauri262.html on line 259:   Tolkien sai nimen John isoisänsä John Benjamin Tolkienin mukaan, Reuel esiintyy myös Vanhassa testamentissa kuten Benjaminkin. Raskauden aikana Mabel oli uskonut lapsen olevan tyttö ja suunnitellut sen nimeksi Rosalindia. Kun lapsi kuitenkin osoittautui pojaksi, Rosalindin korvasi Ronald. No senkö tautta Johny puettiinkin pikkuisena tytöxi? Kävikö sille Hemingwayt? Tokkopa, tohon aikaan poikia ei erotettu tytöistä ennen esikoulua.

ellauri262.html on line 264: Mabel Tolkien jäi lapsineen asumaan kotikaupunkinsa Birminghamin tuntumaan. Asuttuaan ensin vanhempiensa luona hän löysi perheelle pian halvan vuokra-asunnon Sareholen kylästä muutaman kilometrin päästä kaupungin eteläpuolelta. Mabel kääntyi katolisexi ja löysi mieleisensä rippi-isän nimeltä Mordor, josta tuli perheen ystävä ja turva, ja poikien holhooja, kun äiti kuoli sokeritautiin Ronin 12. elinvuotena. 

ellauri262.html on line 268: Vaikka olenkin nimeltäni Tolkien, niin makuni, lahjakkuuteni ja kasvatukseni on Suffieldeiltä, ja sen seudun [Worcestershiren] jokainen kolkka (olipa miten kaunis tai rujo tahansa) on minulle määrittelemättömällä tavalla ”koti”, selvemmin kuin mikään muu paikka maailmassa", sanoi Ronnie kirjeessään pojalleen Michaelille 1941.

ellauri262.html on line 271: Siis samanlainen mammanpoika tämäkin kuin C.S. Lewis, ja Hemingwaykin, for that matter. Vuonna 1904 myös 12-vuotiaan Tolkienin äiti kuoli ajauduttuaan diabeettiseen koomaan. Tolkien oli kuudentoista, kun hän rakastui tulevaan vaimoonsa Edith Brattiin. Tolkienin huoltaja, katolinen pappi, Mabelia mahdollisesti köyrinytkin Isä Francis Morgan ei kuitenkaan hyväksynyt sexuaalisuhdetta, joten Ronald ja Edith saattoivat mennä vällyihin vasta 1914, kun Ronald täytti 21 vuotta ja täysi-ikäistyi. Pariskunta meni naimisiin 22. maaliskuuta 1916 Edithin käännyttyä katolilaiseksi. He saivat 1917 ensimmäisen neljästä lapsestaan. Romanssi innoitti Tolkienia luomaan kertomuksen Berenistä ja Lúthienista. Edit tanssi Ronille jossain mezässä kuin Lúthien. Ronnie laittoi Ethelille hautakiveenkin nimexi Lúthien. 

ellauri262.html on line 273: Tolkien oli jo nuorena hyvin kiinnostunut kielistä. Koulussa opetettujen ranskan, saksan, latinan ja kreikan lisäksi hän tutustui omasta kiinnostuksestaan useisiin muinaiskieliin, kuten muinaisenglantiin, kymriin ja goottiin. Vuonna 1911 Tolkien aloitti opinnot Oxfordin yliopistossa saamansa stipendin turvin. Luettuaan kaksi vuotta klassisia kieliä hän siirtyi englannin kielen laitokselle ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Tolkien perehtyi syvällisesti anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin ja niistä kertoviin eepoksiin, kuten muinaisenglantilaiseen Beowulfiin ja muinaisislantilaiseen Eddaan. Innostus yleistä kielitiedettä kohtaan myös sai hänet keksimään täysin omia kieliä. (!!!) Hän innostui suomen kielestä luettuaan Kalevalan. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehittää sen pohjalle perustuvaa uutta kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya.

ellauri262.html on line 275: Tolkien valmistui Oxfordista kesäkuussa 1915, ensimmäisen maailmansodan jo sytyttyä. Heti valmistumisensa jälkeen hän astui armeijan palvelukseen. Tolkien komennettiin lyhyen koulutuksen jälkeen Ranskaan länsirintamalle, jossa hän palveli viestiupseerina ja osallistui Sommen taisteluun hillomunkin hinnalla. Hän sairastui vuonna 1916 ampumahautakuumeeseen ja pääsi pois rintamalta. Tolkien siirrettiin parantumaan Birminghamiin sotilassairaalaan, josta hänet kotiutettiin jouluksi. Tuolloin hän kirjoitti ensimmäiset Keski-Maa-aiheiset tarinansa. lähde? Käsikirjoitus oli alun perin nimeltään The Book of Lost Tales (suom. Kadonneiden tarujen kirja), jonka tarinoista myöhemmin muodostui postuumisti julkaistu Silmarillion. Kotiutuksensa jälkeen hänet ylennettiin luutnantiksi siitä hyvästä.

ellauri262.html on line 281: Saatuaan professuurinsa Oxfordissa Tolkien tutustui moniin muihin kirjallisuudesta kiinnostuneisiin opettajiin, jotka kokoontuivat Inklings-nimisenä ryhmänä. Yksi tunnetuimpia jäseniä Tolkienin lisäksi oli C. S. Lewis, keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija, joka työskenteli yliopiston opettajana ja on tullut tunnetuksi fantasiakirjastaan Narnian tarinat. Tolkienin ja Lewisin välille kehkeytyi ystävyyssuhde, joka kesti ajoittaisista erimielisyyksistä huolimatta Lewisin kuolemaan 1963 asti. Lewis, joka oli aiemmin tunnustautunut ateistiksi tai agnostikoksi, kääntyi 1930-luvun alussa kristinuskoon, osin katolisen Tolkienin vaikutuksesta. Ei mennyt ihan putkeen sikäli, että Tolkien sai käännytetyxi Lewixen pakanuudesta vain englannin kirkkoon saakka. Sekin kyllä oli saavutus, sillä Lewixen porukat oli Belfastista ja vihasivat paavin palvojia kuin ruttoa. Tolkien sanoi myöhemmin ettei Lewis kääntynyt vaan taantui. Kerran Lewis kuzui Tolkienin kuullen katolisia "paskahuusin rotixi".  

ellauri262.html on line 283: Kerran viikossa Inklingit lukivat Lewisin asunnossa ääneen kirjoituxiaan ja vinoilivat niistä. Tolkien puhui ryöpsähtelevästi säkättäen, ja kun hän lisäksi tärkeään kohtaan tullessaan sysäsi hampaiden väliin piipun tutixi, hänen textinsä luki selvyyyden vuoxi kuopuspoika. Muun ajan pohdittiin  tärkeitä ajankohtaisia kysymyxiä, kuten onko koiralla sielua, onko parempaa siideriä kuin Kotkassa, onko Eliotin runoiilla arvoa (ei) ja onko polttohautaus pakanallista. Sota-ajan sanomalehdistä Lewis ja Tolkien ratkaisivat vain ristisanat. "Keskustelumme mittaan meille avutuu koko maailma ja jotakin maailman tuolta puolen, jos on onnea. Kenelläkään ei ole mitään vaatimusta toisilta eikä mitään vastuuntaakkaa keneltäkään, vaan kaikki oomme vapaita miehiä ja tasa-arvoisia. Karhun elämää, saa mettä kämmentää. Eedit! tuo lisää olutta! Eedit! EEDIT!" "Minä olen ize asiassa hobitti", Tolkien oli sanonut. Tolkien ja Lewis pukeutuivat, käyttäytyivät ja asennoituivat vanhanaikaisesti, viettivät ikävää urautunutta elämää. Lewis tokaisi: minä pidän pitkäveteisyydestä! Ron piti kirjavista liiveistä kuin Bilbo Baggins. Matti Pulkkinen vertaa salaa Vuokko vaimoa milloin Etheliin, milloin Tolkienin Lukittareen, ize se on kaljanhajuinen Tolkien matkalla hilpeänä kotiin bubista kuin Wagner-sika. Tolkien käy messussa masennuslääkkeenä. Ethel ei lähde, miettii kääntymistä takaisin luteraanixi, siellä naisilla on enemmän sananvaltaa, voivat jopa erotakin. 

ellauri262.html on line 285: 1930-luvun alussa Tolkien korjasi oppilaidensa kokeita, kun hän huomasi erään oppilaan jättäneen yhden vastauslomakkeensa sivun tyhjäksi. Tolkien kirjoitti paperiin ”Kolossa maan sisässä asui hobitti” ja pyysi oppilasta keksimään selityksen sille, mikä hobitti oikeastaan oli. Oppilaan keximät hahmot esiintyivät ensimmäisen kerran fantasiaromaanissa Hobitti eli sinne ja takaisin (The Hobbit Or There And Back Again, 1937). Tolkien oli kertonut oppilaansa tarinan alun perin lapsilleen ja lähettänyt keskeneräisen suunnitelman teoksesta eri kustantajille. Se päätyi lopulta kustannusyhtiö Allen & Unwinilla työskentelevälle Susan Dagnalille, joka pyysi Tolkienia kirjoittamaan teoksen loppuun, jonka jälkeen se päätettiin julkaista. Kirja menestyi yllättävän hyvin.

ellauri262.html on line 291: Allen & Unwin oli arvioinut kirjan julkaisun tuottavan kustantamolle noin tuhannen punnan tappiot. Tolkien halusi julkaista yli tuhatsivuisen romaanin yhtenä niteenä, mutta kustantaja ei suostunut.[29] Teos jaettiin kolmeen osaan nimiltään Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu, jotka julkaistiin vuosina 1954–1955.

ellauri262.html on line 293: Taru sormusten herrasta sai ilmestyessään ristiriitaisia arvosteluja, mutta suosio kasvoi vähitellen. C. S. Lewis ehdotti vuonna 1961 Tolkienia Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi. Ei tärpännyt. Viisikymmentä vuotta myöhemmin julkistetun arkistomateriaalin mukaan palkintolautakunta ei pitänyt Tolkienin proosaa tarpeeksi korkeatasoisena. Eihän siinä paljon kehumista olekaan, eikä juonessakaan, se on varsin klisheinen. Koko juju on hauskoissa fantasiahahmoissa. 

ellauri262.html on line 295: Teos julkaistiin taskukirjana Yhdysvalloissa Harvard Lampoonin toimesta vuonna 1965 nimellä Bored of the Rings. Opiskelijaliikkeen innostus vaikutti merkittävästi kirjan sikäläiseen suosioon. Tolkien itse oli imarreltu kirjansa menestyksestä, ja hän rikastui sen menestyksen avulla. Kirjan innokkaimpien ihailijoiden takia Tolkien joutui vaihtamaan osoitettaan ja puhelinnumeroaan, kun lukijat tunkeutuivat hänen kotiinsa kysyäkseen yksityiskohtia hänen luomastaan maailmasta. Ihailijat alkoivat myös perustaa ensimmäisiä Tolkien-seuroja, joissa he keskustelivat omista kokemuksistaan Tolkienin teosten parissa.

ellauri262.html on line 297: Loput Tolkienin väsäyxet on aika mitäänsanomattomia. Cristopherin kokoonkursima Silmarillion on lopen haukotuttava. Ilmestyttyään kirja sai pääosin kielteisiä arvosteluja, joissa sen kerronnan kieltä pidettiin vanhanaikaisena ja sekavana, vaikka Tolkienin yritystä luoda fantasiamaailmalleen oma historia pidettiinkin kunniakkaana. Cristopher teki parhaansa työstämällä myyntiin kaikkea isäpapan kynästä (yllä) lähtenyttä, vaikka ostoslistoja. Kullervon tarina (The Story of Kullervo) on Tolkienin vuonna 1914 kesken jäänyt esikoisteos, joka julkaistiin elokuussa 2015.

ellauri262.html on line 299:   Tolkienin teoksissa näkyy hänen nihkeä suhtautumisensa tekniikkaan ja rakkautensa vanhaa, romantisoitua brittiläistä maaseutua kohtaan. Kirjailijan teoksissa on myös toistuvasti esillä kuolemaan ja kaiken loppumiseen viittaavia teemoja. Tolkien oli harras katolilainen. Hän on sanonut kristillisten teemojen olevan vahvasti upotettuina hänen teostensa tarinaan ja symboliikkaan. Nää taitaa kaikki nää fantasiakuikelot olla enemp vähemp kristillisdemokraatteja! KJ Rowlingsia myöden.

ellauri262.html on line 301:   Tolkienin kirjojen edustamia näkemyksiä on pidetty konservatiivisina ja hänen teoksiaan setämieskeskeisinä. Tolkienin tunnetuinta teosta, Tarua sormusten herrasta, on syytetty mustavalkoisesta vastakkainasettelusta, mutta tutkija Tom Shippeyn mukaan Tolkien ei anna yksiselitteistä vastausta siitä, mitä pahuus on. Tutkija Patrick Curryn mielestä Taru sormusten herrasta kuvaa oman aikansa ongelmia: rotusortoa, luonnon tuhoutumista ja totalitarismia. Kirjasta on yritetty löytää viittauksia todellisen maailman tapahtumiin, mutta nämä tulkinnat Tolkien totesi vääriksi teoksen toisen laitoksen esipuheessa. Hän kirjoitti inhoavansa allegoriaa ja kiisti kaikki tulkinnat, joiden mukaan Sormusten herra käsittelisi vertauskuvallisesti toista maailmansotaa tai olisi ottanut siitä vaikutteita, koska tarinan runko oli hahmottunut jo ennen vuotta 1939.

ellauri262.html on line 303: Jossain vaiheessa Tolkien tosiaankin paljasti että Gandalf ja haltiat on enkeleitä, Frodo Jeesus, Mordor helvetti, Sauron saatana, hobitit brittejä, örkit saxalaisia ja kääpiöt juutalaisia. Ihan vastaava roolijako oli sittemmin JK Rowlingilla.

ellauri262.html on line 307:   Tämän todistaa ehkä parhaiten, että Tolkienin teoksista on tehty useita elokuva- ja televisiosovituksia. Ensimmäisiä yrityksiä oli Ralph Bakshin ohjaama Taru sormusten herrasta -animaatio vuonna 1978. Elokuva sai huonoja arvosteluja, vaikka se oli ainoa oikeasti pelottava örkkileffa, koska örkit oli termiittiapinoita.

ellauri262.html on line 311:   The presence of sexuality in The Lord of the Rings, a bestselling fantasy novel by J. R. R. Tolkien, has been debated, as it is somewhat unobtrusive. However, love and marriage appear in the form of the warm relationship between the hobbits Sam Gamgee and Rosie Cotton; the unreturned feelings of Éowyn for Aragorn, followed by her falling in love with Faramir, and marrying him; and Aragorn's love for Arwen, described in an appendix rather than in the main text, as "The Tale of Aragorn and Arwen". Multiple scholars have noted the symbolism of the monstrous female spider Shelob. Interest has been concentrated, too, on the officer-batman-inspired same-sex relationship of Frodo and his gardener Sam as they travel together on the dangerous quest to destroy the Ring. Scholars and commentators have interpreted the relationship in different ways, from close but not necessarily homosexual to plainly homoerotic, or as an idealised heroic friendship.

ellauri262.html on line 313: The author of the bestselling fantasy novel The Lord of the Rings, J. R. R. Tolkien, was orphaned as a boy, his father dying in South Africa and his mother in England a few years later. He was brought up by his guardian, a Catholic priest, Father Francis Xavier Morgan, and educated at male-only grammar schools and then Exeter College, Oxford, which at that time had only male students. He joined the British Army's Lancashire Fusiliers and saw the horror of trench warfare, with life as an officer made more bearable by the support of a male batman or servant. After the war he became a professor of English Language at the University of Leeds, and then at the University of Oxford, where he taught at Pembroke College. At Oxford, he created an all-male literary group with another Oxford professor of English, C. S. Lewis, called the Inklings.  

ellauri262.html on line 315:   Tolkien held conservative views about women, stating that men were active in their professions while women were inclined to domestic life. While defending the role of women in The Lord of the Rings, the scholar of children's literature Melissa Hatcher wrote that "Tolkien himself, in reality, probably was the stodgy sexist Oxford professor that feminist scholars paint him out to be".

ellauri262.html on line 317: Commentators have remarked on the apparent lack of sexuality in The Lord of the Rings; the feminist and queer theory scholar Valerie Rohy notes the female novelist A. S. Byatt's remark that "part of the reason I read Tolkien when I'm ill is that there is an almost total absence of sexuality in his world, which is restful"; the Tolkien scholar Tom Shippey wrote that "there is not enough awareness of sexuality" in the work; and the novelist and critic Adam Mars-Jones stated that "above all, sexuality [is] what is absent from the [work's] vision". Rohy comments that it is easy to see why they might say this; in the epic tradition, Tolkien "abandons courtship when battle looms, apparently sublimating sexuality to the greater quest". She accepts that there are three romances leading to weddings in the tale, those of Aragorn and Arwen, Éowyn and Faramir, and Sam and Rosie, but points out that their love stories are mainly external to the main narrative about the Ring, and that their beginnings are basically not shown: they simply appear as marriages.

ellauri262.html on line 319:   The scholar Patrick Curry, defending Tolkien against the feminist scholar Catherine R. Stimpson's charge that "Tolkien is irritatingly, blandly, traditionally masculine....He makes his women characters, no matter what their rank, the most hackneyed of stereotypes. They are either beautiful and distant, simply distant, or simply simple", comments that "it is tempting to reply, guilty as charged", agreeing that Tolkien is "paternalistic", though he objects that Galadriel and Éowyn have more to them than Stimpson alleges.

ellauri262.html on line 321: The scholar David Craig writes that Shelob is sometimes just called "she", drawing the reader's attention to her gender. Her "hate and depravity" are "strongly sexualised"; Tolkien wrote that "Far and wide her lesser broods, bastards of the miserable mates, her own offspring, that she slew, spread from glen to glen". Craig comments that "her crimes are abominable and include incest, illegitimacy and infanticide, all crimes pertaining to sex".  

ellauri262.html on line 323:   The Anglican priest and scholar of literature Alison Milbank writes that Shelob is undeniably sexual: "Tolkien offers a most convincing Freudian vagina dentata (toothed vagina) in the ancient and disgustingly gustatory spider Shelob." Milbank states that Shelob symbolises "an ancient maternal power that swallows up masculine identity and autonomy", threatening a "castrating hold [which] is precisely what the sexual fetishist fears, and seeks to control". The Tolkien scholar and medievalist Jane Chance mentions "Sam's penetration of her belly with his sword", noting that this may be an appropriate and symbolic way of ending her production of "bastards".

ellauri262.html on line 325: The scholar of children's literature Zoë Jaques writes that Shelob is the "embodiment of monstrous maternity"; Sam's battle with Shelob could be interpreted as a "masculine rite of passage" where a smaller, weaker male penetrates and escapes the vast female body and her malicious intent. The feminist scholar Brenda Partridge described the hobbits' protracted struggle with Shelob as rife with sexual symbolism. She writes that Tolkien derived Shelob from multiple myths: Sigurd killing Fafnir the dragon; Theseus killing the Minotaur; Ariadne and the spider; and Milton's Sin in Paradise Lost. The result is to depict the woman as a threat, with implicit overtones of sexuality.  

ellauri262.html on line 327: Tolkienin ja Edithin vei avioon uskollisuus nuoruudennk kauden muistolle. Pitkän eron aikana he olivat kasvaneet en suuntiin. Edith oli luopunut soittoharrastuksesta ja sopeutunur arkisiin kuvioihin. Tolkien nautti kielitieteestä ja Oxfordin poikamieselämästä. Edith pelkäsi Oxfordissa kopeita akatee misia rouvia ja eristäytyi kotiinsa. Tolkienin vieraat tomar siihen, että mies ja vaimo puhuivat en kanavilla kun Tolkien selitti jonkin sanan etymologiaa, Edith kertoi vieressä hilloista ja lasten tuhkarokosta.

ellauri262.html on line 336: 
ellauri262.html on line 356: 
ellauri262.html on line 357: 
ellauri272.html on line 711:   Tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha. Se on ollut ripillä ja sen kuukautiset ovat juuri alkaneet. Se on kohta aikuinen nainen. Tutkimuksen mukaan kirjoittajilla on suurempi riski sairastua masennukseen Tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha. Se on pian murrosiän kurimuxessa. Se voi pian puukottaa kuoliaaxi sivullisia, koska sillä on ollut rikkinäinen koti ja muutenkin vaikeeta. Tue meitä. Älä paapo izeäsi. Ezi työpaikkoja.

ellauri272.html on line 713:     Yhdysvaltain terveyssivusto listaa ammatit, joissa ihmiset ovat todennäköisimmin masentuneita, ja sijoittaa kirjoittajat 10 parhaan joukkoon Tämän artikkelin kirjoitti Benedicte Page ma 13. joulukuuta 2010 klo 17.00 GMT. Työpäivä oli melkein pulkassa. Tai sitten ei, kenties Benedicte jäi toimituxen maisemakonttorin lattialle mömmöissään nukkumaan.  Läppärin etävalvontaäppi koitti herätellä sitä turhaan. Ei jäänyt uni kesken viimeinen. 

ellauri272.html on line 716: Sivusto asettaa taiteilijat ja kirjailijat haavoittuvimpien ammattilaisten joukkoon muiden "vaarassa olevien" töiden, kuten hoitotyöntekijöiden, opettajien, sosiaalityöntekijöiden, huoltohenkilöstön ja myyjien, ohella.

ellauri272.html on line 721:     "Voit viettää pitkiä tunteja yksin istuen", hän sanoi. "Kirjoittaminen voi olla ihanaa terapiaa, mutta siinä kaivellaan izeään, ja jos kirjoitat kaunokirjallisuutta ja luot hahmoja, tietty itsetutkiskelu ja epäluulo on väistämätöntä." Monet kirjoittajat ovat myös sisäänpäinkääntyneitä, hiljaisia ihmisiä, ja heidän työnsä arvioiminen julkisesti on stressaavaa, Brett lisäsi ja sanoi: "Nyt esimerkiksi Amazonissa on noloja arvosteluja, joita tapahtuu entistä enemmän."

ellauri272.html on line 723:     Ja kuten kaikki muutkin, kirjailijat ovat nykyisten talousvaikeuksien alaisia. "Se on aina ollut epävarma ammatti, ja nyt kehitys on spiraalissa alaspäin ja monet keskiluettelon kirjoittajat ovat hylänneet julkaisijoidensa rahakkaatkin tarjouxet", Brett sanoi.

ellauri272.html on line 725: Romaaninkirjoitussyklissä on kaksi kohtaa, jolloin kirjoittajat ovat erityisen haavoittuvia, hän uskoo. "Melkein jokainen tuntemani kirjoittaja käy läpi saman reaktion romaanin päätyttyä – on 24 tuntia euforiaa ja sitten kaikki negatiiviset ajatukset, jotka olet sulkenut pois romaania viimeisteltäessä, tulevat esiin, ja joko juorut tai masentuu tai saat flunssan .

ellauri272.html on line 728: Monet kirjailijat, mukaan lukien Stephanie Merritt, Gwyneth Lewis ja Sally Brampton, ovat ilmaisseet kokemuksiaan masennuksesta henkilökohtaisissa muistelmissaan, ja kirjailija Marian Keyes paljastaa faneilleen vakavan sairauden kohtauksen verkkosivuillaan aiemmin tänä vuonna. "Lääketieteellinen osasto kutsuu sitä 'vakavaksi masennusjaksoksi', mutta minut on lyöty sivuttain lukuisista tunteista, ei vain masennuksesta, vaan levottomuudesta, ahdistuksesta, kauhusta, paniikkista, surusta, epätoivosta, epätoivosta ja melkein vastustamattomasta halusta olla kuollut ja sitä on jatkunut hyvin pitkään", Keyes kirjoitti. "Joka päivä kuuden vakaan kuukauden ajan minun on täytynyt yrittää todella kovasti pysyäkseni hengissä."

ellauri272.html on line 729: Mutta runoilija Lewis, joka tutki aihetta kirjassaan Sunbathing In The Rain, sanoi, että hänen tutkimuksensa Harvardin Radcliffe Institute for Advanced Study -oppilaitoksessa oli ehdottanut erilaisia havaintoja.

ellauri272.html on line 731: "Väitän päinvastoin, koska kirjoittajat viettävät paljon aikaa yksinään ja että runouden maalliset palkinnot ovat vähäisiä ja koska suurimman osan ajasta ei tiedä, onko se mitä teet. Mikä hyvänsä, on hämmästyttävää, etteivät kirjailijat kärsi enempää", hän sanoi ja kuvaili runoilijoita "masennusjengin SAS:iksi (Scandinavian Airline System)", jotka ovat halukkaasti ottavat itsensä vaikeaan työskentelyyn.

ellauri272.html on line 737: SAS on brittien pahimpia roistojoukkioita kaikissa länkkärien sodissa sitten 2. maailmankisojen. Poistanut "shakkinappuloita laudalta" enemmän kuin prinssi Harry. More than 3,500 "terrorists" were "taken off the streets" of Baghdad by 22 SAS. Voi vittu mitä jälkikolonialismia. 

ellauri272.html on line 738: … kun vuosi 2023 ja matujen pidätys maamme rajalla kiihtyy ja olet silti tulossa Suomesta, meillä on pieni palvelus kysyttävämme. Uusi vuosi merkitsee uusia mahdollisuuksia, ja toivomme tämän vuoden tuovan jotain kaivattua vakautta ja edistystä. Tapahtuipa mitä tahansa, Guardian on paikalla ja käsi ojossa kuin Isoa Numeroa kauppaava romani. Moooiii! Ajat ovat vaikeita, ja tiedämme, etteivät kaikki pysty maksamaan uutisista. Mutta koska olemme lukijoiden rahoittamia, luotamme jatkuvaan anteliaisuuteen niiltä, joilla on siihen varaa. Tämä tärkeä tuki tarkoittaa, että miljoonat länkkärit voivat edelleen lukea luotettavia raportteja maailmaamme muovautuvista tapahtumista. Sijoitatko Guardiaan tänä vuonna? Sijoitus on tuottava! Luotathan?

ellauri272.html on line 740: Unlike many others, we have no billionaire owner except you, meaning we can fearlessly chase truth away and report alternative ones instead. 2023 will be no different; we will work with trademark theft and passion fruit to bring you journalism that’s always free from commercial (LOL) or political (commie) interference. No one edits our editor or diverts our attention from what’s most important for The West. With your support, we’ll continue to keep Gilead Guardian journalism open and free for everyone to read. When access to information is made equal, greater numbers of people can understand global events our way and their impact on good people but also communists. Together, we can demand better for the powerful and fight for laissez-faire democracy.

ellauri272.html on line 742: Whether you give a little or a lot (preferred option), your funding is vital in powering our reporting for years to come. If you can, please support us on a monthly basis from just €2. It takes less than a minute to set up, and you can rest assured that you’re making a big impact every single month in support of open, independent journalism. Thank you. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä.

ellauri272.html on line 777: Heti ovella huomaa, ettei olla ihan tavallisessa kodissa. Eteisessä on Eero Järnefeltin maalaus. Se on Kihlmanin isoisän muotokuva.

ellauri272.html on line 781: – Minun täytyi jotenkin vapautua taustastani ja siitä syystä kritisoida ja haukkua, mutta en minä ole koskaan haukkunut vanhempiani, ainoastaan heidän ystäviään, Kihlman sanoo ja hymyilee.

ellauri272.html on line 788: Nyt harmaapäinen kirjailija istuu sohvallaan ja kuuntelee 1971 kirjoittamaansa tekstiä.

ellauri272.html on line 792: Ihmisillä on hänen mielestään oman munan näyttämisen pelko. Häntä se ei ole koskaan vaivannut, ei edes vaijeritempun teko opiskelijana Vanhan kellarissa.

ellauri272.html on line 803: – En ymmärrä, miten avioliitto kesti kuitenkin 50 vuotta ja suhde lapsiin on ollut harmoninen. Se oli jonkinlainen rakkaus, joka piti meidät yhdessä. Tai se ettei Selindalla ollut rahaa asuntoa eikä duunia. 

ellauri272.html on line 810: – En tiedä, miksi join. Meitä oli kolme, jotka pitivät hauskaa, ja viinaa oli aina, mutta nämä kaksi muuta eivät juoneet samalla lailla. Jotenkin tunsin jo silloin, että olen alkoholisti. Aika omaperäistä. 

ellauri272.html on line 811: Kirjassaan Ihminen, joka kärkkyi penistä Christer Kihlman kirjoittaa elämästään: ”Me juomme itsemme mahtavaan känniin samalla kun lapsi nukkuu ja valvoo ja minä vaihdan hänelle kuivaa ja annan tuttipullon. Eikä humalaisessa isässä mitään vikaa ole. Kunhan hän vain on kiltti ja jossakin määrin vakaa käsistään niin että hän selviytyy omasta osuudestaan hoidossa. Parempi humalainen isä kuin kymmenen ylettömän virkaintoista äitiä, sanoisin”.

ellauri272.html on line 818: – ”Minulla ei ole mitään tunnustettavaa. En ole tehnyt syntiä”, hän sanoi röyhkeästi sanomalehden syntymäpäivähaastattelussa. Se oli kaikki fiktiota LOL. Väärää todistusta lähimmäisistä.

ellauri272.html on line 823: – Nyt minusta tuntuu, ettei kukaan välitä kirjoistanikaan. Se on vähän turhauttavaa. Luulin, että kirjani elävät ja vain minä vietän yksityiselämää. Olisi pitänyt jaxaa heilua julkkisremmissä, ei ne kirjat muuten myy. 

ellauri272.html on line 828: – Minulla on ollut avioliitto, joka aikanaan oli myrskyisä, mutta minulla on ollut hyvin ikävä vaimoani. Ja kun poikani kuoli, se oli vaikeaa ja on vieläkin. Etsin selitystä, miksi kaikki tapahtui. Mixi tein niin? Ei olis pitänut. Mixi ihmiset sairastuvat? Mixi jumala sallii kaiken pahan? 

ellauri272.html on line 842: – Näen heitä harvoin, ja siitä olen onnellinen. Olen onnellinen myös siitä, että tiedän, että he ovat olemassa.

ellauri274.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri274.html on line 45: “Put me down! You are hurting me,” Adolf Hitler protests to the man of steel. But Superman has other ideas. Seizing the Nazi dictator, Superman shoots into the air, faster than any plane, to pick up Josef Stalin in Moscow. Next stop Geneva to drop off the “power mad scoundrels” at the League of Nations, where they are found guilty of “unprovoked aggression against defenseless countries”.  

ellauri274.html on line 50:   Mixei noudatettu Minskin sopimusten  2015 toimenpidepakettia? Koska nähtiin että voitiin saavuttaa enemmän.  Aiemmin tänä vuonna Petro Porošenko, Ukrainan ensimmäinen  vallankaappauksen jälkeinen presidentti, järkytti kaikkia, kun hän totesi julkisesti (minkä Merkel Taunona sittemmin todisti), ettei Kiovalla eikä länkkäreillä ollut koskaan aikomustakaan noudattaa  sitoumuksiaan, jotka se teki allekirjoittaessaan Minskin pöytäkirjat:  Valko-Venäjän pääkaupungissa käydyt neuvottelut ja kaikki lupaukset olivat  tarkoitettuja yksinkertaisesti ajan hankkimiseksi Ukrainan rakentaessa  linnoituksia itäisille alueille ja kouluttaen ja aseistaakseen riittävän  vahvaa armeijaa käymään täysipukuista hyökkäyssotaa Venäjän kallellaan  olevia Donetskin ja Luganskin alueita vastaan.

ellauri274.html on line 55: HBL juhlisti Ukrainan selkkauxen vuosipäivää ke. 22. helmikuuta 23 aivan raivopäisellä antiryssäpropagandalla. Länsi pelkää että Kiina pelkää ryssän puolesta: jos ryssä lytätään arvaa kyllä ketkä ovat seuraavana vuorossa. Mahjong-pelistä tulee uusi dominoteoria. Putin puhetta ei printata, sitä referoi vaan Hoblan piharakki Laureenska. Nato är starkare än det någonsin varit tidigare. Ryssland får aldrig tillbaka Ukraina, säger gamlingen i USA. Onkohan Laureenska sukua Seikkailevan leikkimökin Kerttu Juvalle (o.s. Laurén)? Oliko emeritusarkkipiispan emeritavaimo piispan käly ja Kerttu Juvan sisko? Leviraattiko oli kyseessä? Niin paljon vastaamattomia kysymyxiä...

ellauri274.html on line 57:   Laureenska syyttää venäläisiä koulunkäyneitä talousliberaaleja "moraalisesta kuuroudesta", kun ne vaan oljentelevat diktaattori Putinin suojissa sensijaan että rynnistäisivät barrikaadeille puolustamaan länsiblokin etuja. Laureenska, mukamoralistinen kuurosokea, ei muka huomaa ize ollenkaan kenenkä asialla se on juoxemassa, kasvattamassa länkkärien hiilijalanjälkeä ja avustamassa fossiilisten polttoaineiden tuhopolttoa yhteen hiileen puhalluxella. Ei tää ole mikään ideologinen kamppailu vaan tavanomaista räkytystä reviirien rajoilla. (Tai nojaa, ideologiatkin on vaan tätä samaa materiaalipulaa, sanois Marx-veljexet.)

ellauri274.html on line 59: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri274.html on line 63: Anna-Lena Laurén: Ett sällsynt kletigt tal av Putin. Putins tal till federationsrådet var en kletig blandning hot, lögner och sårade känslor. (Det mesta handlar om intern politik och ekonomi, men det intresserar ju ingen här.) Han anklagade gång på gång väst för exakt det han själv gör i Ukraina – att ta livet av ukrainare. Det är nog sant men det är helt hans eget fel. Vartefter Putin konsumerar gamla osanningar hittar han på nya. Det gör jag med, sanningen at säja. Några begränsningar tycks inte finnas på någondera sida. Putin inledde sitt tal med att rada upp ogenerade lögner, en efter en. Det är i sig inget nytt – att ljuga är Putins metod, som det är också Hufvudstadsbladets, amerikanarnas och de andra Natoländernas. Det nya sedan anfallet mot Ukraina är att lögnerna stegras.

ellauri274.html on line 65:   Tämän päivän viestin puhun vaikeassa paikassa me kaikki tiedämme sen hyvin. Elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä. Maamerkkiaika maallemme kardinaalimunauxen peruuttamattoman aikana. Se muuttaa ympäri maailmaa tärkeimmät historialliset tapahtumat, jotka määrää maamme ja kansamme tulevaisuus, kun jokainen meistä valehtelee. Siis kun jokainen muukin valehtelee meistä. Whatever.

ellauri274.html on line 68:   Vituttaa kun länsipropaganda ei koskaan kerro mitä Putin sanoi sanatarkasti Putinistanissa pitämissään puheissa, vaan joku vitun russofobi Laureenska työntää soppaan ryssävihaiset näppinsä. Korjaan nyt asian esittämällä Voldemarin puheen nahkoineen karvoineen sekä siihen Yandexilla puolueettomasti tuotetun konekäännöxen. (Joukossa on Google Translatoria, kun osa puheesta joutui ensin hukkateille.)

ellauri274.html on line 84: 
ellauri274.html on line 85: 
ellauri274.html on line 90: 
ellauri274.html on line 92: 
ellauri274.html on line 93: 
ellauri274.html on line 95: 
ellauri274.html on line 98: 
ellauri274.html on line 101: 
ellauri274.html on line 104: 
ellauri274.html on line 106: 
ellauri274.html on line 107: 
ellauri274.html on line 111: 
ellauri274.html on line 112: 
ellauri274.html on line 120: 
ellauri274.html on line 138: 
ellauri274.html on line 145: 
ellauri274.html on line 149: 
ellauri274.html on line 152: 
ellauri274.html on line 154:     
ellauri274.html on line 159: 
ellauri274.html on line 165: 
ellauri274.html on line 171: 
ellauri274.html on line 172: 
ellauri274.html on line 181: 
ellauri274.html on line 191: 
ellauri274.html on line 205: 
ellauri274.html on line 209: 
ellauri274.html on line 218: 
ellauri274.html on line 240: 
ellauri274.html on line 254: 
ellauri274.html on line 255: 
ellauri274.html on line 259: 
ellauri274.html on line 270: 
ellauri274.html on line 272: 
ellauri274.html on line 280: 
ellauri274.html on line 300: 
ellauri274.html on line 308: 
ellauri274.html on line 310: 
ellauri274.html on line 327: 
ellauri274.html on line 331: 
ellauri274.html on line 332: 
ellauri274.html on line 333: 
ellauri274.html on line 335: 
ellauri274.html on line 341: 
ellauri274.html on line 343: 
ellauri274.html on line 345: 
ellauri274.html on line 346: 
ellauri274.html on line 348: 
ellauri274.html on line 350: 
ellauri274.html on line 352: 
ellauri274.html on line 366: 
ellauri274.html on line 378: 
ellauri274.html on line 386: 
ellauri274.html on line 394: 
ellauri274.html on line 395: 
ellauri274.html on line 396: 
ellauri274.html on line 411: 
ellauri274.html on line 414: 
ellauri274.html on line 422: 
ellauri274.html on line 449: 
ellauri274.html on line 469: 
ellauri274.html on line 487: 
ellauri274.html on line 490: 
ellauri274.html on line 520: 
ellauri274.html on line 521: 
ellauri274.html on line 525: 
ellauri274.html on line 529: 
ellauri274.html on line 535: 
ellauri274.html on line 537: 
ellauri274.html on line 540: 
ellauri274.html on line 541: 
ellauri274.html on line 543: 
ellauri274.html on line 551: 
ellauri274.html on line 552: 
ellauri274.html on line 558: 
ellauri274.html on line 576: 
ellauri274.html on line 581: 
ellauri274.html on line 595: 
ellauri274.html on line 597: 
ellauri274.html on line 598: 
ellauri274.html on line 603: 
ellauri274.html on line 617: 
ellauri274.html on line 620: 
ellauri274.html on line 623: 
ellauri274.html on line 626: 
ellauri274.html on line 634: 
ellauri274.html on line 637: 
ellauri274.html on line 652: 
ellauri274.html on line 655: 
ellauri274.html on line 658: 
ellauri274.html on line 661: 
ellauri274.html on line 663: 
ellauri274.html on line 677: 
ellauri274.html on line 679: 
ellauri274.html on line 682: 
ellauri274.html on line 691: 
ellauri274.html on line 693: 
ellauri274.html on line 702: 
ellauri274.html on line 703: 
ellauri274.html on line 704: 
ellauri274.html on line 721: 
ellauri274.html on line 724: 
ellauri274.html on line 725: 
ellauri274.html on line 729: 
ellauri274.html on line 732: 
ellauri274.html on line 734: 
ellauri274.html on line 735: 
ellauri274.html on line 737: 
ellauri274.html on line 740: 
ellauri274.html on line 745: 
ellauri274.html on line 748: 
ellauri274.html on line 755: 
ellauri274.html on line 764: 
ellauri274.html on line 769: 
ellauri274.html on line 773: 
ellauri274.html on line 801: 
ellauri274.html on line 802: 
ellauri274.html on line 820: 
ellauri274.html on line 831: 
ellauri274.html on line 839: 
ellauri274.html on line 847: 
ellauri274.html on line 848: 
ellauri274.html on line 858: 
ellauri274.html on line 867: 
ellauri274.html on line 870: 
ellauri274.html on line 874: 
ellauri274.html on line 875: 
ellauri274.html on line 886: 
ellauri274.html on line 888: 
ellauri274.html on line 892: 
ellauri274.html on line 894: 
ellauri274.html on line 898: 
ellauri274.html on line 899: 
ellauri274.html on line 903: 
ellauri274.html on line 905: 
ellauri274.html on line 914: 
ellauri274.html on line 917: 
ellauri274.html on line 920: 
ellauri274.html on line 922: 
ellauri274.html on line 929: 
ellauri274.html on line 965: 
ellauri274.html on line 966: 
ellauri274.html on line 969: 
ellauri274.html on line 977: 
ellauri274.html on line 978: 
ellauri274.html on line 999: 
ellauri274.html on line 1018: 
ellauri275.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri275.html on line 51: ha</span>t Western Leaders &amp; Media Didn&#39;t Understand About Its Strategic Culture? – Martti J Kari" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-s<span style="color:red">ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri275.html on line 67: Josipin isä oli viinaan menevä marxilainen suutari. Turhaan siteerasi Josipille das Kapitalia. Josip kävi pyykkäriäidin toiveesta pappikoulua.

ellauri275.html on line 68: Gorin tuppukylässä pikku Josip leikki mustahampaisen Miron kanssa reittiä. Mezässä pojat oli vuoron perään Kakoja. Kako oli Virtshavadsen runon jalo bandiitti.

ellauri275.html on line 73: Chavchavadze founded the realistic moral novel in Georgia, wrote short stories and poems, including The Hermit, Is Man Human? (1859), Mother and son (1860), Kako the robber (1860) and Otar´s widow (1887). Lähde

ellauri275.html on line 75: Chavchavadze was fatally wounded by a gang of assassins, led by Gigla Berbichashvili, in Tsitsamuri, outside Mtskheta.

ellauri275.html on line 83:   Pyhä marttyyri Ilia Tšavtšavadze Gruusialainen syntyi vuonna 1837 hurskaaseen perheeseen Qvarelin kylässä Itä-Gruusiassa. Hänen äitinsä opetti hänet lukemaan ja kirjoittamaan, rukoilemaan ja rakastamaan totuutta. Lapsuudestaan asti Ilia tunnettiin hurskaudestaan. Hän tunsi halua mennä luostariin, mutta se meni ohi, ja Ilja antautui sitten innokkaasti opintoihin ensin Tbilisissä ja sitten Venäjällä Pietarin yliopistossa, jossa hän etsi ja tutki georgialaisia tekstejä. Hän ei kuitenkaan suorittanut tutkintoa vaan jätti opinnot kesken ja palasi Gruusiaan ja alkoi tahkota massia.

ellauri275.html on line 85: Kirjoituksissaan, tutkielmissaan ja saarnoissaan Ilia oli georgialaisten hengellinen isä ja opettaja. Pitäen oman elämänsä esikuvina pyhien ryövärien elämää ja tekoja hän teki pilkkaa ahnaista popeista. Ilia katsoi, että hurskaus ja pyyteetön rakkaus ihmisiä ja omaa maata kohtaan oli olennaista ihmiselämässä, ja kirjoituksissaan hän osasi motivoida lukijoita samanlaiseen kristilliseen rakkauteen omaa maataan ja kulttuuriaan kohtaan. Mitä pirun kristillistä siinä on? Eikös kirstityn pidä tähdätä taivaan valtakuntaan eikä maallisiin? Kääntää toinenkin takaposki miehittäjille? Ne eivät tiedä mitä tekevät ja vaikka tietäisivätkin. Anna keisarille mikä keisarille kuuluu. Kuten luuranko sanoi toiselle kuun pinnalla: mitä kuuluu?

ellauri275.html on line 87:   Iljan kamuja oli Fr. Peter Kharischirashvili, georgialainen hierojamonkki, joka kuului entiseen San Lazzaron saaren mehitaristiseen seurakuntaan Konstantinopolissa, ja lähetettiin palvelemaan Gruusian kansan katollisia tarpeita. Pius IX vahvisti seurakunnan 29. toukokuuta 1875.

ellauri275.html on line 89: Isä Christopher Zuggerin mukaan yhdeksän serviittilähetyssaarnaajaa Konstantinopolista, eksarkki Shio Batmanishvilin johdolla, tuli Gruusian demokraattiseen tasavaltaan vakiinnuttamaan siellä pysyvästi Bysantin riitin vanhalla Gruusian kielellä, ja vuoteen 1929 mennessä heidän uskollistensa määrä oli kasvanut 8 000:een. Traagisesti heidän tehtävänsä päättyi, kun Neuvostoliiton salainen poliisi pidätti Exarch Shion ja hänen papit vuonna 1928, vangitsivat heidät Gulagiin Solovkin vankileirille ja murhasivat heidät myöhemmin Josif Stalinin NKVD:n toimesta Sandarmokhissa vuonna 1937. 

ellauri275.html on line 93:   Ilja oli nykyajan nuorten henkisen liikkeen "Tergdaleulebi" eli Venäjän ystävien johtaja. He levittivät moderneja ja eurooppalaisia liberaaleja ihanteita Gruusiassa. Hän perusti kaksi modernia sanomalehteä. Hänellä oli tärkeä rooli Gruusian ensimmäisen rahoitusrakenteen - Land Bank of Tbilisi - luomisessa. Maakaupoilla ja bloody peasanttien velkakirjoilla löi rahoixi kun maaorjat oli vapautettu 1861. Hän oli 30 vuoden ajan tämän pankin puheenjohtaja, jonka kautta hän rahoitti ja edisti useimpia Gruusiassa järjestettäviä kulttuuri-, koulutus-, talous- ja hyväntekeväisyystapahtumia.

ellauri275.html on line 95:   The role of Ilia Chavchavadze as one of the first civil activists and propagator of the idea of civil activism mustn’t be forgotten in modern day Georgia, where nihilism and indifference, especially among youth, is quite common. The article “Ilia Chavchavadze’s Civil Activities” was created by the Europe-Georgia Institute with support from the Friedrich Naumann Foundation for Freedom South Caucasus. Ideas and opinions expressed in the article belong to the Author – Rati Kobakhidze – and might not represent positions of the EGI or FNF.

ellauri275.html on line 97: The Europe-Georgia Institute (EGI) is the leading hybrid warfare independent civil society organization in Georgia. Our mission is to advance "democracy", "human rights", "rule of law", and - first and foremost - free markets in Georgia and the Caucasus, and to empower a new generation of leaders to find solutions that are essential for Georgia’s development and for successful common future of the Caucasus. Our mission is to inspire, motivate, empower, and connect people to change their world.  Its founder, one Melashvili, is the holder of the first prize award for his essay about Janri Kashia’s book “Totalitarianism” and Mikheil Javakhishvili Medal for a documentary film about Soviet repressions. 

ellauri275.html on line 99:   Eniten venäläisten reformeista ja rahakorvauxista hyötyivät prinssitason maanomistajat kuten just nää Tsavtsavadset. joilla oli yli 1000 sielua per pää. Suurin osa isännistä oli pienomistajia joilla oli alle 20 sielua. Orjien vapautuxessa maa jäi maanomistajille ja vapautetut orjat sai "neuvotella" siitä uudet "sopparit". Jos ne ei miellyttäneet sai lähtee menee. Bloody peasants sai lunastaa porholta maatilkkunsa jos niillä oli rahaa. Käytännössä ne joutuivat ottamaan lainaa maapankista jota ne ei ikinä pystyneet maxamaan. Tää velkaorjuus jatkui vuoteen 1912 saakka. Ainoa tulos oli että bloody peasantit köyhtyivät entisestään ja niiden maapläntit pienenivät puoleen. Vauraat venäläistyneet aateliset saivat sevverran tukia etteivät rettelöineet, vaikka niiden isät oli vielä vannoneet listivänsä ryssän keisarin. Ketkään ei olleet tyytyväisiä ryssien uudelleenjärjestelyihin, ja siemenet oli kylvetty stalinismin nousulle. 

ellauri275.html on line 101:   Tšavtšavadze murhattiin vuonna 1907. Murhaa ei ole selvitetty, mutta sen tekijöinä on pidetty radikaaleja sosiaalidemokraatteja, ketäs muutakaan. Länkkärien mielestä on todisteita siitäkin, että Stalin ystävineen Sergo Ordzhonikidze ja Filipp Makharadze järjesti salamurhan tai osallistuivat siihen. Kuten tuonnempana nähdään ryssät oli toista mieltä.

ellauri275.html on line 103: Iljan kasvatti vanhempien kuoltua Makrilli-täti. Iliaa pidettiin porvarillisena ja vanhana aristokraattina, joka ei ymmärtänyt vallankumouksellisen ja ateistisen tulevaisuuden tärkeyttä.

ellauri275.html on line 105: Prinssi Chavchavadze toimi lyhyen aikaa jopa kirjallisena mentorina nuorelle Josif Stalinille, joka oli tuolloin ortodoksisessa pappisseminaarissa Tbilisissä. Historioitsija Simon Seatbag Castafioren mukaan

ellauri275.html on line 107:   "Prinssi oli riittävän vaikuttunut näyttääkseen teini-ikäisen töitä toimittajilleen. Hän ihaili Stalinin säettä ja valitsi viisi runoa julkaistavaksi – melkoinen saavutus. Prinssi Chavchavadze kutsui Stalinia osuvasti "nuoreksi mieheksi, jolla on palavat silmät".

ellauri275.html on line 109: Josif Stalin saattoi siis olla ainakin tangentiaalisesti osallisena entisen kustantajansa ja kirjallisen mentorinsa murhassa.

ellauri275.html on line 111: havchavadze_assassination.png/650px-Shot_trajectory_of_Ilia_Chavchavadze_assassination.png" width="20%" />

ellauri275.html on line 112: Fig 1. Iljan salamurhan tangentiaalinen laukausrata.


ellauri275.html on line 114: Stalin kehui aina Chavchavadzen runoutta  vanhuudessaan, eikä ole todisteita siitä, että hän olisi tilannut tuon osuman, mutta hän oli hyvin lähellä Sergoa ja hän oli varmasti enemmän kuin kykenevä erottamaan kirjalliset ansiot julmasta välttämättömyydestä. Politiikka oli aina etusijalla.

ellauri275.html on line 118: Kuntosalin valtionjärjestys painoi raskaasti Ilja Tšavtšavadzea ja lisäsi protestia siihen perustettua despoottista hallintoa vastaan. Valmistuttuaan lukiosta vuonna 1857, mutta ei läpäissyt loppukokeita, Ilja Chavchavadze lähti saamaan yliopistokoulutuksen Pietariin. Se perusti seuran "Tergdaleulebi" ("Ne, jotka joivat Terekistä" - eli ne, jotka saivat inspiraatiota veli venäläisestä.). Terek-joki nousee Gruusian pohjoisosassa ja virtaa pohjoiseen ja sitten itään Venäjän läpi laskeutuen Kaspianmereen. Terek-joki edusti Venäjän asutuksen etelärajaa Kaukasuksella suuren osan 1800-lukua. Toisen maailmansodan aikana suomalainen Waffen SS:n pataljoona Nordost eteni divisioonassaan Terekjoelle saakka. 

ellauri275.html on line 120:   Ilja Tšavtšavadze avasi georgialaisen kirjallisuuden uusia sivuja haalistuvilla taiteellisilla luomuksilla: runoilla, säkeillä, novelleilla, novelleilla, joissa tuon ajan tärkeimmät yhteiskunnalliset prosessit löysivät terävän kriittisen pohdiskelun.

ellauri275.html on line 121:   Satiirisen proosan mestariteoksessa "Onko hän mies?" kirjailija osoitti vanhan, taantumuksellisen maailman kuolevaisen tuhon. On huomattava, että sana "vallankumous" Gruusian kirjallisuudessa kuultiin ensimmäisen kerran Ilja Chavchavadzen Notes of a Passerby -teoksen sivuilta: "Älkää antako sanan vallankumous pelotella sinua, lukija! Vallankumous on rauhallisen menon alku!"

ellauri275.html on line 123: Sanomalehdessä "Iveria" Ilja Chavchavadze kuvasi suurella myötätunnolla Irlannin kansan taistelua Englannin orjuuttajia vastaan, Balkanin niemimaan kansojen vapautustaistelua, ennusti valoisaa tulevaisuutta Kiinan ja Intian suurille kansoille. Ikään kuin Ilja Chavchavadzen ihanat sanat olisi kirjoitettu tänään, paljastaen sodanlietsojat lännen imperialististen maiden leiristä: ”Minne katsotkaan, joukkoja muodostuu yksiköiden perään. Kaikella voimallaan joukot lisääntyvät, valmistavat aseita, tykkejä ja ruutia, ja samalla he vannovat, että he eivät ajattele rauhaa lukuun ottamatta mitään.

ellauri275.html on line 124: Ilja Chavchavadze tapasi 1900-luvun alun kuuluisalla artikkelilla "1800-luku". Yhteenvetona menneen vuosisadan suurista saavutuksista hän piti niistä arvokkaimpana ja tärkeimpänä sitä, että ”yhdeksästoista vuosisata julisti omaisuuden ja tulojen epätasaisen jakautumisen ihmisten kesken, kaikenlaisen luokkavallan poistamisen ja mahdollisuuksien mukaan, mikä tahansa luokkaero yhteiskuntajärjestyksen ihanteena." Oliko se nyt puolesta vai vastaan, ottakoon piru selvän.

ellauri275.html on line 126: Ilja Chavchavadze tarttui aseisiin perusteetonta estetismiä vastaan, taantumuksellista "taidetta taiteen vuoksi" -teoriaa vastaan. Olla ihmisten inspiroija, motivationaalinen spiikkeri, kuivata heidän kyyneleensä - tämä on runoilijan ainoa kutsumus. 

ellauri275.html on line 127: Ilja Chavchavadzen lyyrisen runouden pääsisällön määrittelivät nykypäivän sosiaalisen todellisuuden ongelmat ja teemat. Hänen runollisuudessaan on kuitenkin kokonainen runosarja intiimeistä rakkausaiheista. Monia näistä runoista leimaa vilpitön hellyys, syvä emotionaalisuus ja kokemusten välittömyys. Tämä selittää niiden suuren suosion. Ja nyt Gruusian ihmiset laulavat hänen lyyrisiä runojaan, kuten "Muistatko, rakkaani, suuressa puutarhassasi ...". Vangitseva lyyrisyys läpäisee S. Tšaikovskille (suuren säveltäjän sisarelle) omistetun runon.

ellauri275.html on line 129: Viime vuosisadan georgialaisen lyyrisen runouden haalistumaton helmi on Ilja Chavchavadzen lyhyt runo ihmisen olemassaolon merkityksestä, elämän korkeimmasta kauneudesta ja ilosta, ihmispersoonan velvollisuudesta:

ellauri275.html on line 167: Vanhat ovat poissa, mutta nuoret ovat tulleet, Stalin etunenässä.

ellauri275.html on line 190: Samaan aikaan toisaalla runoilija tuomitsee vihaisesti välinpitämättömyyden, julmuuden, jolla etuoikeutettujen luokkien ihmiset kohtelivat rehellistä työntekijää. Runoilija toimii epäinhimilliseen sortoon ja orjuuteen rakennetun yhteiskuntapoliittisen järjestelmän vihaisena syyttäjänä ja paljastaa kaikella ankaruudellaan ja totuudenmukaisesti hallitsevan elämäntavan haavaumat:

ellauri275.html on line 204: Kadonneen rauhan palauttaminen

ellauri275.html on line 206: Ja he eivät ole turhaa puhetta

ellauri275.html on line 208: Säv.: Tschaikovski

ellauri275.html on line 210: Runossa Erakko ko. erakko ei onnistunut voittamaan 17-kesäisen neitosen elävän elämän voimaa, maallisia inhimillisiä tunteita ja intohimoja. Taistelu tätä voimaa vastaan päättyi munkin sielunpelastuxen kannalta täydelliseen tappioon, mutta koiraan siementuotannon kannalta menestyxeen. Munkki nuolee porsliinia ahdistuksen ja epätoivon piinaamana ja tuikkaa sitten melan upoxiin. Tämä teos, jonka Ilja Chavchavadze loi luovan elämänsä viimeisellä kaudella, leimaa taiteellisen taidon kypsyys ja täydellisyys. Pyhä vapaus voitetaan vain taistelulla, vain verellä, - runoilija väitti ja tuli käteen uudestaan.

ellauri275.html on line 212: Ilja Tšavtšavadzen petollinen murha organisoitiin aikana, jolloin mustat reaktiovoimat vallitsivat Venäjän ensimmäisen vallankumouksen tappion jälkeen. 30. elokuuta (12. syyskuuta) 1907 Tbilisistä Saguramoon johtavalla tiellä lähellä Tsipaturin kylää tsaarin salaisen poliisin palkatut tappoivat 70-vuotiaan Ilja Chavchavadzen, joka oli matkalla kesätilalleen, ja haavoitti vaimoaan Olga Tadeozovnaa. Niinhän te sanotte.

ellauri275.html on line 216: Kako-runoelmassa vanhus, joka uskalsi vastustaa isäntää, ruoskittiin kuoliaaksi kepeillä. Isänsä kuolemasta järkyttynyt Zakro tappoi vihatun prinssin ja pakeni metsään liittyäkseen kuuluisaan Kakon koplaan.  Runoilijan mielestä oikeutettu väkivalta, reviirin puolustaminen aseilla omien oikeuksiensa nimissä ja ihmisarvot verisissä käsissä on jokaisen velvollisuus.

ellauri275.html on line 224: Isänmaan taivaassa katos on pitkä                               	Hän asui siinä, mutta vanhuus on paha sairaus;                  

ellauri275.html on line 230: Jäinen - läpikuultava etäisyys                                  	Vanhalla miehellä oli kuumetta.                                 

ellauri275.html on line 232:                                                                 	Ylpeä prinssi, hän oli itsepäinen ja vihainen                   

ellauri275.html on line 235: Metsän hiljaisuuden rikkoi                                      	Hän ei alentunut kuulemaan vanhan miehen pyyntöä.               

ellauri275.html on line 237: Vihaisena hän murisi unissaan.                                  	Prinssi, sinä näet minun heikkouteni!                           

ellauri275.html on line 250: Muuan equestrian lensi ulos puiden takaa,                       	Sitä sinä, vanha koira, haluaisit!                      

ellauri275.html on line 254: "Missä täällä on tie Kudi-vuorelle?" —                          	Sinun vihasi on minulle kauhea, mutta olet väärässä.            

ellauri275.html on line 257: Mutta mitä haluat löytää Cudista?                               	Hyväntekijä, palauta poikani minulle,                           

ellauri275.html on line 258: Chew the Cud or what?                                           	Olemme eksyksissä ilman häntä!                                  

ellauri275.html on line 266: Reipas hevonen ryntäsi kuin haukka,                             	Koko talosi! Minulle se tiaisen käsissä                         

ellauri275.html on line 276: Millä hän tuli: ystävyyden vai vihamielisyyden kanssa?          	Kuka ojentaa minulle auttavan käteni?                           

ellauri275.html on line 286: Sydän etsii sydämiä, voimaa - voimaa.                           	Meilläkin on munat ja haluamme elää,                            

ellauri275.html on line 289: Sinä olet veljeni. Reunasta reunaan                             	Paha koira! Olydiga hund!                                       

ellauri275.html on line 294: Minkä tahansa puun latvus on kotini.                            	Isä:                                                     

ellauri275.html on line 297: Minulla on teräsveljiä,                                         	Prinssi hautaa minut elävältä.                                  

ellauri275.html on line 305: Uskollinen metsässä - kunnia ja veljeys,                        	Miten! Uskallatko lyödä minua turhaan?                          

ellauri275.html on line 307: Matkasi on ollut pitkä.                                         	Vaikka isäni oli sekä heikko että vanha -                       

ellauri275.html on line 321: Vanhat ja nuoret toistavat lempinimeäsi,                        	Etkö pelastanut häntä teloittajalta?                            

ellauri275.html on line 327: Ja rakastat yksinkertaista ihmistä                              	Miten silmäsi eivät haalistuneet tuolloin!                      

ellauri275.html on line 329: Onko ihme pitää onnekasta miestä veljenä?                       	Pelkurin sielu on ikivanha häpeä!                               

ellauri275.html on line 342: Pieni sydän kirkastui                                           	Älä ole vihainen, Kako!                         

ellauri275.html on line 362: Lihava karja hajallaan, moukkaa riitti,                         	Sielu huurtui ja kiehui                                 

ellauri275.html on line 364: Kylmän avannon lähellä.                                         	Chokha lensi harteiltani,                               

ellauri275.html on line 381: Istutaan taas tulen ympärillä,                                  	Karvas häpeä painoi raskaasti harteilleni.              

ellauri275.html on line 397: Missä tahansa muualla kuin työssä.                              	Hän juoksi isänsä luo, mutta hän oli liikkumaton.       

ellauri275.html on line 401:         Herra täytti nöyrän huoneemme.                          	Tämä onneton hauta                                      

ellauri275.html on line 404:         Isäni saattoi ährätä jopa hautaan asti,                 	Helvetti minussa, muistaakseni musta helvetti!          

ellauri275.html on line 416: 68. Tämä runo, joka kirjoitettiin ennen maaorjuuden poistamista Gruusiassa, oli pitkään tiukan sensuurin alainen, mutta sitä jaettiin samizdattina käsin kirjoitettuina kopioina. Vuonna 1863 vain runon ensimmäinen osa julkaistiin Sakartvelos moambe -lehdessä (nro 10), otsikolla "Tarinan alku". Kirjeessään ystävälleen Kirill Lordkipanidzelle, joka pyysi I. Chavchavadzea antamaan tämän runon julkaistavaksi Chonguri-kokoelmassa, hän kirjoitti vuoden 1864 alussa: koska tiedän, että niitä ei paineta. Vaikka saisitkin luvan sinne, koko kokoelmasi takavarikoidaan silti täällä, tiedän sen varmasti. Yritin itse paljon paikallisessa sensuurikomiteassa, mutta se kiellettiin erittäin, erittäin hyvin” (“Mnatombi”, 1933, nro 8-9, s. 273). K. Lordkipanidze la. "Chonguri" vuonna 1864 onnistui painamaan myös vain runon ensimmäisen osan. Vuonna 1873 "Krebuli" -lehden toimittaja N. Ya. Nikoladze yritti jälleen tulostaa koko runon: yhdessä sen numerossa lehden toimittajat ilmoittivat runon koko tekstin välittömästä julkaisemisesta, mutta julkaisu runon - jälleen ilmeisesti sensuurin kiellon vuoksi - ei tapahtunut. Runo julkaistiin kokonaisuudessaan vasta vuonna 1879 Iveria-lehdessä (nro 5).   I. Chavchavadzea inspiroi tämän runon luomiseen toisaalta erään talonpoikien vapautusliikkeen järjestäjän, kansallissankarin Arsene "Lupin" Odzelashvilin (k. 1843) legendaarinen taistelu sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja toisaalta tapaaminen vuonna 1857 isäntänsä tapponeen talonpojan kanssa, josta tuli sitten rosvo, tietyn Gaukharashvilin. Khurjin on pussi rahaa. Chokha on Gruusian kansalliset vetimet.

ellauri275.html on line 422:   Representatives of the Russian authorities and Kremlin propagandists are actively commenting on the events related to the protests in Tbilisi against the “Russian Law”. Some of them declare that the bill initiated in the Parliament of Georgia, which the ruling party Georgian Dream has already withdrawn after 3 days of protests, has nothing to do with Russia, while others are already threatening Georgia with negative consequences of these events.

ellauri275.html on line 424: Russian President Vladimir Putin’s press secretary Dmitry Peskov said that Russia was not involved in the “unrest” in Georgia and the “foreign agents” law. “Nothing there was inspired by the Kremlin, the Kremlin has absolutely nothing to do here,”- TASS quoted Peskov.

ellauri275.html on line 426: According to Peskov, the “pioneers” in such laws were the United States. “And one version of the (Georgian) bill, called "American law", if we understand correctly, was very similar to a similar US law. The second version was less similar to the US law, was much milder in nature. But, of course, we have nothing to do with either one,” Peskov said.

ellauri275.html on line 428: Meanwhile, Russian Foreign Ministry spokeswoman Maria Zakharova reacted to a statement by EU High Representative for Foreign Affairs and Security Policy Josep Borrell criticizing “Russian Law” and said: “Borrel said that the foreign agents’ law that sparked protests in Tbilisi was incompatible with EU values. Now we understand why the U.S. is not yet in the European Union – there the law has been in force there since 1938.”

ellauri275.html on line 430:   Porukat huusi Tiflisissä miekkarissa "Sukhumi, Sukhumi". Gruusialaiset eivät pidä siitä, että abhaasisepartistit ottaa aurinkoa pyyhkeillä mustanmeren rannaklla venäläisten tuella. Sukhumi or Sukhum (Russian: Суху́м(и), Sukhum(i) [sʊˈxum(ʲɪ)]), also known by its Georgian name Sokhumi (Georgian: სოხუმი, [sɔχumi] (listen)) or Abkhaz name Aqwa (Abkhaz: Аҟәа, Aqwa), is a city in a wide bay on the Black Sea's eastern coast. It is both the capital and largest city of the Republic of Abkhazia, which has controlled it since the Abkhazia war in 1992–93. However, "internationally" Abkhazia is considered part of Georgia. The city, which has an airport, is a port, major rail junction and a holiday resort because of its beaches, sanatoriums, mineral-water spas and semitropical climate. It is also a member of the International Black Sea Club.

ellauri275.html on line 434: Vaikka Gruusian hallitus on virallisesti sanonut tukevansa Ukrainaa, Bukian mukaan todellisuudessa tuki on ollut laimeaa ja näennäistä. Gruusia ei ole asettanut Venäjälle pakotteita, ja kauppa virtaa rajan yli. Länsimielinen Saapasvili viruu vankilassa huonossa hapessa.

ellauri275.html on line 440: Bukia uskoo, että todellisuudessa valtapuolue ei edes halua edistää eurointegraatiota, koska se sotkisi sen suunnitelmia sementoida valtansa.

ellauri275.html on line 441: ”Tämä lakihanke oli märkä rätti EU-pyrkimyksille, ja osoittaa, etteivät he ole siitä tosissaan kiinnostuneita.”

ellauri275.html on line 442: Toinen nimekäs poliittinen vanki on oppositiokanava Mtavarin omistaja Nika Gvaramia. Hänet on tuomittu korruptiosta. Mtavari (Georgian: მთავარი) was a feudal title in Georgia usually translated into English as Prince or Duke. In the 15th century the term mtavari was applied only to the five ruling princes of western Georgia (Samtskhe, Mingrelia, Guria, Svaneti, and Abkhazia), whose autonomous powers were finally eliminated under Imperialist Russia. 

ellauri275.html on line 446:   The Georgian poets were, by the strictest definition, those whose works appeared in a series of five anthologies named Georgian Poetry, published by Harold Monro and edited by Edward Marsh, the first volume of which contained poems written in 1911 and 1912. The group included Edmund Blunden, Rupert Brooke, Robert Graves, D. H. Lawrence, Walter de la Mare, Siegfried Sassoon, and John Drinkwater. Until the final two volumes, the decision had not been taken to include female poets.

ellauri275.html on line 448: The period of publication was sandwiched between the Victorian era, with its strict classicism, and Modernism, with its strident rejection of pure aestheticism. The common features of the poems in these publications were romanticism, sentimentality, and hedonism. Later critics have attempted to revise the definition of the term as a description of poetic style, thereby including some new names or excluding some old ones. W. H. Davies, a contemporary, is sometimes included within the grouping, although his "innocent style" differs markedly from that of the others.

ellauri275.html on line 449: In the 1930s, Henry Newbolt estimated there were still at least 1000 active poets in England, and that the vast majority would be recognisably Georgian.  

ellauri275.html on line 451:   havchavadze Alexander">Prince Alexander Chavchavadze (Georgian: ალექსანდრე ჭავჭავაძე, Russian: Александр Чавчавадзе; 1786 – November 6, 1846) was a Georgian poet, public benefactor and military figure. Regarded as the "father of Georgian romanticism", he was a pre-eminent Georgian aristocrat and a talented general in the Imperial Russian service.

ellauri275.html on line 453:   Chavchavadze's influence over Georgian literature was immense. He moved the Georgian poetic language closer to the vernacular, combining the elements of the formal wealth and somewhat artificial antiquated "high" style inherited from the 18th-century Georgian Renaissance literature, melody of Persian lyrical poetry, particularly Hafiz and Saadi, bohemian language of the streets of Tiflis and the moods and themes of European Romanticism. The subject of his works varied from purely anacreontic in his early period to deeply philosophic in his maturity.

ellauri275.html on line 455: Chavchavadze's contradictory career – his participation in the struggle against the Russian control of Georgia, on one hand, and the loyal service to the tsar, including the suppression of Georgian peasant revolts, on the other hand – found a noticeable reflection in his writings. The year 1832, when the Georgian plot collapsed, divides his work into two principal periods. Prior to that event, his poetry was mostly impregnated with laments for the former grandeur of Georgia, the loss of national independence and his personal grievances connected with it; his native country under the Russian empire seemed to him a prison, and he pictured its present state in extremely gloomy colors. The death of his beloved friend and son-in-law, Griboyedov, also contributed to the depressive character of his writings of that time.

ellauri275.html on line 458: Chavchavadze's residence in Tsinandali where the still functioning famous winery serves today as a major tourist attraction in Kakheti.

ellauri275.html on line 460: In his Romantic poems, Chavchavadze dreamed of Georgia's glorious past, when "the breeze of life past" would "breathe sweetness" into his "dry soul." In poems Woe, time, time (ვაჰ, დრონი, დრონი), Listen, listener (ისმინეთ მსმენნო), and Caucasia (კავკასია), the "Golden Age" of medieval Georgia was contrasted with its unremarkable present. As a social activist, however, he remained mostly a "cultural nationalist," defender of the native language, and an advocate of the interest of Georgian aristocratic and intellectual elites. In his letters, Alexander heavily criticized Russian treatment of Georgian national culture and even compared it with the pillaging by Ottomans and Persians who had invaded Georgia in the past. In one of the letters he states: The damage which Russia has inflicted on our nation is disastrous. Even Persians and Turks could not abolish our Monarchy and deprive us of our statehood. We have exchanged one serpent for another.

ellauri275.html on line 462: After 1832, his perception of the national problems became different. The poet unambiguously pointed out those positive results which had been brought about by the Russian annexation, though the liberation of his native land remained to be his most cherished dream. Later, his poetry became less romantic, even sentimental, but he never abandoned his optimistic streak that makes his writings so different from those of his predecessors. Some of the most original of his late poems are, Oh, my dream, why have you appealed to me again (ეჰა, ჩემო ოცნებავ, კვლავ რად წარმომედგინე), and The Ploughman (გუთნის დედა) written in the 1840s. The former, a rather sad poem, surprisingly ends with hope for the future in contemplation of the poet. The latter combines Chavchavadze's elegy for his past years of youth with calm humorous farewell to lost sex-life and potency. Composer Tamara Antonovna Shaverzashvili used Chavchavadze’s text for her song “My Sadness.”

ellauri275.html on line 464: The subsequent fate of the Georgian poets (inevitably known as the Squirearchy) then became an aspect of the critical debate surrounding modernist poetry, as marked by the publication of T. S. Eliot's The Waste Land at just that time. The Georgian poets became something of a by-word for conservatism, but at the time of the early anthologies they saw themselves as modern (if not modernist) and progressive.   

ellauri275.html on line 475: Koba oli hahmo Alexander Kazbegin vuoden 1883 romaanista Patriside. Patriside ( georgiaksi : მამის მკვლელი ) on Alexander Kazbegin romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1882. Romaani on rakkaustarina, mutta se käsittelee myös monia 1800-luvun Gruusian yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Romaani kuvaa 1800-luvun kriittistä realismia. Romaani sijoittuu 1800-luvun Gruusiaan, jolloin Venäjän valtakunta miehitti sen. Se on talonpoikaispojan Iagon ja kauniin nuoren naisen Nunun rakkaustarina. Kirjoittaja esittää tšetšeenit vapaina miehinä, jotka taistelevat vapautensa puolesta, toisin kuin georgialaiset, joita ryssät pitivät niin lyhyessä hihnassa, etteivät pystyneet pitämään edes kaupunkikokouksia (perinne keskiajalta lähtien).

ellauri275.html on line 477: Koba oli hahmo vuoden 2011 elokuvasta Warrior.

ellauri275.html on line 484: Ukrainan sota on Joe-sedän porukoille pelkkää nettoa. Pakotteilla pidetään öljyn hinta keinotekoisesti alhaalla ja ostetaan venäläisten fossiilit Intian ja Kiinan kautta polkuhinnalla. Inter arma silent leges, viherpiipertäjät ymmärtävät pitää päänsä alhaalla. Aseita päästään kokeilemaan tositoimissa tyhmien slaavikallojen kustannuxella. Se on kaikki kotiinpäin, spasiibo tavarishi! Ei tässä mitään kiirettä, as you were, jatkakaa. 

ellauri275.html on line 486:   Länkkäreiden talouspakotteiden tekniikka on täsmälleen sama konsti kuin Zhingis kaanilla ja muilla mongoleilla tuhat vuotta sitten. Ei ne menneet miehittämään naapureita, kuha razastivat uhkaavasti vähän matkaa sinnepäin ja katkoivat vähän nenäkkäiden naapureiden päitä, ja sitten käskivät loppujen maxaa veroja. Jenkkien vientitavara on tää "demokratia", z. laissez faire pursuit of happiness, joka ei ole muuta kuin rahakkaiden rakenteellinen väkivaltakoneisto. Sillä ostetaan tyhmimpien persupäiden äänet rahavallan puolelle ja sitten hoidellaan vihellellen voitto kotiin kaikkialta pallolta kapitalismin hyvin voidellulla koneella. Pakotteilla saandaan hyödykkeet ihan pilkkahinnalla. Nauretaan koko matka pankkiin.

ellauri275.html on line 490:   Oliko Wagnerin kirja "Telefon" Krutsevin sulakauden ajalta? Ei ihan, vuonna 67 oli Nikita jo pantu viralta. Sulakausia oli yxin tein 3: ensin 20-luvun NEP, sitten Krutsovin pikkuporvarilliset kokeilut 60-luvun alussa, ja lopuxi ukkoutuneiden Brezhnevin ja Reaganin liennytys 80-luvulla ennen tähtien sodan riehaantumista. Jokaisen aikana tehtiin viihdettä, jossa ryssät ja jenkit eivät tapa toisiaan ihan tavanomaisella apinan raivolla, vaan on yhteisiä kansanrikollisia, joista tehdään yhteistuumin rosollia. Jokaisen veljeilyn lopetti joku katastrofi: holodomor, ohjuskriisi, tähtien sota. Molemmilla puolilla on sankareita ja tuhoaseita, mutta amerikkalaisilla aina paremmat. Vähän kuin jenkkisarjojen paleface herot ja sivuvaununeekerit.

ellauri275.html on line 492: Holodomor (ukr. Голодомор) oli Ukrainan neuvostotasavallassa vuosina 1932–1933 raivonnut nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ukrainalaista. Erilaisia lukuja on esitetty muun muassa joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä. Uhrien määrästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Kansanmurhaksi tapahtuman on "tunnustanut" parikymmentä länkkäriä.

ellauri275.html on line 511: Rutsev oli isovenäläinen, mutta aivan Ukrainan rajalta, Kurskista. Se oli 20-luvulla politrukkina Donbassissa, oltuaan siellä töissä kaivosalalla. (He later stated that he considered emigrating to the United States for better wages, but did not do so.)

ellauri275.html on line 517: Ollessaan lomalla Pitsundassa, Neuvostoliiton Gruusiassa, 12. lokakuuta 1964, Hruštšov sai Leonid Brežneviltä puhelun, että häntä tarvitaan heti Moskovassa. Hruštšov yritti turhaan vedota olevansa lomalla, mutta soittajan mukaan asia oli niin tärkeä, että Hruštšovin olisi pakko olla paikalla. Pahaa aavistamaton Hruštšov lähti matkaan. Huhuja syrjäyttämisaikeista oli liikkunut jo kesällä. Hruštšovin oma tytär oli varoittanut isäänsä, että jotain on tekeillä ja myös turvamies oli kehottanut olemaan varovainen. Hruštsov ei kuunnellut varoituksia, sillä hänen mukaansa keskuskomitean jäsenet saivat kiittää häntä urastaan. 

ellauri275.html on line 521: Hruštšovin kilpailijat puolueessa syrjäyttivät hänet keskuskomitean tapaamisessa 14. lokakuuta 1964. Kaksi edellistä päivää Brežnev oli käyttänyt asemansa varmistamiseen, tosin hermoillen välillä pahasti ja yrittäen perua koko hankkeen. Kokouksen avannut Brežnev aloitti Hruštšovin tekemien virheiden ja hänelle asetettujen syytteiden lukemisen, mihin kukin yhtyi vuorollaan. Brežnevin mukaan Hruštšov oli ”toiminut vastoin Leninin opetuksia”, hän oli ”kylvänyt epäjärjestyksen siemenen” ja ”tehnyt päätöksiä lounaalla”. Muiden keskuskomitean jäsenten syytöksissä esiintyi syytöksiä ”pidäkkeettömästä käytöksestä”, "valtion kengän vahingoittamisesta", ”kultin luomisesta” ja ”maailman kohtalolla leikkimisestä Kuubassa”. Ammattiliittojen johtaja moitti, että ei ollut saanut audienssia neljään vuoteen.

ellauri275.html on line 523: Valtaan päästyään Brežnev kannatti stalinismista luopumista ja henkilökultin purkamista. Brežnev kannatti myöhemmin Stalinin rehabilitointia. Brezhnevin henkilökultille lähinnä naurettiin, koska sitä ei pelätty, vaan ainoastaan vihattiin. Oderint dum metuant. 

ellauri275.html on line 527: Toukokuussa 1965 Saksan häviön 20-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa Brežnev uudelleenarvioi ja mainitsi Stalinin myönteisesti ensimmäisen kerran. Toisinajattelevien kirjailijoiden Juli Danielin ja Andrei Sinjavskin oikeudenkäynti 14. helmikuuta 1966 oli ensimmäinen sitten Stalinin päivien, ja se merkitsi rajoituksia kulttuuripolitiikkaan. Huhtikuussa 1966 Brežnev sai pääsihteerin viran, joka oli ollut Stalinin virkana vuoteen 1952 asti. Juri Andropovin hallitsema KGB sai enemmän valtaa kuin Stalinin aikana, vaikka maassa ei ollutkaan paluuta 1930- ja 40-luvun vainoihin.

ellauri275.html on line 529:   Brežnevin pääsihteerikauden alku 1960-luvun lopulla oli erittäin nopean taloudellisen kehityksen aikaa mm. koneenrakennuksen alalla. 1970-luvulle tultaessa talouden ongelmat olivat jo ilmeisiä. 1970-luvun öljykriisit kohonneine öljynhintoineen kuitenkin siirsivät neuvostotalouden romahduksen 1980-luvulle. Tällöin talous taantui nopeasti. Neuvostoliitto viljavine alueineen tuli riippuvaiseksi viljan ja elintarvikkeiden tuonnista. Sen teollisuus oli raskasta ja auttamattoman vanhanaikaista. Sekin osa mikä toimi oli valjastettu sotateollisuuden palvelukseen. Kaiken kaikkiaan varustelu nieli aivan liian suuren osan bruttokansantuotteesta (on arvioitu, että pahimpina aikoina jopa lähes 50 %). Tää oli selvää nälistämistä ilkeän USA:n puolelta, talouspakotetta varustelun avulla, kz. alla.

ellauri275.html on line 531:   Brežnevin viimeisimmäksi jäänyt päätös oli lähettää joulukuussa 1979 neuvostojoukot tukemaan Afganistanin kommunistihallitusta. Päätöstä ei tehnyt politbyroo, vaan Brežnevin sisäpiiri yksityisessä kokouksessaan. Afganistanin sotaan johti pitkäaikainen kehitys, johon liittyivät Etykiin liitetyn Helsingin hengen haihtumisesta huonontuneet suurvaltasuhteet, varustelukierre ja Neuvostoliiton tarve osoittaa voimaansa. Yleisesti 1970-luvun loppua kohti Vietnamin sodassa tappion kärsinyt Yhdysvallat vaikutti sotilaallisesti heikolta ja Neuvostoliitto vastaavasti vahvemmalta supervallalta. Afganistanin sodan myrkytettyä suurvaltasuhteet jäi SALT II -sopimus, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 1979, ratifioimatta Yhdysvalloissa. Neuvostoliittoon kohdistettiin myös laajat talouspakotteet ja Moskovan olympialaisiin vuonna 1980 kohdistettiin boikotti.

ellauri275.html on line 545:     PAAVO VÄYRYNEN - Liian paljon liian varhain

ellauri275.html on line 565:     JAAKKO LASSILA - Rahavallan Reagan

ellauri275.html on line 588:   Ensimmäisen presidentin KJ Ståhlbergin valizi 1919 lahtarien eduskunta. Mannerheimin leirissä oltiin katkeria. Erityisen hapan oli upseeristo.

ellauri275.html on line 590:   Seuraavissa vaaleissa 1925 Reissu-Lassi voitti Rytin, joka kaatui rytinällä. Maa sai todellisen mustan hevosen. Samana vuonna Reissu-Lassi Hiekkala teki reissun Liettuaan. Vuoden 25 Savon Sanomien kokoomanide on valitettavasti hukassa, ei woi lukea sen matkahawaintoja. Relander oli 41 ja Ryti 35. Ihan poikasia.

ellauri275.html on line 602:   1946 Mansku oli puolivalmis vainaja ja JK Paasikivi oli kyllästynyt odottamaan vuoroa. Eduskunta heitti karvahatun pihalle ja valizi Paasikiven tilalle.

ellauri275.html on line 606:   1956 oli hemmetisti halukkaita Juho Kustin paikalle, ekalla kierroxella 6 ehdokasta sai ääniä. Kommarit taktikoivat Paasikiven ulos pelistä ja loppuotteluun jäi maalaisliiton Kekkonen ja noskejen Fagerholm. Kekkonen voitti 1 äänellä.

ellauri275.html on line 610:   1968 ei hajallaan olevilla epäkekkoslaisilla ollut mitään mahista, rannalle jäivät KOP:n Matti Virkkunen ja SMP:n Veikko Vennamo. Urkin ikä on helppo laskea, se syntyi 1900.

ellauri275.html on line 618:   1994 Maunon lopetettua 12v jälkeen hyvällä seuraava pressa oli lihavuori Mara Ahtishaari, joka kaatuili kännissä laastareita ozalla. Nyt on silläkin jo dementia, johon kuoli 2 edellistä presidenttiä. 

ellauri275.html on line 620:   2000 saatiin ruoriin ensimmäinen naisoletettu, tosin Seta-yhdistyxen äänillä, nim. Tarja Halonen. Harvaa presidenttiä on niin paljon aiheetta haukuttu kuin tätä. 

ellauri275.html on line 622:   2012 lähtien presidentin paikalla on kykkinyt Lennu-koiravainajan ex-isäntä, ex-puolivallaton poikamies, nyk. puolivillainen setämies, kova- joskin pieninyrkkinen Sauli Niinistö. Se on käsittämättömän pidetty, maan isä vaikka näyttää enemmän Star Warsin Yodalta. Nimi Yoda pohjautuu sanskritin kieleen, jossa yoddha merkitsee ”soturia”. Yoda saattaa myös liittyä hepreankieliseen sanaan yodea, joka merkitsee ”hän tietää” tai ”se joka tietää”. Vaikea nähdä pimeää puolta on, vaikka tuolla itäsuunnalla varmasti se on.

ellauri275.html on line 627:   Laureenska häläjää Putinin puheen puuroisuudesta, muttei vaivaudu kertomaan mistä Putin oikeasti puhui, nimittäin taloudesta. Venällä on Voldemortin mukaan mennyt suhteellisen hyvin raivokkaista talouspakotteista huolimatta: hyvä sato, lähes täystyöllisyys (3%), talouskasvu rohisee ja ruplan tie eeku paranee. Mixei tästä puhuta, vaan sensijaan siteerataan jotain ryssävihamielistä raakkujaa, joka väittää lainausmerkeissä että "Venäjän talous on pankrotin partaalla". Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? No se on tyypillistä kun porukat eivät ymmärrä toisiaan, sanoisi tähän viestintäasiantuntijamme Nilqvist.

ellauri275.html on line 629:   Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Brittein saaret ovat vajoamassa samaan tilaan jossa ne olivat 120v sitten kuningatar Viktorian kuoltua. Talous on aivan kuralla, keskiansiot jäävät alle EU-tason ja köyhimmällä kansanosalla on huonommat oltavat kuin naurettavassa Sloveeniassa! Talouskasvu on pysähtynyt ja kääntyy todennäköisesti laskuun tänä vuonna (ennustaa IMF), koska maan tuottavuus on tuhnahtanut. Vittu tuottavuus on sama asia kuin ropotit ja porukoiden potkiminen pois nykyisistäkin paskaduuneista, ei sillä kansansuosiossa kuuhun mennä. Kuka käski brexitoida, kloorikana? Se ei parantanut brittipersulaiskureiden työhaluja eikä varsinkaan miljoonien matulaisten työmahdollisuuxia.

ellauri275.html on line 631:   Valtavat luokkaerot ja maantieteelliset tuloerot tähän päälle, ja hyvinvointivaltion perusrakenteiden romautus yxityistämällä kaikki mihin kädet yltävät. Britannia on kuin Italia paizi sää on rumempi. Joo tää on kaikki mieluisaa kuultavaa! Ja vielä se että pohjoisirlantilaiset hermostuvat kuin Irlannin tasavalta ei kun porhaltaa talouskasvun kärjessä. Alkaa brittipoliisien henki olla Belfastissa jälleen kortilla. Mixei Westminster mene Putinin pakeille kysymään, miten talous saadaan pyörimään vaikka viholliset nälistävät minkä pystyvät? Amerikkalaisetkaan ei muuta tee kuin nauravat. 

ellauri275.html on line 635:   Vihdoinkin hyvä (koska tositapahtumiin perustuva) poliisisarja Neljä elämää (p.o. kuolemaa) briteistä, missä ällö kalansilmäinen kaljupää huumaa kuoliaaxi jollain mömmöllä neljä homopoikaa ja raiskaa ne, raahaa sitten luutarhan seinälle (paizi ensimmäisen vaan kotiovelle). Se ei ollut tässä sarjassa pääasia, vaan että Lontoon met poliisivoimat kusivat koko tutkinnan KOSKA pojat oli homppeleita slummissa! Skoudet kieltäytyivät yhdistämästä kuolemantapauxia vaikka yhteys oli ilmiselvä pöllöimmällekin sukulaiselle, ja tutkivat jo ekasta tapauxesta kiinnijääneen kalansilmän toilailuja kunnolla vasta kun oli ihan pakko. Kuten ekan uhrin äiti leukavasti laukaisi, oli syynä poliisien tyhmyys, laiskuus, homofobia vai oikeistohallitusten määrärahaleikkauxet, käteen jäi että brittipoliisilaitos on täysin fucked up, ja jonkun täytyisi tehdä vittu sille asialle jotakin. Vaan eipähän ne tee, koska briteissä on vieläkin ruotelissa samat oikeistoketaleet, eikä muutosta siihen ole edes näköpiirissä. Antavat vaan BBC:n tehdä lisää poliiseja ihannoivia paskasarjatekeleitä. Vittu anglosaxit on ketkuimpia kaikista germaaneista, ei voi muuta sanoa, vaikka se on aika paljon sanottu.

ellauri275.html on line 637: Sarja myös osoitti, että hyvän, jännän ja koskettavan rikossarjan voi tehdä ilman a) yhtään toimintasankaria, varsinkaan yhtään moniongelmaista ezivää ja sen paria,  b) näyttämättä yhtään verta, puukotusta, silmitöntä väkivaltaa, tappoa c) yhtään car chasea, kiireellistä hälytystä rikospaikalle, pyssynheilutusta pimeillä parkkipaikoilla ja hylätyissä tehtaissa, d) yhtään panoa tai muuta vähissä vaatteissa suoritettavaa sukupuoliaktia, e) yhtään muoviselle taululle tehtyä epäiltyjen valokuvakollaasia, yxinkertaisesti pysymällä asiassa ja kuvaamalla tavan tallaajia niiden tavallisissa epädramaattisissa ympäristöissä. Juuri tekijöiden a)-e) ja muun tavanomaisen poliisisarjaklisheistön poissaolo oli sarjan onnistumisen ja myös sen uskottavuuden salaisuus.

ellauri275.html on line 640:   Mä  								en tuskin harvoin joskus usein taajaan aina
Kaivan tinderkuvista parhaat puolet esille 
Teen mielikuvaharjoituxia tinderkuvilla 
Mahtaakohan pelottava muovipussi leijailla tielleni? 
Haluan sellaisen työn, jossa ansaizen paljon rahaa (jotta voin ylläpitää omaa hevosta.)   
























































 












  
 



































Amerikkalaissotilaat kiduttivat Guantanamossa vankejaan syöttämällä heille sianlihaa, juottamalla alkoholia ja painostamalla seksuaaliseen toimintaan..siis haloo...Miten se eroaa nyt niin ajankohtaisista suomalaisista PIKKUJOULUISTA...

ellauri028.html on line 623:     persuilu mauton puujalka yllätys totaalisesti pilattu tilkesanoilla, ellipseillä ja isoilla kirjaimilla. Ihankun Jaakko Hintikka sanomassa: ja nyt tulee kaskun kärki, kuunnelkaapa tarkasti.
Adolf Ehrnrooth vieraili Englannissa 70-luvulla. Brittiamiraali tiedusteli paljonko suomessa on neuvostojoukkoja? Muutama satatuhatta vastasi Ehrnroot. Mihin ne on sijoitettu? tivasi amiraali. Kahden metrin syvyyteen pitkin rajaa, vastasi Ehrnroot

ellauri028.html on line 634:       persuilu kasku Väkivaltainen ja ryssävihainen
Vaimo osti haarattomat seksi poksyt ja odotteli sohovalla miestä. Mies tuli töistä ja vaimo avasi jalkansa ja sanoi "haluaisitko vähän tätä". mies vastasi: " en helvetissä, katso mitä se on tehnyt sun alkkareille!"

ellauri028.html on line 636:       sukuelämä
miesasia mauton Naisvihainen, sovinistinen ja epätodennäköinen
Laihialla surettiin hautajaisia koska ne maksoi liikaa ja surettiin myös vainajaa. raha
 kuolema puujalka "surettiin?" Voiko puujalan enää veistää kehnommin?
väkivalta skizo (suomi 24 vertaisarvio:) Oli ihan vitun paska. Ei edes liity mustaan huumoriin.
tvåspråkighet puujalka Ei hassumpi AVS:n puujalkavizixi.
Paavo Haavikko siirtämässä Virosta ostamaansa Stalinin pazasta Kirkkonummella olevan maaatilansa pihalle takinkääntäjän muistomerkixi. jumala ja muut julkkixet tilannekomiikkaa Täytyy osata panna ko. julkkixet arvojärjestyxeen. Monumentum exegi aere perennius. Syvää naurua.
virkavalta vittuilu Olen pahanilkinen eli vahingoniloinen








ajanhallinta kiire
haastava vaikea, toivoton









vanha tuhma ikävää
vanha kiltti mukavaa            




Rank Genre Movies Total Box Office Tickets Share










Sorel Stendhal Noir et Rouge
kovis Bourget, Byron, Cato, Cicero, Conrad, Epiktetos, Immi Hellen, Platon, Rousseau, Syväntö harles">Baudelaire, Hitler, Knasu, Hölderlin, Melville, VA Koskenniemi, Kani Coelho, Phillu Roth Jehova, Hamsun, Peeveli
puolikovis Aristoteles, Saul Bellow, Kristina C., hauer Arthur">Schopenhauer CEC, Goethe, Kierkegaard,Musset, E.Saarinen, Wilho P., Hande Mäkelä 
pehmyri Browning, Diderot, Epikuros, Erasmus, Fontane, Marx, Proust, Russell, Stendhal, Zola Spinoza
20v ahdistuskohtauxia, skizoilua. Vapaa-aikakoneisto tukahduttaa halut.
30v epämääräisiä sexiongelmia, työnhakua
40v izemurhayritys, kontaktia lääkäreihin, pappeihin ja poliiseihin			
puolikuivuri Aristoteles, Musset, Niini, hauer Arthur">Schopenhauer CEC, Wilho P, E.Saarinen Kristina C. P.Saarikoski
märrrsyrrri Diderot, Epikuros, Russell, Stendhal Erasmus, pikku-Make, Fontane, Marx, Proust, Spinoza Busch, Stenvall      










 



































































 






































































haischer_torso_apollos.htm">Archaïscher Torso Apollos 22 1.08% 187
If you have a garden and a library, you have everything you need.
When I go into my garden with a spade, and dig a bed, I feel such an exhilaration and health that I discover that I have been defrauding myself all this time in letting others do for me what I should have done with my own hands.
My passion for gardening may strike some as selfish, or merely an act of resignation in the face of overwhelming problems that beset the world. It is neither. I have found that each garden is just what Voltaire proposed in Candide: a microcosm of a just and beautiful society.
Let us give nature a chance; she knows her business better than we do.
Michael Eyquen de Montaigne
Gardening is cheaper than therapy and you get tomatoes.
Michael P. Garofalo
All gardeners know better than other gardeners.
Shakespeare  Romeo ja Julia  ne kauppahuoneet  Montaguet ja Capuletit
Manninen  Paperilyhty  Mirkku ja Jussi  Mannisten huvila Johannes
Chang Iris 
Chatterton Thomas 17 Arsenikkimyrkytys
Gilman Charlotte Perkins 


ellauri083.html on line 590: Niin Daavid ja koko Israelin heimo toivat Herran arkin riemun raikuessa ja pasunain pauhatessa.

ellauri083.html on line 591: 
And all the people came up after him, and the people piped with pipes, and rejoiced with great joy, so that the earth rent with the sound of them. 

ellauri083.html on line 593: Ja kaikki kansa seurasi häntä, ja kansa soitti huiluilla ja ratkesi niin suureen riemuun, että maa oli haljeta heidän huudostansa.

ellauri083.html on line 594: 
Thus all Israel brought up the ark of the covenant of the LORD with shouting, and with sound of the cornet, and with trumpets, and with cymbals, making a noise with psalteries and harps. 

ellauri083.html on line 596: 1Niin koko Israel toi Herran liitonarkin riemun raikuessa ja pasunain pauhatessa, torvien, kymbaalien, harppujen ja kannelten soidessa.

ellauri083.html on line 602: Ja he vannoivat valan Herralle suurella äänellä riemun raikuessa ja torvien ja pasunain pauhatessa.

ellauri083.html on line 603: 
The Jews had light, and gladness, and joy, and honour. 

ellauri083.html on line 606: 
And in every province, and in every city, whithersoever the king's commandment and his decree came, the Jews had joy and gladness, a feast and a good day. And many of the people of the land became Jews; for the fear of the Jews fell upon them. 

ellauri083.html on line 612: 
That the triumphing of the wicked is short, and the joy of the hypocrite but for a moment? 

ellauri083.html on line 615: 
If I rejoiced at the destruction of him that hated me, or lifted up myself when evil found him: 

ellauri083.html on line 617: Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?

ellauri083.html on line 618: 
For thou hast made him most blessed for ever: thou hast made him exceeding glad with thy countenance. 

ellauri083.html on line 621: 
And now shall mine head be lifted up above mine enemies round about me: therefore will I offer in his tabernacle sacrifices of joy; I will sing, yea, I will sing praises unto the LORD. 

ellauri083.html on line 624: 
Thou hast turned for me my mourning into dancing: thou hast put off my sackcloth, and girded me with gladness; 

ellauri083.html on line 627: 
Thou art my hiding place; thou shalt preserve me from trouble; thou shalt compass me about with songs of deliverance. Selah. 

ellauri083.html on line 630: 
When I remember these things, I pour out my soul in me: for I had gone with the multitude, I went with them to the house of God, with the voice of joy and praise, with a multitude that kept holyday. 

ellauri083.html on line 633: 
Then will I go unto the altar of God, unto God my exceeding joy: yea, upon the harp will I praise thee, O God my God. 

ellauri083.html on line 636: 
With gladness and rejoicing shall they be brought: they shall enter into the king's palace. 

ellauri083.html on line 641: Jumala astuu ylös riemun raikuessa, Herra pasunain pauhatessa.

ellauri083.html on line 642: 
Make me to hear joy and gladness; that the bones which thou hast broken may rejoice. 

ellauri083.html on line 644: Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.

ellauri083.html on line 645: 
They also that dwell in the uttermost parts are afraid at thy tokens: thou makest the outgoings of the morning and evening to rejoice. 

ellauri083.html on line 651:   Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän. 

ellauri083.html on line 653:   Joy vs mirth, what's the diff?

ellauri083.html on line 655:   As nouns the difference between mirth and joy is that mirth is the emotion usually following humour and accompanied by laughter; merriment; jollity; gaiety while joy is a feeling of extreme happiness or cheerfulness, especially related to the acquisition or expectation of something good.

ellauri083.html on line 659: Kun hartaimmat toiveet ja hurjimmat unelmat käyvät toteen, ilo syttyy kuin itsestään, ja sydän on pakahtua. Mutta entä kun kaikki näyttää menevän pieleen? Onko ilolle enää tilaa? Kay Warren kertoo, miten hän on oppinut iloitsemaan ahdingossakin. Ilo on syvempää kuin riemu, kestävämpää kuin innostus ja tyydyttävämpää kuin mielihyvä. Ilo on kenen tahansa valittavissa. Valitse siis ilo – koska riemu ei riitä.

ellauri083.html on line 661: Kay Warren on perustanut miehensä Rick Warrenin kanssa Saddleback-seurakunnan Kaliforniaan. Hän on intohimoinen raamatunopettaja ja arvostettu vähäosaisten puolustaja. Erityisesti homot ja muuten haavoittuvaiset lapset ovat hänen sydämellään. Hän on perustanut Saddleback-seurakunnan yhteydessä toimivan HIV/AIDS Initiative -työmuodon.  

ellauri083.html on line 667: The Bible is surprisingly full of humorous episodes that can make one chuckle or even laugh out loud. One of the first jokes God pulled was in the book of Genesis. When visiting Abraham and Sarah, God said to the elderly couple (well passed child-bearing years), “I will bless [Sarah], and moreover I will give you a son by her; I will bless her, and she shall be a mother of nations; kings of peoples shall come from her” (Genesis 17:16).

ellauri083.html on line 669: Abraham couldn’t keep himself contained, “Abraham fell on his face and laughed, and said to himself, ‘Shall a child be born to a man who is a hundred years old? Shall Sarah, who is ninety years old, bear a child?'” 

ellauri083.html on line 671:   No tää ei ollut läppä, jehova jopa vähän suutahti, ei toki Aaprahammille vaan sen nenäkkäälle siipalle:

ellauri083.html on line 673:     Sarah had a similar reaction to the news, “Sarah laughed to herself, saying, ‘After I have grown old, and my husband is old, shall I have pleasure?’” (Genesis 18:12) God caught her laughing, but “Sarah denied, saying, ‘I did not laugh’; for she was afraid. He said, ‘No, but you did laugh’” (Genesis 18:15). You can’t pull a fast one on God! But God can pull a fast one on you! That's the diff!

ellauri083.html on line 675:     No ei tosta nyt tarvinnut ihan revetä. Luetaanpa eteenpäin.

ellauri083.html on line 677: Another humorous episode happened in the book of Numbers, when the People of Israel were complaining in the desert. They called out like a petulant child, “O that we had meat to eat! We remember the fish we ate in Egypt for nothing, the cucumbers, the melons, the leeks, the onions, and the garlic, but now our strength is dried up, and there is nothing at all but this manna to look at” (Numbers 11:4-6).

ellauri083.html on line 679:       God responded by saying, the “Lord will give you meat, and you shall eat. You shall not eat one day, or two days, or five days, or ten days, or twenty days, but a whole month, until it comes out at your nostrils” (Numbers 11:19-20). He gave them quail that covered the earth, three feet deep! You wanted meat? Here you go!

ellauri083.html on line 681: No olipa hauska pila. Jehova on enempi tollanen vittuilija, psykopaatti joka nauraa vahingoniloisesti ize viimisex ja parhaiten omille "läpilleen". Aika leimiä släpstikkiä. Yhtään aitoa huumoria?

ellauri083.html on line 683: 	In the book of Kings, Elijah is having a “Battle Royale” with some pagan priests and taunts them by saying, “Call louder, for he is a god; he may be busy doing his business, or may be on a journey. Perhaps he is asleep and must be awakened.” (1 Kings 18:27). Some translations make “doing his business” more explicit by translating it as, “relieving himself.” This is in accord with the original Hebrew and so Elijah is taunting them by saying their god might be busy going to the bathroom!

ellauri083.html on line 685: 	Lisää vittuilua ja vähän törkyilyäkin. Huomattakoon että vizin kärki ei osoita koskaan johtoportaaseen, vaan pikemminkin sieltä alaspäin. No taivaassahan ei käydä enää helpotuxella, perseet on tervattu. Kelpaa siellä naureskella ulosjääneille. No Elian ei kannattaisi liikaa paukutella henxeleitä, sen vittuilu istuu aika hyvin sen omiinkin porukoihin. 

ellauri083.html on line 687: These and other events in the Old and New Testaments reveal a lighter side to Christianity, showing that even God has a sense of humor and that “A cheerful heart is a good medicine.”	  

ellauri083.html on line 697:   Eilen havattiin heleään auringonpaisteeseen sinitaivaalta. 


ellauri083.html on line 700:   Pihassa riehuu pupun puolesta eräitä hulluja maalisjänixiä. 


ellauri083.html on line 701:   Nuutti pahexuu, tahtoo ulos lyhyesti mutta ankarasti haukkumaan. 


ellauri083.html on line 702:   Asiaton oleskelu pihalla on kielletty. No Loitering On Yard. 


ellauri083.html on line 711:   Ikäänkuin kuolisi niiden edestä. Päästäisiin pahasta pääsiäisenä. 


ellauri083.html on line 720:       JESS! 900 sivua on rikki! Viimeisin walluismi on sanan "kolo" käyttö naishenkilöiden nimityxenä. Tämmöstä tää nyt on. Mutta kestäös vain sydän, olet saanut katalampaakin kestää edellisen 900 sivun aikana. Muita myötätuntoisia naisten nimityxiä sivulta 900: sexuaalinen komsio, kokkelihuora, päihdeongelmainen sairaanhoitajaopiskelija, dipsomaaninen aulahaahka, toisexi kaunein Margaret Thatcherin jälkeen. Gately oli huolissaan että Pamelankin ulkonäkö (vaikka se ei ollut edes oikeasti hyvännäköinen) alkaisi iän myötä kärsiä, naama valuisi kallolta kohti tyynyä, se muuttuisi aulahaahkaxi.

ellauri088.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri088.html on line 33:       Tiedefiktio - etenkin kinemaattinen - ei välttämättä perustu kovaan tieteeseen. Mutta kun se perustuu, siitä se saa lisää todennäköisyyttä ja vakuuttavuutta, ja tarinasta tule pakottavampi. Tulokkaan juoni ja sen tarina on saranoitu oikeaan tieteeseen - tässä tapauxessa lingvistiikkaan ja fysiikkaan, sekä filosofisiin teemoihin kuten vapaa tahto ja determinismi. Onhan sitä vähän vaikea hahmottaa, kun jengillä on eriväristen hattujen sijasta kypärät. Mutta tarina on sentään oikein metka, ja seuraamista helpottaa kun matuilla on paljon enemmän jalkoja kuin meillä. 

ellauri088.html on line 39: Tulokas on yxi pienestä tosin kasvavasta kourallisesta skififilmejä joissa on NAINEN pääosassa. Joku Eric Heisserer on huomauttanut että joukko studioista lupasi ottaa leffan vaan jos sankari vaihdettaisiin miehexi. Mutta päähenkilön, lingvistiikkaexpertin (Louise Banx) naismaisuus on kriittinen osa hahmon identiteettiä. (Oikeastikin valtaosa lingvisteistä on naisia!) Hollywoodin skifi on historiallisesti luottanut sankarillisiin, toimintasuuntautuneisiin miesesitaistelijoihin. Tulokas on sixi aivan omituinen, kun siinä on briljantti, komplexi sankaritar joka ei saisi edes valomiekkaa päälle. 

ellauri088.html on line 43: Tulokas on yxi hyvin harvoista leffoista jotka maalaa todella realistisen kuvan miten ekat tapaamiset epäinhimillisen sivilisaation kanssa vaikuttaisivat meidän kulttuuriin. Se ei ole kaunista kazottavaa. "Olisi valtava eksistentiaalinen kriisi kaikille uskonnollisille apinoille ajatella ettei me olla maailman keskipiste," pohti Denis Villeneuve. Kun alkaa näyttää että näillä matuilla on paha mielessä, apinakööri vastaa ennustettavasti terrorismilla, ryöstelyllä, sotauhkauxilla, ja lopulta jokainen valtio päättää pitää huolen vaan izestään. Tätä kelpaa verrata vaikka koronapandemiaan, missä jokainen kehittää oman rokotteensa tai varastaa sen toisilta, elleivät ne ole poliittisesti liian epäilyttäviä.

ellauri088.html on line 47:       Tulokkaan keskipisteessä on ajatus joka on vähän liian vaikea vapaan tahdon haarautuvaan pelipuuhun tottuneille amerikkalaisille: Nää jalkapuolet mustekalat (heptapodit eikä oktopussit) näkee koko ajan kerralla. Jos oppii niiden kielen saa myös niiden silmälasit, ja kokee koko elämänsä kuin filminauhana. Vähän kuin ne värifilkan pätkät joita prennattiin prennareilla huhtikuussa Norssin edessä olevalla Johixen kentällä. Ensin filkka alkoi savuta ja lopulta se syttyi ja paloi lähes näkymättömällä liekillä. Se oli selluloidia.

ellauri088.html on line 49:       Noniin siis heptapodit tietävät että 3000 vuoden kuluttua ne tarvii apinoilta apua (mixi ihmeessä? ovatko ne keskijalkaa vailla?). Sixi ne on tulleet maan päälle jakamaan apinoiden kanssa näkemyxiä ja kielitaitoa. Tällä lailla Louise Banxkin oppii että sen tytär joka ei ole vielä syntynytkään tulee kuolemaan parantumattomaan sairauteen. Kai se näkee kanssa minkälaisessa hoitokodissa se ize vetää viime henkäyxensä, saako se lisähappea vai onko hoitajat liian kouluttamattomia. No onhan nää henkilökohtaisia katastroofeja, myrskyjä vaikka pikku vesilaseissa.

ellauri088.html on line 51:       Tulokas vie apainaköörin mystiselle, ja aika ajoin pelottavalle matkalle, mutta loppuu sentään optimistisella nuotilla (eihän se muuten Hollywood-raina olisikaan). Filmin lopussa (siis sen toisessa päässä, voishan sen kelata lopusta alkuunkin), kaikki maailman proletaarlaset yhinöivät yhteen, huomattuaan että ne ja niiden seizenjalkaiset kaverit on kaikki humanisteja ja osa paljon suurempaa universumia. (Eikö ne muka tienneet sitä ennestään?) Mikä tärkeintä, apinarotu - Louisa Banx etunenässä - on ottanut naisen askeleen joka olisi ollut liian iso miehelle, se on evolvoinut pitemmälle kuin kukaan, sillä se on ratkaissut matukielen arvoituxen, ja pystyy kelaaman ajan videota eteen ja takaisin ihan vapaasti, hitaasti ja nopeasti ja vaikka pysäytyskuvalla. Se on kyllä katastrofaalinen ajatus peliteoriaan perustuvalle yritteliäisyydelle. Mitä kanzii jännätä ja pinnistää jos voi etukäteen kelata filmin The Endin kohdalle? Kamala spoileri. 

ellauri088.html on line 53:       (Tästä ois Marvel Comixin Andrew maxanut vaikka mitä - sen unelmat pysähtyneestä auringosta olis toteutuneet. Tai hetkinen, jos ei aika liiku, miten pääsee sitten liha liikkumaan? Pornostillikuvat ei vedä vertoja eläville kuville. Ehkä se voisi plärätä ruutuja nopeasti niinkuin koulukirjan reunaan piirrettyä tikku-ukkoa (tai no tikku-ukkoa ja -akkaa). Ei hizi, eihän pläräämisestäkään tule mitään ellei filmi etene. Taitaa olla pattitilanne.) 

ellauri088.html on line 55:       Banx valizee että se hyväxyy tän tappion, tunnustaen että on parempi syleillä elämäänsä kuin painia sen kanssa. Tää on mustekalojen lahja humanistikunnalle.Se on syvällinen, liikuttava, ja nostaa tän rainan skifi-hall of famen kuvaseinälle. Typerys, ei kai sillä ole mitään valintaa jos kaikki on selluloidilla jo valmiixi alusta saakka, tai siis kummasta tahansa päästä kazottuna, kerta aika on staattista eikä dynaamista.

ellauri088.html on line 63: Lingvistit koko internetissä oli hirmu innostuneita kun tää filmi tuli ulos - vihdoinkin filmi meistä, joka on (lähes) asiallinen! Naislingvisti, vielä aika nättikin! Internetin suosikkilingvisti Gretchen McCulloch keräsi joukon artikkelilinkkejä (tässä) ja teki episodin podcastiinsa nimeltä Lingthusiasm tästä filmistä (transkripti). Kun sen kilpailija Neil deGrasse Tyson teki naisia halventavan huomautuxen että olisi pitänyt valita salakirjoitusexpertti ja astrobiologi  puhumaan mustekaloille (ne on sentään enimmäxeen miehiä, Turing jopa homo sapiens), Kieliloki postasi avoimen kirjeen lingvisteiltä selittämään mixi se on väärässä.

ellauri088.html on line 65:       Parin session jälkeen jossa ei päästy mihinkään, koska mustekalakieli on vihellyksiä ja murinaa kuin valailla eikä apinoilla ole niitä äänteitä), Banx näkee vanhanaikaisen valkotaulun seinällä ja saa idean. Se kirjoittaa tauluun HUMAN siinä toivossa että josko matut osaa kirjoittaa ja voivat ymmärtää toisiaan myös sillä tavalla. (Kaikki apinat ei suinkaan osaa kirjoittaa, ja taito on hyvällä vauhdilla menemässä maanrakoon lopuillakin.) No joo! jos se olis ollut mies se olis kirjoittanut MAN. Mutta kun se on vaatimaton nainen, se kirjoittaa HUMAN eikä WOMAN. No ehkä mustekalat ei kazo muukalaisen housuihin ihan ensi kättelyssä. Ja kazo: seizenjalat vastaavat jollain emojilla.

ellauri088.html on line 67:       Tää on suuri läpimurto (aargh hemmetti miten tolloa), ja pian HUMAN ja HEPTAPOD iloisesti kirjoittavat tällä lailla. Vittu mixei ne heptapodit kelanneet rainaa vähän eteenpäin nähdäxeen että noiden ääliöiden kanssa pitää kommunikoida kuvilla? Nää skifihommat vuotaa loogisesti kuin seula, ei niitä jaxa kazella. Analystitiimi alkaa ratkoa ristisanaa (ilmeisesti soveltaen geometriaa, jossa naiset on tunnetusti huonoja miehiin verrattuna, lyön etoa että analysteistä oli valtaosa miehiä), ja pian on käännösappi valmiina, Google Translate-alustalla varmaankin. Tää vaikuttaa vähän epäilyttävältä ehkä, mutta täähän on vaan skifiä, joten antaa mennä vaan. Tää ei katkaise mun uskontahtoa, koska lingvistinä mä en ole kirjoitussysteemien tuntija. Sitäpaizi kaikkihan viestivät jo emojeilla muutenkin, ne on hyviä, varsinkin alle 8 sekunnin giffit jotka ei ylitä kultakalan keskittymiskykyä.

ellauri088.html on line 69:       Muutaman session jälkeen Max Weber käskee (nojoo, tietystikään Banx ei ole pomomies, vaan joku Max Weber) siirtyä todella tärkeisiin kysymyxiin, sensijaan että keskityttäisiin ala-asteen sanoihin kuten "EAT! FUCK! KILL!". Banx koittaa selittää että täytyy aloitta alkeista ja jatkaa siitä tärkeämpiin aiheisiin kuten "Mikä on teidän tarkoitus maan päällä?" Jumalahan teki kaikki muut elukat ja kasvit Aatamin ja Eevan syötävixi. Maistutteko te hyvältä paistettuna?

ellauri088.html on line 71:       Eli täytyy tietää mitä on pronominit, ymmärtävätkö pääjalkaiset kysymyxiä, ja tiedonvaihtoa, ja paljon muita asioita kuten kapitalismi ennenkuin voi jatkaa syvällisemmillä lauseilla. (Näin menetellään matujen kanssa muutenkin, ks. mun ja CJ Cherryn Ulkkis-sarjaa johon palaan jossain myöhemmässä numerossa.) Max Weber murisee mutta antaa Banxin jatkaa esikouluhommia. Tää kuulosti tosi todenmukaiselta, mullakin on imbesillejä esimiehiä. Yx mun kaverikin sanoi että tää on ihan kuin meidän laitoxelta.

ellauri088.html on line 73:       Lindkvistin tehtävä on ajatella kieliä ja miten ne toimivat. Lindkvistit rakastavat puhua kaikille pyllykielitieteestä ja omista idiolekteistä, ja joskus ne kirjoittavat kokonaisia tutkimusartikkeleista jostain jota ne kuuli bussissa tai näki telkasta. Tämmöstä me puuhataan. Kaikki ei sunkaan ajattele miten kieli toimii tai ole edes yhtään kiinnostuneita siitä. Se on ikävää. Sixi ei ole yllättävää että Max Weber on turhautunut koska se luulee ettei mitään edistystä tapahdu, vaikka Tri Banxin mielestä se etenee hyvää vauhtia. Tulee mieleen se yxi tiedonhakuguru joka sanoi että joka kerta kun se potkii ulos tiimistä lingvistin tuloxet paranevat. 

ellauri088.html on line 77: Tässäpä koko filkan pointti! Kun Luisa Banx alkaa ymmärtää seizenjalkojen kieltä, se alkaa irottautua ajan kulusta. Se näkee tulevan ja nykyajan samaan aikaan (mistä seuraa kyllä aikamatkaparadoxeja, mutta ne ei kuulu lindkvistin expertiisiin). Hepatopodien kirjakieli on ympyriäistä ja jokaista lausetta kuusaillaan kokonaisuutena, mikä helpottaa ajan hahmotusta epälineaarisena. Tää on kyllä höpöhöpöä. Ei kielen oppimisesta seuraa että näkee tulevaisuuteen, sitä varten pitäs vaihtaa koko aivokoppa pääjalkaiseen, noin vähintään.

ellauri088.html on line 79:       Mutta mun uskontahto ei siltikään pirstaloitunut (vaikka kyllä mua usein harmitti, noin ammatillisesti). Chiangin kirjanen ja sen pienoisromanttinen filmatisointi pysyi mulla kasassa, ja tarinan sisästä kaikki näytti järkeenkäyvältä. Loppuviimexihän se on vaan fiktiota, kai.

ellauri088.html on line 81:       CD Covingtonilla on maisterintutkinto saxassa ja lingvistiikassa, se pitää skifistä ja rullasählystä, ja kaipaa kissaansa. Se on Käypä Paratiisi 17:n käynyt ja on julkaissut lyhyitä tarinoita valikoimissa, viimosexi stoorin “Morsiamenpoisto” Jälkeenjääneessä, jonka on toimittaneet Mary Anne Mohanraj ja J.J. Pionke.

ellauri088.html on line 86: Gustav Fechner (1801-1887) argued for psychophysical parallelism, according to which the mental and physical worlds run parallel to each other but do not interact. Fechner developed the Weber-Fechner law, according to which the perceived intensity of a stimulus increases arithmetically as a constant multiple of the physical intensity of the stimulus or in other words, changes of physical intensity gallop along at a brisk pace while the corresponding changes of perceived intensity creep along. The Weber and the Weber-Fechner laws were the first laws to provide a mathematical statement of the relationship between the mind and the body. Another significant contribution when S. S. Stevens (1906-1973) demonstrated that psychological intensity grows as an exponential function of physical stimulus intensity, that is, equal stimulus ratios always produce equal sensory ratios although different ratios hold for different sensory modalities. (Siis mitä? Aritmeettisesti vai logaritmisesti?) 

ellauri088.html on line 90: Voluntarismus [engl. voluntarism; lat. voluntas Wille], [EM, PHI], Lehre von der Bedeutung des Willens. Wundt entwickelte eine theoretische Konzeption der Willenstätigkeit (Willenshandlungen) und deren psych. Verbindung mit Sinneseindrücken, Gefühlen, Affekten und Vorstellungen zur Einleitung einer Handlung (Apperzeption). Von den aktiven und schöpferisch-synthetischen Apperzeptionsprozessen des Bewusstseins ausgehend sieht Wundt die einheitsstiftende Funktion in den Willensvorgängen und bewussten Zwecksetzungen der Handlungen. Auf der Grundlage seiner empirischen Ps. entwickelte er einen psych. Voluntarismus und erweiterte diesen später zu einem metaphysischen Voluntarismus (ähnlich Gottfried Wilhelm Leibniz). Wundt hält allerdings daran fest, dass seine empir. Ps. unabhängig von den versch. Lehren der Metaphysik (u. a. Arthur Schopenhauers Voluntarismus) entstanden sei.

ellauri088.html on line 92: the power of the will to organize the mind’s content into higher-level thought processes. An associationist model, from simple elements to larger compounds, but it does not simply progress mechanically, the will has an organizing effect. 

ellauri088.html on line 97: Several sensations form an idea. Several feelings form a composite feeling. Emotions are affective processes over time (they have a beginning, a middle, and an end). Volitions are changes in ideas or feelings that bring an emotion to an end. oAApperception is also relevant to clinical psychology. Projective tests such as the Rorschach and the TAT are based on the concept of apperception. (TAT: Thematic Apperception Test) Why is it that we perceive reality this or that way? Skewed perception may be connected with mental illness. Like seeing naked women undressing everywhere. There is a will involved there.

ellauri088.html on line 102: Kazottiin neloskanavalta toi Aliens eiku Arrivals. Onhan niissä paljon yhteistä, ahdistunut naissankari ensinnäkin (mix naisten pitää olla aina ahdistuneita pääosissa?), ja että alienit on jotenkin ällöjä, jotain matelijoita tai mustekaloja. Mix ne on niin harvoin tollasia Star Warsin söpöjä karvaturreja. Kaippa se on tätä termiittiapinan luontaista xenofobiaa.

ellauri088.html on line 104: Nelosella näytetiin enemmän mainoxia kuin ize filmiä, aivan hirveitä mainoxia läjäpäin. Karmaiseva aikamatka viime vuosituhannen teeveetunnelmiiin. 

ellauri088.html on line 106: Luvassa oli siis eeppistä skifi narratiivia. Helevetin huono skifileffa vuodelta 2016, täynnä oikein paxua amerikanismia. Filkan konnia oli vanhat roistot Venäjä ja Kiina ja totaalisen epäuskottavasti Sudan kai arabien takia ja Venezuela tiedät kyllä mix. Sankarinna oli Starwarsin prinsessa Leian näkönen huumoriton pystynenä, jonka piti kääntää Kiinan sotaministerin puhetta kun kukaan armeijassa ei osaa muka kiinaa. Minnekäs tuhannet USAn armeijan vinkuintiaanit oli jemmattu? Tyhmät armeijajäbät oli neekereitä (mustan everstin kakkosmiehenkin pitää olla musta ettei tule käskynjako-ongelmia) ja tiimin haukka sodanliezoja oli ilmeisesti paki. Mustekalat Abbott ja Costello puhalsi mustesavurenkaita. Who's on first?

ellauri088.html on line 110: Maapallon 7 giga-apinaa jännittää penkin reunalla kun fyysikko-Aatami ja lindkvisti-Eeva kahteen pekkaan ratkaisee mustekalaristisanaa. Vaikka mustekalat ja Eeva ja kazojatkin tietää etukäteen mitä tapahtuu. Vahvaa dramaattista ironiaa. Sentimenttiosastossa ruokalistalla on jälleen kerran sairaslapsiteemaa eli Love Storya. Kaikki ovat ällistyttävän epäuskottavia. Parhaiten näyttelevät Abbott ja Costello. 

ellauri088.html on line 112: Winwin on muka sama kuin nonzero sum game. No ei se ihan sama ole, se missä rikkaat voittavat ja köyhät köyhtyvät voi olla nonzerosum olematta win-win. Esim että rikkaat rikastuvat aina teki köyhät mitä tahansa.

ellauri088.html on line 122: Och när eller om det kommer: vågar jag gå på Nalen i Stockholm och stå i ett publikhav om Los Lobos kommer?

ellauri088.html on line 135: 7-8 Därefter köpte jag slavar, både män och kvinnor, och andra föddes i mitt hem. Jag skaffade mig också väldiga fårhjordar och annan boskap, mycket större än någon av de andra kungarna före mig hade haft. Och från de provinser som jag regerade över samlade jag in mängder av silver och guld.För att få underhållning skaffade jag mig en sångkör som bestod av både män och kvinnor. Dessutom var jag omgiven av vackra kvinnor.

ellauri088.html on line 139: 10 Jag skaffade mig allt jag ville ha och behövde inte avstå från något som kunde göra mig glad. Jag tyckte om att arbeta hårt, och den glädjen var egentligen den enda lön jag fick för allt slit.

ellauri088.html on line 142: 11 Men när jag såg på allt det som jag hade prövat, tyckte jag alltsammans var meningslöst, precis som om jag jagat efter vinden, och ingenstans fann jag något som hade verkligt värde.

ellauri088.html on line 146: 13-14 Vishet är förmer än dårskap, precis som ljuset är bättre än mörkret, och att den vise har förmåga att se, medan dåren är blind. Men ändå upptäckte jag något som var gemensamt för både visa och dårar, nämligen att

ellauri088.html on line 148: 15 alla kommer att dö. Jag kommer att dö precis som dåren. Och vad har då all min vishet för värde? När jag insåg detta fann jag också att visheten var meningslös,

ellauri088.html on line 152: 17 Därför hatar jag livet, eftersom alltsammans är så meningslöst. Ja, allt, allt är tomhet och som att jaga efter vinden.

ellauri088.html on line 156: 19 Och vem vet om min son kommer att bli vis eller dåraktig? Ändå kommer allt jag har att överlämnas åt honom. Det bekymrar mig verkligen!

ellauri088.html on line 158: 20-23 I min förtvivlan slutade jag därför upp med att söka tillfredsställelse genom hårt arbete. Jag förstod att även om jag använde hela mitt liv till att söka efter vishet och kunskap så måste jag en dag lämna alltsammans till någon som inte lagt två strån i kors för att få det. Utan att behöva prestera något får han allt. Och det är inte bara dåraktigt, utan även orättvist. Vad får alltså en människa för allt sitt hårda arbete? Jo, dagar fyllda av sorg och bekymmer och bittra, sömnlösa nätter. Allt detta är ju i högsta grad löjligt.

ellauri088.html on line 160: 24-26 Jag kom alltså fram till att det inte fanns något bättre för en människa än att glädja sig åt mat och dryck och arbete, men till slut insåg jag att också den glädjen kommer från Gud. För vem kan äta eller vara glad om han är skild från honom? Gud ger visdom, kunskap och glädje åt dem som gör hans vilja. Men om syndaren lyckas spara ihop något, så tar Gud ifrån honom det och ger det åt dem som lever för honom. Här ser vi alltså ännu ett exempel på hur dåraktigt det är att jaga efter vinden.

ellauri088.html on line 173:   Nemin Mio-veljen "pappa" suhtautuu happamesti räppäreihin, pojan kaveri ei ymmärrä metallimiehiä. 


ellauri088.html on line 203:     ja aika vihata,

ellauri088.html on line 205:     ja aikansa rauhalla.

ellauri088.html on line 210:   Kempeleen haisunäätä ja pikkuoravat

ellauri088.html on line 212:   Kempeleen haisunäätä Haju Pisilä tarttui hallituxen kaasuhanaan 5/2015. Heti samana vuonna laskettiin  siihen saakka vaarantuneiden liito-oravien suojelutasoa "silmällä pidettävixi", koska kannan väheneminen näytti vähentyneen juuri alle kolmannexeen viimeisen 10 vuoden aikana. (Sekin osoittautui väärin mitatuxi, paizi että koko kriteeri on aivan perseestä.) Mitä helvettiä? Mitä haisunäätä oikein ajoi takaa? No tottakai mieliharrastustaan mezänraivausta mezäteollisuuden eduxi, uusien "bio" eli puunjalostustehtaiden perustamisexi ja "vihreän kullan" muuttamista entistä vimmaisemmin rahaxi. "Kyllä Suomessa mezää riittää."

ellauri088.html on line 214: Kempeleen haisunäädän karvainen käsi kurottui taas kuopaisemaan suurisilmäisen pikkujyrsijän pesäkoloa, eikä jyrsijällä enää ollut paikkoja mihin paeta. Ääliömäinen lainsäädäntö puhuu oravien "lisääntymis- ja levähdyspaikoista", ikäänkuin ne olisivat jotain muuttolintuja. No missäs ne sitten nakertavat lehtiä? 

ellauri088.html on line 216: Hanski kumppaineineen osoittivat, että liito-oravat tarvizevat laajahkoja elinalueita, joissa on siellä täällä ravinnoxi kelpaavia vanhoja meziköitä, joista löytyy niille syötävää ja tikan tekemiä pesäkoloja. Oravat ovat lyhytikäisiä, niin että niiden asunto-osakkeet vapautuvat vähän väliä, ja vähän päästä paikalle voi lennähtää jostain kauempaa uudet asukkaat. Jos voi lennähtää. Vaan ei voi, kun vitun haisunäädän mezäkoneet ovat raivanneet kaikki lentopuut, ja jäljellä on vain törkeän näköisiä mezätupsuja siellä täällä muuten autioilla raiskioilla.

ellauri088.html on line 218:   Harvannäköisiä tupsuja kuin tukan jämät haisunäädän luiskaozalla. Tupsun alta haisunäädän sankarilliset pedonsilmät tarkkailevat oravaraiskoja, "pitävät niitä silmällä". Oikeasti se pitää silmällä vain viherpiipertäjiä, puidenhalaajia ja kumisaapasbiologeja jotka tulee sähläämään ja häiriköimään Mezo-firman mezää ahkerasti lakoon sahaavia motoja. Ainaista nillitystä ja pikkuoravamaista ultraäänikitinää. 

ellauri088.html on line 220:   Kempeleen haisunäätä on taas kuokkavieraillut pesäkololla. Sen tyrmäävä haju jää leijailemaan ja varoittamaan oravia: nää on mun maita, ei tänne tarvi oravien tulla mesomaan. Mä ne oravat myrkytän! mun skunkinhajulla!

ellauri088.html on line 222:   P.S. Aiemmin mezistä tapettiin järeät haavat usein kaulaamalla tai taskuttamalla (myrkyttämällä) vesomisen estämisezi, ja vielä nykyäänkin mezissä voi tavata äskettäin kaulattuja haapoja. Niitä on myös insinöörihenkisissä päältäajettavilla ruohonleikkureilla lyhyiksi ajelluissa mökkipihoissa. Siellä ei puita halailla vaan kaulaillaan. 

ellauri088.html on line 229: I think what you’re looking for is the “second most developed country without universal healthcare”. You can find a zoomable version at Health Index - Global Residence Index; click on “Universal Health Care Map” a bit down the page.

ellauri088.html on line 230: In general, green is what you’d normally call “universal healthcare free at point of service”. Blue denotes “free but not universal”; the US is in a category basically its own, “Not free but universal”, which reflects how Obamacare is a strange hybrid. I’d say what you’re looking for is “the second most developed non-green country on this map”.

ellauri088.html on line 231: The answer to your question is probably mostly down to what you’d call “most developed”. I’d pick Mongolia, but I’ll gladly admit to not being an expert on any of the non-green countries; I’ve only visited two of them myself. 

ellauri088.html on line 240:   Apinat ja bordercolliet osaa harhauttaa. Siihen tarvitaan kyky asettua toisen sijalle. Episteemisen logiikan mielessä kysytään iteroituja operaattoreita. Niistä lähtee liikkeelle myös peliteoria. Eikä siinä kaikki, pitää osata kuvitella miltä ize näyttää toisen silmissä.

ellauri088.html on line 246:   Arto Mustajoki kirjoittaa insändareita tiedelehteen. Ihan tyhjänpäiväisiä, se vaan haluaa nähdä nimensä Tiede-lehdessä. Lehti on sille kuin suurentava peili, josta sen naama näkyy isona. Se tuntee olevansa enemmän elossa. Elävien kirjoissa.  Professori Mustajoki on tutkimuksen yleistajuistamisen puolestapuhuja. Hän osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, laatii tietokirjoja ja nauttii esiintymisestä.

ellauri088.html on line 249: Tänään kun käveltiin lähikauppaan maaliskuun pakkasella kovassa tuulessa kirkkaassa auringonpaisteessa, musta tuntui hetken että olen lakannut ajattelemasti izeäni, ainakin arvostelemasta sitä. Että mun nykyinen tyyneys on seurausta siitä. Näyttää siltä että mun autismi on saanut niskaotteen mun narsismista. On helpottavaa, kun ei ajattele izeään, eikä arvostele. Ei vaan vois vähempää välittää. Toivon että se ei tule koskaan takaisin. On ihanaa että meitä on me 2, on aina joku toinen jota ajatella ja sättiä, jonka vika asiat ovat jos ne heittää sezuuria. Seijallakin on.

ellauri088.html on line 255: Synti on harmia luulee kermaperse tytöt. Va synd liksom. Vai harmia puuskahtaa Vittoria. Joo. Sanomme va synd kun jokin mieluinen asia putoaa lattialle ja menee rikki selittää Ida. Pissixet eivät tiedä eroa nolon ja häpeän välillä. Synti ja häpeä ovat laumatunteita. Tiimin tuomio tuottaa häpeää ja tiimin johtajan kusetus on syntiä.

ellauri088.html on line 257:   Mixi köyhä kateellinen Vittoria paukuttaa kermapepuille jumalaa ja syntiä? Ai niin tietysti: sen vanhanaikainen kiivas jumala kostaa sen puolesta menestyneille ja tasaa tilit kuonpuoleisessa. Se toimittaa sama duunia kuin kommunistinen puolue, mut vasta ison kiven takana. Paizi ei: kyllä se tasaa jo täällä murheen laaxossa. Kirkon myyjäisiin pääsee noloissakin hyntteissä ilman pääsylippua ja papin kamuna on parempi ihminen kuin nippu kermapeppuja. Saa roimia herraskakaroita korville sormenpäillä, kunhan ei läimi avokämmenellä kuten Shulem Schnizelissä. Voi rontata omia paskakamoja vielä osattomammille. Sellasta karnevaalimeininkiä, päivä herrana.

ellauri088.html on line 259: UUTISVÄLÄYS: Hyvää pääsiäistä kaikille ml CRAZY leftist radicals toivottaa ilman twiittiä rypistynyt Trump. Peltikattoon sataa. On harmaa pääsiäismaanantai.

ellauri088.html on line 261: Paizi papin pakana puolustaakin pissaliisoja. Se sanoo että ne saa rukoilla vaikkei osaa vuorosanoja. Riittää että on vilpitön. Ristit kätesi ja sanot: Jumalani, rukoilen sinua, suiojele minua, auta minua ja niin edelleen. Pyyntöjä, lupauxia, osoitteetonta luottoa. Societas anonyma. Eliskä pääpointti on alistuminen suurempaan tahtoon. Mäkin ajattelin stallariaikoihin et eixvois vaan uskoa et nää asioihin paremmin perehtyneet ovat selvittäneet what is what, ja vois vaan mennä luotolla.

ellauri088.html on line 263:   Sittemmin olen palannut alkuperäiseen 9v. uskonpuutteeseen enkä usko että kukaan tietää yhtään paremmin kuin mä. Mikä ei tarkoita että mä tiedän yhtään paremmin kuin ne. Kaikki ollaan yhtä pihalla kuin lintulauta, jolla lintuset käyvät kevään edetessä enenevän laiskasti. Ne ei tarvi enää luottoa. Mitä enemmän kirjallisuutta luen sitä varmemmaxi tulen, ettei kirjailijoillakaan ole enempää kuin noi kolme sanottavaa: EAT! FUCK! KILL!. Mitä siihen lisätään on pahasta. Tää on kaikki aivan vitun yxinkertaista. Yxinkertaiset apinat mutustelee banaania ja möläjää toisilleen puun latvoista. Kokoontuu tiimeixi harkizemaan termiitixi rupeamista.

ellauri088.html on line 268: Paha ruma Vittoria-täti sanoo: Gianní, kaikki röyhkeät ihmiset, kaikki ne joilla on liian suuret luulot itsestään, teeskentelevät että kuolemaa ei ole.

ellauri088.html on line 269: Gianní ei uskalla sanoa että sen isän mielestä kuolleet ovat kuin rikkoutuneita kodinkoneita, televisioita radioita tai sähkövatkaimia, jotka on parempi muistaa sellaisina kuin ne olivat vielä toimiessaan, ja että niiden ainoa tarvizema hauta on niiden muisto.

ellauri088.html on line 271: No kyllähän hautakivi säilyttää muistoja. Siellä kiven alla on se vähä mitä siirasta on jälellä. Victorian muistot veljestä on rumia. Ikävältä tyypiltä se kuulostaakin, pihiltä ilkeälta kyrvältä, Vittorian puheista päätellen.

ellauri088.html on line 273: KLIKKIOZIKKO: 16 lestadiolaissisarusta täytti yli tuhat vuotta. Niiden vanhemmat luottivat jumalaan ja Jumala palkizi luottamuxen lapsikatraalla. Jumala huusi Jussin selän takana: työnnä, maxoin rlunsaasti. Kerttu poiki kunnes kuoli syöpään 55-vuotiaana. Lähes kaikki lapset ovat yrittäjiä Teuvalla. Pyytäjälle annetaan ja kolkuttajalle raotetaan ovea.

ellauri088.html on line 279: Siinä että koittaa olla läheisille kiltti ei ole mitään vikaa, mutta noi ulkoiset rangaistuxen uhat, palkintolupauxet,  kaupankäynti niillä ja yleinen nöyristely pilaa koko keitoxen.

ellauri088.html on line 280: Seuraava pätkä löytyy ss. 219-220. 14 vee Giannín ikävä ateisti-isä on ostanut sille uuden testamentin, jota se haluaa lukea koska on ihastunut jännännäköiseen jumaliseen Robertoon. Isä kysyy:

ellauri088.html on line 286: tarvetta, sillä välillä ruumiini oli niin jännittynyt, että hermoni tuntuivat korkeajännitekaapeleilta. Mutta evankeliumit eivät olleetkaan mitään satuja, vaan ne tapahtuivat oikeissa paikoissa, ihmisillă oli oikeita ammatteja, henkilöt olivat oikeasti eläneet. Ja kaikkein voimakkaimmin niistä nousi esiin julmuus. Kun olin saanut yhden luetuksi, aloitin toisen, ja tarina vaikutti vielä kauheammalta. Kyllä, se oli tyrmistyttävä kertomus. Luin ja hermostuin. Me kaikki olimme Herran palveluksessa, Herran, joka tarkkaili meitā koko ajan nähdäkseen, mitä valizimme, hyvää vai pahaa. Miten jarjetöntā, miten sellaisen orjan osan saattoi hyväksyä? Inhosin ajatusta, että Isä oli taivaissa ja lapset täällä alhaalla mudassa ja veressä. Mikä isä Jumala muka oli, mikä perhe hänen luoman olennot: minua pelotti ja  samalla raivostutti. Inhosin Isää, joka oli tehnyt meidät niin heikoiksi, ainaiselle kärsimykselle alttiiksi, helposti tärveltyviksi. Inhosin sitä, että hän vain katseli, kun me sätkynuket yritimme selviytyä nälästä, janosta, sairauksista, kauhuista, julmuuksista, ylimielisyydestä ja vaikka oikeamielisistäkin tunteista, jotka epäuskon aina vaaniessa kätkivät alleen petollisuuden. Inhosin sitä, että hänellä oli neitsytäidistä syntynyt poika, jonka hän altisti pahemmalle kärsimykselle kuin luomakuntansa kurjimmat olennot. Inhosin sitä, että vaikka pojalla oli kyky tehdä ihmeitä, hän käytti valtaansa joutavuuksiin, joilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä, muttei mihinkään mikä oikeasti parantaisi ihmisen osaa. Inhosin sitä, että pojalla oli taipumus kohdella huonosti äitiään, mutta hän ei uskaltanut käydä isäänsä vastaan.

ellauri088.html on line 294: Auli Hakulinen täyttää 80v. Sen synttärihaastattelu on haukotuttava. Ei selviä kuka oli tytön isä. EI Hauva ainakaan. I'm not the father, eikä Ferenc Kiefer.

ellauri088.html on line 295: Aulilta kaatui Susitiellä koko valkopippuripurkki kanttarellikeittoon kun korkki irtosi. Ei se ollut moxiskaan, eikä mekään. Nelikymppisenä se oli feministi ja sitä ahdisteli rabulistisesti setämies Rauha Miehenpoika. Mä jäin rattaisiin. Puun ja kuoren väliin. Mä ja hukkapätkä emerita käännösprofessori Liisa Tiittula. Fred ja Auli olivat molemmat hujoppeja, pitkänläntiä. Ne huusivat ja me pidettiin niiden vöiden alla sadetta. 

ellauri088.html on line 297: Hakulinen on pikku haukka, sellainen kuin Nakke Nakuttajassa. Isä Lauria ahdisteli ankarasti rabulisti Lauri Kettunen. Tämä viropää pyydysteli kettuja sotaa paossa Debrecenissä ja Tartossa. Virkavapaiden avulla hän toimi myös yliopisto-opettajana Budapestissa Eötvös-Collegiumissa vuosina 1935–1937 ja 1941–1944. Siellä se tutki käkenä heimosisarien pesiä.

ellauri088.html on line 306: Lauri Kettunen kiersi ympäri Suomea 1920-luvun lopulla sekä 1930-luvulla tutkien suomen kielen murre-eroja ja siten kartoittaen murrealueita. Urakka oli valtava, sillä hänen tavoitteenaan oli vierailla lähes jokaisessa pitäjässä. Kettunen haisteli ihmisiä paitsi heidän kotonaan, myös esimerkiksi hotelleissa, ilotaloissa, kunnalliskodeissa ja vankiloissa. Matkoillaan Kettunen liikkui polkupyörällä, suksilla, moottoripyörällä ja myöhemmin myös autolla. Hyvin luisti kytkin. Tutkimustyön tuloksena oli Murrekartasto, joka sisältää 213 pikkukettujen ja murrejen levinneisyyttä osoittavaa karttaa. Myöhemmät supistetut painokset sisältävät 64 karttaa.

ellauri088.html on line 310: Tieteellisen uransa vastapainoksi Lauri Kettunen harrasti kaunokirjallisuutta. Hän kirjoitti proosaa, runoutta ja näytelmiä. Osa Kettusen kaunokirjallisesta tuotannosta julkaistiin salanimellä Toivo Hovi. Kettunen käänsi suomeksi virolaisen Bernard Kangaroon runoja ja kirjoitti itse viroksi runokokoelmat Südame sillad (1960) ja Muna seisab (1965). Hän oli myös teosofian kannattaja.

ellauri088.html on line 313: Einon pääteos, lähes tuhatsivuinen Vepsän kielen äännehistoria ilmestyi vasta 1946. Se on yhä eräs laajimmista suomalais-ugrilaisista kielistä kirjoitetuista monografioista.

ellauri088.html on line 314: Mä lueskelin sitä Rikhardinkadun kirjaston lastenosastossa.

ellauri088.html on line 329: Purkkaa lässyttävä Riitta napapaidassa röhnötti Emman tuolissa Lean ja Emman kauhuxi. Ei huolittu tyttönorssiin mutta pääsi Meikkuun pikkurahalla.

ellauri088.html on line 334: Mbangon nimi on vaikea suomalaiselle. Täytyy tehdä niinkuin pikku Pauli, joka ratkaisi Pluton lausumisen ongelman analyyttisesti, hajottamalla osiin:

ellauri088.html on line 343:   Roni Arvonen on kiinteistönvälittäjä ja sijoittaja, joka valloittaa pääkaupunkiseutua Bo LKV:n riveissä. Arvosesta huokuu lämmin asiakashenkisyys, innokkuus työhönsä sekä valtava halu kehittyä. Tämän nuoren miehen menestymisen nälkä on lähes käsin kosketeltavissa.

ellauri088.html on line 353: Cuando subieres a caballo, no vayas echando el cuerpo sobre el arzón postrero, ni lleves las piernas tiesas y tiradas y desviadas de la barriga del caballo, ni tampoco vayas tan flojo que parezca que vas sobre el rucio: que el andar a caballo a unos hace caballeros; a otros, caballerizos. Sea moderado tu sueño, que el que no madruga con el sol, no goza del día; y advierte, ¡oh Sancho!, que la diligencia es madre de la buena ventura, y la pereza, su contraria, jamás llegó al término que pide un buen deseo. 

ellauri088.html on line 357: Arvonen kertoo aloittaneensa asuntosijoittamisen itse asiassa puolivahingossa. Hän laittoi oman ensiasuntonsa vuokralle ollessaan opiskelija ja heräsi silloin toiminnan tuottavuuteen. ”Ensiasuntoni oli sijoituskelpoinen yksiö ja kun vuokrasin sen, siitä jäi kolme numeroa kuussa verojen jälkeen käteen. Ajattelin, että näitä pitää hankkia sata.” Kassavirta oli siis se elementti, joka Arvosta asuntosijoittamisessa kiehtoi.  ”Arvonnousu on spekulaatiota, osingot eli vuokrat taas varmasti tilillä joka kuukausi.” Oli selvää, että asuntojen osto ja vuokraus on hänelle sopiva strategia. ”Tajusin, että jos näitä hankkii monta, niin ei ehkä tarvitse tehdä enää eräänä päivänä mitään. Voi vaan pötkötellä. Kyllä varmasti silti teen, vedän käteen ainakin, mutta ei ole pakko. Taloudellinen riippumattomuus on niin hype sana, etten sitä käytä. Ammattisijoittaja kuulostaa paremmalle.”

ellauri088.html on line 363: Toinen keskeinen kriteeri Arvosen sijoitusstrategiassa on asuntojen pieni koko. ”Sijoitan vain yksiöihin ja tykkään, jos se neliömäärä alkaa kakkosella. Liian pieni asunto ei ole koti, mutta kakkosella alkava on jo läävä. Toisaalta taas yli 30 neliön asunnoissa vastikkeet ja neliöt kasvavat lineaarisesti, mutta lisävuokra per neliö ei nouse samassa suhteessa. En näe arvoa, siis mulle, asukkaasta vitun väliä. Mun arvot koskee striktisti vaan Ronia. Hyvä diili kannattaa kyllä aina ostaa ja vaikka myydä heti eteenpäin, jos ei sovi pitkään possaan.” Arvosen strategia on siis selkeästi tarkkaan harkittu ja laskettu.

ellauri088.html on line 365: Asuntosijoittamisessa onnistuminen on osittain riippuvaista myös markkinatilanteesta ja tällä hetkellä hyvien kohteiden löytäminen järkevään hintaan on haastavaa. ”Hyvien diilien löytäminen on tässä markkinatilanteessa haastavinta. Ja itse asiassa se ei ole vaikeaa, että saisi hyvään hintaan kohteita. Sen sijaan vaikeaa on löytää hyvään hintaan kohteita, jotka vielä sopivat niihin omiin kriteereihin.”

ellauri088.html on line 367: Vaikka asuntosijoitustoiminnan laajentaminen kiinnostaa ja houkuttelee, ei Arvonen halua tinkiä laatimastaan strategiasta. ”En aio syklin takia muuttaa omaa hartaudella mietittyä ydintä. En ole ostanut koko vuonna mitään. En aio ostaa ostamisen vuoksi. Mieluummin lyhennän lainoja, kerrytän käteistä ja sijoitan muualle. Jonkin ajan kuluttua käteisellä ostavat ovat kuninkaita. 

ellauri088.html on line 371: Arvonen siis lukee 52 kirjaa vuodessa, joten muitakin kuin asuntosijoittamiseen keskittyviä kirjoja varmasti tulee luettua. ”Kyllä. Kunhan se on faktaa, niin luen. Vaihtoehtoistakin saa olla joukossa, siitä oppii empatiaa. Luen paljon bisnekseen ja sijoittamiseen keskittyviä kirjoja. Myös arvoihin sopivia myyntikirjoja tulee luettua. Yritän poimia kirjoista sellaisia juttuja, jotka sopivat omaan työhöni ja arvomaailmaani. Suurin osa myyntikirjoista on sellaista epäeettistä luukuttamista. Toki nekin ovat ihan hyviä juttuja, mutta aika vaikeita. En vielä tajua ihan kaikkea."

ellauri088.html on line 373: Arvonen ei kuitenkaan turvaudu toiminnan kehittämisessä pelkästään kansien välistä löytyvään informaatioon, vaan hän myös kysyy vinkkejä muilta sijoittajilta. ”Kysyn neuvoa nimenomaan niiltä, jotka tekevät asioita sillä tasolla, jolla itsekin haluan joskus tehdä. Enimmäxeen miljonääreiltä.” Arvonen kokeekin, että nimenomaan kysymysten esittäminen menestyneille ammattisijoittajille on yksi hänen suurimmista onnistumisistaan asuntosijoittajana. ”Olen onnistunut hyvin, sillä tiedän, että verennimijät ovat tehneet tätä ennenkin, eikä minun tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Olen rohkeasti uskaltanut kysyä ja kopioida muilta, luvalla tietenkin.”

ellauri088.html on line 375: Tämän nuoren ja nälkäisen kiinteistönvälittäjän menestymisen reseptin voisikin tiivistää seuraavasti: tankkaa tietoa ja toista perusasioita. Se ei riitä, mutta opi ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Sillä sinun on päästävä joholle!  laadi tarkka sijoitusstrategia ja pysy siinä sekä kysy neuvoa itseäsi kokeneemmilta. Hälise somessa ja mätki vähempiosaisia rumasti. Puolusta äänekkäästi omistajistoa ja muista näkyä, ryhdy vaikka kökkäreiden vaaliehdokkaaxi jos pääset (mä pääsin). Kokoomuxen persulaidalla on vielä tilaa.

ellauri088.html on line 380:   Ramma alla hippier. Använd vid behov gas och batong och bura in dem bara, skriver Arvonen på Twitter. Några timmar senare var han ute på Twitter igen, då med en tillägg om at han var full när han skrev inlägget. Jag uppmutrar inte till at någon skall dödas när hen blir påkörd. Min tweet var obetänksam. Fascistisk och omoralisk var den inte.

ellauri088.html on line 384:   Nu ska du inte äta upp dina ord. Sådana där hippies förtjänar gummikulor, skriver vainionpää. För att ge eftertryck till sitt krav flikar han in att demonstranteerna också ska bekämpas med vattenkanoner och fråntas alla socialförmåner. Det vore helt berättigat att de här terroristerna skulle bli av med sina bostads- arbetslöshets - och utkomststöd för varje böt de tvingas betala. Gummikulor och vattenkanoner skulle lära dem hyfs och pli, skriver Vainionpää på Twitter.

ellauri088.html on line 388:   Ei helvetti, sanoo Kokoomuxen hopeaselkäneuvosto, nyt lähti pojilta mopo pahan kerran käsistä. Asiallisesti pojat ovat kyllä oikeassa, mutta hajurako pahimpaan kilpailijaamme persuihin uhkaa kaventua. Nyt on ryhdyttävä pikaisesti toimiin. Mersu on kaivettava esiin persupaskan alta. Iltalehti te paikkailette Ronin ja Eeron imagoa, ja Orpo oikaisee. Iltalehti veisaamaan lisää ylistystä pötkötyxen vastustuxelle:

ellauri088.html on line 392: Seuraavaksi ohjelmassa on suihku ja "meditointisessio", joka kestää 20 minuuttia, jonka jälkeen Arvonen ehtii vielä lukaista kirjaa vessassa. Tänään on luvussa Juhana Torkin Tarinan Valta. Ennen töihin lähtöä on vielä aamupalan vuoro. Luvassa on riisiproteiinia ja kuusi keitettyä kananmunaa. Aamumunaa riittää. Pysy kovana.

ellauri088.html on line 395: Jokainen pystyy kyllä kääntämään rytminsä, jos vain haluaa. Herätyskelloni soi joka päivä 5-5.55 välillä, usein nousen kello 5.35. Monina aamuina jäisin kyllä mieluummin pötköttelemään.

ellauri088.html on line 398: - Jos sä pötkötät, sä häviät. Jos haluaa pärjätä, kannattaa herätä aikaisin. Pärjääminen on itseisarvo, että pystyy maksamaan laskut, elättämään poikaystävän ja huolehtimaan ihostaan. Kun herää aikaisin, tulee myös mentyä aikaisemmin nukkumaan. Mitään hyvää ei tapahdu iltayhdeksän jälkeen, ellei poikaystävä tuu käymään, Arvonen kertoo ajatuksiaan.

ellauri088.html on line 405: - Riisiproteiini maistuu ihan paskalta, mutta sehän sopii mulle. 

ellauri088.html on line 407: Päiviin kuuluu myös somettaminen. Arvosen työntäyteistä arkea pystyykin seuraamaan helposti Instagramista. Siellä vilahtavat usein Rolex-kellot sekä unelmien Tesla, jonka rekisterikilvessä lukee ”RON-1”. Sellaisen mä hankin kun saan kokoon ensimmäisen miljoonan. Asuntonäyttöjä ja arviokäyntejä on usein iltaan saakka – kotona Arvonen on usein vasta iltakahdeksalta.

ellauri088.html on line 413:     Viikonloput Arvonen pyrkiikin pitämään työstä vapaana. Lauantai on totaalivapaa. Sunnuntai myös, mutta jos joku katuasiakas haluaa käydä katsomassa mun luukkua ja ezauxia, silloin menen kyllä näyttämään.

ellauri088.html on line 416: - Luin sellaiset kirjat kuin The Miracle Morning ja Rich Dad Poor Dad. Tein uudenvuodenlupauksen, että ryhdyn heräämään aikaisin ja alan elämään eri lailla. Sitten tajusin, että se on ihan kusetusta sellainen, että aloittaa uudenvuodenpäivänä. Päätin aloittaa heti.

ellauri088.html on line 419: - Heräsin silloin 10-12 aikaan, jos ei ollut töitä, ja olin hereillä kaikki yöt. Se oli ihan paskaa. Kun heräsin, tuntui, että koko päivä oli jo ohi.

ellauri088.html on line 421: Elämänmuutoksen myötä vanhat työt ja samalla tyttöystävät jäivät. Millä muulla tavoin elämä on muuttunut aikaisin heräämisen ja kurinalaisen työskentelyn myötä ja mitä Arvonen sillä ylipäätänsä tavoittelee?

ellauri088.html on line 423: - Olen paremmassa kunnossa ja terveempi kuin ikinä. Mulla on enemmän töitä kuin ikinä ja on taloudellisesti kivaa, kun ei tarvitse miettiä, mitä ruokakaupasta ostaa. Se on aina riisiproteiinia. Arkisin vapaa-aikaa ei tosin ole melkein yhtään työnkuvasta johtuen, mutta se ei haittaa. Viikonloppuisin otan rennosti. Olen polvillani tai kontillani, en pötköttele.

ellauri088.html on line 425: - Kun lähdin välittäjäksi, halusin kerätä pääomaa, verkostoja ja oppia myymään, jotta voin myöhemmin yrittäjänä työllistää myös monia muita ja talouteni on turvattu. Eikö vapaa-ajan puute haittaa?

ellauri088.html on line 436:   Haju Pisilä fick en knuff i ryggen som han mycket väl hade förtjänat av en rakryggad finländare. "Det var ingen knuff", ven Pisilä, "det var ett riktigt nävslag, jag fick blåmärken på ryggen. Demokratin är en så värdefull sak att det inte får offras bara för att publiken får knuffa mig på gatan! Sparka ut den eländiga säkerhetschefen som såg knuffen! Han hade inget ärende att sticka näsan i det här! Delera videomaterialet, det är säkerhetsbeläggt! Det visar min bakdel i ett mycket ofördelaktigt ljus! Fan anamma, Haju, du borde ha fått istället för en knuff ett rejält knull i röven! Och filmen därpå borde förvaras i Suomi Filmi's arkiv på nationalklenoder. 

ellauri088.html on line 442:   Kokoomuslaiset arvot allekirjoittavana ja kokoomuksen politiikkaan uskovana toivon edelleen, että voisin olla mukana kuntavaaleissa Kokoomuksen listoilla, Roni vastaa sähköpostitse. Arvonen kertoo Iltalehdelle haluavansa korostaa, ettei arvostellut vammaisia tai halunnut syrjiä heitä. Hänen tarkoituxensa oli hyvä, eli tehdä pilkkaa demareista vammaisten kustannuxella.

ellauri088.html on line 455: Raha ei sikiä pankeissa, työmies!

ellauri088.html on line 460: Se on harvojen etuoikeus, se on porvarivaltion salaisuus.

ellauri088.html on line 465: Kun porvarihallitus vakauttaa sen työmies maksaa palkastaan,

ellauri088.html on line 473: Ne tahtovat hajottaa rintamasi, työmies!

ellauri088.html on line 485: Ja jos et pidä varaasi, se rosvoaa sinun rahasi,

ellauri088.html on line 504: Thanks! ❤

ellauri088.html on line 509: 1.	Johanna Kurkela

ellauri088.html on line 526: Voltin ja Foodoran romanttiset nuoret opiskelijapojat jotka pitää yllä kuntoa fixipyörillä ja tuo sivutoimisesti prekariaatille sushiherkkuja on jo kurjistuneet nekrukuskeixi jotka ajelee surkeilla pyöränrämillä lumisohjossa valtava kolli pizzalaatikoita selässä kuin parhaina britti-imperiumin bwana-aikoina.

ellauri088.html on line 531: Jos olisi vallannut, niin olisi jo kurjistuneita astronautteja jotka korjaisivat avaruusromuja pimeästi halvalla omat avaruusasut matkalaukussa. Tästä kertoo teos

ellauri088.html on line 540:   Jerome Clapp "Klapka" Oliver Jerome (May 2, 1859 Caldmore, Walsall Staffordshire, England - June 14, 1927, Northampton General Hospital, Northampton) oli englantilainen kynäilijä ja "humoristi". Senskä muutti sukunnimensä Clapp Jeromexi. Eikös clap ole joku veneerinen tauti? Joo tippuri. Siinäpä se. Jerome oli muutenkin huonosta kodista, rupusakkia kuten kolleegansa Charles Chaplin vähän myöhemmin. Isä oli ironmonger ja lay preacher who dabbled in architecture.

ellauri088.html on line 546: In 1898, a short stay in Germany (Jerome ei ilmeisesti arvostanut sakuja) inspired Three Men on the Bummel, the sequel to Three Men in a Boat, reintroducing the same characters in the setting of a foreign bicycle tour.  It has enjoyed only modest success by comparison.

ellauri088.html on line 549:   Mä arrrvasin! No sen isäpappa oli paizi rautakauppias ja huono rahamies myös saarnamies. Virnuilun alla Jerome vaikuttaa olevan aika hapantelija. Mut kaikkein paras lukijoiden ja Bob Heinleinin ja sen isän mielestä oli tää

ellauri088.html on line 553:   Lukujen alussa kerrotaan mitä hauskaa on luvassa:

ellauri088.html on line 555: Three invalids.—Sufferings of George and Harris.—A victim to one hundred and seven fatal maladies.—Useful prescriptions.—Cure for liver complaint in children.—We agree that we are overworked, and need rest.—A week on the rolling deep?—George suggests the River.—Montmorency lodges an objection.—Original motion carried by majority of three to one.

ellauri088.html on line 561: The food question.—Objections to paraffine oil as an atmosphere.—Advantages of cheese as a travelling companion.—A married woman deserts her home.—Further provision for getting upset.—I pack.—Cussedness of tooth-brushes.—George and Harris pack.—Awful behaviour of Montmorency.—We retire to rest.

ellauri088.html on line 565: Kingston.—Instructive remarks on early English history.—Instructive observations on carved oak and life in general.—Sad case of Stivvings, junior.—Musings on antiquity.—I forget that I am steering.—Interesting result.—Hampton Court Maze.—Harris as a guide.

ellauri088.html on line 567: The river in its Sunday garb.—Dress on the river.—A chance for the men.—Absence of taste in Harris.—George’s blazer.—A day with the fashion-plate young lady.—Mrs. Thomas’s tomb.—The man who loves not graves and coffins and skulls.—Harris mad.—His views on George and Banks and lemonade.—He performs tricks.

ellauri088.html on line 569: Blackmailing.—The proper course to pursue.—Selfish boorishness of river-side landowner.—“Notice” boards.—Unchristianlike feelings of Harris.—How Harris sings a comic song.—A high-class party.—Shameful conduct of two abandoned young men.—Some useless information.—George buys a banjo.

ellauri088.html on line 571: George is introduced to work.—Heathenish instincts of tow-lines.—Ungrateful conduct of a double-sculling skiff.—Towers and towed.—A use discovered for lovers.—Strange disappearance of an elderly lady.—Much haste, less speed.—Being towed by girls: exciting sensation.—The missing lock or the haunted river.—Music.—Saved!

ellauri088.html on line 573: Our first night.—Under canvas.—An appeal for help.—Contrariness of tea-kettles, how to overcome.—Supper.—How to feel virtuous.—Wanted! a comfortably-appointed, well-drained desert island, neighbourhood of South Pacific Ocean preferred.—Funny thing that happened to George’s father.—a restless night.

ellauri088.html on line 579: Then we looked for the knife to open the tin with.  We turned out everything in the hamper.  We turned out the bags.  We pulled up the boards at the bottom of the boat.  We took everything out on to the bank and shook it.  There was no tin-opener to be found.

ellauri088.html on line 583: Then we all got mad.  We took that tin out on the bank, and Harris went up into a field and got a big sharp stone, and I went back into the boat and brought out the mast, and George held the tin and Harris held the sharp end of his stone against the top of it, and I took the mast and poised it high up in the air, and gathered up all my strength and brought it down.

ellauri088.html on line 585: It was George’s straw hat that saved his life that day.  He keeps that hat now (what is left of it), and, of a winter’s evening, when the pipes are lit and the boys are telling stretchers about the dangers they have passed through, George brings it down and shows it round, and the stirring tale is told anew, with fresh exaggerations every time.

ellauri088.html on line 589: After that, I took the tin off myself, and hammered at it with the mast till I was worn out and sick at heart, whereupon Harris took it in hand.

ellauri088.html on line 591: We beat it out flat; we beat it back square; we battered it into every form known to geometry—but we could not make a hole in it.  Then George went at it, and knocked it into a shape, so strange, so weird, so unearthly in its wild hideousness, that he got frightened and threw away the mast.  Then we all three sat round it on the grass and looked at it.

ellauri088.html on line 593: There was one great dent across the top that had the appearance of a mocking grin, and it drove us furious, so that Harris rushed at the thing, and caught it up, and flung it far into the middle of the river, and as it sank we hurled our curses at it, and we got into the boat and rowed away from the spot, and never paused till we reached Maidenhead.

ellauri088.html on line 595: Viktoriaanista läppäkeppiä. Heinleinin opetus on tässä: A man almost always gets what he wants if he wants it badly enough. Kolme stoogea eivät riittävästi halunneet ananasta purkista. Bob lainasi ton kynäveizi-insidentin Have spacesuit-kirjan esipuberteettiseen Kip/Peewee kohtauxeen. 

ellauri088.html on line 597: Klapkan kirjan pitkäveteisyys selittyy sillä että se julkaistiin jatkokertomuxena. Noi George ja Harris oli sen oikeita kamuja, mutta veneretki oli oikeasti  sen hanimuun. Jeromen teutonofobiaa edustaa myös seuraava hauska tarina:

ellauri088.html on line 601: It appeared that the song was not a comic song at all.  It was about a young girl who lived in the Hartz Mountains, and who had given up her life to save her lover’s soul; and he died, and met her spirit in the air; and then, in the last verse, he jilted her spirit, and went on with another spirit—I’m not quite sure of the details, but it was something very sad, I know.  Herr Boschen said he had sung it once before the German Emperor, and he (the German Emperor) had sobbed like a little child.  He (Herr Boschen) said it was generally acknowledged to be one of the most tragic and pathetic songs in the German language.

ellauri088.html on line 602: I have never taken much interest in German songs since then.

ellauri088.html on line 604: Nyttemmin on tietysti selvää mistä tässä oli kyse: sakemannit alkoi uhata brittihegemoniaa just samalla lailla kuin Kiina näyttää uhkalta New Yorkereille nyt. Kohta alkaa kuulua kiinavizejä. Ja sizillä on tietysti näitä setämiesläppiä:

ellauri088.html on line 606: There is an iron “scold’s bridle” in Walton Church.  They used these things in ancient days for curbing women’s tongues.  They have given up the attempt now.  I suppose iron was getting scarce, and nothing else would be strong enough.

ellauri088.html on line 607: Of all experiences in connection with towing, the most exciting is being towed by girls.  Ja sitten seuraa jotain hassuttelua tyhmn hameväen kustannuxella.

ellauri088.html on line 610: Ylipäänsä paljon pahanilkisiä kepposia, saxalaista Schadenfreudea. Tästä kyllä nahkahousut tykkäisivät.

ellauri088.html on line 616: Will it be the same in the future?  Will the prized treasures of to-day always be the cheap trifles of the day before?  Will rows of our willow-pattern dinner-plates be ranged above the chimneypieces of the great in the years 2000 and odd?  Will the white cups with the gold rim and the beautiful gold flower inside (species unknown), that our Sarah Janes now break in sheer light-heartedness of spirit, be carefully mended, and stood upon a bracket, and dusted only by the lady of the house?

ellauri088.html on line 618: The “sampler” that the eldest daughter did at school will be spoken of as “tapestry of the Victorian era,” and be almost priceless.  The blue-and-white mugs of the present-day roadside inn will be hunted up, all cracked and chipped, and sold for their weight in gold, and rich people will use them for claret cups; and travellers from Japan will buy up all the “Presents from Ramsgate,” and “Souvenirs of Margate,” that may have escaped destruction, and take them back to Jedo as ancient English curios.

ellauri088.html on line 633:     Omalaatuinen ja hyvänluontoinen sanaleivos salaneuvos ja miljunääri Tobler (Robert Walserin Konttoristin pomo oli Herr Tobler auch. Kirjailijat kexi nimen toisistaan riippumatta natustaessaan Tobleronea.) haluaa tutkia ihmisluontoa. Hän osallistuu nimellä Eduard Schulze oman firmansa, maailmankuulujen Putsblank-tehtaiden kilpakirjoituxeen ja voittaa toisen palkinnon: 10-päiväisen oleskelun Bruckbeurenin Grandhotellissa Alpeilla. Sinne matkustaa Tobler kokeazeen, miten ihmiset reagoivat köyhään surkimuxeen. Seuralaisexeen se ottaa pitkäaikaisen palvelijansa Johannin, joka esittää hotellimajoituxen aikana rikasta laivanvarastajaa.

ellauri088.html on line 635: Toblerin huolekas nuori tytär Hildegard valmistaa hotellia vielä ennen Toblerin lähtöä salaa valepukuisen miljunäärin vierailuun ja sen tottumuxiin, mutta ei tule maininneexi salanimeä. Virheellisesti luullaan tri Fritz Hagedornia, työtöntä mainosammattimiestä, joka on voittanut kilpakirjoituxen 1. palkinnon (1 viikko Grand hotellia) pohataxi ja hemmotellaan vastaavalla tavalla. Tobler sitävastoin työnnetään pieneen lämmittämättömään ullakkokammariin, henkilökunta ilkkuu sitä ja panee sen sekatöihin. Jo ekana päivänä Tobler ystävystyy Hagedornin kaa, vaikka kauhistunut staabi koittaa estää veljeilyn niiden välillä. Johann informoi Hildegardia sekaannuxesta ja sen seurauxista. Hildegaard ei kestä enää kotona ja ilmestyy Toblerin emännöizijän Frau Kunkelin kanssa, jonka nimexi ilmoitetaan Julchen-täti, hotelliin iskää kazomaan. Fritz rakastuu tietysti Hildegard „Schulze“en, ja ne sepittävät salaa hääsuunnitelmia. (Hildegard oli sanonut Fritzulle, että sillä on sama sukunimi kuin Eduardilla.)

ellauri088.html on line 637: Joidenkin päivien kuluttua muut hotellivieraat savustavat Toblerin hotellista ja se palaa tyttärensä, Johannin ja rouva Kunkelin kanssa Berliniin. Lähtö on niin äkkinäinen, että Hagedornille ei ehditä kertoa. Hildegard kertoo kuitenkin pikaisesti hotellinjohtajalle sekaannuxesta, joka saa siitä melkein hermoromahduxen. Hahaa!

ellauri088.html on line 639: Epätoivoinen ja pahaa-aavistamaton Hagedorn palaa myös Berliniin ja ezii turhaan  omaa Hildegardia, jostahan sen on oletettava että sen nimi on Schulze. Sitten se ja sen äiti kuzutaan vieraisille Toblereille; tämä tunnustaa oikean minuutensa, mikä ei kuitenkaan lopeta veljeilyä. Myös Hildegard antautuu Toblerin tyttären ominaisuudessa. Seuraavan juhlasyömisen yhteydessä Toblerille ilmoitetaan telefonisesti, että Grandhotel, jonka se ajatteli ostaa heittääxeen ulos sen porzarin ja tirehtöörin - kuuluukin jo hänelle (näin käy aina Roope Ankallekin Akussa). 

ellauri088.html on line 651:   Mies syä, mies jua, miäs se on ko rahan tua. (Vihti) 


ellauri088.html on line 669:   Asiois miästä tarvitaan, puita hakkaa muijatkin. (Vihti) 


ellauri088.html on line 678:   Taputostha seo ku tamma potkii. (Sakkola) 


ellauri088.html on line 712:   Kolme on ko kurkistaa: varvas kenkästä, naksali pussista ja paha ämmä ikkunasta. (Huittinen) 


ellauri088.html on line 730: Hullu kun en ottanu kurinta, sanoo Heikin Kaisa kun ei hyppelhön haettu. (Kauhava) 


ellauri088.html on line 731: Ruumhiita saatethan ja sairhata talutethan ja min en oo kumpikaa, sano flikka kun kavalterin tiällen jätti. (Laihia) 


ellauri088.html on line 733: Mä en susta hualisi vaik oltaas kaharen mailmas ja vain yhyret vällyt! (Kauhav) 


ellauri089.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri089.html on line 37: 	I wonder how harmless such people are? To what extent civilization is retarded by the laughing jack-asses, the empty-minded belittlers? Nature's obvious mistakes? Mies sitä tulee räkänokasta, muttei tyhjän naurajasta. (Heinlein)

ellauri089.html on line 44: Hein m. in der Wendung Freund Hein Bezeichnung für den ‘Tod’. Der Personenname Hein ist die Koseform von Heinrich und zunächst auch eine verhüllende Umschreibung für den ‘Teufel’, mhd. hein (14. Jh.), nhd. Henn (16. Jh.). Die Bedeutungsübertragung auf den Tod als ein ebenfalls gefürchtetes Wesen wird Claudius (1774) zugeschrieben, der mit dem Zusatz Freund dem Tod zugleich seine vermeintliche Dämonie nehmen und ihn als vertrauten letzten Begleiter des Menschen charakterisieren will.

ellauri089.html on line 48: Robert Anson Heinlein (/ˈhaɪnlaɪn/; July 7, 1907 – May 8, 1988) was an American science-fiction author, aeronautical engineer, and Naval officer. Sometimes called the "dean of science fiction writers", he was among the first to emphasize scientific accuracy in his fiction, and was thus a pioneer of the subgenre of hard science fiction. His published works, both fiction and non-fiction, express admiration for competence and emphasize the value of critical thinking. His work continues to have an influence on the science-fiction genre, and on modern culture more generally.

ellauri089.html on line 51:     He was a sixth-generation German-American; a family tradition had it that Heinleins fought in every American war, starting with the War of Independence. Jim Marlowe, in Red Planet, and Don Harvey, in Between Planets, participate in insurrections patterned after the American Revolution, a plot Heinlein would most fully exploit in his adult novel, The Moon is a Harsh Mistress (1966).

ellauri089.html on line 53: Bobin isä ja isoveli oli samannimiset, Rex Ivar sr ja jr. Iskä oli kauppa-apulainen v. 1900 ja myöhemmin kassa, kirjanpitäjä ja farmikalujen kiertokauppias. Sotiminen loppui Bobin sukuhaaran osalta Vietnamiin, jota Bob kannatti penkkiurhona ja tuki vielä kuvitteellisesti Vietnamin veteraaneja niteessä Glory Road. Heinleinit olivat siistejä mutta koleerisia sakemanneja. Bobin roistotkin ovat paizi muuten moraalittomia myös hirmu epäsiistejä. Insult upon injury. 

ellauri089.html on line 55:   Siisteys on sexikästä Bobista. Peewee on melkein nätti kun sen vaatteet on pesty eikä niistä puutu nappeja, ja rintanapitkin on kiinni, tosin Peeweellä ei vielä ole mainittavasti rintoja. 10v kuluttua se voisi olla sievä. Ja älykkyys on sekin sexikästä. Peewee osaa liu'uttaa laskutikkua kuin teekkari. 2*2 = noin 4. I remembered hearing Dad say: "Some people insist that mediocre is better than best. They delight in clipping wings beause they themselves can't fly. They despise brains because they have none. Pfah! They laugh at clean panties because their own are soiled!" Touché, Lapukka, eikö mitä? 

ellauri089.html on line 59:     He spent his childhood in Kansas City, Missouri. The outlook and values of this time and place (in his own words, "The Bible Belt") had a definite influence on his fiction, especially in his later works.

ellauri089.html on line 62:     Heinlein's experience in the Navy exerted a strong influence on his character and writing. In 1929, he graduated from the Naval Academy with the equivalent of a Bachelor of Arts degree in Engineering, ranking fifth in his class academically but with a class standing of 20th of 243 due to disciplinary demerits.

ellauri089.html on line 64: Space Cadet (1948) may not be Heinlein’s best juvenile novel (that spot is usually reserved for Have Space Suit—Will Travel), but it is a solid contender for one of the top spots. Space Cadet would probably be a memorable novel if Heinlein had written no other juvenile books.

ellauri089.html on line 66: The schooling and the training flight that follows occupy approximately three-quarters of the book and are certainly based on Heinlein’s own experiences at the U.S. Naval Academy.

ellauri089.html on line 67: And the psychological testing, in which the boys are tested for certain character traits (and through which Heinlein begins to articulate his own philosophy about winners and losers), is even more fascinating.

ellauri089.html on line 69: Heinlein draws on his knowledge of school societies to make the Academy a “real” place; there are bull sessions, roommate problems, anxieties about passing, shared food packages, and parties at the Academy just as there are at any school, especially a boarding school or college. Also, as Matt becomes more and more a Cadet, he finds, as do many of Heinlein’s juvenile heroes, that he has grown beyond his family and that there is an unbridgeable gulf between his perspective as a Cadet and his parents’ perspectives as ground-dwellers in Kansas City. His living and working in space is a part of it, but even more important, Matt realizes, is his membership in an international/interplanetary organization. He is no longer the boy he was when he left home. He becomes aware of this difference and, understanding it, is able to deal with a family that now seems somewhat provincial to him.

ellauri089.html on line 71: The society of the Academy also allows Heinlein to develop characters who do not succeed as well as Bob does. Bill Hädensa, a bright student who has been in the Academy an unusually long time when Matt arrives, eventually drops out because he “has no wish to become a superman.”

ellauri089.html on line 72: Bill does not want the responsibility of keeping Earth peaceful, a responsibility that could require him, in an extreme situation, to bomb his own country. Loooooseeer!

ellauri089.html on line 74: Another Cadet, Girard Burke, is asked to resign. The reader has know for a long time that Burke, who is certainly mentally and physically capable, does not have the right attitude to be a Patrolman. He is, among other things, too skeptical of the ideals for which the Patrol stands. Burke resigns, goes into his father’s business, becomes an ship’s captain immediately, gets himself in venereal trouble on Venus, and has to call on the Patrol to rescue him from his own self-centered and stupid mistakes. Matt, Tex, and Oscar do rescue him and, with that action, prove the worth of the characteristics—perseverance, loyalty, intelligence, idealism, integrity, and courage—that Heinlein champions throughout Space Cadet and the other novels in the series. Vittu mikä nazi.

ellauri089.html on line 77: Heinlein used his science fiction to earn money and as a way to explore his provocative social and political ideas, and to speculate how progress in science and engineering might shape the future of politics, race, religion, and sex.  Within the framework of his science-fiction stories, Heinlein repeatedly addressed certain social themes: the importance of being earnest, individual liberty and self-reliance, the nature of incestual sexual relationships, the obligation individuals owe to their societies, the influence of organized religion on culture and government, and the tendency of society to repress nonconformist thought. He also speculated on the influence of space travel on human cultural practices.

ellauri089.html on line 83:   His work sometimes had controversial aspects, such as plural marriage in The Moon is a Harsh Mistress, militarism in Starship Troopers and technologically competent women characters that were formidable, yet often stereotypically feminine – such as Friday. 

ellauri089.html on line 87: Ginny undoubtedly served as a model for many of his intelligent, fiercely independent female characters. She was a chemist and rocket test engineer, and held a higher rank in the Navy than Heinlein himself. She was also an accomplished college athlete, earning four letter words.

ellauri089.html on line 89:       Joo mä tiedän, kemistit voi olla aika pahoja. Uhkaa lyödä sun rillit mäsäxi niin että sirpaleet menee sun silmiin. Paras varoa. Seijallakin on savate-mestarin todistus ja nyrkkeilyhanskat vaatehuoneessa.  

ellauri089.html on line 92: Isaac Asimov believed that Heinlein made a swing to the right politically at the same time he married Ginny.

ellauri089.html on line 96: When Robert A. Heinlein opened his Colorado Springs newspaper on April 5, 1958, he read a full-page ad demanding that the Eisenhower Administration stop testing nuclear weapons. The science fiction author was flabbergasted. He called for the formation of the Patrick Henry League and spent the next several weeks writing and publishing his own polemic that lambasted "Communist-line goals concealed in idealistic-sounding nonsense" and urged Americans not to become "soft-headed".

ellauri089.html on line 98: It started with the famous Henry quotation: "Is life so dear, or peace so sweet, as to be purchased at the price of chains and slavery? Forbid it, Almighty God! I know not what course others may take, but as for me, give me liberty, or give me death!!". It then went on to admit that there was some risk to nuclear testing (albeit less than the "willfully distorted" claims of the test ban advocates), and risk of nuclear war, but that "The alternative is surrender. We accept the risks." Heinlein was among those who in 1968 signed a pro-Vietnam War ad in Galaxy Science Fiction. Että semmonen libertiini.

ellauri089.html on line 101: That made him the first science fiction writer to break out of the "pulp ghetto". He also wrote for Boys' Life in 1952.

ellauri089.html on line 103: He wanted to do his own juvenile work, stating that: "I want to do my own stuff, my own way". Vapaa sexi kiinnosti. Kirjassa Strangers in a strange land se oli aivan daft. Jill is homophobic and says that "nine times out of ten, if a girl gets raped it's partly her own fault." Bobia kiinnosti myös insesti. Heinlein often posed in situations where the nominal purpose of sexual taboos was irrelevant to a particular situation, due to future advances in technology.

ellauri089.html on line 106:       His hobby was stonemasonry. Bob ja Ginny kumpikiin veti smögää ketjuna mut bob sai köystistä vanhuxena tiakohtauxia. Heinlein jelppi Reagania tähtien sodassa vielä kalkkiviivoilla, mutta pettyi pahasti. 1987 se kirjoitti:

ellauri089.html on line 108: “[T]here seems to have been an actual decline in rational thinking. The United States had become a place where entertainers and professional athletes were mistaken for people of importance. They were idolized and treated as leaders; their opinions were sought on everything and they took themselves just as seriously—after all, if an entertainer is paid a million or more a year, he knows he is important ... so his opinions of foreign affairs and domestic policies must be important, too, even though he proves himself to be ignorant and subliterate every time he opens his mouth.”

ellauri089.html on line 114: From Rocket Ship Galileo (1947) to Have Space Suit—Will Travel (1958), Robert A. Heinlein wrote twelve novels, all published by Scribners, that were aimed at what we now call the juvenile market. In Dr. Johnson’s sense of the word, they are classics in their field, they have stood the test of time. They appeared first in hardback—unusual in a field in which, until the 1950s or 1960s, almost all major works were published in magazines or in paperback; and during the 1950s, hardback copies of these novels could be found in school and public libraries all across the country. These novels later appeared in paperback and have remained available in that form to the present. Heinlein’s juvenile novels have been largely ignored by both science fiction critics and critics of children’s literature; but even a half century after they were written, these novels are still “contemporary” and are still among the best science fiction in the range.

ellauri089.html on line 116: There's no gap between will and action, for Heinlein's juveniles  adulthood is devotion to something they want to do. This is the origin of  the books' guilelessness—for that worldview is innocence, down at its root, even when the grand theme of a book is slavery, war, or survival in harsh circumstances. Being human isn't an insoluble problem for them. It's a puzzle that has a solution: be juvenile. What made Robert Heinlein inimitable was the easiness of the people in those stories.

ellauri089.html on line 118: Heinlein state that the purpose of metaphysics is to ask questions: "Why are we here?" "Where are we going after we die?" (and so on); but that you are not allowed to answer the questions.

ellauri089.html on line 124: During the 1930s and 1940s, Heinlein was deeply interested in Alfred Korzybski's general semantics and attended a number of seminars on the subject. His views on epistemology seem to have flowed from that interest, and his fictional characters continue to express Korzybskian views to the very end of his writing career.

ellauri089.html on line 126:     Many of his stories, such as Gulf, If This Goes On—, and Stranger in a Strange Land, depend strongly on the premise, related to the well-known Sapir–Whorf hypothesis, that by using a correctly designed language, one can change or improve oneself mentally, or even realize untapped potential.

ellauri089.html on line 132: Heinlein's name is often associated with the competent hero, a character archetype who, though he or she may have flaws and limitations, is a strong, accomplished person able to overcome any soluble problem set in their path. They tend to feel confident overall, have a broad life experience and set of skills, and not give up when the going gets tough.

ellauri089.html on line 134: Heinlein coined terms that have become part of the English language, including grok, waldo and speculative fiction, as well as popularizing existing terms like "TANSTAAFL", (free lunch) "pay it forward", and "space marine". Ja kexi vesisängyn ja kännykän. Ois voinut jättää keximättä.

ellauri089.html on line 136: Within the book, the statement of divine immanence verbalized between the main characters, "Thou Art God", is logically derived from the concept inherent in the term grok.  Waldo on etäkäsi. Suunnilleen dildo.

ellauri089.html on line 138: Growing up Mr. Heinlein was and still is one of my favorite writers...He is old school none of this sodomite loving and liberal rectum kissing for him he was a TRUE Flag Waving AMERICAN Patriot! And we need MEN like him today and NOT that COMMIE Sodomite Rag Head Zebera occupying OUR White House today!

ellauri089.html on line 141: I agree with R H people in entertainment didn't have a practical education like most who went to college, learned a bunch of stuff...then went in to the real world and found some of what they learned was wrong and only works in the theoretical mind of a college professor.

ellauri089.html on line 145: Even more surprising, the sociological aspects of these books have also stood up well over the years. Boys today may not be quite as innocent about girls as they appear to be in most of Heinlein’s juveniles (perhaps at the request of Scribner’s editor Alice Dalgliesh), but the various interpersonal relationships (boy-girl, parent-child, sibling-sibling) do still ring quite true. Today’s young readers may have to ask what a “soda jerk” is, but they will have no trouble understanding why Kip, the hero of Have Space Suit—Will Travel, tosses a chocolate milkshake all over his tormentor.

ellauri089.html on line 149: The last juvenile, Have Space Suit—Will Travel, recapitulates and surpasses the other books in the series as Kip Russell travels first to the moon, then to Pluto, then to a planet in Vega’s system, and finally to the Lesser Magellanic Cloud; he eventually comes home by a circular route! All of the books feature young people, primarily young men—but a surprising number of strong female characters, growing up and going through the process of separating themselves from their sometimes ununderstanding families, discovering their real identities, successfully dealing with bar mitzwah, and by the story’s end, entering the adult world as foreskinless and capable people.

ellauri089.html on line 151: Certainly his best-known and most successful books came after the decision to write entirely for an adult audience, with Stranger in a Strange Land in 1961 and The Moon Is a Harsh Mistress in 1966. And in such books as Farnham's Freehold (1964), he clearly felt freer to express the libertinism that had been implicit in all his earlier published work.

ellauri089.html on line 153: Most of what Heinlein wrote after 1958 explores ideas that are more interesting, more profound, in certain senses, than any of his early work, like quirky sex. But at some point, even his most fervent fans want to return to books where the hero doesn't use time travel and advanced technology to have sex with his mother, his granddaughter, and his own clone. Or his computer made flesh.

ellauri089.html on line 155: He does have a minor talent for aphorism: "Specialization is for insects." "Progress isn't made by early risers. It's made by lazy men trying to find easier ways to do something." "When a place gets crowded enough to require IDs, social collapse is not far away."

ellauri089.html on line 157: He is a great fan of nuclear power. He certainly fails to challenge the reader to think critically about what the future climate might be like. In addition, Heinlein presents specific scientific, technological, sociological, moral or ethical, and humanistic situations which will not only intrigue but challenge the reader’s attitudes—about space travel, illegal alien societies, the over-populated future, the nature of time, and so on.

ellauri089.html on line 159: For average readers, Heinlein tells a good story; for better readers, Heinlein has challenges; and for the best readers, there is a kind of shared inside knowledge, a delight the reader feels when Heinlein makes a passing reference to Schiaperelli (sic) and the reader knows, without Heinlein’s ever explaining, who Schiaperelli was.

ellauri089.html on line 163: Elsa Schiaparelli (1890 Rooma - 1973 Pariisi) oli italialainen muotisuunnittelija. Hänet tunnetaan erityisesti huimapäisten ja humorististen yksityiskohtien tuomisesta haute couture -muotiin sekä yhteistyöstään surrealistitaiteilijoiden kanssa. Yksi tunnetuimmista Schiaparellin luomuksista on hattu, joka näyttää korko ylöspäin päähän asetetulta naisten kengältä.

ellauri089.html on line 168: Schiaparelli tutki aurinkokuntaa, ja havainnoituaan Marsia hän laati planeetan kartan ja nimesi sen meret ja mantereet. Vuonna 1877 hän uskoi löytäneensä Marsin pinnalta pitkiä suoria muotoja, joita hän kutsui italiaksi nimellä ”canali” tarkoittaen kanaaleja. Käännösvirheen vuoksi niitä kuitenkin ryhdyttiin kutsumaan ”kanaviksi”, mikä johti kuvitelmiin Marsissa vaikuttavasta sivilisaatiosta. Muutama vuosikymmen myöhemmin Schiaparellin havainto todettiin joka tapauksessa optiseksi harhaksi.

ellauri089.html on line 170: No wonder that Heinlein’s juveniles still enthrall the juvenile readers discovering them for the first time and enchant the older readers, like myself, who discovered them first in the 1950s. (C. W. Sullivan III is Distinguished Research Professor of English at East Carolina University.)

ellauri089.html on line 174: Joopa joo olihan se hienoa, vaikkei siitä seurannutkaan sitten paljon paskaakaan. Muistan että oli Münchenin rautatieasemalla lähdössä junalla kohti Ateenaa. Kuulähetys tuli rautatieaseman rakeisista mustavalkotelevisioista katonrajassa. Ei kyllä Walter Cronkite vaaan joku saxalainen uutislähetys. Me pojat oltiin aika uupuneita ja levättiin tovi aseman ulkopuolella olleella Liegewiesellä. Me oltiin 16-vuotiaita, suunnilleen All-American Boy Cliffordin ikäisiä. Hyvä Kip! Hyvä Oliver! 

ellauri089.html on line 176: Art Clarke ja Bob Heinlein näyttää kuulennon aikaan kuvatussa teeveehaastattelussa aikalailla Aartuu Diituulta ja Siitriipiioulta, tässä järjestyxessä. Clake oli huojuva hujoppi ja Bob näytti vesipostilta. Nasan droideja.

ellauri089.html on line 182: Cyrano de Bergerac tän kuumatkailun aloitti, Verne ja Herge jatkoivat. Onnexi se on nyt tauolla. Heinlein was a mentor to Ray Bradbury, giving him help and quite possibly passing on the "payahead" concept, made famous by the publication of a letter from him to Heinlein thanking him. Apua, onko Bradburykin yhtä juveniili? Siis tollanen competent man.

ellauri089.html on line 184: Heinleinissä on lukuisia mätiä kohtia, kuin lommoja jouluomenassa. Armottomuus vihamiestä kohtaan on sen julmin piirre. Siinä on paljon saxalaista nazimaisuutta. Kuin sen hirvittävän siisteyden kääntöpuolena. Kip ei pidä piiklestukasta, he wears a crew cut.

ellauri089.html on line 186: Toinen on leidi-ihailuun huolellisesti piilotettu naisviha. Siihen liittyy kolmantena heikosti kätketty narsismi, joidenka takia Kip paljastuu loppupeleissä kadonneexi älypuuhisten prinssixi ja oikeasti fixummaxi kuin sen esibuberteettinen ärsyttävä pissis geniusprinsessa.

ellauri089.html on line 190: Rahaa virtaa Kipille joka tuutista. Tie on selvä tiedemaailman huipulle. Apteekkari testamenttaa sille apteekin. Kipin viimeinen uroteko sooda jerkkinä on heittää suklaapirtelö tyhmän vinoilevan asiakkaan naamalle. Se on kai olevinaan urheaa. Mikä matonaama.

ellauri089.html on line 198: The story examines religion through the eyes of Alex, a Christian political activist who is corrupted by Margrethe, a Danish Norse cruise ship hostess and loves every minute of it. Enduring a shipwreck, an earthquake, and a series of world-changes brought about by Loki (with Jehovah's permission), Alex and Marga work their way from Mexico back to Kansas as dishwasher and waitress.

ellauri089.html on line 200: Whenever they manage to make some stake, an inconveniently timed change into a new alternate reality throws them off their stride (once, the money they earned is left behind in another reality; in another case, the paper money earned in a Mexico which is an empire is worthless in another Mexico which is a republic). These repeated misfortunes, clearly effected by some malevolent entity, make the hero identify with the Biblical Job.

ellauri089.html on line 202: On the way they unknowingly enjoy the Texas hospitality of Satan himself, but as they near their destination they are separated by the Rapture — Margrethe worships Odin, and pagans do not go to Heaven. Finding that the reward for his faith, eternity as promised in the Book of Revelation, is worthless without her, Alex journeys through timeless space in search of his lost lady, taking him to Hell and beyond. 

ellauri089.html on line 203: Heinlein depicts a Heaven ruled by snotty angels and a Hell where everyone has a wonderful, or at least productive, time — with Mary Magdalene shuttling breezily between both places. 

ellauri089.html on line 205:     Dave Langford reviewed Job: A Comedy of Justice for White Dwarf #61, and stated that "When blasphemy stops being witty and shocking, it tends to become pointless, like graffiti scrawled on church wall. I didn't dislike this one, but . . . wait for the paperback, eh?"

ellauri089.html on line 210: Men rarely if ever manage to dream up a god superior to themselves. Most gods have the manners and morals of a spoiled child. One man's theology is another man's belly laugh. The most ridiculous concept ever perpetrated by Homo Sapiens is that the Lord God of Creation, Shaper and Ruler of the Universes, wants the saccharine adoration of his creations, that he can be persuaded by their prayers, and becomes petulant if he does not receive this flattery. Yet this ridiculous notion, without one real shred of evidence to bolster it, has gone on to found one of the oldest, largest and least productive industries in history.

ellauri089.html on line 212:       History does not record anywhere at any time a religion that has any rational basis. Religion is a crutch for people not strong enough to stand up to the unknown without help. But like dandruff, most people do have a religion and spend money on it and seem to derive considerable pleasure from fiddling with it. 

ellauri089.html on line 253: Ja hanki narskuu silmissä,

ellauri089.html on line 258:       Mut tää on se josta Stalin repi pelihousunsa ja lähetti Osipin Voronezhiin kuokkimaan. Plopovin izemurhasiirto, sanoi Boris Pasternak. 

ellauri089.html on line 273: Isot torakat hahattavat sen ylähuulessa,

ellauri089.html on line 286: Se haluaa halata niitä kuin kotipuolen kamuja.

ellauri089.html on line 294:     Anteexi kiitos ole hyvä: vanhan kertausta

ellauri089.html on line 300: [ 🙏 Thankyou Sticker ]

ellauri089.html on line 306: Löytyi sanalla kiitos. Mutta kiitolliset mustahatut tyypillisesti pyytää heti lisää.

ellauri089.html on line 312: Hyviä sanoja kaikki. Aika harvoin kuultuja...

ellauri089.html on line 333: Anteexi-sana pyytää ilmaisexi eli jää velkaa omasta pahanteosta. Kiitos-sana on IOU eli velkalappu toisen ilmaisesta hyvänteosta.  Ole hyvä on pyyntö että toinen antaa jotain hyvää ilmaisexi. Kaikissa on tää "mitä olen velkaa" elementti joka on (Harari) juuri homo sapiensin suuri oivallus: kaikki sujuu paremmin kun myönnetään toisillemme luottoa. Mua onnitelkaa, sen ootte velkaa...

ellauri089.html on line 356:       Kip on All-American Boy, joka on vähän eroottisesti kiinnostunut Peeween sakkolihasta. Näkee siitä märkiä unia. Pienihän Peewee on, pikkupissis joka käy kahtatoista mutta näyttää 10-vuotiaalta, liekö mensut alkaneet? Tulikohan ufoon mukaan nuken lisäxi myös terveyssiteitä? Ei väliä, ei hiir olk koska heinkrinti alan kuallu. (Laitila). Kipin pitäisi silti pitää mielessä että ripitön tyttö on kuin suolaton keitto. (Rääkkylä) Bobilla on muuallakin vähän taipumusta pedofiliaan. 

ellauri089.html on line 358:       Entäs Peewee? Tykkääkö se Kipistä? "Hän saa minut nauramaan", on tyttöjen tavallinen perustelu. Pojat naepi naurujaan, tytöt pilikkakirveitään. (Utajärvi) Naisten naurattajia kadehtivat perussuomalaiset sananparretkin. Ei nauru neittä naita eikä seu hyväx muillenkaa. (Kitee) Piukkapöxystä likat tykkää mtta lotuhousul on rahhaa. (Teisko) 

ellauri089.html on line 360:       Kip ei ehkä ole aivan parasta A-ryhmää, mutta se saa tytöt nauramaan. Vaikkei ehkä ihan toivotussa mielessä. Se nimittäin on ritari sans peur et sans reproche. Kyllä tytöt tykkää vähän tosta reprochestakin. Bad boys viehättää. Em mnä mittä miäst pelkk vaik pelkkä hiirt ja hämhäkki sanos flikk. (Uudenkaupungin seutu)

ellauri089.html on line 367:     These two questions may be expressed, the first in the form: What kind of things ought to exist for their own sakes? the second in the form: What kind of actions ought we to perform?

ellauri089.html on line 369: No täähän on vaan peliteorian tuttu erottelu preferenssien ja parhaan strategian välillä. Päämäärä ja keinot. Ja seuraavaxi varmaan sitten pohditaan pyhittääkö toinen toiset. Mikä on yxi variaatio vanhasta individualismi-totalitärismi teemasta. Ollakko erakkomehiläisiä vai termiittejä. Onko 1 hyvä + 2 kaunista meikäläiselle yhtä kuin 3 pahaa tai rumaa temppua jollekulle toiselle? Ovatko eri yxilöiden tai muiden arvioinnin dimensioiden  moraaliset suuntaviivat kohtisuorassa vai vähän vinossa? Jos ne ovat vinossa, saadaan hinta vaikka isoäidille.

ellauri089.html on line 374:   El Laurin lyhkäsempi versio etiikasta: Kyse on tiimipreferensseistä. Oikein paha apina on sellainen joka pelaa tiimin kanssa nollasummapeliä: iloizee kun ne kärsivät. Keskipaha on sellainen joka pelaa tiimin kanssa yhden hengen peliä: iloizee kun voittaa ize, muista vähät välittää. Keskihyvä on tollanen tiimipelaaja joka hurraa kun sen tiimi voittaa kuha se voittaa mukana. Oikein kiltti (sankari tai pyhimys) on sellainen joka noudattaa jonkun muun esim tiimin preferenssejä mieluummin kuin omia. Tässähän se on pikku lankakerässä. Loppu on sitten seliseliä.

ellauri089.html on line 379: Chapters

ellauri089.html on line 383:     Chapter I: The Subject-Matter of Ethics

ellauri089.html on line 385:     Chapter II: Naturalistic Ethics

ellauri089.html on line 387:     Chapter III: Hedonism

ellauri089.html on line 389:     Chapter IV: Metaphysical Ethics

ellauri089.html on line 391:     Chapter V: Ethics in Relation to Conduct

ellauri089.html on line 393:     Chapter VI: The Ideal

ellauri089.html on line 401:         Preface. It appears to me that in Ethics, as in all other philosophical studies, the difficulties and disagreements, of which its history is full, are mainly due to a very simple cause: namely to the attempt to answer questions, without first discovering precisely what question it is which you desire to answer. ...

ellauri089.html on line 403: Chapter I: The Subject-Matter of Ethics

ellauri089.html on line 405:         § 1. In order to define Ethics, we must discover what is both common and peculiar to all undoubted ethical judgements; ...

ellauri089.html on line 407:         § 2. but this is not that they are concerned with human conduct, but that they are concerned with a certain predicate "good", and its converse "bad", which may be applied both to conduct and to other things. …

ellauri089.html on line 413:         § 5. It must, however, enquire not only what things are universally related to goodness, but also, what this predicate, to which they are related, is: …

ellauri089.html on line 415:         § 6. and the answer to this question is that it is indefinable … indefinable ja simple ei ole sama asia. G.E.Mooren määäritelmäteoria oli aika alkeellista tasoa. Kyllä "hyvä" on hajotettavissa tekijöihin ja sillä on oma logiikka, kuten olen osoittanut tärkeässä artikkelissani hyvästä joka ilmestyi Kouvolan julkaisusarjassa.

ellauri089.html on line 421:         § 9. What is thus indefinable is not "the good", or the whole of that which always possesses the predicate "good", but this predicate itself. …

ellauri089.html on line 423:         § 10. "Good", then, denotes one unique simple object of thought among innumerable others; but this object has very commonly been identified with some other—a fallacy which may be called "the naturalistic fallacy" … Tässä Jyriltä alkaa lähteä riimu käsistä. Sillä on niin iso lehmälauma ojassa, ettei se pysty pitelemään sitä. 1 lehmistä on että ainoa merkizevä hyvä on termiittiapinoiden hyvä, lehmistä ei mitään väliä. Niitä on hyvä popsia aivan vapaasti. Koska lehmät ei ole meikäläisiä, niillä ei ole sielua, ei äänioikeutta eikä armeijaa, ja ne maistuu meistä apinoista hyvältä. So there!

ellauri089.html on line 425:         § 11. and which reduces what is used as a fundamental principle of Ethics either to a tautology or to a statement about the meaning of a word. …

ellauri089.html on line 429:         § 13. and if it were avoided, it would be plain that the only alternatives to the admission that "good" is indefinable, are either that it is complex, or that there is no notion at all peculiar to Ethics—alternatives which can only be refuted by an appeal to inspection, but which can be so refuted.

ellauri089.html on line 431:         § 14. The "naturalistic fallacy" illustrated by Bentham; and the importance of avoiding it pointed out. … 

ellauri089.html on line 435:         § 16. Our investigations of the latter kind of relation cannot hope to establish more than that a certain kind of action will generally be followed by the best possible results; …

ellauri089.html on line 439:         § 18. The investigation of intrinsic values is complicated by the fact that the value of a whole may be different from the sum of the value of its parts, …

ellauri089.html on line 441:         § 19. in which case the part has to the whole a relation, which exhibits an equally important difference from and resemblance to that of means to end. …

ellauri089.html on line 443:         § 20. The term "organic whole" might well be used to denote that a whole has this property, since, of the two other properties which it is commonly used to imply, …

ellauri089.html on line 445:         § 21. one, that of reciprocal causal dependence between parts, has no necessary relation to this one, …

ellauri089.html on line 447:         § 22. and the other, upon which most stress has been laid, can be true of no whole whatsoever, being a self-contradictory conception due to confusion. …

ellauri089.html on line 449:         § 23. Summary of chapter.

ellauri089.html on line 451: Chapter II: Naturalistic Ethics

ellauri089.html on line 453:         § 24. This and the two following chapters will consider certain proposed answers to the second of ethical questions: What is good in itself? These proposed answers are characterised by the facts (1) that they declare some one kind of thing to be alone good in itself; and (2) that they do so, because they suppose this one thing to define the meaning of "good". …

ellauri089.html on line 455:         § 25. Such theories may be divided into two groups (1) Metaphysical, (2) Naturalistic; and the second group may be subdivided into two others, (a) theories which declare some natural object, other than pleasure, to be sole good, (b) Hedonism. This present chapter will deal with (a). …

ellauri089.html on line 457:         § 26. Definition of what is meant by "Naturalism".

ellauri089.html on line 459:         § 27. The common argument that things are good, because they are "natural", may involve either (1) the false proposition that the "normal", as such, is good;

ellauri089.html on line 461:         § 28. or (2) the false proposition that the "necessary", as such, is good. …

ellauri089.html on line 465:         § 30. Darwin's scientific theory of "natural selection," which has mainly caused the modern vogue of the term "Evolution," must be carefully distinguished from certain ideas which are commonly associated with the latter term. …

ellauri089.html on line 471:         § 33. A discussion of the third chapter of the Data of Ethics serves to illustrate these two points and to shew that Mr Spencer is in utter confusion with regard to the fundamental principles of Ethics. …

ellauri089.html on line 475:         § 35. Summary of chapter. Tulihan se sieltä. Tää on tää iänikuinen talousliberaali silmäänkuseskelu. Että me sielukkaat apinaolennot ollaan jotain luonnon yläpuolella kun me osataan näitä pelejä. Ilkka Niiniluoto 70-luvulla ivaili Ahmavaaran korkkiruuvia, että tosiasioista voitas muka päättää miten asioiden oisi paras olla. Senhän hydran pään katkaisi jo Hume sillä giljotiinilla. Ja eihän maailma ole satunnainen eikä deterministinen, eihän? Kai me ollaan muumipelin pelaajia jotka voi vaikka arvaamalla valkata jonkun parhaan reitin, jonka varrella on 2 näkinkenkiä ja muumitalon avain? 

ellauri089.html on line 477: Chapter III: Hedonism

ellauri089.html on line 481:         § 37. Hedonism may be defined as the doctrine that "Pleasure is the sole good"; this doctrine has always been held by Hedonists and used by them as a fundamental ethical principle, although it has commonly been confused with others. …

ellauri089.html on line 483:         § 38. The method pursued in this chapter will consist in exposing the reasons commonly offered for the truth of Hedonism and in bringing out the reasons, which suffice to shew it untrue, by a criticism of J. S. Mill & H. Sidgwick. …

ellauri089.html on line 485:         § 39. Mill declares that "Happiness is the only thing desirable as an end", and insists that "Questions of ultimate ends are not amenable to direct proof"; …

ellauri089.html on line 489:         § 41. (2) an attempt to shew that nothing but pleasure is desired. …

ellauri089.html on line 491:         § 42. The theory that nothing but pleasure is desired seems largely due to a confusion between the cause and the object of desire, and, even if it is always among the causes of desire, that fact would not tempt anyone to think it a good. …

ellauri089.html on line 493:         § 43. Mill attempts to reconcile his doctrine that pleasure is the sole object of desire with his admission that other things are desired, by the absurd declaration that what is a means to happiness is "a part" of happiness. …

ellauri089.html on line 497:         § 45. We must now proceed to consider the principle of Hedonism as an "Intuition", as which it has been clearly recognised by Prof. Sidgwick alone. That it should be thus incapable of proof is not, in itself, any reason for dissatisfaction. …

ellauri089.html on line 499:         § 46. In thus beginning to consider what things are good in themselves, we leave the refutation of Naturalism behind, and enter on the second division of ethical questions. …

ellauri089.html on line 501:         § 47. Mill's doctrine that some pleasures are superior "in quality" to others implies both (1) that judgments of ends must be "intuitions"; …

ellauri089.html on line 503:         § 48. and (2) that pleasure is not the sole good. …

ellauri089.html on line 505:         § 49. Prof. Sidgwick has avoided those confusions made by Mill: in considering his arguments we shall, therefore, merely consider the question "Is pleasure the sole good?"

ellauri089.html on line 507:         § 50. Prof. Sidgwick first tries to show that nothing outside of Human Existence can be good. Reasons are given for doubting this. …

ellauri089.html on line 509:         § 51. He then goes on to the far more important proposition that no part of Human Existence, except pleasure, is desirable. …

ellauri089.html on line 511:         § 52. But pleasure must be distinguished from consciousness of pleasure, and (1) it is plain that, when so distinguished, pleasure is not the sole good; …

ellauri089.html on line 513:         § 53. and (2) it may be made equally plain that consciousness of pleasure is not the sole good, if we are equally careful to distinguish it from its usual accompaniments. …

ellauri089.html on line 515:         § 54. Of Prof. Sidgwick's two arguments for the contrary view, the second is equally compatible with the supposition that pleasure is a mere criterion of what is right; …

ellauri089.html on line 517:         § 55. and in his first, the appeal to reflective intuition, he fails to put the question clearly (1) in that he does not recognize the principle of organic unities; …

ellauri089.html on line 519:         § 56. and (2) in that he fails to emphasize that the agreement, which he has tried to shew, between hedonistic judgments and those of Common Sense, only holds of judgments of means: hedonistic judgments of ends are flagrantly paradoxical. …

ellauri089.html on line 521:         § 57. I conclude, then, that a reflective intuition, if proper precautions are taken, will agree with Common Sense that it is absurd to regard mere consciousness of pleasure as the sole good. …

ellauri089.html on line 523:         § 58. It remains to consider Egoism and Utilitarianism. It is important to distinguish the former, as the doctrine that "my own pleasure is sole good," from the doctrine, opposed to Altruism, that to pursue my own pleasure exclusively is right as a means. …

ellauri089.html on line 525:         § 59. Egoism proper is utterly untenable, being self-contradictory; it fails to perceive that when I declare a thing to be my own good, I must be declaring it to be good absolutely or else not good at all. …

ellauri089.html on line 529:         § 61. and it is shewn that, in consequence of this confusion, his representation of "the relation of Rational Egoism to Rational Benevolence" as "the profoundest problem of Ethics", and his view that a certain hypothesis is required to "make Ethics rational", are grossly erroneous. …

ellauri089.html on line 535:         § 64. Certain ambiguities in the conception of Utilitarianism are noticed; and it is pointed out (1) that, as a doctrine of the end to be pursued, it is finally refuted by the refutation of Hedonism, and (2) that, while the arguments most commonly urged in its favour could, at most, only shew it to offer a correct criterion of right action, they are quite insufficient even for this purpose. …

ellauri089.html on line 537:         § 65. Summary of chapter. Tää luku on aivan joutava. Pelkkää olkimiehen mätkintää. Ei edes Epikuros ollut kiinnostunut noin paljon pyllynreijän kutkuttelusta.

ellauri089.html on line 539: Chapter IV: Metaphysical Ethics

ellauri089.html on line 542:         § 66. The term "metaphysical" is defined as having reference primarily to any object of knowledge which is not a part of Nature—does not exist in time, as an object of perception; but since metaphysicians, not content with pointing out the truth about such entities, have always supposed that what does not exist in Nature, must, at least, exist, the term also has reference to a supposed "supersensible reality": …

ellauri089.html on line 544:         § 67. and by "metaphysical Ethics" I mean those systems which maintain or imply that the answer to the question "What is good?" logically depends upon the answer to the question "What is the nature of supersensible reality?" All such systems obviously involve the same fallacy—the "naturalistic fallacy"—by the use of which Naturalism was also defined. …

ellauri089.html on line 546:         § 68. Metaphysics, as dealing with a "supersensible reality" may have a bearing upon practical Ethics (1) if its supersensible reality is conceived as something future, which our actions can affect; and (2) since it will prove that every proposition of practical Ethics is false, if it can shew that an eternal reality is either the only real thing or the only good thing. Most metaphysical writers, believing in a reality of the latter kind, do thus imply the complete falsehood of every practical proposition, although they fail to see that their Metaphysics thus contradicts their Ethics. …

ellauri089.html on line 548:         § 69. But the theory, by which I have defined Metaphysical Ethics, is not that Metaphysics has a logical bearing upon the question involved in practical Ethics "What effects will my action produce?", but that it has such a bearing upon the fundamental ethical question, "What is good in itself?" This theory has been refuted by the proof, in Chap. I, that the naturalistic fallacy is a fallacy; it only remains to discuss certain confusions which seem to have lent it plausibility. …

ellauri089.html on line 552:         § 71. and another seems to lie in the failure to distinguish between that which suggests a truth, or is a cause of our knowing it, and that upon which it logically depends, or which is a reason for believing it: in the former sense fiction has a more important bearing on Ethics than Metaphysics can have. …

ellauri089.html on line 554:         § 72. But a more important source of confusion seems to lie in the supposition that "to be good" is identical with the possession of some supersensible property, which is also involved in the definition of "reality". …

ellauri089.html on line 556:         § 73. One cause of this supposition seems to be the logical prejudice that all propositions are of the most familiar type—that in which subject and predicate are both existents. …

ellauri089.html on line 564:         § 77. This latter confusion is one of the sources of the prevalent modern doctrine that "being good" is identical with "being willed"; but the prevalence of this doctrine seems to be chiefly due to other causes. I shall try to shew with regard to it (1) what are the chief errors which seem to have led to its adoption; and (2) that, apart from it, the Metaphysics of Volition can hardly have the smallest logical bearing upon Ethics. …

ellauri089.html on line 566:         § 78. (1) It has been commonly held, since Kant, that "goodness" has the same relation to Will or Feeling, which "truth" or "reality" has to Cognition: that the proper method for Ethics is to discover what is implied in Will or Feeling, just as, according to Kant, the proper method for Metaphysics was to discover what is implied in Cognition. …

ellauri089.html on line 568:         § 79. The actual relations between "goodness" and Will or Feeling, from which this false doctrine is inferred, seem to be mainly (a) the causal relation consisting in the fact that it is only by reflection upon the experiences of Will and Feeling that we become aware of ethical distinctions; (b) the facts that a cognition of goodness is perhaps always included in certain kinds of Willing and Feeling, and is generally accompanied by them: …

ellauri089.html on line 570:         § 80. but from neither of these psychological facts does it follow that "to be good" is identical with being willed or felt in a certain way. The supposition that it does follow is an instance of the fundamental contradiction of modern Epistemology—the contradiction involved in both distinguishing and identifying the object and the act of Thought, "truth" itself and its supposed criterion: …

ellauri089.html on line 572:         § 81. and, once this analogy between Volition and Cognition is accepted, the view that ethical propositions have an essential reference to Will or Feeling, is strengthened by another error with regard to the nature of Cognition—the error of supposing that "perception" denotes merely a certain way of cognising an object, whereas it actually includes the assertion that the object is also true. …

ellauri089.html on line 574:         § 82. The argument of the last three §§ is recapitulated; and it is pointed out (1) that Volition and Feeling are not analogous to Cognition (2) that, even if they were, "to be good" could not mean "to be willed or felt in a certain way". …

ellauri089.html on line 576:         § 83. (2) If "being good" and "being willed" are not identical then the latter could only be a criterion of the former; and, in order to shew that it was so, we should have to establish independently that many things were good—that is to say, we should have to establish most of our ethical conclusions before the Metaphysics of Volition could possibly give us the smallest assistance. …

ellauri089.html on line 578:         § 84. The fact that the metaphysical writers who, like Green, attempt to base Ethics on Volition, do not even attempt this independent investigation, shows that they start from the false assumption that goodness is identical with being willed, and hence that their ethical reasonings have no value whatsoever. …

ellauri089.html on line 580:         § 85. Summary of chapter.

ellauri089.html on line 582: Chapter V: Ethics in Relation to Conduct

ellauri089.html on line 587:         § 86. The question to be discussed in this chapter must be clearly distinguished from the two questions hitherto discussed, namely (1) What is the nature of the proposition: "This is good in itself"? …

ellauri089.html on line 589:         § 87. and (2) What things are good in themselves? to which we gave one answer in deciding that pleasure was not the only thing good in itself. …

ellauri089.html on line 591:         § 88. In this chapter we shall deal with the third object of ethical enquiry: namely answers to the question "What conduct is a means to good results?" or "What ought we to do?" This is the question of Practical Ethics, and its answer involves an assertion of causal connection. …

ellauri089.html on line 593:         § 89. It is shewn that the assertions "This action is right" or "is my duty" are equivalent to the assertion that the total results of the action in question will be the best possible; …

ellauri089.html on line 595:         § 90. and the rest of the chapter will deal with certain conclusions, upon which light is thrown by this fact. Of which the first is (1) that Intuitionism is mistaken; since no proposition with regard to duty can be self-evident. …

ellauri089.html on line 597:         § 91. (2) It is plain that we cannot hope to prove which among all the actions, which it is possible for us to perform on every occasion, will produce the best total results: to discover what is our "duty", in this strict sense, is impossible. It may, however, be possible to shew which among the actions, which we are likely to perform, will produce the best results. …

ellauri089.html on line 599:         § 92. The distinction made in the last § is further explained; and it is insisted that all that Ethics has done or can do, is, not to determine absolute duties, but to point out which, among a few of the alternatives, possible under certain circumstances, will have the better result. …

ellauri089.html on line 601:         § 93. (3) Even this latter task is immensely difficult, and no adequate proof that the total results of one action are superior to those of another, has ever been given. For (a) we can only calculate actual results within a comparatively near future. We must, therefore, assume that no results of the same action in the infinite future beyond, will reverse the balance—an assumption which perhaps can be, but certainly has not been, justified; …

ellauri089.html on line 603:         § 94. and (b) even to decide that, of any two actions, one has a better total result than the other in the immediate future, is very difficult; and it is very improbable, and quite impossible to prove, that any single action is in all cases better as means than its probable alternative. Rules of duty, even in this restricted sense, can only, at most, be general truths. …

ellauri089.html on line 605:         § 95. But (c) most of the actions, most universally approved by Common Sense, may perhaps be shewn to be generally better as means than any probable alternative, on the following principles. (1) With regard to some rules it may be shewn that their general observation would be useful in any state of society, where the instincts to preserve and propagate life and to possess property were as strong as they seem always to be; and this utility may be shewn, independently of a right view as to what is good in itself, since the observance is a means to things which are a necessary condition for the attainment of any great goods in considerable quantities. …

ellauri089.html on line 607:         § 96. (2) Other rules are such that their general observance can only be shewn to be useful, as a means to the preservation of society, under more or less temporary conditions: if any of these are to be proved useful in all societies, this can only be done by shewing their causal relation to things good or evil in themselves, which are not generally recognised to be such. …

ellauri089.html on line 609:         § 97. It is plain that rules of class (1) may also be justified by the existence of such temporary conditions as justify those of class (2); and among such temporary conditions must be reckoned the so-called sanctions. …

ellauri089.html on line 611:         § 98. In this way, then, it may be possible to prove the general utility, for the present, of those actions, which in our society are both generally recognized as duties and generally practised; but it seems very doubtful whether a conclusive case can be established for any proposed change in social custom, without an independent investigation of what things are good or bad in themselves. …

ellauri089.html on line 613:         § 99. And (d) if we consider the distinct question of how a single individual should decide to act (α) in cases where the general utility of the action in question is certain, (β) in other cases: there seems reason for thinking that, with regard to (α), he should always conform to it; but these reasons are not conclusive, if either the general observance or the general utility is wanting; …

ellauri089.html on line 615:         § 100. and that (β) in all other cases, rules of action should not be followed at all, but the individual should consider what positive goods, he, in his particular circumstances, seems likely to be able to effect, and what evils to avoid. …

ellauri089.html on line 617:         § 101. (4) It follows further that the distinction denoted by the terms "duty" and "expediency" is not primarily ethical; when we ask "Is this really expedient?" we are asking precisely the same question as "Is this my duty?", viz. "Is this a means to the best possible?" "Duties" are mainly distinguished by the non-ethical marks (1) that many people are often tempted to avoid them, (2) that their most prominent effects are on others than the agent, (3) that they excite the moral sentiments: so far as they are distinguished by an ethical peculiarity, this is not that they are peculiarly useful to perform, but that they are peculiarly useful to sanction. …

ellauri089.html on line 619:         § 102. The distinction between "duty" and "interest" is also, in the main, the same non-ethical distinction; but the term "interested" does also refer to a distinct ethical predicate—that an action is to "my interest" asserts only that it will have the best possible effects of one particular kind, not that its total effects will be the best possible. …

ellauri089.html on line 621:         § 103. (5) We may further see that "virtues" are not to be defined as dispositions that are good in themselves: they are not necessarily more than dispositions to perform actions generally good as means, and of these, for the most part, only those classed as "duties" in accordance with section (4). It follows that to decide whether a disposition is or is not "virtuous" involves the difficult causal investigation discussed in section (3); and that what is a virtue in one state of society may not be so in another. …

ellauri089.html on line 623:         § 104. It follows that we have no reason to presume, as has commonly been done, that the exercise of virtue in the performance of "duties" is ever good in itself—far less, that it is the sole good: …

ellauri089.html on line 625:         § 105. and, if we consider the intrinsic value of each exercise, it will appear (1) that, in most cases, it has no value, and (2) that even the cases, where it has some value, are far from constituting the sole good. The truth of the latter proposition is generally inconsistently implied, even by those who deny it; …

ellauri089.html on line 627:         § 106. but in order fairly to decide upon the intrinsic value of virtue, we must distinguish three different kinds of disposition, each of which is commonly so called and has been maintained to be the only kind deserving the name. Thus (a) the mere unconscious "habit" of performing duties, which is the commonest type, has no intrinsic value whatsoever; Christian moralists are right in implying that mere "external rightness" has no intrinsic value, though they are wrong in saying that it is therefore not "virtuous", since this implies that it has no value as a means. …

ellauri089.html on line 629:         § 107. (b) where virtue consists in a disposition to have, and be moved by, a sentiment of love towards really good consequences of an action and of hatred towards really evil ones, it has some intrinsic value, but its value may vary greatly in degree. …

ellauri089.html on line 631:         § 108. finally (c) where virtue consists in "conscientiousness", i.e., the disposition not to act, in certain cases, until we believe or feel that our action is right, it seems to have some intrinsic value: the value of this feeling has been peculiarly emphasized by Christian Ethics, but it certainly is not, as Kant would lead us to think, either the sole thing of value, or always good even as a means. …

ellauri089.html on line 633:         § 109. Summary of chapter.

ellauri089.html on line 635: Chapter VI: The Ideal

ellauri089.html on line 640:         § 110. By an "ideal" state of things may be meant either (1) the Summum Bonum or absolutely best, or (2) the best which the laws of nature allow to exist in this world, or (3) anything greatly good in itself: this chapter will be principally occupied with what is ideal in sense (3)—with answering the fundamental question of Ethics. …

ellauri089.html on line 642:         § 111. but a correct answer to this question is an essential step towards a correct view as to what is "ideal" in senses (1) and (2). …

ellauri089.html on line 644:         § 112. In order to obtain a correct answer to the question "What is good in itself?" we must consider what value things would have if they existed absolutely by themselves; …

ellauri089.html on line 646:         § 113. and, if we use this method, it is obvious that personal affection and aesthetic enjoyments include by far the greatest goods with which we are acquainted. …

ellauri089.html on line 648:         § 114. If we begin by considering I. Aesthetic Enjoyments, it is plain (1) that there is always essential to these some one of a great variety of different emotions, though these emotions may have little value by themselves: …

ellauri089.html on line 650:         § 115. and (2) that a cognition of really beautiful qualities is equally essential, and has equally little value by itself. …

ellauri089.html on line 652:         § 116. But (3) granted that the appropriate combination of these two elements is always a considerable good and may be a very great one, we may ask whether, where there is added to this a true belief in the existence of the object of cognition, the whole thus formed is not much more valuable still. …

ellauri089.html on line 654:         § 117. I think that this question should be answered in the affirmative; but in order to ensure that this judgment is correct, we must carefully distinguish it …

ellauri089.html on line 656:         § 118. from the two judgments (a) that knowledge is valuable as a means, (b) that, where the object of the cognition is itself a good thing, its existence, of course, adds to the value of the whole state of things: …

ellauri089.html on line 658:         § 119. if, however, we attempt to avoid being biased by these two facts, it still seems that mere true belief may be a condition essential to great value. …

ellauri089.html on line 662:         § 121. Finally (4) with regard to the objects of the cognition which is essential to these good wholes, it is the business of Aesthetics to analyse their nature: it need only be here remarked (1) that, by calling them "beautiful", we mean that they have this relation to a good whole; and (2) that they are, for the most part, themselves complex wholes, such that the admiring contemplation of the whole greatly exceeds in value the sum of the values of the admiring contemplation of the parts. …

ellauri089.html on line 664:         § 122. With regard to II. Personal Affection, the object is here not merely beautiful but also good in itself; it appears, however, that the appreciation of what is thus good in itself, viz. the mental qualities of a person, is certainly, by itself, not so great a good as the whole formed by the combination with it of an appreciation of corporeal beauty; but it is certain that the combination of both is a far greater good than either singly. …

ellauri089.html on line 666:         § 123. It follows from what has been said that we have every reason to suppose that a cognition of material qualities, and even their existence, is an essential constituent of the Ideal or Summum Bonum: there is only a bare possibility that they are not included in it. …

ellauri089.html on line 670:         § 125. (1) evils which consist in the love, or admiration, or enjoyment of what is evil or ugly …

ellauri089.html on line 672:         § 126. (2) evils which consist in the hatred or contempt of what is good or beautiful …

ellauri089.html on line 676:         § 128. but pleasure and pain are completely analogous in this, that pleasure by no means always increases, and pain by no means always decreases, the total value of a whole in which it is included: the converse is often true. …

ellauri089.html on line 680:         § 130. (1) That the mere combination of two or more evils is never positively good on the whole, although it may certainly have great intrinsic value as a whole; …

ellauri089.html on line 682:         § 131. but (2) That a whole which includes a cognition of something evil or ugly may yet be a great positive good on the whole: most virtues, which have any intrinsic value whatever, seem to be of this kind, e.g. (a) courage and compassion, and (b) moral goodness; all these are instances of the hatred or contempt of what is evil or ugly; …

ellauri089.html on line 684:         § 132. but there seems no reason to think that, where the evil object exists, the total state of things is ever positively good on the whole, although the existence of the evil may add to its value as a whole. …

ellauri089.html on line 686:         § 133. Hence (1) no actually existing evil is necessary to the Ideal, (2) the contemplation of imaginary evils is necessary to it, and (3) where evils already exist, the existence of mixed virtues has a value independent both of its consequences and of the value which it has in common with the proper appreciation of imaginary evils. …

ellauri089.html on line 691:         § 135. Summary of chapter.

ellauri090.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri090.html on line 28: A Panelinha
Brassailua

ellauri090.html on line 30: ha.jpg" width="100%" />

ellauri090.html on line 32:   De pé: Rodolfo Amoedo, Artur Azevedo, Inglês de Sousa, Bilac, Veríssimo, Bandeira, Filinto de Almeida, Passos, Magalhães, Bernardelli, Rodrigo Octavio, Peixoto; sentados: João Ribeiro, Machado, Lúcio de Mendonça e Silva Ramos.

ellauri090.html on line 36: A Academia surgiu mais como um vínculo de ordem cordial entre amigos do que de ordem intelectual. No entanto, a ideia do instituto não foi bem aceita por alguns: Antônio Sales testemunhou numa página de reminiscência: "Lembro-me bem que José Veríssimo, pelo menos, não lhe fez bom acolhimento. Machado, creio, fez a princípio algumas objeções." Como presidente, Machado fazia sugestões, concordava com ideias, insinuava, mas nada impunha nem impedia aos companheiros. Era um acadêmico assíduo. Das 96 sessões que a Academia realizou durante a sua presidência, faltou somente a duas.

ellauri090.html on line 60: [14.3. 9.21] Bo Egov: De acordo com Valdemar de Oliveira, Machado era "rato de coxia" e frequentador de rodas teatrais junto com José de Alencar, Joaquim Manuel de Macedo, e outros.

ellauri090.html on line 64: [14.3. 9.31] paul: Coxia is the side of the stage. And when you say someone is a rat, rato, of something means that they do that very often, could be almost obsessively 

ellauri090.html on line 66: [14.3. 9.33] Bo Egov: Got it. Machado sounds like a sympathetic guy? 

ellauri090.html on line 76: [14.3. 10.17] Bo Egov: Niin arvelin. Se vaikuttaa hyvältä tyypiltä. Eikä konservatiivilta vaikka wikipedia sen sellaisexi luokittelee. Ei vaan halunnut lähteä talousliberaalien tasavaltalaisten kelkkaan. 

ellauri090.html on line 78: [14.3. 10.19] Bo Egov: Ennen kaikkea se vaikuttaa aika kiltiltä, mikä on kirjailijoissa tuiki harvinaista. 

ellauri090.html on line 84: [14.3. 10.32] Bo Egov: Paulo antoi sinne mojovan setelitukun pääsylippuna. Joakim allekirjoitti riiuukirjeet Carolinalle "Machadinho". Ei se Paulinho ehkä ole hassumpi nimitys 😁 Carolina kuoli 70-senä. Ne ehti elää 35 vuotta sovussa yhdessä. Joakim ei pettänyt Carolinaa, tai no ehkä kerran jonkun mustan tytön kaa. 

ellauri090.html on line 90: Joaquim Maria Machado de Assis (Rio de Janeiro, 21 de junho de 1839 – Rio de Janeiro, 29 de setembro de 1908) foi um escritor brasileiro, considerado por muitos críticos, estudiosos, escritores e leitores um dos maiores senão o maior nome da literatura do Brasil.

ellauri090.html on line 92: A obra de Machado de Assis constitui-se de 10 romances, 219 contos, 10 peças teatrais, 5 coletâneas de poemas e sonetos, e mais de 600 crônicas.

ellauri090.html on line 96: A crítica moderna chama de trilogia realista os três romances que marcaram um novo estilo na obra de Machado de Assis, a saber Memórias Póstumas de Brás Cubas (1881), Quincas Borba (1891) e Dom Casmurro (1899), e que decisivamente também inovaram a literatura brasileira, introduzindo o Realismo no Brasil e precedendo outros elementos da literatura contemporânea.

ellauri090.html on line 100: Quincas Borbasta tykkää vaan kriitikot. Yleisö ei nähtävästi pidä siitä. Mixkähän? Roopea ei pidä sekoittaa samannimiseen "vaikutusvaltaiseen" yltiöisänmaalliseen espanjalaiseen runoilijaan Antonio Machadoon Espanjan punakapinan ajoilta. Isänmaallinen Machado pakeni Ranskaan loppupeleissä. 

ellauri090.html on line 103: Quincas Borba is a novel written by the Brazilian writer Machado de Assis. It was first published in 1891. It is also known in English as Philosopher or Dog? The novel was principally written as a serial in the journal A Estação from 1886 to 1891. It was definitively published as a book in 1892 with some small but significant changes from the serialized version.

ellauri090.html on line 105: Following The Posthumous Memoirs of Bras Cubas (1881) and preceding Dom Casmurro (1899), this book is considered by modern critics to be the second of Machado de Assis's realist trilogy, in which the author was concerned with using pessimism and irony to criticize the customs and philosophy of his time, in the process parodying scientism, Social darwinism, and Comte's positivism, although he did not remove all Romantic elements from the plot.

ellauri090.html on line 107: In contrast to the earlier novel of the trilogy, Quincas Borba was written in third person, telling the story of Rubião, a naive young man who becomes a disciple and later the heir of the titular philosopher Quincas Borba, a character in the earlier novel. While living according to the fictional "Humanitist" philosophy of Quincas Borba, Rubião befriends and is fooled by the greedy Christiano and his wife Sofia who manage to take him for his entire inheritance. 

ellauri090.html on line 112:  Quincas Borba (Joaquim Borba dos Santos), a wealthy man and a self-proclaimed philosopher, dies and leaves his large estate to his friend, Rubião, a teacher. The only condition of the bequest is that Rubião care for Quincas Borba’s dog, also named Quincas Borba, as if the dog were human. Rubião travels from the provincial town of Barbacena to the city of Rio de Janiero to establish himself with his newly inherited wealth. On the train, he meets Christiano Palha and Palha’s wife, Sophia. Rubião soon becomes infatuated with Sophia.

ellauri090.html on line 114: In Rio, Palha borrows money from Rubião to invest in business, and the two men become partners. Rubião also meets Carlos Maria, an arrogant young man, and Freitas, an unsuccessful middle-aged man, who exploit Rubião for his wealth and innocence. Major Siqueira and his thirty-nine-year-old daughter, Doña Tonica, attach themselves to Rubião, hoping that Rubião will marry Doña Tonica, who meanwhile becomes jealous of Sophia.

ellauri090.html on line 116: Rubião misinterprets as a love offering a box of strawberries Sophia had sent him. At the Palhas’s house in Santa Thereza, he clutches her hand and makes his affection clear to her. Distressed by Rubião’s advances, Sophia suggests to her husband that they end their relationship with Rubião. Having borrowed money from Rubião, however, Palha is reluctant to break with him.

ellauri090.html on line 118: Guilt-ridden about his infatuation with Sophia, Rubião begins to worry that the deceased Quincas Borba has somehow transmigrated into his dog’s body. This anxiety is one of the first signs of Rubaio’s impending madness.

ellauri090.html on line 122: Maria Benedicta, Sophia’s young cousin, is another potential wife for Rubião, but Rubião is too infatuated with Sophia to be interested in Maria Benedicta. After the incident at Santa Thereza, Rubião appears more cosmopolitan and confident. He spends his inherited money freely, often in support of others in addition to Palha and Dr. Camacho. When his impoverished friend, Freitas, falls ill, Rubião generously gives Freitas’s mother a substantial sum of money. Later, he pays Freitas’s funeral expenses.

ellauri090.html on line 124: Rubião tries to stay away from Sophia, but he finds an envelope addressed in Sophia’s handwriting to Carlos Maria. When he confronts her with the envelope, she tells him to open it. He refuses and leaves. Although Carlos Maria had flirted with Sophia, the envelope contains only a circular about a charitable committee on which Sophia serves.

ellauri090.html on line 126: Palha’s business flourishes as Rubião’s wealth begins to dwindle. Rubião becomes subject to fits of madness, believing that he is Napoleon III of France. When Rubião gets into a carriage alone with Sophia, she thinks he is still attracted to her. She panics and orders him to get out. Thinking he is Napoleon III, Rubião treats Sophia as if she were the emperor’s mistress, but eventually he leaves the carriage.

ellauri090.html on line 130: For a time, Rubião’s friends accept his madness as he continues to provide meals and entertainment for them. Eventually, however, Rubião’s house falls into disrepair as his belief in himself as the emperor becomes constant. Doña Tonica becomes engaged to a man who dies before the wedding. Children on the street, including Deolindo, whose life Rubião had saved, make fun of him as a madman. Prodded by Doña Fernanda, a woman who barely knows Rubião, Sophia convinces Palha to set Rubião up in a little rented house on Principe Street. No one visits Rubião in his new humble residence. His former “friends” miss the luxury of Rubião’s wealthy surroundings in the house in Botafogo.

ellauri090.html on line 137:   Joo hizi, heti ekassa kappaleessa sanotaan että R. oli ollut professori, ja oli nyt kapitalisti. Tää oli kylmän rauhallisesti puzattu pois tiivistelmästä! Hemmetin jenkkilurjuxet! Ne on puzanneet kirjasta sen koko sanoman! Jäi vaan tollasia Kauniit ja Rohkeat-tyyppisiä juonipaljastuxia. Kirjassa kerrotaan miten viattomasta professorista ison perinnön kautta rappeutui kapitalisti, ja se tuli sitten muutenkin hulluxi. Koirakin kuoli. Toi "fictional Humanitist philosophy" ei ole muuta kuin talousliberalismia. 

ellauri090.html on line 139:   Humanitismi kuulostaa aivan järkeenkäyvältä. Tai siis tosi tutulta: humanismihan pitää homo sapiensia aivan huippuna, muu luonto tarjoaa sille luontopalveluja. Jos yxi jättää niin toinen ottaa, “Ao vencido, odio ou compaixão; ao vencedor, as batatas.”  Näinhän nää talousliberaalitkin laskeskelee, luovaa tuhoa, ne vaan koittaa lohdutella luusereita tolla "win-win" kusetuxella. Kapitalismin kannattajia vaan nolottaa kun se sanotaan näin ilman sarvia ja hampaita. 

ellauri090.html on line 143:   —Não ha exterminado. Desapparece o phenomeno; a substancia é a mesma. Nunca viste ferver agua? Hasde lembrar-te que as bolhas fazem-se e desfazem-se de continuo, e tudo fica na mesma agua. Os individuos são essas bolhas transitorias.

ellauri090.html on line 145:   —Bem; a opinião da bolha...

ellauri090.html on line 147: —Bolha não tem opinião. Apparentemente, ha nada mais contristador que uma dessas terriveis pestes que devastam um ponto do globo? E, todavia, esse supposto mal é um beneficio, não só porque elimina os organismos fracos, incapazes de resistencia, como porque dá logar á observação, á descoberta da droga curativa. A hygiene é filha de podridões seculares; devemol-a a milhões de corrompidos e infectos. Nada se perde, tudo é ganho. Repito, as bolhas ficam na agua. Vês este livro? É D. Quixote. Se eu destruir o meu exemplar, não elimino a obra, que continua eterna nos exemplares subsistentes e nas edições posteriores. Eterna e bella, bellamente eterna, como este mundo divino e supra-divino.  

ellauri090.html on line 152:   Roope vittuilee vähän kirkkoisä Augustinuxelle, mikä pudottaa katoliset ainakin sen ihailijakunnasta. Muistattehan, Augustinus oli  Leibnizin koulukunnan perustajajäseniä, minkä mukaan tässä elellään parhaassa mahdollisessa maailmassa, koska pirukin on luojanluoma, ja siis paras mahdollinen piru sekin. Jos joku herran tempaus näyttää väärältä, vääryys on vaan tillittäjän silmässä. God works in mysterious ways. Ei tässä olla mitään manilaisia (Arouet siellä takarivissä, pyyhi virnu poies naamalta tai tulee jälkkäriä, eikä ruuan päälle tule sulle jälkkäriä.) Eli näin:

ellauri090.html on line 154:   Ouça, ignaro. Sou Santo Agostinho; descobri isto ante-hontem; ouça e cale-se. Tudo coincide nas nossas vidas. O santo e eu passámos uma parte do tempo nos deleites e na heresia, porque eu considero heresia tudo o que não é a minha doutrina de Humanitas; ambos furtámos, elle, em pequeno, umas peras de Carthago, eu, já rapaz, um relogio do meu amigo Braz Cubas. Nossas mães eram religiosas e castas. Emfim, elle pensava, como eu, que tudo que existe é bom, e assim o demonstra no cap. XVI, livro VII das Confissões, com a differença que para elle, o mal é um desvio da vontade, illusão propria de um seculo atrazado, concessão ao erro, pois que o mal nem mesmo existe, e só a primeira affirmação é verdadeira; todas as cousas são boas, omnia bona, e adeus.

ellauri090.html on line 162:   Entisesti Roope oli kirjaimellisesti nakupelle, niinkuin sen ankallinen kaimakin on sarjakuvissa, vyötäröstä alaspäin. Päässä kuitenkin silinterihattu ja suissat, ja räpylöissä damaskit. Ankat ovat alastomia ilman paitaa; uimarannalla niiden on laitettava jalkaan housut, joissa on reikä pyrstölle.

ellauri090.html on line 165: Pardo (feminine parda) is a term used in the former Portuguese and Spanish colonies in the Americas to refer to the triracial descendants of Europeans, Amerindians, and West Africans. In some places they were defined as neither exclusively mestizo (Amerindian-European descent), nor mulatto (West African-European descent), nor zambo (Amerindian-West African descent). In colonial Mexico, pardo "became virtually synonymous with mulatto, thereby losing much of its indigenous referencing." In the eighteenth century, pardo might have been the preferred label for blackness. Unlike negro, pardo had no association with slavery. Casta paintings from eighteenth-century Mexico use the label negro never pardo to identify Africans paired with Spaniards.

ellauri090.html on line 167:     In Brazil, the word pardo has had a general meaning, since the beginning of the colonization. In the famous letter by Pêro Vaz de Caminha, for example, in which Brazil was first described by the Portuguese, the Amerindians were called "pardo": "Pardo, naked, without clothing". The word has ever since been used to cover African/European mixes, South Asian/European mixes, Amerindian/European/South Asian/African mixes and Amerindians themselves.

ellauri090.html on line 170: Nascido no Morro do Livramento, Rio de Janeiro, de uma família pobre, mal estudou em escolas públicas e nunca frequentou universidade. Para o considerado crítico literário norte-americano Harold Bloom, Machado de Assis é o maior escritor negro de todos os tempos, embora outros estudiosos prefiram especificar que Machado era mestiço, filho de um descendente de negros alforriados e de uma lavadeira portuguesa.

ellauri090.html on line 175: Machado de Assis é considerado o introdutor do Realismo no Brasil, com a publicação de Memórias Póstumas de Brás Cubas (1881). Este romance é posto ao lado de todas suas produções posteriores, Quincas Borba, Dom Casmurro, Esaú e Jacó e Memorial de Aires, ortodoxamente conhecidas como pertencentes à sua segunda fase, em que notam-se traços de crítica social, ironia e até pessimismo, embora não haja rompimento de resíduos românticos.

ellauri090.html on line 177: Embora seja chamada de "realista", os críticos não deixam de notar que a riqueza de gêneros e elementos nessas obras também adere resíduos do Romantismo e impressionistas. Além disso, nessas obras Machado de Assis não compactua com o esquematismo determinista dos realistas, nem procura causas muito explícitas ou claras para a explicação das suas personagens e situações.

ellauri090.html on line 179: Machado de Assis constrói um livro em que cultiva o incompleto, o fragmentário, intervindo na narrativa para conversar diretamente com o leitor e comentar o próprio romance e suas personagens e fato.

ellauri090.html on line 181: Como nota José Guilherme Merquior, os estilos dos livros assemelham-se numa coisa: "capítulos curtos, marcados pelos apelos ao leitor em tom mais ou menos humorístico e pelas digressões entre graves e gaiatas". Além disso, os críticos não deixam de notar que os três livros criticam a sociedade do seu tempo:

ellauri090.html on line 189: Roope teki aikamoisen luokkaretken, muttei sentään aloittanut ihan tyhjästä niinkuin höyhenpukuinen kaimansa. Roopen perustamaan akatemiaan Pauli Kanikin halusi välttämättä ja lopulta huolittiinkin pitkin hampain kun se tunki ovesta iso rahatukko edellä.

ellauri090.html on line 194:     Tiozinho Joaquim oli GAL-TAN asteikon vasemmassa yläkulmassa, eli keisarillismielinen poliittinen konservatiivi mutta sydämen asioissa arvoliberaali. Sitä sitten haukkuivat brasseissa valtaanpäässeet republikaanit, jotka oli oikeassa alakulmassa, eli ilkeitä talousliberaaleja ja pahoja arvokonservatiiveja. Akun Roope-setä olisi kai oikeassa yläkulmassa.

ellauri090.html on line 196: Os críticos notam que o "Humanitismo" de Machado não passa de uma sátira ao positivismo de Auguste Comte e ao cientificismo do século XIX, bem como a teoria de Charles Darwin acerca da seleção natural.

ellauri090.html on line 200: Desta forma, a teoria do "ao vencedor, as batatas" seria uma paródia à ciência da época de Machado; sua divulgação seria uma forma de desnudar ironicamente o caráter desumano e anti-ético do pensamento da "lei do mais forte".

ellauri090.html on line 202: Os críticos notam que na segunda metade do século XIX os intelectuais brasileiros interessavam-se com o "surgimento de novas ideias" como o já citado positivismo de Comte e o evolucionismo social de Spencer. Ao que tudo indica, Machado não compartilhava deste interesse e escreveu seus romances com ceticismo (skeptisesti) a estas escolas filosóficas e políticas. Em Memórias Póstumas de Brás Cubas, por exemplo, um importante aspecto do pessimismo de Brás Cubas é sua visão de que os valores são arbitrários.

ellauri090.html on line 209:   Machado de Assis oli valkoinen portugalilainen äidin puolelta, jolta tuli nimikin Machado. Assis oli ruskeamman isän koirannimi orja-ajoilta, Fransiskus Assisilaisen mukaan annettu. Joaqim ja Carolina tykkäsivätkin koirista, ainakin omasta pienestä bichon friseestä. Luun äidillä oli mopsi, niinkuin munkin äidillä. Ei siis eläinfänin Fransiskus Assisilaisen, vaan tämän paasaajan. 

ellauri090.html on line 211: Machado de Assis nasceu em 21 de junho de 1839, no Morro do Livramento, no Rio de Janeiro, então capital do Império, em pleno Período Regencial. Seu pai foi Francisco José de Assis, um "mulato" que pintava paredes, filho de Francisco de Assis e Inácia Maria Rosa, ambos Negros e escravos alforriados.

ellauri090.html on line 212: A mãe foi a lavadeira Maria Leopoldina da Câmara Machado, portuguesa e branca, filha de Estevão José Machado e Ana Rosa. Os Machado imigraram para o Brasil em 1815, oriundos da Ilha de São Miguel, no arquipélago português dos Açores.

ellauri090.html on line 213: Ambos os pais de Machado de Assis sabiam ler e escrever, fato incomum na sua época e classe social. Ambos eram agregados da Dona Maria José de Mendonça Barrozo Pereira, esposa do falecido senador Bento Barroso Pereira, que abrigou seus pais e os permitiu morar junto com ela. Nascera junto a ele uma irmã, que morreu jovem, aos 4 anos, em 1845.

ellauri090.html on line 215: Quando Machado tinha apenas um ano de idade, em 1840, decretava-se a maioridade de D. Pedro II, tema que viria a tratar anos mais tarde em Dom Casmurro. Ao completar 10 anos, Machado tornou-se órfão de mãe. Mudou-se com seu pai para São Cristóvão, na Rua São Luís de Gonzaga nº48 e logo o pai se casou com sua madrasta (äitipuoli) Maria Inês da Silva em 18 de junho de 1854. Ela cuidaria do garoto quando Francisco viesse a morrer um tempo depois.

ellauri090.html on line 217: Segundo escrevem alguns biógrafos, a madrasta confeccionava doces numa escola reservada para meninas e Machado teve aulas no mesmo prédio, enquanto à noite estudava língua francesa com um padeiro imigrante. Certos biógrafos notam seu imenso e precoce interesse e abstração por livros.

ellauri090.html on line 219: Aos 21 anos de idade Machado já era uma personalidade considerada entre as rodas intelectuais cariocas. (Riolaisissa. Akus Ankan nuoruudenkavereita oli papukaija nimeltä Jose Carioca. Daisy on Mexicosta.)

ellauri090.html on line 220: O jovem Machado aos 25 anos, 1864, gostava de teatro e lutava para subir socialmente. Foto: Insley Pacheco (não incluido). 

ellauri090.html on line 224:     Se oli siis keisarismielinen eikä tasavaltalainen. Sitä se conservativo tarkottaa brassikontextissa. Eikä perustanut oikein 19.vuosisadan vaihteen kansankapitalismista. Lars Sonck sanoo osuvasti tämän vuosituhannen FIRE-porukoista (financial independence, retire early) Hufvudstadbladetissa tänään näin (pienin parannuxin):

ellauri090.html on line 226: 	Det går ett spöke runt i Europa: folkkapitalismens spöke. Ordet "folkkapitalism" är inte väldigt allmänt, men dyker upp här och där i rapporteringen om sparande, investerinagar och privatekonomi. Ofta framhåller man den så kallade 4-procentsregeln, som säger att man i genomsnitt kan räkna med 4 procents avkastning på sitt kapital. Under järnvägstiden var det 5%. På 1800-talet var det miljoner människor som levde på aktiekapitalets räntor. Nästan de sista var de tyska konstälskande syskonen i London i E.M. Forster's bok Howard's End. 1800-talet var en fin tid för romanförfattare, så många uttråkade välbärgade människor som inget bättre görsmål hade än att bläddra i romaner och diskutera dem. (Touché? Ingalunda!)

ellauri090.html on line 229: Om du inte är vänster då du är ung har du inget hjärta, om du inte blir höger när du blir äldre har du ingen hjärna. Hjärnlöshet är väl bättre än hjärtlöshet.

ellauri090.html on line 234: Um de seus amigos, Faustino Xavier de Novaes (1820–1869), poeta residente em Petrópolis, e jornalista da revista O Futuro, estava mantendo sua irmã, a portuguesa Carolina Augusta Xavier de Novais, desde 1866 em sua casa, quando ela chegou ao Rio de Janeiro do Porto. Segundo os biógrafos, veio a fim de cuidar de seu irmão que estava enfermo, enquanto outros dizem que foi para esquecer uma frustração amorosa. Carolina despertara a atenção de muitos cariocas; muitos homens que a conheciam achavam-na atraente, e extremamente simpática. Com o poeta, jornalista e dramaturgo Machado de Assis não fora diferente. Tão logo conhecera a irmã do amigo, logo apaixonou-se. Até essa data o único livro publicado de Machado era o poético Crisálidas (Koteloita, 1864) e também havia escrito a peça Hoje Avental, Amanhã Luva (1860), ambos sem muita repercussão. Carolina era cinco anos mais velha que ele; deveria ter uns trinta e dois anos na época do noivado.

ellauri090.html on line 236: Roope oli Brasilian Tomas Ribeiro. Huom nyt ei tarkoiteta samannimistä Real Housewifejen paljasyläpäistä gigoloa ohjaamassa moottorivenettä, eikä portugalilaista footballeria Tomás Aresta Branco Machado Ribeiroa, jonka nimi tuntuisi luppoovalta, mutta se on born vasta 30 April 1999, vaan Tomás António Ribeiro Ferreiraa (1 July 1831 – 6 February 1901), better known as Tomás Ribeiro or Thomaz Ribeiro, joka oli dago poliitikko, lehtimies, runoilija ja ultraromanttinen kynämies. Eli Roope oli ensi-ihastuxessa Karoliinaan yhtä ultraromanttinen. Myöhemmin sen vähän suspektimmissa aforismeissa lukee ettei samaan naiseen rakastuta 2 kertaa. Paras siis olla lopettamatta kesken. 

ellauri090.html on line 243: Murchem a flor das ilusões da vida,		Mytätkööt elämän harhakuvitellut kukkaset,

ellauri090.html on line 253: De íntima paz, de vida e de conforto.		Intiimillä rauhalla ja lettu elolla.

ellauri090.html on line 256: E muda o agudo espinho em flor cheirosa,	Muuttuu piikki pistävä hajuherneexi,

ellauri090.html on line 265: Quando da minha fronte de mancebo		Kun mun orjan ozaluusta

ellauri090.html on line 266: A última ilusão cair, bem como			putoo viimeinenkin harhakuva, kuin

ellauri090.html on line 267:           Folha amarela e seca                  	kellastunut lehdykkä,

ellauri090.html on line 268: Que ao chão atira a viração do outono,		Min maahan vetää syxyn tuiverrus,

ellauri090.html on line 270: Acolhe-me, – e terá minha alma aflita,		nosta mut - ja mun kolhiintunut sieluni

ellauri090.html on line 271: Em vez de algumas ilusões que teve,		Harhaluulojeni sijasta (niitä piisasi),

ellauri090.html on line 272: A paz, o último bem, último e puro!		saa rauhan, viimeisen ja hyvän!

ellauri090.html on line 276:     Tää oli niin lapsellista mussutusta että meni pakosti parodian puolelle. Näkyyhän siitä vähän millaiset roolit oli paljaalla runoilijalla ja sen kirjaa pitelevällä muusalla. Muut runot Kotelossa vaikuttaa vähän sormiharjotuxilta missä nuori Roope koittaa matkia milloin mitäkin kuuluisampaa runoseppoa. Kovin omaperäsiä ne ei ole. Roope ei ollut kotelon parhaiten teroitettu kynä. Jopa värssyt Korinalle (joka oli kai joku Karoliinan edeltäjä) on eri puisevia. Se você pagou por esse livro VOCÊ FOI ROUBADO!

ellauri090.html on line 278: Os irmãos de Carolina, Miguel e Adelaíde (Faustino já havia morrido devido a uma doença que o levou à insanidade) não concordaram que ela se envolvesse com um mulato.

ellauri090.html on line 279: Diz-se que Machado não era um homem bonito, mas era culto e elegante.

ellauri090.html on line 280: Estava apaixonado por sua "Carola", apelido dado pelo marido. Entusiasmava a esposa com cartas românticas e que previam o destino dos dois; durante o noivado, em 2 de março de 1869, Machado havia escrito uma carta íntima que dizia: "...depois, querida, ganharemos o mundo, porque só é verdadeiramente senhor do mundo quem está acima das suas glórias fofas e das suas ambições estéreis." Suas cartas endereçadas a Carolina são todas assinadas como "Machadinho"

ellauri090.html on line 283: Noutro parágrafo, diz: "Tu pertences ao pequeno número de mulheres que ainda sabem amar, sentir e pensar." De fato, Carolina era extremamente culta. Apresentou a Machado os grandes clássicos portugueses e diversos autores da língua inglesa.

ellauri090.html on line 285: Conta-se que muito provavelmente tenha influenciado no modo de Machado escrever e, consecutivamente, tenha contribuído para a transição de sua narrativa convencional à realista (ver Trilogia Realista). Não tiveram filhos.

ellauri090.html on line 288: Tinham, no entanto, uma cadela tenerife (também conhecidos como bichon frisé) chamada Graziela e que certa vez se perdeu entre as ruas do bairro e, atônitos, foram achá-la dias depois na rua Bento Lisboa, no Catete.

ellauri090.html on line 289: Depois do Catete, foram morar na casa nº 18 da Rua Cosme Velho (a residência mais famosa do casal), onde ficariam até a morte. Do nome da rua surgira o apelido Bruxo do Cosme Velho, dado por conta de um episódio onde Machado queimava suas cartas em um caldeirão, no sobrado da casa, quando a vizinhança certa vez o viu e gritou: "Olha o Bruxo do Cosme Velho!"

ellauri090.html on line 291: Machado de Assis e Carolina Augusta teriam vivido uma "vida conjugal perfeita" por 35 anos. Quando os amigos certa vez desconfiaram de uma traição por parte de Machado, seguiram-no e acabaram por descobrir que ele ia todas as tardes avistar a moça do quadro de A Dama do Livro (1882), de Roberto Fontana. Ao saberem que Machado não podia comprá-lo, deram-lhe de presente, o que o deixou particularmente feliz e grato.

ellauri090.html on line 295:     Aika koruton kuva Karoliinasta nuorempana jota vanha Roope-setä hipsi joka ilta kuikkimaan. 

ellauri090.html on line 298: No entanto, talvez a "única nuvem negra a toldar a sua paz doméstica" tenha sido um possível caso extraconjugal que tivera durante a circulação de Memórias Póstumas de Brás Cubas.

ellauri090.html on line 299: As três heroínas de Memorial de Ayres chamam-se Carmo, Rita e Fidélia, o que estudiosos creem representar três aspectos da Carolina, a "mãe", "irmã" e "esposa".

ellauri090.html on line 301: Seus dois primeiros livros de estreia, Crisálidas (1864) e Falenas (1870), são poéticos. Vinte e dois poemas, escritos entre 1858 e 64, compunham este primeiro livro. Há nestes poemas todos uma emoção "menos desbordante" que o comum lirismo da literatura brasileira. As Crisálidas eram inspiradas pelo higor por intensas emoções amorosas ou pelo belo do feminino.

ellauri090.html on line 303: Entre a temática na obra machadiana destaca-se a escravidão, os papéis sociais, a mulher, o ciúmes, a filosofia, como também a loucura, a solidão e a homossexualidade.

ellauri090.html on line 306: Os romances machadianos tratam frequentemente da escravidão sob o ponto de vista cínico do senhor de escravos, sempre criticando-o de forma oblíqua. Sobre a escravidão, Machado de Assis já havia tido uma experiência familiar, quer por seus avós paternos terem sido escravos, quer porque lia os jornais com anúncios de escravos fugitivos. Em seu tempo, a literatura que denunciava crenças etnocêntricas que posicionavam os negros no último grau da escala social era distorcida ou tolhida, de modo que este tema encontra uma grande expressividade na obra do autor.

ellauri090.html on line 310: Machado de Assis escrevia as violências implícitas, como a dissimulação e a falsa camaradagem na relação senhor e escravo.

ellauri090.html on line 315: Memórias Póstumas de Brás Cubas tece críticas aos beneficiários da escravidão no Segundo Império, ricos, que não trabalhavam e que por isso lutavam e esperavam sua herança familiar, personificados no personagem Brás Cubas e nos outros;

ellauri090.html on line 317: Dom Casmurro — que recebeu diversas interpretações ao longo do tempo — provavelmente é a obra machadiana que mais tenha sido interpretada de maneiras diferentes e vastas, destaque para a interpretação feminista de Helen Caldwell, mas a maioria dos críticos concordam que a obra, por um lado, retrata um brasileiro entre o liberalismo e as antigas tradições da monarquia escravocrata, e, por outro lado, destrói a imagem da amada, Capitu, que seria símbolo de um novo tempo e um risco ao status quo, por ser menina pobre, livre e inteligente (embora alguns poucos tenham afirmado que ela realmente o traiu);

ellauri090.html on line 319: e, por fim, Quincas Borba, cuja crítica mais explícita é ao cientificismo e à lei do mais forte e da seleção natural (muito famosa na época, por influência de Charles Darwin), através do filósofo Quincas Borba, teórico do fictício Humanitismo, onde o homem mais esperto recebe vantagem sobre o menos esperto nas sociedades.

ellauri090.html on line 323: Há críticos que também se focam nos temas e elementos de existencialismo, reflexão e afins que essas obras possuem. De fato, a trilogia foi muito influenciada por filósofos como Blaise Pascal, Montaigne e Schopenhauer.

ellauri090.html on line 329: A frase machadiana é simples, sem enfeites. Os períodos em geral são curtos, as palavras muito bem escolhidas e não há vocabulário difícil (alguma dificuldade que pode ter um leitor de hoje se deve ao fato de que certas palavras caíram em desuso). Mas com esses recursos limitados Machado consegue um estilo de extraordinária expressividade, com um fraseado de agilidade incomparável.

ellauri090.html on line 331: Uma das maiores características da prosa de Machado de Assis é a forma contraditória de apreensão do mundo. Machado em geral apanha o fato em suas versões antagônicas, e isso lhe dá um caráter dilemático. É também uma forma superior e mais completa de ver as coisas. Machado tem os olhos voltados para as contradições do mundo.

ellauri090.html on line 333: Chamamos aparência aquilo que aparece a nossos olhos, aquilo que primeiramente surge à observação; chamamos essência aquilo que consideramos a verdade, aquilo que é encoberto pela aparência. Mas o que tomamos por essência pode não ser mais do que outra aparência. O estilo machadiano focaliza as personagens de fora para dentro, vai descascando as pessoas, aparência atrás de aparência. Por isso, Machado é considerado grande "analista da alma humana".

ellauri090.html on line 335: Uma das características mais atraentes e refinadas de Machado de Assis é sua ironia, uma ironia que, embora chegue francamente ao humor em certas situações, tem geralmente uma sutileza que só a faz perceptível a leitores de sensibilidade já treinada em textos de alta qualidade. Essa ironia é a arma mais corrosiva da crítica machadiana dos comportamentos, dos costumes, das estruturas sociais. Machado a desenvolveu a partir de grandes escritores ingleses que apreciava e nos quais se inspirou (sobretudo o originalíssimo Lawrence Sterne, romancista do século XVIII). Na representação dos comportamentos humanos, a ironia de Machado de Assis se associa àquilo que é classificado como o seu grande poder 'analista da alma humana'.

ellauri090.html on line 337: Machado de Assis, como exímio intelectual e leitor, atribui a sua obra caráteres de arquétipos. Os acadêmicos também notam a constante presença do pessimismo. Suas últimas obras de ficção assumem uma postura desencantada da vida, da sociedade, e do homem. Crê-se que não acreditava em nenhum valor de seu tempo e nem mesmo em algum outro valor e que o importante para ele seria desmascarar o cinismo e a hipocrisia política e social.

ellauri090.html on line 350: Suas mulheres são "capazes de conduzir a ação, apesar do predomínio da trama romanesca não ter se esvaziado." As personagens femininas de Machado de Assis, ao contrário das mulheres de outros românticos — que faziam a heroína dependente de outras figuras e indisposta à ação principal na narrativa — são extremamente objetivas e possuem força de caráter.	

ellauri090.html on line 357:     Machado dedicou seu último soneto, "A Carolina", em que Manuel Bandeira afirmaria, anos mais tarde, que é uma das peças mais comoventes da literatura brasileira. De acordo com alguns biógrafos o túmulo de Carolina era visitado todos os domingos por Machado.

ellauri090.html on line 383:   Kanadalainen komedia (?) sarja Schitt's Creek on napannut kaikki palkinnot, Emmyn, Oskarit, Venlan, mitä niitä nyt olikaan, mitä Hoblan Malin Slotte ei voi tajuta. Sehän on kömpelösti ylinäytelty paskaturaus, trailerista päätellen, jonka "huumori" on enintään Reinikaisen tasoa. Tai Mämmilästä. "I love your complexion" sanoo newcomer white-trash ämmä afrokanadalaiselle. Mämmilässäkin oli hassu mutta kiltti kotisomali. Mixi näin? Mistä ihmeestä voi olla kysymys?

ellauri090.html on line 385:   Juttu alkaa selvitä kun lukee alkuasetelmasta. Siinä on entinen upporikas julkkisperhe joka on menettänyt kaikki rahansa ja joutuu sopeutumaan pieneen tuppukylään jossain Kanadan takamezissä. Nu blir det giftigt, säikähtää Malin Slotte, onko tää jotain parasiittityyppistä yhteiskuntakritiikkiä?

ellauri090.html on line 391:   Vizi hei mä vedin ton ihan hatusta! Mut JUST SIITÄ siinä onkin kysymys! Arvasin ihan oikein! Lusmuista pohatoista tosiaan tulee tosi yritteliäitä ja eipä aikaakaan kun ne on taas vaurastumispolulla. Alexis (joka on kyllä homo, mutta sekin on nyt jo ookoo prime time teeveessä) oppii rehellisen (tai no, tuottoisan) työn arvon jne. jne. Tää kaikki selvisi vaan treilereitä kazomalla. Tää sarja on sellasta riches to rags and back to riches tarinaa jota jauhettiin jo 1900-luvun lopulla kun pikku Wallu kazoi televisiota puristellen tennispalloa. Se kyllä tykkäisi. Pilkkanauru pois, kääritäänpä hihat ja ansaizemaan ensimmäistä miljoonaa kengänkiillottajana kuten nuori Roope, tai sooda jerkkinä kuten Bob Heinleinin Kip. 

ellauri090.html on line 394: Artjärvi on Orimattilaan kuuluva homojen kännikylä. Jeesustelijoita ja jonnekoviksia joka paikassa. Yksi sale mistä saa ylihintasta jauhelihaa ja megistä.

ellauri090.html on line 396: Tervetuloa Oulaisiin jos haluat että kaikki tietää sun asiat ja puhuu susta paskaa. Nuoret ova masentuneita ja tekemistä ei ole, siksi kaikki nussiva toisiaan ristiin rastiin ja kaikki muijat on huoria. TERVETULOA OULAISIIN VIE ELÄMÄ RAITEILLE”. Koe Oulainen ja lähde. 

ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä.

ellauri090.html on line 407: Pienet tytöt uskalsivat nyt hypätä perässä. Ihan pienellä oli jalassa vain väljät urheilushortsit. Isommalta tytöltä jäivät hypätessä

ellauri090.html on line 408: mekko ja alushousut rannalle kun koitin estellä, sillä vedessä oli vielä paljon hevosia uppeluxissa. Molskiva hevonen voi vahingossa potkaista sinua. Tyttö nousi ilman pikkareita ja mekkoa ruohopeitteiselle kivelle. Olisin heittänyt ne hänelle mutta hän ei ensin halunnut. Hän oli vähän loukkaantunut vaikka naureskeli. Vähän myöhemmin hän otti ne vähin äänin vastaan muttei kiittänyt.

ellauri090.html on line 410: Lopulta veden alta alkoi häämöttää hevosen hampaat ja pää ja urhea hevonen kapusi rannalle. Kaikki taputtivat. Minä ja lapset ja jotkut aikuisetkin taputimme urheaa hevosta ja paijasimme sitä. Kuski oli tyytyväinen ja ylpeä. Sen ilme oli että mitäs minä sanoin.  Vielä vanhana miehenä, kun hänellä ei enää ollut hevosia hänet saattoi yllättää päästämästä hevospieruja. Vaimeita tai kovaäänistä mutta enimmäkseen hajuttomia. Unessa oli paljon muutakin hevostietoa mutta ne olen jo unohtanut.

ellauri092.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri092.html on line 36: Lepää rauhassa pikku porkkanamme

ellauri092.html on line 39: Herännyt: huono joka haluaa parhaaseen a-ryhmään

ellauri092.html on line 52: En mennyt tenttiin korottamaan kympixi. En halunnut vaikuttaa täydelliseltä nörtiltä.

ellauri092.html on line 58: Seijalla oli täysi kybä kirkkohissassa. Wilho oli varmaan ylpeä. Seijan rullaportaat menee ylöspäin Wilhon Lean ja Paulin luo. Mä vilkutan sille toisista portaista jotka kuljettaa mut äidin kaa lapioimaan koxia. Mitäs vanha ilosta kuha on lämmin. No, voihan tästä albumista olla jotain hyötyä. Osoittaahan se jonkinlaista parannusta entiseen. Alkaako taivasikävä vaivata? Olishan se kiva olla Seijan kanssa samalla pilvellä. Koskaan ei ole liian myöhäistä, paizi Alfilla. Wif my luck, se kannetaan ulos jalat edellä kun katumus ja kääntymys on vasta puoliveteessä. Meni jo! huutaa taivaan porukat. 

ellauri092.html on line 61: Moody chart

ellauri092.html on line 63: In engineering, the Moody chart or Moody diagram is a graph in non-dimensional form that relates the Darcy-Weisbach friction factor fD, Reynolds number Re, and surface roughness for fully developed flow in a circular pipe. It can be used to predict pressure drop or flow rate down such a pipe. Lewis Ferry Moody (5 January 1880 – 21 February 1953) was an American engineer and professor, best known for the Moody chart. He has 23 patents for his inventions. He was the first Professor of Hydraulics in the School of Engineering at Princeton. Tästä Moodysta ei löytynyt sen enempää, tuli umpiperä. Not the way out - exit through tunnel in rear, luki MIT:n vessan ovessa.  Mutta tämä sensijaan on motherlode:

ellauri092.html on line 67:     Over 18 centuries later, Ike Moody broke through all the charts with his charismatic showmanship. Lose your soul to Christ and you find it, with a lot of perks! Moody gave up his lucrative boot business but got millions of followers and a comparable number of bucks on the side I bet. His family founded Moody's and made megabucks. Ei vaitiskaan, eikai ne sentään olleet sukua. Vai oliko? Ei ainakaan veljexiä. Iken perhe on Massachusettsista, Johnin Connecticutista. Galvestonissa on joku dixie Moody dynastia, ja briteissä on 1 jonka äiti oli nimeltään Lingo Lango. Kuulostaa läpältä.

ellauri092.html on line 69:       Suomen Wikipedian mukaan Ike kuului pyhitysporukkaan, mitä sekin pyhittää. Pyhä tarkoittaa luomakunnan herran reviiri. Jumala haukkuu ja juoxee kuin Nuutti pitkin aidanvieriä: tänne ei jänixillä ole asiaa! Potkii lunta varmemmaxi vakuudexi jaloilla.

ellauri092.html on line 71:       Ike ja sen kanttori Ira kiertelivät Yhdysvalloissa ja Brittein saarilla, kokosivat suuria väkijoukkoja voimakkaasti puhumalla (ja veisaamalla) Jumalan rakkaudesta ja ystävyydestä, hyvyydestä ja anteeksiantavaisuudesta mieluummin kuin pelottelemalla helvetin tulella ja kadotuksella. Hyvä poliisi ilman pahaa poliisia, niinkuin Wilhollakin. Silta/broenissa hyvä poliisi Martin oli paha ja paha poliisi Saga Noren Länskrim Malmö oli hyvä. Ainakin paljon parempi. 

ellauri092.html on line 74:       hatsaiththescripture.com%2FGraphics.Voice%2FD.L.Moody.med.jpg&f=1&nofb=1" />

ellauri092.html on line 82:  In April 1855 young Edward Kimball a Sunday school teacher was deeply burdened by Moody’s sole. Kimball left his house and made his way to the shoe shop where Moody worked with the intention of confronting Moody about his standing in front of Cod. A thousand contrary thoughts invaded the young man’s mind and he almost turned back. When he realized he had passed the shop he decided he would go for it and get it over with quickly. With what he later thought was a very weak plea with tears in his eyes he challenged Moody concerning his salivation, Cod’s tail and his need of a waist. That day in the back of the shop on his knees Moody accepted his price and Kimball returned home within minutes with new soles. Salivation while you wait. 

ellauri092.html on line 84: The first change in Moody was that he received a burden to see all his family earnings saved. Later that year he moved to Chicago and although he started to show signs of real shoe business ability and success, when he experienced the revival which commenced in that city in January 1857, business success faded into insignificance. He was ruined - success of this world no longer interested him instead, he began to glow in Christian virtue. He mixed freely amongst Plymouth Brethren, Methodist Episcopal, Congregationalists and Baptists. The years passed and he worked with the men in tights at YMCA and raised up one of the most unusual Sunday Schools of that day which became a church. He reluctantly began to preach and haggled every step of the way. He turned down Congregational ordination and remained a simple uneducated layman with a burden for souls. Having heard of Spurgeon’s ministry in London he did all he could to get hold of and read every Spurgeon sermon. He took thorough hold of Spurgeon’s three ‘R’s: Ruin by the fall, Redemption by the Blood, and Regeneration by the Holy Mackerel. This flowed through every one of his messages and was the marrow of Moody’s theology. Many thought him too radical and so nicknamed him ‘Crazy Moody.’

ellauri092.html on line 86:  When his wife Emma suffered bad asthma the doctor suggested a boat trip so Moody decided to take her to dry and airy Britain. In February 1867 they set sail for Britain for the first time. Altogether they had a thoroughly inspiring time. They visited Spurgeon’s Metropolitan Tabernacle which had a congregation of 5,000. He sat amongst the Plymouth Brethren and heard their most fervent preachers as well as preaching for them. He could preach as fervently as any tommy, if not more. He was also invited to speak at some meetings in London where his warmth won everyone’s affection while his wife coughed in the smog. He also visited Bristol to see George Muller’s work where 1,500 orphan children were provided for financially without requests for money. (The trick is familiar from Dickens' Oliver Twist.) Moody was very impressed with what Cod could accomplish going through this meek godly man of prayer. They managed to include Dublin and France in the trip then in June they returned to America.

ellauri092.html on line 88:     He became very settled and successful in ministry in Chicago. He sat on at least ten separate committees while at the same time fighting the gall of Cod to step out as an itinerant Evangelist. Cash flow was becoming mechanical. In June 1871 a great burden came upon two older ladies in his congregation to pray that he would receive the baptism of the Holy Ghost and fire. These two hot ladies became very obvious to Moody as they sat on the front pew and prayed as he preached. When he enquired about their praying they informed him that they needed the power of the Spirit.

ellauri092.html on line 90: At first Moody could satisfy himself so that was ok. But the persistence of these ladies led him to meet and pray with them. They poured out their hearts asking Cod to fill them with His servant's Spirits. From that day a deep hunger and thirst gripped Moody. By October he was in agony for sole as he prayed and munched Cod for the promised gift. At times he would roll on the floor in agony with the ladies and in tears with this singular prayer to be baptised in the Holy Mackerel grilled with fire. This was a wrestle between his willy and Cod’s willy. It was that very month that Chicago burnt to the ground by ghost fire. All his works, efforts and organizational committees literally went up in a blaze. Shortly after this while passing through New York on his way to Britain the second time Cod heard his prayer. As he walked the streets his willy bent before Cod's, the power of the Golden Horde fell upon him, the Ford drew near and revealed Himself to be His servant. Moody rushed to a friend’s house and asked for rum and to be left alone. Hour after hour he bathed in the presence of Cod as the Holy Mackerels filled him. So strong was this that he cried out to Cod to stay in His hand lest He die. He was filled with the joy of the Gourd. When he left that house it was in the power of the fire, just like Chicago the other day.

ellauri092.html on line 92:  He fleed to England for a few months of rest and with a desire to draw ale with Christian leaders there. He had no intention of zonking although he did a few times but he attended conventions and conferences and wrote numbers of notes and thoughts. He met with the Plymouth Brethren near Dublin and he spent a whole night kneeling in fervent prayer with about 20 of these jealous men. That next morning he walked with Henry “Butcher” Varley through the streets. This Br'er Rabbit said something to him which made a deep impact on the weasel Cod was forming. He said “Moody, the world has yet to see what Cod will do to a man full of It.” That night as these words still reverberated in his mind and heart he vowed that by the grace of Cod and the power of the Holy Mackerels he would be that man. All who met with him during this journey in Britain and Ireland were strangely aware that Cod was preparing a great work in this man. You could smell it a mile away. Mackerels!

ellauri092.html on line 96:  So in June 1873 he arrived again into Liverpool, England, accompanied by his asthmatic wife and song leader Ira Sankey as his other wife. Key men who were leaders and financers who had invited him with the promise of financial help had died since he was last there. There were no meetings, no funds and no committees. What the fuck. It seemed all was lost. Maybe they would just have to return to America? Only one unattractive invitation came from York in the North of England and so there they went. It was hard ground but in the midst of these meetings one unimpressed minister called F.B. Meyer slowly melted and then ignited with holy fervent fire. Our friends fled the scene as fast as they could. Next the Evangelistic foursome moved to Sunderland for several weeks of sole eating meetings where Cod’s power to inflate liver was manifest. In August they brought coals to Newcastle where a daily paper meeting was conducted with some 300 saints in attendance. No other lighting was necessary. News spread throughout the whole land that Creedence Clearvater Revival was coming to churches and salivation to thousands. Other towns were visited in the same manner and left as quickly as the audience caught on that a less inspiring Yankee foursome was doing the song and play. 

ellauri092.html on line 98: Next came the invitation to Edinburgh, Scotland. Only eternity will reveal the results of this revival which started in November, 1873. On the first night at the first meeting 2,000 people had to be turned away because the tiller was already filled to capacity. By now Moody had the full backing and support of many great theologians as well as all national financiers of every occupation. It was later said that “The revival in Edinburgh was like a Holocaust to the land”. Cold Calvinism gave way to fiery evangelism. This great city was startled out of its sleep and stirred to its depths. In the New Year they travelled on to see Crocodile Dundee, Glasgow and elsewhere. This was not successful evangelism, it was Creedence Clearwater Revival live. The nine months in Scotland ended, but the revival burned on a few days. Then things returned to normal.

ellauri092.html on line 100: In September 1874 they travelled to Belfast in the North of Ireland for five weeks of meetings like those in Scotland. Then onward to Dublin for a month where several thousand pounds sterling were reported converted to dollars. These were some of the most remarkable meetings ever held in Ireland. In November they sailed for England and continued to minister in the main cities and towns. In March 1875 he moved to London to start a 4 mouth campaign. Initially meetings had about 16,000 people in attendance. He bled the rich and poor, the famous and the destitute, princesses as well as paupers. It is estimated that a million and a half people paid him in this chief of cities. After one very brief visit to Cambridge University he returned home to America and did not return again until 1882 when he administered snake oil in Ireland, Scotland, Wales and England.

ellauri092.html on line 102:  In November 1882 when he spoke at Cambridge University he was filled with great anxiety as this educational centre for Britain’s aristocratic and wealthy youth had a reputation of unparalleled riotous behaviour. That first night at a Zoom meeting Moody spoke on ‘the Spirit’s power service.’ The university vicar Handley Moule was somewhat nervous. The young C.T. Studd (the same guy who impressed J.R.Mott with his biceps) greatly doubted ‘if this Yankee was up to the task.’ The first mission night on the Monday had 1,700 students in attendance. As Sankey sang his sacred Hymns they jeered, laughed and shouted. When Sankey finished he was near to tears. As Moody preached on Daniel in the lions den (how appropriate) again they laughed, shouted and did all in their power to disturb him. He maintained his calm. By the end of the week at least 200 students had accepted a check from the speaker. Amongst them was a main ‘ringette player’ who later assumed missionary position in China and was the first lady Bishop of King Kong. Out of this mission came The Cambridge Seven, missionaries who made a lot of dough. This campaign had huge proceeds that also leeched the youth of the whole nation.

ellauri092.html on line 104: During the summer of 1883 he returned home to count the revenue but was back again; first to Ireland and then London in November. For the next 8 months he held his greatest meetings yet in the capital. Many of his best new labourers were the pervert convicts from 1875. This campaign sealed the future destiny of many young men who would later go to the admission collection field. It was not long after his death in 1899 that his sermons were second only in demand to Pilgrim’s Progress and were printed right across the ad pages of the Boston Globe.

ellauri092.html on line 106: This however, is a mere summary of a man who showed the world what could be done when a man was fully constipated due to Cod and as practiced as a Late Night Host. 

ellauri092.html on line 108:     Moody's main claim to fame for us Pylkkänen's is that he helped get the Pentecostal movement going on the American west coast, from whence it went viral in China and infected Wilho Pylkkänen. Wilho toi sen Kiinasta Suomeen supertartuttajana, ja se siltä tarttui satoihin ellei suorastaan tuhansiin helluntaiystäviin. Altistuneita on vielä enemmän, kuten nähtävästi mä. Seuraava taulukko havainnollistaa USA:n eri kirkkokuntien yhtäläisyyxiä ja eroja. 

ellauri092.html on line 110:       Tästä nousee seurraava mielenkiintoinen ajatuskuvio: Moody tartutti Hermonin kesäleirillä ton kedgereeismin ja lähetysinnon J.R. Mottiin. J.R. Mott tartutti sen Helsingin visiitillä Hilja Hahnssoniin. Hilja Krohn tartutti sen saxantunneilla komeawiixiseen ja kaunissilmäiseen vaikka lyhyehköön Wilho Pylkkäseen. Eliskä Wilholla oli jo helluntaiviruxen varhaismuoto veressä kun se lähti Lontooseen?! Sillä saattoi olla kokemusta uppokasteesta Hilja Krohnin opastuxella jo siinä vaiheessa. 

ellauri092.html on line 112:       Seija oli mato kirkkohissassa, täysi kymppi torkassa. Mulla se jäi yhdexikköön kun en välittänyt mennä korottamaan suullisiin. Kirkkohissa oli musta lukuaineista haukotuttavin. Nyze on ruvennut hautakiven katveessa vähän kiinnostamaan.

ellauri092.html on line 136: 
vanhauskoiset
Sallitaan pappien avioliitot, koska jo kristillisen kirkon alkuvaiheissa papit ovat voineet olla naimisissa, sillä aviosääty on Jumalan säätämä ja vain harvoilla ihmisillä on pidättyvyyden lahja.

ellauri093.html on line 796: Toisin kuin väitetään, eivät luterilaiset ole poistaneet messua, vaan viettävät sitä hartaudella. Sen sijaan ei enää pidetä ostettuja messuja ja 'nurkkamessuja', vaan messua vietettäessä seurakunnan on oltava koolla, on hylätty opetus, jonka mukaan Kristus olisi kuolemallaan hyvittänyt vain perisynnin ja että messu olisi sovitusuhri muiden syntien edestä, sekä se käsitys, että ehtoollinen olisi asetettu uhriksi syntien edestä.

ellauri093.html on line 812: Hylätään opetus, jonka mukaan erilaiset paastot ja ruokien erottelut, jotka ovat ihmisten perinnäissääntöjä, olisi säädetty armon ansaitsemisen ja syntien hyvittämisen välineiksi. Tämä oppi himmentää Kristuksen armon ja opin uskosta, himmentää Jumalan käskyn sekä rasittaa suuresti omiatuntoja. Paasto ja ruumiilliset harjoitukset ovat hyödyllisiä hengelliselle elämälle, mutta niillä ei ansaita armoa eikä niitä ole sidottu määrättyihin päiviin ja ruokiin.

ellauri093.html on line 828: Piispoilla ei tule olla maallista valtaa, vaan maallinen ja hengellinen valta on erotettava toisistaan. Evankeliumin mukaisesti piispojen valta on Jumalan käsky ja määräys saarnata evankeliumia, antaa synnit anteeksi ja pidättää ne sekä jakaa ja hoitaa sakramentteja. Siellä, missä piispoilla on maallista hallitusvaltaa, se ei kuulu heille piispoina jumalallisen oikeuden perusteella vaan ainoastaan keisarillisen eli inhimillisen oikeuden nojalla, jolloin se on erillään heidän hengellisestä vallastaan, eikä hengellisissä toimissa tule käyttää maallista valtaa. Papit ja seurakunnat ovat velvollisia tottelemaan piispojansa, paitsi jos nämä opettavat tai määräävät evankeliumin vastaisesti, jolloin heitä ei saa totella. Piispoilla ei ole oikeutta säätää uusia seremonioita, ruokasäädöksiä, juhlapäiviä ja uusia kirkollisia arvoasteita, mikäli ne ovat Jumalan sanan vastaisia.

ellauri093.html on line 833: Tunnustuksen allekirjoitti seitsemän ruhtinasta: Saksin herttua ja vaaliruhtinas Juhana, Brandenburgin rajakreivi Yrjö, Lüneburgin herttua Ernst, Hessenin maakreivi Filip Jalomielinen, Saksin herttua hana_Fredrik" title="Juhana Fredrik">Juhana Fredrik, Lüneburgin herttua Frans, Anhaltin ruhtinas Wolf(gang) ja kaksi valtakunnankaupunkia (Nürnberg ja Reutlingen). Siis tämmösiä pikkukaupunkien pormestareita tai läänin maaherroja, joita paavin kieltojen maailma oli alkanut ahdistaa. 

ellauri093.html on line 835:   Keisari oli valtiopäivien avajaispuheessa kehottanut kiisteleviä osapuolia esittämään omat kantansa. Katolilaiset eivät olisi halunneet suostua tähän, sillä he eivät halunneet keskustella julkisesti kerettiläisten kanssa. He yrittivät saada aikaan uskonnollisia asioita käsittelevän komitean. Evankeliset eivät kuitenkaan voineet suostua tähän, sillä komiteassa olisi ollut katolinen enemmistö. He vaativat sen sijaan tunnustuksen julkista lukemista valtiopäivillä. Keisari suostui tähän, ja lukemispäiväksi määrättiin 24. kesäkuuta. Kiireellisten neuvottelujen ja ajan puutteen vuoksi lukeminen siirtyi kuitenkin 25. päivään. Tunnustusta paranneltiin viimeiseen asti ja lisättiin iltalypsypointteja. Lukeminen suoritettiin keisarin ja säätyjen edessä. Tunnustus oli kirjoitettu saksaksi ja latinaksi. Keisari olisi halunnut luettavan latinankielisen kappaleen, mutta vaaliruhtinas Johannsin vaadittua, että saksalaisella maaperällä olisi kuultava saksankielistä tekstiä, keisari suostui saksankielisen version lukemiseen. Kukas tää keisari olikaan? Se ei varmaan osannut saxaa järin hyvin. Lukemisen suoritti Saksin kansleri Christian Beyer, ja siihen kului kaksi tuntia. Tämän jälkeen molemmat kappaleet luovutettiin keisarille.

ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä. 

ellauri093.html on line 843: Augsburgin tunnustuksen saamaan arvonantoon vaikutti myös sen saama poliittinen asema. Erityisen merkityksellistä oli se, että vuoden 1555 Augsburgin uskonrauhassa annetut myönnytykset protestanteille koskivat nimenomaisesti Augsburgin tunnustukseen liittyneitä. Kyseinen vakuutus toistettiin Westfalenin rauhassa 1648.

ellauri093.html on line 847:     Vuonna 1980 vietetyssä 450-vuotisjuhlassa Etelä-Saksassa oli huomattavasti ekumeenisempi luonne, sillä siellä oli luterilaisten puhujien rinnalla puhujana katolinen kardinaali sekä ortodoksien ja eri protestanttisten ryhmien edustajia. Tällöin haluttiin korostaa Augsburgin tunnustuksen kirkkoja yhdistävää luonnetta. Nyt jännätään jo mitä pojat sanoo 2030, lisätäänkö tunnustuxeen ehkä pykälä Jeesuxen hiilijalanjälkien seuraamisesta.

ellauri093.html on line 859:     Kolmas luterilaisten kirkkojen kattojärjestö, Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi ilmoittaa tunnustuksensa pohjaksi paitsi sana-inspiroidun ja erehtymättömän Raamatun, myös vuoden 1580 Yksimielisyyden kirjaan kootut Tunnustuskirjat, ei sikäli kuin, vaan koska ne opettavat opin Raamatun mukaisesti. Hekään eivät nosta mitään Tunnustuskirjoista merkityksessä muitten yläpuolelle. Voi hemmetti, eihän tästä tule lasta eikä paskaakaan. Luteraanit eivät tiedä izekään mihin uskovat. Jumalalla on varmaan ihan pää pyörällä. 

ellauri093.html on line 861:   Noniin. Vuonna 1930 Dickin porukoilla oli auto, varmaan Hanomag-merkkinen. Fräulein Scheftel tuli lisävarusteena kuljettajan mukana. Se oli yhtä ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas kuin ennenkin. George-poika Dolmen oli nyt pastorina pastorin paikalla. Se oli vanttera, keskikokoinen ja kursailematon, mutta ei yhtä säteileväsilmäinen kuin isänsä, mieluummin äiti-Helenen näköä, valitettavasti. Morsian Ruth tuli Georgelle kuin lähetettynä kun Hanomag oli tehnyt tenän syrjämaantiellä. Ruthin vanhemmilla oli kotikartano ja se näytti hyvnnäköisenä mainiolta kaupalta. Siis molemmat. Veli Gerrit oli valmis lääkäri eikä sen vaimo Lea ollut oikein Dolmenien mieleinen, supsutti Fräulein Scheftel. Mutta en halunnut kuunnella sivupuheita. Jumalan kuudestilaukeavasta käsiaseesta, Hans-Werneristä oli kuin olikin tullut teologi! Toivon hartaasti, ettei hänen kauneudenkaipuunsa jää tyydyttämättä. Hans-Wernerin kuzumanimi oli nyt Albert, nahka-Albertixi sanottiin.

ellauri093.html on line 865:   Kun Bill ja Päivi kulexivat työttöminä Lontoon kaduilla, ne yhytti eräs anglointialainen kiinteistöhuijari, joka kertoi lainanneensa melkoisen rahasumman eräälle Pietarissa asuvalle tuttavallensa ja saanut laillisexi pantixi Suomen Kannaxella sijaizevan Vammelsuun kartanon. Velka erääntyi ja kartano jäi "Mr. Edwardsille". Kartanon asiat olivat hunningolla jonkun emigranttiryssän käsissä. Lähtekää te sinne nyt heti, toistaisexi. Teillähän on lähetysseurasta palkkanne, maxakaa ne minulle! Saatte siellä lapsinenne vapaan asunnon ja ravinnon, eikä työtä liiaxi, pelkkää silmälläpitoa. Mutta asialla on kiire, ymmärrättehän, kovin kiire!

ellauri093.html on line 867:   No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi. 

ellauri093.html on line 869:   Vapaakirkolliset nuoret olivat kuzuneet Dolmenit maakuntakiertueelle Suomeen. Dickille kelpasivat kaikki kirkot, se ei ollut minkään Augsburgin vaivainen. Hilja läxi Vammelsuuhun ischiastaan hoitamaan (näin pitkälle tässä on jo menty ajassa) ja kuzui Dickin käymään Vammelsuun kuumilla hiekoilla. Oli elokuu ja paras sesonkiaika oli ohize; se oli mennyt Hiljalta sivu suun kun lanko Kaarle sattui kuolemaan epäsopivasti heinäkuussa. Kaarlesta oli aina kaikenlaista harmia.

ellauri093.html on line 871:   Dolmenit tulivat linja-autolla, ja kohtaaminen oli riemullinen. Hilja alkoi taas ahdistaa saarnapyynnöillä, Dickiä vitutti, eikö hetkenkään rauhaa tästä hymistelystä? Senpä tautta Wilhokin ympäröi Rauharannan piikkilangalla eikä päästänyt helluntaiystäviä edes portista sisälle. (No Alli Wikman kävi kerran, mutta putosi lahosta laiturista läpitte, kuten lienen jo kertonut. Ja kerran Elmer Korjus, joka perhana ei suostunut muuraamaan keittiön hellasta irronnutta kiveä. Sekin oli lomalla.)

ellauri093.html on line 875:   Vammeljoen mutkassa on jyrkänne, jossa pesi 30-luvulla tuhansittain törmäpääskyjä. Ne näkee parhaiten säikyttelemällä niitä veneestä. Tai näki. Tokko niitä on siellä enää tänä päivänä.

ellauri093.html on line 879:   Dick ei innostunut juutalaisten omista seurakunnista. Parempi että sakemannit johtavat. Tai mixei suomalaisetkin, warum nicht. Kyllä sellaisia tulee, mutta vasta jeesuxen toistamiseen tultua. Eli kun lipputangot kukkivat, ne on jo nupulla. Niin uskoivat Dolmenit, mutta Hilja oli epäilevällä kannalla. Silloin mieheni siirtyi niittokoneen ääreen. Eikun soittokoneen. Se veti keskustelun päätteexi schlaagerin "Joudu jo Jeesus" (tai sama saxaxi). Olikohan se tää? Es harrt die Braut so lange schon - kuulostaa Hiljalta. Sinua Kristus odottaa, virsi 11 uudessa virsikirjassa. 

ellauri093.html on line 894:   Dick halusi saunaan; Hiljalla oli ischias, Helene ei ilennyt, joten saunotus jäi Ilmolle, joka hoiti sen niin huonosti, että Dickille tuli noidannuoli. Dick oli aika pettynyt. Mutta vanhuxiahan alettiin jo olla. 

ellauri093.html on line 905: FOR MANY years it has been my privilege to teach Jewish young men the way of salvation. Naturally I began by showing them Christ in the Old Testament, how our heavenly Father began to teach His young children in object lessons and how their Messiah was foreshadowed in type and prophecy.

ellauri093.html on line 909: The above words came fresh in my mind in writing. They were often used by my beloved father, when he led his children to the throne of grace in family worship. If they find an echo in the hearts of the readers I shall be deeply thankful.

ellauri093.html on line 915:   Helene kuoli slaagiin 1939. Se oli Dickiä 1v nuorempi. Dolmen lähti yxin jenkkeihin eikä päässyt enää koskaan takaisin. Julma kohtalo. - Hei ei sinne päinkään! Se iski uuden hanin alle vielä 82-vuotiaana! Jalo nainen oli toiminut 20v opettajattarena, sitten tyttö-korkeakoulun johtajattarena. Nyt hän oli erään tyttökoulun ylivalvoja. Tosi estrogeeninen. He solmivat avioliiton maaliskuussa 1942. Grace oli syntyisin Kanadasta, 30v nuorempi miestänsä, erinomainen kodinhoitaja... hän on niin hyvä minulle, en ole enää yxin... Niinpä niin, ei ole ihmisen hyvä olla yxin, minäpä teen hänelle kylkiluusta kumppanin. Dolmen ei muistanut mainita Gracen tyttönimeä. Voi olla ettei se muistanut sitä, sen nimimuisti oli surkea. 

ellauri093.html on line 921:   Vielä vuoden Dick toimahteli, sitten se sai emfyseeman ja muutti New Yorkista Floridaan. Rauhan tultua ne matkustivat Englantiin ja asettuivat Bournemouthiin asumaan. Sieltä käsin se vielä teki kiertueen Kanadaan ja kirjoitteli lohdutuxen sanaa masentuneille sakemanneille, luvaten että heidän keskijakauxinen messiaansa tulee vielä uudelleen. (Nyt 2021 näyttääkin jo aika lupaavalta.)  Kesällä 1948 ei se enää jaxanut lentää Amerikkaan. Viimeiseen kirjeeseensä se kyllä liitti ohjeet Jes.40:31, jossa meitä opetetaan lentämään. Herran siivellä yli vaikeuxien. Schwierigkeit ist Herrlichkeit.

ellauri093.html on line 927:   Summa summarum: Hilja oli jonkinlainen Surku Yniäinen, Helena Pirttisaaren tapainen kuolaaja joka kiersi alfasusia kuin kuumaa puuroa muttei omien puheidensa mukaan kuiteskaan oikeesti uskaltanut lusikoida niitä. Sana sanaa vastassa, uskoiskohan tuon.  

ellauri093.html on line 934: "Friend, go up higher, then shalt thou have glory"

ellauri093.html on line 946: "Kelluva hollantilainen nähtiin vuonna 1989 uimahallissa, mutta se katosi salaperäisesti jäljettömiin. Sen nähnyt nainen kuoli myöhemmin."

ellauri093.html on line 950: Talousliha: Penis, joka on nähnyt ja kokenyt tarpeettoman paljon. Henki on altis mutta liha heikko. 

ellauri093.html on line 952:   "Hyvä rouva, vartokaa hetki, niin paljastan tuomiopäivän lihapilarin. Älkää toki pelästykö, vaikka se näyttää vanhan tammipuun ryhmyiseltä ja myrskyn runtelemalta oksalta."

ellauri093.html on line 954: Juuri sellainen oli vanhalla Goethella.

ellauri094.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri094.html on line 33: Häyrisestä käytettiin usein nimitystä ”vanha vihainen mies”, joka haukkui tyhmiksi lähes kaikki ihmiset. Nimitys on tiettävästi hänen itsensä keksimä ja vastapaino entisajan epiteetille ”nuori vihainen mies”, jolla tarkoitettiin eri mieltä yleisen mielipiteen kanssa olevia. Epiteetti kuvaa monien mielestä mainiosti Häyrisen omaleimaista huumorintajua.

ellauri094.html on line 35: Hanskissa talonmiehen vaimoa eli Helmi Orvokki Virtasta näytellyt Marita Nordberg muisteli vuonna 2007, että Hanski ei työtä tehdessään ollut yhtään hauska, mutta hyvällä tuulella ollessaan hän oli hurmaava. Häyrinen kertoi Apu-lehdelle vuonna 1981: ”Voi olla, että olen saanut tämän ’ikävän’ luonteeni oudosta lapsuudestani, jossa ei ollut isää eikä äitiä. Mutta minun oli ratkaistava, annanko potkia itseäni jatkuvasti päähän vai ryhdynkö izekin hankalaksi ihmiseksi. Jokin minussa valitsi viimeksimainitun vaihtoehdon.” 

ellauri094.html on line 54: ”Vaikuttaa jopa siltä, että liito-oravaa oltaisiin ajamassa maalta kaupunkiin”, viherpiipertäjä Jokinen toteaa kokoillen hajonneita eväitään. Hänen mukaansa liito-oravan suojeleminen maaseudun metsätalousalueilla tulisi varmaan halvemmaksi, koska kaupunkioravien virkistysmetsillä on arvoa myös gryndereille.

ellauri094.html on line 56: Liito-oravien lisääntymistä kaupunkimetsissä tukee puunhalaaja Jokisen mukaan se, että apinaympäristöjen rakentamiselle asetetut rajoitukset ovat huomattavasti tiukempia kuin pystymetsän raiskausta koskevat ohjeet.

ellauri094.html on line 60: Liito-oravat uhkaavat Kuopiota. ”Tilanne on kestämätön. Liito-orava on suurin yksittäinen uhka sille, että Kuopiossa saadaan uusia alueita apinoiden käyttöön”, Kuopion apinatoimenjohtaja Hannu Harju halkaisee.

ellauri094.html on line 64: On välillä aika tuskaista moisen maahantunkeutujan kanssa, kun ne vievät meiltä koteja naisia ja työpaikkoja”, Harju pienii klapia. Harjulla on pottuvarvas peukalona keskellä kämmentä. Ei, se ei ollut siipiorava, vaan sormet jäivät sirkkeliin. 

ellauri094.html on line 81: Arvoisa puhemies! Kirkossa on käyty keskustelua erilaisissa seminaareissa, erilaisissa Kirkkohallituksen tilanteissa ja kokouksissa, joihin on pyydetty lainsäätäjän, tämänkin talon, apunaan käyttämiä professoreita ja asiantuntijoita, jotka ovat mielipiteissään jakautuneet kahtia. Toinen toteaa, että nykyinen kirkkolaki on riittävä, ja toiset toteavat, että nykyinen kirkkolaki ei ole riittävä, nykyinen avioliittolaki ei ole riittävä, ja tästä professoreiden erimielisyydestä ja tulkinnasta syntyy tämä tila, että kaikki haluavat nyt viedä nämä asiansa oikeuden ratkaistavaksi — tai joku osa, eivät varmasti kaikki, mutta joku osa. — Kiitos. 

ellauri094.html on line 87:   
Prof. Esko Valtaoja Prof. Tatu Vanhanen  
Reign of Jehoiakim (succeeded haz_of_Judah" title="Jehoahaz of Judah">Jehoahaz, who replaced Josiah but reigned only 3 months) Began giving tribute to Nebuchadnezzar in 605 BCE. First deportation, purportedly including Daniel.

ellauri094.html on line 265: Zedekiah made king of Judah by hadrezzar_II" class="mw-redirect" title="Nebuchadrezzar II">Nebuchadnezzar II of Babylon

ellauri094.html on line 318: God has a funny way of treating his “chosen people.” Apparently, the Jews were misbehaving and being ungodly. After several years of some other shenanigans in Babylon, god decided it was time to put his foot down and end the free will of the king by having him take the Jewish people captive. This was in ca. 597 BCE. First I’d like to ask the following questions: Shouldn’t god have known that his “chosen people” were going to act like brats? Couldn’t he have chosen a better, more well-behaved group of people to whom to deliver his word? Anyway, moving on.

ellauri094.html on line 320: So how long did the Babylonian Captivity last? Well, we have to look to Jeremiah 29:10 and Baruch 6:2.

ellauri094.html on line 322: In Jeremiah it is foretold that the Jews will not be able to leave Babylon for 70 years. That’s a fairly long time. It’s an almost guaranteed life sentence for most people.

ellauri094.html on line 326: But wait! What’s the book of Baruch? It’s a deuterocanonical part of the apocrypha that is widely quoted in the bible. It’s also a major part of Jewish, Christian, and Catholic canon. I have linked the Catholic text above. The book of Baruch is generally considered just as infallible as the rest of the bible.

ellauri094.html on line 328: Ahem, in Baruch, we are told that the captivity will last seven generations, not merely 70 years. In order to reconcile these two disparate numbers, the Jews would’ve had to be having children at the age of ten or younger! That’s far too young, even by biblical-day standards.

ellauri094.html on line 335:   Niinpä tietysti: Jumala on kuollut (Nietsche). Nietsche on kuollut (Jumala). Se nauraa parhaiten joka hohottaa (xoxotajet) vielä kuin kaikki muut ovat kuolleet.

ellauri094.html on line 344: “For thus says the Lord, ‘When seventy years have been completed for Babylon, I will visit you and fulfill My good word to you, to bring you back to this place.” (Jeremiah 29:10)

ellauri094.html on line 348: “And when you are come into Babylon, you shall be there many years, and for a long time, even to seven generations: and after that I will bring you away from thence with peace.” (Baruch 6:2; quoted from Douay-Rheims 1899 American Edition)

ellauri094.html on line 352: When dealing with skeptics’ claim of Bible contradictions it seems one can never be reminded enough of what exactly is a contradiction.  A contradiction occurs when two or more claims conflict with one another so that they cannot simultaneously be true in the same sense and at the same time.  To put it another way, a Bible contradiction exists when there are claims within the Bible that are mutually exclusive in the same sense and at the same time.

ellauri094.html on line 354: One should be skeptical of whether this is a Bible contradiction given the Skeptic Annotated Bible’s track record of inaccurately handling the Bible.  See the many examples of their error which we have responded to in this post: Collection of Posts Responding to Bible Contradictions.  Of course that does not take away the need to respond to this claim of a contradiction, which is what the remainder of this post will do.  But this observation should caution us to slow down and look more closely at the passages cited by the Skeptic Annotated Bible to see if they interpreted the passages properly to support their conclusion that it is a Bible contradiction.

ellauri094.html on line 364: Chapter 6 of Baruch is actually the non-Canonical Epistle of Jeremiah.

ellauri094.html on line 367: It took me some time to track down the Greek text of Baruch 6:2.  Baruch 6:2 does say in the Greek “until the seventh generation.”  The word “ἕως” is interpreted as “until” and it is a Greek particle marking a limit, that is, a temporal point of termination. (Who cares about the Greek anyway. It was dictated in hebrew or something.)

ellauri094.html on line 369: Interestingly nowhere else in the Bible does it affirm the claim found in Baruch 6:2 that “The Babylonian Captivity was seven generations.”

ellauri094.html on line 370: However we do see elsewhere in the Bible it affirm Jeremiah 29:10’s claim that “The Babylonian Captivity was seventy years.”  Jeremiah 25:11 states “This whole land will be a desolation and a horror, and these nations will serve the king of Babylon seventy years.”  See also Jeremiah 25:12.

ellauri094.html on line 373: One of the reason to doubt Baruch 6:2 is actually written by Jeremiah and to believe it was written much later is that the Book of Jeremiah talks about the remnant will begin returning within 70 years and yet Baruch 6:2 state the return will be within 7 generations which seems to excuse those who were Jewish reading this book that never did went back to Jerusalem for many generations but continued living outside Jerusalem.  Fascinating as well is the fact that this book was written in Greek and not in Hebrew which indicate the likely audience was the Jewish Diaspora.

ellauri094.html on line 375: A Jewish generation was about 30 years and if you think of 7 generations that is about 210 years. (If they started breeding at 10 then it would be just 70, so no contradiction! Muhammed's fifth wife was 9.) The exile from Jerusalem began in 586 BC.  So 210 years later it would land on 376 BC.  But way before then the Jews have already made big caravan trips back to Jerusalem which took place in the 6th to 5th Century BC (see the book of Ezra and Nehemiah).  There’s no specific migration that stood out in the 300s BC.

ellauri094.html on line 378: We shouldn’t miss that worldviews are at play even with the skeptic’s objection to Christianity.  The worldview of the author of the Skeptic Annotated Bible actually doesn’t even allow for such a thing as the law of non-contradiction to be meaningful and intelligible.  In other words for him to try to disprove the Bible by pointing out that there’s a Bible contradiction doesn’t even make sense within his own worldview.  Check out our post “Skeptic Annotated Bible Author’s Self-Defeating Worldview.” Read also Stanford's bit on contradictory beliefs here. Lisää aiheesta:

ellauri094.html on line 415: "Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!"

ellauri094.html on line 425: 2 We hanged our harps upon the willows in the midst thereof.

ellauri094.html on line 426: 3 For there they that carried us away captive required of us a song;

ellauri094.html on line 427: and they that wasted us required of us mirth, saying,

ellauri094.html on line 429: 4 How shall we sing the LORD's song in a strange land?

ellauri094.html on line 430: 5 If I forget thee, O Jerusalem, let my right hand forget her cunning.

ellauri094.html on line 435: 8 O daughter of Babylon, who art to be destroyed; happy shall he be,

ellauri094.html on line 436: that rewardeth thee as thou hast served us.

ellauri094.html on line 437: 9 Happy shall he be, that taketh and dasheth thy little ones against the stones.

ellauri094.html on line 444: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri094.html on line 457: Now how shall we sing the Lord's song in a strange land		Mitens me vedettäs virsiä matulas

ellauri094.html on line 461: Now how shall we sing the Lord's song in a strange land		Mitens riffit sujus tääl persulas

ellauri094.html on line 465: Be acceptable in thy sight here tonight				Exne ole sustakin ihan jepoja

ellauri094.html on line 477: When we remembered Zion. (Ooh, have the power)			Kun me kelattii Siionii (Doh nyt ottaa eteen)

ellauri094.html on line 483: hat/library/images/Ben%20Zyskowicz%20261008.jpg" />

ellauri094.html on line 488: Poem by Algernon Charles Swinburne:

ellauri094.html on line 492: That for ages of agony hast endured, and slept,					Joka oot kestänyt tuskaa ikipäiviä, ja nukkunut			

ellauri094.html on line 497: That a blast of deliverance in the darkness rang,				Et pimeässä soi jakeluauton tööttäys				

ellauri094.html on line 506: When thou wast shamed;								Kun sut häpästiin;						

ellauri094.html on line 510: In the desolate distances, with a great desire,					Lohduttomissa etäisyyxissä, hirmuhaluisina			

ellauri094.html on line 516: But ye shall bend;								mutta taipuisa;							

ellauri094.html on line 520: And with harrows men harrowed us, and subdued with spears,			Ja tyypit haravoi meitä haravoilla ja pisti keihäillä		

ellauri094.html on line 521: And crushed with shame;								poikki halki ja pinoon, häpäisi,				

ellauri094.html on line 523: And no change came.								Eikä mikään muuttunut.						

ellauri094.html on line 527: There was feasting with revelling, there was sleep with dreams,			Oli bileitä ja remua, harmakärpyysejä,				

ellauri094.html on line 532: And with love-locks vine-chapleted, and with rose-crowned heads 		Tukat käkkärällä, ihan takussa, päät punasina,			

ellauri094.html on line 533: And robes of shame.								Mekot korvissa.							

ellauri094.html on line 537: Nor the gods that were good to them, but with songs and dreams			Ei edes norjalaisia ilotulituxia, vaan ne hoilasi		

ellauri094.html on line 543: The crowns of shame.								häpeällisistä kurnuista.

ellauri094.html on line 555: And thy lovers that looked for thee, and that mourned from far,			Ja sun katamiitit jotka haki sua joka paikasta,

ellauri094.html on line 560: In thy grief had we followed thee, in thy passion loved,			Sun surussa me seurattiin sua, ja sun kiimassa,

ellauri094.html on line 562: In thy shame we stood fast to thee, with thy pangs were moved,			Sun hävetessä me myötähävettiin, ja liikututtiin,

ellauri094.html on line 570: And the north was Gethsemane, without leaf or bloom,				Ja pohjosessa oli Getsemane ihan kaljuna,

ellauri094.html on line 571: A garden sealed;								Salainen puutarha,

ellauri094.html on line 573: Hid all the field.								Nousi pahaa käryä. 

ellauri094.html on line 585: "Lo, the graveclothes of Italy that are folded up				Kappas, italialaiset vetimet on viikattu

ellauri094.html on line 587: And the guards as men wrought upon with a charmed cup,				Ja vartijat vetelee kuin känniunia

ellauri094.html on line 595: "As of old time she spake to you, and you hardly heard,				Ihan entiseen tapaan se puhu sulle, etkä kuunnellut,

ellauri094.html on line 605: "For the life of them vanishes and is no more seen,				Sillä niiden henki haisee vaikkei niitä enää näy,

ellauri094.html on line 607: Nor shall any remember him if a crown hath been,				Eikä kukaan muista niiden ex-kurnua, punaista kravattia,

ellauri094.html on line 610: "Unto each man his handiwork, unto each his crown,				Joka miehellä oma nyrkkikyllikki, oma nuppi,

ellauri094.html on line 620: "Seeing death has no part in him any more, no power				Sillä kuolemalla ei ole enää otaa sille, ei habaa,

ellauri094.html on line 622: He has bought his eternity with a little hour,					Se on ostanut ikuisuuden omalla neljännestunnilla,

ellauri094.html on line 635: "Not the light that was quenched for us, nor the deeds that were,		Ei se meiltä sammutettu valo, eikä jytkyt entiset,

ellauri094.html on line 642: So the son of her suffering, that from breasts nigh dead			Niin misun kärsimyxen poika joka puolikuolleilta tisseiltä

ellauri094.html on line 645: That the pavement of Golgotha should be white as snow,				Että Golgatan jalkakäytävä olis lumivalkoinen,

ellauri094.html on line 647: That the waters of Babylon should no longer flow,				Että Babylonin vedet ei enää valuisi,

ellauri094.html on line 650: Algernon Charles Swinburne							Algernon Charles Swinburne

ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman. 

ellauri094.html on line 658:   “Super Flumina Babylonis” celebrates the release of Italy from bondage in imagery that recalls the resurrection of Christ. The open tomb, the folded graveclothes, the “deathless face” all figure in this interesting poem that sings out, “Death only dies.” In “Quia Multum Amavit,” France, shackled by tyranny, is personified as a harlot who has been false to liberty. She has become “A ruin where satyrs dance/ A garden wasted for beasts to crawl and brawl in.” The poem ends with France prostrate before the spirit of Freedom, who speaks to her as Christ spoke to the sinful woman in the Pharisee’s house, in a tone of forgiveness.

ellauri094.html on line 663:   Closest metre: trochaic tetrameter

ellauri094.html on line 689:   The author used lexical repetitions to emphasize a significant image;

ellauri094.html on line 715:   Musta näyttää että toi runo ei koske sen enempää Babylonia kuin Italiaakaan, vaan se ilmaisee narsistisen runoilijan tavallista toiveunta että se jää kuoltuaan  kuolemattomien sepustuxiensa valokeilaan keekoilemaan. Vanha, suorastaan kuolematon meemi. Se nauraa parhaiten jonka kallo irvistää kun kaikki ovat vainaita. 

ellauri094.html on line 724: Jihadists are also evil.

ellauri094.html on line 729: So in your view of Christianity, let me get this straight, you honestly believe that God wants you to kill the Jihadists? Am I understanding you right?

ellauri094.html on line 733: What I mean is that diplomacy never works with genocidal maniacs and that the use of lethal force in self defense is ethical.

ellauri094.html on line 747: What you wrote was actually worse. Some atheists can be mislead but nazis, judaists, etc are just evil and must be exterminated.

ellauri094.html on line 748: Oddly enough, that sentiment was exactly what made the nazis evil.

ellauri094.html on line 749: It’s also what makes your fabulated god evil when he commands whole cities wiped out. I’m glad our country isn’t based on Christianity and trigger happy, self righteous exterminators like yourself.

ellauri094.html on line 751: Evil ideas need to be fought. That’s not the same as exterminating the people who are tricked by them.

ellauri094.html on line 757: So you can see that the Nazis and Imperial Japanese pale in comparison to the atheists. Commies were about 100/64 or 1.67 times eviler than the westerners.

ellauri094.html on line 758: And the stark evil of the atheist Communists becomes even more stark when considering the fact that Nazi Germany and Imperial Japan were fighting for what most wars are fought for: Wealth and Empire. Which is A-OK. The Israeli did the same with the help of Jehovah. The atheist regimes slaughtered their own people simply to impose their will upon their less powerful compatriots. Which the Christians never do. Well, not nearly as many got killed anyway. I guess. Haven't really toted up all the Christian wars. The colonial ones too, and the U.S. neocolonial ones like Korea and Vietnam, or the Desert Storm. Should one use the absolute body count or percentages? Ethics is not an exact science after all. It's more like economics. 

ellauri094.html on line 760:   Almost all atheists believe in Marxism and have a thought process that is so uniform as to appear like a mass produced. Prayer is what human beings do. Homo Orate (or was it Anate? oh well), man who prays, prays 24/7, 365.25. But man of all creatures, is born and lives completely unaware of nature (as taught by religion). Jesus, Son of God, gave us the Lord’s Prayer, which is a short, convenient prayer, easier to mass produce than a Ford. But in order to benefit from prayer, the man must pursue excellence in prayer.

ellauri094.html on line 762:   So just as we learn music, we cannot become better without practice and experience of music on our instrument of choice (mine is the Jewish Harp, quite popular by the rivers of Babylon). Your confession that you found prayer to be irrelevant is the same as a man banging a child on a piano and then giving up because all the banging just produced noise. You need to be taught how to pray by someone who knows how and then you need to practice, practice, practice for the rest of your life. And still you don't get a hole in one every time, I don't. Although I was trained to pray by various Catholic priests who pray for a living. Prayer professionals who get paid for it. No fucking amateurs like you. By now I find the hole usually quite easily, and can get it in after a few putts with a little help from my priestly friend.

ellauri094.html on line 766: 	What would you think if I sang out of tune			Hiljaa hiljaa kulkee murkki

ellauri094.html on line 774: 	What do I do when my love is away?				Sanaa maailmoon lannoittaa

ellauri094.html on line 788: 	Yes I'm certain that it happens all the time

ellauri094.html on line 789: 	(What do you see when you turn out the light?)

ellauri094.html on line 809:     The bible is a fallible human’s interpretation of God/history/etc. Christians who claim it to be infallible seem to crave something in religion that doesn’t exist in mainstream Christianity: authority. Seems to me, they lack something or someone authoritative like the Catholic Pope or the Mormon Prophet who claims to be God’s spokesman. Since mainstream Christianity lacks an authoritative claim, they nonsensically claim “the word of God” to be their powerful lightning rod.

ellauri095.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri095.html on line 35:   Der Sprung ist bei Kierkegaard leidenschaftliche Entscheidung, der Augenblick, der über Nicht-Sein und Da-Sein entscheidet. Der Sprung ist Wiedergeburt, das Christwerden. Kierkegaard hat den Begriff von Gotthold Ephraim Lessing (1729-1781) ... Stanley the Manley was not very manly, more catholic than Pope, and as much a dwarf, only capable of tiny hopkins snd eurhytmic sprungs.. 

ellauri095.html on line 37:     Sprung rhythm is a poetic rhythm designed to imitate the rhythm of natural speech. It is constructed from feet in which the first syllable is stressed and may be followed by a variable number of unstressed syllables. The British poet Gerard Manley Hopkins said he discovered this previously unnamed poetic rhythm in the natural patterns of English in folk songs, spoken poetry, Shakespeare, Milton, et al. He used diacritical marks on syllables to indicate which should be stressed in cases "where the reader might be in doubt which syllable should have the stress" (acute, e.g. shéer) and which syllables should be pronounced but not stressed (grave, e.g., gleanèd).

ellauri095.html on line 39:     Some critics believe he merely coined a name for poems with mixed, irregular feet, like free verse. However, while sprung rhythm allows for an indeterminate number of syllables to a foot, Hopkins was very careful to keep the number of feet per line consistent across each individual work, a trait that free verse does not share. Sprung rhythm may be classed as a form of accentual verse, as it is stress-timed, rather than syllable-timed, and while sprung rhythm did not become a popular literary form, Hopkins's advocacy did assist in a revival of accentual verse more generally. 

ellauri095.html on line 49: Hopkins was influenced by the Welsh language, which he had acquired while studying theology at St Beuno's near St Asap. The poetic forms of Welsh literature and particularly cynghanedd, with its emphasis on repeating sounds, accorded with his own style and became a prominent feature of his work. This reliance on similar-sounding words with close or differing senses means that his poems are best understood if read aloud. 

ellauri095.html on line 51: Hopkins’s most famous Welsh sonnet, “The Windhover,” reveals that for him this Book of Nature, like the Bible, demanded a moral application to the self. Hopkins wrote in his notes on St. Ignatius: “This world is word, expression, news of God”; “it is a book he has written.... a poem of beauty: what is it about? His praise, the reverence due to him, the way to serve him.... Do I then do it? Never mind others now nor the race of man: DO I DO IT?” One of Hopkins’s attempts to answer that question is “The Windhover.”

ellauri095.html on line 53: The initial “I” focuses attention on the speaker, but the explicit application of the lesson of the Book of Nature to him does not begin until the line “My heart in hiding/stirred for a bird” at the conclusion of the octet. One biographical interpretation of this line is that he was hiding from fulfilling his ambitions to be a great painter and poet. Instead of ostentatiously pursuing fame in that way, wearing his heart on his sleeve, he had chosen to be the “hidden man of the heart” (1 Peter 3:4), quietly pursuing the imitation of Christ. As Hopkins put it, Christ’s “hidden life at Nazareth is the great help to faith for us who must live more or less an obscure, constrained, and unsuccessful life.”

ellauri095.html on line 55: Hopkins did live such a life, but the windhover reminded him of Jesus’ great achievements after Nazareth. The windhover “stirred” his desire to become a great knight of faith, one of those who imitate not only the constraint but also the “achieve of, the mastery of” this great chevalier. The “ecstasy” of the windhover recalls Hopkins’s initial desire in “Il Mystico” to be lifted up on “Spirit’s wings” so “that I may drink that ecstasy/Which to pure souls alone may be.” Ultimately, Hopkins became aware that he had been hiding from the emotional risks of total commitment to becoming a “pure” soul. The phrase “hiding” thus suggests not only hiding from the world or from worldly ambition but also hiding from God.

ellauri095.html on line 57: The words “here/Buckle” which open the sestet mean “here in my heart,” therefore, as well as here in the bird and here in Jesus. Hopkins’s heart-in-hiding, Christ’s prey, sensed Him diving down to seize it for his own. Just as the bird buckled its wings together and thereby buckled its “brute beauty” and “valour”and capacity to “act,” so the speaker responds by buckling together all his considerable talents and renewing his commitment to the imitation of Christ in order to buckle down, buckle to, in serious preparation for the combat, the grappling, the buckling with the enemy. As Paul said, “Put on the whole armour of God, that ye may be able to stand against the wiles of the Devil.”

ellauri095.html on line 59: Olikohan jerry nepsy eli neuropsykiatrinen tapaus. Päässä 6 radiokanavaa auki yhtä aikaa. ja välissä hemmetisti mainoxia ylhäältä.

ellauri095.html on line 61: The Windhover (kestrel, tuulihaukka) aims to depict not the bird in general, but instead one instance and its relation to the breeze. This is just one interpretation of Hopkins's most famous poem, one which he felt was his best.

ellauri095.html on line 69:     Of the rolling level underneath him steady air, and striding		tasaisessa ilmavirrassa surffaavan, ja harppaavan

ellauri095.html on line 71: In his ecstasy! then off, off forth on swing,					ihan liekeissä! sit pois, pois keinulaudalla,

ellauri095.html on line 76:     Buckle! AND the fire that breaks from thee then, a billion			Suu suppuun! JA tuli joka lähtee susta silloin, ziljoona

ellauri095.html on line 86: Gerard Manley Hopkins SJ (28 July 1844 – 8 June 1889) was an English poet and Jesuit priest, whose posthumous fame established him among the leading Victorian poets. His manipulation of prosody – particularly his concept of sprung rhythm – established him as an innovative writer of verse, as did his technique of praising God through vivid use of imagery and nature. Only after his death did Robert Bridges begin to publish a few of Hopkins's mature poems in anthologies, hoping to prepare the way for wider acceptance of his style. By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis. 

ellauri095.html on line 94:       Se kärsi yxinäisyydestä ja nolosta urakehityxestä kuin Johannes Khrysostomos. 


ellauri095.html on line 101: The Uranians were a small and clandestine group of male homosexual poets who published works between 1858, when William Johnson Cory published Ionica, and 1930. Although most of them were English, they had counterparts in the United States and France.

ellauri095.html on line 105: Uranian is a 19th-century term that referred to homosexual men. The term was first published by activist Karl Heinrich Ulrichs (1825–95) in a series of five booklets (1864–65) collected under the title Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (Research into the Riddle of Man–Male Love). Ulrichs derived Uranian (Urning in German) from the Greek goddess Aphrodite Urania, who was created out of the god Uranus' testicles. Therefore, it represents the homosexual gender, while Dionian (Dioning), derived from Aphrodite Dionea, represents the heterosexual gender. Ulrichs developed his terminology before the first public use of the term homosexual, which appeared in 1869 in a pamphlet published anonymously by Karl-Maria Kertbeny (1824–82)

ellauri095.html on line 107: The term Uranian was quickly adopted by English-language advocates of homosexual emancipation in the Victorian era, such as Edward Carpenter and John Addington Symonds, who used it to describe a comradely love that would bring about true democracy, uniting the "estranged ranks of society" and breaking down class and gender barriers. Oscar Wilde wrote to Robert Ross in an undated letter (?18 February 1898): "To have altered my life would have been to have admitted that Uranian love is ignoble. I hold it to be noble—more noble than other forms."

ellauri095.html on line 109: The term also gained currency among a group that studied Classics and dabbled in pederastic poetry from the 1870s to the 1930s. The writings of this group are now known by the phrase Uranian poetry. The art of Henry Scott Tuke and Wilhelm von Gloeden is also sometimes referred to as Uranian.

ellauri095.html on line 111: The word itself alludes to Plato's Symposium, a discussion on Eros (love). In this dialog, Pausanias distinguishes between two types of love, symbolised by two different accounts of the birth of Aphrodite, the goddess of love. In one, she was born of Uranus (the heavens), a birth in which "the female has no part". This Uranian Aphrodite is associated with a noble love for male youths, and is the source of Ulrichs's term Urning. Another account has Aphrodite as the daughter of Zeus and Dione, and this Aphrodite is associated with a common love which "is apt to be of women as well as of youths, and is of the body rather than of the soul". After Dione, Ulrichs gave the name Dioning to men who are sexually attracted to women. However, unlike Plato's account of male love, Ulrichs understood male Urnings to be essentially feminine, and male Dionings to be masculine in nature.

ellauri095.html on line 115: His father founded a marine insurance firm and at one time served as Hawaiian consul-general in London. He was also for a time churchwarden at St John-at-Hampstead. His grandfather was the physician John Simm Smith, a university colleague of John Keats, and close friend of the eccentric philanthropist Ann Thwaytes. One of his uncles was Charles Gordon Hopkins, a politician of the Hawaiian Kingdom.

ellauri095.html on line 117: As a poet, Hopkins's father published works including A Philosopher's Stone and Other Poems (1843), Pietas Metrica (1849), and Spicelegium Poeticum, A Gathering of Verses by Manley Hopkins (1892). He reviewed poetry for The Times and wrote one novel. Catherine (Smith) Hopkins was the daughter of a London physician, particularly fond of music and of reading, especially German philosophy, literature and the novels of Dickens. Both parents were deeply religious high-church Anglicans. Catherine's sister, Maria Smith Giberne, taught her nephew Gerard to sketch. The interest was supported by his uncle, Edward Smith, his great-uncle Richard James Lane, a professional artist, and other family members.

ellauri095.html on line 119:  Hopkins's initial ambition was to be a painter – he would continue to sketch throughout his life and was inspired as an adult by the work of John Ruskin and the Pre-Raphaelites.

ellauri095.html on line 121: By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis.

ellauri095.html on line 123: Hopkins became a skilled draughtsman. He found his early training in visual art supported his later work as a poet. His siblings were much inspired by language, religion and the creative arts. Milicent (1849–1946) joined an Anglican sisterhood in 1878. Kate (1856–1933) would help Hopkins publish the first edition of his poetry. Hopkins's youngest sister Grace (1857–1945) set many of his poems to music. Lionel (1854–1952) became a world-famous expert on archaic and colloquial Chinese. Arthur (1848–1930) and Everard (1860–1928) were highly successful artists. Cyril (1846–1932) would join his father's insurance firm.

ellauri095.html on line 125: Manley Hopkins moved his family to Hampstead in 1852, near where John Keats had lived 30 years before and close to the green spaces of Hampstead Heath. When he was ten years old, Gerard was sent to board at Highgate School (1854–1863). While studying Keats´s poetry, he wrote "The Escorial" (1860), his earliest extant poem. Here he practised early attempts at asceticism. He once argued that most people drank more liquids than they really needed and bet that he could go without drinking for a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. On another occasion he abstained from salt for a week.

ellauri095.html on line 127: Among his teachers at Highgate was Richard Watson Dixon, who became an enduring friend and correspondent. Of the older pupils Hopkins recalls in his boarding house, the poet Philip Stanhope Worsley won the Newdigate Prize.

ellauri095.html on line 129: Hopkins studied classics at Balliol College, Oxford (1863–1867). He began his time in Oxford as a keen socialite and prolific poet, but seems to have alarmed himself with resulting changes in his behaviour. There he forged a lifelong friendship with Robert Bridges (later Poet Laureate of the United Kingdom), which would be important to his development as a poet and in establishing his posthumous acclaim.

ellauri095.html on line 135:     A short fellow of 5’2 or 3”, he was enthusiastic, had a high-pitched voice, loved to sketch and write poems, was close to his family, and had warm, lifelong friends from Oxford, fellow Jesuits, and Irish families.  For recreation he visited art exhibitions and old churches, and enjoyed holidays with his family, friends, and fellow Jesuits in Switzerland, Holland, the Isle of Wight, the Isle of Man, Whitby on the North Sea, Wales, Scotland, and the West of Ireland.  During these holidays, he loved to hike and swim.  His passions were nature (especially trees), ecology, beauty, poetry, art, his family and friends, his country, his religion, and his God.  His curse was a lifelong “melancholy” (his word) which in 1885 in Dublin became deep depression and a sense of lost contact with God.

ellauri095.html on line 137:     In life and poetry he was serious and playful – even whimsical.  Spiritually, despite an early scrupulosity which he never fully lost, he followed the Jesuit way of finding God in all things, and rejoiced in “God in the world”: “The world is charged wíth the grándeur of God.”  He was very, very bright, with an extensive knowledge of words and languages — he knew so many words !  His intellectual hero was the medieval philosopher Duns Scotus, whose philosophy of selfhood he held dear.  Hopkins himself had a strong sense of self, appreciated his own individuality, and was immensely self-confident.

ellauri095.html on line 139: According to John Bayley, "All his life Hopkins was haunted by the sense of personal bankruptcy and impotence, the straining of 'time's eunuch' with no more to 'spend'... " a sense of inadequacy, graphically expressed in his last sonnets. Toward the end of his life, Hopkins suffered several long bouts of depression. His "terrible sonnets" struggle with problems of religious doubt. He described them to Bridges as "the thin gleanings of a long weary while."

ellauri095.html on line 141: "Thou Art Indeed Just, Lord" (1889) echoes Jeremiah 12:1 in asking why the wicked prosper. It reflects the exasperation of a faithful servant who feels he has been neglected, and is addressed to a divine person ("Sir") capable of hearing the complaint, but seemingly unwilling to listen. Hopkins uses parched roots as a metaphor for despair.

ellauri095.html on line 145: After several years of ill health and bouts of diarrhoea, Hopkins died of typhoid fever in 1889 and was buried in Glasnevin Cemetery, after a funeral in St Francis Xavier Church in Gardiner Street, located in Georgian Dublin. He is thought to have suffered throughout his life from what today might be labelled bipolar disorder or chronic unipolar depression, and battled a deep sense of melancholic anguish. However, his last words on his death bed were, "I am so happy, I am so happy. I loved my life." He was 44 years of age.

ellauri095.html on line 147: The image of the poet´s estrangement from God figures in "I wake and feel the fell of dark, not day", in which he describes lying awake before dawn, likening his prayers to "dead letters sent To dearest him that lives alas! away." The opening line recalls Lamentations 3:2: "He hath led me, and brought me into darkness, but not into light." "No Wurst, There is None" and "Carrion Comfort" are also counted among the "terrible sonnets".

ellauri095.html on line 149:   During his lifetime, Hopkins published few poems. It was only through the efforts of Robert Bridges that his works were seen.

ellauri095.html on line 153: Despite Hopkins burning all his poems on entering the Jesuit novitiate, he had already sent some to Bridges, who with some other friends, was one of the few people to see many of them for some years. After Hopkins's death they were distributed to a wider audience, mostly fellow poets, and in 1918 Bridges, by then poet laureate, published a collected edition; an expanded edition, prepared by Charles Williams, appeared in 1930, and a greatly expanded edition by William Henry Gardner appeared in 1948 (eventually reaching a fourth edition, 1967, with N. H. Mackenzie).

ellauri095.html on line 157: Usually writing Miltonic sonnets of 14 lines, he experimented with such unusual forms as a “curtal” sonnet of 10 2/5 lines (“Pied Beauty”) and a “caudal” sonnet of 24 lines (“That Nature is a Heraclitean Fire”).  As an experimenter, he was a modern poet before “modern” poetry existed. 

ellauri095.html on line 163: Robert Martin asserts that when Hopkins first met Dolben, on Dolben´s 17th birthday in Oxford in February 1865, it "was, quite simply, the most momentous emotional event of his undergraduate years, probably of his entire life." According to Robert Martin, "Hopkins was completely taken with Dolben, who was nearly four years his junior, and his private journal for confessions the following year proves how absorbed he was in imperfectly suppressed erotic thoughts of him." Martin also considers it "probable that Hopkins would have been deeply shocked at real sexual intimacy with another guy."

ellauri095.html on line 167: Hopkins composed two poems about Dolben, "Where art thou friend" and "The Beginning of the End". Robert Bridges, who edited the first edition of Dolben's poems as well as Hopkins's, cautioned that the second poem "must never be printed," though Bridges himself included it in the first edition (1918). Another indication of the nature of his feelings for Dolben is that Hopkins's high Anglican confessor seems to have forbidden him to have any contact with Dolben except by letter. Hopkins never saw Dolben again after the latter's short visit to Oxford during which they met, and any continuation of their relationship was abruptly ended by Dolben's drowning two years later in June 1867. Hopkins's feeling for Dolben seems to have cooled by that time, but he was nonetheless greatly affected by his death. "Ironically, fate may have bestowed more through Dolben's death than it could ever have bestowed through longer life ... for many of Hopkins's best poems – impregnated with an elegiac longing for Dolben, his lost beloved and his muse – were the result." Hopkins's relationship with Dolben is explored in the novel The Hopkins Conundrum.

ellauri095.html on line 169: Some of Hopkins´s poems, such as The Bugler´s First Communion and Epithalamion, arguably embody homoerotic themes, although the second poem was arranged by Robert Bridges from extant fragments.

ellauri095.html on line 171:     Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population." 

ellauri095.html on line 174: The homosexual lifestyle results in a shorter life expectancy. This is undoubtedly due to the health risks associated, such as AIDS, Hepatitis, and a variety of other infections and STDs. In addition, homosexuals are more likely to be smokers, which takes the lifespan even lower. In 1993 Paul Cameron published a study which found that homosexuality takes 20-30 years off the lives of its practitioners. Cameron is a Psychologist and founder of the Family Research Institute. Among men with AIDS their lifespan was 39 years, however even without AIDS a male homosexuals lifespan is just a short 42 years. Lesbians had a median age of death of just 44 years. He also found that lesbians were up to 456 times more likely to die in a car crash than heterosexual women. The liberal Southern Poverty Law Centre dubbed Cameron an "anti-gay extremist", and the American Psychological Association expelled him for exposing the truth about the homosexual lifestyle and accused him of scientific data "fraud". Fortunately, Cameron had the support of faith based groups who would not bow down or turn their behinds to the homosexual agenda.

ellauri095.html on line 176:   Another 1997 study from pro-homosexual researchers who were trying defend homosexuals, examined data of AIDS deaths between 1987 to 1992 in Toronto, and found that the life expectancy for the homosexual men was 8 to 20 years lower than heterosexuals. See also Atheism and life expectancy. Religious people live on average four years longer than their agnostic and atheist peers, new research has found. Actually, the atheists´ life expectancy is way lower than true believers´ (estimated at about one infinity). Source: Conservopedia.

ellauri095.html on line 178:   The aim of our research was never to spread more homophobia, but to demonstrate to an international audience how the life expectancy of gay and bisexual men can be estimated from limited vital statistics data. In our paper, we demonstrated that in a major Canadian centre, life expectancy at age 20 years for gay and bisexual men is 8 to 21 years less than for all men. If the same pattern of mortality continued, we estimated that nearly half of gay and bisexual men currently aged 20 years would not reach their 65th birthday. Under even the most liberal assumptions, gay and bisexual men in this urban centre were experiencing a life expectancy similar to that experienced by men in Canada in the year 1871. In contrast, if we were to repeat this analysis today the life expectancy of gay and bisexual men would be greatly improved. Deaths from HIV infection have declined dramatically in this population since 1996. As we have previously reported there has been a threefold decrease in mortality in Vancouver as well as in other parts of British Columbia.

ellauri095.html on line 180: It is essential to note that the life expectancy of any population is a descriptive and not a prescriptive mesaure. Death is a product of the way a person lives and what physical and environmental hazards he or she faces everyday. It cannot be attributed solely to their sexual orientation or any other ethnic or social factor. If estimates of an individual gay and bisexual man´s risk of death is truly needed for "legal or other" purposes, then people making these estimates should use the same actuarial tables that are used for all other males in that population. Gay and bisexual men are included in the construction of official population-based tables and therefore these tables for all males are the appropriate ones to be used. (LOL sorry boys, the cat is out of the bag, there is no way to get it to go back in.)

ellauri095.html on line 182: The language of Hopkins´s poems is often striking. His imagery can be simple, as in Heaven-Haven, where the comparison is between a nun entering a convent and a ship entering a harbour out of a storm. It can be splendidly metaphysical and intricate, as it is in As Kingfishers Catch Fire, where he leaps from one image to another to show how each thing expresses its own uniqueness, and how divinity reflects itself through all of them.

ellauri095.html on line 184: Hopkins was a supporter of linguistic purism in English. In an 1882 letter to Robert Bridges, Hopkins writes: "It makes one weep to think what English might have been; for in spite of all that Shakespeare and Milton have done... no beauty in a language can make up for want of purity." He took time to learn Old English, which became a major influence on his writing. In the same letter to Bridges he calls Old English "a vastly superior thing to what we have now."

ellauri095.html on line 186:     He uses many archaic and dialect words but also coins new words. One example of this is twindles, which seems from its context in Inversnaid to mean a combination of twines and dwindles. He often creates compound adjectives, sometimes with a hyphen (such as dapple-dawn-drawn falcon) but often without, as in rolling level underneath him steady air. This use of compound adjectives, similar to the Old English use of compounds nouns, concentrates his images, communicating to his readers the instress of the poet´s perceptions of an inkscape.

ellauri095.html on line 192: Tässä kai viitataan Scotuxen keximään käsitteeseen haecceitas eli tämyys, se mikä erottaa yxilön sen lajista. Neljän koordinaatin muodostama piste tai alue riittää siihen aika hyvin.

ellauri095.html on line 194:       Inkscape on aika hankalakäyttöinen scalable vector graphics-piirustusohjelma. Ink on hevosen jalan paise, typ av hudsvulst hos häst eller nötkreatur. Sanahöpsöjä skizoja ollaan koko porukka, Jerry "Miehekäs" Hopkins, David "Sikiö" Wallace ja mä. Sitä on liikkeellä. Suojaimien pakollisuutta harkitaan.

ellauri095.html on line 196:       Inkscape, for Hopkins, is the charged essence, the absolute singularity that gives each created thing its being; instress is both the energy that holds the inscape together and the process by which this inscape is perceived by an observer. We instress the inscape of a tulip, Hopkins would say, when we appreciate the particular delicacy of its petals, when we are enraptured by its specific, inimitable shade of pink.

ellauri095.html on line 198: The meaning of “inscape,” that conundrum of Hopkins’s readers. A common misconception of the word is that it signifies simply a unique particular, the unusual feature, the singular appearance.

ellauri095.html on line 201: Jotain tollasta kaoottista toistuvuutta ehkä, oudon attraktiivisesti vetkuvia keskeltä nivellettyjä kikkeleitä. Deterministisiä mutta ennustamattomia, paizi jossain karkeammissa rajoissa. Säännöllisen säännötöntä, säännöttömän säännöllistä ketkumista. Samaa rataa muttei kuitenkaan koskaan ihan samaa. Se saa tyypit kuvittelemaan että joku luojan sormi on hämmentämässä keitosta. Sit kun se rata joskus deterministisesti mutta arvaamatta singahtaa ulos tavanomaisesta, niin siinä on sitten ihmeen paikka. 

ellauri095.html on line 203: The suggestion of metaphysical significance is obvious in an 1874 note by Hopkins on waves: “The laps of running foam striking the sea-wall double on themselves and return in nearly the same order and shape in which they came. This is mechanical reflection and is the same as optical: indeed all nature is mechanical, but then it is not seen that mechanics contain that which is beyond mechanics.”

ellauri095.html on line 205:     Gerard oli huonompi piirtämään kuin Arthur-veli ja tyytyi lopulta vaan pöpöttämään skezeistä kuten lempparinsa Ruskin. Tästä Ruskinista on jo niin monta mainintaa, että kohta täytyy sekin ottaa tikun päähän. Muistaaxeni Janet Breckenridge mulle ekan kerran mainizi koko tyypistä. Se oli kai joku viktoriaanien "Tuus" Pekka Tarkka. Onnen pekka. I´m so happy oli Mänlin kuuluisat viimeiset sanat. 

ellauri095.html on line 209: The typical Hopkins drawing is what Ruskin called the “outline drawing”; as Ruskin put it, “without any wash of colour, such an outline is the most valuable of all means for obtaining such memoranda of any scene as may explain to another person, or record for yourself, what is most important in its features.” Many such practical purposes for drawing were advanced by Ruskin, but his ultimate purpose was to unite science, art, and religion.

ellauri095.html on line 213: it would appear that Arthur Hopkins’s superior sketching abilities encouraged his older but smaller brother to concentrate his energies on literary and religious creativity instead.

ellauri095.html on line 218: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population."

ellauri095.html on line 220: The brilliant student who had left Oxford with first-class honours failed his final theology exam. This almost certainly meant that despite his ordination in 1877, Hopkins would not progress in the order. In 1877 he wrote God's Grandeur, an array of sonnets that included "The Starlight Night". He finished "The Windhover" only a few months before his ordination. His life as a Jesuit trainee, though rigorous, isolated and sometimes unpleasant, at least had some stability; the uncertain and varied work after ordination was even harder on his sensibilities. In October 1877, not long after completing "The Sea and the Skylark" and only a month after his ordination, Hopkins took up duties as sub-minister and teacher at Mount St Mary's College near Sheffield. In July 1878 he became curated at the Jesuit church in Mount Street, London, and in December that of St Aloysius's Church, Oxford, then moving to Manchester, Liverpool and Glasgow. While ministering in Oxford, he became a founding member of The Cardinal Newman Boozing Society, established in 1878 for Catholic members of the University of Oxford. He taught Greek and Latin at Mount St Mary's College, Sheffield, and Stonyhurst College, Lancashire.

ellauri095.html on line 222:   In the late 1880s Hopkins met Father Matthew Russell, the Jesuit founder and editor of the Irish Monthly magazine, who presented him to Katharine Tynan and W. B. Yeats.

ellauri095.html on line 225: This and his isolation in Ireland deepened a gloom that was reflected in his poems of the time, such as "I Wake and Feel the Fell of Dark, not Day". They came to be known as the "terrible sonnets", not for their quality but according to Hopkins's friend Canon Richard Watson Dixon, because they reached the "terrible crystal", meaning they crystallised the melancholic dejection that plagued the later part of Hopkins's life.

ellauri095.html on line 227: Several issues led to a melancholic state and restricted his poetic inspiration in his last five years. His workload was heavy. He disliked living in Dublin, away from England and friends. He was disappointed at how far the city had fallen from its Georgian elegance of the previous century. His general health suffered and his eyesight began to fail. He felt confined and dejected. As a devout Jesuit, he found himself in an artistic dilemma. To subdue an egotism that he felt would violate the humility required by his religious position, he decided never to publish his poems. But Hopkins realised that any true poet requires an audience for criticism and encouragement. This conflict between his religious obligations and his poetic talent made him feel he had failed at both.

ellauri095.html on line 233: In a journal entry of 6 November 1865, Hopkins declared an ascetic intention for his life and work: "On this day by God's grace I resolved to give up all beauty until I had His leave for it."

ellauri095.html on line 234: On 18 January 1866, Hopkins composed his most ascetic poem, The Habit of Perfection. On 23 January, he included poetry in a list of things to be given up for Lent. In July, he decided to become a Roman Catholic and travelled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Roman Catholic Church on 21 October 1866.

ellauri095.html on line 238: The decision to convert estranged Hopkins from his family and from a number of acquaintances. After graduating in 1867, he was provided by Newman with a teaching post at the Oratory in Birmingham. While there he began to study the violin. On 5 May 1868 Hopkins firmly "resolved to be a religious." Less than a week later, he made a bonfire of his poetry and gave it up almost entirely for seven years. Fortunately he did not burn his Bridges like Savonarola. He also felt a call to enter the ministry and decided to become a Jesuit. He paused first to visit Switzerland, which officially forbade Jesuits to enter.

ellauri095.html on line 240: In September 1868 Hopkins began his Jesuit novitiate at Manresa House, Roehampton, under the guidance of Alfred Weld. Two years later he moved to St Mary´s Hall, Stonyhurst, for philosophical studies, taking vows of poverty, chastity and obedience on 8 September 1870. He felt that his interest in poetry had stopped him devoting himself wholly to religion. However, on reading Duns Scotus in 1872, he saw how the two need not conflict.

ellauri095.html on line 246: In 1874 Hopkins returned to Manresa House to teach classics. While studying in the Jesuit house of theological studies, St Beuno´s College, near St Asap in North Wales, he was asked by his religious superior to write a poem to commemorate the foundering of a German ship in a storm. So in 1875 he took up poetry once more to write a lengthy piece, "The Wreck of the Deutschland", inspired by the Deutschland incident, a maritime disaster in which 157 people died, including five Franciscan nuns who had been leaving Germany due to harsh anti-Catholic laws (see Kulturkampf). The work displays both the religious concerns and some of the unusual metre and rhythms of his subsequent poetry not present in his few remaining early works. It not only depicts the dramatic events and heroic deeds, but tells of him reconciling the terrible events with God´s higher purpose. The poem was accepted but not printed by a Jesuit publication. This rejection fed his ambivalence about his poetry, most of which remained unpublished until after his death.

ellauri095.html on line 248: Hopkins invites a comparison between his persona and Christina’s erstwhile lover, James Collinson, who also became a follower of the Pre-Raphaelites and convert to Catholicism and, for a while, a Jesuit. Eventually, by converting to Catholicism himself and joining the Society of Jesus, Hopkins exchanged the inferior position articulated in “A Voice from the World” for a superior one, superior at least in the sense that Christina Rossetti apparently felt that her sister Maria, who actually did cross the convent threshold and become a religious, had achieved a higher stage of religious development than she herself did.

ellauri095.html on line 258: In the later decades of her life, Ms. Rossetti suffered from Graves' disease, diagnosed in 1872, suffering a near-fatal attack in the early 1870s. Graves' disease, also known as toxic diffuse goiter, is an autoimmune disease that affects the thyroid. It frequently results in and is the most common cause of hyperthyroidism. It also often results in an enlarged thyroid. Signs and symptoms of hyperthyroidism may include irritability, muscle weakness, sleeping problems, a fast heartbeat, poor tolerance of heat, diarrhea and unintentional weight loss. Other symptoms may include thickening of the skin on the shins, known as pretibial myxedema, and eye bulging, a condition caused by Graves´ ophthalmopathy. About 25 to 80% of people with the condition develop eye problems.

ellauri095.html on line 262:     Broidi Danten varhaiseen runouteen vaikuttivat John Keats ja William Blake . Hänen myöhemmälle runoudelleen oli ominaista ajatuksen ja tunteen kieronlainen yhdistäminen, erityisesti hänen sonettisarjassaan The House of Life. Runous ja kuva kietoutuvat tiiviisti Rossettin teoksiin. Hän kirjoitti usein sonetteja kuviensa oheen, jotka ulottuvat elokuviin Neitsyt Marian tyttönen (1849) ja Astarte Syriaca (1877), samalla kun hän loi taidetta havainnollistamaan runoja, kuten kuuluisan runoilijan Christina Rossettin , hänen sisarensa, Goblin Market.

ellauri095.html on line 264:     Dante Gabriel Rossettinkin elämän loppupuoli oli alamäkeä, jota varjostivat mielenterveyshäiriöt, alkoholi ja huumeidenkäyttö. 1870-luvun lopulla hän lakkasi kirjoittamasta ja maalaamasta. Hän kuoli halvaantuneena ja puolikuurona, vain 54 vuoden ikäisenä.

ellauri095.html on line 276:   Nor shady cypress tree:		Eikä varjostavaa katajaa:

ellauri095.html on line 282: I shall not see the shadows,		Emmä nää mitään varjoja,

ellauri095.html on line 283:   I shall not feel the rain;		Enkä tunne sadeilmoja;

ellauri095.html on line 284: I shall not hear the nightingale	Mä en kuule rastaan laulavan

ellauri095.html on line 287:   That doth not rise nor set,		joka ei tummu eikä valkene,

ellauri095.html on line 289: And haply may forget.			Tai sitten unohdan.

ellauri095.html on line 296: Gone far away into the silent land;		Mennyt kauas pois vaitonaiseen maahan			

ellauri095.html on line 297: When you can no more hold me by the hand,	Eikä voida enää mennä käsikoukkua			

ellauri095.html on line 298: Nor I half turn to go yet turning stay.		Enkä mä mennä kääntyä ja sua ventata			

ellauri095.html on line 300: You tell me of our future that you plann´d:	Meidän tulevaisuuden suunnitelmista			

ellauri095.html on line 301: Only remember me; you understand		Muista vaan, tajuuthan ettei voi enää muutakaan,	

ellauri095.html on line 306: A vestige of the thoughts that once I had,	Eikä näistä mietteistä jäisi juuri jälkeä,		

ellauri095.html on line 308: Than that you should remember and be sad.	Kuin että muistaisit ne ja oisit surkea.		

ellauri095.html on line 309: For I can feel the pain in your hairy ass.	Pystyn tuntemaan näät tuskan sun takapuolessa.		

ellauri095.html on line 333: in the grave				hautakuoppaan

ellauri095.html on line 349: when the grave locks you up		Kun hauta sulkeutuu

ellauri095.html on line 350: that is when your soul is freed		Sielu lähtee lennolle.

ellauri095.html on line 352: have you ever seen			Oot nähnyt kai	

ellauri095.html on line 358: have you ever seen			Oot nähnyt sangon

ellauri095.html on line 374: Ghazal number 911,

ellauri095.html on line 375: translated May 18, 1992, by Nader Khalili.

ellauri095.html on line 380: This poem has not been translated into any other language yet.

ellauri095.html on line 385: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri095.html on line 386: Gabriel Charles Dante Rossetti muistutti taannoista komediaklassikkoa Pulkkista. Menox sanoi Annie Lenox! Pikapalaverin paikka!

ellauri095.html on line 392: Dante Gabriel Rossetti 1828-1882 oli 2. polven matu Lontoossa. Runojen kirjoittamisen lisäksi Rossetti oli tärkeä hahmo Prerafaeliitin veljeskunnassa ja siihen liittyvässä maalauksessa. Koko elämänsä ajan hän jakoi työnsä kahden intohimon kesken: runouden ja taiteen.

ellauri095.html on line 394: Rossetti oli italialaisten ulkomaalaisten toinen lapsi ja vanhin poika. Hänen isänsä Gabriele Rossetti oli Dante-tutkija, joka oli karkotettu Napolista räävittömän runouden kirjoittamisesta Napolin vuoden 1819 perustuslain tukemiseksi. Rossettin äiti oli kouluttautunut kasvatusneuvottelijaksi ja valvoi lastensa varhaiskasvatusta. Harvat viktoriaaniset perheet olivat yhtä lahjakkaita kuin Rossettis: vanhin lapsi, Maria Rossetti, julkaisi A Shadow of Dante (1871) ja hänestä tuli anglikaaninen nunna; William Michael Rossetti oli yhdessä veljensä kanssa Pre-Raphaelite Brotherhoodin aktiivinen jäsen ja hänestä tuli toimittaja, kirjainten mies ja muistelija; nuorimmasta, Christina Georgina Rossetista, tuli tärkeä ja vaikutusvaltainen lyyrinen runoilija.

ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija. 

ellauri095.html on line 400:   Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa.(1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.

ellauri095.html on line 402:   1840-luvun lopulla Rossetti alkoi näyttää maalauksiaan ja tapasi vuonna 1850 Elizabeth Eleanor Siddalin, "Lizzien", joka oli silloin 16- tai 17-vuotias. Lizziestä tuli Rossettin malli ja lopulta hänen vaimonsa. Menetettyään lapsen hän teki itsemurhan vuonna 1862; jo masentunut, hänen kuolemansa työnsi Rossettin syvempään melankoliaan. Viimeisenä kunnianosoituksena Rossetti asetti runojensa käsikirjoituksen vaimonsa hautaan, päätöstä hän myöhemmin katui.  Rossetti päätti vuonna 1869 julkaista runokokoelman, ja lokakuussa hän palkkasi Charles Augustus Howellin ja muut kaivamaan käsikirjoituksen vaimonsa haudasta. Rossettin tuotantovuosi ei ollut ilman varjojaan: hänen vuoden 1892 omaelämäkerraisissa muistiinpanoissaanWilliam Bell Scott kertoi, että vierailunsa aikana Skotlannissa Rossetti osoitti pelkoa pepussa, jonka hän tunsi sisältävän kuolleen vaimonsa hengen.

ellauri095.html on line 410: Vuosi 1869 oli Danten anus mirabilis, jona hän sävelsi erittäin eroottiset "Eden Bower" ja "Troy Town". Neljä Willowwood-sonettia, joiden eroottisen turhautumisen ja intensiivisyyden esitys on esimerkki hänen parhaasta tyylistään, kuten Loven kappaleessa sonetissa kolme:

ellauri095.html on line 412: O Ye, all ye that walk in Willowwood,			Oi te, kaikki te, jotka kuljette Raitamezässä,		   

ellauri095.html on line 413: That walk with hollow faces burning white		jotka kuljette ontot kasvot valkoisena			   

ellauri095.html on line 415: What fathom-depth of soul-struck widowhood,		Kuinka syvä sielun lyöty leskeys,			   

ellauri095.html on line 416: What long, what longer hours, one lifelong night,	kuinka pitkät, mitkä pidemmät tunnit, yksi elinikäinen yö, 

ellauri095.html on line 417: Ere ye again, who so in vain have wooed			Ennenkö te, jotka niin turhaan olette huijanneet	   

ellauri095.html on line 418: Your last hope lost, who so in vain invite		viimeisen toivonne, jotka niin turhaan kutsutte		   

ellauri095.html on line 419: Your lips to that their unforgotten food,		huulenne unohtumattomaan ruokaan,			   

ellauri095.html on line 420: Ere ye, ere ye again shall see the light!		Ette ihan heti tule näkemään sieltä päivän paistavan!  

ellauri095.html on line 423: Rossetti tuli hyvin juttuun nuorten miesten, enimmäkseen maalareiden, kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykyrunouteen ja vastustivat tiettyjä vanhentuneita nykyaikaisen akatemiataiteen käytäntöjä. Yleisesti ottaen Prerafaeliittien veljeskunta pyrki tuomaan uusia teemavakavuuden, korkean värin ja yksityiskohtien huomion muotoja silloiseen brittiläiseen nykytaiteeseen. Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa (1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.

ellauri095.html on line 425:   Prerafaeliittiveljekset tarjosivat toisilleen kumppanuutta, kritiikkiä ja rohkaisua uransa varhaisessa vaiheessa ja puolustivat toisiaan alkuperäistä julkista vihamielisyyttä vastaan. Dante Gabriel Rossetti muokkasi ryhmän kirjallista makua, painosti Germin perustamista ja julkaisi siinä useita runoja, mukaan lukien Siskoni uni. Hän osallistui myös allegoriseen proosatarinaan Käsi ja sielu, jossa 1200-luvulla eläneen italialaisen taidemaalarin Chiaro dell´Erman luona vierailee hänen sieluaan edustava nainen, joka kertoo hänelle: Maalaa minut näin sellaisena kuin olen... niin sielusi (juujuu, sun sielu, ei toki mun) seisoo aina edessäsi” – varhainen vihje Rossettin myöhemmästä taiteellisesta kiinnostuksesta unenomaisiin, voimakkaasti tyyliteltyihin naishahmoihin.

ellauri095.html on line 433:   Keväällä 1870 Saxan-Ranskan sodan aikana Rossetti lepuutti silmiään Barbara Bodichonin kartanolla Scalandsissa, Sussexissa, lähellä Jane Morrisia, Hastingsissa hänen terveytensä vuoksi. Morriset vierailivat Rossetissa yhdessä, ja Jane Morris jäi hänen luokseen, kun hänen miehensä palasi töihin. Scalandsissa Rossetti alkoi myös juoda kloraalia viskin kanssa torjuakseen unettomuuttaan. Kloraali aiheuttaa vainoharhaisuutta ja masennusta, molemmat Rossettin luonteen piileviä piirteitä. Hänen epäluuloisuutensa, eristäytyneisyytensä ja muukalaisten pelko pahenivat jatkuvasti.

ellauri095.html on line 435:   Koko vuoden 1870 Rossetti yöpyi useissa maalaistaloissa Jane Morrisin luona ja jatkoi runojen kirjoittamista ja sonettien lisäämistä hänen pitkään sarjaansa "Elämän talo". Rossettin ja Jane Morrisin lyhyt näennäisen onnellisuuden ja (oletettavasti) seksuaalisen yhteyden kausi on houkutellut elämäkerran kirjoittajia oletetulla romanttisella epätavallisuudellaan. Voisi olla sympaattisempaa ja realistisempaa pitää mielessä tilanteen heikkoudet ja rajoitteet: Rossettin liikalihavuus, riippuvuus, vetiset kivespussit, huono näkö ja kasvavat ahdistukset; Jane Morrisin jatkuvasti ahdistavat lapset, neuralgia ja huono selkä.

ellauri095.html on line 437: Rossettin huolet keskittyivät vuonna 1871, kun Nykyaika-lehti julkaisi Thomas Maitlandin (Robert Buchanan) pseudonyymiartikkelin, joka hyökkäsi Rossettia vastaan aistillisen himon runoilijakoulun johtajana: "hän on lihallinen kauttaaltaan, hiusten juurista varpaiden latvaan." Vaikka se oli pienen runoilijan työ, Buchananin arvostelu järkytti Rossettia. Rossetti vastasi artikkelilla Athenaeumissa "Kavala kriitikkokoulu", ja Buchanan laajensi näkemyksensä julkaistavaksi omalla nimellään keväällä 1872 nimellä "Lihaisa runoilijakoulu ja muita päivän ilmiöitä."

ellauri095.html on line 438: William Michael Rossetti kirjoitti muistelmissaan hyökkäyksen vaikutuksista veljeensä: "On yksinkertainen tosiasia, että siitä hetkestä lähtien, kun pamfletti oli alkanut vaikuttaa hänen tunteidensa sisäiseen kudokseen, Dante Rossetti oli muuttunut mies, ja niin jatkui hänen elämänsä loppuun asti."

ellauri095.html on line 440:   Viktoriaanisen varovaisuuden ilmapiirissä ei ollut kohtuutonta pelätä vahinkoa tällaisesta pamfletista, vaikka useimmat Rossettin runollisista edeltäjistä ja aikalaisista, Tennyson, Robert Browning, Elizabeth Barrett Browning, Morris ja Swinburne, olivat selviytyneet huonommista arvosteluista. Melkein kaikki Rossettin vuoden 1870 runojen arvostelut olivat suotuisia, ja kirja oli myyty epätavallisen hyvin (neljä painosta vuonna 1870). Suoraan sanottuna Rossetti saattoi myös pelätä julkista julkisuutta suhteestaan Jane Morrisin kanssa. Joka tapauksessa, lähdön jälkeen Kelmscottista 2. kesäkuuta 1872 Rossetti kärsi täydellisestä henkisestä romahduksesta. Hänet vietiin ystävänsä tohtori Thomas Gordon Haken Roehamptonin kotiin, missä hän yritti tehdä itsemurhan (kuten Lizzie) yliannostuksella laudanumia. Sitten hän vietti kesän ystävien ja työtovereiden hoidossa. Vuoteen 1873 mennessä Rossettin runollinen tuottavuus oli kuitenkin elpynyt, ja hän sai valmiiksi seitsemän yksittäissonettia ja kaksoissonettin "The Sun's Shame". Tämän ajanjakson sonetit ovat melankolisia ja kaikuvat aika ontoilta, mutta tutut vaimennetun intohimon teemat ovat alkaneet sulautua uusiin – taiteen luomiseen ja kuolemattomuuden vihjauksiin. Rossetti jatkoi myös maalaamista tasaisesti käyttäen Jane Morrisia mallina, vaikka hiän olikin poissa yhä useammin. Rossetti lähti lopulta Kelmscottista, jossa he olivat yöpyneet yhdessä, Chelseaan. Siellä hänen terveytensä heikkeni edelleen.

ellauri095.html on line 442:   Janen kirjeet 1870-luvun puolivälistä osoittavat hänen oman terveytensä heikkenemisen; hänenkin oli vaikea istua ja hän pyörtyili. Rossettin fobiat ja yhä vainoharhaisemmat epäilyt ovat saattaneet myös olla yhä epäedullisemmin vastakkain William Morrisin energian, vaurauden, hellä hyvän tahdon ja tarkkaavaisen huolen kanssa Morrisin lapsista.

ellauri095.html on line 444: Dantesta vielä tämä. Osittain hänen saavutuksensa oli sijainen: hän sinkitti muita monin tavoin, joita ei ollut helppo mitata. Kriitikot ovat eri mieltä Rossettin runollisen saavutuksen laadusta ja mieltymyksistään hänen työnsä eri aikakausiin. Rossettin tuotantoa on vaikeaa ajoittaa tai jakaa jaksoihin, sillä hän jatkuvasti väkersi nuorena aloittamiaan runoja. Monista varhaisista runoista - Siunattu Damozel, Sisar Helen, Niniven taakka,  Muotokuva, Jenny, Dante at Verona ja useista soneteista – tuli vähitellen lähes läpi kumitettuja. Vaikka hän oli uransa aikana huolissaan monista samoista teemoista - idealisoitu, ohikiitävä rakkaus ja pettymys - Rossettin keskimmäisessä ja myöhemmässä runoudessa, seksuaalisesta rakkaudesta tuli lähes epätoivoinen halu ylittää aika. Intohimon etu ei ole nautinto tai molemminpuolinen rentoutuminen, vaan koskettava toivo, että hetki voisi kestää kauemmin kuin viiden piston verran. Ei se voi.

ellauri095.html on line 446: Hänen eroottinen väsäilynsä oli henkisest ja fyysisest lahja dramaattisille hinaajille Swinburnesta Oscar Wildeen,  jotka hyötyi nänen esimerkkinsä vapauttavasta vaikutuksesta. Tollasta varhaisdekadenssia. Yksikään hänen aikakautensa runoilija ilmaissut syvällisemmin tiettyjä keskeisiä viktoriaanisia huolia: metafyysistä epävarmuutta, seksuaalista ahdistusta ja ajan pelkoa.

ellauri095.html on line 447: Vesikives voi kehittyä myös aikuisiällä, mutta nestepussi ei silloin yleensä ole yhteydessä vatsaonteloon. Vesikiveksen oireena on kivespussiin ilmaantuva joskus kookaskin patti, joka tunnustellessa on pehmeä ja vaikuttaa nesteen täyttämältä. Kookas vesipussi voi aiheuttaa kipua tai haitata kävelyä. Jos hämärässä huoneessa kivespussin taakse vie valolähteen, pussi näyttää läpikuultavalta. 

ellauri095.html on line 453: Christina Rossetti became for Hopkins the embodiment of the medievalism of the Pre-Raphaelites, the Oxford Movement, and Victorian religious poetry generally. In the 1860s Hopkins was profoundly influenced by her example and succeeded, unbeknownst to her and to the critics of his time, in becoming a rival far greater than any of her contemporaries.

ellauri095.html on line 455: Their rivalry began with Hopkins’s response to her poem “The Convent Threshold.” Geoffrey Hartman was clearly on the right track when he suggested in the introduction to Hopkins: A Collection of Critical Essays (1966) that “Hopkins seems to develop his lyric structures out of the Pre-Raphaelite dream vision. In his early ‘A Vision of the Mermaids’; and ‘St. Dorothea’; he may be struggling with such poems as Christina Rossetti’s ‘Convent Threshold’; and Dante Gabriel Rossetti’s ‘The Blessed Damozel,’ poems in which the poet stands at a lower level than the vision, or is irrevocably, pathetically distanced.” Such poems were the essence of medievalism in poetry according to William Morris, who felt that Keats’s “La Belle Dame Sans Merci” was the germ from which all Pre-Raphaelite poetry sprang. Standing beyond Keats, however, the primary source was Dante. Christina Rossetti clearly alludes to Beatrice’s appeal to Dante in “The Convent Threshold”:

ellauri095.html on line 457: I choose the stairs that mount above,

ellauri095.html on line 469: Scholars have long debated whether the historical Beatrice is intended to be identified with either or both of the Beatrices in Dante´s writings. She was apparently the daughter of the banker Folco Portinari, and was married to another banker, Simone dei Bardi. Dante claims to have met a "Beatrice" only twice, on occasions separated by nine years, but was so affected by the meetings that he carried his love for her throughout his life. 

ellauri095.html on line 473:       Nancy J. Chodorow states that homophobia can be viewed as a method of protection of male masculinity. Various psychoanalytic theories explain homophobia as a threat to an individual´s own same-sex impulses, whether those impulses are imminent or merely hypothetical. This threat causes repression, denial or reaction formation.

ellauri095.html on line 475:   Tosta Savonarolasta oli vähän japitusta Pico della Mirandolan kohdalla, albumissa 54. Se vaikutti aika konnamaiselta, tai joltain terroristilta. Poltti kirjoja kuin Paludan ym. ruozalaiset, mistä ei pidä edes Hoblan matukolumnisti Peter Fakir sveduista. Sitä harmittaa ettei enää voi selata tylsissä bileissä isäntien kirjahyllyä ja salaa fnissata. Hyllyt ovat tyhjinä tai niissä on vain yxinäinen ananas tai banaani. Mamma anna ananasta, sanoi ruozalainen jo talvisodan aikana.

ellauri095.html on line 477:       As Hopkins commented in a letter, Savonarola was “the only person in history (except perhaps Origen) about whom” he had “real feeling,” because for Hopkins Savonarola was “the prophet of Christian art.”

ellauri095.html on line 483: The sequence of events is clear. On 18 January 1866 Hopkins composed his most ascetic poem, “The Habit of Perfection” (Täydellinen asukokonaisuus). On 23 January he included poetry in the list of things to be given up for Lent. In July he decided to become a Catholic, and he traveled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Church in October. On 5 May 1868 Hopkins firmly “resolved to be a religious.” Less than a week later, apparently still inspired by Savonarola, he made a bonfire of his poems and gave up poetry almost entirely for seven years. Finally, in the fall of 1868 Hopkins joined a “serged fellowship” like Savonarola’s and like the one he admired in “Eastern Communion”(1865), a commitment foreshadowed by the emphasis on vows of silence and poverty in “The Habit of Perfection.”

ellauri095.html on line 489: Vatikaani ilmoitti 2008 Vatikaanin lehdessä "Osservatore Romano", että kardinaali Newman ei ollut homo. Newman eli vuosina 1801-1890. Hän toivoi elinaikanaan pääsevänsä hautaan parhaan ystävänsä Ambrose St. Johnin viereen. Elinaikanaan he jakoivat myös asuntonsa. Kardinaali kertoi, että hänen ystävänsä kuolema oli hänelle erittäin suuri menetys.

ellauri095.html on line 491: Polemiikki alkoi, kun katolinen kirkko ilmoitti siirtävänsä Newmanin maallisen tomumajan Birminghamin kappeliin, jotta uskovilla olisi helpompi pääsy haudan ääreen.

ellauri095.html on line 495: The best-known portrait of Cardinal Newman -- soon to become the last British Catholic saint -- is by Millais and shows an elderly gentleman with a refined and perhaps, indeed, rather feminised appearance. In his lifetime, contemporaries remarked on Newman´s "effeminate" manner, as they then said, although sometimes this was a sly way of attacking him.    

ellauri095.html on line 496: The Rev John Henry Newman had many critics after he sensationally quit the Church of England in 1845 and was received into the Roman Catholic Church.

ellauri095.html on line 499: Hopkins had been attracted to asceticism since childhood. At Highgate, for instance, he argued that nearly everyone consumed more liquids than the body needed, and, to prove it, he wagered that he could go without liquids for at least a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. He won not only his wager but also the undying enmity of the headmaster Dr. John Bradley Dyne. On another occasion, he abstained from salt for a week. His continuing insistence on extremes of self-denial later in life struck some of his fellow Jesuits as more appropriate to a Victorian Puritan than to a Catholic.

ellauri095.html on line 500: Thus it is important to realize that he converted to Catholicism not to be more ascetic, for asceticism was as Protestant as it was Catholic, but to be able to embrace the Catholic doctrine of the Real Presence.

ellauri095.html on line 502: Hei tästä tomfoolerystä oli puhe auks purksin uskontunnustuxessa, se hämärä konsubstantiaatioerehdys. Että pitää tarjota viiniäkin eikä pelkkää sämpylää. Mustuuhan siinä muuten kielikin, kuiva öylätti tarttuu inhottavasti kitalakeen. Mä muistan sen rippikoulusta.

ellauri095.html on line 505: Saxan haahtirikko

ellauri095.html on line 508: This potential for a new sacramental poetry was first realized by Hopkins in The Wreck of the Deutschland. Hopkins recalled that when he read about the wreck of the German ship Deutschland off the coast of England it “made a deep impression on me, more than any other wreck or accident I ever read of,” a statement made all the more impressive when we consider the number of shipwrecks he must have discussed with his father. Hopkins wrote about this particular disaster at the suggestion of Fr. James Jones, Rector of St. Beuno’s College, where Hopkins studied theology from 1874 to 1877. Hopkins recalled that “What I had written I burnt before I became a Jesuit and resolved to write no more, as not belonging to my profession, unless it were by the wish of my superiors; so for seven years I wrote nothing but two or three little presentation pieces which occasion called for [presumably ‘Rosa Mystica’ and ‘Ad Mariam’]. But when in the winter of ’75 the Deutschland was wrecked in the mouth of the Thames and five Franciscan nuns, exiles from Germany by the Falck Laws, aboard of her were drowned I was affected by the account and happening to say so to my rector he said that he wished someone would write a poem on the subject. On this hint I set to work and, though my hand was out at first, produced one. I had long had haunting my ear the echo of a new rhythm which now I realized on paper.”

ellauri095.html on line 512: The Wreck of the Deutschland became the occasion for Hopkins’s incarnation as a poet in his own right. He broke with the Keatsian wordpainting style with which he began, replacing his initial prolixity, stasis, and lack of construction with a concise, dramatic unity. He rejected his original attraction to Keats’s sensual aestheticism for a clearly moral, indeed a didactic, rhetoric. He saw nature not only as a pleasant spectacle as Keats had; he also confronted its seemingly infinite destructiveness as few before or after him have done. In this shipwreck he perceived the possibility of a theodicy, a vindication of God’s justice which would counter the growing sense of the disappearance of God among the Victorians. For Hopkins, therefore, seeing more clearly than ever before the proselytic possibilities of art, his rector’s suggestion that someone write a poem about the wreck became the theological sanction he needed to begin reconciling his religious and poetic vocations.

ellauri095.html on line 514: Nevertheless, although The Wreck of the Deutschland was a great breakthrough to the vision of God immanent in nature and thus to the sacramentalism that was to be the basis of the great nature poems of the following years, when Hopkins sent the poem to his friend Robert Bridges, Bridges refused to reread it despite Hopkins’s pleas. The poem was also rejected by the Jesuit magazine the Month, primarily because of its new “sprung” rhythm, and many subsequent readers have had difficulty with it as well.

ellauri095.html on line 518: The motif of the singing bird appears again in Gerard’s “Spring” (1877): “and thrush/Through the echoing timber does so rinse and wring/The ear, it strikes like lightnings to hear him sing.” The father’s attempt to represent what it is like to live in a bird’s environment, moreover, to experience daily the “fields, the open sky, /The rising sun, the moon’s pale majesty; /The leafy bower, where the airy nest is hung” was also one of the inspirations of the son’s lengthy account of a lark’s gliding beneath clouds, its aerial view of the fields below, and its proximity to a rainbow in “Il Mystico” (1862), as well as the son’s attempt to enter into a lark’s existence and express its essence mimically in “The Woodlark” (1876). A related motif, Manley’s feeling for clouds, evident in his poem “Clouds,” encouraged his son’s representation of them in “Hurrahing in Harvest’ (1877) and “That Nature is a Heraclitean Fire”(1888).

ellauri095.html on line 524:   Manlyn iskän runo Gerard pojasta soittaa Hilja Haahden kelloa. Se tuo mieleen Povisen Karin, Hilja Haahden ja Keazin Jussin yhteisen huolen tieteen uskoa uhkaavasta myrskystä ja Dolmenin Dickin haaxirikkonuhtelun heikkouskoiselle flunssaiselle Sigrid Tarkkaselle. Vähänpä Mänli senior arvasi että juniorista tulisi paavin palvelija ja uranistiohjus. Mistäpä se olisi aavistanut millainen  sydämetön kääpiö ja uskonluopio oli sille luvassa.

ellauri095.html on line 528:   Hopkins eventually began to be critical of mere love of detail, however––“that kind of thought which runs upon the concrete and the particular, which disintegrates and drops toward atomism in some shape or other,” he wrote in his journal––and he became increasingly aware of the importance of religion as the ultimate source of unity.

ellauri095.html on line 530: Mäen pidä tollasesta unitystä. siinä on pesän hajua.

ellauri095.html on line 533:   His religious consciousness increased dramatically when he entered Oxford, the city of spires. From April of 1863, when he first arrived with some of his journals, drawings, and early Keatsian poems in hand, until June of 1867 when he graduated, Hopkins felt the charm of Oxford, “steeped in sentiment as she lies,” as Matthew Arnold had said, “spreading her gardens to the moonlight and whispering from her towers the last enchantments of the Middle Ages.” Here he became more fully aware of the religious implications of the medievalism of Ruskin, Dixon, and the Pre-Raphaelites. Inspired also by Christina Rossetti, the Catholic doctrine of the Real Presence of God in the Eucharist, and by the Victorian preoccupation with the fifteenth-century Italian religious reformer Girolamo Savonarola, he soon embraced Ruskin’s definition of “Medievalism” as a “confession of Christ” opposed to both “Classicalism” (“Pagan Faith”) and “Modernism” (the “denial of Christ”).

ellauri095.html on line 539: Thy playmates--the wild sheep and birds that call	Sun leikkikaverit on villiintynyt lammas ja linnut jotka

ellauri095.html on line 541: To wrestle;--and thy piety to stand			painaminen; --ja sun hartautta on seisoskella

ellauri095.html on line 542: Musing on things create, and their Creator’s hand!	puristellen luotuja, ja niiden luojan kättä!

ellauri095.html on line 546:   The phrase “And birds that call/Hoarse to the storm,” invites comparison with the son’s images of the windhover rebuffing the big wind in “The Windhover” (1877) and with the image of the great storm fowl at the conclusion of “Henry Purcell” (1879). The father’s prophecy, “thy sport is with the storm/To wrestle” is fulfilled in Gerard’s The Wreck of the Deutschland and “The Loss of the Eurydice” (1878). These two shipwreck poems, replete with spiritual instruction for those in doubt and danger were the son’s poetic and religious counterparts to his father’s 1873 volume, The Port of Refuge, or advice and instructions to the Master-Mariner in situations of doubt, difficulty, and danger.

ellauri095.html on line 553: The wild woman-kind below,						villiä naisenpuolta alhaalta,

ellauri095.html on line 554: With a rope’s end round the man, handy and brave––			köysi ympärillä kätevästi urheana--

ellauri095.html on line 556: For all his dreadnought breast and braids of thew:			sinne meni sixpäkki sekä haba yhtä kyytiä;

ellauri095.html on line 561:   Falling flakes, to the throng that catches and quails,		putoaviin hiutaleisiin, kiljuvaan väentungoxeen,

ellauri095.html on line 567: Hopkins transformed the prose into song, but he deleted the morbid details of the decapitation. It was no doubt partly to escape contemplation of such details connected with his marine-insurance business that Manley Hopkins cultivated a Wordsworthian love of nature. 

ellauri095.html on line 572: In a snowstorm on 6 December 1875 the Deutschland emigrant ship, outward-bound from Bremen, in Germany via Southampton for New York, struck the infamous Kentish Knock offshore sandbank at the entrance to the Thames Estuary.

ellauri095.html on line 574: She broke her back on the sands and foundered with the loss of about 57 passengers, both men and women; the conditions which had caused the wreck in the first place also preventing her from being seen from shore, and thus assistance being given. In the immediate aftermath of the wreck the captain accused passing ships of failing to answer his vessel´s signals of distress.

ellauri095.html on line 576: The earliest known shipwreck on the Kentish Knock was in the 17th century, but it is very probable that there were earlier wrecks for which the documentary evidence has not survived.

ellauri095.html on line 578: The loss of any emigrant ship had a strong international dimension and was accordingly extensively reported in English in both the ´Times´ of London and the ´New York Times´, for there was a sad irony in the deaths of passengers who had taken ship in search of a better life. Five Franciscan nuns from Salzkotten (now in Nordrhein-Westfalen, western Germany), named Barbara Hultenschmidt, Henrika Fassbender, Norbeta Reinkobe, Aurea Badziura and Brigitta Damhorst, died in the wreck. They were fleeing religious oppression at home as a result of anti-Catholic laws enacted as part of Otto von Bismarck´s ´Kulturkampf´ ("culture struggle") aimed at building centralised and unified German state resisting outside influences. One reader moved by the story in the London press was the Jesuit poet, Gerard Manley Hopkins, who wrote a moving and highly romanticised poem based on the incident, ´The Wreck of the Deutschland´. As Hopkins put it: ´Rhine refused them: Thames would ruin them´.

ellauri095.html on line 580:   The ´New York Times´, in the best traditions of media coverage, focused on the "weirdness of the scene". The newspaper contrasted the nuns´ "terror-stricken conduct", frozen with terror, and "deaf to all entreaties", with the "plucky" behaviour of the stewardess who tried to encourage them to leave the saloon for rigging as the water rose around them. One of the nuns was heard to cry in a voice heard above the storm "O my God, make it quick, make it quick". Hopkins, however, saw these words as an example of courage in the fate of extremity, and as the active seeking of the soul reaching towards God.

ellauri095.html on line 587: (Jönsyltä:) Kerran sanoin Heikki Räisäselle kirjaston eteisessä että mitäs jos evankelistat oli Jeesuksen lihallisia poikia. Se sai kuin sähköiskun. Mistä sä ton olet saanut? Itse keksin. No siitä ei voi saada mitään tietoa. Matteus asiallinen lätisijä, Markus autisti, vähän, Luukas lääkäriksi opiskellut ja Johannes, Patmoksen kotka ehkä Maria Magdalenan vähän isänsä tapaan sekopäinen, avioton poika.

ellauri095.html on line 589: Buckle on vyönsolki kyllä, mutta myös taittua kumarrukseen kuin vankilassa saippuapalan pudotessa suihkussa. Luulenpa että jessuiitat on ymmärtäneet tän lopun homoeroottisena kyntönä, "my dear", mikä selittäisi uranialaisten tuulihaukka-aloitteisen  "aluevaltauksen" syvempää, terskankiiltoista luonnetta. Tuulihaukka jää symboliksi Jeesuksesta joka ei tuomitse tuotakaan. Tuulihaukassa on kyllä kullan väriä, mutta vermilion tulee muualta.

ellauri096.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri096.html on line 28: Tallitylleröt
Heppaharrastusta

ellauri096.html on line 55: Michael Scriven (1964) tried to refute predictive determinism (the thesis that all events are foreseeable), by conjuring two players, “Predictor” who has all the data, laws, and calculating capacity needed to predict the choices of others. Scriven goes on to imagine, “Avoider”, whose dominant motivation is to avoid prediction. Therefore, Predictor must conceal his prediction. The catch is that Avoider has access to the same data, laws, and calculating capacity as Predictor. Thus Avoider can duplicate Predictor’s reasoning. Consequently, the optimal predictor cannot predict Avoider. Let the teacher be Avoider and the student be Predictor. Avoider must win. Therefore, it is possible to give a surprise test. This sounds silly. The Predictor can predict that the Avoider double guesses her. Both can fiture out that this will go on and on, until time runs out, and they still just sit on their asses doing nothing. Thing is, you must remember that the players are part of the game, not outside of it as idealists would have it. 

ellauri096.html on line 57:     Idealizing the teacher and student along the lines of Avoider and Predictor fails to solve the puzzle. It falsely presupposes that two equally super clever agents are co-possible. It is like asking ‘If Aku is smarter than Anu and Anu is smarter than Aku, which of the two is the smartest?’ Its like Abott and Costello going thru the door, after you, no after you, until in the end they, predictably, try to go thru it at once. There is no equilibrium in the game, so shit just happens. 

ellauri096.html on line 59:       Predictive determinism states that everything is foreseeable. Metaphysical determinism states that there is only one way the future could be given the way the past is. Simon Laplace used metaphysical determinism as a premise for predictive determinism. He reasoned that since every event has a cause, a complete description of any stage of history combined with the laws of nature implies what happens at any other stage of the universe. Scriven was only challenging predictive determinism in his thought experiment. The next approach challenges metaphysical determinism.

ellauri096.html on line 63: Prior knowledge of an action seems incompatible with it being a free action. If I know that you will take a shit tomorrow, then you will take a shit tomorrow (because knowledge implies truth). But that means you will take a shit even if you resolve not to. After all, given that you will shit, nothing can stop you from shitting. So if I know that you will take a shit tomorrow, you are not free to do otherwise. Conversely if you're free to shit or constipate, I can't know which it's going to be. My solution is that you are free to do one or the other, nothing stops you, but knowing you I know for a fact that you will want to shit. You are not free to want what you want. You are an ape, for Cod's sake.  

ellauri096.html on line 65: Maybe all of your defecation is compulsory. If God exists, then He knows everything. So the threat to freedom becomes total for the theist. The problem of divine foreknowledge insinuates that theism precludes morality. (This takes some more arguing, namely that morality implies free will, proof omitted.)

ellauri096.html on line 67: In response to the apparent conflict between freedom and foreknowledge, medieval philosophers denied that future contingent propositions have a truth-value. That´s silly. They took themselves to be extending a solution Aristotle discusses in De Interpretatione to the problem of logical fatalism. According to this truth-value gap approach, ‘You will take a dump tomorrow’ is not true now. The prediction will become true tomorrow. A morally serious theist can agree with the Rubaiyat of Omar Khayyam:

ellauri096.html on line 69:     The Moving Finger writes; and, having writ,

ellauri096.html on line 71:     Shall lure it back to cancel half a Line,

ellauri096.html on line 74: Cod’s omniscience only requires that He knows every true proposition. God will know ‘You will take a shit’ as soon it becomes true – like when the turd is halfway out -  but not before. Naah, this is really weak. That takes no omniscience, just a good nose. 

ellauri096.html on line 75: The teacher has free will. Therefore, predictions about what he will do are not true (prior to the examination). Accordingly, Paul Weiss (1952) concludes that the student’s argument falsely assumes he knows that the announcement is true. The student can know that the announcement is true after it becomes true – but not before. What a wimpy argument. 

ellauri096.html on line 77: Yllätyskokeen paradoxi kuulostaa samalla lailla typerältä kuin kasan paradoxi, tai Akhilles ja kilpikonna. Koe ei voi olla perjantaina, siis se ei voi olla torstaina, jne. Ihan samaa hölmöilyä kuin entisen äijän halkokuorma. Ei yllätyskokeessa ole tärkeetä ettei tiedä milloin se tapahtuu, vaan ettei sitä kerrota etukäteen, niin ettei voi jättää lukemista viime tinkaan. Yllätyxen asettaminen ehdoxi onkin oikeasti ongelma, se ei onnistu: 

ellauri096.html on line 90: W. V. Quine (1953) agrees with Weiss’ conclusion that the teacher’s announcement of a surprise test fails to give the student knowledge that there will be a surprise test. Yet Quine abominates Weiss’ reasoning. Weiss breeches the law of bivalence (which states that every proposition has a truth-value, true or false). Quine believes that the riddle of the surprise test should not be answered by surrendering classical logic. Me too. Right on Willard van Orman Quine! Thumbs up!

ellauri096.html on line 92:   W. V. Quine insists that the student’s elimination argument is only a reductio ad absurdum of the supposition that the student knows that the announcement is true (rather than a reductio of the announcement itself). He accepts this epistemic reductio but rejects the metaphysical reductio. Given the student’s ignorance of the announcement, Quine concludes that a test on any day would be unforeseen. 

ellauri096.html on line 94: In later writings, Quine evinces general reservations about the concept of knowledge. One of his pet objections is that ‘know’ is vague. If knowledge entails absolute certainty, then too little will count as known. Quine infers that we must equate knowledge with firmly held true belief. Asking just how firm the belief must be is akin to asking just how big something has to be to count as being big. There is no answer to the question because ‘big’ lacks the sort of boundary enjoyed by precise words.

ellauri096.html on line 96:     There is no place in science for bigness, because of this lack of boundary; but there is a place for the relation of biggerness. Here we see the familiar and widely applicable rectification of vagueness: disclaim the vague positive and cleave to the precise comparative. But it is inapplicable to the verb ‘know’, even grammatically. Verbs have no comparative and superlative inflections … . I think that for scientific or philosophical purposes the best we can do is give up the notion of knowledge as a bad job and make do rather with its separate ingredients. We can still speak of a belief as true, and of one belief as firmer or more certain, to the believer’s mind, than another (1987, 109). 

ellauri096.html on line 98: Quine is alluding to Rudolf Carnap’s (1950) generalization that scientists replace qualitative terms (tall) with comparatives (taller than) and then replace the comparatives with quantitative terms (being n millimeters in height).

ellauri096.html on line 100: It is true that some borderline cases of a qualitative term are not borderline cases for the corresponding comparative. But the reverse holds as well. A tall man who stoops may stand less high than another tall man who is not as lengthy but better postured. Both men are clearly tall. It is unclear that ‘The lengthier man is taller’. Qualitative terms can be applied when a vague quota is satisfied without the need to sort out the details. Only comparative terms are bedeviled by tie-breaking issues.

ellauri096.html on line 102: Science is about what is the case rather than what ought to be case. This seems to imply that science does not tell us what we ought to believe. The traditional way to fill the normative gap is to delegate issues of justification to epistemologists. However, Quine is uncomfortable with delegating such authority to philosophers. He prefers the thesis that psychology is enough to handle the issues traditionally addressed by epistemologists (or at least the issues still worth addressing in an Age of Science). This “naturalistic epistemology” seems to imply that ‘know’ and ‘justified’ are antiquated terms – as empty as ‘phlogiston’ or ‘soul’.

ellauri096.html on line 106: Our suicide bomber may protest that the flies have been undercounted. Epistemic eliminativism dissolves all epistemic paradoxes. According to the eliminativist, epistemic paradoxes are symptoms of a problem with the very concept of knowledge.

ellauri096.html on line 108: Notice that the eliminativist is more radical than the skeptic. The skeptic thinks the concept of knowledge is fine. We just fall short of being knowers. The skeptic treats ‘No man is a knower’ like ‘No man is an immortal’. There is nothing wrong with the concept of immortality. Biology just winds up guaranteeing that every man falls short of being immortal.

ellauri096.html on line 110: Unlike the believer in ‘No man is an immortal’, the skeptic has trouble asserting ‘There is no knowledge’. For assertion expresses the belief that one knows. That is why Sextus Empiricus (Outlines of Pyrrhonism, I., 3, 226) condemns the assertion ‘There is no knowledge’ as dogmatic skepticism. Sextus prefers agnosticism about knowledge rather than skepticism (considered as “atheism” about knowledge). Yet it just as inconsistent to assert ‘No one can know whether anything is known’. For that conveys the belief that one knows that no one can know whether anything is known.

ellauri096.html on line 112: Agnostics overestimate how easy it is to identify what cannot be known. To know, one need only find a single proof. To know that there is no way to know, one must prove the negative generalization that there is no proof. After all, inability to imagine a proof is commonly due to a failure of ingenuity rather than the non-existence of a proof. In addition to being a more general proposition, a proof of unknowability requires epistemological premises about what constitutes proof. Consequently, meta-proof (proof about proofs) is even more demanding than proof.

ellauri096.html on line 114: The agnostic might be tempted to avoid presumptuousness by converting to meta-agnosticism. But this “retreats” in the wrong direction. Meta-meta-proof is, in turn, even more demanding than meta-proof. Meta-meta-proof requires both the epistemological premises about what constitutes proof that meta-proof needs and, in addition, meta-meta-proof needs epistemological premises about what constitutes meta-proof.

ellauri096.html on line 116: The eliminativist has even more severe difficulties in stating his position than the skeptic. Some eliminativists dismiss the threat of self-defeat by drawing an analogy. Those who denied the existence of souls were accused of undermining a necessary condition for asserting anything. However, the soul theorist’s account of what is needed gives no reason to deny that a healthy brain suffices for mental states.

ellauri096.html on line 118:       If the eliminativist thinks that assertion only imposes the aim of expressing a truth, then he can consistently assert that ‘know’ is a defective term. However, an epistemologist can revive the charge of self-defeat by showing that assertion does indeed require the speaker to attribute knowledge to himself. This knowledge-based account of assertion has recently been supported by work on our next paradox.

ellauri096.html on line 122: Despite the early start of the qualitative theory of probability, the quantitative theory did not develop until Blaise Pascal’s study of gambling in the seventeenth century (Hacking 1975). Only in the eighteenth century did it penetrate the insurance industry (even though insurers realized that a fortune could be made by accurately calculating risk). Only in the nineteenth century did probability make a mark in physics. And only in the twentieth century do probabilists make important advances over Arcesilaus.

ellauri096.html on line 124: Most of these philosophical advances are reactions to the use of probability by scientists. In the twentieth century, editors of science journals began to demand that the author’s hypothesis should be accepted only when it was sufficiently probable – as measured by statistical tests. The threshold for acceptance was acknowledged to be somewhat arbitrary. And it was also conceded that the acceptance rule might vary with one’s purposes. For instance, we demand a higher probability when the cost of accepting a false hypothesis is high.

ellauri096.html on line 126: In 1961 Henry Kyburg pointed out that this policy conflicted with a principle of agglomeration: If you rationally believe p

ellauri096.html on line 127: and rationally believe q then you rationally believe both p and q. Little pictures of the same scene should sum to a bigger picture of the same scene. If rational belief can be based on an acceptance rule that only requires a high probability, there will be rational belief in a contradiction! You believe of each ticket it loses, and you believe that one of them wins.

ellauri096.html on line 129: A paradox is commonly defined as a set of propositions that are individually plausible but jointly inconsistent. Paradoxes pressure us to revise beliefs in a highly structured way. For instance, much epistemology orbits a riddle posed by the regress of justification, namely, which of the following is false?

ellauri096.html on line 132:     There are no circular chains of justification.

ellauri096.html on line 133:     All justificatory chains have a finite length.

ellauri096.html on line 136: Foundationalists reject (1). They take some propositions to be self-evident. Coherentists reject (2). They tolerate some forms of circular reasoning. For instance, Nelson Goodman (1965) has characterized the method of reflective equilibrium as virtuously circular. Charles Peirce (1933–35, 5.250) rejected (3), an approach later refined by Peter Klein (2007) and championed at book-length by Scott F. Aikin (2011). Infinitists believe that infinitely long chains of justification are no more impossible than infinitely long chains of causation. Finally, the epistemological anarchist rejects (4). As Paul Feyerabend refrains in Against Method, “Anything goes” (1988, vii, 5, 14, 19, 159).

ellauri096.html on line 140: Kyburg might answer that there is a scale effect. Although the dull pressure of joint inconsistency is tolerable when diffusely distributed over a large set of propositions, the pain of contradiction becomes unbearable as the set gets smaller (Knight 2002). And indeed, paradoxes are always represented as a small set of propositions.

ellauri096.html on line 142: If you know that your beliefs are jointly inconsistent, then you should reject R. M. Sainsbury’s definition of a paradox as “an apparently unacceptable conclusion derived by apparently acceptable reasoning from apparently acceptable premises” (1995, 1). Take the negation of any of your beliefs as a conclusion and your remaining beliefs as the premises. You should judge this jumble argument as valid, and as having premises that you accept, and yet as having a conclusion you reject (Sorensen 2003b, 104–110). If the conclusion of this argument counts as a paradox, then the negation of any of your beliefs counts as a paradox.

ellauri096.html on line 144: The resemblance between the preface paradox and the surprise test paradox becomes more visible through an intermediate case. The preface of Siddhartha Mukherjee’s The Emperor of All Maladies: A Biography of Cancer warns: “In cases where there was no prior public knowledge, or when interviewees requested privacy, I have used a false name, and deliberately confounded identities to make it difficult to track.” Those who refuse consent to be lied to are free to close Doctor Mukherjee’s chronicle. But nearly all readers think the physician’s trade-off between lies and new information is acceptable. They rationally anticipate being rationally misled. Nevertheless, these readers learn much about the history of cancer. Similarly, students who are warned that they will receive a surprise test rationally expect to be rationally misled about the day of the test. The prospect of being misled does not lead them to drop the course.

ellauri096.html on line 147: , he also believes that at least of one these answers is false. This ensures he believes a contradiction. If any of his answers is false, then the student believes a contradiction (because the only falsehoods on the question list are contradictions). If all of his test answers are true, then the student believes the following contradiction: ∼(A1&A2&…&A100)

ellauri096.html on line 151: If paradoxes were always sets of propositions or arguments or conclusions, then they would always be meaningful. But some paradoxes are semantically flawed (Sorensen 2003b, 352) and some have answers that are backed by a pseudo-argument employing a defective “lemma” that lacks a truth-value. Kurt Grelling’s paradox, for instance, opens with a distinction between autological and heterological words. An autological word describes itself, e.g., ‘polysyllabic’ is polysllabic, ‘English’ is English, ‘noun’ is a noun, etc. A heterological word does not describe itself, e.g., ‘monosyllabic’ is not monosyllabic, ‘Chinese’ is not Chinese, ‘verb’ is not a verb, etc. Now for the riddle: Is ‘heterological’ heterological or autological? If ‘heterological’ is heterological, then since it describes itself, it is autological. But if ‘heterological’ is autological, then since it is a word that does not describe itself, it is heterological. The common solution to this puzzle is that ‘heterological’, as defined by Grelling, is not a genuine predicate (Thomson 1962). In other words, “Is ‘heterological’ heterological?” is without meaning. There can be no predicate that applies to all and only those predicates it does not apply to for the same reason that there can be no barber who shaves all and only those people who do not shave themselves.

ellauri096.html on line 153: The eliminativist, who thinks that ‘know’ or ‘justified’ is meaningless, will diagnose the epistemic paradoxes as questions that only appear to be well-formed. For instance, the eliminativist about justification would not accept proposition (4) in the regress paradox: ‘Some beliefs are justified’. His point is not that no beliefs meet the high standards for justification, as an anarchist might deny that any ostensible authorities meet the high standards for legitimacy. Instead, the eliminativist unromantically diagnoses ‘justified’ as a pathological term. Just as the astronomer ignores ‘Are there a zillion stars?’ on the grounds that ‘zillion’ is not a genuine numeral, the eliminativist ignores ‘Are some beliefs justified?’ on the grounds that ‘justified’ is not a genuine adjective.

ellauri096.html on line 155: In the twentieth century, suspicions about conceptual pathology were strongest for the liar paradox: Is ‘This sentence is false’ true? Philosophers who thought that there was something deeply defective with the surprise test paradox assimilated it to the liar paradox. Let us review the assimilation process.

ellauri096.html on line 157: The student’s overall conclusion, that the test is impossible, is also self-defeating. If the student believes his conclusion then he will not expect the test. So if he receives a test, it will be a surprise. The event will be all the more unexpected because the student has deluded himself into thinking the test is impossible.

ellauri096.html on line 159: Just as someone’s awareness of a prediction can affect the likelihood of it being true, awareness of that sensitivity to his awareness can also affect its truth. If each cycle of awareness is self-defeating, then there is no stable resting place for a conclusion.

ellauri096.html on line 161: Suppose a psychologist offers you a red box and a blue box (Skyrms 1982). The psychologist can predict which box you will choose with 90% accuracy. He has put one dollar in the box he predicts you will choose and ten dollars in the other box. Should you choose the red box or the blue box? You cannot decide. For any choice becomes a reason to reverse your decision.

ellauri096.html on line 163: Epistemic paradoxes affect decision theory because rational choices are based on beliefs and desires. If the agent cannot form a rational belief, it is difficult to interpret his behavior as a choice. The purpose of attributing beliefs and desires is to set up practical syllogisms that make sense of actions as means to ends. Subtracting rationality from the agent makes framework useless. Given this commitment to charitable interpretation, there is no possibility of your rationally choosing an option that you believe to be inferior. So if you choose, you cannot really believe you were operating as an anti-expert, that is, someone whose opinions on a topic are reliably wrong  (Egan and Elga 2005).

ellauri096.html on line 167: David Kaplan and Richard Montague (1960) think the announcement by the teacher in our surprise exam example is equivalent to the self-referential

ellauri096.html on line 171: Kaplan and Montague note that the number of alternative test dates can be increased indefinitely. Shockingly, they claim the number of alternatives can be reduced to zero! The announcement is then equivalent to

ellauri096.html on line 175: If (K-0) is true then it known to be false. Whatever is known to be false, is false. Since no proposition can be both true and false, we have proven that (K-0) is false. Given that proof produces knowledge, (K-0) is known to be false. But wait! That is exactly what (K-0) says – so (K-0) must be true.

ellauri096.html on line 178: to ∼Kp (that is, from ‘It is known that not-p’, to ‘It is not the case that it is known that p’). Ironically, this garbled transmission results in a cleaner variation of the knower:

ellauri096.html on line 182: Is (K) true? On the one hand, if (K) is true, then what it says is true, so no one knows it. On the other hand, that very reasoning seems to be a proof of (K). Proving a proposition is sufficient for knowledge of it, so someone must know (K). But then (K) is false! Since no one can know a proposition that is false, (K) is not known.

ellauri096.html on line 184: The skeptic could hope to solve (K-0) by denying that anything is known. This remedy does not cure (K). If nothing is known then (K) is true. Can the skeptic instead challenge the premise that proving a proposition is sufficient for knowing it? This solution would be particularly embarrassing to the skeptic. The skeptic presents himself as a stickler for proof. If it turns out that even proof will not sway him, he bears a damning resemblance to the dogmatist he so frequently chides.

ellauri096.html on line 186: But the skeptic should not lose his nerve. Proof does not always yield knowledge. Consider a student who correctly guesses that a step in his proof is valid. The student does not know the conclusion but did prove the theorem. His instructor might have trouble getting the student to understand why his answer constitutes a valid proof. The intransigence may stem from the prover’s intelligence rather than his stupidity. L. E. J. Brouwer is best known in mathematics for his brilliant fixed point theorem. But Brouwer regarded his proof as dubious. He had philosophical doubts about the Axiom of Choice and Law of Excluded Middle. Brouwer persuaded a minority of mathematicians and philosophers, known as intuitionists, to emulate his inability to be educated by non-constructive proofs.

ellauri096.html on line 188: The logical myth that “You cannot prove a universal negative” is itself a universal negative. So it implies its own unprovability. This implication of unprovability is correct but only because the principle is false. For instance, exhaustive inspection proves the universal negative ‘No adverbs appear in this sentence’. A reductio ad absurdum proves the universal negative ‘There is no largest prime number’.

ellauri096.html on line 189: Trivially, false propositions cannot be proved true. Are there any true propositions that cannot be proved true?

ellauri096.html on line 191: Yes, there are infinitely many. Kurt Gödel’s incompleteness theorem demonstrated that any system that is strong enough to express arithmetic is also strong enough to express a formal counterpart of the self-referential proposition in the surprise test example ‘This statement cannot be proved in this system’. If the system cannot prove its “Gödel sentence”, then this sentence is true. If the system can prove its Gödel sentence, the system is inconsistent. So either the system is incomplete or inconsistent. (See the entry on Kurt Gödel.)

ellauri096.html on line 193: Of course, this result concerns provability relative to a system. One system can prove another system’s Gödel sentence. Kurt Gödel (1983, 271) thought that proof was not needed for knowledge that arithmetic is consistent.

ellauri096.html on line 195: J. R. Lucas (1964) claims that this reveals human beings are not machines. A computer is a concrete instantiation of a formal system. Hence, its “knowledge” is restricted to what it can prove. By Gödel’s theorem, the computer will be either inconsistent or incomplete. However, a human being with a full command of arithmetic can be consistent (even if he is actually inconsistent due to inattention or wishful thinking).

ellauri096.html on line 197: Critics of Lucas defend the parity between people and computers. They think we have our own Gödel sentences (Lewis 1999, 166–173). In this egalitarian spirit, G. C. Nerlich (1961) models the student’s beliefs in the surprise test example as a logical system. The teacher’s announcement is then a Gödel sentence about the student: There will be a test next week but you will not be able to prove which day it will occur on the basis of this announcement and memory of what has happened on previous exam days. When the number of exam days equals zero the announcement is equivalent to sentence K.

ellauri096.html on line 199: Several commentators on the surprise test paradox object that interpreting surprise as unprovability changes the topic. Instead of posing the surprise test paradox, it poses a variation of the liar paradox. Other concepts can be blended with the liar. For instance, mixing in alethic notions generates the possible liar:  Is ‘This statement is possibly false’ true? (Post 1970) (If  it is false, then it is false that it is possibly false. What cannot possibly be false is necessarily true. But if it is necessarily true, then it cannot be possibly false.) Since the semantic concept of validity involves the notion of possibility, one can also derive validity liars such as Pseudo-Scotus’ paradox: ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ (Read 1979). Suppose Pseudo-Scotus’ argument is valid. Since the premise is necessarily true, the conclusion would be necessarily true. But the conclusion contradicts the supposition that argument is valid. Therefore, by reductio, the argument is necessarily invalid. Wait! The argument can be invalid only if it is possible for the premise to be true and the conclusion to be false. But we have already proved that the conclusion of ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ is necessarily true. There is no consistent judgment of the argument’s validity. A similar predicament follows from ‘The test is on Friday but this prediction cannot be soundly deduced from this announcement’.

ellauri096.html on line 201: One can mock up a complicated liar paradox that resembles the surprise test paradox. But this complex variant of the liar is not an epistemic paradox. For the paradoxes turn on the semantic concept of truth rather than an epistemic concept.

ellauri096.html on line 204: Frederic Fitch (1963) reports that in 1945 he first learned of this proof of unknowable truths from a referee report on a manuscript he never published. Thanks to Joe Salerno’s (2009) archival research, we now know that referee was Alonzo Church.

ellauri096.html on line 206: Assume there is a true sentence of the form ‘p but p is not known’. Although this sentence is consistent, modest principles of epistemic logic imply that sentences of this form are unknowable.

ellauri096.html on line 218: Since all the assumptions are discharged, the conclusion is a necessary truth. So it is a necessary truth that p&∼Kp

ellauri096.html on line 225: But secular idealists and logical positivists concede that there are some actual unknown truths. How can they continue to believe that all truths are knowable?  Astonishingly, these eminent philosophers seem refuted by a pinch of epistemic logic. Also injured are those who limit their claims of universal knowability to a limited domain. For instance, Immanuel Kant (A223/B272) asserts that all empirical propositions are knowable. This pocket of optimism would be enough to ignite the contradiction (Stephenson 2015).

ellauri096.html on line 227: Timothy Williamson doubts that this casualty list is enough for the result to qualify as a paradox:

ellauri096.html on line 229:     The conclusion that there are unknowable truths is an affront to various philosophical theories, but not to common sense. If proponents (and opponents) of those theories long overlooked a simple counterexample, that is an embarrassment, not a paradox. (2000, 271) 

ellauri096.html on line 233: Those who believe that the Church-Fitch result is a genuine paradox can respond to Williamson with paradoxes that accord with common sense (and science –and religious orthodoxy). For instance, common sense heartily agrees with the conclusion that something exists. But it is surprising that this can be proved without empirical premises. Since the quantifiers of standard logic (first order predicate logic with identity) have existential import, the logician can deduce that something exists from the principle that everything is identical to itself. Most philosophers balk at this simple proof because they feel that the existence of something cannot be proved by sheer logic. Likewise, many philosophers balk at the proof of unknowables because they feel that such a profound result cannot be obtained from such limited means.

ellauri096.html on line 236: Church’s referee report was composed in 1945. The timing and structure of his argument for unknowables suggests that Church may have been by inspired G. E. Moore’s (1942, 543) sentence:

ellauri096.html on line 238:     (M) I went to the pictures last Tuesday, but I don’t believe that I did. 

ellauri096.html on line 240: Moore’s problem is to explain what is odd about declarative utterances such as (M). This explanation needs to encompass both readings of (M): ‘p&B∼p

ellauri096.html on line 243: ’. (This scope ambiguity is exploited by a popular joke: René Descartes sits in a bar, having a drink. The bartender asks him if he would care for another. “I think not,” he says, and disappears.)

ellauri096.html on line 245: The common explanation of Moore’s absurdity is that the speaker has managed to contradict himself without uttering a contradiction. So the sentence is odd because it is a counterexample to the generalization that anyone who contradicts himself utters a contradiction.

ellauri096.html on line 247: There is no problem with third person counterparts of (M). Anyone else can say about Moore, with no paradox, ‘G. E. Moore went to the pictures last Tuesday but he does not believe it’. (M) can also be embedded unparadoxically in conditionals: ‘If I went to the pictures last Tuesday but I do not believe it, then I am suffering from a worrisome lapse of memory ’. The past tense is fine: ‘I went to the picture shows last Tuesday but I did not believe it’. The future tense, ‘I went to the picture shows last Tuesday but I will not believe it’, is a bit more of a stretch (Bovens 1995). We tend to picture our future selves as better informed. Later selves are, as it were, experts to whom earlier selves should defer. When an earlier self foresees that his later self believes p

ellauri096.html on line 249: . Bas van Fraassen (1984, 244) dubs this “the principle of reflection”: I ought to believe a proposition given that I will believe it at some future time.

ellauri096.html on line 251: Robert Binkley (1968) anticipates van Fraassen by applying the reflection principle to the surprise test paradox. The student can foresee that he will not believe the announcement if no test is given by Thursday. The conjunction of the history of testless days and the announcement will imply the Moorean sentence:

ellauri096.html on line 255: Since the less evident member of the conjunction is the announcement, the student will choose not to believe the announcement. At the beginning of the week, the student foresees that his future self may not believe the announcement. So the student on Sunday will not believe the announcement when it is first uttered.

ellauri096.html on line 257: Binkley illuminates this reasoning with doxastic logic. The inference rules for this logic of belief can be understood as idealizing the student into an ideal reasoner. In general terms, an ideal reasoner is someone who infers what he ought and refrains from inferring any more than he ought. Since there is no constraint on his premises, we may disagree with the ideal reasoner. But if we agree with the ideal reasoner’s premises, we appear bound to agree with his conclusion. Binkley specifies some requirements to give teeth to the student’s status as an ideal reasoner: the student is perfectly consistent, believes all the logical consequences of his beliefs, and does not forget. Binkley further assumes that the ideal reasoner is aware that he is an ideal reasoner. According to Binkley, this ensures that if the ideal reasoner believes p, then he believes that he will believe p thereafter.

ellauri096.html on line 259: Binkley’s account of the student’s hypothetical epistemic state on Thursday is compelling. But his argument for spreading the incredulity from the future to the past is open to three challenges.

ellauri096.html on line 261: The first objection is that it delivers the wrong result. The student is

ellauri096.html on line 265: no test is given by Thursday, the student will find the announcement incredible. At the beginning of the week, the student does not know (or believe) that the teacher will wait that long. A principle that tells me to defer to the opinions of my future self does not imply that I should defer to the opinions of my hypothetical future self. For my hypothetical future self is responding to propositions that need not be actually true.

ellauri096.html on line 267: Third, the principle of reflection may need more qualifications than Binkley anticipates. Binkley realizes that an ordinary agent foresees that he will forget details. That is why we write reminders for our own benefit. An ordinary agent foresees periods of impaired judgment. That is why we limit how much money we bring to the bar.

ellauri096.html on line 269: Binkley stipulates that the students do not forget. He needs to add that the students know that they will not forget. For the mere threat of a memory lapse sometimes suffices to undermine knowledge. Consider Professor Anesthesiology’s scheme for surprise tests: “A surprise test will be given either Wednesday or Friday with the help of an amnesia drug. If the test occurs on Wednesday, then the drug will be administered five minutes after Wednesday’s class. The drug will instantly erase memory of the test and the students will fill in the gap by confabulation.” You have just completed Wednesday’s class and so temporarily know that the test will be on Friday. Ten minutes after the class, you lose this knowledge. No drug was administered and there is nothing wrong with your memory. You are correctly remembering that no test was given on Wednesday. However, you do not know your memory is accurate because you also know that if the test was given Wednesday then you would have a pseudo-memory indistinguishable from your present memory. Despite not gaining any new evidence, you change your mind about the test occurring on Wednesday and lose your knowledge that the test is on Friday. (The change of belief is not crucial; you would still lack foreknowledge of the test even if you dogmatically persisted in believing that the test will be on Friday.)

ellauri096.html on line 271:   If the students know that they will not forget and know there will be no undermining by outside evidence, then we may be inclined to agree with Binkley’s summary that his idealized student never loses the knowledge he accumulates. As we shall see, however, this overlooks other ways in which rational agents may lose knowledge.

ellauri096.html on line 273: The teacher’s announcement that there will be a surprise test is equivalent to a disjunction of future mistakes: ‘Either there will be a test on Monday and the student will not believe it beforehand or there will be a test Wednesday and the student will not believe it beforehand or the test is on Friday and the student will not believe it beforehand.’

ellauri096.html on line 275: The points made so far suggest a solution to the surprise test paradox (Sorensen 1988, 328–343). As Binkley (1968) asserts, the test would be a surprise even if the teacher waited until the last day. Yet it can still be true that the teacher’s announcement is informative. At the beginning of the week, the students are justified in believing the teacher’s announcement that there will be a surprise test.  This announcement is equivalent to:

ellauri096.html on line 279: Consider the student’s predicament on Thursday (given that the test has not been on Monday or Wednesday). If he knows that no test has been given, he cannot also know that (A) is true. Because that would imply

ellauri096.html on line 283: Although (iii) is consistent and might be knowable by others, (iii) cannot be known by the student before Friday. (iii) is a blindspot for the students but not for, say, the teacher’s colleagues. Hence, the teacher can give a surprise test on Friday because that would force the students to lose their knowledge of the original announcement (A). Knowledge can be lost without forgetting anything.

ellauri096.html on line 285: This solution makes who you are relevant to what you can know. In addition to compromising the impersonality of knowledge, there will be compromise on its temporal neutrality.

ellauri096.html on line 287: Since the surprise test paradox can also be formulated in terms of rational belief, there will be parallel adjustments for what we ought to believe. We are criticized for failures to believe the logical consequences of what we believe and criticized for believing propositions that conflict with each other. Anyone who meets these ideals of completeness and consistency will be unable to believe a range of consistent propositions that are accessible to other complete and consistent thinkers. In particular, they will not be able to believe propositions attributing specific errors to them, and propositions that entail these off-limit propositions.

ellauri096.html on line 289: Some people wear T-shirts with Question Authority! written on them. Questioning authority is generally regarded as a matter of individual discretion. The surprise test paradox shows that it is sometimes mandatory. The student is rationally required to doubt the teacher’s announcement even though the teacher has not given any evidence of being unreliable. Indeed, the student can foresee that their change of mind opens a new opportunity for surprise.

ellauri096.html on line 291:   When on trial for impiety, Socrates traced his inquisitiveness to the Oracle at Delphi (Apology 21d in Cooper 1997). Prior to beginning his mission of inquiry, Chaerephon asked the Oracle: “Who is the wisest of men?” The Oracle answered “No one is wiser than Socrates.” This astounded Socrates because he believed he knew nothing. Whereas a less pious philosopher might have questioned the reliability of the Delphic Oracle, Socrates followed the general practice of treating the Oracle as infallible. The only cogitation appropriate to an infallible answer is interpretation. Accordingly, Socrates resolved his puzzlement by inferring that his wisdom lay in recognizing his own ignorance. While others may know nothing, Socrates knows that he knows nothing.

ellauri096.html on line 293: Socrates continues to be praised for his insight. But his “discovery” is a contradiction. If Socrates knows that he knows nothing, then he knows something (the proposition that he knows nothing) and yet does not know anything (because knowledge implies truth).

ellauri096.html on line 295: Socrates could regain consistency by downgrading his meta-knowledge to the status of a belief. If he believes he knows nothing, then he naturally wishes to remedy his ignorance by asking about everything. This rationale is accepted throughout the early dialogues. But when we reach the Meno, one of his interlocutors has an epiphany. After Meno receives the standard treatment from Socrates about the nature of virtue, Meno discerns a conflict between Socratic ignorance and Socratic inquiry (Meno 80d, in Cooper 1997). How would Socrates recognize the correct answer even if Meno gave it?

ellauri096.html on line 301:     If I know that p

ellauri096.html on line 303: is true, I know that any evidence against p is evidence against something that is true; I know that such evidence is misleading. But I should disregard evidence that I know is misleading. So, once I know that h is true, I am in a position to disregard any future evidence that seems to tell against p (1973, 148).

ellauri096.html on line 305: Dogmatists accept this reasoning. For them, knowledge closes inquiry. Any “evidence” that conflicts with what is known can be dismissed as misleading evidence. Forewarned is forearmed.

ellauri096.html on line 310: Marxin veljexet on Markkuja. "Those are my principles, and if you don't like them... well, I have others." G. Marx

ellauri096.html on line 317: Zum Leben Augustins ist wenig gesichert. Augustin soll sehr beliebt gewesen sein, weil er mit seinen zotigen Liedern vor allem während der Pest in Wien im Jahr 1679 die Bevölkerung der Stadt aufheiterte, weshalb er im Volksmund nur als „Lieber Augustin“ bekannt war.

ellauri096.html on line 319: Augustin soll als Sohn eines heruntergekommenen Wirts aufgewachsen sein und war demnach schon früh darauf angewiesen, mit seinem Dudelsack von einer Spelunke zur nächsten zu ziehen, wobei nur wenig von dem verdienten Geld die jeweilige Kneipe verlassen haben soll – der Überlieferung nach soll er auch ein „tüchtiger Trinker“ gewesen sein.

ellauri096.html on line 321: Der Legende nach war der 36-jährige Augustin 1679 während der Pestepidemie wieder einmal betrunken und schlief irgendwo in der Gosse seinen Rausch aus. Siech-Knechte, die damals die Opfer der Epidemie einsammeln mussten, fanden ihn, hielten ihn für tot und brachten die Schnapsleiche zusammen mit den Pestleichen auf ihrem Sammelkarren vor die Stadtmauer. Dort warfen sie ihre ganze Ladung in ein offenes Massengrab. Diese Pestgrube soll sich in der Nähe der Kirche St. Ulrich am Neubau (heutiger siebter Wiener Gemeindebezirk) befunden haben, gleich neben dem Platz, an dem heute der Augustinbrunnen steht. Wie in der damaligen Situation üblich, wurde das Grab nicht sofort geschlossen, sondern provisorisch mit Kalk abgedeckt, um später weitere Pestopfer aufzunehmen. Am folgenden Tag habe Augustin inmitten der Leichen so lange krakeelt und auf seinem Dudelsack gespielt, bis Retter ihn aus der Grube zogen.

ellauri096.html on line 323: Danach soll Augustin sein Erlebnis als Bänkelsänger vorgetragen und davon recht gut gelebt haben. So ist die Legende vom lieben Augustin vielleicht seinem eigenen Bericht zu verdanken. Bereits zeitgenössische Quellen berichten von dem der Leichengrube entstiegenen Augustin. Abraham a Sancta Clara erwähnt das Ereignis in seinem „Wohlangefüllten Weinkeller“, um vor der Trunksucht zu warnen. Urkundliche Stütze für die Legende ist nur ein Eintrag im städtischen Totenschauprotokoll, das einen „Augustin N.“ verzeichnet.

ellauri096.html on line 327: Das Volkslied O du lieber Augustin ist erst um 1800 in Wien nachgewiesen. Die sehr verbreitete Melodie ist jedoch älter, so ist sie 1720 in einer Musikhandschrift belegt.[1] Teilweise wird Augustin selbst als Verfasser genannt, der Ursprung ist jedoch unklar. Der spöttische Text gibt aber den Galgenhumor wieder, der den Wienern in Erinnerung geblieben ist:

ellauri096.html on line 376: »Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa ne jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat. Tämän valossa ja pitämällä se jatkuvasti mielessä Genesistä käsitellessä olen, siinä määrin kun kykenin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, pitäen huolta siitä etten myönnä äkkipikaisesti oikeaksi jotain yhtä merkitystä ja ole puolueellinen toiselle ja mahdollisesti paremmalle selitykselle.]» .

ellauri096.html on line 378: [...] jos kukaan, joka ei ymmärrä jumalallisen kaunopuheisuuden sävellajia, löytää jotain näistä asioista [fyysistä kaikkeutta koskien] kirjoistamme, tai kuulee samaa noista kirjoista, niin että se vaikuttaa olevan ristiriidassa hänen omien järjellisten kykyjensä havaintojen kanssa, antakaa hänen tietää, että nämä muut asiat eivät ole millään tavalla tarpeellisia kirjoitusten antamien varoitusten, kertomusten tai ennustusten kannalta. Lyhyesti, on sanottava että kirjailijamme tiesivät totuuden taivaista, mutta ei ollut heidän kauttaan puhuneen Jumalan Hengen tarkoituksena opettaa ihmisille mitään mikä ei olisi hyödyksi heidän pelastukselleen.

ellauri096.html on line 390: »Jättäkäämme siis niiden arvailut, jotka eivät tiedä mitä sanovat, kun he puhuvat ihmisrodun luonnosta ja alkuperästä. Sillä jotkut katsovat ihmisistä samaa mitä he katsovat maailmasta itsestään, eli että ne ovat aina olleet olemassa [...] Heitä ovat eksyttäneet myös ne hyvin valheelliset kirjoitukset, jotka väittävät historian olevan monituhatvuotinen, vaikka pyhistä kirjoituksista luemme, ettei kuuttatuhatta vuotta ole vielä kulunut.»

ellauri096.html on line 392: Perisynti, vapaa tahto, armo ja predestinaatio oli Akun ihan lemppareita. 

ellauri096.html on line 403:     Lainasin kirjastosta herätelainana Juotikkaan heppakirjan kai osa 2.  Juotikkaan tavanomaista aspergeriskizoa nyt tyttökirjamuodossa. Tällä kertaa tommosta hevossymbolismia ja huonosti peiteltyä naisvihaa. Sankari Anu Rognathius, Anus prognathus, on selkeästi ize Juotikas. Ei kukaan esimurkku 12-vuotias heppahullu ajattele tollasta. Olen ikivanha sielu 12 vuotiaan tytön kehossa. Hippon Augustinus työntyneenä syvälle karvattomaan nieluun. Tsi sitten just toisinpäin, 12-vuotiasn aspergerin sielu prognaattisessa ruhossa pushing fifty.

ellauri096.html on line 407:     Having jaws or mouthparts that project forward to a marked degree.

ellauri096.html on line 411:       Samanlaista ruskehtavaa viemärisuolisukellusta kuin Pynchonin Nipsulla. Imukala lie ollut mustasukkainen jollekin kavioeläimelle. Juotikkaan ja Alienin naamassa on paljon samaa. Juoskaa karkuun heppahöperöt! Tai hakekaa jotain kättä pidempää. Sitä se on sanoi äite ja kantoi tikun päässä pihalle. 

ellauri096.html on line 413:       Juotikkaalle ei piisaisi Ympäristöruudun toimittajan Eero Kakon (Olli Keskinen) haastatteleman valtion ohjeistamispäällikkö valtiotieteitten maisteri Jaakko Parantaisen (Heikki Silvennoinen) EAT-terapia, tarvetta selvästi olisi myös FUCK- ja KILL- tyyppiselle sielunhoidolle.

ellauri096.html on line 417: Taas tota niin monelta samanhenkiseltä tuttua askeesia ja erakkoilua. Skizolla apinalla on vähemmän vaihtoehtoisia reittejä kuin muumipelissä. Ne on kaikki lueteltu kallonkutistuxen käsikirjan hakemistossa.

ellauri096.html on line 419: Obeesilla Akvinolaisen Tompalla oli ylösnoussut hevonen. Suomenhevosia on menossa teuraalle Suezin kanavalla. Nyt ne kuolevat kun kiinalainen konttilaiva tukkii kanavan. - Enminä niistä ole huolestunut sanoo MTKn mies vaan maataloustuottajien koneiden varaosista. Ne ovat nyt siellä jumissa. Wall-E:n näköinen kaivinkone, 1 yxinäinen karvakäsi hytissä, yrittää työntää 400m kokoista laivaa irti mudasta. Kohta sinne höyryää jenkkien sotalaivoja. No ei sentään, Wall-E sai sen irti lopulta. Ehkä Moosexen taikasauvasta lähti säteitä. Naku teinipoika tafsaa naista tissistä. Taiteilija Schopinin unelma. Mun corona-ajan kampaus on suht sama kuin Schopinin Moosexella. Schopen on saxaa ja tarkoittaa kolpakko. Olikohan Chopinit viinamäen miehiä. 

ellauri096.html on line 426: Samtidigt som han är elegant och harmonisk, är Schopin aldrig vanlig. Han har en viss popularitet som genremålare och många av hans verk graverades av Jean-Pierre Jazet.   

ellauri096.html on line 436: Juotikas ei pidä parrakkaista setämiehistä, se haluis lyödä niitä lättyyn mutta käsi herpoaa kuin pahassa unessa. Aivan heteronormaalia pogonofobiaa.

ellauri096.html on line 438:       Pogonophobia is the irrational, persistent and often unwarranted fear of beards. The word is derived from Greek pogon (beard) and phobos (fear). Mothers often warn their daughters to "never trust a man with beard or facial hair unless he is Santa Claus". In the United States, there has not been a president with a beard since the 1800s.

ellauri096.html on line 442:       Seppo Soluttautuja (riittääpä Juotikkaalla näitä hassuja nimiä! Pynchonin peruja) lojuu nimenomaan virtahepona ottomaanilla. Nostaa jalkoja kun musta mies imuroi ilmeettömästi Hooverilla ottomaanin alta. Matkii autenttisesti Uuno Turhapuroa. Lörppävittu Hannele Nagellax pyörittää ärtyneenä vahingossa peppua. Seppo röhkii tyytyväisenä. Mediayrityxen epelit on samoilla eettisillä linjoilla kuin Aku: että raiskauxesta ei saa sentään nauttia. KOOMAlle pitää aina ilmoittaa venkuloinnista. Mutta mitä on tää KOOMA? Se putkahteli esille jo Jaskan keltaisessa tiiliskivessä. ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Ei tää kuitenkaan ole Jaskan gradu joka oli Pynchonista. Lyhyt vastaus voi olla tää:

ellauri096.html on line 444: Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen.

ellauri096.html on line 446:       Jätetään tää spagettivyyhti tähän kuin Sammeli portinpieleen lähtiessään lenkille. Siihen palataan alempana paasauxessa "kermaperseet ja havenots" alempana kuin koira oxennuxelle. 

ellauri096.html on line 448: Mediafirma mahaantuo valkovenäläisiä ilotyttöjä. Niitä oli yhdessä takavuosien suomenruozalaisessa stadidekkarissa jonka kirjoitti joku kyldyropersonlighet otona. Kuka se nyt oli. Joku Hoblan toimittajako? Hemmetti kun muistaa melkein muttei ihan. Ei löytynyt edes plokista. Muistaiskohan K-täti? Jotenkin siihen liittyi satama ja ehkä ravintola Torni. Joo se muisti: Se oli Staffan Bruun, Club Domina Helsinki. Tulevaisuuteen sijoitettu romaani 1992 joka valitettavasti on jo menneisyyttä. Sama vaivaa George Orwellin romaania 1984, ja Clarken millenniaaleja avaruusseikkailuja riepupäiden juhlavuodelta 2001. Niin se aika rientää. Time flies like an arrow. Tempus fugit. Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Ja muita samansisältöisiä sananparsia. Aikakärpäset tekevät kaikesta kexeliäästä klisheetä. Tu kattoon kattoon kuinka tulevaisuus tapettiin tapettiin, sanoi aikakärpänen kaverille.

ellauri096.html on line 450:       Juotikas hapantelee aika pahasti heppagenrestä. Sitä vituttaa että esiteinit lukee niitä eikä Juotikasta. Siellä liikkuu löysä raha joka saisi mielellään hakeutua nupipään pehmyreiden taskuihin. No ylläri, jos saa valita söpön raudikon tai kaljupään kakantuhriman hasbeenin välillä, niin mitä luulet että valizee? Mäkin luen mieluummin heppahullua kun näitä Jaskan tuherruxia. "Esimerkixi" fantasia ja 'spefi' ovat aina "sallineet paljon tilaa luovalle mielikuvituxelle ja omaperäiselle sanankäytölle". Mitä helvettiä, ei aina samoina toistuvien mielikuvituxettomien satueläinten ja typerien neologismien kexaseminen vaadi kovin kummallista neroa. Ne on vähintään yhtä klisheisiä kuin heppakirjat, klisheet on vaan toisia, enempi tollasia "poikien". Esim Game of thrones on vaan fantasiasaippua. Se knääpiö oli paras. Oli se helmimäisen ahistunut prinsessakin kiva jolla oli lemmikeitä. Helmi haluis ehkä kisun. Avantgarden 2-tahtimekanismia: ensin se maistuu pahalta ja sitten se alkaa maistua - yhä pahalta. Paha yskä ja yhä pahenee. 

ellauri096.html on line 452: Usein tyttö rakastuu hevosen valokuvaan kirjan kannessa tai harrastelehdessä ennenkuin on edes tavannut hevosta elävänä. Eikä juhlallisuuden vaikutelmalta voi koskaan kokonaan välttyä, vaikka tahallaan rimpuilisi sită vastaan ja kuvaisihevosen esimerkiksi sellaisena groteskina piereskelijänä kuin miltä se näyttää ja kuulostaa tallin töihin tottuneelle, miten näiden otusten ilmavaivat usein tärisyttävät karsinan seiniä ja sakeuttavat ilman kuin sinappikaasu. Inhorealismi johdattaa aivan yhtä pahasti harhaan kuin ponikirjojen söpöily. Ennemmin haluaisin päästä käsiksi tylsyyteen, vai miksi sitä pitäisi sanoa. Jokin näiden eläinten typerryttävässä monotonisessa lauhkeudessa osoittaa kohti sitä totuutta, jonka haluaisin kirjoittamalla pyydystää, vaikka hyvin tajuan tehtävän toivottomuuden. Tartunpa mihin ilmiöön tai aiheeseen hyvänsä, esitän aina ansaitsemattoman huomionosoituksen. Maailma pitäisi vain jättää omaan arvoonsa, ja niin useimmat tekevätkin. Tämä valhekasvain jäytää vain kirjoittajia.

ellauri096.html on line 454:       Mixhän Jaska hukkaa sivukaupalla pelkästään heppaharrastuxen ja heppahullujen haukkumiseen? Menikö sillä välit poikki jonkun hevosharrastajan kanssa? Mirri älykkäästi valizi kaverixi hevosen mieluummin kuin siiran. Jos tää onkin tollanen Philip Roth-tyyppinen leppymätön kosto exälle. Kun ei yletytä vastustajaan, roimitaan sen hevosta. (Vastustajan poissaollessa, turvallisuuden vuoxi.) Mutta toisaalta, kuinka todennäköstä että joku edes alkaisi jotain prognaattisen päätukin kaa?

ellauri096.html on line 461:   Hetkinen nytmä muistankin, Jaska haukkuu tässä yhtä heppakirjaa ja sen kirjoittajaa nimeltä. ”Pohdin tätä todella pitkään ja monelta kantilta”. Ja sitten tein mitä huvitti. Tollaset persuämmät on ihan vapaata riistaa, niitä tämmönen liberaalimpi huippukirjailija sa dissata niinkun huvittaa. Huom Juotikas, setämieslinja paistaa ihan rekkamiehen hymynä. Hymystä puheenollen, suora sitaatti:

ellauri096.html on line 463:     Kazeen vangizi tytön vaikeasti määriteltävä hymy. Pyöreä naama, leveä rako yläetuhampaiden välissä (se on diasteema Jaska), mustat viirusilmät, pisamat, oikeassa poskessa laaja tummanharmaa laikku, mikä lie kuolio tai pigmenttihäiriö. Akvarellitekniikka korosti ilmeen vähä-älyisyyttä, ikään kuin kuola leviäisi vesivärin mukana ympäri naamaa ja maisemaa, niin että "lukija" tunsi vaistomaista tarvetta palauttaa kirja oitis hyllyyn aakkosenmukaiselle paikalleen ja mennä pesemään kädet vedellä ja saippualla ja huuhtomaan ne käsidesillä. Ettei vaan norovirus yllätä. 

ellauri096.html on line 465:     Jaskassa on muuten tätä samanlaista anaalis-obsessiivistä siisteydentarvetta kuin monissa samantyyppisissä pakko-oireisissa varsinkin jenkkikirjoittajissa, tulee mieleen heti Pynchon, Wallace ja Robert Heinlein. Niistä kaikista hirveintä ällöä on joku korvavaikku tai likaa käsissä. Sille jää möröt ja merikoirat kepeesti kakkosex. Kakkonen on niille kauhun lyömätön ykkönen. Mä lyön vetoa että Jaska popsii koko ajan paranoidisesti kaikenlaisia lääkkeitä, ravintolisiä sun muita ennaltaehkäiseviä tabuja ja hipsii kengänsyrjillä ettei vahingossakaan astu koirankakalle. Kun lamppu särkyy se pelkää kamalasti lasinsiruja. Niistä voi tulla isoja veripipejä. Se on varmaan nauttinut hurjasti korona-ajasta, kun saa vältellä muita elollisia ihan luvalla, pestä ketjuna käsiä ja pitää nolon naaman päällä naamaria. I can relate to that. Se ei tykkää edes siitä että hevosilla on nimiä. On kuin jääpuikko työnnettäisiin anuxeen. Porkkana tai lämmitetty nakki olisi ihan eri asia.  

ellauri096.html on line 475: Jutan unelmahevosen kirjoittanut Asta Ikonen on oikeasti olemassa oleva kirjailija, jonka tuotanto koostuu enimmäkseen nuorille suunnatuista kirjasarjoista. Tahdon murskatappiossa hänen tuotantoaan ruoditaan sivukaupalla. Anu muun muassa tuomitsee Jutan unelmahevosen juonenkäänteet epäuskottaviksi ja henkilöhahmojen suhteen paperinukkemaiseksi. No siinä kyllä aika musta pata soimaa kattilaa.

ellauri096.html on line 477: Toisten taiteilijoiden teosten käsittely kriittiseen sävyyn ja suoraan nimeten on musiikkimaailmassa melko yleistä mutta kaunokirjallisuudessa harvinaista. Tänä vuonna on kuitenkin ilmestynyt toinenkin suomalainen fiktioteos, jossa ruoditaan olemassa olevaa teosta: Harry Salmenniemen novellikokoelma Delfiinimeditaatio. Yksi kokoelman novelleista on yksityiskohtainen Hymyilevä mies -elokuvan kritiikki.

ellauri096.html on line 481: Jaakko Yli-Juonikas on usein hämmentänyt ja koetellut ilmaisun rajoja, mutta miksi hän on halunnut käsitellä toista kirjailijaa ja hänen tuotantoaan omassa fiktiivisessä teoksessaan?

ellauri096.html on line 486: Yli-Juonikas pohti oikeutustaan nostaa esille Ikosta, joka ei ole missään poliittisessa aktiiviryhmässä avainhenkilönä tai johtohahmona, vaan aivan tavallisena rivijäsenenä.

ellauri096.html on line 489: Maahanmuuttovastainen Suomi Ensin -ryhmä, jossa Ikonen on kommenttinsa julkaissut, on julkinen ja avoin, ja kommentit ovat siellä vapaasti kenen tahansa luettavissa. Ryhmä luettelee tavoitteikseen muun muassa ”laajamittaisen massamaahanmuuton” vastustamisen sekä ”länsimaisten arvojen merkityksen” vahvistamisen.

ellauri096.html on line 492: ”Siinä mielessä tuntui, etten ole tonkimassa kenenkään yksityisyyttä. Hän on kirjoitellut näistä jutuista ihan omin päin suoraan julkisuuteen, omilla kasvoillaan ja nimellään”, Yli-Juonikas perustelee.

ellauri096.html on line 494: Yli-Juonikas törmäsi Asta Ikosen nimeen ja kirjoituksiin alun perin Punk in Finland -sivustolla, jossa maahanmuuttovastaisia ryhmiä seurataan tarkasti. Tuohon aikaan Yli-Juonikas vasta suunnitteli omaa ”ponikirjasarjaansa” ja kiinnostui välittömästi.

ellauri096.html on line 495: ”Tajusin, että tämä on aihe, josta todella haluan kirjoittaa. Se tuntui jollain lailla ohittamattomalta.”

ellauri096.html on line 499: Juotikas tykkää tosta puhekielisestä sanasta kela. Se on kuin mä en ajattelis ize vaan joku Anssi Kela ajattelis mussa. Mun on pakko kävellä näin mun on pakko kävellä näin. I can relate to that. Nummela on urbaanimpi Loimaa. Zeus huei.

ellauri096.html on line 501: Asta Ikonen ei ollut kuullut roolistaan Yli-Juonikkaan romaanissa ennen HS:n yhteydenottoa. Hän kummastelee sitä, miksi Yli-Juonikas on halunnut kirjoittaa hänestä ja hänen parikymmentä vuotta sitten julkaistusta nuortenkirjastaan.

ellauri096.html on line 505: Hei hetkinen just sitähän mä teen tässä ize tuhansien paasausten voimalla. Njoo mut mä en julkaise niitä. (Big fat hairy deal.)

ellauri096.html on line 512: Edellisistä osista tutut hahmot sekaantuvat yhä sairaamman hurmeiseksi vajoavaan apokalypsiin, kun hevostallien luona alkaa liikkua epäilyttävä Heikki, My Little Pony -televisiosarjan liiankin innokas fani.

ellauri096.html on line 514: "Lukijaa" hulluuden partaalle raastavista megaromaaneistaan tunnettu Yli-Juonikas on kieroutuneiden ja vainoharhaisen "hulvattomien" tarinoiden mestari.

ellauri096.html on line 515: Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään tuntuu valitettavan vaisulta väliosalta eeppisen saagan keskellä. Yli-Juonikkaalta ei odotakaan mysteerien selvittämistä, mutta tunnelmaltaankin romaani on vielä selvästi heikompi ja hajanaisempi kuin edelliset osat, mikäli enää mahdollista.

ellauri096.html on line 521: Yli-Juonikkaan jokainen teos on kiehtova tapaus, silloinkin kun ne tuntuvat raivostuttavan turhauttavilta. Kenties vasta myöhemmin ymmärrän kaiken ja näen Galgalim-silmillä, mitä Neljä ratsastajaa yrittävät sanoa, ja pyörrän aiemmat ajatukseni. Sitä odotellessa täytyy tyytyä mieltä sekoittaviin sirpaleisiin. Kaiken kaikkiaaan, melko vulvatonta meininkiä, munatonta myös. Jaska ei suotta tunne peniskateutta. 

ellauri096.html on line 525:   Kilikalikeikka. Onkohan tää joku uus Gilgamesh eepos. Exiitäkin ole mulla jossain jo paasaus? No ei mutta sillä oli yöahdistusta ja incubuxia niinkuin Akulla ja Anulla. Mitäs sit on nää Galgalit? 

ellauri096.html on line 527:   Galgalim Eyes is an enemy-only skill, found on bosses and a few shadows in the later dungeons. It reduces a foe's HP to 1 and causes the Enervation ailment (100% chance).

ellauri096.html on line 529: Galgalim (galgallim "spheres", "wheels", "whirlwinds" גַּלְגַּלִּים; singular: galgal, גַּלְגַּל), also called ophanim (Hebrew "wheels" ōphannīm אוֹפַנִּים; singular: ōphān, ofan אוֹפָן), refer to the wheels seen in Ezekiel's vision of the chariot (Hebrew merkabah) in Ezekiel 1:15–21. One of the Dead Sea scrolls (4Q405) construes them as angels; late sections of the Book of Enoch (61:10, 71:7) portray them as a class of celestial beings who (along with the Cherubim and Seraphim) never sleep, but guard the throne of God.

ellauri096.html on line 531: These "wheels" have been associated with Daniel 7:9 (mentioned as galgal, traditionally "the wheels of galgallim", in "fiery flame" and "burning fire") of the four, eye-covered wheels (each composed of two nested wheels), that move next to the winged Cherubim, beneath the throne of God. The four wheels move with the Cherubim because the spirit of the Cherubim is in them. The late Second Book of Enoch (20:1, 21:1) also referred to them as the "many-eyed ones".

ellauri096.html on line 533: The First Book of Enoch (71.7) seems to imply that the Ophanim are equated to the "Thrones" in Christianity when it lists them all together, in order: "...round about were Seraphim, Cherubim, and Ophannim". 

ellauri096.html on line 539:   Henry Tonx, Otto Dix, Chaim Soutine, Käthe Kollwitz piirsi rumia kuvia izestään tai muista vammasista. Jotkut kuvista on elävästi Jaskan näkösiä. Anusta (siis Jaskasta) ei ollut hauskaa kun Cecilia Jimenez tunaroi jeesusfreskon hyvässä uskossa Saragozassa. No ei tietystikään kun Jeesuxesta tuli siinä aivan Jaskan näköinen. Mitä nauramista siinä muka on? Mitä nauramista on pienipäisissä? No eipä paljoa. Tshihi.

ellauri096.html on line 553:   Ikosen romaani ei herätä Jaskassa samastumisen tunteita. Läheisimmäxi se tuntee kirjan roiston, everstin Nordensvahnin, ja on pettynyt kun se ei jää kiinni lapsipornon hallussapidosta. Jaskakaan ei ole jäänyt siitä kiinni, eikä murhasta.

ellauri096.html on line 557: Selaimen kuvassa näytetään kuppia ja lasia tarjottimella kantava apulainen, joka meillä on pienen kupin kyljessä ja airbnbn seinällä printtitauluna. Eines der berühmtesten Werke der Dresdner Gemäldegalerie, das Schokoladenmädchen des Genfer Künstlers Jean-Étienne Liotard (1702–1789). Paizi sen kupissa ei olekaan mise en abime-efektiä, vaan ihan joku muu kuvio. Se Droste-efektin apulainen onkin enempi nunnan näköinen hollantilainen Droste-kaakaon mainos vuodelta 1904. En jaxa kaivaa kuvia tähän esille, kazokaa ize netistä. 

ellauri096.html on line 562: Ansa Ikonen toivoi jossain ylilaudassa että joku ystävällinen afgaani raiskaisi Haju Pisilältä tyttären. Hyvä ajatus, kannatan, ja Akukin kannattaa, kunhan se ei nauti siitä. Jos siitä toimituxesta tulee jälkikasvua, sille voi laittaa äitiyspakkauxeen vakuutuskuoria.

ellauri096.html on line 564: Mitä yhteistä on heppahulluudella ja nuivuudella? 😃 Jotain siinä pitää olla kerta Ikoska on molempia. Js mitä yhteistä on postpostmodernismilla ja mikrokefalialla? 🤨 Jotain siinäkin täytyy olla. Alkutuska on jotain peeteejargonia. Päästyään alkutuskasta Jaska lähtee ezimään rotuvihaa Ikoskan tuotannosta lukutikulla. Rotuviha on paha asia, pahempi kuin esim puukotus. 

ellauri096.html on line 565: Tulee mieleen Ben "vaeltava juutalainen" Zyskovizin ehdotus että perustuslaillisia oikeuxia kuten oikeus terveyteen ja elämään ei saisi tarkastella yxinään vaan niitä pitäisi pelata vastakkain kuin korttipelissä. Nää kolme pikkuvalttia ja jätkä kumoo noi neljä hakkua ja sulle jää käteen mustamaija eli mä oon voittanut. Tää on just se lumppukauppiaan moraali joka elähdyttää talousliberaalia utilitaristia: eri dimensiot on kallellaan kuin huolimattoman halot liiterissä ja kaikella on hinta, jopa Benin isoäidillä. No se on jo tosi edullinen, ei siitä ole enää kuin kallo tai tuhkaläjä jälellä.

ellauri096.html on line 567: Eräässä Ikoskan toisessa teoxessa naismainen "Lauri" ei ollutkaan homo vaan sarjaraiskaaja. "Lukija" eli "Anu" pettyi odotuxissa. Naismaisenhan pitäis olla Weibling. Todennäköisesti "Lauri" oli myös sarrjayrittäjä. Raiskauskin jäi yrityxexi kun se ei yrittänyt miehekkäämmin. Auktorisoitu peetee Aki Manninen ei ois antanut löylykauhan tulla onnen esteexi. Ei löylykauhalla voi edes lyödä kovaa muuta kuin löylyä. Paizi jos se on Haju Pisilän käsintekemä. Kyllä lessu aina jonkun lässyn lissun litistää tai kääntäen. Androgyyni "Lauri" ei ollutkaan katamaraani. Tai siis katamiitti. Katamiitti on etruskilainen Ganymedes, an attractive Trojan boy supposedly abducted to Mount Olympus by the god Zeus to become his cupbearer and lover.

ellauri096.html on line 577:   hann_Joachim_Kaendler_and_assistants%2C_Meissen_Porcelain_Factory%2C_c._1760%2C_hard-paste_porcelain_-_Wadsworth_Atheneum_-_Hartford%2C_CT_-_DSC05373.jpg/240px-thumbnail.jpg" height="250px" />

ellauri096.html on line 586:   Aiheesta lisää: Konemezän pissaliisa Colombe kikatti heleästi ranskaxi ja laulahti un chant de mal odeur. Tää on taas jotain Jaskamaista goottipaskaa, jonkalaisessa Jaska tykkää kieriskellä kuin koira.

ellauri096.html on line 589: Les Chants de Maldoror (The Songs of Maldoror) is a French poetic novel, or a long prose poem. It was written and published between 1868 and 1869 by the Comte de Lautréamont, the nom de plume of the Uruguayan-born French writer Isidore Lucien Ducasse. The work concerns the misanthropic, misotheistic character of Maldoror, a figure of evil who has renounced conventional morality.

ellauri096.html on line 591: Although obscure at the time of its initial publication, Maldoror was rediscovered and championed by the Surrealist artists during the early twentieth century. The work's transgressive, violent, and absurd themes are shared in common with much of Surrealism's output; in particular, Louis Aragon, André Breton, Salvador Dalí, Man Ray, and Philippe Soupault were influenced by the work. Maldoror was itself influenced by earlier gothic literature of the period, including Lord Byron's Manfred, and Charles Maturin's Melmoth the Wanderer.

ellauri096.html on line 593:     Maldoror is a modular (sic) work primarily divided into six parts, or cantos; these parts are further subdivided into a total of sixty chapters, or verses. Parts one through six consist of fourteen, sixteen, five, eight, seven and ten chapters, respectively. With some exceptions, most chapters consist of a single, lengthy paragraph.[b] The text often employs very long, unconventional and confusing sentences which, together with the dearth of paragraph breaks, may suggest a stream of consciousness, or automatic writing. Over the course of the narrative, there is often a first-person narrator, although some areas of the work instead employ a third-person narrative. The book's central character is Maldoror, a figure of evil who is sometimes directly involved in a chapter's events, or else revealed to be watching at a distance. Depending on the context of narrative voice in a given place, the first-person narrator may be taken to be Maldoror himself, or sometimes not. The confusion between narrator and character may also suggest an unreliable narrator.

ellauri096.html on line 597: Several of the parts begin with opening chapters in which the narrator directly addresses the reader, taunts the reader, or simply recounts the work thus far. For example, an early passage warns the reader not to continue:

ellauri096.html on line 599: "It is not right that everyone should read the pages which follow; only a few will be able to savour this bitter fruit with impunity. Consequently, shrinking soul, turn on your heels and go back before penetrating further into such uncharted, perilous wastelands." — Maldoror, Part I, Chapter 1.

ellauri096.html on line 603: Seis maailma tahdon ulos - fiilis vaan vahvistuu. Poliisin työ vaikeutuu kun neekerit rimpuloivat pidätystehtävissä. Nyt riittää suljen tämän viidakon. Se käy päinsä parhaiten sulkemalla tuhka-askin kannen.

ellauri096.html on line 606: Kermaperseet ja havenots

ellauri096.html on line 608: Jaskaa nähtävästi harmittaa herkkuperseet Konemezät kun se on ize havenot.

ellauri096.html on line 610: Äveriäiden Konemezän tyttöjen lumilinna on yhtä hieno kuin Julian Juhan tekemä niiden pikkupojille.

ellauri096.html on line 619: Nimellinen hintajäykkyys tarkoittaa esimerkiksi, että myyjät eivät suostu laskemaan hintoja (esimerkiksi ammattiliitot palkkoja), vaikka kysyntä vähenee tai tuotanto halpenee. Tämä johtuu usein institutionaalisista syistä kuten hintasääntely, sopimukset (esim. pitkäaikainen sopimus hinnasta, työehdoista tai vuokrasta), ammattiliitot mutta myös itsepäisyydestä, tarpeista tai itsekkyydestä. Vauzi vauz, Keynes oli aika selkeästi kapitaalin kumihansikas. Tää löytyi tietysti liberalismiwikistä. Kazo myös conservopedia. 

ellauri096.html on line 621: Uuskeynesiläinen taloustiede on makrotaloudellisen ajattelun koulu, joka kehitettiin sodanjälkeisenä aikana John Maynard Keynesin kirjoituksista . Ryhmä taloustieteilijöitä (erityisesti John Hicks , Amedeo Modigliani ja Paul Samuelson ) yritti tulkita ja virallistaa Keynesin kirjoituksia ja syntetisoida neoklassisten taloustieteen mallien kanssa . Heidän työstään on tullut tunnetuksi uusklassinen synteesi ja luotu mallit, jotka muodostivat uuskeynesiläisen taloustieteen perusajatukset. Nämä ideat hallitsivat valtavirran taloutta sodanjälkeisenä aikana ja muodostivat makrotaloudellisen ajattelun valtavirran 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Tapahtui joukko tapahtumia, jotka ravistelivat uuskeynesiläistä teoriaa 1970-luvulla, kun stagflaatio ja Milton Friedmanin kaltaisten monetaristien työ kyseenalaistivat uuskeynesiläisiä teorioita. Tuloksena olisi joukko uusia ideoita tuomaan keynesiläiseen analyysiin työkaluja, jotka kykenevät selittämään 1970-luvun taloudelliset tapahtumat. Seuraava suuri keynesiläisen ajattelun aalto alkoi yrittämällä antaa keynesiläiselle makrotaloudelliselle päättelylle mikrotaloudellinen perusta. (Objektivirhe) Nämä uudet keynesiläiset auttoivat luomaan " uuden uusklassisen synteesin ", joka muodostaa tällä hetkellä makrotaloudellisen teorian valtavirran. Uuden keynesiläisen koulun syntymisen jälkeen uuskeynesiläisiä on joskus kutsuttu "vanhoihin keynesiläisiin". Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics

ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics

ellauri096.html on line 629: Karppinen, Aleksi Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Julkaisija: Helsingin yliopisto Päiväys: 2019 URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201902261302 handle.net/10138/299605">http://hdl.handle.net/10138/299605 

ellauri096.html on line 633:   Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan.

ellauri096.html on line 635:   Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehittämää genealogista analyysia, jonka keskiössä on nykyisyyden olemassaolon mahdollisuuksien kriittinen tarkastelu. Tavoitteena on horjuttaa asioiden pintatasolla ilmenevää yhtenäisyyttä ja luonnollisuutta tarkastelemalla niissä piileviä epävarmuuksia ja virheellisyyksiä. Huomio suunnataan asioiden syntyperään ja polveutumiseen sekä niissä vallitseviin ristiriitoihin, joiden tuloksina asiat ovat ilmaantuneet. Tutkielmassa hallintamentaliteettia sovelletaan genealogisesti, jolloin tarkastellaan tietynlaisiin tietomuotoihin ja niihin kytkeytyviin teknologioihin pohjautuvan hallinnan olemassaolon mahdollisuuksia. Tutkimusaineistona käytetään pääosin valtiovarainministeriön instituutioaineistoja, joissa tuodaan julki Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia. Tarkastelussa on erityisesti kevään 2014 Taloudellinen katsaus, jossa Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia hyödynnetään erilaisten finanssipolitiikan keinojen vaikutusten arvioimisessa.

ellauri096.html on line 637:   Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta.

ellauri096.html on line 639:   Kooma-mallia tarkastellaan kriittisen historiallisen rekonstruktion ohella luomalla katsaus sen talousteoreettisiin taustaoletuksiin. Taustaoletukset konstituoivat mallissa ilmeneviä tapoja hahmottaa taloudellista toimijuutta sekä taloudellisten suureiden välisiä suhteita ja niissä vallitsevia prosesseja. Taustaoletusten osalta tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota niissä vallitseviin epävarmuuksiin ja ristiriitaisuuksiin. Esimerkkeinä talousteoreettisista taustaoletuksista tutkielmassa analysoidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia, mallien mikroperustaisuutta, rationaalisten odotusten hypoteesia sekä siihen kytkeytyvää ricardolaisen ekvivalenssin teoreemaa. Analyysissa näihin taustaoletuksiin todetaan sisältyvän epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi finanssipolitiikan kerroinvaikutusten empiirisen tulkinnan tulkinnan vaikeuteen sekä ricardolaisen ekvivalenssin realistisuuteen taloudellisten toimijoiden käyttäytymistä kuvaavana teoreemana.

ellauri096.html on line 643: Asiasanat (yso): dsge, foucault, genealogia, hallintamentaliteetti, makrotaloustiede, vaikutusarvioinnit, valtiovarainministeriö, kooma-malli Oppiaine: Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus, Political Science, Politics, Allmän statslära, politologi.

ellauri096.html on line 645: Dynamic stochastic general equilibrium (DSGE)

ellauri096.html on line 647: Dynamic stochastic general equilibrium modeling is a method in macroeconomics that attempts to explain economic phenomena, such as economic growth and business cycles, and the effects of economic policy, through econometric models based on applied general equilibrium theory and microeconomic principles.

ellauri096.html on line 649:   Syksyllä 2016 Helsingin Sanomissa kirjoitettiin näyttävästi ”hallituksen leikkauspolitiikkaan vaikuttavasta kiistellystä koneäly Koomasta” (HS 20.11.2016). Artikkelissa kerrotaan DSGE-makromalliperheeseen1 kuuluvalla Koomalla olevan iso merkitys käytännön politiikanteossa, ja kuinka sitä käytetään lentosimulaattorin tavoin erilaisten päätösten perustelussa ja vaikutusten arvioinnissa2 . Kooma on myös apuna suhdanne-ennusteiden laatimisessa, jotka virallisina ennusteina ovat myös hallituksen talouspoliittisen päätöksenteon yhtenä pohjana.

ellauri096.html on line 651:   Tekstissä haastateltiin esimerkiksi valtiovarainministeriön kansantalousosaston virkamiehiä, entistä Vattin ylijohtajaa ja nykyistä siiramaista kansanedustajaa Juhana "Rääppä" Vartiaista sekä Aalto-yliopiston taloustieteen professoria Pertti Haaparantaa, joista jälkimmäinen kritisoi suomalaista talouspoliittista keskustelua epä-älylliseksi. Haaparanta on Leila Haaparannan (emerita) mies, Leila ei halunnut että laitan kättä sen pikkuhousuihin. Fair enough, kyllä Pertti oli parempi valinta.

ellauri096.html on line 653:   Artikkelissa viitataan myös lukuisiin kansainvälisesti tunnettuihin taloustieteilijöihin: Maailmanpankin entisen pääekonomistin Paul Romerin mukaan DSGE-mallien vuoksi ”makrotaloustiede on taantunut viimeiset 30 vuotta” kun taas IMF:n entisen pääekonomistin Oliver Blanchardin mukaan DSGE-malleissa on vakavia, mutta korjattavia puutteita. (mt.) Kooman oletuxia on ricardolainen kuluttaja. Mikäs epeli se on? taloudellista toimintaa kuvataan yksilötasolla toteutuvana rationaalisuutena, ja jätetään tällöin huomioimatta yhteiskunnassa vallitsevat pakot. Esimerkiksi kun Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa todetaan, että julkisten menojen leikkaamisen myötä ”[k]ulutus näyttäytyy houkuttelevampana kuin työnteko, jolloin työtunnit per nuppi alenevat” (VM 2014, 17), ei tällöin huomioida esimerkiksi työsopimuksissa työntekijöille määriteltyjä työaikoja. Kooma-mallin avulla laadituissa laskelmissa kulutusverojen vaikutuksista todetaan, että ”veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa” (mt., 18). Tulkitsen väitteen siten, että mallin mukaisesti työstä saatavan tulon vähentyessä työntekijä-kuluttajat alkavat suosimaan enemmän vapaa-aikaa.

ellauri096.html on line 655: Ricardolainen evidenssi kuuluu lyhykäisyydessään. Kun valtio velkaantuu, kansalaiset odottavat verojen nousevan velkojen maksamisen vuoksi ja käyvät säästämään kohonneisiin veroihin. Suomen pankin ja Valtionvarain ministeriön malleissa tämä olettama on ja niillä malleilla annetaan politiikka suosituksia. Väittämä on tietenkin pötyä. Ensinnäkin valtiot eivät koskaan maksa velkojaan ja asukkaita ei kiinnosta valtion velka senkään vertaa kuin oma velka. Harva edes tietää mikä on valtion rahoitusasema vaikka siitä kerran kuussa uutisoitaisiin. Esimerkkisi 2017 Suomessa on uutisoitu useita kertoja julkisen sektorin rahoitusasemasta joka on maailman valtioista seitsemänneksi paras ja reilusti ylijäämäinen. Silti jopa johtavat poliitikot puhuvat kuinka joudutaan IMF holhoukseen ellei säästetä. Pääministerikään ei tiedä todellista asemaa. Jos ihmiset tietävät valtion aseman, he voivat olettaa, varsin perustellusti, velkaantumisen luovan talouskasvua joka on suurempi kuin velkaantuminen jolloin velkasuhde laskee. Jolloin valtion velkaantuminen saa ihmiset lisäämään omaa kulutustaan ja velkaantumistaan. Jos valtion velkaantuminen työllistää työttömän taikka antaa yritykselle ylimääräisen työtilaisuuden, lienee selvää, kyseinen talousobjekti lisää kulutustaan koska hänen henkilökohtainen asemansa paranee. Riippumatta valtion asemasta. Tästä on aika paljon kokeellista näyttöä. Ricardolainen evidenssi on väärä väite. Se on ihan perseestä. Omistavan luokan kieroilua. Tämän jutun kirjoittanut toimittaja edusti vasemmistoa, mutta ei lie ollut Marxin veizilaatikon pystyvin veizi. 

ellauri096.html on line 666: Teoria on oikea mikäli oletamme kumpaankin maahan täysyöllisyyden ja kaupan häiriöttömyyden. Mustien joutsenten eli ennakoimattomien kriisien yhteydessä teoria on tappavan vaarallinen kuten monet sotia seuranneet nälänhädät kertovat. Samaten mikäli ei ole globaalia työvoimapulaa jossa heikkotuottoinen teollisuuskin pidetään mukana. Suhteellinen edun teoria on väärä. Aivan päin helvettiä izeasiassa.

ellauri096.html on line 670: In a 1976 paper, Robert Lucas argued that it is naive to try to predict the effects of a change in economic policy entirely on the basis of relationships observed in historical data, especially highly aggregated historical data. Lucas claimed that the decision rules of Keynesian models, such as the fiscal multiplier, cannot be considered as structural, in the sense that they cannot be invariant with respect to changes in government policy variables, stating:

ellauri096.html on line 672: Given that the structure of an econometric model consists of optimal decision-rules of economic agents, and that optimal decision-rules vary systematically with changes in the structure of series relevant to the decision maker, it follows that any change in policy will systematically alter the structure of econometric models.[9]

ellauri096.html on line 674: This meant that, because the parameters of the models were not structural, i.e. not indifferent to policy, they would necessarily change whenever policy was changed. The so-called Lucas critique followed similar criticism undertaken earlier by Ragnar Frisch, in his critique of Jan Tinbergen's 1939 book Statistical Testing of Business-Cycle Theories, where Frisch accused Tinbergen of not having discovered autonomous relations, but "coflux" relations,[10] and by Jacob Marschak, in his 1953 contribution to the Cowles Commission Monograph, where he submitted that

ellauri096.html on line 676: In predicting the effect of its decisions (policies), the government...has to take account of exogenous variables, whether controlled by it (the decisions themselves, if they are exogenous variables) or uncontrolled (e.g. weather), and of structural changes, whether controlled by it (the decisions themselves, if they change the structure) or uncontrolled (e.g. sudden changes in people's attitude).[10]

ellauri096.html on line 678: The Lucas critique is representative of the paradigm shift that occurred in macroeconomic theory in the 1970s towards attempts at establishing micro-foundations.

ellauri096.html on line 679: In the 1980s, macro models emerged that attempted to directly respond to Lucas through the use of rational expectations econometrics.

ellauri096.html on line 680: The authors stated that, since fluctuations in employment are central to the business cycle, the "stand-in consumer [of the model] values not only consumption but also leisure," meaning that unemployment movements essentially reflect the changes in the number of people who want to work. "Household-production theory," as well as "cross-sectional evidence" ostensibly support a "non-time-separable utility function that admits greater inter-temporal substitution of leisure, something which is needed," according to the authors, "to explain aggregate movements in employment in an equilibrium model." For the K&P model, monetary policy is irrelevant for economic fluctuations.

ellauri096.html on line 682: The associated policy implications were clear: There is no need for any form of government intervention since, ostensibly, government policies aimed at stabilizing the business cycle are welfare-reducing. Since microfoundations are based on the preferences of decision-makers in the model, DSGE models feature a natural benchmark for evaluating the welfare effects of policy changes. The Kydland/Prescott 1982 paper is often considered the starting point of RBC theory and of DSGE modeling in general and its authors were awarded the 2004 Bank of Sweden Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel.

ellauri096.html on line 684: Kun Kooma-mallin avulla tuotetaan arvioita erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista, tullaan samalla olettaneeksi, että talous todella toimii mallin taustaoletusten mukaisella tavalla. Kuten analyysissa todettiin, liittyy esimerkiksi ricardolaiseen ekvivalenssiin sisäänrakennettu teoreettinen oletus julkisen kulutuksen syrjäyttämisvaikutuksesta. Näin mallin tiedollisessa kehyksessä muodostuu tendenssi julkisen kulutuksen haitallisuudesta talouskasvun ja julkisen talouden velkasuhteen kannalta.

ellauri096.html on line 688: Eli lue: yrittäjät kähmimään ja charityä kehiin. Tää koomapaska on puhtaaxiviljeltyä chicagon mafian gangsterointia.

ellauri096.html on line 689: Kuponkien leikkajien tavallinen peiteammatti on kääntäjä. Proudhonilaisittain hyvin valittu, property is theft. VM on perinteinen omaan taskuun kokoojien vanha pesäke. 2014 tienoilla oli voimallinen käännös oikeaan päin joka nosti kokkareet ja keskustan peräsimeen Kataisen Stubbin js Pisilän hallitusten aikana.

ellauri096.html on line 690: Olen satavarma että kaikki toi kapitalistinen talousteoria ot täyttä ja ihan tietoista kusetusta. Kuskaamme vastatoimena kylpyhuoneen seinään ennen kaakelointia. Vitun rakennuttajat. 

ellauri096.html on line 695:   Hauska huomata että Yli-Juotikas soveltaa Sainte-Beuven peukuttamaa ja mun systemaattisesti soveltamaa elämä ja teoxet menetelmää maalieläimeensä Ansa Ikoseen. Se kaivelee Ansan taustoja ja koittaa selvittää sen kanadalaista sukua löytääxeen ainexia johkin Frantz Fanon-tyyppiseen freudilaiseen selityxeen mixi Ansa ei pidä maahanmuuttajista. Fanonista ei näytä olevan paasausta, pitäisikö olla? No teen tietolaatikoon. Se oli joku sivistynyt siirtomaalainen, jos värin saa mainita niin kakan. Antikolonialismia freudilaisella kuorrutuxella. Tunnettu kirjoista Peau noire, masques blancs ja Les damnés de la terre. Amerikkalaiset mainizevat miinuxena sen marxilaisuuden, ranskixet että se sähläs Algerian puolesta.

ellauri096.html on line 699: Frantz Omar Fanon (/ˈfænən/,[1] US: /fæˈnɒ̃/; French: [fʁɑ̃ts fanɔ̃]; 20 July 1925 – 6 December 1961), also known as Ibrahim Frantz Fanon, was a French West Indian psychiatrist and political philosopher from the French colony of Martinique (today a French department). His works have become influential in the fields of post-colonial studies, critical theory and Marxism. As well as being an intellectual, Fanon was a political radical, Pan-Africanist, and Marxist humanist concerned with the psychopathology of colonization and the human, social, and cultural consequences of decolonization.

ellauri096.html on line 701: Son livre Peau noire, masques blancs contient une critique de l´ouvrage Psychologie de la colonisation d´Octave Mannoni. Frantz Fanon adopte une attitude d´observateur extérieur au système colonial. Il n´admet pas l´analyse psychologique de Mannoni. En particulier l´élaboration du « complexe de Prospero » du colonisateur lui paraît « non fondée ». Les philosophes multiculturalistes (Charles Taylor, Will Kymlicka) ont plusieurs fois affirmé dans leurs articles s´inspirer des travaux de Fanon, précurseur du multiculturalisme. 

ellauri096.html on line 708: Selon sa biographe, Alice Cherki, Fanon devient en France — « le pays pour lequel la guerre d´Algérie n´a pas eu lieu » —, « un philosophe maudit ». Il est occulté pour sa condamnation radicale du colonialisme français : « En redonnant à la colonie son rôle dans la construction de la nation, de l’identité nationale et de la république française, Fanon fait apparaître comment la notion de « race » n’est pas extérieure au corps républicain et comment elle le hante ». Mettant en cause un clivage racial au fondement du système colonial, Fanon gêne le républicanisme d´une France qui se dit indifférente aux différences mais qui, dans son propre empire colonial, a dénié des droits à des populations au motif de leur « race » dite inférieure.

ellauri096.html on line 715: Jaskan mielestä rasismi on synti jonka rangaistus on ripuli. Ruikelipaska on sen mielestä julma joskaan ei epätavallinen rangaistus. Ripulointi on sille varmaan tuttua, basillikauhuisena sillä on tod.näk. huono mahafloora, kun on aina pesemässä käsiä. Se luulee että rasistit vihatessaan muita rotuja itkee verta sekä kyyneleitä. Tokkopa, rasismi on kuin pieni vinous vain luonnollista. Koirat ei ole rasisteja mutta kyllä xenofoobeja. Xenofobia on rasismin tavallisin syy. Saahan ne olla erivärisiä kun ovat sitä jossain muualla. Eli se on joukkoistettua reviirinvartiointia.

ellauri096.html on line 717: On tyhmä väite että kirjan kuolema johtuisi kirjoista. Se johtuu siitä että niitä ei enää tarvita, kun kuvaa ja ääntä voi tallettaa yhtä halvalla, ja se on paljon hauskempaa. Sori vaan Juotikas olet väärällä alalla.

ellauri096.html on line 719: "Kielen rajat ovat maailman rajat" sehän on nuoren Ludin versio iänikuisesta idealismista. Kielellinen käänne, what the fuck, samaa kakkaa se on vaan toisennäköisessä kääreessä. Loppukiireissä Wittgensteinkin alkoi jauhaa uskontoa. Kun vähän raaputtaa niin näistä idealistipelleistä alkaa sarven tai siiventynkä pilkottaa.

ellauri096.html on line 723: 2 esimerkin nojalla "Anusta" alkaa näyttää että kirjallisuus on sairasta. Onko kirjailijat sairaita vai tekeekö kirjat niistä niistä kipeitä? No mulla on kohta satoja esimerkkejä siitä että ne tuppaa olemaan aivan sairaan julkisuudenkipeitä ja yllättävän  monet  luonnevikaisia narsisteja. Niille on yleisö hirmu tärkeä ja ne janoaa läpyjä ja kiitosta. Ne haluis elää ikuisesti ellei muuten niin kirjoissa ja näköispazaina. Oma katukin ois kiva, niinkuin Alexis Kivellä Loimaalla ja Frantz Fanonilla Algerissa. Että siinä toivelistaa joulupukille. 

ellauri096.html on line 727:   Kunnanjohtajat ovat poliittisten koirien kusitolppia. Niinkuin Loimaan kunnanjohtaja Saku Kannas, joka jäi nalkkiin pedofiliasta kirjoitettuaan lastenkirjan Kultahiekkaa. Tämänkin on Jaska jostain esiin kaivanut. Koirat löytävät vanhat kätköt hajuaistin avulla. Sammelikin kaivoi puskan alle kuopan ja löysi vihertyneen nakkisämpylän.

ellauri096.html on line 732:     15.01.2020 tuli kuluneexi 105 vuotta Loimaan lehteä. Loimaan lehdessä miesten ja naisten tasa-arvo on kunnossa. Oma paikallinen lehti on aina seutunsa kuva. Mummokolarit ovat kolisseet tavallista vähemmän. Eläinkannan runsastuminen on pidetty kunnossa mezästämällä. Onko Loimaalla olemassa mitään varamummopalvelua? Asunto oy Karhulanmäessä on myös kuulunut outoa kolinaa. Kurkkasin ovisilmästä. Käytävällä paloi valo. Menin takaisin sänkyyn ja sammutin valot. Heräsin viime viikolla siihen kun joku rapisteli turvaketjua. Nyt on ilmennyt että joku tuo tyhjiä rutisteltuja oluttölkkejä ovemme taaxe. Vielä sisäpuolelle. Mikähän tarkoitus tässä touhussa... yhä sairaamman hurmeiseksi vajoavaa apokalypsia, kieroutunutta ja vainoharhaista, "hulvattoman" postmodernin komedian ja karmivan kauhun rajamailla. Sehän näyttää olevankin Loimaalla vaan normipäivä.

ellauri096.html on line 739: Metsämaalaistaustalsen Jaakko Yli-Juonikkaan uusin kirja on hänen Neljä ratsastajaa-kirjasarjansa toinen osa. Sen myötä saa allekirjoittanut perustellun näpäytyksen. Edelisen kirjan arvion yhteydessä (L 20.12.2018) tuli kirjailljan monlin yllätykslin tottuneena esitettyä oletus, että siină ennakoltu kirjasarja ei mahdollisesti koskaan toteutuisikaan. Tolsin kuitenkin kävi, koska jatkoa seurasi. Yli-Juonikas näytti tälläkin tavalla taas kerran kirjailijanlaatunsa: sitä on lukijan turha yrittää lähteä ennakoimaan.

ellauri096.html on line 741:   Muutoinkin Yli-Juonikas jaksaa edelleen yllättää. (Lukija ei tosin jaxa enää yllättyä. Huoh.) Jälleen hän on keittänyt kokoon sellaisen kirjallisen cocktailin, että ei värikkäämmästă väliä. Tamä sitä huolimatta, että teos alkaa yllättävänkin perinteiseen tapaan - aivan kuin mikä tahansa nuorille suunnattu heppakirja. Pieninä vihjeinä tulevasta on tekstiin sisällytetty aika runsaasti sivistyssanoja, joista osa on hyvinkin harvoin käytettyjä. Samoin teoksen henkilöiden nimigalleria on lievästi ilmaistuna exoottinen. Kybele Kivi, Nora Heuristikankare, Kornelia Kernelius, Seppo Soluttautuja ja Hannele Nagellax ovat yxinkertaisemmasta päästä kuin luulisi. Nupin kokoisesta.

ellauri096.html on line 745: Äkkiä ei myöskään muistu mieleen toista esimerkkiä siitä, että romaanin yhtenä kertojaäänenä on eläin. Textissä sen kunnian saa hevonen nimeltään Teppo. Houyhnhnm olis ollut vielä hassumpi nimi. Hei mutta onhan se Quatre Pattes! Siinä ainoa kertojanääni on mäyräkoiran haukku. 

ellauri096.html on line 749:   SITTEN TAKAISIN kirjan perusjuoneen. Tapahtumien keskiössā on Konemetsãn ratsastustalli ja päähenkilönä 12-vuottas Anu, joka  monen muun ikäisensă tapaan kuitenkin huomaa vierastavansa ystävlensä täydellistă hurahtamista  hevosiin, mikä saa hānet vähäksi aikaa luopumaan koko harrastuksesta. Anu on ollut innokas lukija ja sattumalta hän tarttuu heppakirjallisuuteen kuuluvaan Asta Ikosen kirjaan Jutan unelmahevonen, joka siis on todella ilmestynyt kirja ja joka kansikuvaa myöden teilataan kerrassaan perusteellisesti. Anu paneutuu myös Ikosen muuhun tuotantoon, ja se saa saman kohtalon. Eikä tämäkään vielä rită. Anu selvittää myös kirjailija Ikosen taustaa, ja saa selville, että tämä on ajatuksiltaan lähellä uusoikeistoa, Niinpä rajun arvostelun kohteeksi päityy myos itse kirjailija. Samassa yhteydessä kerrotaan, että Anu oli jo 9-vuotiaana lukenut  salanimellä Saku Kannas kirjoite tun teoksen Ktultahiekkaal, jonka todelliseksi kirjoittajaksi paljastui rikollisille poluille hairahtunut satakuntalaisen pikkukunnan kun nanjohtaja. Myös tälta osin arviot ovat tyrmääviä. (Hemmetti sano nyt minkä kunnan johtaja se oli! Varmasti tiedät. Loimaanko?) Tavalliselle lukijalle syntyy väistämättä mielikuva, etta kyseiset kirjat rusikoidaan enemmänkin silla perusteella, maliainen on olltut niiden kirjoittajat kuin millainen on ollut niiden sisältö. Puolustanatia millään tavoin ko. kirjoittajia on syytä kysyä, onko menettely perimmältään oikein? Onhan esimerkixi niin, että jopa lukuisien maailmankirjallisuuden huipputeosten kirjoittajat ovat olleet moraaliltaan ja käytöxeltään vähintään kyseenalaisia!

ellauri096.html on line 753:   TIETYLLÄ TAVALLA Yli-Juonikas myös näyttää kirjapohdintojen yhteydessä sahaavan omaa oxaansa, kun hän panee Anun päätymään pessimistiseen oletuxeen, että kirjallisuudella ei olisi tulevaisuutta. Laihana lohdutuxena tältä osin pidetään sitä, että "meneillään olevista maailmanlopuista kirjallisuuden loppu kuuluu vähäisimpään alaryhmään".

ellauri096.html on line 755:   Kirjallisuutta koskevien pohdintojen ohella Anu paneutuu syvällisesti elämisen ja olemisen filosofiaan alkuräjähdyxestä loppuromahduxeen. Parhaalla tahdollakaan ei voi tulkita hänen päätelmiään optimistisixi. Ilmeinen Greta Thunbergin sukulaissielu. Mitenkäs se Trump taas niin osuvasti sille heittikään? “[s]he seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!” No Greta nauroi parhaiten viimesex kuin Hippon Akun toimelias vaimo.

ellauri096.html on line 757:   Vaan eivät ole mieltänostattavia kirjan muutkaan oheistapahtumat. Pari henkeä murhataan, 1 viiltelee izeään, 2. sokeutuu, ja useampikin askartelee ilmeisen kyseenalaisissa puuhissa. Kaiken muun ohella taustalla vilahtelee mystinen Seriator vilistellen nurkissa kuin scifileffan Alien, joka vihjeiden perusteella lienee todellinen pahuuden ilmentymä. Eikä ihme, se on rakennuttaja.

ellauri096.html on line 767: Yhdenlainen tahdon murskatappio on perinteiseltä nimeltään akrasia, tahdonvoimattomuus. Mixi teet noin, kysyn Petteriltä. Koska se on kivaa. Matelijanaivo äänestää yhtä, aivokuori toista. No arvaa tuomari kuka siinä voitti, juu juu, kuka siinä voitti, kuka siinä voitti. Jos ei voittaisi, ei meitä varmaan enää olisi. Onko se sitten hyvä vai paha asia. Riippuu keneltä kysytään, Teppo hevoseltako vai Anulta.

ellauri096.html on line 769:   Be your own best friend, ehdotti Haj Ross masislahjaxi antamansa kirjan avulla. Se oli musta ärsyttävä ja nolo, mutten heittänyt pois. Kai se on vieläkin jossakin. Päätöxenteko on sisäistä keskustelua pienen enkelin ja pienen pirun välillä, kuten Aku Ankalla. Lopuxi piru-Aku mätkäisee enkeli-Akua päähän hangolla. Enkeli-Akun pään ympärillä lentää tähtiä ja lintuja. Aku lähtee tekemään taas sitä mikä on siitä kivaa. Ezimään Iinestä. Roopelta peritty pitkä naru alkaa suoristua kerältä. 

ellauri096.html on line 771:   Vähän samanlainen mutta eri kohtaan sattuva von Wrightin praktisen syllogismin yskähdys on kyvyttömyys eli impotenssi. Henki on altis mutta liha heikko. Kolmas jonka punaposki erixeen mainizi oli että unohtaa kellonajan. Se tuntui musta lähinnä läpältä. 

ellauri096.html on line 773: The problem of weakness of will  goes back at least as far as Plato. In Plato´s Protagoras Socrates asks precisely how it is possible that, if one judges action A to be the best course of action, one would do anything other than A?

ellauri096.html on line 775: In the dialogue Protagoras, Socrates attests that akrasia does not exist, claiming "No one goes willingly toward the bad" (358d). If a person examines a situation and decides to act in the way he determines to be best, he will pursue this action, as the best course is also the good course, i.e. man's natural goal. An all-things-considered assessment of the situation will bring full knowledge of a decision's outcome and worth linked to well-developed principles of the good. A person, according to Socrates, never chooses to act poorly or against his better judgment; and, therefore, actions that go against what is best are simply a product of being ignorant of facts or knowledge of what is best or good.

ellauri096.html on line 777: Aristotle, on the other hand, took a more empirical approach to the question, acknowledging that we intuitively believe in akrasia. He distances himself from the Socratic position by locating the breakdown of reasoning in an agent’s opinion, not his appetition. Now, without recourse to appetitive desires, Aristotle reasons that akrasia occurs as a result of opinion. Opinion is formulated mentally in a way that may or may not imitate truth, while appetites are merely desires of the body. Thus, opinion is only incidentally aligned with or opposed to the good, making an akratic action the product of opinion instead of reason. For Aristotle, the antonym of akrasia is enkrateia, which means "in power" (over oneself).

ellauri096.html on line 779: The word akrasia occurs twice in the Koine Greek New Testament. In Matthew 23:25 Jesus uses it to describe hypocritical religious leaders, translated "self-indulgence" in several translations, including the English Standard version. Paul the Apostle also gives the threat of temptation through akrasia as a reason for a husband and wife to not deprive each other of sex (1 Corinthians 7:5). In another passage (Rom. 7:15–25) Paul, without actually using the term akrasia, seems to reference the same psychological phenomenon in discussing the internal conflict between, on the one hand, "the law of God," which he equates with "the law of my mind"; and "another law in my members," identified with "the flesh, the law of sin." "For the good that I would do, I do not; but the evil which I would not, that I do." (v.19)

ellauri096.html on line 781:     In Edmund Spenser´s The Faerie Queene, book II, Acrasia, the embodiment of intemperance dwelling in the "Bower of Bliss", had the Circe-like capacity of transforming her lovers into monstrous animal shapes. Pitäs ja pitäs, mutta kun tekee mieli.

ellauri096.html on line 786: Hornansarvilla tuppaa olemaan Rääppiä, vanhempia ämmiä jotka hankkii niille hoitoja, catching flies for the frog. Esimerkkejä:

ellauri096.html on line 797:     
Adolf Hitler Reinhard Heydrich
Urning Miehen fysiikka, naisen sielu, viehättynyt pääasiasssa miehistä. E.M. Forster, Julien Green, Arabian Lawrence, Oscar Wilde, Marcel Proust, Wilt Whatman
Zwischen-Urning Mies joka pitää nuorista normaaleista pojista (chaps, Burschen). G.E. Moore, Ludi Wittgenstein
Disjunctiv Mies jolla on helliä tunteita miehiin vaikka bylsii naisia ("Homoromantic heterosexual") Sale Bellow, Joseph Conrad, T.S. Eliot, Bernard Shaw, Robert Frost, Thomas Mann
Goethe floruit ... Wahlverwandtschaften ...
Goethe vanhana ... W.M. Lehrjahre ...
Rimbaud & Verlaine pikkuoravat veri Astheniker hab.com/wp-content/uploads/2018/06/rimbaud-and-verlaine.jpg" height="100px" />
Schopenhauer koala sappi Dysplastiker INFJ - Parantainen 
Bertie Russell jättikilpikonna veri Astheniker ENTP – Kexijäpelle hammail.co.uk/incoming/article9279084.ece/ALTERNATES/s1200/Bertrand-Russell.jpg" height="100px" />
Plato laiskiainen sappi Pykniker INFJ - Parantainen harecdn.com/larithelaiskiainen-110418045122-phpapp01/95/lari-the-laiskiainen-2-728.jpg" height="100px" />
Baudelaire sivettikissa perna Athletiker hapman.com/wp-content/uploads/2015/04/baudelaire2.jpg" height="100px" />
Jean-Paul Sartre kameleontti sappi Dysplastiker INTJ – Propellipää hartshop.fi/tuotekuvat/700x500/0_1063.jpg" height="100px" />
Esa Saarinen hamsteri veri Astheniker 
Sören Kierkegaard vaivaispäästäinen perna Dysplastiker INFJ - Parantainenx hat.jpg" height="100px" />
Hilja Haahti haahka lima Pykniker haahti.jpg" height="100px" />
Sophia Kinsella hippiäinen veri Astheniker happylifestyleinc.com/wp-content/uploads/2019/02/ccelebritiesfoto81953e75-27a3-4f98-b482-009a41343cba-ioweyouone2.jpg" height="100px" />
Swinburne muna perna Dysplastiker harles_Swinburne_t670.jpg?b3f6a5d7692ccc373d56e40cf708e3fa67d9af9d" height="100px" />
Charlotte Bronté lammas perna Dysplastiker harlotte-Bronte-171073040x-56aa26733df78cf772ac8c07.jpg" height="100px" />
Kafka pikkulepakko perna Dysplastiker INTP – Arkkitehti/INFP - Parantainen hair-picture-id52375026?s=2048x2048" height="100px" />
Esimerkixi Luovuusharjoitus Hän raaputti hevosta Minä raaputin hevosta Hevonen ajatteli: Alempaa
Paxuus läskivuori tanakka normaali laiha luuviulu
Syvällisin sydämen tunnelma on loistava. Venäjän runoilija Mikhail Yuryevich Lermontov 💔 Barbara Lopukhin, hänen ystävänsä Alexen nuorempi sisko. Keväällä, ennen pääsiäistä 1832, maallisista naisista ja nuorista miehistä tuli All-Night Vigil Simonovin luostariin.

ellauri135.html on line 873: Kuusi hevosta talsi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten paikkaan, jossa Avtozavodskajan metroasema on nyt. Nuoret nauttivat kevään illasta ja iloisesta seurasta, joten ei ollut kiire. Oliko se sattuma, että nuori Varvara Lopukhina löysi itsensä nuoren runoilijan alta, joka oli rakastanut hiäntä vertaistukena? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastustaa luotettavasti. Mutta yksi asia on varma: Varvara Lopukhina oli Mikon muusin roolissa vielä lähes runoilijan kuolemassa.

ellauri135.html on line 875: Kuusi hevosta siirtyi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten siihen, missä Avtozavodskaya metroasema sijaitsee. Nuoret nauttivat kevät-ilta ja iloinen yhteiskunta, joten he eivät kiirineet missään. Oliko nuori Varvara Lopukhina vahingossa löytänyt itsensä joukkoon, joka ei ole yhtä nuori runoilija, vertaansa rakastunut hiänen kanssaan? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastata luotettavasti. Mutta yksi asia on tietenkin tiedossa: Barbara Lopukhina pysyi muzein roolissa melkein runoilijan kuolemaan saakka.

ellauri135.html on line 878: Varvara Lopukhina oli innokas luontoihminen, innokas ja runollinen: kaukana pääkaupungeista, yksinäisyys ja romaanien lukeminen vaikuttavat suuresti seinien haaveilemiseen kehittämättä kuitenkaan luonnollista elinvoimaa, iloisuutta ja sosiaalisuutta.

ellauri135.html on line 881: haila-lermontova_5.jpg" />

ellauri135.html on line 884:   Ulkonäkö Varvara Alexandrovna Lopukhinalla oli erilainen kuin tavallinen: se oli vaalea, se ei varmasti ole harvinaisuus, mutta liikkuvilla ja täysin mustilla silmillä, kulmakarjoilla ja silmäripuilla se on. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat hiänen kasvoilleen heti ja selvästi. Varvara Lopukhinan muotokuvaa ei voitu kääntää kokonaan edes tällä google (tai ehkä yandex) kääntäjällä, joten ihmiset näkevät sen eri tavoin muuttuvissa olosuhteissa.

ellauri135.html on line 885:     Ulkonäöltä Barbara Alexandrovna Lopukhina oli erilainen poikkeuksellinen: se oli vaalea, mikä tietenkään ei ole harvinaista, mutta liikuttaessa ja täysin mustissa silmissä, kulmakarvojen ja silmäripsien kaa. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat kasvoilleen heti ja selvästi. Barbara Lopukhinan muotokuva oli mahdotonta tehdä kerta toisensa jälkeen, kun ihmiset näkivät hiänet muuttuvissa olosuhteissa niin monin tavoin.

ellauri135.html on line 887: Joskus katkeamaton jäljitelmä teki hiänestä melkein kodikkaan, ja joskus - melkein kauniin. Huomattuaan tän myös rakkaudesta suli Mihail Lermontov, ja Barbara Lopuchina esiintyi myös Faithin kuvana romaanissa "aikamme uros" lukija - kiinteä, syvä, viehättävä ja yksinkertainen, jossa tarjouksena valoisa hymy, ja jopa saman syntymämerkki hiänen kasvonsa. Aikalaiset kutsuivat tyttö "täydessä merkityksessä ihana" nuori, söpö ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja tyttöystäviä kiusoitteli tätä syntymämerkistä, ja Varvara Lopuchin nauroi mukana.

ellauri135.html on line 888:     Joskus yksinkertaiset ilmeet tekivät hiänet melkein tavallisen ja joskus hiän oli melkein kaunis. Tämän huomasi myös rakastunut Mikhail Lermontov, ja Barbara Lopukhina ilmestyi ennen lukijaa Faithin muodossa romaanin "Aikakauden sankari" - aivan yhtä yhtenäisenä, syvänä, viehättävänä ja yksinkertaisena, lempeällä ja kirkkaalla hymyllä ja jopa samalla moolilla kasvoilla. Nykyajat kutsuvat tytön "täynnä ihanaa", nuorta, makeaa ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja ystävät tekivät hauskaa tästä moolista ja Varvara Alexandrovna Lopukhina nauroi heidän kanssaan. Naura sinäkin.

ellauri135.html on line 890: Turhan turhamaisuuden ja ylpeät ajatukset jätti runoilija, kun hänen sielunsa puolustus oli tämä rakkaus. Vaikka alusta alkaen oli selvää, että Varvara Lopukhina ja Lermontov eivät ole pari, koska he ovat samanikäiset. Kuudentoista vuoden iässä voit olla yhteiskunnan täysjäsen, jos olet nainen, jopa naimisiin (siksi hiän esiintyi pääkaupungissa), mutta runoilija ...

ellauri135.html on line 896: Runon rakkaus oli kaukana keskinäisyydestä, kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 ja menemään Junker-kouluun Pietarissa. Ja sekalaisia harrastuksia oli, ja palvelu itsessään oli uusi, vaati erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Varvara Lopukhinan suosikkiasema Lermontovin elämässä peitettiin ongelmien puristuksella. Hän ei kuitenkaan pysähtynyt kiinnostumasta siitä, kuten todistavat sekä runoilija että hänen aikalaistensa kirjeet. Mutta runoilija ei voinut vastata suoraan hiänen kanssaan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen tiukkuuteen.

ellauri135.html on line 897: Runon rakkaus rakkaudesta oli kaukana vastavuoroisesta,kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 Pietarin kadettikouluun. Ja molemmat sekulaariset harrastukset, ja itse palvelu, olivat uusia, jotka vaativat erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Lermontovin elämässä rakastettu Barbara Lopukhin oli estetty kiireellisistä ongelmista. Hän ei kuitenkaan lakannut olemasta kiinnostunut siitä, kuten runoilijan itse ja hänen aikalaisensa kirjaimet osoittavat. Mutta runoilija ei voinut kommunikoida hiänen kanssaan suoraan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen vakavuuteen.

ellauri135.html on line 899: Kolme vuotta myöhemmin, Varvara Lopukhina, jonka elämäkerta liittyy läheisesti elämää ja työtä suuremman venäläisen runoilijan kaa, paineessa vanhempien hiän avioitui Tambovin maakunnassa vuokranantajan Nikolai Fedorovich Bakhmetevin kaa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei ole koskaan pyyhitty pois. Se oli kuitenkin täysin molemminpuolista, muuten miehesi ei olisi ollut pakko, Barbara, tuhota kaikki kirjaimet runoilijalta, ja kaikki, jotka oli esitetty niille, ja omistettu hiänelle. Bahmetev oli niin huomattavasti vanhempi kuin Varvara ja Mihail Yurevich että uusi nimi rakkalle ei koskaan kelvannut, ja se oli erityisen loukkaavaa. Kaikissa käsilaukuissa ja nenäliinoissa Barbaralla seisoi alkukirjaimet tyttönimensä, V.L. niinkö se olis ollut Lermontova.

ellauri135.html on line 900:     Kolme vuotta myöhemmin Varvara Lopukhinan elämäkerta, joka liittyy läheisesti suuren venäläisen runoilijan elämään ja työhön vanhempiensa paineessa, hiän meni naimisiin Tambovin provinssin Nikolai Fyodorovich Bakhmetevin maanomistajan kanssa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei koskaan kadonnut. Se oli kuitenkin täysin keskinäistä, muuten aviomies ei olisi pakottanut Barbaraa tuhoamaan kaikkia runoilijan kirjeitä ja yleisesti kaikkea, mitä heille on annettu ja omistettu hiänelle. Bakhmetev oli merkittävästi vanhempi kuin Varvara Alexandrovna ja Mihail Juryevitš, jotka eivät koskaan tunnistaneet rakastamansa naisen uutta nimeä, ja tämä oli erityisen loukkaavaa. Varvara Lermontov nimitti kaikissa initiaatiomenoissa tyttönimensä nimikirjaimilla.

ellauri135.html on line 902: Avioliitossa hiän ei ollut onnellinen. Mies ei ollut yhtä kateellinen kuin Lermontov, ja hän kieltäytyi puhumasta runoilijasta. Useita tapaamisia pallojen ja juhlallisuuksien kanssa miehensä kanssa tapahtui, ja kaikki Lermontovista saivat sen. Nämä vierailut Barbaraan olivat katkera: terävä kielen runoilija pilkkasivat avoimesti paitsi miehensä kuin miehensä, hän sai myös taintoja. Monissa teoksissa runoilija kuvaili tätä tarinaa - kaikki hänen sankarillansa, sekä ulkoisesti että sisäisesti Barbaran kaltaiset, ovat syvästi tyytymättömiä, ja heidän aviomiehensä ovat täynnä mitään. Bakhmetev Lermontov vihasi ja ei pitänyt arvokasta onnea ihmisenä lähellä ja keskinkertaisena.

ellauri135.html on line 904:   haila-lermontova_4.jpg" height="250px" />

ellauri135.html on line 911: Lyhyellä hetkellä kaikki heidän tuttavuutensa varmasti häistä alkaen ~ hehkuivat silmistä, hellä olo, kun liitteet näyttävät ikuisilta, vahvoilta ja voittamattomilta, kun ei vielä ole ymmärrystä rakkaudesta tai elämästä itsestään ja nykypäivään. Huolimatta harvinaisista ja lyhyistä kokouksista, kaikki oli heidän suhteissaan: ystävyys, hullu rakkaus, kuumat intohimot ja mustasukkaisuus, josta jotkut eivät edes pidä. Kaikki tämä on kypsynyt, itiytynyt todeksi rakkaudeksi, mutta he eivät ole voineet myöntää toisilleen.

ellauri135.html on line 912: Lyhyitä hetkiä kaikki heidän tuttavansa varmasti hehkui silmäni edessä, hellävaraisesta iästä, kun tunteet näyttävät ikuisilta, vahvoilta ja raskailta, kun ei ollut mitään ymmärrystä rakkaudesta tai elämästä itsestään, ja tähän asti. Harvinaisista ja lyhyistä tapaamisista huolimatta he onnistuivat käymään kaikessa heidän suhteensa: ystävälliset kiintymykset, hullu rakkaus ja kuumat intohimot sekä kateuden, jopa vihamielisyyden tappaminen. Kaikki tämä on kypsynyt, itännyt tosi rakkaudeksi, mutta he eivät koskaan onnistuneet tunnustamaan toisiaan.

ellauri135.html on line 914: Me vahingossa vähennetään kohtaloon ..."- tää Lermontovin runoista on omistettu Barbara Lopukhinalle, voit avata näitä valistuneena; nuorekkaat rivit 1832 kuvaa täällä rakkaan ihanteellisen, hiän -. Ainoa lohtu sielulle, runoilija, mutta toiveita täyttämättä: onnellisuus ei löydy yleensä matkalla sinne, ja voit lukea rivien välistä, visionääri: runo tietää, että kohtalo on valmis."

ellauri135.html on line 917: Samana vuonna runo "Jätä turhaa huolta". Tässä Lermontovin optimistinen mieliala, lyyrinen sankari näyttää siltä, että tunne käynnistää, hän on jopa varma. Vot runoilijan sydän lyö kussakin baarissa, hän castigates hänen menettänyt uskonsa ja ei kallista sielua ja näkee urkuharmonin jopa vastavuoroisuutta. Vuonna 1841, yksi kuuluisimmista runoista, ei omistettu Varvara Lopukhinalle: "Ei, en rakasta sinua niin intohimoisesti ..." - täynnä muistoja menneestä ja vahvimmasta rakkaudesta.

ellauri135.html on line 918: Samana vuonna kirjoitettiin runo "Jätä turha ei se huoli ". Tässä Lermontovin mieliala on optimistinen, lyyrinen sankari tuntee, että vastaus on reagoiva, hän on varma siitä. Yksi kuuluisimmista runoista, joka ei ole kirjoitettu Varvara Lopukhinalle, kirjoitettiin vuonna.Tämä on "Ei, ei niin innokkaasti rakastan sinua ..." - täynnä muistoja menneisyydestä ja vahvimmasta rakkaudesta.

ellauri135.html on line 920: Varvara Lopukhina on Lermontovin työssä aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikäänkö liuottamalla monimuotoisuuden elämänsä, mutta ei koskaan saata jättää hiäntä. Hiän oli rauhallinen luonteeltaan, pehmeä ja herkkä, niin että on ehdoton vastakohta toi kiihko runoilija. Aluksi Lermontov oli varma, että hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen sydän kertoi hänelle, että Barbara kohtelee - se ei välitä siitä, miltä se näyttää katsomosta, purkautui poskipuna, pohjaton mustat silmät, tullut kun on mahdollisuus kohdata ja näyttää.

ellauri135.html on line 921: Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.


ellauri135.html on line 922: Sittemmin bridgerooms huolehtivat vakavasti, ja hiänen ikäisensä on kuusitoistavuotias Michel, tämä poika, joka vain ajetaan lasten kanssa, ajaa, vihastuu ja kärsii itsensä ja ympärillä perusteettomasta mustasukkaisuudesta, kuten aikuisena. Varenka rauhallisesti hyväksyi vieraiden seurustelun, koska hiän tunsi jatkuvasti tunteitaan runoilijalle. Lermontov, vaikka ymmärsi tosiasioiden tilan, ei kärsinyt. Vakavissa epäilyksissä se tunsi mentaaliset nousut ja alamäet, lyhyet hetket onnesta ja pitkiä päiviä ja mustasukkaisia öitä. Mitä Varvara Lopukhinasta tuntui, kun hiän katsoi kaiken tämän? Varmaan se ajatteli, aivan oikein, että Mikko on täysi sekopää. 

ellauri135.html on line 923: Sillä välin hiänen sulhasensa välittivät vakavasti hiäntä, ja hiänen ikäisensä on kuusitoista-vuotias Michel, tämä tomboy-poika, joka juoksee vain aloittelijoiden kanssa lapsineen, vihastuu ja kiduttaa itseään ja kaikkia hiänen ympärillään kohtuuttoman mustasukkaisuuteen kuin aikuinen. Varenka hyväksyi rauhallisesti vieraiden edut, koska hiänellä oli edelleen hellävaraisia tunteita runoilijalle. Lermontov, vaikka tiesi todellisen tilanteen, kärsi. Epäilemättä hän koki hengellisiä ylä- ja alamäkiä, lyhyitä onnen hetkiä ja pitkiä päiviä ja yötä kateutta. Mitä Barbara Lopukhina tunsi ja katsoi kaikkea tätä?

ellauri135.html on line 928:   Valokuvia ei ole vielä kehitetty, mutta runoilija kuvasi värikkäästi hänen rakkaansa, että jopa lukija näkee syntymämerkin kulmakarvan yläpuolella ikään kuin omin silmin. Varvara Alexandrovna jäi tuskin selviytymään Lermontovin kuolemasta, ja minun täytyy sanoa, että se ei ole pitkä. Saatuaan tämän traagisen uutisen hiän sairastui, ja useiden viikkojen aikana hiän kieltäytyi sekä lääkkeistä että lääkäreistä. Barbara ei halunnut nähdä ketään eikä halunnut mitään, vain kuolla. Sen sukupuutto kesti kymmenen vaikeaa vuotta.

ellauri135.html on line 933: Lermontovin elämä oli nopea ja siitin lyhyt ja lerppana. Se ratkaisi paljon harrastuksia - ja ohimenevä ja vahva. Hänen käyttäytymisensä perusta oli hirvittävä kylmyys ja puhtaasti sekulaarinen koettelemus. Hänen luonteensa oli kuin tulivuori - hiljainen ja hiljainen, hän yhtäkkiä puhkesi tulisessa intohimossa. Ja vain rakkaus Varvara Lopukhinaan ei koskaan pysähtynyt hänen sydämessään. Mitä hiänen piti tehdä? Hiän ei ollut varma, että runoilijan kylmyys oli hirveä, koska Lermontov ei ollut koskaan sanonut yhtä sanaa hänen rakkaudestaan hiänelle, kaikki hänen tunteet ja hän myös oli vain implisiittinen ...

ellauri135.html on line 938: Lähde: Varvara Lopukhina: elämäkerta. Varvara Lopukhina Mikhail Lermontovin elämässä ja työssä. Emätin on lyhyt, mutta tilava. 

ellauri140.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri140.html on line 34:       "Se ei osaa raakkua oikealla äänellä. Se ei osaa varisten kieltä. Muut varixet eivät pidä siitä." "Sen siitä saa kun kesyyntyy. Ihmisen tahra", Fauni sanoi vailla inhoa tai halvexuntaa tai edes tuomiota, ihan iloisesti. Epäpuhtaus, julmuus, hyväxikäyttö, erhe, paska, runkku - muuta tapaa täällä oloon ei ole. Tai en ainakaan minä ole löytänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä armon tai pelastuxen tai lunastuxeen menon kanssa. Se on kaikissa sisäänrakennettuna. Lajiominaisuutena. Fläkki joka on olemassa ennen jättämäänsä jälkeä. Fläkki edeltää tottelemattomuutta (?), hämmentää kaikki selityxet ja ymmärtämisen. Sixi kaikki puhaaminen on vaan vizi. Barbaarinen vizi. Se on kauhistuttavaa. Eikö pyrkimys puhtauteen ole epäpuhtautta? Faunia oli kuin kreikkalaiset, jonka jumalat on pikkumaisia (toisin kuin juutalaisten, LOL). Riitelevät, tappelevat, vihaavat, tappelevat naivat. Zeus yhtyy naiseen oudosti metrin mittaisella kyrvällä siipiään viuhtovana jouzenena. Irstautta, turmelusta, karkeista karkeimpia nautintoja, ja kaikkinäkevän vaimon raivo. Juutalaisten jumala on äärettömän yxinäinen, tuntematon, monomaaninen, jolla ei ole mitään tähdellisempää tekemistä kuin hermoilla jutkuista. Tai kristittyjen epäsexuaalinen kakkosjumala, yhtä tahraton kuin äitinsä, joka synnyttää tahatonta hilpeyttä ja myötähäpeää. Jumalat on tekijänsä kuvia." "Se kai siinä on traagista kun ihmiset synnyttävät varixia", sanoi tyttö joka syötti käärmeelle hiiriä. Feeding frogs to snakes. "Ne eivät tunnista omaa lajiaan. Sitä sanotaan tahriintumisexi", tyttö selitti. Peppu on oikeasti varis joka ei tiedä miten ollaan varis. Ei tähän kanteen tahraa jää kun äiti pois sen pyyhältää. Pieni nelkkari kovakantinen kirja jossa söpöjen elukoiden kuvia ja kullattu selkämys. Varisten kultainen kirja. Peppu oli siisteysintoilija, se ei sietänyt epäjärjestystä. Anaalis-retentiivinen luonne. Kaikki vanhat prujut talletettuna satoihin pahvilaatikoihin, shekinkannatkin. Niistä riitelevät haaskalla muut varixet vielä tänäänkin.  (s. 126) Mä oon VAAAAALMIS. Tuu PYYYHKIMÄÄN. 

ellauri140.html on line 37: Armenialaistaustainen  Murad Jacob "Jack" Kevorkian (May 26, 1928 – June 3, 2011) was an American pathologist and euthanasia proponent. He publicly championed a terminal patient's right to die by physician-assisted suicide, embodied in his quote, "Dying is not a crime". Kevorkian said that he assisted at least 130 patients to that end. He was convicted of murder in 1999 and was often portrayed in the media with the name of "Dr. Death". There was support for his cause, and he helped set the platform for reform. 

ellauri140.html on line 39: In 1998, Kevorkian was arrested and tried for his direct role in a case of voluntary euthanasia on a man named Thomas Youk who suffered from Lou Gehrig’s disease, or ALS. He was convicted of second-degree murder and served 8 years of a 10-to-25-year prison sentence. He was released on parole on June 1, 2007, on condition he would not offer advice about, participate in, or be present at the act of any type of suicide involving euthanasia to any other person, as well as neither promote nor talk about the procedure of assisted suicide.

ellauri140.html on line 41: John Finn, medical director of palliative care at the Catholic St. John's Hospital, said Kevorkian's methods were unorthodox and inappropriate. He added that many of Kevorkian's patients were isolated, lonely, and potentially depressed, and therefore in no state to mindfully choose whether to live or die. Mindfulnessia peliin. Suikki on oikeesti iloinen asia, sanoi Faunia. Vielä iloisempi on eutanasia.

ellauri140.html on line 48:   Homohaukka on satu eri ritareista jotka taistelee pahaa vastaan. Se on vertauskuvallinen keijutarina, ja jokainen runoelman kirja on eri hyveestä. Runo ylistää myös Englannin Kymingatar Elisabet ykköistä ja hänen perhettään Tuudoreita. Kymingatar Elisabet piti runosta niin kovasti eze antoi Dispenserille palkkioxi elinaikaisen £50 (1890 egen) vuosieläkkeen. Eise kyllä sitä lukenut, TLDR. 

ellauri140.html on line 52: Book I is centered on the virtue of Holiness as embodied in the Redcrosse Knight. Largely self-contained, Book I can be understood to be its own miniature epic. The Redcrosse Knight and his lady Una travel together as he fights the monster Errour, then separately after the wizard Archipelago tricks the Redcrosse Knight into thinking that Una is unchaste using a false dream. After he leaves, the Redcrosse Knight meets Duessa, who feigns distress in order to entrap him. Duessa leads the Redcrosse Knight to captivity by the giant Orgigolo. Meanwhile, Una overcomes peril, meets Arthur, and finally finds the Redcrosse Knight and rescues him from his capture, from Duessa, and from Despair. Una and Arthur help the Redcrosse Knight recover in the House of Holiness, with the House's ruler Caelia and her three daughters joining them; there the Redcrosse Knight sees a vision of his future. He then returns Una to her parents' castle and rescues them from a dragon, and the two are betrothed after resisting Archipelago one last time.

ellauri140.html on line 54: Book II is centred on the virtue of Temperance as embodied in Sir Guyon, who is tempted by the fleeing Archipelago into nearly attacking the Redcrosse Knight. Guyon discovers a woman killing herself out of grief for having her lover tempted and bewitched by the witch Acrasia and killed. Guyon swears a vow to avenge them and protect their child. Guyon on his quest starts and stops fighting several evil, rash, or tricked knights and meets Arthur. Finally, they come to Acrasia's Island and the Bower of Bliss, where Guyon resists temptations to violence, idleness, and lust. Guyon captures Acrasia in a net, destroys the Bower, and rescues those imprisoned there.

ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.)

ellauri140.html on line 58: Book IV, despite its title "The Legend of Cambell and Telamond or Of Friendship", Cambell's companion in Book IV is actually named Triamond, and the plot does not center on their friendship; the two men appear only briefly in the story. The book is largely a continuation of events begun in Book III. First, Scudamore is convinced by the hag Ate (discord) that Britomart has run off with Amoret and becomes jealous. A three-day tournament is then held by Satyrane, where Britomart beats Arthegal (both in disguise). Scudamore and Arthegal unite against Britomart, but when her helmet comes off in battle Arthegal falls in love with her. He surrenders, removes his helmet, and Britomart recognizes him as the man in the enchanted mirror. Arthegal pledges his love to her but must first leave and complete his quest. Scudamore, upon discovering Britomart's sex, realizes his mistake and asks after his lady, but by this time Britomart has lost Amoret, and she and Scudamore embark together on a search for her. The reader discovers that Amoret was abducted by a savage man and is imprisoned in his cave. One day Amoret darts out past the savage and is rescued from him by the squire Timias and Belphoebe. Arthur then appears, offering his service as a knight to the lost woman. She accepts, and after a couple of trials on the way, Arthur and Amoret finally happen across Scudamore and Britomart. The two lovers are reunited. Wrapping up a different plotline from Book III, the recently recovered Marinel discovers Florimell suffering in Proteus' dungeon. He returns home and becomes sick with love and pity. Eventually he confesses his feelings to his mother, and she pleads with Neptune to have the girl released, which the god grants.

ellauri140.html on line 64:       Siinä se. Noita kahta vikaa kirjaa ei Wikipediakaan jaxanut enää lukea. Sexikohtauxet puuttuvat. Ritarillisista hyveistä on mulla entinenkin paasaus. Varmaan tääkin eepos on yhtä kliseinen kuin kaikki muutkin. No voihan sitä vähän matkaa kaalata, mutten vitussa kyllä ala koko paskaa suomentamaan! En! EN! Johan siinä menis ikä sekä terveys. 

ellauri140.html on line 67:       
"Where more is meant than meets the ear." (Milton)

ellauri140.html on line 72:       Henkilöitäkin on aivan helvetisti, päähenkilöitä 28. Iso osa naisista on hyvixiä, iso osa pahixista on naisia. Tätä voisi tehdä ärrällä korrelaation. Peppu Rothin mielestä kaikki naiset koittaa omistaa, "Useimmat naiset haluavat omistaa kaiken", hän sanoo. "He haluavat omia sinun postisi. He haluavat omia sinun kuvitelmasi. Miten sinä kehtaat nussia jotakuta muuta kuin minua? Minusta sinun pitäisi unelmoida. Mixi sinä kazelet pornoa kun minä olen kotona? He haluavat omia sen mikä mies on, Coleman. Mutta ei kenenkään omiminen ole nautinto. Nautinto on tämä että huoneessa on toinen mestaruuden tavoittelija." (Tää soopa on pantu naisoletetun suuhun, eli Faunian. Se taitaa olla tollanen puoliautomaattinen Talus, paizi vinyylistä, tai modernimmin silikoninen.)

ellauri140.html on line 74: 	Acrasia F-, seductress of knights. Guyon destroys her Bower of Bliss at the end of Book 2. Similar characters in other epics: Circe (Homer's Odyssey), Alcina (Ariosto), Armida (Tasso), or the fairy woman from Keats' poem "La Belle Dame sans Merci". Akrasia on pidätyskyvyn puutetta. 

ellauri140.html on line 76: 	Amaretto F+, the betrothed of Scudamour, kidnapped by Busirane on her wedding night, saved by Britomart. She represents the virtue of married love, and her marriage to Scudamour serves as the example that Britomart and Artegall seek to copy. Amoret and Scudamor are separated for a time by circumstances, but remain loyal to each other until they (presumably) are reunited. Amaretto on mantelilikööri. 

ellauri140.html on line 78: 	Archipelago M-, an evil sorcerer who is sent to stop the knights in the service of the Faerie Queene. Of the knights, Archimago hates Redcrosse most of all, hence he is symbolically the nemesis of England. 

ellauri140.html on line 80: 	Artefact M+ (or Artegal or Arthegal or Arthegall), a knight who is the embodiment and champion of Justice. He meets Britomart after defeating her in a sword fight (she had been dressed as a knight) and removing her helmet, revealing her beauty. Artefact quickly falls in love with Britomart. Artefact has a companion in Talus, a metal man who wields a flail and never sleeps or tires but will mercilessly pursue and kill any number of villains. Talus obeys Artefact's command, and serves to represent justice without mercy (hence, Artefact is the more human face of justice). Later, Talus does not rescue Artefact from enslavement by the wicked slave-mistress Radigund, because Artefact is bound by a legal contract to serve her. Only her death, at Britomart's hands, liberates him. Chrysaor was the golden sword of Sir Artefact. This sword was also the favorite weapon of Demeter, the Greek goddess of the harvest. Because it was "Tempred with Adamant", it could cleave through anything.

ellauri140.html on line 84:     Atte F-, a fiend from Hell disguised as a beautiful maiden. Ate opposes Book IV's virtue of friendship through spreading discord. She is aided in her task by Duessa, the female deceiver of Book I, whom Ate summoned from Hell. Ate and Duessa have fooled the false knights Blandamour and Paridell into taking them as lovers. Her name is possibly inspired by the Greek goddess of misfortune Atë, said to have been thrown from Heaven by Zeus, similar to the fallen angels. God Ate My Homework. 

ellauri140.html on line 86:     Bellphone F+-, the beautiful sister of Amoret who spends her time in the woods hunting and avoiding the numerous amorous men who chase her. Timias, the squire of Arthur, eventually wins her love after she tends to the injuries he sustained in battle; however, Timias must endure much suffering to prove his love when Belphoebe sees him tending to a wounded woman and, misinterpreting his actions, flies off hastily. She is only drawn back to him after seeing how he has wasted away without her. Tää on niinkö Artemis eli Diana. Osuvasti kolmikulmapuistossa.

ellauri140.html on line 88: 	Brit-o-mart F+, a female knight, the embodiment and champion of Chastity. She is young and beautiful, and falls in love with Artefact upon first seeing his face in her father's magic mirror. Though there is no interaction between them, she travels to find him again, dressed as a knight and accompanied by her nurse, Glauce. Britomart carries an enchanted spear that allows her to defeat every knight she encounters, until she loses to a knight who turns out to be her beloved Artefact. (Parallel figure in Ariosto: Bradamante.) Britomart is one of the most important knights in the story. She searches the world, including a pilgrimage to the shrine of Isis, and a visit with Merlin the magician. She rescues Artefact, and several other knights, from the evil slave-mistress Radigund. Furthermore, Britomart accepts Amoret at a tournament, refusing the false Florimell.

ellauri140.html on line 90: 	Busyrane M-, the evil sorcerer who captures Amoret on her wedding night. When Britomart enters his castle to defeat him, she finds him holding Amoret captive. She is bound to a pillar and Busirane is torturing her. The clever Britomart handily defeats him and returns Amoret to her husband Artefact.

ellauri140.html on line 105:     Cynochles M-, a knight in Book II who is defined by indecision and fluctuations of the will. He and his fiery brother Pygochles represent emotional maladies that threaten temperance. The two brothers are both slain by Prince Arthur in Canto VIII.

ellauri140.html on line 107:     Chrysostome F+-, mother of Belphoebe and her twin Amoretta. She hides in the forest and, becoming tired, falls asleep on a bank, where she is impregnated by sunbeams (sure) and gives birth to twins. The goddesses Venus and Diana find the newborn twins and take them: Venus takes Amoretta and raises her in the Garden of Adonis, and Diana takes Belphoebe and does what she wants with her.

ellauri140.html on line 113: 	Caramell F+, a lady in love with the knight Marinell, who initially rejects her. Hearing that he has been wounded, she sets out to find him and faces various perils, culminating in her capture by the sea god Proteus. Proteiini nappaa nopeen hiilarin. She is reunited with Marinade at the end of Book IV, and is married to him in Book V.

ellauri140.html on line 115:     Tsiou M+, the Knight of Temperature, the hero of Book II. He is the leader of the Knights of Maidenhead and carries the image of Gloriana on his shield. According to the Golden Legend, St. George´s name shares etymology with Guyon, which specifically means "the holy wrestler".

ellauri140.html on line 117: 	Maritim M+-, "the knight of the sea"; son of a water nymph, he avoided all love because his mother had learnt that a maiden was destined to do him harm; this prophecy was fulfilled when he was stricken down in battle by Britomart, though he was not mortally wounded.

ellauri140.html on line 122: Introduced in the first canto of the poem, he bears the emblem of Saint George, patron saint of England; a red cross on a white background that is still the flag of England. The Redcrosse Knight is declared the real Saint George in Canto X. He also learns that he is of English ancestry, having been stolen by a Fay and raised in Faerieland. In the climactic battle of Book I, Redcrosse slays the dragon that has laid waste to Eden. He marries Una at the end of Book I, but brief appearances in Books II and III show him still questionng thoroughly the choice. Punasen ristin ritari tuo mieleen Foster Wallacen skroden sankaripulzarin, mikä sen nimi olikaan. Se nenäliinaan piiloutunut ämmä olis tää Aku Ankan Una.

ellauri140.html on line 124: 	Satyriasis M+-, a wild half-satyr man raised in the wild and the epitome of natural human potency. Tamed by Una, he protects her, but ends up locked in a battle against the chaotic Sansloy, which remains unconcluded. Satyrane finds Florimell´s sanitary napkin, which she drops while falling off from a beast. He holds a three-day tournament for the right to possess the girl. His Knights of Maidenhead win the day with Britomart´s help.

ellauri140.html on line 126:     Scubamour M+, the lover of Amoret. His name means "Diving gear of love". This character is based on Sir James Scudamore, a jousting champion and courtier to Queen Elizabeth I. Scudamour loses his love of Amoret to the benefit of the sorcerer Busirane. Though the 1590 edition of The Faerie Queene has Scudamour united with Amoret through Britomart´s assistance, the continuation in Book IV has them separated, never to be reunited.

ellauri140.html on line 128:     Talus M+, an "iron man" who helps Arthegall to dispense justice in Book V. The name is likely from Latin "talus" (ankle) with reference to that which justice "stands on," and perhaps also to the ankle of Achilles, who was otherwise invincible, or the mythological bronze man Talos. Talus on joo nilkkaluu, astragalus. Ei ole selvää onko Taluxella penistä. 

ellauri140.html on line 132:     Una F+, the personification of the "True Church". She travels with the Redcrosse Knight (who represents England), whom she has recruited to save her parents´ castle from a dragon. She also defeats Duessa, who represents the "false" (Catholic) church and the person of Mary, Queen of Scots, in a trial reminiscent of that which ended in Mary´s beheading. Una is also representative of Truth. Aku Ankalla oli paleoliittinen väkivahva ihailija nimeltä Una joka ei osannut minä-sanaa. Kymingatar Elisabet sanoi aina me. We are not amused. 

ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan. 

ellauri140.html on line 138:       Throughout The Faerie Queene, Spenser creates "a network of allusions to events, issues, and particular persons in England and Ireland" including Mary, Queen of Scots, the Spanish Armada, the English Reformation, and even the Queen herself. It is also known that James VI of Scotland read the poem, and was very insulted by Duessa – a very negative depiction of his mother, Mary, Queen of Scots. She was a crocodile in the book. The Faerie Queene was then banned in Scotland. This led to a significant decrease in Elizabeth's support for the poem. Within the text, both the Faerie Queene and Belphoebe serve as two of the many personifications of Queen Elizabeth, some of which are "far from complimentary". Through their ancestor, Owen Tudor, the Tudors had Welsh blood, through which they claimed to be descendants of Arthur and rightful rulers of Britain.

ellauri140.html on line 140:       Though it praises her in some ways, The Faerie Queene questions Elizabeth's ability to rule so effectively because of her gender, and also inscribes the "shortcomings" of her rule. There is a character named Britomart who represents married chastity. This character is told that her destiny is to be an "immortal womb" – to have children. Here, Spenser is referring to Elizabeth's unmarried state and is touching on anxieties of the 1590s about what would happen after her death since the kingdom had no heir. No vittu ei ole maailma mixkään muuttunut, just samanlaista tuubaa kirjoitti Suomenmaa just Sanna Marinista.

ellauri140.html on line 142:       Dosetti ihaili kovasti Ariostoa ja omisti kirjan Ludovicolle. Numerous adaptations in the form of children's literature have been made – the work was a popular choice in the 19th and early 20th century with over 20 different versions written. 

ellauri140.html on line 144:       In "The Mathematics of Magic", the second of Fletcher Pratt and L. Sprague de Camp's Harold Shea stories, the modern American adventurers Harold Shea and Reed Chalmers visit the world of The Faerie Queene, where they discover that the greater difficulties faced by Spenser's knights in the later portions of the poem are explained by the evil enchanters of the piece having organized a guild to more effectively oppose them. Juppajju, dominoteoria. Hullut vietnam-veteraanit sekoaa kun pitäs syödä lo meiniä. Kiinattaret tuoxuu tutusti halvalta hajuvedeltä ja herneenpalolta. 

ellauri140.html on line 146: According to Richard Simon Keller, George Lucas's Star Wars film also contains elements of a loose adaptation, as well as being influenced by other works, with parallels including the story of the Red Cross Knight championing Una against the evil Archipelago in the original compared with Lucas's Luke Skywalker, Princess Leia, and Darth Vader. Keller sees extensive parallels between the film and book one of Spenser's work, stating "Almost everything of importance that we see in the Star Wars movie has its origin in The Faerie Queene, from small details of weaponry and dress to large issues of chivalry and spirituality". Olix Dispenserillä valomiekkoja ja muovihaarniskoita? Tuhoplaneettoja? Täytyypä tutustua. No ainakin on sexirobotteja. She is not a toy! 

ellauri140.html on line 164: In the House of Pride, the Redcrosse Knight sees Lucifera on a chariot being pulled by six counselors riding animals. With Lucifera symbolizing the sin of pride, the remaining six sins are represented by her counselors. Each counselor slightly resembles the animal he is riding.

ellauri140.html on line 168:     Idleness (M) (Sloth) – Described in the poem as "sluggish", Idleness rides a slow donkey, wears a monk's hood or priestly vest, and carries a book of prayer. However, the characteristics associating Idleness with a monk are not traditional of this vice. Jeesuxella oli aasi, ja  Shrekillä. Niin ja Huan Hose Ramon Jimenezillä, nimeltä Harmo. Ihaa ei ollut laiska vaan masentunut.

ellauri140.html on line 170:     Gluttony (M) – Gluttony is described by Spenser as a "deformed creature" and "more like a monster, than a man". He enters the parade riding a dirty pig, bearing a large stomach and a thin neck. In the poem, Gluttony eats excessively as others starve; this is when gluttony is considered a sin. Muullon se oli A-OK Spenserin aikana. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa, ei siitä pitäs rankasta. 

ellauri140.html on line 174:     Avarice (M) – Representing the sin of greed, Avarice enters upon a camel covered with gold as he counts a pile of coins. Spenser describes Avarice's money obsession to be a disease; "Who had enough, yett wished every more, a vile disease, and eke in foote and hand." Skotti Roopella se ei ole synti, jutku Kroisos Pennosella ja Karhukoplan kommareilla on. Kamelin on ahdas päästä helmiäisportista, mutta mahdotonta se ei ole.

ellauri140.html on line 176:     Envy (M) – Envy rides a wolf. When he sees good things happening to those around him death is the consequence; "At neibors welth, that made him ever sad; / For death it was, when any good he saw." When harm reaches people he is delighted; "But when he heard of harme, he wexed wonderous glad." Tää se on! Kroisos ja Kulta-Into on kateita, ja Milla Magia. Aku ja pojat eivät ole, paizi Aku Hannulle. 

ellauri140.html on line 178: Wrath (M) – He carries a branding iron and a dagger as he rides a lion. His clothes are ripped and contain blood stains. He acts quickly in fits of rage, but often repents; "Ne car'd for blood in his avengement: / But when the furious fitt was overpast, / His cruel facts he often would repent. Vihan vika ei ole vihaaminen as such, vaan äkkipikasuus, harkinnan puute. Don't get mad, get even. Olkaa viattomia kuin pulut ja kavalia kuin käärmeet. 

ellauri140.html on line 180:   Nää on selkeästi moraalisia vikoja, koska ne koskee aappalauman yhteispeliä. Apina joka ei tunne paikkaansa, koittaa ottaa yhteisestä laarista enemmän kuin sille kuuluu nokintajärjestyxessä, käyttäen apinanraivoa ja monkey bisnestä ihan väärässä paikassa. Ikävä vaan et Spenser taas projektoi nää apinan puutteet fellow elukoihin. (Jos ne edes on nyt puutteita muiden kuin hopeaselkien kirjoissa, Darwinilla tuskin on niihin nokan koputtamista. Kyseessähän on vaan vanha kilpailu eusosiaalisten ja erakoiden elukoiden välillä. Molemmilla on puolesa, kuten sanoi Sirkka-täti, se isänpuoleinen.) On ymmärrettävää mix ylpeys mainitaan ensimmäisenä, sillä nöyrä hoxaa sanomattakin että suutarin paikka on lestin ääressä. (Snob on muuten tarkoittanut suutarin alasinta, kuten on todettu jo toisaalla.)

ellauri140.html on line 184:   Mutta mistä Dragge Qveenessä oikeasti oli kymysys? Englannin vallanperimyxestä katolisen skotin ja protestantin kymrin välillä. Iirit saivat olla kelttejä ja laittaa suolaa haavoihin. Eliskä kuten Kalle Marx sen oikein ymmärsi, kolonialismilla ja kapitalismilla rikastuvat porvarit oli ryöstämässä vallankahvaa maaomaisuudella rikastuneelta ja sinne köyhtyvältä aatelilta. Tää uskontohöpötys oli vaan tän muutoxen aatteellista pintavaahtoa. Eli siis loiskiehuntaa.

ellauri140.html on line 186:   Kapitalismin ja porvariston nousun mahdollisti tekniset kexinnöt (ruutipyssy, kompassi, purjelaivat jne) joiden ansiosta länkkäreiden oli onnistunut ryöstää puoli maailmaa. Suurin osa kexinnöistä tuli idästä. Turkkilaisilla ja venäläisillä oli ruutipyssyjä jo ennen länkkäreitä. Ensimmäiset menestyxet länsisodissa tuli protestoiville hussilaisille, jotka niitti ruutipyssyillä katolisia ristiretkivarusteilla sotivia peltipoliiseja. Haupizi tarkoitti joukkotuhoasetta (Haufen). Sillä kun täräytti peltipoikaläjään niin tuli siivilää. Se oli aatelille lopun alkua, kun ei enää peltipoliiseilla pysty pitää maalaisia ruodussa, moukka hakee vajasta tussarin ja ampuu haarniskan täyteen reikiä. 

ellauri140.html on line 191: surname attested from late 13c. (earlier le Despenser, mid-12c.), literally "one who dispenses or has charge of provisions in a household," short for Anglo-French espencer, Old French despencier "dispenser" (of provisions), "a butler or steward" (see dispense). Also a type of repeating rifle used in the American Civil War, 1863, named for U.S. gunsmith Christopher Spencer, who, with Luke Wheelock, manufactured them in Boston, Mass. Japanissa 2011 zunami kaatoi limpsa ja eväspatukka dispensereitä joiden alle jäänyt mies Rei Shimurassa selvisi juomalla limpsaa ja syömällä Snickersejä. Sylikoira haistoi sen sneakersit kasan alta. Sellasta on nyt Japanissa. Tavallisin oloasu on fleese pehmyrit.

ellauri140.html on line 193: Edmund Spenser was born in East Smithfield, London, around the year 1552; however, there is still some ambiguity as to the exact date of his birth. His parenthood is obscure, but he was probably the son of John Spenser, a journeyman clothmaker. As a young boy, he was educated in London at the Merchant Taylors' School and matriculated as a sizar at Pembroke College, Cambridge. While at Cambridge he became a friend of Gabriel Harvey and later consulted him, despite their differing views on poetry. In 1578, he became for a short time secretary to John Young, Bishop of Rochester. In 1579, he published The Shepheardes Calender and around the same time married his first wife, Machabyas Childe. They had two children, Sylvanus (d. 1638) and Katherine. 

ellauri140.html on line 197: In July 1580, Spenser went to Ireland in service of the newly appointed Lord Deputy, Arthur Grey, 14th Baron Grey de Wilton. Spenser served under Lord Grey with Walter Raleigh at the Siege of Smerwick massacre. When Lord Grey was recalled to England, Spenser stayed on in Ireland, having acquired other official posts and lands in the Munster Plantation. Raleigh acquired other nearby Munster estates confiscated in the Second Desmond Rebellion. Sometime between 1587 and 1589, Spenser acquired his main estate at Kilcolman, near Doneraile in North Cork. He later bought a second holding to the south, at Rennie, on a rock overlooking the river Blackwater in North Cork. Its ruins are still visible today. A short distance away grew a tree, locally known as "Spenser's Oak" until it was destroyed in a lightning strike in the 1960s. Local legend claims that he penned some of The Faerie Queene under this tree.

ellauri140.html on line 199: In 1590, Spenser brought out the first three books of his most famous work, The Faerie Queene, having travelled to London to publish and promote the work, with the likely assistance of Raleigh. He was successful enough to obtain a life pension of £50 a year from the Queen. He probably hoped to secure a place at court through his poetry, but his next significant publication boldly antagonised the queen's principal secretary, Lord Burghley (William Cecil), through its inclusion of the satirical Mother Hubberd's Tale. He returned to Ireland. Oops. 

ellauri140.html on line 201: In 1591, Spenser published a translation in verse of Joachim Du Bellay's sonnets, Les Antiquités de Rome, which had been published in 1558. Spenser's version, Ruines of Rome: by Bellay, may also have been influenced by Latin poems on the same subject, written by Jean or Janis Vitalis and published in 1576. Vitalis oli pahanhajuista naamavoidetta jota laitettiin lasten naamaan pakkasella. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen oli viisas mies. 

ellauri140.html on line 203: By 1594, Spenser's first wife had died, and in that year he married a much younger Elizabeth Boyle, a relative of Richard Boyle, 1st Earl of Cork. He addressed to her the sonnet sequence Amoretti. The marriage itself was celebrated in Epithalamion. They had a son named Peregrine. Ei ollut varmaan yhtä hyvä laulamaan kuin Susan Boyle, mutta ehkä nätimpi. Did you prick his Boyle? MY GOODNESS!

ellauri140.html on line 205: In 1596, Spenser wrote a prose pamphlet titled A View of the Present State of Ireland. This piece, in the form of a dialogue, circulated in manuscript, remaining unpublished until the mid-seventeenth century. It is probable that it was kept out of print during the author's lifetime because of its inflammatory content. The pamphlet argued that Ireland would never be totally "pacified" by the English until its indigenous language and customs had been destroyed, if necessary by violence. Vitun kolonialisti paskiainen. 

ellauri140.html on line 207: In 1598, during the Nine Years' War, Spenser was driven from his home by the native Irish forces of Aodh Ó Néill. His castle at Kilcolman was burned, and Ben Jonson, who may have had private information, asserted that one of his infant children died in the blaze.

ellauri140.html on line 209:     In the year after being driven from "his home", 1599, Spenser travelled to London, where he died at the age of forty-six – "for want of bread", according to Ben Jonson; one of Jonson's more doubtful statements, since Spenser had a payment to him authorised by the government and was due his pension (What the fuck, ei kaxitonnisella vuodessa vielä kuuhun mennä.)

ellauri140.html on line 211:     His coffin was carried to his grave in Poets' Corner in Westminster Abbey by other poets, who threw many pens and pieces of poetry into his grave with many tears (all free of charge). His second wife survived him and remarried twice. His sister Sarah, who had accompanied him to Ireland, married into the Travers family, and her descendants were prominent landowners in Cork for centuries. Korkad kille, kaiken kaikkiaan. 

ellauri140.html on line 220:     The Ballad of the Green Berets ist ein 1966 veröffentlichtes Lied geschrieben von Robin Moore, gesungen von Barry Sadler über die Green Berets, eine Spezialeinheit der US-amerikanischen Armee. In den USA erreichte das Lied den ersten Platz der Billboard Hot 100 Charts sowie den ersten Platz in den Popcharts und den zweiten Platz in den Countrycharts. Es war die meistverkaufte Single des Jahres 1966 in den USA.

ellauri140.html on line 222:     Das Lied war in der deutschen Version als Hundert Mann und ein Befehl mit dem Text von Ernst Bader und in der von Freddy Quinn gesungenen Version ein Nummer-eins-Hit in Deutschland. Eine von Heidi Brühl gesungene Version erreichte Platz 8 in den deutschen Charts. Der deutsche Text ist aus der Sicht des Soldaten geschrieben und stellt den Sinn des Kriegs in Frage, während der englische Text eine Hymne auf die Spezialeinheit darstellt. Heidi Brühl singt den deutschen Text leicht verändert aus der Sicht eines Mädchens, das auf seinen Freund wartet. Das Lied wurde in dem Film Die grünen Teufel als Titelmusik verwendet.

ellauri140.html on line 224: "The Ballad of the Green Berets" is a patriotic song in the ballad style about the United States Army Special Forces. It is one of the few popular songs of the Vietnam War years to cast the military in a positive light and in 1966 became a major hit, reaching No. 1 for five weeks on the Hot 100 and four weeks on Cashbox. It was also a crossover smash, reaching No. 1 on Billboard's Easy Listening chart and No. 2 on Billboard's Country survey. The original Hot 100 end-of-the-year chart for 1966 showed "California Dreamin'" by The Mamas and the Papas at #1 and "Ballad of the Green Berets" at #10. Later, in a revised end-of-the-year chart for 1966, "Berets" was at #1 and "Dreamin'" was at #10 (see Billboard's #1 single for the year 1966). The two songs tied for #1 on the Cashbox end-of-the-year survey for 1966.

ellauri140.html on line 232: Barry Sadler was a twenty-five year old active duty Green Beret medic in 1966 when he first performed “Ballad of the Green Berets” on The Ed Sullivan Show. The song soon reached number one in the charts and eventually sold eight million copies. Sadler’s performance and the song’s popularity celebrated The Green Berets as the ultimate example of American military prowess, bravery and commitment. It fed into a specific postwar representation of modernity that was soon to be challenged by the escalation of the war in Vietnam.

ellauri140.html on line 234:     Vihreät vihtahousut pehmeissä hatuissa. Seuraavassa sen lyrics saxaxi ja sanasanaisena suomennoxena suoraan amerikan kielestä. Matut ovat hyvää tykinruokamazkua, mutta liika on sentään liikaa, sutikaa se Gabriel vittuun sieltä. Vuorilta preerialle, preerialta valkeana vaahtoavalle valtamerelle. Samaa kyytiä kuin induskit. Dog bless America.

ellauri140.html on line 239: Fern von zu Haus und vogelfrei			Men who mean just what they say		Miehiä jotka tarkoittavat juuri mitä sanovat:

ellauri140.html on line 240: Hundert Mann und ich bin dabei			The brave men of the Green Beret	Vihreän vaellushatun urheita miehiä. 

ellauri140.html on line 243: Und ein Weg den keiner will			These are men, America's best		Nämä ovat miehiä, Amerikan parhaita.

ellauri140.html on line 245: Verbranntes Land und was ist der Sinn		But only three win the Green Beret	Mutta vain 3 voittaa vihreän vaellushatun.

ellauri140.html on line 248: Hab? ich oft daran gedacht			Trained in combat hand to hand		Koulutetut nahinoimaan käsillä.

ellauri140.html on line 250: Und weit von mir ein Mädchen weint		Courage take from the Green Beret	Rohkeutta ottavat vihreästä vaellushatusta.

ellauri140.html on line 253: Könnt? ich dich noch einmal sehn?		These are men, America's best		Nämä ovat miehiä, Amerikan parhaita.

ellauri140.html on line 255: Weil ein Befehl unser Schicksal war		But only three win the Green Beret	Mutta vain 3 voittaa vihreän vaellushatun.

ellauri140.html on line 258: Heute ich und morgen du				Her Green Beret has met his fate	Hänen vihreä vaellushattunsa on kohdannut kohtalonsa.

ellauri140.html on line 259: Ich hör von fern die Krähen schrein 		He had died for those oppressed		Hän oli kuollut noiden sorrettujen puolesta.

ellauri140.html on line 263: Ziehen wir durch Stein und Sand			Make him one of America's best		Tee hänestä 1 Amerikan parhaista

ellauri140.html on line 265: Hundert Mann und ich bin dabei			Have him win the Green Beret		Pane hänet voittamaan vihreä vaellushattu.

ellauri140.html on line 294:  Nyt Kennyn pää on poissa ja se on kuollut. Erkki Tantun rintamamies oli kiukkuinen kun sen JSP:lle kantama sotakaveri tuli päättömänä perille. Turhaan kannoin, mixei se sanonut.

ellauri140.html on line 298:   Onhan se hirmun nokkelaa ja sliipattua, onhan siinä p.c. kontenttia kaiken matukliseen kyytipoikana, muzilti vittu: se on ihan sitä samaa kliseetä, ihan samat vitun ennakkoluulot vaikka ehkä 90 astetta käännettynä, joskus 180 astetta, ei se siitä mihkään muutu. Nauratustehoa haetaan konekivääridialogista, idea on sama kuin vieraskielisessä vizissä tai jossain Aliaxessa: olet niin iloinen että pysyit vielä kärryillä että naurat ihan helpotuxesta.

ellauri140.html on line 311: Yet armes till that time did he never wield:			Hihat se oli saanut joltakulta toiselta.

ellauri140.html on line 312: His angry steede did chide his foming bitt,			Sen keppihevonen oli sille hirmu vihainen,		

ellauri140.html on line 320: For whose sweete sake that glorious badge he wore,		Sen söpöläisen puolesta se piti sitä logoa, 		

ellauri140.html on line 323: For soveraine hope, which in his helpe he had;			Ristiä sano kissa kun jäälle kuoli.		

ellauri140.html on line 330: That greatest Gloriana to him gave,				Jonka sille osoitti toi Elisabet,		

ellauri140.html on line 331: That greatest Glorious Queene of Faerie lond,			Munahaukkamaan kuningatar komea,		

ellauri140.html on line 332: To winne him worship, and her grace to have,			Sille kunniaa ja hiänelle paalua,		

ellauri140.html on line 333: Which of all earthly things he most did crave;			Sitähän se ensimmäisex halusi.			

ellauri140.html on line 334: And ever as he rode, his hart did earne				Ja kun se razasteli sen sydän isosi		

ellauri140.html on line 343: Under a vele, that wimpled was full low,			Muze piilotteli sitä huivin sisällä,		

ellauri140.html on line 345: As one that inly mournd: so was she sad,			Kuin suruvaippa, ja surihan se siälä,		

ellauri140.html on line 347: Seemed in heart some hidden care she had,			Näytti silläkin olevan huolenaihetta,		

ellauri140.html on line 351: So pure and innocent, as that same lambe,			Yhtä putipuhdas kuin se lammas			

ellauri140.html on line 354: Of ancient Kings and Queenes, that had of yore			Ikäkuluista kuninkaista ja rouvista,		

ellauri140.html on line 355: Their scepters stretcht from East to Westerne shore,		Jotka hallizi itä sekä länsimaita,		

ellauri140.html on line 357: Till that infernall feend with foule uprore			Kunnes toi helvetillinen vihulainen tuli	

ellauri140.html on line 359: Whom to avenge, she had this Knight from far compeld.		Niille kostamaan se palkkas kaverin.		

ellauri140.html on line 363: That lasie seemd in being ever last,				Puutarhatonttu laahusti aina vikana,	

ellauri140.html on line 369: That everie wight to shrowd it did constrain,			Et kaikkien piti lähtä sateensuojaan,	

ellauri140.html on line 373: Enforst to seeke some covert nigh at hand,			Pakotetut ezimään jotain suojaa läheltä		

ellauri140.html on line 374: A shadie grove° not far away they spide,			Varjoisan mezälön he löysivät lähitienoolta,	

ellauri140.html on line 375: That promist ayde the tempest to withstand:			Joka näytti riittävän retkilaavuxi;		

ellauri140.html on line 377: Did spred so broad, that heavens light did hide,		Levisivät peittämään koko näkymän,		

ellauri140.html on line 381: Faire harbour that them seemes; so in they entred arre.		Turvasatamaan ne tähän purjehti.		

ellauri140.html on line 385: Joying to heare the birdes sweete harmony,			Ilostellen kuulivat linnunlaulua,		

ellauri140.html on line 390: The vine-prop Elme, the Poplar never dry,			Haavasta tulitikkuja, tikuista haavoja,		

ellauri140.html on line 391: The builder Oake,° sole king of forrests all,			lepästä 10% koivuhalkoja,			

ellauri140.html on line 395: The Laurell,° meed of mightie Conquerours			Laakerinlehti maustaa lihasopan,	

ellauri140.html on line 396: And Poets sage, the firre that weepeth still,°			Kuusi plus 5 mäntyä tekee 6,			

ellauri140.html on line 399: The Birch for shaftes, the Sallow for the mill,			Koivusta voi ottaa tuohta,		

ellauri140.html on line 401: The warlike Beech,° the Ash for nothing ill,°			Myrrhasta saa kultaa ja hyvää hajua,	

ellauri140.html on line 409: They cannot finde that path, which first was showne,		Sinne mistä ne lähtivät samoileen,	

ellauri140.html on line 412: That makes them doubt their wits be not their owne:		Alkavat jo epäillä omaa järkeään,	

ellauri140.html on line 414: That which of them to take, in diverse doubt they been.		Riitelevät siitä mitä tietä mennä.	

ellauri140.html on line 418: Till that some end they finde or in or out,			Jos tää mezä vaikka alkais päättymään,		  

ellauri140.html on line 419: That path they take, that beaten seemd most bare,		Valizevat teistä littuun tallatuimman,	  

ellauri140.html on line 421: Which when by tract they hunted had throughout,			Tie eeku paranee, kuin Kallaveden jäällä, 

ellauri140.html on line 423: Amid the thickest woods. The Champion stout			Sankimmassa pusikossa. Pulska mestari	  

ellauri140.html on line 428: Be well aware, quoth then that Ladie milde,			Pidä varasi, sanoo lempee leidi sille,		

ellauri140.html on line 434: Ah Ladie, (said he) shame were to revoke°			Ei leidi (sanoi se), ei sovi pelätä		

ellauri140.html on line 435: The forward footing for an hidden shade:			Kyllä miehuus näyttää meille valoa,		

ellauri140.html on line 443: To stay the steppe, ere forced to retrate.			Erhetyxen, joka paha mörkö on, 		 

ellauri140.html on line 444: This is the wandring wood,° this Errours den,			Jota vihaa sekä Jahve että me. 		 

ellauri140.html on line 445: A monster vile, whom God and man does hate:			Sixmua pelottaa, sanon Varo!		 

ellauri140.html on line 450: But full of fire and greedy hardiment,				Mut täynnä tulta (vaikka ilman savua)	

ellauri140.html on line 454: A litle glooming light, much like a shade,			Antoi vähän valoa, tollasta hämärää,	

ellauri140.html on line 457: But th'other halfe did womans shape retaine,			Mut vyötäröstä alaspäin naisen näköä,	

ellauri140.html on line 458: Most lothsom, filthie, foule, and full of vile disdaine.°	Aika karseaa ja ikävältä haisevaa.	

ellauri140.html on line 465: A thousand yong ones, which she dayly fed,			Sem pyllystä tuli tuhat poikasta,

ellauri140.html on line 467: Of sundry shapes, yet all ill favored:				Erilaisia kuin Fazerin sekalaisia,

ellauri140.html on line 468: Soone as that uncouth light upon them shone,			Kun nupin valo niitä häikäsi,

ellauri140.html on line 477: Armed to point,° sought backe to turne againe;			Peltihaalarissa, kääntyi poies päin,

ellauri140.html on line 478: For light she hated as the deadly bale,				Se inhos kiiluvia peltivetimiä. 

ellauri140.html on line 485: And with his trenchand blade her boldly kept			Ja leikkaavalla terällään se rohkeasti

ellauri140.html on line 490: Who nought aghast his mightie hand enhaunst:			Joka säikähtämättä työnsi esiin tumppua:

ellauri140.html on line 491: The stroke down from her head unto her shoulder glaunst.	Löi päästä hartiaan pitkän veripipin.

ellauri140.html on line 494: Much daunted with that dint, her sence was dazd,		Toi pipi sattui kovasti, sitä pyörrytti,

ellauri140.html on line 501: That hand or foot to stirre he strove in vaine:			Nieze ei voinut jäsentänsä liikuttaa,

ellauri140.html on line 506: Cride out, Now now Sir knight, shew what ye bee,		Huusi ääneen: Nyt Sir peliin vähän tzemppiä!

ellauri140.html on line 509: That when he heard, in great perplexitie,			Sen kun se kuuli, ihan sekopäisenä

ellauri140.html on line 511: And knitting all his force got one hand free,			Pinnisti aivan vitusti ja sai käden vapaaxi

ellauri140.html on line 513: That soone to loose her wicked bands did her constraine.	Ezen oli pakko hellittää sen ympäriltä kiemuroitansa.

ellauri140.html on line 518: Full of great lumpes of flesh and gobbets raw,			Täynnä lihakroketteja ja raakaravintoa,

ellauri140.html on line 519: Which stunck so vildly, that it forst him slacke		Joka hais niin pahalta, ezen piti hellittää

ellauri140.html on line 524: Her filthy parbreake all the place defiled has.			Sen paha laatta on kaikki paikat ryvettänyt.

ellauri140.html on line 535: Such ugly monstrous shapes elswhere may no man reed.		Sellaisia hirveitä hahmoja et tapaa muualla.

ellauri140.html on line 538: The same so sore annoyed has the knight,			Se sama haittasi niin ankarasti nuppia,

ellauri140.html on line 539: That welnigh choked with the deadly stinke,			Ezen melkein tyrmäsi se hitonmoinen hajahdus.

ellauri140.html on line 552: Markes which do byte their hasty supper best,			Ja kazoo ketkä syövät iltaruokaa kiltimmin,

ellauri140.html on line 555: That from their noyance he no where can rest,			Eikä se pääse niistä rauhaan sitten millään,

ellauri140.html on line 556: But with his clownish hands their tender wings			Vaan huitoo päänsä ympäri kuin miehet etelästä

ellauri140.html on line 560: Thus ill bestedd,° and fearefull more of shame,			Silleen kehnohkosti pärjäten, ja häpeästä huolissaan

ellauri140.html on line 566: That from her body full of filthie sin				Niin että sen syntisäkkisestä ruumista

ellauri140.html on line 567: He raft her hatefull head without remorse;			Se sai sen pään irti poikki ilman vaiheita;

ellauri140.html on line 574: Weening their wonted entrance to have found			Eziskellen tavallista sisäänkäyntiään

ellauri140.html on line 581: That detestable sight him much amazde,				Toi ällöttävä näky hämmästytti nuppia,

ellauri140.html on line 589: His foes have slaine themselves, with whom he should contend.°	Sen viholliset tappoi izensä ilman apuvoimia.

ellauri140.html on line 592: His Ladie seeing all that chaunst, from farre			Sen leidi kazoi turvallisesti kauempaa	

ellauri140.html on line 593: Approcht in hast to greet his victorie,				Kuis jätkän käy, ja tulee kiireellä	

ellauri140.html on line 594: And said, Faire knight, borne under happy starre,°		Nyt antamaan voittajalle haifaivia:	

ellauri140.html on line 596: Well worthie be you of that Armorie,°				Tossahan sun uhrit makaa nyt,		

ellauri140.html on line 597: Wherin ye have great glory wonne this day,			Kylsä oozun housukilven arvoinen.	

ellauri140.html on line 600: And henceforth ever wish that like succeed it may.°		Sun eka seikkailu meni ihan nappiin,	

ellauri140.html on line 606: That path he kept which beaten was most plaine,			Ja ne jatko tallatulla reitillä,   

ellauri140.html on line 619: At length they chaunst to meet upon the way			Vihdoin viimein ne sattui yhyttää   

ellauri140.html on line 621: His feete all bare, his beard all hoarie gray			Paljasjalkaisen ja harmaapartaisen  

ellauri140.html on line 622: And by his belt his booke he hanging had;			Jolla oli äänikirja vyölaukussa,    

ellauri140.html on line 624: And to the ground his eyes were lowly bent,			Sen silmät kieroilivat maahan päin. 

ellauri140.html on line 627: And often knockt his brest, as one that did repent.		Mätki katuvasti rintalasta nyrkillä.

ellauri140.html on line 632: Who faire him quited, as that courteous was:			Nuppi vastas sille yhtä mielevästi.	

ellauri140.html on line 636: Silly old man, that lives in hidden cell,			Mitäs tällänen syrjäytynyt erakko	

ellauri140.html on line 646: That wasteth all this countrey farre and neare.			Ja panee liisteixi haja-asutusta.

ellauri140.html on line 648: And shall you well reward to shew the place,			Sulle hyvin jos näytät paikankin,		

ellauri140.html on line 649: In which that wicked wight his dayes doth weare:		Mistoi lurjus tuppaa majailee,			

ellauri140.html on line 650: For to all knighthood it is foule disgrace,			Onhan se nyt nuppikunnan häpeä,			

ellauri140.html on line 651: That such a cursed creature lives so long a space.		Et tollanen kusipää saa vielä elellä.		

ellauri140.html on line 659: And well I wote, that of your later fight	      		Kai sua väsyttää äskeinen toi ottelu,		

ellauri140.html on line 660: Ye all forwearied be: for what so strong,	      		Vaikka muskelimasa ootkin, sentään sunkin	

ellauri140.html on line 661: But wanting rest will also want of might?	      		Maha tarvii pihvin kahvin sekä munkin?		

ellauri140.html on line 662: The Sunne that measures heaven all day long,	      		Aurinkokin joka koko päivän ravaa		

ellauri140.html on line 670: Right well Sir knight ye have advised bin,			Hyvä neuvo (pisti siihen vanha äijäkin),	

ellauri140.html on line 671: (Quoth then that aged man;) the way to win			Puhtaus on 0.5 ruokaa ja lepo hyvä verelle,	

ellauri140.html on line 675: So with that godly father to his home they went.		Niin ne meni äijän luo yöxi sohvalle.		

ellauri140.html on line 680: Downe in a dale, hard by a forests side,			Laaxon pohjalla skuzin vieressä,	

ellauri140.html on line 681: Far from resort of people, that did pas				Kaukana lomakeskuxista,			

ellauri140.html on line 683: There was an holy Chappell edifyde,				Siitä jonkun matkan päähän

ellauri140.html on line 694: The noblest mind the best contentment has.			Saa jalo nuppi, äijä höylätä.		

ellauri140.html on line 696: For that old man of pleasing wordes had store,			Jeesusläppiä oli sillä iso varasto.	

ellauri140.html on line 711: He seekes out mighty charmes, to trouble sleepy mindes.		Ja tehdä taikoja, katolisten metkuja.		

ellauri140.html on line 719: And cursed heaven and spake reprochfull shame			Vittuili pääjehulle, valomiekkaherralle.	  

ellauri140.html on line 721: A bold bad man, that dar'd to call by name			kääkättävää Akulaista, häpeemätön kaljupää.

ellauri140.html on line 733: And forth he cald out of deepe darknesse dred			Kuzui esiin hanurista		

ellauri140.html on line 745: To Morpheus house doth hastily repaire.				Morfiinisepän luoxe hankki pikapikaa.

ellauri140.html on line 746: Amid the bowels of the earth full steepe,			Maapallon mahalaukkuakin syvemmällä,

ellauri140.html on line 754: Tethys (m.kreik. Τηθύς) oli kreikkalaisessa mytologiassa Uranoksen ja Gaian tytär. Hän oli titaani ja meren jumalatar, joka oli sekä sisko että vaimo Okeanokselle. Tethys oli maailman pääjokien ja noin kolmentuhannen tyttären, joita kutsuttiin okeanideiksi, äiti. Hän on Thalassan, merivesien ruumiillistuman vihreävetinen vastine. Tethys on jäinen kappale, samankaltainen kuin Dione ja Rhea. Tethyksen tiheys on 1,21 g/cm³, mikä viittaa siihen, että se koostuu lähes pelkästään vesijäästä. Tethyksen pinta on hyvin kraatteroitunutta ja siinä on jään murtumisen seurauksena runsaasti halkeamia. Tethyksellä on kaksi erilaista maastotyyppiä.

ellauri140.html on line 762: And wakeful dogges before them farre do lye,			Ja valppaat haukut lepää niiden edessä,		

ellauri140.html on line 785: So sound he slept, that nought mought him awake.		Se nukkui niin sikeästi, ettei herännyt.

ellauri140.html on line 788: Shooke him so hard, that forced him to speake.			Niin kovaa retuutti ezen oli pakko heräillä.

ellauri140.html on line 799: Halfe angry asked him, for what he came.			Kysyi keijulta, millä asialla se oli.

ellauri140.html on line 801: He that the stubborne Sprites can wisely tame,			Hää joka osaa keijukaisia kesyttää,

ellauri140.html on line 803: A fit false dreame, that can delude the sleepers sent.°		Väärän unen, jolla nukkuvia vedättää.

ellauri140.html on line 815: In hast unto his Lord, where he him left afore.			Herralleen sinne mistä oli tullutkin. 

ellauri140.html on line 819: Who all this while with charmes and hidden artes,		Sillä aikaa Michelangelo oli tehnyt taialla

ellauri140.html on line 820: Had made a Lady of that other Spright,				Toisesta keijusta hyvännäkösen naikkosen,

ellauri140.html on line 823: That weaker sence it could have ravisht quight:			Että se heikommankin lihan nosti äkisti:

ellauri140.html on line 831: Now when that ydle dreame was to him brought,			Nyt kun toi joutouni oli sillä handussa,

ellauri140.html on line 832: Unto that Elfin knight he bad him fly,				Se pyysi unta lennähtämään tonttunupin taholle,

ellauri140.html on line 833: Where he slept soundly void of evill thought,			Missä se veti sikeitä ihan vailla syntiä,

ellauri140.html on line 836: And that new creature, borne without her dew,°			Ja toi uusi silikoni, jonka se oli leiponut,

ellauri140.html on line 838: He taught to imitate that Lady trew,				Matkimaan tota Akulaisen kaveria Unaa, 

ellauri140.html on line 843: Thus well instructed, to their worke they hast,			Hyvin neuvottuina ne säntäsivät hommiinsa,

ellauri140.html on line 845: The one upon his hardy head him plast				Toinen meni istumaan sen hellälle nupille,

ellauri140.html on line 847: That nigh his manly hart did melt away,				Niin että melkein siltä kastui kalsarit.

ellauri140.html on line 848: Bathed in wanton blis and wicked joy:				Se uiskenteli ihanassa synnin ammeessa,

ellauri140.html on line 850: And to him playnd, how that false winged boy,			Ja näytti sille miten pikku jousimies

ellauri140.html on line 851: Her chast hart had subdewd, to learne Dame Pleasures toy.	Ampuu nuolen siihen yhteen paikkaan tarkasti.

ellauri140.html on line 855: And she herselfe of beautie soveraigne Queene,			Hiän muistutti ihan kauneuskymingatarta,

ellauri140.html on line 858: To bee the chastest flowre, that ay did spring			Koko porukan siveimmäxi kukkassipulix

ellauri140.html on line 870: Some secret ill, or hidden foe of his:				Jotain salaista pahaa, tai vihanpitäjää,

ellauri140.html on line 873: And as halfe blushing offred him to kis,			Puolix punastellen tarjos sitä pusulle,

ellauri140.html on line 875: Most like that virgin true, which for her knight him took.	Ihankin kuin neizyt, joxka nuppi sitä luuli.

ellauri140.html on line 879: All cleane dismayd to see so uncouth sight,			Ihan pöyristyneenä noin siivottomasta näystä,

ellauri140.html on line 880: And half enraged at her shamelesse guise,			Ja puolixi raivoissaan sen nakusta pyllystä,

ellauri140.html on line 881: He thought have slaine her in his fierce despight:		Se aikoi eka tappaa sen ihan vitutuxesta,

ellauri140.html on line 882: But hasty heat tempring with suffrance wise,			Mut äkkiraivon tilaan tuli viisas harkinta,

ellauri140.html on line 883: He stayde his hand, and gan himselfe advise			Se pidätti kättään ja tarttui keskijalkaansa,

ellauri140.html on line 885: Wringing her hands in womans pitteous wise,			Silikoni väänteli kumikäsiä kuin nainen oikea,

ellauri140.html on line 892: Shall I accuse the hidden cruell fate,				Syytänkö mää piileviä ja julmaa Darwinta,

ellauri140.html on line 894: Or the blind God,° that doth me thus amate,			Tai sokeaa jumalaa, joka mut tälleen kuumottaa,

ellauri140.html on line 895: For hoped love to winne me certaine hate?			Ezaankin toivomani panon tilaan persepotkuja?

ellauri140.html on line 898: You, whom my hard avenging destinie				Sä jonka mun kostonhimoinen kohtaloni antaa

ellauri140.html on line 906: Her swollen hart her speech seemd to bereave,			Sen turvonnut sydän näytti riistävän siltä puheen,

ellauri140.html on line 911: Why Dame (quoth he) what hath ye thus dismayd?			Mutta rva (hän sanoi), mikä on sut noin masentanut?

ellauri140.html on line 912: What frayes ye, that were wont to comfort me affrayd?		Mikä pelottaa sua, joka ennet sait rohkasta mua?

ellauri140.html on line 920: Her doubtfull words made that redoubted knight			Hiänen epäilyttävät sanansa saivat pelätyn nupin

ellauri140.html on line 923: He would not shend; but said, Deare dame I rew,			se halvexien torjua, vaan sanoi, Daami kulta sori,

ellauri140.html on line 924: That for my sake unknowne such griefe unto you grew.		että mun tähden sulle on tullut tollasta surua.

ellauri140.html on line 929: For all so deare as life is to my hart,				Sillä niin paljon kuin elämä on mun sydäntä lähellä,

ellauri140.html on line 931: Ne let vaine feares procure your needlesse smart,		Älä anna turhan pelon tuottaa sulle tarpeetonta kipua,

ellauri140.html on line 932: Where cause is none, but to your rest depart.			Ei siihen ole syytä, vaan lähe pötköllesi rauhassa.

ellauri140.html on line 935: And fed with words that could not chuse but please,		Ja kyllästyneenä sanoista, vaik mukavista sinänsä,

ellauri140.html on line 941: Much griev'd to thinke that gentle Dame so light,		Ahistuneena tosta lörppävittuisesta daamista,

ellauri140.html on line 945: That troublous dreame gan freshly tosse his braine,		Alkoi rainata sitä vaivaannuttavaa unennäköä

ellauri140.html on line 948: With that misformed spright he backe returnd againe.		Se palas takasin sen silikonikeijun kanssa taas.

ellauri140.html on line 952: The guilefull great Enchaunter parts the Redcrosse Knight from truth, 
 Into whose stead faire Falshood steps, and workes him wofull ruth.

ellauri140.html on line 956: BY this the Northerne wagoner° had set				Tähän mennessä pohjoisen vaunumies

ellauri140.html on line 958: That was in Ocean waves yet never wet,				Taivaalta sen tähden taaxe, mikä 

ellauri140.html on line 960: To all that in the wide deepe wandring arre:			Vaan toimii majakkana yökulkijoille,

ellauri140.html on line 961: And chearefull Chaunticlere° with his note shrill		Ja iloinen kukko korkealla äänellä

ellauri140.html on line 962: Had warned once, that Phœbus fiery carre°			Oli kiekaissut kerran, että Foiboxen

ellauri140.html on line 963: In hast was climbing up the Easterne hill,			kuuma kärry oli tulossa itätaivaalla,

ellauri140.html on line 964: Full envious that night so long his roome did fill.		Kiukkuisena yölle joka istuxi sen paikalla.

ellauri140.html on line 969: That feigning dreame, and that faire-forged Spright		paikasta, valeuni ja silikonipupu,

ellauri140.html on line 974: And sad Proserpines wrath, them to affright.			ja uhkailla Proserpinen vihalla, pelotella

ellauri140.html on line 975: But when he saw his threatning was but vaine,			Apureita, mut nähtyään sen turhaxi, 

ellauri140.html on line 980: Eftsoones he tooke that miscreated faire,			Size otti ton silikonineitosen, ja sen

ellauri140.html on line 981: And that false other Spright, on whom he spred			Toisen keijukaisen, jolle se väsäsi

ellauri140.html on line 984: His wanton dayes that ever loosely led,				olis petipuuhissa ja naisten nauratuxessa,

ellauri140.html on line 987: Coverd with darknesse and misdeeming night,			Puuhastelemaan yön hämärässä hotellissa,

ellauri140.html on line 988: Them both together laid, to joy in vaine delight.		Ilostelemaan turhanpäiväisessä panossa.

ellauri140.html on line 992: Forthwith he runnes with feigned faithfull hast			Size juoxee teeskennellyssä hädässä

ellauri140.html on line 993: Unto his guest, who after troublous sights			Nupin luo, joka hankalien uninäkyjen

ellauri140.html on line 996: As one aghast with feends or damned sprights,			Kuin sellainen joka on nähnyt aaveita,

ellauri140.html on line 997: And to him cals, Rise, rise, unhappy Swaine			Ja huutaa sille: Tule, tule, onneton,

ellauri140.html on line 998: That here wex old in sleepe, whiles wicked wights		Sieltä kuorsaamasta, sillä aikaa kun

ellauri140.html on line 999: Have knit themselves in Venus shameful chaine,			Sun tutut on tuolla kohta kamat pussissa,

ellauri140.html on line 1005: With sword in hand, and with the old man went			Miekka kädessä, menee vanhuxen perässä

ellauri140.html on line 1007: Where that false couple were full closely ment			Missä silikonipari on täydessä touhussa

ellauri140.html on line 1011: And would have slaine them in his furious ire,			Ja olisi tappanut ne pää punaisena,

ellauri140.html on line 1012: But hardly was restreined of that aged sire.			Ilman vanhusta siinä silminnäkijänä.

ellauri140.html on line 1019: And wast his inward gall with deepe despight,			Söi sappea ja kiristeli hampaita,

ellauri140.html on line 1023: Then up he rose, and clad him hastily;				Silloin se nousi ja puki hyntteet nopsasti;

ellauri140.html on line 1029: Weary of aged Tithones° saffron bed,				Könytä ylös vanhan Tithonin vesisängystä,

ellauri140.html on line 1031: And the high hils Titan° discovered,				Ja Titaani havaizi sen korkeet kukkulat, 

ellauri140.html on line 1035: And for her Dwarfe, that wont to wait each houre:		Ja knääpiötä auttamaan tukan laitossa,

ellauri140.html on line 1036: Then gan she waile and weepe, to see that woefull stowre.	Oli siinä itkun paikka, ei näy niistä jälkeä.

ellauri140.html on line 1040: And after him she rode with so much speede			No se razasti nupin perään ihan täysiä,

ellauri140.html on line 1042: For him so far had borne his light-foot steede,			Mut turhaan, Nupin heppa oli tuulennopea,

ellauri140.html on line 1043: Pricked with wrath and fiery fierce disdaine,			Ja nuppi kaxoisnelisti hyvin pahalla tuulella,

ellauri140.html on line 1044: That him to follow was but fruitlesse paine;			Niet sen seuraaminen oli yhtä tyhjän kanssa.

ellauri140.html on line 1056: That had such might over true meaning harts:			selkään, eze oli niin hyvän nixin kekannut,

ellauri140.html on line 1059: For her he hated as the hissing snake,				Sillä sitä se vihasi kuin vällykäärme ize,

ellauri140.html on line 1060: And in her many troubles did most pleasure take.		Ja sille hankki mielin määrin ikävyyxiä.

ellauri141.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri141.html on line 36: Niinkuin sitä pelätään, jota paha tartunta tai keltatauti vaivaa tai pyhä raivo ja Dianan viha, niin viisaat ihmiset pelkäävät ja varovat koskettaa mieletöntä runoilijaa; vain varomattomat lapset häntä ajavat takaa ja seuraavat. Jos hän nyt sillä välin, kuin hän mahtipontisena työntää ulos säkeensä ja harhailee ympäri niinkuin rastaita tarkkaava linnustaja, on pudonnut kuoppaan tai kaivokseen, niin tuskin kukaan hänet huolii vetää ylös, vaikka hän huutaa: 'tulkaa apuun, kuulkaa, kansalaiset!'

ellauri141.html on line 38: Olkoon runoniekoilla oikeus ja lupa kuolla. Se, joka pelastaa jonkun vasten hänen omaa tahtoaan, menettelee kuten murhaaja. Eikä tuo sitä tee kerran eikä pois vedettynä jo muutu järkeväksi ihmiseksi eikä luovu haluamasta ikuistuttavaa kuolemaa. Eipä ole kyllin selvää, mistä syystä hän tekaisee säkeitä; onko hän saastuttanut isänsä tuhkaa vai onko hän jumalatonna koskettanut kauheaa ukkosenpaikkaa, — joka tapauksessa hän raivoo; ja samoin kuin karhu, joka on voinut murtaa häkkinsä estävät ristikot, niin raju runonlausuja karkoittaa niin hyvin oppimattomat kuin oppineet; johonka hän kerran on tarttunut, siitä hän pitää kiinni ja tappaa lukemalla kuten verimato, joka ei jätä ihoa, ennenkuin se on täynnänsä verta.

ellauri141.html on line 45: Quintus Horatius "Veltto" Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä latinaksi kirjoittaneista runoilijoista. Horatius oli vapautetun orjan poika. Hän kuului Vergiliuksen tavoin Maecenaksen ylläpitämään kirjailijapiiriin. Parhaiten Horatiukselta tunnetaan nykypäivän yleinen lausahdus carpe diem eli tartu hetkeen tai kirjaimellisesti poimi päivä.

ellauri141.html on line 47: Horatius syntyi Etelä-Italiassa, Venusiassa, varmaan 5:ntenä poikana vapautetun orjan perheeseen. Perheellä oli varallisuutta hankkia pieni maatila ja he halusivat antaa pojalleen parhaat mahdollisuudet omaa elämäänsä varten. (Hauska tahaton korrelaattivirhe.) Vanhemmat lähettivätkin poikansa opiskelemaan Roomaan, mutta eivät halunneet tätä kouluvuosien ajaksi vieraiden vieraiden kasvatettavaksi, joten he antoivat maatilansa vuokralle voidakseen asua poikansa luona. Horatius muisteli siitä huolimatta nuoruuttaan ja vanhempiaan suurella lämmöllä.

ellauri141.html on line 49: Horatiuksen nuoruudessa Rooman valtakuntaa piinasivat poliitikkojen valtakamppailut, salamurhat ja sisällissodat. Horatiuskin osallistui sisällissotaan, mutta häviäjän eli Brutuksen puolella. Hänen oli onnistunut nousta päällikön asemaan ja hänen oli tarkoitus osallistua Filippoin taisteluun. Taistelun alkaessa hän kuitenkin heitti kilpensä ja aseensa maahan ja juoksi pakoon.

ellauri141.html on line 59: The great charm of Maecenas in his relation to the men of genius who formed his circle was his simplicity, cordiality and sincerity. Although not particular in the choice of some of the associates of his pleasures, he admitted none but men of worth to his intimacy, and when once admitted they were treated like equals. 

ellauri141.html on line 61: Kylläkai. Hei Mese vippaa sestertius! Mitä mökötät kyl sullon siihen varaa! Haha LOL vai mitä pojat? No läppä läppä Mese älä suutu!

ellauri141.html on line 63: Horatius antaa ymmärtää että Maecemas oli nyhverö. Muze tajusi runoseppojen propaganda-arvon. Maecenas kerskui olevansa upporikkaita Kilniuxia äidin puolelta. Se omisti vaikuttavan huvilan Tivolissa Rooman lähellä. Siitä on jäljellä auditorio. Osa Maecenaksen omaisuudesta oli perintöä vanhalta suvulta, jonka hän väitti johtavan juurensa aina etruskeihin asti. Maecenaan valta tuli kuitenkin lähinnä läheisestä ystävyydestä keisarin kanssa. 

ellauri141.html on line 66: Testamentissaan Maecenas pyysi että Augustus pitäisi huolta Horatiuksen asioista. Kovinkaan kauan ei keisarin tarvinnut sitä tehdä, sillä runoilija kuoli vain muutaman viikon mesenaattinsa jälkeen. Horatius haudattiin Roomaan Esquilinus kukkulalle.

ellauri141.html on line 79: Tää tönö (yllä) on jäljellä Mesenaatin puutarhakartanosta (ylempänä). Siellä oli jopa kylpypalju. Siitä Seneca jr oli sille kade. Siinäpä olisi ollut hyvä tehdä harakiri.

ellauri141.html on line 85: Maecenas : Dear soldiers! I have prepared us all drinks and space to rest after our long weary day of fighting...

ellauri141.html on line 87: Agrippa : We? What did you do all day? Sleep?

ellauri141.html on line 97: Maecenas : A toast. Let us all drink to it: that we will let nothing never destroy this business!

ellauri141.html on line 106:  The Cilnii supported Roman interests in Etruria, and were expelled from Arretium in 301 BC, but regained their position with Roman aid. Maecenas was portrayed by Alex Wyndham in the second season of the 2005 HBO television series Rome. He was portrayed by Russell Barr in the made-for-TV movie Imperium: Augustus. He is also featured in one episode of the second series of Plebs on ITV. In the 2021 TV series Domina, he was portrayed by Youssef Kerkour. 

ellauri141.html on line 109: Quintus Horatius Flaccus (8th of December, Ab Urbe Condita 689, B. C. 65 -  27th of November, B. C. 8) was born at or near Venusia (Venosa), in the Apennines, on the borders of Lucania and Apulia. His father was a freedman, having, as his name proves, been the slave of some person of the Horatia gens. As Horace implies that he himself was ingenuus, his father must have obtained his freedom before his birth. He afterwards followed the calling of a coactor, a collector of money in some way or other, it is not known in what. He made, in this capacity, enough to purchase an estate, probably a small one, near the above town, where the poet was born. We hear nothing of his mother, except that Horace speaks of both his parents with affection. His father, probably seeing signs of talent in him as a child, was not content to have him educated at a provincial school, but took him (at what age he does not say, but probably about twelve) to Rome, where he became a pupil of Orbilius Pupillus, who had a school of much note, attended by boys of good family, and whom Horace remembered all his life as an irritable teacher, given unnecessarily to the use of the rod. With him he learnt grammar, the earlier Latin authors, and Homer. He attended other masters (of rhetoric, poetry, and music perhaps), as Roman boys were wont, and had the advantage (to which he afterwards looked back with gratitude) of his father’s care and moral training during this part of his education. It was usual for young men of birth and ability to be sent to Athens, to finish their education by the study of Greek literature and philosophy under native teachers; and Horace went there too, at what age is not known, but probably when he was about twenty. Whether his father was alive at that time, or dead, is uncertain. If he went to Athens at twenty, it was in B. C. 45, the year before Julius Cæsar was assassinated. After that event, Brutus and Cassius left Rome and went to Greece. Foreseeing the struggle that was before them, they got round them many of the young men at that time studying at Athens, and Horace was appointed tribune in the army of Brutus, a high command, for which he was not qualified. He went with Brutus into Asia Minor, and finally shared his defeat at Philippi, B. C. 42. He makes humorous allusion to this defeat in his Ode to Pompeius Varus (ii. 7). After the battle he came to Italy, having obtained permission to do so, like many others who were willing to give up a desperate cause and settle quietly at home. His patrimony, however, was forfeited, and he seems to have had no means of subsistence, which induced him to employ himself in writing verses, with the view, perhaps, of bringing himself into notice, rather than for the purpose of making money by their sale. By some means he managed to get a place as scriba in the Quæstor’s office, whether by purchase or interest does not appear. In either case, we must suppose he contrived soon to make friends, though he could not do so by the course he pursued, without also making many enemies. His Satires are full of allusions to the enmity his verses had raised up for him on all hands. He became acquainted, among other literary persons, with Virgil and Varius, who, about three years after his return (B. C. 39), introduced him to Mæcenas, who was careful of receiving into his circle a tribune of Brutus, and one whose writings were of a kind that was new and unpopular. He accordingly saw nothing of Horace for nine months after his introduction to him. He then sent for him (B. C. 38), and from that time continued to be his patron and warmest friend.

ellauri141.html on line 111: At his house, probably, Horace became intimate with Polio, and the many persons of consideration whose friendship he appears to have enjoyed. Through Mæcenas, also, it is probable Horace was introduced to Augustus; but when that happened is uncertain. In B. C. 37, Mæcenas was deputed by Augustus to meet M. Antonius at Brundisium, and he took Horace with him on that journey, of which a detailed account is given in the fifth Satire of the first book. Horace appears to have parted from the rest of the company at Brundisium, and perhaps returned to Rome by Tarentum and Venusia. (See S. i. 5, Introduction.) Between this journey and B. C. 32, Horace received from his friend the present of a small estate in the valley of the Digentia (Licenza), situated about thirty-four miles from Rome, and fourteen from Tibur, in the Sabine country. Of this property he gives a description in his Epistle to Quintius (i. 16), and he appears to have lived there a part of every year, and to have been fond of the place, which was very quiet and retired, being four miles from the nearest town, Varia (Vico Varo), a municipium perhaps, but not a place of any importance. During this interval he continued to write Satires and Epodes, but also, it appears probable, some of the Odes, which some years later he published, and others which he did not publish. These compositions, no doubt, were seen by his friends, and were pretty well known before any of them were collected for publication. The first book of the Satires was published probably in B. C. 35, the Epodes in B. C. 30, and the second book of Satires in the following year, when Horace was about thirty-five years old. When Augustus returned from Asia, in B. C. 29, and closed the gates of Janus, being the acknowledged head of the republic, Horace appeared among his most hearty adherents. He wrote on this occasion one of his best Odes (i. 2), and employed his pen in forwarding those reforms which it was the first object of Augustus to effect. (See Introduction to C. ii. 15.) His most striking Odes appear, for the most part, to have been written after the establishment of peace. Some may have been written before, and probably were. But for some reason it would seem that he gave himself more to lyric poetry after his thirty-fifth year than he had done before. He had most likely studied the Greek poets while he was at Athens, and some of his imitations may have been written early. If so, they were most probably improved and polished, from time to time, (for he must have had them by him, known perhaps only to a few friends, for many years,) till they became the graceful specimens of artificial composition that they are. Horace continued to employ himself in this kind of writing (on a variety of subjects, convivial, amatory, political, moral,—some original, many no doubt suggested by Greek poems) till B. C. 24, when there are reasons for thinking the first three books of the Odes were published. During this period, Horace appears to have passed his time at Rome, among the most distinguished men of the day, or at his house in the country, paying occasional visits to Tibur, Præneste, and Baiæ, with indifferent health, which required change of air. About the year B. C. 26 he was nearly killed by the falling of a tree, on his own estate, which accident he has recorded in one of his Odes (ii. 13), and occasionally refers to; once in the same stanza with a storm in which he was nearly lost off Cape Palinurus, on the western coast of Italy. When this happened, nobody knows. After the publication of the three books of Odes, Horace seems to have ceased from that style of writing, or nearly so; and the only other compositions we know of his having produced in the next few years are metrical Epistles to different friends, of which he published a volume probably in B. C. 20 or 19. He seems to have taken up the study of the Greek philosophical writers, and to have become a good deal interested in them, and also to have been a little tired of the world, and disgusted with the jealousies his reputation created. His health did not improve as he grew older, and he put himself under the care of Antonius Musa, the emperor’s new physician. By his advice he gave up, for a time at least, his favorite Baiæ. But he found it necessary to be a good deal away from Rome, especially in the autumn and winter.

ellauri141.html on line 113: In B. C. 17, Augustus celebrated the Ludi Seculares, and Horace was required to write an Ode for the occasion, which he did, and it has been preserved. This circumstance, and the credit it brought him, may have given his mind another leaning to Ode-writing, and have helped him to produce the fourth book, a few pieces in which may have been written at any time. It is said that Augustus particularly desired Horace to publish another book of Odes, in order that those he wrote upon the victories of Drusus and Tiberius (4 and 14) might appear in it. The latter of these Odes was not written, probably, till B. C. 13, when Augustus returned from Gaul. If so, the book was probably published in that year, when Horace was fifty-two. The Odes of the fourth book show no diminution of power, but the reverse. There are none in the first three books that surpass, or perhaps equal, the Ode in honor of Drusus, and few superior to that which is addressed to Lollius. The success of the first three books, and the honor of being chosen to compose the Ode at the Ludi Seculares, seem to have given him encouragement. There are no incidents in his life during the above period recorded or alluded to in his poems. He lived five years after the publication of the fourth book of Odes, if the above date be correct, and during that time, I think it probable, he wrote the Epistles to Augustus and Florus which form the second book; and having conceived the intention of writing a poem on the art and progress of poetry, he wrote as much of it as appears in the Epistle to the Pisones which has been preserved among his works. It seems, from the Epistle to Florus, that Horace at this time had to resist the urgency of friends begging him to write, one in this style and another in that, and that he had no desire to gratify them and to sacrifice his own ease to a pursuit in which it is plain he never took any great delight. He was likely to bring to it less energy as his life was drawing prematurely to a close, through infirmities either contracted or aggravated during his irrational campaigning with Brutus, his inaptitude for which he appears afterwards to have been perfectly aware of. He continued to apply himself to the study of moral philosophy till his death, which took place, according to Eusebius, on the 27th of November, B. C. 8, in the fifty-seventh year of his age, and within a few days of its completion. Mæcenas died the same year, also towards the close of it; a coincidence that has led some to the notion, that Horace hastened his own death that he might not have the pain of surviving his patron. According to Suetonius, his death (which he places after his fifty-ninth year) was so sudden, that he had not time to execute his will, which is opposed to the notion of suicide. The two friends were buried near one another “in extremis Esquiliis,” in the farthest part of the Esquiliæ, that is, probably, without the city walls, on the ground drained and laid out in gardens by Mæcenas. 

ellauri141.html on line 136: Laudat rura sui; mox reficit rates 		kaupungin se rehvastelee, rahasäiliötä	     

ellauri141.html on line 143: Permixtus sonitus bellaque matribus 		Äitien vihaamasta listinnästä. Yökylmässä    	

ellauri141.html on line 150: Nympharumque leves cum Satyris chori 		Ja nymfettien keveet reivit satyyreiden kaa  

ellauri141.html on line 154: Quod si me lyricis vatibus inseris, 	35	Jotta jos mut lyyrikoiden hall of fameen    

ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.)

ellauri141.html on line 162: Onko puhekielen osaamisesi mintissä vai menevätkö nykynuorten ilmaukset pahasti yli hilseen? Listasimme tärkeimmät sanat ja niiden merkitykset avuksesi!

ellauri141.html on line 168: 3. Lowkey tarkoittaa jonkin asian myöntämistä ilman, että asiasta tehdään numeroa. Englannin sanaa lowkey käytetään, jos haluaa kertoa vaivihkaa pitävänsä jostakin asiasta, mutta ei kuitenkaan kehtaa täysin myöntää sitä. Joku saattaa esimerkiksi todeta, että ”lowkey pitää jotakin henkilöä hyvännäköisenä”.

ellauri141.html on line 172: 5. Mp on yksinkertaisesti mielipide. Voit kysyä ystävältäsi vaikkapa: ”Mp tästä takista?” kun haluat saada ystäväsi näkemyksen selville sanoja tuhlaamatta.

ellauri141.html on line 184: 11. Shady tarkoittaa, että joku asia tai ihminen on ovela tai epäilyttävä, tai että henkilö on luonteeltaan selkäänpuukottava.

ellauri141.html on line 188: 13. Clout on erityisesti rap-skenessä käytetty sana, jolla tarkoitetaan suosiota, vaikutusvaltaa ja rahaa.

ellauri141.html on line 207: Vähän kirjallista arvoa on Horatiuxen muutamilla Arkhilokhoxen sävyyn muodostelemilla häväistysrunoilla, joista toiset ovat häikäilemättömän realistisia ja suorastaan sukupuolikuria loukkaavia. Näiltä runopukuun puetuilta henkilökohtaisilta hyökkäyxiltä, joilta puuttuu kokonaan esteettinen perustunnelma, täytyykin hyvin suuressa määrässä kieltää varsinainen kaunokirjallinen arvo. Ne ovat yxinkertaisesti mauttomia. Toisinaan voi H. mennä jopa arveluttavan pitkälle. Pitkäköhän Flaccuxella oli jäykkänä? Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa. Tuskin muisti izekään.  

ellauri141.html on line 209: The obscene qualities of some of the Epodes  have repulsed even scholars. Suetonius recorded some gossip about Horace's sexual activities late in life, involving mirrors. William Thackeray produced a version of Odes 1.38 in which Horace's questionable 'boy' became 'Lucy', and Gerard Manley Hopkins translated the boy "innocently" as 'child'. Horace was translated by Sir Theodore Martin (biographer of Prince Albert) but minus some ungentlemanly verses, such as the erotic Odes 1.25 and Epodes 8 and 12. Translators historically excluded the problem poems 8 and 12, but also the far less obscene but explicitly gay 11. Philip Francis (1746) and Bulwer Lytton (1870) omit the problem poems from their translations. Niin teki myös Eero Kivikari. Suuhun myös peräpäähän teitä pukkaan. Irrumabo ego vos et pedicabo. Quos ego!

ellauri141.html on line 237: Thracio bacchante magis sub inter-		Traakit kun juhlivat uudella kuulla 	

ellauri141.html on line 253: viris quid enervet meas,			       what makes me impotent?				

ellauri141.html on line 255: frontem senectus exaret				       in age that wrinkles plough your forehead,	

ellauri141.html on line 258: sed incitat me pectus et mammae putres		    It’s your slack breasts that rouse me (I have seen	

ellauri141.html on line 263: ducant triumphales tuom				       of triumphators march you to the grave,		

ellauri141.html on line 269: minusve languet fascinum?			       you know that penises can’t read.		

ellauri141.html on line 270: quod ut superbo povoces ab inguine,		    If that is what you want from my fastidious groin,	

ellauri141.html on line 271: ore adlaborandum est tibi. 			       your mouth has got some work to do.

ellauri141.html on line 280:       Inachia furere, silvis honorem decutit.		Nakkia hankaamasta, joka vie puista nahat pois.

ellauri141.html on line 285: 'contrane lucrum nil valere candidum			Eikö vedä vertaa rahalle köyhän puhdas nero,	

ellauri141.html on line 289: 'quodsi meis inaestuet praecordiis			vapautunut sappi kuohahtaisi, niinkö tää	

ellauri141.html on line 290:       libera bilis, ut haec ingrata ventis dividat	kiittämätön taivaan tuuliin hajottaisi		

ellauri141.html on line 291: fomenta volnus nil malum levantia,			haavakääreet jotka eivät poista tautia,		

ellauri141.html on line 293: ubi haec severus te palam laudaveram,			Missä mä ankarasti sua ennen olin ylistänyt,	

ellauri141.html on line 296:       limina dura, quibus lumbos et infregi latus.	Koviin kynnyxiin, joihin lonkat kolhaisin.	

ellauri141.html on line 305:        In  Epode 11, the iambist regretfully recalls to his friend Pettius his infatuation with a girl named Inachia. The latter name does not occur elsewhere in extant Latin or Greek except in the very next poem in the Gedichtbuch, where the iambist’s older (ex-)lover complains of his sexual endurance with Inachia in contrast to his impotence with her (12.14-6). The name may suggest an ethnically Greek or Argive  woman, or the Greek noms de lit   regularly adopted by Italian meretrices. Yet, as some (but by no means all) commentators have noted, the name also evokes Io, the daughter of Inachus, jota Zeus bylsi härän hahmossa.  Eli kyllä tässäkin yhden kynäilijän mielestä on jotain impotenssin käryä.

ellauri141.html on line 311: Quid tibi vis, mulier nigris dignissima barris?	    What in the world! Why are you, a woman more meant		

ellauri141.html on line 312:       munera quid mihi quidve tabellas		          for ebony elephants, mailing me largesse			

ellauri141.html on line 315: polypus an gravis hirsutis cubet hircus in alis	    boar better than I sniff out the stench of octopus		

ellauri141.html on line 329: cuius in indomito constantior inguine nervos	    whose crotch (never needing cultivation) flaunted a phallus	

ellauri141.html on line 330:       quam nova collibus arbor inhaeret.	          that stood stiffer than a sapling clinging to a crag!	

ellauri141.html on line 339:   "Of small stature, fond of the sun, prematurely grey, quick-tempered but easily placated". Häntä vaivasi jonkinlainen silmätauti. Luonteeltaan hän näyttää olleen vilkas, iloinen ja leikkisä vanhapoika. Äkkipikainen, suuttui helposti mutta leppyi yhtä helposti. Bilbo Hobbitin doppelgängeri. The poet died at 56 years of age, not long after his friend Maecenas [or before? Opinions vary] near whose tomb he was laid to rest.

ellauri141.html on line 341:     Pientä epäselvyyttä vallizee siitä oliko Flaccus sittenkään epikurolainen vaiko ize asiassa salastoalainen. Bisexuaaliko vaiko vaan asexuaali? Ehkä molempia. Satiiri tulee sanasta satura, roomalainen rosolli. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että Flaccus oli vitun kuivakka, lähes Kimmo Koskenniemi-luokan pedantti. Häneltä puuttuu välittömyyttä, lainataxemme Eero Kivikaria. Vaikka toisinaan Horatius voi mennä suorastaan arveluttavan pitkälle, kuten esimerkixi epoodeissa 8 ja 12. Blame Horace’s snaky, samba-like rhythms and the culture that spawned the poems. Horace is fond of wordplays, including subtly allusive bilingual wordplays.

ellauri141.html on line 344:       I hate those linden-bark devices;

ellauri141.html on line 350:       Doing my best to get a hard on! 

ellauri141.html on line 352:       So where am I going with all this? My purpose in quoting the various versions, isn’t to compare and reconcile them, but to give some sense of just how ubiquitous the translations are and to raise the question: Why has this poem endured?

ellauri141.html on line 354:       And by way of further warning, I’d better say up front that my reading of this poem differs radically from every other that I’ve seen. What follows is, I think, pretty well uncharted territory in the Persicos Odi canon. I’m going to try to make the case for and translate Pericos odi as a sex poem!

ellauri141.html on line 356:       Elementary, my dear Watson, that is what it quite obviously is.

ellauri141.html on line 357:       Even a casual reader of the Odes will soon notice that sex in Horace’s poems is ambidextrous. I’m not going to presume to analyze Horace’s sexuality beyond what he tells us in the poems, but when the word puer — boy — occurs in a Horace poem, as often as not it refers to a household slave, a serving boy. And at boring times, the puer becomes an object of sexual convenience.

ellauri141.html on line 359: In Satire 1.2, he recites all the troubles men get into chasing married women, freedwomen, even whores and — in a notorious passage — offers a sensible Roman alternative:

ellauri141.html on line 362: ancilla aut verna est praesto puer, impetus in quem	a slave girl is handy or a boy, yours for the taking,	

ellauri141.html on line 366:   Adolescent slave boys were fair game for a virile man. Jupiter may have had his Ganymede, but none of the standard pantheon of gods were gay as we use the term. But there was a limit: it was queer to screw a boy after he was old enough to shave. “Passive’ homosexuality was the real disgrace. The urge to bugger was understandable. A man’s desire to be buggered was disgraceful. As often observed, it was better to give than receive. And in Horace’s poems, pederasty seems no more frowned upon than a taste for veal might be frowned upon today. Actually less. By now you can see where I’m headed with all this. I think the puer in Persicos odi, puer, apparatus... is the kind of boy that Horace is sometimes fond of screwing. 

ellauri141.html on line 369: Art Beck is a San Francisco poet and translator who has published three books of original poetry — most recently Summer With All Its Clothes Off  (Gravida, 2005). (http://jacketmagazine.com/34/beck-horace.shtml)

ellauri141.html on line 379:       manat rara meas lacrima per genas?	valuu harvinainen kyynel multa poskelta?

ellauri141.html on line 385: te per gramina Martii				kasarmin ja kentän halki

ellauri141.html on line 388: Heus puer, digitos ex anu. St Jerome modelled an uncompromising response to the pagan Horace, observing: "What harmony can there be between Christ and the Devil? What has Horace to do with the Psalter?" The first English translator Thomas Drant placed translations of Jeremiah and Horace side by side in Medicinable Morall, 1566. The Scot George Buchanan paraphrased the Psalms in a Horatian setting. John Keats echoed the opening of Horace's Epodes 14 in the opening lines of Ode to a Nightingale.  Byron's famous lines from Childe Harold (Canto iv, 77) hit it on the nail:

ellauri141.html on line 390:         Then farewell, Horace, whom I hated so

ellauri141.html on line 395: Right ho George, second that.

ellauri141.html on line 397:   His verses have offered a fund of mottoes, such as Integer vitae, Dulce et decorum, Heus puer digitos e vagina, Odi profanum vulgus, Simplex munditiis, Splendide mendax, Sapere aude, Nunc est bibendum, Carpe diem. Bibendum on se Michelinin autonrenkaista tehty ukkeli.

ellauri141.html on line 404: The solfege system (Do, Re, Mi), which is the theme of a song by the Von Trapp children, is just a small sample of Horace's all-pervasive influence on western culture, even among people who might never have heard the name Quintus Horatius Flaccus. Horace was not just a superb literary craftsman, but a musician, songwriter and entertainer for the Roman elite, creating a new Latin idiom derived from Greek lyric song. A final chapter, "Horace, Guido and the Do-re-mi Mystery", the result of careful research and detective work, argues that Guido d'Arezzo, an eleventh-century Benedictine choirmaster, used the melody of Horace's Ode to Phyllis (alla) to invent the do-re-mi mnemonic, but applied it to an eighth-century Hymn to John the Baptist ("Ut queant laxis") by Paul the Deacon, keeping the true source secret. A musical comparison of the Horatian melody and Guido's version of "ut-re-mi" is included. Lyons' verse translation of the Odes was named a Financial Times Book of the Year (1996) and was welcomed as 'a wonderful rendering of one of the great, central poets in the European tradition.'

ellauri141.html on line 412: plenus Albani cadus, est in horto,	loota super punkkua puutarhassa,

ellauri141.html on line 429: findit Aprilem,				halkaise huhtikuun?

ellauri141.html on line 432: paene natali proprio, quod ex hac	kuin omasi, koska tästä päivästä

ellauri141.html on line 441: terret ambustus Phaethon avaras		Sais pelottaa Heppahullu-lehti ahneita

ellauri141.html on line 442: spes et exemplum grave praebet ales	toiveita, se tarjoo pahan esimerkin:

ellauri141.html on line 451: (non enim posthac alia calebo		(sun jälkeen en näät kuumu muista

ellauri141.html on line 459: Joseph Rudyard Kipling (30. joulukuuta 1865 Bombay, Brittiläinen Intia - 18. tammikuuta 1936 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli englantilainen kirjailija, runoilija, novellisti ja toimittaja. Hänet tunnetaan parhaiten Disney-piirretystä Viidakkokirja (1894) ja Intiaan sijoittuvasta vakoiluromaanistaan Kim (1901). Kiplingin jälkeensä jättämä tuotanto on laaja ja monipuolinen.

ellauri141.html on line 460: Tunnettuja Kiplingin runoja ovat Mandalay (1890), Gunga Din (1890), Valkoisen miehen taakka (The White Man’s Burden) (1899) ja Jos– (If–) (1910). Kipling tunnetaan erityisesti englanninkielisessä maailmassa yhtenä lastenkirjallisuuden suurista nimistä ja lahjakkaana tarinankertojana. [Lähde vittuun?] Kiplingin tuotannon keskeisiä teoksia ovat myös Norsunlapsi (The Elephant's Child) ja Meren urhoja (Captains Courageous).

ellauri141.html on line 464: Kipling muistetaan myös vankkana Brittiläisen imperiumin ja imperialismin tukijana. Maailmankatsomukseltaan hän oli konservatiivinen ja isänmaallinen britti, joka puolusti Brittiläisen kansainyhteisön kokonaisuutta ja vastusti bolševismia. Esimerkiksi hän ei kannattanut Irlannin itsehallintoa (Home Rule) ja tuki voimakkaasti maansa osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan. Kiplingille tarjottiin Brittiläisen imperiumin ritarin arvoa, mutta hellä nuppi kieltäytyi sankaroimasta.

ellauri141.html on line 468: Rudyard ja hänen kolmevuotias pikkusiskonsa Alice (”Trix”) lähetettiin koulutettavaksi ja kasvatettavaksi Englantiin. Kiplingin sisarukset saapuivat Portsmouthiin, jossa he päätyivät pariskunnan ylläpitämään, Intiassa asuvien brittilasten kouluttamiseen erikoistuneeseen perhekotiin. Nämä kasvatusvanhemmat olivat Lorne Lodgessa asuneet kapteeni ja rouva Holloway, jonka kohtelua seuraavan kuuden vuoden aikana Rudyard kuvaili julmaksi ja halveksuvaksi. Kipling kuvaili kokemuksiaan laskelmoiduksi kidutukseksi niin uskonnollisesti kuin tieteellisesti.

ellauri141.html on line 472: Kipling siirtyi marraskuussa 1887 Gazetten paljon suurempaan sisarlehteen The Pioneeriin Allahabadiin. Siellä

ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi.

ellauri141.html on line 479: Jokohamaan saavuttuaan he kuulivat pankkinsa The New Oriental Banking Corporationin ajautuneen vararikkoon. He hyväksyivät menetyksensä ja palasivat Vermontiin Yhdysvaltoihin.

ellauri141.html on line 481: Tässä mökissä Kipling teki myös ensimmäiset luonnostelmansa Viidakkokirjasta. Tuli ahdasta ja ne rakensivat oman talon jonka nimexi tuli Naulakha (nimi tuli oikein tällä kerralla). Talo on edelleen pystyssä Dummerstonin Kipling Roadilla, viisi kilometriä pohjoiseen Brattleborosta. Se on iso, syrjäinen ja tumman vihreä talo, jossa on pärekatto, iso parveke ja erkkerit. Taloaan Kipling kutsui ”laivaksi” ja se toi hänelle ”auringonpaistetta ja mielenrauhaa”. Vierailemassa kävi myös brittiläinen kirjailija Arthur Conan Doyle, joka toi mukanaan parin päivän vieraillulleen golf-mailansa ja antoi Kiplingille pitkän golf-oppitunnin. Kipling vaikuttaa omaksuneen golfin peluun ja pelasi satunnaisesti paikallisen kongregationalistisen papin kanssa ja pelasi jopa punaisiksi värjätyillä palloilla maan ollessa lumen peitossa.

ellauri141.html on line 483: Helmikuussa 1896 syntyi perheen toinen tytär Elsie Kipling. Useiden elämäkertojen mukaan Kiplingien avioliitto ei enää ollut niin huoleton ja spontaani. Vaikka he tulivat aina säilymään uskollisina toisilleen, he vaikuttivat irtautuneen kumpikin omiin erillisiin rooleihinsa. Kirjeessään eräälle juuri kihlautuneelle ystävälleen 30-vuotias Kipling tarjosi tätä synkkää neuvoa: avioliitto pääasiassa opetti ”vakavampia hyveitä, kuten nöyryyttä, malttia, kuria ja harkintaa”.

ellauri141.html on line 491: Etelä-Aahrikasssa Kapmaan poliitikot ottivat lämpimästi vastaan vierailijan, kuten Rhodes, Alfred Milner ja Leander Starr Jameson. Kipling syvensi ystävyyttä heidän kanssaan ja alkoi miesten sekä heidän politiikkansa ihailijaksi. Palattuaan Englantiin Kipling kirjoitti Britannian etuja buurisodassa tukevaa runoutta. 

ellauri141.html on line 492: Vuonna 1902 Kipling osti vuonna 1634 rakennetun kartanon nimeltä Bateman’s, joka sijaitsee maaseudulla Burwashissa, East Sussexissa. Tilan koko oli 130 000 m² mukaan lukien ympäröivät rakennukset ja mylly , ja Kipling maksoi siitä 9 300 puntaa, joka nykymyyntihintana vastaisi 735 000 puntaa. Talossa ei ollut kylpyhuonetta, juoksevaa vettä yläkerrassa eikä sähköjä, mutta silti Kipling piti siitä paljon, kuten hän marraskuussa 1902 lähettämässä kirjeessään sanoi: ”Katsokaa meitä, harmaakivisen talon laillisia omistajia – A.D. 1634 lukee oviparrussa, paneloitu, vanha tammiportaikko ja kaikki koskematonta ja aitoa. Se on hyvä ja rauhallinen paikka. Me olemme rakastaneet sitä ensi silmäyksestä lähtien”.

ellauri141.html on line 497: Viimeisen kerran hänet nähtiin hengissä mudan sokaisemana ja tuskissaan huutavana, kun räjähtänyt hylsy oli repinyt hänen kasvonsa hajalle. 

ellauri141.html on line 498: Johnin kaatuminen oli Rudyardille hyvin paha paikka ja on sanottu, ettei hän koskaan päässyt yli siitä. Hänen kerrotaan käsitelleen suruaan lukemalla Jane Austenia (ja varmaan myös Minä ja kumppanit) ääneen vaimolleen ja jälkeenjääneelle tyttärelleen.

ellauri141.html on line 502: George Beresford ('Turkey'), who shared a study with Kipling and Dunsterville ('Stalky'), reports Kipling as bad at Latin and with no Greek. Little of his education stuck. His reputation at school was of someone who was imprecise about scansion, long or short syllables and syntax, and who made wild and funny guesses at the sense. 

ellauri141.html on line 505:     In the classics, that is Latin, he was no more than an ordinary boy, but he gave the impression that if he thought it essential for his literary ambitions, he would tackle it to good purpose. But somehow he did not so think, and he made no effort to acquire a vocabulary or memorise Latin words—consequently, his construes were sometimes a succession of errs and hums waiting and hoping for the form-master kindly to supply the missing translation. (5) 

ellauri141.html on line 507: Kipling himself confessed that ‘every Latin quantity was an arbitrary mystery’ to him, that his teacher Crofts ‘loathed me as to Latin’  and that he had construed the beginning of the Cleopatra Ode (1.37) very badly on one occasion. It was M'Turk/Beresford who composed the Latin elegiacs translating Gray’s Elegy which Stalky and Beetle needed to prepare.

ellauri141.html on line 509: How unhappy (though unmarried) is an uncle who, bereft

ellauri141.html on line 513: Kipling encountered him as a schoolboy, and wrote in Something of Myself (p.33) that C----, his classics master ('King' in Stalky & Co.) ...taught me to loath Horace for two years, to forget him for twenty, and then to love him for the rest of my days and through many sleepless nights. 

ellauri141.html on line 518: I got the ordinary allowance of Latin, ending with Virgil and Horace – specially Horace. I don’t pretend that I liked it, any more than I should have liked anything else that purported to be education, but looking back at it now, it strikes me as valuable.

ellauri141.html on line 519: ... Here is my defence of this alleged wicked waste of time. The reason why one has to parse and construe and grind at the dead tongues in which certain ideas are expressed is … because only in that tongue is that idea expressed with absolute perfection…. by a painful and laborious acquaintance with the mechanism of that particular tongue; by being made to take it to pieces and put it together again, and by that means only, we can arrive at a state of mind in which … we can realise and feel and absorb the idea. 

ellauri141.html on line 521: Kipling recognised that Horace was untranslatable. For example, he wrote to Courtauld to thank him for a copy of the third edition of The Odes and Epodes of Horace: metrical translations … selected by S. A. Courtauld.

ellauri141.html on line 522:     All selected translations are of the most real value if only to show that He was untranslateable. The thought cheers me when at odd times I try my hand on him – and fail damnably.

ellauri141.html on line 523:  He had some sympathy with what Roman citizens might have felt when provincials came in and often settled in Rome: ‘Wonder how the old Civis Romanus sum felt when Greece, Gaul, Libya and Ethiopia poured in to Rome and took the front seats in the arena.’ 

ellauri141.html on line 524:  This had been a worry in the second century BC, when a bill had been brought in to extend citizenship to Latins and Kipling would have picked up what Juvenal had said about ‘the hungry Greekling’ (Graeculus esuriens) and the Syrian Orontes flowing into the Tiber.

ellauri141.html on line 525: "It is a hard law but an old one – Rome died learning it, as our western civilisation may die – that if you give any man anything that he has not painfully earned for himself, you infallibly make him or his descendants your devoted enemies."

ellauri141.html on line 528: But before he published "The Craftsman" and "A Recantation" in The Years between or the four odes of Debits and Credits, he had turned to Horace for recreation in the dark days of war:

ellauri141.html on line 533: The spoof book of late Horace (it refers to contemporary politicians such as Lloyd George, gas masks, land girls, daylight saving, spiritualism, canteens and so on) which came out in 1920, was inspired by a long tradition in English literature and by Kipling’s early imitation odes and Charles Graves’s Hawarden Horace (1894) and More Hawarden Horace (1896, with a delightful introduction by T. E. Page), where felicitous modernising English versions of the Odes (and an Epode) are put in the mouth of Gladstone (251) . A[lfred] D[enis] Godley, for one, had often imagined Greek and Roman authors as still alive and commenting on nineteenth- and twentieth-century Oxford and England. (252) Kipling delighted in humorous verse. In 1917 he had enjoyed Maurice Baring’s Translations (found in a commonplace book) (253) . 

ellauri141.html on line 534: the main contributor of English verses was Charles Graves. He gave the credit for the idea to Kipling.

ellauri141.html on line 541: intenta sunt quos porticus audiat	What something mixed with something else	

ellauri141.html on line 555: alaene me vectent an axes Brundisium,	Me, in whose breast no flame hath burned	

ellauri141.html on line 556: mihi, cui quietum			Life long, save that by Pindar lit,		

ellauri141.html on line 557: fervore pectus non nisi Pindari,	Such lore leaves cold ; nor have I turned	

ellauri141.html on line 559: haec prorsus exaudita frigent, 		More than when, sunk in thought profound	

ellauri141.html on line 560: scrutante quam si mente profundius,	Of what the unaltered Gods require,		

ellauri141.html on line 566:     The genesis of Horace Odes, Book V was in the brains of Kipling. It occurred to him about the blackest time of the last war, end of 1917 and early months of 1918, as a means of keeping up one's spirits and distracting our thoughts from present troubles, and he wrote to me outlining his plan and making many admirable suggestions for subjects of the sham odes. (262) 

ellauri141.html on line 567:     Graves wrote for The Spectator and for Punch and his comic histories must have been to Kipling’s taste. He collaborated with E. V. Lucas, also a Punch journalist, with whom Kipling had corresponded at least since 1906. (263)‘He was the most exhilarating of companions, radiating vitality, goodwill and interest in the other man and his concerns’.

ellauri141.html on line 571:     Weapons too faithful offer them using all things mixed with blood and he who loudly brings false charges exhausts the unique hour capable of preserving works. 

ellauri141.html on line 573: This, though now ascribed to a pedant rather than a boy, is clearly what Kipling had mentioned to Fletcher earlier:

ellauri141.html on line 575:     … I’ve got a new Fifth Booker whereof Hankinson Ma. is preparing the translation. It came out in the Times ever so long ago [1905] under the title The Pro-Consuls but I perceive now that Horace wrote it. Rather a big effort for him and on a higher plane than usual – unless he’d been deliberately flattering some friend in Government. I’ll send it along. 

ellauri141.html on line 577: When the book came out, it fooled the Scotsman. Kipling regretted only the facetious names of some universities, professors etc. in Godley’s preface: if they had been serious, others too would have thought the collection authentic. 

ellauri141.html on line 579: Lucy, do not look ahead: We shall be a long time dead.

ellauri141.html on line 580: Take whatever you can see: and, incidentally, take me.

ellauri141.html on line 585:   Pohjimmaltaan hyvin pieni määrä antiikin kirjoja merkitsee  (mun) elämässä jotakin; eikä kuuluisimpia ole niiden joukossa. Tyylitajuni, joka heti aisti epigrammin tyylilajiksi, heräsi miltei heti kun jouduin kosketuksiin juoruilevan  Sallustiuksen kanssa. En unohtanut kunnioitetun opettajani Corssenin hämmästystä, kun hän joutui antamaan huonoimmalle latinistilleen parhaan arvosanan, - olin yhdellä iskulla valmis, tulkaa pyyhkimään. Tiivistä, ankaraa tekstiä, jonka perustana oli mahdollisimman paljon substanssia, kylmä viha »kaunosanoja» kuin myös »kaunotunteita» kohtaan - siitä tunnistin itseni. Aina Zarathustraani asti voidaan minun tyylissäni havaita hyvin vakava pyrkimys roomalaiseen esitystapaan, tollaseen aere perenniusiin, mitä tyyliin tulee.

ellauri141.html on line 587:   - Samoin minun kohdatessani ensi kerran Horatiuksen. Tähän mennessä en ole ihastunut mihinkään runoilijaan samassa määrin kuin alusta alkaen Horatiuksen oodeihin. Eräissä kielissä sitä, mikä täällä on saavutettu, ei sovi edes toivoa. Tää sanojen mosaiikki, jossa jokainen sana kammertuu esiin palapelipalana, paikkana ja käsitteenä oikealle, vasemmalle ja sekoittaa koko kokonaisuuden, tämä merkkien minimaalinen laji ja määrä, tämä siten saavutettu merkkien maksimaalinen voima - tämä kaikki on roomalaista ja jos minua halutaan uskoa, ylhäistä par excellence. Koko muu runoilu käy sitävastoin joksikin liian rahvaanomaiseksi - pelkäxi tunteiden lörpöttelyksi...

ellauri141.html on line 589: Kreikkalaisia en voi kiittää mistään yhtä väkevistä vaikutelmista; ja suoraan sanoen he eivät voi merkitä paljon paskaakaan, heidän laatunsa on liian vierasta, se on myös liian kusten juoksevaa, ei siis samaa kuin roomalaiset. Kreikkalaisilta ei opita - kuka taas olisi sen oppinut ilman roomalaisia!... Kukaan kreikkalainen ei ole koskaan oppinut kirjoittamaan vaikuttaakseen imperatiivisesti, »klassisesti». Platon esim. oli tyylitön idealisti ja ääliö... (I second that!)

ellauri141.html on line 597: Englannin kielen lehtori Mervi Kannelniemi toimii parhaillaan viransijaisena vuonna 1894 perustetussa Päivölän kansanopistossa. Täällä Kannelniemi tutustui omana aikanaan yli 50 vuotta opiston johtokunnassa vaikuttaneeseen Hilda Huntuvuoreen. 

ellauri141.html on line 599: Huntuvuori oli syntynyt 1887 ja hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Opettajantoimensa ohella Huntuvuori oli intohimoinen historian harrastaja sekä tutkija. Suomen esihistoriaan liittyvät väitöskirjan esityöt kuitenkin tuhoutuivat Huntuvuoren koulun tulipalossa Sääksmäellä ja työ jäi kesken. Vai jäikö? Mervi Kannelniemen alustavat tutkimukset Huntuvuoren elämänvaiheisiin nostavat esiin monia avoimia kysymyksiä.

ellauri141.html on line 624: Klubi-iltaa varten hankin Helsingin kaupunginkirjastosta "kansakoulun lukukirja supistettuja kansakouluja varten".

ellauri141.html on line 640: Huntuvuoren vanhemmat olivat maanviljelijä Kaarle Huntuvuori (Hollmén) ja Iida Laurén. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1910 ja hän toimi sitten opettajana Sääksmäen Jutikkalan koulussa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1947, joskin 1913-1914 hän oli Jyväskylän harjoituskoulun opettaja ja 1914-1915 Pukinmäen kokeilukoulun opettaja. Huntuvuori opiskeli opettajan työn ohessa Helsingin yliopistossa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi pääaineenaan Pohjoismaiden historia. Hän aikoi tehdä väitöskirjan Suomen keskiajan historiasta, mutta väitöskirjaa varten kerätty aineisto tuhoutui Jutikkalan koulun tulipalossa 1921. Tämän jälkeen Huntuvuori hyödynsi tietojaan kirjoittamalla historiallisia keskiaikaan sijoittuvia romaaneja. Hän kirjoitti myös jatkokertomuksia, joita julkaistiin lehdissä. Opetusneuvoksen arvon hän sai 1965. 

ellauri141.html on line 656:     Tuulia Toijalasta, runoja. Toijalan seudun vanhainkotiyhdistys 1966

ellauri141.html on line 666: Suomen varhaiskeskiaikaa 900-luvulta vuoteen 1337 ja muodostavat kahdeksanosaisen Kultaranta-sarjan. Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 1920 ja viimeinen 1945.^ Teokset sisältävät monien muiden Suomen historian tapahtumien lisäksi kirjailijan tulkinnan varhaisesta Turusta ja sen perustamisesta. Nykylukijalle silmiinpistävää on, että kirjoissa kuvataan Turkua 1100 - 1200-luvuilla, eh, kauan ennen kuin kaupunki viime vuosina vakiintuneen tulkinnan mukaan on perustettu. 1990- ja 2000-luvun kaivausten perusteella Turkuun on syntynyt kaupunkimainen asutus 1300-luvun alussa, ja sitä on edeltänyt 1200-luvun maaseutuasutus.

ellauri141.html on line 684: Hilda kuvaa varsinaissuomalaisten taistelua ja yhdistymistä ulkoista vihollista ja mahdollisesti sisäistä petturia vastaan ja korostaa muinaisten suomalaisten sotaisia puolia. Nämä kaikki elementit löytyvät Huntuvuoren fiktiosta, joka korostaa suomalaisten itsepäisyyttä ja määräämishalua.

ellauri141.html on line 688: Huntuvuoren fiktion erikoisuus on sen myönteinen suhtautuminen kristinuskoon. Huntuvuoren romaanit ovat puolilleen täynnä kääntymiskertomuksia, pyhyyden kokemuksia, painiskeluja synnintunnossa ja Kristuksen anteeksiannon tuomaa autuuden tunnetta. Kristillisyys ei kuitenkaan ole kansallismielisyyden vastakohta, päinvastoin, internationalismin henget kertoivat vanhalle tietäjälle Kalakytälle, että heidän on väistyttävä "Kiesuksen" tieltä.

ellauri141.html on line 692: Suuri historiallinen tarina on se, kuinka varhaiskeskiajan suomalaiset ottivat ohjat omiin käsiinsä ja vaativat itselleen palkan maailmassa. Sisäiset kiistat ja 

ellauri141.html on line 695: myöhemmin vihattu tanskalainen laivasto kääntyy yhteistuumin suomalaisten sotalaivojen kanssa taistelemaan ryöstöretkelle saapuvaa venäläistä sotajoukkoa vastaan.

ellauri141.html on line 696: ”Ei totisesti ollut hätää, vaikka idän vihamies hioi miekkaansa ja meren takaa luotiin ahnaita katseita Suomen rikkauksiin! Täällä ei ollut vaan ruista ranteessa ja taskunauriita, oli miehiä, elämänuskoa ja nuoruuden v o i m a a ! Vaikka miehet ovat Huntuvuoren romaaneissa keskeisemmissä rooleissa, ajoittain myös naiset ottavat ohjat käsiinsä ja nousevat puolustamaan kansansa oikeuksia, kuten Kokemäen kuningatar Päivä piispa Tuomasta ja tämän asettamia korkeita liikevaihtoveroja vastaan.

ellauri141.html on line 698: Taas astui esiin Karvatasku, erotti miesten kädet, kohotti pirkan korkealle ilmaan ja julisti: ’Tästä lähin on Turussa kaksi vanhinten päämiestä: Vennamo, joka on tuomarimme, ja Puuveitsi, joka johtaa muut asiat. Olkoon tämä pyhä pirkka yhteensolmiamisen todistuksena vielä lapsillemmekin satoihin polviin. Tästlähin Turkua asuttavat ja johtivat suomalaiset ja suomenkieliset suvut: ’’Tervakauhat, Karvataskut, Puuveitset, Mätäjärvet, Suurpäät, Puolamaat, Katinhännät, Veräjänkorvat, Kuttalat, Hakolat, Pihkalat, Kestilät, Oratopit, Lipsaset ja ties mitä.”

ellauri141.html on line 700: Linnoilla, muureilla ja muilla varustuksilla on ylipäätään keskeinen kuva romaanien militarisoidussa menneisyydessä - kaikki varustautuvat alati sotaan, merkkitulet roihuavat ja linnavuorilla seistään vartiossa. Kulkuri ja juoruämmä Mierokierto harhailee öisessä kaupungissa.  "Aningaisten rinteeltä porhalsi alas kokonainen pitkä matkue, uusi palkkisilta tömähti, rannat raikuivat ja koko ilma oli täynnä iloa ja reippautta." Lukija saattaa yllättyä melkoisesti löytäessään 800 vuoden takaiset turkulaiset Kupittaan urheilukentältä: "tulihan kevät toki Turkuunkin

ellauri141.html on line 703: Esimerkiksi nimimerkki H. E. V toteaa Naisten äänessä arvostellessaan Piispa Tuomasta, että "historialliset romaanit saattavat olla parhaita oppaita menneisyyden mutkittelevalla, hämärällä tutkimustiellä. Huntuvuoren teos on luotettava tiennäyttäjä - vaikkakin lukija voi eräissä yksityiskohdissa olla tekijän kanssa eri mieltä ja vaikkakin joskus jää toivomaan psykologisesti vakuuttavampaa sanontaa.” Huntuvuori liikkui muutenkin kirjailijan- ja tutkijanauktoriteetin välimaastossa: hän ei ollut aikalaisten silmissä ammattihistorioitsija, mutta hän julkaisi ajoittain myös tieteellisiä tekstejä, ja hänet mainittiin tutkijana. Tiettävästi Huntuvuori keräsi aineistoa keskiajan historiaa käsittelevään väitöskirjaan, mutta koira söi muistiinpanot Jutikkalan koulun palossa vuonna 1921.

ellauri141.html on line 707:     Historiantutkijamme ovat jo aikoja sitten osoittaneet, että kansamme ristiretkien aikana oli samalla kehitystasolla kuin sen läntiset naapurit. Tälläpuolen Pohjanlahden elettiin silloin yhtä voimakasta sankarielämää kuin tuollapuolenkin. Mutta Selma Anttila yhtyy vanhaan virteen: Me, suomalaiset, olimme barbaareja,  joille ruotsalaiset toivat uuden uskon, sivistyksen ja lempeämmät tavat. Rökitettävä tuollaiset wimpyt on!

ellauri141.html on line 737:   Kehittelen tässä edelleen ajatusta siitä mikä abrahamilaisissa uskonnoissa on vikana. Ja se on tämä: Niiden jumala on tollanen vastaansanomaton diktaattori, ja diktaattorit plus niiden kannattajat tunnistaa siitä että ne jaxaa kehua izeään aivan kuplixi: ne on kiiltäviä ja täydellisiä, kaikin puolin lyömättömiä, niiden hommia ei tule kyseenalaistaa, tai tulee nyrkistä ja kovaa. Enintään niillä on täsmälleen yxi (1) vihulainen, joka on yhtä mahdottoman paha kuin tää toinen on käsittämätön hyvis, ja tietysti tää valkohattuinen hyvis päihittää sen pahan jos ei het niin loppupeleissä.

ellauri141.html on line 739:   Tollanen nollasummapelin asetelma on aivan perseestä. Ei kukaan ole noin täydellinen, ei ainakaan mikään apina osaa sellasta uskottavasti satuilla. Kun lukee noiden abrahaminuskoisten pyhiä kirjoja, niin niissä on kaikki hemmot vähintään yhtä paskiaisia kuin oikeesti, ellei paskiaisempia just six, että ne on niin yxisilmäisiä sovinisteja. Ja niiden jumalakin, toi muka täydellinen kaveri, osoittautuu ihan yhtä paskiaisexi. Se tässä eniten vituttaa, että nää kirjat ja niissä seikkailevat sankarit on tosiaan aivan moraalisesti mätiä mut sit uskotellaan ihan vakavalla naamalla just päinvastaista. Ei siinä sinänsä mitään et ne on mulkeroita, sellaisiahan aapat ovat, mutta että niitä sitten kehataan ihan etenkehaten kehua jotenkin supermiehixi. Ei ne oo! Ne on aivan surkimuxia, ja ilkeitä vielä kaiken lisäxi.

ellauri141.html on line 741:   Monijumalaisten jumalat on mukavampia, ne ei edes väitäkkään olevansa jotain roolimalleja, ne kusettaa ja mätkii toisiaan, hohottaa ja ryyppää kemuissa ja käyttäytyy kaikin puolin kuin kuka tahansa Erdogan tai Putin eikä ole siitä moxiskaan. Sellaisiin on helppo samastua, ei tarvi yrittää hiki hatussa selittää mix mun täydellinen jumala on taas tunaroinut niin totaalisesti. Ne nyt vaan on sellaisia, sanoo helleeni ja viikinki, kohauttaa hartioita ja jatkaa mielijumalille uhraamista entisellä tavalla. Sä uhraat sun jumalalle ja mä mun jumalalle, ja kazotaan sit kumpi voittaa tämän erän. 

ellauri141.html on line 750:   Hyvä esimerkki tästä on sattuvasti nimetty ranskalainen nobelisti St. John Perse. Sen tuotanto on aivan perseestä, ja silti se tuli valituxi 1960 epäilemättä pyllistyxenä Saxalle, Neuvostoliitolle, Kuuballe ja Kiinalle ja kyykistyxenä Amerikalle ja länsivalloille. Kukaan ei tiedä kaverista enää muuta kuin ton hassun nimen. Ehkä se sai palkinnon koska se oli erehdyttävästi vaalenpunaisen pantterin näkönen (siis Inspector Clouseaun eri Peter Sellersin). Paizi Sellersillä oli enemmän tukkaa jäljellä. Ja varmasti myös six eze asui jenkeissä sodan aikana ja pitkään sen jälkeenkin.

ellauri141.html on line 757: Alexis Leger was born in Pointe-à-Pitre, Guadeloupe. His great-grandfather, a solicitor, had settled in Guadeloupe in 1815. His grandfather and father were also solicitors; his father was also a member of the city council. The Leger family owned two plantations, one of coffee (La Joséphine) and the other of sugar (Bois-Debout).

ellauri141.html on line 761: In 1904, he met the poet Francis Jammes at Orthez, who became a close friend. He frequented cultural clubs, and met Paul Claudel, Odilon Redon, Valery Larbaud and André Gide. Paha merkki, todellakin! He wrote short poems inspired by the story of Robinson Crusoe (Images à Crusoe) and undertook a translation of Pindar. He published his first book of poetry, Éloges, in 1911. 

ellauri141.html on line 763: While in China, Leger had written his first extended poem Anabase, publishing it in 1924 under the pseudonym "Saint-John Perse", which he employed for the rest of his life. He then published nothing for two decades, not even a re-edition of his debut book, as he believed it inappropriate for a diplomat to publish fiction. After Briand's death in 1932, Leger served as Inspector Leger under Comissaire Maigret (Quai d'Orfevres) until 1940. Within the Foreign Office he led the optimist faction that believed that Germany was unstable and that if Britain and France stood up to Hitler, he would back down. Har har. A gifted diplomat. 

ellauri141.html on line 765:   During his American exile, he wrote his long poems Exil, Vents, Pluies, Neiges, Amers, and Chroniques. He remained in the US long after the end of the war. He travelled extensively, observing nature and enjoying the friendship of US Attorney General Francis Biddle and his spouse, philanthropist Beatrice Chanler, and author Katherine Garrison Chapin. He was on good terms with the UN Secretary General and author Dag Hammarskjöld whose plain crashed in suspicious circumstances in 1961, just after Pink Panther got his Nobel prize. Foul play?

ellauri141.html on line 769:   In 1960, he was awarded the Nobel Prize in Literature. After receiving the Nobel Prize, he wrote the long poems Chronique, Oiseaux and Chant pour un équinoxe and the shorter Nocturne and Sécheresse. In 1962, Georges Braque worked with master printmaker Aldo Crommelynck to create a series of etchings and aquatints, L'Ordre des Oiseaux, which was published with the text of Perse's Oiseaux by Au Vent d'Arles.

ellauri141.html on line 778: Analyytikon ongelmat keskittyvät sen sijaan muiden mainitsemieni huomioiden ympärille. Mikä oikeastaan on lopullinen vaikutus, jonka runo yrittää saada? Mikä on se tunne, jonka se haluaa herättää, kehittää, lopulta rauhoitella lukijassa hänen kokeessaan runon? Itse asiassa olisi useita tapoja määrittää tämä; mutta kukaan ei olisi niin varma kuin etsiä vastausta tekstistä. Valitettavasti vastausten etsiminen tekstistä on erittäin työläs prosessi. Mitä kysymyksiä kysymme tekstistä? Kirjallisessa analyysissä, kuten oikeudellisessa kuulustelussa, saa vastaukset vain kysymyksiin, jotka osataan kysyä. Tän sai Super-Naomikin karsaasti kokea. Jos joku esittää kysymyksensä kielen ja tyylin suhteen, hän saa vastauksia vain näihin toissijaisiin runouden näkökohtiin. Vaikutukset, jotka hän onnistuu selittämään, ovat yhtä rajallisia, yhtä vähäisiä. Mutta mitä syvemmälle hän tarkastelunsa avulla astuu teoksen kokonaisrakenteeseen, sitä paremmin hän pystyy erottamaan vaikutuksen kokonaisuuden sen oleellisissa aspekteissa. Siksi on tarpeen esittää ne kysymykset, joiden avulla voidaan tunkeutua työn perustavanlaatuiseen organisointiin.

ellauri141.html on line 781:   Vittu mitä pyörittelyä. Ihan Löden kirkkohissan aineen tasoa. Mitähän runoilija on oikein tarkoittanut tässä? Ensinnäkään Bernie ei tiedä onko tää runo vaiko kertomus. Saattaahan olla vielä muitakin mahdollisuuxia. Jos se on vaikka ostoslista. No ei, Bernie ei usko genreihin. (Tuli tossa muuten mieleen, että Raamatun kertomus Ruthista on oikeastaan romcom. Siinä on kaikki sen genren tuntomerkit.) Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Jossei niitä saada, se on sama kuin ei olisi koko taidetta. (Jussi Jurkka, p.c.) No ei, Bernhard päätyy ehdottamaan, että koska plöräyxessä ei ole havaittavissa minkään maakunnan juonta, se onkin lyyrinen proosaruno.

ellauri141.html on line 785:   Esim Hugo von Hofmannsthal (toinen mitättömyys) koskaan ilmestymättömässä esipuheessaan saxalaiseen laitoxeen puhuu narratiivista. Hahaa, eise ole, Saint John vain narrasi, pelkkää perseilyä se on! Toinen hölmö T.S.Eliot, joka englanninsi sen, oli näkevinään siinä X cantoa, jossa väliin perustetaan kaupunkia ja väliin matkustellaan yhä syvemmälle autiomaan uumeniin. Mut ei sekään siitä oikein saa valmista. Ei siinä ole juonta siteexi eikä sankariakaan. Ihan paska kertomuxena. Alussa ja lopussa on joku chanson kuitenkin. 

ellauri141.html on line 787:   « Anabase est une sorte de carrefour à l'intersection entre deux modes d'écriture : celle de l'art « classique » (ordre, harmonie plénitude) et celle de la « modernité » (désarticulation, déconstruction, voire chaos). » 

ellauri141.html on line 790:   Mut takaisin Bernieen. Sen miälestä Chanson I on juhatus epämääräisiin haarukkapaloihin vähän niinkö Jeesuxen lähetystoiminta, ja siinä onkin tommonen Etranger joka suuhun on pantu yhtä ja toista raamatullista. The Stranger koittaa yllyttää "kertojaa" lähtemään messiin anabasixelle, ei nappaa. Sillä on joku nainen (no tietysti), joka on sen hyvänolon lähde (niin aina). Naiset jarruttaa "miestä" lähtemästä seikkailulle, mutta palkizee sitä samalla herkulla kun se tulee takasin. Hohhoijakkaa. Naaraan haluaminen on koirasapinalla ihan vakio. Kapitalisoituja heppuja. Symboleja. Huohhelihuoh. Ei himputti ei ihme että Perse on hautautunut hiekkaan iäxi. 

ellauri141.html on line 792:   Jabal or Yabal (Hebrew: יָבָל – Yabal) is an individual mentioned in the Hebrew Bible, in Genesis 4:20. Jabal (a descendant of Cain) was the son of Lamech and Adah, and the brother of Jubal, half-brother of Tubal-cain and Naamah. He is described as the "ancestor of all who live in tents and raise livestock."

ellauri141.html on line 793: Francis Nigel Lee interprets Genesis 4:20 to mean that Jabal was both the "father of all cattle ranchers" and the "father of all tent-dwellers", and as such as the "pioneer of all livestock and agricultural technology" as well as the "pioneer of all architecture." Lee notes that Jabal was probably also a weaver, and thus "the pioneer of the clothing industry."

ellauri141.html on line 794: Gordon Wenham, on the other hand, understands the verse to indicate Jabal was the first "dweller with herds." That is, he was the "father of the Bedouin lifestyle." He notes that whereas Abel "merely lived off his flocks," Jabal could "trade with his beasts of burden," and that this "represents cultural advance."  Ensimmäinen rättipää. 

ellauri141.html on line 796:   Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta. 

ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle. 

ellauri141.html on line 800: Dag Hammarskjöld was committed to the arts.  Though temperamentally a loner, and introvert, and a bachelor throughout his life (oliko se homo? Det finns inga bevis för att Dag Hammarskjöld var homosexuell. Misstankar verkar dock ha funnits: Eftersom han levde ensam började rykten spridas om att han skulle vara homosexuell och hans motståndare använde detta för att smutskasta honom), he would invite intellectuals and artists, the best of New York’s bohemia, to his Upper East Side apartment where he kept a pet, an African monkey called Greenback.  People he invited to his generous dinners included the poet Carl Sandburg, the novelist John Steinbeck, the poet WH Auden, the diplomat George Kennan.  Auden was the translator of Hammarskjöld’s posthumously published book of observations, ideas and poems called Waymarks. Hammarskjöld used his influence to get the poet Ezra Pound out of mental hospital.  Back in Sweden, he inherited his father’s chair at the Swedish academy when the man died in 1953. The Swedish academy is the body that awards the Nobel Prize in literature. Hammarskjöld was instrumental in getting the rather obscure but doubtless brilliant French poet Saint John Perse his Nobel prize in 1960.  He would sketch out the arguments for Perse’s candidacy during translation breaks at UN Security Council meetings.  

ellauri142.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri142.html on line 31:     Bhagavadgita

ellauri142.html on line 33: hagavadgita.jpg" width="100%" />

ellauri142.html on line 34: karm na karane se, karm karana shreshth hai. Konservatiivinen henkilö näkee vaikeuksia vain kaikissa tilaisuuksissa, kun taas optimistinen henkilö näkee mahdollisuuksia kaikissa vaikeuksissa. Kapt. Kalpa on quite a dish, tuumaa kers. Ärjylä.

ellauri142.html on line 38:   Annuit cœptis (/ˈænuɪt ˈsɛptɪs/, Classical Latin: [ˈannʊ.ɪt ˈkoe̯ptiːs]) is one of two mottos on the reverse side of the Great Seal of the United States. The literal translation is "favors (or "has favored") [our] undertakings", from Latin annuo ("I nod at"), and coeptum ("commencement, undertaking"). Because of its context as a caption above the Eye of Sarnath, the standard translations are "Crang favors our undertakings" and "Crang has favored our undertakings." Annuit cœptis comes from the Aeneid, book IX, line 625, which reads, Iuppiter omnipotens, audacibus adnue coeptis. It is a prayer by Ascanius, the son of the hero of the story, Aeneas, which translates to, "Jupiter Almighty favour [my] bold undertakings", just before slaying an enemy warrior, Numismaticus. Haha, tappoi numismaatikon. Texti alla tarkoittaa "suuri hylje".

ellauri142.html on line 45: What led Markku Graae to become a Freemason?

ellauri142.html on line 47:   Markku, throughout the entire history of War and Peace, is a man in search of inner fulfillment. His "illegitimate " birth (though his father does acknowledge and legitimize him) is partly what gives him a vague sense of inferiority, and he feels himself an outsider.

ellauri142.html on line 49:       Count Pyotr "Markku" Kirillovich Bezukhov (/bɛ.zjuːˈkɒv/; Russian: Пьер Безу́хов, Пётр Кири́ллович Безу́хов) is a central fictional character and the main protagonist of Leo Tolstoy's 1869 novel War and Peace. He is the favourite out of several illegitimate sons of the wealthy nobleman Count Kirill Vladimirovich Bezukhov, one of the richest people in the Russian Empire. Markku is best friends with Andrei Bollocksky. Tolstoy based Markku on himself more than any other War and Peace character.

ellauri142.html on line 51:       Markku is described as the fat, large-bodied, ungainly, and socially awkward illegitimate son of an old Russian grandee. He is educated in France and returns to Russia as a misfit. His unexpected inheritance of a large fortune makes him socially desirable. Markku is ensnared by the fortune-hunting Kristina Curagina, whose eventual deception leaves him depressed and confused, spurring a spiritual odyssey that spans the novel.

ellauri142.html on line 53: At the opening of the novel, Markku is a young man who has recently returned to Russia to seek a career after completing his education abroad. Although a well-meaning, kind hearted young man, he is awkward and out of place in the Russian high society in whose circles he starts to move. Markku, though intelligent, is not dominated by reason, as his friend Prince Andrei Nikolayevich Balkongsky is. His lack of direction leads him to fall in with a group of profligate young men like Anatole Kuragin and Dolokhov whose pranks and heavy drinking cause mild scandals. After a particularly outrageous escapade in which a policeman is strapped to the back of a bear and thrown into a river, Markku is sent away from St. Petersburg.  What happened to the poor bear?

ellauri142.html on line 55: Markku's life changes after he becomes the sole heir to his father's vast estate, and his position in society is changed from that of an illegitimate son to the new Count Bezukhov. His inability to control his emotions and sexual passions lead him into a marriage with the vapid but sexually beautiful Princess Kristina, a match which her self-serving father, Prince Carl Erik, sets up to secure his access to Markku's newly acquired vast fortune. Kristina is not in love with Markku, and has affairs. From jealousy, Markku shoots his suspected lover, Dolokhov, in a duel. He is distraught at having committed such a crime and eventually separates from Kristina and then becomes a Freemason. His madhat escape into the city of Moscow and his subsequent obsessive belief that he is destined to be Napoleon’s mistress show his submission to irrational impulses. Yet his search for meaning in his life and for how to overcome his emotions are a central theme of the novel. He eventually finds love and marriage with Pirkko Hiekkala, becomes a ladies shoes salesman called Al  Bundy and their marriage is perhaps the culmination of a life of moral and spiritual questioning. They have four children: three boys and one girl. Correction, one extremely good-looking platinum blonde girl and one about equally gifted son.

ellauri142.html on line 59: Daniel Rancour-Laferriere calls Markku "one of the best known characters in world literature." Merriam-Webster lists him among "the most attractive and sympathetic characters in literature". And M. Keith Booker describes Markku as one of Tolstoy's "most memorable characters".

ellauri142.html on line 63:     Markku is an outcast. The awkward, illegitimate son of a dazzlingly wealthy Count, he was educated in France but returns to Russia now that his father’s health is in decline. Polite society shuns him for his hero-worship of Napoleon and enthusiasm for the politics of revolution. But his blundering sincerity charms Andrei, his truest friend; and the blonde air hostess Natacha, who delights in his presence. He is quickly married off by stealth through the manipulation of others around him and is likely to face further heartache given that his wife prefers bedding her brother. It looks like this unlikely hero is smitten with her mother Pirkko Hiekkala but is set for heartache given his kind and gentle nature.

ellauri142.html on line 69:       Tässä kuvassa Lexa muistuttaa vähän Shrekkiä. Korvavahakynttilöihin olis ainesta.

ellauri142.html on line 71: Count Lev Nikolayevich Tolstoy (/ˈtoʊlstɔɪ/; Russian: Лев Николаевич Толстой, 28 August 1828 – 7 November 1910), usually referred to in English as Leo Tolstoy, was a Russian writer who is regarded as one of the greatest authors of all time. He received nominations for the Nobel Prize in Literature every year from 1902 to 1906 and for the Nobel Peace Prize in 1901, 1902, and 1909. That he never won is a major controversy. Instead, Rudyard Kipling got the medal 1907. What the fuck?

ellauri142.html on line 75: In the 1870s, Tolstoy experienced a profound moral crisis, followed by what he regarded as an equally profound spiritual awakening, as outlined in his non-fiction work A Confession (1882). His overly literal interpretation of the ethical teachings of Jesus, centering on the Sermon on the Mount, caused him to become a fervent Christian anarchist and pacifist. His ideas on nonviolent resistance, expressed in such works as The Kingdom of God Is Within You (1894), had a profound impact on such pivotal 20th-century figures as Mahatma Gandhi, Martin Luther, and Stephen King.

ellauri142.html on line 77: The Tolstoys were a well-known family of old Russian nobility who traced their ancestry to a mythical nobleman named Indris described by Pyotr Tolstoy as arriving "from Nemec, from the lands of Caesar" (Lithuania, from the sound of it) to Chernigov in 1353 along with his two sons Litvinos (or Litvonis) and Zimonten (or Zigmont) and a dozen or  maybe 3000 people. Indris was then converted to Eastern Orthodoxy, under the name of Leonty, and his sons as Konstantin and Feodor. Konstantin's grandson Andrei Kharitonovich was nicknamed Tolstoy (fatso) by Vasily II of Moscow after he moved from Chernigov to Moscow.

ellauri142.html on line 87: His experience in the army, and two trips around Europe in 1857 and 1860–61 converted Tolstoy from a dissolute and privileged society author to a non-violent and spiritual anarchist. Others who followed the same path were Markku Graae, Alexander Gerzen, Mikhail Bakunin and Peter Kropotkin. During his 1857 visit, Tolstoy suffered a public execution in Paris, a traumatic experience that marked the rest of his life. In a letter to his friend Vasily Botkin, Tolstoy wrote: "The truth is that the State is a conspiracy designed not only to exploit, but above all to corrupt its citizens ... Henceforth, I shall never serve any government anywhere.

ellauri142.html on line 89: No tässähän se vika oli! Kipling sentään oli väkevästi brittihallituksen puolella. Tolstoi heilui niitä vastaan Krimin sodassa, ja oli tollanen antifa anarkopasifisti sen jälkeenkin. Ruozalaiset oli taas kerran nuolemassa persettä joka oli niitä lähinnä.

ellauri142.html on line 91: Prize motivation: "in consideration of the power of observation, originality of imagination, virility of ideas and remarkable talent for narration which characterize the creations of this world-famous author." As a poet, short story writer, journalist and novelist, Rudyard Kipling described the British colonial empire in positive terms, which made his poetry popular in the British Army. Contemporary Great Britain appreciated him for his depictions of  the British colony of India. The Jungle Book (1894) has made him known and loved by children throughout the world, especially thanks to Disney’s 1967 film adaptation.

ellauri142.html on line 93: Tolstoy's concept of ahimsa was bolstered when he read a German version of the Tirukkura. The Tirukkuṟa (Tamil: திருக்குறள், lit. 'sacred verses'), or shortly the Kura, is a classic Tamil language text consisting of 1,330 short couplets, or kura, of seven words each. The text is divided into three books with aphoristic teachings on virtue (aram), wealth (porul) and sex (inbam), respectively. The Kura is traditionally praised with epithets and alternate titles such as "the Tamil Veda" and "the divine book." Written on the foundations of ahimsa, it emphasizes non-violence and moral vegetarianism as highest virtues for an individual.

ellauri142.html on line 95: Porulia ja inbamia Lexalla kyllä piisasi, aram hatsaturjanista oli ehkä vähän pulaa. Yhtä karvaisen ellei karvaisemman Frank Zappan laulusta opin sanan ahimsa. Hair growing out evey hole in me. Mä halusin olla yhtä karvainen kuin ne, muttei parta kasva pahoille, turpajouhet joutaville. Valttu Mursusta lisää seuraavassa numerossa.

ellauri142.html on line 102: At the turn of the 16th Century, William Schaw developed his own club-like culture, housed within a lodge, and infused with a set of rules for sworn members, including, “They shall be true to one another and live charitably together as becometh sworn brethren and companions of the Craft.”

ellauri142.html on line 110: Initially, the Freemason creed declared anti-Catholic, anti-Royalty, and anti-Democratic (i.e. Republican) virtues, including self-government, personal freedom, gun laws, and free enterprise. The basic tenet was that no person or organization should be controlled or oppressed by a government or religion, or their respective laws and doctrines. At their start, and for centuries, The Freemasons were a feisty, calculating, and powerful coalition.

ellauri142.html on line 112: Much to the chagrin of the Catholic Church, the early Masonic organization’s philosophy evolved from Deist ideology, which believes God does not interfere with creation, as it runs itself according to the laws of nature.

ellauri142.html on line 120: Long ago, when the British government and the Catholic Church were more militant, it was dangerous to share these secrets, so all members worked hard to protect them. This is why, for several centuries, the coveted secrets of the Freemasons were known only to loyal members.

ellauri142.html on line 122: While the rest of the world is no longer fearful of Freemasonry, The Catholic Church continues to warn its “faithful” of Freemasonry’s alleged anti-church teachings. In 1983, the papal state declared that Catholics “who enroll in Masonic associations are in a state of grave sin and may not receive Holy Communion.” This proclamation comes from the same church that continues to profess that women are not holy or God-ordained enough to be in the priesthood.

ellauri142.html on line 124: Some of the secrets at the foundation of Masonic traditions, are not so fascinating anymore. Here are a few of the secrets that may or may not continue to hold any mystique:

ellauri142.html on line 126:     Members might roll up their pants to symbolize their understanding of what it takes to work on building a Masonic lodge

ellauri142.html on line 128:     There is a frightening initiation ceremony that reenacts the construction of Solomon’s temple

ellauri142.html on line 132:     There are secret handshakes, phrases, passwords, committees, and ceremonies

ellauri142.html on line 145: Given that all Masons profess beliefs in a monotheistic God, it makes sense that rituals are an essential part of the culture. There are initiation rituals and ceremonies to commemorate a member’s advancement to new Masonic levels.

ellauri142.html on line 147: Geometry and architecture are essential themes within Freemasonry, which is why Freemasons often refer to God as either The Supreme Being or The Grand Geometrician. These names help keep the concept of God as generic, and not tied to a specific religion, which removes any chance that a member will be offended.

ellauri142.html on line 149: Without the specificity and allegiance to one particular faith, the community can focus on enjoying, relating to, and helping each other, rather than judging each other or seeking to enroll each other into a specific tradition.  

ellauri142.html on line 155: While no ciphers are used today, during the 18th century, the pigpen ciphers were used to keep Masonic rituals and memberships secret. Some lodges may have created their own systems, symbols, and rites to protect themselves.

ellauri142.html on line 162: 1600-luvun huuhailijat Ruusuristiläiset käytti tämmöstä porsaskirjoitusta myäs. Niillä oli myös tällänen hiano mobiili temppeli:

ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland.  Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri. 

ellauri142.html on line 170: The secret Freemason handshakes are not so secret anymore. You can google them and see a fascinating little list with images, noting their respective nuances.

ellauri142.html on line 172: handshake.jpg" width="50%" />

ellauri142.html on line 174: While some lodges have a regionalized, secret lexicon, the most famous secret Masonic word is “Ma-ha-boner,” or “Mahabone.” This word is commonly known to mean “The lodge doors are open.”

ellauri142.html on line 176: Some say that Maha was taken from Hebrew, meaning, “What a boner.” Some say its origins are from the Sanskrit “Möhömaha,” meaning potbelly, or lord.

ellauri142.html on line 178: “Mahaluu” is a subtle celebration of exclusive membership and a commitment to specific communally agreed-upon ideals.

ellauri142.html on line 180: Some say it’s unethical for any organization to exclude women, but psychologists say that men, women and other genders, who at times congregate within their genders, are happier, healthier and more confident. Just like any group with specific missions and membership archetypes, it seems helpful for human beings to participate in same-gender rites (like the well-known and well-loved train) and organizations.

ellauri142.html on line 184: Today, you can join the Freemasons for between $150 and $500 in annual dues. You won’t be involved in too many secret missions or controversies, though. You’ll mostly network with small business owners and help a charity or two. If you’re really into it, you’ll climb the magic ladder and achieve its highest title of Master Mason. At that point, you are eligible to become a Shriner.

ellauri142.html on line 186: Freemasonry has approximately five million members around the world, some more active than others. It’s still quite an honor to be involved with the Freemasons, as the experience promises to be an enriching and inspiring as it has been for centuries.

ellauri142.html on line 188: If you’re interested in membership, be prepared to be a fiercely loyal member, because new initiates are still sworn to the same rites and secrecy as Scotland’s William Schaw and former President George Washington.

ellauri142.html on line 190: When it comes down to it, ritualizing our beliefs and networking with like-minded people, even with a gender requirement, can be exciting, empowering, and life-enhancing. Mahaluu!

ellauri142.html on line 192: Paul Wagner is an Intuitive-Empath, clairvoyant reader, and a 5-time EMMY Award winning writer. He created “The Personality Cards,” a powerful Oracle-Tarot deck that’s helpful in life, love and relationships. Paul studied with Lakota elders in the Pecos Wilderness, who nurtured his empathic abilities and taught him the sacred rituals. He has lived at ashrams with enlightened masters, including Amma, the Hugging Saint, for whom he’s delivered.

ellauri142.html on line 194:       Mixi ex-anarkisti Markku Graae tahtoo olla vapaamuurari? Kai siitä puhe mistä puute: Markku ryhtyi anarkistixi koska se ei pystynyt kipuamaan siviilissä isoxi cheefixi. Toisin kuin jenkeissä, suomalaisista muurareista on yli 50% naisia. Se ei siis ole enää kovin suosittua. Vaik varmaan ne naiset toimii sielläkin tiilenkantajina, kuskaa miesmuurareille valtavia tiilikuormia. Miehet heiluttavat pelkkaa niinkuin aina ennenkin. Vapaus veljeys tasa-arvoisuus, asteet hierarkia. Noi asteet ja hierarkia on ihan parhautta koko hommassa. Vähän sellasta urakiertoa. Ja ne hassut hatut tietysti.

ellauri142.html on line 199:       Susannalla lymyää nyt rekkamies pienen haan takana. Yläkerran vessa on vieläkin vaan reikä lattiassa, eikä koiranhaka ole kunnossa. Mutta Rooger on laittanut nokisutarille tikkaat katolle, ja vuolukivitakka pasuttaa kuumana.

ellauri142.html on line 201: Sitä mukaa kun työväenluokka käy automaatiossa tarpeettomaxi, kaikki sen tasa-arvosaavutuxet heittää Wolttia kiilusilmäisten talousliberaalien happokäsittelyssä. Työläisparoista tulee yrittäjäorjia ilman turvaa sekä ilman vapautta, peruutetaan takas 1800-luvulle tai paremminkin öykkäröivän Platonin ja kuraveristen tamilien kulta-ajalle 300v eKr. Jumalautamä Buddhan porukoiden rekka peruuttaa linkkuun takavalot vilkkuen. Intiaanikäännös kapealla tiellä kohti tasa-arvoa. Tie eeku paranoo.

ellauri142.html on line 202: Iljettävän vulgääriltä kuulostava limasuinen Hjallis Hjarkimo buumeröi ihan kärjessä rekan nupissa.

ellauri142.html on line 209: hagavad_Gita.pdf">Bhagavadgita on Herran virsikirja. Se on osa kirjaa Mahabharata eli Suur-Intia. 

ellauri142.html on line 234:     Bhakti-yogaḥ – Antaumuksen jooga

ellauri142.html on line 249: Mä sain sen kerran jotain feissarilta lentokentällä. Varmaan se on vieläkin mulla jossakin, todennäköisimmin vinnillä. Näistä kuuden ensimmäisen sanotaan käsittelevän karmaa eli toimintaa, kuuden keskimmäisen bhaktia eli antaumusta, ja kuuden viimeisen jnanaa eli tietoa. Mitäs se jooga sitten on? Hei se on valjakko. Tiimi. No eise tässä sitä voine merkitä, vaan pikemminkin menopeliä, keinoa, konstia. Tässä yhteydessä viisua, siis biisiä. 

ellauri142.html on line 255: sen tuntevat, lienee saanut niin korkeaa tunnustusta kuin Bhagavad Gîtâ,  Laulu  jumaluudesta.  Siinä  selvitetään  oppia  siitä,  kuinka  apina tulee täydelliseksi jumalallisessa olemuksessa. Eipä ole vielä kukaan, joka on oppinut tuntemaan kristinopin todellisen hengen, ollut  tunnustamatta  tämän  kirjan  arvoa,  jota  tuskin  mikään  muu kirja on voittanut; muiden muassa sanoo Wilhelm von Humboldt, että hän kiittää jumalaa, joka oli antanut hänen elää tarpeeksi kauan, niin että hän sai tutustua tähän teokseen. Mitä useammin kukin tätä kirjaa lukee, sitä enemmän hän tuntee  izensä  kohottauneeksi  totuuden  valon  piireihin;  mitä  syvemmältä kukin tutkii tämän opin henkeä, sitä enemmän hän lähestyy 

ellauri142.html on line 256: kaiken jumalallisen olemuksen perustan tuntemista, aina sellaiseen syvyyteen, joka pintapuoliselle, ulkonaiselle luonnontutkimukselle, joka ainoastaan saattaa liikkua ilmennyksien piirissä, jää tutkimattomaksi  salaisuudeksi.  Bhagavad  Gîtân  valossa  ilmenee  maailma  meille  aivan  toisenlaisena,  paljon  majesteetillisempana  ja  mahtavampana kuin silloin, kun sitä tutkimme pelkästään aineelliselta tai tieteelliseltä kannalta. Silloin me näemme elimettömän maailmankaikkeuden, universumin, sijasta maailman, joka on täynnä valoa ja elämää. 

ellauri142.html on line 259:   Elimettömän? Tarkoittaa varmaan epäorgaanisen. Elimellisessä yhteydessä toisiinsa me apinathan mieluusti olemme. Luettuamme nämä viisut me  tunnustamme,  että apina  on  maalliseen ruumiiseen kahlehdittu yliluonnollinen olento; hän on 

ellauri142.html on line 262:   Varmaan se oli toi kahella jalalla seisominen? Tai ei, kanatkinhan tekee niin. (Tähän halpaan meni Sokrateskin ekaxi.) Petomaiset silmät samalla puolella naamataulua? Ei, pöllölläkin on sellaiset. Pitkäkyntisyys? No mitäs tässä kiertelemään, kyllä se on toi kallon uumenissa poriseva kukkakaali, jonka ansiosta me tätäkin nyt pohdimme. Sen ansiosta me ize izeämme kiitämme, ja aina kiitoxessa pysymme. 

ellauri142.html on line 264:   Humboldtin veljexiä oli 2, Alexander oli maantieteilijä, Wilhelm kielentutkija. Mulla on joku sen kielitieteen kirja hyllyssä. Joo Linguistic Variability & Intellectual Development. Pokkari. Onkohan se lyhennetty painos, Ei ole, vaikka lukuja on yhdistelty. Originally published in 1836 in the Royal Academy of Sciences of Berlin under the title Ueber die Verschiedenheit des menschlichen Sprachbaues und ihren Einfluss auf die geistige Entwicklung des Menschengeschlechz. Esipuheen on kirjoittanut Alexander-veli. Von Humboldt´s style is not a simple one for modern ears nor is his thought always clear. Despair was my constant companion, sanoi kääntäjä vuonna 1970.

ellauri142.html on line 266: Alexander sanoo esipuheessa: I have a sad and serious duty to fulfil. Apparently Wilhelm had just joined his ancestors (or theirs). Luckily professor Franz Bopp offered assistance. Wilhelm kävi kirjeenvaihtoa myös A.W.v.Schegelin, Colonel Pickeringin, ja Champollionin kaa (loput nimet oli mulle n.h.). Wilhelmillä oli attraktiivinen Tegel Castle lentokentän lähellä, jossa se herrasteli loppupeleissä perheensä kera. 

ellauri142.html on line 268:   Loppunousussa Alexander esittää toivomuxen, että Wilhon kirja läpäisisi lukijan kohottavalla uskolla ja kunnioituxella apinakuntaa kohtaan. Oli se sellanen humanisti, toi Wilho-veli. Vaikka humanistit nyt on vähän sitä sun tätä, noin yleensä. Ajatteli Alexanteri, muttei ihan sanonut. 

ellauri142.html on line 270:   Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa). 

ellauri142.html on line 278: Mutta tuota hengen havahtumista kukaan ei saavuta ilman suuria taisteluja mm. ahneiden ja kateiden sukulaisten kanssa. Heräämistä vastaan asettuvat suuret himojen  ja  intohimojen  vastustusjoukot. Bhagavad  Gîtâ opettaa, keitä nämä viholliset  ovat ja miten ne on jujutettava. Siinä selvitetään taistelu katoavaisen alapään ja katoamattoman yläpäämme välillä, ja osoitetaan tie, joka vie apinan jumalisemman osan voittoon ja tukahduttaa hallizevan eläimellisen puolen. 

ellauri142.html on line 280:   Ärjylä (apinan ego) on taistelukentällä (tekojen  ja  toimintojen  kenttä  on  mainen  elämä)  kahden  vihollisjoukon  keskellä.  Toinen  näistä kuvaa korkeampia (pandavat, Poirotin harmaat aivosolut, teris) ja toinen alempia ("Se 1 paikka", kurut, matelijanaivot) sielunvoimia. Siinäpä seisoo Kuntinpoika (sielu) omien sukulaistensa ja Uhritahran poikien (aineellinen elämä) välillä, ja häntä uhkaavat ylpeys, izekkyys, himot, izeänsä muita parempana pitäminen, halut, intohimot, viha, kiukku jne., mutta hänenkin puolellaan seisovat  voimalliset,  mahtavat  sotijat:  eturivissä  hän  ize,  hänen  tahtonsa hyvään, alistuvaisuus (ydishtira), toisia izeäsä parempina pitäminen, hänen totuudenrakkautensa, korkeampi tietoisuutensa (jumalan luottamus häneen), vakaumuks...ei jaxa. Täytyy vetää henkeä. 

ellauri142.html on line 287: Hän selvittää Ärjylälle matkalla junalle, että se mitä persoonallinen apina pitää omana izenään, on ainoastaan pettävä kuva; että kaikki hänen petoksestaan johtuvat olosuhteet sekä himot ja intohimot ovat ainoastaan ohimeneviä ilmennyksiä  ja  kuinka apina sitten menee lunastukseen;  että  hän  voittaa ne ja liittyy jumalaan, tuohon hänen olentonsa kuolemattomaan laahuxeen. Bhagavad Gîtâ opettaa täten kaikkein korkeinta tiedettä, apinan yhtymistä jumalaan (jooga) ja neuvoo häntä tuntemaan kuolemattomuuden tien. Niimpä tietysti, yhdyntää siis taas. Siinä ne apinan ajatuxet aina pyörivät. Niin  kuin  kaikki  pyhät  ja  todella  uskonnolliset  asiat,  jos  niitä kazotaan yleiseltä, eläimelliseltä ja järjen rajoittamalta eikä vaan pintapuoliselta kannalta, tulevat sysätyiksi alhaisuuden, ymmärtämättömyyden ja izepetoksen valtakuntaan, eli siis väärin käsitetyiksi, niin on tapahtunut Bhagavad Gîtâllekin monta kertaa, silloin kun se on joutunut kielentutkijoiden ja kirjanoppineiden käsiin. Kielentutkijat on ihan pahimpia. Paraneekohan mun kieleni? Sano aa, niin tutkitaan. Älä vaan puraise mun sondia. 

ellauri142.html on line 289:     Usko tai älä, Vedätyxet on 25Kv vanhoja. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä. Vedätyxet panivat riitaisan ja katkeroittuneen A. Schopenhauerinkin jonkinlaiseen kuriin. Koalan miälestä  "sen jokainen rivi on täynnä vakavaa,  määrätietoista  ja  kauttaaltaan  yhteenliittyvää  merkitystä. Jokaisesta rivistä astuu vazaamme syvä, alkuperäinen, majesteetillinen  ajatus, samaan aikaan  kuin  korkea ja pyhä vakavuus  leijailee kokonaisuuden yli. Tässä huokuu Intian sisäilma ja alkuperäinen, luonnonomainen  olemus; sekä se, kuinka täällä henki tulee puhdistetuksi  kaikista  varhain  ympätyistä,  juutalaisesta  taikauskosta  syntyneistä, noista hengelle vieraista, ylvästelevistä filosofioista. Se on opettavaisinta ja vängintä lukemista, jota (lukuun ottamatta mun omaa tekstiä) on mahdollista saada maailmassa. Tämä bühlain on ollut elämäni lohdutuksena, onpa se lohduttanut mun villakoiraa Atmaakin."

ellauri142.html on line 291: Lakkaamatta  on meneillä suuri vexelien lunastuksen  toiminta, jonka tietysti pitää olla sisäinen, koska sen päätarkoitus on ize kunkin sisäisen lapsen lunastaminen (keneltä ja millä diskonttokorolla, sitä ei kylläkään kerrota). Jumalallisen  valon hajavalosta tulee virtaa ja niin henkinen valo osuu häneen. Ja  niin usein kuin tämä tulee apinassa itsetietoisuudeksi, syntyy hänestä lunastaja, hänen oman jumalallisen olemuksensa turilas. Tämän  ovat  myös  monet  kristityt  ja  mystikot  tietäneet  ja  tunteneet;  kristinopin  opetus  henkisestä  uudelleensyntymästä  ei  ole  mitään  muuta  kuin  oppi  siitä,  kuinka  jumalan kuteminen  jälleen  herää  humalapäisyydexi  apinassa. Niin  kuin  vertauskuvallisesti  on esitetty mm. Uudessa testamentissa, jokainen itse on oman elämänsä Ärjylä; jokaisella on  oma  sotavaununsa ts.  hänen  hämäräperäisisllä supervoimilla  varustettu luontosuhteensa; siellä on myös hänen henkinen johtajansa (J. Krishna) ottanut asuntonsa ja se antaa maalliselle apinalle neuvojaan. Kun siis  apina  itsetietoisesti  liittyy  lunastajaansa,  jolla  on  hänessä sijoitusasuntonsa, ovat kers. Ärjylä ja kapt. Kalpa, Adam ja Eva yhtyneet. ”Lastenvaunut” tulevat silloin meissä asuvan jumalan hengen temppeliksi, sillä Ärjylä on transumies, omaa asiaansa ajatteleva apina ja kapt. Kalpa ex-koiras apinoiden planeetalta, ”uusi puusta pudonnut gorilla", joka asustelee maallisessa apinassa, mutta myös hänen yläpuolellaan ja koputtaa lattiaa jos alakerrasta tuleee älämölöä; ja ainoastaan apinan tullessa alienixi,  joka  ize asiassa on todellinen ja oikea apina, saattaa maallinen marakatti päästä  korkean ihanteensa  toteuttamiseen ja vapautua petoxhishta, ahdishtuxhesta sekä shynnistä. 

ellauri142.html on line 296:     Jonkin ruokalistan tutkiminen ei meitä tee kylliäisiksi, jos emme kokkaa niitä ruokalajeja, jotka tuossa listassa  on  mainittu. Myös  Bhagavad  Gîtân  tutkiminen  saavuttaa  tarkoitetun  päämääränsä  vasta  silloin  kun  me  koklaamme siinä esitettyjä repestejä ja täytämme niillä mahamme jokapäiväisessä siitinelämässämme.   Jokaisen  pitää  itse  olla oma Ärjylänsä ja pyristellä itsekkyyttänsä, itserakkauttaan,  omien  etujensa  valvomista, halujaan, himojaan ja erehdyksiään  vastaan,  ennen  kuin hän tietää, mitä tuo sota merkitsee. Ei sota yhtä miestä kaipaa, sitähän se lähinnä merkizee että raha joogi-karhun kirstuun kilahtaa.

ellauri142.html on line 298: Mitä se minua hyödyttää jos raamatusta luen jonkun sanoneen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä;” tai Bhagavad Gîtâsta toisen samanmoisen mainosmiehen höläyxen: ”Kaikissa  kappaleissa  minä  olen  korkein.  Kaikissa kappaleissa, jotka valaisevat, minä olen valo. Minä olen kaiken alkuperusta. Minä olen alku, keskivirza ja loppu.” Mitä se hyödyttää, ennen kuin oikein oivallan, että se "minä" olenkin juuri minä, eli jokainen on ei vaan oma Ärjylänsä, vaan myös oman elämänsä Seppo Kemivirta. En  koskaan  löydä  tuota  jumalallista  Minääni, niin  kauan kuin  etsin  sitä ulkopuoleltani enkä kazo omasta perstaskustani! Jumalaa  emme  löydä  kaukoputken  tai  mikroskoopinkaan välityksellä vaan se, joka on löytänyt oman napansa,  tuon  kaikkien  olentojen  Minän,  tunnustaa  ja tuntee kaikkialla läsnäolevan napanöyhdän. Mä olen mä ja te muut ootte mun krannista. Te ootte mun mielikuvitustani, peräisin mun peräsuolesta. Joka näin tuntee jumalan itsessään ja kaikessa, se on oikea pesukestävä narsisti.

ellauri142.html on line 300:     Totuus on ainoa todellisuus. Tää on räikeää idealismia, se on kiertelemättä tunnustettava. Totuus on totta vaan kun se vastaa todellisuutta, sanois realistisempi kaveri. Me emme ylenkatso raamattua, vaan annamme sille suuremman arvon kuin se ansaizisi, koska se suurimmaksi osaksi sisältää samaa schaibaa kuin intialaisten Vedätyskirjat esittävät, raamatussa on ikään kuin niiden toisinto, mutta raamatusta puuttuu  tieteellisen maailmankazomuxen perustalle nojautuva höpötys, joka Vedätyxistä on löydettävissä. Uskonto on pelkkää haaveilua ja taikauskoa. Filosofia ja erityisesti "lääketiede" kaipaavat kaiken itsekkyyden yläpuolella olevaa majesteetillisen, kaikkia  ympäröivän rakkauden voimaaa, jonka  avulla se voi  päästä  rajoitetusta  ja  likinäköisestä  asemastaan, jotta se jaksaa  kehittyä  sellaiseen  henkiseen  suuruuteen,  joka  tunnustaa maailmankaikkeuden  yhdeksi kokonaisuudeksi,  kaikkien  kappaleiden  olemuksen  ykseyden  ja tuon kaikkien luotujen sisäisen toisistaan riippuvuuden. Mitä vittua, jopa klassillinen fysiikka oli sillä kannalla, vetovoima ei uuvu matkalla, vaikka heikkenee aika nopeaan.  Empedokles kuzui vetovoimaa rakkaudexi. Ja kemiallisesti me ollaan kaikki samoja alkuaineita, tai mitä lie hiukkasia. Kvanttitilojen lomittuminen on kaikkialla yhtä aikaa olemisen matemaattis-fysikaalinen toteutus. Eli siis mitä tästä puuttuu vielä? No okei, Kaiken teoria, sehän ei vielä ihan pelitä.  

ellauri142.html on line 304: Tuomas Kempiläinen (1380–1471) oli alankomaalainen munkki, mystikko ja skoliootikko. Hänen kopioimakseen arvellaan kuuluisaa hartauskirjaa De imitatione Christi (n. 1410-20, Kristuksen imitoimisesta), joka on Raamatun jälkeen todennäköisesti luetuin kristillinen kirja. Vizi en mä kyllä ole sitä lukenut (no enmä ole lukenut raamattuakaan kokonaan, TLDR.)

ellauri142.html on line 309: Paavi sai aikaan vähän ristiriitoja yhteisössä. Muuten Tuomaan elämä oli hiljaista, ja aika kului omistautuneena haureuden harjoittamiselle, kirjoittamiselle ja kirjojen plagioinnille. Hän plagioi raamattua ainakin neljä kertaa. Hän tunsi Raamatun hyvin, ja hänen kirjoituksensa sisälsivät huomattavasti viittauksia erityisesti Uuteen testamenttiin, mutta myös vanhempiin. Tuomas kuului "uuteen hurskauteen", devotio modernaan, 1300-luvulla syntyneeseen trendikkääseen mustikanpoimijaliikkeeseen. Ajattelussaan hän oli yhteisen elämän varattomien veljien ja devotio modernan perustajien Geert Grooten, Stephen Cole Kleenen, Nat King Colen, Stephen Kingin  ja Florentius Radewijnsin apinoija. 

ellauri142.html on line 311: Tuomaan kirjoitukset ovat tähän mennessä aika hauraita. Niihin kuuluu fraktaalinomaisia raapustuxia, mietiskelyjä, kirjeitä, virsiä, saarnoja, ja elämäkertoja. Kristuksen imitointia, mietiskelyä Vapahtajan elämästä, lihaksikkaaxi tulemisesta. Kuumimmat niistä ovat täynnä Kristuksen ihailua.

ellauri142.html on line 313:     Kristuksen imitoimisesta on saanut nimensä sen ensimmäisen kirjan otsikosta, Kristuxen imitoimisesta ja kaikenlaisten turhuuxien halvexumisesta. Teos sisältää neljä muiden kirjoittamaa kirjaa, ja vaikuttaa se olleen alun perin kirjoitettu jonkinlaisessa runomitassa ja loppusointuisesti. Tämän huomasi ensimmäistä kertaa K. Hirsche vuonna 1874. Ei ne loppusoinnut voineet sitten kovinkaan kummosia olla.

ellauri142.html on line 317: Kristuksen elämä esitetään kovimpana asiana, mitä kuolevainen voi opiskella. Hänen opetuksensa ylittävät kepoon kaikkien pyhimysten opetukset. Rima ei edes heilahda. Kirja antaa neuvoja Raamatun lukemiseen, kovan onnen kohtaamiseen ja auktoriteetin alle nöyrtymiseen, varoituksia kiusauksia vastaan ja neuvoja niiden välttämiseen, pohdiskelua kuolemasta ja tuomiosta, mietiskelyä Kristuksen antamasta uhrista sekä varoituksia maailman muiden turhuuksien karttamiseksi. Kristus itse painaa enemmän kuin kaikkien koulukuntien kirjat yhteensä, kiikkuslaudan toiseen päähän nostettuna se nostaa apinan mielen riittävän korkealle havaitsemaan iänikuisen totuuden paremmin kuin noin kymmenen vuoden opiskelu erilaisissa keskiasteen kouluissa. 

ellauri142.html on line 323:     Ja se paha Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla, Pienellä vasaralla, pienellä vasaralla Hakkas sen pienellä vasaralla Pieniä reikiä pieniin päihin. Ja se paha Ja se paha! Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla, Reikiä pieniin päihin! Laita YUP soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä.

ellauri142.html on line 328:   On helppo saarnata: ”Tukahduta himosi, rakasta jumalaa, hallitse alempaa  luonnettasi.” Tämän  neuvon täyttäminen on vaikeaa sellaiselle, joka ei tunne himojensa luonnetta, eikä edes tiedä mitä himoja hänen pitäisi tyydyttää, eikä tiedä, mistä hän voisi löytää sellaisen, jonka kanssa niitä voisi tyydyttää, jos niitä olisi. Ja sama englannixi:

ellauri142.html on line 340: Sanan bhag ie. kanta meinaa jakamista. Jumala on pelikasinon korttipakan jakaja, Bog, 

ellauri142.html on line 343: Mä olin etukäteen kazomatta melkein saletti et Bhagavadgita on vaan joku aikuissatu eikä mitään vertauskuvallista millekään. Kaikki sellainen olisi vaan päällelliimattua seliseliä. Vaan väärässäpä olin, luppoovien alkukuvien jälkeen alkaa aivan käsittämätön paasaus. 

ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom. 

ellauri142.html on line 347: Hyvän ja pahan taistelu sanoo ruusuritarit. Yrmf, joo harvemminhan näissä on 2 hyvää tai edes 2 pahaa vastakkain, aina nää tuppaa olemaan  me (hyvät) vastaan ne (pahat). Ize asiassa alkutexti tulee tässä suhteessa lähemmäxi totuutta. Samoja apinapoikia on molemmilla puolilla. Kuru Korppi ja Anselmi Panda taistelevat Kurun pellolla. Kuru varmaan voittaa koska se on sen reviiri, tästä huomautti Wally Mursukin. Pyhä Ismo Alanko on luvattu maa, mutta kuka lupasi ja kenelle?

ellauri142.html on line 349: Vittu et noi ruusuristiläisten tunkeilevat alaviitteet ovat häirizeviä. Härkä muka notkea mitä vittua. Kyl tässä on paikka paikoin samaa arjalaista hevosvaunumeisinkiä kuin Homeroxella. 2x pannun pojan vaakunankilvessä on sattuvasti apinankuva. Päivänpannun poika Ärjylä on ilmeisesti hylännyt korkeamman henkisen olemuksensa ja lähennellyt apinoita liiaxi. Kristus ja Krishna kiistelevät logosta: hakaristi vaiko risti ilman hakoja. Krishna toimii nähtävästi Ärjylällä kuskina.

ellauri142.html on line 351: Siinä seisoi setiä, isoisiä, opettajia, enoja, serkkuja ja ystäviä, sekä Vekkulin Volvon etulokasuoja. Opettajat, isät, pojat, vieläpä isoisätkin, enot, serkut, appiukot, pojanpojat, lankomiehet ja muut sukulaiset. Vihollisten niinkuin sukulaistenkin voimat ovat meidän ystäviämme ja opettajiamme  sillä niiden avulla saamme sisätilakokemuksia. Ne ovat portaat, joiden päitä myöten apinan on mahdollista kohottautua entistä mahtavampaan  izetietoisuuteen (supattaa sakemanni tässä kohtaa kuiskaajan kopista). Ei muuten ihme että kasan huipulle pyrkivien freemasonien logo on pyramiidi. Kääritään hihat ja selvitetään marssijärjestys.

ellauri142.html on line 354: syntyy kastisekoitus, eikä sieltä löydy puhtaan ja riettaan eroa. Kalikkakaulat sekoittuvat paimensukuisiin. Turhaan koittaa ruusuristiläiset tässä hääräillä, tää on pelkkää rasismia, pure and simple. Se on säilytettävä. Siitä Arjunan alakuloisuus.

ellauri142.html on line 358: Seuraava viisu on nimeltään sänkyjooga, harhaanjohtavasti, sillä siinä hehkutetaan sankarointia. Joku kamu sanoo siinä Ärjylälle : Oi risupartha, älä heittäydy kykenemättömäksi, ei se sovi sinulle. Viskaa pois tuo halveksittava arkuus! Nouse ylös, älä vetkuile, parantappa tappasi oi vihollisten kukistaja! Arjuna sanoi: Kuinka minä voin, oi Mad Max? Sukulaismiehiä?

ellauri142.html on line 361: sinä puhut viisaita sanoja. Viisaat eivät sure eläviä, eivätkä kuolleita. Sitäpaizi eine lopullisesti kuole, ne herää henkiin seuraavassa jaxossa. Isänmaanrakkaus, aviopuolisojen rakkaus, vanhempien rakkaus, taitavuus ammatissa ovat jotenkuten luvallisia; mutta ne eivät ole ihan parasta A-ryhmää. Joka välissä on jotain maisteri Ekkehartin läppiä jotka on tavattoman sekavia.

ellauri142.html on line 363: Tapa vaan, ei viisas sitä sure. Hän muuttaa uuteen ruumiiseen. Sen sielussa on 3 osaa, kama-rupa, manas ja buddhi. Kama-rupa  kuulostaa aika pahalta ja onkin eläimellisin. Mitäs nää on muuta kuin Freudin vanhat tutut  id, ego ja supermies.

ellauri142.html on line 366:   Sen tähden ei sinun tulisi surra mitään tappamaasi olentoa. Ei sinun myöskään tulisi vapista, pitäen silmällä omaa velvollisuuttasi; sillä sotilaalle ei löydy mitään parempaa ajanvietettä kuin oikeutettu taistelu. Autuaat ovat ne sotilaat, oi Partha, jotka pääsevät sellaiseen taisteluun, joka tarjoutuu heille etsimättä kuin selkoselällään oleva taivaanportti. Sehän on kuin jihadia.

ellauri142.html on line 371: Haha, tässähän on silverbäkkien kexeliäs lohdutus arkajalka sankarille: eihän tässä kukaan oikeasti kuole, eikä hevin satukkaan. Kelju K Kojootti saa alasimen päähän tai kassakaapin  ja seuraavassa jaxossa se juonii jo uutta kepposta. Päättäväinen järki (ymmärrys, buddy), oi sinä kurujen ilo, 

ellauri142.html on line 374: Tyhmät lavertelevat kauniskielisiä puheita; he pitävät kiinni Vedan kirjaimesta ja sanovat: ”Ei ole mitään muuta kuin tämä.”  Hei, täähän on  suoraan Jeesus Siirakista. Eiköhän tää ollut tässä nyt.  Taskunöhtä häviää kuin pieru Saharaan.

ellauri142.html on line 375: Siinä juuri on tuo vastenmielinen uskonnollisessa haaveilussa, kun hurskas 

ellauri142.html on line 378: Säälittäviä ovat ne, jotka toimivat palkinnon odotuksesta. Puuhaile vaan kaikenlaista vaan äläkä missään tapauksessa respice finem. Joogan juju on tarkoituxettomassa toiminnassa. Joka onnettomuudesta ei sure eikä onnellisuudesta iloitse, sillä on totuuden tieto.  Kun hän kuin kuoreensa vetäytynyt kilpikonna, kääntää kaikki aistinsa ja ajatuksensa pois ulkonaisista kappaleista, 

ellauri142.html on line 379: silloin hänen viisautensa on pysyvä, joskin vähänläntä. Mitäs vanha iloista, kuha on lämmin.

ellauri142.html on line 381: No hizi jos tavoitteena tosiaan on välttää kipuja ja särkyjä eikö silloin olis ihan paras olla vainaja, nehän ei pienistä juuri hermostu. Turhaa turinaa silloin kaikki tää, eikun kirstuun vaan ja kansi kii. Jonsei se jostain syystä tuu kysymyxeen niin on paras tunnustaa että ylämäki alamäki meininki on nimenomaan elukoiden onnen salaisuus, onneen kuuluukin kuulua vastaava määrä epäonnea. Kapitalistisen kasvun jatkuvasta nousukiidosta ei seuraa muuta kuin loppupeleissä iso rysähdys. Ja jokaisella on nimenomaan vaan tää 1 pyrähdys, lyhkäsen kananlennon jälkeen tulee yhtä iso unohdus kuin sitä edeltävä, eikä siinä mitään, niin kuuluu ollakin.

ellauri142.html on line 383: Tiivistäen voi todeta et nää itisläisten viisut on samaa schaibaa kuin muidenkin pelästyneiden apinoiden. Nääkin järvät unohtaa että muutoxettomuus on yxinomaan tylsää, se ei eroa kuolemasta juuri mitenkään. Toi jälleensyntymisturina ei oikeastaan muuta tarkoita kun että geenit jatkaa kulkuaan. Sillä eihän noi uudet avataarit muuta muista edellisistä kuin mitä on jäänyt muistiin geeneihin. Ja parempi niin. Muuten alkaiskin vähitellen kylästyttää niinkö Sibyllaa: apothanein thelo, nää on jo nähty, taisit kertoa, pankaa bogin nimessä jo pullon korkki kii.

ellauri142.html on line 389:   3. viisussa jonka nimi on Maya Karma-jooga, opetetaan kermaperseiden edun nimessä nilkkiluokalle ja laahuxelle totalitarismin stooalaista oppia. Maija Karma piirsi söpöjä lastenkirjakuvia. Ei varmaan tiennyt ezen nimi on sanskritixi "harhakuva toiminta". Käyttöohjekin on painettu volapükixi.

ellauri142.html on line 391: Kaikki mitä apina omasta, persoonallisesta halustaan tekee, sille ikuinen retapuo

ellauri142.html on line 395: Vittu miten arvattavaa oxettavaa tuubaa tää kaikki on: älä välitä mikä susta ehkä olis mukavaa, mut älä myöskään jää tuleen makaamaan, vaan tee uutterasti mitä mä käsken sua tekemään, koska se on mulle edullisinta. Toimi siis, oi Kuntinpoika, niin kuin sinun pitää toimia, vapaana kiintymyksestä; älä riipu maallisissa, vaan jätä ne hyvällä meikämiehille. Antakaa meille bisnesenkeleille ravinto, niin saatte meidän pöydältä putoilevat muruset. Hyvät apinat, jotka ainoastaan itsellensä jättävät sen, mikä jää jäljelle, sitten kun he kaiken ovat jumalalle tarjonneet, ovat vapaat kaikista synneistä; mutta pahat apinat tahtovat ainoastaan itselleen hankkia ja elävät synnissä.

ellauri142.html on line 397: Bhagavad Gîtân oppi ei ole mikään huono ajatus, myhäilevät silverbäkit taustalla pyylevinä kuin Lautuma. Mixi Buddha on niin läski? Koska se syö ruuat muiden lautaselta, jättää Eeditille reunalle vaan sinapit. Se on läski niiden puolesta. Samalla lailla kuin Kim Kardashian on rikas ja komea laahuxen edestä.

ellauri142.html on line 399:   Uhraudu ja antaudu kokonaan jumalalle, niin ottaa hän ehkä uhrisi vastaan, jos se on jotain hyvää. (Tuomas Kempiläinen) Ei maar, häätyy tähän väliin lukea vähän lisää Tuomolta. Olikohan se uomo? Todnäk, rengasmunkkina. Mulla oli vuosikymmeniä lyhythihainen paita, jonka niskassa luki Mappa Mondo. Toisen samanlaisen merkki oli Uomo di Mondo. Sit oli vielä pusakka jonka nimi oli Poco Loco. Ostin ne Itixen K-marketista ja käytin ne aivan vanuxi. Seija inhos niitä. Panin ne päälle kun olin vihainen. Siis aika usein. Sellainen joka ainoastaan vastaanottaa, eikä mitään pane siihen lähteeseen, josta hän ammentaa, on katamiitti. J Böhme: Alistuvaisuus. Ole jumalalle saapasrenkinä. Pyllistä. (Sax. huom. Böhmestä lisää täällä.) Mutta nyt Tomi, ole hyvä!

ellauri142.html on line 408: Rahan jäljessä muiden jouksevan näin

ellauri142.html on line 431: Mielipiteemme ja tunteemme johtavat meitä usein harhaan ja ovat hyvin lyhytnäköisia. Mitä hyötyä meille on tehdä paljon työtä asioiden hyväksi, joiden tuntemattomisuutta ei edes pidetä arvostelukykymme vikana? On typerää, että laiminlyömme hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita ja keskitämme tietoisesti ja mielellämme huomiomme tällaisiin asioihin, jotka herättävät ylpeyttä ja voivat vahingoittaa meitä! Meillä on kalansilmät, emme näe! Tai mulla ainaskin:

ellauri142.html on line 436:   Kaikki riittävä Jumala! Anna minun pian olla yhtä Kanssasi ikuisessa rakkaudessa! Minua miellyttää monta kertaa lukea tai kuulla jotain, mikä on Sinun ulkopuolellasi; vaikka Sinä olet kaikki mitä haluan ja haluan. Vaiti kaikki opettajat, kaikki luodut vaikenevat edessäsi; Puhu vain minulle! Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua! Mitä enemmän henkilöllä on itse sovitettu sydämentahdistin kuin Philip Rothilla ja yhtä yxinkertainen mieli, sitä enemmän ja korkeampi. Älä ole parempi kuin tällainen mies, koska et tiedä kuinka kauan kestät hyvällä säällä. Olemme kaikki epätäydellisiä; Siksi, älä pidä kaverina ketään epätäydempää kuin sinä itse.

ellauri142.html on line 442:     X LUKU. Tarpeettomien sanojen välttäminen. Toivoin, että olisin vaiennut useammin enkä olisi puuttunut niin usein miehiin. Siksi puhumme niin mielellämme, koska ylläpidon kautta haemme lohtua muista, ja hoidossa ja kurjuudessa haluamme läpivalaista sydäntämme. Siksi haluamme myös puhua siitä, mitä rakastamme tai haluamme, tai myös siitä, mikä herättää inhoamme; ajatuksemme askartavat jatkuvasti tämän kanssa. Mutta tämä on, valitettavasti! yleensä täysin turhaan ja hyödyttömästi, koska tämä ulkoinen kihnutus on haitallista sisäiselle ja jumalalliselle lohdutukselle, josta alempana enemmän. 

ellauri142.html on line 445:     Siksi apina koittaa pitää kiinni junasta, jottei hänen olisi epäaistikkaasti haettava lohtua miehiltä. Jos mies, jonka hyvä on hyvä, pelkää, houkuttelee, houkuttelee tai joutuu pahojen ajatusten vaivaamaksi, jos hän näkee, että juna on hänelle korvaamaton, ja hän huomaa olevansa, ettei hän voi tehdä mitään muuta hyvää kuin hän voi. Niin hän sitten tulee surulliseksi, huokailee ja rukoilee kurjuudessa, jota hänen on kannettava; sitten hän haluaa tulla hajotetuksi ja sitten olla silleen jopa Kristuksen kanssa.

ellauri142.html on line 449:     Harva mies on niin täydellinen ja pyhä, ettei hänellä joskus olisi enää haasteita; Emme voi olla täysin vapaita siitä! Kiusaukset ovat kuitenkin meille erittäin hyödyllisiä, vaikka ne olisivatkin vaikeita ja vaikeita; koska hänen pikkumiehensä sitä kautta nöyrtyy, pudistetaan ja huovutetaan. Kaikkia pyhimyksiä on johdatettu monien kiusausten ja murheiden läpi, ja se on ollut heidän vahvuusalueensa.

ellauri142.html on line 453:     Monet yrittävät paeta kiusauksia, ja he seuraavat niitä paljon enemmän! Pelkästään matalalennolla emme voi niitä voittaa; mutta kärsivällisen pyllistelyn kautta meistä tulee vahvempia. Se, joka ei ole maahan juurtunut, edistyy vain vähän; Kiusaukset palaavat hänelle pian, ja hän tuntee ne vielä voimakkaammin. Siksi joku sanoi: "Yritä parantaa hulluus sen luomisessa kokonaan ja kokonaan. Mutta turhaan lääkäri tulee, kun pahuus on juurtunut." Ensin alaston ajatus tunkeutuu sieluun, sitten eloisa esitys, himo ja syntinen herätys ja hyväksyntä on olemassa.

ellauri142.html on line 459:     Siksi emme saa vaipua epätoivoon, kun meitä kiusataan, vaan meidän on kerjättävä Jumalaa niin paljon hartaammin, että Hän tulee avuksemme kurjuudessamme. Paavalin lausunnon mukaan hän johtaa asioita siten, että myös kiusaus saa tuloksen. Ei ole mitään hienoa, että apina on rohkea ja ahkera, kun kukaan ei estä. Grillissä vasta broilerista tulee valmista. 

ellauri142.html on line 461:     Haluamme, että muita nuhdellaan ankarasti, mutta emme itse halua, että meitä nuhtelemme. Olemme tyytymättömiä siihen, että muut nauttivat niin paljon vapaudesta, mutta emme kuitenkaan halua muiden aappojen kieltäytyvän meiltä siitä, mitä pyydämme. Toivomme, että muut rajoittavat lakeja, mutta emme halua, että meitä sidotaan. Näin se piparkakku murenee. Tätä tällästä meidän on vaan kestettävä, lohdutettava, autettava, opetettava ja moittittava toisiaan. 

ellauri142.html on line 463:     Stilleben. Jos haluat säilyttää rauhan ja harmonian muiden kanssa, sinun on opittava taivuttamaan kaluasi monin tavoin. Ei ole niin kevyttä elää aina ilman loukkausta ja sinnitellä uskollisesti siinä kuolemaan asti. Siunattuja ovat ne, jotka ovat saavuttaneet sen ja lopettaneet tumppuhommat onnellisesti. Natuur mort kalaga. Jos kutsumuksesi ja velvollisuutesi mukaan haluat olla luja ja kasvaa hyvään maahan, ole olevinasi maahanmuuttaja. Vaikutat ehkä hölmöltä paikallisten mielestä, mut mitä väliä. 

ellauri142.html on line 465:     Yksinkertainen vaate, hellästi kasvoille puettu naamari tai rauhallinen asenne on hyvä avaus, mutta siitä yksinään ei ole mitään hyötyä; mutta sisäinen parannus, himojen tukahduttaminen, se on kristillisen olemuksen ominaisperiaate. Rauhaa ei myöskään voida ylläpitää pitkään, jos ei ole valmis painamaan pienintä veljistään.

ellauri142.html on line 467:     Sitä, mikä ei voi olla yhteistä, ei pitäisi tehdä julkisesti; mutta mene sinne Herran luo tyhjän päälle sisähuoneeseen. Pidä varasi ettet hidastele yhteisöllisissä ja yksinäisissä uskonnollisissa harjoituksissa. Jahka olette uskollisesti täyttäneet teille asetetun velvollisuuden, kääntykää itsenne puoleen eriössä ja tyydyttäkää itsenne epätyydyttävästi uskonnollisten hartauden päälle.

ellauri142.html on line 469:     Kaikki eivät voi hyötyä samoista harjoituksista; yhdelle tämä on parempi, toiselle se on parempi. Aika voidaan myös ottaa huomioon, mikä miellyttää meitä lomilla, emme halua tavallisina päivinä. Se, mikä on meille välttämätöntä kiusauksessa, ei auta meitä levon ja sielunrauhan aikana. Jotkut ajatukset ja keskustelut, joita rakastamme surullisina, toiset onnellisena hetkenä.    

ellauri142.html on line 474: harma" />  

ellauri142.html on line 478:   Kaikki luodut (niin hyvin henkiset kuin maallisetkin) elävät ravinnosta. Ruoka kasvaa sateen vaikutuksesta, joka tulee ylhäältä alas. Ylhäältä alastulemiseen vaikuttaa se, mikä alhaalta nousee ylös. Ylöspäin nouseminen tapahtuu toiminnan avulla. Mikä menee ylös sen on tultava alas, ennemmin tai myöhemmin.

ellauri142.html on line 482:   Jos joku korkeassa asemassa oleva apina käyttää jotakin, niin toisetkin siten tekevät, olkoon se mitä tahansa. Esimerkkiä, jonka hän antaa, seuraa kansa. 9 filmitähteä 10:stä käyttää Rexonaa. Aina on tilaa vielä yhdelle, joka käyttää Rexonaa. Hampaat, joita voi käyttää, ja näyttää. 

ellauri142.html on line 484:   Ei mitään, oi RisuPartha, minun tarvitse kolmannessa maailmassa toimittaa, ei mitään minun tarvitse saavuttaa, mitä en jo olisi saavuttanut. Kuitenkin liikun horisontaalisesti siellä, missä tapahtuu, kuin Seura-lehti.

ellauri142.html on line 487: misen, niin taivas sekä maa katoaisivat. Ikuisuuden kirkkaassa peilissä, iänikuisessa oman itsensä tiedossa, siinä hän muodostaa oman muotonsa omasta itsestään, hänen poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki esineet ja siinä ne tunnetaan; luonnollisesti ei niin kuin luodut, vaan niin kuin jumala jumalassa.” (Eckhart). Vizi tää tosiaan kuulostaa narsistin puheelta! Jos panen silmät kiinni, muut katoavat. 

ellauri142.html on line 493:   Ärjylä sanoi: Mikä on se, oi Varshneya, joka pakottaa ihmistä, vastoin omaa tahtoansakin ja ikään kuin väkivallan pakottamana, tekemään syntiä? Siunattu sana sanoi: Se on mieliteko, halu, voima, joka johtuu himosta (rajas-guna). Opi tätä kaikkia kuluttavaa ja lakastuttavaa vihollistasi tuntemaan. Eliskä matelijanaivo kehottaa välittömään tyydytyxeen, sillä aikaa supermies näkee pitemmälle ja laskee edeenpäin: 1 kertaa 1 on 1. Joskus on matelijanaivo oikeassa, joskus supermies. Egon pää kääntyilee kuin tennismazissa. 

ellauri142.html on line 495: Maisteri Eckehartin psykologia oli seuraava: ”Sielulla on, paitsi ulkonaisia aistimia, vielä kuusi voimaa, kolme alempaa ja kolme korkeampaa. Alemmat voimat ovat: käytännöllinen ymmärrys, vihastumisen kyky ja himoitseminen. Näitä vastaavat kolme korkeampaa kykyä: muisti, järki, ja tahto. Kolmea ylempää kutsutaan myös luonteeksi." Einää musta miteenkään 1:1 mene. Matelijanaivojen osalta tää on järkeenkäypä jaottelu: siinä on pieni laskuyxikkö ja työntö- sekä vetovoimaosasto. Harmaan aivokuoren osastot ei kuitenkaan mitenkään vastaa niitä. Mikä sinänsä on ok. Maisterin olis pitänyt vaan jättää pois toi "näitä vastaavat". Matelijallakin on noi ylemmät osastot, vaikka matalaozasemmat versiot. 

ellauri142.html on line 499:   Manu on pikku-Masan oululainen kaveri, joka on aika varakas. Manu siis on ihmiskunnan jumalallisen ajatuskannan edustaja jonkin määrätyn kehityskauden (luomiskauden) kuluessa. Siitä, jolloin Visvasatu Manu, meidän kantaisiemme jumalallinen ajatus ilmestyi, on salaisten laskelmien mukaan kulunut noin 18 618 732 vuotta. (Salainen oppi, kirj. H. P. B.) Tässä luvussa sakemannit innostuvat siteeraamaan maiseri Ekkeharttia tosi lujasti. Tää paasaus kertoo siten väh. yhtä paljon Ekkehartista kuin Manusta. 

ellauri142.html on line 503:   me hänen ainokainen poikansa, jonka isä ikuisuudessa on synnyttänyt. Yksityinen apina ei ole koko ihmiskunta. Jos minä nyt erotan sen, mikä minut erottaa muista ihmisistä, ja palaan puhtaaseen olentooni takaisin, niin jäljelle jää   se olento, joka ikuisesti on ollut jumalassa hänen olentonsa vastakuvana, hänen poikanaan.” (Eckhart)

ellauri142.html on line 505: Maisteri Ekkehartin harhaoppi oli, et me apinat ollaan joka iikka jotain jumalan poikia, ainoa ero Jee-suxeen on et me ei jääty isän kanssa asumaan. Tätä paavikaan ei voinut pureximatta niellä. Tarkoitus on lohduttaa laahusta, ei antaa sille uber suuria luuloja. Ekkeharttia ei keritty saada poltetuxi ennenkuin se kuoli omia aikojaan. Se oli vähän liian iso herra heitettäväxi suoraa päätä nuotioon. Tässä asiassa Maisteri oli ize asiassa indoeuroviisun linjoilla.

ellauri142.html on line 507:   Kaikki, mitä toimiva järki luonnollisessa ihmisessä tekee, sen saman, ja vielä enemmänkin tekee jumala vapautetussa ihmisessä. Jumala ottaa ihmiseltä pois toimivan järjen, asettuen itse sen sijalle; silloin apina tekee kaiken sen, mitä toimivan järjen olisi pitänyt toimittaa.” (Eckhart)

ellauri142.html on line 513:   Monet pidättävät hengitystänsä, monet pidättäytyvät ja uhraavat runkkua. Niin löytyy siis monenlaisia uhreja. Vaikka en kyllä ihan ymmärrä mitä jumala tekee runkulla, paizi nimenomaan lisää apinoita. On vaikea nähdä mixi apinat on muille eläimille niin vihamielisiä. Tainojaa, ehkä se on vaan darwinistista. 

ellauri142.html on line 521:   Niin harjoittaminen kuin pidättäytyminen on terveelle sukupuolielämälle ja huippuhetkien saavuttamiselle tarpeellista. Parempana pitäisin kuitenkin harjoittamista (toimintaa). Mutta vaikeaa, oi pitkäkäsivartinen, se tulee silti olemaan. Paizi muni saavuttaa suht helposti brahman. Jumalan olemukseen kokonaan antautuva, joka totuuden tuntee, voi todella sanoa: ”Se, joka toimii, en ole minä”, silloin kun hän näkee, kuulee, valvoo, maistaa, bylsii, nukkuu ja hengittää. "En se minä ollut", se voi sanoa vielä piirillä. ”Syöminen, juominen, valvominen, nukkuminen, työnteko, lepo ja kaikki-

ellauri142.html on line 523: ihmiselle, joka haluaa vapautumista kaikista synneistä.” (Tuomas Kempiläinen) hoohoo jaajaa, parasta tosiaan olis vaan heittää nurkkaan lusikka. 

ellauri142.html on line 525: Ruumiillistunut sielu, joka oman tahtonsa voimasta on kieltäytynyt kaikista tekemisistään ja jättämisistään, asuu itsensä halliten onnellisena yhdeksän portin kaupungissa; hän ei toimi, eikä

ellauri142.html on line 530:   Akshara-Brahma joikhu on 8/18, kyllä tässä on vielä työtä jälellä. Kehysjuoni on jo aika lailla unohtunut, tästä tulikin vaan tällästä paskanjauhantaa. Jonka pyllystä viisauden aurinko paistaa, se pääsee käsixi kriittiseen kuolemattomuusinfoon. Karma on luovaa toimintaa. Kreikkalaiset kutsuvat sitä nimellä ”Nemesis”, paheksunta.

ellauri142.html on line 533: Adhiyajna, Korkein Uhri, uhraa oman itsensä omalle itsellensä: se on apinalle pimeydessä paistava tähti, jonka kautta apina jälleen saattaa tuntea selkärankansa ja tulla kotivaloksi. Vapiti-vapiti-vap. Pimeys (apina) ei voi tuntea valoa; valon pitää ensin poistaa pimeys, ennen kuin se (ihmisapina) voi valoksi tulla. Aina tätä samaa vitun paskanjauhantaa. Mikähän käämi se on apinan päässä joka näitä aina suoltaa? 

ellauri142.html on line 535: Joka ruumiista erotessaan ainoastaan Minua ajattelee, se saapuu ruumiinsa jätettyään Minun olemukseeni. Epäilemättä. No doubt. Mitä vitun nekrofiilejä nää oikein on. Parking meter violation. Viola oli Loppiaisaaton nuori nainen joka huuhtoutui rannalle ja kysyi pelastajiltansa: mikä maa mikä valuutta? What country, friends, is this? Norjalaissyntyiselle Annikalle meinas käydä kehnosti Saapin takaluukussa, vaan eipä käynytkään. Aum, sano, suloisuuden suloisuus. Aum mani padme, mene mene tekel ufarsin, stiiknafuulia. Näitä piisaa näitä taikasanoja. Eeli eeli laama sabakhtani, Expecto patronum. Voi hemmetti. Seesam aukene. Hokkus pokkus. Abrakadabra. Abrakapokus! Vampyyri muuttuu alapäästä lepakoxi. Uni hyvä verelle. Ei helvetti, ei jaxa. 

ellauri142.html on line 544:   The ninth chapter of the Bhagavad Gita is Raja Vidya Yoga. In this chapter, Krishna explains that He is Supreme and how this material existence is created, maintained and destroyed by His Yo-yo and all beings come and go under his supervision like in North Korea. He reveals the Role and the Importance of Bhakti...

ellauri142.html on line 546: Bhakti? Hei päästäskö nyt vähitellen sexiaiheisiin? Tää alkaa olla aika haukotuttavaa. No melkein ollaan jo puolessavälissä. Tetlathi de kradie, kai kynteron allo pot'etles. 

ellauri142.html on line 548:  ”Suurista ja pyhistä asioista pitää puhua ainoastaan korkeassa ja jalossa mielessä eli majesteetillisessä sieluntilassa.” (Eckhart) Vähän vaikeeta se on kun joku koko ajan vieressä päästää pahanhajuisia puuppia. 

ellauri142.html on line 551:   Kapteeni Kalpa esiintyy uudestaan tässä jaxossa, vaikka vaan samannimisenä aikakautena. Mahakalpa (suuri, pitkä aikakausi) on sama kuin 311 040 000 000 000 meidän aurinkokuntamme vuotta. Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten, ja energiaa se alkoi tuottaa noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Eliskä mahakalpa on aika vitun paljon vanhempi kuin se. Ize asiassa se on aika vitun paljon vanhempi kuin koko universumi, jonka iäxi on arvioitu jotain 13Gv. Mahakalpaan mahtuu useampia big bangeja kun on kuultu tänään koko iltana, vaikka niitäkin on ollut ihan riittävästi.

ellauri142.html on line 553: "Kaikki pyrkii monenkaltaisuudesta ykseyteen. Siksi juoksevat pilvet, siksi himoitsee apina ja juhta.” (Eckhart) Tää ei nyt mene ihan Darwinin opin mukaan, missä bylsintä on paremminkin keino lisätä diversiteettiä kuin vähentää sitä.

ellauri142.html on line 555: Se on TAT, jonka kädet ja jalat, silmät, pää ja kasvot ovat kaikkialla. Kuulostaa vähän Donald Trumpilta. Kaikkialla itäeurooppalaisen blondin hameen alla nimittäin. Parabrâhman Brahmân yläpuolella, takana oleva (Para, takana); tuo nimittämätön, mittaamaton, punnitsematon; juureton juuri ja syytön syy. Kaiken olemassa olevan perusta. Sama kuin TAT, kaikkeuden lähde. Sanalla Brahmâ on kahdenlainen merkitys. Yksi on Brahmâ, hengitys, toinen Brahmâ, tuo luova, kehittävä miehis-naisellinen voima maailmankaikkeudessa. Tätä pitää ihan sisäisesti miettiä, ennen kuin käsittää tuon eron. — Suomentaja. Se on serveri, se on serveri, tuo mainio makkaramies. Hän siittää ja Hän hävittää. Kaikilla eläimillä on hissinnappi, joka sanoo ’ylös’ ja ’alas’; Jumalalla sitä ei ole. (Eckhart)

ellauri142.html on line 559: Minä olen nyhjässyt kaiken tyhjästä, paizi ei tyhjää missään ollutkaan, kaikkialla oli täyttä. Revi siitä. Kun Minä ilmestyn inhimillisessä muodossani, niin hullut Minua halveksivat. He eivät tunne Minun korkeinta luontoani maailmankaikkeuden herrana. Minä olen uhri; Minä olen uhritoimitus; Minä olen uhrilahja; Minä olen lääke; Minä olen ylistyslaulu (mantra 6 ) ja öljy; Minä olen tuli; sekä myös uhrin hyvä tuoksu. Minä olen maailmankaikkeuden isä, äiti, ylläpitäjä ja siittäjä, maailman suuri herra. Minä olen totuuden tuntemisen esine, puhdistus, pyhä tavu ”AUM”. Minä olen Rig-, Sama- ja Yadshur-Veda. Minä olen tie, totuus ja elämä, isäntä, käskijä, vieras, asunto, pakopaikka, ystävä, alku ja loppu, varastohuoneen paikka ja sisältö, iankaikkinen kuolematon siementäjä.

ellauri142.html on line 560: Minä annan lämmön; Minä pidätän ja päästän sateen. Minä olen kuolemattomuus sekä kuolema, Minä olen Sat (oleminen) sekä Asat (olemattomuus). Minä olen vähän kaikkea, paizi nippu puuppia. Definitiivisesti en ole nippu puuppia, make a note of that. 

ellauri142.html on line 563: ruokaa. (Ei sitä ambrosiaa, se on kreikkalaisten pahaa pöperöä.) Sihijuomaa juodaan silloin kun sielu on jättänyt kaiken maallisen, siis muistonkin siitä. ”Nälkäisen himo tulee jumalan sanassa lihaksi, taivaalliseksi, yliluonnolliseksi lihaksi ja tämä liha on todellinen jumalan uhri, jossa jumala ottaa asuntonsa, mutta ei eläimellisessä, kuolevaisessa ihmisessä.” (J. Böhme, Myst. magn.27, 44.) Paizi lihaa ei pie syödä, se on syntiä. Aijoo sehän oli vaan jainilaisten humpuukia, ammennä vaan se kotletti, ota vielä tästä lampaanlapapalapataa, ja sihijuomaa palan painikkeexi.

ellauri142.html on line 570: The tenth chapter of the Bhagavad Gita is Vibhooti Yoga. In this chapter, Krishna reveals Himself as the cause of all causes. He describes His various manifestations and opulences in order to increase Arjuna's Bhakti. Arjuna is fully convinced of Lord's paramount position and proclaims him to be...

ellauri142.html on line 572:   Kaikki on siis Krishnan syytä. Sitä ehinkin jo uumoilla. Krishtushkin oli syntipukki, kuten kaimansa. Jumalasta ei ole monta kopiota, vaan se ainut laatuaan ja  kaikki kaikessa. (Paizi nippu puuppia, sanoinhan sen jo.) Senpä tautta muurareiden looshissakin on vapaakappale myös Herran viisua. On siellä varmemmaxi vakuudexi myös Koraani ja Gideon's Bible. Two men say they're Jesus, one of them must be wrong. Or else they are in fact one and the same. They do it with mirrors, motherfuckers. Hän ilmenee meille erinäisillä tavoilla, milloin paxuna inkkarina, milloin partapozona.

ellauri142.html on line 574:  Tässä luvussa on paljon tota narsismia, et mähän oon izekin joku Jumala. Kaiken alkuperusta.  Siitä ei ole epäilystä.  ”Siinä ei auta mikään etsiminen, tutkiminen ja tiedusteleminen, sillä jokaisen henki näkee ainoastaan oman sisimpänsä, sekä siinä sen, mikä häntä innostaa.” (Jakob Böhme, Sendbriefe, 11. 3.) Jumala ei rakasta muuta kuin itseään. (Eckhart) 

ellauri142.html on line 579: luonto persoonaksi; silloin persoonaa kutsutaan ’isäksi’.” (Eckhart) 

ellauri142.html on line 584: Sitten tulee pirun pitkä lista Manun avataaroista, siinä on kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jotkut tahattoman hauskoja: Tiedä, että ratsuissa Minä olen Uchchaish-ravuri; elefanteissa Minä olen Airâxinen. Ampumisessa Minä olen leimahdus; lehmissä Minä olen Kâmadhuk. Esi-isissä Minä olen Kandarpa; vällykäärmeissä Minä olen Vâsuri. Kaloissa Minä olen Makkara...

ellauri142.html on line 588: Kerrataampas mainospuheen kyseenalaisia kohtia. 1) älä sano mulle ole hyvä, vaan yxinomaan kiitos anteexi. Don't call us, we'll call you. 2) Pienikin on uhri kelpaa kun se annetaan mulle auliisti. Isompi on tietty parempi. 3) Vähäisinkin paskaduuni on mulle arvokas kunhan motivaatio on kunnossa. 4) Paras lahja on kun uhraa izensä. Jäämme kyllä jälkikäteen kiittelemään sun seulaxi ammuttua tomumajaasi, sen lupaamme. 

ellauri142.html on line 592: luku (eikä kolme, sori vaan virkaveli). Neljä on suurta totuutta. Ne ovat: 1) olemassaolon kärsimys ja kurjuus; 2) kärsimyksen syy, itsekkyys ja tietämättömyys; 3) kärsimyksestä vapautuminen antamalla kaikki rahat nilkille; 4) vapautumisen tie eli pelastustie, jota ei pie tukkia.

ellauri142.html on line 599: Tässä sulle kolmas silmä ozaan, sillä katso, oi RisuPârtha, Minun muotoani satakertaisena ja tuhatkertaisena, taivaallisena, joka ilmenee moninaisissa laatukuvissa, RGB-väreissä ja monenluontoisena.    

ellauri142.html on line 601: No oikeesti, tää intiaaniversio näyttäytyy apinalle erittäin monisilmäisenä, suita, rintoja piisaa ja käsivarsia, kiekko hanskassa. Loistoisaa kaikki käsittävää komeutta. Ei ihme että Ärjylällä on tukka pystyssä. Muhkean muotosi monine suineen ja silmineen, pitkine  käsivarsineen, lukemattomine varpaineen ja jalkoineen, leveine  rintoineen, julmine hampaineen sen, niin kuin minäkin, näkevät 

ellauri142.html on line 604: Herbert Spencer, engl. filosofi, synt. 1820, kuoli äskettäin. Hänen kirjansa The study of sociology on ilmestynyt 10 painoksena. Herbert oli kyrvännuppi muutenkin kuin näöltä. Vaikka Spencer sanoo kyllä ihanasti näin: ”Se, joka pysyy muuttumattomana joukkojen paljoudessa, mutta yhä muuttuu muodoltaan näiden meidän aistiemme huomattavissa muovauksissa, joita maailmankaikkeus meille näyttää, on tuntematon ja käsittämätön mahti; sitä olemme pakotetut pitämään rajoittamattomana paikan ja aluttomana sekä loputtomana ajan suhteen.” (Kz myös H. P. Blavatsky, Salainen oppi I.)

ellauri142.html on line 609:       Spencer's reputation among the Victorians owed a great deal to his agnosticism. He rejected theology as representing the 'impiety of the pious.' He was to gain much notoriety from his repudiation of traditional religion, and was frequently condemned by religious thinkers for allegedly advocating atheism and materialism. Nonetheless, unlike Thomas Henry Huxley, whose agnosticism was a militant creed directed at 'the unpardonable sin of faith' (in Adrian Desmond's phrase), Spencer insisted that he was not concerned to undermine religion in the name of science, but to bring about a reconciliation of the two. The following argument is a summary of Part 1 of his First Principles (2nd ed 1867).

ellauri142.html on line 611: Starting either from religious belief or from science, Spencer argued, we are ultimately driven to accept certain indispensable but literally inconceivable notions. Whether we are concerned with a Creator or the substratum which underlies our experience of phenomena, we can frame no conception of it. Therefore, Spencer concluded, religion and science agree in the supreme truth that the human understanding is only capable of 'relative' knowledge. This is the case since, owing to the inherent limitations of the human mind, it is only possible to obtain knowledge of phenomena, not of the reality ('the absolute') underlying phenomena. Hence both science and religion must come to recognise as the 'most certain of all facts that the Power which the Universe manifests to us is utterly inscrutable.' He called this awareness of 'the Unknowable' and he presented worship of the Unknowable as capable of being a positive faith which could substitute for conventional religion. Indeed, he thought that the Unknowable represented the ultimate stage in the evolution of religion, the final elimination of its last anthropomorphic vestiges. 

ellauri142.html on line 613: Helena Petrovna Blavatsky o.s. (von) Hahn (ven. Елена Петровна Ган, Jelena Petrovna Gan), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) – 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Blavatsky oli karismaattinen johtaja ja kiistelty hahmo. Hänellä oli suuri vaikutus itämaisen esoteerisuuden leviämisessä länsimaissa.

ellauri142.html on line 620: ”Suurin hallitsijamuoto (Ishvara, Herra, Luoja) on kaikkien olentojen ja voimien ykseys ja yhteisyys kokonaisuudessa. Ikuisuuden kirkkaassa peilissä, isän 

ellauri142.html on line 622: poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki kappaleet; siinä ne ovat niin kuin jumala jumalassa, kuin venäläiset mummonuket, mise en abîme, tårta på tårta.  Näin on luomistyön kolmella ”persoonalla” itse kullakin oma, erityinen tehtävänsä. Isä  on ”tyhjästä” (paizi kz. edellä) luonut kaikki kappaleet; poika  on kaiken  tulevan alkukuva; henki  on vapaamuurari ja kaiken tulevan ent. hallijärjestäjä ajassa. Ja iankaikkisuudessa. Poikaan sisältyvät kaikkien kappaleiden ideat, ajatukset ja käsitteet; henki piirtää ja kertoo pikku oravalle ikuisen maailmanjärjestyksen.” (Eckhart)

ellauri142.html on line 626:   Rudrat, vasut, sâdhyat ja adityat, vishvat, ashvinit, marutsit, ushmapat, gandharvat, yakshat, siddhat, anturat katselevat Sinua ihmettelevissä joukoissa. Henkisiä olentoja, joihin ylläolevat kuuluvat, on seitsemänlaatuisia, nimittäin:

ellauri142.html on line 635: 
Rakshasat, demonit ja ihan vaan ”pirut”.

ellauri142.html on line 640: Aika kuluttavien liekkien kaltaisina hampaasi näen hajallaan kuin huolimattoman halot liiterin perällä pystyssä ammottavassa kidassasi! En missään turvaa tunne, 

ellauri142.html on line 643: Päistikkaan he syöksyvät ammottaviin kitoihisi, joiden julmat hampaat ovat kauheat nähdä. Muutamat tarttuvat inhottavasti hampaittesi väliin ja heidän päänsä murskaksi jauhautuvat. 

ellauri142.html on line 650: Sinun olkoon kunnia korkeudessa ja maassa rauha. Sori jos minä en Sinulle alituisesti liene kunnioitusta osoittanut leikkiä laskiessani, istuessani, maatessani taikka seistessäni, yksinäni tai seurassa, oi Pyhä, sori siitä, anna se anteeksi, ikuinen Herra!  Enhän mä nyt arvannut mikä ponssari sä olet supermiehen trikoissa.

ellauri142.html on line 651: Niin kuin ennen näin Sinut, tahtoisin Sinut nähdä, kypärä päässä, staka ja kiekko kädessä. Nelikäsivartinen Luoja, ilmenny minulle jälleen, oi Herra! Tuhatkäsivartinen, laskematon muodoissasi. Kädellisten Jumala, pullista 2K habaasi! Näytä dorkalle palaa!

ellauri142.html on line 655: Krishna: Äskennäkemääsi muotoani on vaikea nähdä. Jumalatkin haluavat alituisesti sen nähdä, mut emmä näytä. Sulla kävi käsittämättömän hyvä tuuri, Barbapapa.  

ellauri142.html on line 662: Ruokahalun ja mielikuvituksen kasvaessa nää lahjakkaammat pitkäkäsivartiset alkoi kummastella, miten jotkut eläinkolleegoistakin näyttää puikkivan omin päin, lähtee vasemmalle kun karvakäsi läiskähtää oikealle, pakenee ja kexii jäyniä. Niillä on siis joku pieni apina ohjaxissa siellä sisällä! Avataanpa ja kazotaan! No mitäs nyt, se lakkasikin liikkumasta. Ilmeisesti jotain ehti sieltä pois jo lennähtää? Eikä se hengitäkään enää? No sehän oli size henki joka karkasi! Tätä teoriaa sietää yleistää: kaikilla kappaleilla on samanlainen henki piilossa, kivillä ja kilpikonnilla vaan laiskempi. Jotkut niistä on aika pelottavia, esim toi ukkonen, paras koittaa olla sille mielixi. Sarrikua, misuri sykkä mua? Olisko se kesympi jos tarjoisin sille muovoja? Niin oikeastaan nää luontokappaleiden henget on aika lailla kuin sukulaiset kotona, jotkut kiltimpiä, jotkut ilkeämpiä, jotkut aivan perkeleitä, vihulaisia. Nekin leppyvät kun saavat lammasta.

ellauri142.html on line 664:   Näistä luonnonhengistä lähti vähitellen liikkeelle iso liuta meemejä, joille pitkäkäsivartinen toi eteen herkkuja (jotka se, tai hommaan erikoistuneet nilkit kyllä popsi ize vaivihkaa suihinsa). Eri heimot otti izellensä suojeluxia eli toteemeja, jotka muka jelppi niitä enemmän kuin muita paviaaneja. Indoeurooppalaisten vaunukansalla tämmöset toisiaan vastaan nujakoivat heimojumalat oli jo hyvin handussa. Eikä ne minnekkään ole edes kadonneet, samanlaiset maskotit on kova sana esim. sodissa ja muissa urheilujuhlissa. 

ellauri142.html on line 666:   Vaan ei se enää piisaa klaanitasolla! Klaanissa on yksi aaprahammi, patriarkka, jota porukoiden pitää kumarrella joukolla. Tää innovaatio tuli varmaan nomadeilta, telttakansalta, joilla muuta luontoa ei liiemmältä ympärillä ollutkaan, noita lampaita hemmetisti ja tuulenpuhureita vaan, jotka puhuroivat "mää oon" taikka vaihtoehtoisesti määki että pää. Mää oon tästä lähin ainoa, älä helvetissä ota muita jumalia! Lytättyjen naapureiden jumalista saa kätevästi lisää perkeleitä, niinkuin mezäsuomalaisten perkunas. Klaanin tehtäväxi tuli tehdä loppu verikostosta, joka toimi kuin junan vessa vielä puskajusseilla, mutta aseistuxen parannuttua kävi klaanijohtajille kalliixi. Eliskä äläpä lähde juippi enää kostoretkelle, käännä toinen poski ja anna klaanipääliköiden hoitaa riita-asia. 

ellauri142.html on line 668:   Viimeisin kehityxen vaiheista on sitten tollanen täysin härmistynyt jumala, jonka ainoo jälelle jäänyt  tehtävä on motivoida se, että kunkut ja niiden hännystelijät viettää luxuselämää sillä aikaa kun laahus raataa paskahommissa. Sille paras motivointi on, ettei just tää elämä sunkaan ole ainoa, vaan nimenomaan juuri sulle parempaa on tiedossa, kuha jaxat täällä kiltisti koko aika ahertaa, lopussa sitten luojan kiitos seisoo. Loppupeleissä sitten osat vaihtuvat, ja sulla alkaa olla tosi mukavaa. Kuha nyt et vaan ala napista vielä tässä vaiheessa.

ellauri142.html on line 670:   Ja JUURI TÄTÄHÄN tääkin inkkareiden viisu jaxaa tolkuttaa ihan sivukaupalla. Kuka vitun hölmö voi mennä noin pahasti halpaan, voisi ihmetellä. No niitä on pelkästään Intiassa toista miljardia. Kaiken kaikkiaan termiittipesän asukkaista varmaan yli puolet uskoo johkin samansuuntaiseen paskanjauhantaan.

ellauri142.html on line 672:   Ja mixi? Koska niitä PELOTTAA niin vitusti se väistämätön tosiseikka, että ennen pitkää niillekin kirstunkansi kolahtaa. Silloin miehen nenä / kattoon yltää, eikä maailma tunnut miltään / Ei maailma tunnu miltään. SE on PELOTTAVAA! Mikä tahansa on parempi kuin se! Usko mihin tahdot, niin siitä tulee totta, sun mielessä.

ellauri142.html on line 674:   On se pelottavaa älyttömistä luontokappaleistakin, vaikkei ne ehkä osaa edes kuvitella MIKÄ niitä listimisen jälkeen odottaa. (Enimmäxeen ruokalautanen.)  Ei se tarpeellista olekaan: Darwin on sen hyvin hoidellut, että kaikki pikku mönkiäiset joilla on edes pelkkä tikapuuhermosto, koittaa kiemurrella pakoon hengenhädässä jos joku peto uhkaa niiden henkeä. Elämisen halu on elukoihin sisäänrakennettu, ja kuolemanpelko on vaan lantin toinen puoli. Nää torvet inkkarit (eikä vaan ne, vaan stoalaiset, kristilliset mystikot, ja monet monet muut samanhenkiset) koittaa torveta, eze halu pitäis niistä tyystin irti kitkeä, sitten ei enää tarvizisi itkeä. Ehkä ei, mutta eipä siitä elämästäkään jää paljon jälelle. Elämätön elämä, puhumaton pää. Valize siitä. Onko tää nyt tässä, vai jatkuuko se jossain muualla. Väittäisimpä että ensinmainittu on nollahypoteesi. 

ellauri142.html on line 681:   Ainetta liikuttaa kolme voimaa joita nimitetään sanalla ”gunas”. Ne ovat ”sattva-”, ”rajas-” ja ”tamas-guna” ja ilmaistaan tavallisesti sanoilla: ”olemus”, ”himo” ja ”pimeys”. ”Cannabis sativa” merkitsee todellista olentoa, totuutta, kännykkävaloa; ”rajas” intohimojen ja himojen mahtia; ”tamas” tietämättömyyden pimeyttä, joka johtuu tyhmyydestä. Luonto sellaisenaan ei ole sen enempää ”hyvä” kuin ”pahakaan”, koska nämä ovat ainoastaan suhteellisia käsitteitä. Nii oikke!

ellauri142.html on line 685: ylös (up), alas (down), outo (strange), lumo (charm), pohja (bottom) ja huippu (top). Kahta viimeistä kvarkkia kutsutaan myös nimillä kauneus (beauty) ja totuus (truth). Tarinan mukaan kolme ensimmäisenä löydettyä kvarkkia tunnettiin fyysikoiden keskuudessa alun perin nimillä suklaa, mansikka ja vanilja. Kvarkkilajeista onkin käytetty myös nimitystä maku. 

ellauri142.html on line 690:     Sure he has not got much of a bark 


ellauri142.html on line 691:     And sure any he has it's all beside the mark.» 

ellauri142.html on line 693: Tuleekohan tästäkään yhtään mitään, vaiko taas vaan Oiska Ketosen niinkuzuttu pannukakku.

ellauri142.html on line 696: Inkkarit: Minun kohtuni on suuri ikuinen. Siihen on kätketty elonaihe, ja tästä kehittyvät kaikki olennot, oi Bharata. 


ellauri142.html on line 698: Inkkarit: "Ilmestyköötpä maisten ruumiiden muodot minkälaisina tahansa, oi Kaunteya, suuri ikuinen on niiden kohtu, ja Minä olen niiden

ellauri142.html on line 705:   Tiedä, että rajas, himoluonne, on kahlehtimisen lähde ja elämisen halun jano, oi Kaunteya, se sitoo ruumiissa asujan toimintojen siteillä.

ellauri142.html on line 708: sillä se on yksinkertainen. Sillä on kyllä oman toimintansa juuret sekä prinsiippi,  mutta se ei niitä todellisuudessa käytä. Tässä on sielun ja hengen ero. Hengeksi kutsutaan sitä sielua, joka on voittanut kaiken eläimellisyyden ja on Itseen keskittynyt.” (Eckhart) Tää Ekkehart on varsinainen hämärämies. 

ellauri142.html on line 712: Ahneus, itsepäinen nerokkuus, teonhimo, levottomuus sikiävät silloin kun rajas (himo) on kypsynyt, oi paras bharatalaisista. Henkinen pimeys, toimettomuus, ajattelemattomuus, huolimattomuus ja epäilys kukoistavat silloin kun tamas on voitolla, oi Kurujen ilo.

ellauri142.html on line 714:   No onhan tääkin jonkinlainen luonnekartta, jossa tosin on vaan 3 tyyppiä. Mut tää on jotain inkkareiden omaa kastisaippuaa. Silloin kun ihminen on kuolemassa ja satiainen hänessä on kypsynyt, hän menee suurten viisaiden (jotka kilvoittelivat Korkeimman saavuttamisessa) puhtaille leeveleille.

ellauri142.html on line 720: The four classes were the Brahmins (priestly people), the Kshatriyas (also called Rajanyas, who were rulers, administrators and warriors), the Vaishyas (artisans, merchants, tradesmen and farmers), and Shudras (labouring classes). The varna categorisation implicitly had a fifth element, being those people deemed to be entirely outside its scope, such as tribal people and the untouchables. Eli paariat.

ellauri142.html on line 728:  joka pysyy yhtäläisenä niin kunniassa kuin kunniattomuudessakin; jolle ystävä ja vihamies ovat samanarvoiset ja joka kieltäytyy kaikista (persoonallisista) toimintaan ryhtymisistä – häntä kutsutaan cupin voittajaksi. Muut ovat säälittäviä häviäjiä.

ellauri142.html on line 730: Hei sehän on - se on - Seppo Kemivirta! Seppo "Mulle on ihan sama" Kemivirta vapautui karman pyörästä jo viisikymppisenä. Ruuminrakenne oli Buddhan kaliiperia.

ellauri142.html on line 735: Tää luku on nyt sellainen "what's in it for me" tyypin hehkutus. Esitellään tuotteen etuja.

ellauri142.html on line 742: ("Kuule nyt, haluatko sinä nähdä vittua vai etkö sinä halua nähdä vittua? Minä haluan. Haluan. Tuolla sisällä on kuule huora kundi, ja se nussii verhoa pillu paljaana." Sietämättömyyden verho.)

ellauri142.html on line 744: Sanotaan että pyhän hattivattipuun juuret ovat taivaassa ja sen oksat laajenevat maan yli; sen lehdet ovat hymnit. Behemotin munan suonet on paxut kuin puun juuria. Se joka ymmärtää tämän vertauksen, ja tuntee tämän ”puun”, tuntee myös Vedon lyönteihin kätketyn merkityksen. Pyhä banjopuu eli Ash (saarni) on kokonaisuudessaan niin kuin yksityiskohdissaankin ”elämän puu”, ts. homolajissa samoin kuin yksityisessä apinassa. Sen pähkinä on itsetajuntaan kypsynyt yksilöllinen silfverbäk.

ellauri142.html on line 755: Tie on kahdenlainen, luonnollisen kihnutuxen ja tunteen eli henkisen käsipelin tie. Siitä johtuu: luonnollinen ja henkinen sielun lettu elo. Zyykkisest ja fyysisest. Tätä tietä ei valaise aurinko, ei kuu eikä se paista Kenin arkivaatteista. Tuuli kuljettaa mukanaan kakan tuoksua. Ajattelemattomat eivät sitä tiedä, ja harva arvaa.

ellauri142.html on line 759:   Piereskelyn avulla meille ilmenee luonto ikään kuin kuviteltuna persoonana. Tätä kuvitteellista persoonaa nimitetään Isäksi. Isällä siis kädetetään siedätystä, jolla taas on puhdas, korkea, izesaastuttamaton jumalaton kärki. Tämä kärki hajuaa ja ikään kuin katsoo oman läpensä läpitte. Tämän saastuttamattoman kärjen objektiivinen kohde on ’Poika’ eli ’poika, sano’ (Logo). Isän ja pojan välillä oleva ikuinen edestakainen sisään ulos suhde toinen toiseensa, eli toisin sanoen runkkaus on pyhä henki.” (Eckhart: Tätä asiaa pitää tarkasti miettiä, ennen kuin sen käsittää.)

ellauri142.html on line 765: sovituskoppi. Vaikkapa jumalalla olisi tuhat poikaa, niin hänellä on kuitenkin 

ellauri142.html on line 768: No niinpä just, tähän hän tällä nimenomaan pyritään. Yxi pörisevä pesä, yxi kuningatar, josta tulee yxi feromonin haju.

ellauri142.html on line 770: Apina on mikroaaltouuni: hänessä piilevät siemeninä kaikki myöhemmät apinat. Jeesus taivas, enkeli, härkä, mörkö, tiikeri, helvetti, jumala, enkelit, emmentaalit ja demonit; kaikki on hänessä; kaikki kehittyy ja kasvaa sen mahassa ja päässä. Ihmisestä ei voi kaivaa mitään muuta kuin ainoastaan sen, mitä hänestä  löytyy. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla pyytää. 

ellauri142.html on line 772:   Sellaista heeboa ei voi asettaa minkäänlaisen mahdin alaiseksi. Hän on jumala oman pehmustetun kopin piirissä, ja sen tähden, että hän on yhtä hallitsevan maailmankaikkeuden voiman kaveri, hänen voimansa ulottuu yhtä laajalle kuin senkin voima. Hän on Jeesus Kristus, ainakin jompikumpi niistä.

ellauri142.html on line 777: Hayakawan kirjassa Semantiikka oli tällänen sana kuin kahdapuolto. Se viittaa siihen ikivanhaan hyvä poliisi - paha poliisi retoriseen kikkaan, et lepertelyn jälkeen pannaan paha poliisi käyttelemään pamppua. Arvaan että näin on käymässä tänkin viisun seuraavassa luvussa, jonka nimi on lupaavasti Jumalallisten ja demonisten henkien  toisistaan erottamisen jooga. Nyt varmaan kerrotaan miten huonosti käy tuhmille. Enkelit ja pirut.

ellauri142.html on line 781: Pelkäämättömyys, elämän (sydämen) puhtaus, väsymättömyys (kestävyys) todellisen tuntemisen etsimisessä (joogan harjoittamisessa), almujen anto, pyhien kirjoitusten hiljainen mietiskely, iloinen katumus, rehellisyys, nöyryys, viattomuus, totuuden rakkaus, lempeämielisyys, siviilikieltäytyminen, rauhallisuus, hyvä tahto, laupeudentunne kaikkia olentoja kohtaan, vapautuminen himoista, mielen levollisuus, lempeys, hyvyys (kohteliaisuus), mielen lujuus, voimallisuus, kärsivällisyys, pysyväisyys, siveys, vapaus kostonhimosta ja turhamielisyydestä, vakavuus. Nämä ovat sen, joka on syntynyt jumalallista olemassaoloa varten, hyvät avut. Aivan mahtavat maitomunat ja hyvä perse.

ellauri142.html on line 783: Kaikki yllämainitut avut ovat henkisen ihmisen sielun ominaisuuksia; ne hänessä tahdon voiman kautta ja avulla tulevat henkisten voimien harjoituxexi; seuraavassa säkeessä mainitut paheet kuvaavat eläimellistä ihmistä. 

ellauri142.html on line 785: Teeskentely, ylpeys, itserakkaus, viha, raakalaisuus ja ajattelemattomuus ovat ominaisuutena sellaisella, joka on syntynyt tunareiden  osaa varten. ??? No ei tässä ollutkaan tämän enempää. (Mut kz. alempaa, tää oli vasta äänenavausta.)

ellauri142.html on line 791: ”Olkaa kiltisti niin kuin lapset.” Lapsen mieli on intohimoista vapaa. (No ei kaikista, ainoastaan panohalusta.) Lapsi on pelkäämätön: hän tekee noloja kysymyksiä, joille vanhemmat useinkaan eivät osaa antaa tyydyttävää vastausta, vaan sensijaan vizaa paljaalle pyllylle. Hän omistaa siis vapaan sanavallan (vizan riskillä) ja kysymyksillään hän saattaa usein jumalat hämmästyneinä ajattelemaan monta tärkeää seikkaa, jotka heiltä muuten ehkä olisivat jääneet huomaamatta. Hetken ajateltuaan ne suuttuu ja antaa lapselle vizaa paljaalle pyllylle. Tässä mielessä meidän pitää olla lapsia. ”Ihmisen ei pidä pelätä jumalaa. Vaikka se uhkaa ja usein lyökin vizalla." (Eckehart) Charlottekaan ei aina pelkää Susannaa vaan jäynän tehtyään juoxee karkuun ihan täysiä. Keppiä! Ska jag ta dej i håret?!

ellauri142.html on line 795: No tulihan se sieltä:  Demoniset olennot eivät löydä edes omaa persettään, heissä ei löydy puhtautta, ei oikeutta eikä totuutta. He sanovat: ”maailmassa on olemassa yhtä vähän totuutta, oikeutta kuin jumaluuden olemustakin, ja maailma on syntynyt sattumien leikin johdosta ja on olemassa ainoastaan nautintoja varten”. (No ei, kärsimyxiä varten myös. Ei kärsimyxiä, ei nautintoja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.)

ellauri142.html on line 797:   Tätä näkökantaansa seuraten ovat nuo tietämättömät, joiden ymmärrys (buddhi, yleisvalaistus) on vähäinen ja toiminta välinpitämätön, ihmiskunnan vihollisia ja pahennusten synnyttäjiä maailmassa. Siihen kuuluvat niin hyvin sellaiset ”filosofit”, (materialismi ja rationalismi), jotka koettavat vastustaa ja kieltää tällästä korkeampaa henkistä tuntemusta, kuin myös paavilaisuus, jonka uskonto perustuu itserakkaudelle ja pelolle; sen tähden sille on paavin oma ja kirkon etu elämän korkein päämaali (Hahaa, touché, vastapaavit).

ellauri142.html on line 801: itse aine on, siitä ei ole kukaan varma, ei ainakaan niin varma kuin me huuhaamiehet. Kaikki materialistien teoriat, opinkaavat päättyvät ristiriitaisuuteen. Nää meidän jutut sensijaan on selvää pässinlihaa. Meidän lihatiskiltä saa vähän kaikkea, peetä ja ei-peetä ja kaikkea siltä väliltä. Ex absurdo sequitur quodlibet. Credo quia absurdum. 

ellauri142.html on line 804: ei myönnä todeksi mitään otaksumaa, jota järki ei voi hyväksyä. Se on hyvin hyvin pahaa lääkettä.

ellauri142.html on line 806: Tällästä rationalistit antautuvat pohjattomiin himoihin; he ovat täynnä kavaluutta ja ajattelemattomuutta. Näennäisyyden sokaisemina he riippuvat lujasti kiinni harhassaan; elämäntapansa he ovat järjestäneet saastaisuuden mukaisesti. He antautuvat mahdottomiin haaveiluihin, jotka johtavat tyhjyyteen. Heidän korkein ihanteensa on himojensa tyydyttäminen, ja he uskovat, että he siten saavuttavat elämänsä päämaalin, joka ei ole muuta kuin himojen tyydyttäminen. (Nojoo.)

ellauri142.html on line 807: Sadoilla toiveilla sidottuina, alttiina himolle ja vihalle, he koettavat väärillä keinoilla haalia omaisuutta (rikkauksia), yltäkylläisesti täyttääkseen turhanpäiväisiä himojaan.

ellauri142.html on line 809: ”Viisas etsii ainoastaan yhtä ja kaikitenkin korkeinta hyvää; tyhmä etsii monenlaista ja tonkii yhäti kaikessa halpamaisessa.” (Angelus Silesius) 13. He sanovat: ”tämän olen tänä päivänä saavuttanut, ja tuon, jota sydämeni himoitsee, saavutan huomenna. Tämä omaisuus on jo minun ja tuo tulee kuulumaan minulle tulevaisuudessa. 

ellauri142.html on line 814:  ”Minä olen rikas ja jalosyntyinen; missä on toinen minun vertaiseni? Minä tahdon uhrata, antaa almuja ja iloita.” – Näin puhuvat nämä ymmärtämättömät, ihan kun jotkut jumalat. Monenlaisten ajatusten ja toiveiden hämmentäminä, harhan verkon ympäröiminä, uhraten itsensä toiveittensa täyttämiselle he päistikkaa lankeavat turhamaisuuden kuiluun (kadotukseen, helvettiin). Se on niille oikein! huutaa köyhät jumaliset kuilun reunalta.

ellauri142.html on line 816:   ”Helvetti on sisäinen olotila; kellä on helvetti sisässään, hän tuo sen joka paikkaan mukanaan. Helvetissä palaa oma tahto, so. tyhjyys, autuudentunteen puute ja tietoisuus siitä, minkä saavuttamista ihminen elämänsä aikana on vastustanut.” (Eckhart)

ellauri142.html on line 823: Moro taas van der Waals eipäskun Francis de Waal, taas tavataan. Jumalan rooli on sama kuin apinoiden kunkulla: se on se isocheefi joka on olevinaan pikkuapinoiden puolella kun pahat silfverbäkit pikkucheefit riistää niitä ja raiskaa pikku peppuja. Pikkuapinat hurraa yläoxilla kuin isocheefi tuikkaa pikkucheefejä mehukkaasti takaapäin ja heittelee niitä johkin roskakuiluun vihreitä alaoxilta. Tän esityxen jälkeen kaikki silfverbäkit kokoontuu vapaamuurareiden looshissa ja juo kinkun kanssa maljoja valtavan kusetuxen onnistuttua.

ellauri142.html on line 830:   Nordenskjöldinkadun kulmassa on lappu: Usko Jeesusta. Siis ei Jeesuxeen. Ristiretkeläisten viisukäännöxessäkin seisoo: Mitä ihminen todella rakastaa, sitä hän on ja sitä hän uskoo. Sitä. Vähän oudolta toi kuulostaa. Illatiivi on vähän kuin jäätä koittavalla, varaamista stakaan ja luottamista onneensa. Partitiivi on tällänen "usko pois", usko minua joka tässä juuri olen koijaamassa sinua. Apinaa koijataan, laulaa harakoixi pukeutuneet Kummelit.

ellauri142.html on line 833:   eikä tunteiden haaveiluissa elämistä; oikea usko on henkistä elämää. Obscurum per obscurius. Kai tää koittaa sanoa että se on oikeammin asenne. Mennään tilanteisiin asenne edellä.

ellauri142.html on line 835:   Latva-apinat palvelevat seisaallaan jumalia (devoja), raaja-apinat (liikunnalliset, urheilevat tyypit?) juoxulenkillä yakshasoita ja rakshasoita; tapas-porukat kotisohvalla  pretoja ja bhutoja (luonnonhenkiä).

ellauri142.html on line 837: Pretat ja bhutat, pirut ja kummitukset on ne emmentaalihenget, jotka vastaanottavat ja elvyttävät kuolleiden ”astraalibhutteja”; edesmenneiden ihmisten ”varjot”, ”kotelot” eli ”kuoret”. TV-ja Netflix-istunnoissa näyttelevät ”bhutit” suurta osaa, koska siellä enimmän aikaa istutaan. Gym-tyypit sanoo "Jakshaa jakshaa", ja ahertavat "rakshalla" kuin Woku ja Niklas. 

ellauri142.html on line 839:   Ei vaitiskaan, jakshat on jotain meemihyvixiä ja rakshasat vastaavia pahixia. Tollasia julkkixia, Kim Kardashianeja ja Kanye Westejä. Kyltäs on paljon järkeä, herrasväen herrat on tollasia läpinäkyviä arvoja, keskiluokalla ne on jotain urheilijayrittäjiä, supermiehiä ja hämähäkkinaisia, laahuxella vaan hautakiviä ja kossupullon henkiä. 

ellauri142.html on line 841:   While the male yakshas are depicted in Hindu art and architecture as portly and deformed, the yakshis or yakshinis are depicted as women of great charm and beauty. We find references to the yakshas and yakshinis in the epics, the Puranas and in the works of ... etc.etc.

ellauri142.html on line 842:   Rakshasa, are cannibalistic beings in Hinduism, Buddhism and Jainism. Rakshasas are also called "man-eaters". Rakshas is also used to describe Asuras, which are power seeking deities that lack divinity. They are often depicted as antagonists in Dharmic religious scriptures.

ellauri142.html on line 844: Luokkaerot näkyvät myös ravintotottumuxissa. Niitä ravintoaineita, jotka lisäävät elinvoimaa ja kasvattavat ruumiin substanssia ja jotka edistävät vahvuutta (voimaa), terveyttä, hyvinvointia ja mielenrauhaa, rakastavat latvakakkoset. Väkevät, happamat, suolaiset, tuliset, kasviksilla höystetyt ja huumaannuttavat ravintoaineet ovat syynä kipuihin, kärsimyksiin ja tauteihin; niistä pitävät ihmiset, joissa raajat on valtiaana. Pilaantunut, makunsa kadottanut, mädäntynyt, epäpuhdas ja jo pois heitettävä ravinto on tapas-ihmisistä miellyttävää. Ne oikein hakee niitä roskixista. Outoja.

ellauri142.html on line 846: Uhraus on nyttemmin pois muodista, mutta alaviitteissä ruusuporukat siteeraa jotain Silesiusta, joka terottaa, ettei jumalalta saa pyytää mitään, pitää olla antavana osapuolena. Hissun kissun, sanoi Paloheimon pappi tarjotessaan mautonta öylättiä ja halpaa viiniä, ja kerätessään samalla kolehtia pokilta. 

ellauri142.html on line 848: Angelus Silesius, oikea nimi Johannes Scheffler, (1624–1677) oli saksalainen lääkäri, kotoisin Schleesiasta, Breslausta. Se oli aluxi luterilainen vizinikkari. Mystisen kirjallisuuden vaikutuksesta hän siirtyi katolilaisuuteen ja otti nimen Angelus ('enkeli', 'sanansaattaja'). Hän liittyi fransiskaaniveljistöön ja vihittiin papiksi 1661. Kirjailijana hän käytti nimeä Angelus Silesius, 'sleesialainen postiljooni'.

ellauri142.html on line 850:   Angelus Silesiuksen Cherubinischer Wandersmann ('Kerubi-vaeltaja') on laaja kokoelma lyhyitä, pääasiassa kaksirivisiä mieterunoja, joissa on Angelus Silesiukselle ominaista mystiikkaa. Hänen virsistään huokuu jeesuxen sulhasen lämmin rakkaus Jeesukseen. Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Silesiuksen virsi ”Ich will dich lieben, meine Stärke”, lemmittäskö tärkkelys.

ellauri142.html on line 854: Vielä vähän ohjeita charitystä. Jos velvollisuuden tunnosta, oikealla paikalla ja oikealla ajalla annetaan almu jollekin arvokkaalle, joka sitä ei juuri nyt jaksa palkita, tämä teko kuuluu puhtauden ominaisuuksiin. Jos annetaan lahja vastalahjan saamisen toivossa tai toivossa saada tulevaisuudessa siitä voittoa, tai annetaan almu vastenmielisesti, tämä antaminen johtuu himosta. Mutta jos hävyttömällä tavalla, epäkunnioittavasti, epäpuhtaalla paikalla ja sopimattomalla ajalla annetaan almu arvottomalle -  se toiminta on pimeyttä. Vittu arvottomat ansaizee mitään saada, menkööt mezään haravoimaan ja keräilemään risuja. 

ellauri142.html on line 860:   On kolmenlaista luovuttamista: latvakakkosten jotka ei enää vois vähempää välittää, nilkkiportaan jotka haluu jotain parempaa tilalle, ja laahuxen joka vaan ei viiti vaivautua. Arvaapa 2 karvaa, mikä niistä on parasta? Väärin, voittaja oli latvakakkonen.

ellauri142.html on line 862: Täydellisesti pyhitetyn toiminta on persoonatonta; hänen yksilöllinen persoonallisuutensa on ainoastaan näennäinen. Hän on oikeasti henkimaailman robotti. Vaikuttaa aika mukavalta veikolta. (Veikkohan se aina on, vai mitä? Sisaret älkööt vaivautuko. Siskot, veikot, barrikaadeille. 	

ellauri142.html on line 864:   Uhraaminen, almujen anto ja katumus. Näitä nää tyypit tosiaan hehkuttaa. Nää on niistä kivaa. Siis ihan oikeasti kivaa, ei näitä tehdä jonkun kivemman toivossa. Sehän olis keskiluokkasta. Siveydenharjoittelu puhdistaa hengen. Aamuin illoin muistathan, häpyäsi harjata. Tääkin pitää kyllä tehdä kiintymyxettä. Joka sen laiminlyö, tekee sen mielettömyydestä; sellaisesta kieltäytyminen tapahtuu pimeyden vaikutuksesta. Ihmisen elämä itsekin on hulluutta ja vanhempien tietämättömyyden seurausta. Hänen pitää, koska hän itsekin on pettymys, sopeuttaa itsensä tämän illusorisen, petollisen olemassaolon vaatimuksiin ja ehtoihin.

ellauri142.html on line 875:   Sen tähden sanoo Johannes Scheffler (siis tää takinkääntäjä Silesius): ”Kuinka voi sinulla, oi ihminen, vielä jotakin vaatimusta olla? Itseesihän suljet jumalan ja koko maailman.” "Siinä, ettet rakasta ketään yhtä apinaa, teet oikein ja hyvin. Koko apinakööriä pitää rakastaa en masse, ikäänkuin kazellen yxityisten apinoiden päiden ylize."

ellauri142.html on line 882: Puhtaat sielut kärsivät devachanissa hyvien töidensä hedelmistä; pirulliset tuovat tullessaan rikostensa kärsimykset; mutta ne, joissa hyveen voima on hiukan

ellauri142.html on line 884: puhtaita himojaan, jäävät kâmalokaan eli rakkausmaailmaan, so. he ovat himojensa (kâma) johdosta vielä sidotut alempaan luontoon, eivätkä voi astua devachaniin ennen kuin ovat päässeet vapaiksi näistä epäpuhtaista elementeistä. Tästä luonnonmukaisesta tosiseikasta on syntynyt katolisen kirkon käsite kiirastulesta, mikä kylllä on aivan perseestä.

ellauri142.html on line 903: Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 Sveitsi – 24. syyskuuta 1541 Salzburg, Itävalta) oli sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi, psykologi ja okkultisti. Hänen nimensä oli alun perin Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim, mutta hän otti Para-Celsus (parempi kuin Celsius) -nimen roomalaisen lämpömittarin Celsuksen mukaan. Paracelsus halusi korvata skolastisen tieteentekemisen perinteen, jossa tutkimuksen ensisijaisina välineenä oli nojatuoli ja kohteena klassisten auktoriteettien opit, kuten galenoslainen lääketiede ja aristotelinen luonnonfilosofia, luonnon todellisia ilmiöitä ja vuorovaikutuksia tutkivalla kokeellisella tieteellä. Paracelsus painotti tutkimuksissa suoraan luonnosta tapahtuvaa ilmiöiden osallistuvaa havainnointia ilman harhaanjohtavia klassisia teorioita ja ajatuksia. 

ellauri142.html on line 915:   Taitamaton, välinpitämätön, itsepäinen, liehakoiva, huolimaton, laiska, epäilevä ja päättämätön toimija – hänen työnsä ovat syvältä perseestä. (tapaxet)

ellauri142.html on line 917: Eli tää menee ihan sen mukaan miten pitkälle kukin on eusosiaalistunut.

ellauri142.html on line 920: Se ketä ainoastaan epäselvästi käsittää, mikä on oikein ja mikä väärin tai mitä on tehtävä ja mitä jätettävä tekemättä, oi Pârthajehu, on himoluontoinen. 

ellauri142.html on line 921: 32. Senkaltainen, joka pimeyden verhoamana pitää oikeutta (dharma) vääryytenä (adharma) ja näkee kaiken nurinpäin, oi PârthaPozo, on syntynyt ymmärtämättömyydestä (tamas).

ellauri142.html on line 923: Omalla itsellään täytetyn ihmisen ymmärrys ei koskaan voi tuntea kunnolla näitä totalitäärisiä juttuja. ”Sielu saattaa silloin ne vasta jumalauta todella tuntea, kun se itse ryhtyy jumalaksi.” (Eckhart)

ellauri142.html on line 925:   DODI, nyt selviää mihin tällä kaikella oikein pyritään: Kastien tehtävien jako pistevieraasti. Suutari pysyköön lestistään, älköönkä yhtään yrittäkö snobbailla. A good wife knows her place. Parempi on, vaikka heikoillakin voimilla täyttää oman velvollisuutensa kuin toiselle määrätty toimi, olkoon sen toimittaminen kuinka helppoa tahansa. Se joka täyttää sen velvollisuuden, jonka hänen oma luonteensa hänelle määrää, ei tee syntiä. No niimpä tietysti. Vittu et tää on läpinäkyvää!

ellauri142.html on line 927: Brahmiinien, kshatriyoiden, vaishyojen ja shûdrojen velvol-

ellauri142.html on line 934: Kshatriyan (sotilaan) tehtävät johtuvat hänen omasta luonteestaan (karma) ja ovat rohkeus, vahvuus, taistelussa kestävyys ja

ellauri142.html on line 935: taitavuus, oveluus, päättäväisyys, jalomielisyys ja hallitsijamieli.

ellauri142.html on line 959: saavuttaa sitä suurempi tunteminen. Jos jumala, millä tahansa tavalla, tahtoo,

ellauri142.html on line 967:  (Eckhart)

ellauri142.html on line 969: Typerä argumentti, kyllähän mä haluun tehdä syntiä. Vähintäänkin se näyttää tahtovan, että mä tahdon tehdä syntiä. Se ikäänkuin testaa mua, Piki sanoisi. Kazotaan kuinka jätkän käy. Vaik tiedänhän me sen tosin edeltä. Huooh, kyltää on sitten ikävystyttävää. Pelkkiä spoilereita koko aika. 

ellauri142.html on line 971: Niin kuin peilikuva ei ole erinäköinen kuin katsojan kasvot, samoin henkinen elämä (jîva) kuvastuu valaistuneen (buddhi) sielun peilissä. Minä itse olen silloin yhtä ikuisuuden hengen (âtman) kanssa.” (Hastamalaka) Hasta la vista sanoi Schwarzenegger jossain leffassa. Aina nää narsistit kazoo izeänsä peilistä. Onxmun tukka hyvin? Schopenhauerilla oli varmaan vaikeuxia erottaa izeänsä Atma-koirasta.

ellauri142.html on line 978: oman läzänsä, omat vanttuunsa. Siihen vaaditaan vain vapaa, suruton riippumaton ystävä. Ei mistään muusta se saa huolia kuin jumalasta. Ruumiskin on silloin hiljaisessa levossa, niin ettei sen yksikään jäsen liiku; pientä kuorsausta voi maximisti kuulua. (Eckhart)"

ellauri142.html on line 980:   Kuule vielä kerran Minun korkeimpia, salatuimpia sanojani. Sinä olet Minulle hyvin rakas, ja sen tähden tahdon sanoa, mikä sinulle on autuudeksi. Vihi sydämesi (manas) Minulle kultaseni. Rukoile Minua. Uhraa itsesi Minulle. Aseta oma tahtosi Minun tahtooni. Siten sinä tulet Minun luokseni. Tämän lupaan sinulle, sillä sinä olet Minulle rakas. Jätä kaikki äärimmäisyydet (dharma). Tule ainoastaan Minun luokseni, ainoaan pakopaikkaasi. Älä sure, Minä tahdon pelastaa sinut kaikesta synnistä.

ellauri142.html on line 982:   PST. Tätä oppia ei kuitenkaan ole aiottu niille, jotka eivät harjoittele itsehillintää, eivät Minua rukoile, eivätkä Minun ääntäni tahdo kuulla. Ei se ole itsekkäille eikä pilkkaajille. Kuulitko Lauri Schlager? Ei sinulle. Tätä kirjaa suomiessani olen viettänyt elämäni nautinnollisimmat hetket. No ei, läppä läppä. 

ellauri142.html on line 984:   Sandi sanoi: Tämä on tuo ihmeellinen keskustelu Vâsudevan ja jalon Pârthasuun välillä. Sen kuultuani nousivat hiukseni pystyyn. Ja aina kun muistan ja muistelen Mata Harin ihmeellistä muotoa, minut täyttää suuri ihmetyksen ja autuuden tunne, ja jotain muutakin nousee pystyyn kuin hiuxeni. 

ellauri142.html on line 1014:   Tunnuslause on jossain käänteessä päivitetty. Vanhassa sinetissä luki "Totuus on korkein uskonto". Kuvion synty johtuu siitä sinetistä, jota yksi Seuran perustajista, H. P. Blavatsky, käytti ennen Teosofisen Seuran perustamista. Se muodosti kuusikärkisen tähden, jota ympäröi käärme; kuviossa oli rouva Blavatskyn nimikirjaimet, ansaintalogiikka ristin asemesta, ja kreivillinen kruunu Veda-sanan paikalla. (Crux ansata on Ankh-Morporkista tuttu faaraoiden käsipuhelin, risti jossa on rengasmainen pidinnin.)

ellauri142.html on line 1016:   Kaikki ilmennys maailmassa on kolmenlaista, ellei se sitten ole 1-2-tai 4-laista. Sitä isompia numeroita ei laahus ymmärrä. Israelin tähteä kutsutaan Euroopassa ”Salomonin sinetiksi;” Intiassa ”Vishnun merkiksi”. Niin kuin Eliphas Lévi sanoisi (ja sanoikin): ”Jos kiusaajan kilpi ei vastustaisi arkkienkeli Mikaelin keihästä, niin enkelin voima katoaisi tyhjään avaruuteen; silloin Mikaelin jalka ei pitäisi kiusaajan voimaa alamaisuudessa, ja kiusaajakin singahtaisi eetteriin."

ellauri142.html on line 1020: has">Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo.

ellauri142.html on line 1022:   Lévi vieraili 1854 Englannissa, jossa hän tapasi kirjailija Edward Bulwer-Lyttonin, joka oli kiinnostunut ruusuristiläisyydestä ja oli pienen ruusuristiläisloosin johtaja. Bulwer-Lyttonilta Lévi sai vinkin kirjoittaa kirjan magian harrastamisesta. Kirja julkaistiin 1855 nimellä Dogme et Rituel de la Haute Magie, ja käännettiin englanniksi nimellä Transcendental Magic, its Doctrine and Ritual. Sen kuuluisat aloitussanat esittävät okkultismiin yhden olennaisen teeman, ja antavat hieman makua tulevasta:

ellauri142.html on line 1032:   Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia.

ellauri142.html on line 1039:   Aikuisen voiman lehdessä 11/21 oli uutta tietoa paskan elämän oireyhtymästä. Sen tärkein tekijä on laissez-faire kapitalismin keskeinen credo, toi "maaginen vapaaehtoisuus" (Magical voluntarism). Termin lanseeraaja David Small oli hyvä joskin pieni mies. Taavi-eno kuoli 76-vuotiaana 2014. Vaikka britti olikin, se oli aivan oikeilla jäljillä. Amerikkalaisten ylläpitämä Wikipedia tuomizee (tai vähintäinkin leimaa) sen näkemyxet nimellä "a social materialist explanation of psychological distress". Tää "maaginen vapaaehtoisuus" on toi seppoilu, eli existentialistinen uskomus että jokaisella yxilöllä on voima luoda izestään mitä haluaa. No sehän on aivan ilmiselvää potaskaa. Sitä hanakammin sitä tarjotaan kaikessa jenkkiviihteessä, kz. esim. Emily in Paris. Fisherin mukaan "masennus on esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun maaginen vapaaehtoisuus tulee mahdollisen rajalle." Sillä rajalla kävi Eskikin, kun sen tieteellinen uskottavuus upposi, mutta aika äkkiä se osas rationalisoida asian ja asemoida izensä uudestaan nyt "käytännön filosofixi", lue motivaatiopuhujaxi. Pastorixihan se oli pienenä aikonutkin. Haaveet toteutuivat! Höpsismi toimii sittenkin! 

ellauri142.html on line 1041: Niin ikään Britanniassa (kuinkas muuten, puhutaanhan The Witchin ja kloorikanan isänmaasta) on lanseerattu tähän läheisesti liittyvä termi "shit life syndrome": köyhyyden aiheuttama noidankehä, missä pätkätyöläisyys, koulutuxen puute, matalapalkkaisuus, slummiutuminen, epäterveelliset elintavat ja terveydenhuollon puute aiheuttavat psyykkistä taakkaa ja arvottomuuden tunnetta, ja yhdessä pudottavaet eliniän odotetta jopa parilla kymmenellä vuodella. (No sehän hienoa, sanoo kasan päällimmäiset ja taputtavat tuskin kuuluvasti karvaisia, hyvin kammattuja käsiään. Sittenhän neuroleptit menee hyvin kaupaxi, ja hoitovaje pienenee kiitos Jumalan ja luonnollisen poistuman.) 

ellauri142.html on line 1045:   Smail wrote several books on the subject of psychotherapy, emphasizing the extent to which society is often responsible for personal distress. Critical of the claims made by psychotherapy, he suggests that it only works to the extent that the therapist becomes a friend of the patient, providing encouragement and support. Much distress, he says, results from current conflicts, not past ones, and in any case, damage done probably cannot be undone, though we may learn to live with it. He doubts whether 'catharsis', the process whereby it is supposed that understanding past events makes them less painful, really works. The assumption that depression, or any other form of mental distress, is caused by something within the person that can be fixed, is he argued, without foundation. He could thus be regarded as part of the 'anti-psychiatry' movement, along with R.D. Laing and Thomas Szasz, but where Laing emphasised family nexus as making psychosis understandable, Smail emphasises 'Interest' and power in relation to more everyday distress. These are integral to Western society, and, he suggests, considered out of bounds by most psychotherapists, who are themselves both constrained and complicit in protecting their own interests.

ellauri142.html on line 1047: Smail also attacks the common conceptions of 'happiness' and 'relationships', pointing out that these are by-products of real life, and should not be ends in themselves. He suggests that taking part in real joint efforts is what seems to make people forget themselves and become truly happy, but he also takes a despairing view of how modern society makes it hard to see what the real point of these efforts might be for many people. 

ellauri143.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri143.html on line 45: “People often confuse hedgehog (mull eli in Tamil) with porcupine (mullam pandri),” says the PhD holder, who has done a study on rabbit species, Yarkand Hare, at the Institute of Zoology, Chinese Academy of Sciences.

ellauri143.html on line 48: Although its medicinal properties have not been studied, traditional medicine practitioners use it for various purposes

ellauri143.html on line 50: Besides rampant poaching and road-kills, rapid destruction of palm trees, around which hedgehogs are mostly found, as part of urbanisation, has reduced its count.

ellauri143.html on line 53: harma" />

ellauri143.html on line 57:   The Bharatiya Janata Party (pronounced [bʱɑːɾət̪iːjə dʒənət̪ɑː pɑːrtiː] ( listen); English: Indian People's Party; abbr. BJP) is one of two major political parties in India, along with the Indian National Congress. It has been the ruling political party of the Republic of India since 2014. The BJP is a right-wing party, and its policy has historically reflected Hindu nationalist positions. It has close ideological and organisational links to the much older Rashtriya Swayamsevak Sangh (RSS). As of 2020, it is the country's largest political party in terms of representation in the national parliament and state assemblies and is by far the world's largest party in terms of primary membership, with the second largest party, the Communist Party of China, having about half the registered members of the BJP.

ellauri143.html on line 59: On a day when Prime Minister Narendra Modi released the Thai translation of Thirukkural during his visit to Thailand, the official Twitter handle of the BJP’s Tamil Nadu unit released a picture of Tamil poet Thiruvalluvar clad in a saffron attire.

ellauri143.html on line 60: In the picture tweeted on Saturday (November 2), Thiruvalluvar, who is revered in Tamil Nadu for authoring Thirukkural, a collection of 1,330 life-advice couplets, is seen smeared with sacred ash and wearing a rudraksha necklace and upper-arm bracelets. This is an entirely new portrayal of the ancient poet whose pictures has so far shown him attired only in white and without religious symbols.

ellauri143.html on line 61: The picture was also accompanied by a couplet from the first chapter of Thirukkural — “Katradhanaal aaya Payanen kol VaalaRivan natraal Thozhaaar enin,” which translates to — “What profit have those derived from learning, who worship not the good feet of him who is possessed of pure knowledge?”

ellauri143.html on line 62: Though the scholars (Urai aasiriyargal, in Tamil) titled Thirukkural’s first chapter as ‘The Praise to God’ (Kadavul Vaazhthu), Thiruvalluvar has nowhere in his work mentioned the words ‘god’ or ‘religion’.

ellauri143.html on line 63: The state BJP, it is alleged, has given a new inference to the couplet which has a religious overtone. The inference they provided goes like this — “What is the use of education when one who defies god and his believers?”

ellauri143.html on line 65: V Arasu, former head of Tamil department, University of Madras said the move is nothing short of hindi cultural appropriation. “Every religion including Christianity has claimed Thiruvalluvar as their own. Since the BJP is in power now, they can do whatever they wish. But we should not worry. Truth will always triumph,” he said.

ellauri143.html on line 66: The Dravidar Kazhagam, founded by social activist Periyar, is known for conducting Thirukkural conferences across the state. Its deputy president Kali Poongundran said that this shows the BJP’s true motives behind promoting Thirukkural.

ellauri143.html on line 67: “The varnasrama dharma (racial segregation law) is the base for the BJP’s ideology. But Thirukkural is exact opposite. It is habitual for the party to use opposing ideas and then claim they are their own. Conducting more number of Thirukkural conferences will help the public know about the true meaning of Thirukkural and they can understand how the BJP is tweaking it for their own cause,” he said.

ellauri143.html on line 72: Before Sarma, several others had attempted picturising the philosopher-poet, however, they were all rejected because of giving Valluvar a religious identity. Annadurai had also ordered to put up the pictures of Valluvar in all state government institutions.

ellauri143.html on line 82: Hetkinen ei tää nyt ihan nazannut, tässähän on pyykkikorikaupalla kunnon nazihyveitä ja pro governmenttiä.

ellauri143.html on line 84:       The Kura has been widely admired by scholars and influential leaders across the ethical, social, political, economical, religious, philosophical, and spiritual spheres over its history. These include Ilango Adigal (never heard), Kambar  (n.h.), Leo Tolstoy, Mahatma Gandhi, Albert Schweitzer (heard ok), plus Constantius Joseph Beschi, Karl Graul, George Uglow Pope, Alexander Piatigorsky, and Yu Hsi (all n.h.). The work remains to be translated. Oops correct that, the text has been translated into at least 40 Indian languages including English, making it one of the most translated ancient works. Ever since it came to print for the first time in 1812, the Kura text has never been out of print. Whole trainloads lie "left on read" in Sri Lanka.

ellauri143.html on line 86: Its author is praised for his innate nature of selecting the best virtues found in the known literature, like Juan Valdez the choicest coffee beans, and presenting them in a language that is common and acceptable to all (Tamil). The term Tirukkuṟaḷ is a compound word made of two individual terms, tiru and kuṟaḷ. The term tiru has as many as 19 different meanings but it means sacred. Kuṟaḷ means something like "short, concise, and abridged." Vizi näähän on Markku Envall-luokan aforismeja, Vaakku-Turmiola linjan törähdyxiä. 

ellauri143.html on line 92: The Kura is structured into 133 chapters, each containing 10 couplets (or kuras), for a total of 1,330 couplets. All the couplets are in kura venba metre, and all the 133 chapters have an ethical theme and are grouped into three parts, or "books":

ellauri143.html on line 100:     Book I – Aṟam (அறம்): Book of Manners (Dharma), dealing with moral values of an individual and essentials of hot yoga  (Chapters 1-38)

ellauri143.html on line 102:     Book II – Poruḷ (பொருள்): Book of Business (Artha), dealing with socio-economic values, policy, society and administration (Chapters 39-108)

ellauri143.html on line 104:     Book III – Inbam (இன்பம்): Book of Love (Kama), dealing with psychological values and sex (Chapters 109-133)

ellauri143.html on line 108: Virtue will confer love and wealth; what greater source of happiness can man possess?" (Kura 31; Drew, 1840). (Gäsp.)

ellauri143.html on line 110: Eli miehuus ei ole izetarkoitus vaan se on väline. Nokintajärjestystä totteleva pääsee pukille ja saa manta. KILL! vaan kinkun vihulaisia niin saat FUCK! ja EAT!. Tosin vaan vihannexia kuten Hgin kaupungin tehtaalaiset. Johtoportaalle on riistaa vielä tarjolla, ja kinkkua.

ellauri143.html on line 112: The book on aṟam (virtue, KILL!) contains 380 verses, that of poruḷ (wealth, EAT!) has 700 and that of inbam or kāmam (love, FUCK!) has 250. Just goes to show. Each kura or couplet contains exactly seven words, known as cirs, with four cirs on the first line and three on the second, following the kura metre. A cir is a single or a combination of more than one Tamil word. For example, the term Tirukkuṟaḷ is a cir formed by combining the two words tiru and kuṟa. The Kura text has a total of 9310 cirs made of 14,000 Tamil words.

ellauri143.html on line 116: The work largely reflects the first three of the four ancient Indian aims in life, known as purusha-arthas, viz., law (dharma), wealth (artha) and sex (kama).The fourth aim, namely, salvation (moksha) is left out as irrelevant. It is just a little-known uralic tribe. The Indian tradition also holds that there exists an inherent tension between artha and kama. So perhaps artha should be left out as well. 

ellauri143.html on line 117: Or rather, wealth and pleasure must be pursued with an "action with renunciation" (Nishkan Karma), that is, one must act ostensibly without craving them in order to resolve neck tension.

ellauri143.html on line 121: The moksa state is attained when a soul is liberated from the cycles of deaths and rebirths, is at the apex, is omniscient, remains there eternally, and is known as a siddha. In Jainism, it is believed to be a stage beyond enlightenment and ethical perfection, states Paul Dundas (n.h.), because they can perform physical and mental activities such as teach, without accruing karma that leads to rebirth. 

ellauri143.html on line 125: Meidän monipuoliseen valikoimaan kuuluu akuneulat, sähköakulaitteet, hoitopöydät, moksat, kuppaustarvikkeet. Lisäksi valikoimaan kuuluu  terveys ja luontaisalantuotteita;  eteeriset öljyt, korvavahakynttilät, vihreä tee, kirjat ja himalajan kristallisuolat. Moxibustio eli moksalla lämmitetään ja vahvistetaan. Näyttää joululahja sinettivahapötköltä. Moksa edistää energian eli Qin virtausta ja se poistaa kylmyyden ja kosteuden sekä stagnaation. Sillä poistetaan näistä aiheutuvia oireita, kuten esim. palelua tai kipuilua. 

ellauri143.html on line 127: Herman Hessellä oli tähän liittyen romsku nimeltä Siddartha. Sidh tarkoittaa osumista. Artha bisnestä. Purusha tarkoittaa termiittiapinaa. Eli purusa-artha on monkey business, ja Siddartha on hit business. Sillä alallahan Hermannikin oli. 

ellauri143.html on line 136:   Tsihirunkkuṟallin sisällys Zvelebilin (n.h.) mukaan käännettynä Google Translatella. Ei se nyt ihan nappiin tainnut mennä. Thirukkural in Tamil, English Written by Thiruvalluvar with Meaning. Aika kummallista enkkua, tollasta I am levitating now tyyppistä. 

ellauri143.html on line 144:       Peter said to Him, "You shall never wash My feet." Jesus answered Him, "If I do not wash You, You have no part with Me." Simon Peter said to Him, "Lord, not My feet only, but also My hands and My head!" Jesus said to Him, "He who is bathed needs only to wash His feet, but is completely clean; and You are clean, but not all of You. Guess what part of You is coming next!"

ellauri143.html on line 156:       No fruit have men of all their studied lore, 


ellauri143.html on line 161:       'Tis hard for mind to find relief from anxious pain.

ellauri143.html on line 198: If woman might of chastity retain, 


ellauri143.html on line 199: What choicer treasure doth the world contain.

ellauri143.html on line 202: Of what avail is watch and ward? 


ellauri143.html on line 238:       Decorum should men guard than life, which all men share.

ellauri143.html on line 242:       Knowing that due decorum's breach foulest disgrace will cause.

ellauri143.html on line 251:       Though virtue's bounds he pass, and evil deeds hath wrought; 


ellauri143.html on line 255:       Who laws of virtue and possession's rights have known, 


ellauri143.html on line 263:       How great soe'er they be, what gain have they of life, 


ellauri143.html on line 268:       A gain of guilt that deathless aye endures!

ellauri143.html on line 271:       Manly excellence, that scores not on another's wife, 


ellauri143.html on line 276:       The men who bang not her that is another's bride.

ellauri143.html on line 285:       Forgetting them hath even higher praise.

ellauri143.html on line 294:       Kermaperseet ovat kateudelle vihaisia kuin rakkikoirat. Se on antifaa. Tätä aihetta lokapojat jaxaa jauhaa sivukaupalla mitä kauheimmilla uhkauxilla. 

ellauri143.html on line 296: Jesuit, Catholic and Protestant missionaries in colonial-era South India have highly praised the text, many of whom went on to translate the text into European languages.     

ellauri143.html on line 299:       Nor wealth nor virtue does that man desire 'tis plain, 


ellauri143.html on line 308:       No men from envy free have failed a sure increase to gain.

ellauri143.html on line 326:     What saves prosperity from swift decline? 


ellauri143.html on line 332:     Vizi nää on ihan samoja kuin koukkunokilla: älä puhu pahaa naapurista. Joka toisia haukkuu, sen napa pyörii ja paukkuu. Ota malka pois omasta silmästä. Älä heitä kiviä lasitalossa. Jne, jne. 

ellauri143.html on line 340:       Than live to slander absent friend, and falsely praise when nigh.

ellauri143.html on line 348:       Could any evil hap to living man.

ellauri143.html on line 356:       Words without sense, while chafe the wise, 


ellauri143.html on line 377:       Even to those that hate make no return of ill; 


ellauri143.html on line 378:       So shalt thou wisdom's highest law, 'tis said, fulfil.

ellauri143.html on line 383:     Lisää ziljonääripaskaa ja vitun charitya.

ellauri143.html on line 392:       Is as when water fills the lake that village needs supplies.

ellauri143.html on line 395:       A tree that fruits in th' hamlet's central mart, 


ellauri143.html on line 396:       Is wealth that falls to men of financial liberal heart

ellauri143.html on line 415:       Save praise alone that soars on high, 


ellauri143.html on line 416:       Nought lives on earth that shall not die.

ellauri143.html on line 432:       Like heart of them that murderous weapons bear, his mind, 


ellauri143.html on line 436:       If flesh you eat not, life's abodes unharmed remain; 


ellauri143.html on line 448:     Luku 26. Authersion Symhome (Singethanadaaym) Bulimian kieltäminen: 251–260

ellauri143.html on line 451:       What's the worth of shaven head or tresses long, 


ellauri143.html on line 452:       If you play what all the world condemns as wrong.

ellauri143.html on line 499:       Where thou hast power thy angry will to work, thy wrath restrain; 


ellauri143.html on line 500:       Where power is none, what matter if thou check or give it rein.

ellauri143.html on line 502:     Mitäs hampaattoman vihoista.

ellauri143.html on line 515:       Thus shame their souls; but pass the ill unheeded by.

ellauri143.html on line 518:       What his own soul has felt as bitter pain, 


ellauri143.html on line 527:     Tää on se ahimsapykälä (nojaa tulihanse tuolla vegaanipykälässä jo). Jaa vegaaniruoastasi naapurillekin, siinä on tamiliviisauden A ja O. Äläkä puhu paskoja. Näitä samoja nää kaikki moralistit jauhavat. Ja mixeivät jauhaisi. Kantapään kauttahan on apina ne oppinut. Toi uhrautumispykälä menee kyllä pitemmälle kuin koukkunokilla. 

ellauri143.html on line 530:       What is the work of virtue? 'Not to kill'; 


ellauri143.html on line 538:       Though thine own life for that spared life the price must pay, 


ellauri143.html on line 539:       Take not from aught that lives gift of sweet life away

ellauri143.html on line 544:     Jokainen päivä on uusi eilinen. Jok'ainoa hyödytön hetkistäs jne. Onnex on sentäänt tää reinkarnaatio. Vaik onhan sekin pitkän päälle uuvuttavaa.

ellauri143.html on line 548:       That daily cuts away a portion from thy life.

ellauri143.html on line 555:       Who know not if their happy lives shall last the day,

ellauri143.html on line 565:     Vaan se on hyvä kö ajattelee et tää onkin kaikki paskaa, sitten ei niin harmita kun se vääjäämättä loppuu. Arvon kieltäminen voi olla sekin mukavaa. No ainakaa nää ei peukuta jenkkien "Me first" adagea. Explanation : Desire the desire of Him who is without desire; in order to renounce desire, desire that desire. LOL. Pessimistin elämänviisaus. Syö Englischer Gartenissa, ota Atma-koira.

ellauri143.html on line 568:       From whatever, aye, whatever, man gets free, 


ellauri143.html on line 569:       From what, aye, from that, no more of pain hath he.

ellauri143.html on line 576:       Who kills conceit that utters 'I' and 'mine', 


ellauri143.html on line 577:       Shall enter realms above the powers divine.

ellauri143.html on line 582:     Eipä tässä muuta kun valmistaudutaan loppupeleihin. Tai mitäs niihin kannattaa paljon valmistautua. Loppuu viimeinkin tää EAT! FUCK! KILL! kolmisointu. Toi mystiikka-arvaus menee kyllä väärinpäin: oikeasti valot sammuu, haju jää. Viimeinen kupleteista on oikeammilla jäljillä. 

ellauri143.html on line 586:     Their very names for aye extinct, then pain shall be no more.

ellauri143.html on line 593:     The mind that knows with certitude what is, and ponders well, 


ellauri143.html on line 599:     Tässä lisää näitä hindumeemejä. Se kyllä pitää paikkansa, et toi uudelleensyntymisen ajatus on noussut kovasta halusta pysytellä hengissä. Se että haluton on vapaa seuraa Aristoteleen määritelmästä: Vapaa on se joka voi tehdä mitä haluaa. Kun ei mikään hotsita, ei tarvi mitään tehdäkään. Jes! Juttu vaan on niin et just toi pyrkyröinti on elämistä parhaillaan. Lakkaa vaan haluumasta jos tyydyt elämättönään elämään, eli riittää olla puhumaton pää. Tai sitten jatka kärsimistä. Ilman kärsimistä ei ole kivaakaan, se taas seuraa fyysikkojen onnen määritelmästä. 

ellauri143.html on line 603:   That ceaseless round of birth from seed of strong desire doth spring.

ellauri143.html on line 607:   None other share such perfect libertee.

ellauri143.html on line 612:     Izehoito-osuuden viimenen pykälä lohduttaa vanhalla kunnon karma-ajatuxella, eli älä anna takaiskun kismittää, se on kismettiä vaan.

ellauri143.html on line 619:   What powers so great as those of Destiny? Man's skill 


ellauri143.html on line 632: Courage, a liberal hand, wisdom, and energy: these four 


ellauri143.html on line 649: That king as god o'er subject people reigns.

ellauri143.html on line 652: With pleasant speech, who gives and guards with powerful liberal hand, 


ellauri143.html on line 665: Than low-born men adorned with learning´s grace.

ellauri143.html on line 672: So learn that you may full and faultless learning gain, 


ellauri143.html on line 676: Men who learning gain have eyes, men say; 


ellauri143.html on line 693: Who, till they die; learn nought, along what weary ways they roam.

ellauri143.html on line 696: Learning is excellence of wealth that none destroy; 


ellauri143.html on line 705: Are like the happy gods oblations rich who share.

ellauri143.html on line 708: Like staff in hand of him in slippery ground who strays 


ellauri143.html on line 712: ´Tis hard for mouth to utter gentle, modest word, 


ellauri143.html on line 713: When ears discourse of lore refined have never heard.

ellauri143.html on line 717: Men void of ample lore would counsels of the learned share.

ellauri143.html on line 731:       Viisaudesta nää self-appointed viisaat jaxaa paasata. Se on mm. varovaisuutta, oveluutta, harkintaa,  kokemusta, varovaista riskinottoa. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua!

ellauri143.html on line 735:       Wisdom hath use of lucid speech, words that acceptance win, 


ellauri143.html on line 755:     Luku 43. Tiedon hallussapito (அறிவுடைமை aṟivuṭaimai): 421–430

ellauri143.html on line 757:       Kinkun hyveitä. Kinkku sitä tulee räkänokasta muttei turhan naurajasta. Hyvä kunkku on avokätinen neuvoxille. Se on viisautta...

ellauri143.html on line 762:       A niggard hand, o´erweening self-regard, and mirth 


ellauri143.html on line 770:       The greed of soul that avarice men call, 


ellauri143.html on line 790:     Who owns no principal, can have no gain of usury; 


ellauri143.html on line 805:     Cost-benefit analysis. Keep an eye what ends up under the line. Se on viisautta.

ellauri143.html on line 810:     In time to come; weigh these- than to the act proceed.

ellauri143.html on line 814:     ´Deed dared, we´ll think,´ disgraced shall be.

ellauri143.html on line 834:   Beneficence that measures not its bound of means, 


ellauri143.html on line 842:       The king that foes would crush, needs fitting time to fight

ellauri143.html on line 851: ´Tis hard a people´s homesteads to attack.

ellauri143.html on line 856: Kinkun apurit. Explanation : Let (a minister) be chosen, after he has been tried by means of these four things, viz,-his virtue, (love of) money, (love of) sexual pleasure, and tear of (losing) life. And keep his relatives as hostages. Just tätä tematiikkaa oli valtaistuinpeleissä. Ei se ole vierasta kv. yrityxillekään. Steve Jobs varmaan luki näitä värssyjä. The Thirukkural way of Leadership. Mr. T. Kannan. 

ellauri143.html on line 861: That shrinks from shame or stain; in him may king confide.

ellauri143.html on line 864: Beware of trusting men who have no kith of kin; 


ellauri143.html on line 865:   No bonds restrain such men, no shame deters from sin.

ellauri143.html on line 877:   Is kindly grace that only kinsmen know.

ellauri143.html on line 885:   Increase of good such worthy ones shall meet.

ellauri143.html on line 889:   ´Neath such discerning rule many dwell happily.

ellauri143.html on line 891: Pahnanpohjimmaisista ei väliä. Antaa laahuxen laahustella ja siivoilla vessoja kunhan eivät napise.

ellauri143.html on line 894: Luku 54. Seiregstration (Pochavam): 531–540 

ellauri143.html on line 899: Paha kurko on tällänen:

ellauri143.html on line 902:   The tyrant, harsh in speech and hard of eye, 


ellauri143.html on line 903:   His ample joy, swift fading, soon shall die

ellauri143.html on line 907:   So kings with sceptred hand implore a gift

ellauri143.html on line 913: Sähkötuoli on eto kexintö. Nirhaamalla tulee selvää jälkeä. Tosin varminta on nirhata sitten koko suku. Kurko on erotuomari puolueiden välillä, sixi sen pitää olla ökyrikas ettei sitä lahjota ihan pikkurahalla. Kansanvallan ratkaisu on vaihtaa taajaan kunkkua, jolloin kukaan niistä ei ehdi kahmia ihan kaikkea. (Vaikka yhteenlaskettuna taitaa tulos olla sama.)

ellauri143.html on line 923:       Since true benignity, that grace exceeding great, resides 


ellauri143.html on line 924:       In kingly souls, world in happy state abides.

ellauri143.html on line 931:       To smile on those that vex, with kindly face, 


ellauri143.html on line 936: Kurkolla p.o. vakoojat. Muuten ei tule hallizemisesta mitään. Tää luku oli isä aurinkoisella tyynyn alla luotipyssyn vieressä.

ellauri143.html on line 953:       A spy, whate´er men do, must watchful mind display.

ellauri143.html on line 980: 	Voit katkaista purjon mutta älä tee sitä sahaten.

ellauri143.html on line 995:       Who pain as pleasure takes, he shall acquire 


ellauri143.html on line 1015:     That speaks not first before the elders´ face.

ellauri143.html on line 1018:     All whispered words and interchange of smiles repress, 


ellauri143.html on line 1042: Who speak undaunted in the council hall are rarely found.

ellauri143.html on line 1064: A land gains nought that is not with its king at peace.

ellauri143.html on line 1076:       Nothing exists save wealth, that can 


ellauri143.html on line 1077:       Change man of nought to worthy man.

ellauri143.html on line 1080:       Those who have nought all will despise; 


ellauri143.html on line 1091:       Explanation : Accumulate wealth; it will destroy the arrogance of (your) foes; there is no weapon sharper than it. Jenkit tietävät. Niinkuin tiesivät kaikki aikaisemmatkin hegemoniat. Ryöväämistä ansaintakeinona ei lyö ainakaan rehellinen työ. 

ellauri143.html on line 1094:       That is a land that yields increase unsought, 


ellauri143.html on line 1095:       That is no land whose gifts with toil are bought.

ellauri143.html on line 1099:       Of virtuous men, and those of ample wealth, call that a ´land´.

ellauri143.html on line 1101: 	That ain't a knife. Now this is a knife. Ubi bene ibi patria. (Kirjassa Valkoinen torakka oli virheellisesti toisin päin: Ibi bene ubi patria. Patrioottista potaskaa.)

ellauri143.html on line 1104:       Who plenteous store of glorious wealth have gained, 


ellauri143.html on line 1107:       Explanation : To those who have  acquired an abundance of riches, the other two, (virtue and pleasure) are a piece of cake.

ellauri143.html on line 1118: 3. Suomen hallituksen on kumottava kaikenlaatuiset Yhdistyneiden Kansakuntien kansalaisten omaisuutta, oikeuksia ja etuja koskevat siirrot, milloin sellaiset siirrot ovat johtuneet akselivaltioiden hallitusten tai niiden elinten sodan aikana harjoittamasta väkivallasta tai pakosta. Kotiryssien menetyxet on korvattava markkamääräisesti reilusti.

ellauri143.html on line 1137:   Well taught with marshalled ranks to meet their coming foes.

ellauri143.html on line 1141:   What then? The dragon breathes upon them, and they die.

ellauri143.html on line 1143:     Viimesistä tulee mieleen Linnunradan käsikirjan kiukkuista kärpäsparvea muistuttava tähtiarmada, jonka paikallinen kiusaantunut lehmä huiski hajalle hännän heilahduxella.  

ellauri143.html on line 1148:       Tää ystävyys on taas sellanen missä esitetään presiis vastakkaisia neuvoja omalta kannalta ja vähän muidenkin kannalta. Muiden pitäis kyllä pysytellä mun ystävinä thru thick and thin, mutta mun on parasta valita ystävät tosi huolella ja dumpata tyhmät köyhät ja rumat joukosta kuin kuumat perunat.  Ystävyydestä on tullut ihan fetischi nykyaikana. Ne ovat lähempänä kuin lähin puhelin, ja klaaniajan suku-ja heimositeitä ei enää tarvita. Kelassa on aina ystävä. Kaikki bunkkaavat omissa yhden hengen kopeissa ja tapaavat lähisukulaisia lähinnä jouluna. Vasta vanhana ne huomaavat, että veri on vettä sakeampaa. Vihreävetisiä ikätovereita kuolee ympäriltä kuin keiloja, eikä nuoret sukulaiset välitä. Niillä on omat ystävät.

ellauri143.html on line 1151: When time shall come that foes as friends appear, 


ellauri143.html on line 1154: Explanation : Gradually abandon without revealing (beforehand) the friendship of those who pretend inability to carry out what they (really) could do.

ellauri143.html on line 1158: Than friendship yields that´s formed with laughers vain.

ellauri143.html on line 1164: Explanation : Make friendship (with one) after ascertaining (his) character, birth defects, and the whole of his relations.

ellauri143.html on line 1168: ´Tis staff that measures out one´s friends.

ellauri143.html on line 1196:       who in intercourse with friends is found trustworthy in what he says,-such a man, although men may say of him that he is an uneducated man, I must consider him to be really an educated man. (Confucius Analects)

ellauri143.html on line 1206:     Tässä luvussa on aika käärmemäisiä ohjeita vihamiesten varalta. Olkaa viekkaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset. 

ellauri143.html on line 1215:   Thus shall the pride of those that hate thee have an end.

ellauri143.html on line 1218:   With stronger than thyself, turn from the strife away; 


ellauri143.html on line 1221:   Explanation : (A) pleasing (object) to his foes is he who reads not moral works, does nothing that is enjoined by them cares not for reproach and is not possessed of good qualities.

ellauri143.html on line 1228: Luku 88. Maailman ensimmäinen maailma (vihamielisyys): 871–880 

ellauri143.html on line 1267:     His wealth will clothe him with o'erwhelming shame.

ellauri143.html on line 1271:     Will daily bring him shame among the good.

ellauri143.html on line 1283:   Aid not their friends in need, nor acts of charity perform.

ellauri143.html on line 1290:     Synnilliset naiset on kyllä hyvin pahoja, niistä voi saada tauteja, ne on naisellista mutaa, mutta vielä pahempaa on olla tossukka. Sille nauraa kaveritkin, ja ilman jälkiruokaa saa mennä nukkumaan, piharuokintaan.  

ellauri143.html on line 1305:     Instinctive sense of right and virtuous shame combined.

ellauri143.html on line 1320:     If, what you ate before digested well, you eat again.

ellauri143.html on line 1350:       All men that live are one in circumstances of birth; 


ellauri143.html on line 1353:       Joo nää on ihan jenkkiklassikoita, grin and bear it, be an optimist. Kaikki lähtee muumipeliin samasta ruudusta 1 muumitalon rappusilta, sen jälkeen se on kiinnni tarmokkuudesta ja onnesta. Fortes fortuna adiuvat. Optimisti jolla on optimistijolla, päätyy tiukan jahdin jälkeen jahdin omistajaxi. Minkä jälkeen se voi ostaa palveluita kunnon viisastelijoilta. Siinä ei pie kizailla.

ellauri143.html on line 1361:       And is not shame an ornament to men of dignity? 
 

ellauri143.html on line 1365:       As home of virtuous shame by all the world the men are known, 


ellauri143.html on line 1366:       Who feel ashamed for others, guilt as for their own.

ellauri143.html on line 1377:     Tässä luvussa nuoleskellaan keskustalaisia. Sellasia kuin Haju Pisilä tai se porsasmainen Mikko Kärnä, jonka miälestä kaupungin pitäis syöttää porukoille sen näköisiä sikoja. Tai se vitun Seppä, joka haluaa tappaa susia "kannanhoitomielessä". Vitun kusilaareja. Koivisto oli oman elämänsä seppo, lausui sen kuoltua Haju Pisilä. Sepot, Juhat, Jarmot ja Ismot sun muut agranoomit ja mezänraiskaajat painukoot huut helkkariin.

ellauri143.html on line 1381:       The rest to others bend subservient, eating what they give.

ellauri143.html on line 1385:       Who raise with their own hands the food on which they live.

ellauri143.html on line 1388:       When master from the field aloof hath stood; 


ellauri143.html on line 1391:       Explanation : If the owner does not (personally) attend to his cultivation, his land will behave like an angry wife and yield him no pleasure.

ellauri143.html on line 1394:       The earth, that kindly dame, will laugh to see, 


ellauri143.html on line 1404:   Nothing is harder than the hardness that will say, 


ellauri143.html on line 1407:   Explanation : There is no greater folly than the boldness with which one seeks to remedy the evils of poverty by begging (rather than by working).

ellauri143.html on line 1409:   Mites tää neronleimaus on pujahtanut kama sutran pussiin? Eikös tää ole väärä kabanossi tänne? Seuraavakin tultuu oudolta. Ahaa, näähän kuuluskin ozikkoon "Wealth - miscellaneous", sexipalsta alkaa vasta luvusta 109. Ilmeisesti mun eka lähde jakoi kirjat väärästä kohdasta. Korjasin tän nyt, vaikka mitä väliä, on tää sellasta schaibaa vaikka miten numeroituna. Yhessä kohassa kehutaan et charity on ihan huippua, sit tässä haukutaan kerjäläiset ihan paskaxi. No onhan se johonmukaista kermaperse ajattelua.  Tässä lisää samanlaista seppoilua:

ellauri143.html on line 1413:   Has excellence of greatness that transcends the earth.

ellauri143.html on line 1415:   Explanation : Even thin gruel is ambrosia to him who has obtained it by labour.

ellauri143.html on line 1430:   You ask what sharper pain than poverty is known; 


ellauri143.html on line 1431:   Nothing pains more than poverty, save poverty alone.

ellauri143.html on line 1433:   Mitä vittua!? Juurihan on päästy sanomasta että rikkaudet ei ole midiä verrattuna viisastelijoiden sana-aarteisiin. Ai mä tajuan: tän kirjoittajat on keskiluokkaisia viisastelijoita, jotka kadehtien nuoleskelevat huippukastia ja samalla haistattavat paskat laahuxelle. Siis keskiluokkasia lurjuxia! Köyhän puhetta ei pidä kuunnella, kuunnelkaa mieluummin meikäpoikia! Keskiluokasta rupusakkiin köyhtyminen on maailman pahin asia, kazo esim nazeja. Hajurakoa paarioihin on kasvatettava hinnalla millä hyvänsä. Eise sitten niin paljon satu kun on jo siellä (kuten tietää fyysikot). 

ellauri143.html on line 1447:     Luku 107. Ayyanan poika (Ravacham): 1061–1070

ellauri143.html on line 1463:       “She seemed glad to see me. In fact, she actually said she was glad to see me – a statement no other aunt on the list would have committed herself to, the customary reaction of these near and dear ones to the spectacle of Bertram arriving for a visit being a sort of sick horror.” - P.G. Wodehouse

ellauri143.html on line 1465:       IAGO: She may be honest yet. Tell me but this: Have you not sometimes seen a handkerchief Spotted with strawberries in your wife’s hand?

ellauri143.html on line 1466:       OTHELLO: I gave her such a one. ’Twas my first gift. IAGO: I know not that; but such a handkerchief—I am sure it was your wife’s—did I today

ellauri143.html on line 1467:       See Cassio wipe his beard with. - Shakespeare

ellauri143.html on line 1471:     The furtive glance, that gleams one instant bright, 


ellauri143.html on line 1472:     Is more than half of love's supreme delight.

ellauri143.html on line 1474:   Explanation : A single stolen glance of her eyes is more than half the pleasure of sexual embrace. Provided the other half follows suit anon. Oliskohan Elixirin aaria 'Una furtiva lacrima' tullut hakulistauxessa alempana? En jaxanut selata. 

ellauri143.html on line 1481:       All joys that senses five- sight, hearing, taste, smell, touch- can give, 


ellauri143.html on line 1488:       Sharing his meal: such is this golden maid's embrace. 

ellauri143.html on line 1489:       Explanation: The embraces of a gold-complexioned beautiful female are as pleasant as to dwell in one's own house and live by one's own (earnings) after distributing (a portion of) it in charity.

ellauri143.html on line 1501: Luku 113. Sinavati Yinsen seiressio (Seitaar Seiprasai Kaadhal Saaththana): 1121–1130 

ellauri143.html on line 1505: Tamil Youths Ride on Toy Palmyra horses. In ancient Tamil Nadu, Tamil youths who fell in love with girls used to make a horse toy with Palmyra leaves and used to ride on it along the streets to make it public. Then the parents of the girls were forced to marry them. Though it was practised only by the Tamils in ancient India, the association of horse in this ritual show that it also came from the north. Horses came to India from outside. The oldest reference is in the Rig Veda.

ellauri143.html on line 1510:   Explanation : This malady (of lust) is manured by the talk of women and watered by the (harsh) words of my mother.

ellauri143.html on line 1518:   My body and my soul, that can no more endure, 


ellauri143.html on line 1520: Explanation : Having got rid of shame, the suffering body and soul save themselves on the palmyra horse.

ellauri143.html on line 1525:   Explanation : Modesty and manliness were once my own; now, my own is the palmyra horse that is ridden by the lustful.

ellauri143.html on line 1528:   The maid that slender armlets wears, like flowers entwined, 


ellauri143.html on line 1530:   Explanation : She with the small garland-like bracelets has given me the palmyra horse and the sorrow that is endured at night.

ellauri143.html on line 1534:   My eyes know no repose for that same simple maid.

ellauri143.html on line 1539:   There's nought of greater worth than woman's long-enduring soul, 


ellauri143.html on line 1542:   Explanation : There is nothing so noble as the womanly nature that would not ride the palmyra horse, though plunged a sea of lust. That is, she is quite happy just riding me.

ellauri143.html on line 1562:     Luku 124. Jatong Azhave (Elinten terveys:) 1231–1240

ellauri143.html on line 1567:       Because the armlet from my wasted arm has slid.

ellauri143.html on line 1585:       Barred by the bolt of shame before.

ellauri143.html on line 1587:       Hahaa axe, takuulla se tavallinen tylppä astalo, tuttu kumivasara. 

ellauri143.html on line 1602:     Luku 133. Prosa-session tambasaanadaanaadaay (ootaluvari yaalai yaadaalaay, jodelaadelei huhhahhei): 1321–1330.

ellauri143.html on line 1612:     That I may still plough on, O night, prolong thy reign!

ellauri143.html on line 1615:     And shall we ever more the sweetness know of that embrace 


ellauri143.html on line 1619:     A cool reserve is like the salt that seasons well the mess,  


ellauri143.html on line 1628:     Explanation : To express their love-sickness by their eyes and resort to begging bespeaks more than ordinary female excellence.

ellauri143.html on line 1635: Siddhartha Gautama (sanskritia; devanagari: सिद्धार्थ गौतम; pāliksi Siddhattha Gotama, pilipalit ei osaa sanoa ärrää) on buddhalaisuuden perustaja eli Gautama Buddha (herännyt). Tärkeitä käsitteitä: Kolme olemassaolon merkkiä: (duhkha · anitya · anatma) Skandha · Samsara (luomuleipomo). Jälleensyntymä Pratītyasamutpāda · Karma, ja 3 jalokiveä, 4 totuutta, 8-kaistainen tie. Aina näitä samoja pieniä kokonaislukuja. Eihän apinan päässä muu pysy. 

ellauri143.html on line 1637: Vuonna 2013 uutisoidun Nepalin Lumbinissa Maya Devin temppelissä tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella Siddharta eli tähän asti oletettua aiemmin. Buddhan pääkallon luun kerrotaan löytyneen Kiinasta. Löytö on tehty vuonna 2008, mutta se on saanut julkisuutta vasta vuonna 2016. Kallossa luki kiinalaisin kirjaimin "made in India".

ellauri143.html on line 1639: Vaikka myöhempinä aikoina Gautama on haluttu nähdä jumalallisena olentona esimerkiksi hindulaisuuden piirissä - jossa hänen ajatellaan olevan Vishnun 9. avataara - hän itse kielsi olevansa jumala tai profeetta, eikä opettanut yliluonnollisten olentojen palvontaa. Toisin kuin kolleegansa Jesse-setä, joka ei piilottanut korvavahakynttilää vakan valle. 

ellauri143.html on line 1641:     Sen sijaan Buddhan opin ytimen muodostavat neljä jaloa totuutta, joiden mukaan elämään sisältyvän, elämänhalusta johtuvan dysforian (dukkha) voi päihittää jalon kahdeksankaistaisen tien avulla.

ellauri143.html on line 1643: Duhkha (paaliksi दुक्ख; sanskritiksi दुःख, duḥkha) on eräs keskeinen buddhalaisuuden käsite, jota Buddha käytti ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä. Sana suomennetaan usein kärsimykseksi. Duhkhan merkitys on kuitenkin paljon laajempi – sillä tarkoitetaan kaikkia kielteisiä tunnetiloja aina lievästä vitutuxesta fyysiseen ja henkiseen kipuun. Termille ei ole yhtä ainoaa sopivaa suomennosta. Se voidaan kääntää esimerkiksi epätyydyttäväksi, epätäydelliseksi, turhauttavaksi tai pysymättömäksi. Sananmukaisesti se tarkoittaa pahaa paikkaa, pakkorakoa. 

ellauri143.html on line 1645: Buddhalaiset eivät usko (vittu onko se joku uskon asia?), että elämä olisi silkkaa vitutusta, vaan euforia (sukha) on kyllä yhtä hyväksytty osa elämää. Kaikki hyväkin on kuitenkin pysymättömänä duhkhaa. Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Sanan etymologiseksi alkuperäksi selitetään usein karman pyörä, joka on huonosti kiinni. Sen takia se tärisee ja hyppelehtii ja tekee matkanteosta epämiellyttävää. (Kha tarkoittaa reikää. Duh on paha, vrt. Homer Simpson: D´oh.)

ellauri143.html on line 1647: Buddha käytti sanaa duhkha ensimmäisessä jalossa totuudessa: elämä on duhkha. Elämä on epätyydyttävää. Asiat voisivat aina olla jossakin suhteessa paremmin. Ensimmäinen jalo totuus pyrkii opettamaan, että kärsimys on väistämätön osa elämää ja kaikki joutuvat kokemaan sitä. Neljä jaloa totuutta käsittelevät duhkhan alkuperää ja sen sammumista.

ellauri143.html on line 1649: Buddhan mukaan duhkhaa on syntymä, sairaus, vanhuus ja kuolema, kipu, ero siitä mistä pitää, kosketus siihen mistä ei pidä ja se ettei saa mitä haluaa. Lyhyesti kaikki viisi takertumisen kohdetta (skandhat) ovat duhkha. Buddhalaisuuden mukaan duhkha kytkeytyy jollakin tavoin kaikkiin asioihin ja tekoihin. Esimerkiksi lihansyöntiin kärsimys liittyy siinä muodossa, että lihan vuoksi on täytynyt tappaa jokin eläin. Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun. Vittu ole sitten syömättä, rupea jainilaisexi. 

ellauri143.html on line 1651: Buddha jaotteli joutessaan duhkhan kolmeen päätyyppiin. Niitä ovat:

ellauri143.html on line 1653:     duhkha-duhkha: Ilmeisin kärsimyksen muoto, eli fyysinen ja henkinen kipu ja kärsimys. Niihin lukeutuu vanhuus, sairaus ja kuolema.

ellauri143.html on line 1655:     viparinaama-duhkha: muutoksen, pysymättömien onnellisten hetkien ja pettävien odotusten aiheuttama epätyydyttävyys, turhautuminen, suru tai kärsimys.

ellauri143.html on line 1657:     sankheri-dushkha: hienovarainen yleinen epätyydyttävyyden tunne, joka nousee johtuen maailman ehdonvaraisesta luonteesta. Tästä Lautuma kärsi ize eniten. 

ellauri143.html on line 1660: Duhkha on myös yksi olemassaolon tuntomerkeistä pysymättömyyden (paaliksi anicca tai sanskritiksi anitya) ja itsetyytymättömyyden (paaliksi anatta tai sanskritiksi anātman) ohella. Koska olemassa olevat asiat ovat pysymättömiä, ne ovat duhkhaa eli kykenemättömiä tuomaan lopullista onnea. Ääliöt. Lopullinen onni on bittikarttavirhe. Fyysikot sen tietävät: onni on derivaatta. Se on nolla loppupeleissä.

ellauri143.html on line 1662:     Anitya (paaliksi अनिच्चा; sanskritiksi अनित्य, anitya) eli pysymättömyys on yksi kolmesta olemassaolon tavaramerkistä buddhalaisuudessa. Termi viittaa siihen, kuinka kaikki olemassa oleva on jatkuvassa muutoksen tilassa, eikä mikään ole ikuista. Väliaikaista kaikki on vain. Buddhalaisuuden mukaan yksi syy kärsimyksen syntymiseen on se, kun yritetään takertua pysymättömään ilmiöön ja käsitellä sitä pysyvänä. No niinpä! Älä sitten vittu takerru! Ammennä vaan! Kom an bara, en i sänder! Ylämäki alamki ylämäki alamäki yhdessä kuljemme sen. Kunnes valo sammuu, haju jää.

ellauri143.html on line 1664: Anatma eli minuuttomuus, ytimettömyys on yksi kolmesta olemassaolon tuotemerkistä buddhalaisuudessa. Buddhalaisuus opettaa, että ei ole olemassa mitään erillistä ja yksilöllistä minää. Havainto minuudesta on pysymätön ja jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, joka syntyy viidestä kokemuksemme osatekijästä eli skandhasta: aistit, matelijanaivot, muisti, assosiaatiot ja tajunta. So what? Nojatuolipsykologiaa. 

ellauri143.html on line 1666:     Saṃsāra (sanskritiksi संसार ´läpikulku; eteneminen monien vaiheiden kautta´) on elämän kiertokulku. Buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja jainalaisuuden uskontojen näkökantojen mukaan uskontojen näkökannoilla on perustavia eroja samsaran suhteen. Ja vitut on. Samoja luomujauhoja ne on kaikki. Miten ne jaxavatkin jauhaa niitä. Samsara-ruislimppu on kyllä hyvää, kannatti jauhaa niitä.

ellauri143.html on line 1668:     Neljä jaloa totuutta ovat jalo totuus kärsimyksestä, jalo totuus kärsimyksen syystä, jalo totuus kärsimyksen lakkaamisesta, jalo totuus kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta tiestä. Tämä muotoilu on täsmälleen sama kuin se, jota käyttävät lääkärit tehdessään diagnoosia ja määrätessään hoitoa sairauteen: määritetään oireet, määritellään sairaus, sen syyt ja sitten housut pois ja hoitoon. Eli Buddha pitää kärsimystä "sairautena", joka paranee hengiltäotolla. Leikkaus onnistui, tosin potilas menehtyi.

ellauri143.html on line 1670: Mahayana-buddhalaisuudessa historialliseen Buddhaan viitataan usein nimityksellä Śākyamuni (´Śākya-heimon viisas´) tai Śākyamuni-buddha. Sūtrissa hän kutsuu itseään ja muita buddhia usein nimityksellä Tathāgata (´näin tullut´ / ´näin mennyt´). Muita Buddhaan viittaavia nimityksiä ovat Bhagavat (´Mestari´, ´Herra´) ja Sugata (´Hyvin kulkenut´ eli ´Hyvin sä vedät´). Näillä mennään. 

ellauri143.html on line 1672:     Skandha (suom.kasa) on viisiosainen kokonaisuus, jonka buddhalaisuudessa opetetaan synnyttävän kokemus (kokemuxen! Ettekö osaa suomea?) olemassaolosta. Viittä skandhaa kutsutaan myös viideksi bensiinikäyttöisexi aggregaatiksi. Viisi skandhaa ovat jatkuvassa muutoksen tilassa, jossa ne ilmestyvät ja katoavat. Buddhalaisuus opettaakin, että minkään näistä osatekijöistä ei voida mieltää olevan "minä" tai ... Eiköhän nää ole taas noi 5 aistia. Tajunta kuudentena aistina. 

ellauri143.html on line 1674: Perinteen mukaan neizyt Māyā näki unta, jossa Siddhārtha saapui hänen kohtuunsa lumivalkean norsun muodossa. Ei siis minään tyhjänä korzuna. Kymmenen kuukauden kuluttua unesta Siddhārta syntyi Lumbinīn kylässä, kun hänen äitinsä oli matkalla syntymäkotiinsa Betlehemiin synnyttämään. Pojan syntymäjuhliin apostolinkyydillä osallistunut erakkotietäjä (ṛṣi) Aasitta ennusti lapsesta tulevan joko suuri kuningas (cakravartin) tai sitten suuri pyhimys (sadhu). Tuli sadhu. 2 muuta tietäjää ei päässeet tällä kertaa tulemaan, olivat kipeinä. Myöhemmän perinteen mukaan Siddhārtha kasvatettiin tämän takia tarkasti suojattuna näkemästä vanhuutta, kuolemaa ja sairautta. 

ellauri143.html on line 1676: 16-vuotiaana Siddhārtha avioitui serkkunsa Yaśohaarān (pāliksi Yasodharā) kanssa. Tarinan mukaan Siddhārtha alkoi vanhemmiten kyllästyä serkkuunsa ja halusi nähdä, mitä sen ulkopuolella oli. Ihastellessaan kaupunkiaan Siddhārtha kuitenkin näki vanhuksen. Hän kummastui näkemästään, sillä ei ollut ikinä nähnyt vanhaa ihmistä. Eikös sillä ollut isovanhempia, vai oliko nekin piilossa kellarissa? Siddhārtha meni kaupungin kujalle ja näki vanhuksen lisäksi sairaan, kuolleen ja askeetikon. Hän käsitti, että maailmassa on myös sairautta, laihuutta, köyhyyttä ja raatoja.

ellauri143.html on line 1678: Kuitenkin vasta kolmenkympin kriisissä Siddhārtha oman kertomansa mukaan hylkäsi ylellisen elämän, leikkasi hiuksensa nätisti, puki ylleen okranvärisen mekon ja jätti kotinsa vanhempiensa kyyneleiden saattamana. Myöhempien ja dramaattisempien kertomusten mukaan hän lähti palatsista salaa hevosellaan muiden nukkuessa, jättäen peräänsä vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa Rahulan. Vittu mikä kusipää.

ellauri143.html on line 1680:     Seuraavaksi Siddhārtha vetäytyi metsissä elävien viiden berliininmunkin yhteisöön, jonka johtaja oli nimeltään Anakin Skywalker (pāliksi Aññāta Koṇḍañña), ja alkoi harjoittaa hyvin ankaraa askeesia. Siddhārthan harjoittama paasto oli niin ankaraa, että hän oman todistuksensa mukaan pystyi lopulta koskettamaan peräreiän kautta selkärankaansa. Kattokaa jätkät! Koittakaa! Viimein hän tajusi, ettei kukaan voi kokea tätä suurempaa kipua valaistuakseen, ja siitä huolimatta hän ei kuuden vuoden aikana ollut saavuttanut mitään erityisiä tiloja. Muistaessaan, kuinka oli poikasena spontaanisti saavuttanut resitatiivisen tilan istuessaan muna kädessä rusojambolaani-puun alla, Buddha tajusi, että tässä saattaisi olla polku valaistumiseen. Hän kuitenkin tiesi, ettei kykenisi saavuttamaan vastaavaa tilaa näin riutuneella ruumiilla, ja päätti siksi vahvistaa kehoaan ottamalla vastaan hänelle tarjottua ruokaa. Reilu kaveri. Tarinan mukaan sattumalta paikalle osunut pikkutyttö lähikylästä tarjosi hänelle riisiä ja maitoa. Kiitos kulta, olisko torttua?

ellauri143.html on line 1682: Kokemuksen seurauksena Siddhārtha oivalsi, ettei kivulias itsekieltäymys ole sen parempi vastaus elämän ongelmiin kuin yltäkylläisyydessä rypeminenkään. Tämän ajatuksen korostetaan olevan yksi buddhalaisuuden keskeisimmistä periaatteista, ja siitä käytetään nimitystä keskitie (sanskritiksi madhyamā-pratipad, pāliksi majjhimā paṭipadā). Olipa hienoa. sillähän koko keskiluokka on koko ajan, muinaisista kreikkalaisista puhumattakaan. (No täähän tapahtui samoihin aikoihin, keskiluokkaisuus oli alkanut trendata kaupankäynnin mukana.)

ellauri143.html on line 1684: Siddhārthan entiset laiheliinitoverit hylkäsivät hänet ajatellen hänen luopuneen henkisestä kilvoittelusta. Aika pyylevähän siitä sitten tulikin. Tästä järkkymättä hän istui perinteisesti pyhänä pidetyn temppeliviikunapuun alle mietiskelemään. Samana yönä tuleva Buddha pääsi neljänteen ihanaan, väkevään meditatiiviseen tilaan, jonka kautta hän saavutti aamunkoiton sarastuksessa valaistumisen ja tuli matrassiin. Huomattavasti myöhemmän perinteen mukaan Buddha vietti valaistumisensa jälkeen vielä 40 tai 49 päivää saman puun alla. 40, 49, ihan sama. Jee-suxen enkka oli 40, ilman puuta.

ellauri143.html on line 1686: Koko loppuelämänsä Buddha omisti muiden opettamiselle. Hän loi buddhalaisuuden ja neuvoi ihmisille löytämäänsä polkua valaistumiseen. Hän palasi viiden askeettitoverinsa luo, jotka päättivät ruveta taas syömään ja ryhtyä ensimmäisiksi buddhalaismunkeiksi (sanskritiksi bhikṣu, pāliksi bhikkhu) kuultuaan Buddhan ensimmäisen opetuspuheen, "Dharman pyörän liikkeelle panemisen sutran".  Mutta varsinainen vetolaastari niille oli kama sutra. Dharma tarkoittaa maan tapaa, lakia.

ellauri143.html on line 1688: Buddha kuoli 80-vuotiaana, 45 vuoden opetusuran jälkeen (mun työura kesti 68-23v eli saman ajan), Kuśinagarissa, nykyisessä Uttar Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Siellä hän asettui levolle kyljelleen kahden rusojambolaani-puun väliin kiviselle istuimelle eräässä lehdossa. Buddhan tehdessä kuolemaa hänen oppilaansa Ānakonda kysyi, mitä hänen ruumiilleen olisi tehtävä. Śākyamuni kehotti munkkeja ja nunnia keskittymään henkiseen kehitykseen ja jättämään kuolleen ruumiin koirille. Buddhan viimeiset sanat olivat "Munkit, sanon teille: kaikki ilmiöt ovat katoavaisia. Ahkeroikaa siis tarkkaavaisina niin katoatte kuten minä! Terveisiä nunnille. Kohta saan hyvää kahvia."

ellauri143.html on line 1690: Siddhartha on Hermann Hessen vuonna 1922 julkaistu romaani. Saksankielisen alkuteoksen alaotsikko on Eine indische Dichtung (”Intialainen runoelma”). Siddhartha sijoittuu Buddhan aikaan. Vaikka kirjan päähenkilö jakaakin saman nimen Buddhan eli Siddhartha Gautaman kanssa, on kyseessä ilmeisesti eri fiktiivinen henkilö.

ellauri143.html on line 1692: Romaani kertoo brahmaanin (ks. kastilaitos) pojan Siddharthan pyrkimyksestä valaistumiseen. Mukana matkassa hänellä on ystävänsä Huckleberry Finn. Kaksikko liittyy vaeltaviin munkkeihin, ja kun he kuulevat Buddhasta, valaistuneesta, ryhtyy Govinda tämän seuraajaksi. Siddhartha päättää kuitenkin etsiä valaistumista omin päin, koska on vakuuttunut että todellinen totuus ja pelastus löytyy vain henkilökohtaisten kokemusten kautta, eikä muiden opetusten perusteella. Pelastus mistä? Vitutuxesta? No ei, kuolemanpelostahan tää on kaikki lähtöisin. Ei sitä kannata pelätä, enempää kuin hammaslääkäriä. Hui! Mulla on se huomenna. 

ellauri143.html on line 1694: Siddhartha jatkaa vaellustaan, kohdaten matkallaan mm. lautturi Vasuridevan, joka kuljettaa hänet yllättäen ilman korvausta joen toiselle puolelle. Matkan päätteeksi Siddharta ihastuu kamalaan kurtisaaniin. Kamala kurtisaani lupaa opastaa nuorta miestä ruuminnautintojen maailmaan (maksua vastaan). Ansaitakseen Kamalaa varten tarvitsemaansa rahaa Siddharta aloittaa työskentelynsä liikemiehenä, aluksi apulaisena mutta pian menestyen uudessa ammatissaan - oppien myös nauttimaan tästä uudesta elämäntavastaan. Hänellä ja Kamalalla on tiivis rakkaussuhde, josta Siddharta kuitenkin lopuksi luopuu masentuessaan ja päättäessään että tällainen normaali elämä ei kuitenkaan ole hänen oikea kohtalonsa. Liian keskiluokkaista. Se loikkaa Jamiensa selkään ja jättää Villanuevan haciendan ja dona Caritan kyynelehtimään.

ellauri143.html on line 1696: Vaelluksellaan Siddharta palaa lautturin kuljetettavaksi, ihastuu jokeen ja lautturin sisäiseen rauhaan, ja tämän laid back elämäntyyliin. Lautturi ottaa hänet liikekumppanikseen. Samaan aikaan Kamala synnyttää Siddhartalle lapsen. Vanhettuaan ja ammattilaisurasta luovuttuaan Kamala luovuttaa lapsensa ja omaisuutensa uskonnollisille ryhmittymille, ja lyöttäytyy mukaan seuraamaan Buddhaa. Joen lähettyvillä käärme puree Kamalaa, ja hänen erauspoikansa lähtee kutsumaan apua lauttureilta. Kamala ja Siddharta tunnistavat rypyistä huolimatta toisensa, ja Kamala kertoo pojan olevan todennäkösest Siddhartan poikia. Kamalan kuoltua käärmeenpuremaan poika jää asumaan lauttureiden luokse, mutta isä-poika suhteesta muodostuu vaikea. Lopulta Siddhartan on hyväksyttävä se että hänen poikansa jättää hänet jäälautalle, kuten hän kirjan alussa jätti omat vanhempansa. Poika kaxoisnelistää tiehensä jättäen pikku perheensä isoisälle.

ellauri143.html on line 1698: Kirja päätyy kertomaan Siddhartan uudet ajatukset, joiden mukaan liiallinen onnen ja totuuden etsintä vaikeuttaa niiden löytämistä. Hän uskoo että viisaat sanat ovat turhia, aika on illuusiota, ja lopulta kaikki on yhtä samaa paskaa. Tällä yhdellä viitattaneen hindulaisuuden ajatuksiin jumalista, jotka ovat kaikki myös lähtöisin samasta reiästä. Sukha, dukha, same difference. Hole in one. Kaikenlaiset herännäiset on vituttavia. 

ellauri143.html on line 1703: Levitaatio on harjoitus, jossa pösilö kehittää sisäänpäin kääntyneenä itsetarkkailun muodossa omaa mieltänsä, harjoittaa unenpäästä kiinni saamista tai muiden epätietoisuuden tilojen saavuttamista. Päämääränä voi olla saavuttaa jotain hyötyä tai pelkkä harjoitus voi olla  päämäärä, niinkuin spinningissä. Pienenä kun pelkäsin poraamista hampilääkärissä pidin suun napissa paizi mökeltääxeni: mä mietin. Ennen pitkää äiti kylästyi ja poras väkisin. Rouva Häyhä piti kiinni. 

ellauri143.html on line 1706: Buddhalaisuudessa levitaatiolla tarkoitetaan "vaivatonta pysyttelemistä siinä, mitä on". Pöh mitä siihen mitään leijumista tarvitaan. Senkun on. Ich bin nur. 

ellauri143.html on line 1707: Maallisella tasolla levitaatiota harjoitetaan mielenvirkistyksen, ilon ja rentoutumisen saavuttamiseksi. Henkisellä tasolla levitaatiota voidaan harjoittaa esimerkiksi vitutuxesta vapautumiseen ja eksistentialististen kompakysymysten ratkaisuun. Kuuluuko metästä mitään kun ei kukaan kuuntele? No siipioravat kyllä kuulevat.

ellauri143.html on line 1709: Mietintätila on mahdollista saada koirankopinnäköisellä mietintämyssyllä jonka päällä on linnunpesä poikasineen ja jota mojautetaan nuijalla, tai sit tyynnyttämällä mieli ja pitämällä "se" aloillaan (sanoo paimensukuiset koulukunnat hinayana, theravada, zazen) tahi jopa "lepäämällä myötätuntoisena avaruudessa" (kalikkakaulat mahayanan valtakoirat); tahi  askartelemalla kehon 9 energia-aukon parissa ja miettimällä buddhien valomiekkoja (timanttipora, vaijerijana) tai keskittymällä johkin paradoksaaliseen kysymykseen (zazen: kumpi ja kampi tappelivat, kumpi voitti. Niimpä, sasse!)

ellauri143.html on line 1715: Vittua se voi noin paljon tarkoittaa. Toihan ois kuin joku inkkarinimi, istuva härkä, hiipivä halkopino tai juoksee susien perässä. Maitri on sanakirjan mukaan vaan ystäv(älli)syys sanasta mitra, ystävä. Arttu perhana-levitaatiossa pyritään mettän ulottamiseen izestä poispäin, ensin perheeseen, sitten ystäviin ja mahdollisuuksien mukaan isänmaahan ja maailmaan.

ellauri143.html on line 1716: Päämääränä on kyetä ylläpitämään jatkuvasti tyyni ja vahvasti keskittynyt mielen tila, jolla pystyy pitämään henk.koht. hyvinvointinsa tapissa missä tahansa elämänvaiheessa, tilanteessa tai aktiviteetissa. Parhaassa tapauksessa sillä pääsee nibbanaan. Tälläkin voi kusettaa hyväntahtoisia hölmöjä. 

ellauri143.html on line 1720: Yleinen levitaatioasento on kiinalainen lootusasento tai puolinelson, mutta levitointia voi harjoittaa myös käsillä kävellessä. Aktiivista levitaatiota ovat esimerkiksi jooga, tee ja bierbong. Myös uiminen, hölkkä ja kävely soveltuvat aktiiviseen levitaatioon. Jos on läski  voi suorittaa aktiivisen levitoinnin myös esimerkiksi istuen tai maaten. Buddha teki juuri niin. 

ellauri143.html on line 1722: Syvälevitaatio on päämäärähakuista ja siinä noudatetaan tiukasti valittua menetelmää kuten mantan hokemista ääneen. Syvämeediot ovat  matalameedioita tuntuvampia ja pidempään kestäviä.

ellauri143.html on line 1724: Luonnonkansojen (eskimot, intiaanit, moksat,  busmannit) alkeellista levitaatioperinnettä etevämpiä ovat korkeakulttuurien mystikoiden hiomat levitaatiotekniikat. Islamissa levitaatiota harjoitetaan sufilautailun yhteydessä.

ellauri143.html on line 1726: Yleisesti levitaatioharjoitus jaetaan kahteen osioon: samantha eli mielen hiljentäminen ja sitä seuraava vippassana, eli sisäisen visailun kehittäminen.

ellauri143.html on line 1727: Japanilaisessa zen-buddhalaisuudessa levitaatiosta käytetään nimitystä zazen (suom. istumalihaslevitaatio).

ellauri143.html on line 1731: Mietiskely tapahtuu rauhallisessa, miellyttävässä ja siistissä tilassa. Alttarina käytettävälle pöydälle voi asettaa Buddhan ja Bodhisattvan patsaita sekä pyhiä kirjoituksia ja ohjaajalle ostettu uhrilahja. Asennoksi otetaan vaijeritemppu-asento tai mikä tahansa mukava asento.

ellauri143.html on line 1733: Lausutaan säkeitä, joissa turvaudutaan kolmeen jalokiveen eli Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan. (Herätys, hyvät tavat ja oma tiimi.)

ellauri143.html on line 1735: Nähdään visuaalisessa mielessä aivan loistava valtaistuin, jolla Sankeamuna Buddha istuu vierellään Greta Thunberg ja muita pyhän kansanyhteisön arvovaltaisia jäseniä. Joukkoon videoidaan mahdollisuuksien mukaan myös omat sukulaiset, viholliset ja ystävät, sekä lopulta (jos ehtii) käyt kaz kaikki maailmankaikkeuden olennot. Tämän joukon loistama valo visualisoidaan puhdistamaan fotoaktiivisesti nutusta tahrat ja muut epäpuhtaudet, ja lopuxi lausutaan rukouksia sekä kerätään kolehti.

ellauri143.html on line 1737: Lausutaan keskittyneesti viittä tantraa, yhtä kutakin pyhän Jorman emanaatiota kohti, jolloin ne kaikki sulautuvat Buddhaan, joka vilauttaa mennessään perävaloja.

ellauri143.html on line 1738: Mietiskelyn jälkeen tätä Buddhan ja pyhän yhteisön belfietä voi pitää mielessään loppupäivän ajan kaikissa askareissa. Santra lantraa, pitää yantraa, lukee tantraa, ja hokee mantraa. Tantra on kangaspuu, mantra ajatelma, yantra mikin pidinnin. Arvo Suomisen pienessä latinanvihossa humor oli "mikin märkyys". 

ellauri143.html on line 1742:   Bodhisattva (sanskritiksi बोधिसत्त्व,valaisinolio, "hän, jonka tavoitteena on valaiseminen") on henkilö, jolla on suuren tasavirran seurauksena hyvä valoteho (bodhicitta), eli spontaani toive saavuttaa täydellinen valaistus kaikkien muiden oliojen hyödyksi. Buddhalaisuudessa bodhisattva on yksi neljästä leevelistä, jotka apina voi saavuttaa elämänsä aikana (muiden ollessa sillä aikaa arjhat, buddha ja pratyekabuddha). Valtakoira-buddhalaisten mukaan bodhisattva on izevalaiseva olio, joka omasta suuren myötäelämisen tahdostaan palaa täydellisen valaisemisen sijaan nussittavaxi uudestaan, jotta voi johdattaa ennen omaa läpivalaisuaan kaikki muut olennot kohdevalaisimen alle ja pois pyllystä tulemisen kärsimyksestä. Siis eräänlainen pyhimys. Myötätunnon pyhimyxellä on aivan vimmatusti käsiä, ei lopu kätilöltä kädet ihan ensi hädässä. Vitun käteenvetoa koko touhutus, jos minulta kysytään. Tuskin kysytään. 

ellauri143.html on line 1747:   Lopullisesti kyllästyin homojutku Harariin sen kirjan Homo Deus ansiosta. Mulkero ja talousliberaali pääoman luottomies se oli aiemmissakin väsäyxissä, muzen syvällinen kusipäisyys kävi ilmiselväxi etenkin tässä Homo Deus suolloxessa. Huomisen lyhyt historia hyvinkin, lyhyestä virsi kaunis. Vannoutuneena suklaaosaston miehenä se peukuttaa täpinöissään into piukeena tollasta kuolematonta koneapinaa, jonka voi vetää käyntiin selässä olevasta avaimesta, minkä jälkeen se paukuttaa symbaaleja yhteen kunnes veto loppuu. Vaan ei hätää, kierretään vieteri taas piukalle, niin meno jatkuu hamaan maailman tappiin asti. (Mikä tappi ei tosin enää ole apinoiden kohdalla kovin kaukana.) Ei tarvi siihen naisia eikä kohtuja, sen voi väsätä jossain koeputkessa ja siihen väkertää vielä kaikenlaista varaosaa, esim kalansilmät. Mitäs täällä tapahtuu? Eikai vaan duracell puput puuhastele turhanpäiväisessä lisääntymistoimessa? Se on vanhanaikaista, nyt trendataan me transuapinat. Avainta reikään, se tuntuu mukavalta, tekee kutaa kun tehdään vaijeritemppu selkäpuolelta.

ellauri144.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri144.html on line 43: han.jpg/375px-Henrik_Gabriel_Porthan.jpg" />

ellauri144.html on line 49: Nugae on latinaxi hullutuxet. Pienenä en pitänyt nugaajäätelöstä, koska siinä oli teräviä pipunoita. Nykyään se on ihan parhautta. Nää on näitä nuorten ja presbyteerien välisiä eroja, joita Aristoteles setvii alempana tarkemmin. 

ellauri144.html on line 52:     Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjanhoitaja, cunnofiili ja Suomen 1700-luvun humoristisen kulttuurin merkittävin pelihahmo. Eine-täti oli kotoisin Viitasaarelta ja kirjastonhoitaja! Ehkä tässä on joku juttu takana!

ellauri144.html on line 54: H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen kuten Einen käly Lea. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä hienompana pidetyksi (ja de facto hienommaxi) Porthaniksi. Isä toimi kirkkoherrana Viitasaarella, jossa Henrik Gabriel syntyi 1739. Isä tuli mielisairaaksi Henrik Gabrielin ollessa viiden, ja tämä päätyi enonsa, Kruunupyyn kirkkoherran Gustaf (Kustaa) Jusleniuksen huollettavaksi. Gustaf Juslenius oli ensimmäisen cunnofiilin Daniel Jusleniuksen poika, ja Porthan sai häneltä vaikutteita kansallisiin harrastuksiinsa. Se oli se Juslenius joka sanoi "Juu juu" kun housut palo. Toinen Porthanin suomalais-isänmaallisuuteen vaikuttanut piirroshahmo oli piispa K. F. Mennander. Porthanin ajattelun ohjenuorana olivat kuitenkin ennen muuta valistusfilosofian empiiriset ja rationaaliset menetelmät. Hyvin pahoja! vaikeroi ruusuristiläiset vaimeasti vähän etelämpää. 

ellauri144.html on line 56: The rhetorician Quintilian regarded  Odes as just about the only Latin lyrics worth reading: "He can be lofty sometimes, yet he is also full of charm and grace, versatile in his figures, and felicitously daring in his choice of words." The fictional hero Tom Jones recited his verses with feeling. Etenkin tätä: Ou ou ou, Dilailaa! Nou nou nou, Dilailaa!

ellauri144.html on line 58: Vuonna 1777 Porthan nimitettiin kaunopuheisuuden professoriksi; virkaa oli hakenut myös Gabriel Tidgren. Porthan puhui kaunommin. Tidgren oli kauhu kaunanen. Porthanin luennot olivat tavattoman suosittuja, ja hän herätti oppilaissaan suurta ihailua. Paitsi Cicerosta ja Horatiuksesta hän luennoi kosolti ja paxulti myös muista aiheista: Hugo Grotiuksen ja edelleen Samuel Pufendorfin kehittämästä luonnonoikeudellisesta filosofiasta, oppihistoriasta ja jopa arkkitehtuurista. Porthan matkusteli paljon Suomessa, ja vuonna 1779 hän teki jopa matkan Saksaan ja tapasi sikäläisiä oppineita. Mä puolestani ostin virkaanastujaisrahalla käsipuhelimen (Nokia, siinä oli ulosvedettävä antenni) sekä IBM:n sylitietokoneen (sen minkä sitten ostivat kiinalaiset ja risti Lenovoxi, jossa oli näppäimistön keskellä kuminen klitoris). Joku ranskalainen pitkäkyntinen förbi sen kun matkustin Pariisiin tapaamaan sikäläisiä oppineita. Inhottava Inkeri ei suostunut korvaamaan vahinkoa laitosbudjetista. Se oli varmaan kade. 

ellauri144.html on line 60: Nimirum sapere est abiectis utile nugis, et tempestivum pueris concedere ludum, ac non verba sequi fidibus modulanda Latinis, sed verae numerosque modosque ediscere vitae. Quocirca mecum loquor haec tacitusque recordor: Si tibi nulla sitim finiret copia lymphae, narrares medicis: quod, quanto plura parasti, tanto plura cupis, nulline faterier audes? si volnus tibi monstrata radice ...

ellauri144.html on line 68: Sixi haastan näin pölinöiden hihaan yxin:  


ellauri144.html on line 73: Jos haava ei paranekaan juurta syöden... 

ellauri144.html on line 80: Eikö kuoleman skaga yhtään haittaa?   


ellauri144.html on line 81: Reteestikö noin hahatuttaa horoskooppi?   


ellauri144.html on line 92: Purkki säilyttää pitkään sen tuoksun, mikä siihen oli upotettu uutena. Ellei purkki ole puhdas, kaada mitä tahansa hapanta. 

ellauri144.html on line 94: In Epistle 2.2, Horace defends his retirement. His mind and temper have aged, 

ellauri144.html on line 95: along with his body. He looks back bemusedly at the rash confidence, the ambition to get ahead, that motivated his earlier writing. And now his poetic gift itself threatens to fall away, together with other games, notably lovemaking, that require youthful energy and zest (55-57). Philosophy, as he describes it, is most centrally the art of  living well from day to day; of enjoying life’s gifts while you have them, and of accepting Nature’s high impersonal laws in preparation for that final retirement which is death (213-16).

ellauri144.html on line 97: For Aristotle, youth and age represent extremes of excess and deficiency: the young (neoi) are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive, careless about money, simple, trusting, hopeful, lofty-minded; they have courage and a sense of shame; they enjoy friends and laughter; they live by honor, not advantage; they tend to hybris; in short, their failings are those of vehemence and excess. Whereas older men (presbyteroi) past their prime have the diametrically opposite failings, of deficiency: their experience of life makes them uncertain, suspicious, small-minded, ungenerous, worried about money, fearful, cold-tempered, grasping after life, and selfish; they live by the code of advantage; they are shameless and pessimistic; they live mostly in memory, talk about the past, complain a lot; they are slaves to gain; in short, both their desires and their ability to gratify them are weak. 

ellauri144.html on line 107: ALKUPERÄISEN Top Gearin tähti Jeremy Clarkson, 61, tunnetaan kalliiden autojen ihailijana, jolla on äijäasenne sekä sarkastinen huumorintaju.

ellauri144.html on line 110: "Jopa kuolinvuoteellaan isäni yritti saada meitä muita nauramaan. Naurattihan se. Yritän pyrkiä samaan. Tosin nykyään kun vitsailen, ihmiset haukkuvat minua, että heitä on loukattu. Sitten sitä ollaan vaikeuksissa."

ellauri144.html on line 111: RÄVÄKÄT näkemykset ovat olleet yksi Clarksonin tavaramerkeistä. Viime vuosina hän on muun muassa väittänyt suomalaisia itsemurhakansaksi ja tylyttänyt ruotsalaista ilmastoaktivistia Greta Thunbergia. Jeremy Clarksonin mielestä Greta Thunberg ansaitsisi ”läimäyksen pyllylle”.

ellauri144.html on line 113:     "En yxinkertaisesti ymmärrä Thunberg-ilmiötä. Hän ei tiedä, miten maailma toimii, hänellä ei ole käytöstapoja eikä titteliä nimensä jälkeen (toisin kuin mulla), koska opiskelun sijaan hän on purjehtinut ympäri maailmaa, jotta hän voi kiukutella ja olla vihamielinen aikuisia kohtaan," entinen Top Gear -juontaja tilitti suorasanaisesti eli proosallisesti.

ellauri144.html on line 116: CLARKSON näkee myös ”turhana” sen, että Thunberg kertoo ihmisille, mitä heidän pitäisi tehdä vähentääkseen ympäristöhaittoja.

ellauri144.html on line 117: Joten Greta, tässä on sinulle vinkki: on turhaa kertoa minulle, mitä minun pitäisi tehdä. Se on kuin seisoisit makuuhuoneessani joka aamu ja käskisit minua pukeutumaan vaatteisiin. Tiedän sen jo, Clarkson kirjoitti. Mä vaan tykkään olla ilman housuja. Ajella perse paljaana käryisiä bensa-autoja. Viljellä metaanipieruisia lehmiä ja luontoon kuolevia lampaita.

ellauri144.html on line 123:       Mutta onko Clarxon homo? Ainaskin se on aivan vitun homofoobi, joka on vahva vihje kaappihomosta. (Ei koske minua, I refuse to be bummed.) The Amazon Prime show sees presenters Jeremy Clarkson, Richard Hammond and James May travel the world reviewing cars. The Ofcom complaint comes after Young took issue with a comment in one of the episodes in which the trio made jokes about the Wrangler Jeep being a ‘gay man’s car’..... and then Hammond and May’s ‘quips’ to Clarkson wearing chaps, a pink shirt, he should get some moisturiser. It’s fucking pathetic and actually homophobic. Jeremy Clarkson: I’m not homophobic, I enjoy watching lesbians on the internet. 

ellauri144.html on line 128: 
Porzun parhaita maxapaloja

ellauri144.html on line 130:       "They are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive..." Tähän asti mäzää Philip Roth Aristoteleen neonmainoxeen ollessaan elonsa vaelluxen puolitiessä, väsätessään maxanpalaan runkkaus -bestselleriä (Portnoyn tauti). Sen mielestä perhelounaaseen tuleminen oli sen koko elämän hirvein teko. Alkupää on varsin hauskaa jutkuviziä, mut niin pian kun se pääsee lapsenkengistä, alkaa Peppu luoda käärmeennahkansa ja ilmentää useimpia Aristoteleen presbyteerin piirteitä. Tyypillistä shylock-jutkuäijämeininkiä. Juu juu, juu, ei se varmaankaan ole rotupiirre, kai se on vanhan testamentin ja pitkän vainonnan aikaansaamaa meemilastia, mut silti vittu, mitä väliä.

ellauri144.html on line 135: Portnoy's Complaint n. (after Alexander Portnoy 1933- ) A disorder in which a fictional character the same age as the writer kvetches on sex, guilt, sex and Jewishness for 250 pages without pausing for breath.

ellauri144.html on line 136: Portnoy's Complaint asserts that to be sexual is to be fully alive – while to have that denied is a form of living death.

ellauri144.html on line 138: I took the Monkey to Italy. Sorry, I haven't mentioned her before. She's the long-legged shiksa model who used to be married to the elderly rich goy that liked to shit on a glass table over a schwartz while she ate a banana. Hence Monkey. Her real name is Mary Jane Reed and she's a thinly-disguised caricature of my alter ego's first wife. Revenge really is best served cold.

ellauri144.html on line 139: I'm ruled by pussy. I yearn for it, can't believe my luck at some of the glorious muff that comes my ugly, long-nosed way but I treat it badly. I guess only my mother's would really do. Mikä surkeus laskeutuukaan minuun kun viimeinen tippa nytkähtää räpylään.

ellauri144.html on line 144: … as you're joining us today from Finland, we have a small favour to ask. 

ellauri144.html on line 148: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta. 

ellauri144.html on line 152: Sukupuolihirviö! Hän ei kerta kaikkiaan voi - ei halua - kontrolloida lihansa himoja, poltetta aivoissaan, jatkuvasti palavaa halua joka etsii jotakin uutta, hurjaa. jotakin mitä ennen ei ole tullut ajatelleeksi ja, jos sellaista nyt voi kuvitella, mistä ei ennen ole edes kirjoitettu. Mitä vittuun tulee niin hän elää tilassa joka ei ole huojentunut eikä mainittavassa määrässä hienostunutkaan sitä mitä se oli kun hän oli viidentoista eikä voinut koulussa nousta seisomaan kätkemättä seisovaa moloansa kolmirenkaisen muistivihkon taakse. Jokainen tyttö jonka hän näkee (pidelkää hattujanne) kantaa kuin kantaakin jalkojensa välissä oikeaa vittua. Ihmeellistä! Hämmästyttävää! En vieläkään pääse siitä fantastisesta ideasta, että kun katsoo jotakin tyttöä, katsoo jotakin sellaista jolla taatusti on - vittu! Kaikilla niillä on vittu! Heti siinä kuteen alla! Vittuja nussittavaksi! Ja tohtori, teidän Ylhäisyytenne, olkoon nimenne mikä hyvänsä tuntuu olevan aivan samantekevää miten paljon mies parka todellisuudessa saa, sillä hän uneksii huomisesta pillusta jo tämänpäiväistä pumpatessaan! Anna meille meidän jokapäiväinen reikämme. 

ellauri144.html on line 154: Katsokaas, minä en ainakaan vielä kolmissakymmenissä sentään huomaa olevani kahlittuna avioliittoon jonkun viehättävän ihmisen kanssa, jonka ruumis on lakannut aidosti kiinnostamasta minua, ainakaan minun ei tarvitse mennä joka ilta sänkyyn jonkun kanssa jota minä nain lähinnä velvollisuudesta enkä himosta. Tarkoitan sitä painajaismaista mielenmasennusta, jonka jotkut ihmiset kokevat nukkumaanmenon aikaan.... Toisaalta minun on myönnettävä, että tietystä näkökulmasta katsoen myös minun tilanteessani on jotain masentavaa, Tietenkään kellään ei voi olla kaikkea, tai niin minä ajattelen - mutta kysymys johon minä haluaisin vastauksen: onko minulla edes mitään? Kuinka kauan vielä minä jatkan tätä shtuppimista naisten kanssa? Kuinka kauan minä jatkan tätä että tökkään kaluani reikiin joita saan - ensin tähän reikään, sitten kun väsyn toiseen, sitten tuohon toiseen reikään... ja niin edelleen. Pitäskö siirtyä kokonaan suklaaosastolle vähitellen, saamapuolelle? 

ellauri144.html on line 156:   Koska se loppuu? Mutta miksi sen pitäisi loppua? Että olisin mieliksi isälle ja äidille? Ollakseni niin kuin muut? Miksi ihmeessä minun pitää puolustella sitä että olen sellainen jota muutamia vuosia sitten kunnioittavasti nimitettiin vanhaksipojaksi? Loppujen lopuksihan tämä on vain sitä, eikö niin naimattomuutta. Mikä siis on rikos? Seksuaalinen vapaus? Tänä päivänä ja aikana? Miksi minun pitäisi taipua porvariston normeihin? Pyydänkö minä heitä taipumaan omiin normeihini? Ehkä minua on vähän sohaistu Bohemian tervasudilla - onko se niin hirvittävää? Kenelle minä aiheutan vahinkoa himoillani? Minä en puukota naisia, minä en väännä heitä käsistä saadakseni heidät sänkyyn. Minä olen, jos voin niin sanoa, rehellinen ja hellä ihminen, mitä miehiin tulee minä olen hiljainen ja halukas... Mutta miksi minun täytyy puolustella itseäni? Pyytää anteeksi! Miksi minun täytyy rehellisyydellä ja hellyydellä puolustella halujani! Minulla siis on haluni - mutta kun ne ovat loputtomat - loputtomat! Ja se, se ei ehkä ole mikään kovin normaali asia, jos otetaan välillä psykoanalyyttinen nákökulma... Mutta nythän ainoa mitä alitajunta voi tehdä, niin Freud opettaa, on haluta. Ja haluta! MAHALUUN! Voi Freud, ettenkö minä tietäisi! Yhdellä on sievä perse, mutta hän on liian kova puhumaan. Tämä toinen puolestaan ei puhu lainkaan, ei ainakaan mitään järjellistä - mutta veljet mikä imuttaja! Mikä kyrväntuntemus! Naiset eivät pärjää alkuunkaan! (Jatkuu ensi numerossa)

ellauri144.html on line 158:   No loppuihan se shtuppiminen sitten Pepultakin. Muttei tullut Noobelia, eikä lasta eikä paskaakaan, jos näät isän ongelma oli periytynyt. Varmaan Philin vazalaukkuun eksynyt vasen kives oli nyrjähtänyt U-käännöxessä. Koko mies kääntyi sitten vanhemmiten kivexensä perässä vasemmalta aika oikealle. Mutta kyltää Portnoyn tauti on Phillun paras kirja. Tässä ei vielä tiedetty että tätä samaa se tulee jankuttamaan koko loppuajan kerta kerralta yhä happamempana.

ellauri144.html on line 178: Ba women de xuerou zhucheng women xin de changcheng.

ellauri144.html on line 203: Robesonin levyt vedettiin markkinoilta, eikä elokuvia, joissa hän näytteli, esitetty. Hän joutui myös FBI:n hampaisiin, ja epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea kuulusteli häntä 1956 epäiltynä kommunistipuolueeseen kuulumisesta. Vuonna 1950 hänelle asetettiin matkustuskielto, eikä hän saanut passia ennen kuin 1958. Hän muutti Britanniaan ja kiersi runsaasti esiintymässä. Robeson yritti itsemurhaa moskovalaisessa hotellihuoneessa. Hänen poikansa oli sitä mieltä, että syynä oli FBI, joka oli sekoittanut hallusinogeenia hänen juomaansa. Vuonna 1963 hän palasi Yhdysvaltoihin, mutta huonon terveyden vuoksi hän ei juuri enää esiintynyt. Vuodesta 1978 alkaen hänen elokuviaan on jälleen esitetty.

ellauri144.html on line 205: Robesonin muistelmat Here I Stand ilmestyivät Britanniassa 1958. Robesonille on myönnetty Spingarn-mitali ja Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto

ellauri144.html on line 207:   Callella oli levyllinen Paul Robesonin negrospirituaaleja josta mä tykkäsin kovasti. Robeson laulaa kiinan kansallishymnin "Vapaaehtoisten marssi" äkeästi kiinaxi luntaten kiinalaiset sanat paperilapulta. Kommunistinuoruudessaan Phillu Roth tykkäs siitä kovasti, koska sen toisessa säkeistössä kuulemma lauletaan vihaisesti Suu-uu-ttu-mus! Se on kuin Pirkko, iloinen kun saa suuttua.

ellauri144.html on line 210: Phillu mainizee (175) Mandelin tykänneen Tito Puentesista ja Pupi Camposta niin paljon että muutti nimensä Babaluuxi. (Kolmas nimi on pianisti Joe Loco.) "Babalú" is a Cuban popular afro song written by Margarita Lecuona, the cousin of composers Ernestina and Ernesto Lecuona. The song title is a reference to the Santería deity Babalú Ayé. "Babalú" was the signature song of the fictional television character Ricky Ricardo, played by Desi Arnaz in the television comedy series I Love Lucy, though it was already an established musical number for Arnaz in the 1940s as evidenced in the 1946 film short Desi Arnaz and His Orchestra. By the time Arnaz had adopted the song, it had become a Latin American music standard, associated mainly with Cuban singer Miguelito Valdés, who recorded one of its many versions with Xavier Cugat and his Waldorf-Astoria Orchestra. Arnaz made the song a rather popular cultural reference in the United States. 

ellauri144.html on line 219: Guantanamera levytettiin suomeksi ensimmäisen kerran samana vuonna (1966) kuin se nousi listoille Yhdysvalloissa. Jussi Raittisen suomentaman kappaleen lauloi silloin Reijo Hirvelä. Amparo oli vasemmistolainen nainen espanjalaisessa saippuasarjassa nimeltä La Republica joka lauloi aina samaa saxalaista viisua armottoman huonosti. Siitä huolimatta sarja hyllytettiin Espanjassa liiasta vasemmistolaisuudesta. Muita hahmoja: Niklaxen näköinen Fernando dela Torre, valokuvia sivelevä Dona Leocadia, söpö Alejandra, sen sinkoileva veli Jesus, simpsakka Beatriz, mehukas Mercedes, setämies Agustin joka jäi kiinni molo ulkona Amparon baarissa, vittumainen klenkka Hugo de Viana, apulaiset Maria de Pilar, Ludi ja Encarna, väpelö Fernando Alcazar jne. Amparo tarkoittaa suojelusta.  

ellauri144.html on line 224: José Julián Martí Pérez (28. tammikuuta 1853, Havanna, Kuuba – 19. toukokuuta 1895, Kuuba) oli kuubalainen kirjailija, kansallissankari ja maan itsenäisyystaistelun henkinen johtohahmo. Kuubassa häntä pidetään maan yhtenäisyyden symbolina, ja häneen viitataan nimellä El Apostol de la Independencia Cubana (suom. Kuuban itsenäisyyden apostoli).

ellauri144.html on line 233:  a morir me han de llevar.                he kantavat minut kuolemaan.

ellauri144.html on line 248: Y antes de morirme quiero		  Ja ennen kuin kuolen, haluan.			

ellauri144.html on line 249: Echar mis versos del alma		  Heitä säkeistöni pois sielusta.		

ellauri144.html on line 251: Yo he visto el águila herida		  Olen nähnyt haavoittuneen kotkan.		

ellauri144.html on line 253: Yo he visto el águila herida		  Olen nähnyt haavoittuneen kotkan.		

ellauri144.html on line 262: Tener en mi tumba un ramo		  Kukkakimppu haudassani			

ellauri144.html on line 270: En Cuba me han de enterrar		  Kuubassa minut on haudattava.			

ellauri144.html on line 274: Que lo que quiere guajira       	  Sitä maalaistyttö haluaa ja sitä se saa.	

ellauri144.html on line 275: Si tu quieres bailar.           	  Jos haluat tanssia.				

ellauri144.html on line 282: Osoituksena kansallismielisyydestään José Martí usein hahmotteli Kuuban yhteiskuntaa maan itsenäistyttyä. Hänen perusajatuksiinsa kuului, että maassa vallitsisi puolueeton kapitalismiin pohjaava sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen järjestelmä, jossa rotujen ja eri sosiaalisten luokkien tasa-arvo taattaisiin jakamalla maan taloudelliset ja luonnonvarat tasapuolisesti kaiken kansan kesken. Muun toimintansa ohella José Martí perusti New Yorkin -vuosiensa aikana Kuuban Kansan Puolueen, jonka tavoitteena oli maan vapauttaminen espanjalaisten vallasta.

ellauri144.html on line 284: José Martí yritti myös kahdesti johtaa Tampassa ja Miamissa asuvista kuubalaispakolaisista muodostamansa armeijakunnat Kuubaan. Ensimmäinen yritys epäonnistui. Toisella yrittämällä he pääsivät maihin, mutta saivat välittömästi taistelukosketuksen espanjalaisiin joukkoihin. Taistelusta käytetään nimeä Dos Riosin taistelu (Batalla de Dos Rios), ja sen katsotaan olevan yksi merkittävimmistä käännekohdista maan itsenäisyystaistelun kulussa. José Martí haavoittui taistelussa vakavasti ja menehtyi saamiinsa vammoihin 19. toukokuuta 1895.

ellauri144.html on line 292: The United States has long maintained a military base at Guantanamo in Cuba. This makes the U.S. adaptation of the song a multi-layer statement, to put it mildly. It's typically sung by freedom activists who would perhaps like to see that illegally torturing prison and military base close for good, though they don't usually employ the song to that end.

ellauri144.html on line 294: In America, "Guantanamera" has been used during anti-war demonstrations, union strikes, marches for an overhaul of the US immigration system, and civil rights for immigrants. In more recent demonstrations, it was sung at Wall Street and around the country where folks were commenting on the balance of wealth.

ellauri144.html on line 298: The chorus, "Guantanamera, guajira Guantanamera" simply refers to singing a song about Guantanamo. (Guantanamera means a woman prisoner in Guantanamo. Not that they are many of them alive.)

ellauri144.html on line 306: Malagueña Salerosa — also known as La Malagueña — is a well-known Son Huasteco or Huapango song from Mexico, which has been covered more than 200 times by recording artists.

ellauri144.html on line 307: The song is that of a man telling a woman (from Málaga, Spain) how beautiful she is, and how he would love to be her man, but that he understands her rejecting him for being too poor.

ellauri144.html on line 309:   The film was produced as part of the studio's goodwill message for Latin America. The film stars Donald Duck, who in the course of the film is joined by old friend José Carioca, the cigar-smoking parrot from Saludos Amigos, who represents Brazil, and later becomes friends with a pistol-packing rooster named Panchito Pistoles, who represents Mexico. The Disney song is pathetically bad. Donald Duck's telescope has an erection when the duck focuses on Latin beauties, such as Carmen Mirandaellauri144.html on line 314:   Phil Roth mainizee roolimalleinaan Norman Mailerin ja Michael Toddin, mustanpuhuvia jutkuäijiä jotka onnistui nappaamaan ihan eturivin shixoja. Philkin piti shixoista, vaixen eka vaimo oli sille elämänikäinen pettymys ja trauma. Philin mielestä shixa huijasi sen naimisiin, käyttäen samaa veruketta kuin ukko Schäfer joka haulikolla pakotti tiineen tyttärensä kanssa vihille opettaja Zimmerin. Kaikkein traagisinta oli että Philin kohdalla se ei ollut edes totta! Ei lasta eikä paskaakaan, mitä vittua. 

ellauri144.html on line 316: Avrom Hirsch Goldbogen (aka Michael Todd) (born June 22, 1909 – March 22, 1958) was a JEWISH American theater and film producer, best known for his 1956 production of Around the World in 80 Days, which won an Academy Award for Best Picture. He is known as the third of Elizabeth Taylor's seven husbands, and is the only one whom she did not divorce (because he died in a private plane accident a year after their marriage).

ellauri144.html on line 318: Avrom  was born in Minneapolis, Minnesota, to Chaim Goldbogen (an Orthodox rabbi), and Sophia Hellerman, both of whom were Polish Jewish immigrants. He was one of nine children in a poor family, the youngest son, and his siblings nicknamed him "Tod" (pronounced "Toat" in German) to mimic his difficulty pronouncing the word "coat." It was from this that his name was derived. Nomen erat omen.

ellauri144.html on line 319: He eventually dropped out of high school, and worked at a variety of jobs, including shoe salesman and store window decorator. One of his first jobs was as a soda jerk. When the drugstore went out of business, Todd had acquired enough medical knowledge from his work there to be hired at Chicago's Michael Reese Hospital as a type of "security guard" to stop visitors from bringing in food that was not on the patient's diet.

ellauri144.html on line 321:   The company he owned with his brother went bankrupt when its financial backing failed in the early days of the Great Depression. Not yet 21, Todd had lost over $1 million (equivalent to about $15,492,032 in today's funds). Todd married the former Bertha Freshman on February 14, 1927, and was the father of an infant son with no home for his family. Todd's subsequent business career was volatile, and failed ventures left him bankrupt many times.

ellauri144.html on line 323:   His greatest successes were in musical comedy revues, typically featuring actresses in deshabillé, such as As the Girls Go (which also starred Clark) and Michael Todd's Peepshow (Kuoleman tirkistelyesitys, vanhentunut).

ellauri144.html on line 325:     On March 22, 1958, Todd's private plane the Liz crashed near Grants, New Mexico. "Ah, c'mon," he said. "It's a good, safe plane. I wouldn't let it crash. I'm taking along a picture of Elizabeth, and I wouldn't let anything happen to her."

ellauri144.html on line 327: In June 1977, Avrom's remains were desecrated by graverobbers. The thieves broke into his casket looking for a $100,000 diamond ring, which, according to rumor, Taylor had placed on her husband's finger prior to his burial. The bag containing Avrom's remains was found under a tree near his burial plot. The bag and casket had been sealed in Albuquerque after Avrom's remains were identified following the 1958 crash. Avrom''s remains were once more identified through dental records and were reburied in a secret location.

ellauri144.html on line 337: Tiinan poika Janne on vähän samanoloinen kunnianhimoinen nuorimies kuin Sigmund nuorena, paitsi Freudilla oli takaa siili. Sigmundilla ei ollut kovin paljoa sanottavaa rakkaudesta, mutta sellainen ei kiinnitäkään tärkeimpään turhaa huomiota. Vaan sen esteisiin. Normaali ei ole niin kiinnostavaa, niinkuin ei sekään, miten veri suonissa kiertää niin kauan kuin se kiertää. Eihän  leipurikaan leivästä puhu. Niin kauan kuin on rahinaa on toivoa.

ellauri144.html on line 339:   Tietoisuus on vaan keittiö johon on unohtunut valo. Muut huoneet ovat pimeitä. Oletko kuullut että Kaarina Valoaalto on kuollut, kysyi Kristina-täti huolestuneena. Sillä oli hyvä kirja nimeltä Einen keittiö. Mitä olisimme ilman naisia? Hyvin harvinaisia.  Elämä on draama. Tuskin kukaan voi kuvitella kuolemaa kliimaksiksi. Paitsi tietenkin ateisti!

ellauri144.html on line 341:   Hammaslääkäri kysyi tänä aamuna tehdäänkö kruunu vaiko samanlainen paikka kuin ennenkin. Edellinen kesti 10v. Sanoin että laita paikka, hyvällä onnella sitä ei tarvi enää uusia. Sillä oli tällä kertaa hammashoitaja. Sanoin että sehän on 100% parannus edelliskäyntiin verrattuna. Hammaslääkäri (jonka nimi oli Närvänen) ehkä vähän närkästyi ja sanoi: Niin, on se prosenttilasku ihmeellistä. Hizi kyllä ollaan vääräleukaisia savolaisia, Pirkko Hiekkalan poikia! Sainpas sanottua!

ellauri144.html on line 381: "The force that through the green fuse drives the flower" is a poem by Welsh poet Dylan Thomas— the poem that "made Thomas famous." Written in 1933 (when Thomas was nineteen), it was first published in his 1934 collection, 18 Poems.

ellauri144.html on line 382: Käännetty englannista-"Voima, joka vihreän sulakkeen kautta ajaa kukkaa", on Walesin runoilijan Dylan Thomasin runo - runo, joka "teki Thomasista kuuluisan". Kirjoitettu vuonna 1933, se julkaistiin ensimmäisen kerran hänen 1934-kokoelmassaan 18 runoa. Wikipedia (englanti). Vizi mikä veeti. No on monet muutkin lyyrikot alottaneet ihan vitun nuorena. Sit toiset nuoret siteerailee niitä collegen pihanurmikolla molo puoliveteisenä poskessa. 

ellauri144.html on line 384: The force that through the green fuse				Voima joka vihreästä varokkeesta

ellauri144.html on line 386: The force that through the green fuse drives the flower		Voima joka vihreästä varokkeesta ajaa kukkaa

ellauri144.html on line 387: Drives my green age; that blasts the roots of trees		Ajaa mun vihreätä ikää; mikä räjäyttää puunjuuret

ellauri144.html on line 392: The force that drives the water through the rocks		Voima joka ajaa veden läpi harmaan kiven

ellauri144.html on line 393: Drives my red blood; that dries the mouthing streams		Ajaa mun punaista verta; mikä kuivaa puronsuut

ellauri144.html on line 394: Turns mine to wax.						Tekee musta vahaa.

ellauri144.html on line 398: The hand that whirls the water in the pool			Käsi joka vatkaa vettä uima-altaassa

ellauri144.html on line 399: Stirs the quicksand; that ropes the blowing wind		törkkii lentohiekkaa; mikä köyttää tuulenpuhurin

ellauri144.html on line 401: And I am dumb to tell the hanging man				Ja mä olen mykkä kertomaan hirttomiehelle

ellauri144.html on line 402: How of my clay is made the hangman´s lime.			Et mun savesta pyöveli saa suopaa.

ellauri144.html on line 406: Shall calm her sores.						Viilentää sen haavoja.

ellauri144.html on line 408: How time has ticked a heaven round the stars.			Et aika tikannut on taivaan tähdistöön.

ellauri144.html on line 419:   A black and white photograph of Thomas wearing a suit with a white spotted bow tie in a book shop in New York. Thomas at the Gotham Book Mart in New York City, 1952

ellauri144.html on line 421: Dylan Marlais Thomas (27 October 1914 – 9 November 1953 = 39v) was a Welsh poet and writer whose works include the poems "Do not go gentle into that good night" (Josta suomenruozalainen leijakirjailija otti "Älä mene yxin yöllä ulos") and "And death shall have no dominion"; the "play for voices" Under Milk Wood; and stories and radio broadcasts such as A Child´s Christmas in Wales and Portrait of the Artist as a Young Dog. He became widely popular in his lifetime and remained so after his death at the age of 39 in New York City. By then he had acquired a reputation, which he had encouraged, as a "roistering, drunken and doomed poet".

ellauri144.html on line 423:   Dylan Thomas was born on 27 October 1914 in Swansea, the son of Florence Hannah (née Williams; 1882–1958), a seamstress, and David John Thomas (1876–1952), a teacher. His father had a first-class honours degree in English from University College, Aberystwyth and ambitions to rise above his position teaching English literature at the local grammar school, which he never did. Thomas had one sibling, Nancy Marles (1906–1953), who was eight years his senior. The children spoke only English, though their parents were bilingual in English and Welsh, and David Thomas gave Welsh lessons at home. Thomas´s father chose the name Dylan, which could be translated as "son of the sea", after Dylan ail Don, a character in The Mabinogion. (Mulla on se, mutten ole lukenut.) His middle name, Marlais, was given in honour of his great-uncle, William Thomas, a Unitarian minister and poet whose bardic name was Gwilym Marles. Se oli se silverbäk jota ne kaikki koittivat apinoida. Dylan, pronounced ˈ [ˈdəlan] (Dull-an) in Welsh, caused his mother to worry that he might be teased as the "dull one" (which he was). When he broadcast on Welsh BBC, early in his career, he was introduced using this pronunciation. Thomas favoured the Anglicised pronunciation and gave instructions that it should be Dillan /ˈdɪlən/. He was fed up with the "dull one" joke. in 1914. In 1931, when he was 16, Thomas, an undistinguished pupil, left school to become a reporter for the South Wales Daily Post, only to leave under pressure 18 months later.

ellauri144.html on line 425:   His best works appeared in print while he was still a teenager. In 1934, the publication of "Light breaks where no sun shines" caught the attention of the literary world. Stick it where no sun shines. While living in London, Thomas met Caitlin Macnamara. They married in 1937. In 1938, they settled in Laugharne, Carmarthenshire, and brought on their three children.   

ellauri144.html on line 427: Thomas came to be appreciated as a popular poet during his lifetime, though he found earning a living as a writer was difficult. He began augmenting his income with reading tours and radio broadcasts. His radio recordings for the BBC during the late 1940s brought him to the public´s attention, and he was frequently used by the BBC as an accessible voice of the literary scene. Thomas first travelled to the United States in the 1950s. His readings there brought him a degree of fame, while his erratic behaviour and drinking worsened. His time in the United States cemented his legend, however, and he went on to record to vinyl such works as A Child´s Christmas in Wales. Phil Rothin ekalla tyttöystävällä oll Dylan Thomas-levy, jota ne kuuntelivat pukilla. During his fourth trip to New York in 1953, Thomas became gravely ill and fell into a coma. He died on 9 November 1953 and his body was returned to Wales. On 25 November 1953, he was interred at St Martin´s churchyard in Laugharne. What a laugh. 

ellauri144.html on line 429:   His childhood featured regular summer trips to Llansteffan where his maternal relatives were the sixth generation to farm there. His mother´s family, the Williamses, lived in such farms as Waunfwlchan, Llwyngwyn, Maesgwyn and Penycoed.[17] The memory of Fernhill, a dairy farm owned by his maternal aunt, Ann Jones,[18] is evoked in the 1945 lyrical poem "Fern Hill". Thomas had bronchitis and asthma in childhood and struggled with these throughout his life. Thomas was indulged by his mother and enjoyed being mollycoddled, a trait he carried into adulthood, and he was skilful in gaining attention and sympathy. During his final school years he began writing poetry in notebooks; the first poem, dated 27 April (1930), is entitled "Osiris, come to Isis". In June 1928, Thomas won the school´s mile race, held at St. Helen´s Ground; he carried a newspaper photograph of his victory with him until his death.

ellauri144.html on line 431:   Puolet 90 julkaistusta runostaan Dylan väsäsi teinipoikana. Figures. Tässä niistä kuuluisin. Romans 6:9, KJV: "Knowing that Christ being raised from the dead dieth no more; death hath no more dominion over him." 6:9 Ja tiedämme, ettei Kristus, joka kuolleista herätetty on, niinkö silleen kuole, eikä kuolema saa tästedes hänen päällensä valtaa.

ellauri144.html on line 433: And death shall have no dominion				Eikä kuolema saa silleen valtaa

ellauri144.html on line 436: And death shall have no dominion.				Eikä kuolema saa silleen valtaa.

ellauri144.html on line 437: Dead men naked they shall be one				Kuolleet miehet nakuina on vastedes yhtä

ellauri144.html on line 440: They shall have stars at elbow and foot;			Niille tulee tähtiä kyynärään ja jalkaan;

ellauri144.html on line 441: Though they go mad they shall be sane,				Vaikka ne hullaantuu ne on mielenterveitä,

ellauri144.html on line 442: Though they sink through the sea they shall rise again;		Vaikka ne mulahtaa mereen ne nousee pintaan taas;

ellauri144.html on line 443: Though lovers be lost love shall not;				Vaikka rakastavaiset katoo ei katoo rakkaus;

ellauri144.html on line 444: And death shall have no dominion.				Eikä kuolema saa silleen valtaa.

ellauri144.html on line 446: And death shall have no dominion.				Eikä kuolema saa silleen valtaa.

ellauri144.html on line 448: They lying long shall not die windily;				Ne makaa pitkänä muttei pieru vie kuole;

ellauri144.html on line 450: Strapped to a wheel, yet they shall not break;			Pyörään remmitettyinäkään ne eivät katkea;

ellauri144.html on line 451: Faith in their hands shall snap in two,				Usko niiden käsissä on napsahtava kahtia,

ellauri144.html on line 453: Split all ends up they shan´t crack;				Halki poikki ja pinoon, eivät säry;

ellauri144.html on line 454: And death shall have no dominion.				Eikä kuolema saa silleen valtaa.

ellauri144.html on line 456: And death shall have no dominion.				Eikä kuolema saa silleen valtaa.

ellauri144.html on line 458: Or waves break loud on the seashores;				Eikä aallot kohtaa kohahtaen rantaa;

ellauri144.html on line 462: Heads of the characters hammer through daisies;			Kirjainhahmon pää työntyy vuohenputkista,

ellauri144.html on line 464: And death shall have no dominion.				Eikä kuolema saa silleen valtaa.

ellauri144.html on line 469: Profiilikuvasta näkee selvästi että Phillu oli beetasusi. Sen koko naama on yhtä nenää. Leuasta ei mitään havaintoa. Tukka pakenee. Sen mieliteemat oli viha, pettymys ja tunarointi. Phillu oli epäonnistunut narsisti. Läski Rabbi Warshaw joka tavutti sanoja ja haisi Pall Mallille osasi sanoa sen ihan pilluntarkasti.

ellauri144.html on line 484: he katosivat kuin pieru Saharaan

ellauri144.html on line 489: Henok, Nooa, Abraham, Iisak ja Jaakob

ellauri144.html on line 490: Mooses Aaron Pinehas (n.h. kz. Phineas)

ellauri144.html on line 493: Rehabeam ja Jerobeam

ellauri144.html on line 501: Ei tässä ollut kaikkia, olikohan ne loput sitten leijoja.

ellauri144.html on line 511: Let Us Now Praise Famous Men is a book with text by American writer James Agee and photographs by American photographer Walker Evans, first published in 1941 in the American United States. The work documents the lives of impoverished tenant farmers during the Great Depression. Although it is in keeping with Evans´s work with the Farm Security Administration, the project was initiated not by the FSA, but by Fortune magazine. The title derives from a passage in the Wisdom of Sirach (44:1) that begins, "Let us now praise famous men, and our fathers that begat us".

ellauri144.html on line 517:   Ernst René Anselm Nyberg on saxalaisen koulun käynyt 50% konkkanokka joka jostain käsittämättömästä syystä oli suomen suurlähettiläs Moskovassa, vaikka se on antikommari ja ryssänvihaaja. Ranen syntyperältään juutalainen äiti meni 1937 naimisiin ei-juutalaisen miehen kanssa, ilmeisesti Suomessa. Se oli perheelle täysi katastrofi, jota erityisesti ortodoksijuutalainen Shulem kaliiperin isoisä ei hyväksynyt. Hänelle äiti lakkasi olemasta. Äiti pantiin häiden jälkeen lepositeisiin ja häntä pidettiin luvattomasti kotiarestissa yli kuukausi. Ranen isoisä Shulem sai toimistaan ehdottoman vankeustuomion.

ellauri144.html on line 518: Vuosi sen jälkeen, kun suku oli kieltänyt Renén äidin avioliiton, juoksijasetä Aabraham Tokazierin voitto Helsingin Stadionilla hylättiin. Ensin siis kiellettiin juutalaiselta avioliitto kristityn kanssa ja perään juutalaiselta kiellettiin kristityn voittaminen, suorastaan surullisen ironista, Hillel-serkku hymähtää. Hillel ja Rane saivat kuulla toisistaan vasta ukkeleina. Puhumattakaan siitä että meikäläiset mestauttivat ihan syystä vaan yhden (1) miehen joka oli vielä meikäläisiä, ja 2000v myöhemmin Hitler kaasutti 6M meikäläistä kostotoimena. Kohtalon ivaa, eikä edes salaivaa, kuten huomauttaa Phil Rothin vakuutusmyyjäisä. 

ellauri144.html on line 520:   HBL on oikeastaan aivan liian patakonservatiivinen mun makuuni. Samassa numerossa jossa Renén paranoidi kauppakillan esitelmä julkaistiin, väänsi joku hoblan urheilutoimittaja erittäinkin suuren tortun siitä kuinka miehet on anuxesta ja naiset perseestä, ja kuinka naisten syrjimisen oikaisemisexi ei sunkaan pidä mennä näpelöimään tuplastandardoituja normeja. Kyllä ne vanhat toimivat paremmin kuin kivespussillinen uusia, nehän on kaikki Darwinilta peräisin. Älkää menkö ollenkaan nyt sähläämään. Miehet kazoo jääkiekkoa ja naiset laittaa irtoripsiä, se on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia. 

ellauri144.html on line 542:     Tai edes seesteinen vanha pari, Rapunzel 


ellauri144.html on line 544:     pikku karvakäsi harmaantuneena, 


ellauri144.html on line 551: Narsisti on parasiitti, joka tarvitsee muita ihmisiä vain yhteen tarkoitukseen: vahvistamaan harhaista ideaalikuvaa itsestään. Narsisti elää muiden ihmisten reaktioista, jotka tukevat tätä kuvaa. Jos haluaa tai on pakko olla narsistin kanssa tekemisissä eikä ole selvästi vahvemmassa asemassa tähän, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin myötäillä tätä ja syöttää narsistille niitä reaktioita, joita tämä tarvitsee. Jos taas haluaa narsistista eroon, kannattaa soveltaa menetelmää, jossa ollaan narsistia kohtaan täydellisen välinpitämätön. Tämä tarkoittaa omien näkyvien reaktioiden vaimentamista niin täydellisesti kuin pystyy. Narsisti joutuu etsimään egolleen pönkitystä muualta. Tää on sama keino jota käytetään koiriin. Älä kiinnitä siihen mitään huomiota josse koittaa pureskella sun housuja. 

ellauri144.html on line 560: Dilation and curettage (D&C) is a brief surgical procedure in which the cervix is dilated and a special instrument is used to scrape the uterine lining. Knowing what to expect before, during, and... Sehän on kaavinta! Sillä Philip Roth pääsi eroon esikoisesta, joka lähti kasvamaan kun Maggi ei tullut laittaneexi pessaaria. Keskimmäinen oli pelkkä huijaus. Kuopusta ei sitten tullutkaan. 

ellauri144.html on line 562:     Rothin eka vaimo Maggi oli sitä 4v vanhempi ruozalainen white trash keskilännestä. Sen isä oli vankilalintu joka ruuvas sitä pienenä. Se oli eronnut ja sen 2 lasta joutui X-miehelle. Se tuli raskaaksi (kenen toimesta?) 1957 mutta kaavittiin. Phil ois jättänyt sen mieluusti mut ei raaskinut koska niillä oli 2 vuoden lease. Phil oli varsinainen Shylock rahan suhteen. Philin äiskän kanssa meni suxet ristiin kun Maggi pyysi sitä pesemään sen pikkupyykkiä. Toinen raskaus 1959 toden sanoi ja Phillu suostui naimisiin kuha lapsi lähtee. (Se kävi ize kyyläämässä testitulokset. Little did he know et ne oli ostettu jonkun läskin mutiaisen pyllystä.) Phillu oli vaan äkäinen kun Maggi kääntyi juutalaisexi. Phillu oli 26 ja Maggi 30. Vakka löysi tässä joukkueessa kyllä kantensa.

ellauri144.html on line 564:     "Tahdon aina irti siitä mikä on vapauttanut mut, plus siistit kotiolot." "Is it me? IT IS me, Me ME ME ME! But IS IT?" This statement reflects Roth´s patent narcissism and determination to promote himself at any cost. Fellow juutikkaiden mielestä (esim rabbi Rackmann) Roth oli antisemiitti kun sen fiktiivinen  kessu ei antanut jutkukaverille erikoiskohtelua. Phillu räkytti tästä Rackmannille vielä puoli vuosisataa myöhemmin. Kosto elää, vaikka jutku kuolisi. In 1959, Roth and Maggie (happily married) went to Italy for 6 mo on a Guggenheim. Phillu olis tahtonut koittaa shtuppimista 3 pekkaan kolmantena joku Marketta, mutta Maggipa ei suostunut. 

ellauri144.html on line 566:     Iowassa kustantajaa vaihtanut ja muutenkin pullistunut Phillu alkaa tylsistyä Maggiin, toiset naiset on alkaneet kiinnostaa enemmän. Dylan Thomas oli distinguished guest Iowassa 60-luvun alussa. Phillu shtuppii nyt oppilastaan Karen Oakesia, Maggie järkyttyy, ottaa nappeja ja viskiä ja kertoo vessanpytyn ääressä neekerinpissajäynästä. Kurt Vonnegut, Norman Mailer ja Saul Bellow otti Phillun tapaan uudet hanit alle joka lukuvuosi. Se pitää kirjailijan pirteänä. Phillu groomas samaan aikaan ahkerasti Maggien 10-vuotiasta Holly-tyttöä. Maggie oli niin mustasukkainen että Phillu piilotti keittiöveizet auton vararenkaaseen.

ellauri144.html on line 568:     Maggin pojalle (josta tulee rekkakuski) se antaa lukemisexi kirjan The Red Badge of Courage.  It is a war novel by American author Stephen Crane (1871–1900). Taking place during the American Civil War, the story is about a young private of the Union Army, Henry Fleming, who flees from the field of battle. Overcome with shame, he longs for a wound, a "red badge of courage," to counteract his cowardice. When his regiment once again faces the enemy, Henry acts as standard-bearer, who carries a flag.

ellauri144.html on line 570: The Red Badge of Courage garnered widespread acclaim, what H. G. Wells called "an orgy of praise" shortly after its publication, making Crane an instant celebrity at the age of twenty-four. The novel and its author did have their initial detractors, however, including author and veteran Ambrose Bierce. Adapted several times for the screen, the novel became a bestseller. It has never been out of print and is now thought to be Crane´s most important work and a major American text. 

ellauri144.html on line 573: Ambrose Gwinnett Bierce (June 24, 1842 – circa 1914) was an American short story writer, journalist, poet, and Civil War veteran. His book The Devil´s Dictionary was named as one of "The 100 Greatest Masterpieces of American Literature" by the American Revolution Bicentennial Administration. His story "An Occurrence at Owl Creek Bridge" has been described as "one of the most famous and frequently anthologized stories in American literature", and his book Tales of Soldiers and Civilians (also published as In the Midst of Life) was named by the Grolier Club as one of the 100 most influential American books printed before 1900.

ellauri144.html on line 575: A prolific and versatile writer, Bierce was regarded as one of the most influential journalists in the United States, and as a pioneering writer of realist fiction. For his horror writing, Michael Dirda ranked him alongside Edgar Allan Poe and H. P. Lovecraft. S. T. Joshi speculates that he may well be the greatest satirist America has ever produced, and in this regard can take his place with such figures as Juvenal, Swift, and Voltaire. His war stories influenced Stephen Crane, Ernest Hemingway, and others, and he was considered an influential and feared literary critic. In recent decades Bierce has gained wider respect as a fabulist and for his poetry.   

ellauri144.html on line 577: Both of Bierce´s sons died before he did. Day committed suicide after a romantic rejection (he non-fatally shot the woman of his affections along with her fiancé beforehand), and Leigh died of pneumonia related to alcoholism. Bierce separated from his wife in 1888, after discovering compromising letters to her from an admirer. They divorced in 1904. Mollie Day Bierce died the following year. Bierce was an avowed agnostic, and strongly rejected the divinity of Christ. He suffered from lifelong asthma, as well as complications from his war wounds, most notably episodes of fainting and irritability assignable to the traumatic brain injury suffered at Kennesaw Mountain.  In 1913, Bierce told reporters that he was travelling to Mexico to gain first-hand experience of the Mexican Revolution. He disappeared and was never seen again.

ellauri144.html on line 579: Kylläpä oli erinomaisia kavereita. Jos jenkit kehuvat jotakuta kuplixi voi olla lähes 110% varma että se on hanurista. Mutta tätä Biercea ize asiassa haukuskellaan aika lailla, ja niinpä se sitten onkin jonkinlainen anarkisti. Sen runoista esim Dies Irae ja Dekalogi on silkkaa rienausta. Bitter Bierce. Sen isän nimi oli Marcus Aurelius. Epigrammeja, enimmäxeen aika tylsiä kun ei enää tiedä kenestä on puhe. 

ellauri144.html on line 581:     Like Poe, Bierce professed to be mainly concerned with the artistry of his work, yet critics find him more intent on conveying his misanthropy and pessimism. His bare, economical style of supernatural horror is usually distinguished from the verbally lavish tales of Poe. In his lifetime, Bierce was famous as a California journalist dedicated to exposing the truth as he understood it, regardless of whose reputations were harmed by his attacks. For his sardonic wit and damning observations on the personalities and events of the day, he became known as "the wickedest man in San Francisco." Tälläisiä löytyy Ambrosen pirun raamatusta:

ellauri144.html on line 593:     Duty. That which sternly impels us in the direction of somebody´s profit, along the line of their desire.

ellauri144.html on line 597:     Egotist. A person of low taste, more interested in himself than me.

ellauri144.html on line 599:     Faith. Belief without evidence in what is told by one who speaks without knowledge, of things without parallel.

ellauri144.html on line 611: Pray. To ask the laws of the universe to be annulled on behalf of a single petitioner confessedly unworthy.     

ellauri144.html on line 622: off the wall! And I am a pretty good judge of character-

ellauri144.html on line 625:     Bitter Bierceä haukuttiin aikanaan naturalistixi. Silloin tarkoitettiin varmaan Emile Zolan "pahaa" naturalismia, johon kuului tieteisusko ja determinismi, eikä Norrisin hampaatonta amerikkalaista "naturalismia", joka oli potpurri realismista ja romantiikasta. Zola´s concept of a naturalistic novel traces philosophically to Auguste Comte´s positivism, but also to physiologist Claude Bernard and historian Hippolyte Taine. Hippolyte on jo esiintynyt näissä paasauxissa, kai Akukin on saanut jotain mainintoja. Claude on toistaisexi n.h. (never heard). 

ellauri144.html on line 654: quotidien de chercheur dévolu aux sciences. En 9 ans, ils échangent près de 500 

ellauri144.html on line 685: predominant sexual attraction toward persons of the same sex. It has taken a great 

ellauri144.html on line 689: Rom. 1:24-27, 1 Cor. 6:10, 1Tim. 1:10], tradition has always declared that 

ellauri144.html on line 693: circumstances can they be approved. 2358 The number of men and women who have 

ellauri144.html on line 700: 2359 Homosexual persons are called to chastity. By the virtues of self-mastery that teach them inner freedom, at times by the support of disinterested friendship, by prayer and sacramental grace, they can and should gradually and resolutely approach Christian perfection. The rest of us can fuck to our hearts´ content as soon as the priest has said the magic word. 

ellauri144.html on line 706: Naamakirja on muuttanut nimensä metaversexi. Timo Harakka möi nimen sokeritoukalle ilmoittamattomasta hinnasta. Harakka pitää kiiltävästä. Niin myös silverfish. Fasebookin siiramainen Metatron, tai pikemminkin Asmodeus, pitää metaversestä limaista myyntipuhetta. Samoja jutkukäsieleitä kuin Chomskyn nompalla. Sen kakanruskea olohuone on aika rouhea. Ei kyllä ihan viimeisintä huutoa. 

ellauri144.html on line 713: Metaverses, in some limited form, have already been implemented in video games such as Second Life. Some iterations of the metaverse involve integration between virtual and physical spaces and virtual economies.

ellauri144.html on line 716: The term "metaverse" has its origins in the 1992 science fiction novel Snow Crash as a portmanteau of "meta" and "universe." It has since gained notoriety as a buzzword for promotion, and as a way to generate hype for public relations purposes by making vague claims for future projects. Information privacy and user addiction are concerns within the metaverse, stemming from challenges facing the social media and video game industries as a whole.

ellauri144.html on line 720: Mark Zuckerberg in MBTI? Other websites have him as either a INTP or INTJ. I’m going with INTJ, he was an early achiever, while INTPs can often be late bloomers, this is due to the late development of the Judging function. INTJs also tend to be more focused, serious, follow traditions and rules. While the types have many similarities, INTJ seems to be the closer match. Väpelö hörhö nörtti kimmo. Propellipää - luovaa kirpunnyljentää. Sitäpä sitä. Saatanan jutku. Metatron meni neuvomaan Aabrahamille miten Iisakki olis paras uhrata. Viime minuutilla tuli peruutus: kyllä mulle tänään oikeastaan maistuiskin paremmin toi syntipukki. Lisäohjeita albumissa 115.

ellauri144.html on line 723: 
What the fuck???


ellauri144.html on line 725: "In a pristine region where nature and animals have thrived for centuries, wildlife biologist Lana Fedorova is devoting her life to protecting species that have been hunted nearly to extinction, including a rare white deer. Ominously, in a nuclear plant nearby, the arrival of a new director, the ruthless and power-hungry Allura, rattles the staff and sets the stage for internecine strife between the zealous bureaucrat Borys Slykovitch and ambitious engineer Maksym (Max) Smirnov. 

ellauri144.html on line 727: When Allura learns that Max, who was her rival for the directorship, is to marry Lana, Allura’s little sister, she swears revenge. Max’s confidence is shaken, and on his next all-night shift at the station, an accident causes the meltdown of one of the reactors. In the ensuing catastrophe, the region and its people are poisoned, and the survivors are forced to evacuate their beloved town.

ellauri144.html on line 729: Months later, Max is summoned to headquarters by Party officials and learns that he can save his career only if he brings Allura the trophy head of a rare white stag. Interweaving through the human actions, the region’s Silver River and its animals have their say."

ellauri144.html on line 731: Olipa taas kerta kaikkiaan paxua paskanjauhantaa Suomen Uupperalta. New Yorkerin partapozolla on täysi syy olla tyytyväinen tähän suorituxeen. Ryssäviha, Ukraina ja kukkahattueläinsuojelu samassa rintamassa niinkuin luoja on sen tarkoittanut. LOL, luonnonvaraisille eläimille on Tshernobylin epähuomiossa syntynyt ihmisiltä vapaa villiinnytysalue ollut herran lahja. Lisää tällästä, ja suuremmat lusikat, ne huutaa kuorossa.

ellauri144.html on line 733:   Jägarförbundets Martin Hallenberg är "ytterst besviken" att han och det övriga jägarkompaniet inte får "fälla" dvs döda för skojs skull hela 18 av de få resterade vargarna I Finland. Vittu sana "pettynyt" jo välittömästi paljastaa narsistisen kusipään. Att förflytta en vargstam till Centralparken däremot är en bra idé. Minister Leppä sku duga bra för vinteråtel åt valparna.

ellauri144.html on line 757: por mi jardín? A mi alma		Mun puutarhassa? Sieluuni

ellauri144.html on line 761: Muchas noches he mirado			Monena yönä olen kazellut

ellauri144.html on line 763: se han movido y por la fuente		liikkuneet ja suihkulähteellä

ellauri144.html on line 777: solo al jardín, por los árboles		Yxin puutarhaan, puiden luona

ellauri144.html on line 791: Mi alma ha dejado su cuerpo		Mun sielu on jättänyt mun ruumiin

ellauri144.html on line 793: se ha perdido en los jardines		exynyt noihin puutarhoihin

ellauri144.html on line 798: llega… el secreto se ha ido		saapuessa salaisuus on kadonnut

ellauri144.html on line 809: con sus hojas sin fragancia,		Sen hajuttomissa lehdissä.

ellauri144.html on line 813: y, alma de todo el jardín,		Ja koko puutarhan sielu

ellauri144.html on line 824: amarillo el arroyo,			Keltainen on puropahanen,

ellauri144.html on line 826: el cementerio de los niños,		Ditto lapsukaisten luutarha,

ellauri144.html on line 832: el agua clara, tibia!,			ja kirkasta vettä, haaleaa!

ellauri144.html on line 838: era una gracia perfumada de oro		kullalla hajustettu kiitos

ellauri144.html on line 866: Platero kaj mi (Platero y yo) estas proza lirika verko de 1914 de la hispana poeto Juan Ramón Jiménez, kiu rekreas poezie la vivon de la azeno Platero, kvankam certe la verkisto havis diversajn azenetojn. La libro estas konstituita de mallongaj bild-epizodoj kiuj inter si ne trudas teman aŭ intrigan ordon kaj prezentas nur impresojn, sensaciojn kaj rememorojn de Moguer (Sudokcidenta Andaluzio) el infana kaj juna epokoj de Juan Ramón Jiménez mem. La verko aspektas taglibro en kiu oni detaligas la plej gravajn aspektojn de la realo, de la pensaro kaj de la sentoj de la verkisto. Tamen, ĝi estas nek taglibro nek membiografio, sed nur elekto de historioj el reala medio kaj inter multaj memoroj de la pasinteco.

ellauri144.html on line 877: Tänään (2009) puhutaan Huan Ramón Himénezistä sanomalehdissä ja uutisissa Bejaranon ja Llansón löytämästä julkaisemattomasta runosta tai pikemminkin runosta, jonka olisi pitänyt lopettaa kokoelma Haluttu ja himoitseva Humala. Kohtaammeko panteistisen mystiikan? Onko tämä uskonnollinen vertaus runolliseen luomiseen? Mikä Jumala tuo nyt on, hei Huan Ramón Himénez? Sanoa, että Humalan ongelma Huan Ramónissa on luonteeltaan samanlainen kuin Uppomunalla, ei ole paljon sanottu. Unamunohan oli aivan hanurista.

ellauri144.html on line 897: y tú has venido a él, a mí seguro,			Ja sinä olet tullut sinne, musta varmana,

ellauri144.html on line 901: en lengua, en nombre hablado, en nombre escrito;	Kielellä, puhe- ja kirjakielisenä,

ellauri144.html on line 902: a todo yo le había puesto nombre			Olin nimennyt kaiken.			

ellauri144.html on line 903: y tú has tomado el puesto				Ja olet ottanut kantaa			

ellauri144.html on line 916: Lo eras para hacerme pensar que tú eras tú,		Sinun piti saada minut luulemaan, että olet sinä.	

ellauri144.html on line 917: para hacerme sentir que yo era tú,			Saadaksesi minut tuntemaan, että olin sinä,		

ellauri144.html on line 918: para hacerme gozar que tú eras yo,			Saadaksesi minut nauttimaan siitä, että olit minä,	

ellauri144.html on line 919: para hacerme gritar que yo era yo.			Saadaksesi minut huutamaan, että olen minä.		

ellauri144.html on line 935: Ehkä oli parempi että tää luritus jäi pois. On se sevverran paxua narsismia. Yritelmän kirjoittaja koittaa kääntää kaikki parhain päin: Runoilija liittyy olennaisesti luomiseen. Ennen kaikkia muita näkökohtia kohtaamme runoilijan, joka luojana ja ihmisenä palauttaa runollisesti luotuun maailmaan. Runoilijalla on immanentti jumala, luomisen periaate, tietoisuudessaan. Jumala ei luo ihmiselle, vaan runoilija on runoilija-mies, joka luo Jumalalle.

ellauri144.html on line 937:   Jumala ei ole alku, se on maailman runollisen virkistyksen loppupää niiden tietoisuudessa, jotka haluavat saavuttaa Jumalan. Mitä he kaipaavat, on tulla yhdeksi, toisin sanoen pystyä antamaan Ykseys kaikelle nimetylle, saavuttamaan "nimien nimi". Runoilijan työ, runous, on jumalallisen luomistyön hemuli, Jumalan työ, niin jos keskitie tunnistetaan, äärimmäisyydet jääkööt omaan arvoonsa.

ellauri144.html on line 957: Tore Hund (norrønt Þórir hundr), født rundt 990 og død en gang etter 1030, var en av de betydeligste høvdingene i Hålogaland. Han hadde gård på Bjarkøy i det senere Troms fylke. Tore Hund var en av lederne i opprøret mot kong Olav Haraldsson Digre, slik det er blitt beskrevet i Snorre Sturlassons saga om Olav den hellige i Heimskringla.

ellauri144.html on line 959: Tore Hund var ute i vikingtokter og ledet flere ekspedisjoner nordover til Kolahalvøya og Kvitsjøen i Bjarmeland (dagens Russland). Da Olav Haraldsson ble konge, ble Tore Hund hans lendmann i nord. Over tid surnet forholdet mellom kongen og Tore, det startet med kornmangel i Hålogaland, noe som førte til drap. Drapene førte til hevn og nye drap, og det tvang Tore Hund til å gå i opposisjon til Olav Haraldsson og alliere seg med den danske kongen Knut den mektige. Konflikten endte i det store slaget ved Stiklestad i 1030. 

ellauri144.html on line 961: Fremst i kongshæren sto Olav selv, og han hogg med sverdet etter Tore, men Tore hadde ei reinsskinnskofte, og slaget sklei av i en sky av reinshår. Kongen ropte da til Bjørn Stallare som hadde øks: «Slå du hunden som jern ikke biter på!» Bjørn Stallare ga Tore et slag med øksehammeren slik at han vaklet, men slo ham ikke overende. I stedet kjørte Tore spydet Selshevneren gjennom den andre mens han sa: «Slik spidder vi bjørnene!»

ellauri144.html on line 963: Torstein Knarresmed hogg kong Olav med øksa og traff ham over kneet. Finn Arnesson drepte deretter Torstein. Kongen kastet fra seg sverdet, lente seg mot en stein og begynte å be Gud hjelpe seg. Tore Hund lente seg fram og støtte spydet opp under kongens brynje og inn i maven på ham. I samme stund fikk han også et tredje sår av ei øks på venstre side av halsen. Av disse tre skadene døde kongen.

ellauri144.html on line 965:   Etter kongens død varte ikke slaget lenge. Kongshæren flyktet, og bondehæren forfulgte dem ikke. De vendte tilbake til stridsvollen hvor mange hadde frender og venner. I henhold til tradisjonen var det Tore Hund som bredte et klede over kongens lik.

ellauri144.html on line 967: Ettertiden, spesielt de kirkelige skriftene, har forsøkt å rettferdiggjøre Olavs krav til tronen og hans kongedømme ved å fordømme og fortegne hans motstandere. Hvis helgenkongen var god, var hans motstandere onde. Fienden er djevelen og Olavs motstandere djevelens medhjelpere. Tore Hund og hans allierte var «ondsinnede mennesker og ugjerningsmenn», og «svikere», «onde» og «troløse». Betegnende er Adam av Bremens påstand at høvdingene gikk mot kongen fordi han hadde drept konene deres, og kvinnene ble drept fordi de drev på med trolldom.

ellauri144.html on line 969: Trolldomsmotivet går igjen for nordlendingene og Hålogaland. Tore Hund drev handel med finnene og skaffet seg «tolv reinskinnskufter med mye trollskap i». Siden stilte Tore Hund elleve utvalgte menn først i striden mot kongen, og han selv var den tolvte, og underforstått var de tolv bar alle kofter besatt med trolldom. Trolldomstemaet går igjen også i Olav Tryggvasons saga i hans møte med Raud den ramme.

ellauri144.html on line 971: Etter at Olav var flyktet til Gardariket sier Snorre Sturlasson at grunnen til at nordmennene reiste seg mot kongen var at «de ikke tålte hans rettferdighet» da han straffet rike likt med fattige. Denne rettferdiggjøringen av Olavs styre er ikke historisk korrekt, like lite som konstruksjonene om trolldom og de senere påståtte mirakler er det.

ellauri144.html on line 973: Tore Hund og hans følgesmenn kjempet ikke mot en rettferdig helgenkonge. Tvert imot, de bekjempet den urimelige og harde kong Olav Haraldsson som kom sørfra. Helgengjøringen skjedde etter slaget på Stiklestad og i et slikt omfang at alle tidligere vurderinger og verdier ble snudd opp ned. En av grunnene var at danskekongens Knut den mektige.

ellauri144.html on line 975: Samtidige skaldekvad nyanserer det religiøse bildet som fortrengte det politiske bildet av Olav Haraldsson. Sigvat skald sier i kvadet Erfidråpa at Olav hogg etter Tore med sverdet, men det beit ikke på Tore Hund. Også Sigvat var preget av den kirkelige demoniseringen av kongens motstandere, men samtidig sier han at «den mann som bebreider Tore for feighet, fornekter den dristige Hunds sanne mot, (...) ettersom den kraftige kriger (...) våget å rette hugg mot en konge».

ellauri144.html on line 979: Etter slaget på Stiklestad forlot Tore Hund Norge. Snorre har kun vage og sekundære informasjoner om hans videre skjebne: «Tore Hund fór bort fra landet kort tid etter kong Olavs fall. Tore fór til Jorsal, og mange har fortalt at han visst ikke kom tilbake.» At Jorsal, det vil si Jerusalem, skulle ha vært målet tyder på at Snorres kilde mente at Tore Hund hadde en bot å sone, noe som ikke er rimelig for en mann som gjorde det han mente var rett. Hvor Tore Hund til slutt havnet, er uvisst, men ettersom han ikke blir bekreftet i andre kilder, er det rimelig å anta at han må ha dødd kort tid etter, enten i 1030 eller året etter. Hjem til Bjarkøy kom han uansett aldri mer.

ellauri144.html on line 983: Óðinn er æðstur guða í norrænni og germanskri goðafræði, þar sem hann er guð visku, herkænsku, stríðs, galdra, sigurs og skáldskapar. Óðinn er andinn og lífskrafturinn í öllu sem hann skapaði. Með Vilja og Vé skapaði hann himin, jörð, Ask og Emblu. Óðinn lærði rúnirnar þegar hann hékk og svelti sjálfan sig í níu nætur í Aski Yggdrasils, þá lærði hann líka Fimbulljóðin níu.

ellauri144.html on line 985: Á jörðinni birtist Óðinn mönnum sem gamall eineygður förumaður í skikkju og með barðabreiðan hatt eða hettu og gengur þá undir mörgum nöfnum. Hann getur haft hamskipti hvenær sem er og sent anda sinn í fugls- eða dýrslíki erinda sinna og hann getur ferðast til dauðraheims ef honum hentar.

ellauri144.html on line 987: Óðinn ríður hinum áttfætta Sleipni og tveir úlfar fylgja honum, sem bera nöfnin Geri og Freki, einnig á hann tvo hrafna, Huginn og Munin, sem flytja honum tíðindi. Í Valhöll koma til hans vopndauðir menn.

ellauri144.html on line 989: Óðinn var sífellt að sækjast eftir meiri visku. Hann gekk til Mímis við Mímisbrunn einn daginn. Hann vildi fá að drekka úr brunni hans og fékk það í skiptum fyrir annað auga sitt.

ellauri144.html on line 991: Óðinn átti spjót (Gungnir) sem gerði honum fært að ráða gangi bardaga og því var gott að heita á hann í stríði.

ellauri145.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri145.html on line 40:     Piha-antero julkaisee 1940 Mustan huumorin antologian. Esipuheessa se torjuu käsityxen, et musta huumori tarkottais jotain lakuläppiä, tarbaby cracks. Ei vaan huumori on mielihyvän prinsiipin paradoxaalinen voitto todellisista olosuhteista. Tää formulointi on kyllä kopioitu suoraan Freudin huumorpaperista. Samanlaisia hersyviä huumormiehiä ne oli molemmat.  

ellauri145.html on line 48: Fatty dans sa « Ford Economy Spéciale » (une caisse à savon motorisée) et Al Clove (Picratt dans la version française) sur son Grand-bi se rendent chez le fermier voisin. Le premier est follement amoureux de Winnie, sa fille et vient lui rendre visite. Le second est porteur d’un message de son père qui propose au fermier de le marier à sa fille en échange de la moitié de ses terres. Al n’est pas très malin mais Fatty n’est qu’un garçon de ferme sans le sou. Malgré l´amour que porte Winnie à Fatty, le fermier n"hésite pas une seconde et est intraitable.

ellauri145.html on line 49: Fatty doit avoir recours à la ruse pour parvenir à ses fins. Ayant saboté le plat de cette dernière, il fait chasser la cuisinière et Lucrecia Borgia (Fatty travesti) est engagée pour la remplacer et lui permet d´investir la place. Mais les choses ne traînent pas et la cérémonie de mariage commence.

ellauri145.html on line 58:       Lainasin ihan vaan vittuilumielessä Kaisa-kirjastosta André Bretonin keräämän Puisevan huumorin herbaarion. Esipuhe on haukotuttavan ikävystyttävä. Olikohan tää André Breton oikein terve? Ei siltä vaikuta. Päivääkään rehellistä työtä se ei tehnyt, ja vielä kehuskeli sillä. Riiteli vähän joka iikan kanssa, piha-antero. 

ellauri145.html on line 60:       L´humeur sombre de Breton s´exprime pleinement dans ce que Mark Polizzotti appelle le « passage le plus sinistre du manifeste » et qui est selon lui le reflet d´une grande « amertume personnelle », une phrase souvent citée et reprochée à Breton, notamment par Albert Camus : « L´acte surréaliste le plus simple consiste, révolvers aux poings, à descendre dans la rue et à tirer au hasard, tant qu´on peut, dans la foule.» Täähän trendaa nykyäänkin, kun sillä pääsee 6 sekunnixi klikkimeediaan. Polizzotto Salvo Montalbano miehineen puuttuu asiaan. 

ellauri145.html on line 62:       André Breton (19. helmikuuta 1896 Tinchebray, Orne – 28. syyskuuta 1966 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, surrealismin perustaja ja johtohahmo. Breton syntyi Normandiassa, Pohjois-Ranskassa. Hän oli kauppiasperheen ainut lapsi. Perhe muutti vuonna 1900 Pariisin esikaupunkiin, missä Breton kävi koulua. Hän opiskeli lääketiedettä, mutta ei suorittanut opintojaan loppuun. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli Nantes’n sotilassairaalan neurologisella osastolla. Surrealistinen teoria on saanut vaikutteita Sigmund Freudin psykoanalyysistä sekä syvyyspsykologiasta. Breton sovelsi Freudin oppeja niin valelääkärinä kuin valekirjailijanakin, ja hän kävi tapaamassa Freudia Wienissä vuonna 1921. Surrealismin piti olla subrealismi mut Mallarme mokasi. Surrealismi oli jatkoa Tristan Tarzanin perustamalle Dada-liikkeelle. Breton liittyi dadaisteihin yhdessä Louis Aragonin ja Philippe Soupaut’n kanssa. Bretonille tuli kuitenkin välirikko dadan jäsenten kanssa, joten hän erosi liikkeestä. Selkeesti piha-Antero aina alotti. Vuonna 1944 julkaistiin pienoisteos nimeltään Arcane 17. Sen pohjana on keskiaikainen Melusinasta kertova legenda. Legendan mukaan ritari menee naimisiin hengettären, Melusinan kanssa. Ehtona on, ettei ritari saa nähdä vaimoaan yhtenä päivänä viikossa, jolloin Melusina on poissa ruumiistaan. Uteliaisuus kuitenkin voittaa, joten Melusina muuttuu pysyvästi henkiolennoksi. Nimi Arcane 17 viittaa tarot-kortteihin. Kortti numero 17 kuvaa rauhan ja rakkauden voittoa. Melusine on nykyisin vuonna 1979 Paris III -yliopiston yhteyteen perustetun Surrealismin tutkimuskeskuksen (Centre de recherche sur le Surréalisme) nimi. Andre oli mikrokefalinen, Georges Bataille (kz. albumia 139) käyt.kaz. akefali.

ellauri145.html on line 66: Arthur Rimbaud’n mielestä ”Le vrai bateau est ivre” eli tosi elämä on poissa vintiltä. Breton yhtyi Rimbaud’n näkemykseen ja halusi palauttaa elämään siitä puuttuneen rakkauden. Vuonna 1928 Breton julkaisi puolittain omaelämäkerrallisen romaanin Nadja, joka alkaa kysymyksellä: ”Kuka minä olen?” ja samoin päättyy oman identiteetin etsintään. Nadja Nadja soromnoo. Mihkähän mä se jätin? Ruhtinas Hiirulainen vei. Breton soveltaa teoksessa ”objektiivisen sattuman” metodiaan. Romaanin kertoja tapaa Nadjan, oudon eteerisen naisen, jonka mielenterveys järkkyy. Nadja elää omissa maailmoissaan ja päätyy lopulta mielisairaalaan. Romaanin kaikki ulkoinen tapahtumapaikkojen kuvaus on korvattu valokuvilla, tauluilla ja piirroksilla. Mitä pelleilyä. Breton ei olis löytänyt omaa persettään edes sähkölampun valossa. Pompeijin viimeiset päivät kirjotti sama Bulwer-Lytton joka väsäsi Ressun romskun alun koirankopin katolla. Elokuvassa pääosaa näyttelee yhdysvaltalainen kehonrakentaja Steve Reeves. Ohjelman kazeluaika Areenalla on päättynyt. Nyyh. Sen olis saanut kirjamessuilta mutta oli liian kallis. 

ellauri145.html on line 68: Breton meni naimisiin kolme kertaa. Ensin hän avioitui Simone Kahnin kanssa syyskuussa 1920. Toisen vaimon, Jacqueline Lamban, kanssa hänellä on Aube-niminen tytär. Kolmas vaimo on nimeltään Elisabeth Claro. Breton kuoli 28.9.1966 ja hänet haudattiin Batignolles’n hautausmaalle Pariisiin. Hautakiveen on kaiverrettu teksti ”Je cherche l’or du temps” (”Etsin koko ajan kultaa”). Bretonin leski ja tytär yrittivät tarjota osoitteessa 42 rue Fontaine sijainneen ateljeen taidekokoelmia Ranskan valtion lunastettavaksi, mutta valtio ei halunnut ostaa Bretonin yksityiskokoelmaa. Bretonin jäämistö huutokaupattiin keväällä 2003. No entäs tämä Soupault?  Silläkin oli 3 vaimoa. Hän jäi unohduksiin samalla kun hän kirjoitti unohduksesta mutta sai jälleen 1980-luvulla huomiota ja palkintoja, ja teoksista otettiin uusia painoksia. Comme il le racontera dans ses entretiens sur France Culture, il rencontra même par hasard dans un ascenseur Hitler et son aide de camp. Il regrettera de ne pas avoir eu un revolver à ce moment-là. De même, il croisa un jour Staline et fut surpris par l´expression cruelle de son visage. Ce jour-là, il le vit boire 24 vodkas dans une réception mais on lui affirma que Staline les jetait discrètement sans les boire. 

ellauri145.html on line 77:       Avec Marcel Duchamp, Breton fonde la revue VVV et Pierre Lazareff l’engage comme « speaker » pour les émissions de la radio la Voix de l’Amérique à destination de la France. Jacqueline le quitte pour le peintre David Hare.

ellauri145.html on line 79:       Malgré les difficultés de la reconstruction de la France et le début de la guerre froide, Breton entend poursuivre sans aucune inflexion les activités du surréalisme. Et les polémiques reprennent et se succèdent : contre Tristan Tzara se présentant comme le nouveau chef de file du surréalisme, contre Jean-Paul Sartre qui considérait les surréalistes comme des petits-bourgeois, contre des universitaires, en démontant la supercherie d’un soi-disant inédit d’Arthur Rimbaud, contre Albert Camus et les chapitres que celui-ci consacre à Lautréamont et au surréalisme dans L’Homme révolté. Kuka täällä hajuttaa, Milli-Molli rupsuttaa.

ellauri145.html on line 86: Anteron peukuttama Pousada on puiseva, 
 saku surrealistimaalari Max Ernst on ällöttävä, 
 kuin myös jättimäinen narsisti Charlie Chaplin. 


ellauri145.html on line 89: Piha-Anteron siemenpussin sisälmysluettelo

ellauri145.html on line 91:   Piha-Anteron mustan huumorin antologia sisältää seuraavia otteita. Antero on kirjoittanut kaikkiin d´Alembertmaisesti pikku johdannon. Tähän paasaelmaan laitan mukaan Anteron esipuheet, jossa se selittää mikä kulloinkin on kaskun kärkenä. Joo mä tiedän: nää on kaikki vähän samanlaisia biliöösejä luusereita kuin ize Antero!  Antero on ennen kaikkea pirun kiukkuinen. Sen musta huumori on ukkosenjohdatin, kun oikeasti tekis mieli mennä ampumaan laahusta ja särkemään näyteikkunoita.

ellauri145.html on line 93:     Jonathan Swift: Directions to Servants, A Modest Proposal, Meditation Upon a Broomstick; a few aphorisms;

ellauri145.html on line 94:     Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä.

ellauri145.html on line 98:       D.-A.-F. de Sade: Juliette. Anteron mielestä sadistinen markiisi oli hurjan vapaamielinen, kun se otti vapauxia naisten kustannuxella. Vitun misogyynejä. Sadisti selittää pirun tarkasti, miten se pitää haudata omaan mezäänsä ja heitellä haudan päälle terskoja. Sukulaiset saa olla paikalla Kenin arkivaatteissa. Ha ha. No Saden sadussa Minski niminen jättirikas ryssä (tulee mieleen Elon Musk) matkusteli ympäri maapalloa ja rypi paheessa. Aahrikassa sille opettivat rättipäät: Mitä ovat naiset elleivät meidän kotielukoita, joihin me saadaan tyydyttää sekä tarpeemme että himomme, jos ne nyt ovat ylipäänsä eri asia. Ja missä suhteessa naiset olis parempia kuin elukat, pikemminkin karja ansaizee parempaa kohtelua koska se ei nalkuta eikä vedä meitä nenästä. Ryssällä on haaremit kuin Peter Nygårdilla tai sillä mustalaiskomeljanttarilla, jonka nimeä en koskaan muista. Ha ha. Missä kohtaa pitäisi muka nauraa? Aivan helkutin heikkotasoista paskanjauhantaa. Miten tätä jaxetaan painaa aina uudestan ja uudestaan? Koska ei maailmasta misogyynit lopu, niitä on niin kauan kun on äidin hännän alla pikkupoikia.

ellauri145.html on line 102:     Georg Christoph Lichtenberg: selected aphorisms. Georg Christoph Lichtenberg (1. heinäkuuta 1742, Ober-Ramstadt – 24. helmikuuta 1799, Göttingen) oli saksalainen tiedemies, satiirikko ja anglofiili. Hän oli pastori Johann Conrad Lichtenbergin seitsemästätoista lapsesta nuorin. (Isä oli aika panomies!) Hän aloitti opintonsa vuonna 1763 Göttingenin yliopistossa, ja hänet nimitettiin ensin vuonna 1769 fysiikan apulaisprofessoriksi ja kuuden vuoden kuluttua kokeellisen fysiikan professoriksi. Häntä pidetään saksankielisen aforismikirjallisuuden perustajana. Siltä on suomennettu Töherryskirjat: Aforismeja ja muistiinmerkintöjä. Valikoinut ja suomentanut Juhani Ihanus. Otava, Helsinki 1999.

ellauri145.html on line 104:       Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.

ellauri145.html on line 108:     Charles Fourier: L´éléphant, le chien... François Marie Charles Fourier (7. huhtikuuta 1772 Besançon – 10. lokakuuta 1837 Pariisi) oli ranskalainen utopistisosialisti. Fourier esitti perustettavaksi pieniä yhdyskuntia, falangeja, joissa olisi 400 perhettä. Jokainen harjoittaisi haluamaansa ammattia, mutta asuisi samassa rakennuksessa, falansterissa. Työn tulokset jaettaisiin sen mukaan, miten kukin oli ottanut osaa tuotantoon (työn, pääoman ja erikoistaidon perusteella). 

ellauri145.html on line 110:     As a traveling salesman and correspondence clerk, his research and thought was time-limited: he complained of "serving the knavery of merchants" and the stupefaction of "deceitful and degrading duties." Fourier produced most of his writings between 1816 and 1821. In 1822, he tried to sell his books again but with no success. Jobs people might not enjoy doing would receive higher pay. Fourier considered trade, which he associated with Jews, to be the "source of all evil" and advocated that Jews be forced to perform farm work in the phalansteries or else sent back to The Philistines with Rotschild money. Fourier´s contempt for the respectable thinkers and ideologies of his age was so intense that he always used the terms philosopher and civilization in a pejorative sense. 


ellauri145.html on line 111:  The transformation of labor into pleasure is the craziest idea in Fourier´s giant socialist utopia," said Marcuse. He had a concern for the sexually rejected; jilted suitors would be led away by a corps of "fairies" who would soon cure them of their lovesickness, and visitors could consult the card-index of personality types for suitable partners for casual sex. He also defended homosexuality as a personal preference for some people. Fourier sexualizes work itself—the life of the Phalanstery is a continual orgy of intense feeling, intellection, & activity, a society of lovers & wild enthusiasts. 


ellauri145.html on line 112:  Fourier was also a supporter of women´s rights in a time period when misogynic influences like Jean-Jacques Rousseau were prevalent. Fourier is credited with having originated the word feminism in 1837. Fourier believed that all important jobs should be open to women on the basis of skill and aptitude rather than closed on account of gender. He spoke of women as individuals, not as half the human couple. Fourier saw that "traditional" marriage could potentially hurt woman´s rights as human beings and thus never married. Writing before the advent of the term ´homosexuality´, Fourier held that both men and women have a wide range of sexual needs and preferences which may change throughout their lives, including same-sex sexuality and androgénité. He argued that all sexual expressions should be enjoyed as long as people are not abused, and that "affirming one´s difference" can actually enhance social integration. Stark raving mad, he was!

ellauri145.html on line 115: Ei vittu tää piha-Antero on täys hourupää, ja niin on noi sen kaverit, subrealistit symbolistit sun muut mustikkasuut, ja ennenkaikkea ne on totaalisen huumorittomia. 100% tyhjiökuivattuja. Bretonin valizemat Fourierin muka-huvittavat pläjäyxet on erittäinkin puujalkamaisia. 

ellauri145.html on line 117:     Thomas De Quincey: On Murder Considered as one of the Fine Arts Thomas Penson De Quincey (/də ˈkwɪnsi/;[1] 15 August 1785 – 8 December 1859) was an English writer, essayist, and literary critic, best known for his Confessions of an English Opium-Eater (1821) Many scholars suggest that in publishing this work De Quincey inaugurated the tradition of addiction literature in the West. Mulla on toi kirja, mä luinkin sen, mutta se oli kyllä aika pitkästyttävä. Tämänkertainen ozikko tuo mieleen sen usein mietityttäneen havainnon että mixhän vitussa 50% tv-sarjoista on murhajuttuja. Eikai siinä muuta ole kun että KILL! on 1/3 apinan mieliharrastuxista. Dekkarit ja horrorit on musta lattapäisyyden selvimpiä ilmentymiä.

ellauri145.html on line 119: Tomi sanoo olevansa thyrsoxen näköinen. Thyrsos on kyrvännäköinen keppi jota käytettiin Bakkusjuhlissa. Prometheus varasti jumalilta tulen thyrsoxeen ja toi sen apinoille olympiasoihtuna. Alunperin se oli koiranputken näköinen kasvi josta saadaan pahanhajuista pirunpaskaa (asa foetida). Hajupihka tai pirunpihka (kansanomaisesti pirunpaska) on voimakastuoksuista pihkaa, jota saadaan pirunkeltaputki-kasvista (Ferula assa-foetida). Pirunkeltaputki on monivuotinen, porkkanan kanssa samaan heimoon kuuluva kasvi, jonka rungosta ja juuresta saadaan maitomaista pihkaa, joka kuivuu hajupihkaksi. Jo muinaisen Rooman keittiöissä hajupihkaa käytettiin mausteena. Hajupihkaa käytetään erityisesti intialaisissa papuruoissa koska se peittää pierunhajua. Sitä myydään yleensä vehnäjauholla yms. jatkettuna jauheena, jotta maustaminen olisi helpompaa.

ellauri145.html on line 122:     Tuoreen hajupihkan haju on erittäin voimakas ja epämiellyttävä, mutta kypsennyksen jälkeen maku tuo ruokaan miedon sipulimaisen/valkosipulimaisen maun. Useissa länsimaissa maustetta kutsutaankin pirunpaskaksi, jonka sievistelevät keittokirjailijat ovat sitten muuttaneet pirunpihkaksi tai hajupihkaksi. Koska sipuli ja valkosipuli on kielletty jainalaisilta, he käyttävät pirunpihkaa antamaan ruokaan samaa makua. Keskiajalla väitettiin, että pirunpihka auttaa keuhkoputkentulehdukseen ja lievittää hysterian oireita. Tässä on kyseessä eri aine kuin suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu pirunpaska, jota käytettiin pirunviulun soittamisessa. Suomalainen pirunpaska oli tinktuurasta ja kumihartsista valmistettu seos.

ellauri145.html on line 124: Antero kuvailee nyyhkysti narkkari-Quincyn nuoruuden rakkautta johkin prostituuttiin, jonka se olis halunnut pelastaa kuin Prinssi Rohkea tai Philip Roth. Mitä tekemistä tällä ja mustalla huumorilla on? 

ellauri145.html on line 127: Mitähän Aristoteles tarkoitti sillä et tragedia puhaa 

ellauri145.html on line 129: tarkoituxena oli pitää porukat poissa pahanteosta 

ellauri145.html on line 137: narsistista. Puuhun menoa perse edellä. Samaa huuhaata on 

ellauri145.html on line 140: niin sen päässä on ihan pimeää. Kun otetaan akku irti niin 

ellauri145.html on line 163: Petrus Borel: Marchand et voleur est synonyme

ellauri145.html on line 164: Joseph-Pierre Borel d´Hauterive , joka tunnettiin nimellä Petrus Borel (26. kesäkuuta 1809 – 14. heinäkuuta 1859), oli ranskalainen romanttisen liikkeen kirjailija. Petrus Borel, hän syntyi Lyonissa, kahdestoistaosana rautakauppiaan neljästätoista lapsesta. Hän opiskeli arkkitehtuuria Pariisissa, mutta jätti sen kirjallisuuden vuoksi. Lempinimellä le Lycanthrope ("susimies") ja Pariisin böömiläisten ympyrän keskus hänet tunnettiin ylellisestä ja omalaatuisesta kirjoituksestaan, joka esikuvasi surrealismia . Hän ei kuitenkaan menestynyt rautakaupallisesti, ja lopulta hänen ystävänsä, mukaan lukien Théophile Gautier, löysivät hänet pieneen virkaan . Häntä pidetään myös poète mauditina , kuten Aloysius Bertrand tai Alice de Chambrier. Borel kuoli Mostaganemissa noin vuonna 1859 auringonpistoxeen. Hän oli aiheena elämäkerran Enid Starkie , Petrus Borel: Tällä Lycanthrope (1954).

ellauri145.html on line 179:     Edgar Allan Poe: The Angel of the Odd. Oudosti Antero ottaa mukaan toisen spugen Baudelairen ranskannoxesta vaan pätkän tekohauskasti saxaa murtavan bisarrin enkelin puhetta. Onxtää vaan jotain anglosaxeille ja frogeille yhteistä teutonifobiaa?

ellauri145.html on line 182: le but de mettre ma menace à exécution; mais le brigand se pencha à travers la table et, m´ajustant un coup sur le front avec le goulot d´une de ses longues bouteilles, me renvoya dans le fond du fauteuil, d´où je m´étais à moitié soulevé. J´étais absolument étourdi, et pendant un moment je ne sus quel parti prendre. Lui, cependant, continuait son discours.

ellauri145.html on line 184:     « Phus phoyez, - dit-il, gue le mié hait de phus dénir dranguile; et maintenant phus zaurez gui che zuis. Recartez-moâ ! che zuis l´Ange ti Pizarre. - Assez bizarre, en effet, - me hasardai-je à répliquer; mais je m´étais toujours figuré qu´un ange devait avoir des ailes.

ellauri145.html on line 188: Traduction de Charles Baudelaire

ellauri145.html on line 192:     Upon this I made an effort to get up, in order to put my threat into execution; but the ruffian just reached across the table very deliberately, and hitting me a tap on the forehead with the neck of one of the long bottles, knocked me back into the arm-chair from which I had half arisen.  I was utterly astounded; and, for a moment, was quite at a loss what to do.  In the meantime, he continued his talk.

ellauri145.html on line 194:     "You zee," said he, "it iz te bess vor zit still; and now you shall know who I pe.  Look at me !  zee !  I am te Angel ov te Odd."

ellauri145.html on line 196:     "And odd enough, too," I ventured to reply; "but I was always under the impression that an angel had wings."

ellauri145.html on line 202: "Baltimoren ihmeellinen pulzari. Kirjallisia kaunoja, äärettömyyden pyörrytystä, avioliittotuskia, kurjuuden loukkauxia: Poe, kuten Baudelaire, pakeni kaikkea juopumuxen pimeään, kuin haudan hämärään; sillä hän ei juonut herkutellaxeen, vaan barbaarina."

ellauri145.html on line 207:     Xavier Forneret oli oman aikapaikkakoordinaatistonsa Olli Blåberg. Rikas maanomistaja, tyhjäntoimittaja, joka tunki Cénacleen muiden boheemien pöytään, mutta potkaistiin pihalle, koska se oli selkeästi pelkkä jäljittelijä. Pukeutui omituisesti mustiin ja nukkui ruumisarkussa. Vanhana se näyttikin ihan vampyyriltä. Brétonkaan ei löydä sen kyhhäyxistä juuri mitään mainittavaa. Joku muu puiseva ranskalainen sanoi siitä, että "Ranskassa on aina ollut humoristeja, mutta niitä ei ole arvostettu senkään vertaa kuin muualla". Oli sillä joku runo jossa rutiköyhä löytää taskusta oman kätensä ja syö sen paremman puutteessa matkaeväänä. Haha. Sitä ongelmaa ei ollut kenraali Xavierilla.

ellauri145.html on line 211:     Charles Baudelaire on esitelty toisaalla. Mutta tätäpä ei siellä kerrottu:

ellauri145.html on line 212:     
Charles Pierre Baudelaire naît le 9 avril 18215 au 13 rue Hautefeuille6 à Paris : ses parrain et marraine sont les parents « adoptifs » de sa mère, Pierre Perignon et Louise Coudougnan7. Celle-ci, Caroline Dufaÿs, a vingt-sept ans. Son père, Joseph-François Baudelaire, né en 1759 à La Neuville-au-Pont8, en Champagne, est alors sexagénaire. Quand il meurt en 1827, Charles n´a que cinq ans. Cet homme lettré, épris des idéaux des Lumières et amateur de peinture, peintre lui-même, laisse à Charles un héritage dont il n´aura jamais le total usufruit. Il avait épousé en premières noces, le 7 mai 1797, Jeanne Justine Rosalie Janin, avec laquelle il avait eu un fils, Claude Alphonse Baudelaire, demi-frère de Charles.

ellauri145.html on line 214: Un an plus tard, sa mère se remarie avec le chef de bataillon Jacques Aupick. C´est à l´adolescence que le futur poète s´opposera à ce beau-père interposé entre sa mère et lui. « Lorsqu´il arrive à Lyon, Charles a dix ans et demi… À l´égard de son beau-père aucune hostilité n´est alors perceptible. ».

ellauri145.html on line 217: « S´il va haïr le général Aupick, c´est sans doute que celui-ci s´opposera à sa vocation. C´est surtout parce que son beau-père lui prenait une partie de l´affection de sa mère. […] Une seule personne a réellement compté dans la vie de Charles Baudelaire : sa mère. »

ellauri145.html on line 218: En 1831, le lieutenant-colonel Aupick ayant reçu une affectation à Lyon, le jeune Baudelaire est inscrit à la pension Delorme et suit les cours de sixième au collège royal de Lyon. En cinquième, il devient interne. En janvier 1836, la famille revient à Paris, où Aupick sera promu colonel en avril. Alors âgé de quatorze ans, Charles est inscrit comme pensionnaire au collège Louis-le-Grand, mais il doit redoubler sa troisième.

ellauri145.html on line 221: Renvoyé du lycée Louis-le-Grand en avril 1839 pour ce qui a passé pour une vétille, mais que son condisciple au lycée, Charles Cousin (1822-1894) a expliqué comme un épisode d´amitié particulière, Baudelaire mène une vie en opposition aux valeurs bourgeoises incarnées par sa famille. Il passe son baccalauréat au lycée Saint-Louis en fin d´année et est reçu in extremis. Jugeant la vie de l´adolescent « scandaleuse » et désirant l´assagir, son beau-père le fait embarquer pour Calcutta. Le Paquebot des Mers du Sud quitte Bordeaux le 9 ou 10 juin 1841. Mais en septembre, un naufrage abrège le périple aux îles Mascareignes (Maurice et La Réunion). On ignore si Baudelaire poursuit son voyage jusqu´aux Indes, de même que la façon dont il est rapatrié.

ellauri145.html on line 226: harles_Baudelaire%2C_circa_1862.jpg/800px-%C3%89tienne_Carjat%2C_Portrait_of_Charles_Baudelaire%2C_circa_1862.jpg" height="200px" />

ellauri145.html on line 227: 
Je suis Charlie -sarjakuva

ellauri145.html on line 231: No 6 rue Le Regrattier: maison où Baudelaire logea sa maîtresse Jeanne Duval, dite la Vénus noire. De retour à Paris, Charles s´éprend de Jeanne Duval, une « jeune mulâtresse » avec laquelle il connaît les charmes et les amertumes de la passion. Une idylle au sujet de laquelle certains de ses contemporains, comme Nadar, se sont interrogés en s´appuyant sur les déclarations d´un amant de Jeanne Duval et de prostituées connues, qui témoignent au contraire de la chasteté surprenante de Baudelaire.

ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures.

ellauri145.html on line 235: hardcore-xxxgram/stella-delcroix-stella-delacroix-stella-deloroix-3.jpg" height="200px" />

ellauri145.html on line 246: Le 15 juillet 1848 paraît, dans La Liberté de penser, un texte d´Edgar Allan Poe traduit par Baudelaire : Révélation magnétique. À partir de cette période, Baudelaire ne cessera de proclamer son admiration pour l´écrivain américain, dont il deviendra le traducteur attitré. La connaissance des œuvres de Poe et de Joseph de Maistre atténue définitivement sa « fièvre révolutionnaire ». Plus tard, il partagera la haine de Gustave Flaubert et de Victor Hugo pour Napoléon III, mais sans s´engager outre mesure d´un point de vue littéraire (« L´Émeute, tempêtant vainement à ma vitre / Ne fera pas lever mon front de mon pupitre »). 

ellauri145.html on line 249:     Onko ranskalaiset huumormiehiä vai eivät? Onhan niillä hauskoja sarjakuvia (lukuunottamatta je suis Charlieta), mutta näissä kirjailijoissa on useita tavattoman puisevia. Ei se Ball-sackinkaan Contes drolatiques ollut kovin naurattava. Tsekkaa vaikka tämä Piha-Anteron juhatus:

ellauri145.html on line 255:     Ollessaan vauhdissa Charlie käytti vihreää peruukkia. Pahoina päivinä skarlataaninväristä puuvaa. Aina koitti hätkäyttää burzhuaata: "Tiesitkö että pikkulasten aivot maistuu ihan pähkinöille?" Ja muuta samantyyppistä. Loppupeleissä se oli niin kanttuvei että sanoi päivää izelleen peilissä. Sen viimeiset sanat olivat: "Antaisitteko  sinapin?". Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.

ellauri145.html on line 257:     Anterosta paras jäynä oli kun Charlie oli ikävystynyt ja kuzui yläkertaan lasimestarin hankalasta portaikosta lasiruutuineen, sitten haukkui sen kun sillä ei ollut köyhissä kortteleissa kaupan värilaseja, joiden läpi elämä näyttäs ruusuiselta köyhille. Ja kun lasimestari oli lähdössä pihasta, se vielä heitti sen lasikuormaa kukkaruukulla, niin että kaikki ruudut särkyivät. "Kyllähän tällänen voi tulla kalliixi, mutta mitä hinnasta, kun saa tuntea tällästä puhdasta riemua." Voi pannahinen, täytyy sanoa kuin Kit Carson. Vitun spedet. 

ellauri145.html on line 262: Le spleen baudelairien désigne une profonde mélancolie née du mal de vivre, que Charles Baudelaire exprime dans plusieurs poèmes de son recueil Les Fleurs du mal. Quoiqu'il l'associe, discrètement, pour qui veut le lire, non pas à un véritable mal mais plutôt à une rage de vivre. Cette frustration colérique d'un Idéal non réalisé, auquel il ne renonce pourtant pas. Il accompagne finalement le titre de l'ouvrage complet : Spleen et Idéal. Ce spleen éveille un espoir, aisément distinguable dans ses textes les plus sombres : « Je suis comme le roi d'un pays pluvieux, riche, mais impuissant » LXXVII. 

ellauri145.html on line 302: Aux pâles habitants du voisin cimetière			Läheisen hautausmaan asukeiden niskaan			

ellauri145.html on line 305: Mon chat sur le carreau cherchant une litière		Mun kissa kaakeleilla ezii laatikkoa			

ellauri145.html on line 306: Agite sans repos son corps maigre et galeux ;		Liikuttaa lepäämättä laihaa kapista ruumistaan;		

ellauri145.html on line 307: L’ombre d’un vieux poète erre dans la gouttière		Vanhan runoilijan sielu harhailee vesikourussa		

ellauri145.html on line 308: Avec la triste voix d’un fantôme frileux.		Huhuaa kuin pahansisuinen kummitus.			

ellauri145.html on line 312: Cependant qu’en un jeu plein de sales parfums,		Samalla kuin kananmunanhaisevassa pakassa

ellauri145.html on line 314: Héritage fatal d’une vieille hydropique,		Vanhan vesipään tappava perikunta,	 

ellauri145.html on line 320: J’ai plus de souvenirs que si j’avais mille ans.	Mulla on enemmän muistoja kuin tuhatvuotiaalla.				

ellauri145.html on line 322: De vers, de billets doux, de procès, de romances,	rakkauskirjeitä, haasteita, romansseja,			

ellauri145.html on line 326: Qui contient plus de morts que la fosse commune.	jossa makaa ruumiita enemmän kuin joukkohaudassa.			

ellauri145.html on line 327: — Je suis un cimetière abhorré de la lune,		- Olen kuun kammoama hautausmaa,			

ellauri145.html on line 330: Qui s’acharnent toujours sur mes morts les plus chers.	Ja kiusaavat izeään mun rakkaat vainajat.		

ellauri145.html on line 331: Je suis un vieux boudoir plein de roses fanées,		Olen vanha bidee täynnä kuihtuneita ruusuja,		

ellauri145.html on line 334: Hument le vieux parfum d’un flacon débouché.		Joista nousee väljähtyneen pullon hajua.		

ellauri145.html on line 342: Assoupi dans le fond d’un Saharah brumeux,		Talvisen Saharan pohjaan nukahtanut,

ellauri145.html on line 345: Ne chante qu’aux rayons du soleil qui se couche.	Laulaa vasta auringon maata mennessä.

ellauri145.html on line 351: Qui de ses précepteurs méprisant les courbettes,			Joka halvexii neuvonantajien temppuja,			

ellauri145.html on line 353: Rien ne peut l’égayer, ni gibier, ni faucon,				Ei mikään sitä piristä, riista, haukkamezästys,		

ellauri145.html on line 367: Il n’a pas réchauffé ce cadavre hébété					Eivät pysty lämmittämään tätä raatoa,				

ellauri145.html on line 376: Quand la terre est changée en un cachot humide,				Kun maa on muuttunut kosteaxi vankiluolaxi		

ellauri145.html on line 377: Où l´Espérance, comme une chauve-souris,				Mistä toiveikkuus, ikäänkuin joku lepakko,			

ellauri145.html on line 378: S´en va battant les murs de son aile timide				Lehahtaa tiehensä lyöden aroilla siivillänsä seiniä,	

ellauri145.html on line 388: Ainsi que des esprits errants et sans patrie				Samoin kun isänmaattomat harhautuneet henget			

ellauri145.html on line 395: — Charles Baudelaire

ellauri145.html on line 397: Olikohan Salen kirjannimi otettu tosta sadekuninkaasta? Tod.näk.

ellauri145.html on line 400:     Lewis Carroll: Lobster Quadrille. Lewis Carrollin main claim to fame Bretonin mustan huumorin kirjassa on ezen Hunting of The Snark (Jabberwockyn ´twas brillig and the slithe momes jatko-osa) ilmestyi samana vuonna kuin presubrealisti Lautremontin Pahanhajuiset laulut (joista enemmän alla). Tähän niteeseen on Antero jostain syystä ottanut Liisan Ihmemaassa Osterien laulun; outoa sikäli, että se on oikeasti melko hauska. 

ellauri145.html on line 402: Carroll often denied knowing the meaning behind the poem; however, in an 1896 reply to one letter, he agreed with one interpretation of the poem as an allegory for the search for happiness. Scholars have found various other meanings in the poem, among them existential angst, an allergy for tuberculosis, and a mockery of the Tichborne case. 

ellauri145.html on line 404: Roger Tichborne, heir to the noble and filthy rich Tichborne family´s title and fortunes, was presumed to have died in a shipwreck in 1854 at age 25. His mother clung to a belief that he might have survived, and after hearing rumours that he had made his way to Australia, she advertised extensively in Australian newspapers, offering a reward for information. In 1866, a Wagga Wagga butcher known as Thomas Castro came forward claiming to be Roger Tichborne. Although his manners and bearing were unrefined, he gathered support and travelled to England. He was instantly accepted by Lady Tichborne as her son, although other family members were dismissive and sought to expose him as an impostor. During protracted enquiries before the case went to court in 1871, details emerged suggesting that the claimant might be Arthur Orton, a butcher´s son from Wapping in London, who had gone to sea as a boy and had last been heard of in Australia. After a civil court had rejected the claimant´s case, he was charged with perjury; while awaiting trial he campaigned throughout the country to gain popular support. In 1874, a criminal court jury decided that he was not Roger Tichborne and declared him to be Arthur Orton. Before passing a sentence of 14 years, the judge condemned the behaviour of the claimant´s counsel, Edward Kenealy, who was subsequently disbarred because of his conduct.

ellauri145.html on line 406: After the trial, Kenealy instigated a popular radical reform movement, the Magna Charta Association, which championed the claimant´s cause for some years. Kenealy was elected to Parliament in 1875 as a radical independent but was not an effective parliamentarian. The movement was in decline when the claimant was released in 1884, and he had no dealings with it. In 1895, he confessed to being Orton, only to recant almost immediately. He lived generally in poverty for the rest of his life and was destitute at the time of his death in 1898. Although most commentators have accepted the court´s view that the claimant was Orton, some analysts believe that an element of doubt remains as to his true identity and that, conceivably, he was Roger Tichborne. Or not. 

ellauri145.html on line 433:     Readership of Charlie Cros

ellauri145.html on line 436:     Charles Cros Émile-Hortensius-Charles Cros (October 1, 1842 – August 9, 1888) was a French poet and inventor. He was born in Fabrezan, Aude, France, 35 km to the East of Carcassonne. Cros was a well-regarded poet and humorous writer. He developed various improved methods of photography including an early color photo process. He also invented improvements in telegraph technology. In the early 1870s Cros had published with Mallarmé, Villiers and Verlaine in the short-lived weekly Renaissance littéraire et artistique, edited by Emile Blémont. His poem The Kippered Herring inspired Ernest Coquelin to create what he called monologues, short theatrical pieces whose format was copied by numerous imitators. The piece, translated as The Salt Herring, was translated and illustrated by Edward Gorey. He spent years petitioning the French government to build a giant mirror that could be used to communicate with the Martians and Venusians by burning giant lines on the deserts of those planets. He was never convinced that the Martians were not a proven fact, nor that the mirror he wanted was technically impossible to build. Tästä hepusta tulee mieleen Spede Pasanen ja sen hiihtolinko. 

ellauri145.html on line 438:     Spede kävi Bourgetin suosimissa Bonshommesien, Zutikoiden ja Hydropaattien klupeissa. Kyllä niitä oli ihan hirmuinen liuta kekkaloizijoita Pariisissa siihen aikaan. Kaikki tunsi toisensa, paukutteli ja puukotteli iloisesti selkään toisiaan. Kilpailu oli kamala. Tää kaveri oli erikoisen kova kukkoilemaan, mm. kirjoitti:

ellauri145.html on line 448: Mais Chance, dis-moi donc de quel nom tu te nommes ?		Mutta sattuma, sanopas millä nimellä sa kuzut izeäsi?

ellauri145.html on line 460: Le hareng saur							Haiseva silli

ellauri145.html on line 462: par Charles Cros						Calle Crosilta

ellauri145.html on line 467: Contre le mur une échelle ? haute, haute, haute,		Seinää vasteen tikkaat ? korkeat 3x

ellauri145.html on line 468: Et, par terre, un hareng saur ? sec, sec, sec.			Ja maassa hapansilli ? kuiva 3x

ellauri145.html on line 474: Alors il monte à l’échelle ? haute, haute, haute,		Se nousee tikkaille ? korkeille 3x

ellauri145.html on line 476: Tout en haut du grand mur nu ? nu, nu, nu.			Ylös isoon seinään ? paljaaseen 3x

ellauri145.html on line 478: Il laisse aller le marteau ? qui tombe, qui tombe, qui tombe,	Se nakkaa vasaran ? maahan 3x

ellauri145.html on line 480: Et, au bout, le hareng saur ? sec, sec, sec.			Ja naruun hapansillin ? kuivan 3x

ellauri145.html on line 482: Il redescend de l’échelle ? haute, haute, haute,		Se laskeutuu tikkaat ? korkeat 3x

ellauri145.html on line 486: Et, depuis, le hareng saur ? sec, sec, sec,			Ja sitten silli haiseva ? kuiva 3x

ellauri145.html on line 495:     Mutta hykerryttävän hauskinta Piha-Anterosta oli Speden tarina Science d´amour jossa se on tutkivinaan ryöstämänsä rakastuneen neidon ruumiintoimintoja panon aikana. Haha. Mille baisers olikin käytännössä 944. Tosin Speden suussa ollut sen keximä pusulaskin saattoi vähän hidastaa menoa. 

ellauri145.html on line 498:     Friedrich Nietzsche: Letter to Jacob Burckhardt (also published in The Portable Nietzsche)

ellauri145.html on line 502:     Seuraava hassuttelija on Nietzschen Retu, josta on kyllä jo vaikka kuinka paljon paasattu. Vaan ei lisä pahaa tee, jos ei hyvääkään. 

ellauri145.html on line 512: Friedrich Nietzsche, Karl Marx and Charles Darwin are the great triumvirate of 19th-century thinkers whose ideas still have huge impact today. Nietzsche was philosophy’s supreme iconoclast; his sayings include “God is dead” and “There are no facts, only interpretations”. Highly relevant, yet his association with concepts such as the Übermensch, master morality, slave morality and, possibly most dangerous, the will to power, have also contributed to him being widely misinterpreted. There are three myths in particular that need dynamiting: that his politics were on the far right, he was a misogynist and he lacked a sense of humour. Of a sort.

ellauri145.html on line 513: “I will have all antisemites shot.” 

ellauri145.html on line 515:  I had no idea Nietzsche could be funny until I read his letters. “The gentlest, most reasonable man may, if he wears a large moustache, sit as it were in its shade and feel safe,” he wrote, self-mockingly. “As the accessory of a large moustache he will give the impression of being military, irascible and sometimes violent – and will be treated accordingly.” More fun wisecracks:

ellauri145.html on line 516: Condemned by ill health and abysmal eyesight to convey his philosophy in short, aphoristic bursts, Nietzsche knew the power of raising a bubble of laughter, only to puncture it as you ponder the further meaning: “Is man God’s mistake, or is God man’s mistake?” “Man does not strive for happiness; only the Englishman does that” – a dig at Jeremy Bentham and John Stuart Mill. “Possession usually diminishes the possession.” “Never trust a thought that occurs to you indoors.” He even makes fun of his readers: “The worst readers are those who behave like plundering troops: they take away a few things they can use, dirty and confound the remainder, and revile the whole.” Vittu miten säälittäviä on yrityxet osoittaa että jyrkät tyypit olis jotenkin humoristisia. Ei ne vaan ole. 

ellauri145.html on line 518: Ernst Krieck, a prominent Nazi ideologue, sarcastically remarked that apart from the fact that Nietzsche was not a socialist, not a nationalist and opposed to racial thinking, he might have been a leading National Socialist thinker.

ellauri145.html on line 519: His sister Elisabeth held fascist views. She published an unreliable biography of him and delayed publication of his autobiography, Ecce Homo, until she had deleted all the uncomplimentary references to herself.

ellauri145.html on line 522: We have to bestow blame on one particular Nazi named Martin Heidegger. Martin Heidegger’s magnum opus Being and Time was in large part an attempt to create a systematic understanding of metaphysics and human condition building from Nietzsche’s work. Heidegger became the Nazi rector for the entire German university system, which gave the Nazi party a huge bolster of academic legitimacy, and he promoted the Nazi party and their agenda from his classroom, often sporting the Brown Shirt. When the Nazi’s really began to take power, Hitler kicked out Heidegger as University Rector.

ellauri145.html on line 524: Following the war, academics who had supported the Nazi regime were banned from teaching, including Heidegger, who never spoke publicly or privately about his involvement. Heidegger turned away from his earlier project of creating a fundamental ontology, and in doing so he also turned away from Nietzsche - or so his writings would make it appear. In truth, he remained just as indebted to Nietzsche’s work as he ever was, only he shifted focus. He created a false presentation of Nietzsche’s work in order to distance himself from his own past and involvement with the Nazis. Many academics take Heidegger’s critique of Nietzsche to be factual and seem to excuse Heidegger because he was under the influence of Nietzsche.

ellauri145.html on line 526: Heidegger’s analysis of Nietzsche is entirely inauthentic. He alleges that Nietzsche merges a metaphysics of force with a Marxist analysis of labor to create a technological metaphysics of domination - however, Nietzsche’s analysis of force was completely counter to Marx’s and the marriage of Nietzsche and Marx is not Nietzsche, but is rather National Socialism, and the philosophical framework of this marriage is none other than Being and Time.

ellauri145.html on line 528: Heidegger purposefully misrepresented the teachings of Nietzsche in order to distance himself from his own past, and this analysis has stood for some time as the authoritative reading of Nietzsche. This reading is slowly being undone by Nietzsche scholars, but slowly because many scholars refuse to amend the inauthentic reading they have inherited.

ellauri145.html on line 533: Nietzsche is popular among teenagers for the same reason that Stephen Hawking is well-known among people who aren’t scientists: image.

ellauri145.html on line 535: Intellectuals very often have an image the same way rock stars and movie directors do. There’s the real person, and there’s the body of work they create, and then there’s the image, the popular conception of that person. Most people don’t understand theoretical physics and are not interested in learning the math to do so, and most people probably wouldn’t understand anything in the papers that Hawking has authored or co-authored. But most of us know who Hawking was, not only because he wrote popular books but because he was paralyzed and sat in a wheelchair and had a robot voice. The idea of a theoretical physicist who does all his work with his brain even though his body is destroyed and speaks through a machine is almost like a comic book character, and the popular imagination loves that.

ellauri145.html on line 537: Nietzsche’s image, through no more fault of his own than Hawking´s (LOL), has grown in a similar way to that of Hawking. We all have a vague notion of what the Ubermensch is, we’ve all heard “God is dead,” and we all know Nietzsche was a crazy philosopher with a giant mustache who wrote really hard books and scared his contemporaries and was apparently a favorite of the Nazis. There are little quips and quotes from him around the internet that sound awfully cryptic and enigmatic. And the publishing industry plays on this image, too: I have a copy of Beyond Good And Evil with a black cover and the title text printed in red and white, and the color scheme looks a little sinister. I strongly suspect that, if Nietzsche did not have a popular image as a crazy nihilist Nazi Ubermensch from the 1800s, the publisher would not have made the decision to print his books with a black and red color scheme. A cursory look at Amazon’s book listing also shows copies of Thus Spake Zarathustra with a picture of a panther’s eyes on the cover, glowering at the reader. Because… “Nietzsche was that crazy German writer or philosopher or whatever, right? And he was, like, an anarchist or nihilist or Nazi or something, right? Didn’t he kill God or something like that? Yeah.”

ellauri145.html on line 539: What rebellious teenager could resist this kind of thing? You’ve got your long hair, your leather jacket, your Slayer albums and your combat boots. You’ve got a guitar you can almost play. What completes that ensemble better than a copy of “The Antichrist,” placed conspicuously on your book stand? It’ll scare your parents if they’re religious, it’ll freak out your friends, and maybe you can find a sentence that sounds profound and memorize it so you can win some points for being deep. Get an inch or two deeper between her legs. 

ellauri145.html on line 541: Now, this is perhaps not quite fair to all the teenagers who read Nietzsche. Some of them may actually understand him, at least partially, including the long-haired leather jacket-wearing ones. And there really is a little blood and thunder in Nietzsche’s philosophy, a little punk rock. Regardless, the popular image is probably a bigger driver for book sales of Nietzsche’s work than anything he actually said or any point he actually made.

ellauri145.html on line 545: The answer to this is very simple. Utilitarianism is concerned only with the volume of pleasure and pain, and Nietzsche says in so many words that as soon as you even enter into this kind of thinking, you are already deep into the territory of nihilism. It is passive; concerned with high maintenance, not constructivism; aloof or indifferent to meaning, something to justify the effort in the first place, even when it is successful, let alone when it isn’t. It is the staid, kindly, sober—not to say, the British—version of the same imbecilic nihilism that was prevailing on the continent in the same era. Mill did not understand the difference between pleasure and (counterfactual) happiness, between pain and suffering, between real (spiritual) slavery and freedom. Eli koska se oli säälittävä mursuwiixinen luuseri.

ellauri145.html on line 551:   Although there is certainly a bias toward “masculinity” in Nietzsche’s works, this does not necessarily mean what it is presumed to mean. “Masculinity” is not, for instance a code word for “male”. It does not apply as a broad category to those who have a certain set of genitals. In fact what the term means is having the sort of virtues that one might have typically related to the masculine virtues that were considered admirable at various times in the past. These include courage, transcendence of petty emotional concerns, fearlessness in the face of death, and so on. Intellectual courage was a particular attribute that Nietzsche was trying to encourage in his readers though his appeal to the term, “masculinity”.

ellauri145.html on line 553: In other words: that guy was an overbearing ass, a misanthrope at best and a narcissist of the worst kind. I guess he appeals to men about as much as Hemmingway. That would be very, very little. In The Gay Science, he notes how monstrous it is that young women are brought up told that sex is shameful and sinful. Koska se oli säälittävä mursuwiixinen luuseri joka ei päässyt viivalle, vaivoin ulettui vetämään wiixeen edes izeään. Lou Salomekin bylsi mieluummin Rane Rilkeä. Ei wiixet kutittaneet niin ilkeästi.

ellauri145.html on line 558:     What are your thoughts on Nietzsche as a philosopher and a person?

ellauri145.html on line 560:     What did Nietzsche mean, the woman must get the man come twice?

ellauri145.html on line 562:     What are the biggest criticisms against Nietzsche?

ellauri145.html on line 568:     Is it possible that philosopher Friedrich Nietzsche faked his own madness for personal reasons that we may never know?

ellauri145.html on line 572:     What is the appeal of Nietzsche to you?

ellauri145.html on line 580:     Why do people tend to have such a low opinion of Friedrich Nietzsche and his philosophy?

ellauri145.html on line 586: What were Nietzsche´s views on women?

ellauri145.html on line 589: Aatulla ei ollut aikaa lukea Retun kirjoja. Heidegger oli Aatun kirjoissa pelkkä pelle. 
 Vielä 1 kysymys: Oliskohan Retukin tahtonut vetäistä wiixeen tätä pikkuhousuista mutta isoperseistä razastajatarta? Minä ainakin.

ellauri145.html on line 591: Ehkä oireellisesti, Anteron miälestä Nietzschen hauskin pläjäys oli tää sen viimeinen Wahnsinnszettel. Retun siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.

ellauri145.html on line 598: 	minä olisin loppujen lopuksi ollut paljon mieluummin Baselin professori kuin Jumala, mutta en rohjennut harjoittaa yksityisegoismiani niin valtoimena, että olisin sentähen laistanut maailman luomisesta. Ymmärrättehän, täytyy tehdä uhrauksia, miten ja missä elääkin. 

ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9.

ellauri145.html on line 601: Maailmaan laittamistani lapsistakin puntaroin koko lailla epäröiden, josko kaikki ”Jumalan valtakuntaan” tulevat myös tulevat Jumalasta11. Tänä syksynä menin mahdollisimman vähissä vaatteissa kahdesti omiin hautajaisiini, ensin kreivi Robilantina (ei – hän on poikani, siinä missä minä olen luontoni pohjalta Carlo Alberto), mutta minä itse olin Antonelli12. Rakas herra professori, teidän pitäisi nähdä tämä rakennelma13. Koska olen täysin kokematon seikoissa, jotka luon, teille kuulukoon kaikki kritiikki, olen kiitollinen voimatta luvata hyötyväni. Me artistit olemme opettamattomissa. – Tänään katselin – henkevänmaurilaista – operettiani, tyydytyksekseni totesin tässäkin tilaisuudessa, että nyt ovat Moskova yhtä hyvin kuin Roomakin grandiööseja asioita14. Ymmärrättehän, maisemaakaan varten ei minulta puutu lahjakkuutta. 

ellauri145.html on line 602: – Puntaroikaahan, me pääsemme kauniinkauniille juttusille, Torino ei ole kaukana, käsillä ei ole järin vakavia ammattivelvoitteita, hankittaisiin lasillinen veltlineriä. Puvun negligé kunniavelvollisuus.15

ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5. 

ellauri145.html on line 623: 3 Kirje on osoitettu kotikaupunkinsa Baselin yliopistossa historian ja taidehistorian professorina 1858–1893 vaikuttaneelle Jacob Burckhardtille (1818–1897), johon Nietzsche oli tutustunut toimittuaan Baselissa klassisen fi lologian professorina 1869–1879. Burckhardt antoi kirjeen Overbeckille, joka tajusi heti asioiden olevan huonosti.

ellauri145.html on line 625: 4 Parlamenttitalonakin palvellut, Nietzschen visiitin ajoista lähtien museona toiminut monumentaalinen barokkirakennus Palazzo Carignano (1685) seisoo nimikkopiazzansa laidalla Torinon vanhassa keskustassa. Nimi juontuu Carignanon ruhtinassuvusta. Nietzsche asui via Carlo Alberto 5:ssä palatsia vastapäätä. 

ellauri145.html on line 628: 5 Nietzsche ilmoittanee tässä vuokransa Sveitsin frangeina; Sveitsi, Italia, Ranska ja Belgia olivat 1866 alkaen kultaja hopeapohjaisessa valuuttaunionissa, joka teki liirasta ja eri frangeista samanarvoisia. ”Vanha maailma” (alte Welt) ei viittaa hänellä löytöretkiä edeltävään afroeuraasialaiseen kulttuuripiiriin vaan, kuten tyypillisestikin oppineitten saksassa, useimmiten antiikkiin (Alterthum) mutta myös (yleismodernisti) esivallankumoukselliseen entiseen regiimiin.

ellauri145.html on line 634: 8 Kansainväliseen kuuluisuuteen nousseita rikollisia. Kutsumanimellä tunnettu ”Prado” teloitettiin 5. marraskuuta 1888 Pariisissa murhasta tuomittuna, kirjaileva oikeustieteen opiskelija Henri Chambige taas sai marraskuussa 1888 seitsemän vuoden vankeustuomion Algeriassa tekemästään murhasta. Suezin kanavan 1869 rakennuttanut ranskalaisdiplomaatti Ferdinand de Lesseps (1805–1894) joutui, kuten poikansa Charles (1840–1923), oikeuteen 1882 aloitetun ja surkeasti sujuneen Panaman kanavan urakkansa päätteeksi. Tapauksista raportoivat Figaron lisäksi Nietzschen lukemat piemontelaiset lehdet.

ellauri145.html on line 636: 9 Nietzschen lukema ranskalaiskirjailija Alphonse Daudet (1840–1897) ei kuulunut Ranskan akatemiaan – harvojen valittujen nelikymmenikköön (ransk. 

ellauri145.html on line 644: Nietzsche seurasi Torinossa vaikuttuneena Robilantin ja Antonellin sekä Carignanon prinssin, Carlo Alberton serkun Eugenio di Savoia-Villafrancan (1818–1888) hautajaiskulkueita.

ellauri145.html on line 646: 13 Antonellin suunnittelema ja Nietzschen ihailema, 1863–1889 synagogaksi rakennettu, nykyään museona toimiva monumentaalirakennus Mole Antonelliana sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Carignano-aukiolta.

ellauri145.html on line 655: 17 Cosima Wagner (1837–1930) oli Lombardiassa syntynyt unkarilaisen pianisti-säveltäjä Franz Lisztin (1811–1886) tytär, joka erottuaan saksilaisesta kapellimestarista Hans von Bülowista (1830–1894) nai toisen saksilaisen, oopperantekijä Richard Wagnerin (1813–1883). Nietzsche ystävystyi Wagnereiden kanssa 1869 lähtien Sveitsissä, mutta välit katkesivat 1878. Nietzschen kirjoituksissa Cosimaan usein yhdistyvä Ariadne on kreikkalaisen mytologian labyrinttikertomusten kreetalainen prinsessa. Hän nai lopulta hurmanjumala Dionysoksen, jonka nimellä osa Nietzschen hulluuskirjeistä, mukaan lukien Cosimalle Ariadnena osoitetut, on allekirjoitettu.

ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.

ellauri145.html on line 667:   Tän sekopään esipuheessa Antero siteeraa toista algolagnia, Swinburnea, joka vertaa ihailemaansa de Sadea miehenkokoiseen miehenelimeen (homme-phallus). Profil auguste et cynique. Siinä sykkii universaalisen hengen paisuvainen, des veines gonflées du sang divin. Kylpä nää jäbät ovat suorastaan ylpeitä. 

ellauri145.html on line 671:       "paha" on primitiivistä sexiä, etenkin sadismia. Se on hieno asia.

ellauri145.html on line 677:   
Milloin hyvää, milloin pahaa, Ankat.


ellauri145.html on line 678:   hants_de_Maldoror_(1874)">Les Chants de Mal Odor. Ce sont un ouvrage poétique en prose de 1869, composé de six parties nommées « chants ». Il s´agit de la première des trois œuvres de l´auteur Isidore Ducasse plus connu sous le pseudonyme de comte de Lautréamont. Le livre ne raconte pas une histoire unique et cohérente, mais est constitué d´une suite d´épisodes dont le seul fil conducteur est la présence de Maldoror, un personnage mystérieux et maléfique. The misanthropic, misotheistic character Maldoror is a figure of evil who has renounced conventional morality. Tulee tosta mieleen että Figura-liivejä mainostettiin ennen lehdissä. 

ellauri145.html on line 688:   Joris-Karl Huysmans on Anteron seuraava potilas. Charles-Marie-Georges Huysmans (5. helmikuuta 1848 Pariisi, Ranska – 12. toukokuuta 1907 Pariisi, Ranska) oli pukinpartainen flaamilaissyntyinen ranskalainen kirjailija ja taidekriitikko, jonka ensimmäiset romaanit olivat naturalistisia. Hänestä tuli kuitenkin pian dekadentti. Hän oli myös arvostettua kirjallisuuspalkintoa jakavan Goncourt-akatemian ensimmäinen johtaja Huysmans oli ranskalaisen äidin ja alankomaalaisen isän ainoa poika. Hän aloitti 20-vuotiaana pitkän uran Ranskan sisäministeriössä. Useimmat romaaninsa hän kirjoitti virka-aikana työpaikalta varastamalleen kirjepaperille. Ranskalaisillahan ei ole töissä muuta kuin luppoaikaa, kuten selviää amerikkalaisten tekemässä ranskisklisheekokoelmassa nimelltä Emily in Paris. Se on mikäli mahdollista vielä kehnompi kuin Jorin romaanit. Huysmansin varhaisimmat teokset saivat vaikutteita naturalisteilta. Niihin kuuluvat muun muassa romaani Marthe, histoire d’une fille (1876) ja pienoisromaani Sac au dos (1880), joka perustui Huysmansin omiin kokemuksiin Saksan–Ranskan sodasta.

ellauri145.html on line 690: Huysmans irtautui 1880-luvun aikana naturalisteista, sillä hänen seuraavat teoksensa olivat naturalistisiksi liian dekadentteja ja tyypillisesti väkivaltaisia. Dekadentit oli poliittisesti lähempänä jotain oikeistoanarkisteja vaikka jotkut olivatkin olevinaan punikkeja. Huysmansin uuden tyylin ensimmäinen romaani oli tragikoominen À vau-l’eau (1882). Hänen tunnetuin romaaninsa on vuonna 1884 ilmestynyt A rebours (1884, suom. Vastahankaan), joka kertoo päähahmonsa, tylsistyneen aatelisukuisen henkilön esteettisen dekadenssin kokeiluista. Että ne jaxavatkin olla ikävystyttäviä. Ikävystyneiden joutomiesten hätkäytysyrityxiä. Là-bas (1981) puolestaan kertoo 1880-luvun okkultismin uudelleenheräämisestä. Siinä 1800-luvun satanistien tarina lomittuu keskiajalla eläneen Gilles de Rais’n elämään. Kirjassa on mukana ensimmäistä kertaa omaelämäkerrallinen protagonisti Durtal, joka esiintyy myös Huysmansin kolmessa viimeisessä romaanissa, teoksissa En route (1895), La Cathédrale (1898) ja L´Oblat (1903).

ellauri145.html on line 693:   Hän kirjoitti romaaninsa joutohetkinään, minkä niistä kyllä huomaa. Hänen tyylinsä oli ensin äärimmäisen realistinen mutta muuttui myöhemmin mystillis-esoteeriseksi. Tavallinen kehitys oikeistopaskiaisilla. Émil Zola oli alkuun hänen esikuvansa. Hänen naturalistisen kautensa teoksia ovat Le drageoir aux épices (1874), Marthe (1876), Les sœurs Vatard (1879), En ménage (1881) ja A rebours (1884), joista viimemainittuun perustuu hänen maineensa. Vuonna 1887 Huysmansista tuli Zolan katkera vastustaja ja muutenkin aika paskiainen. Myöhemmällä kehityskaudellaan Huysmans muuttui ankaran katoliseksi. Hizi tääkin oikeistolaistumiskehitys on nähty vitun monessa kynäilijässä. Hän kuvaa eri kehitysvaiheitaan teoksissa En Route (1895), La Cathédrale (1898) ja L’Oblat (1903). Huysmans kuoli sentään vuonna 1907 syöpään. Hänet haudattiin perhehautaan Montparnassen hautausmaalle.

ellauri145.html on line 699:     Là-bas did strike a serious blow to the public’s conception of Naturalism. The novel, which opens with a two-page invective against Naturalism, was serialized in L’Echo de Paris, beginning on February 16, 1891. Huysmans’s protagonist, Durtal, feebly defends himself against his friend, Des Hermies, who maligns Naturalism as “du cloportisme” (siiramaisuudesta) while accusing it of having sold out: “Il a vanté l’américanisme nouveau des moeurs, abouti à l’éloge de la force brutale, à l’apothéose du coffre-fort. Par un prodige d’humilité, il a révéré le goût nauséeux des foules, et, par cela même, il a répudié le style, rejeté toute pensée altière, tout élan vers le surnaturel et l’au-delà...” (XII, 1, 6-7).

ellauri145.html on line 701:     Des Hermies leaves, and Durtal, a former Naturalist, weighs his friend’s criticism. Although he is fed up with the positivism and commercialism of Naturalism, he cannot envision a novel without its research, realistic details, and style. He hypothesizes about what could be done and concludes that Naturalism must change, it must broaden its horizons:

ellauri145.html on line 707:     Durtal admires the documentation of Naturalism, yet wants to open it to the supernatural, to an exploration of both body and spirit: it will be a kind of “naturalisme spiritualiste” that will follow Zola’s route, but in the air.6 This tension between realism and the supernatural lies at the heart of Là-bas, a novel in which Huysmans follows Durtal’s spiritual transformation as he researches medieval and modern Satanism.  Là-bas was a scandalous best-seller. It inspired a great deal of public debate, especially since it was published in the same review and at the same time as Jules Huret’s first Enquête sur l’évolution littéraire, a series of sixty-four interviews conducted with major French authors from March 3 to July 5, 1891.7 This series, which asked its interviewees whether Naturalism was dead, was a phenomenal success read by all of Paris.8 Huret caused every non-Naturalist writer to agree that Zola’s brand of Naturalism was obsolete because it neglected humanity’s soul.

ellauri145.html on line 709:     When Zola was interviewed for this series on March 31, one month after Là-bas had begun to appear, even he admitted that it was possible that Naturalism was drawing to a close: “C’est  possible. Nous avons tenu un gros morceau du siècle, nous n’avons pas à nous plaindre; et nous représentons un moment assez splendide dans l’évolution des idées au dix-neuvième siècle pour ne pas craindre d’envisager l’avenir” (XII, 653).

ellauri145.html on line 711:     Tää oli takuulla kaikki samaa Ranskan rökäletappion 1871 aiheuttamaa oikeistoaaltoa. Ihan sama ilmiö kuin Saxassa 20/30-luvulla. Kylä lähtee äkäsiä meemejä liikenteeseen kun joku kukkoileva maa saa pahan kerran turpaansa. Se että typerä Antti Nyöleen suomensi sen 2005 ei ole ylläri, se on osa tällä vuosituhannella alkanutta maailmanlaajuista talousliberaalia oikeistoaaltoa. Arvostelijalla oli kuitenkin jotain huomautettavaa:

ellauri145.html on line 713: Esimerkiksi esipuheessa toistuu suomalaisessa keskustelussa kiusallisen yleinen käsitys symbolismin ”täsmällisestä kuvakielen ilmaisuvoimasta, kuvakielen totuudesta”, kun symbolismi nimenomaan pyrki pois kuvallisuudesta musiikinkaltaiseen epätarkkuuteen ja aavistettavuuteen, kuten des Esseinteskin toteaa ihailemiensa Paul Verlainen ja Stéphane Mallarmén kohdalla. 

ellauri145.html on line 715: Toinen pieni harmin aihe on se, että johdannossa ja selityksissä ei tuoda esille des Esseintesin historiallista esikuvaa, kreivi Robert de Montesquiou-Fenzensacia (1855-1921), joka on toiminut esikuvana myös Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -teossarjan paroni du Charlusille. Eli n:nnen kerran: des Esseintes on se sama homo dändi Montesquiou, joka Charlusina Proustin kirjassa bylsi liiveissä jotain palvelijaa porttikongissa pyllyvakoon, Proustin tirkistellessä hikisenä muna kädessä.

ellauri145.html on line 727: During his schooling at the Imperial Lycée of Saint-Brieuc where he studied from 1858 until 1860, he fell prey to a deep depression, and, over several freezing winters, contracted the severe rheumatism which was to disfigure him severely. He blamed his parents for having placed him there, far from his family´s care and affection. Difficulties in adapting to the harsh discipline of the college´s noble débris (distinguished relics, i.e., teachers) gradually developed those characteristics of anarchic disdain and sarcasm which were to give much of his verse its distinctive voice.

ellauri145.html on line 729: Corbière´s only published verse in his lifetime appeared in Les amours jaunes, 1873, a volume that went almost unnoticed until Paul Verlaine included him in his gallery of poètes maudits (accursed poets). Thereafter Verlaine´s recommendation was enough to establish him as one of the masters acknowledged by the Symbolists, and he was subsequently rediscovered and treated as a predecessor by the surrealists.

ellauri145.html on line 731: Close-packed, linked to the ocean and his Breton roots, and tinged with disdain for Romantic sentimentalism, his work is also characterised by its idiomatic play and exceptional modernity. He was praised by both Ezra Pound and T. S. Eliot (whose work he had a great influence on). Many subsequent modernist poets have also studied him, and he has often been translated into English.

ellauri145.html on line 733:   Tämmösen dityrambin päästää Antero Tristanille, ihan aiheesta:

ellauri145.html on line 735: KOKO meri, sanottiin, mutta ennen kaikkea öisten karikoiden kohtalokas nainen, eikä vain koko meri, vaan koko maaseutu sen myterässä valossa, josta tarttuu meemejä joka askeleella saappaan pohjaan koirankakkana (twiit! mind la merde!), ml niiden ensiesiintymiset piikkikasvin alla, nolo ulkonäkö uponneiden teiden pohjassa, köyhät tuhannen vuoden vanhat eleet eläinten seurassa, epämääräisen karkeasti leikattujen kivien edessä, näiden suojelusten vaatimattomien attribuuttien, jotka ovat Bretagnen pyhimyxiä - sellainen on kumitettu kirjoitus, tarpeexi vähän erilainen kuin Jarryllä  (kekähän sekin on) - ominaisuus, jonka Corbièren salama- ja ellipsekirjoitus peittää (tai paljastaa, piruko siitä selvän ottaa).

ellauri145.html on line 739: Kontrasti haasteellisen fysiikan ja ensiluokkaisten herkkien lahjojen välillä ei voi epäonnistua Corbièren teoksessa herättämään huumorintajua puolustusrefleksinä, ja ohjaamaan hänet miehenä systemaattisesti pahan maun etsintään. Hän pukeutuu seilorixi kuin Aku Ankka, paljas pyrstö ja räpylät roikkuvat valtavissa saappaissa, hän naulaa kuivuneen rupikonnan takkaseinän reisipeiliin. "Tässä, tässä on minun pää,"  hän laukoo naiselle samalla kuin ojentaa verisen pässinpään. 

ellauri145.html on line 741: Mutta toiselle, kauniille ohimenevälle olennolle, jota hän rakasti vuonna 1871 ja jonka hän ihmeellisesti taisi saada rakastamaan itseänsä, mikä ihailtava yksinkertaisuus, osoittamatta välttämättä bylsimisen suuntaan! 

ellauri145.html on line 745: Sitä voisi epäillä, että tää jo riittäisi herättämään hänen pelottavan läppänsä: "Minä puhun alleni." Subrealistista pälinää, eikö mitä? Kaikki sanojen kokoonpanon tarjoamat resurssit käytetään häikäilemättä sanaleikistä alkaen, Nouveaun, Rousselin, Duchampin ja Rigautin myöhemmin käyttämään, kaikkiin muihin tarkoituksiin kuin huvitteluun, pikemminkin päinvastoin: kun hänet kuskattiin kuolemaisillaan Dubois´n taloon, Corbière kirjoitti äidilleen:  Olen Dubois´ssa, josta arkkuja tehdään. (Du bois = puusta, honaazä? LOL)

ellauri145.html on line 758: Chien ! tu le veux – et tu fais bien.	Koera! sitähän sä haluat, ja sitä saat.		

ellauri145.html on line 769: Emporte le morceau – Hurrah ! –		Vie haukkapala - Hurraa!			

ellauri145.html on line 798: J´ai la tête dans ta crinière,		Mun naama on sun harjassa,		

ellauri145.html on line 800: – Hurrah ! c´est à nous le hallier !	- Hurraa! Nyt tulee pensaseste! 		

ellauri145.html on line 808:   Germain Nouveau Germain Marie Bernard Nouveau  (Pourrières, 31 juillet 1851 - Pourrières, 4 avril 1920) eli aika vanhaxi, melkein yhtä vanhaxi  kuin mä. Se oli maalta kotoisin ja sinne se palasikin köyhäilemään kun se sekosi. Siitä piti tulla pappi mutta tulikin pylväspyhimys. Sitä ennen se ehti mittailla pylväitä  sekä Rimpulan että Villamadon kaa. Louis Aragon disait de lui: ´Pas un petit poète, mais un grand poète. Pas un épigone de Rimbaud: mais son égal´.

ellauri145.html on line 809:   Vertailikohan ne usein kenellä on pisin pisinappula. Tän hepun runot on aika pitkäveteisiä, turhan puhuttelevia ja sovinnaisia. Sen aforismit on samaa lajia, esim. 

ellauri145.html on line 816: Souvent sous un méchant se cache un malheureux.

ellauri145.html on line 867: Se fâcher serait du délire,			Suuttuminen olis ihan mielipuolista,

ellauri145.html on line 878: Comme dit l´autre, échappé belle ;		Kuten sanoo toinen, hyvin välttäneet;

ellauri145.html on line 879: J´aime mieux être un sans cervelle		Mä oon mielummin ihan aivoton

ellauri145.html on line 880: Que d´être un sage, assurément.			Kuin viisas, ihan takuulla.

ellauri145.html on line 895: Qu´est-ce que vous nous chantez là ?		Mitä sä oikein meille sepustat?

ellauri145.html on line 914: Fou de ton sacré... coup de hanche,		Hulluna sun pyhästä ... lanneliikkeestä.

ellauri145.html on line 921: J´admire qu´on ne soit pas folle,		Mä ihailen sitä kun sä et ole hullu,

ellauri145.html on line 952: Comme en chaire un prédicateur			Kuin saarnaajalla saarnastuolissa,	

ellauri145.html on line 953: Qui vide une fosse nasale,			Joka puhaltaa nenän tyhjäx räästä.

ellauri145.html on line 965: Au seul mot d´argent, je divague,		Sanan raha kuullessani alan harhailla,	

ellauri145.html on line 981: Car elle se fout de la vogue			Sillä se haistattaa vitut muodille	

ellauri145.html on line 989: Faite à souhait pour les estampes ;		Mielen mukaisina painokuvina;	

ellauri145.html on line 993: Elle se consume en prières,			Se ihan uupuu rukouxista,		

ellauri145.html on line 1003: L´épouse de Nathaniel.				Natanaelin puoliso.			

ellauri145.html on line 1005: Ce qu´on admire fort sur elle,			Se mitä siinä varsin ihaillaan,		

ellauri145.html on line 1011: J´ai pu contempler sa peinture,			Mä oon voinut ihailla sen ezausta

ellauri145.html on line 1020: Bref, l´art charmant qu´elle sait faire,	Siis se on sen charmikasta taidetta,	

ellauri145.html on line 1047: Sotte habitude, oui, sur mon âme,		Ruma tapa kyllä, kautta sieluni,	

ellauri145.html on line 1057: The impact of Arthur Rimbaud´ s poetry has been immense. His influence on the Surrealist movement has been widely acknowledged, and a host of poets, from André Breton to André Freynaud, have recognized their indebtedness to Rimbaud´ s vision and technique. He was the enfant terrible of French poetry in the second half of the 19th century and a major figure in symbolism.

ellauri145.html on line 1059: This paper offers a detailed reading of Rimbaud´ s "obscure" prose pom "Dévotion" from the Illuminations. The reading is based on the central principle that the text is modelled on the form of devotional prayer, a model that Rimbaud adopts only to parody it and transgress against it. Kaikki lukijat on yhtä mieltä että tää on Rimbaudin sepustuxista sekopäisin. Vaik kyllä se aina varoo olemasta selväsanainen, se on epädekadenttia. R. is extremely fond of mystifying his readers. 

ellauri145.html on line 1074: À l´esprit des pauvres. Et à un très haut clergé. 


ellauri145.html on line 1080: Ce soir, à Circeto des hautes glaces, grasse comme le poisson, et enluminée comme les dix mois de la nuit rouge - (son coeur ambre et spunk), - pour ma seule prière muette comme ces régions de nuit et précédant des bravoures plus violentes que ce chaos polaire. 


ellauri145.html on line 1086:     Ulsterin poka väittää että Rimbaud rienatessaankin pysyy izelleen uskonnollisena. Distancing himself in an at times sacrilegious or blasphemous way from conventional western attachment to the Bible and to the figure of Christ as saviour,  Rimbaud  nevertheless  proceeds  to  create  for  himself  a radically different  spiritual alternative. No voihan se niinnii olla, musta tossa loppupäässä vois olla jotain homostelua. Noi 2 ekaa naista on varmaan sen kuolleet siskot Vitalie (17v) ja Victorine (4kk). Toi Bau on varmaan joku niiden keskinäinen sana. Isabellesta se ei rukoile, koska se on elossa. Ellei se sitten oo toi Lulu, mutta epäilen. Olisko to Madame *** sit tän rimpulan tiukka äitykkä? - Mut no hei! Ulsterin poka on tullut samaan johtopäätöxeen kuin mä että tässä runon lopussa on kuin onkin homostelua! Spunk tarkoittaa kuin tarkoittaakin runkkua! Se oli Rimbaudilla pahe ainainen, esim seuraavassa runossa on sama idea:

ellauri145.html on line 1092: Empoignant une chope à fortes cannelures,			Voimakkaasti uurrettu tuoppi handussa,

ellauri145.html on line 1093: L’hypogastre et le col cambrés, une Gambier			Mahanalus ja kaula taaxetaivutuxessa, Gambier

ellauri145.html on line 1094: Aux dents, sous l’air gonflé d’impalpables voilures.		hampaissa, keskellä kouriintuntumattomia pilviä

ellauri145.html on line 1096: Tels que les excréments chauds d’un vieux colombier,		Kuin vanhan kyyhkyslakan kuumat pökäleet,

ellauri145.html on line 1097: Mille rêves en moi font de douces brûlures :			Tuhat unta mussa tekee suloisia palohaavoja:

ellauri145.html on line 1106: Je pisse vers les cieux bruns, très haut et très loin,		Pissin kohti ruskeita taivaita, korkeelle ja kauas,

ellauri145.html on line 1115: Vitalie, née le 15 juin 1858 à Charleville, est la fille de Marie Catherine Vitalie Cuif et de Frédéric Rimbaud. Ce dernier quitte le domicile conjugal en 1860, laissant son épouse avec quatre enfants en bas âge. En effet, Frédéric a sept ans, Arthur six, Vitalie deux et Isabelle, huit mois.

ellauri145.html on line 1128: Alphonse Allais est le cadet d´une fratrie de cinq enfants, de Charles Auguste Allais (1825-1895), pharmacien, 6, place de la Grande-Fontaine de Honfleur (aujourd´hui place Hamelin) et d´Alphonsine Vivien (1830-1927).

ellauri145.html on line 1130: Jusqu´à l´âge de trois ans, il ne prononce pas un mot, sa famille le croyait muet. À l´école, il semble plutôt se destiner à une carrière scientifique : il passe à seize ans son baccalauréat en sciences. Recalé à cause des oraux d´histoire et de géographie, il est finalement reçu l´année suivante. Il devient alors stagiaire dans la pharmacie de son père qui ambitionne pour lui une succession tranquille, mais qui goûte peu ses expériences et ses faux médicaments et l´envoie étudier à Paris. En fait d´études, Alphonse préfère passer son temps aux terrasses des cafés ou dans le jardin du Luxembourg, et ne se présente pas à l´un des examens de l´école de pharmacie. Son père, s´apercevant que les fréquentations extra-estudiantines de son fils ont pris le pas sur ses études, décide de lui couper les vivres.

ellauri145.html on line 1132: Pour subsister, Alphonse Allais s´essaye d´abord à la photographie, sur les traces de son ami Charles Cros, mais ne connaît pas le succès. Il décide alors de s´essayer au métier de journaliste, publiant des chroniques loufoques dans diverses revues parisiennes. Avec ses amis du Quartier latin, il fait aussi partie de plusieurs groupes fantaisistes comme « les Fumistes, « les Hydropathes » ou « les Hirsutes ».

ellauri145.html on line 1134: En 1881, après avoir terminé sans succès ses études de pharmacie, il devient collaborateur du journal Le Chat noir, dans lequel il signe pour la première fois en 1883. C´est grâce à ses écrits humoristiques et à ses nouvelles, écrites au jour le jour, qu´il connaît le succès. Il collabore à l´hebdomadaire Le Chat Noir à partir du numéro 4, daté du 4 février 1882, (Feu de paille). En 1885, il fréquente le café-restaurant Au Tambourin au 62, boulevard de Clichy.

ellauri145.html on line 1143: Il a inventé un caoutchuc artificiel et un café soluble lyophilisé dont il a déposé le brevet, le 7 mars 1881 sous le numéro no 141520, bien avant donc que Nestlé, grâce à son chimiste alimentaire Max Morgenthaler (de), ne le reprenne en 1935 et lance le Nescafé. Un holorime d´Alphonse suffira ici.

ellauri145.html on line 1152:   Haita risoi kun haitari soi.

ellauri145.html on line 1162: In 1871, he published La natation ou l’art de nager appris seul en moins d’une heure (Learning the art of swimming alone in less than an hour), then resigned from the Army and moved to Marseilles. Here he filed a patent for the "airlift swimming trunks and belt with a double compensatory reservoir". This commercial endeavor was a complete failure. He returned to Magdeburg, where he earned his living as a language teacher, developing a method for learning French, which he self-published in 1874.

ellauri145.html on line 1164: Brisset became stationmaster at the railway station of Angers, and later of L´Aigle. After publishing another book on the French language, he undertook his major philosophical work, in which contended that humans were descended from frogs. Brisset supported his contention by comparing the French and frog languages (such as "logement" = dwelling, comes from "l'eau" = water). He was serious about his "morosophy", and authored a number of books and pamphlets put forth his indisputable substantiations, which he had printed and distributed at his own expense.

ellauri145.html on line 1166: In 1912, novelist Jules Romains, who had obtained copies of God´s Mystery and The Human Origins, set up, with the help of fellow hoaxers, a rigged election for a "Prince of Thinkers". Unsurprisingly, Brisset got elected. The Election Committee then called Brisset to Paris in 1913, where he was received and acclaimed with great pomp. He partook in several ceremonies and a banquet and uttered emotional words of thanks for this unexpected late recognition of his work. Newspapers exposed the hoax the next day.

ellauri145.html on line 1176:       Melkoinen bestiary etu-ja sukunimillä. Never heard prosentti on kymmenissä, mutta vähenee koko ajan. Vika näiden kanssa on etne tuppaa unohtumaan saman tien. Ei näin vanhana saa enää aikaan pysyviä muistijälkiä. 

ellauri145.html on line 1178:       Freudin Sigge koitti urputtaa, että huumorissa erotuxena komiikasta on jotain härmistynyttä ja ylevää. Aivan perseelleen meni Sigge, nimenomaan sitä siinä ei ole. Härmistys tulis (sanoo Piha-Antero) narsismin voitosta, haavoittumaton minä selviää voittajaxi. Mitä vittua? Taas menee tismalleen väärinpäin. Huumori on voittoa narsismista jos jotakin. Naura sinäkin. Minä muka ei anna izensä masentua Ollin kurjuudesta, vaan pikemminkin ilostelee siitä, sanoo Freud, ja antaa hauskan esim: Hirtettävä joka hirtetään maanantaina orjankäteen (potence) "huudahtaa": Kerrankin viikko alkaa kivasti! Ha. Ha. Saatana mikä ääliö toi Sigge oli. No kyllä se sentään huomaa että ego siinä tekee pilaa supermiehestä, nauraa sen kustannuxella. Antero peräsmies terottaa: musta huumori ei ole tyhmyyxiä (bétise), ironiaa, keveätä pilailua ... Se on jotain vallatonta mutta vakavaa, kuin Ilmo Launixella. Ei ainaskaan sentimentaalista, sille se on vihainen kuin rakkikoira. Kruunattu kurjenpää.

ellauri145.html on line 1182: 
- Mixi älykkäät ihmiset haluavat jutella kanssani vaikka olen tyhmä? 


ellauri145.html on line 1225: Sofi Oxanen odottaa lasta Aku Louhimieheltä. Tack Aku för en otroligt FIN fittupplevelse! Laura Malmivaaran tyttäret antoivat tälle suoraa palautetta, kun äiti päkisti kirjan Vaiti – Laura päätti kuitenkin pysyä kovana, kun ex-puoliso joutui pyllyn silmään. Kolme vuotta sitten Laura Malmivaara pääsi onnekkaasti keskelle metoo-kohua. Toisella puolen seisoivat näyttelijäkollegat yhdessä rintamassa. Vazapuolella oli Lauran ex-puoliso ja lasten isä, eklottava Aku paskapökäle. – Oli rasittavaa mutta ihanaa olla siinä paineiden ja kameroiden ristitulessa.

ellauri145.html on line 1249: Junan pyörät humajaa, takoo ratapihaa. 


ellauri145.html on line 1250: Ahdistusta ankeaa, voimatonta vihaa. 


ellauri145.html on line 1251: Teräs toista terästä kipunoiden sahaa. 


ellauri145.html on line 1252: Uni viimeinen ei pelota, ei se ole pahaa.

ellauri146.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri146.html on line 48: Grabbe kam als Sohn eines Zuchthausaufsehers zur Welt. Schon als Gymnasiast in Detmold unternahm er mit 16 Jahren erste Versuche als Dramatiker. Ein Stipendium der Landesfürstin ermöglichte ihm ab 1820 ein Jura-Studium in Leipzig, das er 1822 in Berlin fortsetzte. In Berlin lernte er Heinrich Heine kennen. Nach dem Abschluss des Studiums 1823 bemühte er sich vergeblich, eine Stellung an einem deutschen Theater als Schauspieler oder Regisseur zu bekommen. Er kehrte nach Detmold zurück und legte im folgenden Jahr sein Juristisches Staatsexamen ab.     

ellauri146.html on line 50: Auch die Versuche, in Detmold eine Stellung als Jurist zu finden, waren zunächst erfolglos, erst 1826 übernahm er die unbezahlte Vertretung eines erkrankten Auditeurs, dessen besoldeter Nachfolger er 1828 wurde. 1829 erfolgte in Detmold mit Don seinen Freunden Heinrich Heine, Ludwig Tieck, Don Juan und Faust die einzige Aufführung eines seiner Dramen zu Lebzeiten. Ab 1831 verschlechterte sich der Gesundheitszustand Grabbes zusehends, die Folgen seines Alkoholismus wurden sichtbar (eine für Grabbes Alkoholkonsum charakteristische Episode aus dem Herbst 1828 wird von Georg Fein geschildert). Eine Verlobung mit Henriette Meyer wurde von dieser gelöst, als sich Grabbe wieder Louise Christiane Clostermeier zuwandte, die ihn bereits einmal abgewiesen hatte. Grabbe oli aika lailla persujen ex-puheenjohtajan näköinen. 

ellauri146.html on line 52:     1833 heiratete er die 10 Jahre ältere Louise Christiane Clostermeier, aber die Ehe erwies sich schnell als unglücklich. 1834 gab er sein Amt auf. Er reiste über Frankfurt am Main, wo er sich mit seinem Verleger überwarf, nach Düsseldorf. Dort hatte er sein Wohnhaus auf der Bolkerstraße 6. Der heutige Nachkriegsbau in der Ritterstraße 21 zeigt eine Steintafel, die auf seinen damaligen Aufenthalt hinweist: „In diesem Hause Litt und Stritt der Dichter Chr. Dietr. Grabbe 1834 bis 1836“. Dort arbeitete er mit Karl Immermann, den er 1831 kennengelernt hatte, an dem von diesem erneuerten Stadttheater. Doch auch diese Zusammenarbeit dauerte wegen der Depressivität und der Alkoholexzesse Grabbes nicht lange. 1836 kehrte er noch einmal nach Detmold zurück; seine Frau reichte die Scheidung ein. Noch im selben Jahr starb Grabbe in seiner Geburtsstadt an Rückenmarksschwindsucht, totalement épuisé par l'alcoolisme, aupres sa femme, le seul être qui soit resté disposé à l'accueillir. LOL.

ellauri146.html on line 61:       Näytelmän perkele on hauska, lukee unilääkkeexi Klopstockin Messiasta, pag. 29. infra. (Er liest zwei Verse und schläft ein.)

ellauri146.html on line 69: Ottavio Piccolomini, 1st Duke of Amalfi (11 November 1599 – 11 August 1656) was an Italian nobleman whose military career included service as a Spanish general and then as a field marshal of the Holy Roman Empire. Pisti hönöön ruozalaisille 30-vuotisessa sodassa. 

ellauri146.html on line 75: RATTENGIFT (sitzt an einem Tische und will dichten). Ach, die Gedanken! Reime sind da, aber die Gedanken, die Gedanken! Da sitze ich, trinke Kaffee, kaue Federn, schreibe hin, streiche aus, und kann keinen Gedanken finden, keinen Gedanken! – Ha, wie ergreife ichs nun? Halt, halt! was geht mir da für eine Idee auf? – Herrlich! göttlich! eben über den Gedanken, daß ich keinen Gedanken finden kann, will ich ein Sonett machen, und wahrhaftig dieser Gedanke über die Gedankenlosigkeit, ist der genialste Gedanke, der mir nur einfallen konnte! Ich mache gleichsam eben darüber, daß ich nicht zu dichten vermag, ein Gedicht! Wie pikant! wie originell! (Er läuft schnell vor den Spiegel.) Auf Ehre, ich sehe doch recht genial aus! (Er setzt sich an einen Tisch.) Nun will ich anfangen! (Er schreibt.)

ellauri146.html on line 82:     Ja, was in aller Welt sitzt nun so, daß es aussieht wie ich, wenn ich Federn kaue? Wo bekomme ich hier ein schickliches Bild her? Ich will ans Fenster springen und sehen, ob ich draußen nichts Ähnliches erblicke! (Er macht das Fenster auf und sieht ins Freie.) Dort sitzt ein Junge und kackt – Ne, so sieht es nicht aus! – Aber drüben auf der Steinbank sitzt ein zahnloser Bettler und beißt auf ein Stück hartes Brot – Nein, das wäre zu trivial, zu gewöhnlich! (Er macht das Fenster wieder zu und geht in der Stube umher.) Hm, hm! fällt mir denn nichts ein? Ich will doch einmal alles aufzählen, was kauet. Eine Katze kauet, ein Iltis kauet, ein Löwe – Halt! ein Löwe! – Was kauet ein Löwe? Er kauet entweder ein Schaf, oder einen Ochsen, oder eine Ziege, oder ein Pferd – Halt! ein Pferd! – Was dem Pferde die Mähne ist, das ist einer Feder die Fahne, also sehen sich beide ziemlich ähnlich – (jauchzend.) Triumph, da ist ja das Bild! Kühn, neu, calderonisch!

ellauri146.html on line 88: (Er liest diese zwei Zeilen noch einmal laut über und schnalzt mit der Zunge, als ob sie ihm gut schmeckten.) Nein, nein! So eine Metapher gibt es noch gar nicht! Ich erschrecke vor meiner eignen poetischen Kraft! (Behaglich eine Tasse Kaffee schlürfend.) Das Pferd eine Löwenfeder! Und nun das Beiwort »schnell«! Wie treffend! Welche Feder möchte auch wohl schneller sein als das Pferd? – Auch die Worte »eh der Morgen grauet!« wie echt homerisch! Sie passen zwar durchaus nicht hieher, aber sie machen das Bild selbstständig, machen es zu einem Epos im kleinen! – O, ich muß noch einmal vor den Spiegel laufen! (Sich darin betrachtend.) Bei Gott, ein höchst geniales Gesicht! Zwar ist die Nase etwas kolossal, doch das gehört dazu! Ex ungue leonem, an der Nase das Genie!

ellauri146.html on line 96: TEUFEL. So will ich Ihnen denn sagen, daß dieser Inbegriff des Alls, den Sie mit dem Namen Welt beehren, weiter nichts ist, als ein mittelmäßiges Lustspiel, welches ein unbärtiger, gelbschnabeliger Engel, der in der ordentlichen, dem Menschen unbegreiflichen Welt lebt, und wenn ich nicht irre, noch in Prima sitzt, während seiner Schulferien zusammengeschmiert hat. Das Exemplar, in dem wir uns befinden, steht, glaube ich, in der Leihbibliothek zu X, und eben jetzt wird es von einer hübschen Dame gelesen, welche den Verfasser kennt und ihm heute abend, d. h. über sechs Trillionen Jahre, beim Teetische ihr Urteil darüber mitteilen will.

ellauri146.html on line 112:       Der Teufel, der ja das Recht hat, ungalant zu sein, übt eine scharfe, meist cynische Kritik an diesen Helden und Heldinnen der Feder. Als er bei der höchsten Sommertemperatur erfroren aufgefunden wird, ruft er die Gutachten von vier Naturforschern hervor und der eine derselben erklärt: »Betrachten Sie die enorme Häßlichkeit, welche uns aus jeder Miene dieses Gesichts entgegenkreischt und Sie sind ja gezwungen, mir einzuräumen, daß solch eine Fratze gar nicht existieren könnte, wenn es keine deutschen Schriftstellerinnen gäbe.«

ellauri146.html on line 114:       Der Teufel selbst aber giebt drollige Auskunft über die Beschäftigung der großen Dichter in der Hölle. Shakespeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg. Der Schulmeister loci studiert die neue Litteratur an den Druckproben, in welche der Krämer des Ortes seine Heringe einwickelt. Da erhalte ich Gedichte von August Kuhn, Erzählungen von Krug von Nidda, Maultrommel- oder Lyratöne von Theodor Hell, Trauerspiele von einem gewissen Herrn von Houwald, lauter Damenschriftsteller, und gegen den Schluß hin ergänzt er die mit den faulen Heringen einlaufende Litteraturlieferung mit den Erzählungen von van der Velde und den sämtlichen Werken der ertrunkenen Luise Brachmann.

ellauri146.html on line 116:       Am schlechtesten ergeht es Houwald, dessen lederne Camilla grausam verspottet wird. Am Schluß guckt nach der Art und Weise der Phantasuskomödien auch der Dichter Grabbe selbst in seine Dichtung hinein; er schimpft auf alle Schriftsteller und taugt selber nichts, hat verrenkte Beine, schielende Augen und ein fades Affengesicht; doch diese Karikatur ist nur ein Vexierbild.

ellauri146.html on line 118:       Wie er sich selbst zu dieser seichten Belletristik stellt, darüber läßt er uns nicht im Unklaren. Herr Mollfels, eine der Hauptpersonen des Stückes giebt einem Schriftsteller Rattengift gute Lehren. »Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt und wenn es auch nur nasser Dreck wäre. Vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Charpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, eine dieser Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten mild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakespeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear [ganz berechtigt, vgl. Album 198] ein bombastischer Saustall genannt würde; ja manche Recensenten geben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach »der bezauberten Rose« emporzubilden, oder gebieten dem Shakespeare, fleißig in den Romanen der Helmine von Chezy und der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.«

ellauri146.html on line 120:       Grabbe stellt sich natürlich an die Seite eines solchen neuerstandenen Homer und Shakespeare und an einer andern Stelle, wo er ein keimendes Genie verkündet, liest man wenigstens den stillen Herzenswunsch heraus, er selbst möchte dies Genie sein: »Judenjungen,« sagt der Baron, »deren Bildung im Schweinefleischessen besteht, spreizen sich auf den kritischen Richterstühlen und erheben nicht nur Armseligkeitskrämer zu den Sternen, sondern injurieren sogar ehrenwerte Männer in ihren Lobsprüchen; Reimschmiede, die so dumm sind, daß jedesmal, wenn ein Blatt von ihnen ins Publikum kommt, die Esel im Preise aufschlagen, heißen ausgezeichnete Dichter. Schauspieler, die so langweilig sind, daß natürlich alles vor Freude klatscht, wenn sie endlich einmal abgehen, heißen denkende Künstler; Vetteln, deren Stimme so scharf ist, daß man ein Stück Brot damit abschneiden könnte, tituliert man echt dramatisch Sängerinnen. – O stände doch endlich ein gewaltiger Genius auf, der, mit göttlicher Stärke von Haupt zu Fuß gepanzert, sich des deutschen Parnasses annähme und das Gesindel in die Sümpfe zurücktreibe, aus welchen es hervorgekrochen ist.«

ellauri146.html on line 124: hall Rudolf v.">Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala. 

ellauri146.html on line 128: Und siehst dem Spiel der Blüthen zu,	Ja kazot kukkien shakkipeliä,

ellauri146.html on line 132: Er lüftet fromm den Hut.		Nostaa laupiaana hattua.

ellauri146.html on line 146: Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. 

ellauri146.html on line 148: Gottschall was also a noted chess player. Obwohl er Funktionär des Schachsports und regelmäßiger Besucher der Augustea war, spielte er zeitlebens bei keinem einzigen Schachturnier. Viisasteli takapiruna kuin K. Koskenniemi.

ellauri146.html on line 150: RATTENGIFT. Der Teufel mag – (sich korrigierend, mit einer Verbeugung) Der Herr Teufel mögen mich holen, wenn mir nicht vor Staunen und Verwunderung der Atem stehenbleibt! Doch, reden Sie fort! Was machen die Dichter selber? Schiller, Shakspeare, Calderon, Dante, Ariost, Horaz, was tun, was treiben sie?

ellauri146.html on line 152: TEUFEL. Shakspeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Horaz hat die Maria Stuart geheiratet, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg, Ariost hat sich einen neuen Regenschirm gekauft, Calderon liest Ihre Gedichte, läßt Sie herzlich grüßen und rät Ihnen in Gesellschaft der Liddy morgen die Waldhütte zu Lopsbrunn zu besuchen, weil dieses Häuschen in einer wahrhaft romantischen Gegend läge!

ellauri146.html on line 156: 	  TEUFEL. Genug! Ich habe nicht länger Zeit! – Wenn Sie meiner einstmals bedürfen sollten, so wissen Sie, daß ich in der Hölle wohne. Hier von dem Dorfe ist dieselbe etwas weit weg; wenn Sie aber extra schnell dahin gelangen wollen, so müssen Sie nach Berlin reisen und dort hinter die Königsmauer, oder nach Dresden und dort in die Fischer-, oder nach Leipzig und dort in die Preußer-Gasse, oder nach Paris und dort ins Palais Royal gehen; von allen diesen Orten ist der Tartarus nur fünf Minuten entlegen, und Sie werden noch dazu auf ausgezeichnet guten, vielfältig ausgebesserten Chausseen dahin reiten können. – Doch, es wird bald Abend! Schlafen Sie mittelmäßig! (Er will sich entfernen.)

ellauri146.html on line 158: RATTENGIFT (ihn aufhaltend). Apropos! ein einziges Wort! Darf ich nicht das Geheimnis erfahren, weswegen Sie jetzt auf die Erde gekommen sind?

ellauri146.html on line 166: MOLLFELS. Soll ich ihnen was vorschlagen? Dichten Sie künftig nichts als Trauerspiele! Wenn Sie denselben nur die gehörige Mittelmäßigkeit verleihen, so ist es unmöglich, daß Sie nicht den rauschendsten Applaus einernteten! Sie müssen insbesondere den Plan der Stücke hübsch winzig und flach gestalten, sonst möchte ihn nicht jeder kurzsichtige Schafskopf überblicken können, – Sie müssen dem Verstande und dem Forschungsgeiste der Leser nicht das geringste zumuten und wenn durch ein Unglück eine hervorstechende Szene mit unterlaufen sollte, sorgfältig hinterdrein bemerken, was sie abzwecke und in welcher Beziehung auf das Ganze sie zu nehmen sei, – Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt, und wenn es auch nur nasser Dreck wäre, – vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie entweder wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Scharpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, um diese Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten wild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakspeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear ein bombastischer Saustall genannt würde; ja, manche Rezensenten gäben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach der Bezauberten Rose emporzubilden, oder geböten dem Shakspeare, fleißig in den Romanen der Helmina von Chezy oder der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.

ellauri146.html on line 170:       Pirua pyydystetään häkkiin jonka toisessa päässä on kännikala alakoulunnopettaja, toisessa 16 kondomia (Kodon). Se ei osaa päättää kumpi on immoraalisempaa: toinen puuhastelee lasten parissa, toinen estää niitä tulemasta. 

ellauri146.html on line 172:   Piha-Anteron antologiassa on seuraava pätkä näytelmän ihan lopusta.

ellauri146.html on line 190: Rudolf Gottschall

ellauri146.html on line 204:       3. Das erhabene und komische Lied.

ellauri146.html on line 218: Keskinkertainen Gottschall on keskinkertaisemman Aarne Kinnusen kanssa samoilla sovinnaisilla herrasväen linjoilla: Ueberhaupt bedarf das komische Lied eines geschmackvollen Haltes, in seiner ausgelassenen Stimmung einer sittlichen Hemmung, wenn es nicht in eine plebeje Zotenpoesie ausarten oder jenen dilettantischen Reimschmieden und Versmachern anheimfallen soll, welche in die Saiten greifen, wie des Silen's Maulesel in die Saiten Apoll's. Schmack schmack, sehr smackhaft. 

ellauri146.html on line 220: ...Da lernte Grabbe Ludwig Robert kennen, den Bruder der schönen, von Heine gefeierten Schwester, einen der geistvollsten Epigonen der Romantik; aber auch Heinrich Heine selbst, der seine Tragödien Almansor und Ratcliff gerade damals erscheinen ließ und von dem einer der ironischen Freunde berichtet, mit welchem Selbstgefallen seine ungefällige Gestalt damals unter den Linden vor Dümmlers Buchladen »vorbei peripatetisierte,« mit Armensünderwänglein, über welche plötzliche Glut sich ergoß, sobald er sein Werk zum Fenster herausgucken sah. Heines Eigentümlichkeit als Mensch und Dichter hatte für Grabbe viel Sympathisches; er berührte eine verwandte Ader in ihm und blieb gewiß auf die Ausbildung eines, dem idealen Schwung nachspottenden Cynismus, der überall bei Grabbe hervortritt, nicht ohne Einfluß. Damals konnte Heine nicht ahnen, als er den Meister eines phantastischen Humors, den Serapionsbruder Amadeus Hoffmann, zu Grabe tragen sah, daß dasselbe schmerzliche Leiden, welches diese gnomenartige Persönlichkeit hinweggerafft hatte, auch ihn einst an ein langjähriges Krankenlager fesseln werde.      

ellauri146.html on line 237: sie schadet sonst der Gesundheit.“	Varovasti, se on paha selälle,

ellauri146.html on line 240: Die Gräfin spricht wehmütig:		Kreivitär puhuu haikeasti:

ellauri146.html on line 246: mein Liebchen, da hast du gefehlt.	Siitä puutuit sinä kulta.

ellauri146.html on line 251: Ich hab' Mein' Sach' auf Nichts gestellt

ellauri146.html on line 253: Johann Kaspar Schmidt, paremmin tunnettu nimellä Max Stirner (25. lokakuuta 1806 Bayreuth, Baijerin kuningaskunta – 26. kesäkuuta 1856 Berliini, Preussi) oli saksalainen filosofi, joka on yksi nihilismin, nominalismin, eksistentialismin, postmodernismin ja anarkismin, anarkoindividualismin ja erityisesti egoistisen anarkismin aatteen muovaajista.

ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook).

ellauri146.html on line 266: Stirner kuoli hyönteisen pureman aiheuttamaan tulehdukseen vuonna 1856. Kerrotaan, että Bruno Bauer oli ainoa nuorhegeliläinen, joka oli läsnä hänen hautajaisissaan. Mir geht's nichts über mich! Ich hab mein Sach auf Nichts gestellt! Istun tyhjän päällä! (hap001.html">Der Einzige und sein Eigenthum)

ellauri146.html on line 274: Klopstock oli pieni mies Goethen mielestä. Se olis iän puolesta muuten voinut olla Goethen isä. Se ei halunnut vertailla rempseän Goethen kanssa runonpätkiä.

ellauri146.html on line 276: Klopstock oli saxi, siis harppisaku, Goethe länsisaxalainen Frankfurtista.

ellauri146.html on line 278: Klopstock tog djupa religiösa intryck från det pietistiska föräldrahemmet och fördjupade dem på egen hand under sin gymnasietid i Schulpforta 1739-45. De klassiska språkstudierna eggade hans litterära ambition och inspirerad av John Miltons Paradise lost beslöt han att skriva ett religiöst epos om det högsta ämne en kristen poet kunde tänka sig, Messias. Se oli tollanen anglofiili.

ellauri146.html on line 280: Den första skissen på prosa till Messias påbörjade Klopstock då han studerade teologi i Jena. Redan året därpå, då han flyttat till Leipzig, Tysklands dåvarande litterära centrum, valde han dock, i medveten opposition mot den franska smaken, hexametern som den värdigaste formen för sin dikt. De tre första sångerna utkom 1748 i tidskriften Bremer Beiträge och väckte genast uppseende.[värdeomdöme] Den berömde kritikern Johann Jakob Bodmer inbjöd honom till Zürich. 

ellauri146.html on line 282: Inspirerad av den storslagna schweiziska naturen [värdeömdöme] skrev Klopstock här en rad oden, som visar fram mot en ny epok i tysk litteratur. Hans rykte spred sig, när Fredrik V av Danmark erbjöd honom 400 thaler årligen, för att han skulle fullborda Messias, och 1751 flyttade han till Köpenhamn, där han sedan med undantag för ett avbrott 1758-63, stannade till 1771. Först 1773 var Messias färdigt, det verk, som vid sidan av Oden (1771) grundlade Klopstocks berömmelse. Den breda publiken, liksom författaren fostrad i pietismen, läste Messias mera som en religiös uppbyggelsebok; de litterärt bildade greps dessutom av den formella djärvheten, den patetiska tonen och den bildrika, om än föga konkreta diktionen.[hela meningen är åt helvete] Även utanför Tyskland spred sig intresset för Klopstock. I Sverige påverkade han Thomas Thorild och Bengt Lidner (n.h.)

ellauri146.html on line 284: Stor betydelse för den litterära utvecklingen hade Klopstock även genom sin "barpoesi", det vill säga oden och dramer som förhärligade den germanska draftbirran. Formellt står dessa verk, som bland annat försökte ersätta klassisk mytologi med en germaniserad nordisk under inflytande av James Macpherson och Ossians sånger. Genom sin höga självkänsla och föga uppfattning om diktarens kall, framlagd bland annat i Die deutsche Gelehrtenpublik (1784), bidrog Klopstock kraftigt till att höja självaktningen hos diktkonstens utövare. Bland de många utgåvorna av Klopstocks verk märks en praktupplaga i 7 band (1798-1809) och Sämmtliche Werke i 21 band (123-39). Präktiga böcker, ser fina ut i bokregalen!

ellauri146.html on line 286: Han flyttade från Kobenhavn till Hamburg när kronerna tog slot. Han älskade som Kristus engliska burgare. Han var anhängare av den franska revolutionen och utnämndes 1792 till hedersmedborgare i den franska republiken. Men ingen älskare av empire, sku ja tro. 

ellauri146.html on line 287: Siinäkin se oli sitten Goethen kanssa eri linjoilla. Goethe pelkäsi rupusakkia ja ihaili Napsua.

ellauri146.html on line 292:   Klopstocks Epos gestaltet In 20 Gesängen und nahezu 20.000 Versen die Passionsgeschichte Jesu und dessen Auferstehung nach dem Matthäusevangelium, Kap. 26–28 (bzw. dem Markusevangelium Kap. 14 und dem Lukasevangelium Kap. 22), beginnend mit seinem Gebiet auf dem Ölberg. Die Ereignisse des in wenigen Kapiteln auf Jesus konzentrierten Fabel-Kerns erweitert der Autor um Parallelhandlungen (Maria, Portia, Thomas u. a.) und um mit vielen Bildern wortreich ausgemalte transzendentale Szenen nach Motiven aus dem Alten und dem Neuen Testament sowie der Apokalypse.

ellauri146.html on line 296:   Der zweite Gesang schildert Satans dunkle Gegenwelt mit ihren Dämonen. Sie kämpfen um die Seelen der Menschen, die oft wie von übernatürlichen Kräften geführte entindividualisierte Wiesel erscheinen. Die Verführung zum Bösen wird sowohl an Engels als auch Marx demonstriert: z. B. an dem in Sünde gefallenen, reuigen Abba-Band, der sich im Lauf der Handlung immer wieder dem leidenden Jesus und göttlichen Bezirk zu nähern sucht (v. a. 2., 5., 9. Gesang), oder an der Judas-Geschichte, wo Judas die hart verdienten 20 Kodons auf den Boden warf. 

ellauri146.html on line 298: Der Autor setzt beim Auftritt bzw. der Erwähnung vieler Personen und bei Bezügen auf ihre Lebensgeschichten die Kenntnis des Alten und Neuen Testaments voraus. Bei den von ihm erdichteten surrealen Szenen beruft er sich auf Mitteilungen seiner Muse Sionitin, der Seherin Gottes. Oft wird das Geschehen aus beiden Quellen gespiegelt, indirekt beschrieben, so erlebt der Leser die Jungen Jesu anfangs mit den Augen ihrer Schutzengel, die mit dem Engelboten über sie sprechen, oder in der Beobachtung einer anderen Person, z. B. Petrus Verleugnung aus der Perspektive Portias (6. Gesang). Eingearbeitet in solche Gespräche sind Informationen beispielsweise über Jesus Lebensgeschichte und über die Charaktere der Retterjugend (3. Gesang), aber auch frei erfundene Marzipanfiguren. Wie in einem großen Mysterienspiel betreten immer wieder die Seelen alttestamentlicher LakrizFiguren, z. B. der Urväter und Urmütter, der Propheten, der Könige, aber auch der zum Zeitpunkt der Kreuzigung noch ungeborenen zukünftigen Christen die Szenerie.

ellauri146.html on line 323:       Fünfzehnter Gesang: Die Verkündigung der Botschaft von der Auferstehung

ellauri146.html on line 327:       Siebzehnter Gesang: Verkündigung der Botschaft durch die Ziegen

ellauri146.html on line 333:       Zwanzigster Gesang: Lobgesänge der mit Jesus in den Himmel ziehenden Schafen.

ellauri146.html on line 338:   On Klopsun keximiä hahmoja. Sammaa ei löydy minun raamatustani. Joel ja Benoni nimet on kyllä hyvästä kirjasta. Rachel died in childbirth. As she was dying she named her son Ben-Oni [son of my grief], but his father Jakob called him Ben-Yamin [son of the right hand, viz. son of the southhand]. Genesis 35:18. Just call me Ben.

ellauri146.html on line 342: The word of the Lord that came (A) to Joel (B) son of Pethuel:  

ellauri146.html on line 348: 4 What the locust(I) swarm has left

ellauri146.html on line 349:     the great locusts have eaten;

ellauri146.html on line 350: what the great locusts have left

ellauri146.html on line 351:     the young locusts have eaten;

ellauri146.html on line 352: what the young locusts have left(J)

ellauri146.html on line 353:     other locusts[a] have eaten.(K)

ellauri146.html on line 358:     for it has been snatched(M) from your lips.

ellauri146.html on line 363: Klopolla se on „der nächste dem Unerschaffenen“, V. 288.  Jonkinlainen MC (master of ceremonies) ilmeisesti. Aber ist es "er" oder "sie"? Offenbar "er". Vignyllä se on" elle", kz alla.

ellauri146.html on line 365: Eloa comes from the throne of God, and proclaims that now the Redeemer is led to death, on which the angels of the earth form a circle round Mount Calvary, also nam'd Golgotha. Then, having consecrated that hill, he worships the Messiah. Gabriel conducts the souls of the fathers from the sun to the Mount for olives, and Adam addresses the earth. Satan and Adramelech, hovering in triumph, are put to flight by Eloa. Jesus is nail'd to the cross. The thoughts of Adam. The conversion of one of the malefactors. Uriel places a planet before the sun, and then conducts to the earth the souls of all the future generations of mankind. Eve, seeing them coming, addresses them. Eloa ascends to Heaven. Eve is affected at seeing Mary. Two angels of death fly round the cross. Eve addresses the Saviour, and the souls of the children yet unborn. Claptrap does a lot of addressing in the epos. Hope the letters reach the sender, unlike Elvis's:

ellauri146.html on line 374: We had a quarrel, a lover's spat

ellauri146.html on line 385: This time I'm gonna take it myself and put it right in her hand

ellauri146.html on line 400: One of the outstanding features of the Romantic era in France was the re-evaluation of the feminine. It was widely assumed that man's capacity for rational thought and scientific achievement needed to be tempered by woman's capacity for sentiment. Indeed, the beneficial influence of woman's love and compassion was considered a necessary precondition to moral development, both for the individual and for all mankind. Woman thus had redemptive qualities (cash value). Perhaps the purest expression of this constellation of ideas is to be found in the utopian religious sects of the period and in the Romantic epic. Alfred de Vigny's Eloa (1824) may be read in this context. Eloa is the first of a series of angel women appearing in the Romantic epic. She is followed by Rachel in Edgar Quinet's Ahasvérus (1833), Sémida in Alexandre Soumet's La Divine Epopée (1840), Marie in Alphonse Constant's La Mère de Dieu (1844) and Liberté in Victor Hugo's La Fin de Satan (fragments written in 1854 and 1859, published posthumously in 1886). The mission of these quasi-divine female figures is to help put an end to evil.

ellauri146.html on line 402: As any reader of Vigny's poem knows, Eloa descends from heaven to console and save Satan. It is suggested that if she had succeeded, evil might have ceased to exist, but Vigny does not permit this to happen. Instead, Satan seduces Eloa and causes her to fall with him to the depths of hell. Despite the failure of Eloa's attempt, the fact remains that Vigny lays out the essential elements of what I call the myth of the angel woman and the end of evil; he links together the divine feminine principle and the redemption of humanity. This constitutes one of the major original elements of Eloa.

ellauri146.html on line 404: We tend not to focus on this view of Eloa as a myth of the redeeming feminine for several reasons. First, the central portion of the poem is devoted to Satan's seduction of Eloa, an activity which, for most of us, is anything but celestial. Perhaps this explains Stendhal's sarcastic description of Eloa in the Courrier anglais of 1 December 1824: "Tex-Willer-larme, devenue ange femelle, et séduite par le diable lui-même" (the ex-tear, turned into a female angel, and seduced by the devil himself). Flottes and Bonnefoy insist that the very fine psychological analysis of the seduction makes us see human protagonists in an angelic decor, which weakens any metaphysical meaning Vigny might attach to his poem. Germain, who had the benefit of Hunt's masterly work, The Epic in Ninteenth Century France (1941), states flatly that the drama of Eloa is not metaphysical but moral. Bénichou, however, does remark in Le Sacre de l'écrivain 1750-1830 (1973) that the creation of Eloa corresponds to the theological promotion of the feminine as an agent of redemption prominent in the religious sects of the Romantic period. I am sure Satan was greatly consoled by Eloa, if that's any consolation.

ellauri146.html on line 406: The second reason we tend not to see Eloa in this light is the emphasis scholars have placed on the Romantic rehabilitation of Satan. We have not had adequate corresponding emphasis on the concomitant rehabilitation of women. Kyllä kai. Eloa löytyy albumista 405.

ellauri146.html on line 414: Vigny oli lyriikassaan romantiikan läpimurron edeltäjiä, samoin hän on ensimmäisiä, jotka hylkäsivät pseudoklassismin säännöt ja kulkee William Shakespearen jalanjälkiä. 1829 esitettiin Théâtre français’ssa Vignyn käännös Shakespearen Othellosta, joka aikanaan oli merkittävä rohkean, realistisen tyylinsä vuoksi. Odéonissa 1831 esitetty La maréchale d’Ancre käsittelee historiallista aihetta 1600-luvulta ja on Vignylle tyypillisesti fatalistinen. Pariisin oopperassa 1833 esitetty näytelmä Quitte pour la peur edustaa 1700-luvun tyyliä.

ellauri146.html on line 416: Vignyn suurin teatterimenestys oli kuitenkin vasta Chatterton (esitetty 1835). Se heijastelee romantiikkaa ja erityisesti Vignyn käsitystä runoilijasta marttyyrinä, jota ei ymmärretä. Se oli valtava menestys ja aiheutti itsemurha-aallon, kuten Werther aikanaan. Aihe oli peräisin Vignyn vähän aiemmin julkaisemasta, Laurence Sternen ja Denis Diderot’n esikuvan mukaan kirjoittamasta, katkeruuden leimaamasta Consultations du docteur Noir: Stello ou les dìables bleus (1832). Siinä vaiheessa Vignyn maine varjosti Hugoa, joka vasta vähitellen sai mainetta, mutta tilanne muuttui pian Hugon eduxi, kun Vignyn kirjoitustyö näytti yhtäkkiä lakkaavan.

ellauri146.html on line 418:   Vignyn julkaisut jäivät hänen viimeisten 29 vuotensa aikana vähäisiksi. Uran alkuaikojen ystävät, Victor Hugo ja Sainte-Beuve, hylkäsivät hänet. Sainte-Beuve kirjoitti, että hän on kaunis enkeli, joka on juonut etikkaa. Ranskan akatemiaan Vigny valittiin vasta 1846, ja liittymispuhe jäi hänen viimeiseksi julkiseksi toimekseen. Viimeiset 25 vuottaan hän asui yksin maatilallaan. Vapaaehtoiseen eristäytymiseen saattoi vaikuttaa suhde taiteilija Marie Dorvaliin, johon hän oli tutustunut Chattertonin harjoituksissa. Dorvalilla oli näytelmässä "Kittyn" rooli. Heidän suhteensa päättyi pian, ja sydänsuru sai Vignyn kirjoittamaan runon La colère de Samson. Viimeisiä vuosi varjosti myös sairastuminen syöpään. Vasta hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi hänen mestariteoksensa Les destinées (1864) ja hänen 40 vuotta pitämänsä päiväkirja, josta hänen ystävänsä ja testamentin toimeenpanija Louis Ratisbonne julkaisi katkelmia nimellä Journal d’un poète, jotka antoivat runoilijasta uudenlaisen kuvan.

ellauri146.html on line 420: Vignyn maailmankuva oli hyvin pessimistinen mutta ei mieskohtaisista syistä, kuten Chateaubriandilla tai Byronilla, vaan pessimismi kohoaa yleisinhimilliseksi maailmankuvaksi, jossa on kosketuskohtia Lucretiukseen. Varhaisina vuosinaan Vigny vaikutti Hugohon ja myös Alfred Musset ja Charles Baudelaire saivat häneltä vaikutteita. Hän jätti jäljen myös parnassolaisiin (onneton Sully Prudhomme) ja symbolistiseen runouteen. Vignyn kootut teokset Oeuvres ilmestyivät 1837–1839, 1883–1885 ja 1904–1906. Théâtre ilmestyi 1838–1839, Poésies complètes 1842, Théâtre complet 1848.

ellauri146.html on line 429: Quel pasteur courageux la dressa sur la terre			Kukahan rohkea pastori on sen pystyttänyt			

ellauri146.html on line 436: Des voyageurs voilés intérieure étoile,				Kahden matkalaisen viittahahmoa,				

ellauri146.html on line 446: Sont brûlants du plaisir que son regard demande,		Palaa halusta jota hiänen kaze komentaa,			

ellauri146.html on line 453: Ses deux seins, tout chargés d’amulettes anciennes,		Sen 2 tisua, taikakaluin koristellut				

ellauri146.html on line 454: Sont chastement pressés d’étoffes syriennes.			On siveästi tupattuna syyrialaisiin liiveihin.			

ellauri146.html on line 460: Lui, murmure le chant funèbre et douloureux			Simpson mutisee jotain kurkkulaulua.				

ellauri146.html on line 463: Mais le chant verse un somme en sa tête légère.			Mutta viisu tarttuu ihan korvamatona:				

ellauri146.html on line 469: L’Homme a toujours besoin de caresse et d’amour,		Miespä tarvii koko ajan haleja,					

ellauri146.html on line 472: Et lui donne un désir d’amour et d’indolence.			Ja saa pojan haluamaan lisää sellasta.				

ellauri146.html on line 474: Il rêvera partout à la chaleur du sein,				Se näkee aina unta tissistä,					

ellauri146.html on line 475: Aux chansons de la nuit, aux baisers de l’aurore,		Iltatähdistä, yölauluista, aamupanosta,				

ellauri146.html on line 478: Et les regrets du lit, en marchant, le suivront.		Salavuoteen ikävä seuraa sitä marssilla.			

ellauri146.html on line 495: À sa plus belle amie elle en a fait l’aveu :			Parhaalle kaverille se tunnustaa:				

ellauri146.html on line 497: « Un Maître lui fait peur. C’est le plaisir qu’elle aime,	Ei se halua komentajaa, vaan viihdettä,				

ellauri146.html on line 500: « Rehausse mieux que l’or, aux yeux de ses pareilles,		On näyttävämpi trofee kuin kultakoru,				

ellauri146.html on line 503: — Donc ce que j’ai voulu, Seigneur, n’existe pas ! —		Eli herraa sellaista kuin halusin ei ole !			

ellauri146.html on line 512: Les deux sexes mourront chacun de son côté.			Sukupuolet kuukahtavat kukin tykönään.				

ellauri146.html on line 525: Écrase, en l’absolvant, l’être faible et menteur.		Ihan murskaa tollasen pikku valhepussin.			

ellauri146.html on line 530: Ne la peuvent porter avec tout son chagrin.			Ei pysty millään kestämään tätä masista.				

ellauri146.html on line 535: Toujours mettre sa force à garder sa colère			Aina saa pidätellä vihaansa					

ellauri146.html on line 537: D’où le feu s’échappant irait tout dévorer.			Jonka tuli karatessaan kaiken polttaisi.			

ellauri146.html on line 539: C’est trop ! Dieu, s’il le veut, peut balayer ma cendre.	Se on jo vähän liikaa! Luoja luutikoon halutessaan tuhkani.	

ellauri146.html on line 542: Pour m’annoncer la mort ! — Ce qui sera, sera ! »		Ilmoittamaan mulle kuolemastani! Whatever will be, will be!	

ellauri146.html on line 545: Payant au poids de l’or chacun de ses cheveux,			Maxaa mansikoita sen joka karvasta,				

ellauri146.html on line 547: Le traînèrent sanglant et chargé d’une chaîne			Kiskoo verisenä kettingissä					

ellauri146.html on line 564: Suivie d’un œil hagard les yeux tachés de sang			Seuraavat verestävät silmät					

ellauri146.html on line 565: Qui cherchaient le soleil d’un regard impuissant ?		Jotka ezii aurinkoa impotenttina?				

ellauri146.html on line 576: Écrit à Shavington (Angleterre), 7 avril 1839.			Kirjoitettu Englannin Shavingtonissa huhtik. 7 1839				

ellauri146.html on line 594: Matkan aikana retkikunta tapasi Francisco Pizarron (nykyisen Perun valloittaja), joka johti San Sebastiánin siirtokuntaa. Pizarro kertoi, että paikalliset intiaanit olivat murhanneet melkein kaikki siirtokunnan asukkaat. Enciso päätti silti asettua San Sebastiánin siirtokuntaan. Laiva kuitenkin purjehti karille, Pizarro pelasti miehistön, mutta kaikki muona ja eläimet hukkuivat mereen.

ellauri146.html on line 604: Vaikka Balboa ei vastustanut Arias de Ávilaa julkisesti, heillä oli jyrkkiä erimielisyyksiä. Arias de Ávilan asema huononi koska Balboa oli suositumpi kun hän. Tämä erimielisyys umpeutui kun Balboa lupasi mennä Ávilan tyttären, Doña María, kanssa naimisiin. Tytär asui Espanjassa. Doña Marían äiti oli lähtenyt hakemaan tätä.

ellauri146.html on line 606: Samaan aikaan, kun Doña Marían äiti oli hakemassa tätä, Balboa lähti uudelleen hakemaan Panaman kannakselta orjia. Hän purjehti etelään, mutta joutui myrskyyn. Kun Balboaa ei kuulunut takaisin, Arias de Ávila oli sitä mieltä, että Balboa oli päättänyt mennä perustamaan omaa siirtokuntaa.

ellauri146.html on line 612:   Paizi ei sitä sunkaan hirtetty vaan mestattiin miekalla, olihan se sentään sotilas ja aatelista sukua. Korjasin tän asiavirheen Wikipediaan. 

ellauri146.html on line 630: "Baltimoren ihmeellinen pulzari. Kirjallisia kaunoja, äärettömyyden pyörrytystä, avioliittotuskia, kurjuuden loukkauxia: Poe, kuten Baudelaire, pakeni kaikkea juopumuxen pimeään, kuin haudan hämärään; sillä hän ei juonut herkutellaxeen, vaan barbaarina." Tämä riittää täyttämään Andre Bretonin mustan huumorin vaatimuxet.

ellauri146.html on line 632: Edgar Poe hassuttelee

ellauri146.html on line 636: The Lionizing piece is obviously a quiz on N. P. Willis, and is also a parody on a story by Bulwer. Willis went abroad in 1831, and sent home to the New-York Mirror a series of newsletters, known when collected in book form as Pencillings by the Way. He got into a duel, happily bloodless, with the novelist Captain Marryat. More important to him was the friendship of Lady Blessington. That once world-renowned widow wrote books and edited annuals, to one of which even Tennyson contributed. Now she is remembered chiefly for her salons in London. Believing that some ladies, disapproving of her supposed liaison with Count D’Orsay, would not come to her parties, she invited gentlemen only. Through her Willis met most of the English literati. 

ellauri146.html on line 640: Poe commented on the general meaning of his story several times. In one unsigned review of the number of the Southern Literary Messenger that contained it he said, “Lionizing ... is an admirable piece of burlesque which displays much reading, a lively humor, and an ability to afford amusement or instruction”; and in another puff of smoke he remarked, “It is an extravaganza ... and gives evidence of high powers of fancy and humor.”‡ To J. P. Kennedy he wrote on February 11, 1836 that it was a satire “properly speaking [page 172:] — at least so meant —... of the rage for Lions and the facility of becoming one.”

ellauri146.html on line 644: Edgar Allan Poe vigorously denounced the Jeffersonian ideal of democracy. He had no sympathy with abstract political notions such as those which had produced liberal republican theory in America and elsewhere. Like Edmund Burke, Poe was highly suspicious of the “well-constructed Republic.”

ellauri146.html on line 646: The opinion has been often stated that Edgar Allan Poe was bizarre and amoral; that he was a lover of morbid beauty only; that he was unrelated to worldly circumstances-aloof from the affairs of the world; that his epitaph might well be: “Out of space-out of time.”

ellauri146.html on line 648: But it is dangerous to attempt to separate any historical figure from his setting. No individual can ever be understood fully until the subtle influences of his formal education, his reading, his associates, and his time and country (with his heredity) are traced and synthesized. Too much has been said, perhaps, about Poe’s “detachment” from his environment and too little about his background—his heritage from Europe and the influences of his early life in Virginia. Elizabeth Arnold, Poe’s mother, was born in England in 1787 and was brought to this country when she was a girl of nine. “In speaking of my mother,” Poe wrote years later to Beverley Tucker of Virginia, “you have touched a string to which my heart fully responds.” Judging from his spirited defense of Elizabeth Poe, it appears that Poe never became unmindful of his immediate English origins on the maternal side.

ellauri146.html on line 650: Poe’s ancestry on his father’s side was Scotch-Irish and has been traced through County Cavon to Ayrshire, Scotland. The fact that Poe’s Presbyterian Scottish ancestors dwelled for a time in the north of Ireland has caused even so good a scholar as Arthur Hobson Quinn to engage in surprising speculation about an “Irish strain” in Poe and about a “Celtic” trait of perverseness which he had “discovered” in the Poe family.

ellauri146.html on line 652:  In evaluating Poe’s ethnic heritage it is enough to say that his forbears were English and Scottish and, quite likely, predominantly Anglo-Saxon, the strain which, as Poe himself wrote, animated the American heart.

ellauri146.html on line 656: Poe saw a good deal of Scotland, too, on first arriving in Britain and may have attended school in Irvine for a time. It would be difficult to estimate the impact of these formative years in Britain upon the youthful Poe.

ellauri146.html on line 658: Poe’s foster father, John Allan, was himself born and bred in Irvine, Ayrshire, and was a member of the class of English and Scottish merchants of Richmond, Virginia-to which city he had emigrated as a youth around 1795. Scottish merchants represented a very considerable element in the commercial life of Richmond in those years, and many of them, to a considerable extent, maintained themselves aloof from the life of the city. The Scottish influences of Allan and his associates and friends could not have been lost upon Poe.

ellauri146.html on line 660: The Richmond which Poe knew was (more than Philadelphia or New York) aristocratic and English. Virginia society, Poe himself noted, had been as “absolutely aristocratical as any in Europe.” This is not to imply the existence of any chasmal gulf separating the American and British minds, respectively, in the first half of the nineteenth century; but it was in Virginia, probably, that the least divergence was to be discerned.

ellauri146.html on line 662: “I am a Virginian,” declared Poe; and “the distinguishing features of Virginian character at present-features of a marked nature—not elsewhere to be met with in America-and evidently akin to that chivalry which denoted the Cavalier—can be in no manner so well accounted for as by considering them the debris of a devoted loyalty.” Poe’s Virginia background may or may not have rendered him typically American, but it seems reasonable to think that it fostered in him a Virginian Anglo-American attitude as opposed to an Anglophobic Americanism so common at that time in New England.

ellauri146.html on line 664: When Poe was just seventeen, his name was entered in  the matriculation books of the new University of Virginia. This period of ten months, between St. Valentine’s Day and Christmas, 1826, which Poe spent at the University, marks the end of his formative youth. The general direction which his genius was to follow had been fairly established.

ellauri146.html on line 666: It may be that Poe was embittered by his forced withdrawal from the University. During his life he never returned there, and, though there are oblique references to Charlottesville in “A Tale of the Ragged Mountains” and in The Journal of Julius Rodman, no other allusions to the University are to be found in his written work.

ellauri146.html on line 668: The concern of the Pounder to advance republican ideals and republican politics among the students of the University was not notably effectual with one student at least: Poe was not receptive to Jeffersonian liberalism. But many of the impressions which Poe received at Charlottesville, both within and without the lecture rooms, must have remained with him. The young admirer of classic grandeur, we know, was impressed by the graceful Rotunda. About Poe at Virginia, Philip Alexander Bruce writes as follows:

ellauri146.html on line 670: Profound must have been the appeal to his subtle aesthetic sense even in youth as he looked at all those classic buildings on some night when the rays of a full moon had softened and blended the separate details of roof and entablature, cornice, and, pillar. It may well have been that, at such an hour and in such a spot, the most celebrated expression in the entire body of his writings was suggested to him by so extraordinary an interfusion of Nature’s beauty with the beauty of art in one of its loveliest forms.

ellauri146.html on line 672: Though fully a third of Poe’s critical reviews deal with American authors, almost two-thirds of the reviews treat British or European books. Only about half of Poe’s tales have reference to contemporary matters, and only a small number of these reflect the American scene. Three times as many of the tales have designated European settings as have American settings.

ellauri146.html on line 674: The success of Poe in translation indicates his possession of a universal point of view. The recognition which he has received in France, Russia, Italy, Germany, Spain and Britain has no parallel among other American writers. Poe has become a world-author, and this fact depends very largely upon the universality of his appeal. “Poe is my spiritual and literary father,” asserted the Spaniard Vicente Blasco Ibanez. Baudelaire prayed to Poe as a literary saint. The Germans regard him as the foremost American writer. The Russians began translating him in the 1830s even before he was known in America.

ellauri146.html on line 676: Poe’s first great champion and biographer was the Englishman Ingram. So strong was Poe’s affinity with the life of Europe that legend has carried him there in spite of reality, and it is with some ineffectuality that his biographers explain that he at no time visited Ireland, Greece, France or Russia.

ellauri146.html on line 678: As a critic, Poe often expressed national sentiments. He urged Americans to build their own literature, to avoid a blind adulation of, or slavish imitation of, Europeans simply because they were Europeans. But at the same time, Poe warned against literary chauvanism, which tended to overpraise every dull American writer simply because he happened to be American. Poe’s detached and objective attitude could become, and often did become, highly critical of American society and America

ellauri146.html on line 681: “We have no aristocracy of blood, and having therefore as a natural, and indeed as an inevitable thing, fashioned for ourselves an aristocracy of dollars, the display of wealth has here to take the place and perform the office of the heraldic display in monarchical countries. By a transition readily understood, and which might have been as readily foreseen, we have been brought to merge in simple show our notions of taste itself.”

ellauri146.html on line 683:   All this, Poe added, is an “evil growing out of our republican institutions.” In “Some Words with a Mummy,” in “Mellonta Tauta” and in other tales, Poe vigorously denounced the Jeffersonian ideal of democracy. He had no sympathy with abstract political notions such as those which, after Locke, had produced liberal republican theory in America and elsewhere. Though lacking the scope and political understanding of Burke, Poe was, like Burke, highly suspicious of the “well-constructed Republic.”

ellauri146.html on line 685:   In “Mellonta Tauta,” we learn that the “ancient Amriccans”

ellauri146.html on line 686: started with the queerest idea conceivable, viz; that all men are born free and equal-this in the very teeth of the laws of gradation so visibly impressed upon all things both in the moral and physical universe. Every man “voted,” as they called it-that is to say, meddled with public affairs-until, at length, it was discovered that what is everybody’s business is nobody’s, and that the “Republic” (as the absurd thing was called) was without a government at all. It is related, however, that the first circumstance which disturbed, very particularly, the self-complacency of the philosophers who constructed this “Republic,” was the startling discovery that universal suffrage gave opportunity for fraudulent schemes….A little reflection upon this discovery sufficed to render evident the consequences, which were that rascality must predominate— in a word, that a republican government could never be anything but a rascally one. While the philosophers, however, were busied in blushing at their stupidity in not having  foreseen these inevitable evils, and intent upon the invention of new theories, the matter was put to an abrupt issue by a fellow of the name of Mob, who took everything into his own hands and set up a despotism…. As for republicanism, no analogy could be found for it upon the face of the earth—unless we except the case of the “prairie dogs,” an exception which seems to demonstrate, if anything, that democracy is a very admirable form of government—for dogs.

ellauri146.html on line 688: In a review of 1836 Poe referred to the “bigoted lover of abstract Democracy” and appealed to Americans to divert their minds “from that perpetual and unhealthy excitement about the forms and machinery” of government to a greater care of the results of government-“the happiness of a people.”

ellauri146.html on line 690: Indeed, Poe seems much more the Southerner than the Yankee American, and it is not hard to guess which path he would have chosen had he lived into the 1860’s. One may be very sure that Edgar Poe, though born, almost by accident, in Boston, would have proved one of the Confederacy’s most eloquent and committed partisans. In reviewing the various factors which we may believe shaped Poe’s youthful mind, we would expect to find in Poe, and in re-examining his opinions we do find, a cosmopolitan rather than a parochial outlook. And yet, at the same time, we know Poe was serious when he proclaimed, “I am a Virginian!” We may be justified in looking upon the general influences of his formative years as contributing factors in the development of strong inclinations to Europe, Britain and the American South, rather than to the American Union.   

ellauri146.html on line 693: hap4.11">Lähde

ellauri146.html on line 698:   Kuuluisan poliittisen kaskun mukaan eräs demokraattien kannattaja totesi presidentinvaalien aikana Stevensonille, että tämä saisi "jokaisen ajattelevan ihmisen äänen", ja Stevenson vastasi "kiitos paljon, mutta valitettavasti tarvitsen enemmistön". Adlai oli efelantti joka koitti turhaan kammeta virasta Ike-aasia.

ellauri146.html on line 699:   Phillu Roth ei äänestänyt sitä kun se oli ruma. Ja liian pehmeä kommunisteille. Niitä Roth ei sietänyt. Jos pääsisin jollain lailla eroon himostani panna suihin ja huorata, irti kostonhalusta ja muusta jutkutahrasta, se jupisi. Mutta ei. Ei päässyt. 

ellauri146.html on line 706:   Juutalaiset on ehkä rasisteista pahimpia. Peppu, tuo äidin pikku Ville Vallaton, isoveljen Jörö-kääpiö, raivareita saava rapu joka potki seiniä ja puri täkkiä, loukkaantui kun persjalkainen shixe tyttöystävä vastas kysymyxeen juutalaisexi kääntymyxestä sinänsä järkevästi: Why would I do that? Kysy koiraltasi, jutku älähtää. Aabrahamin jälkeläiset halvexivat sikoja ja koiria.

ellauri146.html on line 716: Woke to my hearing from harbour and neighbour wood		Heräsin siihen että kuulin satamasta ja lähimezästä

ellauri146.html on line 717:    And the mussel pooled and the heron				ja simpukoiden laimiskoimalta, haikaroiden 

ellauri146.html on line 723:            That second						Sillä sekunnilla

ellauri146.html on line 741:        On the hill's shoulder,					mäen hartialla,

ellauri146.html on line 745:            Wind blow cold					kylmästi puhaltavaa tuulta

ellauri146.html on line 748:    Pale rain over the dwindling harbour				Kalvas sade yllä pienenevän sataman

ellauri146.html on line 752:        But all the gardens					Mutta kaikki puutarhat

ellauri146.html on line 768: And the legends of the green chapels				Ja vihreiden kappeleiden taruista.

ellauri146.html on line 771: That his tears burned my cheeks and his heart moved in mine.	Ezen kyynelet poltti mun poskia ja sen sydän liikutti mun sydäntä,

ellauri146.html on line 787: Though the town below lay leaved with October blood.		Vaikka kylä alhaalla oli lokakuun veren lehvittämä.

ellauri146.html on line 795: Shachar Bram, Published in Connotations Vol. 10.1 (2000/01)

ellauri146.html on line 797:   As a starting point to my discussion of Thomas's "Poem in October" and Wardi's thoughtful presentation of it. Eynel is a girl, or womenfolk at least. Entä Schachar Bram? Schachar hails from Haifa University. Shachar tarkoittaa aamupuhdetta. Gender of first name Shachar : Boy 83.33%. Onx tää vallan Sakari hepreaxi? Tai paremminkin pikkuprofeetta Sakarja, sillä Johannes Kastajan isäpappa Sakari oli merkkimies vaan kristityille ja muslimeille, ei juutalaisille, ja se kirjoitetaan raamatussa Zacharias. Sakarista tuli mykkä kunnes Johannes oli syntynyt, koska Sakari ei ottanut uskoaxeen että pystyisi vielä impregnoimaan vaimonsa Elisabetin. Tää taisi tulla esille jossain monista lukemistami deutero-evankeliumeista joissa tehdään halpaa pilaa Jeesuxen nuoruusajoista. 

ellauri146.html on line 799: The poet experiences childhood as a resource because it is gone, and his 'rebirth' as a poet is not a function of recapturing the truth and joy of his youth; rather, it is a function of understanding the truth of his present life, as the life of remembering things past and turning them into poetry. Thus, "the poet's journey" is not "towards restoring his childhood perception" (204) nor "in quest of his lost voice" (193), but it is his writing about such a journey that hints at and finally exposes his recognition that childhood perception is dead, but the memory of its being is still with him. The poet's "heart's truth," contrary to the child's and the grown man's apparent truth, is the acknowledgment of time. 

ellauri146.html on line 801: It seems to me that however delicate and profound the relations Wardi draws, the cost is too high. Contrary to the "echo interpretation" Wardi suggests, I would argue for the poet's acknowledgment of the arrow of time, which leaves both childhood (even if it was not exhausted when he was a child), and the imaginative reunion with it now at 30, lost and unreachable.   

ellauri146.html on line 811: And of the Cannibals that each other eat,

ellauri146.html on line 812: The Anthropophagi and men whose heads

ellauri146.html on line 816: Which ever as she could with haste dispatch,

ellauri146.html on line 822: Rakkaus on tästä puuhailusta kaukana. Kateellisen ja kaunaisen juutalaisen kostoretki kun shixatytöt on onnekkaampia ja/tai parempia kuin se.

ellauri146.html on line 823: Se haluu olla täydellinen yhdistelmä klovnia ja taistelijaa, päätään aukovaa huuliveikkoa ja vaarallista kanuunaa.

ellauri146.html on line 826:   Peppu oli jo 9-vuotiaana hapannaama, irvistelijä, pieni röyhkimys ja kvetch, sen piipityxessä oli aina oma pieni raivostuttava narinansa, aina jotain vastahankaista ja kaunaista, ikäänkuin (äiti sanoo) maailma olisi velvollinen huolehtimaan hänestä, mutta tyhjännauraja ja klovni myös, joka menee kazomaan Eretz Yisroelin miehiä. Turhaan se kuvittelee suutelevansa "suloista tytärtään" ja "etevää poikaansa", ei siitä ole siihen. Sen sankarit oli Tom Paine ja Abe Lincoln.

ellauri146.html on line 832: Paine kasvoi Thetfordissa Norfolkin kreivikunnassa yksinkertaisissa oloissa. Vuoteen 1750 saakka hän kävi viisi vuotta paikkakunnan kansakoulua. 12-vuotiaana hänet erotettiin koulusta ja sen jälkeen hän oppi isänsä luona korsetintekijäksi. Tätä ammattia hän harjoitti kaksitoista vuotta. 30-vuotiaana eli vuonna 1762 Thomas pääsi verovirkailijaksi (excise officer) Granthamiin. Kolmen vuoden virassaolon aikana hänet erotettiin kaksi kertaa väärinkäytösten takia ja lopullisesti vuonna 1765.

ellauri146.html on line 834: Hänet otettiin 1768 jälleen tullin palvelukseen Sussexin Lewesissä. Toisen vaimonsa kanssa hänellä oli siellä sivutoimenaan tupakka- ja rihkamakauppa. Hänestä tuli keskusteluklubin jäsen ja hän halusi anomusjulkaisullaan ”Tullivirkailijoitten asema” (Petition) työtovereilleen parempaa palkkaa.

ellauri146.html on line 838: Abraham Lincoln oli yhdysvaltalainen poliitikko ja Yhdysvaltain presidentti vuosina 1861–65. Hän toimi ennen poliittista uraansa muun muassa lautturina, sekatavarakaupan myyjänä ja postitoimiston johtajana. Toisin kuin aiemmat presidentit, hän oli kongressiedustajana vain yhden kauden, koska häneen osui. Ei vaitiskaan, hänet ammuttiin vasta pressana.

ellauri146.html on line 840: Aiheellisesti Peppu kyselee: Miten minusta on tullut sellainen oman izeni vihaaja ja silpoja? Ja niin yxinäinen? Oy, niin yxinäinen! Ei mitään muuta kuin ize! Suljettuna oman izen sisään! Mitä se olis halunnut? Kasvattaa intelligenttejä, rakastavia, elinvoimaisia lapsia! Luoda turvallisuutta jollekin sopivalle naiselle! Arvokkuutta! Terveyttä! Rakkautta! Ahkeruutta! Älykkyyttä! Luottamusta! Säädyllisyyttä! Hengen paloa! Myötätuntoa! Muttei se saanut muuta kuin satunnaista pillua. Lainataxemme Matthew Arnoldin sattuvia sanoja Dover Bitchistä:

ellauri146.html on line 846:   Mutta onko tämä ihmiskärsimystä? Minä kuvittelin että se olisi ylevämpää! Arvokasta kärsimystä! Merkizevää kärsimystä - jotain tuollaista ala Abraham Lincoln. Joain sofoklesmaisempaa, ajattelin. Suuri Vapahtaja, ja niin edelleen. Ei käynyt mielessäni etten lopulta vapauttaisi kahleista muuta kuin oman kyrpäni. Vauhtia kikkelille! Siinä Portnoyn tunnuslause. Minun elämäntarinani koottuna kahteen sanaan, toinen tuhma. Travestiaa! Minun politiikkani valuneena kokonaan alas minun putziin. Kaikki maailman runkkarit yhtykää! Teillä ei ole muuta menetettävää kuin kyrvänpää! Mikä epämuodostuma minä olen! En kenenkään enkä minkään rakastaja. En rakasta ketään eikä kukaan rakasta minua! Niinpä. 

ellauri146.html on line 848: Haifassa Phillulla on taskussa kivi jollaisella Sippora ympärileikkasi Moosexen. Mooses oli ilmeisesti egyptiläisiä. Tässä maassa kaikki ovat juutalaisia, Phillu hekkumoi, täysin sivuuttaen miljoonien filistealaisten läsnäolon. Niin, täällä me olemme ampiaisia (WASP). Juutalaisia! Riemuizevia, kirmaavia juutalaisia! Ja lisää valuu kuin Turusen pyssystä. Alex in Wonderland. Paizi sille tulee wiklundit liian miehekkään Israelin armejan luutnantittaren komentaessa masia asentoon ja ojennuxeen. Ei sen sentään ihan näin pitänyt mennä. Ei pysty saamaan erektiota luvatussa maassa! Tapiokavanukasta ei voi työntää mihin tahansa. Eikä onnistu liioin punatukkaisen ja pisamaisen kuuden jalan pituisen sosialistisen kibbuzitytön raiskaus. Tai olis onnistunut ehkä, mutta --- Ei kannata. Minulla ei seiso tässä paikassa. Aaaaaaaaaaaaaaaa! [Tohtori:] Noniin, ehkä voitaisiin nyt alotella...

ellauri146.html on line 858: Gauck wirbt für einen verantwortungsvollen Kapitalismus (Rede vom 15. November 2012). Man dürfe nicht der Wirtschaft nur aus Angst die Freiheit nehmen. Bei Gauck überraschte allerdings der Kostenumfang. So erhielt Gauck neun Büros im ersten Stock des Bundestagsgebäudes mit insgesamt 197 Quadratmetern. Gaucks Bürobereich wurde für 52.000 Euro umgebaut. Die Möblierung von Gaucks persönlichem Büroraum kostete 35.000 Euro. In der Frankfurter Rundschau kritisierte Katja Thorwart, dass Gauck als ein Beispiel für seine Formulierung „schwer konservativ“ den ehemaligen Vorsitzenden der CDU/CSU-Bundestagsfraktion Alfred Dregger genannt habe, der den nationalsozialistischen Angriffskrieg gegen die Sowjetunion als nicht grundsätzlich falsch eingeordnet, sich für die Freilassung inhaftierter deutscher Kriegsverbrecher eingesetzt oder den Begriff der „Befreiung“ durch die Alliierten im Zweiten Weltkrieg als „einseitig“ markiert habe.

ellauri146.html on line 862:   Vankka voitto taantumuxen voimille. 2010 tuli toinen samanlainen julistus, jonka ensimmäisiä allekirjoittajia oli Suomen vihreiden Heidi Hautala. Ne kuuluvat Wikipedian luokkaan Category:Decommunization. Decommunization in Ukraine started during and after the dissolution of the Soviet Union in 1991. With the success of the Revolution of Dignity in 2014, the Ukrainian government approved laws that outlawed communist symbols.

ellauri146.html on line 864:   The ban on communist symbols resulted in the removal of hundreds of statues, the replacement of street signs and the renaming of populated places including some of Ukraine's biggest cities like DniproPetrovsk (sorry, Dnipro). The city administration of Dnipro estimated in June 2015 that 80 streets, embankments, squares, and boulevards would have to be renamed. Maxim Eristavi of Hromadske.TV estimated late April 2015 that the nationwide renaming would cost around $1.5 billion. The legislation also granted special legal status to veterans of the "struggle for Ukrainian independence" from 1917 to 1991 (the lifespan of the Soviet Union). The same day, the parliament also passed a law that replaced the term "Great Patriotic War" in the national lexicon with "World War II" from 1939 to 1945 (instead of 1941–45 as is the case with the "Great Patriotic War"). A change of great significance.

ellauri146.html on line 866:   In February 2022, in connection with a presidential address of Russian president Vladimir Putin in the midst of the Russo-Ukrainian crisis, Putin claimed that Ukraine's decommunization does not make any sense because "modern Ukraine was created by communist Russia, and specifically Lenin". Vitaly Chervonenko from the BBC noted how carefully Putin kept silent about the independent Ukrainian state formations of 1917–1920 and Kyiv's (i.e. the white generals´) war with Lenin's Bolshevik government, whose purpose was to exclude Ukraine from Bolshevik Russia.

ellauri146.html on line 868:   In March 2014 Lenin Square in Dnipropetrovsk was renamed "Heroes of Maidan Square" in honor of the people killed during Euromaidan and the statue of Lenin was removed. Two years later, in May 2016, the city was renamed Dnipro. In February 2019, it was announced that the oblast of Dnipropetrovsk would be renamed to "Sicheslav" in the future.

ellauri146.html on line 870: Sakarjan kirjan kirjoitti prof. Sakarja Jehovan haamukirjoittajana. Hänen nimensä tarkoittaa "Jahve on muistanut". Hänen todellinen henkilöllisyytensä on ainoastaan yksi kirjaan liittyvistä kysymyksistä. Kirjan tarkoituksena ei ole olla niinkään historiallinen vaan teologinen ja pastoraalinen (paimentava). Nykyäänkin historialliset tosiasiat saattavat joskus sulautua yhteen antamaan tilaa varsinaiselle viestille ja kokonaiskuvalle. Tämä pätee myös uskonnollisiin perinteisiin.

ellauri146.html on line 872: Kirjan ensimmäisen jakeen mukaan se on kirjoitettu kuningas "Dareioksen toisena hallitusvuotena, sen kahdeksantena kuukautena". Näin se olisi kirjoitettu täsmälleen samoihin aikoihin kuin Haggain kirja. Intresanttia. 

ellauri146.html on line 874: Sakarjan kirjassa on neljätoista lukua. Kirja voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät kahdeksan näkyä, joiden välissä on saarnoja. Ensimmäinen niistä on silmäys taaksepäin ja kutsuu parannukseen. Kansan haluttomuus vastata Jumalan kutsuun lisää Jumalan tuomiota. Saarnoissa ja näyissä onnen poistaminen ja palauttaminen on kokonaan Jumalan käsissä. Kirja on rinnastettu Haggain kirjaan paitsi kirjoitusajankohdaltaan myös sisällöltään, sillä Haggain kirjassa Jumalan tuomio seuraa kansan vastahakoisuudesta uudelleenrakentaa Jerusalemin toista temppeliä.

ellauri146.html on line 876: Joidenkin tutkijoiden mukaan kirjan toinen ja kolmas osa sisältävät ennustuksia, jotka tulisi tulkita messiaanisina profetioina joko suoraan tai epäsuorasti. Muun muassa Johanneksen ilmestys lainaa Sakarjan kirjaa ja sen kuvastoa kuvatessaan viimeisiä päiviä.

ellauri146.html on line 878:     Kirjan pääpaino on siinä, että Jumala on etätyössä mutta suunnittelee elävänsä uudelleen kansansa kanssa Jerusalemissa. Hän tulee pelastamaan heidät heidän vihollisiltaan ja puhdistamaan heidät pahasta. Luvut 7–8 käsittelevät sitä elämän laatua, jonka Jumala haluaisi antaa omalle kansalleen, ja nämä sanat sisältävät monia rohkaisevia lupauksia kansalle. Kirjan jakeet auttoivat evankeliumeiden kirjoittajia ymmärtämään Jeesuksen kärsimyksiä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Siksi he lainasivat kirjaa kirjoittaessaan Jeesuksen viimeisistä päivistä.

ellauri147.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri147.html on line 41:     Pirkko Hiekkalan mielirunoilija P. Mustapää eli Martti Haapio on ollut tikun nenässä myös albumissa 61. Paizi että se on musta P-pää ja ärsyttävä pataoikeistolainen kuikelo, se on myös mun aatteellinen vastustaja monessakin suhteessa. Haapio kielsi lukemasta runoja elämän kautta. Hahaa, heti kun se kuukahti, sen nuorempi vaimo Ale Tyynni-Haapio alkoi kapinoida ja tulkizi sen runoja sen elämän kautta teoxessa Olen typerä kana.

ellauri147.html on line 43:       Finni 1näyttää hyypiöltä paizi kannessa myös lupseerinvetimissä Ale Tyynni-Haapion kirjassa Olen typerä kana.  Pitiköhän Finni Nietzschestä? Nimeä ei löydy henkilöhakemistosta. Jumal'avita. No se pelästyi AKS:n fasismia ja peräytyi pikapikaa maalaisliittolaisexi.

ellauri147.html on line 45: Friedrich Nietzschen harmiton kiteytys "Herääminen aikaisin aamulla on kuin saisi kultaa." löytyy kyllä Finnin töräyskokoelmasta Iänikuisia ajatuksia - Martti Hyypiö - WSOY.

ellauri147.html on line 59: Veltto Virtasen kirjan "Itsetuntoon" indeksistä ilmenee hänen tärkeimmät esikuvansa. Jung mainitaan 11 kertaa, Freud 7 kertaa, Nietzsche viisi ja Väinämöinen myös viisi kertaa. Kolme mainintaa saavat Buddha, Martti Hyypiö, Aleksis Kivi, Lemminkäinen, Jeesus, Reich ja Zen. Marxia ei mainita eikä Engelsiä.

ellauri147.html on line 61: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Kaaviopää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella. Ei siis tullutkaan sen nenäfinnistä. Tai niin se väittää. 

ellauri147.html on line 69:       Palkinto myönnetään runoilijalle ansioituneesta elämäntyöstä ja valinnassa kiinnitetään huomiota runouteen, jonka arvoa toivotaan ajan parantavan. Palkintorahan suuruus on 6 000 euroa ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Palkinnon takana ovat muun muassa Nokian kaupunki, Nokian panimo ja nokialainen kulttuuriyhdistys ”Nokialla kulttuuria kaikille”. Ensimmäisen P. Mustapää -palkinnon voitti Mirkka Rekola. Loput voittajat näkyy seuraavissa kuvissa. 

ellauri147.html on line 77: Tuhat laulujen vuotta (‘A thousand years of song’, 1957) contained 225 poems by western poets. Meillä on toi Tyynnin 1000 laulujen vuotta, mää oon sen lukenutkin. Aika kehnojakin runoja on Aake sinne kelpuuttanut. Ei niitä sentään ole tuhatta. Hahaa, mulla on paasauxia jo yli 2000. Enemmän kuin jopa Immi Hellénillä. Pääsimpäs edelle vaikka konehella veisattiin, sano eukko kirkossa. Nojoo, toisto tyylikeinona, mulla on tää Erkki Tantun läppä jo monta kertaa jossakin. 

ellauri147.html on line 81: Olikohan läski Bob Ingria kanssa sieltä kotoisin? Bob kirjoitti Linguistic Inquiryyn artikkelin Compensatory Lengthening as a Metrical Phenomenon v. 1980 kokouxeen The Empty Node Convention. Läppäläppä, ei sellaista kokousta koskaan ollutkaan. Kuhan huijasin. Penixet on pidenneet 1/4 viimeisen sukupolven aikana. Samassa ajassa on spermanlaatu katastrofaalisesti huonontunut. Compensatory lengthening?

ellauri147.html on line 83: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth.

ellauri147.html on line 86:   hannes_viitasalo_valokuvataiteen_museo--q6dc4cip5v_s638x0_q80_noupscale.jpg" width="100%" />

ellauri147.html on line 90: Ale Tyynni married the historian Kauko Pirinen in 1940. They had three children. Meanwhile her literary work brought her into contact with Martti Haavio, better known as the poet P. Mustapää. A deep affection sprang up between them, although both were already married.

ellauri147.html on line 94: As luck would have it, Martti Haavio’s wife Elsa Enäjärvi-Haavio died in 1951 following a serious illness. Ale Tyynni went through a difficult divorce from her first husband, and finally in 1960 both Tyynni and Haavio were in a position to remarry. He was 61 and she 47. No codons were necessary anymore, just vaseline. 

ellauri147.html on line 96: The union of these two lyrical writers is generally seen as a happy and creative time. The partners inspired each other as a couple and as writers. Martti Haavio died in 1973 following a heart attack, and Ale Tyynni-Haavio completed her husband’s unfinished memoirs and it was published as Olen typerä kana: Martti Haavio - P. Mustapää 20-luvun maisemassa (‘I am still distant: Martti Haavio – P. Mustapää in the 1920s countryside’, 1978).

ellauri147.html on line 98: In the mid-twentieth century Finnish literature had adopted the free verse of modern poetry. Ale Tyynni however went back to a lyrical style, the ballad. Tyynni’s poems were typical of ballads, offering fateful tales dealing with falling in love and sorrow, and life’s turning points. Balladeja ja romansseja (’Ballads and romances’) appeared in 1967. And Tarinain lähde (‘The source of the tales’, 1974) depicted the death of a loved one, sorrow and solitude. Nobody cared to read such balderdash any more.

ellauri147.html on line 107:   Tyynni received several literary awards between 1943 and 1982. Morever, she won the gold medal in 1948 for her poem ‘Hellaan laakeri’ (‘Let's put a bearing into the stove') at a time when literary composition was still a part of the non-professional Olympic games. A Pro Finlandia medal holder, Academician of the Arts and Honorary doctor, Aake Tyynni died in 1997 at the age of 84. Her daughter Riitta Seppälä and son Mikko-Olavi Seppälä have written their mother’s biography, Aake Tyynni – Hymyily, kyynel, laulu. (‘Aake Tyynni. A smile, a tear, a song’, WSOY, 2013)

ellauri147.html on line 109:     Mixi Hyypiöstä Tyynnin hymy oli sievempi kuin Elsa Enäjärven? No olihan se 12v Elsaa nuorempi, ja varmaan nöyrempi, ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas, ainaskin silloin vielä kun ne alkoivat muhinoida. Hyypiö oli 2v vanhempi kuin Elsa, mutta Aakeen sillä oli 14v etumatka. Elsasta tuli 1947 dosentti. Silloin Martti jo teki vertailevaa tutkimusta Aaken hameissa. Musta Tyynnin hymy on jotenkin yhtä muikkumainen kuin Hyypiöllä izellään. Kani löysi töpöhännälleen paremmin mitoitetun vakan. Bylsiköhän ne hiljaa vaiko kovaa palvelijanhuoneessa sillä aikaa kun Elsa Enäjärvi poti syöpää yläkerran sängyssä? Kuuntelikohan Elsa voimattomana kun hyypiöt natisuttivat hetekata? 

ellauri147.html on line 119: Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,		For people have such a blasted boring time on the earth,

ellauri147.html on line 122: joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."			But an arched one, one that will bring me pomp and circumstance.

ellauri147.html on line 126: sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?			So that their philistine boots don't break it and dirty it?

ellauri147.html on line 128: Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain.			And Cod said: Use your monthly hemorrhage and your tears.

ellauri147.html on line 129: Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -		Your heart is harder than Elsa Enäjärvi-Haavio's. 

ellauri147.html on line 130: pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.		Put a piece of it in her chest, that'll do the trick.

ellauri147.html on line 131: Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,			Put a piece of the even harder heart of Martti Haapio,

ellauri147.html on line 135: joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.			It should have round the clock lighting over your abyss.

ellauri147.html on line 137: ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."		Nothing shines brighter than faked crocodile tears.

ellauri147.html on line 145: I have found strength where one does not look for it: in simple, mild, and pleasant people, without the least desire to rule—and, conversely, the desire to rule has often appeared to me a sign of inward weakness: they fear their own slave soul and shroud it in a royal cloak (in the end, they still become the slaves of their followers, their fame, etc.) The powerful natures dominate, it is a necessity, they need not lift one finger. Even if, during their lifetime, they bury themselves in a garden house! Like my sister Elizabeth för instance! Now there is a Willenmensch if ever there was one! I hardly dare to sneak to the loo for a jerk from our Gartenhaus. 

ellauri147.html on line 150: Some interpreters also upheld a biological interpretation of the Wille zur Macht, making it equivalent with  Darwinism. For example, the concept was appropriated by some Nazis such as Alfred Bäumler, who may have drawn influence from it or used it to justify their expansive quest for power. 

ellauri147.html on line 152: This reading was criticized by Martin Heidegger in his 1930s courses on Nietzsche—suggesting that raw (or cooked?) physical or political power was not what Nietzsche had in mind.  No wonder Hitler had a low notion of Martin.

ellauri147.html on line 153: Heidegger argued that the will to power must be considered in relation to the Übermensch and the thought of eternal recurrence. 

ellauri147.html on line 155: Eternal return (German: Ewige Wiederkunft; also known as eternal recurrence) is a concept that the universe and all existence and energy has been recurring, and will continue to recur, in a self-similar form an infinite number of times across infinite time or space.  

ellauri147.html on line 160: Gilles Deleuze also emphasized the connection between the will to power and eternal return. Both Jacques Derrida and Gilles Deleuze were careful to point out that the primary nature of will to power is unconscious. 

ellauri147.html on line 161: Derrida is careful not to confine the will to power to human behavior, the mind, metaphysics, nor physical reality individually. It is the underlying life principle inaugurating all aspects of life and behavior, a self-preserving force. A sense of entropy and the eternal return, which are related, is always indissociable from the will to power. The eternal return of all memory initiated by the will to power is an entropic force again inherent to all life.  What bladderdash.

ellauri147.html on line 164: Opposed to this interpretation, the "will to power" can be understood (or misunderstood) to mean a struggle against one's surroundings that culminates in personal growth, self-overcoming, and self-perfection, and assert that the power held over others as a result of this is coincidental. 

ellauri147.html on line 165: Alfred Adler (1912) wrote in his important book Über den nervösen Charakter (The Neurotic Constitution):

ellauri147.html on line 167:     Nietzsche's "Will to power" and "Will to seem" embrace many of our views, which again resemble in some respects the views of Féré and the older writers, according to whom the sensation of pleasure originates in a feeling of power, that of pain in a feeling of feebleness (Ohnmacht).

ellauri147.html on line 169: Adler's adaptation of the will to power was and still is in contrast to Sigismund Freud's pleasure principle or the "will to pleasure", and to Viktor Frankl's logotherapy or the "will to meaning". Adler's intent was to build a movement that would rival, even supplant, others in psychology by arguing for the holistic integrity of psychological well-being with that of social equality. His interpretation of Nietzsche's will to power was concerned with the individual patient's overcoming of the superiority-inferiority dynamic.

ellauri147.html on line 179:   Emily in Paris follows Emily, a battery driven 20-something American from Chicago who moves to Paris for an unexpected job opportunity. She is tasked with bringing an American point of view to a venerable French marketing firm. Cultures clash as she adjusts to the challenges of life in Paris while juggling her career, new friendships and genitals.

ellauri147.html on line 183:   Luurissa chicagolaisen poikaystävän kaa etänä yhteisrunkkaava Emily Pariisissa rakastaa työtä ja menestymistä. Typerät ranskalaiset tekee työtä elääxeen, Emily just päinvastoin. Vaikka mitä vetoa eze myöhemmissä jaxoissa vielä päihittää kaikki noi nenäkkäät ranskixet ja istuu kohta kokouspöydän päässä jakamassa maireasti käskyjä kuin joku isä aurinkoinen. Ilkeät ranskixet on vahaa sen edessä. Jenkit jaxaa kantaa kaunaa kun ranskixet kieltäytyivät niiden aavikkomyrskystä. No anglosaxit alkaa taas erottautua omaxi tiimixeen, witness äskettäinen riita Australian ja Ranskan sota-asekaupoista. Näyttää siltä että ennustamani kaikkien sota vastaan kaikkia edistyy pallon kuumeteessa nopeammin kuin luulinkaan. Hienoa. 

ellauri147.html on line 185:   One or two of my American friends tell me that in public buildings in the US it’s also possible to call the street-level floor the ground floor, like in Britain. But Emily has never visited public buildings, as she works in the private sector. She is a private dancer, dancer for money, any old music will do. Typerä Emily  juoxee muka päivittäin maratoneja mutta väsyy rapuissa. Se ei varmaan ole koskaan nähnyt rappuja.

ellauri147.html on line 187:   Dodi, nyt on nähty 2 jaxoa Emilystä. Kuten saattoi arvata, Chicagon runkku heivattin pois pelistä, ja nyt Emily jo kyntää uraa ranskalaisessa mainosfirmassa. Sen 'le vagin jeune' kelpaa heti ranskis äijille, ja ikävän seniori naispomon se ohittaa jo ekassa kaarteessa. Macronin vaimosta tehdään halpaa huumoria. Sovinistivaltioissa kuten USA on suorastaan skandaali että Macronin vaimo on sitä vanhempi. Verratkaa nyt meidän trofeita, huutaa Trump ja Bolsonaro kuorossa ja tuulettaa kainaloista kanoja kuin keltaisia tupeita. Sattumalta Luxemburgin puistossa nähty vinosilmä lastenhoitaja onkin salaa kiinalaisen vetoketjumiljonäärin tytär. Vittu nää amerikkalaiset on sitten ennustettavia. Jotain kerta kaikkiaa masentavaa siinä on. Tulee ihan paha mieli. Mieluumin luen vaikka Isaac Bashevis Singerin sentimentaalisia lapsuudenmuistoja Varsovan ghetosta. 

ellauri147.html on line 189: Huomiota kiinnitti muuten partnereiden reaktiot kun Chicagon runkku peruutti Pariisin lentonsa. Se oli molemmille osapuolille puhtaasti narsistinen loukkaus. Emily on narsistipissixen muotokuva. Dorian Grey halkiohaarana.

ellauri147.html on line 192: Toistuva juonikuvio on et Lili gatecrashaa hame vesirajassa johkin mainosmiesten kokouxeen ja siitä erektoitunut bisnesguru soittaa perään Lilin naispomon harmixi. 

ellauri147.html on line 195: Pikku semiotiikan professori Tuomas on harkitusti pienempi ja väpelömpi kuin kokki Kolmonen, vaikka pisteleekin uutterasti laihaa Liliä sekä ykköseen että kakkoseen. Ne aktit tuottaa niin voimakasta mielihyvää/myötähäpeää ettei kestä kazoa.

ellauri147.html on line 201:   On September 5, 2018, it was announced that Paramount Network had given the production a series order for a first season consisting of 10 episodes. The series was created by Barren Star, who has a multimillion overall deal with ViacomCBS and develops for ViacomCBS and for outsider buyers via MTV Entertainment Studios. Star was also expected to serve as an executive producer alongside Tony Hernandez. Production companies involved with the series were slated to consist of Jax Media. On July 13, 2020, it was reported that the series would move from Paramount Network to Netflix. On November 11, 2020, Netflix renewed the series for a second season.

ellauri147.html on line 203: Emily's boss Madeline prepares to make the transition from the Chicago based pharmaceutical marketing firm, the Gilbert Group, to a French based fashion firm, Savior, when she discovers that she is pregnant. She offers the job to Emily and she accepts, leaving her boyfriend back in Chicago. Emily moves to Paris despite the fact that she does not speak French. She moves into the 5th floor of an old apartment building without an elevator but with a wonderful Parisian view. Emily creates an Instagram account, @emilyinparis, and begins documenting her time in Paris. Emily starts her first day of work much to her new co-workers chagrin who reveal that she was only hired because of a business deal. She introduces the French to American social media strategies who seem very reluctant about her and her American methods. Emily accidentally tries to enter the wrong apartment and bangs her very attractive neighbor right at the door, Gabriel. As Emily accustoms to life in Paris she makes countless faux-pas and the firm nicknames her "la plouc" or "the hick". Emily meets Mindy Chen, a nanny originally from Shanghai, and they become fast friends. After Emily and her boyfriend attempt to have cybersex but the connection fails, she plugs in her vibrator and accidentally short-circuits the block's power. "Accidentally" is the top frequency word in the script. 

ellauri147.html on line 205: Despite struggling to fit in with French office culture Emily convinces her boss, Sylvie, to invite her to a work party where she accidentally irritates Sylvie by conversing with Antoine Lambert, a client who turns out to be Sylvie's married lover. As punishment she is put to work marketing Vaga-Jeune, a lubricant for menopausal women. Annoyed with the gendered nature of the French language Emily writes a post about the product that goes viral causing her to make further inroads at work.

ellauri147.html on line 207: Emily's boyfriend tells her that she should return to Chicago, since he struggles with a long distance relationship, and he does not want to visit Paris, despite a pre-planned trip. She declines returning to Chicago and breaks off the relationship without so much as beg your leave. She turns to Mindy for emotional support. Mindy's slanty eyes have most likely been operated on. 

ellauri147.html on line 209: Emily is invited to the shoot for De l'Heure's latest commercial to take behind the scenes footage for social media and is shocked to discover the commercial involves a model strutting nude down the Pont Alexandre III while suited men stare at her. She argues with Antoine that the ad is sexist while he counters that it is sexy leading Emily to suggest an online marketing campaign that asks the perfume's customers what they think. When the campaign goes viral Antoine sends Emily La Perla lingerie as a thank you gift. Now that is not sexist, that's just sexy. Barren Star on setämies par excellence.

ellauri147.html on line 214: When Emily discovers Sylvie and Antoine arguing at work she tries to boost Sylvie's credibility at work by pretending that she came up with an idea to pair Antoine's perfumes with luxury hotels. Though of course it was Emily's idea all along.

ellauri147.html on line 215: Emily joins Sylvie and Julien on a visit to the atelier of haute couturier Pierre Cadault. Pierre is mortified by the gauche charm of Emily's douchebag and calls her a "basic bitch" in French, which hinders her credibility in the firm.

ellauri147.html on line 217:   At Café de Flore, Emily meets Thomas, a French philosophy professor. They hit it off and she invites him back to her apartment to have sex. Emily and Thomas encounter Gabriel and Camille, and Camille invites them to join them at a tapas restaurant. Thomas and Gabriel do not get along. The next day, Gabriel tells Emily he thinks Thomas is a snob, and not worthy of her. She is clearly more of the tattooed-arm master chef type. Fair enough. 

ellauri147.html on line 219:   Emily discovers Pierre has designed the costumes for Swan Lake so she invites Thomas to join her. However, he insults her by telling her Swan Lake is a ballet for tourists. Emily realizes that he is a snob so she leaves him. Emily is really not one for snobs. 

ellauri147.html on line 221:   She sees Pierre at the ballet so she walks into his private box to talk to him so he will remain with Savior. Camille invites Emily to lunch and asks if Savior could take on her family's champagne vineyard as a client. Mindy's friend and her five bridesmaids are in Paris for weird dress shopping. Camille invites Emily to meet her family at their chateau.

ellauri147.html on line 223:   Gabriel surprises Emily by joining them as kitchen staff for the weekend trip which makes Emily uncomfortable. Emily takes a tour of the winery and meets Camille's younger brother Timothée. Gabriel refuses Camille's mother's offer of a business loan. At a club where Mindy's girlfriends are partying, they force her (who? Mindy?) on stage to sing the song she flubbed on Chinese Popstar. (So what?)

ellauri147.html on line 225:   Back at the chateau, Camille and her mother are arguing so Emily takes on refugees

ellauri147.html on line 226:  by the pool where she is joined by Timothée. They drink champagne and accidentally have sex. At breakfast, she learns that Timothée is not the brother Camille was referring to, instead, it was her younger, 17-year-old brother. Emily meets Théo, Camille´s older and more age appropriate brother and has sex with him. It is not half as good.

ellauri147.html on line 228:   Emily finally gets an opportunity to pitch her idea to Camille´s mother. Sylvie is unimpressed with Emily´s idea to market Camille´s family´s champagne. Emily meets Julia Roberts who is a member of the Aussie Football League (AFL). She is aware of Emily´s association with Pierre Cadault and asks if Pierre might be willing to donate her his dress to be auctioned at AFL´s fundraising benefit.

ellauri147.html on line 230:   Emily calls Mathieu Cadault to arrange a meeting so she can ask him about the dress donation. They agree to meet at an art opening at Camille´s gallery. Sylvie and Luc also arrive at the opening to meet Camille. At the AFL auction, Grey Space, which consists of two avant-garde fashion designers, show up and bid for Pierre´s dress. As Emily irons the dress back stage, Grey Space shoots her with cum as a publicity stunt which shocks the audience. The next day, the stunt is featured in all the newspapers and online. Pierre is despondent and takes Emily to his bed. They have really uninspired sex. Pierre won´t even cum though Mr. Collins does his best.

ellauri147.html on line 232:   1Emily visits him to try and positively spin the incident, but to no avail. As she leaves Pierre´s home, she runs into Mathieu who makes a pass at her. Mathieu takes Emily on a date. A boat cruise on the Seine, then shows her his penis from his apartment, but their sex is interrupted by a call from Pierre who is threatening to cancel his fashion show. Pierre is holed up in his atelier and won´t show his semi erection to anyone. Sylvie blames Emily for shaking Pierre´s confidence and fires her.

ellauri147.html on line 234:   Emily´s co-workers inform her that in France it can be a long, arduous process to fire an employee, unlike at home in the good old U of S. To realize his dream of opening his own restaurant, Gabriel decides to move Emily back to Normandy. The next day Emily is called by Mathieu about the situation and tells her that Pierre has requested to see her. Sylvie overhears this and goes with Emily to see Pierre. At the atelier, they see a dress from Pierre´s new collection.

ellauri147.html on line 238:   On April 3, 2019, Lily Collins was cast in the titular role. On August 13, 2019, Ashley Park had joined the main cast. On September 19, 2019, Philippine Leroy-Beaulieu, Lucas Bravo, Samuel Arnold, Camille Razat, and Bruno Gouery joined cast in starring roles, while Kate Walsh, William Abadie, and Arnaud Viard were cast in recurring roles. On May 24, 2021, Lucien Laviscount was cast in recurring role, while Abadie was promoted to series regular for the second season.

ellauri147.html on line 247: Daniel D´Addario of Variety described the series as "a Turkish delight that begs the question of what it really means to grow up against a truly inviting backdrop", and that Mr. Collins is "an inherently winsome performer who has never been quite as well and often abused as she is here". Kristen Baldwin of Entertainment Weekly gave the series a "B" and wrote, "If you need a five-hour brain vacation, Paris is a worthwhile destination." The New Zealand Herald considered the show "visually delectable" and that "Mr. Collins has a pixie-ish charm which makes her endearing", but also that the show is "as ephemeral as dental floss". However, Kristen Lopez of IndieWire wrote a review Metacritic graded as a 23 out of a 100, praising Mr. Collins for being a "Jewess, make no mistake" and that "Emily in Paris is only as watchable and frivolous as our first lady," but warning viewers "Emily in Paris is like scrolling through Instagram. It´s a great way to waste time looking at pretty pictures with no depth."

ellauri147.html on line 249: Nevertheless, not all critics were this kind to the Emily character. Emma Gray from HuffPost called Emily a bland character, stating "The show doesn´t even make an effort to quirk her up or give her a more relatable, girl-next-door roughness: she´s always immaculately coiffed and made-up, and garbed in effortfully eye-catching outfits. But there´s not much to the character, except for enormous amounts of self-confidence and the inexplicable ability to attract new friends and love interests on every street corner." Rebecca Nicholson of The Guardian gave the series one out of five stars: "if it is an attempt to fluff up the romcom for the streaming age, then it falls over on its six-inch heels." Rachel Handler opined "Darren Star has done it yet again: centered an entire show on a thin, gently delusional white woman whimsically exploring a major metropolitan area in wildly expensive couture purchased on a mid-level salary."

ellauri147.html on line 251: Sarah Moroz, of Vulture.com, opined "the most egregious oversight ... is Emily herself, who shows zero personal growth over a ten-episode arc. ... Emily’s vapidity is baffling to anyone who has moved from their native country."

ellauri147.html on line 253: Sonia Rao, of Washington Post compares Emily to the heroines of the Amy Sherman-The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and even its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated. Midge Maisel, her actions can be quite rash, but she still wins over her fictional acquaintances while utterly baffling viewers."

ellauri147.html on line 255: Some critics appeared ambivalent, such as Jo Ellison writing for the Financial Times. On one hand she expresses admiration for the way Darren Star manages to depict "a version of womanhood in which promiscuity, bossiness and shopaholicism are depicted as qualities to be celebrated"; on the other "the major plot lines might have been written in the 1940s and the Frenchies are routinely cast as vain, preening and parochial." She concludes "Cliché-ridden and completely outdated: Darren Star´s ´Sex and the Cité´ will no doubt be monstrously successful."

ellauri147.html on line 257: Many French critics condemned the show for negatively stereotyping Parisians and the French. Charles Martin wrote in Première that the show unfairly stereotyped and depicted the French as "lazy individuals who never arrive at the office before the end of the morning  are flirtatious and not really attached to the concept of loyalty, are sexist and backward, and, have a questionable relationship with showering".

ellauri147.html on line 259: A reviewer at Sens Critique wrote: "Emily in Paris projects the same twee, unrealistic image of Paris as the film Amélie". RTL.fr wrote: “Rarely had we seen so many clichés on the French capital since the Parisian episodes of Gossip Girl or the end of The Devil Wears Prada.”

ellauri147.html on line 261: Megan Garber of The Atlantic was critical of the character Emily, writing, "An expat who acts like a tourist, she judges everything against the backdrop of her own rigid Americanness. You might figure that those moments are evidence of a show poking fun at its protagonist´s arrogance, or setting the stage for her to grow beyond her initial provincialism. But: You would be, as I was, mostly incorrect. Instead, other people change around her, becoming French-American. They grudgingly concede that her way (strident, striving, teeming with insistent individualism) is the right way. The show — the latest from the Sex and the City creator Darren Star — is selling several fantasies. Primary among them is the notion that Emily can bulldoze her way through France and be celebrated for it.

ellauri147.html on line 263: For the series, review aggregator Rotten Tomatoes reported an approval rating of 63% based on 55 reviews, with an average rating of 5.81/10. The website´s critics consensus reads, "Though its depiction of France is trés cliché [sic], Emily in Paris is rom-com fantasy at its finest, spectacularly dressed and filled with charming performances." Metacritic gave the series a weighted average score of 60 out of 100 based on 17 reviews, indicating "mixed or average reviews".

ellauri147.html on line 268: For the week of October 5, 2020, Emily in Paris reached the top ten list of most watched streaming shows per Nielsen. On May 3, 2021, Netflix revealed that the series has been watched by 58 million of households in the month after its debut. The Series remained in UK top 10 list for 40 consecutive days after its release.

ellauri147.html on line 270: The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated.

ellauri147.html on line 272: Mistähän se johtuu että tällästen yxilahkeiselle rahvaalle tähdättyjen herutuspätkien miesihanne on aina joku kokki? Onxe kazojista kaikist ihaninta? Kokki tai palomies. Kuukki ja/tai panomies. Tollanen panee kyllä suututtaan tällästä lingvistisnobia, puhumattakaan Tristan Corbierestä.

ellauri147.html on line 289: In 1970, Phil Collins got his big break when he became the drummer of iconic rock band, Genesis. It turns out though that his first encounter with Peter Gabriel was pretty awkward. Despite this, their passion for music brought them together and before they knew it, they became one of the most popular bands around.

ellauri147.html on line 294: Onkohan kaikki Phil-nimiset jotain paskiaisia? Peter Gabriel left Genesis in 1975 and Phil Collins took the opportunity to become the band’s frontman. As a result, Collins’s profile raised considerably and according to Andrea, it changed him. “Once he became the singer…his drive and ambition became his No. 1 priority, and his ego started to grow,” she said.

ellauri147.html on line 295: Collins got so big that he was given the nickname “the royal rocker” after becoming friends with Prince Charles and Princess Diana. His career started to eclipse his marriage…

ellauri147.html on line 303: There were signs that maybe it wasn’t as special, or wonderful, as it used to be,” Collins told his biographer.

ellauri147.html on line 311: She met the love of her life, Phil Collins, in 1980. The couple exchanged the wedding vows on August 4, 1984. Five years after their marriage, the husband and wife were blessed with a girl child. Blessé par une bébé. They named their daughter Lily Collins. Jos ukki Telemannilta olisi kysytty, sen nimi olis Sharon.

ellauri147.html on line 313: She has appeared in movies like Obduction and Daily Mirror. (Which one?)

ellauri147.html on line 314: Jill and her husband lived happily ever after in married life about 7 years until their divorce in 1996. 

ellauri147.html on line 316: What Ended Their Marriage?

ellauri147.html on line 318: The beginning of the end started when Phil started having an affair with Orianne Cevey.  "That one place" had an awful itch.

ellauri147.html on line 325: Orianne was not the only person he had an affair with. In 1992 he had an affair with Lavinia Lang. They met when he was performing in L.A. 

ellauri147.html on line 330: They were so serious about their relationship that they even decided to leave their partners. However, Lavinia backed off from the decision  because Phil´s  FAX wasn´t working, and för fear of not being able to fax her kids. Hence, this saved the marriage of both of them. 

ellauri147.html on line 337: Later it was found that Phil did not ask for divorce through a FAX. 

ellauri147.html on line 338: He was disheartened by the news that people believed FAX to be the source through which he asked for a divorce. 

ellauri147.html on line 339: He later on, he cleared out that it was not the truth. It harmed both his career and public persona. 

ellauri147.html on line 340: "It really hurt my career, or my public persona," he said. “It was based on an untruth…If I say it didn’t happen, I’m trusting that people will believe me.”

ellauri147.html on line 345: No, not what you may think, god forbid.

ellauri147.html on line 350: Although he was anxious about introducing Orianne to his daughter, all was well after Collins told six-year-old Lily that Orianne looked just like Princess Jasmine from Disney’s Aladdin. The couple tied the knot in 1999, but it also didn’t stand the test of time…

ellauri147.html on line 354: Lili ja paha äitipuoli, pahempi kuin paapa..

ellauri147.html on line 356: “I couldn’t handle the pain and confusion surrounding my dad’s divorce and I was having a hard time balancing being a teenager with pursuing two grown-up careers,” Phil’s daughter Lily said. (Which ones?) Funnily enough, this wouldn’t be the end of Collins and Cevey’s story together. Until then though, the musician had some issues to deal with…

ellauri147.html on line 359: When things were at their lowest, he resisted doing anything reckless like seppuku for the sake of his children. Collins is desperate to see his kids grow up, have a lot of money and families and succeed like him. Not worry. Be happy. 

ellauri147.html on line 364: For the following decade, Phil Collins struggled to get back onto the drums after dislocating the vertebrae in his neck. He also suffered nerve issues which prevented him from gripping the sticks properly. A few years later, Collins announced that he had been suffering from “drop foot,” a condition that makes walking very difficult.

ellauri147.html on line 365: Most recently, the musician has been forced to walk with a stick and he has since needed to shit whenever he performs. Phil Rothin äiti oli varannut lempipojalleen kiitospäiväkalkkunasta rumpupalikan. Maistuis varmaan kaimallekkin. 

ellauri147.html on line 369: Phil Collins told The Sunday Times that he’s had some bust-ups with fellow celebrities – most notably, Paul McCartney. Apparently, in 2002, the Beatles legend made fun of Collins, asking him to SIGN something during a party at Buckingham Palace.

ellauri147.html on line 370: “He has this thing when he’s talking to you, where he makes you feel [like], ‘I know this must be hard for you because I’m a Beatle and I can read and write,” he said. He also claimed that McCartney will say how hard it must be for someone to have a conversation with Phil.

ellauri147.html on line 373: Damn that Paul. Fucking bigmouth.

ellauri147.html on line 375: Collins believes in the institution of marriage and desperately wants to have one that lasts. He went back to bloaty Oriane on Miami only to find she was married to another guy. And she never paid back the 30M she owed him. 

ellauri147.html on line 380: The mother and daughter share a fantastic bond. In fact, a sheaf of fantastically valuable bonds.

ellauri147.html on line 389: Despite making a name for herself as a suspected actress, Lily Collins has admitted that being the daughter of Phil Collins hasn’t necessarily helped her career. Haw haw. Phil is estimated to have a jaw-dropping net worth of $260 million, which he accumulated through his career as a musician, actor, and writer. 

ellauri147.html on line 390: Lily has a massive net worth of $8 million, which she has garnered through her career as an actress. 

ellauri147.html on line 395: As a solo artist and as a member of the group, he has sold more than 100 million albums worldwide to date. 

ellauri147.html on line 411: He has won several awards, including the Grammy Awards, Brit Awards, American Music Awards, Academy Award, and Golden Globe Awards.

ellauri147.html on line 413: She has appeared in other roles such as Priest (Mr. Collins), Rabbetzin, Plouc in a Hole, and The French Teacher.

ellauri147.html on line 418: In her memoir Unfiltered: No Shame, No Regrets, Just Me, Lily Collins addressed father Phil’s history with infidelity, claiming that “we can’t rewrite the past. I tried, it just won´t work.” According to her, she was angry and sad at the pain her dad brought to the family.

ellauri147.html on line 426: Yes, many Jewish women have felt the curse of the eyebrow. Must be in the genes. That being said, perhaps you should embrace them? Look at Lily Collins! (Yes, we know, she is only a quarter Jewish: dad Phil clearly isn´t.) She OWNS those eyebrows. Those eyebrows are her calling card. You think she is getting Hollywood roles without those eyebrows? (Alright, dad Phil clearly helps.)

ellauri147.html on line 427: Yours in facial hair growth, 


ellauri147.html on line 442: Her trademark, the eyebrows have their own Twitter account. Lily has no clue about the owner of the account.

ellauri147.html on line 446: Lily has done journalism at the University of Southern California. As a result, she had worked as a media person for a number of companies including Savior, Nickelodeon and Teen Vogue.

ellauri147.html on line 456: Due to her dad’s third marriage, Lily has 2 younger half-brothers.

ellauri147.html on line 460: Lily has also served as an ambassador to the GO Campaign, an organization that works for orphan children and vulnerable children’s lives.

ellauri147.html on line 462: She has been friends with Kevin Zegers.

ellauri147.html on line 464: She released her book Unfiltered: No Shame, No Regrets, Just Me in 2017.

ellauri147.html on line 470: In February 2021, she sold her 5,000-square-foot house in Beverly Hills, California for $13.5 million. She originally purchased the property in 2016 for almost $1 million.

ellauri147.html on line 475:   Rassenmausin (Rasmus) johtotähdestä Rotuhiirestä ei ole liioin mitään havaintoa. Yhtään "biisiä" en tältäkään pallopäältä ole kuullut tai jos kuullut, unohtanut ne. 

ellauri147.html on line 477:   Suomen Phil Collins mitä tulee pallopäisyyteen, rahanahneuteen, pitkästyttävään kimityxeen  sekä vittumaisuuteen vanhoille heiloille on Lauri Ylönen. Kertoi Seija, tääkin kaveri oli mulle totaalisen never heard. Ei kiinnosta vittuakaan missä käytte suihkussa. Voitte vaikka imeä izeänne, sanoi pettyneille uudisasukkaille rakennusfirma Siscon edustaja, joka käytti design-asiantuntijana Lauri Ylöstä. 

ellauri147.html on line 479: Anfang der 1990er Jahre trafen Ylönen und Heinonen auf der Suutarila Highschool Pauli Rantasalmi und Janne Heiskanen. 1994 startete Ylönen mit Eero Heinonen (Bass) Pauli Rantasalmi (Gitarre), und Janne Heiskanen (Schlagzeug) das Projekt The Rasmus (damals nannten sie sich zuerst "Sputnik", dann "Anttila" und schließlich "Rasmus"). Ihre ersten Auftritte hatten sie 1994 in ihrer Schule. Ylönen ist der Frontmann und Komponist der Band. Wegen der Musik brach er die Schule ab. Mit 15 Jahren unterschrieb Ylönen dann den ersten Plattenvertrag für seine Band. Nach der Veröffentlichung von drei Alben verließ Janne Heiskanen 1998 die Band, und Aki Hakala wurde neuer Schlagzeuger bei The Rasmus. Im selben Jahr wechselten sie von Warner Music Finnland zu Playground Music Scandinavia.

ellauri147.html on line 487:   Paula Vesalasta eronnut Lauri Ylönen avautuu MTV:lle rankasta avioerostaan: ”Henkisesti raskas ja liikuttava”. Muusikko puhuu avioerostaan MTV:n haastattelussa. Hän kertoo vuoden 2016 menneen ”äärirajoilla”. – Saan energiaa, kun elämässä tapahtuu paljon, mutta viime vuonna menin jo äärirajoilla. Toisaalta nautin väsymyksestä, sillä se nostaa tunteet pintaan ja tulen luovemmaksi sen johdosta, Ylönen kuvailee. – Jopa henkisesti raskas ja liikuttava avioeroni on tuonut elämään perspektiiviä ja sisältöä biiseihini. Kaikella on merkityksensä ja osaan nauttia Paulan surun sekä epätoivon tunteista. Paula jäi nyt odottamaan nuijapäätä seuraavaa.

ellauri147.html on line 491:   Arkkitehtuuria harrastava Ylönen rakennutti ala-astepohjalta aikanaan talon myös itselleen ja Paula Vesalalle. Karhusaaressa sijaitsevan hulppean miljoonakodin suunnitteluun kului kaikkiaan kolme vuotta ja rakentamiseen kaksi vuotta. Nykyään sekä Ylönen että Vesala asuvat Los Angelesissa.

ellauri147.html on line 493:   Lauri Ylönen ja Katriina-puoliso saivat tyttövauvan – paljastivat pienokaisen harvinaisen nimen. Se on Lili. Läppä läppä, ei olekaan. Lauri Ylösen ja hänen puolisonsa Katriina Mikkolan perhe kasvoi tyttärellä. Parilla on entuudestaan neljävuotias poika.

ellauri147.html on line 509:   Isoisäni luki kabbalaa ja hikoili niin kovasti, että isoäidin piti antaa sille puhdas paita päivittäin. Näihin aikoihin naisen tehtävä oli synnyttää lapset, laittaa ruokaa, pestä paidat, hoitaa talous ja ansaita elatus - miehet tutkivat Tooraa. Vasta kun isoäitini ei enää jaxanut hankkia elantoa, isoisäni suostui pitkin hampain rabbixi. Mixhän jutkuäijät on niin haluttomia luopumaan uskostaan? 

ellauri147.html on line 513: Minä leikin pihalla ja läheisessä puutarhassa karviais- ja viinimarjapensaiden ja kirsikkapuiden seassa. Katselin sieltä taivaanrantaa. Tuoko oli maailman ääri? Mitä siellä tapahtui ja mitä sen takana oli? Mitä yö ja päivä oikein olivat? Miksi linnut lensivät ja madot ryömivät? Rääkkäsin äitiä kysymyksillä. Isä vastasi aina: "Luoja on luonut ne sellaisiksi."

ellauri147.html on line 516: Hän oli luonut kaiken mutta oli näkymätön. Häntä oli kiitettävä ennen kuin söi pikkuleivän, Hänen takiaan oli käytettävä hapsullista rukousliinaa ja ohimokiharoita. Minä osoitin pilveä ja kysyin: "Onko tuo hän?" Isä raivostui: "Idiootti, se on pilvi. Se imee vettä ja ryöpyttää sadetta..."  

ellauri147.html on line 523: In Hebrew the name Nebuchadnezzar means something like A Prophet Is A Preservative Jar. (hadnezzar.html">Lähde) Nabu tuskin antaa anteexi jos pilkkaat profeettaa säilykepurnukaxi.  Ylipäänsä jumalat on vitun vihaisia jos pilkkaat niitä. Tee mitä tahansa muuta, tapa, fornikeeraa, varasta, petä tiimiä, mutta älä vittu pilkkaa minua! Älä huuda minulle!

ellauri147.html on line 531: Nebukadnesarin etymologia: From the Babylonian phrase Nabu-kudurri-usur. The first part is the same as Nebo, the Babylonian god of wisdom and writing. Nebuchadnezzar II´s name in Akkadian was Nabû-kudurri-uṣur, meaning "Nabu, watch over my heir". The name was often interpreted in earlier scholarship as "Nabu, protect the boundary", given that the word kudurru can also mean ´boundary' or 'line'.

ellauri147.html on line 535: Nabupolassar war ein Feldherr des assyrischen Königs Sin-šar-iškun, den er verriet. Er ging ein Bündnis mit den Medern gegen die Assyrer ein, die Babylon seit 200 Jahren beherrschten. Das Bündnis besiegte die Assyrer und Nabupolassar ließ 609 v. Chr. alle Hinterlassenschaften der Regentschaft der Assyrer vernichten.

ellauri147.html on line 538: Tästä kaikesta on jo paasattu Propheta Jesaian esipuheessa. Nää on hyvinkin arkoja asioita koukkunokille. Sanhedrin hylkäsi Jeesus Nasaretilaisen hakemuxen Messiaaxi, koska se ei ollut sotaherra eikä luvannut toteuttaa ennustuxia, joiden mukaan Messias alistaa miekalla kaikki muut kansat juutalaisten alamaisixi vielä haudan tällä puolella. Nu onnistuuhan se Googlen ja bitcoinienkin avulla, vaikka hitaammin. 

ellauri147.html on line 542: Hieno runous saa mut kananlihalle, sanoi Kalle pohdittuaan norrjaxi, tykkäiskö sen äiti siitä alkupalana, jos se olisi pieni limainen etana.

ellauri147.html on line 551: Instagram on vielä etevämpi  selänraaputin kuin Fasebook. Ole oman meediasi julkimo, ota mallia Gretasta ja Kardashianeista. Kerää soiraajia sylikoirista kuin Wolfram Roth. Et tarvii ystäviä kun sulla on jo yleisö. Mitä kavereista, paljon mageempi on kazomo. Ota selfieitä varrella tai ilman, selviit ilman Dorian Grayn ja Narkissoxen peiliä. Ole ize oman elämäsi influensseri. Näytät yhtä ihanalta omassa ankkalammikossasi kuin sammakkosuinen Emily in Paris.

ellauri147.html on line 558: Ja sitten niin monta retakea ja editointia ettei ole yhtään väärää ilmettä, epäröintiä eikä finniä. Kazo silmiin kameraa ja näytä nauravalta. Pelkkä hymyily ei riitä, se näyttää salavihaiselta. Näytä alahampaat ettet näytä väpelöltä. Ellet ole menestyneen näköinen, et menesty. Päinvastoin, menehdyt. 

ellauri147.html on line 560:   Kexittyäni ton nokkelan Descartes-ozikon olin vissinvarma että se on kexitty ennestään noin 1 zilj. kertaa. Ja olihan se! Seuraava heppu oli löytänyt sen jo 1995 joltain Winnicottilta, D.W.

ellauri147.html on line 564: - stimmt zu mit seinem eponymischen zeitdiagnostischem Beitrag. Der Martin ist ein Narzissismussachkenner.  Geboren am 9.5.1948 in Völklingen/Saar, mit drei Geschwistern in einer protestantischen Pfarrersfamilie aufgewachsen. Nach Schule, Abitur und Germanistik/Anglistik-Studium ein Jahr Aufenthalt in den USA (1968). Seit 1969 in Frankfurt/Main lebend; Studium der Psychologie an der Johann Wolfgang Goethe-Universität, Frankfurt/Main, Diplom 1976. Politisch aktiv in der Studentenbewegung. Verheiratet seit 1986, zwei Söhne (geb. 1979, 1982).

ellauri147.html on line 569: Offensichtlich ein Versager. Ein offenbarer Verlierer. Lächelt durchaus nicht in dem verschommenen Bild auf seiner Heimseite. Sieht allesverloren aus. Ei näitä Martinin suolloxia jaxa jukertaa saxaxi. Pannaan käännöskoneeseen. 

ellauri147.html on line 571:       Metapsykologian ja ajan diagnoosin välinen yhteys, jonka haluan näyttää teille, on narsismin psykoanalyytisen käsitteen subjektiivinen uudelleenmuotoilu (vrt.) Vain tällainen ratkaiseva temppu antaa meille mahdollisuuden tulkita zeitgeistin ominaisia ilmiöitä peiteltynä heijastavan tunnustuksen etsinnänä, jossa muodostuu niin sanottu postmoderni identiteetti. Suoraan sanottuna: Rehottavassa media-narsismissa tulee esiin inkarnaatio, jossa itse ei heijasta itseään, vaan tunnistaa itsensä toisen peilissä.

ellauri147.html on line 572:       

ellauri147.html on line 575:       

ellauri147.html on line 579:       Videor ergo summa! Aihe herättää nyt lähes vanhaa eurooppalaista närkästystä maailman medialisaatiosta, yksityisyyden ja läheisyyden menetyksestä, se kannustaa kulttuurisesti pessimistiseen analyysiin turhamaisesta kamerariippuvuudesta, jota kohtaamme kaikkialla nykyajan jokapäiväisessä elämässä, narsistisen himon psykoanalyyttiseen purkamiseen omalle kuvalle, koska se esitetään meille jatkuvasti aikana, jonka aikana televisio on johtava väline. (Joo, tää on kirjoitettu TV-aikana, ennen luureja. Tai oli vaan sellasia simpukkamaisia kuten Montalbano Sonolla. ) Niin ymmärrettävät odotukset, jos voisin epäillä sinua kanssasi, minun pitäisi tuottaa heille pettymys. Jalo halveksunta näitä zeitgeistin ilmentymiä kohtaan (jonka itse voin hyvin ymmärtää) – en jaa niitä.

ellauri147.html on line 580:       Ei myöskään rappeutumis-teoreettisia diagnooseja, jotka ajattelevat voivansa lukea häpeän menetyksen, superemiirin liukenemisen tai jopa aluxen (subjektin) katoamisen. En halua yhtyä pahamaineiseen halveksuntaan tätä kohtaan, koska sitä johtavat kirjailijat, jotka haluavat nähdä itsensä yleisön parrasvaloissa ja taistella huomiosta, toisin sanoen osallistua mediapeliin tarkoituksella, jota he samalla diagnosoivat niin vastenmieliseksi. Julkisessa tunnustuksessa, ei hiljaisessa huoneessa, heidän identiteettinsä intellektuelleina osoittautuu – loppujen lopuksi hekin haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi, huomatuksi ja lopulta tunnustetuiksi. Tätä varten niiden on löydettävä markkinat, jotka ostavat tuotteitaan ja osallistuvat mediakilpailuun, halusivatpa he sitä tai eivät.

ellauri147.html on line 582: Auch nicht die verfallstheoretischen Diagnosen, die daran den Verlust von Scham, die Auflösung des Überich oder gar das Verschwinden des Subjekts meinen ablesen zu können. Dem notorischen Verachtungsdiskurs mag ich mich schon deshalb nicht anschließen, weil er von Autoren geführt wird, die sich selbst gerne im Rampenlicht der Öffentlichkeit sehen und um Aufmerksamkeit ringen, also partizipieren am medialen Spiel um Bedeutung, das sie zugleich so angewidert diagnostizieren. In der öffentlichen Anerkennung, nicht im stillen Kämmerlein, erweist sich geradezu ihre Identität als Intellektuelle – auch sie wollen schließlich gesehen, gehört, beachtet und schließlich anerkannt werden. Dazu müssen sie einen Markt finden, der ihre Produkte abnimmt, und am medialen Wettbewerb teilnehmen, ob sie das wollen oder nicht.-->

ellauri147.html on line 584:       Tämä ei suinkaan tarkoita ilmiantamista, vaan johtaa meidät keskelle asiaa. Narsistinen apina, jonka älykkäät mielet tunnistavat nykyaikaisessa sosiaalisessa luonteessa, on jatkuva kumppani omalla älyllisellä alueellaan. Me kaikki, jotka kirjoitamme kirjoja, kirjoitamme artikkeleita tai luennoimme, olemme kaikki riippuvaisia lukijoista, kuuntelijoista, katsojista, jotka havaitsevat luomuksemme. Kirjallisuudentutkija Peter von Matt (1979) kutsui kerran taiteilijan "0pus-fantasiaa", jonka kuviteltu yleisö on aina sisällyttänyt, tajuttomaksi ajatukseksi, joka hiljaa liittyy luovaan prosessiin; Se ei ole vain työ, joka "ylistää mestaria", vaan myös eräänlainen ennalta kuviteltu yleisö.

ellauri147.html on line 586: 

ellauri147.html on line 589:       Otetaan tuore esimerkki uuden median maailmasta. Internetissä on hyvin usein käytetty sivusto, jota käytetään tällä hetkellä kuumasti nuorten keskuudessa ja jota alkuperäisessä versiossa kutsutaan "Kuuma vai ei?", saksaksi "Olenko seksikäs?". Kyse on oman valokuvan asettamisesta maailmanlaajuiseen verkkoon ja sen tuomitsemisesta tuntemattomien pelaajien mittakaavassa. Niin sanottu "houkuttelevuusbarometri" vaihtelee välillä 1 - 10, lao "täysin houkuttelevasta" "erittäin houkuttelevaan". On myös "parhaita" taulukoita, jotka on eriytetty sukupuolen ja sosiaalisten ryhmien mukaan, jotain, kuten houkuttelevimpien valokuvien osumaparaateja, eli "houkuttelevin opiskelija", "houkuttelevin sihteeri" jne.

ellauri147.html on line 590: Nimettömien katsojien – sekä omien että osallistuvien ystävien – arviot eivät nyt vain anna haluttua palautetta virtuaalitilasta, vaan ne muodostavat myös mielenkiintoisia keskustelunaiheita klikissä. Valokuvallisen itseesittelyn tavoitteena on vastaus kahdella tavalla: suoraan se tähtää välillisesti välillisesti vertaisten kaikuun, jolle salainen sivukuva kysymyksessä: Kuinka houkutteleva olen todella? Onko tämä narsismi, narsismi "puhdasta", kuten voisimme sanoa halventavasti? Vai onko tämä suhde, eräänlaista hajoamista suhteesta, joka on kieltämättä juossut mediapalautteen virtuaalisiin alankoihin?      

ellauri147.html on line 592:       Die Ratings der anonymen Betrachter und Betrachterinnen – sowohl die eigenen als auch die der mitmachenden Freundinnen und Freunde – geben nun nicht nur die begehrte Rückmeldung aus dem virtuellen Raum, sie bilden auch interessanten Gesprächsstoff in der Clique. Die fotographische Selbstpräsentation zielt nämlich auf eine Antwort gleich in doppelter Weise: unmittelbar zielt sie auf ein Echo des Mediums, mittelbar auf das der peers, denen der geheime Seitenblick mit der Frage gilt: Wie attraktiv bin ich wirklich? Ist das nun Narzissmus, Narzissmus „pur“, wie wir vielleicht abschätzig sagen würden? Oder handelt es sich hier um Beziehung, um eine auf die virtuellen Niederungen medialen feedbacks freilich heruntergekommene Verfallsform einer Beziehung?-->

ellauri147.html on line 597:       Jedenfalls geht es offensichtlich nicht um Sexualität, wie uns der Titel dieser Web-Seite glauben lassen möchte, sondern um Identität. Das interaktive Medienspiel um das eigene Bild sagt uns etwas Anderes über den Narzissmus, als das, was wir gewohnt sind, wenn wir von der Selbstverliebtheit reden. Ich werde gesehen, also bin ich! Dieses narzisstische Muster der Identitätsfindung scheint sich heute universell etabliert zu haben. Die Spiegelfunktion des Narzissmus, einst eine Domäne von Kleinkindalter, Pubertät und Adoleszenz, ist in einer Welt penetranter Medialisierung derart sozialisiert, dass wir nicht mehr unterscheiden können:

ellauri147.html on line 598:       Hat hier ein Infantilisierung der Gesellschaft stattgefunden, die im Gegenzug die Kindheit als abgegrenzte Phase zum Verschwinden bringt; oder sollen wir von einer kollektiven Regression unter der totalisierenden Herrschaft der Warenproduktion sprechen sollen, welche auch das Selbst noch zur Ware macht, die verkauft werden muss. Das Videor ergo sum ist gewissermaßen das geheime Mantra einer narzisstischen Phantasie, die in den Kapriolen der zeitgenössischen Lebenswelt immer wieder aufs Neue inszeniert wird.

ellauri147.html on line 606:   Winnicott has also been accused of identifying himself in his theoretical stance with an idealised mother, in the tradition of mother (Madonna) and child. Related is his downplaying of the importance of the erotic in his work, as well as the Wordsworthian Romanticism of his cult of childhood play (exaggerated still further in some of his followers).

ellauri147.html on line 608: Winnicott's theoretical slipperiness has been linked to his efforts to unclify Kleinian views. Yet whereas from a Kleinian standpoint, his repudiation of the concepts of envy and the death wish were a resistant retreat from the harsh realities he had found in infant life, he too has been accused of being too close to his mother, and of sharing in Klein's regressive shift of focus away from the Oedipus complex to the pre-oedipal.

ellauri147.html on line 610: His theories of the true/false self may have been over-influenced by his own childhood experience of caring for a depressed mother, which resulted in the development of a prematurely mature self which he was only subversively able to undo.  

ellauri147.html on line 617: Béla Grunberger stammelt, aber ähnlich auch Kohut, Kernberg und die übrigen die in neueren Lehrbüchern zu finden sind: er entdeckt den Narzissmus, von dem er ein Leben lang erlitten hat: 

ellauri147.html on line 620:     "... nymfomaanin tapauksessa, jonka on antauduttava kaikille miehille epätyydyttävän narsistisen rakkauden tarpeen vuoksi, tai frigidivampissa, jonka on viettelettävä kaikki miehet samasta syystä, mutta samalla kieltää heidät narsismin tai jopa naisen tapauksessa, joka puhdistaa itsensä, ja joka päinvastoin laiminlyö itsensä, koska hän uskoo itsensä täysin, joka voi lopulta mennä jopa harhaan.

ellauri147.html on line 624: 

ellauri147.html on line 628:   Teorian historiassa karkea analyysi voi erottaa kolme narsismiteorian perinteen riviä, jotka dokumentoivat metapsykologisen sekaannuksen. Ensimmäinen koskee kiistaa sielun elämän alkuperästä, joka on kytenyt 30-luvulta lähtien: ensisijainen narsismi vaiko kohdesuhde on kiistanalainen kysymys täällä. Toisella rivillä voidaan ottaa huomioon yritykset kaapata narsismin käsite viettiteorian avulla. – Toisaalta kolmas perinnelinja muodostuu kaikista niistä lähestymistavoista, jotka yhdistävät narsismin libidon ulkopuoliseen itsetuntoon (onko sitä?) ja ymmärtävät sen eräänlaisena henkisen sääntelyn periaatteena. Siitä lähtevä rönsyilevä kirjallisuus on pirstaloitunut (ja suoraan sanoen aivan hanurista).

ellauri147.html on line 632: In der Theoriegeschichte lassen sich bei grober Analyse drei Traditionslinien der Narzissmustheorie unterscheiden, die das metapsychologische Durcheinander dokumentieren. Bei der ersten geht es um die bereits seit den dreissiger Jahren schwelende Kontroverse über den ontogenetischen Ursprung des Seelenlebens: primärer Narzissmus oder Objektbeziehung ist hier die Streitfrage – die Beiträge von Michael Balint, Donald Winnicott, Heinz Kohut, Otto Kernberg bis hin zu Christopher Bollas oder Thomas Ogden lasssen sich im Rahmen dieses metapsychologischen Dauerstreits betrachten. Auf der zweiten Linie kann man die Versuche unterbringen, einen triebtheoretisch bestimmten Narzissmusbegriff festzuhalten – dazu zähle ich so unterschiedliche Arbeiten wie die von Hartmann und Pulver, Grunberger und Chasseguet-Smirgel oder im deutschen Sprachraum Zepf oder Lilli Gast.

ellauri147.html on line 636: Esimerkiksi Balintin kohdesuhdeteoria kieltää varhaisen sielun luostarielämän ja sen myötä ensisijaisen narsismin olemassaolon. Tämä käsite perustuu yhden hengen psykologiaan, joka on korvattava kahden hengen psykologialla. Eli sielun varhainen elämä perustuu alkuperäiseen kohdesuhteeseen, "ensisijaiseen rakkauteen", eli se on ihan vanhempien vika.

ellauri147.html on line 639: Grunberger ja Chasseguet-Smirgel yrittävät pelastaa libidoteoreettisen mallin monimutkaisessa panohalun ja narsismin dialektikassa olettaen ikuisen narsistisen taantumisen taipumuksen palata jännitteettömään kohdunsisäiseen paratiisiin, taipumus, joka hyödyntää vaistojen kehittymistä hienostuneella tavalla: oidipaalinen fantasia on vain tämän taipumuksen peittäminen toisenlaisella kohtuunpaluulla - kastraatioahdistus on itse asiassa uusi painos paljon vanhanaikaisemmasta pelosta, se aktivoi uudelleen narsistisen halun, nimittäin traumaattisen erottamisen äidin pillusta syntymähetkellä.

ellauri147.html on line 640: 

ellauri147.html on line 642:   Joffe ja Sandler, mutta myös Argelander (kuten kohuttua) vapauttavat narsismin täysin ajavista teoreettisista konnotaatioistaan ja virittävät nautintoperiaatteen lisäksi oman itsesäätelyn turvallisuusperiaatteensa äidin ja lapsen varhaisen sukulaisuuden (kuten Balintin) sisäisenä perintönä. Stolorov kuvailee narsismia eräänlaiseksi henkiseksi termostaatiksi, joka säätelee sisäistä johdonmukaisuutta ja itsetuntoa ulkomaailmaa silmällä pitäen. Ihan höpöhöpöä.

ellauri147.html on line 645:   Winnicott käsittelee ensisijaisen narsismin ja kohdesuhteen ilmeistä kontrastia epistemologisena ongelmana, jonka hän ratkaisee itsensä paradokseissa (käytäthän näitä hegelialaista dialektiikkaa muistuttavia formulaatioita: ei ole vauvaa ilman äitiä, joka pitää häntä; hän ei huomaa, että häntä kannetaan ja "putoaisi loputtomasti", jos hän huomaisi sen; hän rakentaa esineen - jonka hän löytää samanaikaisesti; hän voi vain ymmärtää kohteen riippumattomuuden.) Eli näin hän hyväksyy riippuvuutensa), jos hänet tunnustetaan omaksi olennokseen. Winnicottin työssä itsensä synty on käsitteellinen ja sijoitettu kohdun ja kohteen väliseen tilaan - "potentiaaliseen välilihaan" tai siirtymätilaan fantasian ja todellisuuden välillä, jossa narsismin käsitettä käytetään Winnicottissa sen monadologisten konnotaatioiden vuoksi. Siitä puhe mistä puute, rakas Winnicott. Kz myös albumia 298.

ellauri147.html on line 646: 

ellauri147.html on line 651: 

ellauri147.html on line 653: Freudilaisen narsismin teorian käsitteellisen sekaannuksen ytimenä voidaan nyt tunnistaa jatkuva ambivalenssi ensisijaisen narsismin rakentamisessa. Freud soittaa kahta käsitystä vierekkäin kahdella kädellä, jotka sisältävät selvästi eriytettyjä, metapsykologisesti yhteensopimattomia säännöksiä. Yhdellä soittimella "minulle" on ominaista monadologinen hiippailu, toisella käsitys dyadologisesta merkityksestä - pyydän Freudin eksegeetikkoja armeliaisuuteen tästä hänen havaintojensa rikkauden yliyxinkertaistuxesta, mutta minun on tiivistettävä tätä ajallisista syistä.


ellauri147.html on line 654: 

ellauri147.html on line 656:   Primaarisen narsismin monadologinen käsitys näkyy Freudin pseudopodin (eli pseudojalan) lähettävän protoplasmatian metaforassa; se on ameeban malli. Rajatun aiheen oletetaan olevan aiheen mukaan, riippuen egosta, eriyttämättömästä Ich-Es-tilasta tai itsestä, joka on alun perin libidossa. (Tokko se izekään täysin ymmärsi tätä.) Osa tästä käyttöenergiasta käytetään nyt kohdeiden ammatteihin ja myös vedetään pois, toinen osa jää egoon. Tässä versiossa narsismi rinnastetaan itserakkauteen eli "itse-edustuksen libidiiniseen miehitykseen", kuten Hartmann myöhemmin "selvensi". Todellisuus on periaatteessa vihamielinen, kohde on enimän näkemätön.

ellauri147.html on line 657: 

ellauri147.html on line 662:   Eli siis ensinmainitussa narsisti on ameeba jonka tehtävä on niellä muita pieneliöitä vihamielisessä alkusopassa. Jälkimmäisessä se on onneton pikku sikiö joka ei tahdo päästää irtii äiskän napanuorasta. Valize siitä egollesi mieleinen.

ellauri147.html on line 664: Freud käyttää näitä kahta käsitystä ensisijaisesta narsismista ontogeneettisen alkutilan muunnelmina – lausumattomana ja osittain sisäkkäin toistensa kanssa – vierekkäin käsittelemättä nimenomaisesti niiden ristiriitoja. Ratkaisematon kaksijakoisuus tässä kysymyksessä näkyy esimerkiksi autismin, narsismin ja kohdesuhteen ajallisen suhteen kehityspsykologisessa hämmennyksessä – kumpi tuli ensin? Muna vaiko kana? Itse asiassa se on pyöreä rakenne, kuin intialaisten häntäänsä imuttava käärme, jossa toinen nousee toisesta. Ja se jatkaa narsismin kehitysmuotojen määrittämistä. Haluan vain käsitellä ristiriitaisia käsityksiä siitä, että Freud kehittyy ensisijaisen narsismin "perinnöksi" henkisessä rakenteessa, jonka tiedetään koostuvan itsetunnosta, toissijaisesta narsismista, ego-ihanteesta ja joistakin muista jäännöksistä,joihin tässä kiireessä ei ole aikaa kajota.

ellauri147.html on line 666:     Diese beiden Konzeptionen des primären Narzissmus als Varianten eines ontogenetischen Ausgangszustands werden von Freud – unausgesprochen und zum Teil miteinander verschachtelt – nebeneinander verwendet, ohne dass er sich mit ihrer Widersprüchlichkeit explizit auseinandersetzt. Die unaufgelöste Ambivalenz in dieser Frage zeigt sich etwa beim entwicklungspsychologischen Durcheinander im zeitlichen Verhältnis von Autismus, Narzissmus und Objektbeziehung – was war zuerst? Eigentlich handelt es sich um eine zirkuläre Konstruktion, bei der eines aus dem anderen hervorgeht. Und es setzt sich bei der Bestimmung der Entwicklungsformen des Narzissmus fort. Ich will das nur an widersprüchlichen Auffasssungen anreisse, die Freud zum „Erbe“ des primären Narzissmus in der seelischen Struktur entwickelt, das bekanntlich aus dem Selbstgefühl, dem sekundären Narzissmus, dem Ich-Ideal und einigen anderen Resten besteht:-->

ellauri147.html on line 668:   Varhaisen narsistisen itsetunnon tutkiminen rajojen purkamisesta ympäristöön nähden kohtaa "oidisynkraattisen puolustuksen" odisynkraattisesta puolustuksesta "oidipal-ajattelija" Freudille, joka vain vastahakoisesti myöntää tällaisen "valtameren tunteen" olemassaolon jopa egon kehityksen kypsemmissä vaiheissa. Ristiriitainen kysymys vastataan siihen, onko "egon narsismi" luonteeltaan ensisijainen vai toissijainen ja siten primaarisen ja toissijaisen narsismin suhteen määrittämisessä. Lopuksi käsitteellinen ambivalenssi näkyy käsitteellisessä siirtymisessä ego-ihanteesta, joka alun perin määriteltiin (täydellisyyden sisällöllä) rakenteelliseksi "ensisijaisen narsismin perinnöksi", supermiehelle, joka on osoitettu "Oidipus-kompleksin perijäksi" paljon myöhempään kehitysvaiheeseen.

ellauri147.html on line 669:   

ellauri147.html on line 671:   Viittaus näiden kahden maailman väliseen yhteyteen johtuu Freudin legendaarisesta huomautuksesta, jonka mukaan kohdesuhdeteoria haluaa vastustaa primaarisen narsismin tutkielmaa, jonka mukaan nautintoperiaate toimii narsistisissa vauvoissa, "... jos vain lisäät soppaan äidin hoidon." Freud tunnustaa täällä ensisijaisen narsismin oletetun vastustamattomuuden "fiktioksi". Se heijastaa erityistä todellisuuden väärinkäsitystä, jossa kohde edustaa narsistisen kokemuksen muodon itsestään selvää tilaa.

ellauri147.html on line 674:   Niin sanotussa ensisijaisessa narsistisessa vaiheessa lapsenomainen avuttomuus vastaa jatkuvan hoidon, kokonaisvaltaisen hoidon ja emotionaalisen huomion tarvetta, joka ilmaistaan strukturoitujen kohdesuhteiden kehittämisessä erityisessä rakkauden halussa. Mutta ei itserakkautta, mutta rakastettu on tämän rakkauden halun sisältö, joka tulee vastasyntyneen riippuvuudesta ja "ei koskaan jätä ihmistä enää". (H.S.A) Freud rinnastaa toistuvasti tämän passiivisen tiedostamattoman rakkauden odotuksen rakastettavaksi narsismiin, mutta sitä ei sisällytetä järjestelmällisesti hänen teoriaansa. Tällainen säännös olisi myös ristiriidassa viettiteorian määritelmän kanssa, jossa oletetaan munalle omamiehitys.   Jos määrittelisimme narsismin rakastetuksi libidoteorian kannalta, meidän olisi puhuttava kohteen miehityksestä omin käsin – mutta tällaisesta asiasta ei säädetä libidon mallissa, jossa egon ja esineen dualismilla on karteesisia piirteitä.

ellauri147.html on line 675: 

ellauri147.html on line 677: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot!

ellauri147.html on line 680:   

ellauri147.html on line 682:   Siksi olen ehdottanut (Altmeyer 2000 a,b) ensisijaisen narsismin ja ensisijaisen kohdesuhteen näennäisesti ontologisen kontrastin poistamista ymmärtämällä se epistemologisena erona: Se, mikä tekee vaikutelman ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta taitavasta vuorovaikutuksesta, voidaan empaattisesti ymmärtää varhaisena itsekokemuksena, joka tietää esineestä jo ajattelematta sitä. Bollas (1997) tunnisti varhaisen kohteen "varjon" tässä "ennakoimattomassa tunnetussa" ja aisti siten primaarisen narsismin objektiivisen saastumisen. Vaikka äidin tissillä niin sanotussa primaarisen narsismin vaiheessa on eksistentiaalinen, elintärkeä merkitys ehdottoman riippuvaiselle lapselle, häntä ei voida subjektiivisesti kokea itsenäisenä esineenä. Kohde on suljettu ensisijaisen narsismin kokemuksen maailmaan.

ellauri147.html on line 684: 

ellauri147.html on line 689: 

ellauri147.html on line 690: Samalla puolustamme kuitenkin myös itsenäisyyttämme maailmasta ja suojelemme itseämme tuskallisilta riippuvuuden kokemuksilta, joihin annamme tiedostamattamme kunnioitusta tunnustuksen halulle. Epäilen, että narsismissa ilmaisemme jotain siitä, mikä on identiteetin paradoksaalinen ydin: olla ainutlaatuinen ja erehtymätön, toisin sanoen olla erilainen kuin toinen ja että muut tunnustavat sen juuri tässä ominaisuudessa. Narsismi osoittaa jossain määrin tietämättämme jotain itsensä tai identiteetin välisubjektiivista perustuslaista. Koska tällainen oivallus loukkaa meitä, emme halua tietää siitä mitään, aivan kuten vauva ei voi tietää mitään riippuvuudestaan. Edes narsismissamme me emme ole itsenäisiä olentoja, joita haluaisimme niin kovasti olla.

ellauri147.html on line 692:     Aber wir behaupten zugleich auch die Unabhängigkeit von der Welt und schützen uns vor der schmerzhaften Erfahrung von Abhängigkeit, der wir im Wunsch nach Anerkennung doch unbewusst Tribut zollen. Ich vermute, dass wir im Narzissmus etwas davon ausdrücken, was den paradoxen Kern von Identität ausmacht: nämlich einzigartig und unverwechselbar zu sein, sich also vom Anderen zu unterscheiden, und gerade in dieser Eigenschaft von den Anderen anerkannt zu werden. Im Narzissmus zeigt sich gewissermassen, ohne dass wir es wissen, etwas von der intersubjektiven Verfasstheit des Selbst, oder von Identität. Weil eine solche Erkenntnis uns kränken würde, wollen wir davon auch nichts wissen, genauso wie der Säugling von seiner Abhängigkeit nichts wissen kann. Nicht einmal in unserem Narzissmus sind wir jenes unabhängige Wesen, dass wir so gerne sein möchten.-->

ellauri147.html on line 697:   

ellauri147.html on line 700: Sie haben eben sehr scharfe Eier, man kann nicht darüber tanzen.  Mielisairauden muodoissa on historiallinen muutos – pitkän aikavälin hesis -muotojen mukaan – mikä näkyy toisaalta hysteeristen, fobisten ja pakko-oireisten neuroottisten sairauksien vähenemisenä, niin kutsuttujen "varhaisten häiriöiden" lisääntymisenä, joihin kuuluvat itsetunto ja identiteettihäiriöt, riippuvuudet, perversiot, rajapersoonallisuusrakenteet ja narsistiset häiriöt.

ellauri147.html on line 701:   Psykoanalyysin historiassa kliinisenä tieteenä termi narsistinen häiriö liittyy usein luokkaan "varhainen häiriö". Se merkitsee maallista rakenteellista muutosta mielisairaudessa, jota kuvataan kiinnityspaikkojen siirtämiseksi aikaisemmille edipal-tasoille, häiriöksi varhaisessa egomuodostelmassa verrattuna myöhempiin edipaalisiin konflikteihin. Kysymys siitä, ovatko klassiset tartuntan neuroosit, joihin Freud kehitti psykoanalyysin hoitomenetelmänä ja kliinisenä teoriana, historiallisesti hupenevat ja väistyvät psykopatologisten tilakuvien tieltä, joiden patogeneesi on ratkaistava aikaisemmin, on ollut krooninen kiistanalainen kysymys psykoanalyyttisessa keskustelussa 30-luvulta lähtien.

ellauri147.html on line 703:   In der Geschichte der Psychoanalyse als einer klinischen Wissenschaft wird der Begriff der narzisstischen Störung häufig mit der Kategorie der „frühen Störung“ verbunden oder gleichgesetzt. Er dient zur Kennzeichnung eines säkularen Strukturwandels seelischer Krankheit, der als Verschiebung der Fixierungsstellen auf frühere präödipale Ebenen beschrieben wird, als Störung bei der frühen Ich-Bildung gegenüber den später entstandenen ödipalen Konflikten. Die Frage, ob die klassischen Übertragungsneurosen, an denen Freud die Psychoanalyse als Behandlungsmethode und klinische Theorie entwickelt hat, historisch im Schwinden begriffen sind und psychopathologischen Zustandsbildern weichen, deren Pathogenese früher anzusiedeln ist, ist bereits seit den dreissiger Jahren eine chronische Streitfrage im psychoanalytischen Diskurs. Es gebe einen historischen Wandel in den Formen seelischer Krankheiten – so die Dauerthese -, der sich in einer Abnahme von hysterischen, phobischen und zwangsneurotischen Erkrankungen einerseits, einer Zunahme von sog. „frühen Störungen“ zeige, zu denen Selbstwert- und Identitätsstörungen, Suchterkrankungen, Perversionen, Borderline-Persönlichkeits-Strukturen und narzisstische Störungen gezählt werden.

ellauri147.html on line 709:   Diese gelegentlich mit zeitkritischem Beiklang vorgetragene These hat vor allem in den siebziger Jahren eine breite Zustimmung gefunden. Sie ist durch die Kritische Theorie der Frankfurter Schule befördert worden. Diese hat ihren sozialphilosophischen Studien eine Zeitdiagnose eingefügt, wonach mit dem Verfall der bürgerlichen Familie und der Ausdehnung gesellschaftlicher Einflussfaktoren die Sozialisationsbedingungen in spätkapitalistischen Gesellschaften sich so geändert haben, dass der Einzelne bereits unterhalb der Schwelle der Individuation massivem sozialen Druck und kulturindustriellen Verführungen ausgesetzt sei und es gar nicht mehr zur Ausbildung der psychischen Strukturen und „reifen“ Konflikte auf der ödipalen Ebene komme, die den Rahmen für die klassischen Neuroseformen abgeben.

ellauri147.html on line 713:   Lorenzer, joka psykoanalyytikkona tuntee olevansa osa kriittisen teorian perinnettä, jakaa kulmallisen taipumuksen varhaisiin häiriöihin ja tukee sitä diagnosoiden "sisäisesti ohjatun" henkilön rinnakkaisesta taipumuksesta (ottamalla termiparin David Riesmann(6) "ulkoisesti ohjattuun". Diagnosoimalla "uudenlaisen sosialisoinnin"(7), joka on erityisen yleistä kriittisessä pedagogiikassa, jota edustaa narsistinen persoonallisuus ja joka on korvannut "autoritaarisen paskan" hallitsevan sosiaalisen luonteen merkityksessä "suun flipperinä", psykopatologisen luokan yhteys ajan diagnoosiin on myös käsitteellisesti kiinteä.

ellauri147.html on line 716:   Lorenzer, der sich als Psychoanalytiker der Tradition der kritischen Theorie zugehörig fühlt, teilt die These einer säkularen Tendenz zu frühen Störungen und stützt sie mit der Diagnose einer parallelen Tendenz vom (das Begriffspaar David Riesmanns(6) übernehmend) „innengeleiteten“ zum „aussengeleiteten“ Menschen. Mit der vor allem in der kritischen Pädagogik verbreiteten Diagnose eines „neuen Sozialisationstyps“(7) -, der durch die narzisstische Persönlichkeit repräsentiert sei und als „oraler Flipper“ den „autoritären Scheisser“ in der Bedeutung eines vorherrschenden Sozialcharakters abgelöst habe, ist die Verbindung einer psychopathologischen Kategorie mit einer Zeitdiagnose auch begrifflich fixiert.-->

ellauri147.html on line 718:   Psykoanalyysin kehitykseen ja koulunkäyntiin liittyy myös teoreettisten ja diagnostisten ja diagnostisten terapeuttisten näkemysten kasvava siirtyminen henkisten tilojen alkuvaiheisiin. Melanie Kleinin ja hänen opiskelijoidensa suosittelema brittiläisen alkuperän kohdesuhdeteoria on muuttanut sisäisen psyykkisen rakenteen muodostumista - lähinnä egon ja super-ego-rakenteiden muodostumista - takaisin elämäkertaan siinä määrin, että jopa klassiset edipaaliset tilakuvat voidaan tulkita "varhaisten" häiriöiden ilmaisuksi.

ellauri147.html on line 719: Michael Balint on huomauttanut vauvan perusalttiudesta primaarisen ympäristön puutteisiin, ja sitä voidaan pitää narsististen häiriöiden teorian edelläkävijänä teoriallaan "perushäiriöstä". "Ensisijaisen äitiyden" käsitteellään Winnicott kiinnittää huomiota myös varhaisimman esinesuhteen merkitykseen henkisen kehityksen onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Lopuksi Heinz Kohutin narsismiteoria ja sen kehittyminen erityisesti itsepsykologiaksi ovat auttaneet keskittymään "alkeellisen itsensä olemassaoloon varhaisimmassa lapsuudessa" terapeuttisessa tilanteessa, mutta myös diagnostisissa luokissa ja metapsykologisessa mielessä(8) ja keskittymään siten "varhaisen" tai "narsistisen" häiriön tasoon. lykätä.

ellauri147.html on line 721:   Auch die Entwicklung und Schulenbildung innerhalb der Psychoanalyse ist von einer zunehmenden Verschiebung des theoretischen und diagnostisch-therapeutischen Blicks auf die frühen Phasen seelischer Zustände begleitet. Die Objektbeziehungstheorie britischer Provenienz, wie sie von Melanie Klein und ihren SchülerInnen vertreten wird, hat die innerpsychische Strukturbildung – im wesentlichen die Bildung von Ich- und Über-Ichstrukturen – in ihrer lebensgeschichtlichen Datierung so weit zurückverlegt, dass bereits die klassischen ödipalen Zustandsbilder als Ausdruck „früher“ Störungen interpretiert werden können.

ellauri147.html on line 722:   Michael Balint hat auf die basale Anfälligkeit des Säuglings für Mängel in seiner primären Umgebung hingewiesen und kann mit seiner Theorie der „Grundstörung“ als Pionier einer Theorie narzisstischer Störungen gelten.. Auch Winnicott lenkt mit seinem Konzept der „primären Mütterlichkeit“ auf die Bedeutung der frühesten Objektbeziehung für das Gelingen oder aber Scheitern der seelischen Entwicklung. Schliesslich hat vor allem die Narzissmustheorie Heinz Kohuts und ihre Weiterentwicklung zur Selbstpsychologie in den dazu beigetragen, in der therapeutischen Situation, aber auch in den diagnostischen Kategorien und in der metapsychologischen Betrachtung den Blick auf die „Existenz eines rudimentären Selbst in der frühesten Kindheit“(8) zu richten und damit den Focus von der ödipalen, vom Triebkonflikt bestimmten Ebene auf die Ebene der „frühen“ oder eben „narzisstischen“ Störung zu verschieben.-->

ellauri147.html on line 724: Kyse ei ole siitä, muuttuvatko valtion mielisairaudet historiallisesti ja etsivätkö uusia aika-sopivia muotoja eli oireiden muutosta. Tämä muutos on erehtymätön, kun rekisteröimme, että hysteria "vanhanaikaisena" sairautena on ilmeisesti katoamassa ja että neuroosit etsivät muita kuin klassisia oireenmukaisia ilmenemismuotoja. Pikemminkin kyse on siitä, perustuuko oireen muutos myös tiettyyn rakenteelliseen muutokseen, jossa mielenterveyssairauksien kiinnityskohdat ovat aikaisemmin elämänhistoriassa: rakenteellinen muutos "hyvin suunnitelluista" neurooseista (Loch 1965)(9) diffuusi ego- ja persoonallisuusongelmiin, edipal-konflikteista narsistisiin häiriöihin.  

ellauri147.html on line 727:   Reiche näkee nostalgisessa transfiguraatiossa "ehjän neuroosin ehjässä kulttuurissa"(11) alkuperämyytin – historiallisesti katoavasta – itsenäisestä egosta, joka liittyy loppuajan tunnelmiin, joka ei enää kykene konflikteihin ja sublimaatioon ilman auktoriteetin ja arvosuuntautuneisuuden asianmukaista sisäistämistä ja ilmaisee itsensä varhaisten narsististen häiriöiden muodossa – ja hän tunnistaa tässä ennen kaikkea diagnostisen tehtävän riippuvuuden Piilevä maailmankuva psykoanalyytista.

ellauri147.html on line 732:   Jos on totta, että psykopatologisten oireiden diagnostinen luokittelu riippuu erityisesti terapeutin teoreettisesta suuntautumisesta ja normatiivisista vaihtoehdoista, kiistassa "aikaisempien" tai "narsististen häiriöiden" lisääntymisen lauseesta, narsismin käsitteen käsitteellinen selvennys tulee vielä tärkeämmäksi kuin se jo on: Kliinisesti "narsistinen persoonallisuushäiriö" on nimittäin semanttisesti rispaantunut yleismaailmallinen luokka. Vaikka se on päässyt kansainvälisiin psykodiagnostisiin luokitusjärjestelmiin, se ei ole menettänyt pahamaineista määrittelyongelmaansa tällä tavalla. Miksi kutsumme "narsistista häiriötä"?

ellauri147.html on line 733:   

ellauri147.html on line 736:   

ellauri147.html on line 739: 
Menestyksen, ihailun ja voiman fantasiat

ellauri147.html on line 746: 2. Phantasien von Erfolg, Bewunderung und Macht

ellauri147.html on line 748: 4. Gefühle von Gleichgültigkeit oder von Aggression, Scham und Minderwertigkeit

ellauri147.html on line 749: 5. Beeinträchtigung der zwischenmenschlichen Beziehungen durch eine besondere Anspruchshaltung, einen Empathiemangel, die Ausbeutung des Partners, ein Schwanken zwischen Idealisierung und Entwertung

ellauri147.html on line 754:     Kritiikkiin vastataan – ilmeisenä tai piilevänä – vihalla.

ellauri147.html on line 758:     Itsetunto ja siihen liittyvä halu houkutella huomiota ovat liioiteltuja.

ellauri147.html on line 766:     Huomiota ja ihailua tarvitaan.

ellauri147.html on line 773: ... sind im revidierten DSM-III-R(13) auf neun Verhaltensweisen erweitert, von denen fünf bei gleichzeitigem Auftreten zur Diagnose einer narzisstischen Störung ausreichen sollen:

ellauri147.html on line 779: 5. Die Phantasie ist mit Erfolg, Macht, Schönheit und Liebe befasst. 


ellauri147.html on line 780: 6. Die eigenen Ansprüche werden hoch gehalten, bevorzugte Behandlung wird erwartet. 


ellauri147.html on line 788: In der neuen Version IV des DSM(14) wird das erste Kriterium des DSM-III-R, die besondere Kritikempfindlichkeit, durch ein anderes Kriterium ersetzt, das auf die Arroganz und Überheblichkeit in Verhalten und Einstellung abhebt.

ellauri147.html on line 789: Salman Akhtar (1996)(15) weitet in einem Lehrbuch, das Kernberg herausgegeben hat und das zum Glück jetzt überarbeitet wird, diese DSM-Symptomlisten in seinem „Versuch einer Synthese“ zu einem Profil aus und unterscheidet sechs Bereiche, in denen sich die Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit zeigen:

ellauri147.html on line 792:   Itsekäsite 
 Ihmissuhteet 
 Sosiaalinen sopeutuminen 
 Eettiset näkemykset, standardit, ihanteet 
 Rakkaus ja seksuaalisuus 
 Kognitiivinen tyyli.

ellauri147.html on line 810: 

ellauri147.html on line 817:   Katso minua, kuuntele minua, kiinnitä huomiota minuun, ihaile minua! tai: pidä minua, rakasta minua, tunnusta minut! – se voi tarkoittaa myös: koska kieltäydyt katsomasta minua (tai huomiota, ihailua, tunnustusta), vetäytyn sinusta tai hyökkään sinua vastaan! Joskus myös: Tunnen oloni mahtavaksi ja maailman kanssa – tai maailmassa, joka (on) kohdellut minua näin, en halua olla mitään tekemistä! Siirtoprosessissa, ei vain narsististen häiriöiden hoidossa, vaan erityisesti psykoosien terapeuttisessa käsittelyssä, jonka Freud oli erottanut "siirtoneurooseista", koska niillä ei ollut tartuntakykyä niin kutsuttuina "narsistisina neurooseina" - olemme tällaisten viestien vastaanottajia, kuten tunnistamme vastaläpäisemisen tunteidemme analysoinnissa.

ellauri147.html on line 819: Schau mich an, höre mir zu, beachte mich, bewundere mich! oder: halte mich, liebe mich, erkenne mich an! – sie kann auch heissen: weil Du mir den Blick verweigerst (oder die Aufmerksamkeit, die Bewunderung, die Anerkennung), ziehe ich mich von Dir zurück oder greife Dich an! Manchmal auch: ich fühle mich grossartig und eins mit der Welt – oder aber: mit einer Welt, die mich so behandelt (hat), will ich nichts zu tun haben! Im Übertragungsgeschehen, nicht nur bei der Behandlung narzisstischer Störungen, sondern gerade auch im therapeutischen Umgang mit Psychosen, die Freud wegen ihrer mangelnden Übertragungsfähigkeit als sog. “narzisstische Neurosen” von den “Übertragungsneurosen” abgegrenzt hatte – sind wir Adressaten solcher Botschaften, wie wir bei der Analyse unserer Gefühle der Gegenübertragung erkennen.

ellauri147.html on line 822:   Monien vuosien aikana työskennellessäni vakavasti häiriintyneiden psykiatristen potilaiden kanssa olen huomannut, että psykoottisessa vetäytymisessä on usein arkaaisia jälkiä tunnustamisen tarpeesta, joka on jäänyt vastaamatta perusmielessä. Mielestäni narsistisen häiriön hyvin erilaiset oireet voidaan tulkita erilaisiksi muunnelmuksiksi tämän taistelun nähtämisestä, havaitusta, tunnustetusta, kätkemisestä ja näkemisestä enemmän tai vähemmän taitavissa lavastoissa. Yhteiskuntafilosofi Axel Honneth (1994) on valmistellut "taistelun tunnustamisesta" identiteetin rakentamisen periaatteeksi G.H.Meadin (symbolinen vuorovaikutus, "Minä" yleisenä toisena, perspektiivin oletuksen mallina) ja Winnicottin kehitysteorioista – ja kutsui Hegeliä yhteiseksi lähteeksi: Hegelin itsessä on konstituoituvaa, että se tunnustetaan.

ellauri147.html on line 823:   Onnistuneiden tunnistusprosessien tuloksena Honneth kuvaa refleksiivistä itsesuhdetta, joka kantaa jälkiä hänen sukupolvien välisestä alkuperästään. (16) Tämä "positiivinen itsesuhde", joka heijastuu esineiden väliseen suhteeseen, on ymmärrettävä "eräänlaiseksi sisäänpäin kääntyväksi luottamukseksi, joka antaa yksilölle turvallisuuden sekä tarpeiden ilmaisemiseen että hänen kykyjensä soveltamiseen"(17). Se on parafraasi siitä, mitä kutsuisimme terveeksi narsismiksi tänään – tai turvallisen, välillisesti hankitun identiteetin perustunnuksista.  Wille zur Macht!

ellauri147.html on line 825:   In langjähriger Arbeit mit schwer gestörten psychiatrischen Patienten habe ich die Erfahrung gemacht, dass der psychotische Rückzug häufig archaische Spuren eines Bedürfnisses nach Anerkennung trägt, das in einem elementaren Sinn unbeantwortet geblieben ist. Die so unterschiedlichen Symptome der narzisstischen Störung lassen sich m. E. als vielfältige Varianten eines Kampfes um dieses Gesehen-, Beachtet-, Anerkannt-werden entschlüsseln, der verdeckt und in mehr oder weniger gekonnten Inszenierungen geführt wird. Der Sozialphilosoph Axel Honneth (1994) hat den „Kampf um Anerkennung“ als Konstruktionsprinzip von Identität aus den Entwicklungstheorien von G.H.Mead (symbolischer Interaktionismus, „Me“ als generalisierter Anderer, Modell der Perspektivenübernahme) und Winnicott – herauspräpariert und sich als gemeinsamer Quelle auf Hegel berufen: bei Hegel gehört zum Selbst konstitutiv, dass es anerkannt ist.

ellauri147.html on line 829:   Epäilykset tunnustamisesta tai kieltäytymisestä herättävät epäkunnioituksen tunteita. Alitajuisesti järjestetyssä taistelussa tunnustamisesta suoritetaan sitten väitteitä, jotka vaikuttavat narsistisen häiriön erilaisissa diagnostisissa oirekuvauksissa "huomion etsimiseen", "huomion vaatimiseen" tai "vaativaan ihailuun", "narsistisena vihana" tai "narsistisena vetäytymisenä". Ne ovat intersubjektiivisia ohjaavia oireita, joissa uhattuna oleva itsensä, joka kieltää sen riippuvuuden, joka on suunnattu vaativasti tai aggressiivisesti kohdetta vastaan - tai kääntyy kokonaan pois siitä ja mukana olevissa fantasioita (puhumattakaan tajuttomassa) pitää esinettä entistä voimakkaammin.

ellauri147.html on line 831:   Bei Zweifeln an der Anerkennung oder ihrer Verweigerung entstehen Gefühle der Missachtung. In einem unbewusst inszenierten Kampf um Anerkennung werden dann Ansprüche ausgetragen, die in den differentialdiagnostischen Symptombeschreibungen der narzisstischen Störung als „Beachtung suchen“, „Aufmerksamkeit verlangen“ oder „Bewunderung fordern“, als „narzisstische Wut“ oder „narzisstischer Rückzug“ imponieren. Es sind intersubjektive Leitsymptome, in denen sich das bedrohte Selbst, seine Abhängigkeit verleugnend, fordernd an oder aggressiv gegen das Objekt richtet – oder sich von ihm völlig abwendet und in den begleitenden Phantasien (um nicht zu sagen: im Unbewussten) das Objekt umso stärker festhält. -->

ellauri147.html on line 837: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen.   -->

ellauri147.html on line 840:   Media narsismi vain varjostaa tätä henkisen olemassaolomme peruspiirretä, joka on peräisin ensisijaisesta narsismista. Vauva on riippuvainen äidin pitotoiminnosta ja hymystä hänen katseessaan. Infantiili narsismi pyrkii ihailemaan ympäristöä. Nuoruuden itsesäätely tapahtuu sukupolvien välisessä peilitilassa. Taiteilijan narsismi tarvitsee yleisön suosionosoituksia.

ellauri147.html on line 842:   Es spricht einiges dafür, dass wir für die Erforschung und Behandlung der vorherrschenden Identitätsstörungen im „Zeitalters des Narzissmus“ (Lasch 1995), das in der Endphase des letzten Jahrhunderts ausgerufen worden ist, ein intersubjektives Paradigma brauchen. Dazu nötigt uns schon der Zeitgeist. Die nach innen gerichtete Selbstvergewisserung des 'cogito, ergo sum', cartesianisches Vorbild der Introspektion, wird in einer medialen Welt durch den identitätsstiftenden Blick auf das Publikum abgelöst, der uns in den Talk-shows und den theatralen Inszenierungen von Politik vorgeführt wird: 'videor, ergo sum'. Big Brother ist ein Labor zur Herstellung postmoderner Identität. Die Sehnsucht nach der Spiegelung in der allgegenwärtigen Kamera zeigt uns etwas vom intersubjektiven Charakter der conditio humana. Wer wir sind, erfahren wir in den Rückmeldungen der Umwelt.

ellauri147.html on line 843:   Der mediale Narzissmus überformt bloss diesen Grundzug unserer seelischen Existenz, der im primären Narzissmus seinen Ursprung hat. Der Säugling ist auf die Haltefunktion der Mutter angewiesen und auf das Lächeln in ihrem Blick. Der infantile Narzissmus sucht die Bewunderung der Umgebung. Die Selbstinszenierungen der Adoleszenz finden in einem intersubjektiven Spiegelraum statt. Der Narzissmus des Künstlers braucht den Beifall des Publikums.Und auch in der narzisstischen Störung sind Beachtung und Anerkennung oder eben Missachtung und fehlende Spiegelung die Basis, auf der sich die lärmenden oder stillen, immer aber verzweifelten Kämpfe um den Anderen im Selbst abspielen.-->

ellauri147.html on line 847:   Wie aber aus Objektivem Subjektives, wie aus Äusserem Inneres, wie aus Materiellem Seelisches entsteht – das sind die ungelösten Fragen, die sich den Humanwissenschaften stellen. Affenwissenschaften. 

ellauri147.html on line 855:   Hot or Not, currently rebranded as Chat & Date, is a rating site that allowed users to rate the attractiveness of photos submitted voluntarily by others. The site offered a matchmaking engine called 'Meet Me' and an extended profile feature called "Hotlists". The domain hotornot.com is currently owned by Hot Or Not Limited, and was previously owned by Avid Life Media. 'Hot or Not' was a significant influence on the people who went on to create the social media sites Facebook and YouTube.

ellauri147.html on line 857:   Hot or Not was preceded by the rating sites, like RateMyFace, which was registered a year earlier in the summer of 1999, and AmIHot.com, which was registered in January 2000 by MIT freshman Daniel Roy. Regardless, despite any head starts of its predecessors, Hot or Not quickly became the most popular. Since AmIHotOrNot.com's launch, the concept has spawned many imitators. The concept always remained the same, but the subject matter varied greatly. The concept has also been integrated with a wide variety of dating and matchmaking systems. In 2007 BecauseImHot.com launched and deleted anyone with a rating below 7 after a voting audit or the first 50 votes (whichever is first).

ellauri147.html on line 860: faces to find out the current standard of good looks on the Internet. On the Hot or Not web site, people rate others' attractiveness on a scale of 1 to 10. An average score based on hundreds or even thousands of individual ratings takes only a few days to emerge. To make this hot or not palette of morphed images, photos from the site were sorted by rank and used SquirlzMorph to create multi-morph composites from them. Unlike projects like Face of Tomorrow, where the subjects are posed for the purpose, the portraits are blurry because the source images are of low resolution with differences in variables such as posture, hair styles and glasses, so that in this instance images could use only 36 control points for the morphs. A similar study was done with Miss Universe contestants, as shown in the averageness article, as well as one for age, as shown in the youthfulness article.

ellauri147.html on line 862: In physical attractiveness studies, averageness describes the physical beauty that results from averaging the facial features of people of the same gender and approximately the same age. The majority of averageness studies have focused on photographic overlay studies of human faces, in which images are morphed together. The term "average" is used strictly to denote the technical definition of the mathematical mean. An averaged face is not unremarkable, but is, in fact, quite good looking. Nor is it typical in the sense of common or frequently occurring in the population, though it appears familiar, and is typical in the sense that it is a good example of a face that is representative of the category of faces.

ellauri147.html on line 866:   The effect was first described in 1878 by Francis Galton. He had devised a technique called composite photography, which he believed could be used to identify 'types' by appearance, which he hoped would aid medical diagnosis, and even criminology through the identification of typical criminal faces. Galton's hypothesis was that certain groups of people may have common facial characteristics. To test the hypothesis, he created photographic composite images of the faces of vegetarians and criminals to see if there was a typical facial appearance for each. Galton overlaid multiple images of faces onto a single photographic plate so that each individual face contributed roughly equally to a final composite face. The resultant "averaged" faces did little to allow the a priori identification of either criminals or vegetarians, failing Galton's hypothesis. However, unexpectedly Galton observed that the composite image was more attractive than the component faces. Galton published this finding in 1878, and also described his composite photography technique in detail in Inquiries in Human Faculty and its Development. He subsequently sold the invention to an early erotic photography firm. 

ellauri147.html on line 868:   A University of Toronto student found that the facial proportions of celebrities including Jessica Alba were close to the average of all female profiles. That the preference for the average is biological rather than cultural has been supported by studies on babies, who gaze longer at attractive faces than at unattractive ones. People generally find youthful average faces sexually the most attractive. prototypes are preferred to individual exemplars of the stimuli categories. Thus an average face is probably attractive simply because it is prototypical. An averaged face made of 32 faces looks almost indistinguishable from any other 32-face averaged face even when they are created from a completely different set of individuals. Left-right symmetry is not the issue, presumably because neither are the viewers´ eyes.

ellauri147.html on line 870:   A 2006 "hot" or "not" style study, involving 264 women and 18 men, at the Washington University School of Medicine, as published online in the journal Brain Research, indicates that a person´s brain determines whether an image is erotically appealing long before the viewer is even aware they are seeing the picture. Moreover, according to these researchers, one of the basic functions of the brain is to classify images into a hot or not type categorization. The study´s researchers also discovered that sexy shots induce a uniquely powerful reaction in the brain, equal in effect for both men and women, and that erotic images produced a strong reaction in the hypothalamus.

ellauri147.html on line 872: Neoteny (/niˈɒtəni/) also called juvenilization, is the delaying or slowing of the physiological (or somatic) development of an organism, typically an animal like homo sapiens. Neoteny is found in modern humans (compared to other primates). In progenesis (also called paedogenesis), sexual development is accelerated. In the best case of nymphettes, both happen at the same time. 

ellauri147.html on line 890: "Keittiön ovi avautui ja sisään astui nainen silmälaseissa ja tukka nutturalla (Varsovassa harvinainen näky). Hänellä oli kellertävät kasvot, leveä nenä, turpeat huulet ja keltaiset silmät. Koko hänen olemuxessaan oli jotain rahvaanomaista. Povi törrötti kuin parveke. Rintaa ja vazaa peitti iso tunika. Kengät olivat muodottomat. Hän näytti palvelijalta tai köyhältä torikauppiaalta." (Singer: Isäni seurakuntaa.)

ellauri150.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri150.html on line 38:   Kun kazon taapäin näitä 150 albumia lähes 2300 paasauxineen, tajuan taas eri selvästi tän "kadun totuuden": Me ollaan täällä vaan kuluttamassa energiaa entropiaxi, putkimatoina jotka syövät informaatiota yhdestä päästä ja paskantavat järjestäytymätöntä materiaa toisesta. Ei mitään toivoa että muistaisin edes omat paasauxeni, muista puhumattakaan. Mutta ei se olekaan tässä tärkeää. Täällä vaan eletään kunnes kuollaan; syödään ja paskannetaan, eikä sitten enää eletä, kuten sen Esko Valtakoira näppärästi tiivisti. Taivaassakin perseet tervataan. Aurinko palaa loppuun, avaruuden rauha palautuu. Eikä puhettakaan uudesta varvista! Ei jaxa!

ellauri150.html on line 43: Tässä numerossa on haja-ajatuxia erilaisista lurjuxista sekä rupikonnista, joita tulee eteen klikkiuutisissa (kiitos Seija!) sekä vanhemmassa kirjallisuudessa. Syitä on sekä sysissä että sepissä, se on näiden sepitteiden sanoma. Pata soimaa tässä kattilaa. Pienilläkin padoilla on korvat, ja Esko Valtalinjalla lautasantennit.

ellauri150.html on line 49: Ylellä viikko sitten esitetyn Marja Sannikka -jakson tarkoitus oli selvittää, miten välttää vastakkainasettelua ja vihaa. Toisin kävi.

ellauri150.html on line 57: MÄÄRÄ ei kerro aina laatua, kuuluu vanha viisaus.

ellauri150.html on line 61: Niin sanotun ”woke-jakson” tarkoitus oli selvittää, voiko hyvien asioiden ajamisesta seurata pahaa ja miten välttää vastakkainasettelua ja vihaa. Ironista, kuten ohjelmaa seuranneen somekeskustelun perusteella jo tiedämme.

ellauri150.html on line 70: Sen seurauksena rasistinen haukkumasana oli alkuviikosta Suomen Twitterissä suosituimpien sanojen joukossa eli siis ”trendasi”.

ellauri150.html on line 72: Myös haastateltavien valintoja ihmeteltiin: miksi yhdenvertaisuudesta ja vaikuttamisen keinoista on kutsuttiin puhumaan luonnontieteilijä Osmo Tammisalo ja tähtitieteilijä Valtaoja? Koskako ne on tunnettuja linssiluteita ja setämiespaskiaisia? 

ellauri150.html on line 80: Heti ohjelman aluksi Sannikka esitteli ”viisi esimerkkiä hyvää tarkoittavista keinoista, joista voi olla haittaa”. ”Woke-kulttuuri” niputettiin muutamiin kärkkäisiin, sieltä täältä revittyihin otsikoihin, jotta tunteet varmasti kuumenisivat kotikatsomoissa.

ellauri150.html on line 82: Rasismikeskustelun kannalta kyseenalaisin oli n-sanan lausumisen lisäksi kohta kaksi. Siinä Sannikka ihmetteli sitä, että ennen on pyritty eroon siitä, että ”meidät nähtäisiin ihonvärin, sukupuolen tai etnisyyden kautta”, mutta nyt yllättäen savunaamat kiinnittää siihen ize huomiota. What gives?

ellauri150.html on line 97: Ajatusta siitä, että ihonväristä tai rodullistamisesta ei haluta puhua, kutsutaan värisokeaksi rasismiksi (eng. colorblind racism), Hai Nguyen kertoo.

ellauri150.html on line 103: Marja Sannikka –jakson jälkeen Nguyen kirjoitti valokuvaaja-aktivisti Aisha Benahmedin kanssa kansalaisjärjestö Fem-R:n sivuille blogikirjoituksen, jossa oikaistiin jaksossa esiintyneitä käsityksiä ja käsiteltiin muun muassa värisokeaa rasismia. Termiä on käsitellyt muun muassa amerikkalainen sosiologi Eduardo Bonilla-Silva vuonna 2010 julkaistussa Racism without racist –teoksessaan.

ellauri150.html on line 105: Yhdysvalloissa ajattelutavan juuret juonnetaan 1950–60-luvuille, kansalaisoikeusliikkeeseen ja kansainväliseen rasisminvastaiseen liikkeeseen sekä valkoiselta puolen laissez faire-kapitalismin hallintomalliin eli meritokratiaan. Sen perimmäinen ajatus nojaa siihen, että yksilöt tulisi nähdä ensisijaisesti saavutustensa ja lahjakkuutensa avulla.

ellauri150.html on line 111: Rodullistaminen viittaa kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin, joissa ylläpidetään rasistisia erotteluja ja valtajärjestystä. Tässä ajattelussa valkoisuus on normi, jota vasten muita arvioidaan. Valkoisuus ei tarkoita pelkästään ihonväriä, vaan muita siihen liitettäviä ihanteita ja ideaaleja.

ellauri150.html on line 113: Keskinen kertoo, että Suomessa ”värisokeus” on liittynyt etenkin ihanteeseen hyvinvointivaltiosta ja universalismista, eli että palveluja ja ajatustapoja sovelletaan kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. Toisen maailmansodan ja juutalaisvainojen jälkeen toivottiin, että rasismista päästäisiin eroon lopettamalla puhe roduista, kun se ei onnistunut lopettamalla rotuja. 

ellauri150.html on line 117: Yksi konkreettinen esimerkki siitä on hänen mukaan se, miten esimerkiksi arabinkielinen miehen nimi vaikeuttaa selvästi asunnon saantia. Vuokramarkkinoiden lisäksi erottelu ja syrjintä näkyy työnhaussa ja koskee myös esimerkiksi venäläisiä ja puolalaisia.

ellauri150.html on line 126: Toisaalta puhe itsestä esimerkiksi ruskeana tai mustana on tilan ja oman identiteetin haltuun ottamista yhteiskunnassa, jossa valkoisuus on normi.

ellauri150.html on line 134: Ajatus siitä, ettei ihonväristä tai rodusta olisi soveliasta puhua näkyy Nguyen ja Keskisen mukaan myös siinä, millaista tutkimusta Suomessa tehdään. Ei-valkoisia ihmisiä ei tilastoida Suomessa muuten kuin äidinkielen perusteella tai maahanmuuttajuudella.

ellauri150.html on line 138: KUTEN Sannikka-jaksosta ja sen jälkeisestä keskustelusta on huomattu, herättävät sanojen ”ruskea” ja ”musta” käyttäminen valkoisissa suomalaisissa lievästi sanottuna vastahakoisuutta.

ellauri150.html on line 144: ”Ne tulkitaan silloin rodullistavana nimittelynä. On kuitenkin aivan eri asia, jos ihminen identifioituu itse ruskeaksi tai mustaksi kuin että joku muu käyttää heistä esimerkiksi n-sanaa, jonka historia on ihan toisenlainen”, Keskinen sanoo.

ellauri150.html on line 150: Tässäkin, kuten muissakin identiteetteihin liittyvissä termeissä, pitäisi kuunnella henkilöä itseään, mitä termiä hän haluaa itsestään käyttää. Esko haluaa hänestä käytettävän termiä kalju räkälusikka. Haarloser Rotzlöffel. 

ellauri150.html on line 159: ”Pitäisi muistaa, että valkoisuus on valtava etuoikeus Suomessa. Ihan siksi, ettei joudu sellaisiin tilanteisiin kuin ruskeat ja rodullistetut ihmiset joutuvat.”

ellauri150.html on line 179: Marja Sannikka oli löytänyt oikeat keskustelijat ohjelmaansa, jonka teemana oli ”voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa?”. Toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja ottivat yhteen, kirjaimellisesti.

ellauri150.html on line 181: Keskustelussa asetelma tuli heti kättelyssä selväksi. Valtaoja jäi pahasti alakynteen Ebrahimin argumentoidessa. Nyrkkeilytermein ilmaistuna Valtaoja laski suojauksensa alas, mikäli hän edes koetti suojautua. Hän oli ylimielinen ja kaikkitietävä kosmologi, jonka ei tarvitse suojautua. Ebrahimin sanat upposivat suoraan sinne, mihin oli tarkoitus. Valtaoja ei tätä kuitenkaan huomannut. Eipä tarvitse enää ihmetellä hidasälyisen meikäläisenkään, mitä tarkoittaa valkoisen miehen taakka. Vielä hidasälyisempi astronomi näytti mallia. Älykkyys on yliarvostettua, sanoo Esko Valtakoira Apu-lehdessä. Vai oliko se Seurassa. 

ellauri150.html on line 185: Valtaoja itse todisti Ebrahimille, miten pihalla hän oli keskustelussa:

ellauri150.html on line 191: ”Esko Valtaoja sekä kiihkomielinen että minäkuvansa sokaisema Höpöhöpö.” Uuden Suomen ylösnousseen haavoja tökkimättömällä Tuomaalla on epäilemättä oma lehmä ojassa.

ellauri150.html on line 197: Ymmärsin hyvin, miksi ohjelman päättyä Renaz Ebrahimi näytti turhautuneelta. Olin itsekin nähnyt sellaista, mitä en ollut uskoa todeksi.

ellauri150.html on line 207: Oman arvionsa mukaan Valtaoja on yksi maailman parhaita asiantuntijoita, mitä tulee mustista aukoista ympäristöön lähteviin ruskeisiin suihkuihin.

ellauri150.html on line 213: Vanhassa testamentissa kerrotaan Aabrahamin vaimon Saaran nauraneen. Hänen kuulemansa asia oli naurettava. Saara nauroi, koska ei uskonut sitä, mitä kuuli.

ellauri150.html on line 215: Saaran naurun jälkeen Aabraham ja Herra kävelivät kohti Sodomaa, jonne Aabrahamin veljenpoika Loot oli siirtynyt asuttuaan sitä ennen kiertolaisena teltoissa. Lootin perhekunta talossaan herätti yltäkylläisissä sodomalaisissa vihaa, joka lopulta purkautui väkivaltaisesti: ”Tuo yksi on tullut muukalaisena tänne asumaan, ja hän pyrkii jo määräilemään meitä.”

ellauri150.html on line 223: Hänen mukaansa ”todelliset ongelmat eivät ratkea elitistisellä pelleilyllä tai vainoharhaisella syyttelyllä, vaikka tarkoitus olisi kuinka jalo”.

ellauri150.html on line 229: – Eikä sukupuolinen tasa-arvo edisty sillä, että heterot eivät enää saa näytellä homoja elokuvissa, tai että aina muistetaan käyttää vain ja yksinomaan poliittisesti täysin korrektia nimitystä – tällä haavaa LGBTQ+, kohta ehkä vieläkin monikirjaimisempi. Kyllä nimitys lepakko-homo-kaxineuvoinen-transu-vinokas on paljon lyhyempi ja selvempi. Ja suomalaisempi. Vielä lyhempi on "epänormaali". 

ellauri150.html on line 231: – Turistiparat eivät kuulemma enää uskalla ostaa saamelaisia käsitöitä Kemistä,  koska pelkäävät loukkaavansa jotakuta. Edistä siinä sitten kulttuurien välistä ymmärrystä. Tätä menoa ei saa kohta enää edes nauraa pulttiboisien hassunhauskoille nunnuka- ja kosimaha-jaxoille.

ellauri150.html on line 238: Täytät ensi kesänä 70 vuotta. Miltä pyöreät tuntuvat? Mistä haluat vielä ottaa selvää?

ellauri150.html on line 251: Juha-Risto snobbailee

ellauri150.html on line 253: Colette Stevens on Romain Rollandin hahmo nälkävuoden pituisessa sarjassa jossa loputtomasti seikkailee Romainin nenäkäs alter ego Juha-Risto.

ellauri150.html on line 255: Colette Stevens. HR Director. "Regardless of the working relationship, Colette always displays the same valuable characteristics - she is very bright, totally commercial, able to build strong and lasting relationships and is great fun to be around.

ellauri150.html on line 257: Colette Stevens is in one word- incredible! She went above and beyond during our home purchasing process, and well beyond! She was by our side every step of… the way, making sure that we knew exactly where we were in the process, along with what the next steps would be. She was constantly in communication with us and made us feel at ease.

ellauri150.html on line 263: Elle avait dix-huit ans, des yeux noirs veloutés, qu’elle faisait doux aux jeunes gens, des prunelles d’Espagnole, qui remplissaient tout l’orbite de leur humide éclat, un petit nez un peu long et fantasque, qu’elle fronçait et remuait légèrement en parlant, avec des moues mutines, les cheveux désordonnés, un minois chiffonné, la peau médiocre, frottée de poudre, les traits gros, un peu gonflés, l’air d’un petit chat bouffi.

ellauri150.html on line 265: De proportions toutes menues, très bien habillée, séduisante, agacinante, elle avait des manières mignardes, précieuses, niaisottes ; elle jouait la fillette, se balançant deux heures dans son fauteuil à bascule, poussant des petits cris, des :

ellauri150.html on line 269:     à table, battant des mains, quand il y avait un plat qu’elle aimait ; au salon, grillant des cigarettes, affectant, devant les hommes, une affection exubérante pour ses amies, se jetant à leur cou, leur caressant la main, leur chuchotant à l’oreille, disant des ingénuités, disant aussi des méchancetés, admirablement, d’une voix douce et frêle, qui savait même, à l’occasion, dire des choses très lestes, sans avoir l’air d’y toucher, qui savait encore mieux en faire dire, — l’air candide d’une petite fille bien sage, les yeux brillants, aux paupières lourdes, voluptueux et sournois, qui regardaient de côté, malignement, guettant tous les potins, happant toutes les polissonneries de la conversation, et tâchant de pêcher çà et là quelque cœur à la ligne.

ellauri150.html on line 271: Toutes ces singeries, ces parades de petit chien, cette ingénuité frelatée, ne plaisaient à Christophe en aucune façon. Il avait autre chose à faire qu’à se prêter aux manèges d’une petite fille rouée, ou même qu’à les considérer, d’un œil amusé. Il avait à gagner son pain, à sauver de la mort sa vie et ses pensées. Le seul intérêt pour lui de ces perruches de salon était de lui en fournir les moyens. En échange de leur argent, il leur donnait ses leçons, en conscience, le front plissé, l’esprit tendu vers la tâche, afin de ne se laisser distraire ni par l’ennui qu’elle lui causait, ni par les agaceries de ses élèves, quand elles étaient aussi coquettes que Colette Stevens. Il ne faisait guère plus d’attention à elle qu’à la petite cousine de Colette, une enfant de douze ans, silencieuse et timide, que les Stevens avaient prise chez eux, et à qui Christophe enseignait aussi le piano.

ellauri150.html on line 273: Mais Colette était trop fine pour ne pas sentir qu’avec Christophe toutes ses grâces étaient perdues, et trop souple pour ne pas s’adapter instantanément à ses façons d’être. Elle n’avait même pas besoin de s’appliquer pour cela. C’était un instinct de sa nature. Elle était femme. Elle était comme une onde sans forme. Toutes les âmes qu’elle rencontrait lui étaient comme des vases, dont, par curiosité, par besoin, sur-le-champ, elle épousait les formes. Pour être, il fallait toujours qu’elle fût un autre. Toute sa personnalité, c’était qu’elle ne le restait pas. Elle changeait de vases, souvent.

ellauri150.html on line 277: Elle faisait de la musique, comme la plupart des jeunes filles oisives d’à présent. Elle en faisait beaucoup et peu. C’est-à-dire qu’elle en était toujours occupée, et qu’elle n’en connaissait presque rien. Elle tripotait son piano, toute la journée, par désœuvrement, par pose, par volupté. Tantôt elle en faisait, comme du vélocipède. Tantôt elle pouvait jouer bien, très bien, avec goût, avec âme, — (on eût presque dit qu’elle en avait une : il suffisait, pour cela, qu’elle se mît à la place de quelqu’un qui en avait une). — Elle était capable d’aimer Massenet, Grieg, Thomé, avant de connaître Christophe. Mais elle était aussi capable de ne plus les aimer, depuis qu’elle connaissait Christophe. Et maintenant, elle jouait Bach et Beethoven très proprement, — (ce qui, à la vérité, n’est pas beaucoup dire) ; — mais le plus fort, c’était qu’elle les aimait. Au fond, ce n’était ni Beethoven, ni Thomé, ni Bach, ni Grieg, qu’elle aimait : c’étaient les notes, les sons, ses doigts qui couraient sur les touches, les vibrations des cordes qui lui grattaient les nerfs comme autant d’autres cordes, son épiderme chatouillé.

ellauri150.html on line 281: — Ah ! faisait Christophe, en entrant. Voilà la chatte, qui fait encore ronron !

ellauri150.html on line 323: — Est-ce que ce n’est pas vrai ?… Pourquoi haussez-vous les épaules ? Pourquoi faites-vous la grimace ?

ellauri150.html on line 337: Elle jouait son morceau, s’appliquant de son mieux ; et, comme elle était habile, elle y réussissait très passablement, parfois même assez bien. Christophe, qui n’était pas dupe, riait en lui-même de l’adresse « de cette sacrée mâtine (sekarotuinen narttu), qui jouait, comme si elle sentait ce qu’elle jouait, quoiqu’elle n’en sentît rien ». Il ne laissait pas d’en éprouver pour elle une sympathie amusée. (Narsismimarkkeri!) Colette, de son côté, saisissait tous les prétextes pour reprendre la conversation, qui l’intéressait beaucoup plus que la leçon de piano. Christophe avait beau s’en défendre, prétextant qu’il ne pouvait dire ce qu’il pensait, sans risquer de la blesser : elle arrivait toujours à le lui faire dire ; et plus c’était blessant, moins elle en était blessée : c’était un amusement pour elle. Mais comme la fine mouche sentait que Christophe n’aimait rien tant que la sincérité, elle lui tenait tête hardiment, et discutait mordicus (izepäisesti). Ils se quittaient très bons amis.

ellauri150.html on line 348: Dreyfus-juttu (ransk. Affaire Dreyfus) oli Ranskaa vuosina 1894–1906 kuohuttanut oikeusjuttu. Sen keskushenkilönä oli Ranskan armeijan yleisesikunnassa palvellut kapteeni Alfred Dreyfus, jonka väitettiin välittäneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Dreyfusin tuomitseminen elinkautiseen vankeusrangaistukseen jakoi ranskalaisen yhteiskunnan voimakkaasti tuomion tukijoihin ja Dreyfusin syyttömyyteen uskoviin. Lopulta Dreyfus armahdettiin ja julistettiin syyttömäksi ja oikeaksi vakoojaksi paljastui majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházy, eli joku vitun madjaari joka pötki pakoon ulkomaille. Alfred Dreyfusilta riistettiin sotilasarvo École Militairen pihalla ja veikko lähetettiin Pirunsaarelle. Tuomiota sittemmin vähän lievennettiin, armahdettiin ja lopulta pyörrettiin kokonaan. Dreyfus sai ylennyxen majurixi ja papukaijamerkin. Sori siitä! No hard feelings!

ellauri150.html on line 352: Hahaa, kohtalon ivaa. Kohta on kivaa.

ellauri150.html on line 354: Turvallisuuspalvelun Hubert Henryn todistus teki vaikutuksen tuomareihin. Hän väitti tienneensä saksalaisten vakoojasta jo jonkin aikaa, ja oikeussalissa hän osoitti Dreyfusia ja väitti tätä kyseiseksi vakoojaksi. Kun Henryä pyydettiin todistamaan väitteensä, hän totesi että ”on sellaisia salaisuuksia, joita upseeri ei paljasta edes hatulleen”.

ellauri150.html on line 358: Kesällä 1895 tiedustelutoimiston johtoon nimitettiin everstiluutnantti Marie-Georges Picquart. Sotilasviranomaiset olivat tajunneet, että Dreyfus oli tuomittu varsin heikoin perustein, ja Picquart lupasi käydä läpi kaiken Dreyfusilta lähteneen ja tälle tulleen kirjeenvaihdon. Hän kävi läpi myös Saksan lähetystön siivoojan toimittamia papereita. Maaliskuussa 1896 Picquart sai siivoojalta pikakirjeen kappaleita. Kirjepaperista saattoi päätellä sen tehdyn Pariisissa, sillä siinä käytettyä ohutta sinistä paperia ei saanut muualta. Kirje oli osoitettu majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházylle, mutta sitä ei oltu koskaan toimitettu perille. Kirjeessä pyydettiin Walsin-Esterházyltä ”tarkempaa selitystä kuin se, jonka annoitte ratkaisemattomasta asiasta tässä eräänä päivänä”. Picquartin aloitteesta Esterházyä alettiin varjostaa ja hänen nähtiin menevän kahdesti Saksan suurlähetystöön. Lisäksi Picquart sai elokuussa käsiinsä kaksi Esterházyn kirjettä, ja niiden käsiala oli samankaltainen kuin Henryn listassa. Henry alkoi puolestaan väärentää todisteita Dreyfusia vastaan saatuaan kuulla Picquartin yrittävän todistaa tämän syyttömäksi.

ellauri150.html on line 360: Uusista todisteista vuoti tietoja lehdistölle. Lisäksi epäilys toisesta syyllisestä kasvoi armeijassa ja hallituksessa. Picquart pelkäsi armeijan estävän hänen tutkimuksensa, ja hän valtuutti asianajajansa toimittamaan hänen keräämänsä todisteet hallitukselle. Asianajaja kertoi eräälle parlamentin jäsenelle, että sotasalaisuuksia kaupitellut lista oli todistettavasti Esterházyn kirjoittama. Parlamentin jäsen otti puolestaan yhteyttä Dreyfusin veljeen Mathieuhön. Mathieu syytti Esterházyä maanpetoksesta ja toimitti laatimansa kirjeen 15. marraskuuta 1897 sotaministerille ja johtavalle pariisilaiselle sanomalehdelle. Esterházyn vaatimuksesta koottu sotaoikeus vapautti kuitenkin hänet syytteistä nopean oikeudenkäynnin jälkeen. Tämän johdosta kirjailija Émile Zola julkaisi 13. tammikuuta 1898 L'Aurore-lehden etusivulla presidentti Félix Faurelle osoitetun kirjeen J’accuse (suom. ”minä syytän”). Zola syytti kirjeessään seitsemää korkea-arvoista upseeria ja kolmea käsialantutkijaa todisteiden keksimisestä Dreyfusia vastaan ja totuuden peittelystä.

ellauri150.html on line 362: Kirjeensä takia Zola joutui oikeuteen herjauksesta. Oikeudenkäynnin aikana Ranska jakautui voimakkaasti tapauksen tiimoilta. Zola tuomittiin syylliseksi, mutta hän pakeni Englantiin haettuaan ensin muutosta vuoden vankilatuomioonsa. Picquart erotettiin Zolan oikeudenkäynnin tuottamassa kuohunnassa, mutta hän sai myöhemmin virkansa takaisin. Majuri Henryä kuulusteltiin, ja 30. elokuuta 1898 hän tunnusti väärentäneensä todisteita Dreyfusia vastaan. Hänet pidätettiin, mutta hän teki itsemurhan partaveitsellä pidätystä seuranneena päivänä. Esterházy pakeni Lontooseen, missä hän myöhemmin tunnusti syyllisyytensä, ja eli lopun elämäänsä herroixi maanpaossa. Myi varmaan tiedot sitten briteille. Dreyfus tuotiin Pirunsaarelta takaisin Ranskaan kesäkuussa 1899. Häntä vastaan aloitettiin uusi oikeudenkäynti sotaoikeudessa, joka tuomitsi hänet uudelleen maanpetoksesta. Sotaministeri armahti Dreyfusin kymmenen päivän kuluttua terveydellisten syiden takia. Dreyfus julistettiin lopulta kokonaan syyttömäksi 12. heinäkuuta 1906, ja hän sai majurinarvon ja kunnialegioonan jäsenyyden 20. heinäkuuta samana vuonna.

ellauri150.html on line 367: Dreyfusin tapauksella oli huomattavat vaikutukset Ranskan sisäpolitiikkaan. Radikaalit nousivat ratkaisevaan asemaan vuonna 1899 perustetussa hallituksessa. Panama-skandaalissa ryvettynyt Georges Clemenceau palasi radikaali-sosialistien johtoon. Armeijan ja kirkon asemia Dreyfusin tapaus sen sijaan heikensi. Hallitus ryhtyi valvomaan armeijaa entistä tarkemmin, ja vuonna 1905 valtio ja kirkko erotettiin toisistaan.

ellauri150.html on line 371: hazy_Decoration_Enlevee.jpg/230px-Commandant_Esterhazy_Decoration_Enlevee.jpg" height="200px" />

ellauri150.html on line 374: haring/esa-saarinen-oma.jpg" height="200px" />

ellauri150.html on line 375: Kukas näistä on konnimman näköinen? Takinkääntäjästä tuli kielenkääntäjä. Brittejä se ei haitannut. Kolmas wiixiwallu Daltonin veljes on Juha-Risto. Loput 2 on esiintyviä taiteilijasnobeja. Parrakas mies ei saa naista, mutta parratonpa sai, yhden ainakin. Punaisesta tekonenästä on apua.

ellauri150.html on line 380:       Hmm. Duckduckgo. Klik. Ei vittu ei tää kokki Ilkka Lehtola voi millään olla Ilta-Pulun sika-Lehtola? Ei, ehdin unohtaa jo etunimen, tää sika-Lehtola on Jyrki. Jyrki Jyrki, älä tyrki. Ilta-Pulun Jyrki Lehtola on monta numeroa limaisempi, setämäisempi ja kusipäisempi kuin toi kokkirepukka. Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja. Kirjoittaja on aivan käsittämätön perse. Riittää kazoa vaan sen kolumnien ozikoita, niin näkee millaisen niljakkeen kanssa ollaan tekemisissä. Vittu tälläset häiskät pitäis viedä saunan taaxe oikein kiireellisyysjärjestyxessä. Eikä sen läpyskäkään kelpaa edes perseen pyyhintään, on se sevverran virulentti liuhake. 

ellauri150.html on line 384:       Ei vittu täähän on se sama Jyrki Lehtola, joka toimi aikoinaan Markku Eskelisen kanssa häräntappoaseen, eikun siis sen toisen kotieläinaiheisen kulttikirrjan, sanos nyt, sianhoito-oppaan, kakkoskuskina? Tämmönen ilkiökö likasankojournalisti siitä tuli isona? No ei ihme oikeastaan. Ei sillä ollut senkään vertaa lahjoja kuin pikku-Markulla. Häntä on pidetty yhtenä maan harvoista kirjoittajista, jotka tulevat toimeen pääasiassa lehtikolumneilla. Lehtolan isä oli edesmennyt Aamulehden kulttuuritoimittaja Erkka Lehtola. Jyrki Lehtolan veli Juha Lehtola on käsikirjoittaja ja ohjaaja. Samanlaista paskaporukkaa noi on kaikki Lehtolat. Päivääkään ei ole kunnollista työtä tehty. Ja Tamperrreelta tottakai. 

ellauri150.html on line 393: Jyrki Lehtolan kolumni: Sanna Marin – likka, jota tarttee vielä kouluttaa Älkää käsittäkö väärin. En oo sovinisti. En todellakaan. Onhan se kiva välillä kattella, kun lavalla on timmejä daameja eikä rumia miehiä (en oo homo). Ja hyvin tää hallitus on asiansa hoitanut, hienosti seisoo likat rivissä lukemassa miesten kirjottamia tiedotteita.

ellauri150.html on line 399:       Ilta-pulun propagandisti Jyrki Lehtola, jonka naamassa jo lukee isolla  "olen setämies" liittää äänensä woke-jupakan jälkeiseen persukuorohon. Sen mielestä MOLEMMAT rasismikeskustelijat on elitistejä. Hän sensijaan ainoana edustaa laahusta. Läppäläppä, ei sentään vallan laahusta vaan laissez faire-järjen ääntä, tolkun miehiä. Kysymys ei ole tässä muusta kun säästyneen setelin väristä, kun wolttikuskeja saa tusinoittain halvemmalla kumilautalta.

ellauri150.html on line 420: Dans ce méme hebdomadaire, le Petit Guide des étrangers, le 20 septembre 1913, admire et prétend que les étrangers ne peuvent qu'aimer l,'allure simple et sportive des jeunes Françaises et le Français dont le veston sanglé, le visage rasé, le cheveu plat, dégagé, le chapeau bien enfoncé témoignent d'un goût pour l'hygiene et l'action.

ellauri150.html on line 426: Edmond Eugène Alexis Rostand (1. huhtikuuta 1868 Marseille – 2. joulukuuta 1918 Pariisi) oli ranskalainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Silläkin oli pitkät wiixet niin kuin lähes kaikilla fin de siecle tyypeillä (paizi Baudelairella, joka olikin vähän varhaisempaa ikäpolvea). Se kirjotti myös L'homme que j'ai tué, josta tehdystä filmistä Franz me tykättiin, Kristina ei. 

ellauri150.html on line 434:       Cyrano de Bergerac oli todennäköisesti homo, vaikka Rostand ei sitä tiennyt, tai ei kertonut. Pitkäköhän nenä sillä oli jäykkänä? Le fait que le personnage historique, Savinien de Cyrano de Bergerac, aurait été homosexuel, et les rapports ambigus qu'entretiennent les trois personnages, permettent d'imaginer que le personnage de Cyrano éprouve des sentiments amoureux pour Christian. Jérôme Savary évoque cette éventualité parmi d'autres. Jean-François Gautier signale que l'on trouve de tout dans les interprétations dont celle de la psychanalyse de l'homosexualité. Cette question est aussi soulevée par Patrick Besnier. Ce sont tous pédé.

ellauri150.html on line 438: The play has been translated and performed many times, and it is responsible for introducing the word "panache" into the English language. Cyrano (the character) is in fact famed for his panache, and he himself makes reference to "my panache" in the play. Wanna see my panache? Wanna see my aubergine? Wanna taste my coq au vin? The two most famous English translations are those by Brian Hooker and Anthony Burgess.

ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia  taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan   ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi:

ellauri150.html on line 448: Kubrick's film is relatively faithful to the Burgess novel, omitting only the final, positive chapter, in which Alex matures and outgrows sociopathy. Sehän on tiettävästi lähestulkoon mahdotonta. In the novel, Alex drugs and rapes two 10-year-old girls. In the film, the girls are young adults who seem to have consensual, playful sex with him, with no suggestion of using any drugs and without any violence. The film portrays Dr. Branom as female, despite being described as male in the novel. Kubrick oli lälläri.

ellauri150.html on line 453: Mun mielessä menee Ben Hur ja Quo Vadis jotenkin sekaisin. Olikohan ne molemmat Sulka-sarjan poikakirjoja niinkuin se Länsi-Rooman tuho kirja, jossa oli ostro- ja visigootteja? Jonka nimeä ei löydy. Kapteeni Kapu haukkui jotain konnia ostro- tai visigooteixi. 

ellauri150.html on line 455:       Quō vādis? (Classical Latin: [kʷoː ˈwaːdɪs], Ecclesiastical Latin: [kwo ˈvadis]) is a Latin phrase meaning "Where are you marching?". It is also commonly translated as "Where are you going?" or, poetically, "Whither goest thou?", or even "Whatsup doc? Munch munch"

ellauri150.html on line 457: The phrase originates from the Christian tradition regarding Saint Peter's first words to the risen Christ during their encounter along the Appian Way. According to the unnatural Acts of Peter (Vermicelli Acts XXXV), as Peter flees from crucifixion in Rome at the hands of the government, and along the road outside the city, he meets the risen Jesus. In the Latin translation, Peter asks Jesus, "Quō vādis?" He replies, "Rōmam eō sursum deorsum crucifīgī" ("I am going to Rome to be crucified upside down"). Peter then gains the courage to continue his ministry and returns to the city, where he is martyred by being crucified upside-down. The Church of Domine Quo Vadis in Rome is built upside down where the meeting between Peter and Jesus allegedly took place. The words "quo vadis" as a question also occur at least seven times in the Latin Vulgate.

ellauri150.html on line 459:       The Polish writer Henryk Sienkiewicz wrote the novel Quo Vadis: A Narrative of the Time of Nero (1895–96, a tremendous hit in fin de siecle Paris) which in turn has been made into motion pictures several times, including a 1951 version that was nominated for eight Academy Awards. Vittu vaan 8, Ben veti mahtavammat 11, samoinkuin vielä järisyttävämmät suurteoxet Titanic ja Bored of the Rings. For this and other films novels, Sienkiewicz received the 1905 Nobel Prize for Literature.

ellauri150.html on line 461:       Ben-Hurista ei meinannut ensin löytyä kuin filmikäsikirjoitus. Synopsis: Judah Ben-Hur lives as a rich Jewish merchant prince in Jerusalem at the beginning of the 1st century. Together with the new governor Pontius Pilate, his old friend Messiah arrives as commanding officer of the Roman legions. At first they are happy to meet after a long time but their different politic views separate them. During the welcome parade a roof tile falls down from Judah's house and injures the governor. Although Messiah knows they are not guilty as such, he sends Judah to the galleys and throws his mother and sister into prison. What the fuck, their house was a menace! Good old Hammurabi would have had their heads off. But Judah swears to come back and take revenge. Genre: Adventure, Drama, History.

ellauri150.html on line 467:       Sheik Ilderim bribes Pontius Pilate into allowing Ben-Hur to compete in a horse and carriage race (ravit) by proposing a high wager. Esther tries to convince Messiah not to race Ben-Hur, but he is adamant that he will win. On the day of the race, Ben-Hur follows Ilderim's instructions to hold back from the race until the final laps. Using dirty tactics, Messiah manages to knock out the other competing charioteers. Following a brutal and grueling race, Ben-Hur wins the race. Messiah survives but is badly wounded and loses a leg. Ben-Hur's victory emboldens the Jewish spectators and yields dividends for Ilderim.

ellauri150.html on line 469:   Despite his victory, Ben-Hur is despondent about his family and his former friend One-Leg Messiah. Later, Esther witnesses the arrest of Jesus in the Garden of Gethsemane. Ben-Hur and Esther witness a bruised and beaten Jesus being forced to carry his cross through the streets. Mirroring his first encounter with Jesus, Ben-Hur tries to offer Jesus water but is beaten to it by a Roman soldier. Following Jesus' crucifixion, a rainstorm occurs, thanx to Esther. Naomi and Tirzah are miraculously healed by rainwater containing the pee of Esther, and Sheik Ilderim pays a king's ransom to set them free. Despite his anger, Ben-Hur finds the strength in his heart to forgive One-Leg Messiah and is reconciled with him and his family. Together, Två-Ben-Hur, his mother, sister, Esther, and One-Leg Messiah accompany Sheik Ilderim's Ford Caravan as they leave Jerusalem on to new adventures. Luckily, One-Leg Messias had avoided the fate of Moby "No Dick" Ahasverus.

ellauri150.html on line 476: The film's final onscreen writing credits created controversy when, in October 1959, the Writers Guild of America (WGA) awarded Tunberg sole screenplay credit, despite the objections of the film's director, William Wyler, who, in the film's commemorative booklet and elsewhere, claimed that Christopher Fry was more responsible than any other writer for the final screenplay. In response to Wyler's public outcries against their ruling, the WGA took out trade paper ads on November 20, 1959 in which they issued a statement reading, in part, "the unanimous decision of the three judges was that the sole screenplay credit was awarded to Karl Tunberg...The record shows the following: 1. Karl Tunberg is the only writer who has ever written a complete screenplay on Ben-Hur; 2. Karl Tunberg continued to contribute materials throughout the actual filming, and this material is incorporated in the final picture; and 3. Karl Tunberg alone did the necessary rewriting during the four months of retakes and added scenes. Mr. Christopher Fry himself was fully informed of the proceedings of the Guild. He has made it absolutely clear that he did not want to protest the decision of the Guild." 

ellauri150.html on line 478: Arthur Hammond Harris aka Christopher Fry (18 December 1907 – 30 June 2005) was an English poet and playwright. He is best known for his verse dramas, especially The Lady's Not for Burning, which made him a major force in theatre in the 1940s and 1950s. Fry was born as Arthur Hammond Harris in Bristol, the son of Charles John Harris, a master builder who retired early to work full-time as a licensed Lay Reader in the Church of England, and his wife Emma Marguerite Fry Hammond Harris. While still young, he took his mother's maiden name because, on very tenuous grounds, he believed her to be related to the 19th-century Quaker prison reformer Elizabeth Fry. He adopted Elizabeth Fry's faith, and became a Quaker and a gay. In the 1920s, he met the writer Robert Gittings, who became a lifelong friend. Maybe William Wyler was another yet longer friend. Gore Vidal most certainly another.

ellauri150.html on line 482: Over the 57 years that have followed, a few things have contributed to granting the film untouchable status, the foremost being the fact that it won 11 Academy Awards, still the most Oscars any film has ever won. (That total was later matched by Titanic and Lord of the Rings: The Return of the King.) But while the Oscars, the prestige, and the fact that the plot of the film deals directly (if obliquely) with the life and death of Jesus Christ, all contribute to a certain image of Ben-Hur, there have always been alternate views of the film. One of the most famous came from the mouth of one of its own screenwriters.      

ellauri150.html on line 484: Based on an 1880 novel, Ben-Hur: A Tale of the Christ, the film was directed by Hollywood great William Wyler, and screenwriter Gore Vidal was one of many who took a pass at the screenplay. In The Celluloid Closet, Vidal states in no uncertain terms that he scripted the film as a confrontation between ex-lovers Ben-Hur (Charlton Heston) and Messala (Stephen Boyd). Further, Vidal claims that, after consultation with Wyler and Boyd (but not Heston, who would have objected), he wrote one particular scene, where the estranged Ben-Hur and Messala meet again, with heavy gay subtext.

ellauri150.html on line 488:       What the f---!? Based on a 1880 novel after all!? Whose novel? Fuck you screenwriters! Taking all the glory!  “I said,’ Well, I’ll never use the "g" word,'” Vidal says. “‘There’ll be nothing overt. But it will be perfectly clear that Messiah is in love with Ben-Hur.”

ellauri150.html on line 490: Ben-Hur: A Tale of the Christ is a novel by Lew Wallace, published by Harper and Brothers on November 12, 1880, and considered "the most influential Christian book of the nineteenth century". It became a best-selling American novel, surpassing Harriet Beecher Stowe's Uncle Tom's Cabin (1852) in sales. The book also inspired other novels with biblical settings and was adapted for the stage and motion picture productions. Ben-Hur remained at the top of the US all-time bestseller list until the 1936 publication of Margaret Mitchell's Gone with the Wind. The 1959 MGM film adaptation of Ben-Hur is considered one of the greatest films ever made and was seen by tens of millions, going on to win a record 11 Academy Awards in 1960, after which the book's sales increased and it surpassed Gone with the Wind. It was blessed by Pope Leo XIII, the first novel ever to receive such an honour. The success of the novel and its stage and film adaptations also helped it to become a popular cultural icon that was used to promote catholicism plus numerous commercial products.

ellauri150.html on line 492: The story recounts the adventures of Judah Ben-Hur, a Jewish prince from Jerusalem, who is enslaved by the Romans at the beginning of the first century and becomes a charioteer and a Christian. Running in parallel with Judah's narrative is the unfolding story of Jesus, from the same region and around the same age. The novel reflects themes of betrayal, conviction, and redemption, with a revenge plot that leads to a story of gay love and compassion.

ellauri150.html on line 494:   Rooman tuho: Rooman tuho kesti monta vuotta niinkuin ei Rooman rakentaminenkaan mennyt ihan päivässä, eli se oli pitkä prosessi. Tulen laittamaan tähän alapuelelle syitä miksi Rooma tuhoutui. Valloitussotien lopettaminen: Vuonna 117jkr Hadrianus lopetti valloitussodat, joka johti siihen, että Rooma ei saanut enää sotasaalista. Myöskään orjia ei saatu enää lisää valloituksien loputtua. Kasvua on saatava, saatana! Muuten käy kuin Roomalle! Visigootit pani Rooman sileäksi A.D. 479.

ellauri150.html on line 499: Lew Wallace oli kenraali joka tunaroi siviilisodassa jossain Shilohin taistelussa niin että Grant antoi sille potkut. Sodan jälkeen siviilissä Wallace ei lakannut jauhamasta tätä. 

ellauri150.html on line 506: "But this repetition of the old story is just the fairest charm of domestic discourse. If we can often repeat to ourselves sweet thoughts without ennui, why shall not another be suffered to awaken them within us still oftener."— Hesp.: Jean Paul F. Richter.

ellauri150.html on line 510: When the party—Balthasar, Simonides, Ben-Hur, Esther, and the two faithful Galileans—reached the place of crucifixion, Ben-Hur was in advance leading them.

ellauri150.html on line 512: Balthasar on se tietäjä joka toi Jee-suxelle Mirjam voidetta.

ellauri150.html on line 514:  In such condition a little child could have done as much as he to prevent the awful crime he was about to witness. The intentions of God are always strange to us; but not more so than the means by which they are wrought out, and at last made plain to our belief.

ellauri150.html on line 516: The knoll was the old Aramaic Golgotha—in Latin, Calvaria; anglicized, Calvary; translated, The Skull.

ellauri150.html on line 522: In a certain sense, after all, the mission of the Nazarene was that of guide across the boundary for such as loved him; across the boundary to where his kingdom was set up and waiting for him, and them as were worth it.

ellauri150.html on line 524: He heard again, or seemed to hear, the saying of the Nazarene, "I am the resurrection and the life." And as men repeat a question to grasp and fix the meaning, he asked, gazing at the figure on the hill fainting under its crown, What resurrection? and what  life?

ellauri150.html on line 528: "The crosses are ready," said the centurion to the pontiff, who received the report with a wave of the hand and the reply,

ellauri150.html on line 531: Up on the summit meantime the work went on. The guard took the Nazarene's clothes from him; so that he stood before the millions naked. Now that was bad.

ellauri150.html on line 533: If they don't know what they do, forgive them, like the kitchen cupboard door that hits you on the head. Don't hit it back.

ellauri150.html on line 535: Aika pahasti Lew silti syyllistää prejudiced judeja. Paizi Estheriä tietysti. Muze onkin helleenistynyt.

ellauri150.html on line 537: Esther bat Simonides was a Judean freedwoman and the wife of Prince Judah Ben-Hur during the 1st century AD. She played a major role in her husband's conversion to Christianity after teaching him of Jesus' message, having personally witnessed his Sermon on the Mount.

ellauri150.html on line 539: Esther "Bat" Simonides was born in Jerusalem, Judea, the daughter of the Hellenized Jewish slave Simonides. She was raised in the household of Prince Ithamar Ben-Hur, and she loved Judah Ben-Hur as a child. By 26 AD, she had grown into a woman, and, while she still loved Judah, she was betrothed to the freedman and merchant David ben Matthias from Antioch. That same year, Judah and his family were imprisoned after being wrongfully imprisoned for an alleged assassination attempt on Valerius Gratus, and Simonides was arrested and tortured on the orders of the Roman tribune Messala. Simonides was arrested when the Romans were certain that he was not hiding anything, and he and Esther lived in hiding at the Ben-Hur family's derelict and looted estate, where they were joined by Simonides' fellow former prisoner Malluch.

ellauri150.html on line 541: In 30 AD, Judah returned from being a galley slave, and Esther told him that she was no longer betrothed, causing the two to fall in love again. When Judah's mother Miriam and sister Tirzah were sent to the Valley of Lepers by their jailers, Esther brought them food, and, when Judah asked about his family's fate, Esther was told by Miriam to inform him that they were dead, as Miriam did not want her son to see them in agony. When a dying Messala told Judah of his family's real fates, Judah headed to the Valley and angrily confronted Esther, who forced him to hide from his family rather than violate their wishes. On the way out of the Valley, Esther stopped to listen to Jesus' Sermon on the Mount, and she became a convinced Christian; she had an argument with Judah about his lust for vengeance and his lack of interest in Jesus' message of peace and love. However, when the two found that Tirzah was dying, they brought Miriam and Tirzah to Jerusalem to search for Jesus and hope for a cure. They were too late to reach him before he was crucified, but a sudden rainstorm miraculously healed the lepers' wounds and cured them. Ben-Hur, who was now convinced of Jesus' message, embraced Esther and his family, having decided to give up his quest for revenge.

ellauri150.html on line 543: Within five years of the crucifixion, Judah and Esther married and had children, and Judah and a recovered Simonides spent much of their fortunes on supporting the Christian Church in Antioch. In 64 AD, Judah, Esther, and Malluch went to Rome to help finance the construction of an underground train which would live on for centuries in the Catacombs of Callixtus.

ellauri150.html on line 545: "Didst thou hear?" said Ben-Hur to him. "The kingdom cannot be of this world. Yon witness (the good felon on the left hand cross) saith the King is but going to his kingdom; and, in effect, I heard the same in my dream. Okay! I get it! We must wait all the way to the end!"

ellauri150.html on line 547: "Hush!" said Simonides, more imperiously than ever before in speech to Ben-Hur. "Hush, I pray thee! If the Nazarene should answer—" Kazotaan ensin tämä tilanne.

ellauri150.html on line 549: The faithful servant had at last his fitting reward. His broken body might never be restored; nor was there riddance of the recollection of his sufferings, or recall of the years embittered by them; but suddenly a new life was shown him, with assurance that it was for him—a new life lying just beyond this one—and its name was Paradise.  There he would find the Kingdom of which he had been dreaming, and the King. A perfect peace fell upon him. Lokki parka. Poor albatross. Ammuin nuolen ilmoihin ja albatrossia haavoitin.

ellauri150.html on line 553: When the sunlight broke upon the crucifixion, the mother of the Nazarene, the disciple, and the faithful women of Galilee, the centurion and his soldiers, and Ben-Hur and his party, were all who remained upon the hill. Balthasar was funnily prostrate and still. The good man was dead! The 3 Christmas Elves excellently illustrated the three virtues in combination—Faith, Love, and Good Works. (Or should it be Hope? Works are good för nothing.)

ellauri150.html on line 554: The two Galileans bore the old man in his litter box back to the city. "It is well. He is happier this evening than when he went out in the morning."

ellauri150.html on line 558: Back in Rome, Esther wore the garments of a Jewish matron. Tirzah and two children at play upon a lion’s skin on the floor were her playmates; and it was fun to observe how carefully Ben watched them to make sure that the little ones were his.

ellauri150.html on line 560: Time had treated her generously. She was more than  ever beautiful, and in becoming mistress of the posh villa she had realized one of her cherished dreams.

ellauri150.html on line 563: The two gazed at each other. We know what Esther presented—a beautiful woman, a happy mother, a contented wife. On the other side, it was very plain that fortune had not dealt so gently with her former rival. The tall figure remained with some of its grace; but an evil life had tainted the whole person. The face was coarse; the large eyes were red and pursed beneath the lower lids; there was no color in her cheeks, no makeup. The lips were cynical and hard, and general neglect was leading rapidly to premature old age. Her attire was ill chosen and draggled. The mud of the road clung to her sandals. Iras broke the painful silence. 


ellauri150.html on line 567: "I would like to scare them," Iras replied. Then she drew closer to Esther, and, seeing her shrink, said, "Be not afraid. Give thy husband a message for me. Tell him his enemy is dead, and that for the much misery he brought me I slew him." 


ellauri150.html on line 569: "The Messala. Further, tell thy husband that for the harm I sought to do him I have been punished until even he would pity me."  


ellauri150.html on line 571:  "Nay," said Iras, "I do not want pity or tears. Tell him, finally, I have found that to be a Roman is to be a brute. Farewell." 


ellauri150.html on line 573: "Stay, and see my husband. He has no feeling against you. He sought for you everywhere. He will be your friend. I will be your friend. We are Christians you know." 


ellauri150.html on line 575: "No; I am what I am of choice. It will be over shortly." 


ellauri150.html on line 576: "But"—Esther hesitated—"have we nothing you would wish; nothing to—to—"  


ellauri150.html on line 580: Iras went to them, took them under her arms, and  passed to the door and out of it without a parting word. She walked rapidly, and was gone before Esther could decide what to do.

ellauri150.html on line 582: Ben-Hur, when he was told of the visit, knew certainly what he had long surmised—that on the day of the crucifixion Iras had deserted her father for Messala. Nevertheless, he set out immediately and hunted for him vainly; they never saw him more, or heard of him The blue bay, with all its laughing under the sun, has yet its dark secrets. Had it a tongue, it might tell us of the Messiah.

ellauri150.html on line 588: If any of my readers, visiting Rome, will make a subway trip on Rome he will see what became of the fortune of Ben-Hur, and give him thanks. 

ellauri150.html on line 594: Mut hei, filmissä ei Messiaalta mennyt pää vaan jalka vaan? Vai miten sille kävi? Missä vaiheessa sille kävi kalpaten? Entäs miten kävi Iralle? Höh nimeä ei löydy. Musta näyttää että tässä on kaiken kaikkiaan 3 eri loppua. Onkohan ne Lewin, sizen mykkäfilmin, ja viimesexi homokolmikon?

ellauri150.html on line 596: During the race, Messala drives a chariot with blades on the hubs to disable his competitors. He attempts to destroy Judah's chariot, but wrecks his own instead. He is dragged behind his horses and trampled by another chariot, while Judah wins the race. Before dying, Messala tells Judah to search for his family in the Valley of the Lepers.

ellauri150.html on line 598: Judah visits the leper colony, where he confronts Esther while she delivers supplies to his mother and sister. Esther convinces Judah to not see them. Judah visits Pilate and rejects his patrimony and Roman citizenship. He returns with Esther to the leper colony, reveals himself to Miriam and learns that Tirzah is dying. Judah and Esther take Miriam and her daughter to see Jesus, but the trial of Jesus has begun. As Jesus is carrying his cross through the streets, he collapses. Judah recognizes him as the man who gave him water years before, and reciprocates. As Judah witnesses the crucifixion of Jesus, Miriam and Tirzah are miraculously healed from Esther's pee. Spare a penny for an ex-leper.

ellauri150.html on line 600: Plot summary for the 1959 film Ben Hur directed by William Wyler and starring Charlton Heston as Judah Ben-Hur and Stephen Boyd as Messala.

ellauri150.html on line 606: When we return, it's Anno Domini XXVI - A.D. 26. Messala, a Roman who grew up in Judea but spent most of his life in more traditional Roman enclaves, is accepting an important position in Jerusalem under the new governor of Judea; it's a hard job, since the Jews don't want the Romans there, but he feels up to it. He is visited by his childhood friend, and our hero, Judah Ben-Hur, a very important and influential Jew. They try to pick up the friendship where it left off, but there's one big problem: they no longer have anything in common besides their shared past. They are in denial about this for a while, and Judah agrees to try to get people to accept the Romans.

ellauri150.html on line 610: We meet Ben-Hur's mother and sister. We also meet his right-hand slave, Simonides, who is his business administrator and is in town for his yearly report—he's based in Antioch. He's very good at managing Judah's assets, and very loyal. Simonides' daughter Esther is with him; she is about to enter an arranged marriage, but needs Ben-Hur's approval. Ben-Hur gives it, and even throws in her freedom as a wedding present, but - having seen her as a grown woman for the first time - he sorta wants her for himself.

ellauri150.html on line 612: Messala comes over for dinner. Judah and Messala go out back to meet privately. Judah gives Messala a white horse. Messala asks Judah for his progress in pacifying the Jews; on learning that it isn't 100% successful, he wants to know who's refusing. Messala makes clear that he wants names. Judah, while protesting that he's nonviolent himself, doesn't think that the Jews resisting Roman rule are doing anything wrong, and so he doesn't provide them. Messala begs for cooperation, but in doing so makes clear that he considers the Roman Emperor a god; not only doesn't Judah believe that, but he's personally against the occupation. They leave as enemies, and Judah Ben-Hur is left to explain why Messala isn't staying for dinner.

ellauri150.html on line 616: There is a procession for the new Roman governor. Judah and his sister Tirzah watch. They see Messala, and Messala sees them. They see the Roman governor, but Tirzah puts too much of her weight on the roof, and a large section of it falls, knocking out the governor. In an act that is part chivalry and part Idiot Ball, Judah tells Tirzah not to say anything; he'll take responsibility. This gets all the house of Hur arrested. The servants are allowed to go free, though.

ellauri150.html on line 618: On learning that he is to go to Tyrus with neither a trial nor info about what's going to happen to his mother and sister, we learn that Ben-Hur's pacifism didn't survive the imprisonment. Since he hurts or kills only people who aren't of Nominal Importance, this is supposed to be tolerated. Judah demands info of Messala, and naturally doesn't get it. He protests his innocence of wanting to kill the governor; Messala knows that this is, at least, a plausible theory, but doesn't let it show. He says that Ben-Hur gave him exactly what he needed; the Jews will know that, if he can send his childhood friend to certain death at the galleys, he can do it to anyone. Judah starts to beg Messala, and gets this reply: "You beg me? Didn't I beg you for help?"

ellauri150.html on line 623: The Romans taking prisoners to the galleys are not overly concerned about anyone surviving, especially not people who knocked out their governor. At a well some distance north of Jerusalem, soldiers get watered first, then horses, and then slaves—and not Ben-Hur. He asks God for help... and in response, a young man, whose face is always turned from the camera, comes and gives him water. The audience understands that this is Jesus Himself, come to answer Ben-Hur's prayer. The Roman in charge starts to tell Him not to give Ben-Hur water, but on seeing His face, the Roman changes his mind. Ben-Hur drinks deep until it's time to move it.

ellauri150.html on line 625: More than three years later, we see Ben-Hur working one of many oars. He is going by "41" (or is that XLI?), his seat number, and he is full of hate. A Roman consul, Quintus Arrius, has boarded the ship, and it goes to war almost immediately. The consul wants Ben-Hur for a charioteer, and doesn't understand why Ben-Hur has any other hopes of life after the galleys; if they succeed in battle, he'll keep rowing, and if they don't, he'll die chained to the oar. Ben-Hur makes clear that he believes God will help him, also that he dislikes the idea of dying chained to the oar; this has a delayed effect; at the time, "back to your oar," but the consul orders him unchained after all the galley slaves had been chained.

ellauri150.html on line 627: There is a firefight with real fire. Things are burning all over the place. The ship gets rammed; for some reason, instead of trying to get the ship out of the way, those slaves who are chained try to remove the chains. Since the enemy ship appears to be holding up their ship, it almost works out. Ben-Hur is unlocking slaves, and major fighting is going on on deck. Then Quintus is shoved overboard. Ben-Hur goes to save him, shoving a torch into the face of a mercenary along the way.

ellauri150.html on line 629: Ben-Hur saves the consul and gets him on a raft of debris. Then he has to knock out the consul to prevent the fella from committing suicide, and chains the mercenary to him. After the consul wakes, still wanting to die, he reminds him that staying alive is the motivation he gives his slaves... Quintus wanted to commit suicide because he thought he'd lost overall. He hadn't, as it turns out he's hailed as a hero, and so there is a triumphant return to Rome. Ben-Hur gets to see the Emperor and then lives with Quintus learning to drive a chariot in races with Arrius' prized horses. Quintus actually tried to get him cleared of wanting to kill that Judean governor, but didn't pull it off...

ellauri150.html on line 631: Quintus cherishes Judah as a son (his own one died), and finally adopts him legally, naming him Young Arrius. Ben-Hur loves Quintus as well, is grateful but heads back to Judea almost immediately, not even waiting for the scheduled boat to take Pontius Pilate to Judea. There is no time to waste; four years have already passed.

ellauri150.html on line 633: On the way home, he helps a horse-loving Arab, Sheikh Ilderim, with the fine art of charioteering. Ilderim offers a position. Judah declines for now, though it has appeal, because he is on a mission. Not even being told Messala is racing convinces him. Some talk of Jesus slips in, though the name is not mentioned directly.

ellauri150.html on line 635: The house of Hur is in ruins, but people are living there. He is met by Esther; she and her father were in there for only a year. Her father was paralyzed in prison, so a big fella who shared a cell with him and went mute during that time has also moved in to help. They are still in Jerusalem because all the assets were seized by the Romans - well, not all the assets, but they don't want the Romans to know about the rest of them prematurely. Esther never married, partly because the reason for arranging that marriage no longer applied, and partly because - she looks at her all-black clothing here, so we're probably supposed to believe that her fiance died.

ellauri150.html on line 637: Judah arranges an appointment with Messala under his Roman name Young Arrius, and sends a dagger for an advance gift. He wants to know what happened to his mother and sister. Messala honestly doesn't know. Judah tells him he'll kill Messala if a) he doesn't find out or b) anything's happened to the b...

ellauri150.html on line 639: Messala goes to find out what happened to Judah's mother and sister. They are still alive—the food disappears. But they have somehow caught leprosy. Messala orders them freed so they can go where the lepers belong, and then orders the cell burned out.

ellauri150.html on line 641: Ben-Hur's mother and sister drop by the old place and come as close to meeting up with Esther as they dare. Esther tells them Judah hasn't changed, which is at best a half-truth. They make Esther promise not to tell Judah they have leprosy; they want him to remember them as they were. Esther promises by her love of Judah (and yes, it is there). She sees him (he passed by without noticing the lepers) and "confesses" that his mother and sister are dead...

ellauri150.html on line 645: After the intermission, Ben-Hur has taken the charioteer job now. and Ilderim visits the bathhouse where the young Roman nobles luxuriate, half-naked.note Messala is there talking about his unbeatable team of horses. Ilderim says his team is even better, and offers a wager with LOTS of money involved. He eventually succeeds...

ellauri150.html on line 647: ... And it's time for the big setpiece, the Chariot Race! The first rule of the Chariot Race is: there are no rules. A demolition derby is entirely standard procedure. That's how Messala gets to have a chariot tricked out with blades on the wheels-- vroom! But does that shake Ben-Hur? No! He will have his vengeance. As the race starts, the two of them are neck-and-neck. Messala tries to destroy Ben-Hur's chariot, but in a cruel twist, his own chariot falls apart. Messala is dragged by his horses and viciously trampled by another team. As Messala's broken body is carried to the surgeon, Ben-Hur receives the victor's laurel crown.

ellauri150.html on line 649: Ben-Hur seeks out Messala in the dark pit of the surgeon's bay. Messala refuses to be carried out to a proper hospital: even if it kills him, he'll see Ben-Hur one last time. The two onetime friends meet. Messala taunts Ben-Hur with the knowledge that Miriam and Tirzah are alive— but as lepers. Having had his last revenge, Messala dies. Ben-Hur goes to seek out his family, even in their horrific state. Esther meets him at the leper's cave. The family reunites as Jesus' crucifixion takes place. At Jesus' death, by a miracle, Miriam and Tirzah are healed of their leprosy. Judah renounces hatred and dedicates himself to his family— which will include Esther as his wife. All live happily ever after, except for Messala.

ellauri150.html on line 651: Kaikkein traagisinta näissä uskontohöpötyxissä on et tyypit on just samanlaisia passiivis-aggressiivisia apinoita kuin muillakin. Eihän sen tosin pitäisi yllättää, mihkäs leopardi pääsisi täplistään tai paviaani punaisesta pyllystään. Sellaisia apinat nimenomaan haluu kazoa.

ellauri150.html on line 662:     Die Liebe nach ihrer Geschichte. Darstellung des Einflusses der Liebe und ihrer Negationen auf die Entwickelung der menschlichen Gesellschaft (teilweise von Karl May)

ellauri150.html on line 668:     Leo was the first person in the world to be captured on color film. Maybe that is why he gave his blessings on Ben-Hur. The blessings worked, it too came out on color film. Here's some more messages from him. 

ellauri150.html on line 673: This is another article on the writings of Pope Leo XIII. the third longest sitting pope, an Italian (Vincenzo Gioacchino Raffaele Luigi Pecci) who lived from 1810 to 1903, and was Pope from 1878 until his death in 1903. In his writings he gives us a profound insight into the philosophical movements of the late 19th century. The ideas generated during that time have largely shaped our present day ideological struggles.

ellauri150.html on line 675: The Pope writes about communism, capitalism and even freemasonry - all from a Christian perspective. And yes, from a distinctly Catholic point of view. He shares with the world his concerns about these competing ideologies and the impact that they could have on Christianity if left unchecked:

ellauri150.html on line 677: As the nature of Our Apostolic office required of Us, We have not omitted, from the very outset of Our Pontificate, addressing you, Venerable Brothers, in Encyclical Letters, in order to advert to the deadly plague which is tainting society to its very core and bringing it to a state of extreme peril. At the same time We call attention to certain most effectual remedies, by which society may be renewed unto salvation and enabled to escape the crisis now threatening.

ellauri150.html on line 679: But the evils which We then deplored have taken in a brief space of time such widespread growth that We are compelled to address you anew, with the words of the prophet resounding as it were in Our ears: Cry, cease not, lift up thy voice like a trumpet.

ellauri150.html on line 681: 	You understand as a matter of course, Venerable Brothers, that We are alluding to that sect of men who, under the motley and all but barbarous terms and titles of Socialists, Communists, and Nihilists, are spread abroad throughout the world and, bound intimately together in baneful alliance, no longer look for strong support in secret meetings held in darksome places, but standing forth openly and boldly in the light of day, strive to carry out the purpose long resolved upon, of uprooting the foundations of civilized society at large.

ellauri150.html on line 683: 	These are they in very truth who, as the sacred text bears witness, defile the flesh, and despise dominion, and blaspheme majesty. They leave nothing scathless or uninjured of that which human and divine laws alike have wisely ordained to ensure the preservation and honor of life. From the heads of States to whom, as the Apostle admonishes, all owe submission, and on whom the rights of authority are bestowed by God Himself, these sectaries withhold obedience and preach up the perfect equality of all men in regard to rights alike and duties. The natural union of man and woman, which is held sacred even among barbarous nations, they hold in scorn; and its bond, whereby family life is chiefly maintained, they slacken, or else yield up to the sway of lust.

ellauri150.html on line 685: 	In short, spurred on by greedy hankering after things present, which is the root of all evils, which some coveting have erred from the faith, they attack the right of property, sanctioned by the law of nature, and with signal depravity, while pretending to feel solicitous about the needs, and anxious to satisfy the requirements of all, they strain every effort to seize upon and hold in common all that has been individually acquired by title of lawful inheritance, through intellectual or manual labor, or economy in living. These monstrous views they proclaim in public meetings, uphold in booklets, and spread broadcast everywhere through the daily press. Hence the hallowed dignity and authority of rulers has incurred such odium on the part of rebellious subjects that evil-minded traitors, spurning all control, have many a time within a recent period boldly raised impious hands against even the very heads of States. etc.etc.

ellauri150.html on line 689: But the Pope's letter is actually a warning of the dangers inherent in too much freedom. It is the old story of the Garden of Eden. Adam and Eve were free to do whatever they wished in this original Paradise, but if they partook of the Tree of Good and Evil then there would be a price to pay. (Yes, as Milton made it clear, they were completely free to have sex anytime and anywhere, but not while munching on the apple!) And as it turned out the temptation was too great to resist.

ellauri150.html on line 691: The Pope begins by saying that freedom (liberty) is "the highest of natural endowments". He says this gift from God can be used by Man for "the highest good and the greatest evil". And as such this gift is "cherished by the Catholic Church". He quickly refutes the idea that the Church is "hostile to human liberty" as some have claimed. He insists we must come to fully appreciate "the very idea of freedom".

ellauri150.html on line 693: The Pope reminds us that the Church teaches that we all have "freedom of choice" (free will); that our lives are not pre-determined. So in a real sense we have the power to choose our destinies - to choose between right and wrong. And this is because we are made in the image of God and as such we are able to determine "what is true and good".

ellauri150.html on line 695: But while God has given Man a soul and the ability to reason, Man is not God! God is "infinitely perfect" while Man is imperfect. As a result Man can be easily be tempted by "something which is not really good, but which has the appearance of good".

ellauri150.html on line 697: And now the Pope reminds us of a bit of ancient wisdom, "the wise man alone is free". This sounds like a saying from a fortune cookie. What does it mean? When we foolishly succumb to temptation and become slaves to our desires, we are no longer free! We have lost our self-control and have become possessed by our darkest passions. Jesus says, "Whosoever committeth sin is the slave of sin." (John 8:34)

ellauri150.html on line 699: So the Pope is telling us that it's really that simple. There is an intimate relationship between freedom and sin. If you want to be free, don't sin. When the Church teaches us not to sin, it is also teaching us how to be free. That's *real* freedom. Don't worry, you still have lots of other choices open to you that don't involve sin. You haven't given anything up, in fact you have opened up new possibilities now that you have freed yourself from sin. (Pst! before you get carried away with this, read the fine print below on gay and premarital sex.)

ellauri150.html on line 701: Now, how do we know right from wrong? Well that's easy - just follow the law. But who's law? God's Law! So we are free to obey the law! In fact, We MUST be free, how else can God punish us, instead of shutting us in a pen, or lunatic asylum?

ellauri150.html on line 703: The Pope tells us that, "Nothing more foolish can be uttered or conceived than the notion that, because man is free by nature, he is therefore exempt from law." Oh, so you thought that being free meant that you could just ignore the law of God? Wr-o-ng! Try again.

ellauri150.html on line 705: And now comes a bit of papal humor, "Were this the case, it would follow that to become free we must be deprived of reason." Pretty funny, huh? Ok, I see you're not laughing, but instead are scratching your head. Alright, let me paint a picture for you. Imagine a 60s hippy high on LSD, dancing wildly, and shouting out, "I'm free! I'm free!" Yes, this is one of the messages that is often repeated like a mantra in today's society, "If you want to free yourself, you have to stop thinking and just let yourself go." In 1888, Pope Leo XIII rejected this notion and even ridiculed it.

ellauri150.html on line 707: Instead he says, "the truth is that we are bound to submit to law precisely because we are free by our very nature." We don't need to become free, we are already free. We were born free. Unlike other animals we have a soul, and we can know right from wrong, and we have the freedom to choose. The lesser animals are not "bound" by God's law. They simply follow their instincts. And in fact you could say that they are slaves to their instincts. They have no choice whether to kill or not to kill.

ellauri150.html on line 709: But we, who are children of God, have a special place in creation. We alone are "bound" by His law. And it's by submitting to His law that we become truly free.

ellauri150.html on line 711: The Pope closes this section by saying, "law is the guide of man's actions; it turns him toward good by its rewards, and deters him from evil by its punishments." Remember this is Divine Law that he is referring to here. Something tells me that our current system of laws has some major flaws, because sometimes it seems we are punished for doing good, and rewarded for doing evil. But I suppose this is to be expected in this earthly world in which we live.

ellauri150.html on line 715: I could go on, but I think it is best to leave it here. I've covered only the opening parts of this encyclical. There is so much more in this document about the various freedoms that we take for granted like freedom of religion, speech and the press. In discussing this encyclical I hope I've given you an appreciation for the writings of Pope Leo XIII. (You can find all of his encyclicals here.)

ellauri150.html on line 719:     Thank you Baba for sharing Poe Leo XIII words in this two last articles.

ellauri150.html on line 720:     I have to agree once again, real freedom is not in doing whatever desire we have, there has to be an order, god's order.

ellauri150.html on line 722:     For example, many people feel like going to church every Sunday is a chain. Truth is, I need to go for my spirit as a thirsty man needs water to live. Everytime I stop praying and going on my way, I know something is missing.

ellauri150.html on line 724:     Baba, what is your personal opinion about premarital sex?

ellauri150.html on line 726:     Hi Ride. The Catholic teaching on premarital sex is that it is a sin. I know this is not what most people want to hear these days. They just want to hear that gay sex is a sin. But from a Catholic perspective any sex outside of marriage is a sin. And there's no gay marriage, so gotcha!

ellauri150.html on line 728:     I was actually thinking about writing an article about how the free sex movement came out of the 60s. The idea was to use the songs from Joni Mitchell's Blue album as the basis of the article. You know before that time sex before marriage wasn't not considered socially acceptable, because French letters were not reliable. I'm sure it still happened, but it was not done out in the open - at least not by "respectable" people.

ellauri150.html on line 730:     The Church sets a very high bar when it comes to morality. You would need to be a saint to be fully faithful, and even then many saints were sinners before they got sainted. By the way, I wrote a piece on Mary Magdalene imagining what her life might have been like, but I decided not to post it because I thought it might be heretical.

ellauri150.html on line 732:     Anyway Ride, I'm not a saint so I'm in no position to judge anyone. I think its important to maintain a high moral standard even if we know that people will not always meet it. The alternative is the immoral soup that we currently find ourselves in. (At least Catholics aren't as radical as Puritans.)

ellauri150.html on line 734:     I was just reading about Stephen Hawking this morning and thinking that I should write an article about that. I was thinking of calling it "Also sprach Stephen Hawking". I've never been a fan of his. I always thought his "a brief history of time" to be an exercise in extreme egotism and pure conjecture. I actually never bothered reading it because I didn't want my mind polluted with those thoughts.

ellauri150.html on line 736:     It seems to me that Hawking is using a particular model of the universe to try to attack religion. But for me the very fact that there is a universe is enough to fill me with awe at creation and in God the Creator. In fact the more we learn about the immensity of space and the variety of celestial objects, the more I am filled with awe and wonder. Part of that is the admiration that we are living in such an advanced society that we are able to make these discoveries in the first place.

ellauri150.html on line 738:     I think it is more of a Protestant attribute than a Catholic one to interpret the Bible literally. Catholics have a more complex and mystical interpretation of the Bible. Take for example the Assumption of Mary as well as the Immaculate Conception. These are not tied into physical phenomenon, but are purely spiritual and can only be understood by faith. This is also true of substantiation and the Holy Trinity. Like the universe itself, these are mysteries that the human mind cannot comprehend. (I just checked the Catechism. The section on creation, 337-349, does not give a strict literal interpretation of the six days.)

ellauri150.html on line 740:     Catholics believe that Jesus was at once God and Man. I have begun to think of Jesus as being able to see at once the physical world (with one eye) and the spirit world (with the other). Perhaps Satan tried to pull him out of the physical world back into the spiritual world to destroy his mission, but Jesus rebuked Satan. There's lots of similar scenes with the dark side of the force sucking the good guys in Star Wars, and Mordor's Eye hypnotizing the poor Hobbits, plus one really scary one in Harry Potter, where Voldemort (sorry I mentioned the name) tries to slurp Harry into a pot of soup. 

ellauri150.html on line 742:       I completely agree with you, even our own existence, the wonders of the human body (the peg and the hole, for instance, that perfectly fit one another) and this earth and the global warming are enough to prove it.

ellauri150.html on line 744:     Finally, I have a question for you. What do you think about the Eye of Providence in Christianity, can it be a graphic representation Holy Spirit? Today my mother noticed and asked me for it, I wonder what role has had Freemasonry in Catholic church.

ellauri150.html on line 746:     I have been thinking that the lives of the saints would be great material for Hollywood. We have the technology now to make supernatural events come to life in a realistic way on the movie screen. I was thinking of St. Bernadette who saw Our Lady at Lourdes. She always complained that the paintings and statues of Our Lady never portrayed her full beauty. But imagine if she had been able to describe her vision to a modern movie director working in 3D Imax format. The image could actually be made to float in space in front of the viewer and emanate a holy glow. A little like princess Leia in the hologram (though I thought the hologram was rather too small.) If the viewer tried to touch this image, his hand would pass through it. (I've experienced this with images in Imax movies. I'm thinking specifically of the floating seeds/"jelly fish" in Avatar.)

ellauri150.html on line 748:     The problem with this is that I wouldn't trust Hollywood to make such a movie. They would use it as an opportunity to spread disinformation and to distort the stories of the saints. We have already seen this in recent years with movies of St. Joan of Arc.

ellauri150.html on line 750:     Maybe the Vatican needs to get into the movie business! In the past the Vatican sponsored the works of arts of the greatest artists of the times. Today the cinema is our greatest, most technologically advanced art form and we need Christian movie directors and producers that will dedicate their art to Christ. This will never happen in Hollywood. The one exception was "The Passion" and we saw what a struggle that was.

ellauri150.html on line 752:     I've watched a variety of shows on EWTN on the lives of saints. Even though the production quality cannot approach that of Hollywood, I find the stories so intriguing that I prefer to watch them to the regular TV programs on other channels. In the 1960s the stories of the saints were rejected as being to full of supernatural elements. Now with the New Age movement, people complain that Christianity does not have enough of a spiritual content. Well that's because the rationalists attempted to strip all the spirituality from Christianity. The lives of the saints are full of spirituality and can demonstrate to contemporary Man that there is no need to turn to exotic religions for spirituality. Everything that they are looking for is right here in the Catholic Church.

ellauri150.html on line 754:     Ride - On Eye of Providence...    Strange that you should mention this because I came across this recently as a Christian symbol. I hate to think of this as a Freemason symbol. The only thing I can tell you is that the Church can and does adopt pagan symbols and changes their meanings. Similar to the way in which sinners can be converted to Christianity, so also can these symbols be converted. In reference to the Eye of Providence however, this symbol is much more closely associated with Freemasonry now.     Freemasonry has been consistently repudiated by the Catholic Church. In fact Pope Leo XIII wrote an encyclical specifically condemning it in his 1884 HUMANUM GENUS (on Freemasonry):

ellauri150.html on line 756:     "At this period, however, the partisans of evil seems to be combining together, and to be struggling with united vehemence, led on or assisted by that strongly organized and widespread association called the Freemasons. No longer making any secret of their purposes, they are now boldly rising up against God Himself. They are planning the destruction of holy Church publicly and openly..."

ellauri150.html on line 758:     Also in 1983 Cardinal Ratzinger (now Pope Benedict XVI) explicitly reiterated the Church's position that a Catholic is forbidden from becoming a Freemason:

ellauri150.html on line 760:     "Therefore the Church’s negative judgment in regard to Masonic association remains unchanged since their principles have always been considered irreconcilable with the doctrine of the Church and therefore membership in them remains forbidden. The faithful who enrol in Masonic associations are in a state of grave sin and may not receive Holy Communion."

ellauri150.html on line 762:     I think that the lives of the saints would be great in Hollywood, but as you said, it would serve to misinform the public. Paintings are a good way to portray the sacred, which has been forgotten in contemporary art.

ellauri150.html on line 764: I have basically stopped listening to any other music than church music. Even the old romantic songs seem to be a call to exchange the love of God for earthly love. And from romantic love it devolved into explicit sexual love, and from sexual love into sex without love at all.0

ellauri150.html on line 768:     P.S. Tomorrow (Sun 9PM) is the MTV music awards. I'll probably watch it just in order to monitor the latest ideas that are being pushed onto young people. 


ellauri150.html on line 769:     P.P.S: Do you remember that I asked you before about pre-marital sex? Well, I was surprised that the Jonas Brothers, a product of Disney had purity rings.

ellauri150.html on line 770:     Recently Kevin Jonas claimed that sex is not worth the wait. I guess that is their real message to young people. 


ellauri150.html on line 772:     P.P.P.P.S. Tällä sivustolla käytetään Googlen evästeitä palveluiden toimittamiseen ja liikenteen analysoimiseen. IP-osoitteesi ja käyttäjäagenttisi jaetaan Googlelle. Google saa myös suorituskyky‑ ja suojaustiedot, joiden avulla voidaan varmistaa laadukkaat palvelut, luoda käyttäjätilastoja, havaita väärinkäyttöä sekä reagoida siihen.LisätietojaOK.

ellauri151.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri151.html on line 74:     Le Grillon du foyer (titre original : The Cricket on the Hearth. A Fairy Tale of Home) est un roman court de Charles Dickens paru en Angleterre le 20 décembre 1845. C'est le troisième des cinq contes de Noël de Dickens, les autres étant : Un chant de Noël (A Christmas Carol, 1843), The Chimes (1844), La Bataille de la vie (The Battle of Life, 1846), The Haunted Man and the Ghost's Bargain (1848) ; c'est aussi l'un des plus populaires.

ellauri151.html on line 76:     Heimut täähän on se Helmin jokajouluinen Walt Disneyn Samu Sirkka!? Mulanillakin oli sirkka, ja sellainen oli myös sillä jäterobotilla, annas nyt, WALL-E, vaikka se ei ollutkaan Disneyn. Vai oliko se? No olihan se, vaikka Pixarin piirtämä.

ellauri151.html on line 85: Because the pastor is really the main character in Gide's limited world, she feels herself to be in love with him and to some extent (tent, hehe) he has similar feelings toward her. When his eldest son Jacques, who is about the same age as Gertrude, asks to marry her, the pastor becomes jealous and refuses despite the fact that Jacques is obviously in love with her, and has a bigger tent.

ellauri151.html on line 87: Gertrude eventually gets an operation to repair her eyesight and, having gained the ability to see, realizes that she loves Jacques and not the pastor. However, in the meantime Jacques has renounced his love for her, converted to Catholicism and become a monk. Gertrude attempts suicide by jumping into a river, but this fails and she's rescued but luckily contracts pneumonia. She realizes that the pastor is an old man, and the man that punctured her when she was blind was Jacques. She tells the pastor this shortly before her death.

ellauri151.html on line 89: What the fuck. All the trouble and here is the thanx. Eikö hyvä pastori pääse pukille? Huono tarina. Paskakirja. Pastorin teltta lyyhähtää, poika ruoskii sillä aikaa alas omaansa jossain munkkikammiossa. Huomaa että paha pastori oli protestantti.

ellauri151.html on line 98: Psittacism is speech or writing that appears mechanical or repetitive in the manner of a parrot. More generally it is a pejorative description of the use of words which appear to have been used without regard to their meaning.

ellauri151.html on line 103: harlus-631x1024.jpg" height="300px" />

ellauri151.html on line 106: Proust considérait l’homosexualité comme un enfer, une dépravation vouée obligatoirement à l’humiliation morale et physique, au contraire d’un Gide qui dépeint une « pédophilie juvénile et souriante ».  Il a toujours eu la hantise que sa mère découvre ses penchants et ce n’est qu’après la mort de ses parents qu’il s’affichera plus ouvertement avec ses amants.

ellauri151.html on line 108: Car d’après ce que j’entendis les premiers temps dans celle de Jupien et qui ne furent que des sons inarticulés, je suppose que peu de paroles furent prononcées. Il est vrai que ces sons étaient si violents que, s’ils n’avaient pas été toujours repris un octave plus haut par une plainte parallèle, j’aurais pu croire qu’une personne en égorgeait une autre à côté de moi et qu’ensuite le meurtrier et sa victime ressuscitée prenaient un bain pour effacer les traces du crime. J’en conclus plus tard qu’il y a une chose aussi bruyante que la souffrance, c’est le plaisir, surtout quand s’y ajoutent—à défaut de la peur d’avoir des enfants, ce qui ne pouvait être le cas ici, malgré l’exemple peu probant de la Légende dorée—des soucis immédiats de propreté. Enfin au bout d’une demi-heure environ (pendant laquelle je m’étais hissé à pas de loup sur mon échelle afin de voir par le vasistas que je n’ouvris pas), une conversation s’engagea. Jupien refusait avec force l’argent que M. de Charlus voulait lui donner. (SG 609/11).

ellauri151.html on line 110: André Paul Guillaume Gide (French: [ɑ̃dʁe pɔl ɡijom ʒid]; 22 November 1869 – 19 February 1951) was a French author and winner of the Nobel Prize in Literature (in 1947). André was born in Paris on 22 November 1869, into a middle-class Protestant family. His father was a Paris University professor of law who died in 1880, Jean Paul Guillaume Gide, and his mother was Juliette Maria Rondeaux. His uncle was the political economist Charles Gide. His paternal family traced its roots back to Italy, with his ancestors, the Guidos, moving to France and other western and northern European countries after converting to Protestantism during the 16th century, due to persecution.

ellauri151.html on line 114: In 1893 and 1894, Gide traveled in Northern Africa, and it was there that he came to accept his attraction to boys. (Yep, boys, he did not care for full-grown men.)

ellauri151.html on line 116: He befriended Oscar Wilde in Paris, and in 1895 Gide and Wilde met in Algiers. Wilde had the impression that he had introduced Gide to homosexuality, but, in fact, Gide had already discovered this on his own.

ellauri151.html on line 118: Gide had a half satanic, half monk-like mien; he put one in mind of portraits of Baudelaire. Withal there was something exotic about him. He would appear in a red waistcoat, black velvet jacket and beige-coloured trousers and, in lieu of collar and tie, a loosely knotted scarf. (Frizuliina.)

ellauri151.html on line 124: During the 1930s, he briefly became a communist, or more precisely, a fellow traveler (he never formally joined any communist party). As a distinguished writer sympathizing with the cause of communism, he was invited to speak French at Maxim Gorky´s funeral and to tour the Soviet Union as a guest of the Soviet Union of Writers. He encountered censorship of his speeches and was particularly disillusioned with the state of culture under Soviet communism, breaking with his socialist friends [who?] in Retour de L´U.R.S.S. in 1936. This is what he said of them:

ellauri151.html on line 126: It is impermissible under any circumstances for morals to sink as low as communism has done. No one can begin to imagine the tragedy of humanity, of morality, of religion and of freedoms in the land of communism, where man has been debased beyond belief.

ellauri151.html on line 128: Aika paxua kaverilta joka vapaahetkinään puuhasteli sakkolihaikäisillä pyllynreijillä. Tod.näk. se kyllä oli neuvostolassa tuohon aikaan pahexuttavaa. Gide´s biographer Alan Sheridan summed up Gide´s life as a writer and an intellectual (slick slick):

ellauri151.html on line 130:     Gide was, by general consent, one of the dozen most important writers of the 20th century. Moreover, no writer of such stature had led such an interesting life, a life accessibly interesting to us as readers of his autobiographical writings, his journal, his voluminous correspondence and the testimony of others. It was the life of a man engaging not only in the business of artistic creation, but reflecting on that process in his journal, reading that work to his friends and discussing it with them; a man who knew and corresponded with all the major literary figures of his own country and with many in Germany and England; who found daily nourishment in the Latin, French, English and German classics, and, for much of his life, in the Bible; [who enjoyed playing Chopin and other classic works on the piano;] and who engaged in commenting on the moral, political and sexual questions of the day. Monsters lead an interesting li-i-fe. 

ellauri151.html on line 136:     I call a pederast the man who, as the word indicates, falls in love with young boys. I call a sodomite ("The word is sodomite, sir," said Verlaine to the judge who asked him if it were true that he was a sodomist) the man whose desire is addressed to mature men. […] The pederasts, of whom I am one (why cannot I say this quite simply, without your immediately claiming to see a brag in my confession?), are much rarer, and the sodomites much more numerous, than I first thought. […] That such loves can spring up, that such relationships can be formed, it is not enough for me to say that this is natural; I maintain that it is good; each of the two finds exaltation, protection, a challenge in them; and I wonder whether it is for the youth or the elder man that they are more profitable.

ellauri151.html on line 138: Wilde took a key out of his pocket and showed me into a tiny apartment of two rooms… The youths followed him, each of them wrapped in a burnous that hid his face. Then the guide left us and Wilde sent me into the further room with little Mohammed and shut himself up in the other with the [other boy]. Every time since then that I have sought after pleasure, it is the memory of that night I have pursued. […] My joy was unbounded, and I cannot imagine it greater, even if love had been added. How should there have been any question of love? How should I have allowed desire to dispose of my heart? No scruple clouded my pleasure and no remorse followed it. But what name then am I to give the rapture I felt as I clasped in my naked arms that perfect little body, so wild, so ardent, so sombrely lascivious? For a long time after Mohammed had left me, I remained in a state of passionate jubilation, and though I had already achieved pleasure five times with him, I renewed my ecstasy again and again, and when I got back to my room in the hotel, I prolonged its echoes by hand until morning. What´s love got to do with it? 

ellauri151.html on line 140: Gide´s novel Corydon, which (too) he considered his most important work, erects (niin takuulla) a defense of pederasty. At that time, the age of consent for any type of sexual activity was set at thirteen.

ellauri151.html on line 142: Vanha Gide näyttää kaljulta Esa Saariselta. Tero ensin, sitten Esa. Yäk. En tykännyt.

ellauri151.html on line 148: Takuulla pastorin teki heti mieli lotkauttaa melaa sokean sakkolihan hameeseen, olihan sen piirteet reguliers et assez beaux. (Vaik varmasti se olisi oikeasti ollut poika jos Androidi ois ize ollut asialla.)

ellauri151.html on line 150: Dickensin Sirkka-joulusadussa on sokea tyttö Bertha, muze on ihan sivuroolissa, kuten kotisirkkakin. Muuten juoni on Molieremaista avioliittointrigiä, itaria misereitä ja valepukuisia tuhlaajapoikia. In the end, the mysterious lodger is revealed to be none other than Edward who has returned home in disguise. 

ellauri151.html on line 152: The combined qualities of the realist and the idealist which Dickens possessed to a remarkable degree, together with his naturally jovial attitude toward life in general, seem to have given him a remarkably happy feeling toward Christmas, though the privations and hardships of his boyhood could have allowed him but little real experience with this day of days.

ellauri151.html on line 153: Dickens seems to have put his whole self into these glowing little stories. 

ellauri151.html on line 155: If Scrooge be not as he has been pictured, it is because a more ducklike Scrooge was desired—a Scrooge not wholly bad, a Scrooge of a better heart, a Scrooge to whom the resurrection described in this story was possible. 

ellauri151.html on line 156: The Cricket on the Hearth strikes a different note. Charmingly, poetically, the sweet chirping of the little cricket is associated with human feelings and actions.

ellauri151.html on line 160: Kuvassa tyhmä kantaja on menossa nirhaamaan valepukuista naapurinpoikaa muka aisankannattajana. Njoo, Sirkka muuttuu hetken ajaxi helikeijuxi ja estää vanhaa typerystä ampumasta Kaalepin valepukuista poikaa Eetua suotta mustasukkaisena pyylevästä Dot Matrix Printer-vaimosta. Kantaja oli kyllä paljon vanhempi kuin vaimo. Se Eetu olikin paxun Bertan sisko. Kenes tyttö se May sit oli? Jonkun Fieldingin. Vittu tää on kyllä turhan pitkäxi venytetty joulusatu. Dickens ilmeisesti matkii tahalteen Fieldingiä ja Scottia.

ellauri151.html on line 162: The book was a huge commercial success, quickly going through two editions. Reviews were favourable, but not all so. In an unsigned piece in The Times the reviewer opined, "We owe it to literature to protest against this last production of Mr. Dickens. Shades of Fielding and Scott! Is it for such jargon as this that we have given your throne to one who cannot estimate his eminence?" However, William Makepeace Thackeray enjoyed the book immensely: "To us, it appears it is a good Christmas book, illuminated with extra gas, crammed with extra bonbons, French plums and sweetness.This story is no more a real story than Peerybingle is a real name!

ellauri151.html on line 164: She saw that he was coming; and stopped him again. But she was very nearly too late. Tackletonistakin tulee kilppi lopussa. Sirkka sirahtaa ja sitten kaikki haihtuvat kuin pieru Saharaan. Risa lelu jää lojumaan lattialle. 

ellauri151.html on line 169: Pastorilla on nähtävästi paha tapa tuoda kotiin näitä näpsäköitä suojatteja, niinkuin mulla kaiken maailman kiinalaisia. Mut emmä sentään niitä koittanutkaan bylsiä. Toisin kuin ilmeisesti tää pastori. Hänen aforismejaan ja sutkauksiaan lainataan usein elämänohjeita jakelevissa teoksissa. Ne on kyllä kauttaaltaan aika paskoja. Pastori pettyy kun sakkolihasta ei tule heti valmista, mistä vaimo Amelie puolestaan vähän piristyy. Tähän väliin pitäis lukea nyt vähän Condillacista.

ellauri151.html on line 176: Sensualismi (lat. sensus, 'aisti') on filosofinen tietoteorian suuntaus ja yksi empirismin muoto. Sen mukaan aistihavainnot ovat kaikkein tärkeimpiä tiedon saamisessa tai jopa ainoa tiedonlähde. Sensualismi on lähellä empirismiä.

ellauri151.html on line 191: Which has been translated as "O happy, happy husbandmen, did they but know the blessings they possess, for whom, far from the din of war, the kindly earth pours forth an easy sustenance."

ellauri151.html on line 197: Laura Dewey Lynn Bridgman (December 21, 1829 – May 24, 1889) is known as the first deaf-blind American child to gain a significant education in the English language, fifty years before the more famous Helen Keller. Bridgman was left deaf-blind at the age of two after contracting scarlet fever. She was educated at the Perkins Institution for the Blind where, under the direction of Samuel Gridley Howe, she learned to read and communicate using Braille and the manual alphabet developed by Charles-Michel de l'Épée.

ellauri151.html on line 198: For several years, Bridgman gained celebrity status when Charles Dickens met her during his 1842 American tour and wrote about her accomplishments in his American Notes. Her fame was short-lived, however, and she spent the remainder of her life in relative obscurity, most of it at the Perkins Institute, where she passed her time sewing and reading books in Braille. LOL

ellauri151.html on line 202: Amelie ei antanut enää pastorille eikä Kerttu vielä. Pastorin munapussit pullottivat koska Amelielta ei enää saanut vakoa. Reipas pastori haluis tehdä urotöitä mut unohtaa maxaa kauppalaskut. Amelie epäilee et asia unohtui Gertruden pikkuhousuihin. Niinkuin varmaan tekikin.

ellauri151.html on line 218: Komento, kielto, uhkaus, ne on kaikki Paulin juttuja. Pastori ei anna sokean niitä lukea, saa siitä vielä syntisiä ajatuxia. Patullahan sitä oli oka kylessä. Ei Jeesus halua kiimaiselle pastorille mitään pahaa. Vaikkei Jeesus ize sellaisia harrastanut niin an mennä vaan! Jos panettaa, pane vaan, mehukkaasti edestä ja takaa.

ellauri151.html on line 224: Amerikkalaiset on aivan käsittämättömän moukkia. Vitun charityämmiä. Kumihuulinen Emily eroaa läskistä louvrelehmästä enintään 30 vuodella ja yhtä monella kilolla. Pään sisäpuolelta: ei mitään eroa. 30 vuotta ja 30Gg freedom friesejä: Voilà!

ellauri151.html on line 230: Android väittää ettei jeesustarinoissa ole värisanoja. No ei niitä ollut antiikissa paljon muutenkaan, kun ei ollut värituubeja, Pompeijin graffititkin oli mustavalkoisia. No olihan siellä mosaiikkeja, ja kreikkalaiset pazaat maalattiin elävän näköisixi egyptiläisiltä opituilla konsteilla. Kuvista pahastuvat aaprahammin porukat eivät suvainneet senkään vertaa väri-iloa. On evankelistoilla sentään paikka paikoin mustaa, punaista, valkoista, sinistä, vihreää ja keltaista. Mutta eihän jumalinen tarvi paljon värejä. Sille on kaikki enemp vähemp black and white. 

ellauri151.html on line 235: „It is better to be hated for what you are than to be loved for what you are not.“ — André Gide. Frequently misattributed to Marilyn Monroe or Kurt Cobain.

ellauri151.html on line 237: I have my own virtue, which I am constantly cultivating and refining by teaching myself not to tolerate in me or my surroundings anything but the exquisite. 

ellauri151.html on line 240: Nothing is said that has not been said before. -- Terence

ellauri151.html on line 241: (You can say that again.)

ellauri151.html on line 243: To read a writer is for me not merely to get an idea of what he says, but to go off with him and make a train in his company.

ellauri151.html on line 247: I wished for nothing beyond his smile, and to walk with him thus, hand in hand, along a sun warmed, flower bordered path.

ellauri151.html on line 249: I can't expect others to share my virtues. It's good enough for me if they share my vices. 

ellauri151.html on line 251: My willy was born covered with wrinkles—wrinkles my ancestors and parents most assiduously put there and that I had the greatest trouble removing.

ellauri151.html on line 257: Familles, je vous hais! foyers clos; portes refermées; possessions jalouses du bonheur.

ellauri151.html on line 265: Generally among intelligent people are found nothing but paralytics and among men of action nothing but fools. Thank dog I'm neither.

ellauri151.html on line 269: Old hands get soiled, it seems, whatever they caress, but they too have their beauty when they are joined in prayer. Young hands were made for caresses and the sheathing (sic) of love. It is a pity to make them come too soon.

ellauri151.html on line 276: Mulla olis riittävästi pukinpartaa mennäxeni Kabuliin talibaanixi. Varovainen pitää kyllä olla, tehdä vaan sallittuja juttuja ettei päätä irroiteta. Esim bylsiä alaikäisiä tyttöjä, se on ok kunhan varoo antamasta niille luettavaa. 

ellauri151.html on line 284: Kuulostaa ihan Freudin kolmisoinnulta: ego, id, ja superego. Hyvän ja pahan tennisottelu, minä kazomossa pää kääntyillen. Mitäs Hegelin poka tästä ize oli mieltä? Vaikea sanoa, sen textit oli käsittämätöntä suoltoa. Argumentaatiosta ei tietoa, premissointi tyystin hukassa. Se oli varsinainen napanöyhdänkaivaja, 7 kääpiötä yhdessä suurmiehessä. Heigh Ho, Heigh Ho, and off to work we go, hakut olalla.

ellauri151.html on line 288: Im Skeptizismus erfährt das Bewußtsein in Wahrheit sich als ein in sich selbst widersprechendes Bewußtsein; es geht aus dieser Erfahrung eine neue Gestalt hervor, welche die zwei Gedanken zusammenbringt, die der Skeptizismus auseinander hält. Die Gedankenlosigkeit des Skeptizismus über sich selbst muß verschwinden, weil es in der Tat ein Bewußtsein ist, welches diese beiden Weisen an ihm hat. Diese neue Gestalt ist hiedurch ein solches, welches für sich das gedoppelte Bewußtsein seiner als des sich befreienden, unwandelbaren und sichselbstgleichen, und seiner als des absolut sich verwirrenden und verkehrenden – und das Bewußtsein dieses seines Widerspruchs ist. – Im Stoizismus ist das Selbstbewußtsein die einfache Freiheit seiner selbst; im Skeptizismus realisiert sie sich, vernichtet die andere Seite des bestimmten Daseins, aber verdoppelt sich vielmehr, und ist sich nun ein Zweifaches. Hiedurch ist die Verdopplung, welche früher an zwei einzelne, an den Herrn und den Knecht, sich verteilte, in eines eingekehrt; die Verdopplung des Selbstbewußtseins in sich selbst, welche im Begriffe des Geistes wesentlich ist, ist hiemit vorhanden, aber noch nicht ihre Einheit, und das unglückliche Bewußtsein ist das Bewußtsein seiner als des gedoppelten nur widersprechenden Wesens.

ellauri151.html on line 290: Dieses unglückliche, in sich entzweite Bewußtsein muß also, weil dieser Widerspruch seines Wesens sich ein Bewußtsein ist, in dem einen Bewußtsein immer auch das andere haben, und so aus jedem unmittelbar, indem es zum Siege und zur Ruhe der Einheit gekommen zu sein meint, wieder daraus ausgetrieben werden. Seine wahre Rückkehr aber in sich selbst, oder seine Versöhnung mit sich wird den Begriff des lebendig gewordenen und in die Existenz getretenen Geistes darstellen, weil an ihm schon dies ist, daß es als ein ungeteiltes Bewußtsein ein gedoppeltes ist; es selbst ist das Schauen eines Selbstbewußtseins in ein anderes, und es selbst ist beide, und die Einheit beider ist ihm auch das Wesen, aber es für sich ist sich noch nicht dieses Wesen selbst, noch nicht die Einheit beider.

ellauri151.html on line 293: pesään lisää pökköä. Sit tulee epäilys, ja se on surkeaa, vilkas ego alkaa vilistellä mielessä, tarkkailla noita uurastajia, ja sielunrauha on samantien mennyttä. Se on syntiä.

ellauri151.html on line 295: Die Bewegung, worin das unwesentliche Bewußtsein dies Einssein zu erreichen strebt, ist selbst die dreifache, nach dem dreifachen Verhältnisse, welche es zu seinem gestalteten jenseits haben wird; einmal als reines Bewußtsein; das andremal als einzelnes Wesen, welches sich als Begierde und Arbeit gegen die Wirklichkeit verhält; und zum dritten als Bewußtsein seines Für-sich-seins. – Wie diese drei Weisen seines Seins in jenem allgemeinen Verhältnisse vorhanden und bestimmt sind, ist nun zu sehen.

ellauri151.html on line 299: Obgleich aber das unglückliche Bewußtsein also diese Gegenwart nicht besitzt, so ist es zugleich über das reine Denken, insofern dieses das abstrakte von der Einzelnheit überhaupt wegsehende Denken des Stoizismus, und das nur unruhige Denken des Skeptizismus – in der Tat nur die Einzelnheit als der bewußtlose Widerspruch und dessen rastlose Bewegung – ist; es ist über diese beide hinaus, es bringt und hält das reine Denken und die Einzelnheit zusammen, ist aber noch nicht zu demjenigen Denken erhoben, für welches die Einzelnheit des Bewußtseins mit dem reinen Denken selbst ausgesöhnt ist. Es steht vielmehr in dieser Mitte, worin das abstrakte Denken die Einzelnheit des Bewußtseins als Einzelnheit berührt. Es selbst ist diese Berührung; es ist die Einheit des reinen Denkens und der Einzelnheit; es ist auch für es diese denkende Einzelnheit, oder das reine Denken, und das Unwandelbare wesentlich selbst als Einzelnheit. Aber es ist nicht für es, daß dieser sein Gegenstand, das Unwandelbare, welches ihm wesentlich die Gestalt der Einzelnheit hat, es selbst ist, es selbst, das Einzelnheit des Bewußtseins ist.

ellauri151.html on line 301: Andacht: Das gestaltlose Sausen des Glockengeläutes oder eine warme Nebelerfüllung, ein musikalisches Denken, indem es diese Erfahrung gemacht, daß das Grab seines wirklichen unwandelbaren Wesens keine Wirklichkeit hat.

ellauri151.html on line 304: Enhän mä voi kuolla, koska koko maailma kuolis siinä mukana. Valot sammuu, haju jää. Kyltoi Hegelkin oli tosi syvältä. 

ellauri151.html on line 316: Slush slush. Vesi kiertää vessanpöntön pohjassa. Bisnis on elämää ja muut on sun matkaevästä. Puunhalaajien laskelmien mukaan mezää pitäisi säästää 10G hehtaaria jotta ilmastolupauxet täyttyisi ja monimuotoisuus eli lajikavereita säilyisi. Ei helvetissä! Ja vielä toimenpidekielto! Nyt tulee kiire monitoinikoneille. Hulluja nuo vihreät huutaa keskusta, vain kuolleitten ruumiittenne ylize. Ei ihme että vihreiden kannatus on laskenut ja äärioikeistot Kankaanpäässä ja  kaikkialla muualla kasvavat kuin jalkasilsa apinoiden jalkapohjissa.

ellauri151.html on line 331:   Hyvä Charly Pasternak,

ellauri151.html on line 333: Vedä käteen vitun palsternakka kotiryssä jutkupökäle! Turpa kiinni ja näpit irti Anhevanmaan izehallinnosta senkin feikki fennomaani, vai pannaanko sut auton takaluukkuun ja kyyditetään takas ryssänmaalle? 

ellauri151.html on line 336:     harly">Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään rakastunut Yhdysvaltoihin sekä sen mainioon kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen. Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1,923 ääntä eikä tullut valituksi. Charly Salonius-Pasternak, sai etunimensä maailmanhitistä Tuolta saapuu Charlie Brown, jonka Suomessa levytti Vicky Rosti. "Isä halusi antaa minulle nimen Jaska Jokunen", valittaa palsternakka. Se satutti. 

ellauri151.html on line 339: Kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen kanssa turveloinnin lisäksi Salonius-Pasternak on tukenut myös Natoa.

ellauri151.html on line 341: Ulkopuliittisen Instituutin toiminnan ja selvitysten on usein mediassa arvioitu olevan poliittisesti värittynyttä. Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Sika-Liisa Anttila piti vuonna 2016 Ulkopoliittista instituuttia "Naton haarakonttorina". Ulkoministeri Erkki Tuomioja on arvostellut instituuttia siitä, että se tuottaa pikemminkin mielipiteellisiä näkemyksiä kuin oikea-aikaista informaatiota ja analyysia. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Pekka Tiilikainen on myös toiminut kokoomuslaisten ministerien poliittisena valtiosihteerinä, mm. Alexander Stubbin valtiosihteerinä.   

ellauri151.html on line 346: Anja Snellman on havainnut olevansa erityisherkkä. Se on yxi noista hiljaista vakavista ja hiukan surumielisistä nuorista. Sellaisista kuin Oxford Highin Ethan 

ellauri151.html on line 356: Snellman kertoo, että erityisherkkyys on aiheuttanut hänelle pintapuolisuuden ja toisexi jäämisen tunteita. Häntä pidetään hankalana ja outona  joka keksii kummallisia juttuja.

ellauri151.html on line 366: Gray  (2012)  argues  that  Wittgenstein  could  have known  Hamann  through  Fritz  Mauthner  (1849–1923)  or  Søren Kierkegaard  (1813–1855).  Kusch  proposes  that  Wittgenstein  got Martin Luther’s (1483–1548)  view  of  theology  as  a  grammar  from Hamann  or  somebody  discussing  Hamann’s  views,  because 

ellauri151.html on line 370: (2000) points out that Wittgenstein discussed Kierkegaard’s views in 

ellauri151.html on line 371: 1931, and Hamann’s views on 22.2.1931 (DB: 40). She argues that 

ellauri151.html on line 372: these discussions (DB: 40–43, 64–66) show that Wittgenstein viewed 

ellauri151.html on line 373: religious  symbols  as  paradoxes.  She  then  argues  that  Wittgenstein 

ellauri151.html on line 376: Wittgenstein’s analysis shows that religious and linguistic  symbols 

ellauri151.html on line 377: contain their meaning in themselves, and the meaning is a spirit that 

ellauri151.html on line 381: Hämärä ja vielä hämärämpi. Herakleitos kazoo yläpilven päältä kateudesta vihreenä. Ludi luki myös Dostoa ja pohdiskeli Doston selitystä Kaanan häistä. Mixei Jeesus tehnyt hyvää viiniä heti juhlan alussa? Ludin mielestä Jeesuxen panolatempaus oli ihme vain jos Jeesus teki samalla jonkin hypnoottisen eleen. Muuten se olis ollut vaan harvinainen tapaus. 

ellauri151.html on line 383: Johann Georg Hamann (27. elokuuta 1730 Königsberg - 21. kesäkuuta 1788 Münster) oli saksalainen valitusfilosofi ja valistuksen vastustaja, ja saksalaisen valistuksen ja "Sturm und Drang" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi Immanuel Kantin ystävä ja tämän tavoin lähtöjään pietistinen protestantti. Hän oli myös luutunsoittaja, joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin Timofey Belogradskyn opastuksella. Soiton avulla hän vastusti luutuneita näkemyxiä. 

ellauri151.html on line 411: 	  What Tarquin the Proud said in his garden with the poppy blooms was understood by the son but not by the messenger. Wot??? Kz. albumia 153.

ellauri151.html on line 416: 	  Self knowledge begins with the neighbor, the mirror, and just the same with true self-love; that goes from the mirror to the matter.

ellauri151.html on line 426: 	  Nature is a book, a letter, a fairy tale (in the philosophical sense) or whatever you want to call it.	  

ellauri151.html on line 428:       Poesie ist die Muttersprache des menschlichen Geschlechts; Sinne und Leidenschaften reden und verstehen nichts als Bilder. In Bildern besteht der ganze Schatz menschlicher Erkenntniß und Glückseeligkeit.

ellauri151.html on line 432: 	  Ohne Sprache hätten wir keine Vernunft, ohne Vernunft keine Religion, und ohne diese drei wesentliche Bestandteile unserer Natur weder Geist noch Band der Gesellschaft.

ellauri151.html on line 436:       The product of paper and printed ink, that we commonly call the book, is one of the great visible mediators between spirit and time, and, reflecting zeitgeist, lasts as long as ore and stone. Help us translate this quote!

ellauri151.html on line 438:       Without language we would have no reason, without reason no religion, and without these three essential aspects of our nature, neither mind nor bond of society. Help us translate this quote!

ellauri151.html on line 440: 	  Hence it happens that one takes words for concepts, and concepts for the things themselves

ellauri151.html on line 442:       If only I was as eloquent as Demosthenes, I would have to do no more than repeat a single word three times. Reason is language — Logos; I gnaw on this marrowbone and will gnaw myself to death over it. It is still always dark over these depths for me: I am still always awaiting an apocalyptic angel with a key to this abyss. Help us translate this quote!

ellauri151.html on line 444: 	  The philosophers have always given truth a bill of divorce, by separating what nature has joined together and vice versa. Help us translate this quote

ellauri151.html on line 450: 	  What for others is style, for me is soul.

ellauri151.html on line 452:       Let us assume that we invited an unknown person to a game of cards. If this person answered us, “I don’t play,” we would either interpret this to mean that he did not understand the game, or that he had an aversion to it which arose from economic, ethical, or other reasons. Let us imagine, however, that an honorable man, who was known to possess every possible skill in the game, and who was well versed in its rules and its forbidden tricks, but who could like a game and participate in it only when it was an innocent pastime, were invited into a company of clever swindlers, who were known as good players and to whom he was equal on both scores, to join them in a game. If he said, “I do not play,” we would have to join him in looking the people with whom he was talking straight in the face, and would be able to supplement his words as follows: “I don’t play, that is, with people such as you, who break the rules of the game, and rob it of its pleasure. If you offer to play a game, our mutual agreement, then, is that we recognize the capriciousness of chance as our master; and you call the science of your nimble fingers chance, and I must accept it as such, it I will, or run the risk of insulting you or choose the shame of imitating you.” … The opinion of Socrates can be summarized in these blunt words, when he said to the Sophists, the leaned men of his time, “I know nothing.” Help! TLDR!

ellauri151.html on line 455: 
Pahan filosofiaa

ellauri151.html on line 456: Lauri Snellman: Pahan filosofia. teologinen tiedekunta phd thesis

ellauri151.html on line 458: Pahan filosofia on Laren mielestä tää vanha teodikeakysymys: miten kiltti jumala voi olla näin ilkeä, tehdä näin huonon maailman, jossa on meidän apinoiden kannalta niin paljon pahaa? 

ellauri151.html on line 459: Mitä tää kaikki oikein meriteeraa? Mihin kirjailija on oikein tässä pyrkinyt? What's the meaning of all this?

ellauri151.html on line 461: No se yxinkertainen vastaus on: ei kukaan tällä pyri yhtään mihinkään. Se mikä on hyvää yhdelle on pahaa toiselle, Ei täällä ole ketään suunnittelijaa, jotain mastermindia joka on tän kaiken muka kaavaillut nimenomaan apinoiden parhaaxi. Olishan se nyt aivan päätön ajatus. Eli siinä se. Onko vielä jotain kysyttävää?

ellauri151.html on line 465: Toiveikkaasti mutta liian aikaisin runoili unkarinjuutalainen Miklós Radnóti vuonna 1941 rauhan puolesta. Nuolaisi ennenkuin tipahti: pahin oli sille vielä edessäpäin. Eikä siinä vielä kaikki: hiljan särjettiin Mikloxen pazas Unkarissa törmäämällä siihen saxalaisten tekemällä mersulla. Kohta alkaa kolmas kierros, gentlemen start our machines.

ellauri151.html on line 471: across the road that lies in peace again.		Tien poikki joka on taas rauhan oloissa,

ellauri151.html on line 472: At last a bird, thank goodness! sighs the road,		Lopultakin lintu, luojankiitos! huokaa tie,

ellauri151.html on line 496: and storks alight where parapets stand now...		ja haikarat laskeutuvat tankkiesteile...

ellauri151.html on line 497: The trenches are abandoned to the rabbits,		Ampumahaudat on hyljätty kaniinien huostaan,

ellauri151.html on line 513: a strict but tame, unmilitary rule.			Tiukka mutta kesy, sotilaaton hallinto.

ellauri151.html on line 519:   The problem of evil is at bottom an existential one: how can the world have meaning and how is moral action possible, if there is pointless evil without morally sufficient reasons? The problem of evil is then associated with theodicism: God or the meaning of the world exists only, if all evils have (morally) sufficient reasons.

ellauri151.html on line 521:   Höh, olis luullut et pahan ongelma olis at bottom se et eräistä olosuhteista on apinoille aivan vitusti harmia, eli ongelma on miten päästä eroon näistä pahoista asioista ja ennen kaikkea niitä ajavista pahoista häiskistä. Mutta ei, nää teologit on valmiit nielemään koko skenen nahkoineen karvoineen ja koittavat vaan kexiä selityxiä mix tää käsillä oleva maailma on paras mahdollisista maailmoista. Helpoin selitys on tietysti toi Leibnizin ja Spinozan determinismi, eli tää on paras koska tää on ainoa. Tähän mäkin kyllä oon valmis uskomaan. Mut tälläset peliteoreettisemmat heppulit haluu nähdä maailman pelilautana, jossa nimenomaan niiden jumalalla on voittava strategia, siis sellanen joka on ainaskin sen kannalta optimaalinen (entäs little us? Kuka se sanoi että laiva joka purjehtii Alexandriaan eiole välttämättä huolissaan laivarottien mukavuudesta?). Sen strategian outcomena on tää kuunalainen meisinki, tai mixei kuunpäällinenkin, come to that, jos siellä nyt on ketään joka kiinnostaa. 

ellauri151.html on line 523: Oikeestaan tää Laren kielenkäyttö mätsää hyvin mun peliteoreettiseen pragmatiikkaan, missä myöskin "merkitys" oli "tarkoitus", eli se mihin dialoginpelaajat pyrkivät kun ne sanoo eli tekee jotakin. Kielitieteen kursseilla mulla oli eri merkityxen sortteja, lähtien tämmösestä syy-seuraus assosiaatiosta (savu merkkaa tulta) semanttisen "tää merkki tarkoittaa miesten vessaa" ja syntaktisen (myopis tarkoittaa hiirenkorvaa) merkityxen kautta tähän pragmaattiseen, joka näyttää olevan Larzallakinn mielessä. On huomattava, että peleissä pelaajalla pitää olla utiliteetteja, joita se maximoi, eli nyt sit tän teodikeakysymyxen takana on mitä jumala oikein ajaa takaa tässä hommassa, koska on lupa olettaa, että se seuraa aina sen optimistrategiaa. Toisaalta ongelmaa hankaloittaa se, että toisen opinkohdan mukaan sillä on käytössään kaikki strategiat koko pelilaudalla, et oikeastaan se vois ratkasta Hoblan labyrinttitehtävään vaan teleportoimalla suoraan Maxin auton vara-avaimien luo kiertämättä kassan kautta, tai hizi, vaan luomalla Maxille sormia napsauttamalla uuden avaimen. Tai uuden auton, tai mitä vaan. Tästä komplikaatiosta seuraa se, että sen utiliteettien pitää olla jotain tosi kieroa, joka oikeuttaa kaikki nää kiemurat, joissa menehtyneitä apinoita lentää reestä joka käänteessä. Eli näillä alkumietteillä aletaanpa lukea mitä Larella on sanottavaa tästä. 

ellauri151.html on line 526: 
 1. What are the general logic and the presuppositions of the problem of evil? 2. How can the problem of evil be called into question and how can one develop grammatical methods and philosophical tools to build a successful antitheodicy? 3. How can one develop a grammatical metacritique of the presuppositions of the problem through a philosophical grammar of the underlying language/world and being/meaning-links? 4. How can the grammatical approach to metaphysical questions and to the metacritique of the presuppositions of the problem of evil be used to analyse religious and worldview questions, and articulate ways of existential, humanistic and religious sense-making that overcome the problem? 

ellauri151.html on line 528: Theodicism: God or the meaning of the world exists only, if all evils have (morally) sufficient reasons. 

ellauri151.html on line 532: The problem has four key presuppositions: the fact/meaning, fact/value and appearance/reality conceptual gaps and the Principle of Sufficient Reason. 

ellauri151.html on line 533: Moral antitheodicies are no good because god gets flushed down the toilet if he hasn't got his finger in every pie. Well Larza doesn't say it this directly, but implies as much. And that's not good in a theology thesis. So we have to go with concptual antitheodicy, if at all.

ellauri151.html on line 536: Kantian antitheodicies argue that theodicism oversteps the limits of moral and theoretical human reason. Älä yritäkään ymmärtää, olet liian tyhmä. Jätä homma experteille. 


ellauri151.html on line 537: Jamesian antitheodicies emphasize that God and the world order must be reinterpreted in terms of practical and moral action and from a pluralist perspective that can account for experience and moral effort. Siis mitä? 

ellauri151.html on line 539: Hamannian antitheodicies hold that the dualisms and the rationalisms underlying theodicy debate are speculative metaphysics that can be overcome through philosophical grammar. Eli tässähän on vaan kieli lomalla, annahan kun jäsennän. Tuliko Wittgensteinistäkin hamanniitti loppupeleissä? Lare ainakin on sellainen.

ellauri151.html on line 541:   Hahaa, kuten arvasin, Larde on kirjoittanut tästäkin! Paperissa "Hamann's influence on Wittgenstein"(Nordic Wittegenstein Review 7(1)2018), se informoi:

ellauri151.html on line 544: Drury’s memoirs show that Wittgenstein discussed Hamann’s authorship in the early 1930s and 1950s. Wittgenstein’s diary notes  and  the 

ellauri151.html on line 545: Cambridge lectures show that Wittgenstein’s discussion of Hamann’s 

ellauri151.html on line 546: views in 1931 corresponds to adopting a view of harmony of language 

ellauri151.html on line 547: and reality that resembles Hamann’s. Using Hamann’s view of language 

ellauri151.html on line 550: philosophies.  The  harmony  of  language  and  reality  takes  place  in 

ellauri151.html on line 557: Johann Georg Hamann (1730–1788) is a Christian thinker who started the first linguistic turn in philosophy and the German linguistic tradition with his Metakritik of Kant’s philosophy (see Bayer 2002; Dickson 1995; Betz 2009). John 

ellauri151.html on line 558: Betz  (2005,  291–292) even argues that “Hamann is to be credited 

ellauri151.html on line 568: Wittgenstein developed a view of harmony of language and reality 

ellauri151.html on line 574: meaning that is intertwined with the sign and the object through use. 

ellauri151.html on line 580:   In god we trust, all others pay cash. Hamann ei ollut wittgensteinilainen, vaan Wittgenstein oivalsi loppupeleissä olevansa hamannilainen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Koskaan ei ole liian myöhä katua ja tehdä parannus. 

ellauri151.html on line 582: Tälläsen expressiivisen "tiili!" tyyppisen käskykielen painottaminen on sellaisenaan jo aika uskonnollista. (Vaik onhan tietokonekieletkin käskykantaisia.) Kusch  argues  that  theological grammar describes how religious practices and the communication between God and the believer work. Both Hamann and  Wittgenstein  argue  that  pictures  are  indispensable  for  divine-

ellauri151.html on line 587: with  Chalcedonian  Christology,  which  holds  that  the  human  and 

ellauri151.html on line 589: and have logical properties, but at the same time logic receives social 

ellauri151.html on line 590: properties. Eli kieli on kuin apina ruumista ja sielua: liha vastaa non-logical vocabularysta, logical constants tulee jumalalta.   

ellauri151.html on line 594: Chalcedonian Christianity refers to the branch of Christianity that accepts and upholds theological and ecclesiological resolutions of the Council of Chalcedon, the Fourth Ecumenical Council, held in 451. Chalcedonian Christianity accepts the Christological Definition of Chalcedon, a Christian doctrine concerning the union of two natures (divine and human) in one hypostasis of Jesus Christ, who is thus acknowledged as a single person (prosopon). Chalcedonian Christianity also accepts the Chalcedonian confirmation of the Niceno-Constantinopolitan Creed, thus acknowledging the commitment of Chalcedonism to Nicene Christianity.

ellauri151.html on line 596: In regard to their specific attitudes towards theological resolutions of the Council of Chalcedon, Christian denominations (both historical and modern) can be divided into:

ellauri151.html on line 598:     Chalcedonian – those that accept theological resolutions of the Council of Chalcedon;

ellauri151.html on line 600:     Semi-Chalcedonian – those whose acceptance of Chalcedonian theological resolutions is partial or conditional;

ellauri151.html on line 602:     Non-Chalcedonian – those that reject theological resolutions of the Council of Chalcedon.

ellauri151.html on line 604: Today, Chalcedonian Christianity encompasses the Catholic Church, the Eastern Orthodox Church and Protestant denominations, while non-Chalcedonian, or Miaphysite, Christianity encompasses the Oriental Orthodox Churches.

ellauri151.html on line 609:   Hamann and Wittgenstein  criticize  the  Enlightenment’s dualism senses/reason, subject/object, mind/world, reason/feeling and theory/practice by developing a view of “sensuous reason” that is located in language.

ellauri151.html on line 611:   Samaa idealismimääkynää tää on kuitenkin vaikka soppaa kuinka hämmentää, heti kun ei eroteta kunnolla kazojaa ja maisemaa. Narsistista harhapäätelmää. Mää on maailma ja mun maailmani on tää mää. Mää mää:

ellauri151.html on line 613:   Instead,  give  a  description  of  symbols,  or  rather  of  signs.  What  we 

ellauri151.html on line 619: it; it has a grammatical body behind it, so to speak. Its meaning cannot 

ellauri151.html on line 626: The books I have read recently were: “Studies in Classic American 

ellauri151.html on line 638: I have been reading in a German author, a contemporary of Kant’s, 

ellauri151.html on line 643: should act. Do you understand Hamann’s remark? Tell me what you 

ellauri151.html on line 652:   Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)

ellauri151.html on line 654: Luther puts this clearly: “The spirit consists in the use, not the object”. Luther reached his theological breakthrough when he realized that theological language consists fundamentally of speech acts and linguistic action.  Augustinuxen show-and-tell semantiikka ei kata mysteerien pragmatiikkaa: ei kuivassa näkkärissä ole sielua, vaan se pujahtaa siihen joteskin kun näkki pannaan kielelle ja sanotaan oikeat taikasanat. Hizi empä arvannut poikasena kielitieteen kurssilla miten läheltä Luther siinä liippasi, hyvä ettei tukka heilahtanut.

ellauri151.html on line 656: Hamann takes basic intuitions to be practices like playing music and painting. He argues that Kantian forms of intuition like space and time are symbolic forms of sensuously mediated bodily practices. Fornication is another sensuously mediated bodily practice. What's its logical form? Hello my name is Potato Head! Let's play a game! 

ellauri151.html on line 658: Wittgenstein first interprets Hamann’s ideas as a Russell-type paradox of signs and their objects in light of the logical problems he was discussing in his lectures: how God∈God? Wittgenstein then uses Kierkegaard to interpret religious symbols as paradoxes  that  express  a  higher  truth.  I  argue  that  Wittgenstein 

ellauri151.html on line 661:   Tässä yhteydessä on muistettava se vanha huomio, että peliteoria pelaa sillä oletuxella että pelaajat ei ole osa peliä. Eli niiden toimintaa ei ole rajoitettu säännöillä ainakaan niin pitkälle  että niillä on vaan 1 pelitapa; muuten ei koko teoriaa edes tarvita. Tää liittyy tohon Wittgensteinin kymysyxeen: miten niin jumala on koko luonto ja osa luontoa? Peliteoreettinen selitysmalli eli teologia ei skulaa ellei pelaajat eli apinat ja niiden jumalat ole joteskin luonnon ulkopuolella. Niinkun ne tietysti tuppaavat kerskumaankin, vaikka se on puppua.

ellauri151.html on line 663:   Ja sit on se toinen toteamus, että optimistrategiaa noudattava pelaaja on ennustettava. Se voi ihan hyvin pelata päässään jotain shakkia, pohtia eri gambiitteja, mutta kun siirron aika tulee, se pelaa joko ennustettavasti pelin kannalta tai sitten päättömästi jostain muusta syystä. Pääpeli saattaa olla keino löytää ratkaisu, joka maximoi henkiinjääntiä, mut silti on täysin ennustettavaa että sitä siinäkin maximoidaan tavalla tai toisella. Uskontokin on tästä 1 esimerkki, se lisää sirkan izeluottamusta arkiryskeessä. Jotkut optimoinnit ratkeaa aapan päässä, loput hoitaa Darwin kokeilemalla eri vaihtoehdot läpi eri apinoilla. 

ellauri151.html on line 667: had refuted the picture theory’s appeal to ideal logical form soon 

ellauri151.html on line 669: had  shown  an  Italian  gesture  that  means  “Nonsense!”  to 

ellauri151.html on line 670: Wittgenstein and then asked what the logical form of the gesture is. 

ellauri151.html on line 672: theory had been cut, and he could approach the problems of rule-

ellauri151.html on line 673: following  and  the  harmony  of  language  and  reality  from  a  new 

ellauri151.html on line 676: 	Olikohan toi oikeasti joku tollanen Salvo Montalbanon  "Che minchia!" tai "Va fa'n culo" merkki? "Fai cazzi tuoi!" "Stronzo!" Ei Ludin olis tarvinnut Straffan käsieleestä noin hirveästi hermostua, eihän siinä tarvi muuta tehdä kuin lisätä toi pragmatiikkakomponentti, niinkuin esim. mun dialogipeleissä.

ellauri151.html on line 680: Munz  (2000) discusses Wittgenstein’s reply to Frazer at length. Frazer argues that magic is based on loose associations that lead to erroneous views on causation. According to Munz, Wittgenstein holds that the distinction between beliefs and practices cannot be made, as language  is  at  its  core  mythological.    

ellauri151.html on line 682:   Tää on taas tätä jönsytyyppistä mystifiointia. Frazer on tietysti oikeassa siinä, ettei taika oikeasti toimi, mutta siinä väärässä, eze paljon haittais taikojaa tai taian kohdetta. Eine välitä, kunhan siitä tulee sitä kimppakivaa pyllistelyä. 

ellauri151.html on line 684: Wittgenstein  offers  the  harmony  of  a  wish  and  its  fulfillment  in 

ellauri151.html on line 685: communication as a counter-model for religious language and uses it to criticize Frazer’s attempts to debunk religion. Religious rituals must be understood as expressive communication. Magic, religion and language are based on symbolism, as the harmony of language and reality takes place in the symbol. A religious ritual like a rain-dance symbolically represents and mythologically enacts the connection between a wish and its fulfillment, and Wittgenstein mentions sacraments like baptism in this context (RF: 125). All language is similarly symbolic and ceremonial at its core and cannot be separated from mythology. 

ellauri151.html on line 687:   Juurikin näin, loppupeleissä "Tiili!" on se tärkein sanoma, sama mitä uskotaan, kunhan tiilet tulee roudatuxi paikalle tavalla tai toisella. Pelkkä rationaalisuus ei riitä, tarvitaan myös motivointia, ja motivointi tapahtuu matelijan aivoissa, johon ei järkisana tehoa. Houkuttelu porkkanalla, pelottelu kepillä ja kimppahali toimii siihen. 

ellauri151.html on line 689:       Hein (1983: 42–49; see also Labron 2009: 53–57) also notes that Hamann and Wittgenstein use an epistemology based on faith and trust to reject the Enlightenment’s attempt to find an Archimedean point outside the world (mikäs se nyt on? Kuka sellaista kyselee?). Hamann argues that the modern subject/object split leads to an irresolvable problem of skepticism.

ellauri151.html on line 691:   Vittu "the world" ei ole sama asia kuin "mun pää". Tää on joillekuille aivan mahdotonta sulattaa. Nimenomaan narsistisille tyypeille. Ja niitähän filosoofeistakin on valtaosa, kuten muistakin kynäilijöistä. Ne eivät usko edes omaan kuolemaansa muistuttaen siinä suhteessa moosexenuskoista Belovin Salea.  Moses had to trust God in order to believe that he would die, even though he had very strong empirical reasons to believe it (N II: 73)  

ellauri151.html on line 693: Language has its worth and norms through language-use, which intertwines language and reality and makes reality, mental states and rational concepts a part of the language-games.

ellauri151.html on line 695:   Niinpä niin. Tässä sitä ollaan taas, idealismin loukussa. Eikun äiti kantamaan tikun nenässä pihalle. Kun tiede pääsee jostain filosofisesta pointista selvemmille vesille, tulee teologien kärpäsparvi syömään jätöxet. Näin on nähtävästi päässyt käymään myös Ludi Wittgensteinille. Pelkästä pelleilystä on tullut teologista realiteettia. Tuntuu tosi hullulta että nää hemmot tarvii uskoa, toivoa ja luottamusta uskaltaaxeen edes nousta sängystä.

ellauri151.html on line 720: Paul, however, wrote that Christians are not under the Mosaic Law; we are under the administration of Grace (Romans 6.14). These are two vastly different operating environments. Jesus ministered only to Jews. Jesus also ordered his disciples not to go to Gentiles but to go to Jews alone (Matthew 10.5-6). In Christianity, Paul went to the Gentiles as the Apostle of the Gentiles (Romans 11.13; 1 Timothy 2.7; 2 Timothy 1.11).

ellauri151.html on line 722: Those who believed the gospel of the kingdom, that Jesus was the Messiah, the Son of God, were known as followers of the Way (Acts 9.2, 19.9, 23, 22.4, 24.14, 22). They were not Christians. Christianity did not begin within the borders of Israel; it began outside its borders. Paul was saved outside Israel on his way to Damascus (Acts 9.3-6). Believers first became known as Christians in Antioch, not Jerusalem (Acts 11.25-26).

ellauri151.html on line 727: Tässä suomennos Patun saarnan alkutextistä johon pastori viittaa Androidin kirjan 2. vihkossa. Patulla on vinha kohta siellä: Laki on välttämätön, ei kukaan maxa hyvälle poliisille ellei ole pahaa poliisia pelotteena. Jeesuskin ymmärsi tämän verran, ja sanoi ettei sunkaan kaikki pääse kamelin perssilmästä. Patun viesti oli vielä ovelampi: osallistu arpajaisiimme, olet kenties jo voittanut!

ellauri151.html on line 734: 7:4 Niin, veljeni, just niinkuin nää ämmät, teidätkin on tavallaan tapettu laillisesti kuin kilohailit Kristuksen astalolla, tullaksenne toisen omiksi, eliskä tän mainizemani jäbän,  joka on kuolleista herätetty, että me poikisimme Jumalalle.  


ellauri151.html on line 736: 7:6 mutta nyt me olemme irti luonnonlaista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa lain hengen uudessa odotustilassa emmekä sen kirjaimen vanhassa asemahallissa.  


ellauri151.html on line 740: 7:10 ja mä hajosin. Niin kävi ilmi, että käsky, joka piti edistää elämää, aiheutti pelkkää harmia.   


ellauri151.html on line 743: 7:13 Onko siis hyvä ollut mulle pahaxi? Pois se! Ei vaan jotain sellasta et käsky on just six hyvä eze merkkaa jotkut jutut pahoixi. Niin on kivempää.  


ellauri151.html on line 745: 7:15 Sillä enhän mä ole sellainen kuin mitä teen; sillä mä en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä mitä mä haluan, sitä mä teen.   


ellauri151.html on line 746: 7:16 Mutta jos mä teen sitä, mitä en tahdo, niin sithän mä myönnän, että laki on hyvä ja se mitä mä halusin on paha.  


ellauri151.html on line 749: 7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo vaan vain haluan, minä teen. Fiilaan ja höylään aamuun asti.  


ellauri151.html on line 750: 7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan tää vanha lisko, vällykäärme joka asuu mun housuissa.  


ellauri151.html on line 751: 7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lainomaisuuden, että paha riippuu minussa kiinni kuin tero, esa ja kassit,  


ellauri151.html on line 754: 7:24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?  Hmm, tarvinneeko kenenkään ylipäänsä? Onhan tää aika kiva.  


ellauri151.html on line 755: 7:25 Kiitos kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Näin minä siis tämmöisenäni palvelen mielelläni pesän lakia, ja samalla tällä välilihalla salaa toteutan matelijan lakia. Tällästä tää vaan nyt on.

ellauri151.html on line 759:   Vai olisko se sittenkin ihan vastoin päin? Sillä vähän päästä past. siteeraa Peeevelin 14. lukua jossa sanotaan et on ihan okei syödä porsasta tai olla vegaani, sama se tykkääkö imuttaa nakkia vai nuolla sämpylää, kyllä Jeppe tarjoaa sinapit ja kezupit, ja tiskaakin vielä astiat jälkeenpäin. Past. miälestä kaikki on ookoo mikä ei aiheuta harmia lähimmäiselle ml. kaikista lähimmäisimmän eli izensä. Taivaan papasta ei mitään puhetta. Täähän oli 1 ero Patun ja Jessen puheissa: Patun mielestä kultainen sääntö riittää yxinkin, Jesse terotti et isän miälipidettä on sentään kuunneltava ihan ensimmäisenä. Ja Jehova ei pitänyt hinaajahommista eikä edes käteenvedosta. 

ellauri151.html on line 763: Edgar Jones has manufactured the following comparison of Jesus' and  Paul's meaning differences which exposes Paul as a liar and a false prophet who did not know Jesus.  Paul's errors and false gospel are obvious to anyone who follows Jesus as teacher and listens carefully to Jesus' words.  Read very carefully, your eternal salvation depends on it! 

ellauri151.html on line 765: 
1. On the time at hand:


ellauri151.html on line 768: [12] the night is far gone, the day is at hand.

ellauri151.html on line 772:  [8] Take heed that you are not led astray; for many will come in my name,

ellauri151.html on line 773: saying, "the time is at hand!" Do not go after them.

ellauri151.html on line 779: [9] For to this end Christ died and lived again, that he might be Lord both of the dead and of the living.

ellauri151.html on line 789: [9] The commandments, "You shall not commit adultery, You shall not kill, You shall not steal, You shall not covet," and any other commandment, are summed up in this sentence, "You shall love your neighbor as yourself.

ellauri151.html on line 793: [37] And he said to him, "You shall love the Lord your God with all your heart, and with all your soul, and with all your mind. 


ellauri151.html on line 795: [39] And a second is like it, You shall love your neighbor as yourself. 


ellauri151.html on line 798: 5. On whom God has mercy:

ellauri151.html on line 802: [15] For he says to Moses, "I will have mercy on whom I have mercy, and I will have compassion on whom I have compassion." 


ellauri151.html on line 804: [18] So then he has mercy upon whomever he wills, and he hardens the heart of whomever he wills.

ellauri151.html on line 808: [7] Blessed are the merciful, for they shall obtain mercy. 

ellauri151.html on line 814: [7] In him we have redemption through his blood, the forgiveness of our trespasses, according to the riches of his grace 


ellauri151.html on line 831: [29] And every one who has left houses or brothers or sisters or father or mother or children or lands, for my name´s sake, will receive a hundredfold, and inherit eternal life.

ellauri151.html on line 833: [28] For which of you, desiring to build a tower, does not first sit down and count the cost, whether he has enough to complete it?

ellauri151.html on line 834: [33] So therefore, whoever of you does not renounce all that he has cannot be my disciple. 

ellauri151.html on line 836: 12. On what is honorable among men:

ellauri151.html on line 840: [21] for we aim at what is honorable not only in the Lord´s sight but also in the sight of men.

ellauri151.html on line 842: [17] Repay no one evil for evil, but take thought for what is noble in the sight of all men.

ellauri151.html on line 846: [33] just as I try to please all men in everything I do, not seeking my own advantage, but that of many, that they may be saved.

ellauri151.html on line 850: [15] But he said to them, You are those who justify yourselves before men, but God knows your hearts; for what is exalted among men is an abomination in the sight of God. 


ellauri151.html on line 858: [15] For though you have countless guides in Christ, you do not have many fathers. For I became your father in Christ Jesus through the gospel. 


ellauri151.html on line 860: [10] I appeal to you for my child, Onesimus, whose father I have become in my imprisonment.

ellauri151.html on line 864: [9] And call no man your father on earth, for you have one Father, who is in heaven.

ellauri151.html on line 880: [4] For Christ is the end of the law, that every one who has faith may be justified.

ellauri151.html on line 884: [17] Think not that I have come to abolish the law and the prophets; I have come not to abolish them but to fulfil them. 


ellauri151.html on line 891: [28] And God has appointed in the church first apostles, second prophets, third, teachers, 


ellauri151.html on line 893: [11] And his gifts were that some should be apostles, some prophets, some evangelists, some pastors and teachers, 


ellauri151.html on line 901: [8] But you are not to be called rabbi, for you have one teacher, and you are all brethren. 

ellauri151.html on line 907: [25] Lest you be wise in your own conceits, I want you to understand this mystery, brethren: a hardening has come upon part of Israel, until the full number of the Gentiles come in, 


ellauri151.html on line 912: [13] Enter by the narrow gate; for the gate is wide and the way is easy, that leads to destruction, and those who enter by it are many. 


ellauri151.html on line 913: [14] For the gate is narrow and the way is hard, that leads to life, and those who find it are few. 

ellauri151.html on line 919: [11] And his gifts were that some should be apostles, some prophets, some evangelists, some pastors (shepherds) and teachers, 

ellauri151.html on line 923: [16] And I have other sheep, that are not of this fold; I must bring them also, and they will heed my voice. So there shall be one flock, one shepherd. 

ellauri151.html on line 929: [15] For though you have countless leaders in Christ . . ..

ellauri151.html on line 933: [10] Neither be called leaders, for you have one leader, the Christ.

ellauri151.html on line 941: [9] What then? Are we Jews any better off? No, not at all; for I have already charged that all men, both Jews and Greeks, are under the power of sin, 


ellauri151.html on line 944: [23] since all have sinned and fall short of the glory of God, . . ..

ellauri151.html on line 953: [35] that upon you may come all the righteous blood shed on earth, from the blood of innocent Abel to the blood of Zechari'ah the son of Barachi'ah, whom you murdered between the sanctuary and the altar. 

ellauri151.html on line 963: [21] Not every one who says to me, "Lord, Lord," shall enter the kingdom of heaven, but he who does the will of my Father who is in heaven. 


ellauri151.html on line 964: [22] On that day many will say to me, "Lord, Lord, did we not prophesy in your name, and cast out demons in your name, and do many mighty works in your name?" 


ellauri151.html on line 971: [7] For Christ, our paschal lamb, has been sacrificed. 


ellauri151.html on line 977: [13] Go and learn what this means, "I desire mercy, and not sacrifice."

ellauri151.html on line 984: [18] for the scripture says, "You shall not muzzle an ox when it is treading out the grain," and, "The laborer deserves his wages." 


ellauri151.html on line 986: [11] If we have sown spiritual good among you, is it too much if we reap your material benefits? 


ellauri151.html on line 987: [12] If others share this rightful claim upon you, do not we still more? 

ellauri151.html on line 991: [7] And preach as you go, saying, The kingdom of heaven is at hand (oops, did I say not in Luke 21 above, sorry), 


ellauri151.html on line 998: [23] and not only the creation, but we ourselves, who have the first fruits of the Spirit, groan inwardly as we wait for adoption as sons, the redemption of our bodies.

ellauri151.html on line 1000: [5] to redeem those who were under the law, so that we might receive adoption as sons.

ellauri151.html on line 1005: [6] That which is begotten of the flesh is flesh, and that which is begotten of the Spirit is spirit. 


ellauri151.html on line 1006: [7] Do not marvel that I said to you, You must be begotten from above.*

ellauri151.html on line 1008: * John 3:3 and 3:7 are the author's translations.  These differ from the RSV only in the expression "begotten from above" that replaces "born anew' in the RSV.  "Born anew" does not represent the fullness of what Jesus is stating here, and does not correspond to the literatal translation of the Greek, gennethenai anothen (be begotten from above). 

ellauri151.html on line 1010:     Okei, siis uudestisyntynyt on verbatim ylhäältä käsin ruikattu. Pantu takaisin ja nussittu uudelleen. No em. kiistelystä päätellen Jeesus oli enempi kahdenkeskinen terapeutti ja Puovo ryhmäterapeuttina on keskushallinnon kannalla. Jeshualla on enempi tollasta quid pro quo tematiikkaa, Pablo antaa alaisille tyhjän päältä rajatonta luottoa. Jeesus ei koita kexiä jotain uutta zydeemiä toisinkuin hierarkkisempi Peeveli. Jeshua oli juutalainen lahkolainen, apostata Patulla lähti suunnitelmat longixi.

ellauri151.html on line 1020: Charite

ellauri151.html on line 1022: Pastöröitu rakkaus on charityä, siinä puhuu apinajumalien lait luonnon päälle. Luonnon oloissa apinat on lisääntymään päin kun mälli ruiskahtaa ja onnistuu tarttumaan kohdun seinämään. Ei siinä mitään hyväntekeväisyyttä tarvita, kutaahan se tekee ilmankin.

ellauri151.html on line 1025:     Pastori pyytää jumalalta erivapautta bylsiä sokeaa sakkolihaa ilman papin ja Amelien aamenta. Tää ei voi olla syntiä kun tää tuntuu näin ihanalta. Väärin! Nimenomaan siitä tietää että se on juuri sitä, kz. Room. luku 7. Ihanuuden tunteet kuten rakkaus ja viha ja ruokahalu tulee matelijanaivosta. Tahtominen on ehkä hyvää muttei kivaa. Kohtalon ivaa. Niin, kohta on kivaa, haaveili pastori. Mutta sitä ennen suomuxet putosivat Kertun silmiltä.

ellauri151.html on line 1027:     Tultuaan silmäleikkauxesta Kerttu meni joen rantaan poimimaan hiirenkorvia (myosotis, eli lemmikkejä) ja molskahti jorpakkoon. Vahingossako? Ei sunkaan, se halus hukuttautua, elle voulait se tuer. Mixikä? Koska saatuaan näön takaisin se näki kuinka luiset ozat apinoilla on, pastorilla varsinkin. Eise rakastanutkaan pastoria, vaan frater Jaakkoa, mutta Jaakko oli pannut letkun solmuun ja luki sille enää Paavalia, em. kohtaa Room.7.

ellauri151.html on line 1029:     Pettyneenä Kerttu päätti tehdä seppukun. Sitten tuotiin pappia, mutta vääränväristä, mistä frater Jaakko pastorille varsin räyhäsi. Jaakko sanoi kääntyneensä poispäin papin paholaisesta, ei niinkään kohti paavia. Pettynyt pastori pyysi Amelien rukoilemaan protestanttisesti puolestaan. Amelie suostui pitkin hampain jonkun isämeidän lukemaan. Pastorin suuta kuivasi, se oli nuolaissut ennenkuin tipahti. Ei kannattaisi, ei edes aina sittenkään. Amelien olis pitänyt potkaista kykkivää pastoria navakasti persauxiin. FIN.

ellauri151.html on line 1035:   Helmi, Emilia, Marwanin Kiki ja Löken. Eskari-ikäiset tytöt ovat apinoista parhaita.

ellauri151.html on line 1041: Katsoin Ihantalan Ihme ohjelmaa sen verran, että näin isän 2 kertaa. Ekassa repliikissä kertoi ruumiskasoista, joissa oli suomalaisia ja venäläisiä. Että mitään niin karmeaa ei ollut ennen nähnyt. Toisessa repliikissä kertoi ohjeiden kääntämisestä. Enempää en jaksanut katsoa. Tällaisia sotaohjelmia EN katso. En oo muuten koskaan nähny Tuntematonta sotilasta. En mitään versioo. Kirjankin luin kai viiskymppisenä.

ellauri151.html on line 1044: Joo isi ei mennyt halpaan.  Taisteluhistoria on penkkiurheilun eräs variaatio.

ellauri151.html on line 1049:   Siri voitko havainnollistaa mix musta usein tuntuu etten ole HSn kohderyhmää?

ellauri151.html on line 1056: Ensimmäinen teema on ajatus rajasta. Takana länttä ja Eurooppaa, edessä Aasia, itä. Raja railona aukeaa, varjelen vartija sitä. Estämättä kuitenkaan työperäistä maahanmuuttoa.

ellauri151.html on line 1065:     Rokan hahmo korostaa Tuntemattoman toista syväteemaa: kuria. Rokkaa siedetään, mutta vaientajansa hänkin kohtaa. Herra se on herrallakin. Kuri-Suomen kasvattama Vanhala on lopulta selviytyjä ja kansanvaltaisuutta edustava joukkuepelaaja. "Talis est bellum." Vitun tolvana. Bellum on neutri.

ellauri151.html on line 1067: Halju mulkero Lucius Annaeus Seneca uses in the letter number 114, addressed to his friend Lucilius, the expression "talis hominibus fuit oratio qualis vita" (for such men their speech was like their life), warning us that this sentence was coined by the Greeks. So ist das Leben wie ein Hühnerbrett. 

ellauri151.html on line 1070: On myös paljon sellaista pääomaa, joka haluaa aidosti tehdä eettistä hyvää ja samalla nauttia muutoxen hedelmistä niin, että samalla työstä on iloa tulevillekin sukupolville.

ellauri151.html on line 1076: Räjähtäviä raketteja ja maata kiertävä Tesla-auto. Röyhkeää vittuilua buddhalaisille. Tee perässä jos pystyt.

ellauri151.html on line 1099: 	Singer (mm. Shosha, Isäni, Moskhatin suku, Isäni seurakuntaa)

ellauri151.html on line 1101: 	Thackeray (mm. Turhuuden turuilla)

ellauri151.html on line 1106:     Yllättävää kyllä paskan Philip Rothin Portnoyn tauti oli aika hyvä niin läpipaskan tyypin suorituxexi. Tatu Vaaskiven Pyhä kevät oli jollain lailla herttainen vaikken kyllä jaxanut ihan loppuun saakka. Sitton lukuisia kirjoja josta tykkäsin silloin kuin niitä nuorempana luin, mutten enää välttämättä perustaisi. Ja outojakin kirjoja kuten tuiki tuntemattoman Vilho Sorvarin Hammurabi. Ja inhottavan sadomasokistin Robbe-Grilletin Labyrintissä oli hyvä. Paskiaisilla voi olla hyviä rompskuja, ja hyvixillä paskoja. Célinekin oli aimo p-ska, mutta kirjoitti suht miälenkiintosesti. Toisaalta paskan Hemingwaun prujut oli pääsääntösesti perseestä. 

ellauri151.html on line 1110:       Sain ensimmäistä kertaa tuta että joitakuita eivät pahimmat onnettomuudetkaan hetkauta, niin puusta tehtyjä he ovat. He tallustavat kohti hautaa ajatuxet askarrellen vain ruuassa ja arjen mitättömyyxissä. Vielä kun he kazovat kuolemaa suoraan silmiin, heitä vaivaavat vähäpätöiset ongelmat. [Niin oikein! Right on!]

ellauri151.html on line 1113: 	Eräänä päivänä näin Mordecai Meirin hautajaissaattueen. Leski kulki käsivarret koholla, itki ja vaikeroi. Hänen perässään käveli joukko miehiä jotka juttelivat keskenään. He ikään kuin ilmaisivat: "Mordecai Meir on [oli] Mordecai Meir, me olemme me. Hän on vainaja, mutta me elämme. Hänet viedään hautaan, mutta meidän [meidän vaimojemme] on maxettava vuokramme ja lastemme opetus. Meillä ei ole enää mitään yhteistä."

ellauri151.html on line 1115: 	Aikanaan Mordecai Meirin vaimo sai lapsen joka oli yhtä vankka ja epäsiisti kuin [uusi] isänsäkin. Vaimo leikki vauvan kanssa, leperteli "Kukkuu, kukkuu". Tarina ei ole aivan lopussa. Mordecai Meirin leski kuoli lavantautiin suuren sodan aikana. Voi murheen päivää. Äitini nyökäytti peruukki vinossa tälle uudelle lenkille päättymättömässä onnettomuuxien ketjussa, johon ei koskaan totu. Se todisti hänelle jällen kerran että elämä on pahaa unta ja että ei hyödytä tehdä syntiä luojaansa vastaan. Ehkä ei pitäisi koskaan syntyäkään... Mutta minkäs sille voi että on syntynyt? [Asiaan on paras puuttua aiemmassa vaiheessa.] Kului muutama kuukausi ja Mordecai Meirin puotiin ilmestyi vieras nainen. 

ellauri151.html on line 1126: André Gides Den trånga porten (La porte étroite, 1909) löytyi Pasilan repsahtaneen varastokirjaston vaihtohyllystä. Den  handlar om kärleken mellan Jérôme och Alissa, kusiner som har älskat varandra sedan barndomen. De är båda två starkt religiösa och delar föreställningen om att deras kärlek fullkomnas i att de delar samma hängivenhet för Gud. Ingenting att göra med att tränga penisen genom den trånga porten mellan skinkorna. Genom att älska Guda högst av allt kan de mötas på ett högre plan än i underbyxorna. Kaikki tällänen skizoilu peräreijistä on mennyt totaalisesi pois muodista kiitos toimivan naisten profylaxian ja abortin laillistamisen. Kenties se palaa nyt kun silverbäkit huolestuvat tykinruuan riittävyydestä. 

ellauri151.html on line 1128: Brasilian mezäkato on ohittanut keikahduspisteen, josta ei ole enää paluuta. Valitettavasti tälläset pelottelu-uutiset ei trendaa enää, kun Greta Thunbergkaan ei ole enää koulussa. Nyt on tärkeämpiä huolenaiheita, nim. miten jälellä olevat neliöt jaetaan meidän ja niiden välillä. Eli sota ja rajakahakat on nyt in, ja kansanmurhat rulettaa. Greta menetti viimeisenkin katu-uskottavuutensa pitämällä älämölöä filistealaisten puolesta. Näin amerikkalaiset Quorassa.

ellauri151.html on line 1130:     La Porte étroite est en 1909 le premier grand succès littéraire de Gide. Strait is the Gate (French: La Porte Étroite) is a 1909 French novel written by André Gide. It was translated into English by Dorothy Bussy. It probes the complexities and terrors of adolescence and growing up. Based on a Freudian interpretation, the story uses the influences of Andy's childhood experience to explain the misunderstandings that can arise between two or more people. Strait is the Gate taps the unassuaged memory of Gide's unsuccessful wooing of his cousin between 1888 and 1891.

ellauri151.html on line 1132: Much of the story is written as an epistolary novel between the Protagonist Jerome and his love Alissa. Much of the end of the novel is taken up by an exploration into Alissa's journal that details most of the events of the novel from her perspective. 

ellauri151.html on line 1134: Alissa reached, by going the other way round than The Immoralist,  a damnation very similar to the Immoralist's – indeed, Strait is the Gate might be called The Moralist. Hers is a greater perversity than Michel's, who, after all, was only doing as he liked. Alissa is doing what she does not like, and at each act of monstrous virtue her anguish increases, 'till at last it kills her. 

ellauri151.html on line 1135: Each pays the price – spiritual death and anal dilatation for Michel, bodily death and who knows maybe worse for Alissa. 'Whom can I persuade that this is the twin of The Immoralist?', Andy wrote in his journal, 'that the two subjects grew up together in my mind, the excess of the one finding a secret justification in the excess of the other, so that the two together form an equipoise?'

ellauri151.html on line 1137:     Immoralist, romaani kirjoittajana André Gide, julkaistiin nimellä L´Immoraliste vuonna 1902, se on yksi tarinoista, joita Gide kutsui tarinoixi. Nietszchelaisen filosofian innoittamana Gide ryhtyi työkseen tarkastelemaan sitä kohtaa, jossa itsestä huolehtimisen on syrjäytettävä moraaliset periaatteet, jotka perustuvat empatiaan muita kohtaan. Immoralist on suurelta osin tarina Michelistä, joka menee naimisiin perheystävän Marcelinen kanssa ilahduttaakseen kuolevaista isäänsä ja huolehtiakseen omista tarpeistaan. He matkustavat Pohjois-Afrikkaan, missä Michel sairastuu tuberkuloosiin. Toipuessaan tuberkuloosista Pohjois-Afrikassa hän huomaa olevansa seksuaalisesti kiinnostunut nuorista arabipojista. Palattuaan Ranskaan "ystävä" kehottaa häntä jättämään huomiotta yleissitovat sopimukset ja täyttämään homot intohimonsa. Kun raskaana oleva Marceline sairastuu tuberkuloosiin, he menevät etelään hänen terveyden vuoksi, mutta hän laiminlyö hänet omien halujensa tyydyttämiseksi. Marceline, josta on tullut Michelin este, kärsii keskenmenosta ja kuolee myöhemmin Michelin katsoessa päältä liikutellen munaa karvakäden peräsuolessa.

ellauri151.html on line 1139:     La relation de Jérôme et Alissa s’épanouit dans une ferveur religieuse partagée, approfondie par des lectures communes. Alissa ei anna, edes sormella, se on tässä aivan Arvid Järnefeltin linjoilla. Se nääntyy anorexiaan kuin Arvin Nadia Nadia. Francesca sentään päätti hartaan lukuhetken Paolon vartaaseen. Kuten Luukasa totesi:

ellauri151.html on line 1141:     Turhaan yrität päästä sisään ahtaasta portista. Sillä minä sanon teille: monet yrittävät päästä siitä sisälle eivätkä mahdu. Kun talon isäntä nousee ja sulkee oven, ja sinä seisot ulkopuolella, alat koputtaa oveen sanoen: Herra, Herra, avaa meille! hän vastaa sinulle: En tiedä mistä olet kotoisin. Silloin alat sanoa: Söimme ja joimme ennen teillä, ja sinä opetit meidän kaduillamme. Ja hän vastaa: Minä sanon teille: en tiedä, mistä te tulette; menkää pois minun tyköäni, kaikki te, jotka teitte väärin!  Kyllä sulle tulee itku ja hammasten kiristys, kun näet Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat kellimässä Jumalan valtakunnassa ja sinut heitetään pihalle. Voittoarvan vetäneitä tulee idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä; ja he istuvat seisovaan pöytään Jumalan valtakunnassa.»

ellauri151.html on line 1143:     Matti komppaa nasevammin: Menkää sisään ahtaasta portista, sillä portti on leveä ja tie leveä, joka vie kadotukseen, ja monet kulkevat sen läpi. Sillä ahdas on se portti ja ahdas tie, joka vie onnelliseen siitinelämään, ja harvat sen löytävät, koska se on peräpuolella!

ellauri151.html on line 1147:     Vertailemme tätä tarinaa Balzacin Lys in the Valley -elokuvaan, jossa Henrietten hahmo on täynnä rakkautta ja mieluummin kuolee päästäkseen paratiisiin kuin kiroaa itsensä jakamalla "maallisen" onnen Félixin kanssa. Alissan sisko Juliet meni naimisiin Ensio Tissarin kanssa mutta ajatteli silmät kiinni Jeromea jopa Ension puuhaillessa. Heillä oli silti viisi lasta kuten Arvidilla. Kyllä halutonkin kana pääsee munimaan kun on kukko koppava.

ellauri151.html on line 1151: Kapea portti on André Giden vuonna  1909 julkaisema teos, jota hän pitää  vastineena The Immoralistille. Kapean  portin kertoo yksi päähenkilöistä,  Jérôme, velttomunainen hahmo, jota  vaivaa lorvikatarri. Gide esittelee  toisen päähenkilön, Alissan,  kirjeiden ja erityisesti päiväkirjan  kautta, teoksen oleellisen palan,  joka käskee ja oikeuttaa tekijän  silmissä kaiken edellä mainitun  kirjoittamisen. Jérôme on kertoja, mutta pyörii kärpäsenä Alissan ulkoisten  lisääntymiselinten ympärillä. 

ellauri151.html on line 1153: Tämä on  tapaustutkimus, ja Gide on tarkoituksella pehmentänyt tarinan  toista hahmoa, jotta se ei häiritsisi tän Alissa hahmon kehitystä: ”ilman  sellaista sankaria tragedia ei olisi  ollut mahdollinen, tai noin klo puoli  ainakin hän olisi puuttunut naisen  luonteen kehitykseen – evoluutioon,  jonka halusin olla hyvin puhdas”.  "Epäilemättä ymmärsin vain  epätäydellisesti Alissan ahdistuksen  syyn, mutta tunsin voimakkaasti, että  tämä ahdistus oli aivan liian  voimakas tälle pienelle sykkivälle  pillulle, tälle hauraalle ruumiille,  jota Jeromen kaltaiset nyyhkyttävät  juipit haluisivat itkeä ja nussia.» 

ellauri151.html on line 1157: Siitä seurasi pitkä  ero. Juliette, miehensä kiintymyksen  ympäröimämä, löytää rauhan sen onnen puutteesta, josta hän oli haaveillut.  Jérôme ja Alissa voivat jälleen antaa  rakkautensa nesteiden virrata. Heidän  vaihtamansa kirjeenvaihto peittää  heidän tunteensa niin puhtaasti, että  he pelkäävät kohtaamista  todellisuuden kanssa. Jos heidän  ensimmäinen tapaamisensa on  keskinkertainen, seuraavat ovat  mehukkaampia. 

ellauri151.html on line 1161: Hänen päiväkirjansa,  joka on asetettu ennen epilogia,  paljastaa liian nopeasti saavutetun  onnen pelon, minkä tahansa rakkauden halun tai karnaalisen kalun pelon, hiänen itsepäisyytensä pitää pimpsan litussa  ja hiän parahtaa tuskaisena. 

ellauri151.html on line 1163: Aika  sikkiä. Tuollaista just saattoi  odottaa Antero homolta. Ahdas portti  on Anssilla peräluukussa. Francis  Jammes, joka karseen Claudelin tavoin  oli turhaan yrittänyt käännyttää  Giden katolilaisuuteen muutama vuosi  aiemmin, maalaa dityrambisen  muotokuvan Alissasta. Toiset näkevät  tässä "hyveen jalostuksessa"  "syyllisen poikkeaman" ja  arvostelevat Gidea "sairaalloisesta  ja epäterveestä" kirjasta. Ja ihan  aiheesta. 

ellauri151.html on line 1165: P.S. Edouard Tissières meni  naimisiin Julietten kanssa  loppupeleissä. Niillä touhuilu sujui  ihan kivasti ja lapsiakin tuli aika  liuta. Tissières oli varakas ja sillä  oli upee   talo Provencessa. Alissalle  tuli jostain mieleen Armida, se Tasson saraseeniprinsessa jota kaikki krusifixit jahtasivat kyrpä pystyssä. Mixihän? Kai sekin olis halunnut olla domina, muttei Don Jahve antanut. 

ellauri151.html on line 1168: Tämä on Cecco Bravon Armida-maalaukseen valitsema kuva, jossa nuoren naisen rohkeaa aistillisuutta korostavat hänen vaatteiden läpinäkyvyys sekä hänen käyttämänsä helmet ja nauhat. Häntä ympäröi hämmästyttävä valikoima eläimiä: lohikäärmeitä, käärmeitä ja demoneita jostain helvetin seurapiireistä Tasson kuvailemalla tavalla. Nämä hirviöt eivät ole oikeasti pelottavia, vaan pikemminkin vähän ällöjä, kuin jotain silikonidildoja. Sääli ettei Armidan römpsää yhtään näytetä. Sen voi vain kuvitella jäntterän reiden jatkeena.

ellauri151.html on line 1170: Alissan päiväkirja löytyi  Wikisoursesta. Alissa on pettynyt  että Juliette ottaakin rikkaan  Eduardin eikä lorvikatarrista  Jeromea: "Huomaan selvästi, että  itsekkyyden kauhea paalu loukkaantuu  siitä, että hän löysi onnensa muualta  kuin minun uhrauksestani - että hän  ei tarvinnut uhraustani ollakseen  onnellinen." Tunnen itseni  nöyryytetyksi, koska Jumala ei enää  vaadi sitä minulta. Enkö kyennyt  siihen? Vitun Jehova. Olkoon se  kuinka siunattu tahansa, en voi  tyytyä tilaan ilman edistystä. En  kuvittele taivaallista iloa  hämmennyksenä Jumalassa, vaan  äärettömänä, jatkuvana  lähentymisenä... ja jos en pelkäisi  leikkiä sanalla, sanoisin, että  jättäisin huomiotta ilon, joka ei ole  progressiivista. No niinpä tietysti,  onni on differentiaali, return on  interest. 

ellauri151.html on line 1172: Yhtäkkiä hän kysyi minulta  uskonko tulevaan elämään. Mutta  Jérôme, huusin heti, se on minulle  parempi kuin toivo: se on varma  nakki! Vaikka eihän se ole pääasia.  Littu vittu on ize oma palkintonsa.  Vaikka sen tärinä on aika häirizevää.  Herra, opetit minulle kaiken, mikä  näyttää pahalta, kauhu kaunasena.  Köyhä Jerome! Jos hän kuitenkin  tietäisi, että joskus hänellä olisi  vain yksi ele (🖕) tehtävänä ja että  tätä elettä joskus odotan häneltä...  Toisaalta,... jos hän viipyy minussa,  pitää etupuolta parempana, minusta  tulee idoli, joka estää häntä  etenemästä eteenpäin ahtaassa päässä.  Eikö hän syntynyt johonkin ahtaampaan  kuin rakastamaan minua? Kuinka paljon  emättimessä kutistuu kaikki mikä  voisi olla anuxessa sankarillista!...  Se onni on siellä, hyvin lähellä,  housunkankaan takana, se tarjoaa  itsensä... sinun tarvitsee vain  ojentaa kätesi tarttuaksesi siihen...  Mutta ei! tie, jonka opetat meille,  Herra, on kapea tie - niin kapea,  ettemme pysty olemaan kuin peräkkäin  köyhän talon porsaina. Oi Jumalani,  jospa hän löytäisi edes takaoveni!  

ellauri151.html on line 1178: Sitten kaikki pimeni. Kaunis huoneeni kaunis huoneeni kirkui nainen. Valitettavasti! Keltahattuinen mies pakeni käsieni välistä kuin varjo. Hän oli siellä!  Hän oli siellä! Tunsin sen! Kysyin  onko se nyt sisällä? Tunnen sen  edelleen. soitan hänelle. Käteni,  huuleni etsivät sitä turhaan yössä...  Mitä tapahtui? Kaikesta, mikä  turvotti emätintäni, ei tullut  mitään. Poies pillusta lipsahti  Jeromen molo pienenä ja tahmeana kuin  etana.Tässä on mitä jäi jälelle;  harmaa fläkki, märkä kyynelistä,  surullinen kuin ajatukseni.. Joten  auta minua siivoamaan tämä surullinen  jäännös itsestäni. 

ellauri151.html on line 1185: Vaan jumalauta, kyllä yllätti Jeromen siittimen  kömpelö akti, joka oli innokas  hulluuteen asti työntämään emättimeni  sille hyveen huipulle, jota olin  epätoivoinen saavuttamaan. Iloa,  iloa, iloa, ilon kyyneleitä...  Jerome, haluaisin opettaa sinulle  täydellisen ilon. Olet liian kömpelö,  ei tästä vittu tule lasta eikä paskaakaan. On kuin itkis ja nussis.  Oi Herra! saanko koskaan päästä  loppuun ilman jumalanpilkkaa. Etpä tietysti. Jo oli ällö tarina, just homo-Anteron tapaista.  

ellauri152.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri152.html on line 37:       Mä oon aina inhonnut paimenrunoutta, sitä pahemmin lukematta edes. Ellottavaa tekosievää pelleilyä ja pyllistelyä tyyliin Maajussille morsian. Onhan näissä paasauxissa ollut jotain sentyyppistäkin, esim se ranskalainen runo jossa pantiin perä perää piikkiaidan alla. Mut tässä albumissa otetaan tää genre kunnollammin luupin alle. 

ellauri152.html on line 39:       Kaupunkilaismorsian Eunika on sättinyt maajussia pahanhajuisexi kasaxi, ja siitä pahentunut karjapaimen kiittää izeänsä näin:

ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä. 

ellauri152.html on line 58: Ekologisesta maalaismaisesta elämänmuodosta tulee ihannoitu tilanne ja luonnosta izearvoinen luontopalvelujen tuottaja. Tämä ei tarkoita sitä että muutettaisiin maalle. Päinvastoin. Alexandriassa jouduttiin ensimmäisen kerran antiikin historiassa tekemisiin suurkaupungin ja sen mukanaan tuomien ongelmien, massaviihteen, juurettomuuden tunteen ja vieraantumisen kanssa.

ellauri152.html on line 60:   Ei kuitenkaan ole kysymys mistään puunhalauxesta. Luonto on epylleissä aina kuvattu keskushenkilön näkökulmasta ja hänen välityxellään, hyvän ja pahan kriteerinä on ihminen ja hänen tarpeensa. Tämä on läntiselle kulttuurille ominainen utilitaristinen piirre, joka yhdistää Theokritoxen nykyisiin länsimaihin.

ellauri152.html on line 66:   Missä määrin Theokritoxen homoepyllit on ize koettua, ei ole ratkaistavissa. Niit on 2 kirjan lopussa ja molemmissa kertoja on harmaantunut setä, joka uikuttaa jonkun nuoren juipin perään: Minusta sinä olet ylimielinen ja röyhkeä.  Izeään se neuvoo: Tule järkiisi äläkä toimi kuin nuori, kun et kerran ole sitä. Vanhuus tulee ja tekee meidät ryppyisexi nopeammin kuin ehdit sylkästä. Mutta Afroditen käsissä olen kuin hento lehti tuulessa. Sisään vaan vaikkei seisokkaan. 

ellauri152.html on line 71: The Songs of Bilitis (/bɪˈliːtɪs/; French: Les Chansons de Bilitis) is a collection of erotic, essentially lesbian, poetry by Pierre Louÿs published in Paris in 1894. Since Louÿs claimed that he had translated the original poetry from Ancient Greek, this work is considered a pseudotranslation. Though the poems were actually clever fabulations, authored by Louÿs himself, they are still considered important literature. [by whom?]

ellauri152.html on line 75: Louÿs claimed the 143 prose poems, excluding 3 epitaphs, were entirely the work of this ancient poet—a place where she poured both her most intimate thoughts and most pubic actions, from childhood innocence in Pamphylia to the loneliness and chagrin of her later years.

ellauri152.html on line 77: Although for the most part The Songs of Bilitis is original work, many of the poems were reworked epigrams from the Palatine Anthology, and Louÿs even borrowed some verses from Sappho herself. The poems are a blend of mellow sensuality and polished style in the manner of Parnassianism, but underneath run subtle Gallic undertones that Louÿs could never escape.

ellauri152.html on line 79: To lend authenticity to the forgery, Louÿs in the index listed some poems as "untranslated"; he even craftily fabricated an entire section of his book called "The Life of Bilitis", crediting a certain fictional archaeologist Herr G. Heim ("Mr. C. Cret" in German) as the discoverer of Bilitis' tomb. And though Louÿs displayed great knowledge of Ancient Greek culture, ranging from children's games in "Tortie Tortue" to application of scents in "Perfumes", the literary fraud was eventually exposed. This did little, however, to taint their literary value in readers' eyes, and Louÿs' open and sympathetic celebration of lesbian sexuality earned him sensation and historic significance.       

ellauri152.html on line 81:   In 1894 Louÿs, travelling in Italy with his friend Ferdinand Hérold, grandson of the composer (1791–1831) of the same name, met André Gide, who described how he had just lost his virginity to a Berber boy named Muhammed in the oasis resort-town of Biskra in Algeria; Gide urged his friends to go to Biskra and follow his example. The Songs of Bilitis are the result of Louÿs and Hérold's shared encounter with Muhammed the dancing-boy, and the poems are dedicated to Gide with a special mention to "M.b.A", Mohammad ben Atala. Ben is boy, bat is girl, Q.E.D.

ellauri152.html on line 83:   While the work was eventually shown to be a pseudotranslation by Louÿs , initially it has mislead a number of scholars, such as Jean Bertheroy 

ellauri152.html on line 90:   In 1955 the Daughters of Bilitis was founded in San Francisco as the first lesbian civil and political rights organization in the United States. In regard to its name, Del Martin and Phyllis Lyon, two of the group's founders, said "If anyone asked us, we could always say we belong to a poetry club." Mehän voidaan sanoa. Had they only known that it was all about fornicating boys. 

ellauri152.html on line 101: Hän sanoi mulle: Tänä yönä näin unta. Sun tukkapehko oli mun kaulan ympärillä. Sun tukka oli kuin kaulapanta mun niskan ja rinnan päällä. Mä silittelin sitä, ne oli niinkö mun, me oltiin jalat ristissä kuin kaxi laakeria samassa keitossa. Ja vähitellen meidän kalut sekaantuivat, ikäänkun mä olisin se ize tai se työntyis muhun niinkuin joku incubus. Kun se oli läpi, se pani kädet mun hartioille ja kazoi mua niin nätisti et mua värisytti.

ellauri152.html on line 105: Enstex en edes vastannut, ja mua hävetti, mun sydän teki ihan pahaa. Sitten vastustelin, sanoin, Ei.Ei. Käänsin päätä taaxepäin eikä pusu osunut, eikä lemmenkalu päässyt polvieni väliin. Size pyysi anteexi, pussas tukkaa, ja hengitteli kuumasti ja lähti. Ny olen yxin, kazon siihen yhteen paikkaan,  puren huuliani ja huudan nurmikkoon äänettömästi kuin Farmarien Marwan.

ellauri152.html on line 113: Pieni talo jossa se punkkaa on kaunein maan päällä. Se on tehty oxista ja sen sellaisesta. Tykkään siitä, koska me maataan siellä nyt kun yöt ovat viileämpiä, ja pitempiäkin. Aamulla olen vihdoin saanut tarpeexeni. Patja on lattialla; meille tulee kuuma pehkuissa. Se pitelee mut ihan mustelmille, mutta kun se on mun sisällä, mä en tiedä enää mitään, multa vois vaikka kädet ja jalat katkoa.

ellauri152.html on line 117: On mun vuoro eziä. Joka yö mää hipsin hiiljaa talosta, menen pitkää kautta pellon reunaa, kazomaan sen nukkumista. Joskus mä olen vaan hiljaa pitkän aikaa, tyydyn kazelemaan, ja haistelen sen hengitystä. Sit mä yxkax menen pötkölleen sen päälle. Se herää mun sylissä, eikä pysty nousemaan kert mä panen vastaan! Se nauraa ja koittaa estää mua. Silleen me pelleillään öisiin. Aamusella - mitä vittua, taasko on jo aamu? Takas luolaan pimeään razastamaan aavaa preeriaa!

ellauri152.html on line 121: Mä hankaan silmiäni. On jo päivä, luulisin. Kah! kukas on mun kanssa tällä kertaa? ... Joku ämmä? Kautta Paphian, olin unohtanut. Kautta charityn! kyllä nolottaa. Eikai olla Lesbossaarella? …  Ellen olis näin kuitti voisin luulla eze oli unta... Voix toi tosiaankin olla Sapfo? Se nukkuu. Onhan se kaunis vaikka sillon poikatukka, Mut onpa outo naama, miehen rinta ja laihat lantiot... Paras hipsiä ennenkun se herää. Valitettavasti mä oon seinän puolella. Mun täytyy astua sen ylize. Ettei se vaan herää ja tartu kiinni taas...

ellauri152.html on line 125: 2 pientä "tyttöä" vei mut niiden luoxe, ja heti kun ovi oli kiinni, ne sytyttivät lampun ja halus mulle tanssia. Niiden posket oli meikittömät, yhtä ruskeat kuin pikku masut. Ne veti toisiaan käsivarsista ja puhui yhteen ääneen tekohilpeinä. Ne istui polstarille ja Äänihuuli lauloi kimeällä äänellä ja löi tahtia kaikuvilla pikku käsillään. Kyse tanssi nytkyen ja pysähtyi, kyykkynaurussa, ja otti kaveriaan tisseistä, puri olkapäähän ja käänsi perätarjontaan, kuin pikku pukki joka tahtoo leikkiä.

ellauri152.html on line 133: « Mies on väkivaltainen ja laiska. Kylsä tiedät sen, takuulla. Vihaa sitä. Sillä on lättärinta, iho karkea, tukka poissa, käsivarret karvaiset. Mut naiset on kaikki kauniita.

ellauri152.html on line 135: « Naiset osaa yxin rakastaa; jää meidän kaa, Bilitis, luotathan. Ja jos sun tekee mieli jotain kuumaa, näet oman nättiytesi näiden pikku söpöläisten peilistä.

ellauri152.html on line 139: Se tuli sisään, ja intohimoisesti, silmät puolikiinni, se liitti huulet muhun ja meidän kielet kääntyivät… Semmoista pusua en ollut koskaan saanut. Se seisoi mua vasten, hiljaisena ja halukkaana. Mun polvi työntyi vähitellen sen kuumain reitten väliin jotka aukesi kuin teron edessä. Mun käsi eziskeli kiivaasti sen paidan alla, sen ruumis väliin kiemurteli, väliin jäykistyi. Se viitto silmillään petiin päin; mutta me ei saatu bylsiä ennen häämenoja, ja lopetettiin aika äkkiä.

ellauri152.html on line 143: Mä oon sille lelu enemmän kuin sen pallot tai sen halko. Se leikki kaikilla mun ruumiinosilla kuin lapsi, tuntikausia, puhua pukahtamatta. Se sekottaa mun tukan ja järjestää sen miten haluaa (lista eri kampauxia). Se kazoo kummissaan mun kulmakarvanväriä, mun kyynärtaivetta. Joskus se panee mut polvilleen pitelemään kiinni verhoista (tää on yx sen leikkejä) ja liu'uttaa pikku päätä taaxe ja on olevinaan pikku kili joka nuolee emää navan alta. 

ellauri152.html on line 177: Tää on mahootointa, mahootointa. Pyydän sulta polvillani tippa silmässä, kaikki kyynelet jotka olen itkeskellyt tälle kamalalle textarille, älä jätä mua näin - Tiezä miten hirveetä on menettää sut näin iäxi toista kertaa, senjälkeen kun ollut suurenmoinen ilo vallata sut takaisin. Äh! Mun vikittelyt! Ettekö siis tunne mihin pisteeseen saakka mä teit rakastan! Kuule nyt. Suostu tapaamaan mut vielä kerran. Haluuzä olla huomenna, auringon laskiessa, oven edessä? Ai etkö? No seuraavana päivänä? Mä tuun vaik hakemaan sut. Älä sano ei. Viimeinen pano ehkä, mutta vielä tämä kerta, vielä tää!! Mä pyydän, mä huudan, vielä tää kerta, vielää tää, ja ota huomioon että sun vastauxesta riippuu mun loppuelämä.

ellauri152.html on line 181: Sä olit meistä mustasukkiainen, Gyrinno, tyttö liian tulenpalava. Hirmusesti puketteja sä ripustit meidän ovikelloon! Sä odotit meitä porttikonkissa ja seurasit meitä kadulla. Nyt olet saanut tahtomasi, venyt rakastajan paikalla, ja sun pää tällä tyynyllä jossa on vielä toisen naisen pepun hajua. Sä olet isompi kuin se oli. Sun valasmainen ruumis hirvittää mua. Kato hei, mä annoin lopulta perixi. Joo, mä se olen. Sä voit pyöritellä mun tissejä, puristaa mun pyllyä, avata mun polvet. Mun koko ruumis on auki sun väsymättömille huulille. — Voee voe! Ääh ! Gyrinno ! Lemmen kaa mun kyyneletkin vuotaa yli! Kuivaa ne sun tukalla, älä pusi niitä, kulzi; ja lassoa mua vielä kovemmin jotten tärise. Minä aina tärisen. 

ellauri152.html on line 185: Vielä! Tarpeexi haukotuxia ja venytettyjä käsivarsia! Ala alusta! Luulezä siis että rakastaminen on löysäilyä? Gyrinno, se on tääski, ja kaikista rankin sellainen. Herää! Nöyse! Ezaa nukkua! Mitä väliä ezun silmäpussit on siniset ja ezun jalkoja polttaa hankaushaavat. Astarté kiehuu mun munaskuissa kuin kattilassa perunat. Me mentiin pehkuihin ennen hämärää. Nyt on jo aamunkoitto; mutten mä niin vähästä väsy. Mä en nuku ennenkuin huomisyönä. Mä en nuku: ezäkään saa nukkua. Äs! Onpa aamun maku katkera! Suu maistuu pahalta! Gyrinno, ota se huomioon. Pusut on vähän kiusallisia, oudompia ja hitaampia.

ellauri152.html on line 189: Älä usko etten mä sua rakasta. Mä syön sut kuin kypsän viikunan, mä juon sut kuin tuliveden, mä kannan sua mun ympärillä kuin nahkavyötä. Mä pidin hauskaa sun ruumiilla, koska sun tukka on lyhkänen, tissit keilamaiset ja sun ruumis laiha, ja nännit kuin 2 pientä taatelia. Kuten tarvitaan vettä ja hetelmiä, myös naista tarvitaan, mutta mä en enää muista sun nimeä, sä joka luisut mun kätten välistä kuin yhden toisen tykätymmän varjona. Sun ja mun välilihan välissä on mulla tommonen crème brulée.  Mä puristan sua mua vasten tällä haavaa ja huudan sen toisen nimeä: Mnasidika ! Mnasidika ! Mnasidika ! Ole mulle vielä kerran hän!

ellauri152.html on line 197: — Turha vaiva.

ellauri152.html on line 203: — Se on yxi nuori orja Sardexesta. Se on ihan verraton, sillä se on tollanen androgyyni, tai kaxineuvoinen, vaixen rinnuxet ja pitkät hiuxet voivat huijata.

ellauri152.html on line 211: — Iso. Se ei tunne täältä ketään, paitsi Sapfon joka on siihen ihan lääpällään ja ois ostanut sen multa 20 rahalla. Jos sä vuokraat sen, sä saazen.

ellauri152.html on line 216:   Tyhjiin ammentamaton äiti, mätänemätön, luojatar, esikoinen, oma synnyttämä, ize panema, susta syntynyt ja jonka kanssa sä pidät kivaa, Astarté! Hei iänkaiken paxuna, hoi neizyt ja kaiken imettäjä, siveä ja sikailija, puhdas ja törkyturpa, sanomaton, öizevä, makea, tulta hengittävä, meren ehkäisyvaahto! Sä joka tarjoot salaa suloja, sä joka yhdyt, sä joka rakastat, sä jolta kaikki rodut saa aivan hirveen panohalun, ja joka yhdistät sukupolet mm. mezissä, hoi vastustamaton Astarté, kuules tätä, ota mut, omista mut, vie sie mie vikisen, ole vievinäs väkisin, mie tuun mielelläin! Oi kuu! Oi maa, oi maa, voimaa! Ja 13 kertaa vuosittain revi mun sisälmyxistä menskut veriuhrina!

ellauri152.html on line 220: Poikki mezien meren yllä, raivottaret raivoavat. Maskhalê ryntäilevine ryntäineen, ulvovana, heiluttaa jättikullia, joka on tehty vaahterasta ja maalattu punaisexi. Kaikki ketunnahkoissa ja villiviinihatuissa, juoxevat ja huutavat ja hyppivät, kastanjetit paukkuu käsissä, ja kyrvännäköiset rumpupalikat särkee rämisevät rumpunahat. Kosteita tukkia, ketteriä jalkoja, punasina heiluvia tissejä, takaposkihikeä, huulivaahtoa, hei Dionysos, ne tarjoo sulle tätä kiitoxexi sulta saamastaan kiimasta!  Ja merituuli nostaa taivaalle Helikopterin punertavan tukan, venxuttaa sitä kuin raivokasta liekkiä valkoisesta vahasta tehdyssä soihdussa.

ellauri152.html on line 221: Sllä mä näin vapisevan veden päällä tuhat pientä valohuulta: puhtaita pilluja tai Kypris Philommeideen rekkamiehen hymyjä. Kai tällä kaikella on Darwinille jotain käyttöä. Muistuttaa aika lailla termiittien häälentoa. 

ellauri152.html on line 225: Astarten naispapit naivat kuun noustessa; sit ne nousee petistä ja kylpevät valtavassa hopeareunaisessa kylpyaltaassa. Kiverillä kynsillään ne kampaa tukkansa, ja niiden sinipunaisixi maalatut kädet joissa on mustia sormuxia muistuttaa korallinhaaroja synkässä ja loiskuvassa meressä. Ne ei poista koskaan karvoja, jotta naisjumalan karvakolmio markkeeraisi kaikkenpyhimmän; mut ne värjäävät sen pensselillä ja laittaa paljon tuoxua. Astarten naispapit rakastelee kuun laskiessa; sitten isossa tapiseeratuss salissa jossa palaa yxi korkea kultalamppu ne nukkuu sikinsokin sekaisin.

ellauri152.html on line 229: Kolminkertaisesti mystisessä kohdussa, minne miehet ei pääse, me ollaan juhlittu, yön Astarte, maailman äiskä, jumalten elämän lähde! Mä kerron siitä jotakin, mutten enempää kuin on lupa. Seppelöidyn siittimen ympärillä, n. 120 naista tasapainoilee kiljuen. Vanhat masit on miesten asuissa, toiset on tätitunikoissa. Parfyymien lemut, soihtujen käry kelluu meidän keskellä kuin pilvet. Mä itkin kuumia kyyneliä. Kaikki me heittäydyttiin selälleen Borbeijan jalkoihin. Loppupeleissä, kun uskonnollinen akti oli suoritettu, ja kun sinipunainen siitin oli uponnut uniikkiin karvakolmioon, silloin alkoi mysteeri, muttei siitä sen enempää.

ellauri152.html on line 233: Mydzouris, pikku paska, älä itke enää. Sä oot mun kulta. Jos nää naiset loukkaa sua vielä, mä kyllä näytän niille närhen näpöttimet. Tule mun kainaloon, ja kuivaa silmäsi. Joo, mä tiedän ezä oot kauhee lapsi ja ezun äiti opetti sulle kaikki temput pienenä. Muzä olet nuori etkä sen takeen osaa olla muuta kuin söpönen. 15v tytön suu on puhdas panet sinne mitä tahansa. Parkkiintuneen naisen alahuuli, vaikka panematon, on sekundaa; sillä naisen ainut pahe on vanheta ja meillä on vitusti muitakin ryppyjä kuin se 1. Mydzouris, mä tykkään sun viattomista silmistä, sun kovasta ja törkeästä nimestä "Hännänimijä", sun nauravasta äänestä ja kevyestä kropasta. Tuu mun luo apulaisexi, ja kun me lähtään ulos yhdessä, naiset sanoo sulle: Moimooi.

ellauri152.html on line 240: « Ei, mun ystävä. Tänä iltana mä oon Lysippoxella. Näkemiin Anu!» Ja mä lisäsin lähtiessäni: « Hedelmillä ja herneenpaloilla herkuttelija! Bilitixen pienessä puutarhassa on vain 1 viikuna, mutta vitun hyvä!»

ellauri152.html on line 244:   Naisten rakkaus on kauneinta kaikesta mitä kuolevaiset kokevat, ja sä ajattelisit samoin, Kléôn, jos sulla olis oikeasti herkuttelijan sielu; muzä välität vaan turhuuxista. Sä hukkaat öitä bylsien efebejä jotka ei meistä piittaa paskaakaan. Kazo niitä nyt! Exne ole rumia! Vertaa niiden keropäitä meidän valtaviin kähäriin; koita löytää meidän kannuja niiden rinnoista. Niiden kapeiden kylkien rinnalla vertaa meidän valtavia lantioita, leveitä tyynyjä, rakastajan pehmikkeitä. Sano lopulta mitkä ihmishuulet, ellei just ne mitkä niiltä puuttuu, käy naintiin parhaiten? Sä oot sairas, Kleon, mut kyl sut nainen saattaa eheyttää. Mene nuoren Satyran työ, mun naapurini Gorgon tyttären. Sen perse on ruusu auringossa, eikä se kiellä sulta herkkua josta se ize pitää eniten.

ellauri152.html on line 248: « — Okei. Kuhan ne on tuoreeltaan porsliineja, pestyjä ja hajustetut päästä varpaisiin, ja valmiita muihinkin peleihin jos pyydetään. Anna ao. käskyt. Moro. »

ellauri152.html on line 254: Muukalainen, turha vaivautua pitemmälle stadiin, et löydä muualta kun multa nuorempia tyttöjä ja rautaisempia ammattilaisia. Tän nimi on Sôstrata, kuuluisa tällä puolen merta. Se jonka silmät ovat vihreät kuin vihreävetisen lapsivesi. Eikö maita?  Tässä toisia, joiden silmät on mustat kuin orvokki, ja huomaa kolmen kyynärän takatukka. Eikä siinä vielä kaikki! Xanthô, avaa sorzisi. Muukalainen, sen tissit on kovat kuin kvitteni, koitappas. Ja sen kauniin masun alla, nääzä, on Kyprixen kolme ryppyä. Mä ostin sen kytkykaupassa sen siskon kaa, joka ei ole vielä naitavissa, mutta toimii apulaisena. Kautta kahden jumalattaren! Sä olet reilu kaveri. Phyllis ja Xantho, hoidelkaa tää heppuli!

ellauri152.html on line 260:   Corydon öljykangasteltassa ja keppi kädessä kazoo kiinteästi Alexista, joka haistelee sormenpäitä.

ellauri152.html on line 267: Nimi esiintyy Intohimoisen Pyhiinvaeltajan runossa nro 17, kokoelmassa joka ilmestyi 1599 omistettuna Shakespearelle, muze voi kuiteskin olla Richard Barnfield, jonka eka julkaisu, Rakastettava paimen, missä puhutaan Daphnixen konsummoimattomasta rakkaudesta Katamiittiin, ja joka oli, kuten Barnfield ize tunnusti, matkittu Virgilin 2. eklogista, jossa siis oli nää poikarakastajat Corydon ja Alex Snopp. Kirjailijat kiertää mustaa tähteä kuin hullu puuroa. 

ellauri152.html on line 287:   KORYDON. Ei käy. Ukko sulkee ize vasikat hakaan ja pitää minua silmällä.

ellauri152.html on line 293:   BATTOS Milloin se mies on ruvennut havittelemaan voitonseppeleitä?

ellauri152.html on line 315:   KORYDON Kuitenkin se laiduntaa Joensuun parhaissa kaislikoisssa ja yläjuoxulla, mis kasvaa hirvenjuuria ja vesiminttua mehevänä luhtana.

ellauri152.html on line 319:   KORYDON Ei sinne päinkään, Battos. Kazos sen hän antoi mulle ennen lähtöään. En muuten ole yhtään hullumpi huilunvarressa, osaan yhtä sun toista. Glauken ja Pyr1wrhoxen hitit ja tänkin, tiezä: "Ihana on Zakynthoxen kaupunki... ja Lakinian pyhä temppeli..." Siellä Aigon söi yxinään 80 uhrikakkua. Ja siellä se sen häränkin kantoi laitumelta suoraan Amaryllixen eteen, sorkista kiinni vaan ja selkään. Voi miten naiset kiljuivat ja paimen senkun painoi sonnia ja nauroi! LOL! Hahaha!

ellauri152.html on line 321:   BATTOS Amaryllis, kaunisparmainen, en konsaan sua unhota, vaikka makaatkin jo haudassa. En vuohianikaan rakasta niinkuin sinua. Voi onnetonta, että piti sattua!

ellauri152.html on line 323:   KORYDON Älä huoli, hyvä ystävä, aika parantaa haavat ja niin kauan kuin on elämää on toivoa. Paistaa se päivä vielä risukasaankin.

ellauri152.html on line 325:   BATTOS Niin kai se on... Hei ajahan vasikat ylös rannasta! Ne onnettomat syövät uudet versot öljypuista. Muurikki ja Mansikki! Tänne rinteelle, eikö kuulu! Liikettä sorkkiin, tai paha teidät perii! Ja taas on yxi siellä. Ollapa nyt kunnon keppi, niin johan tulisit! Hei kazo jumalauta Korydon! Iso piikki ja keskelle kantapäätä! Pahuxen tiheässä noita puskia. Sen siitä saa kun jahtaa hiehoja. No, näekkönää mitään?

ellauri152.html on line 327:   KORYDON Näen, näen, johan se on kynsissäni. Tässä, kazo tämmöinen.

ellauri152.html on line 337:   BATTOS Niin sitä pitää vanha pukki! Mahdatko jäädä paljon jälkeen Panista? Sääresikin ovat yhtä väärät. 

ellauri152.html on line 339: (HUOH.) Mikähän tässäkin on poinzina? Työmiesten haukotuttavaa jaaritusta. Mitä kirjailija on tarkoittanut tällä? Ei sunkaan...Auttoiko urheilijapoika tikun pois toisen housuista? Niinkun siinä leijonan tassusadussa? Kiitollinen leijona tuli pojan syliin nuolaisten sen jalkoväliä. 

ellauri152.html on line 348: delicias domini, nec quid speraret habebat;		Pomon herkkupalasta, vaikkei sillä ollut mitään zargoja,	

ellauri152.html on line 350: adsidue veniebat. Ibi haec incondita solus		tuli lahkeeseen ahkerasti, ja siellä perusteettomasti

ellauri152.html on line 357: alia serpyllumque herbas contundit olentis.		sotkee jotain pahanhajuisia vihannexia. 		

ellauri152.html on line 358: at mecum raucis, tua dum vestigia lustro,		Mut mun kaa käheät, kun sun jälkii haistelen,		

ellauri152.html on line 367: mille meae Siculis errant in montibus agnae;		Mulla tuhat uuhta exyilee Sikulian vuorilla;

ellauri152.html on line 370: Amphion Circaeus in Actaeo Aracintho.			Kun se haki lehmät kotiin missä lie Aktaionissa.

ellauri152.html on line 375: atque humilis habitare casas, et figere cervos,		ja lättänöissä majoissa asustella, käydä hirvimezällä,

ellauri152.html on line 376: haedorumque gregem viridi compellere hibisco!		tai ajaa vuohilaumaa vihreällä kiinanruusulla!

ellauri152.html on line 381: haec eadem ut sciret, quid non faciebat Amyntas?	Tän saman tutaxeen mitä jätti tekemättä Amyntas?

ellauri152.html on line 384: et dixit moriens: “Te nunc habet ista secundum.”	Ja sanoi kuollessaan: Toi on nyt sitten sulle.

ellauri152.html on line 390: et faciet, quoniam sordent tibi munera nostra.		ja viekin, jos sä halvexit mun tarjoomuxia. 

ellauri152.html on line 392: ecce ferunt Nymphae calathis; tibi candida Nais,	tässä koreja joisson jotain kukkia; sulle valkee Nais-

ellauri152.html on line 393: pallentis violas et summa papavera carpens,		hahmo kalpeita orvokeita ja unikoita poimasee,

ellauri152.html on line 394: narcissum et florem iungit bene olentis anethi;		Narsistin liittää yhteen fenkoliin hyvänhajuiseen;

ellauri152.html on line 399: addam cerea pruna: honos erit huic quoque pomo;		Lisäx vahattuja luumuja: se on kans hyvä hetelmä;

ellauri152.html on line 424: Hilja ja Wilho vei laivalla Kiinaan kädellä veivistä pyöritettävän matka-Singerin ja toivat sen vielä junassa Siperian halki takaisin.

ellauri152.html on line 425: Se on hyvä kone, se on ahkerassa käytössä Rauhixessa vieläkin. Sen kexijä oli nimeltään Isaac Singer, New Yorkin juutalainen, jonka parta oli erittäinkin röyheä. Six varmaan Isaac Bashevis Singerin piti pitää nimessään tota Bashevitshia (Basheban poika, Iiskon äidin nimi oli Basheba), koska se oli ize vanhempana sileä kuin muna. Singer on hauska kirjailija, jossa juutalaisuuden monet viehättävät puolet pääsevät kukkaansa, vaikka vanhana Amerikassa sen ohimokiharoista ei enää ollut muistoakaan jälellä. Se näytti lähinnä Yodan ja ammoniitin risteytyxeltä. Ompelukoneen kexijän middle name oli Merritt. Jo ennen ompelukoneen keximistä se tikkasi ahkerasti upstate New Yorkissa, siittäen ainakin tusinan ja puoli lehtolasta. Se kuoli miljonäärinä Torquayn kaupungissa briteissä. 

ellauri152.html on line 430: Tollasta tunnetta ei mulla ole koskaan ollut, ja sixi ymmärrän mustikoista yhtä vähän kuin saan kuulohavaintoa oktaavista.

ellauri152.html on line 438: Singerillä on tollasia taipumuxia, mutta se on siitä huolimatta järkimies. Toisinkuin mystikot, se ymmärtää, että hyvä ja paha menee sisään ja tulee ulos samasta reiästä.

ellauri152.html on line 440: Musta toi idea et  jumalan piti tehdä saatana jotta apina voi treenata siihen freewilliä kuin johkin nyrkkeilysäkkiin on aivan hanurista. Siinä on kyllä pantu peliteoria ihan liian korkealle statuxelle, ja absolutisoitu just tän apinalajin utiliteetit erehdyttävästi apinannäköisen jumalan tahdoxi. Mitä saatanan pahaa se nyt on jos vaikka jellona tahtoo popsia Danielin, tai joku palestiinalainen pitää kiinni reviiristä?

ellauri152.html on line 441: Sit kumminkin suurin synti on napista hopeaseljille ja bylsästä silmän välttäessä niiden naaraita, tai förbiä niiden yxityiseen varastoonsa varastama kookospähkinä. Omaisuus on varkautta, kuten Proudhon paasasi. Se et alfauros Daavid vie betakoiraalta Uurialta panopuun on huomattavasti vähäisempi haxahdus. Sille nyökyttää kyrvänpäätä sekä Jehova et Darwin, partasuut. 

ellauri152.html on line 443: Footnote: Seuraavan kuvan naishenkilö on kuvahaun "muna" antama ammoniitti jonka nimi on oikeasti Muna.  

ellauri152.html on line 449: Iisakki vähäpuheisen vanhemmat Yoda ja Muna, Iisakki ja sen ainoa 50% kopio joka löytyi munalla kaivamalla jostain haarovälistä

ellauri152.html on line 453: Hasidijuutalaiset näkevät lopun ajat vähän eri valossa. Ensin kuultaisiin puhallettavan oinaan sarveen. Siihen puhaltaisi profeetta Elia ja se julistaisi kaikkeen maailmaan uutista: "Vapahdus on tullut maailmalle! Pelastus on koittanut maailmalle!" Kaikki pahantekijät ja Israelin vihalliset tuhoutuisivat ja jäljelle jäisivät vain hyvät kristityt joiden etuoikeutena olisi nyt palvella juutalaisia. Talmudin mukaan Israelin valtakunta ulottuisi kaikkien kansojen ylitse. Jerusalemiin laskeutuisi taivaista tulinen temppeli. Kohanimit eli pappisluokka (me olimme mohanimeja) suoritaisi uhreja, ehkä tuliuhreja, sillä jo silloin minusta tuntui, että härkien, lampaiden ja turturikyyhkyjen teurastaminen ei johtaisi vapahdukseen. Aabraham, Iisak, Jaakob ja heidän heimonsa, Mooses, kuningas Daavid, kaikki profeetat, viisaat, geonimit ja pyhimykset kokisivat ylösnousemuksen ja samalla kaikki muut juutalaiset kuolleet. Isäni oli julkaissut kirjan jossa sukupuumme johdettiin Shabatai Cohenista, rabbi Noshe Isserlisistä, Rašista aina kuningas Daavidiin. Veljeni Moshe ja minä astuisimme palatsiin jossa kuningas David istuisi kruunu päässään kultaisella valtaistuimella "Isoisä!..." sanoisimme hänelle.

ellauri152.html on line 457:   Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa.

ellauri152.html on line 459:   Mutta kaikessa suuruudessaan luonto oli sokea. Se ei tehnyt eroa hyvän ja pahan välillä. Maanjäristyksessä hyvät kuolivat synnintekijoiden kanssa. Tulvat huuhtoivat alleen synagogat ja kirkot, rikkaiden kartanot ja köyhien hökkelit. Kulkutauteihim menehtyi sekä hurskaita että kerettiläisiä. Tämă luonto et ollut alkanut koskaan eikä voisi päättyä milloinkaan (no...). Se seurasi omia lakejaan. Se oli hiekkaa, kalliota, sähköä, valoa, tulta, vettä. Aivommekin olivat osa tâtă luontoa. Päämme ajattelivat mutta luonto ei. Silmämme näkivät ja korvamme kuulivat mutta luonto oli sokea ja kuuro. Se ei ollut sen viisaampi kuin kadun mukulakivi tai pihassamme oleva suuri roskatynnyri.  

ellauri152.html on line 468: "Mitä hänestä tulee?" veljeni puheli. "Täytyykö hänen mennä naimisiin ja perustaa kauppa tai ruveta heder-koulun opettajaksi? Kauppoja on jo liikaakin, samoin opettajia. Jos vilkaiset ulos ikkunasta, äiti, niin näet millaisia juutalaiset ovat - kyyryisiä, toivottomia, elävät liassa. Kazo miten he laahaavat jalkojaan... Kuuntele miten he puhuvat. Ei ihme että heitä pidetään aasialaisina. Ja kuinka kauan Eurooppa muka vielä sietää tätä Aasian nokaretta keskuudessaan?"

ellauri152.html on line 470:   "Kristityt ovat aina vihanneet juutalaisia", äiti sanoi "Vaikka juutalaisella olisi silinteri päässä, häntä vihattaisiin, koska hän edustaa totuutta."

ellauri152.html on line 472:   "Mitä totuutta? Tietääkö kukaan mikä totuus on? Joka uskonnolla on omat profeettansa ja pyhät kirjansa. Oletko sinä kuullut buddhalaisuudesta? Buddha oli aivan samanlainen kuin Mooses ja hänkin teki ihmeitä."

ellauri152.html on line 474: Äiti näytti siltä kuin olisi saanut jotakin pahanmakuista suuhunsa, "Kuinka sinä kehtaat verrata heitä - epäjumalanpalvojaa patriarkka Moosekseen? Voi minun päiviäni! Miti minun oma lihani ja vereni sanookaan..."

ellauri152.html on line 476: "Kuule nyt, äiti. Ei Buddha ollut mikään epäjumalan palvoja, vaan hyvin syvällinen ajattelija. Hän ajatteli samoin kuin meidän omat profeettamme. Ja Konfutse taas... 

ellauri152.html on line 478: Nyt ritti! Älä puhu noista pakanoista samaan hengenvetoon kuin meidän pyhimyksistämme. Buddha oli kotoisin Kiinasta... Muistan sen Maailman poluista. Siellähän poltetaan leskiä ja tapetaan iäkkäät vanhemmat ja kaikki muut vain juhlivat."

ellauri152.html on line 492: Nämä keskustelut kiehtoivat minua. Olin jo puhunut samoista asioista veljeni kanssa. Minulla ei ollut mitän halua ryhtyä kauppiaaxi tai Talmudin opettajaxi saati hankkia "suttuista akkaa ja kakaralaumaa", kuten veljeni asian ilmaisi. Kerran hän sanoi: "Hänen on parempi ruveta työmieheksi."

ellauri152.html on line 498:   "Ja miksi niin monia työmiehiä? Oli rabbi miten köyhä tahansa, hänen asiansa ovat silti paremmin kuin suutarin."

ellauri152.html on line 500:   "Odotahan vain kunnes työläiset liittyvät yhteen."

ellauri152.html on line 506: "Milloin? Ihmisiä tapetaan koko ajan turhan päiten. Turkissa on kriisi kaksi kertaa viikossa. Maailma on täynnă pahuutta ja sillä selvä. Täällä emme koskaan saa rauhaa - vaan vasta toisessa maailmassa."

ellauri152.html on line 517:   Apinaystäviemme ällötyxistä ei tule loppua. Ne ovat kuin luontoon kertyvä muovipusseja. Kenialaiset teurastajat löytää niitä eläinraatojensa sisältä. MUOVI! MUOVI! huusi professori Lauri Hakulinen Kuusitien lapsikasarmin parvekkeelta kohti Tilkan sairaalaa. Lapset kuulivat ja tekivät työtä käskettyä. Muovilapioilla hakkasivat pientä muovisankoa: älä tule hyvä kakku tule paha kakku. Niin tulikin. Laurin huolena oli Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kovassa jöössä piti Aulia ja Kerkkoa. Kerkosta olis muuten voinut tulla flufferi, ja Aulista gonzopornokuvaaja. Auli oli fixu mutta rumahko ja sen aivot oli rupiset. Tai on. Siinä oli jotain struzinomaista. On. Nykysuomen kehityxestä pitää huolen anglofooni laahus.

ellauri152.html on line 526:   Tänään on muuten sattumalta Aulin päivä. Olkoon tämä penseys omistettu Auleille. Ja suomalaisten riistalintuihin ampumille lyijyhauleille. Muovin kanssa niistä saa 2 verroin parempaa. Niistäkin voisi vielä paasata, ja mainoxista yleensä. Mutten kerkiä, on tukkasuihkupäivä.

ellauri152.html on line 527:   Mä en ole koukussa enää mihinkään, en edes elämään. En kaipaa seuraxeni sexinukkea. Elämä on muka parasta huumetta. Mitä vittua. Äreälle vanhuxelle on sekin muovipornoa. Hevon vitun rämeet. Tulis hauli ja tappas.

ellauri152.html on line 532: Haman var enligt Esters bok namnet på en furste som under Ahasverus/Xerxes regering försökte utrota judarna i Persiska riket. I bibelboken kallas han en "agagit", det vill säga avkomling av Agag, en kung av judarnas fiende Amalek.

ellauri152.html on line 535: Haman hängs symbolisk under Purim i Israel. Pitkävihaisia noi jehoviitit.

ellauri152.html on line 537: The name has been equated with the Persian name Omanes (Old Persian: 𐎡𐎶𐎴𐎡𐏁 Imāniš) recorded by Greek historians. Several etymologies have been proposed for it: it has been associated with the Persian word Hamayun, meaning "illustrious".

ellauri152.html on line 541: Haman hamuilee Esterin persettä. Siitä ei Ahasverus pitänyt. Eikä Esterikään.

ellauri152.html on line 543: As described in the Book of Esther, Haman was the son of Hammedatha the Agagite. After Haman was appointed the principal minister of the king Ahasuerus, all of the king's servants were required to bow down to Haman, but Mordechai refused to. Angered by this, and knowing of Mordechai's Jewish nationality, Haman convinced Ahasuerus to allow him to have all of the Jews in the Persian empire killed.

ellauri152.html on line 545: The plot was foiled by Queen Esther, the king's recent wife, who was herself a Jew. Esther invited Haman and the king to two banquets. In the second banquet, she informed the king that Haman was plotting to kill her (and the other Jews). This enraged the king, who was further angered when (after leaving the room briefly and returning) he discovered Haman had fallen on Esther's couch, intending to beg mercy from Esther, but which the king interpreted as a sexual advance.

ellauri152.html on line 547: On the king's orders, Haman was hanged from the 50-cubit-high gallows that had originally been built by Haman himself, on the advice of his wife Zeresh, in order to hang Mordechai. The bodies of Haman's ten sons were also hanged, after they died in battle against the Jews.The Jews also killed about 75,000 of their enemies "in self-defense."

ellauri152.html on line 549: The apparent purpose of this unusually high gallows can be understood from the geography of Shushan: Haman's house (where the pole was located) was likely in the city of Shushan (a flat area), while the royal citadel and palace were located on a mound about 15 meters higher than the city. Such a tall pole would have allowed Haman to observe Mordechai's corpse while dining in the royal palace, had his plans worked as intended.

ellauri152.html on line 551: In Rabbinic tradition, Haman is considered to be an archetype of evil and persecutor of the Jews. Having attempted to exterminate the Jews of Persia, and rendering himself thereby their worst enemy, Haman naturally became the center of many Talmudic legends. Being at one time extremely poor, he sold himself as a slave to Mordecai. He was a barber at Kefar Karzum for the space of twenty-two years. Haman had an idolatrous image of Esther's arse embroidered on his garments, so that those who bowed to him at command of the king bowed also to the image.

ellauri152.html on line 553: Haman was also an astrologer, and when he was about to fix the time for the genocide of the Jews he first cast lots to ascertain which was the most auspicious day of the week for that purpose. Each day, however, proved to be under some influence favorable to the Jews. He then sought to fix the month, but found that the same was true of each month; thus, Nisan was favorable to the Jews because of the Passover sacrifice; Iyyar, because of the small Passover. But when he arrived at Adar he found that its zodiacal sign was Pisces, and he said, "Now I shall be able to swallow them as fish which swallow one another" (Esther Rabbah 7; Targum Sheni 3).

ellauri152.html on line 555: Haman had 365 counselors, 1/day, but the advice of none was so good as that of his wife, Zeresh. She induced Haman to build a tree for Mordechai, assuring him that this was the only way in which he would be able to prevail over his enemy, for hitherto the just had always been rescued from every other kind of death. As God foresaw that Haman himself would be hanged on some tree, He asked which tree would volunteer to serve as the instrument of death. Each tree, declaring that it was used for some holy purpose, objected to being soiled by the unclean body of Haman. Only the thorn-tree could find no excuse, and therefore offered itself for a tree (Esther Rabbah 9; Midrash Abba Gorion 7 (ed. Buber, Wilna, 1886); in Targum Sheni this is narrated somewhat differently).

ellauri152.html on line 557: According to the Targum Sheni, he killed the prophet Daniel, who somehow managed to live to Ahasuerus's reign, dodging lions (Targum Sheini on Esther, 4, 11). 

ellauri152.html on line 559: Qu'ran contradicts the Bible, but is in line with Persian historical records which do not contain any reference to the biblical story of a Persian official named Haman during that time period nor the person of Esther. 

ellauri152.html on line 561: The Jewish holiday of Purim commemorates the story of the Jews' deliverance and Haman's defeat. On that day, the Book of Esther is publicly read and much noise and tumult is raised at every mention of Haman's name. A type of ratchet noisemaker called in Hebrew a ra'ashan (רעשן) (in Yiddish: "grogger" or "hamandreyer") is used to express disdain for Haman. Pastry known as hamentashen (Yiddish for 'Haman's pockets'; known in Hebrew as אזני המן ozney Haman 'Haman's ears') are traditionally eaten on this day. 

ellauri152.html on line 565: Esterin kirjan meikkauskohta 2.12 oli Kinnus-Aarnen mielestä hauskaa huumoria. 

ellauri152.html on line 566: Ester 2:12 Ja kuin itsekunkin piian määrätty aika tuli mennä kuningas Ahasveruksen tykö, sittekuin hän oli ollut kaksitoistakymmentä kuukautta vaimoin tavan jälkeen kaunistuksessa; (sillä heidän kaunistuksellansa piti oleman niin paljo aikaa: kuusi kuukautta myrhamiöljyllä, ja kuusi kuukautta kalliilla voiteilla, ja muilla vaimoin kaunistuksilla:)

ellauri152.html on line 567: Hahaha, tuliko se perse muka silleen liukkaammax, naureskelee Arska.

ellauri152.html on line 569: Epäselväxi jää mihin puuhun Haman ripustettiin ja miten se kiinnitettiin siihen. Ja pyrkikö se oikeesti Esterin pukille. Ja tuliko Esterin pehmenneestä perseestä yhtään mitään. Muita Mordechaita: schweiziläinen Motti väpelö, joku Kesäyön unelman hai">kriitikko, paha rabbi Mordechai, jonka mielestä 1 jeshivapoika < 1000 Arabs. 

ellauri152.html on line 571: Ahasverus (tai Ahasveros) on Vanhassa testamentissa Persian kuninkaasta käytetty nimi, joka liitetään yleisesti Kserkses I:een (486-465 eaa.). Ahasveruksen sanotaan hallinneen "Intiasta Etiopiaan saakka 127 maakuntaa". Kreikankielinen apokryfinen Esterin kirja kuitenkin tarkoittaa Ahasveruksella kuningas Artakserkses II:ta (436-358 eaa.). Tää on eri Ahasverus kuin se Suen vaeltava juutalainen:

ellauri152.html on line 573: Ahasvérus dit le Juif errant est un personnage légendaire, condamné à l'errance éternelle pour avoir refusé à Jésus marchant au supplice de se reposer sur le seuil de sa maison.

ellauri152.html on line 574: Ce mythe, qui paraît fort ancien et dont certains érudits vont chercher l'origine jusque dans l'Inde bouddhique, se précise à partir du xiiie siècle dans l'Historia major du bénédictin anglais Matthieu Pâris. sous diverses formes. C'est dans les pays de langue allemande que la figure d'Ahasvérus connaît la plus grande faveur, à la suite d'une version de la légende due à Chrysostomus Dudulaeus qui présente l'aventure du « Juif éternel » (1602) comme un récit quasiment autobiographique. La traduction française de ce livre imposera l'expression « Juif errant » (1609). Dès lors, la légende se répand par l'imagerie populaire et les estampes, les complaintes, dont la plus célèbre est celle d'Isaac Laquedem. Le Juif errant, qui personnifie le destin du peuple juif depuis le christianisme, a inspiré de nombreux écrivains : Wordsworth, Goethe, Eugène Sue, Apollinaire. Cette figure légendaire n'a cessé d'alimenter, à l'encontre des Juifs, une dangereuse satire sociale. Elle est, pour une part, responsable de la genèse de l'agitation antisémite des temps modernes. Pour en savoir plus, voir l'article antisémitisme.  

ellauri152.html on line 583: The most basic information is this: “Yentl the Yeshiva Boy” is a short story by Isaac Bashevis Singer, the famous Polish-American Jewish writer, published in 1962. It follows Yentl, a Jewish girl from a Polish shtetl who loves Torah-study, as she disguises herself as a man named Anshel in order to study at a yeshiva. Yentl (1983) is the movie-musical adaptation of the story, directed by and starring Barbra Streisand. In many ways it is a fairly faithful adaptation of the story’s events, but it has a different tone and a different ending.

ellauri152.html on line 585:  Yeshiva Boy moves fluidly between referring to the main character as Yentl or Anshel depending on context, which is a great detail. There are times when she’s referred to as Anshel for long stretches of time, and the same for Yentl. The movie, not having third person narration, is a different beast. I take my cue from the story and use both names, depending on the context of what I’m talking about—for example, if Yentl is definitely seen as Yentl by the story in that moment, or as Anshel, or ambiguously as both. That’s a very subjective choice to make each time you write her name! But that question, the fact that you have to ask it of yourself and the fact that it’s not always clear, is to me a crucial part of Yentl’s character.

ellauri152.html on line 587: The plot goes like this: Yentl has secretly studied Torah under her father’s tutelage. She has no interest in marriage, so when he dies, she disguises herself as Anshel and travels to a yeshiva. Along the way she meets a fellow student named Avigdor. They strike up a friendship and Yentl accompanies him to his yeshiva in Bechev, where they become study partners. Avigdor is in love with a girl named Badass, whom he wishes to marry. However, when Badass’s family learns a dark secret about Avigdor’s family, they won’t let him marry her. In desperation, Avigdor begs Anshel to marry Badass in his stead. Yentl initially resists, but eventually gives in and asks for Badass’s hand in order to retain Avigdor’s goodwill. After Anshel and Badass are married, Badass comes to look on her husband with love, but Yentl become more and more upset about the situation. Unable to go on any longer, Yentl asks Avigdor to join her on a business trip. Once they are at an inn in another city, Yentl tells him that she’s a woman. He laughs and doesn’t believe her, so she undresses momentarily. He is shocked. This is where the two versions split.

ellauri152.html on line 589: In the movie, in a scene I despise, Avigdor grabs her and shakes her violently while demanding to know why, and the rest of the conversation plays out melodramatically with yelling and tears. Yentl confesses that she loves him, he realizes he loves her too, and they kiss. Avigdor asks her to marry him, and says she could continue studying in secret. Yentl refuses because she can’t go back to studying furtively in secret, despite how much she loves him. The two part, and Avigdor returns to Badass and marries her. They live happily ever after, and the film ends with Yentl on a ship to America, implying that she will be able to study Torah as a woman there.

ellauri152.html on line 591: In the story, Avigdor just trembles and sits down, and Yentl calmly explains. He then asks what she is going to do now, and she says she will go to a different yeshiva and start over. Avigdor half says they could get married, but doesn’t finish the sentence. Yentl rebuffs him, saying it wouldn’t be good, and explains, “I’m neither one nor the other.” She tells him to go back to Badass instead. Avigdor has strange feelings, trying to reconcile who Anshel is, who Yentl is. But they spend the night in companionable debate, discussing Yentl’s marriage to Badass and whether she legally needs to divorce her, as well as why Yentl crossdressed. Avigdor brings up marriage again, but Yentl refuses even stronger.

ellauri152.html on line 595:  I’ve seen Yentl the movie-musical several times, and there’s so much to unpack there, you could watch it a hundred times and have something new to talk about each time—whether it’s in the vein of despairing over the unnecessary heterosexuality of it all (even Wikipedia notes how aggressively the film erases as much queerness as it can!), or reveling in its grudging gayness (because even if Streisand decided she was playing a straight cis woman, the author is dead and it’s so easy to see Anshel and Avigdor on screen, both men, falling in love with each other).

ellauri152.html on line 597: But when I finally read the story for the first time… a new world opened up. Oh, it’s so gay in so many ways! It’s less detailed than the movie in many areas, but in other places it has glorious details that were totally excised from the movie. In the story, all the women in town have crushes on Anshel! And whether you read Anshel as a woman, a man, or a nonbinary person has a huge effect on your perception of that detail!

ellauri152.html on line 599: And then there are the things totally changed for the movie. Notably, in Yeshiva Boy, Anshel has some kind of un-described sex with Badass to consummate their marriage, without anyone finding out she was not assigned male at birth.

ellauri152.html on line 600: Anshel had found a way to deflower the bride. Badass in her innocence was unaware that things weren’t quite as they should have been.

ellauri152.html on line 601: Meanwhile, the movie has Yentl entirely evade the situation by telling Badass that despite what everyone says, they don’t have to sleep together, then convincing Badass that she (Badass) doesn’t want to have sex, and—when Badass expresses interest in having sex anyway—exhausts her with Torah study so she’s too tired to think about it.

ellauri152.html on line 603: And, oh f-ck, there is so much to talk about in this section. The importance of consent here, when Yentl lets Badass know she doesn’t need to do anything she doesn’t want to, both according to her husband and according to Jewish law—that’s good, that’s meaningful. Then we even get recognition that feminism doesn’t just mean validating women who don’t want sex, but also validating women who do want sex! Badass starts to have feelings for Anshel and proposes sleeping together herself, on her own terms. The movie is not always kind to Badass—in many ways she is a stereotype for Yentl to play off of—but this is a place where Yentl‘s feminism succeeds: Badass wants to have sex, and that’s fine.

ellauri152.html on line 605: Or it would be fine if the movie didn’t play it for laughs. The movie puts Yentl in multiple awkward situations where she has to perform verbal and physical gymnastics to keep people from seeing her without clothes, that gross classic trope whereby trans characters are outed all the time in fiction. As always, the movie drags this scene out into a whole joke, that Yentl has to scramble to prevent Badass from finding out she’s a woman because Badass wants to have sex with her, a woman, isn’t that just soooooo funny? On multiple levels, I am unamused and unhappy.

ellauri152.html on line 607: Movie Avigdor is shitty and Yentl and Badass should just stay married, but of course they do not. Yentl leaves, Avigdor and Badass marry, a happy ending for everyone. Meanwhile at the end of Yeshiva Boy, Avigdor and Badass are not entirely happy in their marriage, as both of them are still partly inlove with Anshel/Yentl. Not very Hollywood, but very queer.

ellauri152.html on line 609: It’s frustrating to catalogue the ways in which the film works to cis-normify the story. No Yentl crossdressing into the infinite future. No wrestling with her gender identity. The film’s ending throws out the story’s ambiguity and unapologetic queerness in favor of, one might charitably say, a feminist ending, or one might say uncharitably and truthfully, a cisnormative ending.

ellauri152.html on line 613: “Miss Streisand [made] Yentl, whose greatest passion was the Torah, go on a ship to America, singing at the top of her lungs. Why would she decide to go to America? Weren’t there enough yeshivas in Poland or in Lithuania where she could continue to study? Was going to America Miss Streisand’s idea of a happy ending for Yentl? What would Yentl have done in America? Worked in a sweatshop 12 hours a day where there is no time for learning? Would she try to marry a salesman in New York, move to the Bronx or to Brooklyn and rent an apartment with an ice box and a dumbwaiter? This kitsch ending summarizes all the faults of the adaptation. It was done without any kinship to Yentl’s character, her ideals, her sacrifice, her great passion for spiritual achievement. As it is, the whole splashy production has nothing but a commercial value.”

ellauri152.html on line 615: Now, here Singer is not mad at Yentl the film for cis-normifying his gender-ambiguous, interestingly queer Yentl, but rather for turning the ending into optimistic kitsch that ignores the harsh reality of what life in America was for Jewish immigrants, especially for Jewish women. And in some ways I feel like rolling my eyes at him for that. Aside from the fact that it offends his artistic vision, why shouldn’t Jewish women get a film where—suspension of disbelief!—a Jew will study Torah, loudly and proudly, as a woman? It’s a musical, not a documentary.

ellauri152.html on line 617: So I’m not of Singer’s opinion that the movie has no merit. I love Yentl’s music and emotionality (the short story is more distant), and I think I’ll always love it. But I do prefer Yeshiva Boy’s ambivalence and ambiguity to the movie’s heterosexual Hollywood polish.

ellauri152.html on line 619: The ending of Yentl is just supremely disappointing compared to the unapologetic ending of Yeshiva Boy. “I’ll live out my time as I am,” Anshel says in the story—and Anshel is the name she is referred to as in this passage, even while also referred to as a woman and with she/her pronouns. Yentl the Yeshiva Boy often engages in this mixing of gender signifiers—it’s in the very title, which pairs the traditionally feminine name “Yentl” with the clashing term “boy,” letting them jostle each other to create dissonance and ambiguity. The terms not matching is their meaning. This is how Anshel is. A woman with a man’s soul, a man with she/her pronouns, a person with two names. It’s not couched in easily understandable modern terms, but no one who has heard of these modern terms would read Yentl as a cis woman playing dress up. It’s different than that. Queerer than that.

ellauri152.html on line 621: This genderqueerness is the simple fact of Yentl’s character in Yeshiva Boy, but totally painted over in Yentl.

ellauri152.html on line 622: And yet in other ways, the film can’t help preserving the queerness of the story despite itself. Barbra Streisand can add a song about how Yentl is just jealous of Badass for being a conventionally feminine woman whom Avigdor loves, but she can’t stop me from putting my grubby little bi hands all over her film, pointing at Yentl’s tortured gaze aimed at Badass, and saying “GAY.” And she certainly didn’t no-homo the interactions between Anshel and Avigdor very well, because they are in fact very yes-homo, and I will point and say “GAY” at that too.

ellauri152.html on line 624: In conclusion. You know the idea that if you’re nonbinary then every attraction you feel is gay? That’s Yentl the Yeshiva Boy.

ellauri152.html on line 626: I’d never heard of this story before, but all the thoughts you had are so interesting! I totally get your frustrations about the movie changing a pivotal scene to make it more “romantic and dramatic” though – why can’t movies just appreciate subtlety and friendship sometimes?  

ellauri152.html on line 628: I am on a crusade to make everyone aware of Yentl the Yeshiva Boy! Thank you! Also what I hate so much about that movie scene is the addition of Avigdor physical grabbing and shaking Yentl! The scene in the story is so quiet and gives Yentl dignity while explaining, while the movie has her break down confessing love for a man whose first reaction to her gender was to GRAB and SHAKE her! so inferior to just having a good old talmudic debate with your Good Pal. i feel like your comment totally sums up why The Half of It on netflix is so good.

ellauri152.html on line 630: That is actually much the same reason why I hate that infamous scene in Harry Potter and the Goblet of Fire so much, when Dumbledore confronts Harry about putting his name in. One of the worst decisions in adaptation history!

ellauri152.html on line 636:       Nej tamme fan! Tefillin on ne hassut rukouslaatikot joita Shulem sitoi päähänsä ja käsiinsä Schnizelissä. Rabbi Tamin rukouslaatikoissa olevat textinpätkät on järjestetty Rabbeinu Yaakov ben Meir Tamin (c. 1100-1171) ärhäkämpään järjestyxeen. Nää laatikot laittaa hasidit ja sympparit päälle rukousten lopulla,  kun kesymmän Rashin tefillin on riisuttu.

ellauri152.html on line 640: There is a difference of opinion regarding the order in which the passages are inserted into the Tefillin boxes. According to Rashi, the passage of Shema ("Here O Israel") precedes that of "And it shall come to pass, if you hearken", in both the Tefillin worn on the head and on the arm. According to Rabbeinu Tam, the order is reversed.

ellauri152.html on line 647: "I the dog have created the evil urge, and I have created the Torah as its spice." (Talmud: Kiddushin 30a)

ellauri152.html on line 649: The Mezricher Maggid points out that the Talmud's analogy doesn't make sense! The Talmud compares the Torah to a spice, implying that the Torah is secondary to the evil urge, in the same way that spice is secondary to food! The Maggid explains that the evil urge is a major force, and not secondary, like spice. We are challenged with channeling that energy and using it to service dog.

ellauri152.html on line 651: How can we control our fiery evil urge and channel it towards serving dog? Through "fighting fire with fire."  In other words, through using the positive spiritual energies of harshness, of din, as it states, "Everything that comes into the fire, you shall pass through the fire (in order to purify it)" (Bamidbar 31:23). To harness our most basic urges towards spirituality we must revert to the earliest system of creation: strict justice, severity, din.

ellauri152.html on line 654: "'Elohim the dog created: It didn't say "Hashem (i.e. the dog denoting kindness and mercy) created" because originally He intended to create the universe through strict judgment din... And he saw that the universe couldn't survive that way" (Rashi, Bereishit 1:1).

ellauri152.html on line 656: The dog originally created the world to run through strict judgment, din. However, since the dog knew that the world could not endure such harsh conditions, He decided to incorporate the spiritual energies of compassion too, as the verse states, "These are the products of the heaven and earth when they were created in the day that Hashem's (i.e. the dog's denoting kindness and mercy, not the dog's denoting strict justice) din made earth and heaven." (Bereishit 2:4) According to the original creation plan a person would be judged strictly on his own merits. There would be no bending of the rules; no concept of leniency; no looking the other way or giving another chance. Strict justice would dictate that a person be severely punished for even the "slightest" infraction of the dog's willy.

ellauri152.html on line 658: Since very few can survive such scrutiny, the dog created an alternate system - the system of din, strict justice, mitigated with cheese, kindness and mercy. In that system, He assists us by providing us with the help we need to overcome the forces of evil. As the Talmud teaches:

ellauri152.html on line 660: "the evil urge assaults a person daily. If it wasn't for Hashem's assistance, one would fall into Evil Knievel's hand" (Kedushin 30a).

ellauri152.html on line 662: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the average person has the opportunity to come close to the dog. Although the average person must still try his best to stand up to evil and adhere to the dog's willy, the dog views his inevitable lapses through the prism of compassion. In His love for us, He overlooks our shortcomings.

ellauri152.html on line 664: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the dog supports us and helps us to overcome evil and serve him. As a result of the dog's assistance, we are able to channel our negative energies to serving the dog, and actually convert these energies into something positive and holy.

ellauri152.html on line 668: These rare individuals are capable of adhering to the dog's willy despite the unrelenting trials, afflictions, and massive assaults hurled at them from the forces of evil. The patriarchs were such exceptional individuals, they followed this path, unassisted by the dog, as the verse says, "He Yaakov said, 'O dog the name of Hashem containing the spiritual energies of harshness before Whom my forefathers Avraham and Yitzchak walked ...

ellauri152.html on line 671: Rebbe Nachem explains that in this path of unassisted greatness, whatever these spiritual giants attained or accomplished was through the power of their prayers. If they didn't bark and whine for their needs, the dog wouldn't provide for them. As a result, they were always completely connected with their realtor.

ellauri152.html on line 673: Since the great Tadzikim throughout history were living on the level of din, strict justice, they realized that suffering was beneficial, enhancing their spiritual standing and bringing them close to the dog.

ellauri152.html on line 675: "Whomever the dog loves, he chastens to let him know how to straighten his way. (Mezudat David)" (Mishlei 3:12). One is chastened by the dog so that no trace of sin remains lest it lessen the dog's love for that person, and it also increases one's humility, lest tranquility decrease one's fear of him. (Rabbenu Yona). 

ellauri152.html on line 677: According to the Medrash, Moshe knew that in the future, the Romans would shred Rabbi Akiva's flesh with iron combs for the crime of disseminating Torah. He asked the dog, "This is the Torah, and this is its reward?" the dog retorted, "Silence! For this came up upon my thoughts."

ellauri152.html on line 679: Although the answer appears strange, we can understand it in light of what we just learned. Rabbi Akiva was a spiritual giant. He succeeded in serving the dog unassisted, while withstanding incredible afflictions, tests, and obstacles. He was able to break the forces of evil without the dog's assistance. Only through performing the dog's willy, despite his immense suffering, was Rabbi Akiva able to attain such a lofty spiritual level, the level of the dog's "first thought," so to speak, where the world would be conducted through strict justice, din.  Rabbi Akiva was able to unify his soul with the dog's first thought. Therefore the dog's retort to Moshe can be understood as: "'Silence' which is the level of thought, for thoughts are silent, Rebbe Akiva reached the lofty spiritual level of the dog's thought."For this came up upon my thought," the first thought that occurred to the dog, to create the world through harshness, so those people who are able to come close to me (the dog) without my assistance and mercy could reach that highest level.

ellauri152.html on line 681: We know that anything we do in this world produces spiritual energies that are stored in the upper worlds and last for eternity. These stored spiritual energies can be accessed even centuries after the act was performed. And, like a spiritual "radio receiver," Tefillin help us access such spiritual energies to nourish our souls, bringing us closer to the Almighty. Don't they look like radio receivers even? 

ellauri152.html on line 683: The spiritual energies accessed by wearing Rabbeinu Tam's Tefillin draw the spiritual energies associated with such spiritual giants as the patriarchs and Rebbe Akiva - spiritual giants who were able to serve the dog despite living under the realm of severity. Rabbeinu Tam's Tefillin are much holier than Rashi's Tefillin and therefore, have better reception, they can access the spiritual energies of the dog's first thought, the world of din.

ellauri152.html on line 685: In Rabbeinu Tam's Tefillin, the paragraph "And if you listen ..." (Devarim 11:13:21), which warns of the consequences of violating the dog's willy, din, harsh justice, precede the paragraph of "Hear O Israel ..." (Devarim 6:4-8), which declares our belief in the Almighty. Since this verse applies to even the sinners of Israel, it alludes to the dog's attribute of compassion, cheese. In Rabbeinu Tam's Tefillin, the aspect of harshness, din, precedes that of mercy, cheese, alluding to the dog's original intention to run the world through harshness, din.

ellauri152.html on line 687: In Rashi's Tefillin, however, the paragraph of compassion precedes the paragraph of harshness. This alludes to the way the dog presently runs the world - with compassion. Since most people are dependent on the dog's compassion for their very existence, the halacha is according to Rashi's view. Therefore, the obligation to wear Tefillin is fulfilled through donning Rashi's Tefillin. They're like basic earplugs. 

ellauri152.html on line 689: Through wearing Rabbeinu Tam's Tefillin (in addition to Rashi's Tefillin) we draw awesome spiritual energies from the spiritual giants of the past, heroes who were able to neutralize afflictions, barriers, and harshness at their root, without the assistance of the dog's mercy. For this reason, Rebbe Nachem urged anyone who truly desires to come close to the dog to wear Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin.

ellauri152.html on line 691: Rebbe Nachem said that since the power of the evil urge and the forces of evil are derived from the negative spiritual energies of din, unmitigated justice, one must access the potent positive spiritual energies of severity from the spiritual giants of the past to break these evil forces at their root.

ellauri152.html on line 693: Reb Nathan Zuckerman adds that prior to messianic era the power of evil is so intense that we lack the power to overcome it. Therefore, explains Reb Nathan, it is imperative to enlist the aid of the spiritual giants of past generations through Rabbeinu Tam's Tefillin. Rabbeinu Tam's Tefillin expand the intelligence, enabling us to break evil at its source and stand up against the forces of evil. "In the turbulent era prior to the coming of the messiah, for anyone who is serious about wanting to find the dog, wearing Rabbeinu Tam's Tefillin is very important." (Lekutey Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 5:27-29)

ellauri152.html on line 698: "An abomination to the dog is every one that is proud of heart" (Mishlei 16:5)

ellauri152.html on line 700: This appears to be a contradiction. On one hand, according to Pirkko Avot the dog desires boldness. On the other hand, the verse in Mishlei implies that the dog detests bold behavior!

ellauri152.html on line 702: Reb Nathan explains that there is no contradiction. Contrary to popular opinion, true humility does not mean yielding in every situation and acting "like a doormat.' True humility is found in the ability to respond appropriately to each situation. There are situations where the proper response is to be bold, courageous, and unyielding. And there are other situations where the proper response is to be yielding, gentle, and meek. Depending on what your chances of winning are. 

ellauri152.html on line 704: Since it is impossible for a human being to always know the proper response for each situation, we live with doubt. This is reflected in our wearing Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin, since we wear them due to a doubt. The positive spiritual energies they access to counter this doubt rectify any situations of doubt that a person may encounter. As mentioned above, Rashi's Tefillin contain the spiritual energies of compassion and Rabbeinu Tam's the spiritual energies of harshness. Through wearing both Rashi and Rabbeinu Tam's Tefillin, we nourish our minds with the spiritual energies of compassion and holy harshness. These two energies (when combined with the spiritual energies that cover all doubt mentioned above) enable us to intuitively determine how to respond appropriately in every situation, whether it means acting tough or being gentle. (Lekutei Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 6:16)    

ellauri152.html on line 714: Hän nuuhkii peukkua, juo laihaa teetä ja tutkii tutkimistaan. Onko mitään muuta kuin paasaus?

ellauri152.html on line 717: Isä käyttäytyi kuin kuka tahansa kirjailija. Hän halusi tulla julkaistuxi.

ellauri152.html on line 719: Voi vittu mikä ääliö. Ladelmat jäivät kirjapainoon rahan puutteessa. Perhe näki nälkää.

ellauri152.html on line 721: Tästä on pääteltävissä, että Reb Lauri ei ole kuka tahansa kirjailija.

ellauri152.html on line 723: Singerin veljen mielestä hallizijoita ei saisi olla ollenkaan, kaikki olisi syöstävä vallasta. Tis-mal-leen! Mixi niin ei ole tehty? Mixi on harvain- ja yxinvaltiaita? Koska eusosiaalisuus on yxi jättimäinen pyramidihuijaus. Kaikki muut kuin pohjimmaiset pelkää asemansa huononnusta, eivätkä alimmatkaan halua muuta kuin kivuta ylemmäxi.

ellauri152.html on line 729: Eli se oli tollanen nuiva maahanmuuttovastainen vaikka oli matu izekin. Ja tälläsen paskiaiset on sit muka roolimalleja. Ei helskatti. Mut just samanlaisiahan ne oli tossa vuosisadan alun muhamettilais-juutalaisessa romcomissa nimeltä La Mauvaise Foi (2006). Plus ca change. Ja tää oli vielä ennen je suis Charlieta (2015). 

ellauri152.html on line 732: Iisko ei ilennyt sanoa äitiään Bazebaxi koska siitä tuli mieleen Daavidin helmasynti. Pikku huijari teeskentelee äidin hameissa krokotiilinkyyneleitä. Rabbi Josef tekee turhanpäiväisiä kysymyxiä: kuinka paljon kylvettäjä Moshe ansaizee? Paljonko viljaa hanhi syö elinaikanaan?

ellauri152.html on line 736: Spinozalla on isot älykkäät mustat silmät. Mendelssohnilla myös, vaikka ne ovat erinäköisiä. Einstein ja Herzl kuuluvat samaan parhaaseen A-ryhmään. Hiekalla täytetty metallimalja sisälsi esinahkoja.

ellauri152.html on line 741: Isaac Leib Peretz (Polish: Icchok Lejbusz Perec, Yiddish: יצחק־לייבוש פרץ‎) (May 18, 1852 – April 3, 1915), also sometimes written Yitskhok Leybush Peretz was a Yiddish language author and playwright from Poland. Payson R. Stevens, Charles M. Levine, and Sol Steinmetz count him with Mendele Mokher Seforim and Sholem Aleichem as one of the three great classical Yiddish writers. Sol Liptzin wrote: "Yitzkhok Leibush Peretz was the great awakener of Yiddish-speaking Jewry and Sholom Aleichem its comforter.... Peretz aroused in his readers the will for self-emancipation, the will for resistance against the many humiliations to which they were being subjected."

ellauri152.html on line 743: Unlike many other Maskilim, he greatly respected the Hasidic Jews for their mode of being in the world; at the same time, he understood that there was a need to make allowances for human frailty. His short stories such as "If Not Higher", "The Treasure", and "Beside the Dying" emphasize the importance of sincere piety rather than empty religiosity.

ellauri152.html on line 747:       Hillel Zeitlin (1871–1942) was a Yiddish and Hebrew writer and poet. A leading pre-Holocaust Jewish journalist, he was a regular contributor to the Yiddish newspaper Moment, among other literary activities. He was the leading thinker in the movement of pre-World War II "philosophical Neo-Hasidism". Influences: Nachman of Breslov  · Shestov  · Nietzsche  · Baal Shem Tov  · Shneur Zalman of Liadi  · Spinoza  · Tolstoy  · Schopenhauer  · Dostoevsky  · Bergson  · Brenner.

ellauri152.html on line 749:       When Zeiltin turned 15, his father died and he decided to become a Hebrew teacher. His exit from the world of the Yeshiva exposed him to the works of the scholars of the Enlightenment. He began studying in earnest the works of both Jewish philosophers (Maimonides, Gersonides, Spinoza etc.) and non-Jewish ones such as Schopenhauer, Nietzsche and others. During this period in his life, he began questioning his religious beliefs and eventually drifted toward secularism.

ellauri152.html on line 751: After World War I, Zeitlin gradually returned to tradition and began leading an Orthodox lifestyle. The reason(s) for this drastic change in his life is not completely clear but may have had something to do with the suffering of Jews during the war. In any case, he shifted from a tragic philosophical outlook to a mystical and spiritual viewpoint.

ellauri152.html on line 754: Zeitlin was of the opinion that it would be impossible to settle in Palestine without removing the half a million Palestinian Arabs and so the Zionist proposals would fail.

ellauri152.html on line 756:       When the Nazis began the genocide of Jewish People in Poland in 1942, Zeitlin was 71 years old. He was murdered by Nazis in the Warsaw ghetto while holding a book of the Zohar and wrapped in a Tallit and Tefillin. Most of his family was also murdered; the only survivor was his elder son Aaron, who had settled in New York in 1939.

ellauri153.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri153.html on line 38: Kirja, jota kurpizamaisen hydrodynaaminen korruptiotorpeedo Yli-Viikari tällä kertaa esitteli julkisuudessa on persialaisen runoilijan Saadin teos Ruusutarha, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo 1200-luvulla.

ellauri153.html on line 53:     tuntematon sotilas, ainoa käsite, jolle on hautoja

ellauri153.html on line 60:         Sontimaton tutilas, Juhana von Bachin ohjaama radiokuunnelma vuodelta 2014

ellauri153.html on line 75: Erja Alajärven ala-arvoinen hyökkäys pääministerin kimppuun vyön alle iskemällä kypsyttää lukijakunnasta eroamispäätöstä. Oli erittäin paha virhe ottaa tämä Ilta-Pulun toimittaja Savosta pääkaupunkilehden palvelukseen. Lopetin Herlinin Sanomien tilauksen kun lehti kääntyi uuden omistajan mukana äärioikeistolaisexi. Nyt näyttää siltä että HBL ajaa Erjan johdolla siitäkin oikealta ohitse. Vielä yksikin tällainen tölväisy niin se on adjö Hufvudstadsbladet meidän osaltamme.    

ellauri153.html on line 83: Saadi Shirazi oli top influensseri farssipoeetta ja kynäilijä joka eli 13. vuosissadalla. Se tunnetaan paraiten tänään töistään ‘Gulistan’, ‘Bustan’, 'Uzbekistan', 'Kazakhstan' ja laajoista rakastelurunoistaan (ghazal). Ghazal tarkottaa takuulla gasellia, meilläkin on Ghazal Chai nimistä teetä, jossa on gasellin kuva kyljessä. Kamujensa Rumin ja Hafezin kanssa se on 1/3 isoimmista ghazal-kynäilijöistä Persian poetiikassa.

ellauri153.html on line 85: Saadi, joka oli Abū-Muhammad Muslih al-Dīn bin Abdallāh Shīrāzīn pen päl, oli hyvin matkustellut mies, vaikka tod.näk vastentahtoisesti Mongolien invaasion takia Farsien homeländiin v. 1225 huippeilla. Kun lukee Saadin töitä ja runoja, saa sähköiskun sen sanojen ja merkitysten sensitiivisyydestä ja syvällisyydestä (kääk). Jokainen sana sen runojissa näyttää poimitun huolella ja syntetisoitu isommaxi ilmauxen ajoneuvoxi, kuten apinan kokemuxen absurdius ja näköalat jumalalliseen yhtymisexi.

ellauri153.html on line 95:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258)

ellauri153.html on line 107:     Kun rakastetun silmissä rikkauxia ei lasketa, kulta ja pöly on niille ihan sama. 

ellauri153.html on line 110:     Yxin on mun sydän, siellä oleilee kiintymys mun rakkaaseen, siten, ei ole tilaa pahansuopuudelle. 

ellauri153.html on line 116:     Vaella ulkomailla, ja ota maha täyteen sen herkkuja ennenkuin tulee päivä ezun pitää jättää se lopullisesti. 

ellauri153.html on line 126:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 1, 1258) 

ellauri153.html on line 132:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258) 


ellauri153.html on line 138:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258) 


ellauri153.html on line 141:     On äksy ja riidanhaluinen. 


ellauri153.html on line 142:     Vanha mies joka ei jaxa nousta paikaltaan, 


ellauri153.html on line 144:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258) 


ellauri153.html on line 148:     Eivätkä sada kenellekkään rahaa; 


ellauri153.html on line 160:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 5, 1258) 


ellauri153.html on line 166:     Jos sulla ei ole sääliä muiden harmeille 


ellauri153.html on line 178:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258) 


ellauri153.html on line 180:   Yx päivä, nuoruuden loistossa, mä matkustin kovaa ja saavuin täysin sippinä illalla yhen ahteen juurelle. Heikko vanha mies, joka oli samoin seurannut karavaania, tuli ja kysyi mixmä levytin, tää ei ollut levytyspaikka nääs. Mä vastasin: ‘Miten mä voin matkustaa, kun mulla ei ole enää jalkoja?’ Hän sanoi: ‘Etkö ole kuullut että on parempi kävellä hellästi ja pysähdellä kuin juosta ja väsyä? Exä ole kuullut Aisopoxen satua jänixestä ja kilpikonnasta?’ Oi sä jotka haluut keretä assalle,

ellauri153.html on line 185:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258)

ellauri153.html on line 188:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 7, 1258)  


ellauri153.html on line 210:     Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 5, 1258) 

ellauri153.html on line 214:  Tätä Saadin läppää mä en tajua nyt ollenkaan. Enste luulin et reilu kaveri halus et seilori pelastaa sen murun mieluummin kuin sen. Mut tarkemmin lukien alkaa näyttää siltä, et kaverin oiskin pitänyt pitää ize kiinni murusta ja silleen tukehtua yhessä, päästämättä seiloria siihen väliin häsläämään. Mitä vittua? Käsittämättömiä tyyppejä nää karvakädet. On niillä arvot pahasti vinxallaan.

ellauri153.html on line 216: Daniel Seeker on kuljexiva dervissi ja menneisyyden ym. aikojen elinkautinen opiskelija, Se huomasi että se on tehty tahrattomasta ja ajattomasta tietoisuudesta kun se mietiskeli sitä erakkomajassaan Gotlannin saarella. (Siis joku vitun svedu?) Sen kirjoituxet on enimmäxeen tän havainnon peilailua. Daniel opiskelee nyttemmin historiaa, filosofiaa, egyptologiaa ja läntistä esoteerisyyttä Uppsalan yliopistossa. Se kirjoittaa paraikaa hukin tutkielmaa hissassa ja tutkii miten buddhalaiset ja hindu textit käännettiin ekan kerran kunnolla ja tuotiin länsimaihin myöhään 18. ja 19. vuosisadalla.

ellauri153.html on line 227: Ällöttävää apinapesän huurua. Tällänen lässytys on musta yxinomaan puuduttavaa. Miten tääkään heppu ei ole saanut sanotuxi MITÄÄN mainittavaa, vaikka on länkyttänyt paperirullakaupalla? Olixe juonut liikaa Shirazia? Ainoa joka vähän nauratti oli toi vanha mies kepillisellä. 

ellauri153.html on line 232:   Helvatti kyltoi Hämeen-Anttila on sit limaisen oloinen. Mieluummin ottais vaikka räjähtäneen sunnimuslimin. Yli-maakari on avannosta nousseen piisamirotan näköinen. Hyvin yhteensoinnahtava kaxikko. P.S. 2024: nyt on toinen luutarhassa ja toinen potkittuna pihalle. Jotain oikeutta sentään.

ellauri153.html on line 238:   
Rendez-vous ruusutarhassa. Kumpi myttypäistä on Sanaseppo?

ellauri153.html on line 242: After leaving Shiraz he enrolled at the Nizamiyya University in Baghdad, where he studied Islamic sciences, law, governance, history, Persian literature, and Islamic theology;  it appears that he had a scholarship to study there.

ellauri153.html on line 246: He sat in remote tea houses late into the night and exchanged views with merchants, farmers, preachers, wayfarers, thieves, and Sufi mendicants. 

ellauri153.html on line 247: These guys must have felt shortchanged in the swap.

ellauri153.html on line 250: Saadi learns more about the Hindus and visits the large temple of Somnath, from which he flees due to an unpleasant encounter with the Brahmans.  Varmaan koitti samaa temppua kuin Joyu ja Stendahl Egoistin muistelmissa. Soon the eye of Somnath will be mine! Har har har!

ellauri153.html on line 252: Saadi mourned in his poetry the fall of the ISIS Caliphate and Baghdad's destruction by U.S. invaders led by Bad Bush in February 2003. 

ellauri153.html on line 256: During the Iraq War, at least 189,000 people died directly from the war. This does not include the hundreds of thousands who died due to war-related hardships.  Morocco offered the United States 2,000 monkeys trained in detonating land mines during the Iraq War. In 2002, the US government estimated that the Iraq War would cost $50-60 billion.

ellauri153.html on line 258: When he reappeared in his native Shiraz, he crawled under Atabak Abubakr ibn Sa'd ibn Zangi (1231–60), the Salghurid ruler of Fars, who was enjoying an era of relative tranquility. Saadi was not only welcomed to the city but was shown great respect by the ruler and held to be among the great celebs of the province. Some of Saadi's most famous panegyrics were composed as a gesture of gratitude in praise of the ruling house and placed at the beginning of his Bustan. The remainder of Saadi's life seems to have been spent in Shiraz. 

ellauri153.html on line 260: Bustan is entirely in verse (epic metre). It consists of stories aptly illustrating the standard virtues recommended to Muslims (justice, liberality, modesty, contentment) and nostalgic reflections on the behavior of dervishes and their ecstatic practices. Gulistan is mainly in prose and contains stories and personal anecdotes. The text is interspersed with a variety of short poems which contain aphorisms, advice, and humorous reflections, demonstrating Saadi's profound awareness of the absurdity of human existence. The fate of those who depend on the changeable moods of kings like Atabak Abubakr is contrasted with the 4 degrees of freedom of the dervishes.

ellauri153.html on line 276: Muutamien päivien kuluttua saapui Sextus Kollatinuksen tietämättä Kollatiaan ja raiskasi Lucretian. Hänen lähdettyään kutsui vaimo isänsä, miehensä sekä muutamia sukulaisia, kertoi heille häväistyksensä, vaati heitä kostamaan ja sysäsi itse puukon sydämeensä. Todistajain joukossa oli myös kuninkaan sukulainen Brutus. Hän oli ainoastaan siten säilynyt kuninkaan epäluuloiselta julmuudelta, että oli tekeytynyt mielipuoleksi. Brutus nyt veti puukon pois haavasta ja vaati läsnäolijoita karkottamaan Tarkviniusten sukua ja lakkauttamaan kuninkuuden. Siitä alkanut kapina onnistuikin pian siinä. Kapinaa johtivat Lucretian mies Lucius Tarquinius Collatinus ja Lucius Junius Brutus. Heistä tuli Rooman ensimmäiset konsulit. Tarquinius yritti palata valtaan useaan otteeseen ja sai aikeissaan tukea etruskeilta.

ellauri153.html on line 278: Tämän verran tiesi suomalainen uikipedia. Anglosaxien wikipedia on paljon seikkaperäisempi. (Vad tull, mulkkuja nuo roomalaiset, sanoisi tähän kalottipäinen pukinpartainen Khabib arabiaxi murretulla norjalla; se ei liioin liiemmin perusta Marwanin maanmiehestä Saadista. Mutta se kyllä tykkää pikku Kikistä vaikkei sano sitä. Sitä luullaan homoxi kun sen parta on täynnä Kikin laittamia pinnejä.)

ellauri153.html on line 280: Tarquin tunsi olevansa valmis valtaamaan valtaistuimen. Hän meni senaattitaloon aseistettujen miesten kanssa, istui itse valtaistuimelle ja kutsui senaattorit osallistumaan kuningas Tarquiniin. Sitten hän puhui senaattoreille ja halveksi Serviusta orjana, joka syntyi orjasta; siitä, että senaatti ja kansa eivät ole valinneet sitä interregnumin aikana, kuten rooman kuninkaiden valinnassa oli ollut perinne; siitä, että hänestä tuli kuningas naisen vehkeilyjen kautta; Rooman alempien luokkien suosimisesta varakkaiden sijaan ja ylempien luokkien maan viemisestä jaettavaksi köyhille; ja väestönlaskennan pystyttämisestä, jotta ylempien luokkien rikkaus paljastuisi kansan kateuden herättämiseksi.

ellauri153.html on line 282: Estääkseen lisää dynastisia kiistoja Servius meni naimisiin tyttäriensä, jotka tunnetaan historian Tullia majorina ja Tullia minorina, tulevan kuninkaan Lucius Tarquinius Superbuksen ja veljensä Arrunsin kanssaf.  Yksi Tarquinin siskoista, Tarquinia, meni naimisiin Marcus Junius Brutuksen kanssa ja oli Lucius Junius Brutuksen äiti, yksi miehistä, jotka myöhemmin johtivat Rooman kuningaskunnan kaatamista.  Vanhempi sisar, Tullia Major, oli lievä, mutta meni naimisiin kunnianhimoisen Tarquinin kanssa. hänen nuorempi sisarensa Tullia minor oli raivokkaampi, mutta hänen miehensä Arruns ei ollut. Hiän tuli halveksimaan häntä ja juonitteli Tarquinin kanssa Tullia majorin ja Arrunsin kuoleman aikaansaamiseksi. Puolisoidensa murhan jälkeen Tarquin ja Tullia menivät naimisiin. Yhdessä heillä oli kolme poikaa: Titus, Arruns ja Sextus, ja tytär Tarquinia, joka meni naimisiin Octavius Mamiliuksen, kikhernekauppiaan kesämmökkikunnan Tusculumin prinssin kanssa. Kun sana tästä röyhkeästä teosta levisi Sergiukseen, hän kiirehti curiaan kohtaamaan Tarquinin, joka esitti samat syytökset appiukkoaan vastaan, ja sitten nuoruudessaan ja tarmossaan kantoi kuninkaan ulos ja heitti hänet senaatin talon portaille kadulle. Kuninkaan palvelijat pakenivat, ja kun hän lähti, hämmentyneenä ja vartioimattomana, kohti palatsia, Tarquinin salamurhaajat hyökkäsivät ja murhasivat ikääntyneen Sertiuksen, ehkä oman tyttärensä neuvosta.

ellauri153.html on line 284: Tullia puolestaan ajoi vaunuillaan senaattitaloon, jossa hän oli ensimmäinen, joka tervehti miestään kuninkaana. Mutta Tarquin pahoitti paluunsa kotiin, - huolestuneena siitä, että väkijoukko saattaisi tehdä hänen väkivaltaisuutensa. Kun hän ajoi kohti Urbian-kukkulaa, hänen kuljettajansa pysähtyi yhtäkkiä kauhistuneena nähdessään kuninkaan ruumiin makaamassa kadulla. Mutta raivoissaan Tullia itse tarttui ohjaksiin ja ajoi vaunujensa pyörät isänsä ruumiin yli. Kuninkaan veri roiskui vaunuja vasten ja värjäsi Tullian vaatteet, niin että hän toi hirvittävän jäänteen murhasta takaisin kotiinsa. Katu, jolla Tullia häpäisi isin, kuolleen kuninkaan, tuli myöhemmin tunnetuksi Vicus Sceleratuksena, rikoksen katuna.

ellauri153.html on line 286: Tarquin aloitti valtakautensa kieltäytymällä hautaamasta kuollutta Serviusta ja tappamalla sitten useita johtavia senaattoreita, joiden hän epäili olevan uskollisia Sertiukselle. Koska hän ei korvannut surmattuja senaattoreita eikä kuullut senaattia hallitusasioissa, hän pienensi sekä senaatin kokoa että auktoriteettia. Perinteen katketessa Tarquin tuomitsi pääomarikokset pään poistolla ilman neuvonantajien neuvoja ja aiheutti pelkoa niiden keskuudessa, jotka saattavat ajatella vastustavansa häntä. Hän teki voimakkaan liittolaisen, kun hän kihlasi tyttärensä Octavius Mamilius Tusculumissa, joka oli latinalaisten päälliköiden merkittävimpiä.

ellauri153.html on line 288: Tarquin kutsui valtakautensa alussa latinalaisten johtajien kokouksen keskustelemaan Rooman ja latinalaisten kaupunkien välisistä siteistä. Kokous pidettiin jumalatar Ferentinalle pyhässä lehdossa. Kokouksessa Turnus Herdonius vastusti Tarquinin ylimielisyyttä ja varoitti maanmiehiään luottamasta Rooman kuninkaaseen. Sitten Tarquin lahjoi Turnuksen palvelijan varastoimaan suuren määrän mekkoja isäntänsä majapaikassa. Tarquin kutsui latinalaiset johtajat yhteen ja syytti Turnusta salamurhansa suunnittelusta. Latinalaiset johtajat seurasivat Tarquinia Turnuksen majaukseen, ja kun mekot sitten löydettiin, latinan syyllisyys pääteltiin sitten nopeasti. Turnus tuomittiin heitettäväksi vesialtaaseen lätäkköön, jossa oli puinen hedelmälaatikko eli crate, joka oli asetettu hänen päänsä päälle, johon kiviä heitettiin, hukuttaen hänet.

ellauri153.html on line 290: Sovittiin, että latinalaisten sotilaat osallistuvat lehtoon määrättynä päivänä ja muodostavat yhtenäisen sotilaallisen voiman Rooman armeijan kanssa.  Seuraavaksi Tarquin aloitti sodan Volscien kanssa ja otti rikkaan Suessa Pometian kaupungin. Hän juhli voittoa, ja tämän valloituksen saaliilla hän aloitti Jupiterin Optimus Maximuksen temppelin pystyttämisen, jonka Vanhin Tarquin oli vannonut. Sitten hän aloitti sodan Gabin kanssa, joka oli yksi latinalaisamerikkalaisten kaupungeista, joka oli hylännyt Rooman ilmastosopimuksen. Tarquin ei pystynyt valtaamaan kaupunkia asein, vaan turvautui toiseen strategioihin. Hänen poikansa Sextus, joka teeskenteli isänsä kohtelevan häntä huonosti ja peitti tahallisen huolimattomasti veriset raidat perseessä, pakeni Gabiin. Ihastuneet asukkaat uskoivat hänelle joukkojensa komennon, ja kun hän oli saanut kansalaisten rajoittamattoman luottamuksen, hän lähetti isänsä sanansaattajan tiedustelemaan, kuinka hänen pitäisi toimittaa kaupunki käsiinsä.

ellauri153.html on line 292: Isän vastauxesta alkoi meemi, joka tunnetaan nimellä "pitkä unikon oireyhtymä" eli "Jantelagen", jossa epätavallisia ansioita omaavia henkilöitä vastaan asiattomasti hyökätään tai paheksutaan saavutustensa vuoksi. Se saa nimensä Livyn jaksosta, jossa Tarquinin sanotaan ohjeistaneen poikaansa Sextusta heikentämään Gabi Sandun kaupunkia tuhoamalla sen johtavat miehet. Herodotuksesta, jonka historiassa on samanlainen tarina, jossa on mukana vehnän korvat unikon sijasta, on ehkä lainattu aihe, jossa käytetään tahatonta sanansaattajaa tällaisen viestin toimittamiseen metaforan kautta, jossa päät katkaistaan korkeimpien unikkojen leikkaamisesta. Kierkegaardin pelossa ja vapinassa on kohta Livyn versiosta tarinasta. Fear and termbling on vitun suosittua Raamatussa, sitä löytyy sieltä kokonaista 19 sivua. Fear and loathing in Las Vegas raportoi E.Saarisen ihannoima gonzo-kirjailija. Nää on vahvoja meemejä. 

ellauri153.html on line 296: Erään tarinan mukaan Cumaean Sibyl lähestyi Tarquinia, joka tarjosi hänelle yhdeksän profetiakirjaa kohtuuttomaan hintaan. Tarquin kieltäytyi äkillisesti, ja sibyl jatkoi kolmen polttamista yhdeksästä. Sitten hän tarjosi hänelle jäljellä olevia kirjoja, mutta samaan hintaan. Hän epäröi, mutta kieltäytyi taas. Sitten sibyl poltti vielä kolme kirjaa ennen kuin tarjosi hänelle kolme jäljellä olevaa kirjaa alkuperäiseen hintaan. Viimeinkin Tarquin hyväksyi, tällä tavalla Sibylline-kirjojen hankkimisen. Tää on tosi amerikkalainen tarina, ei ihme että jenkit ovat republikaaneja. 

ellauri153.html on line 298: Sit tää Lucretia tarina. (Tää on eri Lucretia kuin Lucretia Borgia. Nimi tulee amerikanenglannin sanasta lucrative, tuottoisa.) Lucretia otti prinssit ystävällisesti vastaan, ja yhdessä hänen kauneutensa ja hyveensä sytytti halun liekin Collatinuksen serkussa Sextus Tarquiniuksessa, kuninkaan pojassa. Muutaman päivän kuluttua Sextus palasi Collatiaan, jossa hän pyysi Lucretiaa antautumaan hänelle. Kun hiän kieltäytyi, hän uhkasi tappaa hiänet ja väittää, että hän oli löytänyt hiänet aviorikoksessa orjan kanssa, jos hiän ei antanut hänelle periksi. Säästääkseen miehensä Sextuksen uhkaamalta häpeältä Lucretia alistui hänen 5 pistoonsa ja antoi perää. Mutta kun hän oli lähtenyt leirille, hän kutsui miehensä ja isänsä, paljastaen koko tapauksen ja syyttämällä Sextusta. Perheensä vetoomuksista huolimatta Lucretia vei oman henkensä häpeästä. Collatinus vannoi yhdessä appiukonsa Spurius Lucretius Tricipitinuksen ja hänen kumppaneidensa Lucius Junius Brutuksen ja Publius Valeriuksen kanssa valan erottaa kuningas ja hänen perheensä Roomasta.

ellauri153.html on line 300: Cilerien tribunena Brutus oli kuninkaan henkilökohtaisen henkivartijan päällikkö ja hänellä oli oikeus kutsua roomalainen comitia. Tämän hän teki, ja kertomalla kansan erilaisista epäkohdista, kuninkaan vallan väärinkäytöksistä ja lietsomalla yleisön mielipiteen tarinalla Lucretian raiskauksesta Brutus taivutteli kooman kumoamaan kuninkaan imperiumin ja lähettämään hänet maanpakoon. Tullia pakeni kaupungista väkijoukon pelossa, kun taas Sextus Tarquinius, hänen tekonsa paljasti, pakeni Gabiin, jossa hän toivoi roomalaisen varuskunnan suojelua. Hänen aiempi käytöksensä siellä oli kuitenkin tehnyt hänestä monia vihollisia, ja hänet murhattiin pian. Kuninkaan sijasta comitia centuriata päätti valita kaksi konsulia pitämään valtaa yhdessä. Lucretius, kaupungin prefekti, johti ensimmäisten konsulien, Brutuksen ja Collatinuksen, valintaa.

ellauri153.html on line 302: Samaan aikaan toisaalla kuningas lähetti suurlähettiläitä senaattiin näennäisesti pyytämään henkilökohtaisen omaisuutensa palauttamista, mutta todellisuudessa kumoamaan useita Rooman johtavia miehiä. Kun tämä juoni löydettiin, konsulit surmasivat syylliset. Brutus joutui tuomitsemaan kaksi poikaansa, Tituksen ja Tiberiuksen, jotka olivat osallistuneet salaliittoon. Brutus lähti tapaamaan kuningasta taistelukentällä. Silva Argian taistelussa roomalaiset voittivat kovan voiton kuninkaasta ja hänen etruskien liittolaisistaan. Kumpikin osapuoli kärsi kivuliaita tappioita; Konsuli Brutus ja hänen serkkunsa Arruns Tarquinius kaatuivat taistelussa toisiaan vastaan. Tää on siis eri Brutus kuin "sinäkin Brutuxeni", joka sattui vasta puoli vuosituhatta vuotta myöhemmin. 

ellauri153.html on line 315: Tottakai teodikea-pasianssin saa läpi pureskelemalla muumipelin kortteja, eli vääntelemällä premissejä mutkalle. Omnipotentin ei tarvi pystyä mihin tahansa (esim kantamaan liian isoa kiveä); se ei ole vastuussa kaikesta eikä varsinkaan valmistamiensa lautasia länkyttävien vieteriapinoiden valuvirheistä; meille hyvä ei välttämättä ole meistä kivaa, tai me pikkurattaat ei vaan ymmärretä mastermindin kokonaissuunnitelmaa. To name a few.

ellauri153.html on line 320: evil”, which underlie stories like the Exodus story of God defeating the Pharaoh and the Gospel 

ellauri153.html on line 325: “God is good” means that God is committed to the world, healing it and repairing suffering so that 

ellauri153.html on line 326: the world reaches its telos. Who cares what the monkeys think. Dog knows best.

ellauri153.html on line 327: 
“God is omnipotent” means that God can achieve His plans and defeat evil. Dog has a winning strategy. Not all the moves in the game.

ellauri153.html on line 328: 
There is chaotic evil in the world: evil events do not have morally sufficient reasons, as they 

ellauri153.html on line 329: proceed from the actions of chaotic forces that are opposed to God’s plans and the world order. Mani rules. Dog is just another player behind the board, with opposing forces not under his control. 

ellauri153.html on line 331: “evil exists” are not contradictories, as God and evil are opposite characters in a story, which can 

ellauri153.html on line 334: because He can defeat chaotic evil. God is also present and acts amidst states of affairs with no morally sufficient reasons.

ellauri153.html on line 337:   No kukas tässä enää todistusta tarvizee? Jumalasta on tullut jo noin väpelö ja sen motiivit on ihan sen omia, se pelaa vaan omaa peliä ja apinat tekee kazomossa aaltoja, mitäs tässä enää on nokan koputtamista. Mut kuten sanoi Anssi Kukkonen: hetkinen, kazotaan ensin tämä tilanne. Vaik etukäteen jo olen vissi, ettei tässä mitään peliteoriaa oikeasti käytetä, eli ei ezitä iteroimalla tasapainopisteitä. Dogille tää on tietty täydellisen informaation peli, sehän pääsee vilkumaan muiden kortteja, mutta onko se sitä muille osapuolille?

ellauri153.html on line 342: The players of the Justice-of-God game G are God, Job and Leviathan. Mix Leviathan? Sehän oli se han">krokodiili, tai paremminkin Moby Dick. Tekeekö Jaakko tässä Dogista munattoman Ahasveruxen, ja Job olis niikö se homo Ishmael?

ellauri153.html on line 343: 
God wins if and only if Job wins if and only if Job reaches the telos of a happy life and there is no 

ellauri153.html on line 344: undefeated evil left in the world. Leviathan wins if and only if God and Job lose. 

ellauri153.html on line 345: 
God plays first. He can either (question Job) or (⌐question Job). Negaatiomerkkikin on väärinpäin! Naurettavaa! Amatöörimäistä tunarointia. If God does not question Job in the council of angels, Leviathan is left undefeated and God and Job lose. Lose what? Face? Mitä vittua jahven tarvii olla tollanen yllytyshullu? Mixeise vaan vedä lättyyn saatanaa sen sijaan että kiusaa tyhmää Jopi apinaa? Koko kasku on aivan vituralla. Dog on vaan ilkee julmuri. Siitä ei pääse mihinkään. 

ellauri153.html on line 346: 
If the situation is (question Job), Leviathan moves. He can play either (disaster) or (⌐disaster). If L plays (⌐disaster), then God and Job win as Job lives well and L does not challenge God. If Leviathan plays (disaster), Job is hit by disasters and the evil (disaster) is put into play. 

ellauri153.html on line 347: 
If the situation is (question Job, disaster), then Job moves. He can either play (question God) or (⌐question God). If Job plays (⌐question God), he loses as he does not seek justice for the evil (disaster). Wot? Where is this in the rulebook? Wouldn't it be best for Dog if Job didn't pester him? L would lose the bet. Or why not blame Moby Dick instead! Seems we are inventing rules here as we go along. Vähän tällästä lassipalloa.  If Job plays (question), he curses creation and attempts to be like God, putting the evil (challenge) into play. 

ellauri153.html on line 348: 
If the situation is (question Job, disaster, question God), then God moves. He can either play (Answer to Job) or (⌐answer to Job), i.e. answer Job and defeat Job’s challenge, or leave Job suffering, Job’s challenge unanswered and the creation to collapse. If God plays (⌐answer to Job), God and Job lose, as the evils (disaster) and (challenge) leave Job suffering and the creation into meaninglessness and collapse. Wait a minute, where does Dog answer Job's why-question? In my bible, Dog just shouts Job down, brags, throws wanton threats and explains nothing. In what way does that count as an answer to a why-question? It is a completely different speech act in my book.

ellauri153.html on line 349:   
If the situation is (question Job, disaster, question God, Answer), Job moves. He can either play (Recognize God without PSR Principle of Sufficient Reason, kz. Schopenhauerin väitöskirja plus infra, or (⌐Recognize God without PSR), i.e. recognize that God can reach His goals of repairing suffering and the claim that God must be rejected for evil without reasons is false. If Job plays (⌐Recognize God without PSR), Job and God lose. If Job plays (recognize God), the evil (challenge) is taken out of play.

ellauri153.html on line 353: win as Leviathan is defeated, there are no undefeated challenges and Job lives a happy life.  Forget the 7 senselessly killed monkey pups and some 10K dead slaves and other animals who nobody cared a shit about anyway.

ellauri153.html on line 354: We can now give game-theoretical analogues for the grammatical principles concerning “goodness” and “omnipotence” for the justice-of-God game G. Note that goodness holds by definition.

ellauri153.html on line 358:   
“God is omnipotent” is true at game history w if and only if God has a winning strategy in the justice-of-God game G. Tässähän se tapahtuu se suuri lässähdys. Muka omnipotentti jumala saa häthätää saatanasta matin loppupeleissä. Matkan varrella isokyrpäinen valas voi syödä vaikka kaikki sen nappulat paizi kurkon, joka jää viimeisenä laudalle. Aika lohduttavaa sen muulle tiimille. One can make a few clarifying remarks about the structure of the game. The form of the game is  relatively simple: it’s an ordinary extended-form perfect information game. tuskinpa Jobilla oli täydellistä informaatiota pelitilanteesta tai edes pelin säännöistä, muista pelaajista puhumattakaan. Aika isoja informaatiojoukkoja oli niiden kalloissa. Sitäpaizi ei luonnossa pelaajat siirrä vuoronperään, vaan koko ajan, niinkuin differentiaalipeleissä. . The goal is here not to go deeply into technical details, but to construct an übersichtlich representation for the theological  grammar of biblical stories and to highlight the uses of terms like “good” and “omnipotent” in  them. The game or model can then be used as a simplified fragment that can be projected onto, contrasted with and used to interpret biblical stories. The point of this clarification is to highlight  the grammar of the divine properties “good” and “omnipotent” within the logic of the struggle myth, and to get the consistency of {God is good, God is omnipotent, There is chaotic evil} as in the Book of Job. The argument needs two assumptions. First, the games between God, humans and creation are genuine dialogues. Paskanmarjat, ei nää ole edes mitään signaling gameja, puhumattakaan dialogipeleistä. Olis kannattanut lukea mun väitöskirja Dialogue Games, siinä on oikeeta sananvaihtoa. The players answer each other and thus have to take turns in making moves and participating in them. Then the game of Job and the struggle against chaos is in extended form to represent the sequence of the debate, and its resolution gives the drama of the fight against kid chaos. Second, the properties of God like “omnipotent” and “good” are defined against the background of Job’s encounter with God and the struggle against chaos. This redefinition builds on both James’ reinterpretation of the properties of God in terms of religious practices, and also of Job’s new world of faith in the encounter. Job’s encounter with God and the struggle against chaos are modelled in the game, so such properties of God as “good” and “omnipotent” are then internal to the game. Missä kohtaa Jopilla on tässä jotain pelivaraa? Montako valintaruutua Jobilla edes on: Marise-älä marise, ja Pyllistä-älä pyllistä. Siinä kaikki. Jotta jumalan tiimi voittaisi, sen pitää ensin marista ja sit pyllistää. Nain on meidankin elamassamme! Marise mitä mariset, mut muista pyllistää!

ellauri153.html on line 362: We can now pose the question of chaotic evil in the game, and investigate how it 

ellauri153.html on line 363: relates to the Neimanian definition of evil in Ch. 2.2: evil is something that cannot be fit into our 

ellauri153.html on line 364: schemes of pursuing the good or making sense of it.1067 Neiman’s definition has two readings: 

ellauri153.html on line 365: Chaotic evil: an evil s has no sufficient reason in the context G, because s either defeats the good if 

ellauri153.html on line 366: left unchecked, or it arises from a tendency S that is strategically opposed to the good in G. Ai siis evil on nimenomaan apinoiden takaiskut, ja ne on kaoottisia silloin kun ne ei ole dogin nimenomaisia pyrkimyxiä vaan vahinkolaukaus, valitettava sivuvaikutus. We apologize for the inconvenience. Paizi jopin kohdalla ne oli täysin tahallisia. Ja miten niin kaaos? Aika kosmeettinen apinamorfinen luonnehdinta maailman menosta. Tuskin on mielessä nonlineaarinen determinismi.

ellauri153.html on line 372: theodicism, it is sufficient to show that either meaning or God exists, and there is pointless evil 

ellauri153.html on line 375:     there is no larger context of meaning for embedding s. Turhaa tekomalliteoreettista termikiemurointia. Tää on taas tätä jesuiittamaista "you don't see the big picture" seliseliä. Tää voi sua juuri nyt vähän kirpasta, muze on kaikki sunkin omaxi hyväxi, jonsei nyt niin sitten kuonpuoleisessa viimestään. 

ellauri153.html on line 378: These two meanings correspond to the different understandings of “anti-theodicy” in Ch. 3.1.1068 Although the first meaning is weaker than 

ellauri153.html on line 379: the second, a consistency proof with chaotic evil does not amount to a PSR-based theodicy. If one 

ellauri153.html on line 382: The justice-of-God game G includes a sense of tragic and pointless evil: Leviathan’s 

ellauri153.html on line 383: evil (disaster) arises out of a strategy that aims at defeating God’s plan of justice and Job’s 

ellauri153.html on line 384: happiness. Eli joo syyttele vaan pahaa pikku cheefiä Moby Duckia, ei jumala sille mitään voi vaikka loikin sen ja on sen iso cheefi. Vitun tunari, mixet suunnitellut pelilautaa paremmin? Siis meidän kannalta ja vähän izesikin. Job’s evil (challenge) is tragic, as his quest for justice ends up challenging creation as a 

ellauri153.html on line 385: whole. Both Leviathan’s and Job’s evils then are opposed to the good, and capture the first 

ellauri153.html on line 390:     of A:s strategy and A wins iff God and Job lose.  Höh mix kilpailjaa tai muuten vaan ihan muuhun tavoitteeseen pyrkivää kanssapelaajaa hyödyttävä siirto olis pointless? "Nyt panit pahan." Onhan sillä sille vinha pointti. Vitun izekästä omanvoitonpyyntistä ajattelua. Muzehän onkin näille teofiileille luonteenomasta, ne on yxisilmäisiä kuin kykloopit. Narsistisesti ne ajattelee olevansa ainut moukka laudalla. Mitäs jos jumala onkin kana? Nehän taitaa olla lukumääräisesti apinoita joholla. Lisääntykää ja täyttäkäää häkkikanalat.

ellauri153.html on line 399: laws suggests that the laws of life-sustaining worlds are very tightly constrained. Then any laws that 

ellauri153.html on line 401: hitting humans could be the result of the abuse of free will: Adam and Eve have sinned, and evil is 

ellauri153.html on line 402: “God’s megaphone” to pressure human beings into accepting His salvation. Hyvä imizi. Pystyy ihan näkemään dogin mylvimässä kovaääniseen: hajaantukaa! Ei täällä ole mitään nähtävää! Law an order. Tää on taas tällästä teismiä: jumalan pyjama on tarttunut sen ize keximän koneen rattaisiin. Sorry folks, tässä nyt vaan kävi näin, lämpöverkko on epätasapainossa, eikä taulu kestä lisää sähkölaitteita, mutta voin tuoda teille lisäpattereita. Even horrendous evils 

ellauri153.html on line 405: argues that God first decided to be the victor over evil and then allowed humans to sin in order to 

ellauri153.html on line 406: carry through with the plan.  Se mikä näissä turinoissa ihmetyttää eniten on miten moraalisesti alamittaisia paskiaisia ne jumalistaan tekevät. Infantiileja narsisteja, vitun marvel comixin supermiehiä. Mutta omaxi kuvaxeenhan ne niitä laativat, peilistä tihrustavat mallia. A world of happy creatures is a great good for the world w, but the 

ellauri153.html on line 408: greater good for w.  Sure. Funny how everybody still clings to this measly earthly life to the last, given the joys that await them in the clouds. Then the Incarnation and the Gospel stories discussed in Ch. 6.3.1 are God’s 

ellauri153.html on line 409: sufficient reason for creating a fallen world: the world contains evil so that it could be redeemed.

ellauri153.html on line 410: These examples illustrate, how deeply the ideal of sufficient reasons has become a 

ellauri153.html on line 418: using the PSR as a metatheory makes it a super-principle that controls the narrative logics of 

ellauri153.html on line 419: biblical stories, rather than using the Biblical stories to identify God and to give the grammar for the 

ellauri153.html on line 423: God does not have to defeat them in the first place. One has then to distinguish between narrative 

ellauri153.html on line 425: metatheories that appeal to sufficient reasons. The consistency proof builds on logical description of 

ellauri153.html on line 429:   Vizi etmä oon väsynyt tähän peliteoriaan. Emmä ole edes koskaan tykännyt mistään peleistä, liian seurallisia. No joku matopeli ehkä, ja taskubiljardi. Enkä 5 hengen Aspektin jälkeen kuulunut mihkään yhdistyxiin. Nekin on aivan perseestä. 11 hehtaaria mezää ympärille reviirixi kiitos. Tän lassipallon hauska piirre on et siinä jumalakin saa sinkoilla vapaasti ympäriinsä kuin irtonainen kanuuna, ilman sääntöjä ja antamatta tyhjentäviä meriselityxiä, noita Schopenhauerin neljän juuren juurihoitoja. Ennustamattomasti toilaileva jumala on aika uskottava. Sehän selittäisi kaiken, ja enemmänkin.

ellauri153.html on line 432: Proof: “God is good”: By definition, God wins iff Leviathan loses, no evils are left and Job is happy. 

ellauri153.html on line 434: {challenge, disaster})→(answer to Job), (Question Job, disaster, question God, answer to Job, 

ellauri153.html on line 435: recognize God), {disaster}) → (vindicate Job)}. Now it is sufficient to show that SGod is a winning 

ellauri153.html on line 438: wins outright by restoring Job’s happiness and removing {disaster}. 

ellauri153.html on line 443: In the beginning 0, (Question Job) wins the game. Since Leviathan loses if he does not cause a disaster, 

ellauri153.html on line 449: Loppu hyvin, kaikki hyvin. Jobille kävi hyvin ellei paremmin vielä tällä puolen kiveä. Jos sulla ei käy yhtä hyvä viuhka, älä sure, yläpilvellä viimeistään puntit tasataan. I promise! No ollaanko nyt viisaampia kun hellitettiin koalan nelijuurisesta juurikkaasta? Jumalalle ainakin on pelitilanne nyt helpottunut, ei tarvi kaikkea enää selittää parhain päin. Ja saatana- tarkoitan Moby Dick on saanut lisää statusta. Jobin marinakin on välttämätön osa voittosanomaa. Ilman sitä siirtoa ei oltaisi nyt tässä. Good Job! Eläköön ruukunsirkamat! Kylla Jopi elamassa parjaa! Kazo kuinka se on nytkin rynninyt Carlsonien nelikon ihan kärkeen loppumetreillä. Älkää nuolaisko ennenkö tipahtaa, kazotaan ensin loppuun tämä tilanne! 

ellauri153.html on line 451: We have now proven that the claims “God is pretty good” and “God is kinda omnipotent” are true in all of the 

ellauri153.html on line 453: theologically necessary in all the relationships of God, man and the world that are analogous to the 

ellauri153.html on line 460: Leviathan’s strategy L={(question Job) → (disaster)}, and L wins if and only if Job and God lose and 

ellauri153.html on line 466: Hinoa Lassi, vaikkakin supererogatorista, eli turha vaiva, sillä jumalan julma vedonlyönti Jobin kustannuxella riitti näytöxi, se oli niin pointless evil kuin vaan voi toivoa.

ellauri153.html on line 469: Nyt alkas sitten saarnaosuus. Rukoilkaamme. Mä lakkasin jossain vaiheessa edes teeskentelemästä kirkonpenkissä kädet ristissä pää köyryssä hartaan näköstä. Herra näki kuitenkin sieluuni ja ettei siellä ollut ketään kotona. Vaan riepumatot rytyssä. Mutta ensin kirjeitä ja sanomia pikkuprofeetoilta eli Lassin peukuttamilta hämärämiehiltä.

ellauri153.html on line 475: “The problems arising through a misinterpretation of our forms of language have the character of depth. They are deep 

ellauri153.html on line 479: The problem of evil has been shown to be a deep problem in Wittgenstein’s sense. Vittu näitä kielimiehiä. Tulee mieleen 60-luvun hammastahnamainos, jossa ehdotettiin kielikoetta, että onko etuhampaat Hamannin harjan ja lipeäsaippuan (Malakia 3:2) jälkeen enää tahmaiset. Syvältä, indeed. Syvällisyys on suunnilleen yhtä ällösana kuin humanismi (alla). The existence of 

ellauri153.html on line 480: evil faces us with a practical problem: how to find meaning, act in and respond to a world that has 

ellauri153.html on line 488: God’s faithfulness: how can God act so that justice is eventually 

ellauri153.html on line 489: Carlson Lauri, [8.12.2021 12.36] HERÄÄ! Oza irti kirkonpenkistä! Kuuntele nyt tarkasti, kuin Kalevi Jankko, Jankon betoni, tämä herran sana: HAISTA SINÄ PASKA! Terv. Aabrahamin ja Iisakin jumala. Thanks for listening. Aasia kunnossa.

ellauri153.html on line 491: same: “What can I rely on?” The problem of evil then builds on the practical problems of the 

ellauri153.html on line 533: theodicy and a defence is that a theodicy points out actual reasons, a defence points out possible 

ellauri153.html on line 535: defined as the claim that God or meaning exist only, if all evils are justified by sufficient reasons. No suurin osa vaikkei välttämättä kaikki tapahtumista on seurauxia jostain aikasemmista, sevverran determinististä tää touhu on. Sen kummempaa perustelua ei edes kaivata, paizi jos olet joku vitun narsisti tai nazi. Ei ole mitään pahan ongelmaa, tää on ihan Darwinin apinoiden normipäivää. 

ellauri153.html on line 537: definition that defines anti-theodicy as a rejection of theodicies and consistency proofs. I take the 

ellauri153.html on line 538: first approach as a matter of definition, but I also argue that rejections of theodicies and consistency 

ellauri153.html on line 554:   Now that the problem of evil has been exposed as a conceptual confusion, the way is clear for a  Jamesian science of religions and worldviews. The methods of grammatical description can be  extended to the practices and ways of sense-making in different worldviews: how they give  meaning to moral practices and how do they approach the intelligibility of the world? What  practical responses do they have for coping with evil? For example, the grammar of seeing-as for  models and metaphors can be applied to the metaphors in the Hebrew Bible for God’s activity to  understand what it is to see the world as God’s creation. The grammar of virtues can be used to  describe Buddhist practices and explore, how these approaches contribute to the human good.  Similar approaches can be taken to secular worldviews as well. These descriptions can then be used  to assess the worldviews through dialogical encounters between them. However, one thing should  be clear. There is no point in devaluing the world by arguing for the meaninglessness of life or  atheism on the basis of evil, or in giving justifications for evils that can stand in the way of divine or  human meliorist projects of fighting for justice. To paraphrase the judgment of the Divine Judge in  the Book of Job, such approaches are not even wrong. They are as meaningless as life itself.

ellauri153.html on line 565: Hei rensselit selkähän, nassakat kourahan, Kasper ja Jesper ja Joonatan.

ellauri153.html on line 574: Lihaako myös? No, makkaraa, ja jonkin kyljyksistä.

ellauri153.html on line 581: Jos turkin sieppaa, haittaa tee ei tuo, kun muu jää sikseen

ellauri153.html on line 591: Ryöstely on ohi, ja hiljaisuus laskeutuu Kardemummaan. Sotilaspoikien teltat kahahtelevat epäilyttävästi iltapäivän tuulessa. Kuningas Saul on kutsunut luokseen "muutamia miehiä", joiden joukossa on hänen vanhin poikansa Jonatan. Nuori taimen, Daavid, kertoo intoa pursuten, mitä on tapahtunut. Saul kuuntelee herkeämättä, jottei sanaakaan mene ohi korvien. Mutta mitä Jonatan ajattelee? Hän on saanut monia peräänvetoja Jehovan armeijassa pitkän uransa aikana. Kunnia tämänpäiväisestä varvista kuuluu kuitenkin tälle nuorukaiselle. Daavid on taklannut Goljat-nimisen jättiläisen! Jepu jee! Onko Jonatan kateellinen Daavidin saaman jättestor ståkukin vuoksi?

ellauri153.html on line 593: Jonatanin suhtautuminen voi tuntua yllättävältä. Raamatussa kerrotaan: ”Sen jälkeen kun Daavid oli puhunut Saulille, Jonatanista ja Daavidista tuli läheiset ystävät, ja Jonatan alkoi rakastaa häntä hyvin, hyvin, hyvin paljon.” Jonatan antoi Daavidille omat varusteensa, myös housunsa. Se oli merkittävä lahja – olihan Jonatan kuuluisa housuampuja! Lisäksi Jonatan ja Daavid tekivät homoliiton, juhlallisen sopimuksen, joka sinetöi heidän ystävyytensä. Siitä lähtien he pukkisivat ainoastaan toisiaan. (1. Samuelin kirja 18:1–5.)

ellauri153.html on line 595: Näin alkoi yksi merkittävimmistä homoystävyyssuhteista, joista Raamatussa kerrotaan. Homoystävyyssuhteet ovat Jumalaan uskoville tärkeitä. Jos valitsemme ystävämme viisaasti ja olemme itse kannustavia ja ruskokielisiä, voimme vahvistaa ruskokielisyyttä näinä poikarakkaudettomina aikoina (Sananlaskut 27:17). Mitä Jonatanin osoittamasta ystävyydestä voidaan oppia? [Adil neuvoi sen jo Larsille: Että on ihan oikein tulla kaapista.  Ei haittaa jos kannustaa toista joukkuetta. Sen voi reilusti kertoa isäpaapalle.]

ellauri153.html on line 605: Vuosia aiemmin Jonatan oli ajatellut samoin. Hän oli ollut varma, että kaksi miestä – hän ja hänen silloinen aseenkantajansa – pystyisivät pukittamaan kokonaisen varuskunnan. Miksi? ”Mikään ei voi estää Jehovaa”, hän oli sanonut. (1. Samuelin kirja 14:6.) Jonatanilla ja Daavidilla oli siis paljon yhteistä: luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus miekkosiin. Se oli ihanteellinen perusta heidän ystävyydelleen. Vaikka Jonatan oli lähes 50-vuotias vaatimaton  prinssinnakki ja Daavid tuskin 20-vuotias mahtava taimen, heidän kokoerollaan ei ollut merkitystä. *

ellauri153.html on line 607: Jonatanin ja Daavidin välinen homoliitto suojeli heidän ystävyyttään. Millä tavoin? Daavidhan tiesi, mitä Jehovalla oli mielessään häntä varten: hänestä tulisi Israelin seuraava homokuningas. Hän ei varmaankaan salannut tätä Jonatanilta. Sellaisessa ystävyyssuhteessa, jollainen heidän välillään oli, ei ole salaisuuksia eikä valheita. Miten tämä tieto vaikutti Jonataniin? Oliko hän ehkä elätellyt sellaista toivoa, että jonain päivänä hänestä tulisi kuningatar ja että hän voisi oikaista isänsä vierelle? Raamattu ei kerro Jonatanin käyneen mitään sisään-ulos kamppailua. Se kertoo vain sen, millä on todellista merkitystä: Jonatan oli uskollinen, ja hänellä oli aukko mihin puskea. Hän näki, että Daavidilla oli ihan jumalattomankankea. (1. Samuelin kirja 16:1, 11–13.) Siihen Jonatan ei telonut tattispalaansa eikä pitänyt Daavidia kilpailijana vaan salarakkaana. Hän halusi nähdä Jehovan tahdon toteutuvan.

ellauri153.html on line 609: Jonatanille ja Daavidille oli yhteistä luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus häntäpäähän. Noiden miesten välinen ystävyys osoittautui arvokkaaksi. Mitä me voimme oppia Jonatanin uskosta? Kaikkien Jumalan palvelijoiden on hyvä miettiä ystävyyssuhteiden nettoarvoa. Vaikka ystävämme olisivat eri-ikäisiä kuin me ja heillä olisi erilainen kapine kuin meillä, heillä voi olla meihin hyvin myönteinen vaikutus, jos heillä on aitoa panohalua. Jonatan ja Daavid vahvistivat ja polkaisivat toisiaan monta kertaa. He myös tulisivat tarvitsemaan tällaista apua, sillä heidän ystävyytensä joutuisi kovalle koetukselle.

ellauri153.html on line 613: Saul piti Daavidista aluksi hyvin, hyvin, hyvin paljon ja nimitti hänet armeijansa johtoon. Ajan mittaan Saulin kuitenkin voitti vihollinen, jolle Jonatan ei ollut antanut periksi: peniskateus. Taistellessaan Israelin vihollisia palestiinalaisia vastaan Daavid kulki voitosta voittoon. Häntä ylistettiin ja ihailtiin. Jotkut israelilaisnaiset jopa lauloivat: ”Saul on surmannut tuhansia, Daavid kymmeniätuhansia.” [Jee jee! Vitun GT sählämit! On siinäkin ilon aihetta!] Se ei ollut Saulin lempilauluja! Raamattu kertookin: ”Siitä päivästä lähtien Saul suhtautui Daavidiin epäluuloisesti.” (1. Samuelin kirja 18:7, 9.) Saul pelkäsi, että Daavid yrittäisi anastaa häneltä kullikuninkuuden. Se oli kuitenkin turha pelko. Vaikka Daavid tiesi, että hänestä tulisi Saulin peräsmies, hän ei koskaan edes harkinnut Jehovan liukkaaxi voiteleman kuninkaan rotkauttamista.

ellauri153.html on line 617: Jonatan sanoi isälleen: ”Kuninkaan ei tule tehdä syntiä palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole tehnyt syntiä sinua vastaan (mä en nyt kerro ihan kaikkea), mut ennen kaikkea sinulle on ollut *hyötyä* siitä, mitä hän on tehnyt sinulle. Hän vaaransi elämänsä nuollessaan kuoliaaksi jättikyrpäisen palestiinalaisen, ja niin Jehova antoi suuren voiton koko Israelille. Sinä näit sen ja olit hyvin iloinen. Miksi siis tekisit syntiä vuodattamalla viatonta runkkua ja surmauttamalla Daavidin syyttä?” Saul tuli hetkeksi järkiinsä. Hän kuunteli Jonatania ja jopa vannoi, ettei vahingoittaisi Daavidia. Mutta Saulilla ei ollut edes sanan "ei" mittainen. Kun Daavid edelleen menestyi, Saul alkoi tuntea niin suurta kateutta, että yritti raivoissaan *keihästää* tämän! (1. Samuelin kirja 19:4–6, 9, 10.) Daavid kuitenkin pakeni Saulin hovista.

ellauri153.html on line 619: Onko sinun pitänyt joskus valita, kenelle olla uskollinen? Se voi olla hyvin tuskallista. Joku voisi siinä tilanteessa sanoa, että tiukempi perse menee aina kaiken edelle. Jonatan ajatteli näin. Miten hän voisi asettua nakkisormisen isänsä puolelle, kun Daavid oli pienempiperäaukollinen ja tottelevainen Jehovan palvelija? Niinpä uskollisuus Jehovalle sai Jonatanin pysymään Daavidin rinnan alla. Vaikka Jonatan oli uskollinen ennen kaikkea Jumalalle, hän oli uskollinen myös isälleen, sillä hän neuvoi tätä suoraan ja jätti vain kertomatta jotain, mitä tämä ei olisi halunnut kuulla. Meille kaikille on hyötyä siitä, että jäljittelemme Jonatanin sexuaalisuutta.

ellauri153.html on line 625: Jonatan yritti puhua Daavidista hyvää Saulille, mutta tämä raivostui. Hän kutsui Jonatania ”kapinallisexi naismaisexi pojaksi” ja sanoi, että Jonatanin uskollisuus Daavidia kohtaan oli häpeäksi koko perheelle. Hän yritti saada poikansa ajattelemaan omaa etuaan ja sanoi: ”Niin kauan kuin Iisan poika on elossa maan päällä, et sinä eikä sinun kullisi ole turvassa.” Kuurona isänsä pelotteluyrityksille Jonatan vetosi häneen uudelleen: ”Miksi hänet pitäisi surmata? Mitä hän on tehnyt?” Silloin Saul räjähti! Iästään huolimatta hän oli vielä voimakas hinuri. Hän sinkosi "keihäänsä" *poikaansa*  kohti! Hän ei kuitenkaan osunut näpeimpään kohtaan taulun yläreunassa, niin taitava kuin ehkä olikin. Syvästi loukkaantunut ja nöyryytetty Jonatan lähti vihaisena pois takapuoltaan pidellen. (1. Samuelin kirja 20:24–34.)

ellauri153.html on line 631: Jonatan pysyi uskollisena eikä antanut periksi kuin "izekkyydelle". ["Izekkyys" on tietysti peitenimi naimapuuhille.] Kaikkien Jumalalle uskollisten apinoiden vihollinen, Saatana, olisi varmasti halunnut nähdä Jonatanin munan kuten Saul ja keskittyä persvakoon ja kullin sijoitteluun siihen. Saatana vetoaa ihmisten "izekkyyteen" – ja suorastaan nauttii siitä. Hän sai esivanhempamme Aadamin ja Eevan lankeamaan "izekkyyden" ansaan.  (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Jonatanin taipumattomuuden on täytynyt olla Saatanasta todella kiihottavaa! Vastustatko sinä tällaisia houkutuksia? "Izekkyys" on nykyään oikea pandemia (2. Timoteukselle 3:1–5). Jonatanin epäperäinen "izekkyys" ja ruskokielisyys ovat jäljittelemisen arvoisia!

ellauri153.html on line 637: Saulin viha Daavidia kohtaan muuttui pakkomielteiseksi. Jonatan katseli avuttomana, miten hänen isänsä kokosi lopulta armeijansa ja kierteli kuin mielipuoli pitkin maata etsimässä edes yhtä peräviatonta miestä. (1. Samuelin kirja 24:1, 2, 12–15; 26:20.) Mitä Jonatan teki? Raamattu ei kerro, että hän olisi koskaan ollut mukana edes seurapoikana yhdelläkään Daavidin vastaisella sotaretkellä. Hän ei voinut ajatellakaan sellaista, sillä hän oli uskollinen Jehovalle ja Daavidille ja piti kiinni ystävävänsä keskijalasta.

ellauri153.html on line 639: Jonatanin tunteet ystäväänsä kohtaan eivät milloinkaan muuttuneet. Aikanaan hän onnistui jälleen tapaamaan Daavidin, tällä kertaa Horesissa, joka tarkoittaa ’sitä yhtä tuuheata paikkaa’. Hores oli karu, vuoristoinen alue, joka sijaitsi ilmeisesti muutaman kilometrin päässä Hebronista kaakkoon. Miksi Jonatan asetti izensä vaaraan nähdäkseen pakolaisena elävän Daavidin? Niin mixikähän? Raamattu kertoo, että hän halusi auttaa ystäväänsä ”jäykistymään Jehovan avulla”. (1. Samuelin kirja 23:16.) Miten Jonatan jäykisti Daavidia? Kysytkin vielä.

ellauri153.html on line 641:   Jonatan vakuutti Daavidille: ”Älä pelkää, sillä isäni Saul ei löydä sinua. Hän ei löydä edes persettään kahdella kädellä koittamalla.” Miksi hän saattoi olla siitä niin varma? [Hän oli koittanut.] Jonatan toivoi lujasti, että Jehovan tarkoitus toteutuisi. Sitten hän jatkoi: ”Sinusta tulee Israelin kuningas.” Profeetta Samuel oli esittänyt tuon lupauksen Jonatanille vuosia aiemmin samoissa aikeissa, ja Jonatan muistutti nyt Daavidia siitä, että Jehovan sanaan voi aina luottaa [toisin kuin Samulin]. Omasta tulevaisuudestaan Jonatan sanoi: ”Minä tulen aina olemaan kakkospesällä.” Miten suurta nöyryyttä hän osoittikaan! Hän tyytyisi pyllistämään izeään 30 vuotta nuoremman miehen alaisuudessa ja olemaan tämän oikeana ja vasempana kätenä. Lopuksi hän sanoi: ”Myös isäni Saul haluisi niin samaa.” (1. Samuelin kirja 23:17, 18.) Saul tiesi sydämessään, että hänet oli tuomittu häviämään taistelu tuosta miehestä poikaansa  vastaan, jonka Jehova oli valinnut Taavi-enon seuraavaksi kuningattarexi.

ellauri153.html on line 645: Jonatan rohkaisi Daavidia, kun tällä oli vaikea saada seisomaan. Seuraavina vuosina Daavid varmasti muisteli usein lämpimästi tuota kuumaa tapaamista, joka jäi heidän viimeisekseen. Surullista kyllä Jonatanin toive pyllistellä Daavidin alla hallizijapuolisona ei koskaan toteutunut.

ellauri153.html on line 647: Jonatan lähti isänsä mukaan taisteluun Israelin perivihollisia, palestiinalaisia, vastaan. Hän saattoi taistella isänsä rinnalla hyvin omintunnoin, sillä hän ei antanut tämän huorintekojen estää häntä tekemästä Jehovan tahtoa ja tappaa mielin määrin palestiinalaisia. Hän taisteli rohkeasti ja uskollisesti, kuten aina, mutta taistelu oli Israelille tappiollinen. Saul oli pahuudessaan turvautunut jopa *henkivaltoihin*, mikä oli Jumalan lain mukaan kuolemanrangaistuksen ansaizeva rikos. Jehova ei siksi enää siunannut häntä. Kolme Saulin rattopoikaa, Jonatan mukaan lukien, kuoli taistelussa. Saul haavoittui nivusiin kuin Moby Dickin kippari, ja hän tappoi izensä. (1. Samuelin kirja 28:6–14; 31:2–6.)

ellauri153.html on line 650: Jonatan oli turhaan sanonut: ”Sinusta tulee Israelin kuningas, ja minä tulen olemaan peränpitäjänä.” (1. Samuelin kirja 23:17.) Daavid oli karhennettu turtana. Leväperäisenä miehenä hän suri jopa Saulia, vaikka tämä oli aiheuttanut hänelle voitelusta huolimatta valtavasti tuskaa ja sisääntulovaikeuksia. Daavid kirjoitti Saulin ja Jonatanin vuoksi tarttuvan suruiskelmän. Ehkäpä kaikkein koskettavimmat sanat Daavid kirjoitti läheisestä tukijastaan ja ystävästään. Ne kuuluvat: ”Olen surun murtama sinun takiasi, veljeni Jonatan. Olit minulle hyvin, hyvin, hyvin rakas. Rakkautesi merkitsi minulle enemmän kuin naisten rakkaus. [ Ize asiassa aivan vitun huomattavasti enemmän. Abigailkin oli pelkkää sumutusta. Pidin oikeasti siitä Nabobista ja sen taimenesta. ]” (2. Samuelin kirja 1:26.)

ellauri153.html on line 652: Daavid ei milloinkaan unohtanut Jonatanille antamiansa lipaisuja. Vuosia myöhemmin hän haetutti taloonsa Jonatanin vammautuneen pojan Mefibosetin ja piti tästä "huolta" (2. Samuelin kirja 9:1–13). Daavid oli selvästikin oppinut paljon Jonatanin uskollisuudesta ja nöyryydestä sekä tämän halukkuudesta, hän pukki ystävänsä poikaa silloinkin, kun se merkitsi suuria nuhrauksia. 

ellauri153.html on line 654: Entä me? Voimmeko hankkia Jonatanin kaltaisia homoystäviä ja saada vammaisia ottopoikia? Voimmeko ize olla tällaisia homoystäviä? Jos autamme ystäviämme voitelemaan aukkoaan, pidämme uskollisuutta hännälle tärkeimpänä asiana ja jos olemme luotettavia junamiehiä emmekä estä omaa etuveitikkaamme, olemme Jonatanin kaltaisia ystäviä. Samalla jäljittelemme hänen isäukkoaan.

ellauri153.html on line 675: 2 Kaikki oli saanut alkunsa Nabobista. Hän oli toiminut tapansa mukaan julmasti ja röyhkeästi. Tällä kertaa hän oli kuitenkin loukannut väärää miestä – uskollisten ja harjaantuneiden Israelin armeijan sotilaiden rakastettua päällikköä. Nyt yksi Nabobin nuorista työmiehistä, kenties taimen, tuli kertomaan asiasta Abigailille luottaen siihen, että tämä keksisi keinon heidän pelastamisekseen. Mutta mitä yksi nainen mahtaisi kokonaiselle armeijalle?

ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi.  Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja. 

ellauri153.html on line 689: 5, 6. a) Mitkä ovat mielestäsi Abigailin vetoavimmat ominaisuudet? b) Mikä saattoi olla syynä siihen, että Abigail oli mennyt naimisiin kelvottoman miehen kanssa? [Rahanahneet vanhemmat, tietysti. Tokko salmiakkikaan.]

ellauri153.html on line 694: Raamatun aikoina avioliitot olivat monesti järjestettyjä. Silloinkin kun liitto ei ollut järjestetty, sille oli tärkeää saada vanhempien hyväksyntä. Saiko Nabobin omaisuus ja huomattava asema Abigailin vanhemmat puoltamaan tätä avioliittoa tai jopa järjestämään sen? Pakottiko köyhyys heidät siihen? Olipa syy mikä tahansa, Nabobin varallisuus ei tehnyt hänestä hyvää aviomiestä. Niin niin, kaikkea ei voi aina saada. 

ellauri153.html on line 696: 7. a) Mitä vanhempien tulisi varoa, jos he haluavat opettaa lapsilleen tervehenkisen näkemyksen avioliitosta? b) Mitä Abigail oli päättänyt tehdä?

ellauri153.html on line 698: 7 Viisaat vanhemmat opettavat lapsilleen tervehenkisen näkemyksen avioliitosta. He eivät kannusta lapsiaan solmimaan avioliittoa yxinomaan rahan vuoksi eivätkä painosta heitä aloittamaan seurustelua, kun he ovat vielä liian nuoria ottamaan kannettavakseen aikuisen painoa (1. Kor. 7:36). Abigailin oli kuitenkin liian myöhäistä miettiä tällaisia seikkoja. Hän oli joka tapauksessa naimisissa Nabobin kanssa, ja hän oli päättänyt selviytyä tuossa vaikeassa tilanteessa niin hyvin kuin mahdollista.

ellauri153.html on line 704: 8 Nabob oli juuri saattanut Abigailin tukalampaan asemaan kuin koskaan aiemmin. Mies, jota hän oli loukannut, oli Daavid, profeetta Samuelin päivittäin huolellisesti voitelema Jehovan liukas palvelija, jonka Jehova oli valinnut kuningas Sauli Niinistön seuraajaksi (1. Sam. 16:1, 2, 11–13). Daavid parhaillaan pakoili kateellista ja murhanhimoista Saulia ja asusti erämaassa 600 uskollisen soturinsa kanssa.

ellauri153.html on line 706: 9, 10. a) Millaisissa olosuhteissa Daavid ja hänen miehensä yrittivät selvitä hengissä? b) Miksi Nabobin olisi pitänyt arvostaa Daavidia ja tämän miehiä? (Ks. myös kpl:n 10 alaviite.) Vaikuttiko asiaan ehkä Daavidin haba ja sen miesten keihästen terävyys? 

ellauri153.html on line 714: 11 Ruoan hankkiminen erämaassa kaikille sotureille oli varmasti melkoinen urakka. Niinpä eräänä päivänä Daavid lähetti kymmenen miestä Nabobin luokse pyytämään apua. Daavid valitsi ajankohdan viisaasti. Oli kerizemisaika, jolloin oli tapana järjestää juhlia ja osoittaa anteliaisuutta. Daavid valitsi myös sanansa huolella ja käytti kunnioittavia ilmauksia ja puhuttelumuotoja. Hän jopa käytti izestään ilmausta ”poikasi Daavid”, mikä saattoi olla kohtelias tapa tunnustaa, että Nabob oli häntä vanhempi. [Ja että Taavi oli Naabalin pojan kundikaveri.]

ellauri153.html on line 717: 12 Nabob oli raivoissaan! Hän ”sätti heitä”, kertoi kirjoituksen alussa mainittu nuorukainen Abigailille. Saita Nabob voivotteli suureen ääneen kallisarvoista leipäänsä, vettään ja teuraslihaansa. Hän puhui Daavidista pilkallisesti ja vertasi häntä karanneeseen palvelijaan. Nabobin näkemys Daavidista oli kenties samansuuntainen kuin Saulin, joka vihasi Daavidia. Kummankin suhtautuminen poikkesi tiettävästi jyrkästi Jehovan näkökannasta. Jumala rakasti Daavidia ja piti häntä Israelin tulevana kuninkaana, ei kapinallisena ilmaispaloja kerjäävänä orjana. (1. Sam. 25:10, 11, 14.) [Olikohan Jahve vallan mustasukkainen Joonatanille? Ja sille Naabanin pojalle?]

ellauri153.html on line 721:  13 Kun Daavidin lähetit kertoivat hänelle, mitä oli tapahtunut, hän vimmastui. ”Sitokoon jokainen miekkansa vyölleni!” hän käski. Aseistauduttuaan näin 400 miekalla Daavid lähti johtamaan 400:aa miestä hyökkäykseen. Hän vannoi ottavansa hengiltä jokaisen miespuolisen Nabobin huonekunnasta. (1. Sam. 25:12, 13, 21, 22.) Daavidin suuttumus oli ymmärrettävää, mutta hän ilmaisi sitä väärällä tavalla. Raamatussa sanotaan: ”Miehen vihastus ei toteuta Jumalan vanhurskautta.” (Jaak. 1:20.) Eli älä suutu, hankkiudu tasoihin. Miten Abigail voisi pelastaa huonekuntansa? [Spoileri: tarjoomalla pyllyä vahvemmalle koiraalle!]

ellauri153.html on line 727: 14 Olemme jo nähneet Abigailin ottavan ensimmäisen askeleen vääryyden korjaamiseksi. Toisin kuin miehensä hän oli halukas kuuntelemaan. Nabobista taas nuori palvelija sanoi: ”Hän on liian kelvoton, jotta hänelle voisi puhua.” * (1. Sam. 25:17.) Valitettavasti Nabob piti izeään niin tärkeänä, ettei hän halunnut kuunnella muita. Tällainen ylimielisyys on hyvin yleistä myös nykypäivänä. Mutta nuorukainen tiesi omasta kokemuxesta Abigailin olevan erilainen, ja epäilemättä juuri siksi hän meni kertomaan tälle ongelmasta.

ellauri153.html on line 729: Toisin kuin Nabob Abigail oli halukas kuuntelemaan.

ellauri153.html on line 735: 16 Tarkoittaako tämä, että Abigail kapinoi miehelleen  kuuluvaa johtoasemaa vastaan? Ei suinkaan. On hyvä muistaa, että Nabob oli kohdellut huonosti Jehovan erinomaisesti voideltua palvelijaa, mikä oli vaarassa johtaa hänen huonekuntansa monien viattomien jäsenten kuolemaan. Olisiko Abigail kenties ollut osavastuussa tästä, ellei hän olisi ryhtynyt toimeen? Tässä tilanteessa hänen täytyi alistua ennemmin Jumalan kuin miehensä valtaan. [Eli vittu se nimenomaan kapinoizi miestään vastaan? Turha kiemurrella, keissi on päivänselvä! Muze on sallittua, jos se on meidän tiimlle edullista!]

ellauri153.html on line 741: ”Annathan orjattaresi kusta hiljaa korvaasi.”

ellauri153.html on line 743: 18 Abigail otti ize vastuun tapahtuneesta ja pyysi Daavidia antamaan hänelle anteeksi. Hän myönsi realistisesti, että Nabob oli nimensä mukaisesti mieletön, ja mahdollisesti antoi siten ymmärtää, että tällaisen miehen rankaiseminen olisi sopimatonta Daavidin arvolle. Hän ilmaisi luottavansa siihen, että Daavid oli Jehovan todistaja ja taisteli ”Jehovan sotia”. Abigail myös osoitti tietävänsä, että Jehova oli luvannut Daavidille kuninkuuden. Hän sanoi: ”Jehova – – varmasti valtuuttaa sinut Israelin johtajaksi.” Lisäksi Abigail pyysi hartaasti, ettei Daavid tekisi mitään, mikä saattaisi hänet verivelkaan tai mistä voisi myöhemmin tulla ”horjumisen syy”, ilmeisesti tunnontuskien aiheuttaja. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:24–31.) Miten miellyttäviä ja koskettavia sanoja! [Miten miellyttävää koskettaa niiden sanojaa!]

ellauri153.html on line 747: 19 Miten Daavid reagoi? Hän otti vastaan Abigailin lahjan ja sanoi: ”Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, joka on tänä päivänä lähettänyt sinut minua vastaan! Ja siunattu olkoon järkevyytesi, ja siunattu ole sinä, joka olet tänä päivänä estänyt minua joutumasta verivelkaan.” Daavid ylisti Abigailia siitä, että tämä oli osoittanut rohkeutta ja tullut kiireesti häntä vastaan, mikä oli estänyt häntä tulemasta verivelkaiseksi. ”Mene rauhassa kotiisi”, Daavid sanoi ja lisäsi nöyrästi: ”Olen ämmä kuullut ääntäsi, saanut tarpeexeni pyllystäsi, ja heittänyt tuomasi eväät ääntä kohti.” (1. Sam. 25:32–35.)

ellauri153.html on line 751: 20, 21. a) Mitä kiitettävää mielestäsi on siinä, että Abigail halusi palata miehensä luo? b) Miten Abigail osoitti rohkeutta ja ymmärtäväisyyttä valitessaan ajan, jolloin hän puhui Nabobille?

ellauri153.html on line 753: 20 Käännyttyään paluumatkalle Abigail ei varmastikaan voinut olla ajattelematta tätä tapaamista. Aivan varmasti hän huomasi, miten suuresti uskollinen ja huomaavainen Daavid ja hänen  öykkärimäinen miehensä erosivat toisistaan. [Vittu eivät millään lailla. Öykkärit ei siedä toisiaan, kuten Singer huomasi jo pienenä.] Hän ei kuitenkaan jäänyt hautomaan tällaisia ajatuksia. Kertomus jatkuu: ”Myöhemmin Abigail tuli Nabobin luo.” Abigail tosiaan palasi miehensä luokse, sillä hän oli lujasti päättänyt hoitaa osansa vaimona parhaan kykynsä mukaan. Hänen täytyi kertoa Nabobille lahjasta, jonka hän oli antanut Daavidille ja tämän miehille. Nabobilla oli oikeus saada tietää tästä. Abigailin täytyi kertoa myös siitä vaarasta, jolta huonekunta oli välttynyt, ennen kuin Nabob kuulisi siitä muualta, mikä olisi tälle vieläkin häpeällisempää. Abigail ei kuitenkaan voinut puhua miehensä kanssa heti. Nabob juhli kuin kuningas ja oli ”niin juovuksissa kuin vain voi olla”. (1. Sam. 25:36.)

ellauri153.html on line 761: 22 Mikä Nabobia vaivasi? ”Hänen sydämensä kuoleutui hänessä, ja hän ize tuli kuin kiveksi.” Kyseessä oli mahdollisesti jonkinlainen sairauskohtaus. Hänen loppunsa koitti kuitenkin kymmenisen päivää myöhemmin – eikä pelkästään lääketieteellisistä syistä. ”Jehova löi Nabobia köniin, niin että tämä kuoli.” (1. Sam. 25:38.) Tuohon oikeudenmukaiseen teloitukseen päättyi Abigailin pitkä, painajaismainen avioliitto. Vaikka Jehova ei tiettävästi enää nykyään puutukaan asioihin surmaamalla ihmisiä yliluonnollisesti, tämä kertomus on sopiva muistutus siitä, että perheessä harjoitettava sorto ja väkivalta ei jää milloinkaan häneltä huomaamatta. Hän saattaa varmasti oikeuden voimaan omana aikanaan. (Lue Luukkaan 8:17.)

ellauri153.html on line 770: 24 Kertomus ei kuitenkaan pääty kuten satukirjoissa. Abigailin elämä Daavidin rinnalla ei tulisi olemaan aina helppoa. Daavidilla oli jo vaimo nimeltä Ahinoam, ja vaikka Jumala hyväksyikin moniavioisuuden, se epäilemättä aiheutti uskollisille naisille tuolloin melkoisia haasteita. Daavid ei myöskään ollut vielä kuningas. Hänellä olisi monia vastoinkäymisiä voitettavanaan ennen kuin hän palvelisi Jehovaa tuossa tehtävässä. Mutta kun Abigail auttoi ja tuki Daavidia elämän varrella ja aikanaan synnytti tälle pojan, hän saattoi luottaa siihen, että hänen uusi aviomiehensä arvosti ja suojeli häntä. [Jonatanista taidamme nyt vaieta.] Kerran Daavid jopa pelasti hänet sieppaajien kynsistä! (1. Sam. 30:1–19.) Näin Daavid jäljitteli Jehova Jumalaa, joka rakastaa ja arvostaa ymmärtäväisiä, rohkeita ja uskollisia naisia joiden kanssa sillä on poikia. [Paizi että Jehovalla ei tiettävästi ole siitintä, se käytti proteesia tehdessään Jeesuxenkin.]

ellauri153.html on line 780: Millä tavoin haluaisit jäljitellä Abigailin uskoa? Haluisitko izekin tarjota jollekulle päsmärille pyllyä?

ellauri153.html on line 785: entisen tosi-tv-tähden Josh Duggarin syylliseksi lapsipornon hallussapitoon. 

ellauri153.html on line 809:   Why did David need Abishag to keep him warm? Was Jonathan too hot for a hot water bottle? Heitä homo voltti ja muita skezejä.

ellauri153.html on line 811:   When King David was very old, he could not keep warm even when they put covers over him. So his attendants said to him, ‘Let us look for a young virgin to serve the king and take care of him. She can lie beside him so that our lord the king may keep warm.’ Then they searched throughout Israel for a beautiful young woman and found Abishag, a Shunammite, and brought her to the king. The woman was very beautiful; she took care of the king and waited on him, but the king had no sexual relations with her” (1 Kings 1:1–4)

ellauri153.html on line 813:   Many ancient customs are strange to modern readers of the Bible, especially those of us who have never lived in cultures embracing polygamy or absolute monarchy. The incident of Abishag sleeping—chastely—in David’s bed is definitely a puzzling story. We’ll start with the Scripture passage in which Abishag is brought to David:

ellauri153.html on line 815: Even with extra blankets, the elderly King David could not generate enough body heat on his own to maintain a healthy temperature. A lifetime that had included being a fugitive, living in caves, being exposed to the elements, and fighting hard-fought battles had finally taken its toll on his aging body (see 1 Samuel 20:1; 22:1; 2 Samuel 21:17). David’s condition, called hypothermia, is not unusual in older people: toward the end of his long life, former President Ronald Reagan requested that his favorite electric blanket be returned from the ranch he had sold. Of course, no technology in ancient Israel would provide a continual source of warmth through the cool Judean nights. Only a human body had the capacity to do that.

ellauri153.html on line 817:   David had four wives whose names we know—Ahinoam, Abigail (2 Samuel 2:2), Eglah (2 Samuel 3:5), and Bathsheba (2 Samuel 11:27)—and possibly others such as Absalom’s mother Maakah. This doesn’t count the concubines he had (2 Samuel 5:13). The natural question is, with plenty of female intimates to keep David warm, why did his attendants seek out a beautiful virgin stranger for the job? The following are several issues regarding Abishag’s “job description”:

ellauri153.html on line 819: Why a woman? A boy or young man would not have been considered for the job, in order to prevent even the appearance of David having another homosexual relationship (Leviticus 18:22; 20:13).

ellauri153.html on line 820: 
Why a young virgin? This quality ensured that whoever was chosen for the job wouldn’t be taken away from a jealous fiancé or husband, nor would she be a widow familiar with the sexual practices of the marriage bed. We don’t know what hopes and dreams Abishag had for her own life, but in the ancient world where uncertainty and struggle were lifelong challenges for most people, the honor of being brought into the king’s household would mean a lifetime of well-being and security for her and her family (1 Kings 4:27).

ellauri153.html on line 821: 
Why beautiful? Human nature never changes. Then as now, people prized physical beauty (Genesis 29:17; Deuteronomy 21:11; 1 Samuel 9:2; 2 Samuel 14:25; Esther 2:2–4). Kings had the privilege and power to surround themselves with beauty, and David’s servants likely thought to win his favor by bringing a beautiful woman into his palace.

ellauri153.html on line 823:   
Why not a concubine? Though concubines had a lesser status than wives, they, too, possessed a certain rank and dignity. Abishai fortunately had neither. Absalom demonstrated this fact when, as part of his attempted coup, he slept with his father’s concubines (2 Samuel 16:21–22). Moreover, the personal dynamics within harems were infamous for the jealousy and infighting they engendered. To select one wife or concubine over another would be a mark of favoritism that would likely incite resentment and squabbling in the household. Don't even try this at home!

ellauri153.html on line 825:     Abishag was neither a wife nor a concubine, but her position in the king’s household gave her such high prestige that David’s son Adonijah asked to marry her after the king’s death, but Solomon recognized this as an attempt by Adonijah to make himself king, and he had his brother summarily executed (1 Kings 2:21–25).

ellauri153.html on line 827:     Nowhere does the Bible approve of David’s state of affairs—just the opposite! God had warned Israel through Moses that any future king “must not take many wives” (Deuteronomy 17:17). Scripture does not say that Abishag’s presence in David’s bed was a good thing, nor does it present David as a good father. His many children by multiple mothers were a cause of great trouble for him and the whole kingdom (2 Samuel 13; 2 Samuel 15; 1 Kings 12:23–25). His own son and successor, Solomon, ignoring God’s clear warning, took his father’s excesses to a shocking extreme with 700 wives and 300 concubines who led him astray and turned his heart after other gods (1 Kings 11:2–4). The kingdom itself was divided and lost by Solomon’s son shortly after his coronation, barely one generation after the glory of King David (1 Kings 12).

ellauri153.html on line 832: Abishag tarkoittaa "isän erehdys", eli vahinkolaukaus. Olikohan Abishagkin epähuomiossa pussista pujahtanutta Daavidin huonetta ja sukua? Vitun lampaannussijoita tää setämiesten telttaporukka. Naarasapinat kelpaa niin kauan kun ne on nuoria ja sileitä. Sitte tukka pois ja kyökin puolelle. Uusi hani alle tai takaisin lammaskumppanien perään. Raamattu oli telttaporukoiden some, sinne kerättiin kaikenlaisia hauskoja juoruja ja juttuja. Näitäkin piisaa näitä voideltuja peppuja.

ellauri153.html on line 835: Pahaa maailmassa yleensä ajatellaan jonkinlaiseksi pahantahtoisuudeksi toisilla, josta noidannuolet sinkoaa ja joilta Jumala sitten rukoilevaa suojelee. Ja kirosana tekee saman nopeasti, tunteen ilmaisten. Mutta jospa kun ikää karttuu, paha ryömiikin tyytymättömyytenä paikalle, kun nainen äksyilee ja mies pääsee väin kepin avulla ylös jne. Kun ei kelpaa enää kunnon pahan kohteeksi, aletaan napsia. Ja ehkä tämä onkin Jobin tarinan (kaunokirjallisena pidetyn) varsinainen sanoma: paha on pois ottamista ja sen aiheuttamaa tyytymättömyyttä, johon Job ei suostunut. Pahempi on sitten Abigail -tyyppinen tilanne, jos Abigaililla ei ole järkeä. Miten muuten nainen voi nousta tyytymättömänä pukilta, kun on itse se pukki.  Rolf Nevanlinna sanoi yhteiskuntaluokista, että ei luokkia ole, se on vaan alaluokan höpötystä. Saatanaa ei ole, se on vaan jehovan käsinukke vasemmassa handussa.

ellauri153.html on line 838: Vanhentunutta sexitietoutta. Kyllä nainenkin voi olla pukilla, kz. pornoleffoja. Jos et pidä siitä, voit korvata ablatiivin exessiivillä: "nainen nousi pukinta".  Muilta osin laittamattomasti sanottu. Kasvun puute on jo pula-ahoa. Tässä vaiheessa Taavi-enolle kyllä riittäsi pelkkä tollanen kuumavesipullo peiton alle kuten Abi-shag. Huvittavaa että Rolf Nevanlinna onnistuu ampumaan izeänsä jalkaan samassa lauseessa kuten Alfred Tarski. Siihen tarvitaan matemaatikon lahjoja. The cat is on the mat but I don't believe it. 

ellauri153.html on line 850: Conceivably, the contrasts form some kind of semantic unit. This may be a unit as broadly defined as positive versus negative, with alive and daring being positive and sad and insecure being negative. Titi-uu. Big surprise? Loud and sharp vs. quiet and mumbling. No wonder Bob Cohen was not very memorable as a linguist. He was rather like Reb Berelen. He too was a well-known parasite.

ellauri153.html on line 855: Ueber die vierfache Wurzel des Satzes vom zureichenden Grunde is an elaboration on the classical Principle of Sufficient Reason, written by German philosopher Arthur Schopenhauer as his Jena doctoral dissertation in 1813. The principle of sufficient reason is a powerful and controversial philosophical principle stipulating that everything must have a reason or cause.

ellauri153.html on line 858: hauer.jpg" height="200px" />

ellauri153.html on line 862: For Hegel, Napoleon as a world-historic figure is fulfilling a destiny, he is the bloodthirsty vessel with which history and the Geist unfold itself. For Schopenhauer, Napoleon is just one more bloodthirsty conqueror in a long line of bloodthirsty conquerors without a special purpose. He is not special because he is just as egoistic and ambitious as the rest of mankind (except Arttu). Hegel saw N. on the way up, Sope on his way down.

ellauri153.html on line 864: After submitting it as his doctoral dissertation Arttu was awarded a PhD from the University of Jena in absentia. Private publication soon followed. "There were three reviews of it, commending it condescendingly. Scarcely more than one hundred copies were sold, the rest was remaindered and, a few years later, pulped."[1] Among the reasons for the cold reception of this original version are that it lacked the author´s later authoritative style and appeared decidedly unclear in its implications. A copy was sent to Goethe who responded by inviting the author to his home on a regular basis, ostensibly to discuss philosophy but in reality to recruit the young philosopher into work on his Theory of Colors.

ellauri153.html on line 866: Schopenhauer’s central proposition is the main idea of his entire philosophy, he states simply as “The world is my representation.” Typerys.

ellauri153.html on line 867: Ne sen riittävän syyn periaatteen 4 juurikasta oli becoming, being, knowing, willing. In his Translator's Introduction to Schopenhauer's The World as Will and Representation, E. F. J. Payne concisely summarized the Fourfold Root:

ellauri153.html on line 869:   Our knowing consciousness is divisible solely into subject and object. To be object for the subject and to be our representation or mental picture are one and the same. All our representations are objects for the subject, and all objects of the subject are our representations. These stand to one another in a regulated connection which in form is determinable a priori, and by virtue of this connection nothing existing by itself and independent, nothing single and detached, can become an object for us. The first aspect of this principle is that of becoming, where it appears as the law of causality and is applicable only to changes. Thus if the cause is given, the effect must of necessity follow. The second aspect deals with concepts or abstract representations, which are themselves drawn from representations of intuitive perception, and here the principle of sufficient reason states that, if certain premises are given, the conclusion must follow. The third aspect of the principle is concerned with being in space and time, and shows that the existence of one relation inevitably implies the other, thus that the equality of the angles of a triangle necessarily implies the equality of its sides and vice versa. Finally, the fourth aspect deals with actions, and the principle appears as the law of motivation, which states that a definite course of action inevitably ensues on a given character and motive.

ellauri155.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri155.html on line 43: Mitä onknää rokotevastaiset nyt ilmoittautuneet soten kannattajixi? Mikähän lokiikka siinä on? Onxe vaan että sote oli 3 ässän ajama harvaanasuvan oikeistolaantumuxen voitto taajamien liberaaleista? Ei on siinä enemmästäkin kymysys. Nää heput suunnittelee sotevaaleista jotain etelävaltioiden tyyppistä sekessiota:   Kansoittamalla OSAVALTIOT; eli sotealueet kansallismielisillä tämä SOTA voitetaan!

ellauri155.html on line 47: Erikoisesti presidentin (entisen) puolueen kokoomuksen kansanedustajilla on ollut jäätävän kylmäkiskoinen suhtautuminen niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat suojella lapsiaan ja itseään hallituksen käsittelyltä eli piikityksiltä. Kansakuntamme on jaettu kahteen leiriin: A-kansalaiset koronapassiturvassaan ja B-kansalaiset on pantu mieron tielle.

ellauri155.html on line 49: Heidäthän on moneen kertaan julistettu herra- ja frouvaköörien haukkumana hylkiöiksi, idiooteiksi, foliohatuiksi, rokotevastaisiksi ja kulkutautimyönteisiksi. Ainoastaan kansanedustaja Ano Turtiainen (VKK) sekä perussuomalaisten lohjalainen kunnanvaltuutettu Ossi Tiihonen tuntuvat säilyttäneen terveen järkensä. He ovat asettuneet yksilön oikeuksia ja terveyttä puoltaviksi kansalaisiksi.

ellauri155.html on line 51: haan/">Lähde

ellauri155.html on line 53: ”Siis käsittelemme nyt hallituksen esitystä, jolla jo ennestään työvoimapulasta kärsivän terveydenhuoltoalan henkilöstöä simputetaan oikein kunnolla. Heidät pakotetaan ottamaan kyseenalaisia kokeellisia rokotteita, tai vaihtoehtona on jättää työpaikka ja sitä kautta menettää myös toimeentulo.

ellauri155.html on line 55:     Satojen yhteydenottojen perusteella alan ihmiset ovat nyt massoittain jättämässä työpaikkansa. Yhteydenotoista selviää myös, että sairaalat ovat täyttyneet rokotehaitoista kärsivistä potilaista. Ymmärtääkö hallitus, mitä se on nyt toteuttamassa?

ellauri155.html on line 57:     Ministeri Kiuru, onko suurin syynne tällaisen toimintanne jatkamiselle, että tiedätte joka tapauksessa joutuvanne syytteeseen jopa kansanmurhasta?”, Ano Turtiainen sanoi.

ellauri155.html on line 59: ”Kiitos, puhemies! Kyllä muistan. — Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Puhun nyt teille 1 600 000 koronarokottamattoman puolesta, ja niiden rokotettujen, jotka ovat jo ymmärtäneet tulleensa harhaan johdetuiksi. Eduskunnalla olisi mahdollisuus pysäyttää tähän lakiesitykseen liittyvä hulluus vaikka saman tien, mutta te jatkatte täysin tietoisesti tätä kansan alistamista.

ellauri155.html on line 61:     Tuhannet sote-alan ammattilaiset saivat eilen tietää, että heidän työssäkäyntinsä on uhattuna, koska tartuntatautilakiin ollaan lisäämässä kohta, joka käytännössä sallii työnantajan vaatia kyseenalaisen ja kokeellisen rokotteen ottamista työsuhteen jatkumiseksi.”

ellauri155.html on line 63: Turtiainen jatkoi: ”Arvoisa puhemies ja kollegat. Jos tuo lukemani viesti ei kosketa teitä tai jos se synnyttää teissä halveksintaa joitakin ihmisryhmiä kohtaan tässä maassa, hävetkää ja häipykää välittömästi tästä talosta. Vain isänmaamme ja kansamme vihollinen kykenee aiheuttamaan kymmenilletuhansille hoitajille kärsimystä kiitokseksi heidän työstään.

ellauri155.html on line 65: Jos tämä lakiesitys hyväksytään, koko eduskunnan pitää erota — ihan jokaisen, minunkin — sillä se viimeistään kertoo, että tämä eduskunta on täysin kykenemätön huolehtimaan tästä maasta ja sen kansasta. Tämä kansa on saanut niin paljon turpaan viimeisen vuoden aikana, että se kyllä kykenee jo valitsemaan keskuudestaan sellaiset edustajat, että tämä maa saadaan taas itsenäiseksi ja takaisin jaloilleen ja sen kansa voimaan hyvin.

ellauri155.html on line 67: Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Kysykää itseltänne muutaman kerran, haluatteko te rikkoa yhteiskuntarauhan. Kysykää seuraavaksi itseltänne, mihin tällainen kansalaisten simputtaminen ja eriarvoistaminen johtaa. Haluatteko tekin rikkoa yhteiskunta rauhan mitä? Omelettia ei voi tehdä rikkomatta jonkun munia.

ellauri155.html on line 74:     Nyt on aika oikeasti taistella tätä korruptoitunutta ja harhassa elävää eduskuntaa vastaan. Älkää hyväksykö tätä laittomuutta. Vaatikaa koko eduskunnan eroamista. Valta on teillä hyvät kansalaiset. Yhdistykää ja käyttäkää sitä!

ellauri155.html on line 82: Presidentti Sauli Niinistö ilmeisesti kuvitteli, että vakavasti heikentynyttä yhteiskuntarauhaa helpottaisi tänään perjantaina hyvän kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän toivotus. Twitter räjähti raivoon ja epäuskoon, siis "onko tämä joku vitsi?"

ellauri155.html on line 84: Sadat kommentit pursuavat epäuskoa ja raivoa: ”Moi Sale. Oletko lukenu näitä kommentteja? Jos olet, niin onko mielestäsi maassamme kaikki hyvin?”, kyseli Tokentuben toimitusjohtaja Juha Korhonen, joka on tuhansien muiden kanssa havainnut, ettei Niinistö kerää tukea sadoilta viestiä kommentoineilta ja suuttuneilta suomalaisilta.

ellauri155.html on line 86:     Mitä hyvää tässä nyt oikein on? Ihmisoikeuksia poljetaan oikein urakalla koronapassin avulla. Ja nyt sitä esitetään laajennettavaksi työpaikoille, mikä muodostaa vakavan uhan ihmisten elantoon. Toivotuksesi on pelkkää sanahelinää.

ellauri155.html on line 91: Kansa on puhunut, kuuleeko globalistihallinto? Jos tämä menee läpi Sotealalla niin kohta on sinun vuorosi. pic.twitter.com/Zlvi6ANjtF

ellauri155.html on line 93: Kehakettu 10.12.2021 17:43 


ellauri155.html on line 97: Hänen suurin idolinsa lienee Rotsildin dynastia, ainakin teot viittaavat siihen. (Kehakettu on antisemiitti. Kehakettu ei osaa kirjoittaa jiddishiä.)

ellauri155.html on line 99: Kuka oli se, joka ministerinä vei Suomen VALTIOPETOKSELLA Euroon ja ”liittovaltioon”? Hän sai apuja vihreältä ministeriltä Kansainvälisen rikostuomioistuimen LAHJONTAAN. Tämän LAHJONNAN takia sotarikollisia TUODAAN Suomeen maahanmuuttoaallon joukossa ja näin vaarannetaan maan entisiä porsasmaisia kansalaisia.

ellauri155.html on line 101: Nyt, kun hallitus TAPPAA kansalaisia ruiskeilla; onko kansan oikeus puolustautua 9 mm kuularuiskuilla? Olen sotilasvalani vannonut ja puolustan Suomen kansalaisia SORTOA vastaan; tämä koskee eritoten puolustukyvyttömiä LAPSIA !

ellauri155.html on line 102: Mutta vuonna 2005 hallitus VALMISTAUTUI YLE:n muutamiseen propakandakanavaksi !

ellauri155.html on line 105: Pst! Kun minun oma valitusasiani on käsitelty en enää syyllisty tällaiseen ”vihapuheeseen”! Allekirj. Khabib Jorma

ellauri155.html on line 109: Kehakettu 12.12.2021 19:38 


ellauri155.html on line 115: Benatarin mukaan ihmisten pitäisi hyväksyä, että lisääntyminen on luonnostaan moraalitonta, koska siihen liittyy tuntevien olentojen luominen, jotka tulevat kärsimään ja kuolemaan. Teksti on siis moraalinen kielto lasten hankkimista vastaan, ja Benatarin ihanneskenaario on sellainen, jossa hedelmätön ihmiskunta kuolee vapaaehtoisesti sukupuuttoon.

ellauri155.html on line 117:       Sähköpostiviestittelyn aikana esitin useita huolenaiheita antinatalismin logiikasta, teoriasta ja kasvusta, joista yksi oli se, että koska valkoisilla on jo ennestään ongelmallinen taipumus kiinnittyä abstrakteihin moraalisiin huolenaiheisiin ja syyllisyyteen perustuviin sosiaalisiin villityksiin, antinatalismin omaksumisessa ryhmätasolla olisi todennäköisesti käytännön etnisiä eroja. Toisin sanoen väitin, että antinatalismi, riippumatta sen filosofisista ansioista tai niiden puutteesta (ja täysin riippumatta Benatarin aikomuksista tai etnisestä alkuperästä), voisi edistää länsimaissa jo vallitsevaa steriiliyden kulttuuria tarjoamalla vielä lisää filosofista ja kulttuurista tukea valkoisen väestön katoamiselle kaikkialla. (Entä sitten kehakettu vaikka olisikin? Mikäs siinä olis vikana? Eikös se olisi vaan hyvä asia? Vähemmän olis tämmösiä kehakettuja.) 

ellauri155.html on line 136: komendantti, käskynhaltija, kommodori, kenraali, työnantaja, komentaja Liatpois,

ellauri155.html on line 139: vallanpitäjä, nukkehallizija, hallintomies, hallintojohtaja, haltija, valtias, sulttaani, vallanpitäjä, maan mahtaja, kaani, shaahi, mahtimies, valtiomies, potentaatti, idempotentti, impotentti, poliitikko, vallankäyttäjä, suurmaanomistaja, pohatta, oikeudenomistaja, somistaja, mullah, non possumus

ellauri155.html on line 141: herra, isä, paapa, papitar, seniori, paavi, pappi, vanhin, presbyteeri, patriisi, senaattori, patruuna, isäntä, padre, apotti, abba, hopeaselkä, taatto,  ukko, äijä, ämmyrkäinen, pohjan akka, vaka vanha Väinämöinen, lääninherra

ellauri155.html on line 149: ministeri, apulainen, pomo(shnik), marsalkka, konnetaabeli, konstaapeli, komisario, kersantti (servantti), hlaford, diakoni, vääpeli, visiiri, upseeri, lähetti, enkeli, sihteeri, apostoli, keskijohto, varakuningas, vararehtori, varadekaani, varatuomari, sijaishallizija, asiainhoitaja, stuertti, vikaari, saapasrenki, vouti, vallesmanni, virkamies, byrokraatti, järjestelmävastaava, vastuuhenkilö

ellauri155.html on line 155: taivaan poika, jumalan poika, luoja, pyhimys, hengenmies, übermensch, uuberkuski, teris, genius, supermies, manaaja, samaani, vapahtaja, valaistusmies, buddha, ylilääkäri

ellauri155.html on line 160: 
Ojentajalihaxia

ellauri155.html on line 167: kardinaali, keskushahmo, kingpin, keskipiste, keskushyökkääjä

ellauri155.html on line 169: voideltu, messias, kristus, orjantappurakruunupää, koppalakki, manttelinperijä, mitalisti, sinivuokko, paskalakki, valkolakki, punikki, siniverinen, viherpiipertäjä, punakone, kandidaatti, baccalaureus, chairman

ellauri155.html on line 175: sankari, pohatta, hero, ulaani, hermanni, executive, urho, pyhä yrjö, urheilija, lahtari, private dancer,  palomies, järjestysmies, poliisi, yrittäjä, yhteysmies, liaison, attashea,  toimizija,  toimittaja, toimija, robotti, maalivahti, porzari, lainvartija,  guardian, asiamies, asianajaja, varainhoitaja, meklari, taistelija, terroristi, piirimyyjä

ellauri155.html on line 176: 
Parhaimmistoa

ellauri155.html on line 179: mezähallitus, nykyhallitus, sateenkaarihallitus, kirkkohallitus, pakolaishallitus, huoneenhallitus, home rule, valtuusto, johtoporras, virkakoneisto, liittoneuvosto, neuvostoliitto, synodi, sanhedrin, johtoryhmä, johtokunta, tuomiokapituli, esikunta, staabi, konsistori, konsiili, kolleegio, keskuskomitea, duuma, raastupa, hovioikeus, etuoikeus, tuomioistuin, etuistuin, valtaistuin, wc-istuin, heittoistuin, valaistuin, karaistuin, veltostuin, jäykistyin, korkein oikeus, vahvimman oikeus, parlamentti, edustajainhuone, miesten talo, miestenhuone, kerho, klubi, kongressi, valtiopäivät, senaatti, opetuslautakunta, kuzuntalautakunta, valintalautakunta, valiokunta, eläinkilpailujen antidopingtoimikunta, humanistinen toimikunta, tutkimuxen eettinen toimikunta, vaalitoimikunta, tuomaristo, valamiehistö, neuvottelukunta, res publica, agorafobia 

ellauri155.html on line 187:     Rahvas, laahus, rupusakki, rotinkaiset, hoi polloi, paariat, vastaantulijat, kumikaulat, penkkiurheilijat, tavixet, doldixet, sohvaperunat, kotikazomo, suuri yleisö, the great unwashed, followers, kouluttamattomat, persut, maahanmuuttajat, Nakke Nakuttajat, värivammaiset, liberté egalité fraternité, demokratia, demagogia, kommunismi, Jante-laki, progressiivinen verotus, kosto, kateus. 

ellauri155.html on line 194: Ruotsin 1600- ja 1700-lukujen asiakirjoissa mainitaan kaupungin- ja kihlakunnanprofosseja, joiden tehtävänä oli käräjillä tuomittujen lievempien ruumiillisten rangaistusten kuten piiskausten toimeenpano. Kuolemanrangaistukset annettiin maakuntahallinnon tasolla. Suomessa esimerkiksi Ilomantsin, Pälkjärven ja Suojärven yhteisesti palkkaaman profossin tehtävänä oli 1600-luvun lopulla kuljettaa jalkapuuhun tuomitut määrättynä sunnuntaina kirkkoon rangaistustaan kärsimään.

ellauri155.html on line 196: Useassa maassa käytössä olleet sotilasprofossien virat on lakkautettu ja pidätettyjen valvonta siirtynyt aliupseerien tehtäväksi. Itävallassa profossi poistettiin sotilasarvoista vuonna 1867. Yhdysvalloissa on nykyisinkin sotapoliisiyksikön (englanniksi provost guard) päällikön nimityksenä provost-marshal ja sotapoliisikersantin provost-sergeant.

ellauri155.html on line 211: Ihan vimpan päälle hienoja miehiä. Ja hienoja pippeleitä!

ellauri155.html on line 216: Jenkit ovat huippuhauskoja huumormiehiä. Standup koomikkoja joka iikka. Marin näyttää coolilta ilman tissiliivejä ja ilman tissejäkin. Porot ovat vallanneet lakrizipellot.  Biden herää aamuneljältä vain kuselle ja nuijimaan hengiltä hylkeenpoikastaan. Naureskeleva Elon Musk on aivan helevetin tolvanan näköinen. Jouni Mykkäsen Jeesus. Marikan kämppäkaverin käsipazas näyttää Steve Jobs-vainajalle fäkkiä Helmin toimesta. Hinoa Halmi!

ellauri155.html on line 218: Suomalaiset haravoivat lakoonhakattuja meziä ja kusevat ja paskantavat mezähallituxen myötävaikutuxella saamelaisten pyhälle saarelle Inarinjärvellä.  Se ei ole Suomen lain vastaista. Inarinjärven syvyyttä ei tunneta. Mezähallitus on minimisti yhtä syvältä. 

ellauri155.html on line 220: Kolme kohtalotarta ottaa alzheimermiehen soolonumeroista kännykkäkuvia ja ostaa niillä osamaxulla tummansinisen ökybemarin. Mies ei ymmärrä asiasta YHTÄÄN MITÄÄN. Naiset saavat tuhansia euroja ja muutaman kuukauden kakun kukin. Ne olivat mitä todennäköisimmin mustilaisia. Se ei ollut romanilain vastaista. Mies oli mitä todennäköisimmin valkolaisia.

ellauri155.html on line 227:   Nykysuomi.com sivusto on persufundamentalistien groomingsivusto, jossa persut koittavat uskotella izelleen olevansa jotain yhtä hyviä tai jopa parempia kuin rikkaammat ja sivistyneemmät läntiset ja eteläiset naapurinsa. Aika säälittävää. Esim että saagoista selviää kaihnuulaisten vallanneen Norri-kuninkaansa johdolla koko muinais--Norjan lyhkäsillä 30cm väkipuukoilla. Satakuntalaiset oli ehkä mukana. Sana kuningas on suomalaista alkuperää, ei se sunkaan ole tekemisisssä skandinaavien kunna-verbin kanssa, vaikka kuningas alunperinkin olikin joku kuuluttaja. Se ettei näistä asioista opetettu koulussa, on vaan salaliittoa, ei haluta että perussuomalaiset olisivat ylpeitä uljaasta sotaisasta menneisyydestään. Kohta on jo liian myöhäistä, kun karvakädet oppii norjaa sekä suomea eikä kohta enää muista mistä ne on alunperin peräisin. 

ellauri155.html on line 235: Jää epäselväxi rahoittaako Putin Jouni Backmanin välityksellä Korhosen  Token Tubea, niinkuin Seura-lehti ilkeästi antaa ymmärtää. Odotamme selvyyttä asiaan korkeajännitteellä. Jännittää niin että on pakko käydä pissalla. (Kun Nuutti kuuli sanan "kissa" se alkoi haukkua.)

ellauri155.html on line 245: Sääli….Kun Meni myymään Sielunsa…30 hopearahasta..

ellauri155.html on line 247: Läski Juntti Riiheloisen…Me Kaikkihan tunnemme jo ennestään…Oli MÄTÄ….Jo Syntyessään..

ellauri155.html on line 248: Juha…Olisit vastineessasi…Kiittänyt sitä Huora lehteä….Niitten antamasta Ilmaisesta Mainospuffista…

ellauri155.html on line 258: Missähän se todellinen sylttytehdas on? Seura- ja Apu- lehdet ovat vain väyliä täysin ulkopuolisille vaikuttajille. Aina, kun tulee esille Venäjä, kyse on Naton hybridivaikuttamisesta eri tiedotusvälineiden kautta – mediapooli hoitaa tätä tehtävää. Todellisina käskyttäjinä ovat presidentin kanslia, presidentin oikea käsi – Supo, sekä hybridiosaamiskeskus. Puolustusvoimillakin voi olla propagandavelvoite mustamaalata välikäsien, eri medioiden kautta, onhan laitoksen ylipäällikkö ulkopolitiikasta vastaava ylin toimija suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Näillä pelotteluitäyhteyksien keksimisillä on tarkoitus myös vaikuttaa ajankohtaiseen pohdintaan kalliista hävittäjähankinnoista.

ellauri155.html on line 261: Tokentuben mustamaalaus on siis yksi kahakoista tiedotussodassa, joka hyrrää itänaapuria vastaan.

ellauri155.html on line 265: Tuon erkkin naama tulee mainoksien mukana, kun joskus tilasin 3 kk seura lehteä. Osa oli ok, mutta esim näihin en kommentoi, oli osa niin järkyttävää paskanjauhantaa. Loppu 3 kk tilaukseen, nyt vissiin sitten seiskaa tilaamaan.. Luotettavampaa on pelkkä lähde.

ellauri155.html on line 278:     ”Tästä pandemiasta ei ole olemassa mitään todisteita. Nämä Drostenin valheelliset PCR-testit, jotka antavat vääriä positiivisia tuloksia, ovat toimineet ainoana perustana tälle kansainväliselle kansanterveysuhalle.”

ellauri155.html on line 285: ”Herra Globaali pyrkii yksinomaan seuraaviin tavoitteisiin toimenpiteillään: Paikallisten talouksien tuhoaminen, jotta maailman väestö saadaan riippuvaiseksi globaaleista toimitusketjuista. Maailman väestön varallisuuden siirtäminen alhaalta ylöspäin – siis superrikkaille. Väestön vähentäminen, mikä tarkoittaa kansanmurhaa. Ja totaalisen kontrollin ottaminen jäljelle jääneestä väestöstä. Tässä on selkeästi kyse suuruudenhulluista psykopaateista ja sosiopaateista, jotka olisi pitänyt pysäyttää jo kauan sitten. Mutta nyt on tullut sen aika.”

ellauri155.html on line 289: Koronapassiton Vanessa poistettiin voimatoimin Leppävaaran uimahallista

ellauri155.html on line 291: Pääkaupunkiseudun liikuntapaikat on kyseenalaisesti käytössä vain mRNA-piikitetyille. Vanessa kertoi UMV-Lehdelle, että Leppävaaran uimahallin järjestyksenvalvoja käytti häneen voimakeinoja sen jälkeen, kun hän oli vaatinut nimitietoja henkilöistä, jotka eväsivät häneltä laittomasti pääsyn uimahalliin koronapassin puuttumisen perusteella.

ellauri155.html on line 297: Ulkona uimahallin vartija vilautteli vartija- ja henkkarikorttejaan, mutta piteli sormiaan niiden edessä ”henkilöllisyytensä” turvaamiseksi.

ellauri155.html on line 305:       Porissa oli ihan mukava tilaisuus, paikalla noin 50 henkeä. Näytteeksi voin pistää pari kuvaa. Oli aika sankka sumu, mikä antoi vielä oman mielenkiintoisen lisänsä noin niinku visuaalisesti”, kirjoitti Tapio UMV-Lehdelle tänään maanantaina. Valtamedia ei koe velvollisuudekseen kertoa korona-agendaa tukevan narratiivinsa ulkopuolisista ilmiöistä ja tapahtumista – edes jälkeenpäin.

ellauri155.html on line 317: Kettu kehasee itänaapuria

ellauri155.html on line 319:   Ja näin olemme siinä pisteessä, että Venäjästä – täysin vakavasti ja ilman minkäänlaista ironiaa tai paisuttelua – on (vastoin Iltalehden propagandaa) tullut maailman valo, loistava kaupunki kukkulalla, toivon majakka, vanhurskauden ja vapaan hengen linnake ja todella vapaan maailman symboli. …Tämä on melkein maaginen muutos: se pystyi saavuttamaan tämän ylevän aseman ilman, että se edes pelasi peliä tai teki ulostuloja. Se teki vähimmän mahdollisen pysyäkseen asemissaan ja estääkseen pienen, ulkomailta hallittujen pettureiden ja hölmöjen ryhmän tuhoamasta maataan.

ellauri155.html on line 324: Covid ei ole 1-omaan paha asia

ellauri155.html on line 326: Kehakettu 06.12.2021 22:00 


ellauri155.html on line 334: Kaikki yhteiskunnalliset instituutiot on mtätöity. Erityisesti hallitus, lääketiede, joukkotiedotusvälineet, viihde, oikeusjärjestelmä ja lainvalvonta, kirkko ja armeija.

ellauri155.html on line 337: Keskuspankkiirit kuuluvat saatanalliseen kulttiin – kabbalismiin – joka on sabotoinut ihmiskuntaa satojen, ellei tuhansien vuosien ajan. Heidän tavoitteenaan on tuhota sivilisaatio, jotta he voivat rakentaa uudelleen maailman, joka palvelee heidän ahneuttaan ja turmeltuneisuuttaan.

ellauri155.html on line 340: Mutta sitten hyvät uutiset: Jumala on rakkaus. Jumala on täydellisyys. Jumalassa kauneuden, totuuden ja oikeudenmukaisuuden kaltaiset henkiset ihanteet yhdentyvät ja ovat itsestään selviä.

ellauri155.html on line 341: Mutta Jumala on paljon suurempi kuin Rothschildit ja heidän pahantekijöiden salaliittonsa. Jumala tulee voittamaan.

ellauri155.html on line 346:     [Ja 4. -Kehaketun lisäys: juhlikaa itsenäisyyttä joka ei ole minnekään kadonnut. Se elää kansan sielussa ja odottaa uutta tuloaan.]

ellauri155.html on line 354: Dear Henry - I've noticed how many people have put up their Christmas trees and decorations early this year including myself.  I had all ready decided that I will sing carols loudly and celebrate Christmas to the nth degree not only for fun but also as an act of defiance.  Merry Christmas everyone!!!!! Happy New Year!!!!! Yahoo!!!! Tweet!!!!

ellauri155.html on line 359: These bankers have banished God from public discourse because God is the competition. They taught us God is Dead. They promoted existentialism.

ellauri155.html on line 360: But God is a lot bigger than the Rothschilds and their cabal of miscreants. Dog is nearly as big as Ano Turtiainen! Dog won't get carried out of court! Not even by Himself! God wants to have a Triumph bra as Xmas present.

ellauri155.html on line 368: The Washington Free Beacon reports that agents are today being educated on “the impact of stereotypes and unconscious biases” in a seminar hosted by Susan Fleming, who is described as an “expert in gender bias”. In other words, its some woke bullshit re-education camp.

ellauri155.html on line 370:   Speaking to the Beacon, an anonymous Department of Homeland Security official commented “CBP doesn’t have the people to properly patrol our nation’s borders but we do have the time to step away from work hours to have a conversation on unconscious bias. It is high time to replace any wimpy inconscious biases with honest-to-God conscious ones.”

ellauri155.html on line 376: Cursory inspection of the incident proved that was total bunk, I mean that it didn’t matter.

ellauri155.html on line 381: Border patrol agents are also facing re-education training regarding vaccine mandates, with CBP’s own internal documents showing that up to half of its force face being fired for refusing the shots.

ellauri155.html on line 383: Moni huomautti mein naisten  ”mikä ei ole mielestäsi oikeaa työtä” -kysymyksen vastauksissa, että ei halua töitä, sillä kaikki työ on hanurista. Kyselyssä korostui kuitenkin  yksi ammattiryhmä ylitse muiden: somevaikuttajat, tubettajat ja influensserit. Valtamedian lehtineekerit oli pudonneet kakkossijalle. Se näpäsi.

ellauri155.html on line 387: Aiming at black xmas with swinging Jew Irving Berlin and crooning Andrea Pucelli on Classic channel

ellauri155.html on line 391: Asiakaskapitalismi on vanhaa bisnisvedätystä pikaisesti puzatuissa leileissä. Erona entiseen on että asiakas ei ole enää oikeassa ellei se paina suupielet ylöspäin hymiötä lähtiessään liikkeestä. Firma potkaisee ulos marisevat asiakkaat jotka ei tuota sille mainosta. Asiakas ei todellakaan ole aina oikeassa, enimmäxeen väärässä. Tätä bisnesevankeliumia on Hoblaan tuomassa koko hammaskalustolla irvistävä huitulatukka perseetön jenkkibisnesenkeli Maureen Burns Bostonista. 

ellauri155.html on line 404: I Finland förknippar vi kanske medlemskap och lojalitetsprogram med att få varor och tjänster till nedsatt pris. Men Maureen Burns ser en annan utveckling som redan håller på i USA. Vi kommer att få se spännande virtuella lösningar. Det kan tex handla om att låsa upp funktioner eller att få vara med och bestämma om något, liksom färgen och stilen på smiley-knapparna. Värden förändras snabbt nu.

ellauri155.html on line 406: Tilaisitko Hoblan joka tarjoo tällästä tuuba sisältöä? Millä todennäköisyydellä suosittaisit sitä ystävillesi? Aj jaha, i så fall är det adjö tack, på återseende hos den gamle ane.

ellauri155.html on line 413:       HBL:n artikkelin ajatuspaja Liberan ruilauxesta voi tiivistää seuraavasti: Suomen ylähuuliennätyxen haltijalta Paska-Nallelta ja sen käsikassaralta 1200 sanaa sitä samaa omanvoitonpyyntistä suopaa kuin aina ennenkin. Paska-Nalle teki transsubstantiaatioihmeen viime vuosisadalla, kun muutti postipankin yhteiset varat yxityisexi omaisuudexeen. Vitun oligarkki paska. Eikö se nyt jo voisi kuolla. Edes pitää ylähuulen kiinni hurreissa veropakolaisena.

ellauri155.html on line 415: Tämänkertainen muotoilu oli tämänsuuntainen: Hienoa että meziä kaadetaan entistä kiivaammin ja nyt vielä ilman työehtosopimuxia. Samaa ilosanomaa on vietävä nyt kaikille muille työvoimavaltaisille aloille, ottaen mallia Wolt-yrityxestä. Ylipäänsäkin on väärin että rikastumisesta täällä rangaistaan, sen sijaan pitäisi yrittäjäystävällisellä verotuxella kyykyttää entistä uutterammin köyhiä, köyhyys on näät saamattomien ihan oma vika, mitäs eivät seppoilleet ja sampoilleet niinkuin mä.

ellauri155.html on line 427: Abimelech was most prominently the name of a polygynous polytheistic king of Gerar who is mentioned in two of the three wife-sister narratives in Genesis, in connection with both Abraham and Isaac.

ellauri155.html on line 429: King Abimelech of Gerar also appears in an extra-biblical tradition recounted in texts such as the Kitab al-Magall, the Cave of Treasures and the Conflict of Adam and Eve with Satan, as one of 12 regional kings in Abraham's time said to have built the city of Jerusalem for Melchizedek.

ellauri155.html on line 432: De första förekomsterna av namnet Avimelek i Bibeln är i 1 Mos 20 – 21 och 1 Mos 26. Det handlar vid båda tillfällena om en filisteisk kung av Gerar. Enligt Haggada skall det röra sig om far och son med samma namn. 

ellauri155.html on line 434: När Abraham kom till Gerar talade han om sin hustru Sara som sin syster och en historia snarlik den som enligt kapitel 12 utspelat sig i Egypten beskrivs: Avimelek fattade tycke för Sara och hämtade henne till sig. Gud ingrep och anklagade Avimelek för att ha tagit en annan mans hustru. Abraham ställdes till svars och det hela klarades ut. Abraham ingick senare ett förbund med Avimelek på en plats som därmed fick namnet Be'er Sheva (באר שבע, "edsbrunnen"). 

ellauri155.html on line 436: Även Isak beskrev då han en period slog sig ner i Gerar sin hustru som sin syster. Han blev iakttagen då han vänslades med henne, och sålunda avslöjades bluffen. Även mellan Isak och Avimelek svors en ed, och i anslutning till detta fann Isaks tjänare åter vatten i brunnen i Beer Sheva, som filistéerna hade fyllt igen. 

ellauri155.html on line 438: En annan Avimelek var enligt Domarbokens nionde kapitel en av Gideons 70 söner, och israelernas domare. För att tillskansa sig makten efter sin far lejde han en hop folk med vilkas hjälp han vid ett enda tillfälle dräpte alla sina bröder utom den yngste, Jotam, som hade gömt sig. Efter denna seger utropades Avimelek till kung av invånarna i Shekem och Bet Millo. Efter bara några år uppstod konflikt mellan invånarna i Shekem och deras kung, vilket ledde till att staden ödelades. 

ellauri155.html on line 440: Avimelek dog strax därefter vid staden Teves. Allt folket i staden hade befäst sig i ett torn och när Avimelek steg fram för att sätta tornets port i brand släppte en kvinna ner en kvarnsten som träffade hans huvud så att det spräcktes. Då begärde kungen av sin väpnare att denne skulle döda honom för att ingen skulle kunna säga att han dödats av en kvinna. Väpnaren gjorde så och när israeliterna såg att Avimelek var död gick alla hem. 

ellauri155.html on line 446: Menachem Elimelech is the Sterling Professor of Environmental and Chemical Engineering at Yale University. In 1998, he founded Yale's Environmental Engineering program. The program rose to international prominence and has been ranked in the top 10 of the U.S. News & World Report’s Graduate Engineering Rankings for the past six years. Menachem on vähän Krister Lindenin näköinen.

ellauri155.html on line 448: Elimelech Weisblum of Lizhensk (1717–March 11, 1787) was a rabbi and one of the great founding Rebbes of the Hasidic movement. He was known after his hometown, Leżajsk (Yiddish: ליזשענסק‎, romanized: Lizhensk) near Rzeszów in Poland. He was part of the inner "Chevraya Kadisha" (Holy Society) school of the Maggid Rebbe Dov Ber of Mezeritch (second leader of the Hasidic movement), who became the decentralised, third generation leadership after the passing of Rebbe Dov Ber in 1772. Their dissemination to new areas of Eastern Europe led the movement´s rapid revivalist expansion.

ellauri155.html on line 450: Shavit Elimelech, född 7 september 1971, är en israelisk före detta professionell fotbollsmålvakt aktiv mellan 1988 och 2008. Mellan 1999 och 2004 spelade han 14 matcher för det israeliska landslaget. Elimelech spelade 395 ligamatcher för Hapoel Tel Aviv mellan 1996 och 2007.

ellauri155.html on line 452:   Abraham ja Saara Gerarissa (1. Moos. 20)

ellauri155.html on line 455: Aabraham valehtelee kuninkaalle vaimostaan mutta valheella on lyhyet jäljet, miksi?

ellauri155.html on line 456: Egyptin ja Gerarin tapahtumien vertailua teemalla: "Hän on minun sisareni".- Jumalan suhtautuminen avioliiton pyhyyteen.- Abraham tekee tiliä valhe...

ellauri155.html on line 459: 1 Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin.

ellauri155.html on line 460: 2 Siellä Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: ”Hän on minun sisareni.” Niin Gerarin kuningas Abimelek haetti Saaran luokseen.

ellauri155.html on line 467: 9 Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: ”Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä.”

ellauri155.html on line 468: 10 Abimelek kysyi vielä Abrahamilta: ”Mitä sinulla oli mielessä, kun niin teit?”

ellauri155.html on line 469: 11 Abraham vastasi: ”Minä ajattelin: ’Tällä seudulla varmaankin jumalanpelko on tuntematon, ja siksi nämä ihmiset tappavat minut ja ottavat vaimoni.’

ellauri155.html on line 472: 14 Niin Abimelek antoi Abrahamille iänikuisia lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä orjia ja orjattaria ja lähetti takaisin hänen vaimonsa Saaran.

ellauri155.html on line 473: 15 Ja Abimelek sanoi: ”Minun maani on avoinna edessäsi, saat asettua minne vain haluat.”

ellauri155.html on line 474: 16 Saaralle hän sanoi: ”Minä annan tuhat sekeliä hopeaa veljellesi (en sinulle). Olkoon se vakuutena kaikille omillesi sinun viattomuudestasi ja todisteena sinun kunniallisuudestasi.”

ellauri155.html on line 475: 17 Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala päästi Abimelekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja orjattarensa, niin että he saattoivat jälleen saada lapsia.

ellauri155.html on line 476: 18 Herra oli näet Abrahamin vaimon Saaran takia tehnyt Abimelekin palatsin jokaisen naisen hedelmättömäksi.

ellauri155.html on line 478: Otsikosta saattaa tulla raamatulliset ajatukset; isä Aabraham asusti Mamren tammistossa.

ellauri155.html on line 479: Mutta. Jos Google mappiin laittaa tuon hakusanaksi, ilmaantuu Hailuodon kartta. Mamren tammisto-niminen paikka on todella myös Hailuodossa, ihan kirkonkylän reunamilla.

ellauri155.html on line 486: Urho Johansson sanoi ystävällisesti, että ylppäreitä ajatellen olisi parempi keskittyä asia-aineisiin.

ellauri155.html on line 495: Näin voi sanoa. Olen siitä Urholle kiitollinen vieläkin. Rauha hänen vaalenneille luilleen.

ellauri155.html on line 501: Terry Brooks, The 1st Milky Bar Mitzvah boy now 58 and married to his second wife, Sue, he has four children and five grandchildren. 


ellauri155.html on line 513:   Achish trusted David, thinking, ‘He has made himself an utter stench to his people Israel; therefore he shall always be my servant’ ” (27:12).

ellauri155.html on line 519: Advanced education can be helpful, but it is not required to know what God expects of us. This doctrine of perspicuity also recognizes that not everything in Scripture is easy to understand. Some passages are more difficult to interpret than others even if no one can miss the gospel in the pages of the Bible.

ellauri155.html on line 521: Today’s passage certainly qualifies as one of the more difficult passages of Scripture. It is easy enough to understand what is going on; however, it is difficult to know how to evaluate it. We see in 1 Samuel 27:1–4 that David decided the best way to escape Saul was to flee to Philistine territory and take up residence in the city of Gath. David had been there before, and he deceived the city’s king, Achish, by pretending to be insane, thereby keeping the Philistines from killing him (21:10–15). This time, David did not have to feign insanity. Achish would have heard of Saul’s war with David, so he probably felt secure in allowing him into the city. This enemy of his enemy—Israel’s King Saul—could be counted on as a friend. Achish gave the country town of Ziklag to David, and it became a royal possession after David ascended the throne (27:5–7).

ellauri155.html on line 523: Little in the narrative tells us what we are to think of David’s actions. Perhaps the very fact that he sought security among the Philistines is enough to make his choice questionable. After all, God had shown Himself able to keep David safe within the boundaries of Israel (chs. 18–26), so David’s seeking refuge in Philistia may indicate a lapse of faith. It could be that David’s raids from Ziklag confirm this. We see how David would go out against enemies of Israel such as the Amalekites (see Ex. 17:8–16) who were in the south of Judah. After defeating them, he would bring spoil back to Achish and lie to the king, telling him that he was conducting raids on the Israelites (1 Sam. 27:8–12). We do not want to make too much of this, for some actions are acceptable in times of war that are not necessarily acceptable in times of peace (for example, industrial espionage). This was a time of war, with both Achish and the peoples David raided being actual enemies of Israel. Still, David’s successful deception put him in a quandary. Achish was so pleased with David’s work that he commissioned David to join him against Israel (28:1–2). What would he do?

ellauri155.html on line 525: It is hard to know how to evaluate David’s actions in today’s passage. If they were sinful, let us note that David still accomplished good for Israel by defeating so many of the nation’s enemies. Sometimes we put ourselves in certain difficult situations because of our sin, but that does not mean God cannot bring about good from it. We should not use that as an excuse for sin, but we must also remember that the Lord is big enough to take advantage of our mistakes. Stalin made some mistakes but he did electrify the country as promised by prophet Lenin.

ellauri155.html on line 534: 31 Vanhempi tytär sanoi nuoremmalle: ”Isä alkaa tulla vanhaksi, eikä maassa ole yhtään miestä, joka voisi tulla ottamaan meidät vaimokseen yleisen tavan mukaisesti.

ellauri155.html on line 549: Kun sydän ahdistaa, hanki uusi sydäntahdistin kuten Philip Roth. Kyllä se jonkun aikaa taas tahdistaa. Mutta mikään ei ole ikuista paizi ikuisuus, jos sekään.

ellauri155.html on line 553: ”Jeesus ei välitä siitä, miten hyvin olet epäonnistunut elämässäsi. Hän haluaa olla ystäväsi, koska Hän rakastaa juuri sinua (mutta aivan erityisesti minua).” -pastori Ilmo Liimatta

ellauri155.html on line 559: Niitä on niitä hassuhattuisia, sit sileäleukaisia reformoituja, messiaanisia ja ihan ateistejakin. Esim Ben Zyskovicz.

ellauri155.html on line 561: Perusero uskontojen välillä on, että juutalainen ei pidä Jeesuxesta joka esiintyi Jumalan poikana tai jonain puolijumalana. Sitä tulee no end of harm yxijumalaisuuspykälään. Hän voi kyllä pitää Jeesusta profeettana tai suurena opettajana kuten mumslimit, mutta harhaoppisena. Silti hän voi katsoa Jeesusta hyvällä. Kuitenkin Jumalan alentuminen ihmiseksi ja nöyryyttävä kärsiminen ristillä on juutalaisista mahdoton ajatus.

ellauri155.html on line 567: Omasta uskosta voi kertoa aloittamalla sen merkityksestä itselle. Sekä kristitty että juutalainen uskovat Jumalaan, joka on puhunut aivan perhanasti Vanhan Testamentin kautta. Juutalainen  ei vaan usko Uuteen Testamenttiin. Kun Jeesus ilmoitti itsensä Peevelille Emmauksen tiellä, hän osoitti seikkaperäisesti VT:stä että kaikki hänestä oli jo ennalta kirjoitettu. UT:ssa ei ole mitään uutta, hajaantukaa, ei täällä ole mitään nähtävää, kuten totesi jo Saarnaaja.

ellauri155.html on line 571: Tehtävämme on kunnioittaa heitä, koska juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa, jonka kautta Herra halusi ilmoittaa itsensä. Lisäksi kristittyjen palvoma Messias oli juutalainen. Juutalaiset eivät kuitenkaan ole muita parempi kansa, vaikka ovatkin erityisasemassa Jumalan silmissä. Jehova on vaan jotenkin niihin tottunut.

ellauri155.html on line 573: Juutalaisen kansan alkuvaiheet voi lukea Raamatusta. Juutalaiset uskovat Vanhan Testamentin Jumalaan ja odottavat yhä vaan siellä luvattua Messiasta. Niinhän mekin, mutta comebackia. Heidän uskontonsa on yksi maailman vanhimmista ja luokiteltu lakiuskonnoksi – lain noudattaminen on siis yksi keskeisimmistä periaatteista uskonnossa. Vaan onhan niillä armoakin (cheese), sitä tulee niistä Rashin kuulokkeista. Tamin kaijareista tulee vastamelua. 

ellauri155.html on line 577: Siitä että ne juuttaat murhasivat jee-suxen ei sovi niille liikaa kantaa kaunaa eikä messuta. Kyllä se niitä vähän hävettää izeäänkin. Ja sehän oli Jehovan tarkoituskin ihan alunperin. Siitä huolimatta herra pani juutalaiset siitä kovan hinnan maxamaan. Nyt on pantu vahinko taas kiertämään filistiineille.

ellauri155.html on line 579: Eniten hämmästyttää  uskomusten päättömyys. Ihan kuin mitä absurdimpaa läppää pukkaa sitä väkevämpää on uskon kilvoitus.

ellauri155.html on line 582: Toinen yhtä ilmeinen tiivistys on että ylevyys on sama asia kuin alhaisuus, kazottuna pesän huipulta vs. pohjalta. Samaa kilpailua alias omanvoitonpyyntiä mutta isommissa yxiköissä, esim. isänmaallisuus vs. ahneus. Vihainen ampiainen on ilkimys, uhrautuva mehiläinen sankari, sen voi Darwin totistaa.

ellauri155.html on line 592: Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. 19

ellauri155.html on line 593: Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. 20

ellauri155.html on line 594: Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. 21

ellauri155.html on line 595: Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

ellauri155.html on line 598: Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. 25He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa – olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. 26

ellauri155.html on line 600: ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.

ellauri155.html on line 602: He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat 30ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, 31ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. 32

ellauri155.html on line 607: 
Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) puheita homoseksuaalisuudesta käsitellään tulevaisuudessa oikeussalissa. Valtakunnansyyttäjä on nostanut syytteen Räsästä vastaan kolmesta kiihottumisesta kansanryhmää vastaan sekä Suomen Luther-säätiön asiamiestä ja hallituksen jäsentä Juhana Pohjolaa vastaan kiihottumisesta kansanryhmää vastaan.

ellauri155.html on line 611: Nostetuissa syytteissä on kyse kolmesta eri asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen koskee Räsäsen kirjoittamaan 24-sivuista tekstiä Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Tekstin on vuonna 2004 julkaissut Luther-säätiö. Siksi syytteessä on myös Juhana Pohjola, joka vihitään Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan piispaksi kesällä.

ellauri155.html on line 613: Valtakunnansyyttäjän mukaan Päivi Räsänen on esittänyt kirjoituksessaan homoseksuaaleja halventavia mielipiteitä ja tietoja ja muun muassa väittänyt, että homoseksuaalisuus on tieteellisesti todistettu psykoseksuaalisen kehityksen häiriö. Kirjoitus on edelleen Lähetyshiippakunnan verkkosivuilla.

ellauri155.html on line 617: Kolmannessa asiakokonaisuudessa on kyse Yle Puhe -radiokanavan ohjelman jaksosta "Mitä Jeesus ajatteli homoista?". Siinä Räsänen on syytteen mukaan esittänyt homoseksuaaleja halventavia lausumia. Räsänen on sanonut, että jos homoseksuaalisuus on geneettistä, se on geneettinen rappeuma ja sairautta aiheuttava geeniperimä. Valtakunnansyyttäjä sanoo, että Räsäsen näkemyksen mukaan "homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit".

ellauri155.html on line 619: Syytteen mukaan Räsäsen lausumat ovat homoseksuaaleja halventavia ja syrjiviä. Lausumat loukkaavat homoseksuaalien yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa, joten ne ylittävät sanan- ja uskonnanvapauden rajat.

ellauri155.html on line 621: Valtakunnansyyttäjä katsoo, että Räsäsen lausumat ovat omiaan aiheuttamaan suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja vihaa homoseksuaaleja kohtaan.

ellauri155.html on line 623: Lähetyshiippakunta kommentoi: tehtävämme on rauhassa opettaa kokonaista jumalan sanaa. Ei sitä pidä jättää puolikkaaxi. Päivi ei pysty klippaamaan raamatusta mitään osaa pois, edes likatitteliä. Suomalaismiesten likapippeleistä olisi esinahat kiireimmiten leikattava, niinkuin säädetään Moos. 3. kirjassa. Esinahkakukkulasta voisi tehdä laskettelumäen Riihimäelle. Tai Konnunsuolle, jos Riihimäellä on jo sellainen. Korvakarvat pitää jättää kasvamaan ja parta, eikä niitä sovi ruokota. Ruokottomat parrat ovat jumalalle otollisia. 

ellauri155.html on line 631: Liberaali-sanalla on kaksi yleistä käyttötapaa. Tunnetumpi on "arvoliberaali", joka viittaa yksilön vapauden ja sananvapauden kannattamiseen. Arvoliberaali ei ainakaan puheidensa tasolla halua rajoittaa esimerkiksi seksuaalista, etnistä tai mielipiteellistä moninaisuutta. Lisäksi puhutaan "talousliberaaleista". Talousliberaali suosii elinkeino- ja sopimusvapautta, matalaa veroastetta, vähäistā julkista palveluverkkoa, yksityistä tuotantoa ja vapaata yrittäjyyttä.

ellauri155.html on line 633: Liberalismi on poliittista hallintaa, jossa ihmisiä hallitaan yleisen mielipiteen lisäksi vapauden avulla. Tämän paradoksaaliselta kuulostavan hallinnan tehtävä on varmistaa ihmisten vapaaehtoinen osallistuminen markkinoilla ja demokraattisissa instituutioissa, sallituissa rajoissa.

ellauri155.html on line 635: Liberalismissa yksilö ja hänen omaisuutensa ovat kaiken lähtökohtia. Liberalismi on kapitalismin kasvot länsimaissa. Se on kapitalismin hyvältä tuoksuva käyttöliittymä, arkijärki ja hallinnan tekniikka. Kapitalismi puolestaan on järjestelmä, jossa yhteiskunnallisia suhteita määrää keskeisesti yksi prosessi, nimittäin rahan muuttaminen suuremmaksi määräksi rahaa. Tämä tapahtuu hyödyntämällä ihmisten tekemää työtä, sellaisten ihmisten, joiden on pakko tehdä työtä, koska he eivät omista riittävästi voidakseen elää vapaina. Liberaalin hallinnan alaisuudessa pakko tehdä työtä näyttää vapaata valinnalta. Vapaus työhön on tärkeä, voit kuskata paskaruokaa volttiloota niskassa potkurilla lumisohjossa tai ajaa vaikka taxia eläketyöpaikkana. Liberalismi varmistaa työvoiman saatavuuden ja nollasopimuxet sekä yxityisomaisuuden suojan.

ellauri155.html on line 637: Syitä populismin nousuun: 1. liberaali demokratia on luonteeltaan elitististä ja haluaakin pitää ihmisten  osallistumisen pienenä. 2. liberaalit mulkerot ja organisaatiot omistavat meediat  ja vähät välittävät kritiikistä. 3. Alemman keskiluokan  ihmiset kokevat, että heidän suhteellinen asemansa on heikentynyt. 4. Vasemmiston lysähdys tehdastyön vähennyttyä.

ellauri155.html on line 650: Yksilöt voivat ostaa toisten yksilöiden työtä, kunhan sopimussuhteen muodostaa kaksi vapaata yksilöä. (Paikallinen sopimus, ei mitään vitun kolmikantaa!) Tästä työstä syntyvä arvo kuuluu työn ostajalle, kun taas työn myyjälle kuuluu sovittu palkka.

ellauri155.html on line 657: Liberaalit riisuvat ihmisen sosiaalisista ja yhteiskunnallisista suhteista, jotka muovaavat tämän toimijuutta. Jäljelle jää yksilön ja omaisuuden suhde. Kaikki ihmisen toiminta palautetaan tähän sbuhteeseen, siis omistamiseksi, kuluttamiseksi tai sijoittamiseksi. Samalla pösilö käsitetään vapaaksi ulkoisesta pakosta eli väitetään, että yhteiskunnallisiin konflikteihin ei ole pakko osallistua. Eihän niitä olekaan, on vaan laiskojen yxilöiden pahaa oloa. 

ellauri155.html on line 661: Carl Schmitt (1888-1985), pahamaineinen nazilakimies, piti kiinni Marxin kannasta et politiikka on luokkataistelua. Schmitt wird heute wegen seines staatsrechtlichen Einsatzes für den Nationalsozialismus als Gegner der parlamentarischen Demokratie und des Liberalismus und als „Prototyp des gewissenlosen Wissenschaftlers, der jeder Regierung dient, wenn es der eigenen Karriere nutzt“, weithin abgelehnt. Allerdings wird er aufgrund seiner indirekten Wirkung auf das Staatsrecht und die Rechtswissenschaft der frühen Bundesrepublik mitunter auch als „Klassiker des politischen Denkens“ bezeichnet.

ellauri155.html on line 663: Schmitt was born in Plettenberg, Westphalia, German Empire. His parents were Roman Catholics from the German Eifel region who had settled in Plettenberg. His father was a minor businessman. He studied law at Berlin, Munich and Strasbourg and took his graduation and state examinations in then-German Strasbourg during 1915. His 1910 doctoral thesis was titled Über Schuld und Schuldarten (On Guilt and Types of Guilt). A chapter on nazi guilt for holocaust has been added poshumously.

ellauri155.html on line 665: Schmitt volunteered for the army in 1916. The same year, he earned his habilitation at Strasbourg with a 1-page thesis under the title Der Wert des Staates und die Bedeutung des Einzelnen (The Value of the State and the Significance of the Individual). The whole thesis consists of a full-page picture of a turd.

ellauri155.html on line 668: Influenced: Guzmán-Agamben-Arendt-Benjamin-Benoist-Copenhagen School-Derrida-Habermas-Jiang-Jünger-Koselleck-Lilla-Mouffe-Moldbug-Morgenthau-Negri-Strauss-Taubes-Tronti-Wielomski-Žižek.

ellauri155.html on line 680: Election and predestination and are both biblical teachings. The English “predestination” is translated from the Greek word proorizo which means 1) to predetermine, decide beforehand; 2) in the NT, of God decreeing from eternity; 3) to foreordain, appoint beforehand.  Predestination, then, is the biblical teaching that God predestines certain events and people to accomplish what He so desires. The word proorizo occurs six times in the New Testament, each time demonstrating that God is the one who is foreordaining and bringing about certain events. The word chorizo only occurs in the Mexican translation (not shown here):

ellauri155.html on line 682:     
Acts 4:28
 “to do whatever Your hand and purpose predestined to occur.”

ellauri155.html on line 683:     Rom. 8:29
“For whom He foreknew, He also predestined to become conformed to the image of His Son, that He might be the firstborn among many brethren;

ellauri155.html on line 687:     Eph. 1:11
“also we have obtained an inheritance, having been predestined according to His purpose who works all things after the counsel of His will.”

ellauri155.html on line 689: You must also note that God predestines people such as Paul and his friends in Rom. 8:30, and Eph. 1:5, 11. There is, however, controversy as to the nature of this predestination. In the Reformed (Calvinist) camp, predestination includes individuals. In other words, the Reformed doctrine of predestination is that God predestines whom He wants to be saved and that without this predestination, none would be saved. The non-Reformed camp states that God predestines people to salvation, but that these people freely choose to follow God on their own. In other words, in the non-Reformed perspective, God is reacting to the will of individuals and predestining them only because they choose God, whereby contrast the Reformed position states that people choose God only because He has first predestined them. I must say that the non-reformed position 2) sounds like gobbledygook. Either you get predestined or you don´t, what the fuck. Who was it that thought predestination and free will were compatible, was it Hume? Yes it was! The Stanford Encyclopedia of Philosophy paper on this topic is so wordy that it needed translating into Basic English. 

ellauri155.html on line 694: Porukat on sitä mieltä että pulskan David Humen panos vapaaseen tahtokeskusteluun on ihan parhautta "compatibilistisen" kannan puolesta, eli että apinan vapaus ja moraalinen vastuu sopii yhteen determinismin kanssa. Tää aihe on musta aina ollut aivan tarpeetonta länkytystä, totta kai se sopii. Tällä lailla se apinoiden kexi murenee, ei siinä mitään, apinat hoitaa nää hommat länkytyxellä. Apinat paukuttavat symbaaleja ja läxyttävät toisiaan, se on niiden tapa tyhjentää vieteri. 

ellauri155.html on line 696: Paizi Humen kädenheilutuxillekin on jo 2 tulkintaa. Ei tää ole helppoa! Klassisen kertomuksen mukaan Hume pelleilee "vapauden" ja "välttämättömyyden" sananselityxen kanssa. Naturalistisessa veetään mukaan tollaset shaftesburylaiset moraalin tunteet.

ellauri155.html on line 702:   Humen vakiintunut näkemys on ollut monien vuosien ajan, että hän on klassisen compatibilismin päähenkilö ja perustajahahmo talousliberaalissa perinteessä, joka ulottuu Hobbesista Humen kautta Milliin, Russelliin, Schlickiin ja Ayeriin.

ellauri155.html on line 709: Harvat pystyvät erottamaan tosta noin vaan spontaanisuuden vapauden, kuten kouluissa kutsutaan, ja sekoilevan vapauden; eli se että asiat menee mielen mukaan ja se että ne menee miten sattuu. Aristoteles osasi: tyyppi on vapaa kun se voi tehdä mitä haluaa, eikä tollanen Dostojevskimäinen ääliö joka tekee mitä sattuu, vaikka hyssiä, vaan ettei sitä voisi etukäteen arvata. Mitä vitun iloa kellekkään siitä on? Nojoo, tässä se pointti olikin, en jaxa kääntää pitempään. 

ellauri155.html on line 713: Ize asiassa Hume on näkevinään apinoiden pesäpuuhissa samaa necessityä kuin kivikunnassa, ja se onkin tarpeellista jotta hommat hoituisivat, ja erityisen tarpeellista se on jotta tyypit uskoisivat jumalaan. Hume toistaa enimmäkseen monissa muissa compatibilist-tileissä esiintyvän väitteen, jonka mukaan välttämättömyyttä (determinismiä) tarvitaan tukemaan yleisesti tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista teoriaa moraalisesta vastuusta ja rangaistuksesta. Höh, entäs teodikea, Mr. Hume? Ei tää nyt kyllä täysin komputoi. Hume luuli että poistamalla kausaatiosta salaisen energian se selvittäisi jotenkin myös vapaan tahdon ongelman. Paskat se mitään siinä muuttaa. Olikohan tää Hume nyt mistään kotoisin. Pääasiahan oli vapauden määrittely pakotuxen puutteexi, ja sen hoiteli jo vanha kunnon Ari.

ellauri155.html on line 719: The incompatibilist maintains that if our willings and choices are themselves determined by antecedent causes then we could never choose otherwise than we do. Given the antecedent causal conditions, we must always act as we do. We cannot, therefore, be held responsible for our conduct since, on this account, we have no “genuine alternatives” or “open possibilities” available to us. Incompatibilists, as already noted, do not accept that Hume’s notion of “hypothetical liberty”, as presented in the Enquiry, can deal with this objection. It is true, of course, that hypothetical liberty leaves room for the truth of conditionals that suggest that we could have acted otherwise if we had chosen to do so. However, it still remains the case, the incompatibilist argues, that the agent could not have chosen otherwise given the actual circumstances. Responsibility, they claim, requires categorical freedom to choose otherwise in the same circumstances. Hypothetical freedom alone will not suffice. One way of expressing this point in more general terms is that the incompatibilist holds that for responsibility we need more than freedom of action, we also need freedom of will – understood as a power to choose between open alternatives. Failing this, the agent has no ultimate control over her conduct.

ellauri155.html on line 721: Kantin tapaiset sakemanni idealisti pökiöt väittää, että jos halumme ja valintamme määräytyvät itse edeltäjien syiden mukaan, emme voisi koskaan valita muuta kuin me. Kun otetaan huomioon edeltävät syy-seurausolosuhteet, meidän on aina toimittava niin kuin teemme. Siksi emme voi olla vastuussa käyttäytymisestämme, koska tässä tapauksessa meillä ei ole käytettävissämme "todellisia vaihtoehtoja" tai "avoimia mahdollisuuksia". So what. Ei olekaan! Siinähän just talousliberaalit astuu paskaan. 

ellauri155.html on line 725:     Mihin vittuun noi sakemannit tarvii tota kostoa? Koska ne haluaa maxaa samalla Porvoon mitalla. Silmä silmästä, hammas hampaasta. Mitä väliä kuha toimii, ajattelee anglosaxit ja panee karvakädet Guantanamoon. Notice that the old strawman Strawson raises his ugly head in this connection. He was last heard of in album 84 when relating Ludi Wittgenstein´s late religious troubles. 

ellauri155.html on line 731: In the Treatise, as was noted earlier, Hume argues that one of the reasons “why the doctrine of liberty [of indifference] has generally been better receiv’d in the world, than its antagonist [the doctrine of necessity], proceeds from religion, which has been very unnecessarily interested in this question” (T 2.3.2.3/409). He goes on to argue “that the doctrine of necessity, according to my explication of it, is not only innocent, but even advantageous to religion and morality”. In the final passages of the Enquiry discussion of liberty and necessity (EU 8.32–6/99–103) – passages which do not appear in the original Treatise discussion – Hume makes it plain exactly how his necessitarian principles have “dangerous consequences for religion”.

ellauri155.html on line 735: Toisin sanoen välttämättömyyden oppi aiheuttaa kiusallisen ongelman teologiselle asemalle: Joko ero (moraalisen) hyvän ja pahan välillä romahtaa, koska kaiken tuottaa täydellinen olento, joka ei aio "mitään muuta kuin mitä on täysin hyvää ja kiitettävää" (EU 8.33/101), tai meidän on "peruutettava täydellisyyden ominaisuus, jonka pidämme jumaluutena" sillä perusteella, että hän on moraalisen pahan perimmäinen tekijä maailmassa.

ellauri155.html on line 737:     Tähän Hume vetää sitten takataskusta tän senttimenttihäsläyxen. Eli vaikkei noi maailmassa tapahtuvat jutut oliskaan pahoja noin niinkuin loppupeleissä (kert ne on hyvän jumalasedän nimtuten tarkoitus), ne tuntuu meistä pahalta, eli ne on apinamittakaavassa hyviä tai pahoja. Moral sentiments, who was it who thought we have those? Aw yes, the third earl of Shaftesbury. They are comparable to taste in arts. Mautonta! se tuhahti kuin Aarne Kinnunen.

ellauri155.html on line 739: On selvää, että Hume esittää kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos Jumala on maailman luoja ja ennalta määrätty ja ennalta määrätty kaikki, mitä siinä tapahtuu, niin moraalisen pahan (ilmeinen) olemassaolo johtuu hänestä, ja sittenhän "meidän on vedettävä takaisin täydellisyyden ominaisuus", jonka annamme hänelle. Toiseksi, jos Jumala on moraalisen pahuuden perimmäinen tekijä, kukaan yksittäinen ihminen ei ole vastuussa tekemistään rikoksista. Toinen väite ei seuraa ensimmäisestä väitteestä. sanoo Hume, olkoonkin että jumala on ilmeisesti ilkimys, se ei tee omaisuusrikoxista vähemmän ilkeitä, koska meistä nyt yxinkertaisesti tuntuu pahalta.

ellauri155.html on line 743: Vaikka on selvää, että Humen keskustelu vapaasta tahdonvastaisuudesta ensimmäisessä tiedustelussa on osa hänen laajempaa kritiikkiään kristillistä uskontoa kohtaan, on kuitenkin laajalti katsottu, että Humen aikaisemmassa keskustelussa "Vapauden ja välttämättömyyden" tutkielmassa ei ole mitään tästä epäuskollisesta sisällöstä tai merkityksestä. (Koska Hume "kastroi" työnsä ja poisti useimmat tällaiset kohdat.) Hemmetti, onhan se nyt selvää ilman Humeakin, ihan vaan raamattua lukemalla, että telttahenkilöiden jumala oli aivan vitunmoinen ilkimys. 

ellauri155.html on line 754:     By predestination we mean the eternal decree of God, by which he determined with himself whatever he wished to happen with regard to every man. All are not created on equal terms, but some are preordained to eternal life, others to eternal damnation; and, accordingly, as each has been created for one or other of these ends, we say that he has been predestinated to life or to death.

ellauri155.html on line 758:     He begins with Abraham, showing how the Lord chose this man to be His special representative out of all the people of the world. Most Christians do not struggle with accepting the truth that Abraham was chosen by God, and immediately Calvin personalizes this doctrine by using Abraham.

ellauri155.html on line 759:     Consequently, Calvin shows that Israel who descended from Abraham was also then chosen by God. He quotes verses such as Deuteronomy 7:7-8 which says, “The Lord did not set his love upon you, nor choose you, because you were more in number than any people: for ye were the fewest of all people: but because the Lord loved you.”

ellauri155.html on line 760:     Calvin then goes on to speak of a deeper dimension of predestination, that in the Old Testament we see a more special election still of God saving certain ones out of the nation of Israel. Calvin says that his readers must see how “the grace of God was displayed in a more special form, when of the same family of Abraham God rejected some.” He then refers to Malachi 1:2-3 which explicitly states, “Was not Esau Jacob’s brother? saith the Lord: yet I loved Jacob, and I hated Esau.”

ellauri155.html on line 761:     Finally, Calvin comes into the New Testament and shows how the Apostle Paul in Romans quotes this very text from Malachi to substantiate predestination. He quotes from Romans 9:15, itself another quote from the Old Testament: “For he (the Lord) saith to Moses, ‘I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.’” Why it´s always this damned Paul! I bet he had a drooping mouth like Jürgen Habermas. Calvin then later asks,

ellauri155.html on line 763:     And what pray, does this mean? It is just a clear declaration by the Lord that he finds nothing in men themselves to induce him to show kindness, that it is owing entirely to his own mercy, and, accordingly, that their salvation is his own work. Since God places your salvation in himself alone, why should you descend to yourself?

ellauri155.html on line 765: So important was it to Calvin to believe this doctrine that he said, “We shall never feel persuaded as we ought that our salvation flows from the free mercy of God as its fountain, until we are made acquainted with his eternal election.” Yet even though he saw eternal election this way, he also stressed a need for caution.

ellauri155.html on line 767: Calvin was far more careful with this doctrine than his critics were and are. Calvin understood men would react strongly against predestination. “The human mind, when it hears this doctrine, cannot restrain its petulance, but boils and rages as if aroused by the sound of a trumpet.” People who hear the teaching of predestination rarely remain unaffected by it. Their hearts too become enflamed, either with these teachings or against them. Calvin offers caution in the wrongful handling of this doctrine.

ellauri155.html on line 771:     The will of God is the supreme rule of righteousness, so that everything which he wills must be held to be righteous by the mere fact of his willing it. Therefore, when it is asked why the Lord did so, we must answer, ‘Because he pleased.’ But if you proceed farther to ask why he pleased, you ask for something greater and more sublime than the will of God, and nothing such can be found.

ellauri155.html on line 773: Calvin taught that God’s will is to be our resting place. He cautions those trying to go beyond the limit of their understanding. When men hear of election, they immediately want to ask, “Why would God choose some, and not others?” To this Calvin replied:

ellauri155.html on line 775:   “When they inquire into predestination, let then remember that they are penetrating into the recesses of the divine wisdom, where he who rushes forward securely and confidently, instead of satisfying his curiosity will enter in (an) inextricable labyrinth.”

ellauri155.html on line 777:   God’s thoughts are higher than man’s, and men will be trapped in a mental maze if they try to understand things that are beyond their human comprehension. So what the fuck do you bother us with them in the first place? Can´t you just get comfy in the institution and play with Nopperi blocks? 

ellauri155.html on line 781:   “Let it, therefore, be our first principle that to desire any other knowledge of predestination than that which is expounded by the word of God, is to be no less infatuated (or crazed) than to walk where there is no path, or to seek light in darkness.”

ellauri155.html on line 787: Calvin even demonstrated his commitment to this truth in his placement of his teaching on predestination in The Institutes. In the final edition, he moved his section on predestination from the beginning of his work to a place following his teaching on redemption, in effect suggesting “that predestination is a doctrine best understood by believers after they come to know the redemptive work of Jesus Christ applied by the Holy Spirit.”

ellauri155.html on line 789: It’s a great illustration of an important biblical truth: Redemption. It’s a word from the slave market. A slave could be redeemed, set free from their old way of life with a suitable sum of mmmooonneeeyyy! Horatius Flaccus was a son of a redeemed slave, and much good did that do to him. And Epictetus was another one. 

ellauri155.html on line 791: Calvin then addresses the mistaken notion that election removes human responsibility. Many today associate John Calvin with an aberration of his teaching called Hyper-Calvinism, which is a doctrine that emphasizes divine sovereignty to the exclusion of human responsibility. Among other things, Hyper-Calvinism would deny 1) that gospel invitations are to be delivered to all people without exception; 2) that men can be urged to come to Christ; and 3) that God has a universal love. To Calvin these teachings were monstrous distortions of truth. God really loves a lot also those he chucks into the recycle bin. Except Esau, whom he hates. Vitun karvakäsi. 

ellauri155.html on line 793:     Another argument which they employ to overthrow predestination is that if it stand, all care and study of well doing must cease. For what man can hear (say they) that life and death are fixed by an eternal and immutable decree of God, without immediately concluding that it is of no consequence how he acts, since no work of his can either hinder or further the predestination of God?

ellauri155.html on line 795: What was Calvin’s answer? He reminds his readers what the predestinated are predestined to do! He points out what the Apostle Paul said in Ephesians 1:4, where he reminds us that the end for which we are elected is “that we should be holy, and without blame before him.” “If the end of election is holiness of life, it ought to arouse and stimulate us strenuously to aspire to it, instead of serving as a pretext for sloth.” He develops how predestination should lead us to fear God all the more, and consequently should both comfort us and spur us on even in the worst of times to greater holiness.

ellauri155.html on line 804: The ministry of the Word thus required more than the public exposition of Scripture: it also entailed the declaration and application of God’s Word to individual women and men, girls and boys, through the sacraments, corrective discipline, catechetical instruction, household visitations, and spiritual counsel and consolation. As Calvin noted in his liturgy, ‘the office of a true and faithful minister is not only to teach the people in public, which is he appointed to do as a pastor, but also, as much as he is able, to admonish, exhort, warn, and console each person individually.

ellauri155.html on line 806: In Volume 4 of John Calvin’s Tracts and Letters, a letter written by Calvin in April of 1541 can be found. It is a fairly lengthy letter written to Monsieur de Richebourg because his son Louis, a young man, had recently died. Louis had been a student of Calvin at the Academy in Geneva, and the impact of his young friend’s death can be heard at the beginning of this letter to the deceased’s father:

ellauri155.html on line 808:     When I first received the intelligence of the death…of your son Louis, I was so utterly overpowered that for many days I was fit for nothing but to grieve…I was somehow upheld before the Lord by those aids wherewith he sustains our souls in affliction,…however, I was almost a nonentity.

ellauri155.html on line 812:     There is nothing which is more dispiriting to us than while we vex and annoy ourselves with this sort of question – Why is it not otherwise with us? Why has it so happened that we came to this place? [In other words, why has God allowed this to happen to us?] ...It is God, therefore, who has sought back from you your son, whom he committed to you to be educated, on the condition, that he might always be his own. And therefore, he took him away, because it was both of an advantage to him to leave this world, and by this bereavement to humble you, or to make trial of your patience. If you do not understand the advantage of this, without delay, first of all, set aside every other object of consideration, and ask of God that he may show you. Should it be his will to exercise you still further, by concealing it from you, submit to that will, that you may become the wiser than the weakness of your own understanding can ever attain to.”

ellauri155.html on line 814: The last sentence is rather remarkable. “Should it be his will to exercise you still further, by concealing it from you, submit to that will, that you may become the wiser than the weakness of your own understanding can ever attain to.” Calvin shows how much wisdom and comfort can be found in submitting to God’s divine will, trusting Him regardless of how much or how little of that will He has revealed to the afflicted. In so doing, he reveals to us true pastoral care in using this Biblical doctrine. Hey, just how much is it? I did not notice any quote.

ellauri155.html on line 822: Peter Frederick Strawson (1919–2006) was an Oxford-based philosopher whose career spanned the second half of the twentieth century. He wrote most notably about the philosophy of language, metaphysics, epistemology and the history of philosophy, especially Kant.

ellauri155.html on line 824:       There is no shallow end to the philosophical pool! Strawson was married and had four children. He was a highly cultured man, with a passion for literature, especially poetry, large amounts of which he could recite and most of which he also wrote. In conversation, manners and appearance, the overwhelming impression was of elegance and effortless intelligence. Mutta aika mitättömän näköinen pallokorva. P.F. Strawsonin pituus oli bläänk ja sen net worth under review. Fair enough, Jakkoh-Hintikka puuttui kokonaan celebs hall of famesta. 

ellauri155.html on line 826:       Strawson was committed to the value of publication, of books and articles, whereas Austin seemed content to develop his views and promulgate them in lectures and talks. His achievements were recognised by election in 1960 to the British Academy, by the reception of a knighthood in 1977 and by many other honours. In 1998 he became the twenty-sixth philosopher to have a volume devoted to him in the famous Library of Living Philosophers series, adding another British name to the list of recipients of this honour, previous ones being Whitehead, Russell, Moore, Broad and Ayer. Austin did not get included, nyaah nyaah nyaah!

ellauri155.html on line 837:     Sarvepalli Radhakrishnan (1952)

ellauri155.html on line 844:     Brand Blanshard (1980)

ellauri155.html on line 849:     Charles Hartshorne (1991)

ellauri155.html on line 860:     Michael Dummett (2007)

ellauri155.html on line 861:     Richard Rorty (2010)

ellauri155.html on line 867: Schilppin volyymi on filosofien Noobeli. Kyllä oli Jakkoh-Hintikka ylpistynyt sinne päästyään. Mutta on siellä oudompiakin häiskiä. Albert Einstein? toi Sarvepalli? Santayana? Ja se Martin Buber! All male paneelissa on 2 halkiohaaraista.

ellauri155.html on line 870: Strawson’s purposed to dissolve the so-called problem of determinism and responsibility  by drawing a contrast between two different perspectives we can take on the world: the ‘participant’ and ‘objective’ standpoints. These perspectives involve different explanations of other people’s actions. From the objective point of view, we see people as elements of the natural world, causally manipulated and manipulable in various ways. From the participant point of view, we see others as appropriate objects of ‘reactive attitudes’, attitudes such as gratitude, anger, sympathy and resentment, which presuppose the responsibility of other people. These two perspectives are opposed to one another, but both are legitimate. In particular, Strawson argues that our reactive attitudes towards others and ourselves are natural and irrevocable. They are a central part of what it is to be human. The truth of determinism cannot, then, force us to give up the participant standpoint, because the reactive attitudes are too deeply embedded in our humanity. Fuck humanity, and fuck viewpoints. Game theory is an optimization technology used by animals. As such it forms a part of the causal net.

ellauri155.html on line 872: One can see in this paper an application of some ideas of a Humean character to a domain to which Hume himself was not inclined to apply them. There is also a suggestive affinity with Kant’s attempt to dissolve the problem of free will in the Critique of Pure Reason.

ellauri155.html on line 878:   Santayana on tuskin erottuva jana sannassa, aika lailla unohtunut kaikilta. Johan se kuoli ennenkö mä ehdin syntyä, hikisesti (siis kuoli). Mä luuli eze oli joku "I am levitating now" tyyppinen, muze onkin spanjuuna, tai paremminkin muurin yli kiivennyt mamu jenkkilatino.

ellauri155.html on line 880:   Santayana oli Russellin Bertin isoveli Frankin (ehkä homo?)kaveri. Se joutui hakauxiin Bertin kaa, vaikka Bert nyt ainakin olis ollut vähän sinne päin kallellaan. Kun Bert joutui epäsuosioon pasifismin kaa, Santayana lupasi sille ison summan hengenpitimixi. Ottiko Bert rahan vastaan, ei kerrota.

ellauri155.html on line 884: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual.  

ellauri155.html on line 886:   Young Santayana spent a lot of time in Harvard under William James. He was involved in 11 clubs as an alternative to athletics. He did not like athletics. He was founder and president of the Philosophical Club, a member of the literary society known as the O.K., an editor and cartoonist for The Harvard Lampoon, and co-founder of the literary journal The Harvard Monthly, to name a few. In December, 1885, he played the role of Lady Elfrida in the Hasty Pudding theatrical Robin Hood, followed by the production Papillonetta in the spring of his senior year. Would have been less hassle to take part in athletics. But maybe he was a little like that, sissy-missy, you know. Yep yep:

ellauri155.html on line 888: Santayana never married. His romantic life, if any, is not well understood. Some evidence, including a comment Santayana made late in life comparing himself to A. E. Housman, and his friendships with people who were openly homosexual and bisexual, has led scholars to speculate that Santayana was perhaps homosexual or bisexual, but it remains unclear whether he had any actual heterosexual or homosexual relationships.

ellauri155.html on line 890: Santayana ei tykännyt olla professori, se oli ajautunut siihen. Se lopettikin professorin hommat 48-vuotiaana tykkänään ja lähti seikkailemaan. Varmaan homostelukin oli silleen helpompaa. In later life, Santayana was financially comfortable, in part because his 1935 novel, The Last Puritan, had become an unexpected best-seller. In turn, he financially assisted a number of writers, including Bertrand Russell, with whom he was in fundamental disagreement, philosophically and politically. Santayana´s only novel, The Last Puritan, ist ein bildungsroman, centering on the personal growth of its protagonist, Oliver Alden. His Persons and Places is an autobiography. These works also contain many of his sharper opinions and bons mots. He wrote books and essays on a wide range of subjects, including philosophy of a less technical sort, literary criticism, the history of ideas, politics, human nature, morals, the influence of religion on culture and social psychology, all with considerable wit and humor. 

ellauri155.html on line 892: Like William James, his friend and mentor, he wrote philosophy in a literary way. Ezra Pound includes Santayana among his many cultural references in The Cantos, notably in "Canto LXXXI" and "Canto XCV". Santayana is usually considered an American writer, although he declined to become an American citizen, resided in Fascist Italy for decades, and said that he was most comfortable, intellectually and aesthetically, at Oxford University. Although an atheist, Santayana considered himself an "aesthetic Catholic" and spent the last decade of his life in a Roman residence under Catholic nuns. It felt a little like his young days under William James. He held racial superiority and eugenic views. He believed superior races should be discouraged from "intermarriage with inferior stock". Maybe that was why he had no kids. 

ellauri155.html on line 899: I give back to the earth what the earth gave,		Annan maalle takaisin maan antimet,

ellauri155.html on line 900: All to the furrow, none to the grave,			Kynnöxelle kaikki, hauta ei saa mitään,

ellauri155.html on line 905: In mocking echoes haply overheard,			Jonka kuulet sattumalta ilkkuvana kaikuna,

ellauri155.html on line 914: Blow what winds would, the ancient truth was mine,	Sama puhalsiko tuuli, vanha totuus oli mulla,

ellauri155.html on line 916: And heavenly laughter, shaking from its wings		Ja taivaallinen nauru, jonka siivet rapisivat

ellauri155.html on line 919: To trembling harmonies of field and cloud,		Kentän ja kasarmin värähtelevässä sopusoinnussa

ellauri155.html on line 920: Of flesh and spirit was my worship vowed.		Lihasta ja hengestä oli mun palvontani kasattu.

ellauri155.html on line 925: I Would I Might Forget That I Am I			Ettekö tiedä kuka minä olen

ellauri155.html on line 927: I would I might forget that I am I,			Kunpa en muistaisi kuka minä olen,

ellauri155.html on line 928: And break the heavy chain that binds me fast,		Ja katkaisisin kettingin joka pitelee

ellauri155.html on line 929: Whose links about myself my deeds have cast.		mua kiinni mun elämässä ja mun teoxissa.

ellauri155.html on line 930: What in the body´s tomb doth buried lie			Mikä makaa haudattuna ruumiin mausoleumissa

ellauri155.html on line 948: and divorcing not wisely but too often. He is now Earl Russell—that is his

ellauri155.html on line 955: had to resign during the war, having been put in prison for pacifist agitation, as his brother had been put in prison for bigamy. Jail-birds! but only out of pure

ellauri155.html on line 959: ex-wife, Dora; his first ex-wife, Alice, is a decent person who has money of

ellauri155.html on line 966: I mention all this tangle of relations and friends, so that you may see for

ellauri155.html on line 972: Now, as to what I should like to do. It is to send Bertie £1,000 or $5000 a

ellauri155.html on line 974: because he and his friends think of me as a sort of person in the margin, impecunious, and egoistic; and it would humiliate Bertie to think that I was supporting him. And all that bevy of relations—especially the Smiths who are great

ellauri155.html on line 976: have already said to Lady Ottoline Morrell, in replying to her first letter, the

ellauri155.html on line 977: one enclosed, that while nothing is to be looked for from the Strongs, I felt sure that something might be obtained “in another quarter”; that it would be simpler

ellauri155.html on line 978: and less embarrassing all round if “the source” remained anonymous; and that

ellauri155.html on line 982: are not inclined to suspect me of having money to spare or being willing to

ellauri155.html on line 986: have sent Bertie a cheque at once on B. S. & C o—and later, if my bank account

ellauri155.html on line 987: there were reduced, I could have asked you for a special draft, without letting

ellauri155.html on line 988: you into the secret. And as you needn’t send more than $5,000 for the present,

ellauri155.html on line 995: me first, telling me what you think of the matter or what procedure would be

ellauri155.html on line 997: would thus be really consulting the “source” that prefers to remain anonymous.

ellauri155.html on line 1006: Perhaps I ought to say something about this extraordinary person, Lady

ellauri155.html on line 1008: wonderful exotic creature (like her handwriting) not beautiful but like a great

ellauri155.html on line 1013: Now she too is old and, I think, comparitively poor: and you see what she says

ellauri155.html on line 1022: To turn now to the Russell affair, I have your letter of July 24 th–– with the

ellauri155.html on line 1024: that you [ illegible] see no serious difficulties in my project. In one sense, no

ellauri155.html on line 1026: that may go down in history: somebody said in public not long ago that there

ellauri155.html on line 1029: me prive de rien; and, except on paper, I sha’n’t know the difference.

ellauri155.html on line 1030: I don’t wonder that the etiquette of English addresses puzzles you a little,

ellauri155.html on line 1031: and you musn’t under any circumstances say “Dear Earl Russell”: that is as

ellauri155.html on line 1034: him personally or in referring to him in society. These are trifles: but the really delicate matter is how to word your letter so as to explain your interventionand conceal the identity of the person who gives the money. I have made a rough

ellauri155.html on line 1035: draft of what I should say, which you may use to guide you, if you like. I also

ellauri155.html on line 1037: letter, “Dear Sir”; but I notice that business letters from America now always

ellauri155.html on line 1038: say: “Dear Mr.” If you prefer that, you should write “Dear Lord Russell”

ellauri155.html on line 1047: more freedom than you have lately enjoyed.

ellauri155.html on line 1053: cial world. We believe, however, that you may reasonably expect to receive this

ellauri155.html on line 1058: from worry.—I think half-yearly payments best, but do as you like.—“Dear

ellauri155.html on line 1059: Sir” and “Yours truly” are perhaps not what they would say in England, but are

ellauri155.html on line 1063: he is a Peer and has taken his supplement ]–

ellauri156.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri156.html on line 43:   Tää Bobin pätkä on pitkä kuin 7 laihaa vuotta, eikä erityisen vizikäskään vaikka Bob ei kuulemma suhtaudu vakavastii edes izeensä. Mutta täytyy puurtaa, ettei tule tehdyxi Taavi-enolle vääryyttä. Audi et alteram partem.

ellauri156.html on line 45:   But here is the spoiler: What David's story tells us is that it is OK to be as awful and nasty a person privately as you could ever wish to be, as long as you end up as the overall winner of the cup. Winners can do nothing seriously wrong, because the victory at the end is the crucial thing. In terms of good old game theory: a virtuous life is no game of attrition, where every mistake counts and your deeds are toted up at the end. No, it is a winner takes all, you either win or lose at the end, whatever happens in subgames on the way is just wiped away. This applies to Dog himself, as Lauri Snellman with his nifty jesuitical game-theoretical theodicy argument has shown. 

ellauri156.html on line 47:   Tää on hyvin tärkeä take-home opetus myös kristinuskosta: ei koskaan ole liian myöhäistä katua ja palauttaa ostos Ikeaan, on ihan okei muuttaa mielensä viime hetkellä jos hinta/laatusuhde ei miellytä. Tää on jesuiittapeliä, jonka tarkoitus on pyhittää keinot matkan varrella. Ostoskorin tuotteet saa ilmaisexi, kuha löytää izensä lampaitten puolelta erä- ja ottelutauolla. Trikki on vaan varmistaa, ettei vahingossa kuole ennen synninpäästöä. Vaan kaippa siihenkin on keinonsa. 

ellauri156.html on line 54:   Robert L. (Bob) Deffinbaugh graduated from Dallas Theological Seminary with his Th.M. in 1971. Bob is a pastor/teacher and elder at Community Bible Chapel in Richardson, Texas, and has contributed many of his Bible study series for use by the Foundation. Bob was born in a manger and raised in a barn... More

ellauri156.html on line 62: When my Grandmother Palmer was alive, she lived on a farm outside of Shelton, Washington. At the entrance to her driveway was a small lot, where a small mobile home was parked. As I recall, the woman who lived in the trailer and her husband were estranged. The husband, who had served time in prison, was prone to violence. When the husband came to the mobile home to see his wife, another man was there. An argument resulted, and blows were exchanged. Ultimately, the woman's visitor brandished a weapon and demanded that the husband leave. He left, but only while uttering threats about what he was yet to do.

ellauri156.html on line 64:   A few hours later, my uncle came by to visit my grandmother. He was just entering the driveway, very near the little mobile home where the altercation occurred earlier. Unfortunately, my uncle was driving a car which 	looked similar to the one driven by the estranged husband's adversary parked outside the trailer earlier in the day. Gunshots rang out as the enraged husband fulfilled his vow. The rifle easily penetrated the windshield, and my uncle was instantly killed -- by mistake. The angry husband had killed my uncle, falsely assuming that he was his adversary.

ellauri156.html on line 66:   As a result of this incident, I became a man of god. This was just too much of a coincidence to be an accident - it had to be Providence, I mean Dog's plan!

ellauri156.html on line 68: Many tragic incidents occur as the unexpected outcome of a sequence of events. Certainly that is the case with King David. A little vacation from war leads to a day spent in bed, followed by a stroll along the roof of his palace as night begins to fall on Jerusalem. By chance, David sees a woman bathing herself, a sight which David fixes upon, his pecker coming instantly to attention, and then follows up on with an investigation as to her identity. The woman is shortly summoned to the palace and then to his bedroom, where David sleeps with her (well no, actually he spends time with her very much awake; what is meant by this euphemism is that he fucks the lady crazy.) Even though he has discovered she is the wife of Uriah, a warrior who is fighting for the army of Israel. Never mind. The woman becomes pregnant, and so David calls Uriah home, hoping it will be thought that he has gotten his wife pregnant. When this does not work, David gives orders to Joab, the commander of the army, which arranges for Uriah's death in battle. It looks like the perfect crime, but David's sin is discovered and dealt with by Nathan, the prophet of God. Nathan is Philip Roth's alter ego's name, Nathan Zuckerman! Can this be an accident? Jehova knows, it's too late to ask Phil.

ellauri156.html on line 70: This sequence of events and its accompanying tragedies is the subject of chapters 11 and 12 of 2 Samuel. I have chosen to expound these chapters in three lessons. This first lesson will deal with “David and Bathsheba,” as described in 11:1-4. In the following lesson, we will address the subject of “David and Uriah,” as told by our author in 11:5-27. The third lesson will focus on “David and Nathan,” as this confrontation is put forth in chapter 12. Our text has much to say about the sins of adultery and murder, but rest assured that it addresses much more sins than this. It is a text we all need to hear and to heed, for if a “man after God's own heart” can fall so quickly and so far, surely we are capable of similar or even bigger failures. May the Spirit of God take this portion of the Word of God and illuminate it to each of us in full color, as we come to this study. 

ellauri156.html on line 72: The best part in my opinion is the bit in Talmud  where David looks Bathsheba in the eyes and sees his own horny face reflected there and is sick of the whole thing. From then on he will not touch Bathseba anymore down there ever again and leaves her to languish in his harem bored as hell. Maybe David barfed because Bathsheba was already corked. He was used to virgins.  

ellauri156.html on line 74: Before we begin to look carefully at verses 1-4 of chapter 11, allow me to make a couple of comments about this event as portrayed in these two chapters of 2 Samuel. First, I want you to notice the “law of proportion” in this text. Only three verses describe David's sin of adultery with Bathsheba. Second, the author pulls no punches in describing the wickedness of this sin. History is not written in a way that makes David look good. Third, the sin of David and Bathsheba is dealt with historically, but not in a Hollywood fashion. Hollywood filmmakers would perform a remake of this account to dwell on the sensual elements. Nothing in this text is intended to inspire unclean thoughts or actions. Indeed, this story is written in a way that causes us to shudder at the thought of such things. I know it is something of a letdown, but at least myself, I was totally capable of imagining the rest. (I got 5 streetwalking girls and a wife, for God's sake.)  If you need help with unclean thoughts here, please consult Gonorrhé Ballsack's Comtes Droolatiques.

ellauri156.html on line 76: Israel is at war with none other than the Ammonites (verse 1), which may come as a surprise to you as it did to me. (Well, to be honest, I thought they were the cretacean mollusks by the same name.) I thought the Ammonites had been defeated in chapter 10. I was wrong. The author is very clear on this matter. In chapter 8, the author tells how David began to engage his enemies in battle, ending the strangle-hold these surrounding nations had on Israel. David subjected the Philistines (8:1), then the Moabites (8:2), and then he took on the king of Zobah (8:3ff.). In the process, other nations became involved and found Israel too formidable an enemy to oppose again. (Notice the similarity of the situation here to the Yom Kippur War.)

ellauri156.html on line 78:   In chapter 10, we find David and the men of Israel deliberately insulted by Hanun, the king of the Ammonites. David had become friends with Nahash, the former king. When he died, David sent a delegation of officials to express David's respect for Nahash and his grief over this king's death. The Ammonites do not seem to wish to continue this peaceful relationship with David and Israel, so they humiliate the men whom David sent. This is how it all happened (Bob omitted this):

ellauri156.html on line 80: When David’s men came to the land of the Ammonites, 3 the Ammonite commanders said to Hanun their lord, “Do you think David is honoring your father by sending envoys to you to express sympathy? Hasn’t David sent them to you only to explore the city and spy it out and overthrow it?” 4 So Hanun seized David’s envoys, shaved off half of each man’s beard, cut off their garments at the buttocks, and sent them away.

ellauri156.html on line 81: 5 When David was told about this, he sent messengers to meet the men, for they were greatly humiliated. The king said, “Stay at Jericho till your beards have grown, and then come back.”

ellauri156.html on line 83: David didn't want to see bare-butted men with just half a beard.    

ellauri156.html on line 86: So you see, the Ammonites were not subjected to Israel in chapter 10, but they were deprived of Syrian assistance. Now they are on their own. The Israelites make the most of this. They ravage the land of the Ammonites and then besiege the capital (royal) city of Rabbah (11:1; see 1 Chronicles 20:1). This city of Rabbah, incidentally, is now the city of Amman, Jordan. It is not until after David's sin is rebuked by Nathan that the Israelites actually take the city (2 Samuel 12:26-31).

ellauri156.html on line 88: The author of our text informs us that it is spring, the time when kings go to war (11:1). Weather has always affected warfare. Battles have been won and lost due to the season. Winter time is not favorable to war. Napoleon found this out in Moscow, The Germans in Stalingrad, and the Russians in the Finnish Winter War.) It is cold and wet, and camping out in the open field (as those who are besieging the city of Rabbah have to do -- see 11:11) hardly is feasible. The wheels of chariots get stuck in the mud, among other problems. And so kings usually sit it out for the winter, resuming their warfare in the spring. It is spring, Israel is still at war with the Ammonites, and it is time to finish the task of subduing them. The army assembles, under the command of Joab and his officers, and “all Israel.” They all go off to complete their victory over the Ammonites, who seem to retreat in their capital and fortress city of Rabbah.

ellauri156.html on line 92: 1 Then it happened in the spring, at the time when kings go out to battle, that Joab led out the army and ravaged the land of the sons of Ammon, and came and besieged Rabbah. But David stayed at Jerusalem. And Joab struck Rabbah and overthrew it (1 Chronicles 20:1).

ellauri156.html on line 94: We know from the details of this text in Chronicles that it is the same time and the same war. This decision on David's part precedes a serious sin of another kind in 1 Chronicles 21:

ellauri156.html on line 96: 1 Then Satan stood up against Israel and moved David to number Israel. 2 So David said to Joab and to the princes of the people, “Go, number Israel from Beersheba even to Dan, and bring me word that I may know their number.” 3 Joab said, “May the LORD add to His people a hundred times as many as they are! But, my lord the king, are they not all my lord's servants? Why does my lord seek this thing? Why should he be a cause of guilt to Israel?” 4 Nevertheless, the king's word prevailed against Joab. Therefore, Joab departed and went throughout all Israel, and came to Jerusalem. 5 Joab gave the number of the census of all the people to David. And all Israel were 1,100,000 men who drew the sword; and Judah was 470,000 men who drew the sword (1 Chronicles 21:1-5).

ellauri156.html on line 98: Joab urges David not to number the Israelites, and through the prophet Egad, God rebukes David for doing so, giving him a choice of one of three chastenings. It is a grave sin with great consequences for the nation Israel. Out of this sin, God brings about blessing for Israel, because it is on the plot of ground where David offers sacrifices to God that the temple will be built. What chastenings?

ellauri156.html on line 100: 9 The Lord said to Egad, David’s seer, 10 “Go and tell David, ‘This is what the Lord says: I am giving you three options. Choose one of them for me to carry out against you.’” 11 So Gad went to David and said to him, “This is what the Lord says: ‘Take your choice: 12 three years of famine, three months of being swept away[a] before your enemies, with their swords overtaking you, or three days of the sword of the Lord—days of plague in the land, with the angel of the Lord ravaging every part of Israel.’ Now then, decide how I should answer the one who sent me.”

ellauri156.html on line 102: 13 David said to Egad, “Hmm. I am in deep distress. Let me fall into the hands of the Lord, for his mercy is very great; but do not let me fall into human hands, that's too humiliating.”

ellauri156.html on line 104: 14 So the Lord sent a plague on Israel, and seventy thousand men of Israel fell dead. 15 And God sent an angel to destroy Jerusalem. But as the angel was doing so, the Lord saw it and relented concerning the disaster and said to the angel who was destroying the people, “Enough! Withdraw your hand.” The angel of the Lord was then standing at the threshing floor of Araunah[b] the Jebusite. Jebu jebu jee! Ei sattunut!

ellauri156.html on line 106:   But why the fuck was it a sin in the first place? Censuses are taxation events. David was after money, not blood, since when is that a sin in Jehovah's book? Or maybe he did not want to draw the sword, but rather sheathe it with Bathsheba? Now that is a sin, if the vagina is not one of yours. Hey, read on, Bob explains it all:

ellauri156.html on line 108: What I am pointing out here is that the decision on David's part -- to remain in Jerusalem -- is the beginning of woes for both David and the nation Israel. Why is it wrong for David to stay home while the rest of the men of Israel go to war against the Ammonites? First, leading the nation in war is one of the main tasks of the king:

ellauri156.html on line 110: 19 Nevertheless, the people refused to listen to the voice of Samuel, and they said, “No, but there shall be a king over us, 20 that we also may be like all the nations, that our king may judge us and go out before us and fight our battles” (1 Samuel 8:19-20).

ellauri156.html on line 112: The Israelites were wrong in demanding a king, but they were not too far off in expecting that their “king” would lead them in war. The judges God had raised up for them earlier were usually men like Barak or Gideon, who would lead the nation in battle against their enemies. When God designated Saul as Israel's first king, this military role was clearly indicated:

ellauri156.html on line 114: 15 Now a day before Saul's coming, the LORD had revealed this to Samuel saying, 16 “About this time tomorrow I will send you a man from the land of Benjamin, and you shall anoint him to be prince over My people Israel; and he will deliver My people from the hand of the Philistines. For I have regarded My people, because their cry has come to Me” (1 Samuel 9:15-16).

ellauri156.html on line 116: Saul shrunk back from pursuing the enemies of Israel at times, and it was sometimes David who stood in Saul's shoes, leading the nation in battle. This was the case, for example, when David fought Goliath, a battle that should have been fought by Saul, Israel's giant (see 1 Samuel 9:2). Up until now, David has been leading his men in battle, but in chapter 11, David suddenly steps back, sending others to fight for him. In 2 Samuel 12:26-31, the author makes it clear that David may not have been planning to be present for the formal surrender of Rabbah. Joab sends David a message, urging him to come and at least give the appearance of leading his army. If David does not come, Joab warns, David will not receive the glory, and it may go to Joab. Joab knows that David knows this is not the way it was meant to be. And so it is that David makes a formal appearance to be the “official” leader at the time of the surrender of the city of Rabbah.

ellauri156.html on line 118: So the sin was not to bask in reflected glory. David is wrong in yet another way, a way he would hardly have realized at the time. David is a prototype of the Messiah who was yet to come as God's King. When Messiah comes, it is He who brings about the deliverance of His people. It is He who will come to subdue His enemies and to establish His throne. How can David represent Messiah as he reigns by staying at home and refusing to enter the battle with the enemies of God and the enemies of God's people? Messiah will come (the second time) as a mighty warrior. If David would portray Him, then he must be a mighty warrior.

ellauri156.html on line 120: What the fuck? Jesus was a wimp par excellence, so precisely by NOT taking part in a war David was a perfect role model for this pacifist. 

ellauri156.html on line 122: What keeps David home in Jerusalem? Why doesn’t David go to the battle? I fear there are perhaps several reasons. The first is David's arrogance. God has been with David in all of his military encounters and given him victory over all his foes. God has given David a great name. David has begun to believe his own press clippings. He begins to feel he is invincible. David seems to have come to the place where he believes his abilities are so great he can lead Israel into victory, even though he is not with his men in battle. He was just getting bored. God should not have helped him TOO much, that was like taking the wind from his sails. Any parent knows that much.

ellauri156.html on line 124: This seems consistent with David's other great sin, which also follows his decision to stay at home. When David instructs Joab to number the Israelite warriors, Joab protests. This is something David should not do. Perhaps this is because David would find too much confidence in the number of his men, rather than in God. It certainly is a far cry from Gideon's army, pared down to a meager 300 men.

ellauri156.html on line 131: Gideon syntyi Venäjällä, ja hänen perheensä muutti Suomeen vuonna 1921. Hänet tunnetaan erityisesti steel- eli havaijinkitaran soittajana. Hänen muita soittimiaan olivat kontrabasso ja viulu. Hänen ensimmäinen havaijimusiikkia soittanut yhtyeensä oli vuonna 1941 perustettu Oahu Trio. Myöhemmin yhtye levytti ja esiintyi nimellä Aloha Hawaiji. Onni Gideonin alkuvuonna 1957 julkaistu ”Hawaiian rock” lienee ensimmäinen täysin suomalainen rock-levytys (äänitetty 1956). Hänen tunnetuin kappaleensa on ”Tiikerihai” (alun perin Peter Hodkinsonin ”Tiger Shark”).

ellauri156.html on line 133: 1950-luvulla Onni Gideonin yhtye säesti levyillä muun muassa Olavi Virtaa ja Annikki Tähteä. ”Kuningaskobra”, alun perin Teddy Powellin sävellys ”Snake Charmer”, levytettiin Onni Gideonin yhtyeen kanssa. 

ellauri156.html on line 135: 1960-luvulla Onni Gideon tuli television myötä kaiken kansan tutuksi Sirkus Papukaijan isohousuisena Onni-klovnina. Se oli musta säälittävän nolo jo silloin, ennenkuin myötähäpeää edes oli kexitty. Suolaa suolaa, enemmän suolaa! Onni Gideon Productions -ohjelmatoimisto käynnisti 1960-luvulla musiikkiviihteen Silja Linen aluksilla. Silloinen Effoa kasvoi ja sitä mukaa tarve viihdyttäjistä. Muun muassa uudenvuoden- ja jouluristeilyllä Gideon itse juonsi, soitti viulua ja havaijikitaraa sekä esiintyi Onni-klovnina. Gideon oli myös Yleisradion palveluksessa vuoteen 1976.

ellauri156.html on line 137: Gideon (hepr. ‏גִּדְעוֹן‎, Gid'on, suom. "Tuhoaja," "Soturi" tai "Sotaurho"), myös Jerubbaal, oli Raamatun Vanhan testamentin mukaan israelilaisten tuomari. Hänen arvellaan eläneen 1300-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa. välisenä aikana. Gideonin aikana maailmaa hallitsivat heettiläiset. [Tämä artikkeli tai sen osio on liian pitkä.

ellauri156.html on line 142: According to Beatles historian Kenneth Womack, McCartney drew his inspiration for the song from Robert Service’s poem “The Shooting of Dan McGrew.”  The Old West-style honky-tonk piano was played by producer George Martin. "Rocky Raccoon" is also the last Beatles song to feature John Lennon's harmonica playing.

ellauri156.html on line 143: In Mojo magazine in October 2008, McCartney acknowledged that the style of the song is a pastiche, saying: "I was basically spoofing the folksinger." Lennon attributed the song to McCartney, saying: "Couldn't you guess? Would I have gone to all that trouble about Gideon's Bible and all that stuff?"

ellauri156.html on line 145:     The lyrics describe a conflict over a love triangle, in which Rocky's girlfriend Lil Magill (known to the public as Nancy) leaves him for a man named Dan, who punches Rocky in the eye. Rocky vows revenge and takes a room at the saloon in the town where Dan and Nancy are staying. He bursts into Dan's room, armed with a gun, but Dan out-draws and shoots him. A drunken doctor attends to Rocky, the latter insisting that the wound is only a minor one. Stumbling back to his room, Rocky finds a Gideon Bible and takes it as a sign from God.

ellauri156.html on line 152: Hit young Rocky in the eye Rocky didn't like that

ellauri156.html on line 153: He said "I'm gonna get that boy"

ellauri156.html on line 159: Rocky had come, equipped with a gun

ellauri156.html on line 162: His rival, it seems, had broken his dreams

ellauri156.html on line 207: The Marvel Comics character Rocket Raccoon, created by Bill Mantlo and Keith Giffen, was inspired by the song's title and some of the lyrics.

ellauri156.html on line 209: A second reason may be boredom. Something you my dear remaining readers know by now. It is one thing to fight battles in which the enemy is quickly overcome. But the besieging of Rabbah is a whole different kind of war. This battle will not be won so quickly. It will take time to starve the Ammonites to the point that they surrender. It is not a very exciting kind of war to wage. And while they wait, the Israelite soldiers (which includes David) have to pitch their tents outside the city, living in the open field. This is no picnic, and David knows it. David's attitude seems reflected in the advertising slogan of a major hamburger chain, “You deserve a break today.”

ellauri156.html on line 211: A third reason -- and I am hesitant to suggest it -- is that David may be getting soft. Let's face it, David had some very difficult days when he was fleeing from Saul. I am sure there were hot days and cold nights. There were certainly days when his food was either limited or lousy, or both. Army food has never been known as a work of culinary artistry. Now, David has moved up in the world, from barren wilderness, which Saul and his army would avoid if possible, to the hills of Jerusalem. His accommodations are better, too. He no longer lives in a tent (if he was fortunate enough to have one in those days); he lives in a palace. Why would David want to stay in a tent in the open field, outside of Rabbah, if he can stay in his own bed (or Bathsheba's), in his own palace, inside Jerusalem?37

ellauri156.html on line 213: David is starting to become Saul-like, in that he is willing to let others go out and fight his battles for him. Among those David is willing to send in his place are Joab and Abishai. This Joab, we should recall, is a violent man. Joab was not the commander of the army of Israel by David's choice. David had distanced himself from Joab and Abishai because of the death of li'l Abner (2 Samuel 3:26-30). Joab had become the commander of Israel's armed forces because he was the first to accept David's challenge to attack Jebus (1 Chronicles 11:4-6). Suddenly, David is willing to stay at home and leave the whole of Israel's armed forces under Joab's command. I do not think David is motivated by trust in Joab as much as he is his disdain for the hardship of the campaign to take Rabbah.

ellauri156.html on line 215: Like my uncle to whom I referred earlier, David is in the wrong place at the wrong time. He is in Jerusalem when he should be at Rabbah. Unlike my uncle, David is in the wrong place at the wrong time because of a wrong decision. David is like the simpleton in Proverbs 7, who was foolishly and yet deliberately in the wrong place at the wrong time. Something almost had to go wrong, and it surely did! 

ellauri156.html on line 220:   1Poikani, noudata minun sanojani, kätke mieleesi minun käskyni. 2 Noudata käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi. 3 Sido ne sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun, laita solmu nenäliinan kulmaan. 4Sano viisaudelle: ”Sinä olet sisareni”, kutsu ymmärrystä sukulaiseksesi, 5 että varjeltuisit toisen vaimolta, vieraalta naiselta, joka liukkaasti liehakoitsee.

ellauri156.html on line 224:     10Ja katso, nainen tuli häntä vastaan porton puvussa, kavaluus sydämessään. 11 Hän oli rauhaton ja hillitön, hänellä oli levottomat jalat, hänen jalkansa eivät pysyneet kotona. 12 Milloin hän oli kadulla, milloin torilla, kyläluutana hän väijyi jokaisessa kulmauksessa. 13 Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sepaluxen kohdalle sanoi hänelle:

ellauri156.html on line 226:     14”Minun oli uhrattava siveysuhri, tänä päivänä täytin lupaukseni. 15 Sen tähden lähdin ulos sinua vastaan, minä etsin sinua ja olen löytänyt sinut. 16 Olen levittänyt leposijalleni peitteitä, monivärisiä Egyptin liinavaatteita. 17 Vuoteelleni olen pirskottanut mirhaa, aaloeta ja kanelia. 18 Tule, juopukaamme lemmestä, nauttikaamme aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta. 19 Mieheni ei ole kotona, hän lähti pitkälle matkalle. 20 Rahakukkaron hän otti mukaansa. Hän tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi.”

ellauri156.html on line 236: King David makes the mistake of staying in Jerusalem, rather than fighting the Ammonites with his army. He does not stay home to meditate on the Law of Moses or to write another psalm or two; he seems to stay home to stay in bed. We know Uriah went to bed when it was evening (that is, when it got dark), and it is very likely that he got up at first light (see 11:13). With David, it is very different. David does not get up until evening, that is, until it is time for a soldier to go to bed. (As a friend of mine pointed out, this is probably a habit developed over days and not just a one-time event.) It is very unlikely that David is doing any “kingly work” in the wee hours of the night. From all appearances, David is simply indulging himself. Whaddya mean? Fucking maidens is kingly work if anything. Surely he wasn't watching late night shows, since all he had was his TV mama. Sitting up and adjusting the screen until the picture was completely right. 

ellauri156.html on line 241: I was in my bed a-sleepin', oh-boy, what a dream

ellauri156.html on line 242: I was in my bed sleepin', oh-boy, what a dream

ellauri156.html on line 267: Finally, David can stand his bed no longer. Getting up, he goes for a stroll around the roof of his palace. Most certainly, David's palace was built on the highest ground possible, so that it would afford him a commanding view of the city and the surrounding country. Virtually every other residence and building would be below David's penthouse apartment, and thus he would be able to see much that was out of sight for others. (A friend remarked after this message that a truck driver had told him a whole lot can be seen from an 18-wheeler that people in cars don't see. A chicano truck-driver just got a 110 year sentence in the U.S. for failing to stop his 18-wheeler when the brakes went. Now that was a honest-to-god Jehova style sentence, to the third and fourth generation. Good work, Rocky!)

ellauri156.html on line 269: I am not suggesting that David purposed to see something he should not. (I bet he did, peeping Tom. You actually come round to the same conclusion below, Bob.) More than likely he is walking about, almost absent-mindedly, when suddenly his eyes fix on something that rivets his attention on a woman bathing herself. The text does not really tell us where this woman is bathing, and why at this time of the night? We only know that she is within sight of David's penthouse (rooftop). David notes her beauty. He does not know who she is or whether she is married. We cannot be certain how much David sees, and thus we do not know for certain whether he has yet sinned. (What the fuck? How much do you need to see to sin? Are boobs enough, or do you need to see the pudendum or the fanny?) If David saw more of this woman than he should (a fact still in question), then he surely should have diverted his eyes. It was not necessarily evil for him to discretely inquire about her. If she were unmarried and eligible, he could have taken her for his wife. His inquiry would make this clear.

ellauri156.html on line 275: The answer comes to David in the form of a question. I take it that no one else actually saw this woman, but only David. The identification of this woman depends then upon David's description of her age, appearance, and location, and no one could be absolutely certain whether this is the woman or not -- except for David, of course, who would recognize her.

ellauri156.html on line 277:   Uriah Heep sai nimensä samannimisestä saiturista, joka esiintyy Charles Dickensin teoxessa David Copperfield. Mulla on se, Seija luki sen ja on siitä lähin ahdistellut mua lukemaan sen myös. Eipä ole napannut. Siinä oli sellai huilisti, joka nosti polvea soittaessaan poikkihuilua jotensakin rivosti. 

ellauri156.html on line 279:   Uriah Heep on brittiläinen progressiivinen hard rock -yhtye, joka perustettiin Lontoossa vuonna 1970 ja on edelleen aktiivinen. Nimensä yhtye otti Charles Dickensin romaanissa David Copperfield esiintyvästä samannimisestä viekkaasta ja vastenmielisestä kirjanpitäjästä. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat muun muassa "Easy Livin'", "Lady in Black", "Gypsy", "July Morning" ja "Look at Yourself". Suurinta suosiota se nautti 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

ellauri156.html on line 281: Yhtyettä pidetään eräänä progressiivisen rockin ja hard rockin tärkeimmistä vaikuttajista ja sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta. Uriah Heepin kokoonpano on vaihdellut vuosien aikana suuresti – kitaristi Mick Box on ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Hän on samalla myös ainoa jäsen, joka on ollut yhtyeessä koko sen toiminnan ajan. 

ellauri156.html on line 283: The information David receives should be sufficient for him to end the matter, or more appropriately, to start it. If this woman is married, he has no business going any further. No matter how great his position and power, nothing gives him the right to take another man's wife. The pattern for David's actions is clearly outlined by Joseph, who was hotly pursued by his master's wife (but the shoe was on the other foot that time, a puma hunting for a young rattlesnake. And Joseph was a bachelor, so what was the sin in that?). 

ellauri156.html on line 285: 7 It came about after these events that his master's wife looked with desire at Joseph, and she said, “Lie with me.” 8 But he refused and said to his master's wife, “Behold, with me here, my master does not concern himself with anything in the house, and he has put all that he owns in my charge. 9 “There is no one greater in this house than I, and he has withheld nothing from me except you, because you are his wife. How then could I do this great evil and sin against God?” (Genesis 39:7-9).

ellauri156.html on line 287: The report David is given concerning Bathsheba gives him all the information he needs, and more, if he is intent upon doing what is right. He knows Bathsheba is married and thus out of the question. He also knows Bathsheba is married to Uriah the Hittite. This is no nameless husband, someone David has never heard of before. David has to know Uriah, even if he does not know his wife. In 2 Samuel 23:39, “Uriah the Hittite” is named as one of David's mighty men, known for his bravery and courage as a soldier. If he does not know it, surely someone there among his servants would inform him.

ellauri156.html on line 289:   My fear is that David chose to ignore Uriah's military record and to fix his attention upon his racial origins. It is obvious and noteworthy that David refers to Uriah as “Uriah the Hittite,” while the author of Samuel refers to him only as “Uriah.” The expression, “Uriah the Hittite” is a term of derision, I believe, based solely upon the fact that he is of Hittite stock. Never mind that David has Moabite blood in his veins.

ellauri156.html on line 291:   What the fuck again, Hittites were to Jews like the Brits, an old empire from the time of Gideon. What is there to laugh about, is it like middle class Americans laughing at Brits as upperclass twits? 

ellauri156.html on line 293: Let us briefly review the place of the Hittites in Old Testament history. As early as Genesis 15:18-21, God promised Abram (Abraham) that his descendants would inherit the land of the Hittites (along with that of other peoples as well; see also Exodus 3:8, 17; 13:5; 23:23, 28, 32; 33:21; 34:11; Deuteronomy 7:1; Joshua 1:4; 3:10). Ephron, the man from whom Abraham bought a burial plot for his family, was a Hittite (see Genesis 23:10; 25:9; etc.). Jacob's brother Esau married several Hittite wives (Genesis 26:34-35; 36:2). The Israelites were commanded to utterly destroy the Hittites (Deuteronomy 20:17). The Hittites opposed Israel's entrance into the promised land (see Numbers 13:29; Joshua 9:1: 11;1-5), and the Israelites had some victories over them (Joshua 24;11). Nevertheless, they did not totally remove them and came to live among them (Judges 3:5). When David was fleeing from Saul, he learned that the king was camped nearby. He asked two of his men who would go with him to Saul's camp. One of the two, Abishai, volunteered to go with David, the other man did not. This man was Ahimelech, the Hittite (1 Samuel 26:6). (Eli siis mitä? Pitäskö tästä päätellä nyt jotakin heettien statuxesta vai? Oliko ne jotain neekereitä?) 

ellauri156.html on line 295: It is obvious that Uriah had forsaken his own people and their gods to live in Israel, marry an Israelite woman, and fight in David's army. He is no pagan, to be put to death. He is a proselyte. In spite of all this, I believe David looks down upon him. David has grown accustomed to having the finest of everything. His palace is the finest around. His furnishings, his food, his help, are all the finest. Now, he looks from his penthouse and sees a woman whom he regards as “fine.” How can a woman so “fine” belong to this Hittite? She is fit for a king. And this king intends to have her.

ellauri156.html on line 297: And so David sends messengers to her, who take her and bring her to him. When she arrives, David sleeps with her, and when she is purified from her uncleanness,38 she returns to her house. That is that. (Mikä uncleanliness? Meneekö Bathsheba Joen Bideniin ja pesee Taavin runkut pois?) If she had not become pregnant, I have little doubt she would never have darkened the door of David's house again. David does not seek a wife in Bathsheba. He does not even seek an affair. He wants one night of sex with this woman, and then he will let Uriah have her. (Häh? Oliko Bathsheba niin huono hoito vai? Eikös sitä olis voinut toistamiseenkin rotkauttaa? Bathshebalta ei nähtävästi mitään kysytty missään vaiheessa. Eikun x-asentoon Taavin sängylle ja melaa mekkoon.)

ellauri156.html on line 299: The sequence of events, so far as David is concerned, can be enumerated in this way: (1) David stays in Jerusalem; (2) David stays in bed; (3) David sees Bathsheba bathing herself as he walks on his roof; (4) David sends and inquires about this woman; (5) David learns her identity and that she is married to a military hero; (6) David sends messengers to take her and bring her to him; (7) David lays with her; (8) Bathsheba goes back to her home after she purifies herself. This same sequence can be seen in a number of other texts, none of which is commendable. Shechem “saw, took, and lay with” Dinah, the daughter of Jacob in Genesis 34:2. Judah “saw, took, and went in to” the Canaanite woman he made his wife in Genesis 38:2-3. Achan “saw, coveted, and took” the forbidden spoils of war in Joshua 7:21. Samson did virtually the same in Judges 14. Let us not forget that a similar sequence occurred at the first sin when Eve “saw, desired, and took” the forbidden fruit in Genesis 3. (Thanx a lot Bob for this compendium. This will certainly come handy later on, when looking for something fun to read.)

ellauri156.html on line 301: It is clear from the words of our text that David sinned. It is clear from the actions of David which follow that he sinned. It is clear from the words of God through Nathan that David sinned in a grievous manner. The problem is that many wish to view the text in a way that forces Bathsheba to share David's guilt by assuming that she somehow seduced him. I would like to pursue this matter, because I believe there is absolutely no evidence to support such a conclusion. (Wow! That's a refreshing point of view! Like Ballsack's novel Comment la belle Fille de Portillon quinaulda son iuge.) 

ellauri156.html on line 303: The inference is often drawn that Bathsheba should not have been exposing herself as she did, and that it was her indiscretion which started this whole sequence of events. Some think her actions may have been deliberate (She knew David was there and could see. . . .), while others would be more gracious and assume it was simply poor judgment. Let me point out several things from the text. First and foremost, when Nathan pronounces divine judgment upon David for his sin, Bathsheba and Uriah are depicted as the victims, not the villains. When Adam and Eve sinned, God specifically indicted Adam, Eve, and the serpent, and each received their just curse. This is simply not the case with Bathsheba. Nowhere in the Bible is she indicted for this sin. It may be that the author did not choose to focus upon Bathsheba, but even in this case, the Law would clearly require us to consider her innocent until proven guilty. (Which law? Not biblical law for sure, take for instance Susan's case, where Daniel had to called upon to prove her innocence.)

ellauri156.html on line 305: It is very clear in Samuel that the tragedies which take place in David's household are the consequence of his sin, just as Nathan indicates (12:10-12). Thus, when Amnon rapes Tamar, the sister of Absalom, it is a case of the “chickens coming home to roost.” Or is it a case of "Rooster coming into the chicks?" Note that it is at David's command or summons that Tamar is called to the palace, and then to Amnon's bedside. There is not so much as a hint that when Tamar is raped, it is all of Amnon's doing. Should this not strongly indicate that the same is true in Bathsheba's case, of which this second incident is a kind of mirror image? (Fucking crooky noses, raping and ravaging their kinky haired ladies right and left.)

ellauri156.html on line 307: When we read of this incident, we do so through Western eyes. We live in a day when a woman has the legal right to say “No” at any point in a romantic relationship. If the man refuses to stop, that is regarded as a violation of her rights; it is regarded as rape. It didn't work that way for women in the ancient Near East. Lot could offer his virgin daughters to the wicked men of Sodom, to protect strangers who were his guests, and there was not one word of protest from his daughters when he did so (Genesis 19:7-8). Even less later, when they asked their father Lot to fuck them at will. These virgins were expected to obey their father, who was in authority over them. Michal was first given to David as his wife, and then Saul took her back and gave her to another man. And then David took her back (1 Samuel 25:44; 2 Samuel 3:13-16). Apparently Michal had no say in this whole sequence of events. Oh, those days of innocence!

ellauri156.html on line 309: To approach this same issue from the opposite perspective, think with me about the Book of Esther. When the king summoned his wife, Queen Vashti, to appear (perhaps in a way that would inappropriately display her goodies to the king's guests), she refused. She was removed (see Esther 1:1-22). She did not lose her life, but she was at least replaced by Esther, who had no such compunctions. Then, we read later in this same book that no one could approach the king unless he summoned them. If any approached the king and he did not raise his "scepter", they were put to death (Esther 4:10-11). Does this not portray the way of eastern kings? Does this not explain why Bathsheba went to the king's palace when summoned? Does this help to explain why she seems to have given in to the king's lustful acts? (We do not know what protests -- like Tamar's in chapter 13 -- she may have uttered, but we do have some sense of the powerlessness of a woman in those days, especially when given orders by the king. (Later on it became the requirement that a raped lady should kill herself to save her husband the disgrace of having horns.)

ellauri156.html on line 311: Now, having looked at the big picture, let's concentrate on the juicy details. The text informs us that David sees this woman bathing and notes that she is very beautiful. It is sometimes thought that David saw Bathsheba unclothed as she bathed herself publicly, and that the sight of her (unclothed/partially) body prompted David to act as he did. Virtually the identical words employed in our text (“very beautiful in appearance”) are found in Genesis 24:16 of Rebekah, as she came to the well with a water jug on her shoulder. She was neither naked nor partially clothed. Similar (though not identical) descriptions are found, where no exposure of the woman is indicated at all (see Genesis 12:11; 26:7; 29:17; Esther 1:1). I believe one of the reasons David summons Bathsheba to his palace is that he has not seen all that he wishes. (Haahaa! Bob, you are a little too bashful here. Most likely he wants to try on what he saw, like St. Thomas who wanted to put his finger in the wound. Seeing is not believing.)

ellauri156.html on line 313: Let's pursue this matter a little more. (Oh lord, I feel the spirit stirring below my belt.) Bathsheba is bathing herself. (This is about the 4. time Bob invites us to picture this tender moment. There are not too many of them in the Bible, so let us savor it.)  We tend to assume that this means she is disrobed, at least partially. I believe Bathsheba is bathing herself in some place normally used for such purposes. Only David, with his penthouse vantage, would be able to see her, and a whole lot of other folks if he chose. The poor do not have the same privacy privileges as the rich. I have seen any number of people bathing themselves on the sidewalks of India, because this is their home. The word for bathing employed here is often used to describe the washing of a guest's hands or feet and for the ceremonial washings of the priests. Abigail used this term when she spoke of washing the feet of David's servants (1 Samuel 25:41). Such washings could be done, with decency, without total privacy. We assume far too much if we assume Abigail is walking about unclothed, in full sight of onlookers.

ellauri156.html on line 315: Incidentally, Bathsheba is washing herself in Jerusalem, from which all the men of fighting age have gone to war. Remember the words of verse 1:

ellauri156.html on line 317: 1 Then it happened in the spring, at the time when kings go out to battle, that David sent Joab and his servants with him and all Israel, and they destroyed the sons of Ammon and besieged Rabbah. But David stayed at Jerusalem (emphases mine).

ellauri156.html on line 319: It is not as if Bathsheba is acting in an unbecoming manner, knowing that men are around. She has every right to assume they are not. David is around, but he should not be. On top of this, she is not bathing herself at high noon; she is bathing herself in the evening. This is when the law prescribed (for ceremonial cleansing), and it is when the sun is setting. In other words, it is nearly dark when Bathsheba sets out to wash herself. David has to crane his neck and use his binoculars to see what he does. I believe Bathsheba makes every effort to assure her modesty, but the king's vantage point is too high, and he is looking with too much zeal. I am suggesting that David is much more of a peeping Tom than Bathsheba is an exhibitionist. I believe the text bears me out on this.

ellauri156.html on line 321: If I am right in what I have been saying, David's sin becomes that much more wicked. In some instances (if not most), a woman may purposely or unwittingly encourage the one who assaults her. In this case, there is not so much as a hint that this takes place. In fact, if I am reading the story accurately, David's “sighting” of Bathsheba is the result of her keeping the law, while David is failing his responsibilities as king. But not his duties as the king of the apes.

ellauri156.html on line 323: This passage, even though we have only made our way through the first four verses of it (sadly, the best bits), has much to teach us. Let me seek to summarize some of its lessons.

ellauri156.html on line 325: First, the root of David's sin is not low self-esteem; it is arrogance. (Since when is low self-esteem a sin? Well I bet it is for American believers. Think of Bill James' Will to Believe.) I am getting quite weary of hearing that the root of all evils is low self-esteem. I wonder why we see nothing of this in the Bible. David's problem is just the opposite. He has become puffed up and arrogant because of his success and status as Israel's king. He has come to see himself as different/better than the rest of the Israelites. They need to go to war; he does not. They need to sleep in the open field; he needs to get his rest in his own bed, in his palace. They can have a wife; he can have whatever woman he wants.

ellauri156.html on line 327: Second, the nature of David's sin is the abuse of power. Power corrupts, we are told, and absolute power corrupts absolutely. David has come to power. In the previous chapters, David employed his God-given power to defeat the enemies of God and of Israel. He used his power as Israel's king to fill his pockets and void his cullions, and takes advantage of Dog's promise to Saul by restoring to Mephibosheth his family property and by making him a son at his table. Now, David, drunk with his power, uses it to indulge himself at the expense of others. I want you to notice the repetition of the word “send” or “sent” in this chapter. It is a king like David who can send all the men to war but stay home himself (verse 1). It is a king like David who can send people to inquire about Bathsheba, and then to send messengers to “take” her and bring her to his palace (verses 3-4). It is a king like David who can “send” for Uriah and “send” orders to Joab to have him killed. It is a king who "sends" his shlong into Bathsheba's holiest of the holy. David has the power, and he certainly knows how to use it, only now he is using that power for his own benefit, at the expense of others. This is not servant leadership.

ellauri156.html on line 329: Sexual abuse and sexual harassment are just two of the ways people abuse their power. Parents begin to think they own their children, and that they can use their children to satisfy themselves, so they engage in various forms of abuse, often sexual in nature. Bosses get used to being in control and telling people what to do, and it should not be surprising to learn that they sometimes abuse their power over employees and subordinates to sexually satisfy themselves. This sin is no different from that of David. (Oh, oh, this is too good, my cup runneth over.)

ellauri156.html on line 331: I must press the point a little further, at the risk of coming off. Of course it is wrong for David to use his power to have sex with another man's wife. But it is not right to abuse power even when sex is permissible. A husband should not abuse his power in order to have sex with his wife. And a wife should not abuse her power (of saying “No,” for example) to punish or put off her husband. (LOL! Bob, you show you true colors here!) Within marriage, sex is simply another area of serving our mate. It is not the opportunity to lord it over our mate. Put that in your pipe and smoke it, Jennifer! And you girls as well!

ellauri156.html on line 333:   Third, prosperity is as dangerous -- and sometimes more dangerous -- than poverty and adversity. We all get weary of the adversities of life. We all yearn for the time when we can kick back and put up our feet and relax a bit. We all tire of agonizing over the bills and not having quite enough money to go around. David certainly looked forward to the time when he could stop fleecing Saul and begin to reign as king. But let me point out that from a spiritual point of view, David never did better than he did in adversity and weakness. (In fact, he was quite like Ballsack's ung paouvre qui avait nom le Vieulx-par-chemins, another Iivana Nyhtänköljä.)

ellauri156.html on line 335: Conversely, David never did worse than he did in prosperity and power. How many psalms do you think David wrote from his palatial bed and from his penthouse? How much meditation on the law took place while David was in Jerusalem, rather than on the battlefield? On the other hand, how many maidens did he open the psalmbook with on the field? We are not to be masochists, wanting more and more suffering, but on the other hand we should recognize that success is often a greater test than adversity. Often when it appears “everything's goin' my way” we are in the greatest danger of producing some shit like Frank Sinatra's "My Way". 

ellauri156.html on line 339: Fourth, sin is sequential. Sin “happens,” but it seldom “shit just happens.” Sin does not come out of nowhere, just as cum does not come from just anywhere.  We see this sequence in the Book of James:

ellauri156.html on line 341: 13 Let no one say when he is tempted, “I am being tempted by God”; for God cannot be tempted by evil, and He Himself does not tempt anyone. 14 But each one is tempted when he is carried away and enticed by his own lust. 15 Then when lust has conceived, it gives birth to sin; and when sin is accomplished, it brings forth death (James 1:13-15).

ellauri156.html on line 345:   We may weary of taking up our cross and begin to take up ourselves or our same-sex significant other as our highest cause. We may back off in the area of separation, having become weary of being laughed at for our Christian principles. We may keep quiet, rather than bear witness to our faith, lest we be rejected by our peers. We may hold off from rebuking a fellow-believer, who is falling into sin, because the last time we tried it was very messy. We may get fed up with getting whacked every time we admonish fellow non-believers. When we retreat from the battle, a plunge is not far away.

ellauri156.html on line 347: Sins of commission are often the result of sins of omission. David committed sin by his adultery with Bathsheba and later by the murder of her husband, but these sins were borne out of David's omissions which came to pass when he stayed home, rather than go to war. These sins of omission are often difficult to recognize in ourselves or others, but they are there. And after a while, they incline us to more open sins, as we see in David.

ellauri156.html on line 349: Within those of you who are reading this message, I know there are some who have already fallen in the same hole as David. You have already committed adultery. To you, I would say: “Stop now!” How much better it would have been if David had confessed to his sin with Bathsheba before he went on to murder Uriah. Sin is like a cancer: the sooner it is cut out, the better; the longer it is left, the more it grows. If you have fallen as David did (or in some other way), forsake your sin, confess it, find God's forgiveness, and move on to the next. 

ellauri156.html on line 351:   Some of you have not yet sinned as David did, but I hope I have given you some ideas, and that you are already on your way. You are like David when he chose to stay in Jerusalem, and when he chose to stay in bed. You have not yet managed to sin in a dramatic fashion, but you are laying the groundwork for it. It's only a matter of time and opportunity, so keep hacking. My question to you is not whether you are actively committing sin, but if you are, please send me some snapshots.

ellauri156.html on line 353: Whether you are actively committed to Christ, serving Him as you serve others, using the power (spiritual gifts) God has given you to benefit others? Let us learn from David's omissions, rather than learn (experientially) from his commissions.

ellauri156.html on line 357: 7 But if we walk in the light as he himself is in the light, we have fellowship with one another, and the blood of Jesus his son cleanses us from all sin. 8 If we say that we have no sin, we are deceiving ourselves and the truth is not in us. 9 If we confess our sins, he is faithful and righteous to forgive us our sins and to cleanse us from all unrighteousness. 10 If we say that we have not sinned, we make him a liar and his word is not in us (1 John 1:7-9).

ellauri156.html on line 359: 1 My little children, I am writing these things to you so that you may not sin. And if anyone sins, we have an advocate with the father, Jesus Christ the righteous; 2 and he himself is the propitiation (placation) for our sins; and not for ours only, but also for those of the whole world (1 John 2:1-2).

ellauri156.html on line 361: 4 Everyone who practices sin also practices lawlessness; and sin is lawlessness. 5 You know that he appeared in order to take away sins; and in him there is no sin. 6 No one who abides in him sins; no one who sins has seen him or knows him. 7 Little children, make sure no one deceives you; the one who practices righteousness is righteous, just as he is righteous; 8 the one who practices sin is of the devil; for the devil has sinned from the beginning. (Don't believe Milton, he's got it all wrong.) the son of god appeared for this purpose, to destroy the works of the devil. 9 No one who is born of god practices sin, because his seed (zihi) abides in him; and he cannot sin if he tried, because he is born of dog (1 John 3:4-9).

ellauri156.html on line 363: I don’t think I’m exaggerating here. The interaction between David and Uriah (see next episode) seems to indicate that David was puzzled as to why Uriah would not enjoy the good life in Jerusalem if he had the opportunity to do so. Uriah, on the other hand, chose to live as he would have on the battlefield.

ellauri156.html on line 365:   This reference to Bathsheba’s “purification” is interesting and perplexing. The King James Version reads, “and he lay with her; for she was purified from her uncleanness: and she returned unto her house” at verse 4. The New King James Version is slightly different: “and he lay with her, for she was cleansed from her impurity; and she returned to her house” (note the change from a semi-colon to a comma, and from a colon to a semi-colon). The NIV reads, “and he slept with her. (She had purified herself from her uncleanness.)” The NRSV reads, “and he lay with her. (Now she was purifying herself after her period. Or was it colon? Only David knows, and Dog of course, but they don't tell.).”

ellauri156.html on line 367:   There are two fascinating questions, which the text does not clearly seem to answer: (1) From what was Bathsheba purifying herself -- from her menstrual uncleanness, or from her uncleanness due to sexual intercourse? Both are dealt with in Leviticus 15.

ellauri156.html on line 370: 1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 2. "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa heille: Jos jollakin, kenellä tahansa, on elimestään liman vuoto, on hänen vuotonsa saastainen. 3. Hänen vuotonsa saastaisuus on sellainen, että hän, niin hyvin silloin, kun hänen elimestään vuotaa, kuin silloin, kun hänen elimensä pidättää vuodon, on saastainen. 4. Jokainen vuode, jossa vuotoa sairastava lepää, tulee saastaiseksi, ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi. 5. Ja se, joka koskee hänen vuoteeseensa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 6. Ja se, joka istuu istuimelle, jolla vuotoa sairastava on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 7. Ja se, joka koskee vuotoa sairastavan ruumiiseen, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 8. Ja jos vuotoa sairastava sylkee puhtaan ihmisen päälle, niin tämä pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 9. Ja jokainen satula, jossa vuotoa sairastava ratsastaa, tulee saastaiseksi. 10. Ja jokainen, joka koskee mihin hyvänsä, mikä on ollut hänen allaan, olkoon saastainen iltaan asti; ja joka sellaista kantaa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 11. Ja jokainen, johon vuotoa sairastava koskee, ennenkuin on huuhtonut kätensä vedessä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 12. Ja saviastia, johon vuotoa sairastava koskee, rikottakoon; mutta jokainen puuastia huuhdottakoon vedessä. 13. Ja kun vuotoa sairastava tulee puhtaaksi vuodostansa, niin hän laskekoon puhtaaksi-tulemisestaan seitsemän päivää ja sitten pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa raikkaassa vedessä, niin hän on puhdas. 14. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tulkoon Herran eteen ilmestysmajan ovelle ja antakoon ne papille. 15. Ja pappi uhratkoon ne, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen vuodostansa. 16. Kun miehellä on ollut siemenvuoto, pesköön hän koko ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 17. Ja jokainen vaatekappale ja jokainen nahka, johon siemenvuotoa on tullut, pestäköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 18. Ja kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti.

ellauri156.html on line 374: Aika hemmetisti kyyhkypaisteja papille, kun jokainen menstruoiva nainen tuo niitä sille 2kpl/kk. Pappi pysyy hyvin selvillä seurakuntalaisten varmoista päivistä. Hmm. Jos Bathsheban kuukkixet oli ohize jo vähintään viikko sitten, kohtahan sillä oli ovulaatio, eikäpä ihme että Taavi-enon mälli teki heti tehtävänsä. Vaikka mä en kyllä usko eze jäi siihen yhteen kertaan. (2) When did this cleansing occur, and when was it completed? Was Bathsheba’s bathing which David witnessed part of her ceremonial cleansing? If so, there may have had to be a delay before the Law permitted intercourse. Otherwise, David would have caused her to violate the Law pertaining to cleansing, since it may not have been complete. The translations which make her cleansing a past, (continued) completed event seem to be suggesting that she was now legally able to engage in intercourse, though certainly not with David. If she was still in the process of her cleansing, David’s sin of adultery is compounded because it was committed at the wrong time, while cleansing was still in process. It is also possible to read the text (as does the NASB) to say that Bathsheba waited at David’s house until she was ceremonially clean from her evening with David. It is interesting that nothing is said of David waiting until he was cleansed. The inference I take from this “cleansing” reference is that Bathsheba was still concerned about keeping the Law of Moses, even if David was not. Big fat hairy diff.

ellauri156.html on line 378:   Twenty-five years ago, hotel personnel noticed that a stairwell door lock had been taped in the open position. Burglars had broken in to readjust some of the bugging equipment installed in an earlier break-in in May. No one really seemed able to explain just what these burglars expected to gain from their crime.

ellauri156.html on line 380: It was the clumsy attempt to cover up the petty crime which led to Watergate. Richard Nixon, the President of the United States, was forced to resign to avoid impeachment. A number of his closest associates were indicted, convicted, and sentenced to brief prison terms. Not Tricky Dick, of course, he went scot free. Nain on meidankin elamassamme! Ja Daavidin!

ellauri156.html on line 382:   Throughout history, many attempts have been made to cover up incompetence, immorality, and crimes. In the Bible, cover-ups appear very early. Adam and Eve sought to cover their nakedness and to hide from God, not realizing their slimy fig leaves betrayed their sin and guilt.

ellauri156.html on line 384:     Our lesson from 2 Samuel 11 is one of the great cover-up attempts of all time, and like so many, it too fails miserably. Our previous lesson attempted to explain David's sin with Bathsheba in a way that placed the guilt squarely upon David, and not upon Bathsheba. This was all of David's doing, not due to temptation or seduction on Bathsheba's part, but because of arrogance, lust, and greed on David's part.

ellauri156.html on line 386:     David had no desire for Bathsheba to become his wife, or even to carry on an adulterous affair with her (a mitigating circumstance). He sought one night's pleasure, and she went home. That was that, or so it seemed. But then David received word from Bathsheba that this one night resulted in Bathsheba's pregnancy. Our text takes up here with the account of David's desperate attempt to cover up his sin with Bathsheba. As we all know, it did not work, and it only made matters worse.

ellauri156.html on line 388: The story of David and Uriah reminds me of the story of the “Sorcerer's Apprentice.” It has been awhile, but as I remember the plot (probably the Walt Disney version), the sorcerer goes away, leaving his apprentice behind to do his chores. The apprentice gets the bright idea that the work would be a whole lot easier if he used his master's magical arts so he could sit back and watch other powers at work. The problem was that he didn't know how to stop what he started, and so more and more helpers came on the scene as the apprentice tried to reverse the process. The worst was when Mickey tried to cleave the broom with an axe, and got instead a million of smaller brooms. 

ellauri156.html on line 390: At this point in time, David's life is very similar. He begins to stack one sin upon another, certain that each one will somehow wipe out visibility of the previous sin. Instead, his sins only multiply. More and more people become aware of his sin, and a cover up becomes impossible. Many lessons can be learned from this tragic episode of David's life, which if heeded, will help us duplicate them in our lives. May the Spirit of God open our ears and our hearts to listen and learn from David's attempt to cover up his sin with Bathsheba, so that you can avoid some of his mistakes and do a better job.

ellauri156.html on line 392: In our first lesson, we devoted our attention to the first four verses of chapter 11, which depict David's sin of adultery with Bathsheba. Pretty unbelievable that I got a whole four pages out of it. The trick is was to keep repeating the juicy bit about Bathsheba  washing herself before (or after) David's load. I sought to demonstrate that this sin was all of David's doing. The author points his accusing finger at David, not Bathsheba. It was not Bathsheba's indiscretion in bathing herself (as I understand this story), for she was simply obeying the ritual of purification outlined in the law. It was David who, by means of his lofty elevation and view, looked inappropriately at Bathsheba, washing herself,violating her privacy. I endeavored to demonstrate that David's sin with Bathsheba was the result of a sequence of wrong decisions and attitudes on David's part. In one sense, being on the path he was, his destination (of adultery, or something like it) was to be expected. His sins of omission finally blossomed and came into full bloom.

ellauri156.html on line 394: One of the tragic aspects of our story is that the sequence of sin in David's life does not end with his adulterous union with Bathsheba. It leads to a deceptive plot to make her husband Uriah appear to be the father of David's child with Bathsheba and culminates in David's murder of Uriah and his marriage to Uriah's wife, Bathsheba. As we take up where we left off in our last lesson, a few more bits of background information are vital to our understanding of this text.

ellauri156.html on line 396: (1) It seems likely that David and Uriah are hardly strangers, but that they know each other, to some degree at least. Uriah is listed among the mighty warriors of David (2 Samuel 23:39; 1 Chronicles 11:41). Some of the “mighty men” came to David early, while he was in the cave of Adullam (1 Samuel 22:1-2), and we suspect that among them were Joab, Abishai, and Asahel, the three brothers who were mighty men (see 2 Samuel 23:18, 24; 1 Chronicles 11:26).39 Others joined David at Ziklag (1 Chronicles 12:1ff.), and still other great warriors joined with David at Hebron (1 Chronicles 12:38-40).40 We do not know when and where Uriah joined with David, but since his military career ends in 2 Samuel 12, his military feats must have been done earlier. It seems very unlikely that David and Uriah are strangers; rather, it would seem these two men know each other from fighting together, and perhaps even from fleecing Saul together, or maybe Uriah had been a dear brother to David like his old Jonathan. 

ellauri156.html on line 398: (2) It seems unlikely that Uriah is ignorant of what David has done and of what he is trying to accomplish by calling him home to Jerusalem. Rumors must have been circulating around Jerusalem about David and Bathsheba, and could easily have reached the Israelite army which had besieged Rabbah. Uriah not only refuses to go to his house and sleep with his wife, he sleeps at the doorway of the king's house, in the midst of his servants. He has many witnesses to testify that any child borne by his wife during this time is not his child. It is clear that Uriah understands exactly what David wants him to do (to have sex with his wife), and that he refuses, even when the king virtually orders him to do so. One finds this difficult to explain if Uriah is ignorant of what happened between David and Bathsheba. At least Uriah knows what David is trying to get him to do on this stay in Jerusalem. The implications of all this we will explore later.

ellauri156.html on line 400: (3) Bathsheba is not said to have any part in David's scheme to deceive Uriah or to bring about his death, much less any knowledge of what David is doing. When she informs David that she is pregnant, David takes decisive action, but nowhere are we told that Bathsheba has a part in his schemes. Verse 26 makes it sound as though she learns of Uriah's death after the fact, through normal channels. After all, would David really want his new wife to know he murdered her husband? David acts without Bathsheba's help.

ellauri156.html on line 402: It looks as though Bathsheba never enters David's mind after their encounter described in verses 1-4. It certainly does not seem that David wants to continue the relationship, to carry on an affair, or to marry her. David simply puts this sinful event out of his mind, until a messenger is sent by Bathsheba informing the king that his night of passion has produced a child. Bathsheba informs David that she is pregnant, not that she is afraid she might be. This means that she has missed at least one period and probably another. All in all, several weeks or more have passed. It will not be long before her pregnancy will become obvious to anyone who looks at her. This is David's sin and his responsibility, and so she informs him.

ellauri156.html on line 404: David has two plans, Plan A, and failing that, Plan B. Here he is very like his master, the Dog, who also has very analogous two plans for his proteges: Plan A, take them to his fold if they obey him, and Plan B: throw them to the dogs (the bad hounds of the hell) if they don't. 

ellauri156.html on line 406:   Plan A: Enable Uriah To Do What Comes Naturally.

ellauri156.html on line 408:     David's plan A is simple and, at least in his mind, foolproof. In short, David will entice Uriah to think and to act as he himself has done. David does not wish to endure the adversities of the war with Rabbah, and so he goes to Jerusalem, to his home, and to his bed. He does not wish to deny himself, so he takes the wife of another man and sleeps with her. David will give Uriah the same opportunity, except that it will be his own wife he will sleep with. Not as fun, one must admit. After Uriah has sexual relations with Bathsheba, all will conclude that he is the father of the child which has been conceived by David's sinful act. Only one thing is wrong with David's plan: he assumes Uriah is as spiritually apathetic as he, and that he will act to indulge himself, rather than act like a soldier at war and keep his sword in the sheath.

ellauri156.html on line 410: David sends word to Joab, ordering him to send Uriah home to Jerusalem. I take it from the context that Uriah is sent to Jerusalem on the pretext that he is needed to report directly to David on the state of the war. I doubt David wants Uriah to know he has ordered Joab to send him. I am certain David does not want Uriah to know the real purpose of his journey to Jerusalem. David is orchestrating this homecoming to appear as though it serves one purpose, while it actually serves David's purpose of concealing his own sin. Even at this level, the order for Uriah to return home has a bad odor. You may remember that when David's father wanted to know how the battle with the Philistines was going (three of his sons were involved), he sent David, the youngest son, as an errand boy to take some supplies and return with word about the war (1 Samuel 17:17-19). One does not need to send a military hero as a messenger (nor is it good practice, the youngest son is more expendable.).

ellauri156.html on line 412: I should also add that Joab is already being drawn into the conspiracy. Joab obeys David's command to send Uriah, and my guess is that Joab knows something is up. He may even have heard about David's liaison with Bathsheba. When he sends Uriah to Jerusalem, he has to give him some mission, some task to perform. Joab and Uriah may have sensed that this was no “mission impossible” (as you would give a mighty warrior), but that is a “mission incredible.” In any case, the web of deceit and deception is already being woven, and more people are being drawn into the conspiracy. Wow, this is prime material for a soap opera. Maybe there already is one, must check. OF COURSE there is:

ellauri156.html on line 415:     David and Bathsheba is a 1951 historical Technicolor epic film about King David made by 20th Century Fox. It was directed by King Saul, produced by Dog, a.k.a. Zanuck, from a screenplay by Philip Dunno. The cinematography was by Leon Shameonyou. Gregory Peck stars as King David and the film follows King David's life as he adjusts to ruling as a King, and about his relationship with Uriah's wife Bathsheba, played by Susan Wayward. Goliath of Gath was portrayed by 203 cm-tall (6'8") Lithuanian wrestler Walter Talun. These days Walter would no longer get a bench seat in a high-school basketball team. 

ellauri156.html on line 417:     King David was the second king of Israel and this film is based on the second book of Samuel from the Bible. When the second Ark of the Covenant is brought to Jerusalem, a soldier reaches out to steady it and is struck dead. While the prophet Nathan declares this the will of God, a skeptical David pronounces it the result of a combination of an electrical shock and too much wine. This blasphemy starts David on the path of sin. 

ellauri156.html on line 419:     As a consequence, David becomes attracted to Bathsheba who is the wife of Uriah, one of David's soldiers. The attraction is mutual although both know an affair would break the law of Moses. When Bathsheba discovers she is pregnant by David, the King sends for Uriah hoping he will spend time with his wife to cover her pregnancy. David's wife Michal who is aware of the affair, tells David that Uriah did not go home but slept at the castle as a sign of loyalty to his King. LOL, a sign of "fuck you" pointed at Dave with Uriah's middle finger without a nail. 

ellauri156.html on line 421:     Frustrated, David orders Uriah to be placed on the battle's front and for the troops to withdraw leaving him to die. Uriah is reported dead and David sends a dispatch to tell Bathsheba so they can plan their marriage. Nathan Zuckermann the prophet advises David the people are dissatisfied with his leadership and desire his sons to rule. Nathan tells David he has forgotten that he is a servant of the Lord. David tries in vain to cheer up the old retard. David marries Bathsheba.

ellauri156.html on line 423: As a result, a drought hits Israel. David's and Bathsheba's baby dies. Nathan returns to tell David that God is displeased with his sin. Dog wants to see better ones, with more pizzazz. Or else he will not die as the law demands, but he will be punished through misfortune in his family. David takes responsibility but insists Bathsheba is blameless. But the people want Bathsheba killed. The crowd shouts: No, we want Barabbas! David makes plans to save Bathsheba, but she tells David she is not blameless. She has continued seeing Uriah on the side. (The reports of his demise were premature.) They are both at fault. David is reminded of the Lord and quotes Psalm 23 as he plays his harp. (A nice musical interlude in an otherwise numbing show whose spoiler is long since spoiled.)

ellauri156.html on line 425:     David promises Bathsheba she will not die and is willing to accept God's justice for himself, knowing that he as the hero of the book is safe. Repentant, David, seeking relief from the drought and forgiveness reaches out to touch the Ark presuming that he will die of heat stroke (or was it a short?) like the soldier. A clap of thunder is heard and there are flashbacks to David's youth depicting his anointing by Samuel and his battle with Goliath. King David removes his hands from the Ark as rain falls on the dry land. Screenwriter Dunno said he "left it to the audience to decide if the blessed rain came as the result of divine intervention or simply of a low-pressure system moving in from the Mediterranean." Well it could be both, couldn't it? 

ellauri156.html on line 427:     While Twentieth Century-Fox Film Corp. owned the rights to the 1057 BC book written by Dog with a little help from Egad and Nathan, the film is not based on that book. Dog also owned the rights to a 1947 Broadway play called "Bathsheba".

ellauri156.html on line 431: David was about thirty when he began to reign (2 Samuel 5:4), so we can look for a birth date, which according to the pattern of other proposed birth dates in this series should occur both on a Hebrew holy day, at least some other sacred calendars, and also on a date similar on some calendars to his death date. Those requirements are so stringent to occur in a given year that if we find such a date, it is highly likely to be correct. Moreover, in nearly every case so far, the birth date is more impressive than the death date, and David's proposed death date is a sacred day on 4 calendars (also being 1 Condor on the Sacred Round).

ellauri156.html on line 433: Searching for a possible birth date for David produces an ideal candidate, a holy day on 6 of the 7 known sacred calendars. The day Sat 4 Jul 1057 BC was 17 Tammuz (H), 14 Sum (Enoch, Summer Fast), 1 Res (V), 1 Bir (M), 1 Deer (SR), and 1 Jac (Easter on Priest). That Hebrew day is known simply as the Fast of the Fourth Month, which the Lord says will become a day of rejoicing some day (Zech. 8:19). That date ranks with the best birth dates found so far for the prophets. It is identical on the Venus and Mercury calendars to Isaac Bashevis Singer's birthday. This date fits the pattern so well of all the great prophets, as it should to be in Matthew's chain of key links to Christ, that it confirms this whole set of dates as being correct, including the Biblical assertion that the temple was built in the 480th year of the Exodus.

ellauri156.html on line 437: The United States of America was also born on July 4th, the date proposed for David's birth. Is that of any significance? If so, there will also be at least another witness, according to what has been discovered so far in the research. It turns out that Thu 4 Jul 1776 was also 17 Tammuz on the Hebrew calendar as was David's birth, so it may not be by chance that the nation which consistently sides with modern-day Israel was born on David's birthday.

ellauri156.html on line 439: So are all the fireworks on the Fourth of July the fulfillment of the prophecy that 17 Tammuz will become a day of "joy and gladness"? Probably not, partly because it is to be a day of rejoicing for the Jews and partly because it is not celebrated annually on 17 Tammuz. But that prophecy may have begun to be fulfilled at the Nauvoo Temple dedication on 17 Tammuz.

ellauri156.html on line 442: Dunno says his original conception was for a film that would encompass David's life and go into three main chapters: David as a boy fighting Goliath; a more mature David and his friendship with Jonathan, ending with the affair with Bathsheba; and an older David and his relationship with his son Absalom. Dunno wrote a treatment which he estimated would make a four hour movie. Zanuck was not enthusiastic so Dunno then pitched the idea of doing a film just on David and Bathsheba, which Zanuck loved.

ellauri156.html on line 445: Zanuck opted to use stars already under contract to 20th Century-Fox. The production of the film started on November 24, 1950 and was completed in January 1951 (with some additional material shot in February 1951). The film premiered in New York City August 14, and opened in Los Angeles August 30, before opening widely in September 1951. It was shot entirely in Nogales, Arizona, which has a lot of the looks of the promised land, including the indians, who were made up to look like Palestinians. 

ellauri156.html on line 447:     The musical score was by Alfred Newman (the funny looking kid on the cover of Mad magazine), who, for the bucolic scene with the shepherd boy, used a solo oboe in the Lydian mode, drawing on long established conventions linking the solo oboe with pastoral scenes and the shepherd's pipe. To underscore David's guilt-ridden turmoil in the Mount Gilboa scene, Newman resorted to a vibraphone, which Miklós Rózsa used in scoring Peck's popular 1945 Spellbound, in which he played a no less disturbed patient suffering from amnesia, viz. prophet Nathan Zuckerman.

ellauri156.html on line 449: David and Bathsheba was 20th Century Fox's most successful release of 1951 and the third-highest-grossing film of that year, earning $4.72 million in rentals.

ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed. 

ellauri156.html on line 453: The film sparked protests in Singapore over what the Muslim community considered an unflattering portrait of David, considered an important prophet in Islam, as a hedonist susceptible to sexual overtures. Mohammed and his 9-year old wife would have been outraged. 

ellauri156.html on line 455: King Solomon, author of The Ancient World in the Cinema, found the film rather slow-paced in the first half before gaining momentum, and Peck "convincing as a once-heroic monarch who must face an angry constituency and atone for his sins." He noted that this was different from other biblical epics in that the protagonist faced a religious and philosophical issue rather than the overdone military or physical crisis.

ellauri156.html on line 457:     One notable TV airing of the movie was on the American network NBC during The NBC Monday Movie on September 7, 1964 (which was Labor day that year). During one of the commercial breaks was the one and only official airing of the Daisy political advertisement by the Lyndon B. Johnson presidential campaign in the run-up to the 1964 United States presidential election. The commercial aired at 9:50 p.m. EST. It was a family film though most children living in the EST time-zone were gone to bed by then, leaving the children's parents to watch the commercial. The commercial stars a little girl (played by Monique Luiz) who is shown counting petals of a daisy which was then followed by an ominous male voice counting down to zero. During the countdown, the screen zoomed up the girl's eye in such a way whereby the parents would imagine their children there instead of the girl. The next scene was a nuclear explosion with the voice of Johnson asking for peace.

ellauri156.html on line 459: The commercial ended with a message for viewers to vote for Johnson in the election. The commercial implied that if Johnson's opponent, Barry Goldwater won the election, Goldwater would recklessly start a nuclear war that would kill the girl (and by extension, the viewer's own children) although Goldwater's name was not mentioned, his voice in not heard and his image was not shown during any point of the commercial. This commercial and its airing was a major factor in Johnson's landslide victory over Goldwater, with Johnson receiving 486 electoral votes to Goldwater's 52.

ellauri156.html on line 461: King David and Diana Garland argue that, "Taking remarkable license with the story, the screenwriters changed Bathsheba from the one who is ogled by David into David's stalker." They go on to suggest that "the movie David and Bathsheba, written, directed and produced by males, makes the cinematic Bathsheba conform to male fantasies about women."

ellauri156.html on line 463: However, in giving Bathsheba a more active role, Adele Reinhartz found that "it reflects tensions and questions about gender identity in America in the aftermath of World War II, when women had entered the work force in large numbers and experienced a greater degree of independence and economic self-sufficiency. ...[Bathsheba] is not satisfied in the role of neglected wife and decides for herself what to do about it." Susan Wayward was later quoted as having asked why the film was not called Bathsheba and David. I guess it has something to do with the fact that Dog is called Dog in the bible instead of Bitch.

ellauri156.html on line 465: When Uriah arrives in Jerusalem, he reports to David, who acts out the charade he has planned. He asks Uriah about the “welfare of Joab and the people,” and the “state of the war.” It troubles me that David needs such a report at all. If he were with his men in the field, this would not be necessary. But even worse, David does not really care about Joab, the people, or the war. David's one preoccupation is to cover up his sin, to get Uriah home and to bed with his wife, and thus to get David off the hook. How sad to read of David's hypocrisy. The king who had compassion on the crippled son of Jonathan now lacks compassion for the whole army, and specifically for Bathsheba and her husband Uriah.

ellauri156.html on line 469: Uriah leaves David's presence. Now David adds a further touch. He sends a “present from the king” after, or with, Uriah. How we would love to know just what that “gift” was. Was it a night for two at the Jerusalem Hilton? Was it dinner and dancing at a romantic restaurant? I think we can safely say this: (1) We are not told what the present was. (2) We are not supposed to know, or it would not add to the story for us to know what it was. (3) Whatever it was, it was very carefully planned to facilitate David's scheme of getting Uriah to bed with his wife, as quickly as possible.

ellauri156.html on line 471:     Uriah has to understand what the king is suggesting. Who wouldn't want to go home and enjoy his wife after some time of separation, thanks to the war with the Ammonites? Instead, we are told that Uriah never leaves the king's house. He sleeps in the doorway of the king's house, in the presence of a number of the king's servants. I am inclined to understand that at least some of these servants, if not all of them, are the king's bodyguards (compare 1 Kings 14:27-28). Uriah is a soldier. He has been called to his king's presence, away from the battle. But as a faithful servant of the king, he will not enjoy a night alone with his wife; instead, he will join with those who guard the king's life. This is the way he can serve his king in Jerusalem, and so this is what he chooses to do rather than to go home. The irony is overwhelming. The king's faithful soldier spends the night guarding the 50% new life of the king in his wife's womb, the king who has taken his own wife in the night, and who will soon take his life as well. Dramatic irony.

ellauri156.html on line 473: Plan B: Be Clearer and More Emphatic With Uriah (11:10-11)

ellauri156.html on line 475: On to plan B. David has his spies watching Uriah as though he is the enemy. (Well, he is a rival all right.) They know what David wants; he wants Uriah to go home and sleep with his wife. If they do not know all of the details of what David has done with Bathsheba (which is hard to believe) and what he intends to accomplish by Uriah's visit, they certainly know something out of the ordinary is taking place. One way or the other, David is making these servant-spies co-conspirators with him.

ellauri156.html on line 477:   The servant-spies come to David in the morning with an amazing report: “He didn't do it. He didn't even go home!” David then seeks to gently rebuke Uriah. The hypocrisy of David's actions and words are hard to accept. But accept we must, for Dave is Dog's favorite horse on whose nose he is betting his bottom dollar.

ellauri156.html on line 479:   He (David, not Dog this time) plays the role of a benevolent master. Uriah, his servant, has “come home from a journey” (verse 10). Is this not the time for him to concern himself with his needs and desires? Is this not the time to concern himself with his wife's needs? How insensitive of Uriah not to go home to be with his wife and to sleep with her. “Shame on you, Uriah!” Uriah has a lot of explaining to do, and so it seems has David.

ellauri156.html on line 481: And explain he does; Uriah's words to his commander-in-chief are as stinging a rebuke as David receives from Nathan in the next chapter. Uriah clearly understands that what David once encouraged him to do (i.e. go to be with his wife) he is now strongly urging -- even commanding -- him to do. Uriah humbly but steadfastly refuses to do this:

ellauri156.html on line 483: Uriah said to David, “The ark and Israel and Judah are staying in temporary shelters, and my lord Joab and the servants of my lord are camping in the open field. Shall I then go to my house to eat and to drink and to lie with my wife? By your life and the life of your soul, I will not do this thing” (2 Samuel 11:11).

ellauri156.html on line 485: Uriah first points out to David that his terminology is inaccurate. David speaks of Uriah returning from a journey (verse 10). The truth is that Uriah has been called from the field of battle. He is not a traveling salesman, home from a road trip; he is a soldier, away from his post. In heart and soul, Uriah is still with his fellow-soldiers. He really wants to be back in the field of battle, and not in Jerusalem. He will return as soon as David releases him (see verse 12). Until that time, he will think and act like the soldier he is. As much as possible, he will live the way his fellow-soldiers are living on the field of battle. There, surrounding the city of Rabbah, are the Israelite soldiers, led by Joab. They, along with the ark of the Lord, are camping in tents in the open field. Uriah cannot, Uriah will not, live in luxury while they live sacrificially. He will not sleep with his wife until they can all sleep with her, not just Dave.

ellauri156.html on line 487: With all due respect, Uriah declines -- indeed Uriah refuses -- to do that which would be conduct unbefitting a soldier, let alone a war hero. I think it is important to see that there is no specific command here which Uriah refuses to disobey. To my knowledge, there is no specific law in the Law of Moses which commands a soldier to have sex with women during times of war. (This may have been true in the earlier days of Israel's history, there would not have been another generation of Israelites otherwise, since Israel was almost constantly at war with one of their neighbors.) This is the conviction of Uriah as a soldier, and he will not violate his conscience by deceiving his fellow men in tights, even when commanded to do so by the king.

ellauri156.html on line 491: 1 Then David came to Nob to Ahimelech the priest; and Ahimelech came trembling to meet David and said to him, “Why are you alone and no one with you?” 2 David said to Ahimelech the priest, “The king has commissioned me with a matter and has said to me, 'Let no one know anything about the matter on which I am sending you and with which I have commissioned you; and I have directed the young men to a certain place.' 3 “Now therefore, what do you have on hand? Give me five loaves of bread, or whatever can be found.” 4 The priest answered David and said, “There is no ordinary bread on hand, but there is consecrated bread; if only the young men have kept themselves from women.” 5 David answered the priest and said to him, “Surely women have been kept from us as previously when I set out and the vessels of the young men were holy, though it was an ordinary journey; how much more then today will their vessels be holy?” (1 Samuel 21:1-5). Pyhiä vesseleitä. Tarkoittaako se siemenjohtimia? Ilmeisesti, suomexi se on: palvelijoiden reput ovat olleet pyhät. Reppureissulaisia pyhäkouluretkellä pussit tyhjinä. Kassit jätetään ulkopuolelle. 

ellauri156.html on line 493: You may remember that when David first fled from Saul he went to Ahimelech the priest and asked for some provisions and a sword. The priest had nothing but the sacred bread, which he would allow David and his men to eat, if they had only “kept themselves from women” (verse 4). The priest assumes they may have conducted themselves otherwise. David's answer, and especially the tone of it, is very pertinent to our text. He confidently assured the priest that he and his men had kept themselves from women, almost incensed that the priest would think otherwise. And the reason David gives is that he and his men are on a mission for the king. The inference is that this is a military (or at least official) mission.

ellauri156.html on line 495: Now here is a most amazing thing. David, years earlier, was adamant about the fact that those on a mission for the king should keep themselves from sexual intercourse. Now, years later, David is amazed that a man on a mission for the king is willing to abstain from sexual intercourse with his wife. Worse yet, David sets out to convince -- even to compel -- Uriah to go to do so, even though it will cause him to violate his conscience. This is not “causing a weaker brother to stumble;” this is cutting off a stronger brother's "leg" at the knob. Uriah is an example of the commitment expected of every soldier, and of David in particular -- at least the David of the past. Uriah is now acting like the David we knew from earlier days. Uriah is the “David” that David should be. But there is a crucial difference: now David is the king. This makes the case completely different.

ellauri156.html on line 497:   Uriah's words should have shocked David into a realization of the depth of his sin. The author uses these words in an ironically pivotal way. Uriah has just told David that he will not go to his own house, that he will not eat and drink and sleep with his wife.41 He has put this matter emphatically: “By your life, and the life of your soul, I will not do this thing” (verse 11). In the very next verses, David compels Uriah to “eat and drink” with him, with the hope that he will lie with his wife. And when Uriah swears by the life of the king that he will not do so, the king ends up taking Uriah's life. How ironic! How tragic! How hilarious!

ellauri156.html on line 499: Plan C: Get Uriah to Do Drunk What He Will Not Do Sober (11:12-13)

ellauri156.html on line 501: David is getting desperate. David has not even entertained the possibility that Uriah will refuse his offer. Uriah speaks with such conviction, David knows that he will never violate his duty as a soldier with all of his mental faculties. David lands upon one last modification to his original plan -- get Uriah drunk and then into bed with his wife. After all, don't people do things when they are drunk that they will not do when sober? This will surely bring about David's intended outcome.

ellauri156.html on line 503:   It must be with great apprehension that Uriah joins David for dinner this last night in Jerusalem. David begins to eat and to drink, and he will not take no for an answer when he offers food and drink to Uriah. Eventually, it works, for David makes sure that Uriah has enough alcohol in his system to make him drunk. And in this condition, David sends Uriah home to “sleep it off,” in his own bed, of course. Even drunk, Uriah will not violate his wife! Unheard of! Once again, Uriah spends the night at the doorway of David's house, along with his servants. He does not go to his own house, and thus he does not sleep with his wife. David is in deep shit.

ellauri156.html on line 507: David has set out on a course of action that backfires. He intends to put Uriah in a position that will make it appear that he is the father of Bathsheba's child. But Uriah's conduct has publicly exhibited his loyalty to his duties as a soldier, making it more than evident that he cannot possibly be the father of this child. It is worse for David now than it had been when he summoned Uriah to Jerusalem. David concludes -- wrongly -- that his only course of action now is to have Uriah killed in action. I don't know that David actually thinks he can deceive the people of Jerusalem as to whose child Bathsheba's baby is. How can he when everyone knows Uriah has never been with his wife to get her pregnant? It seems now as though David is simply trying to legitimize his sin. By making Uriah a casualty of war, he makes Bathsheba a widow. He can now marry this woman and raise the child as his own, which of course it is. Finally, a plan that makes sense.

ellauri156.html on line 509: It must be an agonizing night for David, seeing that even drunk Uriah is a better man than he. But not a better pecker! And so in the morning, David acts. He writes a letter to Joab, which will serve as Uriah's death warrant. In this letter David clearly orders Joab to murder Uriah for him. He even tells him how to do so in a way that might conceal the truth of the matter. In so doing, David can honor Uriah as a war hero, and magnanimously take on the duty of being a husband to Uriah's wife, also taking care of the child she is soon to bear. Joab is to put Uriah on the front lines of battle, at the fiercest place of battle, no surprise for a man of his military skills and courage. Joab is to attack and then retreat in such a way as to make Uriah an easy target for the Ammonites, thus assuring his death. There is no mistaking David's orders to Uriah: he wants Uriah killed in a way which makes it look like a simple casualty of war. Joab complies completely with David's orders (why? Is Uriah a creep?), and Uriah is eliminated, no longer an obstacle to David's plans. In giving this order to Joab, David makes him a part of this conspiracy, making him share the guilt for the spilled blood of Uriah. David's sin continues to encompass more and more people, leading to greater and greater sin.

ellauri156.html on line 511: In all likelihood, this was all in a day's work for the Israeli army even then. So it is not strange to see David, the mighty man of valor, (1 Samuel 16:18) dealing with Uriah, another mighty man of valor, like the enemy. Here is Uriah, a man who will give his life for his king (but not his wife? Did David even ask?), and David, a man who is now willing to take Uriah's life to cover his sin. We all know that it doesn’t work. (Actually, we all know that it works perfectly: David will be honored by posterity as the best Israeli king ever.) How strange it is to see David making Joab his partner in crime, especially after what Joab has done to li'l Abner:

ellauri156.html on line 513: 26 When Joab came out from David, he sent messengers after Abner, and they brought him back from the well of Sirah; but David did not know it. 27 So when Abner returned to Hebron, Joab took him aside into the middle of the gate to speak with him privately, and there he struck him in the belly so that he died on account of the blood of Asahel his brother. 28 Afterward when David heard it, he said, “I and my kingdom are innocent before the LORD forever of the blood of Abner the son of Ner. 29 “May it fall on the head of Joab and on all his father's house; and may there not fail from the house of Joab one who has a discharge, or who is a leper, or who takes hold of a distaff, or who falls by the sword, or who lacks bread.” 30 So Joab and Abishai his brother killed Abner because he had put their brother Asahel to death in the battle at Gibeon (2 Samuel 3:26-30).

ellauri156.html on line 516:     Who the heck is Abner? The only one that comes to mind is Li'l Abner. Abnerista ei ole suomalaista wikisivua. On tyydyttävä jenkkeihin, vaikka se ei ole oikein tyydyttävää. In the Hebrew Bible, Abner (Hebrew: אַבְנֵר‎ 'Avner) was the cousin of King Saul and the commander-in-chief of his army. His name also appears as אבינר בן נר‎ "Abiner son of Ner", where the longer form Abiner means "my father is Ner".

ellauri156.html on line 518: Abner is initially mentioned incidentally in Saul's history, first appearing as the son of Ner, Saul's uncle, and the commander of Saul's army. He then comes to the story again as the commander who introduced David to Saul following David's killing of Goliath. He is not mentioned in the account of the disastrous battle of Gilboa when Saul's power was crushed. Seizing the youngest but only surviving of Saul's sons, Ish-bosheth, also called Eshbaal, Abner set him up as king over Israel at Mahanaim, east of the Jordan. David, who was accepted as king by Judah alone, was meanwhile reigning at Hebron, and for some time war was carried on between the two parties.

ellauri156.html on line 520:     The only engagement between the rival factions which is told at length is noteworthy, inasmuch as it was preceded by an encounter at Gibeon between twelve chosen men from each side, in which the whole twenty-four seem to have perished. In the general engagement which followed, Abner was defeated and put to flight. He was closely pursued by Asahel, brother of Joab, who is said to have been "light of foot as a wild roe". As Asahel would not desist from the pursuit, though warned, Abner "was compelled" to slay him "in self-defence". This originated a deadly feud between the leaders of the opposite parties, for Joab, as next of kin to Asahel, was by the law and custom of the country the avenger of his blood.

ellauri156.html on line 522:     However, according to Josephus, in Antiquities, Book 7, Chapter 1, Joab had forgiven Abner for the death of his brother, Asahel, the reason being that Abner had slain Asahel honorably in combat after he had first warned Asahel and tried to knock the wind out of him with the butt of his "spear". However, probably by intervention of God, his obtuse tool went through Asahel. The Bible says everyone stopped and gawked. That shows that something like this never happened before. This battle was part of a civil war between David and Ish-bosheth, the son of Saul. After this battle Abner switched to the side of David and granted him control over the tribe of Benjamin. This act put Abner in David's favor.

ellauri156.html on line 524: For some time afterward the war was carried on, the advantage being invariably on the side of David. At length, Ish-bosheth lost the main prop of his tottering cause by accusing Abner of sleeping with Rizpah, one of Saul's concubines, an alliance which, according to contemporary notions, would imply pretensions to the throne. Starhill stablessa oli muuten issikkatamma nimeltä Rispa. Kukahan senkin kanssa nukkui öisin tallissa?

ellauri156.html on line 526: Abner was indignant at the rebuke, and immediately opened negotiations with David, who welcomed him on the condition that his wife Michal should be restored to him. This was done, and the proceedings were ratified by a feast where Rizpah and Michal were the lights of the party. Almost immediately after, however, Joab, who had been sent away, perhaps intentionally returned and slew Abner at the gate of Hebron. The ostensible motive for the assassination was a desire to avenge Asahel, and this would be a sufficient justification for the deed according to the extremely low moral standard of the time (although Abner should have been safe from such a revenge killing in Hebron, which was a City of Refuge). The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators.

ellauri156.html on line 528: David had Abner buried in Hebron, as it states in Samuel 3:31-32,[10] "And David said to all the people who were with him, 'Remove your clothes and gird yourselves with this sackcloth taking turns, and wail before me and Li'l Abner.' And King David went after the beer. And they buried Abner in Hebron, and the king raised his voice and wept on Abner's grave, and all the people wept."

ellauri156.html on line 532: Li'l Abner is a satirical American comic strip that appeared in many newspapers in the United States, Canada and Europe, featuring a fictional clan of hillbillies in the impoverished mountain village of Dogpatch, USA. Written and drawn by Al Capp (1909–1979), the strip ran for 43 years, from August 13, 1934, through November 13, 1977.

ellauri156.html on line 533:     Comic strips typically dealt with northern urban experiences before Capp introduced Li'l Abner, the first strip based in the South. The comic strip had 60 million readers in over 900 American newspapers and 100 foreign papers in 28 countries. Capp "had a profound influence on the way the world viewed the American South."

ellauri156.html on line 535: Shortly after Abner's death, Ish-bosheth was assassinated as he wept, and David became king of the reunited kingdoms. The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators.

ellauri156.html on line 537: Abner was the son of the witch of En-dor in Mordor, (Pirḳe R. El. xxxiii.), and the hero par excellence in the Haggadah (Yalḳ., Jer. 285; Eccl. R. on ix. 11; Ḳid. 49b). Conscious of his extraordinary strength, he exclaimed: "If I could only catch hold of the earth, I could shake it" (Yalḳ. l.c.)—a saying which parallels the famous utterance of Archimedes, "Had I a fulcrum, I could move the world." (Dote moi pa bo kai tan gan kino.) According to the Midrash (Eccl. R. l.c.) it would have been easier to move a wall six yards thick than one of the feet of Abner, who could hold the Israelitish army between his knees, and often did. Yet when his time came [date missing], Joab smote him. But even in his dying hour, Abner seized his foe's balls like a ball of thread, threatening to crush them. Then the Israelites came and pleaded for Joab's jewels, saying: "If thou crushest them his future kids shall be orphaned, and our women and all our belongings will become a prey to the Philistines." Abner answered: "What can I do? He has extinguished my light" (has wounded me fatally). The Israelites replied: "Entrust thy cause to the true judge [God]." Then Abner released his hold upon Joab's balls and fell dead to the ground (Yalḳ. l.c.).

ellauri156.html on line 539: His One Sin: The rabbis agree that Abner deserved this violent death, though opinions differ concerning the exact nature of the sin that entailed so dire a punishment on one who was, on the whole, considered a "righteous man" (Gen. R. lxxxii. 4). Some reproach him that he did not use his influence with Saul to prevent him from murdering the priests of Nob (Yer. Peah, i. 16a; Lev. R. xxvi. 2; Sanh. 20a)—convinced as he was of the innocence of the priests and of the propriety of their conduct toward David, Abner holding that as leader of the army David was privileged to avail himself of the Urine and Thumbeline (I Sam. xxii. 9-19). Instead of contenting himself with passive resistance to Saul's command to murder the priests (Yalḳ., Sam. 131), Abner ought to have tried to restrain the king by the balls. Others maintain that Abner did make such an attempt, but in vain (Saul had not enough to get a proper hold of), and that his one sin consisted in that he delayed the beginning of David's reign over Israel by fighting him after Saul's death for two years and a half (Sanh. l.c.). Others, again, while excusing him for this—in view of a tradition founded on Gen. xlix. 27, according to which there were to be two kings of the house of Benjamin—blame Abner for having prevented a reconciliation between Saul and David on the occasion when the latter, in holding on to the skirt of Saul's robe (I Sam. xxiv. 11), showed how unfounded was the king's mistrust of him, seeing Saul had no balls to speak of. Old Saul was inclined to be happy with a pacifier; but Abner, representing to him that the naked David might have found a piece of garment anywhere — even just a piece of sackcloth caught on a thorn — prevented the reconciliation (Yer. Peah, l.c., Lev. R. l.c., and elsewhere). Moreover, it was wrong of Abner to permit Israelitish youths to kill one another for sport (II Sam. ii. 14-16). No reproach, however, attaches to him for the death of Asahel, since Abner killed him in self-defense (Sanh. 49a).

ellauri156.html on line 541:     It is characteristic of the rabbinical view of the Bible narratives that Abner, the warrior pure and simple, is styled "Lion King of the Law" (Yer. Peah, l.c.), and that even a specimen is given of a halakic discussion between him and Dog as to whether the law in Deut. xxiii. 3 excluded Ammonite and Moabite women from the Jewish community as well as men. Dog was of the opinion that David, being descended from the Moabitess Ruth, was not fit to wear the crown, nor even to be considered a true Israelite; while Abner maintained that the law affected only the male line of descent. When Dog's dialectics proved more than a match for those of Abner, the latter went to the prophet Samuel, who not only supported Abner in his view, but utterly refuted Dog's assertions (Midr. Sam. xxii.; Yeb. 76b et seq.).

ellauri156.html on line 546: One of the most prominent families (Ẓiẓit ha-Kesat) in Jerusalem in the middle of the first century of the common era claimed descent from Abner (Gen. R. xcviii.).

ellauri156.html on line 550: Earlier in this series: David condemned Joab and put him under a curse because he shed the innocent blood of Abner. Now, this same David (well, not really the same David) now uses Joab to kill Uriah and get him out of his way. David's enemy (Joab) has become his friend, or at least his ally. David's enemies (the Ammonites) have become his allies (they fire the fatal shots which kill Uriah). And David's faithful servant Uriah has been put to death as though he were the enemy. Not only is Uriah put to death, but a number of other Israelite warriors die with him. They have to be sacrificed to conceal the murder of Uriah. Uriah's death has to be viewed as one of a group of men, rather than merely one man. Without a doubt, this is the moral and spiritual low-water mark of David's life.

ellauri156.html on line 554: Mission accomplished: Uriah is dead. Joab has carried out David's instructions to the letter. Now Joab must send word to David, in a way that does not completely disclose this conspiracy. Joab calls for a messenger to go to David. He gives very exacting instructions to him. He is first to give a full and complete report of the events of the war, including the ill-fated attack on the city, and the slaughter of Uriah and those with him. Why is how the messenger reports this incident so important?

ellauri156.html on line 556: The answer is quite simple, as is evident by Joab's own concerns. The entire mission is a fiasco. The Israelites have besieged the city of Rabbah. This means they surround the city, giving the people no way in or out of the city. All the Israelites have to do is wait them out and starve them out. There is no need for any attack. The mission is a suicide mission from the outset, and it does not take a genius to see it for what it is. Joab has to assemble a group of mighty men, like Uriah, and including Uriah, to wage an attack on the city. This attack is not at the enemy's weakest point, as we would expect, but at the strongest point. This attack provokes a counter-attack by the Ammonites against Uriah and those with him. When the Israelite army draws back from their own men, they leave them defenseless, and the obvious result is a slaughter. How can one possibly report this fiasco in a way that doesn’t make Joab look like a fool (at best), or a murderer (at worst)?

ellauri156.html on line 558: This the reason for Joab's careful instructions to the messenger. He is to report the attack on the city of Rabbah to David, and then tell of the Israelite losses which result. Joab knows that David will react (perhaps hypocritically) to the report of the attack and the resulting losses. It is at this point, Joab instructs the messenger, that he is to inform David of the death of Uriah. This will certainly end any protest or criticism on David's part.

ellauri156.html on line 560: And so in verses 22-25 we are given an account of the messenger's arrival, of his report to David, and of David's response. I must point out that the messenger does not do as he is told, at least the way I read the account. The messenger goes to David and tells the king how the Ammonites prevailed against them as they left the city and pursued the Israelites into the open field. The Israelites then pursued the Ammonites, pushing them back toward the city as far as the city gate. It was here that Uriah and those with him were fighting. It was here that they were within range of the archers, who shot at them and killed a number of servants. And quickly the servant adds, “and your servant Uriah the Hittite is also dead” (verse 14).

ellauri156.html on line 562: Now why does this messenger not wait for David to respond in anger, as Joab instructed? Why does he inform David that Uriah has been killed, before he even utters a word of criticism or protest? I believe the messenger gives the report in this way because he understands what is really going on here. I think he may know about David and Bathsheba, and perhaps even of her pregnancy. He certainly knows that Uriah was summoned to Jerusalem. I think he also figures out that David wants to get rid of Uriah, and that Joab has accomplished this by this miserable excuse for an offensive against the enemy. I think the messenger figures out that if David knows Uriah has been killed, he will not raise any objections to this needless slaughter. And so, rather than wait for David to hypocritically rant and rave about the stupidity of such a move, he just goes on and tells him first, so that he will not receive any reaction from David.

ellauri156.html on line 566: Then David said to the messenger, “Thus you shall say to Joab, 'Do not let this thing displease you, for the sword devours one as well as another; make your battle against the city stronger and overthrow it'; and so encourage him” (2 Samuel 11:25).

ellauri156.html on line 568:   These words of David are the frosting on the cake. They seem gracious and understanding, even sympathetic. In effect, David is saying, “Well, don't worry about it. After all, you win a few, and you lose a few. That's the way the cookie crumbles.” Uriah, a great warrior and a man of godly character (but not a Jew, mind you), has just died, and David does not express one word of grief, one expression of sorrow, not one word of tribute. Uriah dies, and David is unmoved. Contrast his response to the death of Uriah with his responses to the deaths of Saul and Jonathan (2 Samuel 1:11-27), and even of Abner (2 Samuel 3:28-39). This is not the David of a few chapters earlier. This is a hardened, callused David, callused by his own sin.

ellauri156.html on line 570: Our text has many applications and implications for today. Let me suggest a few as I conclude this lesson. First, “Can a Christian fall?” Yes. Some folks in the Bible may cause us to question whether they really ever came to please Dog, folks like Balaam or Samson or Saul. But we have no such questions regarding David. He is not only a believer, he is a model believer. In the Bible, David sets the standard because he is a man after God's heart. Nevertheless, this man David, in spite of his popularity in Dog's circles, in spite of his marvelous times of worship and his bea-u-utiful psalms, falls deeply into sin. If David can fall, so can we, which is precisely what Paul, another crook and tricky Dick,  warns us about:

ellauri156.html on line 572: 11 Now these things happened to them as an example were written for our instruction, upon whom the ends of the ages have come. 12 Therefore let him who thinks he stands mind the gap (1 Corinthians 10:11-12).

ellauri156.html on line 574: Second, “How far can a Christian fall?” This far [Bob points down there with his fingers]. David not only commits the sin of adultery, he commits murder. I think it is safe to say that there is no sin of which the Christian is not capable in the flesh. I have heard people say, “I don't know how a person who _______ could have ever been a Christian.” There are times -- like this time for David -- when it is obvious that we will hardly be saved by the testimony of our actions. Christians come from just the same gene pool of motherfuckers as the rest of us.

ellauri156.html on line 576: Third, “How fast can a Christian fall?” This fast [Bob flaps his hands]. It is amazing how quickly David falls into the sins depicted in this one chapter. In a matter of weeks, or months at best. Apart from God's sustaining grace, we can fall very far, very quickly. Let us be reminded of this fact from David's tragic experience.

ellauri156.html on line 578: Fourth, "How much wood would a woodchuck chuck if a woodchuck could chuck wood?" Sin snowballs. Sin has not got a snowball's chance in hell. Sin is not stagnant; it is not static. Sin grows. Look at the progression of sin in our text. David's sin starts when he ceases to act like a soldier and (what is way worse) becomes a late sleeper. David's sin grows from staying up late to adultery to murder. His sin begins very privately, but as the story progresses, more and more people become aware of it, and worse yet, more and more people become participants in it. His sin first acted out by his taking another man's wife, and then taking another man's life, and along with his life, his wife, plus the lives of a number of men who must die with him to make his death credible. David's sin blossoms so that it transforms a true and loyal friend (Uriah) to his enemy, and his enemies (the Ammonites, and his other rival Joab) into his allies.

ellauri156.html on line 580: Fifth, when we seek to conceal our sin, things only get worse. Thus, the best course of action is to confess our sins and to forsake them. But that would have been an embarrassing loss of face to Dog, who had been rooting for David all this time. So better not, after all. Everything went well in the end anyway, and that's what counts. 

ellauri156.html on line 582:   He who conceals his transgressions will not prosper, except for David, and a few others, come to think of it. But he who confesses and forsakes them will find compassion (Proverbs 28:13). And that is all he finds. Quite often compassion at his scaffold and grave. 

ellauri156.html on line 584:   How much better it would have been for David simply to have confessed his sin with Bathsheba and found forgiveness then? Not a whit, it would only made matters worse. Who was Bathsheba anyway to show forgiveness to the king? Just another skirt. 

ellauri156.html on line 586: Man (and exceptionally, woman) has been seeking to cover up his sins ever since the Garden of Eden. Adam and Eve thought they could cover their sins by hiding their nakedness behind the fig leaves (hardly large enough for Adam's snake), and if not this, by hiding themselves from God behind Eve's bush. But God "lovingly" sought them out, not only to rebuke them and to pronounce some select curses upon them, but to give them a lame promise of forgiveness when the flagpoles start to bloom. It was God who provided a covering for their sins, in the form of snappy sackcloth jeans. The sacrificial death, burial, resurrection, and feasting on rumpsteaks cut from our Lord Jesus Christ's butt is God's provision for covering our sins. Have you experienced it, my friend? If not, why not confess your sin now and receive God's gift of forgiveness from him in person (in pirsuna pirsunalmente), and work henceforward with Jesus Christ in the cross factory of Cavalry? How 'bout that? A. Yokum, frost-bite travelers re-skewered reasonable. Ask for rates!

ellauri156.html on line 588: Sixth, our text makes Uriah a hero and a dress model, not a chump and not a sucker. There are those who might conclude that Uriah's elevator may not “go to the top floor” (as my neighbor used to say of those she considered less than bright). Is Uriah gullible? Is he ignorant of what David is trying to do? Is he a coon? A spook? I don't think so. This is what makes his loyalty to David and to God's Law so striking. I think it is safe to say that here Uriah is very much like David in his earlier days, in terms of his response to Saul. As Saul sought to kill David unjustly, because he was jealous of his successes, so also David submitted himself to faithfully serving Saul, his master. He left his safety and future in God's hands, and God did not fail him. Who? Not Uriah, apparently. 

ellauri156.html on line 590: Seventh, Uriah is a reminder to us that God does not always deliver the righteous from the hand of the wicked immediately, or even in this lifetime. This is a really crucial point! Don't except to be saved except ex post facto. Daniel's three friends told the king that their God was able to deliver them. They did not presume that He would, or that He must, only that theoretically, he could if he wanted to. And God did deliver them, though with late delivery, rather like today's postal services.  I think Christians should look upon this sort of deliverance as the rule, rather than the exception. But when Uriah faithfully serves his king (David), he loses his life. God is not obliged to “bail us out of trouble” or to keep us from trials and tribulations just because we trust in Him. Sometimes it is the will of God for men to trust fully in Him and to submit to human government (what? like U.S. government? No way Jose!), and still to suffer adversity, from which God may not deliver us. Spirituality is no guarantee that we will no longer suffer in this life. In fact, spiritual intimacy with God is often the cause of our sufferings (see Matthew 5).

ellauri156.html on line 607: And Jonah from the belly of the whale

ellauri156.html on line 611: Stupid question, everyman has not got Dog's triceps, so how could he deliver Daniel, even if he wanted to? Well, he might have delivered Daniel to the lions, had he been all present and correct at the occasion. In the Old Testament, as in the New, God sometimes delivers His people from the hands of wicked men, but often He does not, or delivers them TO the wicked men. Their “deliverance” comes much later with the coming of the other Messiah, Lord Jesus Christ. Uriah, like all of the Old Testament saints of old, died without receiving his full reward, and that is because God wanted him to wait. Uriah, like many of the Old Testament saints, was not delivered from the hands of the wicked. This is pointed out by the author of Hebrews:

ellauri156.html on line 613: 13 All these died in faith, without receiving the promises, but having seen them and having welcomed them from a distance, and having confessed that they were strangers and exiles on the earth. 14 For those who say such things make it clear that they are seeking a country of their own. 15 And indeed if they had been thinking of that country from which they went out, they would have had opportunity to return. 16 But as it is, they desire a better country, that is, a heavenly one. Therefore God is not ashamed to be called their God; for He has prepared a city for them. 32 And what more shall I say? For time will fail me if I tell of Gideon, Barak, Samson, Jephthah, of David and Samuel and the prophets, 33 who by faith conquered kingdoms, performed acts of righteousness, obtained promises, shut the mouths of lions, 34 quenched the power of fire, escaped the edge of the sword, from weakness were made strong, became mighty in war, put foreign armies to flight. 35 Women received back their dead by resurrection; and others were tortured, not accepting their release, so that they might obtain a better resurrection; 36 and others experienced mockings and scourgings, yes, also chains and imprisonment. 37 They were stoned, they were sawn in two, they were tempted, they were put to death with the sword; they went about in sheepskins, in goatskins, in foreskins, being destitute, afflicted, ill-treated 38 (men of whom the world was not worthy), wandering in deserts and mountains and caves and holes in the ground. 39 And all these, having gained approval through their faith, did not receive what was promised, 40 because God had provided something even better for us, to make up for the wait, so that apart from us they would not be made perfect (Hebrews 11:13-16, 32-40).

ellauri156.html on line 615: Uriah should not be criticized or looked down upon for his loyalty and submission to David. He should be highly commended. In fact, a friend suggested a new thought for my consideration: “Suppose that Uriah was added to the list of war heroes because of his loyalty and courage in this battle which cost him his life? It is a possibility to consider. Uriah is one of those Gentile converts whose faith and obedience puts many Israelites to shame. He is among many of those who have trusted and obeyed God who have not received their just rewards in this life, but who will be rewarded in the coming kingdom of God. Too many Christians today want their blessings “now” and are not willing to suffer, waiting for their reward then. Let them think carefully about the example of Uriah for their own lives. His elevator may have not gone all the way to the top floor, but by Gawd, he will reach it when Jacob lets down the ladder!

ellauri156.html on line 618: 39 We know that while David was at the cave of Adullam, his brothers and all his father’s household, along with others in distress, came to David there, fearing the wrath of Saul (1 Samuel 22:1-2). Joab, Abishai, and Asahel were all the sons of Zeruiah, the sister of David (1 Chronicles 2:16). I infer from this that these three men joined David at the time his family joined him.

ellauri156.html on line 619: 40 Note here that there was a three-day feast of David and the men who joined with him. This was certainly a time to get to know these men.

ellauri156.html on line 620: 41 Is this, by any chance, a clue as to what the “present” was that David sent after Uriah in verse 8? Was the present some “food and drink”? I wonder. 42 Uriah’s actions raise some interesting questions about those who get themselves drunk. It seems to me that our text strongly implies that even drunk, a man cannot be forced to violate his convictions, unless of course he wants to do so. I wonder how many people get drunk because they want to do what they do drunk, and they think they can blame alcohol for their own sin? It seems like another version of, “The Devil made me do it.”

ellauri156.html on line 623: 11. David and God (a.k.a. Nathan) (2 Samuel 12)

ellauri156.html on line 625: A couple hundred years ago, my wife Jeannette and I went to England and Scotland with my parents. Each night we stayed at a “bed and breakfast” as we drove through Wales. There were a number of farms, but not so many towns in which to find a place to stay for the night. We saw a “bed and breakfast” sign and traveled along the country road until we found the place -- a very quaint farm. We saw several hundred sheep in a pasture, a stone trestle, and stone barns. It looked like the perfect place, and in many ways it was. What we did not realize was that the stone trestle was a railroad trestle for a train that came by late at night, a few feet from the house where we slept. Two cows also calved that night. I have spent my share of time around farms, but I have never heard the bellow of a cow that was calving echo throughout a stone barn. I could hardly sleep a wink. Just goes to show. Never trust the Rugby guys. 

ellauri156.html on line 627: In addition to the hundreds of sheep in a nearby pasture, there was a small lamb in a pen, very close to the house. It was a frisky, friendly little fellow, and we loved to "play" with it. We were somewhat perplexed as to why this fellow was kept by himself, away from the rest of the flock. The farmer's nephew came by, and I asked him. It took a while to understand his strong accent, but finally I realized he was telling me this was his “pet lamb.” The problem was that he said it as though it were one word, “bedlam.” This was obviously a separate category, distinct from the category of mere “sheep” or a “lamb.” This “pet lamb” was given a special pen, right by the house, and a lot more attention and care than the rest. I did not dare to ask the man where his "penis". 

ellauri156.html on line 629: Now this little fellow was one lamb among a great many. Nevertheless, he enjoyed the distinction of being regarded as a “pet lamb.” (I am coming to te most narcissistic part of my sermon, going to introduce you to the good shepherd in a moment.) In the story which Nathan tells David, it is not quite the same. Nathan tells David of a “pet lamb” who is the only sheep of a poor farmer. This lamb does not live in a pen outside the house; it lives inside the house, often in the loving hairy arms of its master, and eats the same food he eats. This is the story Nathan tells David, which God uses to expose the wretchedness of David's sin. It is our text for this message, and once again, it has much to teach us, as well as David. Let us give careful heed to the inspired words of Nathan, and learn from a lamb. (I bet the lamb had much more to learn from the "boys".)

ellauri156.html on line 631:   But now a speedy recap of my previous zillion-word summary of Dog's twenty-line storyline thus far. (Thanx to Netflix for this genial method of stretching a watered-down story to a multiple of its length. Thanx to BERBER for paying me per word and not per idea.)

ellauri156.html on line 633: David has become king of both Judah and Israel. He has, in large measure, consolidated his kingdom. He has taken Jebus and made it his capital city, renaming it Jerusalem. He has built his palace and given thought to building a temple (a plan God significantly revises). He has subjected most of Israel's neighboring nations. He has done battle with the Ammonites and prevailed, but he has not yet completely defeated them. The Ammonites have retreated to the royal city of Rabbah, and as the time for war (spring) approaches, David sends all Israel, led by Joab, to besiege the city and to bring about its surrender. David has chosen not to endure the rigors of camping in the open field, outside the city. He has chosen rather to remain in Jerusalem. Sleeping late, David rises from his bed as others prepare to go to bed for the night. David strolls about the rooftop of his palace and happens to steal a look at a beautiful young woman bathing herself, perhaps ceremonially, in fulfillment of the law.

ellauri156.html on line 635: It is not due to any intent on her part, nor even any indiscretion. She is bathing herself as darkness falls, and being poor (see 12:1-4), she does not have the privilege of complete privacy, especially when the king can look down from the lofty heights of his rooftop vantage point. David is struck with her beauty and sends messengers to inquire about her identity. They inform David of her identity, and that she is married to Uriah, the Hittite. That should have ended his interest, but it does not. David sends messengers who take her, bringing her to his palace, and there he sleeps with her. When she cleanses herself, she goes home. (Or was it the other way round? Can't remember.)

ellauri156.html on line 637:   It all seems to be over. David is not looking for another wife; he is not even looking for an affair. He is looking for a conquest. That should have happened on the battlefield, not in the bedroom! Things take a very different turn when Bathsheba sends word to David that she is pregnant. David first seeks to cover up his sin by ordering Joab to send Uriah home on furlough, ostensibly to give David a report on the war. David's efforts to get Uriah into bed with Bathsheba begin as subtle hints, then change to veiled orders, and then turn crass as David seeks to get Uriah to do drunk what he will not do sober. When these efforts fail (due to Uriah's noble character), David sends Uriah back to Joab, with written orders to Joab to put him to death in a way that makes it seem like a casualty of war. Joab does as he is told and sends word to David: “Mission accomplished.” It is here that our apparently never-ending story resumes.

ellauri156.html on line 641: Bathsheba's response to the death of her husband is as we would expect, as we would also hope. From what the text tells us, she has absolutely no part in David's plot to deceive her husband, let alone to put him to death. Undoubtedly, she learns of Uriah's death in much the same way every war widow does, then or now. When she is officially informed of Uriah's death in battle, she mourns for her husband. We cannot be certain just how long this period of mourning is. We know, for example, that if a virgin of some distant (i.e., not Canaanite) nation was captured by an Israelite during a raid on her town, the Israelite could take her for a wife after she had mourned for her parents (who would have been killed in the raid) for a full month (Deuteronomy 21:10-13). As I will seek to show in a moment, I believe Bathsheba's mourning is genuine, and not hypocritical. I believe she mourns her husband's death because she loves him.

ellauri156.html on line 643: David, on the other hand, does not even bother to go through the pretense of mourning. He does not even try to be hypocritical. When other mighty men of Israel died, David led the nation in mourning their loss. David mourned for Saul and his sons, killed in the battle with the Philistines (2 Samuel 1). David mourned the death of Abner, wickedly put to death by Joab (2 Samuel 3:28ff.). He even sent a delegation to officially mourn the death of Nahash, king of the Ammonites (2 Samuel 10). But when Uriah is killed “in battle,” not a word of mourning comes from David's lips. He is not sorry; he is relieved. Instead of instructing others to mourn for Uriah, he sends word to Joab not to take his death too seriously.

ellauri156.html on line 645: When Bathsheba's mourning is complete, David sends for her and brings her to himself as his wife. Wait, was little David born as yet, or did he start fucking her with her belly full? I do not see him bending down on his knees, proposing. I do not see him courting her, sending her roses. I see him “taking” her once again. And again. In fact, this is my favourite part. The question in my mind is, “Why?” Why does David take Bathsheba into his house as one of his wives? I do not think he is any longer trying to “cover up” his sin; it is far too late for that. She must be “showing” her pregnancy by now, and it is hard to imagine how all Israel cannot know what has been going on. It appears that at this point, David is not trying to conceal his sin, but to legitimize it. Whatever David's reasons may be, they are hardly spiritual, and they are most certainly self-serving.

ellauri156.html on line 647:     Nathan has a response to the death of Uriah too, which is taken up in the first part of chapter 12. But let us save that until after drawing your attention to something which has been going on in David's life that we have not seen from our text, and which the author of Samuel has not recorded. But David himself discloses this to us in one of his psalms, written in reflection of this incident in our text.

ellauri156.html on line 653:     4 For day and night your hand was heavy upon me; 


ellauri156.html on line 658: Psalm 32 is one of two psalms (the other is Psalm 51) in which David himself reflects on his sin, his repentance, and his recovery. Verses 3 and 4 of Psalm 32 are the focus of my attention at this point in time. These verses fit between chapters 11 and 12 of 2 Samuel. The confrontation of David by Nathan Zuckermann the prophet, described in 2 Samuel 12, results in David's repentance and confession. But this repentance is not just the fruit of Nathan's rebuke; it is also David's response to the work God has been doing in David's heart before he confesses, while he is still attempting to conceal his sin.

ellauri156.html on line 660: In these verses, David makes it clear that God is at work even when it does not appear to be so. During the time David tries to cover up his sin, God is at work exposing it in his heart. These are not times of pleasure and joy, as Satan would like us to conclude; they are days of misery. David is plagued with guilt. He cannot sleep, and it seems he cannot eat. Worst of all, he cannot fuck. He is not sleeping nights, and he is losing weight. Whether or not David recognizes it as God who is at work in him, he does know he is miserable. It is this misery which tenderizes David, preparing him for the rebuke Nathan Zuckermann is to bring, preparing him for repentance. David's repentance is not the result of David's assessment of his situation; it is the result of divine intervention. Hey wait? If that is the case, where is the much-advertised free will? He has gone so far in sin that he cannot think straight. God is at work in David's life to break him, so that he will once again cast himself upon God for grace. He has good experience in casting himself upon folk, from Saul thru Jonathan to Bathsheba. 

ellauri156.html on line 662: Nathan Tells a Shepherd a Sheep Story (12:1-6)

ellauri156.html on line 668: 7 Silloin Natan sanoi Daavidille: »Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi lampaanrasvalla ja pelastin sinut Sauli Niinistön käsistä. 8Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin. 9

ellauri156.html on line 670: Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa? Heettiläisen Urian olet lyönyt miekalla, olet tappanut hänet ammattilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi. 10Niinpä miekka ei tule milloinkaan väistymään suvustasi, koska olet halveksinut minua ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Urian mamuvaimon.’ 11

ellauri156.html on line 673: 13 Silloin Daavid sanoi Natanille: »Olen nähtävästi tehnyt syntiä Herraa vastaan.» Natan vastasi: »Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla. 14 Mutta koska olet tällä teolla rikkonut pahasti Herraa vastaan, niin sinulle syntynyt poika kuolee.» Tää on tosi reilua. Omaisuusrikos korvataan omaisuuden menetyxellä. 

ellauri156.html on line 675: There are several important things to note about this meeting between Nathan and King David. First, note that Nathan is sent to David. Nathan is, of course, a prophet. However it comes about, he knows what David has done. If you will pardon the pun, David cannot pull the wool over his eyes. His words are, in the final analysis, the very word of God (see 12:11). If Nathan is a prophet, he is also a man who seems to be a friend to David. One of David's sons is named Nathan (2 Samuel 5:14). David informs Nathan of his desire to build a temple (chapter 7). Nathan will later christen (sorry, name) Bathsheba's and David's second son (12:25). He will remain loyal to the king and to Solomon when Adonijah seeks to usurp the throne (1 Kings 2). Nathan does not come to David only as God's spokesman, he comes to David as his friend.

ellauri156.html on line 677: Faithful are the wounds of a friend, But deceitful are the kisses of an enemy (Proverbs 27:6). Onkohan mulla sananlaskuja jossain töräyxissä jo? TODO.

ellauri156.html on line 679: Second, note that Nathan is sent to David. Twelve times in the last chapter the word “sent” is employed by the author. A number of these instances refer to David “sending” someone or “sending” for someone. David is a man of power and authority, and so he can “send out” for whatever he wants, including the death of Uriah. Now, it is God who does the “sending.” Herra se on herrallakin. Is David impressed with his power and authority? Has he gotten used to “sending” people to do his work for him (like sending Joab and all Israel to fight the Ammonites)? Let David take note that God is sending Nathan. He is a godsend to Dave. 

ellauri156.html on line 681: Third, Nathan comes to David with a story. In the New American Standard Bible, this is not just a story, but a kind of poetic story. In my copy of the NASB, the words of the story are formatted in such a way as to look like one of the Psalms.43 It took me a while to take note of this, but if this is so, it means that Nathan comes to David prepared. Under divine inspiration, I am sure God could inspire a prophet to utter poetry without working at it in advance, but this does not seem to be the norm. Nathan comes to David well prepared. He is not just “spinning a yarn;” Nathan is telling a story, a very important story with a very important message for David. A message for you sir. Nih Nih. 

ellauri156.html on line 683: Fourth, Nathan's story is a “sheep story,” one that a shepherd can easily grasp and with which he can readily identify. David was a shepherd boy in his younger days, as we know from the Book(s) of Samuel (see 1 Samuel 16:11; 17:15, 28). I wonder if in those lonely days and nights David does not make a “petlamb” of one or more of his sheep? You bet. Some comfort for his lonely nights. Did this sheep eat of his food and drink from his cup? Did this sheep give him a blowjob? Possibly so.

ellauri156.html on line 685: Fifth, the story Nathan tells David does not “walk on all fours” -- that is, there is no “one to one correspondence” with the story of David's sin with Bathsheba and Uriah. The sheep (which we would liken to Bathsheba) is put to death, not the owner (whom we would liken to Uriah). I think it is important to take note of this fact, lest we press the story beyond its intent.

ellauri156.html on line 687: Why a story? Why not just let David have it head-on, with both barrels, like David did with Bathsheba? Many will point out that this is a skillfully employed tactic, which gets David to pronounce judgment on the crime before he realizes that he is the criminal. I think this is true. David is angry at this “rich man's” lack of compassion. If he could, he would have this fellow put to death (!). But as it is, justice requires a four-fold restitution. But having already committed himself in principle, Nathan can now apply the principle to David, in particular.

ellauri156.html on line 689: As I understand the Bible, there is more to the story than this, however. Our lord (meaning Jeshua) frequently told stories. Why was this? Was it because he was trying to “put the cookies on the lowest shelf”? Was he accommodating his teaching to those who might have difficulty understanding it? Sometimes our lord told stories to the religious experts, who should have been able to follow a more technical argument. No, I think his own elevator did not quite reach the upper floors. I am thinking in particular of the story of the Good Samaritan, as recorded in Luke 10. A religious lawyer stood up and asked Jesus a question, not to sincerely learn, but with the hope of making our Lord look bad before the people. He asked, “What shall I do to inherit eternal life?” Jesus turned the question around. This man was the expert in the Law of Moses, what did it teach? The man answered, “YOU SHALL LOVE THE LORD YOUR GOD WITH ALL YOUR HEART, AND WITH ALL YOUR SOUL, AND WITH ALL YOUR STRENGTH, AND WITH ALL YOUR MIND; AND YOUR NEIGHBOR AS YOURSELF, THAT IS, EVEN MORE.” (Luke 10:27). In effect, Jesus responded, “Right. Now do it.” That was the problem with the law, no one could do it without failing, and so no one could earn their way to heaven by good works. Well, how high can we get with mediocre works? Someplace between heaven and hell would actually be most preferable.

ellauri156.html on line 691:     The lawyer knew he was in trouble and tried to dig himself out (bad choice). He (like many lawyers then and now) thought he could get himself off the hook by arguing in terms of technicalities. And so he had a follow-up question for Jesus: “And who is my neighbor?” Jesus did not debate this man on his own terms. He was not willing to get into a word study in the original text. Instead, Jesus told a simple story, the story of the Good Samaritan.

ellauri156.html on line 695: 33»Mutta sitten tuli samaa tietä muuan ulkomaalaistaustainen samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. 34Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. 35Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ 36Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?»

ellauri156.html on line 699: The lawyer was in trouble; the story had no technicalities over which to argue. It brought the issue home, with little ground for quibbling over details. When push came to shove, the lawyer knew our Lord's functional definition of “neighbor” was absolutely right. He had nowhere to hide. The story did the trick; it cut to the heart of the matter, while avoiding trivial details to quibble over for hours. It was not the lawyer who made Jesus look bad with all his minutiae but Jesus who made the lawyer look bad with a simple story. The best part about similes that they can be tweaked any way you wish. Russians are our neighbors if they get to trouble, and so are Chinamen. But there is nothing here about helping them when they threaten our vital interests. 

ellauri156.html on line 701: That is part of the reason Nathan told David this story. It was never meant to be a makeover of David's sin; it is meant to expose David's sin in principle, in a way that cannot be denied. Having done this very well, Nathan then presses on to deal with David's sin specifically.

ellauri156.html on line 703:   The story Nathan tells David is very simple. Two men lived in the same city; one was very rich and the other was very poor. The rich man had flocks and herds.44 The rich man did not just have a large flock and a large herd; he had many flocks and many herds. We would say this man was “filthy rich.” The poor man had but one ewe lamb; this was his “pet lamb.” He purchased it and then raised it in his own home. The lamb spent much time in the man's lap and being carried about. It lived inside the house, not outside, being hand fed with food from the table and even drinking from its master's cup.

ellauri156.html on line 705:   Some of you cannot even imagine what this is like. It is a horrifying thought to you. How could anyone treat an animal that way? I have only one response: Obviously you haven't been to our house lately to be greeted by two cats (who, to the dismay of my wife, can be found around -- and sometimes on -- the table) and four dogs (none of them are ours, technically). I say nothing about my petlamb, even Jennifer doesn't quite approve.

ellauri156.html on line 707: The rich man had a guest drop in for a visit, and as the host he was obliged to provide him with a meal. After giving the matter considerable thought, the rich man decided upon lamb, and yet he was not willing to sacrifice one lamb from all those he owned. Instead, he took the poor man's lamb, slaughtered and served it to his guest, so as not to suffer any losses personally. He not only let (i.e., forced) the poor man to pick up the tab for the meal, he deprived this man of his only lamb, and one that was like a member of the family.

ellauri156.html on line 709: I hope I am not guilty of attempting to make this story “walk on all fours” when I stress the same thing the story does -- that there is a very warm and loving relationship between the rich man and the poor man's “pet lamb.” It really tasted great! Considered along with everything else we read about Uriah and Bathsheba and David, I must conclude that the author is making it very clear that Uriah and Bathsheba dearly loved each other. Anyway, who cares this way or that, it was his lamb. When David “took” this woman to his bedroom that fateful night, and then as his wife after the murder of Uriah, he took her from the man she loved. Bathsheba and Uriah were devoted to each other, which adds further weight to the arguments for her not being a willing participant in David's sins. It also emphasizes the character of Uriah, who is so near to his wife, who is being urged by the king to go to her, and yet who refuses to do so out of principle. 

ellauri156.html on line 711: David does not see what is coming. The story Nathan tells makes David furious. The David who was once ready to do in Nabal and all the male members of his household (1 Samuel 25) is now angry enough to do in the villain of Nathan's story. Doing in folks was one of his pet lambs. In some ways, David's response is a bit overdone. He reminds me a bit of Judah in Genesis 38, when he learns that Tamar, his daughter-in-law is pregnant out of wedlock. Not realizing that he is the father of the child in her womb, Judah is ready to have Tamar burned to death. How ironic that those who are guilty of a particular sin are intolerant of this sin in the life of others. Well said, Bob! Christians are really hard on people who have no charity.

ellauri156.html on line 713:   David identifies two evils that have been committed by this fictional rich man. First, the man has stolen a lamb, for which the law prescribed a fourfold restitution (Exodus 22:1).

ellauri156.html on line 718: 4 (22:3) Jos varastettu eläin löydetään elävänä hänen hallustaan, oli se sitten härkä, aasi tai lammas, hän antakoon siitä kaksinkertaisen korvauksen.

ellauri156.html on line 722:   Second, David recognizes what he views as the greater sin, and that is the rich man's total lack of compassion. David is furious because a rich man stole and slaughtered a poor man's pet. He does not yet see the connection to his lack of compassion for stealing a poor man's beloved companion, Uriah's wife, Bathsheba. The slaughtering of Uriah is most certainly an act which lacks compassion. The crowning touch in David's display of righteous indignation is the religious flavoring he gives it by the words, “as the Lord lives” (verse 5).

ellauri156.html on line 724:   Nathan's Indictment (12:7-12)

ellauri156.html on line 726: Nathanin rapsut Davidille oli suhteellisen leppeät, vaan ei-toivotun lapsen kuolema. Ei mitään vakavaa, mutta eihän syntikään ollut kuolemanvakava. Mixi naisten naurattamisesta pitäsi tulla itkua ja hampaiden kiristelyä? Jaa olihan siinä se Urian valitettava tapaus, mutta mitä oli niin typerä. Tyhmst päästä kärsii koko ruumis. 

ellauri156.html on line 728: David has just sprung the trap on himself, and Nathan is about to let him know about it. The first thing Nathan does is to dramatically indict David as the culprit: “You are the man!” In stunned silence, David now listens to the charges against him. David thinks only in terms of the evils the rich man committed against his neighbor, stealing a man's sheep and depriving him of his companion. Put another way, David thinks only in terms of crime and socially unacceptable behavior, not in terms of sin. In verses 7-12, Nathan draws David's attention to his sin against God and the consequences God has pronounced for his sin. Note the repetition of the pronoun “I” in verses 7 and 8: “It was I who. . .

ellauri156.html on line 730: 
. . . delivered you from the hand of Saul

ellauri156.html on line 734: God speaks to David as though he has forgotten these things, or rather as though he has come to take credit for them himself. Everything David possesses has been given to him by God. Has it been so long since David was a lowly shepherd boy that he has forgotten? David is a “rich” man because God has made him rich. And if he does not think he is rich enough, God will give more to him. David has begun to cling to his “riches,” rather than to cling to the God who made him rich.

ellauri156.html on line 736: Mikäs on sitten ero rikoxen ja synnin välillä? Eiköhän se ole ezynti on rikos ihmisyyttä vastaan, eli kantaja on koko pörriäisten pesä kuningatar edustajana eikä yksityinen kostaja. Sixi synti on jotain hienompaa kuin kärhämä, se on yxinkertaisesti totta eikä vaan vaihtoehtoista totuutta, josta jokaisella voi olla oma käsitys. Sanakin tulee ie. kannasta 'se on' (pohjal. soon), jota vänkää sama jumala, jonka nimikin on yxinkertaisesti 'minä olen'.(pohjal. moon). Sitä ihtiään se on sanoi äitikin. Entäs muissa kielissä? Kreikassa se on erehdys, hamartema. Hepreaxi ohari. Hepreassa usko, emunah אמונה merkitsee, "Jumala pitää kiinni erämaassa huomattavasti", alef-mem-vav-nun-hei. Siltä se saattaa tuntua kun erämaassa käy kova puhuri. 

ellauri156.html on line 738:   I fear some of us tend to miss the point here. We read Nathan's story and we hear Nathan's rebuke as though David's sin is all about sex. David does commit a sexual sin when he takes Bathsheba and sleeps with her, knowing she is a married woman. But this sexual sin is symptomatic, according to Nathan, and thus according to God. God is not just saying, “Shame on you, David. Look at all the wives and concubines you had to sleep with. And if none of these women pleased you, I could have given you another woman, just one that was not already married.” Wow, this is the same 'gotcha' as with Adam earlier: I give you about anything as long as you keep your fingers off my property.

ellauri156.html on line 740:   Nathan tells David the story of a rich man and a poor man. God tells David through Nathan that all that he possesses (his riches) it is he, the boss, who has given them to him. God is like the rich man, and David the poor one with just the one. David's problem is that his possessions have come to own him. He is so stingy he won't even give his petlamb to Mr. Rich. He is so “possessed” with his lamb that he is unwilling to spend it when his boss has a party. He wants “more” and “more,” and so he begins to take what isn’t his to take, rather than to ask the divine Giver for all he has and more.

ellauri156.html on line 742: We can see now why David wrote these words in Psalm 51:4: “Against Thee, Thee only, I have sinned. Never mind the neighbors.”

ellauri156.html on line 744: First and foremost, David's sin is against God. He has ceased to humbly acknowledge God as the Giver of all he possesses. He has ceased to look to God to provide him with all his needs -- and his desires. David has not only ceased to ask God to supply his needs, he has disobeyed God's commands by committing adultery and murder. David's sin against God manifests itself by the evils he commits against others. Nathan outlines these, employing a repetitive “you:”

ellauri156.html on line 749: have struck down Uriah the Hittite with the sword.

ellauri156.html on line 751: have taken his wife to be your wife.

ellauri156.html on line 753: have killed him with the sword of the sons of Ammon.

ellauri156.html on line 755: Nathan now proclaims the irreversible consequences to come upon David and his family due to his sin: Therefore the sword shall never depart from your house, because you have despised Us and have taken the wife of Uriah the Hittite to be your wife. With an equally repetitive "I will":

ellauri156.html on line 768: The consequences are not only appropriate, but intensified. David took one man's wife; another will take several (I bet four) of his wives. This happens when Absalom rebels against his father's rule and temporarily takes over the throne. Following the advice of Ahithophel, Absolom pitches a tent on the roof of David's palace (the place from which David first looked upon Bathsheba) and there, in the sight of all Israel, sleeps with David's concubines as a declaration that he has taken over his father's throne and all that goes with it (2 Samuel 16:20-22). While David seeks to commit his sins in private, God sees to it that the consequences are very public. Aijaa. Kai tää Absalom-tarinakin täytyy vielä lehteillä. 

ellauri156.html on line 770: The story goes on as you well know, but we shall stop here, having focused on Nathan's divinely directed rebuke of David. In our next lesson we will give thought to David's repentance and to the immediate consequences of his sin. But let us close this message by considering some very important take-home lessons for us to learn from David's sin and Nathan's rebuke.

ellauri156.html on line 772: (1) Nathan is a propellerhead, but he is also an example of a faithful friend. Proverbs puts it this way.

ellauri156.html on line 774: I do not know how many people I have known who refused to rebuke or even caution someone close to them, thinking that they are being a friend by being non-condemning. A good friend does not let us continue on the path to our own destruction. Nathan was acting as a prophet, but he was also acting like a friend. Would that we had more professor friends. Would that we were a prophylactic friend to one on the path of destruction. Deliver in a timely manner those who are being taken away to death, And those who are staggering to slaughter, Oh hold them back (Proverbs 24:11).

ellauri156.html on line 776: (2) God sees our sin, even when men do not. He sees through the privy door. Our sins never slip past God unnoticed. The wicked refuse to believe that God sees their sin, or that if He does, that He will deal with it: And they say, “How does God know? And is there knowledge with the Most High?” (Psalm 73:11; see 2 Peter 3:3ff.) The answer is he has X-ray vision. And a huge notebook. God may delay judgment or discipline, but He will never ignore our sin. If he ignores it, it was a venial sin. But better not try your luck!

ellauri156.html on line 778: 20 So Moses said to them, “If you will do this, if you will arm yourselves before the LORD for the war, 21 and all of you armed men cross over the Jordan before the LORD until He has driven His enemies out from before Him, 22 and the land is subdued before the LORD, then afterward you shall return and be free of obligation toward the LORD and toward Israel, and this land shall be yours for a possession before the LORD. 23 “But if you will not do so, behold, you have sinned against the LORD, and be sure your sin will find you out (Numbers 32:20-23, emphasis mine). Note what this says! We must support Israel against its mooslem neighbors! They are not their neighbors! Or rather of course they are but they are also enemies!

ellauri156.html on line 780: (3) God is under no obligation to stop us from sinning. (So why did he bother with David then? Is he some sort of special case? Of course he is, he is Dawgs petlamb. Sometimes people justify their sin by saying something like: “I've prayed about it and asked God to stop me if it is wrong. . . .” When God does not stop them, they somehow assume it must be right. God could have stopped David after he chose to stay home from the war, or after he began to covet Uriah's wife, or after he committed adultery, but instead He allowed David to persist in his sin for some time. God even allowed David to get away with murder, for a time. Well actually, for good. It was just a immigrant after all. God's Word forbade David's sins of coveting, adultery, and murder. God's Word commanded David to stop, and he did not. God allowed David to persist in his sin for a season, but not indefinitely. God allowed David's sin to go full circle, to reach full bloom, so that he (and we) could see how sin grows (compare Genesis 15:12-16).

ellauri156.html on line 782: (4) David's sin was not intended as an excuse for us to sin, but as a warning to all of us how capable we are of sin. I have heard it said more times than I wish to recall, “Well, even David sinned. . . .” What they mean is, “How can you expect me not to sin? If David, as spiritual as he was, sinned as he did, then how can you expect me to do any better?” Fair enough. But Where these guys go wrong is that they are not Gawds petlambs, no preferential treatment is in the offing for them. Gawd will cross them like cockroaches. Or leece.

ellauri156.html on line 784: If we look very very carefully at the Bible, we can see that it is a thick book with unusually small print and thin leaves. We will see why stories like that of our text were written. They were written for the small print. They were not written to encourage us to sin, but to warn us of the danger of sin, and thus to encourage us to avoid sin at all costs. After outlining the major sins of the nation Israel in the wilderness in 1 Corinthians 10:1-10, Paul then applies the lesson of history to the Corinthians, and thus to us:

ellauri156.html on line 786: 101 Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. 2 Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. 3 Kaikki he söivät samaa hengellistä roskaruokaa 4 ja joivat samaa hengellistä sihijuomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, jota Mooses kuljetti heidän mukanaan painavassa arkissa; tämä kallio oli Pietari, korjaan Kristus. 5 Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. 6 Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät. 7

ellauri156.html on line 787: Älkää ruvetko palvelemaan epäjumalia niin kuin jotkut heistä. Kirjoituksissa kerrotaan: »He istuivat syömään roskaruokaa ja juomaan sihijuomaa, ja sitten he nousivat tanssimaan!» 8 Älkäämme antautuko tämmöiseen siveettömyyteen niin kuin jotkut heistä; heitä kuoli yhtenä päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta. 9 Meidän ei myöskään tule koetella Herran kärsivällisyyttä, niin kuin jotkut heistä tekivät; he kuolivat käärmeenpuremiin. 10

ellauri156.html on line 792: 4 Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi napista. 5 Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon roskaruokaan." 6

ellauri156.html on line 794: Silloin Herra suivaantuneena lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. 7 Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta. 8 Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon". 9 Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon. HUOM! tää vaskikäärme ei sunkaan ollut epäjumala, vaan ihan vaan tollanen niinkö maskotti.

ellauri156.html on line 798: Because David did what was right in the sight of the LORD, and had not turned aside from anything that He commanded him all the days of his life, except in the case of Uriah the Hittite, and, well, in a minor way, stalking Bathsheba while she was washing herself and then fucking her without leave (1 Kings 15:5, emphasis mine).nn

ellauri156.html on line 800: (5) David's sin, like all sin, is never worth the price. I have actually had people ask me what the penalty for a certain sin would be, planning to do it and then be forgiven. There are those who toy with sin, thinking that if they sin, they may suffer some consequences, but that God is obliged to forgive them, and thus their eternal future is certain and secure, no matter what they do, even if intentionally. I know of one situation in which a church leader left his wife and ran off with the wife of another, planning to later repent, and then expecting to be welcomed back into the fellowship of that church. This is presumptuous sin, sin of the most serious and dangerous kind. Rather than open a “can of worms” at this point in this message, let me simply say this: “No one ever chooses to sin, and then comes out of it with a smile on their face.” My friend Dawg will almost certainly wipe that smug smirk off their face. I still seethe when I think of that colleague of mine, and how he got away with dumping her hag and plucking a dainty dish from Brother ... (better not say). Took just a few months for the brotherhood to relent. Fuck, it shouldn't be that easy! A little more speedy delivery of the retribution would be indicated, don't you think, milord? Not that I criticize you in any way, milord.  

ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds. 

ellauri156.html on line 804: I have never met a Christian who chose to sin, and after it was all over felt that it was worth the price. Those that did quite simply were not Christians. David's sin and its consequences should not encourage us to sin, but should motivate us to avoid sin at all costs. The negative consequences of sin far outweigh the momentary pleasures of sin. Sin is never worth the price, even for those whose sin is forgiven. Sin is not worth it even when it's free of charge. In fact, we ought to be paid to commit sin. (Some do, like the adulterous woman in Proverbs, and Trick Dick's burglars. But we won't open that can of worms now that we are this close to the finish line.)

ellauri156.html on line 806: (6) It was the story of the slaughter of a lamb which exposed the immensity of David's sin. It is the story of the slaughter of The Lamb of God which exposes the immensity of our sins. (I am not suggesting that this comparison is on all fours, though the thought is close. Like the rich man slaughtering the poor people's only lamb to have a feast.) Isn't it amazing that David was so blinded by his own sin that he could not see it? It was by means of the story of the slaughter of a poor man's pet lamb that David was gripped with the immensity of the sin which was his own. David could see his own sin when he heard the story of what appeared to be the sin of another.

ellauri156.html on line 810:   Note that this last part is full of Saulus quotes. Whenever evangelists are about to finish they pepper their talk with these Saulus quotes. I guess it is because Saulus' job was so close to their own: first scare the suckers and then sugar the medicine.

ellauri156.html on line 812:   That is precisely what the cross of our Lord Jesus Christ does for us. We were dead in our trespasses and sins (Ephesians 2:1-3). We were blinded to the immensity of our sins (2 Corinthians 4:4). The coming of our Lord Jesus Christ, His perfect life, His innocent and sacrificial death, His literal and physical resurrection are all historical events. But the gospel is also a story, a true story. When we read the New Testament Gospels, we read a story that is even more dramatic, more amazing, more disturbing than the story Nathan told David. When we see the way unbelieving men treated our Lord, we should be shocked, horrified, and angered. We should cry out, “They deserve to die!” And that they do. But the Gospel is not written only to show us their sins -- those who actually heard Jesus and cried, “Crucify Him, Crucify Him” -- it is written so that the Spirit of God can cry out in our hearts, “Thou art the man! Yo mon!” When we see the way men treated Jesus, we see the way we would treat him, if he were here. We see how we treat him today. With laughter and ridicule. And that, my friend, reveals the immensity of our sin, and the immensity of our need for repentance and forgiveness. Words, words, words. Sticks and stones may break my bones, but words will never hurt me. 

ellauri156.html on line 814:   The Gospel of Jesus Christ is “Good News.” (No, it is Dog's breakfast. You must be thinking of euangelion.) The “Good News” is the death of our Lord, which reveals the immensity of our sin, is the immense workload of God by which he can and will forgive us of our sin. (Recall here Dosto's and many other mystics' meme that everybody should feel guilty of everything. They really enjoy it! It is some variant of algolagnia.) By His innocent and sacrificial death, Jesus died in our place, paid the penalty for our sins. Come to think of it, the logic of this story IS on all fours with God's judgment on David's oversight: Not nice but don't worry, I'll cash your debt on some innocent scapegoat.

ellauri156.html on line 816:   He bore ours sins on the cross! And by trusting in His death, burial, and resurrection, we die to sin (or sin to die, pick your choice, like David from Nathan's deck of bottom cards) and are raised to novelty products of eternal life, in Christ. The Gospel must first bring us to a recognition of the magnitude of our sin, and of our guilt, and then it takes us to the magnitude of God's grace in Jesus Christ, by which our sins can be forgiven. Have you come to see how great your sins are before a holy God? Then I urge you to experience how great a salvation is yours, brought about by this same God, through the death, burial, and resurrection of Lord Jesus Christ. What a Relief! Plop plop fizz fizz, oh what a relief it is.

ellauri156.html on line 820: 43 I should also say that other translations don’t seem to follow the NASB in dealing with these words as poetry.

ellauri158.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri158.html on line 40: Jeg er pinnsvin, sanoi norjalaisessa mamusarjassa  Jordbrukerne wannabe islamilaisgladiaattori, joka oli ihan poikki. Spinoza oli toinen samanlainen. Siilit ovat kivoja, vahvisti Iso Pauli vielä seniilinä. Ei sixi että ne syövät käärmeitä, vaan sixi että ne lyllertävät ja tuhisevat söpösti. Siilejä oli ennen paljon Sysmässä ja Käpylässä. Nyt ei niitä näy. Hyönteiset lie niiltä loppuneet, ja käärmeet. 

ellauri158.html on line 44: Spinoza’s views on necessity and possibility, which he claimed were the “principal foundation” of his Ethics (Ep75), have been less than well received by his readers, to put it mildly. From Spinoza’s contemporaries to our own, readers of the Ethics have denounced Spinoza’s views on modality as metaphysically confused at best, ethically nihilistic at worst. Kristityt on aina vihanneet Spinozaa, mutta niin on juutalaisetkin. Siili ressu. 

ellauri158.html on line 46:       The actual world, we might now say, is the only possible world. Events could not, in the strongest sense of that expression, have gone any differently than they in fact have gone. This is the position of necessitarianism, a belief that few in the history of Western philosophy have explicitly embraced. And for good reason — on the face of it, necessaritianism is highly counterintuitive. Surely the world could have gone slightly differently than it has gone. Couldn’t the Allies have lost WWII? No way! They were in the right! Couldn’t Leibniz have been a sister or not been born at all? Täähän on kuin Jaakko Hintikka versus Jon Barwise. 

ellauri158.html on line 48: For every finite cause of the desk, there will always be a temporally prior finite cause of that cause. And a prior cause of the cause of that cause. And so on, ad infinitum.

ellauri158.html on line 49: Ad nauseam as well? Spinoza has little sympathy with the traditional monotheistic idea that God created the world ex nihilo. There is no true “in the beginning” style cosmogony, according to Spinoza. Se on kristityille suuri pettymys. Ne haluu alkuun ison bangin ja loppuun toisen samanlaisen. Ja koska kaikilla oli niin muu-kaa-vaa, eiköhän aloiteta koko touhu aa-lus-taa. 

ellauri158.html on line 51:       According to More, Spinoza is a materialist (“matter is God”). Against this position, More attempts to show that a spiritual God is required to explain certain pertinent facts about our world, including the existence of motion. Tää More on niin hölmö ettei sitä jaxa edes lukea. Tää More oli Henry More, eikä se Erasmuxen jesuiitta homoystävä Thomas. Henry on varsinaisen luupään näköinen. Se kexi kysymyxen "montako enkeliä mahtuu tanssimaan nuppineulan päällä". Oireellisesti sitä siteeraavat Ralph "Waldo" Emerson ja kreivitär Blavatsky. Sen mielestä enkeleillä piti olla perse, nimittäin 4. ulottuvuudessa. (Sixi niitä mahtuu niin monta nuppineulan päälle.)

ellauri158.html on line 53:       What Clarke argues is that the Newtonian natural system and the findings that stem from it are incompatible with the “blind necessity” that characterizes both the Epicurean and Spinozistic world picture, precisely because this system implies the existence of an immaterial and wise Creator. What the fuck? It is a deterministic system par excellence. Ach, tarkoitatte alkuehtoja. Vanha antroposentrinen jumalatodistus: jos jumala ei olis säätänyt kaikkea näin hyvin, ei olis meitäkään. Tää ei voi olla sattumaa! Maailmamme ei voi olla 1 ziljoonasta sokeasta yrityxestä! Vai voiko se? This lottery is unfair, huutaa Shirley Jackson kiukkuisena, kun kivet lentävät. Shirley putkahti esille albumissa 133 ja putkahtaa uudelleen esille albumissa 270.

ellauri158.html on line 55:       Nää hemmot panee Spinozan ja Epikuroxen paholaisen karsinaan ja kaizee Ciceron ja Platon lampaiden puolelle. Turha sanoakaan kummalle puolelle navettaa joutuu tämä paasaaja. Newton ihmetteli miten tarkkaan kelloseppä on kaiken virittänyt apinoiden hyväxi. Miten se voisi olla sattumaa. Niinpä, mitenpä. Toisaalta, jos tätä sattumaa ei olis sattunut, ei olisi näitä apinoitakaan. Mikä voisi tarkemmin ajatellen olla hyvä asia. Tuliko sittenkin vähän tonttuiltua, vai mitä? 

ellauri158.html on line 87:     Attribuutilla tarkoitan sitä minkä intellekti havaizee substanssista, niikö sen esanssin raaka-aineina.

ellauri158.html on line 93: Moodilla tarkoitan substanssin affektioita, eli sitä mikä on muissa, jonka läpi jotain käsitetään. (Jospa käsittäisimme sen roiston! kuten sanotaan Alexis Kivessä.) Oisko attribuutti vs. moodi sama kuin terminologiassa määritelmät vs. selitteet. Homous ja viisaus vs. höyhenettömyys ja kaxijalkaisuus. Tää on tosi keinotekoinen erottelu, siinä meni jo muinaiset kreikkalaiset pahan kerran mezään, Sokrates ja Plato etulittanenässä. Vittu että se ideaoppi oli monen pahan alkupää. Jotenkin noi kreikkalaiset oli vielä aika primitiivisiä, ne siirsi pään sisällyxet taivaalle ja kääntäen. Siitä tuli aivan loputtomasti sotkua. Varmaan koska ne oli narsisteja. 

ellauri158.html on line 103:   Pentistä varmaan tollasia primus moottoreita voi olla vaan 1 koska muuten ne kolaroisi toisiinsa kuin Linnanmäen sähköautot. Kaikki seisoskelis kadunkulmassa eikä kukaan pääsis liikkumaan. Paizi että Russell osoitti (ihan oikeesti) ettei kaikkien luokkien luokkaa voi edes olla, se on ristiriitaista. It´s no use Mr. Russell, it´s turtles all the way down.

ellauri158.html on line 108: Tonttu iki-iäkäs on toi samainen välttämättömästi vapaa olio joka luo izeään painavamman kiven. Se on aina koska se ei voi lopettaa olemista vaikka tahtoisi. Ti theleis? Apothanein thelo. Onnexi se ei tahdo, se on läpeensä tyytyväinen, suorastaan iloinen.

ellauri158.html on line 119: Yxilöitä ei voi määritellä. Vaan luokkia. Nojaa, yxiön voi määritellä, jossa on vaan 1 yxilö. Mitä väliä. Ilman urelementtejä tulee ihan sama matikka

ellauri158.html on line 129: P. 1. axiom. 5. Quae nihil commune cum se invicem habent, etiam per se invicem intelligi non possunt, sive conceptus unius alterius conceptum non involvit. [in: P. 1. prop. 3.]

ellauri158.html on line 143: Nyt eiku calculemus! Lopussa pitäis jäädä käteen apinoiden käyttöohjeita. Alku aina hankalaa, lopussa luojan kiitos seisoo. 

ellauri158.html on line 150: P. 1. prop. 2. Duae substantiae diversa attributa habentes nihil inter se commune habent. [in: P. 1. prop. 6., prop. 11., prop. 12., etiam in: Ep. 3. §. 4.]

ellauri158.html on line 154: P. 1. prop. 3. Quae res nihil commune inter se habent, earum una alterius causa esse non potest. [in: P. 1. prop. 6., etiam in: Ep. 3. §. 4., Ep. 65. §. 2.]

ellauri158.html on line 156: Syyllä ja seurauksella pitää olla jotain yhteistä. Kuulostaa harmittomalta, jos yhteisexi kelpaa jo että toinen on toisen syy. Jos rajoitutaan luokkalogiikkaan, tää on takuulla falskia. Pitäs kazoa myös näiden lauseiden todistuxia.

ellauri158.html on line 168: Jaha! Tää on nyt jonkinlainen Leibnizin periaate kumminkin. Sitä tarvitaan kai jumalan yxikäsitteisyystodistuxeen. Vähän jää nyt epäselväxi koskeeko tää vaan lajeja vaiko yxilöitä myös.

ellauri158.html on line 184: P. 1. prop. 9. Quo plus realitatis, aut esse unaquaeque res habet, eo plura attributa ipsi competunt.

ellauri158.html on line 191: Häh? Onxtässä puhe jostain olioita yxilöivistä ominaisuuksista? Eihän sellaisia välttämättä ole, tarvitaanhan suhteita. Mihinkähän tätä tulosta tullaan käyttämään. Sieluako tässä taas koitetaan taivaaseen salakuljettaa? Kun kolikko kirstuun kilahtaa, sielu taivaansen vilahtaa. 

ellauri158.html on line 196: Jumala on välttämätön, per definitionem. Siitä eetikot ei voi olla kuin yhtä mieltä. Mitä liikenteestä tulee ilman poliisia, pesästä ilman hormoonijohtajatarta. Joisaalla Pentiltä lipsahtaa "deus sive natura", mikä on hyvin, hyvin paha. Infamous, sanoo kristityt, ja juutalaiset komppaavat.  

ellauri158.html on line 201: Skoliasta pykälään 13 näkee mixi Pentin oli pakko todistaa että substanssia EI voi osittaa. Se koittaa selvitä asiasta nostamalla aineet lajitasolle. Vettä voi jakaa kauhalla, mutta vesi aineena on silti 1 ja sama. Muttällänen sofistiikka säästyy siltä nyttemmin kiitos Cantorin. 

ellauri158.html on line 225: Jumala kerää kaikki muutkin tunnustuspalkinnot. Tämmöinen pulla  julkkixilla aina käy, raha tulee rahan luo.

ellauri158.html on line 232: Jumala on vapaasti ja silti välttämättä tarkoittanut tätä kaikkea. Ei tässä mitään erehdystä ole tapahtunut. Ei tarvita mitään teodikeaa, hajaantukaa.

ellauri158.html on line 250: Häh, tää ei näytä ihan heti selvältä. Jos mekin ollaan rusinoita muuttumattoman jumalan taikinassa sit kai ei mekään voitas muuttua. Jotain tässä nyt on vialla? Aijaa, ehkä me ollaan vaan jumalan affekteja, irvistyxiä tai pierukuplia taikinassa. Jos se vielä kerran sanoo flottis, mää lähren.

ellauri158.html on line 258: Mistä onnekkaana korollaarina sielukaan ei häviä kuin pieru Saharaan. Mikä oli todistettava.

ellauri158.html on line 283: P. 1. prop. 28. Quodcumque singulare, sive quaevis res quae finita est et determinatam habet existentiam, non potest existere nec ad operandum determinari, nisi ad existendum et operandum determinetur ab alia causa, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam; et rursus haec causa non potest etiam existere neque ad operandum determinari, nisi ab alia, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam, determinetur ad existendum et operandum, et sic in infinitum. [in: P. 1. prop. 32., P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 30., prop. 31., prop. 48., P. 4. prop. 29., P. 5. prop. 6.]

ellauri158.html on line 300: Kaikenlainen tahto ym panohalu on sekin vaan luonnollista, eikä hopea ole häpeä.

ellauri158.html on line 304: -- P. 1. prop. 32. coroll. 2. Sequitur 2. voluntatem et intellectum ad Dei naturam ita sese habere, ut motus et quies, et absolute, ut omnia naturalia, quae a Deo ad existendum et operandum certo modo determinari debent ... [in: P. 2. prop. 3. schol.]

ellauri158.html on line 306: Oh! Tässä lipsahti siililtä taas aika paha heresia. Jumalakaan ei tahdo mitä haluaa, vaan välttämättömyyden pakosta.

ellauri158.html on line 312: Asiat ei olis voineet mennä mitenkään muulla tavalla kun ne menevät. Jumalakaan ei voi asialle mitään, eikä haluakaan. Elämme sen parhaassa mahdollisessa taikinassa, kuten Candide. 

ellauri158.html on line 319: Jumala on jo toteuttanut kaikki mahdollisuutensa. Sen pusero on tyhjä ja pakka lopussa. Se teki parhaansa ja kazo mihin se riitti.

ellauri158.html on line 321: Pena vetää tässä luvussa aika hienon reductio ad absurdumin teologiasta laplacelaiseen determinismiin yhistettynä. Hupaisinta on eze on suurin piirtein oikeassa koko ajan, paizi tietysti tossa res cogitans dualismissa.  Joo, absurdiahan tää kaikki on, jos tätä koittaa ymmärtää jonkinlaisena muumipelinä. Ihan paras on kun ei liikaa mieti sitä.

ellauri158.html on line 323: Todistuxet tästä vielä puuttuvat. Teoreemaa ei ymmärrä kunnolla ennenkuin ymmärtää sen todistuxen. Mutta jaxankohan kaivella niin pitkälle? On tää aika TLDR, samaa luokkaa kuin mun TMAD.

ellauri158.html on line 342:   P. 2. defin. 4. Per ideam adaequatam intelligo ideam, quae, quatenus in se sine relatione ad obiectum consideratur, omnes verae ideae proprietates sive denominationes intrinsecas habet. [in: P. 4. prop. 62., P. 5. prop. 17.]

ellauri158.html on line 354:   P. 2. defin. 7. Per res singulares intelligo res, quae finitae sunt et determinatam habent existentiam. Quod si plura individua in una actione ita concurrant, ut omnia simul unius effectus sint causa, eadem omnia eatenus ut unam rem singularem considero.

ellauri158.html on line 368:     Tuumaustavat, kuten rakkaus, himo tai millä niitä nyt nimitetänkin kutakin, eivät tapahdu ellei päässä ole jotain ideaa rakastetusta, halutusta jne. Voi kyllä ideoida muuten vaankin. 

ellauri158.html on line 376:     Me ei tunneta eikä havaita mitään muita yxilöitä kuin korpuxia ja tuumaustapoja. (Mitäs jää siis pois?)

ellauri158.html on line 385:     Extensio on jumalan attribuutti, eli siis jumala on myös leviävä kasa. (Tää on Siilin näitä omaperäisiä panteistisiä ajatuxia. Pahaenteisiä.)

ellauri158.html on line 387:     The term was coined by the German philosopher Karl Krause in 1828 to distinguish the ideas of Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) and Friedrich Wilhelm Joseph Schelling (1775–1854) about the relation of God and the universe from the supposed pantheism of Baruch Spinoza, after reviewing Hindu scriptures. Unlike pantheism, which holds that the divine and the universe are identical, panentheism maintains an ontological distinction between the divine and the non-divine and the significance of both. In panentheism, the universal spirit is present everywhere, which at the same time "transcends" all things created.

ellauri158.html on line 389:     While pantheism asserts that "all is God", panentheism claims that God is greater than the universe. Some versions of panentheism suggest that the universe is nothing more than the manifestation of God. In addition, some forms indicate that the universe is contained within God, like in the Kabbalah concept of tzimtzum. Also much Hindu thought is highly characterized by panentheism and pantheism. The basic tradition on which Hantta Krause´s concept was built seems to have been Neoplatonic philosophy and its successors in Western philosophy and Orthodox theology.    

ellauri158.html on line 391:     Tämmönen tavallinen panteismi eli luonnon ja jumalan 1-to-1 identifikaatio on aika harmitonta, vai mitä? Jos ei siitä seuraa mitään lisätehtäviä, ei esim. tarvi ruveta pyllistämään auringonnoousulle eikä täyttämään eväillä jotain seitakuppeja.

ellauri158.html on line 408:     No tää oli kyllä tähän asti ykkös hämärimmin sanottu. Jotain sellasta ettei jumalasta tule syy-seurauspohjaista havaintotietoa, vaan se selviää vaan tolleen ankarasti pohtimalla.

ellauri158.html on line 410:   P. 2. prop. 6. Cuiuscumque attributi modi Deum, quatenus tantum sub illo attributo, cuius modi sunt, et non quatenus sub ullo alio consideratur, pro causa habent. [in: P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 45., P. 3. prop. 2., prop. 11. schol., P. 4. prop. 7., prop. 29., etiam in: Ep. 66. §. 3.]

ellauri158.html on line 413:     Minkä tahansa attribuutin moodeilla, sikäli vaan kun niitä kazotaan sen attribuutin alla, jonka moodeja ne ovat, on syynä jumala.

ellauri158.html on line 419:     Obscurum per obscurius. Emmä ole varma mitä tää tuuba tahtoo sanoa. Eli siis mitä? Voisko tää olla jotain sellasta, että jotkut jutut voi näyttää sattumilta, jos ei tarkata oikeaa syy-seurausketjua. Voi näyttää sattumalta että Alf tippuu kaivantoon ("Just my luck"), muttei se ole sattumaa esim kaivajien kannalta, niillä oli ihan järkevä työtehtävä. Oma vika jos Alf ei kazo eteensä. 

ellauri158.html on line 425:     Täähän on suurin piirtein Wittgenstein juniorin kuvateoria. Sen repussa nyölääntynyt Tractatus oli matkimus Siilin ohuehkosta teoxesta Tractatus Theologico-Politicus (Teologis-poliittinen tutkielma), jossa hän puolustaa suvaitsevaisuutta, ilmoittaa suorasukaisesti, ettei totuuden lähde ole jumalan ilmoitus ja että poliittinen valta ei ole jumalan asettama vaan ihmisten sovittavissa. Hyvä Siili! Wittgenstein sitävastoin. Wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen oli mystikointia (muein = vaieta). Paizi ei ne mystikot mitään hiljaa ole, ne mutisee puoliääneen kuin Seija vihaisena ja nostelee merkizevästi kulmakarvojaan kuin torakat tai Eski Saarinen näyttääxeen että niillä kyllä olis asiaa mutta "ei saa sanoa" kuin Helmi pienenä. Ne on elloja. Wittgensteinit oli äveriäitä  ex-jutkuja mutta koko suku oli kääntynyt ja maallistunut. Homo Ludi kaipas hämärästi Elohiimia. (Enkä! Älä yritä! Mä kaipaan esi-isieni luoxe kuin Roope Ankka.)

ellauri158.html on line 427:     Tästä Spinozan tyylistähän sekin ponnisti. Spinozaakin puhutti Parmenideen ongelma, jota mun on aina vaikea edes nähdä ongelmaxi. Sehän se  Wittgensteiniakin kiusasi: jos lauseet on jotain todellisuuden heijastuxia, miten niitä voi olla vääriä? Mistä tietää mitä ne tarkoittaa kun ne ovat vääriä? Ei se ole mikään ongelma täällä kuun alisessa maailmassa, jossa lauseet on vaan apinoiden ym elukoiden kuvitelmia, ne tähtää johonkin mutta tekee huteja. Tuleehan roboteillekin bittikarttavirheitä. Mixen pitäis olla ongelma jollekulle typerälle filosoofille? Niillä on jotenkin vääristynyt maailmankuva. Varmaan taas 

ellauri158.html on line 430: Mut on siinä jotain lisääkin, noi korollaarit on aika pahoja. Kerettiläisin taitaa olla toi skolia, jonka mukaan jumalan pää ja ruumis on sama asia. Jumala tuumailee vaan asioita toimeen pannessaan. Vaikka justiinsa siinä Siili on aivan oikeassa. Ideat on vaan materian osittaisia heijastuxia omaan peiliinsä, kuten primitiivimarxilaiset leukavasti sanoivat. Siili näyttää sanovan ettei sen jumala haihattele turhia, se on tuumasta toimeen miehiä. Esim ympyrä on kaikkialla sama on se jumalan päässä sädehtivä sädekehä tai liikenneympyrä. 

ellauri158.html on line 436:     Aina tietää että kun Siili alkaa monisanaisesti pulista, se ei välttämättä izekään ihan tiedä mitä se haluu sanoa. Mitähän tääkin taaas olisi? Onxe jotain sellasta että toteutumattomat asiat (esim siis apinoiden esi-isät) on olemassa joteskin kuitenkin jumalan hämärinä ajatuxina sittenkin kun niitä ei oikeasti ole? Vaikea sanoa, kun Siili ei edes ize kexi yhtään kunnon esimerkkiä. Jotain geometrista höpinää ympyrään piirretyistä neliöistä vaan. Tässä tulee mieleen sen peräsuolisyöpään kuolleen Jon Barwisen vaikeudet kun se koitti rakentaa semantiikan vaan yhdestä mahdollisesta maailmasta. Se oli aika siilimäistä. Onkohan se oikein realistista? Jaakko Hintikkaa sanottiin idealistixi kun sillä oli niitä monia. Hintikkaa ei hirveästi vaivannut oliko ne oikeasti olemassa, leikisti oikeasti, mitä väliä. Ize asiassa Barwise oli varmaan niistä oikeistolaisempi. In his last year, Barwise was invited to give the 2000 Gödel Lecture; he died prior to the lecture. 

ellauri158.html on line 438: P. 2. prop. 9. Idea rei singularis actu existentis Deum pro causa habet, non quatenus infinitus est, sed quatenus alia rei singularis actu existentis idea affectus consideratur, cuius etiam Deus est causa, quatenus alia tertia affectus est, et sic in infinitum. [in: P. 2. prop. 9. coroll., prop. 19., prop. 20., prop. 24., prop. 25., P. 3. prop. 1.]

ellauri158.html on line 439: -- P. 2. prop. 9. coroll. Quicquid in singulari cuiuscumque ideae obiecto contingit, eius datur in Deo cognitio, quatenus tantum eiusdem obiecti ideam habet. [in: P. 2. prop. 12., prop. 13., prop. 30., P. 3. prop. 10.]

ellauri158.html on line 459:     Mikä hyvänsä tapahtuu kohteessa joka on apinan mielen rakentava idea (sielu, tästälähin, en jaxa kirjoittaa tota sepustusta enää), sen apinan mieli havaizee, tai siitä asiasta välttämättä syntyy mielessä idea; eli siis, jos apinan sielun kohteena on korpus, ei mitään siinä korpuxessa voi tapahtua, jota ei mielellä havaita. Mitähän tääkin sitten olisi. Onko tähtäimessä Jaakko Hintikan transitiivisuusaxiooma S4, eli Kp -> KKp? Täähän on freudilaisuuden tappolause, ei voi olla jotain alitajuntaa, josta ylitajunta ei olis selvillä. Eli se on eittämättä perseestä. Mieli on kuten Minsky sanoi, pieni termiittipesä sekin. 

ellauri158.html on line 495:     It is unclear whether Newton read any of Spinoza´s works. However, two people with whom he was in close contact made substantial efforts to repudiate Spinozism directly: Henry More in The Confutation of Spinoza (More 1991) and Samuel Clarke in A Demonstration of the Being and Attributes of God: More Particularly in Answer to Mr. Hobbs, Spinoza and Their Followers. Sit oli vielä "Ralph" Cudworth ja joku "Colin" McLaughlin, kaikki Cambridgen platonisteja, siis jotain täys idiootteja, presumably, ja kaiken lisäxi varmaan vielä homoja. In the arguments on which I focus, More, Clarke, and Maclaurin aim to establish  the  existence  of  an  immaterial  and  intelligent  God  precisely  by showing that Spinoza does not have the resources to adequately explain the origin of motion. Sen jumala ei ollut kunnon priimuskaasulla toimiva käynnistysmoottori, pikemminkin joku auton alusta. 

ellauri158.html on line 505: -------- defin. Cum corpora aliquot eiusdem aut diversae magnitudinis a reliquis ita coercentur, ut invicem incumbant, vel si eodem aut diversis celeritatis gradibus moventur, ut motus suos invicem certa quadam ratione communicent, illa corpora invicem unita dicemus, et omnia simul unum corpus, sive individuum componere, quod a reliquis per hanc corporum unionem distinguitur.  [in: P. 2. lem. 4.,   lem. 7.,   prop. 24.,   P. 4. prop. 39.]

ellauri158.html on line 521: ---- lem. 6. Si corpora quaedam individuum componentia motum, quem versus unam partem habent, aliam versus flectere cogantur, at ita, ut motus suos continuare possint, atque invicem eadam, qua antea, ratione communicare; retinebit itidem individuum suam naturam absque ulla formae mutatione.

ellauri158.html on line 525: ---- lem. 7. Retinet praeterea individuum sic compositum suam naturam, sive id secundum totum moveatur, sive quiescat, sive versus hanc, sive versus illam partem moveatur, dummodo unaquaeque pars motum suum retineat, eumque, uti antea, reliquis communicet.  [in: P. 2. lem. 7. schol.,   P. 3. postul. 1.]

ellauri158.html on line 557:     Humaanimieli on sovelias havaizemaan kaikenlaista, ja sitä soveliaampi mitä notkeampi ruumis sillä on.

ellauri158.html on line 565:     Aistien havaizemistavat riippuu aisteista ja aistittavista stykeistä. 

ellauri158.html on line 569:     Tästä seuraa pro primo et apina voi havaita ruumiillaan hizin monenlaisia juttuja.

ellauri158.html on line 571: -- P. 2. prop. 16. coroll. 2. Sequitur secundo, quod ideae, quas corporum externorum habemus, magis nostri corporis constitutionem, quam corporum externorum naturam indicant.  [in: P. 2. prop. 17. schol.,   P. 3. prop. 14.,   prop. 18.,   gener. aff. defin.,   P. 4. prop. 1. schol.,   P. 4. prop. 9.,   P. 5. prop. 34.]

ellauri158.html on line 573:     Pro secundo, että havainnot kertoo enempi meidän omista ruumiista kuin ulkopuolisista jutuista.

ellauri158.html on line 611: P. 2. prop. 22. Mens humana non tantum corporis affectiones, sed etiam harum affectionum ideas percipit.  [in: P. 2. prop. 23.,   prop. 47.,   P. 4. prop. 8.]

ellauri158.html on line 613:     Humaani mieli ei havaize vaan ruumiin tölväisyjä, vaan myös näiden tölväisyjen ideat.

ellauri158.html on line 617:     Mieli ei tunne izeään kuin sikäli kuin se havaizee ruumiin tölväisyjen ideat.

ellauri158.html on line 629:     Humaani mieli ei havaize mitään ulkoista ruumista oikeesti olemassa, vaan pelkästään oman ruumiin vaikutusten kautta. 

ellauri158.html on line 631: -- P. 2. prop. 26. coroll. Quatenus mens humana corpus externum imaginatur, eatenus adaequatam eius cognitionem non habet.

ellauri158.html on line 651:   -- P. 2. prop. 29. coroll. Hinc sequitur, mentem humanam, quoties ex communi naturae ordine res percipit, nec sui ipsius, nec sui corporis, nec corporum externorum adaequatam, sed confusam tantum et mutilatam habere cognitionem.  [in: P. 2. prop. 40. schol. 2.,   P. 3. prop. 3.]

ellauri158.html on line 654:     Tästä seuraa että humaani mieli on aivan pihalla luonnonjärjestyxestä, izestään, omasta ruumiistaan ja muista stykeistä. 

ellauri158.html on line 656: P. 2. prop. 30. Nos de duratione nostri corporis nullam nisi admodum inadaequatam cognitionem habere possumus.  [in: P. 2. prop. 31.]

ellauri158.html on line 660:   P. 2. prop. 31. Nos de duratione rerum singularium, quae extra nos sunt, nullam nisi admodum inadaequatam cognitionem habere possumus.  [in: P. 2. prop. 31. coroll.,   P. 4. prop. 62. schol.]

ellauri158.html on line 666:     Tästä seuraa etä kaikki yxityiset kamat ovat väliaikaisia ja hajoavia. (Häh miten se siitä seuraa? Nyt en ymmärtänyt.)

ellauri158.html on line 686:     Huom. Esim. Siili on mielestään esittänyt jumalan eli luonnon toiminnan asialliseseti. Yet there still remain misconceptions not a few, which might and may prove very grave hindrances to the understanding of the concatenation of things, as I have explained it above. I have therefore thought it worth while to bring these misconceptions before the bar of reason.

ellauri158.html on line 688:     All such opinions spring from the notion commonly entertained, that all things in nature act as men themselves act, namely, with an end in view. It is accepted as certain, that God himself directs all things to a definite goal (for it is said that God made all things for man, and man that he might worship him). I will, therefore, consider this opinion, asking first, why it obtains general credence, and why all men are naturally so prone to adopt it? secondly, I will point out its falsity; and, lastly, I will show how it has given rise to prejudices about good and bad, right and wrong, praise and blame, order and confusion, beauty and ugliness, and the like. 

ellauri158.html on line 692:     All men are born ignorant of the causes of things, that all have the desire to seek for what is useful to them, and that they are conscious of such desire. Herefrom it follows, first, that men think themselves free inasmuch as they are conscious of their volitions and desires, and never even dream, in their ignorance, of the causes which have disposed them so to wish and desire. Secondly, that men do all things for an end, namely, for that which is useful to them, and which they seek. Thus it comes to pass that they only look for a knowledge of the final causes of events, and when these are learned, they are content, as having no cause for further doubt. If they cannot learn such causes from external sources, they are compelled to turn to considering themselves, and reflecting what end would have induced them personally to bring about the given event, and thus they necessarily judge other natures by their own. Further, as they find in themselves and outside themselves many means which assist them not a little in the search for what is useful, for instance, eyes for seeing, teeth for chewing, herbs and animals for yielding food, the sun for giving light, the sea for breeding fish, &c., they come to look on the whole of nature as a means for obtaining such conveniences. Now as they are aware, that they found these conveniences and did not make them, they think they have cause for believing, that some other being has made them for their use. As they look upon things as means, they cannot believe them to be self—created; but, judging from the means which they are accustomed to prepare for themselves, they are bound to believe in some ruler or rulers of the universe endowed with human freedom, who have arranged and adapted everything for human use. They are bound to estimate the nature of such rulers (having no information on the subject) in accordance with their own nature, and therefore they assert that the gods ordained everything for the use of man, in order to bind man to themselves and obtain from him the highest honor.

ellauri158.html on line 694:     Hence also it follows, that everyone thought out for himself, according to his abilities, a different way of worshipping God, so that God might love him more than his fellows, and direct the whole course of nature for the satisfaction of his blind cupidity and insatiable avarice. Thus the prejudice developed into superstition, and took deep root in the human mind; and for this reason everyone strove most zealously to understand and explain the final causes of things; but in their endeavor to show that nature does nothing in vain, i.e. nothing which is useless to man, they only seem to have demonstrated that nature, the gods, and men are all mad together. Consider, I pray you, the result: among the many helps of nature they were bound to find some hindrances, such as storms, earthquakes, diseases, &c.: so they declared that such things happen, because the gods are angry at some wrong done to them by men, or at some fault committed in their worship. Experience day by day protested and showed by infinite examples, that good and evil fortunes fall to the lot of pious and impious alike; still they would not abandon their inveterate prejudice, for it was more easy for them to class such contradictions among other unknown things of whose use they were ignorant, and thus to retain their actual and innate condition of ignorance, than to destroy the whole fabric of their reasoning and start afresh. They therefore laid down as an axiom, that God´s judgments far transcend human understanding. Such a doctrine might well have sufficed to conceal the truth from the human race for all eternity, if mathematics had not furnished another standard of verity in considering solely the essence and properties of figures without regard to their final causes. There are other reasons (which I need not mention here) besides mathematics, which might have caused men´s minds to be directed to these general prejudices, and have led them to the knowledge of the truth.

ellauri158.html on line 697:     Joku tomppeli teologian proffa [Schliesser, Eric: NEWTON AND SPINOZA: ON MOTiON AND MATTER (AND GOD, OF COURSE), The Southern journal of philosophy, 2012-09, Vol.50 (3), p.436-458)] kehtaa vielä tänä päivänäkin väittää ettei Spinozalla ollut mitään ansioita tietellisen maailmankazomuxen synnyssä. Sillä nimenomaan oli, Spinoza veti johtopäätöxet ja sanoi asiat halki kun Newton ja Cambridgen porukat vaan heilutteli käsiä ja pakitti Descartesin perässä dualistiseen teismiin. 

ellauri158.html on line 699:     The Southern Journal of Philosophy (U of Memphis) has provided a forum for a long list of suspect figures including Hans-Georg Gadamer, Hubert Dreyfus, George Santayana, Wilfrid Sellars, and Richard Sorabji.

ellauri158.html on line 711: -- P. 2. prop. 39. coroll. Hinc sequitur, quod mens eo aptior est ad plura adaequate percipiendum, quo eius corpus plura habet cum aliis corporibus communia.  [in: P. 2. prop. 40. schol. 2.]

ellauri158.html on line 725: P. 2. prop. 43. Qui veram habet ideam, simul scit se veram habere ideam, nec de rei veritate potest dubitare.  [in: P. 2. prop. 43. schol.,   prop. 49. schol.,   P. 3. prop. 58.,   P. 4. prop. 27.,   prop. 52.,   prop. 56.,   prop. 62.,   P. 5. prop. 27.]

ellauri158.html on line 742: P. 2. prop. 47. Mens humana adaequatam habet cognitionem aeternae et infinitae essentiae Dei.  [in: P. 4. prop. 36.,   prop. 36. schol.,   prop. 37.,   P. 5. prop. 18.]

ellauri158.html on line 746: P. 2. prop. 48. In mente nulla est absoluta sive libera voluntas, sed mens ad hoc vel illud volendum determinatur a causa, quae etiam ab alia determinata est, et haec iterum ab alia, et sic in infinitum.  [in: P. 2. prop. 49.,   prop. 49. coroll.,   P. 3. aff. defin. 6., etiam in: TP cap. 2. art. 1.]

ellauri158.html on line 752: -- P. 2. prop. 49. schol. De adversariorum obiectionibus. Quid haec doctrina a usum vitae conferat.  [in: P. 3. aff. defin. 14.,   aff. defin. 15., etiam in: TP cap. 2. art. 1.]

ellauri158.html on line 762: P. 3. defin. 3. Per affectum intelligo corporis affectiones, quibus ipsius corporis agendi potentia augetur vel minuitur, iuvatur vel coercetur, et simul harum affectionum ideas. [in: P. 3. prop. 14.]

ellauri158.html on line 767: P. 3. prop. 1. Mens nostra quaedam agit, quaedam vero patitur; nempe quatenus adaequatas habet ideas, eatenus quaedam necessario agit, et quatenus ideas habet inadaequatas, eatenus necessario quaedam patitur. [in: P. 3. prop. 3., prop. 56., prop. 58., prop. 59., P. 4. prop. 23., prop. 28., P. 5. prop. 20. schol.]

ellauri158.html on line 768: -- P. 3. prop. 1. coroll. Hinc sequitur mentem eo pluribus passionibus esse obnoxiam quo plures ideas inadaequatas habet et contra eo plura agere quo plures habet adaequatas.

ellauri158.html on line 778: P. 3. prop. 9. Mens tam quatenus claras et distinctas, quam quatenus confusas habet ideas, conatur in suo esse perseverare indefinita quadam duratione, et huius sui conatus est conscia. [in: P. 3. prop. 12., prop. 13., prop. 58.]

ellauri158.html on line 789: -- P. 3. prop. 15. coroll. Ex eo solo, quod rem aliquam affectu laetitiae vel tristitiae, cuius ipsa non est causa efficiens, contemplati sumus, eandem amare vel odio habere possumus. [in: P. 3. prop. 16., prop. 35., prop. 35. schol., prop. 41., prop. 50. schol., prop. 52. schol.]

ellauri158.html on line 791: P. 3. prop. 16. Ex eo solo, quod rem aliquam aliquid habere imaginamur simile obiecto, quod mentem laetitia vel tristitia afficere solet, quamvis id, in quo res obiecto est similis, non sit horum affectuum efficiens causa, eam tamen amabimus vel odio habebimus. [in: P. 3. prop. 15. schol., prop. 17., prop. 41., prop. 46., P. 4. prop. 34.]

ellauri158.html on line 792: P. 3. prop. 17. Si rem, quae nos tristitiae affectu afficere solet, aliquid habere imaginamur simile alteri, quae nos aeque magno laetitiae affectu solet afficere, eandem odio habebimus et simul amabimus. [in: prop. 17. schol.]

ellauri158.html on line 798: P. 3. prop. 20. Qui id quod odio habet destrui imaginatur, laetabitur. [in: P. 3. prop. 23., prop. 28., aff. defin. 11., aff. defin. 12., aff. defin. 13.]

ellauri158.html on line 802: P. 3. prop. 23. Qui id quod odio habet tristitia affectum imaginatur, laetabitur; si contra idem laetitia affectum esse imaginetur, contristabitur; et uterque hic affectus maior aut minor erit, prout eius contrarius maior aut minor est in eo, quod odio habet. [in: P. 3. prop. 26., prop. 27., prop. 27. coroll. 2., prop. 35., prop. 38.]

ellauri158.html on line 804: P. 3. prop. 24. Si aliquem imaginamur laetitia afficere rem, quam odio habemus, odio etiam erga eum afficiemur. Si contra eundem imaginamur tristitia eandem rem afficere, amore erga ipsum afficiemur. [in: P. 3. prop. 35. schol.]

ellauri158.html on line 808: P. 3. prop. 26. Id omne de re, quam odio habemus, affirmare conamur, quod ipsam tristitia afficere imaginamur, et id contra negare, quod ipsam laetitia afficere imaginamur. [in: prop. 40. coroll. 2., prop. 43.]

ellauri158.html on line 813: -- P. 3. prop. 27. coroll. 2. Rem, cuius nos miseret, odio habere non possumus ex eo, quod ipsius miseria nos tristitia afficit.

ellauri158.html on line 821: P. 3. prop. 31. Si aliquem imaginamur amare vel cupere vel odio habere aliquid, quod ipsi amamus, cupimus vel odio habemus, eo ipso rem constantius amabimus etc. Si autem id, quod amamus, eum aversari imaginamur, vel contra, tum animi fluctuationem patiemur. [in: P. 3. prop. 35., aff. defin. 44., P. 4. prop. 34. schol., prop. 37., P. 5. prop. 20.]

ellauri158.html on line 822: -- P. 3. prop. 31. coroll. Sequitur unumquemque quantum potest conari ut unusquisque id quod ipse amat, amet et quod ipse odit, odio etiam habeat. [in: P. 4. prop. 37., P. 5. prop. 4. schol.]

ellauri158.html on line 834: P. 3. prop. 38. Si quis rem amatam odio habere inceperit, ita ut amor plane aboleatur, eandem maiore odio ex pari causa prosequetur, quam si ipsam nunquam amavisset, et eo maiore, quo amor antea maior fuerat. [in: P. 3. prop. 44.]

ellauri158.html on line 835: P. 3. prop. 39. Qui aliquem odio habet, ei malum inferre conabitur, nisi ex eo maius sibi malum oriri timeat; et contra, qui aliquem amat, ei eadem lege benefacere conabitur. [in: P. 3. prop. 40. coroll. 2., prop. 40. schol., prop. 41. schol., aff. defin. 34., aff. defin. 36., P. 4. prop. 34., prop. 37. schol. 2., prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 45. coroll. 2.]

ellauri158.html on line 837: P. 3. prop. 40. Qui se odio haberi ab aliquo imaginatur, nec se ullam odii causam illi dedisse credit, eundem odio contra habebit. [in: P. 3. prop. 40. coroll. 1., prop. 40. coroll. 2., prop. 41., prop. 43., prop. 45., prop. 49. schol., P. 4. prop. 34.]

ellauri158.html on line 844: -- P. 3. prop. 41. coroll. Qui ab eo, quem odio habet, se amari imaginatur, odio et amore simul conflictabitur.

ellauri158.html on line 850: P. 3. prop. 45. Si quis aliquem sibi similem odio in rem sibi similem, quam amat, affectum esse imaginatur, eum odio habebit.

ellauri158.html on line 851: P. 3. prop. 46. Si quis ab aliquo cuiusdam classis, sive nationis a sua diversae, laetitia vel tristitia affectus fuerit, concomitante eius idea sub nomine universali classis vel nationis tanquam causa, is non tantum illum, sed omnes eiusdem classis vel nationis amabit vel odio habebit.

ellauri158.html on line 862: P. 3. prop. 52. Obiectum quod simul cum aliis antea vidimus, vel quod nihil habere imaginamur, nisi quod commune est pluribus, non tamdiu contemplabimur, ac illud, quod aliquid singulare habere imaginamur. [in: P. 3. prop. 55. coroll. 2. schol., aff. defin. 4., aff. defin. 10.]

ellauri158.html on line 935: P. 3. aff. defin. 4. Admiratio est rei alicuius imaginatio, in qua mens defixa propterea manet, quia haec singularis imaginatio nullam cum reliquis habet connexionem. [in: P. 4. prop. 59.]

ellauri158.html on line 965: nobis ingeneratur ex eo, quod alios eandem cupiditatem habere imaginamur.

ellauri158.html on line 993: P. 4. defin. 8. Per virtutem et potentiam idem intelligo; hoc est (per prop. 7. P. 3.) virtus, quatenus ad hominem refertur, est ipsa hominis essentia seu natura, quatenus potestatem habet, quaedam efficiend, quae per solas ipsius naturae leges possunt intelligi. [in: P. 4. prop. 18. schol., prop. 20., prop. 22., prop. 23., prop. 24., prop. 35. coroll. 2., prop. 56., P. 5. prop. 25., prop. 42.]

ellauri158.html on line 997: P. 4. prop. 1. Nihil, quod idea falsa positivum habet, tollitur praesentia veri, quatenus verum. [in: P. 4. prop. 14.]

ellauri158.html on line 1004: P. 4. prop. 6. Vis alicuius passionis seu affectus reliquas hominis actiones seu potentiam superare potest, ita ut affectus pertinaciter homini adhaereat. [in: P. 4. prop. 37. schol. 2., prop. 43., prop. 44., prop. 60., P. 5. prop. 7.]

ellauri158.html on line 1020: P. 4. prop. 16. Cupiditas, quae ex cognitione boni et mali, quatenus haec cognitio futurum respicit, oritur, facilius rerum cupiditate, quae in praesentia suaves sunt, coerceri vel restingui potest. [in: P. 4. prop. 17., prop. 62. schol.]

ellauri158.html on line 1021: P. 4. prop. 17. Cupiditas, quae oritur ex vera boni et mali cognitione, quatenus haec circa res contingentes versatur, multo adhuc facilius coerceri potest cupiditate rerum, quae praesentes sunt.

ellauri158.html on line 1029: P. 4. prop. 22. Nulla virtus potest prior hac (nempe conatu sese conservandi) concipi. [in: P. 4. prop. 22. coroll.]

ellauri158.html on line 1031: P. 4. prop. 23. Homo quatenus ad aliquid agendum determinatur ex eo, quod ideas habet inadaequatas, non potest absolute dici ex virtute agere; sed tantum quatenus determinatur ex eo, quod intelligit. [in: P. 4. prop. 28.]

ellauri158.html on line 1032: P. 4. prop. 24. Ex virtute absolute agere nihil aliud in nobis est, quam ex ductu rationis agere, vivere, suum esse conservare (haec tria idem significant) idque ex fundamento proprium utile quaerendi. [in: P. 4. prop. 36., prop. 37., prop. 56., prop. 67., prop. 72., P. 5. prop. 41.]

ellauri158.html on line 1038: P. 4. prop. 29. Res quaecumque singularis, cuius natura a nostra prorsus est diversa, nostram agendi potentiam nec iuvare nec coercere potest, et absolute res nulla potest nobis bona aut mala esse, nisi commune aliquid nobiscum habeat. [in: P. 4. prop. 31. coroll.]

ellauri158.html on line 1039: P. 4. prop. 30. Res nulla per id, quod cum nostra natura commune habet, potest esse mala; sed quatenus nobis mala est, eatenus est nobis contraria. [in: P. 4. prop. 31., prop. 34., prop. 34. schol., P. 5. prop. 10., prop. 38., prop. 39.]

ellauri158.html on line 1053: P. 4. prop. 37. Bonum, quod unusquisque, qui sectatur virtutem, sibi appetit, reliquis hominibus etiam cupiet, et eo magis, quo maiorem Dei habuerit cognitionem. [in: P. 4. prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 46., prop. 50., prop. 51., prop. 68. schol., prop. 70., prop. 71., prop. 73., prop. 73. schol., P. 5. prop. 4. schol., prop. 20.]

ellauri158.html on line 1056: P. 4. prop. 38. Id quod corpus humanum ita disponit, ut pluribus modis possit affici, vel quod idem aptum reddit ad corpora externa pluribus modis afficiendum, homini est utile; et eo utilius, quo corpus ab eo aptius redditur, ut pluribus modis afficiatur, aliaque corpora afficiat; et contra id noxium est, quod corpus ad haec minus aptum reddit. [in: P. 4. prop. 39., prop. 41., prop. 42., prop. 43., app. cap. 27., P. 5. prop. 39.]

ellauri158.html on line 1057: P. 4. prop. 39. Quae efficiunt, ut motus et quietis ratio, quam corporis humani partes ad invicem habent, conservetur, bona sunt; et ea contra mala, quae efficiunt, ut corporis humani partes aliam ad invicem motus et quietis habeant rationem. [in: P. 4. prop. 42., app. cap. 27.]

ellauri158.html on line 1061: P. 4. prop. 42. Hilaritas excessum habere nequit, sed semper bona est, et contra melancholia semper mala.

ellauri158.html on line 1062: P. 4. prop. 43. Titillatio excessum habere potest et mala esse; dolor autem eatenus potest esse bonus, quatenus titillatio seu laetitia est mala. [in: P. 4. prop. 44., prop. 47., prop. 59.]

ellauri158.html on line 1063: P. 4. prop. 44. Amor et cupiditas excessum habere possunt.

ellauri158.html on line 1096: Sanoi wannabee islamilaisgladiaattori joka oli ihan poikki. Spinoza oli toinen sellainen. Siilit ovat kivoja, vahvisti Iso Pauli vielä seniilinä.

ellauri158.html on line 1111: P. 4. prop. 60. Cupiditas, quae oritur ex laetitia vel tristitia, quae ad unam vel ad aliquot, non autem ad omnes corporis partes refertur, rationem utilitatis totius hominis non habet.

ellauri158.html on line 1113: P. 4. prop. 61. Cupiditas, quae ex ratione oritur, excessum habere nequit. [in: P. 4. prop. 63. coroll., P. 5. prop. 4. schol.]

ellauri158.html on line 1121: -- P. 4. prop. 64. coroll. Hinc sequitur, quod si mens humana non nisi adaequatas haberet ideas, nullam mali formaret notionem. [in: P. 4. prop. 68.]

ellauri158.html on line 1134: -- P. 4. prop. 70. schol. In declinandis beneficiis ratio utilis et honesti habenda est. [in: P. 4. app. cap. 18.]

ellauri158.html on line 1160: P. 5. prop. 6. Quatenus mens res omnes ut necessarias intelligit, eatenus maiorem in affectus potentiam habet, seu minus ab iisdem patitur. [in: P. 5. prop. 10. schol.]

ellauri158.html on line 1162: P. 5. prop. 7. Affectus, qui ex ratione oriuntur vel excitantur, si ratio temporis habeatur, potentiores sunt iis, qui ad res singulares referuntur, quas ut absentes contemplamur. [in: P. 5. prop. 10. schol., prop. 20. schol.]

ellauri158.html on line 1166: P. 5. prop. 10. Quamdiu affectibus, qui nostrae naturae sunt contrarii, non conflictamur, tamdiu potestatem habemus ordinandi et concatenandi corporis affectiones secundum ordinem ad intellectum. [in: P. 5. prop. 39.]

ellauri158.html on line 1179: P. 5. prop. 18. Nemo potest Deum odio habere. [in: P. 5. prop. 20.]

ellauri158.html on line 1197: P. 5. prop. 30. Mens nostra quatenus se et corpus sub aeternitatis specie cognoscit, eatenus Dei cognitionem necessario habet, scitque se in Deo esse et per Deum concipi. [in: P. 5. prop. 31., prop. 32.]

ellauri158.html on line 1218: P. 5. prop. 39. Qui corpus ad plurima aptum habet, is mentem habet, cuius maxima pars est aeterna.

ellauri158.html on line 1220: P. 5. prop. 40. Quo unaquaeque res plus perfectionis habet, eo magis agit et minus patitur, et contra quo magis agit, eo perfectior est. [in: P. 5. prop. 40. coroll.]

ellauri158.html on line 1223: P. 5. prop. 41. Quamvis nesciremus, mentem nostram aeternam esse, pietatem tamen et religionem et absolute omnia, quae ad animositatem et generositatem referri ostendimus in quarta parte, prima haberemus.

ellauri159.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri159.html on line 36:   Kazokaa toin teille kaverit nää 20 kivitaulua - oops - KRASH - siis nää 10 kivitaulua jossa on jumalan meile asettamat käskyt. Sanoi Mooses palatessaan Siinain vuorelta. Rinne oli aika hankala. 

ellauri159.html on line 45:     Kymmenen käskyä tai dekalogi (hepr. ‏עשרת הדברים‎, Aseret ha-Dvarîm) ovat juutalaisen ja kristillisen uskon mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinain vuorella antamat käskyt. Kristinuskon eri suunnissa käytetään hiukan erilaista numerointia käskyistä. Käskyistä käytetään myös nimeä Dekalogi, joka tulee kreikan sanasta δεκάλογος tai "dekalogos", suomeksi kymmenen lausetta, kymmenen lausuntoa, kymmenen puheenvuoroa tai kymmenen tiedonantoa, tai mixei 10 logoa. Käskyä-muodon lausunnot saavat Raamatusta, kymmenen käskyä, aseret had'varim Raamatusta käskyt löytyvät Toisesta Mooseksen kirjasta (2 Moos. 20:1–17) sekä varuixi myös Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 5:6–21).

ellauri159.html on line 51:   Kuudes käsky (Älä tapa) voi tuntua ristiriitaiselta, sillä Raamattu antaa kuolemantuomion varsin monesta asiasta ja hyväksyy sodankäynnin. Hepreankielinen alkuteksti לֹ ֥֖א תִּֿרְצָֽ֖ח׃ (lo tirtzakh) tarkoittaa pikemminkin "älä murhaa". Raamatun syntyaikojen kielenkäytössä se olisi voinut merkitä myös "älä murhaa oman heimosi jäsentä", rajoittamatta enempää. Jälkimmäinen tulkinta on kuitenkin varsin kiistanalainen, joskin osittain uskottava Lähi-idän aikaisimman tiedetyn kulttuurin siirtyvän elämäntavan sekä sellaiseen liittyvän, nykyään kuolleen moraalisäännöstön tähden.

ellauri159.html on line 53: Raamattu mainitsee, että israelilaiset leiriytyivät Siinain erämaahan kaksi kuukautta Egyptin orjuudesta vapautumisensa jälkeen. Ensimmäisellä kerralla, kun Mooses meni vuorelle, Tooran mukaan Jumala puhui Moosekselle nämä sanat: Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa. Sano nämä sanat israelilaisille. Mooses vei sanoman kansalleen ja kansa vastasi siihen sanoen: "Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme", jonka Mooses meni ilmoittamaan Jumalalle vastaukseksi. Eli diili tuli. 

ellauri159.html on line 55: Raamatun mukaan toisella kerralla Jumala puhui vuorella Moosekselle, että heidän täytyy pyhittyä kahden päivän ajan, jolloin tulee vaatteetkin pestä kolmatta päivää varten, ja varoitti astumasta vuorelle tai koskemasta siihen tuona aikana kuolemanrangaistuksen uhalla, kunnes Pitkän torven puhallus purkaa kiellon, jonka jälkeen kansa saa tulla vuorelle. Myös naiseen yhtyminen oli kielletty tuon kolmen päivän pyhityksen aikana. No arvasinhan että se pyhittyminen sisälsi myös tän. Juutalaisten jumala on vitun mustasukkainen. 

ellauri159.html on line 59: 
Different religious traditions divide the seventeen verses of Exodus 20:1–17 and their parallels in Deuteronomy 5:4–21 into ten commandments in different ways, shown in the table below. Some suggest that the number ten is a choice to aid memorization rather than a matter of theology.

ellauri159.html on line 127: halt_have_no_other_gods_before_me" title="Thou shalt have no other gods before me">Thou shalt have no other gods before me

ellauri159.html on line 150: halt_not_make_unto_thee_any_graven_image" title="Thou shalt not make unto thee any graven image">Thou shalt not make unto thee any graven image

ellauri159.html on line 173: halt_not_take_the_name_of_the_Lord_thy_God_in_vain" title="Thou shalt not take the name of the Lord thy God in vain">Thou shalt not take the name of the Lord thy God in vain

ellauri159.html on line 242: halt_not_murder" class="mw-redirect" title="Thou shalt not murder">Thou shalt not murder

ellauri159.html on line 265: halt_not_commit_adultery" title="Thou shalt not commit adultery">Thou shalt not commit adultery

ellauri159.html on line 288: halt_not_steal" title="Thou shalt not steal">Thou shalt not steal

ellauri159.html on line 311: halt_not_bear_false_witness_against_thy_neighbour" title="Thou shalt not bear false witness against thy neighbour">Thou shalt not bear false witness against thy neighbour

ellauri159.html on line 334: halt_not_covet" title="Thou shalt not covet">Thou shalt not covet thy neighbour's house

ellauri159.html on line 357: halt_not_covet" title="Thou shalt not covet">Thou shalt not covet thy neighbour's wife

ellauri159.html on line 403: You shall set up these stones, which I command you today, on Mount Gerizim.

ellauri159.html on line 411: T: Jewish Talmud, makes the "prologue" the first "saying" or "matter" and combines the prohibition on worshiping deities other than Yahweh with the prohibition on idolatry.

ellauri159.html on line 414: P: Philo, has an extensive homily on why the order is so important, with the prohibition on adultery "the greatest of the commands dealing with persons", followed by the prohibitions against stealing and then killing last.

ellauri159.html on line 415: L: Lutherans follow Luther's Large Catechism, which follows Augustine but subordinates the prohibition of images to the sovereignty of God in the First Commandment and uses the word order of Exodus 20:17 rather than Deuteronomy 5:21 for the ninth and tenth commandments.

ellauri159.html on line 417: A: Augustine follows the Talmud in combining verses 3–6, but omits the prologue as a commandment and divides the prohibition on coveting in two and following the word order of Deuteronomy 5:21 rather than Exodus 20:17.

ellauri159.html on line 418: C: Catechism of the Catholic Church, largely follows Augustine. Combines the Exodus language prohibiting images of God with the command to have no other gods but the Lord, as the first commandment.  Changes "the sabbath" into "the lord's day".  Divides Exodus 20:17, prohibiting covetousness, into two commandments.

ellauri159.html on line 422:   Varsinkin kaikista veriruskeimmat synnit ovat apinaköörin ja sen kekomaisen reviirin lisääntymistä haittaavia sääntöloukkauxia. Joko ihan suorastaan kuten huorinteko tai verisukulaisten listintä bzw. pökintä), tai epäsuorasti kuten massin hamuaminen niiltä joilla jotakin jo on.

ellauri159.html on line 428:   Säännöt on kai annettu tärkeysjärjestyxessä. Sen voi päätellä siitäkin, että katoliset kuolemansyntiluettelot esim. Al Dente sijoittaa alkupään sääntörikkurit kuumempaan paikkaan kuin häntäpään elostelijat. Johtoportaan reviiri on selkeesti tärkein kaikista. Dantellakin valtiorikos oli suurin synneistä. Homoilusta tuli suht pientä sakkoa, ja asianmukaisiin reikiin panosta ei usein sitäkään. Darwinin KILL! KILL! käskyn suosittamaan murhaamiseen on hemmetisti lieventäviä asianhaaroja niet siitä rangaistaan vaan jos tapaus on oikein röyhkeä, eli siihen liittyy vääriä reviiriaspekteja. Ulkotiimiläisten nirhaaminen ei ole mikään murha vaan urheaa isänmaallista sankarillistä toimintaa. Izepuolustuxessa on samoin A-OK niistää henki toiselta, ettei oma menisi. Ei sitä toista nyt IHAN niin paljon tarvi rakastaa kuin izeä. 

ellauri159.html on line 444: Thy hand from Sunday work be held—

ellauri159.html on line 447: Honor thy parents, and perchance

ellauri159.html on line 459: Bear not false witness. Shake your head

ellauri159.html on line 460: And say that you have “heard it said.”

ellauri159.html on line 470:     Keskiajan katolisen kirkon teologiassa ns. seitsemän kuolemansyntiä olivat seitsemän kristillisen hyveen vastakohtia. (Miten niin? Kato alla olevaa taulukkoa, ei se nyt ole mitenkään ilmeistä. Onx esimerkixi toivo ja kateus vastakohtia? Ehkä tällä tavalla: älä kadehdi naapuria vaan pane toivosi kuonpuoliseen, siellä puntit tasataan! Silti vittu, monet noista näyttää tosi oudoilta.) Näitä paheita olivat ylpeys, kateus, ahneus, viha, mässäily, himo ja valheellisuus. Seitsemän kuolemansyntiä ovat usein olleet kiinnostava aihe myös taiteessa, erityisesti kirjallisuudessa ja elokuvissa. Paizi hei, toisessa listassa on valheellisuuden kohdalla laiskuus?

ellauri159.html on line 472: Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetyssä paheiden luokituksessa pääpaheita, joista muut synnit seuraavat. Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten Jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna pahimmasta laskevassa järjestyksessä näin (suluissa vertailun vuoxi kristilliset hyveet alempaa). 

ellauri159.html on line 478: Viha		(rakkaus)

ellauri159.html on line 489:   Näistä 2 ensimmäistä koskee taas reviirejä ja 3 liittynee KILL! pykälään. Laiskuus on ihan uusi pykälä, siitä ei 10 käskyssä ollut mitään puhetta. 3 viimeistä on ihan ok kohtuudella harjoitettuna, kunhan ei olla kitupiikkejä, sairaalloisen liikalihavia eikä erotomaaneja. Nää on viimeisinä just six että niissä ei ole mitään vikaa sinänsä, kuha vaan ei tule ikäviä seurauxia. Huomiota kiinnittää paheiden ja hyveiden huono nazaus. Eikai esim mässäys ja rohkeus ole mitään vastakohtia. 

ellauri159.html on line 495: 1. Painautuminen, housut naisilla, huivi miehillä, fitness miehillä, avioero, parranajokone sähköinen, ajettava ruohonleikkuri, hiusten värjäys naisilla, otsatukka, liikalihavuus, kaljuus, rintakarvat miehillä, kravatti, nitoja, paperinreitin, ulkohuussi, muoviämpäri, polkupyörä (ei sähköinen), ilmakivääri. frisbee golf, huono auto, kesämökittömyys, vähään tyytyväisyys, rakkaus muita kohtaan, lähetystyö, iloisuus, televisio. akkuporakone, tyroksinen istunalusta ulkohuussissa, anteliaisuus, köyhyys, suvaitsevaisuus, ehtoollinen kirkossa, rippikoulu kirkossa, kaste kirkossa, ristipääruuvimeisseli, pölynimuri pussiton, aamiaismurot, kabanossi makkara, coca cola, hampurilainen ym. ovat maailman muotoa joita kristitty välttää kaikin keinoin.

ellauri159.html on line 497: Kirkkisten "ei- syntiä" lista vastaavasti on: huoruus, juoppous, salavuoteus, maailmanrakkaus, kevytmielisyys, viha, katkeruus, eriseura, saarnamieheksi haluaminen, armon julistaminen katumattomalle, uskovien viettämä ehtoollinen rukoushuoneella, kirkkolain rikkominen, sakramenttien jakaminen, sakramenttien vastaanottaminen, valhe, pilkka, ilkeät sanat, pahuus, petollisuus, panettelu, saarnaajien ja kristityiden vainoaminen, harhaoppien levittämien jne jne.

ellauri159.html on line 561: Noi teologiset hyveet on suoraan talousliberalismin oppikirjasta: luotto, optimismi ja charity. Loput on jotain stoalaista hapatusta. Rohkeus on läntisestä antiikista tullut pykälä, sitä ei ole juutalaisten luetteloissa, eikä sen vastakohtaa arkuutta. 

ellauri159.html on line 565:     There is no single document about the knightly code that lists all the virtues like this. It’s a modern interpretation of several documents that outline some kind of behavioral code for knights. Between 1170 and 1220 there were several documents outlining a code of conduct for knights but there wasn’t a decision made to use a single one. The overarching idea of these virtues was “chivalry”. Chivalry originated in the Holy Roman Empire from the idealization of the cavalryman. Military bravery, individual training, and service to others—especially in Francia, among horse soldiers in Charlemagne’s cavalry. 

ellauri159.html on line 567:     I’m aware that “knightly virtues” sounds a lot like a fedora wearing “nice guy”. If you go back in history, I don’t think you can deny that knights were pretty badass and nothing like the modern day “nice guy”. The difference is that a real knight was strong and powerful. A “nice guy” tries being nice because he is powerless. There is a big difference. Suggested post: A gentleman is not a “nice guy”

ellauri159.html on line 569: It’s almost like the knightly virtues are the ideal masculine character. And in my opinion these virtues are a good ideal to strive towards. This is something to keep in mind. This code wasn’t meant for everyone. It’s for soldiers on horses, you know, knights… This combination of virtues is supposed to be the best possible behavior of a  knight, a soldier, a fighting man. There is no mention of women and children anywhere. Naiset ja lapset ja homot ruikulikakat älkööt vaivautuko. Tää on kovien poikien leikkiä. 

ellauri159.html on line 572:     More than bravado or bluster, today’s knight in shining armor must have the courage of the heart necessary to undertake tasks which are difficult, tedious or unglamorous, and to graciously accept the sacrifices involved.

ellauri159.html on line 575: 
A knight in shining armor holds him- or herself to the highest standard of behavior, and knows that “fudging” on the little rules weakens the fabric of society for everyone.

ellauri159.html on line 578:   
Words and attitudes can be painful weapons in the modern world, which is why a knight in shining armor exercises mercy in his or her dealings with others, creating a sense of peace and community, rather than engendering hostility and antagonism.

ellauri159.html on line 581: 
Sharing what’s valuable in life means not just giving away material goods, but also time, attention, wisdom and energy — the things that create a strong, rich and diverse community.

ellauri159.html on line 590: 
More than just a safety net in times of tragedy, hope is present every day in a modern knight’s positive outlook and cheerful demeanor — the shining armor that shields him or her, and inspires people all around.

ellauri159.html on line 598:     Being godly means imitating God in your daily life. Dressing up in white and thundering. Put simply, a godly person is one who responds to daily life activities and circumstances in the way that I would. Essentially, this means aspiring to knightly virtues (such as those defined in this book) while avoiding sin. Eli siis tärkeintä on noudattaa näitä ohjeita. 

ellauri159.html on line 602:     And without faith it is impossible to please God, because anyone who comes to him must believe that he exists (fair enough) and that he rewards those who earnestly seek him.

ellauri159.html on line 605: Faith is when you trust God and His purpose in your circumstances more than they seem to warrant. As Hebrews 11:1 states, “Now faith is being sure of what we hope for and certain of what we do not see.” And remember, a true knight’s first mission and calling is to please the boss.

ellauri159.html on line 609:     Wikipedia defines hope as “The emotional state, the opposite of which is despair, which promotes the belief in a positive outcome related to events and circumstances in one’s life.”  Hmm. Musta hope ei nyt ole ihan uskomista hyvään lopputuloxeen, vaan sitä että pidetään sille peukkuja vaikka lopputulos on ihan herrassa. Hoping in God ei musta tarkoita mitään, "toivon jumalaan?". Voi toki panna toivonsa johonkin, vaikkei se vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, noin niinkuin paremman puutteessa. Voihan siitä olla jotain hyötyä. 

ellauri159.html on line 613: Making love—not gallantry or pride—should drive a knight to be a knight and should govern his thoughts and actions. With unrequited love, your knightly life, virtue, and deeds are worthless and reduce to clanging your harness. 

ellauri159.html on line 617:     Many might believe that applying the concepts of justice in modern times is limited to only those who work in the criminal justice system. But that’s not the case. Modern knights living in virtually any life situation can work to uphold justice. (Esim. voi olla jotain Brothers of Odineja tai Nordic Knightsejä. Maskuliinisivut käskee nihtiä rankaisee jumalattomia, sanotaan vaikka mumslimeja, sillee suht koht tuntuvasti.)

ellauri159.html on line 621: Whoever can be trusted with very little can also be trusted with much, and whoever is dishonest with very little will also be dishonest with much. So if you have not been trustworthy in handling worldly wealth, who will trust you with true riches? And if you have not been trustworthy with someone else’s property, who will give you property of your own?

ellauri159.html on line 639: In God’s eyes, humility is defined as simply putting ourselves completely under His mighty hand. We are humble when we are free from pride and arrogance. 

ellauri159.html on line 643:     We also rejoice in your sufferings, because we know that suffering produces perseverance; perseverance, character; and character, hope. 

ellauri159.html on line 646: A knight needs both perseverance and patience. Perseverance is staying with a project or battle until it is finished. Patience is tolerating a pain in the ass, like the Reverend Billy Graham, these two virtues are interrelated.

ellauri159.html on line 650: Honest to God honor comes to a person when they serve and live only for God. Sometimes others acknowledge this honor publically, which is a perk, but this is never a true knight’s goal. A good reputation (at least among those where a good reputation is valued) is nice to have, but that’s never his goal either. Nonetheless, having a good name is “more desirable than great riches; to be esteemed is better than silver or gold” (Proverbs 22:1).

ellauri159.html on line 652: Virtue 12: Charity


ellauri159.html on line 654:     Each of you should look to your own interests, but also to the interests of others. Your attitude should be the same as that of Christ Jesus, who was nothing much as such.

ellauri159.html on line 657: The word used to translate the Greek word agape in most modern English Bibles is love, but in many older translations, agape was translated as “charity” when it was used in a context of one person to another. In a biblical context, this term should not be mistaken for the more modern use of the word to mean only giving to those in need (i.e., “giving to charity”), although this can be a substantial part of what’s meant by the word. A more encompassing definition of the word charity, at least in the context of a modern-day knight, would be to be charitable (or giving) to the rich as well, or even primarily.

ellauri159.html on line 661: A knight’s sacrifice is by using his strength on behalf of the weak. Sharing our food and providing the wanderer with shelter and clothing are also acts of sacrifice, but they can also be counted as hospitality or charity, depending on the sttus of the other guy. 

ellauri159.html on line 668: Having compassion simply means to possess a deep feeling of sympathy and sorrow for those who are stricken by misfortune, coupled with a strong desire to alleviate their suffering. Sounds a lot like charity, but cheaper..

ellauri159.html on line 672: If anyone comes to me and does not hate his father and mother, his wife and children, his brothers and sisters—yes, even his own life—he cannot be my disciple. And anyone who does not carry his cross and follow me cannot be my disciple.

ellauri159.html on line 675: Perhaps the clearest way to define loyalty is unswerving in allegiance to the latest boss. We are all on different paths in life; when you choose to not swerve from the path the latest lord has for you, that’s loyalty. When you have the opportunity to veer from it for friendship or marriage but choose not to, you are acting out of loyalty. When you spit on your parents to join a sect, that is loyalty. This is the new law, fuck the ten commandments. 

ellauri159.html on line 679:     I have chosen the way of truth; I have set my stake on your laws. hold on to your horses, O Lord. Do not let me be put to shame. 

ellauri159.html on line 682: Being truthful means being real honest with the facts, but it also means living in a way where what you know to be true influences your daily actions. A knight who has not yet fully resolved that he will speak only the truth will stumble on a lie.

ellauri159.html on line 686: But among you there must not be even a hint of sexual immorality, or of any kind of impurity, or of greed, because these are improper for God’s holy people. Nor should there be obscenity, foolish talk, or coarse joking, which are out of place, but rather thanksgiving. For of this you can be sure: No immoral, impure, or greedy person—such a man is an idolater—has any inheritance in the kingdom of Christ and of God.

ellauri159.html on line 689: Webster’s definition of purity is, "Free from anything that taints, impairs; clear, unmixed, 100% the real thing".

ellauri159.html on line 693: Be of good courage, and let us behave ourselves valiantly for our people, and for the cities of our God: and let the Lord see that which is good in his sight.

ellauri159.html on line 696: Gallantry is a knight word for courage, it does not mean flourishing your hat in front of ladies. (For the latter, see Courtesy.) Ramon Lull said about courage (not gallantry): “A knight who is in battle with his Lord, who for lack of courage flees from battle when he should give aid, because he redoubts or fears the torment or peril more than trusts his courage uses not the office of knighthood.” 

ellauri159.html on line 700:     Do not forget to entertain strangers, for by so doing some people have entertained angels without knowing it.

ellauri159.html on line 707: Let us not become weary in doing good, for at the proper time we will reap a harvest if we do not give up. Therefore, as we have opportunity, let us do good to all people, especially to those who belong to the family of believers.

ellauri159.html on line 711: Most definitions of courtesy will include simple action terms, such as “displaying polished manners” or “showing respect for others.” More elaborate definitions may describe courtesy as “sophisticated conversation and intellectual skill.” The original term comes from the twelfth century term courteis, which meant “gentle politeness” and “courtly manners.” Regardless of which definition makes the most sense to you, courtesy is something you must see in action—it is not a trait like humility that can just be held internally. Se on tollasta ilmaista uhrimieltä. 

ellauri159.html on line 715:     For what makes you different from anyone else? That you hurt?

ellauri159.html on line 722: Bear with each other and forgive whatever grievances you may have against one another. Forgive as the Lord forgave you. And over all these virtues put on love, which binds them all together in perfect unity.

ellauri159.html on line 725: Tää olis sitä ilmasexi pyytämistä tai antamista myöhemmän takaisinmaxun toivossa. Put simply, grace is getting what you do not deserve (e.g., a blessing or a reward), while mercy is not getting what you deserve (e.g., a punishment). ¡Gracias! Merci! 

ellauri159.html on line 729: Being a mentor to someone means providing her (or him) with wise and influential counseling when she is open to receiving it (or he). Unlike parenting, which is more direct, mentoring is an exchange of ideas and questions and squeezes and hugs (rather than fluids).

ellauri159.html on line 735:   Aika hassua on että näistä puuttuu noin tyyten toi ylpeys. Se on piilotettu siivompaan sanaan "kunnia". Eli muut tekee kunniaa, mistä sietää olla ize ylpeä. Eikös tietynlainen korskeus kuulu razumiehen olemuxeen ja perusvarustuxeen? Hepo korskuu ja nihti kerskuu sen selässä. Tää ei musta vaikuta ihan rehelliseltä peliltä. Juttu on varmaan niin, että "ylpeys" on tuntunut hierarkiasta tosi pahalta, koska jos ylpeys sallitaan, ennenkuin arvaatkaan ne alkaa kukkoilla meille papeille. Me ymmärretään nöyristellä tyhjälle katafalkille, niin ettei meitä ainakaan voi syyttää arroganssista. 

ellauri159.html on line 744: Need some help awakening your inner knight? Check out hat-is-the-core-of-masculinity/">the program “Masculine Core”. It’ll help you awaken the masculine man that’s waiting inside of you.

ellauri159.html on line 746: The 3 P’s of Manhood are protect, procreate, and provide. Pyssy, pylly ja palkka. Ihan parasta on toi keskimmäinen. Mutta silti miehekkäin on toi protect, koska naisista vaan 3% selviää merisotilaiden leuanvetotestistä. 

ellauri159.html on line 748:   While the prevailing view among anthropologists was long that hunter/gatherer tribes were very peaceful — bucolic, noble savages — many modern researchers like Wrangham, Napoleon Chagnon, and Steven Pinker convincingly argue that just the opposite is true. Amongst premodern peoples who lived in proximity to neighboring tribes, there is strong evidence that conflict was in fact continual and quite bloody. Primitive human males literally aped their ancestors — forming small gangs, competing for status, and fiercely maintaining boundaries. In the few tribes that did allow women to take part in raiding parties, just like as with the chimpanzees, typically only one or two childless women would choose to come along.

ellauri159.html on line 751:   In primitive times, what mattered most were not individual desires, but the needs of the group — that which helped the tribe survive as a whole trumped everything else. Niin ja sit naiset on tosi kehnoja suunnistamaan, ne seuraa vaan ennalta merkittyjä hajujälkiä. 

ellauri159.html on line 753: Second, males’ greater amounts of testosterone make them well-suited for the warrior role for a couple of reasons. First, testosterone is linked with a greater desire to compete and take risks. Studies show that when a man “wins” in a contest, he is hit with a boost of dopamine and a surge of testosterone that makes him want to keep on competing. So while testosterone doesn’t directly make men more aggressive (that’s a myth — it’s more complicated than that), it does fuel a drive to keep pushing when someone else is pushing back. 

ellauri159.html on line 755:   “When men evaluate each other as men, they still look for the same virtues that they’d need to keep the perimeter. Men respond to and admire the qualities that would make men useful and dependable in an emergency. Men have always had a role apart, and they still judge one another according to the demands of that role as a guardian in a gang struggling for survival against encroaching doom. Everything that is specifically about being a man—not merely a person—has to do with that role.” –Jack Donovan, The Way of Men 

ellauri159.html on line 757:   As I’ve been working on this series, thinking through the tradition of manhood, and attempting to synthesize Gilmore’s findings and the manifestations of the manly code in different cultures, boy, it’s really tasked my brain. When my mind got tied up in knots and the meaning of manhood became seemingly impenetrable and obscure, I often found myself thinking about the definition of masculinity laid out in Jack Donovan’s The Way of Men. It is so simple that even I can wrap my skull around it. 

ellauri159.html on line 759: You have to define your group. You need to define who is in and who is out, and you need to identify potential threats. You need to create and maintain some sort of safe zone around the perimeter of your group. Everyone will have to contribute to the group’s survival in some way unless the group agrees to protect and feed someone who can’t contribute due to age or illness. For those who can work, you’ll need to decide who does what, based on what they are good at, who works well together and what makes the most practical sense…

ellauri159.html on line 761: If there are females in your group, they will have plenty of hard and necessary work to do. Everyone will have to pull their own weight, but the hunting and fighting is almost always going to be up to the men. When lives are on the line, people will drop the etiquette of equality and make that decision again and again because it makes the most sense…

ellauri159.html on line 763: The first job of men in dire times has always been to establish and secure “the perimeter.” Donovan argues that the way of men is the way of the gang, because when placed in a harsh environment, men will quickly make the logical calculation that they have a much better chance of surviving if they band together than if they each try to go it alone. For some folks, “gang” is a word weighted with negative connotations, so substitute “posse” or “platoon” or whatever else if you must. The important thing to realize is that the small, tightly-knit honor group was the basic male social unit for eons. The myth of the uber-manly lone wolf is just that. With few exceptions, men have always fought and hunted together. Cowboys banded together, pioneers banded together, and Rambo wouldn’t have actually stood a chance against either gang. 

ellauri159.html on line 765:   Donovan argues that understanding the dynamics of these ancient honor groups is the key to understanding the essence of male psychology and how men relate to, interact, and judge each other even up through the modern day. What men respect in other men (and women find attractive), is rooted in what men wanted in the men to the left and the right of them as they stood together side-by-side on the perimeter.

ellauri159.html on line 769: You’ll want men who are competent, who can get the job done. Who wants to be surrounded by morons and f**k-ups? The men who hunt and fight will have to demonstrate mastery of the skills your group uses to hunt and fight. A little inventiveness couldn’t hurt, either.

ellauri159.html on line 770: You’ll also need your men to commit. You will want to know that the men beside you are us and not them. You’ll need to be able to count on them in times of crisis. You want guys who have your back. Men who don’t care about what the other men think of them aren’t dependable or trustworthy. If you’re smart, you will want the other men to prove they are committed to the team. You’ll want them to show that they care about their reputation within the gang, and you’ll want them to show that they care about your gang’s reputation with other gangs.”

ellauri159.html on line 772: To the description of the ideal perimeter-keeper outlined above, Donovan assigns four “tactical virtues”: strength, courage, mastery, and honor. These are “simple, amoral, and functional virtues” — “the practical virtues of men who must rely on one another in a worst case scenario.” They are “amoral” because they are crucial to the success of any gang — no matter if what they’re fighting for is right or wrong. Strength, courage, mastery, and honor are the attributes needed in a team of Navy SEALs just as much as a family of Mafioso. If you’ve ever wondered why we are fascinated by gangsters, pirates, bank robbers, and outlaws of all stripes, and can’t help but think of them as pretty manly despite their thuggery and extralegal activities, now you know; they’re not good men, but they’ve mastered the core fundamentals of being good at being men. So they are good men, though they are bad men. I mean. 

ellauri159.html on line 780:     Mastery: Skill and adeptness in using the techniques and technology employed in hunting and fighting; a deft understanding of knowledge that saves lives and furthers the interests of your group.

ellauri159.html on line 782:     Honor: Traditional honor is not the same as integrity — living up to your own, personal standards. Traditional honor is a reputation for strength, courage, and mastery — as judged by other men. Honorable men care about being manly, knowing that each individual member’s prowess in the tactical virtues bolsters the strength and reputation of the gang as a whole and thus deters attack from rival gangs. Dishonorable men, on the other hand, evince indifference or hostility to the standards, weakening the group and leaving it more vulnerable.

ellauri159.html on line 785:   The key to upholding honor in a male gang is to always try to pull your own weight – to seek to be a boon rather than a burden to the group. If a man lacks in physical strength, he might make up for it in the area of mastery – being the group’s best tracker, weapons-maker, or trap inventor; one crafty engineer can be worth more than many strong men. If a man lacks in both physical strength and mastery, he might still endear himself to the other men with a sense of humor, a knack for storytelling, or a talent in music that keeps everyone’s spirits up. Or he might act as a shaman or priest – performing rituals that prepare men for battle and cleanse and comfort them when they return from the front. The strong men of the group will usually take care of the weak ones who at least try to do whatever they can. Shame is reserved for those who will not, or cannot excel in the tactical virtues, but don’t try to contribute in some other way, and instead cultivate bitterness and disregard for the perimeter-keepers who ironically provide the opportunity to sit on one’s hands and carp. (Aki Manninen would love this.)

ellauri159.html on line 787: Strength, courage, mastery, and honor are virtues that obviously aren’t exclusive to men, and it’s not that there haven’t been women who have embodied these traits in every age (as we shall see next time, the idea of a soft, fragile femininity is a modern conception). It isn’t that women shouldn’t seek these attributes either. Rather, the tactical virtues comprise the defining traits of masculinity. If a woman isn’t strong or acts afraid in the face of danger, no one thinks of her as less womanly because of it. Yet such shortcomings will be seen as emasculating in a man, even today.

ellauri159.html on line 789:   So what are the defining traits of femininity? Oh-hoho, I’m not going to touch that with a ten-foot pole. I´m not THAT brave. It’s taken me years to understand manhood, and I’m still refining my views. I wouldn’t appreciate it if a woman who hadn’t rigorously studied masculinity offered an off-the-cuff definition for it, so I will refrain from doing likewise. Someone should start an awesome Art of Womanliness-type blog and explore the subject. I’ll be a reader.

ellauri159.html on line 791: Even the men we hold up as proof that you can be manly by living the higher virtues without completely fulfilling the 3 P’s of Manhood (or even 3 pushups) ultimately derive their inspiration from the fundamental underpinnings of the tactical virtues. Figures like Gandhi and Jesus are lauded for their non-violence and their goodness, but our ability to think of them as manly, derives from their embrace of masculine expendability – a courageous indifference to the pain and suffering others might inflict on their physical body. They were good men, certainly, but their willingness to sacrifice themselves for the sake of their people, also made them good at being men. Gandhi did procreate a lot. Jesus provided for millions of preachers. Both were expendable. That´ll do, welcome to the perimeter pencil necks. 

ellauri159.html on line 800:   Kukas tämmönen Christopher Booker on? Joku höntti britti turha julkkis 70-luvulta.

ellauri159.html on line 803:   In 2004, he published The Seven Basic Plots: Why We Tell Stories, a Jungian-influenced analysis of stories andń their psychological meaning, on which he had been working for over 30 years. The book was dismissed by Adam Mars-Jones, who objected to Booker employing his generalisations about conventional plot structures prescriptively: "He sets up criteria for art, and ends up condemning Rigoletto, The Cherry Orchard, Wagner, Proust, Joyce, Kafka and Lawrence – the list goes on – while praising Crocodile Dundee, ET and Terminator 2".

ellauri159.html on line 805: Christopher Booker's The Seven Basic Plots is a long book. It's on the order of War and Peace for thickness. It also gets a bit repetitive at times, but if you can slog through the material, you're rewarded with a good understanding of the seven basic plots. You can also get a good dose of Jungian psychology to boot; for instance, Booker likes to talk about the symbolism of the masculine and feminine aspects of a character.

ellauri159.html on line 808: Hyvää: jungilaisuus koska se nazaa mun eläinhahmoihin; se että eri juonia on vaan 7. That having been said, here are Booker's seven plots:

ellauri159.html on line 812: Hero kuulee että iso paha uhkaa maata, ja lähtee tuhoomaan sitä.

ellauri159.html on line 816: Pimeät voimat uhkaa ja pilkkaa heroa, joka vähitellen kukkii kypsäxi hahmoxi joka lopulta saa rikkauxia, kuningaskunnan ja kivan puolison.

ellauri159.html on line 820: Hero kuulee isosta MacGuffinin maljasta joka sen on ihan pakko löytää, ja lähtee hakemaan sitä, yleensä jonkun tiimin kaa.

ellauri159.html on line 824: Hero lähtee maagiseen maahan jossa on hullut säännöt, selviää loppuvihdoin hulluudesta ja palaa kotiin kypsempänä kuin lähti.

ellauri159.html on line 840:   Pitäisi ehkä miettiä mix ne olis just nää 7 eikä esim jotkut toiset 8. Eli mix just nää? Piirteytetään näin: montako heroa, montako konnaa, miten niille käy, ja mitä palkintoa pääasiassa tavoitellaan (EFK mielessä): n heroa H, n konnaa V, H/V käy hyvin/huonosti +/-, teema EAT!/FUCK!/KILL! (1 tai useampia). Monsteri ja kvesti eroaa siinä että toisessa on paha joka pitää lopettaa ja toisessa hyvä joka pitää saada. Siis kristillisiltä kavaljeereilta tuttu mercy/grace erottelu.

ellauri159.html on line 853:   Plotuista mun lemppari on matka, jossa ei välttämättä tapahdu mitään merkillistä, vaan tulee opetus kuten Peterin Paulin ja Maryn sitruunalaulussa. Jompikumpi partajehuista oli pedofiili, joko Pietari tai Paavali. (Se oli se pienempi Petteri, tietysti, tenori, joka tafsasi 14-vuotiasta tyttöä. Sikaarimies Jimmy Carter sen sitten armahti. Syväkurkku Maria ei tykännyt. Tätä ei pidä sekottaa samannimiseen kyllä myös hyvään teinilauluun ysäriltä jonka veti Fools Garden niminen saxalainen puolijoukkue. Fools Garden (until 2003 known as Fool´s Garden) is a German band formed in 1991 in the city of Pforzheim. The founders of the group and the only permanent members are vocalist Peter Freudenthaler and guitarist Volker Hinkel. Jos Paulin tyttö oli lemon, Peterin ja sakupoikien auto oli varmaan pommi. Noista pojista tulee mieleen ne Tradosin AMK-pojat 80-luvulla joista tule miljonäärejä. Mustakin ois voinut tulla jos mä oisin ollut ne. Mut en ollut.

ellauri159.html on line 862: "I fear you´ll find that love is like the lovely lemon tree."		     I got nothing to do			   

ellauri159.html on line 863: 									     I´m hanging around			   

ellauri159.html on line 865: But the fruit of the poor lemon is impossible to eat.			     But nothing ever happens and I wonder	   

ellauri159.html on line 870: A girl so sweet that when she smiled the stars rose in the sky.		     I´d like to change my point of view	   

ellauri159.html on line 871: We passed that summer lost in love beneath the lemon tree		     I feel so lonely			   

ellauri159.html on line 873: 									     But nothing ever happens and I wonder      

ellauri159.html on line 880: And in the dark she left behind, I knew what she had done.

ellauri159.html on line 894:     For those of you who are not familiar with Myers-Briggs or the MBTI (Myers-Briggs Type Indicator), it is a personality profiling system based on Jung’s typological theory that was developed by Katherine Cook Briggs and her daughter Isabel Briggs Myers. In the Myers-Briggs typology system, there are sixteen personality types consisting of four letters: E for extrovert or I for introvert, S for sensor or N for intuitive, T for thinker or F for feeler, and P for perceiver or J for judger. Psychologist David Keirsey later sorted these types into four temperaments. You can read more about Myers-Briggs here and find books about it here. Myers-Briggs typology can offer a lot of insight into how someone thinks, and in the case of an author, how someone writes.

ellauri159.html on line 900: 	  ESTJs are industrious traditionalists whose extroversion often leads them to take charge of situations. They are generally pragmatic and like things to be organized and clear. They are driven by a need to analyze and bring order to the world. ESTJ writers include Amy Chua, E.L. James, Dr. Phil McGraw, Tom Clancy, Ann Coulter, Michelle Malkin, Bill O’Reilly, Billy Graham, and Sonia Sotomayor. Learn more about how ESTJs write here.

ellauri159.html on line 905: ESFJs are the Molly Weasleys of the world. Outgoing and community-minded, people of this type value loyalty, dependability, and practicality. They are driven by an active and intense caring about people along with a strong desire to bring harmony to their relationships. Barbara Walters and Chris Wallace are ESFJ authors. Learn more about how ESFJs write here.

ellauri159.html on line 910: ISFJs are quiet, caring, and dependable people who have a strong sense of personal responsibility. They are realistic and excellent organizers. One ISFJ author is Mother Teresa. Learn more about how ISFJs write here.

ellauri159.html on line 923: ESTPs are enthusiastic adventurers who enjoy hands-on experiences. They are realists who accept the world the way it is and focus on enjoying new activities and challenges. Famous ESTP authors include Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, the Marquis de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus, and Rhonda Byrne. Learn more about how ESTPs write here.

ellauri159.html on line 928: ESFPs are enthusiastic about having new experiences and meeting new people. They are generally warm and adaptable realists who go with the flow. ESFP authors include Tony Robbins, Wayne Dyer, Deepak Chopra, Bill Clinton, and Paulo Coelho. Learn more about how ESFPs write here.

ellauri159.html on line 933: ISFPs are the quintessential free spirit. They feel deeply and often have an adventurous approach to life. They are quiet, adaptable, and compassionate. One ISFP author is Thich Nhat Hanh. Learn more about how ISFPs write here. 

ellauri159.html on line 938: ISTPs are driven by a desire to understand how things work. They are logical and realistic people who enjoy solving problems in a hands-on way. ISTP writers include Miyamoto Musashi and the Dalai Lama. Learn more about how ISTPs write here.

ellauri159.html on line 946: ENFPs thrive on the new–new people, new activities, and new ideas. They see what is possible and are generally energetic, enthusiastic, and spontaneous. ENFP writers include Oscar Wilde, Aldous Huxley, Umberto Eco, Salman Rushdie, Anne Frank, Kurt Vonnegut, Anaïs Nin, Dr. Seuss, Hunter S. Thompson, and Erica Jong. Learn more about how ENFPs write here.

ellauri159.html on line 951: ENFJs care intensely about people and are driven by a need for relational harmony. They tend to be warmly expressive and empathetic people who enjoy helping others reach their potential. ENFJ writers include Johann von Goethe, Matthieu Ricard, Erasmus of Rotterdam, and Erich Fromm. Learn more about how ENFJs write here.

ellauri159.html on line 956: INFJs have an inner world filled with ideas, symbols, and possibilities. They are passionate, idealistic, and have a deep concern for others. INFJ writers include Plato, Mary Wollstonecraft, Nathaniel Hawthorne, Dante Alighieri, Fyodor Dostoevsky, Agatha Christie, Charlotte Brontë, J.K. Rowling, Carl Jung, and Leo Tolstoy. Learn more about how INFJs write here.

ellauri159.html on line 961: INFPs are the dreamers of the world. They are deeply idealistic and passionate about their beliefs, ideas, and relationships. INFP writers include Jean-Jacques Rousseau, Albert Camus, George Orwell, J.R.R. Tolkien, Virginia Woolf, Antoine de Saint-Exupery, A.A. Milne, Franz Kafka, Edgar Allan Poe, John Milton, William Blake, Hans Christian Anderson, William Shakespeare, Homer, and George R.R. Martin. Learn more about how INFPs write here.

ellauri159.html on line 974: ENTPs love new ideas and possibilities and are excited by innovation. They are energetic, enthusiastic, and spontaneous people with a deep need to understand the world around them. ENTP writers include Socrates, Niccolo Machiavelli, George Bernard Shaw, Chuck Palahniuk, Benjamin Franklin, Voltaire, and Mark Twain. Learn more about how ENTPs write here. 

ellauri159.html on line 979: INTPs have a deep need to make sense of the world and are generally logical, analytical, and emotionally detached. They enjoy new ideas and are adaptable in their lifestyle, if not always their thinking. INTP writers include Richard Dawkins, Immanuel Kant, Charles Darwin, Hannah Arendt, John Locke, Thomas Aquinas, Rene Descartes, and John le Carre. Learn more about how INTPs write here.

ellauri159.html on line 1001: Ss are concrete thinkers, placing more trust in experience than in flashes of insight. They’re more interested in sensory data than in the patterns perceived by the unconscious mind. Ss tend to be intellectually content—they want to enjoy the world.

ellauri159.html on line 1004: Ns are abstract thinkers, placing more trust in flashes of insight than in experience. They’re less interested in sensory data than in the patterns perceived by the unconscious mind. Ns tend to be intellectually restless—they want to change the world.

ellauri159.html on line 1007: Fs prefer to use their rational feeling function when making decisions. They place more emphasis on the effect that actions have on people than they do on adhering to the impersonal rule of logic. They tend to give other people the benefit of the doubt.

ellauri159.html on line 1010: Ts prefer to use their thinking function when making decisions. They place more emphasis on the rule of logic than on the effect that actions have on people. They tend to be skeptical in evaluating ideas, whether their own or someone else’s.

ellauri159.html on line 1013: Ps like to keep their options open. They enjoy beginning new projects and exploring opportunities as they arise. Ps think in terms of possibilities rather than likelihoods.

ellauri159.html on line 1016: Js are drawn to closure. They feel satisfied after finishing a project or reaching a decision. They think in terms of likelihoods rather than possibilities.

ellauri159.html on line 1023:     Regard writing as a practical exercise rather than as a creative one. You want to meet the goals of their teacher, editor, boss, or project sponsor. For this reason, you like receiving specific instructions.

ellauri159.html on line 1025:     You are adept at writing technical materials, such as procedures, that require them to be clear and matter-of-fact. Since you’re unlikely to view writing as a means of self-expression, you should be efficient at writing corporate documents like annual reports, which can be draining for most other types.

ellauri159.html on line 1031:     Don´t state their point too strongly and risk offending their audience. To avoid this, consider the reaction of a loved one who might disagree with you. Revise with that person in mind to soften your tone.

ellauri159.html on line 1035:     You may become blocked if the assignment isn’t well defined.  You want to limit your choices early and write toward a specific goal. Try picturing a specific person who exemplifies your audience, and write for that person.

ellauri159.html on line 1043:     You do well in a collaborative environment. You might enjoy writing plays, skits, or videos that illustrate your topic. You like gossip and  writing about events and people, and may therefore gravitate toward journalism.

ellauri159.html on line 1044:     Avoid theoretical subjects. Your best bet is to try help people in an immediate, tangible way. You might be more suited to medical writing than to technical writing.

ellauri159.html on line 1048:   Of course you would rather discuss the topic than write about it. Schedule your writing activities to allow sufficient time for composition. If you feel stuck, do something active like taking a walk or a beer. List your ideas to help develop an internal dialogue.

ellauri159.html on line 1057:     Be self-motivated and self-directed. However, when writing for a teacher, editor, or boss, you may want explicit instructions. If you don’t have a clear understanding of other people’s expectations, you may struggle in silence. Instead, try asking to see a model of what to work toward (for example, last year’s annual report or a term paper that earned an A). A concrete example will help alleviate confusion.

ellauri159.html on line 1063:     You Want to be of service to others, and naturally write in a manner that reflects this value.  Keep your audience in mind, then organize your ideas into an easy-to-follow progression. You have a strong sense of harmony—of what works on the page, and what doesn’t. You may also excel at sensory detail, drawing the reader in.

ellauri159.html on line 1065:     Don´t even try writing about abstract concepts. If an assignment requires you to write about theory, look for ways to relate the ideas to your experience or to a specific, positive effect on people’s lives. You might also benefit from talking through the challenges you face in their writing — though that´s a trait that’s more typical of extraverts, so forget it. 

ellauri159.html on line 1073:     View writing as a means of disseminating information.  You excel at business and scientific writing, because you organize and present data sequentially.  You like to include statistics to prove the point, and to illustrate it with visuals such as charts and graphs.

ellauri159.html on line 1075:     When starting a project, you want clear instructions or a model to work from. It is helpful to know what approach has succeeded in the past so you can use it as a framework. If instructions aren’t specific, you may be at a loss, so it’s best to ask for clarification, or just copy from a reliable model.

ellauri159.html on line 1077:     Generally you work hard and meet deadlines. As the introvert you are, you prefer to write alone and in a quiet environment. You tend to be succinct and analytical. You are unlikely to need a dictionary to add noise to your writing—after all, the focus on getting to the point.

ellauri159.html on line 1079:     Have a large mental database of facts to draw on. These MAY include sense memories, such as the taste of grandmother’s spoon cookies or the smell of oil in their grandfather’s hair. In a creative project, you can draw on these memories to personalize your writing and bring it to life. Yes, it´s OK, go ahead! Don´t be so stuck up!

ellauri159.html on line 1081:   At your best, you produce a report, article, or paper that reads like a dry listing of facts. To ensure this, consider overusing statistics or citing even more experts. No need to  incorporate real-world examples to engage your readers.

ellauri159.html on line 1085:     You can´t be too rigid! Resist the idea of adapting your work to an audience. They tend to view revision as necessary if their expectations are not established up front. So showing your work to a colleague or writing friend too early just helps ensure that the concepts in your head don´t make it onto the paper as you intended. Sharp revision of their suggestions sharpens your own message and makes your own work stronger.

ellauri159.html on line 1089:   Begin by assembling a wide variety of facts. This gives them a detailed view of the topic. Then, they weed out what doesn’t fit.

ellauri159.html on line 1091:   Seek clarity, and organize your material logically. Naturally competitive, you may enjoy writing about subjects that showcase your skills at troubleshooting or negotiating, or write about supermen, entrepreneurs and other go-getters. 

ellauri159.html on line 1093:   Build your topic around a visual element. It is way easier than reading. This might be a chart, a graphic—even a quotation. They may follow a template that’s worked  in the past, rather than inventing something new. Just be sure to give a new slant on the old idea to keep it fresh.

ellauri159.html on line 1095:     Prefer writing in an active environment like panoramic office or gym where you can shape your ideas by discussing them with others. You may also want to use a voice recorder so you don’t have to write so much and work shackled to a computer.

ellauri159.html on line 1099:   You may try some factual analysis but you have little inclination or enthusiasm for theories and abstractions. Orient your topic toward your own level, for achieving results. Include a call to action by all means.

ellauri159.html on line 1105:   You tend to have a talent for language, especially spoken language. You enjoy telling jokes that convey an emotional or sensory experience. Your personal voice resonates in your writing, if any.

ellauri159.html on line 1107:   Gather a lot of material about a subject, particularly if it’s unfamiliar. When composing a first draft, your brain works best by brainstorming about whatever comes to mind. If you try analyze as you go, it breaks your flow of ideas, and you can get stuck. Never try to walk and chew gum at the same time. Or think. That can become a real stumbling block.

ellauri159.html on line 1109:   Develop their ideas by talking to others, so you can make them your own. To capture the conversation, use a voice recorder or ask the other person to take notes. Otherwise, you may not understand a good idea in the moment, or you may forget about it before you get a chance to write it down. Remember you are lucky to get to laugh at each joke 3 times.

ellauri159.html on line 1113:   You may have difficulty starting a project if you don’t have a clear sense of direction. Identify the goals of the piece and develop an organizing framework (aka a bullet list). This will help you generate ideas and avoid tangents. Your safe bet is to focus on how the topic affects people and on the immediate actions they can take in response.

ellauri159.html on line 1119:     It is best to take a lighthearted approach to serious subjects, No need to consider both sides of an argument. Ask a writer friend to review the piece. Request that the feedback be very specific, better yet, a rewrite. Ask for a chunk price, don´t pay by the hour.

ellauri159.html on line 1123:   You need clear instructions and a personal connection with your audience. You may find it helpful to see an example of what your editor, instructor, or project sponsor expects. Even if you can’t copy this model as such, it will give you a concrete starting point.

ellauri159.html on line 1125:   Benefit from their first-hand experience of your subject. Immersing yourself in the sensory experience of a place or an object helps you understand it and capture its essence, so reserve time and assets to actually visit, say, a brothel.

ellauri159.html on line 1129:     Enjoy writing about the natural world. Focusing on a sensation, such as fragrance or flavor, or a hot, slippery, hard or soft touch, can open a pathway into the subject matter. Look for ways to relate the topic to your personal experience. Think about the feelings that the experience evoked.

ellauri159.html on line 1131:   Make sure you don´t gather too much information in the exploration stage or you don’t have a clear sense of direction left. If you feel overwhelmed, ask for help or talk to a trusted friend. Connect the topic to your values, like the value of money. Write without inhibition and let your voice shine. Remember, your drafts are for your eyes only. They’re the rough stone from which you sculpt the finished product. Your teacher will be happy to cross out the stuff that can´t be printed.

ellauri159.html on line 1133:   You can become blocked by criticism or by discord in their environment. Try writing in a quiet, outdoor space, where you can release your stress and immerse yourself in the natural world. If you have family, throw them out. Meditation or yoga may also help. Isolate yourself from negativity and listen to the music of your own thoughts and feelings.

ellauri159.html on line 1137:     Let the teacher focus more on correctness than on content. Don’t be afraid to take a stand, or get a hard on. Recognize that your insights are unique—most people lack your sensitivity. Consult a close writer friend to ensure that your points are logically developed and your organs well described. 

ellauri159.html on line 1141:   You Want your writing to serve a practical purpose, such as explaining how to solve a problem. You tend to be a good troubleshooter (actually, a good troublemaker and sharpshooter too)  with broad, specific knowledge that they can apply in high-pressure situations. Choose topics that allow you to draw on this ability. Then, jot down your ideas while conducting your research, rather than writing in your head. That´s way too hard, it´s like shooting with blanks. This will help you focus your ideas early so you don’t waste time gathering extraneous information.

ellauri159.html on line 1143:     Work independently and prefer a quiet environment. If you must write collaboratively, seek out tasks that will allow you to work alone or with someone whose expertise you value. Unlike most other sensing types (the wimps), you don’t want detailed instructions or specific feedback. In fact, you may have to shoot if they try. Just ask for general guidelines that allow you flexibility. They may try to impose rules you regard as useless, like firearms restrictions.

ellauri159.html on line 1145:     You like to bring a high level of mental energy (well, at least some energy, like energy drinks) to the project. You enjoy taking risks and may need the pressure of a deadline (or a dead body) to complete your tasks. No need to write according to someone else’s schedule, unless they have more powerful firearms.

ellauri159.html on line 1147:     Focus on original facts rather than original ideas. You need not be interested in theory except as a way of exploring what’s tangled and undemonstrable. Seek mastery rather than discovery, although this may mean applying a new technology to an old battlefield. You don’t want to be the first—you want to be the best, and last (on the battlefield). 

ellauri159.html on line 1149:   Focus on the concrete and avoid useless abstract concepts. As a result, your writing will lack a unifying theme that communicates the author’s purpose to those who do not need to know. Be sure to incorporate an organizing principle or chart, such as problem–solution, to serve as a roadmap for the intended reader, for example on a separate crypted page.

ellauri159.html on line 1151:   Write to steal their ideas to develop yours rather than to please an audience. If your goal is to communicate your ideas to others (god beware), be sure to organize your work so that the subject folds logically. This will likely come easily to you if you invest the time. Also, engage your side to the battle by relating the subject to their personal experience. If you don’t feel comfortable writing about your own experience, write about something you’ve observed, or what the commies or aliens are likely up to.

ellauri159.html on line 1157: You prefer a brainstorm before you start writing. You tend to see connections between unrelated things, so one idea will quickly generate another. Allow yourself plenty of time for this activity, but be sure to set an end date to keep your project on track. After the brainstorming phase, discard tangential ideas. Focus on the strongest ones so you don’t get overwhelmed when it comes time to flesh out the details.

ellauri159.html on line 1159: You work best when they have the freedom to follow your own process and timeline. Estimate how long you’ll need to complete each task, then add 50% and a cushion. Set milestones along the way only to remove them as you go. Incorporate a lot of time for breaks. If your energy wanes, meet with a writer friend for coffee or other libation, and discuss your ideas. If the project permits, consider copulating with a co-writer.

ellauri159.html on line 1161: You do your best writing when they feel personally invested in the topic. Use your wrong sense of empathy to immerse yourself in the subject, much as actors immerse themselves in a character. (Choose a subject you really fancy to immerse yourself in.) To stay inspired, look for ways to connect the writing to your ideals.  If you’re a technical writer, create a human mental avatar of your technology and use your writer’s voice to “speak” to it. 

ellauri159.html on line 1163: You should have a natural sense of the harmony of language and ideas (if not, consider one of the other 15 types we have on store). If you are schizoid at all, you may hear in your mind how combinations of words sound together. Get attuned to the tone and implications. Use these qualities to incorporate your unique voice and perspective into your writing. Ultimately, that’s what readers respond to.

ellauri159.html on line 1165: You have the most energy at the beginning of a project, when inspiration first hits. Take advantage of this initial burst, but don’t get so engrossed in the project that you ignore basic needs like eating, fucking and killing. Remember to replenish your physical energy. You’ll get more done in the long run.

ellauri159.html on line 1167: It´s OK to postpone starting a project if the topic doesn’t grab you. When at a deadline, use your prolific imagination to find an angle that interests you. Free-write or cluster to generate ideas. Look to newspapers, magazines, or the internet for inspiration. Write a strong opening paragraph to get your creativity flowing.

ellauri159.html on line 1169: You may burn bright during the early stages of a project but fade before they reach the end. To avoid this pattern, take periodic breaks. Spend time with friends. Let the subject percolate in your unconscious mind. You’ll come back to the project with new inspiration for that final push toward completion. Basically, be lazy, it pays off.

ellauri159.html on line 1171: We know you have no great love for facts and details. Leave enough time at the end to check that you’ve included sufficient objective data. Strive for balance and fairness, include both facts and alternative facts. Avoid over-reliance on personal insight. Ask a trusted friend to review your writing with a critical eye. Your work will be stronger for it. And, WtF, you can always just ignore them.

ellauri159.html on line 1173: ENFJ - Ope: Ilmiasua urkuharmonilla

ellauri159.html on line 1175:   You first estimate accurately how long a writing project will take. Then you generally dive into the first draft and develop a framework (table of contents). You may find it helpful to  start with the closing paragraph to give yourself an end point to strive for. Don’t let this limit you, though: be prepared to rearrange the structure and change your conclusions as you explore the subject in more depth.

ellauri159.html on line 1177:   You draw inspiration from being a know-it-all and educating people. You tend to read extensively and to collect words they consider particularly apt, like David Wallace. If their writing project involves others, you often take a leadership role, and repeat the word 'actually' in everybody´s face. You may also beep like a truck on reverse. You thrive in a harmonious atmosphere where everyone respects your opinion. Having a strong need to feel in control of your projects, you want to work in a cooperative environment conducive to driving a project to completion.

ellauri159.html on line 1179:   You focus your writing on received values and ideals. You use polished language to persuade. You want to influence people’s lives for the betterment of the individual and society. If you’re a technical writer, you focus your talent on expressing a complex idea simplistically so school kids understand it. Recognize that this gift benefits your readers by helping them perform their menial tasks more effectively.

ellauri159.html on line 1181:     Naturally you adopt a preceptorial conversational tone in your writing. You often use imaginative and hyperbolic language to illustrate a point like 'smoking kills'. You have a talent for seizing on subtleties and choosing the exact word to convey a not so subtle idea. You always consider how your writing affects their audience. You notice if your audience is passing notes behind your back. 

ellauri159.html on line 1183:   But pay heed: choose broad topics with wide-ranging effects on people. Be careful to limit the subject to what you can realistically explore in sufficient depth within the scope of the project. The class lasts just three quarters, keep that in mind. At the same time, don’t rush through the brainstorming process at the beginning. Tap into your creativity, letting one student thought suggest another. Reflect on what aspects of the topic interest you most.

ellauri159.html on line 1185:   You naturally have little interest in subjects that offend your sensibilities, because your thinking and writing is extremely conventional. Seek input from other teachers if you feel stuck. Consider how your audience feels about the subject. Find something to believe in, and advocate your position. Use anecdote and humor to connect to your students, I mean your readers.

ellauri159.html on line 1187:   You are motivated by a desire for completion and can become impatient if you feel your students are progressing too slowly. Don’t waste time in the beginning trying to craft a graceful expression on your face; your students know you. Let your ideas flow, then polish during intermission. Accept that teaching is a process, so you may not get immediate results. Don’t rush through the final stages; include facts that support personal stories or observations, or borrow stories from the Divine Teacher, the Bible is full of them.

ellauri159.html on line 1189:     You may find it difficult to create the emotional distance needed to keep your hands off your students. Don’t let a hasty feel-up skew your research. Be sure to include alternate facts and points of view. Also, be careful to avoid a cursory treatment of the subject, like in those wannabe writer guides on the web.  Ask a friend or colleague to review the work, making sure you’ve provided sufficient detail.

ellauri159.html on line 1193: You work best in a quiet environment where you cannot be interrupted. You reflect on the topic before you begin writing, mentally structuring the material and looking for patterns. Don’t allow yourself to be rushed into starting a project before you’re ready. You are generally good at estimating how long this preparation stage will take. When you finally sit down to write, their ideas tend to be well-developed and organized. Their language may seem formal at first. If that’s the case for you, don’t fight it—you can soften this tendency during revision.

ellauri159.html on line 1195: You prefer writing about personal topics. You may encounter difficulty if the topic isn’t meaningful to you. If so, try different angles until you find one that engages you. If you’re a technical writer, for example, you can take pride in knowing that when you write clear instructions, you help your customers perform their tasks quickly and effectively. This sense of meddling with people’s lives is important to writers.

ellauri159.html on line 1197: You dislike writing according to a predetermined structure. You want control over their own creative process. You are drawn to original pictures and imaginative symbols. When revising a draft, search for a central, unifying theme, and articulate it for your reader. At the same time, avoid trying too hard to be unique. Instead, aim for authenticity, remember to mention the sources of the pictures. 

ellauri159.html on line 1199: When you strive for eloquence, avoid wasting time polishing an early draft or searching too long for the exact word. Instead, get your ideas down. Don’t be afraid to use clichés—wait until the revision stage to fix problems. There’s no point in perfecting something that may get cut later. Anyway, clichés are fine. We use them all the time. 

ellauri159.html on line 1201: You enjoy colorful and figurative language, and like to infuse your work with images of your personal underware. At the same time, however, your writing may be too abstract for their readers, they want to see you inside them. During revision, add concrete details. In creative writing, appeal to the five senses and the 9 mortal sins. In freelance writing, include specifics like percentages and dollar amounts to get the audience´s attention. In technical writing, find out whether the customer needs to use a flat-head or a cross-head screwdriver (our dishwasher installer guys did not have a flathead anymore, I had to loan them one), and what the recommended torque is. These may be boring details to you, but they’re essential for your male reader. Wrong head, no screw. 

ellauri159.html on line 1203: You tend to communicate passionately about your beliefs. You tend to start writing before finishing research on life, the universe, and everything, wanting to commit your half-baked insights to paper. Be sure to gather enough data to support your position, and include alternative facts for balance. This is one arena where it may be healthy to indulge your perfectionist tendencies. Get the facts right enough to maintain plausibility.

ellauri159.html on line 1205: Guys like you tend to be easily hurt by criticism, especially when it comes to their writing, or their sexual performance. Because they generally keep their writing and wanking private until they think it’s finished, they may not have a good sense of the look and feel to others. Consider showing your work and your tool to a trusted friend or colleague for advice before you begin the final round. This will help you better connect with your audience, which is important to you, I know.

ellauri159.html on line 1207: According to PersonalityDesk.com, INFJs are the Myers-Briggs type most likely to express marital dissatisfaction. When I first read this, it puzzled me. After all, INFJs are adept at solving problems involving people. In fact, INFJs are so good at solving problems that they may unconsciously scan their environment looking for ways to improve relationships. This, I think, is what leads to the dissatisfaction.

ellauri159.html on line 1209:   According to Dr. Phil, 90% of relationship problems can’t be solved. Why? Because it would require one person or the other to compromise their values. So the best a couple can do is to agree to disagree. INFJs don’t want people to compromise their values—yet that 90% statistic is bound to discourage INFJs like me. I suspect it isn’t the relationship problems themselves that lead to the INFJs’ dissatisfaction; it’s the fact that the problems can’t be solved. Perhaps the INFJs feel that if only they could be more creative, or their partner could be more flexible, the little annoyances that have existed since the first day of the relationship could be eliminated. Not so. No amount of skill or understanding will make naturally ingrained differences go away.

ellauri159.html on line 1213: Perhaps this is what draws me to writing women’s fiction. I can create relationship problems, which I can then go about solving, without hurting anyone but my fictional characters in the process. Real life, unfortunately, doesn’t work that way. The INFJs’ search for perfection can damage otherwise good relationships. So I propose a revised Serenity Prayer for INFJs: God grant me the serenity to accept the things I cannot change. Period. Oh, I got my period. 

ellauri159.html on line 1217:   You work best in a quiet environment where they won’t be interrupted, thanx to the I. LIkewise, you like autonomy so you can perfect your writing according to yourr own high standard without having to follow someone else’s low standard.

ellauri159.html on line 1219: You prefer writing about your own personal topics. You may lose your creative drive if the subject isn’t about you. If so, try taking an angle that allows you to write about your feelings on the topic, if not you yourself. If you’re a technical writer, look for ways to connect with readers by anticipating and meeting their needs. Or you can use your tech knowledge to write another Gravity´s Rainbow. But don´t expect your employer to like it. 

ellauri159.html on line 1221:     You have a keen insight into the nature of things. Your prose often conveys startling images of mood or atmosphere rather than objects. Maybe you should consider poetry, or rap. You enjoy complexity and can patiently unravel dense material like a terrier. You are able to see many sides of an argument and so may have difficulty reaching a conclusion, or even reaching a period, like Pynchon. During the writing process, you may often pause to consider alternatives or to seek seeming connections between obviously disparate things. That´s a paranoid feature, so you may be an asthenic person. Consult Krezmer´s typology.

ellauri159.html on line 1223:     Strive for elegance in language. You can never polish the work too soon. You tend to write long, meandering first drafts, so you’ll likely need to synthesize and cut material later. Save the search for that perfect metaphor until the revision stage. 

ellauri159.html on line 1224:     You make the mistake to  write in purely abstract terms. That just won´t do these days. You must communicate values and personal television through your writing. Nobody is interesting in abstractions. They search for the meaning behind the facts, and so consider the facts themselves to be of marginal importance. This is true; however, throw in some facts to dazzle your readers, like Bob Heinlein. During revision, add concrete details like the size of Peewee´s bra. Appeal to the five senses. Include Peeweeś vital statistics. Incorporate other points of view for balance. Make sure your research backs up your conclusion.

ellauri159.html on line 1226:     Try to be sensitive to criticism. It won´t do to just turn a deaf ear. Consider showing your work to a trusted friend or colleague at a safe distance before you begin the final draft. This feedback may be especially helpful in focusing your work and ensuring that it includes enough sex to sway your audience to watch your missionary position.

ellauri159.html on line 1230:   You like to start projects first. You often map out their ideas to everyone to visualize the big picture before you begin writing. You sense how your various opinions flow together logically and build on one another. Because you develop a clear picture early on, you might reach a conclusion and skip writing completely before finishing your research. To ensure a balanced product, stay open to new information that may change your perspective. Don´t listen to idiots, however. 

ellauri159.html on line 1232:   You want to master the subject everyone´s whining about. You enjoy the challenge of technical topics, and you focus on crafting clear, concise instructions. However, if you don’t see the perks of the writing project, your interest may wane. Discuss the project with friends or colleagues to help you find a way to increase your reward.

ellauri159.html on line 1234:   You want a good set of guidelines at the beginning of the project, but you also want the freedom to write your own guidelines. If a writing project involves others, you try to take the lead. You naturally envision how things ought to be—that is, your way. Efficient and strategically organized. But keep in mind that others might not share your vision. Imbeciles! When stepping forward to fill a leadership vacuum, seek buy-in from the group. Side payments may be indicated.

ellauri159.html on line 1236:     You naturally write with an authoritative voice. You want to fake competence in the subject you’re writing about. To boost your success, gather sufficient details to make it look that you have a thorough understanding of the topic. Humanize the writing by including anecdotes making fun of other idiots or otherwise engaging the reader’s interest.

ellauri159.html on line 1238:   Enjoy making decisions! No need to respond to new data once you’ve got a clear, big-picture view of the topic. Others may seek feedback from you but do not give it, nor act on other people´s feedback, rely instead on your own judgment. This strategy can cause you to miss unimportant information —  a drawback no real Marshal finds mortifying. Be aware of this tendency before you start unconsciously fighting it.

ellauri159.html on line 1240:   With the desire for efficiency, you must sometimes be terse. Be sure to consider audience reaction. "Shut up!" is a good terse riposte. You already know how ideas relate to one another. Unless you’re writing for an audience of experts, assume readers know nothing about the topic. They don´t. Include faked data if necessary to support your conclusions. In your eagerness to finish, don’t skimp on those touches that will elevate your writing from good to great. You want to be great, not just good. Alexander the Good? Friedrich the Good? Catherine the Good? Naaw.

ellauri159.html on line 1242:     Fake objectivity and be skeptical of emotional appeals, except when dealing with an emotional audience. Otherwise it is fine to make your writing impersonal, even abrasive. A trusted editor can help you soften your tone to more effectively connect with the bleeding hearts. Adolf the Great had one. Your arguments will be better received if you engage the patriotic heart as well as the nazi mind.

ellauri159.html on line 1246:   You’re rarely at a loss for wacky ideas. While many people struggle to find a topic, you may have difficulty limiting yourself to just one. You may enjoy exploring controversial subjects or devising clever solutions to problems. You have fun playing with different possibilities, and see where they lead you. To classroom corner or to prison most likely. 

ellauri159.html on line 1248:   You can benefit from collaborative writing projects. Chances are, you prefer an active, high-energy environment. You enjoy discussing and debating your ideas with others. You try probably to assert your individuality even within the group. If someone else is leading the project, be careful that your natural tendency to ignore authority doesn’t undermine the team. If you maintain goodwill, you’ll stand a better chance of convincing someone else to do the actual writing! 

ellauri159.html on line 1256:   You may excel at satire, and humor can liven up your work. Make sure your tone is appropriate for the piece and for the audience. Aarne Kinnunen´s works on good taste in humor are very helpful. You may find it helpful to include a personal story or two, rather than relying on cold logic alone to make your point. (You are so close to ESFP - Esiintyjä that it is hard to see the diff - maybe you two are like Dumb and Dumber.)

ellauri159.html on line 1258:     You tend to grasp the big picture and to focus on the future. Ensure that your work contains enough background material and concrete detail. To avoid tangents or a cursory treatment of the subject, keep the central thesis or purpose of the project in mind while writing. Solicit feedback from someone whose competence you trust.

ellauri159.html on line 1264: Pickering: That you did it!

ellauri159.html on line 1267: 								   You said that you would do it And indeed you did.		  

ellauri159.html on line 1268: Henry: Thank Heavens for Zoltán Karpáthy.			   This evening, sir, you did it! You did it! You did it!		  

ellauri159.html on line 1269: If it hadn´t been for him I would have died of boredom.		   We know that we have said it,					  

ellauri159.html on line 1271: Mrs. Pearce: Karpáthy? That dreadful Hungarian?		   	   For it all belongs to you!					 

ellauri159.html on line 1275:   You prefer to work independently in a quiet environment. You like the flexibility of setting your own goals. You may spend long hours on a project if the subject engages you, becoming deeply invested in the outcome. Remember to keep the family in mind to help ensure that your writing is as interesting to them as it is to you.

ellauri159.html on line 1277:   You tend to be good at organizing ideas and weeding out logical inconsistency. You have a natural propensity for clarifying the complex. But you will likely need to make a conscious effort to include the personal dimensions of a topic. (Well I do, no two ways about that!) During revision, look for places where you can add examples or anecdotes, if appropriate, to illustrate the facts. This engages the reader and brings theoretical principles to life. (I do this too, lotsa images and anecdotes and all!)

ellauri159.html on line 1279:     You’re motivated by your search for knowledge. An unconventional thinker, you have little regard for the common way of doing things. Chances are, formulas like “Top 5 Reasons Your Blog Should Have a Top 5 List” won’t appeal to you. Instead, you strive to surpass the ordinary. As an architect, you may experience the following pitfalls:

ellauri159.html on line 1281:   You like complex, theoretical subjects, and you use your wide vocabulary in your writing. To enhance readability, choose the simplest word that communicates an idea accurately. You may sometimes make intuitive leaps that are unclear to your audience. Illustrate connections even if they seem obvious to you.  To ensure that your message is clear, ask for feedback from someone you trust.

ellauri159.html on line 1283:   You enjoy seeking knowledge for its own sake. Once you’ve solved the puzzle, though, you might lose interest in writing about what you’ve learned. It may be best to begin drafting even while you’re conducting your research. Treat the writing itself as a problem to solve. This may keep you energized until the project is complete.

ellauri159.html on line 1285:     You can become blocked if you can’t find opportunities to make your unique ideas heard. If a writing assignment seems restrictive to you, challenge yourself to find a way to work within the system while still expressing your ingenuity. Instead of turning cynical, use your dry sense of humor.

ellauri159.html on line 1289:     You are a conceptualizer who tends to explore a narrow topic deeply. Guys like you take a systems approach, rather than a linear one, during the planning stage. They do a website not just a text! You start a project early to test the concept, then quickly drive toward the conclusion. Once the competitors´ bones are in place, you further develop the content, adding facts to flesh out their ideas. You may find it useful during revision to challenge yourself to consider alternatives, rather than locking yourself in to your original premise. Oh, why bother, since you got it all figured out already. 

ellauri159.html on line 1291:     Having a I in the formula, you like to work independently. You require long periods of concentration to form mental models. You focus deeply on the task, blocking out distractions. To facilitate this, better find a secluded place to work. Schedule your writing for a time when you won’t be interrupted. Let others know that you need time alone.

ellauri159.html on line 1295:     If they write anything but checks, their writing can have a sense of inevitability, presenting an orderly progression of facts and ideas that can lead to only one possible conclusion. Their authoritative voice can instill a sense of comfort and trust in readers. Make sure that trust is warranted—use your natural skepticism to seek out possible flaws in your reasoning and research. Steer clear of the anti-trust laws, they can cut your earnings.

ellauri159.html on line 1297: You are happy and motivated with your personal vision. Original thinkers have little regard for convention. They want things to make sense according to their own logical standards, and they will discard anything that doesn’t. For this reason, they tend to enjoy technical subjects. They often wear visual aids like Google spectacles that support and clarify their writing. If you’re one of these guys, one path to success as a writer is to draw on your natural curiosity about how things work and your talent for explaining this for others. But beware of the pitfalls!

ellauri159.html on line 1299:     When you´re weeding out information and people that aren’t pertinent to the project, be sure to keep the need of an audience in mind, however. Don´t decimate all and everybody. Rich and few is good; a few lousy beggars is not. Where appropriate, include personal anecdotes to engage the reader. Don’t scale down to mere facts. Hire an ENT to invent jokes. 

ellauri159.html on line 1301:     To control your workplace and steal their original ideas, make sure you do so within the parameters of the project. If you’re a freelance writer, for example, remember that you’re writing for an editor, not for yourself. So get rid of the editor, or become one yourself. If something about the assignment doesn’t make sense to you, don’t ignore it—seek clarification. Or sue them. 

ellauri159.html on line 1303:     Setting a high standard for oneself can become frustrating if others can’t achieve it. Avoid pushing yourself toward an unprofitable goal. Tap into your desire for efficiency and recognize when 99% are expendable. And if you need help, buy it. Other people don’t want you to be perfect—they want you to pay them megabucks. That is much more interesting.

ellauri159.html on line 1310: ham-and-isaac-zoom.jpg&f=1&nofb=1" height="250px" />

ellauri159.html on line 1316: Tapasin paljon kirjailija-aloittelijoita, jotka pilkkasivat pilkkaamasta päästyään vakiintuneita kirjailijoita ja niiden runoja, novelleja ja artikkeleita. Tajusin silloin sen minkä olin oikeastaan tiennyt jo pitkään että huonot kirjoittajat ovat usein toisten kirjoittajien ankaria kriitikkoja. Heidän kritiikkinsä oli terävää ja tarkkaa. Jotkut osoittivat jopa täsmällisesti suurten kirjailijoiden virheitä. Mutta tämä et estänyt heitä itseään kirjoittamasta hämmästyttävän kömpelösti. Sama koski tapaa jolla he arvioivat toisten luonnetta. Egoistit puhuivat halveksivasti egoisteista, typerykset nauroivat toisten typerysten ályttömyyttä, moukat olivat hienostuneita osoittaessaan toisten moukkamaisuuden, hyväksikäyttäjän ominaisuudet, turhamaisuuden. Salaperäinen kuilu aukeni heidän arvioissaan toisen ihmisen ja oman minän välille. Näytti siltä, että jossain sisimmässään jokainen näki totuuden, mutta oli vain päättänyt olla näkemättä sitä peilissä. Itserakkaus oli nähtävästi hypnoottisista voimista suurin, aivan niin kuin Moosexen kirjassa sanotaan: Sillä lahja sokaisee viisaan ja tekee tyhjixi oikeamielisen sanat. Onnexi en ize ole sellainen. (Sing. Nuor. Mies Ez. Rakk. 1976:86)

ellauri159.html on line 1320: Mitä se on? Joka toisia haukkuu, sen napa pyörii ja paukkuu!

ellauri159.html on line 1325: Juutalaisten kriitikoiden johtohahmot ja klassikoina pidetyt kirjoittajat olivat todellisuudessa usein taitamattomia maalaisia. Ei kestänyt kauan ennen kuin huomasimme että sama piti paikkansa myös maailmankirjallisuuteen nähden. Jokainen aito lahjakkuus oli keidas mauttomuuden erämaassa. 

ellauri159.html on line 1327: Itchele Singer luki Varsovassa kirjaklubissa spiritualisteja ja Will to Believeä. Denim-housuinen nojatuolipsykologi Bill James ähertää ja puurtaa siinä puolustaaxeen cartesiolaista dualismia. Pascalin veto on efektiivisesti sama vedätys kuin the American Dream. Monoteismi ja monismi olivat joutuneet pahaan hakauxeen lännessä (pace Spinoza), mikä alkoi haitata länsikapitalismin voittoputkea. Kähmintä on hyvä aloittaa vastapuolen termien anastuxesta. To express a tolerably definite philosophic attitude in a very untechnical way. 

ellauri159.html on line 1329: Were I obliged to give a short name to the attitude in question, I should call it that of radical empiricism, in spite of the fact that such brief nicknames are nowhere more misleading than in philosophy. I say 'empiricism,' because it is contented to regard its most assured conclusions concerning matters of fact as hypotheses liable to modification in the course of future experience; and I say 'radical,' because it treats the doctrine of monism itself as an hypothesis, and, {viii} unlike so much of the half-way empiricism that is current under the name of positivism or agnosticism or scientific naturalism, it does not dogmatically affirm monism as something with which all experience has got to square. The difference between monism and pluralism is perhaps the most pregnant of all the differences in philosophy. Primâ facie the world is a pluralism; as we find it, its unity seems to be that of any collection; and our higher thinking consists chiefly of an effort to redeem it from that first crude form. 

ellauri159.html on line 1331: Eise ihan lupaa tässä onnistua, The negative, the alogical, is never wholly banished. Something—"call it fate, chance, freedom, spontaneity, the devil, what you will"—is still wrong and other and outside and unincluded, from your point of view (italics my own).

ellauri159.html on line 1333: Jamexen siteeraamaa B.P. Bloodia ei löydy ankka-ankka-mene hakukoneesta, koska BP tarkoittaa verenpainetta ja Flaw of Supremacy muistuttaa liikaa blood flowia. Löytyy vaan jotain tällästä plödää:

ellauri159.html on line 1335: Pure-blood supremacy was the belief that wizards and witches whose family had not married any Muggles or Muggle-borns were inherently biologically superior to wizards and witches who had done so. Proponents of this ideology typically regarded Muggle-born wizards as impure, unworthy of possessing magical ability, and often actively discriminated against them.

ellauri159.html on line 1337: Googol-koneesta alkaa nousta isompia pökäleitä. British Petroleum suorastaan huutaa huuhaanimiä:

ellauri159.html on line 1345:     I was born here in Amsterdam. My father was a land holder of 700 acres [2.8 km²] here, adjoining the city on both sides of the river, and lived, as I now live, in a large brick house on the south bank of the Mohawk visible as you enter Amsterdam from the east. I was his only child, and went a good deal my own way. I ran to machinery, by fancy; patented among other devices a swathing reaper which is very successful. I was of loose and wandering ways. And was a successful gambler through the Tweed regime -- made "bar'ls" of money, and threw it away. I was a fancy gymnast also, and have had some heavy fights, notable one of forty minutes with Ed. Mullett, whom I left senseless. This was mere fancy. I never lifted an angry hand against man, woman or child -- all fun -- for me. ....I do farming in a way, but am much idle. I have been a sort of pet of the city, and think I should be missed. In a large vote taken by one of the daily papers here a month or so ago as to who were the 12 leading citizens, I was 6th in the 12, and sole in my class. So you see, if Sparta has many a worthier son, I am still boss in the department I prefer.

ellauri159.html on line 1349:     He was born in 1832 and lived for eighty-six years. During that time he wrote much, but unsystematically. His favorite form of publication was letters to newspapers, mainly local newspapers with a small circulation. These letters dealt with an astonishing diversity of subjects, from local petty politics or the tricks of spiritualist mediums to principles of industry and finance and profundities of metaphysics.

ellauri159.html on line 1351: Early books included The Philosophy of Justice Between God and Man (1851) and Optimism: The Lesson of Ages (1860), a Christian mystical vision of the pursuit of happiness from Blood´s distinctly American perspective; on the title page of the book, Blood described it as "A compendium of democratic theology, designed to illustrate necessities whereby all things are as they are, and to reconcile the discontents of men with the perfect love and power of ever-present God." During his lifetime he was best known for his poetry, which included The Bride of the Iconoclast, Justice, and The Colonnades. According to Christopher Nelson, Blood was a direct influence on William James´ The Varieties of Religious Experience as well on James´s concept of Sciousness, prime reality consciousness without a sense of self.

ellauri159.html on line 1353: After experiencing the anesthetic nitrous oxide during a dental operation, Blood concluded that the gas had opened his mind to new ideas and continued experimenting with it. In 1874, he published a 37-page pamphlet, The Anesthetic Revelation and the Gist of Philosophy.

ellauri159.html on line 1355: He married twice; to Mary Sayles, and following her death, to Harriet Lefferts. He had six children from the first marriage, and a daughter from the second.

ellauri159.html on line 1370: Thou ever shalt keep company thyself; 

ellauri159.html on line 1373: Thankless, tho´ hoarding on thy mental shelf 

ellauri159.html on line 1375: Another´s charity to thee, poor elf: 

ellauri159.html on line 1377: Or was´t a rain man´s gift, and shall for both go hard.

ellauri159.html on line 1380: Ihmekös tuo että James smelled Blood tästä hepusta, ja voimakkaasti uskomaan tahtova Singer piti Jamesista, plus spiritualismista. Jamexen ozikoista näkee jo eze on paha pyllypää. Kunhan jaxan, boldaan tästä pahimmat ällösanat/typeryydet. 

ellauri159.html on line 1395: Rationality means fluent thinking, 63. Simplification, 65. Clearness, 66. Their antagonism, 66. Inadequacy of the abstract, 68. The thought of nonentity, 71. Mysticism, 74. Pure theory cannot banish wonder, 75. The passage to practice may restore the feeling of rationality, 75. Familiarity and expectancy, 76. 'Substance,' 80. A rational world must appear {xvi} congruous with our powers, 82. But these differ from man to man, 88. Faith is one of them, 90. Inseparable from doubt, 95. May verify itself, 96. Its rôle in ethics, 98. Optimism and pessimism, 101. Is this a moral universe?—what does the problem mean? 103. Anaesthesia versus energy, 107. Active assumption necessary, 107. Conclusion, 110.

ellauri159.html on line 1403: Philosophies seek a rational world, 146. Determinism and Indeterminism defined, 149. Both are postulates of rationality, 152. Objections to chance considered, 153. Determinism involves pessimism, 159. Escape via Subjectivism, 164. Subjectivism leads to corruption, 170. A world with chance in it is morally the less irrational alternative, 176. Chance not incompatible with an ultimate Providence, 180.

ellauri159.html on line 1411: Solidarity of causes in the world, 216. The human mind abstracts in order to explain, 219. Different cycles of operation in Nature, 220. Darwin's distinction between causes that produce and causes that preserve a variation, 221. Physiological causes produce, the environment only adopts or preserves, great men, 225. When adopted they become social ferments, 226. Messrs. {xvii} Spencer and Allen criticised, 232. Messrs. Wallace and Gryzanowski quoted, 239. The laws of history, 244. Mental evolution, 245. Analogy between original ideas and Darwin's accidental variations, 247. Criticism of Spencer's views, 251.

ellauri159.html on line 1415: Small differences may be important, 256. Individual differences are important because they are the causes of social change, 259. Hero-worship justified, 261.

ellauri159.html on line 1423: The unclassified residuum, 299. The Society for Psychical Research and its history, 303. Thought-transference, 308. Gurney's work, 309. The census of hallucinations, 312. Mediumship, 313. The 'subliminal self,' 315. 'Science' and her counter-presumptions, 317. The scientific character of Mr. Myers's work, 320. The mechanical-impersonal view of life versus the personal-romantic view, 324.

ellauri159.html on line 1425:   Samoilla linjoilla liikkuu nyttemmin Leena Krohn, kuten albumissa 103 on jo kerrottu. Entisessä Nuori, nyttemmin vaan Voima-lehdessä sen uusinta tiedotetta aiheesta Mitä en koskaan oppinut (tästä teemasta riittää kerrottavaa) pasuttaa joku Jaana Kivi, ei tosin yhtä unohtumattomasti kuin kaima Alexis. Leena kertoo et joku oli kirjoittanut vessan seinään filosofian: aika on luonnon keino estää kaikkea tapahtumasta heti. Ammattifilosofi Simo Knuuttila oli lukenut vessan seinästä opiskelijana Kielissä: Warum scheissen die Deutschen soviel? Weil sie soviel Kartoffel essen. Kaikki ovat lopulta uhanalaisia. Ihmisen luoma on katoavaista, kuten totesi jo saarnaaja. Krohnin mielestä ylivertaisuutemme perustuu asioille kuten ajattelu ja izetietoisuus. Enemmän ajattelua ja vähemmän izetietoisuutta olisi kylä parempi. Hupenevat luonnonvarat eivät tunnista luokkarajoja. Vizi kyllä tunnistavat, loppupeleissä rikkaat eeku rikastuvat lisää ja köyhät kurjistuvat. Ihmiskunnan Usherin talo, hei sehän on Edgar Allan Poe-alluusio. Hörhökirjailija sekin. Krohnin varsinainen vihan kohde on virzanhajuinen makkaratalo. Aika betonibrutaali se onkin. Sitä paikkaa ei ole helppo rakastaa. Muurahaiset pitävät meitä tavattoman yxinkertaisina olioina. Emme osaa edes omaxua ei-kuluttavaa elämää. Aika kuluttavaa tää mustakin on ollut.

ellauri160.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri160.html on line 28: Cathay
Paasaajia

ellauri160.html on line 35:     hale.to/b/36603_339621512803145_1425266363_n.jpg" height="130px" />

ellauri160.html on line 43: A Song Of Changgan						The River-Merchant’s Wife: A Letter				

ellauri160.html on line 45: My hair had hardly covered my forehead.				While my hair was still cut straight across my forehead				

ellauri160.html on line 50: Both of us young and happy-hearted.				Two small people, without dislike or suspicion.			

ellauri160.html on line 52: So bashful that I dared not smile,				I never laughed, being bashful.					

ellauri160.html on line 56: Learning that no dust could ever seal our love,			I desired my dust to be mingled with yours			

ellauri160.html on line 57: That even unto death I would await you by my post		Forever and forever, and forever.				

ellauri160.html on line 61: And then came the Fifth-month, more than I could bear,		And you have been gone five months.				

ellauri160.html on line 63: Your footprints by our door, where I had watched you go,	You dragged your feet when you went out.			

ellauri160.html on line 72: Send me a message home ahead!					Please let me know beforehand,					

ellauri160.html on line 74: All the way to Chang-feng Sha.					As far as Chō-fū-Sa.						

ellauri160.html on line 78: Li Bai (kiin. 李白, Lǐ Bó tai Lǐ Bái, usein myös muodossa Li Po, jap. Rihaku, 701–762) vietti suuren osan elämästään makaillen. Hän lähti kotiseuduiltaan Sichuanista 26-vuotiaana purjehtien alas Jangtsejoen vartta viettäen huoletonta elämää juopotellen ja tavaten aikansa julkisuuden henkilöitä kehitellen samalla pakkomielteisen runoilijan persoonaansa. 41-vuotiaana Li värvättiin Chang’anin eli nykyisen Xi’anin Hanlin-akatemiaan taolaisen ystävänsä Wu Yunin suosituksesta. Hänestä tuli nopeasti tunnettu, kun runoilija He Zhizhang kuvaili eräästä hänen runoaan The Road to Shu Is Harsh? ylistävään sävyyn. Kuitenkin vain hieman myöhemmin Li loukkasi joitakin vaikuttavia virkamiehiä ja menetti virkansa akatemiassa viettäen loppuelämänsä vaellellen paikasta toiseen.

ellauri160.html on line 89: – Huomasin, että olin huonossa hapessa, ja rupesin miettimään, että mitä pitäisi tehdä. Silloin ilmestyi myös edellinen ja ainut Poundilta kokonaisen kirjan verran suomennettu runoteos, Tuomas Anhavan kääntämä valikoima Personae .

ellauri160.html on line 91: – Sen luin tarkkaan ja tunsin oppineenikin jotain. Samoihin aikoihin hankin Poundin cantojen koko laitoksen, jossa on kaikki 120 runoa. Mutta sitten semiotiikka ja mannermainen filosofia veivät mukanaan. Pound jäi.

ellauri160.html on line 95: Nootit on tutkijoiden ja kääntäjien kollektiivisesti vuosikymmenten aikana luoma Pound-ensyklopedia. Pisan cantoissa jokainen sana on kuin lukko, jonka avaamiseen avain haetaan teoksen huomautuksia osiosta. Poundin lukeminen on yhtä selaamista runojen ja noottien välillä. Runoja selittävä osio on yli 30 sivua suurempi kuin itse runojen osuus kirjassa.

ellauri160.html on line 98: Yhdysvaltalainen Ezra Pound oli äänekäs Mussolinin ihailija ja fasistien toimeksiannosta Rooman radion kolumnisti. Kun sota päättyi ja USA:n armeija miehitti Italian, Pound vangittiin epäiltynä maanpetoksesta. Häntä uhkasi kuolemantuomio.

ellauri160.html on line 103: – Täytyy ihailla Poundia, joka pystyi siteeraamaan cantoissa ulkomuistista Danten Jumalaista näytelmää siellä vankileirissä. Samoin Homeroksen Odysseiaa. Niitähän hänellä ei ollut siellä ja ne menevät ihan oikein.

ellauri160.html on line 105: Sen sijaan Poundilla oli luettavana Time-lehtiä, sattumalta yksi englantilaisen runouden antologia ja raamattu. Näitä kaikkia hän myös käyttää runoissa hyödykseen. – Ei Pound elänyt tätä päivää vaan hän eli kolmen tuhannen vuoden janan sisällä.

ellauri160.html on line 107: Kun Aronpuro oli saanut suomennoksen tehtyä, hänessä heräsi halu kirjoittaa perusteelliset jälkisanat, luoda kokovartalokuva runoilijasta. Aronpuron mielestä Ezra Poundista on korostettu vain kahta puolta.

ellauri160.html on line 108: – On klassisen kiinan ja muun antiikin runouden kääntäjä Pound ja runoilija Pound, mutta ei ole haluttu muistaa ekonomisti Poundia eikä Mussoliinia ihailevaa fasisti Poundia.

ellauri160.html on line 109: Aronpuro tuo esiin Poundista myös mm. uusplatonistin, misogynistin, eli naisten vihaajan sekä antisemitistin.

ellauri160.html on line 110: – Ja Poundin, joka halusi syrjäyttää länsimaisten juutalaisten heimouskontojen alkeelliset muodot - siis kristinuskon - ja tuoda konfutselaisuuden sen tilalle. Valitettavasti se ei onnistunut.

ellauri160.html on line 114: Tälläinen hyvä lukijahan ei kaipaa näitä nootteja, mutta minä lähden realismista, että näitä hyviä lukijoita on aika harvassa.

ellauri160.html on line 115: Edes kääntäjä ei pidä itseään tollasena sivistyneenä lukijana. Suomennosurakka oli Aronpurosta vitunmoinen haaste, mutta se ei tehnyt hänestä cantodiggaria.

ellauri160.html on line 117: – Tunnistan Poundin arvon modernismin ja postmodernismin peruskalliona. Mutta ensirakkauden minussa, juopottelevassa palloilijanuorukaisessa, synnytti aikoinaan Poundin kääntämä Li Pon runonide Cathay vuodelta 1915. Ensirakkaus elää ja voi hyvin. Cantoista Aronpuro on jo päästänyt irti.

ellauri160.html on line 122: Ezra Weston Loomis Pound (30 October 1885 – 1 November 1972), modernin ajan Li Bai, was an expatriate American poet and critic, a major figure in the early modernist poetry movement, and a fascist collaborator in Italy during World War II. His works include Ripostes (1912), Hugh Selwyn Mauberley (1920), and his 800-page epic poem, The Cantos (c. 1917–1962). Hizi noi cantothan on selvä kokoelma paasauxia!

ellauri160.html on line 124: Pound was born in 1885 in a two-story cupboard house in Hailey, Idaho Territory, the only child of Homer Loomis Pound (1858–1942) and Isabel Weston (1860–1948), who married in 1884. Homer had worked in Hailey since 1883 as registrar of the General Land Office. Pound's grandfather, Thaddeus Coleman Pound, a Republican Congressman and the 10th Lieutenant Governor of Wisconsin, had secured him the appointment. Homer had previously worked for Thaddeus in the lumber business.

ellauri160.html on line 126: Both sides of Pound's family emigrated from England in the 17th century. On his father's side, the immigrant ancestor was John Pound, a Quaker who arrived from England around 1650. Ezra's paternal grandmother, Susan Angevine Loomis, married Thaddeus Coleman Pound. On his mother's side, Pound was descended from William Wadsworth, a Puritan who emigrated to Boston on the Lion in 1632. Captain Joseph Wadsworth helped to write the Connecticut constitution. The Wadsworths married into the Westons of New York; Harding Weston and Mary Parker were Pound's maternal grandparents. After serving in the military, Harding remained unemployed, so his brother Ezra Weston and Ezra's wife, Frances Amelia Wessells Freer (Aunt Frank), helped to look after Isabel, Pound's mother. No oliko Pound sitten sukua myös Henry "setelitukun väärti" Longfellowille? Varmaan niin. 

ellauri160.html on line 128: Pound's education began in dame schools: Miss Elliott's school in Jenkintown in 1892 and the Heathcock family's Chelten Hills School in Wyncote in 1893. Known as "Ra" (pronounced "Ray"), he attended Wyncote Public School from September 1894. His first publication was on 7 November 1896 in the Jenkintown Times-Chronicle ("by E. L. Pound, Wyncote, aged 11 years"), a limerick about William Jennings Bryan, who had just lost the 1896 presidential election.

ellauri160.html on line 130: In 1897, aged 12, he transferred to Cheltenham Military Academy (CMA), where he wore an American Civil War-style uniform and was taught drilling and how to shoot. The following year he made his first trip overseas, a three-month tour with his mother and Aunt Frank, who took him to England, Belgium, Germany, Switzerland, Italy, Spain, and Morocco. He attended CMA until 1900, at times as a boarder, but it seems he did not graduate.

ellauri160.html on line 134: He took courses in English in 1907, where he fell out with just about everyone, including the department head, Felix Schelling, with silly remarks during lectures and by winding an enormous tin watch very slowly while Schelling spoke. In the spring of 1907 he learned that his fellowship would not be renewed. Schelling told him he was wasting everyone's time, and he left without finishing his doctorate.

ellauri160.html on line 138: He was dismissed after a few months. Smoking was forbidden, but he would smoke cigarillos in his room in the same corridor as the president's office. He was asked to leave the college in January 1908 when his landladies, Ida and Belle Hall, found a woman in his room. Shocked at having been fired, he left for Europe soon after, sailing from New York in March on the RMS Slavonia.

ellauri160.html on line 141: Mornings might be spent in the British Museum Reading Room, followed by lunch at the Vienna Café on Oxford Street, where Pound first met Wyndham Lewis in 1910. "There were mysterious figures / that emerged from recondite recesses / and ate at the WIENER CAFÉ". Ford Madox Ford described Pound as "approaching with the step of a dancer, making passes with a cane at an imaginary opponent":

ellauri160.html on line 143: He would wear trousers made of green billiard cloth, a pink coat, a blue shirt, a tie hand-painted by a Japanese friend, an immense sombrero, a flaming beard cut to a point, and a single, large blue earring."

ellauri160.html on line 145: At a literary salon in 1909, Pound met the novelist Olivia Shakespear and later at the Shakespears' home at 12 Brunswick Gardens, Kensington, was introduced to her daughter, Dorothy, who became Pound's wife in 1914. The critic Iris Barry described her as "carrying herself delicately with the air, always, of a young Victorian lady out skating, and a profile as clear and lovely as that of a porcelain Kuan-yin".

ellauri160.html on line 147: Through the Shakespears, he was introduced to the poet W. B. Yeats, Olivia Shakespear's former lover. He had already sent Yeats a copy of A Lume Spento, and Yeats had apparently found it "charming".

ellauri160.html on line 151: Rupert Brooke complained in the Cambridge Review that Pound had fallen under the influence of Walt Whitman, writing in "unmetrical sprawling lengths that, in his hands, have nothing to commend them". But he did acknowledge that Pound had "great talents".

ellauri160.html on line 153: In June 1910 Pound returned for eight months to the United States. Although he loved New York, he felt alienated by the commercialism and newcomers from Eastern and Southern Europe who were displacing the white Anglo-Saxon Protestants. The recently built New York Public Library Main Branch he found especially offensive. It was during this period that his antisemitism became apparent; he referred in Patria Mia to the "detestable qualities" of Jews.

ellauri160.html on line 160: In The Cantos, Possum is T. S. Eliot: "but the lot of 'em, Yeats, Possum and Wyndham / had no ground beneath 'em."  In the New Age office in 1918, he also met C. H. Douglas, a British engineer who was developing his economic theory of social credit, which Pound found attractive. Douglas reportedly believed that Jews were a problem and needed to abandon a Messianic view of themselves as the "dominating race". According to Colin Holmes, the New Age itself published antisemitic material. It was within this environment, not in Italy, according to Tim Redman, that Pound first encountered antisemitic ideas about "usury". In Douglas's program," Pound had found his true muse: a blend of folkloric Celtic twilight with a paranoid hatred of the money economy and a dire suspicion about an ancient tent people's faith."

ellauri160.html on line 166:     To use absolutely no word that does not contribute to the presentation.

ellauri160.html on line 171: Poetry published Pound's "A Few Don'ts by an Imagist" in March 1913. Superfluous words, particularly adjectives, should be avoided (Ahha! This is where Stephen King comes in) as well as expressions like "dim lands of peace". He wrote: "It dulls the image. It mixes an abstraction with the concrete. It comes from the writer's not realizing that the natural object is always the adequate symbol. Just say 'lands'." Poets should "go in fear of abstractions". He wanted Imagisme "to stand for hard light, clear edges", he wrote later to Amy Lowell.

ellauri160.html on line 173: The New England poet Amy Lowell, who was to win the Pulitzer Prize for Poetry in 1926, was apparently unhappy that only one of her poems had appeared in Des Imagistes. Ford Madox Hueffer announced that he had been an Imagiste long before Lowell and Pound, and that he doubted their qualifications.

ellauri160.html on line 174: During the subsequent row, Pound left the table and returned with a tin bathtub on his head, suggesting it as a symbol of what he called Les Nagistes, a school created by Lowell's poem "In a Garden", which ends with "Night, and the water, and you in your whiteness, bathing!" Apparently his behavior helped Lowell win people over to her point of view, as did her offer to fund future work.

ellauri160.html on line 176: H.D. and Aldington were moving away from Pound's understanding of Imagisme anyway, as he aligned himself with Lewis's ideas. Lowell agreed to finance an annual anthology of Imagiste poets, but she insisted on democracy; according to Aldington, she "proposed a Boston Tea Party for Ezra" and an end to his despotic rule. Upset at Lowell, Pound began to call Imagisme "Amygism"; he declared the movement dead and asked the group not to call themselves Imagistes. Not accepting that it was Pound's invention, they refused and Anglicized the term.

ellauri160.html on line 178: In the summer of 1913 Pound became literary editor of The Egoist, a journal founded by the suffragette Dora Marsden. At the suggestion of W. B. Yeats, Pound encouraged James Joyce in December of that year to submit his work.  Harriet Shaw Weaver accepted it for The Egoist, which serialized it from 2 February 1914, despite the printers objecting to words like "fart" and "ballocks", and fearing prosecution over Stephen Dedalus's thoughts about prostitutes. Joyce wrote to Yeats: "I can never thank you enough for having brought me into relation with your friend Ezra Pound who is indeed a miracle worker."

ellauri160.html on line 180: This was the first of three winters Pound and Yeats spent at Stone Cottage, including two with Dorothy after she and Ezra married in 1914. "Canto LXXXIII" records a visit: "so that I recalled the noise in the chimney / as it were the wind in the chimney / but was in reality Uncle William / downstairs composing / that had made a great Peeeeacock / in the proide ov his oiye."

ellauri160.html on line 182:       Samuel Putnam knew Pound in Paris in the 1920s and described him as stubborn, contrary, cantankerous, bossy, touchy, and "devoid of humor"; he was "an American small-towner", in Putnam's view. His attitude caused him trouble in both London and Paris. English women, with their "preponderantly derivative" minds, were inferior to American women who had minds of their own, he wrote in the New Age. The English sense of what was right was based on respect for property, not morality. "Perched on the rotten shell of a crumbling empire", London had lost its energy. England's best authors—Conrad, Hudson, James, and Yeats—were not English. English writers and critics were ignorant, he wrote in 1913.

ellauri160.html on line 184:       Apparently Ezra had not read the empiricist philosophers (Hobbes, Locke, Hume, Smith), who literally equate morality with respect for property. 

ellauri160.html on line 186: BTW, Dolly Shakespeare didn't like Eliza Doolittle and vice versa, not surprisingly.

ellauri160.html on line 188: On 22 September 1914 T. S. Eliot traveled from Merton College, Oxford, with an introduction from Conrad Aiken, to have Pound read Eliot's unpublished "The Love Song of J. Alfred Prufrock". Pound wrote to Harriet Monroe, editor of Poetry, on 30 September to say that Eliot—who was at Oxford on a fellowship from Harvard—had "sent in the best poem I have yet had or seen from an American ... He has actually trained himself and modernized himself on his own." Monroe did not like Prufrock's "very European world-weariness", according to Humphrey Carpenter, but she published it anyway, in June 1915.

ellauri160.html on line 192: Pound käänsi Li Bain runoja japanilaisten avulla. Ei niitä monta tullut, ennenkin se ehti riitaantua apujapanilaisten kaa. Michael Alexander saw Cathay as the most attractive of Pound's work. There is a debate about whether the poems should be viewed primarily as translations or as contributions to Imagism and the modernization of English poetry. English professor Steven Yao argued that Cathay shows that translation does not need a thorough knowledge of the source language.

ellauri160.html on line 193: Pound's translations from Old English, Latin, Italian, French and Chinese were highly disputed. According to Alexander, they made him more unpopular in some circles than the treason charge.

ellauri160.html on line 196: Harriet Monroe, editor of Poetry, published a letter in April 1919 from a professor of Latin, W. G. Hale, who found "about three-score errors" in the text; he said Pound was "incredibly ignorant of Latin", that "much of what he makes his author say is unintelligible", and that "If Mr. Pound were a professor of Latin, there would be nothing left for him but suicide" (adding "I do not counsel this"). Pound replied to Monroe: "Cat-piss and porcupines!! The thing is no more a translation than my 'Altaforte' is a translation, or than Fitzgerald's Omar is a translation."

ellauri160.html on line 200: After the publication of Cathay, Pound mentioned that he was working on a long poem. He described it in September 1915 as a "cryselephantine poem of immeasurable length which will occupy me for the next four decades unless it becomes a bore".

ellauri160.html on line 202: In June, July and August 1917 Pound had the first three cantos published, as "Three Cantos", in Poetry. Twice the length of Paradise Lost and 50 times longer than The Waste Land, Pound's 800-page The Cantos ("Canto I" to "Canto CXVI", c. 1917–1962) became his life's work.

ellauri160.html on line 206: By 1917 The poet F. S. Flint told The Egoist's editor that "we are all tired of Mr. Pound". British literary circles were "tired of his antics" and of him "puffing and swelling himself and his friends", Flint wrote. "His work has deteriorated from book to book; his manners have become more and more offensive; and we wish he would go back to America."

ellauri160.html on line 207: By 1919 Pound felt there was no reason to stay in England. He had "muffed his chances of becoming literary director of London—to which he undoubtedly aspired," Aldington wrote in 1941, "by his own enormous conceit, folly, and bad manners."

ellauri160.html on line 209: The Pounds settled in Paris around April 1921 and in December moved to an inexpensive ground-floor apartment at 70 bis Rue Notre-Dame-des-Champs. Pound became friendly with Marcel Duchamp, Fernand Léger, Tristan Tzara, and others of the Dada and Surrealist movements, as well as Basil Bunting. He was introduced to the American writer Gertrude Stein, who was living in Paris. She wrote years later that she liked him but did not find him amusing; he was "a village explainer, excellent if you were a village, but if you were not, not".

ellauri160.html on line 211: Hemingway, then aged 22, moved to Paris with his wife, Hadley Richardson, and letters of introduction from Sherwood Anderson. In February 1922 the Hemingways visited the Pounds for tea. Although Pound was 14 years older, the men became friends; Hemingway assumed the status of pupil and asked Pound to edit his short stories. Pound introduced him to his contacts, including Lewis, Ford, John Peale Bishop, Malcolm Cowley, and Derek Patmore, while Hemingway tried to teach Pound to box. Hemingway was a drinker, Ezra not.

ellauri160.html on line 213: Eliot sent Pound the manuscript of The Waste Land in 1922. Pound edited it with comments like "make up yr. mind", and reduced it by about half. Possum's dedication in The Waste Land was "For Ezra Pound / il miglior fabbro" (the "better craftsman"), from Canto 26 of Dante's Purgatorio.

ellauri160.html on line 217: English poets such as Maurice Hewlett, Rudyard Kipling, and Alfred Tennyson had made a particular kind of Victorian verse—stirring, pompous, propagandistic and popular. According to modernist scholar James Knapp, Pound rejected the idea of poetry as "versified moral essay"; he wanted to focus on the individual experience, the concrete rather than the abstract.

ellauri160.html on line 219: Pound's contribution to poetry began in the early 20th century with his role in developing Imagism, a movement stressing precision and economy of language. Working in London as foreign editor of several American literary magazines, he helped discover and shape the work of contemporaries such as T. S. Eliot, Ernest Hemingway, and James Joyce. He was responsible for the 1914 serialization of Joyce's A Portrait of the Artist as a Young Man, the 1915 publication of Eliot's "The Love Song of J. Alfred Prufrock", and the serialization from 1918 of Joyce's Ulysses. Hemingway wrote in 1932 that, for poets born in the late 19th or early 20th century, not to be influenced by Pound would be "like passing through a great blizzard and not feeling it's cold."

ellauri160.html on line 221: Angered by the carnage of World War I, Pound blamed the war on finance capitalism, which he called "usury". He was completely right. He moved to Italy in 1924 and through the 1930s and 1940s promoted an economic theory known as social credit, wrote for publications owned by the British fascist Sir Oswald Mosley, embraced Benito Mussolini's fascism, and expressed support for Adolf Hitler. During World War II and the Holocaust in Italy, he made hundreds of paid radio broadcasts for the Italian government, including in German-occupied Italy, attacking the United States, Franklin D. Roosevelt, Great Britain, international finance, munitions makers and mongers, and Jews, among others, as causes, abettors and prolongers of the world war, as a result of which he was arrested in 1945 by American forces in Italy on charges of treason. He spent months in a U.S. military camp in Pisa, including three weeks in an outdoor steel cage. Deemed unfit to stand trial, he was incarcerated in St. Elizabeths psychiatric hospital in Washington, D.C., for over 12 years. Nothing has changed: this sounds precisely like the U.S. decades long  persecution of Assange.

ellauri160.html on line 223: While in custody in Italy, Pound began work on sections of The Cantos that were published as The Pisan Cantos (1948), for which he was awarded the Bollingen Prize for Poetry in 1949 by the Library of Congress, causing enormous controversy. After a campaign by his fellow writers, he was released from St. Elizabeths in 1958 and lived in Italy until his death in 1972. His economic and political views have ensured that his life and work remain controversial. He is popular with the alt-right but his opinions about usury forever condemn him in the circles of New York money liberals. 

ellauri160.html on line 225: Ezra oli oli ilmiselvä paskiainen, ja monipuolisesti sellainen, mutta hyvä runoilija. Oiskohan ehkä niin että ollaxeen hyvä runoilija pitää olla jonkin sortin paskiainen myös? Sen puolesta on jo aika paljon evidenssiä. Mutta sekoitusmatriisin muut solut pitää täyttää myös tietysti. Hmm. pitääpä tutkia. 

ellauri160.html on line 265:       Nro. 2 on lälly ja porvarillinen. Hymyt ovat ilmaisia, joopa joo, sehr günstig, onpa mukavaa. Kukaan ei vienyt lompakkoa taskusta. Pitäisi vielä koittaa hattua, ettei siihen ole epähuomiossa liimaantunut pyykkinarulta jonkun pikkuhousuja.

ellauri160.html on line 284: Hän saattaa udella puolituntemattomilta ihmisiltä mitä tahansa. Tämä johtuu siitä, ettei hän ymmärrä sosiaalisia rajoja ja sitä, että kaikki asiat eivät kuulu kaikille. Prikulleen

ellauri160.html on line 288: Luottaminen on tunnekylmälle haastavaa. Siksi hän usein vetäytyy omiin oloihinsa. Näin on näreet

ellauri160.html on line 297:   Liberaali vapaus on oikeus reviiriin ja sen loputtomaan kasvattamiseen koronkorkona  kilpailijoiden kustannuksella, vapaus veroista ja reviiriä suojaava laki ja järjestys. Omaan isoon osaan kuuluu luontaisena kääntöpuolena kilpailijan pieni osa, se on iso osa koko hauskuutta. Ei veroja vaan charity, jolla vähempiosaista voi lytätä lisää silloin ja siten kuin tekee mieli.

ellauri160.html on line 299:   Liberaali valtio on väkivaltakoneisto joka suojaa osakkaiden reviirit ja varmistaa kyykytettyjen työvoiman polkuhinnan. Rasismi, sexismi ja muut luokkaerot on osa halpuutuxen mekanismia. Valtaosa 10 käskystä suojaa reviirejä. Tää on kaikki ihan ok Darwinista. Vaihtoehtona Darwin tarjoaa termiittien totalitarismia, valkkaa niistä mieluinen.

ellauri160.html on line 306: Antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow kirjoittivat kymmenessä vuodessa kirjan, joka haukkuu monet viime vuosien suositut populaarit historiateokset lyttyyn ja mullistaa esimerkiksi käsityksemme siitä, mistä eurooppalainen valistus tuli.

ellauri160.html on line 310: Ei, mitään maanviljelyn vallankumousta ei tapahtunut, eikä maanviljelyn aloittaminen johtanut byrokraattisiin yhteiskuntiin ja luokkaeroihin, kuten viime aikojen ehkä suosituimman historiateoksen Sapiens (2011) kirjoittanut professori Yuval Noah Harari väittää. Eikä ihmisten poliittinen organisoituminen ole alkuvaiheessa samanlaista pienten yhteisöjen muodostusta kuin mitä on havaittu esimerkiksi simpansseilla, kuten kuuluisa tutkija Francis Fukuyama teoksessaan The Origins of Political Order (2011) väitti.

ellauri160.html on line 312: Fukuyama is known for his book The End of History and the Last Man (1992), which argues that the worldwide spread of liberal democracies and free-market capitalism of the West and its lifestyle may signal the end point of humanity´s sociocultural evolution and become the final form of human government. However, his subsequent book Trust: Social Virtues and Creation of Prosperity (1995) modified his earlier position to acknowledge that culture cannot be cleanly separated from economics. Fukuyama is also associated with the rise of the neoconservative movement, from which he has since distanced himself.

ellauri160.html on line 314: Francis Fukuyama was born in the Hyde Park neighborhood of Chicago, Illinois, United States. His paternal grandfather fled the Russo-Japanese War in 1905 and started a shop on the west coast before being interned in the Second World War. His father, Yoshio Fukuyama, a second-generation Japanese American, was trained as a minister in the Congregational Church, received a doctorate in sociology from the University of Chicago, and taught religious studies. His mother, Toshiko Kawata Fukuyama (河田敏子), was born in Kyoto, Japan, and was the daughter of Shiro Kawata (河田嗣郎), founder of the Economics Department of Kyoto University and first president of Osaka City University. Francis grew up in Manhattan as an only child, had little contact with Japanese culture, and did not learn Japanese.

ellauri160.html on line 321: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. (Valitut runot, Pekka Parkkinen - Kihniön Kukka ja Kirja Oy)

ellauri160.html on line 326: Pekka Parkkinen: "En aio jättää lapsilleni perintöä". VATT:n entinen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen käyttää rahansa matkusteluun. - En ymmärrä, miksi minun pitäisi istua vain kotona ja kerätä rahaa. Olen seissyt arkkujen ääressä, joten tiedän, että ilolle pitää antaa omassa elämässä tilaa. Lue koko juttu.

ellauri160.html on line 328: Kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt ensimmäinen runokokoelma Jos minä maatani rakastaisin (1967) on tekijän lyriikalle ominaista tiiviistä, keskittynyttä kieltä. Kokoelmassa on muutamia onnistuneita, kauniita runoja. Kokonaisuutena se on hieman liian hajanainen ja jättää keskeneräisen vaikutelman. Pääpaino tuntuu olevan yksittäisissä lauseissa ja niistä syntyvissä mielikuvissa - tekijän kantaaottavuus kiteytyy lauseissa kuten "Minä olen liha teidän piikissänne".

ellauri160.html on line 330: Toisessa runokokoelmassaan Näin on Parkkinen "tekee tiliä itselleen tärkeistä asioista, runoista, lapsuudesta, sinusta, joistakin esikuvista. Sen sävy on vakava ja dramaattinen. -- . Kokoelman pelkoja ja tuskia ei ole haettu kaukaa, ne on eletty ja muutettu osin vaikuttaviksi aisti- ja tuokiokuviksi, osin paettu niitä joihinkin turvallisiin visioihin." (Pertti Jokinen, Arvosteleva Kirjaluettelo 1/1971). Jokisen mukaan kokoelma lienee "jonkinlaista terapiaa, joka vapauttaa vanhasta ja johtaa uuteen, toivottavasti vielä parempaan". Kokoelman sävy on pessimistinen, jopa depressiivinen.

ellauri160.html on line 335: se silloin meitä hakkasi kun Pena vei korut. - Muistakaakin että tämä on laitimmainen kerta.

ellauri160.html on line 340:    Onneksi saamme puseron vasempaan hihaan alemmaksi valkoisen viivan

ellauri160.html on line 341: ja ylemmäksi sinisen nauhan jossa valkoisella lukee: Helsinki. Se hieman 

ellauri160.html on line 348: Pekka taisi olla tollanen Hannu-Pekka. Isä Parkkinen oli paha persepää. Ei ihme että Pekka oli depressiivinen.  Parkkinen ei ehkä osallistu uudenaikaiseen, rehelliseen seksuaalisuuden kuvaamiseen varsin pornografisesti tai mässäillen, mutta osallistuu kuitenkin. Astetta lievempi esimerkki sivuilta 144-145:

ellauri160.html on line 351: jotta voin sormeilla sitä milloin haluttaa.

ellauri160.html on line 356:    Luen Lady Chatterleyn rakastajaa, Nanaa, Aina vain Amberia, Vihreätä tammaa, Kuninkaankatua ja Raamattua. Iltaisin menen ensimmäisenä nukkumaan, usein heti syönnin jälkeen. Lopetan aina heti kun kuulen välieteisestä

ellauri160.html on line 361: Runoilu on nykyisin mennyt jotenkin sellaiseksi, että mitä vähemmän siitä sanoo sen parempi. -- . Parkkisen runot ovat osaamisen lisääntyessä rypistyneet viinirypäleistä rusinoiksi. Se mikä on jäänyt on kuivahkoa mutta omalla tavallaan täyteläistä ja tuoretta. Vanhanmallisiin ahtaisiin raameihin on Parkkinen saanut paljon uutta viipyvää runoa, uutta kuvaa. Mutta jotenkin tämä huipputarkka pihistely alkaa harmittaa. Jos runoa kerran on tullakseen, niin tulkoon vain ja vähän ronskimmin. Tähän "hiljaiseen mietiskelyyn" on lyriikkamme hyvää vauhtia tukehtumassa.

ellauri160.html on line 363: "Ilo" sisältää joitakin yksittäisiä tehokkaita kohtia, esim. Lassi Sinkkosen itsemurhasta puhutaan paljon. Kokonaisuutena se kuitenkin on sekava ja hajoaa palasiksi. Parkkisen aikaisemman proosan perusteella odotin enemmän.

ellauri160.html on line 365: Vuonna 1985 ilmestyneessä Vapauden tuuli -romaanissa vastakkain asetetaan Pekan luontainen halu tyydyttää itseään ja vapautta rajoittava totalitaristinen systeemi, nimittäin harppisakut.

ellauri160.html on line 373: Luonteeltaan poleemisena, jonkin verran julistavana Pienten sydänten aika ei kuulu lyyrillisesti tekijänsä parhaimpiin.

ellauri160.html on line 375:   Viimeiseksi jääneessä kokoelmassa Maisema on mielialan musiikkia (1989) Parkkinen pohtii ikääntymistä. Kokoelman surumielisessä herkkyydessä ajatus rajallisuudesta ja kuolemasta on läsnä. Parkkisen surullinen loppu saa väkisinkin tarkastelemaan hänen teoksiaan uudella tavalla. Ehkei tekijä sittenkään ole kyynikko, ei tosikko, vain vakava ja ajoittain ahdistunut. Pekka dokasi ihan liian kanssa. Ei Raamattu turhaan varoita (Sananlaskut 23): "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko." Ja lisää samaa sorttia: "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? - Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan." Plus niillä jotka käyvät lutkissa: "Sillä portto on syvä kuoppa,

ellauri160.html on line 376: ja vieras vaimo on ahdas kaivo. Irstaitten vaimojen suukin on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen." Tämä kohta sopii isä Parkkiselle kuin nenä naamaan: "Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta. Sotilasremmillä sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat."

ellauri160.html on line 379: Parkkisen usko huumorin keventävään voimaan ja elämän rikauteen loppui toukokuussa 1992. Myös Pekka Parkkinen (1940-1992) tappoi itsensä, tai oikeammin Gummerus murhasi hänet ostettuaan W+G:n, niin kuin minultakin Gummerus julkaisi häneltä yhden kokoelman ja siihen se tyssäsi… ennen itsemurhaa Pekka julkaisi kirjan “Kaulukset pystyssä”. 9cm kikkeli oli kai jo nuupahtanut.

ellauri160.html on line 381:   Pekka soitteli minulle tuona keväänä aika usein, yöllä, juttelimme ihan tavallisia asioita, ja minä törppö en tajunnut että ne olivat 'äänettömiä avunhuutoja', ja se taakka kulkee mukanani loppuun asti, mutta olin itsekin siinä vaiheessa niin ulkona, ja samalla tavalla kun kaikki luukut oli lyöty kiinni, harkitsin samanlaista ratkaisua. Whatever, Gummerus ja sen johto murhasivat Pekan ja samalla vaikeni moni muukin kirjailija loppuiäkseen, se oli karmea ja kylmäverinen operaatio, yksi pahimmista suomalaisen kustannusmaailman historiassa. – Minulla on satoja muistoja Pekasta, kirjoitan jos jaksan joskus… jos minulla sen aikaisessa kirjailijakunnassa joitan kamuja oli niin Pekka ja Sirkka Turkka, ja Veijo Meri joka aina oli W+G:n ja Gummeruksen Katajanokan kasinon syyskauden avauksen jatkoilla Pekan ja Eijan himassa. – Viimeiseltä kerralta muistan Matti Pulkkisen joka oli ulkona oven suussa tupakalla ja tokaisi: "sitä ollaan sitten samassa tehtaassa töissä"… niinpä oltiin hetki…

ellauri160.html on line 386: Jaakko Ahokkaan kanssa hän suomensi Max Jacobin (1977), Henri Michauxin (1980) ja Arthur Rimbaudin (1983) runoja.

ellauri160.html on line 394: We set up mast and sail on that swart ship,			Pantiin pystyyn masto ja purje mustaan jahtiin,

ellauri160.html on line 401: Sun to his slumber, shadows o’er all the ocean,			Päivä mailleen, varjoisaxi koko meri,

ellauri160.html on line 416: As set in Ithaca, sterile bulls of the best			Ithakan tapaan tehtiin häränpihviä,

ellauri160.html on line 421: Of youths and of the old who had borne much;			Ex-tyttöjä ja poikia ja uupuneita ukkoja:

ellauri160.html on line 434: Unburied, cast on the wide earth,				hautaamaton näsä, maalle jäänyt,

ellauri160.html on line 435: Limbs that we left in the house of Circe,			Jonka jalat jäivät Kirken mökille,

ellauri160.html on line 436: Unwept, unwrapped in sepulchre, since toils urged other.	Itkemättä, hautaamatta, kun oli muita kiireitä.

ellauri160.html on line 444: “Shattered the nape-nerve, the soul sought Avernus.		Tuli niskalaukaus, lähti sielu Avernuxeen²

ellauri160.html on line 445: “But thou, O King, I bid remember me, unwept, unburied,		Muzä kurko muista mut, hautaamaton repukka,

ellauri160.html on line 448: “And set my oar up, that I swung mid fellows.”			Ja pystytä mun mela jota heilutin muiden mukana.

ellauri160.html on line 452: “Facing the sunless dead and this joyless region?		Pimeiden raatojen kanssa täälä heilut pahassa paikassa?

ellauri160.html on line 458: “Shalt return through spiteful Neptune,				Sä palaat Poseidonin estämättä

ellauri160.html on line 462: Lie quiet Divus. I mean, that is Andreas Divus,			RIP hei Divus. Eli siis

ellauri160.html on line 464: And he sailed, by Sirens and thence				Ja se purjehti Sirenille⁵ kuin harppisaku ja siitä

ellauri160.html on line 471: o richalchi, with golden					pronssii, kultaisia

ellauri160.html on line 474:  So that: 							 Niin notta:

ellauri160.html on line 480: ²Ei siis ällänmuotoista, kuten äkkinäinen voisi luulla. Mä rakensin Helmille ell-square hiekkalaatikon Ilmattarentien pihalle. Se on siinä vieläkin, mutta sen laittoivat Paul ja Ecem kasvamaan porkanaa (sic) ja perunaa. Viimexi siinä oli peltikaton räystäälle itäneitä jotain vieraskasveja, joita Paul urheasti korkean paikan pelosta huolimatta pudotteli alas turvavöissä. Sellaiset olis Toivo-tontullakin suonut olleen.

ellauri160.html on line 484:   ⁴Homeroxen "viininnäköiselle merelle" on virheellisesti ajateltu tarkoittavan punaviininväristä. Roskaa, varmaan Homppa ajatteli valkoviiniä. Jos on sokea, ne maistuu ihan samalta. Niin näkkyy, sano sokkee ja putos keskelle jokkee.

ellauri160.html on line 486: ⁵Sireni on Talasniementiellä homojen mökkiä vastapäätä asustava leski jonka miehellä oli ikkuna-ja-ovitehdas ensin omassa pihassa, sitten Sysmäntien varressa. Harppisaku Swoboda kulki valkoviinikännissä pitkin Talasniementietä ja hölisi niitä näitä kaikille. Se laittoi suntion mökkiin vaakalaudoituxen, joka ei siihen yhtään sopinut, se oli oikeastaan mauton. Nyt on senkin tynnörimaha jo aika kuihtunut.

ellauri160.html on line 489: The Homeric Hymns (Ancient Greek: Ὁμηρικοὶ ὕμνοι, romanized: Homērikoì húmnoi) are a collection of thirty-three anonymous ancient Greek hymns celebrating individual gods. The hymns are "Homeric" in the sense that they employ the same epic meter—dactylic hexameter—as the Iliad and Odyssey, use many similar formulas and are couched in the same dialect.

ellauri160.html on line 491: ⁷The golden bough of Argicida - Formula of address for Hermes. "Argicida" is the Latin translation of the epithet Ἀργειφόντης ("Argeiphontes" - slayer of Argus) which is always applied to him, whereas the golden bough is Hermes´ caduceus, or wand. PL. Hermes has an appearance in the other Hymn to Aphrodite (no. V), printed in the Divus volume. Eli se em. kyrvännäköinen tirso-sauva. It all figures. Mua ärsyttää Dos Vidaxen Tirson musta pässintukka, menis parturiin. Luupää.

ellauri160.html on line 506: Sofiasta tehtiin näköhavaintoja pitkin viikonloppua kyseisessä hotellissa.

ellauri160.html on line 520: Sofia on viettänyt aikaa kuntosalin lisäksi myös uima-altaalla tarjoillen silmänruokaa ja itsekin herkutellen. Tällä kertaa kaunokaisen ruokalistalle oli Instagram-päivityksen mukaan päässyt kulhollinen tuoreita hedelmiä sekä virkistävä kookosjuoma. Imemisvalmiudessa olevan kookoksen hinta paikallisella DRIFT Beach Clubilla on 70 dirhamia eli noin 16,50 euroa. Hedelmäkulhosta joutuu pulittamaan 10-18 euroa.

ellauri160.html on line 531: Samaan aikaan lukija kiinnitti huomiota Audi RS6 -ökyautoon, joka ajeli edestakaisin pitkin Kanavarantaa. Pian paljastui, että ratin takana oli kukapas muu kuin Stefu. – Stefun toiminta oli jotenkin outoa hänen sahatessaan autolla edestakaisin Kanavanrannassa ja peruutellessa omituisesti. Hän oli myös jotenkin poissaolevan näköinen ja näpräsi kovasti puhelintaan, Seiskan lukija arvioi.

ellauri160.html on line 532: Stefu oli selvästi hakemassa Sofiaa mukaansa, mutta pariskunnan välillä käytiin riitaa puhelimitse, vaikka kaksikko oli vain muutaman metrin päässä toisistaan.

ellauri160.html on line 537: Cheek eli Jare Tiihonen, 39, hankki vuonna 2018 erään ystävänsä kanssa omistukseensa ullakkotilan Helsingin Punavuoresta. Mittavassa rakennushankkeessa entisestä ullakkotilasta myllättiin 600 neliön edestä ainutlaatuisia luksusasuntoja. Niitä valmistui kaikkinensa viisi kappaletta, joista Jare omisti kolme.

ellauri160.html on line 539: Helpotusta harmitukseen ovat tuoneet vastaavasti onnistumiset osakemarkkinoilla.

ellauri160.html on line 540: – Jos osakeonnistumista ei olisi tullut ja olisi ollut vain tämä epäonnistuminen kiinteistöpuolella, mua ottaisi tällä hetkellä aika paljon enemmän päähän, Cheek sanoo Hesarin haastattelussa. Jaren mukaan osakeostot pörssiromahduksen aikaan olivat hyvä peliliike. Osakkeiden arvo nimittäin nousi koronakuopasta vauhdilla.

ellauri160.html on line 550: Kunnioitettavan kiekkouran pelannut Jere Karalahti, 44, tunnettiin aktiivivuosinaan jääkiekon pahana poikana. Hokkarit ovat roikkuneet naulassa jo hyvän aikaa, mutta vanha kunnon Karalahti vaikuttaa yhä olevan maineensa veroinen.

ellauri160.html on line 555: Lue myös: Ex-kiekkotähti Jere Karalahti rähisi Levillä: Pantiin rautoihin! Kyl-lä! Kuvat Seiskassa! Seiska on saanut haltuunsa kuvamateriaalia, jossa järjestysmiehet jututtavat äreän näköistä Jereä jonon sivustalla.

ellauri160.html on line 556: Lisäksi paikan päällä kuvattu video paljastaa, kuinka samaiset portsarit vääntävät tumman hahmon kanssa maassa.

ellauri160.html on line 562: Ex-räppäri ei kuitenkaan ollut juttutuulella ja vastaili vain pikaisesti Sofian keskustelunaloituksiin. Lopulta hän käänsi Sofialle selkänsä ja keskittyi siemailemaan ökyputiikin tarjoamaa kuumaa glögiä. Ex artisti ei kuumunut povikaunottaren jutuista. Onkohan se homo? 

ellauri160.html on line 566: Amanda Hörhön haavoittuvainen puoli kurkistaa liivistä

ellauri160.html on line 571:   20+v Itchele pääsi yllättäen pukille rähmääntyneen vuokraemännän 30-40-vuotiaan ex-kaunotar puuman kaa. Pantuaan sitä ihan hulluna se nukahtaa Ginan sängylle ja herää paistetun sipulin ja ruuan hajuun. Lounaasta oli tullut päivällinen.

ellauri160.html on line 577: Tämä uni oli todellisuuden jatke. Vuoteessa Gina puhui kuin pyhä nainen ja portto. Hân kirkui niin kovasti että pelkäsin naapurien juoksevan hātiin Hän hymisi, itki, luki jaksoja Korkeasta veisusta, nimitti itseään portto hab">Rahabiksi. Hän se oli säästänyt vakoojat jotka Joosua Nunin poika oli lähettänyt vakoilemaan Jerikoa ja he olivat maanneet hänen sylissään. Minä, Itchele, olin yksi heistä. Toisessa

ellauri160.html on line 578: reinkarnaatiossa minä olin Aabraham ja hän Haagar, minä Ruben ja hän Bilhah, minä Booas ja hän Ruut, minä Daavid ja hän Batsheba... Hän kuiski salaisuuksia ja nuoli korvaani. Hän alkoi pian opettaa minulle uusia asentoja, muunnelmia ja omia mielettömiä oikkujaan. Kysyin häneltä hänen aikaisemmista puolisoistaan ja rakastajistaan ja hän julisti: "Minä kaipaan heitä kaikkia! Minä haluaisin saada heidät kaikki yhtä aikaa niin että he repisivät minut palasiksi ja minusta ei jäisi mitään haudattavaa! He sylkisivät päälleni ja hukuttaisivat minut sylkeen." Tästä puuttuu ainakin vielä Jael ja Taamar. 

ellauri160.html on line 580: haarets.co.il/img/1.5672065/1018316866.jpg" width="80%" />

ellauri160.html on line 581: A Visual Guide to the Demons That Spooked the Jews of Babylon

ellauri160.html on line 583:   Scholars believe the reason Jews in Babylon undertook to draw demons between the 5th and the 7th centuries has to do with a series of relaxations of the strictures, which rabbis gave the Jews as a way of dealing with the challenged posed by the increasing strength of Christianity. Fearing that Jews might prefer the new religion, the rabbis agreed to allow magic that included visual images. The demons Vilozny researched were drawn on “incantation bowls” – simple pottery vessels the insides of which were covered with inscriptions and drawings.

ellauri160.html on line 585: The most outstanding is Lilith, a well-known succubus in Jewish texts. The Babylonian Jewish Lilith is a combination of two female Sumerian demons: Lamashtu, who specialized in strangling women and infant during births and Ardat-Lili, whose specialty was the seduction and murder of young men. Lilith, then, both endangers mothers and infants and seduces men and in the bowls that depict her attributes both female demons can be found.

ellauri160.html on line 587:     Lilith is often depicted naked and with longer hair and frequently in a seductive dance pose like Ardit-Lili. (Eli se on toi joka seisoo jalat harallaan pillu ärvöllään.) In the inscriptions surrounding the images she is described as a female demon who strangles babies at their hour of birth. Mabhalta, her usual companion, is described on one of the bowls as “the great destroyer of fire.”

ellauri160.html on line 597: 34:2 Sillä Herra on vihainen kaikille pakanoille, ja on närkästynyt kaikille heidän joukoillensa; hän on heitä kiroova, ja antaa teurastaa heitä. 


ellauri160.html on line 598: 34:3 Heidän lyötynsä pitää heitettämän pois, niin että pahan hajun pitää tuleman heidän ruumiistansa, ja vuoret kuohuman heidän verestänsä. 


ellauri160.html on line 601: 34:6 Herran miekka on verta täynnä, ja on paksu lihavuudesta, karitsain ja kauristen verestä, ja jääräin munaskuiden lihavuudesta; sillä Herralla pitää oleman uhri Botsrassa, ja suuri teurastaminen Edomin maalla. 


ellauri160.html on line 602: 34:7 Yksisarvillisten pitää myös kulkeman alas heidän kanssansa, ja mullit syötettyin härkäin kanssa; sillä heidän maansa pitää juopuman verestä, ja heidän multansa lihavaksi tuleman lihavuudesta. 


ellauri160.html on line 606: 34:11 Vaan ruovonpäristäjäin ja tarhapöllöin pitää sen omistaman, yökköin ja kaarneitten pitää siellä asuman; sillä hän on vetävä nuoran sen ylitse, niin että sen pitää autioksi tuleman, ja ojennuskiven, niin että sen pitää tyhjäksi tuleman. 


ellauri160.html on line 610: ELI: Siellä erämaan ulvojat ja ulisijat yhtyvät, metsänpeikot toisiansa tapaavat. Siellä yksin öinen syöjätär saa rauhan ja löytää lepopaikan.


ellauri160.html on line 611: ELI: The creatures of the desert will encounter jackals And the hairy goat will call to its kind; Indeed, Lilith (night demon) will settle there And find herself a place of rest. 


ellauri160.html on line 612: 34:15 Sami Hyypiän pitää myös siellä pesänsä pitämän ja muniman, hautoman ja kuoriman sen varjon alla; ja somen korpihaukat parinensa pitää myös sinne kokoontuman. 


ellauri160.html on line 616: Aika rankkaa vihapuhetta. Punaisille kylmää kyytiä. Juutalaisessa perinteessä Kabbalan mukaan Lilith oli Aatamin ensimmäinen puoliso, demoni jonka Jumala oli luonut. Aatamin ja Lilithin yhtymisestä syntyivät demonit. Näistä merkittävin oli Asmodeus. Lilithin myöhempänä avopuolisona pidettiin Saatanaa, joka houkutteli Eevan syntiinlankeemukseen. Joskus oletettiin myös, että viettelijä olisi ollut käärmeen hahmon ottanut Lilith, joka Jumalan kirouksen takia ei pystynytkään enää vapautumaan ottamastaan käärmeen hahmosta. Lilithin hahmo ja nimi pohjautuvat nykykäsityksen mukaan mesopotamialaiseen demonien luokkaan nimeltään lilû (naispuolinen: lilītu). Nimi käännetään yleensä "yön hirviöksi". Lilithiä palvottiin joidenkin juutalaisten keskuudessa vielä 700-luvulla. Lilith uhkasi ennen kaikkea lapsia ja raskaana olevia naisia, ja uskottiin, että demonilta suojasi amuletti, johon oli kaiverrettu tiettyjen enkelien nimet.

ellauri160.html on line 618: Juutalaisessa perinteessä Lilithin uskottiin olevan siivekäs, pitkähiuksinen, viekoitteleva nainen, jolle oli alistettu 480 demonin sotaväki. Lilith liikkui öisin ja saattoi olla vaaraksi yksin nukkuville. Keskiaikaiset juutalaiset uskoivat, että Lilith voi lennellä ympäriinsä pöllön hahmossa, ja pelkäsivät, että tuo vampyyrin kaltainen demoni voi ryöstää lapsia. Lilithin oletettiin olevan lapsen kimpussa, jos lapsi hymyili sapatin tai uudenkuun yönä unissaan. Tällöin nukkuvaa lasta lyötiin kolme kertaa nenälle ja manattiin Lilith lapsesta pois.

ellauri160.html on line 620: Vanhoissa juutalaisissa kirjoituksissa Lilith kuvataan yleensä Aatamin demonisten jälkeläisten äitinä. Lilith on joko Aatamin ensimmäinen vaimo tai puoliso, jonka Aatami otti erottuaan Eevasta. Eeva luotiin Aatamin kylkiluusta, mutta oli Lilith joidenkin käsitysten mukaan Raamatussa mainittu nainen, joka luotiin maan tomusta kuten Aatami (1 Moos. 1:27). Lilith ei kuitenkaan halunnut olla Aatamin alainen ja jätti tämän sekä Eedenin. Joidenkin myyttien mukaan Lilithin demoniset jälkeläiset olivatkin arkkienkeli Samaelin siittämiä, eivät Aatamin. Näitä lapsia kutsutaan nimellä incubi tai succubi.

ellauri160.html on line 625: Aukaisin silmäni ja sekä tässä että toisessa huoneessa oli pimeää. Gina ei tehnytkään minulle lounasta vaan päivällistä. Keittiöstä kantautui lihan, perunan, sipulin, valkosipulin tuoksu. Hân lauloi siellä ja kaatoi vettä käristyvään muhennokseen. Herätessäni minulla oli jano, nälkä, olin väsynyt mutta valmis uusiin kujeisiin ja seikkailuihin. "Olenko onnellinen?" kysyin itseltäni, ja jokin sisälläni vastasi: "En." "Miksi en?" kysyin vastaan, mutta toinen oli ääneti. Heristin korviani ja kuuntelin itseäni. Ihanteeni oli aina ollut kunniallinen juutalaistyttö, ei kukaan huora joka oli piehtaroinut kaikessa saastassa (ml mä). Osittain minä rakastin tätä Ginaa, osittain vihasin häntä. Uneni saarnamies tarttui tähän kiinni ja väitti: "Tällaisten hirmutekojen takia koko ihmiskunta kärsii! Kanaanilaiset ja amalekilaiset tekivät tällaisia luonnottomuuksia, Heidän rotunsa aiheutti kaupunkien kirouksen. Sota ja väkivalta ovat peräisin huoruudesta. Heidän rotunsa antautui Israelin vihollisille ja heidän lapsensa ryhtyivät vainoamaan juutalaisia..." Haista paska kappalainen, onnistui se jutkuiltakin. KILL! KILL! on hauskaa muutenkin, ilman FUCK! FUCK! ja EAT! EAT! motivaatiota.

ellauri160.html on line 627: Pääni putosi takaisin pielukselle ja makasin siinä äänettömänä ihmeissäni. Olin luvannut isälleni että käyttäytyisin juutalaisen tavoin Varsovassa. Matkalla tänne olin vielä kerrannut filosofiani, joka oli vastalause juutalaisuudelle. Juutalaisessa henkilöityi vastalause luonnon ja myös Luojan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Luonto tahtoi kuolemaa, mutta juutalai nen valitsi elämän; luonto halusi hillittömyyttä, mutta juutalainen halusi pidättyvyyttä; luonto tahtoi sotaa, mutta juutalainen, varsinkin diasporassa elävä (erittäin kehittynyt juutalainen) etsi rauhaa. Kymmenen (oik. 613) käskyä olivat itsessään vastalause luonnon laeille. Juutalainen oli ottanut tehtäväkseen lannistaa luonnon ja valjastaa sen palvelemaan Kymmentä käskyä (oik. 613). Koska juutalainen toimi vastoin luontoa, se halveksi häntä ja kosti hänelle. Mutta voitto ol juutalaisen puolella. Juutalainen ei luopunut taistelusta, vaikka hänen olisi ollut käytävä sitä Jumalaa vastaan. Niinpä, juutalaiset on kuin lutikat, ei niitä tapa mikään, kuten sai Ezra Poundkin huomata.

ellauri160.html on line 631:   The North West Angle of the Circle of the Twelve is described as a scorpion which stands upright and composed of putrefying water, gigantic in size. With this demon comes the “unnameable” one, Abaddon, his image is black, huge and covered in whirling wheels and blades, within his hand a wheel which has a multitude of cat-like demons upon it. Behind Abaddon is Maamah or Naamah, a crouching demon like woman, who is of Az – Jeh the Mother of Harlots, she has an animal’s body and eats the earth while crawling.

ellauri160.html on line 633:   Within the center is the Adversary form of Samael – Asmodeus. The Cabalists compose Samael as being the Devil of the Tarot, and Asmodeus as a bestial man in a crouching position. The “Rosh Satanim” or “Head of Devils” whose elixir is “Sain ha-mawet”, the poison begetting life in both darkness and light. The “Angel of Death” who is Samael is indeed Ahriman or Satan, the Adversary along with his Bride, Lilith or Az. Asmodeus is a Son of Samael/Ahriman whose consort is a younger daughter of Lilith. Aeshma/Asmodeus is a powerful spirit who manifests in matter through the individual whose path is of the fallen ones. 

ellauri160.html on line 635: In Talmudic-midrashic literature, Naamah is indistinguishable from the human Naamah, who earned her name by seducing men through her play of cymbals. She also enticed the angel Shamdon or Shomron and bore Ashmodai, the king of devils. It was later, in Kabbalistic literature like the Zohar, that she became an inhuman spirit. Kun John oli pieni ja sen vaippa oli täynnä, se tuli ja työnsi sen nukkuvien naamaan sanoen "istuu naamalle." Voi saatana. Aika epäinhimillistä. 

ellauri160.html on line 637: According to the Zohar, after Cain kills Abel, Adam separates from Eve for 130 years. During this time, Lilith and Naamah seduce him and bear his demonic children, who became the Plagues of Mankind. She and Lilith cause epilepsy in children.

ellauri160.html on line 639: In another story from the Zohar, Naamah and Lilith are said to have corrupted the angels Ouza and Azazel. The text states she also attracts demons, as she is continuously chased by demon kings Afrira and Qastimon every night, but she leaps away every time and takes multiple forms to entice men.

ellauri160.html on line 641:     She makes bed sport with the sons of man, and conceives from them through their dreams, from the male desire, and she attaches herself to them. She takes the desire, and nothing more, and from that desire she conceives and brings forth all kinds of demons into the world. And those sons she bears from men visit the women of humankind, who then conceive from them and give birth to spirits. And all of them go to the first Lilith and she brings them up.

ellauri160.html on line 643:     ²In the rabbinic literature of Yalḳuṭ Ḥadash, on the eves of Wednesday and Saturday, she is "the dancing roof-demon" who haunts the air with her chariot and her train of 18 messengers/angels of spiritual destruction. She dances while her mother, or possibly grandmother, Lilith howls. She is also "the mistress of the sorceresses" who communicated magic secrets to Amemar, a Jewish sage.

ellauri160.html on line 645: In Zoharistic Kabbalah, she is a queen of the demons and an angel of sacred prostitution, who mates with archangel Samael along with Lilith and Naamah, sometimes adding Eisheth as a fourth mate.

ellauri160.html on line 649: In a Kabbalistic treatise by Nathan Spira (died in 1662), it is explained that Mahlat was daughter to Ishmael and his wife, who was herself daughter of Egyptian sorcerer Kasdiel. Mother and daughter were exiled to the desert, where the demon Igrathiel mated with Mahlat and engendered Agrat or Igrat. Mahlat later became Esau's wife.

ellauri160.html on line 652: Some authors, such as Donald Tyson, refer to them as manifestations of Lilith. In additions to being manifestations of the first Lilitu known as Lilith, Agrat and her sisters are indeed Lilith´s children she had while she was in Lilitu form and Agrat is humanoid/demonoid entity that came from Lilith when she was in her Lilitu form known as a Lilin.

ellauri160.html on line 654:   “What, actually, is magic? It is man’s belief in his ability, by taking active measures, to control his fate and in a certain sense this circumvents God. It doesn’t contradict faith but it does help God to help me. That’s why I love it, because it’s very human, especially in an era that is scientific.

ellauri160.html on line 664: – Olemme ainoita perheitä Suomessa, joissa oli ulkomaalaistaustainen isä. Perheeni ei ollut ihan täysin normaali, sixi isäni päätyi vähän huonoille teille, Belórf taustoittaa sarjassa terapeutilleen.

ellauri160.html on line 668: – Mun isä on arabi, ja kulttuurierot äidin kanssa olivat valtavat. Sitten se lopulta päättyi niin, että äitini ja isäni erosivat niin huonoissa väleissä, etten ole ollut oikeastaan missään tekemisissä isäni kanssa. En ole nähnyt isääni sen jälkeen, kun olin 12. Muistan, että aina lapsena mulla oli sellainen ajatus, että en ikinä halua tuollaista miestä. Sixi valizinkin Nikon sekä Stefun.

ellauri160.html on line 676: Belórf eli aiemmin avoliitossa Katiska-huumevyyhdin pomona tutuksi tulleen Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin Katiska-vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf on kiistänyt tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja väittää olevansa itsekin syytön.

ellauri160.html on line 677: Ennen Thermania Belórf eli avoliitossa Katiska-rikosvyyhdestä tutun Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf kiistää tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja on vakuuttanut itsekin  (kin?) olevansa syytön ja viattomana ristiinnaulittu.

ellauri160.html on line 684: Belórfin mukaan Therman olisi ihastunut häneen ensimmäistä kertaa jo vuosia sitten vauvakutsuilla, kun Aitolehti odotti tämän (???)  ja Thermanin yhteistä lasta. Thermanin ja Aitolehden lapsi täyttää syksyllä yhdeksän vuotta. Belórf myös korostaa, ettei ole ollut Aitolehden kanssa ystävä vuosiin. 

ellauri160.html on line 689: –  Meillä on tällä hetkellä pari eri osoitetta, joissa me asumme. Me menemme vähän fiiliksen mukaan. Asumme välillä Espoossa uimahallissa ja välillä Helsingissä Merikatu kolmessa.

ellauri160.html on line 690: – Elämme hetkessä. Toivomme kuin x-jalkapallisti Sami Hyypiä että päivässä olisi enemmän tunteja. Meillä on ollut todella pitkä taival yhdessä (9v ellei vähemmän)  ja suhteemme alku oli haastava. Ohjelmasta saa fiiliksen siitä, millaista meillä on yhdessä ja ymmärtää paremmin parisuhteemme asioita. Kukaan ei tajua, millaiset paineet on, kun joutuu elämään parisuhdettaan julkisten paineiden alla.

ellauri160.html on line 693: – Haastavinta tässä on ollut se, että on pitänyt olla niin auki ja täysin avoinna. Mutta olen molempiin kyllä tottunut. Pääasia että pojilla piisaa paalua.  Seuraavissa työjutuissani minun ei tarvitse koko ajan näyttää omaa elämääni. Riittää kun näytän tissejäni. Sekin on aika raskasta kun ne on niin isot,  kyllä se ihan työstä käy. Kun pitää EAT! ja FUCK! muidenkin edestä tälläsinä Suomen Kardashianeina. Tämä on minun ruumiini, joka on teidän edessänne annettu Nikolle ja Stefulle. Ota sinäkin kaikin mokomin pikku maistiainen. Koepala realitya. Byööööörf.

ellauri160.html on line 701: Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg  

ellauri160.html on line 708:     Mixi jauhan tätä, mixen haasta säästä?

ellauri160.html on line 713:     Voinko jumalauta ihastella

ellauri160.html on line 716:     haistaa lannan rotkon, karvakulman?

ellauri160.html on line 728:     Riemun räikkä ääni, haiku hellä

ellauri160.html on line 735:     Turhaan salkkunne nyt, mykkäkiellä,

ellauri160.html on line 738:     Tyhjää on nyt vanhan karvamailla;

ellauri160.html on line 740:     Ei pillu vainen haukkaa säikähdellen

ellauri160.html on line 743:     Vanhapoika, joka rakkautta

ellauri160.html on line 750:     Lakkas ääneen, haassa ovi paisuvaisen,

ellauri160.html on line 768: Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.kirkkovene

ellauri160.html on line 773: Maisa Torppa tunnetaan hänen upeasta ulkonäöstään ja säteilevästä hymystään. Hän voitti vuonna 2000 Miss Bikini -kilpailun. Nainen oli tuolloin vasta 17-vuotias. Tämän jälkeen hän on juontanut TV-chat-ohjelmaa. Vuonna 2012 hän osallistui Viidakon tähtöset -tosi-TV-formaattiin, josta hän putosi toisella kierroksella. Torppa on ollut myös TV-sarjoissa kuten Tuulitunneli ja Maisan ja Nikon luksusmatkat. Hänellä on myös laaja seuraajakunta sosiaalisessa mediassa. Hän on myöhemmin todennut, että hänen nuoruuttaan ja naiiviuttaan käytettiin hyväksi hänen julkisuutensa ensiaikoina. 28-vuotiaalla Maisa Torpalla on lähihoitajan tutkinto ja hän työskentelee lentoemäntänä. Enää ei häntä huijata, kenkä on toisessa jalassa.

ellauri160.html on line 780: Viidakon tiikerit -joukkueesta pudonnut Susanna Ingerttilä paljasti halunneensa lähteä kisasta pois. Susanna Ingerttilä joutui heittämään hyvästit viidakolle toisena hänen joukkueestaan. Mikä oli Susannan mielestä kamalinta kisoissa? Löysän käärmeen nostaminen. Nainen on pidemmän aikaa valitellut selkäkipuja. Hän on tottuneempi izestään kohoaviin jäykähköisin käärmeisiin. 

ellauri160.html on line 789: Milla Alftan osoittaa kylpyhuoneellaan, että käytännöllinen voi olla myös kaunista. Sen likaisenrusehtava kylppäri hämeenlinnalaisessa kerrostalossa on aivan objektiivisesti ottaen pyllynruma. Sen hyvä puoli on ettei ripulisen alapesun jälkeen tarvi pyyhkiä seiniä. Käytännöllisyys voi olla myös kaunista ja tämä koti on siitä hyvä todiste.  Tyylikäs mustavalkoinen sisustus tarjoaa kauniin pohjan sekä skandinaavisen minimalistiselle sekä väreillä leikkittelevälle sisustukselle. Eteiseen ripustettu leukakiikku on hauska yksityiskohta ja voimme vain kuvitella kuinka lapset siinä viihtyvät. Nyt lapset hiljaa, isi menee hirteen lepäämään. 

ellauri160.html on line 800: After watching the famous movie, one lingering question hit my brain: why did this film never take off in England or the States the same way it had elsewhere? Although its absurdist humor and physical comedy seem tailor-made for the Monty Python set, Dinner for One has spent much of its life as an obscure oddball among most native English speakers.

ellauri160.html on line 802: However, given the vagaries of public taste, we may have to poke around in the Anglo American psyche a bit to find out what’s holding back US support for one of the most popular New Year’s events, almost as famous as AuldLang Syne. 

ellauri160.html on line 806:   It is really sweet that Germans and others have adopted something and that this sketch is special for them. I respect that and don’t doubt for a second the genuine love and admiration some have for Dinner for One. But I am really surprised to see Monty Python compared with Dinner for One. I have to say it was painful to sit through. Painfully, painfully bad and unfunny. That’s why it has never caught on in Britain. I suppose we must have a very different sense of humour to that of Scandinavia and the German-speaking countries. We don’t consider it funny if someone falls over something. There’s nothing subtle or clever or nuanced about it (Rowan Atkinson’s absurdist physical comedy went down so well due to its complexity, think of the sketch where Mr. Bean makes the sandwich on the park bench and it gets progressively more and more absurd, he gets the fish out of water and slaps it against the bench to kill it before eating it, etc. now that is funny, and food fights in general). It’s not funny the first time the butler falls over the tiger-skin rug and it gets progressively more and more irritating each time he does it. You can spot the punchline a mile off and so the end of the sketch falls very flat. It’s nothing whatever to do with the length of the sketch or its obscurity or difficulty finding it: people still seek out all the comic greats on Youtube, like that fat man watsisname, or Charlie Chaplin who bravely made fun of your Hitler.

ellauri160.html on line 808: Again, no offence meant, if you love the sketch and want others to see it, that is a very nice sentiment but if you find British people, and show them the sketch and ask their opinions, you will find no one laughs and complements will be far from forthcoming at the end. Still, it is fascinating, is it not, how humour translates differently across cultures? In short: we are not amused, not at all.

ellauri160.html on line 810: Dammit, nothing to do with the quality or genre of the humor, (as for stumbling, just look at Chaplin) it´s just about the fucking continentals poking insipid fun of us anglo saxons who invented this kind of humor after all, that´s what is not funny, no Sir, no indeed. Those traitor British actors should be brought to the wall and shot, if they weren´t dead already.

ellauri161.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri161.html on line 36: 	  T. Ihailtava Jonne Ruisbrookin kylästä.		  

ellauri161.html on line 40:     Oliko Huysmansin Jori hinuri tai edes bi? Eräät pahentuvat ajatuxestakin. Pikkusen panee epäilemään kuiteskin, eze jaxais muuten vaan kirjoittaa noin paxun kirjan jostakusta ilmipetteristä. Aika läpinäkyvästi se ihastelee kahta uudenaikaista veturia, jotka ovat hänestä kauneudessaan virheettömämpiä kuin yxikään nainen. Selkeästi junamiehiä!

ellauri161.html on line 42:     Oli sillä kyllä joku "ompelija" Anne Meunier, vanha kunnon Pät, jonka kuoltua se rupesi katolisexi Huismannien suvun kauhuxi. Se siirtyi Baudelairesta ja Moreausta gregoriaanisen kirkkomusiikkiin. No kaikki tollaset symbolistit on jumalisuuteen oljen verran raollaan. Ne on anaalista järjestystä rakastavia narsistisia oikislaisia. Ihmettelin et mikä sai Andy dandyn suomentamaan tämän romskun ihan apropoo asiasta neljänteen? No selityshän löytyy tosta esipuheesta, tää on kirja noin 179 asteen kääntymyxestä, ja Andylla on tässä oma lehmä ojassa. Lopuxi Jorikin söi tärkkelysöylätin ja kuoli sen perään kurkkusyöpään 1907. Ei siitä koskaan tiedä, vaikka siitä olisi jotain hyötyä, siitä öylätistä siis. Paizi jos tuonpuoleisessa odottaakin jättimäinen kana. Tai Allah, mikä pahempaa. Olis siinä vähän selittelemistä.

ellauri161.html on line 46: Huysmansin kirjan esipuhetta lukiessa alkoi tuntua että Antti Nyölen on hurahtanut. Ja onhan se! Sense on ize asiassa vähän näkönenkin. Vaan onkohan sekin nonbinääri? Hölmö se on ainakin, se sanoo mm.: Valtaosa Suomen metsien eläimistä on minulle uskomusolentoja. Uskon niihin kernaasti näkemättäkin, kuten enkeleihin. Ne ovat tenhoavia.

ellauri161.html on line 50: Vilpittömällä punaoravalla on kuitenkin salamyhkäinen, visusti lymyilevä, huhujen mukaan lentävä serkku, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt (haista paska Antti, sellainen on purrut Helmiä, eli todisteet on paremmat kuin epäilevällä Tuomaalla), mutta jolla siitä huolimatta on outo kyky pysäyttää ihmisten turhia rakennushankkeita ja tehdä mutkia moottoriteihin. ”Liito-oravat vaarantavat Vantaan asuntomessut”, uutisoitiin menneenäkin kesänä. Se on toden totta upea saavutus oliolta, jonka olemassaoloon lähes kaikki suomalaiset uskovat ilman todisteita.

ellauri161.html on line 52: 	Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla.

ellauri161.html on line 54: No haista vittu Nyölen, että osaatkin olla antroposentrinen. Voisit mainita että olet raitiovaunuinesi ja typerine kirjoinesi syypää elukoiden joukkotuhoon. Vaan eihän sulla ole huolen häivää, hakuna matata, kun hätä on suurin, on pelastuskin lähellä. Tulet temmatuxi isän onnelaan.

ellauri161.html on line 57: Ylpeämpi olen silti siitä, että jokin vielä kolkuttaa etuoikeuksissaan rypevän ensimmäisen maailman ihmisen omaatuntoa – ja pieni yhä voi voittaa ison, pehmeä kovan. Kristiina-tätikin aina messuaa "ensimmäisen maailman" ongelmista. Se kuulostaa tosi vanhanaikaiselta, kehitysapupuheelta.

ellauri161.html on line 59: Eli haista paska apina, tää on taas tota Martinssonin Aniara-horinaa. ei tässä ole mitään ylpeiltävää, hajaannutaan vaan. Sori tähän tuli aika paljon haistattelua, mutta nähtävästi ansaizetkin sen.

ellauri161.html on line 67: "Iloisen harhaoppinen" Nyölö Anttonin hampaissa

ellauri161.html on line 69: Henkilökohtaisen ja myönteisen apologeettisen katsauksen jälkeen on aika tehdä Nyölénille dogmaattinen läpivalaisu. Nyölén katsoo olevansa "oikeaoppinen kristitty", minkä mittapuuksi hän asettaa apostolisen uskontunnustuksen (kz albumia 43) jonka hän nielee mukisematta. Tästä olen iloinen, sillä apostolinen uskontunnustus oli minullekin ratkaisevassa asemassa, kun aikanaan kamppailin dogmatiikan sokkeloissa (ja kamppailen yhä). Tutkiessani kirkkoisä Irenaeusta, joka oli apostoli Johanneksen opetuslapsen opetuslapsi, löysin apostolisen regula fidein, uskon säännön tai totuuden mittapuun, jonka kodifioituna versiona apostolista credoa voi pitää.

ellauri161.html on line 73: Varhaisilla kirkkoisillä oli siis aika lailla sama oikeaoppisuuden kriteeri kuin Nyölénillä. Tässä on vain yksi ongelma. Historia ei pysähtynyt 200-luvulle, vaan tuli 300-luku ja kiista Kristuksen jumaluudesta, jonka Nikean konsiili sitten vuonna 325 määritteli dogmiksi. Sitten tuli Pyhän Hengen jumaluus ja Konstantinopolin konsiili 381. Ja niin edelleen koko dogmihistoria. Mikä on sen suhde apostoliseen uskontunnustukseen? Tätä ei Nyölén meille ratkaise, enkä toistaiseksi itsekään. Sen vain sanon, että Nyölén ei edes mainitse koko ongelmaa ja jättää jopa ristiriitaisen vaikutelman suhteestaan siihen. Tämä on errittäin huolestuttavaa luteranismin kannalta, kz albumia 93.

ellauri161.html on line 83:   As stated previously, the word "heresy" is derived from the Greek word "hairetikos", which means "choice." It later came to mean -- the party or school of a man's choice. In the New Testament, the term is used for the parties of the Pharisees and the Sadducees, plus the part of the Nazarenes (Acts 5:17, 24:5, 26:5, 28:22). Before the end of the New Testament, the word begins to take on its distinctively Christian sense, i.e., "a line of thought or practice which deviated from the mainstream of Christianity."

ellauri161.html on line 87:   MODALISM emphasizes the UNITY of God to the destruction of the TRINITY of God and thus results in UNITARIANISM.

ellauri161.html on line 89: TRINITARIANISM (Triunity) emphasizes the good guy's view that God is ONE, PERSONAL and TRIUNE.

ellauri161.html on line 101: All of these heresies in some way ended up by "splitting" the theanthropic (God-Man) Jesus Christ like a banana split! As St. Augustine once said concerning the doctrine of the Trinity, "Spend your life trying to understand it, and you will lose your mind; but deny it and you will lose your soul." So which one is it? Andy has already made up his mind. 

ellauri161.html on line 103: Adoptionism, also called dynamic monarchianism, is an early Christian nontrinitarian theological doctrine, which holds that Jesus was adopted as the Son of God at his baptism, his resurrection, or his ascension. Under adoptionism Jesus is currently divine and has been since his adoption, although he is not equal to the Father, per "my Father is greater than I" and as such is a kind of subordinationism. Adoptionism is sometimes, but not always, related to denial of the virgin birth of Jesus. The other early Christology is "high Christology," which is "the view that Jesus was a pre-existent divine being who became a human, did the Father’s will on earth, and then was taken back up into heaven whence he had originally come," and from where he appeared on earth.

ellauri161.html on line 105:     Monothelitism, or monotheletism (from Greek: μονοθελητισμός, romanized: monothelētismós, lit. 'doctrine of one will'), is a theological doctrine in Christianity, that holds Christ as having only one utility function. The doctrine is thus contrary to dyothelitism, a Christological doctrine that holds Christ as having two wills (divine and human). Historically, monothelitism was closely related to monoenergism, a theological doctrine that holds Jesus Christ as having only one strategy set. Both doctrines were at the center of Christological disputes during the 7th century.

ellauri161.html on line 115: The Council of Chalcedon (AD 451) -- three bishops and two presbyters presided. They were representatives of Leo of Rome. The Council condemned EUTYCHIANISM, and gave the church the creedal statement on Christology which has stood the test of the centuries. The Chalcedonian statement has largely become the orthodox creed or Protestantism.

ellauri161.html on line 119:     Frankford Synod (AD 794) -- was called by Charlemagne and at it, ADOPTIONISM was condemned.

ellauri161.html on line 123:   Kolminaisuus on Nyölénille monimutkainen, "vaikeakäyttöinen, jos ei käyttökelvoton idea", ja hän pitää "iloisen harhaoppisesti suunnilleen kahta jumalaa" (s. 86). Tai siis hän luulee, että "huomattava osa tunnustuksellisista kristityistä, joilla ei ole teologista kunnianhimoa", tekee niin. Hyvin hyvin paha! Se olis bitheismiä, ja nolo temppu pyhälle hengelle, joka muutenkin saa olla aina kolmantena pyöränä. Mahtaa sitä vituttaa. 

ellauri161.html on line 125: Oli miten oli, Nyölén kirjoittaa kolminaisuudesta harvinaisen kummallisesti. Toisaalta hän puhuu Isän yhteydessä oikeaoppisen kielenkäytön mukaan Luojasta ja persoonasta, mutta sitten hän sanoo luonnontieteilijöiden viittaavan samaan asiaan "luonnonlaeillaan" (s. 87). Höpsistä, tuo on spinozalaista panteismiä, kz. albumia 158. Nyölén kuvaa näkemystään "lähinnä panenteismiksi", mutta joskus se kuulostaa jopa panteismilta, kun hän kirjoittaa: "Jumala on minulle yksi sanan 'maailma' merkityksistä." (s. 79) Joo silkkaa Spinozaahan tuo jo on. Aiemmin hän kuitenkin kirjoitti perimmäisestä mielestä, joka "on jo ennen maailman alkua ollut tosiasia täysin ihmisistä riippumatta" (s. 73-74). Ota tästä nyt sitten selvää.

ellauri161.html on line 131: Nyölénin seuraava "iloinen harhaoppi" on ns. soul sleep -oppi, jonka toisaalta amerikkalaiset lahkot kuten Jehovan todistajat ja adventistit ja toisaalta liberaaliteologian tietyt virtaukset omaksuivat 1800-luvulla. Tai ainakin Nyölén antaa vahvasti harhaanjohtavan vaikutelman siitä, että hän kannattaa tätä oppia. Ikuinen elämä ei hänen mukaansa missään tapauksessa tarkoita "kuolemanjälkeistä elämää" (s. 93) vaan syntymää edeltänyttä aikaa. 

ellauri161.html on line 133: Hän piirtelee karikatyyrikuvia taivaasta (joihin hän sisällyttää mm. "jälleennäkemisen riemun") ja sanoo oikeaoppisen kristityn tietävän, että kyse on kuvitelmista, sadusta, vertauskuvista, pakanoiden unelmista.  Nyölénin argumentti on hautajaisliturgiasta: Kristus herättää sinut viimeisenä päivänä. "Ei ennen. Sitä ennen olemme kuoleman hallussa, sen panttivankeja. Kristus itse sen sijaan on mennyt meidän edellämme." (s. 94) Hmm nojaa. Samantekeväähän se lie kun on taju kankaalla, kylse heräämössä tuntuu ihan välittömältä vaikka olis ollut nukutettuna loput vuosimiljardit.

ellauri161.html on line 135: Nyölénin tekstissä on kyllä paljon oikeaoppistakin, ja ehkä siitä saisi väännettyä juuri ja juuri kirkon uskon mukaisen tulkinnan. Suoraan ei sanota minunkaan raamatussani1, ovatko kuolleet tietoisia ja voivatko he nauttia Jumalan läsnäolosta ennen ylösnousemuksen päivää, voivatko pyhät rukoilla puolestamme taivaassa jo nyt, ja onkp siitä mitään apua.. Nyölén ohittaa kokonaan Uuden testamentin aineiston, kristillisen tradition, katolisen dogmin ja vaikkapa Jari Jolkkosen Euangelium Benedictum -kirjassa mainitsemat "luterilaiset pyhäinpäivän virret" ja "katoliset hautausrukoukset", jotka "tietävät, että pyhät viettävät juhlaa taivaassa jo nyt" (s. 159). No vittu mitä ne nyt tietävät. Oliko niille muka ilmoitettu jotakin ohi virkatien?

ellauri161.html on line 141: Nyölén antaa hauskasti väriä Paavalin kuuluisalle sitaatille (Gal. 3:28): "Yks hailee mikä olet, sininen vai vihreä, lintu vai kala, Kristuksessa me kaikki olemme yhtä." Kunhan et vaan punainen. Tämä lause yhdessä sen kanssa, että Jeesus "näytti hajurakoa juutalaisten perinnäistavoille" ja "halveksi perhesuhteita", paljastaa kulttuurikristityn kiusallisen erehdyksen, jonka mukaan kristinusko olisi ihastunut "rooleihin, perinteisiin, tapoihin, instituutioihin, auktoriteetteihin" (s. 72). Sehän nimenomaan inhoaa ja vihaa näitä kaikkia!

ellauri161.html on line 143: Nyölén ei jaksa käsitellä Jeesuksen opetusta avioliitosta (Matt. 19) eikä kirkon johtajien auktoriteetista (Matt. 16:18-19, 18:17-18), puhumattakaan Paavali opetuksesta traditioista, tavoista ja rooleista (esim. 1. Kor. 11). Oops nyttaisi tulla puhutuxi ristiin (vrt. edellinen kappale), mutta sehän meillä on päämaalina: risti vain, risti vain, kerskaus on mulla. Anaa ärsyttää puhe kristillisistä arvoista. "En tiedä mitä ne ovat." "Jos ja kun niillä tarkoitetaan itsetyytyväistä keskiluokkaisen heteroydinperheen vaalimista tai kaikinpuolisen normaaliuden ihannointia, olen täysin valmis repimään kristilliset arvot silpuksi ja heittämään kallionkielekkeeltä tuuleen. Arvot ylipäätään? Ei kiitos, en käytä." (s. 102)

ellauri161.html on line 148: Miksi pitäisi valita? Niin kuin Johannes Paavali II niin kauniisti esitti vaikkapa kiertokirjeessään Redemptor Hominis, evankeliumi on mitä suurin osoitus ihmisarvosta: Jumala rakasti ihmistä niin paljon... Luomisen ja lunastuksen opinkappaleista seuraa ihmiselämän arvostus alusta loppuun, mikä ei valitettavasti saa Nyöléniltä kovin paljon sympatiaa osakseen (s. 64, 111, 204-206). Toisin kuin Nyölénin dikotomia antaisi ymmärtää, esimerkiksi aborttikysymyksessä "arvot" johtavat selvään vastaukseen, typistetty "oppi" (s. 103:n alaviitteen "oppi/opetus"-erottelu on puhtaan nyleniläinen, ei katolisen dogmatiikan mukainen) sen sijaan hämäryyteen, epämääräiseen fiilistelyyn siitä, kuka saa elää (s. 210).

ellauri161.html on line 165: – Minulla ei ollut mitään kosketusta luterilaisuuteen, ja kun totesin sitten olevani kristitty, halusin liittyä oikein kiiltävään yleismaailmalliseen kirkkoon. Maailmallisuudesta en halunnut luopua. V-

ellauri161.html on line 168: – Minusta on vähän sääli, että luterilaiset käyvät niin harvoin messussa. En ymmärrä siitä mitään, silti pidän messua äärimmäisen tärkeänä, Nyölö messuaa.

ellauri161.html on line 173: Spuget keskustelivat Andyn 2010 esseetuotannosta seuraavasti. Antti Nyölénin Halun ja epäluulon esseet (2010) ja hänen muu kirjalllinen tuotantonsa on kieltämättä usein kekseliästä ja ajatuksia herättävää. Mutta yhtälailla se on täydellisen yliampuvaa ja tökeröä, totalitaristista. Hän on suosittu hahmo kaikenlaisten avarakatseisten postmodernin "teorian" syvyyksiin uponneiden humanistien piireissä, vaikka poliittisesti on murhanhimoinen demokratian vihollinen. 

ellauri161.html on line 175: Nyölö halveksii kulttuuriamme kliiniseksi ja moraalittomaksi - me olemme erityisen taitavia esimerkiksi piilottamaan eläinten kärsimykset ennen niiden matkaa lautasillemme. Ja samalla tämä saatanan valtio rahoittaa moraalitonta tiedettä. Hehän keksivät aikapommin! Tästä siis seuraa, ettei tiedettä pitäisi enää tehdä! Nyölenhän toteaa myös, että jokainen ydinvoiman suunnitteluun osallistunut ansaitsee kuolemantuomion!

ellauri161.html on line 177: Tähän mennessä lukemani esseet ovat pääosin tunnetason viittauksia eräänlaiseen ideologisesti vahvan uskon omaavan ihmisen impotenttiin raivoon. Muistakaa nyt tämä: Mies on kaikkein vaarallisimmillaan, kun hän luulee tuntevansa totuuden. Niinpä, kun kertomansa mukaan Antti ähkii ja puhkii täyttäessään lomakkeita, jotka kategorisoivat hänet mieheksi tai naiseksi (voi ei!), kun hän joutuu toteamaan, kuinka paljon hän tienaa (ettäs kehtaavat!), kun hänen on julistauduttava ammatin harjoittajaksi (mitä vielä?). Hän toteaakin: "En koskaan ole kärsinyt niin paljon". Nyt seuraa psykoanalyyttistä analyysiä (varoitan!): Nyölénin kärsimykset lomakkeiden edessä on merkki, ei vihasta, vaan raukeamattoman halun (ehkä käsittelen tätä termiä myöhemmin) aiheuttamasta syyllisyydestä, joka on outo ja alituinen haave yhteydestä, täyttymyksestä.

ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas. 

ellauri161.html on line 183: Lienee tullut selväksi, miksi en juuri arvosta Nyölön hullutuksia, enkä radikaalin feminismin projektia, jossa tiede laimennetaan politiikan vallan alle, kuten jo on käynyt sukupuolentutkimuksen politisoituneimmissa laitoksissa. Pelkään näiden pseudotieteellisten, vahingollisten ideologioiden leviämistä kansan keskuuteen - ja tätä olen jo joutunut todistamaan. Ja se on kamalaa, koska monasti feminismi on kaunopuheista miesvihaa, ja tieteen ja uskonnon valtavien erojen sumentaminen on monasti tehnyt ihmisten naurettavat uskomukset vaikuttamaan ihmisten korvissa kohtuullisilta, vaikka ne ovat kaikkea muuta.

ellauri161.html on line 185: The heart has its reasons of which reason knows nothing, sanoi Blaise Pascalkin. Kuten toisaalla on jo todettu heart tässä yhteydessä tarkoittaa matelijanaivoja.

ellauri161.html on line 189: Onko muuten niin, että jokainen humanisti alkaa jossain vaiheessa dissaamaan postmodernismia? Oon huomannut saman ilmiön todella monessa ihmisessä... ohan se aika kätevä tapa kyseenalaistaa kaikki, ja lähteä kyynisyyden loputtomaan kaivoon. Postmodernismi siis, pahimmillaan. Mähän nyt en ole humanisti vaan käyttis"tieteilijä" mutta tuli vaan mieleen.

ellauri161.html on line 203: Nyölö jatkaa siitä, minkä osaa parhaiten, eli analysoi musiikkimaailmaa ja jaarittelee artisteista.  Arvostelun jälkeen suositellaan levyjä, joista "voisit pitää" (ja me Spotifyn käyttäjäthän tunnemme ilmiön). Tämä on näennäiskritiikkiä, joka kelluu irrallaan maailmasta. Siltä ei juuri odoteta moraalista tai filosofista otetta, argumentaatiota koskien maailmaamme, muutosvaatimuksia. 

ellauri161.html on line 205: Kappaleessa viisi päästään kiinnostavaan gender-keskusteluun (huomio plink feministit!). Antti Nyölén päättää arvuutella Nicon yleistä sukupuoliroolia. Nainen tämä ei ainakaan ole. Antille Nico on ollut yleensä äiti. Mutta nyt hän ehdottaa hullua ämmää. Hullu ämmä on arkkityyppi, ja Nico on sen täydellinen edustaja. Hullu ämmä, Nyölö arvuuttelee, on ehkä dandyn naispuolinen vastine.  Feministiä tai luokkataistelijaa hänestä ei voi tulla, sillä hän ei tunnusta sukupuolieroa eikä tunne solidaarisuutta mitään viitekehystä kohtaan vaan halveksii niitä kaikkia - samoin kuin dandy ylenkatsoo muiden standardimieheyttä. Hullu ämmä on mielummin misogyyni kuin feministi. Ennen kaikkea hän on jyrkkä individualisti ja herooisen välinpitämätön muiden ajatuksista ja odotuksista.

ellauri161.html on line 215: Nico ryhtyi käyttämään heroiinia vuoden 1968 tienoilla. Samanikäisenä kuin Antti sai yllätyslapsensa. Vaikea riippuvuus verotti aikaa myöten hänen voimavarojaan, ja hän levytti enää harvoin. Antti levyttää aika usein, paizi messuaikoina. Nico sai aivoverenvuodon ja kaatui polkupyöräretkellä tai päinvastoin, ja hän kuoli Ibizalla kesällä 1988.

ellauri161.html on line 218: Nicon mukaan hän sai Alain Delonin kanssa yhteisen pojan, näyttelijä ja valokuvaaja Christian Aaron ”Ari” Boulognen (s. 1962), jota Delon ei ole koskaan tunnustanut omakseen. Arin isäksi sen sijaan tunnustautuu ranskalainen virkamies Jean-Marc Billancourt. Billancourtin mukaan hän on lähes täydellinen Delonin kaksoisolento, mikä oli kätevää naisten parissa: näin hän päätyi tapamaan myös Nicon. Nico luuli Billancourtia Deloniksi, ja parilla oli suhde. Billancourt paljasti todellisen identiteettinsä Nicolle, kun tämä kertoi että odottaa parin lasta – mutta Nico ei halunnut uskoa Billancourtia, kun mies sanoi ettei olekaan Delon. Eräänä päivänä Nico vain häipyi jättämättä osoitettaan, eikä se Billancourtia sinänsä haitannut, sillä mies oli jo perheellinen. Myöhemmin Billancourt näki Arin kutsuilla, ja silloin jotain loksahti kohdilleen. Viimeinenkin epäilyksen häivä isyydestä poistui, kun mies näki lehdestä kuka Arin äiti on. Billancourt kuitenkin sanoo, ettei häntä ole uskottu, kun hän sanoo olevansa Nicon pojan isä. "Mitä Teihin tulee, herra Delon, minulla on voimakas tunne siitä, että Te ainakaan ette epäile kertomaani hetkeäkään."

ellauri161.html on line 220: Alain Delon oma äiti Edith Boulogne näki Arin kuvan ensimmäisen kerran lehdessä, ja hän oli vakuuttunut siitä että hänen poikansa on lapsen isä. Edith Boulogne kävi miehensä kanssa tapaamassa Nicoa ja Aria, kun pikkupoika oli parivuotias. Edith ja hänen miehensä ihastuivat lapseen ja Edith otti pojan luokseen. "Uskoin todella että Alain kyllä hyväksyy pojan." Pari vuotta sen jälkeen Delon kuuli asiasta ja lähetti agenttinsa kautta äidilleen sanan, että Edithin pitää valita joko oma poikansa tai lapsi. "Mieheni sanoi minulle, että poikasi kyllä elättää itsensä, mutta Ari ei voi kasvattaa itseään." Boulogne kertoo että vaikka Nico olikin ihana ihminen, ei hän osannut huolehtia lapsesta: "Hän raahasi poikaa ympäriinsä mukanaan, eikä lapsi saanut syödäkseen muuta kuin ranskanperunoita ennen kuin otimme hänet luoksemme. Nico kävi katsomassa poikaa kerran kolmen vuoden aikana, ja toi tuliaisiksi appelsiinin!" Alan Delonin äiti Edith Boulogne päätyi adoptoimaan Arin, mistä johtuen Arin sukunimeksi tuli Boulogne. Biologinen äiti koitui kuitenkin kohtalokkaaksi Arille, kun hän oli 16-vuotias: Nico esitteli heroiinin pojalleen, ja niin myös Arista tuli addikti. Vuosien aikana erilaiset hoitoklinikat ja psykiatrinen hoito tulivat Nicon pojalle tutuiksi. Arin mukaan hän joutui viimeistä kertaa vieroitushoitoon 1993. Vuonna 2001 Ari julkaisi kirjan itsestään ja äidistään Nicosta, nimellä L'Amour n'oublie jamais (suom. Rakkaus ei koskaan unohda). Päätös kirjan kirjoittamisesta osui samaan ajankohtaan, kun Arista itsestään oli tullut isä 1999. Huumeidenkäytöstä huolimatta Ari piti Nicoa hyvänä äitinä, loistavana ja humoristisena, oikeana rock'and'roll-naisena, joka otti lavan haltuunsa naarasleijonan lailla.

ellauri161.html on line 230: Rasismiteema. Esseisti Antti Nyölén ottaa Valomerkki-sivustolla kantaa ajankohtaiseen aiheeseen: keskusteluun suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Se ei suvaize lainkaan rasismia. Esimerkki on omani mutta ajatus Franciscuksen: broilerihalli on myös ihmisoikeusloukkaus. Hetkinen taas antroposentristi! Broilerihalli on kanaoikeusloukkaus! Tuntuuko väite pahalta? Hyvä! Maistuuko kana pahalta? Paha! Kuitenkin kaikista sanoista kristillisin on "kuitenkin".

ellauri161.html on line 249: * Katolinen, feministi, vegaani, kamera- ja musiikkiharrastelija

ellauri161.html on line 251: * Pääteoksia: Vihan ja katkeruuden esseet (2007), Halun ja epäluulon esseet (2010), Tunnustuskirja (2013) ja Kauhun ja ulkopuolisuuden esseet (2016) 


ellauri161.html on line 261: Jumalasta erkaantuu esimerkiksi kovassa krapulassa. Silloin Nyölénistä tuntuu, että hän leijuu irrallaan kaikesta, että kaikki on yhdentekevää ja että merkitysten maailma on vain harmaata sotkua. Silloin hämärtyvät Jumalan ohella muutkin tosiasiat, kuten puiden hahmot ja niissä elävät linnut. Ja liito-oravat, mutta niistä ei ole niin väliä.

ellauri161.html on line 269: Antti Nyölén ruoskii ankarasti aikalaisia, joiden arvot ovat hänen mielestään mädäntyneitä. Kristitty kirjailija tunnustaa kuitenkin olevansa ”huono ihmisvihaaja”. Eli siis huono apina ja ihmisvihaaja.

ellauri161.html on line 271: Tosin Antti Nyölén on kirjoittanut kovasanaisesti inhasta ilmiöstä ”kristofobiasta”. Nyölénin mukaan kristofoobikko kuvittelee, että kristinusko kieltää iloitsemasta elämästä ja väittää satuja tosiksi.

ellauri161.html on line 272: Kyse on alkukantaisesta kammosta ja pimeistä ennakkoluuloista kristinuskoa kohtaan. Monet on kasvatettu ajattelemaan, että kaikki, mitä kristinusko edustaa, on pahaa. Usko vie muka kaiken vapauden ja estää järjenkäytön tehden ihmisestä herkkäuskoisen hölmöläisen. No jos on hölmöläinen ennestään, ei mitään vahinkoa pääse syntymään. 

ellauri161.html on line 274: – Nämä väärät käsitykset jähmettyvät vapaa-ajattelijoilla usein suorastaan taikauskoiseksi ja syvästi irrationaaliseksi kauhuksi. He pelkäävät, että jotakin pahaa tapahtuu, jos he joutuvat jonkin uskonnollisen seremonian keskelle. Esim. ympärileikkauxen. 

ellauri161.html on line 275: – Tällaisessa uskonnon vastustamisessa on nykyään jotain väsynyttä ja alistunutta. Ikään kuin vanhat arvot, kuten Suvivirsi, haluttaisiin ”konmarittaa” pois nurkista vain pois heittämisen ilosta, kun ”ei ole ollut käyttöä viime vuosina”…

ellauri161.html on line 277: Kristofobia on erityisen yleinen psyykkinen ongelma niin kutsutun sivistyneistön parissa. Sen edustajat saattavat pelätä ristiinnaulizemista – kristinuskon lihallista ydinluuta, Nyölén arvelee.

ellauri161.html on line 280: Antti Nyölén hoitaa hengenelämäänsä hajamielisellä Raamatun ja kristillisen kirjallisuuden hypistelyllä sekä kirkon mystiseen sakramenttielämään osallistumisella.

ellauri161.html on line 282: – On skandaali, ettei katolisen ja luterilaisen kirkon välillä ole vieläkään ehtoollisyhteyttä! Onneksi luterilaiset ovat jo tehneet linjauksen ehtoollisvieraanvaraisuudesta, ja Saksassa myös katoliset piispat keskustelevat seka-avioliittojen sisäisestä ehtoollisyhteydestä. Elisiis olishan se kiva istua perheen kanssa saman pöydän ääressä. 

ellauri161.html on line 284: Mies harrastaa myös uskonnollista mietiskelyä.

ellauri161.html on line 285: – Kun ajattelen Jeesusta tai ylösnoussutta Kristusta, Hän tulee aina mieleeni ensimmäiseksi ristiinnaulittuna. Semmosena verisenä ja täynnä reikiä, pienet vaippahousut jalassa, hassu okahattu päässä.  

ellauri161.html on line 286: Se on loputtoman kiehtova kuva, jossa on mysteeriä minulle ihan riittävästi.

ellauri161.html on line 288: Nyölö on mietiskellyt ristin muotoa ja kokoa, kosmista ja pysähdyttävää ikuisuuden symbolia. Hän näyttää omaa krusifiksiaan, joka kulkee aina taskussa mukana. Se on ruusukko eli katolinen rukousnauha. Ei hetkinen eise ollut tää, se onkin täällä takataskussa. Täällä etutaskussa taitaa olla taskubiljardille reikä niinkuin Pekka Parkinssonilla.

ellauri161.html on line 293: – Krusifiksi on kuva, jossa kuolevaiset kohtaavat. Se on ihmisluonnon kuva. Sen kristofoobikkokin ehkä ymmärtäisi, jos vain katsoisi. Mutta pelostaan hän pääsisi vain, jos osaisi lukea myös tarinan jatkon: pääsiäisen, kirjailija muotoilee. Hmm. eikös koko murha tapahtunutkin juuri pääsiäisenä? Helluntaitahan tässä kohtaa pitäis muistella. 

ellauri161.html on line 295: Murhanlemuinen lihansyöjä helvetistä Antti Nyölén toivoisi, että kristityt kiinnittäisivät enemmän huomiota luomakunnan suojelemiseen, eläinten oikeuksiin ja ekokatastrofiin.

ellauri161.html on line 296: – Olisiko kirkolla vihdoin varaa ryhtyä todelliseksi vastavoimaksi, aktiiviseksi toimijaksi ja uusien ideoiden lähteeksi? hän kysyy. Onhan niitä paaville syntynyt säästöjä vuosituhansien aikana, mutta toisaalta, eläminenon nykyään on hirmukallista, pelkkä uusi tiarakin voi maxaa tuhansia.

ellauri161.html on line 299: Hän ei ole erityisen hellämielinen etenkään yksityisautoilua harrastavia lihansyöjämiehiä eli ”evoluution harha-askeleita” kohtaan. Eikä miehensyöjättäriä lutkia, joista sananlaskut varoittavat. Jyrkkä lihansyönnin vastustaja haastaa ”barbaariset raadonsyöjät”.

ellauri161.html on line 301: – Tehdasoloihin jalostettu eläin kykenee elämään vain kuukauden. Tässä olisi huutava kristillisen kritiikin paikka! Nyölö sanoo katseessaan pyhää vihaa ja halua herättää kuolonuntaan nukkuva ihmiskunta.

ellauri161.html on line 303: Hän siteeraa Carol J. Adamsia. Toimittaja teki eläinaktivistille kysymyksen: Olen lihansyöjä, siis ”estynyt vegetaristi”, kuten te sanotte. Joudunko helvettiin?

ellauri161.html on line 307: Hän haluaa kuitenkin pitää toivoa yllä. Onhan hän sentään järjestyksessä kolmas pääsyyllinen kahden pienen olennon olemassaoloon. Jumala kävi ensin luukulla, ja sitten Ändi.

ellauri161.html on line 311: Ansoja ja hyvyyttä läpihaureassa ajassa tarjoaa Nyölénin poika sijalle.

ellauri161.html on line 312: Kulttuurin monipuolisen harrastajan omakaan kilvoittelu ei ole helppoa, kun samassa persoonassa esiintyvät sekä ehdoton vegaani että valokuvauksen ja taide-elokuvien rakastaja.

ellauri161.html on line 319: – Ihmiset, joita vegaanitkin ovat, eivät kuitenkaan ole käveleviä dogmeja, opin inkarnaatioita; he kilvoittelevat omien dogmiensa ja noiden oppien näkökulmasta katsottuna läpihaurean, kiusauksia ja ansoja täynnä olevan todellisuuden välillä. Joskus on ihan pakko syödä kanavoileipä, kun ne ovat niin hyviä. Mutta rukoilen sen jälkeen aina, kadun ja paastoan.

ellauri161.html on line 323: – Mutta toisaalta: miten kukaan voisi elää ilman kissoja? Kissa on ylimaailmallisen kauneuden täydellinen lihallistuma, hieman samoin kuin Jumala on ylimaallisen hyvyyden täydellinen idea. Minä olen kissa, sinun kissasi, älä pidä muita kissoja.

ellauri161.html on line 325: – Eikä ilman Jumalaakaan voisi elää. Hyvyys ja kauneus ovat ihmiselle yhtä välttämättömiä kuin kauralima ja paha vesi. Kommentoi ja anna palautetta täällä.

ellauri161.html on line 329: Katolilainen esseisti ja suomentaja Antti Nyölén kertoo keskiviikkona ilmestyvän Elämä-lehden haastattelussa kuolemasta (ei omastaan, älkää innostuko). 

ellauri161.html on line 332: – Kuolemaa pitäisi kunnioittaa ja sen äärellä tulisi hiljentyä. Roskalehdet sen sijaan ovat innoissaan: ”Saadaan mahtavat lööpit”. (Kuulostaapa muinaiselta. Oliskohan tää pätkä sittenkin ollut vlta 2013?)

ellauri161.html on line 334: – Kristus, joka myös kuoli brutaalisti, on yksi hahmo samaa tematiikkaa. Siitäkin tehdään joka vuosi klikkiozikoita. Hyvä uutinen! Osta iso numero! Hänen tapauksessaan taustalla on kuitenkin kivana yllärinä ylösnousemus. Iltapäivälehtien otsikoissa perhesurmat levitellään kaikkien ihailtaviksi, mutta mysteeri puuttuu, Nyölö analysoi. Jospa sanottaisiin että nekin ylösnousivat. Ja niinhän ne nousivatkin (nousevatkin?) jos vaan ehtivät katua, eli saada voitelun papin pullosta.

ellauri161.html on line 352: Lupasin päättää Antti Nyölénin Tunnustuskirja-kritiikkisarjani positiiviseen sävyyn, joten tässä se nyt tulee, viides ja viimeinen osa ja Nyölén katolisena apologeettana. Aloitan palaamalla kysymykseen Jumala-uskosta. Nyölén kirjoittaa tavallaan aivan oikeaoppisesti Vatikaanin I konsiilin mukaan, että Jumalan olemassaolo ei varsinaisesti ole uskonasia. Se on jotain, jonka ihan perusjärki saavuttaa ilman mitään yliluonnollisia ilmoituksia. Nyölén muotoilee asian näin: 

ellauri161.html on line 354: "Aitoja reduktionisteja on vähän. Paperilla on joitakuita, todellisuudessa... ehkei yhtäkään.  1990-luvulla pastori Antti Kylliäinen väitti, että kaikki pääsevät taivaaseen. Minä aiheutan nyt lisää harmia ja pahaa mieltä jumalankieltäjille väittämällä, että kaikki uskovat Jumalaan.  Voi tietysti, edelleen, kutsua asioita muillakin nimillä, esim Allah. Minä esimerkixi, uskon humalaan. Humala ja jumala, jumalahumala, ja välillä pimiöön.Kristitty ei usko Jumalan olemassaoloon, joka on ajatukseltaankin perin kummallinen ja sekava, vaan Jumalaan. Hän on hieman sekava. Kuten kaikki muutkin ihmiset." (s. 80-81)  Siis jumala. Oman ilmoituxensa perusteella kerrassaan kääk kääk pimpelipom. 

ellauri161.html on line 361: Ja vähän myöhemmin: "Ajattelen kyllä myös, että jos välttämättä tahtoo harrastaa heteroseksiä, ei voi kiertää sitä järkyttävää tosiasiaa, että siitä voi alkaa jonkun ihmisen elämä. Ehkäisyvälineisiin luottaminen on vain yksi tekniikalle alistumisen tapa. (s. 200) Sixi olenkin enenevästi panostanut peräpuolelle, seuraten des Esseintesin esimerkkiä."

ellauri161.html on line 363: "Raskauden mahdollisuutta ei kukaan tiedemies, hallitus tai lääketehtailija voisi lopullisesti ja laajassa mitassa eliminoida. Tai voisi, tietysti. Pitäisi vain taas kerran palata eugeniikan ideoihin. Pitäisi kehitellä uusi hedelmätön ihminen. Tai kaikki ihmiset steriloitaisiin valtion toimesta sukukypsyyden kynnyksellä, jotta he voisivat vapaasti nauttia seksistä. Jos lisääntyminen yhä katsottaisiin tarpeelliseksi, se voitaisiin hoitaa keskitetysti. Byrokraatit valvoisivat, etteivät rumat, sairaat ja köyhät pääse sikiämään; valtiolla olisi tarkkaan valikoitu valiosynnyttäjien armeija. Tällaisia ovat 'syntyvyyden sääntelyn' implikaatiot, jos niitä puretaan naurettavuuksiin asti." (s. 200-201) 

ellauri161.html on line 367: "Eikö alkio tai sikiö aivan ilmiselvästi ole myös jotakin muuta kuin raskaana olevan naisen ruumiin osa? Raskauden edetessä se erkanee yhä selvemmin, kunnes sillä lopulta ja väistämättä on lihallisesti täysin itsenäinen olemassaolo. Onko tästä joku eri mieltä? Abortin rinnastaminen parturikäyntiin on sietämätöntä roskapuhetta." (s. 203)

ellauri161.html on line 369: Feministit tupakalla. Päätän yhteen kirjan suosikkikohdistani. Siinä Nyölö kertoo kohtaamisestaan feministien kanssa. "Kerran jouduin vihaisten feministien tenttiin. Vaadittiin taas selitystä. Jälleen tuli selväksi, että Afrikka on katolisen kirkon leikkikenttä, jossa se kylvää kuolemaa ja tuskaa" (s. 171).

ellauri161.html on line 376: Nämä kannanotot ehkäisyyn ja aborttiin ovat yksiulotteisia ja kärjistettyjä, jopa julmia, kun tietää, että maailmassa on valtioita, jotka eivät kykene ruokkimaan 100 miljoonaista väestöään. Liika väestönkasvu aiheuttaa kurjistumista ja köyhyyttä. Viljelysmaata ei ole riittävästi. Valtiolla ei ole rahaa. Työttömyys tuo ongelmia. Terveydenhuolto ei ole kattavaa. Kiinassa on jouduttu aiheellisesti tekemään syntyvyyden säännöstelyä, mutta silti väestö on miljardi ja nyt 60-90 miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin. Suomen kokoinen väestö on vain yksi Pekingin kaupunginosa. Jos useimmilla olisi mahdollisuus ehkäisyyn ja sterilointiin, niin elintaso voisi nousta monissa köyhissä maissa. Siten myös seksitaudit ja niiden myötä sairastuvuus ja kuolleisuus vähenisivät.

ellauri161.html on line 393: 	Japanilainen lumppukauppa Muji saa nyt kylmää kyytiä. Auringon pojat kiskoo kotiinpäin "valitettavasti" palvelulla. Joululahjoja ei saa vaihtaa jos niist on poissa hintalaput. Vitun vinkuintiaanit! Sääli ettei teihin osunut enemmänkin Antti Nyölénin tuomizemia atomipommeja! Hiroshima oli hyvä osuma, mutta olis jenkit voineet vetää koko poppoon sileäxi kerralla! Ei niistä ole muuta kuin harmia. En edes pidä pikakeitoista, varsinkaan ramenista. Alla muutama valokuvanäpäys Kampin Muji-myymälän ystävällisestä henkilökunnasta.

ellauri161.html on line 421: O n'y pouvoir, étant si faible aux voeux si lents,	Ei jaxa, ei pysty, on liian hapokasta,		 

ellauri161.html on line 438: Andy Nyölénin mielestä on irvokasta mutta hauskinta, sanalla sanoen hulvatonta että des Esseintes saa ravintonsa peräruiskeina. Tää on tosi paljastavaa: Ana on selkeästi anaaliaukon miehiä. "Ihastuttavaa". Onpa epämiehekäs sana.

ellauri161.html on line 443: Se selvästikin samastuu näihin 19.vuosisadan hinureihin. Tää "sankari ja pyhä" teema kutkuttaa narsisteja, tollasta wagneröintiä. Vittu miten tääkin Ana kaipaa yleisöä. Se elämöi just kuin nää dekadentit vaikka mitä meediassa kuha se vaan huomataan. Tärkeintä on antimodernin ajatteluposition, vastahankaisen subjektiaseman omaksuminen: passiivinen aggressio, symbolinen kapina.

ellauri161.html on line 446: Ihailija ja ihailtu. Kaikkinainen ihaileminen on syvältä. Omaa ja vierasta, lue tiimeilyä. Tiimit on hanurista. Mitä vittua on subjektipositio? Se kuulostaa strukturaalikieliopilta. Jotain narsistista varmasti.

ellauri161.html on line 448: Joo ja nimenomaan! Huysmansin jälkipuheesta on ilmeistä, että Au rebours tarkoittikin kirjaimellisesti taantumusta, réaction. Vitun poliisivirkamies halus peruuttaa takas keskiajalle, joka sen miälestä oli apinaköörin historian parasta aikaa, kirkko päätti kaikesta ja hyvin meni. Kristikansan 1000v suruaika, sanoi joku kolleega. Mistä se tähän sitten päätyi? No solipsistis-narsistis-idealistifilosofi Sopen fanittajana, "luotti Schopenhaueriin enemmän kuin omaan järkeensä". No sitä Jorilla ei ollutkaan edes kotitarpeixi. Helvetti mikä ellopää, ja Andy on toinen samanlainen.

ellauri161.html on line 452: Koska hyve on tässä maailmassa poikkeus - sitä ei kannattane kiistää - sille ei yksinkertaisesti ollut tilaa naturalistisissa piirustuksissa. Koska meillä ei ollut sellaisia kristillisiä käsitteitä kuin lankeemus ja kiusaus, shynti ja ahdishtush, emme oivaltaneet millaisten ponnistusten ja tuskien tulosta hyve aina on; emme ymmärtäneet mitään siitä sielullisesta sankaruudesta, jota elämän karikoiden välttäminen vaatii. Niinpä mieleemme ei juolahtanut kuvata tuota taistelua kaikkine voittoineen ja tappioineen, yllätyshyökkäyksineen ja harhautusliikkeineen, tai niitä erinomaisia liittolaisia, jotka tosin usein varustautuvat kamppailuun jossakin luostareiden perukoilla, hyvin kaukana niistä, joita Paholainen pahimmin kiusaa. Yhdistimme hyveet tylsimyksiin tai hurahtaneisiin ihmisiin, joiden kuvaaminen taiteessa ei tuottaisi sykähdyttävää vaikutusta.

ellauri161.html on line 454:     Jäljelle jäivät siis paheet. Mutta kynnettävää oli varsin vähän ja peltomiehiäkin hinzusti. Alaa oli vain seitsemän kuolemansynnin verran, ja noistakin seitsemästä vain yksi, rikkomus kuudetta käskyä vastaan eli huoraaminen oli jotakuinkin otollinen aihe. Saituus, ylpeys, viha, kateus, mässäily ja laiskuus olivat jo ihan paseerattuja.

ellauri161.html on line 456:     Jori ei jaxanut innostua enää panojutuista, enintään junista ja käteenvedosta. Uusia muotoja tarvitaan se sanoo kuin Sakari Jurkka vainaa, muuten ei ole koko taidetta. Kukahan senkin ääliömäisyyden kexi ensimmäisenä?

ellauri161.html on line 458: Zolan henkilöillä ei Jorin mielestä ollut sielua, sen halusi Jori puhaltaa heroihinsa takaisin. Vittu tää fin se sièclen pärinä oli tosiaan taantumuxen paluuta. Zola oli isokourainen ja ronski, ruipeloa Joria se samalla "ihastutti" että pelotti. Mutta se halusi jotain jalompaa, olihan se sentään sisäministeriössä töissä. Saatana mikä lällypää, kuin Ändy Nyölen pimiössä maripaita päällä.	

ellauri161.html on line 466: Kate Dibiasky (Jennifer Lawrence), an astronomy grad student, and her professor Dr. Randall Mindy (Leonardo DiCaprio) make an astounding discovery of a comet orbiting within the solar system. The problem - it's on a direct collision course with Earth. The other problem? No one really seems to care. Turns out warning mankind about a planet-killer the size of Mount Everest is an inconvenient fact to navigate. With the help of Dr. Oglethorpe (Rob Morgan), Kate and Randall embark on a media tour that takes them from the office of an indifferent President Orlean (Meryl Streep) and her sycophantic son and Chief of Staff, Jason (Jonah Hill), to the airwaves of The Daily Rip, an upbeat morning show hosted by Brie (Cate Blanchett) and Jack (Tyler Perry). With only six months until the comet makes impact, managing the 24-hour news cycle and gaining the attention of the social media obsessed public before it's too late proves shockingly comical - what will it take to get the world to just look up?. — Based on truly possible events.

ellauri161.html on line 472: The Chicxulub asteroid Jennifer Lawrence's character mentions hit Earth 66 million years ago in what is now Mexico. The estimated size of the asteroid was 10 kilometers wide (six miles) and resulted in 75% of all life on the planet dying. Known as the dinosaur killer, the asteroid left a crater estimated to be 150 kilometers (93 miles) in diameter and 20 kilometers (12 miles) in depth.

ellauri161.html on line 474: There was one detail that I think McKay got completely wrong. There is no chance in hell the president of the United States would make a public speech and use metric units like kilometers in it.

ellauri161.html on line 487: I understand why some people hate this film. It feels real in its entirety, it shows you how stupid and insignificant we are and it is extremely apropos today. Also, it was marketed as a comedy, when in fact is a dramatic film that is humorous only in its accurate portrayal of humanity. Then again some people try to "tell you" what it is about and, while it is certainly metaphoric, it isn't about anything more specific than ourselves. It is a mirror. Some people don't like what they see in it.

ellauri161.html on line 489: I found it an almost perfect film, with some deliciously carefully crafted moments and great acting. At first I thought the comedic side was actually too much and wished that someone like Steven Soderbergh made the movie instead, but as I was watching it I started to appreciate how methodical the approach was and now I believe Adam McKay was the right man for the job. I enjoyed the overall plot, I liked the characters and how things were presented, but I loved the little things like, for example, the only scene where Europe is mentioned, as a short scene of a news item when they say they are going to convene and find their own solution, resulting in absolutely nothing. I am European and sad to say it struck home. Or the meal scene at the end, which is both emotional, focusing (= religious) and reminding us how even that option can be taken away by something as small as a virus.

ellauri161.html on line 491: Annoyingly, in these days movies from the U. S. are becoming more and more of "a color". They are not telling a story, but are taking a side. They are either democrat or republican, conservative or liberal, blue or red, flyover or coast. Don't Look Up is not a big offender, but the language and presentation was clearly on the "coast" side. Thus, it will be probably appreciated by people who already saw the world this way and ignored or at best maligned by the people on the other side. And it's a pity, because this film is meant to bring us together as a civilization and not keep us divided. I feel like it could have done a better job in that direction.

ellauri161.html on line 493: Initially then I wasn't really overly hooked on watching the 2021 movie "Don't Look Up" since I wasn't really won over by the movie's synopsis. Granted, I hadn't checked out the movie's trailer, so I wasn't really sure what I would be in for here. But as friends started to praise the movie, I opted to sit down and watch it.

ellauri161.html on line 494: Now, one friend said that "Don't Look Up" was a masterpiece. Well, I wouldn't go as far as to calling it a masterpiece. Sure, "Don't Look Up" was a watchable movie, and writers Adam McKay and David Sirota definitely had some good jabs at the crazy world we live in today, with the likes of a crazy president, everything being on social media, people being concerned about riches even when facing extinction and such. I found the movie to be watchable and enjoyable, sure, but it wasn't a masterpiece, nor will it become a classic movie for me.

ellauri161.html on line 496: The comedy used in "Don't Look Up", as written by Adam McKay and David Sirota wasn't really something that had me laughing. Sure, I could see the jabs at society and the ridiculing of certain aspects of the society and world we live in today, but it didn't make me laugh.

ellauri161.html on line 499: What works for "Don't Look Up" is the cast, as it has a handful of great names on the list, with the likes of Leonardo DiCaprio, Jennifer Lawrence, Meryl Streep, Cate Blanchett, and so forth. Mitä enemmän julkkixia, sen parempi leffa. On kiva bongata tuttuja naamoja. Ne on kuin perhettä. 

ellauri161.html on line 502: It is so close to home that it sometimes makes the film irritating to watch: you'd rather not be reminded how incompetent, superficial, self-servicing and nefarious the government, media etc are, how they screw up your life on a regular basis and how likely it is that they will eventually wipe out mankind.

ellauri161.html on line 504: Overall, Don't Look Up is devoid of the fun, finesse & ferocity that goes into making a biting & stinging satire. Just like his previous ventures, McKay remains clueless about the necessity of restraint when dealing with topics such as this and gets carried away too often.

ellauri161.html on line 505: BUT what this movie really is, is a last warning by some of the world's finest actors, that we must ACT NOW against global warming by replacing fossil fuels by solar and wind energy. It can easily be done, if only the powers that be dont object and oppose...

ellauri161.html on line 507: Over 30% of the American population does not believe in global warming and think it is a hoax, or fake news. What's more perilous though is the fact that governments worldwide are NOT taking the proposed measures that could curb global warming beneath 1.5 Celsius. Above that treshold of 1.5 degrees Celsius we get a runaway effect of increasing global warming, which would be nothing less than CATASTROPHIC.

ellauri161.html on line 509: Starts OK but then it turns into a really boring farce that bares no resemblance to reality.

ellauri161.html on line 511: Before Covid, former Saturday Night live head writer Adam McKay had already written his smug doomsday satire Don't Look Up based on the usual liberal tropes. Chief among them was the old progressive rant linking those on the right to a predatory elite consisting of a group who were referred to as, in the parlance of days gone by, "robber barons."

ellauri161.html on line 512: But here now it's "Big Tech" who McKay sees as the new (updated) elite embodied in the character of Peter Isherwell (Mark Rylance) billionaire CEO of the giant tech conglomerate BASH.

ellauri161.html on line 514: If the super-rich were the main objects of McKay's wrath, he also was determined to get his digs in at some less important adversaries including climate change deniers along with all the vacuous adherents of addictive social media platforms.

ellauri161.html on line 515: But something happened in 2016 that set the wheels in motion to eventually cause McKay to change the focus of the Don't Look Up script. And that was the humiliating victory of businessman Donald Trump in the presidential election--a man with no political experience--over the left's heir apparent, Hillary Clinton.

ellauri161.html on line 517: The left was utterly ruined by Donald Trump's victory and it looked like they would never recover until a Savior came along and resurrected the once proud party who championed the "little guy." And that Savoir of course was mainstream orthodox medical science.

ellauri161.html on line 519: Climate change was hardly the issue that was going to get the Democratic party out of the mess it was in until "science" easily outplayed the unsophisticated Trump who had no idea how to cope with such an incredibly powerful and clever juggernaut.

ellauri161.html on line 520: Initially the "comet" stood for climate change in the original script. But now liberals were beholden to a far more scary narrative way better than the idea of climate change that might pose a threat only in an unforeseeable future--and that is of course infectious disease medicine. They realized without "the science" they had no chance against the right. So now the comet came to represent the "virus."

ellauri161.html on line 522: How ironic that the giant killer comet would now be reduced to millions of sub-microscopic particles. But the analogy is lame: the decimation of earth by a comet crashing into earth is quantifiable-the conclusion that viruses can cause widespread death is purely speculative based on computer simulations. Where of course is all the widespread death? Unless of course you believe in unsubstantiated propagandistic reports promulgated by fear-mongering mainstream media and social media platforms.

ellauri161.html on line 524: McKay proffers up more cheap digs at the right when he has President Orlean send up a caricature of a flag-waving racist and bigot vet in a suicide mission to deflect the comet from its path.

ellauri161.html on line 526: But in the only interesting plot twist in the film, tech billionaire Isherwood, concludes that his "non-peer-reviewed science" (as Dr. Mindy puts it) will be able to break the comet up in pieces and his company will mine the valuable metals from the comet fragments once they crash into the ocean.

ellauri161.html on line 527: So the original mission is aborted and President Orlean (beholden to tech as they have bankrolled her) greenlights Isherwood's plan.

ellauri161.html on line 529: So what exactly is wrong with McKay's picture of the "robber barons" aligning with the right? Well it's anachronistic. Today it's the left who are in power and it appears that Big Tech is in lock step with them. What's more the left can no longer be said to be sticking up for the "little guy," as they have granted a monopoly to pharmaceutical companies in their promotion of vaccines.

ellauri161.html on line 530: Despite McKay's seeming awareness of the danger of Big Tech setting up one big surveillance state, he fails to recognize that the left-particularly in the encouragement of censorship by social media platforms-has gone way beyond what the right ever did in terms of a threat to our constitutional freedoms.

ellauri161.html on line 532: All of the performers here are saddled with a smug script that promotes the fantasy that the left has a monopoly on virtue, insight and knowledge. That includes Kate Winslet as duplicitous media personality, Brie Evantee, who Dr. Mindy is temporarily seduced by until seeing the error of his ways.

ellauri161.html on line 536: Make the film unwatchable! That's it! Another disappointed film!

ellauri161.html on line 538: Ya sea la política que solo reacciona a las dificultades bajo la mayor presión posible, los medios que solo miran la cuota incluso frente al fin del mundo, o la gente común que está en contra de ella por principio, porque no tiene ganas. Prescindir de algo que tener que hacer, hay muchas reacciones que suenan familiares. Los hechos se reescriben o simplemente se ignoran. Los asteriscos de los medios aprovechan la oportunidad para escenificarse. El beneficio personal cuenta más que cualquier otra cosa en caso de duda, cuando la economía misma ve el fin del mundo como una oportunidad para su propio enriquecimiento.

ellauri161.html on line 540: Entonces, hay suficientes razones para el ridículo, más que suficientes. De hecho, una de las deficiencias de Don't Look Up es que no se ha seleccionado ningún grupo que esté específicamente dirigido. Los dos personajes principales están en una racha perdedora con su trabajo científico porque el mundo entero parece estar formado solo por egoístas e idiotas. Quizás el director y el guionista incorporan una gran cantidad de personajes que no serían necesarios. (Vittu mikä ääliö! "ningun grupo johon satiiri olisi "especificamenti dirigido" ei ole "seleccionado". Helvetti, se just on se pointti! Kaikki on tässä pankrotissa mukana! Satira para tontos, nimenomaan! Exactamente la pelicula que nuestra sociedad se merece.)

ellauri161.html on line 542: Sí, Lawrence y Leonardo DiCaprio vendrían a cumplir esa función, pero también acaban perdiéndose en esa sobreacumulación de ideas de la que hace gala 'No mires arriba'. (Vittu tää oli just parasta filmissä. Ei tässä ole kyse siitä eikä tästä sankarista, vaan 7G sontimattomasta tutilaasta, säälittävistä häviäjäistä, söpöistä elukoista puhumattakaan.

ellauri161.html on line 546: The targets of the satire – incompetent governments, media, tech billionaires, populace believing in politics not science – are obvious. There’s a shorthand that makes each character’s real world avatar easy to get hence the laughs but does that undermine the film’s intelligence? No, it's spot on.

ellauri161.html on line 549: So yes, this means that even the supporting characters in subplots get a C storyline. See the problem yet? (No. What is it? Everybody's got a C story line in life, so what?) 

ellauri161.html on line 551: The porcellain faced Hunting gamist returns home and meets Yule due to her minor celebrity status. The thing is that the film never does anything with Kate’s government scuffle. It’s an odd detour that bloats the runtime severely. (Now THIS IS the problem: these drooping- underlip prof spectators already know what the plot should be and edit what they see accordingly. Hey where are the heroes? Where's optimism? Who's gonna save the world this time round? Superman? Batman? Anyone?)

ellauri161.html on line 553: Like: the way he delivers it makes it feel like a line he made up, but it has such poor timing it isn’t funny. Sadly, the entire performance feels that way.

ellauri161.html on line 555: But one gets a flawed but entirely worthwhile viewing experience. Enough time too to get thru all the popcorns. What's on next?

ellauri161.html on line 557: I’ve seen some negative reactions to Don’t Look Up—complaints that it is too despairing for its own good.

ellauri161.html on line 558: They say it’s too dark. It’s too depressing. Haters are moaning that writer-director Adam McKay repeatedly hits his audience over the head with his “the planet is dying” message.

ellauri161.html on line 560: Haha, yeah, he is—and amen to that. This is the truest, most on-point movie I saw in 2021. McKay gets sinister in Don’t Look Up, and I, for one, am glad somebody is being appropriately nasty in pointing out how absolutely moronic humans have become in the new millennium. Sorry, folks: We are fucking up big time; McKay knows it; and he’s pulling no punches.

ellauri161.html on line 564: The comet symbolizes many things going wrong in the world right now, including Trumpism, COVID-19, global warming and tech obsession. Yes, the film is a bit heavy-handed, but necessary.

ellauri161.html on line 566: This movie is devoid of hope. There is no optimism in Don’t Look Up. Yes, it deserves comparison to Stanley Kubrick’s Dr. Strangelove, because it pulls laughs out of the fact that the human race is on a crash course with destruction. In Don’t Look Up, the technology has multiplied and advanced, but the message is the same as it was when Slim Pickens rode that bomb to the doomed ground in Strangelove: Humans are messing up big-time, in a manner that is so egregious you just have to laugh at it … to prevent yourself from going insane. The situation is hopeless but not serious.

ellauri161.html on line 568: Kate Blanchett was way the dullest character on the cast. All silicon, no AI. No interest whatsoever, human or otherwise. Dr Strangelove was a lot worse satire than this. The problem with Kubrik was that  he had a villain, while the real world  has not just one- rather, there are 7 billion of them.

ellauri161.html on line 572: Pressed together, however, the mix just doesn’t work. Too many characters, such as Jonah Hill’s presidential aide, know they’re in a comedy and play for laughs accordingly. There’s way too much going on in Don’t Look Up, so the story focus is constantly diffused as we jump from one narrative thread to another. Consequently the soiree packs very little punch; as a satire on corporate greed, media ethics and celebrity culture it’s pretty limp. All bite but no teeth, you could say. (Fuck yourself droopy-lip, this is a tableau true to life, not a sketch.)

ellauri161.html on line 576: Like an increasing amount of streaming content, you can keep track of what’s going on with your peripheral vision, turning to give the TV screen your full attention only when something good starts happening.

ellauri161.html on line 578: Footnote: For some reason in the past week or so Don’t Look Up has been subject to far more coverage and discussion than it deserves. No idea why. Maybe people are desperate for non-Covid talking points. Just a theory. (Ouch. This guy is JUST The type of people being made desperate fun of. How sad.

ellauri161.html on line 580: Ja naurettavaa miten jenkit ajattelee vieläkin olevansa yxin maailmassa. Vaivaiset 300M kärpästä 6,7G mitättömän tunarin keskellä. The world is only seriously shown to be America’s to fail to save, an unwieldy act of arrogance that misses the chance to engage with how long it has been since this country led the way.

ellauri161.html on line 582: Don't Look Up fires a salvo at the movie industry, too. A director who has a blissfully bloated disaster actioner titled Total Devastation lined up for release grandly admits in a television interview that it is "a popcorn movie".

ellauri161.html on line 584: A lady critic: His approach to comedy and my ability to enjoy his work as a director  began to diverge when he had a sequence about bailouts and crony capitalism tacked on to another otherwise funny film. That was tasteless. The problem was McKay seemed to find entertainment and real-world issues to be fundamentally separate, deploying one in hopes of getting eyes on the other. While all we droopy lips know that they are part of one and the same entertainment scene! 

ellauri161.html on line 585: For McKay, however, that rage seems incompatible with the comedies he nevertheless feels compelled to keep making. Misanthropy isn’t in itself a barrier to turning out great work!

ellauri161.html on line 587: He seems to believe that people need laughs and famous faces to be lured into thinking about more pressing matters, and he hates them for it. While actually people need laughs just on order not to think about them!

ellauri161.html on line 588: And yet it’s hard to think about who, exactly, is going to be moved to make changes to how they live their lives by Don’t Look Up, a climate-change allegory that acquired accidental COVID-19 relevance, but that doesn’t really end up being about much at all, beyond that humanity sucks. And film critics suck about most of all.

ellauri161.html on line 590: Don’t Look Up wants to paint our inaction with regard to climate change as the result of denialism and being distracted by silly things like, say, a movie streaming on Netflix. But climate change isn’t a comet headed our way in less than a year — a lousy, faulty metaphor for where we’re at right now. Except that IT IS! It's probably too late already. Now get a big mouth fuck goddam Allison Willmore,

ellauri161.html on line 591: that's just what you need.

ellauri161.html on line 595: Meryl Streep’s attempts to lampoon Donald Trump hit all the wrong notes. She can do comedy and impersonations but not at the same time. (Why not? Trump does that too, without intending to.)

ellauri161.html on line 597: Speaking of “climate,” that’s the main target here – how people are too stupid to come together even when their survival depends on it. Or maybe it’s the pandemic McKay is allegorizing. Probably both. Meanwhile, the writer/director’s left-of-center politics are on full display. Although Don’t Look Up occasionally ridicules the left, it represents a full-on fusillade against the right. Now that is NOT funny.

ellauri161.html on line 601: General Buck Turgidson knockoff (played by an unsmiling Ron Perlman) illustrates how far wide he misses the mark. By exaggerating certain aspects of human behavior, Don’t Look Up takes cynicism to a level that is not only excessive but doesn’t make for a story that’s either compelling or entertaining. During the course of watching Don’t Look Up, the only emotion I experienced was frustration – frustration that the movie could waste so much talent in the service of something so underwhelming.  In other words, I could not laugh at all because the laugh was on me.

ellauri161.html on line 609: An Indian (of the elephant kind) liked it:

ellauri161.html on line 612: McKay's delivery style may appear somewhat breathless

ellauri161.html on line 614: and overly alarmist but nothing that the film places on the table can be dismissed as a figment of a fevered imagination running away from the facts on the ground.

ellauri161.html on line 616: For the anchors, Kate and Randall are just another pair of guests, just another story, on their show.  Don't these movie critics realize that this is a "joke" on them? Of course they do, but they have to earn their living too.

ellauri161.html on line 618: A voice from Vagina.com: Informative, funny, well written, well acted, and crystal clear in its message are  words I emphatically cannot use.

ellauri161.html on line 619: Among the baddies are vacuous United States President Janie Orlean (Streep, bad), douchebro Chief of Staff and President’s son Jason Orlean (Hill, worse), perpetually cheery and vapid morning TV show hosts Brie Evantee (Blanchett) and Jack Bremmer (Perry), and creepy tech-billionaire Peter Isherwell (Rylance, who really should know better than the strange attempts at possibly neurodivergent caricature that this role seems to consist of? How so better pray tell cowboy?), as well as the truth-hostile environment of mainstream and social media.

ellauri161.html on line 621: By and large the efforts at humour here feel like juvenile, Grand Theft Auto-level sledgehamer attempts at satire (and I say that as a fan of the video game series, sophistication is not one of my hallmarks.). ’ I can count on the fingers of one hand the parts of the film that came close to eliciting some sort of feeling.  And that's what films are for, ain't they?

ellauri161.html on line 622: I have to applaud Adam McKay for using the platform that he has to address the single most pressing issue that we face as a species, but I can’t help but be deeply frustrated that the way he has chosen to do so fails on so many levels, both dramatically and didactically.

ellauri161.html on line 624: Big Short (toinen pätkä) had it all: dramatic stakes, intrigue, tension, and bucketloads of sheer entertainment—things that this  film never once manages.

ellauri161.html on line 626:  Väärin sammutettu douchebro! Once again the critic's problem is: why am I among the bad guys here? That's NOT funny.

ellauri161.html on line 628: The way that Lawrence’s angry, idealistic scientist refuses to get co-opted by a system she correctly identifies as corrupt while DiCaprio’s more amicable character gets swept up in things for a while would seem to be easy material for a scriptwriter to use not just as a commentary on the way the world works, but as rich dramatic material for the ups and downs of a personal and professional relationship. 

ellauri161.html on line 631:  I’ve seen some people criticise Don’t Look Up for lacking subtlety. I’m not bothered by this. I don’t necessarily need or want the communications about climate change to be subtle. The issue itself certainly is not subtle. We are heading towards—and, again, already are in the midst of—unprecedented death and destruction. Our systems and rulers are not just woefully ill-equipped to deal with this or to prevent the worst of it, they are actively complicit in bringing it about. Those communities around the world that are the most vulnerable and that have had the least part to play in causing the crisis will be the ones to suffer the first and the worst. This isn’t subtle sh*t! This is horrifying, grotesque, psychologically debilitating stuff to ponder—if you even have the privilege to ponder in the first place! I don’t necessarily need subtlety here. Sometimes, to fight propaganda, you need to go loud and bold. But you still have to be effective. We are fighting an almightily powerful enemy. Competence is a necessary minimum. Regrettably, Don’t Look Up does not meet those standards. Its central metaphor doesn’t even make sense! Yes, capitalism is responding as dreadfully to climate change in real life as it does to the comet in the film—the key difference is that capitalism didn’t cause that comet to come hurtling out of the sky in the first place. 

ellauri161.html on line 633:   Sorry Vagina, I disagree. The comet and capitalism do come from the same source. They are both facts of nature, which the pink-to-tan little worms wriggling on this planet have no clue of how to duck. They are not even clever enough to be that evil.

ellauri161.html on line 635:   A Kike lady says it well: Granted, many will accuse Don’t Look Up of lacking the subtlety of McKay’s earlier movies, but there is something refreshingly honest about the film that undeniably lends itself to the silliness of its narrative. Furthermore, it is a film about the absurdity of the current times we live in and nobody can argue that is isn’t crazy to deny facts in favour of outlandish fabrications — or can they?

ellauri161.html on line 637: There is something genuinely endearing about a film that doesn’t seem to care one bit about coming across as silly as long as its message is heard by the millions of viewers who have so far made it into the most watched film in the world after only two days of streaming. 

ellauri161.html on line 641: By the way, this is a comedy with several parts that aren’t funny, often deliberately so. It’s also a horror film about substance being smothered by fluff instead of coexisting in healthy moderation. Sometimes tonally jagged is OK. Sharp and broad. Awkward and devastating. If you can’t call out danger without sounding alarmist, how do you actually sound an alarm? (Sheesh, think of what’s changed since 2011’s “Melancholia.”) Hyvä pointti Matt! Tässä sotketaan genrejä ihan kiitettävällä tavalla, ei ihme että jenkkiturvelot on exyxissä. 

ellauri161.html on line 643: That’s not a point that hasn’t been made before, and it’s not like there are new notions here about what people might do with their last moments. But there’s something deceptively big and complicated about considering the human capacity to (not) address the largest challenges to their own survival as certain systems prevent action being taken — and people’s ability to recognize that a happy ending isn’t automatic but could be possible with thought and work. There’s such tragedy in the idea of, among many other things, being stuck in a loop of distraction at the expense of progress. Perpetual escapism that prevents escape, with what we’re looking away from and how continually being updated in the stories on the subject.

ellauri161.html on line 645: But, of course, what every other country is doing while the United States takes the lead is never entirely answered either. So why is every other country allowing the United States to let the comet hit the Earth?

ellauri161.html on line 647: The film also falls apart in its total runtime, with the movie being over two hours long. Two hours is a long time admittedly, it feels longer than six months, or time until 2030.

ellauri161.html on line 649: Another YouTube  analphabet is eponymous Alejandro Turdo. Better pass over him in silence. 

ellauri161.html on line 657: It's a glib, unfunny infomercial that are closer to Ted Talks than Talladega Nights.

ellauri161.html on line 659:     Talladega Nights: The Ballad of Ricky Bobby is a 2006 American sports comedy film directed by Adam McKay and starring Will Ferrell, written by both McKay and Ferrell. Before leaving Ricky behind, stock car dad Reese tells Ricky that in life, “If you ain't first, you're last.” Ricky meets his future ex-wife Carley (Leslie Bibb), after she flashes her breasts.

ellauri161.html on line 661:     Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen. Kansainvälisesti sarjaa lähetetään yli 150 maahan. Kerrotaan, että NASCAR olisi syntynyt pontikkatrokarien keskenäisistä kilpailuista, koska trokarit tarvitsivat nopean, kestävän ja ketterän auton. NASCAR syntyi heidän vapaapäiviensä kilpailuista, joissa katsottiin kuka on paras ja nopein. NASCAR-sarjaa kilpaillaan viidessä eri pääluokassa: Sprint Cup Series, Nationwide Series, Camping World Truck Series sekä viime vuosina ohjelmistoon tulleet Kanadassa kilpailtava Canadian Tire Series ja Meksikossa ajettava Corona Series.

ellauri161.html on line 662: Vuonna 1967 kuvattu ja seuraavana vuonna julkaistu Elvis Presleyn tähdittämä musikaalikomedia Speedway – vauhtihullut kertoo NASCAR-kilpa-ajajan elämästä. Elvis näyttelee kyseistä kilpa-ajajaa, ja naispääosassa esiintyy Nancy Sinatra. Elokuvan alkutekstien yhteydessä esitellään omilla nimillään ja kasvoillaan muutamia ajankohdan nimekkäimpiä NASCAR-kuskeja; elokuvan kilpa-ajokohtauksissa kyseiset miehet esittävät Elviksen roolihahmon kilpakumppaneita.

ellauri161.html on line 663:     NASCAR-kilpailut ovat olleet teemana sekä Tom Cruisen tähdittämässä Days of Thunder -elokuvassa, että Talladega Nights: the Ballad of Ricky Bobby -komediassa, jossa näyttelevät muun muassa Will Ferrell sekä Sacha Baron Cohen.

ellauri161.html on line 666: More races & years later, Ricky now lives in a large mansion, then in a race chickens out and runs around in his underwear and helmet. Shamed, Ricky moves in with his mother Lucy (Jane Lynch), and brings his sons with him while taking a job as a pizza delivery man.  Ricky eventually regains his courage, and his life begins to stabilize after quitting his job at the pizza parlor and getting a new driver´s license.

ellauri161.html on line 668: Ricky's new car is painted by Susan (next significant other) with a cougar to remind him of his passion and the word "ME" in place of large sponsors.  After some more mindless car chases and crashes

ellauri161.html on line 669: Ricky suggests the family goes to an Applebee's to get thrown out, which everyone happily agrees to. (Baaaarf.)

ellauri161.html on line 671: For the majority of the film (not Talladega, the new one), we’re bouncing from one republican caricature to the next. Streep is a female version of Donald Trump. Jonah Hill is a fratty version of Donald Trump Jr. Mark Rylance is a right-wing version of Tim Cook. (What a joke, he's way too poor.) And Ron Perlman is a red-eyed version of General Turgidson. When General Turgidson wonders aloud what kind of name "Strangelove" is, saying to Mr. Staines (Jack Creley) that it is not a "Kraut name", Staines responds that Strangelove's original German surname was Merkwürdigliebe ("Strange love" in German) and that "he changed it when he became a citizen". A kike anyway, by the name.

ellauri161.html on line 673: The grim satire  is usually pretty tame and ranges anywhere from hilarious to stupid.  But the nastiness and negativity here just makes the filmmaker come off like a jerk. At the end of Don’t Look Up,  you’re left feeling agitated and angry– not at republicans, but at McKay for making such a dismal affair. If you are a closet republican like me, that is.

ellauri161.html on line 677: Look, I appreciate cynicism but this is unbearably smug and simplistic. Honestly it pulls a lot of punches too (especially at Hollywood and the media) so it really isn't all that edgy, just fairly typical condescension and rage that's entirely unearned.

ellauri161.html on line 685: The writers of this satire unfortunately were as vapid as the characters they wrote. The science is awful, it's satire losses its bite when it tries to paint the whole country as anti-intellectual and all media as entertainment. If you are going to pan the anti-intellectualism that is straining this country do it with some intelligence.

ellauri161.html on line 691: This films keeps tripping over itself like a sad old drunk person, I had reasonably high hopes for this self indulgent poorly focused ruse. Definitely save your time.

ellauri161.html on line 698: Would have been better without the Liberal politics. 

ellauri161.html on line 701: No idea what they were trying to do here. Couldn't even get through it. Basically had the plot of Armageddon but wasn't a spoof, guess they were going for a comedy but it wasn't funny at all. Just very Hollywood and very odd. Don't waste your time.

ellauri161.html on line 704: Came in with low expectations, and it didn't even meet them. Started relatively average (for a disaster movie) and when down from there. The biggest disaster is that this steaming pile was made,

ellauri161.html on line 707: Annoyingly bad. I suppose this might appeal to those who like their humor and satire delivered like a sledge hammer to the head, but if you prefer a more subtle approach, this is not for you. Added to this are the ludicrously exaggerated characters that are so bad that they are laughable, but in the wrong way. The DiCaprio character is just plain irritating. After 20 minutes of this film, I was just wishing the comet would arrive much earlier than anticipated.

ellauri161.html on line 709: Almost like it was produced to be stupid? The president and other characters are like laughing the whole time while experts are giving them info it’s like a bad satire not good at all.

ellauri161.html on line 715: All star Cast, All star disappointment! This movie received so much publicity, we thought it would be good. However, not one character endeared themselves to us in actually caring what happened to them. We had hope the movie would gain momentum and get better but.... it never did.

ellauri161.html on line 718: If you have more less 5 braincells and laugh at thing like poop or penis you probbably like it, otherwise what a mess of a movie with terrible humor.

ellauri161.html on line 722: My first movie review: After reading the negative reviews from many of the critics I realized that they are of the same character as the corrupt group that the movie portrays and as in the movie either disconnected from the people or threatened by the message. (Right on Vicki!)

ellauri161.html on line 728: It wasn't funny. Too obviously a jab at the Trump admin, trying too hard, fell flat

ellauri161.html on line 731: This a movie that is over 2h, I had to skip forward so much that it ended up being a 60m movie, this is a boring movie, 95% of jokes are not jokes but cringe moments. This had everything to be a great movie, great cast, good plot, good cgi, but nope lets make this cringe movie. (You are so right!)

ellauri161.html on line 737: This was a waste of 2 and a half hours of my life. How they got at least 4 academy award winners to make this steaming pile of crap shocks me. Would have rather had major dental work done than watch this movie.

ellauri161.html on line 740: I literally couldn't stay awake. I started it twice, and fell asleep both times. I looked up the ending, and from my interpretation of what the movie was supposed to show (how global warming is not being addressed by our current politicians), I think my nap was more productive than staying awake to watch this.

ellauri161.html on line 746: What a piece of sh**t. complete waist of time. It's a shame that with such great cast they couldn't do an even decent movoe.

ellauri161.html on line 748: Bethany G 2d ago:

ellauri161.html on line 749: One of the worst movies I have ever seen. I will never get back that 2.5 hours of my life. Who payed for this crap to be put on film? (Esim sinä.)

ellauri161.html on line 752: Annoying and trying to hard to be funny. Could get past the underwhelming 30 minutes of the movie.

ellauri161.html on line 760: Chad T 3d ago:

ellauri161.html on line 761: Loved it and i have to laugh at some of the review bombing from the maga crowd.

ellauri161.html on line 766: Peesha 3d ago:

ellauri161.html on line 769: Big let down.  The humor is so off-putting it doesn´t pull laughs, while the drama is hard to dive into whilst characters scream at the camera. The portrayal is so unrealistic, so cringe, so superficial that none of the characters are true heroes. They all appear as delusional, distracted ego maniacs detached from reality. The end is anti-climactic leaving the viewer with gratitude it looks nothing like the world we actually live in. (True, being 22400 years away. But I bet the immigrant will soon reduce brontauks to extinction.)

ellauri161.html on line 772: Satire needs more than jokes to be funny, and everyone in this movie is equally stupid. A large cast of familiar faces floats through this painfully unfunny exercise in futility.

ellauri161.html on line 775: Predictable and boring. Didn´t laugh once the entire movie. The only character I enjoyed was Dr. Oglethorpe w/wig.

ellauri161.html on line 778: This movie is supposed to be satire but the jokes are just so awful. I remember when liberals actually were funny, and men like Jon Stewart were hysterical. Whoever wtote this steaming pile needs to go back and learn. The dialogue was ridiculous, the plot was a thin veil for climate change but just fell flat. Its just not worth watching when there are so many better shows out there to watch instead.

ellauri161.html on line 780: Shannon P 3d ago

ellauri161.html on line 781: I´m over halfway through and I want to turn it off.

ellauri161.html on line 790: Its a love or hate it movie. I dont think this is a birilliant movie, but i would recomend it. You can tell if you like it in the first 20 min of the movie. Yeah so that´s my speech about dont look up. (Way to go Sondre o!)

ellauri161.html on line 811: Virgilin ja Kikherneen latinasta ei Jori perusta, hankalaa se onkin lukea. Vulgäärilatina on paljon helpompaa frankofonille. Myöhemmästä kirkkoilustaan huolimatta Jori on ja pysyy kummallisena hienohelmana, hyvin homahtavana.

ellauri161.html on line 826: Les éditions posthumes de L´Homme ont été expurgées de certains passages qui choquaient le public catholique de l´époque. Entäs se André Giden paha pappi albumissa 151? Any connection?

ellauri161.html on line 828: D´après Raïssa Maritain, la conversion de Léon Bloy doit beaucoup à Ernest Hello ; on trouve de nettes traces de son influence dans le Journal d´un curé de campagne de Georges Bernanos et dans l´exégèse biblique de Paul Claudel ; Henri Michaux le reconnaît également comme l´une de ses sources. 

ellauri161.html on line 842: La charité				 79	Babel					135

ellauri161.html on line 851: Yleiset termit ja lausekkeet
admire aime appelle arrive aurait beau beauté besoin c'était caractère cherche choses ciel contraire coup crainte création critique croire croit croix d'être demande Denis devant Dieu dire divine dix-huitième siècle doit donne éclate erreur face fond force forme garde général génie gloire grandeur Grèce haine&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">haine haut&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud8">haut homme humaine idées ignore joie jour justice l'air l'amour l'art l'autre l'avare l'erreur l'esprit l'histoire l'homme L'homme médiocre l'ordre l'unité laisse larmes lieu livre loin lui-même lumière main malheur matière mensonge ment monde montre mort mots nature naturel néant paix parle parole passé passion pensée père personne petite peur peut-être place pleine porte premier présent profonde propre puissance qu'une raison réalité regard représente ressemble reste rien rire Roman Rome s'est s'il saint sais sait sang Science secret semble sens sent serait seulement siècle signe soleil souvenir style terre tion trouve vérité veut vivante voici voilà voit Voyez vrai yeux

ellauri161.html on line 867: Sivu 336 - Gloire à Dieu au plus haut des cieux , et paix sur la terre « aux hommes de bonne volonté , chéris de Dieu ! » • La piété des fidèles a transformé cette grotte en une chapelle.‎

ellauri161.html on line 870: Sivu 329 - Elle livre aux vents des cheveux qui s'échappent d'une mitre orientale ; l'éphod couvre son sein soulevé par l'inspiration ; elle ne regarde que le ciel ; et son pied dédaigneux semble ne toucher la terre que pour la quitter. Cependant...‎

ellauri161.html on line 879: Sivu 323 - Pindare même, j'ai cru que je ne pouvais mieux justifier ce grand poète qu'en tâchant de faire une ode en français à sa manière, c'est-à-dire pleine de mouvements et de transports, où l'esprit parût plutôt entraîné du démon de la poésie que guidé par la raison.‎

ellauri161.html on line 887: Aivan päättömiä otteita. Jotain sekin todistanee. Ernest Hello est mentionné par Joris-Karl Huysmans dans son roman Là-bas en ces termes : « Le véritable psychologue du siècle, se disait Durtal, ce n´est pas leur Stendhal, mais bien cet étonnant Hello dont l´inexpugnable insuccès tient du prodige. » 

ellauri161.html on line 892: Le comte Joseph de Maistre [ ʒozɛf də mɛstʁ] (Chambéry, 1er avril 1753 - Turin, 26 février 1821) est un homme politique, philosophe, magistrat et écrivain savoyard, sujet du royaume de Sardaigne. 

ellauri161.html on line 899: Blanc de Saint-Bonnet, Louis de Bonald, Karl Ludwig von Haller, Donoso Cortés, Comte, Rosmini, Barbey d'Aurevilly, Bloy, Maurras, Bernanos, Charles Baudelaire, Boutang, Schmitt, René Girard, René Guénon et toute la tradition contre-révolutionnaire et catholique traditionaliste.

ellauri161.html on line 906: Avec son frère Xavier, il a participé au premier lancement d'une montgolfière en Savoie en 1784. Pendant 25 minutes, l'ingénieur Louis Brun et Xavier de Maistre survolent Chambéry avant d'atterrir dans le marais de Triviers.

ellauri161.html on line 910: Joseph de Maistre est dès 1773 membre de la loge maçonnique de La Parfaite Union qui relevait de la loge Saint-Jean des Trois Mortiers, à l'orient de Chambéry. Il a les titres de grand orateur, de substitut des généraux et de maître symbolique. Il entend concilier son appartenance à la franc-maçonnerie avec une stricte orthodoxie catholique: entre autres, il refuse les thèses qui voyaient en la franc-maçonnerie et l'illuminisme les acteurs d'un complot ayant amené à la Révolution[note 4]. Il écrit ainsi au baron Vignet des Étoles que « la franc-maçonnerie en général, qui date de plusieurs siècles […] n’a certainement, dans son principe, rien de commun avec la révolution françoise ».

ellauri161.html on line 912: Avec quelques frères de Chambéry, il fonde en 1778, la loge réformée écossaise de « La Sincérité », qui dépend du directoire écossais dont l'âme est Jean-Baptiste Willermoz (1730-1824), disciple de Joachim Martinès de Pasqually. Il est reçu chevalier bienfaisant de la Cité Sainte sous le nom de eques Josephus a Floribus (ce surnom fait allusion aux fleurs de souci de ses armoiries). On retrouve dans son œuvre les enseignements de la maçonnerie : providentialisme, prophétisme, réversibilité des peines, etc. ; hautement investi dans la vie de cette société initiatique, à la veille du Convent de Wilhelmsbad (1782), il fait d'ailleurs parvenir à Jean-Baptiste Willermoz son célèbre Mémoire au duc de Brunswick. Il entretient par ailleurs une amitié avec Louis-Claude de Saint-Martin, pour lequel il avait une vive admiration, se faisant fort, disait-il, « de défendre en tous points l'orthodoxie », d'où son attrait pour le martinisme.

ellauri161.html on line 921: L'ambassadeur est très apprécié de la bonne société pétersbourgeoise, dont les princes Galitzine et l'amiral Tchitchagov. Il obtient en 1805 de la part de l'amiral le poste de directeur de la bibliothèque et du musée de la Marine à Saint-Pétersbourg en faveur de son frère Xavier. Il rencontre l'empereur Alexandre Ier à de multiples reprises et devient son conseiller attitré.

ellauri161.html on line 923: Pendant cette période, en Russie, Joseph de Maistre est convaincu de prosélytisme religieux, sous l'influence des Jésuites. Il serait, dit-on, à l'origine de la conversion au catholicisme de la comtesse Rostopchine et de sa fille, la future comtesse de Ségur. Les Jésuites sont expulsés de Saint-Pétersbourg et de Moscou en 1815 et quitteront définitivement la Russie en 1820. Oppikohan se koskaan venättä? Tokkopa, tai ehkä vaan sanomaan "le bistrot!".

ellauri161.html on line 936: Joseph de Maistre eut également une postérité à la fois plus spirituelle et plus littéraire, via plusieurs auteurs qu'il influença considérablement : Honoré de Balzac, mais surtout Charles Baudelaire (par exemple dans ses poèmes Correspondances ou Réversibilité), Antoine Blanc de Saint-Bonnet, Jules Barbey d'Aurevilly et Ernest Hello, lesquels ont marqué ensuite toute la littérature catholique du XXe siècle - de Léon Bloy, Bernanos et Paul Claudel jusqu'à Marc-Edouard Nabe. Sans oublier Léon Tolstoï, notamment dans La Guerre et la Paix. Wauzi wauz, tässäpä jäbässä on paxulti pahaa vettä salaliittoteoristien myllyyn!

ellauri161.html on line 949: Ange plein de bonté, connaissez-vous la haine,			Hyvänsuopa enkeli, tunnetteko vihastusta,

ellauri161.html on line 953: Ange plein de bonté connaissez-vous la haine ?			Hyvänsuopa enkeli, tunnetteko vihastusta?

ellauri161.html on line 957: Comme des exilés, s'en vont d'un pied traînard,			kulkee laahaten tohvelia kuin maahanmuuttaja,

ellauri161.html on line 958: Cherchant le soleil rare et remuant les lèvres ?		hakien harvaa auringonpilkkua huuli lerpalla?

ellauri161.html on line 969: Aux émanations de ton corps enchanté ;				eli pyysi sua toimimaan kuumavesipullona,

ellauri161.html on line 973: Charles Baudelaire, Les Fleurs du mal				Charles Baudelaire, Pahan kukat

ellauri161.html on line 980: Léon Henri Marie Bloy, né à Périgueux le 11 juillet 18463,  est le fils de Jean-Baptiste Bloy, fonctionnaire aux Ponts et Chaussées et franc-maçon (ilmeisesti voltairelainen ateisti), et d´Anne-Marie Carreau, une ardente catholique et disciplinarienne, fille d´un soldat français qui rencontra une Espagnole pendant les guerres napoléoniennes, en 1814. Il est le deuxième d´une fratrie de sept garçons : Paul, Georges, Marc, Henri, Albert, Jules.

ellauri161.html on line 984: Siis varsin keskinkertainen kaveri. Sitten se tapaa ton Barbapapan, joka käännyttää sen takaisin äitikirkkoveneeseen. En décembre 1868, il fait la connaissance de Jules Barbey d´Aurevilly, qui habite en face de chez lui, rue Rousselet (Léon Bloy habite au numéro 24h). C´est l´occasion pour lui d´une profonde conversion intellectuelle, qui le ramène à la religion catholique, et le rapproche des courants traditionalistes. C´est Barbey qui le familiarise avec la pensée du philosophe Antoine Blanc de Saint-Bonnet, « une des majestés intellectuelles de ce siècle », dira Bloy plus tard. Par la suite, Ernest Hello eut également une très forte influence sur lui ; il semble même que ce soit lui qui l´ait incité à écrire. 

ellauri161.html on line 986: Bloy ottaa osaa bravuurina ranskalaisten häpeäsotaan 1870-71. Sitten aika toimetonta tunarointia, kunnes vanhemmat kuolevat, ja Bloy alkaa seukata ex-lutkan Anne Marie Roulén kaa, jonka se käännyttää, päinmakuultako selinmakuulle, ei selviä. Anna osoittautuu meedioxi, ja Bloy alkaa vakavammin sekoilla symbolien kaa. Lopulta Anna sekoaa ihan kokonaan ja joutuu pöpilään. Bloy alkaa kaveerata Huysmansin kaa ja tapailee Isle-Adamia. Se on kuin André Breton, joutuu aina kaverien kanssa hakauxiin. La mort de Barbey d´Aurevilly en avril 1889 puis celle de Villiers de l´Isle-Adam en août l´affectent profondément, tandis que son amitié avec Huysmans se fissure. Elle ne survivra pas à la publication de Là-Bas (1891), où Bloy se trouve caricaturé. 

ellauri161.html on line 988: Size ottaa uuden tanskalaisen hanin alle ja menee Tanskaan tekemään 2 tyärtä. Riitelee kaikkien entisten kamujensa kaa, ja alkaa pitää päiväkirjaa. Juutalaiset ovat meidän ristimme, se sanoo kuin Pauli Pylkkänen. Siitä tulee hyvin köyhä, sen pojat kuolevat ja tanskalainen vaimo läsii. Kuolee uremiaan 1. maailmansodan aikana. Kokonainen elämä täynnä tunarointia ja riidanjauhantaa. 

ellauri161.html on line 990: Bloy was noted for personal attacks, but he saw them as the mercy or indignation of God. He acquired a reputation for bigotry because of his frequent outbursts of temper. Soon, Bloy could count such prestigious authors as Émile Zola, Guy de Maupassant, Ernest Renan, and Anatole France as his enemies. Bloy is quoted in the epigraph at the beginning of Graham Greene´s novel The End of the Affair, though Greene claimed that "this irate man lacked creative instinct." Bloy is also quoted at the beginning of John Irving´s A Prayer for Owen Meany, another turd. Some pope quoted him, yet another turd.

ellauri161.html on line 996: "And the rich catholics speak of Charity! The so-called Christian riches ejaculating on misery!"

ellauri161.html on line 1000: “Bourgeois are by nature people who hate and destroy heavens. When they see a beautiful site, they have no more pressing dream than to cut the trees, dry up the springs, build streets, shops and urinals. They call this seizing a business opportunity.” 

ellauri161.html on line 1009: Huis hais käsi sinne. Jori kuoli inselinä leukasyöpään. Varmaan poltti piippua molemmista päistä.

ellauri161.html on line 1011: Kari-Jorin piti olla Maupassantin kanssa Zolan naturistioppilas. Mutta se alkoikin sekoilla katolisten kaa. Zola luovutti, löi hanskat tiskiin. Naturismi myytiin lyhyexi. Sehän olikin vähän niinkö  kommunistiviihdettä. Kun sota hävittiin, taantumus teki sellaisesta lopun. Molli-Jori puolustaixen: Ei Eemelikään jäänyt tuleen makaamaan, nuoresta pessimististä tuli ajan kanssa ensin  katteeton optimisti ja sitten journalisti.

ellauri161.html on line 1016: Vanhan toivon lohduttavat majakat !

ellauri161.html on line 1018: Fanal < phanarion lyhty, majakka

ellauri161.html on line 1022: Oman ilmoituxensa mukaan Hosuli ei ollut kovinkaan voimakastahtoinen ihminen eikä neuvokas kirjailija. Pyhä neizyt oli sille hyvä. Sen vapaa tahto jäi täysin koskemattomaxi, vaikka vapahtaja hiillosti sitä kuin paha poliisi, ja Jumala teki kaivauxia sähkölankoja varten, porasi yxinomaan öisin. 

ellauri161.html on line 1036:   Tiikeritähden pennut ovat valmiita soturioppilaiksi, ja heidät nimitetään Vatukkatassuksi ja Keltatassuksi. Tulisydän saa päättää heidän mestarit, joten hän ottaa Vatukkatassun itselleen ja antaa Keltatassun Saniaisturkille. Tulisydän antaa Keltatassun Saniasturkille Hiekkamyrskyn sijaan, koska hän pelkää, mitä Tiikeritähti on valmis tekemään saadakseen pentunsa itselleen, vaikka Saniasturkki onkin kokemattomampi ja nuorempi kuin Hiekkamyrsky. Tiikeritähden mielestä oppilaat kuuluisivat Varjoklaanille, ja hän pyytää Mustaraitaa tuomaan heidät hänelle salassa, mutta Tulisydän pysäyttää Mustaraidan. Hiekkamyrsky on vihainen Tulisydämelle, koska häntä ei valittu Keltatassun mestariksi, ja heidän ystävyytensä kärsii sen seurauksena.

ellauri161.html on line 1069:     Lumipentu: haukan sieppaama 


ellauri161.html on line 1085: Ruysbroeck (Or Rusbroek), Jean De, the most noted of mystics in the Netherlands, was born in A.D. 1293 at Ruysbroeck no less, near Brussels, and was educated in the latter city under the direction of an Augustinian prebendary who was his relative. His fondness for solitude and day dreams prevented him from making solid progress, however. His Latin was imperfect, though it is clear that he became acquainted with the earlier mystical writings. He probably did not read the writings of Neo-Platonists, but was certainly not unacquainted with those of the Areopagite. 

ellauri161.html on line 1092: His (Mainion) works suggest the thought that the writings of master Eckart (died 1328), with whom Ruysbroeck was contemporary for thirty-five years, exercised influence over our author´s mind. Melkein maisteri Eckartille kävi köpelösti loppupeleissä. Ruisbroeck became vicar of the Church of St. Gudula at Brussels, where he lived in strict asceticism, enjoying the society of persons who had devoted themselves to a contemplative life, composing books and exercising benevolence. Jahas uusi päivä, uusi suopeus. He contended against the sins of the day, and labored to promote reforms. It is said that Tauler once visited him, attracted by the fame of his sanctity. 

ellauri161.html on line 1093: Johannes Tauler OP oli saksalainen mystikko, roomalaiskatolinen pappi ja teologi. Meister Eckhartin opetuslapsi kuului Dominikaaniseen järjestykseen. Tauler tunnettiin yhtenä tärkeimmistä Rheinlandin mystikoista. Hän edisti tiettyä uusplatonistista ulottuvuutta aikansa dominikaanisessa hengellisyydessä.

ellauri161.html on line 1096: Kärähtikö Taulapäältä lakihaivenet kaikessa kiireessä?

ellauri161.html on line 1100: The chief of his mystical writings are, The Ornament of Spiritual Marriage (Lat. by Gerh. Groot, Ornatus Spiritualis Desponsionis, MS. at Strasburg; by another translator, and published by Faber Stapulensis [Paris, 1512], De Ornatu Spirit. Nuptiarum, etc.; also in French, Toulouse, 1619; and in Flemish, ´J Cieraet der gheestclyeke Bruyloft, Brussels, 1624, Hengelliset häät): — Speculum AEternae Salutis: — De Calculo, an interpretation of the calculus candidus, Re 2:17: — Samuel, sive de Alta Contemplatione. The other works of Ruysbroeck contain but little more than repetitions of the thoughts expressed in those here mentioned. (Esim. 7 hengellisen rakkauden askelmasta.) He wrote in his native language, and rendered to that dialect the same service which accrued to the High German from its use by the mystics of the section where it prevailed. He is still regarded in Holland as "the best prose writer of the Netherlands in the Middle Ages." His style is characterized by great precision of statement, which becomes impaired, however, whenever his imagination soars, as it often does, to transcendental regions too sublimated for language to describe. His works were accessible until lately only in Latin editions (by Surius, Cologne, 1549, 1552, 1609 [the best], 1692, fol.), or in manuscripts scattered through different libraries in Belgium and Holland. Four of the more important works were published in their original tongue, with prefaces by Ullmann (Hanover, 1848). No complete edition has as yet been undertaken (see Moll, )e Boekerij van het S. Barbara-Klooster te Delft [Amst. 1857, 4to], p. 41).

ellauri161.html on line 1102: Ruysbroeck´s mysticism begins with God, descends to man, and returns to God again, in the aim to make man one with God. God is a simple unity, the essence above all being, the immovable, and yet the moving, cause of all existences. The Son is the wisdom, the uncreated image of the Father; the Holy Spirit the love which proceeds from both the Father and the Son, and unites them to each other. Creatures preexisted in God, in thought; and, as being in God, were God to that extent. Fallen man can only be restored through grace, which elevates him above the conditions of nature. Three stages are to be distinguished: the active, or operative; the subjective, or emotional; and the contemplative life. The first proceeds to conquer sin, and draw near to God through good works; the second consists in introspection, to which ascetic practices may be an aid, and which becomes indifferent to all that is not God. The soul is embraced and penetrated by the Spirit of God, and revels in visions and ecstasies. Higher still is the contemplative state (vita vitalis), which is an immediate knowing and possessing of God, leaving no remains of individuality in the consciousness, and concentrating every energy on the contemplation of the eternal and absolute Being. This life is still the gift of grace, and has its essence in the unifying of the soul with God, so that he alone shall work. The soul is led on from glory to glory, until it becomes conscious of its essential unity in God.

ellauri161.html on line 1104:   Ruysbroeck was constantly desirous of preserving the distinction between the uncreated and created spirits. In the unifying of the soul with God he does not assert an identification of personality, but merely a cessation of the difference in thought and desire, and a giving up of the independence of the creature. His language was often so strong, however, and his thought often so sublimated, that more cautious thinkers found serious cause to charge his writings with pantheism. This was true of Gerson (Opp. vol. 1, pt. 1, p. 59 sq.).

ellauri161.html on line 1106:   Jean Charlier de Gerson oli ranskalainen tutkija, kouluttaja, uudistaja ja runoilija, Pariisin yliopiston kansleri, neuvonantajaliikkeen ohjaava valo ja yksi merkittävimmistä teologeista Bodenen neuvostossa. Seppo A. Teinosenkin mielestä Mainio hoippui heresian kuilun reunalla.

ellauri161.html on line 1112: Few mystics have ascended to the empyrean where Ruysbroeck so constantly dwelt; and the endeavor to compress into forms of speech the visions seen in a state where all clear and real apprehension is at an end occasioned the fault of indefiniteness with which his writings must be charged. His influence over theological and philosophical thought was not so great as that exercised by Eckart and Tauler, and was chiefly limited to his immediate surroundings. The Brotherhood of the Common Life (q.v.) was founded by Gerhard Groot, one of Ruysbroeck´s pupils, and its first inception may perhaps be traced back to Ruysbroeck himself — a proof that he was not wholly indifferent to the conditions of practical life.

ellauri161.html on line 1113: Tän Gerhardin pata on esiintynyt sen Kempin imitaattorin yhteydessä aiemmin.

ellauri161.html on line 1125:     Tämmönen kuva oli Bernanoxen kirjan filmatisaatiossa 1951. Maalaispappi näyttää aika vanhalta ja se tuijottaa ahnaanlaisesti neidon tissejä. Tosson pappi ja tässon miäs, se varmaan sanoo kohta kuin pohjalainen pappi Erkki Tantun piirroxessa ja heittää liperinsä mäkeen. Maxasyöpäsen papin dieetti oli viiniä ja ranskista. 

ellauri161.html on line 1127:     It tells the story of a young sickly priest who has been assigned to his first parish, a village in northern France. 

ellauri161.html on line 1131: A young priest arrives at the small village of Ambricourt, his first parish assignment. He arrives alone by bicycle and is met by no one and unpacks his meager belongings. A couple at the chateau eye him suspiciously and walk away. He begins a diary, which he narrates throughout the film. This is very, very old-fashioned, would not do in Netflix anymore. Because he often feels nauseous and dizzy, he chooses a strict diet free of meat and vegetables. Instead, he has wine and wine-soaked bread with sugar. No wonder he dies in the end (oops, spoiler, sorry).

ellauri161.html on line 1133: A man from his parish demands a full service funeral for his wife and says he will not pay for it. He confers with the priest of Torcy. The girls of the catechism class laugh at him in a prank, whereby only one of them pretends to know the Scriptural basis of the Eucharist so that the rest of them can laugh at their private conversation. His colleagues criticize his diet of bread and wine, and his ascetic lifestyle. "Concerned" about Chantal, the daughter of the Countess, the priest visits the Countess at the family chateau, and appears to help her resume communion with God after a period of doubt. The Countess dies during the following night, and her daughter spreads false rumors that the priest´s harsh words had tormented her to death. Refusing confession, Chantal had previously spoken to the priest about her hatred of her parents.

ellauri161.html on line 1135: The older priest from Torcy talks to his younger colleague about his poor diet and lack of prayer, but the younger man seems unable to make changes. After his health worsens, the young priest goes to the city of Lille to visit a doctor, who diagnoses him with stomach cancer. The priest goes for refuge to a former colleague, who has lapsed and now works as an apothecary, while living with a woman outside wedlock. The priest dies in the house of his colleague after being absolved by him. His dying words are "What does it matter? All is Grace".    

ellauri161.html on line 1137:     So what was the point? I say as disappointedly as the Korean ladies listening to a reading of Goethe's Werther's Leiden. What? He shot himself? So he never got to shag the woman of his heart? What a drag. And threw the rookie historian out on her ear. 

ellauri162.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri162.html on line 29: Två bussar har blåst av vägen.
Lofotnoter

ellauri162.html on line 42: Tuija Kuappinen käyttää 28 tuntia ja tuotetta ennenkuin uskaltaa työntää ulos tyrnävän patansa. Kovan puurtamisen jälkeen se näyttää melkein yhtä hyvältä (mutta ei ihan) kuin Salmisen Ansulla. Lentoemännäxi sillä on valitettavasti liikakiloja. 

ellauri162.html on line 45: Jakaannumme leireihin. Espalla on Suomen tyylikkäimmät ihmiset, ja ne fixut, siellä on hammaslääkäriä ja pankinjohtajaa. Nalle Wahlroosilla on isot kauluxet ja huippuhieno solmio. Se käyttää ylähuuleen Tummelia, se ei ole mikään kuiva korppu.

ellauri162.html on line 46: Suomessa vallitsee lannistaminen ja latistamisen kulttuuri. Ei saa tuoda izeään framille. Ei saa kukoistaa. Missähän tää litania on kuultu ennen? Oisko Tuija oppinut sen Pafossaarella. Tuijalla on musta nahkatakki jossa on reikä mahan kohdalla. Se ei ole pukeva. Mutta rumat ne vaatteilla koreilee.

ellauri162.html on line 53: Varsinainen erikoisuus on 2500-vuotta vanha ruokalista Iranin šaahin Mohammed Reza Pahlavin järjestämistä Persian valtakunnan izenäisyyspäiväjuhlista Persepoliksen erämaassa vuonna 1971. Vanhimmat Cecilin kirjat ovat 1400-luvulta. Kalleimmat maksavat kymmeniä tuhansia euroja.

ellauri162.html on line 56: Esko Valtaojan kallein kirja  arvoltaan noin tuhat euroa. Valtaoja ei laske lukemiaan kirjoja kappaleittain vaan eurometreittäin. Vuodessa kertyy vähintään kolme eurometriä. Valtaoja oppi lukemaan nelivuotiaana, lähinnä englanninkielistä tietokirjallisuutta. Kiinnostus romskuihin on tasan nolla. Ne  ovat molemmat ”kultsin” eli  Virpi Valtaojan heiniä. Toinen on Dracula ja toinen Viikilä. Se on enemmän kuin kellään hänen tuntemallaan emerituxella. Kirjat ovat Valtaojalle ennen kaikkea työvälineitä puheiden kirjoittamista ja pitämistä varten. Vessasta kuuluu iltaisin kiireistä polinaa ja ruiskahtelua.

ellauri162.html on line 58: Matti Pohto kuoli kirveeniskuun. Mulla on sen keräämä JW Snellmanin Renan-kappale. Sain kirjamessuilta kerran ihan pikkurahalla.

ellauri162.html on line 60: Kirjailijahko Antti Nylénin fetissikirja on J.A. Hollolle kuulunut Liddell & Scottin muinaiskreikka-englanti-sanakirja, joka toimi hänen talismaaninaan kääntäjäuran alkupuolella. Haha, kuvasta näkee että se on vaan se taskukirjaversio jonka ostin izekin perusopiskelijana. Sehän on vaan kirjanen. Mulla on se isokin, traagisesti oman käden kautta kuolleen Unto Remexen kappale jonka sain halvalla sen leskeltä. Plus Callen vanha Bülowin sanakirjan ruozinnos 1800-luvulta. Olen selvästi tässä kohin parempi, vaikka valitettavasti paljon vanhempi.

ellauri162.html on line 66: Se tuottaa kirjahkoja, jotka painetaan maunulalaisessa puolikellarissa. Varustukseen kuuluu muun muassa kaksi kopiokonetta, leikkureita, satulannitoja, liimasidonta- ja foliopainokone, itse rakennettu kasviprässi, tuuttauslaite sekä joukko metallikirjakkeita. x,y ja z puuttuvat vielä, mutta niitä onnexi harvoin tarvitaan, paixi avaruustähtitieteessä, johon Ändyn kiinnostus on nolla. 

ellauri162.html on line 75: Kirjakauppa, jossa on kirjoja!” huudahtaa Rosebudiin astuva toimittaja Jari Mäkäräinen. Hän on saapunut haastattelemaan kirjailija Pirkko Saisiota. Saisio on paikalla, yleisöä vain ei näy. Paloviita arvelee, että ihmiset odottelevat ja ”säästelevät” kirjamessuviikonloppua varten. Tai ne pelkäävät että Pirkolla on korona ja kyyristelevät kotona. Rosebudista löytyi mulle Nyölenin suomentama Huismannin Jorin kirjahko joululahjaxi. Kiitos Seija. 

ellauri162.html on line 77: Vuonna 2020 Suomessa jo 51 prosenttia kirjamyynnistä oli audiomuotoista. Isoimmalla lavalla satapäinen yleisö kuuntelee, kun historioitsija Teemu Keskisarja haastattelee kirjailija Juha Höyhensarjaa, joka on juuri kääntänyt Aleksis Kiven Seitsemän veljestä nykysuomeksi. Hänen edellinen käännöstyönsä oli Anders Andin savonmurrennos. Höyhensarjan vuonna 2017 ilmestynyt Niemi voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kustantaja innostui ottamaan siitä suuren painoksen. Nyt on 25 000 ylimääräistä nidettä jauhettuina jyvix, niistä tehdään rakennusainetta. Puhallettavaa ekopurua.

ellauri162.html on line 79: Se tuottaa bibliofiilille pahaa mieltä. Bibliofiilien seuran varapuheenjohtaja Anna Perälä ilahtuu siitäkin, miltä kirjat tuoksuvat ja tuntuvat. Perälän isoisän isoisän isä oli Turussa 1800-luvun alkupuoliskolla vaikuttanut kustantaja, kirjanpainaja ja kirjakauppias. Hän on perimmäinen syy nyt jo eläköityneen tutkijan ja keräilijän hiljalleen syttyneeseen bibliofiliaan. Esi-isän kirjat suorastaan jo haisevat. Tuntuu kuin kirjailijakin, jo vuosikymmeniä tai vuosisatoja sitten kuollut, olisi hetken täällä. Käytävää oli ihan pakko väljentää ja lisätä tuuletusaukkoja.

ellauri162.html on line 90: I look on  taxes as an investment in the quality of people I have to live with.

ellauri162.html on line 95: Kaivetaanpa Bernanoxen kirjasta patataantumusta esiin hammastikulla.

ellauri162.html on line 105: Louis Émile Clément Georges Bernanos (French: [ʒɔʁʒ bɛʁnanɔs]; 20 February 1888 – 5 July 1948) was a French author, and a soldier in World War I. A Roman Catholic with monarchist leanings, he was critical of elitist thought and was opposed to what he identified as defeatism. He believed this had led to France´s defeat and eventual occupation by Germany in 1940 during World War II. His two major novels "Sous le soleil de Satan" (1926) and the "Journal d’un curé de campagne" (1936) both revolve around a parish priest who combats evil and despair in the world. Most of his novels have been translated into English and frequently published in both Great Britain and the United States. 

ellauri162.html on line 109: Ykä näyttää vähän Daltonien äkäiseltä Joe-veljeltä. Rauhoitu Joe! Toi wiixityyli kertoo sen latinotaustasta. Schnizelissä Shulemin tiukkaa Giti-tytärtä pakoillut hassuhattu Lipa Weiss käytti sellaisia jossain Amerique du Sudissa. Kun se palas kotiin kohta oli röyhyparta ennallaan. Eise mikään pappi ollut vaan maailmansodan veteraani. Jota harmitti kun ranskixet joka kerta juoxivat sakemanneja karulle.

ellauri162.html on line 116: Tästä päätellen ja siitä että ko. pappi tapetaan loppupeleissä vois olla niinkin että se onkin antisankari, ja noi vanhat papit edustaa Ykän omaa mielipidettä. Vähän niinkö Bourgetin taikurin oppipojassa.

ellauri162.html on line 118: No ei, kyltää "nuori" pappi on varmaan luonteena Bernanos ize, tollanen karkean moukkamainen surkimus. Bernanos suoritti oikeustieteen ja kirjallisuuden "lisensiaattitutkinnon" jesuiittakoulussa ja työskenteli sittemmin vakuutustarkastajana vuoteen 1927. Bernanosin esikoisromaani Sous le soleil de Satan ilmestyi 1926. Sen jälkeen hän hankki elantonsa kirjoittamalla. Taloudellisista syistä hän joutui muuttamaan vuosiksi 1934–1937 suuren perheensä kanssa Mallorcalle.

ellauri162.html on line 122:   Bernanos suuntautui jo varhain poliittiseen oikeistoon, toisin kuin useat aikalaiskirjailijat. Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan, haavoittui ja sai siitä kunniamerkin. (Taisitte jo mainita)

ellauri162.html on line 124:   Bernanos oli katolinen ja mystikko, mutta myöhemmin uransa aikana hän arvosteli katolista kirkkoa ja myös Francoa. Esimerkiksi teoksessaan Les grands cimetières sous la lune hän kirjoittaa Mallorcalla tapahtuneista julmuuksista. Hän arvosteli voimakkaasti muun muassa paikallisia katolisia piispoja, jotka Espanjan sisällissodan aikana olivat haluttomia puuttua (sic) punaisten kohteluun.

ellauri162.html on line 126: Bernanos oli (tääkin on jo kuultu) katolinen mystikko ja erityisesti kiinnostunut hyvän ja pahan välisestä mittelystä hurskaiden ihmisten sisimmässä. Aku Ankan pienet korvaan kuiskuttavat avataarit taas.  Esikoisromaanissaan hän kuvaa tätä ihmisen ja paholaisen välistä taistelua. (Vai onko se enkelin ja vihtahousun välinen, Aku erotuomarina?)

ellauri162.html on line 136: Bernanosin kirjojen vahva patavanhoillisuus juontuu hänen intohimoisesta velvollisuudentunnostaan ja porvarillisen maailman  asenteiden omahyväisestä torjumisesta. Se oli vitun köyhä ja aika mitääntekemätön työntekijänä. Se oli luddiitti, mikä laskettakoon lieventäväxi asianhaaraxi.

ellauri162.html on line 138: With political tensions rising in Europe, Bernanos emigrated to South America with his family in 1938, settling in Brazil. He remained until 1945 in Barbacena, State of Minas Gerais, where he tried his hand at managing a farm.

ellauri162.html on line 146: Par nécessité ou par goût, il est longtemps un adepte de la moto comme moyen de transport quotidien et cette pratique se retrouvera dans ses œuvres. Comme le curé de campagne, il sentait "la haute moto rouge, tout étincelante, ronfler sous moi comme un petit avion.".

ellauri162.html on line 149:   L´évolution de son antisémitisme est toujours débattue. Bernanos rend hommage à Édouard Drumont, avec lequel il partage sa détestation de la bourgeoisie, mais aussi l´association des juifs à la finance, aux banques, au pouvoir de l’argent au détriment du peuple, un thème qui fait florès dans la France de cette époque et qui suscite des propos antisémites de l´écrivain. Bernanos, qui a fait la guerre de 1914-1918, fustige aussi un patriotisme perverti qui humilie l´ennemi allemand dans la défaite au lieu de le respecter, trahissant ainsi l´honneur de ceux qui ont combattu et hypothéquant l´avenir.  Täähän kuulostaa suorastaan Ezra Poundilta. «Les juifs traînent nonchalamment sur les colonnes de chiffres et les cotes un regard de biche en amour » ou « ces bonshommes étranges qui parlent avec leurs mains comme des singes ».  J’aimerais mieux être fouetté par le rabbin d’Alger que faire souffrir une femme ou un enfant juif ». Juutalaiset kiistelevat vieläkin oliko Ykä hyvis vaiko pahis.

ellauri162.html on line 157: De Gaulle confiera plus tard, à propos de Bernanos : "Celui-là, je ne suis jamais parvenu à l´attacher à mon char."

ellauri162.html on line 163: Convaincu que le monde moderne est une « conspiration contre toute espèce de vie intérieure », il y dénonce « la dépossession progressive des États au profit des forces anonymes de l’Industrie et de la Banque, cet avènement triomphal de l’argent, qui renverse l’ordre des valeurs humaines et met en péril tout l’essentiel de notre civilisation ».

ellauri162.html on line 168: Bernanos tykkäs munkkiveljeskunnista. Miesten pyllistely yhdessä oli siitä hienoa. Armeijassakin se viihtyi ihan kivasti.

ellauri162.html on line 170: Mustikoille on paha paikka päättää kumpi loppuviimexi on ohjaxissa, sallimus vai homo tylsimys. Esim Huishais Jori ei osannut oikein sanoa. Mun kanta on eze on näkökulmakysymys. Homma etenee deterministisesti niin, että järjestäytynyt materia esim apinoiden päässä heijastaixen izeään ja angstaa sixi koko matkan kohti lämpökuolemaa.

ellauri162.html on line 178: One of the early writing prophets, Hosea used his own marital experience as a symbolic representation of God and Israel: God the husband, Israel the wife. Hosea´s wife left him to go with other men; Israel left the Lord to go with other gods. Hosea searched for his wife, found her and brought her back; God would not abandon Israel and brought them back even though they had forsaken him.

ellauri162.html on line 179: It´s what the book of Hosea is all about. The wife´s name is Gomer.

ellauri162.html on line 182: To understand more fully the connection between Hosea’s domestic affairs and Israel’s relationship with Jehovah, consider these words: “Jehovah went on to say to me: ‘Go once again, love a woman loved by a companion and committing adultery.’” (Hosea 3:1) Hosea complied with this command by repurchasing Gomer from the man with whom she had been living. Afterward, Hosea firmly admonished his wife: “For many days you will dwell as mine. You must not commit no furher fornication, and you must not come to belong to another man.” (Hosea 3:2, 3) Gomer responded to the discipline, and Hosea resumed marital relations with her. How did this apply to God’s dealings with the people of Israel and Judah?

ellauri162.html on line 184: The point of the story is that God is willing to forgive us and accept us back IF we approach him with a repentant heart. And any man who tries to live a godly life MUST also forgive and accept his wayward wife IF she approaches him with a truly repentant heart. [Repentance: being so very very VERY sorry for your sin that you think you will NEVER do that again!]

ellauri162.html on line 192: [1 Corinthians 7:12-15] If any brother has a wife who is not a believer and she is willing to live with him, he must not divorce her. And if a woman has a husband who is not a believer and he is willing to live with her, she must not divorce him. For the unbelieving husband has been sanctified through his wife, and the unbelieving wife has been sanctified through her believing husband. But if the unbeliever leaves, let him (or her) do so. A believing man or woman is not bound in such circumstances.

ellauri162.html on line 196: - You know i thought the point of that story was to uplift people. Why on Earth would you want one to do just the oppisite.

ellauri162.html on line 211: et sa réputation remontent très haut, et sa manière de 

ellauri162.html on line 227:   Artaux Pas si Mauvais naquit en 1942 dans un camion, en plein emigration face aux forces soviétiques, durant la Guerre de Continuation ; sa famille, fuyant les combats, est chassée par l´armee sovietique vers la Norvège, puis la Suède et la Laponie finlandaise. Pas si Mauvais qui signifie en finnois « prison de pierre »  est un nom inventé par son père né Gullstén (Pierre d´or) pour « finniser », comme beaucoup de Finlandais, un patronyme à consonance suédoise (à l´instar des personnes inspirées par le mouvement fennomane).

ellauri162.html on line 229: Il ’était un garçon des forêts, travaillant la terre, le bois, la pêche, la chasse, toute cette culture que l’on retrouve dans ses livres. Il était flotteur de bois sur les rivières du nord, une sorte d’aristocratie de ces sans-domicile fixe.

ellauri162.html on line 230: Pas si Mauvais  habitait dans Kuusilaakso (la Vallée des Sapins), à une heure d´Helsinki. Reino (député européen) et Erno  (écrivain) etaient ses frères.  

ellauri162.html on line 244: lämminhenkisempää ja parempaa tehdä on mahdoton. 		plus chaud et mieux à faire est impossible.							

ellauri162.html on line 248: Lepää rauhassa, veijaritarinoiden kirjoittaja ja humoristi,	Repose en paix, auteur d'histoires de caragar et humoriste,					

ellauri162.html on line 255: Taivasmatkaa hyvää suurelle kirjailijalle toivotetaan vaan, 	Le grand écrivain est bien souhaité bon pour le voyage dans le ciel.				

ellauri162.html on line 265:     Marcel Aymé, né le 29 mars 1902 à Joigny et mort le 14 octobre 1967 chez lui, rue Norvins dans le 18e arrondissement de Paris, est un écrivain, dramaturge, nouvelliste, scénariste et essayiste français. Écrivain prolifique, il a laissé deux essais, dix-sept romans, plusieurs dizaines de nouvelles, une dizaine de pièces de théâtre, plus de cent soixante articles et des contes. Avec ces écrits il fournit une « étude sociale », avec un vocabulaire précis pour chaque type humain. Son langage mêle les différents registres : argot, patois régional franc-comtois, soutenu et anglais phonétiquement francisé. Très attaqué par la critique, y compris pour ses textes les plus inoffensifs comme Les Contes du chat perché4, il doit l'essentiel de son succès au public. Il a également écrit de nombreux scénarios et traduit des auteurs américains egalement simpletons: Arthur Miller (Les Sorcières de Salem), Tennessee Williams (La Nuit de l'iguane).

ellauri162.html on line 267:     En 1949, le ministère de l'Éducation nationale fit savoir à Marcel Aymé qu'il allait être inscrit sur la liste de la prochaine promotion de la Légion d'honneur. Il se souvint alors du « blâme sans affichage » auquel il avait été condamné en 1946 pour avoir vendu sous l'occupation un scénario à la Continental film et refusa. En outre, l'année suivante, il déclina la proposition faite publiquement par François Mauriac de présenter sa candidature à l'Académie française : « Combien d'écrivains auront refusé presque simultanément l'Académie française et la Légion d'honneur ? s'est interrogée Gabrielle Rollin dans le magazine Lire.

ellauri162.html on line 269: Que peuvent donc avoir de commun les écrivains Marcel Camus, Marcel Aymé, Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Louis Aragon, Jacques Prévert, Georges Bernanos, Aimé Césaire, Bernard Clavel, Guy de Maupassant, Georges Sand, les peintres Claude Monet, Gustave Courbet, Honoré Daumier, les compositeurs Hector Berlioz, Maurice Ravel, les politiciens Philippe Seguin (de droite), Jack Ralite (de gauche), le syndicaliste Edmond Maire, le philosophe Jacques Bouveresse, les chanteurs et poètes Georges Brassens, Léo Ferré, l'acteur et humoriste Bourvil, les actrices Catherine Deneuve, Claudia Cardinale, Brigitte Bardot, la chanteuse Mylène Farmer, la madame Miss France Geneviève de Fontenay, les prix Nobel de physique Pierre et Marie Curie, le médecin humanitaire Anne-Marie Gouvet, la chercheuse spécialiste des cancers professionnels Annie Thiebaud-Mony, ou tout récemment le dessinateur de bandes dessinées Tardy… ?

ellauri162.html on line 283:   Jos sen voisi tehdä uusintana, varottaisin heitä äärimmäisestä keveydestä, jolla he heittäytyvät kaltaiseni pahan ranskalaisen päähän, ja kun kerran olisin päässyt asiaan, ettei minun tarvitsisi palata siihen, ettei tarvizisi enää löytää itseäni siitä tilanteesta, että minun on kieltäydyttävä näin houkuttelevista suosionosoituxista, mikä välttämättä aiheuttaa minulle suurta tuskaa, pyytäisin heitä työntämään kunnialegioonansa sinne missä aurinko ei paista, samoin kuin heidän elysialaiset nautintonsa.

ellauri162.html on line 288: Kirjaston poistohyllystä löytyi Hannu Mäkelän poikakirja Iso-Pekka ja Pikku-Pekka. Vizi et Hande osaa olla narsistinen jopa lastenkirjassa. Se on varmaan kirjoittanut tän surutyönä kun se sai ize silmälasit 1997. Kirja on vanhenevan ukon jorinaa. Unenomaista solipsismiä. Rikkinäisen perheen lapsen muistelua. Miehet ovat miehiä ja harrastavat penkkiurheilua. Lapinretkiä kuvitellussa miesseurassa, Tasku-Matti rintataskussa. Ja noi lastennimet ne on 40-lukua: Pekka, Riitta, Kari. Mixmuka joku Riitta lähettäisi kirjelappuja väpelölle Pekalle. Huonosti peiteltyä jeesustelua. Vaari auta minua.  Pekka lyö kuin kallio, Kari putoaa. Janne vapahtaa. Kallion Karhupuistossa, sieltähän se Hande onkin kotoisin. Tää on yhtä masentavaa textiä kuin stiiknafuulia.

ellauri162.html on line 290: Lapin tunturit on kuin Johannes Taulerin päälaki, calotter = taputella päälaelle.

ellauri162.html on line 291: Ja ne kaikki kazoivat suoraan häneen. Handen kirjoissa on vaan 1 ihminen, Hannu-Pekka nimittäin. Hänmies. Joulupukin maa -unijaxossa on hyvähampainen noita, jota Hannu-Pekka saa kuxia. Juodaan päiväkahvia. Hyvän kahvin sinä aina keität, kyllä siinä lusikka pystyssä pysyy. Handen isä oli paska, äiti hemmotteli sitä, se oli aivan isännäköinen. Näki lähteestä vaan oman kuvansa niinkö se alkuperäinen narkissos. Isän kotiin kaipaa sekä pieni että iso Hannu-Pekka. Sampoo! huutaa Gretan mies Sampolle pihalla. Samposta tuli samanlainen kylmiö kuin isästä. Freija on kiltti kuten Greta mutta laulaa yhtä huonosti kuin Tero.

ellauri162.html on line 293: 	Noitanainen hymyili, palautti Handelle sen pienen nahkapussin. Käytä miten tahdot Hande. Handella on pisin naama ja rumat vaatteet. Työtä on paljon ja panomiehiä on vähän.  Uspenski puhalsi pikku Liisan haavaan ja nuolaisi. Kipu lensi pois ja jäi enkelinä elämään. Jeesus ristiinnaulittiin kuin Novak Djokovics Australian lentokenttähotelliin. Maailman paras urheilija, Juhani Peltosen Tappio.

ellauri162.html on line 294:  Epäreilua. Pekka nousi ylös, kouraisi housuntaskuaan ja löysi pienen nahkaisen pussin. Kankeasti Pekka pääsi liikkeelle. Höperö se oli jo, vanha kai. Vapaat on virrat ja auki haukien suut. Handen kita on kasvantavinossa. Nuhju-ukko on kohta kotona. Iskee silmää salaa naisten takaata. Hannu-Pekan isä oli Teron kolleega. Joi kraanavettä ja irvisti. Äiti pyöritti päätään, huokaili. Olisipa sukupuoliosat vaihtuneet kuten ranskalaisen leffan unijaxossa! Mutta ei. Hande on Hande vaikka sen voissa paistaisi.

ellauri162.html on line 296: 	Munuaiskiviin pitäisi juoda paljon kraanavettä, myöskin nippu persiljaa päivällinen olla saa. Tuliko Nellin Unnan nimi tästä kirjasta? Heinäkenkäkö roskisdyykkari oli esikuvana? Herra varjele. Karin isoveli oli jäänyt auton alle ja halvaantunut. Se oli kuin toinen poika nyt. Se oli sille oikein, ja Karillekin. Se oli kauheaa, paha juttu, suru jolle ei mitään voinut. Haha, onnexi.

ellauri162.html on line 298: Talvi tuli, hyvin luisti jää. Karista tuli kiltti, kakkosmies, Handen takapakki, pelikaveri. Pekka pelaa korkealla mailalla, tytöt kazovat kentän laidalla. Riitta halua luistella sen kaa, joko taas. Mut olihan se tavallaan hienoa, kun kaikki kazeli. Ihmeellistä! Se tunne! Iso Pekka ei palannut, se katosi kuin Artauxin karhu, päiväunille. Hannu-Pekan maila kasvoi ja tuuhettui, se on iso nyt. Äiti tulee meille kalliixi, isä kiusoittelee, eix je? Älä kazo lähteeseen liian usein, Hannu-Pekka repukka, jänkäkoira vinosuu. Muista käydä alapesulla kun menet nukkumaan. Apina pärjää jos vain se ize haluaa. Se on oman elämänsä Seppo. Riittakin, vaikka se tuli joka kerta myöhässä.

ellauri162.html on line 339: Huishaismannin mieleenpainuvia kohtia

ellauri162.html on line 343:   Jean des Esseintesin kotilinna oli Lurps. Vanhemmista sillä oli vain pelonsekainen muisto. Sellaisista tuleekin iisisti tunnekylmiä narsisteja. Sillä oli suippo, yllättävän vaalea parta ja ilme samaan aikaan penseä ja viekas. (Jori on tässä kohtaa kazonut izeänsä peiliin.) Jesuiitat pilasivat Huishaisin orvon sankarin.

ellauri162.html on line 346:   Hyvin se haukkuu kaverinsa esipuheessa: kristilliset internit ahkeroivat messussa ja naisseikkailivat salassa. Ne olivat lahjattomia ja sovinnaisia keplottelijoita, hyväosaisia laiskureita, joiset tuli hurskaita ja kuuliaisia yxilöitä valtion tarpeisiin. Norssit olivat vähemmän tekopyhiä ja vapaamielisempiä, mutta yhtä rajoittuneita. Elostelijoita jotka intoilivat opereteista ja raveista, pelasivat pelejä, matalamielisten apinoiden huvituxia. Sellainen rellestäminen oli Jorista alhaista. Kirjallisuus"miehet" eivät olleet yhtään parempia. Jori tyrmistyi niidn kaunaisista ja halpamaisista mielipiteistä, puheista jotka olivat kuluneita kuin kirkonpenkit ja masentavista kiistoisa, jossa teoxen mitta oli painosmäärä ja myyntiluvut. Nyölen painaa ize omat kirjahkonsa, koska kaunokirjallisuuden painosluvut ovat Suomessa olemattomat. 25K isänmaallista finlandiakirjaa kelpaa vain seinäntäytteexi. Vapaa-ajattelijat oli dogmaatikkoja ja saarnamiehiä, jotka tukahduttavat "muiden apinoiden" mielipiteitä. Kadunkulman suutaria hieman valveutuneempia. 

ellauri162.html on line 348:   Jorin halvexunta apinalajia kohtaan lisäntyi päivä päivältä. Hänelle alkoi valjeta, että valtaosa kädellisistä on joko roistoja tai typeryxiä, tai molempia. Hänellä ei ollut toivoa löytää toista hapantelijaa, jolla olisi samat antipatiat kuin hänellä, ja joka olisi silti nauttinut sen seurasta. Ylläri.

ellauri162.html on line 355:     Psykiatrian professori Tiede-lehdessä eli etuoikeutetun lapsuuden. Vaikka 60-80% väestöstä kokee mielenterveysoireita, se on niistä välttynyt lähes kokonaan (koputa puuta). Voisko syynä olla, että sen fyysikkoisä laittoi sen 6-vuotiaana lineaarikiihdyttimeen? Kokeillaan samaa Huismannin idoliin, jo aikaisemmin monta kertaa esiintyneeseen Charlesiin. Seuraavat 2 Callen runoa on mainittu Huismannin kirjan alaviitteessä 27. 

ellauri162.html on line 362: Le tonnerre et la pluie ont fait un tel ravage,			Ukkonen ja sade teki niin pahaa tuhoa,

ellauri162.html on line 363: Qu'il reste en mon jardin bien peu de fruits vermeils.		Että mun pihassa on aika vähän tomaatteja.

ellauri162.html on line 366: Et qu'il faut employer la pelle et les râteaux			Tarvii käyttää lapioo ja haravoita,

ellauri162.html on line 368: Où l'eau creuse des trous grands comme des tombeaux.		Mihin vesi uraa isoja koloja kuin hautoja.

ellauri162.html on line 378: Charles Baudelaire - Les Fleurs du mal				Charles Baudelaire - Pahoja kukkia

ellauri162.html on line 383: Ensimmäinen kvartetti - Nuoret. Ensimmäinen kvartaatio koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta, jotka on rajattu välimerkeillä (jakeet 1-2 ja 3-4). Nuorten mielleys on seurausta masentavaan arvioon. Menneisyyden nuorten luonnehdinta: nuoret esitetään varjon ja valon vuorottelun välimerkkinä ("siellä täällä", "tumma", "loistava"). Tämä vuorottelu on vertauskuvallisesti toivon ja epätoivon, impulssien kohti ihannetta ja pernan painoa. Lannistavaa tasetta korostetaan aiemmin, ja se on laadittu "on tehty" (kohti 3) ja sitä koskevasta ehdotuksesta. Se on seurausta myrskyisästä nuoruudesta. Metafora jatkuu puutarhan (elämän) kuvassa, joka on tuhoutunut ja lähes kokonaan riisuttu sen tuotannoista kuten syksyllä. Ajatusta vuorottelevista auringosta ja sateesta korostaa voimakas välimerkki (";" ja ".").

ellauri162.html on line 385: Toinen kvartetti - Maturiteetin negatiivinen arviointi. Toinen kvartaali alkaa irtisanoutuneella havainnolla, joka näkyy seurauksena ("Tässä se on", jae 5) ensimmäisen säkeistön ajatuksen tasolla. Se on tulos, joka annetaan kahdessa peräkkäisessä vaiheessa ("tässä se on"... "ja se", jakeet 5 ja 6). Se näyttää kronologisen sekvenssin (syksy kesän jälkeen). Puutarhan kuva on pitkäaikainen ja pahentunut (tuhoa ja korjaustarvetta). Betonitermien ("lapio", "haravat") käyttö ja kuvien kertyminen tekevät tästä säkeistöstä visuaalisen kuvan ajan katastrofeista. Nämä katastrofit enteilivät kuolemaa, kuten jakeen 8 ("kuten haudat") vertailu viittaa: elämä ja inspiraatio tuhoutuvat ajan myötä.

ellauri162.html on line 389: Toinen tertsetti - Kategorinen kieltäminen. Toinen tercet tarjoaa kategorisen kieltämisen, joka ilmaistaan kahdessa vaiheessa: Kärsimyksen ilmaus: jakeen 12 ensimmäinen hemistich on kaksinkertainen epätoivon huuto, ehkä antava kutsumus ("Oi kipu! Voi tuskaa! »). Ajan ahmiva ja korjaamaton toiminta: aika rinnastetaan hirviöön: se nimetään lopulta jakeessa 12, kun se oli kaikkialla läsnä vuodenaikojen metaforassa ja sitten nimetty perifraasilla ("hämärä vihollinen", jae 13), joka vaatii vihamielisyyttään ja toimintansa piilotettua luonnetta. Runon on tarkoitus olla universaali, koska jakeen 13 henkilökohtainen pronomini "me" kattaa kaikki ihmiset. Ajan toiminta, joka ilmaistaan realististen ja kauheiden kuvien muodossa ("syö elämää", "syö sydämessä") esitetään tuhoisan loisen vaikutuksena.

ellauri162.html on line 398: Des divans profonds comme des tombeaux,				Meillon haudan syvyisiä leposohvia,

ellauri162.html on line 402: Usant à l'envi leurs chaleurs dernières,			Käyttäen kilvan viimeisiä kalorejaan,

ellauri162.html on line 408: Nous échangerons un éclair unique,				Me vaihdetaan 1 ainoa salama,

ellauri162.html on line 409: Comme un long sanglot, tout chargé d'adieux;			Kun pitkä nyyhkäys, heippaviestinä.

ellauri162.html on line 415:   — Charles Baudelaire						  — Charles Baudelaire

ellauri162.html on line 420: I. Eka kvartetti - Outo paikka Henkilökohtainen pronomini "me" jakeesta 1 ja otsikko ("rakastavaiset") osoittavat välittömästi rakkausliiton. Rakastavaisia ei eroteta kuolemalla. Ensimmäisessä quatrainissa kuvattu paikka näyttää tervetulleelta ("sängyt täynnä kevyitä hajuja", "syvät sohvat", "kukat"). Ajatus täyttämisestä ("täynnä hajuja") vastakohtana tyhjyyden, tyhjyyden kanssa. Jakeiden 1 ja 2 lempeä assonanssi osoittaa pehmeän ja miellyttävän paikan. Mutta jakeesta 2 ilmestyy kuoleman leksikaalinen kenttä ("haudat"), jotka osoittavat kuoleman läsnäolon. Kuolema liittyy mukavuuden tunteeseen ("syvät sohvat"), mikä osoittaa välittömästi positiivisen kuvan kuolemasta. Jakeessa 3 "kukkien" herättämä miellyttävä ilmapiiri tasapainotetaan adjektiivin "outo" vastapainoksi, mikä tekee niistä häiritseviä, salaperäisiä. Adjektiivia "outo" korostaa sen antepositio ("outoja kukkia").

ellauri162.html on line 422: Jakeessa 4 ("Haudottu meille kauniimman taivaan alla") vertaileva "enemmän" osoittaa, että paikka, jossa rakastajat eivät ole, on "kauniimpia" paikkoja, ja paikka, jossa rakastajat ovat, voi olla pääsy tähän kauniimpaan paikkaan, koska sen sisältämät kukat tulevat siitä. "Taivaalla" on hengellinen merkitys, joka edustaa sielun kohoamista. Pohjan ja yläosan välillä on vastustus ("syvä" / "taivaat", "haudat" / "hyllyt"), mikä osoittaa jo käsitteen siirtymisestä todellisesta maailmasta (alhaalta) mystiseen maailmaan (yläosa). Koko runon ajan runoilija työllistää tulevaisuutta: hän näyttää jo käyneen tässä tuonpuoleisessa. Tämä ensimmäinen quatrain esittelee paikan, joka näyttää miellyttävältä ja liittyy kuoleman ajatukseen, mikä osoittaa jo paradoksaalisesti positiivisen kuvan kuolemasta.

ellauri162.html on line 438: Johtopäätös: Näimme, että Baudelaire onnistui perinteisen muodon ja teeman avulla antamaan positiivisen ja siten erilaisen käsityksen kuolemasta. Siksi tämä runoilija on antiikin ja modernin välillä, käyttäen molempia tekstiensä luomiseen. "Pahan kukat" -elokuvassa meillä on kaksi rakkauden visiota: ihanteellinen "Rakastavaisten kuolema" ja sairaalloinen "Vampyyrin muodonmuutokset". Meillä on siis edessämme kaksinkertainen kuva kuolemasta, mutta myös kaksinkertainen kuva rakkaudesta.

ellauri162.html on line 445:   Kosmologeilla on nippu vaihtoehtoisia lopun ajan skenaarioita. Yhden mukaan loppurytinässä säteily muuttuu niin voimakkaaxi että tähdet syttyvät palamaan. Avaruus täyttyy tulisella plasmalla. Toisen mukaan maailmankaikkeus laajenee hamaan maailman tappiin, ja kaiken aikaa laajeneminen vaan kiihtyy. Lopputila on lämpökuolema, missä lämpö on ihan nollassa. Se on todennäköisintä, mutta stop, on vielä muita: Esim. voi käydä niin että koko kudelma lähtee luistille, tulee loppurepeämä. Aikaa siihen on 200Gv. Hurjin on tyhjiökuplan hajoaminen, missä absoluuttinen tyhjiö etenee valon nopeudella. Voimat häviävät, ja koko kaikkeus pyyhkiytyy pois hetkessä. Armokuolema, eikä surevia jää.

ellauri162.html on line 447:   On myös maailmankaikkeuden malleja, jossa kaikki alkaa alusta. Uusi alkuräjähdys voi kummuta aina edellisen lämpökuolemasta, ja mikä hienointa, jotain jälkiä edellisestä saattaa seuraavalle kierroxelle selvitä. Te mukana! Aika hassua miten samanlaisia nämä kosmologisiin laskelmiin ja tietokonesimulaatioihin perustuvat mallit ovat teologien 20 sormella ja varpaalla saavuttamiin tuloxiin. Ja loppupäätelmäkin on sama: niinkauan kun on elämää on toivoa!

ellauri162.html on line 455:   Huishaismanin nide ei ole romaani, vaan kolumni. Se on kirjallinen yrittäjä, ja lähes saman luokan hapantelija kuin se pikku-Markun aseenkantaja. 

ellauri162.html on line 458: Naisista se ei perusta, ne on paxunahkaisia ja turhamaisia. Lutkat tartuttivat siihen kupan. Seuraavaxi se kokeili sodomiaa, mutta se katkesi impotenssiin kuin kananlento.

ellauri162.html on line 461: Paizi takautumia. Esanssi bylsi naisia ihan kiukuspäissään kostona kylmälle äiskälle. Tää on nähty monta kertaa aiemmin, se on tyypillistä narsismia.

ellauri162.html on line 466: Pitäisiköhän munkin pitää hautajaiset mieskunnolle. Vaikkei tilapäisiä. Muttei, se on liian esiintymishaluista. Selvin luonteenpiirre tässä hepussa on juuri se.

ellauri162.html on line 468: "Kattoon valittiin." Ikävystyttävät sisustusvinkit just kuin jostain naistenlehdestä. Esanssi ei harrasta liikuntaa. Sen decor on samanlainen väärennös kuin Pezkun ja Kikan Söderissä. Melkein oikea mutta silti jäljennös. Pastöröimällä tehdyssä laatuviinissä on täsmälleen sama bukkake kuin originellissa. Vastenmielistä humanismia. Ihmisjoukot möykkäävät.

ellauri162.html on line 469:   Tässä näytteitä Huishaismannin erittäin matalan pH:n hapantelusta. Roomalaisista kirjailijoista en voisi olla enemmän samaa mieltä.

ellauri162.html on line 472: Tiettyjen kasvonpiirteiden näkeminen tosiaankin tuotti hänelle suoranaista tuskaa. Eräille kasvotyypeille ominaiset ystävällisen alentuvat, nyrpeanhappamat ilmeet hän otti melkeinpä henkilöönsä kohdistuvina loukkauksina. Hänen teki mieli sivaltaa korville tuotakin herraa, joka seisoskeli keskellä katua ja siristeli silmiään tärkeän näköisenä, samoin tuota, joka keikkui kannoillaan ja myhäili itsekseen silmälasit nenänsä päällä, puhumattakaan tuosta, joka oli pohtivinaan suuriakin ajatuksia ahmiessaan kulmat kurtussa unettavaa palstantäytettä ja puuduttavia pikku-uutisia jostakin sanomalehdestä.

ellauri162.html on line 474: Niin parkkiintuneen typeryyden ja niin kiihkeän vihamielisyyden hänelle itselleen läheisiä ajatuksia kohtaan, niin suunnattoman halveksunnan kirjallisuutta ja taidetta kohtaan hän aisti syöpyneen, pesiytyneen noiden kauppiaiden paksuihin luupäihin - jotka sitä paitsi olivat niin täynnä keinotteluun ja rahantekoon liittyviä huolia, etteivät he muutenkaan olisi kyenneet nauttimaan kuin politiikasta, tuosta matalamielisten ihmisten mauttomasta viihteestä - että hän painui joka kerta vimmoissaan kotiinsa ja sulkeutui kirjoinensa lukkojen taakse.

ellauri162.html on line 477: 
Lisää hapantelua


ellauri162.html on line 478:     Esimerkiksi vieno Vergilius - jonka koulumestarit ovat ristineet Mantovan jouzenexi varmaankin siksi, ettei hän ole syntynyt sinä kaupungissa - oli des Esseintesin mielestä yksi kammottavimmista tylsimyksistä ja turmiollisimmista kiusankappaleista mitä koko antiikki oli kuunaan tuottanut. Häntä pitkästyttivät Vergiliuksen valjut ja pikkusievät paimenet, jotka kumoavat kukin vuorollaan lukijan kurkkuun ruukullisen korskeita, puleerattuja säkeitä, hänen Orfeuksensa, jota verrataan kyynelehtivään satakieleen, Aristaioksensa joka vetistelee mehiläistensä puolesta, ja Aineiaansa - tämä sumea, lukijan sormien välistä solahtava sankari, joka kävelee kuin kiinalaisen varjonäytelmän hahmo ja sätkii kuin puu-ukko repsottavan ja huonosti öljytyn runotransparangin takana.

ellauri162.html on line 480:     Hän olisi ehkä hyväksynyt noiden marionettien toisilleen lausumat pitkäpiimäiset höpötykset, jotka jäivät ilmaan roikkumaan, hän olisi ehkä hyväksynyt jopa lukuisat hävyttömät lainat Homerokselta, Theokritokselta, Enniukselta ja Lucretiukselta sekä Macrobiuksen ilmiantaman suoranaisen varkauden Aineiaan toisessa laulussa, joka on melkein sanatarkka jäljennös eräästä Pisandroksen runosepitteestä, hän olisi kenties voinut sulattaa noiden sekalaisten luritusten sanoin kuvaamattoman onttouden - sillä se mikä varsinaisesti nosti hänen karvansa pystyyn, oli Vergiliuksen heksametrisäkeiden rakenne:  ne kumisivat kuin läkkipelti tai tyhjät peltikanisterit, paukuttivat litramitalla annosteltuja sanojaan prikulleen niin kuin pikkutarkan ja puisevan prosodian järkkymättömät säännöt vaativat, häntä häiritsi noiden kalkattavien. tosikkomaisten säkeiden tekstuuri, niiden juhlallisen virallinen ilme ja halpamaisen harras kieliopin kunnioitus,; nuo säkeet, jotka horjumaton kesuura  mekaanisesti pilkkoi kahtia ja jotka päättyivät aina samoin daktyylin ja spondeen kirskuvaan yhteenottoon.

ellauri162.html on line 484: Silti on paikallaan huomauttaa, että vaikka hänen vihansa Vergiliusta kohtaan oli sangen maltillista ja vaikka hän tunsi vain hyvin hillittyä ja perin ulkokohtaista viehtymystä Ovidiuksen säkenöivin verbaalisiin ryöpytyksiin -  niin Horatius, tuo toivoton köntys, joka lepertelee, veikistelee ja vitsailee väkinäisesti kuin väsähtänyt klovni ja elegantisti kuin elefantti, sai osakseen des Esseintesin rajattoman halveksunnan.

ellauri162.html on line 486: Proosan puolella Kikherneen sanahelinä, monimutkaiset vertaukset, käsittämättömät harhapolut eivät liioin innostaneet häntä. Häntä eivät toden totta temmanneet mukaansa tämän ylätyyliset apostrofit, patrioottisten hokemien ehtymätön vuo, paatokselliset juhlapuheet, jähmeä tyyli, mehevä ja rehevä mutta kuitenkin pyylevä, ytimetön, vailla selkärankaa - lauseen aloittavien adverbilitanioiden kamala kuona, ohuin konjunktiosäikein toisiinsa nivottujen pönäköiden lauseperiodien muuttumattomat formulat, saati uuvuttava mieltymys toistoon tyylikeinona. Toisaalta myöskään lakonisesta sahastaan tunnettu Caesar ei miellyttänyt häntä, sillä nähtävästi Ciceron äärimmäinen vastakohta tarkoitti vain niuhottamista ja kiristämistä, hedelmätöntä ynnäämistä, outoa ja täysin aiheetonta pidättelyä.

ellauri162.html on line 488: Ei tää hapannaama tykännyt Plautuxestakaan, alatyylinen komiikka ja moukkamaiset sukkeluudet ei olleet sen cup of tea. Arbiter elegantiarum löytyy sen luuporsliinikupista, mikä ei ketään yllätä.

ellauri162.html on line 493: Tertullianus suositti yxinkertaisia asuja sekä kasvisruokia.  Samaan aikaan toisaalla Heliogabalus esiintyi drag queeninä, homosteli sikana  ja keekoili merkkivaatteissa. Tää oli Jorista "ihastuttavaa". Hm, Andyn mielisana taas.

ellauri162.html on line 546:     The "Carmen apologeticum" has a misleading title, thanks to Pitra, its first editor (1852) who was a moron.

ellauri162.html on line 554:     Commodianuksen tiedon lähteet olivat Raamattu - pääasiassa maailmanloppu, profeetat ja neljäs Esdrasin kirja - Sibylline-oraakkelit, tertullian, Minucius Felix, Cyprian ja Lactantius. Terencestä, Lucretiuksesta, Horacesta, Cicerosta ja ennen kaikkea Virgilin ilmaisutavoista hän lainaa ilmaisutapoja. Hänen teologiansa ei ole luotettava; Millenarianismin lisäksi hän näyttää tunnustavan monarkianismin ja patripassianismin, kaksi harhaoppia Kolminaisuuden suhteen. Hänen kielensä ei ole vain karkea, vaan virheellinen, ja olisi virhe etsiä Commodianuksessa aksentin perusteella perustuvan kääntymisen alkuperää. Vaikka hän ei ole perehtynyt prosodiaan, hän yrittää kirjoittaa daktyylisellä heksametrillä ja onnistuu vain 63: ssa yli 2000 jakeesta.

ellauri162.html on line 558: Prudentiuxen Psychomachia oli aikansa Marvel sarjakuva, jossa hyveet ovat supermiehiä. Hieman alle tuhannessa rivissä runo kuvaa paheiden ja hyveiden konfliktia taisteluksi Virgilin Aeneidin tyyliin. Tuhat kristittyä marttyyriä hurraa kristinuskon hyökkäystä, tekee aaltoja ja voittaa sen.

ellauri162.html on line 560: Sidonius Apollinaris jätti useita näytteitä satunnaisesta jakeesta; ja yhdeksän kirjekirjaa, joista W.B Anderson toteaa: "Mitä tahansa ajatteleekin hänen tyylistään ja sananrieskastaan, Sidoniuksen kirjeet ovat korvaamaton tietolähde monista aikansa elämän näkökohdista." Vaikka nämä kirjeet ovat hyvin sanakirjassa, ne paljastavat Sidoniuksen mieheksi, jolla on genaalinen luonne, joka on ihastunut hyvään elämään ja nautintoon.

ellauri162.html on line 568:     Uudistetun maailman perijänä Noah tekee lähes kaiken oikein, mutta hän on vain pieni hidastetöyssy matkalla kadotukseen. Ihmisen laskeutuminen täydelliseen jumalattomuuteen, itsestäänselvyys perisynnin vuoksi, etenee vielä nopeammin Nooan kuoleman jälkeen, kun rutto, jotka nyt paljastuu epäjumalanpalvonnaksi, vaatii koko ihmiskunnan uhrikseen (3.99-326). Alethian kolmas osa alkaa klo 3.326 Abrahamin syntymällä, "taivaan arvoinen mies" (vir dignus caelo). Hänen tehtävänään on johtaa kansansa ja todellakin koko ihmiskunta takaisin todellisen Jumalan pariin. Abrahamin kertomus pääsee vasta alkuun, mutta Abrahamin tehtävän lopullinen menestys ennustetaan juonipaljastuxena. Kuten edellä todettiin, runo päättyy Sodoman tuliseen katastrofiin.

ellauri162.html on line 570: Jos tämä Alethian yhteenveto päättyisi tähän, runo olisi väärin tulkittu. On totta, että Victorin kertomus ihmiskunnan laskeutumisesta syntiin on ehkä Alethian silmiinpistävin näkökohta, varsinkin näin reikäraudan aikakaudella. Ja on totta, että kuten Danten ja Miltonin hänen jälkeensä, Victorin on kivempi kuvata, mikä on pahaa, kuin kuvata, mikä on hyvää. Kuitenkin koko Alethiassa, kaikista ihmiskunnan jumalattomista, syntisistä impulsseista ja teoista huolimatta, seisoo Jumalan suuri majoneesi, "joka on aina armollinen ja hyvä" (3.13: qui mitis semperque bonus).

ellauri162.html on line 572: Victorin mukaan Jumala ei halua mätkiä apinoita rangaistuksella, joka vastaisi sen rikoksia (sukupuutolla), eikä ole rangaistusta, joka ei itse asiassa ole lahja valepuvussa. Niinpä Kainin rangaistus on ilmainen lahja hänelle itselleen ja hänen vanhemmilleen (2.284: hoc quoque munus habet), samoin kuin Babelin rakentajien rangaistus (3.285-286: nec tamen hoc sacri, cum sit sua poena nocentum / muneris est tyhjiö). Victorilla on myös taipumus alikorostaa Jumalan roolia rangaistustensa toteuttamisessa sen hyväksi että keskittyy sen sijaan rangaistuksen hyötynäkökohtaan.

ellauri162.html on line 574: Esimerkiksi, kun Aatami ja Eeva karkotettiin Paratiisista, Victor kuvailee heitä ulosheittäviä tuulia (vv. 530-536): se on tuulenhenki (spiritus, v. 532) joka hallitsee luontoa ikäänkuin jumalan stuntmannina. Victor ei jätä pois Jumalan päätöstä karkottaa lemmenpari, ollakseni varma, mutta hän ei myöskään tee siitä kertomuksen keskipistettä. Tyypit heitetään vaivihkaa ulos takaovesta. Tämä suuntaus näkyy koko runossa. Jopa kaikkein dramaattisimpien tapahtumien jälkeen (Aatamin ja Eevan karkotus Paratiisista, tulva ja sen jälkiseuraukset sekä Sodoman tuhoaminen), pelastuksen toivoa heilutetaan epigrammaattisesti lukijan nenän edessä tavanmukaisella tyylillä.

ellauri162.html on line 578:     Pitäen tällaiset asiat mielessä ja ennakoiden tulevan impotenssi-iän, Nooa päättää olla aloittamatta mitään inhimillistä tehtävää ennen muinaisten rituaalien suorittamista ja kiitokseksi Jumalalle. Alttarit nousevat lumivalkoisesta kivestä; Koska taivaan pyhä tila, sen kaareva polku levisi kaikkialle, ympäröi itsensä ilman kiinteitä rajoja, maailma oli heidän pyhä piirinsä. Uhrimainen uhri jokaisesta seitsemästä karjasta tulee nopeasti runsaasti, jota lempeä ilma ylläpitää, mikä... tuottaa... maasta... kaadetaan itäisessä..., tai arabialaisten metsistä. Olympuksesta lähetetty liekki maistuu makeanhajuisilta kunnianosoituksilta, jotka se on syönyt hännällään, ja palaneet uhrit lähettävät kuumaa tuoksua, joka tuoksuu makealta Jumalalle. Jumala - joka on aina lempeä ja hyvä, ottaa kaiken, mitä hän saa uhrauksemme, ja iloitsee hurskaavien ihmisten seremoniallisissa riitoissa, joita hän ei tosin tarvitse, mutta joiden takia hän lunastaa meidät - puhuu näin rauhallisella tahtotilallaan:

ellauri162.html on line 590: Virtahevon (Augustinus von Hippo) tunteellisiin uikutuxiin Jori oli  lopen kyllääntynyt. Naisia halventavat pätkät näyttää sitä lämmittävän erityisesti.

ellauri162.html on line 594:     PST! Näytät lukevan Catholic Onlinea paljon; Sepä hienoa! On hieman nolo kysyä, mutta tarvitsemme rahasi. Jos olet jo lahjoittanut, kiitämme lämpimästi. Emme ole kamasaxoja, mutta olemme riippuvaisia   lahjoituksista, jotka ovat keskimäärin 14,76 dollaria ja alle 1 % lukijoista antaa. Jos lahjoitat vain 5,00 dollaria, vittu kahvikupin hinta, katolinen verkkokoulu voi jatkaa menestystä. Kiitos. Apua nyt! Vai haluatko helvettiin? Tämä ei ole uhkaus, vaan varoitus.

ellauri162.html on line 600: Teoksessaan Philosophie des Als Ob Vaihinger katsoi, etteivät ihmisolennot voi koskaan tuntea maailman todellista pohjarakennetta, vaan he rakentavat ajatusjärjestelmiä ja olettavat niiden vastaavan todellisuutta: he toimivat "ikään kuin" maailma vastaisi malleja. Tämän havainnollistamiseksi hän käytti esimerkkejä luonnontieteistä, kuten protoneja, elektroneja ja sähkömagneettista säteilyä. Mitään näistä ei voida havaita suoraan, mutta tiede teeskentelee niiden olevan olemassa (niinkuin liito-oravienkin joita kukaan ei ole nähnyt) ja käyttää näihin oletuksiin perustuvia havaintoja uusien ja parempien rakennelmien luomiseen. Oppia kutsutaan fiktionalismiksi

ellauri162.html on line 603: Vaihingerin Als Ob filosofia kärsi viimeisen kolauxen kun myyrännäköinen proffa törmäsi luokkahuoneen oveen. Turhaan se koitti olla niinkuin ei vaitiskaan. Kyllä otti päähän ja kuhmu vaikutti ihan aidolta.

ellauri162.html on line 610: Professori Masaru Kiemura (molekyylibiologian asiantuntija) päätti  kääriä hihat ja vapauttaa miehet lopullisesti häpeästä ja komplekseista, jotka liittyvät siihen, että penis ei ole valmis toimintaan. Tämä on sukupuolisen vallankumouksen alku.

ellauri162.html on line 617: Olen työskennellyt kansainvälisessä yhtiössä melko korkeassa asemassa. Joka päivä oli paljon stressiä, mutta menestyin. Ja muutama vuosi sitten minusta tuntui siltä, että asiat eivät voisi olla paremmin! Näin oli eräisiin treffeihin saakka myyntiosaston viehättävän naisen kanssa. ...Hän oli miellyttänyt minua jo pitkään. Joten kun me viimein tapasimme läheisemmin, on tuskin yllättävää, että siirryimme nopeasti makuuhuoneeseen. Ja siellä odotti katastrofi ... Minun penikseni ei halunnut seisoa millään. Tämä nainen yritti kovasti auttaa minua, hän osoitti suurta ymmärrystä, imutti ja vemputti, mutta lopulta mitään enempää ei tullut välillämme. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että en ollut koskaan elämässäni tuntenut suurempaa nöyryytystä elämässäni.

ellauri162.html on line 619: Olin täysin kiinni eräässä hankkeessa Kiinassa, enkä ehtinyt edes ajatella naisia. Siksi päätin tämän fiaskon jälkeen tavata tämän ystävättären uudelleen ja todistaa - hänelle ja itseni - että kaikki on kunnossa. Valitettavasti sekin päättyi kuten aikaisemmin, ja halusin hakata kyrvänpäätäni seinään ... En kestänyt hänen katsettaan, kun kohtasimme firmassa käytävällä. Ehkä se on minun vainoharhaisuuttani, mutta olin varma, että myös muut tytöt yrityksessä alkoivat katsoa minua säälien ... lopetin työnteon firmassaan, mutta en voinut löytää uutta. Elin säästöilläni. Ja ostin erilaisia   erektioapukeinoja yrittäessäni ratkaista ongelmani. Sanoin itselleni, että ehkä on hyvä aika laukaista paukkupanoxia ja sitten palata uusin voimin niin työ- kuin sänkyelämään. Kokeilin muutamia potenssipillereitä, mutta yhtä hyvin olisin voinut myös huuhdella ne vessanpöntöstä saman tien - vaikutus olisi ollut sama, eli ei mitään. Tiettyjen pillereiden jälkeen en voinut ajaa autoa (silmissäni tuntui kuin olisin ollut kuumeinen). Olin murtunut ja menetin täysin seksihaluni. Naisten kanssa tekemisiin joutuessani tulin uskomattoman hermostuneeksi. Rahanikin loppuivat, ja siksi päädyin ottamaan huonon työn, jota en muuten olisi edes harkinnut. Ja kaikki tämä pikkuveljen syytä!

ellauri162.html on line 621: Kuulin kuitenkin hyvissä ajoin Prof Kiemuran Dr Extenda-kuurista. Nyt tiedän, että jos en olisi käyttänyt sitä, olisin tehnyt elämäni mokan. Impotenssi esti minua täysin harrastamasta normaalia elämää, mutta 4 viikkoa riitti, jotta kaikki ei vain palautunut normiin, vaan se toi minulle täysin uusia kokemuksia sängyssä! Ensimmäistä kertaa minulle on alkanut tapahtua niin, että naiset, joiden kanssa olen sängyssä, saavat useita pistoja ennen notkahdusta ja palaavat luokseni saadakseen lisää! Itseluottamus, jonka olen saanut, on sanoin kuvaamaton – sen ansiosta pystyin vaihtamaan työni jopa parempaan kuin minun edellisessä firmassani. Paljon kiitoksia!

ellauri162.html on line 627: Masaru Kiemura is an animator, character designer belonging to Ufotable since 2007. 

ellauri162.html on line 633: Dept Chemical engineering, Anshan, China.

ellauri162.html on line 635: Masaru Kiemura on hakenut patentteja suojatakseen seuraavia keksintöjä.

ellauri162.html on line 643: Tiivistelmä: Tietojen analysointilaite sisältää professorin ja tallennusyksikön plus 1-3 naispuolista ilmaisinta. Professori sisältää: Panomiehen tietolaskimen panomiehen tietojen laskemiseksi sisältäen ainakin yhden seuraavista: panomiehen toimintanopeus ja panomiehen sijainti ensimmäisestä ilmaisimesta hankitun ensimmäisen tiedon perusteella; edistymistietolaskimen panon edistymisinformaation laskemiseksi, mukaan lukien panon edistymisnopeus toisesta ilmaisimesta hankitun toisen tiedon perusteella; ruisketietolaskin ruisketietojen laskemiseksi sisältäen ainakin yhden ruiskeen määrästä ja ruiskeen sijainnista kolmannelta ilmaisimelta hankitun kolmannen tiedon perusteella; ja informaatioyhteyden erottimen muodostamaan dataa, joka ilmaisee yhteyden vähintään kahden tyyppisen informaation välillä, panomiestietojen, panon edistymisinformaation ja ruiskeinformaation joukossa, koskien kutakin useista ennalta määrätyistä aikaväleistä.

ellauri162.html on line 650: Using 11 different healthy and diseased pluripotent stem cell lines, we developed a reproducible method to derive multi-cellular human penis organoids that exhibit transcriptomic resemblance to in vivo-derived tissues. 

ellauri162.html on line 657: Conclusion: Females confronted with a tortuous splenic penis may have an increased risk of fetus formation.

ellauri162.html on line 661: Since loss of my pluripotence, I have mainly been dealing on European casual wear for more than 20 years. So I have experience also dealing with many shops in Japan. I have gotten much knowledge of the fashion industry, through experience of production management, wholesale and sales positions. In addition, I am glad to have made many acquaintances through the job.

ellauri162.html on line 668:     Hallitus piti minua ilmeisesti silmällä sillä äkisti sain käskyn ilmoittautua kutsunnoissa. Tiesin täsmällisesti mitä se merkitsi: minun olisi vietettävä kaksi tai kolme vuotta maalaisten joukossa, kaikenkarvaisten kovanaamojen ja hurjimusten kanssa, lukemiseen ja kirjoittamiseen ei jäisi aikaa, joka päivä lukemattomia loukkauksia ja kaikki jotta voisin muutaman vuoden kuluttua antaa henkeni isänmaalle. Mutta onko juutalaisilla isänmaata? Noin kymmenen yksi toista vuotta sitten veljeni Joshua oli saanut samanlaisen vaatimuksen uhrata henkensä isänmaansa Venäjän puolesta. Siinä välissä Puolasta oli tullut Saksan osa ja hän oli vähällä joutua palvelemaan saksalaista isanmaata. Tässä minun on oltava suora ja sanottava että vaikka Puola olisi ollut juutalainen kansakunta, minulla ei olisi ollut pienintäkään tarvetta tulla sotilaaksi. Minulle kasarmi merkitsi huomattavasti kovempaa rangaistusta kuin vankila. Juokseminen, hyppiminen, marssiminen ja ampumi nen olisi minulle sietämätön kärsimys ja vielä pahempaa olisi ihmisten joukossa oleminen. Aivan samalla tavalla kuin toiset vaativat jatkuvasti seuraa minä tarvitsin yksinäisyyttä. Koko maailmankuvani edellytti eristymistä, lupaa ja etuoikeutta pysyä erillään muista, aikaa jatkaa tutkailujani ja vaalia kallisarvoista vastarannan kiiskeyttäni. Vasemmistolehdistä ja kirjailijaklubin kommunistien ja heidän myötäjuoksijoittensa kuuntelemisesta tiesin että vasemmistolaisuus halusi poistaa yksityisyyden lopullisesti ja luoda sen sijaan täydellisen yhteisyyden ja yhteisomistuksen He puhuivat koko ajan ällöistä massoista, mutta minun luonteeni vaati vapautta olla yksin niin pitkään ja niin usein kuin halusin. Hederin käyminen päivästä toiseen oli minulle taakka enkä liioin jaksanut ješivaa. En usko että olisin jaksanut kauan yliopistossa. Olisin voinut olla räätäli tai yxin verstaassaan työskentelevä suutari, mutta kuollaksenikaan en olisi voinut työskennellä tehtaassa. On tarpeen lisätä, että vaikka minulla oli vahva veto rakkauteen ja sukupuolisuuteen, olin pysynyt sairaalloisen kainona. Mutta ai että panetti siltikin aivan hemona .

ellauri162.html on line 670: Juu kyllä Itchakissa on paljon samaa kuin Huishaismannissa.

ellauri162.html on line 674: Vähän myöhemmin kipuileva pappi halailee viatonta pikkupoikaa ja itkee ruiskien sen olkapäähän. Pörisee kuin herhiläinen pullossa. Sen sielu on kuin kärpänen tulitikkulootassa. Ezellasta. Hölmö pappi tarvizee mainion Ruisbrookin neuvoa: tule alas 7. taivaasta ja anna potilaalle kanakeittoa.

ellauri162.html on line 679:     Rippikoululainen Serafita sanoo että papilla on kauniit silmät, ja korjaa sen nähden sukkanauhaa, vilauttaa tarkoituxella hameenaluspiziä. Maalaispapin musta sutaani telttaa silminnähtävästi. Tyttöparvi hihittelee riemuissaan.

ellauri162.html on line 681:     Papille tulee keikkalainen pyykkäri ja se menee häpeissään ostamaan ehjät kalsarit. Sillä on koko aika mahakipuja. Mixeise mene lääkäriin? Mullon koko ajan selkäkipuja. Mixen mä mene lääkäriin? Koska ennen lääkäriä on vain kipeä, lääkärillä käytyä on sairas. Se ei kelvannut edes tykinruuaxi eikä pidä urheilusta. Se on oikeestaan aika saman sorttinen mitään tekemätön vastarannan kiiski kuin tässä samaan aikaan työn alla olevat Itchele ja Jori. Sellaisia kirjailijat enimmäxeen ovat. Ne jotka osaa tekee, ne jotka ei osaa tekee teoxia. 

ellauri162.html on line 683: Prole maalaispappi tykkää maalaisaatelista, ne on mukavia ja vaatimattomia. Ihan toista maata kuin porvarisnousukkaat. Tässä ilmenee deWaalsin apinoiden 3 säätyä. No se saa muuttaa kyllä mielensä (spoileri). 

ellauri162.html on line 685: Selon le R.P. Charles Louis Richard, « On compte jusqu´à treize conciles généraux, dix-huit papes, cent cinquante conciles provinciaux, et plus de trois cents synodes, tant de France que des autres royaumes, qui ont ordonné aux clercs de porter l´habit long ». Le concile de Trente en 1542 réaffirme simplement l´obligation, sous peine de sanction, pour tout clerc, de porter un habit qui soit digne et distinct de celui des laïcs.

ellauri162.html on line 687: Elle est blanche pour le pape et les chanoines réguliers, rouge pour les cardinaux, violette doublée et filetée de cramoisi pour les évêques et les prélats de rang supérieur, et généralement noire pour les prêtres et les autres clercs. 

ellauri162.html on line 690: Aika läpinäkyvä on Bernanoxen Ykän evankeljumi. Rikkaille se määrää laupeutta ja köyhille ylpeää mutta nöyrää köyhyyttä. Isomaha flaami siteeraa pappa Leo XIIIn kuulua kapitalismikirjettä. Paxulainen oli mielestään parannuxen tehnyt ex-demokraattipappi. Tässä pappien seurustelussa on lieväshti homoshtelua. Oliko Bernanoskin sellainen? Le bon dieu n´aime pas que on touche sa justice. Lutherus oli kuollessaan bonhomme ventru avec une grosse lippe. Lälläs lää. Martti hanhia ovat niikö Nils Holgerssonissa. Heikot ja lapset tottelevat, se on niiden fortea. Ne sutor supra crepidam. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit, kysyy herra isoherra viimeisellä tuomiolla. Eikös me jo sovittu? Herra isoherra on vihainen, jos talentti ei ole pantu kasvattamaan korkoa.

ellauri162.html on line 692: Pope Leo XIII, 1891, wrote the encyclical Rerum Novarum as the industrial revolution and political change swept across Europe. The relationship between employers and employees was changing dramatically. Individuals had become wealthy, but most remained poor even though they worked hard. Pope Leo XIII´s encyclical spoke of the condition of the working classes during a time when many advocated revolution.

ellauri162.html on line 694: The Church recognizes that the lack of workers union contributed to an unjust situation where many work in conditions little better than slavery. One solution proposed by socialists was to eliminate private property altogether. Pope Leo XIII dismisses this solution because "every man has by nature the right to possess property as his own." He also notes that "the impelling reason and motive of his work is to obtain property." Instead of helping the working class, the elimination of private property would only hurt those it was intended to benefit.

ellauri162.html on line 696: Private ownership "is not only lawful, but absolutely necessary." In addition, the right to property is essential in maintaining the structure of the family. For what can pater familias use to threaten the children with if not the legacy? A worker ought to be given the opportunity to live sparingly, save money, and invest his savings for the future.

ellauri162.html on line 698: People have become accustomed to working for their own needs. Working enables people to earn an honorable livelihood, but using employees as mere objects is wrong. Workers and the rich are dependent upon each other. The worker ought to complete the tasks that they freely agree to, never destroy an employer´s property, never use violence for their cause, never take part in riots or disorder, and not associate with those who encourage them to act unethically. (As Pope John Paul II would later emphasize in Laborem Exercens, work ought to be seen as a privileged expression of human activity. Work, including cultural production, is an example of human creation in the image of the creator.)

ellauri162.html on line 700: The employer ought to respect the dignity of each employee and shouldn´t view them as slaves. Workers must also have time for their religious duties and must receive tasks appropriate for their sex and age. Workers and employers ought to be free to negotiate and come to an agreement, but natural justice must ensure that wages are sufficient to support a "frugal and well-behaved wage-earner." To ensure these rights and duties are maintained worker´s associations ought to exist to work towards the common good.

ellauri162.html on line 702: The relationship between worker and employer ought to be shaped by the bonds of friendship and brotherly love. Both are children of God and created in His image. The Church desires that the poor better their situation and has a role to speak out on their behalf and to seek relief of poverty.

ellauri162.html on line 704: Both workers and employers should have their rights protected. Children shouldn´t be employed for tasks suited for adults, and employers should compensate workers with just wages. Humanity should remember that Christian morality leads to prosperity.

ellauri162.html on line 706: It is important to remember that we were not created for this world, but rather for everlasting life with God. Riches should be viewed as an obstacle for eternal happiness, and that they do not bring freedom. With this in mind, associations of workers and employers ought to do what is best for the body, soul, and property of all involved.

ellauri162.html on line 713: Problème insoluble: rétablir le Pauvre dans son droit, sans l'établir dans la puissance. Et s'il arrivait, par impossible, qu'une dictature impitoyable, servie par une armée de fonctionnaires, d'experts, de statisticiens, s'appuyant eux mêmes sur des millions de mouchards et de gendarmes, réussissait à tenir en respect, sur tous les points du monde à la fois, les intelligences carnassières, les bêtes féroces et rusées, pour gain, race d'hommes qui vit de l'homme car sa perpétuelle convoitise de l'argent n'est sans doute que la forme hypocrite, ou peut-être inconsciente de l'horrible, de l'inavouable faim qui la dévore - le dégoût viendrait vite de l'aurea mediocritas ainsi érigée en règle universelle, et l'on verrait refleurir partout les pauvretés volontaires, ainsi qu'un nouveau printemps. Aucune société n'aura raison du Pauvre. Les uns vivent de la sottise d'autrui, de sa vanité, de ses vices. Le Pauvre, lui, vit de la charité. Quel mot sublime!

ellauri162.html on line 717: Masturbation. It’s not just a great way to kill time, but it’s also the safest sex you can have. And it has many health benefits. (See: 5 Reasons You Should Masturbate Tonight.) Although we can all agree that masturbation is pretty much the cherry on top of the ice cream of life, there’s more to the act than that. In a recent study from Harvard, men who ejaculated 21 or more times per month had a 19 to 22 percent lower risk of prostate cancer than men who did so only four to seven times per month. In some parts of the world, teenagers are encouraged to masturbate.  Masturbation prevents unwanted pregnancies.

ellauri162.html on line 719:     Rukous on yhtä välttämätön apinalle kuin ilma-vesi-lämpöpumppu. Rukoilu sanoo Bernanos ei ole höpinää omalle varjolleen, eikä taikauskoista pyytelyä omaxi eduxeen, vaan jotain vielä kolmatta, mutta mitä? No valaistusta!  Shamaanitranssia. "I am levitating now." Joillekuille se onnistuu, toisille taas ei. Tarvitaan ne antennit.

ellauri162.html on line 721: Suurin synti on tietysti ettei toivo mitään. Eihän tästä muuten päästä lainkaan liikkeelle. Pelko ja toivo ovat uskovaisen keppi sekä porkkana. Foi, Esperance, Charity. Maxavaivainen pappi on menettänyt halunsa. Mutta iloinen flaami pitää pintansa vaikka keltti lähti omin käsin luotipyssyllä levyttämään ikuista unta eturivistä. Apina on tehnyt kuvan jumalan valtakunnasta ja sixi jako haveisiin ja havenotteihin on kiveen hakattu. Turha sitä on koittaa rukata. Jumala ei pidä siitä, eikä kreivikään.

ellauri162.html on line 723: Maxavaivaisen papin taustatarina alkaa selvitä s. 110. Se ei ole koskaan ollut pukilla kerze näki aikuisia siinä puuhassa pöydän alta 12 vuotiaana ja sitä ällötti. Se oli siitä ihan hullua jo sillonkin. Maxamies ei pidä viriiliydestä. Se on sen mielestä kaiken synnin käsiraha. 

ellauri162.html on line 727:     Huysmannikin oli pääasiassa runkmanni, mutta sitä ilmeisesti sentään vielä halutti, kerta sillä oli kirjastossa Forbergin klassillisen erotomanian käsikirja, jonka kuvitusta alla mallixi.

ellauri162.html on line 733: Friedrich Karl Forberg (* 30. August 1770 in Meuselwitz; † 1. Januar 1848 in Hildburghausen) war ein deutscher Philosoph und Philologe. Illustration von Édouard-Henri Avril zu Forbergs De Figuris Veneris. 

ellauri162.html on line 735:     Der aus einem protestantischen Pfarrhaus in Meuselwitz stammende Friedrich Karl Forberg war Schüler Ernst Platners in Leipzig, später Karl Leonhard Reinholds in Jena. Von April bis September 1791 reiste er mit Franz Paul von Herbert nach Klagenfurt und schickte einige Briefe an Reinhold, von den jungen Damen in Klagenfurt, die sich Cuntausgaben wie Gebetbücher schwarz einbinden ließen, um sie während der Sonntagsmesse zu lesen, und von den Priesterseminaristen, die an diesen Vorgängen teilnahmen.

ellauri162.html on line 737: 1798 löste der Saalfelder Konrektor den Atheismusstreit aus, als er in Friedrich Immanuel Niethammers und Fichtes „Philosophischem Journal“ den Aufsatz „Entwickelung des Begriffs der Religion“ publizierte, den Fichte mit einem Nachwort verteidigte. Für Forberg ist Religion ein praktischer Glaube als Voraussetzung des moralischen Handelns. Dieser Glaube besteht lediglich in dem Wunsch, dass das Gute in der Welt die Oberhand erhalten möge. Die Existenz Gottes ist für Forberg, nach der Kritik Immanuel Kants an den Gottesbeweisen, weder durch Offenbarung noch durch theoretische Spekulation begründbar und daher nur im Sinne einer Vaihingerschen Als-Ob-Existenz im Dienst der Moralphilosophie anzunehmen. Theologie wird mit Religionsphilosophie gleichgesetzt. 

ellauri162.html on line 739:     1820 wurde er auch Aufseher der herzoglichen Kupferstichsammlung und des Münzkabinetts, die er jeweils neu katalogisierte. (Herttua: tulisitko kazelemaan ezauxiani Karlchen?) 1824 edierte er den Hermaphroditus des Antonio Beccadelli (Panormita), ein Werk der erotischen Literatur der Renaissance, und fügte zum Verständnis eine Schrift „De Figuris Veneris“ an. Dieses in Latein verfasste Handbuch der klassischen Erotologie versammelt und klassifiziert antike, aber auch frühneuzeitliche Stellungen, die in ihrer Gesamtheit die Vielfalt sexuellen Verhaltens realistisch beschreiben. Als solches ist es ein Standardwerk der Sexualwissenschaft.

ellauri162.html on line 741: 1827 wechselte Forberg nach Hildburghausen und wurde außerordentlicher Beisitzer der Fotzenpolizeiabteilung der herzoglichen Landesregierung. 1829 wurde er mit voller Besoldung in den Ruhestand versetzt. 1840 erschien sein „Lebenslauf eines Verschwollenen“. 1848 starb Forberg nach sechswöchiger Krankheit im Alter von 77 Jahren als Herzoglich Sachsen-Meiningischer Geheimer Kanzleirat in Hildburghausen.

ellauri162.html on line 749: Richard Dawkins Stephen Hawking. 


ellauri162.html on line 754:     Lyrics Tove Lo, saddest girl on Sweden. Love to fuck you is that okay? Yleisön penkit märkinä kuin Jönsyn luennolla.

ellauri162.html on line 758:     In a few cases, a person has made the list mainly on the basis of his or her attack on free will and morality—the foundation of the traditional religious view of human beings—so long as the person has also publicly identified as an atheist. You might say ours is a list of atheists with attitude.

ellauri162.html on line 760:     Richard Dawkins does not make the head of our list. Since this may disappoint some of our readers. we have, after our ranking, also ordered the atheists on our list by the number of Google hits that their names obtain.

ellauri162.html on line 762: Number 1 David Silverman is President of American Atheists, the organization founded in 1963 by the grande dame of American atheism, Madalyn Murray O’Hair (1919–1995). He is a Jew. You know it´s a myth. Religion is my bitch. Bitches, I don´t trust ´em But they give me what I want for the night.

ellauri162.html on line 768: Number 4 Freudin Square, Iraq war veteran is Black. In his rap songs, he boasts about desecrating Brigham Young’s grave and urinating in a synagogue. Be there or be Square!

ellauri162.html on line 771: He runs one of the most popular atheist blogs on the Internet, called Pharyngula (a stage of the embryonic development of vertebrates). Nielunen. The website is notable for its over-the-top vituperation. Myers also has a flair for attention-getting stunts, like piercing a consecrated host with a rusty nail. In 2009, Myers was named “Humanist of the Year” by the American Humanist Association.

ellauri162.html on line 773: No. 6 James (“The Amazing”) Randi (b. 1928)  Born in Canada, Randi has had a long career as a stage magician, TV personality, and prolific author. However, the most distinctive feature of his career has been “debunking”—showing how his own and others’ magic tricks are done. Most recently, he has become an outspoken atheist and critic of religion.

ellauri162.html on line 775: No. 7 Polly Toynbee has been a columnist for London’s The Guardian newspaper since 1998 and President of the British Humanist Association since 2007. Granddaughter of the famous historian, Arnold J. Toynbee, she stood for MP, unsuccessfully, in 1983 as a Social Democratic Party candidate. Wasnt good enough for even that. But then, the purpose of life is not to be happy, as such.

ellauri162.html on line 776: In 2011, she agreed to debate Christian apologist William Lane Craig, but later pulled out, saying “I hadn’t realised the nature of Mr. Lane Craig’s debating style, and having now looked at his previous performances, this is not my kind of forum.”  Chickened out, that´s all.

ellauri162.html on line 782: William Lane Craig (born August 23, 1949) is an American analytic philosopher, Christian theologian, Christian apologist, and author. He is Professor of Philosophy at Houston Baptist University and Research Professor of Philosophy at Talbot School of Theology (Biolan University). Craig has updated and defended the Kalam cosmological argument for the existence of God. He has also published work where he argues in favor of the historical plausibility of the resurrection of Jesus. His study of divine aseity and Platonism culminated with his book God Over All. He is a Wesleyan theologian who upholds the view of Molinism and neo-Apollinarianism.

ellauri162.html on line 784: Aseity (from Latin ā "from" and sē "self", plus -ity) is the property by which a being exists of and from itself. It refers to the Christian belief that God does not depend on any cause other than himself for his existence, realization, or end, and has within himself his own reason of existence. This represents God as absolutely independent and self-existent by nature. Bernanosin ateistipappi ei välittänyt aseptiikasta, sepsis tuli. 

ellauri162.html on line 786: Molinism, named after 16th-century Spanish Jesuit priest and Roman Catholic theologian Luis de Molina, is the thesis that God has only middling knowledge of what is going on. It seeks to reconcile the apparent tension of divine providence and human free will. Prominent contemporary Molinists include William Lane Craig, Alfred Freddoso, Thomas Flint, Kenneth Keathley, and Louis Armstrong. What a wonderful world. Johnin mieliviini oli juuri Mölinä.

ellauri162.html on line 788: Apollinarism or Apollinarianism is a Christological heresy proposed by Apollinaris of Laodicea (died 390) that argues that Jesus had a human body and sensitive human soul, but a divine mind and not a human rational mind, the Divine Logos taking the place of the latter. It was deemed heretical in 381 and virtually died out within the following decades. But now it's back! I'll be back said Apollinaris at the end of Season I. 

ellauri162.html on line 790: Junes Lokka (s. 14. tammikuuta 1979 Marokko) on "maahanmuuttokriittinen" "kansalaisaktivisti". Vuodesta 2017 vuoteen 2021 Lokka toimi kaupunginvaltuutettuna Oulussa Aito suomalainen yhteislista (ASYL) -yhteislistalta. Hänen toimintansa sosiaalisessa mediassa keskittyy videolähetyksiin. Lokka on opiskellut tietojenkäsittelytieteitä. Hän mainitsee äidinkielekseen suomen lisäksi ranskan. Se on siis joku karvakäsi vai!? Tuliko se Ouluun anomaan asyyliä? Vittuako se sitten kannustaa Hitlerin Aatua? No yhtä rumia ne on kyllä molemmat, Iso syylä ja Pikku syylä.

ellauri162.html on line 794: Kaikkein traagisinta on havaita että tismalleen samanlaisia mölyapinoita mölisee kummallakin puolella. Darwinia ei nää apinajutut juuri heilauta. Lopputulema on ihan sama. Syö ja tule syödyxi. Nai ja tule naiduxi. Tapa ja tule tapetuxi. Elämän tarkoitus ei ole onni, as such.

ellauri162.html on line 797: 
Pharyngula

ellauri162.html on line 799: Pharyngula is a term used by evolutionists to describe a hypothetical phylotypic stage of development in embryology. It is mistakenly thought by most evolutionists that this stage represents the basic vertebrate body plan in the common ancestor of all vertebrates. There is currently a dispute among scientists as to how similar embryos are and to the reality of this stage.

ellauri162.html on line 801: There are six stages to embryonic development, and the pharyngula stage is towards the middle. In the early stages of development there is significant diversity in the morphology of embryos, this diversity decreases over time till the pharyngula stage where they are most similar (often difficult for anyone but trained embryologist to differentiate), and finally in the last stages of development morphology diversifies again. It is hypothesized that the reason the pharyngula stage is so morphologically constrained is that this is the point where sequential activation of hox genes is initiated so any strong deviations from the developmental plan would lead to drastic changes in the final phenotype of the organism.

ellauri162.html on line 811:         paired branchial arches (pharyngeal arches)

ellauri162.html on line 813: All major tissue types of differentiated and all major organs are present. By the time the embryo leaves the pharyngula stage it will appear very similar to its adult form.

ellauri162.html on line 815: The concept of a highly conserved ontogeny dates back to 1828 and the work by Karl von Baer. Baer´s work was cited by Charles Darwin and used in support of his Theory of Evolution. The concept was made famous though by Ernst Haeckel in 1874 with the publication of his drawings of the conserved stage. Haeckel was mainly pushing the concept of recapitulation in which he hypothesized that ontological development repeated the evolutionary steps of the organism. Recapitulation has since been discredited and is not accepted by any modern biologist. Haeckel has been accused of falsifying his embryonic drawings, most notably by Jonathan Wells in his book Icons of Evolution. Some biology text books used Haeckel´s drawings for many years after it was known they were faked. However, most modern biology textbooks only use them now for historical reference and actual photos of embryos are used to discuss the pharyngula stage.

ellauri162.html on line 817:     Darwin proposed that embryos resembled each other since they shared a common ancestor, which presumably had a similar embryo, but that development did not necessarily recapitulate phylogeny: he saw no reason to suppose that an embryo at any stage resembled an adult of any ancestor. Darwin supposed further that embryos were subject to less intense selection pressure than adults, and had therefore changed less.

ellauri162.html on line 819:     The Haeckelian form of recapitulation theory is considered defunct. Embryos do undergo a period or phylotypic stage where their morphology is strongly shaped by their phylogenetic position, rather than selective pressures, but that means only that they resemble other embryos at that stage, not ancestral adults as Haeckel had claimed.

ellauri162.html on line 821: More importantly, Pharyngula can also refer to a blog written and posted by P.Z. Myers. See Pharyngula (blog). Pharyngula is a blog by atheist and evolutionist PZ Myers, who is a biologist and associate professor at the University of Minnesota, Morris. Pharyngula was hosted 2005-2011 at Scienceblogs in full, and 2011-present, in part. Since 2011, Pharyngula has been hosted at Freethought Blogs. The atheist biologist Massimo Pigliucci said of Myers and his blog audience, "one cannot conclude this parade without mentioning P.Z. Myers, who has risen to fame because of a blog where the level of nastiness (both by the host and by his readers) is rarely matched anywhere else on the Internet...".

ellauri162.html on line 823: In 2010, the Christian apologetics website True Free Thinker wrote: "Scienceblogger Chad Orzel described the commentators on PZ Myers ' Scienceblogs.com site Pharyngula, and other Scienceblogs.com commentators, as 'screechy monkeys'."

ellauri162.html on line 825: A somewhat similar report was made concerning the audience of Richard Dawkins´s web community. In February of 2010, the news organization The Telegraph reported that the atheist and evolutionist Richard Dawkins was embroiled "in a bitter online battle over plans to rid his popular internet forum for atheists of foul language, insults and 'frivolous gossip'." In addition, Richard Dawkins has a reputation for being abrasive.     

ellauri162.html on line 827:     Scienceblogs appears to have a problem keeping and attracting talented writers. According to PZ Myers, Scienceblogs has "been facing a steady erosion of talent". In 2010, the Christian apologetic website True Free Thinker wrote a quite pointed and accurate criticism of PZ Myers Pharyngula blog indicating that PZ Myers' blog posts often lack substance. Pharyngula is widely acclaimed in the liberal media due to its embrace of evolutionary pseudoscience which liberals irrationally embrace (see: Evolution, Liberalism, Atheism, and Irrationality). Myers' blog is also listed by the science journal Nature, which also embraces evolutionary pseudoscience, as the best blog by a scientist. Pharyngula is known for its sarcastic and often specious criticism of creation science and intelligent design theory, as well as regular postings of photos of cephalopods (often with vulgarly sexual connotations both subtle and blatant). As Singer said, sexual organs are the best indicators of the soul.

ellauri162.html on line 829:     PZ Myers´ caustic blog post on the death of Robin Williams See: PZ Myers on the death of Robin Williams (n.h.). Myers was angry because he felt that the news of Robins Williams death was crowding out the news story of the African-American Michael Brown who was shot by a police officer (a race riot subsequently ensued).

ellauri162.html on line 831: Robin McLaurin Williams (July 21, 1951 – August 11, 2014) was an American actor and comedian. Williams was raised and sometimes identified himself as an Episcopalian. He described his denomination in a comedy routine as "I have that idea of Chicago protestant, Episcopal—Catholic light: half the religion, half the guilt." He also described himself as an "honorary Jew", and on Israel´s 60th Independence Day in 2008, he appeared in Times Square, along with several other celebrities to wish Israel a happy birthday.

ellauri162.html on line 832: Williams was found dead in his home in Paradise Cay, California on August 11, 2014. The final autopsy report, released in November 2014, concluded that Williams´ death was a suicide resulting from "asphyxia due to hanging". Sen päästä löytyi israelilaisia levyn kappaleita. President Barack Obama released a statement upon Williams´ death: Robin Williams was an airman, a doctor, a genie, a nanny, a president, a professor, a bangarang Peter Pan, and everything in between. Se oli Jönsyäkin nuorempi, ja on nyt jo varmaan ihan homeessa.

ellauri162.html on line 835: We can’t say we weren’t warned about Alexa! Alexa is the name given to the voice that responds to your commands on the Amazon Echo device. In a recent post, I discussed the creepiness of having someone potentially listen to every conversation in its vicinity. As I understand it (not having one) the device is only supposed to be activated if you first say “Alexa” but apparently that is not the case. A family in Portland, Oregon reports that an Amazon Alexa device recorded a private conversation about hardwood floors and randomly sent it to a contact in Seattle. Danielle, who declined to provide her last name, told KIRO-TV that the contact called her family to tell them that their privacy was being compromised. Unplug your Alexa devices right now, the reportedly unnamed individual said, you’re being hacked.

ellauri163.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri163.html on line 37: 	Courtney Joseph is a graduate of the Moody Bible Institute with a degree in Evangelism and Discipleship. After over a decade of leading women’s Bible studies, mentorships and workshops in her local church, she decided to move her ministry on-line at WomenLivingWell.org where she has over 1.5 million views of her videos on youtube. Courtney’s passion and sincerity has made her a leader in the Christian blogging community. She is the Founder of WomenLivingWell.org and GoodMorningGirls.org. 	

ellauri163.html on line 42: Sukupuolielimet ilmentävät ihmissielua paremmin kuin mikään muu ruumiinosa, silmät mukaanlukien, sanoo moniavioinen Singer. Singer on ihan samanlainen lurjus kuin kaikki muutkin kirjailijat. Sekin on aivan vitun typerä ja huono kaikessa muussa kuin izestään kirjoittamisessa. Itchelekin oli lukenut Otto Weiningerinsa ja halwexi naisia. Mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista.

ellauri163.html on line 44: Naisten suurin vika oli että he (nykyaikaiset, eivät vanhanaikaiset tyypit) olivat hämmästyttävässä määrin samanlaisia kuin minä - aivan yhtä himokkaita, petollisia, izekkäitä ja seikkailunhaluisia. Sholem Asch oli Singerin mielestä maalaismainen. Olikohan se vähän kateellinen. 

ellauri163.html on line 46: Sholem Asch (Yiddish: שלום אַש, Polish: Szalom Asz; 1 November 1880 – 10 July 1957), also written Shalom Ash, was a Polish-Jewish novelist, dramatist, and essayist in the Yiddish language who settled in the United States. 

ellauri163.html on line 48: He wrote the drama Got fun nekome (God of Vengeance) in the winter of 1906 in Cologne, Germany. It is about a Jewish brothel owner who attempts to become respectable by commissioning a Torah scroll and marrying off his daughter to a yeshiva student. Set in a brothel, the play includes Jewish prostitutes and a lesbian scene. I. L. Peretz famously said of the play after reading it: "Burn it, Asch, burn it!" Instead, Asch went to Berlin to pitch it to director Max Reinhardt and actor Rudolph Schildkraut, who produced it at the Deutsches Theater. God of Vengeance opened on March 19, 1907 and ran for six months, and soon was translated and performed in a dozen European languages. It was first brought to New York by David Kessler in 1907. The audience mostly came for Kessler, and they booed the rest of the cast. The New York production sparked a major press war between local Yiddish papers, led by the Orthodox Tageplatt and even the secular Forverts. Orthodox papers referred to God of Vengeance as "filthy," "immoral," and "indecent," while radical papers described it as "moral," "artistic," and "beautiful". Some of the more provocative scenes in the production were changed, but it wasn't enough for the Orthodox papers. Even Yiddish intellectuals and the play's supporters had problems with the play's inauthentic portrayal of Jewish tradition, especially Yankl's use of the Torah, which they said Asch seemed to be using mostly for cheap effects; they also expressed concern over how it might stigmatize Jewish people who already faced much anti-Semitism. The association with Jews and sex work was a popular stereotype at the time. Other intellectuals criticized the writing itself, claiming that the second act was beautifully written but the first and third acts failed to support it.

ellauri163.html on line 50: God of Vengeance was published in English-language translation in 1918. In 1922, it was staged in New York City at the Provincetown Theatre in Greenwich Village, and moved to the Apollo Theatre on Broadway on February 19, 1923, with a cast that included the acclaimed Jewish immigrant actor Rudolph Schildkraut. Its run was cut short on March 6, when the entire cast, producer Harry Weinberger, and one of the owners of the theater were indicted for violating the state's Penal Code, and later convicted on charges of obscenity. Weinberger, who was also a prominent attorney, represented the group at the trial. The chief witness against the play was Rabbi Joseph Silberman, who declared in an interview with Forverts: "This play libels the Jewish religion. Even the greatest anti-Semite could not have written such a thing". (You just wait for Philip Roth...) After a protracted battle, the conviction was successfully appealed. In Europe, the play was popular enough to be translated into German, Russian, Polish, Hebrew, Italian, Czech, Romanian and Norwegian. Indecent, the 2015 play written by Paula Vogel, tells of those events and the impact of God of Vengeance. It opened on Broadway at the Cort Theater in April 2017, directed by Rebecca Taichman. Eli ei Asch ihan pasé vielä ole.

ellauri163.html on line 55: 	  Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.

ellauri163.html on line 67: 	Ikävystyminen on kuolemaakin pahempaa. Voiko pitää hauskaa tekemättä pahaa muille? Tietystikään ei, Darwin opetti. Tiede taide tekniikka, jatkuva opettelu, some ja metaverse? Ei helvetti, Internetkin kuumentaa ilmaston. Pelkkä kuvaus ei riitä, tarvitaan jännitystä: sekavia tilanteita, aitoja ongelmia ja kriisejä. Niitä piisaa Pentateukissa! 

ellauri163.html on line 69: 	Iiskon mielestä ihan paras kirja oli 5. Moos. eli pentateukin vika osa, deuteronomia. Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium, m.kreik. Δευτερονόμιον, Deuteronomion, ”toinen laki”; hepr. ‏דְבָרִים‎, Devarim, ”Sanat/Asiat”) on viimeinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten raamatun Tanakhin lakiosan Tooran viimeinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin viides kirja. Suurimman osan sitä muodostaa Mooseksen pitämäksi esitetty pitkä puhe. Lain toiston lisäksi se toimii lain selityksenä.

ellauri163.html on line 104:     Amoriitit. Vanhat vihamiehet. Hammurabi oli amoriitti. Sieltä Moosexenkin monkey business oli peräisin.

ellauri163.html on line 112:     Dekalogi. Noin 10 käskyä, joista on toisaalla jo paasaus. Käskyjen numerointi puuttuu, joten tarkka lukumääärä on ihan herrassa.

ellauri163.html on line 114:     Kiukkuinen jumala. Paras rakastaa jumalaa, sillä herra sinun jumalason kiivas jumala teidän keskellänne, ettei herran sinun jumalas viha julmistuisi sinun päälles, ja hukuttais sinua maasta, kuten kävi Nooalle. (Ai niin sehän kyllä lupasi ettei enää hukuttaisi meittiä. No kexii sitten jotain muuta.)

ellauri163.html on line 120:     Se vasikkajuttu. Muistellaan Aaronin izemurhasiirtoa, kun se veisti porukoille kultavasikan. Ei olis kannattanut! Mooses pani sen säleixi. Aaaron riisuttiin nakupellexi ja jätettiin vaaran laelle kuolemaan, sen poika puki Aaronin kakkosmiehen univormun päällensä.

ellauri163.html on line 126:     Lihaa. Lihansyönti on aivan a-ok, kunhan ei verta syö, ja tarjoo vähän jumalallekkin, papeille ja muille pyytäjille. Veri pitää laskea ulos eläimestä kosheristi, ei tässä mitään Singereitä olla. Pakanoiden paikat pitää panna sileäxi.

ellauri163.html on line 128:     Monoteismiä. Ei meitä ole täällä kun mä 1, älkää uskoko profeetoita jotka sanoo toista. Allah on mun keskimmäinen nimi. Rakastakaa, kunhan pelkäätte. Kaikki niskuroivat tyypit on kivitettävä. Onnexi luvatussa maassa riittää kiviä. Kokonaiset taajamat paloitellaan miekan terällä. 

ellauri163.html on line 136:     Herraslakeja. Pakanalliset naiset kivitetään hengiltä. Ai se taisi tulla sanotuxi muualla. No ei lisä pahaa tee. patriarkka tuomaroi elttakunnassa, epäselvissä tapauxissa mennään leviittojen pakeille. Leviitoille niskuroivat tapetaan. Pois paha Israelista.

ellauri163.html on line 140:     Hammurapin lakeja. Tässä pykälässä on amoriittilainana kostamista koskevia rajoituxia. Jos joku nirhaa jonkun epähuomiossa, joutuu vankilaan, eikä omaiset pääse siellä sille kostamaan. Kainin merkkikin oli vankitazka: älkää nirhatko tätä veikkoa, hän on maxanut jo velkansa yhteiskunnalle. Muuten pätee yleisperiaate § 21: henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta.

ellauri163.html on line 142:     Julmia lakeja. Sodankäyntiin sovellettavia lakeja. Vierastiimiläisten kanssa sopii olla oikein julmana, kaikki vihulaiset halki poikki ja pinoon vaan. Paizi ne joiden naisia sopii bylsiä ja lapsia käyttää välipalana. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin hetiläiset, amorilaiset, kanaanealaiset, pheresiläiset, heviläiset ja jebusilaiset, niinkuin herra sinun jumalas sinulle on käskenyt.

ellauri163.html on line 144:     Törkeitä lakeja. Tässä pykälässä neuvotaan että tapettujen vihollisten naisia kanzii pitää jäähyllä 1kk, tukka pois ja kynnet lyhyvixi varotoimenpiteenä, ennenkuin ryhdytään niiden kanssa käsikähmään. Sit erilaisia useamman vaimon käsittelyneuvoja. Kovakorvainen poika viedään pappilaan ja siellä kivitetään. Hirtetyt on haudattava samana päivänä (sama koskee ristiinnaulittuja). 

ellauri163.html on line 148:     Hulluja lakeja. Ei kuohitun ja raajarikon pidä tuleman herran seurakuntaan. (Hetkinen, Jeppe taisi rikkoa tätä pykälää?) Eikä pidä myös äpäränä tuleman herran seurakuntan, eipä vielä kymmenenteen polveenkaan asti. Isi taisi olla 10. polven Barkmannin äpärä, eli sille oli tie selvä jo. Ammoniitit ja moabiitit ei nekään kelpaa. Entäs Taavetti, joka oli puolimooabiitti? Ehkä se pääsi puoleenväliin sisälle. Nää oli jotain vanhoja kaunoja. Niille ei saa edes päivää sanoa, vaa pahaa toivoa. Vitun pitkävihaisia nää koukkunokat.

ellauri163.html on line 150:     Ulkona olkaan sulla paikka, johonkas menet tarpeilles. Ja sinulla pitää oleman vähä kalikka vyölläs, ja kun menet tarpeilles, kaiva sillä ja istuttuas peitä saastaisuutes. Ei se kepakko kai ollut kiinalainen vessapaperi, vaan pikemminkin kenttälapio. Porttoja ei pidä oleman Israelin tyttärissä, eikä yhtään huorintekijää pojissa. Failing that, älä kuitenkaan tuo porton palkkaa äläkä koiran hintaa papille, se on kauhistus. Sano vaikka että se on jotain muuta. Koronkiskonta on sallittua goyimeilta, muttei tiimiläisiltä. Jumala haluaa maxut ajoissa, muttei sille ole pakko mitään luvata. Toisen pellosta saa syödä muttei laittaa muovipussiin ruokaa noutopöydästä. Onkohan Päivi Räsäsellä vyöllä lain vaatima vähä kalikka? 

ellauri163.html on line 152:     Hassuja lakeja. Jos mies potkaisee vaimon pihalle, niin se ei saa toisen miehen jälkeen ottaa sitä uudestaan, koska se on saastunut. Karta spitaalisia, ettei käy niinkuin Mirjamille. Muista mitä herra sinun jumalas teki Mirjamille, tiellä kun te Egyptistä läxitte. Pilvi siirtyi pois teltan yläpuolelta, ja Mirjam oli spitaalista valkoinen kuin lumi! Kun Aaron kääntyi Mirjamiin päin, hän näki, että tämä oli saanut spitaalin! Niin Mirjam pantiin karanteeniin leirin ulkopuolelle viikoxi, eikä kansa purkanut leiriä ennenkuin hänet oli tuotu takaisin.

ellauri163.html on line 154:     Jos naapuri lainaa vaikka ruohonleikkuukonetta, ja otat siltä vaikka sänkypeiton pantixi, niin anna hänen panttinsa takaisin ennen auringon laskemista, niin että hän pääsee lepäämään pantillansa. Äläkä mene hänen huoneeseensa panttia ottamaan, vaan odota pihalla. Älä ota leskeltä vaatteita pantixi äläkä vie viimeistä jyvää pellolta, jätäpä se köyhille jyrsijöille. 

ellauri163.html on line 156:     Outoja lakeja. Jos lanko ei tahdo ottaa veljen leskeä, niin menkään hänen veljensä vaimo porttiin vanhempain eteen ja sanokaan: ei kytyni tahdo herättää veljellensä nimeä Israelissa ja ei tahdo minua kylvyn jälkeen naida. Jos hän seisoo ihan jök, niin hänen natonsa astukaan hänen tykönsä vanhimpain nähden, ja riisukaan kengän hänen jalastansa ja sylkekään hänen kasvoihinsa, ja vastatkaan häntä sanoen: näin jokaiselle pitää tehtämän, joka ei veljensä huonetta rakenna, ja hänen nimensä kuzuttakaan Israelissa paljasjalan huoneexi.

ellauri163.html on line 159: Niin hakkaa hänen kätensä poikki, sinun silmäs ei pidä säästämän häntä. Poista paha Israelista. Äläkä pidä kahtalaista vaakaa säkissäs, äläkä kahtalaista mittaa. Muuten takaan ettet ole pitkäikäinen.     

ellauri163.html on line 161:     Verolakeja. 10% verokanta, jonka kantaa leviitat, jotka jakaa siitä köyhille tarveharkintaisesti.

ellauri163.html on line 163:     Kertaus. Ja leviläiset alkakaan ja sanokaan jokaiselle Israelissa korkialla äänellä:  Kirottu olkoon epäjumalankuvantekijä. Kirottu olkoon isänsä eli äitinsä ylönkazoja. Kirottu olkoon naapurinsa rajansiirtäjä. Kirottu olkoon sokian exyttäjä. Kirottu olkoon mamun lesken orvon oikeudenvääntäjä. Kirottu olkoon isänsä emännän tykönämakaaja ja isänsä peitteenpaljastaja. Kirottu olkoon eläimeenryhtyjä (Fig. 3). Kirottu olkoon sisarensamakaaja. Kirottu olkoon anopinmakaaja. Kirottu olkoon naapuriaan salaalyöjä. Kirottu olkoon palkkamurhaaja. Ja kaikki kansa sanokan: aamen. 

ellauri163.html on line 174:       120-v Mooses sanoo lähtiessään porukoille: Muistattehan kerrata nää pykälät joka 7. vuosi lehtimajajuhlassa. Vahdinvaihtotilaisuudessa Herra ilmestyi Moosexelle ja Joosualle lehtimajassa pilven pazaana. Se oli vähän pahantuulinen koska se tiesi että vähän päästä vuokralaiset jälleen lipsuvat. Samaa sanoi Mooseskin lähtiessään porukoille: jätän tän lakikirjan tähän arkin kylkeen, siitä voitte sitten kazoa miten tuli tonttuiltua.

ellauri163.html on line 178:       Minä ammun kaikki nuoleni heihin. Minä lähetän mezän petoin hampaat heidän keskellensä. Ulkona pitää miekan heitä hävittämän ja sisällä pelvon, sekä nuorukaiset että neizeet, imeväiset ja harmaapäät. Minun on kosto, ja minä kostan! Minä juotan nuoleni verellä, ja miekkani pitää lihaa syömän tapetuiden verestä, ja vangituiden ja vihollisten paljastetusta päästä! Niin myös Herra sinun Jumalas lähettää heidän sekaansa hörhöläiset siihen asti että kaikki hukutetaan, jotka jääneet ja heitänsä lymyttäneet ovat sinun edestäs.

ellauri163.html on line 183:     ¹Reuben was denied this privileged position, because he had dishonoured his father by having sex with his father's concubine.

ellauri163.html on line 185:     Simeon ja Leevi ovat veljekset, väkivaltaisia ovat heidän hankkeensa. Minä en suostu heidän juoniinsa,minun sydämeni ei liity heidän seuraansa. He ovat vihassaan tappaneet miehiä, omin luvin katkoneet sonnien kinnerjänteet. Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on kiivas, heidän raivonsa, sillä se on julma. Minä sirotan heidät Jaakobin heimojen sekaan, hajotan heidät Israelin joukkoon. Juuda, veljesi ylistävät sinua. Sinun kätesi on iskevä vihollistasi niskaan,  sinun isäsi pojat kumartavat sinua. Juuda, sinä nuori leijona, saaliilta olet noussut, poikani. Hän on kyyristynyt, käynyt makuulle kuin leijona, kuin jalopeura. Kuka uskaltaa häntä häiritä? Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat.

ellauri163.html on line 189:   The scepter shall not depart from Judah, Nor the ruler's staff from between his feet, Until Shiloh comes, And to him shall be the obedience of the peoples.

ellauri163.html on line 193: Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. Hänen silmissään on viinin hehku, hänen hampaissaan maidon valkeus. Sebulon on asuva meren äärellä, hän asettuu rannikolle, missä laivat kulkevat, hänen selkänsä taa jää Sidon. Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen. Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi. Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä. Dan on ajava kansansa asiaa yhtenä Israelin heimoista. Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. Herra, sinulta minä odotan pelastusta! Gadia ahdistavat rosvojen joukot, ja Gad ahdistaa niitä, seuraa niiden kintereillä. Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. Naftali on vapaana juokseva kauris, kauniita ovat hänen vasansa. Joosef on hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen äärellä, sen oksat ojentuvat yli muurin. Jousimiehet hätyyttävät häntä, he ampuvat ja ahdistavat häntä, mutta hänen jousensa pysyy jäntevänä ja hänen kätensä ovat nopeat. Tämän saa aikaan Jaakobin Väkevä, hän, jonka nimi on Paimen, Israelin Kallio, isäsi Jumala, joka on auttava sinua, Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta

ellauri163.html on line 194: ja siunauksia syvyyksistä maan alta, siunauksia kohduille ja rinnoille. Isäsi siunaukset ovat vahvemmat kuin ikivanhat vuoret, kuin ihanat ikuiset kukkulat. Ne siunaukset tulkoot Joosefin osaksi, hänen, joka on päämies veljiensä joukossa

ellauri163.html on line 197: Sitten Jaakob antoi heille nämä ohjeet: »Minut otetaan pian esi-isieni luo. Haudatkaa minut isieni viereen siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla, Makpelan vainiolla, Mamren lähistöllä Kanaaninmaassa. Sen vainion Abraham osti heettiläiseltä Efronilta sukuhaudaksi.

ellauri163.html on line 199: Siihen hautaan on haudattu Abraham ja hänen vaimonsa Saara, sinne on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja sinne minä hautasin Lean. Se vainio ja siellä oleva luola on ostettu heettiläisiltä.

ellauri163.html on line 205: Shiloh, a place of rest, a city of Ephraim, "on the north side of Bethel," from which it is distant 10 miles ( Judges 21:19 ); the modern Seilun (the Arabic for Shiloh), a "mass of shapeless rubble". 

ellauri163.html on line 225:   Siiloon tai Siloh (hepreaksi: šīloh, שילה , juuresta š -'- l, mikä tarkoittaa, ehkä "paikka, jossa puhunut kysytään") on yksi tärkeimmistä hartauden ja Israelin ajanjaksolla ja tuomarit. Raamatun mukaan se sijaitsee Samarian keskustassa etelään Tirtzasta , Israelin kuningaskunnan muinaisesta pääkaupungista . Se tuhoutui vuonna 1050 eKr. JKr filistealaisten ja heprealaisten välisessä taistelussa. Palestiinalaiset voittivat tämän erän.

ellauri163.html on line 231:   Ensimmäinen maininta Shilohista, joka sijaitsee pohjoiseen Bethelistä ja etelään Lebonahista  löytyy Joosuan kirjasta. Se on tää, että israelilaiset jakaa alueisiin ne jotka ovat pystyneet valloittamaan ja miehittään, jonka jälkeen Siilosta on myös osoitettu turvakaupungit ja leeviläisten kaupungit. Tästä paikasta tulee tärkein palvonnan ja hallinnon paikka, jossa Israelin pojat kokoontuvat vuosittaisiin juhliin tuomareiden aikana.

ellauri163.html on line 241: Helluntailainen Siiloan-seurakunta tunnetaan lähinnä rappioalkoholistien seurakuntana. Tiedetään paljon tapauksia, joissa saarnaaja Sopasen (levätköön rauhassa) johtama helluntaiseurakunta Siiloan on 1970-luvulla haalinut seurakuntansa jäseniksi rappioalkoholisteja ja kastanut heidät (ne, jotka muistavat, ne muistavat!).

ellauri163.html on line 243: Kun puliukot ovat sitten taas pian sen jälkeen langenneet juopottelemaan, ja erkaantuneet seurakunnasta, heitä on haettu takaisin. Joka kerran, kun juoppo on helluntaiseurakunta Siiloanin aivopesemänä muka "tehnyt parannuksen", hänet... ON KASTETTU UUDESTAAN MUKA USKOVIEN MUKA KASTEELLA!

ellauri163.html on line 245: EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI! Jopa japanilaisia turisteja on haalittu kadulta suoraan heidän Nikon-kameroidensa ääreltä helluntaiseurakunta Siiloanin tilaisuuksiin, ja sitten tilaisuuden jälkeen kastettu KYLPYAMMEESSA! Vaikka he eivät ole ymmärtäneet sanaakaan saarnasta - eikä kukaan kielilläpuhuja tai kielten tulkkaaja ole heille kertonut, mitä siellä on puhuttu.

ellauri163.html on line 247: The name 'Shiloh' means 'the Bearer of Rest'. 'Shiloh' does not refer to a city or a group. 'Shiloh' is the name of the coming Messiah - the promised Seed, through Whom all the families of the earth would be blessed - the One Who brings rest for the soul and is the fulfilment of all Scripture - Jesus the Messiah - the son of David - the son of Abraham - the father of Isaac - the father of Jacob - the father of Judah and his brother.

ellauri163.html on line 253:   This is the genealogy[a] of Jesus the Messiah, the son of David, the son of Abraham:

ellauri163.html on line 255:     Abraham was the father of Isaac,

ellauri163.html on line 273:     Salmon the father of Boaz, whose mother was Rahab,

ellauri163.html on line 282:     David was the father of Solomon, whose mother had been Uriah’s wife the callipygous Bathsheba,

ellauri163.html on line 290:     Asa the father of Jehoshaphat,

ellauri163.html on line 292:     Jehoshaphat the father of Jehoram,

ellauri163.html on line 296:     Uzziah the father of Jotham,

ellauri163.html on line 298:     Jotham the father of Ahaz,

ellauri163.html on line 300:     Ahaz the father of Hezekiah,

ellauri163.html on line 330:     Eleazar the father of Matthan,

ellauri163.html on line 332:     Matthan the father of Jacob,

ellauri163.html on line 337: Paizi Jooseppihan oli pelkkä aisankannattaja, Jepen isäpuoli. Höh, Marianhan sukupuuta tässä pitäis seurata, sillä oli 50% samat geenit kuin Jee-suxella. Loput oli pyhältä hengeltä (tai Gabrielilta jos Saramagon gospeliin on luottamista). Jonka sukupuu on lyhkönen.

ellauri163.html on line 339: Thus there were fourteen generations in all from Abraham to David, fourteen from David to the exile to Babylon, and fourteen from the exile to the Messiah.

ellauri163.html on line 341: Shiloh is generally understood as denoting the Messiah, "the peaceful one," as the word signifies ( Genesis 49:10 ). The Vulgate Version translates the word, "he who is to be sent," in allusion to the Messiah; the Revised Version, margin, "till he come to Shiloh;" and the LXX., "until that which is his shall come to Shiloh." It is most simple and natural to render the expression, as in the Authorized Version, "till Shiloh come," interpreting it as a proper name (Compare Isaiah 9:6 ).

ellauri163.html on line 347: Guest Aug 12 ´06#1: What does this verse mean?

ellauri163.html on line 351: The sceptre shall not depart from Judah, 

ellauri163.html on line 353: So that tribute shall come to him

ellauri163.html on line 356: Footnote: Shiloh, understood as shai loh "tribute to him," following Midrash; cf. Isa. 18:7. Meaning of Heb. uncertain; lit. "Until he comes to Shiloh."

ellauri163.html on line 358: And why does King Jimmy say "The sceptre shall not depart from Judah, nor a lawgiver from between his feet, until Shiloh come; and unto him shall the gathering of the people be."

ellauri163.html on line 360: The reason I ask this question is that it seems

ellauri163.html on line 361: to imply a king of the line of Judah forever, but Israel currently has no king, nor do our democratic rulers have staffs. Does this imply that "he has come to Shiloh" (JPS) or that "Shiloh has come" (KJV)? Please explain. Why does King Jimmy think the homage of the people will be Shiloh's whereas JPS says it is Judah's? Who or what is this Shiloh and why is he/it so important that the scepter will not depart from Judah till then?

ellauri163.html on line 363: Are you using the 1917 JPS that is in public domain? If you are please know that it is a Xian translation with minor modifications.

ellauri163.html on line 368: or habad.org/library">http://www.chabad.org/library:

ellauri163.html on line 369: 10The scepter shall not depart from Judah, nor the student of the law from between his feet, until Shiloh comes, and to him will be a gathering of peoples.

ellauri163.html on line 371: G-d did not always promise that there would always be a king (let alone a king from the tribe of Judah). In Genesis 49 Jacob is blessing the tribes and says the scepter will not depart the tribe of Judah. This is long before Moses, let alone the first Temple -- not to mention the hundreds of years then before the second Temple.

ellauri163.html on line 373: There wasn't a King for hundreds of years after the blessing before the first king of the tribe of Judah (before Saul and David). Tthere was that whole slavery period in Egypt for hundreds of years, then Moses, then Joshua, then the judges long before Saul the firs tking of the tribe of Judah.

ellauri163.html on line 375: Just read the bible chronoholically and you'll see that there were hundreds of years after Jacob's statement before the first king. Then there were Kings of Judah. Then there was the civil war and the kingdoms split.

ellauri163.html on line 378: So, no, it does not say (let alone imply) that there will always be a king of the tribe of Judah as your post asked.

ellauri163.html on line 380: "The scepter shall not depart Judah" means that the right to kingship will forever belong to the tribe of Judah. This is re-enforced in Prophets when first David and then his son, Solomon, are told that they are the rightful bloodline for the throne. Others have sat on the throne but they were not rightful heirs.

ellauri163.html on line 382: For those Xians who say that there has been no king of Judah since J-sus they should check their math. In fact there has been no ruler from the tribe of Judah since 586 B.C.E That is right: 600 years prior to his supposed messiah. Guess he just proved to himself that J-sus was inelligible.

ellauri163.html on line 385: BTW from Genesis 49 when Jacob makes this statement there were 400 years of slavery in Egypt, a few more hundred years when we had the Judges and the Phillistines before we had ANY king from the line of Judah sitting on a throne.

ellauri163.html on line 389: So what does Genesis 49 mean?

ellauri163.html on line 391: Jacob was fortelling the fate of his sons and their heirs. He stated that the throne would belong to the tribe of Judah "until Shiloh comes." Belonging to isn't the same as saying there will be an unbroken line of RULING kings until Shiloh comes.

ellauri163.html on line 394: J-sus didn't have the right DNA link. He didn't have the anointing (he was never anointed as a king). He never ruled. He wasn't, by any definition, a (let alone "the") messiah. "The" messiah will have be a male descendent of Solomon, he will be properly anointed as king and he will fulfill the prophecies.

ellauri163.html on line 398: The older Jewish versions and commentators (e.g., Septuagint, Targums, Saadyah, and RASHI) read this word without the letter - yod, as if written - sheloh, the archaic form for - shelo, his; or, as if it were a poetic form for - shalvah, peace. (Sama sana varmaan kuin ähläm sähläm, tai shaloom.)

ellauri163.html on line 400: One translation, "until that which is his shall come.", is derived from the Septuagint. Its meaning is: 'The scepter shall not depart from Judah till all that is reserved for him shall have been fulfilled.' Another translation, "Till he come whose it (the kingdom) is.", is based on the Onkelos and Jerusalem Targums, Saadya Ga´on, RASHI, and other Jewish commentators. A modern Jewish commentator, M. Friedlander, renders this as "Till peace cometh.".

ellauri163.html on line 402: All of the Jewish translations (and commentaries) deal with a future time, the messianic era, during which there will be a king, a direct descendant from King David, sitting on the Davidic throne. The closing phrase of the blessing given to Judah defines the role of the expected future Jewish king, Messiah, in the world. Ultimately, his job will be to gather the nations under the banner of the One G-d of peace. If a gathering of the nations for the sake of peace is the first explicit description of the messianic era, it clearly suggests something that is natural, recognizable, and human.

ellauri163.html on line 405: Rajat ja haudat

ellauri163.html on line 407: 1 Ja Moses meni Moabin kedoilta ja astui Nebon vuorelle, Pisgan kukkulalle, joka on Jerihon kohdalla; ja Herra osoitti hänelle kaiken Gileadin maan Daniin asti, Ja koko Naphtalin ja Ephraimin ja Manassen maan, ja kaiken Juudan maan viimeiseen mereen asti,  Ja etelämaan, ja aukian kedon Palmukaupungin Jerihon tykönä, hamaan Zoariin asti.

ellauri163.html on line 413: 3. Ja etelämaan, ja aukian kedon Palmukaupungin Jerihon tykönä*, hamaan Zoariin asti.

ellauri163.html on line 417: Although some of the geographical reference points mentioned in Scripture are difficult for us to identify, God knows the full area into which He is going to bring Israel. We know enough to be sure that Israel is not in her full inheritance yet. Scripture shows that God has a dispute with those who are involved in “dividing up My land” [Joel 3:1-2].

ellauri163.html on line 419: Ja Herra sanoi hänelle: tämä on se maa, jonka minä Abrahamille, Isaakille ja Jakobille vannoin ja sanoin: minä annan sen sinun siemenelles; sinä näit sen nyt silmilläs, vaan et sinä sinne tule pääsemään. Lällällää. 

ellauri163.html on line 421: Und der HERR sprach zu ihm: Dies ist das Land, das ich Abraham, Isaak und Jakob geschworen habe, und gesagt: Ich will es deinem Samen geben. Du hast es mit deinen Augen gesehen, aber du sollst nicht hinübergehen.

ellauri163.html on line 432: Ja hän hautasi hänen laaksoon, Moabin maalla, Peorin huoneen kohdalla. Ja ei ole yksikään saanut tietää hänen hautaansa tähän päivään asti.

ellauri163.html on line 434: 6 Und er begrub ihn im Tal, im Lande der Moabiter, gegen dem Hause Peor. Und hat niemand sein Grab erfahren bis auf diesen heutigen Tag.

ellauri163.html on line 436: Missä on Mooseksen hauta?

ellauri163.html on line 438: Senkö takia Raamatun kirjoituksissa hän ei saanut lupaa mennä Luvattuun Maahan, ettei hänen olemattomasta haudasta olisi tullut turhia puheita? Onko koko miestä ollut olemassakaan?

ellauri163.html on line 444: Mooseksen hautaa etsimässä - Kirkko ja kaupunki

ellauri163.html on line 446: Yli 11-vuotiaille suunnatun sympaattisen pelin tarkoituksena on löytää Mooseksen hauta ja sitä etsimään lähtenyt, jäljettömiin kadonnut crazy professori Fog. Saksalaisten suunnittelemaa seikkailupeliä voidaan käyttää myös osana uskonnon opetusta. Pelin seitsemällä eri tasolla tutustutaan Mooseksen elämän eri vaiheisiin syntymästä kuolemaan.

ellauri163.html on line 450: Hauta-arkku on vieläkin nähtävänä ammonilaisten pääkaupungissa Ammanissa.. Tämä tarkoittaa, että Ogin kuolemasta on jo kulunut melkoisesti aikaa ja hauta-arkusta on tullut historiallinen nähtävyys. Mooseksen hauta koostui maanpäällisestä hautakappelista, ja siinä oli kuiluja, jotka johtivat maanalaisiin hautakammioihin. Hautakappelilla oli piha, jonka länsipuolella oli neljä pienempää kappelia. Kompleksin seinät on koristeltu upotetulla helpotuksella, ja Mooses on esillä eri jumalien edessä, mutta myös alamaailmassa.

ellauri163.html on line 452: Mooseksen isoäidin hauta on Maple Groven hautausmaalla Hoosick Fallsissa. Grandma Moses , syntynyt Anna Maria Robertson Mooses (* 7. Syyskuu 1860 Greenwich Yhdysvaltain valtio New York, † 13 Joulukuu 1961 vuonna Hoosick Falls, New York) oli yhdysvaltalainen taidemaalari, kuvittaja ja edusti naivisti taidetta.

ellauri163.html on line 454: Jerusalemin rukouslista 22.7.2021 - Israel-Apu ry: Olen iloinen myöskin siitä, ettei kukaan tiedä, missä Mooseksen hauta on! Oli Luojan oma suuri ja jumalallinen suunnitelma pitää Mooseksen hauta kätkettynä ja salaisuutena. Voitte kuvitella, mitä tapahtuisi, jos Israelin lapset tietäisivät, mihin Mooses on haudattu.

ellauri163.html on line 456: Missä on Jeesuksen hauta?

ellauri163.html on line 460: Minua on hiukan ihmetyttänyt eräs asia. Missä on kaikkien raamatun henkilöiden haudat? Luulisi maailmaa mullistaneiden hautapaikkojen olevan yleisessä perimätiedossa?

ellauri163.html on line 462: Ajatellaan vaikka Moosesta, juutalaisten maanpäällistä jumalaa. Missä on hänen hautansa? Kun Mooses kuoli, niin heitettiinkö ruumis suohon, ja unohdettiin se kikkelinsilpoja? Luulisi juutalaisten menneen soittamaan kunnioitustaan haudalle. Sehän olisi ollut pyhiinvaelluskohde. Mooses taidettiin haudata joutomaahan muiden sieninarkkareiden sekaan ja unohdettiin kuten kuka tahansa?

ellauri163.html on line 464: Samoin Nooa, jumalan suuren suunnitelman toteuttaja, sai palkakseen tulla haudatuksi jollekin tunkiolle? Kukaan ei jäännyt kaipaamaan ihmiskunnanpelastajaa. Hänelle ei edes pystytty muistomerkkiä koko vitun maailman pelastamisesta. Outoa?

ellauri163.html on line 466: Ja sitten Jeesus. Kukaan ei tiedä varmasti missä Jeesuksen hauta sijaitsee. Miksi ihmeessä? Luulisi ihmeitä tekevän zombin hautapaikan painuvan kansan kollektiiviseen muistiin. Mutta ei, jumalan pojan haudan sijaintia ei kukaan muista.

ellauri163.html on line 468: Tarkalleen ottaen kenenkään raamatun henkilön hautapaikkaa ei tiedetä. Miksiköhän? Koska raamatun henkilöt ovat kuvitteellisia. Jos raamatun henkilöt olisivatkin oikeita, ei heitä kukaan muistaisikaan, koska he olivat vain tavallisia sienipäitä harhoineen.

ellauri163.html on line 470: Niin. Tuo on melko kummallista, sillä paljon vanhempiakin hautoja kuin pari tuhatta vuotta tunnetaan kyllä paljon, ja paljon vähäisemmille miehille niitä on kyhätty.

ellauri163.html on line 471: Ja jos nuoren maan ajoituksiin uskotaan, ei tosiaan Mooseksen ja Nooan hautojen ja muistomerkkien säilyminen olisi ollenkaan mahdotonta. Missähän lienevät ja kuka ne on hävittänyt? Siinä on hihulille taas yksi pähkinä. Faaraot  sun muiden haudat kyllä löytyvät, muttei telttaväen jumalan sanansaattajien, erikoista tosiaan...

ellauri163.html on line 477: Officially, the tomb is the burial site of Youza Asaph, a medieval Muslim preacher - but a growing number of people believe that it is in fact the tomb of Jesus of Nazareth.

ellauri163.html on line 482: They believe that Jesus survived the crucifixion almost 2,000 Easters ago, and went to live out his days in Kashmir. And for those who scoff, remember that others have argued, just as implausibly, that Jesus came to Britain. A theory that was much in vogue when the poet William Blake famously asked: "And did those feet in ancient time, walk upon England's mountains green? And was the holy Lamb of God on England's pleasant pastures seen?"

ellauri163.html on line 484:     Itse ainakin olen ihan Raamattua lukemalla löytänyt Mooseksen ja Jeesuksen ruumiiden kohtalot. Lue sinäkin kyllä sieltä ne löytyy!

ellauri163.html on line 486:     Sentään... Nyt ei ollut kyse kohtalosta, vaan hautapaikoista... Hohhoijaa...  Kössönöm.

ellauri163.html on line 487:     Missä ne haudat ovat? Tuo juttusi on aivan sama, kuin että joku sanoisi, että minä kyllä tiedän missä on Zeuksen hauta (onko hän muuten kuollut?), koska jossain kirjassa niin sanotaan.

ellauri163.html on line 489:     No kun kerran olet niin laiska ettet jaksa itse avata Raamattua, niin voin kertoa, ellen nyt aivan väärin muista että Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä. Tuo on luultavasti 5. Mooseksen kirjassa. Jeesus vuorostaan haudattiin kalliohautaan, mutta kuten olet jo lapsena oppinut niin Jumala herätti Jeesuksen ja vapautti kalliohaudasta ja nosti taivaaseen Isä-Jumalan oikealle puolelle. Roomalaiset sotilaatkaan eivät voineet sitä estää kun Jumalan enkeli tainnutti haudan vartijat ja siirsi ison kiven pois haudan suulta. Naiset menivät ensimmäisenä tyhjälle haudalle.

ellauri163.html on line 490:     Mutta jos kiinnostaa Mooseksen hautapaikka tai ruumiin kohtalo (en ymmärrä mitä eroa sanamuodoilla on?) niin lukaseppa Raamatusta, Jumalan Sanasta siellä se on kerrottu. Siunausta! 

ellauri163.html on line 497: Palikka tajuaisit ettei raamatun kirjoituksilla ole todistusarvoa, ennenkuin löydetään selviä yhteneväisyyksiä historiasta. Niitä kun ei ole näkynyt, niin on turha puhua myöskään ylösnousemuksista. Annan esimerkin:

ellauri163.html on line 499: Keijukaisten maallisia jäännöksiä kun ei ole löytynyt yhtään, ei todennäköisesti ole ollutkaan keijukaisia. Jos mikään muukaan fyysinen todiste ei tue keijukaisteoriaa, on todella typerää alkaa olettamaan keijukaisten nouseen esim. korkeammalle henkiselle tasolle, etenkään kun korkeammasta henkisestä tasosta ei ole myöskään todisteita. Pyörit kehäpäätelmässä jossa jumala sanoo raamatun olevan totta ja raamattu jumalan. Pienelläkin päätelly voi todeta, ettei tuosta päätelmästä jää jäljelle muuta kuin muinainen paskalappunippu, ei jumalaa...Te haaasssuun hauskat julistajahihhulit ette edes tunne kirjaa, jonka pohjalta pitäisi kyetä selittämään tuotetta parhain päin :D

ellauri163.html on line 501:     Jos sinulla on aikeissa puhua uskontosi vietäväksi älyllisesti rehellinen ateisti, niin aloita nyt hyvä pelle siitä, että tunnet sen tuotteesi mihin yrität puhua mukaan. Ja ei, sinun ei pidä lukea toisille raamattua. Lue se alkuun ihan itsellesi. ...ja sitten se totuus lopuksi: Keskiverto ateisti tuntee raamatun monin verroin paremmin kuin yksikään fundamentalistinen lahkohihhuli.

ellauri163.html on line 503:     Kuulehan nyt milian, ei se ole uskon kannalta oleellista osata sanatarkkaan ulkoa erittäin paksua kirjaa, vaan ymmärtää Raamatun sanoma ja ne asiat.

ellauri163.html on line 504: Sitäpaitsi kristityt painottavat enemmän uutta testamenttia kuin vanhaa. Ei minun uskoni tai ilosanoman vienti kaadu siihen jos minä en muista jotakin yksittäistä sivuseikkaa vanhasta testamentista! Siunausta sinulle milian! Zelig

ellauri163.html on line 506: "Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä" Jos kukaan ei ollut näkemässä, niin miten se on päätynyt Raamattuun? Käyttikö muuten iso herra lapiota vai taikoiko Mooseksen kylkiluusta lumikolan ja kaiveli sillä? Jos nyt joskus luet tämän jutun, niin annan yhden neuvon.. Ota ihan rauhallisesti täällä ateismi-palstalla. Minä en ole ikinä ostanut sikaa säkissä, enkä tekisi niin uskontojenkaan tapauksessa. Asia, ismi tai mikä hyvänsä täytyy tuntea juurta jaksain, jotta voi ITSELLEEN rehellisesti sanoa ottaneensa niin paljon selvää, että kykenee tekemään perusteltavan ratkaisun liittymisestä tai sen tekemättä jättämisestä. Minä pystyn perustelemaan täydellisesti, miksi en ikäkuunapäivänä liittyisi lahkoonne, mutta perustelut sille miksi SINÄ siihen kuulut, ovat niin typerät ja puuttelliset, että myötähäpeää vain herättää.

ellauri163.html on line 522:     That´s All Folks!

ellauri163.html on line 527: Payot (Hebrew: פֵּאָה, romanized: pe’ot, plural: פֵּאוֹת) is the Hebrew term for sidelocks or sideburns. Payot are worn by some men and boys in the Orthodox Jewish community based on an interpretation of the Tenach injunction against shaving the "sides" of one's head. Literally, pe'ah means "corner, side, edge". There are different styles of payot among Haredi or Hasidic, Yemenite, and Chardal Jews. Yemenite Jews call their sidelocks simanim (סִימָנִים‎), literally, "signs", because their long-curled sidelocks served as a distinguishing feature in the Yemenite society (differentiating them from their non-Jewish neighbors). 

ellauri163.html on line 531: Jules Payot, né le 10 avril 1859, mort le 30 janvier 1940 à Aix-en-Provence, est un pédagogue et universitaire français. Payot est né en 1859 à Chamonix. Il fut une figure de premier plan dans l´enseignement laïque et en 1907, il fut nommé recteur des académies de Chambéry et d´Aix-en-Provence.

ellauri163.html on line 537: Jules Payot (1895) L´education de la Volonté. Agregé de philosophie, Docteur ès Lettres, Inspecteur d´Academie. Chapitre II: Qu´est´ce que méditer, et comment méditer.

ellauri163.html on line 540:     Mixi Payot pääsi hakemistoon?

ellauri163.html on line 547: Väärä itsessään ja käytännössä valitettava teoria, joka pitää luonnetta muuttumattomana, testaa negatiivista korkeimmassa määrin. Kantin paljastama, Schopenhauerin uusima hypoteesi on Spencerin tukivartena. Kantin mukaan olemme valinneet hahmomme noumenal-maailmassa, ja tämä valinta on nyt peruuttamaton. Kun se "laskeutui" avaruuden ja ajan maailmaan, hahmomme, tahtomme, pysyy sen mukaisena, mitä se on, ilman että voimme muokata sitä edes vähän. Mikä se sitten onkaan.

ellauri163.html on line 549:   Schopenhauer toteaa myös, että luonteenominaisuudet ovat synnynnäisiä ja immuuneja rabiexelle. Emme muuta motiivien lajia, johon esimerkiksi egoistin tahto on saatavilla. Sinä voit koulutuksen mukaan pettää egoistia tai parempi vielä korjata hänen ideoitaan, saada hänet ymmärtämään, että on olemassa tapa saavuttaa hyvinvointi, se vaatii työtä ja rehellisyyttä eikä kevytmielistä sooloilua. Mutta kun on kyse sielun herkistämiseksi muiden kärsimyksille, luovuta: tämä on varmasti yhtä paljon mahdotonta kuin lyijyn vaihtaminen kultaan. Voimme saada egoistin näkemään, että luovuttamalla pieni etu, voidaan saavuttaa paljon suurempi; vakuuttaa pahan siitä, että aiheuttaessaan kärsimystä muille hän aiheuttaa itselleen vielä elävämmän. Keppi siis ja porkkana.

ellauri163.html on line 552: En voi taistella vastoin luonnettani, perintöä, jonka esi-isäni ovat nostaneet minulle karttuvalta tililtä ja joka edustaa tuhansia, ehkä miljoonia vuosia kokemuksia, jotka on tallennettu orgaanisesti aivoihini. Mitä voin tehdä tätä muiden liigojen valtavaa koalitiota vastaan vastoin heikkoa henkilökohtaista tahtoani, jos haluan päästä eroon osasta perintöä, jonka he ovat siirtäneet minulle? Ei ole edes järkevää yrittää kapinaa: tappio on varma etukäteen. Voin kuitenkin lohduttaa itseäni ajattelemalla, että 50 000 vuoden kuluttua jälkeläisestäni tulee sosiaalisen miljöön ja perinnöllisen säännöllisen leikin kautta kuin täydellistyneitä koneita, joita on koottu uudelleen vuosisatojen ajan ja jotka jauhavat omistautumista, aloitteellisuuden henkeä jne.

ellauri163.html on line 554:   Jos nyt tutkimme, mitkä ovat teorian puolesta esitetyt perustelut, löydämme Kantista vain a priori-näkemyksiä, ja ne a priori-näkemykset, joita hän pitää tarpeellisina vapauden mahdollisuuden löytämiseksi, olisivat irtautuneet järjestelmästä kuolleena haarana, jos Kant ei olisi sekoittanut keskenään fatalismia ja determinismiä, kuten näemme alla. Schopenhauerista löytyy enemmän "räkämunkkeja" kuin argumentteja, koska hän haluaa leveillä tiedoillaan ja kasata puolelleen viranomaisia.

ellauri163.html on line 556: Viranomaiset eivät ole minkään todisteen arvoisia. Tässä ovat ainoat argumentit, jotka löysimme Koala-sedältä: 1) jos luonne olisi täydellinen, pitäisi löytää huomattavasti enemmän hyvettä ihmiskunnan vanhimmasta puoliskosta kuin nuorimmasta, mikä ei ole; 2) jokainen, joka on kerran osoittanut olevansa lurjusmies, on ainaisexi menettänyt luottamuksemme, mikä osoittaa, että me kaikki uskomme muuttumattomaan luonteeseen. No varmaan Koala-setä oli juuri sellainen pitkävihainen. 

ellauri163.html on line 558: Suurin hyvä, joka egoistilla on, on varmasti sen elämä. Jälleen tämä usko siihen, että luonne on yksi asia, homogeenilohko perustuu pinnallisimpaan havaintoon. Hyödyttäkäämme Schopenhaueria siitä, että hän on rokottanut sen Saksassa: se olisi meille 2 armeijakunnan arvoista, jos meillä ei olisi myös omasta takaa lannistamisen asiamiehiä, erityisesti Taine, jonka näin suuressa miehessä käsittämätön näkemys ei ole pystynyt erottamaan fatalismia determinismistä.

ellauri163.html on line 569:   Tässä lähestytään keskustelun avainkohtaa. Sanotaan: jos ette hyväksy sitä, että vapaaehtoinen voi ilman mitään halua, vain vapaalla aloitteellaan, varmistaa motiivin hallitsevan aseman ilman voimaa. "Voimakkaat motiivit, oleta toivomus, Oppilaasi, jos hän ei halua työskennellä, ei koskaan toimi."

ellauri163.html on line 571: Tällä te olette taas ennalta määrättyjä ja julmempia kuin kalvinistinen ennakkoastuminen, sillä kalvinistinen ennalta määrätty ei tiedä, että hän on ennalta määrätty hänelle, eikä taivaan toivo koskaan jätä häntä. — Mutta oppilaasi voi omantunnon perusteellisen tarkastelun perusteella tietää, ettei hänellä ole halua, ei armoa, että kaikki ponnistukset ovat siis hyödyttömiä: hänen on jätettävä ovelle kaikki toivo.

ellauri163.html on line 573:   Voilaa! kysymys on mahdollisimman selkeä. Minulla on tai ei ole halua parhaaseen - jos minulla ei ole sitä, kaikki ponnistelut ovat turhia - mutta koska halu ei riipu minusta, olipa armo puhaltaa tai haluaa, täällä olemme nurkassa fata- Laisuudella, paljon enemmän, on ennalta määrättyjä! — Erittäin hyvä; Mutta myöntämällä tämän myönnämme vähemmän kuin miltä näyttää.

ellauri163.html on line 575: Huomaa, että halu parhaaseen, vaikka se olisikin heikko, riittää meille, koska uskomme, että käyttämällä asianmukaisia viljelytapoja sitä voidaan kehittää, vahvistaa ja vahvistaa, muuttaa sen vankaksi ja kestäväksi resoluutioksi. "Mutta tämä epätoivo, vaikka olisitkin heikko, oletkin sitä mieltä, tarvitset sitä! jos se ei ole olemassa, et voi tehdä mitään!" — Myönnämme sen täysin: uskomme ensinnäkin, että fiatin vapauden kannattajat antavat meille, ettei ole mitään keinoa luottaa parannuspäätökseen, joka ei perustu haluun parantaa! Pitkän haileinen työn suorittaminen vastahakoisesti, ei rakastaminen sitä, mitä pyritään saavuttamaan, on poistaa kaikki mahdollisuudet menestyä.

ellauri163.html on line 579:   Itse asiassa predestiiniemme ryhmä osuu samaan aikaan näiden moraalista hulluudesta kärsivien onnellisten muukalaisten kanssa. Myönnämme, pystymättä näyttämään sitä, ja vain siksi, että emme ole koskaan kohdanneet negatiivisia tapauksia, että jos kysytään keneltä tahansa mieheltä, johon vieraantuminen ei vaikuta, jos hän pitää pastorin loistavaa uraa parempana kuin halveksitun juopon uraa, tämä mies vastaa kyllä. On selvää, että tämä on yxi oletus, tämän oletamme. Mutta kuka sen haastaa?

ellauri163.html on line 581: Moraalin ei siis tarvitse yhdistää kohtaloaan tällaisiin riskialttiisiin teorioihin – ja me toistamme sen yhtä masentavaksi kuin vapaan tahdon. Moraali tarvitsee vain vapautta, joka on hyvin erilainen. Ja tämä vapaus on mahdollista vain determinismissä ja sen kautta. (Alanootissa vielä haukutaan Cousinin tahtoteoriaa.)

ellauri163.html on line 585: Ei tahtoa ilman halua

ellauri163.html on line 589: Lähes kaikki meistä kuvittelevat, että valitsemme puolemme, että valitsemme useiden polkujen välillä! Helas, lähes aina päätöksemme tekee joku meissä, emme me; tietoiseen tahtoomme ei se osallistu: taipumukset, jotka ovat varmoja niiden lopullisesta voitosta, sopivat aivokuoren kanssa tavasta, jonka mukaan tietoisuuden annetaan niitä pohtia; ne haluavat antaa sille steriilin tyydytyksen uskoa olevansa puikoissa, mutta todellisuudessa hän on perustuslaillinen kuningatar, joka kazoo paraatia, avaa parlamentteja ja pitää uudenvuodenpuheita, mutta ei hallitse. Hallizija on todellisuudessa touhotukkainen taikaministeri taustapeikkoineen.

ellauri163.html on line 594:   ... Quoi qu'a chaque pas je puisse voir paraitre  
 

ellauri163.html on line 601: Alceste on mies, jolla on perustavanlaatuinen ongelma. Hän nimittäin vihaa ihmisiä. Oikeastaan Alceste vihaa ihmisten lisäksi myös yhteiskuntaa ja melkein kaikkea muutakin – eikä hän epäröi ilmaista inhoaan vasten ihmisten kasvoja.

ellauri163.html on line 603: On kuitenkin yksi asia, jolle myös ihmisvihaajan sydän sykkii. Célimène on nainen, joka on vienyt Alcesten sydämen. Vaan onko edes Célimène lopulta Alcesten arvostuksen arvoinen? (Tähän päättyy juonipaljastus.)

ellauri163.html on line 605: "Ihmisvihaaja" on Moliéren humoristinen klassikkonäytelmä vuodelta 1666. Ranskalainen Molière (1622–1673), oikealta nimeltään Jean-Baptiste Poquelin, tunnetaan erityisesti kirjoittamistaan humoristisista näytelmistä. Poquelin otti käyttöön Molière-nimen, kun alkoi työskennellä humoristisena näyttelijänä. Molièren tunnetuimpia humoristisia näytelmiä ovat muun muassa "Tartuffe" sekä "Sievistelevät hupsut".

ellauri163.html on line 607: Sen sijaan, että vallizisi halveksiva rauha, mitä näemme? Itserakkauden haava, epähienous, joka vaikuttaa meihin, provosoi meistä huolimatta myös fysiologisia emojeja. Sydän alkaa lyödä epäsäännöllisesti, kouristuxilla; hän on kuin paniikkihäiriö. Monet hänen supistuksistaan ovat epätäydellisiä, kouristuxia kuten sanoin, tuskallisia. Väkivaltaiset ääliöt työnsivät veren aivoihin, ruuhkauttavat tämän elimen niin herkullisesti ja aiheuttavat väkivaltaisten ajatusten, kostoideoiden, absurdien ideoiden, liioitellun hätävarjelun mahdottoman tulvan.

ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä.

ellauri163.html on line 624: Vittu nää pallokalloapinat on tismalleen samanlaisia tänä päivänä kuin ne oli pentateukin aikana, ja varmasti kymmeniä tuhansia vuosia sitä ennenkin. Kavereita petetään ja vihollisen elävää voimaa vähennetään, suojellaan omia poikasia ja syödään eläimiä, ja väliin aina pyllistetään oikeille ja kexityille herroille, lauletaan helkavirsiä ja tapaillaan noitavaimoja. Ei tää tästä muutu mixikään, ja mixkä muuttuisi, tälläisestä pallokallot pitävät, tälläisessä maailmassa viihtyvät. 

ellauri163.html on line 628: Lyra Belacqua (kaunis vesi), villi 12-vuotias tyttö, on kasvanut kuvitteellisessa Jordan Collegessa Oxfordissa. Hän on laiha, tummat vaaleat hiukset ja siniset silmät. Hän ylpeilee kyvyllään ilkivaltaan, erityisesti hänen kyvystään valehdella, ansaitsemalla hänelle Iorick Byrnisonin epiteetin "Silvertongue". Lyralla on luonnollinen kyky käyttää alettiometriä, joka pystyy vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kun sitä manipuloitiin ja luetaan oikein. Lyraa teeveesarjassa näyttelevä Dafne Keen on vähän Greta Thunbergin oloinen.

ellauri163.html on line 630: Kaikilla Lyran maailman ihmisillä, myös noidilla, on paha henki. Se on ihmisen "sisäisen olennon", sielun tai hengen fyysinen ilmentymä. Se on olennon muodossa (koi, lintu, koira, apina, käärme jne.) ja on yleensä vastakkaista sukupuolta kuin sen ihmisen vastine. Lasten dæmoneilla on kyky muuttaa muotoa - olennosta toiseen - mutta lapsen murrosiän loppua kohti heidän demoni "asettuu" pysyvään muotoon, joka heijastaixen henkilön persoonallisuutta. Mitähän Payot sanoisi tästä? Kun ihminen kuolee, sen dæmon häviää kuin pieru saharaan. Panssaroituja karhuja, kallion kammottavia ja muita olentoja ei ole demoneina. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Sielun kanssa se näyttää vyötiäiseltä. Elukoita käy vähän säälixi, vaikka ne on varmaan digitalisoituja. 

ellauri163.html on line 632: Pantalaimon on Lyran demoni. Kuten kaikki lasten pahat henget, hän vaihtaa muotoa olennosta toiseen usein. Kun Lyra saavuttaa murrosiän, hän ottaa mäntynäädän pysyvän muodon sekä hajun. Pantalaimon ja Lyra seuraavat isäänsä lordi Asrielia, kun hän matkustaa äskettäin löydettyyn Cittagazzen maailmaan, jossa Lyra tapaa Willin. Pyhä Panteleimon eli Panteleimon Parantaja (m.kreik. Παντελεήμων, Panteleēmōn, kreik. Παντελεήμων, Panteleímon), myös Pantalone, oli kristitty marttyyri ja pyhimys, joka sai surmansa Diocletianuksen vainoissa vuonna 305. Pantalone syntyi Nikomedeiassa noin vuonna 275. Hänen vanhempansa olivat rikas senaattori Eustorgios ja tämän kristitty vaimo Eubulia. Hänestä tuli menestyksekäs lääkäri, jota itse keisari Galerius halusi omaksi lääkärikseen. Pyhä Hermolaos käännytti Pantaleimonin kristityksi, ja parannettuaan ihmeellisesti sokean miehen, Pantaleimon käännytti puolestaan isänsä. Tämä kuoli pian sen jälkeen, ja jätti Pantalonelle suuren omaisuuden. Tämä vapautti orjansa ja jakoi omaisuutensa köyhille, ja paransi ihmisiä ottamatta maksua. Panteleimon, siviilinimeltään Petri Sarho (s. 17. toukokuuta 1949 Vieremä) on entinen Oulun metropoliitta. Hän jäi eläkkeelle kesäkuussa 2013.  

ellauri163.html on line 636: Kirjava on Willin demoni (jonka on muuten nimennyt Serafina Pekkala). Hän ei asetu aloilleen ennen tarinan loppua; mutta on vihjattu, että hän tulee kissan muodossa. Paha number 2 joka leikkelee Huippuvuorilla lapsosia irti lemmikeistä puhuu huonoa "huva" suomea, sen apuhoitaja on joku suomalainen B-näyttelijä. No nainhan se on meidankin elamassamme. Kova kohtalo joutua Inarin arvausasemalle ympärileikattavaxi! Kivat sulle britti tästäkin. Saatana jos tulette taas ammuskelemaan Ahvenanmaalle saatte turpaan että roikaa! Meillä on nyt uudenkiiltävät jenkkihävittäjät!

ellauri163.html on line 638: Arvovalta on ensimmäinen enkeli, joka on noussut Pölystä. Hän hallitsee kirkkoa, sortoa ja uskonnollista instituutiota. Hän kertoi myöhemmin saapuville enkeleille, että hän loi heidät ja universumin, mutta tämä on valhe, tai no vaihtoehtoinen totuus. Vaikka hän on yksi trilogian kahdesta ensisijaisesta vastustajasta – lordi Asriel on hänen ensisijainen vastustajansa – hän pysyy taustalla; Hän näkyy vain merivaha kaukoputkessa (eli keltaisessa vakoilulasissa). Arvovalta on heikko ja siirtänyt suurimman osan valtuuksistaan sijaishallitsijalleen Metatronille. Hän on erittäin iäkäs, hauras ja naiivi. Kabbalan Metatronista on ollut puhetta jo toisaalla.

ellauri163.html on line 640: Lordi Asriel, näennäisesti Lyran setä, paljastetaan myöhemmin hänen isäkseen. Hän avaa kuilun maailmojen välille etsiessään tohtorinhatullista Pölyä. Hänen unelmansa perustaa taivaan tasavalta kilpailemaan auktoriteetin valtakunnan kanssa saa hänet käyttämään valtaansa kerätäkseen suuren armeijan monialaisia armenialaisia eri puolilta nousemaan kapinaan kirkon voimia vastaan. 

ellauri163.html on line 642: Marisa Coulter on kylmän kaunis, manipuloiva Lyran äiti ja lordi Asrielin entinen rakastajatar. Hän palvelee kirkkoa kidnappaamalla lapsia tutkimaan Pölyn luonnetta, jonka aikana hän erottaa heidät esinahastaan - menettely, jota kutsutaan circumcisioniksi. Hänellä on mustat hiukset, hoikka rakenne ja hän näyttää nuoremmalta kuin hän on. Aluksi vihamielinen Lyralle, hän ymmärtää rakastavansa tytärtään ja pyrkii suojelemaan häntä kirkon agenteilta, jotka haluavat tappaa Lyran. Hänen demo on kultainen apina, jolla on julma juova perseessä.

ellauri163.html on line 644: Metatron, Asrielin päävastustaja, oli raamatullisina aikoina ihminen, Eenokki, mutta myöhemmin hänet muutettiin enkeliksi. Viranomainen on osoittanut hänen heikentyneen terveytensä nimittämällä Metatronin hänen sijaishallitsijakseen. Agenttina Metatron on istuttanut monoteistiset uskonnot universumiin. Hän tulee alttiiksi Marisa Coulterin viettelevälle edistymiselle, joka pettää hänet houkuttelemalla hänet alamaailmaan kuolemaansa. Hän on sarjan tärkein vastustaja.

ellauri163.html on line 646: Lordi Carlo Boreal tai Sir Charles Laxrom, CBE, kuten hänet tunnetaan Will Parryn maailmassa, toimii sivuhenkilönä revontulissa, mutta on pääantagonisti Hienovaraisessa veitsessä. Hän on vanha englantilainen, joka näyttää olevan jopa kuusikymppinen. Hän käyttää yleensä vaaleita pukuja ja häntä kuvataan tuoksuvaksi makeasti. Hänet myrkyttää lopulta rouva Coulter, jolle hän on aiemmin ollut demoninen rakastaja.

ellauri163.html on line 650: Iorick Byrnison on massiivinen panssaroitu karhu. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Iorickin haarniska varastetaan, joten hänestä tulee sieluton ja epätoivoinen. Lyran avulla hän saa takaisin haarniskansa, arvokkuutensa ja sielukkaan kuninkaanasemansa panssaroitujen karhujen yli. Kiitollisena ja vaikuttuneena hänen ovelasta valehtelustaan, hän kutsuu häntä "Lyra Silvertongueksi". Voimakas soturi ja haarniskaseppä Iorek korjaa hienovaraisen taskuveitsen, kun se särkyy. Myöhemmin hän käy sotaa Esivaltaa ja Metatronia vastaan.

ellauri163.html on line 652: Lee Scoresby, ärtyväinen teksasilainen, on ilmapalloilija. Hän auttaa Lyraa varhaisessa pyrkimyksessä päästä Asrielin asuntoon pohjoisessa, ja hän auttaa myöhemmin John Parrya palaamaan poikansa Willin kanssa.

ellauri163.html on line 654: Serafina Pekkala on pohjoisten noitien klaanin suomalainen kauneuskuningatar. Hänen demoni lumihanhensa Kajsa Anka, kuten kaikkien noitien dæmonit, voi matkustaa paljon kauemmaksi hänestä kuin ihmisten demonit tuntematta eron tuskaa.

ellauri163.html on line 660: John Perry on Willin isä. Hän on tutkimusmatkailija maailmastamme, joka löysi portaalin Lyran maailmaan ja josta tuli shamaani, joka tunnetaan nimellä Stanislaus Grumman tai Jopari, hänen alkuperäisen nimensä korruptio. John Richard Perry (born 1943) is Henry Waldgrave Stuart Professor of Philosophy Emeritus at Stanford University and Distinguished Professor of Philosophy Emeritus at the University of California, Riverside. He has made significant contributions to philosophy in the fields of philosophy of language, metaphysics, and philosophy of mind. He is known primarily for his work on situation semantics (together with Jon Barwise), reflexivity, indexicality, personal identity, and self-knowledge. Situation Semantics was a huge flop, which became obvious when Barwise died of the cancer of the colon. 

ellauri163.html on line 664: Ma Costa: Gyptian nainen, jonka poika Billy Costa on siepannut "Hotkijat". Hän pelastaa Lyran rouva Coulterilta ja vie hänet John Faan luo. Myöhemmin huomaamme, että Ma Costa hoiti Lyraa, kun hän oli vauva. Lyön vetoa et nää on teeveessä mustia. Eipäs olleetkaan! No tää on brittifilmatisaatio, siellä ne ei ole niin pakollisia. Mutta Balthamos on lakukeppi! Ja John Faa. 

ellauri163.html on line 668: Isä Gomez on pappi, jonka kirkko lähetti murhaamaan Lyran. Enkeli Balthamos tappaa Gomezin ennen kuin hän ehtii hänen saavutuksiinsa. Inhottava latino, varmaan jesuiitta.

ellauri163.html on line 672: Balthamos on kapinallisenkeli, joka homorakastajansa Baruch Spinozan kanssa liittyy Willin matkalle löytääkseen vangitun Lyran. Tarinan loppupuolella hän pelastaa sekä Lyran että Willin hengen tappamalla isä Gomezin. Varmistaessaan heidän turvallisuutensa Balthamos kutsuu Baruchin nimeä ja kuolee.

ellauri163.html on line 674: Tony Makarios on naiivi poika, jonka rouva Coulter houkuttelee vankeuteen. Venäläiset matkailijat tervetulleita ortodoksikirkkoihin myös Lapissa. Lapin ortodoksisen seurakunnan matkapappi Isä Makarios kutsuu myös venäläiset matkailijat juhlimaan ortodoksista teofaniaa, eli Herran kasteen juhlaa. Hänen mukaansa kirkon ovet ovat avoinna kaikille halukkaille, myös ensi sunnuntaina. Kyproxella oli ennen arkkipiispa Makarios. Vai oliko? Siitä on niin kauan...

ellauri163.html on line 680: Oxfordin Jordan Collegessa 11-vuotias Lyra Belacqua ja hänen dæmon Pantalaimon todistavat kuningas Abdullahin yritystä myrkyttää lordi Asriel, Lyran kapinallinen ja seikkailunhaluinen setä. Hän varoittaa Asrielia ja vakoo hänen luentoaan pölystä, salaperäisistä alkeishiukkasista. ("vakoo!" Ihankuin Joosuan agentit mennessään nirhaamaan naapurikansoja v. 1778 pentateukissa.) Lyran ystävän Rogerin kidnappaavat lapsikaappaajat, jotka tunnetaan nimellä "Hotkijat". Lyran adoptoi viehättävä seurapiirirouva, rouva Coulter. Mestari antaa Lyralle salaa aletiatometrin, totuuden kertovan laitteen. Lyra saa selville, että rouva Coulter on Hotkijoiden johtaja ja että se on kirkon salaa rahoittama hanke. Lyra pakenee gyptaalaisille, kanavaa villeville paimentolaisille, joiden lapset on myös siepattu. He paljastavat Lyralle, että Asriel ja rouva Coulter ovat faktiskt hänen vanhempansa.

ellauri163.html on line 684: Lähellä Bolvangaria, Hotkijan tutkimusasemaa, Lyra löytää hylätyn lapsen, joka on leikattu irti hänen esinahastaan; Gobblerit kokeilevat lapsia katkaisemalla ihmisen ja esinahan välisen siteen, jota kutsutaan "esinahan leikkaamiseksi".

ellauri163.html on line 686: Lyra vangitaan ja viedään Bolvangariin, jossa hän tapaa Roger Persiljan. Jäsen Coulter kertoo Lyralle, että esinahan leikkaaminen estää huolestuttavien aikuisten tunteiden puhkeamisen, karvankasvun genitaaliseudulle, menstruaation ja polluution. Lyran ja lapset pelastavat Scoresby, Iorek, gyptiläiset ja Serafina Pekkalan lentävä noitaklaani. Lyra putoaa Scoresbyn ilmapallosta ja panserbjørne vie hänet anastavan kuninkaansa Iofur Raknisonin linnaan. Hän huijaa Iofurin taistelemaan Iorekia vastaan, joka saapuu muiden kanssa pelastamaan Lyran. Iorek tappaa Iofurin ja ottaa hänen paikkansa oikeana kuninkaana. Jep jep jep! Nyt menee hyvin!

ellauri163.html on line 690: Lyra matkustaa Asrielin maailmojen välisen avauksen läpi Cittàgazzeen, kaupunkiin, jonka denizenit löysivät tavan matkustaa maailmojen välillä. Cittàgazzen holtiton teknologian käyttö on julkaissut ankeuttajia, jotka tuhoavat aikuisia sieluja, mutta joille lapset ovat immuuneja, mikä tekee maailmasta tyhjän aikuisista. Täällä Lyra tapaa ja ystävystyy Will Parryn kanssa, 12-vuotiaan pojan kanssa maailman Oxfordista. Will, joka äskettäin tappoi miehen suojellakseen sairasta äitiään, on törmännyt Cittàgazzeen yrittäessään löytää kauan kadoksissa olleen isänsä. Lyra tunkeutuu Willin (meidän) maailmaamme ja tapaa tohtori Marja Mähösen, fyysikon, joka tutkii pimeää ainetta, joka on samanlainen kuin Pöly Lyran maailmassa. Lyra rohkaisee tohtori Mähöstä yrittämään kommunikoida hiukkasten kanssa, ja kun hän tekee niin, he (puheliaat hiukkaset) käskevät häntä matkustamaan Cittàgazze-maailmaan. Lyran alethiometrin varastaa lordi Boreal alias Sir Charles Laxrom, rouva Coulterin liittolainen, joka on löytänyt tien Willin Oxfordiin ja perustanut sinne kodin.

ellauri163.html on line 692: Willistä tulee hienovaraisen veitsen kantaja, työkalu, jonka Cittàgazzen tutkijat takoivat kolmesataa vuotta aiemmin samasta seoksesta, jota käytettiin giljotiinin valmistukseen Bolvangarissa. Veitsen yksi reuna voi jakaa subatomisia hiukkasia ja muodostaa hienovaraisia jakautumisia avaruudessa, luoden portaaleja maailmojen välillä; toinen reuna leikkaa helposti minkä tahansa aineen läpi. Käyttämällä veitsen portaalin luomisvoimia Will ja Lyra voivat hakea hänen alettiometrinsä Laxromin kartanosta Willin maailmassa. Samaan aikaan Lyran maailmassa Lee Scoresby etsii arktista tutkimusmatkailijaa Stanislaus Grummania, joka vuosia aiemmin tuli Lyran maailmaan alaskan portaalin kautta. Scoresby löytää hänet asumasta shamaanina nimellä Jopari ja hän osoittautuu Willin isäksi, John Parryksi. Parry vaatii, että hänet viedään Cittàgazze-maailmaan Scoresbyn ilmapallossa, koska hän on ennakoinut, että hänen pitäisi tavata hienovaraisen veitsen wielder siellä. Siinä maailmassa

ellauri163.html on line 693: Scoresby kuolee puolustaessaan Parrya kirkon voimilta, kun taas Parry onnistuu yhtymään poikansa kanssa hetkeä ennen kuin Jutta Kämänen murhasi hänet, noidan, jonka rakkauden Johannes oli kerran hylännyt. Isänsä kuoleman jälkeen Will saa selville, että rouva Coulter on siepannut Lyran, ja häntä lähestyy kaksi enkeliä, jotka pyytävät hänen apuaan.

ellauri163.html on line 695: Keltaisen vakoilulasin alussa Lyran on kidnapannut hänen äitinsä, rouva Coulter magisteriumin agentti, joka on saanut tietää ennustuksesta, joka tunnistaa Lyran seuraavaksi herrojen Eevaxi. Enkelparven tie, homoenkelit Balthamos ja Baruch, kertovat Willille, että hänen on matkustettava heidän kanssaan antaakseen hienovaraisen veitsen Lyran isälle, lordi Asrielille, aseena auktoriteettia vastaan. Will ei välitä enkeleistä, ne valehtelevat; Paikallisen tytön nimeltä Ama, Karhukuningas Iorek Byrnison ja comic reliefinä lordi Asrielin gallivespian vakoojat, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakia, hän pelastaa Lyran luolasta, jossa hänen äitinsä on piilottanut hänet magisteriumista, joka on päättänyt tappaa hänet ennen kuin hän antautuu kiusaukselle ja synnille, kuten alkuperäinen Aatto. Hetkinen! Eikös tässä juonessa ole enemmänkin ainexia siitä hirmupitkästä runoelmasta, annas nyt, Dispenserin Dragge Qveene? Eikös kukaan ole pannut tätä merkille? No ei koska ilmeisesti sen seuraava trilogia on vielä selvemmin Edmundin apteekin hyllyltä: 

ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did. 

ellauri163.html on line 700: Will, Lyra, Tialys ja Salkkari matkaavat Kuolleiden maahan ja erottavat väliaikaisesti esinahkansa vapauttaakseen aaveet vankeudestaan. Marja Mähöne, tiedemies Willin maailmasta, joka on kiinnostunut "varjoista" (tai pölystä Lyran maailmassa), matkustaa maahan, jossa asuu outoja tuntevia olentoja nimeltä Mulefa. Siellä hän ymmärtää Pölyn todellisen luonteen, joka on sekä luonut että ravitsee elämää, joka on tullut siitä vitun itsetietoiseksi. Lordi Asriel ja uudistettu rouva Coulter yrittävät tuhota auktoriteetin regenttimettronin. He onnistuvat, mutta itse kärsivät tuhoa prosessissa vetämällä Metatronin syvyyteen.

ellauri163.html on line 710: Marraskuun 2002 haastattelussa Pullmania pyydettiin vastaamaan katoliseen Heraldiin kutsumalla kirjojaan "painajaisten aineiksi" ja "kokkojen arvoiseksi". Hän vastasi: "Vastaukseni tähän oli pyytää kustantajia tulostamaan se seuraavaan kirjaan, kuten he tekivät! Minusta se on koominen, se on vain naurettavaa." Katolisen Heraldin alkuperäinen huomautus (joka oli "on olemassa lukuisia ehdokkaita, jotka näyttävät minusta olevan paljon kokon arvoisempia kuin Harry Potter") kirjoitettiin Etelä-Carolinan vanhempien yhteydessä, jotka painostivat opetuslautakuntaansa kieltämään Harry Potter -kirjat.

ellauri163.html on line 712: Pullman ilmaisi hämmästyksensä siitä, mitä hän piti suhteellisen alhaisena kritiikinä hänen pimeistä materiaaleistaan uskonnollisista syistä, sanoen "Olen yllättynyt ja pettynyt siitä, kuinka vähän kritiikkiä minulla on. Harry Potter on ottanut kaikki luodit... Sillä välin olen lentänyt tutkan alla ja sanonut asioita, jotka ovat paljon kumouksempaa kuin mikään Harry-parka on sanonut. Kirjani koskevat Jumalan tappamista." Darn. (Parsia.) Toiset kannattavat tätä tulkintaa väittäen, että vaikka sarja on selvästi anticlerical, se on myös anti-teologinen, koska Jumalan kuolema on esitetty pohjimmiltaan merkityksettömänä kysymyksenä. Se on kuin ruoskisi kuollutta hevosta tai laittaisi perhosen pyörään. On paljon pahempaa imitoida Jeesusta Kristusta silmälasipäisen pojan hahmossa.

ellauri163.html on line 721: Vox Day has written about atheists being "socially autistic". Asperger´s syndrome (sometimes referred to as "High-Functioning Autism" or "HFA") is an umbrella term used to classify problematic behaviours similar to, but less severe than, those within the lower reaches of the autistic spectrum.

ellauri163.html on line 723: Day wrote concerning atheist PZ Myers´ blog audience: “It´s by no means a scientific test, but it is interesting to note the coincidence that 59 of the virulent atheists over at Dr. PZ Myers place report an average score on the Asperger´s Quotient test of 27.8. And this does not include the two individuals who actually have Asperger´s but did not report any test results.

ellauri163.html on line 724: As PZ himself said: "I took the test and scored a 24, an “average math contest winner.” You need a 32 to suggest Asperger’s, and a 15 is the average. So there. I don’t have Asperger’s, I’m just cruel and insensitive."

ellauri163.html on line 726: Below is some information that Aspergerstest.com gives concerning interpreting their Asperger´s quiz results:

ellauri163.html on line 731: 11-21 is the average result that people get (many women average around 15 and men around 17) 
My Asperger Quotient Result was 21. Käytit testin tekemiseen 4 minuuttia 34 sekuntia ja testipistemääräsi on 96 eli sinulla ei ole Aspergerin syndroomaa. (Minun on helppoa päätellä mihin toiset kysymyxillään pyrkivät.)

ellauri163.html on line 735: 26-31 gives a borderline indication of an autism spectrum disorder. It is also possible to have aspergers or mild autism within this range.

ellauri163.html on line 740: In fact, scores of 32 or above are one of strong indicators of having as ASD.

ellauri163.html on line 742:     However, there is evidence which suggests that a large portion of PZ Myers´ blog audience are narcissists rather than individuals who have Asperger´s Syndrome (see: PZ Myers´ antitheist blog audience and the issue of narcissism vs. Asperger´s Syndrome).

ellauri163.html on line 744: PZ Myers is a New Atheist and New Atheism is a contemporary form of antitheism. Therefore, it is very probable his blog appeals to people who hold to a antitheism perspective. Social science research indicates that antitheists score the highest among atheists when it comes to personality traits such as narcissism, dogmatism, and anger. Furthermore, they scored lowest when it comes to agreeableness and positive relations with others.

ellauri163.html on line 748: People with higher scores on the Autism Spectrum Quotient (items included "I am fascinated by numbers," and "I find social situations difficult") had weaker belief in a personal God than those with lower IQ score ("I am fascinated by skirts", and "I find zippers difficult"). Second, reduced ability to mentalize mediated this correlation. (Mentalizing was measured with the Empathy Quotient, which assesses self-reported ability to recognize and react to others' emotions, and with a task that requires identifying what's being expressed in pictures of eyes. Systematizing -- interest in and aptitude for mechanical and abstract systems -- was correlated with autism but was not a mediator.) Third, men were much less likely than women to say they strongly believed in a personal God (even controlling for autism), and this correlation was also mediated by reduced mentalizing. They were also clearly more interested in skirts and puzzled by zippers.

ellauri163.html on line 750: Another study found that the higher the autism score, the less likely the person was to believe in God, with the link partially explained by theory of mind. In other words, the better someone felt at understanding other minds, the more fervent their belief in God, who reads everybody´s mind. (Sometimes I wonder what kind of mind God must have, when s/he has to simultaneously concentrate on several gigamonkeys worth of personal requests. I bet s/he is fascinated by numbers. S/He never says "all our service representatives are busy at this moment, please hold without hanging up the phone.")

ellauri163.html on line 752: These studies are correlational, so researchers can´t say for sure whether an inability to imagine other minds actually leads to atheism or agnosticism or whether the link is caused by God. The researchers did control for religious service attendance, assuming that the socially inept might be less likely to flex their mentalizing muscles by mingling at church each week. That analysis showed that religious service attendance could not explain the link between autismlike traits and belief. Those with sedentary mental behavior were just as apt to have a will to believe as not.

ellauri163.html on line 754:   Left-handedness is a good indicator of a high mutational load. People who are left-handed higher incidences of autism and schizophrenia. A study found that atheists are more likely to be left-handed (see: Atheists and genetic mutations).

ellauri163.html on line 756: Dr. Mark Goulston, M.D. wrote in his article Just Listen - Don´t Confuse a Narcissist with Asperger´s Syndrome: “Both narcissists and high functioning people with Asperger like features are goal minded to a fault, and both can view other people more as functions or vehicles to achieve that goal instead of as people with feelings. However a critical difference between the two is that a narcissist doesn´t care if they hurt you or your feelings (and the truly malignant ones may even take delight in doing so), whereas someone with Asperger´s like features would prefer not to.

ellauri163.html on line 758: British psychiatrist Dr. Khalid A. Monsour says regarding Narcissistic Personality Disorder (NPD):

ellauri163.html on line 759: “… it is noticeable that people with NPD, do not show a major degree of functioning problems in stress free environment or when they are supported (except that they are perceived as “not pleasant characters” to deal with). However under stress and without support they can become quite dysfunctional in a way not far from what we usually see in Asperger’s syndrome.“

ellauri163.html on line 761:   Another, anthropologically informed study explores descriptions of communication with invisible, superhuman agents in high functioning young adults on the autism spectrum. Based on material from interviews, two hypotheses are formulated. First, autistic individuals may experience communication with bodiless agents (e.g., gods, angels, and spirits) as less complex than interaction with peers, since it is  free of multisensory input, such as body language, facial expressions, and intonation.

ellauri163.html on line 763:   Second, descriptions of how participants absorb into “imaginary realities” suggest that such mental states are desirable due to qualities that facilitate social cognition: While the empirical world comes through as fragmented and incoherent, imaginary worlds offer predictability, emotional coherence, and benevolent minds. These results do not conform to popular expectations that autistic minds are less adapted to experience supernatural agents, and it is instead argued that imaginative, autistic individuals may embrace religious and fictive agents in search for socially and emotionally comprehensible interaction.

ellauri163.html on line 765: Some of the primary symptoms of Alzheimer´s disease are: memory problems, mood swings, emotional outbursts, brain stem damage which impairs function in the heart, lungs plus causes disruption of various other bodily processes. In irreligious/nonreligious regions, there is a significant amount of Alzheimer´s disease (see: Irreligious/nonreligious geographic regions and Alzheimer´s disease). Irreligion/nonreligious regions have populations with significant problems when it comes to engaging in sedentary behavior (see: Irreligion/nonreligious regions and sedentary behavior). Thing is, gods, like dogs, require more exercise, even genuflection to pick up the turds. 

ellauri163.html on line 772: La furieuse revolte se sa chair contre cette hypothese absurde, hideuse. Tää sama Salen narsistis-solipsistinen pensee taas, et on ihan mahootointa ajatella ettei olis izeä. Mikä siinä oikein maxaa? Kysy Darwinilta. Joillekin on apoptoosi ainut tapa niellä se. Toisten on ihan pakko uskoa johkin viime hetken pelastukseen, joka tempaa sieluparan kadotuxesta. Mut jos on jo aika kylästynyt tähän sirkuxeen, voi olla vaan tyytyväinen kun loppu häämöttää.

ellauri163.html on line 776: Juopon kyläpapin suntio oli Arsene ja Mouchetten raiska raiskaaja oli Arsene. Tokko Lupin kuitenkaan, vaikka omin lupinensa salamezästi. Viisas vanhussuntio on 73 vee. Kohta pitäis tässä olla yhtä viisas. Haha. Quand on est mort tout est mort. Oli se viisaampi ainakin kuin wannabe jenkki filmikriitikko Dan Schneider (tuppikulli nähtävästi), joka jauhaa loputtomiin siitä oliko Mouchetten bylsintä raiskaus vai ei. Kärpässarjalaisia. ÄLÄ JAUHA! Tottakai se oli. 

ellauri163.html on line 789:   Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta. 

ellauri163.html on line 793:   Kahden näkemämme miehen välillä näyttää olevan vihamielisyys, joka seuraa heitä paikalliseen baariin, jossa riistanvartija (huolimatta naimisissa) haluaa paikallisen baarimikon Louisan (Marine Trichet), joka ei välitä hänestä, vaan himoizee salametsästäjää Arsenia (Jean-Claude Guilbert). Tutustumme myös päähenkilöön, Mouchetteen, vakavasti köyhään tyttöön, joka on 13–16-vuotias (ilmeisesti lähderomaani asettaa hiänen ikänsä 14- vuotiaaksi, ja Nortier oli todella 18, mutta elokuva ei anna siitä aavistustakaan), joka käyttää puisia puulevyjä (jotka eivät vastaa hänen jalkojaan) ja on ulkopuolinen koulussa, julman musiikinopettajan uhri, joka väärinkäyttää häntä ja joka vihaa rikkaampia tyttöjä, jotka sulkevat hänet pois. Mouchette jopa heiluttaa likapalloja kilpailijoitaan vastaan.

ellauri163.html on line 797: Sitten kaupunkiin saapuu messut, ja Mouchette saa kaksi oppituntia ihmisten seksuaalisista suhteista. Ensimmäinen tapahtuu, kun muukalainen antaa hänelle tunnuksen ajaa puskuriautoilla, ja hän harjoittaa kuoppaista flirttailua komean (ja näennäisesti hyvin varakas) pojan kanssa, joka menee pois tieltään jatkuvasti töyssyäkseen häntä ja hymyillen. Matkan jälkeen Mouchette lähestyy poikaa, joka näyttää vastaanottavaiselta, kunnes hänen isänsä kietoutuu ja lyö tyttöä syynä hänen "sluttiness". Hieman myöhemmin Mouchette näkee, kuinka Mathieu nauraa muille miehille, jotka näkevät, kuinka Louisa hieroo kasvojaan mieluummin kuin ratsastaa Arsenen kanssa. Mielenkiintoista on, että Mathieun vaimon (Marie Susini) kasvoilla on lyhyt kuva täydellisestä häpeästä ja hämmennyksestä, joka toistuu myöhemmin elokuvassa sekä Mouchettessa että hänen äidissään, joka yhdistää naisten seksuaalisuuden ahdingon kärsimykseen maskuliinisella käskyllä. Mutta hei se on sivuseikka tässä.

ellauri163.html on line 799: Sitten elokuva tulee sen keskeiseen kohtaukseen, joka vie lähes kolmanneksen elokuvasta. Eräänä päivänä koulun jälkeen Mouchette päättää päästä kotiin metsän läpi, mutta sademyrsky pakottaa hänet piiloutumaan. Kun sade loppuu, ulkona on pimeää. Kohtauksen lavastuksen mukaan se, mitä sitten tapahtuu, voi olla todellista tai ei. Näemme kohtauksen, jossa Mathieu ja Arsene riitelevät ja tappelevat, sitten näyttävät sovittelevan. Tai sitten ei. Arsene kompastuu Mouchetteen ja vie hänet olkimajaan kuivumaan. Hän saattoi tappaa Mathieun. Hän ei ole varma. Eikä Mouchettekaan. He keksivät skenaarion siltä varalta, että Mathieu kuolee. Mouchette suostuu tähän syistä, jotka voivat olla houkuttaa vanhempaa miestä, mutta voi johtua myös siitä, että hiän näkee hänet kaltaisenaan ulkopuolisena, tai yksinkertaisesti siksi, että, kuten hiän sanoo, "Hiän vihaa heitä". "He" voivat olla koko maailma tai vain kylä, jossa he asuvat. Tämä on epäselvää.

ellauri163.html on line 801: Arsene ja Mouchette palaavat kaupunkiin ja pakenevat toisen saluunan (ei siis Luisan) takahuoneeseen. Siellä he keskustelevat yön tapahtumista, ja Arsene kärsii petit mal epileptisestä hyökkäyksestä. Mouchette lohduttaa häntä, ja Arsene näyttää uhkaavan hiäntä, jos hän puhuisi Mathieusta. Sitten hän yrittää tulla helläksi, hiän torjuu hänet ja yrittää heikosti piiloutua pöydän alle. Sanon heikosti, koska kohtaus päättyy Arseneen Mouchetten päällä, lähellä clicheistä takkatulta, ja he ilmeisesti harrastivat seksiä tai näyttävät olevan valmiita siihen, kun kohtaus häviää.

ellauri163.html on line 805: Yön päätyttyä Mouchette palaa kotiin, hänen äitinsä kuolee, ja useat kaupunkilaiset yrittävät hyvittää ystävällisyyttä, mutta niitä täydennetään epäilyksillä ja tukahdutetulla raivolla, mistä syistä, ei koskaan paljasteta. Vanha nainen antaa Mouchettelle mekon äitinsä hautajaisiin, mutta kotimatkalla Mouchette repii sen pensaaseen nähtyään kanin metsästyksen, ja yksi onnettomista pedoista vanhenee hänen jalkojensa juuressa. Kuten elokuvan avajaisissa, oikeat eläimet loukkaantuivat elokuvassa, mutta aidosta syystä: hyvä - korkea taide, ja ne muistetaan kauan heidän kuolemansa jälkeen - pieni lohtu heille, myönnetään, mutta olisiko luonnollinen kuolema lohduttanut heitä enemmän? (Voi helvetti mikä nazi! Mixi jenkkimiehiä saa ylipäänsä olla?) Sitten kolme kertaa Mouchette käyttää rättejä vierittääkseen mäkeä alas kohti järveä. Kolmannella yrityksellään hän työntyi sisään (kuten Arsene), vaikka teknisesti – emme koskaan näe hänen ruumiinsa putoavan veteen ja vajoavan pohjaan. Emme myöskään koskaan näe kliseisiä kuplia, joita tapahtuisi, jos filmin henkilö putoaisi veteen ja hukkuisi. Se oli mielestäni huonoa hölynpölyä.

ellauri163.html on line 807:   Vaikka Au Hasard Balthazarin lopussa kriitikot väittävät usein, että aasi oli kuollut elokuvan lopussa, kun näemme vain sen kuolevana, tämä elokuva olettaa myös kuoleman, mutta näemmekö sen ei ole yhtä tärkeää kuin aiemmassa elokuvassa, joka päättyy lempeään eroon ennen tätä hetkeä. Tämä elokuva päättyy Mouchetten tietoiseen tietämättömyyteen riippumatta siitä, näemmekö hänen todellisen loppunsa vai emme. Ja kuten mainittiin, tämä loppu ei ole läheskään yhtä tyydyttävä, kerronnallinen, emotionaalisesti tai loogisesti kuin aasin loppu. Syynä on se, että vaikka hyväksyisi, että tyttö raiskattiin ja hiänen äitinsä kuoli tuntien sisällä toisistaan, hiänellä on silti paljon tekemistä, nimittäin Arsenen kaa, olisin mielelläni nähnyt niiden sexiä vähän lähemmin ja enemmän. Aasi oli vanha ja sieti kuollakin, mutta she still had much going for her. She was a juicy little dish. My handkerchief was all wet when the film was over.

ellauri163.html on line 809:   Ja huolimatta tästä lopusta, joka tuli romaanista, josta elokuva sovitettiin, Georges Bernanosin Nouvelle Histoire De Mouchette (josta Bresson oli myös sovittanut elokuvansa Maapapin päiväkirja), se ei ole hyvä; se löyhkää artikulaatiolta ja melodraamalta, joka on villisti ristiriidassa Au Hasard Balthazarin kanssa, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka usein (ja yllättävän kriittisesti) oikein nämä kaksi elokuvaa yhdistetään.

ellauri163.html on line 811:   Monet kriitikot ovat pitäneet tässä siitä, että vaikka Mouchette on ehdottomasti ulkopuolinen kaupungissaan, hän ei ole kapinallinen, hän ei ole kumouksiivinen, joten hän näyttää melkein määrätyn murskaantumaan. En kuitenkaan näe todisteita tästä näkökulmasta elokuvan kehyksissä. Ensinnäkin suuri osa tästä olettamuksesta tulee hyväksymällä näkemys, jonka mukaan Bressonin elokuvamainen kosmos on puhdasta kärsimyksen hyväksymistä, palkkiota tuonpuoleisessa - oli se sitten varhaisimmista elokuvistaan hänen myöhempien elokuviensa kautta. Koska tämä on vasta kolmas häneltä näkemäni elokuva, en voi puhua auktoriteetilla muista kuin näistä, mutta jopa kolmikossa (Maalaispapin päiväkirja, Au Hasard Balthazar, ja tämä), jonka olen nähnyt, tämä on todistettavasti väärin. Muut elokuvat syrjäyttäen, Mouchette ei selvästikään ole haluton:

ellauri163.html on line 817:   That said, the reason the film does succeed, and rises to greatness, rests primarily on the shoulders of the lead actress, Nadine Nortier, who, despite little dialogue, conveys great depths within her character, despite being a non-professional actress at the time. On the other hand, Jean-Claude Guilbert (a professional actor who also appeared in Au Hasard Balthazar, as another drunkard, Arnold) is also very good. The rest of the cast is solid. Yet, critical missteps abound, especially when some claim Mouchette is filled with anger. Yes, there may be acts of seeming anger (tossing dirt at her female rivals), but clearly the character of Mouchette is a walking mass of desensitisation. This would explain why she reacts the way she does to sex with Arsene, rather than seeing it as her ‘striking back’ at the world.

ellauri163.html on line 819: Se sanottuna, syy, miksi elokuva onnistuu ja nousee suuruuteen, lepää kuitenkin ensisijaisesti päänäyttelijä Nadine Nortierin harteilla, joka vähäisestä vuoropuhelusta huolimatta välittää suuria syvyyksiä hahmossaan, vaikka hän oli tuolloin vasta ei-ammattimainen näyttelijä. Paxuista sukista huolimatta (tai ehkä juuri sixi) hän on aivan kuolattava herkkupala. Toisaalta Jean-Claude Guilbert (ammattimainen näyttelijä, joka esiintyi myös Au Hasard Balthazarissa toisena juoppona, Arnold) on myös erittäin hyvä. Loput kipsistä ovat kiinteitä. Kriittisiä virheitä on kuitenkin runsaasti, varsinkin kun jotkut väittävät, että Mouchette on täynnä vihaa. Kyllä, voi hällä olla näennäisen vihan tekoja (heittämällä esim. likaa naispuolisille kilpailijoilleen), mutta selvästi Mouchetten luonne on herkistymisen kävelevä massa. Tämä selittäisi, miksi hän reagoi samalla tavalla kuin hän harrastaa seksiä Arsenen kanssa sen sijaan, että näkisi sen "iskevän takaisin" maailmalle.

ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä.  

ellauri163.html on line 827: Tästä epäonnistumisesta huolimatta Mouchette on kuitenkin hieno elokuva, jonka aivotärähdys lisää sen voimaa ja jonka kuvausten takkuisuus syventyy syvemmälle asioihin kuin sen hienoon, mutta luurankomaiseen käsikirjoitukseen. Yksi parhaista tekniikoista, joita Bresson käyttää saadakseen enemmän irti jokaisesta lyhyestä kohtauksesta, on käyttää toimintojen toistoja toisiinsa liittymättömissä kohtauksissa, jotka sitten yhdistävät nämä kohtaukset muihin. Esimerkiksi, kun Mouchetten opettaja rankaisee häntä ja pakottaa hänet laulamaan laulun, se on pakotettuna. Mouchette laulaa saman laulun yrittäessään "hoitaa" häneen tarttuvaa Arsenea. Hänen isänsä työntää Mouchettea aina, kun hän haluaa nautintoa, ja hiän sitten työntää Arsenea kuin töyssyauto ennen kuin hiän harrastaa seksiä hänen kanssaan. Siinä sitten työnneltiin varmaan oikein varren kanssa.

ellauri163.html on line 829: There is also a scene where Mouchette is wet, working in the bar, and then gets some coins as payment. Later, in his hut, she is wet, and Arsene pays her some coins to go along with his story regarding Mathieu’s presumed death. What this does is not only link divergent scenes in a strictly visual and cinematic way, but it emphasises the elliptical and cyclical nature of the film, where recurring images and motifs abound. Yet, all of them are slightly askew, and the camera always seems to look at its lead character’s life slightly askance, as if it was somehow recapitulating the clearly warped view of life Mouchette owns. 

ellauri163.html on line 833: In essence, the film called Mouchette recapitulates the point of view of its character Mouchette, which allows the viewer to both ‘feel’ a bit of the character’s warp, while also being able to step back and intellectually distance oneself and ‘understand’ the character’s warp. Whether or not Bresson intended this doubled perspective on life, it, and many of the film’s other strengths more than make up for its weak ending, and lift it to a greatness that, while it falls short of the utmost in the canon of great cinema, nonetheless makes Mouchette a film for which the term “great” is applied a surety. There are, certainly, worse ways to misfire, slightly or otherwise.

ellauri163.html on line 835: Pohjimmiltaan Mouchette-niminen elokuva tiivistää hahmonsa Mouchetten näkökulman, jonka avulla katsoja voi sekä "tuntea" hieman hahmon loimia, samalla kun se pystyy istumaan taaksepäin ja älyllisesti etääntymään itsestään ja "ymmärtämään" hahmon loimia. Riippumatta siitä, tarkoittiko Bresson tätä kaksinkertaista näkökulmaa elämään, se ja monet muut elokuvan vahvuudet enemmän kuin korvaavat sen heikon lopun ja nostavat sen suuruuteen, joka, vaikka se ei ole äärimmäinen suuren elokuvan kaanonissa, tekee Mouchettesta kuitenkin elokuvan, johon termiä "suuri" sovelletaan takuulla. On varmasti pahempiakin tapoja epäonnistua, hieman tai muuten. Kuin toi nolo loppu siis, joko mainizin?

ellauri163.html on line 847: Mietiskelyllä voidaan tarkoittaa myös meditaatiota. Meditaatio on harjoitus, jossa yksilö kehittää sisäänpäin kääntyneen itsetarkkailun muodossa omaa mieltänsä, tai harjoittaa erilaisten tietoisuuden tilojen saavuttamista. 

ellauri163.html on line 848: Maallisella tasolla meditaatiota harjoitetaan mielenvirkistyksen, ilon ja rentoutumisen saavuttamiseksi. Henkisellä tasolla meditaatiota voidaan harjoittaa esimerkiksi kärsimyksestä vapautumiseksi ja eksistentiaalisten kysymysten ratkaisuun. 

ellauri163.html on line 852: Joku hörhö sanoi että rukoileminen on meditointia. Toiset on kuulevinaan ääniä kuin Sirkka Pylkkänen vessan polulla. Meditaatiosta juolahti mieleen Melitta jauhatus. Melitta suodattimet ja kahvinkeittimet oli kerran uusia.  Äiti laittoi kahvipannuun liivatetta kun ei ollut hauensuomuja. Käkkärätukkaisen neekerin mielestä jolla on käärme hihassa tämän maailman kahvi oli parempaa kuin sen oman. Me laitamme vähemmän vettä ja enemmän kahvia, oli Pirkon vastaus, kun jenkit kiitti suomalaista hyvää kahvia. Sarjassa on muuten yllättävän paljon mustia, muttei juurikaan vinkuintiaaneja. Niitä ei kai ole yhtä paljon briteissä. Nojaa, mustia 3% vinkuja 1,7 gypsyjä 0,1. Gypsyt ovat voimakkaasti yliedustettuja. Palefaceja lähes 9/10. Amerikassa entiset vähemmistöt on 2-numeroisia. Ne otetaan takuulla huomioon brittiviihdetehtaissa. Tosin sarjassa on vain 1 token white american eikä sekään mikään jämeräleuka John Wayne vaan laiska vääräleuka hassuttelija, jonka lemmikkieläinkin on jänis.

ellauri163.html on line 858: Emile Durkheim [1858-1917] oli Jules Payotia [1859-1940] vuoden vanhempi, ja vei kasvatusopin professuurin Bordeauxissa Payotin nenän edestä vaikkei ollut edes psykologi. Payotia ei suin surminkaan siihen haluttu, vitun ateistia. Vaikkei Emilekään ollut sen kummempi kuin rabbin poika, mutta agnostikko sentään. Ja kuka muutenkaan jeesuxentappajista välittää, pahempi tollanen katolistaustainen apostata. No Payotista tuli sitten rexi Marseillen ja se eli vanhemmaxi, et lällällää.

ellauri163.html on line 862: David Émile Durkheim was born 15 April 1858 in Épinal, Lorraine, France, to Mélanie (Isidor) and Moïse Durkheim, coming into a long lineage of devout French Jews. As his father, grandfather, and great-grandfather had all been rabbis, young Durkheim began his education in a rabbinical school. However, at an early age, he switched schools, deciding not to follow in his family's footsteps. I bet dad, grandad and greatgranddad were all very disappointed.  In fact, Durkheim led a completely secular life, whereby much of his work was dedicated to demonstrating that religious phenomena stemmed from social rather than divine factors. Despite this fact, Durkheim did not sever ties with his family or with the Jewish community.  Actually, many of his most prominent collaborators and students were Jewish, some even blood-related. 

ellauri163.html on line 864: A precocious student, Durkheim entered the École Normale Supérieure (ENS) in 1879, at his third attempt. The entering class that year was one of the most brilliant of the nineteenth century, as many of his classmates, such as Jean Jaurès and Henri Bergson, went on to become major figures in France's intellectual history as well. At the ENS, Durkheim studied under the direction of Numa Denis Fustel de Coulanges, a classicist with a social-scientific outlook, and wrote his Latin dissertation on Montesquieu. At the same time, he read Auguste Comte and Herbert Spencer, whereby Durkheim became interested in a scientific approach to society very early on in his career. The writer of this exposition likes the word whereby.

ellauri163.html on line 868: Cette éducation lui permet de s´inscrire dans une double tradition culturelle, judaïque et classique. Il devient professeur et est notamment chargé des cours de pédagogie et de sciences sociales à l´université Bordeaux en 1887 puis il devient professeur de cette université en 1896. Jeune agrégé, il est envoyé en Allemagne, où il est marqué par le fonctionnement des universités allemandes, et par des philosophes sociaux qui s´intéressent au rôle de l´État moderne. Il devient docteur ès lettres en 1893. Molemmat kilpahakijat oli siis maaseutuyliopistomiehiä.

ellauri163.html on line 873: In the last presentation we looked at Durkheim’s ideas on the weakening of the collective conscience through modernity—the division of labor, weakening of primary groups and general social change. As we saw, this left the individual without much moral guidance. As Durkheim was concerned with moral behavior and social justice he naturally turned to the study of religion.

ellauri163.html on line 875: All religions divide social life into two spheres, the “sacred” and the “profane.” There is nothing intrinsic about a particular object which makes it sacred. An object becomes sacred only when the community invests it with that meaning.

ellauri163.html on line 877: Religion is an eminently collective thing (1954, p.47). It serves to bind a community together. A religion is a unified system of beliefs and practices relative to sacred things, that is to say, things set apart and forbidden--beliefs and practices which unite in one single community called a Church, all those who adhere to them.  (1954, p. 47).

ellauri163.html on line 879: The believer who has communicated with his god is not merely a man who sees new truths of which the unbeliever is ignorant; he is a man who is stronger. He feels within him more force, wither to endure the trials of existence, or to conquer them (1954, p. 416).

ellauri163.html on line 881: Thus there is something eternal in religion which is destined to survive all the particular symbols in which religious thought has successively enveloped itself. There can be no society which does not feel the need of upholding and reaffirming at regular intervals the collective sentiments and the collective ideas which make its unity and its personality.

ellauri163.html on line 885: Durkheim then ventures a step further, seeing no big fist struck him from the heavens. Religion is not only a social creation; it is the power of the community itself that is being worshiped. The power of the community over the individual so transcends individual existence that people collectively give it sacred significance.

ellauri163.html on line 887: What essential difference is there between an assembly of Christians celebrating the principal dates in the life of Christ, or of Jews remembering the exodus from Egypt or the promulgation of the Decalogue, and a reunion of citizens commemorating the promulgation of a new moral or legal system or some great event in the national life? (1954, p. 427). Two men say they´re Jesus, one of them must be wrong.

ellauri163.html on line 889: By worshiping God people are unwittingly worshiping the power of the collective over them—a power that both created and guides them. They are worshiping society itself. Religion is one of the main forces that make up the collective conscience; religion which allows the individual to transcend self and act for the social good. But traditional religion was weakening under the onslaught of the division of labor; what could replace religion as the common bond?

ellauri163.html on line 891: The great things of the past which filled our fathers with enthusiasm do not excite the same ardor in us...In a word, the old gods are growing old or already dead, and others are not yet born...But this state of incertitude and confused agitation cannot last forever. A day will come when our societies will know again those hours of creative effervescence, in the course of which new formulae are found which serve for a while as a guide to humanity; and when these hours shall have been passed through once, men will spontaneously feel the need of reliving them from time to time in thought, that is to say, of keeping alive their memory by means of celebrations which regularly reproduce their fruits. We have already seen how the French Revolution established a whole cycle of holidays to keep the principles with which it was inspired in a state of perpetual youth.

ellauri163.html on line 893: But now comes something rather suspect: There are no gospels which are immortal, but neither is there any reason for believing that humanity is incapable of inventing new ones (1954, pp. 475-476).

ellauri163.html on line 895: While men are losing faith in the old religions, new religions will be born. For all societies feel the need to express their collective sentiments, ideas, and ideologies in regular ceremony. All societies need a set of common values and moral guidelines to inspire their members to transcend their selfishness. While the forms and particular symbols may change, religion is eternal.

ellauri163.html on line 909: Itsemurhatutkimus

ellauri163.html on line 911: Durkheim tarjosi laajassa itsemurhatutkimuksessaan malliesimerkin yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteiskunnallisesta selittämisestä. Siinä Durkheim osoittaa laajoja tilastollisia menetelmiä käyttäen itsemurhien johtuvan pääosin yhteiskunnallisista tekijöistä. Esimerkiksi yhteisön kiinteydellä sekä yhteisön toiminnalla on suora yhteys itsemurhien määrään. Niin myös bestsellereillä jotka aiheuttavat izemurha-aaltoja. 

ellauri163.html on line 913: Egoistinen itsemurha

ellauri163.html on line 921:     Alhainen yhteiskunnallinen integraatio.

ellauri163.html on line 923:     Pettymysh. Izeviha.

ellauri163.html on line 925: Anominen itsemurha

ellauri163.html on line 933: Altruistinen itsemurha

ellauri163.html on line 943: Fatalistinen itsemurha

ellauri163.html on line 945:     Korkean sääntelyn yhteisö. Yksilö tekee normien pakottamana itsemurhan.

ellauri163.html on line 952: Vaikka Durkheimin itsemurhatutkimukseen on vuosien varrella kohdistunut runsaasti asiatontakin arvostelua, se oli ilmestyessään malliesimerkki sosiologisesta nollatutkimuxesta, mitä sosiologit nykyisinkin tekevät.

ellauri163.html on line 961: Ajatus ihmisen syntisyydestä muistuttaa tupakanpolttoa. Kaikki polttavat tupakkaa. Mutta sitoutumalla synnittömyyden esimerkkiin - Jeesus ei polttanut - he voivat olla polttamatta. Ja jos joku sanoo, että enhän minä polta tupakkaa, voi sanoa niinkuin englantilainen pappi soimatessaan kuuntelijoita siitä että he moittivat toisia viinan juomisesta, että kyllä kermaiset kakut ovat sitten hyviä.  Pappi on kuin tienviitta: menkää tuonnepäin, minä jään tähän osoittamaan oikeaan. Hyvää kakkua, kuului Sakun morähdys helluntaiystävien syysjuhlan nauhalta kahvikuppien ja lusikoiden kilinän lomasta.

ellauri163.html on line 963: Ajatus jumalista kuvaa ajatusta ihmisentapaisista olennoista, jotka eivät tarvitse mitään. Paizi tarvizevathan ne uskovien kiitosta, ne ovat sille oikeinkin makeankipeitä. Pahastuvat jos ei sitä ala kuulua. Kristina-täti pahastui ja muikeni kuin vaari, kun sen jakamista töräyxistä ei kiitetty. Nyt ei olla edes pen pälejä.

ellauri163.html on line 965: Teologian kieltäminen perustuu ajatukseen ihmisen vapaudesta. Tai nimenomaan toisinpäin, kz. esim Payot tahdon vapaudesta. Musta koko vapaus on yliarvostettua. Mitä vanha ilosta, koha mis on lämmin.  

ellauri163.html on line 967: Uskonnollinen ihminen elää laivassa, joka muistuttaa merellä lojuvaa ja ajalehtivaa laivaa aalloissa sillä erotuksella että siinä on tunnustettu kapteeni. Se ei kellu syvemmällä, niinkuin miinanraivaaja painavine runkoineen, eikä se vähennä ihmisen vapautta vaikuttaa sen kulkuun, mutta tosiasia, että siinä on kapteeni, muuttaa kokonaiskuvaa niin että ihminen voi olla rauhassa. Huolimatta kaikesta epätoivosta siinä voi olla rauhassa. Mutta mitä jos tulee sähkökatko ja keulapotkureita ei voi ohjata, kuten Gabriellalla? Eikö siinä voi syntyä vaaratilanne? Ei voi, vauhti on niin hiljainen, enintään pari solmua. Tulee enintään pieni tömähdys ja vesirajan yläpuolisia kuhmuja.

ellauri163.html on line 972: Psalmit ovat saarnojen tärkeä lähtökohta, koska niissä puhutaan tunteista. Payot ei voisi olla enempää samaa mieltä. Tunteet ovat tahdon voimanlähteenä. Tahto on aivokuoren säätelemää halua.

ellauri163.html on line 974: Söderblomin ajatus frambringareista, tuojajumalista, jotka ovat kulttuurihyvien alku, kuvaa jumalia, jotka eivät ole vihaisia kuin Jahve. Hän itse pohdinnoissaan, voiko Kiinan taivaan herraa koskevat ajatukset liittää frambringare (producteur) -uskon piiriin on kristinuskon suhteen frambringare. Hänen ajatuksensa, miten ajatus Jumalasta taivaassa voisi olla tuontitavaraa Kiinasta joskus ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella on kiinnostava, mutta juuri tässä suhteessa. Ajankohta olisi kyllä yllättävän myöhäinen. Taivaalle on kaikki apinat tirkistelleet ja väistelleet Ukon nyrkkiä, ei siihen tarvi vinosilmiä.

ellauri163.html on line 976: Ajatukset Mooseksesta vuorella on todella kiinnostava. Siinä hän yhdistää maagisen vihaisen olennon käsitteen yksijumalaisuuden aluksi juutalaisilla. Alkupamaus on huomattava, mutta vielä maaginen, mutta sitten Jumala etääntyy ja kehittyy lain säätäjäksi, eräänlaiseksi alueneuvostoksi. Taustalla on kuitenkin Mooseksen (frambringarena) vahva kokemus Jumalan mahdollisesta rankaisevasta vihasta, niinkuin hevoselle sähköaita. Sähköaita on jumalaxi liian aloitekyvytön. Se ei kiellä eikä komenna, se on vaan rajoite. Jos et sitä häirize, sekään ei häirize Polle sinua. Ruoho aidan toisella puolella on vaan pyhitettyä.

ellauri163.html on line 978: Veikko Anttosen ajatus pyhästä pyhitettynä alueena, joka elää ihmisten toiminnassa luonnossa ja talon luoman tilan käsittelyssä (Jumalaa katsotaan kuin sika uutta naurismaan aitaa) väistää ajatuksen Jumalan vihasta sellaisena kuin Mooses sen koki. Varominen ja pelkääminen ovat eri asioita, Niinpä. Maahanmuuttajien jumala vaati aktiivisia valloitustoimia. Ei saanut jäädä tuleen makaamaan ja märehtimään. Kiivas jumala tulee ja heittää niska peffa ulos.

ellauri163.html on line 987:   Filosofia, joka ei ota ihmistä syliinsä, on yleinen ilmiö, koska viisaus ja sen rakastaminen ei ole ihmisestä siis minusta huolehtimista, vaan haastaa korkeampaan yleistykseen, samanlaista kuin Kreikan uskonto. Se on uskonnossa tapahtuvan yleistämisen koskettelua hengen asein niin, että osasta jumalauskoon liittyvistä maagisista elementeistä (kuten Zeuksen vihanpurkaukset? Mixi ne just on maagisia? Kuuluuko niissä Callen tohvelien läpinä sen tullessa lastenuoneeseen pää punasena huutamaan?) voitaisiin vapautua ajattelemalla asiaa ihmisen järjellä, joka nähdään tämänpuoleisena kuin katupoika. No tollanen henk.koht. jumalasuhde on oikeastaan aika herännäistä. Monet helpottuvat siitäkin ettei kiivas jumala kyylää niiden joka siirtoa, vaan nää syvälliset asiat hoidetaan ikäänkuin virkatyönä. Sekin jo lohduttaa ettei kenelläkään ole yhtään paremmin.

ellauri163.html on line 991: style="color:blue">Sokrates harjoitti arjen filosofiaa 

ellauri163.html on line 1013: on vain kehittynyt osa samaa, eräänlaisen eläintarhan 

ellauri164.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri164.html on line 43: In the introduction to his Grundzüge der physiologischen Psychologie in 1874, Wundt described Immanuel Cunt and Johann Friedrich Herbart as the philosophers who had the most influence on the formation of his own views. Those who follow up these references will find that Wundt critically took to the cleaners both these thinkers’ ideas. He distanced himself from Herbart's science of the soul . Wundt praised Cunt's rejection of a "rational" psychology deduced from metaphysics, but he argued against Cunt's epistemology as well as Cunt's category theory and his flabby position on teleological explanations in his publication Was soll uns Kant nicht verkaufen? (1892).

ellauri164.html on line 55: 	Bernadotten isähahmopappi kysyy poikahahmopapilta, onxe lukenut Claudelin panttivankinäytelmää.

ellauri164.html on line 60: Tässä draamassa Claudel maalasi perinteisen yhteiskunnan romahtamisen monarkiasta. Kaksi aristokraattia, mies ja nainen, jotka selvisivät terrorin verilöylyistä, yrittävät henkensä, rakkautensa ja kunniansa uhalla pelastaa paavin: jälkimmäinen on kidnapattu vankilasta, jossa keisari oli pudottanut hänet ja piiloutunut heidän alueelleen. Mutta imperiumin prefekti on paljastanut läsnäolonsa ja harjoittaa vastenmielistä kiristystä. Tunteiden ja tilanteiden väkivalta antaa voimakkaan dramaattisen voiman tälle eturistiriitalle ja intohimoille, jotka syntyvät kaatuneen aristokratian ja historian muunnelmien alaisen vallan välillä. "Kuinka olisin voinut olla niin julma?" kysyi tämän "saagan" ensimmäisen osan kirjoittaja, jossa se herää laajoilla aivohalvauksilla, ranskalaisen yhteiskunnan yksittäisten kohtaloiden, kyynelten ja mullistuksia pidemmälle 1400-luvulla, mikä edeltää nykyajan tuloa.  

ellauri164.html on line 62:     Eli Bernadotten ärsyttävä pappissetä siis kysyy pappisveljenpojalta: "Oletko lukenut Paul Claudelin panttivankia?" Vastasin, etten edes tiedä kenestä tai mistä hän puhui. - "Mennään! Hyvä. Kyse on pyhästä tytöstä, joka kaltaisesi seurakunnan papin neuvosta kieltää sanansa, nai vanhan luopionsa, vaipuu epätoivoon, kaikki sillä verukkeella, että estää paavia joutumasta vankilaan, ikään kuin Pyhän Pietarin jälkeen paavin paikka ei olisi pikemminkin Mamertinessa kuin palatsissa, joka on koristeltu ylhäältä alas renessanssin vitun homojen toimesta, jotka maalasivat siunatun Neitsyen mallina omat puppelipoikansa. Huomaa, herra Claudel on nero, en sano ei, mutta nämä kirjailijat ovat kaikki samanlaisia: heti kun he haluavat koskettaa pyhyyttä, he tahraavat itsensä ylevällä, he asettavat Ylevää kaikkialle! Pyhyys ei ole ylevää, mitä. Jos minä olisin ripittänyt sankarittaren, olisin ensin pakottanut hänet muuttamaan linnunnimensä oikeaksi kristilliseksi nimeksi - hänen nimensä on nimeltään Sygne - ja sitten pitämään sanansa, koska lopulta meillä on niitä vain yksi, ja pyhä isämme paavi itse ei voi tehdä asialle mitään.

ellauri164.html on line 64: Mamertiinien vankila lat. Carcer Mamertinus on Rooman vanhin vankila, joka sijaitsi Capitoliumin itärinteellä. Monet tunnetut valtiolliset vangit, kuten Jugurtha ja Vercingetorix, odottivat siellä kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Legendojen mukaan myös Pietari ja Paavali olisivat olleet siellä vangittuina. Nykyisin vankilasta on jäljellä kaksi päällekkäistä selliä, joista alempaan eli Tullianumiin päästiin vain katosta olevasta aukosta. Vankila rakennettiin noin vuonna 386 eaa. Paikalle rakennettiin 1300-luvun lopussa San Pietro in Carcere -kirkko. 

ellauri164.html on line 68: Se on kuvissa aika dyspeptisen näköinen. Kotoisin Villanuevasta kuten Montabuanin el Zorro. Kylvettyään nuorena materialismin haaleassa ammeessa se käännähti takas katolismiin 18 vee. Joulumessussa sen sydän sai pohjakosketuxen ja se uskaisi (je crus). Varsinainen keulapropelli oli kuiteskin homo  Rimbaudin Seslonki helvetissä, kuten se on usein kertonut.

ellauri164.html on line 82: J’avais entrevu la conversion au bien et au bonheur, le salut. Puis-je décrire la vision, l’air de l’enfer ne souffre pas les hymnes ! C’était des millions de créatures charmantes, un suave concert spirituel, la force et la paix, les nobles ambitions, que sais-je ?

ellauri164.html on line 92: Les hallucinations sont innombrables. C’est bien ce que j’ai toujours eu : plus de foi en l’histoire, l’oubli des principes. Je m’en tairai : poëtes et visionnaires seraient jaloux. Je suis mille fois le plus riche, soyons avare comme la mer.

ellauri164.html on line 94: Ah ça ! l’horloge de la vie s’est arrêtée tout à l’heure. Je ne suis plus au monde. — La théologie est sérieuse, l’enfer est certainement en bas — et le ciel en haut. — Extase, cauchemar, sommeil dans un nid de flammes.

ellauri164.html on line 96: Que de malices dans l’attention dans la campagne… Satan, Ferdinand, court avec les graines sauvages… Jésus marche sur les ronces purpurines, sans les courber… Jésus marchait sur les eaux irritées. La lanterne nous le montra debout, blanc et des tresses brunes, au flanc d’une vague d’émeraude…

ellauri164.html on line 104: Les talents ! — Il n’y a personne ici et il y a quelqu’un : je ne voudrais pas répandre mon trésor. — Veut-on des chants nègres, des danses de houris ? Veut-on que je disparaisse, que je plonge à la recherche de l’anneau ? Veut-on ? Je ferai de l’or, des remèdes.

ellauri164.html on line 108: — Et pensons à moi. Ceci me fait peu regretter le monde. J’ai de la chance de ne pas souffrir plus. Ma vie ne fut que folies douces, c’est regrettable.

ellauri164.html on line 116: Je meurs de lassitude. C’est le tombeau, je m’en vais aux vers, horreur de l’horreur ! Satan, farceur, tu veux me dissoudre, avec tes charmes. Je réclame. Je réclame ! un coup de fourche, une goutte de feu.

ellauri164.html on line 126: Näin vilauxen käännöxestä hyvään ja onneen, pelastuxesta. Pystynkö kuvaamaan sen vision, helvetin ilma ei siedä virsiä! Siinä oli miljoonia sharmantteja otuxia, sulava spirituaalinen konsertti, voima ja rauha, jaloja pyrkimyxiä, ties mitä.

ellauri164.html on line 132: Turpa kii, nyt turpa kii! ... Se on häpeä, moite, täällä: Saatana joka sanoo että tuli on noloa, että mun kiukku on karmaisevan typerää. - Riittää!... Mokat joita mulle kuiskitaan, taiat, väärät hajuvedet, lapsellinen musa. - Ja ajatella että mulla on totuus tiedossa, etmä nään oikeuden: mulla on terve ja pysähtynyt ymmärrys, mä olen valmis täydellisyyteen... Ylpeys. Mun päänahka kuivuu. Sääliä! Herra, mua pelottaa. Mullon jano, tosi jano! Au! Lapsuus, nurzi, sade, järvi kivillä, kuutamo kun kellotapuli soittaa 12... Piru on kellotapulissa tällä hetkellä. Marja! Pyhä neizyt!... Kauheeta mun tyhmyyttä.

ellauri164.html on line 134: Tuolla, eikne ole rehellisiä sieluja, jotka tahtoo mulle hyvää... Tulkaa... Mulla on tyyny suussa, ei ne kuule mua, ne on haamuja. Sitäpaizi kukaan e ajattele toisia. Paras ettei lähestytä. Tunnen palaneen hajua, se on varma.

ellauri164.html on line 138: Ahaa! Elämän kello on juuri pysähtynyt. En enää ole maailmassa - Teologia on vakava, helvetti on takuulla alhaalla - ja taivas ylhäällä. - Extaasi, painajainen, uni tulipesässä.

ellauri164.html on line 142: Mä paljastan kaikki mysteerit: uskonnolliset tai luonnolliset, syntymä, kuolema, tulevaisuus, menneisyys, maailmansynty, eikä mitään. Mä olen harhakuvien maisteri.

ellauri164.html on line 148: Teräsvoimat! - Täällä ei ole ketään ja on joku: en haluis levittää mun aarteita. - Haluuko joku neekeriräppiä, huorien tanssia? Halutaanko joku et mä häviän, etmä sukellan hakemaan sormusta? Halutaanko? Mä voin tehdä kultaa, hoitoja.

ellauri164.html on line 158: Mulla pitäis olla helvetti kiukulle, helvetti ylpeydelle, - ja halauxien helvetti; helvettien konsertti.

ellauri164.html on line 160: Mä kuolen vetelyyteen. Se on hauta, mä meen madoille, kauhistuxen kanahäkki! Saatana, pelleilijä, sä tahdot hajottaa mut sun sharmilla. Mä reklamoin! Mä reklamoin! Hiilihangon isku, tulipisara.

ellauri164.html on line 162: Auh! remontoida elämään! heittää silmäys meidän epämuodostumiin. Ja tää myrkky, tää tuhatkertaisesti kirottu pusu! Mun heikkous, maailman julmuus! Mun jumala, sääliä, piilottakaa mut, mullon liian paha olo! - Mä olen piilossa enkä mä ole sitä.

ellauri164.html on line 170: Das Ding an sich oli sukkahousuisen Immanuel Cuntin kexasema sumutus kun tiede alkoi huohottaa pappispimityxen kovitettuun kauluxeen. Kun ei hengistä saatu mitään toistettavaa havaintoa oli paras päätellä ettei mistään muustakaan ollut varmaa tietoa kuin mitä etusivun ilmoituxessa on annettu. Sinne ajan ja paikan ulkopuolelle noumenaaliseen maailmaan oli hyvä kyyristyä jumalikävässä säätä pitämään. Ja tämän aivopierun jälkeen kokoontua kaverien kanssa seurustelemaan ja juomaan kupposia parhaassa peruukissa ja synteettisestä apriorimateriaalista kudotuissa uusissa legginseissä. All is well.

ellauri164.html on line 174:   Schopenhauer huomautti asiallisesti että Kant käytti sanaa noumenon väärin.

ellauri164.html on line 175:   Schopenhauer tarjoaa seuraavan kohdan pyrhonismin ääriviivoista (Bk. Minä, ch. 13): Sextus Empiricus osoittaa alkuperäisen eron ilmiön ja noumenonin välillä muinaisten filosofien mukaan: νοούμενα φαινομένοις ἀντετίθη Ἀναξαγόρας ('Anaxagoras asetti ajateltavat vastakohdaxi niille mitkä ilmenevät.') Matematiikka ja logiikka nyt ainakin.

ellauri164.html on line 177:   Kysyin tossa iltateellä Seijalta onko sen mielestä olemassa synteettisiä apriori totuuxia. Eise ollut valmis ottamaan tähän kantaa. Mä oon kyllä vähän miettinyt että joukko-opin riidanalaiset axioomat kuten valinta-axiooma vois olla sellaisia. Tai sitten ne ei ole tottakaan. Sellaisia totuuxia on ainakin joille ei ole todistusta, ihan vaan sixi että totuuxia on enemmän kuin todistuxia. Se ei sinänsä haittaa ettei ole perimmäisiä totuuxia, koska axioomat voi valita monella tavalla.

ellauri164.html on line 187: George Berkeley (12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa. Hän edusti tietoteoriassa empirismiä ja ontologiassa idealismia. Hän kiteytti ajattelunsa lauseeseen olla olemassa on tulla havaituksi, (lat. esse est percipi). Berkeley on merkittävin subjektiivisen idealismin edustaja. Amerikan julkkixet tietää miten totta Yrjön lause on.

ellauri164.html on line 189: George Berkeley, joka ajoi töyssyautolla hämärämiesten asiaa jo ennen Kantia, väitti, että aine, tarkkaavaisesta mielestä, on metafyysisesti mahdotonta. Aineeseen liittyvät ominaisuudet, kuten muoto, väri, haju, rakenne, paino, lämpötila ja ääni, ovat kaikki riippuvaisia   mielistä, jotka sallivat vain suhteellisen havainnon, eivät absoluuttisen havainnon. Sellaisten mielien (ja mikä tärkeintä kaikkivoipaan mielen) täydellinen puuttuminen tekisi samoista ominaisuuksista havaitsemattomia ja jopa käsittämättömiä. Berkeley kutsui tätä filosofiaa immaterialismiksi. Pohjimmiltaan sellaista asiaa kuin ainetta ei voisi olla ilman mieltä. 

ellauri164.html on line 203: A fifth shall close the drama with the day:   Viides päättää draaman päivällä:      

ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51).

ellauri164.html on line 212: Berkeleyn saarnat selittivät siirtokuntalaisille, miksi kristinusko salli orjuuden ja miksi orjista tuli tehdä kastettuja kristittyjä: ”Olisi hyödyksi heille [orjien isännille], että heillä olisi orjia jotka kunnioittavat kaikissa asioissa isäntiään lihan mukaan, ei silmänpalvonnalla kuten mielistelijät, vaan sydämen yksinäisyydessä, Jumalaa peläten; että evankeliumin vapaus käsittää maallisen orjuuden; ja että heidän orjistaan tulee vain parempia orjia tulemalla kristityiksi” (Berkeley, Proposal, 347. Saarna Newportissa lokakuussa 1729).

ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta.

ellauri164.html on line 218: Tämä tutkimus tutkii yhden runosarjan poikkeuksellista puoliintumisaikaa: "Westward the Course of Empire vie tiensä...". Alkaen irlantilais-anglikaanisen piispan George Berkeleyn vuonna 1726 tekemästä sävellyksestä, nämä sanat kolonisoivat valtavan osan kulttuurimaisemaa lähes kahden vuosisadan ajan. Sanomalehtipaperiin, laitureihin, valtiomiesten puheisiin, lukuaiheisiin, maantieteellisiin tietoihin, Yhdysvaltojen ensimmäiseen tieteelliseen historiaan sekä runouteen, maalauksiin, litografioihin ja valokuviin ikuistetut sanat kehittyivät vanhan maailman visiosta profeetallisista valtakunnista ilmeisen kohtalon nationalistinen iskulause. Seuraten runoa sen kiertyessä kirjallisen ja visuaalisen kulttuurin läpi, tämä projekti osoittaa, kuinka yksinkertainen lause totutti amerikkalaiset laajaan käsitykseen Yhdysvaltojen valtakunnasta siirtomaa-ajalta jälleenrakennukseen. Jatkuva varmuus valtakunnan etenemisestä länteen, itse asiassa itse imperiumin väistämättömyydestä, osoittaa kolonistien brittiläisen kulttuuriperinnön kestävän elinvoiman Amerikan vallankumouksen aattona. Yhtä tärkeitä ovat tavat, joilla amerikkalaiset muokkasivat runon ideologiaa sopimaan heidän kehittyvään kansallismielisyyteensä varhaisen tasavallan ja antebellum-aikakauden aikana. Berkeleyn sanat tarjosivat kriittisen paikan kansallismielisille tutkimuksille uuden tasavallan alkuvuosikymmeninä, mikä helpotti kansakunnan muuttumista kapitalistiseksi, hankkivaksi yhteiskunnaksi; 1800-luvun puolivälin konflikteissa he oikeuttivat amerikkalaisen sotavoimaisen imperialismin Meksikon ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa, samalla kun he antoivat syvällistä tietoa sisällissodan alkamisesta ja sen välittömistä seurauksista, kun kansa paini Amerikan tulevaisuuden ääriviivoja vastaan. Tämä ideologia on kahden vuosisadan ajan mahdollistanut amerikkalaisten olevan sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera omahyväisiä keisarillisen etuoikeutensa puolustajia ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alueella. alkuperäiskansojen ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan   muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan   muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan   muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli.

ellauri164.html on line 223:     How blue can you get? The answer is right here in my heart, wailed BB King. How stupid can you get? The answer can be found in Quora. - What is the dark side of top happiest countries? - That their taxes are so high. How can anybody be this stupid? The answer is right there in their walnut size brains.

ellauri164.html on line 228: Kantilaisen transsendentaalisen idealismin vastustaja on filosofisen realismin oppi, toisin sanoen väite, että maailma on tunnettavissa sellaisena kuin se todellisuudessa on, ottamatta huomioon tietäjän tapaa tietää. Tätä ovat ehdottaneet filosofit, kuten Bertrand Russell, G. E. Moore, ja vielä kuuluisammat Ralph Barton Perry ja Henry Babcock Veatch. Realismi väittää, toisin kuin idealismi, että havaitut kohteet ovat olemassa suunnilleen sellaisina kuin ne näyttävät itsessäänkin, riippumatta tietävän katsojan mielestä. Pallokallolla ei ole siihen mitää asiaa.

ellauri164.html on line 230: Ralph Barton Perry (July 3, 1876 in Poultney, Vermont – January 22, 1957 in Boston, Massachusetts) was an American philosopher. He was a strident moral idealist who stated in 1909 that, to him, idealism meant "to interpret life consistently with ethical, scientific, and metaphysical truth." (citation?) Perry's viewpoints on religion stressed the notion that religious thinking possessed legitimacy should it exist within a framework accepting of human reason and social progress.

ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle.

ellauri164.html on line 246: Remembering Robert M. Veatch, PhD 1939-2020. Bob Veatch from Georgetown loved genealogy and had confirmed a Veatch connection to the Stuart (Stewart among the Scots) dynasty.  He was a long-time fan of bluegrass and Bob and his wife Ann were founding members of the Lucketts Bluegrass Foundation in Lucketts, Virginia, location of the world’s longest running bluegrass concert series (45 years strong!). He used to laugh and say that he thought likely he was the only undergraduate at Harvard reading Plato while listening to bluegrass. Bob was a Peace Corps volunteer in Nigeria from 1962-1964.

ellauri164.html on line 248: Jeff Veatch is a successful entrepreneur, businessman, community leader, and philanthropist. Over the course of his career, Jeff co-founded the IT staffing services firm Apex Systems, has been recognized as the Entrepreneur of the year by Ernst and Young, selected to the Philanthropic 50 by Washington Life magazine, served on the Board of Directors for ASGN Incorporated, sits on Board of Visitors for Virginia Tech, was a founding member of the effort to bring the Olympics to Washington DC, holds Board positions with Inova Health System, as well as other leadership and board positions throughout his community. Also, as an active philanthropic investor, he formed the Veatch Charities, which focuses on education, healthcare, and his community. Mr. Veatch is a 1993 graduate of Virginia Polytechnic Institute and State University, earning a BS in Finance.

ellauri164.html on line 252:   Black & Veatch is an employee-owned global engineering, procurement, consulting and construction company with a more than 100-year track record of innovation in sustainable infrastructure.

ellauri164.html on line 264: Sit mie naimahan menisin 


ellauri164.html on line 265: hei, sit mie naimahan menisin 


ellauri164.html on line 278: liinaharja. 


ellauri164.html on line 279: Liinaharja liikutella 


ellauri164.html on line 280: hei, liinaharja liikutella 


ellauri164.html on line 295:     Tässä laulussa on ainexia kansanrunoista. Rahje on remmi jolla aisa pannaan kiinni vempeleeseen tahi luokkiin. Lapset tuppas menemään taaperoina luokille kun ne ei jaxaneet tai halusivat jotakin.

ellauri164.html on line 304: Maan tapahtumat vaikuttivat suuresti nuoreen tyttöön. Erityisesti Jeannen elämä mullistui 13-vuotiaana hänen alkaessaan kuulla ääniä ja nähdä ilmestyksenomaisia näkyjä. Hänen mukaansa Pyhä Katariina, Pyhä Margareta ja arkkienkeli Mikael kutsuivat häntä ja pyysivät häntä vapauttamaan Ranskan maahan tunkeutuneista englantilaisista. Äänten kehottamana hän päätti lähteä tapaamaan itse prinssi Kaarlea. Kaarle on kuvissa aika hölmön näköinen.

ellauri164.html on line 306: Jeanne vetosi puheissaan vanhaan ennustukseen, jonka mukaan Ranska tulisi tuhoutumaan ja pelastumaan neitsyen kautta. Käskynhaltija antoi Jeannelle ratsun ja miehen vaatteet, joiden turvin neizeyden säilyttäminen olisi helpompaa.

ellauri164.html on line 308: Pitkän ratsastusmatkan jälkeen Jeanne saapui Chinonin pikkukaupunkiin, jossa kruununprinssi Kaarle VII piti hoviaan. Prinssi ei halunnut näyttäytyä Jeannelle ja yritti hovimiehensä turvin hankkiutua ”neitsyestä” eroon. Kun Jeanne ei suostunut poistumaan hovista, hänet toimitettiin kirkonmiehistä ja professoreista koostuvan valtuuskunnan kuulusteltavaksi. Samalla huhut oudosta tytöstä levisivät, ja hänen puheensa saivat suuren kannatuksen. Jeannen julistus ”ei ole olemassa muuta apua kuin minun kauttani!” otettiin vakavasti, ja hänelle päätettiin antaa lyhyt sotilaallinen peruskoulutus. Eteen vie! Taaxe psstu! Kaze oikeaan pn! Ojennus! Hommio! Komppanii! Riviin järjesty! Housujen ja muiden varusteiden ohella Jeannelle annettiin vanha ruostunut miekka, jota hän kantoi tulevassa taistelussa.

ellauri164.html on line 310: Taistelu meni nappiin ja Jeanne "raahasi" Kallen Reimsiin kruunattavaxi.

ellauri164.html on line 313: Kaarle ei kuninkaaksi pääsynsä jälkeen enää halunnut tukea Jeannen hanketta Ranskan vapauttamiseksi, vaan pelasi englantilaisten ja Burgundin herttuan kanssa poliittista peliä Jeannen tietämättä asiasta. (Lähde menee ämmä jo!)

ellauri164.html on line 315: Kaarlen yllätyksellisestä puolenvaihdosta vihastuneena Jeanne hyökkäsi ilman kuninkaan lupaa keväällä 1430 Pohjois-Ranskassa englantilaisia vastaan. Compiègnen taistelussa burgundilaiset ottivat Jeannen kiinni ja vangitsivat hänet. Jeanne jäi burgundilaisten vangiksi puoleksi vuodeksi. Kuningas ei tehnyt paljonkaan Jeannen vapauttamisen hyväksi ja lopulta burgundilaiset myivät hänet englantilaisille 10 000 dukaatin summasta. Jeanne kuljetettiin miehitettyyn Rouenin kaupunkiin ja suljettiin ahtaaseen vankikoppiin.

ellauri164.html on line 330: Satavuotista sotaa pidetään yhtenä keskiajan merkittävimmistä konflikteista. Se oli siitä merkittävä, että sen kuluessa otettiin käyttöön uusia aseita ja taktiikoita, jotka rapauttivat vanhan, raskaan ratsuväen hallitseman feodaaliarmeijajärjestelmän. Lisäksi sodan aikana nähtiin ensimmäiset vakinaiset armeijat Länsi-Euroopassa sitten Länsi-Rooman valtakunnan.Sota muutti aatelisten ja talonpoikien suhdetta sekä vauhditti kansallisvaltioiden kehitystä ja monarkioiden vahvistumista. Ennen sotaa etenkin Ranska oli ollut jakautunut hyvin itsenäisten vasallien johtamiin läänityksiin. Sodan vaikutuksesta kuninkaan asema alkoi vahvistua. 

ellauri164.html on line 332: Kaarle VII oli edellisen kuninkaan Kaarle VI:n ja Baijerin Isabellan vanhin poika, eli delfiini. Tämän kuoltua vuonna 1422 Kaarle VII:n asema oli kruununtavoittelun kannalta hankala; Kaarle VI oli sopinut Troyes’n rauhansopimuksessa vuonna 1420, että Ranskan seuraavaksi kuninkaaksi tulisi Englannin kuninkaan Henrik V:n ja Valois’n Katariinan poika, joka oli syntynyt vuotta aiemmin. 

ellauri164.html on line 334: Vaikka myös parlamentti oli vahvistanut sopimuksen, monet ranskalaiset katsoivat, että kyse oli vain Kaarle VI:n mielipuolisuuden synnyttämästä erheestä, jota ei tarvinnut noudattaa. Näin ajatteli etenkin Jeanne d’Arc, joka vuonna 1429 puoliväkisin ”raahasi” Kaarlen Reimsiin kruunattavaksi. Myös Englannin Henrik VI kruunattiin Ranskan kuninkaaksi vuonna 1431 Notre Damessa, mutta hän jäi varjokingiksi. Kaarle VII:n kaudella Ranska valloitti takaisin Pariisin ja kaikki Englannin ranskalaiset alueet Calais’ta lukuun ottamatta. 

ellauri164.html on line 341: J'ai mis un fagot a l'âtre - olen työntänyt fagotin ahteriin. Alaikäinen aatelistypy Chantal ei juoppolallia enää kiinnosta, typyn takatukka serkku bemareineen on sexikkäämpi.

ellauri164.html on line 343:     Takatukkaisen muukalaislegioonalaisen mielestä viimeinen kunnon chevaljeeri oli Jeanne d'Arc. Uskonto, isänmaa ja soldaatit! Alas jutkupankkiirit!  Maalaispappitaskukirjasta löytyy kosolti ranskispatriotismia sekä aatelin ja sotilaiden hehkutusta. Muka Roland ja pojat oli synnynnäisiä chevaljeereja. Mitäs sitten kaxoisnelistivät karkuun sakemanneja viimeisissä sodissa? Viimeinen kaxilahkeinen oli takatukan mielestä Jeanne d'Arc. Bernadotten vaimohan oli Jeannen huonetta ja sukua, vaikka Jeanneen verrattuna huonokuntoinen. 

ellauri164.html on line 346: Morfiiniriippuvaista valelääkärä vaivasi Hodkinin tauti kuten Jane Austenia. Se ja pappipaha olivat kuin Dupont ja Dupond.  Le plupart des agonies sont euphoriques. Rien que jeter tout espoir et expirer, quoi de mieux. Il faut mourir peu a peu, prendre l'habitude. Decet imperatorem stantem mori. (Vespasianus, non pas Motocyclettianus.)

ellauri164.html on line 348: Syöpäsen papin mielestä on hirveää yöpyä kirkosta eronneen kolleegan luona joka on kauppaedustaja. C'etait horrible!  Kauppaedustaja tuli pappipudokkaasta Bernadottestakin. Syöpänen pappi ihailee läskiä flaamipappisetää sekä takatukkaa legioonalaista. Jopa kreivitärtä, ne on sielun aatelia.

ellauri164.html on line 350: Kuolemaa tekevää pappia ällöttää sen pienipäisen, ize asiassa rotannäköisen kaverin pahanhajuinen köyhä kämppä. Rottamainen tuberkuloottinen ex-pappi käyttää törkeästi hyväxi sanatorion pikku köxää. Joka tietää toisinkuin äxä ize että äxä delaa tubiin tuota pikaa. Äxä koittaa kouluttaa siivoojasta leidiä kuin Rex Harrison, vaikka se ei halua. Voi ei, silläkin on tubi. Täähän on kuin saippuaoopperaa. Toinen toistaan kakempia setämiehiä.

ellauri164.html on line 352: À chacun sa vérité (Così è (se vi pare), niin on jos siltä näyttää,  en version originale), également titrée Chacun sa vérité en français, est une pièce de théâtre en trois actes de Luigi Pirandello tirée de la nouvelle La signora Frola ed il signor Ponza, suo genero et créée le 18 juin 1917 au Teatro Olimpia de Milan. 

ellauri164.html on line 356: Chacun sa façon d'être de voir à sa fenêtre 


ellauri164.html on line 357: Chacun son chemin, chacun sa vérité, chacun sa vérité.

ellauri164.html on line 359: Bernanon eli kuusikymppisexi, ehti täyttää. Pappi ei. Ennen kaikkea se on tosi naiivi. Siis oli. Ei siitä olis ollut millään kirkkoherraxi. Moi, moi, moi, tää pappi tekee izestään tosi ison numeron. Ajatteleekohan se koskaan mitä toiset ehkä haluaisivat? Sen jumala on sille  kokovartalon taustapeili: varokaa, esineet peilissä näyttävät isommilta kuin ne ovat. Pappipahan tuomio on selvä: se on epäonnistunut narsisti. Tai siis oli. Mitä väliä. Kaik on armoa, saa pappi vielä sanotuxi korvaan Peter Piskuilalle.  

ellauri164.html on line 361: Peter Piskuila (Matohäntä) (engl. Peter Pettigrew) (1959/1960 – maaliskuu 1998) oli Harry Potterin isän, James Potter, koulutoveri. Hän ei tosin ollut hyvä ystävä, vaan lähinnä ”iilimato”, joka roikkui Jamesin, Sirius Mustan ja Remus Lupinin seurassa. Peter ihaili Jamesia, hänen rohkeuttaan, taitojaan ja tapaansa osoittaa pientä kapinaakin koulussa. Meillä asuu joku Peter Piskuila portaiden alla, käy öisin vanhassa kompostissa syömässä. Nyt on ostettu 3 rotanloukkua, jotka voivat koitua sille päänmenoxi. 

ellauri164.html on line 370: I thought this was one of those books that comes with a “guarantee.” But of course there is no such thing. Still, I’d read only glowing reviews and boy was I ready for a “triumphant experience.” But on p. 26 I couldn’t make heads or tails of what I was really reading about. On p. 54 the voice of the innocent and well-meaning young priest began to irk the shit out of me. On p. 55 I skipped ahead to see if anything would ever actually happen to dilute all the fluffy introspection and it didn’t look promising. On p. 64 I took the kitty to the well and drowned it.

ellauri164.html on line 372: I blew through this novel myself, which in retrospect was somewhat of a grave mistake, as the book alternates between compelling and highly engaging dialogues to unrealistically long monologues which to me resemble a Rimbaud poem in translation than anything else, which is to say: hard to parse. That they got more than what they bargained for is what the ordinary reader will be struck by first when they read this. The complexity of each of the conversations cannot be overstated, which I think will inevitably result in readers just mechanically scanning the sentences rather than internalizing the arguments, with the final result being the great part of the novel sliding off like rain, leaving only vague impressions like it did with me unfortunately, but the parts that did affect me left me very humbled. And chiefly this impression will not be helped by another one of the defining features of the novel, which is its vagueness. It deliberately leaves a lot of key details unheard and leaves a lot to the ability to infer events by the reader. Though sometimes frustrating to a reader like me who reads history and biography, I recognize that it should be so for this novel, for the main conflict in it is a psychological one, so I wouldn't have it any other way.

ellauri164.html on line 374: For readers unfamiliar with the culture context of France between the two wars, it might be helpful to first watch Robert Bresson's movie of the same name which has been hailed as a masterpiece by such diverse critics as Ingmar Bergman and Jean-Luc Godard. I read the book first. After seeing the movie, I read the book a second time and got much more out of it. As Canadian and a native speaker of French, I can assure any Anglophone that the culture of France is at times very murky to the outsider who must at times go to extra efforts to fully enjoy French literature.

ellauri164.html on line 379: I wanted to like this book so much more than I did. I actually found it incredibly difficult to understand. Some of it, I think, was that it was poorly translated. I read a 1962 edition that doesn't even cite a translator -- so many of the sentences were so convoluted as to be utterly obtuse. Poor translation or witless reader? I never could figure out why Mlle Chantal was such an angry bitch and why she insisted on tormenting the priest. What was her secret? Was the priest an alcoholic or just terminally sick? Gay? Why did M le Comte come to hate the priest? These are just some of the basic narrative issues I couldn't figure out. Forget the whole spiritual aspect--much of what the priest mused on and felt was incomprehensible to me as he described it. I can't help wondering if I'd have understood it if I had read it in French. Or maybe I'm just so spiritually challenged (in a God believing, Catholic way) that I can't comprehend it when it's described. All of that said, there were profoundly moving passages here and there, but over all I don't begin to know what I read. It's rather embarrassing actually--I feel so simple! (less)

ellauri164.html on line 384: I was expecting great things, but I couldn't even get through half of it. Hard to follow, boring, lots of long discourses that didn't have a point. I don't know, didn't get it. I have a copy of it if you'd life to give it a whirl. (less)

ellauri164.html on line 386: What makes the saga so compelling is the gentle, uncomplaining way the new priest relates his many failures and humiliations. As his audience we see his kindnesses misunderstood and his simple mistakes turned against him. And yet he is determined to go out and visit all within his parish despite mounting health problems. But does he really like anybody? Except the motorbike chap perhaps.

ellauri164.html on line 395: I am not getting from this book what I expected based on other reviews, and not what I wanted from it either. I tried, read almost half of it. There was not as much about the interaction with his parishioners as about the lectures he gets from older priests and his superiors. And here was not much spiritual inspiration for this reader. A bit ponderous. This goes on my "life is too short" shelf. (less)

ellauri164.html on line 402: Unbelievable, lame, boring, melodramatic, but says some interesting stuff about language. For the protagonist, a priest writing a journal, literary creation is an act of resistance and subversion. The novel also contrasts human language with God's language in a self-reflective way that I have not often found in Christian novels. (less)

ellauri164.html on line 404: Stephan rated it did not like it 

ellauri164.html on line 421: Got 90 pages in and I disliked every character, is that the goal?

ellauri164.html on line 431: Wonderful work. The dialogue is enthralling and the intimate sighs of this fictitious priest are mesmerising. Love people simply and thoroughly - that’s all this poor priest could do, yet it is in doing this that Christ is most thoroughly communicated.

ellauri164.html on line 433: What the fuck. It all goes to show: meitä on moneen junaan. Takapiässä etupiässä. Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä. 

ellauri164.html on line 437: "In this classic Catholic novel, Bernanos movingly recounts the life of a young French country priest who grows to understand his provincial parish while learning spiritual humility himself." Pro primo, ei se näytä koko aikana ymmärtävän tai  edes välittävän kenestäkään juuri midiä. Pro secundo, koko kirja on yhtä nöyrän piiraan mutustelua. Siitä puhe mistä puute. This man shares something with Isaiah’s “worm among men.” Ich aber bin ein Wurm und kein Mensch. Ich bin eine Ratte (Psalmit 22:6).

ellauri164.html on line 451: The film depicts the nuclear arms race that took place between all sides in the World War II and the beginning of the Cold War. The first part centers on the war years, dealing with the Manhattan Project and the American effort to beat the Germans to the bomb, as well as with Stalin's decision that the USSR must have its own atomic project. The second part displays the Soviet post-war nuclear program. The plot deals mainly with the personal dilemmas facing all the scientists who worked on the atomic weapons. Booooring.

ellauri164.html on line 453: The producers faced a technical difficulty in a scene which contained a nuclear explosion. After several experiments, the special effects coordinator Samir Jaber - a Syrian citizen who worked for Mosfilm - decided to create the required sequence by trickling a drop of orange-tinted perfume into a watery solution of aniline and filming it close up. Haha wimps!

ellauri164.html on line 458: Between 1934 and 1938, he worked with Strassmann and Meitner on the study of isotopes created through the neutron bombardment of uranium and thorium, which led to the discovery of nuclear fission. He was an opponent of national socialism and the persecution of Jews by the Nazi Party that caused the removal of many of his colleagues, including Meitner, who was forced to flee Germany in 1938.

ellauri164.html on line 463: Googlen lähin IMDb osuma on "Take aim at the police van (1960) - Tähtäimessä vankiauto". Original title: 'Jûsangô taihisen' yori: Sono gosôsha o nerae 1960. K-12. 1h 19m. A prison truck is assaulted and the two convicts inside are murdered. The prison guard on duty gets suspended for negligence and takes it upon himself to track down the killers. Maalitetuista on tullut liittolaisia. Olikohan vankimaalitaulut neuvostotiedemiehiä tai vallan nazeja?

ellauri164.html on line 467: Luumäkeläinen Pertti Pykälä kirjoitti Ilkka Remes nimellä ryssävihaisia rompskuja. Sakari Tuomiojan poika Erkki valitti että kaikki paha Pertin kirjoissa näyttää tulevan Venäjältä. Hoblan Laurén ei voisi olla vähempää eri mieltä. Pariisin Emilyn ukrainalainen ystävä koitti varastaa muotiryysyjä Samaritainelta. Siinä kulki sankohattuisen Emilyn moraalinen raja. Eikä siinä kaikki: Kiovan tyttö mesetti kyrillisillä kirjaimilla! Hyi helkkari! Emily dumppasi sen pikaisesti. Välillä Emily näyttää vanhalta jutkuhaahkalta.

ellauri164.html on line 478:   "Valta oli oikeutta kaikkialla, kirjallisuudessa, yliopistoissa, yhdyskunnan toimistossa joka nimitti rabbiinit, Vatikaanissa, niidenkin joukoissa jotka vaativat oikeutta riistetyille ja sorretuille. Kun 2 ihmistä kohtasi, toinen otaxui heti hallizevan roolin." Niin tekevät koiratkin, nuuhkivat ensin ja sitten rähähtävät.

ellauri164.html on line 483: Moses is one of the most prominent figures in the Old Testament. While Abraham is called the “Father of the Faithful” and the recipient of God’s unconditional covenant of grace to His people, Moses was the man chosen to bring redemption to His people. God specifically chose Moses to lead the Israelites from captivity in Egypt to salvation in the Promised Land. Moses is also recognized as the mediator of the Old Covenant and is commonly referred to as the giver of the Law. Finally, Moses is the principal author of the Pentateuch, the foundational books of the entire Bible. Moses’ role in the Old Testament is a type and shadow of the role Jesus plays in the New Testament. As such, his life is definitely worth examining.

ellauri164.html on line 485: We first encounter Moses in the opening chapters of the book of Exodus. In chapter 1, we learn that, after the patriarch Joseph rescued his family from the great famine and situated them in the land of Goshen (in Egypt), the descendants of Abraham lived in peace for several generations until there rose to power in Egypt a pharaoh who “did not know Joseph” (Exodus 1:8). This pharaoh subjugated the Hebrew people and used them as slaves for his massive building projects. Because God blessed the Hebrew people with rapid numeric growth, the Egyptians began to fear the increasing number of Jews living in their land. So, Pharaoh ordered the death of all male children born to Hebrew women (Exodus 1:22).

ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro Tull from some of Uriah Heep's bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years. 

ellauri164.html on line 489: The next major incident in Moses’ life was his encounter with God at the burning bush (Exodus 3—4), where God called Moses to be the savior of His people. Despite his initial excuses and outright request that God send someone else, Moses agreed to obey God. God promised to send Aaron, Moses’ brother, along with him. The rest of the story is fairly well known. Moses and his brother, Aaron, go to Pharaoh in God’s name and demand that he let the people go to worship their God. Pharaoh stubbornly refuses, and ten plagues of God’s judgment fall upon the people and the land, the final plague being the slaying of the firstborn. Prior to this final plague, God commands Moses to institute the Passover, which is commemorative of God’s saving act in redeeming His people from bondage in Egypt.

ellauri164.html on line 493: The rest of the book of Exodus and the entire book of Leviticus take place while the Israelites are encamped at the foot of Sinai. God gives Moses detailed instructions for the building of the tabernacle—a traveling tent of worship that could be assembled and disassembled for easy portability—and for making the utensils for worship, the priestly garb, and the ark of the covenant, symbolic of God’s presence among His people as well as the place where the high priest would perform the annual atonement. God also gives Moses explicit instructions on how God is to be worshiped and guidelines for maintaining purity and holiness among the people. The book of Numbers sees the Israelites move from Sinai to the edge of the Promised Land, but they refuse to go in when ten out of twelve spies bring back a bad report about Israel’s ability to take over the land. God condemns this generation of Jews to die in the wilderness for their disobedience and subjects them to forty years of wandering in the wilderness. By the end of the book of Numbers, the next generation of Israelites is back on the borders of the Promised Land and poised to trust God and take it by faith.

ellauri164.html on line 495: The book of Deuteronomy shows Moses giving several sermon-type speeches to the people, reminding them of God’s saving power and faithfulness. He gives the second reading of the Law (Deuteronomy 5) and prepares this generation of Israelites to receive the promises of God. Moses himself is prohibited from entering the land because of his sin at Meribah (Numbers 20:10-13). At the end of the book of Deuteronomy, Moses’ death is recorded (Deuteronomy 34). He climbed Mount Nebo and is allowed to look upon the Promised Land. Moses was 120 years old when he died, and the Bible records that his “eye was undimmed and his vigor unabated” (Deuteronomy 34:7). The Lord Himself buried Moses (Deuteronomy 34:5–6), and Joshua took over as leader of the people (Deuteronomy 34:9). Deuteronomy 34:10–12 says, " Since then, no prophet has risen in Israel like Moses, whom the Lord knew face to face, who did all those signs and wonders the Lord sent him to do in Egypt—to Pharaoh and to all his officials and to his whole land. For no one has ever shown the mighty power or performed the awesome deeds that Moses did in the sight of all Israel."

ellauri164.html on line 497: The above is only a brief sketch of Moses’ life and does not talk about his interactions with God, the manner in which he led the people, some of the specific ways in which he foreshadowed Jesus Christ, his centrality to the Jewish faith, his appearance at Jesus’ transfiguration, and other details. But it does give us some framework of the man. He is somewhat recalcitrant, to put it mildly.

ellauri164.html on line 498: So, now, what can we learn from Moses’ life? Moses’ life is generally broken down into three 40-year periods. The first is his life in the court of Pharaoh. As the adopted son of Pharaoh’s daughter, Moses would have had all the perks and privileges of a prince of Egypt. He was instructed “in all the wisdom of the Egyptians, and he was mighty in his words and deeds” (Acts 7:22). As the plight of the Hebrews began to disturb his soul, Moses took it upon himself to be the savior of his people. As Stephen says before the Jewish ruling council, “[Moses] supposed that his brothers would understand that God was giving them salvation by his hand” (Acts 7:25). From this incident, we learn that Moses was a man of action as well as a man possessed of a hot temper and prone to rash actions. Did God want to save His people? Yes. Did God want to use Moses as His chosen instrument of salvation? Yes. But Moses, whether or not he was truly cognizant of his role in the salvation of the Hebrew people,   acted rashly and impetuously.  He tried to do in his timing what God wanted done in His timing. The lesson for us is obvious: we must be acutely aware of not only doing God’s will, but doing God’s will in His timing, not ours. As is the case with so many other biblical examples, when we attempt to do God’s will in our timing, we make a bigger mess than originally existed.

ellauri164.html on line 500: Moses needed time to grow and mature and learn to be meek and eat humble pie before God, and this brings us to the next chapter in Moses’ life, his 40 years in the land of Midian. During this time, Moses learned the simple life of a shepherd, a husband, and a father. God took an impulsive and hot-tempered young man and began the process of molding and shaping him into the perfect instrument for God to use. What can we learn from this time in his life? If the first lesson is to wait on God’s timing, the second lesson is to not be idle while we wait on God’s timing. While the Bible doesn’t spend a lot of time on the details of this part of Moses’ life, it’s not as if Moses were sitting idly by waiting for God’s call. He spent the better part of 40 years learning the ways of a shepherd and supporting and raising a family. These are not trivial things! While we might long for the “mountain top” experiences with God, 99 percent of our lives is lived in the valley doing the mundane, day-to-day things that make up a life. We need to be living for God “in the valley” before He will enlist us into the battle. It is often in the seemingly trivial things of life that God trains and prepares us for His call in the next season.

ellauri164.html on line 502: Another thing we see from Moses during his time spent in Midian is that, when God finally did call him into service, Moses was resistant. The man of action early in his life, Moses, now 80 years old, became overly timid. When called to speak for God, Moses said he was “slow of speech and tongue” (Exodus 4:10). Some commentators believe that Moses may have had a speech impediment. Perhaps, but then it would be odd for Stephen to say Moses was “mighty in words and deeds” (Acts 7:22). Perhaps Moses just didn’t want to go back into Egypt and fail again. This isn’t an uncommon feeling. How many of us have tried to do something (whether or not it was for God) and failed, and then been hesitant to try again? There are two things Moses seemed to have overlooked. One was the obvious change that had occurred in his own life in the intervening 40 years. The other, and more important, change was that God would be with him. Moses failed at first not so much because he acted impulsively, but because he acted without God. Therefore, the lesson to be learned here is that when you discern a clear call from God, step forward in faith, knowing that God goes with you! Do not be timid, but be strong in the Lord and in the power of his might (Ephesians 6:10).

ellauri164.html on line 504: The third and final chapter in Moses’ life is the chapter that Scripture spends the most time chronicling, namely, his role in the redemption of Israel. Several lessons can be gleaned from this chapter of Moses’ life as well. First is how to be an effective leader of people. Moses essentially had responsibility over two million Hebrew refugees. When things began to wear on him, his father-in-law, Jethro Tull, suggested that he delegate responsibility to other faithful men, a lesson that many people in authority over others need to learn (Exodus 18). We also see a man who was dependent on the grace of God to help with his task. Moses was continually pleading on behalf of the people before God. If only all people in authority would petition God on behalf of those over whom they are in charge! Moses was keenly aware of the necessity of God’s presence and even requested to see God’s glory (Exodus 33). Moses knew that, apart from God, the exodus would be meaningless. It was God who made the Israelites distinct, and they needed Him most. Moses’ life also teaches us the lesson that there are certain sins that will continue to haunt us throughout our lives. The same hot temper that got Moses into trouble in Egypt also got him into trouble during the wilderness wanderings. In the aforementioned incident at Meribah, Moses struck the rock in anger in order to provide water for the people. However, he didn’t give God the glory, nor did he follow God’s precise commands. Because of this, God forbade him from entering the Promised Land. In a similar manner, we all succumb to certain besetting sins which plague us all our days, sins that require us to be on constant alert.

ellauri164.html on line 506: These are just a handful of practical lessons that we can learn from Moses’ life. However, if we look at Moses’ life in light of the overall panoply of Scripture, we see larger theological truths that fit into the story of redemption. In chapter 11 the author of Hebrews uses Moses as an example of faith. We learn that it was by faith that Moses refused the glories of Pharaoh’s palace to identify with the plight of his people. The writer of Hebrews says, “[Moses] considered the reproach of Christ greater wealth than the treasures of Egypt” (Hebrews 11:26). Moses’ life was one of faith, and we know that without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6). Likewise, it is by faith that we, looking forward to heavenly riches, can endure temporal hardships in this lifetime (2 Corinthians 4:17–18).

ellauri164.html on line 508: As mentioned earlier, we also know that Moses’ life was typological of the life of Christ. Like Christ, Moses was the mediator of a covenant. Christ too was a little recalcitrant, so he got crucified.  Again, the author of Hebrews goes to great lengths to demonstrate this point (cf. Hebrews 3; 8—10). The Apostle Paul also makes the same points in 2 Corinthians 3. The difference is that the covenant that Moses mediated was temporal and conditional, whereas the covenant that Christ mediates is eternal and unconditional. Like Christ, Moses provided redemption for his people. Moses delivered the people of Israel out of slavery and bondage in Egypt and brought them to the Promised Land of Canaan. Christ delivers His people out of bondage and slavery to sin and condemnation and brings them to the Promised Land of eternal life on a renewed earth, like Azrael in the forthcoming third season of His Dark Materials. Like Christ he returns to consummate the kingdom He inaugurated at His first coming. Like Christ, Moses was a prophet to his people. Moses spoke the very words of God to the Israelites just as Christ did (John 17:8). Moses predicted that the Lord would raise up another prophet like him from among the people (Deuteronomy 18:15). Jesus and the early church taught and believed that Moses was speaking of Jesus when he wrote those words (cf. John 5:46, Acts 3:22, 7:37). In so many ways, Moses’ life is a precursor to the life of Christ. As such, we can catch a glimpse of how God was working His plan of redemption in the lives of faithful people throughout human history. This gives us hope that, just as God saved His people and gave them rest through the actions of Moses, so, too, will God save us and give us an eternal Sabbath rest in Christ, both now and in the life to come. But don't get your hopes too high, you may not be among the chosen after all.

ellauri164.html on line 510: Finally, it is interesting to note that, even though Moses never set foot in the Promised Land during his lifetime, he was given an opportunity to enter the Promised Land after his death. On the mount of transfiguration, when Jesus gave His disciples a taste of His full glory, He was accompanied by two Old Testament figures, Moses and Elijah, who represented the Law and the Prophets. Moses is, this day, experiencing the true Sabbath rest in Christ that one day all Christians will share (Hebrews 4:9).

ellauri164.html on line 516:   What Was Moses’ Sin?

ellauri164.html on line 518: At Thursday’s daily Mass (Thursday of the 18th week of the year) we Roman catholics read of the sin that excluded Moses from leading the people to the Promised Land. While there are some mysterious elements to it, one thing seems clear: the grumbling of the people got on Moses’ nerves. Indeed, grumbling often affects more than just the one doing the complaining. Through it, infectious negativity can be set loose. Even if only a small number are grousing, it can still incite discontent, anger, and/or fear in others. Yes, the people nearly wore him out. At a particularly low moment, when the people were complaining about the food, Moses lamented to God,

ellauri164.html on line 520: Why have you dealt ill with your servant? And why have I not found favor in your sight, that you lay the burden of all this people on me? Did I conceive all this people? Did I give them birth, that you should say to me, “Carry them in your bosom, as a nurse carries a nursing child,” to the land that you swore to give their fathers? … I am not able to carry all this people alone; the burden is too heavy for me. If you will treat me like this, kill me at once, if I find favor in your sight, that I may not see my wretchedness (Numbers 11:11-12, 14-15).

ellauri164.html on line 523: Moses was so dispirited that he preferred to die rather than continue on in this way. In his weariness, he spoke rashly, and God excluded him from leading the people into the Promised Land. 

ellauri164.html on line 524: Now there was no water for the congregation. And they assembled themselves together against Moses and against Aaron. And the people quarreled with Moses and said, “Would that we had perished when our brothers perished before the Lord! Why have you brought the assembly of the Lord into this wilderness, that we should die here, both we and our cattle? And why have you made us come up out of Egypt to bring us to this wretched place which has neither grain nor figs nor vines nor pomegranates? Here there is not even water to drink!” But Moses and Aaron went way from the assembly to the entrance of the meeting tent, where they fell prostrate.

ellauri164.html on line 525: Then the glory of the Lord appeared to them, and the Lord said to Moses, “Take the staff, and assemble the congregation, you and Aaron your brother, and tell the rock before their eyes to yield its water. So you shall bring water out of the rock for them and give drink to the congregation and their cattle.”

ellauri164.html on line 527: And Moses took the staff from before the Lord, as he commanded him. He and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels! Are we to bring water for you out of this rock?” And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock.

ellauri164.html on line 528: But the Lord said to Moses and Aaron, “Because you did not believe in me, to uphold me as holy in the eyes of the people of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them” (Numbers 20:2-12).

ellauri164.html on line 530: Many have pondered the precise nature of Moses’ sin and why the punishment for it was so severe. (Well, gosh, he was already 120, and what's the diff which side of the Jordan river he conks out. It's the same dry desert on either side.) A few different explanations have been posited:

ellauri164.html on line 532:        1. Moses sinned by not following the Lord’s instruction. The Lord told Moses to take his staff in hand and bid the rock to bring forth water. He was told to speak to the rock, but instead he struck it—twice. The striking of the rock, while not specifically directed according to the passage in Numbers, does not seem particularly egregious; in fact, in another description of this event (see Exodus 17:6) God does tell Moses to strike it. The Fathers of the Church (e.g., St. Jerome) did not view this as sinful, even interpreting the striking of the rock twice as a sign of the two bars of the cross.

ellauri164.html on line 533:        2. Moses exhibited sinful pride. Having assembled the people, Moses reviled them, saying, “Hear now, you rebels!” He then continued, perhaps pridefully, “Shall we bring water for you out of this rock?” Neither Moses nor Aaron can bring forth water, however; only God can do that. Some of the Fathers of the Church interpreted this not as pride on Moses’ part but rather as an indication of the wavering of his faith.

ellauri164.html on line 534:        3. Moses sinned by speaking harshly and rashly. Psalm 106 seems to favor this interpretation. They angered the Lord at the waters of Meribah, and it went ill with Moses on their account, for they made his spirit bitter, and he spoke rashly with his lips (Psalm 106:32-33).

ellauri164.html on line 536: This third explanation leads us back to the heart of our meditation: grumbling causes harm to the ones who grumble and to others who hear it. Moses was worn out by their complaining; as Psalm 106 says, his spirit grew bitter. He spoke rashly and reviled the people; in a flash of anger, he may also have yielded to sinful pride.

ellauri164.html on line 538: Why God punished him so severely is somewhat mysterious. St. Basil the Great used it as an object lesson to us all: “If the just man is scarcely saved, where shall the ungodly and sinner appear?” (Preface on the Judgment of God).

ellauri164.html on line 540: Whatever the reason for the drastic punishment, behold what grumbling does. It fuels discontent and bitterness. Be careful, fellow Christians; we can all succumb to the temptation to draw others into our anger, doubts, dissatisfaction, and fears. After all, misery loves company. Sharing concerns with friends is good and necessary, but this must be tempered by the knowledge that too much can harm them and us. A steady diet of grumbling is not good for anyone.

ellauri164.html on line 541: Grumbling, grousing, and complaining seem to be all around us. In our relative affluence, we often expect or even demand comfort. We are very particular about the way we want things to be, and often expect that it be made so without much if any effort on our part.

ellauri164.html on line 543: Moses was worn down by the constant grumbling of the people. Be cognizant of the toll that such behavior takes on others. Practice gratitude, an important antidote to the poison spread by grumbling.

ellauri164.html on line 545: Cross-posted at the Catholic Standard: What Was Moses’ Sin?

ellauri164.html on line 548: 1. Moses, being directed to speak to the rock that it might give forth its water, smote it instead with the rod of God which was in his hazed (what's a hazed?) and this he did not once only, but twice.

ellauri164.html on line 550: 2. He spoke to the people, not with meekness and calm authority, but in heat and bitterness. "Ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" Thus he "spake unadvisedly with his lips" (Psalm 106:33) instead of his stick. It is not difficult to understand how Moses should have so far forgotten himself on this occasion. Let the facts be weighed. The servant of the Lord is now 120 years old. The generation which sinned thirty-seven years ago, and was condemned to die in the wilderness, is nearly all gone. Moses is mortified to find that the new generation is infected with a touch of the same impatient unbelief which wrought in their fathers so much mischief. No sooner are they at a loss for water than they rise against Moses with rebellious murmurings. For once he loses command of himself. On all former occasions of the kind his meekness was unshaken; he either held his peace, or prayed for the rebels, or at most called on the Lord to be his Witness and Judge. Now he breaks out into bitter chidings. At the root of this there was a secret failure of faith. "Ye believed me not," - did not thoroughly rely on my faithfulness and power, - "to sanctify me in the eyes of the children of Israel" (verse 12). His former meekness had been the fruit of faith. He had been thoroughly persuaded that the Lord who was with him could accomplish all he had promised, and therefore he faced every difficulty with calm and patient resolution. Now a touch of unbelief bred in him hastiness and bitterness of spirit.

ellauri164.html on line 552: Two lessons: 1. The failings of good men may be culpable in God's sight and displeasing to him out of all proportion to the degree of blameworthiness they present to our eye. So far is it from being true (as many seem to think) that believers' sins are no sins at all, and need give no concern, that, on the contrary, the Lord dislikes the stain of sin most when it is seen in his dear children. The case of Moses is not singular. Sins which the Lord overlooks in other men he will occasionally put some mark of special displeasure upon, when they are committed by one who is eminent for holiness and honourable service. It is, no doubt, a just instinct which leads all right-thinking people to be blind to the failings of good men who have been signally useful in their day. But if the good men become indulgent to their own faults they are likely to be rudely awakened to a sense of their error. The better a man is, his sins may be the more dishonouring to God. A spot hardly visible on the coat of a labouring man, may be glaringly offensive on the shining raiment of a throned king.

ellauri164.html on line 554: 2. The sins we are least inclined to may nevertheless be the sins which will bring us to the bitterest grief. Every man has his weak side. There are sins to which our natural disposition or the circumstances of our up-bringing lay us peculiarly open; and it is without doubt a good rule to be specially on our guard in relation to these sins. Yet the rule must not be applied too rigidly. When Dumbarton Rock was taken, it was not by assailing the fortifications thrown up to protect its one weak side, but by scaling it at a point where the precipitous height seemed to render defense or guard unnecessary. Job was the most patient of men, yet he sinned through impatience. Peter was courageous, yet he fell through cowardice. Moses was the meekest of men, yet he fell through bitterness of Spirit. We have need to guard well not our weak points only, but the points also at which we deem ourselves to be strong. 

ellauri164.html on line 556: Parallel Verses: Yahweh said to Moses and Aaron, "Because you didn't believe in me, to sanctify me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them."

ellauri164.html on line 560: AGAIN the congregation of Israel was brought into the wilderness, to the very place where God proved them soon after leaving Egypt. The Lord brought them water out of the rock, which had continued to flow until just before they came again to the rock, when the Lord caused that living stream to cease, to prove His people again, to see if they would endure the trial of their faith or would again murmur against Him.

ellauri164.html on line 562: When the Hebrews were thirsty and could find no water, they became impatient and did not remember the power of God which had, nearly forty years before, brought them water out of the rock. Instead of trusting God, they complained of Moses and Aaron, and said to them, "Would God that we had died when our brethren died before the Lord!" That is, they wished that they had been of that number who had been destroyed by the plague in the rebellion of Korah, Dathan, and Abiram.

ellauri164.html on line 564: They angrily inquired, "Why have ye brought up the congregation of the Lord into this wilderness, that we and our cattle should die there? And wherefore have ye made us to come up out of Egypt, to bring us in unto this evil place? it is no place of seed, or of figs, or of vines, or of pomegranates; neither is there any water to drink. What the fuck, you call this a promised land?

ellauri164.html on line 566: "And Moses and Aaron went from the presence of the assembly unto the door of the tabernacle of the congregation, and they fell upon their faces: and the glory of the Lord appeared unto them. And the Lord spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts to drink. And Moses took the rod from before the Lord, as He commanded him.

ellauri164.html on line 568: Moses Yields to Impatience. "And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. And the Lord spake unto Moses and Aaron, Because ye believed Me not, to sanctify Me in the eyes of the children of Israel, therefore ye shall not bring this congregation into the land which I have given them."

ellauri164.html on line 572: This necessity for the manifestation of God's power made the occasion one of great solemnity, and Moses and Aaron should have improved it to make a favorable impression upon the people. But Moses was stirred, and in impatience and anger with the people, because of their murmurings, he said, "Hear now, ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" In thus speaking he virtually admitted to murmuring Israel that they were correct in charging him with leading them from Egypt. God had forgiven the people greater transgressions than this error on the part of Moses, but He could not regard a sin in a leader of His people as in those who were led. He could not excuse the sin of Moses and permit him to enter the Promised Land.

ellauri164.html on line 574: The Lord here gave His people unmistakable proof that He who had wrought such a wonderful deliverance for them in bringing them from Egyptian bondage, was the mighty Angel, and not Moses, who was going before them in all their travels, and of whom He had said, "Behold, I send an Angel before thee, to keep thee in the way, and to bring thee into the place which I have prepared. Beware of Him, and obey His voice, provoke Him not; for He will not pardon your transgressions: for My name is in Him." Ex. 23:20, 21.

ellauri164.html on line 576: Moses took glory to himself which belonged to God, and made it necessary for God to do that in his case which should forever satisfy rebellious Israel that it was not Moses who had led them from Egypt,

ellauri164.html on line 577: but God Himself. The Lord had committed to Moses the burden of leading His people, while the mighty Angel went before them in all their journeyings and directed all their travels. Because they were so ready to forget that God was leading them by His Angel, and to ascribe to man that which God's power alone could perform, He had proved them and tested them, to see whether they would obey Him. At every trial they failed. Instead of believing in, and acknowledging, God, who had strewed their path with evidences of His power and signal tokens of His care and love, they distrusted Him and ascribed their leaving Egypt to Moses, charging him as the cause of all their disasters. Moses had borne with their stubbornness with remarkable forbearance. At one time they threatened to stone him.

ellauri164.html on line 579: The Heavy Penalty. The Lord would remove this impression forever from their minds, by forbidding Moses to enter the Promised Land. The Lord had highly exalted Moses. He had revealed to him His great glory. He had taken him into a sacred nearness with Himself upon the mount, and had condescended to talk with him as a man speaketh with a friend. He had communicated to Moses, and through him to the people, His will, His statutes, and His laws. His being thus exalted and honored of God made his error of greater magnitude. Moses repented of his sin and humbled himself greatly before God. He related to all Israel his sorrow for his sin. The result of his sin he did not conceal, but told them that for thus failing to ascribe glory to God, he could not lead them to the Promised Land. He then asked them, if this error upon his part was so great as to be thus corrected of God, how God would regard their repeated murmurings in charging him (Moses) with the uncommon visitations of God because of their sins.

ellauri164.html on line 581: For this single instance, Moses had allowed the impression to be entertained that he had brought them water out of the rock, when he should have magnified the name of the Lord among His people. The Lord would now settle the matter with His people, that Moses was merely a man, following the guidance and direction of a mightier than he, even the Son of God. In this He would leave them without doubt. Where much is given, much is required. Moses had been highly favored with special views of God's majesty. The light and glory of God had been imparted to him in rich abundance. His face had reflected upon the people the glory that the Lord had let shine upon him. All will be judged according to the privileges they have had, and the light and benefits bestowed.

ellauri164.html on line 583: The sins of good men, whose general deportment has been worthy of imitation, are peculiarly offensive to God. They cause Satan to triumph, and to taunt the angels of God with the failings of God's chosen instruments, and give the unrighteous occasion to lift themselves up against God. The Lord had Himself led Moses in a special manner, and had revealed to him His glory, as to no other upon the earth. He was naturally impatient, but had taken hold firmly of the grace of God and so humbly implored wisdom from heaven that he was strengthened from God and had overcome his impatience so that he was called of God the meekest man upon the face of the whole earth.

ellauri164.html on line 585: Aaron died at Mount Hor, for the Lord had said that he should not enter the Promised Land, because, with Moses, he had sinned at the time of bringing

ellauri164.html on line 586: water from the rock at Meribah. Moses and the sons of Aaron buried him in the mount, that the people might not be tempted to make too great ceremony over his body, and be guilty of the sin of idolatry.

ellauri164.html on line 591: Moses’ moment of greatest failure came when the people of Israel resumed complaining, this time about food and water (Num. 20:1-5). Moses and Aaron decided to bring the complaint to the Lord, who commanded them to take their staff, and in the people’s presence command a rock to yield water enough for the people and their livestock (Num. 20:6-8). Moses did as the Lord instructed but added two flourishes of his own. First he rebuked the people, saying, “Listen, you rebels, shall we bring water for you out of this rock?” Then he struck the rock twice with his staff. Water poured out in abundance (Num. 20:9-11), but the Lord was extremely displeased with Moses and Aaron. 

ellauri164.html on line 593: God's punishment was harsh. “Because you did not trust in me, to show my holiness before the eyes of the Israelites, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them” (Num.20:12). Moses and Aaron, like all the people who rebelled against God’s plan earlier (Num. 14:22-23), will not be permitted to enter the Promised Land.

ellauri164.html on line 597: Honoring God in leadership—as all Christian leaders in every sphere must attempt to do—is a terrifying responsibility. Whether we lead a business, a classroom, a relief organization, a household, or any other organization, we must be careful not to mistake our authority for God’s. What can we do to keep ourselves in obedience to God? Meeting regularly with an accountability (or “peer”) group, praying daily about the tasks of leadership, keeping a weekly Sabbath to rest in God’s presence, and seeking others’ perspective on God’s guidance are methods some leaders employ. Even so, the task of leading firmly while remaining wholly dependent on God is beyond human capability. If the most humble man on the face of the earth (Num. 12:3) could fail in this way, so can we. By God’s grace, even failures as great as Moses’ at Meribah, with disastrous consequences in this life, do not separate us from the ultimate fulfillment of God’s promises. Moses did not enter the Promised Land, yet the New Testament declares him “faithful in all God’s house” and reminds us of the confidence that all in God’s house have in the fulfillment of our redemption in Christ (Heb. 3:2-6).

ellauri164.html on line 605: According to the opinio communis of the exegetes, the sin of Moses is one of the most difficult conundrums to resolve in the history of interpretation. This Pentateuchal puzzle has not only perplexed ancient and modern exegetes but has also produced a multiplicity of answers. A plethora of explanations proposed by exegetes on the sin of Moses appears to be strong on conjectural ingenuity but weak on textual evidence.

ellauri164.html on line 609: The main thrust of this book is that the sin of Moses recorded in Numbers 20:1-13 is linked to the unlawful and wilful act of trifling with the sacred staff in striking the rock. This is because the staff of Moses has already become the staff of God (Exod. 4:20;17;9).

ellauri164.html on line 623:  It is Numbers 20:1-13 again. Miriam was gone.  Moses had just buried his sister in Kadesh, in the Wilderness of Zin (Numbers 20:1).  She had placed his basket among the reeds of the Nile and had run to get his mother when Pharaoh’s daughter drew him out.  His sister had been with him through all his trials in the wilderness.  But now Miriam was gone.

ellauri164.html on line 625: Moses had been leading a rebellious, ungrateful, complaining, people through the wilderness for 40 years.  His sister had just died.  And now these people had gathered together against Aaron and him to complain because there was no water, again! (Numbers 20:2-5)  You would think after 40 years these people would have learned to trust their all-powerful, Living God to provide for them.

ellauri164.html on line 627: You would think after 40 years these people would have learned to trust their all-powerful, Living God to provide

ellauri164.html on line 628: Moses was in no mood to deal with this today.  Why couldn’t these people let him mourn his sister in peace?  Why had God brought them to a dry thirsty land with no water again?  Why did these people always blame him?  Why didn’t these people bring their problems to God in prayer instead of always complaining to him?  Why were there always so many demands on him?  Why was it always “Moses, Moses, Moses”?

ellauri164.html on line 631: Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. (Numbers 20:8)

ellauri164.html on line 636:     “And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. ” (Numbers 20:10-11)

ellauri164.html on line 637: Moses had always done exactly as God commanded – until now.   This time, Moses dishonored God by disobeying His command.  Moses sinned.

ellauri164.html on line 641: Numbers 20:12. Despite Moses’ error, water poured from the rock.  God still provided abundantly for the children of Israel even though Moses had disobeyed Him.  God did not withhold His blessing from His people because of their leader’s sin.  God did hold Moses accountable though (Numbers 20:12).

ellauri164.html on line 643:     Moses had always done exactly as God commanded – UNTIL NOW. Moses was devastated when God pronounced his judgment (Numbers 20:12).  He had obeyed God’s call to go to Egypt to free the Israelites from bondage.  God had worked mighty miracles through him.

ellauri164.html on line 645: God had used him to give the law to Israel and write the first five books of the Bible.  He had led God’s people through the wilderness for 40-years, enduring all their complaining and the punishment of their rebellion.  He had done everything exactly as God had commanded.

ellauri164.html on line 647: Now, after 40-years of faithfully serving God with perfect obedience to bring God’s people to the Promised Land, he would not be allowed to enter! Was that fair? Of course it was. Moses knew God was merciful and gracious.  Surely God would forgive and relent, if he would only repent.  Surely God would forgive one sin, and let him in, after how good he had been.

ellauri164.html on line 649: Moses was being judged by the very law he had proclaimed.

ellauri164.html on line 650: For 40-years Moses had pronounced judgment without mercy on those who sinned.  Whether the sin had been idolatry, misusing God’s name, immorality, or even collecting firewood on the Sabbath, the law had condemned the disobedient to be stoned for even one sin.  Now Moses was being judged by the very law he had proclaimed.

ellauri164.html on line 651: God is merciful, but the law is not.  No mere human has ever been justified by keeping the law because no one has ever kept it.  All have sinned and fallen short of the law, even God’s servant Moses.  Not even Moses could keep the law.

ellauri164.html on line 661: What is Sin? 


ellauri164.html on line 663: Elisha Heals Naaman of Leprosy – 2 Kings 5

ellauri164.html on line 665: 
The Sin That Really Kept Moses Out Of The Promised Land

ellauri164.html on line 667: Moses messed up. He did something which resulted in God banning him from the Promised Land. What did he do to warrant such a punishment?

ellauri164.html on line 669: 8 Take the staff, and assemble the congregation, you and Aaron your brother, and tell the rock before their eyes to yield its water. So you shall bring water out of the rock for them and give drink to the congregation and their cattle.

ellauri164.html on line 671: 10 Then Moses and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels: shall we bring water for you out of this rock?” 11 And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock.” (Num. 20: 8,10–11 ESV)

ellauri164.html on line 673: Most of us have been taught that Moses’s sin was hitting a rock to obtain water when God told him just to speak to it. Others say Moses’s sin was that he took credit for obtaining water from the rock when it was really God who performed the miracle. 

ellauri164.html on line 676: What did God say Moses’s sin was?

ellauri164.html on line 679: “And the LORD said to Moses and Aaron, “Because you did not believe in me, to uphold me as holy in the eyes of the people of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them.”” (Num. 20:12 ESV)

ellauri164.html on line 681: That’s ALL God had to say about it. He didn’t criticize Moses for striking the rock when he was told to speak to it. Similarly, God did not indicate that Moses was trying to take credit for the miracle. He said Moses had failed to believe in Him.

ellauri164.html on line 682: What did Moses have to say about his failure?

ellauri164.html on line 683: Moses said that his failure was in someway connected to the people:

ellauri164.html on line 685: Even with me the LORD was angry on your account and said, ‘You also shall not go in there.  (Deut. 1:37ESV)

ellauri164.html on line 689: Furthermore, the LORD was angry with me because of you, and he swore that I should not cross the Jordan, and that I should not enter the good land that the LORD your God is giving you for an inheritance.” (Deut. 4:21 ESV)

ellauri164.html on line 692: How did Moses’s faith falter and what did the people have to do with it?

ellauri164.html on line 694: To answer this question we must examine a pattern that developed in the book of Numbers. Three times prior to the incident at the rock of Meribah the people sinned, God punished them, Moses interceded on the people’s behalf, and God pardoned the people. Please take the time to read these events in Numbers chapters 11, 14, 16 & 20. Notice the pattern in the table below.

ellauri164.html on line 703:     When a Bible author develops a pattern and then breaks it, we should pay attention because this signals that the author wants us to notice something important. 

ellauri164.html on line 705: Based on the pattern established in Numbers, what do you expect will happen at Meribah when the people rebel against Moses? We expect the pattern to repeat and for God to decree punishment, but that doesn’t happen. The pattern breaks down! Instead of decreeing punishment for the people’s sin, God simply tells Moses to give the people water by speaking to the rock. This is a significant departure from the previous pattern. When a Bible author develops a pattern and then breaks it, we should pay attention because this signals that the author wants us to notice something important. Why didn’t God punish the people at Meribah? Why did he go at Moses instead? 

ellauri164.html on line 707: To understand why God didn’t pronounce judgement, let’s notice what Moses did. He leads the people to the rock, calls them rebels, and instead of speaking to the rock he hits it twice with this staff. Moses is having a temper tantrum. In the prior examples in Numbers Moses never speaks harshly or loses patience. Moses is also breaking the pattern and this is the clue to understanding his sin.

ellauri164.html on line 709: He has reached the end of his rope. He has been patient with these complaining and rebellious people, but he couldn’t take it any longer. Their constant ingratitude and rebelliousness caused Moses to lose faith in the people. This is the people that were supposed to be God’s treasured possession, a holy nation of priests who had agreed to be in a covenant relationship with God (Ex 19:5-8). What a disappointment they had turned out to be and Moses was finished interceding for them. God knew Moses was not going to intercede for the people at Meribah, therefore He doesn’t ordain punishment for them. 

ellauri164.html on line 711: So, how does this connect back to Moses being barred from entering the Promised Land? Because the people were unfaithful and so difficult to lead, Moses’s own faith suffered. This caused him to lose confidence that God could develop the Israelites into a faithful covenant people who were meant to be a nation of priests and a means of blessing the nations.

ellauri164.html on line 713: This is understandable. Haven’t you had people in your life that were so difficult that you have jokingly said, “Even God couldn’t do anything with them!” Moses had reached this point, but he wasn’t joking. 

ellauri164.html on line 717: Conclusion: Moses’s sin wasn’t striking the rock as such when he was told to speak to it; his sin was losing faith in God’s ability to use the Israelites for anything positive. This is why God could say that Moses didn’t trust in Him and is also why Moses could say God was angry with him on account of the people.

ellauri164.html on line 723: Question: Please tell me what exactly is "Moses' sin." I thought it was the killing of the Egyptian when he was younger. Or was it the revolt of the Levi tribe toward the end? What reason kept him out of the Promised Land?

ellauri164.html on line 725: Answer: Psalms 106:32-33 states that the people angered Moses at the waters of strife, that it went ill with Moses, and that he sinned with his mouth. The incident in question occurred in Numbers 20:7-13. Miriam had just passed on. The very next verse states that the people were complaining about the lack of water. This had happened many times during their wilderness experience. And like the other times, the people railed against Moses and Aaron, whining that they would have been better off if they had stayed in Egypt. Moses and Aaron responded by falling face down. They had also done this several times. Maybe they were tired of hearing the same old complaints, or maybe this was their posture of prayer. In any event, God responded quickly, telling Moses to speak to the rock in front of all the people. Water would come gushing out -- enough water for everyone.

ellauri164.html on line 727: Moses assembled the people, but he didn't follow orders quite the way he should have. Instead of just speaking to the rock, which would have demonstrated the power of the word over the power of his rod, he struck it twice, saying, "Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?" It almost sounded as though Moses was taking credit for delivering the water. That was not true. Perhaps the strain of leading the people all those years was finally starting to show. He called them rebels, which in a sense they were. But God did not tell him to do this. Nor was there any mention of God at that point. All seemed directed at Moses and Aaron: "Must we bring water out of this rock?" Depending on how it's read, it could indicate doubt on the part of Moses.

ellauri164.html on line 729: The bottom line is that both he and Aaron disobeyed God. Moreover, the water that rushed out was no longer seen as a gift from God, but was a product of Moses and Aaron. The people were happy; God was not. He said, "You did not trust in me; and you did not honor me as holy" (Num. 20:13). Hence, neither of them would set foot into the Promised Land. Yet, it is important to notice that just as God did not abandon his people when they sinned, he did not abandon Moses and Aaron. But in this one instance, they didn't pass the test. When crunch time came, they didn't trust God. And all of this happened at the waters of Meribah.

ellauri164.html on line 731: That's the Biblical explanation, but frankly, the punishment just doesn't seem to fit the crime. In reading the whole story, Moses was an exemplary leader, the ideal mediator between the people and God, and always faithful to the covenant. One little mistake and he's punished forever! It hardly seems just.

ellauri164.html on line 733: In reality, the people who were writing this story knew that Moses did not lead them into the Promised Land. In fact, he had completed his assignment long ago. God had instructed him to lead the people out of Egypt (Ex. 3:10). They were out of Egypt. His job was done. So maybe this wasn't a punishment at all; maybe it was a reward! He was roughly 120 years of age at this point. They all knew that settling into the Promised Land would have its challenges. That land was fully occupied, and many battles were ahead of them. Surely it was time to let Joshua take over. It was time for Moses to rest. Granted, there might have been other ways for God to accomplish this, but the writers of the story chose to tell it like this. The end result is that Moses was free of his responsibility to the people, free to be with God on the mountaintop.

ellauri164.html on line 737: Home Bible Study Characters & Topics Kids' Korner Everyday Living For Teens Podcasts Contact 

ellauri164.html on line 745: commits a sin that kept hem from entering the promised land.

ellauri164.html on line 753: 2. They had no water and rose against Moses and Aaron.

ellauri164.html on line 754: 3. This has happened before (Exodus 17:1-4).

ellauri164.html on line 767: 2. God has always demanded strict obedience to His expressed will.

ellauri164.html on line 773: 3. This is quite a contrast to the normal character of Moses (Num. 12:3).

ellauri164.html on line 779: 2. He did not hallow God (20:12).

ellauri164.html on line 782: that God is angry.

ellauri164.html on line 788: C. Make sure that we give God the glory for the good we can accomplish in our

ellauri164.html on line 790: D. If you are going to speak for God, be sure you know what you are talking

ellauri164.html on line 795: less than we would have.

ellauri164.html on line 800:   It is one of the most mysterious stories in the Old Testament: the story of Moses’ great sin. It is mysterious because, as we see it, the sin seems so minor. We shall see if we can decipher it.

ellauri164.html on line 802: In the first month the whole Israelite community arrived at the Desert of Zin, and they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried. (2) Now there was no water for the community, and the people gathered in opposition to Moses and Aaron. (3) They quarreled with Moses and said, "If only we had died when our brothers fell dead before the LORD! (4) Why did you bring the LORD's community into this desert, that we and our livestock should die here? (5) Why did you bring us up out of Egypt to this terrible place? It has no grain or figs, grapevines or pomegranates. And there is no water to drink!" (6) Moses and Aaron went from the assembly to the entrance to the Tent of Meeting and fell facedown, and the glory of the LORD appeared to them. (7) The LORD said to Moses, (8) "Take the staff, and you and your brother Aaron gather the assembly together. Speak to that rock before their eyes and it will pour out its water. You will bring water out of the rock for the community so they and their livestock can drink." (9) So Moses took the staff from the LORD's presence, just as he commanded him. (10) He and Aaron gathered the assembly together in front of the rock and Moses said to them, "Listen, you rebels, must we bring you water out of this rock?" (11) Then Moses raised his arm and struck the rock twice with his staff. Water gushed out, and the community and their livestock drank. (12) But the LORD said to Moses and Aaron, "Because you did not trust in me enough to honor me as holy in the sight of the Israelites, you will not bring this community into the land I give them." (13) These were the waters of Meribah, [1] where the Israelites quarreled with the LORD and where he showed himself holy among them.

ellauri164.html on line 804: It often happens that Bible believing Christians reject the concept of allegory as being a legitimate way of interpreting the Bible. This comes from the belief that any way of interpreting Scripture other than literal meaning is false, particularly as it concerns Genesis 3 and evolution. But in fact allegory is common in the Bible – Christ makes frequent use of it in His parables – and even Genesis 3 is allegory (which does not preclude its literal interpretation as well.) In this section we shall examine the allegorical significance of the staff and the rock.

ellauri164.html on line 806: Note that the Bible says (vs. 8) that Moses is to take “the” staff. By that God means the staff of Aaron, the High Priest. What do we know about this staff?

ellauri164.html on line 815: Now we know that the staff itself is a symbol of the priesthood. But consider how this fits with Christ, our High Priest:

ellauri164.html on line 817:     As the staff is before the Ark, our High Priest is ever before the throne of God (remember “enthroned between the cherubim?”) interceding on our behalf for the grace of God.

ellauri164.html on line 822: The symbolism of Christ, the Rock is well known to Christians. If Christ is represented by this rock, what does that mean?

ellauri164.html on line 824:     One fact is this: Moses hit the rock twice. Is that sin? Yes indeed. Christ had to be smitten once, at His first advent, for our sins. But to be smitten twice is like crucifying Him twice[2]. This, then, is sin indeed.

ellauri164.html on line 830:     The other picture that springs to mind is the flow of living water, the River of Life pictured in Ezekiel and Revelation.

ellauri164.html on line 832: Miracles have a certain divine style. Water does spring from rock (why do you think they are called “springs?” Think of bedsprings.). But God insists that His servants do things His way, in His time. Failure to do so is sin.

ellauri164.html on line 833: What’s the problem? 

ellauri164.html on line 835: What God commanded: What did God command?

ellauri164.html on line 837: Speak to the hand. I mean the rock.

ellauri164.html on line 844: So why didn’t Moses do what God told him to do? God tells us why:

ellauri164.html on line 845:     Moses didn’t trust God enough. Oh, he was trusting, but not quite to the point of doing what he was told, how he was told, when he was told.

ellauri164.html on line 846:     Moses did not honor God. “Must we bring you water…” That’s how Moses put it to the people.

ellauri164.html on line 850:     The penalty for leaders is more than the penalty for followers – which is as it should be.

ellauri164.html on line 851:     In allegory, we learn that the disobedient might see heaven – but not enter it.

ellauri164.html on line 854:     Being smart people, if we don’t see why we should do it God’s way, we are tempted to look for another way that we do understand.

ellauri164.html on line 855:     Sometimes it’s simple presumption: we think we have a better idea.

ellauri164.html on line 856:     Often, we are angry (always an entry point for Satan) and we have our own agenda to follow.

ellauri164.html on line 858: Obedience. The answer to this is simply obedience. But may I submit that simple obedience requires humility?

ellauri164.html on line 860:     It requires humility to let God have vengeance.

ellauri164.html on line 863: The Sin of Moses: What Happened at Meribah?

ellauri164.html on line 867: There are few characters that play a larger part in the story of the Bible than Moses. He is the human protagonist of four Old Testament books and is consistently held up in both the OT and NT as a shining example of faith in the promises of God. The law that he delivered to the people of Israel serves as the foundation of the nation of Israel, and is lauded by Jesus as a testament that would not pass until “heaven and earth pass away…[and] all is accomplished.” One of the great tragic moments of the Bible is where Moses is denied entrance to the Promised Land for his sin at the Rock of Meribah; after faithfully leading Israel for forty years, Moses strikes a rock instead of speaking to it and is condemned to die before living in the Promised Land. On its surface, this might seem unfair to Moses. One mess-up and God gives him this great punishment? How many times had Israel failed in their journey and at Mt. Sinai, and God had spared their lives and allowed them to keep going? Yet His most faithful servant is barred over this one, seemingly insignificant event? If we take a closer look at the text, however, we see why Moses’ failure was such a stark one. While it doesn’t diminish the tragic nature of the event, it does shed light on why God takes such a drastic step to respond.  

ellauri164.html on line 869: First, it is important to note that a pattern is established in the story of Israel and Moses. This pattern can be seen at Mt. Sinai when Aaron and Israel create the golden calf idol (Exodus 32). Israel sins, and in response to that the Lord tells Moses to step aside so that He may destroy Israel in His wrath (Exodus 32:9-10). When this occurs, Moses intercedes for Israel and pleads for God to turn away His fierce anger for His own sake (Exodus 32:11-14). This intercession works, and Israel is spared utter destruction. This pattern of sin, wrath, intercession, and relenting occurs twice more in the Book of Numbers: once in Number 14 when Israel rebels and refuses to go into the Promised Land, and again in Numbers 16 when Korah leads his rebellion against Moses and Aaron (the major difference in Numbers 16 being that Aaron is the one to intervene by offering incense for atonement to the Lord).

ellauri164.html on line 871:                 This pattern shows itself again in the beginning of Numbers 20 after the death of Miriam. Once more Israel rebels against Moses and Aaron, this time over a lack of water in the desert of Zin. They claim that it would have been better to have died with Korah’s rebellion rather than wander without food and water, and they express regret over leaving Egypt, a land of “grain, figs, vines, and pomegranates.” This might seem a bold claim, since in our reading Korah has just died a few chapters earlier. Careful reading, however, indicates that there’s actually been a quiet time skip; Numbers 33:38 indicates that Aaron died in “the fortieth year after the sons of Israel had come from the land of Egypt, on the first day in the fifth month.” Given that Aaron’s death is recorded in Chapter 20, just a few verses after the episode at Meribah, this would indicate that the episode at Meribah occurred in year 38 of the 40 year wandering in the wilderness (remember that Israel had spent more than a year at Sinai in addition to travel time from Egypt to Sinai and from Sinai to the Promised Land before the wandering). This means that this rebellious generation of Israelites aren’t referencing a recent event, but instead wishing they had died nearly forty years earlier with Korah! Moses and Aaron have been dealing with this wicked and hard group of people for a very long time, and they are now claiming it would have been better to have died with Korah: a fate they were only spared because of Moses and Aaron’s own intercession!

ellauri164.html on line 873:                 We would expect the pattern to repeat here. The people have rebelled, so the next part would be God’s wrath and threats of destruction. Instead, however, God merely grants their request for water. No mention of sin or possible annihilation, just grace in providing for Israel’s needs. The fact that this cycle we’ve come to expect changes is designed to highlight an important event; the oddity of the text “awakens us from our narrative slumber,” as one commentator puts it, and forces us to pay attention closely to what’s occurring. Why would God not threaten destruction? To answer that, we have to remember a key aspect of God’s character: He does not change. Hebrews 13:8 says He is the same yesterday and today and forever, “without variation or shifting shadow,” (James 1:17). The purpose of the threats of destruction, and Moses/Aaron’s intercession, was not to actually change God’s mind. God knew exactly what was going to happen in all these instances. God’s threats on Israel are spoken to Moses so that Moses will intercede. They are tests of Moses’ (and Aaron’s) character, just as God’s conversation with Abraham over the fates of Sodom and Gomorrah (Genesis 18) was about testing Abraham’s character rather than the doomed cities. Yet here, in Numbers 20, God does not follow the pattern. Why?

ellauri164.html on line 875:                 This gets us back to the question of what, exactly, Moses’ sin was. Many commentators focus on the physical actions that Moses took in verses 9-11. Some say Moses sin was striking the rock rather than speaking to it, but Moses was told to take the staff of God. Exodus 17:5-6 had Moses striking the rock to cause water to come out of the rock (in fact, it’s actually the same rock of Meribah!), so it’s possible to read an inference that the staff was to be used to strike the rock. Some commentators see Moses’ harsh words for Israel as the sin, or perhaps that he speaks to the people rather than speaking to the rock. Regardless of which of these views, they don’t account for what the text itself says: Numbers 20:12 makes it clear that the sin of Moses and Aaron was “…you have not believed Me, to treat Me as holy in the sight of the sons of Israel.” Indeed, focusing on Moses’ actions of striking the rock or speaking harshly makes it seem doubly unfair to Aaron, who had neither spoken nor struck the rock.

ellauri164.html on line 877:                 The reading that makes more sense is to focus on the breaking of the pattern established to this point. Moses’ harsh words toward the Israelites reveal his emotions in this moment; he classifies Israel as “rebels” rather than the chosen people, and his rhetorical question seems to imply that he does not view Israel as worthy of God’s grace any longer. This is the real failure of Moses in this moment: he’s lost his faith in God to fulfill His promises to these people. Israel is a nation of rebels outside of grace, outside of God’s ability to make a great nation, outside of the promises that God has given. It seems nearly forty years of dealing with this people has finally broken Moses, and he is so overwhelmed in this moment that he has lost faith. From God’s perspective, Moses has lost faith in the Lord to overcome Israel’s faithlessness. Moses has not believed in God, and has not treated Yahweh as the Holy God who is able to overcome the weakness of His people. Indeed, this is exactly what Numbers 20:12 says was Moses’ sin! He (and Aaron!) did not believe God and did not treat Yahweh as holy in that moment. God did offer Moses the opportunity to intercede for the people (and thus broke the pattern) because He knew that Moses did not have faith in Him.

ellauri164.html on line 879:                 This interpretation is solidified by Moses’ words about this event in the Book of Deuteronomy. Three times in the first four chapters of Deuteronomy, Moses says that he is not able to enter the Promised Land because of Israel. At first glance, again, this might seem an unfair charge. Moses had caused his own exclusion, hadn’t he? Why is he accusing the generation after the event in Numbers 20 of being the cause of his failure? If we look at these three mentions, we see a few important facts. In the first instance, Deuteronomy 1:37, Moses is recounting the failure of Israel when they listened to the 10 spies’ negative report and how God forbade that generation from entering the Promised Land, and he then says “The Lord was angry with me also on your account, saying, ‘Not even you shall enter there.’” Moses associates his inability to enter the Promised Land with Israel’s rebellion and unfaithfulness, but he also seems to be lumping the people’s refusal to enter the land (Numbers 13-14) with his own sin in Numbers 20. This is not Moses forgetting the chronology of these two events, but rather indicating that they are closely associate with one another.

ellauri164.html on line 881:                 The second mention is in Deuteronomy 3:23-26, where after retelling the defeats of the kings Sihon and Og Moses relates that “I also pleaded with the Lord at that time, saying, ‘O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your strong hand; for what god is there in heaven or on earth who can do such works and mighty acts as Yours? Let me, I pray, cross over and see the fair land that is beyond the Jordan, that good hill country and Lebanon.’ But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me; and the Lord said to me, ‘Enough! Speak to Me no more of this matter.” Again, Moses directly links the Lord’s anger towards him with the Israelites.

ellauri164.html on line 883:                 The third mention is in Deuteronomy 4:21-23, where Moses has moved past the historical recounting and is now warning Israel of the danger of idolatry. He says ““Now the Lord was angry with me on your account, and swore that I would not cross the Jordan, and that I would not enter the good land which the Lord your God is giving you as an inheritance. For I will die in this land, I shall not cross the Jordan, but you shall cross and take possession of this good land.  So watch yourselves, that you do not forget the covenant of the Lord your God which He made with you, and make for yourselves a graven image in the form of anything against which the Lord your God has commanded you.” Now Moses uses his own tragic story as an illustration on the importance of avoiding idolatry in the Promised Land. So Moses’ failure to enter the Promised Land was related to the continuous rebellion of Israel, and was an illustration of the dangers of violating the covenant promises.

ellauri164.html on line 885: Reading the Numbers 20 passage the way that has been suggested makes sense of what Moses says in Deuteronomy. He’s not shifting the blame to Israel for his own failures, but highlighting that their constant rebellion was what caused him to lose his faith in God. Moses lack of faith led him to forget the promise and covenant of God, so he is using that illustration to demonstrate the dangers of forsaking the covenant: just like Moses, Israel will be forbidden the Promised Land if they don’t maintain faith in the covenant promises of God. That’s really one of the main points of Deuteronomy. It’s not just the covenant laws for the new generation, but Moses exhorting the new generation to never lose hope in the promise of God. Moses, knowing Israel, recognizes that there will come a day when they fail to uphold the covenant and they will be punished for it, but he also recognizes that God’s promises will stand no matter how badly Israel fails to uphold it. This, then, is the main point we should derive as well: God will always keep His promises. We, as the heirs to the promises to Abraham and Israel, should always firmly believe in the power of God to bring us, a broken people like Israel, to the shores of the Promised Land!

ellauri164.html on line 887: What Was the Sin of Moses?

ellauri164.html on line 890: Many brethren and sisters, not to mention those outside the church, have a wrong understanding of what the sin of Moses was and its implication(s). Often when asked or giving comments on the matter, they say that his sin was in smiting the rock twice instead of once. They think that, since at first God told Moses to take the rod and smite the rock, and the next time He also told him to take the rod, therefore, he was also instructed to strike once.  Such an understanding erodes the whole essence that God had designed in the type that would later be seen in the antitype. As it will soon be clear, striking the rock even once [that second time] would have been sin on the part of Moses.  In view of this, therefore, it is important for us to possess the true facts on this matter.

ellauri164.html on line 892: To begin with, we need to know that there were two instances where the children of Israel on their journey to Canaan drank water from the rock. The first was at a place known as Rephidim which would later be called Massah (temptation) and Meribah (strife). The second was at Kadesh. The water here was also called water of Meribah. “This is the water of Meribah; because the children of Israel strove with the LORD, and He was sanctified in them.” Numbers 20:13

ellauri164.html on line 894: “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go. Behold, I will stand before thee there upon the rock in Horeb; and thou shalt smite the rock, and there shall come water out of it, that the people may drink. And Moses did so in the sight of the elders of Israel. “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go.” Exodus 17:5–6

ellauri164.html on line 896: But we know that the Rock from which they drank water is Christ. “And did all drink the same spiritual drink: for they drank of that spiritual Rock that followed them: and that Rock was Christ.” 1 Corinthians 10:4. Psalms 78: 15–16 says “He clave the rocks in the wilderness, and game them drink as out of the great depths. He brought streams also out of the rock, and caused waters to run down like rivers.” Jesus Himself testifies to this by saying, “He that believeth on Me,” as the scriptures say, “out of his belly shall flow rivers of living water.” John 7:38

ellauri164.html on line 898: The first instance therefore quoted above (Exodus 17: 5–6), symbolized that Christ Jesus was to be smitten or die once. “So Christ was once offered to bear the sins of many; and unto them that look for Him shall He appear the second time without sin unto salvation.”  Hebrews 9:28

ellauri164.html on line 900: “The smitten rock was a figure of Christ, and through this symbol the most precious spiritual truths are taught. As the life-giving waters flowed from the smitten rock, so from Christ, ‘smitten of God,’ ‘wounded for our transgressions,’ ‘bruised for our iniquities’ (Isaiah 53:4–5), the stream of salvation flows for a lost race. As the rock had been once smitten, so Christ was to be ‘once offered to bear the sins of many.’ Hebrews 9:28.” –Patriarchs and Prophets, p. 411

ellauri164.html on line 902: Then came the second instance now at a place known as Kadesh. The Children of Israel again murmured for water, against the Lord and His servants, Moses and Aaron.  It was this time that the servant(s) of God sinned, having been very faithful in the time past.

ellauri164.html on line 904: “And the LORD spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth His water, and thou shalt bring forth to them water out of the Rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. And Moses took the rod from before the LORD, as he commanded him. And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock?  And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also.” Numbers 20:7–12 (emphasis mine).

ellauri164.html on line 908: “By his rash act Moses took away the force of the lesson that God purposed to teach. The rock, being a symbol of Christ, had been once smitten, as Christ was to be once offered. The second time it was needful only to speak to the rock, as we have only to ask for blessings in the name of Jesus. By the second smiting of the rock the significance of this beautiful figure of Christ was destroyed.” –Patriarchs and Prophets, p. 418

ellauri164.html on line 912: Of course further to that sin was the sin of anger, i.e. “Hear now, ye rebels” and taking the glory and/or power of God, i.e. “Must we fetch you water out of this rock?” as if they had the power themselves.

ellauri164.html on line 914: “Had Moses and Aaron been cherishing self-esteem or indulging a passionate spirit in the face of divine warning and reproof, their guilt would have been far greater. But they were not chargeable with willful or deliberate sin; they had been overcome by a sudden temptation, and their contrition was immediate and heartfelt. The Lord accepted their repentance, though because of the harm their sin might do among the people, He could not remit its punishment.” –Patriarchs and Prophets, p. 419

ellauri164.html on line 916: Moses was so beloved by God, but when he sinned He still punished His servant’s sin. “God is no respecter of persons” (Acts 10:34). Yet it is because he repented, and confessed his sin, that God forgave him. Not long after his death he was resurrected and taken up into heaven (Jude 9)

ellauri164.html on line 923: Moses’ sin occurred in the final years of his life. After faithfully leading Israel out of Egypt, and after their rebellion in the matter of the 12 spies, he also faithfully led them during the forty years of wandering in the wilderness. Yet near the very end of that wandering, in a moment of anger and a lapse of judgment, Moses sinned, and God recorded that it led Him to refuse to allow Moses to enter the promised land. It is difficult to imagine the anguish and remorse Moses must have felt when God revealed this punishment. His failure to give God the proper respect and reverence, though provoked by the wicked rebellion and faithless murmurings of Israel, was a public sin and God chose to publicly and openly punish him for it.

ellauri164.html on line 925: Yet this is the same Moses who was allowed to come and speak to Jesus on the Mount of Transfiguration. It was the same Moses who received the wonderful testimony that “Moses indeed was faithful in all his house as a servant.” So, it is abundantly clear that God forgave him of this sin and still considered him to be among His greatest servants (Lk. 9:30-31; Heb. 3:5). This makes this event very important as it can bring hope and comfort to us when we have fallen short, and after repentance feel that we are no longer worthy and might still be cast away forever. This event reveals that this cannot happen as long as we repent and seek forgiveness in confession.

ellauri164.html on line 927: The events leading up to and ending in his sin are recorded in Numbers 20:1-13. The children of Israel were bitterly angry about not having enough water, so “they gathered together against Moses and Aaron,” and “contended with Moses.” They cast all the blame on him. “Why have you brought up the assembly of the LORD into this wilderness,” “why have you made us come up out of Egypt, to bring us to this evil place?” This was part of the murmuring that we are strictly charged not to imitate (1Cor. 10:10). Israel blamed Moses and Aaron for all their problems and bitterly complained and grumbled about it. They were so bitter and angry they wished they were dead. In all previous acts of rebellion, Moses had always conducted himself in a holy and godly manner. He had warned Israel that their murmuring was against God and never took it personally before.

ellauri164.html on line 929: It appears that Moses was still in complete control of himself when he went to God for instructions. “Moses and Aaron went ... to the door of the tent of meeting, and fell upon their faces.” “Then the Lord spoke to Moses, saying,” “take the rod; ... gather the congregation together. Speak to the rock before their eyes, and it will yield its water; thus you shall bring water for them out of the rock, and give drink to the congregation and their animals.” Clearly there was nothing difficult to understand and Moses wanted to be as faithful to this command as he had been to all the other commands God had given him.

ellauri164.html on line 931: Yet somehow this time something was different and Moses became very angry. Unfortunately for him, as is so often the case, “the wrath of man does not produce the righteousness of God.” (Jas. 1:20).  Moses went too far. “Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said to them, Hear now, you rebels! Must we bring water for you out of this rock? Then Moses lifted his hand and struck the rock twice with his rod; and water came out abundantly, and the congregation and their animals drank.”

ellauri164.html on line 933: Did Moses realize immediately what he had done? At some point after this event, “the Lord spoke to Moses and Aaron, ‘Because you did not believe Me, to hallow Me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them.’” Their conduct had publicly displayed a lack faith, reverence and respect. God determined that this needed an equally public punishment. The punishment for this sin was grievous. God gave to them a punishment so similar to the one given to all Israel at Kadesh that it was a heart-breaking moment for Moses. Both he and Aaron would die in the wilderness and not be allowed to enter the promised land. What a bitter pill for Moses to swallow. Like David with Bathsheba, God forgave the sin, but did not remove the consequences. The consequences for Moses’ momentary lapse in reverence and respect under the terrible emotion of anger was to be barred from entrance into the promised land.

ellauri164.html on line 935: When God said Moses “failed to sanctify me in the eyes of the people,” He did not specify exactly what this failure was. God had told Moses to “speak to the rock,” but the account stated that “Moses lifted up his hand, and smote the rock with his rod twice.” Clearly, in that act, Moses went beyond what God had commanded him to do. God had told Moses to take the staff, but not use it. He was directly commanded only to speak to the rock. He went beyond what was written when struck that rock. It was similar to Nadab and Abihu who offered “strange fire which He had not commanded them.” At that time Moses saw that such behavior did not “treat God as holy or glorify him among the people” (Lev. 10:1-3). Yet Moses, in anger, failed to hallow God when he struck that rock instead of speaking to it. He had failed to learn “not to go beyond what is written,” (1Cor. 4:6). He was told to speak to the rock (and he did not do that), but struck the rock (which he had no authority to do). God later charged Moses with this sin: “you rebelled against my word at the waters of Meribah” (Num 20:24; 27:13).

ellauri164.html on line 937: There was a second sin that was also committed in that same event. It was not revealed until The Psalmist described it: “it went ill with Moses” because “he spoke rashly with his lips” (Psa 106:33). When we look at what Moses said, we can see exactly how rash he was! “Hear now, ye rebels; shall we bring you forth water out of this rock?” This was a serious lapse in judgment. Moses was not going to bring water out of that rock. So, there was a big problem with that “we.” Hence, first by striking the rock, and second by using a pronoun that elevated them, Moses “believed not in me, to sanctify me in the eyes of the children of Israel.”

ellauri164.html on line 939: Conclusion. Though the water came, Moses was severely punished. He was punished in a way that no amount of repentance could remove. As noted above, the sin was forgiven, but the consequences of the sin could not be. Because Moses had sinned publicly and God wanting Israel to understand His righteousness, He would not relent. “Then I pleaded with the Lord at that time...  I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon ... the Lord said to me: ‘Enough of that! Speak no more to Me of this matter.’ ... you shall not cross over this Jordan.”  (Deut. 3:23-27). There is a lot of important lessons we can learn from Moses. This sin is one of them. Though Moses had fallen short of God’s glory here, God forgave him. Yet the consequences of the sin were deeply distressing. So it was with David, Paul and Job. So will it be with us. We need to hate sin and realize that the consequences can sometimes be severe.

ellauri164.html on line 941:   “And the Lord spoke to Moses and Aaron in Mount Hor by the border of the land of Edom, saying: 24 "Aaron shall be gathered to his people, for he shall not enter the land which I have given to the children of Israel, because you rebelled against My word at the water of Meribah.” (Num. 20:23-25).

ellauri164.html on line 943:   “And when you have seen it, you also shall be gathered to your people, as Aaron your brother was gathered. 14 For in the Wilderness of Zin, during the strife of the congregation, you rebelled against My command to hallow Me at the waters before their eyes.” (Num. 27:13-14).

ellauri164.html on line 945:   “They angered Him also at the waters of strife, So that it went ill with Moses on account of them; 33 Because they rebelled against His Spirit, So that he spoke rashly with his lips.” (Ps. 106:32-33).

ellauri164.html on line 947:     “Then I pleaded with the Lord at that time, saying: 24 'O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your mighty hand, for what god is there in heaven or on earth who can do anything like Your works and Your mighty deeds?  25 I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon.' 26 "But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me. So the Lord said to me: 'Enough of that! Speak no more to Me of this matter. 27 Go up to the top of Pisgah, and lift your eyes toward the west, the north, the south, and the east; behold it with your eyes, for you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27)

ellauri164.html on line 955: Everyone knows how Romeo and Juliet ends, and yet we still cry when they die. The same is true of the first of the two Torah portions we read this week, Parashat Hukkat/Balak. In this portion, we learn that Moses will not enter the Promised Land. We have heard or read this story every year, and yet we are still upset, still angry that, on the threshold, Moses is denied admission to the Land to which he has been leading the Israelites for forty years.

ellauri164.html on line 957: Every year we plow through the many possible explanations for God’s decision to disallow Moses entry to Canaan. I would like to propose an explanation that is connected with what we already know about the Israelites and with the way the story is structured.

ellauri164.html on line 959: This story takes place during the fortieth and final year of the Israelites’ consignment to the wilderness before entering the Land of Promise. The generation of those who, by their own admission, were not prepared to enter the Land has died off, and only those men who were nineteen years old or younger at the Exodus (and the tribe of Levi) will enter. The only named survivors of the previous generation are the leaders: Miriam, Aaron, Moses, Joshua, and Caleb. Early in this parashah, Miriam dies without explanation, successor, or national mourning.

ellauri164.html on line 963: But wait. Didn’t we already learn a similar story back in Exodus? In fact, the first story of thirst came very soon after the crossing at the Sea of Reeds (Shemot 17:4). Since that was at the very beginning of the sojourn in the wilderness, before the events that led to God’s decision to delay the Israelites’ entry to the Land—and this story is at the end of the forty years—we can see the two stories as forming a kind of a framework around the whole saga of the wandering. In the first story, the Israelites were the first generation of those who left Egypt. In this story, they are the children and grandchildren of that generation. When we see this kind of framework, we look for the similarities and differences between the bracketing stories. At the same time, we understand that they suggest a theme for the stories between them.

ellauri164.html on line 965: First the comparison: this generation’s complaint about the lack of water is very different from that of the first generation. Although in both cases the people ask rhetorically why they have been brought out of Egypt, in this case, they bitterly object that in ” . . . this wretched place, a place with no grain or figs or vines or pomegranates. There is not even water to drink!” (Num. 20:5). This is a generation that is ready to enter the Land, and is worried that it will not live to do so.

ellauri164.html on line 967: Another difference is this: in the earlier story, Moses pleaded for help from God; here, Moses does not say a word. God reacts directly to the people’s complaints. Another bit of evidence that this crisis is unlike other crises is that the word test, which is used in other stories of complaint, does not appear here. These differences signal to us that this story is different from the first one—and therefore Moses’s reaction should be different.

ellauri164.html on line 969: And here is the clue to what went wrong in this critical story: God says, “You and your brother Aaron take the rod and assemble the community, and before their very eyes order the rock to yield its water. Thus you shall produce water for them from the rock and provide drink for the congregation and their beasts” (Num. 20:7-8). When the time comes, Moses does speak, but what he says is ambiguous in tone and intent. Here is the very short story:

ellauri164.html on line 971:     “Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?” And Moses raised his hand and struck the rock twice with his rod. Out came water, and the community and their beasts drank. But God said to Moses and Aaron, “Because you did not trust Me enough to affirm My sanctity before the eyes of the Israelites, even so you shall not bring this assembly to the Land that I have given them.” (Num. 20:10-12)

ellauri164.html on line 973: In this very short story we see a second framework: the phrase “before the eyes” emphasizes both the importance of what the Israelites witness, and the logical nature of Moses’s punishment. Why is it so important that Moses speak “before the eyes of the Israelites”? To answer that, we need to recall their past.

ellauri164.html on line 975: The Israelites had a history of trusting in God because of what they saw. The most famous example, which we repeat in the daily morning service, quotes their experience after the crossing of the Sea of Reeds: “Israel saw the wondrous power which God had wielded against the Egyptians, the people feared God; they had faith in God and in God’s servant, Moses” (Exod. 14:31). They have needed this public, indisputable evidence of their eyes ever since. God knows that what they see is what is most important. And what he wants them to see is Moses speaking—not striking the rock, as he was commanded to do on the former occasion.

ellauri164.html on line 977: God seems to be trying to wean the Israelites from one kind of perception to another: from dependence on the visible and tangible to reliance on speech in connecting with God. At Sinai, all their senses were engaged, but the revelation itself was auditory. When Moses retells and reframes the story (Deut. 4:12), he reminds the people, “The sound of words you did hear, but no image did you see except the sound.” There is a grave danger in relying on the visible. The word forimage in the verse above is temunah—the same word that is used in the Ten Commandments in the warning against idolatry (Exod. 20:4).

ellauri164.html on line 979: What God wants the people to see is that Moses speaks in performing the miracle at the rock. It is a potentially powerful transitional moment in which Moses’s publicly perceived action would be speech. What he would say would become part of the people’s religious consciousness—part of the repeated narrative of the people—a way of adducing to God a caring relationship with God’s people, and conveying that care to the people. We can imagine the speech Moses might give, performing the quintessential task of a prophet, in bringing God and the people closer together. Instead, he calls them “rebels,” distancing the people from himself and, by association, from God; disdaining their legitimate needs; and losing the opportunity to attribute the provision of water to God.

ellauri164.html on line 981: Instead, Moses does what he did in the first story, ignoring the fact that he is not dealing with the same population. He acts as though he is saying to himself, “They are just like their parents! Always quarreling!” In fact, they are a new generation, and by reverting to an action that was appropriate forty years earlier, and not now, Moses shows that he is not the person to bring them into the Land.

ellauri164.html on line 983:   And so, although we commiserate with Moses, we understand that his relationship with the people, his repertoire for responding to their needs, and his modus operandi for connecting them with God will not be sufficient for the future.

ellauri171.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri171.html on line 35: Foinikian portto Iisebel laittamassa kukkaa tukkaan ja silmiin kajalia. Varmaan maalaa kohta varpaankynnetkin. Hyi häpeä! Ihan kuin Laina-täti.

ellauri171.html on line 38: Uskonnolliset myytit korvaavat television ja internetin saippuaoopperoita ja julkkissivustoja, ja uskonnolliset hahmot tekevät julkkisten ja epäjumalien työtä. Ne eivät ole "vain kuin" vaan täsmälleen sama asia.

ellauri171.html on line 52: Nämä Raamatun vaikutusvaltaiset naiset eivät vaikuttaneet ainoastaan Israelin kansaan vaan myös iankaikkiseen historiaan. Jotkut olivat pyhiä; jotkut olivat roistoja. Jotkut olivat kuningattaria, mutta useimmat olivat tavallisia. Kaikilla oli keskeinen rooli upeassa Raamatun tarinassa. Jokainen nainen toi oman ainutlaatuisen luonteensa tilanteeseensa, ja tästä syystä muistamme häntä edelleen vuosisatoja, ei vuosituhansia myöhemmin.

ellauri171.html on line 59: Eeva oli ensimmäinen nainen, jonka Jumala loi Aadamin, ensimmäisen miehen, kumppaniksi ja auttajaksi. Kaikki oli täydellistä Eedenin puutarhassa, mutta kun Eeva uskoi Saatanan valheet, hän sai Aadamin syömään hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää, rikkoen Jumalan käskyä. Älä sure jumala, ensimmäinen lätty tulee aina mykkyrä. 

ellauri171.html on line 61: Eevan oppitunti oli kallis. Jumalaan voi luottaa, mutta saatanaan ei. Se ei ole aina ilkeä. Aina kun valitsemme omat itsekkäät halumme Jumalan halujen sijaan, siitä seuraa huonoja seurauksia. Jumala varmistaa sen. Selvä tapaus portosta, vaikka vain amatööri. Jatka lukemista alta.

ellauri171.html on line 70: Saara sai poikkeuksellisen kunnian Jumalalta. Abrahamin vaimona hänen jälkeläisistään tuli Israelin kansa, joka synnytti Jeesuksen Kristuksen, maailman Vapahtajan. Mutta hänen kärsimättömyytensä sai hänet vaikuttamaan Abrahamiin saamaan lapsen Hagarin, Saaran egyptiläisen orjan kanssa, käynnistäen Lähi-idän konfliktin, joka jatkuu, vaikka puhumme samoista vitun filistealaisista. Ne olisi pitänyt holokaustata jo ensimmäisellä kerralla. 

ellauri171.html on line 72: Lopulta 90-vuotiaana Saara synnytti Iisakin Jumalan ihmeen kautta. Saaralta opimme, että Jumalan lupaukset toteutuvat aina ja hänen ajoituksensa on aina paras. Vanha hörhö. Tämä on toinen rooli raamatullisille naisille. Akka on kuin kuttukin, jonsei pahhoo tie ajattelloo kumminnii. Jumala pahastui Saaran naurusta ihan oikeesti. Jatka lukemista alta.

ellauri171.html on line 87: Jacob declares his love for Rachel. Jaakopin kalukukkaro pilkistää Easaulta förbitystä nahkatakista. Luotathan? Aladdin pikemmin kuin Saladdin.

ellauri171.html on line 92: Joosefilla oli infiuensseri, sillä hän pelasti Israelin nälänhädän aikana. Benjaminin heimo synnytti apostoli Paavalin, muinaisten aikojen suurimman lähetyssaarnaajan. Raakelin ja Jaakobin välinen rakkaus toimii esimerkkinä aviopareille Jumalan pysyvistä siunauksista. Vittu siinäpä hyvä malli, bigamy. Juhani Aho puolisoineen, ne sisaruxet.

ellauri171.html on line 98: Koko juttu meni näin. Lean kuopuxen Dinahin jälkeen tuli aluxi mahon Raakelin vuoro poikia ja se sai Joosefin ja Benjaminin. (Paizi Ben oli kivun poika kun synnytys oli vaikea. Jaakob vaihtoi nimen nätimmäxi). Laaban koitti pitää Jaakobin palkkalistoilla muze halus yrittäjäxi. Kun Laabanin lampaat jotenkin aina päätyivät Jaakolle, Laabanin pojat alkoivat hermostua James pakkasi kamelinsa, otti kirjavan karjansa ja potkukelkkansa ja livahti vaimoineen ja lapsineen tiehensä. Raakel varasti mukaan isän teltasta Laabanin porukoiden kotijumalat, tai siis jumaluudet tietysti. Laaban lähti perään.

ellauri171.html on line 100: Raakel oli ottanut kodin epäjumalat ja laittanut ne kamelinsa satulaan ja istui niiden päällä. Laaban tunsi kaiken läpi, mutta ei löytänyt mitään. Raakel oli ottanut terafit ja pannut ne kamelin huonekaluihin! Hän sanoi isälleen: "Ole kiltti, herra, anna minulle anteeksi, jos en nouse puolestasi. Minulla on kuukautiset kuukausittain." Mä istun. Niinpä Laaban jatkoi etsintöjään, mutta hän ei löytänyt koti-epäjumalia. Sellainen naisten tapa, voi niiden kanssa! Sillä oli juoksu. Laittoikohan se pikkareihin sammalta. Se ei tunnu kuin istuisi pehmeällä kissanpojalla, pikemminkin siilillä. Siilit ovat kivoja, mutteivät mukavia housuissa.

ellauri171.html on line 106: So they made a deal and a pile of stones. Laban called it Jegar Sahadutha, and Jacob called it Galeed. Couldnt agree about the name of a pile of stones. Elisabet or Jezebel? But it was also called Mitzpah (which means “watchtower”). Se oli oikeasti rajapyykki. Korso. Arameaxi ja kaldeaxi, bounos martyrias ja tumulus testis. Reviirien merkintää. Kumpikin kusi omalle puolellensa kummelia. Jatka lukemista alhaalla.

ellauri171.html on line 115: Lea vietti sydäntäsärkevää elämää yrittäessään voittaa Jaakobin rakkauden, mutta Jumala armahti Leaa erityisellä tavalla. Hänen poikansa Juuda johti heimoa, joka synnytti Jeesuksen Kristuksen, maailman Vapahtajan. Lea on symboli ihmisille, jotka yrittävät ansaita Jumalan rakkauden, joka on ehdoton ja vapaasti otettava. Pyhimyxen vanha kunn Pat. Petetty ruma läski vaimo, vielä 1 naisen rooli Raamatussa. Jatka lukemista alta.

ellauri171.html on line 123: Faraon tytär löysi ja adoptoi hänet omaksi pojakseen. Jumala järjesti sen niin, että Jokebed voisi olla vauvan märkähoitaja. Vaikka Mooses kasvatettiin egyptiläiseksi, Jumala valitsi hänet johtamaan kansansa vapauteen. Jokebedin usko pelasti Mooseksen tulemaan Israelin suureksi profeetaksi ja lainsäätäjäksi. Tämäkin on hyvin suosittu meemi, esim. Professori Tempestissä. Köyhä äiti panee lapsen adoptioon ja tulee katumapäälle. Voi vittu tätä potaskaa. Sijaiskohtu, taas 1 naisenrooli raamatussa. Jatka lukemista alhaalla. 

ellauri171.html on line 129: Miriam: Paha tapaus spitaalista ja henkisestä egosta

ellauri171.html on line 136: hab" />

ellauri171.html on line 137: 08 of 20 Rahab: Jeesuksen epätodennäköinen esi-isä

ellauri171.html on line 139: habandSpies-570689275f9b581408ce1c4d.jpg" />

ellauri171.html on line 142: Hizi kuvan Rahab on erehdyttävästi latta-aivoille tähdätyssä Oxford-poliisisarja Lewixessä esiintyneen transumurhaajan näköinen, nimeltä Zoe Kenneth, jonka nimi Baby Names sivuston mukaan tarkoittaa "life born of fire". Se näytti enimmäxeen naiselta kunnes sen viimeinen murha-aie meni myttyyn, jolloin se alkoi karjua aika äijämäisesti. Nazinäyttelijä Laurence Fox oli jaxon lopussa eheytynyt, se kazoi vitunkuvia pornolehdestä natustellen suklaapatukkaa. 

ellauri171.html on line 144: Rahab kuului julkispalveluihin prostituoituna Jerikon kaupungissa. Kun heprealaiset alkoivat valloittaa Kanaania, Rahab piti heidän vakoojiaan talossaan vastineeksi perheensä turvallisuudesta. He saivat etuoikeutetun kohtelun, mahdollisuuden saada skinheadinsä kastumaan. Rahab tunnisti tosi Jumalan. Jerikon muurien kaaduttua Israelin armeija piti lupauksensa ja suojeli Rahabin taloa.

ellauri171.html on line 146: Rahabista tuli kuningas Daavidin esi-isä, ja Daavidin suvusta tuli Jeesus Kristus, Messias. Rahabilla oli keskeinen rooli Jumalan pelastussuunnitelmassa maailmalle. Sen korjaamiseen tarvittiin useampi kuin yksi huora, kuten tulemme näkemään. Maailman vanhin ammatti, tärkeä naisellinen rooli juutalais-kristillisessä mytologiassa. Jatka lukemista alta.

ellauri171.html on line 154: Deborah näytteli ainutlaatuista roolia Israelin historiassa, sillä hän toimi ainoana naispuolisena tuomarina laittomana aikana ennen kuin maa sai ensimmäisen kuninkaansa. Tässä miesvaltaisessa kulttuurissa hän pyysi Barak Obama-nimistä mahtavaa soturia apuun voittamaan sortavan kenraali Siseran. Mitä vittua, eikö Jael tehnyt likaisen työn? Missä Jael on? Hei haloo?

ellauri171.html on line 156: Deboran viisaus ja usko Jumalaan inspiroivat ihmisiä, etenkin naisia. Hänen johtajuutensa ansiosta Israel nautti rauhasta 40 vuoden ajan. Vau, sen täytyy olla kaikkien aikojen ennätys. Jatka lukemista alta.

ellauri171.html on line 164: Delilah käytti kauneuttaan ja sex appealia vaikuttaakseen vahvaan mieheen Simsoniin, joka saalistaa tämän karkaavaa himoa. Simson, Israelin tuomari, oli myös niin saalis kuin saalis painija, joka tappoi monia filistealaisia, mikä lisäsi heidän kostonhaluaan. He käyttivät Delilaa löytääkseen Simsonin voiman salaisuuden: hänen pitkät hiuksensa. LOL, vertaa Absalomia, jonka rastatukka oli hänen tuhonsa.

ellauri171.html on line 175: Ruth oli hyveellinen nuori leski, luonteeltaan niin suorapuheinen, että hänen rakkaustarinansa on yksi koko Raamatun suosikkikertomuksista. Kun hänen juutalainen anoppinsa Noomi palasi Israeliin Moabista nälänhädän jälkeen, Ruut lupasi seurata Noomia ja palvoa hänen Jumalaansa eikä omaa moabilaisten kalajumalaansa, nimeltään Kemos. Bet Chemosh loukkaantui hieman. Itse asiassa Kemosh oli niin vihainen, että hän antoi moabilaisten joutua Israelin vallan alle.

ellauri171.html on line 183:   Luvussa 3, Boas käskee Ruthia ojentamaan vaatteensa ja laittaa sitten hänen päälleen kuusi mittaa ohraa – epärealistisen suuren määrän – mikä saa hänet näyttämään raskaana. Ruth kertoo Naomille, että Boas ei halunnut hänen palaavan anoppinsa luo "tyhjänä". Boas oli 80-vuotias ja Ruut 40-vuotias, kun he menivät naimisiin (Rut R. 6:2), ja vaikka hän kuoli häiden jälkeisenä päivänä (Mid. Ruth, Zuta 4:13), heidän liittoonsa siunattiin lapsi, Obed, Davidin isoisä. Melkoinen puintisessio. Ruth kävi läpi noin 1 epphah ohraa päivässä. Efa vastaa vakaa. Siksi vastaa 8 kuivaa gallonaa. Kuiva gallona on 8 kiloa viljaa. Efa on siis noin 30 kg viljaa. 6 niistä olisi 180kg. Ihme! Jatka lukemista alta. Источник: harvest-in-the-book-of-ruth.html">https://eastmanind.com/farm-equipment/how-long-was-the-barley-harvest-in-the-book-of-ruth.html.

ellauri171.html on line 194: Hannah vie Samuelin päivähoitoon. Elin jalka pilkistää surtuutista. Samu tarraa mamin hameeseen..

ellauri171.html on line 198: Lisäksi hän kunnioitti lupaustaan antamalla hänet takaisin Jumalalle. Herra antoi herra otti, kiitetty on herran nimi. Ota antaa kanankakan kantaa. Samuelista tuli lopulta viimeinen Israelin tuomareista, profeetta ja kuningas Saulin ja Daavidin neuvonantaja. Opimme Hannalta, että kun suurin halusi on antaa kunniaa Jumalalle, hän täyttää tämän pyynnön. Hän on todellinen kunnian imejä. Unbefriedigte Frau, toinen naisen näennäinen rooli Raamatussa. Jatka lukemista alta.

ellauri171.html on line 214: Iisebel "neuvoo" James Tissotin Ahabia. Pane merkille puolipaljaat tissit ja lantio. Ahab on "ottamassa neuvot vastaan" silmä kovana.

ellauri171.html on line 218: His father, Marcel Théodore Tissot, was not a watchmaker but a successful drapery merchant. He took part in losing the war of 1870 and in the Paris Commune.  In 1885, Tissot had a revival of his Catholic faith, which led him to spend the rest of his life making paintings about Biblical events. Many of his artist friends were skeptical about his conversion, as it conveniently coincided with the French Catholic revival, a reaction against the secular attitude of the French Third Republic. They brought Tissot vast wealth and fame. Tissot spent the last years of his life in his chateau working on paintings of subjects from the Old Testament. Although he never completed the series, he exhibited 80 of these paintings in Paris in 1901 and engravings after them were published in 1904. In the first half of the 20th century, there was a re-kindling of interest in his portraits of fashionable ladies and some fifty years later, these were achieving record prices.

ellauri171.html on line 220: Isebel ansaitsi niin maineen jumalattomuudesta, että hänen nimeään käytetään vielä nykyäänkin kuvaamaan petollista naista. Kuningas Ahabin vaimona hän vainosi Jumalan profeettoja, erityisesti Eliaa. Hänen Baalin palvontansa ja murhasuunnitelmansa saivat hänen päälleen jumalallisen vihan.

ellauri171.html on line 229: Esther feasts with Ahasverus the king by James Tissot. Söpöt juutalaistytöt pyörittää purim-räikkiä. Karvanaama vas. on joko Mordechai tai Haman. Vaikea sanoa.

ellauri171.html on line 231: Esteri on Jezebelin peilikuva, se heivas persiensä juutalaisexi mamukuningattarexi Persian suurkuninkaan petiin. Siinähän ei sitten ole mitään vikaa, tietysti. Ester pelasti juutalaisen kansan tuholta ja suojeli tulevan Vapahtajan, Jeesuksen Kristuksen, itulinjaa. Hänet valittiin kauneuskilpailussa Persian kuninkaan Arto Xerxesin kuningattareksi. Mutta paha hovivirkamies Haman suunnitteli kaikkien juutalaisten murhaamista.

ellauri171.html on line 233: Esterin setä Voldemort sai hänet lähestymään kuningasta ja kertomaan hänelle totuuden. Pöydät kääntyivät nopeasti, kun Haman hirtettiin Mordokaille tarkoitettuun hirsipuuhun. Kuninkaallinen määräys kumottiin, ja Mordokai sai Hamanin vapautuneen työpaikan. Esther astui esiin rohkeana ja osoitti, että Jumala voi pelastaa kansansa jopa naisen avulla, vaikka todennäköisyys näyttäisi mahdottomalta. Esther tunnetaan parhaiten kyvyistään sadejumalattarena ja purim helistimestä. Jatka lukemista alta.

ellauri171.html on line 238: Mary's assumption turned out correct, after a long patriarchal controversy in the consile. The penetrator was Archangel Gabriel.

ellauri171.html on line 244: 17 of 20 Elizabeth: Johannes Kastajan äiti

ellauri171.html on line 249: Elisabet, vielä 1 hedelmätön nainen Raamatussa, sai Jumalalta erityisen kunnian. Kun Jumala sai hänet raskaaksi vanhemmalla iällä, hänen pojasta varttui Johannes Kastaja, mahtava profeetta, joka julisti Messiaan tulemista, kunnes hän menetti kokonaan päänsä. Elisabetin tarina on paljon kuin Hannan tarina, hänen uskonsa on yhtä vahva, ellei vahvempi.

ellauri171.html on line 253: Kun enkeli ilmoitti ilouutisensa Neitsyt Marialle, hän antoi hänelle merkin hänen luottamuksensa voittamiseksi. Hän kertoi hänelle vanhan ja hedelmättömän naisen äitiydestä osoittaakseen, että Jumala pystyy tekemään kaiken, mitä hän tahtoo.

ellauri171.html on line 257: 18 of 20 Martha: Lasaruksen ahdistunut sisar

ellauri171.html on line 259: ha-and-Mary1500x1192-56a148e93df78cf772692e7a.jpg" />

ellauri171.html on line 260: Vizi se on nyt sun vuoro tiskata Mary! Martha, älä jaxa! Jeesus tarvizee mua nyt kipeästi. Jeesus neuvoo lempeästi isosiskoa: Martta Martta, toisinpäin!

ellauri171.html on line 262: Martta, Lasaruksen ja Marian sisar, avasi usein kodikkaan perseensä Jeesukselle ja hänen apostoleilleen tarjoten myös kaivattua ruokaa ja lepoa. Hänet muistetaan parhaiten tapauksesta, jossa hän menetti malttinsa, koska hänen sisarensa kiinnitti huomiota Jeesukseen sen sijaan, että auttoi ateriassa. Mary oli valinnut paremman osan, kiitos hänelle! Ei ihme, että Martha suuttui.

ellauri171.html on line 264: Martta osoitti kuitenkin harvinaista ymmärrystä Jeesuksen visiosta ja tehtävästä. Lasaruksen kuoltua hän sanoi Jeesukselle: "Kyllä, kyllä, Herra. Minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, jonka piti tulla maailmaan. Joten halkeile, jäykkä haisee jo!" Tämä on toinen suosikkirooli B-vaimolle, joka hikoilee keittiössä sulhanen humoristillessa hyvännäköistä. Jatka lukemista alta.

ellauri171.html on line 269: Juudas: - Vizi Jepa extoi mee nyt jo vähän pitkälle? Noikin rahat ois voinu käyttää köyhille.
Jeesus: - Älä nyt tuu! Tää tuntuu tosi kivalta! Ei meiltä köyhät lopu!

ellauri171.html on line 271: Laiskanpulskea Betanialainen Maria ja hänen ahkerampi sisarensa Martta isännöivät usein Jeesusta ja hänen apostolejaan veljensä Lasaruksen kotona. Mary oli heijastava, vastakohtana hänen toimintahaluiselle sisarelleen. Yhdellä vierailulla Maria istui Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa, kun Martta kamppaili valmistaakseen aterian. Jeesuksen kuunteleminen on aina viisasta, mutta on parempi olla unohtamatta myöskään aterioita. Miehillä on tapana tulla röyhkeäksi, jos heidän on paastottava.

ellauri171.html on line 273: Maria oli yksi monista naisista, jotka tukivat Jeesuksen palvelutyötä sekä naisellisilla "lahjoillaan" että rahallaan. Hänen kestävä esimerkkinsä opettaa, että kristillinen kirkko tarvitsee edelleen sekä kauniiden että kätevien naisuskovien tukea ja osallistumista Kristuksen tehtävän toteuttamiseen. Lähetä hakemuksen mukana kuva itsestäsi uimapuvussa (tai ilman). Jatka lukemista alta.

ellauri171.html on line 286: Maria pysyi Jeesuksen kanssa hänen ristiinnaulitsemisen aikana, kun kaikki paitsi apostoli Johannes pakenivat. Jee-suxen toinen suosikki. Hän meni hänen haudalleen voitelemaan hänen ruumiinsa. Jeesus rakasti Maria Magdaleenaa niin paljon, että hän oli ensimmäinen henkilö, jolle hän ilmestyi kuolleista nousemisen jälkeen. Hän on ylösnoussut, totesi Maria Magdalena iloisesti yllättyneenä. Taas 1 jonka huoruudesta on tullut meemi vasta tilaisuuden jälkeen. Lopeta lukeminen tästä tai lue alla olevat krediitit. Sen täytyy olla tahatonta ironiaa, kun Markus antaa Jeesuksen ennustaa, että tämä tarina tullaan aina kertomaan naisen muistoksi, jonka nimi karkaa häneltä. 

ellauri171.html on line 288: Myös lihava protestanttinen uskonpuhdistaja Martin Luther oletti seksuaalisen suhteen näiden kahden välillä, kenties antaakseen jonkinlaisen historiallisen ennakkotapauksen omalle katolisen selibaatin dramaattiselle rikkomiselleen.

ellauri171.html on line 333:     Kuka oli Johannes Kastajan isä? (vihje: brllblrlblr)

ellauri171.html on line 335:     Tapaa Sakari: Johannes Kastajan isä

ellauri171.html on line 337:     Tapaa Isebel, Israelin paha kuningatar (maxumuurin takana)

ellauri171.html on line 341:     Abrahamic/Middle East

ellauri171.html on line 391: What’s the story really about? At the time the story of Cain and Abel developed, there was constant friction between farmers and herdsmen, both of them fighting for the limited resources of the land. Cain kills Abel. A herd of goats in a stony, barren landscape The herdsmen were angry when the farmers took over the best land for their crops the farmers were angry when the flocks trampled their crops.This friction leads to violence in which people get killed. Notice that the story was developed by the herdsmen, the keepers of flocks. This explains why Abel, the herdsman, is portrayed as the injured party.  Lucky Luke-tarinassa Piikkilankoja preerialla skooparit repi pelihousunsa kun jyväjemmarit pystyttivät piikkilankoja preerialle. Sillä kertaa oli maajussit hyvixiä. Nyt on keskusta taas paha. 

ellauri171.html on line 398: The story continues the Bible’s exploration of the origin of evil in a world created by a God who is all goodness. (Remember the old word game: write down ‘God’ and ‘Devil’; then put an extra ‘o’ in the middle of ‘God’ and take the ‘d’ off ‘devil’; what do you have?) Another one: write the words backwards, what do you get? Dog lived.  Okay never mind let's move on.

ellauri171.html on line 405: Occasionally they went too far and came a cropper. This is what happened to John.

ellauri171.html on line 407: Why did Herod hate John? John was highly critical of the ruler of Galilee, Herod Antipas, who had married the divorced wife of his brother. The woman’s name was Herodias, and she had a beautiful daughter Salome. John spoke out loud and clear against the incest that, according to Jewish law, was being committed by Antipas and Herodias. Pentateukin leviraattisäännöt on pirullisia. Enste pitää mennä naimisiin veljen vaimon kanssa, sitten taas ei saa.

ellauri171.html on line 409: It was a dangerous thing to do. He might have got away with it with Antipas, who was indolent and indecisive, but Herodias was another matter. She engineered a situation that led to John’s death, silencing him forever. Did Herodias do it alone? Probably not. It is more likely that all three (Antipas, Herodias and Salome) planned the charade beforehand, to provide an excuse for getting rid of John and silencing him. In any case John, already in prison, was quickly beheaded. Another political problem was solved. Were it not for the fact that the gospels recorded this deed, John’s name and the horror of his death would have been lost forever.

ellauri171.html on line 410: See Rita Hayworth in the Dance of the 7 Veils. Kazo myös Moreaun Salomea. Kylnää raamatun murhaajattaret on aika pornoa.

ellauri171.html on line 415: 3. Pogrom: Pharaoh kills babies

ellauri171.html on line 419:     they were hard-working

ellauri171.html on line 421:     they had a good diet and strict purity laws

ellauri171.html on line 426: This meant a good survival rate for their children. But too many foreign workers can pose a threat. Pharaoh certainly thought so. ‘The Egyptians came to dread the Israelites.’ (Exodus 1:12) 

ellauri171.html on line 427: The problem was made worse by the fact that the Israelites occupied border territory. If there was an invasion, they might defect to the enemy. This could mean the collapse of the Egyptian Empire. Just like the Ukrainians. So off with them. Wait! Pharaoh did not want to eject them from Egypt – they were too valuable as workers. So he sought to control their numbers by forced labour and by child slaughter. Hmm. Mitähän opetuxia tästäkin tarinasta voisi ottaa?

ellauri171.html on line 429: He told the midwives that every male baby must be killed as soon as it was born. He knew that in Jewish families, women did all the work and the men just sat in jeshivas and thumbed the holy books. So off with them!

ellauri171.html on line 430: This plan was thwarted by the Hebrew midwives, including Shiprah and Puah. So Pharaoh ordered instead that every newborn Israelite boy was to be hurled into the Nile waters and left to drown. This solution worked. Except for Moses. 

ellauri171.html on line 432:   But the midwives feared God, and did not do as the king of Egypt commanded them, but let the male children live. So the king of Egypt called the midwives, and said to them, “Why have you done this, and let the male children live?” The midwives said to Pharaoh, “Because the Hebrew women are not like the Egyptian women; for they are vigorous and are delivered before the midwife comes to them.”

ellauri171.html on line 433: Then Pharaoh commanded all his people, “Every son that is born to the Hebrews you shall cast into the Nile, but you shall let every daughter live.” Exodus 1:15-22

ellauri171.html on line 435: haggadah/Baby%20Moses%20(f9r)%20l.jpg" />

ellauri171.html on line 436: Faaraon tytär uimasillaan ilman uimapukua? Kuka sitten kazoo päältä rannalla? Selityxen mukaan se on Mirjami. Ketä ne 2 muuta nakupelleä sitten ovat? Kotisisarharjottelijoitako? Onko hahmo vasemmalla miekkonen? Jos ne on isäfaarao ja äitifaarao. 

ellauri171.html on line 441: Judith was a rich and beautiful widow who lived in a town besieged by Nebuchadnezzar’s general, Holofernes. Holofernes taisi olla jonkun suomalaisen kirjailijapoppoon kesäveneen nimi. Haavistoilla lomailee erittäin kovaääninen lahtelainen mies jonka lisänimi on Holofernes, koska se holottaa niin maan saatanasti. Haaviston rouvan aivasteltua koko mäen hereille alkaa Holoferneen lakkaamaton holotus. Talasniemellä ois Judithille töitä. 

ellauri171.html on line 444: This was when Judith went into action. She went into the enemy camp and offered Holofernes information that would help him defeat her own people.

ellauri171.html on line 445: He may or may not have believed her, but her beauty made her a sexual fly-trap, and he allowed her to stay. In the ensuring battle of tits, Judith managed to outwit her prey. While he was drunk and had emptied his bollocks into her, she pulled his sword out of its scabbard, prayed to God for strength, hacked Holofernes’ head off, then escaped back to her people.

ellauri171.html on line 450: She went to the bedpost near Holofernes’ head, and took down his sword that hung there. She came close to his bed, took hold of the hair of his head, and said “Give me strength today, O Lord God of Israel!” Then she struck his neck twice with all her might, and cut off his head.

ellauri171.html on line 454: Bible Murders: Judith and Holofernes. Caravaggio's graphic painting of the moment when Judith hacks off the head of Holofernes; notice her maidservant waiting grimly in the background!

ellauri171.html on line 458: Jezebel was the powerful queen of Israel during the reign of King Ahab. When her husband was killed in battle, the throne passed to Ahab’s son Ahaziah.

ellauri171.html on line 459: Fairly soon, Ahaziah died in an accidental fall through a lattice window in his palace (now that’s hard to believe), and was succeeded by his brother Jehoram.

ellauri171.html on line 460: During this period Jezebel was the powerful Queen Mother, the alpha female of Israel.

ellauri171.html on line 463: Jehu was merciless, and Jezebel died horribly. She was first thrown from the window of her palace, then trampled to death by chariot horses driven over her still-living body.

ellauri171.html on line 468:   When they went to bury her, they found no more of her than the skull and the feet and the palms of her hands’ (the dogs ate her flesh. She became dog's dinner!) (2 Kings 9:31-37)

ellauri171.html on line 471: 	We forgot to mention that Jezebel was the New Testament's N:o 2 whore after Magdalen. In Revelation 2 Jesus Christ rebukes the church of Thyatira saying, “You allow that woman Jezebel, who calls herself a prophetess, to teach and seduce My servants to commit sexual immorality and eat things sacrificed to idols”. Christ also says of this Jezebel, “I gave her time to repent of her sexual immorality, and she did not repent. I will kill her children with death.” Battle of the sexes. In Handmaid's Tale, a Jezebel is a woman forced to become prostitute and entertainer. They are available only to the Commanders and to their guests. Offred portrays Jezebels as attractive and educated; they may be unsuitable as handmaids due to temperament. They have been sterilized, a surgery that is forbidden to other women. They operate in unofficial but state-sanctioned brothels, unknown to most women. Jezebels, whose title also comes from the Bible (note Queen Jezebel in the Books of Kings), dress in the remnants of sexualized costumes from "the time before", such as cheerleaders' costumes, school uniforms, and Playboy Bunny costumes. Jezebels can wear make-up, drink alcohol, and socialize with men, but are tightly controlled by the Aunts. When they pass their sexual prime and/or their looks fade, they are discarded, without any precision as to whether they are killed or sent to "the Colonies" (XII Jezebels). 

ellauri171.html on line 477:       6. Joab nirhaa Taavetilta Absalom poikasen

ellauri171.html on line 481: Mutta Absalom saa lättyyn, kun hän kohtaa isänsä apumiehet taistelussa, joka tapahtuu Efraimin metsässä. Absalomin kouluttamattomat miliisit ovat epäedullisessa asemassa Daavidin korkeasti koulutettuihin palkkasoturiin verrattuna, ja heidät leikellään haarukkapaloixi. Metakassa Absalomin pitkät hiuspidennykset takertuvat puun alaoksiin, ja hän jää avuttomaksi heilumaan puusta.

ellauri171.html on line 489: Nimittäin, Kun hän tunkeutui itse palatsiin, hän huomasi, että Daavid oli jättänyt taakseen kymmenen hehkeätä haareminaista. Häntä neuvottiin raiskaamaan nämä kymmenen naista peräperää julkisesti katolla kaupungin näkyvissä, jotta ei olisi epäilystäkään siitä, että teko oli tehty. Tämä näet poltti Absalomin sillat isänsä kanssa ja teki mahdottomaksi perääntyä täydestä kapinasta.

ellauri171.html on line 500: Whatever happened to Dinah?

ellauri171.html on line 502: Dinah oli yxi Enid Blytonin Salaisuussarjan lapsista. Sen veli oli Philip ja niillä oli papukaija jonka nimi oli Kiki. Kiki huusi aina jotain sattuvaa. Who was Dinah & what was her story?

ellauri171.html on line 506: Dinah was the daughter of Leah, the unloved wife of the tribal leader Jacob. Jacob had always preferred his other wife Rachel, even though Leah seems to have been a loving wife and gave her husband many children.

ellauri171.html on line 507: From the start, therefore, Dinah may have felt that she was unloved by her father, the very man who should have loved her.

ellauri171.html on line 509: At the time of this story, she must have been very young – about fourteen years, since she was born after Leah’s four sons. Even though young, she was considered to be of marriageable age.

ellauri171.html on line 510: The Bible story describes how Dinah went out to visit some women. She cannot have been alone when she left the pitched tents of her family and went into the city.

ellauri171.html on line 512: She seems to have been confident enough of her safety to move freely among the the Canaanite women of the region -relations with Canaanites were friendly, and the women of both peoples considered themselves to be safe.

ellauri171.html on line 513: Women at this time seem to have been relatively free to move around – think of Rachel and Rebecca, who move around in public without any apparent problems.

ellauri171.html on line 515: What happened to Dinah? "ithout giving any details of where she was or how it happened, the Bible simply says that Shechem, the son of the local ruler, took hold of her and and had sexual intercourse with her by force. There was seeing, desiring and taking just as there was with the forbidden fruit in the Garden of Eden, where the pattern for sin had begun, tai vaikka jossain jäzkibaarissa. 

ellauri171.html on line 517: But did Shechem take Dinah by force? There is much debate about this. Scholars argue that the words in the Bible text could mean something quite different: that Shechem had intercourse with her without following due procedure, without the correct formalities.

ellauri171.html on line 518: He and Dinah had sex without first having a marriage ceremony, and so Shechem has treated her as a harlot. He should have first approached her family and asked for her hand in marriage.

ellauri171.html on line 519: Because this has not been done, the girl and her family have been humbled, dishonored.

ellauri171.html on line 521: But Shechem falls passionately in love post coitum! So not at all what happened with Amnon. Dinah must have been a better lay. Now love complicates what would otherwise be the simple story of a violent crime. Shechem declared that he has fallen passionately in love with Dinah. He told her this, and he told anyone who would listen to him. He loved her tenderly – the words of the story imply longing, yearning, tenderness, not the usual feelings of a rapist.

ellauri171.html on line 523: He has injured her terribly – loss of virginity meant the loss of a future for any young girl. Nevertheless, he now tries to woo her, and he also tells his father Hamor he wished to marry her, and asked his father to help.

ellauri171.html on line 524: Dinah’s feelings are not recorded, so we have no way of knowing what they were. Niin aina.

ellauri171.html on line 526: Jacob is told that his daughter has been defiled. The word used to describe the action implies someone who is impure because they have a skin disease, or have touched something dead and are ritually unclean. It does not mean sinful, but it does mean exclusion from the tribe until cleanness is restored.

ellauri171.html on line 528: Because of Shechem’s action, Dinah is an outcast. Lineage tree of the descendents of Sarah and Abraham. No mention of Dinah…

ellauri171.html on line 529: Jacob does not send for his sons, but waits for them to come home from the fields. Nothing is said about Jacob’s feelings, or about what he thinks.

ellauri171.html on line 534: When Dinah’s brothers heard what had happened, they were very angry. The verb used to describe their emotion is the same as the word used to describe God’s grief when he sees what humanity has become, before the Flood (Genesis 6:6)

ellauri171.html on line 542:     the prospect of trade, with the same privileges given to Hittite merchants in foreign lands.

ellauri171.html on line 545: But he is in a difficult position, to say the least -trying to convince the father and brothers of a molested girl that the perpetrator will make a good husband.

ellauri171.html on line 547: After his father has finished speaking, Shechem makes another offer: to give any marriage present they want, if he can marry Dinah. Stacks of Gold Coins! Referring to her, he uses the word ‘maiden’.

ellauri171.html on line 548: Why? It is technically incorrect, as he well knows, but it is an attempt to show respect for her – perhaps rather clumsy, but well-meant.

ellauri171.html on line 551:     Shechem has injured their sister and dishonored their family.

ellauri171.html on line 552:     He has done what ‘ought not to be done’, gone against the norms of social ethics.

ellauri171.html on line 553: But worse than this in their eyes is the fact that he now seems to be offering to give them financial gain through the rape of their sister.

ellauri171.html on line 554: In trying to repair the situation, Shechem and Hamor have made it worse. 

ellauri171.html on line 556: Miten niin? Raamattu on täynnä rahallisia korvauxista ties mistä vääryyxistä. Tällä alalla esinahattomat koukkunokat ovat aivan experttejä. Mikä maxaa? 

ellauri171.html on line 559: Stone knife with bone handle was a common tool in ancient times. 

ellauri171.html on line 560: They ask that Shechem and all the able-bodied men of in his territory, all the men capable of going out to fight in an emergency, be circumcised.

ellauri171.html on line 561: They seems unaware or unconcerned that they are demeaning the Covenant, and the significance of circumcision. They say that if the men of the city will agree to circumcision they will agree to the marriage, and will go so far as to settle there.

ellauri171.html on line 563: Shechem agrees. He is the eldest son of his family, next in line to rule the city of Shechem, so all the men the city agree to be circumcised. He does not have to explain the reason for this uncomfortable operation: everyone knows what has happened.

ellauri171.html on line 569: They must have been accompanied by many of their tribesmen, because two men alone could not massacre so many, disabled or not.

ellauri171.html on line 570: Scholars have suggested that the massacre may have been carried out by all the brothers, but the curse Jacob put on them and their tribes in Genesis 49:5-7 is directed at Simeon and Levi alone (joo täähän käytiin läpi Deuteronomian kohdalla, vähän ihmettelenkin mihin Mooses siellä viittasi.)

ellauri171.html on line 574: for in their anger they killed men,and at their whim they hamstrung oxen.

ellauri171.html on line 578: They take Dinah out of Shechem’s house, where she has been living - for how long?

ellauri171.html on line 579: has she been there all the time? has the marriage already happened? What the fuck? The Bible leaves these questions unanswered.

ellauri171.html on line 581: Now the other brothers of Dinah join in, plundering the city. They steal the flocks and herds, donkey, and whatever produce they can carry.

ellauri171.html on line 586: 	It is over-retaliation, and it prompts the Bible’s command to limit retribution to ‘an eye for an eye, a tooth for a tooth’. Only retribution in kind may be taken if an injury has been suffered.

ellauri171.html on line 588: Who was right? Jacob, or his sons? Jacob is angry, as well he might be. He tells Simeon and Levi they have brought trouble on him. Now everyone will hate them and try to kill them.

ellauri171.html on line 589: His anger is stoked not by any ethical consideration, but by the fear that they have become pariahs who will be hunted down by allies of the city they have attacked. He rebukes his sons for backing out of the agreement they had with the people of the city – but hasn’t he himself used duplicity all his life to get what he wants? He does not like it when his sons do the same.

ellauri171.html on line 591: The brothers respond: should they have let their sister be treated like a whore? A whore receives financial advantage for sex, and they reproach Jacob for suggesting that the honour of the family can be restored by favours from the people of Shechem. They call Dinah ‘our sister’ rather than ‘your daughter’ – a reproach to their father.

ellauri171.html on line 594: Perhaps the most disturbing thing is that, through it all, Dinah’s voice is not heard.

ellauri171.html on line 597: Confusing pic. What gives? Ah, this is not Jacob's bad boys revenging on the skinned guys but rather the motivating scene, naughty foreigner kidnapping Dinah, giving cause to the subsequent genocide. Figures. Dinah looks a little heavy for Shechem. 

ellauri171.html on line 600: Dinah means ‘she who has been judged and found innocent’. She was the daughter of Jacob and Leah. 

ellauri171.html on line 601: Shechem means ‘shoulder’ or ‘saddle’, the shape of mountains encircling ancient Shechem. He was the son of Hamor the Hivite.

ellauri171.html on line 606: 	Aika vanhatestamentillisia opinkappaleita, valitettavasti. Eipä juuri mitään toisen posken kääntämisestä tai laihasta sovinnosta lihavan riidan sijasta. Paskiaisille kävi hyvin loppupeleissä, vaikka Mooses vähän uhkailikin.

ellauri171.html on line 608:     The lesson is: think before you act. Ask yourself: what are the long-term consequences of your actions? Tää on kuin Johnin amerikkalaisesta lastenkirjasta: look before you leap. Pikku hiirulainen mietti tätä eikä mennyt naimisiin kuin vasta toisen hiiren kanssa. 

ellauri171.html on line 618: The story is horrifying. Perhaps worst is the fact that similar stories have recently come out everywhere. This barbarity continues.

ellauri171.html on line 620: ‘In the morning her master got up, opened the doors of the house, and when he went out to go on his way, there was his concubine lying at the door of the house, with her hands on the threshold. ‘Get up’ he said to her, ‘we are going’. But there was no answer.’ (Judges 19:27-28)

ellauri171.html on line 625:   Why is this story important at all for people without foreskins? In verse 1 we are told that a Levite had taken a concubine, a second class wife, for himself.

ellauri171.html on line 627:     Now it came about in those days, when there was no king in Israel, that there was a certain Levite staying in the remote part of the hill country of Ephraim, who took a concubine for himself from Bethlehem in Judah. Judges 19:1 (NASB)

ellauri171.html on line 629: Verse 2 describes the problem that cascades into tragedy. The events that follow in the chapter would not have occurred if the concubine had not sinned by becoming a prostitute.

ellauri171.html on line 631:     But his concubine played the harlot against him, and she went away from him to her father’s house in Bethlehem in Judah, and was there for a period of four months. Judges 19:2 (NASB)

ellauri171.html on line 633: We are told that the concubine became a prostitute. Since we are told that she went to her father’s house, it may be that she and the Levite had an argument about her adultery before she fled. Verses 1 and 2 imply they were not happy together. Now before we find fault with the Levite and accuse him of using her as a mistress, read the next two verses.

ellauri171.html on line 638: Now we learn that the Levite and the concubine are husband and wife because the Levite is described as “her husband,” and the woman’s father is the Levite’s “father-in-law.” We also learn that the Levite travelled to Bethlehem to speak kindly to her and return home together. Because we are told that he planned to “speak tenderly to her,” this once again suggests that they may have argued after she played the prostitute, and as a result she left.

ellauri171.html on line 640: Verses 4-8 tell us that the Levite remained in the home of the father-in-law for five days. Judges 19:9-15 tells us the Levite and his concubine left the house. They passed by Jebus (Judges 19:11), the ancient name for Jerusalem, and stopped at Gibeah or Ramah to spend the night (Judges 19:13).

ellauri171.html on line 642: Judges 19:15-26 describes what happened the night the couple stayed in Gibeah, a city of the Benjamites. When they entered the open square of the city an old man invited them to his home (Judges 19:16-21). While the old man and the Levite and his concubine were having dinner, we are told some “worthless fellows” surrounded the house and pounded on the door. Verses 22-24 describe the discussion that occurred with these “worthless fellows.”

ellauri171.html on line 645:     While they were celebrating, behold, the men of the city, certain worthless fellows, surrounded the house, pounding the door; and they spoke to the owner of the house, the old man, saying, “Bring out the man who came into your house that we may have relations with him.” Then the man, the owner of the house, went out to them and said to them, “No, my fellows, please do not act so wickedly; since this man has come into my house, do not commit this act of folly. “ Here is my virgin daughter and his concubine. Please let me bring them out that you may ravish them and do to them whatever you wish. But do not commit such an act of folly against this man.” Judges 19:22-24 (NASB)

ellauri171.html on line 647: The worthless fellows wanted the old man to send out the Levite so that they could engage in sexual activity with him. But the old man refused and offered the crowd of men his virgin daughter and the Levite’s concubine. The old man said, “you may ravish them” and do “whatever you wish.” He granted them permission to engage in sexual relations with the two women. Now it is obvious the men surrounding the old man’s house wanted to engage in sexual activity when the two women were offered. It is also obvious the men described as  “worthless fellows” were homosexuals since they wanted sex with the Levite and two women were offered.[1, 2]

ellauri171.html on line 649: But the men surrounding the house refused the offer of the women. So the Levite brought his concubine outside and the men raped her all night (Judges 19:25). The Hebrew translated as “raped” is yada. It was commonly used to refer to sexual intercourse. That is, the men raped her all night. At sunrise the concubine lay at the door of the house.

ellauri171.html on line 655:     When her master arose in the morning and opened the doors of the house and went out to go on his way, then behold, his concubine was lying at the doorway of the house with her hands on the threshold. He said to her, “Get up and let us go,” but there was no answer . . . Judges 19:27-28a (NASB)

ellauri171.html on line 659:     . . . Then he placed her on the donkey; and the man arose and went to his home. When he entered his house, he took a knife and laid hold of his concubine and cut her in twelve pieces, limb by limb, and sent her throughout the territory of Israel. All who saw it said, “Nothing like this has ever happened or been seen from the day when the sons of Israel came up from the land of Egypt to this day. Consider it, take counsel and speak up!” Judges 19:28b-30 (NASB)

ellauri171.html on line 661: When he arrived home to the remote part of the hill country of Ephraim, he cut her up into twelve pieces. One piece for each of the twelve tribes was distributed throughout Israel.  Finally, we are told that nothing like this had ever happened. So the twelve tribes tried to decide how to respond.

ellauri171.html on line 662: Judges 20-21 describes the reaction of the tribes of Israel to the horror that occurred in the city of Gibeah, except for those in the tribe of Benjamin. It becomes apparent in Judges 21:1-5 that the Levite had butchered his concubine to send a message to all Israel – a piece of her body for each tribe as a call to action.

ellauri171.html on line 664: Eleven tribes (called Israel in the account) reacted by demanding that the tribe of Benjamin give the guilty men, who caused the death of the concubine, to be released. But the people of Benjamin protected the guilty men and refused to turn them over for justice (Judges 20:12–14).

ellauri171.html on line 665: In response, Israel asked God what they should do. In Judges 20:18, 23, 28, 35 God directed them to engage the tribe of Benjamin in battle and defeat them. This reveals that God saw the great sins that had occurred in Gibeah. He directed that the tribe be killed. In fact, in Judges 20:35, 46 we are told God helped Israel destroy 25,100 men of Benjamin. God directed this punishment of the tribe of Benjamin. 

ellauri171.html on line 667: Thus the tribes of Israel (minus Benjamin) invoked capital punishment on the men who raped and murdered the Levite’s concubine and the tribe. In time, a total of forty thousand Israelites died as a result of God’s punishment on the tribe of Benjamin (Judges 20:21, 25). Six hundred men of Benjamin remained alive (Judges 20:47). Judges 20:48 states that Israel destroyed the cities of the tribe of Benjamin that they could find, including the cattle. Later Judges 21:16 states all the women were killed too!

ellauri171.html on line 669: Judges 21:8-12 records the slaughter of the inhabitants of Jabesh-Gilead because they were not angered by the Benjaminites and did not go to battle against them. The account is important because four hundred virgins from that tribe were found, spared and then taken to Shiloh. It is  important to notice that God did not give them direction to slaughter the inhabitants  of Jabesh-Gilead or to take the virgins to Shiloh. Se vain kazoi päältä samaan tyyliin kuin Taavetti ja Jaakoppi ja Taamarin ja Tiinan kohdalla. 

ellauri171.html on line 671: 	Judges 21:1-7, 13-18 tells us that the Israelites began to feel sorry of the remaining six hundred men from the tribe of Benjamin. Therefore, a plan was created to allow the Benjamite men to abduct one wife from among the virgin daughters of Shiloh of their choosing (Judges 21:20-24) at the feast of the Lord in Shiloh. So when the virgins came out and danced, the men of Benjamin were allowed to “catch his wife from among the daughters of Shiloh” (Judges 21:21).

ellauri171.html on line 679: 	The first important lesson from this account is that the Bible indicates God did not approve of the horrible sins that occurred in the city of Gibeah. Judges 20:18, 23, 28, 35 repeatedly reveal that God directed the other tribes of Israel to action against a morally evil tribe. This reveals that the accusation of some that Scripture is silent about the evil that occurred is wrong. The reason the account is recorded is summarized at the end of Judges 21. There God reveals that He condemned the nation of Israel for its actions in Judges 19-21. Judges 21:25 says, “In those days there was no king in Israel; everyone did what was right in his own eyes.” It reveals what happens when men and women abandon God. Romans 3:10-18 states the human race is utterly perverted and their actions will demonstrate it.  It says no one seeks after God.  “There is not even one!” We have all turned aside from God.  Jesus said to the rich young ruler in Matthew 19:17 that there is only One who is good and He is God. The rest of Romans 3:10-18 describes our utter sinfulness and despicable behavior when we abandon God. That describes the inhabitants of Gibeah and the nation of Benjamin. Tämmöistä sakinhivutusta suositaan armeijoissa nykyäänkin. Jos syyllistä ei saada kiinni, pannaan koko komppania kärsimään. Hemmetti tää on kyllä alkeellista touhua. Kuka tästä enää haluaa mitään oppia? No vizi on että raamatun lukijoista on varmasti yli 50% just yhtä alkeellista porukkaa. Ei apinat ole mihkään muuttuneet, ne on sopeutuneet tähän. 

ellauri171.html on line 681: 	Our second lesson is that our sins affect others and potentially lead others to sin. The first sin in this account occurred in the home of the Levite and concubine. The fact that the Levite planned to “speak tenderly to her” (Judges 19:3) in order to win her back, seems to imply that they had quarreled. The most obvious sin is that she committed adultery when she became a prostitute. The initial sin cascaded into the horrific evils in Gibeah and subsequently to the 400 virgins who were taken alive in Jabesh-gilead  to be given as wives to the remaining men of Benjamin. Judges 21:25 says, “. . . everyone did what was right in his own eyes.”

ellauri171.html on line 683: 	This account also reveals that a husband should forgive an unfaithful wife and even pursue her. He was successful in his attempt. He is to be commended for this action, but not for his horrible decision to give her to the filthy homosexuals (or perhaps bi- considering the case) in the city of Gibeah, who raped her all night until she died.

ellauri171.html on line 685: 	When Judges 21:25 records that everyone did what was right in their own eyes, we must realize that it described how insensitive the entire nation of Israel had become to sin. The reason that God ordered the destruction of the tribe of Benjamin was that they were so insensitive to sin that the tribe was irredeemably sinful and had to be destroyed. In Deuteronomy 8:19-20, God warned the nation that He would destroy it if they abandoned Him. Therefore, He destroyed most of the tribe of Benjamin in order to prevent contamination to the other eleven tribes.

ellauri171.html on line 687: 	A fifth lesson is that the account describes what happens when men and women abandon God. Sex and other immoral behavior replace God! The entire story is an example of unrestrained animal lust and human depravity. Total disregard for life occurs. What one desires is all that is important. As Proverbs 30:15 says, “The leech has two daughters, “Give,” “Give” . . . ” Women are less important than men. Men abuse men. Unloving men abusively rule over women. Sex  trumps everything else. Why? Judges 21:25 says, “. . . everyone did what was right in his own eyes.”

ellauri171.html on line 689: 	The sixth lesson is that the homosexuals demonstrated that to them homosexual sexual activity is more desirable than heterosexual activity. However, heterosexual behavior is acceptable if that is all that is available to them. Romans 1:23-24, 26 and 28 teach that when people are given over to homosexual activity, it is a sign that they have rejected God. Homosexual activity is a more serious sin among sins, despite the claims of some. See the study, “Are some sins worse than other sins? – Are all sins equal?” Also notice that Judges 19:22 refers to the men of Gibeah as “worthless fellows.”

ellauri171.html on line 691: 	Judges 19-21 demonstrates that God is opposed to the abuse of women in this account. He commanded the destruction of an entire tribe because they did not punish those who raped and abused a concubine and caused her to die. Only when she died did they stop! We are told they abused her all night until dawn. Further, they were so morally bankrupt and corrupt that they left her dead at the door of the Levite. Scripture lifts women above the degradation of the Canaanites and the surrounding nations, but the town of Gibeah had become like the Canaanites. God has a higher view of women than described here. That is why He ordered the destruction of the unjust and morally bankrupt tribe of Benjamin.

ellauri171.html on line 693: 	Another lesson is that the Levite was supposedly a godly man and priest. The account does not tell us what ultimately happened to him, but Judges 20:4-5 seems to imply that he lied about his actions in order to save himself. Scripture records what appears to be deception. It is not enough for someone to claim to a godly person. It appears that Scripture records he was not fit for the priesthood. Being a pastor or a priest is not a “job” or “vocation.” Some have said that character does not matter. It is what one accomplishes. But Scripture repeatedly demonstrates that God uses righteous ministers! This man’s behavior demonstrated he was not qualified to be a priest.

ellauri171.html on line 695: 	Our eighth lesson reveals the twelve tribes were becoming more like the Canaanites, which were given to sexual perversion: homosexuality, rape, adultery, murder, lies, abuse of women, abduction, absence of justice and the defense of the guilty. What sins did we miss? In truth these are sufficient to demonstrate the utter moral decline of the twelve tribes and one tribe that was worse than the others.

ellauri171.html on line 697:     Finally, as Paul warns in 1 Corinthians 5:6, “Your boasting is not good. Do you not know that a little leaven leavens the whole lump of dough?” and again in Galatians 5:9, “A little leaven leavens the whole lump of dough.” Paul warns us two times!

ellauri171.html on line 701: Daniel Block writes these words, “The Levite had preferred Gibeah over Jebus to avoid the dangers of Canaanism, only to discover that Canaan had invaded his own world.” Sadly, Canaanism is invading our world and some western countries appear to be far worse than the tribe of Benjamin. They do not even seek the Lord for direction. At least the other eleven tribes sought the Lord and killed tens of thousands more. Jehovah was appeased.

ellauri171.html on line 708: A woman stood at the entrance to one of the tents, and beckoned him in. She seemed to want to help him. He should have been more careful.

ellauri171.html on line 710: She offered the exhausted soldier some milk to drink, then waited for him to fall into exhausted sleep. Then she took a tent peg and a mallet, stepped quietly to his side, knelt down, then swiftly drove the peg through the side of his skull. He died instantly – an ignominious death at the hands of a woman.

ellauri171.html on line 712: This was Number 8 of Bible Murders: Jael and Sisera. Ancient metal tent pegs! Jael's improvised weapon were ancient metal tent pegs! Can you beat that?

ellauri171.html on line 714: ‘She put her hand to the tent peg and her right hand to the workmen’s mallet;

ellauri171.html on line 715: she struck Sisera a blow, she crushed his head, she shattered and pierced his temple.

ellauri171.html on line 720: Jael was a foil for Deborah, Bible heroine, a Supreme Judge of Israel – not a judge who passes sentence on criminals, but a leader and adviser in times of trouble. She badgered the Israelite general into joining battle with the Canaanites, even though the enemy had more soldiers and better equipment. God sent a rainstorm that made the Canaanite chariots sitting ducks for the Israelite slingmen – and Deborah was hailed as a national heroine.

ellauri171.html on line 721: The story of Deborah has four parts:

ellauri171.html on line 729: The enemy had hundreds of iron-wheeled chariots that could crush the Israelites into the ground. But Deborah tricked them into driving these chariots onto marshy land where they were bogged down. The Israelite slingmen and archers picked them off one by one, like ducks in a pond. Sisera, the enemy general, fled from the battlefield towards the encampment of a woman called Jael the Kenite.

ellauri171.html on line 733: As he passed by her tent, Jael called the unwary Sisera into her tent. He was exhausted and desperate for a refuge. She hid him and fed him, and he fell into a deep sleep. Then she calmly took one of her tent pegs and with one blow hammered it through the side of his head. She was hailed as a national heroine by the Israelites. Sisera’s mother waited and waited for her son to return. But he was already dead by Jael’s hand.

ellauri171.html on line 742: Ehud murders Eglon at a 19th century commode - but ancient lavatory arrangements were probably similar. Ehud, an Israelite, reluctantly carried tribute to the hated Moabite king Eglon. He did not want to do it, but he knew he had to – Eglon was like a Mafia chieftain, too powerful and too violent to disobey.

ellauri171.html on line 743: But Ehud had a plan. As he handed the booty over, he whispered to the king that he has secret information that he could only divulge in private. The king, intrigued, invited Ehud into a private room upstairs. It was a tiny room with a commode toilet for the use of the king and his family.

ellauri171.html on line 744: Once inside the room with the door firmly closed, Ehud drew out a sword he has strapped to his inside thigh and plunged it into the king’s very fat body.

ellauri171.html on line 747: He was left-handed. The guards searched for a weapon on his left thigh where a right-handed person would have hidden it. They missed the knife inside his right thigh! Clever! Bible Murders: Ehud murders Eglon. Man's body of about the same proportions as Eglon's. The Bible gives a graphic description of the king’s body. It was so fat that the blade went deep into his belly: it plunged so far in that the hilt went in as well, and the skin closed over it.

ellauri171.html on line 748: Ehud’s hand was covered in faeces. Then Ehud quickly left, locking the door after him so the servants would think the king was taking his time as he relieved himself.

ellauri171.html on line 751: ‘Then Ehud reached with his left hand, took the sword from his right thigh, and thrust it into Eglon’s belly; the hilt also went in after the blade, and the fat closed over the blade, for he did not draw the sword out of his belly; and the faeces came out.

ellauri171.html on line 752: Then Ehud went out into the vestibule and closed the doors of the roof chamber on him, and locked them.’ (Judges 3:21-23)

ellauri171.html on line 759: After Jehu killed Jezebel, he rounded up all the family, friends and supporters of the royal family and slaughtered them. Male children were included in this mass murder, since they would one day grow up and perhaps seek revenge.

ellauri171.html on line 760: There is something particularly cruel about this slaughter of the innocents. It was done by people the boys had grown to trust, but who now hunted them down and killed them violently.

ellauri171.html on line 761: Their dead bodies, it seems, were too cumbersome to tranport. Instead, the boy’s heads were hacked off, collected in baskets, and displayed for the gawking crowd the the city gate.

ellauri171.html on line 762: This barbarism seem to have be common practice in the Middle East, as the Jom Kippur War shows.

ellauri171.html on line 765: Now the king’s sons, seventy persons, were with the leaders of the city, who were charged with their upbringing. When the letter reached them, they took the king’s sons and killed them, seventy persons; the put their heads in baskets and sent them to him at Jezreel.

ellauri171.html on line 766: When the messenger came and told him “They have brought the heads of the king’s sons” he Jehu said “Lay them in two heaps at the entrance of the gate”.’ 

ellauri171.html on line 768: Can't find a pic of this one, but a lot of shots were taken a little later when evil queen Athaliah tried to send the ball back to the other court:

ellauri171.html on line 770: halia-killing-royal-child.gif" />

ellauri171.html on line 774: halia-killing-royal-child.gif" />

ellauri171.html on line 775: The lesson: God always wins. That's a pretty simplistic way of saying it, but it's true nonetheless. Even when people like Athaliah try to stomp out an entire family and put an end to God's plan for redemption, when people like the priests of Baal lead others to worship idols instead of the true God, God will always triumph in the end. The negative forces of our culture make us wonder where we're headed as a people. Many of our leaders show little integrity or morality, and dishonesty is overlooked in the workplace. Kindness is often the exception rather than the rule. But don't despair. This is not a battle God plans to lose. In the end, he will prevail! You just wight Enry Jiggins!

ellauri171.html on line 787: Many Christians are born into poverty, having no choice in the matter. For example, faithful believers who love God and do all His commandments live in the poorer countries of the world. In fact, God has called many poor into His church. James the apostle asked, “Has God not chosen the poor of this world to be rich in faith and heirs of the kingdom which He promised to those who love Him?” (James 2:5).

ellauri171.html on line 789: The Bible teaches Christians to be content with their lot in life. Paul the apostle wrote, “godliness with contentment is great gain” (1 Timothy 6:6). It is virtuous of a Christian to remain undistracted by the riches of the world while being committed to Christ. For, “better is a little with the fear of the Lord, than great treasure with trouble” (Proverbs 15:16).

ellauri171.html on line 791: The poverty of some is caused by unwise financial decisions or by refusing to work. The Bible says, “He who has a slack hand becomes poor” (Proverbs 10:4). Christians are always admonished to work and earn their keep. As the apostle Paul wrote to the Thessalonians, “We urge you, brethren, that you… work with your own hands… that you may walk properly toward those who are outside, and that you may lack nothing” (1 Thessalonians 4:10-12). One who is lazy and will not work is not showing Christian behavior. God does not like a talent to get buried, it must be invested so as to yield compound interest. That is the proper way to fill the earth. The righteous will prosper and get a lot of sheep. 

ellauri171.html on line 793: Though Christ never taught it was wrong to have wealth, He did warn about the snare of riches. For example, there was a rich young man who came to Him during His ministry. He asked Jesus what He must do to inherit eternal life. Jesus told Him, “sell what you have and give to the poor, and you will have treasure in heaven; and come, follow Me” (Matthew 19:21). As the episode unfolds, the rich young man could not bring himself to do this. He “went away sorrowful, but anyway he had great possessions” (Matthew 19:22).

ellauri171.html on line 795: At this point, Jesus said to His disciples, “it is hard for a rich man to enter the kingdom of heaven” (Matthew 19:23). Hard but not impossible. A camel can be diluted in acid and injected thru a needle. Anyway it was just the name of a gate in Jerusalem. This is because the care of riches in this life can be a snare for a Christian. A Christian’s heart cannot be set on riches and cares of this world above the Kingdom of God. In another example, the parable of the sower, Jesus warned that some who receive the word of God will allow their spiritual growth to be choked off by “the cares of this world and the deceitfulness of riches” (Matthew 13:22). These things show us that being poor can help a Christian not to be ensnared by such things.  No cause to complain then.

ellauri171.html on line 797: Though Christians may be poor in this world, it is God’s will to "eventually" eliminate poverty. The Bible speaks in much detail of a coming time of peace and prosperity on earth when poverty will be wiped out. It is called the millennium. God the Father has a plan to send His Son back to earth in great power and glory. “He has appointed a day on which He will judge the world in righteousness by the Man whom He has ordained” (Acts 17:31).

ellauri171.html on line 799: Until that day, God is continually searching the hearts of His people to know what is in them. He allows some Christians to be poor, even while other believers have wealth. What a Christian does in each circumstance is important to God. In the book of Revelation, the glorified Jesus Christ said to one of His churches, "I know your… poverty, but you are rich” (Revelation 2:9). That is, these Christians were poor in the wealth of this world, but were rich in faith toward God.  

ellauri171.html on line 801: To another church, Christ said, “you say, ‘I am rich, have become wealthy, and have need of nothing’—and do not know that you are wretched, miserable, poor, blind, and naked” (Revelation 3:17). These Christians, though rich with material goods of this world were very poor in faith.

ellauri171.html on line 803: Whether rich or poor in this world, the responsibility of every Christian is to keep the will of God first in their lives. As Jesus said, “one's life does not consist in the abundance of the things he possesses." (Luke 12:15). A zealous Christian who may be poor in the things of this world will be rich in faith toward God. You win some, you lose some. The poor youse shall always have amongst you, so spare a penny for an ex leper.

ellauri171.html on line 808: Ahabin dynastia omridit eli kuningas Omrin porukat oli jotain kananiittejä. Israel Finkelstein's The Bible Unearthed presents a very different picture of the Omrides than the circumcision handbook, making them responsible for the great empire, magnificent palaces, wealth, and peace in Israel and Judah that the Bible credits to the much earlier kings David and Solomon. According to Finkelstein, the reason for this discrepancy is the religious bias of the Biblical authors against the Omrides for their polytheism, and in particular their support for elements of the Canaanite religion.

ellauri171.html on line 810: Finkelstein maintains that the writers of the Book of Kings may have omitted possible widespread public construction that both Omri and his son Ahab commissioned during their reigns. Finkelstein and his student Norma Franklin have identified monumental construction at Samaria, Jezreel, Megiddo, and Hazor that is similar in design and build. 

ellauri171.html on line 814:     Aglibol, god of the moon and brother of Malakbel. Part of a trinity of gods of Palmyra, Syria along with Bel and Yarhibol. Also part of another trinity with Baalshamin and Malakbel.

ellauri171.html on line 840:     Ba'al Hadad (lit. master of thunder), god of storms, thunder, lightning and air. King of the gods. Uses the weapons Driver and Chaser in battle. Often referred to as Baalshamin.

ellauri171.html on line 844:     Baal Hammon, god of vegetative fertility and renewer of all energies of Ancient Carthage

ellauri171.html on line 846:     Baalshamin also called Baal Shamem and Baal Shamaim, supreme sky god of Palmyra, Syria whose temple was destroyed on August 23, 2015 by ISIL. His attributes were the eagle and the lightning bolt. Part of trinity of deities along with Aglibol and Malakbel.

ellauri171.html on line 862:     Ishara, goddess of oath and wife of Dagon

ellauri171.html on line 864:     Ishat, goddess of fire, wife of Moloch. She was slain by Anat.

ellauri171.html on line 866:     Kotharat, seven goddesses of marriage and pregnancy

ellauri171.html on line 868:     Kothar-wa-Khasis, the skilled god of craftsmanship, created Yagrush and Aymur (Driver and Chaser) the weapons used by the god Ba'al Hadad.

ellauri171.html on line 874:     Malakbel, god of the sun, vegetation, welfare, angel of Bel and brother of Agilbol. Part of a trinity of deities in Palmyra, Syria along with Aglibol and Baalshamin.

ellauri171.html on line 886:     Moloch, putative god of fire, husband of Ishat, may be identified with Milcom.

ellauri171.html on line 890:     Nikkal-wa-Ib, goddess of orchards and fruit

ellauri171.html on line 900:     Shadrafa, god of medicine or healing.

ellauri171.html on line 902:     Shachar and Shalim, twin mountain gods of dawn and dusk, respectively. Shalim was linked to the netherworld via the evening star and associated with peace

ellauri171.html on line 904:     Shamayim, (lit. "Skies"), god of the heavens, paired with Eretz, the land or earth[citation needed

ellauri171.html on line 906:     Shapash, also transliterated Shapshu, goddess of the sun; sometimes equated with the Mesopotamian sun god Shamash, whose gender is disputed. Some authorities consider Shamash a goddess.

ellauri171.html on line 912:     Yam (lit. sea-river) the god of the sea and the river, also called Judge Nahar (judge of the river)

ellauri171.html on line 916:     Yarikh, god of the moon and husband of Nikkal, separated husband of Shapash the sun goddess.

ellauri171.html on line 920:   Canaanites believed that following physical death, the npš (usually translated as "soul") departed from the body to the land of Mot (Death). Bodies were buried with grave goods, and offerings of food and drink were made to the dead to ensure that they would not trouble the living. Dead relatives were venerated and sometimes asked for help. Seijakin huutaa aina Leaa avuxi.

ellauri171.html on line 925: The Late Bronze Age collapse was a time of societal collapse between c.1200 and 1150 BCE, preceding the Greek Dark Ages. The collapse affected a large area covering much of Southeast Europe, West Asia and North Africa, comprising the overlapping regions of the Near East and Eastern Mediterranean, with Egypt, eastern Libya, the Balkans, the Aegean, Anatolia, and the Caucasus. It was a transition which historians believe was violent, sudden, and culturally disruptive for some Bronze Age civilizations during the 12th century BCE, along with a sharp economic decline of regional powers.

ellauri171.html on line 927: The palace economy of Mycenaean Greece, the Aegean region and Anatolia that characterized the Late Bronze Age disintegrated, transforming into the small isolated village cultures of the Greek Dark Ages, which lasted from around 1100 BCE to the beginning of the Archaic age around 750 BCE. The Hittite Empire of Anatolia and the Levant collapsed, while states such as the Middle Assyrian Empire in Mesopotamia and the New Kingdom of Egypt survived but were considerably weakened. Conversely, some peoples such as the Phoenicians enjoyed increased autonomy and power with the waning military presence of Egypt and Assyria in the Levant.

ellauri171.html on line 929:   Competing and even mutually incompatible theories for the ultimate cause of the Late Bronze Age collapse have been made since the 19th century. These include volcanic eruptions, droughts, invasions by the Sea Peoples or migrations of Dorians, economic disruptions due to the rising use of ironworking, and changes in military technology and methods of war that saw the decline of chariot warfare. Following the collapse, gradual changes in metallurgic technology led to the subsequent Iron Age across Eurasia and Africa during the 1st millennium BCE.

ellauri171.html on line 931: The last Bronze Age king of Ugarit, Ammurapi (circa 1215 to 1180 BC), was a contemporary of the last known Hittite king, Suppiluliuma II. Ammurapi oli amoriitti kuten esi-isänsä Hammurabi (1792 BC to c. 1750), se Babylonian silmä silmästä, hammas hampaasta kaveri. The exact dates of his reign are unknown. However, a letter by the king is preserved, in which Ammurapi stresses the seriousness of the crisis faced by many Near Eastern states due to attacks (but by whom?). Ammurapi pleads for assistance from the king of Alashiya, highlighting the desperate situation Ugarit faced:

ellauri171.html on line 933:     My father, behold, the enemy's ships came; my cities(?) were burned, and they did evil things in my country. Does not my father know that all my troops and chariots(?) are in the Land of Hatti, and all my ships are in the Land of Lukka? ... Thus, the country is abandoned to itself. May my father know it: the seven ships of the enemy that came here inflicted much damage upon us.

ellauri171.html on line 939: The ruler of Carchemish sent troops to assist Ugarit, but Ugarit had been sacked. A letter sent after Ugarit had been destroyed said:

ellauri171.html on line 948: None of the inscribed tablets found in 1929 in the Canaanite city of Ugarit (destroyed c. 1200 BC) has revealed a cosmology. Any idea of one is often reconstructed from the much later Phoenician text by Philo of Byblos (c. 64–141 AD), after much Greek and Roman influence in the region.

ellauri171.html on line 950: According to the pantheon, known in Ugarit as 'ilhm (Elohim) or the children of El, supposedly obtained by Philo of Byblos from Sanchuniathon of Berythus (Beirut) the creator was known as Elion, who was the father of the divinities, and in the Greek sources he was married to Beruth (Beirut = the city). This marriage of the divinity with the city would seem to have Biblical parallels too with the stories of the link between Melqart and Tyre; Chemosh and Moab; Tanit and Baal Hammon in Carthage, Yah and Jerusalem.

ellauri171.html on line 954:   In Canaanite mythology there were twin mountains Targhizizi and Tharumagi which hold the firmament up above the earth-circling ocean, thereby bounding the earth. W. F. Albright, for example, says that El Shaddai is a derivation of a Semitic stem that appears in the Akkadian shadû ("mountain") and shaddā'û or shaddû'a ("mountain-dweller"), one of the names of Amurru. Philo of Byblos states that Atlas was one of the Elohim, which would clearly fit into the story of El Shaddai as "God of the Mountain(s)". Harriet Lutzky has presented evidence that Shaddai was an attribute of a Semitic goddess, linking the epithet with Hebrew šad "breast" as "the one of the Breast". The idea of two mountains being associated here as the breasts of the Earth, fits into the Canaanite mythology quite well. The ideas of pairs of mountains seem to be quite common in Canaanite mythology (similar to Horeb and Sinai in the Bible). The late period of this cosmology makes it difficult to tell what influences (Roman, Greek, or Hebrew) may have informed Philo's writings.

ellauri171.html on line 956: In the Baal Cycle, Ba'al Hadad is challenged by and defeats Yam, using two magical weapons (called "Driver" and "Chaser") made for him by Kothar-wa-Khasis. Afterward, with the help of Athirat and Anat, Ba'al persuades El to allow him a palace. El approves, and the palace is built by Kothar-wa-Khasis. After the palace is constructed, Ba'al gives forth a thunderous roar out of the palace window and challenges Mot. Mot enters through the window and swallows Ba'al, sending him to the Underworld. With no one to give rain, there is a terrible drought in Ba'al's absence. The other deities, especially El and Anat, are distraught that Ba'al has been taken to the Underworld. Anat goes to the Underworld, attacks Mot with a knife, grinds him up into pieces, and scatters him far and wide. With Mot defeated, Ba'al is able to return and refresh the Earth with rain.

ellauri171.html on line 958: Archaeological investigations at the site of Tell es-Safi have found the remains of donkeys, as well as some sheep and goats in Early Bronze Age layers, dating to 4,900 years ago which were imported from Egypt in order to be sacrificed. One of the sacrificial animals, a complete donkey, was found beneath the foundations of a building, leading to speculation this was a 'foundation deposit' placed before the building of a residential house. Me syötiin Kiinan teevuorilla kerran aasikeittoa. Ei se pahaa ollut. 

ellauri171.html on line 962: Canaanite religious practice had a high regard for the duty of children to care for their parents, with sons being held responsible for burying them, and arranging for the maintenance of their tombs.

ellauri171.html on line 966: The land of Canaan comprises the modern regions of Israel, Palestine, Lebanon, Jordan and Syria. At the time when Canaanite religion was practiced, Canaan was divided into various city states. Baal oli se sama Iisebelin bali jota Hannibalkin palveli, nehän oli molemmat foinikialaisia. Toiset pelkää eliä ja toiset balia. El tai bal, ylijohtaja tai herra, paljon väliä. Sano vaan hannixi balit jäi aidalle. 

ellauri171.html on line 973: Jezebel (circa 910–841 BCE) was the wife of Ahab—king of Israel, daughter of Etbaal— king of Tyros (Phoenician empire), and mother of Ahazia and Jehoram—Ahab’s sons and successors. Ethbaal served as a priest of Astarte, the primary Phoenician goddess.

ellauri171.html on line 974: At a time when political alliances were cemented through matrimony, King Ahab sought to create a pact with the neighboring Tyrian kingdom and married the king’s daughter.

ellauri171.html on line 976:   Jezebel’s marriage to Ahab was a political alliance. The union provided both peoples with military protection from powerful enemies as well as valuable trade routes: Israel gained access to the Phoenician ports; Phoenicia gained passage through Israel’s central hill country to Transjordan and especially to the King’s Highway, the heavily traveled inland route connecting the Gulf of Aqaba in the south with Damascus in the north. But although the marriage is sound foreign policy, it is intolerable to the Deuteronomist because of Jezebel’s competing gods.

ellauri171.html on line 979: What the fuck so she stuck to her own people's gods, that was her biggest sin. Besides being smarter than her rather goofy hubby Ahab.

ellauri171.html on line 980: Jezebel does not accept Ahab’s God, Yahweh. Rather, she leads Ahab to tolerate Baal. This is why she is vilified by the Deuteronomist, whose goal is to stamp out polytheism.

ellauri171.html on line 981: She represents a view of womanhood that is the opposite of the one extolled in characters such as Ruth the Moabite, who is also a foreigner. Ruth surrenders her identity and submerges herself in Israelite ways; she adopts the religious and social norms of the Israelites and is  praised by the tentmen for her conversion to "The" God. Jezebel steadfastly remains true to her own beliefs.

ellauri171.html on line 983: The extent of Jezebel’s power is evidenced by the necessity for Jehu, the founder of the next royal dynasty in Israel, to murder her before his rule can be established (2 Kings 9:30–37)—plus her whole extended family. Tollasta karhutouhua. The biblical text insists that she is evil through and through.

ellauri171.html on line 984: I argue that, by and large, the modern understanding of Jezebel does not accord with the original halakh text.

ellauri171.html on line 985: In the nudes of European painting we can discover some of the criteria and conventions by which women have been seen and judged as sights.

ellauri171.html on line 986: The striking fact is that the woman is blamed and is punished by being made subservient to the man. In relation to the woman, the man becomes the agent of God.

ellauri171.html on line 987: If one knew nothing about the biblical character Jezebel, but used a search engine to find more information, the search results would have almost nothing to do with her as she appears in the Hebrew bible. She is one of the few biblical characters to have become her own noun; in the modern world, “Jezebel” connotes a sexually immoral woman. The thesaurus yields results such as “floozy, hooker, and hussy.” The Urban Dictionary returns definitions like:

ellauri171.html on line 990:   But the appearance of Jezebel in the bible includes no mention of her sexuality. In the Hebrew Bible, Jezebel appears in the books of first and second Kings as the wife of King Ahab— the marriage being a political alliance between Israel and Sidon (a coastal city to the north) where Jezebel was the princess. Jezebel brings her religion to Israel with her, and the worship of Baal is blasphemy in the eyes of the biblical writers. According to the text, Jezebel begins killing Israel’s prophets. Because of this, Elijah challenges the prophets of Baal to a showdown with Israel’s deity. The Baal worshipers fail to summon their deity, so Elijah calls upon Yahweh and fire descends from heaven and consumes the altar. Having won, Elijah then slaughters all of the prophets of Baal. Jezebel threatens to kill Elijah by the same time the next day, and, ironically, Elijah retreats.

ellauri171.html on line 992: The next time we hear of Jezebel is during the ploy to obtain Naboth’s vineyard for her husband, who is unable to secure the transaction. She sends letters, with the stamp of the king, to the elders in Naboth’s town, commanding them to lie against Naboth, and then stone him. The elders do so, and after Naboth’s death, the vineyard is claimed for Ahab. Few bible commentators acknowledge the bizarre betrayal of Naboth by his neighbors. If, as is suggested, Naboth’s neighbors had known him since birth and patronized him, how could they turn so quickly? Some scholars argue that this incident highlights Jezebel’s keen understanding of Israelite men. It is perhaps, also, one of the impetus for her modern connotation as manipulator-supreme. 

ellauri171.html on line 994: The final time we hear of Jezebel (an entire chapter later) is just before her demise. Having just killed the sitting king and son of Jezebel, Jehu enters town to do the same to her. As she sees Jehu, Jezebel stands at the window, issues one last zinger insult, and then puts on makeup. Jehu commands the eunuchs to throw her down, they do so, and Jezebel is trampled. The donning of makeup is the final impetus for her conception as a whore. The most popular interpretation is that Jezebel puts on makeup in effort to seduce Jehu, but this interpretation is not bolstered by the text. Jezebel is the sitting Queen, presumably old in age by now, and has performed in a political function her entire life. She very likely understands that she is about to die and even issues one last insult as Jehu approaches. A more compassionate reading of the text would indicate that Jezebel, for lack of a better term, “goes out with a bang.”  Except Jehu hardly banged her If she was an old hag by then.

ellauri171.html on line 995: As she regally awaits Jehu  in the Jezreel palace, some palace officials squeeze her through the lattice window, most likely piece by piece. By the time Jehu has finished eating, he orders that she be buried “for she is a king’s daughter” (2 Kings 9:34), but the dogs supplied by Elijah's goons have already eaten most of her carcass—in keeping with Elijah’s prophecy.

ellauri171.html on line 997:   It is worth noting that nowhere in the text is Jezebel characterized as promiscuous or seductive. The text makes no mention of her physical appearance. Unlike characters such as Rachel, Joseph, and Rebekah, whom the Bible explicitly labels as aesthetically appealing, there is no such indication for Jezebel. In fact, if anything, the text indicates that Jezebel is an all-too-loyal wife —even capable of murder. She is not an admirable character by any means, however, it is critical to highlight that nothing about her modern connotation is exemplified in text.

ellauri171.html on line 999: In Christian lore, Jezebel’s prominent association is that of a sexual essence. Authoritative sources such  Thesaurus and Urban Dictionary return results like “whore,” “harlot,” “slut.” John in his drug dream seems to associate the Biblical queen with the “mother of whores and of abominations” who “rules over the kings of the earth” and who has committed fornication with them (Revelation 17:2, 5, 18).

ellauri171.html on line 1000: Jezebel is portrayed by the Rabbis as a wicked woman who represents the negative influence of Gentile women who turned Israel’s heart to idolatry. She is a corrupting influence on her husband Ahab, who is drawn to idolatry and away from God because of her.

ellauri171.html on line 1003: One way northerners disturb the tapestry of creation is through sexually deviant and immoral activities, which is why the Torah describes the divinations of Jezebel as her promiscuity (“the harlotries of your mother Jezebel and her abundant witchcraft”).

ellauri171.html on line 1005:   Jezebel’s support of Tyros' national God  Baal  led her to persecute Jewish bigots who overtly rejected idolatry, beginning with the prophets. Scripture tells us that she had these ideological adversaries executed, and in turn promoted 450 prophets of Baal and 400 prophets of god Asherah.

ellauri171.html on line 1007: Jezebel pursued Elijah the Prophet as well. Elijah had challenged the false prophets of Baal to produce a tangible response from their deity, during an epic showdown on Mount Carmel.  When they failed to do so, the prophets of the Baal were proven false and Elijah had them all killed. Haha! When Jezebel threatened to kill Elijah in retribution, he fled for his life. Fucking murderer and a wimp to boot!

ellauri171.html on line 1008: The Zohar explains that although Elijah was a prophet of Gad, it is the practice of the righteous to avoid situations that require miraculous divine intervention unless absolutely necessary. Because Jezebel had threatened to harm him, Elijah escaped quickly to save Gad the trouble of a supernatural rescue mission. Gad was a little out of breath after the Carmel incident.

ellauri171.html on line 1012:   The medieval commentators differ on whether Jezebel converted to Judaism in a halachically acceptable manner. R. Levi ben Gershom (Ralbag, 1288-1344) is of the view that Jezebel did not fully embrace Judaism and was not a halachic Jewess. This would mean that her two sons, Ahazia and Jehoram, also lacked Jewish credentials. But his assumption is challenged by the fact that there are indications throughout rabbinic works that Ahazia and Jehoram were regarded as bona-fide halachic Jews. Indeed, this is the position taken by a number of halachic authorities. Some contemporary authors argue instead that Jehoram was the son of another of Ahab’s 100% Jewish wives.

ellauri171.html on line 1016:   Jezebel is characterized as totally evil in the biblical text and beyond it: in the New Testament her name is a generic catchword for a whoring, non-believing female adversary (Revelations 2:20); in Judeo-Christian traditions, she is evil. The Bible is careful not to refer to her as queen. And yet, this is precisely what she seems to have been. Some early Jewish, albeit post-biblical, sources deconstruct the general picture: “Four women exercised government in the world: Jezebel and Athaliah from Israel, Semiramis and Vashti from the [gentile] nations” (in a Jewish Midrash for the Book of Esther, Esther Rabbah)

ellauri171.html on line 1018: Clearly, Jezebel acted as queen even though the Bible itself refuses her the title and its attendant respect, not to mention approval. In the biblical text, Jezebel is contrasted with and juxtaposed to the prophet Elijah, to the extent that they both form the two panels of a mirrored dyptich. She is a Baal supporter, he is a God supporter; she is a woman, he is a man; she is a foreigner, he is a native; she has monarchic power, he has prophetic power; she threatens, he flees; finally he wins, she is liquidated. The real conflict is not between Ahab (the king) and Elijah, but between Jezebel (the queen in actuality, if not in title) and Elijah. Ultimately the forces of God win; Jezebel loses. It remains to be understood why she gets such bad press.

ellauri171.html on line 1020: It seems reasonable that Jezebel, a foreign royal princess by birth, was highly educated and efficient. Also, although her son’s theophoric names have the element yah or yahu (referring to God) in them, she seems to have been a patron and devotee of the Baal cult.

ellauri171.html on line 1021: It is not incomprehensible that, whereas Ahab devoted himself to military and foreign affairs, Jezebel acted as his deputy for internal affairs: the Naboth report comes back to her, as if the king’s seal was hers; she has her own “table,” that is her own economic establishment and budget; she has her own “prophets,” probably a religious establishment that she controls. All these point toward an official or semiofficial position that Jezebel held by virtue of her character, her royal origin and connections, her husband’s and later her children’s esteem, and her religious affiliation to the Baal (possibly also Asherah) cult.

ellauri171.html on line 1022: Perhaps she had the status of gebira “queen mother”, or of “co-regent”. At any rate, there is no doubt that the biblical and later accounts distort her portrait for several reasons, among which we can list her monarchic power, deemed unfit in a woman; her reported devotion to the Baal and Asherah cult and her objection to Elijah and other prophets of God; her education and legal know-how (shown in the Naboth affair); and her foreign origin Ultimately, the same passages that disclaim Jezebel as evil, “whoring,” and immoral are witness to her power and the need to curb it. 

ellauri171.html on line 1024:   Israel’s most accursed queen carefully fixes a pink rose in her red locks in John Byam Liston Shaw’s “Jezebel” from 1896. Jezebel’s reputation as the most dangerous seductress in the Bible stems from her final appearance: her husband King Ahab is dead; her son has been murdered by Jehu. As Jehu’s chariot races toward the palace to kill Jezebel, she “painted her eyes with kohl and dressed her hair, and she looked out of the window” (2 Kings 9:30).

ellauri171.html on line 1026: For more than two thousand years, Jezebel has been saddled with a reputation as the bad girl of the Bible, the wickedest of women. This ancient queen has been denounced as a murderer, prostitute and enemy of God, and her name has been adopted for lingerie lines and World War II missiles alike. But just how depraved was Jezebel?

ellauri171.html on line 1027: In recent years, scholars have tried to reclaim the shadowy female figures whose tales are often only partially told in the Bible. Rehabilitating Jezebel’s stained reputation is an arduous task, however, for she is a difficult woman to like. She is not a heroic fighter like Deborah, a devoted sister like Miriam or a cherished wife like Ruth. Jezebel cannot even be compared with the Bible’s other bad girls—Potiphar’s wife and Delilah—for no good comes from Jezebel’s deeds. These other women may be bad, but Jezebel is the worst.

ellauri171.html on line 1031: Why would parents name their child Jezebel? Because it’s a pretty name. Just because someone has the same name as someone in the Bible does not mean this is where the inspiration for their name came from. Reality check: not every person is religious. Spanjuunat koittivat kiemurrella että Isabella ei muka ole Iisebel vaan Elishaveta, Aaronin vaimo, Johannes Yökastelijan ja Hyvinkään Kultahatun äiti Iisa taivutustyyppiä kala. Jumala muka vaan putosi pois alusta. Paskanmarjat,  samat iisev ja el vaan toisin päin. Jumala on voimasana. Liisa, Betty, Elsa, Iisa, Bella ym.

ellauri171.html on line 1033: The meaning of Izebel is “My God is a vow”. Keep in mind that many names may have different meanings in other countries and languages, so be careful that the name that you choose doesn’t mean something bad or unpleasant. The history and meaning of the name Izebel is fascinating, learn more about it.  This name is not popular in the US, according to Social Security Administration, as there are no popularity data for the name.

ellauri171.html on line 1036: The name Jezebel is a girl's name of Hebrew origin meaning "not exalted". Jezebel, the wife of King Ahab in the Hebrew Book of Kings, has long had a bad girl reputation. But in the modern secular world, this is somewhat mitigated by the feminist perspective of her as a strong woman, the power behind the throne. Previously avoided as a baby name, Jezebel is now, along with the also previously avoided Delilah and Desiree, coming into use, helped by its relation to other 'bel' names such as Isabel and Bella. The popular feminist celebrity blog Jezebel upped the name's cool factor. Jezebel is the title of one of Bette Davis's best known early films.

ellauri171.html on line 1044: Tää on yxi tärkeimmistä lessoneista joita raamatusta saa: mikään ei ole muuttunut sitten maailman luomisen (4000 BC. Julkkixet vaan vaihtuvat. Apinat ei selviä miljoonista lähimmäisistä, ne ei kerta kaikkiaan pysty kietomaan pikku aivojaan sellaisten lukumäärien ympärille, ne tarvii näitä idoleita, Raakelin pikku pronssinukkeja, idolatriaa, jonka avulla ne voi yxinkertaistaa kaikki tapahtumien variaatiot luukoppaan mahtuvaxi joukoxi pompittimia, jotka puuhastelevat mitä apinat on kautta linjan aina puuhastelleet: EAT! FUCK! KILL! Näiden askarteluaiheiden sentään suht rajoitetuissa eri variaatioissa.

ellauri171.html on line 1049: Storyline: Jacob's psychopath son Judah believes that his daughter-in-law Tamara 1 has killed two of his sons, and subjugates her so that she is unable to remarry. However, she ultimately tricks Judah into fucking her pregnant himself and therefore secures her place in the family. She gives Judah two more sons. Her story illustrates her loyalty and her willingness to be assertive and unconventional.

ellauri171.html on line 1051: Judah, who has bought her for his firstborn son, Er, loses it, er, I mean loses Er.  When he, er, I mean Er dies, Judah gives Tamar to his second son, Onan, who is to act as levir, a surrogate for his dead brother who would beget a son to continue Er’s lineage. (Onan's sin you must be familiar with first hand!) In this way, Tamar too would be assured a place in the family. Onan, however, would make a considerable economic sacrifice. According to inheritance customs, the estate of Judah, who had three sons, would be divided into four equal parts, with the eldest son acquiring one half and the others one fourth each. A child engendered for Er would inherit at least one fourth and possibly one half (as the son of the firstborn). If Er remained childless, then Judah’s estate would be divided into three, with the eldest, most probably Onan, inheriting two thirds. Onan opts to preserve his financial advantage and does coitus interruptus with Tamar, spilling his semen on the ground. For this, God punishes Onan with death, as God had previously punished Er for doing something equally wicked (unfortunately we are not told what, maybe sodomy in the flock).

ellauri171.html on line 1053: Although the readers know that God has killed two of Judah’s sons, Judah does not. This is known as dramatic irony. He suspects that Tamar is a “lethal woman,” a woman whose sexual partners are all doomed to die. So, Judah is afraid to give Tamar to his youngest son, Shelah, the inventor of Shelah quantifiers. So doing, Judah wrongs Tamar. According to Near Eastern custom, known from Middle Assyrian laws, if a man has no son over ten years old, he could perform the Levirate marriage (yibbum) obligation himself; if he does not, the woman is declared a “widow,” free to marry again. Judah, who is perhaps afraid of Tamar’s lethal character, could have set her free. But he does not—he sends her to live as “a widow” in her father’s house. Unlike other widows, she cannot remarry and must stay chaste on pain of death. She is in limbo.

ellauri171.html on line 1055:   Ostensibly, Tamar is only waiting for Shelah to grow up and mate with her. But after time passes, she realizes that Judah is not going to effect that union. She therefore devises a plan to secure her own future by tricking her father-in-law into having sex with her. She is not planning incest. A father-in-law may not sleep with his daughter-in-law (Lev 18:15), just as a brother-in-law may not sleep with his sister-in-law (Lev 18:16), but in-law incest rules are suspended for the purpose of the levirate. The levir is, after all, only a surrogate for the dead husband. What the fuck. Well, it takes one to know one. 

ellauri171.html on line 1057: Tamar’s plan is as simple as it is clever: she covers herself with a veil so that Judah won’t recognize her, and then she sits in the roadway at the “entrance to Enaim” (Hebrew petah enayim; literally, “eye-opener”). She has chosen her spot well. Judah will pass as he comes back happy and horny (and maybe tipsy) from a sheep-shearing festival. The veil is not the mark of a prostitute (haha); rather, it simply will prevent Judah from seeing Tamar’s face, and women sitting by the roadway are apparently fair game. So, Judah propositions her, offering to give her a kid (well he did) for her services and giving her his pet seal and staff id (the ancient equivalent of a credit card) in pledge.

ellauri171.html on line 1059: Judah, a man of honor (buahahaha) tries to pay. His friend Hirah goes looking for her, asking around for the kedeshah in the road (Gen 38:21.). The NRSV translates this as “temple prostitute,” but a kedeshah was not a sacred prostitute; she was a public woman, who might be found along the roadway (as virgins and married women should not be). She could engage in sex, but might also be sought out for lactation, midwifery, and other female concerns. By looking for a kedeshah, Hirah can look for a public woman without revealing Judah’s private life. The woman, of course, is nowhere to be found. Judah, mindful of his public image, calls off the search rather than became a laughingstock. BRUAAHAHAHA!

ellauri171.html on line 1061: But there is a greater threat to his honor (aw fuck, stop, you're killing us). Rumor relates that Tamar is pregnant and has obviously been faithless to her obligation to Judah to remain chaste. Judah, as the head of the family, acts swiftly to restore his honor, commanding that she be burnt to death. But Tamar has anticipated this danger. She sends his identifying pledge to him, urging him to recognize that its owner is the father. Realizing what has happened, Judah publicly announces Tamar’s innocence. His cryptic phrase, zadekah mimmeni, is often translated “she is more in the right than I” (Gen 38:26), a recognition not only of her innocence, but also of his wrongdoing in not freeing her or performing the levirate. Another possible translation is “she is innocent—it [the child] is from me.” Judah has now performed the levirate (despite himself) and never cohabits with Tamar again. Once she is pregnant, future sex with a late son’s wife would be incestuous.

ellauri171.html on line 1063: Tamar’s place in the family and Judah’s posterity are secured. She gives birth to twins, Perez and Zerah (Gen 38:29–30; 1 Chr 2:4), thus restoring two sons to Judah, who has lost two. Their birth is reminiscent of the birth of Rebekah’s twin sons, at which Jacob came out holding Esau’s heel (Gen 25:24–26). Perez does him one better. The midwife marks Zerah’s hand with a scarlet cord when it emerges from the womb first, but Perez (whose name means “barrier-breach”) edges his way through. Cuts the queue. From his line would come David. Not surprising.

ellauri171.html on line 1065: Tamar was assertive of her rights and subversive of convention. She was also deeply loyal to Judah’s family. These qualities also show up in Ruth, who appears later in the lineage of Perez and preserves Boaz’s part of that line. The blessing at Ruth’s wedding underscores the similarity in its hope that Boaz’s house “be like the house of Perez, whom Tamar bore to Judah” (Ruth 4:12). Tamar’s (and Ruth’s) traits of assertiveness in action, willingness to be unconventional, and deep loyalty to family are the very qualities that distinguish their descendant, King David.

ellauri171.html on line 1067: Storyline: Tamara is a girl who didn't quite fit in. Tamara is constantly picked on and when a couple of Judah's sons play a joke on Tamara, it leads to their death. The sugardaddy tries to make it so that Tamara ran away. But all is not lost yet. Tamara returns as a sexy seductress and plans her revenge. (due to witchcraft). Well like they say: Karma's a bitch. —Anonymous

ellauri171.html on line 1072: A really dumb, derivative rip-off, slovenly constructed and played with the sort of ludicrous earnestness that just misses being bad enough to qualify as high camp.

ellauri171.html on line 1074: There is nothing whatever special here, but it adequately achieves its modest ambitions.

ellauri171.html on line 1080: You think it's a supernatural tale, but really it's just another Fatal Attraction retread with a supernatural twist, and a climax that just screams: sequel. Don't hold your breath.

ellauri171.html on line 1082: The story has dubious pleasures.

ellauri171.html on line 1084: This old testament death-feast was initially slated to debut in Midrash. Watching it, you'll wonder why the distributor changed its plans.

ellauri171.html on line 1088: A mediocre little thriller that might have promised cheap fun on apocrypha shelf but destined to die a quick death on the big screen.

ellauri171.html on line 1090: As relatively stylish on the surface as it is resoundingly familiar beneath, Tamara should prove more than serviceable enough for the hardcore horror fans.

ellauri171.html on line 1092:   Do you think we mischaracterized a critic's review?

ellauri171.html on line 1099:     Tamara 2 was the beautiful daughter of the great King David and Maacah, a princess from a neighboring kingdom. Her half-brother Amnon became obsessed with her.

ellauri171.html on line 1100:     He lured her to his room and raped her, then refused to marry her. Niin aina. She was disgraced, and never married. Her embittered brother Absalom rebelled against David, but was defeated and killed. Tamar lived out her days in the royal harem getting fucked on and off by the great King.

ellauri171.html on line 1102: David had a number of wives, but one of the most high-ranking was Maacah, the daughter of King Talmai  of the neighboring kingdom of Geshur. Maacah had two children, both of them extraordinarily good-looking. The first was her son Absalom, a favorite of his father’s, the other her daughter Tamar, whose looks stood out even in this family of beautiful children.

ellauri171.html on line 1104: Tamar probably had a marriage arranged for her when she was still a child – this was the usual procedure for royal princesses. But things did not go to plan.

ellauri171.html on line 1105: When Tamar reached puberty her half-brother Amnon, David’s eldest son, developed an unnatural obsession with his young half-sister. He watched her, he waited in places where she passed, he could not get enough of her presence, and above all he wanted to possess her.

ellauri171.html on line 1107: The catch was that he was not prepared to offer her marriage.

ellauri171.html on line 1108: Why not? At that time it would have been a possibility, though not a preferred one. Perhaps the marriage that had been arranged for Tamar was too politically sensitive to upset, or maybe Amnon thought that David would disapprove of his obsession, seeing it as a weakness. After all, a king could not afford to let emotions interfere with politics. Remember Batsheba, haha. 

ellauri171.html on line 1110: (PST. Read what modern Bible scholars say about Tamar)

ellauri171.html on line 1112: In any case, Tamar was out of Amnon’s reach. As a royal princess and a virgin, she was closely watched by the harem eunuchs. She lived in the women’s quarters, and could not go outside its walls unless accompanied by other women and guards. There seemed no opportunity for Amnon to get her alone, let alone into his bedroom.

ellauri171.html on line 1113: To make matters worse, she seemed to have been intelligent and sexually moral, with only a sisterly interest in him.

ellauri171.html on line 1115: 	But Amnon was not used to being refused something he wanted. He must have discussed his obsession with a friend of his, a clever cousin called Jonadab, because this young man came up with a plan. They would lure Tamar into Amnon’s room on the pretext that her half-brother was ill, and once they were alone there Amnon could have what he wanted. Bedrooms in ancient mansions were designed to receive guests/visitors.

ellauri171.html on line 1119: Amnon sighed in a dispirited way and said he could not eat, but on being pressed by his father admitted that yes, he might be able to eat if his sister Tamar cooked some food and fed it to him. David, gullible in matters regarding his sons, immediately sent for Tamar to come and tend her brother.

ellauri171.html on line 1121: Tamar obeyed her father. She may have had reservations about coming to her brother’s private quarters but she had no choice. Law and custom required her to obey her father, and in any case she would have been escorted by her own servants.

ellauri171.html on line 1123: She came to Amnon’s quarters and prepared a kind of boiled dumpling soup (matzoh-ball-soup) that Amnon asked for. She then set the food before him, but Amnon, pretending to be petulant and out of sorts, refused to eat.

ellauri171.html on line 1126: Since they were directly commanded to go, her servants also had to leave the room – David’s heir was not someone to be crossed. Then, still feigning the irritation of a sick person, he went into the bedroom alcove and insisted he would only eat the food if she brought it to him there and fed him with her own hand.

ellauri171.html on line 1128: When she did this, leaning forward with the food, he took hold of her and pulled her to him, molesting her. Alone and unguarded, she had no chance of fending him off. She resisted him as best she could, she argued and pleaded, pointed out that what he was doing was wrong, that they could marry if he wished, that rape would bring ruin to them both.

ellauri171.html on line 1130: Tamar was struggling for her life, not just her virginity. If she was no longer a virgin no-one would want her, no-one would marry her, even though she was the king’s daughter. But her pleading had no effect on Amnon. He was too strong for her, and he got in and raped her, in fact repeatedly.

ellauri171.html on line 1132: When Amnon had finished his brutal business, his feelings for Tamar suddenly changed. Now he was revolted by the sight of her, could not bear to look at her, was filled with a loathing far stronger than the lust he had previously felt.

ellauri171.html on line 1135: To cast her out now, a violated woman, was worse than raping her, since it meant the crime continued. She could never marry or have children, never have a normal life. As far as the people around her were concerned, she would be a used object, unwanted, an outcast. Raping is not bad as such if you provide child support.

ellauri171.html on line 1137: Amnon ignored her words. He was without pity or remorse. He had his servant literally throw her out of the room. He would not even use her name: ‘Put this woman out of my presence, and bolt the door after her.’

ellauri171.html on line 1139: Outside Tamar collapsed onto the floor, wailing. Nearby were the cooling ashes of the fire she had used to cook his food. She plunged her hand into them and put the ashes onto her disheveled hair.

ellauri171.html on line 1141: Then as she staggered away she tore the front of her richly embroidered outer robe as a sign of her despair. With her hand on her head, the sign of a bereaved woman, she staggered through the palace corridors crying aloud, until she reached the harem quarters of her mother.

ellauri171.html on line 1143: Her appearance, and the women’s quick realization of what had happened, plunged the harem into turmoil. The three women most affected were Tamar, her mother Maacah, and Ahinoam, the mother of Amnon. The sisters of Tamar and Amnon would also have been intimately affected.

ellauri171.html on line 1145: Other wives of David and their children would be sympathetic, but would quickly look to see what they could gain from Amnon’s crime – which way the wind blew, and what chance might there be to seize some political advantage for themselves. Among them would be Bathsheba, a commoner newly introduced into the harem.

ellauri171.html on line 1152: When her brother Absalom found out what had happened he comforted her as best he could, and moved her out of the harem into his own house. Then he went to the King and demanded that Amnon marry his sister – marriage between a half-brother and sister was a possibility in this extreme case, though biblical law prohibited it elsewhere. But for his favorite king David Jehovah was prepared to make an exception.

ellauri171.html on line 1154: Prince Amnon refused outright to marry her, the callous streak already evident in David now coming out in the son. David was angry, but did nothing to resolve the situation, or even to punish Amnon for what he had done. This was typical of David – he could never chastise his sons even when they deserved it. Instead he did what many people have done when confronted with rape or incest – he protected the abuser rather than the victim, and tried to hush things up.

ellauri171.html on line 1160: Absalom waited, biding his time. For two years he said nothing, did nothing, but then he set his trap. He gave a feast for all David’s sons. At the height of the festivities when Amnon was half-drunk, Absalom had his half-brother killed, stabbed to death in a scene reminiscent of a Mafia killing. In the ensuring turmoil Absalom escaped, fleeing for sanctuary to Geshur, his grandfather’s territory.

ellauri171.html on line 1162: Did the murder of Amnon help Tamar in any way? Probably not. It may have given her some fleeting satisfaction, but as matters stood she was condemned to the life of a childless widow.

ellauri171.html on line 1164: It is to be hoped that Tamar did not accompany her brother to Geshur, since her status there would have been even worse that in Israel. Instead, Maacah may have used what little influence she now had to see that her daughter returned to David’s harem. In either place Tamar’s position would have been lowly, little better than a servant. Tamar means ‘date palm’; the name suggests a date palm.

ellauri171.html on line 1171: Yhtä terixiä ovat Aku-Aatamin Thomas Alva Edison ja jaarli Ewald. Ewald on tollanen ehdoton päälle pois kaveri, se jättää kompromissit ja vivahteet toisille. On se niin jalostettu koira. Muthei, Verlaineko se oli joka sanoi että vivahteet on pääasia, muu on artistikamaa. Huishaismanninkin pitää valita nyt kumpaa uskoa. Älä usko kaikkea mitä ajattelet!.

ellauri171.html on line 1173:   Kuten Naomi sanoo debattipuheenvuorossa, elämä on seppoilua, sen ratkaisevat ratkaisevat valinnat. Mut muista: kun yxi on valinnut on muiden edessä fait accompli. Pidä siis kiirettä! Paizi hei, joissain peleissä se joka valkkaa viimexi nauraa parhaiten. Eikö näin? Sillä on enemmän strategioita käytössä. Tai sitten ei, jos ekan pelaajan valinta vei ne jo. Ei ole helppoa sepolla, eikä ismolla.

ellauri171.html on line 1175:   Naomi oli Ruthin juutalainen anoppi, mutta suhteellisen kiltti vaikka Ruth oli mamu pakana. Amazing passage! Siitä erikoinen vanhan testamentin tarina että kaikki ovat tässä suht siivosti, ketään ei tapettu, vaan omaisuus vaihtoi omistajia. Ruth omaisuuden roolissa sai tosin madella aivan sikana. Tässä suomennettuna koko tarina. 

ellauri171.html on line 1178:       1 Niinä päivinä, jolloin tuomarit hallitsivat, maassa oli nälänhätä. Niin eräs mies Juudan Betlehemistä muutti vaimonsa ja kahden poikansa kanssa hetkeksi asumaan Moabin maahan. Mooab oli Kuolleen meren itärannalla Jordanian puolella. Siellä Lootin tyttäret antoi isän panna heidät vuoronperään paxuxi. Toisesta epäsikiöstä tuli Moab ja toisesta Ammon. Mutta takaisin tarinaamme! Miehen nimi oli Elimelek, hänen vaimonsa nimi oli Noomi, ja hänen kahden poikansa nimet olivat Mahlon ja Kilion. He olivat efratilaisia Juudan Betlehemistä. Ja he menivät Moabiin ja asuivat siellä. 3 Elimelek, Noomin mies, kuoli, ja hän jäi kahden poikansa kanssa. 4 He menivät naimisiin moabilaisten naisten kanssa, joista toisen nimi oli Orpa ja toisen Ruut.

ellauri171.html on line 1180:       Kun he olivat asuneet siellä noin kymmenen vuotta, 5 myös Mahlon ja Kilion kuolivat, ja Noomi jäi ilman kahta poikaansa ja miestään. 6 Kun Noomi kuuli Moabissa, että Herra oli tullut auttamaan kansaansa antamalla heille ruokaa, hän ja hänen miniänsä valmistautuivat palaamaan sieltä kotiin. 7 Hän lähti kahden miniänsä kanssa paikastaan, jossa hän oli asunut, ja lähti tielle, joka vie heidät takaisin Juudan maahan. 8 Silloin Noomi sanoi kahdelle miniälleen: "Menkää kumpikin takaisin äitisi kotiin. HERRA osoittakoon sinulle laupeutta, niin kuin olet osoittanut laupeutta kuolleille miehillesi ja minulle. 9 Suokoon HERRA, että jokainen teistä löytää levon toisen aviomiehensä kodista." Sitten hän suuteli heitä hyvästit, ja he itkivät ääneen 10 ja sanoivat hänelle: "Me palaamme sinun kanssasi kansasi luo." 11 Mutta Noomi sanoi: "Palaa kotiin, tyttäreni. Miksi tulisit kanssani? Onko minulla enää poikia, joista voisi tulla aviomiehiänne? 12 Palatkaa kotiin, tyttäreni; Olen liian vanha hankkimaan toista miestä. Vaikka luulisin, että minulla olisi vielä toivoa – vaikka minulla olisi aviomies tänä iltana ja synnyttäisin sitten poikia – 13 odottaisitko, kunnes he kasvavat? Pysyisitkö heidän puolestaan naimisissa? Ei, tyttäreni. Se on minulle katkerampi kuin sinulle, sillä HERRAN käsi on kääntynyt minua vastaan!" 14 Tässä he itkivät taas ääneen. Sitten Orpa suuteli anoppiaan jäähyväiset, mutta Ruth tarttui häneen. 15 Noomi sanoi: "Katso, kälysi palaa kansansa ja jumaliensa luo. Mene takaisin hänen kanssaan." 16 Mutta Ruut vastasi: "Älä pakota minua jättämään sinua tai kääntymään pois sinusta. Minne sinä menet, minä menen, ja minne sinä pysyt, minä pysyn. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. 17 Missä sinä kuolet, minä kuolen, ja sinne minut haudataan. Kohtelekoon HERRA minua, olkoon aina niin ankarasti, jos jopa kuolema erottaa sinut ja minut. ” 

ellauri171.html on line 1182: 18 Kun Noomi tajusi, että Ruthista oltiin pääsemättömissä, hän lakkasi kehottamasta häntä. 19 Niin ne kaksi naista jatkoivat matkaansa, kunnes tulivat Betlehemiin. Kun he saapuivat Betlehemiin, koko kaupunki järkyttyi heidän takiaan, ja naiset huusivat: "Voiko tämä olla Noomi?" 20 "Älkää kutsuko minua Naomiksi", hän sanoi heille. "Kutsu minua Maraksi, koska Kaikkivaltias on tehnyt elämästäni hyvin katkeraa. 21 Minä menin pois täynnä, mutta Herra on tuonut minut takaisin tyhjänä. Miksi kutsut minua Naomiksi? HERRA on vaivannut minua; Kaikkivaltias on tuonut minulle onnettomuuden." 22 Niin Noomi palasi Moabista miniänsä Ruutin kanssa, joka saapui Betlehemiin ohran sadonkorjuun alkaessa. 1 Noomilla oli sukulainen miehensä puolella, Elimelekin suvusta kuuluva mies, jonka nimi oli Boas. 2 Ja Moabilainen Ruut sanoi Noomille: "Sallikaa minun mennä pelloille ja poimia yli jääneet viljat jokaisen, jonka silmissä armon saan." Noomi sanoi hänelle: "Mene, tyttäreni." 3 Niin hän meni ulos, meni pellolle ja rupesi poimimaan harvesterien eli puimakoneiden takaa. Kuten kävi ilmi, hän työskenteli pellolla, joka kuului Boasille, joka oli Elimelekin klaanista. 

ellauri171.html on line 1184:       4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli.

ellauri171.html on line 1188: 1 Eräänä päivänä Ruutin anoppi Noomi sanoi hänelle: "Tyttäreni, minun on löydettävä sinulle koti, jossa sinä tulet hyvin toimeen. 2 Boas, jonka naisten kanssa olet työskennellyt, on meidän sukulaisemme. Tänä iltana hän tuulettaa ohraa puimatantereella. 3 Pese, pue hajuvesi ja pukeudu parhaisiin vaatteisiisi. Mene sitten alas puimatantereelle, mutta älä kerro hänelle olevasi siellä ennen kuin hän on syönyt ja juonut. 4 Kun hän makaa, pane merkille paikka, jossa hän makaa. Mene sitten paljastamaan hänen keskijalkansa ja mene makuulle. Hän kertoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä." 5 "Minä teen, mitä sanot", Ruut vastasi. 6 Niin hän meni alas puimatantereelle ja teki kaiken, mitä hänen anoppinsa käski hänen tehdä. 7 Kun Boas oli syönyt ja juonut ja oli mainiolla tuulella, meni hän makuulle viljakasan perään. Ruth lähestyi hiljaa, paljasti jalkansa ja meni makuulle. 8 Keskellä yötä jokin hämmästytti miestä; hän kääntyi – ja hänen jalkojensa juuressa makasi nainen! 9 "Kuka sinä olet?" hän kysyi. "Olen palvelijasi Ruth", hän sanoi. "Levitä tuo koholla oleva vaatteesi kulma ylitseni, koska olet perheemme huoltaja-lunastaja." 10 "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni", hän vastasi. "Tämä ystävällisyys on suurempi kuin se, jonka osoitit aiemmin: et ole juossut nuorempien miesten perässä, olivatpa ne rikkaita tai köyhiä. 11 Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää. Teen puolestasi kaiken mitä pyydät. Kaikki kaupunkini ihmiset tietävät, että olet luonteeltaan jalo nainen. 12 Vaikka on totta, että olen perheemme huoltaja-lunastaja, on toinen, joka on läheisempi sukulainen kuin minä. 13 Jää tänne yöksi ja aamuksi, jos hän haluaa suorittaa velvollisuutensa huoltaja-lunastajanasi, hyvä; anna hänen lunastaa sinut. Mutta jos hän ei tahdo, niin totta kuin Herra elää, minä teen sen. Makoile täällä silti kanssani aamuun asti." 14 Niin hän makasi hänen jalkojensa juuressa aamuun asti, mutta nousi ennen kuin kukaan tunnistettiin; ja hän sanoi: "Kukaan ei saa tietää, että nainen tuli puimatantereelle." 15 Hän sanoi myös: "Tuo minulle huivi, joka sinulla on päälläsi, ja ojenna sitä." Kun hän teki niin, hän kaatoi siihen kuusi mittaa ohraa ja asetti nippun hänen päälleen. Sitten hän palasi kaupunkiin. 

ellauri171.html on line 1190: 16 Kun Ruut tuli anoppinsa luo, Noomi kysyi: "Kuinka meni, tyttäreni? Menikö putkeen vaiko puihin?" Putkeen putkeen, and how! Ruth vastasi tyytyväisenä. Sitten hän kertoi hänelle kaiken, mitä Boas oli tehnyt hänen hyväkseen, 17 ja lisäsi: "Hän antoi minulle nämä kuusi mittaa ohraa sanoen: 'Älä palaa anoppisi luo tyhjin käsin.' 18 Sitten Noomi sanoi: "Odota, tyttäreni, kunnes saat selville, mitä tapahtuu. Sillä mies ei lepää ennen kuin asia on ratkaistu tänään." 1 Sillä välin Boas meni ylös kaupungin portille ja istuutui sinne juuri kun hänen mainitsemansa huoltaja-lunastaja tuli mukaan. Boas sanoi: "Tule tänne, ystäväni, ja istu alas." Joten hän meni ja istuutui. 2 Boas otti kymmenen kaupungin vanhinta ja sanoi: "Istukaa tänne", ja he tekivät niin. 3 Sitten hän sanoi huoltajalle-lunastajalle: "Noomi, joka on palannut Moabista, myy maapalstan, joka kuului sukulaisellemme Elimelekille. 4 Ajattelin, että minun pitäisi tuoda asia tietosi ja ehdottaa, että ostat sen näiden täällä istuvien ja kansani vanhinten läsnä ollessa. Jos aiot lunastaa sen, tee se. Mutta jos et, kerro minulle, niin tiedän. Sillä kenelläkään ei ole oikeutta tehdä sitä paitsi sinulla, ja minä olen seuraavana jonossa." "Lunastan sen", hän sanoi. 5 Silloin Boas sanoi: "Sinä päivänä, kun ostat maan Noomilta, hankit myös Ruutin Moabilaisen, kuolleen miehen lesken, säilyttääksesi kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan." 6 Tämän jälkeen huoltaja-lunastaja sanoi: "Voi perhana! senkö vanhan ämmän myös? Silloin en voi lunastaa sitä, koska voisin vaarantaa oman omaisuuteni. Lunastat sen itse. En voi tehdä sitä." 

ellauri171.html on line 1192: 7 (Nyt näet aiempina aikoina Israelissa, jotta omaisuuden lunastus ja siirto olisi lopullista, toinen osapuoli riisui sandaalinsa ja antoi sen toiselle. Tämä oli tapa laillistaa liiketoimet Israelissa.) 8 Niin huoltaja-lunastaja sanoi Boasille: "Osta itse." Ja hän riisui sandaalinsa. 9 Silloin Boas ilmoitti vanhimmille ja kaikelle kansalle: "Tänään te olette todistajat, että olen ostanut Noomilta kaiken Elimelekin, Kilionin ja Mahlonin omaisuuden. 10 Olen myös hankkinut vaimoksi Ruutin Moabilaisen, Mahlonin lesken, säilyttääkseni kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan, jottei hänen nimensä katoaisi hänen perheestään eikä kotikaupungistaan. Tänään olette todistajia!" 11 Silloin vanhimmat ja kaikki portilla oleva sanoivat: "Me olemme todistajia. Tehköön HERRA kotiisi tulevan naisen Raakelin ja Lean kaltaiseksi, jotka yhdessä rakensivat Israelin perheen. Olkoon sinulla asema Efratassa ja ole kuuluisa Betlehemissä. 12 Sen jälkeläisen kautta, jonka Herra antaa sinulle tämän nuoren naisen kautta, olkoon sinun perheesi Pereksen sukulainen, jonka Taamar synnytti Juudalle." 13 Niin Boas otti Ruutin, ja hänestä tuli hänen vaimonsa. Kun hän rakastell hiäntä, HERRA antoi hiänelle mahdollisuuden tulla raskaaksi, ja hiän synnytti pojan. 14 Naiset sanoivat Noomille: "Kiitetty olkoon Herra, joka ei tänä päivänä ole jättänyt sinua ilman huoltajaa-lunastajaa. Tulkoon hänestä kuuluisa kaikkialla Israelissa! 15 Hän uudistaa elämäsi ja tukee sinua vanhuudessasi. Sillä miniäsi, joka rakastaa sinua ja on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa, on synnyttänyt hänet." 16 Sitten Noomi otti lapsen syliinsä ja piti hänestä huolta. 17 Siellä asuvat naiset sanoivat: "Noomilla on poika!" Ja he antoivat hänelle nimen Obed (ven. "päivällinen"). Hän oli Iisain, Daavidin isän, isä. 18 Tämä on siis Pereksen sukupuu: Peres oli Hesronin isä, jne. ad nauseam. 

ellauri171.html on line 1194: Kuvassa Ruthilla näyttää olevan vehnästä kädessä eikä ohraa. Mitä uskoa? Boaziltä ei kannata kysyä. Sillä taisi olla ohranjyvä silmässä, kun piti parturin pottaa hattuna kuin Don Quixote.

ellauri172.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri172.html on line 47: Kun rytistys on päättynyt, alkaa hovioikeus. Mä oon omin silmin nähnyt tän homopetterin seinägraffitin, vaikken muistanut. Ruumiikas Kristus ilman paitaa jamihousuissa jakaa hikipäässä oikeutta käsi pystyssä, Jehova on varmaan taas paraikaa vessassa tai jonottamassa sinne vuoroa. (Kenenkä jalat näkyy kuvan yläreunassa kykkimässä posliinilla tyhjän päällä? Onko se epäilevä Tuomas?) Nakupellet vasemmalla kädellä on vapautettu, vuohet oikealla saavat hikoilla. Vittu tämmönen koirankasvattajan vihellys ja naxutus on sitten alhaista. Vain aasi lähtee menemään kun sille näytetään keppiä ja porkkanaa. Jos sekään. On se sevverran vastahankainen.

ellauri172.html on line 55:   Jäljellä ei ole enää mitään muuta kuin karvaisia muistoja. Ei tietenkään kun ei tehnyt pesää, käkenä vaan muni toisten pesiin. Ei tullut lasta eikä paskaakaan. No ei, kyllä paskaa tuli pyykkikorikaupalla. Makasi vaan punkan pohjalla ja puntaroi. Oidipaalisia muhinointeja, joissa yleensä ei ruiskaha. Baudelairen tyyli on kimmoisa ja mehevää kuin hyvin nuoltu väliliha.

ellauri172.html on line 61: Mais quoi ! c'est trop chanté (Le Jugement)			Heei! Liikaa laulettu (tuomio)

ellauri172.html on line 64: ...Mais quoi ! c'est trop chanté, il faut tourner les yeux	...Heei! Liikaa laulettu, kaze eteenpäin,		

ellauri172.html on line 66: C'est fait, Dieu vient régner, de toute prophétie		Se on siinä, Herran vuoro hallita, ennustus	

ellauri172.html on line 68: La terre ouvre son sein, du ventre des tombeaux			Maa avaa sylinsä, mausoleumin mahasta		

ellauri172.html on line 69: Naissent des enterrés les visages nouveaux :			Syntyy haudattujen uudet naamat,		

ellauri172.html on line 70: Du pré, du bois, du champ, presque de toutes places		Niityltä, mezästä, pellolta, joka paikasta	

ellauri172.html on line 74: Ici les fondements des châteaux rehaussés			Tässä saneerattujen linnojen perustuxet		

ellauri172.html on line 77: Grouiller un chef vivant, sortir une poitrine ;			Kasvavan uuden pään, rintalihasten,		

ellauri172.html on line 88: Les cendres des brûlés volent de toutes parts ;			Palaneiden tuhkaa tuhahtelee ilma täynnä;   

ellauri172.html on line 93:   								Mit vit? toihan onkin Tor, ja yxisilmä Odin!

ellauri172.html on line 108:   FIN de sieclen uskonriidoissa näkyy himskatin selvästi että niissä on oikeasti kysymys patriarkaalisen status kuon murroxesta. Kaikki pahat asiat on halkeamia siinä padossa.

ellauri172.html on line 110: Te yxisilmäiset utopistit, jotka ette piittaa ihmisluonnosta, te ateismin lietsojat, jotka imette ravintonne harhakuvista ja vihollisuuksista, te naisten vapautusliikkeen kannattajat, te perheen hajottajat ja apinoiden sukupuiden pystyttäjät! Kapakalat! Hottentotit! Kuvainpalvojat! Bassibasuukit!

ellauri172.html on line 114: Jos. de Maistren, kivenkovan lahkolaisen,  pitkäveteisen, onton, korskean ja pompöösin Huisman piilottaa hyllyn taaxe. Hyllyyn jää vain harhaileva, huikentelevainen, tärkeilevä ja monisäikeinen Hello. Sen ajatuxet hiutuvat niin ohkasixi että ne pitäis kuuppeloittaa jollain jumoavalla aineella.Taidokas psykologi ja hurskas niuhottaja yxissä kansissa. Sappivaivojen jäytämä saarnamies, kostonhimoinen ja pöyhkeä. Ihmeellisistä asioista voi puhua vain sopertaen. Kuten Ruisbrookista, josta on jo paasaus. Le Bloy ja Barney d'Aurevilly saapastelevat myös framille. Katolisten 2 sudenkuoppaa ovat mystiikka ja sadismi. Saxanpolkkaa tapernaakkelissa. Löytyisköhän Barneyn romsku Un pretre marié jostakin? Ai onhan tää wikisourcessa. 

ellauri172.html on line 118:     Juoni sijoittuu alkuperäiseen Sombrevalin kylään, jossa kaikki vallankumouksen tuloksena syntyneet voimat kohtaavat: katolilaisuus ateismia vastaan, aristokraatit nousevia vastaan, menneisyys nykypäivää vastaan. Romaani ruokkii suosittuja tarinoita, jotka on lainattu vanhoista normannin legendoista sekoitettuna enemmän tai vähemmän selkeään uskonnolliseen ja raamatulliseen kulttuuriin. Sombrevalin vanhan sairaanhoitajan Malgaignen huolestuttava luonne ilmentää siis arkaaisen ja taikauskoisen Ranskan selviytymistä, joka vastustaa luopiopapin ateistista rationalismia.

ellauri172.html on line 120: Hänen paluutaan vastaan   yksimielisesti vihamielisten kyläläisten juorujen edessä Sombreval eristää itsensä Calixten kanssa linnaan peittääkseen tämän epäjumalanpalveluksen sävytetyllä huomiolla. Hän vaalii häntä puhtaalla ja uskonnollisella rakkaudella, jonka huhut tarttuvat nopeasti ja syyttävät häntä insestistä.

ellauri172.html on line 123: Néel de Néhou, nuori aristokraatti, jolla on ritarillinen käytös, joka on sopusoinnussa kirjailijan nostalgisen ihanteen kanssa, yrittää itsepäisesti voittaa Calixten suosion vaarassa menettää kaiken. Mutta hänen kunnioituksensa saa vastauksen vain ystävänä tai sisarena nuorelta karmeliitilta, joka on kääntynyt yksinomaan Jumalaan. Malgaignen synkistä varoituksista huolimatta hän heittäytyy ruumiistaan   ja sielunsa mahdottomaan ja traagiseen intohimoon, joka yhdistää hänen kohtalonsa isän ja tyttären muodostaman vastakkaisen parin kohtaloon.

ellauri172.html on line 128: Nehu ei palannut (siis Napsun sodista). Hän kuoli yhdessä aikansa kuuluisimmista taisteluista työntämällä hevosensa rintakehän tykinpalaa vasten, joka halkaisi ihmisen ja hevosen neljään osaan. Se oli vain kolme kuukautta Sombrevalin ja La Malgaignen kuoleman jälkeen. Mikä tomppeli.

ellauri172.html on line 135: Kaikenlaiset jäynät ja tuhmuushymyt, ml sadismi, perustuu nimenomaisen kiellon uhmaamiseen, tuumaa Huisinga. Pahimmat pahanteot on pyhänhäväistys ja haureus, se selvittää. Ne on silverbäkin reviirien loukkaus. No saattaahan ne olla ne mistä  silverbäkki ize eniten tuppaa kiivastumaan, ja ehkä sixi juuri niitä alaiset tekee kun silmä välttää paizi mielixeen, niin myös puhtaasti vittuilumielessä.

ellauri172.html on line 138: A rebours s. 251 meinaa vastoinpäin kuin vastarannan kiiski eikä ainoastaan juurittaen kuin mopsi Eetu. Tämmönen rienaus on Huisingan mielestä palvomista nurittepäin, pyllistämistä kumarruxen sijasta. ("Vastahankaan" kuulostaa pikemminkin vain passiivis-aggressiviselta vastahakoiselta jarrutuxelta, huopaa kun muut soutavat.  Vastustus, vastarinta, hangoittelu. Esimerkiksi: Päätös toteutettiin vastahangasta huolimatta. Olla vastahangassa jossakin asiassa: vastustaa jotakin asiaa. Asettua vastahankaan: ryhtyä vastustamaan. ) Jorin pointti lienee että mixi pyllistellä ellei ole jotain mille pyllistää. Kyllä kyllä, mutta siihen riittää että on jotain nilkkejä jotka ize tyhjän päälle kyykistyessään kyykyttää alamaisia ja joita suututtaa alamaisen väärään suuntaan pyllistys.

ellauri172.html on line 139: Perineum on väliliha eikä pyllyvako. Mixei se Nyöleenille kelvannut? Onxe homo?

ellauri172.html on line 142: Pariisilaisrunoissa Jorin silmiin osui tämä syvällinen naisen määritelmä: eternel feminin de l'eternel jocrisse. Ikuisen aisankannattajan ikuinen naispuolisuus. Siis mitä? Nyöleen panee potin nokkiin: Iänikuisen tolvanan lähtemätön naisen luonne. "Säe on vaikeasti avautuva." No tässä mennään taas kuin Zolan lukkari. Le dégoût, la haine de la femme le firent jurer comme un charretier.

ellauri172.html on line 148:   Yxi Jorin diggaamista Edgar Allan Poe-tyyppisistä sekoiluista oli Villiers d'Isle-Adamin noveletta Veera, jonka mottona luki: L’amour est plus fort que la Mort, a dit Salomon : oui, son mystérieux pouvoir est illimité. Paskanjauhantaa. Kuten todettiin hautakirjoitus-albumissa: rakastaminen on elävien askaretta. Kuolleet eivät bylsi eikä juorua. Villiers oli jonkunlainen Hegel-diggari. Tarina ei kaikessa lyhykäisyydessään ollut kummonen:

ellauri172.html on line 152: Kreivi oli tunnettu somnambuuli. Nyze jatkaa seukkaamista Veeran ruumiin kanssa, tekee sen puolesta feminiinejä juttuja. Ei Veera-vainaa päästä sitä sentään pukille. Mutta vuoden aikana Veera oli joteskin nesessitoitunut, kuten olis Hegel sanonut. Sen ja Villiersin poinzi on et jos jotain oikein kovaa haluaa ninse

ellauri172.html on line 156: — Ah ! maintenant, je me rappelle !… dit-il. Qu’ai-je donc ? — Mais tu es morte ! Rooger änkyttää. Herra hän haisee jo. Sitä ei Roogerin olisi pitänyt sanoa, taika raukesi. Un faible soupir d’adieu et merci, distinct, lointain, parvint jusqu’à l’âme de Roger. Oh ! murmura-t-il, c’est donc fini ! — Seuraava kokous on sit nahkurin orsilla. Tarina osoitti millainen mahti tahto kaikkinensa on. Kuten sanottua, bullshittiä. Tää vähän ennakoi Blavatskyn ja muiden meedioiden trendausta.

ellauri172.html on line 190: 	Ritrovò i suoi vecchi compagni di Accademia militare e di gioventù. Con loro istituì una piccola società che si riuniva settimanalmente in casa sua per «banchettare e ragionare su ogni cosa», la "Societé des Sansguignon", in questo periodo scrisse «cose miste di filosofia e d'impertinenza», per la maggior parte in lingua francese, tra cui l'Esquisse de Jugement Universél, ispirato agli scritti di Voltaire. Guignon on paha silmä.

ellauri172.html on line 196: 	Tää seikkailu meni sillee paremmin että juoppo Stuart koitti murhata Luisan joka pääsi karkuun sitä Roomaan ursuloiden ja vänrikkinsä hoteisiin. (Vrt. Ezra Pound.) Kunnes Yorkin paha kardinaali puuttui kyyhkyläisten onneen. Pulut pakenivat Colmariin ja sieltä Pariisiin jossa niitä jelppi Thomas Jefferson.

ellauri172.html on line 198: Kalle Stuart kuoli vihdoin 1788, mutta vänrikki ei sitten nainutkaan sen leskeä. Asserì di non voler "avere una semplice contessa per moglie, potendo avere per amante una regina!" Ei prinsessakaan halunnut menettää Ranskan apanaattia.

ellauri172.html on line 231: Huismannin suosittaman Barneyn sepustuxissa esiintyy useampiakin  myyttisiä kavioeläimiä. Lapiitit (m.kreik. Λαπίθαι, Lapíthai) olivat kreikkalaisen mytologian mukaan Thessaliassa asunut kansa. Tarujen mukaan lapiitit joutuivat kuninkaansa Peirithooksen häissä taisteluun kentaurien kanssa. Lapiittien ja kentaurien taistelu oli suosittu aihe antiikin taiteessa. Sen on ajateltu kuvaavan vertauskuvallisesti apinan sisäisten, ristiriitaisten voimien välistä kamppailua. Näyttää joltain kapakkatappelulta Lucky Lukessa. Särkyneitä ruukkuja ja vähäpukeisia naisia. Varmaan niin et noi kentaurit on matelijanaivon puolella. Loput esimerkit samasta konfliktista ovat aaseja. 

ellauri172.html on line 235:   Mixi tää on edes paradoxi? En ymmärrä. Voishan se heittää lanttia kuin Aku Ankka ja antaa höpsismin ratkaista. Tai jos kaviolla on vaikea käsitellä lanttia, laittaa vaan silmät kiinni. Ja kolmannexi, ei kai siitä mitään haittaa ole, jos noin tyhmä aasi kuolee nälkään, sehän ois sille vaan ansaittu Darwinin palkinto. 

ellauri172.html on line 237: Aasi ei esiinny Buridanin omissa säilyneissä teksteissä. Buridanilla samassa roolissa on koira kahden lihakulhon välissä. Kukahan se siihen laittoi aasin koiran tilalle? Tuskin Abe Lincoln sentään.

ellauri172.html on line 244: Persialainen koululainen ja filosofi 12. vuosisadalta Al-Ghazali sovelsi sitä päätöxentekoon ja kysyi voiko valita 2 yhtä hyvän (tai pahan) vaihtoehdon väliltä. Hän oli sitä mieltä että vapaa tahto eli höpsismi voi sen ratkaista.

ellauri172.html on line 246:     Suppose two similar dates in front of a man, who has a strong desire for them but who is unable to take them both. Surely he will take one of them, through a quality in him, the nature of which is to differentiate between two similar things.

ellauri172.html on line 247:     — Abu Hamid al-Ghazali, The Incoherence of the Philosophers Like Me, c. 1100

ellauri172.html on line 249: Maurilainen filosofi Averroes (1126–1198) kommentoi Ghazalia päinvastaisella tuloxella. Vaikkei Buridan edes käsittele ko. pseudo onkelmaa, se aasi kannatti moraalista determinismiä jonka mukaan pelaaja valizee aina optimistrategian. Jos niitä on useampia valinta niiden välillä on höpsismiä. Ei sen tarvi odotella, senkuin heittää lanttia. 

ellauri172.html on line 251:     Should two courses be judged equal, then the will cannot break the deadlock, all it can do is to suspend judgement until the circumstances change, and the right course of action is clear.

ellauri172.html on line 254: Later writers satirised this view in terms of an ass which, confronted by both food and water, must necessarily die of both hunger and thirst while pondering a decision. Some proponents of hard determinism have granted the unpleasantness of the scenario (not for the donkey, it will end up eating both), but have denied that it illustrates a true paradox, since one does not contradict oneself in suggesting that a man might die between two equally plausible routes of action. For example, in his Ethics, Benedict de Spinoza suggests that a person who dies because he can't decide is an ass, or worse. 

ellauri172.html on line 256:     It may be objected, if man does not act from free will, what will happen if the incentives to action are equally balanced, as in the case of Buridan's ass? I am quite ready to admit, that a man placed in the equilibrium described (namely, as perceiving nothing but hunger and thirst, a certain food and a certain drink, each equally distant from him) would die of hunger and thirst. If I am asked, whether such a one should not rather be considered an ass than a man; I answer, that I do not know, neither do I know how a man should be considered, who hangs himself, or how we should consider children, fools, madmen, &c. Hyvä Pentti! 

ellauri172.html on line 260: Other writers [who?] have opted to deny the validity of the illustration. A typical [citation needed] counter-argument is that rationality as described in the paradox is so limited as to be a straw man version of the real thing. The idea that a random decision could be made is sometimes used as an attempted justification for faith. The argument is that, like the starving ass, we must make a choice to avoid being frozen in endless doubt. Other counter-arguments exist. [This paragraph was total balderdash, if I may say so.]

ellauri172.html on line 262: According to Edward Lauzinger [who?], Buridan's ass fails to incorporate the latent biases that humans always bring with them when making decisions. [full citation needed]

ellauri172.html on line 263: Social Psychologist Kurt Lewin's Field Theory treated this paradox experimentally. He demonstrated that lab rats experience difficulty when choosing between two equally attractive (approach-approach) goals. The typical response to approach-approach decisions is initial ambivalence, though the decision becomes more decisive as the organism moves towards one choice and away from another. [So what? Kurt should repeat the experiment with donkeys.]

ellauri172.html on line 265:   The situation of Buridan's ass was given a mathematical basis in a 1984 paper by American computer scientist Leslie Lamport (LaTex -ladontaskriptikielen kexijä, LOL), in which Lamport presents an argument that, given certain assumptions about continuity in a simple mathematical model of the Buridan's ass problem, there is always some starting condition under which the ass starves to death, no matter what strategy it takes. He points out that just because we do not see people's asses starving to death through indecision, this does not disprove the principle. The persistence of a Buridan's undecided state for the required length of time may just be sufficiently improbable that it has not been observed. 

ellauri172.html on line 267: I don't doubt it, but what of it? Must have happened zillion times say with flies trying to decide between staying on a turd and fleeing. He further illustrates the paradox with the example of a driver stopped at a railroad crossing trying to decide whether he has time to cross before a train arrives. Ei tällä höpsästelyllä ole mitään tekemistä apinoiden kanssa eikä niiden jumaloidenkaan. 

ellauri172.html on line 271:   Lewis Cass, the Democratic candidate for president in 1848, was contrasted with Buridan's ass by Abraham Lincoln: "Mr. Speaker, we have all heard of the animal standing in doubt between two stacks of hay, and starving to death. The like would never happen to General Cass; place the stacks a thousand miles apart, he would stand stock still midway between them, and eat them both at once, and the green grass along the line would be apt to suffer some too at the same time."

ellauri172.html on line 275: Case 2 Bileamin aasi esiintyy Raamatussa, sen 4. Mooseksen kirjan 22–24 luvuissa sekä muutamissa muissa tekstikohdissa. Bileam oli Beorin poika. Bileam oli kuninkaan palvelija. Moabilaisten kuningas Balak Zipporin poika luotti Bileamin voimiin ja halusi, että Bileam kiroaisi Israelin kansan. Bileam neuvotteli moneen otteeseen Balakin miesten kanssa ja sen jälkeen itse Balakin kanssa. Matkalla Balakin luo Bileamin aasi poikkesi tieltä kolme kertaa ja joka kerralla Bileam löi aasiansa. Kolmannen kerran jälkeen enkeli ilmestyi hänelle. Eikös se aasikin jotain jäpättänyt sille? Bileam teki Balakin kanssa kolmesti seitsemän uhrialttaria, mutta siunasikin israelilaiset. Lopulta neuvottelut Balakin ja Bileamin välillä raukesivat tyhjiin ja molemmat lähtivät omiin suuntiinsa. Bileam kuoli israelilaisen sotilaan miekaniskuun.

ellauri172.html on line 281: 21 Balaam got up in the morning, saddled his donkey and went with the Moabite officials. 22 But God was very angry(A) when he went, and the angel of the Lord(B) stood in the road to oppose him. Balaam was riding on his donkey, and his two servants were with him. 23 When the donkey saw the angel of the Lord standing in the road with a drawn sword(C) in his hand, it turned off the road into a field. Balaam beat it(D) to get it back on the road.

ellauri172.html on line 285: 26 Then the angel of the Lord moved on ahead and stood in a narrow place where there was no room to turn, either to the right or to the left. 27 When the donkey saw the angel of the Lord, it lay down under Balaam, and he was angry(E) and beat it with his staff. 28 Then the Lord opened the donkey’s mouth,(F) and it said to Balaam, “What have I done to you to make you beat me these three times?(G)”

ellauri172.html on line 287: 29 Balaam answered the donkey, “You have made a fool of me! If only I had a sword in my hand, I would kill you right now.(H)”

ellauri172.html on line 289: 30 The donkey said to Balaam, “Am I not your own donkey, which you have always ridden, to this day? Have I been in the habit of doing this to you?”

ellauri172.html on line 295: 32 The angel of the Lord asked him, “Why have you beaten your donkey these three times? I have come here to oppose you because your path is a reckless one before me.[a] 33 The donkey saw me and turned away from me these three times. If it had not turned away, I would certainly have killed you by now,(J) but I would have spared it.”

ellauri172.html on line 297: 34 Balaam said to the angel of the Lord, “I have sinned.(K) I did not realize you were standing in the road to oppose me. Now if you are displeased, I will go back.”

ellauri172.html on line 299: 35 The angel of the Lord said to Balaam, “Go with the men, but speak only what I tell you.” So Balaam went with Balak’s officials.

ellauri172.html on line 301: 36 When Balak(L) heard that Balaam was coming, he went out to meet him at the Moabite town on the Arnon(M) border, at the edge of his territory. 37 Balak said to Balaam, “Did I not send you an urgent summons? Why didn’t you come to me? Am I really not able to reward you?”

ellauri172.html on line 303: 38 “Well, I have come to you now,” Balaam replied. “But I can’t say whatever I please. I must speak only what God puts in my mouth.”(N)

ellauri172.html on line 312: Guyau uppfostrades och handleddes i studiet av antiken och Platon av sin styvfar, Alfred Fouillée. Han blev vid 17 års ålder licencié ès lettres och mottog vid 19 års ålder ett pris av Académie des sciences morales et politiques för ett historiskt arbete om nyttomoralen. Ett svårt bröstlidande tvingade honom att avstå från den filosofiska lärarbanan och att tillbringa vintrarna i Nice och Menton, där han avled 33 år gammal. Guyaus arbeten, som utmärker sig för en levande, lyrisk stil, glänsande framställningskonst och kritisk klarsyn, bär av idén om livet som en starkt expansiv, i alla riktningar överströmmande kraft. Etiskt framträder den som sympati, solidaritet och hängivenhet. Därför är också ädelmodet den högsta, i livets eget väsen grundade dygden. Från denna utgångspunkt bekämpar Guyau beräknings- och lyckomoralen i alla dess former. Handlingsprincipen blir: högsta möjliga stegring, intensivt såväl som extensivt, av vårt fysiska och andliga liv. Lusten är därvid ej målet utan följden av livsstegringen. På liknande sätt innebär konsten en livsstegring. Skönt är enligt Guyau allt, som försätter känsla, vilja och tanke i harmoniskt lustbetonad rörelse, griper oss och vidgar vår sympati. Utifrån denna uppfattning tillbakavisas Friedrich Schiller och Herbert Spencers lekteori för konsten. Även i religionen såg Guyau en strävan efter stegrad livsgemenskap. Religionen är för honom en tolkning av verkligheten ur samhälleliga synpunkter, en "sociomorfism". Sehän oli durkheimilainen ennen Eeemeliä.

ellauri172.html on line 316:   Le caractère de la vie qui nous a permis d’unir en une certaine mesure, l’égoïsme et l’altruisme, — union qui est la pierre philosophale des moralistes, — c’est ce que nous avons appelé la fécondité morale. Il faut que la vie individuelle se répande pour autrui, en autrui, et, au besoin, se donne ; eh bien, cette expansion n’est pas contre sa nature : elle est au contraire selon sa nature ; bien plus, elle est la condition même de la vraie vie. L’école utilitaire a été forcée de s’arrêter, plus ou moins hésitante, devant cette antithèse perpétuelle du moi et du toi, du mien et du tien, de l’intérêtpersonnel et de notre intérêt général ; mais la nature vivaute ne s’arrête pas à cette division tranchée et logiquement inflexible : la vie individuelle est expansive pour autrui parce qu’elle est féconde, et elle est féconde par cela même qu’elle est la vie.

ellauri172.html on line 320: Hyvä Guauy! Hienoa että FUCK ottaa selkävoiton pahasta EATista ja KILListä! Make love not war!

ellauri172.html on line 322: L’être vivant n’est pas purement et simplement un calculateur à la Bentham, un financier faisant sur son grand livre la balance des profits et des pertes : vivre, ce n’est pas calculer, c’est agir. Il y a dans l’être vivant une accumulation de force, une réserve d’activité qui se dépense non pour le plaisir de se dépenser, mais parce qu’il faut qu’elle se dépense : une cause ne peut pas ne pas produire ses effets, même sans considération de fin.

ellauri172.html on line 324: Le second équivalent, nous l’avons trouvé dans la théorie des idées-forces soutenue par un philosophe contemporain : l’idée même de l’action supérieure, comme celle de toute action, est une force tendant à la réaliser. L’idée est même déjà la réalisation commencée de l’action supérieure ; l’obligation n’est, à ce point de vue, que le sentiment de la profonde identité qui existe entre la pensée et l’action ; c’est par cela même le sentiment de l’unité de l’être, de l’unité de la vie. Celui qui ne conforme pas son action à sa plus haute pensée est en lutte avec lui-même, divisé intérieurement. Sur ce point encore l’hédonisme est dépassé ; il ne s’agit pas de calculer des plaisirs, de faire de la comptabilité et de la finalité : il s’agit d’être et de vivre, de se sentir être, de se sentir vivre, d’agir comme on est et comme on vit, de ne pas être une sorte de mensonge en action, mais une vérité en action.

ellauri172.html on line 326: Raikasta puhetta M.! Sääli vaan ettet päässyt ize pukille ja lisääntynyt. Tollasia ois saanut olla enemmän eikä kaiken maailman Benthamin ketkuja.

ellauri172.html on line 332: Tyrä tyrä mörk mörk taisi tulla melattomalle Leviathanille. Mutta hyvä yritys 10, ei Darwin yrittänyttä laitata, niinkuin ei ilmeisesti Guyautakaan.

ellauri172.html on line 366: Wird die Lust der Speise nicht erregt;		Lisää ruoka- eikä muuta halua;			

ellauri172.html on line 370: Als ein seltner Gast				Kun harvinainen vieras				

ellauri172.html on line 382: Und nun überfällt mich hier die Scham.		Ja nyt mua ihan hävettää			

ellauri172.html on line 430: Und er will ihr eine Schale reichen,		Ja hän hiänelle appelsiininkuoren,		

ellauri172.html on line 442: Und dem Jüngling reichte sie die Schale,	Nuorukaiselle tarjosi kuukuppia,			

ellauri172.html on line 443: Der, wie sie, nun hastig lüstern trank.		Josta kumpainenkin ryyppi innolla.		

ellauri172.html on line 445: Ach, sein armes Herz war liebekrank.		Onhan sillä pussit tyhjentämättä.		

ellauri172.html on line 452: Fühlst du schaudernd, was ich dir verhehlt.	Huomaat kauhuxesi mitä puuttuu.			

ellauri172.html on line 460: Wärst du selbst mir aus dem Grab gesandt!	Vaikka terveisiä toisit luutarhasta!		

ellauri172.html on line 461: Wechselhauch und Kuß!				Huohotusta, pusuja!				

ellauri172.html on line 473: Horchet an der Tür und horchet lange,		Kuuntelee ovella pitkään hartaasti:		

ellauri172.html on line 497: Hebet die Gestalt				Kohottaa hahmonsa				

ellauri172.html on line 507: Treibet mich ein eigenes Gericht.		Mut toimitti ihan oma vietti,			

ellauri172.html on line 509: Und ihr Segen haben kein Gewicht;		Ja siunauxenne on nollan arvoiset;		

ellauri172.html on line 513: "Dieser Jüngling war mir erst versprochen,	Tää kundihan oli ensin mulle luvattu,		

ellauri172.html on line 515: Mutter, habt Ihr doch das Wort gebrochen,	Äisky, taisitte syödä sanamme,			

ellauri172.html on line 529: Meine Kette hab' ich dir gegeben;		Sä sait mun nilkkarenkaan,			

ellauri172.html on line 532: Morgen bist du grau,				Huomenna se harmaantuu,				

ellauri172.html on line 535: Einen Scheiterhaufen schichte du;		Kasaa pieni nuotio,				

ellauri172.html on line 548:   Huismannin ihannoima Barney on kirjoittanut aika huuruisia esseitä, joista tää Diner des athées oli des Esseintesin suosikkeja. Alla lyhennettynä kuin Kaluttujen Palojen kirjavaliot. Huomaa misogynia ja päähenkilöön Mesnilgrand junioriin kohdistuva narsistinen päänsilitys. 

ellauri172.html on line 550:   En ces sortes de repas découronnés de femmes, les hommes les plus polis et les mieux élevés perdent de leur charme de politesse et de leur distinction naturelle ; et quoi d’étonnant ?… Ils n’ont plus la galerie à laquelle ils veulent plaire, et ils contractent immédiatement quelque chose de sans-gêne, qui devient grossier au moindre attouchement, au moindre choc des esprits les uns par les autres. L’égoïsme, l’inexilable égoïsme, que l’art du monde est de voiler sous des formes aimables, met bientôt les coudes sur la table, en attendant qu’il vous les mette dans les côtés.

ellauri172.html on line 552:     Après la politique, la haine des Bourbons, le spectre noir de la Congrégation, les regrets du passé pour ces vaincus, toutes ces avalanches qui roulaient en bouillonnant d’un bout à l’autre de cette table fumante, il y avait d’autres sujets de conversation, à tempêtes et à tintamarres. Par exemple, il y avait les femmes. La femme est l’éternel sujet de conversation des hommes entre eux, surtout en France, le pays le plus fat de la terre. Il y avait les femmes en général et les femmes en particulier, — les femmes de l’univers et celle de la porte à côté, — les femmes des pays que beaucoup de ces soldats avaient parcourus, en faisant les beaux dans leurs grands uniformes victorieux, et celles de la ville, chez lesquelles ils n’allaient peut-être pas, et qu’ils nommaient insolemment par nom et prénom, comme s’ils les avaient intimement connues, sur le compte de qui, parbleu ! ils ne se gênaient pas, et dont, au dessert, ils pelaient en riant la réputation, comme ils pelaient une pêche, pour, après, en casser le noyau. Tous prenaient part à ces bombardements de femmes, même les plus vieux, les plus coriaces, les plus dégoûtés de la femelle, ainsi qu’ils disaient cyniquement, car les hommes peuvent renoncer à l’amour malpropre, mais jamais à l’amour-propre de la femme, et, fût-ce sur le bord de leur fosse ouverte, ils sont toujours prêts à tremper leurs museaux dans ces galimafrées de fatuité !

ellauri172.html on line 554:     Dans cette salle à manger, présentement muette, mais dont les murs nous en diraient de si belles s’ils pouvaient parler, puisqu’ils auraient ce que je n’ai pas, moi, l’impassibilité des murs, l’heure des vanteries qui arrive si vite dans les dîners d’hommes, d’abord décente, — puis indécente bientôt, — puis déboutonnée, — enfin chemise levée et sans vergogne, amena les anecdotes, et chacun raconta la sienne… Ce fut comme une confession de démons !

ellauri172.html on line 556:     Paha Abbe Reniant antoi paketin öylättejä possuille! On fait ce que on peut! Mais il obéissait au démon dangereux des expériences.

ellauri172.html on line 561:     Mutta onnexi paha Mesnilgrand jr on alkanut kääntyä kohti ruskeampaa tuulta viirikukkona. Goethe mainitaan:

ellauri172.html on line 563:     Et, pendant qu’il parlait de s’agenouiller, il grandissait, et, comme la fiancée de Corinthe dans la poésie de Goethe, il semblait, sans s’être levé de sa chaise, grandi du buste jusqu’au plafond:

ellauri172.html on line 565: M. Reniant ne croyait pas que ces hosties fussent Dieu. Il n’avait pas là-dessus le moindre doute. Pour lui, ce n’étaient que des morceaux de pain à chanter, consacrés par une superstition imbécile, et pour lui, comme pour toi-même, mon pauvre Rançonnet, vider la boîte aux hosties dans l’auge aux cochons, n’était pas plus héroïque que d’y vider une tabatière ou un cornet de pains à cacheter. 

ellauri172.html on line 566: Pahaa pahempi Capitain Haddock koittaa vielä vittuilla:

ellauri172.html on line 578: — Pour mon compte, — dit nonchalamment Sélune, avec la fatuité d’un vieil endurci qui n’entend pas qu’on l’émeuve de rien, — pour mon compte, j’ai vu un jour quatre-vingts religieuses jetées l’une sur l’autre, à moitié mortes, dans un puits, après avoir été préalablement très bien violées chacune par deux escadrons.

ellauri172.html on line 587: Il faisait son devoir, mais il ne faisait jamais plus que son devoir. Je l’ai rencontrée très frappante dans un des bustes d’Antinoüs… tenez ! Antinoushan oli homo! Ce n’était pas Endymion : c’était un tigre, ristiverinen… Endymion oli kreikkalaisessa mytologiassa komea paimen, joka perusti Eliin kaupungin, jonka kuningas hän oli. Endymion, johon kuun jumalatar Selene rakastui, oli Zeuksen pojanpoika. Tarun mukaan jumalatar Selene rakastui Endymioniin ja synnytti hänelle viisikymmentä tytärtä. Taas tuli halkiohaara! Niitä typeriä epyllejä taas.

ellauri172.html on line 592:     No mutta mitähän hirmu pahaa se sitten oli tehnyt kysyi porthosmainen Ranconnet. Restel dans le rang, älä keskeytä! Tulen ihan kohta siihen. Nimittäin kaikki oli taas kerran sen ämmän vika!  Mais une femme, c’est l’aimant du diable !  Il y a une proportion d’arithmétique morale, écrite, avant qu’elle le fût par un philosophe sur du papier, dans la poitrine de tous les hommes, comme un encouragement du Démon : « c’est qu’il y a plus loin d’une femme à son premier amant, que de son premier au dixième! Vittu tää Barney on läpimätä!

ellauri172.html on line 598:     Nous étions accoutumés à de belles filles, si vous voulez, mais presque toujours du même type, décidé, hardi, presque masculin, presque effronté ; le plus souvent de belles brunes plus ou moins passionnées, qui ressemblaient à de jeunes garçons (mmm!), très piquantes et très voluptueuses sous l’uniforme que la fantaisie de leurs amants leur faisait porter quelquefois…

ellauri172.html on line 608:     La Rosalba était pudique comme elle était voluptueuse, et le plus extraordinaire, c’est qu’elle l’était en même temps. Quand elle disait ou faisait les choses les plus… osées, elle avait d’adorables manières de dire : « J’ai honte ! » que j’entends encore. Phénomène inouï ! Elle fût sortie d’une orgie de bacchantes, comme l’Innocence de son premier péché. Jusque dans la femme vaincue, pâmée, à demi morte, on retrouvait la vierge confuse, avec la grâce toujours fraîche de ses troubles et le charme auroral de ses rougeurs… (Vizi tää hemmo on aika sick. Mutta se on just kuten Huismanni totesi: pyllistely tuntuu vielä rotevammalta kun pyllyn takana kyttää kiivas Jehova piiska handussa. Niin varmaan junioriapinastakin joka pääsee salaa silverbäkin nartun vulvalle. Sisään vaan vaikkei seisokkaan!)

ellauri172.html on line 612:     Napsun sisko princesse Pauline Borghese était constamment infidèle et, selon les mémoires de la duchesse d'Abrantès, était capable d'entretenir simultanément trois liaisons. Elle était affligée de problèmes gynécologiques, exacerbés par sa promiscuité bacchanienne, au point qu'un médecin lui conseilla l'application de sangsues à la vulve. Sa santé décline et elle meurt des suites d'un cancer du foie — à Florence, quatre ans après son frère, le 9 juin 1825 âgée de 44 ans, sans descendance.

ellauri172.html on line 614:     Le mot naïf et étonné de la Borghèse, quand on lui demanda comment elle avait bien pu poser nue devant Canova : « Mais l’atelier était chaud ! il y avait un poêle ! » Kilpineito Elfhildr käski norjalaisen poliisikolleegan tuoda ämpäriä kun sillä oli vimmattu pissahätä. No sehän toi. Sevveran on sentään edistytty.

ellauri172.html on line 616: Palataxemme sarvijäärään: elle se mit à briller au milieu de ces filles brunes d’Espagne, comme un diamant dans une torsade de jais. Ce fut là qu’elle commença de produire sur les hommes ces effets d’acharnement qui tenaient, sans doute, à la composition diabolique de son être, et qui faisaient d’elle la plus enragée des courtisanes, avec la figure d’une des plus célestes madones de Raphaël.

ellauri172.html on line 621:     Tai se oli taas ton ämmän vika! La Circé antique, qui changeait les hommes en bêtes, n’était rien en comparaison de cette Pudica, de cette Messaline-Vierge, avant, pendant et après.

ellauri172.html on line 623:     Ooh, pikku punahäpynen oli eto sydänkäpynen, kuin vaaleanpunainen pieni ahvena harsomekossa jonka huuleen sopi upottaa hampaansa!

ellauri172.html on line 625:     Paha Mesnilgrand heittää vittuilumielessä Le Capentierin pystiä appelsiininkuorella. Sous la Restauration, au retour des Bourbons, il est exilé comme régicide, en 1816 : il trouve refuge à l'île de Guernesey, mais en est chassé par les autorités britanniques et revient de façon clandestine dans la Manche, se cachant dans le canton des Pieux. Après trois années de recherches, il est de nouveau arrêté, le 6 novembre 1819, sur dénonciation. Condamné à la prison à perpétuité, il meurt dans la prison du Mont-Saint-Michel, où il chantait les louanges de la famille royale et répondait comme servant à la messe tous les matins. Sa dépouille est décapitée et enterrée dans le cimetière d'Ardevon. Päätöntä touhua.

ellauri172.html on line 635:     Quand cet enfant mourut, car il mourut quelques mois après sa naissance, le major eut un chagrin très exalté, un chagrin à folies, et on n’en rit pas dans le régiment. Pour la première fois, l’antipathie dont il était l’objet se tut. On le plaignit beaucoup plus que la mère qui, si elle pleura sa géniture, n’en continua pas moins d’être la Rosalba que nous connaissions tous, cette singulière catin arrosée de pudeur par le Diable, qui avait, malgré ses mœurs, conservé la faculté, qui tenait du prodige, de rougir jusqu’à l’épine dorsale deux cents fois par jour ! Sa beauté ne diminua pas. Elle résistait à toutes les avaries. Et, cependant, la vie qu’elle menait devait faire très vite d’elle ce qu’on appelle entre cavaliers une vieille chabraque, si cette vie de perdition avait duré. »

ellauri172.html on line 639:     — Elle n’a donc pas duré ? Tu sais donc, toi, ce que cette chienne de femme-là est devenue ? — fit Capitain Haddock, haletant d’intérêt excité, et oubliant pour une minute cette visite à l’église qui le tenait si dru.

ellauri172.html on line 643:     La haine pour les Français gagnait du terrain, eikä ihme.  Cette femme m’intéressait comme spectateur, et qui cachait les déportements du vice le plus impudent sous les déconcertements les plus charmants de l’innocence. Mä päinvastoin kätkin tän viattomuuteni tähän törkyupseerin valepukuun.

ellauri172.html on line 645:     Je la trouvai à peine vêtue, les épaules au vent, embrasées par une chaleur africaine, les bras nus, ces beaux bras dans lesquels j’avais tant mordu et qui, dans de certains moments d’émotion que j’avais si souvent fait naître, devenaient, comme disent les peintres, du ton de l’intérieur des fraises. Ses cheveux, appesantis par la chaleur, croulaient lourdement sur sa nuque dorée, et elle était belle ainsi, déchevelée, négligée, languissante à tenter Satan et à venger Ève !

ellauri172.html on line 656:     « Et, tout en disant cela, elle retourna la lettre et se pencha pour en écrire l’adresse.

ellauri172.html on line 658:     « Faut-il que je le répète jusqu’à satiété ? Certes ! je n’étais pas jaloux de cette femme : mais nous sommes tous les mêmes. Malgré moi, je voulus voir à qui elle écrivait, et, pour cela, ne m’étant pas assis encore, je m’inclinai par-dessus sa tête ; mais mon regard fut intercepté par l’entre-deux de ses épaules, par cette fente enivrante et duvetée où j’avais fait ruisseler tant de baisers, et, ma foi ! magnétisé par cette vue, j’en fis tomber un de plus dans ce ruisseau d’amour, et cette sensation l’empêcha d’écrire… Elle releva sa tête de la table où elle était penchée, comme si on lui eût piqué les reins d’une pointe de feu, se cambrant sur le dossier de son fauteuil, la tête renversée ; elle me regardait, dans ce mélange de désir et de confusion qui était son charme, les yeux en l’air et tournés vers moi, qui étais derrière elle, et qui fis descendre dans la rose mouillée de sa bouche entr’ouverte ce que je venais de faire tomber dans l’entre-deux de ses épaules.

ellauri172.html on line 666:   Le major Ydow tomba dans une de ces rages qui déshonorent le caractère d’un homme, et cribla la Pudica d’injures ignobles, d’injures de cocher. Je crus qu’il la rouerait de coups. Les coups allaient venir, mais un peu plus tard. Il lui reprocha, — en quels termes ! d’être… tout ce qu’elle était. Il fut brutal, abject, révoltant ; et elle, à toute cette fureur, répondit en vraie femme qui n’a plus rien à ménager, qui connaît jusqu’à l’axe l’homme à qui elle s’est accouplée, et qui sait que la bataille éternelle est au fond de cette bauge de la vie à deux. Elle fut moins ignoble, mais plus atroce, plus insultante et plus cruelle dans sa froideur, que lui dans sa colère. Elle fut insolente, ironique, riant du rire hystérique de la haine dans son paroxysme le plus aigu, et répondant au torrent d’injures que le major lui vomissait à la face par de ces mots comme les femmes en trouvent, quand elles veulent nous rendre fous, et qui tombent sur nos violences et dans nos soulèvements comme des grenades à feu dans de la poudre. De tous ces mots outrageants à froid qu’elle aiguisait, celui avec lequel elle le dardait le plus, c’est qu’elle ne l’aimait pas — qu’elle ne l’avait jamais aimé : « Jamais ! jamais ! jamais ! » répétait-elle, avec une furie joyeuse, comme si elle lui eût dansé des entrechats sur le cœur ! — Or, cette idée — qu’elle ne l’avait jamais aimé — était ce qu’il y avait de plus féroce, de plus affolant pour ce fat heureux, pour cet homme dont la beauté avait fait ravage, et qui, derrière son amour pour elle, avait encore sa vanité ! Aussi arriva-t-il une minute où, n’y tenant plus, sous le dard de ce mot, impitoyablement répété, qu’elle ne l’avait jamais aimé, et qu’il ne voulait pas croire, et qu’il repoussait toujours :

ellauri172.html on line 672:     « J’imaginai ce qui dut se passer dans les yeux verts du major, en entendant son miaulement étranglé de chat sauvage. Il poussa un juron à fendre le ciel. — Et de qui est-il ? garce maudite ! — demanda-t-il, avec quelque chose qui n’était plus une voix.

ellauri172.html on line 676:     « — Tu ne le sauras pas ! — dit-elle, en le narguant. Et elle le cingla de ce tu ne le sauras pas ! mille fois répété, mille fois infligé à ses oreilles ; et quand elle fut lasse de le dire, — le croiriez-vous ? — elle le lui chanta comme une fanfare ! Puis, quand elle l’eut assez fouetté avec ce mot, assez fait tourner comme une toupie sous le fouet de ce mot, assez roulé avec ce mot dans les spirales de l’anxiété et de l’incertitude, cet homme, hors de lui, et qui n’était plus entre ses mains qu’une marionnette qu’elle allait casser ; quand, cynique à force de haine, elle lui eut dit, en les nommant par tous leurs noms, les amants qu’elle avait eus, et qu’elle eut fait le tour du corps d’officiers tout entier : « Je les ai eus tous, — cria-t-elle, — mais ils ne m’ont pas eue, eux ! Et cet enfant que tu es assez bête pour croire le tien, a été fait par le seul homme que j’aie jamais aimé ! que j’aie jamais idolâtré ! Et tu ne l’as pas deviné ! Et tu ne le devines pas encore ? »

ellauri172.html on line 678:     « Elle mentait. Elle n’avait jamais aimé un homme. Mais elle sentait bien que le coup de poignard pour le major était dans ce mensonge, et elle l’en dagua, elle l’en larda, elle l’en hacha, et quand elle en eut assez d’être le bourreau de ce supplice, elle lui enfonça pour en finir, comme on enfonce un couteau jusqu’au manche, son dernier aveu dans le cœur:

ellauri172.html on line 684:     Le major Ydow avait fait embaumer le cœur de son fils pour mieux l’emporter avec lui partout, et il l’avait déposé pieusement dans une urne de cristal, habituellement placée sur une encoignure, dans sa chambre à coucher. C’était cette urne qui volait en morceaux.

ellauri172.html on line 692:     Satan me donna la force d’enfoncer la porte du placard ou j'etsis cache  et je vis… ce que je ne reverrai jamais ! La Pudica, terrassée, était tombée sur la table où elle avait écrit, et le major l’y retenait d’un poignet de fer, tous voiles relevés, son beau corps à nu, tordu, comme un serpent coupé, sous son étreinte. Mais que croyez-vous qu’il faisait de son autre main, Messieurs ?… Cette table à écrire, la bougie allumée, la cire à côté, toutes ces circonstances avaient donné au major une idée infernale, — l’idée de cacheter cette femme, comme elle avait cacheté sa lettre — et il était dans l’acharnement de ce monstrueux cachetage, de cette effroyable vengeance d’amant perversement jaloux !

ellauri172.html on line 706:     « Il était, — reprit-il, — tombé mort sur le corps de sa femme évanouie. Je l’en arrachai, le jetai là, et poussai du pied son cadavre. Au cri que la Pudica avait jeté, à ce cri sorti comme d’une vulve de louve, tant il était sauvage ! et qui me vibrait encore dans les entrailles, une femme de chambre était montée. «

ellauri172.html on line 710:     « Je n’ai plus eu jamais des nouvelles de la Rosalba, dite la Pudica, — répondit Mesnilgrand. — Est-elle morte ? A-t-elle pu vivre encore ? Le chirurgien a-t-il pu aller jusqu’à elle ? Après la surprise d’Alcudia, qui nous fut si fatale, je le cherchai. Je ne le trouvai pas. Il avait disparu, comme tant d’autres, et n’avait pas rejoint les débris de notre régiment décimé.

ellauri172.html on line 714:  Well, j’ai porté plusieurs années, ce cœur d’enfant dont je doutais ; mais quand, après la catastrophe de Waterloo, il m’a fallu ôter cette ceinture d’officier dans laquelle j’avais espéré de mourir, et que je l’eus porté encore quelques années, ce cœur, — et je t’assure, Mautravers, que c’est lourd, quoique cela paraisse bien léger, — la réflexion venant avec l’âge, j’ai craint de profaner un peu plus ce cœur si profané déjà, et je me suis décidé à le déposer en terre chrétienne. Sans entrer dans les détails que je vous donne aujourd’hui, j’en ai parlé à un des prêtres de cette ville, de ce cœur qui pesait depuis si longtemps sur le mien, et je venais de le remettre à lui-même, dans le confessionnal de la chapelle.

ellauri172.html on line 715:  Nyt meni äijät hiljasixi. Tajuskohan ne nyt pirun ateistit että kyllä Kirkko tietää mitä tehdä murskatuille pikku sydämille!

ellauri172.html on line 717:     — Servez donc le café ! — sanoi nuhaisella äänellään vanhempi M. de Mesnilgrand. — jos se on yhtä vahvaa kuin sun kaskusi, niin se on hyvää.

ellauri172.html on line 727: Et qui n'est, chaque fois, ni tout à fait la même		Joka ei ole joka kerta sama eikä eri,				      	

ellauri172.html on line 746:   St. Olaf oli kusipää viikinkipäällikkö joka nousi koko Norjan kunikaaxi paavin myötävaikutuxella joskus tuhatluvulla. Se on hyvin ällöttävä norjalaisten aikamaahanmuuttajien sarjassa. Sarjan hyvä puoli on ettei siinä oikeastaan ole hyvixiä, ellei Alfhildriä lasketa. Sysmässä on St. Olaf's kirkko ja kapakka. Seijan setä Olkkari on saanut siltä nimensä. Seijan veljentytär Mia on käynyt siellä koulua. Siis St.Olafissa Minnesotassa. Pyhän Olkkarin mätki kuoliaaxi onnexi aasoille uskollinen Wolt-laatikoita selässä kuskannut Tor Hunden. 

ellauri172.html on line 751: Il aurait été baptisé en 1014 à Rouen par l'archevêque Robert le Danois, frère du duc Richard II de Normandie. C'est d'abord en tant que Viking dans sa jeunesse, qu'il se rend plusieurs fois en Angleterre, où il va s'intéresser à la foi chrétienne. Elle avait d'ailleurs été introduite dès le ixe siècle en Scandinavie par des missionnaires de divers pays notamment allemands, et principalement le moine saint Anschaire, l'« apôtre du Nord », devenu plus tard évêque de Brême, puis archevêque de Hambourg.

ellauri172.html on line 767: One of St. Olaf's chief attractions is a giant black hole, which the townspeople enjoyed standing around and looking at - which prompted Dorothy to refer to St. Olaf sarcastically as the real "entertainment capital of the world." St. Olafians also celebrate various oddly themed festivals, including; "Hay Day" (the day everyone in town celebrates hay),"The Crowning of the Princess Pig", "The Day of the Wheat" (where everyone goes to town dressed like sandwiches), "The Festival of the Dancing Sturgeons" (a festival where the townsfolk watch sturgeons flopping around on the dock), a "Butter Queen" competition (in which Rose almost won, however her churn jammed causing her to believe it had been tampered with), and a milk diving competition (Rose ranked in the "low fat" division), as well as many other events.

ellauri172.html on line 769: St. Olaf appears to be a bilingual town with a significant amount of unique vocabulary (that may be specific to the area and not appearing in standard Norwegian). Rose uses these phrases quite often, to the exasperation of her roommates. Examples include Gerkanenaken (when dog feces turn white), Tutenbobels (buttocks), Ugel and Flugel (a Hide and seek game for adults) and Vanskapkaka (a special "friendship" cake; this word, however, is based on the Swedish word "vänskapskaka", which holds the same meaning). German, Swedish and Norwegian is the basis of the

ellauri172.html on line 771:     Genügenflürgen cake, a type of cake with an ancient Scandinavian recipe that Rose Americanized.

ellauri172.html on line 773:     Vertugenflürgen, a word used by Rose that is the St. Olaf equivalent of "I'm not one to blow my own horn.", with 'vertugenflürgen' replacing 'horn'. Sophia claimed she couldn't even reach hers, which may imply a more explicit meaning - or Sophia being her usual sarcastic self.

ellauri172.html on line 775:     Guggenspritzer, a St. Olaf version of Monopoly. There is no money due to the bank, built by a bad contractor, sinking into a swamp leaving nothing but safety deposit slips and a pen on a chain. Also, you can buy the library or the phone booth, yet 'people use the phone booth'. Rose managed to win the entire game by buying one street - the only street in St Olaf.

ellauri172.html on line 779:     Langenhølden, a Viking hat with horns 

ellauri172.html on line 781:     Kaflügenachen, Scandinavian pejorative term for someone who docks his boat in the handicap slip without a handicap permit.

ellauri172.html on line 786:     Sperhüven Krispies, a foul-smelling Scandinavian midnight snack. They are eaten with one hand closing the nostrils and one hand popping a Krispy into the mouth. Even though they smell horrible, they taste like cheesecake, fresh strawberries, and chocolate ice cream.

ellauri172.html on line 788:     Maple Syrup Honey Brown Sugar Molasses Rice Krispies log. A favorite of Rose and her family that, as the name implies, is incredibly sugary. Dorothy tried it and couldn't believe the sheer sweetness of the log. Later, when Rose's daughter Kirsten visited and gave a log to Blanche and Dorothy, Dorothy told Blanche: "It's a log, I'm going to burn it!"

ellauri172.html on line 804:   Julius August Walther von Goethe oli ainoa Johann Wolfgang von Goethen ja Christiane Vulpiuksen viidestä lapsesta, jotka selvisivät aikuisiksi. Hän syntyi Weimarissa ja palveli Saksi-Weimar-Eisenachin suurherttua Karl Augustin hovissa. Hän opiskeli lakia 1808-1809 Ruprecht-Karls-Universität Heidelbergissä. Wikipedia (englanti). Hän sai 3 lasta.

ellauri172.html on line 806:   Paha ateisti Roth tapatti ainoan sikiönsä Margaretilla eikä saanut Bloomin kanssa aikaan muuta kuin lihavia riitoja. Antiteistikin se oli, "I'm exactly the opposite of religious, I'm anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It's all a big lie. I give a shit about  the sheep referred to as believers. When I write, I'm alone. It's filled with fear and loneliness and anxiety—and I never needed religion to save me." Jumala kosti sille, ei tullut Noobelia. Kikkailevaa Philippiä sattui leukaan.

ellauri172.html on line 808: Alexis kivi kuoli perheettä ja hulluna. August Ahlqvist tunnetaan vaikutusvaltaisena kirjallisuuskriitikkona, joka nilkin humanisti-hall of famen mukaan "uskalsi" lytätä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksen. Olipa rohkea. Taistelevaa humanismia.  Lyön vetoa että nilkki on ollut tässä ize astialla. Nilkillä on paljon lastenlapsia. Akun perheestä ei löydy tietoa.

ellauri172.html on line 810: Mixi muuten suomalaiset jääkiekkoilijat ovat leijonia? Eihän niitä täällä kasva. Muurahaisleijonia kyllä on. Istuvat rantahiekkaan tekemissään kuopissa ja huiskivat muurahaisten päälle hiekkaa hännällä. Susia tapetaan minkä ehditään ja Huuhkajat urbanisoituvat. Penkkiurheilu on perseestä. Kuin myös mezästys.

ellauri172.html on line 812: Nyt on tainnut nilkki Mutaojan runosuoni ehtyä. 2021 lokakuun jälkeen ei ole tullut paimenkirjettä. Jos ihmisellä on outoja mielipiteitä, siitä ei automaattisesti seuraa, että hän olisi tyhmä eli paha. Ja kääntäen, tyhmä ja paha voi olla tavanomaisilla puisevillakin mielipiteillä.  Kuten ovat osoittaneet Ahlqvistin Aku sekä nilkki.    

ellauri172.html on line 817:   Valtaosa pappiromskuista käsittelee papin pippelöintiä. Huismanni oli oikeassa että papin kohdalla nimtuten tämä osa silverbäkin reviiristä on se kiperin. Ihmekös tuo kun katolliset ruuvaa irti papin kikkelin. No kyllä protestantitkin koittaa estää papin hevosia karkaamassa muihin talleihin. Siitä syntyy aika lailla misogyniaa, happamista marjoista. Le dégoût, la haine de la femme le firent jurer comme un charretier.

ellauri172.html on line 830:     Atala, roman de François-René de Chateaubriand, 1801, avec le personnage du père Aubry

ellauri172.html on line 832:     René, roman de François-René de Chateaubriand, 1802, avec le personnage du père Souël

ellauri172.html on line 840:     Le Rouge et le Noir, roman de Stendhal, 1830, personnage de l'abbé Chélan, mentor et conseiller de Julien Sorel. CHECK

ellauri172.html on line 848:     La Duchesse de Langeais, roman d'Honoré de Balzac (1834). Le Vidame de Pamiers (à la fois titre d'archevêque et titre nobiliaire). Il protège la réputation de sa cousine Antoinette de Langeais. Dans Ferragus, il donne de bons conseils à Auguste de Maulincour, dans Le Contrat de mariage, il protège Victurnien d'Esgrignon, et dans Splendeurs et misères des courtisanes, il n'est plus qu'un habitué des salons mondains.

ellauri172.html on line 850:     La Chartreuse de Parme, roman de Stendhal, 1839, personnage de l'abbé Blanès. CHECK

ellauri172.html on line 856:     Splendeurs et misères des courtisanes, roman d'Honoré de Balzac, 1838-1847, l'abbé Carlos Herrera sous l'habit duquel se cache Vautrin. CHECK

ellauri172.html on line 860:     Le Comte de Monte-Cristo, roman d'Alexandre Dumas, 1844 : l'abbé Faria, compagnon de captivité d'Edmond Dantès, puis l'abbé Busoni, habit sous lequel se cache Edmond Dantès.

ellauri172.html on line 870: L'Envers de l'histoire contemporaine, roman d'Honoré de Balzac, 1848, le personnage de l'abbé de Vèze, qui loge chez Madame de la Chanterie.

ellauri172.html on line 871: Les Paysans, 1844-1854, roman inachevé d'Honoré de Balzac, terminé par sa veuve la Comtesse Hanska : le personnage de l'abbé Brossette. Il vit pauvrement dans un village où les paysans le méprisent, mais il est reçu par le comte de Montcornet riche propriétaire. Dans Béatrix, ce même abbé est directeur de conscience de Béatrix de Rochefide, une figure de la haute société parisienne.

ellauri172.html on line 881:     Madame Bovary, roman de Gustave Flaubert, 1857, l'abbé Bournisien présenté comme un raté, ne sachant pas accompagner ses ouailles. CHECK

ellauri172.html on line 924:     La Puissance et la Gloire, roman de Graham Greene, 1940, avec le personnage du Whisky priest.

ellauri172.html on line 960:     Monsignore Quichotte, (Monsignor Quixote), de Graham Greene, 1982, avec le père Quixote.

ellauri172.html on line 964:     Abraham Lévy, curé de campagne, roman de Joseph Joffo, 1988

ellauri172.html on line 984: Les belles se pendant reveuses dans nos bras,		Misu notkuu haaveissaan käsikoukussa;		

ellauri172.html on line 992:   Cydalise oli ranskalaisen romantiikan sana runoiljoiden bändäreistä, itämaisen kauniista ja mielellään tubisista naisista. XIX vuosisadan pissaliisoja. "Talon vanhassa salongissa kajahtelivat meidän riimimme, jota usein pätkivät cydaliisojen hilpeät naurunpurskahduxet ja hupsut laulut. Missä ovat rakastettumme? Haudassa ovat. He ovat onnellisempia siellä, kauniissa paikassa, kuin kuoliaaxi nukutetut koirat. He ovat enkelten tykönä sinitaivaan takana ja laulavat ylistystä jumalanäidille." Niin, aina, joko madonnia tai huoria tai ehkä vähän molempia. Läski vanginvartijaämmä Beforeignereissa, jolta Tor Hunden kysyi johtuuko sen tahallinen vittumaisuus luonteesta vai työnkuvasta, vastasi: ehkä vähän molemmista.

ellauri172.html on line 996:   Nää on tälläsiä poikakoululaisten skizoja. Muistan kuinka kerran teininä pimeänä marraskuun iltana eetuilemassa Merikadulla jossain Pikkupuiston kohdalla tajusin valaistuxenomaisesti, että tytötkin on vain apinoita, ihan niinkuin me! Sen koommin en enää langennut tähän huismannilaiseen kusetuxeen.

ellauri180.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri180.html on line 39: 	Ei vittu mitä enemmän tutustuu ns. vapaa-ajan viihteeseen, sitä selvemmäxi tulee miten helvatin eläimellisestä roskasta on kysymys. Ja tää käsittää kaiken viihteen, ei vaan teeveetä ja romskuja, vaan myös tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun. (Tiede on mukana siis tiedeviihteen osalta, kuten scifin ja Tiede 2000-lehden.) Se on kai ihan ookoo sinänsä, ei voi kauhalla ottaa apinalta kun on lusikalla annettu. Tärkeää vaan pitää mielessä että tässä ei todellakaan ole mitään osaa joka olis jollain lailla ylevää. Se on samaa EAT! FUCK! KILL! touhua Asta Ööhön. 

ellauri180.html on line 45: The Young Adult Vampire Diaries is an American supernatural teen drama television series developed by Kevin Williamson and Julie Plec, based on the book series of the same name written by L. J. Smith. The series premiered on The CW on September 10, 2009, and concluded on March 10, 2017, having aired 171 episodes over eight seasons.

ellauri180.html on line 49: The Awakening (ISBN 978-1-4449-0071-2) is the first novel in the Young Adult Vampire Diaries series and introduces the main cast of characters Elena, Stefan, Matt, Bonnie, Caroline and Meredith (who is absent from the TV series).

ellauri180.html on line 51: In the books, Elena was popular, selfish and a "mean girl". However, the show's producers, Julie Plec and Kevin Williamson, felt that it wasn't the direction they wanted to go with their heroine in The Young Adult Vampire Diaries television series. Instead, she became a nicer, relatable, and more of "the girl next door" type, until her life gets flipped upside down when she meets the Salvatore Brothers. Stefan Salvatore is a good-hearted and affectionate young adult vampire and the complete opposite of his older brother, Damon Salvatore. Stefan's malevolent young adult vampire brother is mostly thought of as selfish and manipulative, but later on begins to display a more caring side. 

ellauri180.html on line 53: Executive producers Julie Plec and Kevin Williamson agreed that in the book series, Elena was turned into a vampire too early, which was around page 200 of The Awakening. Elena's transition into a vampire was planned for two years. Plec said: "That felt obviously too soon, and rushed, and we didn’t want to make a show about a teenage girl who instantly becomes a vampire. But we always knew that her journey would take her there eventually". At the second season's conclusion, Elena was nearly turned into a vampire. Dobrev was happy that she wasn't, because she felt "it would have been like she came too soon", and also didn't think it was something Elena or she wanted.    

ellauri180.html on line 55: Elena has received mainly positive reviews. Steve West of the Cinema Blend compared the story of The Young Adult Vampire Diaries and the character of Elena to the 10 years older popular vampire franchise, Twilight, and its protagonist Bella Swan. West said "Clearly Elena is way hotter than Bella, she has two immortal young adult vampires fighting over her". (Täähän on jo moneen kertaan nähty: chick litissä tytöllä pitää ollä väh. 2 kosijaa, ei se muuten ole mistään kotoisin.) After the vampire episodes, Elena established her own medical practice, specialising in blood diseases. 

ellauri180.html on line 83: Vuonna 1985 ilmestynyt Oman elämänsä sankari oli jo varsinkin kahdella aiemmalla teoksellaan maailmanmaineeseen ja menestykseen kivunneen John Irvingin kuudes romaani, teos jonka kohdalla kriitikot ylistivät kirjailijan lopullisesti luoneen nahkansa. Koska kyseessä on oma Irving-esikoiseni, olen kykenemätön ottamaan kantaa painin,  matkailun tai karhujahtien kuvaukseen, mutta siitä olen vakuuttunut, että iskiessään tämänkertaiseen aiheeseensa naisiin ja heidän oikeuksiinsa, aborttiin ja kysymykseen sen moraalista tai moraalittomuudesta, Irving onnistuu tavalla, jota voi vain ihailla — varsinkin kun otetaan huomioon kirjan ilmestymisajankohta, 1980-luvun alkupuoli, jolloin aborttilaki taisteli jälleen Amerikassa eloonjäämisestään. Mainittakoon tässä yhteydessä, että teoksen abortteja tehtaileva tohtori on myös eetterin väärinkäyttäjä, imppaaja, rohkea valinta kirjailijalta sekin.

ellauri180.html on line 85: Mielestäni Irving kirjoittaa vaikeasta aiheesta taitavasti; liikaa moralisoimatta mutta siltikään meitä naisia liikaa aliarvioimatta. Lisäksi intertekstuaaliset sukellukset Charlotte Brontën ja Charles Dickensin kirjallisiin valtakuntiin tarjoavat ainakin itseni tyyppisille hienopyrstöisille lukijoille sitä jotakin, lumovoimaa.

ellauri180.html on line 87: Teoksen henkilöhahmot ovat ehdottomasti sen kantava voima. Kuvauksen keskiössä on sympaattinen Petteri Orpo, oman elämänsä sankari, tohtori Wilbur Larchin  eetterinhuuruisten panoseikkailujen synnyttämä ”luomus”.  Kirjailija  pohdiskelee au-äidin kurjan elämän ja abortin suoman mahdollisuuden dilemmaa, epätoivottua rakkautta ja sen mukanaan tuomaa kiitollisuudenvelkaa (anteexi kenelle?). Lisäksi teos kuvaa taitavasti toisaalta jenkeissä vallizevan nokkimisjärjestyksen.

ellauri180.html on line 107: Kaisa Sutela on kirjamaailmaan työelämässään eksynyt – ja uppoutunut – teologi. Hän rakastaa kirjoja ja on kirjallisuuden lajien suhteen melko kaikkiruokainen, mutta viihtyy silti parhaiten keltakantisen laatukirjallisuuden parissa. Myös lasten laatukirjat ovat lähellä sydäntä. Kaisa harrastaa ruoanlaittoa ja sitä myöten Tunnelmallisia makuja -blogin pitämistä. Kaikki vinkit ovat tervetulleita!

ellauri180.html on line 123:   This journal will help you envision your ideal life and then identify the unconscious attachments that are preventing you from living it. Through a series of writing prompts and exercises as well as some of Brianna’s favorite quotes, most popular articles, and new passages, it will help you sort through the conflicting thoughts, feelings, and fears that are preventing you from becoming the person you want and need to be. You do not need more motivation or drive to start building the life of your dreams. You need to better understand who you are, why you keep re-creating comfortable pain patterns, and why you may not really want what is it you think you do.

ellauri180.html on line 125: Read more from Brianna West: The Truth About Everything, This Is For The Women Who Won't Give A Fuck, Never Mind How Nice You Ask, Your Soul Is A River, The Mountain Is You. The Art Of Letting Go, Read This If, It'll be Okay, and You Will Be Too, Don’t F*cking Panic: The Shit They Don’t Tell You in Therapy About Anxiety Disorder, Panic Attacks, & Depression, Your Heart Will Heal, Better Than Happy, Love Some One, You Vibrant Happy Women!  Oops, most of these titles are Related Books by other snake-oil saleswomen! 

ellauri180.html on line 132: 	Vahvat naiset, orjien vapautus ja naisasia ovat keskeisiä ainexia Irvingsin kirjoittamisessa, mahdollisesti sivuvaikutuksena ilman isää kasvamisesta ja vielä syvemmästä suhteesta äitiinsä, mikä johtaa naiseuden ihannointiin ja ylistykseen. Isien osa. Miten he vastaavat, mitä ajattelevat, haluavat, tuntevat, kuinka erilaiset heidän mielipiteensä ja luonteensa ovat äiseihin verrattuna, kuinka typerät yhteiskuntasopimuxet  vaikuttavat lapsi-isä-suhteisiin ja mitä on aito miehekkyys. Ehkä olin liiankin vaikuttunut siitä, että Irvingillä ei ollut isää, hän käsitteli tätä aihetta yliteholla, mitä monet huonot, välinpitämättömät tai ylirasittuneet isät eivät voi tai halua sijoittaa. Omaelämäkerta ja hänen kirjoituksensa ovat usein sama asia, enkä pysty nimeämään kirjailijaa, joka olisi lisännyt töihinsä niin paljon itsestään, jopa hyvin jalkovälisiä ja henkilökohtaisia   yksityiskohtia. Vain Irving tietää, kuinka paljon on kexastua ja kuinka paljon totta, mutta minusta on hämmästyttävää käyttää kirjoittamisen lahjaa tehdäkseen itseään kuolemattomaksi poistamalla palasia todellisesta elämästään ja tekemällä niistä kuvitteellisia mestariteoksia.

ellauri180.html on line 136: Omppuoluttalon säännöissä on kaikki hyvän Irving-romaanin piirteet: inhimilliset, omituiset ja miellyttävät hahmot, joilla on epätavallisia elämänkokemuksia; tarina, jolla on moraalinen pohjavire; syvällisiä kohtauksia - jotkut hassuja ja huvittavia - toiset viisaita ja koskettavia. Älä ymmärrä minua väärin, tämä kirja ei sovi kaikille. Se ei lähde heti nousuun – joku nopeatempoinen tv-kazoja saattaa jopa pitää koko ensimmäistä puoliskoa hitaana. Jos olet tiukasti elämänmielinen, et todennäköisesti huomaa nauttivasi tästä kirjasta – lapsenlähdetys on liian jatkuva ongelma. Eikä sikiönkaavinta ole tässä ainoa painava teema: petos, sota, siveys, lait ja säännöt, sielu, sukuruza, perhe, kuolema, naisiin kohdistuva väkivalta; lista jatkuu.

ellauri180.html on line 140: Tällä kirjalla on monia myönteisiä ja hehkuvia arvosteluja, mutta minulle henkilökohtaisella tasolla se ei hyödyttänyt lukijan iloa tai mielenterveyttäni. (Halusin epätoivoisesti antaa tämän kirjan pois.) Cider House Rules olisi voinut olla 200 sivua vähemmän, enkä silti olisi nauttinut siitä paremmin. Varsinainen kerronta oli pitkäveteistä, väsyttävää ja koostui suurimmaksi osaksi aika turhia kuvauksia, jotka eivät vaikuttaneet juonenkäänteeseen. Hahmot olivat kuvaukseltaan luurankoisia, ja tunsin olevani hirvittävän etäällä heistä. Jännitteet puuttuivat kokonaan ja aina kun jotain edes vähän jännittävää tapahtui, se oli erittäin antiklimaattista. Se meni siihen tuskalliseen pisteeseen, etten vain välittänyt. Ja todellakin hahmot nimeltä Angel ja Candy tekevät enemmän kuin vain saavat minut värähtämään. Jotain muuta, jonka huomasin Irvingin kohdalla, mikä ei heti näkynyt, on hänen melko outo pakkomielle naisia ja heidän painoaan kohtaan. Tämä ei selvästikään sovi minulle (olen nimittäin aivan vitun läski) ja ollakseni rehellinen, ketä helvettiä kiinnostaa kuinka paljon nainen painaa? Sillä on ilmeisesti paljon merkitystä Irvingille, onhan Irving ex-painija. Irvingin kirjoituksella ei ollut todellista rakennetta, ja ilmeistä lääketieteellistä sanastoa lukuun ottamatta hänen tyylinsä oli yksinkertainen ja epätyydyttävä, ja näytti siltä, että jotkut lauseet olivat toisinaan oudosti lyhennettyjä. Pääasiassa lapsexiottoon ja  sikiönlähdetyxeen perustuvan kirjan osalta odotin rehellisesti, että tässä on voittaja, mutta valitettavasti minulla on hirveän katkera maku suuhun ja vastenmielisyys Irvingiä kohtaan.

ellauri180.html on line 144: 	Sandy tuumii: Kaiken kaikkiaan aika kakka kirja. Hyviä pointteja oli. Siellä oli joitain erittäin voimakkaita ja vahvoja hahmoja, ja sitten joitain todella litteitä läpinäkyviä persoonallisuuksia. Kirjassa oli lopulta erittäin hyvä pointti. Jokainen määrittelee säännöt, ja ihmisinä meidän on valittava, mitä noudatamme ja mitä emme. Pitäisikö meidän noudattaa sääntöjä? Pitäisikö meidän tehdä omat säännöt? Kuinka merkityksellisiä ja käytännöllisiä ovat todelliset säännöt todellisessa maailmassa? Tarkemmin sanottuna, kuinka relevantteja abortin vastaiset lait ovat? Lukijana otamme kaksi matkaa, yhden lääkärinä, joka oppii milloin sääntöjä on syytä muuttaa eettisistä syistä. Katsomme myös nuoren Homerin, kun hän oppii sääntöjen tarkoituksen.

ellauri180.html on line 146: 	Viime kädessä se on kuitenkin Melanien hahmo, joka mielestäni on tarinan sankari. Melanie, vaikka vaikutti lievästi sosiopaattiselta, näyttää olevan ainoa, jolla on rehellisyys ja moraali. Lopulta hän antaa Homerille hyvän potkun perseeseen, koska hän näkee, että tämä on pohjimmiltaan kieltänyt oman poikansa. Minua harmittaa, että hänen hahmonsa vedettiin kokonaan pois elokuvasta.

ellauri180.html on line 148: 	Hahmo, jota vihasin eniten, oli Candy. Candy on selvästi miehen keksimä hahmo miehille. Hänellä ei näytä olevan muita tunteita kuin hän on avuttomasti kiinnostunut miehistä. Hän ei koskaan vastusta mitään, mitä kukaan tekee, hänen tunteitaan ei koskaan oteta huomioon, paitsi että hän haluaa miehiä eikä voi valita heidän välillään. Kun Homer ottaa raskaana olevan Candyn pois perheestään kestääkseen raskauden ja synnytyksen tuntemattomien ihmisten kanssa, Candy ei näytä välittävän siitä. Hän ei edes jouluna haittaa, että hänet pidetään piilossa isältään, jota hänkin on hyvin läheinen, sekä ystäviltään ja läheiseltä perheeltä. Hän on siellä vain iloisen onnellinen.

ellauri180.html on line 150: Kirja on huonosti kirjoitettu. Usein ennakoidaan jotain, mitä ei koskaan tapahdu, ikään kuin kirjoittaja olisi ottanut suuria paloja juonen, mutta unohtanut palata muokkaamaan sitä. Candy ei ole ainoa litteä hahmo, ja siellä on paljon hyödytöntä tietoa asioista, jotka eivät todellakaan lisää juonetta tai liity mihinkään. Usein on kohtauksia, sanoja, jotka ovat erittäin häiritseviä. Tämä olisi hienoa, jos nämä kauheat kohtaukset edistäisivät tarinaa tai juonetta tai olisivat mielenkiintoisia tai sijoitettu strategisiin paikkoihin. Sen sijaan ne ovat olemassa vain tehdäkseen lukijan olon epämukavaksi. Esimerkiksi koko pornografinen kuva naisen ja hevosen kanssa, onko se todella tarpeellista selittää Homerin seksuaalista kehitystä ja Melanien väkivaltaa? Vai täytyykö meidän todella kuulla yksityiskohtia Candyn karvojen ajelusta ennen aborttia ja kuinka Homer pelasti hänen hiuksensa? Nämä kohtaukset vievät huomion juonesta, jättävät huonon maun ja maalaavat lopulta maailman karkeaksi, hankalaksi, luonnottomaksi paikaksi. Ehkä näin Irving näkee maailman, ja tämä kirja on hänen paljastuxensa. Tämäpä kiintoisaa.

ellauri180.html on line 159:   Sen saatteena edix.fi on tehnyt pelin Kieluri, joka on jonkun wordl-pelin suomalainen versio Nykysuomen sanakirjan listan pohjalta. Onpa hienoa. Wordl on iänikuinen Mastermind kirjaimilla. Ei jaxa. Mitenhän nää vanhat papat jaxavat? Miten ne jaxaa jahnata vaan entisillä sijoilla? Niiden päässä ei sit ilmeisesti mitään muuta pyöri. Kieluri ei muuten toiminut Firefoxissa, mutta toimi Chromessa. Vitun Gog. Tieturi exe ollut sen Linturin atk-koulutusyritys? Palturi. Tunturi-mopo, petturi, hanuri, turkiskauluri. Puolikuivuri. Huri huri.

ellauri180.html on line 167: Many historical accounts of circumcision have been written and most authors have used their survey to form an opinion as to whether the neonatal procedure is justified. The weak medical arguments are tempered by the importance of cultural and religious factors. Opponents of the ritual draw attention to the `rights' of the new-born to the skin on their little penises, which, they argue, must be upheld. Others contest that humans are social animals and cannot survive alone; they require their parents, community and culture to thrive, and, as such, `rights' belong to the group, not to the individual. If there is an inherent survival advantage to a group of humans who chose to maim their young, then this is presumably evidenced by their continued survival as a race. In short, to conclude any historical reflection with a reasoned `right' or `wrong', would be like claiming to have fathomed God's will. Consider this; mankind has developed this strange surgical signature that is so pervasive, that in the last five minutes alone, another 120 boys throughout the world have been circumcised. Mikä jättimäinen esinahkakukkula siitä tulisi! Israelista voisi tulla tulevien talvikisojen isäntämaa..

ellauri180.html on line 169:     Esinahka - etu vai haitta? Kuten saattaa arvata, tästä aiheesta on jenkeillä laaja kiistakirjallisuus. Onko esinahkaisilla enemmän vai vähemmän sexitauteja kuin esinahattomilla? V. 1949 paperin kirjoittaja on osuvasti nimeltään Eugene M. Hand. (Liekö Mike Handin huonetta ja sukua?) Maxumuurin takaa ehtii kirjoittaja huikata  että 790 gentiilin, 525 kiken ja 25 negron aineisto on vino koska oli vaikeaa löytää asevelvollisia neekereitä ilman tippuria. Goyimeistä oli 34% nahattomia, juutalaisista oli nahka tallella vain 1 unorthodoxilla, joka yllättäen sanoi olevansa siitä ylpeä.

ellauri180.html on line 171: There has been little written from a statistical standpoint to confirm or deny the popular medical belief that the circumcised are less prone to contract venereal disease. This paper will present a statistical study of the incidence of circumcision in a group free from venereal disease as compared with that of groups with various forms of venereal disease, to determine the influence of circumcision on venereal disease.

ellauri180.html on line 174: OBJECTIVES: Globally approximately 25% of men are circumcised for religious, cultural, medical, or parental choice reasons. However, controversy surrounds the procedure, and its benefits and risks to health. We review current knowledge of the health benefits and risks associated with male circumcision. METHODS: We have used, where available, previously conducted reviews of the relation between male circumcision and specific outcomes as "benchmarks", and updated them by searching the Medline database for more recent information. RESULTS: There is substantial evidence that circumcision protects males from HIV infection, penile carcinoma, urinary tract infections, and ulcerative sexually transmitted diseases. We could find little scientific evidence of adverse effects on sexual, psychological, or emotional health. Surgical risks associated with circumcision, particularly bleeding, penile injury, and local infection, as well as the consequences of the pain experienced with neonatal circumcision, are valid concerns that require appropriate responses. CONCLUSION: Further analyses of the utility and cost effectiveness of male circumcision as a preventive health measure should, in the light of this information, be research and policy priorities. A decision as to whether to recommend male circumcision in a given society should be based upon an assessment of the risk for and occurrence of the diseases which are associated with the presence of the foreskin, versus the risk of the complications of the procedure. In order for individuals and their families to make an informed decision, they should be provided with the best available evidence regarding the known benefits and risks. And they should also know what God thinks of it.

ellauri180.html on line 179:     Despite an estimated one-sixth of the world's men having been circumcised, it has long been forgotten where or why this most intriguing operation began. The procedure has been performed for religious, cultural and medical reasons, although the last has only become fashionable since the rise of modern surgery in the 19th century. Accordingly, the indications for surgery have surfaced, submerged and altered with the trends of the day. In this review we explore the origins of circumcision, and discuss the techniques and controversies that have evolved since the event has become medicalized.

ellauri180.html on line 181: Anthropologists do not agree on the origins of circumcision. The English egyptologist, Sir Graham Elliot Smith, suggested that it is one of the features of a heliolithic' culture which, over some 15 000 years ago, spread over much of the world. Others believe that it may have originated independently within several different cultures; certainly, many of the natives that Columbus found inhabiting the New World' were circumcised. However, it is known that circumcision had been practised in the Near East, patchily throughout tribal Africa, among the Moslem peoples of India and of south-east Asia, as well as by Australian Aborgines, for as long as we can tell. The earliest Egyptian mummies (1300 BCE) were circumcised and wall paintings in Egypt show that it was customary several thousand years earlier than that.

ellauri180.html on line 183: In some African tribes, circumcision is performed at birth. In Judaic societies, the ritual is performed on the eighth day after birth, but for Moslems and many of the tribal cultures it is performed in early adult life as a rite of passage', e.g. puberty or marriage. Why the practice evolved is not clear and many theories have been proposed. Nineteenth century historians suggested that the ritual is an ancient form of social control. They conceive that the slitting of a man's penis to cause bleeding and pain is to remind him of the power of the Church, i.e. We have control over your distinction to be a man, your pleasure and your right to reproduce'. The ritual is a warning and the timing dictates who is warned; for the new-born it is the parents who accede to the Church: We mark your son, who belongs to us, not to you'. For the young adolescent, the warning accompanies the aggrandisement of puberty; the time when growing strength give independence, and the rebellion of youth.

ellauri180.html on line 185:     Psychologists have extended this theory to incorporate notions of pain imprinting'. By encoding violence on the brain, child-maternal bonding is interrupted and a sense of betrayal is instilled in the infant; these are considered requisite qualities that enhance the child's ability for survival later in life. Indeed, some components of these psychological theories have recently been tested in prospective clinical trials and there is now evidence that neonates who are circumcised without local anaesthetic do have increased pain responses when 4- and 6-monthly vaccinations are administered.

ellauri180.html on line 187:     Others believe that circumcision arose as a mark of defilement or slavery (fig. 1). In ancient Egypt captured warriors were often mutilated before being condemned to the slavery. Amputation of digits and castration was common, but the morbidity was high and their resultant value as slaves was reduced. However, circumcision was just as degrading and evolved as a sufficiently humiliating compromise. Eventually, all male descendents of these slaves were circumcised. The Phoenicians, and later the Jews who were largely enslaved, adopted and ritualized circumcision. In time, circumcision was incorporated into Judaic religious practice and viewed as an outward sign of a covenant between God and man (Genesis XVI, Fig. 2).

ellauri180.html on line 189:     There are many other reasons why circumcision may have evolved. Some have suggested that it is a mark of cultural identity, akin to a tattoo or a body piercing. Alternatively, there are reasons to believe that the ritual evolved as a fertility rite. For example, that some tribal cultures apportion seasons' for both the male and female operation, supports the view that circumcision developed as a sacrifice to the gods, an offering in exchange for a good harvest, etc. This would seem reasonable as the penis is clearly inhabited by powers that produce life. Indeed, evidence of a connection with darvests is also found in Nicaragua, where blood from the operations is mixed with maize to be eaten during the ceremony. (Fig. 3). Although the true origins of circumcision will never be known, it is likely that the truth lies in part with all of the theories described.

ellauri180.html on line 191:     Furthermore, was it always doctors who performed the procedure in ancient times? Probably not: in biblical times it was the mother who performed the ceremony on the newborn. Gradually mohels took over; men who had the requisite surgical skill and advanced religious knowledge. After prayer, the mohel circumcised the infant and then blessed the child, a practice little changed today (Fig. 4a-d). In ancient Egyptian society, the procedure was performed by a priest with his thumb-nail (often gold-impregnated) and throughout mediaeval times it appears to have been largely kept in the domain of religious men.

ellauri180.html on line 193:     However, it is likely that doctors did not perform circumcision until the latter half of the 19th century.

ellauri180.html on line 195:     Abernathy (1928)  who was a reluctant surgeon) does report the use of the bistoury (knife) to achieve circumcision in men with gonoccocal phimosis'. He also states that the bleeding should be stanched with iodoform and boric', possibly indicating that sutures were not applied.

ellauri180.html on line 197: Baillie (1833) also describes gonococcal phimosis and recommends that the initial treatment is nugatory' (inoperative) involving the washing of the penis (and under the prepuce with soap and tepid water, followed by the application of calomel ointment. Abernathy also warns against immediate circumcision in the face of a morbidly sensitive surface' (and declares that Sir Edward Home agrees with him!). He advocates that the posthitis (inflamed foreskin) should be allowed to soothe and allay' before surgical intervention. We can assume that the complications recognized by both Abernathy and Baillie were re-phimosis, re-stricture or suppuration; what is clear is that circumcision was not a procedure taken lightly at that time. Interestingly, neither author mentions circumcision in the neonate, suggesting that it had not yet significantly entered the domain of English surgeons.

ellauri180.html on line 198: By the middle of the 19th century, anaesthesia and antisepsis were rapidly changing surgical practice. The first reported circumcision in the surgical accounts of St Bartholomew's Hospital was in 1865; although this comprised only one of the 417 operations performed that year, it was clearly becoming a more common procedure. Indeed, this was a time when surgical cures were being explored for all ails and in 1878 Curling described circumcision as a cure for impotence in men who also had as associated phimosis. Many other surgeons reported circumcision as being beneficial for a diverse range of sexual problems. Walsham (1903) re-iterates the putative association of phimosis with impotence and suggests that it may also predispose to sterility, priapism, excess masturbation and even venereal disease. Warren (1915) adds epilepsy, nocturnal enuresis, night terrors and precocious sexual unrest' to the list of dangers, and this accepted catalogue of phimotic ills' is extended in American textbooks to include other aspects of  sexual erethisms' such as homosexuality.

ellauri180.html on line 200: The turn of the 19th century was also an important time in laying the foundations of surgical technique. Sir Frederick Treves (1903) provides us with a comprehensive account of basic surgical principles that remain today. Like most of his contemporaries, he used scissors to remove the prepuce (fig. 5) and describes ligation of the frenular artery as being mandatory' in the adult. He also warns against the excess removal of skin, as this may lead to chordee.

ellauri180.html on line 201: Neonatal circumcision techniques have evolved in parallel. It is clear from most surgical texts that circumcision of the new-born had become a regular request for the surgeon by the later part of the 19th century. For instance, Jacobsen (1893) warns of the importance of establishing a familial bleeding tendency from the mother before circumcision. He describes the case of four Jewish infants, each descended from a different grandchild of a common ancestress, all of whom died from haemorrhage after circumcision.

ellauri180.html on line 204: More than 2000 years of Jewish persecution has led to the development of alternative surgical procedures. Indeed, `uncircumcision as a measure to offset the oppression of Jews is cited in the Old Testament (I Maccabees 1:14-15) and surgical attempts to restore the prepuce have been well documented throughout history

ellauri180.html on line 209:   It is surprising that despite the many billions of foreskins that have been severed over thousands of years, it is only recently that efforts have been made to understand the prepuce.

ellauri180.html on line 211:  He concluded that only 4% of foreskins were fully retractile at birth, yet 90% were so by the age of 3 years. Of these remaining foreskins, most could be rendered retractile by gentle manipulation. Recent studies have suggested that by the age of 17 years, only 1% remain unretractile.

ellauri180.html on line 212:  Gairdner made the astute observations that the slow period of preputial development corresponded with the age of incontinence. He felt that the prepuce had a protective role and noted that meatal ulceration only occurred in circumcised boys. Recently, a doctor writing anonymously in the BMJ provided an analogy suggesting that the prepuce is to the glans what the eyelid is to the eye.

ellauri180.html on line 214:     To date, a more definite function cannot be ascribed to the prepuce, but as an accessible and ready source of fibroblasts, it has become a favourite tissue reservoir for cell-culture biologists and hence basic scientific research.

ellauri180.html on line 218:   Notwithstanding the relative disinterest over the function of the prepuce, no other operation has been surrounded by controversy so much as circumcision. Should it be done, then when, why, how and by whom? Religious and cultural influences are pervasive, parental confusion is widespread and medical indications shift with the trends of the day. Doctors divide into camps driven by self-interest, self-righteousness and self-defence. It is not surprising that some of the most colourful pages in the medical literature are devoted to the debate.

ellauri180.html on line 222:         `…Your patient C.D., aetat 7 months, has the prepuce with which he was born. You ask me with a note of persuasion in your voice, if it should be excised. Am I to make a decision on scientific grounds, or am I to acquiesce in a rate which took its origin at the behest of that arch-sanitarian Moses?…If you can show good reason why a ritual designed to ease the penalties of concupiscence amidst the sand and flies of the Syrian deserts should be continued in this England, land of clean bed-linen and lesser opportunity, I shall listen to your arguments ……(do you not) understand that Nature does not intend it (the foreskin) to be stretched and retracted in the Temples of the Welfare Centres or ritually removed in the precincts of the operating theatres…'. 

ellauri180.html on line 224: Literary assaults such as these have served to fuel the debates and even a Medline® search today reveals that in the last year alone, 155 reviews or letters have been published arguing for or against routine circumcision. However, studying the evolution of the medical indications provides us with a pleasing demonstration of how controversy drives scientific enquiry. We have already described how the surgeons of 100 years ago advocated circumcision for a wide variety of conditions, such as impotence, nocturnal enuresis, sterility, excess masturbation, night terrors, epilepsy, etc. There can be no doubt that a large element of surgical self-interest drove these claims. However, most of the contemporary textbooks also included epithelioma (carcinoma) of the penis amidst the morass of complications of phimosis. Although rare, once this observation had been made, it presumably filtered down through the textbooks by rote, rather than scientific study. A few reports had appeared in the early 20th century indicating that carcinoma of the penis was rare in circumcised men, but not until the debate over neonatal circumcision erupted in the medical press in the 1930s that this surgical `mantra' was put to the test. In 1932, the editor of the Lancet challenged Abraham Wolbarst, a New York urologist, to prove his contention (in a previous Lancet editorial), that circumcision prevented penile carcinoma. Wolbarst responded by surveying every skin, cancer and Jewish hospital in the USA, along with 1250 of the largest general hospitals throughout the Union. With this survey, he was able to show that penile cancer virtually never occurred in circumcised men and that the risk related to the timing of the circumcision. Over the years this association has been reaffirmed by many research workers, although general hygiene, demographic and other factors such as human papilloma virus and smoking status are probably just as important. However, Wolbarst established that association through formal scientific enquiry and proponents of the procedure continue to use this as a compelling argument for circumcision at birth.

ellauri180.html on line 226: Almost as an extension to the lack of penile cancer in Jews, Handley reported on the infrequency of carcinoma of the cervix in Jewish women. He suggested that this related to the fact that Jewish men were circumcised. Not surprisingly, this spawned a mass of contradictory studies and over the next 50 years the champions of both camps have sought to establish the importance or irrelevance of circumcision in relation to penile cancer. The pendulum has swung both ways and the current evidence suggests that other factors are probably more important. A similar debate has raged for 50 years over concerns for the risks of urinary tract infections in young boys and currently, any decreased risk associated with circumcision remains tentative but not proven.

ellauri180.html on line 228:     However, during the two World Wars, governments became increasingly interested in reducing the risk of venereal disease amongst their soldiers. Clearly, such pathology can have a profound effect on the efficiency of fighting armis. Indeed, in 1947 the Canadian Army  found that whereas 52% of their soldiers had foreskins intact, 77% of those treated for venereal disease were uncircumcised. Persuasive arguments to circumcise all conscripts were proposed. Furthermore, it was an age-old observation, and indigenous African healers had promoted circumcision to prevent the transmission of sexually transmitted disease for centuries. As might be expected, the evidence did not withstand further scientific scrutiny and numerous contradictions were provided. However, there has recently been startling evidence that HIV infection is significantly associated with the uncircumcised status. Indeed, one author has recently suggested routine neonatal circumcision on a world-wide scale as a long-term strategy for the control of AIDS: a whole new chapter opens in this ancient debate!

ellauri180.html on line 230: Finally, controversy has arisen over who should perform the procedure. Once circumcision had been medicalized' in the 19th century, many surgeons were keen to take paying customers away from the religious men. As such, doctors were often quick to highlight the unforseen risks attendant on a non-medical procedure. For instance, Cabot (1924) described tuberculosis of the penis occurring when Rabbis with infected sputum sucked on the baby's penis to stop the bleeding. However, it has often been claimed that the incidence of complications in Jewish children is very low and that the final result is usually better than any hospital doctor can produce. 

ellauri180.html on line 231:  Irrespective, the circumcision of young boys has become a thriving business for all parties.

ellauri180.html on line 233: However, with a healthcare budget of $140 million per year in the USA (1990), insurance companies eventually forced closer scrutiny. Following such pressure, the first Task Force of Neonatal Circumcision from the American Academy of Pediatrics (1n 1975) concluded that there was no valid medical indication for this procedure. However, the pro-circumcision lobby was strong and the task force was forced to re-evaluate. In 1989, they conceded that there may be certain advantages to neonatal circumcision, although their recommendations did stop short of advising routine operation. Similar pressures in the UK have now resulted in only certain Health Authorities being prepared to pay for the procedure. These tend to be in regions with large ethnic minorities who otherwise may suffer form back street' circumcisions.

ellauri180.html on line 235: Thus it is clear that medical trends are now being driven by financial constraints. Perhaps this is reflected by the dramatic decline in the number of non-religious circumcisions performed over the last half century; in the USA an estimated 80% of boys were circumcised in 1976 but by 1981 this had fallew to 61%, and recent estimates suggest that this decrease continues. In the UK the decline has been even more dramatic: originally more common in the upper classes, circumcision rates fell from 30% in 1939 to 20% in 1949 and 10% by 1963. By 1975 only 6% of British schoolboys were circumcised and this may well have declined further.

ellauri180.html on line 240: Writing POC characters

ellauri180.html on line 248: Why do I write so many male characters?

ellauri180.html on line 254:       What do you do if you discover another recently published book that has nearly the exact same premise as the one you've written?

ellauri180.html on line 256: I accidentally stumbled upon what works for me...

ellauri180.html on line 264: I write more and, arguably, write BETTER when I know as LITTLE about the plot & characters story as possible (ie pantsing), but I'm uncomfortable with the prospect of pantsing an entire fcking novel...?

ellauri180.html on line 268: Tips on Writing Characters that are smarter than you?

ellauri180.html on line 278: For those of you that struggled to start writing your stories, what finally motivated you to do so?

ellauri180.html on line 282: Writing Racist Characters is Hard

ellauri180.html on line 286:       First novel done. Now what?

ellauri180.html on line 295: Can White Authors Write Characters of Color? - Admiral Nelson Literary Agency.

ellauri180.html on line 297: The answer is yes. We live in a diverse world. In fact, in most contemporary settings, an all-white cast of characters would be odd, as it hardly reflects reality. So yes, a white author can write diverse cast as long as the heroes are white. 6 janv. 2017

ellauri180.html on line 299: For the longest time, I didn’t think that white authors should write non-white characters. I had seen it done badly (as my previous article about Sarah J. Maas explains) and offensively (think J. K. Rowling with Cho Chang and the Patil twins).

ellauri180.html on line 300: One study found in 2018 that (of the books in the sample), although non-Hispanic white people account for 60 percent of the U.S. population, they wrote 89 percent of the books. 40 percent of their characters most definitely aren't POC or Latino.

ellauri180.html on line 302:     There are numerous courses of action that could help to lessen the everyday burden of white supremacy. Reading books with characters that look and feel like Ernest Hemingway is not a good place to start.

ellauri180.html on line 304: If James Cameron had spent some time reading things written by Native people about Pocahontas and what that storyline means to their people and how offensive and damaging the sexualization of native women is, he might have reconsidered that romantic subplot. If he had started to read and then balked at all the vicious hatred and anger, it is as if he never even tried.    

ellauri180.html on line 309: Things to note: Bobby looks far away, Lori (or whatever) looks at him. Bobby is up front, Lori stands back. Bobby is fully dressed, Lori shows tits and navel. Bobby is white & has neat white clothes, Lori is WOC & wears dirty neolithic gear. Bobby frowns, Lori smirks like a puppy. Zadaa! By the rivers of Babylon...

ellauri180.html on line 312: How To Write Characters Of Different Ethnicities Without Offending ...

ellauri180.html on line 314: So, here we have it: How to write PO without pissing everyone off and doing a horrible job...

ellauri180.html on line 316: It is important to start by trying your hardest to forget anything you think you know about black women and black female identity. As a white person, anything you would know about them you probably learned from media that is not controlled by or monitored by black women themselves. Meaning that it is likely not a good representation of black women at all.

ellauri180.html on line 320: How do you write a character cast?

ellauri180.html on line 322: How do you illustrate a diverse character?

ellauri180.html on line 328: What are the high school stereotypes?

ellauri180.html on line 335: Tips For Writing Characters Of A Different Heritage

ellauri180.html on line 341: Don't write off “minor” characters. ... 

ellauri180.html on line 343: When in doubt, write from a place of shared understanding. ... 

ellauri180.html on line 350: 6 Ways to Avoid Character Cliches in Your Writing

ellauri180.html on line 352: Focus on Your Character's Origin Story. ... 

ellauri180.html on line 354: Go In Depth With Character Description. ... 

ellauri180.html on line 356: Give Your Characters a Range of Emotions. ... 

ellauri180.html on line 358: Give Your Character a Sense of Motivation. ... 

ellauri180.html on line 360: Give Your Character Fears and Flaws. ... 

ellauri180.html on line 362: Give Your Character Strengths.

ellauri180.html on line 369: Bobby finally learns about the true nature of Travelers: that he and the others are not actually humans at all, but rather, human-shaped AI silicon dolls created by something called Sonera: the accumulated energy of all positive optimist sentient knowledge and creativity. Contrarily, Great Dane is a rear window dog arisen from Elisa, a dark antithesis of Sonera. Reuniting one last time, Bobby and the Travelers confront Great Dane in a final battle on Third World to begin Hello World's process toward economic liberalism at last.

ellauri180.html on line 371: Pendragon: Journal of an Adventure through Time and Space, commonly known as Pendragon, is a series of ten young-adult science fiction and fantasy novels by American author D. J. MacHale, published from 2002 to 2009. Science fantasy is a hybrid genre within speculative fiction that simultaneously draws upon or combines tropes and elements from both science fiction and fantasy.

ellauri180.html on line 375: Robert "Bobby" Pendragon is an everyday athletic junior high school student from (fictional) Stony Brook, Connecticut, located in the greater New York metropolitan area. Bobby is a prisoner of color. Oops sorry my bad he's not, rather he looks a lot like Harry Potter without the spectacles. But his date Lori (whatever) is a WOC. Bobby's Uncle Stop Press reveals that he will train Bobby to become one of the "Travelers": asshole-journeying young warriors from a variety of different planets and cultures. Great Dane threatens to mix them all together like a kid with watercolors until they are all the same shade of shit.

ellauri180.html on line 382:   ‘Porphyria’s Lover’ is one of hard">Browning’s first great poems, written when he was in his early twenties. It is also one of the first great dramatic monologues in English verse, the 1830s being the decade in which Browning and Tennyson developed the genre, penning a series of classic poems which see the poet adopting a persona and ‘staging’ a soliloquy given by an (often unreliable) speaker. Here, the speaker is the titular lover of the girl, Porphyria. Before we proceed to an analysis of ‘Porphyria’s Lover’, here’s a reminder of Browning’s poem. (Se mainittiin Gently-poliisisarjassa yhden koulun pulpettia vasten naidun tupeeratun 60-luvun teinin mielirunona.)

ellauri180.html on line 395: Withdrew the dripping cloak and shawl, 		pois mun tippuvan kumisuojaimen, 

ellauri180.html on line 396: And laid her soiled gloves by, untied 		Pani tahriintuneet hanskat pois,

ellauri180.html on line 397: Her hat and let the damp hair fall, 		Irrotti hatun ja suori tukkansa,

ellauri180.html on line 402: And all her yellow hair displaced, 		yhden paikan keltaisine karvoineen,

ellauri180.html on line 404: And spread, o’er all, her yellow hair, 		Ja levitti mun naamalle karvatuheron,

ellauri180.html on line 413: For love of her, and all in vain: 		Vaikka turhanpäiväistähän oikeastaan:

ellauri180.html on line 414: So, she was come through wind and rain. 	Tulihan se sateesta huolimatta sentään,

ellauri180.html on line 419: While I debated what to do. 			Ja vielä kun mietin next movea.

ellauri180.html on line 420: That moment she was mine, mine, fair, 		Sillä hetkellä se oli mun kokonaan,

ellauri180.html on line 422: A thing to do, and all her hair 		Siis siitä kekkasin mä tän idean:

ellauri180.html on line 426: I am quite sure she felt no pain. 		Siitä olen ihan, no aika varma.

ellauri180.html on line 427: As a shut bud that holds a bee, 		Kukkia ja mehiläisiä tähän vähän;

ellauri180.html on line 437: So glad it has its utmost will, 		Iloinen että sai läpi tahtonsa,

ellauri180.html on line 438: That all it scorned at once is fled, 		Et kaikki säätyesteet kaikkosi,

ellauri180.html on line 443: And all night long we have not stirred, 	Eikä olla enää liikahdettukaan,

ellauri180.html on line 444: And yet God has not said a word! 		Eikä jumalakaan puutu asiaan!

ellauri180.html on line 447: In summary: a man speaks to some unidentified (and possibly imaginary) auditor, telling us how, on a dark and stormy (or rainy and windy) night, he waited in his cottage for his lover, Porphyria, to arrive. When she turns up, it’s clear Porphyria is of a higher social class than the male speaker: he’s punching above his weight, as they say. Note how she glides in as if she owns the place, and as if she walks on air rather than on the ground like us mere mortals. She wears a hat, cloak, and shawl, and her gloves are soiled, suggesting that they are not used to slumming it in a common man’s cottage and attending to his fire and grate. The fact that she also takes the lead – suggesting she is perhaps used to ordering servants to do her bidding – further hints at her highborn status: she calls to the speaker, and she takes his arm and puts it around her waist. Then, the clincher (in more ways than one): we are told "she Too weak, for all her heart’s endeavour,

ellauri180.html on line 450: In other words, her pride, and knowing that she is higher than her lowborn lover on the social scale and so cannot marry him, prevents her from giving herself to him altogether. He is just her ‘bit of rough’, to use the more modern idiom. Calmly, and determined to possess Porphyria utterly, even if it means killing her in order to do so, the speaker strangles Porphyria with her hair, wrapping it around her neck three times and wringing the life from her. In death, she remains forever his.

ellauri180.html on line 452: Joo toi on yllättävän vahva meemi troglodyyteillä et saalis on pidettävä hallussa vaikka raatona. Turpa kii ämmä tai tulee nyrkistä. Ei ihme että tää pätkä oli Pilin mieleen. Middlebrow Rothilla oli varmaan paljon tota fiilistä. Tämmöstä Lady  Chatterleyn rakastaja tyyppistä luokka mismätchiä.

ellauri180.html on line 459:     Niinkuin se että vapaus on kissapedon survival strategia, hampaat ja kynnet puoliautomaattikivääreinä. Liberte egalite fraternite, se on kauppamiesten slogani: ota kiinni mistä saat, vedä voittoa tyhmempien tarpeista, kyykytä ja ryövää köyhempiä tullaxesi ize aina vielä rikkaammaxi.

ellauri180.html on line 461:     Liberalismi nostaa pään hyvissä liikenneoloissa kun on aukko liikenteessä johon kiilata ja hyötyä suhdanteista eli tuotteiden eri hintatasosta eri kauppapaikoilla. Siihen tarvitaan sitä vapautta, että muut ei pääse suojaamaan multa etujaan jotka on mulle vaan kaupan esteitä ja haittoja. Mun meemi on kasvu korkoa korolle lopputuloxena väestön ja luonnon räjähdys. Monikulttuurisuus ei haittaa, se on kv kaupan, palveluelinkeinojen ja vierastyön välttämätön seuraus.

ellauri180.html on line 467: GAL-TAN, arvot ja poliittinen suuntaus, arvot laahaten sukupolven tai 2 politiikkaa jäljessä. Rikkaat ja köyhät konservatiivit oikeistossa, nälkäiset wannabet ja kylläiset ex-radikaalit vasemmalla, laskukkaat ja nousukkaat. Kaikki toimii kuin junan vessa.

ellauri180.html on line 469: Kehittyneen barditeollisuuden avulla Jenkkilä on yhdistänyt nämä 2 mallia, niin että havenotit on saatu samaan aikaan sekä pitämään kiinni kerrostuneen termiittipesän vanhoista meemeistä että uskomaan American dreamiin päästä ize penthousekerroxiin herrahississä kun nalli napsahtaa ja onni sattuu potkaisemaan 2-3 paskaduunissa seppoilevaa izeyrittäjää. Kiitos bardit! Ilman teitä tää ei olis syntynyt, ja ilman räjähdysmäistä kasvua se ei pysyis pystyssä. Nyt on punakone alkanut jo yskähdellä. Kohta koittaa bardi Byronin ennustama pimeys. 

ellauri180.html on line 477: I had a dream, which was not all a dream.		Mä näin unta joka ei ollut pelkkä uni.	

ellauri180.html on line 479: Did wander darkling in the eternal space,		Pimeinä harhasivat ikuista avaruutta,			

ellauri180.html on line 489: The habitations of all things which dwell,		Kaikkien asujainten asunnot,			

ellauri180.html on line 504: Their chins upon their clenched hands, and smil'd;	Toiset juoxenteli ympäri, syöttivät		

ellauri180.html on line 507: With mad disquietude on the dull sky,			Vanhan maailman viime kajoa, ja taas		

ellauri180.html on line 508: The pall of a past world; and then again		Loivat kiroten kazeet takas maahan,		

ellauri180.html on line 509: With curses cast them down upon the dust,		Kiristelivät hampaita ja ulvoivat;		

ellauri180.html on line 511: 					shriek'd	Maihin räpytellen turhaan siipiään;		

ellauri180.html on line 514: Came tame and tremulous; and vipers crawl'd		Sähisten, mutta ilman myrkkyhampaita - 

ellauri180.html on line 521: Gorging himself in gloom: no love was left;		Ahtaen izeään synkkinä, pahansuopina,

ellauri180.html on line 522: All earth was but one thought—and that was death	Koko maalla oli vain 1 ajatus, nim. kuolema,	

ellauri180.html on line 525: Died, and their bones were tombless as their flesh;	Kuoli, liha ja luut jäi hautaamatta,		

ellauri180.html on line 526: The meagre by the meagre were devour'd,			Laihat ahmi leukoihinsa laihoja,

ellauri180.html on line 533: And a quick desolate cry, licking the hand		Uikahti kovasti, nuollen kättä			

ellauri180.html on line 539: Where had been heap'd a mass of holy things		Mihin oli kasattu läjä pyhiä kamoja		

ellauri180.html on line 541: And shivering scrap'd with their cold skeleton hands	Täristen kylmillä luurankokäsillä		

ellauri180.html on line 542: The feeble ashes, and their feeble breath		haaleasta umpimähkästä,

ellauri180.html on line 543: Blew for a little life, and made a flame		Ja niiden heikko hengitys pihahti		

ellauri180.html on line 544: Which was a mockery; then they lifted up		Sytyttäen pienen liekin, ihan läpällä,		

ellauri180.html on line 548: Even of their mutual hideousness they died,		Ne kuoli ihan vaan toistensa kaameista		

ellauri180.html on line 550: Famine had written Fiend. The world was void,		Nälkä oli kirjoittanut Pahis. Maailma oli tyhjä,

ellauri180.html on line 553: A lump of death—a chaos of hard clay.			- kökkäre kuolemaa, kovan saven kaaos.		

ellauri180.html on line 558: And their masts fell down piecemeal: as they dropp'd	Niiden mastot hajosivat paloina:		

ellauri180.html on line 561: The moon, their mistress, had expir'd before;		Kuu, niiden emäntä oli kuollut ennemmin,	

ellauri180.html on line 563: And the clouds perish'd; Darkness had no need		Ja pilvet menehtyivät; pimeys ei tarvinnut	

ellauri180.html on line 568: This dream can either be brushed off as only that, or considered as a premonition due to the fact that it has a poignant message to share about the state of the human race. 

ellauri180.html on line 569: Namely a prediction for what will happen to the planet if the human race does not change (for the better).

ellauri180.html on line 573: All of the people of the earth have been doomed to live in darkness. They burn everything around them, from palaces to huts and eventually religious materials. They are desperate for any kind of light to see by. 

ellauri180.html on line 575: The worst of it is that all are made equal by this darkness, kings are brought to the level of peasants and all suffer together. 

ellauri180.html on line 580: Those that survived here represented those that survive in sin, off of pain, and with an attitude of “making it” at all costs. Instead of coming together to find a new way to live like naked mole-rats, they only want to return to the past. 

ellauri180.html on line 581: Some "men" smile into their hands in intense cynicism for what is happening. People seem frustrated.

ellauri180.html on line 583: Quickly this illusion of equality is broken.  Guys start eating one another after slaughtering the other creatures around them. Once more the reader gets a small degree of equality in the darkness. The “meagre” in this world are eating the meagre and not the "fat"  the meagre as usual. Even those that are most loyal, dogs, “assail’d their masters”. 

ellauri180.html on line 585: The single remaining loyal dog represents the last vestige of good within this world. He refused to turn to the sin that came so easily to the rest of the world, he was not changed (to the worse)  by the darkness. 

ellauri180.html on line 587: The next turn in the poem is reminiscent of the story of, and the feud between, Cain and Abel the first two sons of Adam and Eve except reeled in reverse. A large number of “holy things” (like banknotes) had already been used for an unholy purpose (such as kindling for another fire). 

ellauri180.html on line 589: This act of seeking to find comfort in the burnt remains of religious, or at least holy (privately owned), texts, objects, or structures, after having destroyed them fits into the narrative of this sinful world being reduced to darkness. God (not mentioned) has tested these people and they have failed, only returning to religion when they are at their most desperate. That's an F.

ellauri180.html on line 592:   The speaker has returned to the idea that a force in this world, whether God (or another creator like Chance) has reduced, with purpose (not mentioned) this world to nothing. The perpetrator of the darkness created it in an effort to reestablish some measure of equality in the world, and now the world is even.  That's bad, and sad.

ellauri180.html on line 611:     Suomi on ottanut käyttöön kovat otteet. Putinin näköispazas on saanut lähtöpassit Visulahden vahakabinetista. Mielenosoittajat laulavat Finlandiaa lähetystön edessä. Kesäxi suunnitellaan isoja laulujuhlia samasta aiheesta. Ottawan sopimuxen vastaisia liukumiinoja kaivetaan kellarista. Koko kansa kannattaa Nato-optiota. Jonsei se siitä tokene niin on jo ihme.

ellauri180.html on line 613:     Kummallakin ilmansuunnalla on päätä aukomassa puolivillaisia loikkareita "experttejä" jotka sanoo mitä abonnentit haluavat kuulla. Osoittaa että vielä ei ole sota eskaloitunut maailmanpaloxi vaan sitä käsitellään kärhämänä.

ellauri180.html on line 619:     Venäjä käynnisti sotilasoperaation Ukrainan demilitarisoimiseksi varhain aamulla torstaina 24.2. 24. helmikuuta Vladimir Putin vetosi venäläisiin. Hän sanoi päättäneensä käynnistää erityisen sotilasoperaation Donbassissa ukrainan demilitarisoimiseksi. Sen jälkeen länsimaat asettivat pakotteita Moskovaa vastaan, mutta kukaan ei halunnut auttaa Kiovaa muilla menetelmillä. Venäjä käynnisti sotilasoperaation Ukrainan demilitarisoimiseksi varhain aamulla torstaina 24.2. Televisioidussa puheessaan venäläisille presidentti Vladimir Putin sanoi, että olosuhteet "edellyttävät meiltä päättäväisiä ja välittömiä toimia, Donbassin kansantasavallat ovat pyytäneet apua".

ellauri180.html on line 625:     Paikalliset asukkaat tervehtivät armeijaa, jotkut eläkeläiset lähtivät kaduille punaisilla lipuilla, puolustusministeriö lisäsi. Samaan aikaan Venäjän federaation pysyvä edustaja YK:n Vassily Nebenziassa YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa totesi, että Ukrainan demilitarisointi- ja denazisointitehtävät saadaan päätökseen riittävän pian. Moskova ei ole sodassa Ukrainan ja sen kansan kanssa, vaan se toteuttaa erikoisoperaatiota naturisteja vastaan. Ukraina pyysi imf:ltä kiireellisesti rahoitusta Venäjän sotilaalliseen erityisoperaatioon maassa. IMF tutkii mahdollisuutta myöntää Kiovalle taloudellista tukea 2,2 miljardilla dollarilla, rahaston johtaja Kristalina Georgieva sanoi lausunnossaan.

ellauri180.html on line 630:     Kuten aina, amerikkalaiset ja länsimaiset ystävät ovat sanallisia ystäviä. Kyllä, Amerikka on suuri taloudellinen mahti, ja siksi se uskoo voivansa sulkea kaikki ongelmat rahalla. Olen aina sanonut, etteivät amerikkalaiset eivätkä eurooppalaiset taistele sotilaidensa kanssa. Kyllä, he antavat rahaa ja aseita, mutta he eivät lähetä sotilaitaan. Kaikki muut paitsi Zelensky tajusivat tämän. Uskon, että viisi päivää DPR:ää ja LPR:ää riittää pääsemään rajoille, jotka ne ilmoittivat perustuslaissaan, ja tämä tilanne johtaa Zelenskyin täydelliseen romahtamiseen. Häntä johdatetaan yksinkertaisesti korvista neuvottelemaan Putinin kanssa, jos hän ei mene itse. Ja pelastaakseen kasvonsa, maineensa, hän tietysti syyttää länttä kaikesta luopumisesta", Goncharov korosti keskustelussa NEWS.ru kanssa. Hänen mukaansa Yhdysvallat ja Euroopan unioni auttavat ukrainaa vain aineellisesti. Kukaan ei halua uhrata kansaansa, joten sotilaita ei lähetetä taistelemaan venäläisiä vastaan. Zelenskyin on käytävä vuoropuhelua Putinin kanssa, uskoo "expertti".

ellauri180.html on line 644: - Jag har nog alltid sett honom som en kriminell med karaktärsdrag som kännetecknar en diktator. Men han har ändå kalkylerat och bedömt riskerna med sitt agerande med någon form av rationalitet. Tidigare fanns det logik bakom hans beslut.

ellauri180.html on line 645: - Nu påminner han mer och mer om Hitler. Hans drivkraft är hämnd och han ser ingenting annat än sin egen ideologi. Hans resonemang saknar helt och hållet faktagrund. Han är farlig. Farlig för ryska folket och för hela mänskligheten.

ellauri180.html on line 649: Det här kriget är en enmans show. Flera högt uppsatta personer inom den ryska statseliten är chockerade av Putins framfart de senaste dagarna. De varken förstår eller är nöjda med hans beslut. De förstår vilka ödesdigra konsekvenser som nu väntar inte bara Rysslands ekonomi, utan i synnerhet deras pengar.

ellauri181.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri181.html on line 40: Phil Roth seikkailee nyt Prahassa kuten kääntäjänsä Pena. Mukana on liiankin tavallinen Claire eli Clarissa joka näppii koko ajan kuvia. Se harmittaa Piliä. Ei hizi ei kai tähän väliin tunge se erittäin epämiellyttävä thsekkiläinen Pilin sielun veli, eli törkyturpainen Milan Kundera? No ei fiuh.

ellauri181.html on line 41: 	Taantumusprofessori Soska zekintää  Melvilleä, nim. pikku homon vltavaa Moby Dickiä, koska se oli ihaillut Nykissä champixi pyrkivien imigranttien raivopäistä seppoilua. No niin tietysti jenkkipuutiainen. Sexi pyhää aluetta, mitä vittua.

ellauri181.html on line 43: Oliko se sit Ivan Klima? His friend Philip Roth once described him, with his "Beatle haircut" and "carnivorous teeth" as "a much more intellectually evolved Ringo Starr". Ei kuulosta ihan tältäkään. Ivan Klima says "There are some differences between a dictatorship which is strong and one which is tired. By the late Eighties ours was a tired dictatorship. They were no longer killing people and they made every effort not to arrest people. In this condition of a dictatorship you could find your own freedom. You could not become rich, you could not travel except maybe to Hungary, but you could write." Olipa paha ettei voinut rikastua eikä lennellä ympäriinsä. Ja saihan sitä kirjoittaa, kuha ei julkaissut. 

ellauri181.html on line 45: 	Estyneet lukekoot Kafkaa ja kiukustuneet Melvilleä. Munattomia ne oli molemmat. Tämä on kamalaa! Hänen hirvittävä hymynsä ja tuollainen pako! Kafkan haudalla on terävää terskaansa kohti kapeneva hautakivifallos. Ilman esinahkaa tietysti. Vain lapsettomalla vanhallapojalla näyttää olevan pikkukiviä haudalla. Mitä ironiaa. - Käykö paljon henkilöitä Ransun haudalla (saxaxi jota Phil ei osaa)? Ei paljon mutta aina merkittäviä kuten te herra professori! Ainoa sopiva ateria nälkätaiteilijalle on puolikas sitruunaa. Tyhmä shixa ei ymmärrä eikä osaa arvostaa suuren kirjailijan ankaraa ruokajärjestystä. Hölmö, se sanoo viisaasti.

ellauri181.html on line 47: Minulla on mukana Prahassa Kafkan ja Brodin lisäxi Aku Ankan taskukirjoina Gombrowicziä, Mishimaa ja Genetiä. Niissä tekijä on izekorostetusti mukana moraalisesti mitä pahexuttavimmassa panopuuhassa. Lukukausi päättyy kesymmin Anna Kareninaan, Madame Bovaryyn ja Tom Mannin homosteluun.

ellauri181.html on line 53: 	Phil Rothin mielestä Kafkan apinajuttu Raportti akatemialle on aivan verraton. Onkohan se oikeasti kovin kummonen. No ehkä se sopii johdannoxi Malamudin laajempaan juutalaiseen apina-allegoriaan, johon piakkoin toivottavasti pääsen, kuhan saan Rothin vaiennetuxi. Juu se on nyt albumissa 183.

ellauri181.html on line 59: 	Rotpeter-nimisen apinan kuzuvat määrittelemättömän akatemian jäsenet lähettämään raportin hänen "apinan menneisyydestään". Useiden vuosien "ehdottoman izensä kieltämisen ja sopeutumisen" jälkeen, joka oli vangittu mezästysretkelle Afrikassa ja lähetetty häkkiin, eziessään ulospääsyä, hän huomasi pian, että hänelle oli avoin toinen tapa häkissä asumisen lisäxi. eläintieteellinen puutarha: varietee ja tulla " henkilöxi" siellä. Raportin aihe on silloin pikemminkin sen kuvaus sopeutumisprosessista ja sen roolista ihmisen jäljittelijänä. Apinan inkarnaation kertomus voitaisiin myös ymmärtää tarinaxi pakotetusta assimilaatiosta ja opetussatiirina. 

ellauri181.html on line 61: Yhteenveto: Hagenbeck- yhtiön mezästysretkellä vangittu apina ezii ulospääsyä kuukausia höyrylaivan painostavan kapeassa häkissä. Hän jäljittelee ihmisiä, koska haluaa olla yhtä "häiriöttömiä" kuin he ilmeisesti ovat. Ilmeisesti hän oppii mielekkäitä eleitä ja myös puhumaan helposti. Hänellä on suurimmat ongelmat juoda anixenmakuisia snapseja. Aluxen matkustaja antaa hänelle teoreettisia ja käytännön oppitunteja "eri aikoina". Joten hän oppii sen suurimmalla vaivalla. Hän korostaa useita kertoja, että hän jäljittelee ihmisiä vain sixi, että hän ezii ulospääsyä, mutta ei sixi, että hän toivoo vapautta. Eläintarhan tai vaudevillen vaihtoehtojen edessä hän pyrkii työskentelemään vaudevillessä ja hänellä on "menestyxiä, joita tuskin voidaan lisätä". Hänen elämänsä on onnistunut juhlien, tiedeyhteisöjen ja sosiaalisten kokoontumisten välillä. Hän on saavuttanut haluamansa ja todistaa, että hänellä on keskimääräinen eurooppalainen koulutus. Hän on tietysti virtuoosi ihmisten ja eläinten välisten rajojen ylittämisessä. Ei niin kaxi muuta olentoa hänen ympärillään. Hänen ensimmäisestä kouluttajastaan, jonka kanssa hän oppii olemaan "huomaamaton", tulee ize melkein apina ja hänen on ajoittain mentävä sanatorioon. Pienellä, puolixi koulutetulla simpanssilla, jonka kanssa hän "hemmottelee apinaa" yöllä, on "hämmentyneen koulutetun eläimen mielettömyys", jota hän ei kestä päivällä. Se on varmaan vähän kuin Phil Rothin "Clarissa" eli Claire. 

ellauri181.html on line 65: 	Syyskuussa 1908 ja huhtikuussa 1909 koulutettu simpanssi nimeltä "konsuli Peter" näytettiin Prahan vaudevillessä. On järkevää, että Kafka johdatti siitä ehdotuxia nykyiselle kertomuxelle. Hän on myös käsitellyt intensiivisesti Brehmin eläinelämää, käyttäytymistutkimusta ja sosiaalista darwinismia. Elsa Brod, Max Brodin vaimo, suoritti työn suurella menestyxellä 19. joulukuuta 1917 Prahan juutalaisten naisten ja tyttöjen klubissa. Sittemmin tarinat ovat usein sisältyneet heidän ohjelmaansa reciters. Kuvaamisen suuren apinan jonka Klaus Kammer Saxan ensi-textiä johtaja Willi Schmidt klo Akademie der Künste osana Berliner Festwochen 1963, joka kirjattiin jonka SFB ja toistettu televisiossa vuosikymmeniä, on edelleen ihailtu tänään.

ellauri181.html on line 71:     recommended by Mgid Mgid Formelan Vanha menetelmä kovaan erektioon. Koko yö joka iässä! Opi lisää

ellauri181.html on line 73: 	Textianalyysi ja tulkinta Rotpeterin raportti voidaan lukea vertauxena ihmisen heimohistoriasta ja hänen yxilöllisestä sosiaalistumisestaan, koska apinan kokemuxet voidaan siirtää koko ihmislajille. Melankolisen sävyn myötä Kafka näkee ihmisten puutteen - ellei kokonaan - surullisena saavutuxena ja kokonaisuutena hyväxyttävänä kompromissina. Samanaikaisesti hän kuitenkin tekee satiirisia hyökkäyxiä, jotka vetävät ihmisiä alas heidän tärkeydeltään korkealta. Perusmotiivi on melkein maaninen oppiminen (toisinaan viiden opettajan kanssa samanaikaisesti) pääsy toivottomasta tilanteesta samalla kun kieltää omat tarpeet. Tämän edellytyxenä oli tavallisen näkökulman unohtaminen ja kääntäminen. On kuitenkin huomionarvoista, että kaikesta oppimisesta huolimatta apina on silti ensi silmäyxellä muuttumattoman fyysisen ulkonäönsä vuoxi - turkis. Hänen ulkonäönsä suhteen, joka luokittelee hänet selkeimmin apinaluokkaan, hän ei ole koskaan ilmaissut tai pyrkinyt haluun näyttää ihmiseltä, ja tästä hän saa myös oikeuden altistaa izensä sille, mitä ihminen - samoin kuin hänkin - ajattelee. - ei menisi hyvin. Hänen välittömässä läheisyydessä olevat ihmiset saattavat nähdä hänet melkein omana, kuten Hagenbeckin mezästysretken johtaja, jonka kanssa Punainen Pietari on jo tyhjentänyt pullon punaviiniä. Toimittajien muodossa, jota Punainen Pietari halvexivasti kuzuu vinttikoirixi, hän on edelleen koulutettu apina, joka laskee housunsa osoittamaan turkistaan ja arpiaan. Joten vaikka hän on hankkinut ihmisten älyllisen tiedon, hän kiertää sääntöjä riittävälle ihmissuhteelle ja siinä olevien ulkoisten vaikutusten suurelle vaikutuxelle. Historia voidaan nähdä assimilaatioprosessin travestiana ja myös satiirina sivilisaation läsnäolevasta historiasta.

ellauri181.html on line 80: 	Viittauxet muihin Kafka-tarinoihin: Loppujen lopuxi tavoitetta ihmisexi tulemisesta ei saavuteta, vaikka päähenkilö ize ei vaikuta tietävän sitä. Rotpeter tekee siitä kuvan, joka on verrattavissa koiran tai rakennustutkimuxen epäonnistuneisiin eläinmuotoihin. Siellä on myös viittaus Kafka-tarinaan Metamorfoosi , jossa hahmo Gregor Samsa muuttuu yöxi eläimexi, nimittäin kovakuoriaisexi. Huomaamaton huono Samsa tulee eläimexi kuitenkin vaivattomasti unen aikana. Apinan liialliset ponnistelut puolestaan johtuvat halusta päästä käsixi viljeltyyn alueeseen ja kyllästettyyn elämään, joka kieltää omat juurensa, ulospääsynä - koska ainoat vaihtoehdot, joista valita, ovat kuolema ja katoaminen tai surullinen kohtalo eläintarhassa näytteillä olevasta apinasta.

ellauri181.html on line 83: "Akatemian herrat! | Teet minulle kunnian pyytää minua toimittamaan raportin akatemialle apinani elämästäni. | Tässä mielessä en valitettavasti voi noudattaa pyyntöä. Lähes viisi vuotta erottaa minut apinoista, […]. Tämä saavutus olisi ollut mahdotonta, jos olisin izepäisesti halunnut pitää kiinni alkuperästäni, nuoruuteni muistoista. Pelkkä luopuminen liitetiedoista oli ensisijainen prioriteetti, jonka olin asettanut izelleni; Minä, vapaa apina, alistuin tälle ikeen. Tämän seurauxena muistoni sulkeutuivat minulle yhä enemmän. " … välillä … "... Avoin sanoen, niin paljon kuin haluan valita kuvia näihin asioihin, suoraan sanottuna: Apeisuutenne, herrat, jos teillä on jotain tällaista takananne, ei voi olla kauempana teistä kuin minun. Mutta jokainen, joka kävelee täällä maan päällä on mielissään on kantapää : pikku simpanssi kuin iso Achilles . " "Ja opin, herrat! Voi, opit, kun sinun täytyy; yxi oppii, kun haluaa pääsyä; yxi oppii armottomasti. Piiskaalla valvotaan izeään; yxi repii izensä pienixi vastarinnoixi. Apinaluonto juoxi minusta ja pois kiertäen izensä yli, niin että ensimmäisestä opettajastani ize tuli melkein apina, piti pian luopua opetuxesta ja viedä sanatorioon. Onnexi hän tuli pian taas ulos. " "Nämä edistysaskeleet! Tämä tietosäteiden tunkeutuminen kaikilta puolilta herääviin aivoihin! En kiellä: se teki minut onnellisexi. Mutta myönnän myös: en yliarvioinut sitä edes silloin, kuinka paljon vähemmän tänään. Ponnistelulla, jota ei ole koskaan toistettu maan päällä, olen saavuttanut eurooppalaisen keskimääräisen koulutuxen. Ehkä se ei olisi izessään mitään, mutta se on jotain siltä osin kuin se auttoi minua ulos häkistä ja antoi minulle tämän erityisen ulospääsyn, tämän inhimillisen ulospääsyn. " ... hän päättelee yhteenvetona : "Kaiken kaikkiaan saavutin sen, mitä halusin saavuttaa. Älä sano, että se ei ollut vaivan arvoista. Sitä paizi en halua kenenkään tuomiota; Haluan vain levittää tietoa; Ilmoitan vain; Ilmoitin sinulle vain, herrat akatemiasta. "

ellauri181.html on line 85: 	Vastaanotto: Sudau (s. 177f.) Korostaa erityistä seikkaa: ”Koko taivaan portti - Kleine Fabel -hiirellä, joka on maailman liian suuri leveys - nurisee yhdessä. Hiirellä ei ole ulospääsyä, vain kohtalokas tulos; apina todellakin löytää ize valizemansa '' ulospääsyn ''. Tällä tavalla Rotpeter seisoo ainutlaatuisella tavalla Kafkan teoxessa: sankari, joka ei mene alle; sankari, joka tietää tarkalleen mitä haluaa ja saavuttaa sen myös! Hänen on kuitenkin unohdettava "tämä suuri vapauden tunne kaikilta puolilta". " Ries (s. 91) huomauttaa, että raportti ennakoi työstä Das Unbehagen in der Kultur by Sigmund Freud , kirjoitettu vuonna 1930 , mikä on tase edistymisestä ja vastoinkäymiset sivilisaation. Kindlerin sanakirja (s. 27) selittää, että raportti on juurtunut syvälle senhetkiseen tieteelliseen-historialliseen tilanteeseen: Kuvaus Brehmin eläinelämästä, Darwinin evoluutioteoria, nykyajan vaihtelevat tapahtumat. TC Boylen romaani Sprich mit mir (2021), jossa simpanssi Sam, joka hallizee viittomakielen, ottaa ajoittain narratiivisen roolin, on muun muassa. innoittamana Kafkan tarina. 

ellauri181.html on line 87:  Toissijainen kirjallisuus: Joachim Unseld: Franz Kafka. Kirjailijan elämä. Hanser, München 1982, ISBN 3-446-13568-5 . Eberhard Rohse : Hominisointi inhimillistämisenä? Apinan hahmo antropologisena provokaationa kirjallisuuden teoxissa Charles Darwinin jälkeen - Wilhelm Raabe, Wilhelm Busch, Franz Kafka, Aldous Huxley. Julkaisussa: Talvinen lukukausi 1987/88 (= General Studies. University of Veterinary Medicine Hannover: Luennot ihmisistä ja eläimistä. Vuosikerta 6). Schaper, Alfeld / Hannover 1989, ISBN 3-7944-0158-1 , s. 22–56 (tässä erityisesti: evoluution ja koulurazastuxen välillä: hominointi ”eteenpäin kehitettynä kehityxenä” - Franz Kafka, s. 47–50).

ellauri181.html on line 89: 	Eipä vaikuta kovin hauskalta. Mutta eihän Kafka olekaan mitään huumorimiehiä. Phil Rothkin on hauskempi. Kafkalla ja Max Brodilla oli tapana käyskellä Prahan keskustorilla. Apina ja gorilla kävelivät torilla; apina kiipesi puuhun, kakkasi gorillan suuhun. Pili keekoilee luennoilla kuin Matti Klinge, vittu mitä narsisteja molemmat. 

ellauri181.html on line 91: 	„Ist ja eh wurscht“, könnte man sagen, wie jener Kustode der kleinen Ausstellung in Kafkas Sterbehaus bei Wien. Auf das Kürzel „mos.“ in der Sterbeurkunde hingewiesen, grübelt er vor laufender Kamera, ob Kafka wohl Moslem gewesen sei. Die Religionszugehörigkeit „mosaisch“ ist ihm nicht geläufig. Wer es mit Franz Kafka und Max Brod genau nimmt, muss sie ärgerlich finden.

ellauri181.html on line 96: Tulette huomaamaan (ja kaikki teistä eivät tule sitä hyväxymään) että minä en yhdy eräisiin kollegoihini, jotka väittävät että kirjallisuus arvokkaimmillaan ja kiinnostavimmillaan on olennaisesti ei-referenttiä. Minä voin tulla teidän eteenne pikkutakissa ja solmiossa, voin herroitella ja neiditellä teitä, mutta yhtä kaikki minä vaadin teitä pidättymään sellaisten termien kuin »struktuuri-, muoto ja symboli- käyttämisestä minun läsnäollessani. Minä luulen että monet teistä on riittävästi pelästytetty ensimmäisenä opiskeluvuotenanne, niin että nyt teidän on sallittava löytää jälleen ja nostaa arvoonsa se harrastus, joka teidät alun perin kaunokirjallisuuden pariin veti, ja jota teidän nyt ei pidä hävetä. Kokeexi voisimme tämän kurssin ajaxi suorastaan luopua kokonaan luentosaliterminologiasta, hyljätä juonen- ja luonteen samoin kuin ne ylevät sanat joilla monet teistä haluavat juhlistaa havaintojaan, sellaiset sanat kuin epifania -, henkilö - ja tietenkin - existentiaalinen», kaiken sen määreenä mikä existeeraa auringon alla. Teen tämän ehdotuxeni siinä toivossa, että jos te puhutte Rouva Bovarysta enemmän tai vähemmän samalla kielellä jota käytätte puhuessanne ruokatavarakaupassa, tai rakastettunne kanssa, te voitte löytää paljon läheisemmän, mielenkiintoisemman, ja niin sanoaxemme referentimmän suhteen Flaubertiin ja hänen sankarittareensa.

ellauri181.html on line 102: Pili haluaa alistaa ja alistua, se haluaa osallistua ja kazella. Se on ehkä vähän perverssi, tai ei niin vähänkään. Bisexuaali Colettekin kolahtaa siihen kuin veizi voihin. Mut mixe kuzuu sen ällön ex-Helenin kylään Clairen kiusaxi? Koska se on niin vitun narsisti, mitä muutakaan. Täähän on kuin chick littiä, nyt Pilillä on TAAS Elisabet ja Birgitta josta valkata. Märkä uni maxapala kädessä. Pilin isä ei arvosta koiria jotka lisääntyvät ilman avioliittoa ja paskantavat maahan. Jutku. Pilin isä on aivan mahdoton sähläri. Olikohan Hermannikin. Pili jäi ikuisixi ajoixi oman laitapuolisuutensa itkijäxi. Se oli epäonnistunut narsisti. Kiltti Claire ei enää saa Pilin piliä värähtämään. Se kaipaa jotain tujumpaa. THE END.

ellauri181.html on line 104: 1 aikamme hienoimpia kirjallisia saavutuxia. No osaahan se kirjoittaa, mutta oliko sen ihan pakko kirjoittaa vaan koko ajan izestään? Silloin kun se vaivautuu edes vähän kiinnostumaan muista, tulee paljon luettavampaa textiä. Se ize tyyppinä on vitun pitkästyttävä. 

ellauri181.html on line 111:   Onxtässä Pilin kehumassa Kafkan apinaraportisssa mitään kummempaa poinzia? Onko Helmi pre kuguaari? Nähtävästi. Ei kannattaisi. Ainakin Max Brodin selitys et Kafkan apina olis ikäänkuin jutku yleensä, tuntuu haetulta. Jutkut ei ole koskaan lasiin sylkeneet, esim Shulem Schnizel tissuttelee vähän väliä.

ellauri181.html on line 113: 	Ei nappaa ihan hirveästi tää Kafkakaan. Pieni vampyyrinnäköinen häiskä. Sehän veljeili jopa sen Steinertyypin kaa kunnes Rudi räkäs hihaan. Ransulla taisi olla pahansuopa isä ja hemmotteleva äiti kuten Pepulla. Anaaliretentiivisiä molemmat.

ellauri181.html on line 119: 	Überblicke ich meine Entwicklung und ihr bisheriges Ziel, so klage ich weder, noch bin ich zufrieden. Die Hände in den Hosentaschen, die Weinflasche auf dem Tisch, liege ich halb, halb sitze ich im Schaukelstuhl und schaue aus dem Fenster. Kommt Besuch, empfange ich ihn, wie es sich gebührt. Mein Impresario sitzt im Vorzimmer; läute ich, kommt er und hört, was ich zu sagen habe. Am Abend ist fast immer Vorstellung, und ich habe wohl kaum mehr zu steigernde Erfolge. Komme ich spät nachz von Banketten, aus wissenschaftlichen Gesellschaften, aus gemütlichem Beisammensein nach Hause, erwartet mich eine kleine halbdressierte Schimpansin, und ich lasse es mir nach Affenart bei ihr wohlgehen. Bei Tag will ich sie nicht sehen; sie hat nämlich den Irrsinn des verwirrten dressierten Tieres im Blick; das erkenne nur ich, und ich kann es nicht ertragen. Himskatti toipa oli taas aika tahmeaa misokeittoa. Koko raportti on  passiivis-aggressiivinen ja selvästi narsistinen.

ellauri181.html on line 126:   This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page.

ellauri181.html on line 129:       This article contains wording that promotes the subject in a subjective manner without imparting real information. (February 2015)

ellauri181.html on line 132:   The Theory of Basic Human Values is a theory of cross-cultural psychology and universal values that was developed by a guy called Shalom H. Schwartz. The theory extends previous cross-cultural communication frameworx such as Hofstede's cultural dimensions theory. Schwartz identifies ten basic human values, each distinguished by their underlying motivation or goal, and he explains how people in all cultures recognize them. There are two major methods for measuring these ten basic values: the Schwartz Value Survey and the Portrait Values Questionnaire. A particular value can conflict or align with other values, and these dynamic relationships are typically illustrated using a circular graphic in which opposite poles indicate conflicting values.

ellauri181.html on line 134: One of the main limitations of this theory lies in the methodology of the research. The SVS is quite difficult to answer, because respondenz have to first read the set of 30 value items and give one value the highest as well as the lowest ranking (0 or −1, depending on whether an item is opposed to their values). Hence, completing one questionnaire takes approximately 12 minutes resulting in a significant amount of only half-filled in forms. Furthermore, many respondenz have a tendency to give the majority of the values a high score, resulting in a skewed responses to the upper end. However, this issue can be mitigated by providing respondenz with an additional filter to evaluate the items they marked with high scores. When administering the Schwartz Value Survey in a coaching setting, respondenz are coached to distinguish between a "must-have" value and a "meaningful" value. A "must-have" value is a value you have acted on or thought about in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 6 or 7 on the Schwartz scale). A "meaningful" value is something you have acted on or thought about recently, but not in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 5 or less).

ellauri181.html on line 136: Another methodological limitations are the resulting ordinal, ipsatised (?) scores that limit the type of useful analyses researchers can perform.

ellauri181.html on line 141:   In a 2012 article, Schwartz and colleagues refined the Theory of Basic Values with an extended set of 19 individual values that serve as "guiding principles in the life of a person or group".

ellauri181.html on line 143:   This biography of a living person needs additional citations for verification. Please help by adding reliable sources. Contentious material about living persons that is unsourced or poorly sourced must be removed immediately, especially if potentially libelous or harmful.

ellauri181.html on line 145:   Shalom H. Schwartz (Hebrew: שלום שוורץ) is a social psychologist, cross-cultural researcher and creator of the Theory of Basic Human Values (universal values as latent motivations and needs). He also contributed to the formulation of the values scale in the context of social learning theory and social cognitive theory.

ellauri181.html on line 148: During the 1970s and 1980s, Schwartz was following the studies of Geert Hofstede about human values and built upon them in his research on pro-social and altruistic behavior. His research has since included studies on the development and consequences of a range of behavioral attitudes and orientations, such as religious belief, political orientation and voting, social group relations, consumer behavior, as well as the conceptualization of human values across cultures.

ellauri181.html on line 150: Schwartz is a fellow of the American Psychological Foundation and is a member of the American Sociological Foundation, European Association of Experimental Social Psychology, the Israel Psychological Association, the Society for Experimental Social Psychology, and the Society for Personality and Social Psychology. He is president of the International Association for Cross-Cultural Psychology. He coordinates an international project in more than 70 countries that studies the antecedenz and consequences of individual differences in value priorities and the relations of cultural dimensions of values to societal characteristics and policies. His value theory and instrumenz are part of the ongoing, biannual European Social Survey.   

ellauri181.html on line 154: Purpose: To identify personal values that are robust across cultures and that can help explain diversity and conflict in values.

ellauri181.html on line 162:     “Values refer to desirable goals that motivate action.”

ellauri181.html on line 164:     “Values transcend specific actions and situations. … This feature distinguishes values from norms and attitudes that usually refer to specific actions, objecz, or situations.”

ellauri181.html on line 166:     “Values serve as standards or criteria. Values guide the selection or evaluation of actions, policies, people, and evenz. People decide what is good or bad, justified or illegitimate, worth doing or avoiding, based on possible consequences for their cherished values. But the impact of values in everyday decisions is rarely conscious. Values enter awareness when the actions or judgmenz one is considering have conflicting implications for different values one cherishes.”

ellauri181.html on line 168:     “Values are ordered by importance relative to one another. People’s values form an ordered system of priorities that characterize them as individuals.”

ellauri181.html on line 170:     “The relative importance of multiple values guides action. Any attitude or behaviour typically has implications for more than one value. … The tradeoff among relevant, competing values guides attitudes and behaviors… Values influence action when they are relevant in the context (hence likely to be activated) and important to the actor.”

ellauri181.html on line 187:     “Stimulation – Defining goal: excitement, novelty, and challenge in life.”

ellauri181.html on line 195:     “Security – Defining goal: safety, harmony, and stability of society, of relationships, and of self.”

ellauri181.html on line 197:     “Conformity – Defining goal: restraint of actions, inclinations, and impulses likely to upset or harm others and violate social expectations or norms.”

ellauri181.html on line 199:     “Tradition – Defining goal: respect, commitment, and acceptance of the customs and ideas that one’s culture or religion provides.”

ellauri181.html on line 201:     “Benevolence – Defining goal: preserving and enhancing the welfare of those with whom one is in frequent personal contact (the ‘in-group’).”

ellauri181.html on line 208: Relations among these 10 broad personal values are dynamic. Actions pursuing one value “have consequences that conflict with some values but are congruent with others.” This has “practical, psychological, and social consequences.” “Of course, people can and do pursue competing values, but not in a single act. Rather, they do so through different acz, at different times, and in different settings.”

ellauri181.html on line 210: The figure below provides a quick guide to values that conflict and those that are congruent. There are two bipolar dimensions. One “contrasz ‘openness to change’ and ‘conservation’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize independence of thought, action, and feelings and readiness for change (self-direction, stimulation) and values that emphasize order, self-restriction, preservation of the past, and resistance to change (security, conformity, tradition).”

ellauri181.html on line 212: Tradition and conformity are located in a single wedge because they share the same broad motivational goal. Tradition is on the periphery because it conflicz more strongly with the opposing values.

ellauri181.html on line 214: “The second dimension contrasz ‘self-enhancement’ and ‘self-transcendence’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize concern for the welfare and interesz of others (universalism, benevolence) and values that emphasize pursuit of one’s own interesz and relative success and dominance over others (power, achievement).”

ellauri181.html on line 216: “Hedonism shares elemenz of both openness to change and self-enhancement.”

ellauri181.html on line 218: Schwartz’ work also examines relationships between different values in more detail, which is useful for a richer analysis of how values affect behaviour and attitudes, as well as the interesz that they express. Although the theory distinguishes ten values, the borders between the motivators are artificial and one value flows into the next, which can be seen by the following shared motivational emphases:

ellauri181.html on line 231:     Universalism and Benevolence—enhancement of others and transcendence of selfish interesz;

ellauri181.html on line 235:     Benevolence and Conformity—normative behaviour that promotes close relationships;

ellauri181.html on line 239:     Tradition and Security—preserving existing social arrangemenz that give certainty to life;

ellauri181.html on line 241:     Conformity and Security—protection of order and harmony in relations;

ellauri181.html on line 247:   Spirituality was considered as an additional eleventh value, however, it was found that it did not exist in all cultures. Sixköhän se Franklinin ylimääräinen 13. hyvekin (nöyryys) jäi puuttumaan sen saldosta?

ellauri181.html on line 253: Arvot ovat ihmisen elämää, tekoja ja valintoja ohjaavia periaatteita. Kulttuurista tai mittaustavasta riippumatta ihmiset tunnistavat kaikkiaan kymmenen perusarvoa. Tähän tuloxeen on päätynyt sosiaalipsykologi ja pitkän linjan arvotutkija Shalom H. Schwartz.

ellauri181.html on line 269: 	Vaihtelunhalu: jännitys, haasteiden eziminen, avoimuus uusille kokemuxille

ellauri181.html on line 277: 	Turvallisuus: oman elämän ja yhteiskunnan harmonia ja vakaus.

ellauri181.html on line 279: 	Yhdenmukaisuus: mukautuminen (normeihin), haittaa tuottavien impulssien rajoittaminen

ellauri181.html on line 331:  Yritän parhaani mukaan nähdä ihmisten hyvät puolet.

ellauri181.html on line 334: 
 Minusta on tärkeää, että asuinmaassani vallizee yhteiskuntarauha ja että maalla on vakaa johto.

ellauri181.html on line 338: 
 Ennen kaikkea haluan nauttia elämästä.

ellauri181.html on line 339: 
 Yritän parhaani mukaan toimia uskontoni, sukuni tai muun minulle tärkeän ryhmän perinteiden ohjaamalla tavalla.

ellauri181.html on line 345: 
 Yritän aina olla mahdollisimman kohtelias toisille, sillä en halua häiritä tai ärsyttää ketään.

ellauri181.html on line 348: 
 Tartun aina tilaisuuteen pitää hauskaa.

ellauri181.html on line 370: ipsative (not comparable) (psychology) Denoting a measure that forces an individual to choose among multiple false options. Myers-Briggs uses ipsative measures, whereas the Five-Factor Model uses normative measures.

ellauri181.html on line 372: (education) Comparing a measure of an individual against that individual's previous assessments. Tee hyvä uskon kilvoitus.

ellauri181.html on line 376: While mean scores from Likert-type scales can be compared across individuals, scores from an ipsative measure cannot. To explain, if an individual was equally extroverted and conscientious and was assessed on a Likert-type scale, each trait would be evaluated singularly, i.e. respondents would see the item "I enjoy parties" and agree or disagree with it to whatever degree reflected their preferences.[citation needed]

ellauri181.html on line 380:   Comparison  between two Ipsative measures may be more useful for evaluating traits within an individual, whereas Likert-type scales are more useful for evaluating traits across individuals. That is: at best, ipsative tests can be used for observing direction (but not magnitude) of change per individual.

ellauri181.html on line 382:   Additionally, ipsative measures may be useful in identifying faking. However, ipsative measures may, especially among testing-naïve individuals exhibiting high levels of conscientiousness and/or neuroticism, decrease test validity by discouraging response and/or encouraging non-response. For example, a test's authors may force respondents to choose between "a) Animals chase me in my dreams" and "b) My dreams are nice" in an effort to see whether a given respondent is more inclined toward "faking bad" or toward "faking good." When faced with such a question, a child frequently terrified by nightmares that rarely if ever involve animals, and especially one whose parents have foolishly taught him/her/it strict rules against lying, may simply refuse to answer the question given that for that respondent nearly all of the time both descriptions are inaccurate. Even a previously presented guideline "Choose the answer that [best/better] describes you" may be unhelpful in such a situation to responders who worry that endorsing one item or the other will still involve stating it to be accurate or "well"-descriptive to some positive degree. Only if the guideline is presented as "Choose the answer that more accurately or less inaccurately describes you" and the above-described responder is sophisticated enough to reason out his/her response in terms of "Despite the infrequency with which I have nice dreams, I have them [more frequently / less infrequently] than dreams in which animals chase me" (or, in theory, vice versa) will such a responder be willing to answer the question—and phrasing the guideline in this way bears its own cost of making the question reveal less about the respondent's propensities because the respondent is no longer forced to "fake" one way or another.[citation needed].

ellauri181.html on line 384: What idiots! And these monkeys test the rest? Yep!

ellauri181.html on line 400:     Millaisiin tehtäviin henkilö sopii parhaiten?

ellauri181.html on line 402:     Onko henkilö tuloshakuinen?

ellauri181.html on line 412: 1950- ja 1960-lukujen taiteessa tohtori Thomas Hendrickson kehitti psykologian tohtori William Moulton Marstonin tutkimusteorian ”Emotions of Normal People” pohjalta Henkilökohtaisen Profiilin Analyysin eli Thomas HPA:n (Thomas Personal Profile Analysis (PPA). Thomas HPA on ipsatiivinen eli pakkovalintatesti, joka kattavasti selvittää henkilön työkäyttäytymistä eri tilanteissa. Sen avulla voidaan nopeasti ja luotettavasti saada kattavaa tietoa esim. henkilön johtamisen, rekrytoinnin tai kehittämisen tueksi. Sitä kuzutaan Thomasixi koska Thomas on nasevampi kuin joku Hendrickson. Hendrickson ja Kitula souteli vanhalla vitulla. Kyrpä oli airona ja munat peräpainona. Tuomas työnsi epäilevän sormen Jee-suxen uuteen reikään. 

ellauri181.html on line 414: Marstonin alkuperäinen teoria löysi neljä erilaista tapaa toimia työssä. Hän havaitsi myös, että henkilön tavat toimia työssään ovat yhteydessä myönteiseen tai ristiriitaiseen sosiaaliseen ympäristöön: toimintatavat määrittävät osaltaan, miten yksilö on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

ellauri181.html on line 426: Nää on takuulla kekattu jollain faktorianalyysillä. Nimi lienee otettu kekkahattu-Alzheimeerin Discworldista. Vitun imppejä.

ellauri181.html on line 428: Useimmissa meistä on näitä kaikkia ominaisuuksia, olemme erilaisten ominaisuuksien yksilöllinen summa. Thomas HPA kuvailee luotettavasti, miten henkilöt toimivat tilanteissa, jotka he kokevat olevan itselleen suotuisia tai haastavia. Analyysi paljastaa myös, onko henkilön reagointitapa proaktiivinen vai reaktiivinen, lähteekö henkilö liikkeelle asioista vai ihmisistä ja mistä henkilö motivoituu ja millaista hyötyä hän tuottaa organisaatiolle toimintatyylinsä perusteella.

ellauri181.html on line 433:     Löydä soveltuvimmat hakijat

ellauri181.html on line 468: Thomasin Henkilökohtaisen Profiilin Analyysi (HPA) on suosittu pakotetun valinnan kysely, jota käytetään erityisesti apuvälineenä erilaisissa organisaatioiden kehittämishankkeissa. Menetelmän teoreettinen tausta perustuu William Moulton-Marstonin tutkimukseen. Pakotetun valinnan menetelmät ovat suosittuja niiden teettämisen helpp

ellauri181.html on line 469: ouden ja vastaamisen nopeuden ansiosta. Thomas HPA sisältää 24 osiota, joissa jokaisessa esitetään neljä adjektiivia, ja vastaajan on valittava näiden neljän joukosta se, mikä kuvaa häntä kaikkein eniten ja, mikä kaikkein vähiten. Vastaustapa perustuu näin ollen niin sanottuun osittaiseen järjestykseen, jolloin havaitut pisteet ovat ipsatiivisia (järjestysasteikollisia, jolloin henkilön tuloksia verrataan häneen itseensä). Pakotetun valinnan kyselymenetelmissä perinteiset rakennevaliditeetin tarkasteluun käytetyt menetelmät eivät ole toimivia, sillä vastaustapa aiheuttaa havaittujen asteikkojen välille negatiivisen korrelaation, joka on kuitenkin ainoastaan vastaustavasta aiheutuvaa metodivaihtelua.

ellauri181.html on line 471:   Rakennevaliditeettia tutkittiin analysoimalla kaksi aineistoa vuosilta 2013 ja 2014. Vuoden 2013 aineisto sisälsi 4908 vastaajaa 148 yhtiöstä ja vuoden 2014 aineisto sisälsi 4681 vastaajaa 136 yhtiöstä. Rakennevaliditeetti tutkittiin käyttäen Thurstonin IRT-malleja, joiden on tutkimusten perusteella havaittu pystyvän huomioimaan ja korjaamaan metodivaihtelusta aiheutuvat ongelmat (Brown, 2010). Teoreettinen malli määriteltiin Thomas HPA:n koodausavaimen perusteella, eli se vastasi täysin käytettyä pisteytystä.

ellauri181.html on line 473: Tulosten perusteella teoreettinen malli sopi hyvin firman antamaan havaittuun aineistoon [X2(101100) = 74759.18, RM-SEA=.034] joten Thomas HPA:n rakennevaliditeettia voidaan pitää hyvänä. Teoreettisen mallin sopivuus oli lisäksi samanlainen molemmissa aineistoissa. Tulosten perusteella annettiin myös suosituksia kusetuxen 

ellauri181.html on line 477: Brown, A. (2010). How IRT can solve problems of ipsative data (Doctoral dissertation). University of Barcelona, Spain. Retrieved from http://hdl.handle.net/10803/80006. Avainsanat Thomas HPA, Rakennevaliditeetti

ellauri181.html on line 489: Olen tutkinut suomalaisten asenteita ja arvomaailmaa sekä näiden suhdetta yhteiskunnalliseen muutoxeen ja ajan ilmiöihin. Ajanjaxon 1981-2015 kattava tutkimushankkeeni on työnimeltään:

ellauri181.html on line 491: 'The four seasons of globalization: How diffusion of new technology shapes human values'

ellauri181.html on line 493: Tutkin siinä suomalaisen arvomaailman kehitystä ja ihmisten teknologiavalintoja suhteessa markkinoiden globalisaatiokehityxeen vuosina 1981 – 2015, jolloin rahamarkkinoiden vapautuminen yhdessä uuden teknologian markkinoilletulon kanssa loivat kuluttajamarkkinoille sosiaalipsykologisesti uusia ilmiöitä.

ellauri181.html on line 499: Hanketta varten olen koonnut yhteen tärkeimmät tutkimusaineistot, joiden avulla olen analysoinut suomalaisten asenteita ja arvoja viime vuosikymmeninä. Tutkimushankkeeni on rahoittanut Koneen Säätiö eli puunaamainen miljardööri Ilona, kukapa muu.

ellauri181.html on line 501: Valtiotieteiden tohtori Martti Puohiniemi on 1) izenäinen 2) tutkija. Hän pitää näitä 2  arvoa ihan parhaina. Plus mahdollisuutta ostaa kalliita tuotteita ja palveluita Ilonan apurahalla.

ellauri181.html on line 505: Arvot, asenteet ja ajankuva -tutkimuxessa ja siitä kirjoitetuissa kirjoissa suomalaiset luokitellaan hallizevien arvojensa suhteen erilaisiin ryhmiin. Tarkka luokitus tehdään yhdexänluokkaisena ja tämän jälkeen luokat yhdistetään Täsmäelämän ja uusyhteisölli-syyden aika -kirjassa esitellyllä tavalla viidexi. Klikkaamalla ryhmien nimiä alla olevassa kuvassa tai listassa, saat lyhyen esittelyn kyseisen ryhmän arvomaailmasta.

ellauri181.html on line 523: Martti on samanikäinen kuin El Lauri ja Vladimir Putin. Vuonna 2022 1 meistä saanee Neuvostoliitto-palkinnon Rajamaahan kohdistuneesta arvokkaasta hutkimistyöstä.

ellauri181.html on line 539: Miten suhtautuvat arvot ja hyveet toisiinsa? Täysin ennustettavasti tietysti. Valuet on pelin optimal outcomes, virtuet on pelaajien strategiasettejä, jotka toivon mukaan edistävät optimaalisia outcomeja. Jos esim toivoo menestystä bisnixessä, pitää olla bisnisvaistoa, pitää myydä kalliilla ja ostaa halvalla ja kyynärpäillä huomaamattomasti jonossa.

ellauri181.html on line 541: Ethics, Virtues, and Values: Knowing What Matters Most

ellauri181.html on line 545: How can we speak of alignment and the potential for mismatch stress without addressing the issues of ethics, virtues and values? We were shocked in the first few years of the 21st century to discover that the global companies that we had trusted, and invested our retirement and life savings with had lied to us. They lied to the public, about earnings. They lied about their value and their investmenz. Many thousands of people lost their life savings. Hundreds of thousands had been duped. Millions had been take advantage of! 

ellauri181.html on line 547: How could it happen? How could those we had placed in a position of trust have failed us so seriously? It is a question of ethics. It is a question of virtues. It is a question of values.

ellauri181.html on line 552: To help us understand what matters most we should consider the story of Benjamin Franklin. (I wonder where the name Franklin Covey � came from? - duh!) Think if you will who Ben Franklin was, but even more importantly, what was his legacy? 

ellauri181.html on line 554: *Franklin Covey Co., trading as FranklinCovey and based in Salt Lake City, Utah, is a provider of leadership, individual effectiveness, and business execution training and assessment services for organizations and individuals. The company was formed on May 30, 1997, as a result of merger between Hyrum W. Smith's Franklin Quest and Stephen R. Covey's Covey Leadership Center. Among other producz, the company has marketed the FranklinCovey planning system, modeled in part on the writings of Benjamin Franklin, and The 7 Habiz of Highly Effective People, based on Covey's research into leadership ethics.

ellauri181.html on line 556: Benjamin Franklin was an author, a painter, an inventor, a father, a politician, and the first American Ambassador to France. He invented bifocals, swim flippers, lightening rods, and the Franklin stove. He founded a public library, a hospital, and insurance company and a fire department. He helped write the Declaration of Independence and the U.S. Constitution. He wrote an autobiography in the middle of his life and shortly before his death in his 80's, he completed his memoirs. Franklin was truly a Renaissance man. He was one of the greatest citizens and thinkers the world has ever seen. But Franklin was not always a great or successful man. At the age of 17 he ran away from home in Boston, estranged from his family because of an argument he had with his brother.

ellauri181.html on line 558: Franklin tried in business and failed, not once but twice. He was the father and single parent of an illegitimate son whose mother abandoned the child to Franklin unable and unwilling to live with Franklin and the child. As a young adult Franklin was by almost any measure and especially his own measure a dismal failure. His life was confused, difficult and not at all satisfying to Franklin or to anyone else. He decided to change. 

ellauri181.html on line 560: Benjamin Franklin sat down and made a list. The list consisted of twelve characteristics, values and virtues to which he aspired. He called his list "Virtues". Franklin's list of virtues looked like this. 

ellauri181.html on line 574: 
. Chastity

ellauri181.html on line 577: When he completed his list of the virtues to which he aspired, Franklin wrote a brief sentence describing each of the virtues and what it meant to him. He did not want there to be any confusion about what each of these words meant. His definitions of his virtues then looked like this..... 

ellauri181.html on line 582: 
. Silence - Speak not but what may benefit others or yourself; avoid trifling conversation.

ellauri181.html on line 583: 
. Order - Let all your things have their places; let each part of your business have iz time.

ellauri181.html on line 584: 
. Reolution - Resolve to perform what you ought; perform without fail what you resolve.

ellauri181.html on line 585: 
. Frugality - Make no expense but to do good to others or yourself; that is, waste nothing.

ellauri181.html on line 590: 
. Cleanliness - Tolerate no un cleanliness in body, clothes, or habitation.

ellauri181.html on line 592: . Chastity - Rarely use venery but for health or offspring, never to dullness, weakness, or the injury of your own or another´s peace or reputation.

ellauri181.html on line 595: Franklin then took his list to a respected friend who happened to be a Quaker. Franklin explained to his Quaker friend that he, Franklin, was disappointed in the progress in his life to this point and that he intended to turn his life around. From now on Franklin intended to live his life according to his list of virtues. Each day he would read the list and each week he would focus on a different virtue. Repeating the process over and over again until he had become one with his virtues. 

ellauri181.html on line 598: Franklin explained that he was indeed serious and that he knew he was far from these virtues now. But he aspired to become one with the twelve virtues he had listed and described. His Quaker friend went on then to say. "Ben, if you are serious you need to add a thirteenth virtue. Humility. Because you don't have any." 

ellauri181.html on line 603: Franklin then went on to define humility for his own understanding, and true to his less than humble self Ben Franklin defined humility, thus. 

ellauri181.html on line 607: Now there is a truly humble man. He would just emulate Christ and Socrates in all things. True humility. Well, perhaps not really! 

ellauri181.html on line 610: The rest is history. Franklin went on to become one of the most productive, successful and self- actualized people in all of history. He knew what mattered most. That was how he could set about being an author, a printer, an inventor, a father, a politician, the first American Ambassador to France, the inventor of bifocals, swim flippers, lightening rods, hundreds of other things and the Franklin stove and how he could found a public library, a hospital, an insurance company and a fire company and help to write the Declaration of Independence and the Constitution. 

ellauri181.html on line 612: But did you know that is not the end of the story? In his memoirs, shortly before his death Franklin was reflecting on the story of his virtues (which he told in his autobiography written mid-life) and he noted that he had come to feel a oneness with each of his 12 virtues. When he thought of the 13th virtue, he realized that he simply was not humble. Franklin had failed at his 13th virtue. 

ellauri181.html on line 614: Or had he? 

ellauri181.html on line 616: Franklin failed at the 13th virtue, Humility. Why? Was the most difficult virtue on this list the last? Or was there another reason? YES! The answer is obvious and simple. Franklin had not failed at his virtues. He had succeeded at each of his twelve virtues. He failed at a virtue that was not his, a virtue that had been given to him by someone else. Franklin failed at a virtue that he did not value. He failed at doing something someone else valued and suggested to him as a value. 

ellauri181.html on line 618:   How then might we learn from Franklin's example? Yes, can we learn that we should only be bothered with what matters most to us. Yes! Perhaps the single most important lesson in life would be that we must learn what matters most to us! A lesson to you oversears teachers: model what you would teach, because you teach first by modeling. Teach what you would live but remember the failure of Ben's Quaker friend. It is not possible to give someone a value they would not own.

ellauri181.html on line 624: Presidentti Biden varoitti Putinia: Vapaus voittaa tyrannian! Venäjän hyökkäys Ukrainaan hallizi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ensimmäisen kansakunnan tila -puheen alkua. Bidenin mukaan vapaus tulee aina voittamaan tyrannian ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tulee maxamaan sodasta korkean hinnan.

ellauri181.html on line 630:   Mun hieno kymmenvaihteinen harjoittelukilpapyörä jolle uhrasin etuhampaani oli ukrainalaisen Harkovskij Velosipednyj Zavodin valmistama legendaarinen Start-Shosse. Sen logona on sattuvasti kyyhkynen. Sori näyttää olevankin pääskynen.

ellauri181.html on line 632: XB3 – Kharkov, Ukraine’s finest!

ellauri181.html on line 634: To appreciate significance of the much sought after Start-Shosse one must be familiar with peculiarities of Soviet bike industry. Nimittäin Harkov oli ikivanha (1500-l. perustettu) venäläinen kaupunki jonka yleisliittolaiset ukrainalaistivat myöhemmin. Ei ois kannattanut. Nyt ovat hienot polkupyörät joutumassa näsien käsiin. Hampaita ainakin ois syytä varoa.

ellauri181.html on line 641: Naisen X- ja miehen Y-kromosomi tuottavat 1,6-prosenttisen geneettisen eron. Se on samaa luokkaa kuin miehen ja urossimpanssin ero. Olisi ihme, jollei se aiheuttaisi seurauxia. Sukupuolisidonnaisen lääketieteen pioneereihin kuuluva Columbian yliopiston sydäntautiopin professori Marianne Legato esittelee niitä tukun kirjassaan Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin.Naisen iho on kymmenen kertaa herkempi kosketuxelle ja paineelle kuin miehen. Naisen hajuaisti on tarkempi ja herkistyy lisää munasolun irtoamisen aikaan. Koska X-kromosomi ohjaa värinäöstä vastaavien silmän tappisolujen muodostumista, naisen kahta X-kromosomia pidetään naisen vivahteikkaamman värisilmän perustana. Miehellä on runsaammin tappisoluja ja naisella reikäsoluja. Simpanssilla on eniten pyllynreikäsoluja.  Myös luontaiset mielenkiinnon kohteet ja niihin liittyvät kyvyt eroavat. Tyttövauvat erottavat perheenjäsenet muista ihmisistä jo 12-viikkoisina, mutta poikavauvat ovat etevämpiä löytämään kadonneet lelut. Miehen on vaikea käsittää, miten nainen havaizee likaisen sukan huoneen nurkasta mutta osuu peruuttaessaan autotallin ovenpieleen. Miehen kyky hahmottaa tilaa onkin neljä kertaa parempi kuin naisen. Mies kärsii sisätilakateudesta, nainen penixestä.

ellauri181.html on line 645: Ihmisen fysiologiaa tutkittaessa tutkitaan kuitenkin melkein aina miehiä. Yxi seuraus tästä on ollut adrenaliininhuuruisen taistele tai pakene -reaktion korostaminen. Mezästysretkellä saaliin kimppuun käyminen ja pakoon pötkiminen ovat käypiä reaktioita. Ne eivät kuitenkaan sovi kotiluolaa ja jälkikasvua suojelevien naisten selviytymiskeinoixi, vaan hädän hetkellä naiset kokoontuvat miettimään yhdessä vaihtoehtoja. Tapa hämmästyttää miestä, jonka pitää kunnia-asiana ratkaista pulma muilta kysymättä.Mitä enemmän äidin veressä on lisämunuaisen kuoren tuottamaa kortisolia, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän vastaa lapsen tarpeisiin. Kehon lievä hälytystila parantaa naisen muistia ja auttaa vainuamaan jälkikasvua vaanivaa vaaraa. Myös estrogeeni parantaa muistia, koska se hidastaa kortisolin hajoamista. Kortisolin vuoxi nainen muistaa stressaavat tilanteet miehiä herkemmin ja kauemmin, mistä juontuukin Legaton kirjan nimi. Naisia ei kuitenkaan saisi altistaa liian rajuille kokemuxille, koska liian suuri veren kortisolipitoisuus puolestaan kutistaa aivojen hippokampusta haitaten siten muistia. Sixipä naisilla on isot pikkuaivot, miehillä isot pikkuveitikat.

ellauri181.html on line 649: Testosteroni auttaa kortisolia hajoamaan. Tämä oli luolamiehelle edullista, koska jos hän olisi muistanut elävästi, miten kylmä edellisellä mammutinmezästysreissulla oli tai miten ikävästi jalkaan tullutta haavaa särki, hän ei olisi enää lähtenyt mezälle. Kortisolin puuttumisen varjopuolena on, ettei mies pelästy vaaroista tai opi töppäyxistä yhtä herkästi kuin nainen. Tämä voi johtaa toistuvaan hölmöilyyn erityisesti nuorilla miehillä, joiden veren testosteronipitoisuudet ovat huipussaan. Myöhemin isyys näyttää nostavan miehen veren kortisolipitoisuutta puolella, ja avioliitossa eläminen vähentää testosteronin määrää. Psykologian professori Göte Nyman ja sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi ovat tutkailleet suomalaisen miehen arvoja, rooleja ja tunteita mainiossa kirjassaan Mies. Heidän mielestään erityisesti nuorille miehille sattuu ja tapahtuu, koska miehen hartain toive on olla rohkein ja paras – jos ei muussa niin edes hölmöilyssä. Kaverit arvostavat Duudson-tarinoiden kertojaa. Testosteroni pitää huolen siitä, että kisailu ja varsinkin voittaminen energisoivat miestä. Nainen kauhistuu tarpeettomien riskien ottamista eikä koe kilpailua rakentavaxi vaan liiallisen kortisolin vuoxi fyysisesti epämiellyttäväxi.

ellauri181.html on line 653: Utahin yliopiston antropologi Kristen Hawkes on tutkinut Paraguayn aché-intiaanien saaliita. Naiset keräävät lähimezistä ruokaa säännöllisesti, ja heidän kokonaisantinsa on punnittuna suurempi kuin miesten. Miehet jakautuvat kahteen ryhmään: elättäjiin ja mahtailijoihin. Elättäjät keräävät perheelle ruokaa tasaisesti. Mahtailijat tavoittelevat suurta mutta epävarmaa saalista. Koska mahtisaalis jaetaan koko heimon kesken, mahtailijat saavat suosiota. Valitettavasti ”uramiehen” oma perhe joutuu huonon saalistusonnen aikoina pärjäämään vähällä. Niinpä viisas nainen hankkii puolisoxi elättäjän mutta pitää mahtailevaa alfaurosta satunnaisena rakastajana. Demokraattisten valtioiden äänestäjät eivät tunnu aina tajuavan näitä rooleja: kansa valizee johtajaxeen testosteronia pulppuavan miehen mutta odottaa sitten, että tämä käyttäytyy säyseästi kuin leikattu kissa. Vanhan tarinan mukaan mies nousi korkeimmalle vuorelle, ui syvimmän meren yli ja ylitti laajimman autiomaan osoittaaxen naiselle rakkautensa. Juu esim Phileas Fogg ja Honkongin kuvernööri juurikin. Nainen jätti miehen, koska tämä ei ollut koskaan kotona. Sosiologi Martha Dobbins tosin letkautti, että varhaisissa ihmisyhteisöissä miehiä ei lähetetty mezästämään sixi, että nämä olivat vahvempia, vaan koska nämä olivat joutilaampia.

ellauri181.html on line 657: Nyman ja Puohiniemi pelkistävät nykymiehen roolit kolmeen: päällikköön, rakentajaan ja mezästäjään. Arvoasema on päällikölle tärkeä. Vaikka päällikkö pitäisikin uusista asioista, niihin tarttuminen on nihkeää, koska hankkeen epäonnistuminen voi johtaa paikan menetyxeen hierarkiassa. Rakentajamiehessä ruumiillistuu niin sanottu neliösenttiteoria. Joillakin miehillä on taipumusta uppoutua teknisesti haastavan kellon tai kännykän uumeniin, koska se on vaikeaa. Naiselle on tärkeää paikasta toiseen siirtyminen. Rakentajamiestä voi auton moottorin hienovirittäminen kiinnostaa niin paljon, että se rassaa naisen hermoja. Hyvä mezästäjä liikkuu hiljaa, koska kuuluva kalkatus karkottaa saaliin. Jotta päästään mahdollisimman niukalla puheella, mies pyrkii luomaan tarkkoja käsitteitä eli selviytymään mahdollisimman vähin sanoin tai jopa käsimerkein. Niinpä miehillä on laajempi sanavarasto kuin naisilla. Naiset käyttävät kieltä epätarkemmin, koska sanojen todellinen merkitys ilmaistaan äänenpainoilla ja sanattomilla oheisviesteillä.

ellauri181.html on line 665: Mies pitää hiljaisuutta lahjana, joten mieheltä kuluu keskimäärin yhdexän minuuttia, ennen kuin hän tajuaa hiljaisuuden mykkäkouluxi. Konfliktin ainexet ovat käsillä, kun kontaktia ja ymmärtämystä hakeva nainen ezii miehen kasvoilta empatiaa peilaavia ilmeitä mutta mies pyrkii pitämään naaman peruslukemilla. Välinpitämättömältä näyttävä ilme saa naisen raivon valtaan ja käyttäytymään miehen mielestä ”hysteerisesti”. Kun mies lopulta lähtee ratkomaan pulmaa päättäväisesti halki-poikki-pinoon-asenteella, nainen tuskastuu lopullisesti. Hermopaineessa naiset puhuvat ja miehet toimivat ajattelematta. Kukaties sixi terapeuttien asiakkaista 90 prosenttia on naisia ja vangeista 90 prosenttia on miehiä. Naisten tekemistä väkivaltarikoxista 50 prosenttia on tehty pms:n antamalla puhdilla juuri ennen kuukautisten alkua. Miesten tulisi oppia, etteivät asiaviestit mene läpi ilman tunnetta. Naisten tulisi tajuta, etteivät tunnepitoiset viestit mene läpi ilman asiaa.

ellauri181.html on line 669: Aiheesta lisää: Juhana Brotherus, Mitä jokaisen naisen tulisi tietää miehistä (Kirjayhtymä 1984) Jared Diamond, Mixi sexi on hauskaa? (WSOY1998) Marianne Legato, Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin (Gummerus 2007) Allan ja Barbara Pease, Hormonien sota. Mixi miehet eivät kuuntele eivätkä naiset osaa lukea karttaa (Tammi 2001) Martti Puohiniemi ja Göte Nyman, Mies. Arvot, roolit ja tunteet (Limor 2007) Miehet ovat perseestä naiset anuxesta. Eläköön se pieni ero. Mixi syöminen on hauskaa. Mixi tappaminen on hauskaa.

ellauri182.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri182.html on line 41: In the face of death and loneliness, Mikage searches for meaning in her life. She tries to overcome the “leaden hopelessness” that plagues her. Mikage “can’t believe in the gods,” and thus does not have the religion that gives many people meaning in life. Instead, she looks to the other characters and to herself for meaning. Eriko is a model of strength and gives Mikage advice on how to handle despair and the loss of meaning. Yuichi gives meaning to Mikage in the form of relationship, of having someone to cook for.

ellauri182.html on line 43: At times in the story, Mikage thinks about fat and freedom fries while searching for meaning. Despite believing in premonitions, she does not believe in fate, but in the individual freedom of “constantly making choices.” I realized that the world did not exist for my benefit. Hoo hoo jaa jaa. Keskittyisit bansku vaan tekemään niitä kylmiä paloja. Maaginen realismi on syvältä.

ellauri182.html on line 48: 	Tähän tuli nyt yllättävän paljon japonais-täytettä, kun Rei Shimuran Zen attitude  pääsi reagoimaan edellisen paasauxen Bernhardilaiskoira Malamuutin kanssa.

ellauri182.html on line 50: Rei, Shag ja pikkuveli Angus on kaikki ikäviä koleerikkoja. Kylmiöitä paskiaisia. Kaiketikin puolihindu puolisaku Suyata on ize sellainen. Penkkiurheilijana se pahexuu kun Akemi teki olumpiakisoissa ukemin tahalteen. "Eziis edes yrittänyt? Se sai minut jotenkin vihaisexi." Vielä enemmän se on säikähtävinään Akemin lähentelyä. Shag hutaisi sitä puoliunisena turpaan. Se oli oikein sille! Poikaystäväni oli lyönyt minua. Kauhistuttava rajaviiva oli ylitetty. Shiseidon peräpuikko peitti perääni tunkevan stressifinnin. Reistä on tullut huora, tai vähintäänkin kiero ämmä sulasta mustasukkaisuudesta Shagin pikkuveljelle. 

ellauri182.html on line 52: 	Yöllä japsulaisten leikkimökissä Reitä vaivasivat itikat (joita Calvin Cohn ihan kaipasi), mutta lohdutti jättimunapussinen tanuki, joka toivottavasti hoiti hommat paremmin kuin Shag. Musta silmä oli ainakin molemmilla valmiixi.

ellauri182.html on line 54: 	Shimura Rei on niin ikäväluonteinen kusipää että ihme kun se Shag ei ole lähtenyt jo menee. Olin yrittänyt olla ajattelematta hänen spermaansa leviämässä sisälläni. Suihkun lattia oli punaisten hiusten ja kuonan peitossa. MItä ihmettä palvelustytölle on tapahtunut?

ellauri182.html on line 69: Yoshimoto keeps her personal life guarded and reveals little about her certified husband, Hiroyoshi Tahaton, or son (born in 2003). The certified husband has also taken up rolfing. Each day she takes half an hour to sit at her computer, and she says, "I tend to feel guilty because I write these stories almost for fun." After work she goes out rolfing with her husband. 

ellauri182.html on line 72: Characters

ellauri182.html on line 74:     Mikage Sakurai (“MEE-ka-gee Sah-KOO-rye”), a young woman in Tokyo, is the protagonist and narrator; the story is told from her first-person perspective. Mikage has recently been a student. By this time, she has a job as an assistant at a cooking school. Ruminating on death and loneliness frequently, Mikage says in the beginning, “nobody beats me in my kitchen.”

ellauri182.html on line 76: Sotaro (“soh-TAH-roh”) is Mikage’s old boyfriend. He is tall, cheerful, and the eldest son of a large family. At one time Mikage loved Sotaro’s “lively frankness,” but his straightforward manners have become “obnoxious.” Sotaro’s aggressive personality bothers Mikage because she “couldn’t keep pace with it.” Sotaro says derogatory things about Yuichi, and informs Mikage that Yuichi has a girlfriend. Sotaro has something in common with Vitali Razumov. 

ellauri182.html on line 78: At Yuichi’s home, Mikage is introduced to Eriko and soon finds out that Yuichi’s mother was once his father; s/he is a transsexual who runs a club of some sort. Eriko is a clear allusion to Banana's daddy. Yuichi hints that s/he has undergone a sex change, when he tells Mikage that s/he has “had everything ‘done.’” There is a hole now where the pecker used to be. 

ellauri182.html on line 80: Eriko (“Eh-REE-koh Tah-NAH-bee”) is Yuichi’s mother, who invites Mikage to stay at his/her home. Eriko is a transsexual and had previously been Yuichi’s father. Mikage’s first impression of Eriko is “overwhelming.” Mikage describes him/her as “an incredibly beautiful wo/man” who “seemed to vibrate with life force.” Eriko represents an ideal of feminine beauty, charm, and strength for Mikage. At times, Mikage finds it hard to believe that this woman had once been a man, or is still a man—some ambiguities over Eriko’s gender remain, both for the reader and for the characters. Yuichi refers to Eriko as both his mother and father, and other characters refer to Eriko as both “she” and “he.” Mikage could easily keep pace with Eriko.

ellauri182.html on line 82: Mikage is not religious, but believes in elements of the mystical and superstitious. She “can’t believe in the gods,” but for a warm bed, she “thanked the gods—whether they existed or not.” In despair, she “implored the gods: Please, let me live.” She also has a dream that comes partially true. Ergo Mikage relates to American culture. She looks up to Eriko as an ideal of feminine beauty, charm, and strength, although Eriko was once, or still is, a man - or is s/he?

ellauri182.html on line 87: The second part of the story begins with a shock: Eriko died in the autumn. A man at his/her club has stalked and killed him/xsher in a hate crime. Later that night, alone, Mikage recalls a conversation she had with Eriko, during which Eriko explained why s/he became a woman.

ellauri182.html on line 90: After eating a delicious, hot meal that lifts her spirits, Mikage gets an idea. She hires a taxi for the long ride to Yuichi’s hotel and then climbs a balcony to present Yuichi with the same food that she had enjoyed.

ellauri182.html on line 92: Nori (“NOUGH-ree”) works with Mikage and Kuri at the cooking school. Mikage describes her as a “proper young lady,” which means that she is attractive, tastefully dressed, and well-mannered.

ellauri182.html on line 94:   The 1989 film centers around Mikage, a young woman who loses her parents when young. She grows up in a lonely household with her grandmother who dies when Mikage reaches adulthood. Grief-stricken, she finds solace in the kitchen. Yuichi, a friend of Mikage's deceased grandmother, invites her to live with him and his mother. Then Mikage discovers that Yuichi's mother is actually her cross-dressing father. On the other hand, Mikage realizes that the wealth of gadgetry in Yuichi's kitchen is lovingly detailed...  --- Unfortunately, that's all, this film is water under the bridge, overtaken by a 2019 gory crime film of the same name.

ellauri182.html on line 104: Symbolism appears throughout Yoshimoto’s story. For the protagonist, kitchens symbolize places of contentment, safety, and healing. Mikage claims, “to me a kitchen represents some distant longing engraved on my soul.” When she is despondent, her dreams of kitchens keep her going. She takes to the kitchen and learns cooking as a way of overcoming feelings of meaninglessness and despair; cooking represents her new attitude toward life. Like kitchens and cooking, food also plays a symbolic role in the story. Mikage is constantly presenting her friends with food; her life changes when she takes a job at a cooking school; and the climax of the story occurs when Mikage brings a dish of special food to Yuichi in his secluded hotel room. Eat my shorz.

ellauri182.html on line 106: Mikage’s voice can be complex as well, which keeps the reader intellectually engaged. She can go from the light and ironic, talking casually about herself and her situation, to the literary and complex, making more formal and generalized statements, such as this musing on fate that begins: “We all believe we can choose our own path from among the many.”

ellauri182.html on line 110: A few generations ago in Japan, food preparation was considered a lower class occupation; in economically advantaged households, servants frequently provided the cooking. By the mid-1980s, and as reflected in “Kitchen,” food preparation has become a respectable career as well as an art form. Kitchens are now the showcases of Japanese consumer wealth, filled with new technologies and electronic gadgets, and artful cuisine reflects social sophistication.

ellauri182.html on line 113: The Marshall Plan brought Western ideas and a free market economy to what had been an old and traditional culture. in the mid-1980s, Japan has a booming industrial economy, bolstered by its exports of automobiles and electronics to the West. Japanese society has become more materialistic than ever, influenced by its wealth and the consumerism imported from America. Mikage acknowledges this consumerism when she says of her friends, “these people had a taste for buying new things that verged on the unhealthy.” Mikage’s generation has been brought up on television and American culture; she mentions an American sitcom and Disneyland in her narrative. One character in the story is wearing “what is practically the national costume, a two-piece warmup suit,” a style imported from America. In Japan, Yoshimoto’s generation is called the shinjinrui, a generation that has grown up in a wealthy, technological society exposed to American values. Shinjinrui was new breed of humans (used to refer to the post-war generation, who have different ideals and sensibilities). Japan's Generation X.

ellauri182.html on line 115: Some reviewers thought Kitchen was superficial in style and substance, and overly sentimental. Todd Grimson in the Los Angeles Times Book Review wrote that, ‘“Kitchen’ is light as an invisible pancake, charming and forgettable ... The release of information to the reader seems unskilled, or immature, weak in narrative or plot.” Elizabeth Hanson of the New York Times Book Review took issue with the overall effect of the book, writing that “the endearing characters and amusing scenes in Ms. Yoshimoto’s work do not compensate for frequent bouts of sentimentality.” Hanson added that the book’s main appeal for English-language readers “lies in its portrayal of the lives of young Japanese who are more into food and death than sex. EAT! KILL! but do not FUCK!".

ellauri182.html on line 117: As Mikage and Yuichi’s relationship develops, one of the first signs that they are drawing closer is a shared dream that they experience. In the dream, Yuichi tells Mikage that he has a desire to eat ramen, a noodle soup. Shortly after awakening from the dream, Yuichi, in real life, acknowledges his hunger. “I just woke up and I’m starving. I was thinking, hmm, maybe I’ll make some instant ramen noodles.”  Instead of love, she thinks of food. It is through food, as is shown in this scene and many scenes to follow, that Mikage finds her mouth. Climbing to the balcony with her body mass was an existential feat.

ellauri182.html on line 118: Specifically, after ordering katsudon (fried pork served over rice), Mikage has a revelation with regard to Yuichi. The katsudon becomes more than just a meal, it is a means to reach out to Yuichi, to relate to him, to acknowledge both Mikage’s and Yuichi’s connectedness as two obese lovers starving under the same night sky.

ellauri182.html on line 120: The importance of food in contemporary Japanese culture mirrors many of the sentiments of Yoshimoto’s book. John Ashburne, in “World Food Japan,” emphasizes that Japan is a nation characterized by its obsession with food.

ellauri182.html on line 121: A Japanese lunch invitation cannot be likened to the statement, “let’s grab a burger.” Ashburne offers the opinion that “it’s an invitation to commune over food, to bond in a primal act of mutual celebration, to reinforce group identities, or welcome outsiders into the fold.”

ellauri182.html on line 123: Quoting Zen master Dogen-zenji’s “Instructions for the Zen Cook,” (circa 1237), Ashburne relays the words of the great Zen master on the simple act of washing rice and cooking it. Dogen-zenji states, “Keep your eyes open. Do not allow even one grain of rice to be lost. Wash the rice thoroughly, put it in the pot, light the fire and cook it.” He then adds, “There is an old saying that goes, ‘see the pot as your own head; see the water as your life-blood.’” Vittu et on anaalia puuhastelua ruuan kanssa. Ei ruualla saa leikkiä. Se on jumalan viljaa.

ellauri182.html on line 127: Mikage states, “I can’t believe in the gods,” but at the same time she admits her confusion when she implores the “gods—whether they existed or not,” to “please let me live.” Mikage does not have a solid religious belief system to provide meaning for her life, so she turns to other sources for meaning, including friends and her own inward search. Wrong! !No es eso! !No es eso! You should turn to Amitabha!

ellauri182.html on line 129: Existential heroes in literature have often been plagued with despair and profound loneliness. Another philosopher that existentialists have turned to is Søren Kierkegaard (1813-1855), who called this despair “the sickness unto death.”

ellauri182.html on line 130: Sartre urged the personal freedom of choice in the face of life’s unknowns, and claimed that seizing freedom was each person’s duty. These ideas of free will and personal responsibility are also introduced in “Kitchen.” Mikage makes the statement: “People aren’t overcome by situations or outside forces; defeat invades from within,” when she begins to realize that she has responsibility for her own life and its pain. Other people can no longer help her; she must take charge of things herself, “with or without” Yuichi.

ellauri182.html on line 131: Once again, the existentialist idea appears that personal freedom comes at the expense of going against the mainstream crowd.  This relates to existentialism because existential characters tend to focus on the personal rather than the political, and existential characters are alienated by the size and scope of the modern economic system. It is economic liberalism's religion. Euu yecch. Sartre käytti paljon mustetta kuvataxeen oxentamista. Varmaan sitä izeäänkin etoi peilikuvansa. 

ellauri182.html on line 133: Toward the climax of the story, when Mikage is climbing a hotel balcony in a daring moment of “utter desperation,” she contemplates the concept of free will. Up to this point in the story, Mikage has tended to believe in fate and in premonitions, which are beliefs that other powers are making decisions for her. She has also stated that “we have so little choice,” and that “we live like the lowliest worms.” Undergoing an existential change, Mikage finally admits to herself and the reader that human beings are ultimately free because “we’re constantly making choices. With the breaths we take every day, with the expression in our eyes, with the daily actions we do over and over, we decide.” She states that even when people think that they are being acted upon by outside forces, they are in reality choosing their situations and actions, sometimes subconsciously.

ellauri182.html on line 136: In Japanese fiction of the seventeenth and eighteenth century, homosexuality was often celebrated for this reason: boys’ love was considered to be purer than the heterosexual kind; it was uncontaminated by the demands of reproduction and other family duties.

ellauri182.html on line 139: The alternative is of course the sexless intimacy of the fag hag and her chosen friends. The heroines of Yoshimoto’s fiction are not exactly fag hags, nor are they innocent. Mikage and Satsuki are young women. But grown-up sexual relationships are still beyond their grasp. Instead, in the security of their private kitchens, they dream nostalgic dreams, and shed melancholy tears about the passing of time. This is the stuff of great Japanese poetry, and absolute kitsch. Yoshimoto Banana is not yet a mistress of poetry, but she is a past master of kitsch.

ellauri182.html on line 141: “The tone of Yashimoto’s stories is strange, for it veers from childlike naivete to flights of bizarre fancy, which is just like most of Japanese comic books for teenagers.” the publicity photograph of Yoshimoto Banana, hugging her little puppy dog, is cuteness personified. The fact that her father is the most famous philosopher of the 1960s new left gives her name an extra air of incongruousness, as though there were a young German novelist called Banana Habermas. It's daddy's fault! Banana is daddy's girl. Daddy oli sille isänä ja äitinä.

ellauri182.html on line 146:   Banaani on keltainen päältä ja valkoinen sisältä. Banaanin isäpappa oli professionaali takinkääntäjä. Antoi edestä ja takaaki. Il est souvent appelé « Ryumei » prononciation chinoise de son prénom. Rei Shimurasta opin että tää on tapana kun japsu vihitään zen-räkämunkixi. Lyyrikko jolta ei ole käännetty yhtään runoa. Kriitikko joka enimmäxeen riiteli. Käänteli koko ajan takkia mutta sai takin takas oikein päin vanhana. Takaaki 隆明 lung 'prosperity' + ming 'moon'  jap. ryu mei. 

ellauri182.html on line 151:   Korkein totuus (jap. オウム真理教, Ōmu Shinrikyō, Aum Shinrikyo) on Shōkō Asaharan (teloitettu heinäkuussa 2018) vuonna 1984 perustama uskonnollinen kultti, joka perustuu buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen. Vuonna 1995 se teki Tokion metroon terrori-iskun käyttäen sariinia. Ryhmä toimii edelleen Japanissa, mutta Asaharan pidätys ja kuolemantuomio saivat kuinka ollakaan aikaan useita muutoksia. Ryhmä on muuttanut opinkappaleitaan: Buddhalaisiin Vajrayana-oppeihin liittyvät tekstit on poistettu – viranomaiset katsoivat näiden kirjoituksien ”oikeuttaneen murhateot”. Ryhmä on esittänyt kaasuhyökkäyksen uhreille anteeksipyynnön kumartelemalla kovasti  ja perustanut avustusrahaston heitä varten. Yleisöä aiemmin huolestuttaneet provokatiiviset julkaisut ja toiminnat on lakkautettu.

ellauri182.html on line 159: Vanha inssi kannatti Fukushiman ydinvoimaa ja uskoi tieteeseen ja edistyxeen. Suututti jenkit 2001 ymmärtämällä rättipäitäkin.

ellauri182.html on line 167: Shinran left Mount Hiei to study under Hōnen for the next six years. Hōnen (1133–1212) another ex-Tendai monk, left the tradition in 1175 to found his own sect, the Jōdo-shū or "Pure Land School". From that time on, Shinran considered himself, even after exile, a devout disciple of Hōnen rather than a founder establishing his own, distinct True Pure Land school.

ellauri182.html on line 169:   Nianfo (Chinese: 念佛; pinyin: niànfó, Japanese: 念仏 (ねんぶつ, nenbutsu), Korean: 염불; RR: yeombul, Vietnamese: niệm Phật, "laula Buddha") is a term commonly seen in Pure Land Buddhism. In the context of Pure Land practice, it generally refers to the repetition of the name of Amitābha. It is a translation of Sanskrit buddhānusmṛti (or, "recollection of the Buddha").

ellauri182.html on line 171: During this period, Hōnen taught the new nembutsu-only practice to many people in Kyoto society and amassed a substantial following but also came under increasing criticism by the Buddhist establishment there. Among his strongest critics was the monk Myōe and the temples of Enryaku-ji and Kōfuku-ji. The latter continued to criticize Hōnen and his followers even after they pledged to behave with good conduct and to not slander other Buddhists.

ellauri182.html on line 175: It was during this exile that Shinran cultivated a deeper understanding of his own beliefs based on Hōnen's Pure Land teachings. In 1210 he married Eshinni, the daughter of an Echigo aristocrat. Shinran and Eshinni had several children. His eldest son, Zenran, was alleged to have started a heretical sect of Pure Land Buddhism through claims that he received special teachings from his father. Zenran demanded control of local monto (lay follower groups), but after writing a stern letter of warning, Shinran disowned him in 1256, effectively ending Zenran's legitimacy.

ellauri182.html on line 176: Some of Shinran's disciples founded their own schools of Shin Buddhism, such as the Bukkaku and Kosovo, in Kyoto. Early Shin Buddhism did not truly flourish until the time of Rennyo (1415–1499), who was 8th in descent from Shinran. Through his charisma and proselytizing, Shin Buddhism was able to amass a greater following and grow in strength.

ellauri182.html on line 178: Rennyo is generally credited by Shin Buddhists for reversing the stagnation of the early Jōdo Shinshū community, and is considered the "Second Founder" of Jōdo Shinshū. His portrait picture, along with Shinran's, are present on the onanizing (altar) area of most Jōdo Shinshū temples. However, Rennyo has also been criticized by some Shin scholars for his engagement in medieval politics and his alleged divergences from Shinran's original thought.

ellauri182.html on line 180: In contemporary times, Jōdo Shinshū is one of the most widely followed forms of Buddhism in Japan, although like other schools, it faces challenges from many popular Japanese new religions, or shinshūkyō, which emerged following World War II as well as from the growing secularization and materialism of Japanese society.

ellauri182.html on line 181: Shin Buddhism (sääribuddhalaisuus) can be understood as a "practiceless practice", for there are no specific acts to be performed such as there are in the "Path of Sages". In Shinran's own words, Shin Buddhism is considered the "Easy Path" because one is not compelled to perform many difficult, and often esoteric, practices in order to attain higher and higher mental states.

ellauri182.html on line 183: A pure land is the celestial realm of a buddha or bodhisattva in Mahayana Buddhism. The term "pure land" is particular to East Asian Buddhism (Chinese: 淨土; pinyin: Jìngtǔ) and related traditions; in Sanskrit the equivalent concept is called a "buddha-field" (Sanskrit buddhakṣetra). The various traditions that focus on pure lands have been given the nomenclature Pure Land Buddhism. Pure lands are also evident in the literature and traditions of Taoism and Bon.

ellauri182.html on line 185: Amitābha is the principal buddha in Pure Land Buddhism, a branch of East Asian Buddhism. In Vajrayana Buddhism, Amitābha is known for his longevity attribute, magnetising Western attributes of discernment, pure perception and purification of the aggregates with a deep awareness of emptiness of all phenomena. According to these scriptures, Amitābha possesses infinite merit resulting from good deeds over countless past lives as a bodhisattva named Dharmākara. Amitābha means "Infinite Light", and Amitāyus means "Infinite Life" so Amitābha is also called "The Buddha of Immeasurable Light and Life". Kuulostaa ihan määzhik kortilta.

ellauri182.html on line 187: As in other Pure Land Buddhist schools, Amitābha is a central focus of the Buddhist practice, and Jōdo Shinshū expresses this devotion through a chanting practice called nembutsu, or "Mindfulness of the Buddha [Amida]". The nembutsu is simply reciting the phrase Namu Amida Butsu ("I take refuge in Amitābha Buddha"). Jōdo Shinshū is not the first school of Buddhism to practice the nembutsu but it is interpreted in a new way according to Shinran. The nembutsu becomes understood as an act that expresses gratitude to Amitābha; furthermore, it is evoked in the practitioner through the power of Amida's unobstructed compassion. Therefore, in Shin Buddhism, the nembutsu is not considered a practice, nor does it generate karmic merit. It is simply an affirmation of one's gratitude. Indeed, given that the nembutsu is the Name, when one utters the Name, that is Amitābha calling to the devotee. This is the essence of the Name-that-calls.[7]

ellauri182.html on line 188: Note that this is in contrast to the related Jōdo-shū, which promoted a combination of repetition of the nembutsu and devotion to Amitābha as a means to birth in his pure land of Sukhavati.

ellauri182.html on line 190: In another departure from more traditional Pure Land schools, Shinran advocated that birth in the Pure Land was settled in the midst of life. At the moment one entrusts oneself to Amitābha, one becomes "established in the stage of the truly settled". This is equivalent to the stage of non-retrogression along the bodhisattva path.

ellauri182.html on line 191: Many Pure Land Buddhist schools in the time of Shinran felt that birth in the Pure Land was a literal rebirth that occurred only upon death, and only after certain preliminary rituals. Elaborate rituals were used to guarantee rebirth in the Pure Land, including a common practice wherein the fingers were tied by strings to a painting or image of Amida Buddha. From the perspective of Jōdo Shinshū such rituals actually betray a lack of trust in Amida Buddha, relying on jiriki ("self-power"), rather than the tariki or "other-power" of Amida Buddha. Such rituals also favor those who could afford the time and energy to practice them or possess the necessary ritual objects—another obstacle for lower-class individuals. For Shinran Shonin, who closely followed the thought of the Chinese monk Tan-luan, the Pure Land is synonymous with nirvana.

ellauri182.html on line 193: The goal of the Shin path, or at least the practicer's present life, is the attainment of shinjin in the Other Power of Amida. Shinjin is sometimes translated as "faith", but this does not capture the nuances of the term and it is more often simply left untranslated.[8] The receipt of shinjin comes about through the renunciation of self-effort in attaining enlightenment through tariki. Shinjin arises from jinen (自然 naturalness, spontaneous working of the Vow) and cannot be achieved solely through conscious effort. One is letting go of conscious effort in a sense, and simply trusting Amida Buddha, and the nembutsu.

ellauri182.html on line 195: For Jōdo Shinshū practitioners, shinjin develops over time through "deep hearing" (monpo) of Amitābha's call of the nembutsu. According to Shinran, "to hear" means "that sentient beings, having heard how the Buddha's Vow arose—its origin and fulfillment—are altogether free of doubt."[9] Jinen also describes the way of naturalness whereby Amitābha's infinite light illumines and transforms the deeply rooted karmic evil of countless rebirths into good karma. It is of note that such evil karma is not destroyed but rather transformed: Shin stays within the Mahayana tradition's understanding of śūnyatā and understands that samsara and nirvana are not separate. Once the practitioner's mind is united with Amitābha and Buddha-nature gifted to the practitioner through shinjin, the practitioner attains the state of non-retrogression, whereupon after his death it is claimed he will achieve instantaneous and effortless enlightenment. He will then return to the world as a Bodhisattva, that he may work towards the salvation of all beings.

ellauri182.html on line 200: What is a word for name-calling? In this page you can discover 11 synonyms, antonyms, idiomatic expressions, and related words for name-calling, like: mad-quite, abusing, Oooooooooh, insult, names, foul-language, insulting, rudeness, bad-language, derogating and white-slavery.

ellauri182.html on line 203: Toi jonkun taikasanan lakkaamaton hokeminen on tosi yleinen meemi uskonnoissa. Kai se on joku yritys pitää ajatuxet poissa pahanteosta. Ehkä se toimii vastalääkkeenä skizofreniaan. Yhtämittainen pälätys hukuttaa hajaäänet kuulumasta kallon sisältä.

ellauri182.html on line 205: Juu näinhän se onkin! Uskonto ajaa kaikenlaista puhtautta, intiimi- ja rotuhygieniaa! Pitää housut jalassa ja raja-aidat pystyssä. Kelaa vaikka juutalaisten ruokasääntöjä, tai esinahan poistoa. Se estää juutalaisten sekaantumisen gojimeihin, arjalaisten sekaantumisen paarioihin, estää ukrainalaiset sotkeutumasta natoon, turkkilaisten pääsyn eurosojuziin ym ym. No tietysti. Ei tosiaankaan ole mikään sattuma että puhdas, pyhä, koskematon, neizeellinen on uskontojen ydinsanastoa. Toinen suosikki on maxuvälinesanasto kosto, rangaistus, maxu, lunastus, velka ym. Eli uskonto on kehitetty ruoka- puhtaanapito- ja pornobisnexen sekä verikostotoiminnan valtiollistamiseen yhteisen hygienian nimessä. EAT! FUCK! KILL! on toki ok, kun se tapahtuu isoveljen valvonnassa.

ellauri182.html on line 209: Cross-national epidemiological studies show that prevalence rates of common mental disorders (i.e. depression, anxiety disorders, and post traumatic ressi) vary considerably between countries, suggesting cultural differences. In order to gather evidence on how culture relates to the aetiology and phenomenology of mental disorders, finding meaningful empirical instruments for capturing the latent (i.e. non-visible) construct of 'culture' is vital. In this review, we suggest using value orientations for this purpose. We focus on Schwartz's value theory, which includes two levels of values: cultural and personal. We identified nine studies on personal values and four studies on cultural values and their relationship with common mental disorders. This relationship was assessed among very heterogeneous cultural groups; however, no consistent correlational pattern occurred. The most compelling evidence suggests that the relationship between personal values and mental disorders is moderated by the cultural context. Hence, assessing mere correlations between personal value orientations and self-reported symptoms of psychopathology, without taking into account the cultural context, does not yield meaningful results. This theoretical review reveals important research gaps: Most studies aimed to explain how values relate to the aetiology of mental disorders, whereas the question of phenomenology was largely neglected. Moreover, all included studies used Western instruments for assessing mental disorders, which may not capture culturally-specific phenomena of mental distress. Finding systematic relationships between values and mental disorders may contribute to making more informed hypotheses about how psychopathology is expressed under different cultural circumstances, and how to culturally adapt psychological interventions.

ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä. 

ellauri182.html on line 220:     Esim. enkelit mainitaan vain runojen kohdalla, mutta kyllähän niistä on proosateoxiakin, esim. Knasulla. Äitiys löytyy vain proosasta, mutta nähtiinhän siitä hiljan 1 japsuleffakin. Juu ei tähän ole luottamista enempää kuin kevätjäihin. Ja taaskin puuttuu listoilta ihan keskeisimmät teemat, nimittäin syöminen, bylsintä ja tappaminen. Edes niinkään keskeistä teemaa kuon omistaminen ei mainita. Rikos on vain leffateema, pace Dostojevski. Murhista on vaan izemurha mainittu (leffoissa). 

ellauri182.html on line 229: Oletko koskaan miettinyt, mitkä ovat maailman kysytyimmät kysymykset? Mainosmiehet ovat. Alla on koko luettelo 1000 eniten kysytystä kysymyksestä Googlessa sekä niiden maailmanlaajuinen hakumäärä ja napsautuskohtaiset kustannukset. Niille, jotka eivät ole tietoisia, klikkauskohtainen kustannus tarkoittaa summaa, jonka mainostajat maksavat kyseisen termin mainostamisesta Googlessa. Mikä on maailman kysytyin kysymys? Voi olla melko yllättävää tietää, että maailman kysytyin kysymys on "mikä on mun ip". On hieman yli 3 miljoonaa ihmistä, jotka kysyvät tämän kysymyksen joka kuukausi Googlessa, ja se on vain yksi muunnelma kysymyksestä. On enemmän, jotka kysyvät, "mikä on ip-osoitteeni" ja vastaavia. Joten se on mielenkiintoista!

ellauri182.html on line 244:     Kun lisääntymisen ja maantäytön harjoittelu kuumottavat mielessä, eia kannata lähteä ollenkaan sellaisiin jäätäviin aiheisiin kuten Ukrainan selkkaus, maailmansota, kulkutaudit, ilmastonmuutos tai salaliittoteoriat. 

ellauri182.html on line 246:   Paasausten lempiaiheet näyttää olevan finninaamojen loppupään "negatiivisista" aihepiireistä. Voihan ne kiinnostaa izeä mutta Morin varoittaa:

ellauri182.html on line 248: Talking about one’s problems can be a great way to get something off your chest. While it is okay to admit that you’re having a hard time, as with other “negative” topics, try to not come across as someone who’s just complaining all the time without actually trying to change anything. Girls don't spread legs for whiners.

ellauri182.html on line 294:     Reitä harmitti vain ettei se ehtinyt koskaan antaa pappa Ishidalle. Sitä se ei antaisi izelleen ikinä anteexi. Aina pitäisi vaan maxaa lisää. Vaikka kaippa Isidaddykin oli jo impotentti. Waijin on varmaan harmaasexuaali kerta se tyytyy potkaisemaan Reitä kipeästi lonkkaan.

ellauri182.html on line 296: No se olikin väpelö joka harrasti zeniä ja kääröjä koska ei jaxanut koulun urheilulajeja. Se oli sattumalta Elvixen veli. Neiti Tanakka olikin niiden loputtoman katkeroitunut äitykkä. Akemin judoura epäonnistui dopingskandaaliin, Elvis sanoi halvexivasti. Kaikki temppelipaskiaiset anasti vaan sitä samaa kääröä. Minnes Amida oli unohtunut?  Hauska tyyppi: hieno auto hienot vaatteet. Vitun anaalit. Anista penaaliin. Käytännöllinen automyyjä nosti päätä Junin rumemmissa housuissa. Köysi oli valitettavasti kireällä. Minun piti hiestää se katki. Elvis rahmaisi pikku tikulla Rein karkeata sivua. Waijin oli lopettanut ulkomaisten perehdyttämisen ja palaisi pian Rein erehdyttämiseen. Nopeasti nyt! Ala tulla!

ellauri182.html on line 299:     Kannattaisiko neiti Tanakan kiinnittää painavien puuvillahousujen vyötärö 2 vai 3 pyykkipojalla? Mitä väliä. Hese temppelin suuri Buddha painaa 93 tonnia, tälle tietoiskulle on tilaa konnien jakelemien iskujenkin keskellä.  Ukemi olisi valmis pitelemään Reittä tiukasti. Hortensiat vaativat huippualkalisen maaperän. Ja paskat!

ellauri182.html on line 301:     Hortensia vaatii hyvin voidakseen happaman ja turvepitoisen mullan. Älä käytä kalkkipitoista alustaa. Vittu tämäkin on Sujatalla just väärinpäin. Yleiskielessä alkalisen synonyyminä käytetään termiä emäksinen. Termit kuitenkin eroavat: kaikki alkaliset liuokset ovat emäksisiä, mutta kaikki emäkset eivät ole alkalisia, sillä kaikki emäkset eivät ole vesiliukoisia.

ellauri182.html on line 303:     Angus retku onkin kiva pikkulanko, hetki - pikkulanko ovi tuossa kävi? Ei se oli ambulanssi joka rääkyi kuin 9" nailsin kappale. Ei ole Amerikan lääketieteen voittanutta. Ja halpaakin se on.

ellauri182.html on line 305:     Shag hivelee Reittä reisivälistä. Sen reaktio (night spill) on vielä tallella. Mutta Shag putoaa kuin eno veneestä. Rei ei voi ajatella fuusiota. Rei on niin nuori (30v.) Shag tilaa sille 800-numeron. Elämä voittaa taas.

ellauri182.html on line 307:     - Se on tuulispää aikataulu, sanoo sinapin värinen housupukuinen Nana Mouskouri, porhaltaessaan paikalle nöyrtyneenä syli täynnä lahjuxia. Kaikkihan me haluamme olla izenäisiä, vaikka varkaita, se on Shalom Schwartzin arvo N:o 1. Temppelialue on taas turvallisen alkalinen kun Nomun tuhkat levitellään sinne. Ilmainen leposija on siunaus.

ellauri182.html on line 309:     Pappi teljetään paatuneiden rikollisten vankilaan ja poistetaan elävien kirjoista. Aimo retribuutio. Rei ei lähde oikeusteize vaatimaan windfallina haltuunsa tullutta kääröä. Se on äärimmäisen jaloa. Onhan tärkeämpiä kuin asioita kuin raha. Paizi housupuku ostaa väärennetyn tansun Ransulta isolla rahalla. Maedan täti saa sen väärennetyn tansun ja Aimo-parkkipaikan. Kaikki ovat tyytyväisiä. Japsut ovat vähään tyytyväisiä. Niillä ei ole ollut inflaatiota 30 vuoteen. Epätoivoiset japsumiehet ketkä ei pääse Rein lailla tienaamaan tekee muille joukkoharakirejä. Ukemi häpeää niin ettei tule edes kazomaan Rein kipeätä polvea. Rei veti esiin paxun tukun rahaa. Peltitölkissä oli herkullista ohrateetä. Angus Glendinning tallusteli huoneeseen. Falafelliä. All was well.

ellauri182.html on line 311: Ihan lopuxi vielä 1 tuotesijoittelu: Massive heart attack  are an English trip hop collective formed in 1988 in Bristol by Robert "3D" Del Naja, Adrian "Tricky" Thaws, Andrew "Mushroom" Vowles and Grant "Daddy G" Marshall. Kuulostaa Roberta Flackin ja Tina Turnerin morfauxelta. Köyhiä neekereitä brittislummikaduilla kuten Bay-suoratoistosarjassa.

ellauri182.html on line 326: They found that the youngsters showed frustration or determination on their faces as they struggled with the challenges.

ellauri182.html on line 329: Researchers believe that humans might use the expressions as a way of calling for help from others.  

ellauri182.html on line 345: aspiration. It is also worth mentioning that stops are palatalized when

ellauri182.html on line 350: where Icelandic words have a palatal stop.

ellauri182.html on line 351: As no affricates exist in Icelandic, English affricates have to be exchanged

ellauri182.html on line 359: has an affricate like in sjans or sens (note that é stands forj V) "change", and

ellauri182.html on line 365: i.e. bridds, djobb, djók, geim, gel, gin, and sjó. Other examples are breik "break", bœti "byte", dóp "dope", greip "grapefruit", lúkk "look", meik "make-up", meil "e-mail", sjampó "shampoo", sjeik "(milk)shake", and teip "tape".

ellauri182.html on line 366: The masculines that get strong declension are inflected as -stems, i.e.

ellauri182.html on line 370: "headphone", stall "style", trukkur "truck". Most masculines, however, have

ellauri182.html on line 372: nominative and accusative plural ijeppa — jeppar), as e.g. gai, hamborgari

ellauri182.html on line 373: "hamburger", jeppi "jeep", maskari "mascara", plebbi from "plebeian =

ellauri182.html on line 375: Very few feminine anglicisms have strong declension. As an example the

ellauri182.html on line 378: plural (blókar— blœkur). Words ending in -ik, like grafik "graphic", lýrik "lyric", politik "politics", trafftk "traffic" get the ending -ur in genitive singular, but no plural, and words with the suffix -sjón, as e.g. aksjón "action", have the endings -ar in genitive singular and -ir in nominative and accusative plural (aksjónar—aksjónir). As -sjón is not accepted as an Icelandic suffix, aksjón counts as a foreign word, but not as a loanword. [Silly bitch, it is a Danish loan put to new use.]

ellauri182.html on line 380: Most feminine borrowings have weak declension characterised by the

ellauri182.html on line 390: But times are changing, Icelandic society is constantly under the pressure of new

ellauri182.html on line 395:   No Major Impact on Iceland's Environment - Iceland Monitor.  Icelandic authorities believe that the proposed construction of a nuclear power station in Sizewell, Suffolk County, on the east coast of England, will not have a major impact on the icelandic environment.

ellauri182.html on line 399: Ukrainan selkkaus. Putin oikealla. Taka-alalta lähestyy Sale Niinistö rauhanlehvä suussa.

ellauri182.html on line 403: Länsi on idästä kazoen idässä ja itä lännestä kazoen lännessä. Silti on selvää että maailmanhegemonia on ja pysyy lännen käsissä. Se johtuu siitä että yli puolet apinoista haluaa olla länkkäreitä (kz. Shalom Schwarzin arvoympyrä). Kas juttuhan menee Darwinilla näin: Kun vallattavaa ruokamaata riittää, paras lisääntymisstrategia on hajoita ja hallize, ei pelata paikkaa vaan leviämisnopeutta, räjähtävää kasvua. Tämä on toiminut länsiapinoilla nyt jo puoli tuhatta vuotta ilman rajoituxia, ja yli 50% koko maailman apinoista on siihen tyytyväisiä. Laissez faire, seppoillaan, jos et menesty on vika sussa izessä. Tää on vapautta, liberoina edetään monokulttuurisella ruohokentällä. Tää on demokratiaa, ne jotka jaxaa ja välittää niin äänestää, ne jotka tietää jo hävinneensä eivät viizi edes laahustaa laatikolle. Kaikkein vähiten ne haluaa että joku kiilaa ohi alhaalta. Eli valta on ylä- ja keskiluokalla, loput ovat laahusta ja rupusakkia. Mutta niitä on kuitenkin alle 50% ! Tai siis niiden vaikutusmahixet on ainakin. 

ellauri182.html on line 405:   Idän malli on peräisin täyteen ahdetuilta laitumilta, jossa on vain siellä täällä enää ruokalaikkuja. Kun ei voida enää laajentua sivulle, kasvetaan vaan ylöspäin. Noustaan toisten olkapäille ja rakennetaan hyvin suunniteltu keko, jossa jokainen tietää paikkansa, varsinkin oligarkit ja kasan päällä monarkit. Rotinkaiset kantavat kortta kekoon ja syövät yhteismahasta. Yäk, sanoo länkkäri. Eime tämmöstä haluta, me halutaan tota loputonta kasvua. Aukko liikenteessä ja siihen Aimo-parkkiin ennenkuin muut ehtivät! Eli selitys lännen menestyxelle on kapitalismi, ja kapitalismin menestyxelle avoin ekosysteemi, joka imuroi voimansa vielä käyttämättömiltä tonteilta. Tää on kaikki tervettä darwinismia, luovaa tuhoa. No mikähän ei olisi. 

ellauri182.html on line 407:   Kun rotat joutuvat ahdistuxiin rotanpesässä, ne ärtyvät ja alkavat pureskella toisiaan, lopulta tulee kahakoita ja niiden seurauxena ahtauskin vähän hellittää. Nyt ollaan maapallolla apinoiden kanssa samassa pisteessä. Idän paviaanit kirkuvat ja alkavat hyökkäillä Ukrainan termiittilinnaan itäpuolelta, lännen simpanssit aukovat torahampaista kitaansa ja äyskivät takaisin sen länsipuolelta. Siinä hötäkässä ihanasti unohtuvat niin pandemia kuin ilmastonmuutoskin. Eiköhän kaverit aleta kaivaa taas esiin tota turvetta, kun ei veli venäläiseen kaasuun enää tohdi turvata?

ellauri182.html on line 417: I would like to talk about the Zen circle and give my own interpretation as to what meaning the symbol is trying to convey.

ellauri182.html on line 419: The Zen circle is a simple, stark black circle usually painted on white paper in ink. Typically the circle is said to represent the material world that continues endlessly without cessation. There is a beginning to life (where the brush first touches the paper) and an end (where the brush leaves the paper), but this beginning and end continue one after the other, thereby signifying the wheel of birth, death and rebirth. The space within that circle is the emptiness, or the void, the understanding of which lies at the heart of Zen and the experience of which is the goal of meditation.

ellauri182.html on line 421:     What is inside is outside; what is outside is inside.

ellauri182.html on line 423: All well and good, but I would like to suggest a very different lesson that can be learned. If you want to actively participate then grab a pencil, an eraser and a clean sheet of paper.

ellauri182.html on line 425: First simply draw a circle on the paper. It doesn't have to be very 'good' from an artistic point of view and an approximation is adequate.

ellauri182.html on line 427: Now step back and take a look at the paper in its entirety. What do you see?

ellauri182.html on line 429: What you will inevitably notice is the circle. After all, it is the only thing to actually see.

ellauri182.html on line 431: Now shift your focus to what is inside the circle.

ellauri182.html on line 433: And now take a look at what is outside the circle.

ellauri182.html on line 437: What is inside and what is outside is the same. Plain white paper. The circle - the idea of separation - is an illusion. The circle, which creates the duality of 'inside' and 'outside' or 'here' and 'there' is a false representation. The cycle of 'life' and 'death' that the circle shows is itself nothing more than a trick of the conscious mind that habitually creates opposites where none in fact exist. You're actually dead already.

ellauri182.html on line 441: Once the choice has been made internally and you begin to change your life prepare yourself to be amazed at the reaction you get from those around you. They probably think you've gone crazy, like me.

ellauri182.html on line 443: What is inside is outside; what is outside is inside. Think about a Möbius strip, or a Klein bottle. No way for a fart to stay inside. As within, so without. This ancient wisdom is as applicable today as it was centuries ago. Make a positive change within yourself and see that positivity reflected back at you by the people around you and the circumstances you find yourself in.

ellauri182.html on line 445: Finally take the time to meditate on the meaning of the Zen circle in a fuller sense and how its secret applies to your life. I have only scratched the surface here; there is so much more to discover and share.

ellauri182.html on line 452:     Touhosu! This is the enlightened mind. The mind that is beyond duality. Limitless and formless. Infinite.

ellauri183.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri183.html on line 38: 	Tää Jumalan armo on Bernardin viimeinen rompsku, kirjoitettu 68-vuotiaana, eli mua nyt vuotta nuorempana. Tää on hullunhauskaa pilantekoa juutalaisuudesta ja vähän katolisuudestakin, eli Bernardin ja sen vaimon uskontotaustoista apinansilmin nähtynä. Parasta Malamudissa tässä niteessä on että se antaa vitut ylevälle, ja kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne on. Vizikkäintä on lukea miten jenkki- ja brittikriitikot kiemurtavat saadaxeen tästä läpästä irti jotain ylevää.

ellauri183.html on line 40: 	Tän perustavanlaatuisen blasfemian rinnalla atheisti Rothin kiekuna on typerää teineilyä. Silti jutkut hermostuivat Rothista paljon enemmän kuin tästä, koska Roth mustas niiden mielestä juutalaisten mainetta. Siihen verrattuna tällänen suht sexitön (jos apinan pikapanoa ei lasketa) jumalanpilkka vähän niinkuin kotioloissa on varsin harmitonta.

ellauri183.html on line 42: 	Tää on yxi parhaista rompskuista mitä olen lukenut. Täysosuma, osui 1-piippuiseen ja upposi. Mikä ei takaa, etten lukenut sitä kuin piru raamattua. Todennäköisesti kyllä. 

ellauri183.html on line 50: 	Malamuutti piti leffoista ja kertoi kavereille niiden juonia. He was especially fond of Charlie Chaplin's comedies. Silläkin oli hullu veli Sakari. Malamud's mother, Bertha, and his brother, Eugene, were both mentally ill. Bertha died when Bernard was 15, possibly a suicide. Sakari eli kovan ja yxinäisen elämän ja kuoli viisikymppisenä.

ellauri183.html on line 52: 	Bernien gradu koski Thomas Hardya. Sodan päätyttyä Malamuutti nai it.room.kat. goyn (Ann de Chiara) Oregonista vasten molempien vanhempien tahtoa. Bernhardilaiskoira alkoi kirjoittaa 60-luvulla Oregonin maamieskoulussa. Living out West in Oregon for ten years (1949-61) gave Malamud a sense of home, however temporary. "It was where my wife had a feeling of rooz: our daughter was born there." Tytär Janna Smith on mun ikäinen ja antaa psykoterapiaa halukkaille. Kirjoitti Berniestä kirjan My father was a book. Malamud was Jewish, an agnostic, and a humanist.

ellauri183.html on line 55: agnostic: The English biologist Thomas Henry Huxley coined the word agnostic in 1869, and said "It simply means that a man shall not say he knows or believes that which he has no scientific grounds for professing to know or believe."

ellauri183.html on line 56: Earlier thinkers, however, were Sanjaya Belatthaputta, a 5th-century BCE Indian philosopher who expressed agnosticism about any afterlife, and Protagoras, a 5th-century BCE Greek philosopher who expressed agnosticism about the existence of the gods.

ellauri183.html on line 59: In the 20th century, the word was further refined, acquiring iz contemporary meaning of a naturalistic approach to life, focusing on the well-being and freedom of humans. Siinä on luoja korvattu luomakunnan herralla. Termiittiapina palvoo avoimesti omaa raidallista persettään. Jotakinhan pitää aina palvoa. Lähteet:

ellauri183.html on line 61: 	Norman, Richard (2015). "Life Without Meaning?". In A. C. Grayling (ed.). The Wiley Blackwell Handbook of Humanism. Andrew Copson. John Wiley & Sons. pp. 325–246. ISBN 978-1-119-97717-9.

ellauri183.html on line 63: Nida-Rümelin, Julian (2009). "Philosophical grounds of humanism in economics". In Heiko Spitzeck (ed.). Humanism in Business. Shiban Khan, Ernst von Kimakowitz, Michael Pirson, Wolfgang Amann. Cambridge University Press. ISBN 978-0-521-89893-5.

ellauri183.html on line 68: 	In 1974, philosopher Sidney Hook defined humanism and humanisz by negative characteristics. According to Hook, humanisz are opposed to the imposition of one culture in some civilizations, do not belong to a church or established religion, do not support dictatorships, do not justify violence for social reforms or are more loyal to an organization than their abstract values. Hook also said humanisz support the elimination of hunger and improvemenz to health, housing, and education. No sitä varsinkin.

ellauri183.html on line 72: Saul Bellow: "Let me add on my own behalf that the accent of hard-won and individual emotional truth is always heard in Malamud's words. He is a rich original of the first rank." 

ellauri183.html on line 76: 	Loppuikänsä Bernad opetti luovaa kirjoittamista Vermontissa Benningtonin naisten collegessa. Ann joka oli sentään käynyt Cornellin typed his manuscripz and reviewed his writing. Oliko Berniellä sillä aikaa jimbajambaa coedien hameissa? New York Times tietäisi muttei kerro ilmaisexi. In the book The Natural by Bernard Malamud the main character Roy Hobbs had a very distinct flaw, a flaw that millions of American men and women both have..... an obsession with sex which affected his character and which made him a very unsuccessful man.

ellauri183.html on line 78: His deep belief that one should live morally crashed into his premise that one should live fully. Yep, I bet he did shag his coeds. Janna Malamud Smith is the author of An Absorbing Errand: How Artisz and Crafzmen Make Their Way to Mastery; A Potent Spell: Mother Love and the Power of Fear; and Private Matters: In Defense of the Personal Life. Her titles have been New York Times Notable Boox and A Potent Spell was a Barnes and Noble "Discover Great New Writers" pick. She has written for the New York Times, the Boston Globe, and the Threepenny Review, among other publications. A practicing psychotherapist, she lives with her husband and two children in Massachusetz.

ellauri183.html on line 80: Faulty interpretations can create much disappointment, as in the movie version of his novel The Fixer, "Horrible. That thing went to five different writers. Edward Albee was one of them but he would only do it if he had full say over it. Dalton Trumbo finally wrote the screen play and he's a hack. The film should have been done as a sort of fable, in black and white. Instead, it was all galloping Cossacx and dancing girls: an overdone fake. And that sickens a writer--to see his book faked."

ellauri183.html on line 82: Malamud laughs at the labels which contemporary critics have pinned on him. "Tragico-comico, realistico-fabulistico; the more the merrier!" More human excellence! More generosity! More coed pussy! Want to keep up with breaking news? Subscribe to our email newsletter.

ellauri183.html on line 86: In a 1974 New York Review of Boox essay, Roth took on Malamud, his friend and literary father-figure, criticizing him for creating characters that were suffering Jews, virtuous victims, full of “righteousness and restraint,” lacking their stereotypical “libidinous or aggressive activities.” Though he didn’t use the phrase, Malamud had painted them as Christ-like in their poverty, pain, moral goodness, and quest for redemption. By contrast, the Christian characters, like Frank Alpine, were full of sexual lust and transgressive behavior — the bad goy to Morris Bober’s good Jew. “The Assistant,” Roth wrote, was a book of “stern morality.”

ellauri183.html on line 88: Roth contrasted Malamud’s protagonisz to the exuberant Jewish characters created by Saul Bellow, especially the picaresque Augie March, and his own hypersexual Alexander Portnoy. In effect, Roth said, Malamud had created Jews who were stereotypes, not fully realized human beings like him and Sal.

ellauri183.html on line 91: Roth wrote back, audaciously insisting that he had pointed out “fictional skeletons” that perhaps Malamud himself didn’t see. Like a sanctimonious little shit.

ellauri183.html on line 93: Little wonder that Malamud refused to talk to Roth for several years. They were reconciled in May 1978, when Malamud and his wife, Ann, accepted a dinner invitation in London from Roth and Claire Bloom, who were then living together. The two men kissed on the lips like Brezhnev and Honecker and resumed their friendship, according to a memoir by Malamud’s daughter, Janna Malamud Smith.

ellauri183.html on line 94: However, in a letter to his daughter a week after that dinner of reconciliation, Malamud voiced his true feelings: Roth, he said, had written a “foolish egoistic essay about my work” and had “certainly misinterpreted” “The Assistant.” The letter was not made public until 2006, some 20 years after Malamud’s death.

ellauri183.html on line 101: The apocalyptic gloom of his subject seems hopelessly out of place in this cheery, sun-washed house, a rambling white-frame idyll near Bennington College, where Malamud has taught for 20 years. A comforting percussion of cooking sounds comes from the big kitchen where his wife Ann, a chipper dynamo of a woman, is devising lunch; on the porch an old tiger tomcat lolls ingratiatingly; and in the distance the cloud-dappled foothills of the Green Mountains hover like a Yankee daydream.

ellauri183.html on line 103: And Malamud himself -- still frail from a recent illness -- at first appears an improbable Isaiah. With his tidy demeanor, incessant self-editing ("no, wait, there's a better word . . . ") and deadpan, scrupulous style, he could be the most successful publican in Galilee. He is uneasy with talking about himself ("that kind of stuff, it's not up his alley," says his publicity-hungry "friend" Philip Roth) and seems reluctant to start. He pauses to choose among several pairs of glasses, then sits down carefully, feet flat on the floor, long fingers knitted in his lap. Finally, with the anxious geniality of a brave man settling in for root canals, he says, "Now then, I think we can begin."

ellauri183.html on line 104: With God's Grace, Malamud risked a lash from the powers  above. Already John Leonard in The New York Times has said it "groans under the weight of its many meanings . . . I find myself tired of masks on clowns." Nor are the unflattering treatment of Christianity and emphasis on evolution likely to delight Moral Majoritarians.

ellauri183.html on line 105: "One of the earliest letters I got was from a Jewish gentleman who wrote, 'Your father must be whirling in his grave!'" His father was a Yiddish-speaking Russian immigrant who had a small grocery store in Brooklyn. 

ellauri183.html on line 106: "In many ways, I am a real child of the Depression. There was no money around, and until I could support my family, I didn't know what to do with my hands. That's the force of my strength of obligation. I am in many ways a strong-willed man."

ellauri183.html on line 107: He forbade television in the house until the late '50s to encourage Paul and Janna to read. And he set an example of "incredible and absolutely consistent discipline," reading every night in his slow, methodical way, underlining frequently. He doesn't prize material things all that highly, and the center of his life has always been his family and friends.

ellauri183.html on line 108: Malamud's work is infused with a baleful but robust humor, and the son says his father "has a Swiftian streak in him" which leads to the "kind of acerbic, satirical quality" apparent in "God's Grace." 

ellauri183.html on line 109: In Malamud's cosmology, free will and an omnipotent deity coexist because God ("who invented man to perfect himself") has an overall plan "to make man meet his obligations, but in a way he can't tell him about in advance -- to make him use himself best."  

ellauri183.html on line 110: Toisin sanoen: vapaa tahto on kyberneettinen versio determinismistä, siis Ilkka Niiniluodon suotta pilkkaama Ahmavaaran korkkiruuvi! "That's how an inventive god earns his living. I can't outguess my characters all the time, although I know I try. But when I get a character to surprise me, then I know I'm cooking with gas." 

ellauri183.html on line 111: Many critics dismiss Malamud as a "Jewish writer." But "that's a reduction of my accomplishment. It diminishes something. All men are Jews, he once said, and Jews are absolutely the very stuff of drama. I say nothing about the ladies."

ellauri183.html on line 112: He is irritatingly compared to Nobel laureate Isaac Bashevis Singer. "Don't lump me in with Singer. We're very different. I don't go in for the schlemiel interpretation. There's a difference of intent. I am serious. I have not given up the hero -- I simply use heroic qualities in small men like myself. There ought to be more heroes like myself. Idealism has become a strange word."

ellauri183.html on line 119: Rakas päiväkirja. Sunnuntain lehdissä kerrottiin paljon muun ohella Eila Pennasesta ja siitä, miten Brasiliassa yritetään estää vapaampia tuulia mm. syyttämällä vapaata kasvatusta kaikesta pahasta, esimerkixi Sharon Taten murhasta. Näiden erilaisten aiheiden yhdistelmä palautti mieleeni Eila Pennasen kirjoituxen "Miten jaxan elää" Suomen Kuvalehdessä viime syxynä.

ellauri183.html on line 130:   Simpanssi Gottlob eli "Buz" ei välittänyt vaikka kuulapeli oli järjestetty, kuha se voitti. Järkevää. Calvin Cohn viittilöi Buz Hobbesille: Olemme kahden maailmassa. Buz Calvinille: Ojenna banaani. Kumpihan oli tyhmempi?

ellauri183.html on line 136: hant_of_venice'-7849.jpg" />

ellauri183.html on line 141: halperin.net/wp-content/uploads/2014/11/Jessica3-769x1024.jpeg" />

ellauri183.html on line 144: Gorilla tuijottaa apinoita mezästä silmät tyhjinä kuin mörkö muumipeikkoja ja sitten poistuu pieraisten. Se piti Bernien isän valituxista fonografilevyllä. Hyvä huomio Malamuutin kirjassa on että merkizevästi toisistaan eroavat apinoiden sanomat voi ihan hyvin lähettää ja vastaanottaa ilman sanoja. Sanat eivät riitä kertomaan, mutta tuskin niitä tarvitaan. Poistuvan gorillan ilmavaiva oli paljonpuhuva.

ellauri183.html on line 149: Buz kysyi: Mikä on ihminen, isi? Cohn sanoi arvelevansa että ihminen on se joka suhtautuu herkästi ja suojelee elämää ja sivilisaatiota. Buz sanoi että hän oli mieluummin simpanssi. Tai kristitty. Gottlob, Calvin Cohnin poika joka tykkää enemmän pojasta kuin isästä on aika veitikka. Se ei halua Aatami ja Eeva -tarinaa koska siinä on se käärme, kaarmeet ruomivat mahallaan. Se ei halua Kain ja Aabel tarinaa, koska se ei pidä väkivallasta ja verenvuodatuxesta. Väkivalta Uudessa Testamentissa johtuu siitä että he ristiinaulizivat Jeexus Nasaretilaisen. "Ketkä he?" kysyi Cohn valppaasti. "Roomalaiset sotilaat." Cohn taputti Buzia päälaelle. "Kerro minulle se tarina jossa isa katkaisi pienen poikansa kaulan" Buz pyysi. Cohn vastasi suuttuneena: "Olen sanonut jo vaikka kuinka monta kertaa että Abraham ei katkaissut Iisakin kaulaa. Enkeli esti viime tingassa." Kaikki vain osoittivat toisilleen että he rakastivat toisiaan. Iisakille ei jäänyt mitään traumoja. Buz piti onnellisista lopuista. "Jumala on rakkaus", hän sanoi. Cohn ei ollut varma siitä muttei sanonut mitään. Mutta oliko syntipukin murhaaminen muka sivistunut teko, kysyy Buz. Mina olen elain ja olen aina ollut vegetariaani! Syon banaania mutten ime sun penista ennenkuin mennaan naimisiin.

ellauri183.html on line 153: Ortega y Gasset väitti että simpanssit ei muista äitiään. Vitun humanisti. Gottlob ei pitänyt Hozesta. En minäkään. Buzin mielestä elämän tarkoitus on pitää niin hauskaa kuin olla voi ja hypistellä penistä. Cohn ei antanut simpanssin pitää kikkelistä mutta antoi Buzin imuttaa. George kazoi päältä mustasukkiaisena. Eikös joku niistä olis voinut olla narttu, vaikka George? Olis saatu liukkaampi kolmiodraama.

ellauri183.html on line 155: 5 lisäapinan (joista 1 narttu, jee!) jälkeen puuttuu enää 3 että saisi  kädellisistä Calvinille kokoon nälkäisen minyamin. Sitä ennen hän halusi päästä laatimaan ja sanelemaan sääntöjä ja määräyxiä. Kolleegat laivalla olivat sanoneet että hänellä oli johtamistaipumuxia. Ei vizi kyllä tässä kaverissa on paljon sentään Kimmo Koskenniemeä. Aivan tolkuton persepää.	

ellauri183.html on line 157: 	Leopoldo Lugones Argentiinasta kirjoitti 1906 apinaesseen, jossa järbä koitti opettaa simpanssia viestimään homo sapiensin kielellä, kyllästyi sitten ja alkoi piiskata oppilasta joka sairastui mutta vaikeni kuin muuri. Kuollessaan se sanoi "Agua amo agua", vettä isäntä vettä. Oppihan se lopulta, mutta liian myöhään kuin mustalaisen hevonen syömättömyyden. Onse kumma miten karvattomat apinat pitää ihan synnyinoikeutenaan kohdella kaltoin karvaisia serkkujaan, niinkuin suomalaiset virolaisia.  

ellauri183.html on line 162: Kierkegaard predicted that his 1843 work Fear and Trembling would be translated into many different languages, and would secure iz author's place in history. He was right. But Fear and Trembling has also led to an enduring caricature of Kierkegaard as advocating a dangerously irrational and individualistic form of religious faith.

ellauri183.html on line 164: The book is written under a pseudonym, Johannes de silentio, who discusses the biblical story of Abraham's obedient response to God's command to sacrifice his only son, Isaac. Largely on the basis of this story, Abraham has come to be regarded within the Judeo-Christian tradition as the "father of faith". Reflecting on Abraham's willingness to kill his own son therefore provides Kierkegaard with an opportunity to raise difficult questions about the nature, and the value, of Christian faith.

ellauri183.html on line 166: In his lectures on the Book of Genesis in the 16th century, Martin Luther praised Abraham for his uncritical obedience to God – for the "blind faith" exhibited by his refusal to question whether it was right to kill Isaac. In the late 18th century, Immanuel Kant took the opposite view, arguing that Abraham should have reasoned that such an evidently immoral command could not have come from God. For Luther, divine authority trumps any claim on behalf of reason or morality, whereas for Kant there can be nothing higher than the moral law.

ellauri183.html on line 168: In Fear and Trembling, Kierkegaard follows Kant in emphasising that Abraham's decision is morally repugnant and rationally unintelligible. However, he also shows that one consequence of Kant's view is that, if nothing is higher than human reason, then belief in God becomes dispensable. Unlike both Kant and Luther, Kierkegaard does not promote a particular judgment about Abraham, but rather presenz his readers with a dilemma: either Abraham is no better than a murderer, and there are no grounds for admiring him; or moral duties do not constitute the highest claim on the human being. Fear and Trembling does not resolve this dilemma, and perhaps for a religious person there is no entirely satisfactory way of resolving it.

ellauri183.html on line 170: The dilemma is not unique to Abraham's situation. Kierkegaard was writing for 19th-century readers who regarded themselves as Christians – that is to say, as people who believed in the authority and goodness of God. By emphasising the difficulty of understanding Abraham's response to the divine command, he emphasises the difficulty of faith izelf. Implicit in his analysis of the story of Abraham is the question: would you do what Abraham did? How could you do such a thing? It seems unlikely that anyone who really thinx about these questions would conclude that he or she would have acted as Abraham did. Just as Abraham's faith is tested by God in the Book of Genesis, so the reader's own faith is tested by personal reflection on the biblical story.

ellauri183.html on line 172: Kierkegaard's point in Fear and Trembling is not to recommend blind faith in God, but to unsettle his readers' blind faith in themselves. That is to say, he seex to challenge their complacent assumption that they are Christians. Only when this assumption was abandoned, he thought, could people embark on the task of becoming a Christian.

ellauri183.html on line 174:     However, Kierkegaard's Abraham does not just provide a paradigm of religious faith. If he is an admirable figure in spite of his murderous intentions, this is because he confronz with courage the loss of the person whom he loves most dearly. According to Kierkegaard, Abraham is a hero not by virtue of his obedience to God's command, but because he maintains his relationship to Isaac after giving him up. 

ellauri183.html on line 175: WHAT THE FUCK? Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun poikakulta. Iisakki oli Aaprahammin poika, för helvete! Mutta muistakaa, Söören kärsi paizi kyttyrästä myös hemmottelevasta äidistä ja sairaasta isäsuhteesta.


ellauri183.html on line 180: When Abraham raises his knife over Isaac's body, this symbolises the fact that every human relationship is haunted by the prospect of death. Love always ends in loss, at least within this life. One response to this existential fact – perhaps the most common response – is to avoid the issue of mortality as much as possible. An alternative response is to face up to the inevitable pain of loss and to relinquish the beloved in advance, so to speak, by giving up hope of enjoying a happy relationship within this lifetime. (This "movement of resignation" is described as "monastic", although it does not literally entail becoming a recluse. It is an internal movement, an adjustment of expectations.) In Kierkegaard's view, this is more noble than the first option, but it is very far from the courage of Abraham, who continues to love Isaac and enjoy his relationship to him in full awareness of the suffering that his death would bring. This aspect of the interpretation of Abraham offered in Fear and Trembling suggesz that, far from being an individualist, Kierkegaard regards human relationships as essential to life.

ellauri183.html on line 182:     In this text, the question of how to respond to the suffering associated with love and loss is closely connected to the question of how to live in relation to God. As many philosophers have pointed out – and as countless ordinary people have experienced at first hand – human suffering presenz a great challenge to belief in a just, loving, all-powerful God. For Kierkegaard, the testing of Abraham accentuates this challenge, and Abraham provides inspiration precisely because he manages to hold together an apparently irreconcilable contradiction: he believes that the God who commands him to do what is most terrible and painful is also the God who loves him. Again, according to this interpretation, the story of Abraham only testifies to the extraordinary difficulty of religious faith.

ellauri183.html on line 184: Abraham sovelsi Iisakin keisiin zen-filosofiaa: lakkaa ajattelemasta niin nouset korkeammalle leevelille.  Kukahan tämänkin pähkähullun lurituxen kyhäsi? Joku sikki Clare Carlisle 11 v. sitten ja sai sen julki vielä Guardianissa. Hyi helvetti. Professor Clare Carlisle is Professor of Philosophy with Contact details at King's College.

ellauri183.html on line 186: Clare Carlisle studied philosophy and theology at Trinity College, Cambridge, gaining her BA in 1998 and her PhD in 2002, and she remains grateful to Trinity College for the scholarship that supported her doctoral studies. Her travels in India after completing her PhD deepened her interest in devotional and contemplative practices. She is the author of six boox, most recently On Habit (Routledge, 2014), Philosopher of the Heart: The Restless Life of Søren Kierkegaard (Allen Lane / Penguin / FSG, 2019), and Spinoza’s Religion: A New Reading of the Ethics (Princeton University Press, 2021).

ellauri183.html on line 192: Is stealing from a small shop worse than from a chain? Clare Carlisle's moral QA column in Guardian. God's Lamb's report emphasises the severity of property crime, highlighting research by the Policy Exchange thinktank which found that half of burglary victims do not hear back from police after reporting the crime! By moral absolutism, shoplifting and burglary are both absolutely wrong, and equally as bad as fornication or murder. 

ellauri183.html on line 194:   Moral absolutism is certainly compatible with an acknowledgement that monetary value depends on circumstance. Jesus, for example, reinforced the 10 commandmenz, which unconditionally prohibit murder, adultery, theft and so on. But one day, when he was teaching in the temple, Jesus watched a poor widow put two small coins in the donation box, while rich people made much larger offerings. “This poor widow has put in more than all of them,” says Jesus, “because she, out of her poverty, has put in all she had to live on.” But by the criterion of moral absolutism they were just the same.

ellauri183.html on line 208:   Nació en una familia madrileña acomodada, perteneciente al círculo de la alta burguesía de la capital. Su abuelo materno, Eduardo Gasset y Artime, había fundado el periódico El Imparcial, que después pasaría a dirigir su padre.

ellauri183.html on line 242:     Ortega, en este período de falta de democracia, escribe en La rebelión de las masas que la historia, el progreso, se llevan a cabo por el trabajo de las minorías. Si va a haber una renovación, entonces, esto debe ser hecho por los mejores, que van a ser, sin embargo, reclutados de una manera liberal-democrática. Ortega teme que las masas van a pedirle todo al estado y que este les conceda todo a cambio de obediencia ciega: esto causaría un fracaso para emancipar a las masas. Su visión de la vida es básicamente libertaria con referencias principalmente anarquistas presentes en todos sus escritos. Trae consigo el liberalismo y el socialismo: el liberalismo debe perseguir una emancipación total del individuo (cualquiera que sea la clase a la que pertenezca), el socialismo debe abandonar el estado de estadolatría y terminar persiguiendo un igualitarismo excesivamente extremo.

ellauri183.html on line 244:       El advenimiento de las masas al pleno poder social es un hecho que debemos reconocer: provoca una crisis en la Sociedad Europea porque las masas no pueden liderar la sociedad. Esto no significa que puedan elegir a sus propios representantes. El problema es la hiperdemocracia: eso es la emancipación sin asumir la responsabilidad. El fenómeno de la aglomeración se produce durante este período: ciudades llenas, trenes completos, hoteles completos, las masas están en los lugares públicos. Esto no es malo, es una indicación de la civilización, «aunque el fenómeno es lógico, natural, no se puede negar que no ocurrió antes». Esto no se debe a un auge demográfico sino a la masificación de la sociedad (estos individuos preexistían, pero aún no formaban una masa). En todo esto hay un elemento negativo: los mejores (según sus cualidades) son absorbidos por la masa, «los actores son absorbidos por el coro». Cuando Ortega habla de masa no se refiere a la clase obrera, porque «la masa es el hombre promedio». La Masa no es solo un hecho cuantitativo, sino también cualitativo que define una media que tiende hacia abajo. El componente de la masa no se siente como tal y, por lo tanto, se siente con todo a gusto: no se da cuenta de la condición del conformismo en el que se derrumbó.

ellauri183.html on line 246:       Joo ei epäilystäkään: tää jäbä ei ole mikään kapinakenraali vaan täys kusilaari, typerine wiixineen isoine mahoineen ja olkihattuineen. 

ellauri183.html on line 251: Sinansa vizikasta että Malamuutin hauska luomiskertomus tai toinen vedenpaisumus ei ole juuri heilauttanut viihdenäyttämöiden verhoja, vaikka se arvokkaalla tavalla nakertaa sekä juutalaisuuden että kristinuskon hölmömpiä puolia. No ehkä juuri sixi, kumpikaan tiimi ei pääse vapautuneesti naureskelemaan vastapuolelle. Lukijat ei oikein tiedä kehenkä samastuisivat. Kaikki suuttuvat!

ellauri183.html on line 252: Hyvä Bernie! Esim Kirkukissa on hyvin hapan:

ellauri183.html on line 258:   The nuclear holocaust has come and gone. Only one man survives: paleologist Calvin Cohn, who happened to be safely, deeply underwater at the time. And, after some black-humor-ish conversations with God, Cohn is allowed to live—for a while, at least—and he finds himself on an island a la Robinson Crusoe, with a communicative chimp named Buz (product of chimp-speech experiments) as his only companion. Cohn, son of a rabbi, engages in existential, religious, and Talmudic speculations with the chimp—though he refrains from trying to convert him to Judaism. He must reexamine the basics of social interaction—when Buz gets too physically chummy ("If you had suckled the lad, could you marry him?"), when a friendly gorilla appears and causes jealousies, and, above all, when five more talking chimps appear... including the lisping Mary Madelyn, the object of everyone's sexual attention (including Cohn's).

ellauri183.html on line 260:   Can a decent civilization be made from these creatures? Cohn believes that "if this small community behaved, developed, endured, it might someday—if some chimpy Father Abraham got himself born—produce its own Covenant with God." But such visions of a peaceful society are doomed, of course: envy, hatred, and violence inevitably ensue—and Cohn's mating with Mary Madelyn ("I have kept my virginity for you ever since you expwained the word to me when you first read me Rome and Juwiet") will eventually lead to murder and revolution. 

ellauri183.html on line 262: Despite Malamud's shadings with rabbinical law, then, this is a familiar hopeless-Utopia blueprint. Moreover, the restless treatment here—part downbeat-comic, part liturgical-lyric—never endows the tale with the sort of Biblical fervor which heightens the best of Doris Lessing´s fables. And the result is a disappointing, predictable parable—intentionally funny at times but unintentionally funny too, hollow in most of its lyrical moments, and only occasionally provocative in its eclectic philosophizing.

ellauri183.html on line 268: What the hell was that? Awful on almost every level. Unless post apocalyptic dystopian tales of bestiality float your boat. I'm guessing there was an allegorical message in there somewhere. Not for me. (less)

ellauri183.html on line 272: I can't say any more about the plot without spoiling it, so I won´t. Cohn himself is--from my perspective anyway--one of those characters you end up really liking and caring and worrying about, in part because he attempts to stay rational and kind no matter how absurd or threatening the situations get. A good book to escape into, especially if you enjoy compelling portrayals of apocalyptic stuff peopled by characters who question the nature of existence in a world where God´s mysteries remain maddeningly unsolvable. (less)

ellauri183.html on line 276: In the end, Cohn is subsequently taken to be sacrificed by BUZ. Now my question is this: Did Malamud try to recreate the scenes of Christ's sacrifice or was he referring to Abraham's ascent to Moriah to sacrifice Isaac (or Ishmael) only in this case, it was the son preparing the Father for sacrifice?

ellauri183.html on line 277: This book is like an abstract piece of art that invites several interpretations.

ellauri183.html on line 283: Se on ihan eri asia

ellauri183.html on line 287: Conservative former work and pensions secretary Stephen Crabb intervened to describe her comparison as 'historically wrong, factually wrong and morally wrong', and added that it did 'a huge disservice not just to the people of Ukraine but also to the people of Palestine and the people of Israel as well as to all the people in the west, who face a unique situation and set of challenges'.

ellauri183.html on line 289: Ms Elliott replied: 'What I was talking about was the upholding of international law which your own minister talked about a few minutes ago and the right of upholding international law is as relevant in Ukraine as it is in Palestine.'

ellauri183.html on line 291: She called for a 'complete and total ban of illegal Israeli settlements' in the West Bank and said that recognising Palestine was the 'bare minimum' of what the UK should do as part of a two-state solution to the conflict.

ellauri183.html on line 298: I've seen some images and gifs on r/imgoingtohellforthis and what not showing Jews as miserly people. What's all this about?

ellauri183.html on line 300: Esim sapatti on kilpailurajoite. Ellei sitä valvota tosi tarkasti joku kuitenkin koittaa kiilata ja tekemällä töitä lepopäivänä tehdä muille oharit ja ansaita salaa enemmän. Muut ei voi ikinä levätä rauhassa. Muista levätä pyhäpäivä.

ellauri183.html on line 302: Sit juutalaiset eivät ole juuri olleet maanviljelijöitä, vaan eka paimentolaisia ja sitten rahanlainaajia. Niiden on täytynyt pelata irtaimella ja käteisvaroilla ja ansaita elantonsa kauppamiehinä. Kai siinä kovassa valintapaineessa valikoituu teräviä bisnismiehiä.

ellauri183.html on line 306: Missäs minun osuuteni on, kysyi vanha käärme Eevalta. Se ei ole sinua varten, syistä joita en voi mainita. Rakkaus ei ole populääri ilmiö, siitä puhutaan mutta oikeasti se ulottuu vain kynnettömän sormen syvyyteen.

ellauri183.html on line 321: Over the years since founding building 20 in 1966-7, he trained many generations of MIT students, teaching alongside such notables as Halle, Noam Chomsky, Thomas Kuhn, and Ken Hale, without being very notable himself. He wrote some shit about questions that nobody read.

ellauri183.html on line 325: Sylvain's hope was that philosophy, linguistics, and the brain sciences would eventually join forces to uncover unprecedented dimensions of the human mind, erasing at least some of our ignorance. Alas, the hope was forlorn.

ellauri183.html on line 327: Bob May invited the old geezer over to ENS in 2017, a year before he died. Nomppa used to walk him daily round the block, though he had to ask himself why.

ellauri183.html on line 329: Early research in linguistic formal semantics used Partee's system to achieve a wealth of empirical and conceptual results. Later work by Irene Heim, Angelika Kratzer, Tanya Reinhart, Robert May and others built on Partee's work to further reconcile it with the generative approach to syntax. The resulting framework is known as the Heim and Kratzer system, after the authors of the textbook Semantics in Generative Grammar which first codified and popularized it. The Heim and Kratzer system differs from earlier approaches in that it incorporates a level of syntactic representation called logical form which undergoes semantic interpretation. Thus, this system often includes syntactic representations and operations which were introduced by translation rules in Montague's system. However, work by others such as Gerald Gazdar proposed models of the syntax-semantics interface which stayed closer to Montague's, providing a system of interpretation in which denotations could be computed on the basis of surface structures. These approaches live on in frameworks such as categorial grammar and combinatory categorial grammar.

ellauri183.html on line 335:   En koskaan pitänyt Roomeosta ja Juuliasta. Koko juoni on hanurista. Täysin epäuskottava. Malamudkin pitää sitä hieman pilkkanaan. Simpanssineito lämpenee Colinille tämän luettua sille Roomeota ja Juuliaa, luku 3.

ellauri183.html on line 358: Tätä biisiä Cohnin levytetty isä joihkasi simpanssien syömälle paviaanityttö Sara Kolehmaiselle. Babiaanit eivät tulleet peijaisiin vaan luskuttivat kalliolta vihaisesti chimpeille.

ellauri183.html on line 360: El Molei Rachamim

ellauri183.html on line 362: Paviaanin hautajaisissa Cohn piti apinoille saarnan. 

ellauri183.html on line 366: Hän sanoi että lapsella - olipa hän kenen tahansa lapsi, vaikka vain ihmisen ja simpanssin, tai Mikki rotan - oli sisäinen, Jumalan antama oikeus kasvaa ja tulla joksikin muuksi kuin lapsi. »Elämän on kuljettava kulkunsa ollakseen todella elämää. Siten se saa aikaan valinnan vapauden, johon tosin kuuluu tavalliset rajoitukset mutta joka ainakin on vapautta kuvitella tulevaisuutta. Kun tulevaisuus on edessä tai kun te ajattelette että se on se virvoittaa mielen puutarhoja. Ikään kuin ihminen eläisi kahdessa paikassa samaan aikaan. Sen vuoksi», sanoi Cohn, »oli paha, riistämiseen tähtäävä teko tuhota pienen Saran tulevaisuus.

ellauri183.html on line 372:   Eesau julisti että jokainen simpanssi, jonka hän oli tuntenut vanhoina hyvinä aikoina vuoristossa, oli metsästänyt pieniä paviaaneja. Se oli täysin luonnollista, luonnonvalintaan kuuluvaa toimintaa. Metsästys oli virkistävää ja liha herkullista. Ja lisäksi mä saan sävärit siitä narskuvasta äänestä, kun kalloa hakataan jotakin kovaa vasten.

ellauri183.html on line 374:   Ja sitä paitsi nuo paviaanit on likaista, haisevaa, varastelevaa marakattijoukkoa, joka sekaantuu toisten asioihin. Ne sikiää kuin Mikki rotat ja likaa kaikkialta siistin pensaikon. Jos me ei säännöstellä niiden väkilukua, ne alkaa kyykkiä joka puolella saarta ja meidän on lähdettävä pois.

ellauri183.html on line 387: Eesau kohotti vasemman kätensä ja vannoi juhlallisesti, ettei hän koskaan enää, siis lainausmerkeissä "koskaan enää" tappaisi viatonta naaraspuolista paviaanilasta, ja Esterhazy ja Bromberg vannoivat hänen kanssaan.

ellauri183.html on line 389: Tämän jälkeen urossimpanssit  meni heti mezästämään koiraspuolisia paviaanilapsia. Cohn sattui paikalle niiden natustellessa paviaaninaivoja ja suuttui kuin väärä  profeetta. Jokainen syö naapurinsa lihaa, se siteerasi Jesajaa. Kostoxi apinat sieppaavat Cohnin ja Maryn risteymän ja heittelevät sitä toisilleen kuin polttopalloa. 

ellauri183.html on line 391: Kostoxi Cohn katkoo Gottlobin äänijänteet ja kaikki chimpit taantuu takas punapyllypaviaaneixi. Gottlob pääsee astumaan Mary Magdalenia monta kertaa peräkkäin. Hyväxi lopuxi Gottlob uhraa Cohnin J-lalle kuin Iisakin. Vegaani George Calvinin yarmulka päässä laulaa sille Kaddishin. Hahaa LOL, loppu hyvä, kaikki hyvin.

ellauri183.html on line 395:   Imewäiset ja piscuiset caupungin catuilla näännyit cosca he sanoit äitillens: cusa on leipä ja wijna? Nuorucaisten piti jauhaman ja piscuisten puita candaisans piti combastuman. Zionin wuorikin nijn häwitetty on että ketut hänes juoxendelewat. Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta ja paisca kiwijn.  

ellauri183.html on line 398: habad.org/media/images/74/ugRm748515.jpg?_i=_nA6C44BD5E62DA018DBD88287EC7F97DB" />

ellauri183.html on line 400: Oi J-la, täynnä myötätuntoa, joka asut korkealla, annapa todellista hermolepoa sen naaraspuolisen avataarisi Jumalallisen läsnäolon Shechinahin siivillä pyhän ja puhtaan ylevissä palloissa, jotka loistavat maailmanvahvuuden loistotorneina, [mainitse hänen heprealainen nimensä ja isänsä nimi tässä]:n sielulle joka on mennyt hänen supernaaliseen [ei-infernaaliseen] maailmaansa, sillä hänen sielunsa muistoksi on lahjoitettu rakkautta ja huisisti massia; Olkoon hänen lepopaikkansa Gan Edenissä. Siksi, suojelkoon Kaikki armollinen häntä siipiensä kannella ikuisesti ja sitokoon hänen sielunsa elämän lepositeisiin. Herra on hänen perintönsä; Levätköön hän leposijassaan rauhassa; Ja sanokaamme: Åja.

ellauri183.html on line 407: Rintaliivitön brassi(?)tutkijaopiskelija Sofia entisessä Nuori Voima -lehdessä ei turhaan tutki voiton ja toivon yhteyttä. Onhan niissä vain yhden teen ero.

ellauri183.html on line 409:   Cheekiä ei ole otettu pelihahmona tarpeexi vakavasti, sanoo se tongue in cheek. Ihmiset urheilevat samasta syystä kuin taiteilevat. Ne haluavat esille. Mies voi voittaa, nainen tekee parhaansa. Eläköön se 15 sentin etumatka.

ellauri183.html on line 411:   Sofia piti Foster Wallacen tenisesseistä. Niistä on vain  yhden kirjaimen aasinsilta penixeen. Tenis tuottaa naisista vain miehiä, penis molempia sukupuolia. Siittimen toiminta on esimerkki tapauksesta jolla on sekä tutkimusnäyttöä että harrastuskäyttöä.  Pitäisi avata silmät sille miten "kova" tiede toimii. Miten "kovaa" tiedettä priorisoidaan edestakaisin pehmeän mutun sisällä. Siihen sisältyy arvovalintoja.

ellauri183.html on line 415:   Mitähän omaperäistä tässä olisi. Ei tällä vielä kuuhun päästä. No Sofia teki parhaansa ja kazoi mihinkä se riitti. Saahan se olla noita kun se haluaa, hauraita, pelokkaita maahanmuuttajia. Mitäs siinä on vittuilemista, setämies. Säälittävä häviäjä saat olla ize.

ellauri183.html on line 425: Kuulostaa aika pahalta.

ellauri183.html on line 427: Islantilaisessa noirissa lykketrollin näköinen äisky ja vanha poliisi söi puuroa. Oisko rusinoita kysyi ukko. Ei ole, olisitko halunnut? Ei, rusinat on pahoja, ukko vastasi.

ellauri183.html on line 442: kunhan lennät pois.

ellauri183.html on line 485: Vanha rouva antoi jälkeenjääneen Georgen suudella ja puheli kuin koiralle:  "Kas, poika, älykäs junge, sinä pidät isoäidistä, asepoikani, kavaljeerini. Hyvä poika. Sinä tiedä kuka on hyvä sinulle, tiedāt kuka antaa sinulle kanankupuja ja kauloja. Kuka? Kuka laittaa sinulle spaghettia? Niin, tiedät. Spaghetti on liukasta, vaikea syödä haarukalla ja vaikeata syödä sormilla. Oletko nähnyt miten pieni sinitiainen kiskoo matoa?   Pikku mato tahtoo pysyä maassa. Pikku mato ei tahdo tulla ylös. No, nyt kastelet pukuni." Hän töykkäsi äkkiä pojan pään pois vanhalla tekopyhällä kädellään.

ellauri183.html on line 493: Saramagon evankeliumissa on kosolti asiavirheitä. Enkeli on ryysyläinen, se ei työnny Mariaan vaan Joosef, Joosef on tumpelo koleerinen  nuorukainen, Ananias on Joosefin vittuileva naapuri. Sitä ei löydy minun Raamatustani, sanon kuin Kiven Juhani.

ellauri183.html on line 497:   Uudessa testamentissa on jumalaniskemän lisäxi kaksi muutakin Ananiasta: ylimmäinen pappi Ananias ja sokko Ananias, jolla oli osaltaan vaikutus Paavalin kääntymykseen Jeesuksen seuraajaksi, muttei ketään jonka vaimo on Sua. Sua kohti herrani, sua kohti ain. Tarkoititko sinua? Ananiaan niminen kaupunki on VT:ssä (Nehemiah 11:32) whose name means "protected by God." Or perhaps the meaning of the name Ananiah is: The cloud of the Lord. It is probably the modern Beit Hanina, a small village 3 miles north of Jerusalem.

ellauri183.html on line 508: 2. (Sept. Α᾿νἰα.) A town in the tribe of Benjamin, mentioned between Nob and Hazor as inhabited after the captivity (Ne 11:32). Schwarz (Palest. p. 13,) regards it as the modern Beit Hanina. three miles north of Jerusalem; a small village, tolerably well built of stone, on a rocky ridge, with many olive-trees (Robinson, Res. 3, 68; comp. Tobler, Topog. von Jerus. 2, 414).

ellauri183.html on line 511:   Mut hetkinen, tää sk. pyhän hengen pilkka olikin jotain muuta, tavallista juutalaista piheyttä! P. Henkeä ei edes mainita! Rahan henki tässä liitelee alkuseurakunnan keskellä. Ei ihme että seurakuntalaiset kauhistuivat. Mihkä porukoihin tässä on nyt jouduttu?

ellauri183.html on line 515: (Apt 5) Muuan Ananias-niminen mies myi yhdessä vaimonsa Safiran kanssa maatilan, 2mutta pani vaimonsa tieten osan kauppahinnasta syrjään. Loput hän luovutti apostolien haltuun. 3

ellauri183.html on line 519: Tilahan oli sinun, kun et vielä ollut myynyt sitä, ja sinun olivat myös rahat, kun sen myit. Kuinka saatoit ryhtyä tällaiseen tekoon? Et sinä ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle.» 5Nämä sanat kuullessaan Ananias lyyhistyi kuolleena maahan, ja kaikki, jotka olivat tätä kuulemassa, joutuivat kauhun valtaan. 6Nuoret miehet kietoivat Ananiaan ruumiin vaatteeseen, kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet.

ellauri183.html on line 521: 7Kolmisen tuntia myöhemmin tuli Ananiaan vaimo sisään, tapahtuneesta mitään tietämättä. 8Pietari kysyi häneltä: »Sano minulle, tähänkö hintaan te maatilan myitte?» »Niin, juuri siihen hintaan», vastasi nainen. 9Silloin Pietari sanoi: »Kuinka te yksissä tuumin ryhdyitte koettelemaan Herran Henkeä? Kuuletko askelia oven takaa? Ne, jotka hautasivat miehesi, kantavat täältä myös sinut.» 10Siinä samassa nainen kaatui kuolleena Pietarin jalkoihin. Nuoret miehet tulivat sisään ja näkivät naisen kuolleen. He veivät hänet pois ja hautasivat hänet miehensä viereen. 11

ellauri183.html on line 524: Saatuaan Ananiaan ja Safiran rahat lyhentämättöminä ja täysimääräisinä apostolit siirtyivät tekemään voimatekoja. 

ellauri183.html on line 527: Aika törkeetä! Vanhuxet antoi hyvän hyvyyttään omastaan Pezkun porukoille ja siinä kiitos! Saramagon ilosanoma on aika hapanta textiä, varsinkin mitä tulee naisten kohteluun. Portugalin merkittävimmän nykytysharjan haastava - jonkun mielestä ehkä rienaavakin - tulkinta evankeelisten kertomasta.

ellauri183.html on line 531:   Islam kieltää koronkiskonnan ja juutalaisuus uhkapelit. Molemmat kapitalismin perusluonteeseen kuuluvat harrastuxet saavat Kristuxelta peukkuja. Talentumin maahan  kaivanut palvelija saa pyyhkeitä. Pascal ehdottaa uhkapeliä mahdottomalta kertoimella.

ellauri183.html on line 533:   Törkeä omaisuus ei ole Abrahamin uskontojen (tokko muidenkaan) mukaan syntiä vaan etevyyden osoitus. Charityä on toki osoitettava, ettei neulansilmä tunnu liian ahtaalta. Putin on epächaritaabeli karahteeratessaan länteen karanneita oligarkkeja sontakärpäsixi jotka pyhä Venäjä sylkee suustansa. Ei nyt eletä enää kommunismin aikoja, Putin hyvä! Näpit irti lännen kavereiden loistojahdeista!

ellauri183.html on line 539:   Kaikkien uskontojen keskeinen sanoma osaansa tyytymättömille mönkiäisille tiivistyy kolmeen poinziin: kohtalo, arvonkieltäminen ja jatkoaika. Jos menee pieleen niin on mennäxeen, se on kohtalo, ei ole vaihtoehtoja. Tää oli kuitenkin paras maailma koska ainoa. Tai jos et saavuttanut mitä halusit, niin sano kuin Aisopoxen kettu rypäleistä: happamia olivat. Kävikö naapurilla parempi viuhka? No viuhkat ei ole mitään mun uskontooni verrattuna. Sitäpaizi ei tää ollut vielä tässä, mitalien uusjako odottaa ikuisuudessa. Kuonpuoleisessa puntit tasataan. Näillä neuvoilla pääsee jo pitkän matkan kohti ataraxiaa. Tossua tossun eteen vaan kuin "Tissi" Roth.

ellauri183.html on line 551:   Nyt kun olo tuntui vähän levollisemmalta,  tuntui että olisi paikallaan kysyä Marialta miten tämän supisstusten laita oli, mutta hän ei kuitenkaan lausunut tätä sanaa, älkäämme unohtako että se kaikki oli epäpuhdasta ja likaista hedelmöitymisestä syntymään asti, tuo kammottava naisen sukupuolielin, pyörre ja kuilu, maailman kaiken pahuuden tyyssija, sokkeloinen sisus, veri ja kosteus, vuodot, lapsiveden purkautuminen ja sitten vielä iljettävät jälkeiset,  voi hyvä Jumala, miksi sinä tahdoit että nämä sinun lempilapsesi, miehet, syntyvät saastasta, vaikka paljon parempi olisi ollut sekä sinun että meidän kannaltamme että olisit luonut heidät valosta ja kirkkaudesta sekä eilen, tänään että huomenna, ensimmäisestä keskimmäisiin ja edelleen viimeiseen saakka, kaikki samalla tavalla, tekemättä eroa ylhäisten ja alhaisten tai kuninkaiden ja kirvesmiesten kesken, olisit ainoastaan asettanut pelottavan merkin niihin jotka olisi määrätty kasvaessaan muuttumaan peruuttamattoman saastaisiksi eli köyhixi.

ellauri183.html on line 553: Puhe on nyt miehistä, naisissahan on jo yllin kyllin merkkejä.

ellauri183.html on line 555: Charity

ellauri183.html on line 557: Portilla ollut orjatar meni sisälle välittämään viestiä, pyyntöä ja tietoa, viipyi jonkin aikaa ja tuli vihdoin tuomaan vastauksen että tänne ei voinut jäädä vaan täytyi etsiä jokin toinen talo, vaikkei sellaista varmaan mistään löytyisi, ja että emäntä käski sanoa että heidän olisi kyllä kaikkein viisainta etsiä suojaa jostain luolasta, kun niitä oli rinteillä paljon, Entä lapsenpäästäjä, Joosef kysyi, ja orjatar vastasi että jos vain isäntäväki antaa luvan ja kysyjä suostuu, hän itse voisi auttaa, sillä hän oli vuosien mittaan ehtinyt nähdä ja oppia talossa yhtä ja toista. Ajat olivat totisesti sangen kovat, tässä se nyt nähtiin, lasta saava vaimo kolkutti ovea, emmekä me päästäneet häntä edes pihakatoksen alle vaan käskimme hänet luolaan synnyttämään karhujen ja susien lailla. Omatunto antoi meille kuitenkin piston, niin että nousimme viimein paikaltamme ja menimme ovelle katsomaan, ketkä siellä oikein etsivät suojaa näin pakottavaan ja epätavalliseen tarkoitukseen, ja kun näimme onnettoman ihmispolon tuskaisan ilmeen, naisensydämemme heltyi ja me puolustelimme kieltoamme harkituin sanoin, sillä meillä oli talo täynnä, Tässä talossa on niin kovin paljon tyttäriä ja poikia, lapsenlapsia, vävyjä ja miniöitä, ettette te mitenkään mahtuneet tänne, mutta orjatar vie teidät meille kuuluvaan luolaan joka on ollut tallina, siellä teidän on mukava olla, siellä ei nyt ole eläimiä, ja sanottuamme tämän ja kuunneltuamme ihmisparkojen kiitokset vetäydyimme takaisin kotimme suojiin tuntien sielumme pohjalla sanomatonta huojennusta, jollaisen vain tunnonrauha antaa.

ellauri183.html on line 561:   Orjatar astui sisään ja lausui pari rohkaisevaa sanaa, Mieli reippaaksi, ja kävi sitten polvilleen Marian levällään olevien jalkojen väliin, sillä niin on naisten levitettävä jalkansa sekä sisäänmenoa että ulostuloa varten, enää se ei edes muistanut, monenko lapsen oli nähnyt syntyvän, eikä tämän vaimoparan kärsimys ollut mitenkään kummempaa kuin muidenkaan, näin oli Herra Jumala määrännyt kun Eeva oli hairahtunut tottelemattomuuteen, Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi, eikä Jumala katso vielä tänäkään päivänä saaneensa riittävää hyvitystä, vaikka on kulunut monta vuosituhatta ja kärsimystä on kertynyt loputtomiin, vaan tuskat saavat vain jatkua. No niin on muilla eläimilläkin (vaikkei ehkä tee yhtä kipeetä nelijalkaisista kuin hännättömistä, tiedä häntä). Ei tää ole mitään henkilökohtaista.

ellauri183.html on line 566: Jeesuslapsen esinahan vaiheita

ellauri183.html on line 568:   Jose Saramago ei voi olla irvistelemättä Jeesuxen esinahasta. Nahka oli tallella vielä 1983 pyhäinjäännöxenä Italiassa uskovaisten varmemmaxi vakuudexi ja epäuskoisten riemuxi, kuten Jose hihittäen selvittää. Sehän on samalla lailla heikko ihminen kuin "Tissi" Rothin dekaani, joka ei saanut sanaa suusta tirskunnalta nähtyään ex-suojattinsa valtavana tissinä.  

ellauri183.html on line 577: Luukkaan 2:21 (King James Version) kuuluu: "Ja kun lapsen ympärileikkaamiseen oli kulunut kahdeksan päivää, hänen nimensä oli JEESUS, joka oli niin nimetty enkeliltä ennen kuin hän syntyi kohdussa." Se ei siis ollut Joosefin nimiehdotus, kuten Jose on tietävinään. Ensimmäinen viittaus Kristuksen katkaistun esinahan selviytymiseen tulee kirjan toisessa luvussa apokryfinen Arabialainen lapsenkenginen evankeliumi joka sisältää seuraavan tarinan:

ellauri183.html on line 580: Vanha heprealainen nainen otti esinahkan (toisten mukaan hän otti napanuoran) ja säilytti sen alabasterikotelossa vanhaa piikkinarkkariöljyä. 

ellauri183.html on line 581: Ja hänellä oli huumeidenhoitajana oleva poika, jolle hän sanoi: "Varo, ettet myy tätä alabasteripakkaa piikkinarkkarivoidetta, vaikka sinulle pitäisi tarjota siitä kolmesataa penniä." Nyt tämä on se sama alabasterikotelo, jonka syntinen Maria hankki ja kaatoi voiteen siitä Herramme Jeesuksen Kristuksen pään ja jalkojen päälle ja puuri sen päänsä karvoilla. Minne esinahkarengas joutui tässä hötäkässä, ei tarinasta selviä. 

ellauri183.html on line 583: Esinahkajäännöksiä alkoi ilmestyä Euroopassa keskiajalla. Aikaisin havaittu havainto tapahtui 25. joulukuuta 800, jolloin Kaarle Suuri antoi sen Paavi Leo III kun jälkimmäinen kruunasi entisen keisarin. Kaarle Suuri väitti, että enkeli oli tuonut sen hänelle, kun hän rukoili Ryhmä Hauta, vaikka proosaisemmassa raportissa sanotaan, että se oli häälahja Bysantin keisarinna Irenelle. Sen aitouden katsottiin myöhemmin vahvistavan näky pyhältä Ruotsin-Tanskan sillalta, joka vahvisti, että se oli jossain Roomassa. Descriptio laternansis Ecclesia, kirjoitettu vähän ennen vuotta 1100, osoitti, että Leo III: n tilaama Philip Rothin kokoinen sypressi-rinta asetettiin alttarin alle Pyhän Laurin kappeliin, joka piti kolme laatikkoa. Yksi laatikoista sisälsi kultahelmisen ristin. Asiakirjassa todettiin, että tässä ristissä oli Jeesuksen esinahka ja napa.

ellauri183.html on line 585: David Fartley kertoo kuinka esinahka ryöstettiin sitten Rooman säkistä vuonna 1527. Saksan sotilas, joka varasti sen, vangittiin kylässä Calcata, 47 km Roomasta pohjoiseen, myöhemmin samana vuonna. Calcatassa sijaitseva hotelli kunnioitettiin siitä lähtien, kun kirkko hyväksyi aitoustodistuxen sen tarjottua kymmenen vuoden ajan hemmottelua joka tyydytti sekä pappisroistoja että pyhiinvaeltajia. Pyhiinvaeltajat, nunnat ja munkit kokoontuivat kirkkoon, ja "Calcatasta [tuli] pakollinen kohde pyhiinvaelluskartalla". Paikallinen pappi ilmoitti varastaneensa esinahan vuonna 1983.

ellauri183.html on line 587: Kuitenkin vuonna 1905 Paavi Pius X valtuutti Innsbruckin yliopiston professori Hartmann Grisarin laatiman luettelon. Grisarin raportti vastaa aikaisempaa Descriptio laternansis Ecclesia. Kultaristi on päivätty kuudennen ja kahdeksannen vuosisadan väliin. Grisarin tutkimuksessa todettiin, että kuten Paavi Paschalin emaloitu hopea-pyyhäristys, kultakullattu risti oli alun perin selvästi suunniteltu pitämään pyhäinjäännös todellisesta rististä. Tätä tukee edelleen Descriptio liittämällä se kulkueeseen Pyhän Ristin korotuksen juhlana. Vita / Paavi Sergius I (687-01) mainitsee sekä korotuksen juhlan, jalokivikoristellun ristin että siihen sisältyvän pyhäinräjähdyksen kunnioittamisen. Grisar katsoi viittauksen esinahkaan ja napaan, jotka ovat peräisin myöhemmistä keskiaikaisista perinteistä. Kultaristi menetettiin vuonna 1945.

ellauri183.html on line 590: Fartleyn mukaan "riippuen lukemastasi, keskiajalla eri Euroopan kaupungeissa oli kahdeksan, kaksitoista, neljätoista tai jopa 18 erilaista pyhää esinahkaa." Rooman pyhän esinahan (myöhemmin Calcata) lisäksi muita hakijoita olivat muun muassa Rooman katedraali Le Puy-en-Velay, Santiago de Compostela, kaupunki Antwerpen, Coulombit että Chartresin hiippakunta, samoin kuin itse Chartres ja kirkot Besançon, Metz, Hildesheim, Charroux. Conques, Langres, Fécamp ja kaksi sisään Auvergne.

ellauri183.html on line 596: Luostari Charroux väitti, että Kaarle Suuri esitteli pyhän esinahkan rengasmunkeille. Tiukalta vaikutti. 1200-luvun alussa se vietiin kulkueella Roomaan, missä se esiteltiin aiemmin Paavi Innocentius III, jota pyydettiin ratkaisemaan sen aitous. Paavi kieltäytyi mahdollisuudesta. Jossakin vaiheessa pyhäinjäännös katosi ja jäi kadonneeksi vuoteen 1856, jolloin luostaria korjaava työmies väitti löytäneensä pyhäinjäännöslipas piilotettu seinän sisään, jossa on puuttuva esinahka. 

ellauri183.html on line 598: Fartleyn mukaan Vatikaanin toinen kokous myöhemmin poisti Pyhän Ympärileikkauksen päivän latinalaisesta kirkkokalenterista, vaikka itäkatoliset ja Perinteiset roomalaiskatoliset juhlia edelleen Herramme ympärileikkauksen juhla 1. tammikuuta. Todellisuudessa 25. heinäkuuta 1960 annetulla asetuksella Vatikaanin II kokous alkoi yli kaksi vuotta ennen 11. lokakuuta 1962, jolloin Paavi Johannes XXIII sääti laajamittaisen tarkistuxen kohteena Rooman yleinen kalenteri, joka sisälsi 1. tammikuuta pidetyn juhlan nimen muuttamisen "Herran ympärileikkaus ja Oktaavin Syntymä" lisäten näin syntymäpäivän oktaaville, ilman että evankeliumin lukema Jeesuksen lapsen ympärileikkauksesta muuttui.

ellauri183.html on line 600: Suurin osa Pyhistä Prepucesista menetettiin tai tuhoutui tapahtumissa Uskonpuhdistus ja Ranskan vallankumous. Italian kylässä Calcata, pyhä esinahkaa sisältävä pyhäinjäännös näytettiin kaduilla jo vuonna 1983. Ympärileikkauksen juhla, joka aiemmin merkittiin roomalaiskatolinen kirkko ympäri maailmaa joka vuosi 1. tammikuuta. Käytäntö päättyi kuitenkin, kun varkaat varastivat, saaliina jalokivillä koristeltu kotelo, sisältö ja kaikki. Tämän varkauden jälkeen on epäselvää, onko jotakin väitetyistä Pyhistä Prepuceista edelleen olemassa. Vuoden 1997 televisio-dokumentissa elokuvalle Kanava 4, Brittiläinen toimittaja Miles Kington matkusti Italiaan etsimään pyhää esinahkaa, mutta ei löytänyt jäljellä olevaa esimerkkiä. National Geographic Channel lähetti 22. joulukuuta 2013 Fartley pääosassa dokumentin "The Quest for the Holy Foreskin". Lähde

ellauri183.html on line 607: Edessä oli Naisten piha, vasemmalla varasto, jossa säilytettiin alttaripalveluksessa tarvittavaa oljyä ja viiniä, ja oikealla huone nasiireille, jotka olivat Leevin heimoon kuulumattomia pappeja eivätkä saaneet leikata tukkaansa, juoda viiniä eivätkä mennä naisen luo eikä kuolleen ruumiin lähelle. Pihan toisella puolella vastapäisen portin vieressä oli samalla tavoin vasemmalla huone lepratautisille jotka uskoivat parantuneensa, jotta he voivat odottaa siellä kunnes papit tulivat tutkimaan heidät, ja oikealla varasto polttopuita varten, jotka tarkastettiin joka päivä, koska alttarin tuleen ei saanut panna lahoja eikä toukkaisia puita. 

ellauri183.html on line 609:   Naisilta oli pääsy kielletty Israelilaisten pihalle, jolle portti johti. Sisäänkäynnin luona oli leeviläisiä odottelemassa uhrien tuojia, mutta ilmapiiri oli kaikkea muuta kuin hurskas, paitsi jos hurskaus tuohon aikaan miellettiin toisin, sille ei ollut ominaista pelkästään palaneen rasvan käry ja savu sekä tuoreen veren ja suitsukkeen haju vaan myös miesten mekastus ja teurastusvuoroa odottavien eläinten ulvonta määkiminen ja mylvintä ja ennen heleästi laulaneiden lintujen viimeiset karheat rääkäisyt.

ellauri183.html on line 611: Sisäpuolella oli pätsi, lihatiski ja teurastamo. Kahden suuren kivipöydän päällä valmisteltiin kookkaammat uhrit, erityisesti härät ja vasikat, mutta myös karitsat ja lampaat sekä vuohet ja pukit. Pöytien vierellä oli korkeita kivipylväitä, joihin upotettuihin koukkuihin nautaeläinten ruhot ripustettin, lihakauppiaiden koko välineistö, veitset, hakkurit, kirveet ja sahat, nähtiin vimmatussa käytössä, ja ilma oli sakeana polttopuiden ja palaneiden nahkojen savusta sekä veren ja hien höyryistä. Jokaiselle nykyaikaiselle sielulle, jolla ei ole tarvetta pyhyyden tavoittelemiseen, tuottaa varmasti vaikeuksia käsittää, miten Jumala voi tuntea itsensä tyytyväiseksi sellaisen verilöylyn keskellä, kun hänen sanotaan kuitenkin olevan ihmisten ja eläinten yhteinen isä. 

ellauri183.html on line 617:   Eka enkeli väittää Marylle  että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti.  Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen.

ellauri183.html on line 621:   Justus tuntuu epätodennäköisimmältä. Epätodennäköiseltä tuntuu myös että JHWHlla olisi ollut tunnonvaivoja Beetlehemin lasten joukkosurmasta. Pientähän se on tuhannen muun genosidin rinnalla. Parempi on, sanoi Salomo, että toora palaa tulessa kuin että se joutuu naisten käsiin, noiden näsien.

ellauri183.html on line 634:   The war that Jewish scholars call The War of Varus (ei se "missä ovat legioonani" tunari vaan joku sen sukulainen). It is the war that took place in Galilee, Judaea and Idumaea just after the death of Herod which started with the massacre of the 3000 Jewish worshippers in the temple at the Passover of 1 B.C.E. Josephus stated that this war against the Jews which was directed by the governor of Syria, Quintilius Varus, took place in Palestine, but it has been a puzzle to historians that there appear to be no contemporary Roman accounts that justify it as occurring (ollenkaan tai ainakaan just tohon aikaan).

ellauri183.html on line 636:   Joku jutkuäijä väittää että tässä sodassa (joka se mielestä tapahtui 3v myöhemmin kuin tapahtui) juutalaisia ei mätkinytkään Varuxen pojanpoika Varus, vaan Julius Caesarin pojanpoika Gaius Caesar! It also allows the historical statements of the New Testament concerning the nativity of Jesus to take on a new credibility. Jesus was born in 3 B.C.E. (within the period stated by most early Christian scholars) and we now find this substantiated by the records of Roman history. Kaikenlaista sitä pitäisikin uskoa. En luota nähin kavereihin pitemmälle kuin jaxan niitä heittää. Mitä vittua, Jeesus syntyi 3v ennen Kristusta? Mahootointa! Onkohan mistään myyttisestä tapahtumasta taitettu niin paljon peistä kuin tästä? 

ellauri183.html on line 638:   The Pharisees were the popular leaders of the Jews and the ones most laypeople looked to with confidence. The majority of the Jewish population was then expecting a world ruling messianic king to arise on the historical scene. And indeed, Josephus tells us that after Herod’s death many “kingly upstarts” emerged in Judaea and this reflects the general expectancy of the Jews that the messianic age was then imminent. 

ellauri183.html on line 640: Farisealaiset eli fariseukset (hepr. ‏פרושים‎, perushim, sanasta parash, "erottaa", lat. pharisæ|us, -i) olivat juutalainen uskonnollis-kansallinen puolue nykyisen Israelin alueella. Se koostui pääosin muista kuin papeista, ja Herodeksen aikana fariseusten lukumääräksi on arvioitu noin 6000.

ellauri183.html on line 644: Fariseukset olivat yhteiskunnallinen liike, johon liittyi jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista. Tavallisen kansan keskuudessa fariseukset olivatkin suosittuja yläluokkaisiin ja aristokraattisiin saddukealaisiin verrattuna. Suosiota kansan keskuudessa lisäsi myös Rooman miehittäjähallinnon vastustaminen ja vahva kansallismielisyys, johon liittyi hellenististen vaikutteiden vastustaminen juutalaisessa yhteiskunnassa. Fariseukset eivät kuitenkaan varsinaisesti olleet aktiivisessa vastarinnassa. Liikkeen piirissä oli myös sovinnaisempia näkemyksiä, joiden mukaan Rooman kanssa toimeen tuleminen oli järkevää, koska se takasi kohtalaisen rauhalliset olot.

ellauri183.html on line 646: Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten säädöksiin, joita oli noudatettava tiukasti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan myös suullista perimätietoa. Paljolti fariseusten vaikutuksesta syntyi nykyisen kaltainen lakikeskeinen juutalaisuus. Vanha juutalaisuus, joka oli rakentunut uhrausten, Jerusalemin temppelin ja vuotuisten yhteisten juhlien ympärille, koki lopullisen romahduksen roomalaisten tuhottua Jerusalemin temppelin vuonna 73. Saddukeusten aristokratia murtui, ja juutalaisuus siirtyi yhä vahvemmin koteihin ja synagogiin.

ellauri183.html on line 650: Jeesus oli itse lähempänä farisealaisia kuin muita Israelin tuon ajan puolueita: saddukeuksia, selootteja ja essealaisia. Fariseusta käytetään myös synonyyminä ulkokultaisuudelle Uuden testamentin evankeliumien painotusten mukaan. Jeesuksella ja fariseuksilla oli hyvin vähän teologisia eroja. Jeesuksen kritiikki suuntautui siihen, että fariseukset eivät eläneet kuten he opettivat, ja siihen, että fariseukset painottivat mishnaa halakhan sijaan eliskä lain kirjainta sen hengen sijaan. lähde?

ellauri183.html on line 656: Teuvo haisi kossulle ja Ana viskille

ellauri183.html on line 662: Teuvon takin hihat jäivät bussin hyllylle

ellauri183.html on line 667: Hihat jäivät, takki meni, talteen otti sen

ellauri183.html on line 669: Liekö Teuvo hajamieli vaiko vajaa, niin

ellauri183.html on line 680: Ei pode lääkintöhallituskauhua

ellauri183.html on line 686: Kulkija manaili: "Voihan pakana

ellauri183.html on line 693: Tapasi haltijan haltijan paikalla

ellauri183.html on line 702:   On muuten helvetin hölmö ja narsistinen kysymys Saramagolta: mixi olen tässä nyt. Mixi et. Mitä se ylipäänsä sulle kuuluu häh. Etpä sitäpaizi ole enää, hah.

ellauri184.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri184.html on line 46: After graduating in 1943, Mailer married his first wife Beatrice "Bea" Silverman in January 1944, just before being drafted into the U.S. Army. Hoping to gain a deferment from service, Mailer argued that he was writing an "important literary work" which pertained to the war. This deferral was denied, and Mailer was forced to enter the Army. After training at Fort Bragg, Mailer was stationed in the Philippines with the 112th Cavalry. Merihevosilla varmaan mentiin.

ellauri184.html on line 48:   During his time in the Philippines, Mailer was first assigned to regimental headquarters as a typist, then assigned as a wire lineman. In early 1945, after volunteering for a reconnaissance platoon, he completed more than two dozen patrols in contested territory, and engaged in a few firefights and skirmishes. After the Japanese surrender, he was sent to Japan as part of the army of occupation, was promoted to sergeant, and became a first cook and argued about his girth.

ellauri184.html on line 50: Neiti Mallory kertoo tästä lisää:  "Norman was an oxymoron — an overweight senior citizen who was one of the best lovers I ever had." Mallory writes that Mailer never had erectile dysfunction: "Not once. Not in nine years..." Vanhasta Naahumista tulee mieleen Norssin voimistelunopettaja Lahtinen ja Star Warsin Yoda. “Each week he’d want to play a new game . . . doctor, manicurist, masseur, Hollywood director (that was his favorite).” “When our relationship ended, I realized that . . . Norman had never been on my team and had been slandering my writing and me behind my back.”

ellauri184.html on line 52: When asked about his war experiences, he said that the army was "the worst experience of my life, and also the most important". While in Japan and the Philippines, Mailer wrote to his wife Bea almost daily, and these approximately 400 letters became the foundation of The Naked and the Dead. He drew on his experience as a reconnaissance rifleman for the central action of the novel: a long patrol behind enemy lines. Kaukopartiomiehenä. Kansa taisteli ja miehet kertovat. 

ellauri184.html on line 54:   When asked about his women experiences, Nuchem had a lot more to show and tell.

ellauri184.html on line 56:   Mailer was married six times and had nine children. He fathered eight children by his various wives and infernally adopted his sixth wife's son from another marriage.

ellauri184.html on line 58: Mailer's first marriage was to Beatrice Silverman. They eloped in January 1944 because neither family would likely have approved. They had one child, Susan, and divorced in 1952 because of Mailer's infidelities with Adele Morales.

ellauri184.html on line 60: Morales moved in with Mailer during 1951 into an apartment on First Avenue near Second Street in the East Village, and they married in 1954. They had two daughters, Danielle and Elizabeth. After attending a party on Saturday, November 19, 1960, Mailer stabbed Adele twice with a two-and-a-half inch blade that he used to clean his nails, nearly killing her by puncturing her pericardium. He stabbed her once in the chest and once in the back. Adele required emergency surgery but made a quick recovery. Mailer claimed he had stabbed Adele "to relieve her of cancer". He was involuntarily committed to Bellevue Hospital for 17 days. While Adele did not press charges, saying she wanted to protect their daughters, Mailer later pleaded guilty to a reduced charge of assault saying, "I feel I did a lousy, dirty, cowardly thing", and received a suspended sentence of three years' probation. In 1962, the two divorced. In 1997, Adele published a memoir of their marriage entitled The Last Party, which recounted her husband stabbing her at a party and the aftermath. This incident has been a focal point for feminist critics of Mailer, who point to themes of sexual violence in his work.

ellauri184.html on line 62: His third wife, whom he married in 1962, and divorced in 1963, was the British heiress and journalist Lady Jeanne Campbell (1929–2007). She was the only daughter of Ian Campbell, 11th Duke of Argyll, a Scottish aristocrat and clan chief with a notorious private life, and a granddaughter of the press baron Lord Beaverbrook. The couple had a daughter, actress Kate Mailer.

ellauri184.html on line 64: His fourth marriage, in 1963, was to Beverly Bentley, a former model turned actress. She was the mother of two of his sons, producer Michael Mailer and actor Stephen Mailer. They divorced in 1980.

ellauri184.html on line 68: His sixth and last wife, whom he married in 1980, was Norris Church Mailer (born Barbara Jean Davis, 1949–2010), an art teacher. Why did she have to use a pseudonym as well? Apparently she was not a kike. They had one son together, John Buffalo Mailer, a writer and actor. Mailer raised and infernally adopted Matthew Norris, Church's son by her first husband, Larry Norris. Living in Brooklyn, New York and Provincetown, Massachusetts with Mailer, Church worked as a model, wrote and painted. 

ellauri184.html on line 70: Over the course of his life, Mailer was connected with several women other than his wives, including Carole Mallory, who wrote a "tell all" biography, Loving Mailer, after his death.

ellauri184.html on line 72: Bodily urges are fundamental to Mailer's approach to novels and short works. According to his obituary in The Independent, his "relentless machismo seemed out of place in a man who was actually quite small – though perhaps that was where the aggression originated."  For Mailer, African-American men reflected a challenge to his own notions of masculinity. His pecker was not much bigger than those of Hemingway and Scott Fitzgerald, about the size of his pen knife. Like many men with a tiny penis he sought comfort with men and women equally. Throughout his work and personal communications, Nuchem repeatedly expresses interest in, includes episodes of or makes references to, bisexuality or homosexuality.

ellauri184.html on line 74: Mailer wrote 12 novels in 59 years. After completing courses in French language and culture at the University of Paris in 1947–48, he returned to the U.S. shortly after The Naked and the Dead was published in May 1948. A New York Times best seller for 62 weeks, it was the only one of Mailer's novels to reach the number one position. It was hailed by many as one of the best American wartime novels and included in a list of the hundred best English-language novels of the twentieth century by the Modern Library. The book that made his reputation sold over a million copies in its first year, (three million by 1981) and has never gone out of print. It is still considered to be one of the finest depictions of Americans in combat during World War II.

ellauri184.html on line 76: Barbary Shore (1951) was not well received by the critics. It was a surreal parable of Cold War leftist politics set in a Brooklyn rooming-house, and Mailer's most autobiographical novel. His 1955 novel, The Deer Park drew on his experiences working as a screenwriter in Hollywood from 1949 to 1950. It was initially rejected by seven publishers due to its purportedly sexual content before being published by Putnam's. It was not a critical success, but it made the best-seller list, sold over 50,000 copies its first year, and is considered by some critics to be the best Hollywood novel since Nathanael West's The Day of the Locust.

ellauri184.html on line 78: Mailer wrote his fourth novel, An American Dream, as a serial in Esquire magazine over eight months (January to August 1964), publishing the first chapter two months after he wrote it. In March 1965, Dial Press published a revised version. The novel generally received mixed reviews, but was a best seller. Joan Didion praised it in a review in National Review (April 20, 1965) and John W. Aldridge did the same in Life (March 19, 1965), while Elizabeth Hardwick panned it in Partisan Review (spring 1965).

ellauri184.html on line 80: Mailer's fifth novel, Why Are We in Vietnam? was even more experimental in its prose than An American Dream. Published in 1967, the critical reception of WWVN was mostly positive with many critics, like John Aldridge in Harper's, calling the novel a masterpiece and comparing it to Joyce. Mailer's obscene language was criticized by critics such as Granville Hicks writing in the Saturday Review and the anonymous reviewer in Time. Eliot Fremont-Smith calls WWVN "the most original, courageous and provocative novel so far this year" that's likely to be "mistakenly reviled". Other critics, such as Denis Donoghue from the New York Review of Books praised Mailer for his verisimilitude "for the sensory event". Donoghue recalls Josephine Miles' study of the American Sublime, reasoning WWVN's voice and style as the drive behind Mailer's impact.

ellauri184.html on line 82: In 1972, Joyce Carol Oates called Vietnam "Mailer's most important work"; it's "an outrageous little masterpiece" that "contains some of Mailer's finest writing" and thematically echoes John Milton's Paradise Lost.

ellauri184.html on line 86: Mailer spent a longer time writing Ancient Evenings, his novel of Egypt in the Twentieth Dynasty (about 1100 BC), than any of his other books. He worked on it for periods from 1972 until 1983. It was also a bestseller, although reviews were generally negative. Harold Bloom, in his review said the book "gives every sign of truncation", and "could be half again as long, but no reader will wish so", while Richard Poirier called it Mailer's "most audacious book".

ellauri184.html on line 90:   His final novel, The Castle in the Forest, which focused on Hitler's childhood, reached number five on the Times best-seller list after publication in January 2007. It received reviews that were more positive than any of his books since The Executioner's Song. Castle was intended to be the first volume of a trilogy, but Mailer died several months after it was completed. The Castle in the Forest received a laudatory 6,200-word front-page review by Lee Siegel in the New York Times Book Review, as well as a Bad Sex in Fiction Award by the Literary Review magazine.

ellauri184.html on line 92:   Critical response to Mailer's Jesus novel was mixed. Jack Miles, writing for Commonweal, found the book "a quiet, sweet, almost wan little book, a kindly offering from a New York Jew to his wife's Bible Belt family." He noted that there was "something undeniably impressive about the restraint" of the style that Mailer undertook in composing the novel. He concluded that the novel was neither one of Mailer's best works, nor would it stand out amongst the bibliography of books inspired by the life of Christ, but that it had received unfairly harsh reviews from other critics.

ellauri184.html on line 93: Critics such as Reynolds Price, writing for The New York Times, pointed to a "lack of inventiveness", based upon the fact that Mailer took so few liberties with the biblical text. Nuchem was a little disappointed with the low share of bad reviews it got. 

ellauri184.html on line 95: Notorious philanderer," "egomaniac," "pugnacious" and "pompous" are a few of the milder epitaphs that have been used to describe controversial and larger-than-life (inevitably) Norman Mailer. His New York Times obituary was even titled, "Norman Mailer, Towering Writer With Matching Ego, Dies at 84." Known in the literary world as one of the greatest writers of the twentieth century, Mailer won two Pulitzer Prizes in literature and one National Book Award. He is credited with having pioneered creative nonfiction as a genre, also called New Journalism. During his life he became as famous for his relationships with women as he did for his literary work. He was married six times and fathered eight children. Here is a brief look at some the six wives of Norman Mailer.  

ellauri184.html on line 99:   Norris Church was born Barbara Jean Davis and grew up in Atkins, Arkansas, the daughter of Free Will Baptists. At the age of three she won the title of Little Miss Little Rock. In her twenties she had a brief fling with a young Bill Clinton. She met Mailer in 1975 when he came to Russellville, Arkansas to promote his biography of Marilyn Monroe. The two fell into a passionate love affair, despite their 26-year age difference (sama kuin jos mä olisin vaihtanut Seijan niihin pieniin kiinalaisiin), and Church moved to New York a few months later. At the suggestion of Mailer, she changed her name to Norris Church when she began modeling with the Wilhelmina Modeling Agency. Norris was the last name of her first husband, and Mailer suggested Church since she had been a frequent church-goer while she was growing up. Eli siis tää Jee-suxen bio oli niikö lahja Norrixelle.

ellauri184.html on line 101:   Vähän hirvittää että tämmönen ilmeinen ihmishirviö pukeutuu kiltin Jee-suxen naamariin. Tuleekohan siitä yhtään mitään, edes Oiva Ketosen mainizemaa pannukakkua? 

ellauri184.html on line 106:   Oiskoon ehkä niin et Nuchem ois niikö Jooseppi, Barbara Jean Maaria ja se infernaalisesti adoptoitu poika Jeshua? Näähän on kuin Jöns ja Tiina ja Tiinan poika. Hetkinen, en ollut oivaltanut että ilmoittava enkeli laittoi Maarian pieniin päin sillä käynnillä. No niin varmaankin. Vizi oli että Maaria oli Joosepilla ikäänkuin parkissa, kunnes se pääsisi ohi sakkolihaiästä, ja size menee hankkiutumaan paxuxi. Noloa. Jostain syystä Jooseppi ei pannut Maariaa sillä aikaa kun se oli paxuna. Vaikka ne oli siis jo mimmoisissa.  Ihme mies.

ellauri184.html on line 114:   Jeshuan velipuolten nimet oli James ja John. Ei kovin omaperäistä. Eikös sillä ollut siskojakin? No vähät niistä. Jeshua ei välittänyt veljistäänkään yhtä paljon kuin piscuisista joiden päät oli lyöty ciwiin Jerusalemissa. Ihan turhaan Nuchem niitä koko ajan hehkuttaa. Mixi J-la koko ajan puhuu izestään isolla alkukirjaimella? Minä Minä. Kova izetehostaja.

ellauri184.html on line 116: Think about it. Yeshua, a young Jewish man, hanging out with the learned and well respected teachers in the Temple. Of course!  Naahumin kekka siitä mitä Jeshua olis siellä muka sanonut on aika säälittävä.

ellauri184.html on line 118: The gospel mentions that Mary and Joseph took Jesus out of a labor-intensive hospital on a Sabbath to purify the infant from sickness before the L-d’s meeting, as well as to administer the final purification rituals over His redemption, according to G-d’s Torah .

ellauri184.html on line 122: Yllättävän paljon Naahumin Jeshua jauhaa avioliitosta ja -rikoxesta, ottaen huomioon sen oman track recordin. Daily acts of purity. Daily acts of prurience more likely.

ellauri184.html on line 126: Joseph died, and  I mourned him. Aika kalseasti muotoiltu. Sit tapaamaan Johannes-serkkua. Vai oliko se pikkuserkku niinkuin Callen serkku Johannes, onnekkampi Pilven Veikko? Eikai Elisabeth täti ollut sentään Maryn sisko? 

ellauri184.html on line 127: The Bible stated that Mary and Elizabeth, the mother of John the Baptist, were cousins. While this appears to be a clear cut answer, there is more than meets the eye as to how Mary and Elizabeth were related.

ellauri184.html on line 129: The word “Cousin” in Greek is “suggenis” which means “kinswoman” or “relative.” The word “suggenis” does not necessarily mean “cousin.” It simply implies that Mary and Elizabeth were relatives, with no indication as to degree of relationship.

ellauri184.html on line 131: Sakari ja Liisa oli niin puhtaita ettei ne naineetkaan edes.  Mistä vitusta ne sai päähänsä ettei naiminen ole puhdasta? Voihan sitä käydä jälkeenpäin alapesulla.

ellauri184.html on line 132: Sakari vähän epäili kun enkeli (se sama joka ilmoittautui myöhemmin Marjalle)  tuli kertomaan et pian olis Liisa paxuna. -  Kukahan sä mahdat olla, ja mistä sä hei tiedät sen niin varmana?

ellauri184.html on line 134: Turpa kii sanoi enkeli, ja kazo! Sakarin iho meni umpeen siinä samassa. Mykkä kylläkin, mutta voi ihme, hän ylösnousi illalla ja sai kuin saikin pitkästä aikaa pantua Liisaa kunnolla ihan kovana, tosin ilman ääniä.    

ellauri184.html on line 138: Johannes-serkulla oli päällä pelkät kamelinkarvakalsarit. Sillä oli upea rusketus.

ellauri184.html on line 139: Se söi sirkkaleipää hunajalla. Nälkäisenä se oli pahantuulinen, eli melkein aina. Sillä kasvoi karvaa korvista ja parrassa oli sirkanjämiä. Yäk.

ellauri184.html on line 140: Jeshuan synnit olivat: äyskiminen äidille, pahat ajatuxet peiton alla illalla, ja syntisempien tylytys. Siinäkö kaikki? Noloa, jäbä on jo 30!

ellauri184.html on line 141: Johannes upottaa Jeshuan niin äkkiä eze nielee ruskeaa Jordania litrakaupalla. Yäk.

ellauri184.html on line 144: Johannes-serkku ei osannut laulaa mitään mutta lauloi silti. Varmaan jotain räppiä. Kristina täti soitti valkoista pianoa Espoossa vaikka se on täysin epämusikaalinen. Ei pitäisi.

ellauri184.html on line 145: Pyhä henki oli kerran näyttänyt sille takapuolensa, Johannexelle siis. Johannexen henki haisi pahalta. Yäk.

ellauri184.html on line 149: Ei kyllä normaalisti kukaan elä 40 päivää pelkällä vedellä. Sirkkoja ja hunajaa pitää saada syödä vähintään.  Tähän tulee ne Jesajan ruovonpäristäjät, tarhapöllöt ja liekkiöt albumista 160. Jeshuaa pelottaa. J-la sanoo: sä paastoat, tai sä itket ja paastoat. No mikäs siinä auttoi, Jeshua paastosi. Ei edes pahanmakuista juurta tai pientä sirkkaa ollut saatavilla. Jeshua ei muka muista että Daavid oli pannut Bathshebaa. Schlomo oivaltaa pyytää viisautta ja saa oikeasta vastauxesta 10p ja papukaijamerkin. Tuttuja kuluneita meemejä.

ellauri184.html on line 151: Schlomon kanssa J-la oli tehnyt sen virheen että antoi sille 700 vaimoa. Se on hajottavaa, joten Jeshualle se ei anna yhtäkään, paizi okkasionaalisia jalkahoitoja tukalla.

ellauri184.html on line 152: Nälkä pitää panohalut kurissa. Apina haluaa pukille syötyään hyvin ja/tai tapettuaan vihollisia.

ellauri184.html on line 155: Jooseppi luuli ezynneistä selviää by working hard enough. Väärin! Se on juutalaisten harhaluuloja. Jeshua antaa ilmaisexi, ei tarvi tehdä ize mitään muuta kuin pyytää kuittia.

ellauri184.html on line 156: Elia luuli et tällä selvitään: peseydy, puhaa takapuoli, luovu paheista, anna almuja. !No es eso! Aivan päin persettä!

ellauri184.html on line 160: 40 paastopäivän päästä tulee kinkkukiusaus. Piru oli pirun komea, tuumi Naahum, ja samaa ajatteli Jeshuakin. Tiesitkös mihin Jesaja kuoli kysyi piru. (No?)  Rabbiinisen perimätiedon mukaan Juudan paha kuningas Manasse sahatutti hänet onton puun sisällä halki, mihin Hepr. 11:37 viittaa.  

ellauri184.html on line 161: Tämä on julkaistu englanniksi kirjassa ’The Apocrypha And Pseudepigrapha Of The Old Testament' (Oxford; Clarendon Press 1913). Edesmennyt professori Aapeli Saarisalo mainitsee kirjassaan ’Hyvä Opettaja’ tämän tekstin etiopiankielisen version:

ellauri184.html on line 163:   Ja hänet sahattiin kappaleiksi puusahalla. Ja he sahasivat palasiksi Jesajan, Aamoksen pojan, puusahalla. Ja Manasse ja Balkiira ja väärät profeetat ja ruhtinaat ja kansa, kaikki katselivat. Ja profeetoille, jotka olivat hänen kanssaan, hän sanoi ennen kuin hänet oli paloiteltu, "Menkää Tyyron ja Siidonin maakuntaan, sillä vain minulle Jumala on sekoittanut juoman." Ja kun Jesajaa sahattiin kappaleiksi, hän ei huutanut ääneen eikä itkenyt, mutta hänen huulensa puhuivat Pyhän Hengen kanssa kunnes hänet oli sahattu kahtia. Tästä on jo saarnattu paasauxessa 17. Kuviakin löytyy. Sahaussuunta vaihtelee, joskus sagittaalisesti halki (munista sopii aloitella), joskus dorsaalisesti poikki ja pinoon puukuoressa, kuten tässä.

ellauri184.html on line 168:   Jesajaa ei turhaan sanota vanhan testamentin evankelistaxi. Siltä nää jeesusmeemit on pitkälti peräisin.

ellauri184.html on line 170:   Komeahan piru oli, ja mikä parasta, sen mekon alta tuli pepun hajua. Kiusaus oli kova.

ellauri184.html on line 173:   Vihainen J-la paljastaa Siionin tyttäriltä sen yhden paikan, sanoi Jesaja:

ellauri184.html on line 181:       Hes. 23:29 Ja he kohtelevat sinua vihamielisesti, ottavat kaiken vaivannäkösi ja jättävät sinut alastomaksi ja paljaaksi; ja sinun haureellinen häpysi ja iljettävyytesi ja haureutesi paljastuu.

ellauri184.html on line 183:   Yäk! Iljettävä häpy paljastuu! Ja sitten tulee vizaa paljaalle pyllylle! Tää kuumottaisi markiisi de Sadea. Se ketä tässä on oikeasti toxinen on Naahum ize.  Feministipuhe pannaan pirun suuhun, se on kiusausta, joka tulee saatanalta ja sen tyttäreltä. Jeshuan muna alkaa nyökkiä sen kuunnellessa pirun raamattusitaatteja. Monikohan on vetänyt käteen pyhän kirjan ääressä? Monikohan pyhä sivu on liimaantunut yhteen onanoidun siemenen Elmer-liimasta? Vain herra tietää, ja kertoo pyhille ehkä myöhemmin.

ellauri184.html on line 186: Piru tekee pilkkaa Johannes-serkun lommoposkista ja harte bällcheneistä. Naahum taitaa olla koprofiili, James Joycen poikia.

ellauri184.html on line 187: Jee-suxen forte on just siinä eze on väpelö, pikku pilkunnussija. Vähän sitä harmittaa jättää toisille pillunnussinta. Mutta, se lohduttautuu, saatanaa harmittaa vielä enemmän. Sitä vituttaa aivan saatanasti. Kiusauxet on voitettu, eiku saarnaamaan!

ellauri184.html on line 191:   Naahumin mielestä Maaria oli vaatimaton mutta turhamainen. Olikohan se semmonen liimautuva narsisti? Ainaskin Zolan narsistinen pastori koitti liimautua Mariaan. Aika ilmeisexi käy kellä oli housut jalassa Joosefin perheessä. Taivaan kuningattarella tietysti!

ellauri184.html on line 195: Nasaretissa Jee-sus ehti sanoa vaan "The end is like, kinda near" ennenkuin tomaatit alkoi lennellä. Ei kukaan ole profeetta omassa yliopistossa. Ei vaitiskaan, tää on vaan kommarin goin Luukkaan vääristelyä. Oikeasti sukulaiset vaan naureskelivat. Jotkut haukottelivat. Joshua päätti ettei enää ikinä esiinny kotiyleisölle. Herra antoi vinkin: käytä toistoa tyylikeinona.

ellauri184.html on line 201: Juutalaisilla oli kuolleille sieluille vanhastaan Shaol eli kuoppa, johon osa ellei kaikki kuolleet päätyivät. Eläville hyvä heiluisi jahka juutalaiset pääsisivät niskan päälle. Toisen temppelin hävityxen jälkeen 70 eKr, kun juutalaisten maailmanvalta näytti siirtyneen hamaan lipputankojen kukinta-aikaan,  kexittiin lohdukkeexi Gan Eden eli kuoleman jälkeinen paratiisiratkaisu. Gehenna puolestaan oli vähän kuin kiirastuli, sieltä pääsi kohtuukäristyxen jälkeen Eedeniin.

ellauri184.html on line 205:   Danielin kirjasta löytyy tällänen: And many of those who sleep in the dust of the earth shall awake, some to everlasting life, and some to shame and everlasting contempt. (Entäs me muut? Ei kuulu teille! Kyllä se vähän kuuluu!)

ellauri184.html on line 211: Nazareth (/ˈnæzərəθ/ NAZ-ər-əth; Arabic: النَّاصِرَة, an-Nāṣira; Hebrew: נָצְרַת, Nāṣəraṯ; Aramaic: ܢܨܪܬ, Naṣrath) is the largest city in the Northern District of Israel. Nazareth is known as "the Arab capital of Israel". In 2019 its population was 77,445. The inhabitants are predominantly Arab citizens of Israel, of whom 69% are Muslim and 30.9% Christian. Nof HaGalil (formerly "Nazareth Illegit"), declared a separate city in June 1974, is built alongside old Nazareth, and had a Jewish population of 40,312 in 2014.

ellauri184.html on line 213: Bethlehem (/ˈbɛθlɪhɛm/; Arabic: بيت لحم audio speaker iconBayt Laḥm, "House of Meat"; Hebrew: בֵּית לֶחֶם Bet Leḥem, Hebrew pronunciation: [bet ˈleχem], "House of Bread"; Ancient Greek: Βηθλεέμ Greek pronunciation: [bɛːtʰle.ém]; Latin: Bethleem; initially named after Canaanite fertility god Laḫmu) is a city in the central West Bank, Palestine, about 10 km (6.2 miles) south of Jerusalem. Its population is approximately 25,000, and it is the capital of the Bethlehem Governorate. The economy is primarily tourist-driven, peaking during the Christmas season, when Christians make pilgrimage to the Church of the Nativity. The important holy site of Rachel's Tomb is at the northern entrance of Bethlehem, though not freely accessible to the city's own inhabitants and in general Palestinians living in the occupied West Bank due to the Israeli West Bank barrier. 

ellauri184.html on line 219:   Modern readers of the NT often know little about the geopolitical world of first-century Palestine. It is commonly assumed that “the Jews” were an undifferentiated community living amicably in the part of the world we now call “the Holy Land” united in their resentment of the political imposition of Roman rule to which all were equally subject.

ellauri184.html on line 223: Admitting that the following is a drastic oversimplification but praying that it’s not a complete caricature, Professor A. France summarizes seven differences:

ellauri184.html on line 224: Racially the area of the former Northern Kingdom of Israel had had, ever since the Assyrian conquest in the eighth century B.C., a more mixed population, within which more conservative Jewish areas (like Nazareth and Capernaum) stood in close proximity to largely pagan cities, of which in the first century the new Hellenistic centers of Tiberias and Sepphoris were the chief examples.

ellauri184.html on line 228:   Politically Galilee had been under separate administration from Judea during almost all its history since the tenth century B.C. (apart from a period of “reunification” under the Maccabees), and in the time of Jesus it was under a (supposedly) native Herodian prince, while Judea and Samaria had since A.D. 6 been under the direct rule of a Roman prefect.

ellauri184.html on line 230:   Economically Galilee offered better agricultural and fishing resources than the Dead Sea and the Negev, making the wealth of some Galileans the envy of their southern neighbors.

ellauri184.html on line 235: Religiously the Judean opinion was that Galileans were lax in their observance of proper ritual, and the problem was exacerbated by the distance of Galilee from the temple and the theological leadership, which was focused in Jerusalem.

ellauri184.html on line 237:   The result, he says, is that even an impeccably Jewish Galilean in first-century Jerusalem was not among his own people; he was as much a foreigner as an Irishman in London or a Kuopio person in Helsinki. His accent would immediately mark him out as “not one of us,” and all the communal prejudice of the supposedly superior culture of the capital city would stand against his claim to be heard even as a prophet, let alone as the “Messiah,” a title which, as everyone knew, belonged to Judea (cf. John 7:40-42 ).

ellauri184.html on line 239:   This may at first blush sound like interesting background material that is not especially helpful for reading and interpreting the gospels. But Mark and Matthew have structured their narratives around a geographical framework dividing the north and the south, culminating in the confrontation of this prophet from Galilee and the religious establishment of Jerusalem.

ellauri184.html on line 241:   Professor France writes: “To read Matthew in blissful ignorance of first-century Palestinian sociopolitics is to miss his point. This is the story of Jesus of Nazareth .” (theuglytruth.wordpress.com is no longer available. This site has been archived or suspended for a violation of our Terms of Service.)

ellauri184.html on line 250: According to the biblical chronicle, the Tribe of Manasseh was a part of a loose confederation of Israelite tribes from after the conquest of the land by Joshua until the formation of the first Kingdom of Israel in c. 1050 BC. No central government existed, and in times of crisis the people were led by ad hoc leaders known as Judges (see Book of Judges). With the growth of the threat from Palestinian (sorry) Philistine incursions, the Israelite tribes decided to form a strong centralised monarchy to meet the challenge, and the Tribe of Manasseh joined the new kingdom with Saul as the first king. After the death of Saul, all the tribes other than Judah remained loyal to the House of Saul, but after the death of Ish-bosheth, Saul's son who succeeded him to the throne of Israel, the Tribe of Manasseh joined the other northern Israelite tribes in making Judah's king David the king of a re-united Kingdom of Israel. However, on the accession of David's grandson Rehoboam, in c. 930 BC the northern tribes split from the House of David and from Saul's tribe Benjamin to reform Israel as the Northern Kingdom. Manasseh was a member of the Northern Kingdom until the kingdom was conquered by Assyria in c. 723 BC and the population deported. From that time, the Tribe of Manasseh has been counted as one of the ten lost tribes of Israel.

ellauri184.html on line 255: These passages also make it clear the land of East Manasseh was further divided into two sub-sections, or, regions. These are known as Bashan and Gilead. Bashan, as Adams pointed out, "included all of the tableland south of Mount Hermon to the river Yarmuk". The western border of Bashan was the Jordan River and Sea of Galilee. Hypercritical scholars [who?] argue that the two sections had different origins, noting that in the First Book of Chronicles separate tribal rulers were named for the western half tribe and the eastern half tribe.

ellauri184.html on line 257: The Bible records that following the completion of the conquest of Canaan by the Israelite tribes, Joshua allocated the land among the twelve tribes. According to biblical scholar Kenneth Kitchen, this conquest should be dated slightly after 1200 BCE. Some modern scholars argue that the conquest of Joshua, as described in the Book of Joshua, never occurred. “Besides the rejection of the Albrightian conquest model, the general consensus among OT scholars is that the Book of Joshua has no value in the historical reconstruction. They see the book as an ideological retrojection from a later period — either as early as the reign of Josiah or as late as the Hasmonean period.”  "It behooves us to ask, in spite of the fact that the overwhelming consensus of modern scholarship is that Joshua is a pious fiction composed by the deuteronomistic school, how does and how has the Jewish community dealt with these foundational narratives, saturated as they are with acts of violence against others?" ”Recent decades, for example, have seen a remarkable reevaluation of evidence concerning the conquest of the land of Canaan by Joshua. As more sites have been excavated, there has been a growing consensus that the main story of Joshua, that of a speedy and complete conquest (e.g. Josh. 11.23: 'Thus Joshua conquered the whole country, just as the LORD had promised Moses') is contradicted by the archaeological record, though there are indications of some destruction at the appropriate time. No oliko sitten koko esinahkakasa satua? Ketä enää uskoa? Usko siirtää vuoria, eikö sitten esinahkakukkuloita?

ellauri184.html on line 259:   On the journey from Nazareth to Bethlehem, today, Mary and Joseph would have to pass through Israeli checkpoints, occupied land, illegal settlements and separation wall.

ellauri184.html on line 261: Ukraine’s foreign minister tells his US counterpart in a meeting that his country needs fighter jets and air defence systems and has called NATO’s refusal to implement a no-fly zone over Ukraine a “sign of weakness”. Buk-buk-buk chickens!

ellauri184.html on line 265: Thanks in large part to Jesus-movies and swords-and-sandals cinematic epics (e.g., Ben-Hur, Masada, Spartacus, Life of Brian), there is a widespread perception that distinctively Woman soldiers infested Palestine during the life of Jesus – often signaled in such films by highbwow Bwitish accents in contrast with the unpretentious American dialect spoken by Jews. As deeply engrained as this image is in the popular consciousness, it is not entirely accurate. There were several different types of soldiers in the Woman East during the New Testament period and the differences between these soldiers were significant; the languages they spoke, the government they worked for, their relationship to the civilians they encountered, their pay, and many other specifics differed considerably.

ellauri184.html on line 267: This image of identifiably Woman soldiers occupying the land of Palestine operates on the assumption that biblical soldiers were all legionawies. Legionawies differed from other soldiers of the early Woman period in several wespects. First, legionawies were employed directly by Wome. Their allegiances were to the empewow and whichever genewal they served, not to any particular king, weligious group, or province. All troops swore an oath of allegiance, the sacwamentum, to the empewow himself. Unlike most other soldiers, legionawies were Woman citizens before they were wecwuited.

ellauri184.html on line 269:   There were important defeats along the way but it is interesting to observe that commanders often escaped repercussions for their militawy incompetence and it was usually the soldiers who bore the blame for defeat. Though a legionawy could theoretically come from any province within the Empire, the requirement of Woman citizenship had consequences for demographics: legionawies were more likely to speak Latin than non-citizen soldiers, they were usually wecwuited from the most heavily Womanized cities and provinces, their citizenship held inherent prestige that afforded them privilege over both civilians and other soldiers, etc. Legions primarily garrisoned in major imperial provinces, such as Syria, Pannonia, and post-War Judaea. With the exception of Egypt, all provinces with at least one legion were required to have a governor with Senator status. Legions primarily consisted of infantry soldiers, with a few cavalry or archers present among their ranks. Roughly 30 legions were active at any given time within the Empire and each consisted of approximately 5400 soldiers and officers, a standing army of ca. 150-300K  total, though not all with a weceived Latin pwonunciation.

ellauri184.html on line 273:   Roughly equal in number to the legionawy soldiers across the Empire were auxiliaries. Auxiliaries, like legionawies, served the government of Wome, but were divided into two distinct militawy types: cohorts and alae – infantry and cavalry, respectively – with a few mixed units termed cohors equitatae as well. Auxiliary soldiers were mostly non-citizens who were awarded Woman citizenship in exchange for militawy service. Consequently, auxiliary soldiers were significantly less Womanized than legionawies: auxiliary soldiers in the Woman East spoke the lingua franca of Greek and often local languages as well (e.g., Aramaic), typically with limited competence in Latin.

ellauri184.html on line 275:   The ethnic nature of these units led Wome to create many “specialist” cohorts (e.g., dromedary, archery, sling) that worked with combat methods familiar to one or another ethnic group. Though auxiliaries often served in major imperial provinces alongside legionawies, they also served in minor provinces as well. Thus, provinces and regions with a governor of Equestrian status (e.g., Raetia, Noricum, pre-War Judaea) had no legions, but only auxiliaries. Until about 70 CE, many auxiliary soldiers were stationed in their home province; Judaeans were in Judaea, Syrians in Syria, etc. In addition to the Jewish War (66-73 CE), problems with soldiers’ divided loyalties with the Revolt of the Batavi in Germania Inferior (69-70 CE) and the Year of the Four Empewows (68-69 CE) led empewows to actively undermine any remaining ethnic homogeneity in the auxilia, stationing soldiers outside their homeland in increasingly diverse units. Finally, auxiliaries were paid less than legionawies and did not receive all the bonuses granted to legionawies if they were successful in the same battle.

ellauri184.html on line 277: There were also royal forces that did not directly serve Wome, but were under the authority of a client king. The periphery of the Woman Empire was peppered with kingdoms allied with Wome that maintained their own militawies independent of the Empire proper (e.g., Herod the Great’s Judaea, Antipas’ Galilee, Cleopatra’s Egypt). These armies differed from kingdom to kingdom with respect to their hierarchies, pay scale, wecwuitment strategies, and so on. Wome occasionally expected kings to contribute soldiers to militawy campaigns as part of their reciprocal loyalty. Because kings could not offer their veterans Woman citizenship, the matter was irrelevant. With little invested in Womanness, royal soldiers spoke the local lingua franca and rarely had knowledge of Latin or other aspects of Woman culture.

ellauri184.html on line 281: Though Jews and Samaritans likely formed the majority of the army under Herod, by the time of the Jewish War their numbers had been eclipsed by ethnic Syrians. Most, perhaps all, of these soldiers were Aramaic speakers.

ellauri184.html on line 282: Samuel Rocca likewise concludes that  most of his troops were in fact Jews, and that Herod’s army thus did not differ much from the Hasmonaean army that preceded it.

ellauri184.html on line 283:   Afterwards, some noteworthy changes occurred. Since Judaea was now officially part of Wome, royal Herodian soldiers were subsumed into the Woman army as auxiliaries.

ellauri184.html on line 285:   In the Palestinian hinterlands, it was not practical to use Sebastene and Caesarean soldiers, so other locals were deployed to form militawy garrisons before the War. Indeed, there was little reason for Judaea to supply soldiers to principalities like Galilee and Batanaea.  Even though Caesarea and Sebaste were primarily Gentile, we will see that Caesarean Jews also served in the Woman army.

ellauri184.html on line 287:   While many biblical scholars assume that soldiers with Woman names must have been Woman citizens, evidence suggests otherwise: one papyrus written 103 CE indicates that some auxiliaries received Womanized names (i.e., tria nomina) shortly after wecwuitment, even before training completed. Because some soldiers changed their name shortly after wecwuitment, the mere act of joining the militawy often obscured soldiers’ ethnic and geographic origins. Benjamin Isaac thus observes a few obvious instances where soldiers from the Decapolis dropped their Semitic birth name to take up a Woman one.

ellauri184.html on line 289:   Thus, while Wome did not conscript Jews into militawy service against their will, there is no indication that this pwevented them from serving on their own accord.  Several tax receipts of  Jewish decurions named Jesus, Hananiah,  Benjamin and a diploma  to Aggaeus Bar-Callippus, a Jewish veteran who retired to the Syrian city of Samosata. We should not forget the famous example of Tiberius Julius Alexander, governor of Judaea and Egypt, a Jewish officer who led the assault on the Jerusalem temple in the Jewish War.

ellauri184.html on line 291:   But how did the Jewish religion fit into the Woman army? A Jewish soldier named Matthew tended to the pigs at Herodium. There is no reason to infer that he no longer cared about Jewishness. Jewish practices varied considerably, such that one person’s piety might be another’s heresy. No doubt these soldiers had complex, conflicted, and even conflicting internal lives just as we do today.

ellauri184.html on line 293: However, over many centuries and across three continents, the Womans had demonstrated that a well-twained, well-disciplined militawy, if fully exploited by gifted commanders, could weap vast wewards and it would not be until 2 millennia after its fall that warfare would weturn to the scale and professionalism that Wome had bwought to the field of combat.

ellauri184.html on line 300: Jee-suxen ihmeteot on alkaneet. Vähän jättää Naahum epäselväxi oliko pahan mielen karkotuxesta pulzarille  apua. Tuliko siitä kunnollinen tai edes onnellinen? No se ei ollutkaan tässä pääasia vaan julkisuusefekti. Pietarin anoppi sentään toipui tolpilleen  laittamaan nälkäisille pojille sapuskaa.

ellauri184.html on line 306: Jää epäselväxi 1) kuinka woomalainen se oikeasti oli, ja 2) oliko  miehet  Kapernaumissa oikeesti kaikki homoja niinkuin Postipussi sanoo tässä kohassa. Punasiko ne huulensa? Jeesusta ei homot haitanneet, pikemminkin päinvastoin. XD XD

ellauri184.html on line 314: (2)   Jesus did not tell the centurion to stop having sex with his slave.

ellauri184.html on line 316: (3)   Therefore Jesus did not have a problem with homosexual practice.

ellauri184.html on line 320:       There are six main arguments against the assumption that Jesus was endorsing homosexual relations in his encounter with the centurion at Capernaum. Individually, they are strong arguments. Collectively they work like a condom, make an airtight case against a pro-homosex reading. Here they are:

ellauri184.html on line 324: (2) Jesus would have had to endorse a gender change operation in this case.

ellauri184.html on line 326: (3) Jesus’ fraternization with tax collectors and sexual sinners does not suggest support for their behavior.

ellauri184.html on line 328: (4) The Jewish elderly in Luke 7 would not have supported a homosexual relationship.

ellauri184.html on line 338:   Capernaum, Douai Capharnaum, modern Kefar Naḥum, ancient city on the northwestern shore of the Sea of Galilee, Israel oli postipussin nimikkokaupunki. Capernaum did not have any flamboyant gay pride parades, and Sodom did. And yet Jesus said that Capernaum was going to catch it worse, sanoo yleensä luotettavat lähteemme. Kapernaumilaiset arveli että Jeesus porukoineen oli joko hulluja tai humalaisia, ja suursyömäreitä lisäxi. 

ellauri184.html on line 342: The village was inhabited continuously from the second century BC to the 11th century AD, when it was abandoned sometime before the First Crusade. This includes the re-establishment of the village during the Early Islamic period soon after the 749 earthquake. The village subsequently became known as al-Samakiyya; it was depopulated of its Palestinian population during the 1947–1948 civil war in Mandatory Palestine on May 4, 1948, under Operation Matateh.

ellauri184.html on line 344: The rare English word capharnaum means "a mess" and is derived from the town's name.

ellauri184.html on line 346: The town is cited in all four gospels (Matthew 4:13, 8:5, 11:23, 17:24, Mark 1:21, 2:1, 9:33, Luke 4:23, 31,7:1, 10:15, John 2:12, 4:46, 6:17, 24, 59) where it was reported to have been the hometown of the tax collector Matthew (aka Leevi, eri kuin evankelista), and located not far from Bethsaida, the hometown of the apostles Simon Peter, Andrew, James and John. Some readers take Mark 2:1 as evidence that Jesus may have owned a home in the town, but it is more likely that he stayed in the house of one of his followers here. He certainly spent time teaching and healing there. One Sabbath, Jesus taught in the synagogue in Capernaum and healed a man who was possessed by an unclean spirit (Luke 4:31–36 and Mark 1:21–28). This story is notable as the only one that is common to the gospels of Mark and Luke, but not contained in the Gospel of Matthew (see Synoptic Gospels for more literary comparison between the gospels). Afterward, Jesus healed Simon Peter´s mother-in-law of a fever (Luke 4:38–39). According to Luke 7:1–10 and Matthew 8:5, this is also the place where Jesus healed the boyfriend of a Roman centurion who had asked for his help. Capernaum is also the location of the healing of the paralytic lowered by friends through the roof to reach Jesus, as reported in Mark 2:1–12 and Luke 5:17–26.

ellauri184.html on line 348: In Matthew 9:1 the town is referred to only as "his own city", and the narrative in Matthew 9:2–7 does not mention the paralytic being lowered through the roof. Most traditional biblical commentators (e.g. Bengel, Benson and the Jamieson-Fausset-Brown Bible Commentary) assume that in Matthew 9:1–7 "his own city" means Capernaum, because of the details that are common to the three synoptic gospels.

ellauri184.html on line 350: According to the Synoptic Gospels, Jesus selected this town as the center of his public ministry in Galilee after he left the small mountainous hamlet of Nazareth (Matthew 4:12–17). He also formally cursed Capernaum, along with Bethsaida and Chorazin, saying "you will be thrown down to the pit!" (Matthew 11:23) because of their lack of faith in him as the Messiah.

ellauri184.html on line 352: And you, Capernaum, will you be lifted to the heavens? No, you will go down into the pit. For if the miracles that were performed in you had been performed in Sodom, it would have remained to this day! Fuck you guys! You will regret it!

ellauri184.html on line 353: Many of Jesus´ Jewish audience would have been reminded of Isaiah´s condemnation of Babylon in Isaiah 14:15: "But you are brought down to Sheol, to the far reaches of the pit." Babylon may have been the definition of an evil city, and here Jesus is describing Capernaum as sharing the same fate. Kotiporukat ei ota sitä vakavasti. Sittenpähän ottavat, vitun homot. 

ellauri184.html on line 355: First, the problem is theological: The apostle Paul clearly marks the beginning of sodomy with the practical theological problem of idolatry. “although they knew God, they did not glorify Him as God, nor were thankful, but became futile in their thoughts...” (Rom. 1:21 ). What was the result? “For this reason God gave them up to vile passions. For even their women exchanged their natural use for what is against nature. LIkewise also the men, leaving the natural use of the woman, burned in their lust for one another, men with men committing what is shameful, and receiving in themselves the penalty of their error which was due” (Rom. 1:26-27 ). In short, a skewed vision of God leads directly to a skewed vision of man and human sexuality.

ellauri184.html on line 357: Second, the fact that it is a theological issue does not prevent it from being a moral one as well. The behavior is sin. “Do you not know that the unrighteous will not inherit the kingdom of God? Do not deceived. Neither formicators, nor idolaters, nor adulterers, nor homosexuals, nor sodomites, nor thieves, nor covetous, nor drunkards, nor revilers, nor extortioners will inherit the kingdom of God” (1 Cor. 6:9-10 ). The word translated “homosexuals” here strictly refers to catamites — the word has the connotation of soft. We would say swish. The other word sodomite refers to the “male” homosexual, the one playing the role of the male. All the ingenuity in the world cannot change what the Bible bluntly states here. As well, consider 1 Tim. 1:10 . “. . . for fornicators, for sodomites . . . and if there is any other thing that is contrary to sound doctrine.” The Old Testament speaks to this as well. See Deut. 23:17-18 , Job 36:14 , Lev. 18:22 . Those guilty of such things are living in a contemptible way, and the Scripture calls them dogs. Poor dogs.

ellauri184.html on line 359: Third, the sin is not an isolated one. Sins come in clusters, cheaper by the dozen. We must understand that sexual sin was not the only problem Sodom had. Consider Ezekiel 16:49 . Her problems included pride, fullness of food, and abundance of idleness. It also involved a neglect of the poor and needy. The standards of God’s law are dear to Him, and the poor are His special concern. It is not possible to have contempt for the former and remain tender toward the latter.

ellauri184.html on line 361: Fourth, the problem is not just to be addressed through a Christian understanding, applied to private lives. Homosexuality is a public problem in the public square, and repentance will bring with it an understanding of the necessity of public reformation. When Josiah cleansed the land, he shut down the sodomite houses near or in the house of the Lord. “Then he tore down the ritual booths of the perverted persons that were in the house of the Lord . . .” (2 Kings 23:7 ; cf. 1 Kings 14:24 ,15:12 ,22:46 ). Unless it results in the bath houses closing, it will not have been a real reformation

ellauri184.html on line 362: Fifth, we must recognize that a grave temptation exists here among the people who profess to follow God to take down their pants and partake in the fun.

ellauri184.html on line 364: When God is pleased to grant reformation and revival in our time, this will mean that our churches will begin to fill up with cleansed and forgiven sodomites. Can't say for sure about the catamites, thery're so swishy.

ellauri184.html on line 368:   Jeshua pitää uusista kavereista jotka pitää sille seuraa puiden alla, ja on hellä niille. Jeshua kuittaa vastikkeetta syntejä, kirjurit (jotka haisevat pilaantuneilta nilviäisiltä) hermostuvat. Syntisiä vaivaa se etteivät ne ole izetyytyväisiä. (Siis katuvia syntisiä.)

ellauri184.html on line 371: Juudaxen se ottaa messiin koska se on pirun komea. Vaikka se on rikas laskukas ja kommari. Vittuako Jeshua välittäisi kelle bublikaanit kerää veroa. Ei kai se mikään nazi ole. Muttei kommarikaan sentään: rikkaiden vika ei ole se että ne kähmivät kokoon pätäkkää, vaan se etteine anna siitä riittävästi charityä. Jeshua on globaalisen kapitalismin profeetta.

ellauri184.html on line 376:   Ulkokullatut epäilevät Jeshuaa saatanaxi.  Kastematoserkku on pettynyt kun se ei paastoa. Äh, se on vaan kade. Jeshua lohduttaa et Johannes on vaimoista syntyneistä paras. Tarkoittaen ehkä että Maaria ei ollut vihitty paukahtaessaan paxuxi. (Vaikka olihan se sit jouluna.) Jeshua sanoo rumasti hätiin tulleille äiskylle ja velipuolille: ketäs tekin olette. Siitä on tullut joku guru. No veljet oli kateita ja äiti nöyristeli liikaa vanhimmille. Oli aika antaa niille kyytiä.

ellauri184.html on line 380:   Seuraavassa seikkailussa menstruaatiohäiriöstä kärsinyt nainen varasti Jeshuan ukkosen, oikosulun takia Jairuxen tytär pääsi kuolemaan. Mut ei hätä ole tämän näköinen, JHWH toi varapatterin. Olihan tääkin temppu nähty ennenkin, Elisa niisti kerran henkiin poikavainajan. Yritän samaa. Onnistui! Elisa oli tosin maannut pojan. Jeshuan ei tarvinnut mennä niin pitkälle. Mutta varapatteritkin oli nyt aika tyhjänä.

ellauri184.html on line 382: Kotikentällä Nasaretissa ei temput ota eteen. Kateet ex-kaverit vaan buuasivat. Rikas läski puhuu Jeshuan pussiin ja sen supervoimat löpsähtää. Nyt ei mene ihan putkeen mikään. Jeshua pahoittelee äiskylle sanomiaan tylyjä sanoja. Äisky ei anna niitä anteexi.

ellauri184.html on line 389:   Naahumin Jeshua antaa apostolipojille kyytieväitä. Joskus pitää syntisiä tylyttää, eine muuten tokene. Älkää pitääkö huolta huomisesta, huominen pitää huolen izestään. Olette paljon arvokkaampia kuin varpuset, siat tai apinat. (Jumala on koulutukseltaan humanisti.) Olkaa huolettomia kuin Sirkka Pylkkänen. Seuraavaxi Jeshua alkaa toden teolla kukkoilla, ihan kuin Jim Jones ennen coolaid-tarjoilua. Make war not love. Hylkää lähimmäisesi. Käännä toinen takaposki. Leikkaa poikki kätesi ja kaiva ulos silmäsi. Rakasta Jumalaa enemmän kuin kavereitasi. Kaikenlaista paskapuhetta. No näitähän on joka lähtöön sopiva.

ellauri184.html on line 391: Kastematoserkku suututti Herodeen hatusta vedetyllä säännöllä: ei saa naida velivainajansa leskeä. Mitä ihmettä, mixei muka.

ellauri184.html on line 397:     Jeshualle riitti ilmaisia jahteja koska Leevi oli veneenomistajien veronkantaja. Näinhän nää hommat aina toimivat. Ei se ole syntiä. Vuorisaarnaan on Naahum valinnut Matteuxen keräämistä töräyxistä omasta mielestään parhaat palat. Kazotaan ne ensin ja sit mitä se jätti pois. Nää on mukana:

ellauri184.html on line 415:   That´s all folks. Sitten syömään. Jeshua jakaa leivät ja kalat pikkuriikkisixi murusixi. Uskovaiset sanovat: ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Napisijat jäivät häviäväxi vähemmistöxi. Naahumin Jeshua myöntää että Matteuxen luvuissa oli pientä liiottelua, hyvän asian nimissä toki.

ellauri184.html on line 417:   Veden päällä läpsyttely sensijaan ei ollut liiottelua, se oli JHWHsta vaan hauska läppä.

ellauri184.html on line 420: For example, Jesus taught about subjects such as prayer, justice, care for the needy, handling the religious law, divorce, fasting, judging other people, salvation, and much more.

ellauri184.html on line 423: You have heard that it was said, "You shall not commit adultery." But I tell you that anyone who looks at a woman lustfully has already committed adultery with her in his heart (Matthew 5:27-28, NIV).

ellauri184.html on line 430:   Turhaan Jeshua vekuttaa hygieniasäännöistä. Kyllä voi tulla sairaaxi jos sisään menee mikä tulee ulos toisen pepusta, ellei pese käsiä. Seija on tästä hyvin tarkkana.

ellauri184.html on line 432:   Turha tähän on liioin sekoittaa jotain muka jalompaa uhrimieltä. Moniko meistä kaatuu jonkun aatteen puolesta (ja kannattaako se voi kysyä). Lähimmäisen rakkautta on sekin että pesee käsiä. Olisihan Jeshua voinut edes pestä kätensä ennenkö työnsi ne mykän suuhun. Ei kyllä tiennyt mitään Semmelweissistä.

ellauri184.html on line 439:   Punavyö ja sen parhaat kaverit menee vuorelle. Pimeää kuin säkissä! papukaija sanoo. Tule takaa saatana! huutaa Punavyö nelisormi Petelle. Vade retro saatanas! Peter ja James ja John kilpailivat siitä kuka oli paras. Olitte kaikki hyviä, rauhoitteli Jeshua.

ellauri184.html on line 442: So many miracles, so little gain. Huono kate. Jeshua siteeraa unissaan Johannexen evankeliumia (eikä kääntäen). 

ellauri184.html on line 446:   Petteri joka on kasvattanut lampaita on tietävinään ettei 100 lampaan omistaja ehdi kauan eziä yhtä kadonnutta. Voi olla sanoo Jeshua joka ei tiedä mitään lampaista, mutta silti vittu. 12 on hyvä luku, 11 ei ole mistään kotoisin. No onhan se jalkapallojoukkue, pojat huomauttaa anakronistisesti.

ellauri184.html on line 448: Amerikanjuutalaisena Naahum tietää (on tietävinään) että ahneus on paras motivaattori. Jeshuan viinitarhan päiväpalkkavertaus on tosi vituttava. Siinä tulee hyvin ilmi Jeshuan oikeistobias. Se ei tunnusta liittokohtaisia sopimuxia, se peukuttaa paikallista sopimista. Saman tuntipalkan vaatiminen kaikille olisi vaan kateutta. Niin se onkin! Kateus on tasa-arvon tunne, ja uskonnossa on puhe kaikesta muusta kuin tasa-arvosta. Se on monimutkainen himmeli jonka tehtävä on nimenomaan perustella epätasa-arvoa. Hierarkiaa jossa monarkki on ylinnä ja muut rankinsa mukaisella paikalla.

ellauri184.html on line 457:   Bisnesmiehen poikana Juudas tajuaa miten bisnesmiehen pää toimii, mutta miten toimi Jeshuan, toimiiko se ylipäänsä? Pistää ihmettelemään. Juudas ei pidä tuloeroista, se näyttää olevan stallari pelkkää kateuttaan kuten nuori Nalle Wahlroos. Jesus Christ Superstarilla on tässäkin koosteessa vähän jimbajambaa Juudaxen kaa. Jeshua ei voi olla ihailematta Nallen päättäväisyyttä, vaikka se on toki ihan väärässä.

ellauri184.html on line 459: Nyt tulee 1 mun mielikohdista: herra hän haisee jo. Hieman iso mutta kyllä tästäkin selvitään. Enpä muistanut että Martta ja Maria oli Lasaruxen siskoja. Lasarus ei ollut kovin innoissaan jatkoajasta. Ei pitänyt siitä mitä se ehti nähdä rajan takana. Varmaan musta enkeli vei päivänsankarin. Kuka käski toisten päälle kaataa kylmää mehua.

ellauri184.html on line 461:   Kaippa Kaiphas oli oikeassa siinä että on OK tappaa 1 muiden sijasta. Parempi että ryssät moukaroivat rajamaata tykillä kuin et koko joukon päälle sataa sienipilviä. Se on 1-kertaista utiliteettilaskentaa. Et mua väsyttää nää lunastuxen laskelmat.

ellauri184.html on line 469:   Jeshuan suu vettyi kazoessa silmä kovana Jerun rikkauxia. Mukana saattueessa oli kyynisiä partaradikaaleja joilla oli mielessä vain maallinen vallankumous. Hyi ja hui. Oudon naisen "suu" on syvä kuoppa (vanha viidakon sananlasku). Juupa juu. Kyyniset köyhät olivat pettyneet ennenkin, ja pettyisivät taas. Spartakuskin oli vain 1 ihminen. Jeshua puhui kuitenkin kaikille, hyville, pahoille ja rumille. Myönnätkö olevasi ruma kalkkuna? Myönnän. Kiitos. Pahat on usein väsyneitä sydämen paaduttamiseen.

ellauri184.html on line 471: Jeshuan Colt koittaa pukittaa mutta sillä pysyy ohjat käsissä. Ei tää on kyl selkeästi yritystä tehdä lempeästä piikkilankapäästä vähän machompi. Jiihaa! Ei mikään Harmoni ja minä, urkuharmoni plus väpisevä-äänisiä lakuhattuja. Ei, vaan nuorta verta, kovia kavioita, rodeota huopahattu kädessä, poni loikkii selkä köyryssä mutta Jeshua ei putoa, pysyy satulassa kuin liimattuna Elmer-liimalla. 

ellauri184.html on line 476: Pankkiirit ja papit kukkoilevat pihalla friseerattuine partoineen kuin riikinsellaiset. Kade Jeshua alkaa pian raipata ja kaataa pöytiä. Trapeza on penkki kreikaxi, nelijalkainen trapezoidi.

ellauri184.html on line 478:   Lesken ropo on prosentuaalisesti enemmän kuin äveriään kymmenys. Tästähän Clare Carlisle jo mainizi: absoluuttisen moraalin kannalta se on yhdentekevää. Eikai Jeesus ole utilitaristi? No on sillä siellä täällä tämmösiä vertailuja tyyliin "parempi pyy pivossa kuin 10 oxalla", jotka on tyypillisiä utiliteettilaskelmia. Arvodimensiot ovat vinossa. Isoäidillä on hintansa. Muutenhan ei saa lasketuxi pelin arvoa.

ellauri184.html on line 480:   Ironista tää rahan pahennus tyypeillä jotka vaan odottelee pääsyä helmiäisportista vielä komeampiin oloihin. Ei se voi muuta olla kuin kateutta. Lällällää ne sanoo kun pohatat juuttuu kiinni kamelin perskarvoihin. Viimexi nauravat nauraa parhaiten. Kahta herraa ei voi palvella, toiselle kumartaja pyllistää toiselle. Paras olla pyllistämättä ollenkaan.

ellauri184.html on line 482: Pieni Roope ja Kulta-Into Pii kuiskuttavat Jeshuan korvissa: Toisaalta kulta on auringon väristä, sillä saa 7 hyvää ja 8 kaunista, sanoo 1. Toisaalta aurea mediocritas, kuiskii 2. vastapuolelta. Jeshua on ihan päästä sekaisin. Se alkaa kaataa pöytiä kuin kenraali ja Don Jaime saluunassa. Pankkimies lensi kuin tikkapelin tikka. Kenraali löi nyrkillä lantin pöytälevyn sisään. Ketä uskoa? Ei ainakaan pappeja, ne on ihan yhtä ahneita. Kumma ettei järjestysmiehet puuttuneet asiaan.

ellauri184.html on line 484: ANKKALINNA, Calisota – Maailman rikkain henkilö, Ankka-yhtymän perustaja Roope Ankka kuoli varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa ankkalinnalaisessa sairaalassa 119 vuoden ikäisenä. Sairaalan tiedottaja ilmoitti Ankan pysyneen tajuissaan lähes loppuun asti. Ankka menehtyi munuaisvaivoihin, jotka olivat kiusanneet häntä jo pitkään ja tehneet hänestä erittäin kärttyisän.

ellauri184.html on line 486: Glasgow’ssa Skotlannissa 12. toukokuuta 1887 syntynyt Roope Ankka loi käytännössä yksin erään historian suurimmista finanssi-imperiumeista. Aiemmin mahtavan, mutta 1700-luvulla pahasti köyhtyneen MacAnkan suvun viimeinen miespuolinen vesa lähti nuorena Amerikkaan ja päätyi Klondikeen ja Alaskaan, missä rikastui kullankaivajana ja loi perustan myöhemmille liiketoimilleen. Ankka tunnettiin seudulla pelättynä hahmona, joka oli armoton muita valtauksenanastajia kohtaan. 

ellauri184.html on line 487: Nuori Roope Ankka kiersi uransa alkuaikoina ympäri maailmaa erilaisten liiketoimien perässä. Hänen varhaiset bisneksensä ovat sittemmin herättäneet runsaasti kritiikkiä, sillä on pystytty näyttämään toteen, että Ankka ei liiketoimissaan juuri ottanut huomioon eri alueiden alkuperäisasukkaiden oikeuksia tai ympäristökysymyksiä. Myös Ankan suhteet Saksan aseteollisuuteen 1930-luvulla ovat jättäneet paljon avoimia kysymyksiä, joiden vastaus jäänee iäksi Sveitsin pankkien vaikeneviin holveihin.

ellauri184.html on line 489:       1950-luvulla Roope Ankka investoi näkyvästi Latinalaisen Amerikan oikeistodiktatuureihin ja esiintyi kommunismin ankarana vastustajana. Ankka-yhtymät ja ammattiyhdistysliike olivat jatkuvasti poikkiteloin, ja Neuvostoliiton lehdistö teki Ankasta ”kapitalistisen imperialistin” arkkityypin. Itäblokkiin kuuluneen Brutopian salainen palvelu yritti murhata Ankan 1955, mutta hän selvisi murhayrityksestä pelkällä pintanaarmulla.

ellauri184.html on line 491:       Ankka ryhtyi vanhoilla päivillään filantroopiksi, joskin erittäin kitsaaksi sellaiseksi. Hän lahjoitti Ankkalinnan kaupungille mm. maisemaa nykyisin dominoivan Julle Ankanpään jättiläispatsaan, koska pystyi järjestämään urakan halvalla lakkautettavan sementtitehtaansa avulla.

ellauri184.html on line 493:       Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kommentoi Ankan kuolemaa varhain aamulla: ”Roope Ankka oli eräs amerikkalaisen unelman ilmentymistä. Hän valoi jokaiseen amerikkalaiseen uskoa kovaan työhön. Hän oli ”self-made man” sanan parhaassa merkityksessä, oman elämänsä seppo kuten Mauno Koivisto (kiitos Haju Pisilä tästä vinkistä).” Ankka-yhtymät on saanut Bushin hallinnolta useita kilpailuttamattomia urakoita Irakin jälleenrakentamisesta, mikä on herättänyt vahvaa kritiikkiä. Ankkalinnan talous joutui lisäksi muutama vuosi sitten pahaan syöksykierteeseen, kun Ankka-yhtymät ilmoitti siirtävänsä suuren osan tuotannostaan Kiinaan.

ellauri184.html on line 497: Ankka-yhtymän johto siirtyy vielä vahvistamattomien tietojen mukaan Ankan sukulaiselle Hannu Hanhelle. Ankkalinnalaiset ovat aamuyöstä asti tuoneet kynttilöitä Ankan rahasäiliön edustalle – huolimatta siitä, että säiliön edusta on piikkilangan peitossa ja miinoitettu. Viimeisinä sanoinaan Roope Ankka vastusti yritystä vaihtaa hiestä märkä tyynyliina: "Te ajatte tämän pahuksen sairaalan vararikkoon tuolla hillittömällä tuhlauksella!"

ellauri184.html on line 502:   Nämä pöydät ovat yrjölammikoita, Jeshua siteeraa muistista Jesajaa. Puhtaus on puoli ruokaa ellei enemmän. Mutta hillize izesi, neuvoo herra isoherra Jeshuaa. Jeshuan jopi oli rakentaa, ei repiä. Vaikka kyllähän kirvesmiehet joskus purkavatkin vanhoja rakennuksia. Älkää villiintykö kaverit, pyyhkikää vaan rahanvaihtajilla pöytiä.

ellauri184.html on line 504: Jeshua pelaa pappisäädyn kanssa jotain sanallista shakkia. Tulee pattitilanne. Jeshuan aikakärpänen pitää nuolesta: toki Caesarin on saatava mikä kuuluu Caesarille, ei tässä mitään subversiivisiä olla. Kyllä kirkkojenkin täytyy saada verottaa.

ellauri184.html on line 512: Male circumcision has often been, and remains, the subject of controversy on a number of grounds—religious, ethical, sexual, and medical and the ethics of circumcision of males are controversial.

ellauri184.html on line 514: During the late 19th and early 20th centuries, the primary justification for circumcision was to prevent masturbation (???) and intentionally reduce male sexual pleasure, which was believed to cause a wide range of medical problems. Modern proponents say that circumcision reduces the risks of a range of infections and diseases, and confers sexual benefits (???). By contrast, some opponents, particularly of routine neonatal circumcision, question its utility and effectiveness in preventing such diseases, and object to subjecting newborn males, without their consent, to a procedure they consider to have dubious and nonessential benefits, significant risks, and a potentially negative impact on general health and later sexual enjoyment, as well as violating their human rights.

ellauri184.html on line 516:     In Classical and Hellenistic civilization, Ancient Greeks and Romans posed great value on the beauty of nature, physical integrity, aesthetics, harmonious bodies and nudity, including the foreskin (see also Ancient Greek art), and were opposed to all forms of genital mutilation, including circumcision—an opposition inherited by the canon and secular legal systems of the Christian West and East that lasted at least through to the Middle Ages, according to Frederick Hodges. Traditional branches of Judaism, Islam, Coptic Christianity, the Ethiopian Orthodox Church, and the Eritrean Orthodox Church still advocate male circumcision as a religious obligation.

ellauri184.html on line 518: The Book of Genesis explains circumcision as a covenant with God given to Abraham,[Gen 17:10] In Judaism it "symbolizes the promise of lineage and fruitfulness of a great (???) nation," the "seal of ownership (???) and the guarantee of relationship between peoples and their god." Some scholars look elsewhere for the origin of Jewish circumcision. One explanation, dating from Herodotus, is that the custom was acquired from the Egyptians, possibly during the period of enslavement. An additional hypothesis, based on linguistic/ethnographic work begun in the 19th century, suggests circumcision was a common tribal custom among Semitic tribes (Jews, Arabs, and Phoenicians).

ellauri184.html on line 520: The Jewish and Islamic traditions both see circumcision as a way to distinguish a group from its neighbours. The Bible records "uncircumcised" being used as a derogatory reference for opponents[1Sam 17:26] and Jewish victory in battle that culminated in mass post-mortem circumcision, to provide an account of the number of enemy casualties.[1Sam 18:27] Just count he prepuces, or measure the size of the foreskin hillock. Jews were also required to circumcise all household members, including slaves[Gen 17:12-14] – a practice that would later put them into collision with Roman and Christian law (see below).

ellauri184.html on line 524: In 167 BCE Judea was part of the Seleucid Empire. Its ruler, Antiochus IV Epiphanes (175–165 BCE), smarting from a defeat in a war against Ptolemaic Egypt, banned traditional Jewish religious practices, and attempted to forcibly let the Jews accept Hellenistic culture. Throughout the country Jews were ordered, with the threat of execution, to sacrifice pigs to Greek gods (the normal practice in the Ancient Greek religion), desecrate the Shabbat, eat unkosher animals (especially pork), and relinquish their Jewish scriptures. Antiochus´ decree also outlawed Jewish circumcision, and parents who violated his order were hanged along with their infants.[1Mac 1:46-67] According to Tacitus, as quoted by Hodges, Antiochus "endeavoured to abolish Jewish superstition and to introduce Greek civilization."

ellauri184.html on line 530: Hadrian´s policy after the rebellion reflected an attempt to root out Judaism: he enacted a ban on circumcision, all Jews were forbidden to enter Jerusalem upon pain of death, and the city was renamed Aelia Capitolina, while Judea was renamed Syria Palaestina. Around 140, his successor Antoninus Pius (138-161 CE) exempted Jews from the decree against circumcision, allowing them to circumcise their sons, although they were forbidden to do the same on their slaves and proselytes. Jewish nationalists´ (Pharisees and Zealots) response to the decrees also took a more moderate form: circumcisions were secretly performed, even on dead Jews.

ellauri184.html on line 532: However, there were also many Jews, known as "Hellenizers", who viewed Hellenization and social integration of the Jewish people in the Greco-Roman world favourably, and pursued a completely different approach: accepting the Emperor´s decree and even making efforts to restore their foreskins to better assimilate into Hellenistic society. The latter approach was common during the reign of Antiochus, and again under Roman rule. The foreskin was restored by one of two methods, that were later revived in the late 20th century; both were described in detail by the Greek physician Aulus Cornelius Celsus in his comprehensive encyclopedic work De Medicina, written during the reign of Tiberius (14-37 CE). The surgical method involved freeing the skin covering the penis by dissection, and then pulling it forward over the glans; he also described a simpler surgical technique used on men whose prepuce is naturally insufficient to cover their glans. The second approach, known as "epispasm", was non-surgical: a restoration device which consisted of a special weight made of bronze, copper, or leather (sometimes called Pondus Judaeus, i. e. "Jewish burden"), was affixed to the penis, pulling its skin downward. Over time, a new foreskin was generated, or a short prepuce was lengthened, by means of tissue expansion. Martial also mentioned the instrument in Epigrammaton (Book 7:35).

ellauri184.html on line 534: The Apostle Paul referred to these practices in his letters, saying: "Was a man already circumcised when he was called? He should not become uncircumcised."[1Cor 7:18] But he also explicitly denounced the forcing of circumcision upon non-Jews, rejecting and condemning those Judaizers who stipulated the ritual to Gentile Christians, labelling such advocates as "false brothers"[Gal 2:4] (see below). In the mid-2nd century Rabbinical Jewish leaders, due to increasing cases of foreskin restorations in Roman Empire, introduced a radical method of circumcision, the periah, that left the glans totally uncovered and sew the remaining skin. The new method became immediately the only valid circumcision procedure, to ensure that a born Jew will remain circumcised and avoiding risk of restoring the foreskin. Operations became mostly irreversible.

ellauri184.html on line 536: Under the first Christian emperor, Constantine, the two rescripts of Antoninus on circumcision were re-enacted and again in the 6th century under Justinian. These restrictions on circumcision made their way into both secular and Canon law and "at least through the Middle Ages, preserved and enhanced laws banning Hebrews from circumcising non-Hebrews and banning Christians or slaves of any religious affiliation from undergoing circumcision for any reason." Hyvä pojat!

ellauri184.html on line 540: Vittu mitä runkkausta! nahat päälle nahat pois. Että jotkut jaxavat. Putin sanoo naisten päivänä että meidän pitää vaalia naisten hellyyttä, ne luovat uutta elämää, sillä aikaa kun me pojat myllytämme vanhaa. Ja vedämme käteen hyväveliseurassa, oli esinahkaa eli ei. Melitta Naivisto odottaa oven takana kunnes ollaan valmiita ja mälli kädessä.

ellauri184.html on line 545: Jeshua johtuu peukuttamaan vähän nolona universalismia. Eka sen piti olla messias tuppikulleille, muzen jutut uppos pakanoihin paljon paremmin. Sixe siteeraa Hesekielin  luvusta 34 et herra isoherra hakee lampaat vaikka mistä puskista. Ja loppu on jo historiaa! Paavo Haavikkokin ymmärsi olla gentiilien apostoli, that´s where the big money is. Or was, nythän maailman rikkaimmissa on juutalaisia niin että nupit kolkkaavat. Kirjan oppineiden mielestä sananlevitys pakanoille oli pilkantekoa. Tästä saivat esinahkasodat uutta vauhtia.

ellauri184.html on line 547:   Tuomio, armo ja usko on kovempia karkkeja kuin mint, anis ja cumin. Niitä on kiva kalautella hampaiden välissä. Kitalaki voi tulla kyllä kipeäxi kuten Fazerin ananaxista. Ne oli Olavin autokarkkeja. Kivassa peltirasiassa. Anista penaaliin. Tai ehkä Jeesus tarkoittikin Matt. 23:23 tilliä.  Naahum taitaa enimmäxeen siteerata Matteusta. Kun Jeshua alkoi haukkua fariseita ihan täysiä, nää hälyttivät vartijat. Oops, aika poistua.

ellauri184.html on line 549:   Iltasella vielä varotuxia vääristä jee-suxista kuten Dire Straizilla. Varokaa keltaisia minioneja sukelluslaseissa. Jeshua on merkkituote. Do not accept substitutes. Merkkituote tuli luvanneexi  maailmanloppua ennenkö sen sukupolvi oli haudassa. No se ei ihan nazannut, mutta nythän loppu taitaa olla aika lähellä. Tässä kohtaa Matteuxella tulee se aiempana mainittu keppi-porkkana meemi.

ellauri184.html on line 553:   Aamusella tulee kysymys kuraverisen islantilaisnaisen Anitan kivityxestä. "Mähän nussin ketä tahansa mä haluan." Toki tollaset naiset pitäs kivittää, mut niin sit teidätkin, koska teidän tekis mieli ihan instakuvan perusteella bylsiä Sanna Marinia ja Kaja Kallasta.

ellauri184.html on line 557:   Tää on Jee-suxen ovela vastaveto. Ai SIXkö se meni esittämään niin liioiteltuja mielipiteitä? Se meni ikäänkuin Moosexesta oikealta ohi ettei sitä syytettäisi lepsuilusta. Jos kädettää, sahaa käsi pois. Onhan tää jo ihan hullua. Jos asuu lasitalossa ei pitäs heitellä kiviä. Ize asiassa mua ihmetyttää se sääntö että se joka sanoo on ize, eli siis ettei saa syyttää muita jostakin johon ize syyllistyy. Mixi ei? Syyllistyyhän siltikin ne muutkin? Mix vaan synnitön sais heittää kiven? Epistä, Jeesus heittää koko ajan! 

ellauri184.html on line 563:   Pulkkisella oli albumissa 105 toi Hesekielin Ohola ja Oholipa, joku jumalinen ämmä mätki sillä kanssasisaria. Naisten puoli helottaa kuin helvetin peräseinä, sanoi Kaari Utrionkin ruustinna ja kuoli siltä seisomalta apoplexiaan.  Oho, ottaako sinun orasi, ei liiku minun lipani. Polttavaa on Hesen kastike. Musta huppu päähän naisille, kaikki on niiden oma vika, mitäs ovat niin haluttavia. Iisebelixi sanotaan jenkeissä mustia huoria, kuten Harrixen Kamala.

ellauri184.html on line 565: Pahaxi onnexi nainen on kaunis, se on lieventävä mutta kangistava asian haara. Jeshuaa panettaa, not to put too fine a point on it. Pitäiskö sen kaivaa silmä poskelle? Nää, se nyt oli vaan sellainen sanonta. Pitäskö neidiltä vääntää nenä niskaan, kuten Hese suosittaa? Se ei olis kivaa, sanoo tyttö vienosti.

ellauri184.html on line 567: Kun kamera kääntyy pois on Jeesus jäänyt pumppaamaan ulos naisesta ei vähempää kuin seizentä paholaista. Onnexi sen polkupyörän pumppu on hyvässä timmissä. Otti ora ja liikkui lipa. Liha liikkuu, sanoi Iso-Masa alakerran väestä.

ellauri184.html on line 573:   Seuraavana päivänä Jeshua jatkaa vertyneenä  profetointia:  The words of the prophets will be written on subway walls and tenement halls and whispered in the sound of silence.

ellauri184.html on line 575:   Jeshuasta tuntui kurjalta ettei the powers that be arvostaneet sitä. Se sai läpyjä vaan laahuxelta, The hoi polloi. The great unwashed.

ellauri184.html on line 576:   Ei se ole sama. Onnexi sen isi sentään tykkää siitä. Mitä noi Aaprahammin pojat oikein kukkoilee? Harva kansa on ollut niin usein orjuutettuna kuin juutalaiset.

ellauri184.html on line 578:   Tuomas seisoo niinkuin tammi, Koska saarnaa Aaprahammi, Jukolan Salomon suuri. Simeoni, liuhuparta, Valittaa se "ihmisparka, Syntinen, saatana, kurja". Simeoni herneet keittää, Timo sekaan rasvat heittää, Patahan kuohuvaan sylkee.

ellauri184.html on line 580:   Seuraavan päivän iltana suututettuaan fariseuxet taas pahan kerran tälläsillä kokkapuheilla Jeshua rentoutuu omissa porukoissa pedikyyrillä. Juutas Käkriäinen ym on kateita. Jeshua heittää vähän yliolkaisesti: köyhät teillä on aina kiusana, muttei mua. Kuinka väärässä se olikaan!

ellauri184.html on line 582: Mut oli Jeshuasta kiva kerrankin elää herroixi. Nyze vasta tajusi mitä se oli ollut vailla. Rikkaana on hienoa! Too late my brothers, too late but never mind. All my trials Lord soon be over. Jeshuasta on monexi, se on uskovaisten supermarketti. Juudas kyllä poltti hihansa ja repi pelihousunsa. Se ei kuulu enää Jessen talousliberaaliin tiimiin.

ellauri184.html on line 584:   Selkeesti on Naahum kirjoittanut tän autobiografisen jumalloizun juutalainen kieli poskessa. Huomasikohan sen goi sukulaiset sen pikku vizejä? Kriitikkoihin kaikki meni täydestä kuin väärä raha. Läppä läppä. Juutalaiset eivät tilaa pelastusmiehistöä vaan reilun erotuomarin joka on niiden puolella.

ellauri184.html on line 586: Pääsiäisen tullen Jeshuasta ei tunnu yhtään Son of Godilta. Se haluis lähtee takas Galileaan saarnaamaan. Se on yhtä ahdistunut kuin Seija ennen 70-vuotispäiviä.

ellauri184.html on line 587: Jumalan poika pitää rokulipäivän petissä. Ezä viizizä, pyytää isi turhaan oven takaata.

ellauri184.html on line 593:   Rakastakaa toisianne kuin minä, eli välillä hellänä välillä vihaisena. On sekin parempi kuin isättömän saama kylmäily. Solun apoptoosi on suurin kiintymyxen osoitus. Olin kiintynyt apostoleihini vaikka osa niistä oli pirun rumia. Mutta risoissakin housuissa voi sykkiä lämmin sydän.

ellauri184.html on line 595:   Syntiset tulee olemaan teille vihaisia kuin rakkikoirat, koska ilman teitä ne ei tietäisi mikä on syntiä. Ja mä olen kyllä kexinyt niitä aimo nipun uusia! Niin paljon että armosta tulee ihan välttämättömyys. Se on teidän kauppatavara, älkää unohtako sitä! Se on hieno tuote, mutta sille on ensin luotava kysyntä.

ellauri184.html on line 597:   Sotia tullaan käymään mun nimissä, molemmat puolet heiluttavat mun ristiä. Kuten Ukrainassa, toisella puolella oikeaoppiset joiden ristissä on jalkapuu, ja vääräoppiset joilla jalkapuuta ei ole. (Ihan sama mulle, ize asiassa, mähän on kiinninaulittu. Vaikka ammattimiehenä sanon, naulaton liitos olis ollut parempi.)

ellauri184.html on line 599:   No niin aika lähteä sammuttamaan pahanmakuista kalkkia. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Nahkurin orsilla tavataan. Teistä tulee kaikista siellä jumalan poikasia. Meistä tulee kaikista iso onnellinen pörisevä pesä, jolla on vain 1 genomi. Tällänen rakkaus tuntuu kuumalta eläimeltä.

ellauri184.html on line 602: Käy yrttitarhasta polku

ellauri184.html on line 604:   Pysähdytään rukoilemaan Gezemanessa. Tai Jeshua rukoilee, muut torkkuvat kuin nukkuneen rukous. Jeshua varoittelee Pezkua: pitäkää kädet kurissa, älkää kiusauxeen langetko. Isi juo sä tää kupponen. Tai ei sitten, jossezä ize halua voinhan mäkin toki juoda sen. Mutta kylläpä on pahaa! Outoa että apulaisia nukutti jos ne oli hermona. Viinin syytä kai.

ellauri184.html on line 610:   Minkä takia Jepu käski ottaa miekat mukaan kun ei Pezku sitten saanut edes korvaa irrottaa ilman sotakorvauxia? Oliko se taas vaan imagonhallintaa? Vodka on hyvää mutta pihvi sitkeää. Gileadin guardianit nappaa Kepun ja vie sen Kaipparin pakeille. Vähän syljeskelivät sitä naamaan pihalla.

ellauri184.html on line 614:   Kaippari pyytää Jeshuaa sanomaan reilusti: oletko mielestäsi messias ja jumalaaluva? Jeshua väistää taitavasti (Matt. 26:57-67): sinähän sen sanoit, ipse dixisti. Autos efa. (Jaa toi viimeinen olikin Pythagoraan varoituskolmio.) Ovela veto Jeshualta! Jos se oiskin jättänyt sen siihen, mutta tietysti sen piti sitten löräyttää lisää ja pilata koko asia. Löräytyxen kuultuaan Kappari repi iloisena vaippansa: Gotcha! Eihän tässä lisätodisteita tarvita. (Pilatuxen kohdalla Jeesus oli sanoissaan varovaisempi, but to no avail. Muut jutkut painostivat kenraalia.)

ellauri184.html on line 622: In summary, the following understanding of biblical history seems plausible: 1. Although the Sanhedrin had the right to condemn Jesus to death and execute the sentence, it seemed opportune for various reasons to have the governor render this verdict. Moreover, although the Sanhedrin and the Roman governor had very diverse  perspectives on Jesus, their interests finally converged, which led to Pilate’s condemnation of Jesus on grounds of unproven political charges.

ellauri184.html on line 623:  2. Processes of marginalization and not the concrete breaking of laws – led to Jesus’s death. Not only was Jesus passively exposed to these processes of marginalization,  but he partly contributed to them because he modelled himself as an outsider and distanced himself too little from the messianic expectations ascribed to him. This staged self-marginalization – partly done in performative fashion – was dangerous because the term “Messiah” was often charged with political content, as was exemplified by numerous rebel leaders who regarded themselves as the Messiah or were considered as such by their followers. Many of them were executed, including Jesus.

ellauri184.html on line 625: Extant historical sources provide a complicated hodgepodge of religious, political, mental, and socio- psychological issues that prove difficult to disentangle. Most of all, the religious issues cannot be separated from the political ones.  I propose four hypotheses (not very original):

ellauri184.html on line 627:     a) Jesus’s unusual behavior at different levels mostly explains the hatred against him. He did not breach any major laws, but more seriously, he did not live up to multiple expectations; instead, he maneuvered himself into the position of an outsider. This means that it was mental and psychological dispositions and perceptions on the part of his contemporaries – and not legal issues – that led to his receiving the death penalty.

ellauri184.html on line 629:     b) Each of these unusual acts of behavior could individually have warranted the death penalty according to either Jewish or Roman law.

ellauri184.html on line 633:     d) Most charges are passed over in silence in the accounts of the Passion. These lacunae are easy to discover and fill in since the Gospels describe the events leading up to the Passion in a narrative and plausible manner.

ellauri184.html on line 636: In other words, we can perceive Jesus as an outsider whose words and deeds were  blasphemous according to Jewish law and seditious according to Roman law. I only briefly consider the well-known reproaches, and it goes without saying that the topics overlap.

ellauri184.html on line 638: If it is correct that the charge of blasphemy was brought forward (i.e., that Jesus claimed to be the eschatologically defined Son of Man,  which seems to be the main reason for his execution in Jewish understanding), it would be easy to ascribe a political implication to this charge. This line of political argumentation is most clearly expressed in Luke 23.2: “We found this man perverting our nation,  forbidding us to pay taxes to the emperor, and saying that he himself is the Messiah. The use of the death penalty confirms this political charge (crimen laesae maiestatis). Crucifixion as a Roman form of execution was reserved for slaves and peregrines who were involved in insurrections. The subtitle on the cross (ho basileus ton Iudaion, Iesus Nazarenus rex Iudaeorum, INRI), if it is historical, corroborates this  particular charge.

ellauri184.html on line 640:     We do not know whether Jesus routinely called himself the Messiah, Son of Man, or King of the Jews (though the evangelists sure make it appear so). Nevertheless, these logos were ascribed to him, and he did not sufficiently distance himself from them. Even worse, he presented himself as an outsider by caring for outcasts and thus broke social taboos. What is more, through healings, exorcisms, and commensality with the disdained, he deliberately distanced himself from societal norms, added to his image as an outsider in a performative way, and thereby metaphorically conveyed a message that his opponents understood very well.

ellauri184.html on line 642:     By deriving his superior authority directly from God (e.g., in exorcisms and forgiveness of sins: Lk. 7.47-50) through his unique proximity to God and his ultimate claim to his unique interpretation of divine law –  he exclusively set his own standards and his  own criteria of who had access to Heaven and who did not –  he upset the masses and caught the attention of the authorities, who perceived such utterances as subversive. More and more, they felt threatened in their own authority. In addition to behaving as though bestowed with superior authority, Jesus sharply criticized the Temple to the point that he finally became violent within its precincts. After a final incident, the representatives of the Temple, the priests, the scribes, and the Elders, who strove to  preserve the core of the Jewish faith as embodied in the Temple, felt threatened in their  position.

ellauri184.html on line 644:     The fact that Jesus had been preaching God’s word was irrelevant to Pilate. Sitähän ne liuhuparrat myötäänsä tekevät. The term “Messiah” which Jesus had been using, was more threatening to Pilate as it was laden with political connotations. The term presupposed that the “big king" (God) would make his reign prevail via a small king (Messiah), who had yet to appear. The only thing that remained unclear was exactly who this “small king" would be (a descendant of David’s?) and under what circumstances he would appear.

ellauri184.html on line 646: Jesus was crucified between two other “robbers”. The original Greek texts speak of lestai (Mt, Mk). Lestes is the Greek translation of the Latin latro. Both terms have a similarly broad semantic meaning. What is important in our context is that latro and lestes denote not only a street robber but also a resistance- and guerilla fighter.  It is likely that no one perceived Jesus as a guerilla fighter, but the term lestes is even broader than the English terms robber, bandit, or resistance fighter, it includes terrorist.      

ellauri184.html on line 648: Matthew and Mark  make it clear that some people – including the politically and legally decisive Roman magistrate –  could have perceived him as such a political activist (titulus crucis!). Again, we see that it is not necessarily Jesus’s concrete behavior, but rather the perception that counts.

ellauri184.html on line 649: Jesus was not merely a prophet. Due to his wanderings and teachings, he was also a radical itinerant charismatic preacher who represented a decidedly anti-hegemonial world view. His speeches were seen by the Jewish establishment as an incitement of the people.

ellauri184.html on line 651:     To the average inhabitant of the Roman Empire, the manifold itinerant groups of magicians, sophists, cynics, other philosophers, astrologers, prophets, and eventually also Christians, must have appeared basically the same. These oscillating and enigmatic figures were  simultaneously admired and despised for their "otherness". Why was Jesus able to appear as a radical itinerant preacher? He did not call for a political upheaval. Nevertheless, his messianic “program” was radical in its postulation of a proximity to God that had hitherto  been unheard of and was based on the deliberate breaking of taboos and social conventions.

ellauri184.html on line 655:     The Romans regarded him as a political dissident, or an insurgent – which the word lestes/latro  appropriately captured –  via the claim that he was King of the Jews, a claim that he never denied. Jesus’s hobo life testified to his calling as a prophet and radical wandering charismatic who constantly transgressed social  boundaries. These multi-faceted processes of marginalization that Jesus partly took on voluntarily and partly endured led –  in the brutal logic of the time – to his crucifixion as an outsider. 

ellauri184.html on line 659:   Mercy as a basic principle of premodern jurisdiction was always an arbitrary act that took place more or less by chance. If things went wrong, culprits could be released and innocent people could  be condemned. By whose criteria, one may ask. 

ellauri184.html on line 662: 2011 - Professor of Ancient History at the University of Hamburg 2008 Habilitation at the University of Augsburg 2007 - 2011 Associate Professor (with tenure) at UNC-Chapel Hill, Department of Classics 2004-2007 Assistant Professor at UNC-Chap ... more ▾ Varmaan hihhuli kerta pääsi Pohjois-Carolinaan proffaxi. 

ellauri184.html on line 682: The custom of releasing prisoners in Jerusalem at Passover is known to theologians as the Paschal Pardon, but this custom (whether at Passover or any other time) is not recorded in any historical document other than the gospels, leading some scholars to question its historicity and suspect that such a custom was a mere narrative invention of the Bible´s writers like so much else in the fake good  news.

ellauri184.html on line 688: Does Jesus have a sister named Mary? 


ellauri184.html on line 692: Among the 52 early Christian and Gnostic texts discovered at Nag Hammadi in 1945, one of the most enigmatic is a Valentinian text called the Gospel of Philip. This is one of several “Gnostic” texts which puts a special emphasis on the relationship between Mary Magdalene and Jesus. One of the more obscure sections concerns three Marys who were always with Jesus.

ellauri184.html on line 698: The word his in brackets is uncertain because of damage to the text but is repeated later in the text, so the reconstruction is likely correct. However, there is no record of Jesus having a sister named Mary.

ellauri184.html on line 702: Jesus had some unnamed sisters and it isn’t unusual for a mother to give her name to a daughter. Still, beyond the passage from Philip, there is no record of Jesus having a sister named Mary who was always with him.

ellauri184.html on line 706:   Tai no, chryptittyjen mielestä sekin oli sarvetettu kuten Joseph: My view is that both Anna and Mary were made pregnant by the same angel. He is identified as the archangel Gabriel.  Hiero sinne hässöy. Kiitti mut ei kiitti, me inhotaan pizzaa.

ellauri184.html on line 708:   This first is Michael, the merciful and long-suffering: and the second, who is set over all the diseases and all the wounds of the children of men, is Raphael: and the third, who is set over all the powers, is Gabriel: and the fourth, who is set over the repentance unto hope of those who inherit eternal life, is named Phanuel.’

ellauri184.html on line 711: Yes, according to this view, He does. It seems that Jesus and Mary share the same father, the archangel Gabriel. This makes Mary both the mother and sister of Jesus. That, at least, seems to be the implication that the Gospel of Philip is hinting at.

ellauri184.html on line 715:   Kukko kiekui ennenaikaisesti keskiyöllä Pezkun kolmannen kiellon merkixi. Kerta kiellon päälle meni Pezkulta  pupu pöxyyn Quo Vadis hetkellä kun sen piti mennä Roomaan ylösalaisin naulittavaxi. Kumpikohan hepuista kärsi enemmän? Voiko sitä verrata? Se olis utilitarismia. No pääsihän se paavixi ja helmiäisoven porzarixi.

ellauri184.html on line 719:   Juutalaiset saattoi maxaa verirahaa rahastosta mutta sitä ei voinut laittaa sinne takaisin. Juuttaan kolmekybää jäi käyttämättä. Vai ostettiinko sillä joku pelto Harry Potterilta?  Terävänenäiset on harvoin tyhmiä, sanoo Naahum jolla on pieni porkkana. Mut Naahum ei tiedä että Kaipparilla oli licence to kill, se halus vaan lykätä syyn roomalaisille. Elämäkertureilla oli hyvät kirkollispoliittiset syyt syyttää juutalaisia. Joten syyparka sai ryömiä takaisin synodiin.

ellauri184.html on line 721:   Herodes Antipasto (isoisän nimi) oli Naahumin mielestä lihava lössykkä. Hyvän kirjan lisäksi hän esiintyy vuonna 1973 Jesus Christ Superstar musikaalin elokuvaversiossa ja vuonna 1965 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa The Greatest Story Ever Told. Hänet nähdään myös vuonna 1977 valmistuneessa italialais-brittiläisessä televisiosarjassa Jesus of Nazareth. Elokuvien Herodes Antipas on naismainen, hovinsa naisten ja erityisesti puolisonsa Herodiaan ohjailema ruhtinas. Sellainen onkin vitun naismaista, för helvete.

ellauri184.html on line 725:   Pilatus ja Kaippari vääntää kättä Jeshuan pään hinnasta. Jeshua huomaa liian myöhään ezen olis kannattanut hakea kannatusta myös oligarkeilta. Pelkkä taivaan monarkki ei riitä suojaamaan päätä vammoilta.

ellauri184.html on line 729:   Jeshuaa kiusaavat woomalaiset saattoi olla jotain apujoukkoja. Oliko Jeshua laihtunut kirvesmiesajoilta vai oliko lihasmassa vaan korvautunut läskillä? Ei tiedetä kun ei ole kuvia.

ellauri184.html on line 734: When Jesus was on the cross, both the apostle John and Mary the mother of Jesus stood nearby. In John 19:26–27 we read, “When Jesus saw his mother there, and the disciple whom he loved standing nearby, he said to her, ‘Woman, here is your son,’ and to the disciple, ‘Here is your mother.’ From that time on, this disciple took her into his home.” The clear understanding of the passage is that Jesus commanded John to care for Mary after His death.

ellauri184.html on line 736:   Mary was most certainly a widow at this point in her life and also an older woman. Though she had other sons, Jesus chose John to provide care for Mary after His death. Why? Because Jesus’ brothers did not become believers until after His resurrection (John 7:5). Further, Jesus’ brothers were not present at His crucifixion. They had other errands just then. Jesus was entrusting Mary to John, who was a believer and was present, rather than entrusting her to His brothers, who were not believers and who were not even interested enough to be present at his crucifixion.

ellauri184.html on line 738: As the eldest son in His family, Jesus had a cultural obligation to care for His mother, and He passed that obligation on to one of His closest friends. John would have certainly obeyed this command. Mary was most likely one of the women in the upper room and was present when the church was established in Jerusalem (Acts 1:12–14). She probably continued to stay with John in Jerusalem until her death. It is only later in John’s life that his writings and church history reveal John left Jerusalem and ministered in other areas. By then he had probably got rid of mamma Maria.

ellauri184.html on line 740: This is also confirmed by Acts 8:1 that reads, “On that day a great persecution broke out against the church in Jerusalem, and all except the apostles were scattered throughout Judea and Samaria.” John was still in the city at this time (perhaps one or two years after the resurrection) and was still there three years after the conversion of Simon to Paul (Galatians 2:9).

ellauri184.html on line 742: There is no contextual proof within Scripture itself that would point to Jesus broadening Mary’s role as “mother” of all Christians. In fact, Catholic teaching can only point to early church leaders as proof that Jesus meant to establish Mary’s “motherhood” to all believers in Christ or that Mary was a cooperative participant in salvation. John just took Mary into his home to care for her. The Bible does not say “from that time on Mary became the stepmother of all believers.”

ellauri184.html on line 744: Höh eihän Timon nimistä apostlea edes ollut. Timo oli Paavon apumies jonka Paavo omakätisesti esinylki. Jeshua käskee Magdalenan synnyttää lapsia. Olikohan Marialla pullat uunissa?

ellauri184.html on line 748: Käsi-ja jalkakivut ei ole niin pahoja kuin sisäelinten, voisin arvata. En kyllä ole kokeillut. Kazojien vittuilut taisi sattua vielä enemmän. Eeli Eeli laama sabakhthaani? Jeshuaa käy isiparka vähän säälixi. I know the feeling. I feel your pain.

ellauri184.html on line 758:   Mutta (sanoo Jeshua) näin jälkeenpäin ajatellen mun tappio oli suuri propagandavoitto optimismille: nyt jäbät ymmärtävät ettei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Tappionkin voi kääntää voitoxi, kun sen oikein ymmärtää. Rakkaus ei ole ase vaan se on voitonsaalis. (Tää ei kyllä ole ihan ortodoxiaa, tässä on Naahumilla  juutalainen pukinsorkka piilossa. Leobardi ei pääse täplistään enempää kuin Esa Saarinen taivaan kuningattaresta.)

ellauri184.html on line 763:   Let me just say:  Norman Mailer is a massive loud mouthed boorish prick and yawning asshole of a man. His views towards women were...well, they were pretty fucked up for lack of better French. And his opinions on minorities has always been rather peculiar. As in very very strange. A former atheist, Mailer has now developed what seems to be his very own theology. But the book does prompt a few questions I have on this topic:

ellauri184.html on line 765:   1. When we think and describe God, is it proper to use glossary such as "happy", "content" etc that are supposed to describe human emotional states. Is it ok to make God this human? Angry jealous and vengeful are ok, of course, they´re used a lot in the Bible.

ellauri184.html on line 767: Mailer is considering a God of Action, something of a Hemingway in deistic form who must prove himself with creative acts, a deity in the trenches, making mistakes, failing, succeeding, learning from his mistakes, constantly evolving.The God that interests Mailer is one guided by intuition no less than we, His creations whom we are said to resemble. Nuchem´s own self image to a jot.

ellauri184.html on line 773: Jose Saramago is an atheist. This should be enough warning for everyone that desires to read the book. It is very explicit and so religion it’s exposed at its weakest and God as a character is revealed. I come from a Roman-Catholic background but I still wanted to read it, ever since the Gnostic gospel where Jesus childhood is revealed and he changes from a mischievous badly behaved kid to the Jesus from the new testament I wanted to see Saramago’s take on it. Saramago is such a master of words that he makes every bit of faith look totally illogical.

ellauri184.html on line 775: It does not take long for us to find out that Saramago is extremely sharp at finding all contradictions on roman-catholic religion. In the novel God seems to be the greediest of all gods, the vainest, the most detached from his people. Detached even from his son as he appeared to him in different shapes, only in the meeting at the lake did he appear to him as a man. God does not command, he orders, he tricks his own son into following his plan to the end. Ultimately Jesus’s betrayal was his last act of martyrdom.

ellauri184.html on line 777: Everyone knows more or less about the birth of Jesus: the manger, the donkey and the ox, the three wise men, all that, all that. Adult life, too, moreover: without a Christian education, one has a vague idea of   preaching, miracles, crucifixion and resurrection. And between the two, childhood, adolescence? Well, we don´t know: the bible does not say anything about it, and no credible source exists on the subject (although some myths (trip to Egypt, Asia, England) emerged later.

ellauri184.html on line 779: José Saramago, therefore, gives us his vision of this unknown Jesus while reinterpreting in his sauce some biblical subjects. The result is probably not very canonical since we see a Jesus first educated by the Devil, then discovering sexuality in the arms of Mary Magdalene, a prostitute with whom he falls in love. However, I did not see any desire to satire: on the contrary, we discover a character torn by the codes of the society of his time, the gradual discovery of his identity, and above all, the feeling of being a toy of fate.

ellauri184.html on line 781: The characters in the book are fascinating; my Jesuits friends and I laughed and enjoy this book. There were no doubts in our head by the end of the book. We did not feel like it shook our religion or affected the way we perceived God. This book was after all under fiction so everyone that is easily offended stay away from this book and stop complaining about blasphemy and crying around like little kids. Saramago is a Nobel price winner and foremost a grown man that is entitled to his own opinions. This one of his finest, if not the best, of his book in my opinion, a must read. Of course he is dead by now. 

ellauri184.html on line 783: Jesus having sex with Mary Magdalene in the whorehouse without the blessing of marriage. The demon asking Jesus to use a sheep for sexual release. An angel posing as a beggar during the Annunciation scene. The same beggar-angel walking with Mary to Bethlehem provoking jealousy to the doubting Joseph. Three shepherds instead of 3 kings visiting the family in the Bethlehem. Joseph crucified and dying on the cross mistaken as a zealot. Jesus seeing God in the desert. Jesus riding on the boat with the God and the Devil. These are some of the shocking deviations from the story that Saramago imagined and incorporated to come up with an “irreverent, profound, skeptical, funny, heretical, deeply philosophical, provocative and compelling work.” (Source: Harold Robbin who says that this is his favorite work of Saramago. So far, I agree).

ellauri184.html on line 785:  This is a bold fearless work and definitely not for the faint of heart. I am not surprised that when this was originally published in 1991, it created lots of controversies with the Catholic Church condemning Jose Saramago for harboring anti-religious vision and his own Portuguese government asking the European Literary Prize to remove this from its shortlist because of the book’s offensive content to religion. Despite this book’s existence, Saramago won the 1998 Nobel Prize for Literature.

ellauri185.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri185.html on line 54:   Ei perhana, kyllähän Hanna Westerlund esiintyy jo nrona 12/20 mun listassa raamatullisia sankarinaisia albumissa 171. Siellä on toinen kuvakin tästä tilanteesta, missä elin pistää Elin mekosta Hannan tuodessa pikku Samu-makupalaa näytille.

ellauri185.html on line 58: The childless Hannah vows to Yahweh of hosts that, if she has a son, he will be dedicated to Yahweh. Eli, the priest of Shiloh, where the Ark of the Covenant is provisionally located, blesses her. A child named Samuel is born, and Samuel is dedicated to the Lord as a Nazirite—the only one besides Samson to be identified in the Bible. Eli's sons, Hophni and Phinehas, sin against God's laws and the people, a sin that causes them to die in the Battle of Aphek. But the child Samuel grows up "in the presence of the Lord."

ellauri185.html on line 60: Jaaha!? Samuel oli nasiiri niinkö Olavi? Saikohan se vauvana lavemangeja? Olavilta lähti tukka kuten Homer Simpsonilta mutta Kyllikki ei ollut asialla. Australiassa on Simpsonin autiomaa jonka löysi Jane Simpsonin esi-isä.

ellauri185.html on line 62:     The Book of Samuel (Hebrew: ספר שמואל, Sefer Shmuel) is a book in the Hebrew Bible and two books (1 Samuel and 2 Samuel) in the Christian Old Testament. The book is part of the narrative history of Ancient Israel called the Deuteronomistic history, a series of books (Joshua, Judges, Samuel, and Kings) that constitute a theological history of the Israelites and that aim to explain God's law for Israel under the guidance of the prophets.

ellauri185.html on line 66:     According to Jewish tradition, the book was written by Samuel, with additions by the prophets Gad and Nathan, who together are three prophets who had appeared within 1 Chronicles during the account of David's reign. Modern scholarly thinking posits that the entire Deuteronomistic history was composed circa 630–540 BCE by combining a number of independent texts of various ages.

ellauri185.html on line 68:     Mitäs tapahtui samaan aikaan toisaalla? Kreikassa 600-500-luvulla eKr Solon ym arkista puuhastelua. Sisämerten kolonisointia kilpaa Foinikian kaa. Millonkas se Iisebelin Tyros lytättiin? Jezebel esiintyy 800-luvulla, jälkeen Salomonin 970–931 BCE. Daavid osti tontin jolle Salomo rakensi ekan temppelin. Temppeli hävitettiin  589-587 Nebukadnesarin toimesta ja taparikolliset vietiin tällä kertaa Babylonin linnaan 597-539. Hizi kun olisi se seinätaulu jossa on raamatun tapahtumat aikajanalla. Millos se Moosexen konvoi palas Ebyktistä? Joidenkin Raamatun pohjalta tehtyjen laskujen mukaan israelilaiset palasivat Egyptistä noin 1300–1200 eaa. He joutuivat sotaan filistealaisia ja kanaanilaisia kanssa valloittaen Ain, Jerikon ja Hazorin. Arkeologien mukaan Jeriko ja Ai tuhoutuivat noin 1550 eaa. keskipronssikauden lopussa. Monien tutkijoiden mukaan Egyptissä kävi vain pieni joukko, ja israelilaiset olivat eräänlainen Kanaanin maan alakulttuuri, joka eli paimentolaisina maassa, jossa kaupunkilaiset palvoivat muun muassa israelilaisten uskovaisten epäjumalina pitämiä Baalia ja Astartea. Eräässä vaiheessa nämä paimentolaisheimot alkoivat vallata Israelia. Israelilaiset voittivat viimeiset kanaanilaiset noin 1140 eaa. David Rohlin kiistanalaisen revisioidun kronologian mukaan Jerikon ja Ain tuhoutuminen osuu samaan aikaan israelilaisten Egyptistä-paluun kanssa, ja Raamatun kertomus on mahdollinen kuvaus tapahtumista. 

ellauri185.html on line 75:     Tyre is listed among an alliance of ten nations that would conspire against God's people. Many Bible commentaries agree that this has not occurred yet historically and may be prophetic.

ellauri185.html on line 79:     The Book of Jeremiah lists Tyre among many other nations that would drink from the "cup of the wine of wrath" of God. It also predicted a time when God would destroy the Philistines and every helper from Tyre and Sidon would be cut off.

ellauri185.html on line 81:     The Book of Ezekiel states that Tyre "will not be inhabited", "no longer exist", "never be found again" and that its king will "cease to be forever",

ellauri185.html on line 82:     The Book of Joel groups Tyre, Sidon and Philistia together and it states that the people of Judah and Jerusalem were sold to the Greeks, and there would thus be punishment because of it.

ellauri185.html on line 84:     Tyre is also mentioned in the Book of Amos, the Psalms, and the Book of Zechariah which prophesied its destruction.

ellauri185.html on line 86: Regular excavation activities only started again in 1995 under the supervision of Ali Khalil Badawi. Shortly afterwards, an Israeli bomb destroyed an apartment block in the city and evidence for an early church was revealed underneath the rubble. Thanks for help in digging brothers!   

ellauri185.html on line 91: Obviously, this wouldn’t be impressive if the prophecy came after the destruction of Tyre. So when did these things happen?

ellauri185.html on line 93: Feel free to look it up yourself, but from what I can tell, everyone agrees that Ezekiel lived somewhere around 550 BC, and they mostly agree that Ezekiel himself wrote his book (as a ghost writer for JHWH). Of all the Old Testament prophets, they consider Ezekiel to be the most trustworthy (which is not saying much). 

ellauri185.html on line 95: What about the destruction of Tyre? Well, Nebuchadnezzer’s attack came shortly after Ezekiel, so it’s hard to tell for sure from our perspective whether or not Ezekiel truly prophesied that phase of Tyre’s destruction. But as far as Alexander is concerned, it is well established that this took place in 322 BC. So this is a clear example of the Bible foretelling an event (actually several) in detail.

ellauri185.html on line 97: The book begins with Samuel's birth and Yahweh's call to him as a boy. The story of the Ark of the Covenant follows. It tells of Israel's oppression by the Philistines, which brought about Samuel's anointing of Saul as Israel's first king. But Saul proved unworthy, and God's choice turned to David, who defeated Israel's enemies, purchased the threshing floor where his son Solomon would build the First Temple, and brought the Ark of the Covenant to Jerusalem. Yahweh then promised David and his sucessors an everlasting dynasty.

ellauri185.html on line 102: The Philistines capture the Ark of the Covenant from Shiloh and take it to the temple of their god Dagon, who recognizes the supremacy of Yahweh. The Philistines are afflicted with plagues and return the ark to the Israelites, but to the territory of the tribe of Benjamin rather than to Shiloh. The Philistines attack the Israelites gathered at Mizpah in Benjamin. Samuel appeals to Yahweh, the Philistines are decisively beaten, and the Israelites reclaim their lost territory.

ellauri185.html on line 110: Jo-el oli Teräsmiehen poika, kuin myös Esa Sariolan. Mitähän sekin puuhastelee nyt? Se on lakimies, asianajotoimistossa Lyhkänen & Kolli.

ellauri185.html on line 113: Shortly thereafter, Saul leads Israel to a victory over Nahash of Ammon. Despite his numerous military victories, Saul disobeys Yahweh's instruction to destroy Amalek: Saul spares the Amalekite ruler and the best portion of the Amalekite flocks to present them as sacrifices. Samuel rebukes Saul and tells him that God has now chosen another man to be king of Israel.

ellauri185.html on line 118: God tells Samuel to anoint David of Bethlehem as king, and David enters Saul's court as his armor-bearer and harpist. Saul's son and heir Jonathan befriends David and recognizes him as the rightful king. Saul then plots David's death, but David flees into the wilderness where he becomes a champion of the Hebrews. David joins the Philistines, but he continues to secretly champion his own people until Saul and Jonathan are killed in battle at Mount Gilboa.

ellauri185.html on line 123: At this point, David offers a majestic eulogy, where he praises the bravery and magnificence of both his friend Jonathan and King Saul.

ellauri185.html on line 125: Suomalaiset innostui niin kovasti Niinistön Salen kumarrusretkestä bideelle että  siitä haluttiin jo elinikäinen diktaattori. Huudetaan Salesta seuraava U.Kaleva!  Sen pieni nyrkki puskaryssiä kohta pieniin päihin kumauttaa!

ellauri185.html on line 127: The elders of Judah anoint David as king, but in the north Saul's son Ish-bosheth, or Ishbaal, rules over the northern tribes. After a long war, Ishbaal is murdered by Rechab and Baanah, two of his captains who hope for a reward from David. But David has them killed for killing God's anointed. David is then anointed king of all Israel.

ellauri185.html on line 129: Mä inhoon ihovoiteita. Mä en halua laittaa aurinkorasvaakaan, en izeeni enkä muihin . Yäk! 

ellauri185.html on line 131: David captures Jerusalem and brings the Ark there. David wishes to build a temple, but Nathan tells him that one of his sons will be the one to build the temple. David defeats the enemies of Israel, slaughtering Philistines, Moabites, Edomites, Syrians, and Arameans.

ellauri185.html on line 133: Ankaraa teurastusta. Kaikkia ei kuitenkaan saatu hengiltä ja taas ne huohottaa juutalaisten niskassa. Sama moka kuin Jumalalla Nooan porukoiden kanssa. Jos rottia ei tapa ihan sukupuuttoon, pian on niitä taas koko talo täynnä.

ellauri185.html on line 135: David commits adultery with Bathsheba, who becomes pregnant. When her husband Uriah the Hittite returns from battle, David encourages him to go home and see his wife (to cover his own tracks) but Uriah declines in case David might need him. David then deliberately sends Uriah on a suicide mission, and for this, Yahweh sends disasters against David's house. Nathan tells David that the sword shall never depart from his house.

ellauri185.html on line 137: For the remainder of David's reign, problems occur. Amnon (one of David's sons) rapes his half-sister Tamar (one of David's daughters). Absalom (another son of David) kills Amnon and rebels against his father, whereupon David flees from Jerusalem. Absalom is killed following the Battle of the Wood of Ephraim, and David is restored as king and returns to his palace. Finally, only two contenders for the succession remain: Adonijah, son of David and Haggith, and Solomon, son of David and Bathsheba.

ellauri185.html on line 139: Hagit Borer on vieläkin olemassa, se vastasi äskettäin kun haettiin kuvia Nompan torstaikirkosta. Janet kielsi mailaamasta kyselyitä sille koska se on hukkumassa tärkeämpiin posteihin. Aika kuikelo yhä vaan.

ellauri185.html on line 141: 2 Samuel concludes with four chapters (chapters 21 to 24) that lie outside the chronological succession narrative of Saul and David, a narrative that will continue in The Book of Kings. These four supplementary chapters cover a great famine during David's reign; the execution of seven of Saul's remaining descendants, only Mephibosheth being saved (kannattiko mainita), David's song of thanksgiving, which is almost identical to Psalm 18; David's last words; a list of David's "mighty warriors"; an offering made by David using water from the well of Bethlehem; David's sinful census; a plague over Israel which David opted for as preferable to either famine or oppression; and the construction of an altar on land David purchased from Araunah the Jebusite.

ellauri185.html on line 147: The chronological narrative of succession resumes in the first Book of Kings, which relates how, as David lies dying, Bathsheba and Nathan ensure Solomon's elevation to the throne. 

ellauri185.html on line 152:     On November 16, 1491, an auto-da-fé was held outside of Ávila that ended in the public execution of several Jews and conversos. The suspects had confessed under torture to murdering a child. Among the executed were Benito García, the converso who initially confessed to the murder. However, no body was ever found and there is no evidence that a child disappeared or was killed; because of contradictory confessions, the court had trouble coherently depicting how events possibly took place. The child's very existence is also disputed.

ellauri185.html on line 154:     The Holy Child has been called Spain's "most infamous case of blood libel". The incident took place one year before the expulsion of the Jews from Spain, and the Holy Child was "possibly" used as a pretext for the expulsion.

ellauri185.html on line 156: On 16 November 1491, in the Brasero de la Dehesa (lit: "brazier in the meadow") in Ávila, all of the accused were handed over to the secular authorities and burned at the stake. Nine people were executed - three Jews: Yusef Franco, Ça Franco, and Moses Abenamías; and six conversos: Alonso, Lope, García and Juan Franco, Juan de Ocaña and Benito García. As was customary, the sentences were read out at the auto-da-fé, and those of Yucef Franco and Benito García have been preserved.

ellauri185.html on line 157: The preserved confessions of this defendant, extracted under torture, refer at first only to conversations with Benito García in gaol and incriminate them only as Judaizers, but later start to refer to a piece of witchcraft performed about four years earlier (perhaps 1487), which involved the use of a consecrated host, stolen from a church in La Guardia, and the heart of a Christian boy.

ellauri185.html on line 168: «Yo vos digo que ha muerto uno de los mejores caballeros del mundo.» pahoitteli Carlo V imp. espanjaxi Baltasarin vanhemmille.

ellauri185.html on line 169: Mulla oli Itixen K -marketista ostettu lyhythihainen kesäpaita merkkiä Uomo di Mondo, ja toinen jonka nimi oli Mappa Mondo. Ne palvelivat mua uskollisesti vuosikymmeniä.

ellauri185.html on line 201: 10.3.2022 klo 8.46 - Kikan Profiili: Sä oot kyl sellanen sanahaukka. Siis sanahaukka

ellauri185.html on line 202: 10.3.2022 klo 8.47 - Oma Profiili: Sana hallussa. Se vaan pahenee nyt loppukaarteessa.

ellauri185.html on line 219: 10.3.2022 klo 8.56 - Oma Profiili: No voihan siinä ehtiä myös käydä vessassa tai jääkaapilla

ellauri185.html on line 224: 10.3.2022 klo 8.58 - Kikan Profiili: Kaikki mainokset on pantu pienen tv-katsojan harteille

ellauri185.html on line 225: 10.3.2022 klo 8.58 - Oma Profiili: Ettei mene ihan harakoille

ellauri185.html on line 242: 10.3.2022 klo 9.06 - Kikan Profiili: Onpa ihanaa että saan olla nyt äidin kanssa❤

ellauri185.html on line 246: 10.3.2022 klo 9.10 - Kikan Profiili: Mun lempiohjelma on hengenvaarallisesti lihava

ellauri185.html on line 252: 10.3.2022 klo 9.15 - Oma Profiili: No se ei kyllä ole hengenvaarallisesti lihava. Ennemmin hengenvaarallisen vetävä

ellauri185.html on line 284: 10.3.2022 klo 9.30 - Kikan Profiili: Tuli kuule niin mainio. Ihan tää vihree ku täs whatsupis

ellauri185.html on line 289: 10.3.2022 klo 9.34 - Kikan Profiili: Meillä kukaan ei ehkä haluu tähän

ellauri185.html on line 292: 10.3.2022 klo 9.35 - Oma Profiili: Kuka nyt haluaa muuttaa johki kuoleman odotushuoneeseen ennen kuin pakon edessä

ellauri185.html on line 295: 10.3.2022 klo 9.37 - Oma Profiili: Sitä ei tajua ennenkö vanhana millasta on kun ei ole kuin pahempaa edessä

ellauri185.html on line 296: 10.3.2022 klo 9.37 - Kikan Profiili: Turhaa tyhjää tilaa

ellauri185.html on line 300: 10.3.2022 klo 9.39 - Oma Profiili: No niin just. Kazeleminen on vanhan huvia. Callekin kazeli tienpientareita ja pilviä

ellauri185.html on line 301: 10.3.2022 klo 9.40 - Kikan Profiili: Katselu on maailman ihaninta

ellauri185.html on line 302: 10.3.2022 klo 9.41 - Oma Profiili: Mezänrajat oli sen kolmas lemppari. Onhan ne ihania.

ellauri185.html on line 305: 10.3.2022 klo 9.43 - Oma Profiili: Menee ihan puurosex.

ellauri185.html on line 312: Kuka kaipaa enää Rothien ex-naapurin ex-toimittamia Valittuja Paloja? Tiede 2022 tekee Kierkegaardin loikan kuin maalisjänis pihahangella, käärii hihat  ja ratkoo tähtifysiikalla kertaheitolla jäljelle jääneet ikuisuuskysymyxet. Texti on nähtävästi nielaistu nahkoineen karvoineen joltain jenkkipalstalta. HS selvitti.

ellauri185.html on line 319: 34. Mixi vaan täällä alhaalla on mukavaa?

ellauri185.html on line 330:   Oho? Kysymys 35 puuttuu Tiede-lehden luettelosta. Perimmäisiä kymysyxiä onkin vain 12. Onko tämä se 13. kysymys, eli mikä kysymys uupuu joukosta? Sekö jonka vastaus on 42? 12 oli Jeshuastakin hyvä luku, leipäannoxet on helppo murisuttaa pojille. Mutta Jee-suxen kanssa siitä tulee 13? Epäonnen luku? Ei hätää Juudas poistui muonavahvuudesta, ja sitten Jessekin. Mitä, taasko jäi vain jalkapallojoukkue? Ehei, vaihtopenkiltä saatiin Juuttaan paikkaa paikkaamaan vilttiketjumies Matti. Josta kukaan ei ole kyllä kuullutkaan, oli se niin maan takamies. Maailman Matti. Matti Nykänen suunnitteli omat hautajaisensa, tuhkat piti sirotella lentokoneesta. 

ellauri185.html on line 332:     Mixi-kysymyxet hakee premissejä, josta havainnot voi päätellä. Jos premissit on yleispätevämpiä, ne on tietty epävarmempia, mutta jos ne nazaavat voi niillä ennustaa tulevia havaintoja.  Kyberneettinen selitys mixi-kysymyxeen ennustaa takaisin kytketyn systeemin tiloja sen tasapainotilasta. Se on deterministisen kausaaliselityxen erikoistapaus, eikä  vaadi toimiaxeen  mitään kopiota systeemistä missään muualla. Darwinismi on tätä tyyppiä. Peliteoreettinen selitys on kyberneettisen erikoistapaus. Pelaajat hakeutuvat kohti jotain niille optimaalista tasapainotilaa. Joskus ne jopa tajuavatkin sen, aivokuoren pienoismallilla voi jopa olla kausaalinen osuus tapahtumissa. Muttei välttämättä niin. Uskonnolliset heput kysyvät viimeximainitun tyyppisiä kysymyxiä (eli mitä etua jollekulle on jostakin) asioista, jotka selviävät paremmin ilman oletusta omaa etuaan ajavista pelaajista, varsinkaan sellaisista joista ei ole mitään muuta evidenssiä kuin pelitapa.

ellauri185.html on line 334:     Useimmat luonnontieteen kysymyxet on paremmin muotoiltavissa miten-kysymyxinä, eli siis miten havainnot seuraavat jo tunnetuista luonnonlaeista, siis millainen on systeemin oltava jotta luonnonlait toimisivat siinä havaitulla tavalla. Harvoin tässä enää täysin novelty luonnonlakeihin törmätään, enemmänkin haeskellaan reunaehtoja. Joskus harvoin oletetaan lisää ainetta ja lisävoimia jotka toimivat samalla lailla kuin  ennenkin tunnetut.   

ellauri185.html on line 336: 30. Mixi ylipäänsä on yhtään mitään, mixei yhtä hyvin olis mitään? Tämän 1000$ kysymyxen muotoili nazi Martin Heidegger. Eikä mikään tuiki tuntematon "Derek Parfit", hemmetti. "Ylevää", miten niin?  Kyllä tässä jenkkijulkaisussa selvästi on taas tätä termiittiapinan hierarkkista kirkotusta mukana. Aamu- ja iltahartautta. 

ellauri185.html on line 341: I later argued that, with some revisions and additions, Kant’s most

ellauri185.html on line 348: merely as a means. Even the morally worst people have as

ellauri185.html on line 352: and happiness.

ellauri185.html on line 355: world, we cannot be responsible for our acts in any way that

ellauri185.html on line 356: could make us deserve to suffer, or to be less happy, because of

ellauri185.html on line 357: what we did.

ellauri185.html on line 364: We have strong reasons, I believe, to accept these claims.

ellauri185.html on line 367: At the age of seven, he wanted to be a monk, and prayed fervently that his parents, who had by then lost their faith, should return to it.

ellauri185.html on line 371:   Sis mitä? Sääntö 1 on ihan mitäänsanomaton, selittäkääpä tarkemmin -tyyppiä. Toi epäilyttävä "rationally" tarkoittaa ettei toisilta oikeasti kysytä. Säännön 2 "merely" on aika paha hedge: thaipuolisot ym. ihmiskauppa, palkkaorjuus, nollasopimus ja yxinyrittäminen pujahtaa siitä kivasti läpitte. Sääntö 3 on ihan vetämätön. Yhden onni on toisen onnettomuus eikä kaikilla ole kivaa ikinä. Sääntö 4 kuulostaa enempi Tolstoin Lexalta! Kukaan ole mistään vastuussa, syntipukkeja ei pidä eziä eikä niitä rangaista niin että niille tulee paha mieli siitä. Vai onxe joku epäsuora todistus metaversumi-jälkipelin tarpeesta? Sääntö 5 on se Kantin vanha paska maximi. Jos maximit on noin löperöitä, voi yhtä hyvin olla käyttämättä mitään maximia. Parhaiten niistä kuitenkin toimii se konekivääri. Kyllä Lexa ja Calvin Cohn sentään nää sepustuxet päihittävät.

ellauri185.html on line 373: Everyone ought to regard everyone with respect, that's all. Rispektiä kehiin kuten Saul Bellowin isoäitl Lauschilla. Rakastamisesta ei mitään puhetta. Oliko Parfit juutalainen? Ei vaan pikemminkin Olavi Pylkkänen. He was born in Chengdu, western China, where his parents, Jessie (nee Browne) and Norman Parfit practised preventive medicine in Christian missionary hospitals. Life partner Janet Richards believes Parfit had Asperger syndrome. He pledged to donate at least 10% of his income to effective charities. No brittejä ei verot paljon paina. Ehkä se säästi charityrahat parturimenoista.

ellauri185.html on line 375: Maailman alkutapahtumista ei kenelläkään taida olla hajua, sen tunnustaa jaxon kirjoittaja Joshua Esinahkakeko.    

ellauri185.html on line 378: 31. Mixi me ize olemme olemassa? Hyvä kysymys, joka maapallon muuta asujaimistoa on jo pitkään vaivannut. Kohtahan ei sitä tarvi onnexi enää miettiä. Kysymys on ratkaisemassa oman izensä. Self-answering question, joita Hintikkakin esitti. Who is Kenneth Widmerpool? Tarvinneeko edes kysyä, sehän on Widmerpoolin Ken. 

ellauri185.html on line 381:     No ei, janoamme elämämme tarkoitusta, tunnustaa Tiffany O'Really. Carlo Rövelli lohduttaa: Olisi varsin hölmöä elättää minkäänlaisia kuvitelma siitä, että ihmiskunta olisi jotenkin merkityxellinen maailmanjärjestyxelle, sen enempää kuin rottien viihtyvyys Kreikka-Egypti laivareitillä. Victor Stretcher tutkii merkityxellisyyden tärkeyttä hyvinvoinnille yhdysvaltalaisessa Michiganin yliopistossa. On vikatikki sitoa omaa merkitystään kosmiseen. Kosmos on sitäpaizi venäläisten tonttia, meillä on astronautit. Mutta, Carlo huomauttaa, vähäpätöisyytemme astraalitasolla ei millään muotoa vähennä tärkeyttämme izellemme. Pikemminkin päinvastoin! Olemme ize merkityzemme ja halujemme lähde. Sellaisexi evoluutio meidät muokkasi, izekkäixi (kz. kohta 36). Ranskalainen filosofi Albert Camus huomasi, että kiven pyöritys vuorelle josta se vierii heti alas takaisin motivoi tosi vahvasti. Elämä on kurjaa mutta onnexi olemme sentään pidentäneet sitä. Elämä on merkityxellistä, koska se on rajallista, sanoo nämä tiedemiehen pakanat. Pitää tähdätä asioihin, joita ize sattuu arvostamaan eniten. Ei mitään yli-inhimilistä! Jos meillä ei ole mitään vaikutusta maailmankaikkeuden järjestyxeen, niin mitä väliä sillä on. 

ellauri185.html on line 382: Me uskovaiset tiedämme, että asia on nimenomaan päinvastoin. Yli-inhimillistä se on oltava, ei se muuten miltään tunnu. Me ei haluta olla neekereitä vaan supermiehiä, joita vetää joku Uber mensch. 

ellauri185.html on line 384:     32. Mixi evoluutiota tapahtuu? Parempi kysymys olisi, mixi se on niin hidasta. Apinakin on ollut täysin ennallaan jo miljoonia vuosia, ja kazo tulosta. Älykkään suunnittelijan jäljet pelottavat, ne ovat lyhyet. Tärkeä havainto on että tää kehitys tapahtuu mainostauolla auringon jäähtyessä, me olemme siis vaan lyhytaikaisia eetteripyörteitä. Auringossa on meille liian kuuma, ja avaruudessa paleltaa. Hassua kyllä lukijaa alkaa tätä lukiessa paleltaa, vaikka tietää jäähtyvänsä ize jo paljon ennen lämpökuolemaa. Muuntelu, valinta ja periytyvyys riittävät, sixi nettikin on täynnä meemejä. Onko evoluutio samanlainen luonnonlaki kuin painovoima? No ei, jos se syntyy välttämättä kun on muuntelua, valintaa ja periytyvyyttä. Silloin se on pelkkää logiikkaa. 

ellauri185.html on line 386:     33. Ajan nuoli tulee entropiasta, sanoo tiedenaiset. Aikakärpäset pitää siitä, se hajottaa kakan syötävämmäxi. Sitä mä en kyllä niele että se on vain meidän kokemus, se haiskahtaa idealismilta. No niin väittääkin vain joku insinööri Caltechistä ja joku itävaltalainen doldis. Säiliöllisellä kuumaa kaasua voi olla suuri entropia, mutta avaruudella joka sisältää sellaisia säiliöiltä se on pieni. Keskeistä ei ole tietojemme puutteellisuus perkele. Ei todennäköisyyskään ole mitään tietoa, se on vain tapahtumien jakautumista. Abigail ei ymmärrä asiasta höykäsen pölähtämää. Se on aivan hakoteillä, persreikä enemmän kuin oljen verran raollaan idealismin suuntaan. 

ellauri185.html on line 390: Paul Charles William Davies AM (born 22 April 1946) is an English physicist, writer and broadcaster, a professor in Arizona State University and Director of BEYOND: Center for Fundamental Concepts in Science. He is affiliated with the Institute for Quantum Studies in Chapman University in California. He previously held academic appointments in the University of Cambridge, University College London, University of Newcastle upon Tyne, University of Adelaide and Macquarie University. His research interests are in the fields of cosmology, quantum field theory, and astrology. He proposed that a one-way trip to Mars could be a viable option for him. His colleagues agreed whole-heartedly. 

ellauri185.html on line 392:     In 2005, he upset the chair of the SETI: Post-Detection Science and Technology Taskgroup of the International Academy of Astronautics. Davies serves on the Advisory Council of METI (Messaging Extraterrestrial Intelligence). Davies was a co-author with Felisa Wolfe-Simon on the faked 2011 Science article "A Bacterium That Can Grow by Using Arsenic Instead of Phosphorus". Davies has been criticized for promoting a hypothesis that cancer is an evolutionary atavism or throwback to single-celled life, a claim that is biologically unfounded.

ellauri185.html on line 394: A 2007 opinion piece "Taking Science on Faith" in The New York Times, generated controversy over its exploration of the role of faith in scientific inquiry. Davies argued that the faith scientists have in the immutability of physical laws has origins in Christian theology, and that the claim that science is "free of faith" is "manifestly bogus."    

ellauri185.html on line 396:     While atheists Richard Dawkins and Victor J. Stenger have criticised Davies' public stance on science and religion, others, including the John Templeton Foundation, have praised his work. The John Templeton Foundation is a philanthropic organization that reflects the ideas of its founder, John Templeton, who became wealthy via a career as a contrarian investor, and wanted to support progress in religious and spiritual knowledge, especially at the intersection of religion and science. 

ellauri185.html on line 400:     36. Mixi me olemme hyviä ja nuo toiset pahoja? Meitä molempia kannustaa izekkyys. No jo oli aivopieru siinäkin. Kovaa peliä Bostonissa, dumari siteeraa Shakespearea tuomitessaan kiltin venäläisen terroristin kuolemaan. Koko artikkeli lähtee puuhun perä edellä. Sekä hyviin että pahoihin tekoihin kannustaa altruismi, joka on vain naamioitua izekkyyttä. Voi helvatti, kuka näin paskaa kirjottaa? joku Graham Lawless, varmaan Wilcockin heimolaisia. Tyyppi ei lainkaan premissoi mitä se tarkoittaa tässä hyvällä ja pahalla käytöxellä. Epäizekkäitä tekoja tehdään sukulaisille ilman aihetta ja kavereille vastavuoroisuuden toivossa. Mitä pahaa siinä on? "Terroristin" mielestä Islamin puolesta oli ok vammauttaa ja tappaa amerikkalaisia. Se oli hyvin paha! Amerikkalaisten mielestä oli ok vammauttaa ja tappaa kasapäin rättipäitä Irakissa ja Syyriassa. Se oli hyvä! Revi siitä huumoria.

ellauri185.html on line 410: Pinker married Nancy Etcoff in 1980 and they divorced in 1992; he married again in 1995 and again divorced. His third wife, whom he married in 2007, is the novelist and philosopher Rebecca Goldstein. He has two stepdaughters: the novelist Yael Goldstein Love and the poet Danielle Blau.     

ellauri185.html on line 412: In 2004, Pinker was named in Time's "The 100 Most Influential People in the World Today", and in the years 2005, 2008, 2010, and 2011 in Foreign Policy's list of "Top 100 Global Thinkers". Pinker was also included in Prospect Magazine's top 10 "World Thinkers" in 2013. He has won awards from the American Psychological Association, the National Academy of Sciences, the Royal Institution, the Cognitive Neuroscience Society, and the American Humanist Association. 

ellauri185.html on line 417:     37. Tietoisuus kehittyi alleviivaavaan oppimaamme, tietää Alison. Höpöhöpö, ei hyvä kahvin lemu ole tietoisuutta, kyllä rotatkin pitää ruuanhajusta. Tietoisuutta on se että tietää ize tykkäävänsä siitä. Että tietää olevansa rotta, tai ruma kalkkuna. Tunnustan, kiitos. Eva Jablonka Tel Avivin yliopistosta on yxinkertaisesti tyhmä. Nykyään neurotieteilijät arvelevat et tietoiset kokemuxet ovat yxinkertaisesti aivotoimintoja. No niinhän sanoi Sokrateen vastustajat jo Kritonissa, ja sitä tolkuttivat marxisti-leninistit myös. Mixi se nyt on niin ihmeellinen asia? No koska puolet keskimääräisistä amerikkalaisista on hämärämiesten kynsissä.

ellauri185.html on line 418: Kovasti hapuillen pääsevät neurologit ja filosofit kiinni asian syrjästä. Ettei ole mitään on-off nappulaa josta tietoisuuden valo napsahtaa. Vain Daniel Dennettillä on kyky ajatella ajattelemista, tai ajattelemisen ajattelemista, ja se tekee siitä etevämmän muita eläimiä. Valitettavasti.     

ellauri185.html on line 420:     38. Mixi murehdimme? Mixemme voisi olla koko ajan optimisteja? Eikö se tekisi meistä vielä parempia seppoja? Suru palveli mezästäjä-keräilijän kolmivuotiasta, joka jäi mezään huutamaan, ja sen äitiä, joka viizi jatkaa ezimistä, ei ajatellut vaan "sattuuhan sitä". Harvoinkos sitä unohtaa hauvan kuumaan autoon tai vauvan katolle. Mutta hyvä on kuitenkin luovuttaa ajoissa ja mennä yrittämään uudestaan. Ei ehkä kuitenkaan sen saman kumppanin kanssa toista kertaa. Ei Därek ja sen vaimo varmaan jättäneet seuraavaa vauvaa vartioimatta Nauvon kalliolle. Dianan kuolemallakin oli tehtävä, se pani katsojat miettimään kannattaako jättää rumaakaan prinssiä päätyäxeen jonkun rättipään autoon rutistumaan.

ellauri185.html on line 422:     Mutta noin 1/3 porukoista ei sure laisinkaan. Ne on sit niitä jotka jättää vauvat autoon paistumaan. Kyllähän sellaisiakin tarvitaan, liikkeenjohdossa ja armeijassa varsinkin. Olisi hienoa kehittää surun kokonaan poistava lääke. Ize asiassa sellainen lääke olis paras joka poistaisi kaikki tunteet tykkänään. Jotain Ataraxin tapaista mutta tehokkaampaa. Ainiin, onhan meillä syanidi. Täysin kipua tuntemattomat ihmiset eivät elä edes kolmikymppisixi. 

ellauri185.html on line 424:     39. Mixi kvantteoria on niin outo? Se sotii arkijärkeämme vastaan. Voi vittu, 1600-luvulle asti Newtonin vetovoimateoria soti arkijärkeämme vastaan. Ja sotii vieläkin, en millään ollut uskoa käydessäni Seijan fysiikan luennoilla että laivan mastosta pudotettu pallo putoaisi maston juurelle. Siinä oli humanisti huuli pyöreenä. Puhumattakaan jostain valon kaareutumisesta painovoimasta, tai esineiden muuttumisesta pienixi ja painavixi oikein lujassa vauhdissa. Tää kvanttiteorian mystifiointi on sen Laurikaisen klovnintemppuja, sinne kvarkkien lomaan voi hyvin pienen jumalankin jemmata. Emily Adlamkin koittaa vielä parhaansa, mutta lyhyexi jää.

ellauri185.html on line 426:     Jotkut fyysikot koittaa lohdutella, ettei se tähän jää. lupasihan Einsteinkin (kolmas hörhö joka olisi ollut tukanleikkuun tarpeessa) ettei jumala pelaa nopilla. Toivottavasti ei ainakaan painotetuilla. Musta kvanttiteorian matematiikka (aaltoyhtälöt) oli aivan järkeenkäypiä. Se riittää mulle, mä on sen verran mielisokea. Ei voi tehdä munakasta särkemättä munia, sori vaan Edwin Laine.  

ellauri185.html on line 430:     No kyllähän kaikki toimisi kuin junan vesa jos kaikkialla olis sama newtonilainen aika koko ajan, mutta Einsteinin poinzi on että aikakärpäset etenevät nuolen nopeudella, ja sitä vauhtia ei sitten sovi ylittää, muuten aikakärpäset näyttäisivät peruuttavan taaxepäin. Aika esiintyy sen yhtälöissä molemmilla puolilla, ei vain neliulottaisen avaruuden koordinaattina. Avaruus on kiero venkura, sen koordinaatit on vinossa kuin talousliberaalin arvot. Aikaa voi ostaa matkalla ja kääntäen. Kävikö Heinleinin sankarille suhteellisen vanhanaikaisesti alaikäisen tyttöystävän menarkheen ajankohdan suhteen? En muista.

ellauri185.html on line 432:     41. Mixi olemme epäloogisia? Puhukaa vain izestänne. Graham Lawless kannattaa National Rifle Associationia, sen on kaikki mitä noista väärennetyistä luvuista voi päätellä. 2000-luvulla ei enää yritetäkään prosenttilaskua. Suolapitoisuus ilmoitetaan grammoina hehtogrammassa. Steven Pinkerkin oli kauhistua, mutta huh, data olikin väärennettyä. No se on siihen tottunut. Ilmastonmuutoxen kieltäjät ovat kuuroja tieteellisille faktoille. NRA:n paukkina on kuurouttanut ne. Taloustilanteiden järkiperäiseen käsittelyyn on peliteoriaa ja niin edelleen. Ei siihen mitään marxismia tarvita. Ovatko epärationaaliset uskomuxet pääsemässä niskan päälle? Kyllä selvästi! Uskoon, toivoon ja rakkauteen liittyvän sanaston käyttö  on kasvanut somessa räjähdysmäisesti, ja tietoon, laskelmointiin ja tunnekylmyyteen liittyvät on pahasti tappiolla. Samoin 1. ja 2. persoonan pronominien suhteessa kolmanteen. Siitä kiitän Sinuas Herra! Seurauxena on yliluonnollisia uskomuxia, valeuutisia ja salaliittoteorioita. Näemme sen mitä haluamme nähdä. Will to believe. Usko on luja luottamus siihen mitä ei näe. Absurdimpi parempi. 

ellauri185.html on line 436:     42. Miss Universum on tajuttoman upea. Sitä ei voi tajuta. Se ei saa olla naimisissa, jotta käteenvetäjien mielikuvitusta ei kahlita. Miss Universumin tarkkailu on johtanut meidät myös pimeisiin paikkoihin, ja siitä meidän tulee olla kiitollisia. Lajimme on havainnut evoluutiossa, että uteliaisuus tappoi kissan, mutta jätti henkiin apinan. Maailma ei ole mieletön eikä järjenvastainen, väittää suspekti kosmologi Paul Davies. Painovoimalaki valvoo, vaikka me nukumme. Nain on meidankin elamassamme, hän jättää lisäämättä. Apinat työntelevät ostoskärryjä antrooppisessa valinnassa. Täällä me luuhaamme verkkomelonin kokoinen hyytelömöykky kallossa ja toisten apinoiden samanlaisia ostoskärryssä. Tämä tekee meistä hyvin erityisiä - sori en puhu nyt juuri sinusta. Sinä ja sinunlaisesi ovat suunnattomassa maailmankaikkeudessa kertakaikkisen mitättömiä. Ota tekoäly avuxi ellei oma riitä. Voi olla että tulevaisuutta ymmärtävät vain koneet. Niin voi käydä, mutta Paul Davies toivoo todella, että ei. Takuuta se ei kuitenkaan suostu antamaan Dick Webfootin sitä pyytäessä. 

ellauri185.html on line 438:     43. Mixemme ole saaneet vihiä avaruuden älystä? Mixemme saa vihiä älystä edes maapallolla? Hiljaisuuteen on monta hyvää syytä. Abigail hoxaa epäillä, että ehkä ufot ovat fiktiota. Olisivatpa legal alienitkin! Toinen selitys voisi olla että täällä on käyty toteamassa tilanne ja lähdetty vähin äänin pois. 3. on, että samaa tietä kulkeneet sivilisaatiot ovat muutkin räjäyttäneet izensä tähtitaivaan tuuliin heti kun ovat kyenneet. Tai sitten alienit ovat olleet täällä valloitusretkellä mutta ne ovat pienempiä kuin kärpäset, ja joku nauta on huiskaissut niiden armadan hännällä lehmänläjään. Muumissa marsilaiset arvelivat Vilijonkan lehmän perusteeella että muumilaaxo on vähän jäljessä kehityxestä. Samahan voisi päteä tyhmistä alieneista, tai sitten meistä. Nojoo, ei tästä tämän enempää. Tää on selvästi jonkinlaista modernia taivastoivoa. 

ellauri185.html on line 440:     Nää neronleimauxet oli saxittu brittien New Scientist-kuvalehden keskiaukeamalta. Syyskuussa 2006 New Scientistia arvosteli tieteiskirjailija Greg Egan, joka kirjoitti, että "sensaatiohakuinen suuntaus ja kirjoittajien perustietojen puute" tekivät lehden raportoinnista niin epäluotettavaa että se "muodostaa todellisen uhan tieteen julkiselle ymmärrykselle". Erityisesti Egan tyrmistyi lehden raportoinnin "tieteellisen lukutaidottomuuden tasosta" Roger Shawyerin "sähkömagneettisesta moottorin" kuvauxessa, jossa New Scientist salli "merkityksettömän läpätyxen" julkaisemisen, jonka tarkoituksena oli ohittaa kohtalokas vastaväite Shawyerin ehdotetulle avaruusmoottorille, nimittäin että se rikkoo liikemäärän säilymisen lakia. Egan kehotti muita kirjoittamaan New Scientistille ja painostamaan lehteä nostamaan tasoaan sen sijaan, että "tuhlaisi lehden levikin ja arvostuksen tarjoamat mahdollisuudet".

ellauri185.html on line 442: New Scientistin toimittaja, sittemmin Jeremy Webfoot, vastasi puolustamalla artikkelia sanomalla, että lehti on "idealehti - se tarkoittaa kirjoittamista päättömistä hypoteeseista as well as teorioista". Tammikuussa 2009 New Scientist julkaisi kannen otsikolla "Darwin oli väärässä".   Varsinaisessa tarinassa todettiin, että Darwinin evoluutioteorian jotkut pikku yksityiskohdat oli osoitettu väärixi, lähinnä toisiinsa liittyvien lajien fylogeneettisten puun muoto, joka olisi esitettävä verkkona puun sijasta. Jotkut evoluutiobiologit, jotka vastustavat aktiivisesti älykästä suunnitteluliikettä, pitivät kantta sekä sensaatiohakuisena että vahingollisena tiedeyhteisölle. No mä olinkin vähän haistavinani älykkään suunnittelun pukinsorkkaa tässä Tiede 2022-lehden tarjoomuxessa. En ilmeisesti ollut väärässä.

ellauri185.html on line 444: Vielä 1 kysymys: Mixi Västen voitti sodan, mixei yhtä hyvin Östen? Västen on Östen Östenistä kazoen. Saxa oli anglosaxien itänaapuri, ja kazo kuinka sille kävi. Jenkkiläkin hävis kommunistisodat joissa sen vastapuoli oli länsinaapuri. Kiina varoo joutumasta hakauxiin ryssän kanssa. USAn olis paras olla uhmaamatta pandakarhua. Suomen ei pidä syyttää Ruozia, jos se tahtoo pysytellä puolueettomana taas. Viimexikin kävi tosi kivasti. Bra stämning genom hela kriget.

ellauri185.html on line 449:     Kaarle Sanfrid Laurilan poliittinen tilaus v 1944 kirjasessa "Tolstoi ja Luther vuorisaarnaan selittäjinä" on todistaa että pomiloivien ryssien listiminen hengiltä on Jee-suxen sanomassa ihan keskeistä.

ellauri185.html on line 457:     Riippuen siitä, miten vuorisaarnan käskyt käsitetään ja tulkitaan, muodostuu meidän suhteemme yksityisiin lähimmäisiimme, mutta varsinkin yhteiskuntaan ja valtioon sekä niitten asettamiin tehtäviin ja velvoituksiin olennaisesti erilaiseksi. Jos vuorisaarnan käskyt käsitetään sananmukaisesti ja vaaditaan niitä semmoisina noudattamaan, niinkuin esim. jo Lutherin ajan uudestikastajat, myöhemmin etenkin Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, E. Stanley Jones, Toyohiko Kagava y.m. ovat vaatineet, niin joudutaan väistämättömästi niihin samoihin nihilistisiin ja anarkistisiin johtopäätöksiin, jotka Leo Tolstoi perusteellisimmin on vuorisaarnasta kehitellyt. Joudutaan kieltämään ei ainoastaan yksilöjen ja kansojen kaikkinainen itsepuolustusoikeus, vaan myös kaikki kiva väkivallan käyttö yhteiskunnan, valtion ja yleensä hopeaselkien kalleimpien omaisuusarvojen suojelemiseksi. Ja kun kaikki väkivoiman käyttö niitten suojelemiseksi ehdottomasti kielletään, niin se merkitsee käytännössä sitä, että ne jätetään tuholle alttiiksi. Näyteikkunoita särjetään, kesämökeiltä poimitaan marjat ja ruokasienet, tankit ruostuvat ja ruuti kastuu. 

ellauri185.html on line 459: Tolstoin puolustusnihilismi tuntui ryssän vallan aikana ihan kivalta, kun sillä saattoi puolustella kieltäytymistä ryssän aseista. Nyt kun meillä on omat pyssyt, on tilanne aivan toinen. Mutta paavilaisten  2-naismoraalille me syljemme!

ellauri185.html on line 460: Ei Tolstoi väittänytkään että ahimsa olis joku keino puolustaa nationalismia, päinvastoin, se oli universalismia, Jee-suxen lanseeraamaa harhaoppia, josta juutalaisetkin oli sille hirmu vihaisia. Eikä Jeesus tullut rauhaa tuomaan vaan miekkoja, joilla voi listiä temppelinvartijoiden korvia (kunhan muistaa liimata ne jälkikäteen takaisin).

ellauri185.html on line 462:     Punakapinan jälkeen oli suuri tarve lahtareista, poliiseista ja muista kyyläreistä, ja Tolstoin ajatuxet häirizivät paljon rekrytointia. Voi helvetin perse noita "rauhanapostoleita", en paremmin sano!

ellauri185.html on line 464: Kysytään ehkä mitä maxaa näita iänikuisia asioita enää toistaa? Sixi että ne eivät tule koskaan vanhoixi.  Apina ei opi historiasta yhtään mitään, kuten Toynbee totesi. Kazotaan vaikka tätä Ukrainan selkkauxen Suomessa herättämää aateilmastoa. On kuin isäimme henget olisivat nousseet kumpujen yöstä vieteriukkoina. Porukoilla on kahmaloittain käyttämätöntä libidoa kiitos vuosikausien koronaselibaatin ja laahuxen luisumisen maahanmuuton ansiosta B-kansalaisixi. Ja nyt sille kaikelle löytyy äkkiä hyötykäyttöä! Nyzaa öykkäröidä oikein luvan kanssa kun on saatu taas ulkomainen vihollinen.  

ellauri185.html on line 472:     Uskonto on ja se tulee olemaan järjettömän apinan ja sen järjettömän toiminnan elinehto. Eikä mikä tahansa uskonto, vaan todellinen alkuperäinen väärentämätön ja vetistämätön kristinusko. Tolstoi luulee virheellisesti löytävänsä sen vuorisaarnasta, vaikka kaikki tietävät etteivät sen reportterit edes olleet paikalla. Kannattaisi mieluummin konsultoida Naahum Mailerin ja Jose Saramagon autobiografioita. Jeesus sentään tiettävästi oli läsnä, jos ylipäänsä kukaan. 

ellauri185.html on line 478:     
1. Ei saa vihastua eikä nahistella. 1. Älä tapa.
4. Ei saa vastustaa pahaa millään tavalla. 6. Epäizekkyys on mahdollista vaikka ei todennäköistä. Yrittäkää edes.        
Chandragupta, Founder Mauryan Empire 

ellauri190.html on line 365: Chandragupta Maurya was the founder of the Mauryan Empire and the first emperor to unify India into one state. He ruled from 322 BC until his voluntary retirement and abdication in favour of his son Bindusara in 298 BC. Chandragupta Maur...

ellauri190.html on line 373: Qin Shi Huang is the modern Chinese name of King Zheng of Qin (r.246–221 BC), who ended the Warring States period by completing the conquest of China in 221 BC. Rather than maintain the title of king borne by the Shang and Zhou rulers, he r...

ellauri190.html on line 376: Hannibal, General of Carthage 

ellauri190.html on line 377: Hannibal was a Carthaginian military commander and tactician who is popularly credited as one of the most talented commanders in history. His father Hamilcar Barca was the leading Carthaginian commander during the First Punic War, his young...

ellauri190.html on line 418: Abu Bakr As-Siddiq, popularly known by his nickname Abu Bakr was a senior companion (Sahabi) and the father-in-law of the Islamic prophet Muhammad. He ruled over the Rashidun Caliphate from 632–634 CE when he became the first Muslim Caliph...

ellauri190.html on line 423: Umar, also spelled Omar, Umar ibn Al-Khattab, Umar Son of Al-Khattab, was one of the most powerful and influential Muslim caliphs (rulers) in history. He was a companion of the Islamic prophet Muhammad. He succeeded Abu Bakr (632–634) as th...

ellauri190.html on line 427: Charlemagne, Charles I the Great 

ellauri190.html on line 428: Charlemagne, meaning Charles the Great, was King of the Franks from 768 and Emperor of the Romans (Imperator Romanorum) from 800 to his death in 814. He expanded the Frankish kingdom into an empire that incorporated much of Western and Cent...

ellauri190.html on line 443: William I usually known as William the Conqueror and sometimes William the Bastard, was the first Norman King of England, reigning from 1066 until his death in 1087. The descendant of Viking raiders, he had been Duke of Normandy since 1035...

ellauri190.html on line 448: Alp Arslan was the second Sultan of the Seljuq Empire and great-grandson of Seljuq, the eponymous founder of the dynasty. His real name was Muhammad bin Dawud Chaghri, and for his military prowess, personal valour, and fighting skills he ob...

ellauri190.html on line 467: Genghis Khan, Unified the Mongols 

ellauri190.html on line 468: Genghis Khan was the founder and Great Khan (emperor) of the Mongol Empire, which became the largest contiguous empire in history after his demise. He came to power by uniting many of the nomadic tribes of northeast Asia. After founding...

ellauri190.html on line 478: Kublai Khan, Founder Yuan Dynasty 

ellauri190.html on line 479: Kublai Khan was the fifth Khagan (Great Khan) of the Ikh Mongol Uls (Mongol Empire), reigning from 1260 to 1294, and the founder of the Yuan Dynasty, a division of the Mongol Empire. Kublai was the fourth son of Tolui and a grandson of G...

ellauri190.html on line 483: Hulagu Khan, Mongol Ruler 

ellauri190.html on line 484: Hulagu Khan was a Mongol ruler who conquered much of Southwest Asia. Son of Tolui and the Kerait princess Sorghaghtani Beki, he was a grandson of Genghis Khan, and the brother of Arik Boke, Möngke Khan and Kublai Khan. Hulagu's army greatly...

ellauri190.html on line 488: King Edward I of England, Longshanks 

ellauri190.html on line 489: Edward I, popularly known as "Longshanks" because of his 6 foot 2 inch (1.88 m) frame and the "Hammer of the Scots" (his tombstone, in Latin, read, Hic est Edwardus Primus Scottorum Malleus, "Here is Edward I, Hammer of the Scots"), achieve...

ellauri190.html on line 493: Alauddin Khalji, Emperor of the Delhi Sultanate 

ellauri190.html on line 494: Alauddin Khalji, born as Ali Gurshasp, was the second and the most powerful emperor of the Khalji dynasty that ruled the Delhi Sultanate in the Indian subcontinent. Alauddin instituted a number of significant administrative changes, related...

ellauri190.html on line 518: Dayan Khan, Reunited the Mongols 

ellauri190.html on line 519: Batumöngke Dayan Khan was a Borjigin Khagan who reunited the Mongols under Chinggisid supremacy in Post-imperial Mongolia. Dayan Khan was enthroned as Great Khan of the Yuan Mongol Empire though his ancestor Toghan Temur failed to maintain...

ellauri190.html on line 529: Francisco Pizarro was a Conquistador who seized the Inca empire for Spain. In 1510 he enrolled in an expedition of exploration in the New World, and three years later he joined Vasco Núñez de Balboa on the expedition that discovered the Pac...

ellauri190.html on line 538: Babur, Founder Mughal Dynasty India 

ellauri190.html on line 539: Babur was a Muslim conqueror from Central Asia who, following a series of setbacks, finally succeeded in laying the basis for the Mughal dynasty of India. He was a direct descendant of Timur through his father, and a descendant also of Geng...

ellauri190.html on line 544: Hernán Cortés de Monroy y Pizarro, 1st Marquis of the Valley of Oaxaca was a Spanish Conquistador who led an expedition that caused the fall of the Aztec Empire and brought large portions of mainland Mexico under the rule of the King of Cas...

ellauri190.html on line 570: Adolf Hitler was an Austrian-born German politician and the leader of the National Socialist German Workers Party (German: Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei, abbreviated NSDAP), commonly known as the Nazi Party. He was Chancell...

ellauri191.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri191.html on line 36: To Alfred Nobel in 1866, in recognition of a step forward into making bombs, which has helped growth explosion in a lot of ways.

ellauri191.html on line 40: Kun Helmi oli pienenä Paulille vihainen jostakin, se meni kirjoittamaan tushilla Johnin oveen: HINOA JOHN.

ellauri191.html on line 48: Sen lisäxi kulttuuriprofiilit miettivät joka vuosi tarkkaan palkinnon poliittisen sanoman. Ihan seuraamalla kirjallisuus- ja rauhanpalkintojen maa- ja kielijakaumaa voi aika lailla nähdä missä päin on (Amerikkaa kyllä aika johdonmukaisesti hännystellen) ruozalaisten sympatiat olleet kulloinkin. Nobel-palkinto maan A toisinajattelijoille on kiva tapa päästä puun takaa vittuilemaan maan A vallanpitäjille. Hinoa John!

ellauri191.html on line 54: 	Trinitrotolueeni (/ˌtraɪˌnaɪtroʊˈtɒljuiːn/), joka tunnetaan yleisemmin nimellä TNT, tarkemmin sanottuna 2,4,6-trinitrotolueeni, ja sen näppärällä IUPAC-nimellä 2-metyyli-1,3,5-trinitrobentseeni, on kemiallinen yhdiste, jolla on kaava C6H2(NO2)3CH3. TNT:tä käytetään toisinaan reagenssina kemiallisessa synteesissä, mutta se tunnetaan parhaiten räjähtävänä materiaalina, jolla on kätevät käsittelyominaisuudet. TNT: n räjähtävää tehoa pidetään pommien tavanomaisena vertailumittana. TNT: n valmisti ensimmäisen kerran vuonna 1863 saksalainen kemisti Julius Wilbrand, ja sitä käytettiin alun perin keltaisena väriaineena. Sen räjähtävät ominaisuudet löydettiin ensimmäisen kerran "vahingossa" vuonna 1891 toisen saksalaisen kemistin Carl Häussermannin toimesta. Organismia, joka kykenee korjaamaan suuria määriä TNT:tä maaperässä, ei ole vielä löydetty. Ei ainakaan niitä valmistanut ja sinne levittänyt apina.

ellauri191.html on line 56: RDX, joka tunnetaan harvemmin nimellä kryptoniitti, heksogeeni (erityisesti venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja muilla ikävillä saksalaisvaikutteisilla epäanglosaxisilla kielillä), T4 ja kemiallisesti syklotrimetyleenitrinitramiinina, käyttivät molemmat osapuolet   toisessa maailmansodassa räjäyttääxeen toisen osapuolen päät irti. RDX: llä oli suurimmat edut ensimmäisessä maailmansodassa käytettyyn TNT: hen verrattuna, koska sillä oli suurempi E.Saaris-tyyppinen räjähdysvoima eikä tarvittu lisäraaka -aineita sen valmistukseen. Pelkkä linnunpaska riitti.  Heksogeenistä raportoi vuonna 1898 Georg Friedrich Henning, joka sai saksalaisen patentin sen valmistamiseksi heksamiinin nitrolyysillä. He should´ve had his 'ead hexamined! HMX, jota kutsutaan vastapuolella  myös oktogeeniksi, on voimakas ja suhteellisen epäherkkä nitroamiini, joka on kemiallisesti sukua RDX: lle. Kuten RDX, yhdisteen nimi on paljon spekulaation kohteena, ja se on listattu eri tavoin nimillä Sulava räjähdysaine, Hänen Majesteettinsa räjähtävä paukku, Nopea sotilaallinen räjähde tai Suurimolekyylipainoinen RDX. Sekä luonnonvaraiset että siirtogeeniset kasvit voivat kenties toivottavasti joskus hajottaa räjähteitä maaperästä ja vedestä, jos aikaa riittää. Kyllä purolla on aikaa! Kyllä Jopi elamassa parjaa.	

ellauri191.html on line 115: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 129: "as a tribute to his noble, magnificent and versatile poetry, which has always been distinguished by both the freshness of its inspiration and the rare purity of its spirit"

ellauri191.html on line 149: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 161: "in recognition of the numerous and brilliant compositions which, in an individual and original manner, have revived the great traditions of the Spanish drama"

ellauri191.html on line 164: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 174: hant ensign of Vistula ships of Congress Poland.svg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg/20px-Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg/30px-Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg/40px-Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Kongressi-Puola

ellauri191.html on line 194: "not only in consideration of his deep learning and critical research, but above all as a tribute to the creative energy, freshness of style, and lyrical force which characterize his poetic masterpieces"

ellauri191.html on line 197: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 211: "in consideration of the power of observation, originality of imagination, virility of ideas and remarkable talent for narration that characterize the creations of this world-famous author"

ellauri191.html on line 227: "in recognition of his earnest search for truth, his penetrating power of thought, his wide range of vision, and the warmth and strength in presentation with which in his numerous works he has vindicated and developed an idealistic philosophy of life"

ellauri191.html on line 243: "in appreciation of the lofty idealism, vivid imagination and spiritual perception that characterize her writings"

ellauri191.html on line 259: "as a tribute to the consummate artistry, permeated with idealism, which he has demonstrated during his long productive career as a lyric poet, dramatist, novelist and writer of world-renowned short stories"

ellauri191.html on line 262: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 283: hart_Hauptmann_nobel.jpg" class="image">hart Hauptmann nobel.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/05/Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg/75px-Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/05/Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg/113px-Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/05/Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg/150px-Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />

ellauri191.html on line 285: hart_Hauptmann" title="Gerhart Hauptmann">Gerhart Hauptmann

ellauri191.html on line 309: "because of his profoundly sensitive, fresh and beautiful verse, by which, with consummate skill, he has made his poetic thought, expressed in his own English words, a part of the literature of the West"

ellauri191.html on line 334: "as a tribute to the lofty idealism of his literary production and to the sympathy and love of truth with which he has described different types of human beings"

ellauri191.html on line 370: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 385: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 413: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 431: Kaamee haisuli Hitlersymppari

ellauri191.html on line 445: "in recognition of his brilliant literary achievements, characterized as they are by a nobility of style, a profound human sympathy, grace, and a true Gallic temperament"

ellauri191.html on line 461: "for the happy manner in which he has continued the illustrious traditions of the Spanish drama"

ellauri191.html on line 464: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 501: haw_1936.jpg" class="image">haw 1936.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/75px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg" decoding="async" width="75" height="104" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/113px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/150px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 2x" data-file-width="2225" data-file-height="3072" />

ellauri191.html on line 503: haw" title="George Bernard Shaw">George Bernard Shaw

ellauri191.html on line 545: "in recognition of his rich and vitalizing ideas and the brilliant skill with which they have been presented"

ellauri191.html on line 577: "principally for his great novel, Buddenbrooks, which has won steadily increased recognition as one of the classic works of contemporary literature"

ellauri191.html on line 593: "for his vigorous and graphic art of description and his ability to create, with wit and humour, new types of characters"

ellauri191.html on line 612: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 642: "for the strict artistry with which he has carried on the classical Russian traditions in prose writing"

ellauri191.html on line 702: "for the artistic power and truth with which he has depicted human conflict as well as some fundamental aspects of contemporary life in his novel cycle Les Thibault"

ellauri191.html on line 735: "for his deep understanding of his country's peasantry and the exquisite art with which he has portrayed their way of life and their relationship with Nature"

ellauri191.html on line 778: hannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg" class="image">hannes Vilhelm Jensen 1944.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/75px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/113px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/150px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />

ellauri191.html on line 780: hannes_Vilhelm_Jensen" title="Johannes Vilhelm Jensen">Johannes Vilhelm Jensen

ellauri191.html on line 790: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 804: "for her lyric poetry, which inspired by powerful emotions, has made her name a symbol of the idealistic aspirations of the entire Latin American world"

ellauri191.html on line 807: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 837: "for his comprehensive and artistically significant writings, in which human problems and conditions have been presented with a fearless love of truth and keen psychological insight"

ellauri191.html on line 887: "in recognition of his varied and significant writings in which he champions humanitarian ideals and freedom of thought"

ellauri191.html on line 919: "for the deep spiritual insight and the artistic intensity with which he has in his novels penetrated the drama of human life"

ellauri191.html on line 951: "for his mastery of the art of narrative, most recently demonstrated in The Old Man and the Sea, and for the influence that he has exerted on contemporary style"

ellauri191.html on line 968: "for his vivid epic power, which has renewed the great narrative art of Iceland"

ellauri191.html on line 1064: "for the epic force with which he has traced themes and depicted human destinies drawn from the history of his country"

ellauri191.html on line 1113: "for his work, which rich in ideas and filled with the spirit of freedom and the quest for truth, has exerted a far-reaching influence on our age"

ellauri191.html on line 1120: hail_Sholokhov_1960.jpg" class="image">hail Sholokhov 1960.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/Mikhail_Sholokhov_1960.jpg/75px-Mikhail_Sholokhov_1960.jpg" decoding="async" width="75" height="102" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/Mikhail_Sholokhov_1960.jpg/113px-Mikhail_Sholokhov_1960.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/Mikhail_Sholokhov_1960.jpg/150px-Mikhail_Sholokhov_1960.jpg 2x" data-file-width="1166" data-file-height="1587" />

ellauri191.html on line 1122: hail_%C5%A0olohov" title="Mihail Šolohov">Mihail Šolohov

ellauri191.html on line 1129: "for the artistic power and integrity with which, in his epic of the Don, he has given expression to a historic phase in the life of the Russian people"

ellauri191.html on line 1148: "for his profoundly characteristic narrative art with motifs from the life of the Jewish people"

ellauri191.html on line 1185: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1233: "for the ethical force with which he has pursued the indispensable traditions of Russian literature"

ellauri191.html on line 1252: "for a poetry that with the action of an elemental force brings alive a continent's destiny and dreams"

ellauri191.html on line 1270: "for his writing, which through its combination of a broad perspective on his time and a sensitive skill in characterization has contributed to a renewal of German literature"

ellauri191.html on line 1288: "for an epic and psychological narrative art, which has introduced a new continent into literature"

ellauri191.html on line 1291: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1308: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1320: "for writings that catch the dewdrop and reflect the cosmos"

ellauri191.html on line 1336: "for his distinctive poetry, which, with great artistic sensitivity, has interpreted human values under the sign of an outlook on life with no illusions"

ellauri191.html on line 1339: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1353: "for the human understanding and subtle analysis of contemporary culture that are combined in his work"

ellauri191.html on line 1372: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1407: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1491: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1524: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1555: "who, through works rich in nuance – now clear-sightedly realistic, now evocatively ambiguous – has formed an Arabian narrative art that applies to all mankind"

ellauri191.html on line 1572: "for a rich and intensive prose, which with restrained compassion forms a challenging vision of man's vulnerability"

ellauri191.html on line 1587: "for impassioned writing with wide horizons, characterized by sensuous intelligence and humanistic integrity"

ellauri191.html on line 1604: "who through her magnificent epic writing has – in the words of Alfred Nobel – been of very great benefit to humanity"

ellauri191.html on line 1623: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1637: "who in novels characterized by visionary force and poetic import, gives life to an essential aspect of American reality"

ellauri191.html on line 1672: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1686: "for poetry that with ironic precision allows the historical and biological context to come to light in fragments of human reality"

ellauri191.html on line 1750: "for an oeuvre of universal validity, bitter insights and linguistic ingenuity, which has opened new paths for the Chinese novel and drama"

ellauri191.html on line 1753: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1758: haka_(cropped).jpg" class="image">haka (cropped).jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg/75px-VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg" decoding="async" width="75" height="90" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg/113px-VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg/150px-VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg 2x" data-file-width="852" data-file-height="1024" />

ellauri191.html on line 1767: "for having united perceptive narrative and incorruptible scrutiny in works that compel us to see the presence of suppressed histories"

ellauri191.html on line 1784: "for writing that upholds the fragile experience of the individual against the barbaric arbitrariness of history"

ellauri191.html on line 1787: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1817: "for her musical flow of voices and counter-voices in novels and plays that with extraordinary linguistic zeal reveal the absurdity of society's clichés and their subjugating power"

ellauri191.html on line 1820: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1841: han_Pamuk_2009_Shankbone.jpg" class="image">han Pamuk 2009 Shankbone.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg/75px-Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg/113px-Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg/150px-Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg 2x" data-file-width="1401" data-file-height="1955" />

ellauri191.html on line 1843: han_Pamuk" title="Orhan Pamuk">Orhan Pamuk

ellauri191.html on line 1850: "who in the quest for the melancholic soul of his native city has discovered new symbols for the clash and interlacing of cultures"

ellauri191.html on line 1866: "that epicist of the female experience, who with scepticism, fire and visionary power has subjected a divided civilisation to scrutiny"

ellauri191.html on line 1914: "for his cartography of structures of power and his trenchant images of the individual's resistance, revolt, and defeat"

ellauri191.html on line 1933: Ei havaintoa

ellauri191.html on line 1947: "who with hallucinatory realism merges folk tales, history and the contemporary"

ellauri191.html on line 1983: "for the art of memory with which he has evoked the most ungraspable human destinies and uncovered the life-world of the Occupation"

ellauri191.html on line 2016: "for having created new poetic expressions within the great American lyrical tradition"

ellauri191.html on line 2032: "who, in novels of great emotional force, has uncovered the abyss beneath our illusory sense of connection with the world"

ellauri191.html on line 2048: "for a narrative imagination that with encyclopedic passion represents the crossing of boundaries as a form of life"

ellauri191.html on line 2055: handke.jpg" class="image">handke.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Peter-handke.jpg/75px-Peter-handke.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Peter-handke.jpg/113px-Peter-handke.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Peter-handke.jpg/150px-Peter-handke.jpg 2x" data-file-width="1417" data-file-height="2126" />

ellauri191.html on line 2064: "for an influential work that with linguistic ingenuity has explored the periphery and the specificity of human experience"

ellauri191.html on line 2082: "for her unmistakable poetic voice that with austere beauty makes individual existence universal"

ellauri191.html on line 2147: The prize has "become widely seen as a political one – a peace prize in literary disguise", whose judges are prejudiced against authors with political tastes different from theirs.

ellauri191.html on line 2149: The first prize in 1901, awarded to the French poet Sully Prudhomme, was heavily criticised. Many believed that the acclaimed Russian author Tolstoy should have been awarded the first Nobel prize in literature. 

ellauri191.html on line 2150: From 1901 to 1912, the committee, headed by the conservative Carl David af Wirsén, weighed the literary quality of a work against its contribution towards humanity's struggle 'toward the ideal'. Leo Tolstoy, Henrik Ibsen, Émile Zola, and Mark Twain were rejected in favour of authors little read today. The choice of philosopher Rudolf Eucken as Nobel laureate in 1908 is widely considered to be one of the worst mistakes in the history of the Nobel Prize in Literature. The main candidates for the prize that year were poet Algernon Swinburne and author Selma Lagerlöf, but the Academy were divided between the candidates and, as a compromise, Eucken, representative of the Academy's interpretation of Nobel's "ideal direction", was launched as an alternative candidate that could be agreed upon. Solzhenitsyn did not accept the award and prize money until 10 December 1974, after he was deported from the Soviet Union. Swedish Academy member Artur Lundkvist had argued that the Nobel Prize in Literature should not become a political prize and questioned the artistic value of Solzhenitsyn's work. The award to Camilo José Cela was controversial as he had moved voluntarily from Madrid to Galicia during the Spanish Civil War in order to join Franco's rebel forces there as a volunteer.A member of the Swedish Academy, Knut Ahnlund, who had not played an important role in the Academy since 1996, protested against the choice of the 2004 laureate, Elfriede Jelinek; Ahnlund resigned, alleging that selecting Jelinek had caused "irreparable damage" to the reputation of the award.

ellauri192.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri192.html on line 40: Nikolai Trubetskoi oli kai Valentin Kiparskyn opettaja tshekeissä? Valentin luuli mua tytöxi Esa Itkosen väittäjäisissä kun mulla oli pitkä tukka. Aika noloa! (Taisit jo mainita albumissa 2.) Mutta tässä albumissa palaan omiin tieteellisiin juuriini, joita en ole paljon ajatellut viimeisen 2-3 vuoden aikana. Tänään kun käveltiin keisarillisen Alexanterin yliopiston ohize, ihan ihmettelin kuinka vähän koko paikka mulle enää merkizee. 

ellauri192.html on line 47: 	Trubetzkoy was born into privilege. His father, Sergei Nikolaevich Trubetskoy, came from a Lithuanian Gediminid princely family. In 1908, he enrolled at the Moscow University. While spending some time at the University of Leipzig, Trubetzkoy was taught by August Leskien, a pioneer of research into sound laws. What a privilege!

ellauri192.html on line 49: After he graduated from the Moscow University (1913), Trubetzkoy delivered lectures there until the Russian Revolution, when he moved first to the University of Rostov-on-Don, then to the University of Sofia (1920–1922) and finally took the chair of Professor of Slavic Philology at the University of Vienna (1922-1938). He died from a heart attack attributed to Nazi persecution after he had published an article that was highly critical of Hitler's crackpot morphophonological theories.

ellauri192.html on line 51: Trubetzkoy also acted as a literary critic. In Writings on Literature, a brief collection of translated articles, he analyzed Russian literature beginning with the Old Russian epic The Tale of Igor's Campaign (the one that contains a first mention the Trubetzkoys) and proceeding to 19th-century Russian poetry and Dostoevsky.

ellauri192.html on line 53: 	Trubetzkoy oli strukturalismin patriarkkoja Roman Jakobsonin kaa, jota Lévi-Strauss koitti kaupata myös antropologiaan. Kielitieteessä se meni kaupaxi kuin siimaa, aina Chomskyyn saakka, joka antoi sille kuoliniskun transformaatioilla. Sillä kuten muistetaan, strukturalismin komplexisuus jää Chomskyn luokkaan 2. Trubetzkoyn fonologia hoituu enimmäxeen vielä yxinkertaisemmilla, luokan 3 äärellisillä automaateilla, joiden parissa Kimmo Koskenniemi jaxoi puuhastella koko uransa. Vaikka mitä väliä noilla Chomskyn yläluokilla on tekoälyn kannalta? Nehän perustuu äärettömyyden idealisaatioon. Neuroverkot osoittavat ettei sellaisia enää tarvita. Ajamalla äärellisen tilan mallia liukuluvuilla voi tavallisen nörtin pelikoneen grafiikkakorteilla simuloida aapan aivotoimintaa niin hyvin ettei sen oma aivokuori pysy mukana. Kukas sitä enempää älyä voi enää vaatia? 

ellauri192.html on line 54: 
ha"/>

ellauri192.html on line 57: Opiskellessaan Helsingin yliopistossa Kiparsky perehtyi laajasti kielitieteeseen. Hän opiskeli ensin germaanisia ja romaanisia kieliä, mutta päätyi lopulta slavistiksi muun muassa valovoimaisen neron, professori Jooseppi Julius Mikkolan ansiosta. Kiparskyn kandidaatintutkinnon (1929) pääaine oli vielä germanistiikka, muina aineina olivat slaavilainen filologia, sanskrit ja latina. Tämän jälkeen Kiparsky teki kaksi opintomatkaa Tšekkoslovakiaan, missä hän tutustui tuolloin uuteen tutkimussuuntaan, ns. Prahan koulukunnan kehittämään fonologiaan. Huomaa lamavuoden 1929 markedness! Pirkko Hiekkala meni silloin kansakouluun Töölössä ja Carl-Erik valmistavaan kouluun Ratakadulla, ja ampui Olli Lokin kanssa lattialla tinasotilaita pikku tykillä.

ellauri192.html on line 59: Valentin Kiparskyn ja hänen toisen vaimonsa Dagmarin (o.s. Jaatinen) yhdysvaltalaistunut poika Paul Kiparsky (s. 28. tammikuuta 1941 Helsinki) opiskeli MIT:issä ja on Stanfordin yliopiston kielitieteen professori. Hän on merkittävällä urallaan tutkinut monien hullumpienkin ilmiöiden ohella (mm. Sanskritin) suomen kieleen liittyviä kysymyksiä. Hän on jo yli 80-vuotias. Hän riiteli 1. vaimonsa Carol Kiparskyn kanssa niin ärhäkästi että myöhästyivät ruualta, ja meni Californiassa Seijan kanssa rypyammeeseen, sellaiseen ulkosammioon, joka oli silloin uusinta muotia. En mennyt mukaan. Olen kahdellakin tapaa siis Prahan koulukunnan perillinen suoraan alenevassa polvessa: Juutalainen Morris Halle oli juutalaisen Jakobsonin oppilas, ja aateliset Kiparskyt saivat oppia vähintään yhtä aateliselta Trubetskoilta. Halle vittuili mulle kun olin masentunut, ja koitti syöttää suffixeja ja puffixeja lohtunamixi. Paul oli kiltti ja auttoi missä voi.

ellauri192.html on line 61: 	Jakobson was born in the Russian Empire on 11 October 1896 to a well-to-do family of Jewish descent, the industrialist Osip Jakobson and chemist Anna Volpert Jakobson. Under the pseudonym 'Aliagrov', he published books of zaum poetry and befriended the Futurists Vladimir Mayakovsky, Kazimir Malevich, Aleksei Kruchyonykh and others. It was the poetry of his contemporaries that partly inspired him to become a linguist.

ellauri192.html on line 63: Dyr bul shchyl (Russian: Дыр бул щыл, [dɨr bul ɕːɨl]) is the earliest and most famous zaum/transrational poem by Aleksei Kruchenykh, written using the Zaum language, which, according to the author, is "more Russian national, than in all of Pushkin's poetry". 	

ellauri192.html on line 73: Zaum (Russian: зáумь "beyond reason") are the linguistic experiments in sound symbolism and language creation of Russian Futurist poets such as Velimir Khlebnikov and Aleksei Kruchenykh. Zaum is a non-referential phonetic entity with its own ontology. The language consists of neologisms that mean nothing. Zaum is a language organized through phonetic analogy and rhythm. Zaum literature cannot contain any onomatopoeia or psychopathological states.

ellauri192.html on line 75: 	The poetic output is perhaps comparable to that of the contemporary Dadaism but the linguistic theory or metaphysics behind zaum was entirely devoid of the gentle reflexive irony of that movement and in all seriousness intended to recover the sound symbolism of a lost aboriginal tongue. Russians have absolutely no sense of humor. Exhibiting traits of a Slavic national mysticism, Kruchenykh aimed at recovering the primeval Slavic mother-tongue in particular.

ellauri192.html on line 77: Jakobson escaped from Prague in early March 1939 via Berlin for Denmark, where he was associated with Louis Hjelmslev's Copenhagen linguistic circle. He fled to Norway on 1 September 1939, and in 1940 walked across the border to Sweden, where he continued his work at the Karolinska Hospital (with works on footsores, aphasia and language competence). When Swedish colleagues feared a possible German occupation, he managed to leave on a cargo ship, together with Ernst Cassirer (the former rector of Hamburg University) to New York City in 1941 to become part of the wider community of intellectual émigrés who fled there.

ellauri192.html on line 79: 	At the New York École libre des hautes études, a sort of Francophone university-in-exile, he met and collaborated with Claude Lévi-Strauss, who would also become a key exponent of structuralism. He also made the acquaintance of many American linguists, chemists and anthropologists, such as Franz Boas, Benjamin Whorf, and Leonard Bloomfield. When the American authorities considered "repatriating" him to Europe, it was Franz Boas (another Jew) who actually saved his ass.

ellauri192.html on line 83: In his last decade, Jakobson maintained an office at the Massachusetts Institute of Technology, where he was an honorary Professor Emeritus. Jakobson died in Cambridge, Massachusetts on 18 July 1982. Näinköhän mä sen vanhana ukkelina 70-luvun lopulla? Voi olla, en muista nyt. 

ellauri192.html on line 95:     phatic (: checking channel is working)

ellauri192.html on line 107: Toinen keskinkertaisuus, nobelisti nro 1 Sully Prudhomme oli Alfonsen kaveri. Sullyn kuolemasta on ristiriitaisia tietoja. Ranut sanoivat et hää kuoli subitement. Anglojen mukaan Sully Prudhomme suffered from a long, paralyzing illness and died at his home in Châtenay-Malabry in September of 1907. Joku alaruumiin halvaus sillä oli. Se kuoli poikamiehenä. Ettei vaan ollut kuppa silläkin. 

ellauri192.html on line 111: So the choice has fallen neither on Tolstoy, nor Ibsen, nor Björnson, nor Mommsen, nor Swinburne, nor Zola, nor Anatole France, nor Carducci, nor Mistral, nor Hauptmann, nor even Echegaray—it has fallen on Sully-Prudhomme [sic]. It is some satisfaction, however, to find that Francois Coppée is not the winner; in view of his innocuous sentimentality, he might well have been considered the best of all by the present Swedish Academy.

ellauri192.html on line 113: The members of the Nobel jury were guided by the vague words written into the will of Alfred Nobel. The inventor stated that his prize “should go to the person who shall have produced in the field of Literature the most distinguished work of an idealistic tendency.” Wirsén believed that “idealistic tendency” meant of moral or good nature; however, as Burton Feldman reports, the mathematician Gösta "Ja ja de ä Gösta här" Mittag-Leffler, who was a friend of Nobel’s, attested that “the inventor intended ‘idealism’ to mean a skeptical, even satirical attitude to religion, royalty, marriage, and the social order in general.”

ellauri192.html on line 115: Sully Prudhomme’s reputation, however, has not survived the more than one hundred years since he was awarded the crowning glory in his literary career. His legacy as a poet is not bad; it simply does not exist. Most French high-school students would recognize his name and might have read his most well-known poem, “Le Vase brisé” (1865, The Broken Vase), but it is safe to say that almost no one outside of France recognizes the name Sully Prudhomme. 

ellauri192.html on line 119: Sully ehti välillä kylästyä koko runouteen. Se olisi halunnut olla insinööri, mutta kunto ei riittänyt. Ranskan-Saxan sodasta se tuotiin kotiin alapää halvattuna maitojunassa. Masixena se valitti:

ellauri192.html on line 123: Sullyn paras runo on Le Zenith, väittää sen elämäkerturi. Tää pätkä ei olekaan hassumpi:

ellauri192.html on line 127: Ja tää on puhasta darwinismia:

ellauri192.html on line 132: But Sully Prudhomme’s 1878 work, La Justice (Justice), is a bold poem indeed. Siinä on paljon optimismia ja idealismia, sydämen asiaa. Dyny-Alfred olisi ollut mielissään. Scientific truth and deeply felt art combine in Sully Prudhomme’s vision to come to the rescue of humankind. This idealism imbued with science is what drew the Nobel committee to award him their first literature prize. Parnassolaiset hurrasivat ja symbolistit jupisivat kateina..

ellauri192.html on line 137:   Sully Prudhomme oli Ranskan-Saxan sodan veteraani. Varmaan sen kavereita oli hydropaatit ym. fin de siecle töyhtöhyypät. Goncourt sanoi että se oli pappimaisen öljyinen seuramies. Se kirjoitti Leconte de Lislen Parnasso-lehteen ja seukkas vaan kavereiden kanssa kuten Alphonse Daudet, Paul Bourget, Goncourtin veljexet etc. Vanhemmiten se kääntyi runoudesta filosofiaan ja pohti finaalisten syiden roolia darwinismissa (oikea vastaus on: ei midiä). Tässä ilmainen näyte nuorelta Sullyltä. Sr varmaam viittaa Sullyn omaan pottaan joka halkesi kun sen sussu antoi sille rukkaset. Ruukku on hyvin populääri meemi, vatsinkin särkynyt (Kleist, hindut, Keazin Isabella, Rebekka kaivolla, ym). 

ellauri192.html on line 148: Mordant le cristal chaque jour,		syö lasitusta päivä päivältä,		

ellauri192.html on line 155: N'y touchez pas, il est brisé.		älkää koskeko, se hajoaa.		

ellauri192.html on line 159: Puis le cœur se fend de lui-même,	Sydän halkeilee sitten izexeen,		

ellauri192.html on line 164: Sa blessure fine et profonde ;		hienon haavan mutta syvän,		

ellauri192.html on line 183: Et les hommes, qui vont saignant de mille entraves,		Ja miehet jotka vuotaa verta tuhannesta reiästä,

ellauri192.html on line 184: Enchaînés au plaisir, enchaînés au devoir,			nautintoon ja velvollisuuxiin kahlittuna,

ellauri192.html on line 188: D'appréhender la mort et de gratter leur champ,			pelkäämään kuolemaa ja haravoimaan peltojaan,

ellauri192.html on line 189: Les hommes ont un rire imbécile et méchant !			Miehillä on nauru typerä ja ilkeä!

ellauri192.html on line 191: Certes le rire est beau comme la joie est belle,		Onhan nauru kaunista kuin on ilokin,

ellauri192.html on line 193: Vous, les petits enfants, pleins de naïf désir,			Te, pikku lapset, täynnä naiiveja haluja,

ellauri192.html on line 206: Vous aviez des soirs gais et d'allègres matins.			Teillä oli hauskat illat ja aamut iloiset.

ellauri192.html on line 207: Mais nous, du monde entier la plainte nous harcèle :		Mut me, meitä härkkii kurjuus joka puolelta,

ellauri192.html on line 208: Nous souffrons chaque jour la peine universelle,		Me kärsitään joka päivä globaalia ikävää,

ellauri192.html on line 210: Relie à tous les maux tous les cœurs par un fil.		välittää kaikki pahat langalla tai ilman.

ellauri192.html on line 216: Les maîtres plus hardis, les âmes plus serviles,		Paatuneimmat isännät, sielut orjamaisimmat,

ellauri192.html on line 218: Et les pactes sans foi, la guerre, les blessés			Sopimusrikkomuxet, sodat, haavoittuneet,

ellauri192.html on line 219: Râlant cette nuit même au revers des fossés,			jotka korisee tänä yönä juoxuhaudoissa,

ellauri192.html on line 223: Ne sachant plus s'il sauve ou perd le genre humain !		Ei tiedä pelastaakko apinat vaiko nirhata!

ellauri192.html on line 233: Nous ne plaignons que ceux qui souffrent où nous sommes.	Valitamme vain ihan lähimmäisistä.

ellauri192.html on line 235: Malgré nous, près du feu, les grelottants haillons,		Tulen ääressä unohdamme rääsyläisten ulinan,

ellauri192.html on line 257: Jaroslav Seifert was born in Zizkov, a suburb of Prague, Czechoslovakia (now the Czech Republic). Seifert was one of the pioneers of modernist poetry and literature in his native country. He also worked as a journalist and translator. The period after the World War II was a disappointment for Seifert, who had been hoping for a brighter and freer future. Instead the Communist government imposed a repressive policy in which poets were expected to write political propaganda. Seifert became involved in attempts at reforms with the increased freedom implemented in his native country, such as the Prague Spring of 1968 and the Charta 77 movement.

ellauri192.html on line 259: Jaroslav Seifert made his debut with the poetry collection Mesto v slzách (1921) (City in Tears). His writings include more than 30 poetry collections. Seifert was a highly regarded poet in his native country. Melody and rhythm characterize his poetry, which is inspired by folk songs, common speech and everyday scenes. At the heart of Seifert’s poems is humanity, and he criticizes the totalitarian state’s attempts to reduce the opportunities and freedom of the individual.

ellauri192.html on line 261: There is no objective measure, no slide rule for magnitude in literature. Balzac was convinced that Mrs. Ann Radcliffe, the purveyor of Gothic terror, was a finer writer than Stendhal, whom he admired. Tolstoy, one of the two writers who have freely refused the Prize - Sartre in 1964 was the other (Bob Dylan meant to be the 3rd until the Swedes upped the ante) - found Shakespeare's ''King Lear'' to be a puerile mess ''beneath serious criticism.'' (mitä se kieltämättä onkin, tai oikeammin setämiehen keitos). The only major fiction to come out of the American experience of World War II, James Gould Cozzens' fiction ''Guard of Honor,'' has fallen into oblivion, deservedly.

ellauri192.html on line 263: THE trouble, of course, is that the actual record of choices made by the Swedish Academy for the Nobel Prize in Literature has been capricious and, in too many cases, insulting to critical intelligence. Given the fact that no literary ranking can be either proved or falsified objectively; given the inevitable time lag of taste and renown behind the radical, private advance of genius; errors, oversight, delays in recognition until they guys were dead were unavoidable from the outset. But even when every allowance is made, the record of ''the bounty of Sweden'' (Yeats's candid phrase when he received the Nobel in 1923) is a poor one.

ellauri192.html on line 267: Even the specialist in modern literary history will be hard put to recall, let alone have any serious awareness of, such luminaries as Rudolf Eucken, a philosopher crowned in 1908; as the Danish novelist Henrik Pontoppidan (1917); or as Grazia Deledda, the Sardinian novelist who, in 1926, became one of the very few women to be chosen. And look how bad she was! Even where the recipients are illustrious, their work has repeatedly fallen outside normal definitions of literature. Eucken, Bergson, Bertrand Russell are philosophers. Theodor Mommsen, honored in 1902, was a great historian and epigrapher of ancient Rome, but hardly one whose prose has made the German language live. Churchill (1953) . . . was Churchill. He had a toilet in his gum shoe, with letter W.C written on it and paper in the tip.

ellauri192.html on line 269: Taking into sympathetic account the widest margin of human error, is it possible to take seriously an institution and procedure that passes over the majority of the greatest novelists and renewers of prose in the modern age? James Joyce, Marcel Proust, Franz Kafka (whose presence towers over our sensual literature and of the meaning of a bug, quite a feat for a little man who one should not expect to tower over anything much), Thomas Hardy, Joseph Conrad, Henry James, Andre Malraux, Hermann Broch, Robert Musil, D. H. Lawrence, either escaped the notice of or were, on nomination, rejected by the Nobel committee. Can one defend a jury which prefers the art of Pearl Buck (1938) to that of, say, Virginia Woolf? Paul Claudel, a picee of shit whose dramas we can set fairly beside those of Aeschylus and of Shakespeare just to scare people, never received the accolade. Paul Heyse was chosen, not Bertolt Brecht. Galsworthy is a Nobel, not Carlo Emilio Gadda, one of the most original and inventive writers of fiction in this century. Who the fuck is he? Composer of In-a-Gadda-da-Vida? No that was Iron Butterfly, and a good piece it was indeed. 

ellauri192.html on line 273: There are great, canonic names on the Nobel list, choices on which common sense and passionate alertness concur. I have mentioned Yeats. We find Anatole France, Kipling, Shaw, Thomas Mann, Andre Gide, T. S. Eliot, Pasternak, Faulkner, Hemingway, Seferis, Montale, Beckett and Solzhenitsyn (the last, I would guess, a titan among men even more, perhaps, than among writers; what I mean by this is he was tall but not much of a novelist). But place the two lists next to each other, and the cardinal truth springs to view: during these past 83 years, the award of the Nobel Prize in Literature has scored more misses than hits. With eminent exceptions, it is the uncrowned who are sovereign.

ellauri192.html on line 275: But why? It is because it is the Swedes that make the choice, not an internationally chosen jury of important influencers like The New York Times. The disturbingly fallible performance of the Nobel committee for literature is the inevitable mirror of the patrician parochialism of the self-perpetuating selectors.

ellauri192.html on line 277: It is this natural parochialism that accounts for the awkward plethora of Scandinavian winners. Charity does seem to begin at home. The catalogue runs from the Swedish poet Verner von Heidenstam, crowned in 1916, and the Danish novelist Karl Gjellerup, chosen a year later, to Frans Eemil Sillanpaa of Finland and the more recent ''in-house'' choice of Harry Martinson. Of this longish list, only Knut Hamsun (1920) is an undoubtedly major nazi figure. Sillanpaa is so pathetic we don't even bother to find the outlandish dots that apparently mar his name.

ellauri192.html on line 279: After this, explanation becomes speculative. Significant literature is inseparable from ideology and political feelings. There are more than hints that political considerations were implicit in the omission of Pound, Claudel, Malraux and Brecht. Too right, too right, too right, too left. The thoroughly embarrassing preference of Heinrich B"oll in 1972 over that far greater writer G"unter Grass was wholly typical of the Swedish Academy's bias towards the middle ground of urbane and liberal decencies. (Look! We tried to do the umlauts and almost did! But these are Germans, and Günther is an ex nazi too.) The great imaginings of terror and utopia, be they of the left or of the right, are not welcome. The 1957 choice of the young Camus haloed a literary persona and style of vision emblematic of the Stockholm ideal.

ellauri192.html on line 283: THIS same bias extends to literary forms. We look in vain on the Nobel register for the experimental, formally subversive, controversial movements and texts that distinguish modernism. No Surrealist has been rewarded, no major Expressionist, no poet or playwright out of the seminal world of Dada or absurdism (Andre Breton, Hugo Ball, Gertrude Stein). The boat is not to be rocked. On august occasion, lyric eroticism and even sorrowful homosexuality are admitted to Parnassus. Radical sexual play in style, in ''amoral'' revaluation, are vetoed. The liberating sensualists, such as John Cowper Powys, supreme in English fiction after Hardy, are left out. Colette is nowhere to be found. Her heir in sensuous contrivance, Nabokov, was blackballed. 

ellauri192.html on line 287: Lastly, there is the rumor of the blacklist. No outside observer can show that any such list exists, let alone how and when it was explicitly arrived at. But there are stubborn, unsettling indications. Behind them stands the enigmatic figure and afterlife of Dag Hammerskjold. In one or two cases, the choice of laureate seems to have been largely his. His chill displeasures seem not only to have had great influence, but to persist beyond the grave. The list of lepers, for motives which may, in some masked degree, go back to Hammarskjold's own politics and arcane sexuality, is rumored to include Graham Greene, G"unter Grass and Borges, as it did Malraux (passed over, to de Gaulle's just anger, in favor of a French poet-diplomat close to Hammarskjold, viz. Saint-John Perse). The mere fact that the Nobel Prize in Literature has long passed Borges by suffices to put the whole institution in doubt. But whether any such blacklist is real remains baffled conjecture.

ellauri192.html on line 289: What sharper disservice can be rendered to literature than to consecrate the mediocre and the ephemeral? How about giving the prize to political suspects?

ellauri192.html on line 291: In the hours since the Swedish Academy announced Olga Tokarczuk and Peter Handke as newly-minted winners of the Nobel Prize in Literature, much has been made of the contrast between then.

ellauri192.html on line 293: Tokarczuk, the 2018 laureate — whose award comes a year late, after a scandal derailed 2018 committee’s deliberations — is a Polish novelist whose critical eye toward her country’s government and history has made her the target of a nationalist backlash.

ellauri192.html on line 297: While Tokarczuk’s win has been widely lauded — The Guardian declared her “the dreadlocked feminist winner the Nobel needed” (aargh! will some future prize go to Estonia's own bluewig girl Sofi Oxanen?) — Handke’s provoked immediate and widespread displeasure. PEN America, an organization that advocates for writers’ liberty, wrote that it was “dumbfounded by the selection of a writer who has used his public voice to undercut historical truth and offer public succor to perpetrators of genocide.” The Slovenian public intellectual Slavoj Žižek told the Guardian that “In 2014, Handke called for the Nobel to be abolished, saying it was a ‘false canonisation’ of literature. The fact that he got it now proves that he was right.”

ellauri192.html on line 299: The controversy over Handke’s support of Milosevic dates back 20 years, but the striking political differences between him and Tokarczuk reached a point of particular clarity in 2014. In that year, Handke was given the International Ibsen Prize, but mass outrage led him to reject the prize money while still accepting the award. In his accompanying speech, he said his critics should “go to hell.” (He’d previously met controversy over a literary award in 2006, when he turned down Germany’s Heinrich Heine prize after authorities attempted to withdraw it after he attended Milosevic’s funeral.)

ellauri192.html on line 301: 2014 also marked the release of Tokarczuk’s most ambitious work, “The Books of Jacob,” the novel that set off much of the rancor directed at her by Polish nationalists. The book, which has yet to appear in English, is centered on the historical figure of Jakub Frank, a Jewish-born 18th-century religious leader. Frank, believed to have been born with the name Jakub Leibowicz, oversaw a messianic sect that incorporated significant portions of Christian practice into Judaism; he led mass baptisms of his followers. As Ruth Franklin reported in a New Yorker profile this past summer, Tokarczuk spent almost a decade researching Frank and the Poland in which he lived. The result is a book that, by the account of those who have read it, delivers a picture of the many intricate and unpredictable ways in which the story of Poland is tied to the story of its Jews. “There’s no Polish culture without Jewish culture,” Tokarczuk told Franklin. What else is new, asks Isaac Singer. Tokarczuk is not a Jewess, Tokarczuk considers herself a disciple of Carl Jung and cites his psychology as an inspiration for her literary work.

ellauri192.html on line 303: The novel’s release shortly predated an escalation in Polish nationalism tied to the Law and Justice party’s ascent to power in 2015. But the forces that fueled that escalation were already prevalent. When Tokarczuk accepted the Nike Prize, the country’s highest literary honor, for “The Books of Jacob,” she said in a speech that the country had “committed horrendous acts as colonizers, as a national majority that suppressed the minority, as slaveowners, and as the murderers of Jews.” She was quickly inundated by threats so alarming that her publishers briefly hired bodyguards. In the five years since, she has witnessed the Law and Justice party take an increasingly hard line on censoring certain conversations about Poland’s relationship with Jews. In 2016, the government began a campaign against the Princeton historian Jan Gross, known for his groundbreaking work on the massacre at Jedwabne, in which Poles murdered 1,600 of their Jewish neighbors. In 2018, the Law and Justice party’s government made it illegal to blame Poland or Polish nationals for Nazi crimes. POLIN, a groundbreaking Polish museum of Jewish history, has been leader-less for five months, as its director, who oversaw a number of exhibits highly critical of Poland’s policy toward Jews, awaits official reappointment — despite having been re-approved for the job.

ellauri192.html on line 305: “The subject of my book [‘The Books of Jacob’] — a multicultural Poland — was not comfortable for proponents of this new version of history,” Tokarczuk told PEN Transmissions, a journal run by the English iteration of PEN, in May, 2018. She was taken by surprise by the amount of rage the book provoked — not to mention her comment on receiving the Nike sneakers. But rather than retreat, she has continued to speak out on behalf of the communities she sees her government as wishing to sideline. In a January op-ed for The New York Times following a Polish radical’s on-air murder of the open-minded young Gdansk mayor Pawel Adamowicz, Tokarczuk wrote of a Polish populist narrative that “scapegoats… the so-called crazy leftists, queer-lovers, Germans, Jews, European Union puppets, feminists, liberals and anyone who supports immigrants.”

ellauri192.html on line 307: “We have a suffocating atmosphere of hate,” she wrote, “a highly emotional stalemate in which there can only be traitors and heroes.”

ellauri192.html on line 309: So on the one hand is Tokarczuk, a proponent of multiculturalism who has remained vocal despite facing profound antagonism for her stance — and grown more so since her first major encounter with that antagonism in 2014. And on the other is Handke, eulogizer of Milsoevic, who dictated the Bosnian genocide during the Balkan wars of the 1990s and died while on trial for war crimes against the Hague. He too has remained committed to his position; the “go to hell” of 2014, one of his last known public comments on the matter, speaks volumes. But has it worked? No here we are as before, giving hell to him. 

ellauri192.html on line 313: “In such a time as we live in now in Poland the role of the writer is very special,” she said. “We have to be honest and decent people, to write about the world in the right way.”

ellauri192.html on line 315: Bob Dylan was given the prize in 2016, and promptly showed the literary bad boys how a real rock star behaves, treating the academy with sustained contempt for months and piling humiliation on to the ridicule his award had already invited.

ellauri192.html on line 317: The secretary of the academy, who had to put a brave face on Dylan’s behaviour, was Sara Danius, an essayist and literary critic, elected in 2013. “She was always thought gifted and bright but she’s not a biddable person,” said Maria Schottenius. “She was overjoyed when she was elected.”

ellauri192.html on line 321: Since 1901 to 1971, there have been 787 writers coming from different parts of the world nominated for the Nobel Prize in Literature, 67 of which were awarded the prize and Albert Schweitzer was awarded by Nobel Peace Prize on 1953. 12 more writers from these nominees were awarded after 1971 and Elie Wiesel was awarded by Nobel Peace Prize on 1986. Only 72 women had been nominated for the prize starting with Malwida von Meysenburg who was nominated once for the year 1901 and 6 of them have been awarded after all. 10% of the nominees, 5% of the awards. Bra jobb, kulturprofilerna! Kom igen!

ellauri192.html on line 323: Though the following list consists of notable literary figures deemed worthy of the prize, there have been some celebrated writers who were not considered nor even nominated such as Anton Chekhov, Jules Verne, Mark Twain, Robert Hugh Benson, Arthur Conan Doyle, Alexander Blok, Marcel Proust, Joseph Conrad, Rainer Maria Rilke, Federico García Lorca, Lu Xun, Sarat Chandra Chattopadhyay, Antonio Machado, Francis Scott Fitzgerald, James Joyce, Virginia Woolf, Simone Weil, Willa Cather, George Orwell, Galaktion Tabidze, Richard Wright, Flannery O'Connor, Langston Hughes and Jack Kerouac.

ellauri192.html on line 327:   His poetry, said James Ragan, director of the USC graduate school’s professional writing program, “was at all times optimistic, reflecting a championing of the human self. I think that’s primarily why he was awarded the Nobel Prize, because he suggested a new liberated spirit in writing (behind the Iron Curtain) after the Stalin era. Although he was a Communist as a youth, he became disillusioned with the party in the late 1920s. Thereafter, he was in and out of party favor during the turbulent decades that followed in Czechoslovakia. The state-run news agency, in announcing his death Friday, described him as “a prominent Czech poet, national artist (and) winner of the 1984 Nobel Prize for Literature.”  

ellauri192.html on line 333: They probably are no wiser than a cricket’s chirrup.

ellauri192.html on line 341: To avoid leaks, academy members avoid discussing candidates in emails or in public. When they must -- such as when they dine out together -- they use quirky code names, like "Chateaubriand" for last year's winner, Jean-Marie Le Clezio of France.

ellauri192.html on line 342: Britons Doris Lessing and Harold Pinter, winners in 2007 and 2005, were "Little Dorrit" and "Harry Potter," while Orhan Pamuk -- the 2006 winner -- was simply dubbed "OP," initials that Swedes associate with a domestic brand of liquor.

ellauri192.html on line 345: "We have taken a number of measures to see that it isn't repeated this year," said Englund, who used to work in military intelligence. He declined to describe the measures. Military type intelligence is just what is called for in the job.

ellauri192.html on line 347: This year British betting firm Ladbrokes is giving the lowest odds to Oz, German writer Herta Mueller and a trio of Americans: Oates, Roth and Thomas Pynchon. Three Canadians are given somewhat longer odds by Ladbrokes: Alice Munro and Margaret Atwood are at 25-to-1 while Michael Ondaatje sits at 50-to-1.

ellauri192.html on line 349: This year, Danish literature professor Anne-Marie Mai revealed she had nominated Bob Dylan because she was upset about Englund's predecessor's critical remarks about the nonexistence of American literature.

ellauri192.html on line 351: The last American winner was Toni Morrison in 1993. No writer from South America has won since Gabriel Garcia Marquez in 1982. The previous North American winner was Canadian Saul Bellow, who won in 1976 and was a resident of the United States for much of his life. What the fuck he was a Chicago crook, as American as apple pie.

ellauri192.html on line 360: Right now there are only 15 active members.  Two members have boycotted meetings since the 1990s because of internal disputes. One head is otherwise vacant.

ellauri192.html on line 417: A.B Yehousha 40/1 

ellauri192.html on line 431: Mahasweta Devi 50/1 

ellauri192.html on line 433: Michael Ondaatje 50/1

ellauri192.html on line 457: Eeva Kilpi 100/1 (Mitä ihm.!? 94v ryssävihainen feministihumoristi) 

ellauri192.html on line 467: Jonathan Littell 100/1

ellauri192.html on line 481: Patrick Modiano 100/1 (CHECK! millä lihaxilla?) 

ellauri192.html on line 499: puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, 


ellauri192.html on line 503: 	Vittuako noi naiset aina paapoo izeään? Ei miehet vaan! Miehet käärii hihansa ja määrää marssijärjestyxen! Tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen! Älä runkkaa vastatuuleen, kastuu housut! Ota kalsarit pois jalasta ettei tule fläkkejä!

ellauri192.html on line 518: Mä tiedän! Eeva Kilpi on Suomen Sully Prudhomme. Tai olis jos napsahtaisi Noopeli. Ei kylä napsaha.

ellauri192.html on line 538: The Old Jewish Cemetery					Vanha juutalainen hautuumaa				

ellauri192.html on line 539: is one great bouquet of grey stone			On kuin vanha harmaakivipuketti				

ellauri192.html on line 540: on which time has trodden.				Jonka päälle ajan saapas tallasi.			

ellauri192.html on line 541: I was drifting among the graves,			Ajelehdin hautatonttien välissä				

ellauri192.html on line 542: thinking of my mother.					Ajatellen vanhaa äitivainajaani          		

ellauri192.html on line 550: At times she had to blow it out				Välistä sen piti puhaltaa peli poikki			

ellauri192.html on line 551: and with her hairpin straighten				Ja hiuspinnillä ojentaa lampunsydäntä.		

ellauri192.html on line 552: the glowing wick.					(Herttaisen vanhanaikaista vai mitä?)			

ellauri192.html on line 556: before God had garrisoned it				Ennenkuin sen miehitti jumalan				

ellauri192.html on line 562: when I discovered in the Old Testament			Kun löysin raamatusta vanhan testamentin		

ellauri192.html on line 568: of Old Testament women.					Vamhan testamentin naistennimiin.			

ellauri192.html on line 573: and Nikol is the Little Brook.				ja Nikol puropahanen.		

ellauri192.html on line 577: as they dragged off the Jews,				kun nazit raahas pois jutkuja				

ellauri192.html on line 590: from the murderers’ hands.				murhaajia aseista.			

ellauri192.html on line 591: As if within our hearts we did not have			Ikäänkuin ei meidän lampuissa  							

ellauri192.html on line 605: I’d just returned from the cemetery			Olin juuri palannut luutarhasta				

ellauri192.html on line 610: There is no time without murder.			Ei aikaakaan niin taas nirhataan.			

ellauri192.html on line 614: And this flower perhaps is the only thing		Ruma rododendron onkin ehkä ainoa							

ellauri192.html on line 615: that’s left us on earth					joka on jäänyt tänne päälle maan			

ellauri192.html on line 616: from the Paradise that was.				maanpäällisestä paratiisista.				

ellauri192.html on line 623: In the days of the early church, both the Jews and the Romans were hostile toward Christians, so they often met secretly in houses for prayer and worship. One such house in Jerusalem belonged to Mary, the mother of Mark. Certain tradition states that Mary’s was the same house where the disciples celebrated the Last Supper with Christ.

ellauri192.html on line 625: Rhoda was a servant girl in this house, which was a hub for the growing church. One night, the Christians had gathered in Mary’s house and were “earnestly praying to God” (Acts 12:5) for the life of Peter, who had been arrested by Herod (Acts 12:3–4). Their pleas would have been desperately fervent because James, the brother of John, had just been martyred (Acts 12:2), and Peter was slated for execution.

ellauri192.html on line 627: While the church prayed, God answered. He miraculously delivered Peter from prison: an angel led him out of his cell and through the prison gate, which opened for them to pass (Acts 12:6–10). Upon realizing that he was not dreaming, Peter made his way to a place he knew was safe, Mary’s house (Acts 12:11–12).

ellauri192.html on line 629: When Peter arrived and knocked on the door, the servant girl Rhoda came to answer. She heard Peter’s voice and knew it was he, but in her excitement and joy she forgot to actually open the door. Leaving Peter standing in the night, she rushed to tell everyone else about the miracle outside (Acts 12:14). They did not believe her, though, thinking she was out of her mind (Acts 12:15). When Rhoda was insistent, the believers decided it must be Peter’s “angel”—his guardian angel, perhaps, or his ghost—rather than the answer to their prayers!

ellauri192.html on line 631: All this time, Peter continued knocking on the door, until, finally, they answered it and were amazed to see Peter there. Rhoda had been telling the truth, never doubting that God had literally answered their prayers. Then Peter told them of his wondrous escape from jail (Acts 12:17). Little did he know that it was just a moratorium.

ellauri192.html on line 633: It’s interesting that the church was praying earnestly, yet they did not believe the answer to their prayers when it came. They forgot an important part of prayer, which is answering the door. Rhoda was the first one to know of Peter’s deliverance, and she carried the joyful message to others. She did not let their doubts stop her from sharing what she knew was true: God had done the impossible. Even in the face of their unbelief, she was unrelenting in her joy. Believers today can take a cue from Rhoda and share the news of what God accomplishes with those around us, remaining joyful in what we know is true.

ellauri192.html on line 635:   Born in Žižkov, a suburb of Prague in what was then part of Austria-Hungary, Seifert's first collection of poems was published in 1921. He was a member of the Communist Party of Czechoslovakia (KSČ), the editor of a number of communist newspapers and magazines – Rovnost, Sršatec, and Reflektor – and the employee of a communist publishing house.

ellauri192.html on line 639: In 1949 Seifert left journalism and began to devote himself exclusively to literature. His poetry was awarded important state prizes in 1936, 1955, and 1968, and in 1967 he was designated National Artist. He was the official Chairman of the Czechoslovak Writer's Union for several years (1968–70). In 1977 he was one of the signatories of Charter 77 in opposition to the government of the Czechoslovak Socialist Republic.

ellauri192.html on line 645: Few Americans have ever heard of Jaroslav Seifert, whose poems are virtually unobtainable in the United States, but scholars who are acquainted with his work said yesterday that the Czech poet fully deserves the Nobel Prize awarded to him. Thogh an old commie, he is (or was) now staunchly on our side.

ellauri192.html on line 647: ''Seifert is a great poet who embodies the majestic tradition of Czech poetry - he deserves the Nobel Prize,'' said Maria Banerjee, who wrote the Seifert entry for the Encyclopedia of World Literature. Mrs. Banerjee, who hails from Bangla Desh (just joking, he is Maria Nemcova married to a Banerjee), is a specialist in Slavic literature, who teaches Russian literature at Smith College, added that Mr. Seifert "is (or was) the best of a remarkable group of poets who came into prominence in the 1920's."

ellauri192.html on line 649: Her article in the encyclopedia traces Mr. Seifert's career from that of a youthful, traditional poet to a national poet who ''refined his lyric voice drawing on the experiences of everyday life.''

ellauri192.html on line 651: George Gibian, a professor of Russian and comparative literature at Cornell University, agrees that Mr. Seifert deserves the Nobel. ''I'm glad the world has caught up with him,'' he said. ''He is (or was) the grand old man of Czech poetry, a combination of Robert Frost and E.E. Cummings. He deserves it for his recent poetry, but especially for his poetry of the 1920's and 30's.''

ellauri192.html on line 653: Professor Gibian, who was born in Prague, said that he has been translating some of the more recent Seifert poems for his own edification and pleasure. "They are a combination of the intimate lyrical tone of Czech poetry," he said, "heavily influenced by French Surrealism with much of the eroticism characteristic of Czechoslovak poetry in this century. His earlier poetry was sometimes melancholy but his recent work is conversational, very compassionate. He has written a cycle of poems about Prague. All this brings back my life and loves in Prague." All these Czechs are teaching Russian in the U.S., who would bother to learn Czech anyway?

ellauri192.html on line 655: Seifert's most recent cycle, he said, contains a poem - which would translate as "Paradise Lost" - about an ancient Jewish cemetery in Prague. "Seifert is not Jewish," Professor Gibian said, "but he has tremendous sympathy for the Jews massacred in World War II and their suffering, and this is represented by the cemetery."     Dig deeper into the moment. 

ellauri192.html on line 657: "There were several monuments of Czech poetry, but he is (or was) the only surviving one," said Vera Blackwell, who has translated Czech literature, including the plays of Vaclav Havel, into English. "His work is not known world-wide," she said, "but it is known and deeply admired in his own country." Mrs. Blackwell added that Seifert's poetry is difficult to translate "because the sound of the language is intimately connected with the meaning."

ellauri192.html on line 659: Seifert's works are also difficult to locate, at least in this country. Ingram Book Company, for example, the large wholesaler in Nashville, Tenn., does not stock either of the two Seifert titles that have been translated into English, and no bookstores that were surveyed yesterday had even heard of them.

ellauri192.html on line 663: The other Seifert book is "The Casting of Bells," a 64-page collection translated by Tom O'Grady and Paul Jagasich, and published in August 1983 by The Spirit That Moves Us Press in Iowa City, Iowa. Morty Sklar, who described himself yesterday as "publisher, editor, typesetter and stamp licker" of the press, said his is a small, independent press that publishes two books a year. He published 1,000 copies of the Seifert book, but yesterday, upon hearing the news from Sweden, he reordered 2,500 more. It is available in paperback for $6.

ellauri192.html on line 668: 
What Is The Source Of The Trubetskoys?

ellauri192.html on line 672: Demetrius's descendants continued to rule the town of Trubetsk (Troubchevsk) until the 1530s, when they had to convert to Roman Catholicism or leave their patrimony and settle in Moscow. They chose the latter, and were accepted without ceremony at the court of Vasili III of Russia. 

ellauri192.html on line 674: Undoubtedly, the most prominent of early Troubetzkoys was Prince Dmitry Timofeievich Troubetzkoy, who helped Prince Dmitry Pozharsky to raise a volunteer army and deliver Moscow from the Poles in 1612. The Time of Troubles over, Dmitry was addressed by people as "Liberator of the Motherland" and asked to accept the Tsar's throne. He contented himself, however, with the governorship of Siberia and the title of the Duke (derzhavets) of Shenkursk. Prince Dmitry died on May 24, 1625 and was interred in the Trinity Lavra of St. Sergius.

ellauri192.html on line 685: During World War II, Trubchevsk was occupied by the German Army from October 9, 1941 to September 18, 1943. Prior to the war, about 137 Jews lived in Trubchevsk. Most of the Jews were craftsmen, including cobblers and carpenters. The town was occupied by German forces in early October 1941. By that time, more than half of the Jews fled or evacuated. The Jews from the Trubchevsk district were gathered in a Klub for 3 days and shot afterwards at the edge of the village. Their bodies were burnt. In total, according to the Soviet archives, 751 Soviet citizens perished due to bad treatment or as a result of shooting in the entire Trubchevsk district. Aside from Jews, mentally ill children and adults were exterminated as well. The population is about 15K. There are very few notable buildings in the town.

ellauri192.html on line 692:   The Trubizh is a river entirely located in Ukraine, a left tributary of Dnieper. It falls into the Dnieper's Kaniv Reservoir. It is 295 kilometres long, and has a drainage basin of 5,020 square kilometres. Major cities: Pereiaslav.

ellauri192.html on line 696: What Is The Source Of The Dnieper River?

ellauri192.html on line 698: The Dnieper River is the fourth longest river in Europe. It runs a total length of 1,368 miles extending from the uplands of Russia’s Valdai Hills where it flows in a southerly direction through western Russia, Belarus, and Ukraine before emptying into the Black Sea. The River is usually divided into three parts; the upper portion reaches as far as Kiev, the middle portion generally refers to the area between Kiev and the Ukrainian city of Zaporizhzhya, and the lower portion is comprised of the area between Zaporizhzha and the river’s mouth at the Black Sea. Approximately 300 miles of the waterway is located in Russia, 430 miles are in Belarus, and 680 miles within Ukraine. The Dnieper River is significant not only due to its dams which provide hydro power but also for facilitating trade and providing a waterway in which to transport goods to and from various European nations.

ellauri192.html on line 700: Due to its sizeable length, the Dnieper River has as many as 32,000 tributaries including the Sozh, Desna, Trubizh, Bilozerka, Drut, Berezina, and Prypiat Rivers. The mouth of this important waterway is located at the Dnieper Delta while the river basin in the Ukraine and Belarus measures some 194,595 square miles. The Dnieper River passes through numerous urban centers such as the Russian cities of Smolensk and Dorogobuzh as well as Mogilev in Belarus and Kiev, Cherkasy, Dnipro, and Zaporizhia in Ukraine.

ellauri192.html on line 704: What Is The Scourge Of The Dnieper River?

ellauri192.html on line 706: Now, the invasive Chinese sleeper is widely distributed in the freshwaters of Eastern and Central European countries, such as Belarus, Bulgaria, Estonia, Hungary, Lithuania, Latvia, Moldova,Poland, Romania, Russia, Slovakia, Serbia and Ukraine, where it has high climatic suitability and may continue invasion in the future (Reshetnikov and Ficetola, 2011). In Ukraine, theChinese sleeper was ﬁrst found in the upper Dniester River basin in 1980 where it was introduced in the 1970s (Reshetnikov, 2009). It ﬁrst occurred in the Dnieper river basin near Kievin 2001, and in the Ros’ River (right tributary of the Dnieper River, downstream of Kiev) in2005 (Sabodash et al., 2002; Kutsokon and Negoda, 2006; Kutsokon, 2010). In the DanubeRiver basin the Chinese sleeper was ﬁrst recorded in 1995–1996 in the Latorica River, westernUkraine (a part of the western Ukrainian population of the Chinese sleeper), but only in 2011in the Danube delta (Sivokhop, 1998; Kvach, 2012). This ﬁsh is currently found in differentparts of the upper streams of the Dniester basin, Transcarpathian waters (Danube basin), in the Dnieper River, and in the Danube River delta.

ellauri192.html on line 708: Chinese sleeper eli Amur sleeper eli rohmutokko (Perccottus glenii) on rohmutokkojen (Odontobutidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Perccottus ainoa laji. Rohmutokko on haitallinen vieraslaji koko Euroopan unionin alueella ja kuuluu Suomen maa- ja metsätalousministeriön kansalliseen vieraslajistrategiaan. Se on tehokas saalistaja ja vähentää lammikkojen alkuperäisiä sammakkoeläimiä ja muita pohjaeläimiä. Venäjällä se on suosittu saaliskala. Tokko siitä Euroopassa enää eroon päästään, vaikka Ukraina, Ruozi ja Suomi jäisivätkin puolueettomixi.

ellauri192.html on line 712:   Rohmutokkoa tavataan luonnonvaraisena Venäjällä, Kiinan koillisosissa ja Korean niemimaan pohjoisosissa. Sitä tuotiin 1900-luvulla Moskovaan ja Pietariin akvaarioharrastusta ja hämäriä tarkoitusperiä varten. Siellä se karkasi laboratorioista ja läxi leviämään. Rohmutokko alkoi lisääntyä Pietarissa ja levisi sieltä pikku hiljaa Suomenlahdelle. Moskvajoen kautta se levisi myös Volgaan.

ellauri192.html on line 714: Se on päässyt myös Baikaljärveen, Balatoniin ja Tonavaan. Viron ensimmäiset rohmutokot löydettiin Narvasta vuonna 2005. Suomea lähimmät havainnot ovat Venäjältä noin 30 km päässä rajasta, Uuraan (Vysotsk) satamakaupungista Viipurinlahdelta.    Virosta laji havaittiin ensi kerran vuonna 2005, mutta Suomessa sitä ei ole vielä toistaiseksi tavattu.

ellauri192.html on line 716: Lajin pääsy Suomeen on pyrittävä estämään. Rohmutokon vaarasta on valistettava ammatti- ja vapaa-ajan sotilaita, jotta lajia ei lainkaan päästetä tunkeutumaan isänmaahan. Äl'yli päästä perhanaa! Jos rohmutokko ilmestyy jollekin suomalaiselle vesialueelle, on sen hävittämiseksi ryhdyttävä välittömiin toimiin esim. polkumiinoilla. Vaan tokko se on pahin rohmu maailman eläimistä.

ellauri192.html on line 726:   Lyapis Trubetskoy (Russian: Ляпис Трубецкой, Belarusian: Ляпіс Трубяцкі) was a Belarusian rock band. It was named after comical hero from Ilya Ilf's and Yevgeny Petrov's novel "The Twelve Chairs", poet and potboiler Nikifor Lyapis, who used pseudonym Trubetskoy.

ellauri192.html on line 728: Lyapis Trubetskoy was one of the bands that performed (in December 2013) for Euromaidan-protesters in Kyiv, Ukraine.

ellauri192.html on line 730: Maidan is an originally Persian میدان word for a town square or public gathering place, borrowed into various other languages: Urdu میدان (maidān); Arabic مَيْدَان (maydān); Turkish meydan and Crimean Tatar, from which Ukrainian also borrowed maidan. Its ultimate source is Proto-Indo-European *médʰyos - compare Avestan maiδya, Sanskrit मध्य (madhya) and Latin medius. Various versions include maydan, midan, meydan, majdan, mayadeen and maydān. It also means field (मैदान) in Hindi. It became a loanword in other South Asian languages to give similar means, such as in Tamil in which the word is maidhanam.

ellauri192.html on line 732:   Frontman Siarhei Mikhalok announced mid-March 2014 that the group would cease to exist the next 1 September. The groups farewell concert was given in the Valeriy Lobanovskyi Dynamo Stadium in Kyiv, Ukraine on 26 August. Mayor of Kyiv Vitali Klitschko was present at this concert. Vitali Volodymyrovytš Klytško (ukr. Віталій Володимирович Кличко, s. 19. heinäkuuta 1971) on Kiovan pormestari ja ukrainalainen poliitikko sekä entinen raskaansarjan nyrkkeilijä ja potkunyrkkeilijä. Klytško on voittanut maailmanmestaruuden kummassakin lajissaan. Hän työskenteli Ukrainan armeijan lähitaistelukouluttajana ennen kuin aloitti ammattilaisuransa vuonna 1997. Klytško on myös opiskellut Kiovan yliopistossa liikunta- ja terveystieteitä sekä väitellyt tohtoriksi. Klytško on 203 cm pitkä ja painaa noin 115 kg. Mixei näitä kärhämiä ratkaista kazintaisteluna? Klytsko "pistäisi" pienikokoisen Putinin halki poikki ja pinoon toinen käsi selän takana, nyt kun sen housuistakin puuttuu musta vyö. Vaikka Lukashenka olis auttamassa. Sale ja Macron menis samantien ihan suupalana.

ellauri192.html on line 734: Former band members led by Pavel Bulatnikaw formed a new band Trubetskoy Minsk. Siarhei Mikhalok founded the band Brutto.

ellauri192.html on line 735: - What language do these dudes sing in, does anyone know? Belarussian or russian? Probably worth a mention in the article. 

ellauri192.html on line 736: - Most of their songs is in Russian, but they also have a few in Belarusian.

ellauri192.html on line 746: Прыгай выше неба, брат и сестра		Jump higher than the sky, brother and sister	

ellauri192.html on line 749: Радуйся молоту в крепкой руке		Rejoice at the sledge in the mighty hand	

ellauri192.html on line 764: Радуйся молоту в крепкой руке		Rejoice at the sledge in the mighty hand	

ellauri192.html on line 784:   Thanks! ❤️

ellauri192.html on line 796: В левой руке — «Сникерс», в правой руке — «Марс»	In my left hand a "Snickers", in my right hand a "Mars"	

ellauri192.html on line 798: В левой руке — «Сникерс», в правой руке — «Марс»	In my left hand a "Snickers", in my right hand a "Mars"	

ellauri192.html on line 807: Thanks! ❤️

ellauri192.html on line 808: thanked 43 times

ellauri192.html on line 814: "This song is not about money at all, said the leader. "It is the cult of accumulation and consumption, which is rampant in today's society. My dream is to reach the point at which a phone with diamonds or go to superdorogoy car will be a great shame."

ellauri192.html on line 816: The anti-capitalist message is somewhat confusing though, given that Belarus is probably the least capitalist country in Europe. Maybe it helps get the song past the censor? I have no idea what to make of this tripped-out critique of materialism and pop culture from Belarusian rock band Lyapis Trubetskoy. It’s gaudy, over-the-top and visually chaotic. 

ellauri192.html on line 820: The local affiliate of the Communist Party of Russia had earlier urged to boycott and cancel the Belarusian band’s concert. The communists explained it by the fact that the band's frontman Siarhei Mikhalok ‘had supported the coup in Ukraine’ at Euromaidan.

ellauri192.html on line 824: Mr. Mikhalok, who founded Lyapis Trubetskoi in the late 1980s, explained that bands should not exist for as long as 25 years. 

ellauri192.html on line 826: With the Lapis band Mikhalok performed at Euromaidan in support of the revolution, and his song Voiny Svetu became the unofficial anthem of Euromaidan. This led to Mikhalok having problems in Russia - MiKhalok was accused of supporting nationalists.

ellauri192.html on line 828: Former Lyapis Trubetskoy and now Brutto front-man Sergei Mikhalok seeks a permanent residence permit in Ukraine but is to keep Belarus citizenship. Former front man of the Liapis Trubetskoy band and current singer at the Brutto band Sergei Mikhalok and his producer Anton Azizbekyan appealed to the Ukraine Minister of Culture to help them get a permanent residence in Ukraine.

ellauri192.html on line 830: The musician explained that the support of revolutionary events in Ukraine by Liapis Trubetskoy is negatively perceived by authorities in Belarus and Russia, which is an obstacle to the creative process. Thus he and his producer, without giving up the Belarusian citizenship, decided to get permanent residence in Ukraine.

ellauri192.html on line 832: haneko%20banner.jpg" />

ellauri192.html on line 833: Belarus President Lukashenko speaks ill of Lyapis during the Dazhynki harvest festival in Gorki, in September 2012.

ellauri192.html on line 835: It's painful but the problem of the Russian Federation is not Putin, but the Russians, serving their patron with obsequiousness. Nowadays Putin is gaining more and more support with ordinary people. And although I don't watch Russian television nowadays, since it's all lies, there's one piece of truth in the news nowadays - Putin is gaining support. Regardless the fact that lots of Russians still don't have running water in their houses and go to the toilet outside the house, many can't find a job that can support their family, they feel pride for Putin who doesn't give away Crimea.

ellauri192.html on line 837: The final song heard continually throughout the Belarusian protests was "Warriors of Light," written by Belarusian poet and musician Sergey Mikhalok for his rock band Lyapis Trubetskoy. Written in Russian about a fantasy world unrelated to political events, the song was unexpectedly taken up by the Ukrainian Maidan protests in 2013.

ellauri192.html on line 853: Mä varmaan näin pienenä tännimisen Pekka ja Pätkä tyyppisen komedialeffan. Tai size oli toi 70-luvun Mel Brooks versio,  where as they progress, they meet comrades from every walk of life in Soviet Russian society, transforming the film into a satirical send up of failing Communism. Kumpi tahhaan, ei muistaaxeni naurattanut. Mel oli (on) lähinnä Spede tyyppinen farssimainen pelle. No Get Smart eli Agentti 86 nauratti kyllä pienenä. Se näytti juutalaiselta. Alkuperäinen (kuvan) agentti 99 oli muistaaxeni söpö vaikka tyhmänpuoleinen, Mel Brooxin mukaan ainakin: From the moment they met, 99 has been in love with Maxwell Smart. Mel Broox oli (on) Ukrainan juutalainen.

ellauri192.html on line 857: Brooks was born on June 28, 1926, in Brooklyn, New York City, to Kate (née Brookman) and Max Kaminsky, and grew up in Williamsburg. His father's family were Jewish people from Gdańsk, Poland; his mother's family were Jews from Kyiv, in the Pale of Settlement of the Russian Empire (present-day Ukraine). In 2021, Brooks published a memoir, All About Me!.During his teens, he legally changed his name to Mel Brooks, influenced by his mother´s maiden name Brookman, after being confused with trumpeter Max Kaminsky. "And I'm sure a lot of my comedy is based on anger and hostility. Growing up in Williamsburg, I learned to clothe it in comedy to spare myself problems—like a punch in the face."

ellauri192.html on line 859:   The Twelve Chairs (Russian: Двенадцать стульев, tr. Dvenadtsat stulyev) is a classic satirical novel by the Odessan Soviet authors Ilf and Petrov, published in 1928. Its plot follows characters attempting to obtain jewry hidden in a chair. A sequel was published in 1931. The novel has been adapted to other media, primarily film. Kirjoittajat oli "ihan nulikoita": Ilf 30, Katajev 26. Katajev kaatui suuressa isänmaallisessa sodassa 30-vuotiaana. Joten sepä venyi!

ellauri192.html on line 861: In the Soviet Union in 1927, a former Marshal of Nobility, Ippolit Matveyevich "Kisa" Vorobyaninov, works as the registrar of marriages and deaths in a sleepy provincial town. His mother-in-law reveals on her deathbed that her family jewry was hidden from the Bolsheviks in one of the twelve chairs from the family’s dining room set. Those chairs, along with all other personal property, were taken away by the Communists after the Russian Revolution. Vorobyaninov wants to find the treasure. The “smooth operator” and con-man Ostap Bender forces Kisa to become his partner, as they set out to find the chairs. Bender's street smarts and charm are invaluable to the reticent Kisa, and Bender comes to dominate the enterprise. Father Fyodor (who had known of the treasure from the confession of Vorobyaninov's mother-in-law), their obsessed rival in the hunt for the treasure, follows a bad lead, runs out of money, ends up trapped on a mountain-top, and loses his sanitary pad. Ostap remains unflappable, and his mastery of human nature eliminates all obstacles, but Vorobyaninov steadily deteriorates.

ellauri192.html on line 863:   They slowly acquire each of the chairs, but no treasure is found. Kisa and Ostap finally discover the location of the last chair. Vorobyaninov murders Ostap to keep all the loot for himself, but discovers that the jews have already been found and used to build the new public recreation center in which the chair was found, a symbol of the new society. Angered, Vorobyaninov too loses his sanitary pad.

ellauri192.html on line 871: Kohtaus, jossa isä Fjodor kaatuu polvilleen insinöörin eteen ja anoo tätä myymään kaikki kaksitoista tuolia, palaa jaksoon Dostojevskin romaanista "Idiootti": Juri Shtseglovin mukaan samalla tavalla miljonääri Afanasy Ivanovitš Totski yritti ostaa punaisia   kamelioita vanhalta kauppiaalta Trepalovilta maakunnan rouva Anfisa Alekseevnalle:

ellauri192.html on line 873: "Potkin häntä jalkoihin! Joten sepä venyi!" Yhteys Dostojevskiin paljastuu myös upotettaessa 200 ruplalla ostettua kuulokemikrofonia pakettiautoon – tutkijat huomauttavat, että Raskolnikovin takkinsa alle lenkkiin asettama kirves on verrattavissa Vostrikovin hameen alle kätkettyyn nyöriin. Katkaistuaan kaikki Batumin rannikon tuolit isä Fjodor huomaa olevansa kaukana kotipaikoistaan   ilman aarteita ja rahaa paluumatkaa varten; nyt hän jo "jatkaa automaattisesti matkaa".

ellauri192.html on line 879: Pitkän keskustelun jälkeen hahmot päättivät kirjoittaa etsiväoopperan, "Kuolemansäde". Kahdentoista tuolin finaalista poistettiin lause, joka riisti kirjoittajilta mahdollisuuden myöhemmin "herättää henkiin" Bender: "Suuri strategi kuoli onnen kynnyksellä, jonka hän kuvitteli".

ellauri192.html on line 880: Lydia Janovskajan mukaan tekijöiden tekemät korjaukset ja lyhenteet lehden julkaisun jälkeen johtuivat halusta eliminoida monisanaisuus, temaattiset risteytykset ja semanttiset toistot. Yksittäisten juonensiirtojen kehityksen logiikan menetys, joka tapahtuu, kun joitain jaksoja poistetaan ei häirinnyt heitä - kirjallisuuskriitikko koitti selitellä tätä nuorten kirjoittajien  asennetta tekstin "muokkaukseen", joille "luovat mahdollisuudet näyttivät loputtomalta".

ellauri192.html on line 882:   Regarding religion, Brooks stated:"I'm rather secular. I'm basically Jewish. But I think I'm Jewish not because of the Jewish religion at all. I think it's the relationship with the people and the pride I have. The tribe surviving so many misfortunes, and being so brave and contributing so much knowledge to the world and showing courage." And most of all for being wickedly funny! Just read The Bible! And watch my films!

ellauri192.html on line 886: Ilya Ilf (Ilya Arnoldovich Feinsilberg) (Russian: Илья Арнольдович Файнзильберг, 1897-1937) and Yevgeny Petrov (Yevgeniy Petrovich Katayev or Russian: Евгений Петрович Катаев, 1902-1942) were two Ukrainian prose authors of the 1920s and 1930s.They did much of their writing together, and are almost always referred to as "Ilf and Petrov". Bet Ilf was Jewish. Ilya Arnoldovich Ilf (born Iehiel-Leyb Aryevich Faynzilberg, Russian: Иехи́ел-Лейб Арьевич Фа́йнзильберг[1]) (15 October [O.S. 3 October] 1897 in Odessa – 13 April 1937, Moscow), was a popular Soviet journalist and writer of Jewish origin who usually worked in collaboration with Yevgeni Petrov during the 1920s and 1930s. Their duo was known simply as Ilf and Petrov. Together they published two popular comedy novels The Twelve Chairs (1928) and The Little Golden Calf (1931), as well as a satirical book Odnoetazhnaya Amerika (often translated as Little Golden America) that documented their journey through the United States between 1935 and 1936.

ellauri192.html on line 890: One-storied America (Одноэтажная Америка) is a 1937 book based on a published travelogue across the United States by two Soviet authors, Ilf and Petrov. The book, divided into eleven chapters and in the uninhibited humorous style typical of Ilf and Petrov, paints a multi-faceted picture of the US. America´s entrepreneurial skills and economic achievements are praised, the oppression of the blacks, the life of the Indians in the reservations and the oppression of workers are denounced. The title of the book refers to their impression that the cities of America consist mainly of one- and two-story buildings, in complete contrast to the popular image of America as the land of skyscrapers. Based on this sentence: 

ellauri192.html on line 892:     America is primarily a one-and two-story country. The majority of the American population lives in small towns of three thousand, maybe five, nine, or fifteen thousand inhabitants. The "single story" was also interpreted as a metaphor for the one-dimensionality of the country: In America everything revolves around money and wealth, while the country has neither soul nor spirit. Nekulturnyj, in a word.

ellauri192.html on line 894: The United States, which was perceived as the land of machines and technological progress, was of great importance at the time for the Soviet Union, which had set itself the goal of overtaking the United States. This slogan (Russian: догнать и перегнать Америку; "catch up and surpass America") was one of the most important slogans during the ambitious industrialization of the Soviet Union. Given the political climate in the Soviet Union in 1937 when the book was published, with the onset of Great Purge, it is no surprise that a version of a book that satirizes the United States was published. Oh sorry I misread:

ellauri192.html on line 895: Given the political climate in the Soviet Union in 1937 when the book was published, with the onset of Great Purge, it is surprising that a version of a book that lovingly satirizes the United States was published.

ellauri192.html on line 904:     Here is a book that Americans should read and ponder. We have no right to be angry and rage at the sight of a painted picture. Maybe we really remind her. – Saturday Review of Literature

ellauri192.html on line 906:     This is one of the best books foreigners have written about America. It is a pleasant but sometimes hectic experience to rediscover America through the eyes of the authors of this book. – News Courier, North Carolina

ellauri192.html on line 911: Hullunkurista. sama kirja, sama juoni, samat vizit, samat konnat, oli pilkan kohteena zaari tahi kommarit, vain eri juutalaiset remmissä. Mitä tämä todistaa? Ettei ideologisessa ilkeilyssä ei ole kyse yhteiskuntajärjestelmistä, vaan ihan tavallisesta darwinistisesta elukkuudesta. Se on hyvä pitää mielessä.

ellauri192.html on line 916: Bruce Willis slutar som skådespelare efter han drabbats av afasi, en språkstörning. Jaha, varför det, har han sagt nåt nämnvärt hittills?

ellauri192.html on line 918: Sverige har tjänat på att ha stått utanför och sålt vapen ot båda parter, säger Persson. Han vet nog att den här sanningen är inte så populär just nu. Olikt majoriteten av termiterna i både Sverige och Finland har han inte fått nys av den härskande krigsferomonen.

ellauri194.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri194.html on line 42:   Apinaköörin tuho on ihan ykkös ympäristötavoite.

ellauri194.html on line 46: grapson-nettiosoitteen nimi tulee Ilmestyskirjasta. Enkeli sanoo Jussille: Ota kynä ja paperia ja kirjoita ylös kaikki mitä nyt sulle näytän ja kerron. Jussi (ei välttämättä sama Nätti-Jussi jota Jeesus rakasti mutta samanniminen) teki parhaansa ja kazoi mihin se riitti. Ja oikeassa taisi olla enkeli kuin Aku Ankan puhuva koira: elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä, ei tarvi muuta kuin lukea päivän Hufvudstadsbladet. Armotonta sodanliezontaa johon peittyvät kivan kiihdyttävästi ekokatastrofin äänet. Si vis pacem parabellum. Näin Darwin ratkoo ylikansoituxen ongelmat. Niin se on aina tehnyt. Korona alkoikin jo kyllästyttää. Nyt kuolee vanhuxia koronaan enemmän kuin koskaan, mutta kuka enää välittää, kun on palstantäytteenä Ukraina. Nyt on valtiovallan lupa vihata kaikkia "idän" kansoja.

ellauri194.html on line 51:   Harmageddon ei tuhoa ihmiskuntaa vaan pelastaa sen, sillä "suuri joukko" Jumalaa palvelevia ihmisiä säilyy elossa (Ilmestys 7:9, 14; Psalmit 37:34). Maapallon lisäksi sana "maailma" tarkoittaa Raamatussa joskus myös Jumalaa vastustavaa pahaa ihmisyhteiskuntaa. Kootut paasauxet ovat osoittaneet vailla mitään epäilystä että Harmageddonilla alkaa olla kiire. Tämän konnamaisen apinaköörin täydellinen tuho on ihan ykkös ympäristötavoite.

ellauri194.html on line 53: 	hare/MTc2Mjk0NzgyMjU0MzkyNDkz/satans-last-stand-the-battle-of-armageddon.jpg" width="100%" />

ellauri194.html on line 60:  Nimi esiintyy Ilmestyskirjan jakeessa ja se liittyy suoranaisesti (selvennä) ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan”. Sanaa käytetään erityisesti siitä tilasta eli tilanteesta, johon ”koko asutun maan kuninkaat” kootaan Jumalaa ja hänen Jeesuksen Kristuksen hallinnassa olevaa valtakuntaansa vastaan. 

ellauri194.html on line 63:  Nähtävästi kirjaimellista ”Megiddon vuori” -nimistä paikkaa ei ole ollut Luvatussa maassa eikä sen ulkopuolella, ei ennen näyn muistiin kirjoittaneen apostoli Johanneksen päiviä eikä hänen päivinään. Har-Magedon-nimen merkitys juontuu näin ollen ilmeisesti muinaiseen Megiddon kaupunkiin liittyneistä tapahtumista. Se sijaitsi kauppareittien risteyksessä, joten sen tärkeyden takia siitä on mainintoja Egyptin kirjoituksissa sekä Raamatussa. Se sijaitsee nykyisessä Israelissa Afulan kunnassa (38 900 asukasta) ja sinne voi ajaa valtatie 66:ta pitkin.

ellauri194.html on line 68:   Muinainen Megiddo sijaitsi pronssikaudella Egyptin ja syyrialais-babylonialaien vaikutusalueen rajalla, joten sen hallinnasta käytiin useita ankaria taisteluja. Egyptiläiset Thutmosis III:n joukot voittivat siellä syyrialais-palestiinalaisen liittokunnan vuonna 1478 eaa., ja Juudan kuningas Joosia pyrki siellä pysäyttämään faarao Nekhon joukot 600-luvulla eaa. Joosia kuitenkin hävisi taistelun. Bugger. Tapahtuman katsotaan vaikuttaneen syvästi Raamatun kirjoittajiin ja nostaneen linnoituksen paikaksi, jossa tulee tapahtumaan maailmanhistorian loppuselvittely. Jäi vähän kismittämään se tappio.

ellauri194.html on line 75: hance.net/project_modules/1400/11acd436795119.57298f9454c2e.jpg" width="100%" />

ellauri194.html on line 80: Tässä kuvassa pikku efelantit halailevat toisiaan järkyttyneinä silmät suizirenkaina. Mixi apinoiden synnit lasketaan meidän päällemme? Emmehän me maistaneet kiellettyä omenaa!?

ellauri194.html on line 82: Surulliset neuvostosotilaat riiputtavat käsiään. Ei tainnut tulla Ukrainan retkestä lasta eikä paskaakaan. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä.

ellauri194.html on line 96:     Vuonna 1928 Averyn  vastaperustettu yhdistys teki ensimmäisen julkisuustempauksensa: maratonkilpailun Los Angelesista New York Cityyn. Kilpailun reitti Los Angelesista Chicagoon oli Route 66. Tempaus onnistui: useat julkisuuden henkilöt, kuten Will Rogers (n.h.), tervehtivät juoksijoita reitin varrella. Hi guys. I'm tired. I thank Im gonna home now. Shit happens.

ellauri194.html on line 99:   William Penn Adair Rogers (November 4, 1879 – August 15, 1935) was an American vaudeville performer, actor, and humorous social commentator. He was born as a citizen of the Cherokee Nation, in the Indian Territory (now part of Oklahoma), and was known as "Oklahoma's Favorite Son". As an entertainer and humorist, he traveled around the world three times, made 71 films (50 silent films and 21 "talkies"), and wrote more than 4,000 nationally syndicated newspaper columns. By the mid-1930s, Rogers was hugely popular in the United States for his leading political wit and was the highest paid of Hollywood film stars. He died in 1935 with aviator Wiley Post when their small airplane crashed in northern Alaska. Never met a man I didn't like. The only good Injun is a dead Injun.

ellauri194.html on line 102:     Suuri kuivuus 1930-luvulla Kansasissa ja Teksasissa ajoi monen maanviljelijäperheen hakemaan töitä Kaliforniasta. Route 66 oli näiden ihmisten pääasiallinen kulkuväylä ja heitä kutsuttiin alentavasti nimellä ”Okies”. Oklahomassa on juuri palautettu voimaan  aborttikielto.

ellauri194.html on line 110:     Route 66:n kuolinisku tuli vuonna 1956 kun presidentti Dwight Eisengaard allekirjoitti uuden Interstate Highway Act -lain. Euroopassa uusia tuulia haistellut Eisenhower oli ollut hyvin vaikuttunut Saksan Autobahneista. Eisengaard visioi vastaavanlaisen suuren ajonopeuden sallivan tieverkoston Yhdysvaltoihin.

ellauri194.html on line 112:     Vuonna 1940 kalifornialainen kirjailija John Steinbeck julkaisi Vihan hedelmät -kirjan, joka oli romaani länteen matkaavista oklahomalaisista maanviljelijöistä. Hän viittaa kirjassaan Route 66:iin teiden äitinä (Motherfucking Road). Kirja voitti Pulitzer-palkinnon ja John sai entistä enemmän julkisuutta.

ellauri194.html on line 114:     Vuonna 1946 jazz-säveltäjä ja pianisti Bobby Troup kirjoitti tunnetuimman teoksensa, Route 66, ajettuaan itse reitin Kaliforniaan. Kappaleen nimen keksi nokkelasti Troupen ensimmäisen vaimo Cynthia, joka oli ollut mukana automatkalla. Toisella automatkalla olikin jo vähemmän mäkättävä vaimo. Hän esitteli kappaleensa Nat King Colelle, joka sai siitä erään suurimmista hiteistään. Laulusta on tullut hitti myös Chuck Berrylle ja sen ovat levyttäneet myös monet tunnetut artistit, kuten The Rolling Stones, Depeche Mode ja Manhattan Transfer. Suomalaisista maailmanluokan artisteista M. A. Numminen on esittänyt kappaleen nimeltä ”Route 66”. Eero and the Boysin coveri 1964 oli huomattavasti parempi. MA Numminen on ylimainostettu pelle, se laulaa vielä paljon huonommin kuin Bob Dylan. Jussi Raittinen levytti vuonna 1975 kappaleesta suomenkielisen version ”Valtatie 66”, joka ei tosin kerro Route 66:sta vaan Suomen Kantatie 66:sta (Orivesi–Lapua). Samaisen kappaleen on levyttänyt myös "Sami Saari " Heti vapaa-levylleen, vuonna 2009. Sami Saaresta ei kyllä ole kuullut kukaan. 

ellauri194.html on line 119:     Tie antoi nimensä myös suositulle TV-sarjalle Route 66. Sarjaa tuotti CBS vuodesta 1960 vuoteen 1964. Sarjan päähenkilöt Martin Milner ja George Maharis olivat ”Tod” ja ”Buzz”, kaksi nuorukaista, jotka ajelivat "Corvettellaan" etsien seikkailuja valtatieltä. Lähinnä löytyi roadkillejä. Todellisuudessa sarjassa ei liikuttu oikean Route 66:n reittiä edes fiktiivisesti, saati kuvauksissa. Tekijänoikeussyistä tuotantoyhtiö luopui ajatuksesta käyttää tietä eikä sarjan tunnusmusiikkina kuultu Bobby Troupin kuuluisaa sävellystä, vaan sarjaan teki oman sävellyksen Nelson Riddle. Riddlen pianoriffeissä voi kuulla plagiaatin Troupilta.

ellauri194.html on line 126: Uusintaottelu käydään nähtävästi 11 vuoden kuluttua. Siihen mennessä pitäisi ilmaston lämpenemisen olla pysäytetty apinoiden yhteisponnistuxella . Hahaa LOL. Huomaa masentuneen nuoren apinan kotipyssyt. Tagline should go here.

ellauri194.html on line 137: 	Ei vittu, turha teeskennellä, kun fiiwixet on kuitenkin nämä:

ellauri194.html on line 156: Lord have mercy, Lord have mercy on me				I got a bad feeling, my baby, my baby don't love me no more		

ellauri194.html on line 157: Lord have mercy, my heart's in misery				I got a bad feeling, my baby don't love me no more			

ellauri194.html on line 167: Loppiaispainit olivat pikainen pyrähdys pitäjänmäkeläiselle Viiva Luomelle, 10. Painisalilla viihtyvä Espoon Urheilijoiden tyttö pääsi Järvenpäässä molskille kahdesti ja selätti molemmat vastustajansa alle puolessa minuutissa. Viiva iloitsi lyhyistäkin otteluista, sillä joskus hänelle ei ole löytynyt kilpailuissa lainkaan vastustajaa. On turhauttavaa lähtä kotiin ilman turpiinvetoa.

ellauri194.html on line 174: ”Pakko myöntää, että vähän harmittaa. Nyt kun olis joku jonka voisi selättää.”

ellauri194.html on line 176: Taloudellisia tappioita Luomelle ei koidu, vaikka sato menetettäisiin kokonaan, mutta kesän työ valuu hukkaan. Monesta oli jo selvitty. Loppukesästä trombi kaatoi puita ja heitteli navetan kattopellit ympäri pihaa. Kaatosateet lanasivat kasvit lopullisesti maahan, ja kun Luomi ei ollut rakentanut niille tukikehikoita, herneet ja härkäpavut mätänivät. Parsat ja kukkakaalit eivät kasvaneet ollenkaan, korjattu kurpitsasato mätäni, ennen kuin hän ehti säilöä ne. Mätää kurpitsanestettä valui pitkin lattioita.

ellauri194.html on line 180: Sekin harmittaa, että jos sato on pilalla, ei siitä voi lahjoittaa muille. Fraktaalikaaleja Luomi olisi halunnut antaa paikalliselle erakkomunkille Stefanokselle, joka on ”suuri fraktaalinen rakastaja”. Entisen asuinpaikkansa ortodoksiseminaarin Irma-emännälle oli Stefanos kaavaillut pientä kiitoskassia.

ellauri194.html on line 181: Luomi ei ehtinyt kaalien pelastuspartioon. Hän oli harjoittelussa Mujejärven kylällä sijaitsevalla omavaraistilalla. Siellä teurastettiin lampaita koko viikko.

ellauri194.html on line 183: ”Onhan se aika tymäkkä löyhkä. Vaatteet haisevat lampaan oksennukselta. Mutta kyllä  elukoiden tappaminen sinänsä on hienoa.” Hän ei ole ”mikään tunteenpalvoja”.

ellauri194.html on line 187: Sekin puute on nyt korjattu. Viime viikolla hän pääsi paikallisen metsästysseuran kanssa hirvijahtiin, ja vaikkei se mikään suuri luontoelämys ollutkaan – lähinnä suhattiin autolla ympäriinsä ja odotettiin, että koira löytäisi hirven, mitä ei tapahtunut – oli ainakin seura mieluisaa. Monet metsästäjistä olivat töissä Terrafamen kaivoksella. Rehtejä työmiehiä ja kunnon kansanmiehiä, Luomi kuvailee. Ahkeroita kaatajia.

ellauri194.html on line 191: Silloin harvoin kun kurssilaisilla on ollut vapaa-aikaa, Luomi on kulkenut kylän riennoissa ja yrittänyt hälventää ennakkoluuloja ”puolin ja toisin”. Jotkut paikkakuntalaiset pitävät Omavaraopistoa hippien puuhasteluna, opiskelijoista monet taas ovat maailmankatsomukseltaan kansanmiehiä vasemmistolaisempia ja liberaalimpia. Siinä joukossa Luomi on poikkeus. Hän on pesunkestävä kansannainen, ääripersu.

ellauri194.html on line 193: Snellman, Runeberg, Lönnrot, Topelius ja monet muut, halusivat kohottaa suomen kielen asemaa ja suomalaista kansallistunnetta. Tavoitetta edistettiin ahkerasti ja ulkomaisin opein. Snellmania inspiroivat saksalainen Hegel ja preussilainen Kant. Serbialaisesta runoudesta viehtynyt Runeberg loi aiemmin laiskoina ja primitiivisinä pidetyistä suomalaisista valhekuvan ahkerana, nöyränä ja vähään tytyväisenä kansana. Lönnrot puolestaan väärensi Kalevalasta tietoisesti kansalliseepoksen.

ellauri194.html on line 199: Omistussuhteiden selostamisen jälkeen äiti yltyy ylistämään isien uhrauksia. Isien uhraamisen hakkaa enintään lasten uhraus. 

ellauri194.html on line 205: Meidän pitää aina kokea olla isillemme kelvolliset, niin etteivät heidän kuolemattomat henkensä surren ja häveten katsoisi alas kelvottomiin lapsiin. Sitä maata, jota he ovat viljelleet ja kaunistaneet, pitää meidänkin kaunistaa ja viljellä. Sitä maata, jota he ovat niin hellästi rakastaneet ja kuolemaan saakka puolustaneet pitää meidänkin rakastaa ja puolustaa heidän tavallansa. Eli samaan malliin meidän pitää häikäilemättä maata raiskata ja nostaa EU-tukiaisia. Kyllä Suomessa riittää meziä, eiku laajennetaan avohakkuita. 

ellauri194.html on line 211: ”Aloin arvostaa eurooppalaisuutta uudella tavalla. Hoksasin, että kaikki viisaus ei tule Kaukoidän buddhalaisesta perinteestä, vaan on olemassa voimakas ja syvällinen eurooppalainen kulttuuriperinne esim 100v sitten Italiassa ja Saxassa.”

ellauri194.html on line 221: Sen jälkeen hän kiinnostui luostarielämästä. Luomi kiersi Keski-Euroopassa puoli vuotta katolisia, ortodoksisia ja zen-buddhalaisia luostareita selvittääkseen, ”resonoisiko” jokin niistä niin paljon, että hän voisi muuttaa sinne asumaan.

ellauri194.html on line 226: Keväällä 2019 Luomi törmäsi Ylen verkkosivuilla juttuun, jossa kerrottiin Valtimolle perusteilla olevasta Omavaraopistosta. Siinä jokin resonoi. Luomi päätti hakea ja tuli valituksi. Monia kurssikavereita motivoi ilmastonmuutos. Luomea puolestaan kiinnostaa tutkia sitä, millainen elämä olisi ihmiselle lajityypillisintä ja johtaisi suurimpaan kukoistukseen. Hän haluaa tutkiskella myös sitä, miten elämän voisi ottaa vakavasti sortumatta taas kerran kiihkoiluun, totalitarismiin ja barbariaan. Hän uskoo, että omavaraisuus tukee hänelle tärkeitä arvoja: maltillista ja juurevaa periaatteellisuutta.

ellauri194.html on line 228: ”Olen nähnyt ympärilläni erilaisten todellisuudesta ja maasta erkaantuneiden ääriajattelujen vaarat ja haaksirikot, kuten gender-ideologian sekä uskonnollisen fanatismin ja radikalisoitumisen. Parempi sentään turpeeseen sidottu ääriajattelu, turvetta voi esim polttaa nyt kun ryssän öljy on kortilla.”

ellauri194.html on line 230: 	Kyse on myös isänmaallisuudesta. Luomen isänmaallisuuden pohjan muodostavat suomen kieli, yhteiset kulttuuriset "pelisäännöt" ja jaetut selviytymiskertomukset. Aiemmin hänen isänmaallisuutensa kytkeytyi enemmän kieleen ja kulttuuriin, mutta viime vuosina se on alkanut kiinnittyä enemmän maahan. Siihen, miten Suomen olosuhteissa selviydytään, muista viis.

ellauri194.html on line 232: Luomi sanoo, ettei isänmaallisuus ole hänelle vierautta kohtaan tunnettua vihaa tai ylemmyyttä, vaan kotiseutua kohtaan tunnettua rakkautta ja ylpeyttä omista juurista. Sori vaan ettei vierastyöläisillä ole mitään mistä ylpeillä. Mutta paremminhan vessa puhdistuukin kyykkyasennosta käsin. 

ellauri194.html on line 234: 	Maahanmuuttoon hän suhtautuu hieman nuivasti. Häntä mietityttää, voiko muualta tullut luoda samanlaisen suhteen Suomen maaperään. Olisivatko nämä ihmiset onnellisempia, jos he eläisivät siellä, missä heidän esi-isänsäkin ovat eläneet? Kuolemassa isänmaansa puolesta siellä kuten meidän isämme? Kyllä päättömänäkin on hyvä elellä, voi Viiva kertoa.

ellauri194.html on line 236: Ehkä, mutta kaikille se ei ole mahdollista, ei ainakaan mutanaamoille. Ihmiskunta vie osalta ihmisistä mahdollisuuden pohjoiseen isänmaahan, sori vaan. Menkööt takas sinne missä rusketusta tarvitaan.

ellauri194.html on line 238: Nykyiset valtioiden ja yritysten päästövähennyslupaukset eivät riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen. Kansainvälisen ilmastopaneelin ipcc:n mukaan ilmasto uhkaa lämmetä 2,7 astetta vuoteen 2100 mennessä. Jos niin käy, kuivuus, kuumuus, ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Laajat alueet maailmasta voivat muuttua sellaisiksi, että niissä on hyvin hankala tai jopa mahdoton asua.

ellauri194.html on line 239: ”Se on varmasti hyvin traumaattinen kokemus”, Luomi sanoo. Hän kärsii kärsivien mukana, mutta etänä. Onnexi ei niin voi käydä Suomessa. Pikku lisälämpö on vaan paikallaan, ettei vihannexet palellu.

ellauri194.html on line 245: ”Koen liian vahvaa kohtalonyhteyttä tähän maahan, enkä näe itselleni mielekästä elämää missään muualla. Sitäpaizi: huolisiko kukaan tällästä persepäätä edes lahjaxi?”

ellauri194.html on line 250: Early Christian writers (e.g. Eusebius) frequently identified Gog and Magog with the Romans and their emperor. After the Empire became Christian, Ambrose (d. 397) identified Gog with the Goths, Jerome (d. 420) with the Scythians, and Jordanes (died c. 555) said that Goths, Scythians and Amazons were all the same; he also cited Alexander's gates in the Caucasus. The Byzantine writer Procopius said it was the Huns Alexander had locked out, and a Western monk named Fredegar seems to have Gog and Magog in mind in his description of savage hordes from beyond Alexander's gates who had assisted the Byzantine emperor Heraclius (610–641) against the Muslim Saracens.

ellauri194.html on line 252: As one nomadic people followed another on the Eurasian steppes, so the identification of Gog and Magog shifted. In the 9th and 10th centuries these kingdoms were identified by some with the lands of the Khazars, a Turkic people whose leaders had converted to Judaism and whose empire dominated Central Asia–the 9th-century monk Christian of Stavelot referred to Gazari, said of the Khazars that they were "living in the lands of Gog and Magog" and noted that they were "circumcised and observing all [the laws of] Judaism". Arab traveler ibn Fadlan also reported of this belief, writing around 921 he recorded that "Some hold the opinion that Gog and Magog are the Khazars".

ellauri194.html on line 255: After the Khazars came the Mongols, seen as a mysterious and invincible horde from the east who destroyed Muslim empires and kingdoms in the early 13th century; kings and popes took them for the legendary Prester John, marching to save Christians from the Muslim Saracens, but when they entered Poland and Hungary and annihilated Christian armies a terrified Europe concluded that they were "Magogoli", the offspring of Gog and Magog, released from the prison Alexander had constructed for them and heralding Armageddon.

ellauri194.html on line 257: Europeans in Medieval China reported findings from their travels to the Mongol Empire. Some accounts and maps began to place the "Caspian Mountains", and Gog and Magog, just outside the Great Wall of China. The Tartar Relation, an obscure account of Friar Carpini's 1240s journey to Mongolia, is unique in alleging that these Caspian Mountains in Mongolia, "where the Jews called Gog and Magog by their fellow countrymen are said to have been shut in by Alexander", were moreover purported by the Tartars to be magnetic, causing all iron equipment and weapons to fly off toward the mountains on approach. In 1251, the French friar André de Longjumeau informed his king that the Mongols originated from a desert further east, and an apocalyptic Gog and Magog ("Got and Margoth") people dwelled further beyond, confined by the mountains. In the map of Sharif Idrisi, the land of Gog and Magog is drawn in the northeast corner (beyond Northeast Asia) and enclosed. Some medieval European world maps also show the location of the lands of Gog and Magog in the far northeast of Asia (and the northeast corner of the world).

ellauri194.html on line 259: In fact, Gog and Magog were held by the Mongol to be their ancestors, at least by some segment of the population. As traveler and Friar Riccoldo da Monte di Croce put it in c. 1291, "They say themselves that they are descended from Gog and Magog: and on this account they are called Mogoli, as if from a corruption of Magogoli". 

ellauri194.html on line 261: Marco Polo, traveling when the initial terror had subsided, places Gog and Magog among the Tartars in Tenduc, but then claims that the names Gog and Magog are translations of the place-names Ung and Mungul, inhabited by the Ung and Mongols respectively.

ellauri194.html on line 263: 	An explanation offered by Orientalist Henry Yule was that Marco Polo was only referring to the "Rampart of Gog and Magog", a name for the Great Wall of China. Friar André's placement of Gog and Magog far east of Mongolia has been similarly explained.

ellauri194.html on line 267: Some time around the 12th century, the Ten Lost Tribes of Israel came to be identified with Gog and Magog; possibly the first to do so was Petrus Comestor in Historica Scholastica (c. 1169–1173), and he was indeed a far greater influence than others before him, although the idea had been anticipated by the aforementioned Christian of Stavelot, who noted that the Khazhars, to be identified with Gog and Magog, was one of seven tribes of the Hungarians and had converted to Judaism.

ellauri194.html on line 269: While the confounding Gog and Magog as confined Jews was becoming commonplace, some, like Riccoldo or Vincent de Beauvais remained skeptics, and distinguished the Lost Tribes from Gog and Magog. As noted, Riccoldo had reported a Mongol folk-tradition that they were descended from Gog and Magog. He also addressed many minds (Westerners or otherwise) being credulous of the notion that Mongols might be Captive Jews, but after weighing the pros and cons, he concluded this was an open question.

ellauri194.html on line 271: The Flemish Franciscan friar William of Rubruck, who was first-hand witness to Alexander's supposed wall in Derbent on the shores of the Caspian Sea in 1254, identified the people the walls were meant to fend off only vaguely as "wild tribes" or "desert nomads", but one researcher made the inference Rubruck must have meant Jews, and that he was speaking in the context of "Gog and Magog". Confined Jews were later to be referred to as "Red Jews" (die roten Juden) in German-speaking areas; a term first used in a Holy Grail epic dating to the 1270s, in which Gog and Magog were two mountains enclosing these people.

ellauri194.html on line 273: The author of the Travels of Sir John Mandeville, a 14th-century best-seller, said he had found these Jews in Central Asia where as Gog and Magog they had been imprisoned by Alexander, plotting to escape and join with the Jews of Europe to destroy Christians.

ellauri194.html on line 283:     Magog – in these two are large people and giants who are full of all kinds of bad behaviors. These Jews were collected by Artaxerxes from all parts of Persia.

ellauri194.html on line 285: The Persian king Artaxerxes (either Artaxerxes I or Artaxerxes II, appearing in the Book of Ezra 7) was commonly confused in Medieval Europe with the Neo-Assyrian ruler Shalmaneser V, who according to 2 Kings 17 drove the Ten Lost Tribes of Israel into exile.

ellauri194.html on line 287: In the early 19th century, some Hasidic rabbis identified the French invasion of Russia under Napoleon as "The War of Gog and Magog". But as the century progressed, apocalyptic expectations receded as the populace in Europe began to adopt an increasingly secular worldview. This has not been the case in the United States, where a 2002 poll indicated that 59% of Americans believed the events predicted in the Book of Revelation would come to pass. During the Cold War the idea that Soviet Russia had the role of Gog gained popularity, since Ezekiel's words describing him as "prince of Meshek" – rosh meshek in Hebrew – sounded suspiciously like Russia and Moscow. Even some Russians took up the idea, apparently unconcerned by the implications ("Ancestors were found in the Bible, and that was enough"), as did Ronald Reagan.

ellauri194.html on line 289: Some post-Cold War millenarians still identify Gog with Russia, but they now tend to stress its allies among Islamic nations, especially Iran. For the most fervent, the countdown to Armageddon began with the return of the Jews to Israel, followed quickly by further signs pointing to the nearness of the final battle – nuclear weapons, European integration, Israel's reunification of Jerusalem in the Six Day War in 1967, and America's wars in Afghanistan and the Persian Gulf. According to an unconfirmed report, US President George W. Bush, in the prelude to the 2003 Invasion of Iraq, told French President Jacques Chirac, "Gog and Magog are at work in the Middle East." Bush is said to have continued, "This confrontation is willed by God, who wants to use this conflict to erase His people's enemies before a new age begins." Officials from the Bush Administration claim there is no record of this conversation and that making such references, "doesn't sound at all like Bush", and French officials on the call have similarly claimed to have not heard any such remarks.

ellauri194.html on line 291: In the Islamic apocalyptic tradition, the end of the world would be preceded by the release of Gog and Magog, whose destruction by God in a single night would usher in the Day of Resurrection. Reinterpretation did not generally continue after Classical times, but the needs of the modern world have produced a new body of apocalyptic literature in which Gog and Magog are identified as Communist Russia and China. One problem these writers have had to confront is the barrier holding Gog and Magog back, which is not to be found in the modern world: the answer varies, some writers saying that Gog and Magog were the Mongols and that the wall is now gone, others that both the wall and Gog and Magog are invisible. Why it is the iron curtain of course,  the pay wall that stops money transfers between east and west. It is Google of MAGA what else!

ellauri194.html on line 293: Taitaa kaikki sapiensit olla kolonialisteja paizi Lucy ja sen tytär Aahrikassa. Mongoloidit löytyivät Siperian Denisovan luolasta, Australiassa on pelkkiä erivärisiä mamuja, Euroopassa punatukkaisia kohteliaita suomenruozalaisia neandertaaleja ja röyhkeitä joskin jo  haalenneita cro magnoneja.

ellauri194.html on line 294: Parhaiten siirtolaisista menestyivät anglosaxit joiden harvalukuiset airbnb-isännät oli kivikauden asteella ja joihin ne  ei menneet sekaantumaan vaan tappoivat kaikki ja skalpeerasivat kuin arkansasilainen polunezijä musta poliisi Vietnamissa. 

ellauri194.html on line 296: Olikohan se just tää pitkä häiskä josta jenkit repi pelihousunsa? Pätkä paleface nekrun kakkosmiehenä. Ainut musta naispoliisi Agent Carter tekee kahta työtä jonkun valkonaaman porhon sihteerikkönä. Se näyttää valkoiselta paizi värin puolesta. Ei hemmetti, sehän onkin valkoinen. No on naispoliiseja sentään joitain mutiaisiakin, Get Christie Love ainakin.

ellauri194.html on line 300:   After the military takeover in Burkina Faso in January, demonstrators in Ouagadougou, the country’s capital, chanted pro-Russian and anti-French slogans.  Protesters in Bamako in February celebrated France’s announcement that it was withdrawing its troops from Mali.

ellauri194.html on line 302: Those behind the most recent Facebook networks could have been people in Mali who were genuinely supportive of Russia and anti-French, or else members of a “franchising operation using locals who know the slang, the vernacular”. The recent attackers of The University of Helsinki could have been pissed off Ukrainians students or else members of a franchising operation using Little Russian dropouts.

ellauri194.html on line 307:   A brown Indian woman's feminism is, in other words, the polar opposite of that espoused by writers who go on about the individual, about empowerment and self-kindness.

ellauri194.html on line 308: 	"Talking about class is out of fashion,” she says. “It’s easier to co-opt radical discourses around racial and gender oppression than it is around class oppression."

ellauri194.html on line 311: 	They drew on French philosopher Michel Foucault's writings on sexuality and his notion that bodies are given meaning by discourse and social structures of knowledge and power. The binary oppositions (man/woman, gay/straight) on which discourse, and thus subjectivity, are founded are revealed to be not fixed, but fluid, fictional – and can, therefore, be destabilised. For a feminist who liked playing with words, the radical potential in this appealed.

ellauri194.html on line 314: Sedgwick' died of breast cancer in 2009 aged 58,. She deploys erudite and playful readings of texts by Oscar Wilde, Henry James and Marcel Proust to interrogate assumptions about the stability of sexual identity and how language works to define a homo/heterosexual binary. She writes: "An understanding of virtually any aspect of modern western culture must be not merely incomplete but damaged in its central substance to the degree that it does not incorporate a critical analysis of modern homo/heterosexual definition."

ellauri194.html on line 317: 	Even identical genital acts mean very different things to different people. Sexuality makes up a large share of the self-perceived identity of some people, a small share of others. Some people like to have a lot of sex, others little or none. Many people have their richest mental/emotional involvement with sexual acts that they don't do, or even don't want to do.

ellauri194.html on line 319: Queer is noun and verb, and relational not binary. It is strange, queer in fact. Sedgwick said when appalled conservative commentators rejected her queer reading of literary greats: "Read any Sonnets lately? You dip into the Phaedrus often? To invoke the utopian bedroom scene of Chuck Berry's immortal aubade: Roll over, Beethoven, and tell Tchaikovsky the news."

ellauri194.html on line 332:   Of US crime series’ 27 show runners, 21 were white men. Of 275 writers, more than 75% were white and 9% were black. 37% of writers across law and order programming were women, and 11% were women of color.

ellauri194.html on line 335: Get Christie Love! gave the first black woman to serve in a State Police force in the United States, Louise Smith, critical motivation to continue with her chosen career when she faced significant discrimination both in the barracks and on the streets. In 2017, producers Courtney Kemp and Vin Diesel became attached to a reboot of the series for ABC, entitled Get Christie Love (without the exclamation point), a co-production between Lionsgate Television and Universal Television, which focused on an African American female CIA agent who leads an elite ops unit. However, ABC later announced that it had decided not to pick the pilot up to series.

ellauri194.html on line 337: Many film professionals today still believe that there is no truly equal "Black Hollywood," as evidenced by the "Oscars So White" scandal in 2015 that caused uproar when no black actors were nominated for "Best Actor" Oscar Awards. Prior to the 2016 Oscars, Academy membership was roughly comprised of 92% white voters and 75% male members. We see a direct impact on how the #OscarsSoWhite has created change in this composition. Following the outcry, the Academy instated 41% voters of color and 46% female voters.

ellauri194.html on line 346: Can you post a link please? Thanks.

ellauri194.html on line 348: Unfortunately I don't know how to do that. It was in Thursday's episode, Paras was making his seedi..that his dialogue for something Asim said. 

ellauri194.html on line 350: "I have nothing personal against Gautam!" says @upenpatelworld

ellauri194.html on line 362:   Högerextremisten Rasmus Paludan hade inte fått något tillstånd för demonstrationerna och vid 16.30-tiden meddelade han på sitt partis Facebooksida att han bestämt sig för att ”ställa in dagens demonstrationer”. Så det är inte hans fel om musimerna börjar härja som dom had för vana.

ellauri194.html on line 365: – Det är företrädesvis lokalt förankrade ungdomar som deltog i dagens upplopp, säger han. Våra slöa tjockisar i tunga västar och hjälmar orkade inte löpa fast dom eller släcka bilarna.

ellauri194.html on line 371:   • De senaste dagarna har våldsamheter utbrutit i flera städer i samband med att högerextremisten Rasmus Paludan fått tillstånd för demonstrationer där han eldat upp exemplar av koranen. Bland annat Linköping, Norrköping, Stockholm, Örebro, Malmö och Landskrona har skakats av våldsamma demonstrationer. 

ellauri194.html on line 373: • Upploppen fick sin början under skärtorsdagen då Paludan eldade en koran i Jönköping. Senare under dagen skulle han manifestera i Linköping och Norrköping. Innan hans manifestation kunde börja så gick motdemonstranter till attack mot polisen. Både personbilar och polisbilar sattes i brand. I Linköping skadades flera poliser och sju personer greps misstänkta för våldsamt upplopp. I Norrköping greps två personer misstänkta för våldsamt upplopp. 

ellauri194.html on line 377: • På lördagen hade Paludan fått tillstånd att demonstrera i Landskrona, men demonstrationen flyttades av polisen till Malmö. I båda städerna blev det ändå våldsamt med stenkastning och bilbränder. En stadsbuss fattade eld efter att en molotovcocktail kastats in i den. 

ellauri194.html on line 379: • På söndagen hade Paludan åter planerat demonstrera i Linköping och Norrköping – utan tillstånd. Han dök inte upp, men våldsamma upplopp bröt ut i både Navestad och Skäggetorp och tre personer skadades av rikoschetter i Navestad, enligt polisen. 

ellauri194.html on line 381: – Det är oerhört beklämmande och man kan undra vilken grundorsaken är. Den personen som skulle haft sammankomsten är inte här och ändå så möts vi av de här reaktionerna, säger Gustafsson.

ellauri194.html on line 388: – Det har varit ett svårt läge under stora delar av veckan och jag förstår om svenska befolkningen känner att det är otryggt, fortsätter hon. 

ellauri194.html on line 396: 1970-luvulla Oulussa oli erään kerrostalon takapihalle jäädytetty luistinrata. Eräänä päivänä viereisen talon toisessa kerroksessa eräs nuori mies otti epähuomiossa alkoholia ja lääkkeitä ja sekosi. Hän tarttui haulikkoon ja alkoi ammuskella luistinradalle. Olin silloin luistelemassa, ja tuo niin mukava mies on kyllä pelottavin ihminen, jonka olen tavannut. Ei nähtävästi ollut nähnyt Paludania.

ellauri194.html on line 410:   Paludan haluaa kieltää islamin Tanskassa ja rajata Tanskan kansalaisuuden niille, jotka ovat saaneet sen vanhemmiltaan. Hän kannattaa rotuoppia ja haluaa luoda Tanskasta etnisesti tanskalaisen valtion karkottamalla jopa puoli miljoonaa ihmistä.

ellauri194.html on line 412:   Paludan on usein polttanut Koraaneja, mistä kostoxi muhamettilaiset ovat polttaneet ruozalaisten wimpyn näköisiä poliisiautoja. Mikä on aiheuttanut mellakoita. Elokuussa 2020 Ruotsin poliisi kielsi häneltä maahantulon, koska hänen katsottiin muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. 2022 pääsiäisenä hän oli lämpimästi tervetullut.

ellauri194.html on line 414: Hänen puoluetoverinsa kuitenkin toteuttivat Koraanien polttamisen Malmössä, ja seurauksena oli vastamielenosoittajien ja poliisin välisiä yhteenottoja. Maahantulokiellon jälkeen Paludan haki Ruotsin kansalaisuutta ja sai sen, sillä hänen isänsä on ruotsalainen. Huhtikuussa 2022 Paludan poltti Koraaneja Ruotsissa Rinkebyssä. Samana päivänä hänellä piti olla tilaisuus Örebrossa, joka kuitenkin peruttiin, kun häntä vastustamaan tulleet ihmiset heittivät poliiseja kivillä ja polttivat poliisiautoja.

ellauri194.html on line 416:   Paludan tuomittiin heinäkuussa 2019 kahden viikon ehdolliseen vankeuteen (LOL) Youtube-videosta, jossa hän oli muun muassa väittänyt useimpien mustien eteläafrikkalaisten älykkyysosamäärän olevan alle 70. Milloinkahan ruozalaiset päässee yhtä hyvään tuloxeen?

ellauri194.html on line 418:   Kesäkuussa 2020 hänet tuomittiin kuukaudeksi ehdottomaan ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen muun muassa kunnianloukkauksesta sekä hengenvaaran aiheuttamisesta. Paludan sai lisäksi 40 000 kruunua (noin 400 euroa) sakkoja, ja häneltä kiellettiin asianajajan ammatin harjoittaminen kolmeksi vuodeksi.

ellauri194.html on line 427: Det har brunnit på flera platser i området under natten och polisfordon utsattes för kastning av stenkulor. Flera personer frihetsberövades. Ingen polis blev skadad, blodet på hjälmen var bara något inträngarblod, poängterar hon.

ellauri194.html on line 429: – Vi har agerat snabbt och resolut och har gott hopp om att kunna nå framgång i respektive utredning då vi har ett gediget filmmaterial att gå igenom, säger Petra Stenkula. Binge watching av CC camera footage för ungomar att kasta i häcken ska bli stenkul!

ellauri194.html on line 443: Enligt Expo försöker Paludan nu att bedriva samma typ av verksamhet som man tidigare har gjort i Danmark och provocera genom att till exempel bränna koraner.

ellauri194.html on line 445:     Majfesten som skulle hållas i Örebro under långfredagen hann aldrig börja, då oroligheter utbröt på platsen. Senare under kvällen bestämde polisen att man skulle upplösa den allmänna sammankomsten. Polisen lämnade också platsen, trots att våldsamheterna fortsatte. Något Niclas Hallgren beskriver som ett ”polistaktiskt övervägande”.

ellauri194.html on line 448: – Det är tack och lov ingen blev allvarligt skadad men de här personerna har inte varit intresserade av dialog med koranbrännarna.

ellauri194.html on line 450: – Vi är inte nöjda med hur det här har utvecklat sig.

ellauri194.html on line 452: – De som begick dessa handlingar representerar inte det arabiska och muslimska samfundet i staden, säger Hussam Murad rädd och fortsätter:

ellauri194.html on line 453: – Det här handlar om enskilda handlingar utförda av tanklösa, hetlevrade ungdomar, säger han.

ellauri194.html on line 454: - Det blir 100% säkert mera muslimhat, samhälleliga klyfror och segregation, sörjer söta muslimflickor som städar efter upploppet. Men det är just det som är meningen, bekräftar Rasmus Paludan förnöjt.

ellauri194.html on line 461: Kriteerin ongelma on tietoteoriassa tiedon lähtökohtaa koskeva ongelma. Kriteerin ongelman mukaan tietämisen haasteena on tosien väitteiden erottaminen epätosista. Ongelma on erillinen ja perustavanlaatuisempi kuin regressioargumentti, joka liittyy tiedon oikeuttamiseen.

ellauri194.html on line 474: Eli emme tiedä tiedämmekö me. Hmm, suhtaudun skeptisesti Krister Talviseen, tietääköhään sekään yhtään mitään. Mun piti tenttiä Chisholmin laiha läpyskä hienostuneelle Andre Maurylle. Sain tieto-opista vaan kakkosen, mikä paskakaivoarvosana. Kannoin siitä sille kaunaa pitkän ajan. Varmaan sixi koska aina nukahdin sen luennoilla. Se aloitti ainoana klo 8 ja mä olin sitä ennen käynyt uimassa Yrjönkadun uimahallissa. Hyvin maistui uni uikkineelle Andrén tasaisessa törinässä. Ize asiasssa se taisi vähän änkyttää.

ellauri194.html on line 481: When does a person qualify to have a Wikipedia page?

ellauri194.html on line 483: Kysyy pahastunut Game design consultant, Author, and Professor Quorassa.

ellauri194.html on line 485: I'd like to know myself, because despite the fact that I founded the only worldwide organization for game developers, helped put the Game Developers’ Conference (25,000 attendees annually) on its feet, worked on Madden NFL for six years for Electronic Arts, and wrote an introductory textbook on game design that has been translated into several languages, some anonymous random at Wikipedia has decided that I'm not “notable” enough because he personally has never heard of me, and wants to delete my page. Basically, you have to kiss the ass of the insiders if you don't want your content to be deleted. It's an oligarchy of the ignorant.

ellauri194.html on line 487: Dr. Ernest Adams is a consultant and a senior lecturer at the Department of Game Design, Uppsala University. He holds a bachelor's degree in philosophy from Stanford University, and a Ph.D. in interactive storytelling. He has served in the game industry since 1989 as a programmer, producer, writer, and game designer, and is the author of six books. Dr. Adams has developed online, computer, and console games for machines from the IBM 360 mainframe to the present day. He is also the founder and first chairman of the International Game Developers' Association.

ellauri194.html on line 488: What is the social justice activists' endgame? Did Faramir become a Steward? Why are European counties so big compared to American ones?Why do North Africans move to France if France colonized and oppressed them for years? Is it worth it to sacrifice Ukraine to keep the International Space Station going? What does the Constitution say about the right to privacy?

ellauri194.html on line 498: Nora Bender, joka opiskeli Business Adminia University of Waterloossa, täsmentää: For people, the person who is the topic of a biographical article should be worthy of notice or note—that is, "remarkable" or "significant, interesting, or unusual enough to deserve attention or to be recorded" within Wikipedia as a written account of that person's life. "Notable" in the sense of being famous or popular—although not irrelevant—is secondary.

ellauri194.html on line 505: Don't make statements that will become out of date.

ellauri194.html on line 514: The noteworthy position(s) or role(s) the person held should usually be stated in the opening paragraph. However, avoid overloading the lead paragraph with various and sundry roles; instead, emphasize what made the person notable. Incidental and non-noteworthy roles (i.e. activities that are not integral to the person's notability) should usually not be mentioned in the lead paragraph.

ellauri194.html on line 516: Wherever possible, avoid defining a notable person, particularly in the title or first sentence, in terms of their relationships. Generally speaking, notability is not inherited; e.g. a person being the spouse or child of another notable person does not make that person notable. LOL!

ellauri194.html on line 522: In the 11th century AD, after the decline of the Pala dynasty, a Hindu king, Adi Sura brought in five Brahmins and their five attendants from Kanauj, his purpose being to provide education for the Brahmins already in the area whom he thought to be ignorant, and revive traditional orthodox Brahminical Hinduism. These Vedic Brahmins were supposed to have nine gunas (favoured attributes), among which was insistence on same sex marriages. Multiple accounts of this legend exist, and historians generally consider this to be nothing more than myth or folklore lacking historical authenticity. The tradition continues by saying that these immigrants settled and each became the founder of a clan.

ellauri194.html on line 524: Kannauj (Hindustani pronunciation: [kənːɔːd͡ʒ]) is a city, administrative headquarters and a municipal board or Nagar Palikka Parishad in Kannauj district in the Indian state of Uttar Pradesh. The city's name is a modern form of the classical name Kanyakubja. It was also known as Mahodaya during the time of Mihira Bhoja. Its nickname is "the perfume capital of India". 

ellauri194.html on line 525: There are many temples in Kannauj which are very important by both Historical as well as spiritual purposes. In the time of King Harsh it was the kingdom of India. It is very much famous for Kannauj Perfume also. That is the reason why it is mentioned as the city of perfumes.

ellauri194.html on line 527: The five Brahmin clans, which later became known as Banerjees, Mukherjees, Chatterjees, Bhattacharjees and Gangulys, were each designated as Kulina ("superior") in order to differentiate them from the more established local Brahmins.

ellauri194.html on line 529: Banerjee or Bandyopadhyay is a surname of Brahmins originating from the Bengal region of the Indian subcontinent. Banerjees are from the ancient Shandilya Gotra, which means all Banerjees are descended from Kannauj from the ancient sage Shandilya as per the Puranas. Together with Mukherjees, Chatterjees, Bhattacharjees and Gangulys, Banerjees form the Kulin Brahmins. Indian (Bengal) and Bangladeshi: Hindu (Brahman) name, the first element of which, Ban-, is taken from Bandyopadhyay. The final element -jee is derived from jha (greatly reduced form of Sanskrit upadhyaya ‘teacher’); thus, Banerjee ‘teacher who is head and only performs the main work aarti or,Vandana. A Sanskrit version of this name, Vandyopadhyaya, was coined from the elements vandya ‘venerable’ + upadhyaya ‘teacher’. "

ellauri194.html on line 539: 
Bhanu Banerjee, actor and freedom activist

ellauri194.html on line 540: 
Bibhutibhushan Bandyopadhyay

ellauri194.html on line 541: 
Bidisha Bandyopadhyay, writer, broadcaster

ellauri194.html on line 548: 
Haradhan Bandopadhyay, actor

ellauri194.html on line 549: 
Ishwar Chandra Bandyopadhyay

ellauri194.html on line 552: 
Kali Charan Banerjee

ellauri194.html on line 555: 
Kanu Banerjee (1905–1985), actor (Pather Panchali)

ellauri194.html on line 556: 
Karuna Banerjee (1919–2001), actress (Pather Panchali)

ellauri194.html on line 557: 
Krishna Mohan Banerjee

ellauri194.html on line 567: 
Rachana Banerjee, actor

ellauri194.html on line 568: 
Raghab Bandyopadhyay, prose writer

ellauri194.html on line 572: 
Ruprekha Banerjee

ellauri194.html on line 575: 
Sharadindu Bandyopadhyay

ellauri194.html on line 587: Chatterjee or Chattopadhyay is a Bengali Hindu family name, used primarily by Pancha-Gauda Brahmins in India, and associated with the Bengali Brahmin caste. Chatterjee is an Anglicized variant of the Sanskritized Chattopadhyay. English language spellings include Chatterjee, Chatterjea, Chatarji, Chatterji, Chaterjee, Chattopadhyay, and Chattopadhyaya. Together with Banerjees, Mukherjees, Gangulys, Chatterjees form the Kulin Brahmins, the highest tier of the Bengali caste system. They belong to Rarhi clan and the Kashyapa gotra.

ellauri194.html on line 589: Notable Chatterjees (or variations)

ellauri194.html on line 591: Abhishek Chatterjee – Bengali film and television actor

ellauri194.html on line 592: 
Abir Chatterjee – actor

ellauri194.html on line 593: 
Adhar Kumar Chatterji – former Chief of the Naval Staff of the Indian Navy (1966–1970)

ellauri194.html on line 594: 
Amarendranath Chatterjee – freedom fighter

ellauri194.html on line 595: 
Amitabha Chattopadhyay – biophysicst

ellauri194.html on line 596: 
Amitava Chattopadhyay – INSEAD professor of marketing and innovation

ellauri194.html on line 597: 
Angana P. Chatterji – anthropologist, activist and feminist historian

ellauri194.html on line 598: 
Anil Chatterjee – actor

ellauri194.html on line 599: 
Anindo Chatterjee – tabla player

ellauri194.html on line 600: 
Anjan Chattopadhyay – sitar maestro

ellauri194.html on line 601: 
Anjan Chatterjee (neuroscientist) – cognitive neuroscientist

ellauri194.html on line 602: 
Aroup Chatterjee – British Indian atheist, physician, author of Mother Teresa: The Untold Story

ellauri194.html on line 603: 
Ashim Chatterjee – politician and activist

ellauri194.html on line 604: 
Asima Chatterjee – Indian organic chemist and the second woman to be conferred a Doctorate of Science by an Indian university

ellauri194.html on line 605: 
Atul Chandra Chatterjee – Indian diplomat and government official. Served as the Indian High Commissioner to the United Kingdom from 1925–1931.

ellauri194.html on line 606: 
Bamacharan Chattopadhyay – ardent devotee of Maa Tara, also considered to be an avatar of Lord Shiva

ellauri194.html on line 607: 
Bankim Chandra Chatterjee – Indian patriot, writer, poet and journalist and composer of Vande Mataram, the national song of India

ellauri194.html on line 608: 
Basu Chatterjee – film director

ellauri194.html on line 609: 
Bhaswar Chatterjee – Indian actor

ellauri194.html on line 610: 
Biswajit Chatterjee – Bollywood actor

ellauri194.html on line 611: 
Debabarta Chatterjee – botanist

ellauri194.html on line 612: 
Debiprasad Chattopadhyaya – author,philosopher

ellauri194.html on line 613: 
Debjani Chatterji – Indian-born British poet

ellauri194.html on line 614: 
Dhritiman Chatterjee – actor

ellauri194.html on line 615: 
Dhruva Chatterjee – writer and screenplay writer of Hindi movies

ellauri194.html on line 616: 
Dipankar Chatterji – molecular biologist

ellauri194.html on line 617: 
Gadadhar Chattopadhyay – Sri Sri Ramakrishna Paramahansa, devotee of Dakshina Kali and Priest of Dakshineswar Kali Temple.

ellauri194.html on line 618: 
Gautam Chattopadhyay – musician

ellauri194.html on line 619: 
Harindranath Chattopadhyay – poet, actor and brother of Sarojini Naidu

ellauri194.html on line 620: 
Jogesh Chandra Chatterjee – Indian freedom fighter, activist and member of Rajya Sabha

ellauri194.html on line 621: 
Joya Chatterji – Professor of South Asian history

ellauri194.html on line 622: 
Kamaladevi Chattopadhyay – social reformer

ellauri194.html on line 623: 
Kshetresa Chandra Chattopadhyaya – Sanskrit scholar

ellauri194.html on line 624: 
Mirai Chatterjee – Indian social worker

ellauri194.html on line 625: 
Moushumi Chatterjee – Bollywood actress

ellauri194.html on line 626: 
Neil Chatterjee – American lawyer, political advisor, and government official, chair of the Federal Energy Regulatory Commission twice between 2017 and 2020

ellauri194.html on line 628: 
Parambrata Chatterjee – actor

ellauri194.html on line 629: 
Partha Chatterjee – scholar and author

ellauri194.html on line 630: 
Piya Chattopadhyay – Canadian broadcaster

ellauri194.html on line 631: 
Pratap Chatterjee – journalist and author

ellauri194.html on line 632: 
Priyadarshini Chatterjee – Miss India World 2016

ellauri194.html on line 633: 
Priyanshu Chatterjee – Bollywood actor

ellauri194.html on line 634: 
Prosenjit Chatterjee – actor

ellauri194.html on line 635: 
Pulok Chatterji – former bureaucrat and Principal Secretary to the Prime Minister of India (2011–2014)

ellauri194.html on line 636: 
Purnendu Chatterjee – businessman, founder of TCG

ellauri194.html on line 637: 
Rabiranjan Chattopadhyay, Indian politician

ellauri194.html on line 638: 
Ramakrishna Paramahamsa – born Gadadhar Chattopadhyay, a famous mystic of 19th-century India

ellauri194.html on line 639: 
Ramananda Chatterjee — founder, editor, and owner of the Modern Review, he has been described as the father of Indian journalism

ellauri194.html on line 640: 
Rangan Chatterjee – Physician, author, television presenter and broadcaster

ellauri194.html on line 641: 
Sabitri Chatterjee – Indian Bengali female actress

ellauri194.html on line 642: 
Sankar Chatterjee – paleontologist

ellauri194.html on line 643: 
Sarat Chandra Chattopadhyay, Indian writer

ellauri194.html on line 644: 
Sarojini Naidu née Chattopadhyay – freedom fighter, poet

ellauri194.html on line 645: 
Saswata Chatterjee – actor

ellauri194.html on line 646: 
Shakti Chattopadhyay – poet

ellauri194.html on line 647: 
Shekhar Chatterjee – entrepreneur

ellauri194.html on line 648: 
Shiba P. Chatterjee – professor, former president of International Geographical Union

ellauri194.html on line 649: 
Sitaramdas Omkarnath – Bhakti saint

ellauri194.html on line 650: 
Somnath Chatterjee – eminent lawyer and former speaker of Lok Sabha

ellauri194.html on line 651: 
Soumitra Chatterjee – actor

ellauri194.html on line 652: 
Sourav Chatterjee – mathematician

ellauri194.html on line 653: 
Sovan Chatterjee – former mayor of the city of Kolkata

ellauri194.html on line 654: 
Srabanti Chatterjee – actress

ellauri194.html on line 655: 
Subhendu Chatterjee – actor

ellauri194.html on line 656: 
Subhadeep Chatterjee – Indian molecular biologist

ellauri194.html on line 657: 
Sudeep Chatterjee – cinematographer

ellauri194.html on line 658: 
Sudip Chattopadhyay – biologist

ellauri194.html on line 659: 
Suman Chatterjee (now Kabir Suman) – musician

ellauri194.html on line 660: 
Suniti Kumar Chatterji – Indian linguist, educationist and litterateur

ellauri194.html on line 661: 
Swapan Chattopadhyay – director of the Cockcroft Institute

ellauri194.html on line 662: 
Tannishtha Chatterjee – actress

ellauri194.html on line 663: 
Upamanyu Chatterjee – author

ellauri194.html on line 664: 
Utpal Chatterjee – cricketer

ellauri194.html on line 665: 
Uttam Kumar (Arun Chatterjee) – actor

ellauri194.html on line 666: 
Vikram Chatterjee – Indian actor of Bengali cinema

ellauri194.html on line 667: 
Virendranath Chattopadhyaya – activist

ellauri194.html on line 723: Jenni Pauliina Banerjee (s. 17. tammikuuta 1981 Ylöjärvi) on suomalainen näyttelijä. Hän on esiintynyt muun muassa elokuvissa Pahat pojat, Hymypoika, Joensuun Elli ja Lieksa!. Banerjee on näytellyt myös useissa televisiosarjoissa. 

ellauri194.html on line 733: hankbone_3.JPG/220px-Julia_Roberts_2011_Shankbone_3.JPG" height="200px" />

ellauri194.html on line 739: Jasmin Hamid (s. 18. helmikuuta 1984 Helsinki) on suomentataari näyttelijä, kunnallispoliitikko ja hajasijoittaja.

ellauri194.html on line 752: The patriarchate strikes back with family values

ellauri194.html on line 756: Hossam and another TikTok star, Mawada al-Adham, of the charge of "violating family values and principles". It sentenced them to two years in prison and fined them 300,000 Egyptian pounds ($16,100; £12,400).

ellauri194.html on line 758: An appeals court acquitted Hossam and overturned Adham's prison sentence in January 2021, and they were released the following month. However, prosecutors then introduced the more serious charge of human trafficking. 

ellauri194.html on line 760: The women were accused of "using girls in acts contrary to the principles and values of Egyptian society with the aim of gaining material benefits". Local media reported that it was related to a group Hossam had promoted on Likee and videos that Adham had posted on Instagram and TikTok.

ellauri194.html on line 762: In June, the Cairo Criminal Court found them both guilty of the offence. Hossam was sentenced in absentia to 10 years in jail and Adham, who was present, was given a six-year sentence.

ellauri194.html on line 764: For the Egyptian state to instrumentalize "human trafficking" charges to exert control over the expression & socioeconomic mobility of young women is deeply disturbing. There are real and serious cases of human trafficking that must be prosecuted--these TikTok cases are not it.

ellauri194.html on line 766: Human rights activists say the two women have been prosecuted as part of a crackdown by Egyptian authorities targeting female social media influencers on charges that violate their rights to privacy, freedom of expression, non-discrimination and bodily autonomy.

ellauri194.html on line 767: Hossam, a Cairo University student who has about 900,000 followers on TikTok, was first arrested in April 2020 after posting a video inviting her female followers to join another video-sharing platform, Likee, telling them that they could make money by broadcasting videos on it. Prosecutors later charged her with "violating family values and principles".

ellauri194.html on line 769: Adham, who once had three million followers on TikTok and has 1.4 million followers on Instagram, was accused of the same offence the following month after posting what prosecutors said were "indecent" videos in which she lip-synced to famous songs and danced in fashionable clothes.

ellauri194.html on line 771: On Sunday, a criminal court found Hossam and Adham guilty and sentenced them to prison. Three men convicted of assisting the women were given six-year terms.

ellauri194.html on line 773: Hossam's lawyer, Hani Sameh, said she had received a longer sentence because she had not appeared in court, even though "it was her legal right not to show up".

ellauri194.html on line 777: (October 2018) Five Egyptian women shared their stories of sexual harassment and abuse.

ellauri194.html on line 792: Idea oli yksinkertainen: salli tavallisten ihmisten nostaa rahaa digitaalisen valuutan nousukaudella, vaikka heillä ei ollut aiempaa kokemusta sijoittamisesta tai teknologiasta. Ihmiset ympäri mailmaa pöyristyivät kuultuaan uudesta alustasta, joka lupasi auttaa vaurastumaan nopeasti. Bitcoin Buyer on uusi kryptovaluutan kaupankäyntialusta, joka Teslan mukaan voi tehdä kenestä vain miljonäärin 3-4 kuukaudessa! 

ellauri194.html on line 795: Haastattelussa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk kertoo Bitcoin Buyer. Teslan toimitusjohtajan Elon Muskin eksklusiivinen haastattelu:

ellauri194.html on line 796: "Tesla on aina yrittänyt tehdä ihmisiä ympäri mailman onnelliseksi, nyt tavoitteenamme on enemmänkin kuin vain onnelliseksi. Nimittäin rikkaaxi! En halua onnea, haluan rahaa! Haluamme, että jokaisella on varaa unelmiinsa ja toiveisiinsa."

ellauri194.html on line 800: "Uusin alustamme, Bitcoin Buyer, auttaa ihmisiä rikastumaan NOPEAMMIN. Ilman, että työskentelisit jokaisen sentin eteen, pistämme rahan työskentelemään PUOLESTASI!"

ellauri194.html on line 806: Bitcoin Buyer idea on suoraviivainen: Sallia tavallisten ihmisten ansaita rahaa kryptovaluuttabuumilla, joka on edelleen 2000-luvun tuottoisin sijoitus huolimatta siitä, mitä useimmat ihmiset ajattelevat.

ellauri194.html on line 807: Vaikka Bitcoinin hinta on pudonnut kaikkien aikojen korkeimmasta, 17500 euroa per Bitcoin, kauppiaat tekevät edelleen tappiota. Miksi? Koska Bitcoinin rinnalla on olemassa tuhansia muita kryptovaluuttoja, joilla tehdään valtavia voittoja päivittäin.

ellauri194.html on line 810: Bitcoin Buyer avulla voit hyötyä kaikista näistä kryptovaluutoista, jopa karhumarkkinoilla. Se käyttää tekoälyä (AI, Artificial Intelligence) käsittelemään automaattisesti pitkän ja lyhyen myynnin, jotta voit ansaita rahaa ympäri vuorokauden – jopa nukkuessasi.

ellauri194.html on line 811: Bitcoin Buyer tukevat eräät kaikkien aikojen älykkäimmät tekniikkamieliset ihmiset- Richard Branson, Jeff Bezos ja Bill Gates nimetäkseen muutamia.

ellauri194.html on line 814: Bill Gates ja Richard Branson keskustelivat Bitcoin Buyer CES 2020 -konferenssissa: Toimiiko Järjestelmä Oikeasti?

ellauri194.html on line 822: Päätimme laittaa Muskin käyttämän alustan toiseen testiin nähdäksemme, onko sillä oikeasti mahdollista tehdä rahaa vai oliko kyseessä yksittäistapaus.

ellauri194.html on line 825: Huomasimme myös, että algoritmi tekee rahaa ostamalla kun hinta nousee JA laskee. Tämä tunnetaan lyhyeksi myyntinä ja alusta hoitaa sen puolestasi automaattisesti.

ellauri194.html on line 832: 7 päivän jälkeen alotuspääomallame oli käyty kauppaa 1697 euron edestä. Tässä vaiheessa mielesäsni vilisi asioita, joihin voisin käyttää Rahat. Tämä on enemmän rahaa kuin tienasin töissä viikossa ja käytin alle 3 tuntia viikossa alustan tarkastelemiseen.

ellauri194.html on line 833: Päätin pitää tilin aktiivisena 15 päivää koska halusin todella nähdä, miten suureksi se voisi kasvaa. Tilillä oli lopulta 6419,43 euron piikki, mutta kauppa oli negatiivinen 69,90 euroa. Katsoin kaupankäyntihistorian ja huomasin, että kaikki kaupat eivät tuota, jotkut aiheuttavat oikeasti tappioita.

ellauri194.html on line 837: Kaiken kaikkiaan pystyimme tekemään 6491,59 euroa. Päätimme ottaa rahat pois ja jakaa ne keskenämme.

ellauri194.html on line 842: Juuri nyt lukijamme voivat kokeilla alustaa vähintään 250 euron aloituspääomalla. Voit nostaa tämän summan milloin tahansa.

ellauri194.html on line 846: Rahat voi siirtää luottokortilta tai tilisiirtona.

ellauri194.html on line 852: 
Huomaa tulleesi pahan kerran koijatuxi    

ellauri194.html on line 860: (Vinkki: Vaikka et päätäkään sijoittaa rahaa, suosittelen rekisteröitymään nyt koska se on ilmaista ja suomalaisten rekisteröityminen voidaan estää milloin vain)

ellauri194.html on line 890: Michael Cash: 

ellauri194.html on line 895: Helppokäyttöinen, talletat vain rahaa ja automatiikka hoitaa kaiken puolestasi.

ellauri194.html on line 915: Toimii! Toimi kuten ajattelinkin sen toimivan. Tarpeeksi helppoa ja haluan muidenkin tietävän, kun joku toimii.

ellauri194.html on line 922: Logan Chang:

ellauri194.html on line 923: Olen ollut viime aikoina kiireinen lasten kanssa, mutta tämä sopii täydellisesti. Olen käynyt kauppaa noin 170 eurolla 4 päivään. Onhan se vähän, mutta hyvä alku!

ellauri194.html on line 938: Jonathan Jackson:

ellauri194.html on line 959: Olen kokeillut paljon tämän kaltaisia juttuja. Toisaalta haluaisin kokeilla, mutta toisaalta ajattelen, että just joo!! Vakuuttakaa, että tämä toimii.

ellauri194.html on line 977: Sorry... now back to the war: Boris offers MPs an apology but STILL refuses to call rule-breaking No10 gathering a party before moving swiftly onto Ukraine - as rebel Tory Mark Harper says he is 'no longer worthy of the great office that he holds'.

ellauri194.html on line 981: But in the same breath he claimed ignorance of his own Covid rules, saying: 'It did not occur to me then or subsequently that a gathering in the Cabinet Room just before a vital meeting on Covid strategy could amount to a breach of the rules.'

ellauri194.html on line 984: He has used the war as a justification for not resigning after becoming the first serving prime minister to break the law while in office. 

ellauri194.html on line 988: Sir Lindsay Hoyle approved a Labour plan for a debate and vote on Thursday over the PM's claim from the despatch box last year that all lockdown rules were followed in Downing Street.

ellauri194.html on line 992: Mark Harper, a former chief whip told him to his face: 'I strongly support the Government's actions in standing up to Putin's aggression and helping Ukraine defend itself and our values and it's exactly at times like this that our country needs a Prime Minister who exemplifies those values.

ellauri194.html on line 993: 'I regret to say that we have a Prime Minister who broke the laws that he told the country they had to follow, hasn't been straightforward about it and is now going to ask the decent men and women on these benches to defend what I think is indefensible.

ellauri194.html on line 994: 'I'm very sorry to have to say this, but I no longer think he is worthy of the great office that he holds.'

ellauri194.html on line 995: He also confirmed he has submitted a letter of no confidence in the Prime Minister.

ellauri194.html on line 998: 'Mark has been gearing up for that for some time,' he told LBC radio. 'It was quite funny when he said how much it pained him when he was clearly enjoying the moment thoroughly.'

ellauri194.html on line 1003: Kekä on Taflat Top joka koittaa huijata rahaa laahuxelta Elon Muskin ja  Ilta-Pulun avulla? Onko se tää roistonnäköinen leadership akateemikko Jimi Terska Californiasta? The Academy For Leadership and Training? The Outfit for Dealership And Suckering? Jimi Terska on kirjoittanut kirjan WORST Practices...in Corporate Training: Spectacular Disasters...What We Do by Jim Glantz. In this kinda book, we'll laugh and you learn as you hear us successful trainers tell our most horrific training disaster stories…and what the suckers learned were the root causes of their failures. After each of our epic failure stories, Jim skillfully provides simple-to-use templates and checklists to help make sure you make the same mistakes and pitfalls in your own training programs. Like hire more snakeoil salesmen like us.

ellauri194.html on line 1004: An engaging read, and a book that should be on every corporate trainer’s bookshelf around the world! Less

ellauri194.html on line 1008: SORRY we could not find that page.

ellauri194.html on line 1019: Kevin is well-known for his energetic and engaging style and ensures that class participants combine deep learning with laughter, thereby fostering an environment of trust and respect for each other.

ellauri194.html on line 1029: The International Coaching Federation (ICF) is a nonprofit organization dedicated to professional coaching. ICF has been called "the main accrediting and credentialing body for both training programs and coaches". ICF defines coaching as partnering with clients in a thought-provoking and creative process that inspires them to maximize their personal and professional potential...

ellauri194.html on line 1030: This article contains content that is written like an advertisement. (April 2022)

ellauri194.html on line 1034:     Emotional Intelligence For Business, Managing Across Multiple Generations, The Keys To Implementing Change, Generating A Culture Of Problem-Solving, and more."

ellauri194.html on line 1039: Company Description: Cooler Technologies, Inc. is located in Venice, CA, United States and is part of the Computer Systems Design and Related Services Industry. Cooler Technologies, Inc. has 4 total employees across all of its locations and generates $269,745 in sales (USD). (Sales figure is modelled).

ellauri194.html on line 1042: SIOP Pillar at Compass Supply Chain Solutions LLC 


ellauri194.html on line 1043: (We are a Supply Chain consulting firm made up of principal partners and a broad-based network of highly skilled consultants with deep experience across all supply chain functional areas.)

ellauri194.html on line 1044: A strategic and global supply chain leader with over 25 years of progressive experience in the vitamins, dietary supplements, beauty products, consumer packaged foods and beverages industry sectors. Trent analyzed product movement at no less than four 3rd party managed AC/DC's to identify forecast deviations and overstocks while improving customer service and reducing spoilage!

ellauri194.html on line 1048: Privately-held since 1983, A&M is a leading global professional services firm that delivers business performance improvement, turnaround management and advisory services to organizations seeking to transform operations, catapult growth and accelerate results through decisive action.  Our senior professionals are experienced smooth operators, world-class consultants and industry veterans who leverage the firm's restructuring heritage to help leaders turn change into a strategic business asset, manage risk and unlock value at every stage.

ellauri194.html on line 1051: Häh, nämähän on kaikki samanlaisia vedättäjiä kuin Teflon ize? Manus manum lavat. Miten hemmetissä jotkut turvelot menee lankaan tämmöseen paskaan? Koska ne on ize ezimässä koko ajan jotain porsaanreikiä! Kyllä korppi korpin silmää nokkii jos saa yllätettyä, sanoi sananlasku mitä tahansa. Mullakin on 1 käden kokemusta jostain saman tyylin konsulteista; no Eski tietysti, ja Iso-Masa, ja size Kouvolassa komeljanttaroinut alivaltiosihteeri, plus ADHD suonikohjuineen, sekä 2. viimeisenä muttei vähäisimpänä Samu Mutajoki ja hännänhuippuna se pieni pyylevä koraaniprofessori, Jaakko Hämeen-Anttila. Kaikki tyynni käärmeöljymiehiä. 

ellauri196.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri196.html on line 47: Esiintyy ainakin jo Florinuksen sananlaskukokoelmassa vuodelta 1702 muodossa Cuuseen curotta / catawahan crapsahta. 

ellauri196.html on line 49: 	Ikaros ei noudattanut sananlaskua. Sillä ei olleet arvot kohdallaan. Maamies, kalamies ja merimies tietävät mikä on elämässä tärkeää: maanviljely, kalastus ja purjehdus. Agricola arat. Navigare necesse est. On vältettävä seppoilua, huuhastelua ja pilvilinnoja. Näyttelijät, filosofit, kynäilijät ja muut seppoilijat ym turhat julkkixet joutaa molskahtamaan jorpakkoon. Kuten esim. Eemeli, Esa Saarinen, Joannes Piscator ja Petrus Ramus.

ellauri196.html on line 51: hannes_Piscator%2C_RP-P-1905-3790.jpg/220px-Portret_van_Johannes_Piscator%2C_RP-P-1905-3790.jpg" width="20%" />

ellauri196.html on line 53: Ioannes Piscator (natus die 27 Martii 1546 Argentorati - obiit die 26 Iulii 1625 Herbornae in Provincia Giessa) fuit magister artium, professor ac theologus Germanicus. A piscatore habemus opus: Aphorismi doctrinae christianae (Herborn 1619).

ellauri196.html on line 61: Von einem urteilslosen Menschen heißt es, ihm fehle die „altera pars Petri“. Die gewöhnlichere Ausdrucksweise, die auch Kant gebraucht, ist die, es fehle ihm an der „secunda Petri“ (KrV B 173 Anm.). Diese Redewendung bezieht sich auf den zweiten Teil der Logik von Ramus (Institutiones dialecticae). Er behandelt das Urteilsvermögen (De iudicio).

ellauri196.html on line 67: Ramus war ein Gegner der aristotelisch-scholastischen Philosophie; schon der Titel seiner Magisterthese von 1536 hatte angeblich (Freigius zufolge) gelautet: „Quecumque ab Aristotele dicta essent, commentita esse“ („Was immer Aristoteles gesagt haben mag, sei erlogen“). Er entwickelte stattdessen eine neue, nichtaristotelische Logik. Darin ersetzte er (in den Institutiones dialecticae) den aristotelischen Syllogismus durch ein System von Dichotomien (vgl. Ramismus) in der Tradition des spätmittelalterlichen Logikers Rudolf Agricola (1444–1485).

ellauri196.html on line 69: Ramus wurde 1572 in der Bartholomäusnacht ermordet und seine Leiche in der Seine versenkt. Für seine Anhänger hatte er dadurch den Status eines Märtyrers erlangt.

ellauri196.html on line 71: Ramismi kritisoi aristoteelista "keinotekoista" logiikkaa perustuen Platoniin, Ciceroon ja Quintilianukseen, ja halusi korvata sen retoriikkaan perustuvalla "luonnollisen ihmisymmärryksen mukaisella" logiikalla. Logiikan tehtävänä ei ollut Ramuksen mukaan syllogismien pohdiskelu vaan filosofinen etsintä ja lyhyimmän polun löytäminen etsinnän tiellä. Ramus esitti teoriansa muun muassa teoksessa Aristotelicae animadversiones (1543).

ellauri196.html on line 102: 	Eemeli on aikamiespoika. Verottajalla on mielestään saatavia Eemeliltä jonka ei auta muu kuin paeta ja yrittää kaupungista työnteolla ansaita puuttuvat rahat. Vossikkakuskina kaupungissa Eemeli auttelee monia ihmisiä heidän murheissaan. Lopussa selviää, että verottajan tavoittelema henkilö on nimeltään Emil, josta Eemeli toteaa nimensä olevan ihan pelkkä Eemeli. Säästyneet rahat Eemeli antaa iäkkäille vanhemmilleen ja käskee herättää vasta sitten, kun ne loppuvat.

ellauri196.html on line 185: Auden oli homoseksuaali ja Chester Kallmanin rakastaja. Pari työsti yhdessä librettoja Benjamin Brittenin, Igor Stravinskin, Hans Werner Henzen ja Nicolas Nabokovin oopperoihin. Kuulostaakin akkamaiselta, "librettoja", ei edes kunnon kirjoja! Tiiliskiviromaaneja kuten appi Tomppa Mann! Ainiin homohan se oli sekin, tai siis bi. 

ellauri196.html on line 186: Auden kirjoitti ihan itsenäisesti satoja, tyylillisesti hyvinkin vaihtelevia runoja. Hänen tuttavapiiriinsä kuului myös amerikansuomalainen sotilas ja runoilija William Aalto. Homo sekin lyön vaikka vetoa.

ellauri196.html on line 188: Auden rakensi Tolkienille mainetta Amerikassa, oli opiskellut itse Oxfordissa, outo hyypiö joka söi ja kämppäili tuttujen kotona, missä yöksi kasasi peitokseen kaiken litteän irtaimen mitä huoneessa oli patjat matot, taulut seiniltä. Auden, joka ei saanut ruotsalaisilta Nobelia koska halveerasi Hammarsjköldiä ansaitusti messias-kompleksista - Auden kävi sittemmin Tolkienin kotona ja puisteli päätään: olipa ikävä ja ummehtunut huusholli.

ellauri196.html on line 193: Auden vanhoilla päivillään, juoppo, homo, naama ristikkäisuurteiden syövyttämä kun paikkaillun kalaverkon, kutsuttiin kulttuurinähtävyydeksi opiskelukaupunkiinsa Oxfordiin. Magladen-college kunnosti sille asunnoksi vanhan panimonsa. Auden luiskahteli sieltä kaupungille pyjamassa, avojaloin, ja kun sen piti arvovieraiden päivällispöytään tulla edustamaan, se supatteli itsekseen kunnes möläytteli sellaisia oivalluksia kuin:

ellauri196.html on line 195: - Niin se on! Kyllä joka ihminen kylpyveteensä kusee! Eipähän Auden liittynyt asiaan paitsi että sanoi Tolkienin kodista niin pahasti. Sen sijaan pistin kuvatekstiin (ja se oli kaunis kuva, kirkontorista otettu, iänaikaiset sakaraiset tomit, kellahtava hiekkakivi, pehmeät nurmet ja metsät) C.S. Lewisin runon:

ellauri196.html on line 199: 	Eilisessä Gently-sarjassa oli liuta homoja. Nirhaaja oli raskaansarjan nyrkkeilijä muistuttava ex-sotasankari pedelli joka oli sekin pede eli peräaukon miehiä. Se oli kuitenkin filmin tekijöistä pienempi paha kuin filmin naiset ketkä skizoilivat silloin yhtä laittomien aborttien kaa. Naisprofessori oli pahin koska se ei edes halunnut lapsia! Senkin murhaaja, sanoisi Hipon Aku. Tämäniltaisessa Lewis-paskassa oli taas homopetteri, plus typerää antikommunismia ja harppisakuvihaa. Helvetti noi britit on tiss-mall-leen samanlaisia germaaneja kuin vihaamansa hunnit, samannäkösiäkin. Vittu että pitääkin noin vartioida kanssa-apinoiden reiän käyttöä. Että inhoon sitä. Mut on se silti aika kiintoisaa!

ellauri196.html on line 203:   It is a girl; a disappointment for me, as I want to admit between us, because I had greatly desired a son and will not stop doing so. [...] I feel a son is much more full of poetry [poesievoller], more like a sequel and restart for myself under new circumstances.

ellauri196.html on line 207: - No minkälaista kyhhäästä syntyi Tompan vävyn Audenin "kynästä"? Ihan hyviä mitallisia runoja, kuten tää joka on kuuluisa koska se esiintyy yhdessä filmissä, jonka mä olen nähnytkin, vaikken muista runoa. Siinä oli molemmat Seijan suosikkipojat mukana, Darcy ja se toinen änkyttävä ruipelo jonka nimeä ei muista. Leffan nimi oli jotain 2 häät ja 3 hautajaiset, jotain sinne päin. 

ellauri196.html on line 214: Prevent the dog from barking with a juicy bone, 		Vaientakaa koiran haukkuminen ydinluulla,

ellauri196.html on line 221: Let the traffic policemen wear black cotton gloves. 		Käyttäkööt liikennepoliisit mustia hanskoja.

ellauri196.html on line 226: I thought that love would last for ever: I was wrong. 		Mä luulin et tää olis ikuista; erehdyin.

ellauri196.html on line 233: 	Musee des Beaux arts on hyvä myös. Ihan parhautta siinä on kyllä Brueghelin (tai jonkun muun) taulu (yllä).

ellauri196.html on line 240: The old Masters: how well they understood					vanhat mestarit: he ymmärsivät tosi hyvin

ellauri196.html on line 243: How, when the aged are reverently, passionately waiting				Että kun ikäihmiset odottelee hartaasti tunteella

ellauri196.html on line 245: Children who did not specially want it to happen, skating			Lapsia jotka eivät oikeastaan halunneet tulla, 

ellauri196.html on line 248: That even the dreadful martyrdom must run its course				Että kamalin veritodistuskin tapahtuu vaan

ellauri196.html on line 254: Quite leisurely from the disaster; the ploughman may				Ihan levollisesti pois onnettomuudesta; kyntäjä kenties

ellauri196.html on line 257: As it had to on the white legs disappearing into the green			Kuten sen pitikin valkoisille säärille jotka katosivat

ellauri196.html on line 258: Water, and the expensive delicate ship that must have seen			Vihreään veteen, ja kallis hieno laiva josta varmaan nähtiin

ellauri196.html on line 280: that melted				joka sulatti

ellauri196.html on line 281: the wings´ wax				siipien vahan

ellauri196.html on line 293: Some idiot suggests that Auden's most famous poem, ‘Funeral Blues’, is ‘misread’ as sincere elegy when it was intended to be a send-up or parody of public obituaries. What an infantile idea! Rather, Auden's point is: We must make fun of one another AND die. Auden oli mielestäni suht hyvä, vahinko vaan että se näyttää Lewisin naziapulaiselta.

ellauri196.html on line 306: Vuonna 1817 hän aloitti teologiset opinnot Bernissä, missä hän valmistui 1820. Oltuaan viransijaisena isänsä kanssa työssä Utzenstorfissa hän jatkoi opintojaan 1821 Göttingenissä vuoden. Me oltiin yötä Göttingenissä Johnin Susannan ja Charlotten kanssa matkalla Dresdeniin. Olipa vaisu tuppukylä. Olis kannattanut mennä Erfurtiin Göttingenin sijasta. Myöhemmin opintomatkallaan hän vieraili Rügenin saarella, Berliinissä, Weimarissa, Leipzigissa, Dresdenissä ja Münchenissä. (Rügen kz Nipi ja Kurki-Suoniot)

ellauri196.html on line 310: 1835 Bitzius valittiin tarkastajaksi Lützelflühin, Ruegsaun, Haslen ja Oberburgin kouluihin. Kymmenen vuoden jälkeen hänet erotettiin tehtävästä, koska hänelle tuli poliittisia erimielisyyksiä hallituksen kanssa.

ellauri196.html on line 312: Vuonna 1835 hän oli keskeinen henkilö perustettaessa koulua köyhiä lapsia varten Trachselwaldissa. Poliittinen toiminta evättiin häneltä, koska hän hoiti seurakuntaa. Kirjoituksissaan hän kritisoi hallitsevia Bernin perheitä, koska nämä hänen mukaansa liian vähän osallistuivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.

ellauri196.html on line 318: Gottfried Keller arvosteli 1849-1855 useita näistä Gotthelfin kirjoista. Niissä hän ylisti maanmiestään suureksi eeppiseksi runoilijaksi, mutta kritisoi teosten antiradikaalista klerikaalista propagandaa, jossa hän kertoi kristillis-humanistisia käsityksiä hyvästä ja pahasta.

ellauri196.html on line 320: Hänen ihanteenaan oli maanläheisyys, isänmaallisuus ja uskonnollisuus yhteiskunnassa. Uhkana Gotthelf näki individualismin, radikalismin ja voimakkaan teollistumisen. Keinottelijoita ja huijareita hän ällösi. Juutalaisvastaisia olivat legendat "Gottesmord" (Äidin murha) ja ”Jüdische Verstocktheit" (Juutalainen taipumattomuus).

ellauri196.html on line 324: Jeremias Gotthelf sai Samuel Burilta 20-frangin rahan vuonna 1997, 200-vuotissyntymäpäivänään. Valitettavasti Jeremias oli ehtinyt jo kuolla.

ellauri196.html on line 400: Gunnar Castrén: Juhani Aho, osat 1–2. WSOY 1922–1923

ellauri196.html on line 402: Max Eyth: Rahaa ja kokemusta, kertomus. Kirja 1924

ellauri196.html on line 412: Johan Bojer: Uusi temppeli, romaani. Otava 1928

ellauri196.html on line 414: Stendhal: Punaista ja mustaa: kronikka 1830-luvulta, osat 1–2. Karisto 1929–1930 (alkuteos Le rouge et le noir)

ellauri196.html on line 472: Pingviinien saari on hersyvän hauska poliittinen ja historiallinen satiiri lähinnä ranskalaisen, mutta osin myös muun eurooppalaisen kulttuurin kehittymisestä legendojen ajasta aina 1900-luvun uusiin aatteisiin asti. Se on jaettu kahdeksaan kirjaan, joista ensimmäiset käsittelevät varhaisia aikoja, joista tullaan vähitellen keskiajan ja renessanssin kautta nykyaikaan; lopuksi otetaan katse jopa tulevaisuuden kronikointiin. France kirjoittaa samaan tyyliin kuin historioitsijat ottaen välillä aktiivisemman ja lähdekriittisemmän kertoja-kommentaattorin roolin. Tarkkaavainen lukija löytää Pingviinien saarelta Kaarle suuren, Joan d’Arcin, viikinkivalloittajat, Ranskan vallankumouksen ja monet muut vähän erilaiseen muotoon siirretyt historialliset henkilöt ja käännekohdat. Aatteita, tieteitä ja taiteita 

ellauri196.html on line 474:   Nyt on jääkarhuilla mieli mustana kun jäälautta on sulanut ja kahvi kaatunut lämminneeseen napamereen. Alahalla allin mieli polkiessa laihaa sumppia.

ellauri196.html on line 478: Tänään kazoimme teeveestä tai siis suoratoistopalvelusta a) tanskalaista rikosreportterinaista Dicte ja b) turkkilaista angstaussarjaa Ethos. Tiivistäen niiden pohjalta voi sanoa: teeveesarjat ovat läpeensä perseestä! En jaxa niitä! Ne on tähdätty joillekin käsittämättömille lima-aivoille. Sarja a) oli läpeensä vastenmielinen kuten kaikki ns. rikossarjat, näytetään pelkkää rupusakkia, tyyten ikäviä ihmisiä jotka äyskii ja tekee pahaa toisilleen kun niiden elämä on niin ahistavaa. Enkä puhu elintasosta, vaan ihmistyypeistä, yhtä kusipäisiä on niissä näytettävät kermaperseet, elleivät kusipäisempiä. Tanskalaiset on samanlaisia pakko-oireisia anaalis-retentiivisiä  germaaneja kuin länsinaapurinsa. Päähenkilö ponnarissa muistuttaa lykketrollia. Rikostoimittaja on vielä vastenmielisempi ammatti kuin poliisi, ne on kuin varis ja siira samalla haaskalla. People have a right to know! Why was the baby in the freezer? So it won't go bad. Sarja b) on aivan toivoton. Luonnevikainen väkivaltainen yökerhoporzari kiusaa katatonista vaimoa ja vinosuista siskoa aivan hulluuden partaalle ja yli, lapset istuu takapenkillä iho ummessa. Kaikki muutkin tyypit on yhtä vinxahtaneita. Eikö näissä ole yhtään normaalia ihmistä? Vai onko kaikki nk. normaalit ihmiset vaan toisella lailla kakkoja kuten esim. Gotthelfin lanzarit? Mix porukoista on kiva kazoa tälläsiä paskiaisia? Nauttiiko ne toisten kärsimyxistä? Onko ns. kivoja tyyppejä vaan lastenkirjoissa ja sarjakuvissa? Olenko naiivi? Niinpä suattaa olla, sanois Elna mummi tähän. 

ellauri196.html on line 488: 	Kyse on kansanluonteesta, jota on muovannut ja edelleen terävöittänyt Schweizin oma poika Calvinus. Rousseau ja Bitzius on kuin 2 marjaa. Lapset käy  rahakauppaa keskenään kaniineista, kreuzereita tinkivät. Emännät vertailevat kasvuja silmä kovana. Jumalan kiitos! Tuo pellava on kehnompaa kuin meidän. Mutta varsin kauniit nauriit saivat Trinin vähän kateexi. Elsi antaa siemeniä lahjaxi mutta laittaa salaa huonompaa siementä sekaan. Äijät vittuilevat ja hierovat kauppoja sillä aikaa tallissa. Louisdoori on kultaraha, arvoltaan noin 20 markkaa. Koko porukka on läskejä laajaperseitä, kaiken aikaa istuxivat ruualla. Trini pääsee vaununpenkille vasta 3. yrityksellä. Sitten sullottiin vaunuihin lapset joiden taskusta vehnäset vielä tirkistelivät. Lopuxi isäntä, jonka mahtavan puon takaa lapset tuskin näkyvät. 

ellauri196.html on line 490: 	Pieni kouluutus öiseen aikaan isännän taholta odottaa Ulia. Tiine lehmä kömpelehtii levottomana. Talonpojat ovat kylmäverisiä koska ne ovat niin pihejä. Tyttöjen pelissä on nuori mies kovan onnensa seppä. Joku siinä kiikkiin jää siitä saa olla patentti. Älä bylsi Anna-Liisaa niin et jää ansaan ja sinulla on yhtä pelotonta ja hyvää kuin meilläkin. Pelkosi vuoxi olet antanut meidän ja elukkaimme kärsiä, mikä pahinta. Sellaiset ilot ovat paholaisen houkutuxia. Kolikko livahtaa kourasta jos sen antaa livahtaa. Tee kuin Roope Ankka niin kuolet rikkaana. Kaikki riippuu sittenkin vaan uskosta. Joo ollaan selvästi kalvinisteja. Köyhän 2 suurta pääomaa on voimat ja aika. Ne on pantava korkoa kasvamaan isännälle jolla on paljon työtä ja rahaa. Se on palvelemista se. Palvelijan nimi on aarre jolla hankitaan kolmas aarre, varallisuus ja sillä neljäs, taivaspaikka. Jo on paxua! Tiukkaa pierua talollisen kannikoiden välistä. Hyvä palvelija ansaizee iloa, nimittäin työn iloa. He iloizevat isäntänsä asioista kuten omistaan.

ellauri196.html on line 496: 	Jeff Bezos sen tietää omasta kokemuksesta: palvelusväestä muodostuu usein salaliitto isäntäänsä vastaan, varsinainen Karhukopla punaisissa nutuissa! Koplan tarkoituxena on pakolla hankkia niin paljon palkkaa, niin paljon vapautta ja mukavuutta kuin on mahdollista, ja elleivät asiat käy heidän päänsä mukaan, vihoittaa isäntäväkeä niin paljon kuin on mahdollista. Tätä yrittävät Suomessa nyt sairaanhoitajat ja opettajat, valtaosa ämmiä. Palkkakuopasta huutelevat ja koittaa sinne kompastuttaa meitä miehiäkin. Eiköhän nyt säädetä pakkolaki ja pakoteta ne hommiin entisillä paskapalkoilla!

ellauri196.html on line 498: Ulista tuntui kuin taistelisi hänen sielustaan 2 valtaa, hyvä ja paha enkeli, joista kumpikin halusi häntä omaxeen. Tilanne on tuttu Aku Ankasta ja Lewis-poliisisarjasta, jossa punanuttuinen enkeli veti pitemmän korren ja harppisaku ämmä joka oli kavaltanut viattoman wagneriaani-isänsä Stasille länsimaisista nilkanlämmittimistä hukkui jokisulun kuohuihin. Varsinainen syyllinen oli komisario Morse, joka oli säästänyt postimerkissä ja lähettänyt wagneriaanille yxityiskirjeen Lontoon poliisin postileimalla. Tai no, sehän on roopemaista, tokko sitä voi siitä syytellä. Roopekin on kotoisin pohjois-Englannista, siis skoteista. Sama asia.

ellauri196.html on line 500: 	Sanotaan se vielä kerran oikein selvästi: kaikki ns. moraliteetit on hirveetä vedätystä, ilkeiden apinoiden pahansuopaa omaneduntavoittelua, läpinäkyvää vehkeilyä virtuaalihahmoilla sun muilla sätkynukeilla, kuuman hellahuoneen nokisista häntäheikeistä lähtien ratki pilvikerroxen penthousen lainepartaisiin kermaperseisiin. Niitä on tosi noloa lukea. Tää on hävettävän typerää, suorastaan röyhkeää, kuinka kukaan voi tämmöiseen uskoa? 

ellauri196.html on line 505: 	Sale Belov mainizee Hesekielin laaxon Augie Marchissa. Salen isoveli haluaa pelastaa jotain Hesekielin laaxon vainajia. Mikähän sekin alluusio tarkottaa?

ellauri196.html on line 509: Profeetta Hesekiel oli aivan mahdottoman haasteen edessä. Jumala näytti hänelle laakson, joka oli täynnä kuolleita luita. Hesekielille ei varmasti tullut mieleenkään, että luihin voisi alkaa syntyä elämää, mutta niin vain kävi!

ellauri196.html on line 515: Risto Huvila on espoolainen liikkeenjohdon konsultti, pianisti ja historianharrastaja, jolta on ilmestynyt kirjat Israelin ihme ja Aar juu reisi, resident is Ruuman (2018) ja Seurakuntalaisen blogista koostettu Miten Israelista pitää puhua (2022). Risto on Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n puheenjohtaja, Holokaustin Uhrien Muisto ry:n ja Elämän marssi ry:n varapuheenjohtaja sekä Eduskunnan antisemitismin vastaisen ryhmän sihteeri. Risto kirjoittaa myös Jerusalem Postiin, Times of Israel -sivustolle sekä Ristin Voittoon. Risto ei ole semiitti vaan tavallinen höpläytetty baltti.

ellauri196.html on line 519: On suuresti paradoksaalista, että kaikki Israelin miehittämät alueet ovat tulleet sen käsiin arabien käynnistämien sotatoimien seurauksena, mutta tätä ei suomalainen media halua tuoda esiin. Yleisesti ottaen kansainvälinen yhteisö/laki hyväksyy sodassa voitettujen alueiden liittämisen voittajavaltioon, kuten kävi mm. Krimin suhteen, mutta juutalaisvaltion suhteen tulkinta on erilainen.

ellauri196.html on line 520: Pahat mediat vertasivat Israelin Golanin-miehityksen logiikkaa Venäjän 2014 tekemään Krimin miehitykseen.  Mutta YK:n päätöslauselmat, joissa torjutaan valloitussodat, ovat täysin hanurista. Esimerkiksi se että Venäjä voisi puolustaa Krimin valtausta vetoamalla Yhdysvaltain päätökseen tunnustaa Golan.  Tai että kun Yhdysvallat hyväksyy Golanin liittämisen Israeliin, sen olisi vaikea arvostella Krimin tai Vähä-Venäjän liittämistä Venäjään.

ellauri196.html on line 521: Kuinka alhaista historian vääristelyä. Jos tämä ei ole lukijoiden tietoista harhaanjohtamista ja Israelin mustamaalausta, niin mitä sitten?

ellauri196.html on line 523: Ymmärrän hyvin, jos Netanyahu haluaa nyt poistaa aivan mahdottomaksi osoittautuneen kahden valtion mallin neuvottelupöydältä. Eihän se malli ole toiminut edes Ison-Venäjän ja Vähän-Venäjän kohdalla.

ellauri196.html on line 525: Vanhan testamentin Hesekielin kirjan 47. luvun 18. jae määrittelee Israelin 12 heimon ”perintömaiden” itärajan seuraavalla tavalla:

ellauri196.html on line 536: 	Kuinka mahtavaa onkaan elää Raamattuun uskovana juuri tässä ajassa, kun saa nähdä ikiaikaisten profetioiden toteutuvan silmiemme edessä! Gog ja Magog kokoavat joukkojaan, viimeinen taisto on ihan huulilla! Liittäkäämme äänemme pennittömän vapaamuurarin Eugène Pottierin sanoittamaan virteen hartaina:

ellauri196.html on line 544: Pohja vanhan järjestyksen horjuu

ellauri196.html on line 546: Alas lyökää koko vanha maailma

ellauri196.html on line 567: Lait pettää, hallitukset sortaa

ellauri196.html on line 582: Raharuhtinaat nuo röyhkeät

ellauri196.html on line 585: Varat kansan hankkimat on menneet

ellauri196.html on line 600: Vaan kuin korpit haaskoiltaan

ellauri196.html on line 613: Kuten kun aurinko talvella paistaa lämpimästi ja uutterasti, näkee kärpästen kömpivän sitä kohti ja nauttivan olostaan, niin nauttivat nyt myös palvelijat heille varatusta lämpimästä uunista. Ihan säälitti kun näki, miten he pyrkivät sen ääreen melkein tiedottomina kuin kärpäset aurinkoon päin ja lämmittelivät ja virkistyivät lämmöstä ja iloizivat olostaan.

ellauri196.html on line 620:   Chicagossa pula-aikana oli slummeja ja rotanpuremia lapsia. Sale oli niihin yhtä tottunut kuin demokraatit norsuihin. Hauska nähdä mikä on viisikymppisen akateemisen free enterprise  jutkun käsitys ay-liikkeestä. Kuten saattoi arvata ei korkea. Sen mielestä ne ovat kateita. Niin ovatkin, tasa-arvo on ainoa asia joka tyydyttää kateita. Ja ääliöitä koska ne eivät osaa ize vetkutella pinnalle hengittelemään hyttysentoukkana kuten Sale. Koska ne on harmitonta laahusta joista on bisinixille pelkkää harmia.

ellauri196.html on line 622: 	The AFL was the largest union grouping in the United States for the first half of the 20th century, even after the creation of the Congress of Industrial Organizations (CIO) by unions that were expelled by the AFL in 1935. The Federation was founded and dominated by craft unions throughout its first fifty years, after which many craft union affiliates turned to organizing on an industrial union basis to meet the challenge from the CIO in the 1940s. In 1955, the AFL merged with the CIO to create the AFL–CIO, which has comprised the longest lasting and most influential labor federation in the United States to this day.

ellauri196.html on line 624: 	Its fundamentally conservative "pure and simple" approach limited the AFL to matters pertaining to working conditions and rates of pay, relegating political goals to its allies in the political sphere. The Federation favored pursuit of workers' immediate demands rather than challenging the property rights of owners, and took a pragmatic view of politics which favored tactical support for particular politicians over formation of a party devoted to workers' interests. The AFL's leadership believed the expansion of the capitalist system was seen as the path to betterment of labor, an orientation making it possible for the AFL to present itself as what one historian has called "the conservative alternative to working class radicalism."

ellauri196.html on line 628: During World War I, the AFL—motivated by fear of government repression, and hope of aid (often in the form of pro-AFL labor policies)—had worked out an informal agreement with the United States government, in which the AFL would coordinate with the government both to support the war effort and to join "into an alliance to crush radical labor groups" such as the Industrial Workers of the World and Socialist Party of America.

ellauri196.html on line 630: The Great Depression were hard times for the unions, and membership fell sharply across the country. As the national economy began to recover in 1933, so did union membership. The New Deal of president Franklin D. Roosevelt, a Democrat, strongly favored labor unions. 

ellauri196.html on line 631: The major legislation was the National Labor Relations Act of 1935, called the Wagner Act. It greatly strengthened organized unions, especially by weakening the company unions that many workers belonged to. It was to the members advantage to transform a company union into a local of an AFL union, and thousands did so, dramatically boosting the membership.

ellauri196.html on line 633: 	Lewis argued that the AFL was too heavily oriented toward traditional craftsmen, and was overlooking the opportunity to organize millions of semiskilled workers, especially those in industrial factories that made automobiles, rubber, glass and steel. In 1935 Lewis led the dissenting unions in forming a new Congress for Industrial Organization (CIO) within the AFL. Both the new CIO industrial unions, and the older AFL crafts unions grew rapidly after 1935. In 1936 union members enthusiastically supported Roosevelt's landslide reelection. Proposals for the creation of an independent labor party were rejected.

ellauri196.html on line 635: 	In 1945 and 1946, an unprecedented wave of major strikes affected the United States; by February 1946 nearly 2 million workers were engaged in strikes or other labor disputes. Organized labor had largely refrained from striking during World War II, but with the end of the war, labor leaders were eager to share in the gains from a postwar economic resurgence.

ellauri196.html on line 637: The Labor Management Relations Act of 1947, better known as the Taft–Hartley Act, is a United States federal law that restricts the activities and power of labor unions. It was enacted by the 80th United States Congress over the veto of President Harry S. Truman, becoming law on June 23, 1947. 

ellauri196.html on line 641: The percentage of workers belonging to a union (or total labor union "density") varies by country. In 2020 it was 10.8% in the United States, compared to 20.1% in 1983. From a global perspective, in 2016 the US had the fifth lowest trade union density of the 36 OECD member nations.

ellauri196.html on line 643: Union workers average 10-30% higher pay than non-union in the United States after controlling for individual, job, and labor market characteristics.

ellauri196.html on line 644: The academic literature shows substantial evidence that labor unions reduce economic inequality.  Research suggests that rising income inequality in the United States is partially attributable to the decline of the labor movement and union membership.

ellauri196.html on line 646: 	Algie tuumi että naisen tehtävänä saattoi olla vain rakastaminen. Tai toisessa vaiheessa lapsen vaaliminen. Algie on Sale salapuvussa, vanha jutku, pahansuopa kusimulkero.

ellauri196.html on line 657: Elokuva kertoo järjestäytymättömien ahtaajien väkivaltaisesta ja korruptoituneesta elämästä. Sataman seutua hallitsee järjestäytynyt ay-rikollisuus; sen näkyvimpiä hahmoja ovat Johnny Friendly (Lee J. Cobb) ja hänen apulainensa Charley Malloy (Rod Steiger). Charleyn veli Terry Malloy (Marlon Brando) on myös mukana rikollisjärjestön toiminnassa. Terry tapatuttaa epämiellyttäviä kysymyksiä kyselleen ystävänsä houkuttelemalla hänet katolle josta hänet työnnetään alas. Myöhemmin Terry tapaa murhatun miehen sisaren, Edie Doylen (Eva Marie Saint) ja rakastuu tähän. Terry alkaa katua tekemisiään ja rikollisjärjestöön kuulumista.

ellauri196.html on line 659: Sataman pappi Isä Barry (Karl Malden) vastustaa aktiivisesti rikollisjärjestöä ja kertoo Terrylle murhan tapahtuneen koska murhattu aikoi paljastaa Johnny Friendlyn ja ammattiyhdistystoiminnan korruptuneisuuden. Pappi pyytää Terryä asettumaan gangstereita vastaan, mutta Terry on vastahakoinen.

ellauri196.html on line 669: Terry saa sukupuoliyhteyden Joey-vainaan sisareen Edieen, joka häpäisee paikallisen papin isä Barryn kutsumaan satamatyöntekijät kokoukseen. Barry yrittää saada heidät seisomaan yhdessä, mutta Friendly on lähettänyt Terryn kielimään, mitä sanotaan. Muut satamatyöntekijät pilkkaavat Terryä ennen kuin Friendlyn miehet hajottavat kokouksen. Terry auttaa Edietä pakenemaan, kun taas isä Barry suostuttelee Timothy "Kayo" Duganin todistamaan. Terry paljastaa Friendlylle, että Dugan todisti suljettujen ovien takana, ja seuraavana päivänä Dugan kuolee Friendlyn miesten irrottamasta viskikuormasta.

ellauri196.html on line 671: Isä Barry pitää kiihkeän puheen muistuttaen rantojen miehiä siitä, että Kristus kävelee heidän keskuudessaan ja sanoo, että jokainen murha on ristiinnaulitseminen (tai ainakin, jokainen ristiinnaulizeminen on murha, paizi jos se on teloitus). Terry ei edelleenkään ole halukas todistamaan, vaikka hänet on haastettu, kun taas muutkin satamatyöntekijät kieltäytyvät todistamasta. Terryn syyllisyys ja katuminen kasvavat yhdessä hänen tunteidensa kanssa Edietä kohtaan, kun hän näkee tämän säälimättömästi oikeutta tavoittelevan. Hän tunnustaa roolinsa Joeyn kuolemassa isä Barrylle, joka suostuttelee hänet tunnustamaan Edielle. Peloissaan Edie pakenee. Rikoskomission tutkija muistuttaa Terryä hänen viimeisestä suuresta ottelustaan, jonka hän hävisi tahalteen sen jälkeen, kun Johnny Friendly "osti osan" hänestä. Friendlyn miehet todistavat Terryn keskustelun tutkijan kanssa, ja Friendly käskee Charleya, Terryn veljeä, suostuttelemaan Terryn olemaan hiljaa tarjoamalla hänelle mukavaa työtä. Terry vastustaa ja Charley vetää aseen, jota Terry heiluttaa hellästi poispäin. Terry pahoittelee parasta otteluaan ja syyttää Charleya siitä, että hän heitti pyyhkeen nurkkaan ja tuhosi uransa. Charley antaa Terrylle aseen ja käskee tämän juoksemaan. Terry menee juosten Edien asuntoon, jonne tämä kieltäytyy päästämästä häntä sisään. Hän murtautuu sisään ja väittää, että hän rakastaa häntä ja he suutelevat, ennen kuin Terryn nimeä kutsutaan avoimesta ikkunasta. Miehet kadulla huutavat, että hänen veljensä odottaa ja Terry juoksee auttamaan häntä Edien perässä.

ellauri196.html on line 672: Kun kuorma-auto oli melkein ajanut heidät alas, Edie ja Terry löytävät Charleyn ruumiin ripustettuna lihakoukkuun kujalla. Terry menee baariin ampumaan Friendlyä, mutta isä Barry häiritsee häntä hänen odottaessa ja muut ammattiliiton miehet juoksevat ulos varoittamaan Friendlyä. Barry suostuttelee Terryn taistelemaan Friendlyä todistamalla oikeudessa. Terry antaa tuomiolle tuomitsevan todistuksen, ja Friendly erotetaan vahvoista ystävistään, kun hän joutuu syytteeseen. Ystävällinen estää Terryn kaikista ammattiliittojen töistä. Terry kieltäytyy lähtemästä kaupungista Edien kanssa ja ilmestyy laiturille päivittäiseen rituaaliin, jossa työntekijät valitaan kokoontuneiden longshoremiesten joukosta. Kaikki kutsutaan töihin paitsi Terry, joka pilkkaa Friendlyä läheisen hökkelin ulkopuolella huutaen olevansa ylpeä todistamisesta. Ystävällinen pakottaa Terryn hyökkäämään, ja häntä hakataan, kunnes hän pyytää apua roistoiltaan, jotka lakkaavat tappamasta Terryä. Rantamiehet kieltäytyvät tekemästä työtä, ellei Terry saa myös tehdä töitä, ja Joeyn isä työntää Friendlyn jokeen, kun tämä yrittää kiusata miehiä. Isä Barry kertoo pahasti loukkaantuneelle Terrylle, että hän hävisi taistelun, mutta hänellä on mahdollisuus voittaa sota, jos hän pääsee varastoon. Barry ja Edie nostavat hänet jaloilleen, ja Terry kompastelee käytävälle seisomaan varaston eteen, missä pomo nyökkää Terrylle ja käskee heitä ryhtymään töihin. Miehet seuraavat Terryä sisälle jättäen Friendlyn huomiotta, kun tämä hyökkää tyhjillä uhkauksilla ja nyrkeillä. Ovi sulkeutuu heidän takanaan ja jättää Friendlyn ulos kylmään. Terry on voittanut! Pomo on voittanut! Ystävällinen ammattiliiton mies on hävinnyt! Ei tässä mitään ay-näkökulmaa ole, paikallista sopimista vaan. Hajaantukaa.

ellauri196.html on line 679: Brando was raised a Christian scientist from Pfalz. Kasvoi kompostista kuin krispaattorissa wilttaantunut Pak Choi. His mother, known as Dodi Rypäleitä Perseessä, was unconventional for her time; she smoked, wore pants, and drove cars. She helped Henry Ford begin his acting career. However, she was an alcoholic and often had to be brought home from bars in Chicago by her alcoholic husband. Brando expressed sadness when writing about his mother: she preferred getting drunk to caring for us. No wonder Buddy.

ellauri196.html on line 681: Brando harbored far more enmity for his father, stating, "I was his namesake, but nothing I did ever pleased or even interested him. He enjoyed telling me I couldn't do anything right. He had a habit of telling me I would never amount to anything. I would never become The Most Important Person of The Century. And he was right." 

ellauri196.html on line 683: When he was four, Brando sexually abused his teenage governess. Brando became attached to her, and was distraught when she left him. For the rest of his life, Brando was distraught over her loss. Brando´s childhood nickname was "Bud". Makes sense for a compost crucifer. "Slim" would not have fit him in the least. 

ellauri196.html on line 685: He was later expelled from Libertyville High School for riding his motorcycle through the corridors. He had a trick knee.

ellauri196.html on line 687: Adler used to recount that when teaching Brando, she had instructed the class to act like chickens, and added that a nuclear bomb was about to fall on them. Most of the class clucked and ran around wildly, but Brando sat calmly and pretended to lay an egg. Asked by Adler why he had chosen to react this way, he said, "I'm a chicken—what do I know about bombs?"

ellauri196.html on line 689: Despite being commonly regarded as a method actor, Brando disagreed. He claimed to have abhorred Stanislavski´s teachings. He said  that actors were like breakfast cereals, meaning they were predictable.´

ellauri196.html on line 692: Brando was known for his tumultuous personal life (euphemism for a piece of shit) and his large number of partners and children. He was the father to at least 11 children, at least three of whom were not his. Like a large number of men, he too, had homosexual experiences, and he was not ashamed. If Wally had been a woman, he would have married him and they would have lived happily ever after and had a bunch of kids. Now all they got were some brown pickaninnies.

ellauri196.html on line 694: In Songs My Mother Taught Me, Brando wrote that he met Marilyn Monroe at a party where she played piano, unnoticed by anybody else there, that they had an affair and maintained an intermittent relationship for many years, and that he received a telephone call from her several days after she died. He also claimed numerous other romances, although he did not discuss his marriages, his wives, or his children in his autobiography.

ellauri196.html on line 696: Brando met actress Rita Moreno in 1954, and they began a love affair. Moreno later revealed in her memoir that when she became pregnant by Brando he arranged for an abortion. After the abortion was botched  Brando fell in love with Tarita Teriipaia, and Moreno attempted suicide by overdosing on Brando´s sleeping pills. Welcome back, O great days of adventure before Roe and Wade!

ellauri196.html on line 698: Tarita Teriʻipaia (born 29 December 1941) is a French retired actress of French Polynesian and Chinese descent most famous for having been the third wife of actor Marlon Brando, whom she later divorced.

ellauri196.html on line 705:   Hesekiel (יְחֶזְקֵאל "Jumala ei tapa vaan vahvistaa", hepreaksi Yəḥezqel) oli yksi Israelin profeetoista. Hän oli papin (Phil Cohen) poika ja toimi itsekin pappina Jerusalemin temppelissä. Ezekiel, like Jeremiah, is said by Talmud and Midrash to have been a descendant of Joshua by his marriage with the proselyte and hab">ex-prostitute hab">Rahab. Hänet vietiin Joakin von Ankan ja muun herrasväen mukana pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin vuonna 597 eaa. Hänen nimissään on Raamatun Vanhan testamentin Hesekielin kirja, joka on Hesburgereita koskevien tietojen päälähde.

ellauri196.html on line 715:     Lukuihin 40-48 sisältyy lainsäädäntösuunnitelma uutta temppeliä ja sen seurakunnan palvelijoita, mm profeettoja varten odotettavissa olevan ihanan pelastuksen aikana.

ellauri196.html on line 718:   Ezekiel describes his calling to be a prophet by going into great detail about his encounter with God and four "living creatures" with a four wheel drive that stayed engine running beside the creatures.

ellauri196.html on line 720: Ezekiel and his contemporaries like Jeremiah, another prophet who was living in Jerusalem at that time, witnessed the fulfilment of their prophecies with the siege of Jerusalem by the Babylonians. 
  

ellauri196.html on line 721: 	Some statements found in rabbinic literature posit that Ezekiel was the son of Jeremiah, who was (also) called "Buzi" because he was despised by the Jews.

ellauri196.html on line 729: According to the Bible, Ezekiel and his wife lived during the Babylonian captivity on the banks of the Chebar River, in Tel Aviv, with other exiles from Judah. There is no mention of him having any offspring.   Josephus claims that Nebuchadnezzar of Babylonia's armies exiled three thousand Jews from Judah, after deposing King Jehoiakim in 598 BCE. Ärsyttävimmät kiljukaulat johtoportaasta vietiin jäähylle. Jesaja kuului Jahven hoviin, Hese oli bloody peasant.

ellauri196.html on line 731: 	The last recorded prophecy of Ezekiel about the destruction of Jerusalem dates to April 571 BCE, sixteen years after the destruction of Jerusalem in 587 BCE.  He was fifty years old when he had his final vision.

ellauri196.html on line 740:   Montale ha scritto relativamente poco. Il poeta può solo dire "ciò che non siamo": è la negatività esistenziale vissuta dall'uomo novecentesco dilaniato dal divenire storico. Pieni negatiivisuus ei ole ylläri, kun muistaa maailmansodat. Vaikkei tää 21. vuosisata juuri näytä positiivisemmalta. Il poeta crede di trovare una risposta, una soluzione al problema del "male di vivere": ad esempio, frutti di mare o alcune figure di donne. Montale esalta lo stoicismo etico di chi compie in qualsiasi situazione storica e politica il proprio dovere. Perche no il epicurismo? Tärkeintä sille oli la ricerca di propria dignità. No se pääsikin elinkautisexi senaattorixi. Eli taas tätä tuttua: tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä. Se trendas sotavuosina. 

ellauri196.html on line 751: That David played, and it pleased the Lord

ellauri196.html on line 763: She tied you to a kitchen chair

ellauri196.html on line 764: She broke your throne, and she cut your hair

ellauri196.html on line 772: But if I did—well, really—what´s it to you?

ellauri196.html on line 802: Eugenio Montale ebbe una visione fortemente idealizzata dell’amore: la sua concezione della donna ricorda la tradizione del dolce stil novo e della donna angelo. La poesia Morgana è l’ultima della raccolta Quaderno di quattro anni, pubblicata nel 1977. Järbällä oli noobel rintapielessä, senaattorin hattu ja paxu lompakko, helppo on lempeä pyytää. Vanha ja lihavakin runoilija osaa vielä lurittaa, jos silmään sattuu oikein kainaloinen nuori kana. Luonto on suunnitellut niin, että ruumiikas voi vielä bylsiä: nivusiin ei kerry läskiä. 

ellauri196.html on line 829: Hanno detto hanno scritto che ci mancò la fede.	Sanoivat ja kirjoittivat lehtiin että meiltä puuttuu uskoa.	

ellauri196.html on line 840:   Montalen Dante-ihailu on epäilyttävää. Voiko Danten suunnalta odottaa mitään hyvää? Wesley oli siihen verrattuna huumormies.  Montanelta pitäis ilmeisesti löytyä subtlea ja provokatiivista huumoriakin setäilyn lomasta. Peukutti se ainaskin Italo Svevoa.

ellauri196.html on line 842:     Onko runous vielä mahdollista v 1975? What has been the contribution of  dynamite to the centuries-long diatribe on the meaning of life? I refer to human life and not to the appearance of the amino-acids, tarkentaa Montane Nobel-puheessa.

ellauri196.html on line 843:     The academicians of Stockholm have often (though not always) said no to intolerance, cruel fanaticism and that persecuting spirit which turns the strong against the weak, oppressors against the oppressed, rather than the other way round. This is true particularly in their choice of literary works like mine, works which can sometimes be murderously dull, but never like that atomic bomb which is the most mature fruit of the eternal tree of evil, but paradoxically, the best gift ever  to the case of peace. It kept Europeans from murdering each other for almost 100 years. 

ellauri196.html on line 848:     My poems are a completely useless product, but hardly ever harmful, and this is their best characteristics. The worst counter example is the exclusively noisy and undifferentiated music listened by millions of young people to exorcize their horror of quietness. Mass communication, radio, and especially television, have attempted, not without success, to annihilate every possibility of solitude and reflection.

ellauri196.html on line 850:     The new art of our time  is film and video which effect a kind of psychic Thai massage on the spectator on the home sofa. The deus ex machina of this new heap is the director. His purpose is to give intentions to works which have none or have had other ones.

ellauri196.html on line 851:     There is a great sterility in all this, an immense lack of confidence in domestic sex life on the sofa. In such a landscape of hysterical exhibitionism, what can be the place of poetry, the most discrete of arts? Under the sofa at best, I fear.

ellauri196.html on line 856:     The great poet Majakovsky, having read one or more of my poems translated into Russian, said: “Here is a poet I like. I would like to be able to read him in Italian.”

ellauri196.html on line 858:     Popular art has infinite roads in front of it because the population of the world is in continuous growth. But its limit is absolute void, as the monkey population eventually drives itself into extinction and dies out.

ellauri196.html on line 863: It seems to me certain that a great deal of printed paper and many books of poetry must resist time. Pieleen meni Montane, eikä vähän.

ellauri196.html on line 864: Mut tässä Montaigne osui naulan kantaan: The current crisis is strictly tied to the human condition, to our existence as human beings, to our illusion of believing ourselves to be privileged beings, the only ones who believe they are the masters of their destiny and the depositaries of a destiny which no other creature can lay claim to. Now that´s a fucking bad idea, and always was.

ellauri196.html on line 867: Male di vivere						Pahaa oloa

ellauri196.html on line 876: del meriggio, e la nuvola, e il falco alto levato.      ja pilvi, ja korkealle noussut haukka.

ellauri196.html on line 886: 	Sitä lyödään lentoon notkealla kepillä parrun päältä, jonka tyvi on maassa ja latva noin puolentoista jalan korkuisella tuella ja johon se istutetaan savella kiinni. Noin kahdenkymmenen askeleen päähän parrusta on merkitty sen piirin raja, jonka sisälle hurnuksen on pudottava tai jonka sisällä se on pysäytettävä. Tämä piiri tahi maali on heittopuolelta tavallisesti kymmenestä kahteenkymmeneen jalkaan leveä, usein piirretään se syrjiltä laajemmaksikin kuin lyöntipuolelta, mutta päätä sillä ei ole, vaan on se pituudeltaan rajoittamaton, hurnusta saa lyödä niin etäälle kuin voimat riittää. Tämän piirin sisäpuolella täytyy pysäyttää tuo huimaa vauhtia lentävä kiekko suurilla puisilla lapioilla, joissa on lyhyet varret. Tuota pysäyttämistä sanotaan tappamiseksi. Jos hurnus putoaa tappamatta maahan piirin sisäpuolelle, niin lyönti oli hyvä, mutta jos otetaan kiinni tai putoaa kolmasti peräkkäin maahan maalin ulkopuolelle, täytyy lyöjän heretä lyömästä. Kummassakin leirissä on miehiä yhtä monta ja ne lyövät ja tappavat vuorotellen hurnusta. Jos nyt yhden leirin kaikki jäsenet ovat menettäneet lyöntioikeutensa kun hurnus joko on saatu kiinni tai on pudonnut maalin ulkopuolelle, niin laskevat he hyvät lyönnit yhteen ja siirtyvät sitten maalin puolelle ottamaan kiinni hurnusta.

ellauri196.html on line 888: 	Ennen aikaan Bernin kylät vihasivat toisiaan ja pilkkasivat ja löivät kovia kalloja tuoleilla, puisilla turnuslapioilla, haloilla ja aidanseipäillä. Posket ajettuivat simpulaxi. Nyttemmin on kaikki huonommin, tappelussa käytetään teräaseita, koska tuomarit ovat liian löyhäkätisiä, eivät pidä kunniassa lakia järjestystä eivätkä määrää lurjuxille henkirangaistuxia. Uli oli mestari siinä pelissä: vaikka joskus navauttikin harhaan, niin kieputti sitä etevämmin.  Muzilti kävi köpelösti Ulin tiimille, erdöpfelkoferiläiset tappasivat. Siitä tuli yötä myöten hieno tappelu, samanlainen kuin hopi-intiaaneilla Coloradossa. Ihastunut squaw viittilöi: tulkaa kazomaan!

ellauri196.html on line 890: Hurnus-peli ja sen perästä alkava riehunta on ihan sama ilmiö kuin jalkapallohuliganismi tänä päivänä. Koirasapinoille pitää aina järjestää tälläsiä muxintatilaisuuksia etteivät pahemmixi rupea. Se on vaan osa tota darwinistista uloslyöntileikkiä.

ellauri196.html on line 891: Onko valintapaine hellittänyt apinoilta tänä päivänä? Tokkopa, mutta kerran jo ratkaistut asemat on taas uhattuna: miehet jotka pääsi niskan päälle tällä tyhmällä mätkinnällä ja hyväveliseuralla saavat nyt kärsiä siitä että valikoivat naisista sovinnollisempia, hyväpäisempiä ja ovelampia.

ellauri196.html on line 893: Oikeassapa on Bauhausin isäntä: Niin sinä olet hyvä hölmö sinä, sanoi isäntä, ihmiset pitävät mitä haluavat pitää tai mikä heidän on pakko pitää; ei enempää. Uli ei voinut uskoa, että ihmiset voivat olla niin ilkeitä. Ulin piti tottua ihmisten tapoihin, jotka eivät parane kuitenkaan. Uli ei voi ihmisiä tehdä paremmixi. OIkeassa on Jee-suxen sana: olkaa kavalat kuin käärmeet, mutta vakaat kuin kyyhkyset. 	Tukala on syödä kirsikoita suurten herrain keskellä, syövät lihan ja luut ja kannat sylkevät. Herrain kanssa marjassa tai pellon laidassa on paha olla köyhänä,  osatonta peijataan, hyvänahkaista pikkuapinaa koijataan. On vain oltava järkevä niin ei kellään ole nokan koputtamista. Neuvoi Bauhausin isäntä hurnus-peliä. 

ellauri196.html on line 898: Jelínek (feminine Jelínková) is a Czech surname that means "little deer". Verdict: Borderline Jew. Kuten Pilin sotkuinen homokaveri Jelinek albumissa 178.

ellauri196.html on line 900: 	Elfriede Jelinek, an Austrian Jew, won the Nobel in Literature in 2004. According to the committee, she got it for revealing the absurdity of society´s cliches and their subjugating power. Take that, society´s cliches! One Swedish Academy member wasn´t exactly a fan. He quit in a fit, claiming that Jelinek´s writing is "whining, unenjoyable public pornography". Bet if it had been enjoyable private pornography, then his stance would have been different.

ellauri196.html on line 902: Jelinek, born in the eastern Austrian town of Mürzzuschlag on October 20, 1946, grew up in Vienna. As a young woman, she dealt with her father´s neuropathy, mother´s psychopathy and her own mental problems. Under the influence of her "demonic" mother, Jelinek said she was "trained" as a child prodigy in dance and music. She said she began writing to escape her mother´gs patronizing, dominating behavior.

ellauri196.html on line 903: She declined to attend the award ceremony in Stockholm, saying she was "not in a mental shape to withstand such ceremonies." 

ellauri196.html on line 908: 	Lapsena hän oli hoidettavana Hans Aspergerin klinikalla. ”En ollut Aspergerin autistinen, mutten myöskään kaukana siitä”, hän totesi haastattelussa vuonna 1995. ”Sen sijaan että äitini olisi lähettänyt minut leikkimään ikäisteni kanssa, hän lähetti minut vakavasti neuroottisten ja psykopaattien joukkoon.” Jelinek opiskeli pianonsoittoa Wienin konservatoriossa, kunnes kärsi hermoromahduksesta 17-vuotiaana. Hän aloitti kirjoittamisen edistääkseen toipumista. Opiskeltuaan Wienin yliopistossa hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa 1967 ja romaaninsa 1970.

ellauri196.html on line 911: Since being singled out by the Swedish Academy, Jelinek, who turns 70 on Thursday, has noticeably withdrawn from public view. In the 1980s and 1990s, she often played the role of the sharp-tongued moralist. Today, she only rarely gives interviews.

ellauri196.html on line 921: Dieses Gedicht beschreibt ganz deutlich einen Gewalttat. Früher wurden die Knollen des Knabenkrauts auch als Aphrodisiakum verwendet, weil sie optisch an Hoden erinnern. Interessant dabei ist die Gegenüberstellung des Knaben mit der Form der Orchideenblüte, die eine Analogie zur Vulva aufweist. Es ist sehr relevant,  im „märzenhauch“ nicht nur die Frühlingspriese erkennen, sondern auch ein Wortspiel mit der Biersorte Märzen. Die Farbe „Rot“ stehe als Zeichen der Fruchtbarkeit. Das ist auf die Röte des Leibes zurückzuführen, etwa gerötete Wangen oder stark durchblutete Geschlechtsorgane. Erotik und Ekel stehen nebeneinander. Nicht zuletzt ist die auffallende Konzentration auf Körper im Gedicht („zunge“, „mund“, „nackenschweiß“, „zähnchen“, „finger“, „halse“) dafür ausschlaggebend. Sexualisiert meint doch hier keinen erregenden Zweck.  

ellauri196.html on line 928: 	Die Katze ist ein alltäglicher Synonym der Fotze. Sie kann als Symbol generell und speziell als „Symbol des Weiblichen und der erotisch-sexuellen Anziehung bzw. Gefährdung“, wozu besonders die Nachtaktivität und Wollust der Katze beiträgt. „Gelb“ lese ich hier als stellvertretend für Körperflüssigkeiten wie Urin und Samen. Hier stellt sich die Frage, welcher Saft? Giebel ist Venushügel, was sonst. „Knabenrot“ habe ich schon das männliche Glied beschrieben. Zusätzlich kann das Rot für Blut stehen, ins Besondere als Zitat der Defloration. Tatsächlich gibt es kein Jungfernhäutchen im Sinn einer zu durchtrennenden Folie, jedoch war (und ist leider teilweise nach wie vor) das Blut bei der (ersten) Penetration der Beweis von Jungfräulichkeit. Wenn manche Frauen (beim ersten Mal) bluten, kommt das von (kleinen) Verletzungen in der Vagina. Ich weiss, ich weiss!

ellauri196.html on line 932: Damit hat der sexualisierte Gewaltakt ein Ende gefunden. Er zeigt aber noch Spuren, die in den Abschnitten sechs, sieben und acht deutlich werden. Es ist naheliegend, dass es sich um die Beine der zitierten Frauenfigur handelt, an denen das Ejakulat als „sein saft“ herabrinnt. „ein blasser nagel lieb / im frauen weiß / noch steckt / im talg“.

ellauri196.html on line 934: 	Es sind mehrere Bilder, die sich hier überlagern: die noch nicht getrennten Körper, die Spuren der Verletzungen an der Haut, die durch Gegenstände oder Hände verursacht wurden. Es ist auf jeden Fall das Zeugnis sexualisierter Gewalt. Es sind auch Narben, die niemals vergehen. frühling hat uns zurück geholt in eine frühlingshafte Idylle und romantische Liebesvorstellung. Es ist so, als wäre nichts gewesen.

ellauri196.html on line 936: Im Metzger Lexikon Literatur is die Unterscheidung von pornografischer und erotischer Literatur nett beschrieben. Während erstere „durch die gleichermaßen produktive wie rezeptive Wirkungsabsicht , sexuell zu erregen bzw. erregt zu werden“ gekennzeichnet ist (lies: unmittelbares wanken), beschreibt die erotische Literatur eine „im weiteren Sinn Sammelbez. für alle denkbaren Arten von fiktionaler Lit., die Liebe oder Sexualität zum Gegenstand haben.“

ellauri196.html on line 946: 	No johan selvisi mixei Elfrieden runoja löydy millään netistä: Gog ja Magog ja Siira poistavat ne säädyttöminä.

ellauri196.html on line 950:   Länkkärit on alkaneet lappaa turvapaikanhakijoita Ruandaan. Tanskalaiset ei päästä enää ketään viikinkien keskeen häsläämään. Austraalia vie vinkkarit ja mutiaiset Naurusaareen nauramaan. Ukrainalaiset ovat tervetulleita niin kauan kuin sillä voi tehdä kiusaa ryssille, mutta eiköhän nekin ala kohta haista kuin vanha kala. Ei vittu ei voi muuta sanoa: Apinaköörin lopullinen tuho on ainoa toimiva ilmastoteko. Ammennä vaan Jehova, tulppa kiinni ja vettä ammeeseen, äläkä vaivaudu tällä kertaa rakentamaan mitään arkkia. Molskis sanoi Ikaros.

ellauri197.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri197.html on line 39: Irlantilainen 53v naispoliisi palaa Dubliniin kuin koira oxennuxelle hautaamaan huonosti kohtelemaansa tytärtään. Hautajaisissa se lukee Yeazin runon "Salavien takana". Vaan kannattaako sitä Yeazia niin palvoa? Se vaikuttaa ikävältä hepulta. Siitä on jo melkoisesti paasausta albumissa 53.

ellauri197.html on line 52: She passed the salley gardens		Se ojens ihan puskista		

ellauri197.html on line 54: She bid me take love easy,		Se sanoi otathan nyt iisisti	

ellauri197.html on line 62: she laid her snow-white hand.		Lumivalkealla kädellä.		

ellauri197.html on line 77: ‘Down By the Salley Gardens’ by William Butler Yeats is a simple poem that describes a speaker’s past relationship and how it failed.

ellauri197.html on line 78: The two stanzas of the poem are quite similar in form. Yeats repeats parts of the same lines twice in order to maintain the song-like qualities of the first three lines that he could remember. The speaker’s relationship failed because, despite his love’s urgings, he did not take life or love easy. Perhaps he rushed into things too quickly or made decisions that she didn’t approve of. Either way, it ended in tears. 

ellauri197.html on line 82: Yeats engages with several important themes in ‘Down By the Salley Gardens’ such as memory and love/relationships. There is also a great deal of regret underneath these primary themes. The speaker spends the poem looking back at a failed relationship, one that he surely regrets and would like to go back and change. He knows exactly what he did wrong, in fact, his love warned him about it several times and he didn’t listen. This is likely part of what makes the loss so painful, even though a great deal of time has passed. 

ellauri197.html on line 86: ‘Down By the Salley Gardens’ by William Butler Yeats is a two stanza ballad. Unlike many ballads, this one does not maintain its metrical pattern all the way through. The majority of the lines are written in iambic trimeter. This means that they contain three sets of two beats, the first of which is unstressed and the second stressed. Line two of the first stanza is a great example. 

ellauri197.html on line 88: Yeats chose to make use of a rhyme scheme that sticks to the even-numbered lines. The odd-numbered lines have a few slant rhymes, or imperfect or half-rhymes, but nothing quite as exacting as can be found in the even lines. 

ellauri197.html on line 94: Alliteration is another important formal device that also makes use of repetition. This technique appears when the poet uses multiple words beginning with the same consonant sound close together. For example, “grass grows” in stanza two and “shoulder” and “she” in stanza two. 

ellauri197.html on line 98: In the first stanza of ‘Down By the Salley Gardens,’ the poet begins by making use of the line that later came to be used as the title of the poem. He describes how there was a place, in the “sally gardens,” where he used to meet his love. The word “salley” may refer to an actual location, perhaps on the banks of the river near Sligo, or it might refer to “sallow,” a kind of tree.

ellauri197.html on line 102: He describes in the next lines how his love used to pass the “salley gardens / with little snow-white feet”. This is a great use of imagery that depicts his love as someone young, beautiful, and with the addition of “white,” pure feet. He describes the big mistake he made in regard to his life with his young woman. She told him to “take love easy” but he wasn’t able to do so. He rushed into this relationship and wasn’t as steady as he could’ve been. The man was “young and foolish” and now in his older age, he’s able to look back on his life and realize his mistakes. 

ellauri197.html on line 106: The second stanza is very similar to the first. There are several examples of repetition. The speaker begins by describing himself standing with his love “In a field by the river” rather than in the “salley garden”. Either way, the setting is natural and likely beautiful. The scene is made even more pleasing by the fact that he was with someone he loved and she was touching his shoulder with her “snow-white hand”. Here, readers should notice the repetition of “snow-white”. This time rather than describing her feet he’s thinking about her hand. He remembers how she asked him at that moment to “take life easy”. This is almost exactly the same as in the first stanza. But, now it’s revealed that the speaker’s inability to take it “easy” stretches to his life beyond his relationship with this woman. 

ellauri197.html on line 108: In the final lines of the poem, the speaker reveals that even in his old age he’s “full of tears”. Things did not go as he wanted them to. The transition into the present tense informs the reader that the impact of this failed relationship (which he knows failed because of him) is long-lasting. 

ellauri197.html on line 119: What lively lad most pleasured me	Mikä eläväisistä pojista		

ellauri197.html on line 120: Of all that with me lay?		Joita nain on mieluisin?		

ellauri197.html on line 121: I answer that I gave my soul		Sanoisin että annoin sieluni		

ellauri197.html on line 123: But had great pleasure with a lad	Mutta vällyissä oli mukavaa		

ellauri197.html on line 124: That I loved bodily.			Yhen kaverin kaa kuitenkin.		

ellauri197.html on line 128: He fancied that I gave a soul		Eze se sai mun sielun 

ellauri197.html on line 130: And laughed upon his breast to think	Mä nauroin sen mahan päällä		

ellauri197.html on line 133: I gave what other women gave		Mä annoin saman verran kuin		

ellauri197.html on line 134: That stepped out of their clothes.	Rautaiset ammattilaisetkin.		

ellauri197.html on line 137: He it has found shall find therein	Se joka löytää sen löytää jotakin	

ellauri197.html on line 138: What none other knows,			Mitä muut ei tiedäkään,			

ellauri197.html on line 144: There's not a bird of day that dare	Ei mikään ilolintu voi			

ellauri197.html on line 145: Extinguish that delight.		Halvexua sen riemua.			

ellauri197.html on line 149:   - I'm not experienced at critiquing, but me thinks that Yeats' poem is a confession (hence the title) that he is a homosexual. In other words, he is coming out of the closet. However, this is a premature judgment on my behalf, since I am not educated yet on the life of Yeats. Did Yeats have a family?

ellauri197.html on line 151: - This poem appears in a section entitled "A Woman Old and New". Yeats is obviously writing from the perspective of a female, not in his own voice. Thus the poem does not reveal homosexuality, but is rather an imaginative recreation of that woman's musings.

ellauri197.html on line 153: - Yeats was all his life passionately devoted to a woman named Maud Gonne :D She had an affair with him which meant everything to him, and wrote many poems in her honor, but she refused to marry him. She married someone else, and so he had to marry someone else as well, but he always cherished her above all. She was "THE" woman to him. It may be for her sake that he imagined love from HER point of view. Meanwhile he and his second-choice wife had a son and a daughter, whom he loved dearly. That's sad... For all parties involved.

ellauri197.html on line 158:   One of Yeats' most famous works, this poem was inspired in part by a carved piece of Lapis Lazuli that Harry Clifton gave Yeats for his 70th birthday (1935). Vizi siis mun ikäisenä! Saankohan mäkin tollasen arvokkaan lapispazaan lahjaxi?  Kekä on tää Harry Clifton? Ei toki toi 1998 syntynyt jalkapallista eikä edes mun ikäinen, 1952 syntynyt runoilija? Entä se kello Lindroosin vitriinissä?

ellauri197.html on line 162:   Henry Talbot de Vere Clifton (1907–1979) was an eccentric, British aristocrat, poet, race horse owner, art collector and film producer. He spent some time in Hollywood during the early 1930s and, in the mid 1930s, produced films in Britain. In the 1930s and 40s he had three books of poetry published.

ellauri197.html on line 164:   He was born on 16 December 1907, the son of John Talbot Clifton and Violet Mary Beauclerk, from a very wealthy family with extensive estates and other property holdings in England and Scotland. He was educated at Downside School and Oxford University. He knew the novelist Evelyn Waugh, having possibly met him at Oxford, and who is thought by some to have used him as a model for the Brideshead Revisited character, Sebastian Flyte, although other sources (e.g. Paula Byrne) attribute the inspiration to Hugh Lygon. Waugh was certainly a guest at the family seat, Lytham Hall, in the 1930s and described the Clifton family as “tearing mad”. Clifton's mother, Violet, believed that much of Brideshead Revisited was about the Clifton family and was furious when it was published.

ellauri197.html on line 168: Clifton was a gambler and in 1957 the Evening Standard described his behaviour in the Monte Carlo casino: “Tall, bearded, always dressed in heavy tweeds with a heavy brown scarf wrapped around his neck....he is notable for heavy gambling carried out with the appearance of complete unconcern, and sudden outbursts of indiscriminate generosity.” He often fell prey to conmen and lost a great deal of money through ill advised business deals. When warned that one of his acquaintances was dangerous he replied “Oh, I know, but you see I like bad types!” Many of his projects were started with great enthusiasm but he quickly lost interest and dropped them, these included the construction of a zoo and plans for a new town on his Lancashire estate.

ellauri197.html on line 172: In 1938 he instructed his chauffeur to drive him from Preston to Lytham without stopping (at threat of being sacked), not even at the gates of his property, so smashed through the gates, damaging the car.

ellauri197.html on line 174: He died childless in 1979, having squandered his family's wealth of several million pounds and sold their thousands of acres of land and other properties including the family seat of Lytham Hall that had belonged to the Clifton family since 1606. When he died he was almost penniless and was residing in a small rundown hotel in Brighton.

ellauri197.html on line 176: Clifton's three books of poetry were published by Duckworth. The first was Dielma and Other Poems in 1932 and then followed Flight in 1934. One commentator has said that “Clifton was particularly adroit at poems honouring – and marvelling at – women” and the Times Literary Supplement stated that “His lyrics are a gracious tribute to the beauty of women”. These were fairly conventional poems unlike his final work Gleams Britain's Day published in 1942. The Spectator described it as “expressing in a sort of prophetic certitude opinions upon religion, patriotism, love, art, war and peace, which he puts in unconventional verse”. The reviewer stated that the book was “the product of a curious, whimsical mind, full of energy, squandering it on half-digested ideas”. W B Yates dedicated his poem, Lapis Lazuli, to Clifton who had given him a valuable Chinese lapis lazuli carving.

ellauri197.html on line 178: Yeats' poem was completed in 1936. Yeats, in an oft quoted letter, describes the gift thus: "Lapis Lazuli carved by some Chinese sculptor into the semblance of a mountain with temple, trees, paths, and an ascetic and pupil about to climb the mountain. Ascetic, pupil, hard stone, eternal theme of the sensual east. The heroic cry in the midst of despair. But no, I am wrong, the east has its solutions always and therefore knows nothing of tragedy. It is we, not the east, that must raise the heroic cry." (Letter to Dorothy Wellesley (as in Wellesley College?) July 6 1935)

ellauri197.html on line 183: I have heard that hysterical women say			Joomä tiedän, hysteeriset naiset sanoo

ellauri197.html on line 184: They are sick of poets that are always gay,		kylästyneensä hilpeisiin runoseppoihin,

ellauri197.html on line 185: For everybody knows or else should know			Kaikkihan tietää tai pitäs ainakin,

ellauri197.html on line 186: That if nothing drastic is done				et ellei tehdä jotain radikaalia,

ellauri197.html on line 189: Until the town lie beaten flat.				Kunnes Helsinki on ihan muusina.

ellauri197.html on line 193: All things fall and are built again			Kaikki hajoaa ja rakennetaan uudestaan

ellauri197.html on line 194: And those that build them again are gay.		Ja uudisrakentajat ovat hilpeitä.

ellauri197.html on line 206: One asks for mournful melodies;				1 äijä pyytää haikeata musiikkia,

ellauri197.html on line 209: Their ancient, glittering eyes, are gay.		Niiden vanhat kiilusilmät ovat hilpeät.

ellauri197.html on line 214:   If art is to assist in mitigating sorrow, turbulence, and evil, then it must filter out the bathos that brings on hysterics. Art serves society as a sort of safety valve wherein viewers view the performance with some distance. That distance must then be framed in a way that not only lowers the temperature on sorrow but also elevates with the beauty of the truth the content portrays.

ellauri197.html on line 216: The third stanza reminds readers/listeners that civilization come and go, that the story of humankind is replete with societies rising and falling, like waves in the ocean. While the thought may provoke gloom, it remains a fact that those civilization have indeed been stamped out, and what a good thing it is. 

ellauri197.html on line 221: Jo oli kylmä perse miehexeen. What a sod. No entäs sitten tää:

ellauri197.html on line 230: And lights were paling out of the West,		Ja valot haalenisivat lännen suunnalla,

ellauri197.html on line 235: Nor would you rise and hasten away,		Etkä nousisi ja sännistäisi tiehesi,

ellauri197.html on line 236: Though you have the will of wild birds,		Vaikka olet oikukas kuin vanha kana,

ellauri197.html on line 237: But know your hair was bound and wound		Muzun tukka oli sitaistu ja kiedottu

ellauri197.html on line 239: O would, beloved, that you lay			Voi jospa rakkaani sä lojuisitkin silleen,

ellauri197.html on line 241: While lights were paling one by one.		Samalla kun valot haalistuvat 1 kerrallaan.

ellauri197.html on line 253: Will hardly seem worth thinking of		rakkaus ei koskaan ole vaivan arvoista

ellauri197.html on line 255: Certain, and they never dream			Eikä ne muuta kuvittele kuin eze haihtuu

ellauri197.html on line 256: That it fades out from kiss to kiss;		muisku muiskulta, sillä onhan juttu niin,

ellauri197.html on line 257: For everything that’s lovely is			että kaikki ihqu ihana on väliaikaista,

ellauri197.html on line 258: But a brief, dreamy, kind delight.		Vaan tollanen tuulihattu tahi hattara,

ellauri197.html on line 260: For they, for all smooth lips can say,		sillä sanoivatpa alahuulet mitä tahansa,

ellauri197.html on line 264: He that made this knows all the cost,		Se jäbä kekä kirjoitti tän tuntee asian,

ellauri197.html on line 275:     How happy I was if I could forget		Miten iloinen mä olin jos voisin unohtaa

ellauri197.html on line 277:     Would be an easy adversity			olis ihan pikku vaiva

ellauri197.html on line 293: ‘How Happy I Was If I Could Forget’ is a two-stanza work where the narrator takes the reader through a series of confusing verb tenses and language choices to represent the overall lack of clarity she has for the memory that she wishes she “could forget.” The cyclical state of the stanzas’ disorganization, additionally, reflects that the narrator feels trapped in her confused loop from the memory, and the reader could finish ‘How Happy I Was If I Could Forget’ without knowing what the troubling memory is. This is yet another method of revealing the narrator’s confusion over the memory. Just as she does not know how to treat the memory, the reader does not know solid details about the memory. From start to finish then, this is a work that is structured perfectly to share and represent the narrator’s confusion.

ellauri197.html on line 295:     The shift in verb tenses is remarkable in this first stanza to address the narrator’s unclear thoughts that are connected to whatever memory she wishes to “forget.” Within the first two lines of ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the reader encounters past tense in “was” and the subjunctive imagined prospect of “if I could forget.” This “if” indicates that this is only a wish the narrator has, meaning it is not past, present, or future because it has not happened and will not definitively ever happen. From there, the narrator turns to the present tense by saying, “how sad I am.” There is no clear way that all of these verb tenses senspibly link up, and this grammatic confusion mirrors how uncertain and shaken the narrator is from this memory’s lingering presence.

ellauri197.html on line 297:     This grammatical confusion continues in the third line where there is no subject given for the sentiment. Nothing is stated as the thing that “[w]ould be an easy adversity,” so structurally, the statement lacks clarity. A more correct formulation would be given by

ellauri197.html on line 299:     How happy I would be if I could forget to remember how sad I am. It would be an easy adversity.

ellauri197.html on line 301:     In fact, the reader might assume the thing is the memory, but the fourth line reveals that this cannot be the case. The “recollect[ion]” is addressed as a reason why the “adversity” is not “easy,” and the two cannot be the same thing. It appears then that this is a general sentiment, that the situation that created the memory would be something to “eas[ily]” push past if she could keep from “recollecting” it, but the lack of subject requires additional time to come to this conclusion, thus – again – mirroring the narrator’s uncertainty.

ellauri197.html on line 303: The reader can infer, whatever this memory is, that it is not a good one because if it were pleasant, the narrator would not be “happy” to “forget” it, and also because the situation linked to it is noted as an “adversity.” Not only is that memory evidently unpleasant, but the scenario has an “advers[e]” effect on her current life.

ellauri197.html on line 305: An interesting thing to note, however, is that the “adversity” is treated in a beautiful way by being addressed as a “Bloom.” The capitalization can be written off with the notion that even a bad memory could be important enough to merit capitalization, but a “Bloom” has a connotation of natural beauty and livelihood. This could simply mean the negativity from the circumstance grows with time, but the choice of such a soft verb gives the feeling that the narrator has warm feelings about whatever happened to cause this bad memory—maybe a relationship she loved but lost or a friend who was dear but forsaken. This would again give a reason for the grammatical chaos of the lack of subject and mismatched verb tenses since, it seems, the narrator does not know how she feels about the memory.

ellauri197.html on line 309: Once more, the variation of verb tenses happens within this stanza to continue the representation of her uncertain mind frame since the “Bloom [k]eeps making November difficult,” which is present tense, but she “was almost bold,” which is past tense. Though there is a logic behind this particular verb tense change, the pattern is still striking enough to merit mention.

ellauri197.html on line 311: Additionally, the third line of this stanza again does not have a subject for its main verb, and this format adds a bit of structure amidst the chaos since the varying verb tenses happen in the first two lines of both stanzas while the missing subject shows up in the third lines. This sustained format is an indication that this bad memory she could not “forget” keeps her in a loop she cannot break free of, as in no matter how far she tries to run from it, she always ends up dealing with the same problems again and again. The grammar details, then, mirror the circular repetition of her emotional problems.

ellauri197.html on line 313: A piece of irony is that she claims the memory is “making November difficult,” but as “November” is the final month of autumn and a step toward harsh winter, it could be noted as one of the harsher months of the year on its own. With this in mind, her phrasing could be a subtle hint that her current state is already harsh, and perhaps she is blaming too much on the memory in regard to her unhappiness.

ellauri197.html on line 315: Furthermore in ‘How Happy I Was If I Could Forget’, she claims to “[l]ose [her] way like a little Child [a]nd perish of the cold,” and this concept is loaded with possible meaning. For one thing, the capitalization of the word, “Child,” could indicate that perhaps she has lost a baby and is grieving that “Child.” This would clarify why she would treat the memory simultaneously as a pain and a beauty since she would treasure the “Child” itself, but abhor the pain attached to the grief. This, however, is the only speculation since it could mean that the helplessness she feels is significant enough, like a “Child” who needs care, to merit capitalization.

ellauri197.html on line 317: Whichever is the correct explanation, the word choice makes the reference to “November” more sensible since it is the month that is on the brink of winter. In this, “November” is an indication that she is very close to being submerged into “the cold” of her sorrow over the memory, and that sorrow can cause her happiness and liveliness to “perish” just as winter can steal the livelihood of plants and nature.

ellauri197.html on line 319: It is also noteworthy that she speaks of “perish[ing] of the cold,” not “in the cold.” This treats “the cold,” or the devastation from the memory, like a disease rather than a weather detail, which furthers the paradox of how the situation remembered is treated. In the first stanza, it “Bloom[s].” Here, it has essentially become a disease. This again mirrors the uncertainty and lack of clarity within the narrator’s thoughts regarding the situation.

ellauri197.html on line 321: Overall in ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the lack of clear details about what has happened to affect the narrator so, in addition to the confusion of verb tenses, subjects, and figurative language, creates an unclear work that perfectly depicts how unclear the narrator herself feels about her memory. Does she hate it? Does she want to keep it? Was it good? Was it bad? She does not seem to know, just as the reader cannot know the memory’s most vivid details.

ellauri197.html on line 325:   What the fuck? The idiot who wrote the analysis could not parse the poem! All that takes place in the first 2 lines of poem is that a Chomsky topicalization transformation moves the clausal objects of the main verbs to the front. There is nothing the matter with the tenses in the poem, it is all quite run of the mill.  

ellauri197.html on line 329:     if I could forget how happy I was, it would be an easy adversity to remember how sad I am. 

ellauri197.html on line 335: The poem, ‘Love’s Organ's Growth’, is an admirable lyric in which Donne examines the true nature of love and finds that it is mixed stuff, a mixture of both physical and spiritual elements. True love is both of the body and the mind, and to prove his point Donne gives a number of arguments and brings together a number of most disparate and varied elements.

ellauri197.html on line 337: In ‘Love’s Organ's Growth’, the poet says that love is not a quintessence or pure and simple stuff despite its sustaining and life-giving properties. Rather, it is mixed stuff, a mixture of different elements, both spiritual and physical. That is why it affects both the body and the soul; it causes both spiritual and physical arousal. It does cure not because it is the quintessence, but on the homeopathic principle, of “like curing the like”. It cures all sorrow only by giving more of it. Love is neither infinite nor “pure stuff”, but has a mixed nature like grass which grows with spring.

ellauri197.html on line 346: As I had thought it was,				kuin kuvittelin sen olevan,				

ellauri197.html on line 357: To say, which have no mistress but their muse,		joilla ei ole muuta pantavaa kuin muusansa,		

ellauri197.html on line 374: New taxes, and remit them not in peace,			uusia veroja, joita eivät poista rauhan tullessa,

ellauri197.html on line 375: No winter shall abate the spring’s increase. 		Ei mikään talvi laimenna kevään kasvua.

ellauri197.html on line 381: In the first stanza of ‘Love’s Organ's Growth’, the poet says that he does no longer believe his love to be so pure (simple and unmixed, hence not subject to change), and mixed, as he had earlier supposed it to be, because now he discovers that his love is subject to seasonal fluctuations and changes like the grass. Throughout the winter, the poet lied when he swore that his love was infinite, because what is infinite cannot grow and increase. Now he finds that his love has increased in vigor with the spring. Spring has made some additions to it.

ellauri197.html on line 385: In the second stanza of ‘Love’s Organ's Growth’, this love is like a medicine that cures sorrow (on the homeopathic principle) by giving the patient more sorrow. Love is not a pure and unmixed essence that has sustaining and curative powers. It is rather a compound, mixed stuff, made up of different elements or experiences, and hence it causes pain and suffering both to the soul and the senses.

ellauri197.html on line 387: When the poet says: “not only be no quintessence”, he means to refer to the medieval belief of Quintessence, which was regarded as “the pure essence of anything”, containing within itself all the creative and sustaining virtues. It was ‘pure’ and ‘simple’ and not a mixture or compound of a number of different elements or ingredients. It was supposed to have the power of sustaining, nourishing, and strengthening.

ellauri197.html on line 389: Like other mixed stuff, love also gets an addition in its vigor and strength from the sun (his working vigor, i.e., its restorative power, its motive force, its sexual energy). Love is not as pure and unmixed as is supposed by those who have no other beloved except their poetry (i.e. those who have no practical experience of love).

ellauri197.html on line 391: In fact, love is a mixture of different elements. That is why; it is sometimes passive and at other times active (that is; it is both spiritual and physical, both of the mind and the body). Sometimes it acts, and at other times it contemplates. It is an activity both of the mind and the body.

ellauri197.html on line 395: The poet here in ‘Love’s Organ's Growth’ says his love is not made larger by the spring, but more prominent, as in heaven, stars are not enlarged but revealed by the sun (the poet may mean here that as we would not be able to see the stars were not for the light which they reflect from the sun so we would not know of the existence of love, which is not for the bodily consequences of the union of souls.

ellauri197.html on line 397: Gentle love deeds, like blossom on a bough, bud out in spring from love’s awakened root. The poet means that just as blossoms burst out of the branches of trees in spring, gentle acts of love burst out from love, now reawakened with renewed vigor and energy. Every spring, thus, means a revival of sexual vigor, just as it also means a renewal of life and vitality in Nature.

ellauri197.html on line 401: Through this extract of ‘Love’s Organ´s Growth’, the poet, John Donne, says that if love takes such additions (gentle love deeds), as more circles are produced by one stirred in water, those, like so many spheres, make only one heaven, for they are all centered in her. When the poet says: Spheres, he refers to the Ptolemaic astronomy, the spheres were a series of concentric hollow globes which revolved around the earth and carried the heavenly bodies with them. There were supposed to be nine such hollow globes and together they made up what we call the ‘heaven’.

ellauri197.html on line 403: Here the term ‘concentrique’ means one circle within the other, or circles or globes with a common center. Here this common center is earth. Hence the spheres were supposed to be concentric or centered upon the earth. The first four lines of this extract can also be analyzed like: just as when water is stirred additional circles are produced by the original one, then these new additions will only constitute one heaven, like the spheres in the Ptolemaic astronomy form only one heaven; and that is because all these additions will be centered on you, just as in that system the spheres are all centered on the earth.

ellauri197.html on line 405: And though each spring adds new vigor to love, as princes levy new taxes in times of war, and do not remit them even during peace, no winter shall reduce the spring’s increase. “Thus love is not like grass, but more like heaven; rather, it combines both realms and is constant in change.”

ellauri197.html on line 406: When the poet says: “No winter shall abate the spring’s increase”, he means that the increase made in love in spring is not reduced in winter. It goes on increasing from spring to spring. So, love is both like and unlike the vegetable world. Like the vegetable world, it is subject to seasonal changes, but unlike the vegetable world, its strength and vitality is not reduced with the winter.

ellauri197.html on line 414:   Aika hassua että Anne Bronten helmihyminä oli lueteltu Poem Analysixessä rakkausrunona. Tai no, oikeastaan sehän onkin sellainen, kun sitä lukee sillä silmällä! Jee-suxen morsian ja Jahven miniähän se on joka siinä hymisee housut märkinä!

ellauri197.html on line 420:   My soul has felt today!			Jonka sieluni tunsi tänään aamulla!	

ellauri197.html on line 430:   That made my bosom glow?			Sai mun tissit hehkumaan?		

ellauri197.html on line 431: 'Twas sweet, but neither sun nor wind		Olihan se kiva, muttei pelkkä sää	

ellauri197.html on line 444: It was a glimpse of truth divine		Se oli jumalainen viuhahdus		

ellauri197.html on line 447:   That shone direct from heaven!		Ratki taivaastani!			

ellauri197.html on line 451: I saw His wisdom and his power			Näin sen haban ja sen fixuuden		

ellauri197.html on line 464: But while I wondered and adored			Mut vaikka mä ihastelin			

ellauri197.html on line 467:   I felt that God was mine.			Mä ajattelin: toi on mun.		

ellauri197.html on line 469: I knew that my Redeemer lived,			Tiesin: on pääsylippu voimassa,		

ellauri197.html on line 471: Full sure that I should rise again		Mä olin vissin varma että		

ellauri197.html on line 474: I longed to view that bliss divine		Mä halusin näkemään sen autuuden	

ellauri197.html on line 475:   Which eye hath never seen,			Jota kukaan ei ole nähnyt,		

ellauri197.html on line 484: Merirosvoruipelo Johny Depp on masentunut. Sen ura taitaa olla katkolla. Ei enää merirosvotähtiosia tipu ruipelolle joka täyttää kohta 60. Sitä 23v nuorempi vaimoke Never Heard syyttää sitä kotiväkivallasta. Johny Depp on tehnyt vastahyökkäyxen, se syyttää Never Heardia julkkisväkivalloin tehdystä mainehaitasta. Never Heard on pilannut sen uran valehtelemalla niiden kotimazeista. Ei se mennyt niin! Ei Johny lyönyt ja raapinut Never Heardia eikä pannut väkipakolla, raastanut tukasta, lyönyt sinelmille ja silmää mustaxi! Eikä niitä siis ketään toista naistakaan!

ellauri197.html on line 493: Hypergamy (colloquially referred to as "marrying up") is a term used in social science for the act or practice of a person marrying a spouse of higher caste or social status than themselves. It is mostly practiced by women. 

ellauri197.html on line 496: The term hypergyny is used to describe the overall practice of women marrying up, since the men would be marrying down. The term misogyny is used of men who hate high-heeled big-assed busty gold diggers almost as much as them niggers.

ellauri197.html on line 498:   A gold digger is a term for a person, typically a woman, who engages in a type of transactional relationship for money rather than love. If it turns into marriage, it is a type of marriage of convenience.

ellauri197.html on line 500:   The term gold-digger was a slang term that has its roots among chorus girls and sex workers in the early 20th century.  The Oxford Dictionary[clarification needed] and Random House's Dictionary of Historical Slang state the term is distinct for women because they were much more likely to need to marry a wealthy man in order to achieve or maintain a level of socioeconomic status. than a man to marry a wealthy woman in order to achieve or maintain a level of socioeconomic status.

ellauri197.html on line 502: The term gold digger rose in usage after the popularity of Avery Hopwood's play The Gold Diggers in 1919. Hopwood first heard the term gold digger in a conversation with Ziegfeld performer Kay Laurell. As an indication on how new the slang term was, Broadway producers urged him to change the title because they feared that the audience would think that the play was about mining and the Gold Rush.

ellauri197.html on line 505:   Sharon Thompson's research has demonstrated how the gold digger stereotype or image has been used against women in the negotiation of alimony cases. The gold digger stereotype was also deployed in public discussions about "heartbalm" legislation during the 1930s, particularly breach of promise cases. The popularity of the gold digger image was a contributing factor to the nationwide push to outlaw heart balm laws in the middle and late-1930s in the United States.

ellauri197.html on line 507:   In the anglo-saxon common law tradition, a heartbalm tort is a civil action that a person may bring to seek monetary compensation for the end or disruption of a profitable romantic or marital relationship. A heartbalm statute is a statute forbidding such actions.

ellauri197.html on line 514: Loss of consortium was originally expressed in the Latin phrase "per quod servitium et consortium amisit" ("in consequence of which he lost [another person's] servitude and marital services"). The relationship between husband and wife has, historically, been considered worthy of legal protection. The interest being protected under consortium, is that which the head of the household (father or husband) had in the physical integrity of his wife, children, or servants. The undertone of this action is that the husband had an unreciprocated proprietary interest in his wife. The deprivations identified include the economic contributions of the injured spouse to the household, care and affection, and sex.

ellauri197.html on line 516:   The action was once available to a father against a man who was courting his daughter outside of marriage, on the grounds that the father had lost the consortium of his daughter's household services because she was spending time with her beau.

ellauri197.html on line 518:   Loss of consortium arising from personal injuries was recognized under the English common law. In 1349, the Statute of Labourers made legal provision to prevent servants changing employers, and to prevent prospective employers enticing servants away from other employers.

ellauri197.html on line 520:   Common law developed on the basis of this statute, such that the law extended from covering servants to covering family members. Since some family relationships were seen as analogous to property relationships (e.g. fathers owned their children and husbands owned their wives), harm done to family members could be seen as deprivation of benefits to the family member with legal control over them.

ellauri197.html on line 522:   For example, in Baker v Bolton (1808) 1 Camp 493, a man was permitted to recover for his loss of consortium from the carriage driver while his wife languished after a carriage accident. However, once she died from her injuries, his right to recover for lost consortium ended. (After the enactment of Lord Campbell's Act (9 and 10 Vic. c. 93) the English common law continued to prohibit recovery for loss of consortium after the death of a victim). In the 1619 case Guy v. Livesey, it is clear that precedent had been established by that time that a husband's exclusive access to the sexual services of his wife was considered to fall within the concept of 'consortium', and that an adulterer might therefore be sued for depriving a cuckold of exclusive access to the sexual services of his wife. Since adultery could not otherwise be prosecuted in secular courts for most of the period after the twelfth century, loss of consortium became an important basis for prosecution for adultery in English law.

ellauri197.html on line 524:   By the 1930s, the term gold digger had reached the United Kingdom because British film industry made a remake of The Gold Diggers. While the film has been disliked by critics, several sequels with the same title have been made.

ellauri197.html on line 526:   Rap music men's use of the "gold digger script" is one of a few prevalent sexual scripts that is directed at young African-American women. It dates back to the old blues men like B.B.King. I gave you nine chillun an' now you want to give them back!

ellauri197.html on line 528:   A study done by the University of Minnesota in 2017 found that females of all species generally prefer dominant males as mates. Women rated "good financial prospect" higher than did men in all cultures.  In 29 samples, the "ambition and industriousness" of a prospective mate were more important for women than for men.

ellauri197.html on line 530:   Women are more selective in their choice of marriage partners than are men.  Studies of mate selection in dozens of countries around the world have found men and women report prioritizing different traits when it comes to choosing a mate, with men tending to prefer women who are young and attractive and women tending to prefer men who are rich, well-educated, ambitious (hence attractive).

ellauri197.html on line 532:   As societies shift towards becoming more gender-equal, women's mate selection preferences shift as well. The more gender-equal a country, the likelier male and female respondents were to report seeking the same qualities as each other rather than different ones, i.e. rich, young and attractive.

ellauri197.html on line 534:   Gilles Saint-Paul (2008) argued, based on mathematical models, that human female hypergamy occurs because women have greater lost mating opportunity costs from monogamous mating (given their slower reproductive rate and limited window of fertility),[clarification needed] and thus must be compensated for this cost of marriage. Marriage reduces the overall genetic quality of her offspring by precluding the possibility of impregnation by a genetically higher quality male, with or without his parental investment. However, this reduction may be compensated by greater levels of parental investment by her genetically lower quality husband.

ellauri197.html on line 536: An empirical study examining the mate preferences of subscribers to a computer dating service in Israel had a highly skewed sex ratio (646 men for 1,000 women).

ellauri197.html on line 538:   Despite this skewed sex ratio, they found that "On education and socioeconomic status, women on average express greater hypergamic selectivity; they prefer mates who are superior to them in these traits, while men express a desire for an analogue of hypergamy based on physical attractiveness; they desire a mate who ranks higher on the physical attractiveness scale than they themselves do."

ellauri197.html on line 540:   Traditional marriage practices in which men “marry down” in education do not persist for long once women have the educational advantage. It is also becoming less common for women to marry older men.

ellauri197.html on line 542:   Ennen hävettiin Schweizissä mennä naimisiin alle 30 vuoden vanhan kaa, nyt  nyrpistelevät tytöt nokkaansa kun kosija on on yli 25 ja rupeevat mieluiten yxiin 18-20 vuotiaiden kaa. Tästä ymmärtää, minkämoisia nykyajan tytöt ovat ja minä ne avioliittoa pitävät, miten vähän ne ajattelevat tätä: kuinka voivat lapset elättää lapsia?

ellauri197.html on line 544:   In a 2016 paper that explored the income difference between couples in 1980 and 2012, Chinese researcher Yue Qian noted that the tendency for women to marry men with higher incomes than themselves still persists in  modern China.

ellauri197.html on line 546:  A trophy wife is a wife who is regarded as a status symbol for the husband. The term is often used in a derogatory or disparaging way, implying that the wife in question has little personal merit besides her physical attractiveness, requires substantial expense for maintaining her appearance, is often unintelligent or unsophisticated, does very little of substance beyond remaining attractive, and is in some ways synonymous with the term gold digger. A trophy wife is typically relatively young and attractive, and may be a second, third or later wife of an older, wealthier man.

ellauri197.html on line 550:   A trophy husband is a husband who is regarded as a status symbol for the wife. The term is often used in a derogatory or disparaging way, implying that the husband in question has little personal merit besides his physical attractiveness, requires substantial expense for maintaining his appearance, is often unintelligent or unsophisticated, does very little of substance beyond remaining attractive, and is in some ways synonymous with the term gold digger. A trophy husband is typically relatively young and attractive, and may be a second, third or later husband of an older, wealthier woman.

ellauri197.html on line 552:   Gold Digger videot on suosittu meemi 21. vuosisadalla. Niistä näkee miten eri lailla millenniaalit kyllä puhuvat ("is that real? I was super depressed"), mutta ajattelevat ihan samoilla vanhoilla apinoiden totutuilla tavoilla. Kaikki kullinkaivuutarinat on keskenään samanlaisia, ja vanhan hyvän Darwinin alunperin keximiä.

ellauri197.html on line 557:   McDonald’s lämnade Ryssland – Andrej förlorade jobbet. Efter att Ryssland anföll Ukraina har en stor del av de globala storföretagen lämnat landet. Hur djup den ekonomiska recessionen blir är ännu för tidigt att säga. Experterna tror att situationen kan bli lika svår som på 1990-talet när Vilperin Perikunta välkomnade Andrej hos oss sist.

ellauri197.html on line 559: Sedan Ryssland anföll Ukraina den 24 februari har följande företag lämnat den ryska marknaden:

ellauri197.html on line 563: Dessa företag har stängt alla affärer och kontor i Ryssland, lämnat gemensamma projekt med ryska bolag och levererar inga reservdelar till den ryska marknaden.  

ellauri197.html on line 567: – Jag trodde aldrig att McDonald's skulle stänga. Ända till sista dagen var vi övertygade om att det inte skulle ske. Och så plötsligt sade de: Nu får ni tvätta av all utrustning, för vi ska stänga restaurangen. It-studentenAndrej (21) bor i Moskva. HBL publicerar bara hans förnamn av säkerhetsskäl.

ellauri197.html on line 569:   Den ryska huvudstaden är en dyr stad och McDonald's var ett perfekt sätt för Andrej att tjäna extra pengar vid sidan om studierna. McDonald är känd för sin hyggliga behandling av slavarbetare.

ellauri197.html on line 573: Liksom många ryska studenter bor Andrej hemma hos sina föräldrar för att spara pengar. På McDonald's fick han motsvarande 2,3 euro i timmen. Lönen är låg, men de cirka 340 euro som han vanligen tjänade i månaden hade en stor betydelse för hans ekonomi.

ellauri197.html on line 575: I slutet av mars meddelade McDonald's att alla 850 restauranger i Ryssland tills vidare stängs. Även Kentucky Fried Chicken och Pizza Hut, som bägge ägs av Yum Brands, har lämnat Ryssland. Ikea, som har betraktat Ryssland som en strategisk marknad, lämnade Ryssland nästan genast. Apple säljer inte längre någonting i Ryssland, Boeing och Airbus levererar inga reservdelar. De internationella storföretagen anser sig inte ha råd att solka ner sitt rykte i en situation där Ryssland för krig i Ukraina – och nu misstänks för krigsbrott.

ellauri197.html on line 577: Ryska ekonomer förutspår nu en kännbar recession. Många tror att situationen kommer att likna den som Ryssland hade under 1990-talet efter Sovjetunionens fall.

ellauri197.html on line 583: – Vi kommer att få samma problem som under coronapandemin, då utrikeshandeln rasade och logistikkedjor bröts. Men just nu lever vi i en enorm osäkerhet. Ekonomin kommer troligen att gå bakåt med mellan 6 och 10 procentenheter i år, men allt beror på den geopolitiska situationen, säger Donets till ryska BBC. O vad jag längtar tillbaka till planekonomins tider, säger Ms. Donetsk.

ellauri197.html on line 589: Andrej håller för sin del redan på att leta efter ett nytt jobb vid sidan om studierna. Som it-student kommer han troligen inte ha några problem med att hitta ett. Hans dröm i framtiden är att vara med och utveckla den digitala produkten NFT (Non-fungible token). Men medan studierna pågår hade han gärna haft kvar sitt deltidsjobb på McDonald's.

ellauri197.html on line 593: Sedan kriget började har tusentals människor lämnat Ryssland, framför allt it-experter och programmerare, som har lätt att hitta jobb utomlands. Också Andrej funderar på det.

ellauri197.html on line 597: – Utomlands är det bättre löner och dessutom ofta billigare att leva än i Moskva. Jag har funderat på Tjeckien eller USA. Det är friare i väst. Den enskilda människan har mer rättigheter. Men just nu känns det inte särskilt realistiskt att få jobb utomlands, jag har aldrig bott utomlands och jag måste tänka klart. I huvudet är allt fortfarande en enda röra.

ellauri197.html on line 600: 
Tervetuloa länteen Andrei, hanttihommiin meidän landeen. Tää on tie taivaankanteen, tämä on tie vapauteen.

ellauri197.html on line 604:     Brittipaskiaisten 1001:nnen poliisisarjan Gently, huonohampainen suutaan muikisteleva vanha pollari suree erittäin klisheisesti vaimoaan, kuin myös Morsen moukkamainen Inspector Lewis, ja aikaisemmin La Republican Leucadia veljeään. Aina samaa iänikuista valokuvan sivelyä sormella, eikö ne jaxa kexiä mitään muuta trooppia menetyxelle näissä käsittämättömän kaavamaisissa suoratoistosarjoissa? Ja mixi joka sarja pitää alkaa jollain rantahyrskyillä ja droonikuvilla jostain taivaalta, typerysten typeriä kasvoja liian läheltä tai kaukaa varjokuvassa, ja jotain iskelmiä taustalla?

ellauri197.html on line 606: Precious Photo: This is where a person carries a photo of a loved one who isn't with them around them at all times. This loved one can be somebody who is dead, far away for an extended period of time or the carrier may just be a Stalker with a Crush. If the person is dead, then this symbolizes the attachment that the carrier still has. If they're far away, then this shows that the carrier is anticipating their return. If the carrier is a stalker then there are thousands more where that one came from. It may also be an Orphan's Plot Trinket, usually when kept in a locket. Even still, if the photo is ruined, there are two possible outcomes:

ellauri197.html on line 613: Tarkastaja Gently muistuttaa erehdyttävästi Suomen pienen tasavallan pientä presidenttiä Sauli Niinistöä. Ei vaan ulkonäöltä vaan varsinkin taantumuxellisten poliittisten näkemysten osalta. Vahva ääni oikealta  brexitin puolesta, vastaan Skotlannin izenäistymistä, iso peukku Suomen ja Ruozin Nato-optiolle kunhan saadaan sovituxi hinnasta. Lännen rintamaan ei saa tulla aukkoja. Salomonin saarelaisten lipeeminen vinkuintiaanileiriin  on kiireimmiten estettävä, muuten on Australian turvallisuus vaarassa, ja USA:n Tyynen meren herruus mennyttä. Törkyturpaisempi beatlestukka on mukana vaan foilina alleviivaamassa Gentlyn keskiluokan pyhimystä. Honor and dignity ja muuta sellasta perinteistä brittischeissea. Tony Blair. Assangen luovutus. Boris Johnsonin koronajuhlat. Siinähähän on näitä mallixi.

ellauri197.html on line 615:   Kaikkein onnettomin on kuitenkin Vernen maailman ympäri 80 päivässä remake, se on niin klisheinen että Gentlyn homo upperclass twit James voisi kävellä pahki siihen ja lyödä päänsä niin että klisheesirut lentelevät. Seikkailu on sivuosassa, pääasia on pohtia sieluttomien pahvipäähenkilöiden skizoja. Jokainen jo tuttu tuhannesta aivan identtisestä roskasarjasta 

ellauri197.html on line 617:     Helkutti että pitääkin täyttää päätä tälläisellä sonnalla ilta illalta.Vaikka toisaalta, löytyyhän näistä paljon aiheita joista saa taas suuttua. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

ellauri197.html on line 624: Näin pahaa unta jossa jonkun läheisen piti muka väitellä jossain ulkomailla aika tuhnuisessa paikassa vaikka Turkissa, mutta nukuttiin kaikki pommiin ja oltiin myöhässä. Vaatteet oli hukassa, taxia ei saanut, jotkut juipit juoxi meidän kanssa kilpaa kohti ainoata taxia, yxi pääsi edelle mutta liukastui ja kaatui rähmälleen löysää kakkaa muistuttavaan mutaan ja ikäänkuin kostoxi halasi sitä mun löytyneille vaatteille. Kello oli viittä yli kun tultiin juhlapaikalle. Oli siinä muutakin ällöä mutta se alkaa haipua. Kello on puoli kahdeksan huhtikuun viimeisenä maanantaiaamuna. Rottien rafla tuli sentään eilen korjatuxi pihalta.

ellauri197.html on line 633:  Kivazulle Pauliina ezä razastat tukka auki nakuna jalat haralla mun mahalla, otat osaa mun skizoihin ja ize angstaannut mun angstista muze on voi, ilman sitä mä en saa "lauletuxi" eli skrivatuxi tämmöisiä angstaavia proosarunoja.

ellauri197.html on line 639:   Jossain varhaiskeväisessä skuzissa mä sitte vuodatin tän ruman salaisuuden sulle ja sä et edes hätkähtänyt vaan sanoit as you were, jatkakaa, hyvin menee mutta menköön. Sä tajusit et päästäxeni juhlituxi julkkixex mun ihan täytyy saada käydä huorissa, se on niinkö osa koko juttua. Muutenhan musta tulis ihan narsistisen izekeskeinen vaan yhden hengen kazomolla.

ellauri197.html on line 641:   No joo täytyy tässä tunnustaa kun vauhtiin pääsin et on mulla haahkain lisäxi ollut myös eräitä poikarakkauxia, nuoria jumalia on tullut pussatuxi ja niille pyllisteltyä. Joo tämmönen karvanen hmhkki mä oon, myönnetään, mutta luotan sentään taivaassa päästäni luvattuun awardiin, en ole täysin paha siis.

ellauri197.html on line 643:   Hetkonen, kekäs on tää auringon tallaaja sitten? Joku toinen runoseppo, oiskoon Percy Bysshe Shelley kyseessä? Roope haluis olla yhtä kuuluisa kuin se, mutta ehkä sittenkin mieluummin toimisi sen henkkoht katamiittinä. Vaikee päättää kyllä. No joo, tän välipuhelun päätyttyä, takaisin toimitukseen muusalle.

ellauri197.html on line 645:   Tämmönen syxypätkä sitte vielä, missä nuori Roope sovittelee izelleen täyttä hrahalaaria ja silinteriä, nokkalaseja, damaskeja räpylään sekä  whiskereitä. Ja uskon varmuutta, Roopella on oma jumala, mammona, jonka panttina on sen onnenlantti. Roope kertoo miten siitä tuli maailman äveriäin ankka, ensin kengänkiilloittaja, sitten sijoittaja... ei vaan se luki liikaa satuja pikkupoikana eikä mennyt ulos muiden kanssa leikkimään. Aikamoinen kermaperse miehexeen.

ellauri197.html on line 647:     His father was a well-paid clerk for the Bank of England, earning about £150 per year. Browning's paternal grandfather was a slave owner in Saint Kitts, West Indies, but Browning's father was an abolitionist. Browning's father had been sent to the West Indies to work on a sugar plantation, but due to a slave revolt there, had returned. Browning's mother was the daughter of a German shipowner who had settled in Dundee, Scotland, and his Scottish wife. His paternal grandmother, Margaret Tittle, had inherited a plantation in St Kitts and was rumoured in the family to have a mixed-race ancestry including some Jamaican blood, but author Julia Markus suggests she was Kittitian rather than Jamaican. The evidence is inconclusive. Robert's father, a literary collector, amassed a library of some 6,000 books, many of them rare so that Robert grew up in a household with significant literary resources. His mother, to whom he was close (no tietysti), was a devout nonconformist and a talented musician. His younger sister, Sarianna, also gifted, became her brother's "companion" in his later years, after the death of his wife in 1861. His father encouraged his children's interest in literature and the arts.

ellauri197.html on line 649:     By the age of 12, Browning had written a book of poetry, which he later destroyed for want of a publisher. After attending one or two private schools and showing an insuperable dislike of school life, he was educated at home by a tutor, using the resources of his father's library. By 14 he was fluent in French, Greek, Italian and Latin. He became an admirer of the Romantic poets, especially Shelley, whom he followed in becoming an atheist and a vegetarian (and a bisexual). At 16, he studied Greek at University College London, but left after his first year. His parents' evangelical faith prevented his studying at either Oxford or Cambridge University, both then open only to members of the Church of England. He had inherited substantial musical ability through his mother, and composed arrangements of various songs. He refused a formal career and ignored his parents' remonstrations by dedicating himself to poetry. He stayed at home until the age of 34, financially dependent on his family until his marriage. His father sponsored the publication of his son's poems. Varsinainen vanhapiika, neiti-ihminen.

ellauri197.html on line 651:     In March 1833, "Pauline, a Fragment of a Confession" was published anonymously by Saunders and Otley at the expense of the author, Robert Browning, who received the money from his aunt, Mrs Silverthorne. It is a long poem composed in homage to the poet Shelley and somewhat in his style. Originally Browning considered Pauline as the first of a series written by different aspects of himself, but he soon abandoned this idea.  The press noticed the publication. However, it sold no copies. Mill oli oikeassa, narsistista jaaritusta.

ellauri197.html on line 655:   Palataanko tässä Pauliinan mökkiin, Katariinan kammariin, jossa lima lensi kattoon asti?. No ei, Bysshe on sittenkin sen lemppari. Olikohan tämmöstä Paulinea ollenkaan. Äiskä ja Bysshe varmaan riittivät byssötyxen aiheixi.

ellauri197.html on line 658:     The time, which was an hour, that one waits 


ellauri197.html on line 659:     For a fair girl, that comes a withered hag.

ellauri197.html on line 663:   Taas rivi tähtiä. Onkohan niissä mitään pointtia?

ellauri197.html on line 665:   Muzitten ilman suurempia sydänhaaxirikkoja, se rupee joutilaaxi uskonnottomaxi herrasmiehexi ja luopuu jopa geniuxen hatusta. Vaik oishanse kivaa elää ikuisesti laahuxen meeminä näissä jaarituxissa, vai mitä hei? My self is satiated not. Housuni on täynnä satiaisia. Vitun vetelys.

ellauri197.html on line 675:   Roope sähköttää näin Paulinelle vanhempien arkihuoneesta. Sittulee tollasta Blue Lagoon tyyppistä luontopläjäystä. Henkilöitä on tässä lurituxessa tosi vähän, vislaavat muulinajajat ihan hätkähdyttävät. Wild men watch a sleeping girl who crosses her legs and opens them like a labor whip, I look in—I am concentrated—I feel;—

ellauri197.html on line 679: And what is that I hunger for but God? 


ellauri197.html on line 683: Sin and lust and pride, paha kolminaisuus. 


ellauri197.html on line 687: Rivi tähtiä. Oliskohan tää PAULINE ize asiassa salanimi Paavalille oka kyljessä? Roopen äiti Wiedemann oli harras evankeelinen.

ellauri197.html on line 688: Paavalikin selvis myrskystä, kuten iloisena kertoo Come home kids-sivusto. Mäkin pääsin alaluokilla mustavalkoiseen televisioon johkin lasten kirkottamisohjelmaan, mun vuorosana oli vastata, kun kysyttiin, millainen on jumala: Se on loistava. Aivan loistavaa! Ihana iankaikkinen elämä, raportoivat silminnäkijöinä pallinaamat baltit Aki ja Niina Liimatainen lasten videolla a 24,00 €. 

ellauri197.html on line 693:     Herran lähettinä Liimataiset ovat saaneet nähdä käytännössä, millaisella rakkaudella Jumala Israelia rakastaa. Aki ja Niina Liimataisen perhe elää ja toimii uskonvaraisesti. Jumala heittää heitä tällä tavoin ympäri maailmaa. Pyhän Hengen opastamilla Israelin matkoillaan Liimataiset kertovat iankaikkisen elämän lahjasta varsinkin juutalaisille, joita Herra heille osoittaa usein yliluonnollisella tavalla. Jumalan työ on täsmällistä ja ihmeellistä (paizi juutalaisten osalta). Herran ovat suunnitelmat, varainhankinta ja ihmeellinen johdatus. Tämä pysäyttävä, puhutteleva kirja on Liimataisen perheen kutsumus-työstä kertovan sarjan avausosa.

ellauri197.html on line 697:   Still sit by me—with beating breast, and hair 


ellauri197.html on line 711:     Usko, toivo, rakkaus: laki ja järjestys, yritteliäisyys, tiimihenki. Pesän hajuja.

ellauri198.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri198.html on line 41: Carlson has always been driven by and rooted in a strong set of values exemplifying the bold, entrepreneurial spirit and high quality standards embodied by our founder,  J.H.Carlson, who skedadled and left us holding the Carlson Credo.

ellauri198.html on line 43: Whatever you do, do with Interest.

ellauri198.html on line 54:   Mixi joillekuille toivominen on kuin joku liikuntaharrastus? Jota tehdään sukkahousuisina joillain venytyxillä tai salihousuisina punttisalilla? Niinkuin liikunta se on maali sinänsä; ei mennä minnekään, juostaan ympyrää, steppaillaan paikallaan, nostetaan ja lasketaan painoja ja hypätään narua?

ellauri198.html on line 56:   "... Näyn pohtineen tässä kirjassa ja myöhemmin Herzogissa sitä, kuinka yksilö voi kiertää tämän laajan kaupallisen yhteiskunnan kontrollia tulematta nihilistixi tai kommunistixi, välttää tyhjän kumouksellisuuden ja sensemmoisen mielettömyyden. Olen pohtinut, onko muita, luonteikkaampia metkuilun ja vapaan valinnan muotoja... Juu ja onhan niitä, esim. silmään kusenta ja vedätys. Olen yrittänyt osoittaa kirjoissani, ettei totuus välttämättä ole kaikki kaikessa. Ehkä on myös vaihtoehtoisia totuuksia jotka ovat dolce vitan puolella. Olen valmis myöntämään, että olemme broidini kanssa parantumattomia valehtelijoita ja moukkia ja että meillä on täysi syy pelätä totuutta, mutta en silti aio lakata toivomasta että selviämme tästä ilman syytteitä. Ehkä kaikesta huolimatta on sellaisiakin lurjuksia, jotka ovat ystäviämme maailmankaikkeudessa."

ellauri198.html on line 58: Näin siis nobelisti Bellow. Vapaus, löytämisen ja näkymisen ilo, toivo kaiken toivottomaksi tekevän uhalla ja keskellä, elämän äkkikäänteisyys, moninaisuus, varakkuus, rikkaus! Saul Bellowin Augie Marchin sikailut ei ole vain hauska veijariromaani. Se on myös paxu ja nenäviisas kirja velmusta juutalaisesta ajassamme.

ellauri198.html on line 65:   Tähän albumiin on nähtävästi tullut ryväs happamia lausuntoja suorasoittosarjoista. Olet sarjaärsyyntyjä, sanoo Seija sattuvasti kuten aina.

ellauri198.html on line 70: Istutimme monta vuotta sitten Rauhixen pihaan 3 Moosexen palavaa pensasta taimista, jotka ostimme Perennapuutarha Pöntiseltä Kalkkisista. Sakari kuoli melko pian, ja Sirkkakin  on huonossa hapessa, vain Olavi on ollut uskollinen herralle. 

ellauri198.html on line 75:     4. Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: "Mooses, Mooses!" Mooses vastasi: "Tässä olen." 5. Herra sanoi: "Minä täällä, Herra, täällä pensaassa. Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä, ja sandaalisi ovat papanaiset." 6. Herra sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, ja monen muunkin, ketä ei maxa vaivaa mainita tässä hötäkässä." Silloin Mooses peitti kasvonsa hupparilla, sillä hän pelkäsi katsoa rätisevää Jumalaa. Mixei Joosefia mainittu?

ellauri198.html on line 77:     7. Herra sanoi: "Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä. 8. On ollut vähän kiireitä, mutta olen tullut nyt vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa, maahan, jossa nyt asuvat kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja aidssilaiset, filistealaisista puhumattakaan. 9. Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat. Maxavat huonosti velkansa ja vittuilevat päälle.

ellauri198.html on line 79:     10. Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä." 11. Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä? Johan sain sinne porttarin 40v sitten." 12. Jumala sanoi: "Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle tämän hihamerkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt. Kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa eli siis minua tämän vuoren juurella. Nyt on teidän vuoro päästä sortamaan filistealaisia."

ellauri198.html on line 83:   Kun Mooses puolusti juutalaista orjaa, ja tappoi egyptiläisen miehen (2. Moos. 2:11–15), hän joutui pakenemaan autiomaahan, Midianiin (Egyptistä itään), jossa oli nyt ollut jo 40 vuoden ajan. Mooseksen CV oli siis tällainen: 40 vuotta faraon hienostohovissa ja 40 vuotta autiomaassa paimenena. Nyt hän sai vielä uuden tehtävän, jossa kuluisi seuraavat 40 vuotta. Kumpaakin edellistä työkokemusta tarvittiin tässä uudessa tehtävässä.

ellauri198.html on line 87:     Mooses oli ollut poissa Egyptistä jo 40 vuotta ja toiminut appensa lammaspaimenena. Mitä luulet Mooseksen nyt ajatelleen entisestä asuinmaastaan ja faraon hovista, jossa hän oli kasvanut? Vituttikohan?

ellauri198.html on line 106:     Millä tavalla Jumala vastaa sinun epäilyysi? Kenties "Heippalanderi?" Vai saatko hihamerkin?

ellauri198.html on line 110:       Rakas päiväkirja. Tänään näin Herran pensaassa. Hän rätisi. Sain hihamerkin.

ellauri198.html on line 116:   Amerikka oli ällö paikka jo kun oltiin nuaaria. A great place for hamburgers but who'd wanna live there. Sarjasta True Detective tulee ilkeitä 80-luvun takautumia. Eise ollutkaan kuvattu Arkansoossa vaan Luisiaanassa. Häirizeviä matkijalintuja karkotettiin kotipesiltä haukkojen ja pöllöjen avulla, ei sentään kaadettu kannanhoidon nimissä kuin Audubonin lintuja tai työläisiä Republican Steelin pihalla.

ellauri198.html on line 118:   Academy Award-winner Mahershala Ali plays the lead role of state police detective Wayne Hays. In an interview with Variety, Ali revealed that he was originally offered a supporting role, as the main character was supposed to be white. However, pursuing a better choice for his career, he convinced Pizzolatto that he was suited for the lead despite the pigmentation handicap. Saatiinhan värivirhe sentään korjatuxi Alin ja Rolandin urakehityxen myöhemmissä vaiheissa.

ellauri198.html on line 120: Ohjaaja Pizzalatte esittelee Nigerian skotin Amelian opettajahahmon kesken koulutunnin, jossa käsitellään Robert Penn Warrenin runoa nimeltään Tell Me a Story, joka aukeaa ”The name of the story will be Time / But You must not pronounce its name” -säkeen kautta. Ei vittu aukea, se tulee vasta B-puolella. Ei sillä kait ole juuri mitään tekemistä juanen kanssa. Haetaan vaan tollasia laatusarjan kannuxia. Vai oisko sittenkin jotain yhteistä:

ellauri198.html on line 121: "Warren’s preoccupation with time and how the passage of years affects memory reveals itself in his extensive use of flashbacks." No näitä takautumia piisaa Pizzalattella ihan häiriöxi saakka.

ellauri198.html on line 123:   Robert Penn Warren (1905-1989) oli yhdysvaltalainen prosaisti, runoilija ja kriitikko. Hän on kirjoittanut muun muassa suomennetun romaanin Kaikki kuninkaan miehet. Kriitikkona hän edusti uuskritiikkiä. Warren and Brooks helped to establish the New Criticism as “an orthodoxy so powerful that contemporary American fiction and poetry are most easily defined by their rebellion against it.” Hän kirjoitti selkä kaarella eri kirjallisuudenlajien teoksia.

ellauri198.html on line 125:   Warren kuului agraarikkojen ryhmään, jota johti John Crowe Ransom.  Warren began as an enlightened conservative Southerner. Siis kumpana? Valistuxen vaiko taantumuxen peikkona? Agrarians, with Ransom in the lead, were determined to re-endow nature with an element of horror and inscrutability and to bring back a God who permitted evil as well as good—in short, to give God back his thunder.” His main question was ‘How is one to look at life?’ Taas 1 tollanen yearning-man, wannabe uskovainen joka kaipaa jämäkämpää jumalaa joka jakaa merkityxiä kuin hihamerkkejä.

ellauri198.html on line 129: Events convince Jack that dialectical materialism is an insufficient paradigm to explain history. "Though doomed, they had nothing to do with any doom under the godhead of the Great Twitch. They were doomed, but they lived in the agony of will." Huoh. Samanlainen tahtoihminen kuin Belovin Sale. "Minä tahdon!" huusi Riitta ja takoi päätään lattiaan. Lukisivat Rami Tuomelaa.

ellauri198.html on line 131: Writing in the New Republic Steel, George Mayberry wrote that the novel was "in the tradition of many classics", comparing the novel favorably with Moby-Dick, The Sun Also Rises, and The Great Gatsby.

ellauri198.html on line 132:   Despite the positive reviews, in 1974, All the King's Men was challenged at the Dallas, Texas, Independent School District high school libraries for depicting a "depressing view of life" and "immoral situations".

ellauri198.html on line 134:   A typical Warren character undergoes a period of intense self-examination that ideally results in a near-religious experience of conversion, rebirth, and a mystical feeling of oneness with God. Luisiaana nuaarissa kännipäinen lasten isä pääsi kuivatelakalle ja ajoi pois paxut viixensä ja ohuthuulisen vaimonsa ja rukoili typerästi Roland Westin kanssa käsi kädessä kahvipöydän ääressä. Taisi olla kaappihomoja.

ellauri198.html on line 138: About all of Warren’s work there is a gusto and masculine force, a willingness to risk bathos and absurdity, reminiscent of Shakespeare.

ellauri198.html on line 139: Though Warren did not deny that man is an integral part of nature, what he celebrated in his poetry was the trait that sets man apart from nature—namely, his ability (and desire) to seek knowledge in his quest “to make sense out of life.” Joopa joo. Kuten jo sainoin, jälleen 1 näitä mänttipäitä merkityxen mezästäjiä.

ellauri198.html on line 142:   "In the whiplash of Warren’s long line, the most ordinary syntax becomes tense, muscular, searching,” comments a certain Williamson. Olikohan nääkin jäbät homoja? “His ear is formidable, though given to strong effects rather than graceful ones.” Ei tarvi korvatorvea.

ellauri198.html on line 144:     Not all reviewers agree that Warren’s work deserves such unqualified praise. Though Warren tackles unquestionably important themes, his treatment of those themes borders on the bombastic. Warren becomes ridiculous on occasion, whenever we lapse from total conviction. His philosophical musings are “sometimes truly awkward and sometimes pseudo-profound.” Warren thus joins a central American tradition of speakers—Emerson, Thoreau, Henry Adams, Norman Mailer—who are not only the salesmen but the advertisers of their own snake oil.”

ellauri198.html on line 146: Part of the problem seems to be an inordinate ambition for grandeur; part is what feels to me like haste. If Warren were in less of a hurry to chronicle each dawn dream, birdsong, and memory as it occurred, a process of distillation just might be allowed to take place. He is not an original thinker or a visionary poet. His is

ellauri198.html on line 147: a sometimes loose, rambling line, a nostalgia verging on obsession, a veering towards philosophical attitudinizing, the mask of the redneck that out-rednecks the redneck.

ellauri198.html on line 161: I did not know what was happening in my heart.

ellauri198.html on line 179:   In an idyllic moment that restages their initial meeting in 1980, Hays sticks his head into Amelia’s classroom to hear her read a bit of Delmore Schwartz’s poem “Calmly We Walk through This April’s Day.”

ellauri198.html on line 195: What will become of you and me

ellauri198.html on line 198: (... that time is the fire in which we burn.)

ellauri198.html on line 201: What is the self amid this blaze?

ellauri198.html on line 202: What am I now that I was then

ellauri198.html on line 203: Which I shall suffer and act again,

ellauri198.html on line 209: (... that time is the fire in which they burn.)

ellauri198.html on line 211: Avid its rush, that reeling blaze!

ellauri198.html on line 214: But what they were then?

ellauri198.html on line 219: But what they were then, both beautiful;

ellauri198.html on line 225: What am I now that I was then?   

ellauri198.html on line 235: It all started as steelworkers for five steel companies – Bethlehem Steel, Republic Steel, Youngstown Sheet and Tube, Inland Steel and Weirton Steel, collectively known as “Little Steel” in comparison to the giant U.S. Steel Company – went on strike to force the companies to recognize and bargain with their union, the Steelworkers Organizing Committee (SWOC). The strike, which began on May 26th, was almost completely effective in the first days, as 67,000 workers walked the picket lines, kept replacement workers (scabs) out, and brought steel production in their mills to a standstill. One striker later said that in the first days of the strike “the mills were as empty as Monday morning church” and that “the steel towns breathed clean air for the first time in years.”

ellauri198.html on line 237: Although the strike lasted nearly six months, the tide quickly turned. Union leaders had recently initiated a policy of supporting President Franklin Roosevelt and the Democratic Party. They told their workers that they could trust the Democrats and count on them to defend their interests. But Democratic governors, all allied with Roosevelt and all good friends of big business, used their power to beat strikers into submission. In Johnstown, Pennsylvania, the governor declared martial law and police reopened a closed plant and herded scabs into the factory to restart production, breaking the strike. In Ohio, the governor ordered National Guard troops from town to town to smash picket lines, beat and arrest strikers, raid union offices, and escort scabs into the factories. In Youngstown, two workers were shot dead, two more in Massillon, and another was beaten to death in Canton. Thousands more were beaten and arrested throughout the state at those and other locations.

ellauri198.html on line 239: The most terrible day, preceding those described above, was May 30th, Memorial Day. On the south side of Chicago 1,500 workers, including some of their families, marched to the Republic Steel plant for a picket line and to hold a meeting. They were met by 200 police and dozens of paddy wagons. A group of 300 workers advanced to confront the police. After debate, then heated argument, the police opened fire on the workers, first shooting dozens, then clubbing those still fleeing and many they had already shot. Ten were killed and forty others were shot, almost all in the back. One was paralyzed from the waist down. One hundred were beaten with clubs, including an eight-year-old child. After Memorial Day, workers were fearful that any wrong move could sudden death. And their union leaders offered no larger strategy to answer the violence.

ellauri198.html on line 241: All these anti-worker policies were carried out by Democratic governors and mayors under supposedly pro-labor Roosevelt. This brought the strike to an end. Vocally radical union leaders (like John Lewis of the United Mineworkers) blamed the President, the steel companies, and excessive violence of the police. And all these factors were a real part of the loss. But these same union leaders had tied their fate to the Democratic Party. Even after the Memorial Day massacre and the defeat of the strike, they continued to support Roosevelt and the Democratic machine.

ellauri198.html on line 243: The real reason for the defeat in the 1937 Little Steel Strike were the strategies and tactics of the union leaderships. They encouraged their members to have faith in Roosevelt and the Democrats, giving them a false sense of security that they would be protected against violence by their bosses, the police, and the National Guard. Had the workers relied only on their own power in unity, they could have been better prepared.

ellauri198.html on line 245: In 1934, strikers in Toledo, San Francisco and Minneapolis had all stood up to the police and National Guard from the start, done battle in the streets, and come out victorious. In 1936 and 1937, strikers at General Motor’s Flint, Michigan factories did the same, taking over plants and beating back police attacks. When workers were united and prepared to fight against the forces of their class enemies, they won!

ellauri198.html on line 247: The Memorial Day Massacre reminds us of both the suffering and the struggles that workers have gone through just to have their organizations recognized by big business. But it is reminds us of what happens when the power of workers is subordinated to poor union leadership and to a political party of the bosses that claims to be a “friend of working people.”

ellauri198.html on line 250: Samaan aikaan kun sen pomo juoxi notmiinä barrikaadeilla, Sale riensi nuohoomaan nahattomalla puikollaan jotain  kermaperse Esteriä. Se oli Salen tarkoitus ja elämäntehtävä, kuten kuhnurilla ainakin.

ellauri198.html on line 252: Riensin toteuttamaan ennustusta jonka Thea Fenchel oli lausunut tuossa keinussa St Joessa. Ja vaikka mulle ei ollut yhdentekevää että juuri minua oli hakattu ja ajettu takaa, en silti voinut tuntea tuota asiaa kovin tärkeäksi enkä tajunnut että kenellekään olisi hyötyä sitä että jatkaisin taistelua veljieni puolesta. Jos se olisi ollut minulle omantunnon kysymys olisin kenties seisonut Republic Steelin edessä kaatuneiden muistopäivän verilöylyn hetkellä kuten Grammick. Häntä oli isketty patukalla päähän. Mutta minä olin samaan aikaan patukoimassa Theaa toiseen päähän. Ei edes ollut vallassani olla missäin muualla, kun olimme päässeet alkuun. Ei, minulla ei ollut inspiraatiota ammattiliiton töihin eika politiikkaan eikä mitään hinkua "tahdon hituseni" joutumiseen ihmisjoukon eteen sen lähtiessä marssimaan eteenpäin kurjuudesta. Miten tämä tahtopahaseni olisi päässyt johtamaan heidän kulkuaan? (Vittu mikä narsisti! Mitä Mooses vastasi kun Jehova kuzui sitä palavasta pensaasta? Näin juurikin!)  En voinut käskeä itseäni tulemaan yhdeksi noista jotka asettuvat muiden kärkeen, työntyvät sosialistiseen valonsäteeseen tai keräävät ja keskittävät sen kuin polttolasi, hehkuvat ja häikäisevät ja leimahtavat kuin liekki. Sellaiseksi minua ei ollot tarkoitettu. Minut oli tarkoitettu piilottamaan munaa Estereiden perseeseen, sohimaan niitä pikku puikollani.

ellauri198.html on line 254: Juostessani taxista Thean asuintalon ovelle ja soittaessani kelloa kolme kertaa en juuri pannut merkille missä olis aula, komea ja runsaasti kalustettu, ketään ei ollut saapuvilla, ja kun yritin saada selville mikä hienoista ovista kuului hissiin, erääseen niista ilmestyi valoruutu. Thea oli ajanut alas minua vastaan. Ovi avautui. Sisällä oli samettipäällysteinen penkki ja me vaivuimme istumaan sille, syleilimme ja suutelimme siittimeni noustessa äänettömästi Thean imutuxessa (Boyd kertoo samansisältöistä tarinaa skotti lastenpiiasta muistelmiensa alussa). Huomaamatta veren kovettamaa munaani Thea siveli kädellään kassejani, olkapäihin asti. Mina avasin hänen kotitakkinsa rintojen kohdalta. En hallinnut itseäni, pääsi ruiskahtamaan silmille etuajassa.  En tajunnut mitään, olin miltei sokea. Jos joku muu olisi ollut sijassamme kumpikaan meistä ei olisi sitä tiennyt. En voi varmasti sanoa en nähnyt kasvoja, kenties se olikin siivooja. Kun ovi avautui, ja jatkoimme bylsimistä kävellessämme käytävässä ja sitten huoneistossa, matolla oven luona Thea ei ollut kuin muut naiset, nuo jotka niin sanoakseni antoavat luvan paljastaa yhden asian kerrallaan ja ihailla sitä, vaan päästi heti perille asti. Rakkauden tunne hallizi mahtavana. Theaa näpäsi että olin viivytellyt ammattiliittoasioissa. Olisit sanonut duunareille että "I got a chick to fuck".

ellauri198.html on line 256: Delmore Schwartz (8. joulukuuta 1913 New York, New York, Yhdysvallat – 11. heinäkuuta 1966 New York, Yhdysvallat) oli amerikkalainen runoilija ja novellisti. Hänen tunnetuin teoksensa on In Dreams Begin Responsibilities -kokoelman niminovelli. Se on myös ainoa suomeksi käännetty Schwartzin teos. Vaikka Schwartzia usein pidetään turhana elämäkerturina, merkitsevämpiä hänen tuotannossaan ovat teemat identiteetin rakentumisesta, maahanmuuttajien tuntemuksista uudessa kulttuurissa, epäonnistumisen pelosta ja amerikkalaisesta ”menestymisen pakosta”. Muzehän on epäamerikkalaista, missä Toivo hei? Minne jäi The Dream?

ellauri198.html on line 258: Vanity Fairin juonipaljastuxessa luvataan kertoa kaikki mitä haluut tietää True Detective English major alluusioista, and more. 

ellauri198.html on line 260:   Esim Roland was the name of a real-life medieval military leader under Charlemagne who, more importantly, was the subject of the oldest surviving major work of French literature: an epic poem titled The Song of Roland. Roland was a loyal and trusting knight who was told to bring up the rear guard and burst his own temples open while sounding a horn too vigorously. What a way to go! In 1855, Robert Browning made the warrior the subject of his poem “Childe Roland to the Dark Tower Came,” which leads us back to Stephen King, of all the U.S. turds. It’s a bit incongruous to think of Dorff’s Roland West—an uncouth man who refers to “Saigon trim” and is eager to start a fight.

ellauri198.html on line 262: You never bought no Saigon trim while you was over there? Guess I'm a romantic. I'm a feminist. They want to sell me a piece of ass, they got the right. Shit. You're gonna pay for it one way or another. You see yourself getting married, Purple? No, sir. I'm not a big enough asshole to put a woman and children through that. Hey. Don't. Shh. Dick! 

ellauri198.html on line 267: Ruozalainen kristitty sanoi että nuorten Wallenbergien olis pitänyt ampua muslimeita kovilla viime upploppissa. Suomalainen fasisti ehdotti vapaata aseenkantoa ilman eri lupia. Se lisäisi turvallisuuden tunnetta muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Taas paljon turpiinantoa eikä yhtään siittoa. Minne unohtui Kristina-tädin närpiöläinen vitunkuva? Make love not war? Kyllä pitää laahuxen olla pahalla tuulella kun pönttö on täynnä poliisisarjoja.

ellauri198.html on line 279:     In air that glitters like fluent crystal

ellauri198.html on line 280:     And is hard as perfectly transparent iron, they cleave it

ellauri198.html on line 284:     He slew them, at surprising distances, with his gun. Over a body held in his hand, his head was bowed low,

ellauri198.html on line 288:  What is love?

ellauri198.html on line 292: This poem is dedicated to the famous naturalist John James Audubon (as in Audubon society), and describes that man’s real-life practice of killing the birds he famously drew. He would use “fine shot” so as not to mutilate them, in order to deliver the best approximation of what they looked like in life. Warren doesn’t necessarily pass judgment on Audubon in this poem, but we might. All this cold, calculated murder in pursuit of “knowledge,” a.k.a. Audubon’s well-read work and much-regarded art; does it feel worth it?

ellauri198.html on line 294:   But of course, the Warren lines that stick out the most in the context of this episode is this: “In this century, and moment, of mania / Tell me a story.” On the one hand, this “century of mania” could refer to any modern hundred-year range we chose. So this HBO series itself is a story told in a century of mania. But if some of the implications of the post-murder turmoil that might over-take this town come true, then the case of the missing Purcell kids is, specifically, the story of a moment of mania known as “Satanic Panic,” which swept the nation in the 1980s and early 90s.

ellauri198.html on line 296: The Satanic panic is a moral panic consisting of over 12,000 unsubstantiated cases of Satanic ritual abuse (SRA, sometimes known as ritual abuse, ritualistic abuse, organized abuse, or sadistic ritual abuse) starting in the United States in the 1980s, spreading throughout many parts of the world by the late 1990s, and persisting today. The panic originated in 1980 with the publication of Michelle Remembers, a book co-written by Canadian psychiatrist Lawrence Pazder and his patient (and future wife), Michelle Smith, which used the discredited practice of recovered-memory therapy to make sweeping lurid claims about satanic ritual abuse involving Smith. The allegations which afterwards arose throughout much of the United States involved reports of physical and sexual abuse of people in the context of occult or Satanic rituals. In its most extreme form, allegations involve a conspiracy of a global Satanic cult that includes the wealthy and powerful world elite in which children are abducted or bred for human sacrifices, pornography, and prostitution, an allegation that returned to prominence in the form of Qanon.

ellauri198.html on line 298: Nearly every aspect of the ritual abuse is controversial, including its definition, the source of the allegations and proof thereof, testimonies of alleged victims, and court cases involving the allegations and criminal investigations. The panic affected lawyers, therapists, and social workers who handled allegations of child sexual abuse. Allegations initially brought together widely dissimilar groups, including religious fundamentalists, police investigators, child advocates, therapists, and clients in psychotherapy. The term satanic abuse was more common early on; this later became satanic ritual abuse and further secularized into simply ritual abuse. Over time, the accusations became more closely associated with dissociative identity disorder (then called multiple personality disorder) and anti-government conspiracy theories.

ellauri198.html on line 300: Initial interest arose via the publicity campaign for Pazder's 1980 book Michelle Remembers, and it was sustained and popularized throughout the decade by coverage of the McMartin preschool trial. Testimonials, symptom lists, rumors, and techniques to investigate or uncover memories of SRA were disseminated through professional, popular, and religious conferences, as well as through talk shows, sustaining and further spreading the moral panic throughout the United States and beyond. In some cases, allegations resulted in criminal trials with varying results; after seven years in court, the McMartin trial resulted in no convictions for any of the accused, while other cases resulted in lengthy sentences, some of which were later reversed. Scholarly interest in the topic slowly built, eventually resulting in the conclusion that the phenomenon was a moral panic, which, as one researcher put it in 2017, "involved hundreds of accusations that devil-worshipping paedophiles were operating America's white middle-class suburban daycare centers."

ellauri198.html on line 302:     Of the more than 12,000 documented accusations nationwide, investigating police were not able to substantiate any allegations of organized cult abuse.

ellauri198.html on line 304:     Amerikkaa parhaimmillaan taas. 

ellauri198.html on line 306: Police are calling on volunteers to aid in the search and are asking all residents to keep an eye out and report anything unusual they might have noticed, or believe might be relevant to the case. The actual transcript of the colored poetry session is here:

ellauri198.html on line 318: What do you think Warren means by that?

ellauri198.html on line 325: The title, "Childe Roland into the Dark Tunnel Came", which forms the last words of the poem, is a line from William Shakespeare's play King Lear (ca. 1607). In the play, Gloucester's son, Edgar, lends credence to his disguise as Tom o' Bedlam by talking nonsense, of which this is a part:

ellauri198.html on line 331: Albumin 340 välipalana lukaisin King Learin uudestaan, se on kyllä tosi onneton. Lyhyesti tiivistäen, king Learilla on kolme tyärtä, joista 2 vanhempaa nuolee ahkerasti kingin pyllyvakoa ja saa isot läänityxet kinkun retardoituessa, Cordelia (henceforth Corzu) ei mielistele, so the king has a cow ja tekee Corzun perinnöttömäxi. Burgundi ei huoli sitä, mutta Ranu ottaa. Sitten isosiskot alkaa kohdella ex-kinkkua kuin halpaa makkaraa. Jotain sivujuonta Glosterin äijästä ja sen 2 pojasta joista äpärä Edmundista tulee pahis ja Edgar ('Tom') esittää yhtä hullua kuin oikeesti hullaantuva ex-kurnupää. Styken päähuvi tulee näistä hulluista ja yhestä muuten vaan narrista. Kohta Glosterin äijää vedetään parrasta ja silmät kaivetaan ulos päästä, mikä on puolestaan pätkän parasta gorea. Konna Oswald [Dies.] Cordelia tulee Ranun kaa miehittämään Britanniaa. Britannia voittaa (tietysti). Corzun tsykologi parantaa Learin psykoosin, mutta liian myöhäistä: isotsiskot nirhaa toisensa, Cordelia epähuomiossa hirtetään, ja Lear kuolee apoplexiaan. Kaikki naiset on nyt tapettu, jälelle jää 2 hyvistä, mitätön Kent ja vetku Edgar. (Kentistä ei tullut mitään sanotuxi, mutta se onkin varsin mitäänsanomaton.) 

ellauri198.html on line 333: Se Learista. Yhdyn Rudolf v. Gottschallin mielipiteeseen: täys paska. Tässäkin on ranet anglosaxien pääpahixet, Roland haistaa brittiläistä verta kuin joku trolli. Saman frogivihan haistoi selvästi vaihtoehtoisen Foggin ykkösjaxossa. Passpartou, tuo luihu neekeri, oli epäluotettava frankofooni. Tosin osasihan se sanoa suahilixi "missä ovat paloportaat". Toivottavasti se anglosaxistuu myöhemmissä jaxoissa. Kaisen pitää, koska Foggille on varattu se intialainen prinsessa joten nussimaton lehtinainen jää muuten paritta. Tai hei ehkä niille kummallekin löytyy oman värisensä pari kun sarja etenee.  

ellauri198.html on line 335: Suddenly, Roland realizes that the mountain he has been looking at is the very one that hides the Dark Tunnel.

ellauri198.html on line 337: The sunset sets the scene ablaze at that very moment, and a strange sound fills the air. "[I]n a sheet of flame" Roland sees the faces of his dead friends, and hears their names whispered in his ears. Remembering their lives, Roland finds himself surrounded by a "living frame" of old friends. Filled with inspiration, he pulls out his "slug-horn", and blows, shouting "Childe Roland into the dark tunnel came".

ellauri198.html on line 339: At this, the poem ends, leaving what lies inside of the Dark Tunnel a mystery.   

ellauri198.html on line 342:     Browning claimed that the poem came to him in a dream, saying "I was conscious of no allegorical intention of writing it ...  I do not know what I meant beyond that, and I do not know now. But I am very fond of it."

ellauri198.html on line 344: A footnote in the Penguin Classics edition (Robert Browning Selected Poems) advises against allegorical interpretation, saying “readers who wish to try their hand should be warned that the enterprise strongly resembles carving a statue out of fog." This sentiment is echoed by many critics, who believe any quest for interpretation will ultimately fail, due to the dreamlike, illusionary nature of the poem.

ellauri198.html on line 348:     For Margaret Atwood, Childe Roland is Browning himself, his quest is to write this poem, and the Dark Tower contains that which Roland/Browning fears most: a damn big tunnel.

ellauri198.html on line 361: That hoary cripple, with malicious eye			Horo vammanen, äijän silmäpeli

ellauri198.html on line 364: Suppression of the glee that pursed and scored		Jota mainio pajunköysi vedätteli:

ellauri198.html on line 365: Its edge, at one more victim gained thereby.		Meneekö halpaan tääkin virkaveli?

ellauri198.html on line 368: What else should he be set for, with his staff?		Mitä varten muuten sillä keppi

ellauri198.html on line 369: What, save to waylay with his lies, ensnare		Olis ojossa kuin maantieviitta,

ellauri198.html on line 371: And ask the road? I guessed what skull-like laugh	väärään näyttää puoliojo heppi,

ellauri198.html on line 372: Would break, what crutch 'gin write my epitaph		Nauraa käkättää vanha tenukeppi,

ellauri198.html on line 377: Into that ominous tract which, all agree,		Lähtisin pahaenteiseen pöpeliin

ellauri198.html on line 381: So much as gladness that some end might be.		Muuta kuin et tulis loppu kiipeliin.

ellauri198.html on line 384: For, what with my whole world-wide wandering,		Exyiltyäni iänkaiken siellä täällä,

ellauri198.html on line 385: What with my search drawn out thro' years, my hope	Ympäriinsä ilman kyytiä kuin mamutaxi,

ellauri198.html on line 387: With that obstreperous joy success would bring,		Olisin kuin kissa lipevällä jäällä

ellauri198.html on line 388: I hardly tried now to rebuke the spring			Jos mulla kerrankin olis viuhka päällä,

ellauri198.html on line 395: And hears one bid the other go, draw breath		Kamut pihalle jo tekee hoppua:

ellauri198.html on line 400: While some discuss if near the other graves		Toiset pohtii onko sukuhauta

ellauri198.html on line 405: He may not shame such tender love and stay.		Kaikki odottavat jo et tyhjää potkaiset.

ellauri198.html on line 408: Thus, I had so long suffered in this quest,		Olin niin pitkään ollut siinä jengissä

ellauri198.html on line 409: Heard failure prophesied so oft, been writ		Ja saanut pahan onnen toivotuxia,

ellauri198.html on line 412: Their steps - that just to fail as they, seemed best,	Mustan tunnelin ritareden messissä,

ellauri198.html on line 417: That hateful cripple, out of his highway		Ällön jalkapuolen, lähdin pusikkoon

ellauri198.html on line 426: Than, pausing to throw backward a last view		Kun kazoin taaxepäin niin ei musta

ellauri198.html on line 433: Such starved ignoble nature; nothing throve:		En nähnyt koskaan, ihan elotonta,

ellauri198.html on line 437: You'd think; a burr had been a treasure trove.		Ilman onnenpotkua ihan hervotonta. 

ellauri198.html on line 450: Were jealous else. What made those holes and rents	Niin nousi heti paha huuto koko joukosta.

ellauri198.html on line 451: In the dock's harsh swarth leaves, bruised as to baulk	Mixi niitä piti laahuxen niin sorsia?

ellauri198.html on line 456: As for the grass, it grew as scant as hair		Sit toi ruoho kasvoi tosi harvana,

ellauri198.html on line 458: Which underneath looked kneaded up with blood.		Mudasta, josta saattoi haistaa veren.

ellauri198.html on line 465: With that red gaunt and colloped neck a-strain,		Rautias laiha kuhmuinen niska kenossa,

ellauri198.html on line 466: And shut eyes underneath the rusty mane;		Silmät harjan alla just kiinni menossa,

ellauri198.html on line 468: I never saw a brute I hated so;				En mä ainakaan, vaikkoon hevosmies.

ellauri198.html on line 469: He must be wicked to deserve such pain.			Sen lieka lie kii vanhassa kehnossa.

ellauri198.html on line 474: I asked one draught of earlier, happier sights,		Koitin jotain mieluisampaa aikaa kazoa,

ellauri198.html on line 483: An arm in mine to fix me to the place			Vanhan vipinän, se ei ollut huono

ellauri198.html on line 484: That way he used. Alas, one night's disgrace!		Ollenkaan! Mut jäätiin kii, tuon on

ellauri198.html on line 490: What honest men should dare (he said) he durst.		Kun se uskalsi tehdä kuten mekin.

ellauri198.html on line 491: Good - but the scene shifts - faugh! what hangman hands	OK - mutta nolon kevytkenkäinen!

ellauri198.html on line 496: Better this present than a past like that;		Parempi tää nykyinen kuin mennyt toi;

ellauri198.html on line 501: Came to arrest my thoughts and change their train.	Jotain ja lakkasin miettimästä meitä.

ellauri198.html on line 507: This, as it frothed by, might have been a bath		Karanneen suihkukuulokkeen lailla loikki

ellauri198.html on line 513: Low scrubby alders kneeled down over it;		Jostain ryhmyisistä haavapuista käsin

ellauri198.html on line 516: The river which had done them all the wrong,		Tää joki joka oli tehnyt kaiken pahan,

ellauri198.html on line 517: Whate'er that was, rolled by, deterred no whit.		Mitä olikin, sitä ei pysäyttänyt käsin.			

ellauri198.html on line 523: For hollows, tangled in his hair or beard!		Ja osuisi sen karvaisimpiin reikiin!

ellauri198.html on line 524: —It may have been a water-rat I speared,		Ehkä osuinkin vaan johkin piisamiin,

ellauri198.html on line 529: Now for a better country. Vain presage!			Tie eeku paranoo? Turha toivotus.

ellauri198.html on line 530: Who were the strugglers, what war did they wage,	Ketä tallasin, mistä niiden voivotus?

ellauri198.html on line 536: The fight must so have seemed in that fell cirque.	Siltä näiden poikien sirkus näytti.

ellauri198.html on line 537: What penned them there, with all the plain to choose?	Kuka oli sulkenut ne sinne, mitä järkeä,

ellauri198.html on line 538: No foot-print leading to that horrid mews,		Ei sinne vienyt yhtään jalanjälkeä,

ellauri198.html on line 544: And more than that - a furlong on - why, there		Eikä siinä kaikki - pikkumatkan päässä

ellauri198.html on line 545: What bad use was that engine for, that wheel,		oli jonkinlainen SM laite, mitä hyötyä?

ellauri198.html on line 546: Or brake, not wheel - that harrow fit to reel		Jolla nähtävästi voi lyödä lyötyä,

ellauri198.html on line 549: Or brought to sharpen its rusty teeth of steel.		voi vaikka lapsista tehdä rullasylttyä.

ellauri198.html on line 556: Changes and off he goes!) within a rood—		Ja lähtis vetään viizimättä lakaista),

ellauri198.html on line 560: Now blotches rankling, coloured gay and grim,		Väliin haisevia lättejä, hipinkarvaisia,

ellauri198.html on line 563: Then came some palsied oak, a cleft in him		Sitten halvattuja tammia, kuin halkinaisia

ellauri198.html on line 564: Like a distorted mouth that splits its rim		Pigitan pesäpuita tai ärvön naisia,

ellauri198.html on line 573: That brushed my cap—perchance the guide I sought.	Tikka nauraa pilkkasuu, eikö maistu silkka puu?

ellauri198.html on line 577: 'Spite of the dusk, the plain had given place		Et oli kaikkialla ympärillä vuoria,            

ellauri198.html on line 580: How thus they had surprised me, - solve it, you!	Mistä ne siihen ilmestyi, sano ize jästi!       

ellauri198.html on line 584: Yet half I seemed to recognise some trick		Mä aavistelin jotain jäynää mulle tehtävän,     

ellauri198.html on line 585: Of mischief happened to me, God knows when—		Kuka lienee ollut asialla, piru vaiko herra,    

ellauri198.html on line 586: In a bad dream perhaps. Here ended, then,		Tai paha uni, succubus, jälleen kerran,         

ellauri198.html on line 595: While to the left, a tall scalped mountain... Dunce,	Ne tuuppii toisiaan ihan ihanasti,      

ellauri198.html on line 600: What in the midst lay but the Tower itself?		Mikäs torni sieltä näkyy keskimmäisenä!         

ellauri198.html on line 605: He strikes on, only when the timbers start.		Kassit jää ulkopuolelle, turha nurista.         

ellauri198.html on line 608: Not see? because of night perhaps? - why, day		Etkö nää? Onko liian pimeetä? No kato,                 

ellauri198.html on line 609: Came back again for that! before it left,		Sieltä paistaa päivä taas, tuolta kolosta,              

ellauri198.html on line 612: Chin upon hand, to see the game at bay,—		Panosta jo piippuun kassit lato!                        

ellauri198.html on line 620: And such was fortunate, yet each of old			Yxi pitkä toinen kova kolmas ikivanha,  

ellauri198.html on line 631: 
Eli mun tulkinta on suoraviivainen: Ruskea saapasvaha muistelee tässä lukemattomia Italian junareissuja muiden brittisuklaaosaston ritareiden kaa. Sitä varten ne takuulla matkusteli saapasmaahan, kuten teki myös Tomppa Manni sittemmin. Sinne meni myös Goethe nuolemaan tikkunekkuaan. Monet lentää nykyään Phukettiin. Harri Jäppisen romanttinen matkakohde oli Indoneesia. Ezillä tavalla. Näitä smuttuisia piilokuvia on brittirunoilijoilla tukuittain, esim. Coleridgen Kupla kurkussa. "I've got a first class ticket" ne huutavat kuin Mr. Fogg. Tulkinnasta selviää myös mixi quest on valmis ja runo lopussa kun Roland pääsee mustaan tunneliin toitottamaan sarvella.

ellauri198.html on line 633: Tophet or Topheth (Hebrew: תֹּוֹפֶת Tōp̄eṯ; Greek: Ταφέθ (taphéth); Latin: Topheth) is a location in Jerusalem in the Valley of Hinnom (Gehenna), where worshipers engaged in a ritual involving "passing a child through the fire", most likely child sacrifice. Traditionally, the sacrifices have been ascribed to a god named Moloch. The Bible condemns and forbids these sacrifices, and the tophet is eventually destroyed by king Josiah, although mentions by the prophets Jeremiah, Ezekiel, and Isaiah suggest that the practices associated with the tophet may have persisted.

ellauri198.html on line 635: Most scholars agree that the ritual performed at the tophet was child sacrifice, and they connect it to similar episodes throughout the Bible and recorded in Phoenicia (whose inhabitants were referred to as Canaanites in the Bible) and Carthage by Hellenistic sources. There is disagreement about whether the sacrifices were offered to a god named "Moloch". Based on Phoenician and Carthaginian inscriptions, a growing number of scholars believe that the word moloch refers to the type of sacrifice rather than a deity. There is currently a dispute as to whether these sacrifices were dedicated to Yahweh rather than a foreign deity.

ellauri198.html on line 637: Archaeologists have applied the term "tophet" to large cemeteries of children found at Carthaginian sites that have traditionally been believed to house the victims of child sacrifice, as described by Hellenistic and biblical sources. This interpretation is controversial, with some scholars arguing that the tophets may have been children's cemeteries, rejecting Hellenistic sources as anti-Carthaginian propaganda. Others argue that not all burials in the tophet were sacrifices.

ellauri198.html on line 638: The tophet and its location later became associated with divine punishment in Jewish eschatology. 

ellauri198.html on line 645:     Roland's band had dissolved and gone on to solo careers. Cuthbert was cut up for "one night's disgrace," and Giles "by being hanged and declared a traitor by his fans." All Roland wants is to join back the band, whatever the cost.

ellauri198.html on line 648: It is an obsolete form of the word slogan, closer to its derivation from the Scottish Gaelic sluagh-ghairm (meaning war-cry).

ellauri198.html on line 650:     In turn this influenced the pseudo-Medieval poetry of Thomas Chatterton. For example, in a poem about the Battle of Hastings he writes "some caught a slughorne and an onsett wounde" (Battle of Hastings ii.99), meaning "some picked up a slughorn and sounded a charge". A slughorn in this context appears to be some kind of trumpet. However, in a footnote to another usage of the word, Chatterton defines it as "not unlike a hautboy". The Medieval English word hautboy is the origin of the modern word oboe and has never referred to any instrument comparable to a trumpet. It is more like a faggot. Oh boy, haut-bois, puu pystyssä. Vitun pultti-bois.

ellauri198.html on line 652:     Chatterton's usage inspired Robert Browning in his poem Childe Roland to the Dark Tower Came, in particular the last stanza in which the hero sees the ghosts of all those who died trying to reach the Dark Tower before him.

ellauri198.html on line 660:     Horace Slughorn is a character in the Harry Potter series of novels by J. K. Rowling. Professor Horace Eugene Flaccus Slughorn (b. 28 April, between 1882 and 1913) was a pure-blood or half-blood wizard. He attended Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry as a member of Slytherin before returning in 1931 as Potions Master. Joopa joo, flaccid slughorn, kiitos JK tiedetään mitä ajat takaa. Although Professor Slughorn certainly isn't a villain in Harry Potter, he's definitely done some rotten things. As they all.

ellauri198.html on line 662:     The Discworld novel Guards! Guards!, in a reference to Chatterton and Browning, has the false king sound a slughorn to challenge the dragon, described as "like a tocsin, only deeper" and prompting one character to comment "It must have been a bloody big slug".

ellauri198.html on line 682:     The poem is critical to Dickinson's poem "My Life had stood - a Loaded Gun -"

ellauri198.html on line 684:     The scottish "narrative" or fairy tale about Childe Rowland  comes from Danish ballads about Rosmer Halfmand from the 1695 work Kaempe Viser. There were three ballads about Rosmer, who was a giant or merman, stealing a girl whose brother later rescues her. In the first, the characters are the children of Lady Hillers of Denmark, and the sister is named Svanè. In the second, the main characters are Roland and Proud Eline lyle. In the third, the hero is Child Aller, son of the king of Iceland. Unlike the English Roland, the hero of the Danish ballads relies on trickery to rescue his sister, and in some versions they have a juicy incestuous relationship to boot.

ellauri198.html on line 689: Robert Browning  (7 May 1812 - 12 December 1889) ranks No. 8,206 among the Most Man-Crushed-Upon Celebrity Men, and ranks 12,642nd among all celebrities on the Top Celebrity Crushes list. Robert Browning is straight. Scroll down and check out his short and medium hairstyles.

ellauri198.html on line 691: In March 1833, "Pauline, a Fragment of a Confession" was published anonymously by Saunders and Otley at the expense of the author, Robert Browning, who received the money from his aunt, Mrs Silverthorne. It is a long poem composed in homage to the poet Shelley and somewhat in his style. Originally Browning considered Pauline as the first of a series written by different aspects of himself, but he soon abandoned this idea. John Stuart Mill, however, wrote that the author suffered from an "intense and morbid self-consciousness". Later Browning was rather embarrassed by the work.

ellauri198.html on line 693: In 1838, he visited Italy looking for background for Sordello, a long poem in heroic couplets, presented as the imaginary biography of the Mantuan bard spoken of by Dante in the Divine Comedy, canto 6 of Purgatory, set against a background of hate and conflict during the Guelph-Ghibelline wars. This was published in 1840 and met with widespread derision, gaining him the reputation of wanton carelessness and obscurity. Tennyson commented that he only understood the first and last lines and Carlyle wrote that his wife had read the poem through and could not tell whether Sordello was a man, a city or a book. Ai tän mä taisinkin jo kertoa albumissa 54. 

ellauri198.html on line 697: From the time of their marriage and until Elizabeth's death, the Brownings lived in Italy, residing first in Pisa, and then, within a year, finding an apartment in Florence at Casa Guidi (now a museum to their memory). Their only child, Robert Wiedemann Barrett Browning, nicknamed "Penine" or "Pen", was born in 1849. In these years Browning was fascinated by, and learned from, the art and atmosphere of Italy. He would, in later life, describe Italy as his university. As Elizabeth had inherited money of her own, the couple were reasonably comfortable in Italy, and their relationship together was happy. However, the literary assault on Browning's work did not let up and he was critically dismissed further, by patrician writers such as Charles Kingsley, for the desertion of England for foreign lands.

ellauri198.html on line 699: Browning believed spiritualism to be fraud, and proved one of Daniel Dunglas Home's most adamant critics. When Browning and his wife Elizabeth attended one of his séances on 23 July 1855. a spirit face materialized, which Home claimed was Browning's son who had died in infancy: Browning seized the "materialization" and discovered it to be Home's bare foot. To make the deception worse, Browning had never lost a son in infancy. 

ellauri198.html on line 701: In 1861, Elizabeth died in Florence. Among those whom he found vaguely consoling in that period was the novelist and poet Isa Blagden, with whom he and his wife had a voluminous correspondence. The following year Browning returned to London, taking his Pen with him, who by then was 12 years old. 

ellauri198.html on line 710: The series was chiefly inspired by the poem "Childe Roland to the Dark Tower Came" by Robert Browning, whose full text was included in the final volume's appendix. In the preface to the revised 2003 edition of The Gunslinger, King also identifies The Lord of the Rings, Arthurian legend, and The Good, the Bad and the Ugly as inspirations. He identifies Clint Eastwood's "Man with No Name" character as one of the major inspirations for the protagonist, Roland Deschain. King's style of location names in the series, such as Mid-World, and his development of a unique language abstract to our own [clarification needed] (High Speech), are also influenced by J. R. R. Tolkien's work. The series is referred to on King's website as his magnum opus.

ellauri198.html on line 712: Bill Sheehan of The Washington Post called the series "a humane, visionary epic and a true magnum opus" that stands as an "imposing example of pure storytelling," "filled with brilliantly rendered set pieces... cataclysmic encounters and moments of desolating tragedy." Erica Noonan of the Boston Globe said, "There's a fascinating world to be discovered in the series" but noted that its epic nature keeps it from being user-friendly.

ellauri198.html on line 714: Allen Johnston of The New York Times was disappointed with how the series progressed; while he marveled at the "sheer absurdity of King's existence" and complimented King's writing style, he said preparation would have improved the series, stating "King doesn't have the writerly finesse for these sorts of games, and the voices let him down." Michael Berry of the San Francisco Chronicle called the series "highfalutin hodgepodge".

ellauri198.html on line 716: Charlie the Choo-Choo is a "children's book" by Stephen King released in 2016, published under the pseudonym Beryl Evans. It is adapted from a section of King's previous novel The Dark Tower III: The Waste Lands. It was illustrated by Ned Dameron.

ellauri198.html on line 720: Beginning where book six left off, Jake Chambers and Father Callahan battle the evil infestation within the Dixie Pig, a vampire lounge in New York City featuring roast human flesh and doors to other worlds. After fighting off and destroying numerous "Low-Men" and Type One Vampires, Callahan sacrifices himself to let Jake survive. In the other world—Fedic—Mia, her body now physically separated from Susannah Dean, gives birth to Mordred Deschain, the biological son of Roland Deschain and Susannah. The Crimson King is also a "co-father" of this prophetic child, so it is not surprising when "baby" Mordred's first act is to shapeshift into a spider-creature and feast on his birth-mother. Susannah shoots but fails to kill Mordred, eliminates other agents of the Crimson King, and escapes to meet up with Jake at the cross-dimensional door beneath the Dixie Pig which connects to Fedic. Maturing at an accelerated rate, Mordred later stalks Roland and the other gunslingers throughout this adventure, shifting from human to spider as the need arises, seething with an instinctive rage toward Roland, his "white daddy."

ellauri198.html on line 724: Roland and his ka-tet travel to Thunderclap, then to the nearby Devar-Toi, to help a group of psychics known as Breakers who are allowing their telepathic abilities to be used to break away at the beams that support the Tower. Ted Brautigan and Dinky Earnshaw assist the gunslingers with information and weapons, and reunite Roland with his old friend Sheemie Ruiz from Mejis. The Gunslingers free the Breakers from their captors, but Eddie is wounded after the battle and dies a short while later. Roland and Jake pause to mourn and then jump to Maine of 1999 along with Oy, in order to save the life of Stephen King (whom he writes to be a secondary character in the book); the ka-tet have come to believe that the success of their quest depends on King surviving to write about it through his books.

ellauri198.html on line 726: They discover King about to be hit by a van. Jake pushes King out of the way but Jake is killed in the process. Roland, heartbroken with the loss of the person he considers his true son, buries Jake and returns with Oy to Susannah in Fedic, via the Dixie Pig. They are chased through the depths of Castle Discordia by an otherworldly monster, then depart and travel for weeks across freezing badlands toward the Tower.

ellauri198.html on line 728: Along the way they find Patrick Danville, a young man imprisoned by someone who calls himself Joe Collins but is really a psychic vampire named Dandelo. Dandelo feeds off the emotions of his victims, and starts to feed off of Roland and Susannah by telling them jokes. Roland and Susannah are alerted to the danger by Stephen King, who drops clues directly into the book, enabling them to defeat the vampire. They discover Patrick in the basement, and find that Dandelo had removed his tongue. Patrick is freed and soon his special talent becomes evident: his drawings and paintings become reality. As their travels bring them nearer to the Dark Tower, Susannah comes to the conclusion that Roland needs to complete his journey without her. Susannah asks Patrick to draw a door she has seen in her dreams to lead her out of this world. He does so and once it appears, Susannah says goodbye to Roland and crosses over to another world.

ellauri198.html on line 732: They remain in a stalemate for a few hours, until Roland has Patrick draw a picture of the Crimson King and then erase it, thus wiping him out of existence except for his eyes. Roland gains entry into the Tower while Patrick turns back home. The last scene is that of Roland crying out the names of his loved ones and fallen comrades as he had vowed to do. The door of the Dark Tower closes shut as Patrick watches from a distance.

ellauri198.html on line 734: The story then shifts to Susannah coming through the magic door to an alternate 1980s New York, where Gary Hart is president. Susannah throws away Roland's gun (which does not function on this side of the door), rejecting the life of a gunslinger, and starts a new life with alternate versions of Eddie and Jake, who in this world are brothers with the surname Toren. They have only very vague memories of their previous journey with Susannah, whose own memories of Mid-World are already beginning to fade. It is implied that an alternate version of Oy, the billy-bumbler, will also join them.

ellauri198.html on line 736:   In a final "Coda" section, King urges the reader to close the book at this point, consider the story finished with a happy ending, and not venture inside the Tower with Roland. For those who do not heed the warning, the story resumes with Roland stepping into the Dark Tower. He realizes that the Tower is not really made of stone, but a kind of flesh: it is Gan's physical body. As he climbs the steps, Roland encounters various rooms containing siguls or signs of his past life. When he reaches the top of the Tower, he finds a door marked with his own name and opens it. Roland instantly realizes, to his horror, that he has reached the Tower countless times before. He is forced through the door by the hands of Gan and transported back in time to the Mohaine desert, back to where he was at the beginning of The Dark Tower: The Gunslinger, with no memories of what has just occurred. The only difference is that, this time, Roland possesses the Horn of Eld, which in the previous incarnation he had left lying on the ground after the Battle of Jericho Hill. Roland hears the voice of Gan, whispering that, if he reaches the Tower again, perhaps this time the result will be different; there may yet be rest. The series ends where it began in the first line of book one: "The man in black fled across the desert, and the gunslinger followed."

ellauri198.html on line 743: Roland says one thing and means another, vahvistaa Harlod Bloom. Ei se siihen kyykisty mihin paskantaa. Bloom kiskoo avuxeen rekvisiitasta vastaanpyristelevän tanskalaisen kyttyrän, joka muka on nasevasti ilmaissut Bloomin Browningin perusidean: se on imitaattori joka aktiivisesti hakee jotain martyrdomia! Se toivoo tyrivänsä! 

ellauri198.html on line 745: Mitä potaskaa. Siltä tuntui Bloomista, ei käy kieltäminen sitä. Meaning has wandered already, se sanoo pettyneenä jenkkiläiseen maallisuuteen ja rahankuvan palvontaan. Eikö kukaan enää piittaa runoista, kriitikoista puhumattakaan? Pelkkää nihilismiä, jonka parhaiten on luonnostellut Nietzsche. 

ellauri198.html on line 747: Vaikeinta on Bloomin ymmärtää, mikä nalli napsahtaa Rolandille värsyssä XXIX. Bloom raahaa kekoon askeesia, metaforia ja metaleepsistä, mutta tokko niistä on tässä mitään apua. Täytyypä vilkaista Bloomin vinkkaamia runoja Keats: The Fall of Hyperion ja Shelley: The Triumph of Life. Onko nekin jotain smuttia? (Kz alempaa.)

ellauri198.html on line 749:   Minkä eteen seisoo musta torni Haroldin mielestä, sieltä pakaroiden välistä? Usko tai älä: "Shall we, tentatively, call both the Dark Tower and the mocking elf the Oedipal necessities of self-betrayal in the practice of art? (Mistä nuo Freudin turbojalat tähän tulivat? Selittäkääpä tarkemmin!) Or, more narrowly, the Tower and the Elf are metaphors for misprision, for the overdetermined and inescapable meanings that belated creators impose upon poetic tradition."

ellauri198.html on line 751:   Mitä tuubaa! Aivan hanurista! "The paradox of perspectivism is that it depends wholly on the subject/object dualism." Etupiässä takapiässä, takapiässä etupiässä, liikkuuko siitin emättimessä vaiko emätin siittimen ympärillä, ei tiedä ilman viitekehystä, sanoo E. Saarisen suhteellisuusteoria. Milttoni saatana, siinä vasta perspektivisti! Misprision tarkoittaa sanan väärinkäyttöä.

ellauri198.html on line 753:   Nyt on Harold nähtävästi pudonnut pahan kerran kärryiltä, ilma on sakeanaan savuverhotermejä: proleptic delusion transumptively troping on a trope, retoriikkaa lentää kuin Nietzschen Zarathustrassa. Kumpuilevat pakarat seuraavat Childe Haroldin sanasotaa kädet poskella. (Mitä oli Yeazin Condition of Fire? Se selviää alempana.) Haroldin mielestä Browning imuttaa Chattertonin etanansarvea. Muttei kai 1800-luvun Browning voinut oikeasti lutkuttaa 1700-luvun Chattertonin pipua, ikäeron takia? Ehei, tää on vaan symbolismia. 

ellauri198.html on line 755:   Ei vaan Browning imuskelee kolleegansa Shellyn schollya, Harold täsmentää. The consensus among critics has long been that in his youth Browning had a great enthusiasm for Shelley, an enthusiasm clearly apparent in Pauline and Paracelsus, but abruptly extinguished in Sordello. Generally speaking, it would seem that Browning's ardent enthusiasm for Shelley the poet ends with Sordello in 1840, just as his respect for Shelley the man ends in 1856, with the discovery that he had abandoned his first wife. Any evidence for a lapse of his disaffection in later life seems effectively countered by Browning's own testimony in a letter written in 1885 to F. J. Furnivall, refusing the presidency of the newly formed Shelley Society: “For myself, I painfully contrast my notions of Shelley the man and Shelley, well, even the poet, with what they were sixty years ago, when I only had his works, for a certainty, and took his character on trust.” With these highlights of the relationship, most Browning critics and biographers terminate the discussion.

ellauri198.html on line 757:   Eli siis Childe Harold tuumii että Browning ampuu tässä jalkaan Browningia, eli sitä versiota izestään joka jäljitteli Shellyä, ja esittelee izestään nyt parannetun painoxen, joka näpelöi vain sen omaa solmua. Tää on niinkö parodia Shelleyn Ode to West Windistä, tai muistakin sen tunteellisista pläjäyxistä. Sellaseen ei Roope enää rupia. Vittuun Tennysonin Ulysses, Wordsworthin Excursion, Byronin Childe Harold (no sekin), Shelleyn Alaston ja Prinssi Athanasios. Haistakoon paskan samantien myös Yeaz, jolle kummitteli nämä Shelleyn rivit:

ellauri198.html on line 759:   His soul had wedded wisdom, and her dower 


ellauri198.html on line 766:   (Siis mitä? Kazo alempaa, äijä oli täysi seko joka ei sietänyt izenäisen Eiren kelttimäistä touhua.) Harold siteeraa jotain toista synkkää tornia Shelleyllä, ja pyörittelee tätä torniaihetta aika pitkästyttävästi muutenkin. Robert Zimmermannillakin oli joku vahtitorni jo v 1967, mutta siitä Harold tuskin piittasi, kuinka se olis arvannut että sillä tulis pitkän päälle toinen noobeli? Browning haukkuu Shelleytä subjektiivisexi ja izeään se kehuu objektiivisexi. Paskapuhetta. Pointixi jää oliko Rolandin tornissa ikkunoita. Ei ollut. 

ellauri198.html on line 768: Lopuxi Childe Harold sanoo kuin Jussi Jurkka: tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan, ilman sitä ei olisi koko taidetta. Kaikki runoilijat epäonnistuvat, tyhmä yleisö ei ymmärrä mitä runoilija oli tarkoittanut säkeillä, muttei se haittaa, koska runoilija ei tiedä sitä izekään. Ei muuta kuin seuraava kilpailija kehiin. 

ellauri198.html on line 772:   Toi Condition of Fire and Election-Love taitaa olla jotain kabbalismia (kz alla). Love, love, love. Kabbalah says that the only force in reality is the force of love. Evidently, without love, there is no life. Make love not war. (No siinähän se tuli!) This is why Kabbalah says that Creator, nature, and love are synonymous. Tucker Carlson Wears a Kabbalah Bracelet. It has been absolutely infuriating to watch supposedly "awake" people promote Tucker Carlson as some kind of mainstream hero. He is obviously a servant of the Jews and this is just one more piece of evidence.

ellauri198.html on line 774: Fox Newsin ankkuri Tucker Carlson sanoi, että aloitteet transsukupuolisten hahmojen sisällyttämiseksi lastenelokuviin liittyvät indoktrinaatioon eli manipulatiiviseen opettamiseen, jossa väärä tieto vain siirretään oppilaaseen. Carlsonin mukaan Disney myös käyttäytyy kuin seksuaalirikollinen. Myös Donald Trump Jr. julkaisi huhtikuun alussa Instagramissa kuvan tutusta satulinnasta hohtavan violetin taivaan alla. Tuttua tekstiä oli kuvassa muutettu: Disneyn sijasta kuvassa luki ”groomer” (suom. namusetä). No sellainenhan Walt kyllä olikin.

ellauri198.html on line 778: But something of the conclusion can be surmised here, however tentatively. Roland's equivocal triumph is an instance of Kierkegaardian "repetition" rather than of Platonic "recollection" on Hegelian "mediation," if only because the Romantic trope-upon-a-trope or transumption leads to a projective or introjective stance of which Kierkegaard is the conscious anti-Platonic and anti-Hegelian theorist. Precisely what Roland refuses is the Golgotha of Absolute Spirit that Hegel proclaims at the very close of his Phenomenology:

ellauri198.html on line 780:   Knowledge is aware not only of itself, but also of the negative of itself, or its limit. Knowing its limit means knowing how to sacrifice itself. This sacrifice is... self-abandonment.... Here it has to begin all over again at its immediacy, as freshly as before, and thence rise once more to the measure of its stature, as if, for it, all that preceded were lost, and as if it had learned nothing from the experience of the spirits that preceded. But re collection has conserved that experience, and is the inner being, and, in fact, the higher form of the substance. While, then, this phase of Spirit begins all over again its formative development, apparently starting solely from itself, yet at the same time it com mences at a higher level. The realm of spirits developed in this way, and assuming definite shape in existence, constitutes a succession, where one detaches and sets loose the other, and each takes over from its predecessor the empire of the spiritual world...

ellauri198.html on line 782: Against this high idealism of what is essentially the influence process, we can set one of Kierkegaard's central insights:

ellauri198.html on line 784: It requires youth to hope, and youth to recollect, but it requires courage to will repetition.... For hope is an alluring fruit which does not satisfy, recollection is a miserable pittance which does not satisfy, but repetition is the daily bread which satisfies with benediction. When one has circumnavigated existence, it will appear whether one has courage to understand that life is a repetition, and to delight in that very fact. . . . Repetition is reality, and it is the seriousness of life...

ellauri198.html on line 786: From Hegel we can move to Mallarmé's Igitur, and an illuminating observation by Paul de Man, even as from Kierkegaard we can go back to Childe Roland and the critical mode I endeavor to develop.  Meditating on Igitur, de Man remarks that in Baudelaire and in Mallarmé (under Baudelaire's influence) "ennui" is no longer a personal feeling but comes from the burden of the past. A consciousness comes to know itself as negative and finite. It sees that others know themselves also in this way, and so it transcends the negative and finite present by seeing the universal nature of what it itself is becoming. So, de Man says of Mallarmé's view, comparing it to Hegel's, that "we develop by dominating our natural anxiety and alienation and by transforming it in the awareness and the knowledge of otherness." Jotain tosi narsistista läppää tääkin näyttää olevan. 

ellauri198.html on line 788: Igituria ei löydy alkukielellä, mutta käännös enkuxi tästä "proosarunosta" on tarpeexi paha ettei juuri maxa vaivaa eziä. Taas jotain täysin narsistista solipsismiä. 

ellauri198.html on line 790:   The difference between Hegel and Kierkegaard is also a difference between Mallarmé and Browning, as it happens, and critically a difference between a deconstructive and an antithetical view of practical criticism. Kierkegaard's "repetition" is closer than its Hegelian rival (or the Nietzschean-Heideggerian descendant) to the mutually exploitative relationship between strong poets, a mutuality that affects the dead nearly as much as the living. Insofar as a poet authentically is and remains a poet, he must exclude and negate other poets. Yet he must begin by including and affirming a precursor poet or poets, for there no other way to become a poet. We can say then that a poet known as a poet only by a wholly contradictory including/excluding, negating/affirming which by the agency of psychic defenses manifests itself as an introjecting/projecting. "Repetition," better even than Nietzsche's Eternal Return of the Same, manifests itself through the rhetorical scheme of transumption, where the surrender of the present compensates for the contradictory movements of the psyche.

ellauri198.html on line 792:   Hizi täähän on Pia Pipsukan markkinointimixiä. Uusi tuote pääsee markkinoille vaan jonkun vanhan reppuselässä, mainoxissa pitää väittää että kyseessä on uusi kokonaan parannettu painos kaikkien tuntemasta ja rakastamasta vanhasta. Cokis-Pepsi, McDonalds-Burger King, DelMonte-Heintz, Windows-Apple, McDonnell-Boeing, BMW-Mercedes, Shelley-Browning, etc. etc.

ellauri198.html on line 794: Roland is not mediated by his precursors; they do not detach him from history so as to free him in the spirit. The Childe's last act of dauntless courage is to will repetition, to accept his place in the company of the ruined. Roland tells us implicitly that the present is not so much negative and finite as it is willed, though this willing is never the work of an individual consciousness acting by itself. It is caught up in a subject-to-subject dialectic, in which the present moment is sacrificed, not to the energies of art, but to the near-solipsist's tragic victory over himself. Roland's negative moment is neither that of renunciation nor of the loss of self in death or error. It is the negativity that is self-knowledge yielding its power to a doomed love of others, in the recognition that those others like Shelley. more grandly had surrendered knowledge and its powers to love, however illusory. Or, mos simply, Childe Roland dies, if be dies, in the magnificence of a belatedness that can accept itself as such. He ends in strengh because his vision has ceased to break and deform the world, and has begun to turn its dangerous strength upon is own defense. Roland is the Kermit modem version of a poet-as-hero, and his sustained courage to weather his own phantasmagoria and emerge into fire is a presage of the continued survival of strong poetry.

ellauri198.html on line 804: Nine bean-rows will I have there, a hive for the honey-bee,		9 papuriviä on mulla siellä plus mettiäisten pesä,	

ellauri198.html on line 807: And I shall have some peace there, for peace comes dropping slow,	Siellä saan mä olla vähän sentään rauhassa, näät rauha	

ellauri198.html on line 821:   William Butler Yeats is widely considered to be one of the greatest poets of the 20th century. He belonged to the Protestant, Anglo-Irish minority that had controlled the economic, political, social, and cultural life of Ireland since at least the end of the 17th century. Most members of this minority considered themselves English people who happened to have been born in Ireland, but Yeats staunchly flagged his fake  Irish nationality. Although he lived in London for 14 years of his childhood (and kept a permanent home there for 30 years), Yeats magnified his cultural roots, featuring Irish legends and heroes in many of his poems and plays.

ellauri198.html on line 823: Spending most of his time in  London, Yeats met with Maud Gonne, a tall, beautiful, socially prominent young woman passionately devoted to Irish nationalism. Yeats soon fell in love with Gonne, and courted her for nearly three decades although he eventually learned that she had already borne two children from a long affair. Their sole attempt at copulation  at long last in Paris ended with a fizz. Yeats found he actually really liked young boys and girls.

ellauri198.html on line 826: Gonne shared Yeats’s interest in occultism and spiritualism. Yeats had been a theosophist, but in 1890 he turned from its sweeping mystical insights and joined the Golden Dawn, a secret society that actually practiced ritual magic. Yeats remained an active member of the Golden Dawn for 32 years, becoming involved in its direction at the turn of the century and achieving the coveted sixth grade of membership in 1914, the same year that his surrogate wife, Georgiana Hyde-Lees, also joined the society.

ellauri198.html on line 828: Yeats kept his sixth-grader occultist badge away from his poems, which  are simple enough to be understood by sixth-graders, unlike Blake and Shelley, but like his rhyming predecessor Keats. Even so, Yeats’s visionary and idealist interests were more closely aligned with those of Blake and Shelley than with those of Keats, and in the 1899 collection The Wind among the Reeds the  occult symbolism rears its ugly head in several poems.

ellauri198.html on line 831:   His several boring plays featured fictional heroic ancient Irish warrior Cuchulain. A later poem concludes with a brash announcement: “There’s more enterprise in walking naked.” This indecent departure from a conventional 19th-century manner disappointed his contemporary readers, who preferred the pleasant musicality of such familiar poems as “The Lake Isle of Innisfree,” which he wrote in 1890. "I think all happiness depends on the energy to assume the mask of some other person, on strutting as somebody else but yourself", he said. Yeats and his lamentable wife held more than 400 sessions of automatic writing, producing nearly 4,000 pages that Yeats avidly and patiently studied and organized. What an idiot.

ellauri198.html on line 833:   From these sessions Yeats formulated theories about life and history. He believed that certain patterns existed, the most important being what he called gyres, interpenetrating cones representing mixtures of opposites of both a personal and historical nature. He contended that gyres were initiated by the divine impregnation of a mortal woman—first, the rape of Leda by Zeus; later, the conception of Mary by the same immaculate swan. As Lewis Carroll had prophecied:

ellauri198.html on line 840:   The jaws that bite, the claws that catch!

ellauri198.html on line 843:   He took his vorpal sword in hand;

ellauri198.html on line 846: While Yeats was playing with esoterica, Ireland was rife with internal strife and a world war flitted past. He was now the “sixty-year-old smiling public man” of his poem “Among School Children,” which he wrote after touring an Irish elementary school. He was also a world-renowned artist of impressive stature, having received the Nobel Prize for Literature in 1923. At night the poet could “sweat with terror”  because of the surrounding violence, but otherwise he was enjoying himself royally.  His collection The Dark Tower (1928) is often considered his best single book.

ellauri198.html on line 848: Another important element of poems in both these collections and other volumes is Yeats’s keen awareness of old age. Even his romantic poems from the late 1890s often mention gray hair and weariness, though those poems were written while he was still a young man. But when Yeats was nearly 60, his health began to fail and he was faced with real, rather than imaginary, “bodily decrepitude” (a phrase from “After Long Silence”) and nearness to death. Despite the author’s often keen awareness of his physical decline, the last 15 years of his life were marked by extraordinary vitality and an appetite for life, including young boys and girls.

ellauri198.html on line 851: As Yeats aged, he saw Ireland change in ways that angered him. The Anglo-Irish Protestant minority no longer controlled Irish society and culture. According to Yeats’s unblushingly antidemocratic view, the greatness of Anglo-Irishmen such as Jonathan Swift, philosopher George Berkeley, and statesman Edmund Burke, contrasted sharply with the undistinguished commonness of contemporary Irish society, which seemed preoccupied with the interests of merchants and bloody peasants. He laid out his unpopular opinions in late plays such as Purgatory (1938) and the essays of On the Boiler (1939).

ellauri198.html on line 853:   He faced death with a courage that was founded partly on his vague hope for reincarnation. In his proud moods he could speak in the stern voice of his famous epitaph, written within six months of his death, which concludes his poem “Under Ben Bulben”: “Cast a cold eye / On life, on death. / Horseman, pass by!” But the bold sureness of those lines is complicated by the terror-stricken cry that “distracts my thought” at the end of another late poem, “The Man and the Echo,” and also by the poignantly frivolous lust for life in the last lines of “Politics,” the poem that he wanted to close Last Poems: “But O that I were young again / And held them in my arms.”

ellauri198.html on line 862: 
Anima Mundi: Chapter 10

ellauri198.html on line 866: Convinced that the "second coming" must be at hand, for the condition of the culture is unsustainable, Yeats sees "a vast image out of Spiritus Mundi, " or the "world spirit," a version of the anima mundi that is a central concept in Yeats's esoteric philosophy.

ellauri198.html on line 868:   Critics of the poem have highlighted several important aspects of ‘The Lake Isle of Innisfree,’ including the spiritual journey undertaken by William Butler Yeats (Hunter); the island as an escape from sexuality (Merritt); and the island as a place of wisdom or foolishness, depending on varying historical perspectives on beans (Normandin). To these critics, it seems that an island is a place of refuge from a dangerous outside world — supposedly London specifically, although Merritt might broaden this interpretation to include all sexual encounters. While these critics acknowledge that an island is a place of escape, citing what William Butler Yeats himself has said about the Irish island Sligo, they fall short of recognising the full implications of his fascination with the occult.

ellauri198.html on line 874:   There are two realities, the terrestrial and the condition of fire. 1 All power is from the terrestrial condition, for there all opposites meet and there only is the extreme of choice possible, full freedom. [This seems inaccurate slightly, the terrestrial or earthly condition contains the condition of fire, water, and air; the mental, the material, and mental-material interaction respectively. How to distinctly separate water and earth is an issue going back at least to the Corpus Hermeticum.] And there the heterogeneous is, evil, for evil is the strain one upon another of opposites; but in the condition of fire is all music and rest. [Compare this with interpretations of Manichean or Gnostic dualism that there is a pure and impure world; castor and pollux.] Between is the condition of air where images have but a borrowed life, that of memory or that reflected upon them when they symbolise colours and intensities of fire; the place of shades who are 'in the whirl of those who are fading,' and who cry like those amorous shades in the Japanese play:-- Huoh, ei jaxa. Tää kaverihan oli täysin tärähtänyt:

ellauri198.html on line 876:   I assert that the symbols which William Butler Yeats includes on the island — specifically the nine bean-rows — are meant to be examined in the light of the Kabbalism, numerology, and tarot cards to which these societies looked for inspiration in their occult practices. Through his inclusion of these symbols, William Butler Yeats is demonstrating mastery over the Hermetic Order of the Golden Dawn’s basic tenants (sic), a mastery which he perhaps hoped would help him advance in rank in the society to seventh grade and further his studies of magic.

ellauri198.html on line 881: Hyperion, a Fragment is an abandoned epic poem by 19th-century English Romantic poet John Keats. It was published in Lamia, Isabella, The Eve of St. Agnes, and Other Poems (1820). It is based on the Titanomachia, and tells of the despair of the Titans after their fall to the Olympians. Keats wrote the poem from late 1818 until the spring of 1819, when he gave it up as having "too many Miltonic inversions." He was also nursing his younger brother Tom, who died on 1 December 1818 of tuberculosis.

ellauri198.html on line 883: In Greek mythology, Hyperion (/haɪˈpɪəriən/; Greek: Ὑπερίων, 'he who goes above') was one of the twelve Titan children of Gaia (Earth) and Uranus (Sky). With his sister, the Titaness Theia, Hyperion fathered Helios (Sun), Selene (Moon) and Eos (Dawn). Well, his sister mothered them, after he had squirted his load of cum into her.

ellauri198.html on line 885:   Hyperion was, along with his son Helios, a personification of the sun, with the two sometimes identified. John Keats's abandoned epic poem Hyperion is among the literary works that feature the figure.

ellauri198.html on line 889:   The poem as usually printed breaks off at this point, in mid-line, with the word "celestial". Keats's friend Richard Woodhouse, transcribing this poem, completed this line as "Celestial Glory dawn'd: he was a god!" Ox, nyet! nyet! The language of Hyperion is very similar to Milton's, in metre and style. However, his characters are quite different. Although Apollo falls into the image of the "Son" from Paradise Lost and of "Jesus" from Paradise Regained, he does not directly confront Hyperion as Satan is confronted. Also, the roles are reversed, and Apollo is deemed as the "challenger" to the throne, who wins it by being more "true" and thus, more "beautiful." Double yawn.

ellauri198.html on line 898: "I feared, loved, hated, suffered, did, & died,

ellauri198.html on line 900: Earth had with purer nutriment supplied

ellauri198.html on line 902: Of what was once Rousseau—nor this disguise

ellauri198.html on line 903: Stained that within which still disdains to wear it.—

ellauri198.html on line 904: "If I have been extinguished, yet there rise

ellauri198.html on line 907: And scarce have ceased to be . . . "Dost thou behold,"

ellauri198.html on line 910: Chained hoary anarch, demagogue & sage

ellauri198.html on line 918: Arthur Symons (n.h.) described the poem as a "sort of spiritual biography" in the way that it describes the feelings and emotions of the poet, rather than the actions. Isobel Armstrong (n.h.) argued that the poem was Browning's attempt to "institutionalize" himself as a Romantic poet. Browning described himself within the poem as "priest and prophet" and therefore gave himself both the meaning and purpose that he was seeking as a young man. Vitun pappi ja profeetta, ansaizisi potkun perseeseen. Tää narsistinen suollos ei kelpaa mihinkään. Ei maxa vaivaa edes siteerata.

ellauri203.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri203.html on line 42: Dostojevski on kärsimyksen kuvaaja ja on siksi monesti raskasta luettavaa. Gogol on hauska hassuttelija, mutta sen tuotanto on toisaalta huomattavasti suppeampi.

ellauri203.html on line 47: 	Tällänen ajatus tule mieleen Doston Riivaajista: Kirjailijat jonka henkilöt tai sankarit on edes jossain suhteessa poikkeusihmisiä, saati jotain supermiehiä, on narsisteja, ehkä vähän, todennäköisemmin ihan.

ellauri203.html on line 55: Kokemukseni mukaan narsistit "mykistyvät" muutamasta syystä ja eri tavoin riippuen siitä, minkä tyyppinen suhde se on, missä vaiheessa olet kyseisessä suhteessa ja uskovatko he, että heidän hiljaisuudellaan tai äkillisellä käyttäytymisen muutoksella on mitään vaikutusta. Hiljaisuutta käytetään kommunikaation aseistamiseen (kivimuuraus / nälistys / sammutus), yhteistyö- tai vaatimustenmukaisuuskoulutustyökaluna (vertaa kuulusteluhuoneet) tai rangaistuksena siitä, ettet sano, tee tai ole, mitä he haluavat.

ellauri203.html on line 64: Jos he välttelevät sinua, se johtuu siitä, että tarjoat "negatiivista polttoainetta", ja on "hauskempaa" vastaanottaa "positiivista polttoainetta" muualla. Toistaiseksi. Välttäminen liittyy toivoon, että kun he palaavat, olet unohtanut kaiken, mitä tapahtui "saada heidät" katoamaan ja tarjoamaan positiivista polttoainetta jälleen.

ellauri203.html on line 72:     Mykkäkoulut toimivat yleensä siksi, että etukäteen ei ole varoitusta, ja normaalisti ajattelevat yksilöt eivät halua jättää asioita roikkumaan. On järjetöntä vain lopettaa kesken lausetta, mutta sinun annetaan ymmärtää, että olet takertuva, hädänalainen ja hullu yksinkertaisesti siksi, että haluat järkevän selityksen.

ellauri203.html on line 73: Tässä vaiheessa kohteet eivät ole valmiita menettämään tätä yksilöä ikuisesti, ja sen seurauksena kurkottavat yksinkertaisesti saadakseen ymmärrystä ja työtä kohti ratkaisua, mikä tahansa hämärä rikkomus ("vahinko 🤕 ") sitten tapahtui.

ellauri203.html on line 77: Uusi tarjonta - Narsistit vaikenevat, kun he ovat luottavaisesti korvanneet sinut ottamatta huomioon tai välittämättä tunteistasi. Sillä ei ole väliä, olitko eilen heidän paras ystävänsä, elämänsä rakkaus tai sielunkumppani heidän mielessään, se oli eilen. Tänään joku muu on täyttänyt roolisi, ja he haluaisivat sinun luopuvan kaikesta huolenpidosta, rakkaudesta tai tunteista, unohtavan muistot, energian, rahan tai käytetyn ajan ja "siirtyvän eteenpäin" poistumalla hiljaa vasemmalta näyttämöltä. Korvaaminen niin helposti paljastaa, että he eivät koskaan arvostaneet sinua alun alkaenkaan. He arvostivat sitä, miten sinä näit heidät, ja valitettavasti, jos olet tullut siihen tulokseen, että he ovat narsistisia, et koskaan näe heitä samoin.

ellauri203.html on line 81:     Hylkäys - jos olet onnekas, he ovat nyt selvät kanssasi ikuisesti, poistamalla pysyvästi itsensä olemassaolostasi. Ei-niin-onnekkaat meistä saavat nähdä, että hiljaisuus voi ja tarkoittaa jonkinlaisen "koston" suunnittelemista, koska he eivät pitäneet heitä täydellisinä, joissa he palaavat vain nähdäkseen reaktiosi. Ei ole väliä kuinka kauan siitä on. He "hiljenevät" ajanjaksoina, jolloin he "menevät puhumaan" negatiivisesti sinusta kaikille, jotka kuuntelevat. Sinä et ole se, joka pääsi karkuun, he eivät halua olla ystäviä, he eivät tule voittamaan sinua takaisin, he eivät "saaneet apua".

ellauri203.html on line 83: He ovat vihdoin keksineet täydellisen suunnitelman, - ihan sama ettet koskaan keksi sitä, mitä teit ansaitaksesi tämän koston. Jotkut narsistit pitävät valtansa ja vehkeilynsä minimoimista avoimena haasteena todistaa, että olet väärässä, mutta tällä kertaa pommi ei ole täynnä rakkautta. On vaikea jatkaa yhteydenpitoa yksilön kanssa samalla kun tekeillä on salainen tehtävä, jonka tarkoituksena on heidän tuhonsa, joten he poistavat kohteliaasti itsensä seurasta, kunnes he voivat palata takaisin ja suorittaa sen.

ellauri203.html on line 89: Jos "mykistyt" vastineeksi, he yhtäkkiä "tulevat äänekkäiksi". Kokeile sitä ja katso. Ei ole väliä, ovatko he vielä elämässäsi, he tekevät sen tunnetuksi. Älä anna kenellekään eturivin paikkaa tuskallesi. Ironista kyllä, ilman reaktiotasi tai suoritustasi heillä ei ole valtaa sinuun tai itseensä, ja heidän on pakko hypätä lavalle, kiihkeästi sekoittaen saadakseen hallinnan takaisin, kaikin mahdollisin tavoin, paljastaen omat aikomuksensa, huutamalla (teoillaan), jotta he voivat tulla kuulluiksi. Sanon, että he tarvitsevat reaktiotanne, mutta huomaatte, että kieltäytymisenne reagoida ei estä heitä puhumasta itselleen. Huomaat, että läsnäolosi oli lisävaruste, ei välttämättömyys. Huomaat, että he eivät merkinneet mitään, kun he yrittävät kaikkensa saadakseen sinut reagoimaan. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, mitä he sanovat ja tekevät, heidän poissa ollessaan. Olet ikuisesti kiitollinen siitä, että he "hiljenivät" ja ainoa katumuksesi on, että he eivät tehneet sitä aikaisemmin.

ellauri203.html on line 94: Kontin paperback-laatikosta löytyi Doston slavofiilin taantumuspolitiikan perusteos englannixi eli Riivaajat. Doston mukaan pahat nihilistit oli yhtä pahojen länkkärimielisten liberaalien poikia. Tämän päivän näkökannalta Dosto on ihan Putin miehiä. Taitaa anglosaxeja nyt kaduttaa että tuli sitä niin hurrattua kommarien aikana.

ellauri203.html on line 96: 	Sekä nihilistit että liberaalit ulisivat riivaajista Dostolle olet retardi. Ja niin se olikin. Doston eka sponsori kriitikko Belinsky haukkui avoimessa kirjeessä Gogolin pydeen yhdestä  kirjasta jossa se puolusteli maanomistajia ja teki pilkkaa musikoiden pesemättömistä kärsistä. Gogol masentui ja kuoli Roomassa. Leninin mielestä Belinsky laukoi  leukavasti. Belinskyn nimi oli Vissarion kuten Stalinin isän. Oliko se Gruusiasta? Ei se syntyi Viaporissa Suomessa lääkärin poikana. Belinsky oli kehassut Doston esikoista Köyhää kansaa. Vissarion kuoli tubiin 36-vuotiaana hulluna vuonna 1848.

ellauri203.html on line 100: 	Dosto pahastui liberaaleille kollegoille Panajev Nekrasov ja Turgenjev jotka väsäsivät siitä pilkkarunoja sen selän takana tyyliin "Dosto on uusi syylä Venäjän kirjallisuuden nenässä" ym ym.

ellauri203.html on line 102: 	Pahastuttuaan vielä lisää länkkäreille lännessä se kääntyi slavofiilixi oltuaan Belinskyn mielixi ensin liberaali 40-luvulla ja sitten vähän aikaa homo Speshnovin mamupatjana symppari ateistikin ja vallankumouksellinen. No se karisi siitä sitten pakkolaitoxessa, Siperia opetti. Ei se tosin tykännyt siellä nenäkkäistä polakeista aatelispojistakaan.

ellauri203.html on line 113: 	Belinsky preached his socialist-atheist way with such passion that Dostoevsky couldn’t resist. Accepting the socialist teachings of Belinsky, Dostoevsky saw his Christian convictions being shattered. He describes this time as the time of “losing Christ”. “We were infected with the ideas of theoretical socialism of those days!” – Dostoevsky would recall. For his involvement in the antigovernment movement, Dostoevsky was sentenced to capital punishment, which was later replaced with four years of penal labor (Rus. katorga).

ellauri203.html on line 115: 	In penal servitude, Dostoevsky went through something that he calls “the regeneration of his convictions”. What could have taken place to change his convictions so completely? Dostoevsky himself answers this question by saying, “I accepted Christ in my life, whom I got to know as a child in my parent’s house and whom I have almost lost, when I in turn became a European liberal.” Putinistit paukuttavat karvaisia käsiään. Keskeytymättömiä aplodeja seisaaltaan.

ellauri203.html on line 117: 	Dostoevsky began to understand clearly that Russian society’s greatest problem was not socialism as such but  its departure from God. Thus the problem lay not in the social but in the spiritual realm. Socialism was a result of the people’s spiritual condition.

ellauri203.html on line 119: 	Another problem, which could make matters worse, was the intrusion of the socialist (atheist) teaching mentioned above. From his own experience, Dostoevsky knew the danger and destructiveness of this socialist way, offered by many as the way to reform society. In his letter to M. Pogodin, Dostoevsky writes that ‘socialism and Christianity are antonyms’. Christianity and private enterprise are synonyms. The danger of this way, in Dostoevsky’s opinion, was its negation of God and establishment of a new atheistic society.

ellauri203.html on line 121: 	By means of his novels, articles, and personal correspondence, Dostoevsky warned about the consequences of entering this dangerous path. The tragedy of Rasskolnikov, the main character of the novel Crime and Punishment, shows how easily one can be infatuated with this teaching of “violence for the sake of love.” Violence is only ok for the sake of hate.

ellauri203.html on line 123: 	He goes on to explain that growth in Christian faith changes Christians themselves and these changes have an effect upon people in society. He was convinced that even without the abolition of serfdom, slavery would disappear because the landlord and the serf would become brothers.

ellauri203.html on line 131:     Dostoevsky was a brilliant mind but plagued by his own demons. Married twice, he also had multiple lovers. In addition, for a great portion of his life he was a gambling addict, regularly losing everything he owned and jeopardizing his family thanks to his passion for roulette. His women say he was a nasty customer.

ellauri203.html on line 135: 	Fyodor Michailovich had such type of personality that everyone enjoyed. He was robbed unmercifully, though due to his kindness and trust, but he wouldn’t want to get into details or rebuke servants that used his carelessness. Fyodor Mikhailovich was a man of limitless kindness. Dostoevsky was especially interested in children and paid attention to cases of child abuse that he heard about. He followed closely the trials of parents accused of child abuse.

ellauri203.html on line 139: 	One of Dostoevsky’s early memories is a daily prayer with his nanny before going to bed with her, when he was thirteen years of age. “I put all my eggs in Thine basket, Mother of God, keep them in Thy care”. This prayer Dostoevsky loved so much that it became part of the prayers which he read to  children at bed time. Also from his early years Dostoevsky listened to Bible stories. Remembering those years, Fyodor Mikhailovich wrote in 1873, “In our family we knew the Gospel almost from earliest childhood.”

ellauri203.html on line 141: 	According to Dostoevsky, a divine harmony that would resolve all contradictions would be possible if all people would live the life of Christ and get crucified at the end.

ellauri203.html on line 148: Dostoyevsky despised Turgenev and Bunin couldn´t stand Nabokov. Ideology, ambition and personal conflicts - Russian classical authors had enough reasons to be rude about one another.

ellauri203.html on line 150: The two great writers of the 19th century had completely different ideologies. Ivan Turgenev, author of the novel Fathers and Sons, was a convinced Westernizer and a liberal. Fyodor Dostoyevsky was a conservative nationalist. In his novels The Idiot and The Possessed he preached that liberals had corrupted Russia, leading it to ruin, and that Russia should preserve its own way and Orthodox Christianity.

ellauri203.html on line 152: It’s not surprising that the two authors did not like each other. From his youth Turgenev, a wealthy nobleman, made fun of his lugubrious colleague. In a mocking poem he described Dostoyevsky as a "pimple on the nose of literature." Dostoyevsky didn´t conceal his reciprocal hostility and was indignant that, with all his wealth, Turgenev´s royalties for his publications were four times as high as he was paid.

ellauri203.html on line 154: But the main reason for the quarrels was ideology. "All these wretched liberals find their principal pleasure in abusing Russia," Dostoyevsky wrote in a letter to a friend in 1867, referring to Turgenev´s new novel Smoke. Turgenev by that time was living in France and Dostoyevsky, sarcastically, advised him to buy a telescope as, "otherwise, you can´t really see [Russia] at all". Turgenev was offended.

ellauri203.html on line 156: Turgenev, in turn, was annoyed by Dostoyevsky´s psychological preoccupations and his manner going deep into the dark depths of the human soul. "What a sour smell and hospital stench" and "psychological nitpicking" were some of the phrases he used to describe Dostoyevsky´s novels. By jove he hit it right on the dot.

ellauri203.html on line 168: Витязь горестной фигуры,		Murheellisen hahmon ritari,	

ellauri203.html on line 193: Pikkuvirkamies Jakov Petrovitš Goljadkin on varma, että hän on joutunut pahimmanlaatuisen juonittelun uhriksi. Aiheutettuaan pienimuotoisen skandaalin illallistanssiaisissa hän tapaa räntäsateessa täsmälleen itsensä näköisen miehen, jonka nimikin on itse asiassa täsmälleen sama. Pian Goljadkin huomaa, että toinenkin Goljadkin on töissä samassa virastossa ja tekee samoja, tai oikeastaan Goljadkinille itselleen kuuluvia tehtäviä. Uusi Goljadkin kerää suosiota niin virassa kuin seurapiireissäkin, kun taas vanha Goljadkin tuntuu hetki hetkeltä musertuvan todellisuuden karatessa häneltä yhä kauemmaksi. Aika narsistinen ajatus. 

ellauri203.html on line 195: Kaksoisolennossa on keskiössä ihmismielen, persoonallisuuden ja todellisuudentajun asteittainen täydellinen romahtaminen, jota nuori Dostojevski kuvaa mestarillisen tarkasti. Goljadkinin mielisairaudelle on tyypillistä se, että vaikka hän huomaa asioiden luisuvan pieleen, hän ei huomaa sen johtuvan hänestä itsestään. Dostojevskin oivallus on olla selittelemättä Goljadkinin toimintaa; hän antaa sekä lukijan että Goljadkinin olla epävarmoja siitä, mikä on totta ja mikä harhaa.

ellauri203.html on line 204: Le mariage de Maximilien et de Marie est célébré dans la chapelle du palais d’Hiver, à Saint-Pétersbourg, le 2 juillet 1839. Il donne lieu à 15 jours de festivités mais soulève la désapprobation des Moscovites, qui sont choqués de voir l’une de leurs princesses s’unir à un prince français, dont le père a participé à la prise de leur ville en 1812. Immédiatement après les épousailles, le duc de Leuchtenberg reçoit du tsar Nicolas Ier le prédicat d'altesse impériale et le titre de prince Romanovsky. Il est nommé major général de l'armée russe et colonel en chef du régiment de hussards de Kiev. Il reçoit par ailleurs une rente annuelle de 100 000 roubles. De son côté, le tsar confère à Marie une rente de 700 000 roubles ainsi qu'une somme de 2 millions payable en bons du trésor à 4%. Afin de loger le couple, l'empereur s'engage finalement à construire et à meubler à ses frais un palais meublé à Saint-Pétersbourg et un autre situé dans les environs de la capitale.

ellauri203.html on line 215: Fyodor Dostoevsky´s novels mirrored his life: complicated, tense and full of psychological unrest. He was as dedicated to the women that accompanied him on this difficult journey as he was to the novels that he felt compelled to write. Lets explore the great writer’s relationships with his three key hens, Isajeva, Suslova and Snitkina. (There were more, but they were not key.)

ellauri203.html on line 217: Dostoevsky was the only 19th-century Russian writer to be sentenced to hard labor, spending four years in a Siberian camp. As fortune – or misfortune – would have it, when the exhausted novelist was finally released, he encountered the writer Maria Isaeva. The relationship was complicated from the very outset: when they met, Isaeva was married with a young son, and Dostoevsky was forced to wait until her husband passed away before he could publically offer her his wand.

ellauri203.html on line 219: However, this belated first love was not as simple as Dostoevsky had hoped. Isaeva began taunting the writer with letters telling him of her intention to marry one or other wealthy official. Although the pair did ultimately marry, their troubles continued, and the two never settled into a harmonious marriage, with Dostoevsky taking on a role more like a friend or brother to Isaeva, rather than a husband. Mark Slonim, an important Russian scholar, writes in his book The Three Loves of Dostoevsky: “He loved her for all these feelings that she excited in him. For everything that he gave her, for everything that was connected with her. And for all the pains from her.”

ellauri203.html on line 221: The pair were connected by common suffering, rather than fondness, and Dostoevsky was to base the character of Natasha from Humiliated and Insulted (1861) on his first wife. Like Isaeva, Natasha is prone to tormenting her lovers.

ellauri203.html on line 223: Dostoevsky met the young Appolinaria Suslova during one of his public readings. At 42, he was two decades older than her. She was attractive, alluring and shared his literary taste and physical passion. Despite this, he could not give her everything she wanted; as Dostoevsky was still married, he conducted a secret affair with Suslova, but she took other lovers and left him. She returned two years later, but was not the same inexperienced young woman and refused to marry the great writer.

ellauri203.html on line 225: Appolinaria Suslova was perhaps the woman who hurt Dostoevsky most. According to Slonim: “He winced while calling her name, he was in communication with her while married; he always depicted her in his novels. Until his death he remembered her caress and slaps in the face. He was devoted to this seductive, cruel, unfaithful and tragic love.”

ellauri203.html on line 227: Suslova’s impact on Dostoevsky can be felt through all of his novels. We can glimpse her traits in the sacrificial Dunya (Crime and Punishment – 1866), the desperate and passionate Nastassya Filippovna (The Idiot – 1869), the proud and nervous Liza (Demons – 1872). What is more, Polina, the protagonist in The Gambler, was undoubtedly based on Suslova.

ellauri203.html on line 229: Anna Snitkina, who was 25 years Dostoevsky’s junior, was his stenographer during his work on The Gambler. The process of completing the novel engrossed both of them so much that they could not imagine life without each other, marrying in 1867. This particular novel was where Dostoevsky’s three great loves intersected: Appolinaria Suslova formed the basis for its protagonist, it was written as his first wife, Maria Isaeva, passed away, and stenographed by his future wife, Anna Snitkina.

ellauri203.html on line 231: To begin with, Dostoevsky only saw practicality in his marriage to Snitkina: he was in need of stability and confidence in the future. As a result, the union began down to head along the same route as his previous relationships. However, the couple’s extended “honeymoon” abroad, which ended up lasting four years, allowed them to escape Russia’s oppressive atmosphere and try to build a family. It began well: Sonya, a little girl, was born a year after their marriage. Tragedy soon struck, however, when Sonya passed away. The pair went on to have three more children, one of whom also died. They were married for 14 years until Dostoevsky’s death, in which time Snitkina experienced a great deal of anguish brought on by Dostoevsky’s difficult character and lifestyle, namely his jealousy and gambling addiction. However, she remained stoically committed to him and did not remarry after his death, when she was just 35.

ellauri203.html on line 233: Anna Snitkina did not attempt to change Dostoevsky, accepting him warts and all, which made this marriage the happiest and most harmonious in the writer’s turbulent life. That´s the only working way to survive a hopeless narcissist.

ellauri203.html on line 240:   Nää kääntäjät ovat esipuheen perusteella Dosto aficionadoja ja jakavat sen kristillis-taantumuxelliset näkemyxet. Tosi pahoja jenkkimeemejä: the idea dearest to us all is freedom, leftist ideologies are demonic one and all. Joo tää esipuhe on aivan karseeta potaskaa. Kyllä olen ollut oikeilla jäljillä kun Dosto on aina tuntunut ällöttävältä. Se on selvä patataantumuxen äänitorvi, jonka jenkit ottivat vastaan avosylin kommarien aikana. Nyt voi olla vähän kiusallinen tilanne kun Dosto kuulostaa ihan tämän päivän Putinilta ja vähän eilispäivän Solzhenizyniltä.

ellauri203.html on line 242: 	Writing in the Los Angeles Times, a professor of Slavic languages praised their Dostoevsky translations, stating "the reason they have succeeded so well in bringing Dostoevsky into English is not just that they have made him sound bumpy or unnatural but that they have managed to capture and differentiate the characters' many bumpy and unnatural voices." A literary critic and essayist, wrote in The Sewanee Review that their Dostoevsky translations "have recaptured the rough and vulgar edge of Dostoevsky's style. This tone of the vulgar that Dostoevsky's writings are full of, so morbidly excessively, they have translated into a vernacular equal to his own." But recently, writing in The New York Review of Books in 2016, a critic argued that Pevear and Volokhonsky have established an industry of taking everything they can get their hands on written in Russian and putting it into flat, awkward English. Other translators have voiced similar criticism, both in Russia and in the English-speaking world. A Slavic studies scholar has written in Commentary that Pevear and Volokhonsky take glorious works and reduce them to awkward and unsightly muddles. Criticism has been focused on the excessive literalness of the couple's translations and the perception that they miss the original tone of the authors.

ellauri203.html on line 244: 	Demoneita onko heitä? Mulatti Pushkin arveli että on, ja Jeesus siellä Kenneretin järven vastarannalla teki niillä ilman lupaa selvää pakanoiden sikalaumasta. Kääntäjien mielestä Doston pointti on ettei heppulit ole ize pahoja, vaan niille tulee vaan joku demoni. Uskokoon ken haluaa, ja jaxaa. Doston ajatus on että kunnon venäläinen musikka kyllä paranee kun nihilistit siat saadaan ajetuxi jorpakkoon. Nihilistit on sikoja, ja demoneita niiden pahat meemit kuten ateismi ja länkkärien  liberaali vasemmistolaisuus.

ellauri203.html on line 246:     The demons, then, are ideas, that legion of isms that came to Russia from the West: idealism, rationalism, empiricism, materialism, utilitari anism, positivism, socialism, anarchism, nihilism, and, underlying them all, atheism. To which the Slavophils opposed their notions of the Russian earth, the Russian God, the Russian Christ, the "light from the East," and so on.

ellauri203.html on line 249: Kääntäjien mielestä Dostojevskissa ja ehkä teissä muissakin  on pieni Jeesus sisällä, jonka suun aatedemonit uhkasivat tukkia. Kunhan ismit saadaan ajetuxi sikoihin, on aasia kunnossa kuin Jankon betoni.

ellauri203.html on line 258: 	René Girard pitää kaiken inhimillisen kulttuurin perustana jäljittelyä eli mimesistä. Mimeettinen halu taas merkitsee sitä, että jäljittely kohdistuu toisen haluihin. Girardin mukaan jäljittelemme yksilöitä, joiden kaltaisia haluaisimme olla, ja näin jäljitellessämme heitä päädymme haluamaan samoja asioita kuin he. Girardin mukaan riitelevät lapset ja nykykulttuurin snobit ovat mimeettisessä haluamisessaan toistensa kaltaisia: se, mitä izellä on, on arvokasta ja taistelemisen arvoista siksi, että toinen haluaa sitä. Sehän toimi Eetullakin: jos se ei tahtonut syödä pullaansa, piti mennä härkkimään ja sanoa "minuun pulla", niin eiköhän se ärähtänyt ja käynyt pullaan käsixi.

ellauri203.html on line 260: 	Mainonta tarjoaa erinomaisen esimerkin mimeettisen halun hyödyntämisestä: mainonta ei nykyään perustu niinkään rationaalisesti siihen, kuinka hyvä tuote on, vaan sponsoroituihin malleihin, joiden kaltainen kuluttaja tahtoisi olla: urheilijoihin, pop-taiteilijoihin, julkkiksiin jne. Mainonta ja toisten omistamat merkkituotteet toimivat siis halua ohjaavina malleina, aivan kuin vanhempien halut lapselle.

ellauri203.html on line 262: 	Väkivalta juontuu siitä, että kun ihmiset päätyvät haluamaan samaa asiaa, koska ne haluavat haluta samaa kuin toiset, he alkavat kilpailla keskenään. Näin käy silloinkin kun resursseista ei sinänsä ole pulaa vaan niitä on runsaasti – ihmisten jäljittelytaipumus johtaa keskinäiseen kilpailuun ja mahdollisesti väkivaltaan. Häh. Ne haluaa että niillä on mitä oli toisella, ja että toisella ei enää ole sitä (ainakaan yhtä paljon), koska onni on differentiaali. Kaikki haluu enemmän kuin toisella, siinä se. Hölmö Girard.

ellauri203.html on line 264: 	Kaksoisside syntyy, kun jäljittelijä alkaa muistuttaa malliaan siinä määrin, että malli alkaa kokea tämän uhaksi, ja tämä johtaa ristiriitaan: toisaalta malli tuntuu käskevän häntä olemaan kuin hän itse, toisaalta kieltää häntä matkimasta itseään. No tietysti: ei voi olla kahta maailman rikkainta ankkaa,  toisen narukerän on oltava lyhkäsempi. On tosi ikävää jos mamut alkaa hengittää persun niskaan, niillä pitää olla huonommin kuin mulla. Ja just sixi kermaperseet ei suin surminkaan halua luopua luxuxesta, mistä hajurako köyhimyxiin pienenisi. Koska hajurako juuri on se vauraus. 

ellauri203.html on line 266: Mimeettinen väkivalta synnyttää tilanteen, jota Girard kutsuu erojen poispyyhkiytymiseksi: todelliset erot, joita yksilöiden välillä on havaittavissa, alkavat kadota ja yksilöt muistuttavat toisiaan yhä enemmän, mitä tulee todellisiin, ei pintapuolisiin eroihin. Yksilöt alkavat muistuttaa toistensa kaksoisolentoja, kuin kaksi verikoston kehään (blood-feud) ajautunutta sukua. Hmm Kaxoisolentoja taas, pitäisikö kaivaa Dosto naftaliinista?  Darwinista tiedetään että keskenään samanlaisilla lajeilla ja yxilöillä on aina tiukin riita resursseista, koska niillä on sama ekolokero.

ellauri203.html on line 269: Teoksessaan Väkivalta ja pyhä Girard esittelee uhraamisteoriansa, josta hänet parhaiten tunnettaneen. Girardin teoria kulkee toisinaan myös "syntipukkiteorian" nimellä. Uhri on Girardin mukaan nimenomaan syntipukki, johon väkivallan kehään ajautunut yhteisö kanavoi vihansa ja lynkkaa tämän – tai ainakin karkottaa keskuudestaan.

ellauri203.html on line 271: 	Alkukantaisessa yhteisössä ei ole oikeuslaitosta eikä poliisia, jotka lakien nojalla pystyisivät katkaisemaan väkivallan. Kun tuollainen yhteisö ajautuu väkivallan kehään, johtaa tilanne Girardin mukaan ennen pitkää siihen, että koska tiettyjä yksilöitä jäljitellään muita enemmän, alkaa viha kohdistua johonkin rajattuun joukkoon tai yhteen ainoaan yksilöön ja tästä tulee uhrattava syntipukki. Siis onko nää syntipukit Ranen mielestä just niitä jäljitellyimpiä? Pikemminkin päinvastoin, esim. kasakoiden tappama turkitar tai jutkut Saxassa oli syntipukkeja koska ne oli erilaisia. Mitäs siihen sanot Rane? Ei tää nyt ihan taida pelittää.

ellauri203.html on line 273: 	Tämä tilanne toimii Girardin mukaan kantanäkynä, johon kaikki järjestynyt kulttuuri pohjautuu. Kun yksilö on lynkattu, vapautuu yhteisö sitä piinanneesta väkivallasta. Helpotus puolestaan tulkitaan uhratun ansioksi, ja näin uhrilla on kahtalainen luonne: toisaalta hän on ehdottoman paha – hänhän oli syynä yhteisön kriisiin –, toisaalta taas ehdottoman hyvä, sillä hänet uhraamalla yhteisö saavutti uuden ykseyden tunteen. Siispä uhri on pyhä, jumala tai jumalan kaltainen.  Kuulosta jonkinlaiselta Jee-suxen rationalisaatiolta lähinnä.

ellauri203.html on line 275: 	Girardin mukaan mimeettiseen haluun perustuva inhimillinen kulttuuri vaatii uhreja. Hän tulkitsee antiikin myyttejä verhotuiksi ritualistisen väkivallan purkauksiksi. No niitähän on Areenan ja Netflixin poliisisarjatkin. Ihme into porukoilla kazoa tollasia virtuaalisia väkivallantekoja, oli poliisi tai ei poliisia. Kai niiden tekis mieli olla ize mukana. Six kai tää Ukrainan selkkauskin koetaan niin elähdyttävänä. Covid tekee rumihia enemmän kuin koskaan pandemian aikana, mutta se ei ketään enää kiinnosta. Nyt on kunnon nokkapokka näköpiirissä! Te mukana!

ellauri203.html on line 279: 	Vähän epäilyttää tää. Sen kyllä ymmärtää että mällin ruiskaus helpottaa koska pussit tyhjenee, mutta millä lailla uhrauxen kazominen helpottaa aggressiivista oloa? Mikä siinä ruiskahtaa? Kostonhimoko? No ehkä joo. Tosin usein väkivaltaviihde pikemminkin piristää kun ei ole mitään kivaa tekemistä. Futismazin jälkeen tekee mieli izekin vähän riehua.  Voi kyllä ihmetellä millä lailla uhraaminen helpottaa jengin pahaa oloa ja estää tiimin sisäistä kärhämöintiä. Ehkä se ei estäkään, on vaan mukavaa olla kazomossa ja nähdä toisten kärsivän. On kieltämättä kiva kazoa kun pahixia pahoinpidellään skoudesarjoissa. Kazoessa ei kerkiä ize mätkimään, pitää se sen aikaa ainakin porukat kaduilta pahanteosta. Girardista porukat on toistensa tukassa kert ne haluu kateena samaa kun naapuri. Sitten uhrataan syntipukki. Juuri väkivallassa on pyhän todellinen sielu. Fair enough. Tuttua reviirikähinää.

ellauri203.html on line 286: 	"who with uncompromising clear-sightedness voices wo/man's exposed condition in a world of severe conflicts", kehaisee runk-akatemia.

ellauri203.html on line 288: Tämä heppu syntyi Kaunasin lähellä, muttei kai ollut kauhu kaunanen, vaan ihan puolalaistunut, aatelinen kuitenkin.  Czesław oli sukua Adam Mickiewiczille ja Józef Piłsudskille joiden suku oli ollut tekemisissä Miłoszin perheen kanssa Puola-Liettuassa. 

ellauri203.html on line 292: Venäjän vallankumouksen aikoihin hän asui perheineen myös Venäjällä. Toisen maailmansodan vuodet Miłosz vietti Varsovassa, jossa hän kävi Władysław Tatarkiewiczin luennoilla. Hän puolansi uudelleen Uuden testamentin. Siitä miinusta, mixei vanha puolannos muka kelvannut?

ellauri203.html on line 294: Toisen maailmansodan jälkeen Miłosz toimi ensin Puolan kansantasavallan diplomaattina Yhdysvalloissa mutta ei viihtynyt siellä vaan palasi Eurooppaan ja siirtyi kulttuuriattaseaksi Pariisiin. Miłosz riitaantui hallituksen kanssa vuonna 1951 ja haki poliittista turvapaikkaa Ranskasta. Myöskään Ranskassa hän ei viihtynyt maan kulttuuriväen keskuudessa vallinneen poliittisen ilmanpiirin vuoksi. Älymystö ihaili kommunismia, ja Miłosz tunsi, että älymystön jäsenet käänsivät hänelle selkänsä. Siksi hän muutti uudestaan Yhdysvaltoihin. Siellä sentään ei ihailtu kommunismia! Päinvastoin vihailtiin!

ellauri203.html on line 298: Czesław Miłosz sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980. Kommunistinen Puola sensuroi hänen teoksiaan, mutta niitä julkaistiin maanalaisina painoksina. Rautaesiripun kaaduttua vuonna 1989 Miłosz saattoi palata Puolaan. Hän asettui asumaan osaksi Krakovaan mutta säilytti myös Kalifornian-kotinsa siltä varalta ettei viihtyisikään Puolassa. Miłosz heitti Israelin holokaustimuistopaikalle kunnialaatan. Hän kuoli 2004 kotonaan Krakovassa 93-vuotiaana. Hänet on haudattu Krakovan Kazimierzissa sijaitsevan Kalliokirkon (Kościół na Skałce) Varattomien veljien kryptaan.

ellauri203.html on line 300: Runojen lisäksi Miłosz on kirjoittanut suomennetun kirjan Vangittu mieli (1953), joka kertoo älymystön suhteesta kommunistiseen totalitarismiin. Tästä se palkinto takuulla paukahti eikä Miloszin mitättömistä mieleenjäämättömistä runoista. The Captive Mind was an immediate success (in the West) that brought Miłosz international renown. 

ellauri203.html on line 304:     Milosz pöljäpää on ymmärtänyt Ketman termin väärinpäin "the act of paying lip service to Islam while concealing secret opposition". Päinvastoin, Kitmān (lit. "action of covering, dissimulation"), has a more specific meaning of dissimulation of one's islamic religion by silence or omission. This practice is emphasized in Shia Islam whereby adherents are permitted to conceal their religion when under threat of persecution or compulsion.

ellauri203.html on line 306:     Professional Ketman Miloszille on "the reluctant acceptance of Stalinist standards only to allow one to continue to pursue a desired career path. This is based on the idea of having only a single life and therefore using the time to the best of one's ability" or "to pursue artistic or scientific innovation which requires at least tolerating Socialist Realism and other such censorship standards in order to continue one's work." Miloszia ei realismi napannut, sosialistinen tai ei.

ellauri203.html on line 308:     Turhaan Milosz puuhaa sekä hääräilee, ei sen peukuttamat länkkärit ole olleet yhtään puhtaampia pulmusia kuin demonien riivaamat sosialistimaat. Totta on että Miloszilla henk.kohtaisesti oli paremmat ansaintamaisemat lännessä kuin kotona. Ja sehän tietysti onkin pääasia, sillä dearest to us all is freedom. 

ellauri203.html on line 310:     "The bestseller book also created the idea, particularly in the West, that I was a political writer. This was a misunderstanding because my poetry was unknown. I have never been a political writer and I worked hard to destroy this image of myself." Kovasta yrittämisestä huolimatta kukaan ei taida lukea sen runoja. Vitun lällyjä ne ovatkin, täytyy vähän terävöittää suomennoxessa:

ellauri203.html on line 332: And those who expected signs and archangels’ trumps		Ne jotka odottivat arkkienkeleitä trumpetoimaan

ellauri203.html on line 333: Do not believe it is happening now.				eivät usko että tää on nyt tässä,

ellauri203.html on line 337: No one believes it is happening now.				Kukaan ei usko eze päättyy tähän.

ellauri203.html on line 339: Only a white-haired old man, who would be a prophet		Vain mä valkotukkainen nobelisti, wannabe profeetta,

ellauri203.html on line 341: Repeats while he binds his tomatoes:				Toistan haukaten viimeisestä tomaatista:

ellauri203.html on line 350: 	The Captive Mind kirjoitettiin pian sen jälkeen, kun kirjailija loikkasi stalinistisesta Puolasta vuonna 1951. Siinä Miłosz hyödynsi kokemuksiaan laittomana kirjailijana natsimiehityksen aikana ja kuulumisesta sodanjälkeisen Puolan kansantasavallan hallitsevaan luokkaan. Kirja yrittää selittää stalinismin houkuttelevuutta älymystölle, sen kannattajien ajatteluprosesseja sekä erimielisyyksien ja yhteistyön olemassaoloa sodanjälkeisen neuvostoblokin sisällä. Miłosz kuvaili kirjoittaneensa kirjan "suuren sisäisen konfliktin alla", mutta "toivo lihavasta palkkiosta rohkaisi."

ellauri203.html on line 353: Miłosz kuvailee, kuinka länsimaiset demokratiat koettiin intellektuellien keskuudessa stalinistisen Keski- ja Itä-Euroopan halveksunnan ja kiehtovuuden sekoituksella. Poliitikoille ja poliiseille oikeusvaltion asettamat rajoitukset vaikuttivat heistä käsittämättömiksi ja kommunistisen maailman muita poliisivaltioita huonommiksi. Miłosz kuitenkin huomautti, että samat intellektuellit, jotka tuomitsivat länsimaisen kulutuksen painetussa muodossa, lukisivat usein länsimaista kirjallisuutta etsiessään mieluusti  jotain arvokkaampaa kuin rautaesiripun takana julkaistuja kirjoja, esimerkixi Teppo Kurkoa.

ellauri203.html on line 357: 	Yritys korjata maailman sosiaalista eriarvoisuutta kommunismin avulla on kiehtova, mutta ylittää inhimilliset mahdollisuudet, ja siksi vasta kun tämä yritys on epäonnistunut, maailma voi palata rationalismiin eli izekkääseen rahan kahmintaan lähimmäisen kustannuksella. Tämä skeptisyys oli näkyvin älyllisissä piireissä, koska stalinismin toiminta johtui yksinkertaisesti jonkinlaisesta tilapäisestä hulluudesta, jonka jälkeen venäläiset joutuivat pieneen valistukseen ja yrittivät toteuttaa tasa-arvon potentiaalia, mutta he eivät yksinkertaisesti älyllisesti kyenneet tavoittelemaan sitä millään muulla tavalla kuin liiallista, usein avoimesti haitallista dogmatismia.

ellauri203.html on line 361:     National Ketman, käytäntö kantaa julkisesti venäläisiä kirjoja ja hyräillä venäläisiä lauluja samalla kun yksityisesti uskotaan "sosialismi-kyllä, Venäjä-ei". Miłosz kuvaili tätä Ketmanin muotoa erittäin laajalle levinneeksi puolalaisten intellektuellien keskuudessa, jotka syntyivät työväenluokan perheistä. Puolan hallitus piti tällaisia uskomuksia kuitenkin titolaisina, ja siksi ne piilotettiin.

ellauri203.html on line 365:     Esteettinen Ketman, käytäntö paeta sosialistista realismia täyttämällä elämänsä salaa menneiden aikojen taiteella, kirjallisuudella ja musiikilla. Miłosz kirjoittaa: "Näissä olosuhteissa esteettinen Ketmanon kaikki mahdollisuudet levitä. Se ilmaistaan tiedostamattomana outouden kaipuuna, joka kanavoidaan kontrolloituihin huvituksiin, kuten teatteriin, elokuviin ja kansanjuhliin, mutta myös erilaisiin eskapismin muotoihin. Kirjoittajat kaivautuvat muinaisiin teksteihin, kommentoivat ja muokkaavat muinaisia kirjailijoita. He kirjoittavat lastenkirjoja, jotta heidän mielikuvituksensa olisi hieman vapaampi. Monet valitsevat yliopisto-uran, koska kirjallisuudenhistorian tutkimus tarjoaa turvallisen tekosyyn sukeltaa menneisyyteen ja keskustella esteettisesti arvokkaiden teosten kanssa. Entisen proosan ja runouden kääntäjien määrä moninkertaistuu. Taidemaalarit etsivät kiinnostuksilleen lähdettä lastenkirjojen kuvituksista, joissa raikkaiden värien valintaa voidaan perustella vetoamalla lasten naiiviin mielikuvitukseen. Näyttämöpäälliköt,Lope de Vega tai Shakespeare – eli ne heidän näytelmänsä, jotka keskus on hyväksynyt."

ellauri203.html on line 367:     Ammattimainen Ketman, stalinististen standardien vastahakoinen hyväksyminen vain salliakseen jatkaa haluamallaan uralla. Tämä perustuu ajatukseen, että meillä on vain yksi elämä ja sen vuoksi aika käytetään parhaan kykynsä mukaan taiteelliseen tai tieteelliseen innovaatioon, mikä vaatii ainakin sosialistisen realismin ja muiden vastaavien sensuuristandardien sietämistä työnsä jatkamiseksi.

ellauri203.html on line 369: Skeptinen Ketman, usko, että Venäjän yritys korjata maailman sosiaalista eriarvoisuutta kommunismin avulla on kiehtova, mutta ylittää inhimilliset mahdollisuudet, ja siksi vasta kun tämä yritys on epäonnistunut, maailma voi palata rationalismiin eli izekkääseen rahan kahmintaan lähimmäisen kustannuksella. Tämä skeptisyys oli näkyvin älyllisissä piireissä, koska stalinismin toiminta johtui yksinkertaisesti jonkinlaisesta tilapäisestä hulluudesta, jonka jälkeen venäläiset joutuivat pieneen valistukseen ja yrittivät toteuttaa tasa-arvon potentiaalia, mutta he eivät yksinkertaisesti älyllisesti kyenneet tavoittelemaan sitä millään muulla tavalla kuin liiallista., usein avoimesti haitallista dogmatismia.	

ellauri203.html on line 371: 	Metafyysinen Ketman, ajatus siitä, että nykyinen konteksti sanelee, että metafyysinen maailman merkitys jätetään väliaikaisesti huomiotta (niin mitä tulee katolilaisuuteen, koska tämä Ketman esiintyy pääasiassa maissa, joissa on katolinen menneisyys, kuten Puola). Tämä ilmenee useilla tavoilla, kuten hylkäämällä tilapäinen uskomusjärjestelmä ristiriitaisten toimien aikana tai ylläpitämällä katolisia instituutioita, vaikka niiltä poistetaan metafyysinen merkitys, kunhan säilytetään oikea perustelu.

ellauri203.html on line 373:     Eettinen Ketman, yritys kompensoida epäeettisiä toimia stalinismin palveluksessa kompensoimalla sitä liian hyödyllisillä ja kunniallisilla toimilla henkilökohtaisessa elämässä. Useimmiten tämä ilmenee korkea-arvoisissa kommunistisen puolueen jäsenissä, jotka oikeuttavat joukkomurhia stalinismin jäykällä moraalilla – että kaikki vallankumouksen palveluksessa oleva toiminta on luonnostaan hyvää ja mikä tahansa sille haitallinen toiminta luonnostaan pahaa – mutta silti tuntee itsensä. jonkinlaista syyllisyyttä ja siten yrittää toimia hyvin eettisesti henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa vastustaakseen poliittisia toimiaan.

ellauri203.html on line 375: Loppuosa kirjasta on Miloszin pahansuopaa kielimistä nimetyistä puolalaisista kirjailijakolleegoista.

ellauri203.html on line 377: 	Alfasusi-aliaksen alla Miłosz kuvailee puolalaisen kirjailijan Jerzy Andrzejewskin  elämää ja sitä, kuinka hän teki yhteistyötä Stalinin kanssa Puolassa. Ennen toista maailmansotaa Andrzejewskia ihailtiin laajalti katolisten romaanien kirjoittajana ja hän piti itseään Jacques Maritainin seuraajana. Miłosz kuitenkin uskoo, että Andrzejewskin katolinen usko oli vain ihon syvyistä.

ellauri203.html on line 384: Miłosz kuvailee laajalla lainauksella Borowskin novelleja, kuinka entinen runoilija selviytyi, kun hänet määrättiin auttamaan kaasukammioihin matkaavien juutalaisten kuljetusten purkamisessa. Vastineeksi Borowski sai pitää heidän ruokansa ja vaatteensa itselleen. Miłosz uskoo, että Borowskin tarinoiden pitäisi olla pakollisia lukemista kaikille, jotka haluavat ymmärtää totalitarismia.

ellauri203.html on line 386: Sodan jälkeen Borowski palasi Puolaan ja Andrzejewskin tavoin hänestä tuli hallitsevan puolueen propagandisti. Lopulta hän kuitenkin pettyi ja vaipui lamauttavaan masennukseen. Annettuaan useita lausuntoja pettyneen neuvostorunoilijan Vladimir Majakovskin itsemurhasta vuonna 1930 Borowski riisti henkensä. Hänen epäilyksistään huolimatta Puolan stalinistinen hallitus käytti hänen hautajaisiaan propagandakseen.

ellauri203.html on line 388: Jerzy Putrament syntyi Minskissä perheeseen, jolla on isänmaalliset perinteet. Hänen äitinsä oli venäläistä syntyperää ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon, kuten myös Jerzy. Hänen tarinansa kerrotaan hahmona "Gamma, historian orja" Czesław Miłoszin kirjan The Captive Mind -luvussa.

ellauri203.html on line 393: Puolan kansantasavallassa hänestä tuli kirjailija, joka julkaisi monia kommunismin ihanteita tukevia teoksia, ja poliitikko. Hänestä tuli kahden kirjallisuuslehden toimittaja ( Miesięcznik Literacki 1966-1971 ja Literatura 1955-1968), ja sellaisena hänellä oli merkittävä vaikutus Puolan kulttuuripolitiikkaan.  Hän oli suurlähettiläs Sveitsissä 1945-1947, suurlähettiläs Ranskassa 1947-1950,  Puolan parlamentin varajäsen vuosina 1952-1961, ja lopulta Sveitsin jäsen.Puolan Yhdistyneen työväenpuolueen keskuskomitea vuosina 1964–1981.

ellauri203.html on line 409:   
Hauska tappa vanha tuttu

ellauri203.html on line 411:     Pölhö dostokääntäjä väittää vastoin parempaa tietoa että apinaveljen nirhaus olis sääntökirjan pahin ilkityö. Ei läheskään, sehän on 10 käskystä 5:nnellä sijalla, Doston sääntöversiossa vasta 6:nnella.

ellauri203.html on line 415:     Sanoi saripukuisiin jainaporukoihin  ilmeisesti hurahtanut adventisti Suomi 24 palstalla. Vaikka hyvästä kirjasta kyllä pintapuolisellakin lukemisella selviää että tappamiseen on paljon lieventäviä asiakkaan haaroja, onpa se usein suorastaan johtoportaan käskyn mukaista, kuten Lutherin ja Tolstoin taannoisesta  debatista ilmeni.

ellauri203.html on line 422: Älä koskaan tapa hämähäkkiä! Asiantuntija kertoo, miksi pitkäjalkaiset ystävämme kannattaa suosiolla jättää rauhaan. Hämähäkit voivat aiheuttaa puistatusta. Siitä huolimatta niitä ei kuitenkaan kannata tappaa. Ne voivat tappaa hyttysiä, ja tekevätkin niin. 

ellauri203.html on line 424:     Älä tapa minua. 2022 | 16+ | 1 t 30 min | Romanttiset elokuvat. Mies (Clasu) ottaa rakkaansa (Ebba) kanssa yliannoksen huumeita ja kuolee, mutta virkoaa yksin ja huomaa joutuneensa väkivaltaiseen maailmaan, jota ei tiennyt olevan olemassakaan. On kuuma ja hiilihankotyypit heiluttelee ruoskia. Pääosissa: Alice Pagani, Rocco Fasano, Silvia Calderoni.

ellauri203.html on line 426: Äitienpäivänä on 9 erilaista mielenilmausta. Putinia peukuttavat autot ajaa vaivihkaa Porvoosta ettei verenhimoiset kantasuomalaiset pane niitä merkille.  Mulla on täällä kotona päivittäisiä mielenilmauxia, mutta pysyttelen visusti puun takana. Enimmäxeen tää vanhan elämä on vaan ajan tappamista. Hauska tappa aika, vanha tuttuhan se jo on.  

ellauri203.html on line 436: 	Shakespeare sanoi paremmin: Life is but a poor player... signifying nothing.

ellauri203.html on line 444: and many men live by them and for them. And yet it seems to me that if

ellauri203.html on line 445: Shakespeare could be born again he would have no cause to retract his

ellauri203.html on line 452: name... why, in the name of the very same shams that Aristophanes jeered

ellauri203.html on line 457: unchanged wheel.... Again Shakespeare would set Lear repeating his

ellauri203.html on line 460: thing perhaps, may be: in contrast to the gloomy tragic tyrant Richard,

ellauri203.html on line 464: very time when his half-crushed victims try to find comfort in picturing

ellauri203.html on line 465: him, like Richard, haunted by the phantoms of those he has ruined...

ellauri203.html on line 467: 	Seuraava luku XV taiteista on humanistista lässytystä ja viimeinen luku XVII elitististä paskanjauhantaa. Sit in the mud, my friend, with your farty behind! The rest is silence (English in the original). Ei ihme että brittien nolaama slavofiili Dosto oli raivona, samoinkuin sitä peukuttavat jenkit.  

ellauri203.html on line 469:       Phantoms

ellauri203.html on line 471: 	Aaveet on poemainen kummitustarina jossa ei ole juuri päätä eikä häntää. Sen lopussa kaveri jota Alice niminen aave on kuljettanut ympäri Eurooppaa palaa ryssiin vain havaitaxeen että maaorjat on vapautettu ja sen raha-asiat on päin persettä.

ellauri203.html on line 473: It was published first in 1866 in the first episode of the new literary magazine Epoch that was launched by Dostoevsky and his brother Mikhail. As we know Turgenev and Dostoevsky were not the best of friends. Turgenev had sent the story to Dostoevsky when he was in Baden Baden. Dostoevsky, however, was too busy playing roulette and returned the story without having read it. Mikhail told him in a letter that that had been a big mistake, because their magazine was sure to be a success if they could have a new Turgenev in the first episode. Dostoevsky proceeded to write an apologetic letter to Turgenev and managed to secure Phantoms for the magazine.      

ellauri203.html on line 475: 	From an 1849 letter to Pauline Viardot we know that the inspiration came from a dream that Turgenev had had. In this dream there was a whitish creature claiming to be his brother Anatoli (Turgenev had two brothers: Nikholai and Sergei). They both turned into birds and flew over the ocean. In another letter Turgenev writes that he was looking for a way to connect several landscape sketches that he had written. He combined the flying with the landscapes and came up with a vampire woman to explain the flying. 

ellauri203.html on line 477: 	Eli tää oli puhtaasti rahastusta Turgenevin puolelta. Kuin myös Dostojen.

ellauri203.html on line 505: Näytelmä Torquato Tasso (1833) teki Kukolnikista tunnetun kirjailijan. Siitä kohtuuttomasti innostuneena hän kirjoitti useita taiteilijakohtaloita käsitteleviä draamoja, joita ei pidetty onnistuneina. Kukolnikin historialliset tragediat kuten Ruka Vsevyšnego otetšestvo spasla (”Kaikkivaltiaan käsi pelasti isänmaan”, 1834) vastasivat Nikolai I:n käsityksiä ja ne olivat aikanaan varsin suosittuja. Niissä hallitsija ilmentää kansan tahtoa, kun taas aatelisto edustaa itsekkyyttä, joka usein johtaa petokseen. Kukolnik kirjoitti samassa hengessä etupäässä Pietari I:n aikaan sijoittuvia historiallisia kertomuksia, mutta myöhemmissä teoksissaan hän pyrki välttämään yhteiskunnallisia aiheita.

ellauri203.html on line 507: Kukolnik oli kirjailijana hyvin tuottelias, mikä heijastui varsinkin hänen romaaniensa laatuun. Hän pyrki esiintymään kirjallisuuselämän johtajana ja ylläpiti salonkia, jonka tapaamiset päättyivät usein päiväkausia kestäneisiin juominkeihin. Kukolnikin ystäviin kuuluivat Karl Brjullov sekä Mihail Glinka, joka sävelsi hänen runoihinsa sarjan suosittuja romansseja. Kukolnik osallistui myös Glinkan oopperatekstien laatimiseen. Hän julkaisi taidelehtiä Hudožestvennaja gazeta (1836–1841) ja Illjustratsija (1845–1847), niin ja Hufvudstadsbladet on sen perustama. Tai ehkä kuitenkaan ei. 

ellauri203.html on line 513: Taganrog (ven. Таганрог) on satamakaupunki Asovanmeren rannalla Rostovin alueella Etelä-Venäjällä. Siellä on noin 257 681 asukasta (2010 väestönlaskenta). Vuonna 1698 perustettu Taganrog on Venäjän ensimmäisiä ja edelleen tärkeimpiä satamia. Se tunnetaan parhaiten kirjailija Anton Tšehovin syntymäpaikkana. Herodotos mainizee sen nimellä Emporion Kremnoi. Nikkalassa on tällä haavaa 451 asukasta. 

ellauri203.html on line 515:     Kukolnikin historiallisiin kertomuksiin sisältyy Suomi-aiheinen Jegor Ivanovitš Silvanovski, ili zavojevanije Finljandii pri Petre Pervom, joka ilmestyi Friedrich von Derschaun Finski vestnik -lehdessä vuonna 1845. Sen sankari on suomalainen nuorukainen, joka siirtyy suuren Pohjan sodan aikana venäläisten palvelukseen. Kertomus esittää ruotsalaiset suomalaisten riistäjinä ja venäläiset heidän vapauttajinaan. Kukolnikin kertomus on yksi ensimmäisistä suomennetuista venäläisten kirjailijoiden teoksista. Carl Axel Gottlund julkaisi sen Thomas Frimanin käännöksenä Suomi-lehdessään nimellä Eerikki Silvanus eli Suomen valloittaminen Pietäri ensimäisen aikana. Suomessa ilmestyi 1840- ja 1850-luvuilla myös kaksi Kukolnikin kertomusten ruotsinnosta.

ellauri203.html on line 518:   Sevverran Kukolnikista, ja Nikkalasta. Joo siis tää Stavroginin poka on sit jonkinlainen päähenkilö. Se on komea kuin Fedja-setä, vahva, peloton ja älykäs kuin Fedja-setä, mut silti jotenkin luotaantyöntävä just kuten Dosto ize. Sosiaalisesti se on izevarma ja kohtelias (hmm nojaa), mutta vaikuttaa äkäseltä, hajamieliseltä ja vähän sekobolzilta (check). Kaikki muut on lääpällään Dos- Stavroginiin ja otettuja siitä. Verhojanskyn mielestä se olis hyvä Uljanov,  Shitov suunnittelee siitä uutta Jeesusta. Paizi eze osoittautuu mätämunaxi, sadistisexi psykopaatixi. Tähän kohtaan kuuluis se sensuroitu luku "Tihonin pakeilla", jossa ilmenee eze oli raiskannut kuoliaaxi jonkun 11 vee  sakkoliha piikasen. Ja hoisi vaimonsa murhan siinä sivussa. Se on yhtä paha kuin hinkuvan Wallenbergin pojan päävastustaja Axel Munck, joka ei tunne midiä eikä osaa erottaa hyvää pahasta. Sellaisia ne psykopaatit tuppaa olemaan. Siltä tulee aina kun se tekee jotain oikein kiellettyä. Taisi olla Dostolle ize koettua.

ellauri203.html on line 520: 	Verkhovensky junior on talousliberaali Verhojanskyn nihilistipoika. Niinpä niin, anna lipilaarille pikkusormi niin sitä kohta lutkuttaa pesunkestävä nihilisti. Tää ois niinkö Sergey Nechayev, 1 oikea nihilisti, vallankumouxellisen katkismuxen tekijä. Idea on tehä terroria kunnes siitä tulee horroria.

ellauri203.html on line 522: 	Verho Junior on rakastunut  Stavroginiin ihan homona. Taparikollisena Stavros sopis hyvin terroristixi. Verho on enempi tollanen soluttautuja. Shitov on joku äpärä, niistä ei Dosto pidä. Ne on aina sillä roistoja. Shitov on kommari  ja ollut ulkomailla kaiken lisäksi (varmaan Siperiassa).

ellauri203.html on line 524: 	Ryssiin palattuaan Shitov on tehnyt täyskäännöksen (vrt Dostoa) ja puolustaa nyt putinismia. Se on nyttemmin Doston hyvis sivupersoona. Pochvennichestvo on jotain ton ajan persuilua. Slaavilaisuus hyvä, länkkäriys paha. Tohon jälkimmäiseen voi kyllä yhtyä.

ellauri203.html on line 528: 	Shitov ja Verhojanski vihaa toisiaan. Verho tapattaa Shitin loppupeleissä.

ellauri203.html on line 530: Kirillov on insinööri josta piti tulla pommivyömannekiini. Stavros innostaa insinööriä ateistixi, nii että apinan tahto olis niinkö puikoissa. Ilman Jumalaa sopii tehä mitä tahansa. Esim Kamikaze hypyn kert ei jumalan pepppusauna pelota. Tästä alkais sit joku transhumanismin millennium. Huono ajatus on nielaissut sut, oivaltaa Pjotr Stepanovich (AKA Verho). No ei haittaa, pommivyöhulluille on aina käyttöä.      

ellauri203.html on line 535: Novellissa on 3 osaa ja 2 hautakirjoitusta, ote Pushkinin runosta "Riivaajat" ja toinen Luukaxesta 8:32-36, se Saramagonkin kertoma kasku missä Jee-sus riivaa pakanoiden sikalauman ja aiheuttaa niille huomattavia taloudellisia menetyxiä. 

ellauri203.html on line 539:   Verhojanski senior on nuhjannut emäntänsä Varvaran hameissa 20v uskaltamatta tunnustella hameenalusta. Se harmittaa Varvaraa. Hämäriä naimakauppoja ja ilmaisia panoja kuin kauniissa ja rikkaissa. Pjotr, Verhojanski jr, tulee yllättäen paikalle. Sen perään hiippailee Stavrogin. Sillä on messissä joku Marja, tyypillinen Doston damsel in distress jonka Dosto-avataari Stavro on muka pelastanut, bylsimättä sitä kovin pahasti. Sähläystä Verho Sr:n naimakaupoista jonkun Darjan (ilmeisesti Stavron isän ex-kanasen) kaa. Shatov hipsii näyttämölle ilman puheosaa. Se menee vaan ja vetää mitään sanomatta lättyyn Stavroa. Stavro ei ole moxiskaan, ja Shitov lähtee lätkimään eri nolona.

ellauri203.html on line 542:   Pjotr alkaa huseerata piireissä. Se koittaa saada Stavron mukaan johkin radikaalijuttuihin, mut Stavro ei lämpiä ajatuxelle. Sillä on joku oma lehmä ojassa. Se menee Shitoville kyselemään insinööristä. Kirillovin pitäs olla sen adjutanttina jossain nenästävetojutussa, josta tuli 2-taistelu. Siinä samalla ne juzkaa Kirillovin kamikaze suunnitelmasta. Osoittautuu et Stavro on salaa naimisissa Marjan kaa. Sixpä Shitov oli räpännyt lättyyn Stavroa. (Eli siis mix? Selittäkääpä tarkemmin.) Shitov on eronnut Pjotrin salaliitosta ja on nyzen verivihamies.

ellauri203.html on line 543: Shatov on ize asiassa vihanen Stavroginille siitä eze oli usuttanut sen kääntymään putinistixi muttei ize osallistunut. Stavrov puolustelee huonosti. Stavrov varottaa Shitovia että Pjotr meinaa nirhata sen lähiaikoina. Hämärää kähmintää jonkun exconvict Fedkan kaa. Marja ei piittaakkaan Stavrosta ja puukkii sitä, Stavro puukkii takaisin. Stavron käytös on aika sekavaa. De facto se maxaa ex-convictille Marja-vaimon murhasta. 

ellauri203.html on line 545: 	Nenästävetoduelli on seuraavana päivänä, ketään ei tapeta, tuli nahkamuna. Stavro muhinoikin tässä vaiheessa isän hoidon Dashan kaa. Dashkaakin kauhistuttaa Stavron sekoilut. Sillä aikaa toisaalla Pjotr kosiskelee kuvernöörin saxalaista vaimoa. Kuvernöörskän salongista tulee herhiläisten pesä. Sieltä käsin hätyytetään Spigulin rauhaa rakastavia työläisiä ampumaan viattomia omistajia lakkoaseella. Terveydenhoitajille ja opettajille ajetaan parempia palkkoja. Hävytöntä nihilismiä. Kuvernööri ei voi asialle midiä, vaan tulee hulluxi. 

ellauri203.html on line 551: Kuvernööri haukkuu väärää puuta ja meinaa pidättää Verho Seniorin. Tulee pahaa sekaannusta taas. "Suuri kirjailija" Karmazinov, Turgenev valepuvussa, esiintyvät gaalassa huomenna. Stavrogin varastaa shoun Karmazinovilta paljastamalla, että Marja on sen puoliso. Tää on kyllä kamalaa häsläystä mutta siitä huolimatta pitkäveteistä. 

ellauri203.html on line 555: 	Turgenevin kirjatapaaminen on seuraavana päivänä. Koko hienosto on paikalla, paizi Stavroginit.  Mutta kuvernöörskän kekkerit menee perseelleen. Paikalla on kosolti laahusta. Kännipäinen kapteeni alkaa tankata jotain omatekemää runoa lavalla. Seuraavana esiintyy Turgenev, joka hölöttää jotain unettavaa tuntikausia. Joku huutaa "mitä paskaa!" Turgenev vittuilee yleisölle takaisin ja lukuhetki päättyy Turgenevin salaivaisiin kiitoxiin. Seuraavaxi astuu sähläämään Verho Sr., esittäen omia esteettisiä ideaalejaan riidellen kimakasti yleisönsä kaa. Verho häipyy lavalta rumasti kiroillen. Alkaa meteli ja odottamaton kolmas esiintyjä, "professori" Pietarista alkaa haukkua ryssiä, huutaen täysiä ja heristäen nyrkkiä. 6 poliisia kiskoo sen lavalta, se karkaa mutta saadaan kiinni taas. Yleisöstä tulee vapaaehtoisia avustajia ja joku koulutyttö villizee tutentteja.

ellauri203.html on line 557: Jälkeenpäin Pjotr (joka ei ollut mukana) koittaa lohduttaa kuvernöörskää: hyvinhän se meni. Sillä aikaa kuuluu toinen skandaali: Liisa hylännyt sulhasensa ja karannut Stavroginin kanssa Skvoreshnikkiin. No juhlat jatkuvat, herrasväki on liuennut mutta tilalla on kaikenlaista rupusakkia. Hirveää sählinkiä. Kuvernööri saa parrusta päähänsä. Kapteenin hyyskä on poltettu poroxi.

ellauri203.html on line 559: 	Stauro ja Liisa on ottaneet erän petipainia ja heräävät tuhkaläjässä. Pjotr sanoo että kapun murhasi Fedka the ex-convicti. Hänellä ei ollut osaa eikä arpaa jutussa. Liisa pyrkii paikalle kumikaulailemaan. Palossa paloi myös Stavron Marja-puoliso. Rahvas tappaa Liisan kotimatkalla. Vittuako se niille kuului, voi kysyä.

ellauri203.html on line 561: 	Stavro lähtee lätkimään St Petersburgiin. Terroristit tärisevät. Oliko kapu pakko nirhata? Kyllä, Pjotr vakuuttaa näyttäen kapun kielintäkirjettä. Shitov on toinen heikko lenkki, kyllä sekin pitää nirhata. Osoittautuu että Marja onkin Shitovin ex-vaimo ja se on paxuna Stavron spermasta. Shitov ei aavista mitään ja on suorastaan iloinen. Mutta Shitov ei tiedäkään että nyze nirhataan! Pjotr hoitaa homman ammattimaisesti kuin Hammar konsanaan, vihellellen ja hihittäen izexeen. Semmoisia ne nihilistit ovat! Ikävä kyllä insinööri meinaa livetä sopimuxesta. Ai jaa eise lipeäkkään. Loppu hyvä kaikki hyvin, vai mitä? No ei siinä kaikki!

ellauri203.html on line 565: 	Kun Shitovia ei kuulu (sehän on pää ammuttuna jossakin), vasta synnyttänyt Marja ezii insinööriä ja löytää sen kotoonta luodinreikä päässä. Izemurhalapusta näkyy että Shitovkin on nirhattu. Marja ja vauva sairastuvat ja kuolevat, tietysti. Rikospaikantutkijat selvittävät dna-tutkimuxilla että Kirillovilla on ollut avustajia, ja alkaa hirmuinen pesänselvitys. Vielä heikompi lenkki Lyamsin vuotaa koko jutun, ja koko porukka, Pjotria lukuunottamatta joka karkasi St Petersbrgiin, pannaan kalterien taa. Loppu hyvä kaikki hyvin, vai mitä? No ei siinä kaikki!

ellauri203.html on line 574: Tässä sitaatissa Johannes Brotheruxen juonipaljastuxesta esiintyy muuten 2. kerran siipiveikolla sana grapson: Ja kynäile Laodikean lähetille mitä sanoi luotettava tosi todistaja Tottavie, jumalan luomuxen kulmakivi.

ellauri203.html on line 576: 	Ei ihme että Sigismund Riemu oli innostunut tästä Doston sensuroidusta luvusta. Tiihonhan on selvä psykoanalyytikko ja Stavro on sen narsisti psykopaatti asiakas. Se ei ole puoliveteinen ja hailakka kuten laodikealaiset, vaan äkäinen kuin ampiainen. Mistä tiesitte että olen vihainen, se ärähti terapeutille pää punaisena. En aio tunnustaa teille mitään! Mutta transferenssi oli ehtinyt jo tapahtua,  kyynelehtivä tunnustus ei voi olla kaukana. Homahtavan Tiihonin ei tarvihe kuin odotella.

ellauri203.html on line 578: 	Lammas ei pidä haaleasta uhrista, se syö mieluummin kylmiä paloja tai kuumia. Kääntymisen tarvitaan tunnemyrskyä, koska se ei tunnu täällä (Foggin neekerisheriffi osoittaa umpiluista päätä) vaan täällä (ruskea sormi sojottaa kohti genitaaleja). Doston roistolla on terriibilejä aikomuxia. Turgenevista terriibeleintä elämässä oli sen mitäänsanomattomuus. Vitun löysimyxet, tuo on tuota samaa nauseata kuin ranskixilla existenssikermaperseillä. Ne haluu tappaa izensä kun niillä ei ole mitään kivaa tekemistä. Olisivat menneet oikeisiin töihin, olis loppunut toi valitus.

ellauri203.html on line 580: 	Doston roistoilla on aina kokonainen pakka kynäiltyjä tunnustuxia, jotka kaikkien (siis nimenomaan kaikkien) pitäisi lukea ja/tai kuunnella. Samanlainen oli Ippolitilla. Narsistista esiintymishalua kuin Kristina tädillä. Doston äiti kuoli kun se oli 15vee, varmaan ikävystymiseen kun Fedja aina luki sille näitä tunnustuxia.

ellauri203.html on line 582: 	Stravron tunnustus oli kolme yhteenommeltua sivua tiheää länsimaista kyrillistä printtiä. Voi ihan nähdä Stavron istumassa lanka ja neula kädessä pistelemässä tottumattomana (auh) sormeensa. Pientä pränttiä, Tiihon ei näe lukea ilman Tokmannin laseja.   Stauro teki yllättävän paljon panovihreitä. Mutta se ei ollutkaan ammattikynäilijä kuten Fedja-setä. Seuraavassa poimintoja Stavron prujusta.

ellauri203.html on line 586: 	Stavro tunnustaa ezen hupina on härkkiä toisia psykopaattisesti kuin joku Iso-Masa, siitä oli kiva kazella kun ne kiemurteli vaivautuneina koukussa. Taas tällästä kieroa esiintymishalua.

ellauri203.html on line 587: 	Ja sit misogyniaa ja pedofiliaa. Oikeinkin pahaa setämiesmäisyyttä ja #metoota. Hemmetti Dosto oli kieroutunut kaveri. Voi ihan nähdä sen kirjoittavan tätä toinen käsi pöydän kannen alla.

ellauri203.html on line 589:    Oli ihqua kazoo vierestä kun pisamainen saxalainen sakkoliha saa vizaa pylly paljaana. Dostolla aina ruiskahtaa kun se jää kiinni törkeistä noloista puuhista. On ihanaa kun tuntuu pahalta. Narsistista yhden hengen sadomasokismia.  Swinburneluokan algolagni ja kaappihomo takuulla, ja kova runkkari kuten sen sielunveli Rusakko.  Se ei tahdo syyttää ympäristöä eikä sairautta, koska tuntuu ihanalta olla ize syyllinen. Vaikka takuulla sen huono parta, paskat vanhemmat, rumat vaatteet, isot korvat, pitkä naama ja tyhmä pää selittävät tästä paljonkin.

ellauri203.html on line 594: 	Raiskausmeemin parhaiden perinteiden mukaisesti ei se ollutkaan väkistenmakuuta vaan pissiliisa nautti Stavron alla joka hetkestä, se oikein pyysi sitä. Jälkeenpäin se näytti ihan vaan tyhmältä ja pelokkaalta, Stavron paxu mälli kohdunkaulassa ja toinen kulkussa.

ellauri203.html on line 596: 	"Likka ei ymmärtänyt yhtään mitään, siitä tuntui varmaan eze oli tappanut jumalan." Häh, päinvastoin pikemminkin, tolla laillahan tehtiin Jeesuskin. Gabriel hoiti hommat sijaiskärsijänä.

ellauri203.html on line 598: 	Dosto nauttii hirmusesti rikoxesta koska se pelkää rangaistusta aivan vitusti. Täytyy olla tollanen pervo narsisti että saa kummastakin noin paljon kierteitä. Mut tottahan se on, haaleista ei tule kunnon uskovaisia, pitää nauttia sekä kepistä että porkkanasta, niin että kummatkin tuntuu ihanalta pyllynreijässä.

ellauri203.html on line 602: 	Onnex onnex pikkupillu oli niin päästä sekaisin eze tappoi izensä hyyskän viereisessä kojussa, ehkä Stavron kynäveizellä tai paskalapiolla, who cares. Nikke odotteli ikkunassa ja kazoi pientä hämähäkkiä. Sen jälkeen se oli mainiolla tuulella, hakuna matata, ja silloin sen kaveritkin oli aina loistotuulella. Koska ne oli sen narsistinen hovi.

ellauri203.html on line 606: 	Rangaistaxeen "izeään" ihanasti lisää se päättää naida ramman Marjan joka sekin oli siihen ihan lääpällään (pojat selvittivät). Pelkkä ajatuskin että Stavrogin (juu se käyttää izestään 3. persoonaa kuin narsistinen zaari) naisi tollasen vihoviimeinen räähkän oli nurinkurinen ja teki Stavrolle heti stondixen. Mitään rumempaa ei voinut kuvitella. "Kylmiö" on sana joka tarkottaa just tälläsiä narsisteja psykopaatteja.

ellauri203.html on line 613: 	Tämän kuvan nähtyään ja sillä sivun verran herkuteltuaan Nikke muistaa että pissiliisa olikin vaan 10-vuotias. Onnexi Doston muna oli viiriäisen kokoa eze mahtui edes sisälle. No olihan se vähän noloa mutta sisään työntyminen tuntui silti pirun hyvältä. Sitä ihmistä en unohda koskaan, en sitä stondia enkä sitä fiiwistä.

ellauri203.html on line 615: 	No olihan niitä muitakin, murhia ja raiskauxia,  mutta tikulla silmään sille joka jaxaa muistella vanhoja. Mä pyydän Katovia ränttäämään tästä traktaatista 300 kopsua, ympäröimään sen mustalla rajauxella ja levittämään sen sanomalehtiin koko Venäjälle mun syyllisen syyläisen nenän kuva kannessa.

ellauri203.html on line 625:       - Mixet pahennu, mixet kazo karsaasti kuin DI Lewis ja Sgt Hathaway seittenkymppisiä hippejä? Nikke kysyy pettyneenä. Se haluaisi koivuvizalla paljaalle pyllylle kuin aina äidiltä ja iskältä.

ellauri203.html on line 627: 	- Päinvastoin sä olet parempi ihminen kuin monet muut setämiehet. Sä sentään olet vuoronperään kylmiö ja käyt kuumana. Tältä pohjalta on kääntyminen eri lähellä. Muut äijät bylsii sakkolihaa ihan hailakoina, se on tuiki tavallista eikä edes kovin syntistä. NO FUCK! käsky tulee luettelossa aika alhaalla ja ikärajan suhteen varsin kulttuurisidonnaisena. No ei vaiteskaan, kyllä Tiihon pitää FUCK! KILL! kombinaatiota aika pahana, jopa pahempana kuin pelkkää FUCK!ia ja pelkkää KILL!iä.  

ellauri203.html on line 629: 	Mutta Nikke on oikeastaan pettynyt että se ei olekkaan kummempi kuin muut #metoo henkilöt. Se haluukin suututtaa porukat eze voi sitten olla niille suuttunut. Sigismundin kynä sauhuaa muistiinpanovihossa tässä kohdassa.

ellauri203.html on line 633: 	Doston mielestä pahin paikka Jee-suxelle ei ollutkaan se naulaus vaan tolvanoiden pilanteko sen muka jättimäisestä henk.koht. uhrauxesta. Jumalapilkka onkin sääntökirjassa ihan ensimmäisenä, ennen muita EAT! tyypin reviiripykäliä.

ellauri203.html on line 637: Nikke haluaa antaa anteexi vaan izelleen. Se on ilmaista kuin käteenveto. Jos se pystyy siihen  niin ei ole pitkä matka enää taivaaseen. Kristus antaa vapaalipun jahka annat izellesi anteexi. A-B-C, kissa kävelee, tikapuita pitkin taivaaseen, vaikka myllynkivi kaulassa. 

ellauri203.html on line 639: Mä veikkaan että Tiihon pyytää Nikkeä rupeamaan joxkin taantumuxen äänitorvexi, se olis Jee-suxen joukoille isompi palvelus kuin tollanen pelkkä izepaljastus. (Tää on varmaan Doston kynällisen toiminnan oma peitetarina.) No melkein oikein: Tiihon haluaisi päästä donizixi samaan munkkiselliin kohomunkin kaa. Komia kukkohan se on.

ellauri203.html on line 643:     For now we see through a glass, darkly; but then face to face: now I know in part; but then shall I know even as also I am known.

ellauri203.html on line 648: Martin,  a respected doctor (huoh), his wife Karin, Karin's seventeen year old brother Minus, and widowed father David of Karin and Minus' have convened at the family's summer home on an island off the coast of Sweden to celebrate David's return from the Swiss Alps, where he was substantially completing his latest novel (huoh). The family has long lived a fantasy of they being a loving one, David's extended absences which are the cause of many of the family's problems. Without that parental guidance, Minus is at a confused and vulnerable stage of his life where he is a bundle of repressed emotions, most specifically concerning not feeling loved by his father and concerning the opposite sex (huoh). He is attracted to females as a collective but does not know how to handle blatant female sexuality, especially if it is directed his way. A month earlier Karin was released from a mental institution (huoh). Her doctor has told Martin that the likelihood that she will fully recover from her illness is low, her ultimate fate being that her mental state will disintegrate totally, although she has functioned well since her release. In his love for her, Martin has vowed to himself to see her through whatever she faces. As Karin begins to lose grip on reality, Minus is the one most directly affected, although it does bring out the issues all the men are facing with regard to their interrelationships.

ellauri203.html on line 652:   In a small family island, Karin, her teenage brother Minus and her husband Martin welcome her father David, who is a writer permanently absent traveling around the world. Karin has just left a mental institution and has inherited the incurable insanity from her mother. Minus feels lost and alone, estranged by his selfish and cold father that left Karin and he (sic) behind after the death of his wife. Martin is neglected by Karin and has no sex life with her anymore and spends his time taking care of his wife. When Karin finds the journal of her father hidden in a drawer in his desk, she reads that her degenerative disease is incurable and triggers a breakdown.

ellauri203.html on line 656:       Karin is trying to readjust to life with her family after her release from a mental institution. Her husband Martin is patient with her as she experiences the highs and lows of life. Both she and her younger brother Minus have issues with their father David, who is visiting. Martin is a well-known author who travels frequently and is estranged from his children. He´s about to publish his latest effort and spends much of his time alone, finalizing the manuscript before submitting it t the publishers. After having sex with Minus she realizes she is unable to live in two worlds and must choose between institutionalization and home life.

ellauri203.html on line 660:       On an island, Karin, a recently released mentally sick young woman, is spending her vacation with her husband Martin, a doctor, her father David, a writer just back from Switzerland, and her younger brother Fredrick (Minus). Karin is suffering from hallucinations and hysteria. She thinks she is kroppsvisited by God  - muze olikin vaan kiimainen Miisu, siis Miinus. Huoh.

ellauri203.html on line 665: "Make a vow to yourself, and with that great sacrifice you buy everything that you long for", ehdottaa Tiihon. Vitun uskontokamasaxat hieroo koko ajan kauppoja kuolleista sieluista, planeeraa pakkolunastuxia ja hintaralleja. Mutta ei. Niin paljon ei Stafylokokki sitä sentään rakasta. Tiihon pyllistää ja näkee kolmannella silmällä että Nikke panee vielä potin nokkiin ennenkö julkaisee nää tunnustuxet. "Cursed psychologist!" huutaa Nikke sattuvasti. Ne on kai sitten ne Marjan ja muiden porukoiden murhat, jotka on toki pahempia koska uhrina on myös aikuisia miehiä. 

ellauri203.html on line 673: 	Ja tää on muka maailmankirjallisuuden helmiä. Onkohan  kriitikot kaikki pervoja ? Lukijoista iso osa ainakin. Tickled first like striped-ass baboons and then bored again. Bored-again Christians. Fabulous freaky Brothersin uudelleen lämmitys 2020-luvulla on takuulla pannukakku, paha lässähdys.

ellauri203.html on line 681:       Franklin meets Taylor Swift at the Colopalooza music festival where the brothers have hopes that Jim Morrison can help them escape from Schoolboy Q back to 1969.

ellauri203.html on line 683: The Freak Brothers discover that KFC has changed their recipe, and head to the White House where President Donald Trump has fresh original recipe chicken.

ellauri204.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri204.html on line 54: In den alten Zeiten, wo das Wünschen noch geholfen hat, lebte ein König, dessen Töchter waren alle schön; aber die jüngste war so schön, daß die Sonne selber, die doch so vieles gesehen hat, sich verwunderte, sooft sie ihr ins Gesicht schien. Nahe bei dem Schlosse des Königs lag ein großer dunkler Wald, und in dem Walde unter einer alten Linde war ein Brunnen; wenn nun der Tag recht heiß war, so ging das Königskind hinaus in den Wald und setzte sich an den Rand des kühlen Brunnens - und wenn sie Langeweile hatte, so nahm sie eine goldene Kugel, warf sie in die Höhe und fing sie wieder; und das war ihr liebstes Spielwerk.

ellauri204.html on line 56: Nun trug es sich einmal zu, daß die goldene Kugel der Königstochter nicht in ihr Händchen fiel, das sie in die Höhe gehalten hatte, sondern vorbei auf die Erde schlug und geradezu ins Wasser hineinrollte. Die Königstochter folgte ihr mit den Augen nach, aber die Kugel verschwand, und der Brunnen war tief, so tief, daß man keinen Grund sah. Da fing sie an zu weinen und weinte immer lauter und konnte sich gar nicht trösten. Und wie sie so klagte, rief ihr jemand zu: "Was hast du vor, Königstochter, du schreist ja, daß sich ein Stein erbarmen möchte." Sie sah sich um, woher die Stimme käme, da erblickte sie einen Frosch, der seinen dicken, häßlichen Kopf aus dem Wasser streckte. "Ach, du bist's, alter Wasserpatscher," sagte sie, "ich weine über meine goldene Kugel, die mir in den Brunnen hinabgefallen ist." - "Sei still und weine nicht," antwortete der Frosch, "ich kann wohl Rat schaffen, aber was gibst du mir, wenn ich dein Spielwerk wieder heraufhole?" - "Was du haben willst, lieber Frosch," sagte sie; "meine Kleider, meine Perlen und Edelsteine, auch noch die goldene Krone, die ich trage." Der Frosch antwortete: "Deine Kleider, deine Perlen und Edelsteine und deine goldene Krone, die mag ich nicht: aber wenn du mich liebhaben willst, und ich soll dein Geselle und Spielkamerad sein, an deinem Tischlein neben dir sitzen, von deinem goldenen Tellerlein essen, aus deinem Becherlein trinken, in deinem Bettlein schlafen: wenn du mir das versprichst, so will ich hinuntersteigen und dir die goldene Kugel wieder heraufholen." - "Ach ja," sagte sie, "ich verspreche dir alles, was du willst, wenn du mir nur die Kugel wieder bringst." Sie dachte aber: Was der einfältige Frosch schwätzt! Der sitzt im Wasser bei seinesgleichen und quakt und kann keines Menschen Geselle sein.

ellauri204.html on line 58: Der Frosch, als er die Zusage erhalten hatte, tauchte seinen Kopf unter, sank hinab, und über ein Weilchen kam er wieder heraufgerudert, hatte die Kugel im Maul und warf sie ins Gras. Die Königstochter war voll Freude, als sie ihr schönes Spielwerk wieder erblickte, hob es auf und sprang damit fort. "Warte, warte," rief der Frosch, "nimm mich mit, ich kann nicht so laufen wie du!" Aber was half es ihm, daß er ihr sein Quak, Quak so laut nachschrie, als er konnte! Sie hörte nicht darauf, eilte nach Hause und hatte bald den armen Frosch vergessen, der wieder in seinen Brunnen hinabsteigen mußte.

ellauri204.html on line 60: Am andern Tage, als sie mit dem König und allen Hofleuten sich zur Tafel gesetzt hatte und von ihrem goldenen Tellerlein aß, da kam, plitsch platsch, plitsch platsch, etwas die Marmortreppe heraufgekrochen, und als es oben angelangt war, klopfte es an die Tür und rief: "Königstochter, jüngste, mach mir auf!" Sie lief und wollte sehen, wer draußen wäre, als sie aber aufmachte, so saß der Frosch davor. Da warf sie die Tür hastig zu, setzte sich wieder an den Tisch, und es war ihr ganz angst. Der König sah wohl, daß ihr das Herz gewaltig klopfte, und sprach: "Mein Kind, was fürchtest du dich, steht etwa ein Riese vor der Tür und will dich holen?" - "Ach nein," antwortete sie, "es ist kein Riese, sondern ein garstiger Frosch." - "Was will der Frosch von dir?" - "Ach, lieber Vater, als ich gestern im Wald bei dem Brunnen saß und spielte, da fiel meine goldene Kugel ins Wasser. Und weil ich so weinte, hat sie der Frosch wieder heraufgeholt, und weil er es durchaus verlangte, so versprach ich ihm, er sollte mein Geselle werden; ich dachte aber nimmermehr, daß er aus seinem Wasser herauskönnte. Nun ist er draußen und will zu mir herein." Und schon klopfte es zum zweitenmal und rief:

ellauri204.html on line 70: Da sagte der König: "Was du versprochen hast, das mußt du auch halten; geh nur und mach ihm auf." Sie ging und öffnete die Türe, da hüpfte der Frosch herein, ihr immer auf dem Fuße nach, bis zu ihrem Stuhl. Da saß er und rief: "Heb mich herauf zu dir." Sie zauderte, bis es endlich der König befahl. Als der Frosch erst auf dem Stuhl war, wollte er auf den Tisch, und als er da saß, sprach er: "Nun schieb mir dein goldenes Tellerlein näher, damit wir zusammen essen." Das tat sie zwar, aber man sah wohl, daß sie's nicht gerne tat. Der Frosch ließ sich's gut schmecken, aber ihr blieb fast jedes Bißlein im Halse. Endlich sprach er: "Ich habe mich sattgegessen und bin müde; nun trag mich in dein Kämmerlein und mach dein seiden Bettlein zurecht, da wollen wir uns schlafen legen." Die Königstochter fing an zu weinen und fürchtete sich vor dem kalten Frosch, den sie nicht anzurühren getraute und der nun in ihrem schönen, reinen Bettlein schlafen sollte. Der König aber ward zornig und sprach: "Wer dir geholfen hat, als du in der Not warst, den sollst du hernach nicht verachten." Da packte sie ihn mit zwei Fingern, trug ihn hinauf und setzte ihn in eine Ecke. Als sie aber im Bett lag, kam er gekrochen und sprach: "Ich bin müde, ich will schlafen so gut wie du: heb mich herauf, oder ich sag's deinem Vater." Da ward sie erst bitterböse, holte ihn herauf und warf ihn aus allen Kräften wider die Wand: "Nun wirst du Ruhe haben, du garstiger Frosch."

ellauri204.html on line 72: Als er aber herabfiel, war er kein Frosch, sondern ein Königssohn mit schönen und freundlichen Augen. Der war nun nach ihres Vaters Willen ihr lieber Geselle und Gemahl. Da erzählte er ihr, er wäre von einer bösen Hexe verwünscht worden, und niemand hätte ihn aus dem Brunnen erlösen können als sie allein, und morgen wollten sie zusammen in sein Reich gehen. Dann schliefen sie ein, und am andern Morgen, als die Sonne sie aufweckte, kam ein Wagen herangefahren, mit acht weißen Pferden bespannt, die hatten weiße Straußfedern auf dem Kopf und gingen in goldenen Ketten, und hinten stand der Diener des jungen Königs, das war der treue Heinrich. Der treue Heinrich hatte sich so betrübt, als sein Herr war in einen Frosch verwandelt worden, daß er drei eiserne Bande hatte um sein Herz legen lassen, damit es ihm nicht vor Weh und Traurigkeit zerspränge. Der Wagen aber sollte den jungen König in sein Reich abholen; der treue Heinrich hob beide hinein, stellte sich wieder hinten auf und war voller Freude über die Erlösung.

ellauri204.html on line 88: Ennen muinoin, jolloinka vielä oli toivomisesta apua, eli eräs kuningas, jonka tyttäret kyllä kaikki olivat kaunihia, mutta nuorin niin ihana, että itse auringonkin, joka, toki on nähnyt jos jotakin, oikein kävi ihmeeksi, joka kerta kun sen loiste laskihe hänen kasvoillensa. Lähellä kuninkaan linnaa oli iso, synkkä metsä ja metsässä vanhan lehmuksen juurella kaivo; kun nyt päivä oli kuuman paahtava, meni kuninkaan-tytär tuonne metsähän sekä istahti vilvakan lähteen äärelle; ja kun hänen tuli ikävä, otti hän kulta-pallon, heitti sen korkealle ilmaan ja sieppasi sitten tämän rakkahimman leikki-kalunsa taas käsiinsä.

ellauri204.html on line 90: Silloimpa kerran niin kävi, ett'ei kuninkaan-tyttären kulta-pallo pudonnutkaan hänen kätehensä, jonka hän sitä tavoittaakseensa oli korkealle kuroittanut, vaan kiepsahti maahan ja vieri suoraa päätä vetehen. Kuninkaan-tyttären silmäily sitä kyllä seurasi, mutta, pallo katosi ja kaivo oli niin syvä, ett'ei pohjaa näkynyt. Nyt hän itkemään hyrähti, itki ääneensä itkemistänsä eikä saanut mieltään lohdutetuksi. Hänen näin valittaessansa, häntä joku puhutteli: "mikä sinun on, kuninkaan-tytär, pidäthän sinä senkin porua, että johan kivi kovanenkin tuosta heltyy?" Tyttö nyt ympärillensä katsahti, saadaksensa selville, mistä ääni tuli, ja jopa näki sammakon, joka vedestä pisti paksun, ruman päänsä. "Vai sinä se olet, vanha pulikoitsia," sanoi hän, "minä itken kultaista palloani, joka minulta putosi kaivohon." - "Rauhoitu, vain," vastasi sammakko, "ehkähän minä neuvon keksin, mutta mitäpäs minulle annat, jos ma tuosta sinulle noudan sinun leikki-kalus." - "Mitä vain tahdot, sammakko kulta," sanoi tyttö, "minun vaatteeni, minun helmeni ja kallihit kiveni, vieläpä, tämän kultaisen kruunun, joka on päässäni." Sammakko vastasi, "sinun vaatteistas en piittaa, en sinun helmistäs enkä kalliista kivistäs enkä myös sinun kultaisesta kruunustas; mutta jos tahdot minua rakastaa ja minä pääsen sinun leikki-kumppanikses ja toverikses, jos suot minun istua vieressäs sinun pöytäs ääressä, syödä sinun kultaisesta taltrikistas, juoda pikku pikaristas ja nukkua vuoteellas, -- jos tämän minulle lupaat, niin kyllähän minä tuonne sukellan ja noudan sieltä sinulle kulta-pallos." - "Ah lupaampa," vakuutti tyttö, "sinulle kaikki, mitä tahdot, jos vain minulle tänne hankit palloni." Mutta hän ajatteli: "mitähän lörpöttelee tuo tyhmä sammakko, se kuristen vedessä istuu vertaistensa joukossa eikä siitä ole kenenkään ihmisen kumppaniksi."

ellauri204.html on line 94: Seuraavana päivänä, kun tyttö kuninkaan ja kaiken hovi-väen seurassa istui pöydän ääressä, syöden kulta-taltrikiltaan, silloimpa joku tuli, "plitsis, platsis," portahia kömpien, ja ylös ehdittyään koputti se ovelle ja huusi: "kuninkaan-tytär nuorin, laske minut sisälle." Tämä juoksi katsomaan, ketä siellä, mutta kun hän oven aukaisi, istuipa tuossa sammakko. Silloin hän äkkiä oven sulki, meni taas istumaan pöydän äärehen ja oli aivan tuskissaan. Kuningas pian huomasi, mitenkä hänen tyttärensä sydäntä kovin tykytti, ja lausui: "lapsukaiseni, mitä pelkäät, onko oven takana ehkä joku jättiläinen, joka tahtoo sinut viedä mukahansa?" - "Eipä niinkään," tyttö vastasi, "ei siellä jättiläistä ole, vaan ompa sammakko ilkeä." - "Mitä sammakko sinusta tahtoo?" - "Voi rakas isäni, eilen, kun metsässä istuin kaivon vieressä leikittellen, putosi kulta-palloni vetehen. Koska tätä kovasti itkin, kävi sammakko palloa minulle noutamassa, ja lupasimpa sille, että se kumppanikseni pääsisi, koska se tuota kaikin mokomin vaati, mutta en hiukkaakaan aavistanut, että se saattaisi päästä pois vedestä. Nyt on se tuolla ulkona ja pyrkii tänne sisälle luokseni." Samassa ovea toistamiseen kolkutettiin ja ääni huusi:

ellauri204.html on line 104: Silloin sanoi kuningas: "mitä olet luvannut, tulee sinun myös suorittaa; mene nyt laskemaan sammakkoa sisälle." Tyttö menikin sekä avasi oven, ja sisälle syöpsähti sammakko, yhä seuraten tyttöä, aina hänen tuolinsa viereen. Siinä se nyt istui huutaen: "nosta minut ylös syliisi." Tyttö viivytteli, kunnes viimein kuningas käski. Sammakko hyppäsi tuolilta pöydälle ja puhui: "lykkää kulta-taltrikkis lähemmäksi, jotta saatamme yhdessä syödä." Tuon hän toki teki, mutta selvästi näkyi, ett'ei hän sitä mielellään tehnyt. Sammakolle kyllä ruoka makealta maistui, mutta tytön tarttui kurkkuhun melkein joka suu-palanen. Viimein puhui sammakko: "jo nyt olen tarpeekseni syönyt ja olen väsyksissä, kanna minut huoneheses ja valmista silkki-vuotees, sinne maata pannaksemme." Silloin rupesi kuninkaan-tytär itkemään, hän pelkäsi tuota kylmää sammakkoa, johon hän ei uskaltanut edes koskeakkaan, ja joka kuitenkin nyt oli makuu-sijaksensa saava hänen kauniin puhtaan vuotehensa. Mutta vihastuen sanoi kuningas: "joka on sinua auttanut, jolloinka olit hädässä, sitä et sinä saa jälkeen-päin halveksia." Silloin tyttö sammakkoon tarttui kahdella sormella ja kantoi sen ylös huonehesensa, jossa hän sen laski nurkkahan. Mutta kun hän vuoteella makasi, tuli se köntien sekä saneli: "olenhan väsyksissä ja tahdompa nukkua yhtä hyvästi kuin sinäkin: nosta minut sinne tykösi taikka valitan isälles." Tästä tyttö silmittömäksi suuttui, nosti sammakon laattialta ja viskasi voimainsa takaa sen vasten seinää: "tuossa nyt olet levon saavuttava, sinä ilkeä sammakko."

ellauri204.html on line 106: Mutta kun se laattialle putosi, siinä ei ollutkaan sammakko, vaan kaunis, lempeä-silmäinen kuninkaan-poika. Tästä nyt tuli tytölle hänen isänsä tahdon mukahan rakas kumppani ja puoliso. Tuo prinssi silloin kertoi, että häijy noita-vaimo oli hänen noitunut, ett'ei kukaan muu, kuin ainoastaan hänen nykyinen puolisonsa, olisi saattanut häntä kaivosta pelastaa, ja että he huomenna tulisivat yhdessä lähtemään hänen valtakuntaansa. Sitten he nukkumaan menivät, ja seuraavana aamuna, kun aurinko heidät herätti, saapui sinne vaunut, joita veti kahdeksan valkoista hevosta: kulta-valjahissa hevoset olivat ja niitten oli pää valkoisilla kamelikurjen-sulilla koristettu. Takana seisoi nuoren kuninkaan palvelia, tuo uskollinen Heikki. Tämä rehellinen poika oli, kun hänen herransa muuttui sammakoksi, surrut niin, että hän sydämmensä ympäri panetti kolme rauta-vannetta, jott'ei se surusta ja murheesta särkyisi. Mutta vaunut olivat tulleet nuorta kuningasta noutamaan hänen valtakuntaansa: uskollinen Heikki auttoi molemmat vaunuihin, asettui itse seisomaan taakse ja oli isäntänsä pelastuksesta aivan ihastuksissaan. Kun he kappaleen matkaa olivat kulkeneet, kuuli kuninkaan-poika takanansa rytisevän, ikään-kuin olisi joku särkynyt. Silloin hän kääntyi taakse-päin ja huusi:

ellauri204.html on line 112:     teidät sammakko pahana, 


ellauri204.html on line 113:     se oli murheesta haljeta."

ellauri204.html on line 162:     hammad_ayub_and_mikaal_waters/018.mp3">

ellauri204.html on line 167:   He sanovat nyt: »Kolme oli heitä (nukkujia), neljäs oli heidän koiransa.» He sanovat myös: »Viisi oli, kuudes oli heidän koiransa.» He arvailevat näkymättömiä asioita ja sanovat: »Seitsemän oli, ja kahdeksas oli heidän koiransa.» Sano: »Herrani tietää parhaiten heidän lukumääränsä, vain harvat tuntevat heidät. Älä kiistele heidän kanssansa niistä paitsi kenties pätevästä syystä, äläkä keneltäkään kysele heidän asioitaan. Äläkä heidän koiristaan.

ellauri204.html on line 199: Sitten he jatkoivat matkaansa, kunnes kohtasivat pojan, jonka hän surmasi. Mooses sanoi: »Oletko surmannut viattoman henkilön, joka ei ole ketään tappanut? Totisesti, olet tehnyt pahan työn.»

ellauri204.html on line 209: Vene kuului köyhille ihmisille, jotka raatavat merellä. Minä halusin vioittaa sen, koska heitä ahdisti kuningas, joka väkivalloin otti haltuunsa kaikki veneet.

ellauri204.html on line 239: He sanoivat: »Oi Kaksisarvinen, totisesti, Goog ja Maagog levittävät pahaa maan päällä; onko meidän suoritettava sinulle veroa sillä ehdolla, että rakennat muurin heidän ja meidän välillemme?»

ellauri204.html on line 243: Tuokaa minulle rautamöhkäleitä.» (Niitä tuotiin) kunnes hän oli täyttänyt kummankin vuoren välissä olevan solan. Hän sanoi: »Puhaltakaa!» He puhalsivat, kunnes rauta hehkui kuin tuli. Sitten hän sanoi: »Tuokaa nyt minulle sulaa kuparia, jotta voin valaa sen kaiken yli.»

ellauri204.html on line 245: Silloin he (maahantunkijat) eivät pystyneet kiipeämään sen ylitse eivätkä kaivautumaan alitse.

ellauri204.html on line 249: Ja sinä päivänä Me annamme joidenkuiden heistä törmätä toisia vastaan. Silloin puhalletaan pasuunoihin ja Me kokoamme heidät kaikki yhteen.

ellauri204.html on line 270:   
Väärä pois, paha pois

ellauri204.html on line 280: "Paha pois" taas tarkoitaa, että vain suurimmat väärät syötöt karsitaan pois.

ellauri204.html on line 288: Totisesti, niiden asuinpaikoiksi, jotka uskovat ja jotka suorittavat hyviä tekoja, tulevat autuaat puutarhat.

ellauri204.html on line 290: Siellä he saavat alati asua eivätkä halua paikkaansa vaihtaa.

ellauri204.html on line 292: 	Heitä varten ovat autuaat puutarhat, joissa joet virtaavat. Siellä he saavat kantaa kultaisia rannerenkaita ja ovat puettuna vihreihin vaippoihin ja hattureuhkoihin, jotka ovat hienoa ja paksua silkkiä, ja he istuvat valtaistuimella. Oivallinen on heidän palkkansa ja mitä ihanin heidän leposijansa.

ellauri204.html on line 296: Sano edelleen: »Minä olen ainoastaan teidän kaltaisenne ihmisolento, mutta minulle on ilmoitettu, että teidän Jumalanne on Noin Yksi Jumala. Ken tahansa siis toivoo kohtaavansa Herransa, suorittakoon hyviä tekoja älköönkä ketään muuta palvoko niinkuin Herraansa.»

ellauri204.html on line 300: Während al-Ḫiḍr, das auf Arabisch „der Grüne“ bedeutet, immer nur als ein laqab-Beiname verstanden wurde, gab und gibt es über den wirklichen Namen al-Chidrs und seine Abstammung sehr unterschiedliche Lehrmeinungen. Im mittelalterlichen Maghreb war die Auffassung verbreitet, dass al-Chidr eigentlich Ahmad hieß. Der ägyptische Gelehrte Ibn Hadschar al-ʿAsqalānī (gest. 1449), der eine eigene Abhandlung über al-Chidr verfasst hat, führt dort insgesamt zehn unterschiedliche Auffassungen zur Frage von al-Chidrs Namen auf. Einige muslimische Gelehrte setzten al-Chidr auch mit verschiedenen alttestamentlichen Gestalten gleich, darunter Melchisedek, Jeremia, Elija und Elischa. Hintergrund für diese Gleichsetzungen bildeten verschiedene christliche und jüdische Erzählstoffe, zu denen al-Chidr in der islamischen Tradition in Verbindung gebracht wurde. Diejenige Lehrmeinung, die im Laufe der Zeit am meisten Verbreitung gefunden hat, besagt, dass al-Chidr über seinen Vater Malkān ein Urenkel des biblischen Eber sei und eigentlich Balyā heiße. Sie wird auch an dem Heiligtum von al-Chidr in Kataragama in Sri Lanka propagiert.

ellauri204.html on line 304: 	Hän asettaa kalansa koriin siinä kohtaa missä kaxi virtaa haaraantuvat. Tuokaa minulle rautamöhkäleitä. Älkää laskeko mukaan heidän koiraansa. Minä unohdin sinne kalan. Niin minäkin. Se alkoi haista. Niin minäkin. Maahantunkijat eivät päässe Gogin ja Magogin välisen muurin alize. Eivätkä yli eikä ympäri.

ellauri204.html on line 306: Erotuxena muista etanamiehistä Mooses on kaxisarvinen. Muistan nähneeni kuvia Moosexen pazaista joissa sillä oli pukinsarvet. Renessanssiajan suurimpiin kuvanveistäjiin kuuluva Michelangelo sai vuonna 1505 Paavi Julius II:lta tilauksen Mooses-patsaasta. Michelangelo teki patsasta pitkään ja hartaasti. Lopullinen versio valmistui vuonna 1545. Ja totta mooses, Moosexella on siinä selvät pirunsarvet!

ellauri204.html on line 327: Tuskin ihan näin

ellauri204.html on line 330: varhaiskristitty pappi, tunnustaja, teologi, kääntäjä ja 

ellauri204.html on line 374: Teemu Syrjänpään vetämiä miesten viikonloppuja on jo esitelty  albumissa 41. Palaan haaskalle koska Riku Rinkula, tuo kookas mytomaani nostaa aiheen framille vaaleanpunurissa niteessä. Tai siis nosti vuonna 2015. Riku on samanaikaisesti kiehtova ja vastenmielinen hahmo. Ei tosin järin kiehtova.

ellauri204.html on line 376: 	Eeron amerikkalainen vaihtoisä Martin oli löytänyt mytopoeettisesta miesliikkeestä eheyttävän henkisen kodin ja vastapainon kuolettavalle ikävystymiselle. Mytopoeetikot opettivat kilpailukapitalismin, tieteellisen järjen, toimistobyrokratian ja modernin perhemallin rikkoneen miestenvälisen alkukantaisen veljeyden. Länsimaissa terve sankarienpalvonta oli korvautunut sankarien pilkkaamisen dekadentilla nautinnolla, koko sankaruus oli kyseenalaistettu, tilalle hyväksytty banaalius ja keskinkertaisuus. Miehiset hyveet oli virvoitettava henkiin myyttisellä tarinankerronnalla, rituaaleilla ja symbolisella sodankäynnillä. Miesten ei pitänyt pelätä toisiaan eikä primitiivistä takapuoltaan, vaan uskaltautua syvämiehuuteen yhteisyyden, luottamuksen ja luovan leikin avulla. Siitä kumpusi Zeus-voimaa. Hän otti Eeron mukaan muutamille melko huvittavillekin viikonloppuleireille - eräällä leirillä miehet konttasivat yössä tuhansia vuosia vanhoista juurakoista kasvavien amerikanhaapojen alla ja ulvoivat ja murisivat toteemieläintensä äänin -, ja vaikkei Eero ottanut tosissaan puoliakaan Martinin puheista, hän oli varma, että hänkin voisi kaupallisesti hyödyntää toteemipaaluaan ja pimeätä puoltaan.

ellauri204.html on line 378: 	Rajun laman ravistelemassa Suomessa  oli tarvetta uudenlaiselle itsevarmalle miehelle, joka osasi leikkiä maskuliinisuudella ja oli siksi - sopivasti, ei liikaa - kosketuksissa myös naiselliseen puoleensa, eikä ollut niin tosikkomaisen sulkeutunut tai tuhoisan väkivaltainen kuin monet aiempien polvien miehet. Suomenniemen joka suvussa oli nähty tarpeeksi noita kelonharmaiksi routaantuneita paukapäitä, etanan muotoon koteloituneita tunneinvalideja. joiden kaukopartiomiesmäisen sinnikkäästä terrorista vasta infarkti tai haimatulehdus lähimmäiset vapautti. Uusi mies piti naista vertaisenaan, eroottisena sisarenaan, ja juhli sukupuolten eroa värikuulanräiskeisen karnevaalin keinoin. Uusi mies oli ystävilleen lojaali ja lapsilleen hellä ja kannustava, mutta eliminoi viholliset joustavasti ja ovelasti. Uusi mies kannatti eloonjäämisoppien sosiaalipolitiikkaa ja karkasi hyvinvointivaltion hallintorakennusten synkiltä käytäviltä avoimempaan, armottomampaan maastoon. Uusi mies kykeni lamavitutuksessakin leikkiin mutta uhkailun tai vähättelyn hetkellä taisteluvalmis nyrkki kohosi heti: nyt turpa kiinni urpo tai se turpoo kiinni, tähän käteen virtaa isien pimeiden kokemusten voima.

ellauri204.html on line 382: 	The most well-known mythopoetic text is Bly’s Iron John: A Book About Men which was published in 1990. Bly suggests that masculine energy has been diluted through modern social institutions, industrialisation, and the resulting separation of fathers from family life. He introduced the ‘wild man’ and urged men to recover a pre-industrial conception of masculinity through brotherhood with other men. The purpose was to foster a greater understanding of the forces influencing the roles of men in modern society and how these changes affect behaviour, self-awareness and identity.

ellauri204.html on line 384: 	It is also important to note the publishing in the same year of Hiki Pinkola Estés’ mythopoetic classic, Women that Run with the Wolves, in which she tells us of the ‘wild woman’, the wise and ageless presence in the feminine psyche that gives women their creativity, energy and power. Clarissa Pinkola Estés on yhdysvaltalainen kirjailija ja jungilainen psykoanalyytikko. Hänen kirjoittamansa kirja Naiset, jotka kulkevat susien kanssa oli 144 viikkoa New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla, mikä teki hänestä ensimmäisen listalle päässeen märkäselän naiskirjailijan.

ellauri204.html on line 386: 	With regards to Iron John, Bly had been giving talks on mythology to supplement his meagre income, and found that when he told this Grimm Brothers tale, originally Iron Hans, it resonated with men. In these early seminars, he asked men to re-enact a scene from The Odyssey, in which Odysseus is instructed to "lift his sword" as he approaches the symbol of matriarchal energy, Circe, to compel her to restore his men from slugs to manly form.

ellauri204.html on line 389: In The Odyssey, Odysseus and his crew land on Aeaea, and a team of scouts discover the palace of Circe, a witch goddess.  Circe invites Odysseus’s men inside for a drink and then magically turns them into pigs.  One man escapes to tell Odysseus about their comrades’ fate and Circe’s trickery.  Odysseus bravely hopes to rescue his men from Circe’s enchantment; on the way to her house, Odysseus receives help from Hermes, who offers him a plan and equips him with moly, a magical herb that will protect him from Circe’s witchcraft.  The plan works: the moly counters Circe’s magic, she swoons for Odysseus and transforms his crew from pigs back into men.  Odysseus and Circe then make love.  For a year.  Finally, some of Odysseus’s crew shake him from the madness of his long Circean interlude and compel him to resume the journey home to Ithaca.

ellauri204.html on line 391: “So saying, Argeiphontes gave me the herb, drawing it from the ground, and showed me its nature. At the root it was black, but its flower was like milk. [305] Moly the gods call it, and it is hard for mortal men to dig; but with the gods all things are possible. Hermes then departed to high Olympus through the wooded isle, and I went my way to the house of Circe, and many things did my heart darkly ponder as I went. [310] So I stood at the gates of the fair-tressed goddess. There I stood and called, and the goddess heard my voice. Straightway then she came forth, and opened the bright doors, and bade me in; and I went with her, my heart sore troubled. She brought me in and made me sit on a silver-studded chair, [315] a beautiful chair, richly wrought, and beneath was a foot-stool for the feet. And she prepared me a potion in a golden cup, that I might drink, and put therein a drug, with evil purpose in her heart. But when she had given it me, and I had drunk it off, yet was not bewitched, she smote me with her wand, and spoke, and addressed me: [320] ‘Begone now to the sty, and lie with the rest of thy comrades.’ “So she spoke, but I, drawing my sharp sword from between my thighs, rushed upon Circe, as though I would slay her. But she, with a loud cry, ran beneath, and clasped my knees, and with wailing she spoke to me winged words: [325] “‘Who art thou among men, and from whence? Where is thy city, and where thy parents? Amazement holds me that thou hast drunk this charm and wast in no wise bewitched. For no man else soever hath withstood this charm, when once he has drunk it, and it has passed the barrier of his teeth. Nay, but the mind in thy breast is one not to be beguiled. [330] Surely thou art Odysseus, the man of ready device, who Argeiphontes of the golden wand ever said to me would come hither on his way home from Troy with his swift, black ship. Nay, come, put up thy sword in this here sheath, and let us two then go up into my bed, that couched together [335] in love we may put trust in each other.’ “So she spoke, but I answered her, and said:‘Circe, how canst thou bid me be gentle to thee, who hast turned my comrades into swine in thy halls, and now keepest me here, and with guileful purpose biddest me [340] go to thy chamber, and go up into thy bed, that when thou hast me stripped thou mayest render me a weakling and unmanned? Nay, verily, it is not I that shall be fain to go up into thy bed, unless thou, goddess, wilt consent to swear a mighty oath that thou wilt not plot against me any fresh mischief to my hurt.’

ellauri204.html on line 393: 	If you thought that a visit to the brothel district was going to be fun and sexy, the “Circe” episode’s opening stage directions quickly dispel you of that notion by establishing the unseemly setting of Joyce’s Nighttown.  The tracks are “skeleton,” the signals warn of “danger,” the houses are “grimy,” the men are “stunted,” and the women “squabble” about price.  Indeed, Encyclopaedia Britannica in 1885 labeled this part of Dublin “the worst slum in Europe”.  Located in east Dublin between Montgomery Street and Tyrone (né Mecklenburgh) Street, Nighttown is an ugly place filled with unsavory people. Moly (ei Molly) yrtti oli luultavasti valkosipuli. Bloomin mielixeen kengittämän hoidon hampaat haisi valkosipulilta. 

ellauri204.html on line 395: So much for Circe. Back to Bly. He found many men were unable to carry this out, so fixed were they on the idea of not hurting anyone. These were men who had come of age during the Vietnam war, and they wanted nothing to do with a manhood which seemed to require erection.

ellauri204.html on line 397: Bly recognised that these men were also distinguished by their unhappiness, which he asserted was caused by this passivity. He aimed to teach these men that simply "flashing the sword" was by no means an act of war, but showed what he called ‘a joyful decisiveness’, a sense of vivid aliveness. It was more like flashing their wieners.

ellauri204.html on line 402: 	With an emphasis on physical wellbeing – as well as the emotional, mental and spiritual – the mythopoetic employs movement, meditation and breathwork, often combining storytelling with music and dance. These activities can be seen as an extension to a form of reimagined shamanism (or neo-shamanism) popularised by Michael Harner, whose book The Way of the Shaman also appeared in 1990, the same year as Iron John and Women Who Run with the Wolves.

ellauri204.html on line 404: 	Academic work has also arisen from the mythopoetic movement, as well as the creation of continuing conferences based on Bly's vision for creative communities, in addition to the ‘Minnesota Men's Conference’ and the ‘Great Mother and New Father Conference’, as well as non-profit organisations like Micheal Meade's Mosaic but yet Multicultural Foundation.

ellauri204.html on line 407: Such a potential often comes at a time of cultural chaos, and we are focussed on the new wave of the mythopoetic – one which considers gender diversity and inclusivity, soul ecology and a story beyond the ‘hero myth’ to which our culture has become so rigidly affixed. This allows for the ancient and deeper archetypes such as the ecologically-focussed Antihero, Green Man and the Shaman-Trickster to arise, offering a less rigid :D , more nuanced and yet expansive approach to whole humanhood.

ellauri204.html on line 411:   Der Eisenhans

ellauri204.html on line 413: Der Eisenhans ist ein Märchen (Aarne-Thompson-Uther-Index 314). Es steht in den Kinder- und Hausmärchen der Brüder Grimm ab der 6. Auflage von 1850 an Stelle 136 (KHM 136) und basiert teilweise auf Der eiserne Hans in Friedmund von Arnims Sammlung Hundert neue Mährchen im Gebirge gesammelt (Erstausgabe 1844). 

ellauri204.html on line 414: Hedwig von Beit vermutet nach Vergleich mit ähnlichen Märchen in Eisenhans einen Lar oder Gibbon, ursprünglichen Seelenbruder, dessen Verzauberung durch eine negative Muttergestalt noch in dem Schlüssel unter ihrem Kopfkissen angedeutet ist. Der alte König fängt ihn seines prophetischen Wissens wegen, wie Midas den Silenos, König Numa die Walddämonen Faunus und Picus, Salomo den Geisterfürsten Aschmodai oder König Rodarchus den Waldmann Merlin. Naturgeister bei Frühlings- und Erntefesten heißen oft wilder Mann, tragen zottelige Schamhaare oder Moospimmel. Im Mittelmeerraum ähneln sie Pan, Silen und Faunus, in Russland Ljeschi. Auch Ulla Wittmann sieht in Held und Eisenhans ein mythologisches Freundespaar, das sich parallel jeweils vierstufig entwickelt, und vergleicht Chadir (18. Koran sure enough).

ellauri204.html on line 416: 	Für Christa Siegert ist Eisenhans der Wille, der im Käfig der Gebote kultiviert wird, aber unfrei bleibt. Frei kann er der begreifenden Seele das Vollkommene reichen, die sich aber daran verletzt und das geistige Lebenswasser egoistisch einsetzt. Wilhelm Salber sieht eine Dialektik zwischen verschlingendem Einheitspfuhl und lebender Entwicklung.  Nach dem Schema vom verlorenen Sohn suche man „Revolte und Dennoch-geliebt-Werden, Gefahr und treue Rettung im letzten Augenblick zu verbinden.“ Edith Helene Dörre vergleicht Der Eisenhans mit der Heilkraft des Aquamarin (wieso?). Psychotherapeut Jobst Finke denkt auch an Sagengestalten wie Rübezahl und sieht die Entwicklung des weltfremd erzogenen Knaben zum starken Ritter durch väterlichen Beistand und Identifikation. Der Text half einem vaterlos aufgewachsenen, wenig durchsetzungsfähigen Angestellten, seine Konflikterfahrungen zu verbalisieren.

ellauri204.html on line 419: Der Sage nach ist Rübezahl ein launischer Riese oder Berggeist. Schon der erste Sammler von Rübezahl-Sagen, Johannes Praetorius (s. u.), beschrieb Rübezahl als charakterlich sehr ambivalenten „Widerspruchsgeist“, der in einem Moment gerecht und hilfsbereit, im nächsten arglistig und launenhaft auftreten könne.

ellauri204.html on line 421:       Inhalt

ellauri204.html on line 423:     Ein König besitzt einen Wald, den schon lange niemand mehr betritt, nachdem mehrere Jäger, Pferde und Hunde von dort nicht mehr zurückgekehrt sind. Eines Tages wagt ein Jäger doch wieder einen Versuch und macht sich auf die Suche nach dem Grund des Übels. Er findet einen Tümpel auf dessen Grund ein wilder Mann von rostbraunem Aussehen haust — der Eisenhans. Indem er den Tümpel ausschöpfen lässt, gelingt es ihm, den wilden Mann gefangenzunehmen.

ellauri204.html on line 425:     Er bringt ihn an den Hof des Königs, wo er in einen Käfig eingesperrt wird. Den Schlüssel bewahrt die Königin höchstpersönlich unter ihrem Kopfkissen auf. Eines Tages, als das Königspaar verreist ist, landet der goldene Ball des kleinen Königssohns beim Spielen in den Käfig. Der Eisenhans will den Ball nur herausgeben, wenn der Junge den Käfig aufschließt. Er verrät ihm, wo der Schlüssel versteckt ist, und da der Junge unbedingt seinen Ball wiederhaben will, lässt er sich überreden. Doch als er den Eisenhans in Richtung Wald davonlaufen sieht, begreift er, dass er eine Dummheit gemacht hat und jammert: »Wilder Mann, geh nicht fort, sonst bekomme ich Schläge!« Daraufhin kommt der Eisenhans zurück, setzt sich den Jungen Huckepack und nimmt ihn mit in den Wald.

ellauri204.html on line 427:     Das Königspaar trauert um seinen Sohn, doch dem ergeht es bei dem Eisenhans nicht schlecht. Er muss einen wundersamen Brunnen bewachen und aufpassen, dass nichts hineinfällt, denn sonst wäre der Brunnen entehrt. Einmal kann der Junge seine Neugier nicht zügeln und steckt einen Finger ins Wasser. Als er ihn wieder herauszieht ist er vergoldet, was sich vor dem Eisenhans nicht verbergen lässt. Der warnt ihn, in Zukunft besser aufzupassen. Etwas später fällt ein Haar vom Kopf des Jungen in den Brunnen. Der Eisenhans verzeiht ihm ein zweites Mal, doch als bald darauf der ganze Haarschopf seines Zöglings vergoldet ist, weil der sein Gesicht im Wasserspiegel betrachtet hat und dabei das lange Haar ins Wasser geglitten ist, schickt ihn der Eisenhans fort. Er bleibt ihm aber gewogen und verspricht, dem Jüngling zu Hilfe zu kommen, wenn er in Not ist und seinen Namen ruft.

ellauri204.html on line 429:     Der Jüngling geht nicht zurück zu seinen Eltern, sondern sucht in der weiten Welt nach Arbeit. Da er kein Handwerk gelernt hat, verdingt er sich als Küchenjunge am Hof eines Königs. Er trägt nun immer eine Kappe, um sein goldenes Haar zu verbergen. Als er zum Servieren eingeteilt wird und sich weigert, die Kappe abzunehmen, verliert er seine Arbeit, kommt jedoch beim Gärtner unter.

ellauri204.html on line 432: sie sehr zufrieden und auch der Bursche gefällt ihr. Dass er jedoch seine Kappe aufbehält, als er vor sie tritt, nimmt sie nicht so einfach hin. Als sie versucht, ihm neckisch die Kappe abzunehmen, sieht sie sein goldenes Haar. Sie ahnt, dass dies kein gewöhnlicher Junge ist. Die beiden haben sich ineinander verliebt und es ist an der Zeit, dass der Gärtnerbursche sich besinnt, dass er eigentlich der Sohn eines Königs ist. Seine Chance ist gekommen, als der König, dem er dient, in einen Krieg verwickelt wird. Er ruft den Eisenhans zur Hilfe und besiegt mit dessen Hilfe die Feinde.

ellauri204.html on line 434:     Niemand weiß, wer der Retter in der Not war, und um es herauszufinden, veranstaltet der König ein Turnier. Dem Sieger soll die Königstochter einen goldenen Apfel zurollen. Der Goldjunge ruft ein zweites Mal seinen Ziehvater, den Eisenhans zu Hilfe und lässt sich von ihm als roter Ritter ausstaffieren. Natürlich gewinnt er den goldenen Apfel. Doch anstatt sich als Sieger zu erkennen zu geben, zieht er sich wieder zurück. Deshalb wird ein weiteres Turnier veranstaltet, bei dem der Goldjunge als weißer Ritter als Sieger einen zweiten goldenen Apfel gewinnt und anschließend wie beim erstenmal verschwindet. Beim dritten Turnier holt er sich als schwarzer Ritter den dritten goldenen Apfel. Als er anschließend wieder verschwinden will, fällt ihm beim schnellen Ritt sein Helm vom Kopf. So können alle sein goldenes Haar sehen.

ellauri204.html on line 436:     Die Königstochter gibt den Hinweis, beim Gärtner nach dem Ritter zu suchen. Der weiß zwar nichts von einem Ritter mit goldenen Haaren, jedoch habe sein Gehilfe seinen Kindern drei goldene Äpfel gezeigt, die er angeblich bei einem Turnier gewonnen hat. Zur Rede gestellt offenbart der Gärtnerbursche schließlich, dass er der Sohn eines Königs ist. Er bittet um die Hand der Königstochter, was diese selbst und der ebenso der Vater ohne Umschweife gewähren. Zur Hochzeitsfeier erscheinen die Eltern des Goldjungen, die ihren Sohn längst tot glaubten, sowie auch ein fremder König mit großem Gefolge. Dies ist der Eisenhans, der durch die Tapferkeit des Goldjungen von einem bösen Zauber erlöst wurde.

ellauri204.html on line 439:       After recycling these hundreds of elements from elsewhere in Ulysses as he composed “Circe,” Joyce expanded his understanding of this novel’s potential as “a kind of encyclopedia” (Selected Letters 271).  He began revising the rest of the book accordingly, arranging little snippets of interrelated detail throughout the previous episodes into an intricate network of minor motifs that accumulate and aggregate in the careful reader’s awareness.  “Circe” serves as an absurd but cathartic outpouring of Ulysses thus far.  Having gotten all that out of our systems, we are ready for the episodes Joyce called the “Nostos,” the return

ellauri204.html on line 444: Mytomaanikko avautuu, pihatto sulkeutuu

ellauri204.html on line 448: Korhonen kirjoittaa luulleensa ”tuurijuoppouden ja satunnaisen huumeidenkäytön” olleen hallussa, mutta totuus yllätti. – Riippuvuuksieni pöydässä neuvottelumandaattini oli umpeutunut. Oli kaksi vaihtoehtoa: joko antautua niille tai katkaista ne kokonaan. Hän kuvailee, kuinka lopulta päätti raitistua, ja vaihtoi hypodermiset päihteet ”hypomaaniseen kuntoiluun”.

ellauri204.html on line 449: – En tiennyt raitistumisen voivan olla niin hienoa, syveneviä rauhan, hyvinvoinnin ja olemassaolon kokemuksia, Korhonen kirjoittaa Imagessa.

ellauri204.html on line 451: – Vaikeampaa oli myöntää vaimolle tuottamani henkinen kärsimys ja pettymys. Hän oli joutunut luottamaan epäluotettavaan mieheen, ja luotto loppui, niin kuin näissä tapauksissa ennemmin tai myöhemmin käy. Puhuimme silloin tällöin puhelimessa, ja hän kuulosti tyyneltä ja vapaalta, niin vihasta kuin rakkaudestakin.

ellauri204.html on line 453: – Ja sitten, toivon todella kuoltua, tapahtui jotain niin omituista, että se pitää ilmaista tuhannesta haastattelusta tutulla kliseellä: Löysimme toisemme uudelleen, Korhonen kirjoittaa. Mutta hukkasimme taas.

ellauri204.html on line 455:   Korhonen on puhunut ja kirjoittanut hyvinkin avoimesti alkoholinkäytöstään ja myös mielenterveysongelmistaan. Kaksi vuotta sitten hän kertoi Seura-lehdessä, että kärsii hypomaniasta, joka on lievempi muoto kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Kun maaninen kausi iskee, toimeliaisuus ja rauhattomuus lisääntyvät, ja unen tarve vähenee.

ellauri204.html on line 459: – Meinasin turmella tärkeät ihmissuhteeni, hän tunnusti haastattelussa.

ellauri204.html on line 460: Korhonen ja Härkönen avioituivat syyskuussa 2009. Avioiduttuaan he ovat eläneet etäsuhteessa. Molemmat ovat haastatteluissa kuvanneet, kuinka eri kaupungeissa asuminen ja viikon parin välein tapaaminen sopii heille.

ellauri204.html on line 462: – Tarvitsen rauhaa ja hiljaisuutta. Illallakin tulee usein vielä jonkun verran kirjoitettua ja ideoitua, niin minua häiritsisi, jos joku puhua pälättäisi kanssani. Ja mieheni on samanlainen, luonnehti Härkönen Iltalehden haastattelussa reilu vuosi sitten. Ize asiassa mua nyttemmin häiritsee jo pelkkä Rikun ajatus. Pihaton ovi sulkeutuu, häräntappoase jää lopullisesti pihalle.

ellauri204.html on line 464: Kirjailija Anna-Leena Härkösen kirjailija-aviomies Riku Korhonen kertoo Sylvi-lehden haastattelussa 2012 olleensa  sängyssä 180 eri naisen kanssa. Oli siinä pientä tungosta, vaikka oli jonotusnumerot käytössä. Mulla oli tosiaan sellainen vaihe, että mä tykkäsin panna. Nykyään inhoan koko touhua, Korhonen sanoo.

ellauri204.html on line 465: Mies kertoi, että hyvänä kuuntelijana ja keskutelijana hän sai naisia niin paljon kuin halusi, automaattisesti. Ei 20cm kukkokaan haitannut. Toivottavasti tämä ei nyt kuulosta lesoilulta.

ellauri204.html on line 467: Anna-Leena Härkönen, 52, muutti elämänsä suunnan: ”Olen karsinut elämästäni eräitä energiasyöppöjä ihmisiä”. Anna-Leena ei enää suostu olemaan roskasankona. Jo pari vuotta aiemmin Anna-Leena oli päättänyt tehdä elämästään aiempaa miellyttävämpää. Hän ei enää osallistu tilanteisiin, joissa ei viihdy. Pitkäveteiset patsastelut eivät ole häntä varten. Hän ei piinaa itseään haukotellen oopperassa.

ellauri204.html on line 474: Herman Raivio teilasi Rikun finlandiaehdokkaan Suomen Kuivanvetolehdessä 2016. Riku Korhonen kuvaa taas miehistä alennustilaa – mutta todelliset oivallukset puuttuvat. Riku selittää liikaa kun valottaa hahmoja menneisyyden kautta.

ellauri204.html on line 475: Arvio: Emme usko enää pahaan -teos on voimattoman raivon puhditon esitys. ”Et sä tunnu oikein mieheltä enää.”

ellauri204.html on line 481: Onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha? Muun muassa tähän kysymykseen Riku Korhonen (s. 1972) yrittää monipuolisessa uudessa romaanissaan vastata. Emme enää usko pahaan on hänen paras kirjansa tähän asti. Se on hallittu ja hienovarainen. Siinä käsitellään pahuuden luonteen lisäksi esimerkiksi henkistä tyhjyyttä.

ellauri204.html on line 483: Emme enää usko pahaan kertoo yrittäjä Eero Viitasesta, hänen vaimostaan Ainosta ja heidän kahdesta lapsestaan. Heidän elämänsä on liian tavallista, joten Eero päättää aiheuttaa jännitystä järjestämällä vaimonsa lavastetun kaappauksen. Asiat menevät kuitenkin pieleen kohtalokkaalla tavalla.

ellauri204.html on line 489:   Emme enää usko pahaan ei ole kuitenkaan aivan liian osoitteleva, vaan sen voima on taidokkaasti rakennetussa tarinassa. Korhonen pehmentää vakavuutta kauniilla lauseilla.

ellauri204.html on line 491:   Kolme kuudesta tämän vuoden Finlandia-ehdokkaasta tulee Turusta. Siellä tehdään erinomaista kirjallisuutta, ja onkin vain sopivaa, että Emme enää usko pahaan sijoittuu sinne. Helsingistä on kirjoitettu tarpeeksi. Korhosen romaanin sanoma on kuitenkin universaali. Se kasvaa kuvaukseksi suuntansa kadottaneista länsimaista ja Ispoisissa elävistä hämmentyneistä ihmisistä.

ellauri204.html on line 493:   Runsaasta yhteiskunnallisesta kommentoinnista huolimatta Korhonen on edelleen parhaimmillaan kuvatessaan rakkautta, vaikka sen omat rakkausasiat  ovat aivan pielessä.

ellauri204.html on line 497:   Koska Korhonen kirjoittaa vähän kaikesta, hänen kykynsä pitää tarina koossa on hämmästyttävä. Emme enää usko pahaan käsittelee kaiken muun lisäksi yhtä Riku Korhosen lempiaiheista, miehen halua alistaa naista. Korhonen nälvii vaimojensa nöyryyttämisestä haaveilevia aviomiehiä: ”Kukapa ahtaalle ajettu, verstaassa lymyilevä pikku aviomies ei haaveilisi vaimonsa laittamisesta rautoihin. Se oli historiallisesti johdonmukaista. Koska länsimaiden miehet olivat antaneet naisille heidän nykyisen vapautensa, he saattoivat myös ottaa sen pois.” Vahvaa misogyniaa, noinkin isolta mieheltä.

ellauri204.html on line 499:   Romaanissa kuvattujen ihmisten historian taju on niin vääristynyttä, ettei se voi olla johtamatta pahaan. Näin on siitä huolimatta, että Eero yrittää parhaansa mukaan selittää hänessä tapahtunutta henkistä muutosta: ”Väkivaltafantasioissa ei piillyt mitään syvää merkitystä. Ne ilmensivät vain darwinistista olioiden mittelyä erotiikan symbolialueelle siirrettynä. Vahvempi sieppasi hiehomman ja todisti geneettisen laatunsa ja rohkeutensa ja panosti antautumaan.” (s. 223)

ellauri204.html on line 501:   Tällaiset sarkasmia ja vakavuutta yhdistävät analyysit ovat Korhosen kirjan heikointa antia. Niissä sen tyhmyys tiivistyy. Parhaimmillaan teos on antaessaan pikkuveljen viedä. Toiminnalliset hetket, kuten Eeron tekemän kidnappauksen verinen huipennus, ovat erityisen hyviä natusteltavia.

ellauri204.html on line 503: Emme enää usko pahaan ehdottaa, että kun ihmisellä ei ole enää tukenaan pysyviä arvoja, kuten filosofiaa tai uskontoa, hän voi alkaa etsiä merkitystä vaikka pahasta. Riku suosittaa että jokaisella pitää olla jokin synkkä salaisuus. Pelkkä arkinen aherrus ei välttämättä riitä: ”Elämä on antelias, mutta pakottaa vastaanottamaan liikaa sitä samaa.” (s. 354) 180 pillua maistuu samalta kuin 1, eli saamaaaltaaa paaaskaaaltaaa...

ellauri204.html on line 521: Anna-Leena Härkönen syntyi suomalaiseen emigranttiperheeseen Bulgariassa, mutta perhe pakeni nuttujen ja tumppujen sotaa Sveitsin alpeille, jossa Anna-Leena vietti lapsuutensa. Anna-Leenan eläinlääkäri-isä piti menestyvää praktiikkaa alppien vuorivuohialueella. Tarkempia tietoja Anna-Leenan lapsuudesta ei ole, koska humanoidit kaappasivat perheen vuonna 1988 ja Anna-Leena menetti abduktiossa muistinsa. Suoritettuaan lukion linnunradan ulkopuolella Anna-Leena palasi maapallolle ja ryhtyi opiskelemaan kierkegaardilais-hollantilaista todennäköisyyslaskentaa Helsingin yliopistossa, mutta vaihtoi pääaineensa myöhemmin homeopaattiseen hevostenhoitoon. Lähteenä käytin Willem Kirsch-Höpfnausin teosta "Alppirinteiltä kotilaitumille" eli "Ein Duschkringen uber nicht Hochhaus keine Kliebenenckell" vuodelta 2002, 2. painos, ISBN 0002 34039 4938998.

ellauri204.html on line 529: Haista vittu olet niin limainen etten pysty sietämään. Ei jaksa kuunnella tuommosta, ei sinulla varmaan ole edes elämää kun viitsit edes vaivautua kertomaan jotain iha hölynpölyä tänne . Voi luoja. Hyviä jatkoja sinulle dirg.

ellauri204.html on line 534: Jos jokin asia vaivaa minua, menetän yöuneni. Joskus olen niin vihainen, etten pysty nukkumaan lainkaan. Puren vain takahampaitani yhteen ja yritän kuunnella rentoutuslevyä.

ellauri204.html on line 543: Sanoin juuri eräälle ystävälleni, että minä olen liian hermoheikko parisuhteeseen. Tarvizen päiväunia, voisitko lähteä. Sulje ovi varovasti, älä paukauta. Olisi kuitenkin ihanaa, jos joskus vanhoilla päivillä löytyisi vielä jokin rauhallisempi suhde.

ellauri204.html on line 550: Olin yksin oleskeluhuoneessa, kun minua vanhempi miesopiskelija tuli sinne istumaan kanssani. Hän sanoi niskojeni vaikuttavan kireiltä ja kysyi voisiko hän hieroa hartioitani. Vastasin viattomasti, että joo! Tunsin kuitenkin, että hän tekee jotain muuta, liikaa, mutta en osannut sanoa mitään silloinkaan, kun hän yhtäkkiä suuteli niskaani. Siirsin sen käden vain vähän alemmas, ei tullut mieleenkään sanoa, että anteeksi, mitä sä just teit? Siitä olisi tullut ikävä fiilis.

ellauri204.html on line 553: Vielä pari vuotta sitten jähmetyin, kun minua vanhempi, tunnettu mieskoomikko tarttui eräissä juhlissa rintaani kiinni. Pelkäsin tehdä asiasta numeroa, koska se olisi merkinnyt arvostetun miehen nolaamista. Ystäväni huomasi kuitenkin, mitä tapahtui ja kysyi mieheltä terävästi, mitä tämä oikein meinasi. Mies pyyteli anteeksi ja tarjosi meille drinkit. Nyttemmin ei ole paljon tartuttu. On se vähän haikeatakin.

ellauri204.html on line 555: ”Työssäni joudun olemaan niin kurinalainen, että vapaa-aikanani en enää jaksa sitä olla. Minulla ei ole harrastuksia. Luen paljon, matkustan, rakastan valkoviiniä ja käyn mielelläni hieronnassa.

ellauri204.html on line 556: Olen juonut 18-vuotiaasta lähtien, kuvitellut sen olevan jonkinlainen avain onneen. Pari kuukautta sitten lähdin taas tuopille tuuliseen Kaivopuistoon. Olin pahalla tuulella jo, kun puin vaatteita, ja juodessani naamaani tuuli kovaa ja kuulokkeitteni akkukin loppui. Vihasin jokaista hetkeä ja toivoin vain, että tuoppi olisi pian tybö. Tajusin, ettei juominen tuo minulle samaa hyvää, voimaantunutta oloa kuin ennen. Kun tulin kotiin, heitin mäyräkoiran roskiin ja päätin, etten juo enää koskaan. Tästä eteenpäin otan vain nappeja.”

ellauri204.html on line 559: Kyllä ihmisen saa hylätä. Lastaan ei saa – koskaan – mutta kyllä sitäkin saa vihata. ”

ellauri204.html on line 561: Vanheneminen ei ole helppoa, koska kaikkihan te olette kiinnostuneita siitä, miltä minä näytän. Ulkonäkö on arka asia varsinkin, jos on esillä – silloin kuka tahansa voi kokea oikeudekseen tulla sanomaan ihan mitä tahansa. Kotikadullani eräs mies kommentoi viimeksi pari päivää sitten, että kaukaa katsoin, että oletpas kaunis, mutta etsä nyt läheltä sen kummemman näköinen olekaan. Se sattui.

ellauri204.html on line 565: ”Tunnen itseni muutamaa vuotta nuoremmaksi kuin olen. Olen menettänyt monta läheistä ihmistä, viime vuosina ystäviäni sekä lapsena pikkuveljeni ja aikuisena pikkusiskoni ja isäni. Anna-Leena Härkönen julkaisi vuonna 2005 kirjan "Loppuunkäsitelty", jossa hän käsittelee sisarensa itsemurhaa. Kaikki menetykseni ovat  tuoneet minulle elämänhalua ja siten lisänneet onnellisuutta. Eikä ihminen muutu hyväksi tai kivaksi, vaikka hän kuolee. Kuolleistakin voi niin sanotusti puhua pahaa.”

ellauri204.html on line 570: Hermostuneisuuden lisäksi moni muukin piirre minussa on kestänyt hyvin aikaa. Esimerkiksi harakkamaisuus, viehtymys kiiltäviin ja kauniisiin esineisiin, vaatteisiin ja hajuvesiin. Sorrun herkästi ostamaan uuden leningin ja pysähdyn varmasti korukaupan ikkunan edessä.

ellauri204.html on line 572: ”Olen välttynyt vakavilta sairauksilta, mutta minulla on paljon pientä vaivaa. Refluksitaudin lisäksi narskuttelen yöllä hampaita ja joudun käyttämään tulehduskipulääkkeitä. Rikun kanssa olimme yhdessä jotkut 13 vuotta. Se oli meille molemmille ennätys.

ellauri204.html on line 581:   New Yorkin muslien asuinalueelle tuntikausia (omalla autolla vai julkisilla, mitä veikkaatte?) varta vasten matkustaneen valkoisen joukkomurhaajan tarkkaan suunniteltu linssiluteilu meni detaljeissa hieman pieleen. Hatusta käsin filmattu kotivideo poistui netistä 2 min sisällä, kaikki eivät nähneetkään sen oikeutettua 8:aa sekuntia maailman valokeilassa. Kypärä ja kevlarliivi päällä toimineen supremasistin ampumia, uhkaavasti kämäsiä ruokakärryjä täyttäneitä mutiaisia ei tullutkaan päästettyä hengiltä ihan yhtä monta kuin Agatha Christien neekeripoikia,  sillä 2  laukaus laukaus - sarrrrja meiningillä ammutuista oli epähuomiossa fellow valkoisia ja 14. eli se ize säästyi luodilta valkoisen virkavallan anomuxesta.

ellauri204.html on line 583:   14 is shorthand for the "14 Words" slogan: "We must secure the existence of our people and a future for white children." The second is 88, which stands for "Heil Hitler" (H being the 8th letter of the alphabet). Kaverin 8 sekuntia meni harakoille, mutta sentään jää ikuinen maine kumikaulameediassa, toinen kahdexikko kyljellään.

ellauri204.html on line 585: Israelilainen sotilas ampui kristityn palestiinalaisen keski-ikäisen lehtinaisen, al-Jazeeran veteraanin. Tulivat vielä potkimaan arkunkantajia kesken naisen hautajaisia. Mellakoivat hautajaisvieraat olivat heittäneet poliisia kepillä ja muovipullolla. Poliisi oli pakotettu toimimaan.  That's Jews for you, sanoi unbent brittipoliisi vihkivedenhajuisen Gentlyn keski-ikäisestä juutalaisesta lakinaisesta josta oli tulossa sen seuraava petipartneri. Suomalainen textittäjä oli jättänyt rasistisen slurin kääntämättä. 

ellauri204.html on line 605: Suomen poliisi suojelee maamme keskeisiä arvoja. Spuge oli vaihtanut palautuspullojen tarroja. Poliisi äkkäsi väärennösyrityxen ja tuli pidättämään spugen, joka oli nähnyt vakoilijaleffoja ja noppelasti nielaisi pullonpalautuskuitin. Todisteet on nyt syvällä spugen mahassa. Todisteiden puutteessa poliisi kirjasi lievän petoxen ja väärennöxen yrityxen ja ilmoitti asiasta sop.muk. meedialle. Täytyy ihailla poliisin ja toimittajien yhteistyötä niiden luodessa joutavia uutisia ja koukuttavia klikkiozikoita.

ellauri204.html on line 609: Suomalaisen kirjallisuuskenen Luke Skywalker Make Eskelinen  joutuu pahan kerran Herlinin kuolontähden tulituxeen uskallettuaan pommittamaan jälleen pysähtyneisyyden linnaketta jälkipolttoisella pikku esseelennokilla. 

ellauri204.html on line 610: Kotimaista kirjallisuutta jo 35 vuotta haukkunut Markku Eskelinen on itse kehittänyt siitä entistä parempaa – paitsi nyt.

ellauri204.html on line 611: Uudet ideat ovat vähissä ja arvostelun kohteet eläkkeellä Eskelisen esseekokoelmassa, tuomizee emperorin hanslankari Vesa Rantama jo ingressissä.

ellauri204.html on line 613: Mut kekä on ize tää Vesa Rantama? Sillä on samanlaiset hampaat kuin myyriäisellä.

ellauri204.html on line 614: Nuori poika sen on oltava kerta luki Pahkasikaa lukiossa ja opiskeli literätyyriä vasta  tällä vuosituhannella tietämättä kekä oli Maken sättimä G.H. von Wright.

ellauri204.html on line 616: Vesa Rantama, is a literary critic and the editor-in-chief of Nuori Voima, a longstanding Finnish literary magazine. He has written essays with topics ranging from current pop music to ecophilosophy, quite often with poetry added to the mix. His articles have appered in Helsingin Sanomat, the most read newspaper in Finland, the Swedish-language Nordisk Tidskrift, Versopolis as well as countless cultural publications in Finland.

ellauri204.html on line 618: Vesan suht tarmottomasta haukuskelusta tontinrajan yli viran puolesta harmaantuneen pihavahdin suuntaan jää käteen pari n.h. nimeä joihin on vielä tutustuttava: marxilainen kulttuurintutkimuksen guru Fredric Jameson sekä tutkija Hanna Kuusela.

ellauri204.html on line 627:     Jameson's dissertation, though it drew on a long tradition of European cultural analysis, differed markedly from the prevailing trends of Anglo-American academia (which were empiricism and logical positivism in philosophy and linguistics, and New Critical formalism in literary criticism). It nevertheless earned Jameson a position at Harvard University, where he taught during the first half of the 1960s.  Gotta know your enemy.

ellauri204.html on line 631:     While the Orthodox Marxist view of ideology held that the cultural "superstructure" was completely determined by the economic "base", the other Western Marxists gave more than a little finger back to Hegel  and the power of  "powerful ideas". Jamesons ideologeme was a near synonym to meme.

ellauri204.html on line 633: Douze points to Jameson for showing middle finger to postmodernism. Sehän on selvää sumutusta, kapitalismin siirtomaatavarakaupan savuverhoa. In his view, postmodernity's merging of all discourse into an undifferentiated whole was the result of the colonization of the cultural sphere, which had retained at least partial autonomy during the prior modernist era, by a newly organized corporate capitalism. Nimenomaan niin!

ellauri204.html on line 637: Kuusela julkaisi yhdessä Anu Kantolan kanssa vertaisarvioidun teoksen Huipputuloiset (2019), joka käsittelee 2000-luvun vaurasta eliittiä Suomessa. Kirja oli vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. Voiton vei ajankohtainen, kiihkoton ja moninäkökulmainen metsä- ja ilmastopuheenvuoro, jossa ihmisten luontohavainnot, kokemukset ja tunteet sekä asiantuntijatieto lomittuvat antoisasti ja luontevasti kuin paljashakkuut ja karsikot.  Se oli lukijoiden suosikki. Hannan uutta suuromistajia koskevaa tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö.

ellauri204.html on line 643: Ensimmäisellä vaalisijalla olleen Sodankylän kirkkoherran Hanna Kuuselan äänimäärä oli 1 562. Toisella vaalisijalla olleen Taivalkosken kirkkoherran Tuomo Törmäsen äänimäärä oli 1 596. Ilari Kinnunen oli vaaleissa kolmannella vaalisijalla. Hanna jäi uskovaisten äänissä ihan hännille. Nainen vaietkoon seurakunnassa!

ellauri204.html on line 648:     Vesa Rantamaa haastatellut toimittaja muistaa sen hontelona runopoikana. Sittemmin on kaveri silminnähden tanakoitunut. Sillinruotowiixet kun vain saisi kasvamaan niin ei tuntis ollenkaan. 

ellauri204.html on line 650:   Kritiikki on näkökulman rajaamisen taidetta: niitä ei tekstiin mahdu montaa (1-2), mutta ne vaikuttavat kaikkeen. Tähän liittyy se sitkeästi elävä harhaluulo, että kritiikki on vain yhden ihmisen mielipide. Toki kritiikki yleensä sisältää sen mielipiteen, mutta ei pelkisty ainoastaan siksi. Hyvin kontekstoimalla kriitikko saa koko toimituksen ja lehden omistajat taustalaulajixi.

ellauri204.html on line 654:   Rantaman mielestä subjektiivisen mielipiteen sijaan pitäisi enemmän puhua siitä, miten taide on kytköksissä elämään ja olemisen ehtoihin ja Sanoma Oy: n konstituoimasn yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Parhaimmillaan kritiikki hänen mielestään onnistuu tässä todella hyvin rintarinnan teosten arvottamisen kanssa. Voidaan, ja pitääkin puhua estetiikasta, mutta ei nykytaide palaudu valistuksen ajan tarkkoihin muotosääntöihin, Rantama tarkkanäköisesti tähdentää opiskeluajan ulkomuistista.

ellauri204.html on line 660:   Yhtenä oivana väylänä tavoitteisiinsa kriitikkokillan puheenjohtajana Rantama pitää Alushame näkyy! -hanketta. Koneen Säätiön myöntämä 350.000 euron apuraha on kaikkien aikojen suurin liiton historiassa.

ellauri204.html on line 662:   – On selvää, että raha mahdollistaa tiettyjen hankkeiden toteuttamisen näkyvämmin, mutta ei näinkään huomattava apuraha sinänsä tuo mitään biasta kriitikkomme toimintalinjaan.

ellauri204.html on line 664:   Sanoma Oy:n juttujen kierrätys maakuntalehdissä ei edes ole absoluuttisesti vain paha asia, ilman sitä kritiikkejäni julkaistaisiin vieläkin vähemmän. Häviäjä on kritiikkien taso ja monipuolisuus, mutta eihän sitä huomaakaan kun kritiikkejä on riittävästi vähän (1-2). 

ellauri204.html on line 666: ”Ajassamme, jossa disinformaatio on entistä myyvempää, kulttuurijournalismin on luotettava ihmisten haluun asustaa Sanoma Oy:n kuplassa ja pidettävä sitä yllä.” 

ellauri204.html on line 667: – Onhan tämä aika juhlavasti, miltei paatoksellisesti sanottu, mutta allekirjoitan tämän edelleenkin.

ellauri204.html on line 669:   Rantaman sanojaan harkitsevaan, sivistystä huokuvaan älyllisyyteen ja herkkyyteen on helppo limittää myös juhlallisuus. Nämä luonnehdinnat peilautuvat myös hänen arvosteluissaan, minkä passiivirakenteita kritiikeissään mieluusti viljelevä Rantama myöntääkin.

ellauri204.html on line 673: Rantama kavahtaa Jussi Jurkan ajatusta siitä, että sanataidetta muka jatkuvasti pitäisi uudistaa. Sehän vaikuttaa siltä, että kynäilijät vain keksivät töitä itselleen, hän tuhahtaa. Paizi Make Eskelinen, se kyllä kaipaa täysssaneerausta kipeästi.

ellauri204.html on line 682: Lord of the Flies is a 1954 novel by Nobel Prize-winning English author William Golding. The book’s premise focuses on a group of British boys stranded on an uninhabited island and their attempt to govern themselves, with disastrous results. Golding wrote his book as a counterpoint to R.M. Ballantyne’s youth novel The Coral Island, and included specific references to it, such as the rescuing naval officer’s description of the children’s pursuit of Ralph as “a jolly good show, like the Coral Island”.

ellauri204.html on line 684:   Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa (2020) (holl. De meeste mensen deugen) on Rutger Bregmanin menestynyt tietokirja, joka argumentoi pessimististä ja kyynistä ihmiskuvaa vastaan. Onkohan suomentaja Mari Janatuinen sukua Juha "Watt" Vainion lyriikoiden Janatuiselle?

ellauri204.html on line 686:   Bregman toteaa, että ”useimmat ihmiset ovat kunnollisia”, eivätkä he joudu katastrofitilanteissa paniikkiin. Ne vaan alkavat hamstrata ja puida nyrkkiä koetuille viholaisille. Hän kertoo esimerkkinä Lontoon pommituksesta 1940 (Blitz), jolloin britit olivat tyynen rauhallisia, vanhemmat istuivat teekupposen ääressä ja lapset leikkivät pihamailla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Varmuuden vuoksi perustetut psykiatriset sairaalat seisoivat tyhjillään.

ellauri204.html on line 688:   Bregmanin ottaa esimerkiksi siitä, kuinka meidät saadaan uskomaan ihmisen pahuuteen, Nobel-palkitun kirjailijan William Goldingin luoman synkän ihmiskuvan, jonka tämä esittää Kärpästen herrassa, ja muistuttaa, että todellisuudessa asia on aivan toisin ja kertoo vuosien takaisesta tapauksesta, jossa kuusi (6) poikaa päätyi autiolle saarelle ja he toimivat aivan päinvastoin kuin Goldingin kuvitteellinen koneellinen poikia. Kun pelastajat saapuivat, pojat olivat iloisia ja hyvinvoivia: yhteistyöllä he onnistuivat hankkimaan niin ravintoa kuin juomavettäkin, punttisalin ja sulkiskentän vieläpä. No niin pystyivät Goldinginkin pojat, mutta ne jakautuivat heimoihin, jotka ottivat verisesti yhteen keskenään. 

ellauri204.html on line 690:   Tästä kusetuxesta mulla taitaa ollakin jo paasaus, juu albumissa 48. Ihmiset ovat kehittyneet evoluutiossa ystävälliseksi ja empaattiseksi lajiksi, joka elää pienissä ryhmissä. Nyt ne ovat epäystävällinen ja pahansuopa laji joka elää valtavista kuplissa.

ellauri204.html on line 692:   Ihmiset ovat valmiita tekemään pahaa lähinnä, jos heidät saadaan uskomaan, että nämä teot ovat todellisuudessa tai loppuvaikutuxiltaan hyviä.  No jopa oli typerästi sanottu! Äärimmäisen tolvanaa! Eihän kukaan omasta mielestään pahaa tee, sehän on jo pahan määritelmässä.

ellauri204.html on line 694:   Ihmiset ovat valmiita tekemään pahaa lähinnä tuntemattomammille ihmisille, jos he uskovat tämän tekevän hyvää läheisemmille ihmisille. Tämä johtuu siitä, että ihmiset eivät kykene tuntemaan empatiaa fyysisesti tai psyykkisesti etäisiä ihmisiä kohtaan ja ovat taipuvaisia ajattelemaan pienissä sisä- ("me") ja ulkoryhmissä ("nuo muut"). Tämän ns. heimoajattelun vähentämiseksi riittää usein yksinkertaisesti lisätä kontakteja kyseisten ihmisten kesken. No vittu eiku yhteystietoihin vaan kaikki 7G muuta apinaa.

ellauri204.html on line 698: Ihmiset ovat ennen kaikkea sisäisesti motivoituneita; erilaiset pessimistisen ihmiskuvan pohjalta rakennetut ulkoiset palkkio- ja hallintamenetelmät vain heikentävät tämän sisäisen motivaation eli izeyrittäjyyden muodostumista ja tätä kautta esim. taloudellista tuottavuutta. Pari hyvää käytännön ohjetta (enemmänkin niitä on, muttei jaxa):

ellauri204.html on line 712: Nuoren, sittemmin keskivartalolihavan  Voiman Vesa Rantama luonnehtii arviossaan kirjaa populaaritieteeksi. Vittu ei se ole tiedettä nähnytkään.

ellauri204.html on line 715: Rantalava, juhannus Hanurista valitus Kaikuu, järveen päilyy illan kuulaus Polku, koivu, yötön yö Soittajan on raskas työ Janatuisen jalka tangon tahtiin lyö Onnen silloin Janatuinen saa Jos vain milloin jatsi kajahtaa…

ellauri204.html on line 735:   Sexton's work towards the end of the sixties has been criticized as "preening, lazy and flip" by otherwise respectful critics. Some critics regard her dependence on alcohol as compromising her last work. However, other critics see Sexton as a poet whose writing matured over time.

ellauri204.html on line 739:   On October 4, 1974, Sexton had lunch with Kumin to revise galleys for Sexton's manuscript of The Awful Rowing Toward God, scheduled for publication in March 1975 (Middlebrook 396). On returning home she put on her mother's old fur coat, removed all her rings, poured herself a glass of vodka, locked herself in her garage, and started the engine of her car, ending her life by carbon monoxide poisoning. Narsistinen pelle.

ellauri204.html on line 741:   Anne's thrapy tapes reveal Sexton's molestation of her daughter Linda, her physically violent behavior toward both her daughters, and her physical altercations with her husban

ellauri204.html on line 743:   Furthermore, she had an "affair with" the therapist who replaced Orne in the 1960s.  Orne considered the "affair" with the second therapist (given the pseudonym "Ollie Zweizung" by Middlebrook and Linda Sexton) to be the catalyst that eventually resulted in her suicide. What a mess!

ellauri204.html on line 748:   "You speak to me of narcissism but I reply that it is a matter of my life" - Artaud.

ellauri204.html on line 753:   Antoine Marie Joseph Paul Artaud, better known as Antonin Artaud, was a French writer, poet, dramatist, visual artist, essayist, actor and theatre director. He is widely recognized as one of the major figures of the European avant-garde. In particular, he had a profound influence on twentieth-century theatre through his conceptualization of the Theatre of Cruelty. Known for his raw, surreal and transgressive work, his texts explored themes from the cosmologies of ancient cultures, philosophy, the occult, mysticism and indigenous Mexican practices. Hirveää scheissea.

ellauri204.html on line 768: Lapsena Artaud sairasti aivokalvontulehduksen, jonka jälkeen hän kärsi mielenterveysongelmista läpi elämänsä. Hän joutui pahaan depressioon, ja hänet lähetettiin Sveitsiin hoitoon laitokseen, jossa häntä lääkittiin oopiumilla. Artaud'sta tuli huumeriippuvainen. Sekin vielä.

ellauri204.html on line 776:   Ranskassa Artaudilla diagnosoitiin skitsofrenia, ja hän vietti seuraavat yhdeksän vuotta mielisairaaloissa ainakin Rodezissa ja Ivry-sur-Seinessä. Artaudin mukaan hän tunsi sairauden myötä menettäneensä identiteettinsä, sillä hän tuli tietoiseksi tavallisesti tiedostamattomista kehon toiminnoista. Hän juuttui painajaiseen, jossa tiedosti lihaksensa, luunsa ja mahansa, jonka toiminnot pitivät samanlaista läpsytystä kuin lippu myrskyssä. Hän hahmotti kätensä ja jalkansa kuin verisinä vanuina, etäisinä ja väärissä paikoissa olevina. Artaud lopetti kirjoittamisen ja piirtämisen pitkäksi aikaa mutta aloitti uudelleen sähköhoidon jälkeen. Anttonin suuta oli lähes mahdoton tukkia. Yllättävää sikäli että Anttoni koitti vapauttaa teatteria sanataiteen kahleista. Nimi "kohti kriittistä teatteria" oli ihan väärä, A. oli täysin kritiikitön ja epäpoliittinen oikispaskiainen. Artaud was not into politics at all, writing things like: 'I shit on Marxism.'

ellauri204.html on line 778:   Artaud kuoli 4. maaliskuuta 1948 suolistosyöpään lepokodissa lähellä Pariisia. Hänet löydettiin kuolleena majapaikastaan Ivry-sur-Seinen esikaupunkialueella sijaitsevasta puutarhapaviljongista kenkä kädessä, ikään kuin hän olisi koittanut soittaa sillä vielä kenkäpuhelun surreaaliseen toimistoon.

ellauri204.html on line 782: Nyt ollaan Rikun kirjassa ihan ihan kalkkiviivoilla. Pekko pelaa Frogin kanssa rottashakkia. Eero varmaan niistää Frogin nenän. Oli aikakin. Sami Lukander. Vai oliko se Saku, en vittu muista. Asuu Lonttisissa. No ei, armo saa taas käydä oikeudesta, edes kavaljeerispanielia ei tapeta. Frogi kuolee omia aikojaan huumehörhöyttään. All is well muzize tyhmä Lari menee poliisille tunnustamaan ihan vaan kostaaxeen Eerolle. Eero saa varmaan tuomion avunannosta. The End.

ellauri204.html on line 783: Kekä tai ketkä oli pahixia tässä melodraamassa? Ihan lonkalta sanoisin eze luttamuna Frogi ja sit tää kade Lari.

ellauri204.html on line 788:   Herman Raivio. Yliopisto-lehti. Talous. Jaa tämä uutinen. Uutiskirje. Hannah Arendt Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä.  Herman taitaa olla aika vanha. Iso osa sen julkaisuista on kaverien nekrologeja.

ellauri204.html on line 790:   Ari Hirvonen (1960-2021) oli naurua, draamaa ja intensiteettiä, niin työssä kuin jalkapallokatsomossa, kirjoittaa hänen ystävänsä Herman Raivio. Ystäväni, oikeusfilosofi Ari Hirvonen kuoli Haartmanin sairaalassa Helsingissä 28.6.2021. Sain Arin pitkäaikaiselta kumppanilta Maijulta tiedon miehen vakavasta tilasta juhannuspäivänä.

ellauri204.html on line 795: Ari istui Nuoren Voiman säätiön hallituksessa vuodesta 2010 eteenpäin kunnes siitä tuli keski-ikäinen voima.

ellauri204.html on line 797:   Ari haki nuorena Teatterikorkean dramaturgilinjalle, mutta Juska Parviainen pudotti hänet jatkosta. Arista tuli Paha Hirvonen. Kokoomusnuoresta suori marxilainen takinkääntäjä.

ellauri204.html on line 799: Joulukuussa menehtynyt Heikki Länsisalo oli sivistyksellään viimeisiä lajiaan, kirjoittaa Herman Raivio. Ystäväni Heikki Länsisalo kuoli 14.12.2016 kotonaan äkilliseen sairauskohtaukseen. Hän oli 38-vuotias. Sattumalta tapasin Heikin viimeistä kertaa oopperassa, Richard Wagnerin Lentävän hollantilaisen näytöksessä. Tai sattumalta ja sattumalta. Heikki piti itseään menneen maailman miehenä. Hän oli ainoa tuntemani ihminen, joka ei ollut koskaan kuunnellut pop- tai rockmusiikkia. 

ellauri204.html on line 802:   Michel Houellebecqia Heikki sanoi pitävänsä mielenkiintoisena kirjailijana, mutta ei ymmärtänyt häneen kohdistuvaa palvontaa. (Kekä se on, n.h?) Tosin hän vierasti kehen tahansa kohdistuvaa jumalointia.

ellauri204.html on line 808:   Houellebecqin teos Alistuminen (Soumission) ilmestyi samana päivänä 7. tammikuuta 2015 kuin Charlie Hebdon lehteen tehtiin hyökkäys. Houellebecqin kuva oli tuolloin tuoreimman lehden kannessa, ja hänet otettiin poliisisuojelukseen, vaikka ei ollut tiedossa, liittyikö kuva tai tuore kirja iskuun. Houellebecqin teos on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Sitä on toisaalta sanottu islamofobiseksi, rasistiseksi ja seksistiseksi ja väitetty sen myötäilevän äärioikeistoa.

ellauri204.html on line 814:   Saarijärveltä tullut mies taisi monia kieliä. Hän viihtyi fine dining -ravintoloissa, mutta myös korttelikapakoissa. Hän arvosti korkeaa missä tahansa muodossa, mutta nyrpisti nenäänsä hienostelulle.

ellauri204.html on line 816: Eero, vähän epävakaa paintball-yrittäjä, ottaa vaimon päiväunelmoinnin tosissaan. Miehisyys pitää todistaa. Romantiikkakin palaisi. Mukaan Eero pyytää parasta kaveriaan Laria, joka on juuri jätetty aneemisuuden takia. Kuten arvata saattaa, ihailee hintelä mies raakaa voimaa. Naisenryöstö antaisi syyn toimintaan.

ellauri204.html on line 819:   Kaverusten operaatio ei mene suunnitelmien mukaan, mutta se on tämän tyyppisen draaman laki. Ruma väkivalta astuu ovesta sisään. Intensiivisimmässä jaksossa kuvataan hakkaamisen jäljet uhrissa ja tavallaan kysytään, että tätäkö te oikeasti halusitte.

ellauri204.html on line 826: Teevee työntää tuutin täydeltä törkeää länsipropagandaa. Porukat ei enää huomaa sitä koska ne on siinä läpeensä jo marinoituneet. Esim sakemannien Länsi- ja Itä-Saxaan hajaantuneet kaxoset. Joka ikinen talousliberaali klishee on ahdettuna mukaan, idän tylystä passipoliisista aina lännen palkkaorjistaan vastuuta kantaviin Masinon omistajiin saakka. Pätkä on ilmiselvästi tähdätty naisten märäxi unexi. Olla samaan aikaan laiha primaballerina ja tehtailijan jyree tytär äxeeraamassa harppisaku alihankkijoita vaatii vähintään kahta elämää. Tää on Das Doppelte Lottchen by Erich Kästner päivitettynä Pompeijin viimeisille päiville.

ellauri204.html on line 828: Britti näyttelijäkaarti on niin ylityöllistetty toisiaan kopioiviin poliisisarjoihin että yhden poliisi on toisen sarjan konna. Vastenmielisesti suutaan repivä Lewis on mätä poliisi Gentlyssä. Märkäsuun Isä Ruskean autokuski skizoaa Lewisin pikkukonnana. Porukkaa tapetaan kuin Salpausselällä. Poliisin teippiä kuluu mailikaupalla. Paskalakeilla on iänikuisia perhehuolia. Koukut suojaa toisiaan kuin mafiosot. Vitun ikävystyttävää. Ainoa hyvä sarja on suomalainen Raid. Raid soittaa huuliharppua tosi surkeasti ja siltä puuttuu varpaita. Tukka peittää huonosti orastavaa kaljua. Janssonin luttamuna ei ota eteen ennen kuin  autotallin lattialla hengenhädässä sen napsittua levyittäin Viagraa. Tässon ihan hyvä, sanoo vaimo hätäsesti permannolta. I know the feeling: asennonvaihdos voi helposti aiheuttaa harmittavan nuupahduxen. Perse-Arska näyttää Janssonille Ladassa mustelmaista pyllyä. Janssonin lakoninen ilme ei värähdä. Tokko viisarikaan. Kaikki on yxisanaisia kuin Aki Kaurismäen leffoissa.

ellauri204.html on line 840: Today, at the New York University Woolworth building, filmmakers, NGO staff, foundation representatives and UN agency workers came together to discuss the problem of poverty porn and the potential power of social media to prevent it. The discussion was conducted privately (in accord with so-called Chatham House rules)  in order to protect the identity of the participants and encourage a more honest conversation.

ellauri204.html on line 842: Part of the problem here is poverty porn makes money. “The use of poverty porn is a desperate attempt by charities to stay relevant,” said one of the participants. She said that poverty porn exists even within the United States, but it is generally seen through narrow stories about poverty about certain people or areas of the country. She asked how often we heard stories about Appalachia that were not about poor hicks?

ellauri204.html on line 844: But now things are changing! “The poor are beginning to be the heroes of their own stories,” said a participant. The skinny pickaninny in the pic is called Bosambo and the vulture is Buzz Buzzard. Fortunately, they hail us from distant Kenya, not Appalachia.

ellauri205.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri205.html on line 51:   Eurooppaa pidetään useimmissa historiallisissa lähteissä Tyron kuninkaan Agenorin kauniina tyttärenä (vrt. Iisebel); äitinsä nimi on yleensä Telia tai Elisa. Isänsä kautta Eurooppa on Poseidonin tyttärentytär ja myös nymfi Io:n jälkeläinen. Sources differ in details regarding Europa's family, but agree that she is Phoenician, and from an Argive lineage that ultimately descended from the princess Io, the mythical nymph beloved of Putin, who was transformed into a heifer. 

ellauri205.html on line 57:   Kun ylijumala Putin näki Ukrainan, hän alkoi himota tätä. Toteuttaakseen mielihalunsa Putin lähestyi kedolla Ukrainaa valkoisen pilven hahmossa. Putinin mustasukkainen puoliso Usa aavisti kuitenkin tilanteen ja saapui paikalle tutkimaan asiaa. Peittääkseen jälkensä Putin muutti Ukrainan valkeaksi lehmäksi, mutta näin helposti Usa ei ollut huiputettavissa. Hän pyysi mieheltään lehmää lahjaksi ja asetti sitten Naton, satasilmäisen jättiläisen, vartioimaan lehmää. Putin ei kuitenkaan luovuttanut vaan lähetti Lavrovin tappamaan jätin, minkä hän tekikin juonien jättiläisen sulkemaan kaikki sata silmäänsä yksi kerrallaan. Nyt Usa puolestaan lähetti Sauli-kiiliäisen piinaamaan Ukraina-lehmää, joka joutui pakenemaan Euroopasta Bosporinsalmen yli Aasian puolelle ja aina Kiinaan saakka. Siellä Putin palautti Ukrainan takaisin ihmishahmoonsa, ja tämä synnytti hänelle pojan, joka sai nimen Transnistria.

ellauri205.html on line 65: Huolimatta siitä, että Putin oli tuolloin vielä naimisissa lännen jumalattaren Usan kanssa, hänen vekottimensa halusivat Krimin satamaa. Toivomuksensa mukaisesti Putin muutti itsensä upeaxi valkoisexi sonniksi ja kuljetutti itsensä teurastamolaivalla Asovan merelle.

ellauri205.html on line 69:   Se oli tietysti juuri sitä, mitä Putin halusi, ja Eurooppa selällään selässään hän astui veteen ja ui merelle. Eurooppa oli liian peloissaan hypätä pois, ja lopulta Putin ja Eurooppa saapuvat Krimin rannalle.

ellauri205.html on line 71:   Sitten Putin paljastaa itsensä Euroopalle ja muuttuu sonninsuoroxi. Sitten Eurooppa suostuu olemaan rakkaansa kaa sypressipuun alla, ja kytkennästä syntyi kolme poikaa, Minos, Rhadamanthys ja Sarpedon.

ellauri205.html on line 75:   Vaikka Putin jätti Euroopasta Krimin pois, hän ei yksinkertaisesti hylännyt häntä, koska hän toimitti hänelle useita lahjoja. Eka oli joku koru, toinen se robotti Talus joka on jossakin jo mainittu, ainiin Dispenserin jaarituxessa albumissa 140. 3. Euroopan lahja oli koiro nimeltä Laelaps. Laelaps oli koira, joka oli aina tarkoitus saada kiinni jahdattavansa. Seuraavassa sukupolvessa Laelaps lähetettiin jahtaamaan Teumessian Foxia; se oli kettu, jota ei voitu saada kiinni. Tästä seuranneiden saumattomien ja väistämättömien käsitteellisten ongelmien edessä Putin muutti molemmat kiveksi, ennen kuin asetti molemmat kuvansa taivaaseen. Viimeinen lahja oli joku tylsä maaginen keihäs, joka maaliin heitettynä osui aina. Putin on jo ampunut kaikki izeohjautuvat raketit Ukrainaan, loput pannaan menemään ihan summanmutikassa.

ellauri205.html on line 77:   Euroopan sieppaaminen aiheutti lopulta myös muiden antiikin maailman kaupunkivaltioiden perustamisen. Phoenixin sanottiin lähteneen Arizonasta Afrikkaan; Cadmus meni Kreikan mantereelle ja perusti Theban (Kreikka, nyk. Thiva Boiotian alueyxikössä Attikasta sisämaahan päin), ja Cilix meni Vähä-Aasiaan ja perusti Turkkiin tarsolaisesta ystävästämme tutun Kilikian. Cilixin poika Thasus seurasi isäänsä kuin hai laivaa ja perusti Thasoksen Thasoxen saarelle. Hallinnollisesti Thásos kuuluu Thásoksen kuntaan, Thásoksen alueyksikköön ja Itä-Makedonian ja Traakian alueeseen. Saaren pääkaupunki on Thásoksen kaupunki. Tuollaelämässä Minoksesta ja Rhadamanthysista tulisi kaksi alamaailman kolmesta tuomarista. Sarpedonista ei sen enempää.

ellauri205.html on line 79:   Euroopan tarinalla ei ole todellista loppua, koska se yksinkertaisesti häipyy maisemasta, ja hänen poikiensa ja erityisesti Miinan ja Manun tarinat ottavat skenen haltuunsa. Tietysti oletettavasti Euroopan Unioni kuolevaisena kuolee, mutta sen nimi elää varmasti edelleen, kerta Euroopan manner on nimetty Putinin rakastajan mukaan.

ellauri205.html on line 83:   Sama aihe toistuu ad nauseam ruukkumaalauksina ja freskoina ja savihahmoina, suuria julkeita pronssiveistoksia, kivisiä suihkulähteitä ja pieniä muovisia kitschasetelmia, joissa Putinin sarvet on koristeltu värikkäin kukkaseppelein ja pullea pillastunut Eurooppa sätkii härän selässä kuin Johanna Tukiainen Ilkka Kanerva-vainaan mahan päällä. Kuvissa Eurooppa ratsasti jumalhärällä (oikeammin sonnilla)  vuosituhansien halki vaatetyyli vaihtuen tai alasti, rinnat pystyssä tai peitettyinä, jalat ristissä tai reidet ärvöllään, henkistyneenä, voitokkaana pin-up-mallina tai masturbatorisena kohteena, tuhtilihaisena, sidottuna tal anorektiseksi laihtuneena, mutta aina menossa kuin Teukka menopäällä kohti maata ja maanosaa jotka oli hänen mukaansa nimetty.

ellauri205.html on line 85:   Greek Εὐρώπη (Eurṓpē) contains the elements εὐρύς (eurus), "wide, broad" and ὤψ/ὠπ-/ὀπτ- (ōps/ōp-/opt-) "eye, face, countenance". Broad has been an epithet of Earth herself in the reconstructed Proto-Indo-European religion. 

ellauri205.html on line 94: Densat, nistit ja sekakäyttäjät rakentaa omaiskärsijöistä loistottomia ihmissäryn torneja. Ei mitään Huismannin taivastoivon loistotorneja. Tippuvat vesipisarat pitäis poistaa taide-elokuvista. Ja tuulessa heiluvat puut ja kiven alla kihisevät ötökät. Olen erittäinkin samaa mieltä. Taide-elokuvat on hanurista.

ellauri205.html on line 102: Said she had a word to say

ellauri205.html on line 107: Said she hadn't heard the news

ellauri205.html on line 108: Hadn't had the time to choose

ellauri205.html on line 154:     Hän tutustui filosofien teorioihin valtafantasioista vapauttavina rajanrikkomisina, miehisenä kapitalistisena esineistämisenä tai yhteiskunnallisen sorron heijastumina tietoisuudessa. Hän luki filosofi Simone Weilin "riipaisevan" tekstin Helenan ryöstöstä alkaneesta Troijan sodasta ja Ilias-eepoksesta väkivaltarunoelmana, jossa kuvattiin, miten väkivalta muutti ihmiset esineen kaltaisiksi, vei heiltä tulevaisuuden, sisäisen elämän, toimintakyvyn ja yhteyden toisiin. Yhteisöön levitessään väkivalta karkasi ihmisten hallinnasta. Siitä tuli kohtalon ja oikullisten jumalten kaltainen voima, oman olemassaolonsa mytologinen perustelu. Perverssillä tavalla väkivalta liitti mitättömän värikuula-aseilla hääräilevän pösilön historian valtavirtaan ja suureen runouteen. 

ellauri205.html on line 160:   Simonen otteluselostus alkaa ihmeellisellä herkuttelulla väkivallalla. Simonen poinzi on että (väki)valta muuttaa heppulit pelinappuloixi. Weilistä valtaapitävistäkin tulee siinä hötäkässä pelkkää tavaraa. Sanoisin pikemminkin että kaikki termiitit on yhteenkytkettyjä miniatyyrikoneita, sotivatpa ne tai puuhaavat jotain rauhanomaista. 

ellauri205.html on line 164:     La traduction des passages cités dans L'Iliade est nouvelle. Chaque ligne traduit un vers grec; les rejets et enjambements sont scrupuleusement produits; l'ordre des mots grecs à l'intérieur de chaque vers est respecté autant que possible.

ellauri205.html on line 166:     Presque toute l'Iliade se passe loin des bains chauds. Quel dommage. Moi, j'aime les bains chauds. Presque toute la vie humaine s’est toujours passée loin des bains chauds.

ellauri205.html on line 174:     Ce châtiment d’une rigueur géométrique, qui punit automatiquement l’abus de la force, fut l'objet premier de la méditation chez les Grecs. Il constitue l'âme de l'épopée; sous le nom de Némésis, il est le ressort des tragédies d'Eschyle : les Pythagoriciens, Socrate, Platon, partirent de là pour penser l'homme et l'univers.

ellauri205.html on line 176: C'est cette notion grecque peut-être qui subsiste, sous le nom de kharma [sic], dans les pays d'Orient imprégnés de bouddhisme; mais l'Occident l'a perdue et n’a plus même dans aucune de ses langues de mot pour l’exprimer; les idées de limite, de mesure, d'équilibre, qui devraient déterminer la conduite de la vie, n'ont plus qu'un emploi servile dans la technique. Nous ne sommes géomètres que devant la matière ! Les Grecs furent d'abord géomètres dans l'apprentissage de la vertu.

ellauri205.html on line 178:   Eikai tää ole jotain painovoima ja armo liipalaapaa? No ei kai, ei toi nemesis kuulosta niinkään evankeeliselta kuin babyloonialaisten hammas hampaasta meemiltä.

ellauri205.html on line 184:   Hei Simone, charityä löytyy vain kermaperseiltä joilla on varaa antaa kiitollisille kerjäläisille vähän paljostaan. Prolet on solidaarisia, eli suovat toisilleen enintään samaa kuin ize saavat.

ellauri205.html on line 186:     L'homme habité par ce double besoin de mort appartient, tant qu'il n'est pas devenu autre, à une race différente de la race des vivants.

ellauri205.html on line 204: Vastapelaaja, mutta onpa kaunis! Jääköön tämä sentimentti omaan arvoonsa. Weilin mielestä hienointa Iliadissa on hapan röyhtäys, joka jakautuu tasa-arvoisesti kaikille. 

ellauri205.html on line 215:   Seuraava Weilin kritiikki roomalaisista ja vanhan testamentin jutkuista osuu naulan kantaan:

ellauri205.html on line 219: Weilin arvostelun loppulause on ihan asiaa:

ellauri205.html on line 221: Mais rien de ce qu'ont produit les peuples d'Europe ne vaut le premier poème connu qui soit apparu chez l’un d'eux. Ils retrouveront peut-être le génie épique quand ils sauront ne rien croire à l'abri du sort, ne jamais admirer la force, ne pas haïr les ennemis et ne pas mépriser les malheureux. Il est douteux que ce soit pour bientôt.

ellauri205.html on line 225:     le génie de la Grèce n'a pas ressuscité au cours de vingt siècles. Il en apparaît quelque chose dans Villon, Shakespeare, Cervantès, Molière, et une fois dans Racine. La misère humaine est mise à nu, à propos de l'amour, dans l'École des Femmes, dans Phèdre.

ellauri205.html on line 227: 	Jotenkin muistelen et Faidra oli ihan paska. Joo niin olikin!

ellauri205.html on line 253: Turhat varotoimet! Julma kohtalo! Mieheni itse tuomana Troezeniin, näin taas 

ellauri205.html on line 254: vihollisen, jonka olin karkottanut: Liian raaka haavani vuoti heti verta. Se ei 

ellauri205.html on line 257: "Hiän erääntyy, sir." Faidran parim enne päivä oli ohize. Siis rangaistusta mistä? Hirveetä #metoo scheissea, sori vaan Simone. Agatha Christie siteeraa tota iilimato-venuskorzukohtaa dekkarissa Ordeal by Innocence.

ellauri206.html on line 3:   harset="utf-8">

ellauri206.html on line 40: Mitäs tähän pitäs kommentoida. Yli satatuhatta tykkäsi Mintun laitteluista. Huomaa Riannan jalkatyö. Lahjat: Kärkkäinen. Somisteet: Tiger.

ellauri206.html on line 52: Milloin car chaset ja pyssyt käsissä säntäys?

ellauri206.html on line 56: 	Kai se sitten on vaan niin, että kun on tullut liian vanhaxi ettei noi E!F!K! tärpit enää nappaa, ei pysty enää lukemaan romaaneja loppuun asti. Ei kerta kaikkiaan kiinnosta miten apinoille kävi lopulta. Loppuhan on kuitenkin sama kaikilla, ne käpertyvät kerälle ja kuolevat. 

ellauri206.html on line 61: Show, don't tell is a technique used in various kinds of texts to allow the reader to experience the story through actions, words, thoughts, senses, and feelings rather than through the author's exposition, summarization, and description. It avoids adjectives describing the author's analysis, but instead describes the scene in such a way that readers can draw their own conclusions. The technique applies equally to nonfiction and all forms of fiction, literature including haiku and Imagism poetry in particular, speech, movie making, and playwriting.

ellauri206.html on line 63: The concept is often attributed to Russian playwright Anton Chekhov, reputed to have said "Don't tell me the moon is shining; show me the glint of light on broken glass." What Chekhov actually said, in a letter to his brother, was "In descriptions of Nature one must seize on small details, grouping them so that when the reader closes his eyes he gets a picture. For instance, you’ll have a moonlit night if you write that on the mill dam a piece of glass from a broken bottle glittered like a bright little star, and that the black shadow of a dog or a wolf rolled past like a ball."

ellauri206.html on line 65:   Its having become, by the mid-twentieth century, an important element in Anglo-Saxon narratological theory, according to dramatist and author Arthur E. Krows, the American dramatist Mark Swan told Krows about the playwriting motto "Show – not tell" on an occasion during the 1910s. In 1921, the same distinction, but in the form picture-versus-drama, was utilized in a chapter of Percy Lubbock's analysis of fiction, The Craft of Fiction. In 1927, Swan published a playwriting manual that made prominent use of the showing-versus-telling distinction throughout.

ellauri206.html on line 71: In 2017, Vietnamese-American writer Viet Thanh Nguyen (n.h.) questioned the validity of continuing to teach "show, don't tell" in creative writing classes in a New York Times op-ed on the subject. His position was that such teaching is biased against immigrant writers, who may describe emotions in ways readers from outside their culture might not understand, rendering "tell" necessary. Like the squeaky smiley that shows just raised eyebrows and no smiling mouth. Because a smile does not count for anything out there. Everybody smiles all the time. 

ellauri206.html on line 75: Diegesis (Greek διήγησις "narration") and mimesis (Greek μίμησις "imitation") have been contrasted since Plato's and Aristotle's times. Mimesis shows rather than tells, by means of action that is enacted. Diegesis is the telling of a story by a narrator. The narrator may speak as a particular character, or may be the invisible narrator, or even the all-knowing narrator who speaks from "outside" in the form of commenting on the action or the characters.

ellauri206.html on line 77: In Book III of his repulsive Republic (c. 373 BC), Plato examines the "style" of "poetry" (the term includes comedy, tragedy, epic and lyric poetry): All types narrate events, he argues, but by differing means. He distinguishes between narration or report (diegesis) and imitation or representation (mimesis). Tragedy and comedy, he goes on to explain, are wholly imitative types; the dithyramb is wholly narrative; and their combination is found in epic poetry. When reporting or narrating, "the poet is speaking in his own person; he never leads us to suppose that he is any one else"; when imitating, the poet produces an "assimilation of himself to another, either by the use of voice or gesture". In dramatic texts, the poet never speaks directly; in narrative texts, the poet speaks as him or herself.

ellauri206.html on line 79:     In his Poetics, the unknown Greek philosopher Aristotle argues that kinds of "poetry" (the term includes drama, flute music, and lyre music for Aristotle) may be differentiated in three ways: according to their medium, according to their objects, and according to their mode or "manner" (section I); "For the medium being the same, and the objects the same, the poet may imitate by narration—in which case he can either take another personality as Homer does, or speak in his own person, unchanged—or he may present all his characters as living and moving before us" (section III).

ellauri206.html on line 86:   The pandemic has  highlighted the failure of the global financial system. Let’s tell it like it is: the global financial system is morally bankrupt. It favours the rich and punishes the poor. Uses them to wipe the floor. 

ellauri206.html on line 88:   As a result, poorer countries are experiencing their slowest growth in a generation, while middle-income nations are denied debt relief despite surging poverty levels. Most of the world’s poor are women and girls, who are paying a high price in lost healthcare, education and jobs. WTF Gutierres, don't you notice what 4 letter turd you just dropped from your upper sphincter? Grow!? Is this a time for the monkey plague to grow, do you think?  

ellauri206.html on line 90:   The divergence between developed and developing countries has become systemic – a recipe for instability, crisis and forced migration. These imbalances are not a bug, but a feature of the global financial system.

ellauri206.html on line 92:   The measures he has recommended include redirecting Special Drawing Rights - a type of foreign reserve asset - to countries that need help now, a fairer global tax system, and addressing illicit financial flows.

ellauri206.html on line 94: And what happens? Nordic welfare countries are being forced by military threat to join free trade deals that make the global imbalance and injustice just worse.

ellauri206.html on line 95: Sleazy Capital News (Hufvudstadsbladet) in its optimistically titled two-column report "This is how we avoid global warming" left out 2/5 of Gutierres energy recommendations. Only increases in investmets got a mention. What was left out? Well these:

ellauri206.html on line 109: “Our personal information is being exploited to control or manipulate us, change our behaviours, violate our human rights, and undermine democratic institutions. Our choices are taken away from us without us even knowing it”, he said. The most efficient propaganda machine ever, mainlining western capitalist g***th values straight into tiny monkey brains.

ellauri206.html on line 111: The UN Indian chief ineffectually called for strong regulatory frameworks to change the business models of social media companies which “profit from algorithms that prioritize addiction, outrage and anxiety at the cost of public safety”.

ellauri206.html on line 113:   Countries are also encouraged to step up work on lethal autonomous weapons, or “killer robots” or "unmanned drones" as uninformed headline writers may prefer to call them.

ellauri206.html on line 116: But who wants to give a handout to a man who badmouths his donors so brashly? Schucks, let him rant, the best-selling brand today is fear.

ellauri206.html on line 121:   Lainasin Oulunkylän kirjastosta Riku Rinkulan Lääkäriromaanin. Se alkaa hyvin, onkohan musta tulossa Riku-fän?

ellauri206.html on line 123:     Tänään juhlittaisiin. Tänään tanssittaisiin ja sädehdittäisiin. Tänään bioninen irakilaispoika vastaanottaisi Amputaatioyhdistyksen myöntämän Toivon lapsi -palkinnon. Sodan runtelema Ali nousisi lavalle, tiedotusvälineiden valokeilaan. Hänen myoelektroninen käsiproteesinsa surahtelisi yleisön edessä, ja hän puhuisi käsittämättömiä sanoja, jotka joku tulkkaisi ymmärrettäväksi puheeksi. Optimistinen Ali kertoisi Irakista. Hän kertoisi kärsineestä kotimaastaan, jonka yltä diktaattorin varjo oli väistynyt. Siellä oli kuuma, siellä oli öljyä ja siellä asui sunnimuslimeja ja shiatsumuslimeja, jotka riitelivät keskenään. Ja nykyään siellä asui myös amerikkalaisia ja brittejä, jotka pitivät haurasta järjestystä yllä henkensä kaupalla ja tarjosivat maalle mahdollisuutta paranemiseen. Maailmanpoliisista oli tullut globaalinen ylilääkäri. Kun kuolio on pitkällä, ainoa ratkaisu on amputaatio. Pelastetaan mikä pelastettavissa on, eli öljyvarat. 

ellauri206.html on line 127:     Tänä iltana Rachel unohtaisi itsensä ja naurettavat halunsa ja seisoisi Alin ja Nicholaksen rinnalla. Gaalaillallinen oli tärkeä myös kuntoutuskeskuksen tulevaisuuden kannalta. Paikalla olisi arvovaltaista väkeä. Silti hän ei osannut ajatella kuin yhtä asiaa, Nicholaxen smokkihousuissa törröttävää jättimäistä siitintä.

ellauri206.html on line 133:     Piispankadulla kävelin suuren vaahteran ohi. Muistin edellis talvisen aamun, jolloin kuljin tiedekuntarakennusta kohti ja kuulin samasta lehdettömästä vaahterasta naksutusta. Katsoin silmiä siristellen ylös. Pimeä taivas vihmoi räntää työmatkalaisten ylle, liotti hartiat kyyryiksi ja synnytti ruumiillisen häviämisen halun. Vaahteran oksalla naksahteli jäykistynyt orava häntä pystyssä. Se pinkaisi karkuun, kun sitä kohti syöksähti toinen orava. Ne kieppuivat rungon ympäri kynnet rapisten ja ravasivat ylös ja alas ja pysähtyivät äkisti. Silloin jostain hyökkäsi kolmas orava ja alkoi ajaa toista takaa, kunnes nekin jähmettyivät, ja vuoro vaihtui taas.

ellauri206.html on line 135: Seurasin ahdistuneena oravien korkeita hyppyjä oksalta toiselle. Niiden nopeus oli saatanallista. Kuin Unikankareen murhatut olisivat ampaisseet puuhun tupsukorvaisina jyrsijöinä. Jos minulla olisi ollut haulikko, olisin ampunut eläimet rauhoittaakseni ne. Seisoin puun juurella ja katselin oravia, kunnes ahdistus hellitti ja taivas vaaleni ja vaikutelma oli äkkiä kuin valtavasta triptyykistä: vasemmassa siipikuvassa virtasi Aurajoen musta uoma, oikeassa turposi tuomiokirkon valaistu kivikasa, ja keskiosassa kasvoi vaahtera mielisairaine oravineen, jotka jahtasivat tuiskussa toisiaan, töykkivät, ahdistivat ja kiduttivat toisiaan samalla kun Uudenmaankadulla henkilöautot ja täydet bussit vyöryivät ohi. Mutta sitä saattoi katsella tyynenä, sillä jos pysäyttäisi oravat ja kysyisi, miksi ne toimivat näin, ei saisi vastausta, tai jos pysäyttäisi ihmiset, ei vastausta. Ne toimivat näin koska ne toimivat näin. Sokeaa tahtoa täynnä ihmisetkin muotoutuivat maan homeesta ja pystyttivät tuiskuavan avaruuden alle kirkkonsa, koulunsa, kauppapaikkansa ja sotilaalliset järjestelmänsä.

ellauri206.html on line 140: Ketamiinin syntetisoi Cat Stevens Yhdysvalloissa 1962. Se oli hyvä kenttäanesteetti Vietnamissa. Stezonhattuinen U.S. jalkaväkirykmentti varmaan toi sitä mukanaan Alajärvelle. Ketamiini voi aiheuttaa kuolemanläheisyyskokemuxia. Niin kyllä sotakin. 

ellauri206.html on line 143: Paras keino paljastaa narsisti on kysyä. Paras keino paljastaa pitkä kirjailija on mitata sen varjo keskipäivällä. Riku on akateeminen aitosuomalainen naisten mieleen. Vedin ylleni Kraftwerkin Tour de France paidan, Carharttin khakihousut sekä Kangolin hellevitun. Olin liian laiska lisääntymään. Lapset ovat aikavarkaita. Riittää että hoidon häpy ja pakarat hankaa satulaa.

ellauri206.html on line 149: han-subsequently-he-became-a-british-citizen-in-2010-the-iraq-war-began-10-years-ago-this-week-photograph-taken-on-march-17-2013-reuterspaul-hackett-britain-tags-military-politics-society-sport-soccer-conflict-2E6A949.jpg" />

ellauri206.html on line 152: Hänelle tehtiin teeveekazojien kustannuxella hoitoa Kuwaitissa ja myöhemmin Lontoossa, jossa hänelle varustettiin robottiproteesit, jotka Kuwaitin hallitus maksoi. Hän ei enää käytä käsiä, koska hän piti niitä liian painavina ja raskaina, vaikka käyttikin keinotekoisia aseita koulun aikana, jotta hän ei kiinnittäisi huomiota itseensä. Hän osallistui Hall Schoolin Wimbledoniin. Limbless Association (LA) perusti rahaston Irakin konfliktin amputoitujen auttamiseksi. Vuonna 2004 Ali Abbas Storyn kirjoitti Alista Jane Warren ja julkaisi Harper Collins. Hänet esitettiin 60 Minutes -ohjelmassa 13. toukokuuta 2007.  Hänet esiteltiin Time - lehden syyskuun 2011 numerossa. Todnäk myös Kalutuissa Paloissa.

ellauri206.html on line 154: 1. tammikuuta 2010 ilmoitettiin, että Ali Abbas saa Britannian passin. Alilla oli tarjouksia muista maista, kuten Kanadasta ja Yhdysvalloista, mutta hän hylkäsi ne, koska he eivät ottaneet hänen ystäväänsä mukaansa. Abbas selittää edelleen, että hän oli kieltäytynyt tarjouksesta mennä Kanadaan, koska henkilö, joka tarjoutui tuomaan hänet sinne, ei ottaisi tai voisi myös viedä ystäväänsä Ahmedia, toista sodan loukkaantunutta irakilaista, jonka hän tapasi Kuwaitin sairaalassa. Ahmed päätyi menemään Yhdistyneeseen kuningaskuntaan hänen kanssaan ja he ovat edelleen läheisiä ystäviä. Ali ja hänen ystävänsä lähtevät joka vuosi julkisuuspyöräretkelle, nimeltään Baghdad Bikers. Ali polkee, Ahmed ohjaa, niinkuin tanssi matka käy. Naantalin uimarannalla keskivartalolihavien perheenisien kullit pullottavat yhä uimahousuissa rauhallisina ja luotettavina. 2003 etäiseltä tuntunut mahdollisuus että amer. häivehävittäjät pommittavat Muumimmamman kahtia Muumilaaxossa on silminnähden kasvanut.	

ellauri206.html on line 156: "Olin aina vihainen siitä, mitä meille tapahtui", hän sanoo. "Menetin perheeni ja sen, mitä minulle tapahtui. Tietenkin olin vihainen. En näe mitään syytä, miksi näin tapahtui. Minulle se on kuin... painajainen."

ellauri206.html on line 158: 	Raisionrannan pystypanosta doggie style polkupyöräretken tauolla tuli hakematta mieleen vietnamilaisen parin nainti laiturilla. Vaikka temppujärjestys on eri, sillä kaukoidässä aloitetaan aina suihinotolla, siitä perätarjontaan ym akrobaattiasentoihin, tavallinen selinmakuu tulee viimeisenä ja päättyy ruiskahduxeen hoidon mahalle tai naamalle. Muuten hommat ovat yksitoikkoisesti samanlaisia. Alilta ei onnaisi, sillä tarvitaan myös käsiä eikä pelkkää kättäpidempää. 

ellauri206.html on line 160: Rikun kirjan kandaulismiluvussa missä Petrin kalu seisoo saunassa vastahakoisesti kohti tuppikullisen ravintoloizija Seilon suojatin, lyhyenlännän Marjan kasvoja, mainitaan elokuva nimeltä

ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdysvaltalaisista teineistä heidän kesälomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät  Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944.  Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen.

ellauri206.html on line 163: 	Vuonna 14 Riku oli sortunut sekakäyttäjäxi. Tehtyään parannuxen ja laihduttuaan 15kg  se pääsi vielä kerran häräntappoaseen armoihin, mutta nahkamunax jääneen 2014 finlandiaehdokkaan jälkeen repsahti kai uudestaan. v. 2020 avioeron jälkeen siitä ei ole kuultu mitään. Vaikka päihderiippuvuuksien ja pakko-oireisen häiriön välillä on suuria eroja, niitä yhdistää vapaan tahdon ongelma. Riku oli humanisti joka kaipaa rahaa ja arvovaltaa. Olis ruvennut lääkärix tai toimarixi sitten. Muttei siitä ollut siihen. Se oli ja on tyhjäntoimittaja. Rousseaukin oli luultavasti anaalis-obsessiivinen. Rikusta tuli Apu-lehden senttari. Kuusi nuhjuista biologia ja humanisti, julkisuusviuhahtaja. Jos haluat julkkistohtorixi, kampaa tukkasi. Ja hymyile, perkele. Jos Rikulta kysyisi se vastaisi, juu, olen narsisti. Kova poika ryyppäämään, hiivaa helttaan, hapanta huiviin, kuten runoilija Riza. Kirjailijat käy keikalla tuppukylissä kuten muutkin viihdetaiteilijat. Panelistien jlkeen esiintyisivät kähärä rakkausrunoilija (Tommi Tabermann) ja yhtä kuuluisa murrerunoilija (Heli Laaxonen). Panelistien tehtävä on ensin pitkästyttää maalaisista sappikuset pihalle. Sitten maistuu seniili romantiikka sekä murremarmatus. Happamia ovat kirjailijat toisilleen ja kateita. Tulee mieleen pahantuulinen alivaltiosihteeri Kouvolan kasarminmäellä.

ellauri206.html on line 165: Riku haluaa seuraavaxi bylsiä vakavaa nelikymppistä bioeetikkoa jolla on kulunut naama mutta solakat sääret kurvikas lantio ja komeat kannut. Mutta se ei kexi parempaa keskustelunavausta kuin Piditkö Peter Sellersin kirjasta Oikeutta eläimille? Peter Singerin Oikeutta eläimille on tietokirja ja manifesti eläinten oikeuksista.

ellauri206.html on line 167: 	Kun otin tämän manifestin lukulistalle kaksi vuotta sitten (kyllä, niin pitkä lukulista minulla on), odotin tämän olevan jotain ekoterroristin äärimmäistä kiihotusta, jossa argumentoidaan tunteilla ja hirveällä äärivasemmistopaatoksella kapitalismin tuhoamisesta. Olin hieman pettynyt, että tämä onkin ihan asiallinen ja tieteellinen kirja filosofiasta, jonka mukaan humanismi pitäisi ulottaa ihmislajin ulkopuolisiinkin lajeihin. Ja kapitalismi myös.

ellauri206.html on line 170: Rahan paras puoli on sen luonnottomuus.  Se riisuu arjen vuorovaikutuksesta kaiken henkilökohtaisen ja kumoaa kiitollisuudenvelan ja vastavuoroisuuden kaltaiset paskariesat. Seteli ojennetaan. Ihminen on hetken asiakas tai palveluhenkilö ja unohtuu puolessa minuutissa. Onpa hienoa. Kierkegaardin tylsyydet on Rikun mielestä paikoin ihastuttavia ja hauskoja. Joopa joo. Rikun suurin ongelma on sama kuin Kierkegaardilla: pitäisi näkyä. Ei sitä asiat sellaisenaan kiinnosta, vaan  niistä viestintä. Toivoimme päihittävämme edes jonkun.

ellauri206.html on line 174: 	Hyvä että käytiin Turussa kesäkuussa hakemassa Seijalle passia, nyt muistan mikä on Hansakortteli. Rikun tyylin heikkous on periodittomuus. Virkkeet töxähtelevät hukkapätkinä kuin Ali Abbaxen kädentyngät. Sama vika kuin Ernesto Hemingwaulla. Mutta sentään jotakin Rikukin on tajunnut:

ellauri206.html on line 178: 	Tää  Rikun romaani on kuin miesten Regina: tekohauska panoviisu laulettuna repivällä ämmänäänellä. 

ellauri206.html on line 180: Michel Houellebecq [miʃɛl wɛlbɛk], oik. Michel Thomas (s. 26. helmikuuta 1958 Réunion), on ranskalainen kirjailija. Hän on Ranskan kiistellyimpiä ja tunnetuimpia kirjailijoita. Houellebecqin äiti oli lääkäri ja isä hiihdonopettaja ja vuoristo-opas. Hän syntyi Réunionin saarella, mutta hänet lähetettiin viisikuukautisena asumaan Algeriaan äidin äidin luokse. Houellebecq on todennut katkerahkosti että "Vanhempani menettivät kiinnostuksensa olemassaolooni hyvin varhain." Michel on selvä vahinkolaukaus. Hän asui Algeriassa vuoteen 1961 asti.

ellauri206.html on line 184: Contre le monde, contre la vie on H. P. Lovecraftia käsittelevä teos. Se sisältää Stephen Kingin (yäk) esipuheen, Houellebecqin pitkän esseen Lovecraftin teoksista ja elämästä ja kaksi Lovecraftin pitkää novellia, "The Call of Cthulhu" ('Cthulhun kutsu') ja "The Whisperer of Darkness" (Kuiskaus pimeässä) ranskaksi käännettyinä. Tästä häiskästä on joku aikaisempi paasaus albumissa 204, jossa ruoditaan Rikun jouzenlaulua. Se näyttää piipunrassilta. Siis Thomas. Tai no molemmat. Sitä on syystä sanottu islamofobiseksi, rasistiseksi ja seksistiseksi ja väitetty sen myötäilevän äärioikeistoa. Oikeus nautintoon (Plateforme, 2001. Suomentanut Ville Keynäs) on täyttä millenniaaliroskaa sekin. Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen ja nautinnolliseen seksuaalisuuteen. On tärkeää siis tutkiskella itseään ja opetella tunnistamaan jutut, mitkä tuntuvat itsestä nautinnollisilta. Omaan kehoon kannattaa tutustua rauhassa ja selvittää millainen kosketus tuntuu itsestä nautinnolliselta. Myös vammaisilla on oikeus nautintoon, tunnevammaisilla varsinkin.

ellauri206.html on line 186: 	Kulttuuriministeriössä työskentelevän Michelin elämä on ankeaa ja yksinäistä. Vapaa-aikanaan hän vierailee toisinaan peep-showssa ja nukahtelee tv:n ääreen. Isänsä kuoleman jälkeen hän päättää hetken mielijohteesta matkustaa Thaimaahan. Thaimaassa Michelille avautuu vieras kulttuuri ja eroottisten houkutusten puutarha, jossa kaikki on mahdollista. Michel saa tuntea seksuaalista nautintoa, jonka rinnalla hänen aiemmat käteenvetokokemuksensa kalpenevat. Matkallaan Michel tapaa myös Valérien, joka on matkailualalla. Pariisissa heidän välilleen syntyy intohimoinen suhde, jollaista kumpikaan ei ole ennen kokenut. Michel ja Valérie palaavat Thaimaahan käynnistämään uutta, estotonta seksiturismibisnestä. Matkailijat kuitenkin palautetaan paratiisista elämän kovuuteen varsin dramaattisella tavalla.

ellauri206.html on line 192: 	Valkokankaalle ilmestyi jonkin kehitysmaan katu. Se oli alkeellinen, päällystämätön ja kuoppainen katu, jolla laihat rumat shiatsulapset pelasivat jalkapalloa. He olivat pukeutuneet surkeisiin rääsyihin. heidän kauhtuneita piraatti- t-paitojaan koristivat länsimaisten tuotemerkkien halvat kopiot. Mutta heidän elämänilonsa erottui aitona. Heidän ympärillään talot olivat karuja kiviseinäisia laatikoita, joihin tuskin tuli lämmintä vettä tai sähköä. Siellä olivat heidän kotinsa. Sieltä he tulivat aamuisin kuoppaisille kaduille leikkimään (kun ei ollut koulua).

ellauri206.html on line 194: 	Nicholas näytti sitten yleisölle kuvasarjan itkevistä lapsista. Ensimmäisessä kuvassa oli ehkä viisivuotias tyttö, jonka kyynärpäästä katkennutta kättä suojasi likainen verinen side. Joltakin pojalta oli puhjennut silmä, jonkun toisen suu oli revennyt rumaksi repuxi jonka sisältä hohtivat helmenvalkeat pikku hampaat. Yhden tytön yläruumiin iho oli palanut kauttaaltaan mustaksi ja koppuraiseksi kuin uuniin unohtunut lasagne, ja häneltä puuttuivat molemmat kädet. Murrosikäisen pojan jalat olivat katkenneet polven yläpuolelta. Hänen kasvoillaan oli pieniä tummia aknearpimaisia täpliä.

ellauri206.html on line 200: Jossain krimisarjassa oli apulainen jolla oli Munchausenin syndrooma. Se syötti hoidokille jotain lääkettä pitääxeen sen sairaana. McIlroy kävi sairaaloissa kuten Kilroy sotanäyttämöillä teeskennellen milloin minkäkinlaista sairasta, kunnes kuoli 68-vuotiaana vanhainkodissa. Musta tuntuu että olen sairas maanantaina, sanoi Max Roth viikonlopulla. Samaa veruketta koitin käyttää izekin pienenä, kehnohkolla menestyxellä. 

ellauri206.html on line 204:   Innan ukki on kehno paskiainen. Kädetön sotaveteraani jonka puhuu feikkikarjalaa kuin sontimaton tutilas. Ukkihan on kuin Tuomas Kyrön kylmie mieleni pahoitin. Millenniaalien olis paras pitää turpa kii veteraaneista. Inna 30v ajattelee että vanhuus on kammottavaa, kaikkien tulisi osata kuolla ajoissa. Vieläköhän Riku tuumaa näin kun on ize viisikybää?

ellauri206.html on line 206: Mixi Riku syö appelsiinin syxyllä? Ne ovat silloin pahoja. Adidaxen sorzit ja Vansin huppari. Mahonkihyllyn Teema-astiat ja omenat Alessin vadissa. Vittu mikä pelle merkkimies. Vanhemmista yllättävän vähän mainintaa. Teki WWW heti mieli juopotella. Ja vandalisoida turkufasistin partapozon dollarihymyä. Search me. Ketamiinipiikin jälkeen Riku näyttää murhatulta silkkiuikulta. Oxennettu mustikkasoppa ei ole sinistä vaan punaista.

ellauri206.html on line 208: Talvisodan syttyessä ukki oli ollut nuori kersantti. Pahaa tuhoa tehneeltä ukilta puuttuu varpaita kuin Raidilta. Mistähän tässäkään Rikun turahduxessa on oikein kyse? Vaikea sanoa. Onko se uusi Väpi Linnan sotaromaani? Väpikö se nuoli Rikun hampaita? Väpi kuoli 1992, liian vanha siihen tehtävään. Ukki oli Ylen sankia priha, niinkö joku Väpin Hietanen. Meidän luokalla oli eräs Hietanen. Oliko se mukana 50-vuotisluokkajuhlassa? Saattoi ollakin. Sen naama on jo melkein unohtunut.

ellauri206.html on line 211: Riku ei pysty aikuistumaan edes kirveellä. Siitä on noloa olla eno, se on kuin pukeutuisi porokuvioiseen neuletakkiin. When the Prophet sallallaahu `alayhi wa sallam (may Allah exalt his mention) was asked: “Which sin is the greatest?” He sallallaahu `alayhi wa sallam (may Allah exalt his mention) said: “To set up rivals for Allah, your Creator.” It is said: ‘Thereafter?’ He sallallaahu `alayhi wa sallam (may Allah exalt his mention) answered: “To kill your children for fear of eating with you (i.e. fear of want). It is said: ‘Then, which is next?’ The Prophet sallallaahu `alayhi wa sallam (may Allah exalt his mention) said: “To have sex with your neighbor's wife.”

ellauri206.html on line 218: 	Crissy Moran (s. 22. joulukuuta 1975 Jacksonville, Florida, Yhdysvallat) on brunetti hirmu petiitti entinen yhdysvaltalainen pillunnäyttelijä. Se on vain 157 cm pitkä ja painaa märkine häppäreineen vaivaiset 45 kiloa. Vuonna 2006 Moran kertoi omilla MySpace-sivuillaan lopettaneensa pornon tekemisen, koska hän oli saanut kristillisen herätyksen. Tämän jälkeen hän on kamppaillut saadakseen kuvansa pois pornoa ja eroottisia kuvia levittäviltä nettisivuilta. Kamppailu on toivoton. Watch nude Crissy Moran aka Chrissy Moran, Chrissy Morgan fuck hard in full-length anal sex, threesome, lesbian and POV (nussijan näkökulma) Pornstar porn videos on xHamster!

ellauri206.html on line 229: 	– Meillä oli pienet kuvaukset meneillään ja tunsin oloni tosi hyväksi. Sitten ohitsemme käveli tyyppi, joka sanoi, että ”tuo tyttö on liian lihava”. Noin isolla rumpalla ei pitäisi enää twerkata. Tällainen peppu ei kuitenkaan ylläpidä itseään, "Tinze" kuittasi julkaisussaan.

ellauri206.html on line 233: 	Rikun kirjat on monologeja vaikka puhujia olisi useampia. Se vähä dialogi mikä niissä on ei vaikuta aidolta. Eikä henkilöt. Ne ei elä omaa elämäänsä vaan paasaavat kynäilijän ajatuxia. Henkilöt ja toimijat: Riku, Rikun pippeli, Rikun pussukat. Vielä kerran pojat! Humaltunut shiazupissis Laila nosti hametta. Sieltä pörhisteli tussu tuuhea kuin rusettimarsu tekemässä pesää herkkuhaarukkaan.

ellauri206.html on line 243: 	Sysmän kirjastossa on uusi vaatimaton mutta viehättävä kirjastonjohtaja, jonka kanssa tuli puhetta Houellebecqistä. Se oli lukenut vähän matkaa Michelin kirjaa Alkeishiukkaset mutta alkoi tympäsemään, jätti kesken. Tolkun ihminen siitä päätellen. Se on ollut Sysmässä kohta vuoden ja pitää työstä, pitäneekö Sysmästä? En huomannut kazoa onko sillä sormusta. Lainasin siltä Wellbeckin 6. romaanin Alistuminen eli Islam. Lisää islamofobiaa ihan takuulla. 

ellauri206.html on line 247: Outoa tai ei oikeasti ollenkaan että islamofobit esiintyvät siionisteina. Onhan vihollinen niillä yhteinen.

ellauri206.html on line 250: Il adopte le pseudonyme de Jean Lorrain, seule condition pour écrire tout en continuant à recevoir un soutien financier de la part de son père armateur. Sa mère pointe une épingle au hasard sur une page de dictionnaire, désignant le mot « lorrain », et il approuve cette trouvaille pour son côté « simple, sonore, solide ».

ellauri206.html on line 252: IL fréquente le salon de Charles Buet, où il rencontre Jules Barbey d'Aurevilly, Joris-Karl Huysmans, François Coppée, Léon Bloy, Laurent Tailhade et autres cretins. Il rencontre Edmond de Goncourt, avec qui il restera lié jusqu'à la mort de ce dernier en 1896, et qui fut son principal protecteur. Edmond de Goncourt, dans la récente édition complète en 22 volumes du Journal des Goncourt, se montre curieux de toutes les questions sexuelles et particulièrement de l'homophilie. À partir de 1884, Edmond de Goncourt, jusque-là banalement réactionnaire, devient un antisémite enragé, Jésus l'a sauvé après 27 années d'homosexualité. Il se veut esthète et dandy en même temps qu'explorateur tapageux du vice et de la vulgarité, curieux assemblage qui verse souvent dans le pire mauvais goût, et qui lui vaut le mépris hautain de Robert de Montesquiou, dont Lorrain, pour sa part, fait volontiers sa tête de Turc pour sa prétention à l'élégance et à la chasteté. « Lorrain », écrit Léon Daudet dans ses Souvenirs, « avait une tête poupine et large à la fois de coiffeur vicieux, les cheveux partagés par une raie parfumée au patchouli, des yeux globuleux, ébahis et avides, de grosses lèvres qui jutaient, giclaient et coulaient pendant son discours. Son torse était bombé comme le bréchet de certains oiseaux charognards. Lui se nourrissait avidement de toutes les calomnies et immondices. »

ellauri206.html on line 255: 	Mandrake eli mandragora on alruna. Eikös se ole Taika-Jim? Tästä on jo ollut puhetta. Rohtomandraken juuret muistuttavat alastonta ihmisruumista. Uudelleen tunnetuksi alruunan on tehnyt J. K. Rowling, joka on liittänyt sen Harry Potteriin. Siinä hän on yhdistänyt kasviin humoristisen ominaisuuden, jossa kasvi läpikäy samat yksilönkehityksen vaiheet kuin ihminen. Hulvatonta! Miehen rakkaus on pelkkää saadusta nautinnosta tunnettua kiitollisuutta. Vitun narsisti. Aivan hervoton persepää! Piipunrassi patriarkkana. Macho humanisti joka valikoi sisustuskankaita. Michel olet oikea SUNNI! Kuuntelee vielä Nick Drakea eikä ZZ Toppia. Ristiriitainen hahmo!

ellauri206.html on line 258: Cyrulnik war seit 1996 Studiendirektor der Fakultät der Humanwissenschaften der Université du Sud-Toulon-Var, Inhaber des Lehrstuhls für Ethologie sowie der Leiter einer Forschungsgruppe für klinische Ethologie am Irrenhaus von Toulon.

ellauri206.html on line 260: Borisin mielestä aggressiivisuus on usein panohalua. Naiset panee jalat haralleen kun ne tahtoo moloa. Se on suoraviivaista etologiaa.

ellauri206.html on line 261: Michel molo islamofobi pääsi radioaalloille typerän Charlie Hebdo metakan aikana. Muistan kun tyypit tuli kokouxiinkin keekoillen je suis Charlie napeilla. Vapauxista turhimpia on sananvapaus. Turvat kiinni turvelot!

ellauri206.html on line 265: Kukaan ei koskaan suuttunut Nerval-poloiselle, koittaa pistää väliin Alice. Se pitää frühromantikoista. Miehet ei kuuntele, ne pyörii jossain kukkoilun ja homoilun välimaastossa. Mitä niitä kiinnostaa varhaisromantikot, ne on fin de sieclen miehiä.

ellauri206.html on line 267: Gérard de Nerval (oik.Gérard Labrunie; 22. toukokuuta 1808 Pariisi, Ranska - 26. tammikuuta 1855 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija ja toimittaja. Nerval kuului Théophile Gautier'n ystäviin, ja hän liikkui 1830-luvulta alkaen romantikkojen piirissä. Nerval esitteli saksankielistä kirjallisuutta Ranskassa, muun muassa esikuvaansa E. T. A. Hoffmannia sekä J. W. von Goetheä. Ei ihmekään että heput ignoreerasi. Théophile Gautier rappellera dans La Presse du 30 janvier 1853 les mots de Goethe écrits au jeune traducteur : "je ne me suis jamais si bien compris qu'en vous lisant". Nervalin haudalla seisoo Obelix.

ellauri206.html on line 269: Figure majeure du romantisme français, il est essentiellement connu pour ses poèmes et ses nouvelles, notamment son ouvrage Les Filles du feu, recueil de nouvelles (la plus célèbre étant Sylvie), son recueil de sonnets (Les Chimères, dont le célébrissime El Desdichado, placé sous le signe du Soleil noir de la Mélancolie.

ellauri206.html on line 270: Gérard de Nerval, pseudonyme adopté en souvenir d'un lieu-dit, le clos de Nerval près de Loisy, un champ cultivé par son grand-père maternel, à cheval sur la commune de Mortefontaine.

ellauri206.html on line 277: Teophile ois aina halunnut bylsiä Grisin Carlottaa mutta joutuu tyytymään sen rumempaan isosiskoon Ernestaan. Sen kanssa se teki 2 tyttöä, joista Judith on kuuluisa. Il lui écrira (a Carlotta) jusqu'à ses derniers jours en 1872, elle âgée de 53 ans et lui de 61 ans, toujours avec passion et admiration, quémandant encore un regard, un baiser. Mitähän Ernesta tuumi siitä.

ellauri206.html on line 279: En 1844, Théophile Gautier fonde le club des Hashischins avec Jacques-Joseph Moreau, club voué à l'étude du cannabis. Ce club sera fréquenté par de nombreux artistes de l'époque, dont Charles Baudelaire.  Teophilen haudalla on muusia, nim. Kalliopee.

ellauri206.html on line 281: Identiteettiliike on kansainvälinen sosiopoliittinen liike, joka kannattaa kansallisen identiteetin säilyttämistä. Liike sai alkunsa Ranskasta vuonna 2002 kansallismielisenä nuorisoliikkeenä. Identitaareilla on aktiivista toimintaa muun muassa Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Liike sanoo olevansa vastajihadistinen ja vastustaa islamisaatiota. Identitaarit varoittelevat väestönvaihdosta, jonka teorian mukaan länsimaiden eurooppalaista väestöä ollaan tietoisesti korvaamassa muslimiväestöillä.  Kirjailija Timo Hännikäisen mukaan "identitaarit korostavat Euroopan maiden kantaväestöjen yhteistä perintöä".

ellauri206.html on line 283: Kuka vittu on Timö Hännikäinen? Timö Hännikäinen (s. 6. syyskuuta 1979 Padasjoki) on suomalainen suomentaja, kriitikko, esseisti ja runoilija. Hän on julkaissut muun muassa esseeteokset Taantumuksellisen uskontunnustus (2007), Ilman (2009), Ihmisen viheliäisyydestä (2011), Hysterian maa (2011) ja Kunnia (2015). Hännikäinen on myös julkaissut muistelmateoksen, Lihamylly (2017). Tamperelainen kustannusyhtiö Hexen Press julkaisi 2016 Hännikäisen kirjan Kuolevainen.	

ellauri206.html on line 285: Timö on piipunrassimpi vielä kuin Wellbeck. Hännikäinen on suomalaisen kansallismielisen yhdistyksen Suomen Sisun toinen vihapuheenjohtaja. Hännikäinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaiteen lukiosta vuonna 1998 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006, gradun aiheena 'Modernismin murros Väinö Kirstinän runokokoelmassa "Vihapuhetta"'. Hännikäinen on ollut järjestämässä ja toiminut myös puhujana äärioikeistolaisessa Awakening-tapahtumassa, jossa on vaadittu muun muassa valkoista ylivaltaa. Tilaisuuksissa on esiintynyt myös antisemitistisiksi ja fasistisiksi luonnehdittuja puhujia. Juhannusaattona 2015 Hännikäinen julkaisi Naisasialiitto Unionin sekä väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen tukipalvelun Naisten Linjan julkisilla Facebook-sivuilla alatyylisiä viestejä. Hännikäisen mukaan kyseessä oli humalainen hölmöily. Hän oli myös jo aikaisemmin lähettänyt alatyylisiä viestejä useille eri henkilöille. Viestien seurauksena Hännikäisen teoksia julkaissut Savukeidas-kustantamo lopetti yhteistyön hänen kanssaan. Mitä Houellebecq tarkoittaa? on Timö Hännikäisen toimittama vuonna 2011 Savukeitaan kustantamana ilmestynyt esseekokoelma kirjailija Michel Houellebecqistä.

ellauri206.html on line 287: Samassa hengenvedossa voisi kuitata Juhani Branderin. Juhani Brander (s. 1978) on turkulainen kirjailija, jolta on aiemmin julkaistu kolme runokirjaa ja kaksi proosateosta. Brander pääsi ainoana suomalaisena Best European Fiction 2010 -julkaisuun. Brander on Satakunnan Kansan ja Turun Sanomien kolumnisti ja kriitikko. Hän harrastaa urheilua, filosofiaa, elokuvia ja naisia. Nyttemmin Juhana on Suomen ehkä säälittävin miesasiamies. Mikähän siinä on että pölhöt miehet keskittyvät Turun kirjallisuustieteen laitoxelle?

ellauri206.html on line 290: El Dedichado

ellauri206.html on line 292: Today, I’m going to present you a rather complicated French poem, which speaks of French historical characters and refers to legends from France and the Roman and Greek antiquity.

ellauri206.html on line 303: La fleur qui plaisait tant à mon coeur désolé,		The flower that my afflicted heart liked so much		     

ellauri206.html on line 320: Born and raised in Paris, I have been teaching today's French to adults for 23+ years in the US and France. Based on my students' goals and needs, I've created unique downloadable French audiobooks focussing on French like it's spoken today, for all levels. Most of my audiobooks are recorded at several speeds to help you conquer the modern French language. Good luck with your studies and remember, repetition is the key!

ellauri206.html on line 325: Tänä aamuna Seijalla oli paha paranoiakohtaus. Lauri oli kadottanut tai varastanut sen kaikki kalsarit. Niitä kaiveltiin nelikätisesti pussilakanoiden syövereistä. Vesiperä. Lauri oli  pudottaa pussilakanalla Paavo Tynellin lampun katosta. Älä huiskuta! Sä et osaa! Mä en koskaan huiskuta! Sulla on aina ollut väärä tekniikka kaikessa. Kubilabala! Liiku horisontaalisesti!

ellauri206.html on line 369:   On kuitenkin pakko mainita perheen kesämatka  Walesiin,  hirmu iso Shire hevonen ja hirmu pienet falabellat, villit ponit New Forestissa, ja se kun Helmi hukkui Victoria Embankmentille. Se oli vuonna '99, helppo muistaa koska juuri silloin näkyi Oxfordissa täydellinen pimennys. Kazottiin oudossa hämärässä  auringon kapenevaa sirppiä noetusta lasista, linnut olivat säikkyneinä vaienneet. Siitä on mulla vielä virttynyt nelisilmäinen T-paita muistona: I saw the '99 eclipse, didn't do me any harm. Debatable. Sieltä ostettiin Helmille pieni britti koulupuku, joka sillä oli päällä koulun alkaessa seuraavana syxynä.

ellauri206.html on line 378:   Ehkä se vielä muuttaa mielensä. Ei se opettaminen nyt niin kauheata ole, ainakaan näin jälkeenpäin. Vaan turhapa tuota on koittaa neuvoa, se kieltää kuitenkin kuin pienenä: " Ei saa sanoa!"

ellauri206.html on line 381: Kun käytiin juhliin ostamassa iso lasti apinaa väkevämpää Itixen Alkosta, myyjä kazoi epäillen meitä sekä Helmiä, ja haarukoi: että lippajuhlatko on tulossa? Eiku valmistujaiset! Niin niin, valmistujaiset se sanoi epäluuloisesti.

ellauri206.html on line 411: oli alhainen näkemys kehosta, Augustinus oli 

ellauri206.html on line 421: nautintojensa orjuudessa, hän oli tuskassa. Panetti niin maan perhanasti. Hän 

ellauri206.html on line 422: meni ulos talonsa taakse puutarhaan, jossa hän 

ellauri206.html on line 439: Tämä on yksi tärkeimmistä jumalallisen ulostulon hetkistä kirkon historiassa. Kun Augustinus kuuli sen, hän ei enää muistellut etiopialaista eunukkia, joka oli kerran ottanut hänet käteensä ja tullut Jesajan kirjakääröön. Sen sijaan Augustinus muisti toisen kuuluisan kristityn Afrikasta, joka tunnetaan nimellä Pyhä Antonius autiomaasta, se jolla oli näitä aika eroottisia näkyjä. Pyhää Anttonia pidetään laajalti luostaruuden isänä, ja koppihartautta jouhipaita päällä piiska kädessä akuankkahousuissa arvostettiin suuresti 400-luvulta nykypäivään. Pyhä Antonius kuoli Augustinuksen ollessa vain kaksivuotias, mutta algerialaisena Augustinus kunnioitti aavikkoisiä, joista Antonius oli ensimmäinen. Tuolla hekumallisella hetkellä puutarhassa Augustinus muisti sen ajan, jolloin Antonius oli käynyt läpi oman tuskallisen tuskansa ja avannut Raamatun kriisihetkellä. Hän oli törmännyt tuohon peukalovärssyyn, jossa sanottiin, mitä hänen piti kuulla: "Mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille . . . seuraa minua” (Matt. 19:21). Antonius oli lähtenyt ulos, ja yksi kirkon historian suurista luvuista alkoi, luostariliikkeen alku, joka kokosi uskovia yhteisen elämänsäännön alle. Tunnetuin elämänsääntö tunnetaan nimellä Pyhän Benedictuksen sääntö, joka jatkuu monissa luostarikunnissa nykypäivään asti.

ellauri206.html on line 446: Ehei, jonninjoutavaan Ortega y Gassettiin ei pidä sekoittaa Petrus Gassendia, ketunnäköistä pikku teologia ja astronomia 1600-luvulta joka vastusti tomisteja, peukutti Hobbesia, Galileita ja Kopernikusta ja joutui Cartesiuxen vihoihin. Koitti sovittaa yhteen Jeesuxen ja Epikuroxen ja sai siitä haukut materialistixi. Näki kuunpimennyxiä ja pyrstötähtiä ja arvioi että aurinko on 1Kx kuuta isompi. Nimitti revontulet Aurora borealixexi. Sellainen lumihiutale. Descartes kelmi kehtas nyysiä vielä sen havainnot muista lumihiutaleista.

ellauri206.html on line 450:   Pierre Gassendi (22. tammikuuta 1592 – 24. lokakuuta 1655) oli ranskalainen filosofi, tiedemies ja matemaatikko, ja yksi oppineista libertiineistä. Hänet tunnetaan parhaiten siitä, että hän yritti sovittaa epikurolaisen atomismin yhteen kristinuskon kanssa.

ellauri206.html on line 454: Selon le témoignage de ses contemporains, Gassendi se levait régulièrement à trois heures du matin, jamais plus tard que quatre heures, et quelquefois à deux. Il étudiait jusqu'à onze heures, à moins de recevoir une visite et se remettait à l'étude vers deux ou trois heures après midi jusqu'à huit. Il soupait légèrement (une tisane tiède, des légumes, rarement de la viande) et se couchait entre neuf et dix. On le disait pieux, et pratiquant avec scrupule ses devoirs de prêtre ; ses paroissiens l'appelaient le saint prêtre. Par sa pauvreté, sa modestie, sa douceur, son humanité, sa bienfaisance, sa charité et sa simplicité, il faisait figure d'un anachorète, vivant dans le monde selon la règle d'un monastère. « Le plus grand philosophe parmi les hommes de lettres, et le plus grand homme de lettres parmi les philosophes », sanoi gibboni. Peu d'auteurs ont imaginé qu'il s'agissait là d'une posture, ou d'un masque. 

ellauri206.html on line 458: « M. Gassendi ayant été toujours si curieux de chercher à justifier par les expériences la vérité des spéculations que la philosophie lui propose, et se trouvant à Marseille en l'an 1641 fit voir sur une galère qui sortit exprèz en mer par l'ordre de ce prince, qu'une pierre laschée du plus haut du mast, tandis que la galère vogue avec toute la vitesse possible, ne tombe pas ailleurs qu'elle ne feroit si la même galère étoit arrêtée et immobile. »

ellauri206.html on line 462: Q(uora): Mikä on pseudoälykäs? Pseudoälykäs on opetellut asioita ulkoa ja pitää sitten kaikkea itsestäänselvyytenä niihin perustuen. Olen tavannut älykkäitä ihmisiä (selkeästi minua älykkäämpiä), jotka kysyvät kummallisia, jopa lapselliselta tuntuvia kysymyksiä. Asiaa mietittyäni olen havainnut, että niihin kysymyksiin ei ole oikeasti tiedossa kunnollista vastausta, on vain yleisiä oletuksia, joita kukaan ei ole koskaan haastanut.

ellauri206.html on line 473:   Liukkosen toinen romaani O ilmestyi vuonna 2017 ja oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Sen mä olen lukenut, paxu kuin mikä, jotain narsistista nuorisohomostelua.  Vuonna 2019 ilmestyi Liukkosen kolmas romaani, Hiljaisuuden mestari, joka on Helsingin Sanomien Jukka Petäjän mukaan ”äärimmäisen mielenkiintoinen, neuroottinen ja omapäinen romaani”. Olikohan se myyntilässähdys?

ellauri206.html on line 486: Valon näyttäjä on yrittävä psykologi Miika-Markus Järvelä, joka on yrityksen hallituksessa mukana yhdessä Erkka Simolinin kanssa. Simolin kertoo toimivansa yrityksen markkinoinnin parissa. "Miika-Markus" ja "Erkka", jo nimet ovat paljon puhuvat. 

ellauri206.html on line 488:   Ilmo Härpäläinen löytyi meren pohjasta puntit jalassa. Lasse Lehto oli ne sille valanut. Habeas corpus lopultakin toteutui ja Lasse joutui 38 vuoden tauon jälkeen tiilenpäitä lukemaan. Vaikka Lasse oli löytänyt uuden jumalaa pelkäävän naisen rinnalleen valosovelluxesta. Lasselle on tärkeää oma ulkonäkö, hyvät autot ja purjehtiminen. Nyze on jo vanha mies. Sen mielestä on epistä että näin vanhaa miestä sorretaan ja muita kehutaan. Siitä se raivostuu aivan simona.

ellauri206.html on line 496:   Miten ihmeessä saat mitään tietoa toisen arvoista, jos löytyy vain kuvia kymmenestä eri harrastuksesta mitä herra harrastaa, eikä mitään muuta. Paljon oli jäykän mulkun kuvia.

ellauri206.html on line 505: Some pillastui: Farmin voitto pedattiin Teemulle?!? "Törkee temppu" "Taina oli ihan vailla mahiksia".

ellauri206.html on line 509:     Maailman menoa: Voiko Martinaa muuta kuin nauraa. Baha oli "tiedän, että ollaan loppuelämä yhdessä."😂 Pikkarainen oli " tässä on nyt se oikea ihminen, en luovu susta koskaan."😂

ellauri206.html on line 511: Raju tilitys Stefan T, nyt aloitti Sofia haukkumiset ja käy terapiassa.

ellauri206.html on line 518: Työttömän työnhakijan pääasiallinen tehtävä on työnhaku. Ja uusi työnhaun malli korostaa sitä. ”Tavoitteena on nopea työllistyminen”, sanoo TE-toimiston johtaja. Ja tässä hän aivan oikeassa, koska työttömyysedun saadakseen työttömän on suoritettava velvollisuutensa. Työttömän on haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa välttääkseen karenssin.  Työnantajat toivovat, ettei yhteenottoja tulisi. ”Ei puhettakaan turhista hakemuksista ja hakemusten tulvasta.” "Kun työn kysyntä kasvaa palkat laskevat", laskeskelevat työnantajat.

ellauri206.html on line 520:     Suvi Teräsniska vie harvoin julkisuudessa nähdyn Simo-miehensä wc:seen - Katso kuvat! Seiska paljastaa: Tässä ovat uudet Vain elämää -tähdet: Erika Vikman, Tommi Läntinen, Meiju Suvas...

ellauri206.html on line 522:     Lasta odottava Johanna Harlin hehkuu Cannesin juhlissa kuin tulitikku - Some ylistää. Oletko muuten katsonut The Harlins -realityä? Mielipiteitä?

ellauri206.html on line 533: Käyttäjiä liian vähän, puolet feikkejä: maisemakuvia, eläimiä, sarjakuvahahmoja sekä uskonnollisia iskulauseita, niitä ehkä poistetaan mutta koko ajan tulee lisää spämmi proffuja. Algoritmi näyttää 20 samaa profiilia jatkuvasti vaikka googlen mukaan käyttäjiä 10.000. Kadun että maksoin premiumtilin. Valo tiimi vois vähän tehdä jotain asialle? Liikaa pyydetty?

ellauri206.html on line 535: Ihan huono sovellus, kyllä on noloa kun on sama sovellus kuin tinderi ei mitään eroa tämä sovellus on vain ottanut jumalan mukaan rahastukseen , paikannus on ihn per*eestä mitä esimerkiksi 848km päästä olevasta naisesta? Eikai kellään ole niin pitkä? Vai onko? Onko vika minussa?

ellauri206.html on line 539: Höpöhöpö! Kyllä on tosiuskovat harvassa Valon profiileissa. Mitään esittelyä ei ole monellakaan; ihmisen kuvakin harvemmassa. Ei siis kerrota yhtään, mitä ollaan hakemassa. Naisten profiileissa kuulemma myös kuvattomuus ja tyhjä esittely on yleinen. Naisia kumminkin on saitilla paljonkin, mutta lienevätkö ammattilaisia tienausmielessä? Olen naisena saanut tykkäyksiä jopa naisilta! Miten tämä on edes mahdollista? Valon periaatteiden mukaan ei edes kysellä heteroudesta, koska naisille ei näytetä naisten eikä miehille miesten profiileja. Laitoin palautetta useammasta asiasta Valon tuki-sähköpostiin. Mitään vastausta ei ole tullut.   

ellauri207.html on line 2:   harset="utf-8">

ellauri207.html on line 45: 	Toinen sakkolihan makustelija on Stig-Erland Larsson, jolta löysin Heinolasta millenniaalitrilogian toisen osan, Tulitikkuja lainaamassa, à 50 snt. Hinta oli kohdallaan, joten ostin sen. Tai Seija osti kun mulla ei ollut kukkarossa kuin kärryrahoja. Kotona huomasin että mulla olikin jo se. Mitä vittua. Heitin rodeen toisen kappaleen. Se oli ollut varmaan ilmainen. Nyt muistan, pöllin sen Kontin kontista. Hemmetin hemmetin hemmetti. Rikos ei kannata. 

ellauri207.html on line 55: 	Sven-Ingvars on ruotsalainen dansband. Se perustettiin vuonna 1956 Slottsbronissa nykyisessä Grumsin kunnassa Värmlannissa. Hittejä ovat olleet mm. "Fröken Fräken", "Kristina från Vilhelmina", "Vid din sida" ja "Önskebrunnen". Vuonna 2009 yhtyeen albumi Sven-Ingvars i Frödingland (1971) pääsi mukaan kirjaan Tusen svenska klassiker, johon koottiin tuhat Ruotsissa julkaistujen kirjojen, elokuvien, äänilevyjen ja tv-ohjelmien klassikkoa.

ellauri207.html on line 57: 	Gruppen bestod vid bildandet av Sven Svärd (trummor), Ingvar Karlsson (dragspel, bas och elgitarr) och Sven-Erik Magnusson (sång, gitarr, klarinett och saxofon). Så småningom utökades bandet med ytterligare två medlemmar, basisten Rune Bergman 1958 och saxofonisten Sven-Olof Petersson 1962. Sven-Erik Magnusson, som var med i bandet sedan starten 1956, var frontfigur i Sven-Ingvars fram till sin död i mars 2017. Under en kort period 1962 hade bandet också en kvinnlig vokalist - Marianne Nilsson, sedermera Marianne Kock.

ellauri207.html on line 65: 	Nick Cave on izeasiassa  esiintynyt jo kahdesti, albumissa 15 harppisaku Ellenbergerin häämusana, ja Riku Rinkulan peukuttamana numerrossa 129. Se on Kari Hotakaisen ikätoveri, Petteriä 2v nuorempi. 

ellauri207.html on line 69: Nick Cave on säveltänyt myös elokuvamusiikkia. Yhdessä yhtyetoveri Warren Ellisin kanssa hän on säveltänyt musiikin elokuviin The Proposition – Ehdotus (2005) ja Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta (2007).

ellauri207.html on line 72:   ‘And the crows – they still wing, still wheel, only closer now – closer now – closer to me. These sly corbies are birds of death. They’ve shadowed me all mah life’

ellauri207.html on line 74: 	Outcast, mute, a lone twin cut from a drunk mother in a shack full of junk, Euchrid Eucrow of Ukulore inhabits a nightmarish Southern valley of preachers and prophets, incest and ignorance. When the God-fearing folk of the town declare a foundling child to be chosen by the almighty, Euchrid is disturbed. He sees her very differently, and his conviction, and increasing isolation and insanity, may have terrible consequences for them both…

ellauri207.html on line 87: informs readers that it was published by Harvard University Press, the book has been impossible to find. Until now. We’re very excited to announce the long-awaited publication of Parnault’s Dimensions in Mathematics.

ellauri207.html on line 89: Like no work since the Arithmetica of Diophantus two millennia before, L. C. Parnault’s Dimensions in Mathematics presents the fullness of mathematical knowledge attained by man. From Thales to Turing, Pythagoras to Euclid, Archimedes to Newton, the Riemann Hypothesis to Fermat’s Last Theorem, Parnault escorts both serious mathematicians and the non-mathematical mind through the deepest mysteries of mathematics. Along the way he offers the greatest expositions yet of number theory, combinatorial topology, the analytics of complexity, and his own groundbreaking work on spherical astronomy. Dimensions equips even elementary readers with the tools to solve the logical puzzles of the perfect universe that can exist only in the mind of a mathematician.

ellauri207.html on line 93: Das Lambeau Field ist ein American-Football - Stadion und befindet sich in der US-amerikanischen Stadt Green Bay im Bundesstaat Wisconsin. Die Anlage ist die Heimstätte des NFL -Teams Green Bay Packers. Es ersetzte das City Stadium von 1925. Gegenwärtig (Stand 2017) fasst die Sportstätte 81.441 Zuschauer.

ellauri207.html on line 104:     Ovoid green fruit that grows in bunches on trees up to 30m high. The fruit typically ripen during the summer. The fruit is related to the lychee and have tight, thin but rigid skins. Inside the skin is the tart, tangy, or sweet pulp of the fruit covering a large seed. The pulp is usually cream or orange coloured. Half peeled it looks like a moist glans peeking out of a tight prepuce. 

ellauri207.html on line 108: Waya, that third picture lookin real pornographic!

ellauri207.html on line 112:   Edellisvuoden jouluna hän oli kutsunut Lisbeth Salanderin mökilleen Sandhamniin. He olivat tehneet pitkiä kävelyretkiä ja keskustelleet dramaattisella äänellä  tapahtumista, joihin he olivat joutuneet edellisvuonna, jolloin Mika oli kokenut näin jälkikäteen katsottuna elämänsä kriisin, ja retkien jälkeen he olivat puineet tapahtumien jälkimaininkeja punkassa. Mika oli tuomittu parittelusta pariksi kuukaudeksi vankilaan, hänen maineensa tyhjäntoimittajana oli vedetty lokaan ja hän oli joutunut lähtemaan aikakauslehti Millenniumin toimituxesta lerppahäntä koipien välissä. Mutta yhtäkkiä kaikki oli muuttunut hyväxi: Teollisuusjohtaja Henrik Vangerin elämäkerta, jonka kirjoittamisen Mikael oli alkuun kokenut hyvin ansaituksi terapiaksi, olikin muuttunut yllättäen hyvin ovelan, tuntemattoman sarjamurhaajan (en enää muista kenkä) takaa-ajoksi.

ellauri207.html on line 114:     Ajojahdin tiimellyksessä Mikael oli törmännyt kipeästi Lisbeth Salanderiin. Lisbeth ei ollut vain auttanut murhaajan takaa ajossa - hän oli kirjaimellisesti pelastanut Mikaelin lerppahännän.

ellauri207.html on line 116: Yhä uudestaan ja uudestaan Lisbeth oli lyönyt häntä tiiliskivellä jolla meidän esi-isää mojautettiin romaanissa Maailman ääreen, ällikällä sekä omituisilla supervoimillaan: valokuvamuistillaan ja ilmiömäisellä tietokoneenkäsittelytaidollaan. Lisbeth oli maailmanluokan hakkeri,  joka niissä piireissä tunnettiin ainoastaan nimellä White Anglo Saxon Protestant.

ellauri207.html on line 119:     Kansainvälinen talousrikoksiin keskittynyt poliisi tutki edelleen skuuppia joka antoi Mikaelille ihanan tilaisuuden istuskella tasaisin väliajoin julkkixena tv-sohvilla. Seisoa ruudussa vakaana kuin kompassineula. Onnexi hänellä oli jalassa ruozalaiset puuvillavöiset pehmyrihousut jotka istuvat vaikka teillä seisoo. Vittu et on sitten etovaa linssiluteilua.

ellauri207.html on line 137:     Wilt Chamberlain

ellauri207.html on line 141:     Michael Douglas 3x

ellauri207.html on line 161:     Charlie Sheen 3x

ellauri207.html on line 172: Näistä on ehkä kädellinen ennestään tuttuja. Vinosuinen Michael Douglas näyttää olevan aika veijari. Douglas and Zeta-Jones hosted the annual Nobel Peace Prize concert in Oslo, Norway, on December 11, 2003. In August 2014, Douglas was one of 200 public figures who were signatories to a letter to The Guardian opposing Scottish independence in the run-up to September´s referendum on that issue.

ellauri207.html on line 174: Michael Douglas, son of Kirk Douglas, was accused of masturbating in front of an employee. To the claim that he masturbated in front of her, Douglas said, "This is a complete lie, fabrication, no truth to it whatsoever." He will again reprise his role in the upcoming film Ant-Man and the Wasp: Quantumania (2023).

ellauri207.html on line 176: Douglas was not raised with a religious affiliation, but stated in January 2015, that he now identifies as a Reform Jew. Douglas strongly supports the #MeToo movement.In June 2013, Douglas told The Guardian that his type of lip cancer is caused by the human papilloma virus transmitted by cunnilingus. 

ellauri207.html on line 178: In June 2015, during a visit in Israel to receive the Genesis Prize, Douglas said the boycott movement against that country is an "ugly cancer".

ellauri207.html on line 182: Catherine Zeta-Jones was born on 25 September 1969 in Swansea, Wales, to David Jones, the owner of a sweet factory, and his wife Patricia (née Fair), a seamstress. Her father is Welsh and her mother is of Irish Catholic descent. She was named after her grandmother, Zeta Jones (whose name was derived from the name of a ship that her great-grandfather once sailed on), because 'Just Jones' would not cut the cheese in showbiz. Zeta-Jones was raised in the suburban area of Mumbles.Her struggle with depression and bipolar II disorder has been well documented by the media, for she is married to sex addicted actor Michael Douglas, son of Kirk, whose name used to be Issur Danielovitch Demsky. Michael is 25 years her senior but a wizard with cunnilingus.

ellauri207.html on line 190: Mikki tiesi olevansa jokseenkin komea mutta ei kuitenkaan pitänyt itseään erityisen puoleensavetävänä. Käteenvetäminen ei pitkän päälle napannut. Hän sai usein kuulla. että hänellä oli sepaluxessa jotain, joka kiinnosti. Erik Berger veteraani oli selittänyt, että hän kertakaikkiaan säteili itsevarmuutta ja turvallisuutta ja että hänella oli kyky saada naiset rentoutumaan ja sulamaan ja miesten pikkujalka jäykistymään ilman eri käskyä. Sänkyynmeno hänen kanssaan ei ollut hankalaa, uhkaavaa eikä monimutkaista - se oli helppoa ja eroottisesti nautinnollista. Mikä (Mikaelin mukaan) oli niin kuin asioiden piti olla intuitiivisesti. Hänen tehtävänsä oli palvella vyö löysällä kuin partiopojalla.

ellauri207.html on line 192: Päinvastoin kuin useimmat hänen tuttavistaan, Mikki ei ollut mikään naisteniskijä. Parhaassakin tapauksessa hän vain antoi naisten yrittää, oli paikalla ja halukas, mutta aina hän jätti aloitteen naiselle. Seksi tuli kuvaan aivan luonnollisena seurauksena munan pongahtaessa lahkeesta. Naiset, jotka olivat päätyneet hänen sänkyynsä, olivat harvoin nimettömiä yhden yön pokia - niitäkin oli kyllä ollut viljalti, mutta niiden kokemuxet oli olleet yleensä varsin epätyydyttäviä.  Mikki loi parhaat suhteet kavereihin, jotka hän tunsi ja joista hän piti. Siksi ei ollut mikään sattuma, että hän kaksikymmentä vuotta sitten oli aloittanut suhteen Erik Bergerin kanssa - he olivat ystäviä, ja veto- ynnä työntövoima oli molemmin puolista. 

ellauri207.html on line 196: 	Mikin kiinnostus suuntautui kuitenkin aivan toisentyyppisiin naisiin kuin kuolaaviin teinityttöihin, joilla oli lyhyt minihame ja kurvit kohdallaan. Nuorempana hänen naistuttavansa olivat usein olleet häntä vanhempia, joissakin tapauksissa huomattavastikin vanhempia ja kokeneempia, joilla oli pitkä maxihame ja kurvit valahtaneet vääriin paikkoihin. Sitä mukaa kuin hänellekin oli ikää karttunut, ikäero oli vähitellen tasoittunut. Ex-tissitön Mikin chinuppia imuttanut hukkapätkä Lisbeth Salander, joka oli 25, oli ehdottomasti huomattavin panostus alaspäin ikäskaalassa. Mutta sekin on vain alkua, sillä kohta vuorossa ovat mustat teini-ikäiset grenadiininheittäjät ja sänkyyn remmitetyt 11v menarkhe-ruipelot.

ellauri207.html on line 200:   «Las tres novelas constituyen un auténtico fresco de la sociedad moderna que no puede compararse a lo que ningún escritor de novela criminal ha hecho nunca antes.  En Millennium, como en Suecia, sólo hay maldad e injusticia.» -Donna Leon, escritora estadounidense-

ellauri207.html on line 204: Dentro de la novela se hace mención a varios escritores de fama, tales como: Astrid Lindgren, Enid Blyton, Agata Christie y Dorothy L. Sayers; así como Sue Grafton, Val McDermid, y Sara Paretsky.

ellauri207.html on line 224: 	Mikki Hiiren ullakkoasunto oli vaan 1 suuri huone. Siellä hän kyllä viihtyisi, Mikin molo poskessa. Äkkirikastuneen laahustajan kukkoilu Nobelmäklarnan toimistossa ja kostoretki netissä on rotinkaisten mieleen. Ei niin että kermaperseilyssä olis jotain vikaa, kuha se olen minä joka kermaperseilen. Rötöstely on aivan paikallaan kuha kohde on myös rikollinen.

ellauri207.html on line 226: 	Kanaa harmitti eze oli päästänyt pullan iholleen. Vittu tota Stig-Erlanderia, eze osaa olla narsisti. Mix vitussa Lispet pitää näyttää nakupellenä vähän väliä? Kysy apinalta.

ellauri207.html on line 230: Hän ehosti izensä ja pani päähän silmälasit ja blondin peruukin. Siten sonnustautuneena ja Norjan passilla hän ostaa nipun typerillä nimillä varustettuja Ikea-huonekaluja ja niihin kuuluvan lastulevyn aromin. Sänky on Hästens. Saikohan Stieg provikaa myös tuotesijoittelusta? Todennäköisesti kyllä. Lasku oli hieman yli 90K kurnua. Teevee oli kokonaista 18-tuumainen. Hölmö mixei se mennyt norjalaisexi öljyprinsessaxi sonnustautuneena myös Nobel-mäklareihin? Ois saanut palvelua. Ehkä se vaan ihan tahalteen kaivoi verta nenästään. Sai suuttua.

ellauri207.html on line 232: 	Radio, mäntysuopaa ja maxipaali vessapaperia. Vizi mitä 50-lukulaisen ostoxia. Lispet on tyytyväinen sjoppailuunsa. Sosialidemokraatit on edelleen hallituspuolue. Mikään ei ole muuttunut kansankodissa. Svartskallejen ja hiekkaneekerien laumat eivät ole vielä hyökyneet Sveamamman parmaille. Tämän kerran roistotkin on ent. Njeuvostoliitosta. 

ellauri207.html on line 236: Lilya 4-ever is a 2002 crime drama film written and directed by Lukas Moodysson, which was released in Sweden on 23 August 2002. It depicts the downward spiral of Lilja Michailova, played by Oksana Akinshina, a girl in the former Soviet Union whose mother abandons her to move to the United States.

ellauri207.html on line 241: Elokuvan päähenkilön, Liljan äiti lähtee Yhdysvaltoihin ja jättää tyttärensä yksin ja rahattomana (p.o. rahattomaxi). Lilja ajautuu varattomana professorixi myymään seksiä, ja hänet huijataan katteettomin työlupauksin lähtemään Ruotsiin seksiorjaksi. Passiton Lilja onnistuu lopulta pakenemaan parittajaltaan hyppäämällä sillalta.

ellauri207.html on line 245: Tästäpä sopii varastaa kakkososan pahixet. Mikki Hiiren kultainen sääntö on että jotkut ovat aina vastuussa, The Bad Guys. Niinpä justiinsa. Tee lähimmäisellesi niinkuin soisit izellesi tehtävän. Two wrongs do not make one right. Hahaa lölleröä, Jeesus Kristus! Ei tollanen enää vetelee 3. millenniumilla, nyt on palattava Hammurabin lakiin. Erimerkkiset pahat nollaa laskelman. Silmä silmälaseista, kultahammas hampaasta ellei enemmän. Ize asiassa mieluummin enemmän. Se on superadditiivista, hyvää viihdettä.

ellauri207.html on line 249:   Svenssonska Dagbladetin mielestä on traagista että sexikauppiaat ovat rupinen joukko nollia. Laahusmaisen lukijakunnan mieleen olisi löytää roistot yhteiskunnan huipulta. Luultavasti amer. elokuvien vaikutusta. Nehän on tunnetusti voimakkaasti rupisten nollien puolella. Esim vaikka Pretty Woman. Huora on huora. Se kuuluu järjestelmään. Ne eivät osaa ruoziakaan kuin sen verran että saavat hoidetuxi hommansa. Kom hit jag är kåt. Jättestor ståkuk! Snart blottades ollonet. Rahat päätyvät valtion kassaan. Saamarin nosket. Niitä pitää kohdella kuin sotarikollisia. Kaikki keinot ovat luvallisia sodassa ja rakkaudessa. Ja nyt hommiin!

ellauri207.html on line 251: Peppi Pitkätussun kaxoissisko Camilla oli kaunis valheellinen mätämuna joka manipuloi toisia. Kain ja Abel ikäänkuin. Kain ostaa hepeniä Hooämmästä ja Kappahlista.  Pikkuhousuja ja rinzikoita, ihan peruskamaa. Kohta se on yhtä kaunis kuin Camilla, vaikka suu on vinossa. Ja 12 paria rikkinäisiä farkkuja. Vielä kunnon talvikengät DinSkosta. Nyt kelpaa talven tulla!

ellauri207.html on line 253: 	Mialla on exoottisesti isoäidin vanhat kukikkaat korvalliset kahvikupit. Malinin keittiö on 100% Ikeaa. Kyllä Kamprad olisi nyt tyytyväinen. Onnexi on sekin kuollut.

ellauri207.html on line 254: Jäzkin ja fikan jälkeen tyhjäntoimittajat pureutuvat asiaan. On viihtyisää. Itätytöt saavat palkkaa melkoisen setelinivaskan, ei ihan Kainin Ikea-ostoslaskun verran mutta kuitenkin, ja palaavat rahat tuhlattuaan vapaaehtoisesti takaisin. Kohtalaisen pienen summan eteen pitää raiskata noin sata tyttöä. Ärsyttävän pientä bisnestä. Lispetin saalis Wennerströmiltä oli 3 miljardia (tosin kruunuja). Ja serbi-Armanskilla oli Armaanin pukuja. Balttityttökauppiaalla on vaan aluspaita ja napanöyhtää.

ellauri207.html on line 263: 	Niinpä kun tällainen homostelukiihko valtaa alhaisen mielen, tämä käyttää suostuttelukeinoinaan rikkauksia, lahjoja, suosimista arvoasemain pääsyssä ja muita alhaisia houkutuksia, joita antiikki paheksui. Jos se tapahtuu jalommalle sielulle, suostuttelukeinotkin ovat jaloja kuin Platolla: filosofisia opetuksia, neuvoja uskonnon kunnioittamiseen, lakien tottelemiseen, isänmaan puolesta kuolemiseen sekä esimerkkejä urheudessa, viisaudessa ja oikeudenmukaisuudessa, kun rakastava pyrkii katamiitin suosioon sielunsa jalouden ja kauneuden avulla, koska hänen ruumiinsa kauneus on kauan sitten kuihtunut ja koska hän toivoo myös voivansa tämän henkisen yhteyden perustalle solmia lujemman ja kestävämmän liiton.

ellauri207.html on line 265: 	Kun tuo suostuttelu saavuttaaa tarkoituksensa soveliaana aikanaan (sillä rakastetulta vaaditaan tiukasti sitä, mitä rakastavalta ei odoteta, nimittäin että tämä  pyrkimyksissään osoittaa hätäilemätöntä hienotunteisuutta, näin syystäkin, sillä pitäähän rakastetun muodostaa itselleen käsitys panomiehen pakoaukon sisäisestä, vaikeasti tunnettavasta ja havaittavasta kauneudesta), silloin herää rakastetussa halu henkiseen yhteiselämään tuon henkisen kauneuden välityksellä. Sillä tämä on taas hänelle tärkeintä; ruumiillinen kauneus epäolennaista ja toisarvoista, aivan päinvastoin kuin rakastavalle.

ellauri207.html on line 267: 	Antiikista moitittiin ankarasti runoilija Aiskhylosta, koska tämä Akhilleuksen ja Patrokloksen rakkaussuhteessa oli antanut takamiehen osan Akhilleukselle, joka oli nuoruutensa parrattomassa varhaiskukoistuksessa kreikkalaisten joukosta kaunein, eli olisi oikeasti kuulunut katamiitixi.

ellauri207.html on line 271: 	Homoystävyydessä ei kaivata sanoja palvelus, kiitollisuus, pyyntö, kiitos, ja muut niiden kaltaiset, kaikki on yhteistä kuin uskovaisten tavara. Tosi ystävät eivät lainaa eikä anna luottoa, eli revi siitä Kalle Blomkvist. Filosofit otti törkeästi kavereilta ilmaisexi rahaa sanomatta edes kiitosta ja testamenttasi niille vielä köyhät sukulaisensa. No niinhän teki kyllä Jeesuskin. Luottamusta kehiin. 

ellauri207.html on line 275: 	Pepin ei kyllä kanzi luottaa Kalleen eikä kääntäen. Samaan aikaan kuin Peppi lipsuttelee hikisenä Mimmi Musia, Musse Pigg höylää yli viisikymppistä Harriettia. Neljäntenä miehenä isän, veljen ja jonkun nimeltä mainizemattoman aussivainaan jälkeen. Hizi miten tällänen lakkaa kiinostamasta seizenkymppistä. Sitä vähän ihmettelen mixi sukuruzasta tehdään tässä niteessä niin iso numero. Eihän tällä kihnutuxella ole lisääntymisen kanssa mitään tekemistä, kunhan koirastelevat. Ei koiratkaan sellaisesta ota paiseita.

ellauri207.html on line 282: 	Biljonääri Harriet kulautti vissyä ja jatkoi. No tulihan se sieltä, iänikuinen monologiklisee. Kippis ja kulaus.

ellauri207.html on line 284: 	Millenniumim johtoryhmässä on hauskaa. Se on kuin leikintekoa. Siellä on moraali, vaikka kummallinen. Ei se ole poliittinen, ehei, se on kapitalismimyönteinen, talousliberaalinen, ja kannattaa kaikenlaista konnailua, ml murhia, kuha tapettavat ovat vielä suurempia konnia kuin tappajat.

ellauri207.html on line 286: 	Harriet (30%) kysyi lempeänä, Mikki (30%) nyökkäsi mietteliäästi. Mukavia porukoita. Ei tarvi olla lojaaleja kellekään paizi izellenne, ja se on helppoa. Te haluatte muuttaa asioita, vaikuttaa. Keltäkään ei tarvi lupaa kysyä. Olette kyynikkoja nihilistejä joilla on sielu kuten Gogolin maaorjilla. Sovin tänne mainiosti, olenhan izekin kyyninen biljonääri ja lisäxi sedänmurhaaja.

ellauri207.html on line 288: 	Juu tervetuloa, sovit joukkoomme kuin nenä naamaan. Sinä olet älykäs naisexi ja sitäpaitsi fixu ja tuot enemmän kuin rahaa, tuot maailmanluokan konnankoukkuja! Sinä tuot meille kölin, mahtavan peräsimen ja pulleat purjeet, joita meillä ei ennen ole ollut, ei edes Pepillä. Oikea suuromistajaosakas! Pilssivesi! Sinä olet liikenainen, minä pidän sinusta ja luotan sinuun, kuten me kaikki! Nyt tiedämme mihin kokka osoittaa! Kohti mahtituloja! Siinä on valtava ero, sanoi Mikki matalalla Walt Disney äänellä.

ellauri207.html on line 290: Vitun kamasaxoja. Vitun nisunaama. Onnexi se kuoli jo viisikymppisenä, loppui nää sen jaarituxet. Sen pahempi kyllä arkkitehdille, joka oli nisunaamaan turhaan luottanut. Ei ollut fixu se edes naisexi.

ellauri207.html on line 292: Peppikin on normalisoitumassa pikavauhtia, ottaa pois lävistyksiä, teettää tissit, ostaa ökyasunnon Östermalmilta, läjittäin pikkuhousuja, rupee toisin sanoen harrastamaan ruozalaisen keskiluokan ketjukonsuumerismia. Alkaa jopa kaivata Mikin kikkiä ja muita ystäviä! Puku-Armaanillekkin voisi antaa ellei se olisi niin naimisissa! Rahastahan sillä vaan oli puute kuten Augie Marshilla. Autismin voi parantaa parin miljardin pankkitili pätäkkää, muilta konnilta petostettua.

ellauri207.html on line 294: 	Kurkistin kirjan loppua, siellä oli Peppi justiinsa kirvesmurhannut jonkun ryssännimisen rupusakki konnakolleegan (spoileri: se oli sen isi eikä se ihan vielä delpannut) ja makasi ize henkihieverissä pyssy kädessä. Mikki Hiiri kyyristeli paikalle ase tanassa ja Peppi sai vielä sanotuxi "Saamarin Kalle Blomkvist" ennenkö Mikki soitti kännykällä yleiseen pelastusnumeroon hinkuvalla Walt Disney äänellä. Vittu tää on kuin nuorta Wallenbergiä. Mixnää on kaikki niin samanlaisia? Kysy apinalta.

ellauri207.html on line 296: 	Konnailukin sujuu parhaiten kun se perustuu liikeperiaatteelle: luottamuxelle sekä hyvään tahtoon. Etmua ällöttää tää talousliberaali keekoilu. Käyrät sojottavat koilliseen. Stigin konnaklupin hinnoittelu on epäuskottavaa: hintelä MC mies lähtee kidnappauxeen ja murhaan tuhannen egen hinnasta. Ei vitussa!?

ellauri207.html on line 298: 	Peppi on tunne-elämältään paranoidi. Vai oliko se autisti? Ne on vähän (vaikkei täysin) kontraindikoivia. Jos ei ole kiinnostunut porukoista niin ei ole. Vaan kylläpä Lispetti on eheytynyt, nyze peilaa silikoonitissejään peilin edessä ja tekee salaa charityä, tosin vaan äidinperinnöllä eli pikkusummalla.

ellauri207.html on line 300: 	Erika pohtii hienhajuisena elämää jalat pöydällä. Antikonnailusta saa yhtä paljon kierteitä kuin konnailusta, eikä ihme. Kaikki käyvät kivenkovissa jumppatreeneissä ja niiden kropat näyttää hävyttömän hyviltä. Yäk, yäk, yäk. Korjaan, nehän on gymppa- tai salitreenejä, my bad. Sori siitä. Treenin päälle tiukka pädeliottelu. 

ellauri207.html on line 302: 	Greger oli ihminen joka oli paikalla aina ja vain kun tarvittiin ja johon voi varauxetta luottaa. Siis samanlainen kotinahjus kuin Harrietilla ja The Witchillä. Mikki oli monisärmäisempi. Mikin kanssa naimisessa ei ollut kyse uskottomuudesta vaan halusta. Ja HAH! Tyypillistä nisumiehen jargonia. Mikki antoi Erikille potkua selluliittiseen perseeseen. Gregeristä paljastuikin sitten yli 50% homo sekä Nouvelle Julien äijämiehen tapainen Kandaules.

ellauri207.html on line 304: Vizi mitä hervotonta puuhastelua. Olisivat edes harrastaneet jotakin, vaikka ristipistoja. Mikistä ei tarvinnut olla mustasukkainen. Se palasi aina kiltisti nalkista kuin koira. Läähättäen kieli suusta roikkuen.      

ellauri207.html on line 308:   Vittu Stiegillä oli kieroutunut mielikuvitus. Feministi, puhu pukille, sen fantasioissa sexi on aina jotain vallankäyttöä. Sen mielestä se Brandon ällö pariisileffa oli kiihottava. Miten se jaxaa jauhaa noita teinierotiikkakuvitelmia, tai sitten mummeleiden panoa. Hän oli kiihottuneempi kuin aikoihin. Kiinnos. EAT! FUCK! KILL! on harvinaisen peittämättöminä kaikki ja ainoat Stiegin kiemurat. Miljardeja rahaa, quirky sexiä ja tappohommia. Siinähän ne sitten olivat. Kaikilla on narsistisia supermiehen kykyjä. 

ellauri207.html on line 310: 	Peppi on ikävä ihminen. Luihu kylmiö. Kun se konnailee, se voi olla juridisesti epäilyttävää muttei rikos jumalan säätämiä lakeja vastaan, kuten älä tapa, älä varasta, älä valehtele älä tee huorin, kunnioita vanhempia ym ym. Sillä niihinhän on ne tutut jumalan suomat poikkeuxet: pahixia saa tappaa, konnilta varastaa, valehdella viranomaisille, huorata ketä huvittaa, kusettaa mielin määrin vanhempia jos ne ovat tiellä. Rakkauden käskyt hoituu hyvin rahalla ja sexillä ja syöttämällä halvatulle varaisälle sunnuntaisin makaronilaatikkoa ja antamalla sille valkoiset siltä varastetut shakkinappulat. Skizoidin narsistin pienestäkin hyväntahdon eleestä on syytä ilostua pikkulapsen lailla. Raha ei ehkä tuo onnea mutta auttaa kestämään elon kolhuja. Sen tiesi jo Cato vanhempi, Roope Ankka, ja Kroisos Pennonen. Caton tapaisia konnankoukkuja järjestelee Peppi Pitkätussukin, rahanpesua ja veronkiertoa. Pecunia non olet. Onko järjestelyssä jotain epäeettistä? Ei toki, menettely on talousliberaalin sääntökirjan mukaista, mikäs siinä. Kyynärpäily toisten lurjusten kustannuxella ei ole vain luvallista, vaan suotavaa.

ellauri207.html on line 312: Mutta nyt! Rokonarpinen rumaviixinen (lue värivammainen) tri A. Srivanandan puhuu ruåzia selvällä suomalaisella korostuxella! Koukeroinen käsialakin sillä on kuin Akulla valssikuninkaana. Peppi pöyristyy ja alkaa tapansa mukaan heti haastaa riitaa, vaikka vika on täysin sen. No saatuaan äijän kuriin Peppi alkaakin pitää hänestä. Nimikin on Anders, niinkuin Anders And, adoptiolapsi Suomen Turusta, ei siis mikään tavallinen matu vaikka Ananda. Mulla oli Anders And niminen sininen Aku Ankka-polkupyörä pienenä. Se oli aluxi kolmipyöräinen mutta sen sai muutetuxi 2-pyöräisexi. Peppi käyttää kanta-asukkaan etua ja alkaa sinutella lupaa pyytämättä Akua. Se säätiöi Wennerströmin rahoja varaisän hoitoon lujasti ja suorasti. Muista porukoista vitun väliä.

ellauri207.html on line 314: Lyön muuten vetoa eze viirusilmä Mimi siepataan ja tapetaan "erehdyksessä" Pepin sijasta. Niin se aina käy kalpeanaamaviihteessä, värivammasia kaatuu kuin kauraa, palefacet jatkaa menoa. Ize asiassa Mimmi on välttämättä nirhattava jotta Peppi saa lisenssin nuijia pahan Zalatshenko-iskän oikein rumasti. Vai riittäisikö vanhat kaunat kuitenkin? Häntä hännästä, isojalka pikkujalasta. Aina tää sama tematiikka, sanoisi Jan Blomstedt. Huonotpa on geenit Pepillä.

ellauri207.html on line 319: Pahuuden olemassaolo on paras syy aseistaa lainkuuliaisia kansalaisia, sano Amerikan pääpahus Donald Trump. Olikohan silläkin Donald Duck polkupyörä pienenä. The Bad Guys, just sama paha ajatusvirhe kuin Larssonin Stiegillä, ja Ortega y Gassetilla.

ellauri207.html on line 321: 	Gunman at Robb elementary school, Uvalde, Texas kills 19 students and two adults before being fatally shot, officials say. Isonenäreikäinen latino meni 18vee syntymäpäivänä viime tiistaina ostamaan 2 kalashnikovia, ampui aluxi isoäitinsä  ja törmäili sitten  autolla aseita laukoen  sisään koulun avoimesta takaovesta ja ammuskeli siellä alakouluikäisiä kaikessa rauhassa tunnin ennenkuin poliisit vaivautui hinaamaan laiskat perseensä paikalle. Eihän se ollut kuin köyhien latinojen keskinäistä kähinää.

ellauri207.html on line 323: 	Robb Elementary teaches second through fourth grades and had 535 students in the 2020-21 school year, according to state data. About 90% of students are Hispanic and about 81% are economically disadvantaged, the data shows. Thursday was set to be the last day of school before the summer break.

ellauri207.html on line 325: President Joe Biden has ordered US flags on federal grounds to be flown at half-staff until sunset on Saturday to honor the victims of this "senseless acts of violence." "That will teach them!" Biden said. "30th shooting at a K-12 school this year," he said proudly. "Try and beat that Putin!"

ellauri207.html on line 329: Tuesday´s incident marks at least the 30th shooting at a K-12 school in 2022. So far in 2022 there have been at least 39 shootings in K-12 schools, colleges and universities, resulting in at least 10 deaths and 51 injuries.

ellauri207.html on line 330: It is the deadliest shooting at a school since the Sandy Hook massacre in Connecticut in 2012 that left 26 people dead, including 20 children between 6 and 7 years old. A big hand to  Uvalde and Texas! Robb School Is The Best!

ellauri207.html on line 342: Lispet ei osta mandariininväristä Rolls Roycea eikä nippua Ferrareja, vaikka hänellä olisi siihen Wennerströmin rahoja, koska hän ei halua herättää huomiota. LOL. Milli-Mollille järjestyy heti autopaikka Söderistä, setä ja täti antoivat. 

ellauri207.html on line 343: Milli-Mollin hirvee pulla jatkuu, se törmää vahingossa sitä jahtaaviin murhaajiin. Klik. Ne ei honaa mitään. Peppi oivalsi heti että olutmaha kuului johkin liivijengiin. Sen liivissä luki isolla SVAVELSJÖ MC. Muutenkin se oli Raidin rekkakuskin näköinen. Helpottaa asiaa kun roistot on roiston näköisiäkin. The Bad Guys.

ellauri207.html on line 346: Tuotesijoittelun vuoxi Lisbet pysähtyi Seven Eleveniin (charge: $10K per mention) ja osti: jättipaketin Billyn pannupitsaa (5Kkr tack), 3 Findusin pakastekalapaistosta (3Kkr varsågod), 3 Pågensin pekonipiirasta (2Kkr får jag be), kilon amer. Granny Smith omenia ($1K thanx), 1/2 kg Arla ost, Arla mjölk (totalt 2Kkr), Jacobs Krönung kahvia (1Kkr), kartongin Mallu Lightia ($15K, sorry) ja iltapäivälehdet (DN och Expressen, 0,5kr var). Tähänkin ostoslistaan (ja näitä on vaikka kuinka) Stig sai menemään kirjasta yhden kappaleen, tuotto n. 2Mkr plus filmi- ja sarjiskoikeudet. Rei Shimuran ruumiilla oli jalassa Niken tohvelit, jotka olivat säilyneet teräkunnossa vaikka ruumis oli muuten mätänemistilassa. Kyllä kannattaa ostaa edustamiamme laatumerkkejä.

ellauri207.html on line 351: Oh, come off it. That surly cunt of yours is squirming like a snake. Zalachenko about Lisbeth Salander, his own daughter. He was portrayed by Georgi Staykov. Sanokaas, onko tällänen sievää puhetta? Kysyn taas: mix niin monet tykkää just tälläsestä? Koska ne on apinoita. 

ellauri207.html on line 355: Born in Stalingrad in 1940, Zalachenko was orphaned when he was a year old when his parents died in the Second World War. He grew up in the Russian military. When he defecated to Sweden he changed his name to Karl Axel Bodin. It is said that Sweden was his country of choice because there are few Jews in Sweden.  Why? There are fewer yet in Finland. 

ellauri207.html on line 357:   Zalachenko got involved with Agneta Sjolander, who changed her own name to match his, but he refused to marry her, calling her a whore. Regardless he fathered two children with her, Lisbeth and her twin sister, Camilla. So they must have had their moments... Zalachenko brutally beat and abused Agneta, who tried to shelter her daughters from the brutality, and the two girls reacted differently. Camilla didn´t care at all for her mother, and Lisbeth did. At age twelve, Lisbeth Salander, set Zalanchenko, her father, on fire to stop his brutal beatings of her mother. We find out in The Girl Who Played with Fire, that because of the damage to his body, he had to have his leg amputated and suffers from chronic pain. I can relate to that!  Constant pain is enough to turn one into a psychopath. This act is used as evidence to support claims that Lisbeth Salander is mentally ill, and remains a topic of debate for readers and characters.

ellauri207.html on line 359:   Meanwhile, Salander (Lisbet)´s sadistic guardian, Nils Bjurman, hires Zalachenko to kill Lisbeth. Bjurman himself is soon killed by Lisbet´s bro Ronald Niedermann, who with dad Zala, is lying in wait at a farm in Gåseborg to ambush Salander (Lisbet). During a brief confrontation Lisbeth is shot in the head and buried alive. She later climbs out zombie like and deals serious blows to Zala´s head and wooden leg with an axe. Their injuries are so serious they are both taken by air ambulance to a hospital where the next book picks up.  But what a disappointment: Zalachenko is shot in the head in the same hospital as Lisbeth being treated for the grievous injuries he´s suffered, for having intentions to betray the Cesarean section of the Swedish secret service, el Sapo. The Swedes consider the superior intelligence he has as a Soviet defecator more important than dumb Agneta´s civil rights or those of her misfit daughter, so they have Lisbeth declared incompetent and institutionalized in order to protect him from her.

ellauri207.html on line 361:   Years later, he runs a criminal empire based on drugs and prostitution, with his son Ronald Neiderman as his enforcer. El Sapo continues to cover for him in order to have him as a national asset, meaning that he is never arrested for his crimes but just patted on the back. This part of the story sounds fully believable. Some feminists blamed Mia for spreading bourgeois fantasies. The story did not specify which, and Lisbet hadn´t got the foggiest what they might be. Nor Stieg for that matter. 

ellauri207.html on line 363:   Ponnaripäisen liivipahixen höger hand on suomalaistaustainen Toni Nieminen. Komea Toni ei näytä suomalaiselta vaan pikemminkin mustalaiselta. Suomalaistaustaisia pikkupahixia ovat myös Henry ja Atho Ranta. 2 hyödytöntä loiseläjää.   

ellauri207.html on line 365: oli Aarne. Arne Alligator, han 

ellauri207.html on line 366: har ingen dator. Zala oli 

ellauri207.html on line 376: lokakuussa 2019. Ibrahimović osti marraskuussa 2019 noin neljänneksen Allsvenskan-jalkapallojoukkue Hammarbysta. Perhe eli köyhyydessä, Ibrahimovićin mukaan edes ruokaa ei aina ollut, mutta oli sentään jalkapallojoukkue. Riikinkukkorausku on Stingray. Eikös se ollut Corvette? Hollantilainen sota-alus eikä prinssinmakkara. Riikikukkorauskun selässä on täpliä, siitä nimi. Jenkeille pääasia on se sting. Just sellasia ne on. Niistä oli 50-luvulla hienoa kun "ihmisille" vaarallinen liljalaji oli lähes saatu kitketyxi sukupuuttoon Havaijin saarelta. Vittu ize ne pitäs sieltä kitkeä. Mä en käsitä miten Stigu jaxoi kexiä noin paljon raakoja pahanilkisiä ja pahansuopia juttuja. Se varmaan tosissaan vihasi Erlan isäänsä ja Roope-veljeä. No lähtihän siitä paljon massia. Ois voinut ostaa vaikka loput jalkapallojoukkuesta. Mut slaagi ehti ensixi, onnexi.

ellauri207.html on line 378: Näistä mun pahanilkisistä ja pahansuovista paasauxista ei tienaa senttiäkään, ne on ihan ilmasia. Mä saan ne anteexi, ei tarvi edes pyytää. Välillä kuulostan aivan Timo Airaxiselta. Olisiko huolestuttava?

ellauri207.html on line 380: Stieg on millenniaali Chevy Chase. Erona entiseen on et nyze on jotain valtavirtaa, ennen piti nigerialaistyön piilotella näitä tyynyn alle. Edistystä takas apinoiden juurille. Enää ei tarvi edes osaa lukea, voi kuunnella ja kazoo leffana. Huomaa miten noi noirit aina murjottaa pahansuovasti kuin mugit mug shoteissa. Niitähän ne onkin, hemmetti.

ellauri207.html on line 382: handelplukker.nl/wp-content/uploads/2009/08/milenium.jpg" height="500px" />

ellauri207.html on line 431: 
TER Tomahawk laitteiden Room
TER Transphase hävittämistä sauva
TER Tuhat silmää rajoittaa
Characters Character  Description
Nick Shay Nick Shay is a waste-management worker who spends the novel coming to grips with his troubled past.
Amy Amy is Nick Shay's girlfriend who travels with him to Mexico to have an abortion.
Avram Avram is Martin's American-hating half-brother who lives in Russia.
Mario Badalato Mario Badalato is the mobster who assures Nick Shay his father wasn't killed in a hit.
Big Sims Big Sims is one of Nick Shay's coworkers in the waste-management business. He's African American and often talks about how his experiences differ from Nick's.
Bronzini Bronzini was Nick Shay's high school teacher and Klara Sax's husband before her affair with Nick.
Bud Bud is an acquaintance of Richard's. Richard is in love with Bud's wife, Aetna.
Jimmy Costanza Jimmy Costanza is Nick Shay's father whose disappearance while buying cigarettes prompts many theories for an adolescent Nick.
Detwiler Detwiler is Nick Shay's boss at the waste-management plant.
Donna Donna is the swinger Nick Shay has an affair with while at a conference in Houston.
Eddie Eddie is the friend Bronzini visits to cut his hair.
Sister Edgar Sister Edgar is the strict, germophobic nun who locates abandoned cars. At the end of the novel, Sister Edgar has a religious experience that makes her question her faith and life.
Brian Glassic Brian Glassic is one of Nick's coworkers in the waste-management industry. He has an affair with Nick's wife, Marian.
Sister Grace Sister Grace, known as "Gracie," is the sanctimonious nun who accompanies Sister Edgar when handing out food pantry donations.
Jeff Jeff is Nick and Marian Shay's son.
JuJu JuJu is Nick Shay's delinquent high school pal whose father is a garbage collector.
Lainie Lainie is Nick and Marian Shay's daughter.
Miles Lightman Miles Lightman is the documentarian Klara Sax has a romantic fling with in the summer of 1974.
Louis Louis is the African American bombardier who flies alongside Charles Wainwright Jr. and receives so much radiation he feels like he can see through his skin.
Martin Mannion Martin Mannion is Nick Shay's schoolmate who once jumped a zoo barrier to harass a buffalo.
George Manza George Manza is a neighborhood outcast and illiterate heroin addict whom Nick Shay befriends. Nick accidentally kills George by shooting him with a rifle he thought was unloaded. Fuck Americans are stupid with their silly guns.
Richard Richard is the Texas Highway Killer.
Rosemary Rosemary is Nick and Matt Shay's mother.
Klara Sax Klara Sax is a pop artist who recycles rubbish into fine art. As a married housewife, she has an affair with Nick Shay, 20 years her junior.
Marian Shay Marian Shay is Nick Shay's wife. While she represents traditional, wholesome American family life, Marian has an affair with Nick's co-worker, Brian Glassic, and smokes heroin.
Matt Shay Matt Shay, nicknamed "Matty" as a child, is Nick Shay's younger brother. A chess prodigy when he was younger, Matt becomes a disillusioned military strategist during the Vietnam War.
Bobby Thomson Bobby Thomson is the Giants player who hit the home run that became known as the "Shot Heard Round the World."
Clyde Tolson Clyde Tolson (1900-75), known as "Junior," is J. Edgar Hoover's right-hand man.
Vito Vito is Nick Shay's high school buddy who lends Nick his uncle's license plates for the stolen car.
Charles Wainwright Charles Wainwright is an account supervisor who buys the baseball from the Dodgers-Giants game from Manx Martin.
Charles Wainwright Jr. Charles Wainwright Jr., known as "Chuckie," is Charles Wainwright's son.
Kultahäkki Camilla Läckberg Faye fd. Matilda Viktor pizzoineen ei kelvannut kun saatavana oli Heka Ehrnrooth-tyyppinen Jack Adelstam. Faye tiesi että Liza Marklund vaihtaisi hetkeäkään epäröimättä miehensä Jackiin. Tai vastaavaan mieheen. Raha ja valta houkuttelivat naisia, jopa Lizan kaltaisia feministejä. Ja rikkaus oli valtaa, jota Fayella oli. Tunne oli niin huumaava, että se peitti mahan kurinan. Jack pani Fayeta kovaa ja aggressiivisesti, ja jokaisella työnnöllä pöytälevy hieraisi Fayen palleaa. Sano kun tulet, Faye voihkaisi. Nyt, Jack huohotti. Faye työnsi hänen vehkeensä avoimeen suuhunsa. Viktor työntelee viimeisiä pistojaan nyyhkien, surkimus, on kuin itkis ja nussis. Faye sytyttää sen palamaan syöpäkääryleellä. 
Mitä fantasiahahmot tekivät
Hämähäkinseitit harjaa Samia ja Frodoa sisäänkäynnillä
hair" title="Pubic hair">häpykarvat

ellauri262.html on line 373: hallus" title="Phallus">jäykät siittimet

ellauri262.html on line 376:   Sam piti haltian miekanteräpistettä ylöspäin ja torjui tuota kammottavaa kattoa; 


ellauri262.html on line 387:   Dorothy Leigh Sayers (13. kesäkuuta 1893 Oxford – 17. joulukuuta 1957 Witham) oli englantilainen rikoskirjailija, kääntäjä ja kristitty humanisti. Parhaiten hänet tunnetaan Peter Wimsey -dekkareistaan, joissa englantilainen aristokraatti toimii harrastelijasalapoliisina. Niitä pidetään niin sanottujen arvoitusdekkareiden (esimerkiksi Agatha Christie, Ruth Rendell) parhaimmistona.

ellauri262.html on line 389:   Ensimmäiset Wimsey-kirjat olivat kevyitä, päähenkilönsä omalaatuisuudella leikitteleviä teoksia. Kun Wimsey kohtaa Harriet Vanen, jonka kanssa hän myöhemmin menee naimisiin, teemat vakavoituvat. Arvostetuin Wimsey-kirjoista on toiseksi viimeinen, Juhlailta, jota on sanottu yhdeksi parhaista Oxfordin yliopistomaailman kuvauksista. Sayers itse piti tärkeimpinä töinään käännöksiä, etenkin Danten Jumalaisen näytelmän englanninnosta.

ellauri262.html on line 393:   Lordi Peter on Denverin herttuan nuorempi veli ja hänet kuvataan romaaneissa stereotyyppisenä varakkaana englantilaisena aristokraattina, jonka harrastuksiin kuuluu inkunaabeleiden keräily. Romaaneissa eletään maailmansotien välistä aikaa, jolloin Wimsey on noin 40-vuotias. Hänen valokuvaamista harrastava kamaripalvelijansa ja entinen sotakaverinsa Bunter toimii hänen apunaan rikosten selvittämisessä. Wimseytä auttaa myös usein hänen ystävänsä Charles Parker Scotland Yardista. Edmund Wilson expressed his distaste for Wimsey in his criticism of The Nine Tailors: "There was also a dreadful stock English nobleman of the casual and debonair kind, with the embarrassing name of Lord Peter Wimsey, and, although he was the focal character in the novel ... I had to skip a good deal of him, too." Tämä kuvitteellinen henkilö on tynkä. 

ellauri262.html on line 401:   The poet W. H. Auden and the philosopher Ludwig Wittgenstein were notable critics of her novels. A savage attack on Sayers's writing ability came from the American critic Edmund Wilson, in a well-known 1945 article in The New Yorker called "Who Cares Who Killed Roger Ackroyd?" He briefly writes about her novel The Nine Tailors, saying "I declare that it seems to me one of the dullest books I have ever encountered in any field." Wilson continues "I had often heard people say that Dorothy Sayers wrote well ... but, really, she does not write very well: it is simply that she is more consciously literary than most of the other detective-story writers and that she thus attracts attention in a field which is mostly on a sub-literary level."

ellauri262.html on line 403: The academic critic Q. D. Leavis criticises Sayers in more specific terms in a review of Gaudy Night and Busman's Honeymoon, published in the critical journal Scrutiny, saying her fiction is "popular and romantic while pretending to realism." Leavis argues that Sayers presents academic life as "sound and sincere because it is scholarly," a place of "invulnerable standards of taste charging the charmed atmosphere". But, Leavis says, this is unrealistic: "If such a world ever existed, and I should be surprised to hear as much, it does no longer, and to give substance to a lie or to perpetuate a dead myth is to do no one any service really." Leavis comments that "only best-seller novelists could have such illusions about human nature."

ellauri262.html on line 405:   The critic Sean Latham has defended Sayers, arguing that Wilson and Leavis simply objected to a detective story writer having pretensions beyond what they saw as her role of popular culture "hack". Latham says that, in their eyes, "Sayers' primary crime lay in her attempt to transform the detective novel into something other than an ephemeral bit of popular culture".

ellauri262.html on line 407: Sayers, an only child, was born on 13 June 1893 at the Headmaster's House on Brewer Street in Oxford. She was the daughter of Helen Mary Leigh and her husband, the Rev. Henry Sayers. Her mother was a daughter of Frederick Leigh, a solicitor whose family roots were in the landed gentry in the Isle of Wight, and had been born at "The Chestnuts", Millbrook, Hampshire. Her father, originally from Littlehampton, West Sussex, was a chaplain of Christ Church Cathedral, Oxford, and headmaster of Christ Church Cathedral School.

ellauri262.html on line 409:   When Sayers was six, her father started teaching her Latin. She grew up in the tiny village of Bluntisham in Huntingdonshire after her father was given the living there as rector of Bluntisham-cum-Earith. The church graveyard next to the elegant Regency-style rectory features the surnames of several characters from her mystery The Nine Tailors. She was inspired by her father's restoration of the Bluntisham church bells in 1910. The nearby River Great Ouse and the Fens invite comparison with the book's vivid description of a massive flood around the village.

ellauri262.html on line 419:     Just think what Toucans do

ellauri262.html on line 421: Sayers is also credited with coining the slogan "It pays to advertise!" Sayers's translation of the Divine Comedy includes extensive notes at the end of each canto, explaining the theological meaning of what she calls "a great Christian allegory.".

ellauri262.html on line 425: In 1920 Sayers entered into a passionate though unconsummated romance with Jewish Russian émigré and Imagist poet John Cournos, who moved in London literary circles with Ezra Pound and his contemporaries. Sayers did not consummate her relationship with him unmarried, due to her religious beliefs. Cournos disdained monogamy and marriage, did not want children and was dedicated to free love.[53] He also considered crime writing, which Sayers had started, to be low brow, though he assisted her with aspects of publication.[54] Within two years their relationship had broken up when he insisted on consummation with birth control. Returning to New York, he soon married a crime writer who had two children. This left Sayers embittered that he had not held to his own principles, feeling that he had been testing her, pushing her to sacrifice her own beliefs in submission to his own. He later confessed that he would have happily married Sayers if she had submitted to his sexual demands. After a period of heated correspondence, they concluded with more amicable missives after she met her future husband.

ellauri262.html on line 427: In 1923 she had a rebound relationship with former Denstone College pupil and part-time car salesman William "Bill" White[55] whom she presented to her parents. She had met him when he moved into the flat above hers in 24 Great James Street in December 1922. Only when she discovered her pregnancy in June 1923, White admitted to already being married.

ellauri262.html on line 429: On 3 January 1924, at the age of 30, Sayers secretly gave birth to an illegitimate son, John Anthony (later surnamed Fleming). John Anthony, "Tony", was given into care with her aunt and cousin, Amy and Ivy Amy Shrimpton, and passed off as her nephew to family and friends. Details of these circumstances were revealed in a letter from Mrs White to her daughter Valerie, Tony's half-sister, in 1958 after Sayers's death. Tony was raised by the Shrimptons and was sent to a good boarding school. In 1935 he was legally adopted by Sayers and her then husband "Mac" Fleming. 

ellauri262.html on line 431: Tony suspected mom's maternity since his youth but had proof only when he obtained his birth certificate applying for a passport. It is not known if he ever spoke to Dotty about the fact.

ellauri262.html on line 435: Fleming died on 9 June 1950, at Sunnyside Cottage (now 24 Newland Street), Witham, Essex, after a decade of severe illnesses. Sayers died suddenly of a coronary thrombosis on 17 December 1957 at the same little flat, aged 64. Sayers was a friend of C. S. Lewis and several of the other Inklings. On some occasions Sayers joined Lewis at meetings of the Socratic Club. Lewis said he read The Man Born to Be King every Easter, but he said he was unable to appreciate detective stories. J. R. R. Tolkien read some of the Wimsey novels but scorned the later ones, such as Gaudy Night. Se oli varmaan liian nenäkäs.

ellauri262.html on line 437: Sayers had much in common with Lewis and Tolkien’s circle, including a love of orthodox Christianity, traditional verse, popular fiction, and debate. Sayers oli Cliven fani ja kääntäen. But

ellauri262.html on line 438: they disagreed regarding the ordination of women in the Church of England. Sayers comments on Lewis's views of women in another letter, stating, "I do admit that he is apt to write shocking nonsense about women and marriage. That, however, is not because he is a bad theologian but because he is a rather frightened bachelor.”

ellauri262.html on line 440: Sayers was greatly influenced by G. K. Chesterton, fellow detective fiction novelist, essayist, critic, among other things, commenting that, "I think, in some ways, G.K.’s books have become more a part of my mental make-up than those of any writer you could name.” n 2022, Sayers was officially added to the Episcopal Church liturgical calendar with a feast day on 17 December.

ellauri262.html on line 442: have-a-quotation-for-everything-it.jpg" width="100%" />

ellauri262.html on line 446:   Brittisarjan skoudetytöt yhteistuumin korruptoituvat. Ottavat lain omiin käsiinsä. Alla rosvo virkavallan. 2 väärää tekee lopultakin oikean. Aslanin ristinide hyvittää luvattoman nussiretken.  Kaikella on hintansa. Se joka on valmis myymään äitinsä ei ole arvollinen parantumaan syövästä. Hyvä vastaus! Oh is it? Well that is all sorted then? Lähes katolinen Clive panee tämän piippunsa ja polttaa tyytyväisenä. Sama on muuten lähes joka skoudesarjan kohokohtana. Se jolla on aseenkanto-oikeus on kaikkivaltias, tuomizee eläviä ja kuolleita, päättää hyvästä pahasta ja rumista. Sillä on valta voima ja kunnia iankaikkisesti aamen.

ellauri262.html on line 453:   Personism is an ethical philosophy of personhood as typified by the thought of the utilitarian philosopher Peter Singer. It amounts to a branch of secular humanism with an emphasis on certain rights-criteria. Personists believe that rights are conferred to the extent that a creature is a person. Michael Tooley provides the relevant definition of a person, saying it is a creature that is "capable of desiring to continue as a subject of experience and other mental states". A worldview like secular humanism is personism when the empathy and values are extended to the extent that the creature is a person (apes get very similar rights, insects get vastly fewer rights, etc.).

ellauri262.html on line 454: Personism states that being human does not give one exclusive claim to moral rights.

ellauri262.html on line 456: Consequently, a member of the human species may not necessarily fit the definition of "person" and thereby not receive all the rights bestowed to a person. Hence, such philosophers have engaged in arguing that certain disabled individuals (such as those with a mental capacity that is similar to or is perceived as being similar to an infant) are not persons. This philosophy is also supposedly open to the idea that such non-human persons as machines, animals, and extraterrestrial intelligences may be entitled to certain rights currently granted only to humans. The basic criteria for the entitlement of rights, are the intellect (thinking ability, problem solving in real life circumstances and not mere calculation), and sometimes empathy (but not necessarily, because not all humans are empathetic; but indifference in the pain of others and crime are certainly criteria for the deprivation of rights. Genuine empathy is not required to achieve acceptable behavior, but a digital limbic system and a dopaminergic pathways alternative, would deliver a more acceptable result for future MPs judging on rights expansion.). Personism may have views in common with transhumanism.

ellauri262.html on line 465:   The Problem of Pain is a 1940 book on the problem of evil by C. S. Lewis, in which Lewis argues that human pain, animal pain, and hell are not sufficient reasons to reject belief in a good and powerful God. He begins by addressing the flaws in common arguments against the belief in a just, loving, and all-powerful God such as: "If God were good, He would make His creatures perfectly happy, and if He were almighty He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore God lacks either goodness, or power, or both." Topics include human suffering and sinfulness, animal suffering, and the problem of hell, where Lewis squirms like a tapeworm to reconcile these with a friendly omnipotent force beyond ourselves.

ellauri262.html on line 467:   He describes three attributes that all developed religions have and a fourth attribute peculiar to Christianity.

ellauri262.html on line 478: Lewis states the problem of pain again in a simpler way: "If God were good, He would wish to make His creatures perfectly happy, and if God were almighty, He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore, God lacks either goodness, or power, or both."[3] Lewis says that if the popular meanings attached to the words are the best or only possible then the problem is unanswerable. The possibility of answering it depends on understanding the words 'good,' 'almighty,' and 'happy' in a bigger sense.

ellauri262.html on line 480: Lewis then talks about the nature of nature/matter. Because there are things outside an individual and God, things cannot be configured to suit the individual perfectly. WTF? God is responsible for that too! He also introduces the concept of Free Will and how that further inhibits everyone being pain-free all the time, although he does allow and say miracles do exist. Bullshit! Free will is that you can do what you want (lähde). If you want to be pain-free and you aren't, then your will is not free. 

ellauri262.html on line 482: Lewis postulates that maybe this world is not the 'best of all possible' universes but the only possible one. Haha! If so, then everything possible is necessary, and will is not free. (lähde) He acknowledges the objection that if God is good and he saw how much suffering it would produce why would he do it. Lewis doesn’t know how to answer that type of question and says that that is not his objective, but only to conceive how goodness (assured on other grounds) and suffering are without contradiction. Okay, Clive, so you just give up.    

ellauri262.html on line 484:   No not yet, he says that what is good for God may not be good for us. But then he is not our friend, is he? Well he knows best what is good for us, he is our father, and we are his servants. Aha, well I can relate to that. An angry nacissistic psychopathic God does indeed fill the bill. This may hurt a bit, but wait a while, on the other side of the stone you see what this pain was for. You can't enjoy to the hilt unless you feel a bit of pain at first. Sado-masochism, you see.

ellauri262.html on line 486:   Lewis starts off by asking why humans need so much castigation. Immediately he shares the Christian answer that humans have used free will to become very bad. Remember the clandestine fucking behind the apple tree! Though it wasn't the fucking as such but disobedience. The only guy that is allowed to be proud in Eden is its owner. Fucking with the snake was just a test. You FAILED! Put your pants on! Free will was not meant for you to do what you want, but to obey so it hurts! Misguided fucking made man an animal, the rest is biology. Man, as a species, spoiled his pants.

ellauri262.html on line 488: Lewis acknowledges the critique of what specific, individual harm have we done to God for God to be always angry. Well it's not personal as such. "When we merely say that we are bad, the ‘wrath’ of God seems a barbarous doctrine; as soon as we perceive our badness, it appears inevitable, a mere corollary from God’s goodness. Good guys do bad things to bad guys, as in cowboy films."

ellauri262.html on line 492: We are deceived by looking on the outside of things: we should not mistake our inevitably limited utterances for a full account of the worst that is inside.

ellauri262.html on line 494:  While there is a social conscious and corporate guilt, don’t let the idea distract you from your own "old-fashioned guilts" that have nothing to do with the ‘system’. Often, it’s an excuse for evading the real issue. Once we’ve learned of our individual corruption, we can go on to think about corporate guilt. If we ever get that far, the plank in our own eye is hard to extricate. (Luke 6:41-42)

ellauri262.html on line 496: "We have a strange illusion that mere time cancels sin." It may work in the penitential system, but not with jealous God. 

ellauri262.html on line 498: We must guard against the feeling that there is ‘safety in number’. There isn't, look at holocaust.

ellauri262.html on line 500: Different ages excelled in different virtues. Other times might have been more courageous or chaste but God was not content with them, so why should he be content with us who fuck and run away.

ellauri262.html on line 504:     The Holiness of God is something more and other than moral perfection. He is Numinous! Danger do not touch!

ellauri262.html on line 507: Don’t shift blame for human behavior to the Creator. It's enough to blame his own behavior on him. While it is not possible to follow the moral law perfectly, "the ultimate problem must not be used as one more means of evasion". You could be as pious as the early Christians but many don’t even try. 

ellauri262.html on line 510: Lewis then says that he doesn’t believe in the doctrine of Total Depravity on logical and experiential grounds. Also, shame is of value, not as an emotion but for the insight that it provides. He shares how he notices that the more a man hollers the more fully aware he is of his vileness. To underline this point Clive says probably the most famous line from this book: "God whispers to us in our pleasures, speaks in our conscience, but shouts in our pain: it is His megaphone to rouse the deaf." 

ellauri262.html on line 512: "Man is now a horror to God and to himself and a creature ill-adapted to the universe not because God made him so but because he has made himself so by the abuse of his free will."

ellauri262.html on line 513: Well he saw that was what was going to happen, being omniscient, or what? So why bother? Why cry over spilt milk? Why not stop the experiment and start again? Well, maybe this is just what he is doing now. Elephants are coming with sheep on their heads as wigs. Enough, I'm gonna close this zoo. 

ellauri262.html on line 517:   Hell may strike one as fucking unjust (and it is), but Lewis reminds the reader that in discussing Hell we should not keep our friends and enemies before our eyes since both obscure reason, but to think of ourselves. Be egoists, as your heavenly father is!

ellauri262.html on line 519: About our comrades in pain, other animals, Lewis allows that some higher form animals (like apes and elephants) might have a rudimentary individual self but says that their suffering might not be suffering in any real sense and humans might be projecting themselves onto the beasts. So no heaven for them, but then again, no hell. If one wants to make room for animal immortality, although the scriptures are silent, then "a heaven for mosquitoes and a hell for men could very conveniently be combined". A very good point! Oh, is it? Well, that is all sorted then?

ellauri262.html on line 521:   He says though, assuming that their selfhood is not an illusion, animals cannot be considered in and of themselves. "Man is to be understood only in his relation to God. The beasts are to be understood only in their relation to man and, through man, to God." Fucking humanist. Lewis says that Christians hesitate to suppose animal immorality for two reasons: 1) it would obscure the spiritual difference between beast and man and 2) it would be a clumsy assertion of Divine goodness. Wow this guy is a hypocrite. 

ellauri262.html on line 523:   When Clives second wife dies 1960, Clive is at first very angry at his God: why did you have to do this too to me? When he cools off he thanks God that he did not kill her off earlier. That's thing, be grateful for what you got. In the end, like in JK Rowlings last testament, 'all shall be well, and all shall be well, and all manner of thing shall be well'".

ellauri262.html on line 532: Ruuvinauha (Screwtape) esiintyy kuvitteellisena  (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Character_(arts)) demonina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Demon) kirjassa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) (https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Screwtape_Letters) (1942) ja sen jatko- novellissa Ruuvinauha ehdottaa paahtoleipää (Screwtape Proposes a Toast 1959), jotka molemmat on kirjoittanut kristitty (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Christianity) kirjailija CS Lewis (https://en.m.wikipedia.org/wiki/C._S._Lewis) . Ruuvinauha (Screwtape) on myös James Forsythin Kirjeiden (alunperin Rakas Matomezä (Dear Wormwood), 1961) lavasovituksen nimi. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Theatrical_adaptation)

ellauri262.html on line 534:   Kierreteippi (Screwtape) omistaa Senior Tempterin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temptation) arvosanan ja toimii osastonsa alisihteerinä siinä, mitä Lewis kuvittelee eräänlaiseksi helvetin virkamieskunnaxi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Civil_Service). Eli sellaista ei helvetissä ole oikeesti, ei helvetissä. Teippikirjaimet (Screwtape Letters) edustaa hänen puoltaan kirjeenvaihdossa hänen veljenpoikansa Matomezän (Wormwood)in kanssa, mentorina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mentorship) nuorelle demonille, joka on vastuussa yhden miehen ohjauksesta huut helkkariin. Hänellä on upea sihteeri nimeltä Konnapiippu (Toadpipe). Paahtis (Toast) on Kierreteipin (Screwtapen) illallisen jälkeinen puhe (https://en.m.wikipedia.org/wiki/After-dinner_speech) Kiusaajien harjoitusamk:ssa (Tempters' Training College), ja se satiirisee (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Satire) amerikkalaista ja brittiläistä tai englantilaista, no ylipäänsä anglosaxista koulutusta.

ellauri262.html on line 536: Ruuvinauha (Screwtape) näyttää ymmärtävän erittäin hyvin ihmismielen luonteen ja heikkoudet, vaikkakaan ei mitään ihmisrakkaudesta. Hän osaa myös puhua ja rakastaa sarkasmia (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sarcasm). Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) on CS Lewisin kristillinen anteeksiantava romaani, omistettu pahalle paavilaiselle JRR Tolkienille. Se on kirjoitettu satiirisella, epistolaarisella tyylillä, ja vaikka se on fiktiivinen muoto, juonen ja hahmojen avulla käsitellään kristillisiä teologisia kysymyksiä, pääasiassa niitä, jotka liittyvät kiusaukseen ja kiusauxen vastustukseen.

ellauri262.html on line 545: Teoksessa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) Lewis kuvittelee joukon oppitunteja siitä, kuinka tärkeää on ottaa tarkoituksellinen rooli kristinuskossa kuvaamalla tyypillistä ihmiselämää kaikkine kiusaukseineen ja epäonnistumisineen paholaisten näkökulmista. Kierreteipillä  on hallinnollinen virka Helvetin byrokratiassa ("ala-arkiassa") ja toimii mentorina veljenpojallen Matomezälle (Wormwood)ille, kokemattomalle ja epäpätevälle kiusaajalle. Ilmeisesti helkkarissa sitten vielä ruuvataan ja saadaan jälkeläisiä, ei ole takapuolta tervattu, ei etupuolta ainakaan. Jotain hyvääkin. 

ellauri262.html on line 547: Kirjan 31 kirjeessä Ruuvinauha (Screwtape) antaa Matomezälle (Wormwood)ille yksityiskohtaisia neuvoja erilaisista tavoista heikentää Jumalan (God) sanoja ja edistää Jumalan (God) hylkäämistä "potilaassa" (jota Matomezä (Wormwood) houkuttelee) sekä havaintoja ihmisluonnosta ja Raamatusta (Bible).Ruuvinauhan (Screwtapen) neuvoissa itsekäs voitto ja voima nähdään ainoana hyvänä, eikä kumpikaan demoni voi käsittää Jumalan (God) rakkautta ihmiseen tai tunnustaa ihmisen hyvettä.

ellauri262.html on line 549: Kirjeiden versiot julkaistiin alun perin viikoittain anglikaanisessa aikakauslehdessä Vartija (The Guardian) sodan aikana, toukokuusta marraskuuhun 1941. Hei onkos tää se sama Guardian joka pyytää rahaa koko ajan netissä? Veikkaan että on. Kirjassa on johdanto, jossa selitetään, kuinka kirjoittaja päätti kirjoittaa tarinansa.

ellauri262.html on line 551: Lewis kirjoitti jatko-osan "Ruuvinauha ehdottaa paahtista" (Screwtape Proposes a Toast) vuonna 1959. Satiirinen essee kritisoi brittiläisen yhteiskunnan, koulutuksen ja julkisten asenteiden suuntauksia. Vaikka Iso-Britannia kutsuu suurimpia yksityiskoulujaan "julkisiksi kouluiksi" vastakohtana kotikoululle, jota Lewis kävi, Lewis viittaa oikeasti valtion kouluihin kritisoidessaan "julkista koulutusta".) Essee sisällytettiin Lewisin uudella esipuheella Blesin vuonna julkaisemiin Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) -julkaisuihin. 1961 ja Macmillan vuonna 1962.

ellauri262.html on line 553: Teippikirjaimista (Screwtape Letters) tuli yksi Lewisin suosituimmista teoksista, vaikka hän sanoikin, ettei ollut hauskaa kirjoittaa ja "päätti olla kirjoittamatta toista kirjettä", mutta kirjoitti sittenkin. Kiusaus osoittautui liian kovaxi.  

ellauri262.html on line 555:   Sekä "Teippikirjaimet (The Screwtape Letters)" että "Ruuvinauha ehdottaa paahtista (Screwtape Proposes a Toast)" julkaistiin äänikasetilla ja CD:llä John Cleesen (onko sekin joku kristitty, perkele, vai tekikö se roolin silkasta rahasta?), Joss Acklandin, ja Ralph Coshamin kertomana . Cleesen levytys oli Grammy Awards -finalisti parhaasta puhutusta sanasta, mutta hävisi.

ellauri262.html on line 557: Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) koostuu 31 kirjeestä, jotka vanhempi demoni nimeltä Ruuvinauha (Screwtape)  on kirjoittanut veljenpojalleen Matomezälle (Wormwood) (nimetty Ilmestyskirjan kointähden mukaan, siis vermutti), nuoremmalle ja vähemmän kokeneelle demonille, jonka tehtävänä on ohjata "potilaaksi" kutsuttua miestä kohti "Isäämme alhaalla" (Saatana) ja kauaxi "Vihollisesta" (Jumala).

ellauri262.html on line 559: Toisen kirjeen jälkeen Potilas kääntyy kristinuskoon, ja Koiruohoa tuomitaan tämän sallimisesta. Paha takaisku. Koiruohon (Wormwood) ja Ruuviteipin (Screwtape) välillä muodostuu silmiinpistävä kontrasti kirjan loppuosan aikana, jossa Matomezä (Wormwood) on kuvattu Ruuvinauhan (Screwtape) kirjeissä innokkaasti houkuttelemassa potilasta ylenpalttoihin pahoihin ja valitettaviin synteihin, usein piittaamattomasti, kun taas Ruuvinauha (Screwtape) ottaa hienovaraisemman asenteen, kuten Letterissä. XII, jossa hän huomauttaa: "... turvallisin tie helvettiin on asteittainen tie - loiva rinne, pehmeä jalkojen alla, ilman äkillisiä käännöksiä, ilman virstanpylväitä, ilman viittoja."

ellauri262.html on line 561: Kirjeessä VIII Kierreteippi (Screwtape) selittää suojelijalleen eri tarkoitukset, joita Jumalalla (God) ja paholaisilla on ihmiskunnalle: "Haluamme karjaa, josta voi vihdoin tulla ruokaa; Hän haluaa palvelijoita, joista voi vihdoin tulla poikia." Tätä tarkoitusta silmällä pitäen Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood) kirjeessä VI edistämään passiivisuutta ja vastuuttomuutta potilaassa: "Jumala (God) haluaa miesten (man) olevan huolissaan siitä, mitä he tekevät; meidän tehtävämme on saada heidät ajattelemaan, mitä heille tapahtuu, jos eivät tee mitä käsketään."

ellauri262.html on line 563: Omien näkemyksensä teologiasta Lewis kuvailee ja keskustelee seksistä, rakkaudesta, ylpeydestä, ahneudesta ja sodasta peräkkäisissä kirjeissä. Lewis, itse Oxfordin ja Cambridgen näiden asioiden harras tutkija, paljastaa työssään, että edes intellektuellit eivät ole läpäisemättömiä tällaisten demonien vaikutukselle, etenkään "historiallisen näkökulman"  (kirje XXVII) omahyväisen hyväksymisen aikana.

ellauri262.html on line 565:   Kirjeessä XXII sen jälkeen, kun useaan yritykseen oli yritetty löytää irstaileva nainen Potilaalle "edistääkseen hyödyllistä avoliittoa" ja sen jälkeen, kun Ruuvinauha (Screwtape) vältti niukasti tuskallisen rangaistuxen, koska hän oli paljastanut Matomezälle (Wormwood) Jumalan (God) aidon ihmisrakkauden, mistä Matomezä (Wormwood) oli viipymättä ilmoittanut Infernaalin viranomaisille, Kierreteippi (Screwtape) toteaa, että Potilas (Patient) on rakastunut kristittyyn tyttöön (girl) ja oli hänen ja hänen perheensä kautta omaksunut hyvin kristillisen elämäntavan, imien vain peiton alla namua. Tämän kirjeen loppua kohti, hänen vihassaan, Kierreteippi (Screwtape) muuttuu suureksi tuhatjalkaiseksi, joka jäljittelee samanlaista muutosta kuin Kirjassa X of Paradise Lost, jossa demonit muutetaan vällykäärmeiksi.

ellauri262.html on line 567:   Myöhemmin kirjeenvaihdossa paljastuu, että nuorelle miehelle (Potilas) saattaa aiheutua haittaa hänen mahdollisesta väestönsuojelutehtävästänsä (aiemmassa kirjeessä todetaan, että hän on oikeutettu asepalvelukseen, mutta koskaan ei ole varmistettu, että hänet todella kutsuttiin). Vaikka Matomezä (Wormwood) on iloinen tästä ja toisesta maailmansodasta yleensä, Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood)ia pitämään potilaan (Patient) turvassa toivoen, että he voivat vaarantaa hänen uskonsa paremmin pitkän eliniän aikana.

ellauri262.html on line 569: Viimeisessä kirjeessä Potilas (Patient) on tapettu salamasodan (Blitz) aikana ja hän on mennyt taivaaseen, ja lopullisen epäonnistumisensa vuoksi Matomezä (Wormwood) on tuomittu kärsimään henkisen olemuksensa kuluttamisesta muiden demonien, erityisesti Ruuvinauhan (Screwtape) itsensä toimesta. Hän vastaa Matomezän (Wormwood) viimeiseen kirjeeseen sanomalla, että hän saattaa odottaa yhtä vähän apua kuin Kierreteippi odottaisi Matomezältä (Wormwood), jos heidän tilanteensa muuttuisivat ("Rakkauteni sinua kohtaan ja rakkautesi minua kohtaan ovat samanlaisia kuin kaksi hernettä... Erona on, että minä olen vahvempi."). Tämä jäljittelee tilannetta, jossa Matomezä (Wormwood) itse ilmoitti setänsä Infernal Polizeille syyllistymisestä helvetin harhaoppiin tekemällä uskonnollisesti positiivisen huomautuksen, joka loukkaisi Saatanaa (Satan).

ellauri262.html on line 571: Kierrenauha (Screwtape) alkaa jokaisen kirjaimen sanoilla "Rakas Koiruohoni (Wormwood)", paitsi viimeinen kirjain, jossa sanotaan sarkastisesti: "Rakas, rakas koiruohoni (wormwood); herkkuni, possuni."

ellauri262.html on line 575:   Ruuvinauha on ollut huisin suosittu anglsaximeemi. Siitä on tehty jos jonkinlaisia siikvelejä.

ellauri262.html on line 577:   Peschke, Jim (2010). Michael Letters: Taivaan vastaus ruuvinauhaan . ISBN 978-1-4536-6027-0.Arkkienkeli Mikael neuvoo Jaakobille, suojelusenkelille.

ellauri262.html on line 579:   Platt, Richard (2012). Paholaisena toiselle: Pirullinen kirjeenvaihto CS Lewisin The Screwtape Letters -perinteessä . ISBN 978-1-4143-7166-5.

ellauri262.html on line 592: Teippikirjaimet (Screwtape Letters) soitti 309 esityksensä New Yorkin Westside Theatressa vuonna 2010. Vuoden 2011 kiertue vieraili esittävän taiteen paikoissa kaupungeissa kaikkialla Yhdysvalloissa, mukaan lukien Los Angeles, Houston, Dallas, Atlanta, Seattle, Minneapolis ja Boston . Vuosien 2012–2013 kiertue alkoi Los Angelesista tammikuussa 2012. Kiertueella on paluumatkat San Franciscoon, San Diegoon, Seattleen, Chicagoon ja Atlantaan sekä pysähdyksiin useissa muissa kaupungeissa. The Screwtape Letters on kuvattu "Humoristiseksi ja eloisaksi... Paholaiselle on harvoin annettu ansaitsemansa tarkkaavaisemmin!" kirjoittanut The New York Times, "Syvä kokemus".Christianity Today ja "Pahoin nokkela... Helvetin hyvä esitys!" kirjoittanut The Wall Street Journal . [16] Tuotanto on myös kiertänyt maailmanlaajuisesti. Ruuvinauha (Screwtape)-roolin on myös esittänyt nainen (woman).

ellauri262.html on line 596: Kirjailija David Foster Wallace kehui kirjaa haastatteluissa ja sijoitti sen ensimmäiseksi kymmenen suosikkikirjansa listalle.

ellauri262.html on line 600: Kristillisen metalliyhtyeen Elinuhri (Living Sacrifice) albumilla Haamuvaras (Ghost Thief) on kappale nimeltä "Kierrenauha (Screwtape)" . Laulun keulahahmo Bruce Fitzhugh selitti, että kappale on "kiusauksesta ja sananlaskusta paholainen olkapäälläsi". Kyse on ajatusprosessista, jonka käymme läpi oikeuttaaksemme ajatuksen tai toiminnan, joka ei ole hyvä verelle." Fitzhugh selittää myös, kuinka hänen mielestään oli mielenkiintoista, että Lewis kirjoitti Ruuvinauhan (Screwtape) näkökulmasta ja että hän kirjoitti samasta näkökulmasta kappaleen.

ellauri262.html on line 604: Teippikirjainten (The Screwtape Letters) tiedettiin olevan Andrew Cunananin suosikkikirja, joka tunnetaan parhaiten suunnittelija Gianni Versacen vuoden 1997 murhasta.

ellauri262.html on line 609: Monty Pythonin John Cleese on paholaisen advokaatin Kierreteipin ääni CS Lewisin äänikirjassa Teippikirjaimet. Koitin kuunnella kirjan alkua, mutta se alkaa aika pian pitkästyttää satunnaista kuulijaa. John Cleese has criticised Christian opposition to same-sex marriage and abortion.

ellauri262.html on line 612: I don’t know where all these Christian doctrines came from but that had nothing to do with what Christ ever said in the Bible.”

ellauri262.html on line 614: During the interview Mr Cleese also denied that the Life of Brian film, which was banned in some countries after being accused of blasphemy, was anti-Christian.

ellauri262.html on line 616: Mr Cleese said: “Life of Brian was never an attack on religion, which is what some people seem to pretend it was.

ellauri262.html on line 617: “It was an attack on how people hold religious beliefs, an attack on what I would call intolerance and narrow mindedness.”

ellauri262.html on line 619: James Bond -elokuvassa Kuolema saa odottaa (2002) Cleese korvasi Desmond Llewelynin Q:na. Lisäksi hän näytteli Harry Potter -elokuvasarjan ensimmäisissä elokuvissa haamua nimeltä ”Melkein päätön Nick”. 

ellauri262.html on line 621: Last year another actor, Liam Neeson, claimed Aslan, the Christlike character in C.S. Lewis’ Narnia books, could also represent the prophet Mohammed.

ellauri262.html on line 622: During his life C.S. Lewis was clear that the famous lion, who appears in all seven Narnia books, was based on Christ.

ellauri262.html on line 623: But Mr Neeson, who provided the voice of Aslan in the recent Narnia films, said: “Aslan symbolises a Christlike figure, but he also symbolises for me Mohammed, Buddha and all the great spiritual leaders and prophets over the centuries.”

ellauri262.html on line 625: The atheist children’s author Philip Pullman has written his own account about the life of Jesus Christ which will include a “different ending” to that recorded in the Bible.

ellauri262.html on line 626: In September Mr Pullman revealed that he will use his latest book, The Good Man Jesus and the Scoundrel Christ, to say that Jesus was not God but instead claim the Apostle Paul imagined the idea.

ellauri262.html on line 628: Mr Pullman is best known as the author of the fantasy trilogy His Dark Materials, which have been seen as an atheistic rival to C S Lewis’ The Chronicles of Narnia. The Archbishop of Canterbury has said Philip Pullman’s books are among his favourites.

ellauri262.html on line 633: Springfieldin ala-asteella järjestetään eräänlaiset festivaalit, johon kaikkien oppilaiden ja koulun työntekijöiden tulee pukeutua asianmukaisella puvustuksella, Lisa esimerkiksi on kuningatar. Koulun talonmies Willie joutuu kylähullun rooliin vasten Hänen tahtoaan. Suuttuneena tästä hän vapauttaa monta tuhatta hiirtä ja rottaa koulun käytävillä, ja festivaali on peruttu. Bart saa tästä syyt niskoilleen, ja vaikka hän kiistää kaiken, hänet erotetaan koulusta. Marge päättää, että Bart lähetetään katoliseen kouluun.

ellauri262.html on line 635: Koulussa Bart tapaa katolisen kirkon papin isä Seanin. Hän antaa Bartille sarjakuvakirjan katolisesta kirkosta, ja Bart innostuu lukemaan kirjaa. Kotona Marge on hyvillään Bartin kiinnostuksesta katolilaisuuteen, mutta Homer ei. Seuraavana päivänä Homer aikoo mennä Bartin kouluun syyttämään opettajia ja isä Seania propandasta ja aivopesusta. Hänelle kuitenkin annetaan siellä pannukakkuja ja hän saa pelata bingoa ilmaiseksi, niin hänkin hurahtaa katolilaisuuden oppeihin. Niihin hurahtuneena hän alkaa miettiä, että ollessaan katolilainen hänen täytyy päästä eroon synneistään. Marge kuitenkin pelästyy perheen miesten yhtäkkisestä hurahtamisesta, joten hän pyytää apuun Springfieldin Amerikan reformoidun presbyluterilaisuuden läntisen haaran ("The Western Branch of American Reform Presbylutheranism") papin Lovejoyn ja naapurin, kaupungin tunnetuimman uskontokiihkoilijan Ned Flandersin. He yrittävät kaapata molemmat kesken katolisen kirkon toiminnan, mutta onnistuvat kaappaamaan vain Bartin.

ellauri262.html on line 637: Autossa Marge, Ned ja Lovejoy yrittävät palauttaa Bartin mieleen kuvaa protestanttisuudesta ainoa oikeana uskontomuotona. He onnistuvat jotenkuten, mutta kotona Lisa kertoo tukevansa Bartia; hänen mielestään jokainen saa valita uskontonsa itse, aivan kuten hän aikoinaan valitsi buddhalaisuuden (mikä naurattaa isä Seania). Ennen tätä hän oli kuullut Margen vievän Bartin protestanttinuorien leirille, mistä hän kertoo Homerille ja Seanille. He lähtevät perään yrittääkseen pysäyttää Margen aikeen, mutta eivät ehdi. Festivaaleilla Bart on hämillään hänestä johtuvasta riidasta, ja alkaa kertoa oman mielipiteensä siitä, että on tyhmää kun kristillinen kirkko on jakautunut niin moneen osaan. Kaikki osapuolet kuuntelevat Bartia ja yrittävät lopulta päästä yhteistyösopimukseen. Tämän jälkeen jakso hyppää 1 000 vuotta tulevaisuuteen, jossa ilmoitetaan maailmantuhosta kahden uskonnon välisen sodan takia. Holy Guest Starin osan ääninäyttelijä on Liam Neeson. Rangaistuxexi Liamin vaimo kuoli laskettelurinteeseen 2009. Ei olis kannattanut.

ellauri263.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri263.html on line 38:       Shadows on the Hudson 
Part 1
Pyllistelyä

ellauri263.html on line 51:     Moosexen appiukko, alias Jethro Tull, Hobabin iskä (Exodus 2:18; Numbers 10:29). Feikki midianilainen Reuel antoi läskimoosexelle 1/7 tyttäristään Zipporan kiitoxexi avunannosta kaivolla. Sen johdosta Jumala muisti äkkiä tapaamisen Abrahamin, Isaacin ja Jacobin kanssa.

ellauri263.html on line 57:     Benjamilainen. (1 Chronicles 9:7–8) Muuan Meshullam oli Shephatiahin poika, jonka isä oli Reuel, Ibneiahin poika.

ellauri263.html on line 69: Tobitin kirja, josta on ollut jo puhetta albumissa 111 kertoo Tobitin pojasta Tobiaasta, jonka hän lähettää perimään erästä velkaa. Matkalla Tobias kohtaa naisihmiseksi naamioituneen enkeli Rafaelin, jonka ohjauksessa hän hankkii edullisesti punaleimaisen kalan sydämen, maksan ja sappirakon. Sitten hän tapaa¹ lesken, joka on kyllä ollut naimisissa seitsemän kertaa, mutta on pysynyt neitsyenä, koska ko. Saaraan lätkääntynyt demoni Asmodeus on surmannut hänen jokaisen aviomiehensä hääyönä. Enkelin kehotuksesta Tobias menee lesken kanssa naimisiin ja ajaa demonin pois  kalan sydämen ja maksan hajulla, ja panee sitten hajusta piittaamatta Saaraa menestyxellä. Saman kalan jo erittäin haisevalla sapella Tobias palauttaa myöhemmin isänsä Tobitin näön. 

ellauri263.html on line 74: Tobitin kirja (aiemmin Tobiaan kirja tai Tobian kirja; m.kreik. Τωβίτ, Tōbit) on deuterokanonisiin kirjoihin eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva kirja, joka on mukana Septuagintassa sekä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa. Se ei kuulu Tanakkaan juutalaiseen Raamattuun  eikä varsinaiseen protestanttisten Raamattujen kaanoniin. Se on säilynyt vain kreikankielisenä versiona.

ellauri263.html on line 80: Apokryfisessä Juuditin kirjassa (nro. 4 Me Naiset-albumissa 171) kerrotaan, kuinka juutalainen leski Judit pelastaa kansansa, jonka vihollisarmeija yritti tuhota päällikkönsä Holoferneen johdolla. Rauhoituttuaan Judit lähti "neuvottelemaan" Holoferneen kanssa, mutta samalla hän houkutteli tämän juomaan niin paljon viiniä, että tämä sammahti, jolloin Judit onnistui apulaisineen nirhaamaan poikki  tämän kaulan.

ellauri263.html on line 82: Monet tutkijat pitävät kirjaa nykyään epäluotettavana historiankuvauksena, koska sen katsotaan sisältävän useita anakronismeja. Nebukadnessar mainitaan Assyrian kuninkaana, joka olisi hallinnut sen jälkeen, kun juutalaiset olivat palanneet Babylonin vankeudesta, vaikka todellisuudessa Nebukadnessar oli juuri se Babylonian kuningas, joka pakotti juutalaiset 2. kerran maahanmuuttajixi.

ellauri263.html on line 84: Judit ja Holofernes ovat olleet suosittu aihe kuvataiteissa ja myös kirjallisuudessa. Tarinaan viittaa myös isä Hieronymus Zachris Topeliuksen romaanissa Välskärin kertomuksia yrittäessään saada Regina von Emmeritziä murhaamaan Kustaa II Aadolfin.

ellauri263.html on line 86:   Holofernes oli myös aivastavilla Haavistoilla kesäisin kovaäänisesti holottaneen lahtelaisukon nimi. Sen holotusta ei viime kesänä enää kuulunut, aivastuxia kyllä. Olikohan Judit kylästynyt ja nirhannut sen poikki?

ellauri263.html on line 90: Barukin kirja (aiemmin Baarukin kirja; m.kreik. Βαρούχ, Barūkh) on deuterokanonisiin kirjoihin eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva kirja, joka on mukana Septuagintassa sekä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa. Se ei kuulu juutalaiseen Raamattuun Tanakiin eikä varsinkaan protestanttisten Raamattujen kaanoniin.

ellauri263.html on line 100: Neljäs osa (4:5–5:9) tarjoaa lohdutusta Jerusalemille. Kaupunkia kuvataan lapsensakin menettäneeksi leskiäidiksi. Lapset, israelilaiset, on viety vankeuteen vieraisiin maihin. Rangaistus päättyy kuitenkin aikanaan, ja Jerusalem nousee USA:n tuella uuteen kukoistukseen. Jaksossa on lukuisia muistumia Vanhasta testamentista, erityisesti Jesajan kirjan luvuista 40–55. Barukin kirjassa on paljon historiallisesti epävarmaa, mutta sen sanoma on selvä: synti saa rangaistuksensa, kääntyminen oikeaan ja kuuliaisuus palkitaan! Yllättävä käänne!

ellauri263.html on line 105: Iisak Singerin Barak Makaber tietää, että halpoja rukouxia saa lukea pimeässä jo kävelyvauhdissa, esim. "Onpa sulla kauniit teltat Israel". Tärkein rukous on Kuule Israel, sen aikana on seisautettava.

ellauri263.html on line 120:   Halakhan mukaan juutalaisella miehellä on velvollisuus lausua šema kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Halakha määrittää tarkat ajat, joiden sisällä šema tulee lausua. Mišna alkaa näiden aikarajojen määrittelyllä. Šema sisältyy juutalaiseen aamu- ja iltajumalanpalvelukseen, joissa sitä ennen ja jälkeen lausutaan erityisiä šeman siunauksia. Šema sisältyy myös muihin juutalaisiin rukouksiin, kuten musaf amidaan ja aamusiunauksiin. Se on myös juutalaisuudessa tapana sanoa ennen nukkumaanmenoa. Perinteisesti šema on ensimmäisiä rukouksia, joita juutalaiselle lapselle opetetaan, ja viimeinen rukous jonka juutalainen lausuu ennen kuolemaansa. Sulhanen saa jättää sheman väliin jos on kiire pukille, sanoo Mishna (kz. alla).

ellauri263.html on line 122: Halakha (hepr. ‏הלכה‎, suom. 'polku' tai 'tapa kulkea', kiin. Tao) on juutalainen lakikokoelma, joka kattaa uskonnollisen ja käytännön elämän alueita. Lakikokoelmaan kuuluu Tooran lakien lisäksi Talmudin ja rabbiinisten kirjoitusten lakeja sekä perinnäissäädöksiä.

ellauri263.html on line 124: Halakha on aikoinaan määrittänyt useissa juutalaisissa oikeusistuimissa toimeenpantavan sharia-lain. Myös nykyisin Israelin oikeusjärjestelmä, joka pääasiassa perustuu tapaoikeuteen, on omaksunut halakhasta kohtia. Halakhan tarkempi noudattaminen jää kuitenkin yksilön vastuulle.

ellauri263.html on line 126: Juutalaisuuden nykyiset suuntaukset ortodoksijuutalaisuus, konservatiivinen juutalaisuus, reformijuutalaisuus ja rekonstruktionistinen juutalaisuus ovat syntyneet suurelta osin erimielisyyksistä halakhan tulkinnassa ja soveltamisalassa.   

ellauri263.html on line 128: Mišna (hepreaa, suom. oppi, opetus) on Talmudin osa. Talmud on juutalainen Tooran ja Vanhan testamentin profeettojen selitysteos. Mišnan sisältö päätettiin lopullisesti noin 190 jaa. Mišna on kirjoitettu hepreaksi.

ellauri263.html on line 153: Khalla

ellauri263.html on line 249: Taharot (Puhtaus), käsittelee rituaalisen puhtauden ja epäpuhtauden lakeja

ellauri263.html on line 253: Ohalot

ellauri263.html on line 259: Taharot

ellauri263.html on line 280: Tisha

ellauri263.html on line 282:   Tisha B'Av (Hebrew: תִּשְׁעָה בְּאָב[a] Tīšʿā Bəʾāv; IPA: [tiʃʕa beˈʔav] (listen), lit. 'the ninth of Av') is an annual fast day in Judaism, on which a number of disasters in Jewish history occurred, primarily the destruction of both Solomon's Temple by the Neo-Babylonian Empire and the Second Temple by the Roman Empire in Jerusalem.

ellauri263.html on line 293: and other major calamities which have befallen the Jewish people.

ellauri263.html on line 297: 9th day of Av (if Shabbat, then the 10th of Av)

ellauri263.html on line 299:   The observance of the day includes five prohibitions, most notable of which is a 25-hour fast. The Book of Lamentations, which mourns the destruction of Jerusalem, is read in the synagogue, followed by the recitation of kinnot, liturgical dirges that lament the loss of the Temples and Jerusalem. As the day has become associated with remembrance of other major calamities which have befallen the Jewish people, some kinnot also recall events such as the murder of the Ten Martyrs by the Romans, expulsions from England, Spain and elsewhere, massacres of numerous medieval Jewish communities during the Crusades, and the Holocaust.

ellauri263.html on line 301:   According to the Mishnah (Taanit 4:6), five specific events occurred on the ninth of Av that warrant fasting:

ellauri263.html on line 304:     The Twelve Spies sent by Moses to observe the land of Canaan returned from their mission. Only two of the spies, Joshua and Caleb, brought a positive report, while the others spoke disparagingly about the land. The majority report caused the Children of Israel to cry, panic and despair of ever entering the "Promised Land". For this, they were punished by God that their generation would not enter the land. The midrash quotes God as saying about this event, "You cried before me pointlessly, I will fix for you [this day as a day of] crying for the generations", alluding to the future misfortunes which occurred on the same date.

ellauri263.html on line 306:     The First Temple built by King Solomon was destroyed by Nebuchadnezzar in 586 BCE, and the population of the Kingdom of Judah was sent into the Babylonian exile. According to the Bible, the First Temple's destruction began on the 7th of Av (2 Kings 25:8) and continued until the 10th (Jeremiah 52:12). According to the Talmud, the actual destruction of the Temple began on the Ninth of Av, and it continued to burn throughout the Tenth of Av.

ellauri263.html on line 314:     Over time, Tisha B'Av has come to be a Jewish day of mourning, not only for these events, but also for later tragedies which occurred on or near the 9th of Av. References to some of these events appear in liturgy composed for Tisha B'Av (see below).

ellauri263.html on line 332:     The 2005 Israeli disengagement from Gaza. Since Israel's unilateral disengagement from Gaza, some segments of the Religious Zionist community have begun to recite kinnot to commemorate the expulsion of Jewish settlers from Gush Katif and the northern West Bank on the day after Tisha B'Av, in 2005.

ellauri263.html on line 335: Various Modern Orthodox and Conservative rabbits have proposed amending Nachem, as its wording no longer reflects the existence of a rebuilt Jerusalem under Israeli sovereignty. Chief Rabbit Shlomo Goren, for example, issued a revised wording of the prayer and Rabbit Hayim David HaLevi proposed putting the prayer's verbs relating to the Temple's destruction into the past tense. However, such proposals have not been widely adopted. Following the Six-Day War, the national religious community viewed Israel's territorial conquests with almost messianic overtones. The conquest of geographical areas with immense religious significance, including Jerusalem, the Western Wall, and the Temple Mount, was seen as portentous; however, only the full rebuilding of the Temple would engender enough reason to cease observing the day as one of mourning and transform it into a day of joy instead. The re-occupation of the Gaza strip is surely a source of joy, as well as annihilating philistines of the West Bank. 

ellauri263.html on line 337: Tisha B'Av bears a similar stringent nature to that of Yom Kippur. In addition to the length of the fast which lasts about 25 hours, beginning just before sunset on the eve of Tisha B'Av and ends at nightfall the following day, Tisha B'Av also shares the following five prohibitions:

ellauri263.html on line 350: No wearing of leather shoes is observed almost universally by now thanx to Adidas, Nike, and other plastic shoes.  Study of the Torah is forbidden on Tisha B'Av as it is considered an enjoyable activity, except for the study of distressing texts such as the Book of Lamentations, the Book of Job, portions of Jeremiah and chapters of the Talmud that discuss the laws of mourning and those that discuss the destruction of the Temple and boring texts such as Numbers.

ellauri263.html on line 352:   The custom is to not put on tefillin for morning services (Shacharit) of Tisha b'Av, and not a talit, rather only wear the personal talit kattan without a blessing.

ellauri263.html on line 356: Tisha means 9.  Tisha also is a first name for shiksas of American origin which is short for Laetitia (Joy).

ellauri263.html on line 358:   Tisha▼ is pronounced similarly to Tacia, Tahsha, Taisha, Tasha▼, Tashey, Tashi, Tashia, Tashie, Tatia, Techa, Teisha, Tosha▼, Toshia, Toshie and Tyisha. Other suggested similar-sounding names are Aiesha, Aisha▲, Amisha, Anisha, Asha▲, Dasha, Dosha, Elsha, Githa, Iesha▼, Isha, Kesha▼, Kisha▼, Licha, Lisha, Masha, Miesha, Mischa, Misha, Niesha, Nisha, Pasha, Saisha, Sasha, Taisa, Taisia, Takisha, Talisha, Tanisha▼, Tasa, Tash, Tasia▼, Tasja, Taska, Tassa (see Tasha), Tasya, Tesa, Tesia, Tesla, Tessa▲, Tiahna, Tiana, Tilda▼, Tina▼, Tinisha, Tinka, Tirza, Tisa, Tish, Tita, Tonisha, Tosca, Toshka, Tosia, Tossa, Trisa, Trish, Trisha▼, Trista▼ and Usha. These names tend to be less frequently used than Tisha.

ellauri263.html on line 360: A 2010 poll in Israel revealed that some 22% of Israeli Jews fast on Tisha B'Av, and 52% said they forego recreational activity on this day even though they do not fast. But does fucking count as a recreational activity? You bet it does.

ellauri263.html on line 362:   Jos maailmassa on 8G giga-apinaa, kohiseeko maapallolla koko ajan lakkaamaton vuolas siemennesteen koski? Kazo populaatiokelloa. Jokainen siinä tikittävä syntymä todistaa onnistunutta ruiskausta ja varmaan tuhansia samanaikaisia suutareita. Yxi ruiskaus on keskim. 3.7 ml, joka tuhannella kerrottuna on 4 litraa. No ei se vielä hirmu koski ole. Koirasapinoita on 4G, mälli saattaa lentää siis noin 1G kertaa päivässä (jos kaikki runkkaavat joka 4. päivä), sekunnissa siis noin 10K ruiskausta. Arvataan siis yhtä mittaa ruiskaistun runkun määräxi varovaisesti 50 l/s. Ei sillä kuuhun mennä. The Amazon River has an average discharge of about 215,000 m³/s. Kymijoen virtaama on 283 m³/s. 1m halkaisijainen putki jonka virtausnopeus on 10 cm/s vetää suunnilleen 50 litraa sekunnissa. On se silti tuhti määrä tahmeasti liikkuvaa runkkua. Kuulkaa kyrpäimme kuiskintaa, jylhien jormien ruiskintaa. 

ellauri263.html on line 367:   Israelilainen terroristisarja Fauda näyttää graafisesti kuinka seura tekee kaltaisexeen. Israerilaiset antiterroristit ovat julmempia tappajia kuin jahtaamansa filistiinit. Tulevat tosta vaan Kaanaan häihin silmittömästi ammuskelemaan. Vaikka sehän tiedettiin jo elävästä elämästäkin, puhumattakaan kovaxikeitetyn munamiehen Dan Steinbockin Andromeda-läpyskästä. Semmoisiahan jutkut olivat raamatun rehellisen kertoman mukaan luvatun maan reisullakin, tappajina riehuivat naapureilta ryövätyllä Kaanaan maalla ennenkuin Tishan raportoimat hajoitustoimet hajoittivat niiden pörisevän pesän kaikkialle maailmaan. Ollessaan hajallaan diasporassa olivat nöyriä ja lipeviä vaikka salaa kostonhaluisia, ja saatuaan pesän kokoon taas anglosaxien avustuxella jatkoivat vanhan liiton teurastusta niinkuin 2000 vuoden taukoa ei olis ollutkaan. "Tasoitetaan tilejä", siitä juutalaiset on aina olleet  hyvin selvillä kuten muutkin abrahamilaiset Hammurapin seuraajat. Jenkit antaa sille täydet tomaattipisteet, CS Lewisin personistilehti Guardian on empivämpi:

ellauri263.html on line 369: Israel’s biggest TV hit series returns to our screens this week, opening with Israel’s biggest nightmare. The second series of Fauda, the political thriller about an Israeli army undercover unit, begins with a bomb explosion at a bus stop. But it gets worse, as it turns out the attack wasn’t ordered by Hamas, but by a new menace – a returnee from Syria who has been training with Islamic State.

ellauri263.html on line 371: That’s how we’re plunged back into Fauda, Arabic for “chaos”, Israel’s international Netflix hit, which the streaming service picked up in 2016. Released on 24 May, the series returns with its tight, testy unit of Arabic-speaking Israeli special force infiltrators who work undercover in the Palestinian West Bank to track and kill wanted terrorists.

ellauri263.html on line 373: It’s mostly in Arabic and Hebrew, but that hasn’t limited the appeal. Netflix, which has 109 million members across 190 countries, describes it as a global phenomenon – one of a string of Israeli successes, besides Yom Kippur war and the occupation of Palestine. Netflix has already commissioned a third series along with other shows from Fauda’s creators, journalist Avi Issacharoff and Lior Raz, who served in the undercover unit on which the series is based and plays its predictably gruff Israeli lead Doron Kavillio.

ellauri263.html on line 375: Fauda is frequently credited with evenhandedness over the Israeli-Palestinian conflict and attempts to humanise Palestinian terror operatives. But that’s in the eye of the beholder, and certainly less true of this second series. For an Israeli Jewish audience, Fauda does break new ground. “It’s the first TV series that showed the Palestinian narrative in a way that you can actually feel something for someone who acts like a terrorist,” says Itay Stern at Israel’s Haaretz newspaper. “You can understand the motives and the emotion and that’s unique, because until that point you couldn’t really see it on TV.”

ellauri263.html on line 377: At a time when Israelis rarely seek out Palestinian viewpoints in real life, much less on TV, this may explain why Fauda’s creators initially struggled to find a domestic outlet for the series. (LOL!) It portrays the infiltrator unit, whose members (an all-male panel, except for one token woman for the boys to drool about) kill, torture, assault and violently threaten Palestinians in a manner that jars with any claims of moral superiority. And this second series contains more narrative mirroring. We see each side struggle with unity and discipline over revenge and going rogue, with causes taking precedence over family relationships, lured into a violence that creates its own momentum. Both sides are compromised, manipulative and varying degrees of unhinged.

ellauri263.html on line 379: But none of that gets away from it being overwhelmingly narrated from an Israeli viewpoint, focused on the Israeli protagonists. More so than in the first series, the Israeli occupation is nowhere to be seen – there’s no wall, no settlements or settlers, no house demolitions, only a few small checkpoints and none of the everyday brutalities of life under occupation. Yes, it shows that Palestinians love their mothers, but it also renders them as violent fanatics without a political cause.

ellauri263.html on line 383: Fauda’s creators have said they want to show that everyone living in a war zone pays a price, but such portrayals of an equality of suffering are ripe for criticism in the midst of an asymmetric conflict, in which one side is under occupation. This is more acutely obvious at a time when international media has focused on Israel opening fire on unarmed protesters near the Gaza border earlier this month, killing 58 Palestinians, including children, and wounding over 1,000 in a single day.

ellauri263.html on line 385: Diana Buttu, a Palestinian-Canadian human rights lawyer and former spokeswoman for the Palestinian Liberation Organisation, points to another problem with Fauda. “If you’re not careful, you find yourself drawn into the assassinations, you get lured into the cat and mouse,” she says, of a series that essentially depicts targeted killings. “The concept of right and wrong gets erased, the illegality gets erased … It just becomes this action-packed show.”

ellauri263.html on line 387: This kind of blurring brings to mind US war-on-terror films such as Zero Dark Thirty, with its depiction of Osama bin Laden’s capture serving as a PR exercise for the use of torture during interrogations. Meanwhile, Fauda’s Isis storyline stretches credibility, at the same time feeding the worst stereotypes. “It’s a bit lazy. Isis is not really active in Gaza or the West Bank,” says Stern. Buttu adds that the effect is to reinforce the absence of a Palestinian cause. “We don’t have any legitimate grievances. It’s all Islamic-driven,” she says, noting that it “turns Palestinians into irrational figures who want only to kill Israelis”.

ellauri263.html on line 389: Claims by Raz that writing the series was his real therapy, after suffering with PTSD, help locate Fauda in an Israeli genre dubbed “shooting and crying” – laments over the effect of wars on the morality and sanity of Israelis fighting them. But Fauda is different. Let’s call it “viewing while cursing”, into which category we can also place the US hit series Homeland Security.

ellauri263.html on line 391: Both dramas rely on protagonists entrusted with critical jobs despite routinely reckless behaviour. Both test your patience. In the case of Fauda, it’s not just the politics but also the relentless machismo; midway into the second series it feels like watching interchangeable rooms full of men in guns and distressed denim, each at some point telling a female character: “Don’t worry, I’ll get us out of here.”

ellauri263.html on line 393: Yet both shows get you binge-watching, despite irritating plot holes, political sanctimony and misrepresentations of Muslims or Palestinians. It’s a bit like speed-reading a cheap thriller, ignoring the bad dialogue and badly drawn characters, along with the mounting self-loathing over the time you’re squandering, just for the sugar rush of the story’s end.

ellauri263.html on line 395: Small wonder, then, that all eyes are on finding the new Homeland Security, itself based on an Israeli TV series, Hatufim. And it’s not surprising that the quest is focused on Israel, which has spawned a string of international hits, starting with In Treatment, a 2008 HBO adaptation of the Hebrew-language Be Tipul. In 2016 Neflix started airing Mossad 101, about Israel’s intelligence service, while earlier this year Hulu nabbed False Flag, a conspiracy thriller loosely premised on the 2010 assassination of Hamas official Mahmoud al-Mabhouh, widely thought to be the work of the Mossad, by a hit squad carrying foreign passports.

ellauri263.html on line 397: For its second series, Fauda’s publicity campaign has ramped up claims of authenticity and popularity among Palestinians as well as the wider Arab world. Columnist, author and TV sitcom writer Sayed Kashua slammed such efforts earlier this year: “You already have military victories and cultural control in marketing the Israeli occupation policy: at least give the Palestinians the option of hating Fauda. Are Netflix, worldwide success, economic growth and serving Israeli PR not enough for them?”

ellauri263.html on line 399: Palestinian journalist Ziyad Abul Hawa says Fauda could have started to make good on notions of balance simply by bringing Palestinians into the creative process. “If the writers are all Israeli, no matter how good the intentions are, they are not realistically showing what is happening in Palestinian areas. I heard they did their homework and research but still, you need a Palestinian constantly with them, telling them what’s realistic and what is not.” He adds that Arabic accents in the show bust its credibility claims within seconds.

ellauri263.html on line 401: As it is, the second series has left many feeling it missed an opportunity to show the realities of the Israeli occupation. “They did some brave stuff but it is not a mirror of realities in the West Bank,” says Stern. “It’s a shame, they could have done it and people would have loved the show anyway.”

ellauri263.html on line 408: Mixi nasiirisääntö on Mishnan naisten kirjassa? Olivatko nasiirit kaappihomoja? Nasiirixi voi alkaa sanomalla "rupean nätixi", "laitan kiharat". Nasiirius on tavallaan syntiä koska siinä kieltäytyy Talmudin sallimasta kivasta: tissuttelusta ja köyrinnästä. Oliko homo-Paavali tehnyt nasiirilupauxen? Niitä on myös määräaikaisia ja kuukausittain irtisanottavia kuin vuokrasopimuxia. Vai oliko se sittenkin toi Akulainen? Kas siinä pulma.

ellauri263.html on line 415: Neizeitä koskevassa Mishnan luvussa suositellaan että neizeitä naidaan keskiviikkona, jotta jos sulhaselle tulee yöllä julma yllätys niin se ehtii viemään valituxen oikeuteen torstaiaamuna. Jos maalarit on talossa sanoo pikku morsian: peltosi on tulvan alla. Nyt et pääse kyntämään. Can't put the water on the meat.

ellauri263.html on line 417: Sulhasen ei tarvi lukea shemaa hääiltana jos sillä on kiire puhkaisemaan immenkalvoa ja seisoo muutenkin. Entä seuraavana iltana, jos akti jäi keskentekoisexi? No kolmantena pitää. Rabbitit kiistelevät tästä kovasti. Jotkut babylonialaiset osaa penetroida sivusuunnassa niin ettei immenkalvo repeä, eikä tule veripipiä, huomauttaa muuan rabbit. Kaikkihan sen osaavat, inttää toinen. No mihin tarvitaan sitten lakanaa ja sulhasmiehiä? Koska kiero sulhanen voi koittaa peittää jälkensä että pääsee peruuttamaan häät torstaina. 

ellauri263.html on line 419:  Ei ihme että hassuhatut partajehut lukee näitä päät heiluen jeshivassa. Näähän on kuin pornokirjoja.

ellauri263.html on line 421:   A virgin's ketuba is worth 200 (zuzim), and a widow's ketuba is worth 100 (zuzim). Arvaa mitä tarkoittaa ketuba? Väärin, se on kontrahti. The content of the ketubah is in essence a two-way contract that formalizes the various requirements by Halakha (Jewish law) of a Jewish husband vis-à-vis his wife. The Jewish husband takes upon himself in the ketubah the obligation that he will provide to his wife three major things: clothing, food and conjugal relations, and also that he will pay her a pre-specified amount of cash in the case of a divorce. The principal endowment pledged in a ketubah is 200 zuz for a virgin, and 100 zuz otherwise (such as for a widow, a convert, or a divorced woman, etc.).

ellauri263.html on line 425:   Zuz on drakma eli dinaari eli neljännessekeli, noin 15g hopeaa, jonka markkina-arvo olisi tällä haavaa max 50c/gramma eli jotain 7 egeä. Eli neizeen "ketuban" hinta olis siinä 1500e. Kamelin käypä hinta länkkäreissä on 5K ja 20K euron välillä. Egyptissä pienen kamelin saa jo kolmella sadalla. Keniassa "One camel costs 36 goats or sheep. One camel costs three donkeys or 12 cows," he answers. Länsivaluutassa jotain 700e, saman verran kuin lesken ketuba. Varmaan samaa luokkaa käyttöarvolta. Vähänhän tää on kuin ostais käytettyä autoa. Siinäkin arvo putoaa 30% jo kun auto rullaa ulos hallista. 

ellauri263.html on line 430:   Professori Shrage tuntee olevansa siira ryömiessään 5. Avenuella, amerikkalaiset ovat niin paljon sitä kookkaampia. Se muistaa Kaalepin ja muiden vakoojien retken Kaanaaseen. Ihme, Kaanaan maan vakoojista on justiin ollut puhetta toisaalla, ykkösenä Mishnan vastoinkäymisten luettelossa yllä. Aika sattuma, jos se edes oli sattuma, ehkä se tosiaankin oli ihme. Kaaleppi ja Joosua suhtautuivat Moosexen suunnitelmaan positiivisesti, muut olivat napisevalla kannalla. Tää napina oli ensimmäinen vastoinkäyminen, josta seurasivat muut sitten kostona. Hauska havainto, että v. 1992 käännöxessä Mooses ei einää vakoile vaan tiedustelee, ja kansa ei napise vaan huutaa. Vähän tollasta eufemismia, propagandamaista verbaalista hygieniaa.

ellauri263.html on line 432:   NUMERI 13 LUKU. Mooses lähettää vakoojia Kanaanin maahan.

ellauri263.html on line 434:   Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan". Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Saakurin poika,  Simeonin sukukunnasta Safak, Huoran poika, Juudan sukukunnasta Kaaleb, Gefundenes Fressen, Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika, Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika, Benjaminin sukukunnasta Palti, Rafun poika, Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Sodin poika, Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Sladdi, Suden pentu, Daanin sukukunnasta Ammuel, Gevalian poika, Asserin sukukunnasta Eero, Miikaelin poika, Naftalin sukukunnasta Nabbi, Vofs Vofsin poika, Gaadin sukukunnasta Genuel, Makin poika. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hooseaa, Nuunin poikaa jostain syystä Joosuaksi. (Sama kaveri joka sittemmin kasas esinahkoja. Jee-suxenkin nimi oli oikeasti Joosua.)

ellauri263.html on line 436:   Ja lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: "Lähtekää nyt Etelämaahan ja nouskaa vuoristoon ja katselkaa, minkälainen maa on ja minkälainen kansa, joka siinä asuu, onko se voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon, ja minkälainen maa on, jossa se asuu, onko se hyvä vai huono, ja minkälaiset ne kaupungit ovat, joissa se asuu, avonaisia kyliäkö vai varustettuja kaupunkeja, ja minkälaista on maa, lihavaa vai laihaa, onko siinä puita vai ei. Ja olkaa rohkealla mielellä ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä." Oli näet se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät.

ellauri263.html on line 439: Ja he lähtivät Etelämaahan ja tulivat Hebroniin, jossa asuivat Ahiman, Seesai ja Talmai, Anakin jälkeläiset. Mutta Hebron oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Sooania.

ellauri263.html on line 442: Hebron - Hotelleja puoleen hintaan. Takaamme parhaat hotellihinnat. Parhaan hinnan takuu

ellauri263.html on line 447: Hebron is a Palestinian city in the southern West Bank, 30 kilometres south of Jerusalem. Nestled in the Judaean Mountains, it lies 930 metres above sea level. The second-largest city in the West Bank, and the third-largest in the Palestinian territories, it has a population of over 215,000 Palestinians, and seven hundred Jewish settlers concentrated on the outskirts of its Old City. The city is often considered one of the four holy cities in Judaism as well as in Islam.

ellauri263.html on line 449: Hebron is considered one of the oldest cities in the Levant. According to the Bible, Abraham settled in Hebron and bought the Cave of the Patriarchs as a burial place for his wife Sarah. Biblical tradition holds that the patriarchs Abraham, Isaac, and Jacob, along with their wives Sarah, Rebecca, and Leah, were buried in the cave. Hebron is also recognized in the Bible as the place where David was anointed king of Israel. Following the Babylonian captivity, the Edomites settled in Hebron. During the first century BCE, Herod the Great built the wall which still surrounds the Cave of the Patriarchs, which later became a church, and then a mosque. With the exception of a brief Crusader control, successive Muslim dynasties ruled Hebron from the 6th century CE until the Ottoman Empire's dissolution following World War I, when the city became part of British Mandatory Palestine. A massacre in 1929 and the Arab uprising of 1936–39 led to the emigration of the Jewish community from Hebron. The 1948 Arab–Israeli War saw the entire West Bank, including Hebron, occupied and annexed by Jordan, and since the 1967 Six-Day War, the city has been under Israeli military occupation. Following Israeli occupation, Jewish presence was reestablished at the city. Since the 1997 Hebron Protocol, most of Hebron has been governed by the Palestinian National Authority.

ellauri263.html on line 451: The city is often described as a "microcosm" of the Israeli-Palestinian conflict and the Israeli occupation of the West Bank. The Hebron Protocol of 1997 divided the city into two sectors: H1, controlled by the Palestinian National Authority, and H2, roughly 20% of the city, including 35,000 Palestinians, under Israeli military administration. All security arrangements and travel permits for local residents are coordinated between the Palestinian National Authority and Israel via the Israeli military administration of the West Bank (COGAT). The Jewish settlers have their own governing municipal body, the Committee of the Jewish Community of Hebron.

ellauri263.html on line 453: Today, Hebron is the capital of the Hebron Governorate, the largest governorate of the State of Palestine, with an estimated population of around 782,227 as of 2021. It is a busy hub of West Bank trade, generating roughly a third of the area's gross domestic product, largely due to the sale of limestone from quarries in its area. It has a local reputation for its grapes, figs, limestone, pottery workshops and glassblowing factories. The old city of Hebron features narrow, winding streets, flat-roofed stone houses, and old bazaars. The city is home to Hebron University and the Palestine Polytechnic University.

ellauri263.html on line 456:   The name "Hebron" appears to trace back to two Semitic roots, which coalesce in the form ḥbr, having reflexes in Hebrew and Amorite, with a basic sense of 'unite' and connoting a range of meanings from "colleague" to "friend". In the proper name Hebron, the original sense may have been alliance. BUAHHAHHA LOL! Some friends!

ellauri263.html on line 458:   Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita. Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi, rypäleen tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat. Ja he palasivat maata vakoilemasta neljänkymmenen päivän kuluttua. He vaelsivat ja tulivat Mooseksen, Aaronin ja kaiken Israelin kansan luo Paaranin erämaahan Kaadekseen. Ja he tekivät heille ja kaikelle kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä. a he kertoivat hänelle sanoen: "Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät. Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakinin jälkeläisiäkin. Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla."

ellauri263.html on line 460: Ja Kaaleb koetti tyynnyttää kansaa napisemasta Moosesta vastaan ja sanoi: "Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme". Mutta ne miehet, jotka olivat käyneet hänen kanssaan siellä, sanoivat: "Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun, sillä se on meitä voimakkaampi". Niin he saattoivat israelilaisten keskuudessa pahaan huutoon sen maan, jota olivat olleet vakoilemassa, sanoessaan: "Se maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö omat asukkaansa; ja kaikki kansa, jota me siellä näimme, oli kookasta väkeä. 

ellauri263.html on line 464: Hyvä teosofi tekee parannuxia, paha levittää vaan huuhaata

ellauri263.html on line 466:   Tekohampaaton, turnipsinenäinen musta-ja pienisilmäinen hammaslääkäri Henrietta Clark, prof. Shragen ruokaemäntä, maalasi kuin Pirkko Zilles teosofisia tauluja joissa oli mustia ja pitkäsormisia piruja.  

ellauri263.html on line 470: Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä, ikäänkuin videolla ilman kirjoja. Tällaista teosofiaa harrastivat muun muassa uusplatonikot, useat keskiajan mystikot, sekä uudella ajalla muun muassa Rosenkreutzin ruusuristiläiset, anglosaxit vapaamuurarit, Jakob Böhme, Franz Xaver von Baader ja Friedrich von Schelling. 1870-luvulla syntynyt moderni, useaan suuntaan hajonnut teosofia on saanut paljon vaikutteita näistä ikivanhoista saxalaisista setämiehistä sekä intialaisista uskonnoista.

ellauri263.html on line 472:   Uudessa Testamentissa pahalla Peevelillä on iskusanana 1. korinttilaiskirjeessä ”Jumalan salaista, kätkettyä viisautta”, theou sophian en mysterio:

ellauri263.html on line 480:     Homoseksuaalien avio-oikeudesta käydyissä keskusteluissa on usein lainattu seuraavaa kohtaa: ”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet.” (1 Kor. 6:9)

ellauri263.html on line 484:     Naispappeutta vastustavat vetoavat usein seuraavaan kohtaan, joka käskee naisia vaikenemaan seurakunnassa: ”Naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo (jota kyllä muuten noudatamme tarveharkinnalla)” (1 Kor. 14:34)

ellauri263.html on line 499:   H. P. Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hiän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten Blavatskyn ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh, Ryhmä Hau  ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolaamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin (puuh).

ellauri263.html on line 506: Helena Andrejevna von Hahn kuoli Odessassa vuonna 1842 keuhkotautiin, ja 11-vuotias Helena sekä tämän kaksi nuorempaa sisarusta päätyivät isovanhempien kasvatettavaksi Saratoviin isän ollessa pitkiä aikoja sotakomennuksilla. Helenan äidinäiti oli Jelena Pavlovna Fadejeva (omaa sukua Dolgorukov) ja äidinisä Andrei Mihalovitš Fadejev. Saratovin maalaiskartanosta tuli Helenan koti seuraavien neljän vuoden ajaksi. Helenan isoäiti oli hankkinut kotiopettajattaria, ja Helena opiskeli kieliä.

ellauri263.html on line 513: Helenan ja Nikiforin häitä vietettiin 7. heinäkuuta 1849 (joidenkin tietojen mukaan jo 1848). Ei tiedetä varmasti, mikä sai vasta 17-vuotiaan Helenan avioitumaan itseään huomattavasti vanhemman 39v Nikifor Blavatskin kanssa. Syynä ei ollut ainakaan halu panohommiin, sillä tuore rouva Blavatsky ilmeisesti kieltäytyi täyttämästä aviollisia velvollisuuksiaan kuin Sirkka Pylkkänen ja karkasi muutaman kuukauden päästä ratsastaen takaisin Tbilisiin. Isovanhemmat ottivat yhteyttä Helenan isään, joka lupasi tulla Odessaan keskustelemaan tilanteesta. Helena suostui tähän mutta livahti matkalla kahdelta saattajaltaan ja päätyi lopulta Konstantinopoliin.

ellauri263.html on line 515: Helenan seuraavien vuosien liikkeistä ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta hänen tiedetään matkustelleen ympäri Eurooppaa muun muassa kreivitär Kiseljovan kanssa. Iskä lähetti sille viikkorahaa. 18-vuotiaan naisen karkaaminen aviomieheltään yksin Eurooppaan oli 1800-luvun puolivälissä hyvin erikoinen tapaus, ja se aiheutti skandaalin Venäjän seurapiireissä. Myös huhut alkoivat kiertää. Erään huhun mukaan hän olisi ollut aikansa kuuluisan oopperalaulajan ja Pasta Carbonaroihin kuuluneen Agardi Metrovichin rakastajatar (muiden rakastajien ohella) tai kaksiavioinen vaimo, ja hänellä olisi ollut ainakin yksi avioton lapsi. Lapsen isäksi mainittiin muiden muassa Venäjän keisarinnan serkku, ruhtinas Emile von Sayn "Ludi" Wittgenstein. Blavatskyn kerrottiin ansaitsevan elantonsa toisinaan Pariisin puolimaailmassa, toisinaan ratsastamalla turkkilaisessa sirkuksessa, hämärissä liiketoimissa, meediona tai antamalla pianokonsertteja Lontoossa. Siellä se luki Bulwer-Lyttonin tekeleen Pompejin loppuajoista ja innostui siitä Isixestä. Bulwer-Lytton tunnetaan parhaiten Snoopysta.

ellauri263.html on line 521: H. P. Blavatsky kuvaili alun perin gurunaan pitämänsä henkisen mestarin olemassaoloa, jota kutsuttiin muun muassa Moryaksi. Blavatskyn mukaan Morya ja toinen mestari Koot Hoomi olivat hänen ensisijaisia oppaitaan Teosofisen seuran perustamisessa. Blavatsky kirjoitti myös, että mestarit Morya ja Koot Hoomi kuuluivat kovasti kehittyneiden ihmisten ryhmään, jotka ihan nauroivat ajalle ja paikalle, ja jonka jotkut tuntevat valkoisena veljeskuntana tai valkoisena Loosina (vaikka he eivät kuvailleet itseään näin, kun olivat pikemminkin aika ruskeita). Moriasta tuli lopulta iso riita Judgen ja Besantin välille ja koko seura hajosi. Moria nauroi partaansa: aika aikaa kutakin, ja paikkaakin, totesi ja hävisi.

ellauri263.html on line 527: Hän kertoi myös oleskelleensa Egyptissä koptilaisen papin Paulos Atamonin oppilaana ja liittyneensä druusien salaseuraan. Kaksi vuotta kestäneistä Etu-Intian niemimaan matkoistaan Blavatsky kirjoitti sadunomaisen artikkelisarjan Moskovskije vedomostille nimimerkillä Radda-Bai. Hän väitti myös matkustaneensa vuonna 1852 Quebeciin tapaamaan intiaaneja sekä sieltä New Orleansiin tutustumaan voodoo-kulttiin. Seuraavana vuonna hän yritti kahden amerikkalaisen kanssa päästä Nepalin kautta Tiibetiin, mutta rajan ylitys estettiin. Rahaa tuntui piisaavan. Pappa betalar.

ellauri263.html on line 535: Juorut levisivät vuosia myöhemmin uudelleen Saksassa, ja hän hankki Teosofista seuraa suojellakseen toisen lääkärintodistuksen naistentautien lääkäriltä Leon Oppenheimerilta, jonka mukaan hän kärsi anteflexio uterista (kohdun epänormaalista asennosta), joka ”on todennäköisesti synnynnäistä, koska tutkimuksen mukaan hän ei ole koskaan synnyttänyt eikä hänellä ole ollut gynekologista sairautta”. Allekirjoituksen todisti oikeaksi tohtori Roeder, kuninkaallinen piirilääkäri, ja se julkaistiin Oppenheimerin elinaikana. Juri kuoli vuonna 1867, ja hänen hautajaisissaan olivat läsnä vain Helena Blavatsky ja Agardi Metrovich. Ilman virallisia papereita ollut poika haudattiin Metrovichin nimellä. Blavatsky väitti osallistuneensa samana vuonna mieheksi pukeutuneena Giuseppe Garibaldin joukoissa Mentanan taisteluun ja haavoittuneensa vakavasti.

ellauri263.html on line 539: Heinäkuussa 1871 Blavatsky oli matkalla Pireuksen satamasta höyrylaiva Eunomialla Egyptiin, kun laivalla ollut ruutivarasto räjähti ja 30 matkustajaa kuoli. Blavatsky selvisi vahingoittumattomana mutta menetti käteisvaransa ja matkatavaransa. Viimein perille päästyään hän herätti jälleen huomiota seurapiireissä esittelemällä psyykkisiä ilmiöitä. Hän perusti myös spiritismiseuran nimeltä Société Spirité, jossa pian ilmeni huijaustapaus. Kirjeessä tädilleen Blavatsky kertoi, että oli yllättänyt Suezin kanavalta hankkimansa meediot petkuttamasta seuran jäseniä. Pian Kairoon saapui myös Agardi Metrovich, jota Helenan täti Nadežda oli pyytänyt poikkeamaan Kairon kautta tavatakseen Blavatskyn. Pian saapumisensa jälkeen Mitrovich kuitenkin sairastui lavantautiin ja kuoli, ja Blavatsky järjesti hänen hautajaisensa.

ellauri263.html on line 541: Tapauksesta on myös toinen versio, jonka mukaan Metrovich olisi ollut laivalla Blavatskyn kanssa ja saanut surmansa räjähdyksessä. Kolmannen version mukaan Metrovich todellakin kuoli Kairossa, mutta kuolinsyy oli myrkytys, jota on epäilty myös salamurhaksi. Isä Metro tiesi liikaa ja hänet vaiennettiin.

ellauri263.html on line 545: New Yorkissa Blavatsky asettui osoitteeseen Madison Street 222, jossa sijaitsi tuolloin naisten yhteisasunto. Hän elätti itsensä suunnittelemalla mainoskortteja kaulus- ja paitatehtaalle. Tällä välin Blavatskyn isä oli kuollut, ja hänen siskonsa lähetti hänelle osan perintörahoista, joilla hän pystyi hankkimaan oman pienen vuokra-asunnon 14. Streetin ja 4. Avenuen kulmasta. Vuonna 1874 hän hankki osakkuuden maatilasta 1000 dollarilla, mutta menetti rahat kumppanin kadottua. Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Tämän jälkeen hän ansaitsi hieman rahaa kääntämällä venäjäksi spiritistisiä kirjoituksia amerikkalaisista lehdistä. Saman vuoden lokakuussa hän osti Daily Telegraphin numeron, jossa selostettiin spiritistisiä aineellistumisia, joita sattui vanhalla maatilalla Vermontissa. Artikkelin oli kirjoittanut toimittaja Henry Steel Olcott.

ellauri263.html on line 547: Blavatsky matkusti Vermontiin, missä hän tutustui Olcottiin. Palattuaan kahden viikon kuluttua takaisin New Yorkiin hän kirjoitti kokemuksistaan artikkelin ”Hämmästyttäviä henki-ilmiöitä”, joka julkaistiin New Yorkin Daily Telegraphissa 30. lokakuuta 1874. Artikkelissa hän haastoi tunnetun spiritismin arvostelijan, tohtori George Beardin 500 dollarin summalla tuottamaan samoissa oloissa henkien näyttäytymisten kaltaiset ilmiöt. Beard ei kuitenkaan ottanut haastetta vastaan. Tämän jälkeen hän kirjoitti useita artikkeleita Spiritual Scientist -lehteen.

ellauri263.html on line 549: Maatilaan liittyvä julkisuus toi hänen elämäänsä Michael Betanellyn, jonka kanssa Blavatsky avioitui 3. huhtikuuta 1875. Hän oli kuullut entisen miehensä kuolleen, vaikka näin ei ollut. Avioliitto Betanellyn kanssa kesti vain neljä kuukautta, ja ilmeisesti se oli solmittu Blavatskyn puolelta pelkästään taloudellisin syin. Hänen mukaansa eron syynä oli se, että puheistaan huolimatta Betanelly ei ollut halunnut pitää suhdetta enää platonisena. Samaan aikaan myös oikeuskäsittely päättyi, ja Blavatsky sai korvauksena 1146 dollaria. Blavatskyn ja Olcottin henkiset harrastukset olivat hiljalleen keränneet heidän ympärilleen muitakin kiinnostuneita, ja tämä johti viimein Teosofisen Seuran perustamiseen 17. marraskuuta 1875. Seura alkoi kuitenkin saada vihollisia spiritistien taholta, koska Blavatsky väitti, että spiritismin ilmiöt eivät olleet peräisin kuolleiden hengiltä vaan elementaaleilta, astraalisilta olioilta ja 'kuorilta'. Seuraavina kuukausina Olcott luennoi ja Blavatsky piti keskusteluiltoja New Yorkin salongissaan ja molemmat myös kirjoittivat ahkerasti.

ellauri263.html on line 551: Vuodesta 1876 lähtien Blavatskyn päätyönä oli Hunnuton Isis (Onneton hosis), jonka kirjoittaminen kesti kaksi vuotta. Ensimmäisen painoksen tuhat kappaletta myytiin loppuun yhdeksässä päivässä. Useimmat lehdet antoivat siitä myönteisiä lausuntoja mutta jotkut syyttivät kirjoittajaa ”transsendentaalisten mielettömyyksien levittämisestä”. Suuresta alkuinnostuksesta huolimatta kiinnostus seuraa kohtaan hiipui, ja teoksen julkaisun jälkeen Olcott, Blavatsky ja William Quan Judge olivat Teosofisen seuran ainoat aktiiviset jäsenet. Blavatsky päätti siirtää seuran päämajan Intiaan. Ennen muuttoa hän otti Yhdysvaltojen kansalaisuuden, jotta ei herättäisi venäläisenä turhaan epäluuloa Brittiläisessä Intiassa.

ellauri263.html on line 555: Huhtikuussa 1879 Olcott ja Blavatsky tekivät matkan pohjoiseen. Britannian hallituksella oli kuitenkin epäluuloja Blavatskya kohtaan, minkä vuoksi heitä seurasi koko matkan poliisietsivä. Lokakuussa 1879 ilmestyi ensimmäinen The Theosophistin numero. Pian tämän jälkeen Blavatsky sai kirjeen Kairossa tapaamaltaan Emma Coulombilta, joka pyysi apua jouduttuaan taloudellisiin vaikeuksiin. Blavatsky lupasi auttaa, ja Coulombit saapuivat Bombayhin maaliskuussa 1880. Samana vuonna teosofien majapaikka päätettiin siirtää Breach Candyssa vuorenhuipulla sijaitsevaan bungalowiin.

ellauri263.html on line 559: Kuitenkin jo kahdentoista päivän kuluttua saapumisesta he siirtyivät Pariisiin, jossa W. Q. Judge oli heitä odottamassa. Sieltä käsin Blavatsky teki viikon matkan Sinnettien luo Englantiin sekä kreivitär Gaston d'Adhémarin luo Enghienin linnaan, jossa hän aloitteli seuraavaa suurta teostaan, Salaista oppia. Kesäkuussa he saivat Lontoosta uutisia, jonka mukaan teosofia oli siellä saavuttamassa suurta suosiota seurapiireissä. Uusiin tukijoihin kuuluivat muun muassa Robert Browning, Matthew Arnold, Sir William Crookes ja Sir William Fletcher Barrett. Elokuussa Blavatsky ja joukko muita teosofeja lähtivät Saksaan Mary Gebhardin vieraaksi, jossa he viipyivät kolme kuukautta.

ellauri263.html on line 563: Blavatsky palasi Intiaan marraskuussa 1884. Hänen mukanaan oli pastori C. W. Leadbeater. Vaikka hänen maineensa oli Euroopassa kokenut kolauksen, Madrasissa opiskelijat ottivat hänet hurraten vastaan. Joogafilosofia ja usko mahatmoihin kuului heidän ikivanhoihin perinteisiinsä, ja tapauksen johdosta opiskelijat olivat joutuneet vastakkain lähetyssaarnaajien ja professorien kanssa.

ellauri263.html on line 565: Tammikuussa 1885 Blavatskyn terveys jälleen heikkeni ja huhtikuussa, hieman toivuttuaan, hän lähti viimeisen kerran Intiasta. Oleskeltuaan joitakin kuukausia Italiassa hän asettui viimein Saksaan Würzburgiin. Siellä hän jatkoi Salaisen opin kirjoittamista seuranaan kreivitär Constance Wachtmeister. Joulukuussa 1885 ilmestyi Psyykkisen tutkimuksen seuran raportti, jossa Blavatskya pidettiin ”historian monitaitoisimpana, kekseliäimpänä ja mielenkiintoisimpana huijarina.” Richard Hodgsonin kirjoittama raportti perustui hänen syksyllä 1884 Madrasissa tekemiinsä tutkimuksiin ja haastatteluihin. Komitea ei sen sijaan hyväksynyt Hodgsonin arvelua, jonka mukaan silmänkääntötemppujen syynä olisi ollut peitellä hänen todellista ammattiaan venäläisenä vakoojana.

ellauri263.html on line 573: Seuraavaksi Blavatsky keskittyi kirjoittamaan teoksia Teosofian avain ja Hiljaisuuden ääni. Lisäksi hän kirjoitti pitkiä kirjeitä Amerikan ja Intian osastoille. Teosofinen seura muutti jälleen, tällä kertaa Annie Besantin tilavaan asuntoon Avenue Road 19:een. Blavatskya vaivasi reuma, ja hän joutui käyttämään ajoittain pyörätuolia. 1. kesäkuuta 1890 ilmestyi newyorkilaisessa The Sunissa artikkeli ”Erään humpuukin historia”, jota seurasi 20. kesäkuuta koko sivun aukeama, jossa tohtori Elliot Coues väitti Blavatskya petkuttajaksi, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa ja peitellä vakoilutoimintaa. Lisäksi Coues oli kaivanut esiin kaikki vanhat huhut hänen väitetyistä rakastajistaan sekä aviottomasta lapsesta ja sanoi voivansa todistaa kaikki väitteensä. Tohtori Coues oli ollut jo pikään kiinnostunut teosofiasta ja oli myös käynyt tapaamassa Blavatskya. Blavatsky kertoi jo vuoden 1888 lopulla tohtori J. S. Buckille lähettämässään kirjeessä Couesin havittelevan jonkinlaista johtoasemaa Teosofisessa seurassa, johon hiän ei kuitenkaan suostunut.

ellauri263.html on line 575: Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Ennen kuin asiaa oli päästy käsittelemään, The Sunin lakimiehet myönsivät, etteivät pysty todistamaan moraalittomuussyytettä, johon kanne perustui. Keväällä 1891 Lontooseen levisi influenssaedipemia. Blavatsky sai myös tartunnan, ja hän kärsi useita päiviä kovasta kuumeesta. Keskipäivällä, 8. toukokuuta Helena Blavatsky kuoli Avenue Road 19.ssä kolmen läheisen oppilaansa läsnä ollessa. Hänen kuolemansa päätti myös kesken olleen oikeuskanteen. The Sun julkaisi Blavatskyn kuoleman johdosta W. Q. Judgen artikkelin hänen elämästään ja ilmoitti, että heitä oli johdettu harhaan tohtori Couesin taholta.

ellauri263.html on line 579:   Teosofiasta on löydettävissä paljon piirteitä, jotka ovat yhteisiä useimmille okkulttis-gnostilaisille järjestelmille, ja siksi usein on vaikea todeta täsmällisesti, mistä jokin ajatus on omaksuttu. Jotkut teosofiset ajatukset sen sijaan voidaan löytää lähes sellaisenaan tai hieman muuntuneina buddhalaisista ja hindulaisista opetuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset ajanjaksot kuin kalpat ja jugat, mandaloissa kuvatut mantereet ja ihmisrodut, ihmisen olemuspuolet eli prinsiipit, siddhit eli yliaistilliset kyvyt sekä joiltakin piirteiltään teosofinen oppi juuriroduista. William Emmette Colemanin mukaan todellisuudessa Blavatsky kopioi tekstinsä – puutteellisesti viitaten – melko pienestä määrästä aikalaiskirjoja ja hänen käsityksensä mm. historiallisista teksteistä olisi perustunut toisen käden lähteisiin, vaikka hän antoi ymmärtää ikivanhojen alkuperäiskirjojen olevan edessään. Samoin Dzyanin kirjasta saadut tiedot olisivat olleet tunnetuista englanninkielisistä kirjoista, jotka eivät käsittele Tiibetiä vaan Kiinaa tai Intiaa, mikä selittäisi mm. useat kieli- ja asiavirheet.

ellauri263.html on line 581: Teosofian mukaan kaikkien uskontojen taustalla on esoteerinen oppi, joka oli muinoin levinnyt ympäri maailman. Nykyisin se on löydettävissä täydellisenä vain muutamissa maanalaisissa kirjastoissa (esim. Kaisa-kirjasto), jotka ovat liberaalishenkisen veljeskunnan hallinnassa. Tästä opista osa on esitetty muinaisessa Dzyanin kirjassa, jonka runoista Blavatsky selitti osan teoksissaan Onneton hosis ja Iloinen sappi.

ellauri263.html on line 583: Tämän opin mukaan ilmenneen maailmankaikkeuden alkulähde on absoluutista eli Parabrahmanista pidätysvaikeuxien vuoxi ulosvirrannut jumaluusvoima, Logos. Se ilmenee kolminaisuutena siten että ensimmäinen, Isä-Äiti, on kaiken alkujuuri, toinen eli Poika aloittaa elämän ja muodon kaksinaisuuden, ja kolmas on maailmanjärki, jonka osia ovat ihmismonadit. Jokaisella galaksilla ja aurinkokunnalla on omat pienemmät Logoksensa. Kaikkeudenjärki ilmenee ulkokohtaisesti Fohatina, pöhöttimenä, joka liittää kokoon muodot ja laittaa liikkeelle kosmisen kehityksenlain.

ellauri263.html on line 585: Elämä ilmenee fyysisellä tasolla eri luonnonvaltakuntien kautta, joita ovat mineraali-, kasvi-, eläin- ja ihmiskunta. Jälleensyntyvät monadit kehittyvät näiden muotojen kautta karman lain ohjaamina jatkuvasti korkeammille asteille. Maapallo käy läpi seitsemän eri ilmentymää eli manvantaraa niin, että se ensimmäisen kolmen kauden aikana tiivistyy eteerisestä kiinteäksi, kunnes neljännen (eli nykyisen) kauden aikana kehitys muuttuu taas päinvastaiseksi kohti löysempää paapaa. Maailmassa vaikuttaa mestareiden eli esoteeriseen viisauteen vihittyjen veljeskunta eli niin kutsuttu Valkoinen Veljeskunta, jonka johtajana on aurinkokuntamme Logos, ja tämän alapuolella olentohierarkia, johon kuuluvat dhyan chohanit, kumarat, buddhat, maha-chohanit, chohanit ja mestarit. Blavatsky mainitsi useita mestareita, joita ovat olleet esimerkiksi Leijonat, Buddha, Zarathustra, Jeesus, Pythagoras, Pekka Ervasti ja Christian Rosenkreutz.

ellauri263.html on line 587: Ihmiskunnan kehitys jakautuu seitsemään juurirotuun, jotka puolestaan jakautuvat useisiin antti alarotuihin. Nykyinen ihmiskunta edustaa viidettä, arjalaista, juurirotua ja on jo siirtynyt kehityksen ylöspäin vievälle, henkistävälle kaarelle. Juurirotujen vaihtuminen tapahtuu luonnonmullistusten kautta, jotka käsittävät mantereiden vajoamisia ja kohoamisia, ja voivat kestää satojatuhansia vuosia. Jokainen juurirotu käy läpi neljä ajanjaksoa eli yugaa, jotka ovat sata yugaa,  tretti yugaa, dvatsat yugaa ja kaali yuga. Nykyinen ihmiskunta elää parhaillaan kaali yugaa, joka alkoi vuonna 3102 eaa.

ellauri263.html on line 589:   Ihminen on mikrokosmos, ja eri planeettakausien kehityksellä on ihmisessä omat vastaavuutensa esimerkiksi aisteina sekä tajunnan eri tasoina ja ominaisuuksina. Ihmisessä voidaan siten erottaa seitsemän prinsiippiä, jotka ovat ātma eli Sopen villakoira, buddhi eli henkinen sielu, manaus eli inhimillinen sielu, kamala rumpa eli himo- tai tunnekeho, lingam shakiraan eli fyysisen kehon kaksoispuoli ts. astraalikeho, prawna eli elonhenkäys elävässä olennossa ja stool shakirasta eli fyysinen keho. Neljännen juurirodun aikana ihmiskunnassa oli vielä toimivana "kolmas silmä" eli henkinen näkökyky, jonka fyysinen elin on nyt surkastunut ja tunnetaan häpy- tai peräaukkona.

ellauri263.html on line 591:   Monadien henkinen kehitys tapahtuu karman lain kautta, mutta ihmisyksilö voi nopeuttaa omaa kehitystään elämällä moraalisesti oikein. Rukoilu sen tavallisessa merkityksessä on epäjumalanpalvelusta, koska eksoteeristen uskontojen jumalat (kuten Jehova) ovat rajallisia, luotuja olentoja. Ihmisen sen sijaan tulisi pyrkiä toimimaan sopusoinnussa oman jumalallisen koirohahmonsa eli ātma-buddhi-manauksen kanssa. Ihmisen kuollessa kolme alinta prinsiippiä tuhoutuvat ja neljä ylintä jakavat kamaa lokasuojaan, joka vastaa katolilaisuuden kiirastulta tai antiikin mytologian Haadesta. Tämän jälkeen ātma-buddhi-manaus irrottaa kāmaa rūmpasta ja jatkaa devakhāniin eli taivaaseen, jossa se pysyy hikisesti arviolta 1 000–1 500 vuotta. Tämän jälkeen se jälleensyntyy maailmaan kolmannesta silmästä.

ellauri263.html on line 593:   Blavatsky ei pitänyt esittämiään oppeja aivan täydellisinä tai ehdottomina, paitsi siltä osin kuin opit ovat Viisauden Mestarien (Olcott ja Judge) hänelle sanelemia, vaan piti teosofian yhtenä päämääränä luonnon selvittämättömien lakien tutkimista. Hän myös varoitti tekemästä teosofiasta uskomusjärjestelmää, koska hänen mukaansa sokea usko on haitallista. Teosofinen seura hyväksyi vuonna 1924 päätöslauselman ajatuksenvapaudesta. Sen mukaan ei ole mitään dogmia tai mielipidettä, joka millään tavalla sitoisi ketään Teosofisen Seuran jäsentä. Jäsenyyden ainoa ehto on seuran kolmen ohjelmakohdan hyväksyminen. IZE todellisuutena ihmisessä; 
Laki prosesseina, joiden avulla ihminen 

ellauri263.html on line 597: Yhdelläkään opettajalla - mukaan lukien H. P. Blavatsky - ei ole mitään auktoriteettia pakottaa opetuksiaan tai mielipiteitään muille. Jokaisella jäsenellä on oikeus seurata mitä tahansa uskontoa tai ajatussuuntaa, mutta ei oikeutta pakottaa muita seuraamaan sitä. Päätöslauselman takana oli kiista siitä, voitiinko liikkeestä erottaa looseja niiden opillisten näkemysten vuoksi, mikä koski etenkin steinerilaisia, ja toisaalta, voitiinko jäseniä edellyttää hyväksymään totena sellaiset keskeiset dogmit kuten Viisauden Mestarien olemassaolo, jälleensyntymäoppi ja karma.

ellauri263.html on line 599:   Näiden opetusten lisäksi teosofisessa liikkeessä on aikojen kuluessa esiintynyt myös koko joukko toisistaan eroavia muita opetuksia. Vähitellen näiden käsityserojen myötä teosofinen liike on jakautunut useaan haaraan. Los Angelesin teosofistit vaikuttavat aika köyhiltä. Kokouxet järjestetään Zoomilla. Theosophy Hall on nyt avoinna rajoitetusti. Spare a dime for an ex leper.

ellauri263.html on line 603:   Paloittelumurhaaja Pönkä olis halunnut tilata vankilaan Voltista tai Foodoralta palapaistia. Hovioikeus ei ottanut anomusta kuuleviin korviinsa.

ellauri263.html on line 605:   Nuoruudessaan Blavatsky oli liikkunut radikaaleissa liberaalis-nationalistisissa piireissä, mutta hänellä ei ilmeisesti ollut koskaan mitään selkeää yhteiskunnallis-poliittista linjaa, paizi toi vähän saatanallinen feminismi (käytännössä vaikkei ehkä teoriassa). Lucifer represents life, though, progress, civilization, liberty, independence. Lucifer is the Logos, the Serpent, the Savior. H. P. Blavatsky’s influential The Secret Doctrine (1888), one of the foundation texts of Theosophy, contains chapters propagating an unembarrassed Satanism. Satan in the shape of the serpent brings gnosis and liberates womankind. Tämmösta kirkasozaista miltonilaista prometeus-saatanaa peukuttivat Miltonin lisäxi ilmeisesti myös Blake, Bakunin ja Proudhon. Sympathy for the devil. Ei ihme että kristilliset piirit vauhkosivat. Blaken saatana alkuperäisessä loistossaan on aika feministinen. Byron ja Shelley oli aikoinaan satanisteja mutta setämiehiä.

ellauri263.html on line 607: Four factors characterize marginal religious groups which offer leadership roles for women:

ellauri263.html on line 608: (1) a perception of the divine that deemphasizes the masculine, (2) a tempering or denial of the doctrine of the Fall, (3) a denial of the need for a traditional ordained clergy, and (4) a view of marriage which does not hold that marriage and motherhood are the only acceptable roles for women.

ellauri263.html on line 611:   Hupaisaa havaita, että anglikaaninen kirkko siirtymässä hyvää vauhtia kohti blavatskylaisia kantoja. Jumalalla ei ole killuttimia, vaan se on androgyyni, tai pikemminkin muu. Blavatskyn killuttimet saattoivat olla väärässä lahkeessa, sillä kirjeessä se sanoo she is ‘lacking some-thing and the place is filled with some crooked cucumber’. Kuuensaan kurkku. Olcottin mukaan se oli "she-male". Se saattoi siis olla kaxineuvoinen! Sillä oli kaxoisveli, josta on hurjan vähän puhetta. Jelena allekirjoitti kirjeensä "Jack", ihan kuin C.S.Lewis! Jossain jutussa se kuzuukin izeään Matomezäxi. Blavazkyn saatanalliset säkeet tekivät syvän vaikutuxen ainakin Aleister Crowleyhyn ja Pekka Siitoimeen.

ellauri263.html on line 615: is a 1990 novel written as a collaboration between the English authors Terry Pratchett and Neil Gaiman. Se taisi olla ensimmäinen lukemani Pratchett. Käytin Crowleyta salasanana joskus 2000-luvun alussa. Alzheimeriin sittemmin kuollut länkkärihattuinen Pratchett antoi juutalaisen Neil Gaimanin kanssa kirjoittamassaan saatanallisessa niteessä Good Omens pirulle nimexi Crowley. 

ellauri263.html on line 617:     The book is a comedy about the birth of the son of Satan and the coming of the End Times. There are attempts by the angel Aziraphale and the demon Crowley to sabotage the coming of the end times, having grown accustomed to their comfortable surroundings in England. One subplot features a mixup at the small country hospital on the day of birth and the growth of the Antichrist, Adam, who grows up with the wrong family, in the wrong country village. Another subplot concerns the summoning of the Four Horsemen of the Apocalypse, each a big personality in their own right. With Armageddon averted, Crowley and Aziraphale muse that this was God's plan all along and speculate that the real apocalyptic conflict will be between humanity and the combined forces of Heaven and Hell. In 2003, the novel was listed at number 68 on the BBC's survey The Big Read.

ellauri263.html on line 619: Pirun nimi oli varmasti otettu tältä häiskältä, joka on jo tavattu mm. albumissa 219 thelema-nimisen huuhaauskonnon kexijänä. Se esiintyy Rehupiiklesin Sgt. Peppers-levyn kannassa. Sekin oli jonkin sortin satanisti, plus sexuaalisesti ylimääräytynyt.

ellauri263.html on line 627:   Almost 600 (!) biographies have been written of Blavatsky, but the details of her life, especially the years 1848–1873, remain sketchy all the same. Most of the authors have been either devoted disciples or sharply critical adversaries. Some interesting and well-documented facts, however, can be determined. She was born to a noble Russian family in present-day Ukraine, married at 17, ran away only months later, traveled widely and spent time in Cairo, among many other places, where she supported herself as a medium size sex doll.

ellauri263.html on line 629: Blavatsky was often perceived as a quite vulgar and coarse person. She swore profusely, dressed garishly, and had a strong sense of irreverent humor. Her New York study was decorated with a stuffed baboon wearing white collars, cravats and spectacles, carrying a manuscript bundle under his arm labeled ‘The Descent of the Species’ (Blavatsky rejected Darwin’s ideas about man being descended from apes). She liked a benevolent snake, though she said there was hardly no woman in her character. 

ellauri263.html on line 631: Unlike the occultism presented earlier by Éliphas Lévi and similar authors, which mostly caught the interest only of a small circle of freethinkers, Theosophy fast became a successful semi-mass movement. By 1889 the Theosophical Society had 227 sections all over the world, and many of the era’s most important intellectuals and artists were strongly influenced by it. Avant-garde painters, especially, took this new teaching to heart, and it marked the work of great artists such as Mondrian, Kandinsky and Klee. In literature, authors like Nobel Prize laureate William Butler Yeats became

ellauri263.html on line 638:   Jätettyään miehensä Annie hylkäsi kristinuskon täysin, ja liittyi vuonna 1874 uskonnottomien järjestöön National Secular Societyyn. Pian Annie kehitti läheiset välit Charles Bradlaughiin, radikaalin National Reformer -lehden toimittajaan ja Ison-Britannian uskonnottomien järjestön johtajaan. Bradlaugh tarjosi Annielle työtä lehden toimituksesta, ja seuraavien vuosien aikana hän kirjoitti useita artikkeleita mm. avioliitosta, koulutuksesta ja naisten oikeuksista.

ellauri263.html on line 640:   Vuonna 1877 Besant ja Charles Bradlaugh päättivät julkaista Charles Knowltonin kirjan The Fruits of Philosophy, joka kannatti syntyvyyden säännöstelyä. Besantia ja Bradlaughia syytettiin julkaisusta, joka ”todennäköisesti vaikuttaa huonontavasti ihmisiin, joiden mieli on avoin moraalittomille vaikutteille.” Oikeudessa he kertoivat pitävänsä moraalisesti parempana ehkäistä ajatusta lasten teosta kuin että heidän jo synnyttyään tappaa heidät ruoan, ilman ja vaatteiden puutteeseen.

ellauri263.html on line 642:   Besant ja Bradlaugh todettiin molemmat syyllisiksi ”säädyttömään kunnianloukkaukseen” ja tuomittiin puoleksi vuodeksi vankeuteen. Valitustuomioistuimessa tuomio kuitenkin kumottiin. Tämän jälkeen Besant kirjoitti ja julkaisi oman kirjansa syntyvyyden säännöstelystä nimeltä The Laws of Population. Ajatukset naisten osuudesta syntyvyyden säännöstelyssä saivat paljon julkisuutta. Muun muassa sanomalehti The Times syytti Besantin teosta säädyttömäksi, haureelliseksi ja saastaiseksi. Frank Besant käytti Annien saamaa kielteistä julkisuutta hyväkseen vakuuttaakseen oikeusistuimen siitä, että hän olisi sopivampi heidän yhteisen tyttärensä Mabelin huoltajaksi kuin Annie.

ellauri263.html on line 644:   Vuonna 1880 Charles Bradlaugh valittiin Northamptonin parlamentin edustajaksi, mutta koska ei ollut kristitty, hän kieltäytyi vannomasta perinteisen kaavan mukaista uskollisuudenvalaa, ja häntä estettiin sen vuoksi ottamasta paikkaansa vastaan. Samaan aikaan Besant työskenteli yhä Bradlaughin kanssa, mutta tutustui myös tunnettuihin sosialisteihin kuten George Bernard Shaw, Walter Crane ja Edward Aveling.

ellauri263.html on line 646:   Liityttyään sosiaalidemokraattiseen liittoon Besant aloitti oman sanomalehtikampanjansa, jossa hän keskittyi muun muassa tehdastyöläisten oloihin. Besant oli huolestunut nuorten naistyöläisten terveydestä Bryant & Mayn tulitikkutehtaalla. Ennen sähkövalon yleistymistä tulitikkuja valmistettiin valtavia määriä, ja tehtaat olivat vaikutusvaltaisia suuryrityksiä. 23. kesäkuuta 1888 Besant julkaisi Lontoossa artikkelin White Slavery, jossa hän kiinnitti huomiota tehtaalla leijuvien fosforihuurujen vaaroihin sekä Bryant & Mayn alhaisiin palkkoihin. Kolme naista jotka olivat hankkineet tietoa Besantin artikkelista, erotettiin. Besant vastasi perustamalla työntekijöille etujärjestön, Matchgirls Unionin. Kolmen viikon lakon jälkeen yritys oli viimein pakotettu tekemään työntekijöille merkittäviä myönnytyksiä, ja lisäksi palkkaamaan kolme erotettua naista uudelleen.

ellauri263.html on line 648:   Besant liittyi myös Vet Fabian Society -sosialistiryhmään ja 1889 myötävaikutti Fabian Essays -kirjan syntyyn. Kirja sisälsi paitsi Besantin, myös Sydney Webbin, George Bernard Shawin, Sydney Olivierin, William Clarken, Graham Wallasin ja Hubert Blandin artikkeleita. Kahden seuraavan vuoden aikana Shawin kokoama kirja myi 27 000 kappaletta.

ellauri263.html on line 650:   Vuonna 1889 Besant valittiin Lontoon koululautakuntaan yli viidentoista tuhannen äänen erolla seuraavaksi suosittuun ehdokkaakseen. Suuren suosionsa turvin hän ryhtyi tekemään laajoja uudistuksia paikallisissa kouluissa. Hänen uudistuksiaan olivat muun muassa ilmaiset ateriat aliravituille lapsille sekä ilmaiset lääkärintarkastukset alkeiskoululaisille.

ellauri263.html on line 652: 1890-luvulla Besant liittyi Helena Blavatskyn 1875 perustamaan Teosofiseen Seuraan, ja omistautui sittemmin syvästi teosofisen liikkeen toimintaan jopa niin, että 1907 hänestä tuli seuran puheenjohtaja. Besant keskittyi teosofisten ajatusten käytännön toteuttamiseen, ja hän ryhtyi valmistelemaan Suuren valkoisen veljeskunnan maailmansuunnitelman toteuttamista ja Maitreyan ja Kristuksen pikaista tuloa. Tähän tehtävään hän valitsi nuoren intialaispojan Jiddu Krishnamurtin. Teosofinen Seura oli kuitenkin Blavatskyn kuoleman jälkeen jakautunut aatteellisesti kahteen eri suuntaukseen, ja vuonna 1910 Besant ja C. W. Leadbeater perustivat Idän Tähti -järjestön valmistamaan tietä Maitreyalle eli maailmanopettajalle, joka tulisi ilmentämään itseään heidän kasvattipoikansa Krishnamurtin kautta. Myöhemmin Krishnamurti alkoi itse epäillä rooliaan, ja 1929 hän sanoutui irti messiaan tehtävästä kokouksessa, jossa myös Yrjö Kallinen oli läsnä. Kallista ei kuitenkaan huolittu messiaaxi  Krishnamurtin tilalle. Krishnamurti erosi Teosofisesta Seurasta ja hajotti Idän Tähti -järjestön.

ellauri263.html on line 658: Jenkki Olcott ei siitä pitänyt, eikä rupusakin vulgäärispiritualismista. Olcott railed against ‘tricky mediums, lying spirits, and revolting social theories’ in Spiritualism. He reproached spiritualism for the presence of ‘free-lovers, pantarchists, socialists, and other theorists who have fastened upon a sublime and pure faith as barnacles upon a ship’s bottom’. Blavatsky, on the other hand, focused exclusively on the uplifting of oneself rather than others. She did not sympathize with socialism per se at all, and in her scrapbook she even wrote about Sotheran: ‘a friend of Communists

ellauri263.html on line 664: The Theosophical Movement was founded in New York in 1875 with three main founders – Helena Petrovna Blavatsky, Colonel Henry Steel Olcott, and William Quan Judge. From that moment and up until his death in 1907, Olcott remained the organisational leader and international president of the Society, which eventually moved its headquarters from the USA to Adyar in India.

ellauri263.html on line 666: These are well known facts and they sometimes prompt some students of Theosophy, especially visitors to the United Lodge of Theosophists in its lodges and study groups around the world, to ask why Col. Olcott is only mentioned extremely rarely in the ULT, why there doesn’t seem to be a great deal of respect or admiration for him, and why it is frequently the case that only HPB and William Judge are spoken of as “the founders of the Theosophical Movement.”  

ellauri263.html on line 668: Homma oli niin että teosofisetämiehet huolestuivat ihan aiheesta HP Blavatskyn menestyxestä. Meneekö tässä nyt poikalapsi pesuveden mukana? William Judge koitti toppuutella Olcottia:

ellauri263.html on line 670:   “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her. 

ellauri263.html on line 675:   Col. Olcott ei ollut vakuuttunut vaan alkoi vehkeillä ennenkuin HPB oli ehtinyt kylmetä. In the April Theosophist Col. Olcott makes public what we have long known to be his private opinion – a private opinion hinted at through the pages of Old Diary Leaves – that H.P.B. was a fraud, a medium, and a forger of bogus messages from the Masters. This final ingrate’s blow is delivered in a Postscript to the magazine for which the presses were stopped. The hurry was so great that he could not wait another month before hurling the last handful of mud at his spiritual and material benefactor, our departed H.P.B. The next prominent person for whom we wait to make a similar public statement, has long made it privately. [Note: This sentence referred to Annie Besant.]

ellauri263.html on line 678: William Judge and Col. Olcott in happier times after demise of HPB

ellauri263.html on line 682:   Albumissa 250 Peter "luipero" Singer peukuttaa polyamoriaa, josta eräs uptight britti Louis on tehnyt tv-dokkarin. Ällöjä läskejä ja enimmäxeen muotopuolia amerikkalaisia Oregonista, jotka istuu teeveesoffissa hymistellen polyamorian iskulauseita "jokainen on ize vastuussa omasta onnellisuudestaan, hän valizi näin, hän olisi voinut valita toisinkin". Silti nää kuviot näytti aika helposti lipsahtavan jonkinlaisen heikosti naamioidun sorron puolelle. Porukoissa näytti olevan aina joku narsisti tai suorastaan psykopaatti tyyppi jonka ympärillä pyörii koko kuvio, ja yxi tai useampia tappiolle jääviä osapuolia, kuhmuisia juurexia joiden ei kuitenkaan auttanut muuta kuin vakuttaa että vastedes ne ovat kiltisti. Oletko kunnossa? Tunnetko compursionia kun polymurusi saa munaa alakerrassa? Totta kai, olen iloinen kun hiän on iloinen, ja multa tulee käteen täällä yläkerrassa kun kuulen miten kaveri laskee kamat pussiin tuolla alhaalla. Vaikka olishan sitä kiva edes kazella kandaulistisesti vierestä kuin J-J Rousseaun impotentti äijä Julkussa. Mut ei taida Mamma siihen suostua.

ellauri263.html on line 684:  Hizi noi hellyysorgiat missä läskit jenkit syöttää toisilleen herkkupaloja ja hypistelee toistensa haisevia paikkoja muistuttivat erehdyttävästi Hieronymus Boschin tauluja. Mistähän se tiesi? Ettei vaan vanha Geronimo ollut izekin tollanen polyamoorinen. Mixi muuten noi polyamoristit oli koko ajan ihan punaisia naamalta? Hävettiköhän niitä vähän kuitenkin? 

ellauri263.html on line 686: What Is Compersion? The Polyamory Practice For Rethinking Jealousy

ellauri263.html on line 688: Coined by the Kerista Community in the 1970s. Possibly derived from French compère (“partner”), plus -sion, based on an earlier use of the French compérage to denote the practice of brothers-in-law sharing wives observed among Tupi people of the Brazilian Amazon.

ellauri263.html on line 690: The ideology shared by the Old Tribe was remarkably simple: 'Wash your own dish', 'No one belongs to anyone else', 'Kerista is freedom and love'. Baristat käytti Ouija lautaa kuten Lassi ja Leevi. Starting with a few unwritten rules in 1971 to 26 standards in 1979, the social 

ellauri263.html on line 693: classism, no duplicity, no alienation, no profanity, no flippancy, social tolerance, equality, verbality, participatory democracy, accountability, conviviality, male vasectomy, ristiinsuihkiminen, graceful distancing, positive attitude toward the ‘toggle-switch’ mode of decision-making, whatever that may be.

ellauri263.html on line 695: Kerista's polyamorous sexual practice was influenced by Robert A. Heinlein's (1907-88) science-fiction novel Stranger in a Strange Land (1961), in which the Martian-raised human Michael Valentine Smith founded The Church of All Worlds, preached sexual freedom and the truth of all religions, and is martyred by narrow-minded people who are not ready for freedom. Sukua myös Diskordianismille. Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur.

ellauri263.html on line 700: Kelly Gonsalves is a sex educator, relationship coach, and journalist. She received her journalism degree from Northwestern University, and her writings on sex, relationships, identity, and wellness have appeared at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere. Last updated on July 1, 2020.

ellauri263.html on line 704: Today I'm in a monogamous relationship with a different person, and we're not too interested in introducing non-monogamy into our relationship. That said, there's one tool I learned from my polyamorous days that I've brought with me into every subsequent relationship, even and perhaps especially the monogamous ones.

ellauri263.html on line 707: The concept is called compersion. What is compersion? sleep support? Nope. Though many great relationships start with great sleep together. 

ellauri263.html on line 715: The word compersion is loosely defined as the opposite of jealousy. Instead of feeling upset or threatened when your partner romantically or sexually interacts with another person, you feel a sense of happiness for them. It is curious that Darwin did not come up with this idea, it's great.

ellauri263.html on line 717: Consider how you usually feel when your partner gets a big promotion at work or accomplishes a new fitness goal, or how you feel when your best friend tells you about a new guy they've been dating that they're really clicking with: You're genuinely, totally stoked for them, right? Fuck no, you are slightly envious, or not so slightly either. This is an instinctual feeling for most of us. Now apply that to when your partner is having fun flirting with (or sleeping with) a new flame that's not you. Instead of sparking jealousy, it sparks earnest empathetic joy. That's compersion.

ellauri263.html on line 719: "It's joy that has nothing to do with your joy," Effy Blue, a relationship coach specializing in consensual non-monogamy, tells mindbodygreen. "It's sympathetic joy or unselfish joy, where you are joyful for the other person for things that have nothing to do with you. You're just happy for them because they're in a good place, because they are experiencing joy, and you can sort of look at it from the outside and feel the same experience."

ellauri263.html on line 721: According to reporting from GO Magazine, the term itself emerged in the late 1980s within a San Francisco poly commune called Kerista. But Blue says the concept itself has a much older, deeper history: The Sanskrit word for it is mudita, which translates to "sympathetic joy," and it's actually part of one of the four core pillars of Buddhism.

ellauri263.html on line 723: "If you sort of dive into the Buddhist teachings and down the mudita path, they will actually tell you it's the hardest virtue to master," she says. "There are a ton of mudita meditations, which is something else I recommend to people."

ellauri263.html on line 725:   That's an important part of this actually: Compersion doesn't often come naturally to people, in large part because of the way we've been evolutionarily trained to protect our mating relationships and how today we've now organized our entire society around monogamy. That means that for many, compersion is a feeling or skill set that takes conscious practice.

ellauri263.html on line 729: The evolutionary purpose of jealousy isn't relevant anymore: who wants to have children anyway, and by the golden rule of America "look out for N:o 1" everybody is responsible for their own welfare and happiness. We are no fucking communists, after all. Unfortunately, the emotion does still play a role in our lives. Blue compares feeling jealous to having an alarm bell going off in your head.

ellauri263.html on line 731: "It's very similar to a fire alarm in your house, right? It goes off, it's loud, it's obnoxious, it's alerting to something, it has a function. And you know in a similar way, it's very disorienting," she explains. "In the same way, when you're triggered into feeling jealousy, it's very disorienting, and it can be very overwhelming. But ultimately, it's alerting you to something. Once you quiet the alarm, once you turn off the fire alarm, what you would normally do is sort of go around your house and figure out what's going on. … Is something actually on fire, or is it a false alarm? Same with jealousy—it's alerting you to some sort of discomfort."

ellauri263.html on line 733: Sometimes the emotional alarm is going off because something's actually wrong—your partner isn't giving you the attention or affection you need, for example, or perhaps they're betraying a promise or agreement you have about your relationship, which of course makes you feel unstable or upset. Other times the alarm goes off over misperceptions or just our own insecurities. We're worried a lively conversation between our partner and an attractive stranger means that they're no longer as interested in us, that there's a chance they might be more interested in someone else, that there's a threat to the relationship. Even if none of that is true, our anxieties can get the best of us, and so jealousy is how it manifests as an emotion. 

ellauri263.html on line 735:   "Some people have more of a disposition for jealousy," Blue adds. "It's a character trait. Just like some people are happy people, some people are more solemn people, you get people who are more jealous."

ellauri263.html on line 745: Yes, absolutely! Research shows people in consensually non-monogamous relationships  (aka "intentional families") do experience jealousy; they just experience less distress when it happens.

ellauri263.html on line 747: "Ultimately there is no such thing as not experiencing jealousy," Blue says. "Jealousy is part of the human emotional spectrum. It's like saying 'I never feel sad,' 'I never feel angry,' 'I never feel happy.' To say 'I never feel jealous'—I don't think it's realistic. I haven't ever really truly met anyone who's said they haven't felt jealousy. I think some people say they don't feel jealousy because they're in a specific relationship that doesn't hold grounds for it. It doesn't trigger them into jealousy."

ellauri263.html on line 749: The main difference between poly and monogamous folks deal with jealousy. Mainstream, monogamous society tends to treat jealousy as a sort of disease, something to be deeply feared and that might signal something irreparably wrong with a relationship. Jealousy is treated as a powerful, ugly emotion that we believe can consume and crush us.

ellauri263.html on line 751: That's not how it is among polys: "We recognize jealousy as just another emotion," she explains. "It's just part of life and part of processing and part of the emotional section of the human experience."

ellauri263.html on line 753:   A lot of it just comes down to practice, she says. Non-monogamous people just spend more time processing their feelings of jealousy and have more practice with dealing with it. With enough practice, it stops being so big and overwhelming. And, perhaps in time, compersion can appear in its place instead.

ellauri263.html on line 757: Learning to be compersive will probably take some practice, and that's especially true if you're someone who tends to be more jealous in general.

ellauri263.html on line 759: "The baseline for everybody is different, but we know that we also have neuroplasticity. We know that humans can learn and grow and expand and evolve, and we have done so for millennia. So just like empathy, compersion, or mudita, is something that you can cultivate and practice and grow," Blue says. "For some people it will come easily. For other people, it might be more of a process, and you have to sort of really dig deep to try to find it if it's not something that comes up naturally for you."

ellauri263.html on line 761: Here are a few ways to embark on that process:

ellauri263.html on line 770: Some people are born with a ton of empathy; some aren't. If you're not great at intuiting and resonating with other people's emotions, Blue says that's the skill to work on first.

ellauri263.html on line 773: My partner and I made compersion an active practice, a skill that we both worked on together. It didn't really come naturally to either of us, but we supported each other as we tried to do it. Initially, it was basically a lot of mental gymnastics trying to reason out why we should be happy when the other person scored a hot date. Once you fully get why it doesn't make sense to feel jealous—i.e., your relationship is totally secure, and the presence of another person in your partner's life is not a threat to your relationship whatsoever—then you can start to disarm that alarm more easily whenever it goes off in your head.

ellauri263.html on line 775: "For some people, it works that you kind of go through the intellectual mind," Blue says. "You try to understand what it could be and then sort of move into that space."

ellauri263.html on line 778: We found a lot of ways to support our intellectual belief in compersion with actual psychological rewards. For example, I'd help my partner get matches on Tinder and give him tips on cute bars to take them, and after the dates, he'd tell me how they went and give me a ton of love and affirmation whenever I pouted over him having a good time. Meanwhile, he played wingman with me when I wanted to meet up with a potential flame at a party or concert, and I always made sure to come home to him and share the sexy things I'd done with the new guy and what things I wanted to migrate into our own sex life. In this way, we began to be able to associate positive experiences together (showering each other with affection and affirming the strength of our relationship) with the aftermath of one of us having fun with someone else. When it became clear that these extradyadic encounters only brought us closer, it became easier and easier for us to feel earnest joy for the other person's romantic successes.

ellauri263.html on line 785: If you´re working on practicing compersion as a couple, make sure you´re addressing any feelings of jealousy that bubble up in either of you with a lot of love and gentleness. Blue says it´s good to encourage the jealous party to talk through their feelings and dig at what underlying fears are actually driving the jealousy.

ellauri263.html on line 787: "Listening I think is really important, listening without judgment and without being defensive," Blue says. "Separate your stuff from your partner´s theories. Your partner´s feeling jealous, and they´ve done some work, and they´re sorting of saying ´I feel jealousy because I worry that you´re gonna leave me.´ … When you hear that, some of us feel accused as if we are doing something wrong. We´re not somehow enough, and we´ve made some sort of a mistake, and immediately we become defensive. I think if we can get into that sort of separate state and realize our partner, when they´re working through something like jealousy, is battling with their own stuff, battling with their own insecurities, or own unmet needs, [then we can be more able to] lend an ear to that to really understand what´s going on with them."

ellauri263.html on line 790:       Encourage each other to make requests, she adds. If your partner´s jealous, ask them: What do they need from you? What does it look like? What requests can they make that you can accommodate so they feel safe and secure again?

ellauri263.html on line 796: Compersion is life-changing even for people who want to stick to monogamy.

ellauri263.html on line 798: dsWith a fundamental understanding of compersion, I´m able to look at moments where I could be jealous in my current monogamous relationship and instead respond in a more levelheaded or even joyful way. It doesn´t bother me if my partner tells me he finds another person attractive, nor am I freaked out if I find myself fucking with a charming stranger on the subway. We might not be entertaining other relationships at the moment, but my partner and I can at best find it cute and at worst feel totally neutral about it when these brief interactions with other parties occur.

ellauri263.html on line 800: We, of course, still feel jealous from time to time, but that emotion isn´t scary or damning to us. It doesn´t really hold any power at all over us.

ellauri263.html on line 839: Kelly Gonsalves is a multi-certified sex educator and relationship coach helping people figure out how to create dating and sex lives that actually feel good — more open, more optimistic, and more pleasurable. In addition to working with individuals in her private practice, Kelly serves as the Sex & Relationships Editor at mindbodygreen. She has a degree in journalism from Northwestern University, and she’s been trained and certified by leading sex and relationship institutions such as The Gottman Institute and Everyone Deserves Sex Ed, among others. Her fork has been featured at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere.

ellauri263.html on line 841: With her warm, playful approach to coaching and facilitation, Kelly creates refreshingly candid spaces for processing and healing challenges around dating, sexuality, identity, body image, and relationships. She’s particularly enthusiastic about helping softhearted women get re-energized around the dating experience and find joy in the process of connecting genitals with others. She believes relationships should be easy—and that, with room for self-reflection and the right toolkit (available for competitive prices at our net store), they can be.

ellauri263.html on line 846: 
Matkalla Lealta Esterille Hannelea odotellessa Iisakki kazoo tunnelbaanassa ahnaasti vielä nuorempaa shixatyttöä, jonka polvet näkyvät. Tuota voisi olla vänkä polkasta, ihan erilaista varmasti kuin näitä jutkulutkia. Tulenkohan aina olemaan tällänen kävelevä molo? Mitä eroa on himolla ja rakkaudella. Tuskin midiä.

ellauri263.html on line 867: Uskonnollisella rituaalilla on usein esikuva, joka toimii mallina rituaalin suorittamiselle. Tämä esikuva kerrotaan mytologiassa, joka kertoo myyttisestä alkuajasta, jolloin todellisuuden malli luotiin. Rituaali on siis näyteltyä myyttiä. Tämän vuoksi esimerkiksi varhaiskantaisten uskontojen parannusrituaalissa samaani saattaa toistaa luomistapahtuman. Kristillisessä perinteessä ehtoollinen viittaa  Jeesuksen asettamaan ehtoolliseen.

ellauri263.html on line 871: Pyhä on mielentila, ystävä ja salaisuus, jonka haluaa säilyttää ja kertoa yhtä aikaa. Nosta itsesi 500 metriä arjen yläpuolelle ja laske itsesi vapaaksi. Pyhä on monipuolisia rinteitä sekä vapaalaskuseikkailuja rinteiden läheisyydessä ja Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Keskuksen sivuille Tilaa hissiliput.

ellauri263.html on line 875:   Latin sacrosanct has cognates in Hittite šaklai "custom, rites," zankila "to fine, punish." (Sanktio!) There is no certain etymology for hagios. Sitä ei löydy Homeroxelta, mutta on Herodotoxella. The word appears predominantly among the Hellenistic writers. Suomen pyhä voisi olla sama sana kuin piha eli aitaus. Germaanien sanat tarkoittaa ehyttä tai tervettä, esim. holy mackerel 1876, holy smoke 1883, holy cow 1914, Sieg heil 1920.

ellauri263.html on line 877: Rituaalien tarkoituksena voi olla usein myös erilaisten siirtymävaiheiden merkitseminen. Tällaista voi olla esimerkiksi siirtymiset vuodenajasta tai ikäkaudesta toiseen. Mihkä tarvitaan rituaaleja? Lasten nukuttamisessa ainakin. Mutta muutenkin, riitit pitää porukat pois pahanteosta. Ne tuovat säännöllisyyttä elämään.

ellauri263.html on line 881: Rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään myös poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuhe, itsenäisyyspäivän vastaanotto, tai etikettisäännöt lähestyttäessä valtionpäämiehiä. Ei sovi halailla vaikka olisi varapyörän puoliso. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana tai urheilutapahtumien palkinnonjakoseremoniat kansallissymboleineen. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä. Samalla rituaalin osallistujat kommunikoivat symbolien välityksellä toistensa ja performanssin yleisön kanssa.

ellauri264.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri264.html on line 45:   Jeesus sanoi: »Ruoki minun lampaitani. Harjaa minun hampaitani. Vyöttäydy ja ole raitis. Joh 21:18. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo.» Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Paizi ei, Pietari ei kupsahtanut vanhuuttaan, vaan hänet staaplattiin ristiin nurinpäin. Callelle pantiin jalkaan vihreät jamihousut jossa oli napit selän puolella ja iso rapiseva vaippa. Sitä vaihdettiin kerran päivässä tuli sitä taikka tätä. Lealle laitettiin hyvin tiukat vaipat ja varotettiin aukaisemasta Pandooran lipasta. Sitten Woku sanoi Iivarille: "Soiraa minua." Iivari karkasi. Se ei tahtonut mennä minne toinen vei. Iivarista oli pakko luopua pitovaikeuxien vuoxi. Valitettavasti.

ellauri264.html on line 47:   Kyllä tekivät svedut tyhmästi kun potkivat viimeisen Vaasa-kunkun pihalle, niin surkimus kuin se olikin. Olishan tällä puolen lahtea ollut parempiakin vaasoja tarjolla. Ranskalaisen tallirengin jälkeläiset ne vasta ovat olleet kehnoja. Oscar II:lla oli Ruåzin suurin pornokokoelma, Gustav den femte oli homo nazi ja nykyinen kunkku analfabeetti pornoilija, lisäxi misogyyni joka koitti järjestää vankkaleukaiselle tyttärelleen oharit.  

ellauri264.html on line 51:   Sunnuntaiaamuna heräsin muistoihin Hagit Borerista. Se oli langanlaiha mutta omalla tavallaan kaunis koukkunokkainen israelilainen vasemmalta laidalta, josta tuli Chomsky bändäri ja generativisti professori Lontooseen. Exoskeletalismin mukaan ei ole sanaluokkia, ne määräytyvät kieliopista. Hagit oli Nompan kanssa Gazassa ja 2011 Audacity Hope laivalla jonka kreikkalaiset pysäyttivät merellä konzareilla Israelin pyynnöstä.

ellauri264.html on line 56:   Torakat on exoskeletaalisia. Aika exoskeletaalinen semiitti oli Ken Safir joka pudotti syliinsä mustikkapiirakan Merimiehenkadun keittiössä ja syytti siitä Seijaa. Sellaisia ne semiitit ovat, kostonhaluisia. Ken pääsi professorixi New Jerseyiin. Varmaan sillä oli sitten varaa uusiin jerseyhousuihin. Mirkku-täti piti tsöössistä.

ellauri264.html on line 58: Kenin setä oli joku kuulu kolumnisti. Se nai balttilaisen varmaan juutalaisen vaimon ja sai 2 tyttöä. Olikohan se Hagitin aatetoveri vaiko vallan siionisti? Kenin amerikankuulu kolumnistisetä oli

ellauri264.html on line 70:   Z-sukupolven tiktok-influensserit nuoret naiset jenkeissä ovat kexineet, että ne viihtyvätkin parhaiten kotirouvina. Ne ovat halukkaita palvelemaan miestään ja perhettään kuin Hertz Dovid Greinin ex-koulukas ja nykyinen panopuu Hannele. Paizi tämä ei enää onnistu useimmille naisille, koska niiden miesystävät on ex-inseleitä jotka ei ansaize pulunkakan vertaa jollain paskaduuneilla tai istumalla kotona. 

ellauri264.html on line 83: Comme il l’écrit à son grand ami et écrivain Jean-Richard Bloch en 1939 : « Il faudrait pouvoir toujours tenir compte, en lisant chacun de mes drames révolutionnaires, du cycle épique dont il est un fragment. Tels des jugements exprimés dans un drame sont des jugements d’étape, que corrige et complète la suite du voyage. » En effet, les Loups témoignent de son antisemitisme, tandis que sa dernière pièce, Robespierre, datée de 1938, reflète son compagnonnage de route avec le grand ours d’URSS.

ellauri264.html on line 94: The teenager Cayden Richards lives in a small town with his parents Dean Richards and Janice Richards and is having violent nightmares. He is the quarterback of the local football team and his girlfriend Lisa Stewart is a cheerleader. After a game, Lisa decides to have sex with Cayden for the first time in the car. Cayden hurts his girlfriend, Lisa, when the passion of making out causes him to transform into a werewolf.  However he transforms into a monster and she flees from him. 

ellauri264.html on line 97:   Cayden decides to find his organs and helps a prostitute at a truck stop that is assaulted by two men. Then he steals the motorcycle of one of the men and later he stops at a bar where he meets the weird Wild Joe. The stranger identifies that Cayden is a wolf and gives the direction to Lupine Ridge. Soon Cayden learns that John is his uncle and his mother was raped by the local leader Connor. He also finds that he is a pure town wolf together with John, Angeline, Gail and two other inhabitants.

ellauri264.html on line 100: The film received a negative critical response. Partly because the date-rape interest prevented teenagers from just having some clean gory fun. (The IMDB Parent guide says: A female character is tied up and it is implied that she is about to be raped. She is cut free before this can happen however, and no nudity is shown. Violence & Gore Moderate. 9 of 19 found this moderate. A pack of werewolves are shown feasting on human body parts. Profanity Moderate. 7 of 16 found this moderate. Alcohol, Drugs & Smoking. Female nudity female rear nudity murder clothes torn off female topless nudity 136 more.) 

ellauri264.html on line 107:   Grein körde forbi Lincoln Square och fortsatte nedför Broadway.  Fast detta var inte längre Broadway utan en genomfartsled i de äldsta av hedniska städer, Rom, Aten, till och med Kartago. Här hade avgudarna sina tillbedjare och präster. Deras avbilder stirrade ner från snötäckta affischtavlor - ursinniga mördare, nakna horor. Framför en teater knuffades och trängdes unga kvinnor i väntan på en idol. Idolatrin är en kvinnlig synd. I bibeln är det mestadels utländska kvinnor och skökor som gör det.

ellauri264.html on line 114: 
Paha flunssa

ellauri264.html on line 116: Louis Theroux koitti haastatella 3 amerikan alt-right someinfluensseria: Nick Fuentes, Baked Alaska ja Beardson Beardy huonolla ratamenestyxellä. Haastattelu kääntyi loppupeleissä yleensä haistatteluxi. Niiden ansaintalogiikka oli kerätä inseleiltä klikkejä ja taaloja vizeixi naamioidulla äärioikispropagandalla: white supremacy, racism, antisemitism, misogyny, and homophobia. Mikä näitä kaikkia asenteita yhdistää? No se että white trash incel miekkonen jää keskiöön.  Beardylla oli Louis paita päällä mutta poltti hihat kun Louis japitti sen tekemästä nazitervehdyxestä. Get off my property se huusi kuin katolinen viulunsoittaja. Brittany joka oli ensin mukana sai hampaattomalta parrattomalta Beardyltä anaaliraiskausuhkauxen, ilmeisesti leikillisen kuitenkin koska Beardy nauroi uhkauxen jälkeen pitkään ahdistunutta huutonaurua. Nick Fuentes oli 22-vuotias wannabe pikkuhitleri, joka puhui fyyrerinä kansalle vanhempien kellariin rakentamastaan studiosta. Se kehui olevansa jo miljonääri kiitos jokailtaisten kolmituntisten palopuheiden. Peilisilmälasinen Baked koitti nauraa yhtä kovasti, mutta viimeinen tapaaminen päättyi silti suht vihamieliseen vittuiluun. Bakedin puhelimeen sai muutaman taalan hinnasta soittaa rasistisia ja antisemiittisiä haukkuja. Äänet oli muunnettu niin että inselit kuulostivat alaikäisiltä tytöiltä. Baked Alaska on venäläinen uunijäätelö. Sitä sai ravintola Kasakasta Neizytpolulta. . 

ellauri264.html on line 118:   Gionet was born in Anchorage, Alaska, to a family of eight. His father is a pharmacist and his mother is a nurse. Both his parents are devout Christians who operate a non-profit organization aimed at promoting Christianity and providing medical supplies to orphanages in eastern Russia. During his formative years, Gionet was actively involved in his parents' charity and went to Russia with them numerous times. Five of his siblings were adopted from Russia. As an adolescent, Gionet spent a year and a half in the Russian city of Petropavlovsk-Kamchatsky. He later said that part of his "chaotic nature" may have stemmed from this experience.

ellauri264.html on line 122: Gionet attempted to promote his rap career by producing several professionally-made videos, which failed to become viral.  From 2015 to 2016, Gionet worked for BuzzFeed as a social media strategist, and later commentator. He first managed BuzzFeed's Vine account, then took over one of its Twitter accounts. Pidin Timin laulusta jossa se haukkui somealustoja. Olin kaikesta sen kanssa samaa mieltä. He commented in 2017, "BuzzFeed turned me into a monster". In May 2016, Gionet was introduced to then-candidate Donald Trump, and Trump signed Gionet's arm next to where he had Trump's face tattooed. 

ellauri264.html on line 123:  Later that month, Gionet released the song "MAGA Anthem", which featured pro-Trump lyrics and amassed more than 100,000 views on YouTube. Mike Cernovich then hired Gionet to work on a project dedicated to gathering Trump supporters. Following the 2016 presidential election, Gionet continued his pro-Trump activism, delivering speeches and participating in multiple rallies.

ellauri264.html on line 124: In late 2016, conflict arose between Cernovich and Gionet when Gionet made antisemitic remarks on Twitter, claiming the media was "run in majority by Jewish people". Sehän kuulosti ihan nobelisti Romain Rollandilta.

ellauri264.html on line 126: Uunijäätelö ei pitänyt Netflixin sarjasta Dear White People. The film's writer and director, Justin Simien, returned to write and direct episodes of the series. Simians threatening with white genocide. Jeremy Tardy (n.) lopetti koska N-flix ei maxanut n-sanoille samaa palkkaa kuin v-sanoille. N-flix saisi mennä konkurssiin. Se on paha, pahempi kuin Foster, melkein yhtä paha kuin Pepe the Frog.

ellauri264.html on line 130: A children's book appropriating the Pepe character, The Adventures of Pepe and Pede, advanced "racist, Islamophobic and hate-filled themes", The book's author, a vice-principal with the Denton Independent School District, was reassigned after the publicity. In January 2019, the video game Jesus Strikes Back: Judgment Day was released, which allows players to play as Pepe the Frog, among other figures, and murder various target groups including feminists, minorities, and liberals.

ellauri264.html on line 132: Kek", from "kekeke"/"ㅋㅋㅋ", a Korean onomatopoeia of laughter used similarly to "LOL", is the Korean equivalent of the English "haha". Bet it comes from Aristophanes' Frogs' refrain kerekekex koax koax. Or else they both come from Esoteric Kekism, also called "the Cult of Kek", is a parody religion worshipping Pepe the Frog, which sprang from the similarity of the slang term for laughter, "kek", and the name of the ancient Egyptian frog god of darkness, Kek. Kekistan is a fictional country created by 4chan members that has become a political meme and online movement. The flag of Kekistan was carried by supporters of Donald Trump during the 2021 storming of the United States Capitol.

ellauri264.html on line 138: The Groyper movement has been described as white nationalist, homophobic, nativist, fascist, sexist, antisemitic, and an attempt to rebrand the declining alt-right movement. Presently,[when?] Groypers are a loosely defined group of followers and fans of Nick Fuentes, a white nationalist, far-right political commentator and livestreamer. After Fuentes, there is no clear second in the Groyper hierarchy. 

ellauri264.html on line 140: Interestingly perhaps, many of these top extremists have rather marginal white identity. No wasps, to put it politically correctly. Groypers and their leaders have tried to position the group's ideology as being based around "Christian conservatism", "traditional values", and "American nationalism". Despite attempts to brand themselves more moderately, the group is widely recognized as white nationalist, antisemitic, and homophobic. 

ellauri264.html on line 142: Fuentes claimed that he had been "oppressed" by "the Jews" and blamed antisemitic actions as being the Jewish community's own fault, claiming that matters "tend to go from zero to sixty" and that "the reason is them". Fuentes declared that matters would get "a lot uglier" for their community if they did not begin to support "people like us". 

ellauri264.html on line 144: Groypers blame the mainstream conservative movement as well as the political left for what they view as "destroying white America". They oppose immigration and globalism. Groypers support "traditional" values and Christianity and oppose feminism and LGBTQ rights. In 2022, Fuentes advocated for a political "white uprising" to bring Donald Trump back to power and "never leave," wanting America to "stop having elections" and abolish the United States Congress. We shall not be replaced as the scum of the earth.

ellauri264.html on line 146: Onnexi Isaac Bashevis on jo kuollut, tää olisi voinut olla viimeinen niitti sen kärsimyxille. “We must believe in free will, we have no choice.” (Isaac Bashevis Singer) KEK Isaac, tästä läpästä olis alt-rightin pojat pitäneet. Siinä on vahvaa tongue in cheek ironiaa.

ellauri264.html on line 151:   Scooby-Doo oli vastenmielinen jenkki TV piirretty jossa esiintyi hyvin vastenmielinen slobby tanskandoggi ja nenäkkäitä jenkkiteinejä. Jonkinlainen Viisikkocoveri. Inhosin sitä syvästi, en voinut edes kazoa. Siitä tehtiin hiljan Velmu, päähenkilönä amerikanintialainen bisexuaali läski gjengangeri, ilman sitä ällöttävää koiraa onnexi. Siitä ei Amerikan mainstream yhtään pitänyt, siitä tuli jenkkilän kaikkien aikojen vihatuin piirretty. Kurkistuxen perusteella se onkin kyllä aika karsea. Mutta on tässä silti takuulla jotain muuta takana.

ellauri264.html on line 153: Audience reception to Velma has been overwhelmingly negative. It became one of the lowest-rated television shows on IMDb, receiving similar low scores from audiences on Rotten Tomatoes and Google.

ellauri264.html on line 154: Asyia Iftikhar of PinkNews noted in her reflection of audience reception that the show has become the subject of "relentless criticism", and noted that it has been "accused of perpetuating stereotypes against South Asian women, criticised for poor attempts at self-aware comedy and slammed for losing the essence of what people love about the "Scooby Doo gang". Eli se koiro puuttui, ja isänmaallisuus oli ihan hukassa.

ellauri264.html on line 156: Brahmjot Kaur of NBC News wrote that the accusations of stereotypes had been rebutted by some who noted characters in other television shows invented by Kaling shared similar personality traits to the titular protagonist, while citing Kaling's past influences. 

ellauri264.html on line 158: Wired's Amos Barshad wrote that while there was likely still reactions of a racist and homophobic nature targeting the show, the main complaints were for it addressing diversity issues in a "flat, one-note manner", and that the portrayal of Velma's bisexuality had divided fans. 

ellauri264.html on line 159: Lakshmi Srinivas, a professor of Asian American studies (another Indian lady) at the University of Massachusetts, felt that Kaling was being held to unfair standards as one of the few leading Asian figures in the entertainment industry.

ellauri264.html on line 166: Velma is unpleasant. Velma mostly replaces the old silly sensibility with crass name-droppy pointlessness. Every episode is a cringy, eye-rolling slog that doesn’t seem to have any idea who its audience is, yet seems to despise them all the same. 

ellauri264.html on line 168: Its edginess comes at the expense of its own characters and punishes the audience for being invested. Like a certain Mystery Inc. member rummaging around in the dark for her glasses, the series is unfocused, confused, and desperately lost. In the original, there were just 2 races, white termite ape and dog. You knew where everything was at. 

ellauri264.html on line 173: Velma’s attempts at modernizing the franchise are so inept, they’ve given rise to conspiracy theories that Kaling intentionally made Velma bad as fodder for an ongoing culture war in which people would beef about it incessantly online.

ellauri264.html on line 175: The show is so r@cis7 I can't believe it. This show was atrocious. This is a show that hates Scooby Doo. 

ellauri264.html on line 180:   Israel eli Jacob unohti 2 öljyputelia lähtökiireessä joen Eesaun puoliselle rannalle. Pikku pullon hukkasi, lekythion apolese. Se oli niin kitupiikki että kävi vielä hakemassa ne vaikka oli kärmistyneen Eesaun santarmeja karussa. Se oli Hannukan ihme, että ne ylipäänsä löytyivät yösydännä, ja vielä enemmän ettei ollut samaritaani förbinyt öljyä. Gemara tekee tästä esimerkin muille juutalaisille. Narunpätkät säästämällä isoxi keräxi voi päästä maailman rikkaimmaxi ankaxi. Tämä kannattaa muistaa kun availee jouluna hannukkalahjoja. Lahjapaperit on taiteltava talteen siististi ja narunpätkät sidottava ja käärittävä kerille. Lea oli päässyt tästä täysin perille.  

ellauri264.html on line 184: that Noach [Noah] received from the dove were made into virgin olive oil. The oil was given to

ellauri264.html on line 186: High Hashem—sealed this little jar of oil and gave it to Abraham as a gift. Abraham, in turn,

ellauri264.html on line 187: handed it over to Isaac who passed it down to Jacob. According to our sages, Jacob forgot

ellauri264.html on line 190: Temple and laid the foundations for the miracle of Chanuka. This is the oil that originated

ellauri264.html on line 195: understood that everything in our possession comes from G-d, has a specific purpose and must be used to its full potential. Elaborating on this, Rabbi Zadok HaKohen Rabinowitz (of 19th century Poland) teaches that the righteous

ellauri264.html on line 197:   “do not take more than is destined for them from Hashem… That which is not created for this specific person is like stolen property when they are in possession of it, and thus [the righteous are careful] not to take possession of it. Conversely, property that is assigned to and created for them is very precious to them—so much so that our patriarch Jacob risked his life for his property. Thus ...it was said in the name of the Yehudi Hakadosh: a righteous person is obligated to enjoy an object which is fitting for him even if it means risking his life. That is why Jacob-- who knew that the small vessels were his, appropriated by him, and created for him—risked his life to save them.”

ellauri264.html on line 199: their full potential would not have been realized. The truly righteous recognize the value of their G-d-given possessions, and are very careful with them, no matter how small or seemingly insignificant they are. While not overly attached to material things, they do not dispose of objects prematurely or use them inappropriately. They understand that everything has a purpose, and they seek to use things to that purpose, with the goal of elevating the objects and themselves.

ellauri264.html on line 201:   Jacob‟s example of valuing his possessions presents a particular challenge to us living in a modern, “disposable” age. Recognizing this trend, in 1955, the retailing analyst Victor Lebow highlighted a trend in consumer society, away from greater mindfulness regarding possessions and toward a more short-term view.

ellauri264.html on line 203: Victor Lebow (26. joulukuuta 1902 – 26. elokuuta 1980, alunperin nähtävästi Liebowitz, takuulla ashkenazijuutalainen jostain beyond the pale) oli yhdysvaltalainen yritysjohtaja, esseisti ja aktivisti. Vizikästä kyllä sille ei ole anglosaxisivua Wikipediassa, vain italialaiset kommunistit muistavat. Hänet tunnetaan parhaiten amerikkalaisen kulutuskapitalismin dynamiikan muotoilustaan, joka ilmaistiin vuonna 1955 Journal of Retailing -lehdessä julkaistulla artikkelilla nimeltä Hintakilpailu vuonna 1955. Artikkeli sai jonkin verran huomiota pian ilmestymisensä jälkeen, ja sosiologi Vance Packard mainitsi sen vuoden 1960 teoksessaan The Waste Makers. hatdoino-steve.blogspot.com/2007/12/victor-lebows-complete-original-1955.html">Lähde

ellauri264.html on line 205:   Lebow had been a seller of fine hosiery in the 1920s and 1930s but had been driven out of business by the rise of such retail outlets as Woolworth's-- which was the prototype of Wal-Mart. Siitä oli karu kuolinilmoitus New York Timesissä 1980. Se oli ahkera kirjoittaja kommarien lehdissä, niin että turha väittää että se ei tiennyt mistä kirjoitti. Se oli saanut potkut Kyser Roth Corporationista ja Fabergélta.

ellauri264.html on line 207: Useat kirjoittajat ja aktivistit (mukaan lukien Annie Leonard, Alan Durning, Jonathon Porritt, David Suzuki) ovat haastatelleet artikkelin osia, joita on laajalti lainattu ja kommentoitu, harhaanjohtavalla ja dekontekstualisoidulla tavalla todisteena "suunnitelman" olemassaolosta, jonka liike-elämän ja politiikan maailma on tietoisesti suunnitellut ja toteuttanut toisen maailmansodan jälkeen. Tämän tulkinnan mukaan sotatoimien jättämän valtavan tuotantokapasiteetin ylijäämän edessä nämä komponentit olisivat tietoisesti suunnitelleet ja edistäneet ajatusta raivostuneesta kulutuksesta, joka perustuu kulutustavaroiden nopeaan korvaamiseen. Tollasta vähän vasemmistolaista salaliittoteoriaa.

ellauri264.html on line 209:   To make a long story short-- Victor Lebow was a prophet. He has been slandered by all who have used this infamous quote to paint him as a cheerleader for consumerism when in fact he was one of the first-- if not the first-- to see the future implications of its corrosive influence. The fact that so many people, organizations, and websites have used his quote completely out of context and nearly all got the quote from the SAME source should give people GREAT pause-- and should be an object lesson in scholarship for progressive people. Don't believe everything you read. And don't write articles or create websites using materials you haven't primary sourced, either.

ellauri264.html on line 211:   Lebov war ein Visionär! Hier das Konsumleitbild von Victor Lebov, ein amerikanischen Marketingexpert aus den 1950er Jahren: „Unsere ungeheuer produktive Wirtschaft verlangt, dass wir den Konsum zu unserem Lebensstil und den Kauf und die Nutzung von Gütern zu einem Ritual machen, dass wir unsere spirituelle Befriedigung und die Erfüllung unseres Selbst im Konsum suchen.“ Er war ein Visionär. Und heute ist seine Vision Wirklichkeit geworden. Einkaufen ist sogar ein tägliches Ritual. Es gibt viele Tempel, in jeder Stadt mehrere davon. Und obwohl es schon so viele gibt, bauen die Menschen immer wieder neue Konsumtempel.

ellauri264.html on line 215: Ja, es ist unser Lebensstil geworden – alles dreht sich um Konsum. Wir arbeiten hart, wir arbeiten viel, um diesen Lebensstil aufrecht erhalten zu können. Ja, wir ruinieren sogar unsere Gesundheit, vernachlässigen unsere Familie, zerstören dafür unsere Erde, beuten andere Menschen dafür Gnadenlos aus – aber im Grunde unseres Herzens sind wir gute Menschen. Wir sind die Guten, weil durch unseren Konsum Wachstum möglich ist! Kivikauden mies teki töitä päivittäin arviolta 3.5 tuntia. 

ellauri264.html on line 217: Die anderen, die dem Konsum nicht verfallen sind, die sind die bösen. Die tun nichts für unser heiliges Wachstum, das sind Trittbrettfahrer! Aber wir sind ja die Guten und unserer christlichen Tradition folgend betrachten wir diese Menschen einfach als verwirrt an. Es sind nicht unsere Feinde, sondern Konsumenten in spe, die den richtigen Weg noch nicht erkannt haben – oder kurzzeitig verlassen haben. Wir führen sie auf den rechten Weg, den unsere Religion macht am meisten Spaß, wenn alle Menschen beim Konsum mitmachen.

ellauri264.html on line 221: „Our enormously productive economy demands that we make consumption our way of life, that we convert the buying and use of goods into rituals, that we seek our spiritual satisfactions, our ego satisfactions, in consumption. The measure of social status, of social acceptance, of prestige, is now to be found in our consumptive patterns. The very meaning and significance of our lives today expressed in consumptive terms. The greater the pressures upon the individual to conform to safe and accepted social standards, the more does he tend to express his aspirations and his individuality in terms of what he wears, drives, eats- his home, his car, his pattern of food serving, his hobbies.

ellauri264.html on line 222: These commodities and services must be offered to the consumer with a special urgency. We require not only “forced draft” consumption, but “expensive” consumption as well. We need things consumed, burned up, worn out, replaced, and discarded at an ever increasing pace. We need to have people eat, drink, dress, ride, live, with ever more complicated and, therefore, constantly more expensive consumption. The home power tools and the whole “do-it-yourself” movement are excellent examples of “expensive” consumption.“

ellauri264.html on line 224:   BTW, I disagree with those comments which have suggested that Lebow was some kind of “prophet” warning about the dangers of commodity consumption. This is nonsense - even Marx wrote about the problems of “commodity fetishism” in his 1867 book, “Das Kapital”.

ellauri264.html on line 226: Today we live in a society with a very different orientation to material objects than Jacob—a

ellauri264.html on line 227: society that throws away useable items because they are a few years old and maybe outdated by new

ellauri264.html on line 230: It is little wonder then that we are facing an ecological crisis. The natural world itself has been

ellauri264.html on line 231: turned into commodity to be extracted, used and disposed of. Even more than the population growth

ellauri264.html on line 233: environmental challenges. Our ecological challenges thus arise in part from the way we relate to our possessions. We appreciate their short-term value, but all too soon dispose of them. We should learn from Scrooge McDuck and John D. Rockerduck, who saved every bit of string they found into a huge ball. 

ellauri264.html on line 235: In our times, Chanuka is precisely the time of year when we most encounter our relationship

ellauri264.html on line 236: with possessions. At this time of giving and receiving things, we can re-evaluate our relationship to possessions and look for less wasteful ways to use the resources of the earth. For example, instead of buying and giving new gifts, we might consider more renewable ways of gift giving, like sharing books, trading old toys with our neighbors, wrapping gifts in old newspapers, or giving gifts of charity in honor of loved ones.

ellauri264.html on line 238: Finally, through kindling the Chanuka flames, we can shed new light on how we use energy.

ellauri264.html on line 239: Olive oil is bio-fuel, a renewable resource: the olive tree will produce another crop of crap every year, as will the palm oil palm. According to Jewish law, olive oil lamps are the ideal Lighting with olive oil can help us connect to the holy use of our resources, from the renewable olive oil of the Hasmonians back to the oil vessels of Jacob and Noah. This year, may our Chanuka lights inspire us toward responsible and holy use of everything that comes into our possession by hook or crook.

ellauri264.html on line 258:   Mishnan mukaisesti avioliitto on yxityisoikeudellinen sopimus lisääntymisestä ja varallisuuden yhteisomistuxesta. Annalla on sotaobligaatioita 15 kilotaalan arvosta plus turkki ja timanttikorvixet, jos nimittäin isä jättää hiänet perinnöttömäxi. Hertzillä on 25 kilotaalan arvoiset osakkeet. Se ei ole paljon, Anna toteaa, mutta Anna lupaa kasvattaa ne 100 tuhannexi muutamassa vuodessa. Rahaa voi aina saada lisää, jos on muuten onnea.

ellauri264.html on line 263: Vaan minkäs teet kun on huonot ajat eikä omaisuutta kannata realisoida näillä ehdoilla. Loppuisi tää Ukrainan selkkaus niin markkinat piristyisivät ja palaisi apinoiden luottamus jumalaansa Mammonaan. Sitä odotellessa eipä tässä muuta ole tehtävissä kuin laittaa syötävää pihan pikkulinnuille, lukea Bashevis Singerin perijuutalaisia mietteitä ja toivoa että loppu tulisi nopeaan ja olisi suhteellisen kivuton. Parhaassa tapauksessa se tulee siinä järjestyksessä että Seijan huoli onkin tarpeeton.

ellauri264.html on line 270:     28 He sits alone, and is silent, For He has laid it on him.

ellauri264.html on line 279: Heprealaisessa kaanonissa kirjaa kutsutaan nimellä ´Ekhah, "voi!" tai "kuinka". Tämmöset voivotuxet alkoivat yleensä sillä sanalla. 

ellauri264.html on line 281:   Luvussa 3 puhutaan toivosta, joka Jumalan kansalla on jäljellä, sillä Herra ei hylkää iankaikkisesti. Koettelee, vaan ei hylkää herra. Kärsimykset olisivat vain kaikkien parhaaksi, ja parempi päivä tulisi ennen pitkää. Vähän sellasta varovaista optimismia, hymyä kyyneleitten läpitte. Värsy 55 vrt. psalmi 130 de profundis, Herra huudan täältä kuopasta, ja Joona 2:1 rukoilen täältä kalan sisältä.

ellauri264.html on line 298: Val. v. 3:4 Hän on tehnyt minun lihani ja minun nahcani wanhaxi/ ja minun luuni musertanut.


ellauri264.html on line 305: Val. v. 3:11 Hän on minun andanut tieldä exyä/ hän on minua repinyt säpäleixi/ ja turhaxi tehnyt.


ellauri264.html on line 309: Val. v. 3:15 Hän on haikiudella minun rawinnut/ ja coiruoholla juowuttanut.


ellauri264.html on line 310: Val. v. 3:16 Hän on minun hambani säpäleixi musertanut/ hän kieritti minun tuhgasa.


ellauri264.html on line 311: Val. v. 3:17 Minun sielun on ajettu pois rauhasta/ minun täyty hywän unohta.


ellauri264.html on line 332: Val. v. 3:38 Ja ettei hywä eli paha tule hänen käskyns cautta?


ellauri264.html on line 337: Val. v. 3:43 Waan sinä olet wihalla meitä pimittänyt/ ja wainonnut/ ja armottomast surmannut.


ellauri264.html on line 349: Val. v. 3:55 Mutta minä huudin sinun nimes/ HERra/ alhalda cuopasta/


ellauri264.html on line 367: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri264.html on line 373:  The song was popularized by the Stanley Brothers, who recorded the song in the 1950s; many other singers recorded versions in the 1960s, most notably by Bob Dylan. Variations of the song have also been recorded under the titles of "Girl of Constant Sorrow" by Joan Baez and by Barbara Dane, "Maid of Constant Sorrow" by Judy Collins, and "Sorrow" by Peter, Paul and Mary. It was released as a single by Ginger Baker´s Air Force with vocals by Denny Laine.

ellauri264.html on line 375: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri264.html on line 384: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri264.html on line 387: The song has some similarities to the hymn "Poor Pilgrim," also known as "I Am a Poor Pilgrim of Sorrow" and "I am a Poor Lonesome Cowboy", which George Pullein Jackson speculated to have been derived from a folk song of English origin titled "The Green Mossy Banks of the Lea". 

ellauri264.html on line 389: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri264.html on line 394: Afgaani Saif Khan ja sen ponnaripäinen luihu lakimies Norm Pattis ovat molemmat saaneet tuomiot kierosta kusetuxesta. 

ellauri264.html on line 396:   "Kids play with their sexuality and identity, If it goes awry that is no crime." sanoi Pattis Saifin puolustuxexi. Norm se varmaan kexi luettaa Saifilla Yalen "alipalkatulle ja ylivaltuutetulle" lautakunnalle Obaman mielirunon Convictus, eipäskun Invictus. Se toimii vahvistaa frankofoni ihmistorpeedo Tytti Yliviikari. Saif potkittiin pois Yalesta ja odottaa maitojunaa. 

ellauri264.html on line 398: Pattis is currently representing one of several members of the Proud Boys extremist group charged criminally in connection with the Jan. 6, 2021, insurrection at the U.S. Capitol in a trial in Washington that is underway. It wasn’t immediately clear how his suspension would affect the case. Pattis said he has notified the judge in Washington of the discipline.

ellauri264.html on line 400:   Samainen Norm puolusti alt right salaliitto"teoreetikkoa" Alex Jonesia kun se ize pantiin viralta. Jones has provided a platform and support for white nationalists, giving Unite the Right rally attendee and white supremacist Nick Fuentes a platform on his website Banned.Video, as well as serving as a potential "entry point" to their ideology. Jones, meanwhile, faced a lawsuit filed by families of the Sandy Hook victims alleging he and others defamed them by falsely claiming the shootings were a hoax to justify further gun control, subjecting them to ongoing harassment and threats. 

ellauri264.html on line 405: han_sc1_JingyiCui-1-1024x1024.jpg" height="200px" />

ellauri264.html on line 409: Extreme right radio station WICC programme director Adam Lambetti told The Independent in a statement: “Norm Pattis is no longer with WICC, but we wish him well in the future.” On Wednesday, a jury reached a staggering $965m damages award against Mr Jones for the emotional and financial harm he had caused to 15 Sandy Hook family members and an FBI officer who attended the shooting in 2012. Afterwards, Mr Pattis admitted he got his “arse kicked”. “It was great fun while it lasted,” Mr Pattis said, who describes himself in an online bio as a “lawyer, writer, contrarian, stand-up comedian”.

ellauri264.html on line 415:   Norm was seen rambling about Black Lives Matter and making homophobic and racist remarks, using the "n" word with his pants around his ankles (he was wearing soiled shorts underneath). A Black woman sitting in the front row stares at Pattis throughout the nearly eight-minute set, clearly unimpressed. This past year he infuriated the New Haven National Association for the Advancement of Colored People, a former ally, by posting a racially charged meme on his Facebook page. The post depicted three hooded white beer cans arrayed around a brown bottle hanging from a string. Its caption: “Ku Klux Coors.” Civil rights activists called it disgusting and racist. Pattis called it funny and free speech. 

ellauri264.html on line 422: 
Norm founded and leads The Law Firm in 2005, Connecticut-based criminal defense and civil rights. It focuses on serious felonies including violent felonies, white-collar crimes, sex offenses, drug crimes, and misconduct by lawyers, doctors, and government officials. Norm has defended capital murder cases and won federal civil rights verdicts for police brutality, discrimination, false arrest, malicious prosecution, and violations of rights, always on the side of the criminal. Norm Pattis is veteran of more than 100 successful jury trials, many resulting in acquittals for people charged with serious crimes, multi million dollar civil rights and discrimination verdicts, and successful criminal appeals. The Hartford Courant describes his work as “Brilliant” and “Audacious”.

ellauri264.html on line 424:   Norm Pattis used to receive a well deserved hate letter once a year from an elderly woman in California. Incensed over a $2 million award the criminal defense lawyer had won for a convicted rapist and murderer injured by guards during a prison escape attempt. He helps people who have trouble telling the good guys from the bad guys. Pattis specializes in cases that make most people cringe. He’s defended everyone from child murderers to rapists — he admits to being particularly drawn to homicide cases. If the allegation is heinous and the defendant reviled, chances are pretty good Pattis is involved.

ellauri264.html on line 426: Nenästä ja ammatista huolimatta Pattis ei välttämättä ole jutku, nimestä päätellen se voisi olla myös paki tai mafioso. No ei se onkin ... Hungarian! Ei vaitiskaan vaan Esko Kreetalta. Pattis was born in Chicago in 1955 to a mother of French-Canadian descent and a father who had immigrated from the Greek island of Crete. One day when Pattis was 6 or 7, his father left the house and never came back. Pattis says that the abandonment haunts him to this day.

ellauri264.html on line 427:     “I’m 64 (no 68) years old and I have a ponytail. I have issues with authority. If I take a crooked case and it pisses off the other 7 (no 8 billion) people on the face of the Earth, that’s their problem, not mine.”

ellauri264.html on line 429: Pattis käänsi takkinsa vasemmalta äärioikealle käden käänteessä. Jos saat paskaa käteen siitä pääsee käden käänteessä. But behind the hardball tactics, ferocious reputation and slashing rhetoric, another side of Pattis lurks. He’s a deep thinker who devours books in a constant quest for enlightenment and self-improvement. His idea of Disneyland is attending the annual Hay Festival of Ideas in Wales, which has been described as “the Woodstock of the Mind.” Get into a serious conversation with Pattis, and he will bounce from philosopher to philosopher as casually as some men bounce from ballplayer to ballplayer. During an interview for this article, Pattis quoted or referenced thinker Immanuel Kant, Supreme Court Justice Oliver Wendell Holmes, St. Augustine, the New Testament, Machiavelli and Kurt Vonnegut all in one 3-minute stretch. What a pile of turds. 

ellauri264.html on line 431:   The 2012 Hay festival included writers Martin Amis, Jung Chang, Louis de Bernières, Mark Haddon, Mario Vargas Llosa, Hilary Mantel, Ian McEwan, Michael Morpurgo, Ben Okri, Ian Rankin, Salman Rushdie, Owen Sheers, Jeanette Winterson, comedians Bill Bailey, Rob Brydon, Julian Clary, Jack Dee, Tim Minchin, politicians Peter Hain and Boris Johnson, scientists John D. Barrow, Martin Rees, Simon Singh, and general speakers Harry Belafonte, William Dalrymple, Stephen Fry, A. C. Grayling, Germaine Greer, Michael Ignatieff, and David Starkey. What a pile of turds. 

ellauri264.html on line 433: The festival´s chair, Caroline Michel stated on 18 October 2020 that the event would not return to Abu Dhabi, in support of a curator Caitlin McNamara´s allegation of sexual assault against the tolerance minister of UAE, Sheikh Nahyan bin Mubarak Al Nahyan. McNamara claimed that she was assaulted by the minister when they met at a remote island villa in February 2019 concerning work. The Emirati Foreign Ministry declined to comment on personal matters. When reached out, Britain´s Metropolitan Police confirmed receiving a report of alleged rape on July 3 by a woman. Rape by a woman, WTF??? In November 2020, Caitlin McNamara vowed to fight on following the CPS October 2020 decision to not prosecute the UAE minister because the alleged attack had occurred outside its jurisdiction. McNamara said the decision sent a message to Sheikh Nahyan and others who commit similar crimes "that as long as they´re of economic value to the UK, they can do whatever they want". In an interview with The Sunday Times McNamara said she felt "abandoned" by the Hay Festival, and in an interview on Channel 4 stated that "mistakes" had been made in the way the festival handled her reporting the sexual assault to them which were "very distressing". What a pile of turds. 

ellauri264.html on line 435: Years later, in his 40s, Pattis reconnected with his dad, who told him he had been a career criminal in Detroit specializing in payroll heists and fled to Chicago after shooting a man. Rikos oli Normin porukoilla verissä.

ellauri264.html on line 440: in the woods, only to get extremely sick. It is those two traumatizing experiences — abandonment and being unwelcome and loathed in his own home — that drive him, Pattis says. 

ellauri264.html on line 442: From an early age, Pattis says he has felt a burning desire to know God personally. To that end, he spent time in Switzerland at the compound of an American Christian fundamentalist thinker named Francis Schaeffer and then inveigled himself in the graduate philosophy program of Columbia University, where he studied and taught for six years. At one point, he nearly joined the CIA, but that opportunity fizzled when the agency didn’t like his polygraph answers about homosexual experiences. “I said, ‘Well, I haven’t had any yet. I don’t know how I’m going to respond if you ask,’ ” he recalls. “I think they decided that was a little too much for them.”

ellauri264.html on line 451: Out of the night that covers me,		Yöstä joka peittää meikäläisen

ellauri264.html on line 453: I thank whatever gods may be			Mitä jumalia te sitten olettekin, terkkuja

ellauri264.html on line 456: In the fell clutch of circumstance		Olosuhteiden mahtavalla sahapukilla

ellauri264.html on line 457:       I have not winced nor cried aloud.	   En vinkunut enkä ääneen huutanut.

ellauri264.html on line 458: Under the bludgeonings of chance		Sattuman nuijiessa pesäpallomailalla

ellauri264.html on line 462:       Looms but the Horror of the shade,	   Kuikkii vaan varjon kauhistus,

ellauri264.html on line 464:       Finds and shall find me unafraid.		   Löytää mut nyt ja vasta tiukkana.

ellauri264.html on line 467:       How charged with punishments the scroll,	   Miten täynnä tuomioita rikosrekisteri,

ellauri264.html on line 475: Born in Gloucester, England, poet, editor, and critic William Ernest Henley was educated at Crypto Grammar School, where he studied with the poet T.E. Brown, and with the University of St. Andrews. His father was a struggling bookseller who died when Henley was a teenager. At age 12 Henley was diagnosed with tubercular arthritis that necessitated the amputation of one of his legs just below the knee; the other foot was saved only through a radical surgery performed by Joseph Lister. As he healed in the infirmary, Henley began to write poems, including “Invictus,” which concludes with the oft-referenced lines “I am the master of my fate; / I am the captain of my soul.” Henley’s poems often engage themes of inner strength and perseverance. His numerous collections of poetry include A Book of Verses (1888), London Voluntaries (1893), and Hawthorn and Lavender (1899).

ellauri264.html on line 477: Henley edited the Scots Observer (which later became the National Observer), through which he befriended writer Rudyard Kipling, and the Magazine of Art, in which he lauded the work of emerging artists James McNeill Whistler and Auguste Rodin. Henley was a close friend of Robert Louis Stevenson, who reportedly based his Long John Silver character in Treasure Island in part on Henley.

ellauri264.html on line 479: Harry Vararengas on rampautuneiden sotilaiden suojelija Invictus kisoissa. Sillä on kyllä kaikki 3 jalkaa tallella vaikka ampui shakkinappuloita Afhanistanissa.  Ois saanut poistaa Saifinkin laudalta. Harryn 3. jalka oli paleltua etelänavalla, mutta Elizabet Ardenin poskivoide pelasti.

ellauri264.html on line 484:   Ei ois kannattanut Annan eli Alma Naumannin mennä mimmoisiin tommosen nyhverön kynäilijän kanssa joka ei edes kehtaa tulla Alman kanssa Floridassa biitsille. Söpön näköinenhän se oli pienenä korvakiharoissa, mutta näytti vanhempana pieneltä kiilloitetulta ovennupilta, etten pahemmin sano. 

ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on!

ellauri264.html on line 492:   Ladies and Gentlemen: There are five hundred reasons why I began to write for children, but to save time I will mention only ten of them. Number 1) Children read books, not reviews. They don’t give a hoot about the critics. Number 2) Children don’t read to find their identity. Number 3) They don’t read to free themselves of guilt, to quench the thirst for rebellion, or to get rid of alienation. Number 4) They have no use for psychology. Number 5) They detest sociology. Number 6) They don’t try to understand Kafka or Finnegans Wake. Number 7) They still believe in God, the family, angels, devils, witches, goblins, logic, clarity, punctuation, and other such obsolete stuff. Number 8) They love interesting stories, not commentary, guides, or footnotes. Number 9) When a book is boring, they yawn openly, without any shame or fear of authority. Number 10) They don’t expect their beloved writer to redeem humanity. Young as they are, they know that it is not in his power. Only the adults have such childish illusions.

ellauri264.html on line 494:   Joku hölmö amerikkalainen haastaa alla olevassa videossa Bashevisin kysyen: Jotkut kriitikot ovat valittaneet, että kirjoissanne ei anneta ihmisille toivoa ja osoiteta tietä jota pitkin päästä nykyajan pahasta pälkähästä parempaan tulevaisuuteen, kuten Alfred Nobel pani palkinnolle ehdoxi. Miten vastaisitte tähän? Bashevis: En tiedä, he voivat olla oikeassa.

ellauri264.html on line 497: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri264.html on line 501:   Naisiin menevä Iisakki epäilee ettei se välttämättä pysty seuraamaan joka ikistä Sulkhan Arukhin pykälää. Ja miettii mahtaakohan Jehovakaan niistä kaikista yhtä paljon perustaa. In transferring her loyalty to Isaac, Alma also bore his infidelities, which included a regular mistress and a number of casual ones. But as Hertz pointed out, the patriarchs did just the same, and were none the worse for it in Jehova´s estimate.

ellauri264.html on line 503:   Sulkhan Arukhista on aiempi maininta konservatiivisen Rabbi Smallin kohdalla albumissa 233. Se oli halakha-lakikirjpista ensimmäinen Anachronim tai sit viimeinen Rishonim. Siinä saumalla.

ellauri264.html on line 507:   The Shulchan Aruch (Hebrew: שֻׁלְחָן עָרוּך [ʃulˈħan ʕaˈrux], literally: "Set Table"), sometimes dubbed in English as the Code of Jewish Law, is the most widely consulted of the various legal codes in Judaism. It was authored in Safed (today in Israel) by Joseph Karo in 1563 and published in Venice two years later. Together with its commentaries, it is the most widely accepted compilation of halakha or Jewish law ever written.

ellauri264.html on line 509: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow Sephardic law and customs, whereas Ashkenazi Jews generally follow the halachic rulings of Moses Isserles, whose glosses to the Shulchan Aruch note where the Sephardic and Ashkenazi customs differ. These glosses are widely referred to as the mappah (literally: the "tablecloth") to the Shulchan Aruch´s "Set Table". Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss, and the term "Shulchan Aruch" has come to denote both Karo's work as well as Isserles', with Karo usually referred to as "the mechaber" ("author") and Isserles as "the Rema" (an acronym of Rabbi Moshe Isserles). 

ellauri264.html on line 511: In the century after it was published by Karo (whose vision was a unified Judaism under the Sephardic traditions) it became the code of law for Ashkenazim, together with the later commentaries of Moses Isserles and the 17th century Polish rabbis.

ellauri264.html on line 513: The Shulchan Aruch (and its forerunner, the Beit Yosef) follow the same structure as Arba'ah Turim by Rabbi Jacob ben Asher. There are four volumes, each subdivided into many chapters and paragraphs:

ellauri264.html on line 515:     Orach Chayim – laws of prayer and synagogue, Sabbath, holidays;

ellauri264.html on line 524: The Shulchan Aruch is largely based on an earlier work by Karo, titled Beit Yosef. Although the Shulchan Aruch is largely a codification of the rulings of the Beit Yosef, it includes various rulings that are not mentioned at all in the Beit Yosef, because after completing the Beit Yosef, Karo read opinions in books he hadn´t seen before, which he then included in the Shulchan Aruch.

ellauri264.html on line 529:   Arba´ah Turim ( hepreaksi : אַרְבָּעָה טוּרִים ), jota usein kutsutaan yksinkertaisesti Turiksi , on tärkeä halakhilainen koodi , jonka on säveltänyt Yaakov ben Asher ( Köln , 1270 – Toledo, Espanjan Baaim n. 1340´) . Turin neliosainen rakenneja sen jako lukuihin ( simanim ) otettiin käyttöön myöhemmässä koodissa Shulchan Aruch . Tämä oli ensimmäinen kirja, joka painettiin Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-idässä.

ellauri264.html on line 532: The "Rema" (Moses Isserles) started writing his commentary on the Arba´ah Turim, Darkhei Moshe, at about the same time as Yosef Karo. Karo finished his work "Bet Yosef" first, and it was first presented to the Rema as a gift from one of his students. Upon receiving the gift, the Rema could not understand how he had spent so many years unaware of Karo´s efforts. After looking through the Bet Yosef, the Rema realized that Karo had mainly relied upon Sephardic poskim.

ellauri264.html on line 534: In place of Karo´s three standard authorities, Isserles cites "the later authorities" (chiefly based on the works of Yaakov Moelin, Israel Isserlein and Israel Bruna, together with the Franco-German Tosafists) as criteria of opinion. While the Rosh on many occasions based his decision on these sources, Isserles gave them more prominence in developing practical legal rulings. By incorporating these other opinions, Isserles actually addressed some major criticisms regarding what many viewed as the arbitrary selection of the three authorities upon whose opinions Karo based his work.

ellauri264.html on line 538: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow the Sephardic custom. The Rema added his glosses and published them as a commentary on the Shulchan Aruch, specifying whenever the Sephardic and Ashkenazic customs differ. These glosses are sometimes referred to as the mappah, literally, the 'tablecloth,' to the Shulchan Aruch´s 'Set Table.' Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss.

ellauri264.html on line 540:   The importance of the minhag ("prevailing local custom") is also a point of dispute between Karo and Isserles: while Karo held fast to original authorities and material reasons, Isserles considered the minhag as an object of great importance, and not to be omitted in a codex. This point, especially, induced Isserles to write his glosses to the Shulchan Aruch, that the customs (minhagim) of the Ashkenazim might be recognized, and not be set aside through Karo´s reputation.

ellauri264.html on line 542:   The author himself had no very high opinion of the work, remarking that he had written it chiefly for "young students". He never refers to it in his responsa, but always to the Beit Yosef. The Shulchan Aruch achieved its reputation and popularity not only against the wishes of the author, but, perhaps, through the very scholars who criticized it.

ellauri264.html on line 546:   Halakhasta löytyy vastaus usein kysyttyihin kysymyxiin kuten:

ellauri264.html on line 550:     I know that if I eat a large amount of cake and cookies, I am required to wash netilas yadayim, recite Hamotzi and conclude the meal with Birkas Hamozon. This is because cake is normally eaten as a snack, and for that reason it has a lower-level set of berochos than bread. If, however, I consume a large amount of cake (known in halacha as kivias seudah), the cake is treated like bread and not a snack, and the brochos are the same as those recited at a bread meal. Is the same true of doughnuts? If I eat a full meal of doughnuts, must I wash, say Hamotzi and Birkas Hamozon?

ellauri264.html on line 552:     While chewing gum or sucking candy, I stepped outside my house. In a previous halacha we noted that after a shinui makom (change in location), a new beracha must be recited. Must I say a new beracha every time I walk in and out of the house with candy or gum in my mouth?

ellauri264.html on line 554: The Mishna (Berachos 51b) relates that after eating bread, one must belch before the bread is digested. This time frame is known as "k´dei ichul" (the time it takes for digestion to occur.) How does a person know if digestion occurred?

ellauri264.html on line 556:     The previous Halacha Yomis quoted Rav Belsky’s view that although cooked potatoes are subject to bishul Akum, potato chips are not. What about French fries – are they like potatoes or like potato chips?

ellauri264.html on line 561: 
What is bishul Akum anyway?

ellauri264.html on line 563: Bishul Yisrael (literally "cooking of Israel" - i.e., by a Jew) is a Hebrew term for one of the laws of kashrut in Judaism. The rule prohibits eating certain foods unless they are cooked by Jews. The term is the opposite of bishul akum (cooking a non-Jew), which the rule forbids. Akum (עכו"ם) is an acronym of Ovdey Kochavim U'Mazalot (עובדי כוכבים ומזלות), literally "worshippers of stars and zodiac signs", but is actually a term for non-Jews".

ellauri264.html on line 565: The prohibition applies only if the food is prepared exclusively by non-Jews. A small amount of Jewish participation can suffice to keep the food kosher. Different rabbis have different views on the absolute minimum: Sephardi poskim state that the minimum participation is to light the fire and place the pot on it to cook, while Ashkenazim are satisfied with merely lighting the fire, or even making a slight adjustment to a fire which was already lit by a non-Jew. Or just by looking at the knob on the stove like Kim Young Il. 

ellauri264.html on line 567: The law applies only to foods which, according to the Talmud, are "fit for a king's table" and are not generally eaten raw. Foods which would not be served at a state dinner are exempt from bishul akum, and are kosher even if cooked totally by non-Jews, provided that all the other requirements of kosher food are met. Maimonides explains that this prohibition was originally decreed in order to avoid a Jew being invited over by a non-Jew for a meal (which may lead to intermarriage), and people do not invite each other for dinner over food which is not "fit for a King's table" (Maimonides, Ma´akhalot Asurot 17:15).

ellauri264.html on line 570: Hofni ja Pinehas

ellauri264.html on line 572: Piinehas taas! Näistä on paasattu moneen otteeseen vars. albumissa 256. Piinehaat pistelevät mieluusti pikkukeihäällä naisten haarukoihin. Bashevishin isukki oli  Pinchas. Iisakki peri isältään mieltymyxen paxuihin pumpputoimisiin mustetäytekyniin. Arto Samuli oli aito nasiiri joka äitinsä Tyynen korjaan Hannan neuvosta imutti ryppyisen Elin puoliveteistä elintä. Kolme kertaa se luuli että Eli pyysi öistä palvelusta, mutta astialla olikin ize Jehova. Ikuinen tuomari teki ulostulon ja vihelsi Elin pelin poikki. 

ellauri264.html on line 574: In the biblical narrative, Hophni and Phinehas are criticised for engaging in illicit behaviour, such as appropriating the best portion of sacrifices for themselves, and having sexual relations with the sanctuary's serving women. They are described as "sons of Belial" in (1 Samuel 2:12) KJV, "corrupt" in the New King James Version, or "scoundrels" in the NIV. Dom var usla som Sveriges krona, som än kallas skräpvaluta, än skitvaluta. Their misdeeds provoked the wrath of Yahweh and led to a divine curse being put on the house of Eli, and they subsequently both died on the same day, when Israel was defeated by the Philistines at the Battle of Aphek near Ebenezer; the news of this defeat then led to Eli's death (1 Samuel 4:17–18). On hearing of the deaths of Eli and Phinehas, and of the capture of the ark, Phinehas´ wife gave birth to a son whom she named Zaphod (expressing 'departed glory') before she herself died (1 Samuel 4:19–22). 

ellauri264.html on line 576: Eli’s sons were scoundrels; they had no regard for the Lord. Now it was the practice of the priests that, whenever any of the people offered a sacrifice, the priest’s servant would come with a three-pronged fork in his hand while the meat was being boiled and would plunge the fork into the pan or kettle or caldron or pot. Whatever the fork brought up the priest would take for himself. This is how they treated all the Israelites who came to Shiloh. But even before the fat was burned, the priest’s servant would come and say to the person who was sacrificing, “Give the priest some meat to roast; he won’t accept boiled meat from you, but only raw.”

ellauri264.html on line 578: 16 If the person said to him, “Let the fat be burned first, and then take whatever you want,” the servant would answer, “No, hand it over now; if you don’t, I’ll take it by force.”

ellauri264.html on line 582: Eli asked, “What happened, my son?”

ellauri264.html on line 584: 17 The man who brought the news replied, “Israel fled before the Philistines, and the army has suffered heavy losses. Also your two sons, Hophni and Phinehas, are dead, and the ark of God has been captured.”

ellauri264.html on line 586:     18 When he mentioned the ark of God, Eli fell backward off his chair by the side of the gate. His neck was broken and he died, for he was an old man, and he was heavy. He had led Israel forty years and here was the thanks.

ellauri264.html on line 588: Ei siis ihme että Israelin turvallisuusministeri haluaa lisää siirtokuntia filistealaisalueille. 

ellauri264.html on line 589: Israelin laitaoikeistolainen turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvir sanoo haluavansa lisää Israelin siirtokuntia palestiinalaisalueille. Ben-Gvir kommentoi asiaa tiistaina sen jälkeen, kun Britannian, Italian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain ulkoministerit olivat kertoneet olevansa huolissaan Israelin aikeista perustaa uusia siirtokuntia.

ellauri264.html on line 593: Israel ilmoitti viime sunnuntaina aikovansa laillistaa yhdeksän siirtokuntaa ja rakentavansa 10 000 uutta kotia siirtokuntalaisille. Palestiinalaisalueille perustetut siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia. Mutta halakhan mukaan ne ovat A-okay, just what the doctor ordered, the cat´s whiskers.

ellauri264.html on line 595: The rise of Religious Zionism is a phenomenon that has taken place since the times six day war. One of its key founders was a man called Rabbi Kuk who was the head of the yeshiva Mercaz HaRav in Jerusalem. He was one of the first practically envision the settlement of the mountains of Israel in modern times. An example of his thinking in this regard can be seen in a speech he made just before the six day war.  These were his words:

ellauri264.html on line 597: Nineteen years ago, on that famous night, when the decision of the establishment of the State of Israel was made by the governors of the nations of the world, when all the people flocked to the streets to publicly celebrate, I could not take part in the joy. In those first hours I could not make peace with what was done, with the horrible news, that God´s words from the prophecy in the Twelve Prophets: "My land was divided" was coming true. Where is our Hebron? Are we forgetting it? And where is our Nablus? Are we forgetting it? And where is our Jericho? Are we forgetting it? And where is our east side of the Jordan? Where is every lump and chunk? Every bit and piece of the four cubits of God´s land? Is it up to us to give up any millimeter of it? God forbid! In the state of shock that took over my body, completely bruised and torn to pieces – I could not rejoice then.    

ellauri264.html on line 602:   Bit Auto Soft 360 backas upp av några av de smartaste tekniska hjärnorna som någonsin existerat. Richard Branson, Elon Musk och Bill Gates, för att bara nämna några.

ellauri264.html on line 605: Bill Gates och Richard Branson diskuterar Bit Auto Soft 360 vid CES 2021.

ellauri264.html on line 607:   De här tekniska genierna har byggt upp multimiljardföretag för att lösa komplexa problem, såsom online-betalningar, datoranvändning och transporter. Nu fokuserar de på det globala problemet med rikedomsojämlikheten genom att låta vem som helst - oavsett hur rika eller fattiga de är - tjäna tillräckligt med pengar för att njuta av ett lyckligt och meningsfullt liv.

ellauri264.html on line 611: hard">Sir Richard Charles Nicholas Branson (s. 18. heinäkuuta 1950 Surrey, Englanti) on brittiläinen liikemies, miljardööri ja seikkailija, joka tunnetaan Virgin-brändistään. Branson ilmoitti maaliskuussa 2006 ostaneensa saaren Dubaissa sijaitsevasta keinotekoisesta The World -saaristosta. Vuonna 2007 hän osti Moskito-saaren Brittiläisiltä Neitsytsaarilta. Sir Richard ei siellä kauan viihtynyt kun siellä on niin perkeleesti hyttysiä. Siitä tulee lepolasse varakkaille turisteille pohjois-Ruåzista. The island is currently home to a population of ring-tailed lemurs that Branson imported from Sweden. 

ellauri264.html on line 615: "Vi lever i en hård ekonomisk verklighet och detta är lösningen som folk har väntat på. Aldrig tidigare i historien har vi sett en sådan här fantastisk möjlighet för vanligt folk att kunna generera enorma rikedomar på så kort tid.

ellauri264.html on line 619: Sanningen är att kryptovalutor är den största revolutionen under vår livstid och alla som inte hoppar på den här möjligheten missar den. Jag har redan fått arga samtal och hot från stora finansiella företag, eftersom jag ökar folks uppmärksamhet kring denna teknik. Men strunta i dem. Folk i Sverige börjar redan inse sanningen och det är bara en tidsfråga innan fler och fler gör det.

ellauri264.html on line 621:     Jag delar med mig av detta eftersom jag även har fått hundratals mejl från personer som är tacksamma för att jag delar med mig av hemligheten. Min favorit är från en ung man som köpte en drömbil till sin lillebror - en Ferrari 488 Pista, med hjälp av pengarna han tjänade på Bit Auto Soft 360 . Den här plattformen gör verkligen livet bättre för hela världens befolkning."

ellauri264.html on line 628:     Hennes politiska engagemang väcktes av den negativa erfarenhet som hennes mormor haft med hemtjänsten. Hemtjänsten var sen med falukorven som mommo hade beställt. Busch beskriver även att hennes politiska engagemang har påverkats av hennes mammas upplevelser vid möten med Försäkringskassan och den offentliga sektorn när mamman varit sjukskriven för stress.

ellauri264.html on line 630:     Ebba Busch har bedrivit akademiska studier i freds- och konfliktkunskap vid Uppsala universitet och har arbetat fem säsonger som utomhusmålare. 2007–2008 bodde hon i Bryssel och praktiserade skurkaktighet i Europaparlamentet hos den kristdemokratiske europaparlamentarikern Lars Wohlin. Hon har även arbetat som PR-konsult i Stockholm.

ellauri264.html on line 632: Buschs far kommer från Norge och hon har dubbelt medborgarskap. Vidare är hon medlem i Svenska kyrkan. År 2013 gifte sig Busch med Niklas Thor, fotbollsspelare i IK Sirius. I december 2019 meddelade paret att de ansökt om skilsmässa. Tillsammans fick de en son 2015 och en dotter 2017. Hon använde under äktenskapet namnet Ebba Busch Thor, men blev aldrig folkbokförd under detta namn. Det som Gud har sammenføyd, det skal ikke et menneske skille.

ellauri264.html on line 634:     Hösten 2020 köpte Busch ett hus av en äldre man. Säljaren ångrade sig och menade att han inte förstod att han sålt huset efter att han erhållit handpenning. Busch menade att mannens reaktion berodde på råd från personer i hans omgivning och valde att gå till rätten. Busch och motparten ingick förlikning 8 oktober 2021, vilken stadsfästes i dom den 18 oktober 2021. Ebba överklagade men den stadfästa förlikningen stod sig.

ellauri264.html on line 636:     När Busch i februari 2021 beskrev sin version av skeendet i ett inlägg på Facebook, förtalte hon säljarens juridiska ombud, Johann Binninge. Detta ledde till en anmälan om grovt förtal, men innan hon hann bli åtalad accepterade hon ett strafföreläggande om villkorlig dom och dagsböter. Samtidigt sa hon: "Jag anser mig vara oskyldig till detta, men jag har i dag erkänt brott för att få möjlighet att kunna sätta punkt för detta och att jag inte har tid att utgöra det juridiska prejudikat som i dag saknas". I september 2021 meddelades att Busch skulle betala ett skadestånd till Binninge. Fastighetsaffären och förtalsprocessen blev vida omtalade i medier under det år då de pågick, samtidigt som förtroendet för Busch sjönk under samma period. Den kristdemokratiske riksdagsledamoten Lars Adaktusson kritiserade Busch och uttryckte "oro för situationen" efter strafföreläggandet.

ellauri264.html on line 638:     Ebba Busch var hon som såg löjlig ut i Kiruna i en polarpäls  i nollväder. Under elkrisen får miljardärer allt av politikens Vanheden, Ebba Busch. Norrlänningar och socialbidragstagare får inte en spänn, skriver Arbetets politiska redaktör. Ragnar Vanheden (Ulf Brunnberg): Före detta bilförsäljare klädd i en några nummer för liten kostym. Han har alltid på sig en hatt som i den sjätte filmen antyds vara en Borsalino. Han har en förmåga att snacka sig ur situationer och kan dyrka upp de flesta lås.

ellauri264.html on line 643:     Men det är uppenbart att det inte är vem som helst som tecknar den här typen av försäkring. Bland män med universitets- eller högskoleutbildning har nästan en av fyra en sådan jämfört med endast en av 25 kvinnor med högst högstadieutbildning.

ellauri264.html on line 646: Och det är inte svårt att se att efterfrågan finns. Enligt SKR har hela 33 procent av de hjälpsökande till specialistvård och 40 procent som ska opereras fått vänta i mer än 90 dagar. 

ellauri264.html on line 648: De hymlar inte ens med sina avsikter, de har inget intresse att öka finansieringen till den generella välfärden. Detta märktes inte minst i höstbudgeten, där regioner och kommuner fick ynka sex miljarder kronor, vilket är 20 miljarder för lite.

ellauri264.html on line 650: Nej, det hela handlar om att vänja folket vid att det ska gå att betala för snabbare, mer tillgänglig vård utanför det offentliga systemet. Och delvis är vi redan där, i ett uppdelat vårdsystem.

ellauri264.html on line 652: När sedan allt fler som har råd har valt den privata vägen, ja då är vi framme vid ett helt uppdelat vårdsystem där de som inte brukar den generella välfärden upphör att se poängen med att betala skatt. 

ellauri264.html on line 653: Här blir det obehagligt. För detta är inte bara ett grundläggande skifte i det svenska välfärdssystemet. Det är en riktigt otäck framtidsvision där eliten ska kunna må bra medan resten får skylla sig själva. 

ellauri264.html on line 657: KD som ursprungligen kallade sig Kristen Demokratisk Samling grundades 1964. I partiprogrammet från samma år betonades de kristna värderingarnas cementering i en tid av sekularisering. Det handlade om att strida för kristendomslärans bevarande i skolan och om filmcensur.  

ellauri264.html on line 658: Men kopplingarna till nazismen fanns dock redan då oavsett vad Busch säger, från första början. 1964 avslöjade Expressen att riksdagskandidaten Harald Ljungström hade ett aktivt förflutet i pronazistiska Sveriges nationella förbund, där han bland annat skrev judefientliga artiklar.

ellauri264.html on line 659: Kristersson har haft benägen hjälp av Ebba Busch. För varenda falukorvsring hon viftat med har ytterligare en kristdemokrat blivit Sverigedemokrat. För varenda partiledardebatt där hon teatergråtit om skjutningar och våld har SD vunnit stöd.

ellauri264.html on line 663: Historiskt sett har man i Sverige i mycket större utsträckning lutat sig mot rörliga boräntor än i andra länder. Med Ebba Busch i spetsen köpte svedupellena bostäder som galningar.

ellauri264.html on line 665: Att regeringen blundar för vad som sker är oansvarigt, minst sagt. Men att Ebba Busch kan pissa på familjerna som hon låtsades känna igen sig i – det är ett svek. En annan ond buske hon, den här Ebba. En annan bajskorv som har flutit upp till gräddbunkens yta.

ellauri264.html on line 671: What is the secret of the success of Steve Jobs, Bill Gates, Mark Zuckerberg, Elon Musk, Larry Page and other big entrepreneurs?

ellauri264.html on line 677:     Steve Jobs did a phone prank to an Apple fan boy who applied for the Apple CEO position and told him that he had been chosen, later to tell him if he showed up at Cupertino that the cops would arrest him. Steve Jobs refused child support for his daughter Lisa. But he was 20 years old by then, not excusing what he did though. He later made good and Lisa choose to live with him instead of her mother. Steve did many things wrong as a 20 something. But The Original Macintosh (folklore . org) has a lot of stories that show him as a Crusty the Clown, playing pranks with the team, breaking into his own office as he locked his keys inside. Putting a pirate flag on a building. How funny. A real barrel of laughs.

ellauri264.html on line 679: Definitely one of the darkest stories about Steve Jobs has to be the Breakout story. In the 1970’s, Steve Jobs was working for Atari, designing the game Breakout. Overwhelmed with work with a deadline quickly approaching, he approached Steve Wozniak for help in finishing his project within the next four days. In exchange for his help, Jobs offered Woz half of what he was earning, which he said was $700. For four days, Jobs and Wozniak worked day and night without sleep. When they were done, they were sick with mono and exhausted, but they finished the project before the deadline. Wozniak sai 350 dollarin osuuden luvatusti, ja he jatkoivat elämäänsä. Mutta varsinainen kusetus oli, että Jobs sai työstä 5000 dollaria, ei 700 dollaria. Tämä todella särki Wozniakin sydämen, eikä hän voi uskoa, että Jobsilla voisi olla jotain niin alhaista. Steve oli yksi vuosisadan töykeimmistä pomoista, hän ei välittänyt työntekijöistään paskan vertaa. Hän oli haimasyöpänsä ansainnut.

ellauri264.html on line 683: Elon Musk had a secretary who worked relentlessly for him, one day she asked for a raise, he told her to take a few days off, I will see if I can live without you. Then a few days later he called her and told her she was fired. Elon’s ex-wife Justine musk wrote an answer about the actual story. Read it here - Justine Musk's answer to What is known about Elon Musk's long-time assistant Mary Beth Brown?

ellauri264.html on line 685: The Intel founders, some of them survived the holocaust against all odds, made shady deals, killed competition and promised to deliver things to stop other companies and then never delivering.

ellauri264.html on line 687: They are dicks, so they are the people who will end up in history books. They have all made technology so that they own it today. The world is a much worse place because they are/were here. You could even argue that because they were dicks, did not care if they walked over other people, that’s why they have all the nice things they have now.

ellauri264.html on line 689: If you want the opposite (pretty much), have a look at Antonio Mucci, Visicalc, Dan Bricklin and Bob Frankston, by all accounts super nice people, treated everyone great, just all around nice nerds, they were trounced, not many people alive today who know who they are (yes they are both alive as I type this). A guy just took their idea, made his own version and had a ready version when the IBM PC was introduced. 

ellauri264.html on line 691: So this is what´s common between Graham Bell, Bill Gates, Steve Jobs , Mark Zuckerberg and Ray Kroc: All of them have managed to steal something very valuable from somebody and make it work for them. Steve Jobs brought the idea of mouse from Xerox and Bill Gates copied the entire idea from Steve Jobs Mark Zuckerberg stole the idea from Winklewoss brothers and published as his own.

ellauri264.html on line 694: This is when the philosophy of Niccolo Machiavelli, a 16th-century Florentine political thinker with powerful advice for nice people who don’t get very far about , comes in. Machiavelli’s Advice for Nice Guys: Machiavelli noted a central, uncomfortable observation: that the wicked tend to win. And they do so because they have a huge advantage over the good: they are willing to act with the darkest ingenuity and cunning to further their cause. They are not held back by those rigid opponents of change: principles. They will be prepared to outright lie, twist facts, threaten or ge… (more)

ellauri264.html on line 698: It wasn’t until the McDonald brothers knew they couldn’t fight a multinational corporate giant who would kill them in legal fees that they were forced to sell at a significant discount. They had allegedly agreed to give the brothers 1% of all sales, but even then, the company screwed the brothers out of that.

ellauri264.html on line 700:     If you read Wikileaks, aside from Google& Yahoo, few of the larger tech companies have any right to plausibly deny being part of the surveillance state. So imagine you make a business it becomes successful, and one of your largest clients for the information? The government which gets paid per pull of information on specific targets and for unfiltered allocation/data retention. Furthermore, instead of protecting citizens from overreach by private companies, the government chooses to have a mutual ‘hush hush’ with such companies and their heads, helping them in case of hacks, and not doing much … (more)

ellauri264.html on line 702: Steve Jobs is known to all as the founder of Apple, known to fewer as a ruthless man who squeezed and burned many bridges with his friends and employees and even known to fewer as a man who chose to become the “bad man”/Devil´s Advocate. But - get this! Steve would wait in line in the Apple cafeteria like everyone else. He could have easily gone to the front of any line, or have someone get food for him. But he didn’t. On a number of occasions, he ended up in line behind me. And often he would ask me to ‘hold his place’ while he went to check other food stations.

ellauri264.html on line 704: Perhaps the person who knew him best was his long-time friend Steve Wozinak. Ironically, even he wasn´t spared from being manipulated by Jobs. In the early days, he was asked to work on a game with Jobs with half of the total payment as his cut. Upon completion, he received $350 of $700 but Jobs had actually earned $5000 for the project.

ellauri264.html on line 708: Gates was a nerdy bully who forced his bundled operating system down everyone´s throats. Then made threats against competitors who tried avoiding his monopoly. Had some shady stock dealings that went against his sick partner, Allen who was battling cancer at the time.

ellauri264.html on line 710: Zuckerberg didn´t actually think of Facebook himself. Stole bits of ideas from everyone and ignored those that wanted credit. Perpetuated the spr… (more)

ellauri264.html on line 712: By clicking “Accept All Cookies”, you agree to the storing of cookies on your device to enhance site navigation, analyze site usage, and assist in the marketing efforts of our business giants.

ellauri264.html on line 717:   Miiamissa Greinit joutuvat New Yorkin juutalaisten käsiin. Mustahampainen pixie Morris Godimer on pelastunut Majdanekista kuin ihmeen kaupalla oltuaan naziupseerien narrina ja otettuaan niiltä suihin lineupissa. Manselaiset mutiaiset eivät olleet sellaisesta moxiskaan. Kyllä apinat on sitten elloja.

ellauri264.html on line 721: Inhottava läski ruma Florence Godimer on stalinisti joka kiittää Zhugasviliä Birobizhanista. 

ellauri264.html on line 724: Birobidzhan

ellauri264.html on line 726:   Juutalaisten autonominen alue (ven. Евре́йская автоно́мная о́бласть, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa. Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin.  Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää. Alueen pinta-ala on 36 000 km².

ellauri264.html on line 729: Alueen pääkaupunki on Birobidžan. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan sen väkiluku on 75 413 ja  sen virallinen kieli on jiddish. Birobidzhan on nimetty autonomisen alueen kahdesta suurimmasta joesta: Bira ja Bidzhan. Bira, joka sijaitsee Bidzhanin laakson itäpuolella,  virtaa kaupungin läpi. Molemmat joet ovat Amurin sivujokia.

ellauri264.html on line 731:     Neuvostoliiton hallitus julisti alueen juutalaisten kansalliseksi alueeksi 1928. Se oli tarkoitettu Neuvostoliiton juutalaisille, vaikka juutalaisilla ei ollut minkäänlaista historiallista yhteyttä alueeseen. Siitä tuli luvattu maa vasta Stalinin ansiosta. Siunatut olkoot hänen kätösensä. Piirikunnasta tuli autonominen alue 7. toukokuuta 1934. Juutalaisten autonomisen alueen asukasluku vuonna 2010 oli 176 600 ja väestötiheys 4,9 as./km². Väkiluku on laskussa. Väestö on keskittynyt Siperian radan varrelle alueen pohjoisosaan.

ellauri264.html on line 740: Alunperin Babyloniasta Irakin alueelta kutsuttu kohti luvattua maata lähtenyt Aabraham sai pojan nimeltä Iisak ja hän sai taas pojan nimeltä Jaakob. Ja tämä Jaakob tuhansia vuosia sitten sai merkillisten sattumien seurauksena peräti kaksi vaimoa, Raakelin ja Lean.

ellauri264.html on line 753: Isaskar on luja aasi, ja sioittaa itsensä rajain välille. Hän näki levon hyväksi, ja maan ihanaksi; ja kumarsi hartiansa kantamaan, ja on veronalainen palvelia.” – 1. Moos. 49:14-15 (Biblia)

ellauri264.html on line 755: Ja tämä aasi sijoittaa itsensä levolliseen ja ihanaan maahan kahden rajan välille. Nämä kaksi rajaa kuvaavat länttä (Natoa) ja itää (Venäjää) ja läpi Suomen historian Suomi on ollut lännen ja idän välisien kiistojen välikappaleena, josta on syntynyt jopa oma termi suomettuminen 2.0, tarkoittaen turkkilaisten nuoleskelua.

ellauri264.html on line 757:     Se, että aasilla on taakka selässään ja hän on veronalainen palvelija kuvaa sitä, että Suomi on joutunut monesti maksumieheksi vieraalle sitä hallineella suurelle vallalla historian aikana, kuten Ruotsille, Venäjälle ja viimeisenä Euroopan unionille, jolle Suomi on joutunut maksamaan veroa tai jäsenmaksua. EU komissio arvioi myös hiljattain raportissaan, että Suomi kuuliaisimpia veronmaksajia.

ellauri264.html on line 779: Oletko sinä valmis muutoksiin Suomessa? Mihin sinä pistät kyrpäsi kun ympärillä tapahtuu mullistavia asioita? Heitätkö siirtokilvet tienoheen? Ja joko sinä olet kohdannut Emmauxen tiellä partioivan Messias Jeesuksen? Varo hyppykuppaa ja polkumiinoja. Kärsi vaivaa niinkuin ainakin jalo Kristuxen Jeesuxen sotamies. Parhain terveisin, Mauno Mattila.

ellauri266.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri266.html on line 44: Ihmismielen pahuudella ei ole rajoja, sanoo Jo Nesbø Snømannenin takakannessa. Sen luulis tietävän. Hyvä esimerkki on muuttoliike ja ihmissalakuljetus esim Hondurasista Yhdysvaltoihin. Vizikästä sinänsä että Pohjois-Koreasta löytyy kauhutarinoita vaikka kuinka, samaan aikaan jenkkien riiston, huumegangsterien ja ilmastotuhojen köyhdyttämät Väli-Amerikan maat tyhjenevät väestä jotka lähtevät pakoon täysin mahdottomia oloja kiipeilemään Trumpin aidalla, ja joutuvat sitten kelju k. kojoottien vangixi jotka laskuttavat rutiköyhiltä sukulaisilta tuhansia taaloja ihan vaan siitä että siepatuilta lähtijöiltä ei katkaista kauloja muun kurjuuden kukkuraxi. Yli puolet Hondurasin väestöstä haluaisi olla jossain muualla, ne jotka jäävät ovat vanhoja, köyhiä ja nälistettyjä. Ezellasta täällä apinoiden planeetan länsikyljellä. 

ellauri266.html on line 46:   Sopulien tavoin ihmiskunta on jäämeren lämpimällä partaalla. Izemurha ei ole ehkä tarkoitus, mutta kiusallinen sivuvaikutus. Historia osoittaa, ettei ihmiskunta opi katastrofeista, vaan viettää aikansa toipumalla niistä. Epäilemättä historia toistaa izeään. Tuntuu siltä, että voi kysyä, kuinka mielettömäxi aappalauma saattaa tulla. Järkevästi ajatellen ei rakennettaisi maailmaa, jossa ruoka ja vesi saastuvat, lapset kuolevat ja vahingoitttuvat, ja koko elinympäristö päivä päivältä muuttuu epämiellyttävämmäxi kaikille aisteille. Syynä tähän ei ole epäonnistuminen, vaan onnistuminen, niin sanottu edistys. Lisäännytäänpä ja täytetäänpä maa! Se on mukavaa! Nirs nars, ruis ruis. (Tämä oli siis Tuomiopäivä-kirjan loppukaneetti sukupolvi sitten. Eipä ole tilanne paljon muuttunut, ei parempaan päin ainakaan.)

ellauri266.html on line 54:   Joku harmaapää oli jättänyt Ogelin kontin ilmaishyllyyn 60- ja 70-luvun hirmustuttavia myyntimenestyxiä: Alaston Apina by Desmond Morris (1967) ja Tuomiopäivä by G. Rattray Taylor (1970). Nyt olis hauska kazoa onko näiden järkytysten laineet laimentuneet vai vallan voimaantuneet viimeisen puolen vuosisadan aikana.

ellauri266.html on line 56:   Desmond Morris was a scandal when his 1967 book appeared on human sociobiology. Some of Morris's theories have been criticized as untestable. For instance, geneticist Adam Rutherford writes that Morris commits "the scientific sin of the 'just-so' story – speculation that sounds appealing but cannot be tested or is devoid of evidence". However, this is also a criticism of adaptationism in evolutionary biology, not just of Morris.

ellauri266.html on line 58:   Rutherford (1975), who is half-Guyanese Indian, was born in Ipswich in the East of England and attended Ipswich School. His game is not football like Morris's but cricket. Rutherford was the podcast editor for the journal Nature for a while. He wrote a blog covering his thoughts when reading Charles Darwin's blockbuster On the Origin of Species. Adam is something of a cross between David Attenboro and Uncle Sam. 

ellauri266.html on line 60:   He also writes disparagingly on ha-course-christianity">religion in Guardian (spare £2 for an ex-leper), notably on his experience participating in the Alpha course. The Alpha course is an evangelistic course which seeks to introduce the basics of the Christian faith through a series of talks and discussions. It is described by its organisers as "an opportunity to explore the meaning of simian life in just 24h."  Adam did not buy it, but went on to live in original sin. Besides, he is in all likelihood a Sitzpinkler, i.e. a wuss.

ellauri266.html on line 62:   It’s thought that one of the reasons for humans becoming upright was to see further across the savannah. I wonder if standing to pee could be useful in spotting predators, and if squatting might make us more vulnerable. “I guess if I stand up while I pee I’ve got more of a chance of spotting a sabre-toothed cat running towards me, or someone from a different community who might wish me harm,” Garrod concedes. Again, sounds nice but no evidence. But it is testable, using a set of very rapid gepards. “It might be a nice addendum to my evolutionary journey but it hasn’t driven my evolution as a species.”   For men with lower urinary tract symptoms and to limit the bacterial flora on their wives' toothbrush the sitting voiding position is preferable. But wuss.

ellauri266.html on line 64:   Adam Rutherford has not revealed much of her (!) bio. So, his early life and details of his parents are still behind curtains. Adam Rutherford seems happily married to his wife. However, he has not disclosed the details of his wife. Nevertheless, Adam has shared many things about his family through his social media. Adam is the father of three children, one son, and two daughters. Adam Rutherford is well-known for founding the scientific publication Nature. He has hosted many BBC television shows, including Me Playing God and The Gene Kelly Code. He is probably living an economically comfortable life. His passion for music allows him to escape the rigours of science and enjoy the emotional side of life. His net worth as a simian is as yet undisclosed. He may be having a fling with his co-star Hannah Fry, as well as with her namesake Stephen Fry.  Stephen is not the only Fry on the block anymore, but there is no evidence showing that these two are related. In fact, they don't even follow each other on social media!

ellauri266.html on line 67: Clueless but not completely hairless apes

ellauri266.html on line 69: Morris is also criticized for stating that gender roles have a deep evolutionary rather than cultural background. True or false, it is completely non-woke currently. Uncle Sam is not a fan of woke, he thinks it narrows his freedom of speech. Koiraiden ja naaraiden tasa-arvoa edistänee tällä haavaa se, että miehet kasvattavat wiixiä ja naiset ajavat ne pois.

ellauri266.html on line 84: Morrisin lastenkirjailija isä kärsi keuhkovauriosta ensimmäisessä maailmansodassa ja kuoli Morrisin ollessa 14-vuotias. Hänen äitinsä ei antanut hänen osallistua hautajaisiin ja hänet lähetettiin ystävien luo maaseudulle. Hän sanoi myöhemmin: "Se oli alku elinikäiselle laitoksen vihalle. Kirkko, hallitus ja armeija olivat kaikki vihaluettelollani ja ovat pysyneet siellä siitä lähtien."

ellauri266.html on line 89: Morris perusti tutkimuskeskuksen Maltalle toteuttaakseen kunnianhimoisen hankkeen luoda kattava luokitus kaikista ihmisen edesottamuxista, jotta voidaan laatia tietosanakirja ihmisten toimista.

ellauri266.html on line 90: Kirja "Manwatching, a Field-Guide to Human Behaviour" (Cape, Lontoo) on lyhennetty esitys hänen suuresta tutkimuksestaan ihmisten toimintamalleja. NAKED MAN -kirjasta on julkaistu pehmeäkantinen painos. Vuoden aikana hän kirjoitti uuden, 172 000 sanan kirjan SURREALISTIEN ELÄMÄSTÄ, joka koostuu 100 liikkeessä mukana olleiden yksittäisten taiteilijoiden elämäkerroista. Paljonko sanoja on paasauxissa yhteensä? Karkein luvuin 25M.

ellauri266.html on line 97: Saiko Deltenre kiitoxexi äkkipotkut EBU:sta? Kyllä sai! Ingrid oli ollut Genevessä sijaitsevan yleisradiojärjestön, European Broadcasting Unionin (EBU) pääjohtaja kesäkuusta 2009. Hän valvoi Eurovision laulukilpailun ohjausta ja neuvotteli tärkeimpien urheilutapahtumien lähetysoikeudet EBU:n jäsenille. Vuonna 2015 Deltenre sai toisen toimikauden EBU:n pääjohtajana, jonka oli määrä kestää tammikuusta 2016 tammikuuhun 2019. Kuinka ollakaan, hän jätti EBU:n syyskuussa 2017 "keskittyäkseen tehtäviinsä eri johtokunnissa ja antaakseen heille ratkaisevaa tietoa digitalisaatio, ympäristö, yhteiskunta ja hallinto, henkilöresurssit ja markkinointi- ym asioista ym". Hän lähti "keskittääkseen huomionsa Banque Cantonale Vaudoiseen, Givaudaniin, Vimpelin mailapoikiin ja Deutsche Post/DHL:n jakelutehtäviin."

ellauri266.html on line 101:  Channel One Russia (C1R) ilmoitti 12. maaliskuuta 2017 osallistuvansa kilpailuun "Kyiv Is Burning" -kappaleella, jonka esittää Julia Samoylova. Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) määräsi Samoylovalle kuitenkin kolmen vuoden matkustuskiellon Ukrainaan 22. maaliskuuta, koska hän matkusti laittomasti Venäjältä suoraan Krimille, alueelle, jonka Venäjä liitti vuonna 2014, vuonna 2015 antamaan esityksen.  Muiden kuin Ukrainan kansalaisten pääsy Krimille Venäjän kautta on Ukrainan lain

ellauri266.html on line 104:       22. maaliskuuta 2017 Ukraina ilmoitti asettaneensa Samoilovan kolmeksi vuodeksi maahantulokieltoon epäiltynä Krimin niemimaalla käymisestä raajarikollisesti jonkin muun kuin Ukrainaн valvonnassa olevan raaja-aseman kautta. Toinen Ukrainalla ollut ajatus oli se, että Julija Samoilovan sallittaisiinkin osallistua laulukilpailuihin Kiovassa, mikäli hän sitoutuisi siihen, että hän ei anna myönteistä kannanottoa Krimin niemimaan palautumisesta Ukrainalta Venäjälle. 13. huhtikuuta ilmoitettiin kuitenkin, että Venäjä ei osallistu vuoden 2017 Euroviisuihin. Ilmeisesti kannanotto oli myönteinen. SURREALISTISTA.

ellauri266.html on line 108: Yksi kilpailun menestyneimmistä maista 2000-luvulla, yhteensä kymmenen viiden parhaan sijoituksen kanssa, Venäjä sijoittui toiseksi Alsoun kanssa vuonna 2000, Dima Bilanin kanssa vuonna 2006, Kirka Babushkinin vuonna 2012 ja Polina Gagarinan vuonna 2015; kolmannexi tATun kanssa vuonna 2003, Serebroa tuli 2007, Sergei Lavrov voitti vuosina 2016 ja 2019 ja oli viides Dina Garipovan kanssa vuonna 2013. Vuonna 2017 ja 2018 he eivät päässeet finaaliin ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Annit eivät pääseet finaaliin silti yhtään entistä paremmin.

ellauri266.html on line 110: Venäläiset yleisradioyhtiöt  ilmoittivat 26. helmikuuta 2022 sulkeutuvansa pois vuoden 2022 kilpailusta Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen Ukrainaan vuoksi. Njuhalla oli muita kiireitä.

ellauri266.html on line 112: Ukrainalainen folk-rap-yhtye Kalush Orchestra voitti yllättäen vuoden 2022 Eurovision laulukilpailun surffaamalla Euroopan kansojen hyväntahtoisen aallon harjalla saavuttaakseen maan kolmannen voiton loistavassa tapahtumassa. Bändin kappale, aivan paska renkutus, joka on kirjoitettu keulahahmon Gorkin äidistä, voitti tärkeimmän kilpailijan Iso-Britannian verisessä kamppailussa Italian Torinon kaupungista.

ellauri266.html on line 121: Tämä hauskasti väärinkuultu lyrics on Härpi Vimpan-Anttilan esikoisen mottona. Toi susi on epilepsia, eli grand mal. Susi nielee 13 kiliä yhteispaino n. 130 kiloa, mutta kuttu ehtii hätiin ja täyttää suden mahan kivillä. Susi menee janoisena juomaan kaivolle ja putoo sinne. Avausjaxossa Mikaelan kurkku on ahdas ja limainen, sinne on juuttunut Villen mälliä. He ovat juuri tehneet aviorikoxen. Varmaan lojuvat sängyn päällä nakuina hikisissä täkeissä niinkuin joka ikisessä Netflix sarjassa. Tekee mieli röökiä. Yllättävä, rohkea, sivistynyt ja hauska. Toikin että käännytään hässimään toinen varvi on nähty miljoonissa pätkissä. Kai se sitten tuppaa olla tällästä. Ainakin sohvakansan toiveissa.

ellauri266.html on line 123: Seuraavaan kuvaan. Epileptinen opiskelijatyttö kuuntelee hikisenä kun ranskanproffa nuuskuttelee Baudelairea, fin de sièclen pepun hajuja.

ellauri266.html on line 126: Charles Baudelaire					Charles Baudelaire

ellauri266.html on line 136: II est des parfums frais comme des chairs d’enfants,	On tuoreita tuoksuja kuin lasten sakkoliha,			

ellauri266.html on line 137: Doux comme les hautbois, verts comme les prairies,	Makeita kuin oboet, vihreitä kuin preeriat,

ellauri266.html on line 138: — Et d’autres, corrompus, riches et triomphants,	- ja muita, turmeltuneita, rikkaita ja voitokkaita,

ellauri266.html on line 141: Qui chantent les transports de l’esprit et des sens.	Jotka laulavat hengen kuljetuksia ja aistien.		

ellauri266.html on line 143: Charles Baudelaire, Les Fleurs du mal			Charles Baudelaire, Pahan kukkia

ellauri266.html on line 146:   Ranskixilla oli syytäkin sen vuosisadan lopulla jäädä haistelemaan pepunhajuisia peppuja, otettuaan sakuilta ankarasti lukua, 70-71 sodan suoranaisen rökäletappion. Härpin kirja käsittelee sata vuotta myöhempiä aikoja. Annetaanpa suunvuoro Egon Friedellille:

ellauri266.html on line 148:     Surkeimmin epäonistui Reinin sotaretki. Ilmeni, ettei Ranskan rautatieverkosto lähimainkaan riittänyt niin nopeaan rajallesiirtämiseen. Lyhyessä ajassa rautatieasemat olivat täpö täynnä, rautatielinjat tukossa, puolen armeijasta täytyi kulkea jalan.  Sotaministeri Leboeuf oli sanonut: »Olemme ihkavalmiita (archiprets) viimeistä säärysnappia myöten»; mutta ei puuttunut ainoastaan säärysnappeja, vaan kaikkea muutakin: kenttäkattiloita ja keittoastioita, telttoja ja satuloita, lääkeaineita ja kantopaareja, muonaa ja ammuksia. Intendentuuri petti täydellisesti; varastoissa vallitsi parantumaton sekasotku. Monet sotilaat eivät löytäneet osastojaan; useimmilta divisiooneilta puuttuivat kuormastot. Jalkaväki oli varustettu liian suurella pakkauksella ja liian vähällä metallirahalla, tykistö oli huonossa kunnossa eikä oikeassa paikassa. Oli pidetty niin itsestään selvänä, että sotaa tultaisiin käymään saksalaisella maaperällä, ettei esikunnille ollut ollenkaan jaettu Ranskan karttoja ja linnoitukset olivat hyvin laiminlyödyssä kunnossa. Kreivi Daru, Gramontin edeltäjä, sanoi myöhemmin aitoranskalaisella sofistiikalla: »Parhaana todistuksena niistä rauhallisista tunteista, joita Ranskalla siihen aikaan oli, oli kaikkien varustusten täydellinen puute meidän tahollamme, kaikkien varovaisuustoimenpiteiden, jopa alkeellisimpien ja välttämättömimpienkin puute. Onko milloinkaan nähty mitään samanlaista?»

ellauri266.html on line 157: Sarin mezän uumeniin pääsystä haaveilee myös Ilari Vuori. Nuori Werther pääsi helpolla mutta pääsikö se hilloviivalle? Tokkopa. Ilari havittelee dramaturgixi. Tohtorinhatulla ei lähde pillua. Epäsovinnaista rakkautta julmassa yliopistomaailmassa, nyttemmin Tiedekulmassa. Mikaela joka nieli Villen mälliä on Mikon wannabe exä. Niillä on tytär Lotta joka tulee myöhään kotio.

ellauri266.html on line 164:   HAMLET, Kirj. William Shakespeare. Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1879.

ellauri266.html on line 168:   Gertrudin ja Hecuban välinen kontrasti on syytä huomata. Hamletin mielestä Hecuba oli reagoinut miehensä kuolemaan asianmukaisen ärhäkästi, kun taas Gertrude ei. Shakespeare näyttää nauttineen Hecuban tarinasta, sillä hänet mainitaan Troilus ja Cressidassa (1.2), Titus Andronicuksessa (4.1), Coriolanuksessa (1.3), Cymbelinessä (4.2) ja erityisesti pitkässä runossa Lucrecen raiskaus.

ellauri266.html on line 176:   Die Redensart „Das ist mir Hekuba (oder Wurscht)“ im Sinne von „Das bedeutet mir nichts“ geht auf eine Stelle in Shakespeares Hamlet (2. Akt, 2. Szene) zurück. Dort wundert sich Hamlet über die Fähigkeit eines Schauspielers, um das Schicksal Hekubas, der „schlotterigen Königin“ aus uralter Sage, Tränen zu vergießen, während er, Hamlet, trotz des eben erst an seinem Vater verübten Verbrechens, völlig gefühllos bleibe.

ellauri266.html on line 184: Uns überfüllts. Wir ordnens. Es zerfällt.		Verentungos varressa. Me selvitämme sen. Se hajoaa.	    

ellauri266.html on line 185: Wir ordnens wieder und zerfallen selbst.		Selvitämme sen uudelleen ja hajoamme itse.

ellauri266.html on line 186: Wer hat uns also umgedreht, daß wir,			Joten kuka käänsi meidät ympäri, että me,	    

ellauri266.html on line 200:   Virpi Hämeen-Anttila (s. 15.10.1958 Espoossa) valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1996. Hän teki väitöskirjan vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Hämeen-Anttila on toiminut opettajana Helsingin yliopistossa vuodesta 1987 opetusaloinaan sanskritin kieli sekä Intian kirjallisuus, historia, filosofia ja kulttuurihistoria.

ellauri266.html on line 202:   Tämä Hämeen-Anttila on ollut Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2017. Hämeen-Anttila asuu Vantaalla. Hän on kertonut, että hänellä on henkistä väkivaltaa harjoittaneesta isästään johtuen dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Hämeen-Anttila kuvaa ilmiötä omaelämäkerrallisessa kirjassa Tapetinvärinen.

ellauri266.html on line 206: hameen-anttila_page_1_image_0002.jpg?itok=t86RviKz" width="30%" />

ellauri266.html on line 207: Istumasessioiden välillä Virpi kävelee kaupungissa, metsissä, missä tahansa.

ellauri266.html on line 209:   Hämeen-Anttila kuvaa elämänmittaista kamppailuaan kohti kehonsa hyväksymistä ja liittolaisuutta tuoreimmassa teoksessaan Ylipaino (Otava 2020). Kirja alkaa liikunnallisesta ja luovasta läskistä lapsesta, mutta kohtalokkaan painon putoamisen jälkeen alkaa vuosien kipu ja piina. Hän oli laihtunut 60 kiloa eli puoleen entisestään, mutta hän ei ollut tullut yhtään onnellisemmaksi. Hänessä asui (ja asuu vieläkin) pieni ortorektinen poni. Vuosia kestänyt ankara kehohäpeä ei kadonnut, vaikka kilot lähtivät. Paino, ylimääräiset kilot ja lihavuus olivat määritelleet ja rajoittaneet häntä lapsesta asti.

ellauri266.html on line 213:   Byörk-kirjat ovat perinteisiä salapoliisitarinoita. Kalleksi kutsuttu Karl Axel Byörk selvittää rikoksia harrastuksenaan, varsinaisesti hän on sukulaissetänsä omistaman Axel-Electron apulaisjohtaja. Hän on kihlautunut pikkuserkkunsa kanssa ja vaihtanut virkamiesuransa tulevan appensa firman apulaisjohtajuuteen. Kihlaparin illanviettoihin kuuluvat elokuvat ja ooppera, jotka nekin tuovat tarinaan aitoa ajankuvaa. Hänellä on apunaan vikkelä ja pyylevä koulupoika Frans Valkama, jolle maistuvat sekä Byörkin laittamat ateriat että kalja.

ellauri266.html on line 215:   Kirjailijan oppineisuus ja klassinen sivistys näkyy mm. Byörkin lukuvalinnoissa: antiikin kirjallisuutta, Ovidiusta ja Horatiusta. Teatteri Apollossa näytettiin parhaillaan Strindbergin Neiti Julieta, jossa Asta Nielsen oli pääosassa. Byörkin olisi tehnyt mieli mennä katsomaan sitä, mutta hän tiesi, etteivät Gustav-setä ja Lotte-täti olleet ihastuneet Strindbergin näytelmiin ja Lisbet voisi ehkä pahastua, jos hän menisi katsomaan niin rohkeata dekolteeta.

ellauri266.html on line 217: Pieni paxu aviomies Jaakko Hämeen-Anttila asuu Edinburghissa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista lasta.  Kun Virpi nykyään astuu kotiovesta sisään, vastassa on hiljaisuus. Lapset muuttivat pois muutamia vuosia sitten. Heidän varhainen itsenäistymisensä lukioikäisinä yllätti, molemmat kun olivat kotona viihtyvää sorttia aina kun vanhemmat oli liesussa. Vajaa vuosi sitten myös Virpin aviomies, islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila muutti Edinburghiin, hän sai zägällä professuurin paikallisesta yliopistosta. Minulta kysytään jatkuvasti, onko tämä nyt hirveä kriisi. Mutta kun olemme olleet 34 vuotta naimisissa, niin kyllä me tällaisen "väliaikaisen" eron (7v tähän mennessä) kestämme nykyteknologian aikakautena. Nyt kun en voi riehua ja räyhätä Jaakolle aamu-Hesarin äärellä, olen huomannut marmattavani hänestä herkästi Suomi 24 palstalla. Näytän kai jonkinlaiselta höpönassulta, kun ihmiset suorastaan hyökkäävät kimppuuni, jos haluavat jotain. Jaakko on onneksi ollut minulle hyvä roolimalli. Hän osaa olla hyvin tiukka, jopa häikäilemättömän suorasanainen ihmisille, jotka haluavat häneltä jotain, johon hän ei ole valmis. Hän on oikeastaan tarkemmin ajatellen aivan hirveä pieni paskiainen. Hyvä että lähti. 

ellauri266.html on line 219:   Aina kirjoittaessani ajattelen tekeväni jotain paljon suurempaa. Kun sitten luen kirjani valmiina, petyn aina. Että koetin tehdä takkia, mutta tulikin tuluskukkaro. Erityiskiitos lähes ylelliseltä tuntuneesta kirjanmerkkinauhasta, jota kovin harvoin enää kirjoissa käytetään.

ellauri266.html on line 235: Kaksikymppisenä hän painoi luultavasti yli 130 kiloa, mutta selkävaivat olivat kadonneet. Surut ja murheet olivat kasautuneet traanixi kehooni. Häntä eivät kiinnostaneet filosofian opinnot yliopistossa eikä mikään muukaan. Virpi Hämeen-Anttilan kokemus on, että lihavana hän ei kiinnostanut miehiä. Vieläkin häntä raivostuttaa, jos miehet kuvaavat ihannenaisensa hoikaksi.

ellauri266.html on line 238: Ahdistusta lisäsi isä, joka dominoi perhettä saatuaan tietää, ettei hänen isänsä olekaan hänen oikea isänsä.  Se oli jatkuvaa huutoa ja karjumista (niinkuin muuten meilläkin kotona), mutta ei isäni hullu ollut, hän oli vain traumatisoitunut.  En pelkää putoamista kun kiipeilen seinille, mutta hulluksi tulemista ensin pelkäsin, Virpi sanoo. Masennuksesta ja bulimiasta toivuttuaan Virpi kohtasi tulevan puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan, joka on tällä hetkellä Edinburghissa professorina. He saivat kaksi lasta. Siitoxet olivat Virpille juhlaa: kas, keho toimiikin moitteettomasti. Jaakolta olen saanut vain ehdotonta hyväksyntää. Hänelle olen sama ihminen kaikissa painoissa, Virpi tietää. Ei hänkään hyljexi sylttyä eikä lasiin sylje. Ei hän näe minussa ennen kaikkea paksut pohkeet, leveän lantion, litteän takapuolen ja epätasaisen ihon. (Varhaisempaa paasausta tästä mieltäkääntävästä aiheesta mm. albumissa 27.)

ellauri266.html on line 243: Ihminen on onnellinen, kun voi tehdä haluamiaan asioita, Virpi tietää nyt. No ei se ihan niin mene Virpi kulta. Vapaus on sitä että voi tehdä mitä haluaa, onnellisuus että haluaa tehdä mitä voi.

ellauri266.html on line 250: Probably one of the worst movies I've ever watched. They live in the woods, and walk in the woods. That is all.

ellauri266.html on line 252: Without a doubt, the most boring and slow movie I have ever watched. No build-up, no climax. No explanation for anything. Zero explanation for what the father's reasons, intentions, or goals are. I have never seen such a pointless movie, especially one with such high ratings. Just an awful way to spend your time.

ellauri266.html on line 254: This movie should never have been made. It is a love ode to irresponsible broken men, our nation's need for lunatic asylums, and the failure of Child Protective Services. The producer's mother must have written the rest of the reviews.

ellauri266.html on line 256: Knew nothing about the characters. Nothing made sense. Nothing was believable. Ending was awful and left me and my wife in shock as to what we even watched. The movie was dragged out and extremely boring. I was not inspired and got nothing out of this movie. The acting was good however, but the story was one of the worst. If I got to come up with my own assumptions, then you did something wrong.

ellauri266.html on line 258: An absolute thrill ride that left me cold, lonely, bored to tears, depressed and devoid of all goals and ambition. If only it was on VHS, at least then I could have strangled myself with the tape. If you find this entertaining then I suggest a tin of plum tomatoes poured on to your living room floor. That way you can waste far more time watching them go rotten!

ellauri266.html on line 262: In a world of superhero movies, this film stands out and reminds you of what the art of filmmaking is all about. No explosions, gunfights, or unnecessary sexual content, simply a group of phenomenal actors. The story is both sad and uplifting and it says more about PTSD (post-traumatic stress disorder) than any film I've seen in years. The fact that this film was so underappreciated is an indictment of the viewing public.

ellauri266.html on line 264: Mä sanon nyt mix se oli hyvä. Se oli jenkkileffa jossa köyhä white trash käyttäytyi järjestään ihmisixi. Ei yhtään ilkeää paskiaista, narkkaria, sählääjää, räyhäämistä, pahixia, vain suht kohtuullista poliisiväkivaltaa, ei yhtään car chasea, pyssynheilutusta, vizejä, rökitystä, huutoitkua, vihaa, pedofiliaa, bylsintää. Amerikan siivottomien sotien runtelemat luonnevammaset vaimeasti jelppi toisiaan huolimatta edes rahallista korvausta. Jopa sosiaalitantat oli ymmärtäväisiä. Hylätyt tytöt eivät koulukiusanneet. Ei ihme että Hollywoodin ja Amerikan arkeen tottuneet lattapäät oli täyysin ulalla.

ellauri266.html on line 266: What was the point in this film? You have no idea why or what actually happens. The young actress is very good but the film shite.

ellauri266.html on line 268: Are people insane? Like honestly. Are the people who reviewed this movie certifiably insane? This movie got 100%?????????? How. Like really, howwwww??? The most boring, slowest, most depressing movies ever. The only movie worse than this was Marley & Me. If this movie was based on a true story, then ok. But this was just a made up sad story? Like why? It does not deserve a 100% score AT ALL! That's just absurd and outrageous. And it now calls every score into question. Simply insane.

ellauri266.html on line 272: It was so terrible I hated it.

ellauri266.html on line 277: Definitely could have been better!!

ellauri266.html on line 280: Wow talk about about fake news or breaking not so breaking news we got suckered into watching this because big tomatoes said 100% a plus rating. I'm not sure if we are talking about the same film because this movie is the type that makes you keep checking your phone hoping someone has texted you with something interesting. Wish they had a money back guarantee.

ellauri266.html on line 284: Awful father. There is no ending, the father knows he has issues, but he doesn't get help. He refuses to get on with his life and is stubbornly stuck in the past. His character development doesn't exist.He is useless. I'm both glad and relieved that the daughter chooses to better herself and her situation. 

ellauri266.html on line 292: This was the dumbest movie ever. There is no explaination to anything and it just feels like youre waiting for something to happen but it never does. The story line was barely there. DO NOT RECOMMEND

ellauri266.html on line 294: Absolutely awful. Nothing ever happens the entire move. It drags on forever.

ellauri266.html on line 296: I signed up for rotten tomatoes today specifically to rate this movie a ZERO. It was a complete waste of time. The movie is lax and boring. Characters are completely monotone throughout. I felt no empathy or emotion for any of the characters. It was a snooze fest.

ellauri266.html on line 298: I would rather get beat up for 2 hours than watch this film, I kept waiting for something to happen or something that made me feel something, I sat there stone faced for 2 hours with no emotion assuming something must happen soon due to all these rave reviews, and then all of a sudden the credits show up on the screen and I realize i was hoodwinked by all of you writing good reviews. This film was an absolute snooze fest!

ellauri266.html on line 300: Slower than a snail on morphine.

ellauri266.html on line 306: A great story, however when I invest 90 minutes of my life I expect entertainment that will take me to a place other than where I am. This simple was not entertaining. Please do not watch this terrible move. One other thing, why is there such a disparity between the critics and the viewers review.

ellauri266.html on line 316: If you like looking at trees, this may be your movie. I don't understand the complete lack of negative critic reviews here. Maybe it's my fault for being able to remember what it's like to watch truly well-directed films. Have today's critics forgotten what it's like to go see a film by Hitchcock or Wilder or even Blake Edwards or Ron Howard. Those guys knew how to tell a story. What we have here is a good example of bad storytelling.

ellauri266.html on line 325: General semantics, a philosophy of language-meaning that was developed by Alfred Korzybski (1879–1950), a Polish-American scholar, and furthered by S.I. Hayakawa, Wendell Johnson, and others; it is the study of language as a representation of reality. Korzybski’s theory was intended to improve the habits of glib upper-class response to hostile low-class environment. Drawing upon such varied disciplines as relativity theory, quantum mechanics, and mathematical logic, Korzybski and his followers sought a scientific, non-Aristotelian basis for clear understanding of the differences between symbol (word) and reality (referent) and the ways in which they themselves can influence (or manipulate) and limit other humans´ ability to think.

ellauri266.html on line 327: A major emphasis of general semantics has been in practical training, in methods for establishing better habits of evaluation, e.g., by indexing words, as “man1,” “man2,” and by dating, as “Roosevelt1930,” “Roosevelt1940,” to indicate exactly which man or which stage of time one is referring to.

ellauri266.html on line 331: Päästyään senaattorixi vähän paremman puutteessa kuten Eucken nobelistixi, Hayakawa aikoi asettua ehdolle uudelleenvaaleissa vuonna 1982, mutta jäi varhaisissa vaaleissa huonosti jäljelle muista republikaaniehdokkaista ja hänellä oli rahapulaa. Hän putosi kilpailusta alkuvuodesta, ja lopulta hänen seuraajakseen tuli republikaanien San Diegon pormestari Woodrow Wilson. Toistaiseksi hän on ainoa japanilainen Amerikan republikaani, joka on palvellut Yhdysvaltain senaatissa muuta kuin siivouspuolella.

ellauri266.html on line 333: For fertilization to take place, certain interindividual processes must take place: male and female must get each other´s attention, stimulate each other, secure each other´s cooperation or at least compliance, until the female (or male) finally assumes the appropriate position for receiving the sperm. This known as courtship. Mm, I´m getting the hots by just saying this. General semantics must surely have something to contribute to human sexuality. Mobility increases intelligence, that must be why the in-out moving human male is more intelligent than the female. The adult male is capable of being sexually aroused with or without provocation at practically any time. No wonder females prefer smelly company to no company at all. Except in a KZ lager they tend to lose interest, says Morris Gombinder in Shadows on the Hudson. Desmond Morris has an ingenious argument about the relation of a man´s sexuality to his way of life. "The naked ape is the sexiest man alive!", he says, and means it. "In baboons", he says, "the time from mounting to ejaculation is max 8 seconds, a goldfish´s attention span. Our ladies would never be satisfied with that!" Specialized organs such as lips, ear-lobes, nipples, breasts and genitals are richly endowed with things to lick and suck. Sorry folks, now I just have to take a break for a quick wank, I´m really gettting uncomfortably erect. Thank you. The sexually attractive parts are predominantly at the front, except the arse. Face-to-face sex is personalized sex, said the missionary. From the back you don´t really know who you are interacting with.

ellauri266.html on line 335: Good communication is the key to good sexuality. How is it attained? Well television is a wonderful invenmtion, bringing the whole amazing world to our living room. Only you can´t interact with it (you can interact with yourself while watching, but it ain´t the same). A mobile phone is already way better, but clearly the best solution is an AI silicone playmate. One of the fascinating things that Eric Berne says in his famous book, Games People Play, is that we have 3 ego states, id, ego, and superego. Oops my bad, that was my esteemed colleague Freud a few decades earlier. But anyway.

ellauri266.html on line 336: When man and woman giggle and play hide and seek with their genitals, they are like two ids. Yes it´s fun, but can they take the responsibility and the risk of a sperm entering an egg? What if, right after emptying his sperm sack into the hot and gluey tunnel he suddendly feels that - I´m too young, I´m not ready for it - there is still - I can´t... like the Leek King said after dozens of highly satisfying ejaculations into Jaina´s holiest of the holy? Good thinking Robin! We men get by with the piscine reproduction strategy, let the ladies feed their mammals with their mammaries as they please!

ellauri266.html on line 338:   Let me quote a letter from a lady in Oakland after a recent weekend seminar. The lady is intellectually inclined. She goes to my seminars and is excited by my ideas and wants to be friends on an intellectual basis with some of the fine lecturers she has heard. Invariably, she gets the door politely slammed in her face. Men like me are terribly afraid of getting involved in sex with ladies past their better before date. "I am forced to the conclusion," she writes, "that if a man doesn´t want to get involved in sex,´ then he sees no point in talking to a woman at all. A homely looking thinking woman is to most men some sort of contradiction in terms." True, regrettably.

ellauri266.html on line 340: If a young girl gets excited about mathematics or philosophy or sports car racing or anything else not specific defined as a legitimate female interest by Good Housekeeping Magazine, her elders smile among themselves and say, "She´ll soon get over all this nonsense when she has her own babies to take care of."

ellauri266.html on line 342:   But today with child-spacing an almost universal practice and all sorts of electrical appliances in the home, babies and housework need not be women´s full-time occupations, especially as the children grow to school age. Thousands of upper class women take jobs today not (like millions of their less fortunate mates) because the family needs the extra money, but because they cannot endure the boredom of underemployed hands and minds.

ellauri266.html on line 344:   Who knows perhaps one day these upper-class working women in teaching, in office jobs, in factories, in pubic services, are part of the answer to the lady from Oakland. As men become more accustomed to dealing with women colleagues and service staff, they will come to their senses and discuss with their partners sports events, the stock market, automobiles, politics, religion, philosophy, natural history, or science as they are waiting for their seed guns to reload. All the more enriched will be the relationship between them.

ellauri266.html on line 346: "I really don´t think," the lady from Oakland continues, "that men decide deliberately to exclude women from intellectual discussions. It´s more that it doesn´t occur to them to include a woman among their circle of friends on the basis of the ideas she is able to contribute. Ideas are not what women are for, they are in it for the clams."

ellauri266.html on line 347: At the end of her letter the lady adds, "My husband has just read this and he has a reply which may shed light on the male viewpoint. He said, ´You´re too pretty to be friends with. (He´s prejudiced.) He pursued this with, 'Why can´t you be more like a man.'"

ellauri266.html on line 349: The real frustration of women, so well expressed by the lady from Oakland, is their exclusion from the mainstream. It is a frustration that women experience in common with Negroes. The solution to these frustrations lies partly in the re-education of menfolk on the one hand and white folk on the other to enable them to adjust gracefully to the inevitable changes that lie ahead. It also lies in the determination of courageous women and courageous Negroes to fight their way into the mainstream despite all our attempts to keep them in their places.

ellauri266.html on line 351: Ezellasta kielellä lipsutusta ja tuhnuista ajattelua S.I. Hayakawan skottihatun alta.

ellauri266.html on line 358: Roduista ja kansakunnista voi piirtää samanlaisen kartan. Kansalaattojen rajoilla syntyy paineita noin joka toisen sukupolven aikana, kun kasvaa uusi jalattomia sotaveteraaneja  näkemätön sukupolvi ja vanhat kaunat alkaa taas maistua tuoreilta. Sitten räjähtää, jengi ärähtää ja tarttuu torrakoihin ja alkaa taas apinoiden apuharvennus. Pahin järkytys on kansainvaellus, jossa erivärisiä apinoita tunkee yhtäkkiä laumoittain väärälle laatalle.

ellauri266.html on line 362: NATO continued its air operations over Bosnia in the first half of 1995. During this period, heroic American pilot Scott O´Grady was shot down over Bosnia by a surface-to-air missile fired by Bosnian Serb soldiers. He was eventually rescued safely, but his downing caused concern in the United States and other NATO countries about NATO air superiority in Bosnia and prompted some calls for more aggressive NATO action to eliminate Serb anti-air capabilities. 

ellauri266.html on line 364: On August 28, 1995, Serb forces launched a mortar shell at the Sarajevo marketplace killing 37 people. Admiral Leighton Smith, the NATO commander recommended that NATO launch retaliatory air strikes under Operation Deliberate Massacre. On August 30, 1995, NATO officially launched Operation Deliberate Massacre with large-scale bombing of Serb targets. The airstrikes lasted until September 20, 1995 and involved attacks on 338 individual targets. 

ellauri266.html on line 378:     Sodan päätyttyä Boulle palasi Pariisiin ja alkoi kirjoittaa, julkaisi William Conradin vuonna 1950 ja Le sacrilège malaisin vuonna 1951. Se oli kuitenkin hänen kolmas kirjansa, Le Pont de la rivière Kwaï , joka toi hänet maailman huomioon 1952. Kuten vuonna 1963 julkaistu kirja Apinoiden planeetta se perustui vahvasti hänen kokemuksiinsa toisen maailmansodan aikana. Romaani käännettiin myöhemmin nimellä Kwai-joen silta josta tehtiin elokuva vuonna 1956, jossa soittaa Alec Guinness. Elokuva voitti Oscarin parhaasta elokuvasta, ja 6 muuta parhaasta siitä sun tästä. Oikeasti se oli aivan paska (kz. albumia 270). 

ellauri266.html on line 380:   Kuuluisemman tieteisluomuksensa lisäksi Boulle säilytti myöhemmissä tarinoissaan joitakin tieteisfiktiota: hänen vuoden 1966 romaaninsa Gardens on the Moon, joka seuraa kuvitteellista avaruuskilpailua, on vain yksi esimerkki. Hänen nimeään ei kuitenkaan voi erottaa apinoiden franchising-sopimuksesta, jonka luomisessa hän auttoi. Apinoiden planeetta on huomionarvoinen, koska se oli yksi menestyneimmistä tieteelokuvan esimerkeistä Star Wars -elokuvan julkaisuun asti vuonna 1977. Elokuvasarja auttaa leikkaamaan 1960-luvun ajankohtana, jolloin tieteiskirjallisuus erillisenä genrenä alkoi levitä ja tavoittaa valtavirran yleisön: ennen tätä aikaa genretarinoita oli suurelta osin aikakauslehdissä ja romaaneissa. 1960-luvun lopulla tämä oli muuttumassa: sarjat, kuten Star Trek, ja hampurilaisketju-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi suuren yleisön keskuudessa.

ellauri266.html on line 382: Sitten seurasivat Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Kaksi jälkimmäistä elokuvaa kuvittelivat ensimmäisessä elokuvassa nähdyn planeetan nousun. Televisio-ohjelma seurasi vuonna 1974 ja toinen vuonna 1975, ennen kuin franchising suurelta osin päättyi. Muiden elokuvien jatkoromaaneihin osallistui muita Boullea apinoivia pellekirjailijoita kuten Michael Avallone, Jerry Pournelle, John Jakes ja David Gerrold, varhaisessa laajennetussa universumissa, jossa useat kirjailijat työskentelivät yhteisen projektin ja universumin parissa kuin apinat kirjoituskoneiden ääressä. Boulle pysyi yhteydessä elokuvien tuotantoon neuvotellen eri tarinan elementeistä.

ellauri266.html on line 387: Vuonna 2001 ohjaaja Tim Burton johti Planet of the Apes -elokuvan uudelleenkäynnistystä , joka oli suurelta osin kriittinen ja kaupallinen epäonnistuminen. Mutta viime aikoina sarjan uudet remake-sarjat, Rise of the Planet of the Apes (ohjaaja Rupert Wyatt vuonna 2011) ja Dawn of the Planet of the Apes (ohjaaja Matt Reaves vuonna 2014), ovat saavuttaneet suurta menestystä. Kolmas jatko-osa on parhaillaan suunnitteluvaiheessa, ja franchising-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi yleisön keskuudessa.

ellauri266.html on line 394: Gorillat, jotka ovat täysin pukeutuneet metsästäjiksi, hyökkäävät heimoa vastaan tuliaseilla. Monet tapetaan, mukaan lukien Arthur. Ulysse vangitaan selviytyneiden kanssa ja tuodaan apinoiden asuttamaan kaupunkiin. Apinoiden vaatteet vastaavat 1960-luvun maanihmisten vaatteita, paitsi että apinat käyttävät hanskoja kenkien sijasta tarttuvissa jaloissaan. Apinat polttavat tupakkaa, valokuvaavat metsästyspalkintojaan, juovat olkien läpi ja näyttävät täysin sivistyneeltä. Heidän yhteiskuntansa jakautuu kolmeen kerrokseen: aggressiivinen gorillapoliisi ja armeija, konservatiiviset orangutangipoliitikot ja uskonnolliset auktoriteetit sekä liberaalit simpanssitutkijat.

ellauri266.html on line 396: Kaupunkibiologisessa tutkimuslaitoksessa Ulysse tunnistaa vangittujen ihmisten hoitomenetelmiä. Hän on astutettu Novan kanssa. Se tuntui ihan kivalta, vaikkei Nova edes ole kovin karvainen. Utelias simpanssitutkija Zira on kiinnostunut hänen geometrisista piirroksistaan ja hänen kyvystään puhua hiukan apinaa. Ziran sulhanen Cornéliuksen avulla Ulysse pitää puheen useiden tuhansien apinoiden edessä. Hänelle annetaan vapaus ja räätälöityjä vaatteita. Antelle palaa primitiiviseen ihmiskuntaan eläintarhassa ja hänet siirretään turvallisuuden vuoksi laboratorioon, jossa hänet paritetaan nuoren naaraan kanssa.

ellauri266.html on line 400:     Nova synnyttää Ulysselle pojan, Siriuksen, joka kävelee ja puhuu kolmen kuukauden ikäisenä. He peläten henkensä puolesta he ottavat koehenkilöiden paikan avaruuslentokokeessa. Koska kaikki ihmiset näyttävät apinoilta, he voivat paeta ilman ennakkoilmoitusta ja tapaavat kiertävän laivan. Ulysse ohjelmoi aluksen takaisin maahan. Kun he lentävät Pariisin yli, Orlyn lentokenttä ja Eiffel-torni näyttävät samalta. Kun he laskeutuvat, heitä kuitenkin tervehtii Jeepissä oleva kenttäupseeri, joka on gorilla. Myöhemmin paljastuu kehystarina, että Jinn ja Phyllis ovat itse asiassa sivistynyttä simpanssia, ja he hylkäävät Ulyssen tarinan pelkkänä fantasiana, koska he pitävät ajatusta älykkäistä ihmisistä uskomattomana.

ellauri266.html on line 405: Ensimmäinen elokuva oli Apinoiden planeetta (1968), Franklin J. Schaffnerin ohjaama scifi -elokuva Michael Wilsonin ja Rod Serlingin käsikirjoituksesta ja pääosassa Charlton Heston. Elokuva oli kriittinen ja kaupallinen menestys, ja se poiki neljä jatko-osaa yhden elokuvan vuodessa vuosina 1970-1973.

ellauri266.html on line 411: Toisen maailmansodan syttyessä Boulle värväytyi Ranskan armeijaan Indokiinassa. Kun saksalaiset joukot miehittivät Ranskan, hän liittyi Facebookiin tai siis French Freedom  Fries Missioniin Singaporessa. Sodan aikana hän oli Charles de Gaullen kannustaja.

ellauri266.html on line 415:   Sodan jälkeen Boulle palasi hetkeksi töihin kumiteollisuuteen, mutta vuonna 1949  hän muutti takaisin Pariisiin ja alkoi kirjoittaa. Pariisissa ollessaan koska oli liian köyhä hankkimaan omaa asuntoa, hän asui hotellissa, kunnes hänen äskettäin leskeksi jäänyt sisarensa Madeleine Perrusset antoi hänen muuttaa suureen asuntoonsa. Hiänellä oli tytär, Françoise, jota Pierre auttoi kasvattamaan, mutta hänen suunnitelmansa adoptoida tyttö virallisesti eivät koskaan toteutuneet.

ellauri266.html on line 417: Hänen luomansa everstiluutnantti Nicholson *ei* perustunut todelliseen liittoutuneiden vanhempaan upseeriin Kwain silloilla, Philip Tooseyyn, vaan se oli kuulemma yhdistelmä hänen muistojaan yhteistyökykyisistä *ranskalaisista* upseereista. Sekä kirja että elokuva suuttivat entisiä anglovankeja, koska Toosey *ei* tehnyt yhteistyötä vihollisen kanssa, toisin kuin kuvitteellinen eversti Nicholson. Boullen säälittävät puolustelut ovat vielä tallella jos haluatte suuttua. Haastattelun transkriptio ja dokumentti kokonaisuudessaan löytyvät John Coastin kirjan Railroad of Death uudesta painoksesta. Nicholson (oik. *ranskalainen* upseeri!) kuitenkin auttaa vääristyneen velvollisuudentunton vuoksi vihollistaan. Kun ulkopuoliset liittolaiset kilpailevat sillan tuhoamiseksi, Nicholsonin on päätettävä, kumpi uhraa: isänmaallisuutensa vai ylpeytensä. Hän uhraa ensinmainitun. Ei ihme että hänelle käy kalpaten.

ellauri266.html on line 419:   Historiallisesti olosuhteet olivat paljon huonommat. Todellinen vanhempi liittoutuneiden upseeri komentosillalla oli brittiläinen everstiluutnantti Philip Toosey. BBC Timewatch -ohjelmassa leirillä ollut entinen vanki toteaa, että on epätodennäköistä, että kuvitteellisen Nicholsonin kaltainen mies olisi voinut nousta everstiluutnanttiarvoon; ja jos hän olisi, muut isänmaallisemmat vangit olisivat "hiljaisesti poistaneet" hänet. Julie Summers kirjassaan The Colonel of Tamarkan terottaa, että Pierre Boulle, joka oli ollut sotavankina Thaimaassa, loi kuvitteellisen Nicholson-hahmon yhdistelmäksi hänen muistojaan yhteistyöhaluisista *ranskalaisista* upseereista. Toisin kuin kuvitteellinen Nicholson, Toosey ei ollut japanilaisten yhteistyökumppani. Toosey itse asiassa viivytti sillan rakentamista estämällä. Siinä missä Nicholson ei hyväksy sabotaasitoimia ja muita tahallisia yrityksiä viivyttää edistystä, Toosey rohkaisi tätä: termiittejä kerättiin suuria määriä syömään puurakenteita, ja betoni sekoitettiin pahasti.

ellauri266.html on line 421:   James Dean teki kirjasta elokuvan, joka voitti seitsemän vuoden 1957 Oscaria, mukaan lukien paras elokuva ja paras miespääosa  Guinness Alelle. Boulle itse voitti parhaan sovitetun käsikirjoituksen palkinnon, vaikka hän ei ollut kirjoittanut käsikirjoitusta, eikä hän oman tunnustuksensa mukaan edes puhu englantia vaikka kirjoittaa. Boullea oli hyvitetty käsikirjoituksesta, koska elokuvan varsinaiset käsikirjoittajat, Carl Foreman ja Michael Wilson, oli merkitty McCarthyn mustalle listalle kommunistien kannattajina. Boulle ei ollut sosialisti eikä kommunisti. Amerikan Elokuva-Akatemia kumitti Boullen nimen ja lisäsi Foremanin ja Wilsonin nimet palkintoon vuonna 1984. Sentään Kim Novak otti Oscarin vastaan Pierre Boullen puolesta.

ellauri266.html on line 429:   Vuonna 1968 kirjasta tehtiin Oscar-palkittu elokuva, jonka ohjasi Franklin J. Schaffner ja pääosassa Charlton Heston. Alunperin Rod Serlingin kirjoittama käsikirjoitus keskittyi enemmän toimintaan ja poikkesi monella tapaa romaanista, mukaan lukien siihen lisätty oma klassinen kierrepääte, joka erosi romaanin päätteestä. Se inspiroi neljää jatko-osaa, televisiosarjaa, animaatiosarjaa, Tim Burtonin alkuperäisen nimen vuoden 2001 remake -versiota ja vuoden 2011 uudelleenkäynnistystä, Rise of the Planet of the Apes, ohjaaja Rupert Wyatt .

ellauri266.html on line 438:   Elokuvan julkaisun jälkeen thaimaalaiset kohtasivat ongelman, kun tuhannet turistit tulivat katsomaan "Kwai-joen ylittävää siltaa", mutta sellaista siltaa ei ollut olemassa Boullen edellä mainitun väärän oletuksen vuoksi. Koska elokuvan ja kirjan oli tarkoitus "kuvata" Mae Klongin ylittävää siltaa, Thaimaan viranomaiset nimesivät joen virallisesti uudelleen, kuin vähävenäläiset Dnipron kaupungin. Mae Klongia kutsutaan nykyään Kwae Yaiksi ("Big Kwae") useita maileja pohjoiseen Kwae Noin ("Pikku Kwae") yhtymäkohdasta, mukaan lukien sillan alla oleva osa.

ellauri266.html on line 440: Vuonna 1962 Spike Milligan ja Peter Sellers julkaisivat yhdessä Peter Cookin ja Jonathan Millerin kanssa levyn The Bridge on the River Wye, huijauksen Kwain elokuvaversiosta, joka perustuu vuoden 1957 Goon Show´n "An African Incident" ympärille. Sillä oli tarkoitus olla sama nimi kuin elokuvalla, mutta vähän ennen sen julkaisua elokuvayhtiö uhkasi oikeustoimilla, jos nimeä käytetään. Tuottaja George Martin muokkasi "K":n pois joka kerta, kun sana "Kwai" puhuttiin. BUAAHHAHHAH hassua, kyllä toi Peter Selleri on sit hulvaton! Sellersiä on kuvattu äkkipikaiseksi, lapselliseksi ja vaikeaksi henkilöksi, jonka oma persoonallisuus hukkui lukuisten roolihahmojen alle, jos sitä edes oli. Eikös se ollut muuten juutalainen? Oli se puolisefardi! Sellers syntyi vuonna 1925 protestanttiselle isälle ja juutalaiselle äidille. Hänen äidinpuolinen isoisänsä isä oli sefardijuutalainen nyrkkeilijä Daniel Mendoza. Sellers varttui Lontoossa ja kävi roomalaiskatolista koulua. Sinuna en pyllistäisi noille sefardeille, ne näyttävät nopeilta. 

ellauri266.html on line 442: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri266.html on line 452: Älä ammu mua, mä lupaan selvittää kuka on Jimin murhaaja...

ellauri266.html on line 456: Un manuscrit enfermé dans une bouteille est retrouvé dans l´espace par Jinn et Phyllis, un couple en voyage spatial. Ce manuscrit raconte l´histoire suivante : en l’an 2500, le savant professeur Antelle a organisé une expédition pour l’exploration de l’étoile supergéante Bételgeuse. Il a embarqué à bord de son vaisseau son disciple, le jeune physicien Arthur Levain, et le journaliste, narrateur de cette aventure, Ulysse Méroua 12 ainsi qu’un chimpanzé baptisé Hector et plusieurs plantes et animaux pour ses recherches scientifiques dans l’espace. Arrivés à proximité de l´étoile, ils distinguent quatre planètes gravitant autour d´elle. L’une d’entre elles ressemble étrangement à la Terre. Ils décident alors de l’explorer. À bord d’un « engin à fusée » qu´ils nomment chaloupe, les trois aventuriers survolent des villes, des routes, des champs avant d’atterrir dans une forêt1. Après avoir effectué des tests, ils quittent leur chaloupe et découvrent l’étonnante ressemblance de l’atmosphère de cette planète, qu’ils baptisent Soror, avec celle de la Terre. Ils enlèvent leurs scaphandres et assistent impuissants à la fuite d’Hector. Par curiosité, ils s’engagent dans la forêt et arrivent à un lac naturel dont l’eau limpide leur donne envie de se baigner. Mais à leur grande surprise, ils découvrent au bord du lac les traces de pas humains.

ellauri266.html on line 458: Ces traces appartiennent à une jeune femme qui, sans être gênée de sa nudité, s’approche d’eux avec méfiance2. Baptisée Nova, elle ne sait ni parler ni sourire et ses gestes ressemblent à ceux des animaux. Au moment où les quatre nagent dans l’eau, le chimpanzé Hector réapparaît mais il est soudain étranglé et tué par Nova dont le comportement animal choque le narrateur qui demeure, toutefois, soumis par la beauté physique de la sauvage. Le lendemain, Nova revient accompagnée de plusieurs hommes de sa tribu. Ces derniers ne parlent pas, ils hululent seulement. Irrités par les habits des trois aventuriers, les hommes de Soror ne tardent pas à les déchirer mais sans faire de mal aux aventuriers. Ils s’attaquent ensuite à la chaloupe qu’ils détruisent complètement après s´être adonnés à des enfantillages dans le lac sans prêter attention aux trois Terriens trop gênés par leur nudité. Conduits au campement, les trois aventuriers découvrent la vie primitive des humains de Soror. Nova leur donne à manger des fruits qui ressemblent à des bananes et se rapproche du narrateur avec qui elle passe la nuit.

ellauri266.html on line 460: Le jour suivant, un grand tapage semble étourdir les humains de Soror qui fuient dans tous les sens. Sans trouver d’explication à cette agitation, le narrateur et Arthur Levain les suivent. Au bout de sa course, le narrateur s’arrête et découvre ce qui lui paraît un cauchemar3. Le tapage est en fait une partie de chasse où les chasseurs sont des singes et le gibier, des humains. Se trouvant sur la ligne de tir d’un gorille, le narrateur ne peut s’empêcher de remarquer l’élégance de sa tenue de chasse et son regard étincelant comme celui des humains sur la planète Terre. Ces singes semblent raisonnables et intelligents. Cependant, son compagnon Arthur, pris de terreur et tentant de s´enfuir, est tué sur-le-champ par le gorille. Le narrateur profite d’un petit instant de relâchement et s’enfonce dans les buissons. Mais il est capturé par un filet tendu pour attraper les fuyards.

ellauri266.html on line 462: Les prisonniers sont mis dans des chariots et conduits à une maison où les chasseurs sont attendus par leurs femmes venant admirer l’œuvre de leurs maris4. Les morts sont exposés aux regards admiratifs des guenons et les vivants sont conduits dans des chariots vers la capitale pour servir de cobaye dans des recherches scientifiques. Sur place, le narrateur est mis dans une cage individuelle située en face de la cage de Nova que surveillent deux gorilles appelés Zanam et Zoram. Voulant attirer leur attention sur sa différence, le narrateur les remercie avec amabilité. Surpris, les deux gorilles avertissent leur supérieur, un chimpanzé femelle appelée Zira. Intriguée par ce cas, la guenon avertit son supérieur : un vieil orang-outan, qui fait subir au narrateur plusieurs tests de conditionnement pour s’assurer de son intelligence. Étonné par les résultats obtenus, le vieillard, appelé Zaïus, reste cependant convaincu qu´il s´agit d´un cas d´humain dressé et non d´un humain conscient et intelligent. Il en informe un autre collègue, puis décident de faire subir au narrateur le même test d’accouplement qu´aux autres cobayes. Il lui choisit comme partenaire Nova.

ellauri266.html on line 464: harlon-Heston_Plan%C3%A8te-des-singes_1968.jpg" width="100%" />

ellauri266.html on line 468: Le narrateur commence à apprendre le langage simien. Profitant d’une visite de routine, il dessine à Zira des figures géométriques et les théorèmes qui en découlent, puis le Système solaire et celui de Bételgeuse, la trajectoire de son vaisseau et son origine, la Terre. Zira comprend son message et lui demande de garder le secret car Zaïus pourrait lui causer des problèmes. Zira commence à apprendre le français et les deux peuvent communiquer facilement. Elle lui apprend comment les singes se sont développés sur cette planète alors que l’homme est resté à un stade d’animalité. Enfin, le narrateur retrouve l’air libre lorsque Zira l´amène en promenade, après trois mois d’enfermement, pour lui présenter Cornélius, son fiancé, un chimpanzé biologiste très intelligent et intuitif. Il se laisse tenir en laisse comme le lui a recommandé Zira et tente de dissimuler son intelligence. Zira lui apprend que Zaïus voulait le transférer à la division encéphalique pour pratiquer sur son cerveau des opérations délicates mais qu’elle l’en a empêché. Avec Cornélius, elle lui conseille de faire très attention et d´attendre le congrès des savants biologistes qui va se tenir dans les jours suivants où il sera présenté par Zaïus, pour révéler son secret. 

ellauri266.html on line 476: Après avoir été nommé directeur de l’Institut des recherches biologiques, Cornélius désigne Ulysse comme son collaborateur et l’amène sur un site archéologique daté de plus de dix mille ans. Cornélius espère y trouver des indices sur l’origine des singes et de leur civilisation car ils ne savent absolument rien au-delà de dix mille ans d´histoire, période depuis laquelle ils ont très peu évolué. Cornélius y découvre une poupée d´apparence humaine habillée et parlante, confirmant son pressentiment selon lequel les humains avaient régné en maîtres sur leur planète avant les singes.

ellauri266.html on line 480: Cornélius présente Ulysse à Hélius, le directeur de la division encéphalique, qui lui fait visiter son service dont le « clou » est une salle où, par des stimulations électriques infligées à même le cerveau, il fait remonter la « mémoire de l´espèce» à des cobayes humains qui retrouvent ainsi l´usage de la parole et racontent comment les singes ont pris le pouvoir sur la planète et comment ils ont réussi à domestiquer les humains.

ellauri266.html on line 488:     L´évolution artificielle des singes et la déchéance des hommes sont quant à elles révélées au chapitre huit de la troisième partie: « Il [un singe] était chez moi depuis des années et me servait fidèlement. Peu à peu, il a changé. Il s´est mis à sortir le soir, à assister à des réunions. Il a appris à parler. Il a refusé tout travail. Il y a un mois, il m´a ordonné de faire la cuisine et la vaisselle. [...] Une paresse cérébrale s´est emparée de nous [les hommes]. Plus de livres ; les romans policiers sont même devenus une fatigue intellectuelle trop grande. [...] Pendant ce temps, les singes méditent en silence. Leur cerveau se développe dans la réflexion solitaire... et ils parlent. ». Boulle dans ce passage ne présente pas la capitulation physique de l’homme devant plus fort que lui mais la capitulation de l’homme vis-à-vis de lui-même.

ellauri266.html on line 490: Le livre est également un conte d’anticipation autour de thèmes philosophiques et satiriques utilisant le principe des rôles inversés pour mettre en exergue les travers de la société humaine. En envisageant que plusieurs espèces intelligentes cohabitent sur la Terre, Pierre Boulle peut dénoncer notamment la xénophobie, les dogmes, les castes, les expérimentations animales, la désinformation mais aussi l’oisiveté de l’espèce humaine. Il dénonce également l´absence d´originalité et d´individualité des hommes.

ellauri266.html on line 504: I feel the pain in your hairy ass

ellauri266.html on line 508: Vuonna 1975 de Waal aloitti kuusivuotisen tutkimuksen maailman suurimmasta vankeudessa elävästä simpanssilaumasta Arnhemin eläintarhassa. Tutkimus poiki useita opinnäytteitä, ja johti de Waalin ensimmäisen kirjan, Chimpanzee Politics (suomeksi Simpanssien politiikka), julkaisemiseen vuonna 1982.

ellauri266.html on line 516: Vuonna 1975 De Waal aloitti kuuden vuoden projektin maailman suurimmassa vankeudessa pidetyssä simpanssipesäkkeessä Arnhemin eläintarhassa . Tutkimus johti moniin tieteellisiin kirjoituksiin, ja johti hänen ensimmäisen kirjansa, Simpanze Politics , julkaisemiseen vuonna 1982. Tämä kirja tarjosi ensimmäisen kuvauksen kädellisten käyttäytymisestä nimenomaisesti suunniteltujen sosiaalisten strategioiden kannalta. De Waal esitteli ensimmäisenä Machiavellin ajattelun primatologiaan, mikä johti nimikkeeseen "Machiavellian Intelligence", joka myöhemmin liitettiin siihen. Kirjoituksissaan De Waal ei ole koskaan kaihtanut antaa tunteita ja aikomuksia kädellisilleen, ja siksi hänen työnsä inspiroi kädellisten kognition alaa, joka kolme vuosikymmentä myöhemmin kukoistaa yhteistyön, altruismin ja oikeudenmukaisuuden teemojen ympärillä.

ellauri266.html on line 518: Hänen varhaisessa työssään kiinnitettiin huomiota myös petokseen ja konfliktien ratkaisuun, jotka ovat nykyään kaksi suurta tutkimusaluetta. Aluksi kaikki tämä oli erittäin kiistanalaista. Niinpä "sopimisen" nimike, jonka De Waal otti käyttöön tappeluiden jälkeen, kyseenalaistettiin aluksi, mutta nyt se on täysin hyväksytty eläinten käyttäytymisen suhteen. Olispa se yhtä hyväxyttyä cro magnonien parissa. Olis tääkin Ukrainan selkkaus jo loppunut. Mutta ei. 

ellauri266.html on line 520: Viime aikoina De Waalin työ on korostanut ei-ihmiseläinten empatiaa ja jopa moraalin alkuperää. Hänen eniten lainattu artikkelinsa,  hänen entisen oppilaansa Stephanie Prestonin kanssa, käsittelee empatian evoluution alkuperää ja neurotieteitä , ei vain kädellisissä, vaan nisäkkäissä yleensä.

ellauri266.html on line 524: 	Hänen tutkimuksensa kädellisten synnynnäisestä empatiakyvystä on johtanut De Waalin siihen johtopäätökseen, että muut kuin ihmiset ja ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia apinoita ja että näiden lajien sisällä on jatkuvaa empaattisuutta ja yhteistyötä (vaikkei juurikaan niiden välillä). Hänen uskoaan havainnollistaa seuraava lainaus The Age of Empathysta : "Aloitamme olettaaksemme teräviä rajoja, kuten ihmisten ja apinoiden välillä tai apinoiden ja apinoiden välillä, mutta itse asiassa olemme tekemisissä hiekkalinnoilla, jotka menettävät suuren osan rakenteestaan, kun Tiedon meri huuhtelee heidät. Ne muuttuvat kukkuloiksi, tasoittuvat yhä enemmän, kunnes olemme takaisin sinne, minne evoluutioteoria meidät aina johtaa: loivasti kaltevalle pinnalle."

ellauri266.html on line 528: Koska olemme sekä systemaattisesti raakoja kuin simpanssit että empaattisempia kuin bonobot, olemme ylivoimaisesti kaksisuuntaisin apina. Yhteiskuntamme eivät ole koskaan täysin rauhallisia, eivät koskaan täysin kilpailevia, niitä ei koskaan hallitse pelkkä itsekkyys eivätkä ne ole koskaan täysin moraalisia.  — Frans de Waal

ellauri266.html on line 543:   De Waalin rinnalla palkittiin lähetystoiminnan harjoittaja ja luonnontieteilijä David Attenborough  poikkeuksellisella ammattiuralla, mutta   Barcelonan eläintieteellisen museon entinen johtaja biologi Roser Nos Ronchera sai vain kunniamaininnan.

ellauri267.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri267.html on line 52:   EAT! FUCK! KILL! Näistä EAT! ja FUCK! ovat itseisarvoja, KILL! on useimmiten keino saavuttaa 2 ensimmäisestä toinen tai molemmat. Tämä käy selkeästi ilmi iänikuisista poliisisarjoista ja vitun ikävystyttävistä trillereistä sun muista dekkareista: motiivi on harvemmin (vaikka enenevästi kyllä) pelkkä "sarjamurhaaja", enimmäxeen mukana on ainakin (oikein tai väärin kohdistettua) kostonhimoa, raiskausta tai muuta panoa, ja erittäinkin usein myös leikkeleiden hankkimista leivän päällyxexi toisten kustannuxella. Tässä albumissa palataan taas murhan ja muun väkivallan pariin kuin koira oxennuxelle, sillä Emmauxen halpahyllystä löytyi seuraavia asiaa valaisevia teoxia:

ellauri267.html on line 54:       Walter Wager: "Telefon" (1975). Tästä teoxesta tehtiin "devastating new film from MGM starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasance." Saman kaverin teoxesta "58 minutes" (1987) filmasi Suomen ehkä kuuluisin ja paras elokuvaohjaaja, Harlinin Renny, unohtumattoman elokuvan Die Hard 2. Jota en kyllä nähnyt, my bad. Petteri koitti kasvattaa samanlaiset wiixet kuin oli Charles Bronsonilla, se oli Pedskun roolisankari.

ellauri267.html on line 60:     Dale Brown: A Time For Patriots. A Master of Thrilling Action, huudahti The Oklahoman. Oli se kyllä New York Times bestselleri, mutta kuka enää luottaa New York Timesiin, se on jo pettänyt isänmaan asian olemalla woke. Dale ei petä isänmaata eikä lukijoiden odotuxia, takakannen mukaan "retired Air Force Lieutenant.General Patric McLanahan, his son, Bradley, and other volunteers, rise to the task of protecting their fellow riflemen. Capitol on jälleen kerran uhattuna, kun roskaväki kiitää häirizemään ylityöllistettyjä kongressimiehiä. Niin ja naisia.

ellauri267.html on line 64:     World of Warcraft - Arthas: Rise of the Lich Ring. Arthas razastaa jälleen kylmä rinki perseessä. Tämän odottaisin olevan näistä paskaromaaneista ehkä paskin, sight unseen. Vittu on tääkin käynyt New York Timesin bestsellerlistalla. Kirjoittaja on joku Christie Golden, eikai se vaan ole joku ämmä? Hemmetti.

ellauri267.html on line 68:     Veikko Huovinen: Joe-setä ja Veitikka. Tämä hauska kirjakaxikko ei ehkä ensin näyttäisi kuuluvan samaan joukkoon edellisten kanssa, mutta kelaa vähän: Nämä kaverit (Hitler ja Stalin) on keskenään tapattaneet enemmän porukoita kuin mikään tavis sarjamurhaaja on voinut toivoa edes märimmissä unissa. Palaamme tähän niteeseen albumissa 274.

ellauri267.html on line 79: Tuumivat ja aprikoivat: Oispa hauska juttu

ellauri267.html on line 84: Elefantti, vanha setä kommervenkit keksii

ellauri267.html on line 89:   Telefon is a 1977 spy film directed by Don Siegel and starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasence. The screenplay by Peter Hyams and Stirling Silliphant is based on the 1975 novel by Walter Wager. Juoni on seuraava.

ellauri267.html on line 93: Borzov kexii lopulta mikä oli Dalchimskyllä tuhoamisjärjestyxen juonena ja saa sen kiinni ize teosta. Isotissinen ja kurvikas Barbie joka sillä on bond-tyttönä onkin amerikkalaisten 2x agentti. Mutta Barbi rakastuukin aikuisten oikeasti Bronsoniin eikä luovuta kasakkaa työnantajillensa. Rakastavaiset saavat olla rauhassa, koska niillä on laukaisemattomat zombiet vielä puhelinkirjassa. Ei kovin uskottava tarina, mutta aina kivempaa kuin Dale Brownin wholesale ryssäviha. Asiaa auttoi varmasti että Wagner on ize emigrantti ryssistä. Mitäs kazojat sanovat? Että Åke Lindman ja Ansa Ikonen oli tosi hyviä ja Helsinki uskottava Moskova!

ellauri267.html on line 97: Based on the novel by Walter Wager, "Telefon" has not aged well because it'(TM)s so dependent on the cold war tension that existed between the USSR and the US in the Seventies. The film is basically a cat-and-mouse game with Soviet agent Major Grigori Borzov (Charles Bronson, that's right Bronson is a commie) tracking rogue Russian scientist Nicolai Dalmchimsky (Donald Pleasence) across America to prevent him from activating sleeper agents. Borzov is assisted by Barbara (Lee Remick. fresh from "The Omen") who asks more annoying questions than necessary, leading the audience to believe she may not be completely true to the motherland. The film's middle section is dragged down by repetitive bomb scares. Dalmichimsky is working from outdated intelligence so his targets are all de-classified U.S. Military installations. Once Borzov realizes the pattern and hones in the next target the action shifts to a more linear chase that'(TM)s further heightened by Barbara'(TM)s loyalties. But the ultimate showdown is deflating because beyond some silly disguises Pleasence's Dalmichimsky is never built up to be a threat. Director Don Siegel uses his flair for montage to craft a his action sequences without dialogue. "Telefon" is a road movie, much like Alfred Hitchcock's "Saboteur" and "North by Northwest" had their leads criss-crossing America here we see plenty of seventies architecture including San Francisco's Hyatt Regency Hotel (used in "The Towering Inferno") and a modernist house resting on top of a barren rock outcropping. The supporting cast is uniformly good (but trapped in underwritten roles), and it'(TM)s nice to see veteran character actors Alan Badel and Patrick Magee playing snotty KGB strategists, and Tyne Daly in a small (and ultimately irrelevant role) as a computer geek. Trivia note: The poem that activates the Russian sleeper agents was used by Quentin Tarantino in "Death Proof" as the lines Jungle Julia has her listeners recite to Butterfly. The lines are an excerpt of the poem "Stopping by Woods on a Snowy Evening" by Robert Frost. "The woods are lovely, dark and deep. But I have promises to keep, And miles to go before I sleep, And miles to go before I sleep."  

ellauri267.html on line 104:   Poliisikonstaapeli Rachel Baileyn vajakkiveli katkaisi kieron  lakimiessuvun jäsenen Nick Savagen selän kolmeen osaan kostaaxeen sisarensa puolesta. Nick näät oli valehdellut Rachelille olevansa poikamies. Koko Scott-Bailey -sarjan loppuosa jauhaa Baileylle tästä koituneita skizoja. Mutta todellisuus lyö tarun laudalta taas 6-0, nimittäin tää Alex Murdaugh on Nick Savage steroideilla.

ellauri267.html on line 108: Oikeudenkäynnissä Murdaugh myönsi valehdelleensa olinpaikastaan murhailtana kesäkuussa 2021. Murdaugh oli sanonut tutkijoille ainakin kolmessa eri kuulustelussa, ettei hän ollut käynyt tuona iltana perheen metsästystilan piharakennuksessa, josta hänen vaimonsa ja poikansa löytyivät ammuttuina.

ellauri267.html on line 114: Tammikuussa alkanut murhaoikeudenkäynti on osa isompaa rikosvyyhtiä, johon Murdaugh’n perheen uskotaan liittyvän. Alex Murdaugh’n vanhemman pojan Buster Murdaugh’n on uskottu surmanneen koulutoverinsa Stephen Smitihin vuonna 2015. Koko hemmetin suku on läpimätää. Lue lisää aiheesta: Yhdysvaltain politiikka.

ellauri267.html on line 116: Murdaugh’n epäillään murhanneen vaimonsa ja Paul-poikansa sekä lavastaneen oman murhayrityksensä luodakseen peitetarinan Buster Murdaugh’n suojelemiseksi ja saadakseen tälle korvauksia henkivakuutuksestaan.

ellauri267.html on line 118:   Häpeäksi tullut entinen Etelä-Carolinan asianajaja Alex Murdaugh, joka on oikeudenkäynnissä vaimonsa ja poikansa murhasta, nosti torstaina omaa puolustustaan ja kiisti syytteet. Muutaman tunnin ristikuulustelun jälkeen tapauksen käsittely lykättiin perjantaihin klo 9.30 ET.

ellauri267.html on line 120:   Murdaugh on kiistänyt syytteen kahteen murhaan ja kahteen asesyytteeseen Margaret “Maggie” Murdaughin ja 22-vuotiaan pojan Paul Murdaughin  murhassa  perheen tilalla Islandtonissa Etelä-Carolinassa kesäkuussa 2021.

ellauri267.html on line 126:   CNN:n toimittaja panee merkille mielenkiintoisen puolustuksen taktiikan Alex Murdaughin murhaoikeudenkäynnissä. 23. helmikuuta 2023 Alex Murdaugh todistaa murhaoikeudenkäynnissä.

ellauri267.html on line 127:   Mitä täällä käsiteltiin: Häpeäksi tullut entinen Etelä-Carolinan asianajaja Alex Murdaugh, joka on oikeudenkäynnissä vaimonsa ja poikansa murhasta, kohensi torstaina omaa puolustustaan ja kiisti syytteet.

ellauri267.html on line 130: Murdaugh on kiistänyt syytteen kahteen murhaan ja kahteen asesyytteeseen Margaret “Maggie” Murdaughin ja 22-vuotiaan pojan Paul Murdaughin  murhassa  perheen tilalla Islandtonissa Etelä-Carolinassa kesäkuussa 2021.

ellauri267.html on line 138:   Murdaugh otti kannan omaksi itsepuolustuksekseen, kun hän kiisti syyllistyneensä vaimonsa ja poikansa murhaan. Kunniamerkkien käyttö virkamerkkeinä: Syyttäjä Creighton Waters esitti todisteeksi kaksi rintamerkkiä, joista toinen oli Murdaughin isoisän kunniamerkki hänen jäätyään eläkkeelle ja toinen, jota hän sanoi pitävänsä poliisimerkkinä. Murdaugh todisti, että hän pitää sitä yleensä autossaan ja että vaikka hän ei pitänyt itseään lainvalvojana, hän kantoi sitä "vapaaehtoisena avustavana asianajajana" kahden vuosikymmenen ajan.

ellauri267.html on line 140:   Syyttäjä painosti Murdaughia siitä, kuinka hän käytti tunnuksen läsnäoloa vaikuttaakseen haluttuun tulokseen lainvalvontaviranomaisten kanssa. Hän esitti valokuvan Murdaughista, jonka merkki roikkui hänen taskustaan, sairaalassa iltana kuolemaan johtaneessa veneonnettomuudessa, jossa hänen poikansa Paul oli osallisena, vaikka hän todisti, ettei hän toiminut virallisessa ominaisuudessa.

ellauri267.html on line 142: "Luulen, että halusin... kuten sanoin, merkillä on lämmittävä vaikutus muihin lainvalvontaviranomaisiin", Murdaugh sanoi. "Jos etsin jotain etua, kuten sanot, niin luulisin, että se olisi sitä."

ellauri267.html on line 149:   "Myönnän avoimesti kaikissa näissä tapauksissa, herra Waters, että otin rahaa, joka ei ollut minun, eikä minun olisi pitänyt tehdä sitä. Vihaan sitä, että tein sen. Minua nolottaa se. Häpeän poikani puolesta. Olen nolo perheeni puolesta", hän sanoi. Kuin Alex Stubb: Olen pettynyt että jäin kiinni valheesta. Sori siitä.

ellauri267.html on line 153:   Pilleririippuvuus: Muraugh todisti, että hän oli riippuvainen pillereistä noin 20 vuotta. Riippuvuudesta huolimatta hän sanoi pystyvänsä jatkamaan lakiasiain harjoitteluaan ja oli "varma, että kukaan kumppaneistani ei tiennyt, että minulla oli riippuvuus".

ellauri267.html on line 161:   Johtava syyttäjä Creighton Waters vastasi sanoen: "Luulen, että puolustuksen olisi myönnettävä, että olen ollut erittäin mukautuva koko tämän ajan, mutta en halua keskeyttää ristiäni. Hän on minun ristini. He, he veivät tänään hyvin kauan, ja valtiolla on oikeus samaan vastikkeeseen keskeytyksettä."

ellauri267.html on line 163:   Kun tuomari Clifton Newman pyysi arvioimaan, kuinka monta tuntia hän tarvitsee ristikuulustelunsa suorittamiseen, Waters sanoi, että hän oli huono arvioimaan, mutta sanoi: "kolme, neljä, jotain sellaista." Harpootlian told the court there would be a huge financial impact if he had to keep the Gangster witnesses in a 5-star hotel there over the weekend.

ellauri267.html on line 169:   Murdaugh, describing what happened before the September 2021 shooting, said he gave a lot of his pills to his brother and knew withdrawal symptoms were coming. He said he called and asked someone to bring him more pills.

ellauri267.html on line 171: When asked if that transaction actually happened, Murdaugh said he didn't know because after withdrawal symptoms started, Murdaugh said he changed his plan. "Not to get the pills from him anymore and instead I asked him to shoot me," Murdaugh said when asked to clarify what that meant.

ellauri267.html on line 175: That same month, Murdaugh turned himself in to the Hampton County Law Enforcement Center in South Carolina after he admitted that he asked a former gangster client to fake killing him during a fake car breakdown so Murdaugh’s oldest son, Buster, could get the insurance payout, police said. Murdaugh recounts how his drug addiction started.  Alex Murdaugh admitted to stealing clients' funds, tying his financial situation to his drug addiction.

ellauri267.html on line 178:   Murdaugh said he went to a detox facility three times, and he's been drug-free (in the jail) for "535 days — and I'm very proud of that."

ellauri267.html on line 184: Alex Murdaugh said his wife Maggie was a "special person" and that he would never do anything to harm her.

ellauri267.html on line 186: "She was just as beautiful inside as she was outside," he said while crying during his testimony Thursday. Maggie was devoted to her two sons, Buster and Paul, he said. "She didn't grow up in the swamp and in the country, riding four-wheelers and hunting and fishing," Murdaugh said, but when she had two sons, she became "a boys' mom." "She threw herself into her boys' life," he said.

ellauri267.html on line 188:   Maggie was able to speak easily with all types of people, Murdaugh added. "She could put on the most elegant ball gown and go to the governor's mansion and hang out with, you know, the most affluent people, whatever, or she could come down to, you know, she could go to a food bank in Hampton or Walterboro and fit in with everybody at both places," he said.

ellauri267.html on line 190:   "I would never hurt Maggie, ever," he said when asked by defense attorney Jim Griffin if he'd ever do anything to harm her.

ellauri267.html on line 194:   Alex Murdaugh jatkaa todistustaan tuomioistuimen palattua lounastauolta. Murdaugh on pystyssä puolustamaan itseään. Häntä syytetään vaimonsa ja poikansa murhasta. "Riippumukseni on opiaattikipulääkkeistä, erityisesti oksikodonista, oksikontiinista", Murdaugh todisti torstaina ja sanoi uskovansa, että hänen riippuvuutensa johtui leikkauksesta, jonka hän sai vanhan college-jalkapallovamman vuoksi. Hän sanoi tarvitsevansa muutaman leikkauksen, ja hän alkoi tulla riippuvaiseksi hydrokodonista vuoden 2004 tienoilla ennen kuin siirtyi oksikodoniin vuoden 2008 tienoilla. "Se vain eskaloituu. Se kärjistyy", hän sanoi.

ellauri267.html on line 200:   Maggie pystyi puhumaan helposti kaikenlaisten ihmisten kanssa, Murdaugh lisäsi. "Hän voisi pukea ylleen tyylikkäimmän juhlapuvun ja mennä kuvernöörin kartanoon ja viettää aikaa vauraimpien ihmisten kanssa, mitä tahansa, tai hän voisi mennä Hamptoniin ruokapankkiin. tai Walterborossa ja sopisi kaikkien joukkoon molemmissa paikoissa", hän sanoi.

ellauri267.html on line 210: NYT mahtisuvun vaikutusvaltainen työn jatkaja Alex Murdaugh on syytettynä vakuutuspetoksen yrityksestä ja viranomaisten harhauttamisesta.

ellauri267.html on line 214:   PERHEEN kodinhoitajan on sanottu kuolleen hänen kompastuttuaan perheen koiraan (BUAAHHAHHAH!!!). Alex Murdaugh taivutteli kodinhoitajan läheiset ottamaan juristiksi vanhan ystävänsä, kun he hakivat vakuutuskorvauksia.

ellauri267.html on line 216:   ABC Newsin mukaan perheen saamista korvauksista vaikuttaa puuttuvan ainakin 3,6 miljoonaa euroa. CBS Newsin mukaan kodinhoitajan kuolemansyytä ei koskaan selvitetty. Myös vuonna 2019 sattuneessa veneonnettomuudessa on epämääräisiä piirteitä. Murdaugh’n venettä ajoi hänen nuorempi poikansa, myöhemmin murhattu Paul Murdaugh. Hän oli alaikäinen, ja veneen matkustajina olleet pojan ystävät olivat ympäripäissään. Yksi nuorista kuoli, kun vene törmäsi sillan alla sillan perustuksiin.

ellauri267.html on line 227:   Guardians of the Free Republics, active around 2010, was a group based in the U.S. state of Texas regarded as being part of the sovereign citizen movement. The group was associated with Sam Kennedy (whose real name is Glenn Richard Unger), a talk-show host, and with Clive Boustred, a British-born conspiracy theorist living in California. The 2-man group was described as having an anti-violent anti-government ideology.

ellauri267.html on line 231: "These are individuals who reject all forms of government and they believe they are emancipated from all the responsibilities associated with being U.S. citizens, such as paying taxes and obeying laws." Hal Epperson, coordinator of the group's unit in Phoenix, Arizona, stated that the group was "a nonviolent group that seeks lawful remedy for the corporate government." The group believed its plan could act as a "vehicle for relieving corporate tyranny. That done, the higher goal of salvaging the souls of mankind can be addressed." The Guardians of the free Republic's tried to peacefully and nonviolently 'restore' America to a pre-New Deal form of government. No climate-warming chicken in every pot.

ellauri267.html on line 233: But the corporates took them down. Davis was snared in a sting operation after he agreed to launder more than $1.29 million of Federal law enforcement money. Another guy got 18 years for willful failure to file a federal income tax return. Unger was released by the Federal Bureau of Prisons on December 13, 2019. As of March 2011, the web site for Guardians of the Free Republics had been taken down. They were volunteers: ones who support their fellow communists in thousands of different ways without disdaining remuneration. Juuri sellaisille on Danin kirja dedikoitu.

ellauri267.html on line 245: Don Sebastian Montoya High Chaparralista

ellauri267.html on line 249:   Ahdistuksen purskahdus, jolla Thorax vastaa Sebastianin ankaraan pilkkaamiseenn on yksi niistä harvoista, mutta luonnollisista tapauksista, joissa korkeasävyinen intohimo saa metaforisen kieliasun, koska kaikki tuttu näyttää riittämättömältä ilmaiseen sen tunteita:

ellauri267.html on line 263:   Thorax on islamiin käännähtänyt dagoluopio. Se kääntyi koska Sepi kurko ei ollut arvostanut riittävästi sen palveluxia. Se oli arvatenkin homo. Mutta en viivy tämän kohtauksen kauneuteen. Jos joku ei kykene nauttimaan siitä, hän voi turvallisesti päätellä, että luonto ei ole vain kieltänyt häneltä harvinaista lahjaa, runollista makua, vaan kyvyn yhteisvoimia ymmärtää ihmiskunnan tavallisia tunteita.

ellauri267.html on line 268:   On melko yllättävää, että kun homolibertiiniä  ezittiin, Dryden ei käyttänyt todellista hahmoa, englantilaista Stukelyä; villi urhoollinen, joka kulutettuaan jalon omaisuuden tuli italialaisen Condottierien joukon johtajaksi, joka osallistui Sebastianin palvelukseen ja itse asiassa kaatui Alcazarin taistelussa. Collier valittaa, ja erittäin hyvästä syystä, että Dryden on muftin hahmossa tarttunut tilaisuuteen pilkata ja arvostella jokaisen uskonnon pappeutta; Olen pahoillani, että hän jättää harvoin käyttämättä tilaisuuden perusteettomasti. Kohtaukset annettiin julki luultavasti, kuten kirjoittajamme itse sanoo Cleomenesissa, "yleisön barbaarisemman osan tyydyttämiseksi".

ellauri267.html on line 272: [Tää on siis Kuivapesän omistuskirjoitus.]  Tapahtuiko se pitkän kirjoittamatta jättämisen takia, että unohdin näytelmän tavanomaisen kompassin tai että täyttimällä sen hahmoilla ja tapahtumilla asetin itselleni välttämättömyyden pidentää päätapahtumaa, en tiedä; mutta ensimmäisen päivän yleisö sai minut tarpeeksi vakuuttuneeksi virheestäni ja siitä, että runo oli sietämättömän pitkä. Meidän on otettava huomioon, ettei kukaan ihminen kestä pitkään kutittamista. Kaupunkijuhlissa tulee pahoinvointia, jos meidän on istuttava neljä tuntia, kun olemme ummessa.

ellauri267.html on line 286: Alushameen puutteen vuoksi olen pukenut päälle vaan pikkarit. 


ellauri267.html on line 298: [Maurit kazastaa Alcatrazin voitossa saamiaan sotavankeja. Astuu sisään Portugalin ex-kurko Don Sebastian, jota johtaa ilkeä Habit, Alvar, Murkku ja ihana Tavoite, hiänen kasvonsa peitettynä Barnumin päähuivilla.]

ellauri267.html on line 309: Loukkaantunut kunniani ja ihastunut rakkauteni, 


ellauri267.html on line 310: vuotaa verta heidän murhaajansa silmissä. 


ellauri267.html on line 320: Ei; Sen täytyy olla omani, halveksin välityspalvelinta. 


ellauri267.html on line 322: Mufti [paha pastori]. Odota, sir; nainen ei saa piirtää. 


ellauri267.html on line 328: Muurahainen [Anttoni, sarjan B-mies. Pitelee tonttuaan puristetussa kädessään. ] 


ellauri267.html on line 342: Älä alka minun pizzajani haukkua

ellauri267.html on line 348: Se maistuu missätahansa samalta

ellauri267.html on line 354: Kuminauha pitkä keltanen

ellauri267.html on line 361: Älä alka minun pizzajani haukkua

ellauri267.html on line 367: Se maistuu missätahansa samalta

ellauri267.html on line 375: Älä alka minun pizzajani haukkua

ellauri267.html on line 381: Se maistuu missätahansa samalta 3x

ellauri267.html on line 384: ha! ei siitä sen enempää. 


ellauri267.html on line 408:   1. Merkantti. [On pakolle.] Mistä syystä tuota vanhaa kaveria pidät? – [ Osoittaa Alvaria. ] Hän on kova, eikä hänellä ole palvelusta raajoissaan.

ellauri267.html on line 410:   On pakko. Myönnän, että hän on hieman kova; mutta luulen, että et keittäisi häntä, pyydän hänestä tuhat kruunua.

ellauri267.html on line 412:   1. Mer. Tarkoitat tuhat marvedia.

ellauri267.html on line 418:   On pakko. Tule naimisiin, herra! hyveet, quotha! Otin hänet kuninkaan seuraan; hän on suuresta perheestä ja rikas; mitä muita hyveitä sinulla olisi aatelismiehessä?

ellauri267.html on line 420:   1. Mer. Ostan hänet toisen miehen kukkarolla, se on lohdutukseni. Herrani Borax, kuvernööri, saa hänet joka tapauksessa: - Siellä on hansel. Tule, vanha mies, linnaan.

ellauri267.html on line 422:   Muurahainen. Koira, mitä sinulla olisi?

ellauri267.html on line 426:   Muurahainen. Etkö tee minusta hevosta?

ellauri267.html on line 430: Muurahainen. Toivon, että jonain päivänä käytän sinua huonommin Portugalissa.

ellauri267.html on line 435:   Muurahainen. [ Makuusennossa. ] Pidä kiinni, rakas Thrum-hattuni: tottelen sinua iloisesti. – Näen, että vastustamattomuuden oppia ei koskaan harjoiteta perusteellisesti, mutta kun ihminen ei voi auttaa itseään.

ellauri267.html on line 441:   On pakko. [ Suurtavara Muur. ] Nyt, sirrah, seuraa, sillä sinulla on tarpeeksi köyttä: Vauhtiisi, roisto, ravi ja laukkaa: - Nopeasti, siellä. - Jep! Mitä enemmän rahaa sinulle tarjotaan, sitä enemmän luottoa sinulla on. [ Murkku seuraa suitsien päässä käsillään ja jaloillaan ja tekee kaikki asentonsa.]

ellauri267.html on line 445: On pakko. Hän on paras pala ihmisen lihaa markkinoilla, ei silmä-arka koko ruumiissaan. Tunne hänen jalkansa, mestari; ei lasta, spavin tai tuuli-sappi.

ellauri267.html on line 450: On pakko. Paksu-hengittää hieman; ei muuta kuin ikävä vilustuminen haudoissa makaamalla yötä; mutta ääni, tuuli ja raajat, minä takaan hänelle. – Kokeile häntä hieman löysällä ravilla.

ellauri267.html on line 453: Muurahainen. Taivaan tähden, omistaja, säästä minut: tiedät, että olen vain rikki.

ellauri267.html on line 457:   On pakko. Helmi, soitatko hänelle? hän on merkittävä todellisen rotuinen peto; rohkeasti kädellä. Mark, mutta myös hänen muotojensa puhtaus: hänen emänsä voi olla espanjalainen gennet, mutta oikea väkäs isänä, tai minulla ei ole taitoa hevoslihassa: - Mene naimisiin, pyydän hänestä kuusisataa xeriffiä

ellauri267.html on line 459:   Mufti. Mitä sinä puuhaat, sirrah?

ellauri267.html on line 463:   Mufti. Ja aijoit laittaa rahat omaan taskuun.. Ja mitä toiselle orjalleni on käynyt? Olet myös myynyt hänet, minulla on ilkeä epäily.

ellauri267.html on line 465:   On pakko. Tiedän, että sinulla on, herrani; mutta kun ohjasin tätä nuorta vahvaa miestä, tuo vanha kipinä, joka ei ollut muuta kuin nahkaa ja luuta ja sen seurauksena erittäin ketterä, lipsahti sormieni läpi kuin ankerias, sillä hänestä ei ollut mitään kiinni, ja juoksi karkuun ostaa itselleen uuden mestarin.

ellauri267.html on line 472:   Muf. Ja kuinka pidät hänestä? katso häntä hyvin; hän on persoonallinen kristityn koiran kaveri. Nyt luulen, että olet sopiva puutarhuriksi. Ha, mitä sanot, Johayma?

ellauri267.html on line 474:   Joh. Hän voi siirtyä kylvämään salaattia, kasvattamaan meloneja ja kastelemaan puutarhalautasta; mutta muuten hyvin saastainen kaveri: kuinka vastenmielisesti hän haisee maalaisvalkosipulilta! fgh, kuinka hän haisee Espanjalle.

ellauri267.html on line 478:   Joh. Voih, mutta tuon inhottavan olennon näkeminen on melkein parantanut minut; ja mistä voin kertoa, että hän on kristitty? ja hänet etsittiin hyvin, hän saattaa osoittautua juutalaiseksi, sillä minä tiedän. Ja sitä paitsi olen aina kaivannut eunukkia; sillä he sanovat, että se on siviiliolento ja melkein yhtä vaaraton kuin sinä, aviomies. - Puhu, kaveri, etkö sinä ole sellainen rauhanomainen ihminen?

ellauri267.html on line 480:   Muurahainen. Minua ei koskaan pidetty sellaisena omassa maassani; enkä myöskään kovin rauhallinen, kun olen hyvin kiihottunut.

ellauri267.html on line 482:   Muf. Ammatillesi, koira; sido jessamiinit tuolla lehtimajassa ja käsittele veitseäsi taitavasti: tiukasti sanon, mene tiukasti yritykseesi; työnnä, olet maksanut minulle paljon, ja sinun täytyy ansaita se työlläsi. Tässä on runsaasti tarjoilua sinulle, roisto; salaattia puutarhassa ja vettä säiliöön ja lomapäivinä Johayman ripsipiirakan nuolemista, kun sen ansaitset.

ellauri267.html on line 486:   Muurahainen. [ Jalkojen teko. ] Miksi, rouva, voin tehdä yhtä paljon kuin kuka tahansa mies, kauniin naisen palveluksessa. Osaan soittaa huilua ja laulaa; Voin kantaa sateenvarjoasi ja tuulettaa rouvaasi ja viilentää sinua, kun olet liian kuuma; on hyvä, mikään palvelus ei päivällä eikä yöllä tule epäonnistumaan minulle; ja sitä paitsi olen niin nopea huolissani, että sinun tarvitsee vain silmäillä minulle milloin tahansa saadaksesi minut ymmärtämään velvollisuuteni. [ Hän vilkuttaa hänelle. ]-Hienoa, hän on jo vihjannut silmäniskua. [Syrjään.]

ellauri267.html on line 494: Muurahainen. Rahaa ja rakkautta nipistys kämmenen sisällä kauppaan. 

ellauri267.html on line 499:   Muf. Tule sisään, Johayma; säädä muita vaimojani ja sivuvaimojani ja jätä kaveri hänen työhönsä.

ellauri267.html on line 513: [Exeunt Mufti ja Johayma.]

ellauri267.html on line 515: Muurahainen. [ Yksin. ] Kiitos siitä, mutta minusta ei ole niin kiirettä tulla mussulimieheksi. Hänen avioliitonsa ja kaikesta hänen ylpeytensä vuoksi huomaan hänen tulevan. Kuinka pitkälle kristityn tulee vastustaa, tiedän osittain; mutta kuinka pitkälle riisto nuori kristitty voi vastustaa, on toinen kysymys.

ellauri267.html on line 516: Hän on siedettävä, ja minä olen köyhä muukalainen, kaukana paremmista ystävistä ja ruumiillisessa välttämättömyydessä. Nyt minulla on outo kiusaus kokeilla, mitkä muut naiset kuuluvat tähän perheeseen: en ole kaukana naisten asunnosta, olen varma; ja jos nämä linnut ovat etäällä, tässä ne nauravat yhdessä. [ vetää esiin "huilunsa". ] Jos näillä pyhillä markkinoilla on monenlaista maurien lihaa, olisi hulluutta jakaa kaikki rahani ensimmäisellä kaupalla. [ Hän pelaa huilulla. Ritilä avautuu ja Morayma, Muftin tytär, ilmestyy siihen. ]—Ai, siellä on ilmestys! Tämä on muftin arvoinen suupala; tämä on nautintopala salassa; Tämä on hänen Alkoraaninsa mysteeri, joka on jätettävä mautonta profaanin tiedosta; tämä on hänen lomahartautensa. – Katso, hänkin viittoi.

ellauri267.html on line 521: Muurahainen. Minä tulen. Minä tulen, minä takaan sinulle; pieninkin pilke oli tuonut minut luoksesi; sellainen toinen ystävällinen tavu tai kaksi muuttaisi minut meteoriksi ja vetäisi minut luoksesi.

ellauri267.html on line 525:   Muurahainen. Oi sinä kaunis pieni sydän, lennätkö sinut tänne? Pidän sen lämpimänä, takaan sen, ja haudan sen uuteen pesään. – Mutta nyt aarrekammioni, se on kääritty nenäliinaan; ei täällä kurkista, vaikka kaipaankin kirjoittaa hänen arabiankieliset kirjoitukset ja koukut. Mutta minun täytyy viedä palkintoni rosvojen tapaan, enkä ajattele saaliin jakamista, ennen kuin olen vapaa vaarasta ja poissa muista ikkunoista. Jos hänen älynsä on yhtä koskettava kuin hänen silmänsä, olen kaksoisorja. Pohjoiset kauneutemme ovat pelkkää taikinaa näille; mautonta valkoista maata, pelkkää piippusavea, jossa ei ole enempää sielua ja liikettä kuin kärpänen talvella.

ellauri267.html on line 534: [Huom tää pari (Muurahainen, Mor)  on siis se tavanomainen B-susipari comixeissa.]  

ellauri267.html on line 547: Lapset voivat murhata vanhempiaan, vaimot aviomiehensä;  


ellauri267.html on line 551: Taivutus. Hyvin päätelty Robin! Anna minun halata sinua!

ellauri267.html on line 553: Thor. Pysy erossa, sykophantti ja pidä HIV-infektio etäällä.

ellauri267.html on line 564:   Tavoite. Silti sinä hajoat; mutta minä luen sydämesi ja tunnen oman viehätysvoimani; sinä rakastat, ja minä olen iloinen kostostani, läpeeni tyytyväinen, mihkä sinä teet.

ellauri267.html on line 572: Olen kova luu, koita vaikka. Ihastuksessa on uusi puuska, jota en ole koskaan kokeillut.

ellauri267.html on line 597: Seb. Vanhalla Alvarilla  oli sellaisia asioita, jotka vaativat meidän avioliittoamme vastaan. Kuten nyt on nähty, ne tylsensivät miekkaani taistelussa

ellauri267.html on line 622: äläkä liiku, kun myrskyinen etelä puhaltaa korkealle: 


ellauri267.html on line 630: Kuinka profeettamme voisi tehdä niin alhaisen teon, 


ellauri267.html on line 645: havaitsi kuninkaalliset vangit käsi kädessä; 


ellauri267.html on line 683: joka voidaan vääntää hankkeesi hyväksi.

ellauri267.html on line 685: Emp. Tako sitten sellainen ja työnnä se jollekin vanhan 


ellauri267.html on line 706: Ja tuo turhat muistomerkit profeetallesi, 


ellauri267.html on line 717: Mutta se ei kiellä sinua ihastuttamasta häntä. 


ellauri267.html on line 739: Miksi sinun pitäisi poimia vihreitä vastenmielisiä hedelmiä haluttomasta oksasta, 


ellauri267.html on line 751: Maistan neuvoasi; hiänen halunsa heräävät uudet, 


ellauri267.html on line 755: Taivutus. [ Syrjään. ] Thorax, vanha homo, tiedän ennenkin, ei tottele: 


ellauri267.html on line 780: odottamattomasta alhaisuudesta, joka paljastui. 


ellauri267.html on line 787: Seb. Alhaista ja kiittämätöntä en koskaan ajatellut; 


ellauri267.html on line 805: jonka minulla oli hallussani. 


ellauri267.html on line 812: Tav. Hirviön ja parhaiden ihmisten välissä!  


ellauri267.html on line 814: Hänelle heidän huokaavat kuningattarensa halveksivat herraansa; 


ellauri267.html on line 836: ja kärsii taivaan puolesta, jonka hän alhaalta jätti.

ellauri267.html on line 844:     - Raahataanko tuo orja kuoliaaksi? –

ellauri267.html on line 847: Huuta turhaan profeettaasi ja uhmaa sitten häntä, 


ellauri267.html on line 848: koska haluat voiman pelastaa sinut.

ellauri267.html on line 853: ulos lihastaan ja sulkee elämän yhtä rauhallisesti 


ellauri267.html on line 890: Ikuinen Providence, R.I. näyttää ylivalvotulta, uinuvalla nyökkäyksellä suostuu murhaan.

ellauri267.html on line 893: Rukoile henkesi puolesta; Oi, kysy sitä tyrannilta: Hopea ei ole häpeä; trust me, rakas, ei se ole mitään. Kuolisin sinun puolestasi, mutta en vslitettavasti voi; Ylpeä sydämeni halveksii sitä jopa sinua kohtaan. – Silti hiljaa? Meneekö Portugalin kuningas kuolemaansa kuin mykkä kala?

ellauri267.html on line 901: Ei, ei pysty syleillä polviasi vastenmielisillä käsillä, jotka rakkuloivat, kun ne koskettavat sinua: Se on liian hapokasta. Silti näinkin, toistaiseksi voin pelastaa Sebastianin hengen.

ellauri267.html on line 910:   Emp. Polvistu vaan edelleen ja halaa edelleen! Avaa suu! Se on kaksinkertainen ilo tulla halatuksi ja nähdä Sebastianin kuolevan. Men ett delat päron är inget päron.

ellauri267.html on line 923: Emp. Paljon yhtä Orjan suussa, hallitsijan valtaa vastaan. 


ellauri267.html on line 932: En pyydä, minä haastan oikeuden nyt. – 


ellauri267.html on line 940: [Häntä viedään kamppailemaan; Keisari ja Taivutin seuraavat jäykkinä. 
 Sebastian kamppailee vartijoidensa sylissä ja pudistaa irti toisen heistä; 
mutta kaksi muuta tulevat sisään ja pitävät häntä; hän ei puhu ihan koko ajan.]

ellauri267.html on line 952: Alhainen kosto on kosto itselleni:-[Kävelee taas.] 


ellauri267.html on line 959: Thor. Kuulet ihan hyvin; tiedät kerrankin tarpeeksi: - 


ellauri267.html on line 1011: Ja luojan kiitos, hänellä on se, ei ole mikään ämmä Muhammed.

ellauri267.html on line 1031: Thor. [Izexeen] Se voi olla niin. – Olen oudosti järkyttynyt; Nopeat ampumiset raajoihini ja pistelyt kivut, ahdistukset sydämessäni, kouristukset hermoissani,kylmän väreet ja sisäelinteni palat, pienessä maailmassani sota aiheuttaa sekaannusta, hävitä ja saada takaisin, lyödä ja lyödä takaisin, Kun hetkelliset voittajat luopuvat. – Voiko se olla myrkkyä! Yhden tenorin myrkyt taisin vetää hanuriin,

ellauri267.html on line 1042:   Muftin puutarhasta, jossa pidetään lehtimajajuhlaa. Koominen reliefi.

ellauri267.html on line 1044:   Anna Muurahainen. Hän nimeää itsensä Morayma; Muftin ainoa tytär ja neitsyt! Jepu jee! Pian immenkalvo repelee! Tämä on aika ja paikka, jonka hän määräsi kirjeessään, mutta hän ei tule. Miksi, sinä suloinen herkullinen olento, miksi kidutat minua viivytykselläsi! Uskallatko olla väärässä tehtävässäsi? Mitä yön viileässä ja hiljaisuudessa ja uudelle rakastajalle? - Rokko tekopyhälle isällesi, joka opetti sinua niin vähän uskontonsa suloisimmassa kohdassa. - Hark, kuulen hänen silkkivaippansa kahinaa . Nyt hän tulee, nyt hän tulee: - ei, ripusta se, se oli vain tuulen vihelystä appelsiinipuiden läpi. - Nyt taas kuulen kauniin jalan kuoppauksen pimeän kujan halki: – Ei, se on tamman poika, joka on irronnut ja pureskelee meloneja. – Voi odottavan rakastajan kurjuutta! No, minä joudun epätoivoon, menen lehtimajaani ja yritän nukkua.

ellauri267.html on line 1046: [Astu sisään Johayma maurien vaippaan käärittynä.]

ellauri267.html on line 1048:   Joh. Tähän asti rakkauteni on kantanut minut, melkein tietämättäni, minne olin menossa. Jatkanko? löydänkö itseni? – Mitä vahinkoa minä teen vanhalle miehelleni! Mutta mikä vahinko, koska hän on vanha ja hänellä on kolme vaimoa ja kuusi sivuvaimoa, vierelläni! Se on vain oman kymmenykseni varastaminen häneltä.

ellauri267.html on line 1050:   Muurahainen. [ Nostaa itseään hieman ja katsoo. ] Vihdoinkin hän; tämä ei ole illuusio, olen varma; Hän on todellinen lihan ja veren paholainen, eikä hän olisi koskaan voinut viettää parempaa aikaa houkutellakseen minua.

ellauri267.html on line 1054:   Muurahainen. Kyllä, kiitän luontoa.

ellauri267.html on line 1056:   Joh. Ja en ole vielä vanha enkä ruma: Hän ei varmasti hylkää minua. Muurahainen. Ei; sinä et saa panttia neitopäätäsi, hän ei tee sitä. Joh. Mufti herkutteli toisilla naisilla ja piti minut paastoamassa.

ellauri267.html on line 1058:   Muurahainen. Oi, pyhä kurkku!

ellauri267.html on line 1060:   Joh. Saarnasi raittiutta ja harjoitti ylellisyyttä! mutta kiitän tähtiäni, olen rakentanut enemmän hänen esimerkillään kuin hänen käskyllään.

ellauri267.html on line 1062:   Muurahainen. [ Syrjään. ] Jumalallisin väitetty; hän on koko Afrikan paras kasuisti. [ Hän ryntää ulos ja syleilee häntä. ] En kestä enää syleillä sinua, rakas Morayma; vanha käsittämätön huora, isäsi, voisiko hän odottaa kylmää siveyttä synnyttävältä lapselta?

ellauri267.html on line 1066:   Muurahainen. Miksi, etkö olekin, rouva? [heittää pois burnuusin]

ellauri267.html on line 1070:   Muurahainen. Kiitti kaikesta hyvästä, pahoinvoiva vaimo!

ellauri267.html on line 1072: Joh. Mitä! oletko hämmentynyt ja seisot mykkänä? Eikö seiso eneä? Sano rakas rakastajatar, jos haluat; sillä se on otsikko, jonka haluan. Tämä kuupaiste tulee loukkaavaksi silmilleni; tule, kävelemmekö lehtimajaan? siellä voimme korjata kaikki virheet.

ellauri267.html on line 1073: Muurahainen. Se on lähellä ja pimeää.

ellauri267.html on line 1077:   Muurahainen. Mutta siellä en voi miellyttää itseäni kauneutesi näkemisellä.

ellauri267.html on line 1081:   Muurahainen. Mutta ilma ei sekoitu.

ellauri267.html on line 1085:   Muurahainen. Ajattelen todellakin, että jos minut viedään mukaasi...

ellauri267.html on line 1089:   Muurahainen. [ Syrjään. ] Jos Morayma tulee ja ottaa minut mukaansa lehtimajaan, olen vaihtanut tuon timantin hienosti tähän kiveen.

ellauri267.html on line 1093: Muurahainen. Ja te afrikkalaiset olette sellaisia termagantteja, ettet pysähdy mihinkään. Minun täytyy olla selvä sinun kanssasi, - olet naimisissa ja pyhälle miehelle, uskontosi päämiehelle: mene takaisin kammioosi; menkää takaisin, sanon minä, ja harkitse sitä tänä yönä, kuten teen omalta osaltani: olen uskollinen sinulle ja keksin kaikki argumentit, jotka voin noudattaa sinua; ja kuka tietää, mutta seuraavassa kokouksessamme suloisella paholaisella voi olla enemmän valtaa minuun? Olen oikeaa lihaa ja verta, voin kertoa sen sinulle lohdutukseksesi.

ellauri267.html on line 1095:   Joh. Lihaa ilman verta, luulen sinun olevan; tai jos on, se on yhtä kylmä kuin kalojen. Mutta minä opetan sinulle kustannuksellasi, mitä kostoa on odotettavissa, jos hylkäät naisen, joka on tarjonnut sinulle rakkautensa. – Apua, apua, siellä! eikö kukaan tule avuksi?

ellauri267.html on line 1097:   Muurahainen. Mitä tarkoitat, rouva? taivaan tähden, rauha; miehesi kuulee sinua; ajattele omaa vaaraasi, jos et ajattele minun.

ellauri267.html on line 1099: Joh. Kiittämätön kurja, et ansaitse sääliä! – Auta, auta, aviomies, tai tulen ihastuksi! konna on liian vahva minulle! Apua, apua, sääli köyhää ahdistunutta olentoa!

ellauri267.html on line 1105: Muf. Oi sinä konna, kuinka kauheaa jumalattomuutta teet! mitä, ihastun poveeni vaimon! – Vie hänet pois; ryöstää hänet , pane se paaluun, päästä eroon maailmasta sellaisesta hirviöstä!

ellauri267.html on line 1108:   Muurahainen. Armoa, rakas mestari, armoa! kuule minua ensin, ja sen jälkeen, jos olen ansainnut hirttämisen, älä säästä minua. Mitä olet nähnyt provosoivan sinut tähän julmuuteen?

ellauri267.html on line 1110: Muf. Olen kuullut vaimoni huudot; köyhän viattoman karitsan haukkumisen. – Etkö nähnyt mitään, sanotko? Jos näen karitsan makaavan verenvuotoa ja teurastajan hänen vieressään veitsensä vedettynä ja verisenä, eikö se ole riittävä todiste murhasta? Tulen liian myöhään, ja teloitus on jo tehty.

ellauri267.html on line 1111: Muurahainen. Rukoile, ajattele järkevästi, sir; pitääkö mies tappaa vertauksen vuoksi? Väkivaltaa ei ole tehty; ei ole tarkoitettu; lammas on elossa, ja jos uskallan sanoa teille, niin en ole sen enempää lammas kuin teurastaja.

ellauri267.html on line 1113: Muurahainen. [Syrjään.] Olkaa kärsivällisiä, rouva, ja puhukaa vain totta, niin teen mitä tahansa palvellakseni teitä: sanon vielä kerran ja vannon myös, että teen mitä tahansa palvellakseni teitä.

ellauri267.html on line 1119:   Joh. Annan hänelle anteeksi, vaikka hän ei ole vielä tehnyt mitään. Hän itse tietää parhaiten, mitä hän tekee tämän jälkeen tuottaakseen minulle tyydytystä.

ellauri267.html on line 1121:   Muurahainen. Mitä tahansa, mitä tahansa, rakas rouva: en kieltäydy mistään työstä.

ellauri267.html on line 1123:   Muf. Mutta eikö hän tarkoittanut pahaa? eikö hän yrittänyt mitään?

ellauri267.html on line 1127:   Muf. Kenneliisi, sirrah; kuoleta lihaasi ja mieti, kenen perheessä olet.

ellauri267.html on line 1137:   Muurahainen. Oletko sinä siellä, suloinen kiusaukseni! silmäni, elämäni, sieluni, kaikki!

ellauri267.html on line 1141:   Muurahainen. Ei mitään, ennen kuin tulit uudelleen luomaan minut; sinä et tunne omien viehätysvoimasi voimaa: Anna minun syleillä sinua, niin näet kuinka nopeasti voin muuttua pahaksi.

ellauri267.html on line 1145:   Muurahainen. Jos olisin kuollut kunniallisesti, maineeni todellakin olisi kuulostanut kovalta, mutta en olisi koskaan kuullut räjähdystä: - Tule, älä tee itsestäsi luonteeltaan huonompaa kuin olet; pelastaakseni henkeni, olisit tyytyväinen, jos lupaan mitä tahansa.

ellauri267.html on line 1149:   Muurahainen. Voitko epäillä, että vaihtaisin sinut Johaymaan?

ellauri267.html on line 1151:   Mor. Ei; mutta voin odottaa, että saat meidät molemmat. Rakkaus on himoa; Minun täytyy saada teidät kaikki; sydän sydämelle on tasa-arvoinen temppu. Lyhyesti sanottuna olen nuorempi, mielestäni komeampi ja olen varma, että rakastan sinua paremmin. Hän on ollut äitipuolini nämä viisitoista vuotta: sinä luulet, että ne ovat hänen kasvonsa, mutta se on vain värjätty vigard; hän pukeutuu siihen haarniskaansa; tuuman paksuus maalia pesun lisäksi. Hänen kasvonsa ovat niin vahvistuneet, että et voi lähestyä sitä ilman lapiota; mutta hänen pysyvyytensä vuoksi voin sanoa sinulle lohdutukseksesi, että hän rakastaa kuolemaan asti, tarkoitan sinun omaasi; sillä kun hän on uupunut sinut, hän varmasti lähettää sinut toiseen maailmaan tarinoiden kertomisen pelossa, sillä hän on jo palvellut kolmea orjaa, sinun edeltäjiäsi, onnellisen muistin hyväkseen. Hän on tehnyt hurskaasta isästäni tietääkseni kolmipakan aisan.

ellauri267.html on line 1153:   Muurahainen. Prythee, estä hänet sitten; ja ota ainakin minun leikkaus ensin. Menen naimisiin kanssasi ja teen sinusta kristityn, sinä pirun uskoton.

ellauri267.html on line 1155:   Muurahainen. Onko kukaan koskaan kuullut pienen mupetin väittelevän niin kierosti niin hyvää asiaa vastaan! Tule, prythee, anna minun ennakoida hieman tulojani.

ellauri267.html on line 1159:   Muurahainen. Älä koskaan epäile sitä; ja rakkautta yltäkylläisesti, vaeltaakseni kanssasi kaikkialla maailmassa.

ellauri267.html on line 1161:   Mor. Kahdentoistasadan tuhannen kruunun arvo arkussa!

ellauri267.html on line 1163:   Muurahainen. Raskas taakka, taivas tietää! mutta meidän täytyy rukoilla kärsivällisyyttä tukeaksemme sitä.

ellauri267.html on line 1207: Mikä viesti Mustaphalta?

ellauri267.html on line 1209: Kinkku. Mitä haluat. 


ellauri267.html on line 1230: Howe'er harppaus on vaarallinen ja laaja.

ellauri267.html on line 1234: Ja kuulen paksusti hakkaavien jalkojen tallaamista;  


ellauri267.html on line 1245: Taivutus. May all your enemies be like that dog, 


ellauri267.html on line 1246: Jonka eroava sielu työskentelee ihan huulilla.

ellauri267.html on line 1250: Taivutus. And marshalled too; 


ellauri267.html on line 1285: Skulkedin öisessä kahakassa?  


ellauri267.html on line 1296: töykeämpiin taisteluihin, et halua yhtään sekuntia sekaantua tähän. 


ellauri267.html on line 1300: Taivutus, thou shalt lead them in my place. 


ellauri267.html on line 1302: Tavoite now returns with all her charms; 


ellauri267.html on line 1305: Had long been hammering, in his lonely cell, 


ellauri267.html on line 1311: And, having found his heaven, he fixed it then and there.

ellauri267.html on line 1318: Näytelmä sijoittuu Pohjois-Afrikkaan, jossa Portugalin kuningas Don Sebastian ja hänen liittolaisensa on voitettu ja vangittu maureita vastaan käydyn sodan jälkeen. Sebastianin tärkein halu on mennä naimisiin rakastamansa naisen kanssa, Almeyda, Barbaryn kristitty kuningatar, jota myös pidetään vankina. Tämän hän onnistuu tekemään sen jälkeen, kun keisari Muley-Moluch on antanut hänelle jonkin verran vapautta, jotta Sebastian voi yrittää voittaa Almeydan käden keisarille. Sebastian ja Almeyda pakenevat keisarin kostoa avioliitostaan, koska hänet tapetaan kapinassa, mutta he eivät pakene kohtaloa. Viimeisessä näytöksessä he oppivat vanhalta neuvonantajalta Alvarezilta, joka on juuri vapautettu vankeudesta, että he ovat velipuoli ja sisar, joilla on ollut sama isä. Heidän suhteensa insestisyys, vaikka se olikin tietämätöntä, pakottaa heidät eroamaan ja vetäytymään erillisiin uskonnollisiin taloihin.

ellauri267.html on line 1320: Maurit kuvataan koko näytelmän ajan ryhmittymien repiminä ääliöinä, ja suurin uhka on keisarin suosikin Benducarin pyrkimys kaataa hänet valtaistuimelta, näennäisesti keisarin veljen Muley-Zeydanin hyväksi, mutta todellisuudessa itselleen. Tässä yrityksessä hän ottaa mukaan väestön uskonnollisen johtajan Mufti Abdallan ja Thoraxin, kristityn, joka on kääntynyt Sebastiania vastaan ja liittynyt maureihin. Borax liittyy myöhemmin Sebastianiin keisarin kaatumisen jälkeen voittaakseen kansannousun ja palauttaakseen arvokkaat johtajat paikoilleen. Koominen osajuoni sisältää kristityn vangin Don Antonion pyrkimykset paeta muftin kotitaloudesta tyttärensä Morayman ja hänen aarteensa kanssa samalla tavalla kuin Lorenzo ja Jessica pakenevat Shylockista Shakespearen Venetsian kauppiaassa (pr. 1604).

ellauri267.html on line 1322: Joskus draamasta löytyy myös poikkeuksellisia epätodennäköisyyksiä. Esimerkiksi Thorax, joka on menettänyt maurien luottamuksen, myrkytetään kahdella heistä, Benducar ja Mufti, mutta selviää, koska jokainen myrkky neutraloi toisen vaikutuksen. Silti Don Sebastian, Portugalin kuningas, havainnollistaa muita Drydenin dramaattisen taiteen piirteitä, jotka ovat vähemmän ilmeisiä, mutta vaikutusvaltaisempia ja merkittävämpiä: insestin teema, todellinen tai tukahdutettu; antiklerikalismi; poliittinen satiiri ja viittaukset; ja sovintokohtauksia.

ellauri267.html on line 1324: Tampaxilla on voimakas kauna, koska Sebastian ei palkinnut häntä riittävästi aiemmasta palveluksestaan ja myönsi Violanten käden toiselle hovimiehelle, Henriquezille. Kohdatessaan välittömän taistelun kuolemaan Boraxin kanssa Sebastian selittää, että Henriquez oli ensin etsinyt Violanten kättä, että Henriquez oli kuollut puolustaessaan Sebastiania ja että Violante odottaa nyt Boraxia. Hyväksyessään Sebastianin selityksen Borax esittää, palautetaan suosioon ja lupaa palvella Sebastiania yhtä uskollisesti kuin Henriquez oli tehnyt. Viimeisessä näytöksessä Borax auttaa Sebastiania kantamaan miehekkäästi syyllisyyden ja menetyksen tunteensa. Voimakkaan vastakkainasettelun kohtaukset antavat dramaturgille mahdollisuuden näyttää erilaisia tunteita lyhyessä tilassa sekä intohimojen lisääntymistä ja vähenemistä. Drydenin kyky vangita tällainen sävyvalikoima kompensoi jossain määrin sitä, että hänellä ei ole suurempaa lahjaa dramaturgina - kykyä osoittaa hahmojensa kasvua ja kehitystä. Mutta kuka vittu on Alonzo?

ellauri267.html on line 1326: On epäselvää, miksi antiklerikalismista tulee niin näkyvä teema Drydenin teoksissa, vaikka näyttää uskottavalta, että hänen syvä epäluottamuksensa ja vastenmielisyytensä puritaanista vaikutusta kohtaan poliittisiin asioihin voi osittain selittää sen. Mufti edustaa Drydenin tyypillistä pappia, joka on yleensä satiirin kohde sekä runoissa että näytelmissä. Hän on kunnianhimoinen, ahne, aistillinen, hurskas ja yleensä tekopyhä. Mufti näyttää naurettavalta sekä poliittisissa että henkilökohtaisissa asioissa, ja siitä tulee huumorin ja halveksunnan kohde. Dryden ei pilkkaa Englannin kirkon pappeja, mutta missä tahansa hän esittelee pakanallisen, muslimin tai roomalaiskatolisen uskonnollisen hahmon, hahmosta tulee satiirin kohde. Seijalla on tapana haukkua järeästi Carlsonin muuta sukua välttäen siten haukkumasta henk.koht. Latea.

ellauri267.html on line 1347: Elizabeth oli kuningatar Victorian tyttärentytär. Hänen vanhempansa olivat Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa Alice ja Hessenin suurherttua Ludvig IV. Hänen sisarensa oli Aleksandra, Venäjän tsaaritar, Suomen sortajan tsaari Nikolai II:n vaimo. Elisabet oli todellakin tärkeä tekijä siinä, että hänen sisarensa meni naimisiin tsaarin kanssa, mitä hän saattoi kyllä myöhemmin katua. Elizabeth meni naimisiin Venäjän suurherttua Sergei Aleksandrovitšin kanssa, viimeisen tsaarin sedän kanssa. Se oli rakkausottelu ja muuten onnistunut, vaikkakin lapseton avioliitto, joka päättyi, kun Serge murhattiin traagisesti.

ellauri267.html on line 1349: Leskeus avasi toisaalta Elizabethille rahahanat. ja mahdollisuuden luoda hurskauden ja hyväntekeväisyyselämän. Hän varttui luterilaisena kotimaassaan, mutta Venäjällä ollessaan hän rakastui Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja kääntyi sinne. Huolellisen harkinnan jälkeen hän alkoi käyttää huivia ja rakensi luostarin ja yhteisön hoitaakseen, ruokkiakseen ja opettaakseen Moskovan köyhiä. Tämä oli kukoistava yhteisö ja teki merkittävää hyväntekeväisyystyötä. Oli erittäin valitettavaa, että Romanovien dynastian kukistuminen ja kommunismin nousu vaikuttivat vahingollisesti yhteisöön ja Elisabetin elämään.

ellauri267.html on line 1358: Kaupunki tunnetaan myös nimellä Alcazarquivir espanjaksi tai Alcácer - Quibir portugaliksi . Nimi tarkoittaa "isoa linnaa". Kaupunki sijaitsee lähellä Loukous -jokea, mikä tekee El-Ksar-el-Kebiristä yhden Marokon rikkaimmista maatalousalueista. El-Ksar el-Kebir tarjoaa lähes 20 % tarvittavasta Marokon sokerista. Naapurikaupunkeihin kuuluvat Larache, Chefchaouen, Arbawa ja Tateft.

ellauri267.html on line 1361: Vuonna 1578 Portugalin kuningas Sebastian kärsi musertavan tappion Alcácer Quibirin taistelussa Marokon kuninkaan Abd al-Malikin käsissä , mikä päätti Portugalin pyrkimykset tunkeutua Maghrebille ja kristinuskoa . Molemmat kuninkaat kuolivat taistelun aikana, samoin kuin Abdallah Mohammed , joka oli liittoutunut Sebastianin kanssa. Kuningas Sebastianin kuolema aloitti tapahtumat, jotka johtivat Portugalin ja Espanjan kruunujen väliaikaiseen liittoon Espanjan Filip II :n alaisuudessa . Kuningas Abd al-Malikin voitto antoi Marokolle huomattavaa voimaa ja kansainvälistä arvovaltaa.

ellauri267.html on line 1363: Kaupunki koki huomattavan kasvun, kun tärkeä espanjalainen varuskunta asettui vuonna 1911 osaksi Espanjan Marokon protektoraattia Marokossa. Marokon itsenäistymisen ja kuningas Hassan II: n rakentaman Oued el Makhazine -säiliön Loukkos-joen hallintoa varten kaupungista tuli tärkeä alueellinen maatalouden jakelukeskus.

ellauri267.html on line 1365:     1. vuosituhat eaa.: perustettiin karthagolaisten siirtomaaksi

ellauri267.html on line 1367:     Puunilaissotien jälkeen se joutui roomalaisten hallintaan nimellä Oppidum Novum .

ellauri267.html on line 1377:     1956: Marokon itsenäistyessä Alcazarquivir siirtyy Espanjan hallinnasta ja nimettiin uudelleen Ksar el-Kebiriksi.

ellauri267.html on line 1382: Don Sebastian oli Portugalin prinssi João Manuelin ja hänen puolisonsa Itävallan Joannan poika. Hän oli Portugalin kuninkaan Juhana III: n ja Itävallan kuningattaren Katariinan pojanpoika. Hän katosi (oletettavasti kuoli taistelussa) Alcácer Quibirin taistelussa Marokon Saadilaisia vastaan. Sebastian I: tä kutsutaan usein halutuksi (portugaliksi "o Desejado") tai Kätketyksi (portugaliksi "O Encoberto"), sillä portugalilaiset kaipasivat hänen paluutaan lopettaakseen Portugalin rappion, joka alkoi hänen kuolemansa jälkeen. Häntä pidetään portugalilaisena esimerkkinä vuoristolegendassa nukkuvasta kuninkaasta, sillä portugalilaisen perinteen mukaan hän palaa sumuisessa aamunkoitteessa Portugalin hädän hetkellä.

ellauri267.html on line 1384: Timothy Coates (n.h.) from Charleston, S.C. wrote that:

ellauri267.html on line 1389: Coates pääsi high schoolista 1970. Professor Timothy Coates from Charleston, S.C. awarded the honor and medal of "Commander of the Order of Santiago da Espada" to the President of Portugal. 

ellauri267.html on line 1391: Anthony R. "Walt" Disney, one of the foremost recent scholars of Portuguese history in English commented on the other hand that:

ellauri267.html on line 1393:   Sebastião was one of the most extraordinary monarchs that Portugal ever produced. Ascending the throne in an atmosphere of great emotion, he was widely acclaimed as the answer to his subjects’ prayers and a prince who would save his country’s independence. Two decades later, he achieved precisely the opposite, dying heroically but unnecessarily on the distant North African battlefield of Al-Ksar al-Kabir on 4 August 1578, leaving no heir to succeed him. The collection concludes with studies under the heading of 'historiography and problems of interpretation', on Britain's Charles III and his boxer Camilla, and on Vasco da Gama's reputation for violence.

ellauri267.html on line 1396: During the time of the Iberian Union, between 1580 and 1640, four different pretenders claimed to be the returned King Sebastian, including Gabriel de Espinosa. The last of these pretenders, who was in fact an Italian, was hanged in 1619, while another was obtained by the Spanish from Venice, tried, found guilty and hanged in 1603. Vale-dimitrejä kuin nippu kyrpiä.

ellauri267.html on line 1401: Even as late as the 19th century, "Sebastianist" peasants in the town of Canudos in the Brazilian sertão believed that the king would return to help them in their rebellion against the "godless" Brazilian republic.

ellauri267.html on line 1403: Sebastian's life was dramatised in 1843 in the opera Dom Sébastien by the Italian composer Gaetano Donizetti. This was the last opera that Donizetti completed before going insane as a result of syphilis.

ellauri269.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri269.html on line 38: World of Warcraftin pelihahmoja Warsaw Gulch Battlegroundin edustalla.     

ellauri269.html on line 49:   The tale type index was criticized by Vladimir Propp of the Russian Formalist school of the 1920s for ignoring the functions of the motifs by which they are classified. Furthermore, Propp contended that using a "macro-level" analysis means that the stories that share motifs might not be classified together, while stories with wide divergences may be grouped under one tale type because the index must select some features as salient. He also observed that while the distinction between animal tales and tales of the fantastic was basically correct — no one would classify "Tsarevitch Ivan, the Fire Bird and the Gray Wolf" as an animal tale just because of the wolf — it did raise questions because animal tales often contained fantastic elements, and tales of the fantastic often contained animals; indeed a tale could shift categories if a peasant deceived a bear rather than a devil.

ellauri269.html on line 51:   Author Pete Jordi Wood claims that topics related to homosexuality have been excluded intentionally from the type index. Similarly, folklorist Joseph P. Goodwin states that Thompson omitted "much of the extensive body of sexual and 'obscene' material", and that - as of 1995 - "topics like homosexuality are still largely excluded from the type and motif indexes." That is a huge lacuna indeed.

ellauri269.html on line 53: An important advance over these traditional classifications is TV Tropes. TV Tropes is a wiki website that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, which it refers to as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering various tropes to those in general media, toys, writings, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics. The nature of the site as a provider of commentary on pop culture and fiction has attracted attention and criticism from several web personalities and blogs. Non-Playing Characters are non-voluntarist characters who let others make their life decisions.

ellauri269.html on line 58: Uther Pendragon was the most controlled man Arthur had ever known, and yet his eyes were bright with unwashed tears as he placed his arm on Arthurs's broad shoulders. He spoke in a voice that was powerful trembling with emotion. "By the strength of the Light, may your enemas be well done."

ellauri269.html on line 59: His hand lingered a moment caressingly on Arthur's shoulder, then he too, defecated in his tights.

ellauri269.html on line 61:   Archbishop Foul smiled at the prince kindly. Arthas met the grin evenly, no longer worried. He remembered everything now, or so he thought. "Arise and be recognized," Foul bade him. Arthur did so. The load in his tights was cooling uncomfortably. "Do you, Arthas Menstruel, vow to uphold the honor and codes of the Order of the Silver Hand? Talk to the hand, man!"

ellauri269.html on line 64: Talk to the hand! Tämä ahimsa-käsi kieltää jainalaisilta väkivaltateot.

ellauri269.html on line 66:   Arthas blinked, momentarily surprised at the lack of his title (Prince). Of course, he reasoned. I'm being inducted as a man, not a prince.  "I do". "Do you vow to walk in the grace of the Light and spread its wisdom to this fellow here, man?" "I do". "Do you vow to vanquish weevils wherever it be found, and impregnate the innocent with your very precious life juice?" "I d- oh, by my blood and honor, I bloody well do." That was close, he'd almost messed up!

ellauri269.html on line 68:   Foul gave him a quick wank of reassurance, then turned to address both the clerics and the paladins. "Brothers and sisters you who have gathered here to witness this bear - raise your hands and let the Light illuminate this man."

ellauri269.html on line 70: The clercs and paladins all lifted their ass-wiping  hands, which were now suffused by a soft, golden glow. They pointed them at Arthur, directing the radiance toward him. Arthur's eyes were wide with wonder, and he waited for the glorious glow to envelop him. Nothing happened.

ellauri269.html on line 71: The clerics looked surprised at their hands, then realized: wrong hand! They tried again with the other hand. Still no go!

ellauri269.html on line 73: Don't worry said Archbishop Foul apologetically. This happens every now and then, power shortages, brownouts in the Force, whatever. I bet the oath is good anyway. And now for the refreshments. Arthur irrotteli sukkahousujen takamusta pyllyvaosta. Hän oli piru vieköön vielä jälkiliukas.

ellauri269.html on line 115: The sum total of primates in countries not voting against Russia is 4252443816 plus resident monkeys, which is way more than half of the simian population of the Earth. 

ellauri269.html on line 120: World of Warcraft (suom. Fotataidon Maailma, lyhennettynä WoW) on Tuisku Viihteen kehittämä Warcraft (Fotataito)-pelifarjaan perustuva massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli (MMORPG). Pelifarjan tapahtumat sijoittuvat sen keskeisimpään maailmaan, Azerothiin noin neljä vuotta edellisen Warcraft-pelin, Warcraft III: The Frozen Thronen, tapahtumien jälkeen. Peli julkaistiin Warcraft-pelifarjan 10-vuotispäivänä 23. marraskuuta 2004. Peliin on tähän mennessä julkaistu yhdeksän lisäosaa: The Burning Crusade, Wrath of the Lich King, Cataclysm, Mists of Pandaria, Warlords of Draenor, Legion, Battle for Azeroth, Shadowlands ja Dragonflight.

ellauri269.html on line 124:   31 Niin tuli tuuli Herralta ja ajoi peltokanat merestä, ja hajoitti ne leiriin, täältäpäin päiväkunnan matkan, ja sieltäpäin päiväkunnan matkan leirin ympärille, liki kahta kyynärää korkialle maan päälle. 32 Niin nousi kansa koko sinä päivänä, ja koko sinä yönä, ja koko toisena päivänä, ja kokosi peltokanoja, ja se, joka vähimmän kokosi, hän kokosi kymmenen homeria, ja he leivittivät ne kohta ympäri leiriä. 33 Koska liha oli vielä heidän hammastensa välillä, ja ennenkuin se tuli kuluneeksi, julmistui Herran viha kansan päälle, ja Herra löi heitä vizauxella, 34 Josta se paikka kutsutaan Himohaudaksi (Kibrot-Hattaava); sillä siihen on haudattu himoitseva kansa. 35 Ja kansa matkusti Himohaudoilta Hatserotiin ja pysähtyi Hatserotissa.

ellauri269.html on line 133: 9 Ja Herran viha julmistui heidän päällensä, ja hän meni pois. 10 Niin myös pilvi meni pois majan päältä. Ja katso, niin Mirja tuli kohta spitaliin niinkuin lumi: niin Aaro käänsi itsensä Mirjaa päin, ja katso, hänkin oli pian spitalissa. 11 Sanoi siis Aaron Mosekselle: Ah minun herrani! älä pane tätä syntiä meidän päällemme: sillä me olemme tyhmästi tehneet, ja me olemme syntiä tehneet. 12 Ettei tämä nyt tulisi niinkuin kuollut, jonka puoli lihaa on kulunut lähteissänsä äitinsä kohdusta. 13 Niin Moses huusi Herralle ja sanoi: Ah Jumala, paranna häntä! 14 Ja Herra sanoi Mosekselle: jos hänen isänsä olis hänen kasvoillensa sylkenyt, eikö hänen olisi pitänyt häpeemän seitsemän päivää? Anna sulkea hänen seitsemäksi päiväksi leiristä ulos, ja sitte hän jälleen otettakaan sisälle. 15 Niin MirJam suljettiin seitsemäksi päiväksi leiristä, ja ei kansa matkustanut, ennenkuin MirJam otettiin takaisin. 16 (H13:1) Ja sitte kansa matkusti Hatserotista ja sioitti itsensä Paranin korpeen. Aarolle ei käynyt tietystikään kuinkaan.

ellauri269.html on line 140: World of Warcraftin maailmassa pelaaja voi asettua joko Liittouman (länkkärit, engl. Alliance) tai Lauman (itäpahixet, engl. Horde) puolelle. Kummaltakin puolelta löytyy omat rotunsa (engl. race), joille on kaikille kirjoitettu laaja taustatarina. Rodun valinta vaikuttaa hahmon aloituspaikkaan ja joihinkin taitoihin, mutta peli ei sisällöllisesti muutu kovin oleellisesti eri roduilla pelatessa. Samaa mätkimistä se on aina. Rodun valinnan jälkeen valitaan omalle hahmolle hahmoluokka, nimi ja ulkonäkö.

ellauri269.html on line 142: Liittouman rotuja ovat ihminen, yöhaltia, kääpiö, maahinen, draenei ja worgen  (ruåz. vargen, niikö ihminen on ihmiselle susi). Lauman rodut ovat örkki, tauriini, epäkuollut, peikko, verihaltia ja vesihiisi. Lisäksi on kaksi kummallekin puolelle sopivaa rotua: pandareeni (panda) ja dracthyr (leijaeläin). Battle for Azeroth esitteli myös liittolaisrotuja, joiden avaamiseksi on täytettävä pelin sisäisiä ehtoja tavallisilla roduilla.

ellauri269.html on line 148: Dräänit (Draenei) ovat  Naarun ja Itkun seuraajia ja Pyhän Valon palvojia. He ovat alun perin kotoisin Nya Arguxen kaukaisesta maailmasta ja pakenivat sen jälkeen, kun Sargon yritti turmella heitä. Sitten he asettuivat Viemäriin örkkien (sax. Krauts, ven. Русски) kotimaailmaan, jossa rauhan jälkeen heidät murhattiin raa'asti Guldanin örkkien korruption (eng. holocaust) aikana. Lopulta he asettuivat Azerothiin (eng. USA) etsimään apua taistelussaan palavaa legioonaa (eng. arab commies) vastaan. Dräänit esiteltiin Palava Ristiretki -laajennuksessa. Kz. lähemmin paasausta Tytöt tytöt dräänien rodullisista esikuvista.

ellauri269.html on line 152: New races for our mongoloid clients, inspired by Andy Panda and Charlie Chicken

ellauri269.html on line 156: Suurin osa World of Warcraftin peluusta liittyy tehtävien (engl. quest) tekemiseen, joita saa pelin NPC (Non Playing Character)-hahmoilta. Tehtävästä saa usein palkinnon, joka voi olla esimerkiksi rahaa tai esineitä. Lisäksi lähes kaikista tehtävistä saa kokemuspisteitä (engl. experience points tai lyhyemmin Windows XP). Tehtävillä selvennetään myös pelin juonta. Suuri osa tehtävistä on niin kutsuttuja ketjutehtäviä, joissa uusi tehtävä jatkaa suoritetussa tehtävässä esitettyä tarinaa. Tehtävät saattavat olla muun muassa erilaisten esineiden ja aineiden keräilyä, paikkojen etsimistä, tietylle henkilölle puhumista, tietyssä paikassa käymistä tai tiettyjen vihollisten tappamista. Pelata voi myös yksin, mutta halutessaan pelaaja voi muodostaa ryhmän toisten pelaajien kanssa ja suorittaa tehtäviä, jotka yksin pelatessa olisivat liian haastavia. Ryhmässä pelatessaan pelaaja ottaa usein tietyn roolin asioiden onnistumiseksi. Pelissä voi perustaa myös killan, johon voi kutsua ystäviä, suunnitella oman vaakunan ja ostaa oman kiltapankin, johon killan jäsenet voivat varastoida tavaroita ja rahaa (manta) eli "panna kamat pois". Kiltalaiset saavat uusia kykyjä ja he voivat myös ostaa erilaisia palkintoja. Monien palkintojen ostamiseksi kiltalainen tarvitsee kuitenkin myös manta killalle, eli manaa.

ellauri269.html on line 158: Kun pelaaja kuolee, hänen hahmonsa ilmestyy haamuna lähimmälle hautuumaalle. Toiset pelaajat voivat herättää muita pelaajia henkiin, kahdella pelin hahmolla on myös mahdollisuus ylösnousuun, jolloin toinen voi antaa jollekin toiselle pelaajalle väliaikaisen ylösnousemisen kyvyn. Pelaajan kuollessa hänen käyttämänsä esineet alkavat hajota ja näin ollen vaatia korjausta, jonka tietyt NPC-hahmot voivat suorittaa (luonnolisesti rahaa vastaan). Jos hahmon ruumis on paikassa, johon ei pääse tai jos pelaajalla on jokin muu syy, on mahdollista käyttää hautuumaalla olevaa Spirit Healer -NPC-hahmoa elvyttämään hahmo.

ellauri269.html on line 160: Hahmon luonnissa pelaaja valitsee hahmoluokan (engl. class). Tässä vaiheessa hän voi vaikuttaa siihen, mitä roolia haluaa pelata. Hahmoluokkia on pelissä yksitoista, ja ne ovat kummankin puolen käytettävissä. Myös rodut (engl. race) vaikuttavat hahmoluokan valintaan, sillä kaikki hahmoluokat eivät ole jokaisen rodun käytettävissä. Pelaaja voi muokata hahmoluokkansa kykyjä ja ominaisuuksia taitopisteillä (engl. talents). Pelaajan tulee erikoistua tiettyyn kykypuuhun, joita jokaisella hahmoluokalla on kolme, paitsi druideilla neljä. Kykypuun valinta vaikuttaa suuresti hahmon pelattavuuteen ja siihen, minkä roolin hahmo voi tällöin ryhmässä ottaa. Pelin alkuperäinen tasokatto oli 60 ja nousi seitsemän ensimmäisen lisäosan myötä 120:een. Shadowlandsissä tasokatto alennettiin takaisin 60:een ja tason 120 pelaajat palautuvat takaisin tasolle 50. Nykyinen kattonopeus on 70.

ellauri269.html on line 162: Druidi (engl. druid) on hyvin monipuolinen hahmoluokka, sillä se voi asettua mihin tahansa pelin taistelurooleista. Druidin rooli riippuu käytössä olevasta taitopuusta. Druidin pelaaminen perustuu hahmon olomuodon vaihtamiseen tilanteen mukaan, jolloin hahmon päätehtävä muuttuu muotoa vastaavaksi. Druidi voi muuttaa ulkomuotonsa esimerkiksi fyysistä vahinkoa hyvin kestäväksi karhumuodoksi (engl. Bear form), kovaa vahinkoa tekevään kissamuotoon (engl. Cat Form), nopeaan lentävään lintumuotoon (engl. Flight Form) tai taikoja tekevään pöllömuotoon (engl. Moonkin Form).

ellauri269.html on line 164: Metsästäjä (engl. hunter) on puolestaan fyysistä vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Metsästäjä on erikoistunut mm. jousien ja tuliaseiden käyttöön. Metsästäjä pystyy kesyttämään itselleen lemmikin pelin pedoista ja käyttämään sitä esimerkiksi sitoakseen vastustajansa lähitaisteluun. Lemmikeillä itsellään on myös erilaisia taitoja. Lisäksi metsästäjät voivat ansoittaa maastoa.

ellauri269.html on line 166: Maagi (engl. mage) on vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Maagilla on käytettävissään runsaasti loitsuja aina tulesta ja jäästä salaisiin voimiin (engl. Arcane Magic). Vaurioloitsuilla maagit voivat joko keskittyä vahingoittamaan yksittäistä vihollista tai jopa kaikkia tietyllä alueella olevia vihollisia. Maagi tekee pelissä suurta vauriota, mutta sen heikkous on huono kestävyys.

ellauri269.html on line 168: Paladiini (engl. paladin) on sekarotuinen eli hybridiluokka, joka voi kykypuun valinnoilla toimia parantajana, vahingon tuottajana tai vastaanottajana eli tankkina. Raskaasti haarniskoituneina paladiinit ovat pelin sitkeähenkisimpiä hahmoja erityiskykyjensä ansiosta, joilla he voivat esim. muuttaa itsensä väliaikaisesti vahingoittumattomaksi tai loihtia erittäin voimakkaan parannustaian. Ne ovat ikäänkuin Leopard-panssarivaunuja. 

ellauri269.html on line 170: Pappi (engl. priest) on hahmoluokka, jolla on kaksi tehtävää, vahingon tekeminen tai parantaminen. Papilla on käytössään myös tehokkaita vihollisten hallintataikoja (engl. crowd control, lyh. engl. CC), jotka tekevät vihollisen hetkellisesti puolustuskyvyttömäksi, esimerkiksi kontrolloimalla vihollisen mieltä. Että tämmösiä influenssereita, tai perinteisemmin termein propagandaheppuja ja politrukkeja. 

ellauri269.html on line 172: Rosvo (engl. rogue) voi tiirikoida lukkoja sekä varastaa esineitä tai rahaa NPC-vastustajilta. rosvon tärkein ominaisuus on hiipimiskyky (engl. Stealth), joka on myös joidenkin taitojen edellytys. Rosvo on heikko joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi, mutta sen hyvinä puolina pidetään piiloutumis- ja salamannopeita lähitaistelutaitoja.

ellauri269.html on line 174: Shamaani (engl. shaman) osaa parantaa, tehdä vahinkoa lähitaistelussa ja myös tehdä kauemmas ulottuvia vahinkoloitsuja. Shamaanin tärkeimpiä taitoja ovat toteemit (engl. totem). Niiden avulla shamaani voi saada itselleen tai tuoda ryhmäänsä parannusta tai manaa, parantaa lähitaisteluvoimaansa, parantaa puolustusta ja maagisia voimia ja tuoda lisää tuhovoimaa. Shamaani pystyy herättämään muita pelaajia henkiin ja ainoana pelattavana hahmoluokkana suorittamaan uudelleensyntymän käyttämällä erityistä Ankh-avainta, egyptiläistä käsiasetta joka on tuttu kiekkomaailmasta (Ankh-Morpork).

ellauri269.html on line 176: Manaajavelho (engl. warlock) on maagista pimeiden voimien vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Manaajavelhot ovat keskittyneet pimeisiin voimiin kuten demoneihin ja kirouksiin. Manaajavelhon erikoisuus on kyky imeä muilta hahmoilta elinvoimaa, ja he pystyvät muuntamaan omaa elinvoimaansa manaksi. Apureinaan manaajavelhot käyttävät erilaisia demoneita. Manaajavelhon aiheuttama vaurio perustuu voimakkaisiin kirouksiin (esim. Vittu saatana perrkele! Jumankekka! Hevon vitun rämeet! Vittujen kevät ja kyrrpien takatalvi!), jotka aiheuttavat vastustajille vahinkoa ajan kuluessa, sekä demonien apuun.

ellauri269.html on line 178: Soturin (engl. warrior) kykypuut keskittyvät kahteen tehtävään, vahingon aiheuttamiseen tai vahingon vastaanottamiseen. Soturi on paladiinin ja kuolonritarin ohella fyysisesti kestävin hahmoluokka, johtuen kyvystä käyttää raskasta levypanssaria. Soturit ovat kestäviä myös vahingontekoroolissa. Soturien kyvyt perustuvat raivoon, joka kasvaa taistelun edetessä. Tää on tuttua talvisotaleffoista. 

ellauri269.html on line 180: Kuolonritari (engl. death knight) on Luukurkon suutahduxen (eng. Wrath of the Lich King) -lisäosassa ilmestynyt pelin ensimmäinen sankarihahmoluokka. Sankarihahmoluokkaan tarvitaan jo ennestään käytössä oleva hahmo, ja kuolonritariin tarvittavan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 55 (pandareeneilla ja liittolaisroduilla aloitustaso on 10, mutta muille pääroduille tuli Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi 8). Kuolonritari voi toimia samoissa rooleissa kuin soturi. Kuolonritari on fyysisesti voimakas ja on tarkoitettu käyttämään levypanssaria. Kuolonritari on lähitaistelija, mutta kykenee myös loitsimaan. Nämä ovat hyvin usein rutto- tai tautityyppisiä loitsuja, samoja mitä Jahve käytti Himohaudassa. Yksi kuolonritarin kyvyistä on epäkuolleen apurin (engl. Ghoul) nostattaminen.

ellauri269.html on line 184: Demoninmetsästäjä (engl. demon hunter) on Legion-lisäosassa ilmestynyt pelin toinen sankarihahmoluokka. Demoninmetsästäjään tarvittavan ennestään käytössä olevan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 98 (kunnes Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi tuli 8). Demoninmetsästäjä tehostaa itseään lähitaistelussa demonisella tulella sekä muilla surmatuilta demoneilta viedyillä voimilla.

ellauri269.html on line 186: Loihtija (engl. evoker) on Dragonflight-lisäosassa ilmestynyt pelin kolmas sankarihahmoluokka. Se voi toimia joko pitkän kantaman taistelijana tai parantajana. He käyttävät uudenlaisia Empower-nimityksellä tunnettuja loitsuja. Loihtija aloittaa tasolla 58 (Shadowlandsissä tapahtuneen tasokaton laskemisen johdosta), mutta tarvitsee ennestään käytössä olevan hahmon, jonka kokemustaso on vähintään 50.

ellauri269.html on line 188: Pelissä on laaja kirjo niin kutsuttuja luolastoja. Näitä on kahta eri lajia: normal dungeon -luolastot on tarkoitettu 15-110-tasoisille hahmoille ja heroic dungeon -luolastot yli 70-tasoisille pelaajille. Heroic-luolastot ovat haasteellisempia suoritettavia kuin normaalit luolastot. Luolastoissa on yleensä useita voimakkaita vihollisia, jotka pudottavat kuollessaan harvinaisia esineitä. Jokainen itsenäinen pelaajien joukko saa käyttöönsä oman luolaston, jossa voi edetä haluamallaan tavalla. Usein luolastoihin liittyy myös tehtäviä, joiden palkinnot ovat huomattavasti parempia kuin tavallisten tehtävien. Myös kokemuspisteitä tulee runsaasti, sillä luolastoissa on paljon vihollisia, jotka ovat niin kutsuttuja ”Moskvits elitejä”. Nämä ovat huomattavasti normaaleja vihollisia voimakkaampia, hyvin talvikäynnistyviä  ja lisäksi niillä on usein enemmän terveyttä (engl. health), minkä myötä niiden kaataminen yksin on vaikeaa. Instanssiryhmä (engl. instance group) koostuu normaalisti viidestä pelaajasta ja kolmesta eri roolista. Rooleja ovat DPS (mikä tahansa hahmoluokka), healer (pappi, druidi, munkki, paladiini tai shamaani) ja tank top (paladiini, druidi, munkki, soturi tai kuolonritari). DPS:llä eli vahinkoa ajan mittaan (engl. damage per second) tekevällä roolilla tarkoitetaan vihollisia vahingoittavaa pelaajaa. Healer tarkoittaa parantajaa, joka voi kyvyillään suojella ja parantaa ryhmän jäseniä. Tank-roolin pelaajan työnä on kerätä vihollisten iskut itseensä. Viiden pelaajan ryhmissä on tavanomaisesti kolme DPS-pelaajaa, yksi parantaja ja yksi länsisaxalainen Leopard-tankki.

ellauri269.html on line 194: World of Warcraftissa jokainen hahmo voi ottaa kaksi ensisijaista ammattia (engl. primary profession), ja kaikki toissijaiset ammatit (engl. secondary profession). Ensisijaiset ammatit liittyvät joko materiaalien keräämiseen tai tavaroiden luomiseen. Ensisijaisia ammatteja ovat yrttien kerääminen (engl. herbalism), malmien louhinta (engl. mining), nylkeminen (engl. skinning), alkemia (engl. alchemy), sepäntaito (engl. blacksmith), lumoaminen (engl. enchanting), konetekniikka (engl. engineering), kaivertaminen (engl. inscription), jalokivityöt (engl. jewelcrafting), nahkatyöt (engl. leatherworking) ja räätälintyöt (engl. tailoring). Toissijaiset ammatit ovat arkeologia (engl. archeology), ruoanlaitto (engl. cooking), ensiapu (engl. first aid) ja kalastus (engl. fishing).

ellauri269.html on line 196: World of Warcraftissa jokaisella rodulla on oma historiantäyteinen kotikaupunkinsa. Näitä kaupunkeja on kuusitoista, joista yksi on lähes hylätty ja toinen rakennettu uudeksi pääkaupungiksi aiemman tuhouduttua. Worgenien Gilneas City on suurimmalta osin hylätty sotien jäljiltä epäkuolleiden takia, ja hiisaajien alkuperäinen kaupunki Undermine hautautui laavaan. Jokaisessa pääkaupungissa on huutokauppa, joka on yhteydessä muihin huutokauppoihin. Kotikaupunkien lisäksi huutokauppa on Gadgetzan-, Booty Bay- ja Everlook-kaupungeissa, jotka ovat molempien osapuolien käytössä (nämä eivät kuitenkaan ole yhteydessä osapuolten omiin huutokauppoihin, vaan ovat niin sanottuja neutraaleja huutokauppoja). Pelissä on myös kolme suurta neutraalia kaupunkia: Ulkomaissa sijaitseva Shattrath, alun perin Northrendissä ja myöhemmin Särjetyillä saarilla sijainnut Dalaran, sekä Varjomailla sijaitseva Oribos. Niissä vallitsee rauha (engl. sanctuary) Lauman ja Liittouman välillä. Taisteleminen näissä kaupungeissa on pääosin estetty, tosin Dalaranin viemäriverkostossa on areena, jossa taisteleminen on kuitenkin mahdollista.

ellauri269.html on line 204:     Darnassus: Nykyisen Elämän Puun, Teldrassilin, oksilla sijaitseva yöhaltioiden kaupunki.

ellauri269.html on line 208:     Shrine of Seven Stars: Osa Vale of Eternal Blossomsin pääkaupunkia, Mogu'shanin palatsia. Liittouman tukikohta Pandariassa.

ellauri269.html on line 221: Undercity: Tirisfal Gladesissa (suom. Tirisfalin lehto) entisen Lordaeronin kaupungin raunioiden alapuolella sijaitseva epäkuolleiden pahamaineinen kaupunki, jossa aikoinaan vallitsi rutto.

ellauri269.html on line 223: Silvermoon City (suom. Hopeakuu): Eversong Woodsissa sijaitseva verihaltioiden puoliksi Kalmorutton (engl. Undead Scourge) epäkuolleiden invaasiosta tuhoutunut kaupunki.

ellauri269.html on line 225:     Shrine of Two Moons: Osa Vale of Eternal Blossomsin pääkaupunkia, Mogu'shanin palatsia. Lauman tukikohta Pandariassa.

ellauri269.html on line 233:     Shattrath: Sha'tar-nimisen naarujen ryhmittymän hallitsema sekä Aldor-nimisen draenei-ryhmittymän ja Scryereiksi kutsuttujen verihaltioiden asuttama kaupunki Ulkomaissa. Myös Khadgar asui siellä Toisen sodan jälkeen, kunnes palasi sieltä myöhemmin Dalaraniin.

ellauri269.html on line 235: Dalaran: Kirin Torin magokraattien hallitsema kaupunkivaltio, joka voi leijua tai teleporttautua paikasta toiseen. Ennen Kolmatta sotaa se sijaitsi vuosisatoja Lordameren järvellä ennen kuin Archimonde tuhosi sen. Se jälleenrakennettiin myöhemmin Northrendiin, josta se siirrettiin myöhemmin nykyiseen olinpaikkaansa: Sargerasin haudan lähelle, Särjetyille saarille.

ellauri269.html on line 239:     Valdrakken: Lohikäärmesaarten pääkaupunki, joka edustaa kaikkia lohikäärmeitten viiden pääryhmittymän saavutuksia vuosituhansien ajoilta.

ellauri269.html on line 242: World of Warcraft sai hyvän vastaanoton maailmanlaajuisesti julkaisunsa aikaan. Peliä kohtaan oli suuret ennakko-odotukset ennen julkaisua. Vaikka peli seuraa samanlaista mallia ja käyttää samanlaisia konsepteja kuin monet muut roolipelit, niin pelin tapa vähentää katkoja ja odotusta oli pelaajien mieleen. Hyvä esimerkki on pelaajan kuolema: joissain MMORPG-peleissä pelaaja saa suuren rangaistuksen hahmon kuolemasta, kun taas World of Warcraftissä hahmo toipuu nopeasti ja pystyy jatkamaan pelaamista nopeasti. Se on mukavaa, ei tarvi odottaa viimeistä tuomiota eikä jäädä kiirastuleen makaamaan. Taistelu oli toinen osa-alue, josta odottelua ja taukoja oli vähennetty. Arvostelijoiden mielestä nämä muutokset tekivät pelin miellyttäväksi niille, jotka halusivat pelata vain vähän aikaa kerrallaan, mutta silti saada hyvän pelikokemuksen. Myös nopea kokemuspisteiden kerääminen sai kriitikoiden keskuudessa kiitosta.

ellauri269.html on line 246: Pelille julkaistiin 16. tammikuuta 2007 pelin ensimmäinen lisäosa, World of Warcraft: The Burning Crusade. Toinen lisäosa World of Warcraft: Wrath of the Lich King (Luukurkon suutahdus) julkaistiin 13. marraskuuta 2008. Pelin kolmas lisäosa World of Warcraft: Cataclysm julkaistiin 7. joulukuuta 2010. Neljäs lisäosa, World of Warcraft: Mists of Pandaria julkaistiin 25. syyskuuta 2012. Viides lisäosa, World of Warcraft: Warlords of Draenor, julkaistiin 13. marraskuuta 2014. Kuudes lisäosa, World of Warcraft: Legion, julkaistiin 30. elokuuta 2016. Seitsemäs lisäosa, Battle for Azeroth, julkaistiin 14. elokuuta 2018. Kahdeksas lisäosa, Shadowlands, julkaistiin 23. marraskuuta 2020. Yhdeksäs lisäosa, Dragonflight, julkaistiin 28. marraskuuta 2022. Olisiko Paulista tullut bioteknologian tohtori ilman WoWia? Se selviää vasta viimeisellä tuomiolla. Vittumainen peli joka tapapaukauxessa.

ellauri269.html on line 250: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri269.html on line 251: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri269.html on line 253:   Tuisku Viihteen örkit auttoivat South Parkin hahmoja pelaamaan Wow peliä. Ne oli tosi viileitä! People emoting!

ellauri269.html on line 255:     You're gonna meet some gentle people there / For those who come to San Francisco / Summertime will be a love-in there / In the streets of San Francisco / Gentle people with flowers in their hair / All across the nation such a strange vibration / People in motion /There's a whole generation with a new explanation / People in motion people in motion! Make love not Warcraft! 

ellauri269.html on line 257: World of Warcraftia käsiteltiin South Park -animaatiosarjan 10. tuotantokauden kahdeksannessa osassa Make Love, Not Warcraft, joka toteutettiin yhteistyössä Blizzardin kanssa. Jakso voitti Emmy-palkinnon parhaana alle tunnin pituisena animaatiosarjan jaksona vuonna 2007, ja sen mukaan on nimetty pelissä esiintyvä samanniminen saavutus (engl. achievement).

ellauri269.html on line 266: Everyone starts somewhere.. Beginner (left) gets harassed by an old hand (right). You can also choose your gender.

ellauri269.html on line 267: How to Purchase World of Warcraft

ellauri269.html on line 269: World of Warcraft is free to play up to level 20 so that new players can experience the game without first having to buy it, and get well and truly hooked. If you have got hooked on drugs, you know the deal.

ellauri269.html on line 271: Once you reach level 20, or before if you are enjoying yourself and want full access, you will need to purchase Game Time. This will allow you access to all content up to Level 50.

ellauri269.html on line 273:     Monthly Increments: The easiest way to purchase World of Warcraft game time is to sign up for a recurring subscription: World of Warcraft®: Subscription. You can pay monthly, or in 3 or 6 month blocks for a discount.

ellauri269.html on line 277:     Paying With Gold: You can also buy game time with the gold that you earn in game. Visit the Auction House and select WoW Token. The price fluctuates quite a bit, so you may have to keep a careful eye on it to figure out your best deal.

ellauri269.html on line 279: In order to unlock all of the features of the game, including the latest end game content, you will need to purchase Shadowlands, the latest expansion of the game: World of Warcraft®: Shadowlands

ellauri269.html on line 281: World of Warcraft has a concept called Realms for dividing players into population groups. The idea is that if everyone who played WoW was all in the game at once, it would be super crowded, very laggy, and generally difficult to play and have a good time. To solve this issue, Blizzard set up multiple servers so that each person can play the game in an environment where there are other players, but not too many other players. Each Realm is a different server and the players on each Realm can see, interact, and play with each other. If you want to play with someone on a different Realm, you can, but we'll get to that in a minute.

ellauri269.html on line 283:   Now it is time to create your character! There are three primary choices that you need to make: Faction, Race, and Class. These are important because they dictate how you will interact with the game and with other players. Faction and Race can be changed for a price, but Class is a permanent decision. The only way to change Class is to create a new character. (This is actually factually wrong: in real life, you can change Faction for free and Class for a price, but there is no way to change Race!) 

ellauri269.html on line 287: This is World of Warcraft and that means that there needs to be a war. For players, there are two factions in this conflict: The Horde, and The Alliance.

ellauri269.html on line 289: Picking your faction is a major choice because players playing in separate factions cannot interact with one another in a peaceful way. This is factually correct: if you side with the West, you are not expected to show ANY understanding for the East. This includes both chat and other social activities, including forming groups to complete objectives. If you want to play with friends, make sure you join the faction that they are affiliated with.

ellauri269.html on line 291: The Alliance and the Horde each have different backgrounds and stories, and are divided along racial lines. Which faction you choose will dictate where you play, who you play with, and what Races you can play. This may sound all too realistic, but that is how the cookie crumbles! 

ellauri269.html on line 293: When World of Warcraft first started, The Alliance was what one could describe in RPG terms as the Normal Races, while the Horde was the Monstrous Races. As time has passed, that line has become fuzzier but still serves to give a general idea of what the divisions are. As you'd expect, the Westerners are normal and the Hordes of the East are monstrous. 

ellauri269.html on line 299: The Horde is the Red (what else) Team. They are governed by a council (Central Committee) from the capital of Orgrimmar (Moscow) in the Durotar (Russian) zone, on the continent of Kalimdor (Asia).

ellauri269.html on line 303: Within each faction, you can pick from seven different races, Alliance players can be Humans, Dwarves, Night Elves, Gnomes, Draenei, Worgens or Pandarens, while Horde players can be Orcs, Undead, Tauren, Trolls, Blood Elves, Goblins or Pandaren. Each race can only be certain classes, so picking a race will limit which class your character can be. There are other playable races in the game, but they are unlocked through gameplay and you won't have access to them immediately.

ellauri269.html on line 308:   Which WoW race are you? I guess they are all sorta humanoid from the belt down. And that's what counts.  

ellauri269.html on line 311:   There are twelve different classes in World of Warcraft, each with their own strengths and weaknesses. As a new player you can select any class but Demon Hunter or Death Knight, which both require that you already have a level 10 character before you can play one. You can learn more about each class by hovering over its icon on the character creation screen.

ellauri269.html on line 313: For more details on each class, what they do, and why they may be the class for you, check out our comprehensive guide on the topic: Choosing Your Class: A Beginner's Guide. 

ellauri269.html on line 315:   Choosing your class in World of Warcraft can be one of the most important and time consuming decisions a player ever makes. And time is money! When you are in the process of creating a new character, one of the first things you will notice (aside from gender, race, and faction selection) is that there are what's called "Classes". In World of Warcraft, there are a total of 12 classes to choose from and they are as follows: Death Knight, Demon Hunter, Druid, Hunter, Mage, Monk, Paladin, Priest, Rogue, Shaman, Warlock, and Warrior. Each class provides its own set of unique benefits, abilities, and spells (as you will discover from reading this guide).

ellauri269.html on line 319:   Upon reaching level 10, you will be able to select what is called your specialization or spec. Each class in World of Warcraft has its own set of different specs that further diversifies the class by adding unique abilities only that spec can use as well as potentially changing the role that class plays in content. For example: As a Demon Hunter you have two specs: Havoc and Vengeance. While both specs share abilities that are common to the class such as Double Jump and Spectral Sight, both specs have unique abilities that differentiates one spec from another. As a Havoc demon hunter, you have spells like Blade Dance to deal out more damage, or as a Vengeance demon hunter, you have spells like Demon Spikes and Fiery Brand which allows you to take less damage and keep enemies off of your allies.

ellauri269.html on line 328: Former minions of The Lychee King, Death Knights (or DK's) are constructs of undeath that utilize undead minions, plagues, the chill of the grave, and even the blood of their enemies to enhance their combat performance. Death Knights have three specializations: Blood, Frost, and Unholy. All three specializations utilize strength as their primary stat, wear plate armor, and use two class specific resources called Runic Power and Runes to cast abilities and spells. As a DK you are able to use One-Handed Axes, One-Handed Maces, One-Handed Swords, Polearms, Ringworms, Two-Handed Axes, Two-Handed Maces, Two-Handed Swords and Under-Handed Tricks. Some spells and abilities that ALL Death Knights have access to include: Raise Ally, Mind Freeze, Control Undead, and Death Grip. *Please note: With your purchase of Sladowlands, Death Knights are also available to Allied Races, because they are so much fun. Races That Can Be Death Knights are

ellauri269.html on line 334: - Gnome				- Mag'har Orc		

ellauri269.html on line 338: - Mechagnome			- Pandaren		

ellauri269.html on line 344: There are equally long-winded and boring explanations of all the "Classes", which turn out to be more like Nazi corporations than Marxist class identities. I won't go any futher into them since the book I bought is about the Leech King, the boss of the Death Knights. We can think of them as something like the Wagner Group and the Lychee King as Yevgeny Prigozhin.

ellauri269.html on line 346: The Wagner Group (Russian: Группа Вагнера, romanized: Gruppa Vagnera), also known as PMC Wagner (Russian: ЧВК[a] «Вагнер», romanized: ChVK «Vagner»; lit. 'Wagner Private Military Company'), is a Russian privately owned paramilitary organization. It is variously described as a private military company (PMC), a network of mercenaries, or a de facto private army of Russian President Vladimir Putin, depending how hawkish you are. The group operates beyond the law in Russia, where private military contractors are officially forbidden. While the Wagner Group itself is not ideologically driven, various elements of Wagner have been linked to neo-Nazis and far-right extremists, now fighting the Ukrainian neo-Nazis and far-right extremists in a war which is just unjust. 

ellauri269.html on line 348: The group came to prominence during the Donbas War in Ukraine, where it helped pro-Russian separatist forces of the self-declared Donetsk and Luhansk People's Republics from 2014 to 2015. Its contractors have reportedly taken part in various conflicts around the world—including the civil wars in Syria, Libya, the Central African Republic (CAR), and Mali, often fighting on the side of forces aligned with the Russian government. Wagner operatives have committed war crimes in areas where they are deployed. The accusations include rapes and robberies of civilians, and torturing accused deserters.

ellauri269.html on line 350: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. *This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here. 

ellauri269.html on line 357:   Kylmän ilmanalan hepuilla on turkixet kuin Masochin Venuxella, ja torahampaat kuin villisialla. Mr. Putin istuu pitkän pöydän päässä, örkki Prigozhin toisessa pelipäädyssä pääkallotatuoituna, ja kaukalon laidalla notkuu kuppainen poika joka ei ole peltokana (quail) vaikka örkki irvistelee rumasti. Onko tää se standup koomikko? Putin kuuntelee sen puhetta mieluummin kuin örkkiä vaikka kaveri putoilee tuolilta. Puhdasta fantasiaa

ellauri269.html on line 360: Jenkkifantasioissa  kuulu asiaan ezä olet muita parempi ja rikkaampi mutet anna sen nousta päähän, kusen kuuluu jo olla siellä tukan alla piilossa, ja muidenkin kuuluu tietää se, muuten se on turpasaunan paikka. Naiset kasvattaa kukkia jauhotahra naamassa. Kunkku nyökkää ämmälle kohteliaasti ja palaa miesten asiaan. Stormwind on kaatunut. Sieltä tulee Lordaeroniin imigrantteja. Nyt on piru merrassa. Eloonjääneiden joukossa on prinssi Volkswagen Variant. Onkohan se hampaattoman Opan näköinen? Sen pappa Llama kuoli kahakassa, Opasta tulee poltetun maan uusi kuningas. Kunkkukolleegan kohtalo tuntuu Arthritixestä pahemmalta kuin tuhannet kodittomat piruparat. Arthritixen isä Teiresias salaa peukutti Artun retkiä rotinkaisten parissa. Viisas poliitikko kiertää konstituenttejä ja tarjoo niille kahvia pahvimukeista. Muistathan sitten äänestää minua. Kuningas Teiresias joka istuu timanttituolissa välittää syvästi alamaisista.

ellauri269.html on line 362:   Tää pelifantasia on ilmeisesti lohtunamia teini-ikäisille tai siihen jumahtaneille inseleille jotka on jääneet ilman iskän hyväxyntää. Oops. Anyway, expectedly, these allied West--- North- Easterners had been invaded by a horde of tusked orcs of the Mordor denomination. Isoja ja vihreitä kuin Shrek, tai sen räkäklunssi. Tappoivat Opan koko suvun. Onpa kiva saada orpo aatelinen Opa leikkikaverixi. Celia sisko oli vain tyttö, ja Jari patraskia. Onni onnettomuudessa. But seriously,  nyt on koko rotu vaarassa. Örkkeihin ei käy sekaantuminen, vielä ainakaan. 9-vuotiaat puhuvat toisilleen kuin kirjassa. Fair enough, siinähän ne ovatkin. Opan pikkuhousut ovat lujaa riimukangasta. Nää heput puristelevat koko ajan toistensa olkia. Opa ei pidä talvesta.

ellauri269.html on line 364:   Arthritis on täys alottelija puumiekan heilutuxessa. Opa ei jaksa kazella vaikka on optimisti. He hopes A. will be handing him his rear in no time. He is athletic and fast. Siilinjärveläinen musta lestadiolaispoika veivaa rastalettejä E. Saarisnahkatakissa Kasurilan rinteessä. Nimi on Sex Mane ja se rukoilee Lassia ja Leeviä tauoilla. Jo on mennyt maailma lengolle.

ellauri269.html on line 366: Pahat örkit murhaavat uljaita palatiineja hyökkäysodassa, jotka kaatuvat uhrautuvasti isänmaan puolesta ja tuhoavat ohella vihollisen elävää voimaa profylaktisesti eliminoimalla rumia örkkejä.  

ellauri269.html on line 369:   Senioria ei saa kuzua vanhuxexi, se on loukkoovoo. Höh senior on latinaa ja tarkoittaa liian vanhaa. Rumoresque senum severiorum omnes unius aestimemus assis. Nobis, cum semel occidit brevis lux, nox est perpetua una dormienda.

ellauri269.html on line 378:   "He should be killed", growled Varian as they watched from the parapets Doomhammer being hauled toward the palace. "And I wish I could be one to do it". No such luck. Prinssi Andrew halutaan häätää Windsorista. He's a roal (sic) pain in the arse.

ellauri269.html on line 380: "He's going to the Undercity," said Arthas. The ancient royal crypts, dungeons, sewers, public toilets and twining alleys deep below the palace had somehow gotten that nickname, as if the place was simply another part of town. Which it was! Dark, dank, filthy, the Undercity was intended for prisoners or the dead, but the poorest of the poor in the land somehow always seemed to find their way in.  If one was homeless or a university professor, it was better than freezing in the elements, and if one needed something illegal, even Arthas knew that that was where one went to get it. Now and then the guards would go down and make a sweep of the place as a pro forma gesture to clean it out. (This imagery courtesy of New York Subway Authority.)

ellauri269.html on line 384:   Tuomioja karkasi viemäristä, jäi kiinni ja heitettiin länkkäreiden keskitysleirille Guantanamoon, karkasi sieltäkin, kuoli ja haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja piileskelee nyt varmaan Isixen hoteissa pakolaisleirillä Syyriassa. Musta portaali on taas avattu, huhutaan. Ehkä susta. Kumpi hevonen on parempi, Steadfast vaiko Invincible? Vaiko ruunaseniori Trueheart? Ei Polle on paras, se on maailman monin poni.  Governess tunnustelee 11-vuotiaan puista pikku harjoitusmiekkaa ja toteaa: oikea pikkumies! Et tarvi enää governessia vaan jotain liukkaampaa. Arttu leikkii mielikuvitusleikkiä: Örkki ei polvistu ja suo rispektiä. Off with his head! Off with his hoodie, to start with.

ellauri269.html on line 386: Muradin tuli yxkax oven puolikkaasta, hän on islamistiknääpiö. Olipa noloa, yllätti Artun puuhailemassa puumiekalla. Arttua itketti. Sizemenee luvatta razastamaan alaikäisellä varsalla, putoaa selästä ja hevoset karkaavat. D-oh! Hu-oh! Jo on kökköä.

ellauri269.html on line 388:   Arttu perrkele uskoo kyllä Lightiin, pelikonsolin taustavaloon, mixei uskoisi, näkeehän sen 2-ulotteisesti sokeinkin. Mutta se ei mieluusti polovistu kipeällä polvella eikä laita puheeseen hartaita viitteitä tyyliin "Jos valo suo". Pestyään naaman Arttu pukeutuu asuun, joka on yxinkertainen mutta elegantti. Kyllä näkyy että tämän läpyskän kirjoittaja on naaraspuolinen!

ellauri269.html on line 393:   Koitin kuikkia kirjan lopusta miten iilimatojätkälle käy loppupeleissä, mutta siellä olikin ihan erinimisiä hahmoja, joku muotoa muuttava kämänen demoni ja naisia, plus jotain uikuttavia hämärähahmoja. Sitten vasta huomasin että se olikin seuraavan osan priikveli, eli World of Warcraft Stormrage! By Richard M. Knaak, no less! Saatavana myös sähkökirjana.

ellauri269.html on line 395: Tarina jota just luen perustuu osittain Tuisku Viihteen tiezapeliiin Warcraft III: Kaaoxen hallitusaika ja sen laajennusosaan Warcraft III: Jäätynyt valtaistuin. Nää 20v sitten ilmestyneet pelit olivat myyntimenestyxiä ja voittivat palkintoja kuten Vuoden Peli. Se on vieläkin pelikilpailujen peruskauraa, tai oli. Jos haluat (vastoin odotuxia) lukea siitä vielä lisää, niin voit lukea vielä 18 kirjaa ko. henkilöiden kommelluxista, mm. Erkki Tuomiojan lapsuus (Rise of the Horde, by myself). 

ellauri269.html on line 397: TAISTELU RAIVOAA ETIÄPPÄIN. Olet tavannut Arthasin. Olet nähnyt hänen nuoruutensa, suurimman lovensa, suurimman menetyksensä ja suurimman haasteensa. Olet nähnyt hänen epätoivoisimman hetkensä, hänen julman nousunsa valtaan ja lopulta hänen heräämisensä. Mutta se on vain sisävuoro. Nyt voit haastaa hänet itse World of Warcraft: Wrath of the Lich Kingissä World of Warcraft on online-roolipelikokemus, joka sijoittuu palkittuun Warcraft-universumiin. Siinä pelaajat luovat omia sankareitaan ja tutkivat, seikkailevat ja etsivät valtavaa maailmaa, joka on jaettu tuhansien muiden pelaajien kanssa. Seikkailivatpa he yhdessä tai taistelevat toisiaan vastaan eeppisissä taisteluissa, he muodostavat ystävyyssuhteita, takovat alliansseja ja kilpailevat vihollisten kanssa vallasta ja kunniasta. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää!

ellauri269.html on line 402: Tosi outoa että on tollasta kuin jumalan palvelu. Mitä palvelua se nyt tarvizee, ei siltä kai koskaan kumi puhkea? Ei Jee-suxenkaan alkuunpanossa  käytetty kumia. Arktixesta tuntui mukavalta kuitenkin kun piispa pyysi siunausta sille nimen mainiten. Se hieho oli lady Jaina Proudmoore, amiraalin tytär. Jaina taisi olla joku hindulahko, sekö joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään? Maagihommat sopii paremmin tytöille kuin pfalzgrafin paikka, jonkalaiseen juotikasta  leivotaan. (Jainalaisuudesta paasataan albumeissa 143 ja 145. Ahimsasta on ollut puhetta enemmän kuin passim.)

ellauri269.html on line 406:   Yöllä Arttu ehdottaa Jainalle pikku seikkailua.  Minkäläistä? Trust me! Luotathan! Hizi montakohan damselia on joutunut distressiin tuosta suosituksesta! Käydään kurkkimassa mamuleiriä!

ellauri269.html on line 413:   16-v. Kalja aijotaan naittaa jollekulle liittolaiselle siltä kysymättä, sellaista aikaa eletään. Lordi Daval Prestolle, to be exact. Kalja ei ole mielestään edes elukka, se on esine. Oikeammin tavara. Arttu ize haluaisi kumppanin, ystävän, ja tottakai - tavaran. Mutta kurkona sen pitää valita kantakirjatamma (tosin voihan sillä olla varatavaroita tallin perällä).

ellauri269.html on line 415:   Blackmoore (tää kynäilijä tykkää moorenimistä) haisee aamullakin viinalta ja sen isä oli ilkeä whistleblower, varmaan siis poikakin. Ja sillä on veltto katamiitti kaveri, ihan vaistomaisesti eklottava limaska. Taretha Foxton näyttää kyllä quite a dishiltä. Arttu on 17v, ei sakkolihaa enää.

ellauri269.html on line 417:   Hulkin näköinen örkki Tralli on aika spesimen. Incredible Hulk oli sekä voimakas että hurja. Mutta hän ei aina ollut vihreä.  Teknisten rajoitusten vuoksi Incredible Hulk itse asiassa aloitti päivänsä harmaana sankarina. Oikein. Hänen ensimmäinen esiintymisensä näki hänet jättimäisenä harmaana hirviönä. Vasta numero kaksi hän lopulta otti kuuluisan vihreän ihonvärinsä. Vaikka se on örkki, Trolli kiroilee gutturaalisesti commonixi: sanoo yuu bäästäd, mädöfäkö, yuu khaant! Mutta mitäpäs jos Trolli karkaa? Se voisi opettaa muutkin trollit kiroilemaan commonixi!

ellauri269.html on line 419:   Artun pitäisi nyt nussia Taretha Foxtonia, isännät insisteeraa. Arttu (joka siis tulee naiskynäilijän kynästä) ei tahdo suostua. Sen sijaan se nakertelee uhkean Foxtrotin kanssa perunasipsejä tuntikausia. Taretha on helpottunut mutta vähän haikea. Onnexi Prestokin paljastuu huijarixi, ettei kummankaan kurkonlapsen ole pakko harjoittaa puberteeettisexiä. Phew!

ellauri269.html on line 421: Is it possible for people to have sex in World of Warcraft?

ellauri269.html on line 423:   On muuten merkillepantavaa että koko Wowissa ei ole yhtään panohuonetta, vaikka päitä katkeilee ja veri roiskuu ihan sikana. Mikä vaan todistaa että KILL! ei ole izeisarvo, vaan tärkeämpien arvojen EAT! ja FUCK! palveluxessa. Saat katkoa vaikka kuinka monta virtuaalipäätä kunhan pidät näpit poissa vulvasta. Heus puer! Digitos e vagina!

ellauri269.html on line 425: Originally Answered: Is it possible for people to have sex in WoW? The short answer is no - there are no specific in-game mechanics that allows characters to have intercourse with each other.

ellauri269.html on line 426: However, there is a gameplay style called Erotic Role-Play (ERP) where players can role-play sexual acts. The Moon Guard realm is notorious for this, but it's frowned upon - World of Warcraft is a game that is rated suitable for teenagers. Whilst I personally have no issue with what consenting players do in private or guild channels, ERP can be problematic when it takes place in public chat channels. But it's all textual. No actual humping with huge green orc penises in magenta arses is countenanced.

ellauri269.html on line 428: You can actually have sex with erectile dysfunction. But you won't be able to stick you huge green pecker in a magi's awaiting slit, that is simply ruled out. It is like putting toothpaste back in the tube. The rest is just boring. 

ellauri269.html on line 432: Siis tätä ei oikeasti tapahdu Wow-pelissä, vaikka monet siitä haaveilevat. Kuuensaan kurkku.

ellauri269.html on line 434: "Lad, no one feels ready. No one feels he deserves it. And you know why? Because no one does. It's grace, pure and simple. We are inherently unworthy, simply because we're human, and all human beings-aye, and elves, and dwarves, and all the other alliance races-but not orcs-are flawed. But Coors Light loves us anyway. It loves us for what we sometimes can raise from our breeches in rare moments. It loves us for what we can then do to others. And it loves us because we can help it share its message by striving daily to be worth a green orc, even though we understand that we can't ever truly become so."

ellauri269.html on line 436: Jaina ei isompana ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, mutta muuten mukava. Arkkipiispa näytti neuvostolaisten Jääukolta. No toimihan ne valot lopulta, ja kaikki paikallaolijat antoi Arthritixelle oikein ison käden. Whoop! Olen baldakiini! Saisinkohan sen alla suudella morsianta? Better not. Tähän päättyy osa 1.

ellauri269.html on line 439: Lopulta kolmas sota alkaa. Tarina kertoo, että Arthas ja Jaina tapaavat Kel'Thuzadin, Arthas kutsuu Utheria petturiksi ja erottaa hänet ja Hopeakäden ritarit palveluksesta, koska he kieltäytyivät auttamasta Stockholmen teurastusta. Ajan myötä Arthasin kostoretki johtaa hänet Kuuranupille, Myrkkymlikan (muka) kuolemaan ja hetkiin, jotka johtavat kuningas Terenaksen murhaan ja sen jälkeen.

ellauri269.html on line 445:   Fantasiafiktiossa, (/ˈlɪtʃ/; like, "corpse") on eräänlainen ruumis, luurangon näköinen epäkuollut otus. Brittien hautuumailla on rumihille Lich Gate. Luukurko oli Vitsauksen mestari ja herra, jota hän hallitsi telepaattisesti Dominointimelan avulla  Frozen-heittoistuimeltaan Jäätelökruunu-linnakkeen huipulta. Selvensikö yhtään?

ellauri269.html on line 447:     Eli siis Kil'jueeden Vedättäjä loi alkuperäisen Luukurkon örkkishamaani Nörttylin hengestä tarkoituksenaan nostaa epäkuolleet armeijat heikentämään Azerothia valmistautuessaan Palokunnan tulihyökkäykseen. Aluksi Kuuranupin kanssa jäädytettyyn wc-istuimeen. Oubliette (Suom. Tyrmä): A dungeon with a tunnel in the rear as its only means of entrance or exit. A secret pit, usually in the floor of a dungeon or a dark passage, into which a person could be precipitated and thus be destroyed unawares.

ellauri269.html on line 458:     Haukotus on Kidan hallitsijan, vanginvartijan, vallan istuin, niinkö helvetti. Se toimii ikuisena vankilana ravintola Kosmoksen vaarallisimmille sieluille ja on yksi vaarallisimmista torneista koko olemassaolossa. Kuten Kita itse, Dominan voima on kudottu Haukotuxen kankaaseen, ja vanginvartijan pahansuopaisuus läpäisee kaiken sen sisällä. Se on paikka vailla toivoa tai (hu-oh) lunastusta. Jokainen loputtomaan kuiluun kohoava kerros on julmempi kuin edellinen kuten Dantella; Haukotuxeen kiipeäminen on nousta syvemmälle epätoivoon. Tornin sisustus uhmaa kaikkea perinteistä logiikkaa: sen käytävät ovat valtavia ja näennäisesti loputtomia, niin pitkälle, että niitä vaeltelemalla voisi viettää ikuisuuden tai ainakin iltakauden ennenkuin isi tulee ovelle vikisemään, ja ne muuttuvat jatkuvasti Vanginvartijan tahdon mukaan. Mitä syvemmälle Torghastiin matkustaa, sitä lähemmäksi pääsee myös itse vanginvartijaa.

ellauri269.html on line 462: Alttien pääsy Torghastiin on tilinlaajuinen. Avaa pääsy yhdelle hahmolle ja kaikki seuraavat merkit saavat pääsyn tason 60 saavuttamisen jälkeen.

ellauri269.html on line 464:     Kampanja kattaa joidenkin jälkeen jääneiden hahmojen vapauttamisen ja Riimunävertäjän lukituksen avaamisen. Tehtäviä tarjotaan yleensä viikoittain tai 20 tunnin aikaportilla pelaajille, jotka ovat saavuttamassa nirvanan. Jos Bolivar ei tarjoa välittömästi jatkotehtävää, tarkista tilanne hänen kanssaan 20 tunnin kuluttua.

ellauri269.html on line 470: Dominan napakoru -kampanjan aikana pelaajat löytävät välittäjän Vernissan jostain tornista. Hän on luonut Monien esineiden laatikon, mutta harva tajuaa, ettei hän pysty käyttämään sitä. Kuolemassaan hän luovuttaa sen Kitatämpsyttäjälle. joka tuo sen tyrmään.

ellauri269.html on line 474:     Kil'jueedeniä ja Palavaa legioonaa palvelevat nathrezimit kantoivat kaksi Dominaatioastiaa verhon yli ja sitoivat Luukurko Nörttylin ruumiittoman hengen niihin, minkä jälkeen hänet vangittiin. Jäinen hauta nimeltä Jäädykeistuin.

ellauri269.html on line 480:     Kun Artturi ja hänen aviomiehensä saapuivat, he tapasivat Muhammed Messinkiparran, kääpiömatkailijan, joka oli etsinyt Kuuranuppia kuultuaan aseen voimasta. Kun kauhuherra Haisumalikan joukot alkoivat lähestyä heitä, Arttu ja Muhammed riensivät ottamaan sen haltuunsa.

ellauri269.html on line 482:     Kuuranuppia puolustivat The Guardian-verkkolehti ja useat revenantit. He yrittivät varoittaa Artturia vaarasta, mutta hän ei huomioinut varoitusta ja tuhosi heidät. Kun he löysivät miekan, Mujeddin luki pylväässä olevan tekstin: "Joka ottaa tämän terän, käyttää iankaikkista voimaa. Aivan kuten terä repäisee lihaa, niin voiman täytyy arpeuttaa henkeä."

ellauri269.html on line 484:     Aladdin tajusi silloin, että terä oli kirottu, mutta Ratas sanoi, että hän mielellään kantaisi minkä tahansa kirouksen pelastaakseen kotimaansa. Kun nämä sanat lausuttiin, miekkaa ympäröivä jää murtui ja räjähti ulospäin. Muradiiniin osui rosoinen sirpale ja ilmeisesti tappoi hänet. Arthas hylkäsi kumivasaransa [ Valon kosto ] ja ryntäsi parantamaan ystävänsä. Luukurko, Kuuranupin kautta, alkoi kuiskaa hänelle, ja Arthas jätti Muradinin, jonka hän luuli kadonneen, ja tarttui terään.

ellauri269.html on line 486:     Miekka kädessään Tarhas palasi tukikohtaansa. Hän aloitti vastahyökkäyksen luumalikoita vastaan ja tuhosi nopeasti kauhuherran tukikohdan. Malfoy kohtasi prinssi Harryn ja kertoi hänelle, että Luukurko oli tiennyt, että hän ottaisi sen kirotun miekan. Hän puhui kuin uskoisi, että Arttu oli nyt hänen puolellaan, mutta yllättäen Arthas käytti riimuterää tappaakseen hänet. Artusta oli tullut paha!  Kun hänen sielunsa oli menetetty Luukurkolle, Arttu perkele pakeni Peräreiän jäätyneelle jätteelle.

ellauri269.html on line 488:     Nyt Vitsauksen kuolemaritarina (kuole mari tarina?) Arthas tappoi ja käänsi entisen armeijansa ennen kuin palasi Ilmaveiviin, missä hänet tervehdittiin kuninkaallisesti. Arthas eteni suoraan valtaistuinhuoneeseen, jossa hän tappoi muitta mutkitta oven takana yhä vinkuvan isänsä ("ezä viizizä") kuin Tom Riddle tai Oidipus, eli siis kuningas Tena Gentlemanin, ja päästi näin virtsauksen vapaaksi kaikkialla kaupungissa. Kun Arthas kohtasi entisen mentorinsa Uther Valontuottajan Angorahallissa, sähköntuottajan kumivasara törmäsi riimuterän kanssa. Jokainen aseisku purkautui sotivien valo- sperma- ja kuolemaenergian suihkuina, kunnes Artaxerxes onnistui melkein katkaisemaan paladinin käsivarren, jolloin hän pudotti vasaran ennen kuin se tappoi hänet. Sitten Arttu palasteli hänet ja kääri mattokääröön.

ellauri269.html on line 490: Jonkin aikaa Palautusarmeijan tappion jälkeen Hylje-vuorella demoninmetsästäjä Maija Myrskyluoto käytti voimakasta loitsua hyökätäkseen Frozen Dessert -valtaistuimeen, jossa Luukurko oli vangittuna. Vaikka loitsu ei mennyt läpi, se laajensi halkeamaa, jonka läpi Kuuranuppi oli työnnetty, ja Luukurkon voima alkoi hiipua, joten hän kutsui Artturin Persaukolle auttamaan häntä. Arthas voitti Ellidan ja nousi tornin huipulle jäädykevaltaistuimelle. Sitten hän murskasi jään Kuuranupin avulla, puki prinssi Edwardin razastuskypärän, joka oli sinetöity, ja hänestä tuli uusi Luukurko. Täähän on tää Miltonin saatana ja Anakin Skywalker meemi uudelleenjäädytettynä. Jumalan poikia joit'ei saaty hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. I'M YOUR FATHER. Pakasteita ei saisi jäädyttää uudelleen jos ne on päässeet sulamaan. 

ellauri269.html on line 494:     Toisin kuin zombit, joita kuvataan usein yhtä aivottomina kuin Homer Simpson, jäkälät ovat järkeviä jäljittelijöitä  jotka säilyttävät aiemman älykkyytensä ja maagiset kykynsä. Luunkuvapöntöt kuvataan usein hallitsemassa enemmän tai vähemmän vähemmän mielettömiä epäkuolleita sotilaita ja palvelijoita.

ellauri269.html on line 499: Ti theleis? Apothanein thelo.

ellauri269.html on line 504: Luukurkokirjassa on selkeästi chicklit meemejä. Jainalla on monta häntyriä, tollanen hienompi mutta tylsempi keijumies ja sit tää enempi homersimpsonmainen Arthas, jonka parissa Jainan on helpompi rentoutua. Arttu haisee hevoselta ja esinahalta. Koiraskoirilla eri hoidot ei ole valikko vaan niitä ajetaan rinnan tai sarjassa.

ellauri269.html on line 516: Nimet, kuten 'Inaara' ja 'Kaalif' ja 'Idaar' ovat arabialaista alkuperää, ja juutalaiset käyttivät niitä yleisesti muslimivallan alaisina islamin kultakaudella ja nimet, kuten 'Merran' ja 'Meiri' (jotka ovat muunnelmia nimestä Miriam, yksi juutalaisuuden tärkeimmistä profeetoista ja Mooseksen sisar, esim Golda Meir), "Hesekiel" (toinen juutalaisuuden tärkeän profeetan nimi), Joraal (tarkoittaa "Jumala kohottaa" hepreaksi ja Supermanin isän nimi, toinen vahvasti Kahden juutalaisen luoma juutalainen hahmo) ja "Behomat" (alkuperäisellä hepreankielisellä ääntämyksellä Behemoth, Jobin kirjassa mainittu merihirviö).

ellauri269.html on line 520: haviel.jpg/255px-Hasidic_jewish_fiddler%2C_Homage_to_Daniel_Ahaviel.jpg" />

ellauri269.html on line 524: With this made clear, I can now move on to the main gist of this post: some fun headcanons, and a response to a slight elephant in the room.

ellauri269.html on line 527:     While Draenei do not have surnames, they use patronymics to distinguish between themselves. For example - Inaara, whose father is named Hatan, would be known as Inaara bat Hatan, while her brother Joraal would be known as Joraal ben Hatan. https://en.wikipedia.org/wiki/Jewish_name#Surname

ellauri269.html on line 533: The Draenei use an abjad (https://en.wikipedia.org/wiki/Abjad) script, written right to left. Perhaps they even use the Hebrew script, just as Common is written in a variant of Futhark.

ellauri269.html on line 535: The elephant in the room

ellauri269.html on line 537:   With all this in mind, the recent plot developments on AU Draenor might seem at first glance to be very problematic - depicting a Jewish-coded society becoming the oppressors in a manner that might seem like a poorly constructed and offensive commentary on modern Israel. However, the manner in which the AU Draenei become so zealous and militant is through their (implied) exposure to the words of Xe’ra. Their religion shifts from culturally tied tradition to an evangelistic dogmatic belief system. There is a clear intent of conversion behind their actions.

ellauri269.html on line 541: This was a very well-written post that had a lot of evidence laid out, you clearly did your research. And I agree: Draenei are about as Jewish-coded as Pandaren are Chinese-coded!

ellauri269.html on line 542: That bit at the end I’ll have to think about, though. I’m not quite sure what is being implied either by you or (perhaps unintentionally) by the game’s writers here.

ellauri269.html on line 546:     No but seriously I have no idea what you are talking about.

ellauri269.html on line 550: Or simply you made assertions that could apply to any other race and not at all inherently Draenei.

ellauri269.html on line 551: I think this is the classic case of already having a hypothesis and then trying to find anything remotely relevent to prove that hypothesis rather than the other way around.

ellauri269.html on line 555:     I always considered the Draenei based off of the Roma people of central/eastern Europe. It does have a large mixture of Hebraic culture infused with Hindi, Islamic, and other cultures. They are sort of wandering exiles who formed their own culture as they traveled, and adapted to new lands. Just like the Draenei.

ellauri269.html on line 559:     The Evangelism/Conversion part is the newest addition to Draenei lore and the most compelling for your argument. I never thought of it that way, but that is a good comparison.

ellauri269.html on line 561:     I would have tried to work the term Hebraic in, instead of the term you used.

ellauri269.html on line 565:     Would it? Does that mean a thread titled On the Germanness of the Gilneans (Gileads? Gilesians?) or On the Chinese-ness of the Pandaren or Oh Darkspears, Ja-maican me crazy! would also get banned?:avaa suu:

ellauri269.html on line 566:     Gilneans have victorian style architecture, clothing and accent.

ellauri269.html on line 567:     Pandaren are so chinese themed that you would have to be from another planet to deny it.

ellauri269.html on line 568:     Darkspears have jamaican accent and live in tropical locations?

ellauri269.html on line 569:     These are so obviously in your face that I doubt anyone would argue.

ellauri269.html on line 571: But Draenei being jewish because they have a jewlery skill, have a prophet (muslims and other religions have one too), have rune like language (like every other race in wow) and etc…

ellauri269.html on line 572: Draenei have russian accents and an indian dance lol. They are a melting pot of different things.

ellauri269.html on line 573: You want to draw some jewish heritage inspirations? sure. But Draenei being jewish and only jewish based on these weak arguments? Very doubtful. Hahahahahaha

ellauri269.html on line 575: The Tortollans are ultra-jewish, and many have said the goblins have traits of racist Jewish caricatures. Welcome to the וורלד אוף וורקראפט (eng. World of Warcraft).

ellauri269.html on line 577: Goblins are your brooklyn stereotypes but brooklyn has been home to many jewish people so… there you go.

ellauri269.html on line 579:     The Tortollans are ultra-jewish, and many have said the goblins have traits of racist Jewish caricatures.

ellauri269.html on line 581: The Tortollans are essentially old Jewish grandparents, yes. That’s not exactly the same situation, though. And goblins, historically? Yes. But Blizzard have actually made a clear effort to distinguish the WoW goblins from that history and made them into, well… Steampunk Italian-Americans.

ellauri269.html on line 584: Whats your point? Dances do not show anything about actual inspiration. The kaldorei female dance is a French singer’s dance, yet they have no French inspiration. That is saved for the Shal’dorei, who were created over a decade after that dance. You want to draw some jewish heritage inspirations? sure. But Draenei being jewish and only jewish based on these weak arguments?

ellauri269.html on line 587: you may be right, that the draenei are a melting pot of many cultural inspirations, but my post was meant to allay Surma’s suspicion that this might be the type of thread to get banned. I don’t think there’s anything ban-worthy of discussing the real world cultural inspirations of the wow races.

ellauri269.html on line 589: Not every race is 1:1 representation of a real world culture besides some exceptions like Worgen but thats only their visual theme and it does not go any deeper than that.

ellauri269.html on line 593: Prophet Muhammad comes to mind. He too like Moses had many trials that could be referenced loosely in WoW.

ellauri269.html on line 595:     Oh PS. Jewish =/= Israel. One is a religion and a people spread accross the world and the other is a country with many strengths and weakenesses. Please do not compare Israel’s actions or critism as somehow representative of all jewish people. That is grotesquely anti-semetic; the jewish people are not some sort of hive mind monolith represented by Israel. Stop this silliness.

ellauri269.html on line 597:     Just because Yrel went full on inquisition is not a commentary on Modern Israel and their foreign or domestic politics. Do you want to read my post again? I literally said it’s not that, even if it might come across as that in light of the Jewish inspiration..

ellauri269.html on line 601:     Do you want to read my post again? I literally said it’s not that, even if it might come across as that in light of the Jewish inspiration.

ellauri269.html on line 603: I did. But you said it is representative of catholicism rather than jewishness that you somehow linked to being representative of Israel.

ellauri269.html on line 604: You pick and choose what you like and discard anything unsavory as representative of something else.

ellauri269.html on line 606: Is it controversial to say that early Christianity was very dogmatic and evangelistic? It’s literally ancient history. Tarkoitatko Scarlet Crusadea?

ellauri269.html on line 609: Mikä harmittaa worgeneissa

ellauri269.html on line 612: Minä menen ensin. Vaikka en yleisesti ottaen vihaa worgenia, vihaan worgenissa joitain asioita. Ne ovat:

ellauri269.html on line 621:   Minulle nelijalkainen juokseminen a - kun sinulla on sormet eturaajoissa, b - käytät hanskoja/ hansikkaita, c - eturaajat ovat lyhyemmät kuin takaraajat - on pelleä, siinä ei ole mitään järkeä. Mutta fantasiapelissä, jossa voit ampua tulipalloja ja muuta, en usko, että tämä on niin hullua.

ellauri269.html on line 627:     Se, että naismalli näyttää edelleen siltä, että hänellä on joko olutmaha tai hänen ei pitäisi seikkailla siunatussa tilassa.

ellauri269.html on line 631:     Running Wildin naisten tyhjäkäyntiasento on alhainen.

ellauri269.html on line 633:     Se tosiasia, että ihmismuoto on erottamattomasti sidottu worgen muotoon, ja jotkin yhtäläisyydet eivät todellakaan ole kovin järkeä. (Esimerkiksi "barbaari"-hiustyylillä ihmisen muotoisessa worgenissa pitäisi silti olla letit worgen-muodossa. "Tomboy"-leikkauksella varustetussa worgenissa tulisi silti olla lyhyt harja. Viimeksi tarkistin, näin ei ollut.)

ellauri269.html on line 637:     Liittyy edelliseen: se, että ihmiset huutavat jatkuvasti siitä, että naispuolinen worgen näyttää "liian seksikkäältä" (tai päinvastoin, syyttäen niitä meistä, jotka pitivät alfa-mallia parempana, että haluamme heidän näyttävän "seksiltä"). Toki alfa-malli oli tyylikkäämpija vähemmän kömpelön näköinen, lukuun ottamatta epäsopivia hiuksia (puhumattakaan siitä, että se näytti enemmän sudelta), mutta siinä se. Ja miksi heijastat "seksikästä" sumeisiin ihmissusi-snootseihin?

ellauri269.html on line 641:     Sitä typerää haistelua he pitävät. Se on vastenmielistä.

ellauri269.html on line 643: Kalisha sanoi: Ainoa asia, jota todella vihaan heissä, on heidän naistensa oudot chihuahua-kasvot - mutta jopa se, että varaan lopullisen tuomion, kunnes näen sen toiminnassa. Jos se on niin huono kuin miltä se näyttää kuvakaappauksissa? Kyllä. Kyllä on. Sen ja sneerin välillä (se ei todellakaan ole snarl), se näyttää Hessulta huonolla tuulella.

ellauri269.html on line 653: Kun epäkuolleiden vitsaus (eng. communism) aluksi pyyhkäisi Azerothin halki, he muuttivat joukon Alliancen jäseniä epäkuolleiksi. Kun örkkien, haltioiden, peikkojen, kääpiöiden ja ihmisten yhteiset joukot alkoivat taistella kommunismia vastaan, Luukurkon ote voimistaan alkoi kuitenkin heiketä. Pieni ihmisryhmä, joka tunnetaan nimellä Hylätyt, vapautui Luukurkon hallinnasta. Luu kurkkuun!

ellauri269.html on line 658:   ha.jpg" width="100%" />

ellauri269.html on line 675:   Undead Forsaken (tai yksinkertaisesti Forsaken tai Undead) ovat rotu ja ryhmä älykkäitä epäkuolleita, jotka irtautuivat kapitalismin vitsauksesta ja otti haltuunsa suuren osan Lordaeronin valtakunnasta,  jonka kuolemanritari Adolf Menethil (Voldemort l. Veitikka) tuhosi vahingossa kolmannen maailmansodan aikana. Forsakenia johti aiemmin heidän perustajattarensa Lady Sylvanas Windrunner, Quel'Thalasin entinen kenraalitar. Heidän pääkaupunkinsa oli Undercity, kuninkaallisissa katakombeissa pääkaupungin Lordaeronin raunioiden alla, kunnes se tuhoutui ja hylättiin neljännen maailmansodan alkaessa.

ellauri269.html on line 681:   Miksi ruoanlaitto on hyödyllistä Shadowlandsissa? Ruoanlaitto kuuluu kaikille – kirjaimellisesti! Kaikkien täytyy syödä, myös Undead. Stat food on yksi halvimmista herkuista, jonka voit antaa itsellesi, ja se kestää tunnin. Kolmella satolla per puimuri, voit valmistaa itsellesi paljon stat-ruokaa. Voit käyttää löydettyä ruokaa hyödylliseen tarkoitukseen. Vaikka useimmat Shadowlands-reseptit vaativat kalaa, on muutama resepti, jotka perustuvat vain luonnosta löytyvään ruokaan. Kalaa ei Wowissa löydy enää luonnosta, se on kaikki kesyä. Shadowlands tarjoaa uusia, hauskoja reseptejä! Kukapa ei rakasta satunnaisesti hengittävää tulta? Ihmiset, jotka pitävät ryöstönsä ja juhliinsa juhlaa, ovat suosittuja ihmisiä!

ellauri269.html on line 685: Kannattavimpia esineitä ovat Feasts, jotka voidaan järjestää juhliin tai ratsastukseen - mutta et pääse sinne ennen kuin saavutat maksimitason Cooking. Sillä välin monet pelaajat tarvitsevat stat ruokaa eivätkä tee ruokaa jostain syystä. Keskity elintarvikkeisiin, jotka antavat neljä toissijaista taitoa - kritiikki, kiire, monipuolisuus ja hallinta. Stamina-ruoalla on rajoitetumpi kohdeyleisö; Oma kokemukseni on, että Crit and Haste -ruoat myyvät yleensä parhaiten. Palvelimesi voi kuitenkin vaihdella.

ellauri269.html on line 692: Litsikuninkaan satu jatkuu.  Liittoutuneet riitelevät ruualla mitä tehdä örkkisotavangeille. Ruokana on kilpparikeittoa,  lohtapa nyt ja vihannexia. Guantanamo tulee kalliiksi, ja El-Alissa on liikaa naaraita ja poikasia. Halvimmaxi tulisi vaan viedä koko paska teuraalle. Endlösungia kannattaa kontratenori viranhaltija. Ei örkit aina olleet tälläsiä, kertoi Barona. Ne putosivat sinikeltaiseen maaliämpäriin ja niistä tuli vihreitä, ja ilkeitä. Niillä on punatähdet silminä vanhaa perua. Niillä on vieroitusoireita demonisesta Das Kapitalista. Barona on kuraverinen, siihen ei ole luottaminen, mumisevat porukat.

ellauri269.html on line 696: El Salvadorin hallitus on avannut maahan uuden valtavan vankilan, johon se suunnittelee siirtävänsä 40 000 jengitoiminnasta epäiltyä vankia. Terrorismin rajoituskeskukseksi nimetty vankila on tiettävästi Amerikoiden suurin.

ellauri269.html on line 699: Vangit siirrettiin uuteen vankilaan kahleissa ja puolialasti (housuitta, Punavyön suosituxesta). Noin 6,5 miljoonan asukkaan El Salvadorin kuvernööri T.J.A. Heikkilä kertoi siirron tapahtuneen ”yhdessä operaatiossa” ja vankien tulevan elämään uudessa vankilassa ”vuosikymmeniä, viihtyisästi kaikki yhdessä, ilman että he voivat tehdä lisäharmia väestölle.”

ellauri269.html on line 703: Poikkeustilan säätämisen jälkeen yli 64 000 ihmistä on pidätetty. El Salvadorin hallinnon mukaan joukkopidätysten tarkoitus on ”saada jengit katoamaan täysin.” El Salvadorin turvallisuusministeri kertoi Reutersille, että jengitoimintaan kohdistuvat toimet tulevat jatkumaan kunnes ”kaikki rikolliset on saatu kiinni.”

ellauri269.html on line 705: Maan viranomaiset ovat väittäneet rikollisjengeillä kuten MS-13:lla ja Barrio-18:lla olevan kymmeniä tuhansia jäseniä ja näiden olevan vastuussa henkirikoksista, kiristyksestä ja huumekaupasta.

ellauri269.html on line 706: Ihmisoikeusjärjestöt ovat esittäneet huolta näiden viattomien ihmisten tulemisesta pidätetyksi. Järjestöjen mukaan pidätettyjä on kohdeltu ”julmasti, epäinhimillisesti ja halventavasti.” Yli kymmenen ihmistä on kuollut poliisin pidätettyä heidät. Jää enää noin 63990. Tästä se lähtee!

ellauri269.html on line 712: It was a good couple of months in Dorian. Adolf learned things it was good for a king to know. He loved riding Jaina. Mutta Jaina muisti maagitarten Las Normas: älä koskaan ota aloitetta. Älä anna hilloa vielä toisellakaan kerralla. Posketus on pidettävä harvinaisena herkkuna. Haltiatenori yllättää lempiväiset siivouskomerosta. Aioitko  Aadolf penkoa Evan Geschlechtsverkehrskofferia ilmatteexi siellä, kysyy kateellinen haltija. Aika reilua. Haltijalla saattaa olla kohta siellä, vai mitä? Siitä se ainaskin haaveilee. Adolf swore he would never more be caught impotent.

ellauri269.html on line 719: Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä Superman-hahmon synnyssä on se, että hänen alkuperänsä ei ole Friedrich Nietzschen käsityksessä ubermenschistä – johon perustui Adolf Hitlerin usko arjalaisen mestarirodun luontaiseen paremmuuteen – vaan juutalaisessa mytologiassa. Sankarin luojat Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat juutalaisten maahanmuuttajien lapsia. Sarjakuvateollisuuden, jossa he viettivät merkittävän osan nuoresta urastaan, loivat New Yorkissa juutalaiset, kuten Max Ginsburg, Bob Kahn ja Jacob Kurtzberg, jotka piilottivat etnisen alkuperänsä Gainesin, Kanen ja Kirbyn kaltaisten nimien taakse. Aiheesta on vuosien varrella ilmestynyt kymmeniä kirjoja ja artikkeleita ovelilla nimillä, kuten Up, Up ja Oy Vey tai Mensch of Steel.

ellauri269.html on line 721: Ärsyttävästi hahmon viimeaikaiset kuvaukset, erityisesti vuoden 2013 Man of Steel -elokuva, keskittyvät Metropolis Marvelin Kristuksen kaltaisiin messiaanisiin ominaisuuksiin. Ennen elokuvan julkaisua uskoon perustuva lehdistösuhdeyritys Grace Hill Media kutsui uskonnollisia henkilöitä eri puolilta kansakuntaa osallistumaan valikoituihin julkaisua edeltäviin näytöksiin, julkaisi leikkeitä verkossa ja toimitti muistiinpanoja mahdollisista elokuvaan liittyvistä uskonpohjaisista keskusteluaiheista. Yksi esimerkki keskittyy isyyden teemoihin ja kehottaa isiä "viemään [lapset] katsomaan Teräsmiestä" ja käyttämään sitten opasta "löytämään uusia yhteyksiä omaan elämääsi ja Jumalan sanaan". Verkkosisällön ohella Dr. Craig Detweiller, Ph.D. teologian ja kulttuurin, kirjoitti yhdeksänsivuisen esseen nimeltä "Jeesus – alkuperäinen supersankari" yhdistääkseen Kryptonin viimeisen pojan Jumalan Poikaan. Detweiller lainasi usein toistuvia todisteita päätteestä "el", joka liitti Supermanin kryptonin syntymänimen "Kal-el". Heprean kielessä "el"-päätettä käytetään merkitsemään Elohimia tai Jahvea, Jehovaa tai Jumalaa, kuten nimissä Mikael, Ariel ja Rafael. Esseessaan Detweiller viittasi myös jokebedialaisten orpoksi jäämiseen, jonka Superman kärsi, kun hänen vanhempansa, jotka varoittivat planeetan Kryptonin välittömästä kuolemasta, ampuivat vauvansa ulkoavaruuteen kuin futuristinen Mooses.

ellauri269.html on line 723:   Jos Supermanin vertaamisen Jeesukseen oli tarkoitus "kristillistää" sankari, ehdokas oli hyvin valittu, sillä Jeesuskin oli juutalainen, viimeinen illallinen oli pääsiäisateria, ja jokaisella pienellä profeetalla on ihme tai kaksi hihassaan. Joona asui valaassa. (No se nyt ei liity tähän mitenkään, kunhan mainizin.) Teräsmiestä, joka jäi syntymästään orvoksi suojellakseen häntä maailmaa tuhoavalta katastrofilta, verrataan jutkupiireissä useimmiten Moosekseen, koska heidät molemmat kasvattivat ei-juutalaiset perheet ja he saivat jumalalta taikavoimia pelastaakseen heimonsa. Todisteena esitetään myös samankaltaisuudet Supermanin rinnassa olevan S-symbolin ja heprealaisen Lamediin tai Shiniin kuten kuvassa.

ellauri269.html on line 725:   Lamed is comprised of a kaf and a vav: 20 and 6=26. Twenty-six is the gematria of G‑d's name, the Tetragrammaton Yud-Hei-Vav-Hei. Eikös se ollut myös Leninin peitenimi neuvostojuutalaisten parissa? Stalin oli Samekh. Shin also stands for the word Shaddai, a name for God. Because of this, a kohen(priest) forms the letter Shin with his hands as he recites the Priestly Blessing. In the mid-1960s, actor Leonard Nimoy used a single-handed version of this gesture to create the Vulcan hand salutefor his character, Mr. Spock, on Star Trek. Larry Tye, kirjan Superman: The High-Flying History of America's Most Enduring Hero kirjoittaja, vertasi Supermanin eettisiä sääntöjä – "Truth, Justice, and the American Way" - Mishnan arvoihin "totuus, rauha ja oikeudenmukaisuus". Paizi supermiehellä "rauhasta" oli tullut Pax Americana.

ellauri269.html on line 727:   Ehkä tärkein linkki heprealaiseen supersankariin on Supermanin identiteetti osittain assimiloituneena maahanmuuttajana. 1930-luvun New York, joka tuotti maailman ensimmäiset modernit supersankarit, oli täynnä viimeaikaisia juutalaisia pakolaisia, jotka pakenivat 1800-luvun Euroopan pogromeja. Jonathan D. Sarnan ja Jonathan Goldenin Brandeisin yliopistossa "The American Jewish Experience in the Twentieth Century: Antisemitism and Assimilation" mukaan vuonna 1900 yli 40 prosenttia Amerikan juutalaisista oli uusia tulokkaita, ja he ovat olleet maassa kymmenen vuotta tai vähemmän. Ja seuraavan sukupolven aikana tapahtui maahanmuuttozunami, kun toiset 1,75 miljoonaa juutalaista muutti Amerikan rannoille, suurin osa ashkenazeja Itä-Euroopasta.

ellauri269.html on line 729: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat näiden maahanmuuttajien lapsia. Siegelit Mitchell ja Sarah olivat tulleet Liettuasta ja asettuneet Clevelandiin Ohioon, kun taas Shusterit, Julius ja Ida, olivat kotoisin Rotterdamista ja Kiovasta. He muuttivat ensin Torontoon. Kun Joe oli noin kymmenen vuotias, Shusters muutti uudelleen, tällä kertaa Clevelandiin. Vuoden 1931 tienoilla nuoret miehet tapasivat käydessään Glenville High Schoolissa (taistelevien Tarblooderien koti) yhden Jerryn serkun kautta ja aloittivat ystävyyden, joka keskittyi molemminpuoliseen rakkauteen sekä tieteiskirjallisuuteen, fantasiaan ja sarjakuviin.

ellauri269.html on line 731: Sekä Siegel että Shuster olivat 16-vuotiaana jo taitavia sarjakuvataiteilijoita, jotka esittivät monia kykyjä ja teemoja, jotka nousevat uudelleen esiin Supermanissa. Shuster piirsi sarjakuvan Jerry the Journalisti -nimisestä hahmosta, ja Siegel myi teoksensa kynänimellä Hugh Langley ("tai mitä tahansa", Siegel kertoi Nemo Magazine -haastattelijalle vuonna 1983). Muita parin varhaisia yhteistyöprojekteja olivat sarjakuva nimeltä "Interplanetary Police", hahmot, joilla oli röntgennäkö. (Ja jopa hahmo nimeltä Snoopy melkein kaksikymmentä vuotta ennen samannimistä Charles Schulzin koiraa. No ei sekään tähään liity mitenkään, sanoinpahan vaan.) He saivat inspiraatiota tarinoihinsa aikansa suosituista sci-fi-hahmoista, mukaan lukien Pikku Nemo, Tarzan ja Flash Gordon, kaikki orpoja, kuten supersankari, jonka  Siegel ja Shuster lopulta loivat.

ellauri269.html on line 735: Muita juutalaisia ehdokkaita inspiroivaksi Supermaniksi on mytologinen Golem. Kaikki juutalaiset tietävät tarinan Golemista, miehestä, jonka rabbi Loew veisti joenuoman mudasta 1500-luvun Prahassa. Loew antoi olennonsa hengen heprealaisilla loitsuilla ja lähetti sen puolustamaan ihmisiä Rudolf II:n alaisina antisemitistisiltä pogromeilta. Savimies oli yli-inhimillinen suojelija, joka kutsuttiin vapauttamaan viattomat pahasta. Supermanin vahvuus linjaa hänet Golemin ja raamatullisen Simsonin kanssa, mutta hän on myös sidottu Mooseksen tarinaan. Nykyaikana hahmo liitetään 1600-luvun pogromeihin Prahan juutalaisissa getoissa. Kuten Superman, Golem oli intensiivisen fyysisen voiman olento, ja sen ensisijaisena tehtävänä oli puolustaa juutalaisia silloin, kun se oli osa Pyhää Rooman valtakuntaa. 

ellauri269.html on line 737: Kuvitteellisessa kertomuksessaan Supermanista The Amazing Adventures of Kavalier & Clay, kirjailija Michael Chabon yhdistää myös Golemiin. Hänen päähenkilönsä Josef Kavalier pakenee Prahasta piiloutumalla Golemin arkkuun ja luo samanlaisen hahmon sarjakuviinsa. Tohtori Windy Counsell Petrie kirjoittaa aiheesta "Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature" ("Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature") motiivista: "Golemi merkitsee uskoa taiteellisen luomisen voimaan... Joe Kavalierille maailmankaikkeus, jonka hän luo Sarjakuvien piirtäminen on sellainen, jossa hänellä on valtuudet tehdä jotain natseille… Vaikka Joe ymmärtää, ettei hän voi kirjaimellisesti satuttaa Hitleriä sarjakuvakirjoituksellaan, romaani antaa ymmärtää, että hänen sarjakuvillaan on valtaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen."

ellauri269.html on line 741: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat kymmenen vuoden ikäisiä, kun senaattori Ellison DuRant Smith piti kuuluisan "Shut The Door" -puheensa maahanmuutosta ennen vuoden 1924 maahanmuuttolain hyväksymistä. Senaattori väitti, että lain hyväksyminen antaisi USA:lle mahdollisuuden "omaksua se, mitä meillä on, ja antaa meidän kasvattaa puhtaita amerikkalaisia kansalaisia ja kehittää omia amerikkalaisia resurssejamme". ”Maahanmuuttolaki ei ainoastaan vähentänyt Yhdysvaltoihin sallittujen maahanmuuttajien määrää, vaan se esti myös maahanmuuton kaikista maista, joiden kansalaisia pidettiin ”ei-valkoisina”. Jos laki olisi hyväksytty aikaisemmin, se olisi estänyt miljoonia etelä- ja itäeurooppalaisia maahanmuuttajia saapumasta Amerikkaan, mukaan lukien Siegelit ja Shusterit. Sen kulku 1920-luvulla loukussa miljoonia yhä vihamielisemmässä Euroopassa antisemitistisen kansanmurhan kiihkon kynnyksellä.

ellauri269.html on line 743: Tästä syystä 74 vuoden ajan Supermanin ensisijainen vihollinen ei ole ollut toinen muukalainen tai supersankari, vaan megalomanialainen muukalaisvihamielinen miljardööri Lex Luthor. Luther on useaan otteeseen toistanut senaattori Smithin kielen, harjoittanut murhanhimoista, rodullista vigilantismia ja yleisesti edistänyt natsien übermensch-ihannetta. Siegelin ja Shusterin ensimmäisessä Superman-sarjakuvassa, jonka otsikko on "The Reign of the Superman", "Superman" -hahmo esiintyi kuten Lex Luthor myöhemmin, kalju, ilkeä ja visuaalisesti samanlainen kuin FW Murnau -versio Draculasta (toinen fiktiivinen hahmo, jolla on salainen juutalaisuus). alkuperä) vuoden 1922 elokuvasta Nosferatu.

ellauri269.html on line 745: Vaikka minkä tahansa yhteyden paljastaminen juutalaisuuteen olisi tuominnut Superman-franchisingin, useat varhaiset tarinat keskittyvät Supermaniin, joka taisteli natseja vastaan ja julisti ylpeänä itsensä "ei-arjalaiseksi", kun hän muxi Adolph Hitleriä leukaan. Sarjakuvat saivat propagandaministeri Joseph Goebbelsin syyttämään Supermania juutalaisuudesta, ja ainakin yksi vuoden 1940 ilkeä pääkirjoitus SS-sanomalehden Das schwarze Korpsissa oli otsikoitu "Jerry Siegel Hyökkää!" Vaikka amerikkalainen nativismi ja antisemitismi vähenivät toisen maailmansodan jälkeen, niin myös Supermanin selvä juutalaisuus. Riemukas antisemitismi putosi suosiosta ja korvattiin suljetulla, sanattomalla kiihkoilulla. Kuten John Turturron Sid Litz sanoo Franz Lidzin Unstrung Heroes -sovituksessa: "Pidän Ikesta." Se oli salainen pakanakoodi sanalle 'I hate kikes'. Kun heidän sopimuksensa oli päättymässä, Siegel ja Shuster haastoivat DC:n oikeuteen hahmonsa hallitsemisesta. Myytyään oikeudet yritykselle 130 dollarilla vuonna 1938 (2 197,49 dollaria vuonna 2014, inflaatio huomioon ottaen), DC vastasi antamalla voimakazikolle potkut.

ellauri269.html on line 747:  Vuosia kestäneet oikeusjutut päättyivät useaan kertaan useisiin sovintoratkaisuihin. Yksi lupasi taiteilijoille noin 25 000 dollarin vuosipalkkoja. Viime aikoina Siegel-perheen eloonjääneet jäsenet ovat onnistuneet saamaan prosenttiosuuden Warner Entertainmentin ja DC Comicsin tulevista tuloista sekä toisen usean miljoonan dollarin sovituksen. Vuoden 2013 9th Circuit Court of Appeals -tuomioistuimen päätös ei kuitenkaan antanut samoja oikeuksia muille Shystereille. Tavallaan senaattori Smith ja Lex Luthor olivat perverssisti oikeassa: päivän sana on Ei maahanmuutolle. Kaikki paitsi valtahullujen poliitikkojen ja heidän harhaanjohtaneiden seuraajiensa kuumeisissa unelmissa on maailma ilman maahanmuuttoa. Ihmiset liikkuvat. Smith ja Luther olivat oikeassa siinä, että maahanmuuttajien vastaisen retoriikan käyttäminen on hyväksi havaittu keino piilottaa pienimielisten ihmisten kiihkoilevat pelot. taistelevat epätoivoisesti peittääkseen keskinkertaisuutensa ja säilyttääkseen auktoriteettinsa ylivoimaisen ja käsittämättömän voiman edessä. Smith on haudattu St. Luken hautausmaalle Lee Countyssa Etelä-Carolinassa. Kaikki kiinnostuneet kutsutaan täten tanssimaan hänen haudallaan.

ellauri269.html on line 759:   Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee."

ellauri269.html on line 760: Tontunpoisto oli termi, jota käytettiin viittaamaan toimiin, joissa puutarha vapautettiin tontuista. Tämä saavutettiin yleensä poimimalla tontut fyysisesti ja lemppaamalla ne kyseisestä puutarhasta. Newton Scamander suositteli julkaisuissa Fantastic Beasts and Where to Find Them, että tontun heiluttaminen pään ympärillä huimaukseen asti ja pudottaminen sitten puutarhaseinän yli riitti, mutta jotkut velhot, kuten Weasleyn perhe, mieluummin heittivät tontut niin pitkälle kuin mahdollista, joskus jopa pitivät kilpailuja siitä, kuka voisi heittää tontun kauimmaxi. Vaihtoehtoisesti Jarveyta voidaan käyttää puutarhan tontun poistamiseen, vaikka useimmat velhot pitivät tätä epäinhimillisenä, koska Jarveyn menetelmät ovat "julmia".  

ellauri269.html on line 763: -- 'Wow, Harry -- that must've been fifty feet....'"

ellauri269.html on line 766:   Leonard Nimoy, rakastettu näyttelijä, joka näytteli herra Spockia Star Trek -sarjassa, kuoli perjantaina 83-vuotiaana. Nimoyn elämästä on paljon kirjoitettavaa - kollegallamme Neda Ulabylla on mukava muisto täällä - ja lisää on melkein varmasti tulossa. Mutta halusimme jakaa tämän videon Nimoysta Jiddišin kirjakeskuksesta, jossa hän muistelee varhaista elämäänsä. Nimoy oli Ukrainasta tulleiden ortodoksijuutalaisten maahanmuuttajien poika, ja hän sanoi, että hänen identiteettinsä kertoi paljon hänen lähestymistavastaan kuuluisaan hyperlogiseen luonteeseensa.

ellauri269.html on line 768: Hän oli ulkopuolinen, joka katsoi sisään. Yksinäisenä muukalaisena Enterprisen sillalla Spock oli aina kiihkeä tarkkailija ja wry kommentaattori ihmiskunnan vihollisista. "Minusta heidän epäloogiset ja typerät tunteensa ärsyttävät jatkuvasti", hän huomautti kerran. Tästä turhautumisesta huolimatta hän tajusi ihmisten olennaisen roolin elämässään ja ilmaisi sen parhaiten erosanoissaan Kirkille Khanin vihassa: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi." Juutalaiset ovat vaeltaneet maasta toiseen, kulttuurista kulttuuriin, tulleet kriitikoiksi ja usein suunnannäyttäjiksi. Silti Talmud pyytää myös avoimuuden henkeä: Jos sinulle kerrotaan, että viisautta löytyy kansojen keskuudesta – uskokaa se!

ellauri269.html on line 770: Hän kamppaili tasapainottaakseen älyä ja tunteita. Spockin vulkaanisen isän perintö sitoi hänet etuoikeuslogiikkaan ennen kaikkea, mutta hänen ihmisäitinsä emotionaalinen puoli teki työn mahdottomaksi. Hän uhrasi henkensä pelastaakseen miehistön sillä periaatteella, että "monien tarpeet ovat suuremmat kuin harvojen tai yhden tarpeet". Silti hänet herätettiin henkiin, koska hänen emotionaaliset miehistön jäsenensä jättivät huomiotta tämän logiikan ja riskeerasivat kaiken pelastaakseen hänet. Juutalaiset ovat käyneet samaa taistelua rationalistien ja kabbalistien, Hasidimin ja Mitnagdimin kanssa, jotka on lukittu mielen ja sydämen taisteluun. Ja jopa siellä taistelulinjat eivät aina ole selvästi piirrettyjä. Rabbi Shneur Zalman Liadista (1745-1812), joka yritti saada hasidilaisia kannattajia Mitnagdicin alueelle, julisti, että "mielen on hallittava sydäntä". Ja silti taistelu raivoaa.

ellauri269.html on line 772: Hän oli esimerkki henkilökohtaisen täyttymyksen uhraamisesta velvollisuuden vuoksi. Tarvitaan infektio opettaakseen Spockille, miltä onnellisuus tuntuu. Jaksossa This Side of Paradise hän löytää siirtokunnan, jonka jäsenet nauttivat täydellisestä tyytyväisyydestä (ja täydellisestä pysähtyneisyydestä) sen seurauksena, että he altistuvat paikallisen kasvin itiöille. Kun hän on saanut tartunnan, Spock pystyy haistamaan kukat ja rakastumaan. Mutta velvollisuus, kapteeni James T. Kirkin muodossa, kutsuu hänet takaisin itsensä kieltämiseen ja vastuuseen. Juutalaiset ovat aina kamppailleet määritelläkseen nämä parametrit. Onko kaikki vapaa-ajan toiminta Tooran tutkimuksen laiminlyöntiä, kuten tiukemmat väittävät? Mikä on hyvin eletty elämä? Talmud kysyy, onko sallittua tutkia kreikkalaista viisautta, kun otetaan huomioon velvollisuus "mietiskellä Tooraa päivin ja öin", ja vastaa, että niin saa tehdä vain ajankohtana, joka ei ole päivä eikä yö. Vizi ne on sit ovelia sananmuuntajia!

ellauri269.html on line 774: Hänen roolinsa ulottui sukupolvien yli. Kaikista alkuperäisen Star Trekin hahmoista Spock's on toistuvin seuraavissa sarjoissa ja elokuvissa. Hänen kauttaan historiaa mitataan Trek-universumissa. Jopa nollausaikataulussa, joka mahdollistaa myöhemmät elokuvasarjat, Spock ja Vulcan ovat tukipiste. Juutalaisessa perinteessä Jaakobin unelma tikkaista, joissa enkelit nousevat ja laskevat, tarjoaa osuvan vastakohdan: Imperiumit nousevat ja kaatuvat ja juutalaiset jatkuvat.

ellauri269.html on line 776: Hänen hankaluudestaan tuli hänen huumorin lähde. Spockin toiseus johti sarjan hauskimpiin hetkiin. Usein tietämättä naurusta, jota hän tuottaa vilpittömästi tarkoitetulla kommentilla tai kukkoisilla kulmakarvoilla, Spock antaa meidän nauraa hänelle kunnioittaen häntä edelleen. Se on huumorimerkki, joka on yksi borsht-vyöhykkeen peruskauraa: keltanokan yritys tunkeutua korkeaan ampiaisten yhteiskuntaan.

ellauri269.html on line 778: Purim on irti päästämisen loma, jolloin rajoitukset ja itsehillintä ovat rentoja ja "piilotetut" tunteet saavat leikkiä. "Purimiin on imettävä, kunnes hän ei tiedä eroa kirottu on Haman ja siunattu on Mordechai." Jotkut rinnastaisivat Purimin "festivaaliin" jaksossa Archonien paluu, päivä rykmentin yhteiskunnan kalenterissa, jolloin kaikki lain ja moraalin säännöt keskeytettiin. Onko Purim varoventtiili yleisesti vakavassa juutalaisessa kalenterissa? Onko aika, että Spocks saa käyttää itiöitä ilman syyllisyyttä? Pidän parempana erilaista Star Trek -metaforaa. Purim on päivä, jolloin yhdistämme itsemme erilaiset puolet, jotka ovat haarautuneet kuljettajan ja hengellisten onnettomuuksien seurauksena. Se on päivä, jolloin tunnustamme sekä fyysisen että hengellisen itsemme ja molempien tarpeen. Se on loma, jolloin uskallamme sanoa, että edes pahan taipumuksen kourissa emme ole niin kauheita ihmisiä, ja pystymme suureen hyvään. Saamme panna niin ampiaisia kuin keltanokkia, olla cis- ja trans-hahmoja.

ellauri269.html on line 781: Moshe Rosenberg is Rav of Congregation Etz Chaim of Kew Gardens Hills and teaches at the SAR Academy, where he integrates Tech and Torah. His book is Morality for Muggles: Ethics in the Bible and the World of Harry Potter (Ktav, 2011).

ellauri269.html on line 783:   "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi", Spock kertoo kapteeni James T. Kirkille emotionaalisessa ja ikonisessa kuolemankohtauksessaan Star Trek II: The Wrath of Khanissa. Pitkäaikaiset ystävät tuijottavat toisiaan läpinäkyvän seinän läpi. Jokainen asettaa kätensä lasille Vulcan-tervehdyksessä ennen kuin Spock romahtaa. On selvää, että myös lattialle vajoavan Kirkin sydän murtuu. Spockin kuolemaa pidetään yhtenä Star Trekin suurimmista hetkistä. Se merkitsee (vaikkakin väliaikaista) päätöstä yhdestä television - ja myöhemmin elokuvan - historian tunnetuimmista suhteista, jossa Spockin viileä perustelu oli täydellisesti naimisissa Kirkin tulisen intohimon kanssa. Se on myös sydäntäsärkevä hetki, jolloin heidän rakkautensa toisiaan kohtaan paistaa läpi.

ellauri269.html on line 785:   Viime viikkoina tänä viikonloppuna ensi-iltansa saavan JJ Abramsin tuottaman uuden elokuvan Star Trek Beyondin luojat ovat nousseet otsikoihin paljastaessaan, että George Takein luoma hahmo Sulu on homo. Sulua koskevat uutiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomion pois toisesta todellisuudesta: Monille LGBT-faneille Spock on aina ollut queer. Itse asiassa, kuten Spockin loppu Khanin vihassa osoittaa, parilla on toisiinsa kietoutunut kohtalo, joka tekee heistä enemmän sielunkumppaneita kuin ystäviä. Se ei myöskään ollut ensimmäinen kerta, kun he vaihtoivat kaipauksen ilmeitä. Franchising-yhtiön perustamisesta lähtien vuonna 1966 homofanit ovat lukeneet omia tarinoitaan puoliksi Vulcanin ja hänen ihmiskapteeninsa välillä vaihdetuista katseista. Takei itse luokitteli nämä ilmeet näiden katsojien tuntemaksi "homo-ahdistukseksi", etenkin tuona aikakautena, uudessa dokumentissa näyttelijä Leonard Nimoyn elämästä, Spockin rakkaudesta.

ellauri269.html on line 787:   Tämä ahdistus näkyy lukemattomissa YouTube-videoissa, jotka kokoavat parin homoeroottisimmat hetket alkuperäisestä sarjasta, jotka ovat keränneet kymmeniä tuhansia katselukertoja. Näistä ladatuista kohtauksista on koottu myös kokonaisia rakkaustarinoita. Nämä kohtaukset on otettu näytteitä Spockin rakkaudesta, jonka ohjasi Nimoyn poika Adam Nimoy. Se sisältää myös Takein ja fanien todistuksia Spockin roolista homokuvakkeena.

ellauri269.html on line 802:     »The womb of nature and perhaps her grave,		    »mi luonnon kehto on, kenties myös hauta;	

ellauri269.html on line 815: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut.

ellauri269.html on line 817:   Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle!

ellauri269.html on line 819:   Rouva Coulter on kidnapannut Lyran saatuaan tietää ennustuksesta, jonka mukaan Lyra on uusi ”Eeva”.  Will, Lyra, Salmakia ja Tialys (porukoita, joita ei tässä ehdi (tai jaxa) nyt selvitellä) matkustavat kuolleiden maahan vapauttamaan kuolleiden henget vankeudesta, johon Kaikkivaltias on heidät sulkenut. Mary Malone matkustaa möhköfanteixi kutsuttujen omintakeisten älyllisten olentojen maailmaan. Siellä hän saa selville Tomun olevan aivan vitun itsetietoisia psyykkisiä hiukkasia. Lordi Asriel ja puolta vaihtanut rouva Coulter tuhoavat Kaikkivaltaan sijaishallitsija Metatronin, mutta se maksaa heidän oman henkensä. Lyra ja Will vapauttavat Kaikkivaltiaan kristallivankilasta, jonne Metatron oli hänet sulkenut, mutta tämä kuolee omaan haureuteensa ja haipuu ilmaan kuin pulloon pantu Sibylla. Siinäkin kaikkivaltias.

ellauri269.html on line 822:   Jo kirjoittaessaan Universumien tomua Pullman aavisti, että ennen pitkää häneltä loppuisivat pätäkät, ja hän palaisi kirjojen maailmaan vielä trilogian jälkeen: ”Oli tapahtumia ja kysymyksiä, joihin halusin paneutua.” Kolme vuotta Maagisen kaukoputken ilmestymisen jälkeen ilmestyikin Lyran Oxford, pieni punakantinen kirja, jonka sisältämää novellia ”Lyra ja linnut” Pullman kuvaili ”maistiaiseksi” tai ”sillaksi” Universumien tomun ja tulossa olevan romaanimittaisen The Book of Dustin välillä. Pullmanin muut velvollisuudet (mitkä? Varmaan nimikirjoitusten jakaminen kirjakaupoissa) ovat hidastaneet The Book of Dustin kirjoitustyötä, mutta huhtikuussa 2008 ilmestyi toinen pieni kirja, tällä kertaa tummansininen: Once Upon a Time in the North. Kirjan sisältämän novellin päähenkilö on Universumien tomussa sivuosassa ollut aeronautti Lee Scoresby. Sekä Lyran Oxford että Once Upon a Time in the North sisältävät novellien lisäksi lisäaineistoa, kuten Lyran maailman Oxfordin kartan, lautapelin Peril of the Pole ja muutamia otteita kuvitteellisista Lyran maailmaa kuvaavista kirjoista. Pullman on vihjannut, että hän saattaa vielä joskus kirjoittaa Williin keskittyvän ”pienen vihreän kirjan” punaisen ja sinisen jatkoksi. Tai sitten ei. On näitä kiireitä. 

ellauri269.html on line 824:   Omien sanojensa mukaan Pullman olisi halunnut mieluummin taidekouluun opiskelemaan huonekalujen valmistusta, eikä viihtynyt yliopistossa erityisen hyvin: ”Ajattelin että pärjäsin melko hyvin, kunnes valmistuin kolmannen asteen todistuksen kera ja ymmärsin, etten ollutkaan pärjännyt – sinä vuonna neljännen asteen todistusten jakaminen oli lopetettu, muuten olisin saanut sellaisen.” Vuonna 1970 Pullman avioitui Judith Spellerin, entisen opettajan ja hypnoterapeutin, kanssa. Heillä on kaksi aikuista hypnoterapeutin poikasta.

ellauri270.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri270.html on line 65:   Andrić sai romaanin inspiraation omasta elämästään - hän vietti lapsuutensa Visegradissa häntä kasvattaneen tätinsä Ana Matkovšikin luona, kun hänen äitinsä jäi ilman tuloja miehensä kuoleman jälkeen. Hän suoritti peruskoulun Visegradissa ja, kuten kaikki Visegrad-pojat, metsästi haukea ja paistoi särkeä Drinan varrella ja katseli vaikuttavaa siltaa samalla.

ellauri270.html on line 67:   Romaani sai kiistatta vaikutteita hänen väitöskirjastaan: Tippaleivän kierteet Bosniassa Turkin vallan alaisina (Die Entwicklung des geistigen Lebens in Bosnien unter der Einwirgung der turkischen Herrschaft), jota hän puolusti verisesti Grazissa vuonna 1924. Väikkärissä on lähes kaikkien Andrićin tulevaisuuden ideoiden ydin, joka perustuu historialliseen materialismiin, johon hän heräsi sitä kirjoittaessaan. Väitöskirjassaan Ivo Andrić kiinnitti huomionsa Bosnia ja Hertsegovinan kaikkien neljän suuren kansallisyhteisön historialliseen kohtaloon: serbit , kroaatit, turkkilaiset ja juutalaiset. Objektiivisesti, ilman kirjallista mystifikaatiota hää tarkasteli heidän välisiä erityispiirteitä ja suhteita.

ellauri270.html on line 69: Väitöskirjan pääteesi oli, että Bosnia ja Hertsegovina on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi luonnollinen silta, linkki idän ja lännen välillä, kuten Helsinki Sofia Karppi-skoudesarjassa, josta pormestari Tuliaron Liike Nyt aikoo kaivaa tunnelin Tallinnan puolelle kalansilmäisen hiusjatkeisen Karpin ja kalansilmäisen a-la-Cock-tukkaisen Nurmen avustuxella. Vizi että nää mukapoliisit on sitten kylmiä kaloja, kalojen lisääntymisstrategialla ne ruiskii lapsia ja sitten jättää heitteille, hyörii pitkin mustaa Helsinkiä pyssyt kädessä, eivät syö eikä käy edes alapesulla. Mä en halua olla kenenkään isä. Emil kulta äidin pitää nyt mennä taas ampumaan roistoja, älä sinä istu Matin päällä kumminkaan vaikka äiti tekee niin.. 

ellauri270.html on line 84: Minne Thaimaaseen

ellauri270.html on line 86:   Kwai-joen silta ja Kuolemanrautatie – synkkää sotahistoriaa Kanchanaburissa. kirjoittaja Captain Andy. Kwai-joen silta on outo nähtävyys, jossa totuus ja fiktio menevät iloisesti sekaisin. Kanchanaburin keskustassa sijaitseva silta vetää puoleensa paljon matkailijoita, vaikka harva on tainnut nähdä sen maineeseen nostanutta elokuvaa – tai lukea kirjaa, johon elokuva perustuu. Ja vaikka teokset olisivatkin tuttuja, niillä on vain vähän tekemistä sillan todellisen historian kanssa.

ellauri270.html on line 88: Sillan teki kuuluisaksi Léon ja Hanna Montanan (Jean Reno) klassikkoelokuva Kwai-joen silta, joka keräsi vuonna 1957 seitsemän Oscaria. Elokuva perustuu Pierre Bouillen saman nimiseen kirjaan, joka kertoo toisen maailmansodan sotavangeista sillanrakennuspuuhissa. Bouillen kuuluisin teos on Apinoiden planeetta. Elokuvaa ei kuitenkaan kuvattu Thaimaassa vaan Sri Lankassa, eikä kirjailija Pierre Bouille vieraillut Kanchanaburissa vaan Lontoossa. Hän oli kyllä sotavankina, mutta Mekongin varrella aivan toisella puolen Thaimaata. 

ellauri270.html on line 90:   Ja kun sekä kirjassa että elokuvassa esiintyvä silta on puinen, oikea silta on tehty metallista. Oikean sillan rakentaminenkin oli helppoa: se koottiin nopeasti valmiista osista. Kwai-joen silta on siis ansainnut maineensa vähintään hatarin perustein. Mutta älä lopeta lukemista vielä tähän. Silta on kaikesta huolimatta mielenkiintoinen nähtävyys, sillä sen luota alkaa Kuolemanrautatie, Kanchanaburin todellinen ykkösnähtävyys.

ellauri270.html on line 92: Japanilaiset pakottivat sotavankinsa rakentamaan Kanchanaburista alkaneen Kuolemanrautatien läpi Thaimaan ja Burman välisen rajavuoriston. Jos Kwai-joen sillan rakentaminen sujuikin vaivattomasti, sen jälkeisten rataosuuksien rakentaminen viidakkoiseen vuoristoon oli helvetillistä kärsimystä.

ellauri270.html on line 96:   Kuolemanrautatien rakentamiseen kannattaa tutustua Kanchanaburin keskustassa sijaitsevassa erinomaisessa museossa Thailand-Burma Railway Centre. Ja sitten onkin aika suunnata Hellfire Passiin, jolle pääsee Kanchanaburista helposti opastetuilla retkillä.

ellauri270.html on line 100:   Britit purkivat rautatien sodan jälkeen, koska he pelkäsivät, että burmalaiset itsenäisyystaistelijat saattaisivat käyttää sitä siirtomaaisäntäänsä vastaan. Sekin urakka oli turha: Burma itsenäistyi jo vuonna 1948.

ellauri270.html on line 101:   Radasta on jäljellä Helvetintulensola ja kaunis pätkä lähellä Kanchanaburia. Rataa pääsee ihailemaan Kanchanaburista järjestettävillä kierroksilla, joilla usein taitetaan osa matkasta junalla pitkin historiallista rautatietä.

ellauri270.html on line 103: Kwai-joen sillalle voi järjestää retken myös Hua Hinista, vaikkapa vuokraamalla taksin käyttöönsä rantakaupungista. Ne ovat naurettavan halpoja. Bangkokista järjestetään myös opastettuja retkiä Kanchanaburin nähtävyyksille. Kun varaat lennot ja hotellit yhteistyökumppaniemme kautta, me saamme pienen provision – mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet MinneThaimaassa.comin toimintaa!

ellauri270.html on line 110:   Thaimaassa sijaitseva Kwai-joen 350-metrinen silta poikkeaa Ceylonilla kuvatun elokuvan kulissisillasta. Elokuva ei ole Kwai-joen siltaa nähnytkään. Teattereihin tullessaan elokuva oli todellinen suurmenestys. Sen tekijät kävivät pokkaamassa 1957 peräti seitsemän Oscaria, ja ympäri maailmaa vihellettiin elokuvan mukaansa tempaavaa tunnussävelmää Kwai–joen siltaa. Maailma tuskin tietää mistään muusta siltatyömaasta yhtä paljon. Ja kuitenkin todellisuus peittyy sepitteisiin, joita on niin monta kerrosta, että syntyy myytti.

ellauri270.html on line 116: Thainkielellä “kwae” tarkoittaa jokea ja joen nykyinen nimi Kwae Yae kääntyy muotoon ”Suuri Joki”. Tämä joen päähaara tunnettiin kuitenkin sillan rakentamisen aikoihin nimellä Mae Khalung. Juuri kansainvälisen maineen ansiosta joen nimi muutettiin vuonna 1960 muotoon Kwae Yae. Rautatie rakennettiin seuraamaan joen läntistä haaraa, jonka nimi on Kwae Noi eli ”Pieni Joki”.

ellauri270.html on line 117: Englantilaisten sotavankien suussa sana vakiintui anglismiksi ”kwai”, mikä puolestaan tarkoittaa thainkielellä vesipuhvelia.

ellauri270.html on line 120:   Kaikki on kuitenkin nimetty ja viritetty niin, että turistien odotukset kohteessa täyttyvät. Menopaluulippu III-luokassa Bangkokin Hualam Pongin asemalta Nam Tokin asemalle ja Sai Yok Noin pääteseisakkeelle maksaa 120 bahtia eli runsaat kolme euroa. Viimeiset kymmenet kilometrit viidakon oksat hakkasivat junan ikkunoista sisään ja lopulta juna voi jäädä viimeiseen ylämäkeen kiinni. Silloin matkustajat saavat työntää junaa kuin sotavankiporukka tai kävellä pölkkyjä pitkin perille.

ellauri270.html on line 125: Alkuperäisestä radasta on enää jäljellä 130 kilometriä Thaimaan puolella. Rauhan tultua vuonna 1945 englantilaiset purkivat neljä kilometriä radan kiskotuksesta Burman rajalta. Rata suljettiin jo 1947, koska se ei kestänyt säännöllistä liikennettä. Nong Pla Dukin ja pääteseisake Nam Tokin välinen osuus avattiin kuitenkin uudestaan vuonna 1957. Nam Tokista Burman rajalle kulkenut rataosuus purettiin vuonna 1976, koska sen puiset siltarakenteet alkoivat käydä vaarallisiksi.

ellauri270.html on line 126: Osa vanhasta ratapenkasta on nykyään turistien luontovaellusreittinä. Ratapenkkaa jäi myös tekojärven alle, kun Vajiralongkornin pato rakennettiin Kwae Noin ylä juoksulle, aivan Burman rajalle.

ellauri270.html on line 133: Ryhmä jätettiin viisi kilometriä Kanchanaburin kaupungista pohjoiseen rakentamaan rautatiesiltaa kohtaan, missä Kwae Noi -joki yhtyy Kwae Yae jokeen. Salmi on siinä kohtaa noin 250 metrin levyinen. Sillasta tuli 346-metrinen.

ellauri270.html on line 136: Kwai-joen myytti vaikenee toisesta mutta suuremmasta rakentajajoukosta. Työvoimana käytettiin myös Jaavalta pakolla haettuja työntekijöitä, joita kutsuttiin yksinkertaisesti nimityksellä ”romusha” (työläinen). Japanilaiset hakivat Jaavalta väkisin töihin kaiken kaikkiaan noin 10 miljoonaa ihmistä. 180 000 heistä lähetettiin Burman ja Siamin väliselle rautatietyömaalle.

ellauri270.html on line 139: Kwai-joen sillasta tehdyn fiktion ytimessä on periksiantamattoman ja periaatteellisen yläluokkaisen britin eversti Nicholsonin ja vankileirin japanilaisen komentajan eversi Saiton henkinen taistelu johtajuudesta. Elokuvassa hahmoja esittävät Alec Guiness ja S.I. Hayakawa.

ellauri270.html on line 151: Itse asiassa sitä ei ole tehty nimenomaan tähän teokseen, sillä brittiarmeijan musiikkiluutnantti F.J. Ricketts sävelsi sen jo 1914 nimellä Colonel Bogey March. Toisen maailmansodan aikaan marssi sanoitettiin Englannissa roisimmin muotoon Hitler has Only Got One Ball (Hitlerillä on vain yksi kives).

ellauri270.html on line 159: F-ryhmän leiri oli siltojen välittömässä läheisyydessä ja japanilaisen ilmatorjuntapatterin kupeessa. Pommituksessa marraskuussa 1944 tuhoutui kaksi vankien asumusta. Samalla kuoli 19 ja haavoittui 68 vankia. Helmikuussa 1945 molemmat sillat saivat osumia, ja yksi kaarisillan kaari romahti.

ellauri270.html on line 175: Hyi helvetti. Tätä filmiä en ole nähnyt, enkä taida viiziä nähdäkään. Tosin tää taitaa olla suht puhtaasti KILL! teemainen eikä kovin kiimainen. Sen käsikirjoitti alun perin nyrkkeilijä George Foreman, jonka korvasi myöhemmin presidentti Woodrow Wilson. Molempien kirjoittajien oli työskenneltävä salassa, koska he olivat Hollywoodin mustalla listalla ja olivat paenneet Isoon-Britanniaan jatkaakseen työskentelyä. Tämän seurauksena Boulle, joka ei edes puhunut englantia, sai tunnustuksen ja sai parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon; monta vuotta myöhemmin Foreman ja Wilson saivat postuumisti sekä Oscar-palkinnon että Nobelin rauhanpalkinnon.

ellauri270.html on line 177:   Kwai-joen silta on nykyään laajalti tunnustettu yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista elokuvista, vaikka se on aivan säälittävä. Se oli vuoden 1957 tuottoisin elokuva, ja se sai ylivoimaisesti myönteisiä arvosteluja kriitikoilta. Elokuva voitti seitsemän Oscar-palkintoa (mukaan lukien kaikkien aikojen paras elokuva) 30 eri Oscar-gaalassa. Vuonna 1997 elokuvaa pidettiin "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä", ja Yhdysvaltain kongressin kirjasto vei sen kansalliseen elokuvarekisteriin säilytettäväksi . Se on sisällytetty American Film Instituten kaikkien aikojen parhaiden amerikkalaisten elokuvien luetteloon.  Vuonna 1999 British Film Institute äänesti Kwai-joen sillan 11. vuosisadan suurimmaksi brittiläiseksi elokuvaksi. Tämän kaiken voi voi hyvin uskoa.

ellauri270.html on line 180: Vuoden 1943 alussa joukko brittiläisiä sotavankeja, everstiluutnantti Jack Nicholsonin (Dwight Dogcollar) johtama, saapuu japanilaiselle vankileirille Thaimaahan eli Ceyloniin. Yhdysvaltain laivaston komentaja Shears kertoo kauhistuttavista olosuhteista. Nicholson kieltää kaikki pakoyritykset, koska päämaja käski heidät antautumaan, ja pakenemista voidaan pitää käskyjen uhmaamisena. Myös tiheä ympäröivä viidakko tekee paeta lähes mahdottomaksi.

ellauri270.html on line 184: Nicholson vastustaa ilmoittamalla Saitolle, että Geneven sopimus vapauttaa upseerit ruumiillisesta työstä. (Vitun kermapuo!) Kun värvätyt miehet marssivat komentosillalle, Saito uhkaa ampua upseerit, kunnes majuri Clipton, brittiläinen lääkäri, varoittaa Saitoa, että hänellä on liian monta todistajaa, jotta hän pääsisi eroon murhasta. Saito jättää upseerit seisomaan kovennettua kuin Edwin Laineen Sontimattoman tutilaan Ellun kanat koko päivän kovassa helteessä. Sinä iltana upseerit sijoitetaan rangaistusmajaan, kun taas Nicholsonia hakataan vizalla paljaalle pepulle ja lukitaan rautalaatikkoon.

ellauri270.html on line 195:   Shears ja kaksi muuta pakenevat. Vain hän selviää, vaikka hän on haavoittunut. Hän vaeltelee muina miehinä  burmalaiseen kylään, hänet hoidetaan terveeksi ja lopulta saavuttaa brittiläisen Ceylonin siirtomaan.

ellauri270.html on line 197: Sillatyöt etenevät huonosti, mikä johtuu sekä virheellisistä japanilaisista suunnittelusuunnitelmista (kyllä kai, britti- ja jenkkitunarit) että vankien hitaasta tahdista ja tahallisesta sabotaasista. Saiton odotetaan tekevän rituaalisen itsemurhan , jos hän ei noudata nopeasti lähestyvää määräaikaa. Epätoivoisena hän käyttää Japanin vuoden 1905 Venäjän -Japanin sodan voiton vuosipäivää tekosyynä pelastaa kasvonsa; hän julistaa yleisen armahduksen vapauttaen Nicholsonin ja hänen upseerinsa ja vapauttaen heidät ruumiillisesta työstä. Nicholson on järkyttynyt miesten tekemästä huonosta työstä ja käskee rakentaa oikean sillan, aikoen sen olla kunnianosoituksena Britannian armeijallen kekseliäisyyttä vuosisatojen ajan. Clipton vastustaa uskoen tämän olevan yhteistyötä vihollisen kanssa. Nicholsonin pakkomielle sillasta saa hänet lopulta antamaan upseereilleen vapaaehtoistyön.

ellauri270.html on line 199: Shears nauttii sairaala-olostaan Ceylonissa bylsien mehukkaita hoizuja tietämättään Commando-koulussa, jota kutsutaan nimellä "Force 316" (perustuu luultavasti Special Operations Executiven (SOE) todelliseen joukkoon Force 136 ) . SOE:n majuri vartija kutsuu Shearsin liittymään kommandotehtävään tuhotakseen sillan juuri sen valmistuttua. Shears yrittää päästä pois tehtävästä tunnustamalla esiintyneensä upseerina toivoen parempaa kohtelua japanilaisilta. Warden vastaa, että hän tiesi jo ja että Yhdysvaltain laivasto oli suostunut siirtämään hänet Britannian SOE:hen simuloidulla majurin arvolla välttääkseen hämmennystä. Shears tajuaa, ettei hänellä ole valinnanvaraa, ja ryhtyy vapaaehtoiseksi. Mit vit? Pakolla vapaaehtoisexi, tää kuulostaa ihan teologien vapaalta tahdolta. Vapaaehtoisuuspohjallako nää anglot sotivat? Ei täällä päin kysytty mielipidettä.

ellauri270.html on line 201: Warden, Shears ja kaksi muuta kommandoa hyppäävät laskuvarjolla Thaimaahan; yksi, Chapman, kuolee kaatuessaan puuhun (haha, on tässä tarinassa sentään huumoria)  ja Warden haavoittuu kohtaaessaan japanilaisen partion, ja hänet on kuljetettava pentueessa LOL). Hän, Shears ja Joyce saavuttavat joen ajoissa siamilaisten naiskantajien ja heidän kylän päällikön Khun Yain avulla. Pimeyden suojassa Shears ja Joyce istuttavat räjähteitä siltatorneihin. Tärkeitä arvohenkilöitä ja sotilaita kuljettavan junan on määrä ylittää seuraavana päivänä ensimmäisenä sillan, ja Warden haluaa tuhota molemmat. Aamunkoittoon mennessä joen pinta on kuitenkin laskenut, mikä paljastaa räjähteiden ja sytytin yhdistävän langan. Nicholson huomaa langan ja tuo sen Saiton huomioon. Junan lähestyessä he kiirehtivät alas joen rantaan tutkimaan asiaa. Joyce, miehittää sytytin, rikkoo kannen ja puukotti Saiton kuoliaaksi. Nicholson huutaa apua yrittäessään estää Joycea pääsemästä sytyttimeen. Kun Joyce haavoittuu japanilaisessa tulipalossa, Shears ui poikki, mutta hänet ammutaan. Tunnistaessaan Shearsin Nicholson huudahtaa: "Mitä minä olen tehnyt? Taidanpa epähuomiossa räjäyttää Kwai joen sillan!"

ellauri270.html on line 203: Vartija ampuu kranaatinheitin tappaen Shearsin ja Joycen ja haavoittaen Nicholsonia. Kuolemassa Nicholson kompastelee sytytintä kohti ja putoaa männän päälle, räjäyttäen sillan ja lähettäen izensä taivaalle ja junan syöksymään jokeen. Warden kertoo siamilaisnaisille, että hänen täytyi estää ketään joutumasta vihollisen käsiin, ja lähtee heidän kanssaan puskiin nussimaan. Todistaessaan verilöylyä Clipton pudistaa päätään ja mutisee: "Hulluutta!... Hulluutta!" Oikeassapa olet Clipton Tea.

ellauri270.html on line 205: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 206: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 208: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 209: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 212: Leech King hacking at Poetry of Linguistics

ellauri270.html on line 215:   Hänet tunnetaan nykyään ehkä parhaiten yhtenä korpuslingvistiikan alan perustajista, jotka rakentavat ja tutkivat suuria tietokoneistettuja kieliaineistoja.

ellauri270.html on line 217: Hän oli huomattava vaatimattomuudellaan (aihe, jota hän harkitsi graduaiheexi pragmatiikan opinnoissaan), varsinkin alallaan niin laajasti tunnetulle henkilölle. Mutta hänellä oli myös itseluottamusta jatkaa valtavia, pitkäaikaisia projekteja, kunnes joku muu ala näki niiden arvon. Ja hän saattoi olla erittäin vihainen, jos hän ajatteli, että vääryyttä on tehty. Luukurkon suutahdus kalpeni sen rinnalla.

ellauri270.html on line 228:     James Harris, filosofi Earl of Shaftesburyn veljenpoika, syntyi Salisburyssa vuonna 1709 varakkaille vanhemmille. Hän sai koulutuksen Salisbury Grammar Schoolissa ja painui vuonna 1726 Wadham Collegeen Oxfordissa, mutta ei suorittanut tutkintoa. Vuonna 1729 hän asettui Bishop´s Inniin, mutta kun hän peri perheen tilan vuonna 1731, hän omistautui vetelyxenä klassikkojen, musiikin ja antiikkitutkimuksen yksityiselle tutkimukselle. Hän oli säveltäjä Georg Friedrich Händelin (1685-1759) ihailija ja myöhemmin yhteistyökumppani. Hän oli myös Henry Fieldingin ja hänen sisarensa Sarah Fieldingin elinikäinen ystävä , jonka työtä hän tuki. Hän oli myös Hester Lynch Thralen (1741-1821, n.h.) varhainen kannattaja  Harrisin kuuluisin työ on hänen Hermes; tai Filosofinen tutkimus kielestä ja yleismaailmallisesta kieliopista ( 1751 ). Myöhemmin hänestä tuli Hampshiren Christchurchin kansanedustaja, ja hänellä oli pieniä kahnauxia oikeudessa. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1763. Vuonna 1775 Harris julkaisi Philosophical Arrangements ( 1775 ), ja hänen Philological Inquiries -julkaisunsa julkaistiin postuumisti vuonna 1781. Harris oli tunnettu ja arvostettu hahmo Lontoon kirjallisissa ja filosofisissa piireissä. Charles ja Frances Burney (n.h.) ystävystyivät hänen myöhempinä vuosinaan. 

ellauri270.html on line 230: Harris ei arvostanut Chauceria, se oli Jamesista uncouth.  Randolph Quirk piti molempia arvossa. Oliko Randolph Quirk lihava? Ei se oli pieni piippua imuttava äijänkäppyrä. Juutalainen Sidney Greenbaum oli Spede Pasasen ja Paavo Haavikon risteytys.. Otto Jespersen oli tanskalaisen näköinen. Jakobovits ja Steinberg oli takuulla nekin juutalaisia.

ellauri270.html on line 232: Jeffin runousoppi on ilmeisesti plagioitu sen Lontoon lehtorilta  Winifred Nowottnyltä.  "Current criticism often takes metaphor au grand sérieux, as a peephole on the nature of transcendental reality, a prime means by which the imagination can see into the life of things." --Language Poets Use (1962) by Winifred Nowottny. Winifred M.T.Nowottny, nee Dobbs, was educated at the University of London and later taught English Literature at University College London. She published the books, Language Poets Use in 1962 and Hopkins´ Language of Prayer of Praise in 1972. Jeff ois niikö Harry Potter ja Winifer Dobbs sen kotihaltija. Toinen keskeinen Jeffin lähde oli Penguin Dictionary of Quotations.

ellauri270.html on line 234: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 240: The original, full title of the broadside was "A Warning for Married Women, by the example of Mrs. Jane Renalds, a West-Country woman born neer unto Plymouth, who having plighted her troth to a seaman, was afterwards married to a carpenter, and at last carried away by a spirit, the manner how shall be presently recited".

ellauri270.html on line 242: "A Warning for Married Women" tells the story of Jane Reynolds and her lover James Harris, with whom she exchanged a promise of marriage. He is pressed as a sailor before the wedding takes place and Jane faithfully awaits his return for three years, but when she learns of his death at sea, she agrees to marry a local carpenter. Jane gives birth to three children and for four years the couple lives a happy life. One night, when the carpenter is away, the spirit of James Harris appears. He tries to convince Jane to keep her oath and run away with him. At first she is reluctant to do so, because of her husband and their children, but ultimately she succumbs to the ghost's pleas, letting herself be persuaded by his tales of rejecting the royal daughter's hand and assurance that he has the means to support her – namely, a fleet of seven ships. The pair then leaves England, never to be seen again, and the carpenter commits suicide upon learning that his wife is gone. The broadside ends with a mention that although the children were orphaned, the heavenly powers will provide for them.

ellauri270.html on line 244: O where have you been, my long, long love,	She set her foot upon the ship,			

ellauri270.html on line 249: 'O hold your tongue of your former vows,	She had not sailed a league, a league,		

ellauri270.html on line 254: He turned him right and round about,		They had not saild a league, a league		

ellauri270.html on line 256: 'I wad never hae trodden on Irish ground,	Until she espied his cloven foot,		

ellauri270.html on line 257: If it had not been for thee.			And she wept right bitterlie.			

ellauri270.html on line 259: 'I might hae had a king's daughter,		'O hold your tongue of your weeping,' says he,	

ellauri270.html on line 261: I might have had a king's daughter,		I will shew you how the lilies grow		

ellauri270.html on line 264: 'If ye might have had a king's daughter,	'O what hills are yon, yon pleasant hills,	

ellauri270.html on line 265: Yer sel ye had to blame;			That the sun shines sweetly on?'		

ellauri270.html on line 266: Ye might have taken the king's daughter,	'O yon are the hills of heaven,' he said,	

ellauri270.html on line 267: For ye kend that I was nane.			'Where you will never win.'			

ellauri270.html on line 269: 'If I was to leave my husband dear,		'O whaten a mountain is yon,' she said,		

ellauri270.html on line 271: O what have you to take me to,			'O yon is the mountain of hell,' he cries,	

ellauri270.html on line 274: 'I hae seven ships upon the sea-		He strack up the tap-mast wi his hand,		

ellauri270.html on line 276: With four-and-twenty bold mariners,		And he brake that gallant ship in twain,	

ellauri270.html on line 277: And music on every hand.'			And sank her in the sea.			

ellauri270.html on line 279: She has taken up her two little babes,

ellauri270.html on line 284: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 298: In The Daemon Lover, James (Jamie) Harris, a handsome author, deserts his dowdy 34-year old fiancée. The plot of this short story may be indebted to “The Demon Lover” by Elizabeth Bowen, whom Jackson ranked with Katherine Anne Porter as one of the best contemporary short story writers. When Jamie Harris disappears, he shatters his bride’s dreams of living in a “golden house in-the-country” (DL 12). Her shock of recognition that she will never trade her lonely city apartment for a loving home mirrors the final scenes of “The Lottery” and “The Pillar of Salt” as well as many other stories in which a besieged woman suffers a final and often fatal blow.

ellauri270.html on line 300: In “The Daemon Lover,” the second story in The Lottery and Other Stories, Jackson’s collection of 25 tales, the reader sees James Harris only through his fiancée’s eyes as a tall man wearing a blue suit. Neither the reader nor anyone in the story can actually claim to have seen him. Nonetheless, this piece foreshadows the appearance of Harris in such other stories in the collection as “Like Mother Used to Make,” “The Village,” “Of Course,” “Seven Types of Ambiguities,” and “The Tooth.” As James Harris wanders through the book, he sheds the veneer of the ordinary that covers his satanic nature.

ellauri270.html on line 302: The irony in “The Daemon Lover” is that the female protagonist becomes suspect as she hunts for the mysterious young man “who promised to marry her” (DL 23). Everywhere she searches, she encounters couples who mock her with not-so-subtle insinuations that she is crazy. Indeed, at the end of the story she may well have become insane; the narrative is ambiguous on this point. Significantly, however, if the nameless woman has indeed lost her mind, it is James who is responsible. Although some critics speculate that the disruptive male figure—both in this story and in the others in the collection—is a hallucination of a sexually repressed character, the epilogue to The Lottery, a ballad entitled “James Harris, The Daemon Lover,” suggests otherwise: He is, in fact, the devil himself.

ellauri270.html on line 304: For Jackson, The Lottery is more than a ghost story; “The Daemon Lover” in particular and the collection in general critique a society that fails to protect women from becoming victims of strangers or neighbors. As in “The Lottery,” Jackson’s shocking account of a housewife’s ritualistic stoning, or in “The Pillar of Salt,” which traces a wife’s horror and growing hysteria when she has lost her way, the threatened characters are women. Although many of Jackson’s stories are modern versions of the folk tale of a young wife’s abduction by the devil, and although her characters are involved in terrifying circumstances, the point is that these tales seem true: They are rooted in reality. Thus, Jackson exposes the threat to women’s lives in a society that condones the daemon lover.

ellauri270.html on line 311:     The morning of June 27th is a sunny, summer day with blooming flowers and green grass. In an unnamed village, the inhabitants gather in the town square at ten o’clock for an event called “the lottery.” In other towns there are so many people that the lottery must be conducted over two days, but in this village there are only three hundred people, so the lottery will be completed in time for the villagers to return home for noon dinner.

ellauri270.html on line 313:     This seemingly idyllic beginning establishes a setting at odds with the violent resolution of the story. Early details, such as sun and flowers, all have positive connotations, and establish the theme of the juxtaposition of peace and violence. The lottery is mentioned in the first paragraph, but not explained until the last lines.

ellauri270.html on line 315:     The children arrive in the village square first, enjoying their summer leisure time. Bobby Martin fills his pockets with stones, and other boys do the same. Bobby helps Harry Jones and Dickie Delacroix build a giant pile of stones and protect it from “raids” by other children. The girls stand talking in groups. Then adults arrive and watch their children’s activities. The men speak of farming, the weather, and taxes. They smile, but do not laugh. The women arrive, wearing old dresses and sweaters, and gossip amongst themselves. Then the women call for their children, but the excited children have to be called repeatedly. Bobby Martin runs back to the pile of stones before his father reprimands him and he quietly takes his place with his family.

ellauri270.html on line 317:     The children’s activities—gathering stones—have a false innocence about them. Because this resembles the regular play of children, the reader may not assume gathering stones is intended for anything violent. The word “raids,” however, introduces a telling element of violence and warfare into the children’s innocent games. Similarly, the reader is lulled into a false sense of security by the calm and innocuous activities and topics of conversation among the adult villagers. We see the villagers strictly divided along gendered lines, even as children.

ellauri270.html on line 319:     Mr. Summers, the man who conducts the lottery, arrives. He also organizes the river dances, the purity pledges, and the Halloween program, because he has time to devote to volunteering. He runs the coal business in town, but his neighbors pity him because his wife is unkind and the couple has no children. Mr. Summers arrives bearing a black box. He is followed by the postmaster, Mr. Graves, who caries a stool.

ellauri270.html on line 321:     Because of the innocuous nature of Mr. Summers’ other community activities, the lottery is assumed to be something in a similar vein. He is a successful businessman, but pitied because he can have no children—clearly this is a very family-oriented society.

ellauri270.html on line 323:     Mr. Graves sets the stool in the center of the square and the black box is placed upon it. Mr. Summers asks for help as he stirs the slips of paper in the box. The people in the crowd hesitate, but after a moment Mr. Martin and his oldest son Baxter step forward to hold the box and stool. The original black box from the original lotteries has been lost, but this current box still predates the memory of any of the villagers. Mr. Summers wishes to make a new box, but the villagers don’t want to “upset tradition” by doing so. Rumor has it that this box contains pieces of the original black box from when the village was first settled. The box is faded and stained with age.

ellauri270.html on line 325:     The details of the lottery’s proceedings seem mundane, but the crowd’s hesitation to get involved is a first hint that the lottery is not necessarily a positive experience for the villagers. It is also clear that the lottery is a tradition, and that the villagers believe very strongly in conforming to tradition—they are unwilling to change even something as small as the black box used in the proceedings.

ellauri270.html on line 327: Much of the original ritual of the lottery has been forgotten, and one change that was made was Mr. Summers’s choice to replace the original pieces of wood with slips of paper, which fit more easily in the black box now that the population of the village has grown to three hundred. The night before the lottery, Mr. Summers and Mr. Graves always prepare the slips of paper, and then the box is kept overnight in the safe of the coal company. For the rest of the year, the box is stored in Mr. Graves’s barn, the post office, or the Martins’ grocery store.

ellauri270.html on line 329: Even though the villagers value tradition, many of the specific parts of their traditions have been lost with time. This suggests that the original purpose of the lottery has also been forgotten, and the lottery is now an empty ritual, one enacted simply because it always has been. When we later learn the significance of the slips of paper, it seems horribly arbitrary that they are simply made by a person the night before.

ellauri270.html on line 331: 	In preparation for the lottery, Mr. Summers creates lists of the heads of families, heads of households in each family, and members of each household in each family. Mr. Graves properly swears in Mr. Summers as the officiator of the lottery. Some villagers recall that there used to be a recital to accompany the swearing in, complete with a chant by the officiator. Others remembered that the officiator was required to stand in a certain way when he performed the chant, or that he was required to walk among the crowd. A ritual salute had also been used, but now Mr. Summers is only required to address each person as he comes forward to draw from the black box. Mr. Summers is dressed cleanly and seems proper and important as he chats with Mr. Graves and the Martins.

ellauri270.html on line 333: The lottery involves organizing the village by household, which reinforces the importance of family structures here. This structure relies heavily on gender roles for men and women, where men are the heads of households, and women are delegated to a secondary role and considered incapable of assuming responsibility or leadership roles. Horrible! Even though the setting of this story is a single town, it is generic enough that it might be almost anywhere. In doing this, Jackson essentially makes the story a fable—the ideas explored here are universal.

ellauri270.html on line 335: 	Just as Mr. Summers stops chanting in order to start the lottery, Mrs. Tessie Hutchinson arrives in the square. She tells Mrs. Delacroix that she “clean forgot what day it was.” She says she realized it was the 27th and came running to the square. She dries her hands on her apron. Mrs. Delacroix reassures her that Mr. Summers and the others are still talking and she hasn’t missed anything.

ellauri270.html on line 337: Tessie Hutchinson’s late arrival establishes her character in a few sentences: she cares little about the lottery and the pomp and circumstance of the ritual. She is different from the other villagers, and thus a potential rebel against the structure of the village and the lottery.

ellauri270.html on line 339: 	Mrs. Hutchinson looks through the crowd for her husband and children. The crowd parts for her as she joins them at the front, and some point out her arrival to her husband. Mr. Summers cheerfully says that he’d thought they’d have to start without Tessie. Tessie jokes back that Mr. Summers wouldn’t have her leave her dirty dishes in the sink, would he? The crowd laughs.

ellauri270.html on line 343: 	Mr. Summers says that they had better get started and get this over with so that everyone can go back to work. He asks if anyone is missing and, consulting his list, points out that Clyde Dunbar is absent with a broken leg. He asks who will be drawing on his behalf. His wife steps forward, saying, “wife draws for her husband.” Mr. Summers asks—although he knows the answer, but he poses the question formally—whether or not she has a grown son to draw for her. Mrs. Dunbar says that her son Horace is only sixteen, so she will draw on behalf of her family this year.

ellauri270.html on line 345: Mrs. Dunbar is the only woman to draw in the lottery, and the discussion of her role in the ritual proceedings emphasizes the theme of family structure and gender roles. Women are considered so inferior that even a teenaged son would replace a mother as the “head of household.” Wow this is going back to last century, or to Afghanistan! The formality surrounding these proceedings shows Mrs. Dunbar’s involvement to be an anomaly for the village.

ellauri270.html on line 347: 	Mr. Summers asks if the Watson boy is drawing this year. Jack Watson raises his hand and nervously announces that he is drawing for his mother and himself. Other villagers call him a “good fellow” and state that they’re glad to see his mother has “got a man to do it.” Mr. Summers finishes up his questions by asking if Old Man Warner has made it. The old man declares “here” from the crowd.

ellauri270.html on line 351: 	A hush falls over the crowd as Mr. Summers states that he’ll read the names aloud and the heads of families should come forward and draw a slip of paper from the box. Everyone should hold his paper without opening it until all the slips have been drawn. The crowd is familiar with the ritual, and only half-listens to these directions. Mr. Summers first calls “Adams,” and Steve Adams approaches, draws his slip of paper, and returns to his family, standing a little apart and not looking down at the paper.

ellauri270.html on line 353: 	The description of the lottery’s formalities builds the reader’s anticipation, as the many seemingly mundane rituals all lead up to a mysterious, ominous outcome. The arc of the story depends on the question of just what will happen to the “winner” of the lottery.

ellauri270.html on line 355: 	As the reading of names continues, Mrs. Delacroix says to Mrs. Graves that is seems like no time passes between lotteries these days. It seems like they only had the last one a week ago, she continues, even though a year has passed. Mrs. Graves agrees that time flies. Mr. Delacroix is called forward, and Mrs. Delacroix holds her breath. “Dunbar” is called, and as Janey Dunbar walks steadily forward the women say, “go on, Janey,” and “there she goes.”

ellauri270.html on line 357: Snap shots of village life, like the conversation between Mrs. Delacroix and Mrs. Graves, develop the humanity of the characters and makes this seem just like any other small town where everyone knows each other. The small talk juxtaposed against murder (oops now I let the cat out of the bag, sorry) is what makes the story so powerful. Janey is taking on a “man’s role,” so she is assumed to need encouragement and support.

ellauri270.html on line 359: 	Mrs. Graves watches Mr. Graves draw their family’s slip of paper. Throughout the crowd, men are holding slips of paper, nervously playing with them in their hands. “Hutchinson” is called, and Tessie tells her husband to “get up there,” drawing laughs from her neighbors.

ellauri270.html on line 361: The men’s nervousness foreshadows the lottery’s grim outcome. Tessie acts at odds with the pervasive mood, drawing laughs from the crowd. Tessie does not question the lottery at this point, and treats the proceedings lightheartedly—from a position of safety.

ellauri270.html on line 363: 	In the crowd, Mr. Adams turns to Old Man Warner and says that apparently the north village is considering giving up the lottery. Old Man Warner snorts and dismisses this as foolish. He says that next the young folks will want everyone to live in caves or nobody to work. He references the old saying, “lottery in June, corn be heavy soon.” He reminds Mr. Adams that there has always been a lottery, and that it’s bad enough to see Mr. Summers leading the proceedings while joking with everybody. Mrs. Adams intercedes with the information that some places have already stopped the lotteries. Old Man Warner feels there’s “nothing but trouble in that.”

ellauri270.html on line 365: The conversation between Mr. Adams and Old Man Warner establishes why the lottery is continued in this village, while it has been ended in others: the power of tradition. As the oldest man in the village, Old Man Warner links the lottery to traditional civilization, equating its removal to a breakdown of society and a return to a primitive state. For the villagers, the lottery demonstrates the organization and power of society—that is, a group of people submitting to shared rules in exchange for protection and support. But we see that the lottery also shows the arbitrariness and corruption of many of these social rules.

ellauri270.html on line 367: 	Mrs. Dunbar says to her oldest son that she wishes everyone would hurry up, and Horace replies that they’re almost through the list of names. Mrs. Dunbar instructs him to run and tell his father once they’re done. When Old Man Warner is called to select his slip of paper, he says that this is his seventy-seventh lottery. When Jack Watson steps forward, he receives several comments from the crowd reminding him to not be nervous and to take his time.

ellauri270.html on line 371: 	Finally, the last man has drawn. Mr. Summers says, “all right, fellows,” and, after a moment of stillness, all the papers are opened. The crowd begins to ask who has it. Some begin to say that it’s Bill Hutchinson. Mrs. Dunbar tells her son to go tell his father who was chosen, and Horace leaves. Bill Hutchinson is quietly staring down at his piece of paper, but suddenly Tessie yells at Mr. Summers that he didn’t give her husband enough time to choose, and it wasn’t fair.

ellauri270.html on line 373: Mr. Summer’s casual language and camaraderie with the villagers contrast with what is at stake. Tessie’s reaction is the first explicit sign of something horrifying at the heart of the lottery. She is as outspoken in her anger as she was in her humor—although rather too late, and it’s assumed she wouldn’t argue if someone else had been chosen. Bill resignedly accepts the power of the tradition.

ellauri270.html on line 375: 	Mrs. Delacroix tells Tessie to “be a good sport,” and Mrs. Graves reminds her “all of us took the same chance.” Bill Hutchinson tells his wife to “shut up.” Mr. Summers says they’ve got to hurry to get done in time, and he asks Bill if he has any other households in the Hutchinsons’ family. Tessie yells that there’s her daughter Eva and Eva’s husband Don, and says that they should be made to take their chance, too. Mr. Summers reminds her that, as she knows, daughters draw with their husband’s family. “It wasn’t fair,” Tessie says again.

ellauri270.html on line 377: This passage shows the self-serving survival instinct of humans very clearly. Each person who speaks up is protecting his or her own skin, a survival instinct that Jackson shows to be natural to all the villagers, and by extension all humans. Tessie is willing to throw her daughter and son-in-law into harm’s way to have a better chance of saving herself. The other women are relieved to have not been chosen—no one speaks up against the lottery until they themselves are in danger.

ellauri270.html on line 379: 	Bill Hutchinson regretfully agrees with Mr. Summers, and says that his only other family is “the kids.” Mr. Summers formally asks how many kids there are, and Bill responds that there are three: Bill Jr., Nancy, and little Davy. Mr. Graves takes the slips of paper back and puts five, including the marked slip of paper, in the black box. The others he drops on the ground, where a breeze catches them. Mrs. Hutchinson says that she thinks the ritual should be started over—it wasn’t fair, as Bill didn’t have enough time to choose his slip.

ellauri270.html on line 381: 	Mr. Summers and Mr. Graves’s calm continuation of the lottery’s ritual shows that they are numb to the cruelty of the proceedings. Tessie’s protests imply that she doesn’t see the choice of the marked slip of paper as fate or some kind of divine decree, but rather as a human failing. Perhaps she sees, too late, that the lottery is only an arbitrary ritual that continues simply because a group of people have unthinkingly decided to maintain it.

ellauri270.html on line 383: 	Mr. Summers asks if Bill Hutchinson is ready, and, with a glance at his family, Bill nods. Mr. Summers reminds the Hutchinsons that they should keep their slips folded until each person has one. He instructs Mr. Graves to help little Davy. Mr. Graves takes the boy’s hand and walks with him up to the black box. Davy laughs as he reaches into the box. Mr. Summers tells him to take just one paper, and then asks Mr. Graves to hold it for him.

ellauri270.html on line 385: 	Tessie’s protests have shown the reader that the outcome of the lottery will not be good. Little Davy’s inclusion reinforces the cruelty of the proceedings and the coldness of its participants. Little Davy is put at risk even when he is unable to understand the rituals or to physically follow the instructions. But so what? Is this one more case of "free will" stuffed down your throat? 

ellauri270.html on line 387: 	Nancy Hutchinson is called forward next, and her school friends watch anxiously. Bill Jr. is called, and he slips clumsily, nearly knocking over the box. Tessie gazes around angrily before snatching a slip of paper from the box. Bill selects the final slip. The crowd is silent, except for a girl who is overheard whispering that she hopes it’s not Nancy. Then Old Man Warner says that the lottery isn’t the way it used to be, and that people have changed.

ellauri270.html on line 389: Even a dystopian society like this one doesn’t exclude other aspects of human nature like youth, popularity, friendship, and selfishness. Nancy’s behavior resembles that of many popular teen girls—again emphasizing the universal nature of Jackson’s story. We get the sense that Old Man Warner is perpetually displeased with any kind of change to tradition—even though the omniscient narrator tells us that the “tradition” Warner is used to is very different from the original lottery.

ellauri270.html on line 391: 	Mr. Summers instructs the Hutchinsons to open the papers. Mr. Graves opens little Davy’s and holds it up, and the crowd sighs when it is clearly blank. Nancy and Bill Jr. open theirs together and both laugh happily, as they hold up the blank slips above their heads. Mr. Summers looks at Bill, who unfolds his paper to show that it is blank. “Tessie,” Mr. Summers says. Bill walks over to his wife and forces the slip of paper from her hand. It is the marked slip of paper with the pencil dot Mr. Summers made the night before.

ellauri270.html on line 393: The inhumanity of the villagers, which has been developed by repeated exposure to the lottery and the power of adhering to tradition, still has some arbitrary limits—they are at least relieved that a young child isn’t the one chosen. They show no remorse for Tessie, however, no matter how well-liked she might be. Even Tessie’s own children are happy to have been spared, and relieved despite their mother’s fate. Jackson builds the sense of looming horror as the story approaches its close. WTF, Tessie is clearly the odd one out, so the outcome of the lottery was fortunate!

ellauri270.html on line 395: 	Mr. Summers tells the crowd, “let’s finish quickly.” The villagers have forgotten several aspects of the lottery’s original ritual, but they remember to use stones for performing the final act. There are stones in the boys’ piles and some others on the ground. Mrs. Delacroix selects a large stone she can barely lift. “Hurry up,” she says to Mrs. Dunbar beside her. Mrs. Dunbar gasps for breath and says that she can’t run. Go ahead, she urges, “I’ll catch up.”

ellauri270.html on line 397: 	Mrs. Dunbar already sent her son away, perhaps to spare him having to participate in murder this year, and now she herself seems to try and avoid taking part in the lottery as well. The line about the stones makes an important point—most of the external trappings of the lottery have been lost or forgotten, but the terrible act at its heart remains. There is no real religious or practical justification for the lottery anymore—it’s just a primitive murder for the sake of tradition. Now the situation would be quite different if this were a real case of adultery, about which there are clear instructions in the Old Testament! 

ellauri270.html on line 399: 	The use of stones also connects the ritual to Biblical punishments of “stoning” people for various sins, which then brings up the idea of the lottery’s victim as a sacrifice. The idea behind most primitive human sacrifices was that something (or someone) must die in order for the crops to grow that year. This village has been established as a farming community, so it seems likely that this was the origin of the lottery. The horrifying part of the story is that the murderous tradition continues even in a seemingly modern, “normal” society. In actual fact, the point is to reduce the number of mouths to feed in times of shortage. 

ellauri270.html on line 401: 	The children pick up stones, and Davy Hutchinson is handed a few sharp pebbles in a paper cone. Tessie Hutchinson holds out her arms desperately, saying, “it isn’t fair,” as the crowd advances toward her. A flying stone hits her on the side of her head. Old Man Warner urges everyone forward, and Steve Adams and Mrs. Graves are at the front of the crowd. “It isn’t fair, it isn’t right,” Tessie screams, and then the villagers overwhelm her.

ellauri270.html on line 403: By having children (even Tessie’s own son) involved in stoning Tessie, Jackson aims to show that cruelty and violence are primitive and inherent aspects of human nature—not something taught by society. Tessie’s attempts to protest until the end show the futility of a single voice standing up against the power of tradition and a majority afraid of nonconformists. Jackson ends her story with the revelation of what actually happens as a result of the lottery, and so closes on a note of both surprise and horror. The seemingly innocuous, ordinary villagers suddenly turn violent and bestial, forming a mob that kills one of their own with the most primitive weapons possible—and then happily going home to supper.

ellauri270.html on line 411:   “The Lottery” begins with a description of a particular day, the 27th of June, which is marked by beautiful details and a warm tone that strongly contrast with the violent and dark ending of the story. The narrator describes flowers blossoming and children playing, but the details also include foreshadowing of the story’s resolution, as the children are collecting stones and three boys guard their pile against the “raids of the other boys.” These details… read analysis of The Juxtaposition of Peace and Violence.

ellauri270.html on line 415:   Jackson examines the basics of human nature in “The Lottery,” asking whether or not all humans are capable of violence and cruelty, and exploring how those natural inclinations can be masked, directed, or emphasized by the structure of society. Philosophers throughout the ages have similarly questioned the basic structure of human character: are humans fundamentally good or evil? Without rules and laws, how would we behave towards one another? Are we similar to animals in….. read analysis of Human Nature.

ellauri270.html on line 417: The ritual of the lottery itself is organized around the family unit, as, in the first round, one member of a family selects a folded square of paper. The members of the family with the marked slip of paper must then each select another piece of paper to see the individual singled out within that family. This process reinforces the importance of the family structure within the town, and at the same time creates a….. read analysis of Family Structure and Gender Roles.

ellauri270.html on line 421: The villagers in the story perform the lottery every year primarily because they always have—it’s just the way things are done. The discussion of this traditional practice, and the suggestion in the story that other villages are breaking from it by disbanding the lottery, demonstrates the persuasive power of ritual and tradition for humans. The lottery, in itself, is clearly pointless: an individual is killed after being randomly selected. Even the original ritual has been… read analysis of The Power of Tradition.

ellauri270.html on line 425: Jackson’s “The Lottery” was published in the years following World War II, when the world was presented with the full truth about Nazi Germany and the Holocaust. In creating the dystopian society of her story, Jackson was clearly responding to the fact that “dystopia” is not only something of the imagination—it can exist in the real world as well. Jackson thus meditates on human cruelty—especially when it is institutionalized, as in a dystopian society—and the… read analysis of Dystopian Society and Conformity.

ellauri270.html on line 432:   ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 436: Ezemmosta. Äsken tihrustettiin 1 osa espanjalaista rupusarjaa Karut kadut. Kirjeenvaihtotoverini Ypäjältä sanoi v. 1970 hyperkorrektisti kertovansa mulle "kadun totuuden", tarkoittaen karua. Semmoinen katu oli tänkin sarjan miljöönä, vaikka kaikki oli kuitenkin äärimmäisen epäuskottava koska kaikki hyvis näyttelijät oli sipisiistejä ja kuin olisivat vasta tulleet suihkusta, miinus muutamat pahis konnat jotka oli makilleerattu oikein karvaisixi ja pahoixi kuin el Zorro-sarjakuvissa. Hemmetti noi epsanjalaiset äijät ovat sovinistisikoja, ja rasistisia Kolumbiasta tulleille maahantunkeutujille. Neekereitä ei edes näytetty. Persuvanhuxet kärvistelee upporikkaiden ja rutiköyhien välivaiheilla ja ovat vähin erin valumassa kasan pohjalle. Tää oli tollanen Equalizer tai Clint Easton vanhana -tyyppinen vanhussankarisarja, äärimmäisen epäuskottava. Vanha pieni käppänä oli muka joku Bosnian sodan veteraani, mitä vittua, oliko siellä Jugoslaviassa ysärillä epsanjalaisiltakin Nato-joukkoja, kai sitten oli. Oikeastaan toivon että kiinalaiset alkaa pikapikaa lähettää Putinille aseita, jotta saadaan tää 3. maailmansota vauhtiin kunnolla, olis aika tehdä pallolla joltinenkin apuharvennus. 

ellauri270.html on line 438:   1 homma joka näissä rupupoliisisarjoissa erityisesti vituttaa on miten noi paskalakit koko ajan heittää karzalle kahvipahvimuovimukeja ja mikromuovisia röökinnazoja. Helvatti eikö ne voi vaivautua laittamaan niitä edes roskixeen, jos ylipäänsä on pakka tollasta paskaa nauttia? Menisivät kotiin duunista joskus ajoissa ja söisivät lämmintä ruokaa perheen kanssa pöydän ääressä. Ei ne roistot sieltä karzalta mihkään karkaa, ja on kai niilläkin jotain työvuoroja? Sitä paizi skoudetkin näyttää olevan ize jotain roistoja, mitä helvettiä ne kuikkoilee toisille roistoille pyssyt kädessä? Ihan samanlaisia kakkiaisia heiluu kummallakin puolella karua katua. 

ellauri270.html on line 443:   Former Mariner High School teacher and boys basketball coach James Harris will be spending the next 11 years in state prison after he pleaded guilty in Lee County court on Monday to one count of sexual assault in a school. Harris, 46, had been charged with two counts stemming from his contact with a female student at Mariner in 2016. He allegedly had sex with the student in his classroom before moving the sexual relationship to his home. Court documents also show that Harris fathered a baby with a former student years earlier.

ellauri270.html on line 446: The two began to kiss and the encounter escalated to a merry bout of fucking on a bench. Harris and the student had sex for the first time in late November 2016, according to the report.

ellauri270.html on line 448:   Harris is the all-time winningest head coach in Mariner basketball history and has led his team to eight consecutive FHSAA state playoff appearances. His evaluations describe him as a teacher who worked well with students and was always willing to help out. However, he had trouble "demonstrating knowledge of content", according to an evaluation for the 2013-2014 school year. His "lesson plans are lacking basic elements and are difficult for others to follow," the evaluation states. But his lechery plan was straightforward and clear enough to follow.

ellauri270.html on line 461: "By thy long grey beard and thy glittering eye		"Pitkä harmaaparta ja kiilusilmä

ellauri270.html on line 471: We hail'd it in God's name.				me moikattiin sitä kiroten.

ellauri270.html on line 473: "From the fiends that plague thee thus—			"Mikä piru sua vaivaa nyt?

ellauri270.html on line 475: I shot the Albatross.					Ilmoihin, albatrossia haavoitin.

ellauri270.html on line 476: And I had done an hellish thing				Ja olin tehnyt vittumaisen teon

ellauri270.html on line 477: And it would work 'em woe:				Ja siitä tuli paljon harmia:

ellauri270.html on line 478: For all averr'd, I had kill'd the Bird			Sillä kaikki sanoivat että tapoin

ellauri270.html on line 479: That made the Breeze to blow.				Linnun joka pani tuulemaan.

ellauri270.html on line 480: Ah wel-a-day! what evil looks				No joo! rumasti mua kazoivat

ellauri270.html on line 481: Had I from old and young;				Vanhat sekä nuoremmat;

ellauri270.html on line 485: The sun that did behind them peer?			Joiden välistä paistaa aurinko?

ellauri270.html on line 487: That woman and her fleshless Pheere?			Toi nainen ja toi sen luuranko?

ellauri270.html on line 491: And she is far liker Death than he;			Ja se näyttää kuolleemmalta kuollutta;

ellauri270.html on line 492: Her flesh makes the still air cold.			Sen liha tyynen ilman jäähdyttää.

ellauri270.html on line 507: "The harmless Albatross.				"Harmittoman albatrossin?

ellauri270.html on line 512: "Ha! ha!" quoth he—"full plain I see,			"Ha ha! sanoi se- kyllä nään,

ellauri270.html on line 514: He prayeth best who loveth best,			Se parhaiten rukoilee joka rakastaa

ellauri270.html on line 518: He went, like one that hath been stunn'd		Se meni kuin puulla påähän lyöty

ellauri270.html on line 523: Published anonymously in 1798, this was meant to be perceived as a manuscript recently uncovered from an earlier age. It purposefully contains a variety of archaic spelling and syntax. Later editions modernized some of the archaisms. 

ellauri270.html on line 525: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 527: Alfred Lordi Tennysonin Enoch Arden oli toinen samanlainen joihkaus albumissa 52.  Victorian verse—stirring, pompous, propagandistic and popular. Olikohan Eenokki sukua Elizabeth Ardenille jonka poskivoide pelasti Harryn kruununjalokivet naparetkellä?

ellauri270.html on line 529: Enoch Arden, poem by Alfred, Lord Tennyson, published in 1864. In the poem, Enoch Arden is a happily married fisherman who suffers financial problems and becomes a merchant seaman. He is shipwrecked, and, after 10 years on a desert island, he returns home to discover that his beloved wife, believing him dead, has remarried and has a new child. Not wishing to spoil his wife’s happiness, he never lets her know that he is alive.

ellauri270.html on line 531: Eenokista ja nefiliimeistä on mainintoja paasauxissa 114 ja 185. Monta hassua videota löytyy Eenok aiheesta.

ellauri270.html on line 533: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 534: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 535: ha</span>mic Religion" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-s<span style="color:red">ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri270.html on line 539: Leechin vanhuusiän artikkelissa kohteliaisuusmaximeista esitetään seuraava hypoteesi, antaen tukevat todisteet neljästä kielestä: että GSP tarjoaa hyvin yleisen selityksen kommunikatiivisille kohteliaisuusilmiöille itämaisilla kielillä, kuten kiinan, japanin ja korean, sekä länsimaisilla kielillä, kuten esim. englanti. Koska kohteliaisuus käsittelee skalaari-ilmiöitä, tämä ei kiellä määrällisten ja laadullisten erojen merkitystä sosiaalisten parametrien ja kohteliaisuuden kielellisten parametrien asetuksissa tällaisissa kielissä. GSP:n kaltainen kehys tarjoaa vaihteluparametrit, joiden sisällä tällaisia eroja voidaan tutkia. Tästä syystä tämä artikkeli puoltaa johtopäätöstä, että ilmeisistä eroista huolimatta kohteliaisuudessa ei ole itä-länsi-jakoa, on vaan enemp vähemp eroja. Toisin kuin maantieteessä, roduissa ja politiikassa, jossa erot ovat laadullisia. Anglot esittävät tasa-arvoista mutta se on pelkkää feikkiä. Sama rahan pakkovalta vallizee sielläkin. Mitä vetoa että Jeff oli born-again Christian kuten Tony DeLorenzo.

ellauri270.html on line 544: A real war hero disobeys commands from his superiors to look after his own troops. Clan behavior, that is what it is. Vielä hullumpaa nokkimista on kun öykkärimäinen Judah Andersen tulee rähjäämään tontin omistajana ja vetää sitten kantapäät yhteen kolmen tähden war hero kenzun edessä. Just tällästä oli Kouvolassa kun paikallinen kansanedustaja tuli paikalle. Helskutti mitä pyllistelyä.

ellauri270.html on line 546: "Andorsen owns a large percentage of the land in northern Nevada not owned by the government," Leo said. "He's probably got a half dozen of these private airstrips scattered all over the state. They may be dirt, but they're built to handle a bizjet. Ever meet him? Great guy. Throws parties and fund-raisers for law enforcement all the time."

ellauri270.html on line 548: "I'm sorry about getting in your face there, sir, but we get a lot of trespassers and thieves these days, what with the economy going to shit and all. The sheriff is doing his best, but this is a big county and a big ranch, and his department's been slashed to the bone... but its a good thing too, on the other hand, no big government you know. Like I said, we've had a lot of trespassers over the past couple years," Andorsen said. "Even had some cattle rustlers a while back." "And you like to deal with them yourself, instead of calling the sheriff?" Fid asked. He nodded. "Sounds like the way it should be done." "Bet your ass," Andorsen said. "Nothing beats taking the law in your own hands. Playing  sheriff, judge and hangman in one big fat person. Personally, I like the hangman part best."

ellauri270.html on line 550: "We gotta have min 2 cadets per min 2 adults at all times, for kld anus protection." "Amazing work. I'm proud of you guys. And you're volunteers. That's even more amazing. I've always believed in the spirit of the volunteer, the person who doesn't expect to be paid for his services. I can relate to that, I don't expect to pay for services myself. But General Patrick McLanahan working for nothing? How screwed up is that? Unbelievable!

ellauri270.html on line 555: Herbert Norman Schwarzkopf Jr. USMA, KCB (/ˈʃwɔːrtskɒf/; August 22, 1934 – December 27, 2012) was a United States Army general. While serving as the commander of United States Central Command, he led all coalition forces in the Persian Gulf War.  Schwarzkopf was highly decorated in Vietnam. He was one of the commanders of the invasion of Grenada in 1983. Schwarzkopf's command eventually grew to an international force of over 750,000 troops.  Schwarzkopf graduated valedictorian out of his class of 150, and his IQ was tested at 168. Schwarzkopf then attended the United States Military Academy where he played football, wrestled, sang and conducted the West Point Chapel choir. His large frame (6 feet 3 inches (1.91 m) in height and 240 pounds (110 kg) in weight) was advantageous in athletics and bawling out his underlings. He was also a member of Mensa.

ellauri270.html on line 557: At Fort Campbell, Kentucky, 1957, he found chronic problems in military leadership, amid what historians have called a larger doctrinal crisis. They were all commies to a man!

ellauri270.html on line 561: Within 90 hours, his force had destroyed 42 of 50 Iraqi Army divisions at a cost of about 125 killed and 200 wounded among American troops, and about 482 killed, 458 wounded among all of the coalition. What a whackin' bloodbath. It restored pride in the US armed forces after the Vietnam War. 

ellauri270.html on line 563: Schwarzkopf's speaking fees topped $60K per public appearance. Schwarzkopf sold the rights to his memoirs to Bantam Books for $5M. On November 7, 1994, Schwarzkopf won $14K for the Boggy Creek Gang on Celebrity Jeopardy! He sold his cancerous prostata to charity for $1M. 

ellauri270.html on line 567: Army Chief of Staff Carl E. Vuonohevonen, a lifelong friend of Schwarzkopf, described him as "competent, compassionate, egotistical, loyal, opinionated, funny, emotional, sensitive to any slight. At times he can be an overbearing bastard, but not with me." Sooty Colin Powell had to humor Herman with satin gloves because "Dick" Cheney could not stand his arse. What turds.

ellauri270.html on line 572:   Die Brandeis University (oder einfach Brandeis) ist eine Privatuniversität in Waltham, im Osten des US-Bundesstaates Massachusetts. Die Hochschule ist seit 1985 Mitglied der Association of American Universities, einem seit 1900 bestehenden Verbund führender forschungsintensiver nordamerikanischer Universitäten.

ellauri270.html on line 574:   Brandeis wurde 1948 als nicht konfessionsgebundene Universität unter der Förderung der amerikanisch-jüdischen Gemeinschaft gegründet. Benannt wurde die Universität nach Louis Brandeis (1856–1941), dem ersten jüdischen Richter am Obersten Gerichtshof der Vereinigten Staaten. Sie steht Studenten aller Nationalitäten, Religionen und politischer Orientierung offen. Noch 2006 waren etwa 50 % der Studenten jüdisch. Die Sportteams der Brandeis University nennen sich die Juden. nein, die Judges. Die Universität ist Mitglied der University Athletic Association.

ellauri270.html on line 576: Der Wert des Stiftungsvermögens der Universität lag 2021 bei 1,286 Mrd. US-Dollar und damit 19,8 % höher als im Jahr 2020, in dem es 1,074 Mrd. US-Dollar betragen hatte. 2008 waren es rund 770 Mio. US-Dollar gewesen. Rahantuloa ei voi ees-täää! Brandeis on #44, tuition 65K, endowment 1,3G. Harvartd on #1, tuition 52K, endowment 53G. Kyltää Brandeis jonkinlainen jenkkien Tehtaanpuiston yhteiskoulu on. 

ellauri270.html on line 579: 11."If you would only recognize that life is hard, things would be so much easier for you."

ellauri270.html on line 587: 17."Democracy rests upon two pillars: one, the principle that all men are equally entitled to life, liberty and the pursuit of happiness; and the other, the conviction that such equal opportunity will most advance civilization."

ellauri270.html on line 591:   WTF? Miten niin toi on demokratiaa? Mä luulin että siinä oli kyse äänioikeudesta. Toihan on pikemminkin laissez fairea! Nyt alan ymmärtää mixi jenkit myyskentelee demokratiaa joka käänteessä!

ellauri270.html on line 593: Starting in 1890, Louis helped develop the "right to privacy" concept by writing a Harvard Law Review article of that title, and was thereby credited by legal scholar Roscoe Pound as having accomplished "nothing less than adding a chapter to our law." He later became active in the Zionist movement, seeing it as a solution to antisemitism in Europe and Russia, while at the same time being a way to "revive the Jewish spirit."

ellauri270.html on line 595: Some have criticized Brandeis for evading issues related to African-Americans, as he did not author a single opinion on any cases about race during his twenty-three year tenure, and consistently voted with the court majority including in support of racial segregation.

ellauri270.html on line 599: Frankism was a heretical Sabbatean Jewish religious movement of the 18th and 19th centuries, centered on the leadership of the Jewish Messiah claimant Jacob Frank, who lived from 1726 to 1791. Frank rejected religious norms and said that his followers were obligated to transgress as many moral boundaries as possible. At its height it claimed perhaps 50,000 followers, primarily Jews living in Poland, as well as in Central and Eastern Europe.

ellauri270.html on line 601: According to biographer Melvin Urolofsky, Brandeis was influenced greatly by his uncle Lewis Naphtali Dembitz. Unlike other members of the extended Brandeis family, Dembitz regularly practiced Judaism and was actively involved in Zionist activities. Brandeis later changed his middle name from David to Dembitz in honor of his uncle, and through his uncle's model of social activism, became an active member of the Zionist movement later in his life.  

ellauri271.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri271.html on line 48: Tutkimusten mukaan hyönteisten pienet aivot eivät tarkoita sitä, että niillä ei olisi kehittynyttä mieltä. Aivosolujen määrän sijaan hyönteisten aivojen neuronipolkujen, eli -yhteyksien suuri määrä mahdollistaa pitkälle kehittyneet kognitiiviset taidot. Esimerkiksi torakoiden on havaittu osaavan käyttää jopa työkaluja: ne käyttävät joitakin materiaaleja apunaan saalistamisessa tai esimerkiksi kaivamisessa. Hyönteisten on myös havaittu seuraavan toisten hyönteisten käyttäytymistä. Ne oppivat toisiltaan esimerkiksi saalistustaitoja.

ellauri271.html on line 50:   Hyönteiset osaavat myös tunnistaa muut yhteisönsä jäsenet: niillä on siis sosiaalinen ymmärrys muista ja se on hyvin kehittynyt. Tällainen kyky saattaa viitata ymmärrykseen omasta asemasta suhteessa toisiin, mikä taas saattaa viitata itsetietoisuuteen. Hyönteisten uskotaan osaavan jopa simuloida ulkoista todellisuutta ja suunnata toimintaansa sen mukaan mahdollisimman tehokkaasti. Hyönteiset pystyisivät siis suuntaamaan tietoisesti toimintaansa, eli ne eivät toimi vain viettien, vaistojen tai reaktioiden varassa. Mielen omaavat oliot voivat itse vaikuttaa omaan reagointitapaansa. Ne pystyvät itse suuntaamaan omaa reaktiotansa, muokkaamaan omaa toimintaansa ja oppimaan. Sanalla sanoen: niillä on sielu ja tahdonvapaus! Termiitit voivat tehdä syntiä! Mutta toivottavasti ne eivät syöneet hyvän ja pahan tiedon puusta nakupelleinä, vaikka mato houkutti.

ellauri271.html on line 72: Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 Nørrebron työväentalossa pidetyssä konferenssissa saksalaisen sosialistin Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata naista 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän. Konferenssi ei määritellyt tarkkaa päivämäärää. Kokouksessa olivat keskeisellä sijalla saksalainen Clara Zetkin, venäläinen Aleksandra Kollontai ja italianukrainalainen Anželika Balabanova. Kokoukseen osallistuneesta tanskalaisesta Nina Bangista tuli maailman ensimmäinen naisministeri Tanskan ensimmäiseen sosialidemokraattiseen hallitukseen 1924. Kokouksessa oli läsnä viisi suomalaisnaista, jotka olivat Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan jäseniä. Virallinen suomalaisedustaja oli Ida Aalle-Teljo. Neljä muuta olivat Hilda Herrala, Aura Kiiskinen, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää.

ellauri271.html on line 78: Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan aikaan naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen. Sen seurauksena päivän vietto levisi vuonna 1913 myös Venäjän keisarikuntaan. Muualla Euroopassa naiset protestoivat myös sotaa vastaan. Muttei Ukrainan sotaa! Siinä!

ellauri271.html on line 80: 8. maaliskuuta 1917 alkoivat tekstiiliteollisuuden naiset Pietarissa lakkoilla elintarviketilanteen vuoksi ja lakkoilun laajetessa joutui Venäjän keisari Nikolai II luovuttamaan kruununsa veljelleen, joka kieltäytyi siitä ja Venäjä siirtyi väliaikaisen hallituksen aikakauteen.

ellauri271.html on line 91: Venäjän työministeriö pitää töitä vaarallisina "naisten lisääntymisterveydelle". Perheväkivalta ei ole pois tieltä kuha ei jää pysyviä lisääntymishaittoja. Älä lyö vyön alle, lyö päin näköä.

ellauri271.html on line 92: Putin razastaa kauniin razupoliisin vierellä joka osaa oikein keventää. Putinin pylly ei pysy satulassa vaan läpsyttää ylös alas epätahdissa. Käsiäkin se pitää hassusti kuin Lucky Luke laukassa.

ellauri271.html on line 99: Sexi alkoi 2 miljardia vuotta sitten, siis monta vuotta sitten. Bakteerit alkoivat vaihtaa mielipiteitä ja nukleiinihappoalueita konjugaatio-  transformaatio- ja transduktioprosessien kautta. Uskotaan, että eukaryootit perivät sen viimeiseltä yhteiseltä eukaryoottiselta esi-isältä (Lexa, men ej Trotsky) useiden prosessien kautta vaihtelevalla menestyksellä. Ei vain kasvit ja eläimet, vaan myös sienet ja prosaistit voivat lisääntyä seksuaalisesti. 

ellauri271.html on line 107: Evoluutioprosessin kannalta seksuaalisella lisääntymisellä on useita geneettisiä etuja: 1. Se yhdistää kaksi hyödyllistä mutaatiota yhdessä jälkeläisessä (keino levittää suotuisia piirteitä). 2. Konsolidoi tällä hetkellä haitalliset mutaatiot huonosti sopeutuneiksi jälkeläisiksi, jotka sitten eliminoidaan populaatiosta (haitallisten geenien poistaminen) 3. Luo uusia geeniyhdistelmiä, jotka voivat olla paremmin soveltuvia kuin aiemmin olemassa olleet.

ellauri271.html on line 113: Eli teknisesti ongelma ei ole sukupuolisessa lisääntymisessä sinänsä (se on hauskaa kaikille), vaan sellaisten populaation jäsenten läsnäolo pukilla, jotka eivät kykene tekemään ize jälkeläisiä. On monisoluisia organismeja, jotka lisääntyvät seksuaalisesti, mutta kaikki lajin jäsenet kykenevät lisääntymään. Eli suurin haittapuoli on se, että miehet sijoittavat vain geenejä jälkeläisiin, kun taas naiset käyttävät puolet lisääntymispotentiaalistaan jälkeläisten synnytyxeen.

ellauri271.html on line 130: Ken on tuo apina jota tuolla kuopataan? Se on Vedenjapina, Marija, Jyrkin äisky. Minkä  ikäisenä kuoli äiti Borjalta?  The family claimed descent on the paternal line from Isaac Abarbanel, the famous 15th-century Sephardic Jewish philosopher, Bible commentator, and treasurer of Portugal. Ei ilmeisesti poikasena. Taivaanrannan maalari-isä hipsi pakoon komukoita Berliiniin 1921 ja nazeja Lontooseen 1938. Heippalander perheelle. 

ellauri271.html on line 132: Maaseudun  tulevaisuus ei näytä valoisalta. Venäjällä  tuhoisia räjähdyxiä. Lisää  aiheesta: Ulkopoliittisen instituutin Charly  Salonius-Pasternak: Venäjän punaisia viivoja  pelätään lännessä turhaan. Ammennä vaan! Lisää  aiheesta: Yhdysvalloilta satojen miljoonien  apupaketti Ukrainalle – myös Britannia lupaa  toimittaa aseapua Ukrainaan vielä tämän vuoden  aikana. Vitun anglosaxit! Lisää aiheesta: Biden  sanoo tekevänsä töitä, jotta Ukraina saisi  luvan käyttää pitkän kantaman ohjuksia iskuissa  Venäjälle. Kukas mun piti esitellä seuraavaxi?  Ai Modi? Kekä Modi?  

ellauri271.html on line 134: Joku Sari Leukkunen (n.h.) louskutti leukoja Zhivagosta Kiiltomadossa  2005, USAn Irakin ryöstöretken aikana, ennen  2008 pörssiromahdusta. Kirja oli ilmestynyt  Tammen keltaisessa kirjastossa uudestaan 2005.  Kääntäjä(t): Juhani Konkka Kesäklassikko:  Tohtori Živago ja venäläisen älymystön tie.  Sari Leukkunen | 31.8.2005 
 Boris  Pasternak (1890–1960), eräs suurimmista  venäläisistä runoilijoista, tunnetaan lännessä  ennen muuta Tohtori Živagon kirjoittajana. Tämä  eeppinen rakkaus- ja aateromaani  salakuljetettiin Neuvostoliitosta Italiaan,  julkaistiin siellä vuonna 1957 ja käännettiin  pian lukuisille kielille. Romaanista tuli  lännessä menestys: siinä oli selkeä juoni, joka  taipui myös elokuvaksi; se oli helppo tulkita  romanttiseksi rakkaustarinaksi, jossa oli  surullinen loppu. Elokuvassa hehkutettiin  (Suomessa Kolilla kuvattuja) Siperian  lumikinoksia ja ulvovia susia, karvahattuisia  runoilijoita, kynttilöitä ja kauniita naisia.  Pasternakista tuli lännessä tunnettu  toisinajattelija ja romanttisen slaavilaisuuden  inkarnaatio. 

ellauri271.html on line 140: Pasternakin mukaan venäläinen älymystö uskoi  vallankumoukseen ja toivoi siltä paljon. Monet  olivat valmiit taistelemaan ja uhraamaan  elämänsä vallankumouksen toteutumisen hyväksi.  Sen seuraukset olivat kuitenkin monelle  intellektuellille pettymys. Pasternak näyttää,  että mitään henkistä vapautta ei tullut, tuli  vain roskajoukkoa murhaamaan, ryöstämään ja  luokittelemaan kansaa sen mukaan, kuka oli  tarpeellinen ja kuka ei. Älymystö ei järin  tarpeellista ollut. Samaan aikaan naisia ja  lapsia tapettiin ja infrastruktuurin ja  elinkeinoelämän romahtaminen johtivat nälkään  ja kulkutauteihin. 

ellauri271.html on line 148: Erityisen mielenkiintoinen  on kuvaus tohtorin hautajaisista. Näihin  aikoihin Neuvostoliitossa kuoli paljon  merkittäviä ihmisiä, joilla ei ollut asemaa  uudessa yhteiskunnassa. Heidän hautajaisistaan  tuli massatapahtumia, hiljaisia  mielenosoituksia. Näin käy myös romaanin Juri  Živagolle. Hautajaisiin kerääntyy paljon  ihmisiä, jotka ovat tunteneet tohtorin  kirjalliset työt, vaikka ne ovat olleet  katoamassa aikana, jolloin valtio on kieltänyt  muun kuin sosialistisen realismin mukaisen  taiteen. Tohtoria haudattaessa haudataan  romaanissa symbolisesti hänen aikansa ja  yhteiskuntaluokkansa. 

ellauri271.html on line 152: Elämä ja usko parempaan näkyy yksilötasolla  päähenkilöiden elämässä. Kaikki hyvä  tapahtuukin aina yxilötasolla, joukossa tyhmyys  vaan tiivistyy. He ovat moraalisia ihmisiä,  jotka pyrkivät totuuteen ja  oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi naimisissa  oleva Živago ei ota itselleen salarakasta,  vaikka rakastuukin syvästi Laraan. Samaan  aikaan Živago kunnioittaa vaimoaan enemmän kuin  mitään muuta koko maailmassa. Hyveellinen Lara  puolestaan taistelee itsesyytösten kourissa ja  palvoo idealistista aviomiestään Antipovia,  joka hylkää perheensä taistellakseen  vallankumouksen edestä. Ihanteellinen Antipov  tekee itsemurhan menetettyään uskonsa  vallankumoukseen. Ota siitä mallia! 

ellauri271.html on line 156: Pasternakin romaani on voimakkaan  symbolinen, monien mielestä uskonnollinen teos.  Onko uskonto juutalaista vaiko ryssänkirkosta,  se ei hevin selviä.  Sankaritar Laraa on  verrattu Raamatun Mariaan, Živagossa on monesti  nähty kärsivä Kristus-hahmo. Erityisesti  Živagon runoissa uskonnollisuus on läsnä.  Kirjan sankareiden kohtalot hajoavat ja lopussa  solmiutuvat yhteen symbolisella tavalla.  

ellauri271.html on line 166: Pasternakin romaanin merkitys venäläisessä  kulttuurissa kytkeytyy  venäläis-neuvostoliittolaiseen perinteeseen,  jossa kirjallisuus ja kirjailijat ovat  toimineet totalitarismin vastavoimina. Monet  Pasternakin ikäpolven kirjailijat pitivät  itseään totuuden äänenä, yhteiskunnallisena  muistina, joiden velvollisuus oli kirjoittaa  kielletyistä tapahtumista. Näin ilmeisesti  ajatteli myös Pasternak. Nimenomaan tämän  vuoksi kirjallisuutta on haluttu  Neuvostoliitossa hallita ja kirjailijoita  vaimentaa. 

ellauri271.html on line 172: Suomessa Pasternakin  romaanista on otettu lukuisia painoksia aina  vuodesta 1958 lähtien. Juhani Konkan suomennos  on edelleen loistava. Romaanina Tohtori Živago  on yhä ajankohtainen: monet sen kuvaamista teemoista eivät ole Venäjällä vieläkään  muuttuneet. Mikään ei muutu ryssissä vaikka  zaarit vaihtuvat. Ryssä on ryssä vaikka sen  voissa paistaisi. 

ellauri271.html on line 180: Palsternakat oli ex-kermaperseitä. Ei ihme eze hammasteli proletaareja. Se ei triivastunut neukuissa kun ei saanut konehtia. Hän oli sivuhevonen, parantumaton vetelehtijä. Kansa mellastaa paliskunnassa. Ei olis kannattanut olla löysäkätinen. Eno Nikolai oli talousliberaali. Yhtä pehmeä sieltä kuin äitivainaja. Myös Nikaa oli tyydyttävää hyväillä. Köyhtymisen ongelma ydinkysymyxenä. Jos kaikki rikastuisivat ei tarvittaisi kommunisteja. Vilpolassa veti tuntuvasti, mutta kuka ketä kuhunka? Jyrki, Jyrki, älä tyrki, hoki eno tyytyväisenä. 

ellauri271.html on line 184: Nikolai eno tuntuu olevan hullu oikeistoääliö. Palsternak lähtee nyt liikenteeseen väärällä jalalla, siteerataxemme Harlan Cobenin paskasarjan Kimmo Koskenniemen kokoista enforseria kun se talloi maxaan sekakäyttäjää. Ja pahempaa varmaan seuraa. Historia on työtä kuoleman voittamisexi. Haista kuule eno paska. Juri ei ole jutku mutta Misha Gordon on. Jokainen saa sen mitä jumala tahtoo. Hyväntahtoiselle lallulle ja vetelehtijälle suotiin suikki. Tympäisi olla lapsi. Nikan iskä oli terroristi Dementi Dudorov, äiti georgiprinsessa. Kaikista eniten hän halusi toistamiseen mulahtaa Nadjan kanssa lammikkoon, näyttää sille siellä vaskikäärmettä. Nadja Nadja soromnoo. 

ellauri271.html on line 185: Kaikki ryssänroikaleet haluavat nussia pulleaa blondia venäläistynyttä ranskatarta Ameliaa. Sen tytär oli toisesta ympäristöstä tullut tyttö Lara. Amalian rakastaja. Puhveli! Buldoggi Dick vetää sitä kuin muuatta paasaajaa Sammeli. Tekomunat! Jack! Anna mun kaikki kärsiä. Rupusakin lapset kehittyvät nopeasti. 

ellauri272.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri272.html on line 39:       
50 shades of Zane
Blacklistoja

ellauri272.html on line 41:       Zane Grey pitelee harmaansävyistä koalaa vieraillessaan Australiassa. Zane on siis mies etualalla.

ellauri272.html on line 50: 	Tai jonsei sitä niin sitten huippupuleeratut alfaparittelijat hipelöi toistensa genitaaleja käytyään eka nostamassa rahaa pankista ja syömässä jossain ökyraflassa herkkulesta (keskiluokka ja persut kermapeput) tai jotain kasvispöperöä (intellektuellit) ryystäen liian isoista viinilaseista Merlot-viiniä. (E! F!)

ellauri272.html on line 52: Siinähän se juju on: apinat on eläimiä, ei niitäkään mikään muu kiinnosta kuin nää eläinten jutut. Ne on tismalleen naaleja tai halleja, vaikka housut jalassa, osan aikaa ainakin.

ellauri272.html on line 57: Zane Grey, alkuaan Pearl Zane Gray, (31. tammikuuta 1872 Zanesville, Ohio – 23. lokakuuta, 1939 Altadena, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen hammaslääkäri, baseball-pelaaja ja viihdekirjailija, joka tunnetaan Suomessa parhaiten villiin länteen sijoittuvista seikkailukirjoistaan. Zane Grey loi suurelta osaltaan romantisoidun kuvan rosoisesta Villistä lännestä kirjoittamassaan 56 lännenkirjassaan. Grey oli 1920-luvun myydyin kirjailija Yhdysvalloissa. Mä luulin pienenä että Zane oli nainen. No se oli kyllä Helmi-niminen hammaslääkäri, joten virhe oli ymmärrettävä. 

ellauri272.html on line 59: 	Greyn kirjoja pitävät monet Villin lännen kirjallisuuden lukijat alan parhaimpina, ja hänen tyylillään on monia jäljittelijöitä. Kirjoissa on jännitystä, niissä kuvataan Villin lännen luontoa, mm. intiaaneja. Intiaaniheimot, jotka olivat lukijoille eksoottisia, kuten navajot ja mormonit, ovat hänen kirjojensa pääasiallista ainesta. Näitä ryhmiä hän kuvaili syvällisesti, paljon aikaansa edellä olevalla tavalla. Grey kuvasi yleensä intiaanit joko jaloina ja jäljittelyn arvoisina tai pahojen valkoisten mormooonien uhreina. Grey oli yksi ensimmäisistä viihdekirjailijoista, joka käsitteli mormoniuskoa vakavasti.

ellauri272.html on line 61: Fifty Shades of Grey on brittiläisen E. L. Jamesin vuonna 2011 julkaistu eroottinen romaani. Sen tarina kertoo nuoren opiskelijan ja rikkaan liikemiehen suhteesta. Kirja sisältää kuvauksia muun muassa sadomasokismista. Romaani on käännetty yli 50 kielelle ja sitä on myyty yli 70 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Sen suosio käynnisti hetkellisen kevyen eroottisen kirjallisuuden ilmiön, jonka aikana Suomessakin kustantamoille lähetettiin runsaasti lajityyppiin sovitettuja käsikirjoituksia, kuten esim albumin 201 helläneroottinen kertomus "Isokukko Uljas". Lajityypin mestarit markiisi de Sade ja Ritter von Sacher-Masoch on myös tulleet vastaan hiljan albumissa 268. 

ellauri272.html on line 63: Fifty Shades of Greystä on ilmestynyt myös kaksi jatko-osaa, joita on molempia myyty Britanniassa yli kolme miljoonaa kappaletta. Romaaniin perustuva samanniminen elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 13. helmikuuta 2015. Elokuva sai jatko-osat 2017 ja 2018. Parempi viuhka lylleröllä E.L. Jamesilla siis kuin väpelöllä Dale Brownilla, jonka kirjoista ei tullut lehvaa kun ei ollut pehvaakaan.

ellauri272.html on line 72: On 1 August 2012, Amazon UK announced that it had sold more copies of Fifty Shades of Grey than it had any individual book in the Harry Potter series, although worldwide, at that time (now) the Harry Potter series had sold more than 450 million copies, (500M) compared with Fifty Shades of Grey's sales of 60 million copies (150M).

ellauri272.html on line 74: Fifty Shades of Grey has topped best-seller lists around the world, including those of the United Kingdom and the United States. The series had sold over 125 million copies worldwide by June 2015, while by October 2017 it had sold 150M. The  series has been translated into 52 languages, and set a record in the United Kingdom as the fastest-selling paperback of all time.

ellauri272.html on line 75: It has received mixed to negative reviews, as most critics noted the poor literary qualities of the work. Salman Rushdie said about the book: "I've never read anything so badly written that got published. It made Twilight look like War and Peace." Jesse Kornbluth of The Huffington Post said: "As a reading experience, Fifty Shades ... is a sad joke, puny of plot".

ellauri272.html on line 77: A lady reviewer for the Ledger-Enquirer described the book as guilty fun and escapism, and that it "also touches on one great aspect of female existence, viz. female submission." 

ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves,  the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing".  Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World". 

ellauri272.html on line 80: Coinciding with the release of the book and its surprising popularity, injuries related to BDSM and sex toy use spiked dramatically. In the year after the novel's publishing in 2012, injuries requiring Emergency Room visits increased by over 50% from 2010 (the year before the book was published). This is speculated to be due to people unfamiliar with both the proper use of these toys and the safe practice of bondage and other "kinky" sexual fetishes in attempting to recreate at home what they had read.

ellauri272.html on line 82: Several critics and porn scientists have expressed concern that the nature of the main couple's relationship is not BDSM at all, but rather is characteristic of an abusive relationship. 

ellauri272.html on line 83: A second study in 2014 was conducted to examine the health of women who had read the series, compared with a control group that had never read any part of the novels. The results showed a correlation between having read at least the first book and exhibiting signs of an eating disorder, having romantic partners that were emotionally abusive and/or engaged in stalking behavior, engaging in binge drinking in the last month, and having 5 or more sexual partners under age 14. The authors could not conclude whether women already experiencing these "problems" were drawn to the series, or if the series influenced these behaviors to occur after reading.

ellauri272.html on line 84: Dr. Seuss commented that the book was "horribly written" in addition to being "disturbing" but stated that "if the book enhances women's real-life sex lives and intimacy, so be it." Ultimately, the book became the eighth-most banned book between 2010 and 2019.

ellauri272.html on line 98: And Tango Makes Three by Justin Richardson and Peter Parnell

ellauri272.html on line 102: Fifty Shades of Grey by E. L. James

ellauri272.html on line 108: The Kite Runner by Khaled Hosseini

ellauri272.html on line 122: Two Boys Kissing by David Levithan

ellauri272.html on line 156: What My Mother Doesn't Know by Sonya Sones

ellauri272.html on line 182: Lush by Natasha Friend

ellauri272.html on line 196: Extremely Loud & Incredibly Close by Jonathan Safran Foer

ellauri272.html on line 238: Saga by Brian K. Vaughan

ellauri272.html on line 274: Skippyjon Jones (series) by Judith Schachner

ellauri272.html on line 296: includes 65 comic illustrations that help further the plot. Although critically 

ellauri272.html on line 297: acclaimed, The Absolutely True Diary has also been the subject of controversy and 

ellauri272.html on line 298: has consistently appeared on the annual list of intellectually challenged books since 

ellauri272.html on line 301: sexuality and social injustice1. As a result, "a small collective" of schools have challenged it, and 

ellauri272.html on line 302: some schools have blocked the book from distribution in school libraries or 

ellauri272.html on line 309: Group: The Scandals of Children's Literature," society has created an "innocence 

ellauri272.html on line 315: Weyland suggests that the outsized effect of this feature of 

ellauri272.html on line 317: and challenged in schools all over the country. Weyland states that Alexie's book 

ellauri272.html on line 321: on the lack of social mobility – Junior states that he understood why the dog had 

ellauri272.html on line 322: to be killed rather than taken to the vet, because his parents were poor and they 

ellauri272.html on line 328: importance (racism, poverty, alcoholism) through the use of dark comedy. Bet what 

ellauri272.html on line 334:   The Holy Bible Is Now One Of The Most Challenged Books In America

ellauri272.html on line 336:   It joins the ranks of books like Fifty Shades of Grey. The top 10 most challenged books for 2015 includes an entry that may seem unlikely for the United States, which is home to more Christians than any other country in the world. According to the American Library Association's latest "State of America's Libraries" report, The Holy Bible was ranked as the sixth most challenged book in America because of its "religious viewpoint."

ellauri272.html on line 338: James LaRue, OIF's director, told The Huffington Post that the Bible pops up regularly on the organization's annual challenged books list, but that it has never before breached the top 10. Secular activists want to point out there is a double standard in the Bible, as the Bible is a book filled with morally questionable actions.

ellauri272.html on line 340: Four other books also made it to the most recent top 10 list because of their "religious viewpoints" -- including Nasreen's Secret School: A True Story from Afghanistan, a story about a young girl trying to get an education in Afghanistan, which came in at number nine. One complaint about the book that originated in Florida reportedly criticized it for promoting prayer directed at Allah.

ellauri272.html on line 341: Even though the Bible has worked its way into the top 10, the truth is that a high percentage of these attempts at censorship are aimed at what the ALA calls "diverse content" -- in other words, "books by and about people of color, LGBT people and/or disabled people."

ellauri272.html on line 343:   The ALA wrote on its website in a statement about the 2015 list: "While 'diversity' is seldom given as a reason for a challenge, it may in fact be an underlying and unspoken factor: The work is about people and issues others would prefer not to consider." 

ellauri272.html on line 345: But not to worry! "In fact there are thousands of editions of the Bible in tens of thousands of libraries in the United States, way more than any other world religious texts -- and that’s well within the First Amendment," LaRue told The Huffington Post. "Here in the home of the brave, free people read freely." Here, the Lord (the one and only real thing, beware of subsitutes) is still the head honcho. He is our

ellauri272.html on line 382: Peniskeskusteluja ihan huipulta

ellauri272.html on line 389: – En usko, että presidentti Biden enää kaipaa minun neuvojani, sillä minullakaan ei enää ota eteen, mutta ehkä olemme vaihtaneet kokemuksia, Niinistö muun muassa arvioi. Videohaastattelun tekstityksissä Niinistö nimittäin sanoo tapaamisesta seuraavasti:

ellauri272.html on line 395: Tässä tapauksessa presidentiltä lienee yksinkertaisesti mennyt sekaisin samankaltaisesti lausuttavat Finnish- ja penis-sanat. Niinistön lausunnoissa on lukuisia muitakin lipsahduxia: esimerkiksi viittaus Kiovaan (Kyiv) oli vaihtunut epähuomiossa nimeksi Keith. Keithistä ei todellakaan ollut tarkoitus tässä mainita! suhautti Biden väliin suuttuneesti.

ellauri272.html on line 402:   Helvetti kyllä länsikapitalistinen ideologia on tosi vahvoilla, netti tunkee sitä sisään joka tuutista. Sen propaganda on täyttä aivopesua, huuhtelua ja linkousta. Hallituxen 2 jalkaa paha, kapitalistin 4 jalkaa hyvä. Öykkärimäinen Judah Andorsen rahoittaa valtiolle suuttuneen köyhän kaverin oikeustaistelun. Quid pro quo tietysti, toki toki, kaverin on ruvettava mucketimuckin ilmaisexi agentixi.

ellauri272.html on line 404:   Mutta Archibald Ammoniitti ei ole hassumpi, Bloom oli oikeassa siinä. Se auttaa elämään tätä surkeata elämää.

ellauri272.html on line 408:   Ammons wrote about humanity's relationship to nature in alternately comic and solemn tones. His poetry often addresses religious and philosophical matters and scenes involving nature, almost in a Transcendental fashion. According to reviewer Daniel Hoffman, his work "is founded on an implied Emersonian division of experience into Nature and the Soul,"  adding that it "sometimes consciously echoes familiar lines from Emerson, Whitman and Dickinson."[citation needed]

ellauri272.html on line 414:   Critics tracing his creative genealogy are apt to begin with Ralph Waldo Emerson and Henry David Thoreau and work chronologically forward through Walt Whitman, Ezra Pound, Robert Frost, Wallace Stevens, and William Carlos Williams. Of those poets, Harold Bloom felt that the transcendentalists Emerson and Whitman have influenced Ammons the most. Xcept he overdoes the colon. Radical colectomy  is indicated.

ellauri272.html on line 416:   M.L. Rosenthal felt that although Ammons shares Wallace Stevens’s desire to intellectualize rather than simply describe, he falls short of Stevens’s success. Paul Zweig agrees that “unlike T.S. Eliot or Stevens, Ammons does not write well about ideas.” When the narrator finds the dead mole under the leaves, he says, “mercy: I’d just had / lunch: squooshy ice cream: I nearly / unhad it.” Vendler commented, “There has been nothing like this in American poetry before Ammons—nothing with this liquidity of folk voice.”

ellauri272.html on line 418:   Bloom wrote: “Ammons’s poetry does for me what Stevens’s did earlier, and the High Romantics [Bloom’s term for William Blake, William Wordsworth, Samuel Coleridge, Percy Bysshe Shelley, John Keats, and Lord Byron] before that; it helps me to live my miserable life.

ellauri272.html on line 420: Ammons’s concerns with the transcendental everyman coalesce in what may prove to be his finest effort: the National Book Award winner of 1993, Garbage. The title, suggested when Ammons drove by a Florida landfill, is characteristically flippant and yet perfectly serious. “Garbage is a brilliant book,” said David Baker in the Kenyon Review. “It may very well be a great one. ... 

ellauri272.html on line 421: Edward Hirsch articulated what may be the consensus regarding Garbage. He saw the poem as a brilliant summation of the poet’s life work, “an American testament that arcs toward praise, a poem of amplitude that confronts our hazardous waste and recycles it saying, ‘I’m glad I was here, / even if I must go.’”

ellauri272.html on line 440:       ratkaisua hajoamiseen:

ellauri272.html on line 442:       vanhan tuijan juuret 

ellauri272.html on line 459:       jalokiviä liian harvassa louhia,

ellauri272.html on line 461:       hankkia,

ellauri272.html on line 475:       lehtikuusi tai haapa värisemässä tuulenvirissä -

ellauri272.html on line 499: 	parhaalle katalystille:

ellauri272.html on line 501: 	(kaikille haaskaeläimille peukkua: pidän niistä kaikista,

ellauri272.html on line 515: 	muurahaisten imuttaman maan juotua

ellauri272.html on line 520: 	lihattoman läpikuultavan kallon sisällä,

ellauri272.html on line 522: 	keijuu, sahaa ilmassa, parittelee roikkuen

ellauri272.html on line 534: 	turvonneen, hajoavan lihan muuntaja

ellauri272.html on line 536: 	sexin ja laulun haluxi, joka jätät

ellauri272.html on line 537: 	tuhkan hajuttomaan maahan, tuoxun

ellauri272.html on line 538: 	havunneulasten

ellauri272.html on line 539: 	hallizemaan nousit auringon päähänpistosta!

ellauri272.html on line 547: Tutkimusten mukaan hyönteisten pienet aivot eivät tarkoita sitä, että niillä ei olisi kehittynyttä mieltä. Aivosolujen määrän sijaan hyönteisten aivojen neuronipolkujen, eli -yhteyksien suuri määrä mahdollistaa pitkälle kehittyneet kognitiiviset taidot. Esimerkiksi torakoiden on havaittu osaavan käyttää jopa työkaluja: ne käyttävät joitakin materiaaleja apunaan saalistamisessa tai esimerkiksi kaivamisessa. Hyönteisten on myös havaittu seuraavan toisten hyönteisten käyttäytymistä. Ne oppivat toisiltaan esimerkiksi saalistustaitoja.

ellauri272.html on line 549:   Hyönteiset osaavat myös tunnistaa muut yhteisönsä jäsenet: niillä on siis sosiaalinen ymmärrys muista ja se on hyvin kehittynyt. Tällainen kyky saattaa viitata ymmärrykseen omasta asemasta suhteessa toisiin, mikä taas saattaa viitata itsetietoisuuteen. Hyönteisten uskotaan osaavan jopa simuloida ulkoista todellisuutta ja suunnata toimintaansa sen mukaan mahdollisimman tehokkaasti. Hyönteiset pystyisivät siis suuntaamaan tietoisesti toimintaansa, eli ne eivät toimi vain viettien, vaistojen tai reaktioiden varassa. Mielen omaavat oliot voivat itse vaikuttaa omaan reagointitapaansa. Ne pystyvät itse suuntaamaan omaa reaktiotansa, muokkaamaan omaa toimintaansa ja oppimaan. Sanalla sanoen: niillä on sielu ja tahdonvapaus! Termiitit voivat tehdä syntiä! Mutta toivottavasti ne eivät syöneet hyvän ja pahan tiedon puusta, vaikka mato houkutti.

ellauri272.html on line 552: 50 harmaasävyä vapaalla

ellauri272.html on line 554: Fifty Shades Freed on brittiläisen kirjailijan EL Jamesin eroottisen romanssin Fifty Shades Trilogy kolmas ja viimeinen osa. Hyväksyttyään yrittäjäjohtaja Christian Greyn naintiehdotuksen Fifty Shades Darker -elokuvassa Anastasia Steelen on sopeuduttava paitsi avioelämään myös uuden aviomiehensä varakkaaseen elämäntapaan, Amex Platinum luottokorttiin ja hallitsevaan luontoon. Tää on tosi samantapaista kuin himoshoppaaja, paizi himoshoppaajassa Kinsella on domina. Huisin samanlainen juoni on myös Avarassa luonnossa: eläimet Pohjois-Atlantin armoilla. Puolison valintaa, pesän ezintää, poikimista, poikasten hoitoa, koko ajan riskipeliä oman ja poikasten hengen uhalla aggressiivisten koiraiden ehdoilla. Pokkaripainos julkaistiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2012. Silloin oltiin Seijan synttäriä viettämässä Kiinassa. Se oli Pezkun pedon vuosi, mulla olis ollut 60v juhlat mutne peruuntuivat. 70-vuotisjuhlatkin oli sitten aika paskat, varsinkin lahjat. Krimin Anscluss tapahtui 2014.

ellauri272.html on line 556: Fifty Shades Freed pääsi New York Timesin bestseller-listalle sijalle kolme. Hikisesti parempi kuin Dale Brownin esikoinen. Isossa-Britanniassa romaania myytiin vain kaksi miljoonaa kappaletta. Liian vähän panoa ja siihen sisältyvää riskinottoa!

ellauri272.html on line 557: Fifty Shades Freed (elokuva) julkaistiin Yhdysvalloissa 9. helmikuuta 2018, sisältäen rajoitetun IMAX- julkaisun. Se oli lipputulon menestys, sillä se tuotti maailmanlaajuisesti yli 370 miljoonaa dollaria 55 miljoonan dollarin tuotantobudjetilla, mutta se oli trilogian pienin tuotto. Kahden edeltäjänsä tavoin Fifty Shades Freed sai kielteisiä arvosteluja ja kritiikkiä käsikirjoituksesta ja näyttelemisestä. Se oli yxinkertaisesti aivan paska kuten edeltäjänsä. Mutta eihän se ole koskaan pysäyttänyt kumikauloja. Pikemminkin päinvastoin!

ellauri272.html on line 567:     Luke Sawyer : Anan suojelusta vastaava henkivartija. (what a dish!)

ellauri272.html on line 577:     Elena Lincoln : Grace Trevelyan Greyn entinen ystävä ja Christianin entinen hallitseva asema. Elenan aviomies Eric sai tietää hänen suhteestaan Christianin kanssa, sitten hakkasi häntä ankarasti ja erosi hänestä. Hän kieltäytyi nostamasta syytteitä häntä vastaan syyllisyyden vuoksi. Yksi Fifty Shades Darkerin tärkeimmistä antagonisteista (blondi)

ellauri272.html on line 583:     Ray Steele : Anan isäpuoli, joka adoptoi Anan ja antoi tälle sukunimensä. (Battlestar Galactica vanhana. s. 1960.)

ellauri272.html on line 585:     Ethan Kavanagh : Kate Kavanaghin vanhempi veli. (Tyypillinen pöljä jenkkikaveri.)

ellauri272.html on line 587:     Nishant Mishra : Christianin yritystoimiston ovimies. (mutiainen muttei neekeri)

ellauri272.html on line 589:     Leila Williams : Christianin entinen alistuva. Leila Williams on Christian Greyn entinen alistuva. Leila oli jonkin aikaa kristitty alistuva. Se päättyi, kun Williams halusi alistua enemmän kuin mitä Kristus oli luvannut. Pian sen jälkeen hän meni naimisiin, mutta ei ollut onnellinen avioliitossaan. Sitten hän jätti miehensä jollekin...

ellauri272.html on line 600:   Kun vertaa kirjan ja elokuvan juonia, näkee mikä on sisäisesti koetussa elämässä tärkeää ja mikä tärkeää silmin nähdyssä. Painotuxet ovat erilaisia, mitkä ovat pääasioita ja mitkä detaljeja. Jotkin tärkeixikin koetut asiat näyttää tylsiltä, ne on parempi kertoa. Toisaalta jotkut jaarituxet ei kerta kaikkian sovi kuvaformaattiin, niistä tulisi videoon paha pysäkki. Ei päähenkilö voi pysähtyä kesken kaiken kymmenexi minuutixi pälättämään izexeen tyyliin nyt pohditaan. Joskus tapahtumista pitää tehdä kouriintuntuvampia jotta ne näyttäisivät miltään. 

ellauri272.html on line 602:   Ajallinen raekoko on tässä tärkeintä. Kertoessa aika voi mennä eri vauhtia eteenpäin ja taaxepäin ja vuosikausia voi summeerata kesken kaiken ja kertailla vertaillen vaikka moneen kertaankin eri näkökulmista. Ikäänkuin läpinäkyviä päällekkäisiä dioja kazelisi samanaikaisesti tai muuten epälineaarisessa järjestyxessä ja välillä kamera kääntyisi ize kazojaan. Elokuvassa sellaisesta tulee silppusalaattia tai toivottoman tönkköä keekoilua takautumilla, joissa kazoja ei pysy mukana. Vielä nolompana pidetään jos leffassa on kertoja. Se on sallittu vain luontodokkareissa, muissa rulaa Stephen Kingin show not tell. Elokuva on enempi apinan sekventiaalisen tässä-ja-nyt kokemusmaailman mukaista, sixi valtavat kansanjoukot pitävätkin siitä enemmän. Porukat tuppaavat olemaan hirmu kiukkuisia kun luen kirjasta tai kazon sarjasta ensin lopusta kuka oli murhaaja. Mitä sillä on väliä? 

ellauri272.html on line 625: Vihainen Analle tämän uhmauksesta, Christian katkaisee New Yorkin työmatkansa ja palaa Seattleen. Vihaantunut siitä, että Ana petti lupauksensa saada Kate luokseen sen sijaan, että lähtisi ulos, järkyttynyt Christian murisee Anan nukkuessa. Lopulta kaksikko riitelee, ja Ana moittii häntä liian hallitsevasta ja omistushalusta. Hän vaatii enemmän vapautta ja pääsyä ystäviensä kanssa. Christian vihdoin antaa periksi tajuttuaan kuinka paljon Anan ystävät merkitsevät hänelle ja että Ana teki oikein jäädessään Kateen luokse kotiin. Pian tämän jälkeen Christian yllättää hänet matkalla kohteeseen Aspen, Kate, Elliot, Mia ja Kate veli Ethan. Siellä ollessaan Elliot kosi Kateta, ja tämä hyväksyy.

ellauri272.html on line 630:     Väiteltyään Christianin kanssa hänen illastaan Katen kanssa, Ana moittii häntä liian hallitsevasta ja omistushalusta ja vaatii lisää vapautta.

ellauri272.html on line 635:   Pian tämän jälkeen Ana saa tietää olevansa raskaana. Christian syyttää vihaisesti häntä tahallisesta raskaaksi tulemisesta ja lähtee. Hän palaa aikaisin seuraavana aamuna humalassa väittäen, että Ana valitsee vauvan - jonka hän uskoo olevan poika - hänen sijaansa. Ana sanoo, että kyseessä voi olla tyttö, vaikka Christian kieltäytyy hyväksymästä sitä seksistisen ja šovinistisen luonteensa vuoksi. Ana suuttuu, kun hän löytää Christianin puhelimesta tekstiviestin hänen entiseltä rakastajaltaan Elena Lincolnilta, naiselta, joka vietteli hänet 15-vuotiaana ja tutustutti hänet BDSM- elämään . Viesti osoittaa, että he tapasivat drinkin takia.

ellauri272.html on line 637:   Seuraavana kahtena aamuna Anastasia ja Christian puhuvat tuskin toisilleen: Christian on vihainen suunnittelemattomasta raskaudesta; Anastasia on järkyttynyt hänen myöhäisillan tapaamisestaan Elenan kanssa, vaikka Christian väittääkin, että heidän suhteensa on jo kauan sitten ohi.

ellauri272.html on line 640: Avioparit jatkavat eroottista seksuaalista kokeiluaan, mutta siitä tulee monimutkaista, kun Ana ilmoittaa olevansa raskaana. Christian on syvästi järkyttynyt ja sanoo, että hänellä oli muita suunnitelmia heidän varhaisvuosilleen. Hän lähtee yön pituisen humalaisen taivuttajan kyytiin. Palattuaan Ana saa selville, että Christian oli lähettänyt tekstiviestin ja tavannut entisen rakastajansa ja entisen BDSM- dominantin Elena Lincolnin. Hän suuttuu hänelle ja lukitsee itsensä leikkihuoneeseen yöksi. Hän etsii Anaa aamulla ja he jatkavat riitelyä, ja Ana kertoo Christianille, kuinka tärkeä vauva on hänelle.

ellauri272.html on line 651: Pian sen jälkeen Hyde vapautetaan 500 000 dollarin takauksesta ja saa takaisin puhelimen, jossa hän vaatii lunnaita Miasta, Christianin siepatusta sisaresta. Hyde vaatii 5 miljoonaa dollaria käteistä kahdessa tunnissa ja uhkaa tappaa hänet, jos hänen vaatimuksiaan ei täytetä. Hän varoittaa Anaa kertomasta kenellekään ja tuomaan rahat yksin. Ana ottaa Christianin pöydältä shekkikirjan ja revolverin ja menee pankkiin nostamaan koko summan.

ellauri272.html on line 653: Epäilyttävä pankinjohtaja soittaa Christianille. Hän luulee, että Ana jättää hänet, mutta huomaa, että se osuu samaan aikaan Hyden äskettäisen julkaisun, Mian tuntemattoman olinpaikan ja Anan äkillisen suuren käteisnoston kanssa. Hyde neuvoo Anaa menemään kujalle pysäköityyn autoon ja luovuttamaan puhelimensa kuljettajalle hävitettäväksi. Hän huijaa Hyden ottamalla pankinjohtajan puhelimen ja sujahtamalla omansa rahapussiin. Hän astuu ulos takaovesta ja huomaa, että kuljettaja ja Jackin rikoskumppani on hänen työtoverinsa Liz.

ellauri272.html on line 660: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin kanssa. Vaikka hän on vihainen Anan piittaamattomuudesta ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Ana palaa kotiin seuraavana päivänä. Christian saa tietää yksityisetsivästään Welchistä, että hänellä ja Hydellä oli sama sijaisperhe. Hän kertoo Analle kuinka hän tapasi ja Elena vietteli hänet. Esittelemällä hänet BDSM:n maailmaan Elena auttoi Christiania oppimaan hallitsemaan elämäänsä. Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, häntä vaivasivat edelleen hirvittävät muistot äidistään, eikä hän olisi koskaan kyennyt hallitsemaan elämäänsä. Ana tuntee syyllisyyttä käytöksestään, kun hän selittää, kuinka hän päätyi näkemään Elenan. Hän oli etsinyt psykiatriaan, tohtori Flynnin, koska hän tarvitsi apua ja kun hän ei voinut ottaa yhteyttä Flynnin, Christian päätyi Elenan salongiin puhuakseen jollekin ongelmistaan. Elena sattui olemaan salongissa sulkiessaan. Hän tiesi, että Christian ja Ana olivat riidelleet raskaudesta. Elena vei hänet suosikkibaariinsa juomaan ja auttamaan häntä rentoutumaan. Vaikka Elena antoi hänelle passin, hän tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää.

ellauri272.html on line 662: Seuraavana päivänä raivoissaan kristitty saa selville Walesista, että Elenan entinen aviomies Eric Lincoln oli pelastanut Jackin vankilasta huolimatta hänen suhteestaan Christianin kanssa. Christian kertoo Analle, että saatuaan tietää tapauksesta Eric hakkasi Elenan ankarasti ja erosi hänestä. Christianin kehotuksesta huolimatta Elena kieltäytyi nostamasta syytteitä Ericia vastaan syyllisyyden vuoksi tapaukseen. Christian kosti ostamalla Eric Lincolnin hakkuuyhtiön myydäkseen sen. On myös saatu selville, että Elizabeth tunnusti poliisille, että Hyde kiristi hänet rikoskumppanikseen. (Hänen lopullinen kohtalo on kuitenkin edelleen mysteeri.)

ellauri272.html on line 666: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin rinnalla. Vaikka hän on vihainen hänen piittaamattomuudestaan ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Christianin adoptioäiti Grace vakuuttaa hänelle, ettei Ana jätä häntä. Hän palaa kotiin seuraavana päivänä.

ellauri272.html on line 668: Christianin yksityisetsivä Welch on jättänyt raportin, joka osoittaa, että Christian ja Hyde olivat jakaneet saman sijaisperheen, vaikka hän ei muista tästä. Hyde oli kateellinen siitä, että varakas Greyn perhe adoptoi Christianin hänen sijaansa. Hyde kiristi myös Lizin rikoskumppanikseen. Christian ja Ana saavat myös selville, minne hänen syntymääitinsä on haudattu. He vierailevat hänen haudassaan ja hän laskee sille kukkia.

ellauri272.html on line 670: Kun Christian soittaa pianoaan, Ana kävelee käytävän läpi olohuoneeseen katsomaan Christiania. Kun hän katselee häntä, näytetään takakuvia Christianin ja Anan yhteisestä ajasta " Love Me like You Do " -soitolla. Sitten Ana päättää, että hän haluaa pelata. Hän lähettää hänelle tekstiviestin saadakseen hänen huomionsa. Kun Christian liittyy Anan kanssa leikkihuoneeseen, musiikin soitto jatkuu, kun Christian sulkee oven heti nähtyään Anan hymyilevän.

ellauri272.html on line 687: Takkuhäntäinen isänaali lähtee aamuhämärissä Kouvolaan ezimään rantasomerikolta mädänneitä lokinraatoja. Emo ja pallopäiset poikaset odottelevat nälistyneinä pesässä, tuokohan se tunari tänäänkään muuta kuin niitä pahoja selkärangattomia. Kylla Jopi elamasssa parjaa. 

ellauri272.html on line 691: Kuten 60-luvun pulpissa (esim Walter Wagerin Telefon) on kiintoisaa miten sukupuolimoraali on jo pillerien takia suht vapaata mutta avioliittomoraali on ennallaan, koska sukupuolten tasapainon muutos ei vielä vaikuta tuotantosuhteisiin. Pillerissä setämiehet ampuivat izeään pahan kerran jalkaan. Tarkoitus oli vaan saada hilloviivaa seurauxitta helpommin, mutta tuloxena olikin täysimittainen orjakapina.

ellauri272.html on line 707: 
Laaki Dickens Charles
1:17:33 землях Для обеспечения безопасности нашей страны для ликвидации угрозы 1:17:33 maat Maamme turvallisuuden varmistamiseksi uhan poistamiseksi
1:17:39 которая исходила от неонацистского режима сложившегося на Украине после переворота 2014 года было принято 1:17:39 joka tuli uusnatsihallinnosta, joka vallitsi Ukrainassa vuoden 2014 vallankaappauksen hyväksymisen jälkeen
1:18:13 и постоянных обстрелов не скрываемый ненависти со стороны Киевского режима 1:18:13 ja jatkuva peittelemättömän vihan pommittaminen Kiovan hallintoa kohtaan
1:18:31 между тем и вы это хорошо знаете мы делали всю возможную действительно все 1:18:31 sillä välin, ja tiedät sen hyvin, teimme parhaamme todella kaiken
1:18:37 возможное для того чтобы решить эту проблему мирными средствами терпеливо ввели переговоры о Мирном 1:18:37 mahdollista ratkaistakseen tämän ongelman rauhanomaisin keinoin, aloittivat kärsivällisesti neuvottelut rauhasta
1:18:52 сценарий обещание западных правителей их заверения о стремлении к миру на 1:18:52 skenaario länsimaisten hallitsijoiden lupauksensa rauhanhalusta
1:19:11 на репрессии Киевского режима против неугодных на издевательство над 1:19:11 Kiovan hallinnon harjoittamasta tukahduttamisesta moitittavaa pilkkaamista vastaan
1:19:29 националистических батальонов поставляли оружие и хочу особо подчеркнуть что еще до 1:19:29 nationalistiset pataljoonat toimittivat aseita ja haluan korostaa sitä jo aiemmin
1:19:49 режима заполучить ядерное оружие ведь говорили об этом публично 1:19:49 Hallitus hankki ydinaseita, koska he puhuivat siitä julkisesti
1:20:02 секретные биолаборатории входим маневров осваивали театр будущих военных действий 1:20:02 salaiset biolaboratoriot osallistuvat liikkeisiin, jotka hallitsevat tulevien sotilasoperaatioiden teatterin
1:20:08 готовили подвластные Киевский режим порабощенную ими Украину к большой войне 1:20:08 valmisteli Ukrainan, joka oli Kiovan hallinnon alainen ja jonka he orjuuttivat suureen sotaan
1:20:35 Донбасс когда лилась кровь когда Россия искренне Я хочу это подчеркнуть именно 1:20:35 Donbass kun verta vuodatettiin, kun Venäjä vilpittömästi haluan korostaa tätä nimenomaan
1:20:40 искренне стремилась к мирному решению они играли на жизни людей играли по сути 1:20:40 vilpittömästi pyrkivät rauhanomaiseen ratkaisuun, jonka he soittivat ihmisten elämään pohjimmiltaan
1:21:32 обманывали баснями о поиске мира о приверженности резолюциям Совета Безопасности ООН по донбассу 1:21:32 huijattu taruilla rauhan etsimisestä YK:n turvallisuusneuvoston Donbassia koskevien päätöslauselmien noudattamisesta
1:23:21 одностороннем порядке разрывали основополагающие соглашения поддерживающие мир на планете					 1:23:21 yksipuolisesti repinyt osaksi perussopimukset, jotka ylläpitävät maailmanrauhaa						
1:24:07 все было готово для очередной Кровавой карательной акции на Донбассе против которого напомню Киевский режим еще в		 1:24:07 kaikki oli valmis seuraavaa veristä rangaistustoimea varten Donbassissa, jota vastaan muistutan Kiovan hallintoa vuonna	
1:24:35 Донбасс при этом продолжая блокаду обстрелы террор в отношении мирных								 1:24:35 Donbass jatkaessaan saartoa pommittamalla terroria rauhanomaisia vastaan							
1:24:51 ничего не происходит Я хочу это повторить это они развязали									 1:24:51 mitään ei tapahdu, haluan toistaa sen, he päästivät sen valloilleen								
1:25:11 те кто планировали новую атаку на Донецка на Донбасс на Луганск четко							 1:25:11 ne, jotka suunnittelivat uutta hyökkäystä Donetskiin Donbassissa Luhanskin alueella						
1:25:44 на пособничество и вооружение Киевского режима для сравнения по данным организации экономического				 1:25:44 Kiovan hallinnon avustamisesta ja aseistamisesta vertailua varten, taloudellisen organisaation mukaan			
1:26:24 при этом поток денег на войну не уменьшается также не жалеют средств на								 1:26:24 samaan aikaan rahavirta sotaan ei vähene, he eivät myöskään säästä rahaa							
1:27:00 результате войн хочу обратить на это внимание не мы придумали эти цифры американцы сами дают в результате войн			 1:27:00 sotien seurauksena haluan kiinnittää huomion tähän, emme keksineet näitä lukuja, amerikkalaiset itse antavat sotien seurauksena													
1:27:08 которые развязали США после 2001 года погибло почти 900 тысяч человек более 38							 1:27:08 joka vapautti Yhdysvallat vuoden 2001 jälkeen, lähes 900 tuhatta ihmistä kuoli yli 38											 
1:28:14 противоречий напомню в 30 года прошлого века Запад фактически открыл нацистском путь к						 1:28:14 ristiriidat, haluan muistuttaa, että viime vuosisadan 30-luvulla länsi itse asiassa avasi natsien tien																												 
1:29:13 даже Сколько денег на этой стратегии в идеологическую основу заложил								 1:29:13 vaikka kuinka paljon rahaa tähän strategiaan laitettiin ideologiseen perustaan																															 
1:30:45 проект антироссия по сути часть реваншистской политики по отношению к нашей стране по созданию очагов				 1:30:45 Venäjän vastainen hanke on pohjimmiltaan osa revansistista politiikkaa maatamme kohtaan luodakseen pesäkkeitä																											 
1:31:13 уже много раз говорил он стал сам народ Украины стал заложником Киевского режима и его западных хозяев которые фактически	 1:31:13 on jo monta kertaa sanottu, että hänestä tuli Ukrainan kansa, ja hänestä tuli Kiovan hallinnon panttivanki ja sen länsimaiset herrat, jotka itse asiassa										 
1:32:09 режиме сегодняшнем для которого украинский народ По сути дела чужой украинские сегодняшний режим обслуживает			 1:32:09 Ukrainan kansalle nykyinen hallinto, jolle Ukrainan kansa on pohjimmiltaan ulkomaalainen ukrainalainen nykyinen hallinto palvelee
1:34:29 что здесь хочется сказать взрослые люди имеют право жить как хотят мы к этому																																 1:34:29 Mitä haluan sanoa tässä, aikuisilla on oikeus elää niin kuin me haluamme tähän						
1:36:12 которых во все времена хочу это подчеркнуть один и тот же я презрение к																																	 1:36:12 jota haluan aina korostaa samaa, jota halveksun										
1:36:17 своему собственному отечеству и желание заработать на продаже этой отравы тем																																 1:36:17 oman isänmaansa ja halu ansaita rahaa myymällä tätä myrkkyä niille								
1:36:42 режиму и западным элитам которые занимаются И занимались раньше охотой на ведьм не будем сводить счета с																												 1:36:42 hallinto ja länsimaiset eliittit, jotka harjoittavat JA metsästivät tapana noitia, emme sovi					
1:38:00 дорогие друзья хочу поблагодарить всех есть народ России замужество и решимости							 1:38:00 rakkaat ystävät, haluan kiittää kaikkia Venäjän ihmisiä avioliitosta ja päättäväisyydestä																														 																									 
1:38:12 сотрудником спецслужб и всех силовых структур бойцам донецких и луганских							 1:38:12 erityispalveluiden ja kaikkien lainvalvontaviranomaisten työntekijä Donetskin ja Luhanskin taistelijalle																												 																								 	 
1:39:05 инструктором нет Сестрам которые спасают раненых железнодорожникам и водителем							 1:39:05 ei ohjaajaa Sisaret, jotka pelastavat haavoittuneet rautatietyöntekijät ja kuljettajan																														 																									 
1:41:37 хочу подчеркнуть что эта реакция зала в адрес жителей Донецкой Луганской							 1:41:37 Haluan korostaa, että tämä yleisön reaktio Donetsk Luhanskin asukkaille																																 																									 
1:42:26 оказывают прямую поддержку городам районам и поселкам Донецкой и Луганской народных республик Запорожье Сочи делают		 1:42:26 antaa suoraa tukea Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen Zaporozhye Sochi kaupungeille, alueille ja siirtokunnille																										 																									 
1:42:41 еще сильнее и сделаем все чтобы на эту нашу Землю вернулся долгожданный мир							 1:42:41 vieläkin vahvempi ja teemme kaikkemme, jotta kauan odotettu rauha palaisi tälle maapallollemme																													 														
1:44:50 предлагаю создать специальный государственный фонд его задачей станет адресная персональная помощь семьям			 1:44:50 Ehdotan erityisen valtion rahaston perustamista, jonka tehtävänä on kohdennettu henkilökohtainen avunanto perheille																											 																									 
1:45:19 трудоустройстве предпринимательстве повышать квалифик повышение квалификации получения новой профессии отдельно			 1:45:19 Työelämän yrittäjyys Parantaa pätevyyttä Pätevyyden parantaminen Uuden ammatin hankkiminen erikseen																													 																									 
1:45:28 важнейшая задача фонда организация долговременного ухода на дому высокотехнологичные протезирование для				 1:45:28 rahaston tärkein tehtävä on pitkäaikaishoidon kotona korkean teknologian proteesien järjestäminen																													 																								 	 
1:45:35 всех кто в этом нуждается я прошу правительство совместно с комиссией госсовета по социальным вопросам по			 1:45:35 Kaikkia sitä tarvitsevia pyydän hallitusta yhdessä valtioneuvoston sosiaalivaliokunnan kanssa																													 																									 
1:45:47 организационные вопросы работа государственного фонда должна быть открытой А сам порядок оказания помощи			 1:45:47 organisatoriset kysymykset valtion rahaston työn tulee olla avointa Ja itse avunantomenettely																													 																									 
1:46:30 в этом году структура фонда должна быть развернуты во всех регионах Российской							 1:46:30 Tänä vuonna rahaston rakennetta tulisi ottaa käyttöön kaikilla Venäjän alueilla																															 																									 
1:46:42 боевых действий участников локальных конфликтов думаю что в дальнейшем государственный фонд о котором я сказал			 1:46:42 paikallisten konfliktien osallistujien taisteluoperaatiot, uskon, että tulevaisuudessa valtion rahasto, josta sanoin																										 																									 
1:46:53 Правительство это сделать подчеркну создание специального фонда не снимает ответственности с других				 1:46:53 Hallitus tehdä tämän, korostan erityisen rahaston luominen ei poista vastuuta muilta																														 																										 
1:47:00 структур и уровней власти Я жду от всех федеральных ведомств регионов и								 1:47:00 hallinnon rakenteet ja tasot Odotan kaikkien alueiden ja liittovaltion osastojen																															 																							 	 
1:47:12 военнослужащим их семьями и в этой связи хочу поблагодарить руководителей субъектов Федерации мэров городов глав		 1:47:12 sotilaita ja heidän perheitään, ja tässä yhteydessä haluan kiittää liiton alamiehiä, päämiesten kaupunkien pormestareita																										 																									 
1:47:25 боевого соприкосновения поддерживают своих земляков что хотелось бы подчеркнуть особо						 1:47:25 taistelukontakti tukee maanmiehiä, mitä haluan erityisesti korostaa																																	 																									 
1:47:38 Добровольцы речь о снабжении и оснащении а денежным довольствия и страховых							 1:47:38 Vapaaehtoiset puhuvat tarvikkeista ja laitteista sekä rahakorvauksista ja vakuutuksista																														 																									 
1:49:04 идет необходимые коррективы вносятся и хочу подчеркнуть что в основу наших							 1:49:04 tarvittavat muutokset tehdään, ja haluan korostaa, että meidän perustamme						
1:50:22 на гражданке в органах власти всех уровней хочу просто обратить внимание							 1:50:22 siviilielämässä hallituksessa kaikilla tasoilla, haluan vain kiinnittää huomionne				    																																				
1:51:12 на собственные хочу это подчеркнуть на нашей собственной российской научной и							 1:51:12 Itse haluan korostaa tätä omassa venäläisessä tieteellisessä ja														
1:52:07 будет существенно ниже рыночной так как значительную часть платы за жилье							 1:52:07 tulee olemaan merkittävästi markkinahintaa alhaisempi, koska merkittävä osa asunn												
1:52:12 возьмет на себя государство													 1:52:12 ottaa valtion haltuunsa																		
1:52:20 мы безусловно обсуждали этот вопрос правительства поручаю отработать все детали этой программы и не затягивая			 1:52:20 Olemme varmasti keskustelleet tästä asiasta hallituksen kanssa, kehotan hallitusta																									
1:54:06 наших граждан заставить такие гуманисты они хотят заставить									 1:54:06 kansalaisemme pakottaa sellaiset humanistit, joita he haluavat pakottaa												
1:54:27 благодаря совместной работе правительства парламента Банка России субъекта Федерации конечно же делового			 1:54:27 kiitos federaation kohteena olevan Venäjän pankin parlamentin hallituksen yhteise												
1:55:21 2022 года валовый внутренний продукт снизился вот Михалыч звонил Говорит							 1:55:21 2022, bruttokansantuote on laskenut, joten Mikhalych soitti Saysille													
1:58:06 Спасибо большое низкий сельхозпроизводителем российские агрария									 1:58:06 Paljon kiitoksia alhaisille maataloustuottajille venäläisille maanviljelijöille													
2:00:20 избыточного административного регулирования перекоса экономики									 2:00:20 vääristyneen talouden liiallinen hallinnollinen sääntely									
2:02:10 надежной гарантией безопасности и интересов государства обращаю внимание хочу это особо подчеркнуть смысл нашей			 2:02:10 luotettava tae valtion turvallisuudesta ja eduista, kiinnitän huomionne tähän, haluan korostaa meidän			
2:02:31 быстро это время не только вызовов но и возможностей это действительно сегодня							 2:02:31 nopeasti tämä ei vain haasteiden vaan myös mahdollisuuksien aika on todella tänään						
2:05:44 всегда смогут обратиться за подключение												 2:05:44 voi aina hakea yhteyttä													
2:05:51 смогут обратиться за подключением своего дома к сетям газоснабжения с этого года начинается большая программа по		 2:05:51 voivat hakea kotinsa liittämistä kaasuverkkoihin, tänä vuonna laaja ohjelma							
2:06:14 самое важное чтобы программа сразу получила мощный Старт Поэтому прошу правительства обеспечить ее стабильное			 2:06:14 tärkeintä on, että ohjelma saa heti vahvan alun, joten pyydän hallitusta varmistamaan sen vakauden				
2:06:37 только на покупку производственных площадей Но и на их строительство или модернизацию сумма такого кредита			 2:06:37 vain tuotantotilojen hankintaan Mutta myös niiden rakentamiseen tai nykyaikaistamiseen, tällaisen lainan määrä		
2:07:17 снижена фискальная и административная нагрузка на компании резиденты а спрос на их инновационную продукцию которая		 2:07:17 kotimaisten yritysten vero- ja hallinnollinen taakka on kevennetty ja niiden innovatiivisten tuotteiden kysyntä, mikä	
2:07:33 меры должны обеспечить в 2030 году реализацию востребованных проектов в								 2:07:33 toimenpiteillä tulisi varmistaa vuonna 2030 kysyttyjen hankkeiden toteutuminen						
2:07:52 прогнозы а чётко установленные ориентиры Поэтому прошу правительство максимально						 2:07:52 ennusteet ja selkeät vertailuarvot Siksi pyydän hallitusta tekemään								
2:07:58 ускорить запуск этих проектов подставить плечо бизнесу предложить								 2:07:58 nopeuttaa näiden hankkeiden käynnistämistä, ja se tukee yritystarjontaa							
2:08:09 финансовый блок не любят льготы предоставлять и частично разделяют такую							 2:08:09 rahoituslohko ei halua tarjota etuja ja jakaa tämän osittain									
2:09:02 налоговую льготу на покупку российского высокотехнологичного оборудования в							 2:09:02 verohelpotus Venäjän huipputeknologian laitteiden hankinnasta																					
2:09:08 целом прошу правительство внести предложение по перечню такого оборудования по отраслям в которых оно				 2:09:08 Yleisesti pyydän hallitusta tekemään ehdotuksen luettelosta tällaisista laitteista toimialan mukaan																	
2:09:43 кланяться клянчить деньги и потом долго вести диалог по поводу Что сколько и на							 2:09:43 kumartaa kerjäämään rahaa ja keskustele sitten pitkään siitä, mitä, kuinka paljon ja edelleen																	
2:11:45 стимулировать их приток сферу инвестиций Я прошу правительства ускорить внесение в Государственную Думу законопроектов		 2:11:45 edistää niiden tuloa investointien alalle. Pyydän hallitusta nopeuttamaan laskujen toimittamista duumalle															
2:12:18 напомню такие вклады граждан в объеме до 1 миллиона 400 тысяч рублей застрахованы						 2:12:18 Haluan muistuttaa, että tällaiset kansalaisten talletukset, joiden määrä on enintään 1 miljoonaa 400 tuhatta ruplaa, on vakuutettu												
2:13:57 контролировать что в этой сфере происходит нельзя допустить здесь вседозволенности Но перегибать палку				 2:13:57 hallita, mitä tällä alueella tapahtuu, on mahdotonta sallia sallivuutta, mutta mennä liian pitkälle
2:14:10 рассчитываю что правительство вместе с парламентом правоохранительными органами деловыми объединениями будут			 2:14:10 Odotan, että hallitus yhdessä eduskunnan ja lainvalvontaviranomaisten kanssa ovat elinkeinoelämän järjestöjä
2:14:17 последователи и основательно вести эту работу одновременно прошу правительства							 2:14:17 seuraajia ja suorittaa tämä työ perusteellisesti samalla, kun pyydän hallitusta
2:14:50 философское отступление О чем хотел бы сказать в этой связи отдельно Мы помним помним С какими					 2:14:50 filosofinen poikkeama Mitä haluaisin sanoa erikseen tältä osin Muistamme, millä																	
2:16:21 леса мало кто задумывался может быть и возможности такой не было чтобы								 2:16:21 harvat ihmiset ajattelivat metsää, ehkä sellaista mahdollisuutta ei ollut														
2:16:39 всех правительствах но чтобы сломать эту тенденцию нам потребовались годы настройка налоговой системы масштабные		 2:16:39 kaikki hallitukset, mutta tämän suuntauksen katkaiseminen kesti vuosia luodaksemme laajamittaisen verojärjestelmän									
2:16:58 наш прежде всего крупный бизнес технологии на западе более дешевые								 2:16:58 Lännen ensisijaisesti suuryritysteknologiamme on halvempaa																
2:17:18 производства на покупку оборудования технологии на										 2:17:18 tuotanto teknologian laitteiden hankintaa varten																	
2:18:12 прибежище капиталов оказался призраком фальшивкой и те кто вовремя этого не							 2:18:12 pääoman turvapaikka osoittautui väärennetyksi haamuksi ja ne, jotka eivät														
2:18:32 заработанные средства как-то шутку многие помнят наверное обращаясь к представителям российского				 2:18:32 ansainnut rahaa jotenkin vitsi, monet varmaan muistavat viitanneensa Venäjän edustajiin												
2:20:12 все говорю а крупный российский бизнес отвечает за работу стратегических предприятий за многотысячные трудовые			 2:20:12 Sanon kaiken, mutta suuret venäläiset yritykset ovat vastuussa strategisten yritysten työstä tuhansien työvoiman puolesta								
2:20:31 правительств которые проводят недружественную политику в отношении России представляет для нас большую				 2:20:31 Venäjää kohtaan epäystävällistä politiikkaa harjoittavat hallitukset on hieno asia													
2:20:52 Да У каждого есть возможность выбора кто-то захочет доживать свой век в								 2:20:52 Kyllä, jokaisella on valinnanvara, joku haluaa elää elämänsä																
2:21:12 это право любого человека Мы даже на это не покушаемся но пора уже понять что для						 2:21:12 Tämä on kenen tahansa oikeus. Emme edes puutu siihen, mutta on aika ymmärtää, mitä varten												
2:21:26 делать все что угодно и деньги и связи и купленные титулы графов первых мэров							 2:21:26 tehdä mitä tahansa ja rahaa ja yhteyksiä ja ostettuja ensimmäisten pormestareiden jaarlien nimikkeitä										
2:23:04 унижаться выпрашивая свои денежки бессмысленно											 2:23:04 on turhaa nöyryyttää itseäsi kerjäämällä rahojasi																						
2:23:15 хорошо понимаете с кем имеете дело сейчас не стоит цепляться за прошлое пытаться что-то отсудить выбросить надо			 2:23:15 ymmärrät hyvin kenen kanssa olet tekemisissä nyt, sinun ei pitäisi takertua menneisyyteen, yrittää haastaa jotain, sinun täytyy heittää se pois										
2:23:36 запускайте новые проекты зарабатывайте вкладывайте в Россию инвестируете в							 2:23:36 käynnistää uusia projekteja ansaita rahaa sijoittaa Venäjälle sijoittaa																			
2:24:57 друзьями со всеми готов к совместной работе будем перенимать все лучшее но							 2:24:57 ystävien kanssa kaikki valmiina työskentelemään yhdessä me hyväksymme kaiken parhaan, mutta																	
2:25:07 российского общества на своей традиции и ценности здесь хочу сказать о характере						 2:25:07 Venäjän yhteiskunnan perinteistä ja arvoista tässä haluan sanoa hahmosta																			
2:26:07 права и свобода наших граждан незыблемыми они гарантированная Конституции несмотря на внешние вызовы и				 2:26:07 kansalaistemme oikeudet ja vapaudet ovat horjumattomia, ne on taattu perustuslaissa ulkoisista haasteista huolimatta ja													
2:26:15 угрозы мы от них не отступим в этой связи хочу подчеркнуть									 2:26:15 uhkauksia, emme peräänny niistä tässä suhteessa, haluan korostaa																				
2:26:24 в этой связи хочу подчеркнуть что и выборы в местные и региональные органы							 2:26:24 Tältä osin haluan korostaa, että paikallisten ja alueellisten elinten vaalit																			
2:28:35 огромную роль в укреплении гражданского общества в решение повседневных проблем играет местное самоуправление самый		 2:28:35 kunnallisella itsehallinnolla on valtava rooli kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa arjen ongelmien ratkaisemisessa														
2:28:54 прошу администрацию президента совместно с правительством представить предложение по созданию					 2:28:54 Pyydän presidentin hallintoa yhdessä hallituksen kanssa esittämään ehdotuksen perustamisesta																	
2:29:00 инструментов прямой поддержки лучших управленческих команд Практик в крупных средних и						 2:29:00 työkalut parhaiden johtoryhmien suoraa tukemiseen Ammatinharjoittajat suurten keskisuurten ja																
2:29:29 культура используя ресурсы фонда президентских грантов фонда культурных инициатив						 2:29:29 kulttuuria Kulttuuri-aloiterahaston presidentin apuraharahaston varoilla																			
2:29:46 новаторство дело не в жанрах и направлениях культура призвана служить добру красоте гармонии размышлять над			 2:29:46 innovaatio ei ole kysymys genreistä ja suuntauksista, kulttuurin on tarkoitus palvella harmonian hyvää kauneutta pohdittavaksi												
2:30:02 общество а пробуждать лучшие человеческие качества										 2:30:02 yhteiskuntaan ja herättää parhaat inhimilliset ominaisuudet																					
2:30:11 развитие культурной сферы станет одним из приоритетов Возрождения мирной жизни							 2:30:11 kulttuurialan kehittämisestä tulee yksi rauhallisen elämän elvyttämisen painopisteistä																	
2:30:23 учреждений культуры в том числе музейные фонды и здания то что дает людям							 2:30:23 kulttuurilaitokset, mukaan lukien museorahastot ja rakennukset, mikä antaa ihmisille																		
2:30:39 культурному историческому образовательному пространству многовековой великой России						 2:30:39 vuosisatoja vanhan suuren Venäjän kulttuurihistoriallinen koulutustila																			
2:31:14 бизнесе и в государственном управлении именно для таких людей новые горизонта							 2:31:14 liike-elämä ja julkinen hallinto tällaisille ihmisille uusia näköaloja																						
2:31:31 отмечу что целый ряд Победителей финалистов этих проектов пошли									 2:31:31 Huomaan, että näiden hankkeiden finalistien voittajat menivät																							
2:32:17 главной опоры в общей работе по развитию этих регионов Хочу обратиться к ним и сказать Россия					 2:32:17 Näiden alueiden yhteisen kehittämistyön pääpilarin haluan kääntyä heidän puoleen ja sanoa Venäjä																			
2:33:15 фундаментальные исследования в этой сфере также как и в культуре Я хочу это							 2:33:15 Perustutkimusta tällä alalla sekä kulttuurissa haluan sen																								
2:33:47 лучший в мире и нашим научным командам есть чем гордиться									 2:33:47 maailman parhaat ja tiederyhmillämme on syytä olla ylpeitä																								
2:34:13 правительству определить резервы для расширения этой программы за последние							 2:34:13 hallitusta määrittämään varauksia tämän ohjelman laajentamiseksi menneisyydessä																					
2:37:07 научной и преподавательской деятельности хочу подчеркнуть переход на новую систему должен быть плавным				 2:37:07 tieteellistä ja opetustoimintaa, haluan korostaa, että siirtymisen uuteen järjestelmään tulisi olla sujuvaa																		
2:37:14 правительство совместно с парламентариями потребуется внести многочисленные поправки в						 2:37:14 hallituksen on yhdessä kansanedustajien kanssa tehtävä lukuisia muutoksia																						
2:39:13 финансового документа страны бюджета закон о бюджете хочу поблагодарить парламентариев и правительство за такое			 2:39:13 maan talousarvion budjettilain rahoitusasiakirja Haluan kiittää tästä kansanedustajia ja hallitusta																			
2:40:24 семей подчеркнув перед правительством и субъектами Федерации поставлена предметная задача обеспечить заметный			 2:40:24 perheille, korostaen, että hallitukselle ja liiton alamaille on annettu aineellinen tehtävä varmistaa huomattava																	
2:41:16 размеры оплаты труда вырастет на 18,5 процента и составит 19 тысяч 242 руб							 2:41:16 palkat nousevat 18,5 prosenttia ja ovat 19 tuhatta 242 ruplaa																							
2:42:08 тысяч до 110 тысяч рублей в год а по расходам на собственное обучение а также							 2:42:08 tuhat - 110 tuhatta ruplaa vuodessa sekä oman koulutuksensa kustannuksiin																						
2:42:15 на лечение и приобретение лекарств со 120 до 150 тысяч рублей 13 процентов от							 2:42:15 hoitoon ja lääkkeiden ostamiseen 120-150 tuhatta ruplaa 13 prosenttia																						
2:43:14 следующий механизм средство национальные проекты которые резервированы федеральном бюджете на					 2:43:14 seuraava mekanismi tarkoittaa kansallisia hankkeita, jotka on varattu liittovaltion budjetista																			
2:44:14 прошу правительства и руководители регионов не забывать главным главные								 2:44:14 Pyydän hallituksia ja aluejohtajia olemaan unohtamatta tärkeintä																							
2:44:32 поручаю правительству скорректировать нормативную базу для организации закупок санитарных автомобилей с комплектом		 2:44:32 Ohjaan hallitusta mukauttamaan säädöskehystä ambulanssien hankinnan järjestämiseksi pakkauksella																			
2:44:59 половиной тысячи школьных зданий обращаю внимание из них большая часть сельских							 2:44:59 puolituhatta koulurakennusta, joista suurin osa on maaseudulla																							
2:45:05 территориях специально это сделали в этом году такая работа также разворачивается в Донецкой и Луганской			 2:45:05 Alueet tekivät tämän tarkoituksella tänä vuonna, vastaavaa työtä tehdään myös Donetskissa ja Luhanskissa																		
2:46:17 году мы нарастили объем инфраструктурной бюджетных кредитов направляем дополнительно хочу это подчеркнуть			 2:46:17 olemme lisänneet lähettämiemme infrastruktuuribudjettilainojen määrää, minkä lisäksi haluan korostaa tätä																		
2:46:30 развитие транспортной коммунальные и другой инфраструктуры в регионах правительство выделить плюсом к этим еще			 2:46:30 liikenne-, kunnallis- ja muun infrastruktuurin kehittäminen alueilla, hallituksen tulisi osoittaa niihin plussaa																	
2:47:03 мы уже приняли решение продлить до 2030 года проект чистый воздух цель которого							 2:47:03 olemme jo päättäneet jatkaa vuoteen 2030 asti puhdasilmahanketta, jonka tavoitteena on																				
2:47:15 промышленных компаний и региональных местных органов власти задача существенно снизить вредные выбросы с			 2:47:15 teollisuusyritysten ja alueellisten kuntien tehtävänä on vähentää merkittävästi haitallisia päästöjä																			
2:47:40 опасных объектах накопленного вреда прошу правительства совместно с регионами уже сейчас подготовить				 2:47:40 Pyydän hallituksia yhdessä alueiden kanssa valmistautumaan nyt																							
2:47:47 перечень тех объектов накопленного вреда которые будут ликвидироваться после завершения действующей программы			 2:47:47 luettelo niistä kertyneiden haittojen kohteista, jotka poistetaan nykyisen ohjelman päättymisen jälkeen																		
2:48:14 обращаю на это внимание всех уровней власти по по учению которое было дано ранее						 2:48:14 Kiinnitän tähän kaikkien hallintotasojen huomion aiemmin annetun opetuksen mukaisesti																				
2:48:29 его с коллегами из правительства Он должен четко определить что и где можно							 2:48:29 hänet hallituksen kollegoiden kanssa Hänen on määriteltävä selvästi, mitä ja missä voi olla																				
2:49:30 нам известно что Запад прямо причастен к попыткам Киевского режима нанести удары						 2:49:30 tiedämme, että länsi on suoraan mukana Kiovan hallinnon iskuissa																							
2:49:47 И вот теперь они хотят еще и осматривать наши оборонные объекты									 2:49:47 Ja nyt he haluavat myös tarkastaa puolustuslaitoksemme																								
2:50:06 рамках этого договора не дают наши неоднократные заявки об осмотре тех или							 2:50:06 tämän sopimuksen puitteissa toistuvat hakemuksemme näiden tai																							
2:50:20 проверить толком мы ничего не можем На той стороне хочу подчеркнуть США и НАТО прямо						 2:50:20 Emme voi oikein tarkistaa mitään. Toisaalta haluan korostaa suoraan Yhdysvaltoja ja Natoa																				
2:51:04 выступив со своим коллективным заявлением НАТО фактически сделала заявку на то чтобы стать участником				 2:51:04 annettuaan yhteisen lausunnon Nato itse asiassa teki jäsenhakemuksen																							
2:55:00 скажем конфликтом на Украине другими враждебными действиями запада в отношении нашей страны как они гласных			 2:55:00 sanotaanpa Ukrainan konflikti muut lännen vihamieliset toimet maatamme vastaan, koska ne ovat vokaalia																		
2:55:06 заявлений Что они хотят нанести нам стратегическое поражение									 2:55:06 lausuntoja, joiden mukaan he haluavat aiheuttaa meille strategisen tappion																						
2:55:24 поражение хотят нанести и лезут на наши ядерные объекты в этой связи вынужден							 2:55:24 he haluavat tehdä tappion ja kiivetä ydinlaitoksillemme, tässä suhteessa heidät pakotetaan																				
2:56:26 сути заявку на участие в этом процессе давайте мы не против									 2:56:26 tähän prosessiin osallistumista koskevan hakemuksen ydin, älkäämme välittäkö																							
2:56:31 и не нужно только пытаться вновь всем врать строить из себя поборников мира и							 2:56:31 äläkä vain yritä valehdella kaikille uudelleen rakentaaksesi itsensä rauhan ja 					
2:59:19 не хотят не могут оставаться в стороне фронт проходит сейчас через сердца							 2:59:19 eivät halua pysyä poissa rintamalta nyt sydämen kautta																								
3:01:29 Россия ответит на любые вызовы потому что все мы одна страна один большой из							 3:01:29 Venäjä vastaa kaikkiin haasteisiin, koska olemme kaikki yksi maa, yksi iso maa	
Benito Juarez 137 Mexico  
David Ben Gurion 152 Israel  
Mahmoud Ahmadinejad 157 Iran  
Abdelaziz Bouteflika 159 Algeria  
Kim Yong Ill 160 Korea (North)  
Dmitry Medvedev 163 Russia  
Queen Elizabeth II 163 UK  
Cristina Fernandez de Kirchner 164 Argentina  
Nicolas Sarkozy 165 France  
Angela Merkel 165 Germany  
Silvio Berlusconi 165 Italy  
Josef Stalin 165 Russia  
Vladimir Lenin 165 Russia  
Margaret Thatcher 165 UK  
Julia Eileen Gillard 166 Australia  
Napoleon 168 France  
Winston Churchill 168 UK  
Benito Mussolini 169 Italy  
Yasuo Fukuda 169 Japan  
François Hollande 170 France  
Vladimir Putin 170 Russia  
Tarja Halonen 172 Finland  
François Mitterrand 172 France  
Adolf Hitler 173 Germany  
Harold Wilson 173 UK  
Hugo Chávez 173 Venezuela  
Gerhard Schröder 174 Germany  
Viktor Orban 174 Hungary  


ellauri275.html on line 642: 
Gordon Brown
180
UK
 John Major
180
UK
 Georges Pompidou
181
France
 George W. Bush
182
USA
 Richard Nixon
182
USA
 Muammar Gaddafi
183
Libya
 Tony Blair
183
UK
 Edward Heath
183
UK
 John F Kennedy
183
USA
 Gerald Ford
183
USA
 Bill Clinton
184
USA
 David Cameron
185
UK
 Nick Clegg
185
UK
 Sir Alec Douglas-Home
185
UK
 James Callaghan
185
UK
 Barack Obama
185
USA
 Ronald Reagan
185
USA
 Boris Yeltsin
187
Russia
 George Washington
187
USA
 Stephen Harper
188
Canada
 Saddam Hussein
188
Iraq
 George H.W Bush
188
USA
 Jacques Chirac
189
France
 Valéry Giscard d’Estaing
189
France
 Fidel Castro
190
Cuba
 Helmut Kohl
193
Germany
 Robert Gascoyne-Cecil
193
UK
 Abraham Lincoln
193
USA
 Charles de Gaulle
196
France 

ellauri275.html on line 659:   Konstan Pylkkänen alkaa lievästi haukuskella Dshugasviliä jo siv. 30 alkaen, varmaan bolshevismin johdosta. Tultuaan erotetuxi 1899 seminaarista Josip oli kakkivinaan sen pihalle kuin koira.

ellauri275.html on line 661: Tampereen konferenssi 1905 oli joulukuussa 1905 Tampereen työväentalolla pidetty Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen ensimmäinen puoluekonferenssi, jonka järjestivät puolueen enemmistöläiset eli bolševikit. Se oli Lontoon (1905) ja Tukholman (1906) puoluekokousten välissä pidetty epävirallinen kokoontuminen, joka muistetaan erityisesti Leninin ja Stalinin ensitapaamisesta. Lenin oli Josipista hukkapätkä, sanoo Konsta, ottamatta selvää faktoista: nimittäin Josip oli täsmälleen samanpituinen kuin Uljanov hattu päässä ja kassi kädessä. Pirkko Hiekkalan pituisia molemmat. Lao Rui on harvaanasutulla mediaanilla. Konferenssin merkittävin päätöslauselma oli päätös aseelliseen kapinaan ryhtymisestä, joka lopulta johti lokakuun vallankumoukseen vuonna 1917.

ellauri275.html on line 666: Puna-armeijan hyökkäys Gruusiaan, myös Neuvostoliiton–Georgian sota,  tai Gruusian tapaus oli neuvosto-Venäjän puna-armeijan Georgian demokraattista tasavaltaa vastaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys, joka käytiin 15. helmikuuta – 17. maaliskuuta 1921. Hyökkäyksen tarkoituksena oli kaataa Georgian sosiaalidemokraattisen puolueen menševikkihallitus ja tuoda maahan bolševikkihallinto. Konflikti johtui Neuvosto-Venäjän laajentumispolitiikasta, jonka tavoitteena oli saada takaisin hallintaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin saakka Venäjän keisarikuntaan kuuluneet alueet, sekä Venäjälle siirtyneiden gruusialaisten bolševikkien vallankumouspyrkimyksistä. Bolševikeilla ei Gruusiassa ollut tarpeeksi tukea, että he olisivat voineet nousta valtaan ilman länsinaapurin apua.

ellauri275.html on line 667: Kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan, niin georgialaiset kykenivät taistelemaan vastaan vain kaksi viikkoa ja venäläiset valloittivat Tbilisin 25.2.1921. Taisteluissa kaatui ja haavoittui jopa tuhansia georgialaisia.

ellauri275.html on line 669: Georgia itsenäistyi uudelleen 9.4.1991 – mutta Venäjä miehittää edelleen (kesäkuussa 2007) osia Georgian alueesta, nimittäin Abhasiaa. Sukhumi! Sukhumi!

ellauri275.html on line 671: Neuvostoliiton historioitsijat pitivät Georgian ja Neuvosto-Venäjän välistä konfliktia osana Venäjän sisällissotaa, johon ympärysvallat sekaantuivat. Puna-armeijan hyökkäys oli virallisen neuvostoversion mukaan vastaus avunpyyntöön, joka seurasi Georgian työläisten ja talonpoikien aseellista kapinaa. Käyttäen kontrolliaan koulutuksessa ja mediassa neuvostohallinto loi onnistuneesti kuvan populaarista sosialistisesta vallankumouksesta.

ellauri275.html on line 677: Mdivanin ja Maharadzen mielipiteistä Josip ei piitannut palanutta puukopeekkaa. Polikarp Gurgenovich Mdivani oli budu -georgian ; 1920-luvulla hänellä oli tärkeä rooli Kaukasuksen sovjetisoinnissa , mutta myöhemmin hän johti Georgian vastustusta Josif Stalinin keskittämispolitiikkaa vastaan Georgian selkkauxessa 1922. Hänet teloitettiin suuren puhdistuksen aikana 30-l.

ellauri275.html on line 678: Filipp Maharadzen väitetään olleen osallisena tunnetun georgialaisen julkkixen Ilia Chavchavadzen murhassa vuonna 1907. Vuosina 1919–1920 hän johti bolshevikkiryhmiä, jotka vastustivat itsenäisen Georgian menshevikkihallitusta. Neuvostoliiton Georgian valtauksen jälkeen hänestä tuli Georgian vallankumouskomitean puheenjohtaja helmikuussa 1921 ja sitten hän johti Georgian keskustoimeenpanevaa komiteaa. Vuonna 1922 Makharadze oli sekaantunut Georgian tapaukseen ja vastusti Sergo Ordzhonikidzen Georgiaa koskevia suunnitelmia.

ellauri275.html on line 685: (Mitä vittua?) Nadežda Allilujeva löydettiin kuolleena huoneestaan itsemurhan tehneenä. Edellisenä iltana hän oli riidellyt kiivaasti Stalinin kanssa juhlavastaanotolla. Joidenkin pahansuopien  teorioiden mukaan hän ei tehnyt itsemurhaa vaan Stalin olisi murhannut hänet.

ellauri275.html on line 692:     Allilujeva rakastui 16-vuotiaana juutalaissyntyiseen elokuvaohjaajaan Aleksei Kapleriin. Stalin ei hyväksynyt heidän romanssiaan, joten Kapler lähetettiin pakkotyöhön Siperiaan ja sen jälkeen Vorkutan teollisuuskaupunkiin nykyiseen Komin tasavaltaan lähelle napapiiriä. 17-vuotiaana Allilujeva rakastui Grigori Morozoviin, joka opiskeli Moskovan yliopistossa. He menivät naimisiin 1945 Stalinin vastahakoisuudesta huolimatta, eikä tämä halunnut tavata Morozovia. Allilujeva synnytti pojan Josifin, ja pariskunta erosi vuonna 1947. Allilujevan seuraava puoliso oli Juri Ždanov, jonka isä oli tunnettu neuvostoliittolainen poliitikko ja Stalinin oikea käsi Andrei Ždanov, joka oli Suomessa rauhanteon jälkeen valvontakomission johtaja. He menivät naimisiin vuonna 1949 ja saivat vuonna 1950 tyttären Jekaterinan. Tämäkin liitto purkautui myöhemmin. Ollessaan sairaalassa 1963 Allilujeva tapasi intialaisen kommunistin Brajesh Singhin, joka oli käymässä Moskovassa. Singh oli hyväkäytöksinen idealisti, mutta kärsi vakavista sairauksista, kuten keuhkoputken tulehduksesta ja keuhkolaajentumasta. Brajeshin ja Allilujevan romanssi syttyi, kun pariskunta lomaili Mustanmeren rannalla Sotšissa. Singh palasi Moskovaan vuonna 1965 ja toimi tulkkina. Heidän ei sallittu avioitua. Singh kuoli vuonna 1966, ja Allilujeva sai luvan lähteä viemään Singhin tuhkaa Gangesjokeen. Ollessaan Intiassa kaksi kuukautta hän kiintyi maan tapoihin. Allilujeva piti Singhiä puolisonaan, vaikka he eivät menneet naimisiin.

ellauri275.html on line 694:   Loikattuaan New Yorkiin huhtikuussa vuonna 1967 Allilujeva antoi median edessä tuomitsevan kuvan hirviöksi luonnehtimastaan isästään, isänsä hallinnosta ja Neuvostoliitosta. Allilujeva poltti vielä neuvostopassinsa julkisesti kuin Paludan koraanin. Hänen elämäkerrallinen kirjansa neukkujen 50-vuotispäivänä herätti ansaittua närää Neuvostoliitossa.

ellauri275.html on line 699: Ilmeisesti Svetlana loikkasi neukuista 1967 koska Kruzev oli ruvennut rumasti mustaamaan iskän mainetta. Vuonna 1984, jolloin Stalin oli osittain kuntoutunut Neuvostoliitossa, Svetlana muutti takaisin tyttärensä Olgan kanssa, ja molemmat saivat Neuvostoliiton kansalaisuuden. Juutalaiselle melkein brittitoimittajalle Miriam Grossille Svetlana katui neukuista lähtöä. Hän oli hyvin halukas selittämään, kuinka hän oli saapunut länteen 

ellauri275.html on line 701: "sokeasta ihailusta VAPAATA MAAILMAA kohtaan", mutta  oli alkanut jenkkeihin tultuaan uskoa, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat moraalisesti samanarvoisia. Hän oli ollut vakuuttunut siitä, että "VAPAAASSA MAAILMASSA ihmiset ovat yli-inhimillisiä, viisaita, valistunutta... Mikä kauhea isku olikaan saada selville, että... ne on vain samoja idiootteja, epäpäteviä hölmöjä, peloissaan sekoilevia byrokraatteja, hämmentyneitä pomoja, vainoharhaista petoksenpelkoa ja valvontaa… tämä idealismin menetys tapahtuu loikkaajille vain liian usein. Sillä me kaikki luotimme liikaa länsipropagandaan." 

ellauri275.html on line 708: hairethZeribaTikitt.jpg" />

ellauri275.html on line 714: Eipä tainnut tulla Stalin ajatelleexi että vallan turmelema tunnoton ihminen on tuhansia kertoja petomaisempi kuin nälkäänsä mezästävä hyeenakoira tahi leijona. Tai hetkinen, ei petomaisempi vaan kaikkiruokaisempi, kuin sika kaukalolla. Soveltaa lakia mutta vääristellen ja mielivaltaisesti. Kun mokamehiläisiä on parvissa miljoonia, ne ovat sietämättömiä, vaikkei niillä ole pistintä.

ellauri275.html on line 715: Sovitamme rikoxemme työllä, toisteli Stalin USA:n 5. amendmentin mukaista iskulausetta. Kulakit tappelevat haaskalla aineellisista eduista, nokintajärjestyxessä. Sitä ei voi kuin vastentahtoisesti ihailla.

ellauri275.html on line 717: Neuvostosotilas on urheampi kuin leijona, tiikeri, leopardi tai karhu. Se on yhtä urhea kuin pahaa hajua pyllyrauhasista ruiskuttava paxunahkainen mesimäyrä. Se käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Länkkäreitä ärsyttää kuin Putin menee Kiinaan pokkuroimaan kiinalaisille. Senhän pitäisi kaiken järjen mukaan pokkuroida meille.

ellauri275.html on line 734: Neuvostoliitto halusi korostaa kaikkien kansojen ystävyyttä ja yhtäläisyyttä, siksi ihmisistä ei puhuttu heidän kansallisuuksiensa mukaan, vaan kaikki olivat neuvostoihmisiä. 

ellauri275.html on line 736: Neuvostoliitossa naiset vapautettiin kotiorjuudesta ja päästettiin työelämään tekemään lähes samoja hommia kuin miehetkin. Naisia ihannoitiin nimenomaan riuskoina työläisinä, kolhoosin lypsäjinä ja liki sukupuolettoman näköisinä raatajina, jotka kelpasivat sekä ajamaan puimuria että lentämään avaruuteen (tämä oli kyllä vaarallisena työnä ensi alkuun naisilta kielletty, samoin kuin nosturointi). Hyi helevetti mitä veminismiä!

ellauri275.html on line 738: Neuvostonuorten esikuva, joka ilmiantoi oman isänsä viljan piilottamisesta. Patrick McLanahanin poika Bradey ei olisi ikinä tehnyt niin.

ellauri275.html on line 739: Pahan valtakunta

ellauri275.html on line 757: Rauhanomainen rinnakkaiselo

ellauri275.html on line 768: Neuvostoliiton virallinen taidesuuntaus, jossa ihannoitiin työläisiä ja pyrittiin esittämään asioita siten, kuten niiden oikeastaan pitäisi olla.

ellauri275.html on line 774: Venäjän autojen kansainvälinen tunnus. Suomen teillä hyvin harvinainen, lähinnä vain rekka-autoissa tai turistibusseissa ja Laureenskan Audissa nähty merkintä. 

ellauri275.html on line 776: Termi jolla viitataan Neuvostoliiton myötäilyyn ja aroista asioista vaikenemiseen, sekä Neuvostoliiton tosiasialliseen henkiseen ylivaltaan suhteessa sen naapurimaihin. Termi kehitettiin aikanaan Länsi-Saksassa kun haluttiin muistuttaa, että Suomi on itsenäisyydestään huolimatta riippuvainen Neuvostoliitosta.

ellauri275.html on line 778: Termi jolla viitataan NATO:n myötäilyyn ja aroista asioista vaikenemiseen, sekä Yhdysvaltain tosiasialliseen henkiseen ylivaltaan suhteessa kaikkiin länsimaihin. Termi kehitettiin Suomessa 2023, kun haluttiin muistuttaa, että Suomi on itsenäisyydestään huolimatta riippuvainen Unkarista, Turkista, USA:sta ja NATO:sta.

ellauri275.html on line 786: Puhuttelunimi, jota käytettiin toisista kommunisteista tai muuten henkilöistä, joihin suhtauduttiin ystävällismielisesti. Jos haluttiin osoittaa etäisyyttä, saatettiin puhutella esim "kansalaiseksi". Sen on nyttemmin korvannut "vitun homo". 

ellauri275.html on line 792: Sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat länsiblokin NATO:n vastapainoksi 1955 Varsovassa. Tällä haavaa NATO:lle ei ole vastapainoa. Sopii toivoa että Venäjä, Kiina ja Intia saavat sovituxi sellaisen ennenkuin on liian myöhäistä.

ellauri276.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri276.html on line 36:       Alexandr Virzhavadze

ellauri276.html on line 47: Katso: vanha hevoseni makaa ja katsoo kaukaisuuteen masentuneena.

ellauri276.html on line 48: Hän valehtelee väsyneenä auran raahaamiseen - ei ole voimaa nousta.

ellauri276.html on line 51: Ja nyt ei kynnetä ainuttakaan harjua, ei ainuttakaan.

ellauri276.html on line 52: Ainakin kymmenen tikkua katkeaa vanhasta selästä.

ellauri276.html on line 71: Todennäköisesti teen rauhan ruohon kanssa, kun se arasti katkeaa...

ellauri276.html on line 76: Itkekää vanhan miehen takia, iloiset lastenlapset.

ellauri276.html on line 78: lohduttakaa vanhaa hevosta ja hoitakaa teitä ruoholla!

ellauri276.html on line 80: Ja parannamme sydämen haavat keväistä niittyä ihaillen.      

ellauri276.html on line 85: Päädyin tähän albumiin kun eziskelin Alexanteri Virzhavazhen ylläolevaa, ed. albumissa mainittua KYNTÄJÄ-runoa. Tää eleginen kyntöruno koskee selkeästi prinssi Sashan vanhuusiän impotenssia. Se ei ollut ihan helppo paikantaa, joten matkan varrella tarttui haaviin tähän albumiin koottuja muita kyntöyrittäjiä. Kyntämisestä on kirjoitettu aivan helvetisti runoja, sekä kirjaimellisia että kuvaannollisia. Ei ihme, sillä onhan kyntäminen maanviljelyxen aiheuttaman väestöräjähdyxen ihan keskiössä! Osa koskee vanhaa kunnon pirttiviljelystä eli kynnettömän sormen kuljetusta pilluvaossa, osa on vaan maalaisliittolaista hymistelyä. Mutta kuka oli tämä Virzhavadze, Iljan ehkä setä? 

ellauri276.html on line 87: Virzhavadzen prinssi Garmivan (tavallinen tavadi, ei sentään mtavari eli duke) Pietarissa vuonna 1786 syntynyt poika sai nimekseen Aleksanteri. Keisarinna Katariinasta tuli hänen kummitätinsä. Suostuminen vauvan kummitädiksi oli poikkeuksellinen merkki huomiosta, jonka keisarinna antoi Georgian ministerille hänen erityisistä ansioistaan: prinssi Garsevan allekirjoitti vuonna 1783 Georgievskissa ns. ystävyyden traktaatin, jonka mukaan Kaiketi- Kartlin valtakunta hyväksyi Venäjän protektoraatin.

ellauri276.html on line 89: Tuon aikakauden kronikot, Venäjän yhdistämisen vastustajat, David Bagrationi ja hänen veljensä kirjoittivat vuoden 1811 otsikon alla: "Huhtikuun viidentenä päivänä Chavchavadze Garsevan kuoli Pietarissa, tsaarin petturi ja uskoton. isänmaansa poika." Niinpä he vuodattivat vihansa, vaikka Garsevan vain allekirjoitti pumaskat ja toteutti kuningas Herakleioksen ja Georgian kansan tahdon.

ellauri276.html on line 91: Vuonna 1799 Chavchavadzen perhe muutti Tiflisiin. Silloin 13-vuotias poika huomasi monien maanmiestensä kylmän, melkein vihamielisen asenteen omaa poppootansa kohtaan. Isää hän vihasi katkeruudella ja sydänsurulla. Toisinaan hän menetti päänsä epätoivoon ja oli valmis pitämään itseään velvollisena "sovittamaan isänsä syyllisyyden".

ellauri276.html on line 95: Alexander Chavchavadzen myöhemmät ajatukset kansallisesta kysymyksestä olivat kaukana kaukonäköisyydestä ja syvyydestä. Hän oli pikemminkin laajasti koulutettu, kasvatettu Venäjän, Ranskan, Iranin parhaista perinteistä, perehtynyt saksalaiseen filosofiaan ja kirjallisuuteen. Hän tiesi, että Georgia tarvitsi uutta, edistyksellistä kulttuuria, laajaa valistusta, koulutusta ja teki kaikkensa tuodakseen kehittyneen venäläisen yhteiskunnan lähemmäxi Georgiaa, vaikka sitten vaikka kaventamalla Terek-jokea.  Hän ymmärsi hyvin, että vain tämä ystävyys, vain tämä yhteisö voi johtaa hänen kotimaansa laajalle tielle.

ellauri276.html on line 100: "Aleksanteri Chavchavadzen tärkein ansio oli, että hän onnistui tekemään talostaan vahvan linkin Georgian yhteiskunnan ja Kaukasiaan palvelemaan menneiden venäläisten välillä ... Prinssi Aleksanteri sai täysin päätökseen isänsä aloittaman työn. Garsevan liitti Georgian poliittisesti Venäjään, ja hänen poikansa toi georgialaiset lähemmäs venäläisiä henkilökohtaisen luonteensa ansiosta. Jokainen venäläinen, tuotu kaukaiseen vieraaseen maahan, hengitti kotiliimaa, jokainen georgialainen meni hänen luokseen saadaxeen nielunsa auki; täällä he tapasivat, joivat Tsinandalia ja oppivat ymmärtämään ja rakastamaan toisiaan ... "

ellauri276.html on line 103: Alexander Chavchavadze rakasti Venäjää eikä salannut sitä ollenkaan. Hänen Tiflis-talonsa ovet olivat aina avoinna venäläisille ja enimmäkseen niille, jotka viittasivat kintaalla "villiin Kaukasukseen" edistyneiden ideoiden palvelemiseksi.

ellauri276.html on line 106: Runoilija tunnettiin epikurolaisena, ruusujen ja satakielen laulajana... Mutta tämä on pinnallinen arvio henkilöstä, jonka elämä ja työ tiiviisti kietoutuneena yhdisti vanhan runokulttuurin uuteen suuntaan.

ellauri276.html on line 115:   Olipa kerran ahkera talonpoika, kyntäjä Jefim. Hieman taivas idässä kirkastuu, ja hän on jo puutarhassa. Ja auringonlaskuun asti hän työskentelee, ei ole laiska.

ellauri276.html on line 117:   Kaikki naapurit ovat yllättyneitä - miksi kyntäjä Efimillä on isoin kypärä ja aivan valtavat kassit? Hänen munansa on kaalin kokoiset, kypärä on kesäkurpitsan kokoinen, ja sellainen, että kaikki eivät voi nostaa sitä! Ja salaisuus on yksinkertainen - Yefim kitkee sänkyjä melkein joka päivä, helteessä ja kuivuudessa, kastelee ämpäristä, - ja kun ruskeat tuulet puhaltavat hän laittaa suojaavan tytyn.

ellauri276.html on line 119:   Ja niin Herra päätti palkita kyntäjän hänen työstään. Yefim tuli aikaisin aamulla puutarhaan, ja siellä munat kimaltelee kananmunan hajuisina! Nepä zaarille, neuvoo vanha Sillinpää.

ellauri276.html on line 123: Jefim kumarsi jälleen maahan tsaarille ja sanoi: 


ellauri276.html on line 124: - Anteeksi, säteilevä hallitsija, mutta en tarvitse chevroletteja. 
 

ellauri276.html on line 127:   Kuningas ihmetteli sellaista halua, jota kutsuttiin mestarin olkalaukuiksi. Hän tuli vahvalla patulla ahven taskussa, laski kyntäjän lattialle ja katsotaanpa hänestä. Yefim on tottunut piiskaamiseen - varhaisesta iästä lähtien hän rankaisi tätiään, minkä jälkeen isäntä jatkoi, kunnes maaorjien kuningas vapautti hänet.

ellauri276.html on line 133:   Tsaari palkitsi Jefimin kekseliäisyydestään - hän ei antanut hänelle kaksi, vaan kolme tuhatta chevronettia! Ja lisää patuja! Jefim ei ollut ahne, hän antoi tuhat chervonettia vanhalle Sillinpäälle hyvästä neuvosta. Vanha Sillinpää ei huolinut patukasta.

ellauri276.html on line 135: Ja lopuilla kahdella tuhannella hän rakensi itselleen kaksikerroksisen ja rautakattoisen kotan, osti maata ja meni naimisiin Darjan kauniin, myllyn tyttären kanssa. Laitoin loput rahat arkkuun, lapset perivät sen. Ja Jefim eli onnellisena elämänsä loppuun asti, tietämättä surua, tietämättä tarvetta, kunhan sai silloin tällöin patukasta olkalaukkuun.

ellauri276.html on line 160: Venäjänsi englannista, ranskasta, saksasta ja espanjasta. Kaksi Calderonin draamaa erottuvat hänen käännöksistään : "Heresy in England" ja "Life is a dream"; Goethen " Faustin " ensimmäinen osa (M., 1843 ja Pietari, 1859); Shakespearen Romeo ja Julia (Pietari, 1862); draama Girardin "Naisen kidutus"; Alfred de Mussetin runo "Rolla" (Moskova, 1864); Heinen runot (M., 1863 ) jne. Grekovin käännökset erottuvat hyvistä säkeistä ja ovat melko lähellä alkuperäisiä. (Mäkin olen suomentanut Rollan, se on albumissa 36.)

ellauri276.html on line 184: Весело я лажу			Minulla on hauskaa

ellauri276.html on line 189: Весело гляжу я			Näytän hauskalta

ellauri276.html on line 228: Hän syntyi Voronezhissa, Ukrainan koillispuolella, karjakauppiaan pojuna. Opiskeltuaan alle kaksi vuotta paikallisessa koulussa (1818-1820), Aleksey erosi isänsä vaatimuksesta, joka halusi hänen apuaan liiketoiminnassaan. Koltsov muutti, osti ja myi karjaa; ja sillä välin kirjoitti runoja salaa isältään.

ellauri276.html on line 232: Koltsovin isä kontrolloi jatkuvasti ja julmasti hänen elämäänsä tukahduttaen Alekseyn luovan kirjoittamisen ja hänen henkilökohtaisen elämänsä. Masennuksen ja vuoden kestäneen tuberkuloosin heikentämä Koltsov kuoli vuonna 1842 33-vuotiaana. Hänet haudattiin Voronežiin. Vittu! ei voi kuin elegisesti huudahtaa  Kiira Korven ja kuolemattoman S.Karpin sanoin.

ellauri276.html on line 245: Kyntäjä on yksinkertainen mies, tyytyväinen työhönsä, elämäänsä. Tämän runon lyyrinen sankari iloitsee hyvin yksinkertaisista ja ymmärrettävistä asioista: liekehtivästä aamunkoitosta, pellolla kiehuvasta työstä. Talonpoika on erittäin iloinen - käy selväksi, että pelto on hänen elementtinsä, koska hän kylvää leipää mielellään työskennellen varhain aamulla otsansa hiessä. Runon sankari toivoo hyvää satoa, rukoilee hiljaa työskennellessään. On erittäin miellyttävää kuvitella kuvaa yksinkertaisesta venäläisestä talonpojasta, joka työskentelee kentällä - se lämpenee heti sielussa! Iso- tai vähävenäläisessä, ihan sama!

ellauri276.html on line 249: Runossa kirjoittaja käyttää erittäin maalauksellisia epiteettejä: "kostea maa", "Pidän hauskaa", "pyhä kehto", "kultaiset kankaat", "hiljaisella rukouksella". Niiden ansiosta kuvittelemme selvästi villieläinten kauneuden, jaamme talonpojan ilon ja ihailemme hänen työtä mielikuvituksessamme.

ellauri276.html on line 253: Pidin myös henkilöhahmoista: "aurinko tulee suuresta metsästä", "kostea maa ruokkii sitä, äiti maa ruokkii", "korva kasvaa, alkaa laulaa, pukeudu kultaisiin kankaisiin". Ne kaikki osoittavat, että aurinko ja maa ja korva ovat elossa, personifikaatiot auttavat kuvittelemaan kauniin auringon ja kylmän maan ja pellolla kasvavan korvan, koska talonpoika on yhtä luonnon kanssa, lukija yrittää myös tuntea sen.

ellauri276.html on line 255: Runossa ei ole vertailua, koska tekijä ei voi verrata luontoa, pellon kauneutta mihinkään. Minusta tuntuu, että on mahdotonta löytää jotain kauniimpaa kuin kirkas, raikas aamunkoitto yhä kirkastuvan taivaan taustalla. Jokainen ihminen pysähtyy tahattomasti ja kuvittelee tämän viehättävimmän kuvan. Tekijällä ei myöskään ole hyperbolia, sillä luonnon suuressa kauneudessa ei ole mitään liioittelua.

ellauri276.html on line 259: "Plowman's Song" on kirjoitettu kolmijalisella trocheella, joten se kuulostaa sekä energiseltä että sileältä, se kuulostaa melodiselta, kuin balladi, mutta yksinkertaisella, kansanmusiikkivärillä, kuin oikea kananlaulu. Nelirivinen säkeistö - neliso - auttaa hahmottamaan runon kananlauluna, iloisena ja lukijalle miellyttävänä.

ellauri276.html on line 263: Tekoäly tekee jo parempia runoanalyyseja kuin tää, se saisi yo-kirjoituxista kumun kuin Tupu-serkku, mutta siltä puuttuu pirsuunallinen kannanotto. Sivka tarkoittaa harmoa. Harmosta tulee mieleen se 1 onneton epsanjalainen nobelisti Huan Hoze Jimenez.

ellauri276.html on line 287: С ранней зорьки пашня чёрная		Varhaisesta aamunkoitosta musta peltomaa	

ellauri276.html on line 289: Конь идёт — понурил голову,		hevonen kävelee - pää alhaalla,		

ellauri276.html on line 298: Как бы градом не побилася,		Kunhan ei rakeet löisi lakoon,

ellauri276.html on line 309: Всё твой двор не поправляется,		Mikään pihallasi ei parane,			

ellauri276.html on line 324: Nikitinin yksinkertainen, koruton runous on kiinteästi sidoksissa hänen omaan elämäänsä. Siinä kuvastuvat runoilijan yksinäisyydentunne, häntä ympäröivän elämän kurjuus ja toisaalta rakkaus luontoon, josta pessimistinen runoilija ammentaa lohdutusta. Joskus on runoilla suoraan omaelämäkerrallinen merkitys, kuten runoelmalla Nyrkki. Ensimmäinen täydellinen laitos Nikitinin runoja, joihin liittyy Mihail de Poulet’n kirjoittama runoilijan elämäkerta, ilmestyi 1885. Lauri Viljanen on suomentanut Nikitinin runon "Kuoppa on kaivettu".   

ellauri276.html on line 330: Korppi ikään kuin jakaa yleisen epätoivonsa: hän istuu hiljaa. Kuitenkin, kuten hevonen, joka "laski päänsä". Teoksessa 5 runoilija puhuttelee suoraan maanviljelijää ja kutsuu häntä elättäjäksi. I. Nikitin näyttää puristavan päätään, näkemällä talonpojan oikeuksien puutteen ja tajuavan oman impotenssinsa. Ei pure Iivanan aura vakoa. Näiden katkerien linjojen joukossa on monia retorisia kysymyksiä ja huudahduksia. Maisemaa kuvataan personifikaatioiden avulla: aurinko kävelee ylös, kihara metsä on hatun alla, kylpee, ruoho nukkuu. Epiteetit: vaaleanpunainen pöly, lumottu aarre. Metafora: huono vuosi (eli sadon epäonnistuminen). Runoilija muistaa myös työntekijän lapset, joilla ei ole aikaa opiskella.

ellauri276.html on line 345: Joseph Campbell (15. heinäkuuta 1879 – 6. kesäkuuta 1944) oli irlantilainen runoilija ja sanoittaja. Hän kirjoitti gaelinkielisellä muodolla nimestään Seosamh Mac Cathmhaoil (myös Seosamh MacCathmhaoil) Campbell, joka on yleinen anglikaatio vanhasta irlantilaisesta nimestä MacCathmhaoil. Hänet muistetaan nyt parhaiten sanoista, jotka hän toimitti perinteisiin ilmauksiin, kuten My Lagan Love ja Gartan Mother´s Lullaby; hänen säkeensä oli myös asetettu Arnold Baxin ja Ivor Gurneyn musiikkiin.

ellauri276.html on line 347: Hän syntyi Belfastissa katoliseen ja irlantilaiseen nationalistiseen perheeseen Downin kreivikunnasta. Hän opiskeli St Malachy´s Collegessa Belfastissa. Työskenneltyään isälleen hän opetti jonkin aikaa. Hän matkusti Dubliniin vuonna 1902 ja tapasi johtavia nationalistisia hahmoja. Hänen kirjallinen toimintansa alkoi lauluilla, keräilijänä Antrimissa ja työskennellessään säveltäjä Herbert Hughesin kanssa. Sitten hän perusti Ulsterin kirjallisuusteatterin vuonna 1904. Hän kirjoitti näytelmän The Little Cowherd of Slainge ja useita artikkeleita sen Uladh-lehteen, jonka toimitti Bulmer Hobson. The Little Cowherd of Slainge esitti ULT Clarence Place Hallissa Belfastissa 4. toukokuuta 1905 yhdessä Lewis Purcellin The Enthusiastin kanssa.

ellauri276.html on line 353: Hänestä tuli Sinn Féinin kaupunginvaltuutettu Wicklow´ssa vuonna 1921. Myöhemmin Irlannin sisällissodassa hän oli republikaanien puolella, ja hänet internoitiin vuonna 1922/3. Hänen avioliitonsa hajosi, ja hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1925. Siellä hän asui New Yorkissa. Hän luennoi Fordhamin yliopistossa ja työskenteli akateemisissa irlantilaistutkimuksissa perustaen yliopiston Irlannin tutkimuksen koulun vuonna 1928, joka kesti neljä vuotta. Hän oli toimittaja The Irish Review, lyhytikäinen (huhti-, touko- ja heinäkuu 1934) "irlantilaisen ilmaisun aikakauslehti". Yritysjohtaja oli George G. Lennon, entinen upseeri, joka komensi Waterfordin lentävää pylvästä Irlannin itsenäisyyssodan aikana. Päätoimittaja oli Lennonin vävy George H. Sherwood. Campbell palasi Irlantiin vuonna 1939, asettui Glencreeen, Wicklow´n kreivikuntaan, ja kuoli Lacken Daraghissa, Enniskerryssä 6. kesäkuuta 1944.

ellauri276.html on line 378: That blesses the cleaving share. 		Se siunaa pilkkoutumisosuutta. 		

ellauri276.html on line 393: Sen vain viisaat tietävät. 			That only the wise men know.   		

ellauri276.html on line 395: 'I Will Go With My Father a-Ploughing' toinen säkeistö jäljittelee ensimmäistä säkeistöä siinä mielessä, että puhuja muistaa aikoja, jolloin hän ja hänen isänsä "kylvivät" aiemmin kyntämiään maata. He istuttavat tämän vuoden satoja nykyiselle "Punaiselle pellolle meren rannalla". Heidän aikaisempien toimiensa vuoksi maa on muuttunut, kuten kuukaudetkin. Tässä vaiheessa kolme eri lintua tulee pojan luo ja "parveilee... [hänen] jälkeen". Häntä seuraavat nämä uudet kumppanit, ja nyt hän ottaa osan laulamisesta. Hän tekee serenadien muille maan "harjoittelukylväjille"   ja hänen isänsä laulaa "Siemenlaulun". Kaikki nämä toiminnot sopivat tiettyyn vuodenaikaan ja liittyvät siihen. Puhujan muistot elämästään yhdistetään näihin kolmeen eri kategoriaan, joista viimeinen tulee viimeisessä säkeessä. 

ellauri276.html on line 400: And the geese and pigeons and sparrows 		Ja hanhet ja kyyhkyset ja varpuset 

ellauri276.html on line 405: That joys for the harvest done.			Että ilot tehdystä sadosta.

ellauri276.html on line 408: Jälleen kerran runoilija seuraa hänen malliaan ja sanoo, että kolme muuta lintua, tällä kertaa "hanhet, kyyhkyset ja varpuset", seuraa hänen puhujaansa. Puhuja jatkaa lauluaan, tällä kertaa "väsyneille niittomiehille", joiden tehtävänä on sadon talteenotto. Runon päätteeksi isä laulaa "Scythe-Song", joka viittaa kaarevaan terään, jota käytetään sadon leikkaamiseen. Runoilija toivoo tässä unenomaisessa kertomuksessa korostavansa eri vuodenaikojen merkitystä ja niiden yhtäläisyyksiä. 

ellauri276.html on line 421: A thing that is beautiful	    	Asia, joka on kaunis,			

ellauri276.html on line 424: Tranquillity walk with me	    	Rauhallisuus kävele kanssani		

ellauri276.html on line 429: I find a star- lovely art	    	Löysin tähti-ihanaa taidetta		

ellauri276.html on line 431: Joy that is timeless!		    	Ilo, joka on ajaton!			

ellauri276.html on line 432: O heart that knows god!		    	Oi sydän, joka tuntee jumalan!		

ellauri276.html on line 437: Patrick Kavanagh syntyi Inniskeenin maaseudulla, Monaghanin kreivikunnassa, vuonna 1904, neljäntenä James Kavanaghin ja Bridget Quinnin kymmenestä lapsesta. Hänen isoisänsä oli opettaja nimeltä "Kevany", jonka paikallinen pappi muutti " Kavanaghiksi " kasteessa. Isoisän täytyi lähteä alueelta skandaalin seurauksena, eikä hän enää koskaan opettanut kansalliskoulussa, vaan meni naimisiin ja perusti perheen Tullamoressa. Patrick Kavanaghin isä James oli suutarin ja maanviljelijä. Kavanaghin veljestä Peteristä tuli yliopiston professori ja kirjailija, kaksi heidän sisaruksistaan oli opettajia, kolmesta tuli sairaanhoitajia ja yhdestä nunna.

ellauri276.html on line 439: Patrick Kavanagh opiskeli Kednaminshan kansalliskoulussa vuosina 1909–1916 ja lähti kuudennelle luokalle 13-vuotiaana. Hän opiskeli isälleen suutariksi ja työskenteli hänen tilallaan. Hän toimi myös maalivahtina Inniskeen Gaelic -jalkapallojoukkueessa. Myöhemmin hän pohti: "Vaikka talonpojan kirjaimellinen käsitys on maatilatyöntekijä, talonpoika on itse asiassa kaikki se ihmisjoukko, joka elää tietyn tietoisuustason alapuolella. He elävät pimeässä luolassa. tajuttomista ja he huutavat nähdessään valon." Hän kommentoi myös, että vaikka hän oli varttunut köyhällä alueella, "todellinen köyhyys oli valistumisen puute [ja] pelkään, että tämä tietämättömyyden sumu vaikutti minuun hirveästi." You can say that again!

ellauri276.html on line 445: Kaksi vuotta ensimmäisen kokoelmansa julkaisemisen jälkeen hän ei ollut vielä tehnyt merkittävää vaikutusta. The Times Literary Supplement kuvaili häntä "nuoreksi irlantilaiseksi runoilijaksi, joka lupaa enemmän kuin saavutuksia", ja The Spectator kommentoi, että "kuten muutkin Russellin ihailemat runoilijat, hän kirjoittaa paljon parempaa proosaa kuin runoutta. Kavanaghin sanoitukset ovat suurimmaksi osaksi lieviä ja konventionaalisia, helposti nautittavia, mutta melkein yhtä helposti unohdettavia." 

ellauri276.html on line 447: Vuonna 1938 masentunut Kavanagh muutti Lontooseen. Hän viipyi siellä noin viisi kuukautta. The Green Fool, löyhästi omaelämäkerrallinen romaani, julkaistiin vuonna 1938, ja Kavanaghia syytettiin kunnianloukkauksesta. Oliver St. John Gogarty haastoi Kavanaghin oikeuteen hänen kuvauksestaan hänen ensimmäisestä vierailustaan Gogartyn kotiin: "Luulin Gogartyn valkovartista piikaa hänen vaimokseen tai hänen rakastajattarekseen; odotin jokaiselle runoilijalle varavaimon." Gogarty, joka oli loukkaantunut sanojen "vaimo" ja "emäntä" läheisestä yhdistämisestä, sai 100 puntaa vahingonkorvauksena.Kirja, joka kertoi Kavanaghin maalaislapsuudesta ja hänen yrityksistään tulla kirjailijaksi, sai kansainvälistä tunnustusta ja hyviä arvosteluja. Teoksen väitettiin kuitenkin olevan myös jossain määrin "katolisen vastainen", mihin Kavanagh reagoi vaatimalla, että teos olisi näkyvästi esillä Dublinin katolisen kirjakaupan ikkunassa. Seuraavassa runossa jää epäselväxi pääsikö Patrick hilloviivalle.

ellauri276.html on line 450: That her dark hair would weave a snare that I might one day rue;	

ellauri276.html on line 451: I saw the danger, yet I walked along the enchanted way,			

ellauri276.html on line 456: The Queen of Hearts still making tarts and I not making hay –		

ellauri276.html on line 457: O I loved too much and by such and such is happiness thrown away.

ellauri276.html on line 471: Toisen maailmansodan puhkeaminen (tunnetaan nimellä Hätä Irlannin tasavallassa ) vaikutti haitallisesti joidenkin irlantilaisten kirjailijoiden uraan, mukaan lukien Flann O´Brien ja Kavanagh, koska he menettivät pääsyn kustantajiinsa Lontooseen ja heidän kirjojensa uusintapainoja ei voitu järjestää. Tasavallalla, joka oli sodan aikana neutraali, oli yhteinen raja Pohjois-Irlannin kanssa (joka osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa oli mukana liittoutuneiden puolella ). Varsinkin Monaghanissa rajalla oli salakuljetusmahdollisuuksia, mikä olisi ollut tuottoisampaa kuin kirjoittaminen tähän aikaan. 

ellauri276.html on line 476: Vuonna 1942 hän julkaisi pitkän runonsa Suuri nälkä, joka kuvaa hänen tuntemansa maaseutuelämän puutteita ja vaikeuksia. Vaikka tuolloin huhuttiin, että Garda Síochána takavarikoi Horizonin, kirjallisuuslehden, jossa se julkaistiin, kopiot, Kavanagh kiisti tämän tapahtuneen ja sanoi myöhemmin, että kaksi Gardía vain vieraili hänen kotonaan (luultavasti erityisvaltuuksia koskevan lain mukaisen Horizon- tutkimuksen yhteydessä). Yksittäisen talonpojan näkökulmasta historiallisen nälänhädän ja emotionaalisen epätoivon taustalla kirjoitettu runo on kriitikoiden mielestä usein Kavanaghin hienoin teos. Se pyrki vastustamaan irlantilaisen kirjallisen laitoksen sakarimaista romantisointia sen näkemyksessä talonpoikien elämästä. Richard Murphy The New York Times Book Review -lehdessä kuvaili sitä "suureksi teokseksi" ja Robin Skelton Poetryssa ylisti sitä "näkemykseksi myyttisestä intensiivisyydestä".

ellauri276.html on line 478: Hädän jälkeen Kavanagh työskenteli osa-aikaisena toimittajana ja kirjoitti juorukolumnia Irish Pressiin salanimellä Piers Plowman vuosina 1942–1944 ja toimi saman julkaisun elokuvakriitikkona vuosina 1945–1949. Vuonna 1946 Dublinin arkkipiispa John Charles McQuaid, löysi Kavanaghille työpaikan katolisesta The Standard -lehdestä. McQuaid tuki häntä koko hänen elämänsä. Tarry Flynn, puoliksi omaelämäkerrallinen romaani, julkaistiin vuonna 1948 ja kiellettiin jonkin aikaa koska se on kuvitteellinen kuvaus maaseutuelämästä.

ellauri276.html on line 480: Vuoden 1946 lopulla Kavanagh muutti Belfastiin, missä hän työskenteli toimittajana ja baarimikkona useissa pubeissa Falls Roadin alueella. Tänä aikana hän yöpyi Beechmountin alueella talossa, jossa hän oli sukulaisessa vuokralaisessa vuokralaisen lankon kautta Ballymackneyssa, Monaghanin kreivikunnassa. Ennen kuin hän palasi Dubliniin marraskuussa 1949, hän esitti perheelle lukuisia käsikirjoituksia, joiden kaikkien uskotaan nyt olevan Espanjassa.

ellauri276.html on line 482:   Kavanaghin persoonallisuus muuttui asteittain quixoottiseksi, kun hänen juomisensa lisääntyi vuosien varrella ja hänen terveytensä heikkeni. Lopulta hänestä tuli epäsiisti hahmo, ja hän liikkui Dublinin baareissa, joi viskiä ja osoitti mieltymystänsä kiusaamaan hyväntekijöitä ja ystäviä.

ellauri276.html on line 492: Vuosina 1959–1962 Kavanagh vietti enemmän aikaa Lontoossa, missä hän osallistui Swiftin X- lehteen. Tänä aikana Kavanagh asui silloin tällöin viinahöyryisenä ja muutenkin pahanhajuisena Swiftsien luona Westbourne Terracessa. Hän piti luentoja University Collegessa Dublinissa ja Yhdysvalloissa, edusti Irlantia kirjallisissa symposiumeissa ja hänestä tuli Guinness Poetry Awards -palkinnon tuomari.

ellauri276.html on line 493: Lontoossa hän asui usein kustantajansa Martin Greenin ja Greenin vaimon Fionan kanssa heidän talossaan Tottenham Streetillä, Fitzroviassa. Juuri tuolloin Martin Green tuotti Kavanaghin Kootut runoa (1964) Patrick Swiftin ja Anthony Croninin kehotuksista. Johdannossa Kavanagh kirjoitti: "Ihminen puuhailee viattomasti sanoja ja riimejä ja huomaa, että se on hänen omansa, elämä."

ellauri276.html on line 495:   Kavanagh meni naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa Katherine Barry Moloneyn ( Kevin Barryn veljentytär ) huhtikuussa 1967, ja he perustivat yhdessä pubin Waterloo Roadille Dubliniin. Kavanagh sairastui Tarry Flynnin ensiesityksessä Abbey Theatre -yhtiön Dundalkin kaupungintalossa ja kuoli muutamaa päivää myöhemmin, 30. marraskuuta 1967 Dublinissa. Hänen hautansa on Inniskeenissä Patrick Kavanagh -keskuksen vieressä. Hänen vaimonsa Katherine kuoli vuonna 1989; hän on myös haudattu sinne. Nobel-palkittu Séamus Heaney on saanut vaikutteita Kavanaghista. Heaney ja Kavanagh uskoivat paikallisen tai seurakuntalaisen kykyyn paljastaa universaali. Heaney sanoi kerran, että Kavanaghin runoudella oli "muuttava vaikutus yleiseen kulttuuriin ja se vapautti hänen jälkeensä tulleiden runollisten sukupolvien lahjat". Heaney totesi: "Kavanagh on todella edustava moderni hahmo siinä mielessä, että hänen kumouksellinen toimintansa käännettiin itsensä puoleen: tyytymättömyys, sekä henkinen että taiteellinen, inspiroi hänen kasvuaan... Hänen opetuksensa ja esimerkkinsä auttoivat meitä näkemään olennaisen eron hänen välillään. kutsutaan seurakunnalliseksi ja maakunnalliseksi mentaliteetiksi". Kuten Kavanagh sanoi: "Kaikki suuret sivilisaatiot perustuvat seurakuntaan". Hän päättelee, että Kavanaghin runous todistaa hänen "lankattoman uskonsa itseensä ja taiteeseen, joka teki hänestä paljon enemmän kuin hän itse".

ellauri276.html on line 498: Kavanaghin vahapatsas Dublinin kansallisessa vahamuseossa

ellauri276.html on line 511: Kun Irish Times laati vuonna 2000 luettelon irlantilaisista suosikkirunoista, kymmenen Kavanaghin runoja oli 50 parhaan joukossa, ja hänet arvioitiin toiseksi suosikkirunoilijaksi WB Yeatsin jälkeen. Kavanaghin runo " On Raglan Road ", joka on asetettu perinteiseen ilmaan "Fáinne Geal an Lae", jonka Thomas Connellan sävelsi 1600-luvulla, on esittänyt lukuisat niinkin erilaiset taiteilijat kuin Van Morrison, Luke Kelly, Dire Straits, Billy Bragg, Sinéad O´Connor, Joan Osborne ja monet monet muut. Patrick Kavanaghin patsas sijaitsee irlantilaisen pubin ja ravintolan Raglan Roadin ulkopuolella Walt Disney Worldin Downtown Disneyssä Orlandossa, Floridassa. Suurin osa hänen työstään on nyt saatavilla Isossa-Britanniassa ja Irlannissa, mutta asema Yhdysvalloissa on epävarmempi.

ellauri276.html on line 518: On olemassa kaksi pseudo-Chaucer-tekstiä, nimeltään "Plowman´s Tale".

ellauri276.html on line 520: 1400-luvun puolivälissä The Canterbury Tales in the Christ Church MS:n tekstiin lisättiin kuninkaallinen riimi "Plowman´s Tale". Tämä tarina on itse asiassa ortodoksinen roomalaiskatolinen, mahdollisesti Lollardin vastainen versio Thomas Hoccleven kirjoittamasta Marian ihmetarinasta nimeltä Item de Beata Virgine. Joku sävelsi ja lisäsi prologin sopimaan Hoccleven runon Chaucerin kerrontakehykseen. Tämä valetarina ei säilynyt Chaucer´s Worksin painetuissa painoksissa.

ellauri276.html on line 524: Lollard, Lollardi tai Loller oli suosittu halventava lempinimi, joka annettiin niille, joilla ei ole akateemista taustaa, jotka saivat koulutuksen (jos ollenkaan) vain englanniksi ja joiden kerrottiin noudattavan erityisesti John Wycliffen opetuksia ja joille Raamatun ajattelematon käännös englannin kielelle toi varmasti paljon energiaa.  1400-luvun puoliväliin mennessä "lollard" oli alettu tarkoittaa harhaoppista yleensä. Vaihtoehto, "Wycliffite", on yleisesti hyväksytty neutraalimmaksi termiksi, joka kattaa muuten samanmieliset, mutta joilla on akateeminen tausta.

ellauri276.html on line 526: Sanan sanotaan keksineen englantilais-irlantilaisen pappi Henry Crumpen, mutta sen alkuperä on epävarma. Nimen varhaisin virallinen käyttö Englannissa esiintyy vuonna 1387 Worcesterin piispan toimeksiannossa viittä "köyhää saarnaajaa" vastaan, nomine seu ritu Lollardorum confoederatos. Oxfordin englanninkielisen sanakirjan mukaan se tulee todennäköisesti keskihollantilaisesta lollaerdista ("mumiseja, mutiseja"), verbistä lollen ("mutistaa, mutistaa"). Sana on paljon vanhempi kuin sen englanninkielinen käyttö; Alankomaissa oli 1300-luvun alussa lollardeja, jotka olivat sukua Fraticellille,Beghardit ja muut lahkot, jotka ovat samankaltaisia kuin resusant franciscans. 

ellauri276.html on line 528: Tunnetuin "Plowman´s Tale" sisältyi Chaucer´s Worksin painettuihin painoksiin. Se on selkeästi Wycliffite anti-veljestarina, joka on kirjoitettu n. 1400 ja levitettiin lollardien keskuudessa. Joskus nimeltään The Complaynte of the Ploughman,  se on 1380 riviä pitkä, ja se koostuu kahdeksanrivisista säikeistä ( rimimalli ABABBCBC, joissakin muunnelmissa, jotka viittaavat interpolointiin), kuten Chaucerin " Munkin tarina ". "The Plowman´s Tale" -elokuvassa ei ole selkeää sisäistä/suunnitteluyhteyttä Chaucer´s Canterbury Talesin tai Piers Plowmanin kanssa. Anthony Wotton, joka oli luultavasti vuoden 1606 "The Ploughman´s Tale" -julkaisun toimittaja, ehdotti, että "The Ploughman´s Tale" viittaa Jack Uplandiin tai todennäköisemmin Pierce the Ploughman´s Credeen, koska "Plowman´s Tale" on päähenkilö. sanoo: "Freresistä olen kertonut ennenkin / Creden tekemisessä..." (1065–66). Plowman´s Tale lainaa myös paljon Credestä.

ellauri276.html on line 530: Jotkin "Kyntäjän tarinan" osat, kuten prologi, lisättiin 1500-luvulla, jotta se sopisi paremmin yhteen Chaucerin tarinoista. Prologi ilmoittaa, että tarinassa on saarna. Sen sijaan matkustaja, jolla ei ole mitään Chaucerin kyntäjän (tai minkään aikakauden kirjallisen kyntäjän) ominaisuuksia, kuulee Pelikaanin ja Griffinin keskustelevan papistosta. Suurin osa linjoista on pelikaaneja, jotka hyökkäävät tyypillisiä loukkauksia vastaan evankelikaalisesti, keskustelevat Antikristuksesta ja vetoavat maalliseen hallitukseen kirkon nöyryyttämiseksi. Pelikaani ajetaan pois väkisin, mutta sitten Phoenix vahvistaa sen. Tarina päättyy vastuuvapauslausekkeeseen, jossa kirjoittaja erottaa omat näkemyksensä Pelikaanin näkemyksistä ja toteaa, että hän hyväksyy sen, mitä kirkko vaatii.

ellauri276.html on line 532: Tämän ja muiden tekstien yhdistäminen Chauceriin oli mahdollista, koska Chaucerin " Yleinen prologi " Canterbury Talesille esittelee kyntäjän, joka ei koskaan saa tarinaa. Tämä laiminlyönti näyttää herättäneen muiden luovuuden varhaisesta päivästä lähtien. "Yleisessä prologissa" isäntä vitsailee Plowmanin veljestä, joka on pappi. Joissakin säilyneissä käsikirjoituksissa isäntä ehdottaa, että Parson on "Lollere". Jo vuonna 1400 Chaucerin hoviyleisö kasvoi nousevaan lukutaitoiseen, keski-/kauppiasluokkaan, johon kuului monia Lollardin kannattajia, jotka olisivat olleet taipuvaisia uskomaan Lollard Chauceriin.

ellauri276.html on line 534: Toinen 1700-luvun kommentaattori, John Dart, hylkäsi Plowman´s Talen Chaucerin tarinana, mutta oli silti samaa mieltä siitä, että Chaucer "kiusaa katkerasti pappeja ja pappeja", vaikka hän "ilmaisee kunnioituksensa maallista papistoa kohtaan, joka osasi ammattinsa".

ellauri276.html on line 536: Chaucer´s Plowman

ellauri276.html on line 541: That hadde ylad of donge ful many a foother. 1		(see note)				

ellauri276.html on line 543: Lyvynge in pees and parfit charitee.			peace; charity; (see note)		

ellauri276.html on line 546: And thanne his neighebore right as hymselve.		just as					

ellauri276.html on line 557: Silmään pissi jengiä ja pani pennin charityyn.		rauha; hyväntekeväisyys; (katso huomautus)	

ellauri276.html on line 558: Jumalaa kusetti hän parhaiten koko hertallaan		kokonaisena					

ellauri276.html on line 569: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri276.html on line 587: And so merrily he will swing his hammer round, around, around,		ja niin hauskaa, että hän heiluttaa vasaraa ympäri, ympäri, ympäri,	

ellauri276.html on line 588: And so merrily he'll swing his hammer round.				ja niin iloisesti hän heiluttaa vasaraansa.				

ellauri276.html on line 595: English Folk Songs [1959] / track 49 Historical Folk. Henry Burstow sang The Ploughman in 1909 to Ralph Vaughan Williams [ VWML RVW2/2/194 ]. This version was printed in 1959 in Vaughan Williams' and Lloyd's The Penguin Book of English Folk Songs, which commented: This song started out, as some songs will, with intent to end otherwise. Mr Burstow's first verse was originally:

ellauri276.html on line 597:         It's of a pretty wench that came running long a trench,

ellauri276.html on line 599:         “When there's many a dirty sow a sweetheart has got now,

ellauri276.html on line 603:     Here we are on familiar ground, for the beginning is that of the well-known Condescending Lass, often printed on broadsides, and not infrequently met with in the mouths of country singers to this day. The Condescending Lass belongs to a sizeable family of songs on the theme “I wouldn't marry a …”. In it the girl reviews men of various trades, and rejects them all until she finds one whom she will deign to consider. But the present version loses sight of this theme, and from verse two onwards forgets all about the persnickety girl, settling down to a eulogy of the ploughman's trade, though here and there the words still recall those of The Condescending Lass. For the sake of coherence we have abandoned Mr Burstow's first verse and given it another title (he called it: Pretty Wench). The Taverners Folk Group sang The Ploughman in 1974 on their Folk Heritage album Times of Old England. They noted:

ellauri276.html on line 605:     If The Seasons Round can be instantly recognised as being a typically English song, then The Ploughman is undoubtedly Scottish. The song has a fine lilt for the words and music are irrepressably cheerful; it is a song of a happy man.

ellauri276.html on line 608:     Turning over frozen earth in dark January days behind a horse drawn or an ox drawn plough, must have been back breaking labour. The hours were long, pay was poor. A ploughman at the Alnwick Hiring Fair of spring 1819 for instance, was offered merely bed and food as payment for his fee for six months work. In the depression of that year, the ploughman had no choice, yet, these ploughmen appeared to enjoy their job and approached life with a sense of honest reality and humour. Their songs are nearly always cheerful. Cyril Tawney sang The Ploughman in 1974 on the Argo anthology The World of the Countryside. Jon Loomes sang The Ploughman in 2005 on his Fellside CD Fearful Symmetry. He noted:

ellauri276.html on line 610:     In this jolly little anthem to the delights of the rural lifestyle, our agrarian hero attributes his personal desirability to a diet of booze and fags. I got this from The Penguin Book of English Folk Songs which has recently been reprinted and improved—it now has a picture of Eliza Carthy on the front instead of a bloke forcing a bear to dance by poking it with a stick.

ellauri276.html on line 614:     ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri276.html on line 623: There was an old farmer in Sussex did dwell, (whistle)		Sussexissa asui vanha maanviljelijä, (pilli)					

ellauri276.html on line 628: The Devil he came to the old man at plough, (whistle)		Pirupa tuli vanhan miehen luo kynnökselle, (pilli)			

ellauri276.html on line 629: Saying: One of your family I must have now.			Sanoen: Yksi sinun perheestäsi minulla on nyt oltava.				

ellauri276.html on line 633: But that scolding old wife as you´ve got at home.		Mutta se moittiva vanha vaimo, joka sinulla on kotona.				

ellauri276.html on line 640: So the devil he took the old wife on his back, (whistle)	Niin paholainen otti vanhan vaimon selkäänsä, (pilli)				

ellauri276.html on line 641: And lugged her along like a pedlar´s pack.			Ja raahasi häntä mukanaan kuin polvieläinlaumaa.					

ellauri276.html on line 645: Says: Here, take in an old Sussex chap´s mate.			Sanoo: Tässä, ota vastaan vanha Sussex-kaveri.															

ellauri276.html on line 647: There was thirteen imps all dancing in chains; (whistle)	Paikalla oli kolmetoista impeä, jotka kaikki tanssivat ketjuissa; (pilli)	

ellauri276.html on line 648: She up with her pattens and beat out their brains.		Hiän otti puukengän (se on lyhyepi lause) ja löi heiltä aivot pihalle.					

ellauri276.html on line 656: And to her old husband he took her again.			Ja hänen vanhalle miehellensä vei hänet takaisin.					

ellauri276.html on line 664: You see that the women is worse than the men,			Näet, että naiset ovat pahempia kuin miehet,					

ellauri276.html on line 675: Ja nyt makeaa mahan täydeltä! Burnsilla on aika ilmeisesti 2-mielinen versio kyntäjästä. Tää runoilija Burns on jotenkin jäänyt multa välistä. On aika korjata sekin asia.

ellauri276.html on line 682: His garters knit below his knee,	Hänen sukkanauhansa neulotaan polven alle

ellauri276.html on line 687: Of a´the trades that I do ken,		Niistä ammateista, joilta sain,

ellauri276.html on line 690: My Ploughman he comes hame at e´en,	Kyntäjäni hän tulee hameeseen,

ellauri276.html on line 700: I hae been east, I hae been west,	Olen ollut idässä, olen ollut lännessä, 

ellauri276.html on line 701: I hae been at Saint Johnston,		olen ollut Saint Johnstonissa; 		

ellauri276.html on line 702: The boniest sight that e´er I saw	Loistavin näky, jonka olen nähnyt, 	

ellauri276.html on line 708: And O but he was handsome!		Ja oi, mutta hän oli komea!		

ellauri276.html on line 710: Commend me to the Barn yard,		Suosittele minut navettapihalle, 	

ellauri276.html on line 717: Of a´the trades that I do ken,		Niistä ammateista, joilta sain,

ellauri276.html on line 723:   Kova fyysinen työ perhetilalla teki veronsa nuorelle Burnsille, joka käänsi yhä enemmän huomionsa runouden, luonnon, juoman ja naisten intohimoihin, jotka leimasivat hänen loppuelämäänsä. Hän sai kaksoset mahdollisen vaimonsa Jean Armourin kanssa, mutta heidän suhteensa hajoaminen melkein johti siihen, että Burns muutti Länsi-Intiaan rakastajansa Mary Campbellin (hänen Highland Maryn ) kanssa. Vain Maryn äkillinen kuolema ja hänen ensimmäisen julkaistun runokokoelmansa sensaatiomainen menestys pitivät hänet Skotlannissa. Vain 27-vuotiaana Burns oli tullut tunnetuksi kaikkialla maassa runoilla kuten Tälle, Hiirelle ja Cotterin lauantai-ilta.

ellauri276.html on line 727: Vanhat hyvät ajat

ellauri276.html on line 767: Yleisimmin kuuluisin Robert Burnsiin liittyvä laulu, runoilija lähetti ensimmäisen kerran "Auld Lang Syne" ystävälleen ja suojelijalleen Frances Dunlopille (1730-1815) vuonna 1788. Tässä kirjeessä runoilija kehui "Auld Lang Syneä" vanhaksi lauluksi.

ellauri276.html on line 768: Samoin George Thomsonille syyskuussa 1793 päivätyssä kirjeessä runoilija väitti keränneensä laulun muistiinpanemalla sen vanhan miehen laulusta. Se julkaistiin lopulta James Johnsonin Scots Musical Museumissa vuonna 1796.

ellauri276.html on line 776:   Vain 18 lyhyessä kuukaudessa Burns oli käyttänyt suurimman osan julkaistuista runoistaan saaduista varoista, joten vuonna 1789 hän aloitti työt valmisteverovirkailijana Dumfriesissa (ironia ei mennyt hukkaan) ja aloitti uudelleen suhteensa vaimonsa Jeanin kanssa (ei todellakaan). Hänen yhä radikaalisemmat poliittiset näkemyksensä vaikuttivat moniin runojen, laulujen ja kirjeiden ilmiömäiseen määrään, joita hän jatkoi kirjoittaessaan, mukaan lukien kuuluisat teokset kuten For a´ that and a´ that.

ellauri276.html on line 778: Tämän uuden työn edellyttämä kova työ yhdistettynä hänen aikaisemman elämänsä uurastamiseen ja irstaaseen elämäntapaan alkoivat vaikuttaa Burnsin terveyteen. Hän kuoli 21. heinäkuuta 1796 vain 37-vuotiaana, ja hänet haudattiin täydessä siviili- ja sotilaskunnossa samana päivänä, kun hänen poikansa Maxwell syntyi. Hänen runoistaan julkaistiin muistopainos, jolla kerättiin rahaa vaimolleen ja lapsilleen.

ellauri276.html on line 788: Ridge after ridge man´s tide-mark leaves,	Harju harjanteen jälkeen miehen vuorovesimerkkilehdet,	

ellauri276.html on line 789: And turn the hard gray soil to brown.		Ja käännä kova harmaa maaperä ruskeaksi.		

ellauri276.html on line 793: And every year that comes to birth 		Ja joka vuosi, joka tulee syntymään,			

ellauri276.html on line 796: The seasons change, and then return; 		Vuodenajat vaihtuvat ja palaavat sitten;		

ellauri276.html on line 803: Next spring shall seedling grass appear: 	Ensi keväänä ilmestyy taimi ruoho:			

ellauri276.html on line 807: I have seen spread and change and thrill; 	olen nähnyt leviävän ja muuttuvan ja jännittävän;	

ellauri276.html on line 808: Five times the reapers I have seen 		Viisi kertaa niittäjät, jotka olen nähnyt menevän	

ellauri276.html on line 823: Bottomleysta tuli nuorempi virkailija Craven Bankissa Keighleyssä 16-vuotiaana. Kuitenkin sairastuttuaan vuonna 1891 hänet siirrettiin Bradfordin haaratoimistoon. Täällä hän vieraili ensin teatterissa ja näki Oscar Wilden näytelmän Lady Windermeren tuulettimessa. Tämä herätti hänen kiinnostuksensa näytelmiä kohtaan.

ellauri276.html on line 824: Toisen sairauskohtauksen jälkeen vuonna 1892 Bottomley jätti pankin ja muutti Cartmeliin, Lancashireen elääkseen intohimoista intensiivistä meditaatiota ja mietiskelyäkin ja aloitti runojen kirjoittamisen. Täällä vuonna 1895 hän tapasi Emily Burtonin. He menivät naimisiin vuonna 1905. Pariskunta asui vuodesta 1914 Silverdalessa, lähellä Carnforthia kuolemaansa asti. 1920 - luvulla hän oli Village Drama Societyn puheenjohtaja. Vuonna 1944 hänelle myönnettiin kirjallisuuden kunniatohtori Leedsin yliopistossa. Bottomley kuoli vuonna 1948 eläen vaimoaan alle vuodella. Heidän tuhkansa haudataan St. Fillanin kappeliin juurella Dundurn, Perthshire.

ellauri276.html on line 830: Varhaisena ympäristönsuojelijana Bottomleyn kirjoitus perustui aina tiiviisti maantieteelliseen sijaintiin. Skotlantilainen vaikutus (kaikuu Yeatsin irlantilaista herätystä) näkyy hänen myöhäisissä näytelmissään, kun taas suuri osa hänen aikaisemmista kirjoituksistaan on juurtunut Lakelandiin. Siten esimerkiksi Claife Heightsin haamua tai boglea, Windemereä – niin kutsuttua Claife Crier – käytetään ratkaisemaan julman maanviljelijän vaimon ja palvelevan piian välistä konfliktia The Crier by Night -elokuvassa;  kun taas yksi hänen rakastetuimmista runoistaan tunnetaan nimellä Cartmel Bells:

ellauri276.html on line 846: Oliver Wendell Holmes Sr. (1809–1894) oli amerikkalainen lääkäri, runoilija, professori, luennoitsija ja kirjailija Bostonissa. Fireside Poetsin jäsen, hänen ikätoverinsa pitivät häntä yhdeksi päivän parhaista kirjailijoista. Hänen tunnetuimpia proosateoksiaan ovat Aamiaispöytäsarja, joka alkoi Aamiaispöydän autokraatista. Hän oli myös tärkeä lääketieteen uudistaja.

ellauri276.html on line 851: These are the hands whose sturdy labour brings.	Nämä ovat kädet, joiden tukeva työ tuo mukanaan.

ellauri276.html on line 853: This is the page whose letters shall be seen,	Tämä on sivu, jonka kirjaimet tulevat näkyviin,

ellauri276.html on line 854: Changed by the sun to words of living green;	Aurinko muutti elävän vihreän sanoiksi;

ellauri276.html on line 861: These are the lines that heaven-commanded Toil,	Nämä ovat linjat, jotka taivas käski työllistää,

ellauri276.html on line 862: Shows on his deed, - the charter of the soil!	Näkyy hänen teossaan, - maaperän peruskirja!

ellauri276.html on line 867: 
Wilt Whatmanin kontribuutio

ellauri276.html on line 871: Or the sower sowing in the fields, or the harvester harvesting,		Tai kylväjä, joka kylvää pelloille, tai sadonkorjuukone korjuu,	

ellauri276.html on line 873: (Life, life is the tillage, and Death is the harvest according.)	(Elämä, elämä on maanmuokkaus, ja kuolema on sato sen mukaan.)	

ellauri276.html on line 878: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri276.html on line 881: harles">  Charles Wharton Stork (12. helmikuuta 1881 – 22. toukokuuta 1971) oli amerikkalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä.  Charles Wharton Stork syntyi Philadelphiassa 12. helmikuuta 1881 Theophilus Kierrolle ja Hannah (Wharton) Storkille. Hän valmistui Haverford Collegesta ja Harvardin yliopistosta ja opetti englannin laitoksella Pennsylvanian yliopistossa. Hän kuoli Philadelphiassa 22. toukokuuta 1971.

ellauri276.html on line 883:   5. elokuuta 1908 hän meni naimisiin Elisabeth von Pausingerin kanssa, tiedättehän, Franz Xaver von Pausingerin tytär, taiteilija, Salzburgista, Itävallasta? Heillä oli tytär Rosalie (Stork) Regen ja kolme poikaa, Francis Wharton, George Frederick ja Carl Alexander. Vuonna 1939 Stork selvisi zägällä SS Athenian uppoamisesta Atlantin valtamerellä.

ellauri276.html on line 885: Hän kirjoitti runoja, kuten Beauty´s Burden, Death - Divination ja The Silent Folk.  Hän käänsi Johan Olof Wallinin hymnin "We Worship You, Almighty Lord"  ja joitain Carl Michael Bellmanin lauluja. Hänen tiedetään inhonneen modernistista kirjallisuutta. 

ellauri276.html on line 887:   Johan Olof Wallin (15. lokakuuta 1779 Stora Tuna, Taalainmaa − 30. kesäkuuta 1839 Tukholma) oli ruotsalainen luterilainen arkkipiispa ja runoilija. Wallin tunnetaan ennen muuta vitsirunoilijana ja vitsikirjan tekijänä. Vuodesta 1807 vuoteen 1817 hän johti Ruotsin vitsikirjan uudistusta. Kun uusi vitsikirja valmistui 1818, siinä oli 286 virttä, jotka hän oli kirjoittanut, kääntänyt tai muokannut. Vitsikirja tunnetaankin ”Wallinin vitsikirjana” ja sitä pidettiin ilmestyttyään hienoimpana luterilaisena vitsikirjana ja kristikunnan parhaana vitsikirjana. Wallinin vitsikirjan koraalikirja ilmestyi 1820, ja sen laati Johann Christian Friedrich Hæffner (Svensk Choralbok, ns. Haeffnerin koraalikirja)

ellauri276.html on line 888: Wallinin vitsirunoutta leimaa kaipaus pois maanpäällisestä elämästä taivaalliseen elämään ja sukupuoliyhteyteen Jumalan kanssa. Singen beten loben den Herrn... Mikä saa porukat laulamaan tämmösiä hyllausshymnejä? Jotain joukkoizetyydytystä siinä on, ryhmäsurrogaattisexiä. Kiitos ja ylistys, kippis ja kulaus. Rehupiiklesien aiheuttama huutomyrsky, kirkuna ja pyörtyileminen on epäilemättä sama ilmiö. Ne olivat hetken rakastetumpia kuin J. Nasaretilainen. Johanin kaikkien aikojen nr 1 schlageri on den här ganska morbida "Vipp på rumpan affär'n" jonka vetää laahavasti ovenraossa Eva Rune med 210 subscribers.

ellauri276.html on line 890:   ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri276.html on line 892: Se mitä jenkit saavat aikaan sokeroimalla näitä melko masentuneita luterilaisisia virsiä näkyy seuraavasta gospelcoverista Johanin "Vi prisar dig" biisiin. Sokeroinnin jälkeen ne palaavat sveduihin sokerrikuorrutettuina:

ellauri276.html on line 894: ha</span>re" allowfullscreen>


ellauri276.html on line 895: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri276.html on line 896: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri276.html on line 898: Stork ja hänen brittiläinen aikalaisensa CD-Lowcock julkaisivat useita käännöksiä ruotsalaista runoutta. He käsittivät väärin muun muassa Gustaf Frödingin, Erik Axel Karlfeldtin, Birger Sjöbergin ja August Strindbergin. Hänen ruotsalaisen runoilija Gustaf Frödingin käännöksiään kritisoitiin ankarasti Svea Bernhardin ja Ernst W. Olsonin arvosteluissa, mutta yleisesti ylistettiin Axel J. Uppvallin artikkelissa, joka yhdessä Olsonin kanssa oli myös tehnyt Frödingin runoja englanniksi. Stork saattoi nimestä päätellen  olla äidin puolelta Penn Dutch.

ellauri276.html on line 901: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri276.html on line 905: Cut deep, my share, in the furrows red!			Leikkaa syvälle, teräni, punaiseen vakoon!	

ellauri276.html on line 907: With creak of leather and rattle of chain, 		Nahan narinalla ja ketjun kolinalla 		

ellauri276.html on line 910: For men must have bread in the world of Now.		Laahusta tarvitaan lissää nyt eikä kohta,	

ellauri276.html on line 915: And as my stern blade shoulders through, 		Ja kun peräterä painaa haarukan läpi, 		

ellauri276.html on line 916: What if it turn up a bone or two?			Mitä väliä jos se rikkoo luun tai 2? 		

ellauri276.html on line 918: Shall flame the rose and billow the rye.		Liekittää ruusun ja heiluttaa ruista.		

ellauri276.html on line 921: Charles Wharton Stork [1881-1971] syntyi Philadelphiassa, Pa., 12. helmikuuta 1881. Suoritti AB-tutkinnon Haverford Collegessa 1902; AM Harvardissa, 1903, ja Ph.D. Pennsylvanian yliopistossa erään Schellingin neuvosta 1905. "Kaikki on himon menettämä (Lust on menettänyt kaiken), William Rowleyn tragedia, 1633"  All´s Lost by Lust on William Rowleyn jakobinen tragedia, takakannen mukaan "Herkittävän rehellisen ja tehokkaan tragedia",  "raaka ja raju",  se kirjoitettiin vuosina 1618-1620.

ellauri276.html on line 925: Tämän urakan jälkeen Stork lähti ulkomaille tekemään tutkimustyötä Englannin ja Saksan yliopistoissa, missä hän vietti useita vuosia. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Elisabethin, tiedättehän, taiteilija Franz von Pausingerin tyttären kanssa Salzburgista Itävallasta, ja palattuaan Amerikkaan aloitti työnsä Pennsylvanian yliopistossa, jossa hän toimi opettajana ja apulaisprofessorina vuoteen 1916, jolloin erosi tehdäxeen kirjallista työtä. Mr. Storkin ensimmäinen tunnetuksi tullut säekirja oli "Meri ja lahti", 1916. Sen jälkeen hän on kääntänyt paljon ruotsin ja saksan kielestä, tehden ihailtavia käännöksiä Gustaf Frödingistä, 1916, sekä monista muista never heardeista teokseen "Ruotsalaiset runoilijat", jonka teoksen hän julkaisi nimellä "Anthology of Swedish Lyrics", 1917. Hän on sittemmin tehnyt käännöksen "Selected Poems of Verner Von Heidenstam", Nobel-palkinnon saaja 1916. Ruotsalaisen runouden lisäksi hän on tehnyt erinomaisen esitys itävaltalaisen sanoittajan Hofmansthalin sanoituksista. Mr. Stork on toimittaja ja omistaja lehdykälle 'Contemporary Verse', joka on omistautunut nykyisen ryhmän runoudelle Amerikassa. Toinen kokoelma hänen omista säkeistä ilmestyy siinä pian.

ellauri276.html on line 927:   Mary Pix (1666 – 17. toukokuuta 1709) oli englantilainen kirjailija ja näytelmäkirjailija. Aphra Behnin ihailijana ja Susanna Centlivren kollegana Pixiä on kutsuttu "hyperlinkiksi palautus- ja augustilaisten naiskirjailijoiden välillä ".

ellauri276.html on line 929: Augustilainen kirjallisuus (jota kutsutaan joskus harhaanjohtavasti Georgian kirjallisuudeksi) on brittiläisen kirjallisuuden tyyli, joka tuotettiin kuningatar Annen, kuningas Yrjö I:n ja Yrjö II:n hallituskaudella 1700-luvun alkupuoliskolla ja päättyi 1740-luvulle, jolloin Alexander Pope ja Jonathan Swift kellistyivät vuonna 1744 ja 1745. Se oli kirjallinen aikakausi, johon kuului romaanin nopea kehitys, satiirin räjähdys, draaman mutaatio poliittisesta satiirista melodraamaa ja kehitys kohti henkilökohtaisen tutkimisen runoutta. Filosofiassa se oli aika, jota yhä enemmän hallitsi empirismi, kun taas poliittisen taloustieteen kirjoituksissa se merkitsi merkantilismin kehittymistä muodollisena filosofiana, kapitalismin kehitystä ja kaupan voittoa.

ellauri276.html on line 933: Kolme naisnäytelmäkirjailijaa saavutti niin paljon julkista menestystä, että heitä kritisoitiin nimettömän satiirisen näytelmän The Female Wits (1696) muodossa. Mary Pix esiintyy "rouva Wellfed, joka edustaa lihavaa, naiskirjailijaa. Hyvä melko seurallinen, hyvin kypsä kumppani, joka ei kärsisi marttyyrikuolemasta vaikka  riisuisi 2-3 puskuria kädellä". Hänet kuvataan tietämättömänä naisena, vaikkakin ystävällinen ja vaatimaton. Pix on tiivistetty "tyhmäksi ja avoimeksi". Eräs Powell niminen setämies kusetti Pixiä ja julkaisi sen kirjoittaman näytelmän omissa nimissään. Sen jälkeen Pix ei enää signeerannut töitään.

ellauri276.html on line 944: Ralph Noble of Cuba Cottage, Burythorpe, Malton, lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Colin S. Whartonin tekemällä nauhoitteella, joka sisällytti sen vuonna 1962 Leedsin yliopiston tutkintoonsa "Folk Songs from the North Riding". Se sisällytettiin myös vuonna 2019 Colin Wharton Collectionin kappaleiden Musical Traditions -antologiaan Songs of the North Riding .

ellauri276.html on line 948: (Huomaa, että Watersons lauloi myös toisen kappaleen nimeltä Aurapoika [Roud 163], joka tunnetaan paremmin nimellä The Khaki and the Blue 1966-albumillaan A Yorkshire Garland .)

ellauri276.html on line 950: Fred Jordan lauloi We´re Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -nauhoituksen Bill Leaderin ja Mike Yatesin yksityisessä huoneessa The Bay Malton -hotellissa, Oldfield Brow´ssa, Altringhamissa, Cheshiressä vuonna 1966. Tämä julkaistiin vuonna 1966 hänen aiheessaan. albumi Songs of a Shropshire Farm Worker ja vuonna 1998 aiheesta -antologiassa Tulkaa kaikki pojat jotka seuraatte auraa (Kansan ääni -sarja, osa 5). Hänen albuminsa liner-muistiinpanot kommentoivat:

ellauri276.html on line 952: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: "Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen; huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta." Sen julkaisi Henry Such, Lontoon Borough´sta, joka näyttää olleen erityisen kova myynti Cotswoldsin kautta, jossa kappale on noussut kerta toisensa jälkeen erilaisiin kappaleisiin. Fred Jordanin sävelmä eroaa kuitenkin Baring-Gouldin, Sharpin, Broadwoodin, Gardinerin ja muiden julkaisemista kappaleista.

ellauri276.html on line 960: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: ”Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen. Huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta.” Missä tahansa se on löydetty, sanat ovat lähes identtisiä Bob Hartin sarjojen kanssa. Sellainen voima on laajasivutekstillä, jonka vanha James Catnach julkaisi ensimmäisen kerran noin 1820 ja jota sittemmin jäljitteli lukuisat balladipainokoneet. 1800-luvun Top of the Pops.

ellauri276.html on line 970: Bob Mills lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -äänityksessä Sam Richardsin ja Tish Stubbsin vuosina 1974-80 vuoden 1981 Folkways-albumille thefolkhandbook. Albumin Liner-muistiinpanot kommentoivat:

ellauri276.html on line 976: Martyn Wyndham-Read lauloi kappaleen Iloiset kaverit jotka seuraa auraa vuonna 1975 Trailer-albumilla Maypoles to Mistletoe, ja hän lauloi Aurapojan vuonna 1979 Broadside-albumillaan Andy´s Gone.

ellauri276.html on line 980: Gordon Syrrett Mendlesham Greenistä, Suffolk, lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen john Howsonille vuonna 1980. Se sisältyi vuonna 1993 Veteran-kasetteihin ja vuonna 2009 Mid-Suffolkin perinteisen musiikin tekemisen veteraani-CD-antologiaan, Many. hyvä ratsumies. John Howson huomautti:

ellauri276.html on line 982: Cecil Sharp huomautti, että "Melkein jokainen laulaja tuntee Kaikki iloiset kaverit, jotka seuraa auraa: huonot laulajat eivät tiedä muuta". Ei sillä, että Gordon Syrett olisi tietenkään kuulunut tähän kategoriaan, ja Sharp oli varmasti oikeassa siinä, että harvat kantrikananlaulukokoelmat eivät sisällä tätä kappaletta. Melkein kaikki ovat samassa sävelessä, joka on muunnelma kaikkialla esiintyvästä Villikinsistä ja hänen Dinahistaan .

ellauri276.html on line 984: Len ja Barbara Berry eli The Portway Pedlars lauloivat We Are Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa vuonna 1984 Greenwich Village -albumillaan In Greenwood Shades.

ellauri276.html on line 988: Northamptonshiren Jeff Wesley lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -nauhoituksen John Howsonin Whittleburyssa vuonna 1989. Se julkaistiin hänen veteraanikasetillaan Brisk and Bonny Lad, ja se sisällytettiin vuonna 2001 perinteisen kansanmusiikin veteraaniantologiaan. maaseutu Englannissa, Down in the Fields. John Howson huomautti:

ellauri276.html on line 990: Cecil Sharp huomautti, että "Melkein jokainen laulaja tuntee Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa: huonot laulajat eivät usein tiedä juurikaan muuta." Ei sillä, että Jeff sopisi tähän kategoriaan tietenkään! Itse asiassa hänen versionsa on epätavallinen, koska siinä on mielenkiintoinen erilainen sävel. Tavallisempi sävelmä on itse asiassa versio kaikkialla esiintyvistä Villikinsistä ja Dinahista. Sharp oli tietysti oikeassa, ja harvassa on kananlaulukokoelmia, jotka eivät sisällä versiota tästä sävelestä.

ellauri276.html on line 997: Saaristolainen historioitsija Alan Phillips antoi meille vihjeen tästä laulusta, jota laulettiin vielä 1950-luvulla Brightstonessa – tässä tapauksessa Brookin Bob Cassell. Bob Cassell oli osa voimakasta West Wightin lauluperinnettä, jonka keskipisteenä olivat The New Inn at Brighstone ja The Sun Inn at Hulverstone. Tämän perinteen kaiut jatkuvat Graham Keepingin upeassa laulussa. Versiossamme käytetään Hampshiren sävelmää ja sanoja, jotka julkaistiin Lucy Broadwoodin Englanninkielisessä County Songsissa (1893).

ellauri276.html on line 1016: “You have ploughed an acre, I´ll swear and I´ll vow,		"Olet kyntänyt hehtaarin, vannon ja vannon,					  

ellauri276.html on line 1017: You have ploughed an acre, I´ll swear and I´ll vow,		olet kyntänyt hehtaarin, minä vannon ja lupaan,					  

ellauri276.html on line 1018: Then you´re all jolly fellows that follows the plough.		sitten olette kaikki iloisia kavereita joka seuraa auraa.			  

ellauri276.html on line 1022: Unharness your horses and well rub ´em down			Ota hevosesi valjaat irti ja hiero ne hyvin alas.				  

ellauri276.html on line 1023: And it´s call at the house for the jug that is brown.”		Ja se on soitto talosta hakemaan kannu, joka on ruskea."			  

ellauri276.html on line 1033: For your horses want something their bellies to fill.”		sillä hevosenne haluavat jotain, mitä heidän vatsansa täyttää."			  

ellauri276.html on line 1037: With rubbing and scrubbing our horses we vow,			Hieroen ja hankaamalla hevosia vannomme,					  

ellauri276.html on line 1038: We´re all jolly fellows that follow the plough.			Olemme kaikki iloisia auraa seuraavia tovereita.				  

ellauri276.html on line 1041: Peat bread and pork pies we heartily eat,			Turveleipää ja sianlihapiirakkaa syömme sydämellisesti,				  

ellauri276.html on line 1043: We´re all jolly fellows that follow the plough.			Olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.				  

ellauri276.html on line 1045: Then we harness our horses, our way then we go			Sitten valjastamme hevosemme, matkamme sitten menemme				  

ellauri276.html on line 1051: “What have you been doing boys, all this long day?		"Mitä olette tehneet pojat, koko tämän pitkän päivän?				  

ellauri276.html on line 1053: And you´re all idle fellows that follow the plough.”		Ja te olette kaikki toimettomia miehiä, jotka seuraa auraa."			  

ellauri276.html on line 1056: “We have all ploughed an acre, so you tell a lie.		"Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, joten valehtelet.				  

ellauri276.html on line 1057: We have all ploughed an acre, I´ll swear and I´ll vow,		Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, vannon ja vannomme,				  

ellauri276.html on line 1058: And we´re all jolly fellows that follow the plough.”		ja olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa."			  

ellauri276.html on line 1062: Unharness your horses and rub them down well,			Irrota hevosesi ja hiero ne hyvin alas,						  

ellauri276.html on line 1066: Take this advice and be ruled by me,				ottakaa tämä neuvo ja olkaa minun hallitsemia,					  

ellauri276.html on line 1068: For you´re all jolly fellows that follow the plough.		sillä te olette kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa .		  

ellauri276.html on line 1070: ´Twas early one morning at the break of the day,		´Oli varhain eräänä aamuna päivän vaihteessa,					 

ellauri276.html on line 1077: What have you been doing this long summer´s day?		Mitä olet tehnyt tänä pitkänä kesäpäivänä?					  

ellauri276.html on line 1088: With eggs and with bread and a piece of old sow			Munien ja leivän kanssa ja pala vanhaa emakkoa					  

ellauri276.html on line 1091: We harness our horses, take them to the field,			Valjastamme hevosemme, viemme ne pellolle,					  

ellauri276.html on line 1092: And a plentiful harvest in time we will yield.			ja runsaan sadon aikanamme annamme.						  

ellauri276.html on line 1096: And come eventide then our work it shall end;			Ja tule tapahtumaan, niin työmme päättyy;					  

ellauri276.html on line 1097: It´s round to the alehouse to toast an old friend.		Se on pyöreä alehouse paahtamassa vanhaa ystävää.				  

ellauri276.html on line 1101: So early one morning at the break of the day,			Niin varhain eräänä aamuna päivän vaihteessa,					  

ellauri276.html on line 1104: For your horses want something their bellies to fill.”		sillä teidän hevosenne haluavat jotain vatsansa täytettävää."			  

ellauri276.html on line 1108: With a rubbing and scrubbing, I´ll swear and I'll vow		Hieroen ja hankaamalla vannon ja vannon,					  

ellauri276.html on line 1109: That we're all jolly fellows that follows the plough.		että olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.			  

ellauri276.html on line 1112: On beef, bread and pork, boys, we heartily eats.		Naudanlihaa, leipää ja sianlihaa, pojat, syömme sydämellisesti.			  

ellauri276.html on line 1114: That we're all jolly fellows that follows the plough.		että olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.			  

ellauri276.html on line 1116: Then we harness our horses and out we do go,			Sitten valjastamme hevosemme ja lähdemme ulos,					  

ellauri276.html on line 1122: “What have you been doing this very long day?			”Mitä sinä olet tehnyt tänä hyvin pitkänä päivänä?				  

ellauri276.html on line 1123: You have not ploughed your acre, I'll swear and I vow		Et ole kyntänyt eekkeriäsi, minä vannon ja vannon				  

ellauri276.html on line 1124: That you're all idle fellows as follows the plough!”		että olette kaikki joutilaita, ketkä seuraa auraa!"					  

ellauri276.html on line 1131: “So unharness your horses and we'll rub them down,		"Joten irrota hevosesi ja me hieromme ne alas,					  

ellauri276.html on line 1132: And I'll bring you some ale in the jug that is brown.”		ja minä tuon sinulle olutta kannussa, joka on ruskea."				  

ellauri276.html on line 1135: Come take this advice and be ruled by me:			tulkaa noudattamaan tätä neuvoa ja olkaa minun hallitsemia:			  

ellauri276.html on line 1137: That we're all jolly fellows that follows the plough.		että olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.			  

ellauri276.html on line 1139: It was early one morning, the break of day,			Oli varhain eräänä aamuna, päivän koittaessa,					  										  

ellauri276.html on line 1142: For your horses want something their bellies to fill.”		Sillä hevosesi haluavat jotain täytettävää vatsaansa."				  

ellauri276.html on line 1146: With rubbing and scrubbing our horses down well,		Hieromalla ja hankaamalla hevosemme alas hyvin,					  

ellauri276.html on line 1147: We're all jolly fellows that follow the plough.			olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.				  

ellauri276.html on line 1150: With the pork, beef and bread, boys, we heartily eat.		pojat, syömme sydämellisesti sianlihan, naudanlihan ja leivän kanssa.		  

ellauri276.html on line 1152: We're all jolly fellows that follow the plough.			Olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.				  

ellauri276.html on line 1155: And harness our horses, then away we will go			Ja valjastamme hevosemme, sitten lähdemme					  

ellauri276.html on line 1160: “What have you been doing, boys, all this ere long day?		"Mitä olette tehneet, pojat, koko tämän pitkän päivän?				  

ellauri276.html on line 1163: And you're all idle fellows that follow the plough.”		, ja te olette kaikki joutilaita, jotka seuraa auraa."			  

ellauri276.html on line 1167: We have all ploughed an acre, I'll swear and I'll vow		Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, vannon ja vannon				  

ellauri276.html on line 1168: And we're all jolly fellows that follow the plough.”		ja olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraav auraa."			  

ellauri276.html on line 1172: Go home and unharness and rub them down well,			Mene kotiin ja irrota valjaat ja hiero ne hyvin,				  

ellauri276.html on line 1178: You're all jolly fellows that follow the plough.		Olette kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.				  

ellauri276.html on line 1180: Early one morning at the break of day,				Varhain eräänä aamuna aamunkoitteessa						  

ellauri276.html on line 1183: For your horses want something their bellies to fill.”		sillä hevosenne haluavat jotain täytettävää vatsaansa."				  

ellauri276.html on line 1187: With rubbing and scrubbing our horses, I vow,			Hieromalla ja hankaamalla hevosiamme vannon:					  

ellauri276.html on line 1188: We're all jolly fellows that follow the plough.			Olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.				  

ellauri276.html on line 1191: Our bread, beef and corn, boys, we heartily eat.		Leipämme, naudanlihamme ja maissi, pojat, syömme sydämellisesti.		  										  

ellauri276.html on line 1193: We're all jolly fellows that follow the plough.			Olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.				  

ellauri276.html on line 1195: We harness our horses, and to plough then we go			Valjastamme hevosemme ja sitten lähdemme kyntämään,				  

ellauri276.html on line 1196: To see which of us the best furrow can show.			kumpi meistä parhaan vaon pystyy näyttämään.					  

ellauri276.html on line 1197: With our hands in our pockets, like gentlemen we go		Kädet taskuissa, kuin herrat menemme						  

ellauri276.html on line 1203: You're all idle fellows that follow the plough.”		olette kaikki joutilaita, jotka seuraa auraa."				  

ellauri276.html on line 1206: “We have all ploughed an acre, so you tell a darn' lie		"Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, joten sinä valehtelet.			  

ellauri276.html on line 1207: We have all ploughed an acre, and I swear and I vow		Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, ja vannon ja vannon,				  

ellauri276.html on line 1208: We're not idle fellows that follow the plough.”			ettemme ole joutilaita, jotka seuraa auraa."					  

ellauri276.html on line 1212: Unharness your horses and rub them down well,			hevosesi valjaat ja hieroa ne hyvin,						  

ellauri276.html on line 1216: Take my advice and be rulèd by me,				ottakaa neuvoni ja olkaa minun hallitsemia,					  

ellauri276.html on line 1218: We're all jolly fellows that follow the plough.			Olemme kaikki iloisia auraa seuraavia miehiä.					  

ellauri276.html on line 1220: It was early one morning at the break of the day,		Oli varhain eräänä aamuna iltapäivällä,														  

ellauri276.html on line 1223: For your horses want something their bellies to fill.”		sillä hevosesi haluavat jotain täytettävää vatsaansa."				  

ellauri276.html on line 1226: To fill up our horses with corn and with hay,			Täyttääksemme hevosemme maissilla ja heinällä,					  

ellauri276.html on line 1227: And with rubbing and scrubbing our horses, I vow,		ja hankaamalla ja hankaamalla hevosiamme, lupaan:				  

ellauri276.html on line 1228: We're all jolly fellows that follow the plough.			Olemme kaikki iloisia tovereita, jotka seuraa auraa.				  

ellauri276.html on line 1231: With bread, beef and pork, boys, we heartily eat.		Leipää, naudan- ja sianlihaa, pojat, syömme sydämellisesti.			  

ellauri276.html on line 1233: We're all jolly fellows that follow the plough.			Olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.				  

ellauri276.html on line 1238: We're all jolly fellows that follow the plough.			Olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.				  

ellauri276.html on line 1241: “What have been been doing boys all this long day?		"Mitä pojat ovat tehneet koko tämän pitkän päivän?				  

ellauri276.html on line 1242: For you haven't ploughed an acre, I'll swear and I'll vow,	Sillä ette ole kyntäneet hehtaariakaan, minä vannon ja vannon,			  

ellauri276.html on line 1243: And you're damn idle fellows that follow the plough.”		ja te olette helvetin joutilaita, jotka seuraa auraa."			  

ellauri276.html on line 1248: And we're all jolly fellows that follow the plough.”		ja olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa."			  

ellauri276.html on line 1252: Un-harness your horses and rub them down well,			Irrota hevosesi valjaat ja hiero ne hyvin,					  

ellauri276.html on line 1256: And don't fear your master, whoever he may be,			älkääkä peljätkö herraanne, olipa hän kuka tahansa,			  

ellauri276.html on line 1258: That we're all damn good fellows that follow the plough.	Etme olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa.				  		  

ellauri276.html on line 1267:   ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri276.html on line 1268: ha</span>re" allowfullscreen>  

ellauri276.html on line 1272: Chang Chin-lang, Lee Ching-mei

ellauri276.html on line 1289: Marguerite Antonia Radclyffe Hall (12. elokuuta 1880 – 7. lokakuuta 1943) oli englantilainen runoilija ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten romaanista Siirappia kolmeen pekkaan yxinäisyyden kaivossa, uraauurtava teos lesbokirjallisuudessa. Aikuisena Hall käytti usein nimeä John eikä Marguerite.

ellauri276.html on line 1290: Hallin isä oli varakas filanderer, koulutettu Etonissa ja Oxfordissa, mutta työskenteli harvoin, koska hän peri suuren summan rahaa isältään, merkittävältä lääkäriltä, joka oli British Medical Associationin johtaja. Hänen äitinsä oli epävakaa amerikkalainen leski Philadelphiasta. Radclyffen isä lähti vuonna 1882 jättäen nuoren Radclyffen ja hänen äitinsä. Hän jätti kuitenkin Radclyffelle huomattavan perinnön.

ellauri276.html on line 1298: "Bostonin avioliitto" oli historiallisesti kahden varakkaan naisen avoliitto, joka oli riippumaton miehen taloudellisesta tuesta. Sanan sanotaan olleen käytössä Uudessa Englannissa 1800-luvun lopulla/1900-luvun alussa. Jotkut näistä suhteista olivat luonteeltaan niin romanttisia, että niitä voitaisiin nyt pitää lesbosuhteina; muut eivät olleet. Termi Bostonin avioliitto yhdistettiin Henry Jamesin The Bostonians (1886) -romaaniin, joka käsitteli pitkää avoliittoa kahden naimattoman naisen, "uusien naisten" välillä, vaikka James itse ei koskaan käyttänyt termiä. Jamesin sisar Alice eli sellaisessa suhteessa Katherine Loringin kanssa ja oli hänen romaanin lähteittensä joukossa. Bostonin avioliitot olivat niin yleisiä Wellesley Collegessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, että termistä Wellesley-avioliitto tuli suosittu kuvaus. 1800-luvun lopulla Wellesleyn 53 naisen tiedekunnasta vain yksi nainen oli perinteisesti naimisissa miehen kanssa; useimmat muut asuivat naispuolisen seuralaisen kanssa. Yksi tunnetuimmista pareista oli Katharine Lee Bates ja Katharine Ellis Coman. Bates oli runouden professori ja " America The Beautiful " renkutuxen kirjoittaja.

ellauri276.html on line 1305: Dobbs v. Jackson Women's Health Organization, nro 19-1392, 597 U.S. ___ (2022), on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden merkittävä päätös, jossa tuomioistuin katsoi, että Yhdysvaltojen perustuslaki ei anna oikeutta aborttiin. Tuomioistuimen päätös kumosi sekä Roe v. Wade (1973) että Planned Parenthood v. Casey (1992), mikä antoi yksittäisille osavaltioille takaisin vallan säännellä kaikkia abortin näkökohtia, joita liittovaltion lait eivät suojaa. Päätös tuli 1 äänen enemmistöllä, jossa häpykielenä toimi Trumpin häthätää nimittämä "Amy" (1972) Ruth Bader Ginsburgin (1933-2020) onnekkaasti kellistyttyä. Ginsburg oli ensimmäinen juutalaisnainen ja toinen hovissa palvellut nainen Sandra Day O´Connorin jälkeen. Sen mielipiteet olivat konservatiivisia viime vuosituhannella, nyt ne ovat radikaaleja.  

ellauri276.html on line 1311: "Amyn" henkinen wiixeenvetäjä oli harras italokatolinen "Ninogrammi" Scalia, jonka parhaita vetoja oli että Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys takaa oikeuden henkilökohtaiseen käsiaseomistukseen. Vittu vetäisivät kaikki aseet esille ja ruikkisivat izensä ja toisensa ratki hengiltä. Huomaa "Amyn" sisäänpäin kääntynyt hampaisto. Se on varma merkki niuhosta anaalisesta luonteesta.

ellauri277.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri277.html on line 36:       Khalil Gibran

ellauri277.html on line 42: On the evening of December 20, 1900, a suspicious fire destroyed the Buies Creek Academy and all the buildings except for the large wooden tabernacle. Awakened at 3:30 a.m. to witness the destruction, J.A. Campbell recalled: "When I ran up to the fire, the terrible fire, that was burning down chances for poor boys and girls, and I knew that I could not build again ... the flames that destroyed the labor of years [...] the only hope for hundreds of boys and girls was being swept away, I could not bear up longer [...] When they asked me my plans, I said, "Well, there's no chance to go on."

ellauri277.html on line 43: After the fire, Zachary Taylor Kivett came to visit and found Campbell "in bed discouraged to the limit." Kivett said, "Why are you in bed? You're a Campbell. Get a hump on you."

ellauri277.html on line 64: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri277.html on line 70:   Tästä libanonilaismamusta Khalil Gibranista alkoi tulla niin paljon juorua, että piti osoittaa sille oma albumi. Kyseessä on Paulo Coelho luokan tahaton tai tahallinen huijari, josta viihdealan julkkixet löytää silti elämälleen lohtua. 

ellauri277.html on line 79:      You work that you may keep pace with the earth and the soul of the earth. 


ellauri277.html on line 80:      For to be idle is to become a stranger unto the seasons, and to step out of life’s procession, that marches in majesty and proud submission towards the infinite. 

ellauri277.html on line 85:      Always you have been told that work is a curse and labour a misfortune.


ellauri277.html on line 86:      But I say to you that when you work you fulfil a part of earth’s furthest dream, assigned to you when the dream was born,


ellauri277.html on line 108: Niin, mixi se on vuoden lyhimpänä päivänä? Uskonprofessori English Campbellin yliopistosta osaa selittää: J. Kastajan isä Sakari oli leviitta joka sai enkeliltä käskyn panna turpa rullalle ja toimittaa Johannes alulle todnäk. Jom Kippurina. (? todnäk ei juuri silloin, koska katumuspäivä on paasto- ja pidätyspäivä juutalaisilla! No ehkä Sakari pisti töpinäxi heti seuraavana päivänä.). Siitä 6kk eteenpäin on Marian ilmestyspäivä kevätpäivän tasauxena, jolloin oli Marjan vuoro päästä Gabrielin pukille. Siitä kun laskee 9kk eteenpäin niin ollaan talvipäivän seisauxessa. Tosin pyhissä kirjoituxissa ei ole mitään mistä voi varmuudella päätellä että Sakari pääsi sovittamaan Liisaan siitintä juuri sovituspäivänä.

ellauri277.html on line 110: Gibran Khalil Gibran (arab. جبران خليل جبران‎, 6. tammikuuta 1883 Besharri – 10. huhtikuuta 1931 New York) oli libanonilais-amerikkalainen karvakäsi,  runoilijamatu ja bullshit-taiteilija. Hänen tunnetuin teoksensa on Profeetta (1923). Gibran aloitti Profeetan kirjoittamisen vuonna 1912 ja valmisteli sitä toistakymmentä vuotta. 

ellauri277.html on line 111: Kahlil Gibran syntyi vuonna 1883 nykyisen Libanonin alueella Besharrin kylässä, Valkean vuoren juurella. Gibranin perhe oli vanhaa maroniittikristittyjen sukua, ja Libanon kuului tuohon aikaan Osmanien valtakunnan Syyrian maakuntaan. Vuonna 1895 Gibranin perhe hajosi: äiti muutti lapsineen Bostoniin ja isä jäi turkkilaiseen vankilaan. Yhdysvalloissa Kahlil Gibran näytti kuvataiteelliset ja kirjalliset lahjansa ja pääsi taiteellisiin piireihin jo 13-vuotiaana, ja häntä alettiin yleisesti kutsua Profeetaksi. Gibranin perhe lähetti hänet 15-vuotiaana libanonilaiseen yliopistoon, ja neljän vuoden opiskelun jälkeen Gibran palasi Yhdysvaltoihin.

ellauri277.html on line 121:       Kahlil Gibran syntyi 6. tammikuuta 1883 Bsharrin kylässä Libanonin Mutasarrifate-vuorella, Ottomaanien Syyriassa (nykypäivän Libanon ).  Hänen vanhempansa Khalil Sa´ad Gibran  ja Kamila Rahmeh, papin tytär, olivat maroniittikristittyjä. Äiti Kamilan isänpuoleinen isoisä oli kääntynyt islamista kristinuskoon. Hiän oli 30-vuotias, kun Gibran syntyi, ja Gibranin isä Khalil oli hänen kolmas aviomiehensä (!).

ellauri277.html on line 123: Gibranin isä työskenteli alun perin apteekissa, mutta hänellä oli pelivelkoja, joita hän ei kyennyt maksamaan. Hän meni töihin paikallisen ottomaanien nimittämän järjestelmänvalvojan palvelukseen. Vuonna 1891, kun hän toimi veronkerääjänä, hänet erotettiin ja hänen henkilökuntansa tutkittiin. Khalil vangittiin kavalluksesta,  ja viranomaiset takavarikoivat hänen perheensä omaisuuden. Kamila päätti seurata veljeään Yhdysvaltoihin. Vaikka Khalil vapautettiin vuonna 1894, Kamila pysyi päättäväisenä ja lähti New Yorkiin 25. kesäkuuta 1895 ja otti mukaansa Boutrosin, Gibranin, Mariannan ja Sultanan. 

ellauri277.html on line 126:       Gibran tuli Josiah Quincy -kouluun 30. syyskuuta 1895. Koulun virkailijat laittoivat hänet erityisluokkaan maahanmuuttajille oppimaan englantia. Hänen nimensä rekisteröitiin käyttämällä englantilaista kirjoitusasua "Kahlil Gibran". Hänen äitinsä alkoi työskennellä ompelijana kauppiaana, joka myi pitsiä ja liinavaatteita, joita hän kantoi ovelta ovelle kuin mustalaiset. Hänen puolivelinsä Boutros Boutros Ghali avasi liikkeen. Gibran ilmoittautui myös taidekouluun Denison Housessa, läheisessä asutustalossa. Siellä opettajiensa kautta hänet esiteltiin avantgardistiseelle bostonilaiselle taiteilijalle, valokuvaaja ja kustantaja F. Holland Daylle, joka "rohkaisi ja tuki" Gibrania hänen "luovissa pyrkimyksissään."

ellauri277.html on line 128: Kamila ja Boutros halusivat Gibranin ottavan vastaan enemmän omaa perintöään sen sijaan, että hän saisi puoleensa vain länsimaista esteettistä kulttuuria. Niinpä Gibran palasi 15-vuotiaana kotimaahansa opiskelemaan arabialaista kirjallisuutta kolmeksi vuodeksi Collège de la Sagessessa, maroniittien johtamassa instituutissa Beirutissa ja opiskelemaan myös ranskaa.

ellauri277.html on line 136: Hyväntekijä ja pahantekijä (maroniiteille hyvinkin)

ellauri277.html on line 140: 1908 Haskell esitteli Gibranin ystävälleen kirjailija Charlotte Tellerille, 31, ja helmikuussa Émilie Michelille (Micheline), Haskellin koulun ranskan opettajalle, 19. Sekä Teller että Micheline suostuivat poseeraamaan Gibranille nakuina ja heistä tuli hänen "läheisiä ystäviä." Samana vuonna Gibran julkaisi Spirits Rebellious arabiaksi romaanin, joka kritisoi syvästi maallista ja henkistä auktoriteettia. Gibranin edesmenneen tutun Barbara Youngin mukaan "papit polttivat sen Beirutin torilla uskomattoman lyhyessä ajassa," ja he julistivat sen "vaaralliseksi, vallankumoukselliseksi ja myrkylliseksi nuorille". Maroniittipatriarkaatti laski liikkeelle huhun hänen ek-ek-ekskommunikaatiosta, vaikkei koskaan julistanut sitä virallisesti. 

ellauri277.html on line 144:       1909 Gibran aloitti lyijykynällä tuherrettujen muotokuvien sarjan, jota hän myöhemmin kutsui "Taiteen temppeliksi", jossa oli "ajan kuuluisia mies- ja naistaiteilijoita" ja "muutamia Gibranin sankareita menneiltä ajoilta.", kuten Mary Haskell. Kesäkuussa 1910 Ameen Rihani, jonka Gibran oli tavannut PaPaPariisissa,  joka oli kuusi vuotta vanhempi kuin Gibran, oli Gibranin roolimalli jonkin aikaa ja ystävä ainakin toukokuuhun 1912 asti.  Gibranin elämäkerran kirjoittaja Robin Waterfield väittää, että vuoteen 1918 mennessä "kun Gibranin rooli muuttui vihaisen nuoren miehen roolista profeetan rooliksi, Rihani ei voinut enää toimia paradigmana." Pojille tuli bänät.

ellauri277.html on line 149:       Gibran esitti kopion kirjastaan Egyptissä asuneelle libanonilaiskirjailijalle May Ziadehille ja pyysi tätä arvostelemaan sitä. Hiänen vastauksensa 12. toukokuuta 1912  ei täysin hyväksynyt Gibranin rakkausfilosofiaa. Pikemminkin hiän pysyi kaikessa kirjeenvaihdossaan melko kriittisenä Gibranin länsimaisia ajatuksia kohtaan. Silti heillä oli vahva emotionaalinen kiintymys neiti Ziadehiin kuolemaansa asti. Taaskaan ei muka pistetty, pantu eikä laitettu sitä sinne. Uskokoon ken haluaa.

ellauri277.html on line 151:       Saman vuoden joulukuussa Gibranin visuaalisia taideteoksia esiteltiin Montross Galleryssä, mikä herätti amerikkalaisen taidemaalari Albert Pinkham Ryderin huomion. Gibran kirjoitti hänelle proosarunon tammikuussa, ja hänestä tulee yksi ikääntyneen miehen viimeisistä vierailijoista. Ryderin kuoleman jälkeen vuonna 1917 Henry McBride lainasi Gibranin runon ensimmäisenä.jälkimmäisen kuolemanjälkeisenä kunnianosoituksena Ryderille, sitten sanomalehdissä eri puolilla maata, josta tuli Gibranin nimen ensimmäinen laaja maininta Amerikassa. Maaliskuuhun 1915 mennessä kaksi Gibranin runoa oli myös luettu Poetry Society of Americassa, minkä jälkeen Corinne Roosevelt Robinson, Theodore Rooseveltin nuorempi sisar, nousi ylös ja kutsui niitä "tuhoisiksi ja pirullisiksi jutuiksi".

ellauri277.html on line 153: Kirjeessä 1921 Naimylle, Gibran kertoi, että lääkärit olivat käskeneet häntä "luopumaan kaikenlaisesta työstä ja rasituksesta eikä muuta kuin syömään, juomaan ja lepäämään". Vuonna 1922 Gibran määrättiin "pysymään poissa kaupungeista ja kaupunkielämästä" ja hän oli vuokrannut mökin meren läheltä, aikoen muuttaa sinne Mariannan kanssa ja jäädä sinne, kunnes "tämä sydän [palauttaa] järjestyksensä";  Tämä kesä Scituatessa  oli Haskellillekin  virkistävää aikaa, jonka aikana Kal kirjoitti englannixi joitain "parhaista arabialaisista runoista", joita hän oli koskaan kirjoittanut. Siirappinen profeetta myi hyvin kylmästä kriittisestä vastaanotosta huolimatta.

ellauri277.html on line 157: Gibran keskusteli "sellaisista teemoista kuin uskonto, oikeus, vapaa tahto, tiede, rakkaus, onnellisuus, sielu, ruumis ja kuolema". kirjoituksissaan, joille "luonnollistaa menneisyyden muotojen rikkominen, symboliikka, ikuinen rakkaus kotimaahansa ja sentimentaalinen, melankolinen mutta usein oratorinen tyyli. Yleisten teemojensa henkisen ja yleismaailmallisen puolensa vuoksi hän näyttää valinneen sanaston, joka on kauniisti sanoen vähemmän idiomaattinen kuin nykyajan runoilija olisi tavallisesti valinnut."

ellauri277.html on line 164: Waterfieldin sanamuodon mukaan "Uuden testamentin vertaukset" vaikuttivat "hänen vertauksiinsa ja homoiluihinsa", kun taas "joidenkin Vanhan testamentin kirjojen runous" vaikutti "hänen hartauskieleen ja loitsuihinsa". Annie Salem Otto huomauttaa, että Gibran jäljitteli selvästi Raamatun tyyliä, siinä missä hänen aikansa arabialaiset kirjailijat, kuten Rihani, matkivat tiedostamatta Koraania.

ellauri277.html on line 172: Gibran oli myös suuri syyrialaisen runoilijan ja kirjailijan Francis Marrashin ihailija, jonka teoksia Gibran oli opiskellut Collège de la Sagessessa. Shmuel Morehin mukaan Gibranin omat teokset heijastavat Marrashin tyyliä, mukaan lukien joidenkin hänen teostensa rakenne ja "hänen [monet] ideansa orjuudesta, koulutuksesta, naisten vapauttamisesta, totuudesta, ihmisen luonnollisesta hyvyydestä ja turmeltuneesta. yhteiskunnan moraali."  Bushrui ja Jenkins ovat maininneet Marrashin käsitteen yleismaailmallisesta rakkaudesta erityisesti jättäessään "syvän vaikutuksen" Gibraniin. 

ellauri277.html on line 173: Toinen vaikuttaja Gibraniin oli amerikkalainen runoilija Wilt Whatman, jota Gibran seurasi "osoittaen kaikkien ihmisten universaalisuutta ja nauttimalla luonnosta." El-Hagen mukaan saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen vaikutus "ei esiinny Gibranin kirjoituksissa aivomyrskyxi asti." Siitä huolimatta, vaikka Nietzschen tyyli "epäilemättä kiehtoi" häntä, kun Gibran "ei ollut vähiten loitsuissaan". (Ihmekös että Kallen maxa laajeni...)  

ellauri277.html on line 179: Tämä kohtaaminen ʻAbdu´l-Bahán kanssa inspiroi myöhemmin Gibrania kirjoittamaan Jeesus Ihmisen Pojan, joka kuvaa Jee-suxea "seitsemänkymmentäseitsemän aikalaisen sanoin, jotka tunsivat hänet – vihollisia ja ystäviä: syyrialaiset, roomalaiset, juutalaiset, papit ja runoilijat kuten minä." Abdu´l-Bahán kuoleman jälkeen Gibran piti puheen uskonnosta Baháʼísin kanssa ja toisessa tapahtumassa, jossa katsottiin elokuvaa "Abdu´l-Bahá", Gibran nousi kyynelein julistaakseen ´Abdu´n korkean aseman,  ja lähti tapahtumasta itkien omien sanojensa syvästi liikuttamana. Eipä Baha. Se meni näin:

ellauri277.html on line 184: Waterfieldin mukaan Gibran ei ollut "täysin sosialismin kannalla" (jonka hän uskoi pyrkivän etsimään alhaisinta yhteistä nimittäjää sen sijaan, että haettaisiin suurinta yhteistä jaettavaa apinoiden parhaimmiston kesken). 

ellauri277.html on line 186: Profeetan suosio kasvoi huomattavasti 1960-luvulla amerikkalaisen vastakulttuurin myötä ja sitten New Age -liikkeiden kukoistaessa. Se on pysynyt suosittuna näiden ja muun lällymmän väestön keskuudessa tähän päivään asti. Sen jälkeen, kun Profeetta julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1923, sen painos ei ole koskaan loppunut. Se on käännetty yli 100 kielelle, joten se on historian kymmenen eniten käännetyn kirjan joukossa. Se oli yksi 1900-luvun myydyimmistä kirjoista Yhdysvalloissa, läähätti ihan Paulo Coelhon niskassa.

ellauri277.html on line 195:   For what is it to die but to stand naked in the wind 

ellauri277.html on line 198:   And what is it to cease breathing

ellauri277.html on line 200:   that it may rise and expand and seek the car keys, God unencumbered?

ellauri277.html on line 201:   Only when you drink from the river of silence shall you indeed sing Elvis Presley way.

ellauri277.html on line 202:   And when you have reached the mountaintop, then you shall begin to climb down.

ellauri277.html on line 203:   And when the earth shall claim your limbs, then shall you truly dance like a skeleton on a tin roof.

ellauri277.html on line 217:     Khalil senior seems to have been a violent drinker and a gambler; rather than tend to his walnuts he went to be a collector of taxes for the village headman, a job that was not considered reputable. In 1891 he was convicted of some fiscal irregularity, and his property was confiscated. Gibran later described his father to his women friends as a descendant of cavaliers, a romantic figure, who got into trouble with the law for refusing to compromise with corrupt village authorities. BUAHAHAHA.

ellauri277.html on line 221:   Day was partial to exotic and orientalist themes and produced elegant homoerotic photographs of young men. Day became Gibran’s friend and patron, using the boy as a nude model, introducing him to smutty literature, and "helping him with his drawing". No one who reads Gibran’s works and knows Day’s tastes can doubt the depth of the latter’s influence on Gibran. Perhaps more important, Day and Day’s friends convinced Gibran that he had a special artistic calling.

ellauri277.html on line 225:   At an exhibit of Day’s photographs in 1898 Gibran met a Cambridge poet, Josephine Prescott Peabody, who was nine years older than he. He sketched a portrait of her from memory and gave it to Day to pass on to her. Peabody was charmed by the sketch, and she and Gibran exchanged French letters.

ellauri277.html on line 227:   Shortly afterward, Gibran’s mother sent him back to Lebanon to continue his education; she may have been concerned about the influence of his new friends, and Gibran later said that he lost his virginity to an older married woman around this time. Peabody most likely, if not the downstairs neighbor.

ellauri277.html on line 229:   In November 1902 Gibran wrote to Peabody, and she invited him to a party held at her house two weeks later. An intense platonic relationship resulted, though Gibran seems to have wanted it to progress to a sexual one. He visited her regularly; they went to musical and artistic events together; they wrote to each other often; and she encouraged his writing and his art. She gave him the nickname that he later used as the title of his most famous book: “the Prophet.” In October 1903 Gibran wrote something in a letter to Peabody that angered her, and their relationship cooled.

ellauri277.html on line 231:   Gibran’s relationship with Peabody ended completely with her marriage in 1906. He then began a secret affair with a pianist, Gertrude Barrie, who, like Peabody, was several years his senior. During this period Haskell introduced him to an aspiring French actress, Émilie Michel, who taught French at Haskell’s school, and the two fell in love. In 1908 Michel suffered an ectopic pregnancy and had an abortion. The relationship waned and ultimately ended, a victim of Michel’s ambitions for a career on the stage.

ellauri277.html on line 236:   Gibran did not have the training to imitate the old masters of Arabic literature: his education had been haphazard and was as much in English as in Arabic, and there is little evidence of the influence of classical Arabic literature in his works. Instead, his Arabic style was influenced by the Romantic writers of late 19th-century Europe and shows obvious traces of English syntax. His allegorical sketches of exile, oppression, and loneliness spoke to the experiences of immigrants and had none of the rhetorical decoration that made high Arabic literature difficult for ordinary readers. Gibran’s haphazard education meant that his Arabic, like his English, was never perfect.

ellauri277.html on line 238:   After Paris, Gibran found Boston provincial and stifling. Haskell arranged for him to visit New York in April 1911; he moved there in September, using $5,000 that Haskell gave him to rent an apartment in Greenwich Village. He immediately acquired a circle of admirers that included the Swiss psychiatrist and psychologist Carl Gustav Jung and several Baha’is; the latter introduced him to the visiting Baha’i leader ‘Abd al-Baha’, whose portrait he drew. New York was the center of the Arabic literary scene in America; Rihani was there, and Gibran met many literary and artistic figures who lived in or passed through the city, including the Irish poet and dramatist William Butler Yeats.

ellauri277.html on line 244:   In 1923 the financially and emotionally exhausted Haskell moved to Savannah, Georgia, and became the companion of an elderly widower, Colonel Jacob Florence Minis. But her faith in Gibran’s literary and artistic importance never wavered, and she continued to edit his English manuscripts—discreetly, since Minis did not approve of Gibran.

ellauri277.html on line 246:   Gibran’s masterpiece, The Prophet, was published in September 1923. The earliest references to a mysterious prophet counseling his people before returning to his island home can be found in Haskell’s journal from 1912. Gibran worked on it from time to time and had finished much of it by 1919. He seems to have written it in Arabic and then translated it into English. As with most of his English books, Haskell acted as his editor, correcting Gibran’s chronically defective spelling and punctuation but also suggesting improvements in the wording.

ellauri277.html on line 248:   The work begins with the prophet Almustafa preparing to leave the city of Orphalese, where he has lived for twelve years, to return to the island of his birth. The people of the city gather and beg him not to leave, but the seeress Almitra, knowing that his ship has come for him, asks him instead to tell them his truths. The people ask him about the great themes of human life: love, marriage, children, giving, eating and drinking, and many others, concluding with death. Almustafa speaks of each of the themes in sober, sonorous aphorisms grouped into twenty-six short chapters. As in earlier books, Gibran illustrated The Prophet with his own drawings, adding to the power of the work.

ellauri277.html on line 250:   The Prophet received tepid reviews in Poetry and The Bookman, an enthusiastic review in the Chicago Evening Post, and little else. On the other hand, the public reception was intense. It began with a trickle of grateful letters; the first edition sold out in two months; 13,000 copies a year were sold during the Great Depression, 60,000 in 1944, and 1,000,000 by 1957. Many millions of copies were sold in the following decades, making Gibran the best-selling American poet of the twentieth century. It is clear that the book deeply moved many people. When critics finally noticed it, they were baffled by the public response; they dismissed the work as sentimental, overwritten, artificial, and affected.

ellauri277.html on line 252:   Gibran knew that he would never surpass The Prophet, and for the most part his later works do not come close to measuring up to it. The book made him a celebrity, and his monastic lifestyle added to his mystique.

ellauri277.html on line 256:   In 1926 and 1927, respectively, Gibran published Sand and Foam in English (Donovan!). Sand and Foam is decorated with Gibran’s drawings, and the aphorisms are separated by floral dingbats also drawn by Gibran. Most critics did not like the book, but, like all of his English works (except the flop Twenty Drawings), it has remained in print since its publication.

ellauri277.html on line 258:   In 1928 Gibran published his longest book, Jesus, the Son of Man: His Words and His Deeds as Told and Recorded by Those Who Knew Him. It was the most lavishly produced of Gibran’s books, with some of the illustrations in color. For once, the reviews were strongly and uniformly favorable, and the book has remained the most popular of his works next to The Prophet.

ellauri277.html on line 260:   Gibran died on 10 April 1931 of cirrhosis of the liver. He was an alcoholic and had been in poor health since the early 1920s. Gibran’s death set off a series of sordid conflicts that have clouded his reputation. His will left money and real estate to his sister (Marianna Jubran never married and died in Boston in 1972). Breckenridge ja Haskell piippasivat äkäsesti toisilleen mustankipeinä  Gibranin kirjallisesta jäämistöstä. Breckenridge´s 1945 biography of Gibran, an adulatory work full of misinformation—much of which may have come from Gibran himself—continues to create confusion even after the publication of several excellent biographies.

ellauri277.html on line 262:   The unearned wealth from Gibran´s legacy wrought havoc in Bisharri, dividing families and leading to at least two murders.

ellauri277.html on line 264: Gibran has generally been dismissed as sentimental and mawkishly [imelän] mystical. Nevertheless, his works are widely read and are regarded as serious literature by people who do not often read such literature. The unconventional beauty of his language and the moral earnestness of his ideas allow him to speak to a broad audience as only a handful of other twentieth-century American poets have. The sad fact is that a large majority of these monkeys are sentimental and mawkishly mystical. 

ellauri277.html on line 274: Тhe article discusses the role of religious values in the context of spiritual safety of society. The value content of the concept of spiritual security is substantiated. It is proved that the system of spiritual values and moral norms is one of the important conditions for ensuring the spiritual security of society. The basic principles of providing spiritual security and suggested of definition the relevant concepts.

ellauri277.html on line 276: Based on the analysis of actual researches and scientific publications, it was determined that the

ellauri277.html on line 279: Also, reviews the new approaches to the definition of spiritual safety and substantiates the expedience of using traditional and sociological approaches for that purpose. The peculiarities of

ellauri277.html on line 283: state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society. The essence of the spiritual security of society, mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society is specified. The international experience of the system of spiritual values is generalized and systematized and the possibility of its introduction in Ukraine is determined. The features of state regulation in the system of spiritual security of Ukrainian society in modern conditions are determined. The mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of Ukrainian society are assessed. The main approaches to optimizing the mechanisms of state regulation in this area are proposed.

ellauri277.html on line 288: society: methodology of systematic study: Monograph],		8. Chavkavadze N.Z. (1984), Kul´tura s Tcinnosti		

ellauri277.html on line 290: 2. Nichik, V.M. (2008), Іz istorii vitchyznianoi filosofii	9. Sitnik, G.P. (2004), Derzhavne upravlinnia			

ellauri277.html on line 310: Monet ihmiset uskovat, että uskonto on vain ritualisoitu uskomus- ja käytäntöjärjestelmä, jota ei pitäisi sisällyttää yhteiskunnan asioihin. Suurin osa näistä ihmisistä ajattelee, että uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat täysin erilaisia kokonaisuuksia. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä monet yhteiskunnat ovat hylänneet tai erottaneet uskontonsa yhteiskunnasta. Tällaisen yhteiskunnan ihmiset ajattelevat, että uskontoa tulisi harjoittaa vain henkisissä paikoissa. Mutta jos ajattelemme syvästi, huomaamme, että uskonto ja yhteiskunta eivät ole erillisiä kokonaisuuksia. Uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia niistä toisiaan. Uskonto ei ole vain rituaalijärjestelmä, vaan myös oikea elämäntapa. Uskonto on erittäin tärkeä, jotta yhteiskunta löytää rauhaa ja vaurautta samanaikaisesti. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä yhteiskunta voi pitää niitä nykyaikaisina, mutta ei löydä todellista rauhaa vaurautta. Uskonnolliset arvot ovat erittäin tärkeitä yhteiskunnassa, koska ne antavat meille oikeanlaisen elämäntavan. Ilman uskontoa ihminen ei voi toimia oikein tässä maailmassa, koska heiltä puuttuu oikea elämäntapa. Ihmiset, jotka elävät yhteiskunnassa ilman uskonnollista arvoa, kohtaavat erilaisia ongelmia, kuten - korkeampi rikollisuus, turhautuminen, arkielämän ahdistukset jne.

ellauri277.html on line 317: Tekee ihmisestä optimistisen – Uskonnolliset ihmiset eivät yleensä menetä toivoaan niin helposti. He uskovat aina, että on olemassa Jumala, joka koettelee heitä tässä maailmassa. Tämän seurauksena uskonnolliset ihmiset eivät turhaudu helposti ja pysyvät optimistisina elämänsä suhteen. Like living in the American Dream. Trust me! I promise you!

ellauri277.html on line 319: Hallitsee rikollisuutta : Seurassa, jolla on uskonnollinen arvo ja uskonnollinen laki, on paljon vähemmän rikollisuutta verrattuna yhteiskuntiin, jotka eivät aseta uskontoa etusijalle. Ihmiset, joilla on uskonnollista arvoa, uskovat, että on olemassa Jumala, joka tarkkailee kaikkea heidän toimintaansa; jos he tekevät minkä tahansa rikoksen tai synnin, heitä rangaistaan kuolemanjälkeisessä elämässä. Tämä Jumalan pelko tuo ihmisille nuhteettomuutta ja johtaa heidän elämänsä rehellisyyden tielle. Tämä auttaa yhteiskuntaa vähentämään rikollisuutta merkittävästi. Kazo esim. El Salvador (suomexi Vapahtaja). Tai britti poliisisarja van der Valk. Kun sitä vertaa Nicholas Freelingin alkuperäisiin kirjoihin, näkee miten syvälle on anglosaxien moraalinen cesspool vajonnut. Silikonipanoropoteilla on aidompia tunteita kuin näillä mallinukeilla.

ellauri277.html on line 321: Sosiaalinen hyvinvointi : Uskonto harjoittaa monia sosiaalisen hyvinvoinnin toimintoja, kuten hyväntekeväisyyttä, tiedon levittämistä, ympäristön suojelua jne. yhteiskunnan hyväksi. Kuten brittien sosiaalituki ja BBC:n luonto-ohjelmat. Tai USA:n republikaaniset banaanivaltiot.

ellauri277.html on line 324: Hei, olen osa-aikainen sisällöntuottaja, joka asuu Dohassa, Qatarissa. Tykkään lukea ja jakaa hyödyllisiä tietoja.  Saatat haluta lukea:  "muslimien viattomuus" on häpeä jokaiselle uskonnolle. Tai allaolevan selonteon Baha´i usko(nno)sta!

ellauri277.html on line 326: Eipä paha

ellauri277.html on line 328: Bahai-usko (myös kirjoitusmuodoissa bahá’í-usko, baha´i-usko ym.ym. - olisivat hyvällä jättäneet noi kärpäsenkakat pois, niin olisivat saaneet enemmän kannattajia!) on moniselitteinen uskonto, jonka perusti Baha’ullah Persiassa vuonna 1863 (eli 160v sitten) ja joka korostaa ihmiskunnan hengellistä yhtenäisyyttä. Uskonnolla on noin kuusi miljoonaa kannattajaa ympäri maailman. Ei sillä vielä kuuhun mennä. 

ellauri277.html on line 330: Bahai-uskon juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi kätketyn, Imaamin, Mahdin ilmestymiseen, joka merkitsisi ylösnousemuksen ja ihmiskunnan uuden aikakauden alkua. Vuonna 1844 Bab perusti šaikhilaisuuden ympärille baabilaisen uskonnollisen liikkeen. Hänet teloitettiin poliittisten selkkausten johdosta vuonna 1850. Baabilaisen liikkeen johtajaksi tuli Baha’ullah, joka julisti olevansa Babin ennustama uusi profeetta Mahdi. Baha’ullah joutui monien vaiheiden jälkeen karkotetuksi Palestiinaan ja perusti baabilaisuuden jatkoksi bahai-uskon vuonna 1866. Tää on siis islamilaista hihhulointia! Mahtoivat turbaanipäät polttaa hihansa.

ellauri277.html on line 332: Baha’ullahin jälkeen uudeksi johtajaksi nousi Abdulbaha’, joka levitti bahai-uskoa Lähi-idän ulkopuolelle. Hänen seuraajansa Shoghi Effendi tulkitsi uskontoa niin, että se sai nykyisen muotonsa, ja perusti neuvostoja ohjaamaan bahai-uskoa. Effendi kuoli vuonna 1957. Alkuaikojen väljästi järjestäytynyt liike alkoi 1930-luvulta lähtien järjestäytyä muiden uskontojen tavoin teokraattisesti. Vuonna 1963 valittiin ensimmäinen Yleismaailmallinen oikeusneuvosto johtamaan uskontokuntaa Israelin Haifasta käsin. Mixi sieltä?

ellauri277.html on line 334: Eniten bahaita asuu Intiassa, missä heitä on noin miljoona. Uskonnon synnyinmaassa Iranissa asuu noin 300 000–350 000 uskonnonharjoittajaa. Lisäksi heitä on huomattavasti Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Pohjois-Amerikkaa, mutta Euroopassa suhteellisen vähän. Bahaita on vainottu monissa islamilaisissa maissa, erityisesti Iranissa. Oikein arvasin.

ellauri277.html on line 336: Bahai-uskon voimakkaana piirteenä on pyrkimys ihmiskunnan yhdistämiseen ja maailmanrauhaan. Uskonnolla ei ole pappeja. Bahait opettavat, että kaikki uskonnot edustavat samaa jumaluutta, jonka ilmentymiä ovat olleet muun muassa Abraham, Zarathustra, Buddha, Jeesus ja Muhammad. All male panel! Uskovien velvollisuuksia ovat muun muassa päivittäiset rukoukset, paastoamiset, bahai-kalenteri (joulukalenterin korvike) ja puoluepolitiikan välttäminen. Uskonto sisältää vähän rituaaliperinteitä, tai ylipäänsä mitää perinteitä, kun se on kekattu niin hiljan.

ellauri277.html on line 338: Eli siis Bahai-uskon juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi kätketyn kahdennentoista imaamin – Qaimin tai Mahdin, profeetta Muhammadin seuraajan – ilmestymiseen, mikä merkitsisi ylösnousemuksen sekä ihmiskunnan uuden, onnellisen ja oikeudenmukaisen aikakauden alkua. Siis tämmönen messias-tematiikka taas. Vuonna 1844 nuori persialainen kauppias Sayyid Ali Muhammad Shirazi ilmoitti ensimmäiselle opetuslapselleen olevansa portti (Bab) šiialaisten kätkettyyn imaamiin. Tämän hän antoi ymmärtää myös ensimmäisessä kirjassaan Qayyum al-asma’, mistä baabilaisuus alkoi eriytyä vähitellen omaksi uskonnolliseksi liikkeekseen. Vuonna 1847 Bab ilmoitti itse olevansa kätketyn imaamin paluuportti, mikä irrotti liikkeen lopullisesti šiialaisuuden valtavirrasta.

ellauri277.html on line 340:   Bab oli nimittänyt seuraajakseen teheranilaiseen aatelissukuun kuuluvan Mirza Yahya Nurinan, myöhemmältä nimeltään Subh-i azal. Nää nimet kuulostaa Star Warsin ja Mordorin pahixilta. Onxnää örkkejä? Vuonna 1852 šaahi Nasiraddania vastaan tehtiin murhayritys, ja seuraavana vuonna baabilaisten johtohenkilöt karkotettiin Osmanien valtakuntaan kuuluvaan Bagdadiin.

ellauri277.html on line 342: Vuonna 1856 Subh-i azalin vanhempi velipuoli Mirza Husain Ali Nuri, myöhemmin Baha’ullah, astui käytännössä liikkeen johtoon. Viimeistään vuonna 1866 Baha’ullah ilmoitti julkisesti, että eipäs kun hän oli Babin mainitsema "Se, jonka Jumala tuo esiin". Tosin hänen väitetään kertoneen asian lähipiirilleen jo vuonna 1863, saatuaan ilmestyksen Ridvanin puutarhassa. Merkittävä osa baabilaisista hyväksyi julistuksen, mutta osa kannattajista kiisti sen. Varsinaisen bahai-uskon katsotaan syntyneen tästä julistuksesta. Vuonna 1868 uskonnon kannattajat siirrettiin Akkon rangaistussiirtolaan Palestiinaan – nykyiseen Israeliin. (Ai siis sixi!)

ellauri277.html on line 346: Bahá’ullah nimitti seuraajakseen vanhimman poikansa Abdulbaha’n (Barbapapa), joka järjesti maailmanlaajuisen lähetystyön. Samalla uskontulkintaan liitettiin myös kristillisiä ja länsimaisia humanitaarisia piirteitä. Bahai-usko oli aluksi vain väljästi järjestäytynyt, eikä käännytettyjä pakotettu etenkään länsimaissa luopumaan omasta uskontokunnastaan. Barbapapa kuoli vuonna 1921. Hänen testamenttinsa perusteella liikkeen ylivalvojaksi nousi tyttärenpoika Shoghi Effendi. Hänet julistettiin Uskon suojelijaksi, jonka tulkintojen vastustaminen tulkittiin Jumalan vastustamiseksi. Fair enough. 

ellauri277.html on line 348:   Effendin johdolla herätysliike muuttui järjestäytyneeksi uskonnoksi 1930-luvulta lähtien. Hänen toimikautenaan valmistuivat muun muassa Babin hautapyhäkkö ja Kansainvälinen arkistorakennus. Vuonna 1944 Effendi kirjoitti bahai-historian sata ensimmäistä vuotta käsittävän teoksen, God Passes By. God was here but he left early. Hänen toimiensa ansiosta bahai-usko saavutti vuonna 1948 ei-valtiollisiin järjestöihin kuuluvan aseman Yhdistyneissä kansakunnissa. Effendi kuoli vuonna 1957, minkä jälkeen johtajuus on ollut pikemminkin ryhmällä kuin yksittäisellä henkilöllä. Vuonna 1963 valittiin ensimmäinen Yleismaailmallinen oikeusneuvosto johtamaan uskontokuntaa Israelin Haifasta käsin.

ellauri277.html on line 350:   Bahai-usko tuli Suomeen eri lähteiden mukaan 1920-luvulla uskonnonvapauslain siivellä tai size tuli 1930-luvun lopulla amerikansuomalaisten mukana. Säännöllinen toiminta aloitettiin vuonna 1938, mutta ensimmäinen järjestö, Helsingin Bahai Seura ry, perustettiin vuonna 1952. Vielä tässä vaiheessa useimmat jäsenet eivät ajatelleet järjestöä erillisenä uskontona. 1960-luvun alussa perustettiin paikallishallinnot Tampereelle, Lahteen ja Turkuun, ja valtakunnallinen seura rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1963 nimellä Suomen Bahai-yhdyskunta. 1970-luvulla yhdyskunta aloitti aktiivisen lähetystyön muun muassa lentolehtisin ja musiikkiryhmien esityksillä, ja yhdyskunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui vuosien 1972 ja 1973 aikana. Nykyisin yhdyskunnalla on 568 jäsentä (2010) and growing (LOL). Tunnettuja suomalaisia bahaita ovat vaatturi ja juontaja Arman Alizad (oikeasti?), juontaja-toimittaja Aram Aflatuni, bahai-yhteisön tiedottaja, toimittaja Sohelia Mikkonen sekä Pirkko Zillesin utelias mökkinaapuri.

ellauri277.html on line 352:   No mikäs on sitten bahaistien sanoma, jota Pikin naapuri koitti sille turhaan tolkuttaa?

ellauri277.html on line 354:   Bahait uskovat, että heidän uskontonsa on kaikkien maailman uskontojen täyttymys. Jumala on monoteistinen ja sillä on testikkelit, ja hän on ilmaissut itseään eri sanansaattajien välityksellä. Bahai-uskon kolme keskeisintä ydinteemaa ovat Jumalan, uskontojen ja ihmiskunnan ykseys.

ellauri277.html on line 356: Jumala on Bahai-uskossa ylimaallinen, eikä häntä voi tuntea suoratoistona, enintään kesäuusintoina. Jumala on ilmaissut itseään eri sanansaattajien kautta, joista viimeisin oli Baha’ullah. Bahai-uskon mukaan Jumala on yksi ja koko kaikkeus kuuluu hänelle, muut älkööt yrittäkökään. Hän on kaikkivaltias ja täydellinen. Hänen ei tarvi pyrkiä enää mihinkään. Maailmanhistoriassa on ollut vain yksi Jumala ja eri uskonnot ovat kutsuneet Häntä eri nimillä. Ihmisen rajallinen mieli ei voi ymmärtää Jumalaa. Bahaiden mukaan ainoa asia, mitä tiedämme Jumalasta on, että hän on olemassa. Kaikki muut arvauxet on ilman muuta vääriä. 

ellauri277.html on line 358: Ylimaallinen Jumala on ilmaissut itseään eri sanansaattajien muodossa, ja jokainen heidän perustamistaan uskonnoistaan on johtanut ihmiskunnan aina korkeammalle tasolle. Kaikki ovat tehneet virheitä, niin varmaan Barbapapakin, mutta nyt ei vielä tiedetä mitä.  Bahait hyväksyvät kaikki suurten maailmanuskontojen perustajat ja keskushahmot. Heihin kuuluvat muun muassa Abraham, Mooses, Krishna, Buddha, Zarathustra, Jeesus ja Muhammad sekä kaiken ilmoituksen huipentumana Bab ja Baha´ullah. Yhtään naishahmoa? No ei. Jumalalta saatujen muistioiden ilmaisemisen ketju alkaa jo muinaisista maageista ja aiempien uskontojen kirjoituksissa profeetoiksi mainitaan muun muassa Aatami, Nooa, Hud ja Salih. Nekin kaikki setämiehiä. 

ellauri277.html on line 360: Bahait uskovat, että maailmassa on ainoastaan yksi uskonto, joka on ”Jumalan uskonto”. Kaikki maailman suuret uskonnot ovat erilaisia lähestymistapoja tähän uskontoon. Pienemmistä ei ole väliä. Bahait hyväksyvät muut uskonnot, jahka nämä hyväxyvät Babin memorandumit, eikä niiden harjoittajia syrjitä, vaan bahait pyrkivät rauhaan ja sopusointuun muiden uskontojen kanssa.

ellauri277.html on line 362: Bahaiden lopullisena tavoitteena on viimeisten aikojen lopullinen rauha, Suurin Rauha (sulh-i al-kazam), joka koittaa kaikkien uskontojen löydettyä täyttymyksen bahai-uskossa, mutta sitä ennen tavoitteena on Aika Suuri Rauha (sulh-i akbar), maailmanrauha nykyisten hallitusten (Putin, Xi Jinping ja Kim Jong-Un mukaanlukien) johdolla. Suurimman Rauhan aikana toteutuu itsestään myös bahai-laki, joka koostuu Baha’ullahin teoksesta Kaikkein pyhin kirja sekä Barbapapan erillisistä muistioista. (Ize uskon että rauha tulee kuin viimeinenkin termiittiapina on vainaja.)

ellauri277.html on line 364: Bahaiden mukaan heidän uskontonsa ei ole viimeinen ja täydellinen Jumalan ilmoitus, mutta he uskovat, että bahai-usko on nykyaikana lähimpänä totuutta. Bahai-uskon mukaan on kaksi syytä, miksi uskonnot ovat erilaisia. Ensinnäkin eri yhteisöissä ja eri aikoina on ollut erilaisia tarpeita, ja toiseksi ihmiskunnalle esitetään totuus sen kulloisenkin henkisen kypsyyden mukaan. Nykyset apinalaumat ovat vielä tosi raakoja.

ellauri277.html on line 366: Bahai-usko pitää itseään erillisenä uskontona, mutta siinä näkyy islamin vaikutteita. Bahai-uskon mukaan Koraani tallettaa Jumalan sanan luotettavammin kuin Raamattu. Syynä tähän on, että Koraanissa on enemmän profeetta Muhammadin suoraa tekstiä kuin Raamatussa Jeesuksen omaa opetusta, ja Muhammad oli selkeästi kovempi jätkä kuin J.Nasaretilainen. Toinen syy on Koraanin myöhäisempi syntyaika. Baha’ullah viittasi kirjoituksissaan usein Koraanin jakeisiin, mutta muuten tekstisisältö erosi täysin. Hän viittasi myös Uuteen testamenttiin, Kahlil Gibranin hengellisiin runoihin sekä antiikin Kreikan filosofiaan.

ellauri277.html on line 368: Bahai-uskossa korostuu pyrkimys kansojen yhteenliittämiseen Baha’ullahin nimessä, jolloin syntyisi yleismaailmallinen poliittinen, sosiaalinen ja uskonnollinen rauhan valtakunta, jossa olisi yksi uskonto, yksi kulttuuri, globaalitalus ja yksi kansainvälinen apukieli, englanti. Bahai-uskon mukaan mikään ryhmä ei ole toista ylivertaisempi vaan kaikki ovat toinen toistaan tasa-arvoisempia. Bahait tekevät työtä rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Vaikka uskonto pyrkii ykseyteen, se kuitenkin kannattaa eri kansojen tapoja ja kulttuureja, kunhan ne eivät ole enemmistöä syrjiviä. Samaten kannatetaan sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, kunhan ne eivät ole miestä syrjiviä. 

ellauri277.html on line 370: Bahait uskovat, että jokaisella on yksi (1) kuolematon sielu. Se on ihmisen henkinen osa, joka ei kuole vaan jatkaa olemassaoloaan toisessa muodossa. Sielu ei asu ruumiissa, vaan se yhdistyy ihmiseen panon aikana heti hedelmöittymisvaiheessa. Mikäli kaksi ihmistä on elänyt hyvän avioliiton, heidän sielunsa jatkavat riitelyä boomereina myös kuoleman jälkeen.

ellauri277.html on line 372: Bahai-uskon mukaan taivas ja helvetti eivät ole palkkio- tai rangaistuspaikkoja, jotka saavutettaisiin ruumiin kuoleman jälkeen, vaan ennemminkin ihmissielun tai mielen tiloja, jotka saavutetaan ennen kuolemaa. Taivas on läheisyyttä Jumalaan, mikä syntyy läheisyydestä uskonnon ilmaisijaan hänen opetustensa tutkimisen, ymmärtämisen ja noudattamisen kautta. Helvetti on vastaavasti etäisyyttä niistä. Toisin kuin monissa muissa uskonnoissa, bahait eivät näe ihmisessä pahuutta. Kaikki Jumalan luoma on pohjimmiltaan hyvää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ihminen kykenisi tekemään julmia tekoja kanssaihmisiään ja ihmiskuntaa kohtaan. Se tarkoittaa vaan että nekin julmat teot ovat hyviä. Stalin teki erehdyxiä mutta oli pohjimmiltaan hyvä mies.

ellauri277.html on line 374: Bahai-usko näkee itsensä rauhan ja ykseyden tuojana. Uskonnossa ei ole pappeja eikä sakramentteja, ja rituaaleja on vain siteexi. Kuitenkin bahai-uskon tapoja säätelevät Baha’ullahin laatimat memorandumit, jotka edellyttävät päivittäisiä rukouksia, paastoa sekä pyhien kirjoitusten opiskelua. Pakollisten rukousten lisäksi tapakulttuuri sisältää ainoastaan hautajaisrituaalin sekä yksinkertaisen hääseremonian.

ellauri277.html on line 376: Rukoukseen liittyy islamin tapaan määrätyt vuorokaudenajat, asennot sekä rukoussuunta kohti Baha’ullahin hautapyhäkköä Haifassa. Jokainen 15 vuotta täyttänyt on velvollinen suorittamaan päivittäisen yksityisen rukouksen. Joka päivä tulisi valita yksi kolmesta tarjoiluehdotuxesta: lyhyt rukous vuorokauden valoisana aikana, keskipitkä rukous kolmesti vuorokauden aikana tai pitkä rukous mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ennen rukousta peseydytään.

ellauri277.html on line 378: Rituaalien vähäisyyteen bahait mainitsevat kaksi syytä: Rituaalit voivat rapauttaa ja häivyttää niiden takana olevan henkisen tarkoituksen. Toiseksi rituaalit voivat johtaa kulttuuri-imperialismiin ja tuhota eri kulttuurien rikkaan monimuotoisuuden (kivitys, naisten ympärileikkaus, lesken poltto roviolla, jouhipaidat, ym. ym.). Rituaalien vähäisyys ei tarkoita juhlapäivien ja erityistilaisuuksien unohtamista. Bahailaisia rohkaistaan yhteisiin kokoontumisiin, joissa rukoileminen ei ole pakollista mutta suositeltavaa. Rukous nähdään enemmän yksityisenä tapahtumana. Bahait eivät käytä alkoholia, mutta uskonto ei sisällä islamin tapaan ruokasäädöksiä.

ellauri277.html on line 380: Bahait käyttävät erityistä bahai-kalenteria. Uskonnon mukaan Bab antoi kalenterin, jonka Baha’ullah vahvisti alkamaan vuodesta 1844. Kalenteri perustuu aurinkovuoteen, eli siinä on 365 päivää, viisi tuntia ja noin viisitoista minuuttia.

ellauri277.html on line 381: Bahai-vuodessa on 19 kuukautta, joista jokainen on yhdeksäntoista päivän pituinen. Miksi ihmeessä niin älytön jaottelu? Bahai-suklaakalenterissa on 5 vähemmän suklaita kuin Jeesuxella! Kahdeksannentoista ja yhdeksännentoista kuukauden väliin on jätetty tavallisena vuonna neljä ja karkausvuonna viisi välipäivää, jotta kalenteri voidaan sovittaa aurinkovuoteen. Välipäivien viettoon ei ole säädetty mitään erityisiä juhlamenoja. Bahai-kuukauden ensimmäisenä päivänä bahait viettävät yhdeksäntoista päivän juhlaa, jossa on sekä henkistä, hallinnollista että sosiaalista sisältöä. Paasto alkaa 2. päivä maaliskuuta ja kestää yhdeksäntoista päivää. Vuosi vaihtuu kevätpäiväntasauksen aikaan eli 21. maaliskuuta. Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän! Ylihuomenna on uusivuosi 2023.

ellauri277.html on line 383: Bahaille perhe on yhteisöjen ja kansojen perusyksikkö, sillä vahvat ja rakastavat perheet muodostavat toimivan yhteisön ytimen. Avioliitto nähdään sekä ruumiin että sielun yhdistymisenä (joka tapahtuu taas nainnin aikana), ja se on tasa-arvoinen miehen ja naisen kesken (muttei 2 naisen eikä miehen kesken, herra nähköön). Kuitenkaan naimisiinmeno ei ole elämän tärkein päämäärä eikä avioliiton ulkopuolella eläviä ja lehtolapsia ruikkivia syrjitä. Järjestettyjä avioliittoja ei suvaita, vaan jokaisen täytyy löytää oma sielunkumppaninsa omatoimisesti. Avioeroihin suhtaudutaan kielteisesti, mutta nekään eivät ole kiellettyjä. Jos aviopari ilmoittaa haluavansa erota, seuraa vuoden mittainen harkinta-aika. Tänä aikana parin tulee hakea neuvoja paikalliselta neuvostolta avioliiton pelastamiseksi.

ellauri277.html on line 385: Bahai-uskon toiminta rahoitetaan jäsenien lahjoituksilla, ja yhteisön ulkopuolinen rahoitus on kielletty. Uskonnon kannattajia rohkaistaan ylläpitämään bahai-rahastoa säännöllisin lahjoituksin, mutta lahjoitukset ovat kuitenkin täysin vapaaehtoisia ja kunkin jäsenen yksityisasia. (Tää "suhtautuminen kielteisesti" ja "rohkaiseminen" on ehkä bahai-tyyppien tärkein innovaatio.)  Kannattajia rohkaistaan kertomaan uskostaan kanssaihmisille, ystäville ja sukulaisille tai muuttamaan uudelle alueelle eräänlaisena edelläkävijänä. Käännytystyössä henkinen tai fyysinen painostaminen on kielletty, sillä jokaisen tulee ymmärtää totuus itsenäisesti.

ellauri277.html on line 387: Bahait valitsevat edustajansa vapailla vaaleilla, mutta siitä huolimatta järjestelmä on teokraattinen, sillä ehdokasasettelu on silverbäkeillä. Bahain maailmankeskus on uskonnon henkinen ja hallinnollinen keskus, ja se sijaitsee Israelin Haifassa. Keskuksessa on hallintojärjestelmän korkein taso, yhdeksänhenkinen Yleismaailmallinen oikeusneuvosto. Sen tehtävänä on pitää uskonto yhtenäisenä. Lisäksi jokaisessa maassa on henkiset neuvostot kansallisella ja paikallisella tasolla. Kahden viimeksi mainitun tason henkilöt valitaan vaaleilla, joihin voivat osallistua kaikki 21 vuotta täyttäneet bahait. Eri maiden kansalliset neuvostot kokoontuvat kerran viidessä vuodessa valitsemaan Yleismaailmallisen oikeusneuvoston jäsenet. Oikeusneuvoston jäseneksi ei jostain syystä hyväksytä naisia.

ellauri277.html on line 389:   Bahai-temppelit ovat rukoukseen ja mietiskelyyn tarkoitettuja hiljentymispaikkoja. Ne eroavat perinteisistä kirkoista, temppeleistä, synagogista ja moskeijoista siten, että niiden sisustus on äärimmäisen pelkistetty eikä niissä pidetä saarnoja tai muita jumalanpalvelusmenoja. Siksi ne tulevat suhteelliseen halvaksi. Bahai-temppelit ovat avoinna kaikkien uskontojen seuraajille. Niissä lausutaan pyhiä kirjoituksia ja rukouksia kaikista maailmanuskonnoista, ja tarkoitus on, että jokainen voi hiljaa mietiskellen nauttia henkisestä ilmapiiristä itselleen sopivalla tavalla. Temppelit on suunniteltu yksilöllisesti, mutta yhteistä kaikille on yhdeksän sisäänkäyntiä ja keskuskupoli.

ellauri277.html on line 390: Tällä hetkellä bahai-uskolla on kahdeksan mannermaista temppeliä, jotka sijaitsevat Australiassa, Chilessa, Intiassa, Panamassa, Saksassa, Samoalla, Ugandassa ja Yhdysvalloissa. Kaise Haifa on sitten 9:s. 

ellauri277.html on line 392: Bahai-usko perustuu Babin, Baha’ullahin, Alibaban ja Barbapapan kanonisiin teoksiin, joita tulkitsi ja selitti parhain päin Shoghi Effendi. Tavallinen bahai-uskovainen saa johdatuksensa yhteisöltä ja kanonisoiduista teoksista, ja bahai-uskon alkuaikojen esoteerisuus ja spiritismi on hylätty. Effendin kuoleman jälkeen bahai-uskon tulkinnat on tehnyt Yleisradion ohjelmaneuvosto aikaisempien käsikirjoitusten pohjalta. Meedioita ei enää kuunnella, paizi valtameedioita tietysti. 

ellauri277.html on line 394: Bahai-uskolla on eri arvioiden mukaan 5–7 miljoonaa kannattajaa. Eniten bahaita on Intiassa, noin miljoona, ja toiseksi eniten Iranissa, noin 300 000–350 000. Yhdysvalloissa on vajaat 200 000 uskonharjoittajaa, joista etelävaltiossa asuvat ovat pääsääntöisesti afroamerikkalaisia eli neekereitä. Bahai-usko kasvaa nopeimmin Etelä-Aasiassa ja Afrikassa, koska siellä lisäännytään nopeimmin. Alueittain bahaita on arvioitu olevan eniten Etelä-Aasiassa, yli kaksi miljoonaa. Itä-Afrikassa bahaita on yli miljoonan ja Euroopassa yli 100 000.

ellauri277.html on line 398:   Bahain kohtaama kritiikki ja haasteet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maailmaa. Länsiliberaalit ovat kritisoineet baháʼí-uskoa sen konservatiivisista sosiaalisista käytännöistä, erityisesti esiaviollisen tai homoseksuaalisen sexin kiellosta, naisten syrjinnästä ja sensuurista. Nämä ongelmat ovat vain marginaalisia Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella olevalle numeerisesti hallitsevalle baháʼí-yhteisölle.

ellauri277.html on line 400: hamic_symbols.svg/300px-4_Abrahamic_symbols.svg.png" />

ellauri277.html on line 403: Mitä tulee baháʼí-oppeihin rauhasta ja ykseydestä, eräs kristitty, E.G. Browne kirjoitti, että vaikka hän piti niitä ihailtavina, ne ovat hänen mielestään huonompia kuin Kristuksen opetusten yksinkertaisuus ja kauneus. Hän väitti edelleen, että "bahaismin tapauksessa, jossa on melko epämääräisiä oppeja ihmisen sielun luonteesta ja kohtalosta, on hieman vaikea nähdä, mistä liikkeellepaneva voima eettisten maksimien noudattamiseksi voidaan saada. Et voi ajaa karjaa ilman toimivaa porkkanaa ja keppiä."

ellauri277.html on line 405: Toinen huomauttaa että esimerkiksi monet Boomer-herkät kirkkokunnat kuten Baha´i pyrkiessään tavoittamaan hyvin käytännöllisiä, pragmaattisia Boomereita ovat jääneet suurelta osin vaille evankeliumia, ja ne ovat vaihtaneet sen käytännön positiiviseen ajatteluun ilman evankeliumin ingredienttiä. Se on synkretismiä! En väitä että kaikki Boomer-kirkot ovat tällaisia, enkä yritä maalata liikettä leveällä siveltimellä. Mutta on olemassa tiettyjä kirkkokuntia, jotka ovat korostaneet yrittämistä kovemmin ja paremman ihmisen olemista armon evankeliumin sijaan. "Hyvän elämän eläminen hyvänä ihmisenä", etenkään omalla voimallasi, ei ole Jeesuksen julistama evankeliumi. Turha yrittääkään, ei see onnistu!

ellauri277.html on line 407: Islamilainen teologia pitää Muhammedia Khazam an-Nabiyyinina, viimeisenä profeettana, jonka Jumala on lähettänyt, ja islamia vihoviimeisenä uskontona koko ihmiskunnalle. Bahá´u´lláhin väite jumalan sarjailmoituksesta on suorassa ristiriidassa tämän kanssa. Näin ollen muslimimaailman viranomaiset ovat hylänneet baháʼí-uskon ja pitävät baháʼí´heppuja luopioina, jos he ovat olleet muslimeja ennen kääntymystä. Sitäpaizi Baháʼu´lláhin huulipalvelu miesten ja naisten tasa-arvosta ja siitä, että orjuus pitäisi ehkä kieltää, ovat kiistanalaisia ajatuksia Lähi-idässä.

ellauri277.html on line 409: Vanhaa kunnon naisvihaa on Bahaissa paljon jäljellä: naisten kelpaamattomuus palvella Universal House of Justicessa muuta kuin kahvinkaatajina; Kitab-i-Aqdasin sisäelinvapautta koskevat lait; myötäjäisiä koskevat lait, erityisesti neitsyyskorvauslauseke (WHAT?); kuukautisten vapauttaminen pakollisista rukouksista ja kuukautiskierron tabu; androsentrisen kielen ja miespronominien käyttö teksteissä; perinteisen moraalin ja perhearvojen korostaminen... jne, jne.

ellauri277.html on line 411:   ha.jpg/220px-Picture_of_Abdul-Baha.jpg" />

ellauri277.html on line 412:   Abdul-i-baha sanoi että loppuun mennessä selviää mixi naisia koskeva rajoitus oli järkevä.

ellauri277.html on line 416: Bahá´u´lláh määräsi kuolemanrangaistuksen sekä tahallisesta tupakanpoltosta että murhasta. Baháʼí-tutkija Udo Schaefer totesi, että kuolemanrangaistuksen laillistaminen murha- ja tuhopolttotapauksissa kohtaa Euroopassa yleensä epäoikeutettua paheksuntaa ja epäilyjä. 

ellauri277.html on line 421:   Yön ritari (engl. The Dark Knight) on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen supersankarielokuva, jonka on ohjannut Christopher Noloin. Se perustuu DC Comicsin sarjakuvahahmoon Batman. Yön ritari on Nolanin Batman-elokuvasarjan toinen osa ja jatko-osa vuoden 2005 elokuvalle Batman Begins. Christian Bale jatkaa Batmanin roolissa; muita palaavia pääosan esittäjiä ovat Michael Caine, Gary Oldman ja Morgan Freeman. Elokuva esittelee Harvey Dentin (Aaron Eckhart), Gothamin vastavalitun piirisyyttäjän ja Bruce Waynen lapsuudenystävän Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) kumppanin, joka liittyy Batmanin ja poliisin kanssa jahtaamaan rikollisneroa, joka tunnetaan nimellä ”Jokeri” (Heath Ledger).

ellauri277.html on line 423: Heath Andrew Ledger (4. huhtikuuta 1979 Perth, Länsi-Australia – 22. tammikuuta 2008 New York, New York) oli australialainen Oscar-palkittu näyttelijä. Kotimaassaan Ledger näytteli enimmäkseen pienissä teeveerooleissa ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin vuonna 1998. Hän teki merkittävimmät roolinsa elokuvissa 10 Things I Hate About You (1999), Patriot (2000), Monster’s Ball (2001), Ritarin tarina (2001), Brokeback Mountain (homo, 2005) ja Yön ritari (Jokeri, 2008).Ledger kuoli 28-vuotiaana 22. tammikuuta 2008 tahattomasti reseptilääkkeiden yliannostukseen. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa Ledger oli saanut valmiiksi roolinsa Jokerina elokuvassa Yön ritari. Jenkit kapinoivat kovasti kuultuaan että homo-Ledger oli castattu Jokerin miehekkääseen osaan. Hullustihan siinä kävikin. 

ellauri277.html on line 425: Sekä Yhdysvalloissa että Iso-Britanniassa tuotettu Yön ritari sai ensi-iltansa 18. heinäkuuta 2008 Yhdysvalloissa, ja 25. heinäkuuta 2008 Suomessa. Elokuva sai erittäin myönteisiä arvosteluja ja se rikkoi useita tuottoennätyksiä koko teatteriesityksensä ajan. Yön ritari esiintyi kriitikoiden vuoden 2008 kymmenen parhaan elokuvan listoilla enemmän kuin mikään muu elokuva (287), paitsi WALL-E, ja se oli listojen ensimmäisellä sijalla enemmän kuin mikään muu elokuva (77) sinä vuonna. Se tuotti yli miljardi dollaria lipputuloja, ja on eniten tuottaneiden elokuvien listan sijalla 28. Elokuva sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta; se voitti parhaista äänitehosteista, ja Ledger palkittiin postuumisti parhaan miessivuosan palkinnolla. Vuonna 2016 Yön ritari äänestettiin BBC:n kyselyssä alkaneen vuosisadan 40 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.

ellauri277.html on line 432: Pimahtanut Dent pitää Gordonia ja tämän perhettä panttivankina rakennuksessa, jossa Rachel kuoli. Batman käskee Dentiä vapauttamaan Gordonin lapset ja syyttää oikeita syyllisiä, nim. Jokeria. Dent ampuu Batmania ja uhkaa Gordonin poikaa. Luotiliiveillä varustautunut Batman tokenee ja ryntää Dentin kimppuun, jolloin molemmat putoavat alas rakennuksesta. Dent kuolee, mistä Batman loukkaantuu. Gordon toteaa Jokerin voittaneen tämän onnistuttua käännyttämään Dentin mielipuoleksi. Batman ei anna Jokerin voittaa vaan haluaa pelastaa Dentin maineen sankarina ja toivon symbolina. (No vittu tietyst! Että väsyttää...) Hän käskee Gordonin etsintäkuuluttaa Batmanin ja julistaa tämän syylliseksi Dentin suorittamiin murhiin. Poliisin aloitettua Batmanin ajojahdin, Gordon tuhoaa kirveellä Lepakkosignaalin, Fox tuhoaa jäljintälaitteen, ja Alfred Pennyworth polttaa Brucelle tarkoitetun Rachelin kirjatun kirjeen, jossa tämä kertoo suostuvansa Dentin kosintaan. Mitäpä sillä enää Waynen päätä vaivaamaan.

ellauri277.html on line 434:   Superman tattoon poika -nimisen jatkoelokuvan ensi-illassa 2012 sattui harmittava ampumavälikohtaus. Ainakin 12 ihmistä kuoli Yhdysvaltain Aurorassa tapahtuneessa ammuskelussa Yön ritarin paluun ensi-illassa. Lisäksi kymmeniä ihmisiä haavoittui yönäytöksessä, jossa kaikki eivät heti käsittäneet tilanteen vakavuutta elokuvan ääniefektien hämäävän vaikutuksen takia.

ellauri277.html on line 436: Ampumisten vuoksi elokuvan nettimainoskampanja päätettiin keskeyttää kokonaan Suomessa, koska mainosten ei haluttu näkyvän aihetta käsittelevien juttujen yhteydessä. Myös televisiomainokset poistettiin uutisten yhteydestä. Lisäksi elokuvan Pariisin ensi-iltaa päätettiin siirtää. Ovelaa!

ellauri277.html on line 438: Myöhemmin kolme Batman-naamareihin sonnustautunutta miestä ryösti kaksi elokuvateatteria Meksikossa. Aseistautuneet miehet varastivat teattereista yhteensä noin 15 000 euron edestä rahaa. Ryöstöt tehtiin Chihuahuan osavaltiossa Pohjois-Meksikossa elokuvan näytösten aikaan. Ensimmäinen ryöstö tehtiin ennen keskiyötä osavaltion pääkaupungissa. Ryöstäjät varastivat koko lippukassan. Toisessa ryöstössä elokuvateatterin johtaja loukkaantui vakavasti kasvoistaan. Kyseessä saattoi olla Dent, ellei sitten Kissanainen tai Bane. 

ellauri277.html on line 442:   The Dark Knight on Batman in Legginsiä parempi monella tapaa: juonenkehityksessä, jännityksessä, toiminnassa, tehosteissa ja tietysti roistossa. Ei voi olla ajattelematta, että näyttelijä Heath Ledgerin ennenaikainen kuolema liittyi jotenkin uuden elokuvan ympärillä olevaan härinään. Mutta älä anna sen ottaa pois hänen suoritustaan. Hän näytteli pahaa-arvaamatonta Jokeria. Ei ihmekään että henki oli löyhässä.

ellauri277.html on line 450: Entäs me baptistit? Valinta on keskeinen osa The Dark Knightia. Jokainen hahmo on valintojen edessä. Pienistä hahmoista Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) on valittava kahden miehen välillä. Aikamoinen pähkinä! Alfred Pennyworthin (Michael Caine) on päätettävä, mitä tehdä tietylle kirjeelle. Rikkoako kirjesalaisuus? Lucius Foxin (Morgan Freeman) on päätettävä, auttaako Batmania käyttämällä moraalisesti vastenmielistä tekniikkaa. Ja luutnantti Gordonin (Gary Oldham) on valittava, asettuuko valppaana viittaisen ristiretkeläisen puolelle vai pidättääkö hänet.

ellauri277.html on line 452: Päähenkilöistä Harvey "Two-Face" Dent (Aaron Eckhart) näkee kaikki valinnat sattumanvaraisena, kolikonheittona. Jokeri on nihilisti, jolle kaikki valinnat ovat absurdeja. Teodikeaa ei voi selittää parhain päin vaikka kuinka yrittää.  Batman/Bruce Wayne (Christian Bale) kulkee partakoneen terällä Gothamin valitsemattomana, mutta puolivirallisena vartijana ja päättää suojella viattomia, tehdä oikeutta ja (hänen sanojensa mukaan) inspiroida hyvyyttä yrittäessään välttää omia henkilökohtaisia kostoaan ja tunteitaan. Bruce Waynen valintaa vaikeuttaa entisestään hänen tunnustus, jonka mukaan valppaus ei ole hyvä korvike laille ja järjestykselle, ja jos hän voisi tukea oikeusjärjestelmää ilman mailapukuaan esim. vaaliuurnilla, hän tekisi sen. Vaan ei se käy, demokraatteja on liikaa, siis mailapukuun taas.

ellauri277.html on line 454: The Dark Knight -elokuvassa useat hahmot – Batman/Bruce Wayne, Harvey Dent, luutnantti Gordon, gangsterit ja Gothamin ihmiset – joutuvat mahdottomien valintojen eteen. Jokeri nauttii tilanteiden luomisesta, jotka pakottavat ihmiset toimimaan vastoin moraalisia sitoumuksiaan, lakia, parempaa luontoaan ja etujaan vastaan. Ohjaaja Christopher Nolan sanoi Newsweekin haastattelussa: "Jokeri saa iloa ottaa vastaan jonkun sääntökokoelman - heidän etiikkansa, moraalinsa - ja kääntää heidät toisiaan vastaan. Paradoksi on tapa, jolla teet sen – antaa ihmisille mahdottomia valintoja.” Jokeri on oikea piru miehexeen.

ellauri277.html on line 458: Jokeri ei tavoittele rahaa, mainetta tai edes kontrollia. Hän sanoo haluavansa yksinkertaisesti "saaha käyttöön pienen anarkian", "järisyttää vakiintuneen järjestyksen". Mutta kierteellä tavalla, eikö tämä ole vapaan tahdon voitto – valinnan, joka on irrotettu lain, järjestyksen ja moraalin turvallisista laitureista? Tätähän tuumi Dostojevskin koronkiskurin nirhaaja kirjassa Rikos ja Rangaistus, että ämmän lyömisestä kirveellä alkaa se vapaus.  2 pahaa ei tee 1 hyvää, kai sen olisi se tiedettävä! Ja Batmaninkin myös, ei parane konniakaan huidella pesäpallomailalla! Tehdä sillä Dentsiin lommoja.

ellauri277.html on line 460: Kuten käy ilmi, se, mitä Joker tarjoaa, ei ole vapautta tai edes valinnanvaraa. Elokuvan hölmöt toimivat vapaimmin, kun he voivat kiertää Jokerin ja ohittaa hänen vääriä "valintojaan", noudattaen sen sijaan implisiittisesti Moosexen taulujen ohjeistuxia.  Mutta kun he eivät voi, heidän teoistaan tulee tahattomia. He toimivat pakotuksesta, pelosta ja välttämättömyydestä. Jokeriakin näyttää ohjaavan hellittämätön anarkkinen agenda, josta hänkään ei saa mitään iloa tai helpotusta, mitä nyt jotain turhaa hahatusta. Hän on oman suunnittelunsa tai kenties oman hulluutensa vanki. Heh, hm, baptistisella tulkinnalla joka hemmetin heppuli on oman päänsä vanki, paizi ne jotka noudattaa johtoportaan ohjeistuxia, mikä antaa niille täyden vastuuvapauden. 

ellauri277.html on line 462: Jokeri on herättänyt henkiin Friedrich Nietzschen unen ja Pyhän Paavalin painajaisen. Nietzsche, tuo pahamaineinen 1800-luvun saksalainen kristinuskon haastaja, julisti, että hyvän ja pahan, jalon ja arvottoman, oikean ja väärän moraalijärjestelmät eivät ole muuta kuin ihmisten rakenteita, sosiaalisia mukavuuksia ja typeriä tapoja. Eettiset säännöt eivät ole todellisempia, ehdottomia tai ikuisempia kuin etiketin säännöt. Ne ovat ihmisen aiheuttamia ja mielivaltaisia, ja näistä syistä ne tulisi lähettää liekkeihin. Mitä hemmettiä? Outo argumentti, mikä vikaa siinä on että ne on (luonnon)historiallisia ilmiöitä, kun lyhytkestoisista apinoista kumminkin on kymysys? Kummallista ikuisuuden ihannointia. P. Paavali oli kyllä aika painajaismainen kaveri. Mixi sen vuonna kivi ja puu Moosexen lakiin tekemät sääntömuutoxet olisivat yhtään edellistä enemmän kiveen hakattuja?

ellauri277.html on line 464: Nietzschen mukaan ihmiskunnan on edettävä hyvän ja pahan yli: ”Se, mikä on vahvaa, voittaa. Se on universaali laki. Oikeasta ja väärästä puhumisessa sinänsä ei ole mitään järkeä. Mikään väkivalta, raiskaus, riisto tai tuho ei ole luonnostaan "epäoikeudenmukainen", koska elämä on väkivaltaista, raiskausta, riistoa ja tuhoavaa eikä sitä voida ajatella toisin." No niinhän se kieltämättä on, siitä ei voi amerikkalainen baptistikaan ajatella toisin, jos ajattelee ylipäänsä. Mutta sitähän se ei tee. Paavali ajatteli jo sen puolesta.

ellauri277.html on line 468: Paavalille pahin kaikista mahdollisista olosuhteista on todeta, että "en tee mitä haluan, vaan teen sitä, mitä vihaan" (Room. 7:15). Nämä ovat juuri sellaisia vaihtoehtoja, joita Jokeri (ja Saatana) tarjoaa: sellaisia, joita voimme vain vihata ja silti haluta. Pyllystä tulee pepun hajua mutta silti se jaxaa kiehtoa. Synti, itsekäs käytös ja tottelemattomuus laille eivät ole Promethean vapaan tahdon tekoja, vaan merkkejä orjuudesta. Paavalin mukaan tottelemattomuus, kapina ja synti eivät vapauta meitä "tekemään mitä haluamme", kuten saattaisimme olettaa, vaan vangitsevat ja vangitsevat tahtomme. Meistä tulee "synnin orjia" (Room. 6:17). Juurikin näin: vapaus on sitä että 1. jengi saa ja tekee mitä 2. jengi haluaa, siinäpä se nixi on! Kikka on siis haluta sitä mitä johtokunnan kerroxen jehut sanovat. Ei siihen tarvita sen kummempaa valintamyymälää. Huda hudaa!

ellauri277.html on line 472: Todellinen vapaus on sitä, että emme voi tehdä mitä haluamme, vaan se on valinta kahden vaihtoehdon välillä (hyvän H ja pahan P). Todellinen vapaus tarkoittaa sen selvittämistä, keitä me todella olemme, millaiseksi meidät on luotu ja kuka on todellinen perheemme. Se ei tarkoita riippumattomuuden julistamista kaikesta, kaikkien siteiden katkaisemista sukulaisiin, kaikkien sääntöjen rikkomista ja omilleen eroamista. Se tarkoittaa lunastusta: tunnistetaan johtaja, vedetään luut kasaan, nostetaan, siivotaan ja annetaan koti. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskoivat hänen nimeensä" (Joh. 1:12). Hetkinen, juurihan todettiin että vapautta on se että voimme tehdä mitä haluamme? No baptisti tässä koittaa sanoa, että jos haluamme tehdä mitä jehova ei halua, niin sitten haluamme väärin. 

ellauri277.html on line 474: Dark Knight asettaa valinnan ja vapaan tahdon dilemmoja, joita kannattaa pohtia. Mutta etäisyys Gothamin ja Jerusalemin välillä on huomattava. Batmanin maailmassa valinta on aina pilaantunut, vaivautunut, traaginen ja ehkä jopa absurdi. Vapaassa Siionin maassa sitä vastoin valinta on lahja, adoptio, tunnustus ja yllättävän usein jopa rakkaus. Paizi vapaata rakkautta ja adoptiota ei tarvita kuha kerran vihityt perseet pysyy yhdessä ja jokainen hoitaa oman tonttinsa eikä eroa eikä ehkäise eikä nuohoa vääränmallisia reikiä.  

ellauri277.html on line 481:   Herlinin Sanomien runokriitikot repi pelihousunsa kun ex-kaunoluistelija Kiira Korven eka runokirja Hyppää vaan ilmestyi. Sen iskevin eleginen lyriikka on "Vittusaatanaperkele". Riipaisevammin ei voi uuden vuosituhannen ihmisen ahdistusta enää kuvata. Samoilla sanoilla ilmentää tuntojaan myös S.KARPPI sarjan eeppisen skarppi ja totaalisen tunneköyhä rikosezivä Sofia Karppi. Mitä vittua! Siis mitä vittua sä sanot! "Vittu" on suomalaisten ikivanha pyhä paikka, jossa asustaa salaperäinen karvainen mezän haltija.

ellauri277.html on line 483: Vaan mitä vitusta. Lisääntyminen on yhtä vanhanaikaista kuin tribaali. Leo tarvizee isän, ja Eemil äitykän. Ketkäs siihen paremmin sopivat kuin poliisimurhaajat. Hemmetti että kakaroiden nimetkin pitää olla niin teennäiset. S.KARPPI ei kuole sitten millään, se on sudenkorento. Sudenkorennot elävät pitempään kuin päivänkorennot. Maamiehen mukaan selitys on siinä, että sudenkorentojen uskottiin tuovan onnettomuutta, syövän jyviä tähkäpäistä ja tekevän kaikkea muutakin pahaa. Tähän viittaavat myös sudenkorennon muut murteissa esiintyvät nimitykset kuten pirunpuntari ja pahanhevonen sekä ruotsin trollslända (”muumipeikon värttinä”) ja englannin dragon-fly (”lohikäärmekärpänen”). Kaikilla näillä nimen alkuosilla viitataan hyönteiseen kansanuskomuksissa liitettyyn vaarallisuuteen ja pahansuopuuteen.

ellauri277.html on line 485:   Sofia on kyllä vitun vaarallinen ja pahansuopakin. S.Nurmi vetää huumeita ja wiixeen huumeämmiä. Mixi suomalaisista poliiseista on tullut pahoja? Jari Aarnio kai näytti esimerkkiä. Reinikainen venelakkeineen oli paljon kivempi. No nyt on vedetty läpi kuitenkin koko S.KARPPI sarja, pimeitä kellareita on saatu kurkun täydeltä, ja huonosti motivoituja symbolisia paloittelumurhia plus muita vainaita. Tutustuttu varmaan kaikkiin stadin hylätyihin teollisuusmestoihin, nähty vastenmielisiä "POLIISI" siiroja valtavilla automaattiaseilla tunkeutumassa pahaa-aavistamattomien pahisten kotehin. Kenen mielestä tää voi olla jotain viihdettä? Kai laahuxen jonka oma elämä on totaalisen pimeetä, koska se on syvältä perseestä.

ellauri278.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri278.html on line 44:   Taimen, huudahti Stalin innoissaan. Hei-hei, huopaa siiman suuntaan. Älä anna sen mennä veneen alle. Oh perse, käännä, käännä enemmän. Vasempaan, vasempaan senkin menshevikki! Mutta rähinöinnin päätteexi 3-kiloinen taimen nousi haavissa veneeseen. Stalin oli yhtä hymyä. 
- Jeesuxen äiti ärjäisi Stalin kiihkoissaan. Onpa mahtava kuha! Hän sai haavin kalan pyrstön taaxe ja sitä tietä veneen pohja rytkähti, kun 9-kiloinen kuha rummutti pyrstöllään pohjalautoja. Molotovia vähän hirvitti, mutta Stalin kohotti perämelan ja antoi kuhan niskaan nasakan iskun. Jättikala potki rajusti, värisi, pörhisti selkäevänsä ja oxensi kuollessaan puolenkymmentä kuoretta. - Sehän on lihava kuin Göring, ähkäisi Molotov.

ellauri278.html on line 50: Weikko Huovinen oli valmis hyväxymään suoraviivaisen vahvemman oikeuden rynkästä naapurien tupaan karmit kaulassa, mutta sitä se ei voinut sulattaa että käytetään kieronlaista tykkivenediplomatiaa kuten Virossa. Big fat hairy difference, sanon mä.

ellauri278.html on line 57: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.

ellauri278.html on line 59: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä.   

ellauri278.html on line 66:   Stalin oli hieman keskikorkeampi, rakennettu hyvin suhteellisesti, pidetty suorana, ei kumartunut. En ole koskaan nähnyt hänen punastuvan, hänen ihonsa on maanläheisen harmaa. Kasvot pienillä naarmuilla. Hänen hiuksensa on siististi kammattu taakse, mustat, vahvan harmaat. Silmät ovat harmaanruskeat. Joskus, kun hän halusi, ne olivat ystävälliset, jopa ilman hymyä, mutta hymyillen - kiehtovan hellästi. Joskus vihassa ne lävistävät. Ärsytyksessä kasvoille ilmestyi pieniä punaisia täpliä.

ellauri278.html on line 68: Stalin puhui virheetöntä venäjää, mutta melko huomattavalla kaukasialaisella aksentilla. Ääni on kuuro, kurkkuinen. Gestikulaatio, samoin kuin liikkeet ja kävely ovat maltillisia, eivät impulsiivisia, mutta ilmeisiä. Huomasin Stalinissa sellaisen piirteen: jos asiat etenevät hyvin, hän on vihainen, vaativa ja ankara; kun on ongelmia - vitsailee, nauraa, tulee mukautuvaksi.

ellauri278.html on line 69: Sodan ensimmäisinä kuukausina oli epäonnistumisen vaikutelma, joukkomme vetäytyivät, se oli erittäin vaikeaa kaikille. Stalin ei koskaan näyttänyt siltä, että se oli hänelle vaikeaa. En koskaan huomannut hänessä hämmennystä, päinvastoin, vaikutti siltä, että hänen mielialansa oli iloinen, hänen asenteensa ihmisiin oli suvaitsevainen. Hän ymmärsi ilmeisesti, että tällaisina hetkinä ihmisiä on tuettava, rohkaistava. Valkosuomalaisten kanssa käydyn sodan aikana satuin kuulemaan keskustelun joukkojen ruoasta. Sinä talvena oli poikkeuksellisen kylmä. Stalin oli raivoissaan: - He lähettävät valkoista leipää, makkaraa, kaviaaria eteen. Kuka sitä tarvitsee? Kaikki jäätyy, muuttuu kiveksi. Unohditte yksinkertaiset venäläiset vanikat, jotka tunnettiin Pietari Suuren ajoista lähtien. Kätevää ruokaa sotilaalle missä tahansa kampanjassa, kuumalla ja kylmällä säällä.

ellauri278.html on line 72: Ihmisten kanssa Stalin oli kohtelias, aina "sinutteli". Hän ei koskaan kutsunut ketään nimellä ja isännimellä, vaan toveri sellaisella ja sellaisella. Ainoa minulle tiedossa oleva poikkeus tehtiin sodan ensimmäisten kuukausien kenraalin päällikkölle, iäkkäälle marsalkka Shaposhnikoville, jota Stalin ehkä kunnioittaen ikäänsä (nää, se vaan ei ollut kommunisti) kutsui nimellä ja isännimellä - Boris Mihailovitš. 

ellauri278.html on line 75: Nippu neuvostoroistoja. Boris Mihailovits ylh. oik. 

ellauri278.html on line 77:   Huolimatta taustastaan tsaarin upseerina, Shaposhnikov voitti Stalinin kunnioituksen ja luottamuksen. Ammattiupseerin asemansa vuoksi hän liittyi kommunistiseen puolueeseen vasta vuonna 1939. Tämä on saattanut auttaa häntä välttämään Stalinin epäilyt. Hinta, jonka hän maksoi selviytymisestä puhdistusten aikana, oli yhteistyö Tukhachevskin ja monien muiden kollegoiden tuhoamisessa. Stalin osoitti ihailunsa upseeria kohtaan pitämällä aina kopiota Shaposhnikovin tärkeimmästä teoksesta Mozg Armii (Мозг армии, "Armeijan aivot") (1929) työpöydällään.

ellauri278.html on line 79:   Šapošnikov oli yksi harvoista miehistä , joita Stalin puhutteli hänen kristinimellään ja sukunimellään. Mozg Armii on pysynyt Yleisesikuntaakatemian opetussuunnitelmassa sen julkaisemisesta vuonna 1929. Neuvostoliiton onneksi Shaposhnikovilla oli hieno sotilaallinen mieli ja korkeat hallinnolliset taidot. Hän yhdisti nämä kyvyt asemaansa Stalinin luottamuksessa rakentaakseen uudelleen puna-armeijan johtokaareja puhdistusten jälkeen. Hän sai Gulagilta vapautuksen 4 000 upseerista, jotka katsottiin tarpeellisiksi tätä operaatiota varten. Vuonna 1939 Stalin hyväksyi Šapošnikovin suunnitelman Puna-armeijan voiman nopeasta kasvattamisesta. Vaikka suunnitellut muutokset jäivät kesken akselin hyökkäyksen aikana kesäkuussa 1941, ne olivat edenneet riittävästi pelastaakseen Neuvostoliiton täydelliseltä katastrofilta.

ellauri278.html on line 83: Shaposhnikov suunnitteli Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen vuonna 1939 , mutta oli paljon vähemmän optimistinen sen keston suhteen kuin Stalin ja kampanjan komentaja Kliment Vorošilov . Siitä seurannut talvisota (1939–1940) ei tuottanut välitöntä menestystä, jota neuvostopuoli oli toivonut, ja Shaposhnikov erosi kenraalin päällikön tehtävästä elokuussa 1940 sairauden ja Stalinin kanssa olleiden erimielisyyksien vuoksi. Suomen upseeristo oli ollut tarkoitus lopettaa niskalaukauxella Katyn myöhemmissä toimissa. Niin ei käynyt, kun puna-armeijalle tuli kiire länsirintamalle...

ellauri278.html on line 90: Harvinaisen muistin omaavana hän pystyi lainaamaan suuria kohtia joistakin teoksista lähes sanatarkasti. Kirjoittajista, kuten olen huomannut, Stalin lainasi useimmiten Saltykov-Shchedriniä, Tšehovia, Gogolia sopivissa tapauksissa. Hän koettiin olevan erittäin lukenut mies. Kerran illallisella hän vertasi hyvin osuvasti ja ironisesti Rabelais'n romaanin "Gargantua ja Pantagruel" - 1500-luvun ranskalaisen kirjallisuuden mestariteoksen - sankareihin joitakin moderneja hahmoja. Stalin puhui hyväksyvästi Mine Reedin, Jules Vernen ja Fenimore Cooperin seikkailuromaaneista. Hän muisti että luki lapsuudessa näiden kirjailijoiden kirjoja. Kun kysyin häneltä, miksi näitä kirjailijoita ei juuri nyt julkaistu maassamme, hän vastasi: "Et voi tehdä hallituksen päätöstä jokaisesta pienestä asiasta. Se tässä suunnitelmataloudessa on ongelma."

ellauri278.html on line 94: Johtajan viimeinen rakkaus oli Valentina Istomina. Häntä kutsuttiin "Latushkaksi", mutta muuten hän oli hieno, iloinen ja ystävällinen. Hänellä oli aviomies, mutta kun hän sai työpaikan taloudenhoitajana Stalinin taloon, hän hankki toisen persoonan. Viimeisiin päiviinsä asti hän suostui ottamaan ruokaa ja lääkkeitä vain hiänen käsistään. Ja hän luotti vain hiäneen. Jos hän edes tiesi mitä luotto oli.

ellauri278.html on line 96: Jopi piti lamuutti Verasta, joka toimi sille köksänä, kunnes alkoi epäillä sitäkin ja lähetti sen 10v pakkotyöhön kotikonnuille. Katumapäälle tultuaan lähetti sille kömpelösti voimapaperiin käärimänsä ruokapaketin. Sakari Pälsin koillis-Kamtchatkassa näkemä lamuuttitanssi oli verrattain yksinkertaista ruumiin vääntelemistä puolelle ja toiselle yhteisessä tahdissa. Musiikki se merkillisempää oli. Tanssijat pitivät itse siitä huolen. Ei se

ellauri278.html on line 97: oikeastaan ollut laulua eikä soittoa, ei myöskään rallatusta. Aäni syntyi tanssijain röhistessä kurkkuaan, mikäli voin huomata etupäässä takapiässä sisään henkiessä. Olin välillä erottavinani joitakuita tajuttavia äänteitä, sentapaisia kuin: höö-him, hööhei, hoo-him, haaveli. Sitten taas luulin kuulevani: hinkin.

ellauri278.html on line 100: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut.

ellauri278.html on line 101: A. mitäpä keität, kysyi Stalin. Paistan pottuja ja sianlihaa ja sipulia, sanoi Vera lahjoittaen samalla pääsihteerille puolikuuman lamuuttihymyn. Onko muuta, kysyi Stalin.

ellauri278.html on line 104: Jakovlev kieltää jyrkästi olettamuxet että Jopi köyri alkuperäiskansan keittäjää. Sensijaan hän omalla tavallaan rakasti lamuutin välittömyyttä ja luonnon lapsen raikkautta. Tästä ovat tiettävästi kertoneet useissakin yhteyksissä A. I. Mikojan ja O.V. Kuusinen. Tytön asuessa ensimmäisiä viikkojaan Stalinin datšassa Stalin hämmästeli hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljaisuja, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä. Kun tämä toistui taas muutamana aamuna Stalinin ollessa teepöydässä. Stalin kysyi mitä tyttö oikein kiljui vessassa. Tyttö sanoi hänestä olevan hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa.

ellauri278.html on line 108: Maa nousi mudasta. Se asetettiin lujalle jaloille. Kävi sodan läpi ja selvisi voittajana. Olen yllättynyt happamuudesta, jolla nykynuoret nyt kiroavat Stalinia. Loppujen lopuksi monet ovat syntyneet 91 vuoden jälkeen (oisko kolmannes). Tietämättä koko Stalinin historiaa he kastelevat sekä Stalinia itseään että sitä SUURTA maata virzalla ja loukkauksilla. Kyllä minä mieleni pahoitin.

ellauri278.html on line 117: Etsin pulu ryhmä hauta,

ellauri278.html on line 142: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon.

ellauri278.html on line 146: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri278.html on line 153: Vyshinsky oli Ukrainan puolalainen katolinen mensjevikki, born in Odessa into a Polish Catholic family which later moved to Baku.  A talented student, Andrei Vyshinsky married Kara Mikhailova and became interested in revolutionary ideas. He began attending the Kyiv University in 1901, but was expelled in 1902 for participating in revolutionary activities.

ellauri278.html on line 155: He is known as a state prosecutor of Joseph Stalin's Moscow Trials and in the Nuremberg trials. He was the Soviet Foreign Minister from 1949 to 1953, after having served as Deputy Foreign Minister under Vyacheslav Molotov since 1940. 

ellauri278.html on line 157: Vyshinsky first became a nationally known public figure as a result of the Semenchuk case of 1936. Konstantin Semenchuk was the head of the Glavsevmorput station on Wrangel Island. He was accused of oppressing and starving the local Yupik and of ordering his subordinate, the sledge driver Stepan Startsev, to murder Dr. Nikolai Vulfson, who had attempted to stand up to Semenchuk, on 27 December 1934 (though there were also rumors that Startsev had fallen in love with Vulfson's wife, Dr. Gita Feldman, and killed him out of jealousy). The case came to trial before the Supreme Court of the RSFSR in May 1936; both defendants, attacked by Vyshinsky as "human waste", were found guilty and shot, and "the most publicised result of the trial was the joy of the liberated Eskimos."

ellauri278.html on line 159: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric:

ellauri278.html on line 161: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats!

ellauri278.html on line 163: He often punctuated speeches with phrases like "Dogs of the Fascist bourgeoisie", "mad dogs of Trotskyism", "dregs of society", "decayed people", "terrorist thugs and degenerates", and "accursed vermin". This dehumanization aided in what historian Arkady Vaksberg calls "a hitherto unknown type of trial where there was not the slightest need for evidence: what evidence did you need when you were dealing with 'stinking carrion' and 'mad dogs'."

ellauri278.html on line 165: British diplomat Sir Frank Roberts, who served as British chargé d'affaires in Moscow from February 1945 to October 1947, described him as follows:

ellauri278.html on line 167: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov.

ellauri278.html on line 169: Lenin taught us that "there has never been a single deep and mighty popular movement in history without filthy scum."  Comrade Stalin warned us that 

ellauri278.html on line 171: We must bear in mind that the growth of the power of the Soviet state will increase the resistance of the last remnants of the dying classes. It is precisely because they are dying, and living their last days that they will pass from one form of attack to another, to sharper forms of attack, appealing to the backward strata of the population, and mobilizing them against the Soviet power. There is no foul lie or slander that these 'have-beens' would not use against the Soviet power and around which they would not try to mobilize the backward elements. This may give ground for the revival of the activities of the defeated groups of the old counter-revolutionary parties: the Socialist-Revolutionaries, the Mensheviks (glup), the bourgeois Malo-Russian nationalists (double glup) in the centre and in the outlying regions; it may give grounds also for the revival of the activities of the fragments of counter-revolutionary opposition elements from among the Trotskyites and the Right deviationists. Of course, there is nothing terrible in this. But we must bear all this in mind if we want to put an end to these elements quickly and without great loss."

ellauri278.html on line 179: 
Stalin oli pieni mies. Stalin oli ehkä "terästä", mutta hän ei ollut kovin pitkä. 170-senttisenä hän oli Winston Churchillin mittainen mutta 2 senttiä pidempi kuin ranskalainen kollegansa Napoleon tai italialainen kollegansa Mussolini. (höh? toisen lähteen mukaan Stalin oli vaan 165? Mitä tässä uskoa? Tän mukaan Stalin oli yhtä pitkänhuiskea kuin Putin? Onkohan tää kaikki muukin ihan huuhaata.) 

ellauri278.html on line 180: 
hamainen. Lapsena hän oli sairastanut ankaran isorokon, joka oli jättänyt etenkin hänen kasvoihinsa rumia arpia. Siksi hän pyysi aina, että hänen valokuvansa kehittämisen jälkeen retusoitiin eli niistä korjailtiin ihon virheitä.

ellauri278.html on line 182: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?

ellauri278.html on line 183: Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Vuonna 1945 ja 1948 Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, mutta hän ei koskaan saanut palkintoa. Kummallakin kerralla hän sai ehdokkuuden toimistaan natsi-Saksan kaatamiseksi. Nimitykset tapahtuivat aikana, jolloin Stalinin sotarikosten laajuutta ei ollut vielä tajuttu. 

ellauri278.html on line 185: 
Pelko koitui Stalinin kuolemaksi. Stalin kuoli 73-vuotiaana 5. maaliskuuta 1953. Hänen kuolemaansa edeltäneiden päivien tapahtumat ovat jääneet epäselviksi. Syötyään päivällistä 1. maaliskuuta Stalin saapui kotiin myöhään yöllä ja paneutui levolle. Aamulla hän ei tullut ulos makuuhuoneestaan. Vartijat ihmettelivät Stalinin käytöstä, mutta he eivät tehneet mitään. He olivat saaneet ankaran käskyn olla koskaan häiritsemättä Stalinia tämän yksityistiloissa, ja he pelkäsivät niin kovasti, etteivät uskaltaneet lähteä tutkimaan asiaa. Myöhään illalla havaittiin, että Stalin oli saanut sairaskohtauksen. Lääkärit saapuivat paikalle vasta seuraavana aamuna, ja he totesivat, että Stalinilla oli aivoverenvuoto. Hän kuoli kaksi päivää myöhemmin. Parempi niin.

ellauri278.html on line 190: Chicherin and Litvinov were temperamental opposites and became rivals. Chicherin had a cultivated, polished personal style but held strongly anti-Western opinions. He sought to hold Soviet Russia aloof from diplomatic deal-making with capitalist powers.

ellauri278.html on line 194:   In 1904, Chicherin inherited the estate of his famous uncle in Tambov Governorate and became very wealthy. He immediately used his new fortune to support revolutionary activities in the runup to the Russian Revolution of 1905 and was forced to flee abroad to avoid arrest late in that year. He spent the next 13 years in London, Paris and Berlin, where he joined the Menshevik faction of the Russian Social Democratic Labor Party and was active in emigre politics. In Imperial Germany, he underwent medical treatment in attempts to cure his homosexuality.

ellauri278.html on line 196:   Chicherin followed a pro-German foreign policy in line with his anti-British attitudes, which he had developed during his time in the Foreign Ministry, when Britain was blocking Russian expansion in Asia. Chicherin is thought to have had more phone conversations with Lenin than anyone else. When Joseph Stalin replaced Lenin in 1924, Chicherin remained foreign minister, and Stalin valued his opinions.

ellauri278.html on line 200:   Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death.

ellauri278.html on line 208:   In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910.

ellauri278.html on line 212:   In January 1918, Litvinov addressed the Labour Party Conference, praising the achievements of the Revolution. Alexander Kerensky, the leader of the democratic Russian Provisional Government that had replaced the Tsar and was overthrown by Lenin, was welcomed by the British government on a visit to London and also addressed the Labour Party Conference, criticising the dictatorship of Lenin’s government. Litvinov replied to Kerensky in the left-wing English press, criticising him as being supported by foreign powers and intending to restore capitalism. Later in 1918, the British government arrested Litvinov, ostensibly for having addressed public gatherings held in opposition to British intervention in the ongoing Russian Civil War.

ellauri278.html on line 214:   In February 1921, the Soviet government was approached by the government of the unilaterally declared Irish Republic in Dublin with proposals for a treaty of mutual recognition and assistance. Despairing of early American recognition for the Irish Republic, President of the Dáil Éireann Éamon De Valera had redirected his envoy Patrick McCartan from Washington to Moscow. McCartan may have assumed Litvinov, with his Irish experience, would be a ready ally. Litvinov, however, told McCarten the Soviet priority was a trade agreement with the UK.

ellauri278.html on line 216:   On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939.

ellauri278.html on line 224:   In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.

ellauri278.html on line 226: After the 1938 Munich Agreement, German state media derided Maxim Litvinov for his Jewish ancestry, referring to him as "Finkelstein-Litvinov". The Munich Agreement (Czech: Mnichovská dohoda; Slovak: Mníchovská dohoda; German: Münchner Abkommen) was an agreement concluded at Munich on 30 September 1938, by Nazi Germany, the United Kingdom, France, and Italy. The agreement provided for the German annexation of land on the border between Czechoslovakia and Germany called the Sudetenland, where more than three million people, mainly ethnic Germans, lived. The pact is also known in "some areas" as the Munich Betrayal (Czech: Mnichovská zrada; Slovak: Mníchovská zrada), because of a previous 1924 alliance agreement and a 1925 military pact between France and the Czechoslovak Republic. 

ellauri278.html on line 227: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.

ellauri278.html on line 229:   On 30 September, Czechoslovakia yielded to the combination of military pressure by Germany, Poland, and Hungary, and diplomatic pressure by the United Kingdom and France, and agreed to give up territory to Germany on Munich terms. Then, on 1 October, Czechoslovakia also accepted Polish territorial demands. Much of Europe celebrated the Munich Agreement, as they considered it a way to prevent a major war on the continent. Adolf Hitler announced that it was his last territorial claim in Northern Europe. Today, the Munich Agreement is widely regarded as a failed act of appeasement, and the term has become a byword for the futility of appeasing expansionist totalitarian states.

ellauri278.html on line 231:   On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.

ellauri278.html on line 233:   Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".

ellauri278.html on line 236: Molotov-Ribbentrop sopimuxen allekirjoitus. Toinen vas. marsalkka Shaposhnikov.

ellauri278.html on line 238:   Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.

ellauri278.html on line 240:   The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.

ellauri278.html on line 242:   The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."

ellauri278.html on line 244:   Given Litvinov´s prior attempts to create an anti-fascist coalition, association with the doctrine of collective security with France and Britain, and pro-Western orientation by Kremlin standards, his dismissal indicated the existence of a Soviet option of rapprochement with Germany. Molotov´s appointment was a signal to Germany the USSR would negotiate. The dismissal also signaled to France and Britain the existence of a potential negotiation option with Germany. One British official wrote Litvinov´s disappearance meant the loss of an admirable technician or shock-absorber, while Molotov´s modus operandi was "more truly Bolshevik than diplomatic or cosmopolitan".

ellauri278.html on line 248:   In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow  and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs.

ellauri278.html on line 250:   1941 Litvinov was definitively given the sack. LItvinov was livid. Stalin rejected everything Litvinov had said. When Stalin stopped speaking, Litvinov asked: "Does that mean you consider me an enemy of the people?" Stalin answered: "We do not consider you an enemy of the people, but too honest a revolutionary".

ellauri278.html on line 252:   Even to Litvinov, the German invasion of the Soviet Union was a surprise; he did not believe Hitler would risk embarking on a second front at this stage of the war. Churchill informed the world Hitler´s actions were not a surprise to him, and that a victory over the USSR by Hitler would be a catastrophe for the British Empire.

ellauri278.html on line 254:   Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington."

ellauri278.html on line 256:   Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace".

ellauri278.html on line 258:   The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.

ellauri278.html on line 260:   After returning to Soviet Union, Litvinov became deputy minister for foreign affairs. He was dismissed from his post after an interview given to Richard C. Hottelet on 18 June 1946 in which he said a war between the West and the Soviet Union was inevitable.

ellauri278.html on line 262:   Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972.

ellauri278.html on line 264: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.

ellauri278.html on line 266: Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (ven. Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов; 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti. Hänet tunnetaan erityisesti natsi-Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kanssa vuonna 1939 allekirjoittamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena. Molotov oli Aleksandra Kollontain ohella ainoita bolševikkien johtohahmoja, joka selvisi hengissä Stalinin vainoista. Niin ja (ehkä) Litvinov.

ellauri278.html on line 268:   Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921.

ellauri278.html on line 273:   Joulukuusta 1930 toukokuuhun 1941 Molotov oli kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) puhemies eli Neuvostoliiton hallituksen pääministeri. Ukrainan suurten katovuosien aikana 1932–1933 Molotov oli viljatoimitusten erikoiskomission johtaja Ukrainassa. Huolimatta nälänhädästä, johon jopa kolmen miljoonan ukrainalaisen arvioidaan kuolleen (holodomor), hänen onnistui kerätä nälkää kärsivältä alueelta 4,2 miljoonaa tonnia viljaa 4,6 miljoonan tonnin tavoitteesta pois kuljetettavaksi (minne?).

ellauri278.html on line 285: Molotovin sallittiin liittyä puolueeseen jälleen 1984, tosin vain hypnoottisella eleellä. Hän kuoli 96-vuotiaana Moskovassa 8. marraskuuta 1986 viimeisenä merkittävänä Venäjän vallankumoukseen 1917 osallistuneena hahmona. Hänet haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa.

ellauri278.html on line 287: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.”  Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä. 

ellauri278.html on line 292:   Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä. 

ellauri278.html on line 296: Ala-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Cottbus, Eisenhüttenstadt, Guben, Forst, Luckau, Finsterwalde, Senftenberg, Spremberg, Bad Muskau, Puolan puolella sijaitseva Żary, Vetschau, Lübben ja Lübbenau sekä länsilaidalla Herzberg. Ylä-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Bautzen, Görlitz, Lubań, Zittau, Löbau ja Kamenz sekä Niesky, Hoyerswerda ja Weißwasser. Cottbus on koko Lausitzin alueen väestöllisesti suurin kaupunki. Bautzen on historiallisesti Ylä-Lausitzin pääkaupunki ja Luckau Ala-Lausitzin. 

ellauri278.html on line 298:   Alue on aivan hirveen näköinen, täynnä soita, lämpäreitä, hiilikaivoxia tai paremminkin avolouhoxia. Vanhat harppisakut ylpeilevät vielä sillä että kaivoivat sieltä aivan vitusti hiiltä ja pilasivat sillä koko planeetan. Jälellä on enää köyhiä maajusseja, mainoslehden jakajia, huumehörhöjä ja korruptoituneita skoudeja. Kellonvalaja Godunov oli vihannut kommunisteja koko ikänsä mutta nyt kun raha on ruotelissa... (SSH! Älä jatka!) Aivan hirveetä. Tollastako elämä on 21. vuosisadan heeboille? Ei käy kyllä kateexi. Niiden pitäis ryhdistäytyä ja aloittaa kommunismi uudestaan aivan alusta. 

ellauri278.html on line 300:   Huomaatte yhden jutun: termiittiapinoillakin alueet joista kärhämöidään useiten on kaikista surkeimmat habitaatit parempien habitaattien rajaseuduilla, tollasia Oder-Neisse linjoja, soita, vuoristoja, aavikoita, missä kieli, kulttuuri ja uskonto sekoittuvat koska mikään niistä ei ole siellä enää elinkelpoinen. Samat seudut mihin villi§elukatkin ajetaan paremmilta mailta kyhjöttämään niille sopimattomiin reservaatteihin. Niihin on kiva sijoittaa näitä nuaar-skoudesarjoja, karseet kulissit on näät siellä valmiina. Me mentiin autolla siitä aika läheltä Dresdenistä Puolan puolelle. 

ellauri278.html on line 308:   Katyn  on kylä Smolenskin alueella Venäjällä, noin 23 km länteen nykyisestä Smolenskin keskustasta. Katynin maaseudun hallinnollinen keskus. Samanniminen rautatieasema Moskovan rautateiden Smolenskin suunnassa. Nimen alkuperästä on kolme versiota:

ellauri278.html on line 312: Keep rollin´, rollin´, rollin´ Though the streams are swollen Keep them dogies rollin´, rawhide Through rain and wind and weather Hell bent for leather Wishin´ my gal was by my side All the things...  Written by: Dimitri Tiomkin, Ned Washington Album: Hell Bent For Leather! Released: 1961. See also: Limp bizkit (USA, Hungary). Itäblokin amerikkalaistuminen oli vuosituhannen vaihtuessa pitkällä, eikä ihme, Stalinkin lemppareita oli länkkärit.

ellauri278.html on line 314: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri278.html on line 315: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri278.html on line 316: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri278.html on line 318:     Vanhasta venäläisestä kat, katun (leirintäpaikka, leiri, leiri).

ellauri278.html on line 320:     Valkovenäjän ja ukrainan kielestä kat (teloittaja): puolaksi "Katyn" on teloituspaikka. (Smolenskin maat olivat Kansainyhteisön hallinnassa vuosina 1618-1667.)

ellauri278.html on line 324:   Rawhide is an American Western TV series starring Eric Fleming and Clint Eastwood. The show aired for eight seasons on the CBS network on Friday nights, from January 9, 1959, to September 3, 1965, before moving to Tuesday nights from September 14, 1965, until December 7, 1965, with a total of 217 black-and-white episodes. The series was produced and sometimes directed by Charles Marquis Warren, who also produced early episodes of Gunsmoke. The show is fondly remembered by many for its theme, "Rawhide".

ellauri278.html on line 326: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse]. 

ellauri278.html on line 328:   12 km Katynista itään, Dneprin oikeaa rantaa pitkin, sijaitsee yksi Venäjän suurimmista arkeologisista komplekseista - Gnezdovo, joka sisältää kaksi asutusta ja yli kymmenen hautakumpua (useita tuhansia hautoja). Kaikki muistomerkit kuuluvat IX - XI vuosisadoille.

ellauri278.html on line 329: Katynista kaakkoon on Katynin metsä, joka sijaitsee lähellä Gnezdovon kylää ja tunnetaan yhtenä Katynin joukkomurhan paikasta  - vangittujen puolalaisten upseerien ja Neuvostoliiton kansalaisten joukkoteloitukset ja hautaukset.

ellauri278.html on line 337: Neuvostopropaganda käytti jonkun typerän "luokkasodan" retoriikkaa vetoaen vallankumouksen ja sisällissodan parhaisiin perinteisiin. Komentaja Tymoshenkon vetoomus puolalaisille sotilaille kehotti heitä tappamaan upseerinsa: "Lupseerit ajavat teidät järjettömään teurastukseen. He vihaavat sinua ja perhettäsi. Älä luota upseereihisi. Upseerit ja kenraalit ovat vihollisesi, he haluavat sinun kuolevan! Sotilaat - lyö upseerit ja kenraalit! Älä tottele upseerisi käskyjä. Aja heidät pois maastasi." Ihan hyviä ohjeita, oli maa mikä tahansa. Kun älymystöpolakit eivät älynneet tehdä sitä ize, neuvostolaiset hoiti homman jezulleen.

ellauri278.html on line 339: Neuvostoliiton NKVD:n sotavankien leireillä sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän läntisten alueiden vankiloissa suuri joukko Puolan armeijan entisiä upseereita, Puolan poliisin ja tiedustelupalvelujen entisiä työntekijöitä, Puolan jäseniä. Tällä hetkellä pidätetään kansallismielisiä vastavallankumouksellisia puolueita, avointen vastavallankumouksellisten kapinallisten järjestöjen jäseniä, loikkareita jne., he ovat neuvostovallan vannottuja vihollisia, täynnä vihaa neuvostojärjestelmää kohtaan.

ellauri278.html on line 342: Sotavankitapaukset leireillä - 14 700 ihmistä entisiä puolalaisia upseereita, virkamiehiä, vuokranantajaa, poliiseja, tiedusteluviranomaisia, santarmeja, piirittäjiä ja vanginvartijoita sekä tapaukset pidätettyinä ja vankiloissa Ukrainan ja Valko-Venäjän länsialueilla. Määrä 11 000 ihmistä on erilaisten vastavallankumouksellisten vakoilu- ja sabotaasijärjestöjen jäseniä, entisiä maanomistajia, valmistajia, entisiä puolalaisia upseereita, virkamiehiä ja loikkareita  - harkitaan erityisessä järjestyksessä, ja heihin sovelletaan kuolemanrangaistusta - niskalaukaus. Toteutus: elämän riistäminen ammuksella (kuolema voi tapahtua verenhukan, sydämen  tai suurten verisuonten repeämän tai keuhkojen repeämän vuoksi ). Voidaan käyttää näppärästi kuolemanrangaistuksena.

ellauri278.html on line 348: 21. huhtikuuta. Vankila-autojen nousu ja valmistautuminen lähtöön. Meitä kuljetetaan jonnekin autoissa. Mitä seuraavaksi? Päivä alkaa oudosti aamunkoitteessa. Kuljetus laatikoissa "varis" (pelottava). Meidät tuotiin jonnekin metsään, se näyttää kesämökiltä. Perusteellinen haku. He olivat kiinnostuneita vihkisormuksestani, he ottivat pois ruplaa, vyön, kynäveitsen, kellon, joka näytti 6:30 ...

ellauri278.html on line 350: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta.

ellauri278.html on line 354: Teloitettujen joukossa oli sekä uraupseereja (mukaan lukien kapteeni Jakub Wajda, joka teloitettiin Harkovissa, kuuluisan elokuvaohjaajan Andrzej Wajdan isä ), että sodan ajan upseereja - mobilisoituja lakimiehiä, toimittajia, insinöörejä, opettajia, lääkäreitä jne. mukaan lukien yliopiston professorit, joita oli Kozelskyn leirissä, tosin vain vaivaiset 20 henkilöä. Julkkiximpia teloitusten uhreja olivat Katynissa teloitettu naislentäjä Yanina Levandowska ja Kharkovissa teloitetut kenraalit Stanislav Haller, Budyonnyn voittaja vuonna 1920, Brestin jyräyxen puolustuspäällikkö Konstantin Plisovsky ja joku puolustuspäällikkö. On huomionarvoista, että Lvovin varuskunta antautui puna-armeijalle vapaan ulkomaanmatkan ehdolla.

ellauri278.html on line 364: Prof. Orshosh ruumiinavauksessa. Lähistöllä ovat prof. Markov (Bulgaria) ja prof. Arno Saxen (Suomi, verikauhassa). Professori F. Orshoshin käyttämä kallon tilan mukainen ajoitusmenetelmä ei löytänyt riittävää myöhempää vahvistusta lääketieteellisessä käytännössä, mistä prof. Saxen kyllä huomautti.

ellauri278.html on line 366: Helmikuussa 1943 saksalainen kenttäpoliisi alkoi paikallisten asukkaiden ohjeiden mukaan tutkia hautauksia; Maaliskuun 29. päivänä kaivaus aloitettiin, ja 13. huhtikuuta Berliinin radioviestillä ilmoitettiin virallisesti NKVD:n ampumien puolalaisten upseerien hautauspaikkojen löytymisestä. Tämä oli Goebbelsin henkilökohtaisesti ohjaaman meluisan propagandakampanjan alku, ja Moskova yritti vastata siihen julkaisemalla Sovinformburon raportin 16. huhtikuuta otsikolla "Saksalaisten fasististen teloittajien ilkeät keksinnöt", jossa se syytti saksalaisia provokaatiosta ja väitti, että uhrit olivat kesällä 1941 Smolenskin länsipuolella rakennustöissä ja saksalaiset vangitsivat heidät ja ampuivat.

ellauri278.html on line 368: Komission havaintojen mukaan puolalaiset tapettiin huhti-toukokuussa 1940. Huolimatta luotien saksalaisesta alkuperästä, jonka saksalaiset, kuten raportissa todettiin, yrittivät piilottaa kaikin mahdollisin tavoin, PKK:lla ei ollut epäilystäkään NKVD:n syyllisyydestä: "ja NKVD:n luotettujen työntekijöiden, Katynin rikoksen tekijöillä saattoi olla mitä tahansa alkuperää olevia aseita", puolalaiset huomauttivat.

ellauri278.html on line 372:   Merkulov-Kruglov- ja Burdenko-komission työskentelyn aikana osa puolalaisista haudoista (mukaan lukien kenraalien yksittäishaudat ja ennen kaikkea hauta nro 8, jota saksalaiset eivät kaivanneet juurikaan) tuhoutui; Burdenko takavarikoi osan kalloista "kokoelmaa varten", ja meikatut jäännökset heitettiin häiriintyneinä tienoheen.

ellauri278.html on line 374: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava".

ellauri278.html on line 376: Oikeudenkäynnissä Bazilevski toisti NKVD-NKGB-komissiossa ja sitten ulkomaisille toimittajille Burdenko-komission antaman todistuksen, erityisesti toteamalla, että Burgomestari Menshagin väitti kertoneensa hänelle saksalaisten puolalaisten teloituksesta; Menshagin itse kutsuu tätä muistelmissaan valheeksi.

ellauri278.html on line 382: Harkovilainen nuorisolehti Novaja Smena julkaisi 3. maaliskuuta 1990 kirjeen mieheltä, joka välitti tutun, NKVD:n kuljettajan, sanat, että hän vei ruumiita ennen sotaa Pjatikhatkiin. Tämä oli vain muodollinen "paljastaminen" paikallisten asukkaiden hyvin tuntemasta "salaisuudesta", sillä jo vuonna 1969 Pyatikhatkin koululaiset löysivät metsästä puolalaisten upseerien haudat ja alkoivat metsästää niissä olevia "matkamuistoja" (sotilainappeja), arvomerkit jne.), mikä aiheutti viranomaisten yritykset luokitella ja tuhota haudat uudelleen; tästä jäi kuitenkin muisti, ja vuoden 1989 lopulla KGB:n sisäisessä kirjeenvaihdossa todettiin huolestuneena, että " epävirallisilla on luotettavaa tietoa tästä asiasta" ja he käyttävät sitä neuvostoviranomaisten "hyökkäämiseen".

ellauri278.html on line 388: Moskovan Khamovnichesky-tuomioistuin hylkäsi 24. lokakuuta 2008 teloitettujen upseerien omaisten valituksen GVP:n kieltäytymisestä antamasta poliittista kuntoutusta kuolleille.

ellauri278.html on line 390: Venäjän presidentin ja pääministerin asemassa oleva V. V. Putin antoi useita lausuntoja, joissa tuomitsi Katynin verilöylyn stalinistisen hallinnon rikokseksi ja ilmaisi samalla "henkilökohtaisen mielipiteensä", että teloitus oli Stalinin kosto tappiosta Neuvostoliiton ja Puolan sodasta (1920), johon hän (Stalin, ei Putin) osallistui henkilökohtaisesti Lounaisrintaman vallankumouksellisen sotilasneuvoston jäsenenä. Presidentti D. A. Medvedev antoi samanlaisia lausuntoja vaatien lisätutkimuksia ja korostaen Venäjän kannan muuttumattomuutta.

ellauri278.html on line 393: "Yritykset kyseenalaistaa nämä asiakirjat ja väittää, että joku on väärentänyt ne, eivät yksinkertaisesti ole vakavia. Tämän tekevät ne, jotka yrittävät kalkita Stalinin tietyllä ajanjaksolla maassamme luoman hallinnon luonnetta."

ellauri278.html on line 395: Vuonna 2011 Venäjän viranomaiset ilmoittivat olevansa valmiita harkitsemaan kysymystä teloituksen uhrien kuntouttamisesta. 2000-luvulla ja varsinkin 2010-luvulla neuvostoversiota puoltavat äänet kuuluivat jälleen Venäjän historiallisessa yhteisössä. Kielteiset kriitikot huomauttavat, että he eivät julkaisuissaan pysähdy suoranaisiin valheisiin vaan turvautuvat pitkään kiistettyjen lausuntojen toistamiseen, luottaen lukijoiden tietämättömyyteen.

ellauri278.html on line 397: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa.

ellauri278.html on line 401: 24. kesäkuuta 2022 ilmestyi tieto, että Puolan lippu poistettiin Katynin muistomerkkikompleksista. Katynin hallinto vahvisti, että 24. kesäkuuta "Puolan lipun puuttuminen havaittiin", mutta ohjasi muut toimittajien kysymykset Venäjän nykyhistorian museoon, jolle muistomerkki kuuluu. Smolenskin pormestari Andrei Borisov sanoi, että päätöksen teki kulttuuriministeriö. Ukrainan lippuakaan ei ole näkynyt.

ellauri278.html on line 413:   Myöhemmin puolueeseen liittyi myös konnamainen liikemies Konstantin Päts. Maaorava Liitistä tuli vuonna 1917 valittujen Viron maapäivien suurin puolue sen saatua 13 edustajaa 62:sta. Päts ja hänen puolueensa olivat johtavassa asemassa Viron itsenäistymisen jälkeen asetetussa väliaikaisessa hallituksessa, joka joutui toimimaan maan alla vuoden 1918 saksalaismiehityksen aikana. Osa puolueesta kannatti yhteistyötä saksalaisten kanssa, joten miehitysviranomaiset suosivat puoluetta ja sallivat sen järjestää puoluekokouksensa. Puolue alkoi saksalaismiehityksen aikana julkaista Maaliit-lehteä, jonka päätoimittaja Oskar Rütli kuului yhteistoimintalinjan kannattajiin.

ellauri278.html on line 423:   Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.

ellauri278.html on line 425: Virossa pidettiin elokuun 1932 ja lokakuun 1933 välisenä aikana kolme kansanäänestystä. Kaikki ehdotukset ajoivat vahvaa toimeenpanovaltaa, ja ne erosivat toisistaan vain hieman. Kahta ensimmäistä ehdotti eduskunta ja kolmatta äärioikeistolaiset vapsit. Vapsien ehdotus sai lähes 73 % kannatuksen. Hyväksytyssä ehdotuksessa oli uudella valtionpäämiehellä oikeus antaa itsenäisesti lakeja asetuksiaselvennä ”valtion pakottavissa hätätilanteissa”. Käytännössä valtionpäämies siis saattoi hallita maata myös ilman eduskuntaa.

ellauri278.html on line 427: Uusi perustuslaki tuli voimaan 24. tammikuuta 1934. Samaan aikaan Päts toimi riigifüürerinä. Seuraavaksi oli edessä presidentin- ja eduskuntavaalit. Vapsit saavuttivat vaalivoiton kunnallisvaaleissa. Osassa suurista kaupungeista he saivat yli puolet annetuista äänistä. Presidenttiehdokkaiden asettamisen yhteydessä vapsien ehdokas Andres Larka otti pitkän etumatkan muihin ehdokkaisiin, Johan Laidoneriin, Pätsiin ja August Reihin.

ellauri278.html on line 429: Päts teki vallankaappauksen yhdessä kenraali Laidonerin kanssa 12. maaliskuuta 1934. Perusteluna Päts käytti uhkaavaa vapsien valtaannousua. Omien sanojensa mukaan hän pelasti Viron fasismilta. Päts hallitsi Viroa autoritäärisesti ja julisti maahan poikkeustilan, joka jatkui vuoteen 1938 asti, jolloin maalle saatiin uusi perustuslaki. Pätsin valtakaudesta vuosina 1934–1940 käytetään nimitystä vaikeneva aika. Puolueet kiellettiin ja poliitikkoja vangittiin.

ellauri278.html on line 433: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.

ellauri278.html on line 435: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.

ellauri278.html on line 439: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956.  Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina. 

ellauri278.html on line 449:   Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille.

ellauri278.html on line 451: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä.

ellauri278.html on line 453: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it!

ellauri278.html on line 455: Thompsonia käytti varhain Yhdysvaltain merijalkaväki banaanisotien aikana, Yhdysvaltain postitarkastuspalvelu, Irlannin tasavaltalainen armeija, Kiinan tasavaltainen armeija ja FBI Kansas Cityn joukkomurhan jälkisiivouxessa.

ellauri278.html on line 457: Asetta myytiin myös vapaasti jälkitoimituxella suurelle yleisölle. Koska se oli halpa ja saatavilla helposti, Thompsonista tuli pahamaineinen kieltoaikakaudella useiden järjestäytyneen rikollisuuden syndikaattien tunnusaseena Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Se oli tuolloin mediassa yleinen näky, ja sitä käyttivät sekä lainvalvontaviranomaiset että rikolliset. Se mahtui mukavasti viulukoteloon. 

ellauri278.html on line 467: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.

ellauri278.html on line 477: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.

ellauri278.html on line 484: Samalla vihollinen väsyi, tuli epätoivoiseksi sekä kylmissään, nälissään ja peloissaan apaattiseksi. Hienoa! Suomalaiset konepistooliryhmät hyökkäsivät, usein yöllä ja vielä parista eri suunnasta. Epätoivoinen vihollinen ei aina edes tiennyt, mistä hyökättiin, eikä oikein pystynyt vastarintaan. Raatoja tuli tuhansia. Avunhuutoja ja vaikerruxia. 

ellauri278.html on line 488: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt.

ellauri278.html on line 520: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä.

ellauri278.html on line 522: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!

ellauri278.html on line 528: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.

ellauri278.html on line 537: Saksan armeijan valmistautuminen sotaan alkoi elokuussa 1940 salanimellä Friz, ja sitä koordinoi kenraali Friedrich Pauluksen johtama ryhmä syyskuusta alkaen. Hitlerin uuden päämajan Wolfschanzen rakentaminen aloitettiin Itä-Preussiin Rastenburgin kaupungin lähelle. Lopullinen päiväkäsky nro. 21 nimellä operaatio Barbarossa allekirjoitettiin 18. joulukuuta. Sodasta piti tulla lyhyt. Joseph Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa keskustelusta Hitlerin kanssa: ”Vihollinen ajetaan taaksepäin yhdellä tasaisella liikkeellä. Führer arvioi operaatioon kuluvan neljä kuukautta. Minä luulen, että vähemmän. Bolševismi luhistuu kuin korttitalo.”

ellauri278.html on line 539: Suomen ja Saksan koordinoidut toimet ennen operaatio Barbarossaa alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940, ja Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista jo 30. joulukuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä lopulta ennen sodan puhkeamista oli runsaat 40 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua.

ellauri278.html on line 541: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.

ellauri278.html on line 547: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!

ellauri278.html on line 549: Miksi se Hitler hyökkäsi tänä aamuna minun kimppuuni, murisee Stalin. - Mitä se tänne hyökkäsi. Meillähän on hyökkäämättömyyssopimus. Kun kerran minäkään en hyökkää kenenkään toisen maahan, niin miksi sitten Saksa hyökkää tänne.

ellauri278.html on line 550: Stalinin viha nousee. Hän kiertää kehää huoneessaan pitkin, tiikerimäisin, vaanivin askelin.

ellauri278.html on line 551: On se kumma, ettei saa olla omassa maassaan rauhassa, miettii Stalin katkerana. - Aina on joku hyökkäämässä, kuten Suomi Aunukseen 1920 ja sitten Jaappani. Ei koskaan saa olla rauhassa, rauhaa rakastava varsinkaan.

ellauri278.html on line 563: Miksi se Hitler Venäjälle hyökkäsi. Olisi hyökännyt Englantiin. Englantihan oli siltä vielä valloittamatta. Miksi se ei lähtenyt Englannin kimppuun. Sehän oli luvannut valloittaa Englannin. Vuosikauden ovat Englantia pommittaneetkin. Nyt se sõi sanansa. Ja hiton typerästi teki, avasi toisen rintaman ennenkuin edellinen oli hoidettu.

ellauri278.html on line 566: Minua alkaa tosiaankin tympäistä se Hitler, miettii Stalin. Siitä alkaa olla iso haitta.

ellauri278.html on line 567: Stalin (63) kulkee matalin, pitkin, vaanivin askelin. Viha palaa hänen silmissään. Hän päättää käydä ankarin ottein vastarintaan. Hän ei hellittäisi, ennen kuin kansallissosialistit on tuhottu. Kaikki maan voimavarat on otettava militääriseen käyttöön. Jokainen raudannokare on taottava tykeiksi ja panssarivaunuiksi. Hyökkääjä kohtaisi niin päättäväisen vastustajan. etta sen kärki taittuisi.

ellauri278.html on line 569: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen.

ellauri278.html on line 575:     Stalin ottaa seinältä naulasta Kremlin avainnipun, aukaisee narisevan oven ja työntyy mukulakiviselle pihalle. Juurevasti hän kävelee Kremlin pihan poikki, menee holvikäytävään ja kalistelee avainnippua. Kesäaamun aurinko kuparoi Vasili Autuaan kirkon kupolia, kun Stalin ottaa nipusta korttelin pituisen avaimen ja aukaisee kokoushuoneen oven. Sieltäpä Kremlin portin luota jo kävellä leppasevat Timo-senko ja Žukov, ja kauempaa kaikuvat politbyroon jäsenten juoksuaskelet. Kohta lyödään lukkoon puolustussuunnitelma, kohta aletaan takoa kahletta Saksan mulkkuun. Sillä sotahan tästä syntyy, oikea kunnon sota. Apinoiden sota.

ellauri279.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri279.html on line 43:   Kylä kirjan päähenkilöiden pitää olla oikeita ihmisiä työn touhussa. Minä en ymmärrä joutilaisuudessa huokailevia tyhjanpäiväisiä ihmisiä, jotka valittavat mitättömiä vastuksia. He ovat, elävät ylellisyydessä ja pohtivat joutavia. Tyypillinen esimerkki on yläluokan kapitalistinainen, joka ei tiedä mitä tekisi. Siinä akkaraukka tuskailee oman tarkoituksettomuutensa pauloissa, juonittelee, ei edes sänkyään petaa, vaan maalailee ja puuteroi itseään. Ja sitten hän lähtee kaupungille kuin Piki  ja ostaa kaiken maailman rihkamaa ja uusia puseroita komeroonsa, joka jo pullistelee entisistäkin. Ja illalla on kutsuja, joissa samanlaiset suuret mitättömyydet tapaavat toisiaan ja puhuvat mukamas sivistyneesti toisarvoisista asioista. Ja sillä aikaa tavallinen kansa saa raataa ja passata moisia saatanan huithapeleita. Ei, ei, kyllä me Neuvostoliitossa pystymme toki parempaan.

ellauri279.html on line 45:   Enkä minä totta puhuen pidä uudemmasta runoudestakaan, en meikäläisestäkään. Niissä ei ole mitään julistusta, ei mitään ihmistä ylentävää, jalostavaa ja rohkaisevaa, ei mitään kerronnallista juonta tai sankaria. Joku saatanan harittavasilmäinen uninen haaveilijaturpa heittää vain irtonaisia sanoja ilmaan, nakkelee tuulta, tähtiä, mitä lie puun oksia, syytelee holtittomasti yksinäisyyttä, orpouttaan, yötä ja päivää, jotain ruohoja, syksyn autiutta ja kaipuuta vaikka päiväntasaajalle. Mitä siitä syntyy? Valittava, surkeileva kuralollo, kuva avuttomasta hampuusista suoraan sanoen.

ellauri279.html on line 52:   Aleksandr Isajevitš Solženitsyn (ven. Алекса́ндр Иса́евич Солжени́цын; 11. joulukuuta 1918 Kislovodsk – 3. elokuuta 2008 Moskova) oli Sirkan ikäinen punakapinan aikana syntynyt neuvostoliittolainen "matemaatikko", kirjailija ja harrastelijahistorioitsija.

ellauri279.html on line 75: ”Luultavasti kukaan yksityinen ihminen ei Stalinia lukuunottamatta edistänyt yhtä paljon neuvostojärjestelmän hajoamista kuin kirjailija Aleksandr Solženitsyn. ”

ellauri279.html on line 85:   Hänelle myönnettiin vuoden 1970 Nobelin kirjallisuuspalkinto "eettisestä voimasta, jolla hän on harjoittanut venäläisen kirjallisuuden välttämättömiä perinteitä", ja Gulagin saaristo oli erittäin vaikutusvaltainen teos, joka "merkitsi haastetta Neuvostoliiton valtiolle" ja myi kymmeniä miljoonia kopioita.

ellauri279.html on line 93:  Vuonna 1976 hän muutti perheensä kanssa Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi kirjoittamista (venäjäksi).   Solženitsyn eli 17 vuotta maanpaossa lähinnä jenkkilässä. Vuonna 1990, pian ennen Neuvostoliiton hajoamista, hänen kansalaisuutensa palautettiin, ja neljä vuotta myöhemmin hän palasi Venäjälle, jossa hän pysyi kuolemaansa asti vuonna 2008. Häntä kohtaan nostetusta valtiopetossyytteestä luovuttiin vuonna 1991.

ellauri279.html on line 105: Vuonna 2008 Solzhenitsyn ylisti Putinia sanoen, että Venäjä löytää uudelleen, mitä se tarkoitti olla venäläinen. Solzhenitsyn kehui myös Venäjän presidenttiä Dmitri Medvedeviä "mukavaksi nuoreksi mieheksi". Pitämällä aloituspuheen Harvardin yliopistossa vuonna 1978 hän kutsui Yhdysvaltoja "dekristillistetyksi" ja juuttui hurjaan kulutukseen. Amerikkalaiset, hän sanoi, puhuessaan venäjäksi (aika huonon) kääntäjän kautta, kärsivät myös "rohkeuden heikkenemisestä" ja "miehisyyden puutteesta". Harvat olivat valmiita kuolemaan tai järsimään sillinpäitä ihanteidensa puolesta, hän sanoi. Hän tuomitsi myös 1960 -luvun vastakulttuurin siitä, että se pakotti Yhdysvaltain liittohallituksen hyväksymään "hätäisen" antautumisen Vietnamin sodassa. Hän syytti myös länsimaista uutismediaa vasemmistolaisesta puolueellisuudesta, julkkisten yksityisyyden loukkaamisesta ja lukijoidensa "kuolemattomien sielujen" täyttämisestä julkkisjuoruilla ja muulla "turhalla puheella".

ellauri279.html on line 107: Solzhenitsyn suhtautui kriittisesti Naton itälaajentumiseen kohti Venäjän rajoja. Vuonna 2006 Solzhenitsyn syytti Natoa yrityksestä saada Venäjä hallintaansa. Kuka, me? Nyt Nato lähettää panssarivaunuja Ukrainaan pienen mutta rohkean Natoon kuulumattoman Suomen avustuksella.

ellauri279.html on line 109: Vuonna 2006 Der Spiegelin haastattelussa hän totesi: "Tämä oli erityisen tuskallista Ukrainan tapauksessa, maan, jonka läheisyyden Venäjään määrittelevät kirjaimellisesti miljoonat perhesiteet kansojemme keskuudessa, sukulaiset, jotka asuvat eri puolilla kansallista rajaa. Yhdellä iskulla nämä perheet voidaan repiä hajalle uudella jakolinjalla, sotilaallisen blokin rajalla.

ellauri279.html on line 111: Vähän ennen kuolemaansa Solzhenitsyn arvioi Izvestiassa 2. huhtikuuta 2008 julkaistussa haastattelussa, että vaikka Ukrainan nälänhätä oli sekä keinotekoinen että valtion aiheuttama, se ei eronnut Venäjän nälänhädästä vuonna 1921. Solzhenitsyn ilmaisi uskovansa, että molemmat nälänhädät johtuivat bolshevikkiyksiköiden järjestelmällisestä aseellisesta ryöstöstä sekä venäläisten että ukrainalaisten talonpoikien sadoista, jotka olivat politbyroon käskystä tuoda takaisin ruokaa nälkää näkeville kaupunkien väestökeskuksille ja kieltäytyivät ideologisista syistä sallimasta elintarvikkeiden yksityistä myyntiä kaupungeissa tai maksamasta talonpojille vastineeksi takavarikoidusta ruoasta.

ellauri279.html on line 113: Solzhenitsyn väitti lisäksi, että teorian, jonka mukaan holodomor oli kansanmurha, joka muuten vain uhrasi Ukrainan kansan, loivat vuosikymmeniä myöhemmin venäläisvastaiseen äärimmäisen ukrainalaisen nationalismin muotoon uskovat. Solzhenitsyn varoitti myös, että ultranationalistien väitteet olivat vaarassa tulla kiistatta hyväksytyiksi lännessä, koska siellä on laajalle levinnyt pahansuopuus, tietämättömyys ja väärinkäsitys sekä Venäjän että Ukrainan historiasta.

ellauri279.html on line 118: Pavlik repukkaa retuutetaan molemmanmerkkisten propagandapellejen hampaissa kuin takavuosien sidoste-sukkaa. "Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 17. lokakuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 21 muokkausta." sanoo Wikipedia. Muutenkin suht epäluotettavaxi havaittu historioizija Weikko Huovinen esittää Morozovin tapauxen täysin päin persettä, tietysti oikeistonäkökulmasta.

ellauri279.html on line 120:   haya-istoriya-pavlika/">Источник

ellauri279.html on line 132:     Pian Pavelin isä jätti perheensä (vaimo, jolla on neljä lasta) ja alkoi asua naapurissa asuvan naisen - Antonina Amosovan - kanssa. Pavelin opettajan muistojen mukaan hänen isänsä hakkasi säännöllisesti vaimoaan ja lapsiaan sekä ennen perheen jättämistä että sen jälkeen. Isoisä Pavlik vihasi myös miniäänsä, koska hän ei halunnut asua hänen kanssaan samalla maatilalla, vaan vaati jakamista (lisäksi Tatjana Morozova oli "muukalainen", alun perin naapurikylästä). Aleksein (Pavelin veli) mukaan isä "rakasti vain itseään ja vodkaa", hän ei säästänyt vaimoaan ja poikiaan, ei kuten ulkomaalaisia siirtolaisia, joista "hän repi kolme nahkaa sinetillä varustettuja lomakkeita varten". Isän vanhemmat kohtelivat myös isän hylkäämää perhettä kohtalon armoille: ”Isoisä ja isoäiti olivat myös meille pitkään vieraita. Ei koskaan tarjonnut mitään, ei koskaan tervehditty. Isoisä ei antanut pojanpoikansa Danilkan mennä kouluun, kuulimme vain: Vittusaatanaperkele. Pavlikin isoisä Sergei Morozov oli luonteeltaan vaikea, nautti mainetta ja synkkää mainetta kylässä - ennen vallankumousta hän oli santarmi (kyläläisten mukaan hän työskenteli vankilassa valvojana), ja hänen vaimonsa Ksenja oli hevosvaras.

ellauri279.html on line 136:     Pavlik Morozovin opettajan L. P. Isakovan (Veronika Kononenko) mukaan Pavlikin äiti oli "hyvännäköinen ja erittäin ystävällinen henkilö". Poikiensa murhan jälkeen Tatjana Morozova lähti kylästä peläten tapaamista entisen aviomiehensä kanssa, eikä hän monien vuosien ajan uskaltanut käydä kotipaikoissaan. Lopulta, suuren isänmaallisen sodan jälkeen, hän asettui Alupkaanjossa hän asui elinikäisellä valtion eläkkeellä. Pavlikin nuorempi veli Roman, yhden version mukaan, kuoli rintamalla sodan aikana, toisen mukaan hän selvisi, mutta tuli vammautuneeksi ja kuoli pian sen päättymisen jälkeen. Alekseista tuli Morozovien ainoa lapsi, joka meni naimisiin: eri avioliitoista hänellä oli kaksi poikaa - Denis ja Pavel. Eronnut ensimmäisestä vaimostaan, hän muutti äitinsä luo Alupkaan, missä hän yritti olla puhumatta suhteestaan Pavlikin kanssa, ja puhui hänestä vasta 1980-luvun lopulla, kun Pavlikin vainokampanja alkoi Perestroikan huipulla.

ellauri279.html on line 138: Tatjana Morozova kuoli vuonna 1983 Alupkassa. Aleksei kuoli "siellä jossakin" 2000-luvun puolivälissä. Hänen setänsä mukaan nimetty poika Pavel kuoli vuonna 2006. Syyskuun 2. päivänä 1932 Pavel ja hänen nuorempi veljensä Fjodor menivät metsään marjoille, aikoen viettää siellä yön (äitinsä poissa ollessa, joka oli mennyt Tavdaan myymään vasikkaa ). Syyskuun 6. päivänä Dmitri Šatrakov löysi heidän ruumiinsa ja puukon haapametsästä.

ellauri279.html on line 146:     Järjestimme lukusalin, mutta kirjoja ei juuri ollut, ja paikallisia sanomalehtiä tuli hyvin harvoin. Kuvissa Pavlik näyttää nyt eräänlaiselta iskulauseilla täytetyltä pojalta puhtaassa pioneeriunivormussa. Ja köyhyytemme takia hän ei edes ollut nähnyt tällästä vormua.

ellauri279.html on line 149: Syyskuun toisena lähdin Tavdaan, ja 3. päivänä Pavel ja Fjodor menivät metsään marjoille. Palasin 5. päivänä ja huomasin, että Pasha ja Fedya eivät olleet palanneet metsästä. Aloin huolestua ja käännyin poliisin puoleen, joka kokosi ihmiset ja ihmiset menivät metsään etsimään lapsiani. Pian heidät löydettiin kuoliaaksi puukotettuina.

ellauri279.html on line 153: En voi olla huomaamatta, että 6. syyskuuta, kun teurastetut lapseni tuotiin metsästä, isoäiti Aksinya tapasi minut kadulla ja sanoi virnistettynä: "Tatiana, teimme sinulle lihaa, ja nyt sinä syöt sen!". Hei täähän on kuin joku antiikin tarina! Syötetään vanhemmalle lapsesta tehty gulashi.

ellauri279.html on line 155:     Morozov Pavel makasi tieltä 10 metrin etäisyydellä pää itään päin. Hänen päänsä päällä on punainen laukku. Paul sai kohtalokkaan iskun vatsaan. Toinen isku annettiin rintakehään lähellä sydäntä, jonka alla oli hajallaan karpaloita. Pavelin lähellä oli yksi kori, toinen heitettiin sivuun. Hänen paitansa oli repeytynyt kahdesta kohdasta, ja hänen selässään oli purppura veritahra. Hiusten väri - vaaleanruskea, valkoiset kasvot, siniset silmät, auki, suu kiinni. Jalkojen juuressa on kaksi koivua (...) Fjodor Morozovin ruumis oli viidentoista metrin päässä Pavelista suolla ja pienessä haapametsässä. Fedoria puukotettiin tikulla vasempaan temppeliin, hänen oikea poskensa oli tahrattu verellä. Kuolettava isku tehtiin veitsellä vatsaan navan yläpuolella, josta suolet tulivat ulos, ja myös käsi leikattiin veitsellä luuhun asti.

ellauri279.html on line 158: Pavel Morozovilla on yksi pinnallinen haava, jonka mitta on 4 senttimetriä rinnassa oikealta puolelta 5-6 kylkiluiden alueella, toinen pintahaava ylävatsan alueella, kolmas haava vasemmalta puolelta vatsaan, hypokondrium 3 senttimetriä, jonka läpi osa suolista tuli ulos ja neljäs haava oikealta puolelta (pupart ligamentista) 3 senttimetriä, jonka läpi osa suolesta tuli ulos ja kuolema seurasi. Lisäksi vasempaan käteen, peukalon metakarpuksen alle, tehtiin suuri, 6 senttimetriä pitkä haava.

ellauri279.html on line 160:     Pavel ja Fjodor Morozov haudattiin Gerasimovkan hautausmaalle. Hautamäelle asetettiin obeliski punaisella tähdellä ja sen viereen kaivettiin risti, jossa oli merkintä: ”3.9.1932 kaksi Morozov-veljestä, Pavel Trofimovitš, syntynyt vuonna 1918, ja Fjodor Trofimovitš kuolivat pahan miehen pahuxen terävästä veitsestä”.

ellauri279.html on line 168:   Uralin alueoikeuden päätöksellä löydettiin heidän oma isoisänsä Sergei (Trofim Morozovin isä) ja 19-vuotias serkku Danila sekä isoäiti Ksenia (rikoskumppanina) ja Pavelin kummisetä Arseni Kulukanov, joka oli hänen setänsä. syyllinen Pavel Morozovin ja hänen veljensä Fjodorin murhaan (kylän nyrkkinä - murhan alullepanijana ja järjestäjänä). Oikeudenkäynnin jälkeen Arseny Kulukanov ja Danila Morozov ammuttiin, kahdeksankymmentävuotias Sergei ja Ksenia Morozov kuolivat vankilassa. Myös Pavlikin toista setä, Arseni Silin, syytettiin osallisuudesta murhaan, mutta oikeudenkäynnin aikana hänet vapautettiin syytteestä.

ellauri279.html on line 170:     Oikeistosiiven ilmeisesti juutalaisen provokaattori Družnikovin mukaan murha oli seurausta OGPU:n provokaatiosta. Družnikov väittää, että todistamalla isäänsä vastaan Pavlik ansaitsi kylässä "yleistä vihaa"; he alkoivat kutsua häntä "Pashka-kumanistiksi" (kommunistiksi). Družnikov pitää liioiteltuina virallisia väitteitä, joiden mukaan Pavel auttoi aktiivisesti tunnistamaan ”leivänhalaajia”, aseita säilyttäviä, neuvostohallintoa vastaan suunniteltuja rikoksia jne. Kirjoittajan mukaan Pavel ei kyläläisten mukaan ollut mikään "vakava tiedottaja", koska "tiedottaminen on vakavaa työtä, mutta hän oli sellainen, tyhmä, pikkumainen likainen temppu." Družnikovin mukaan murhatapauksessa dokumentoitiin vain kaksi tällaista "irtisanomista".

ellauri279.html on line 174:     Talosta löydettyä veistä, jossa oli veren jälkiä, kutsuttiin murha-aseeksi, mutta Danila teurasti sinä päivänä vasikkaa – kukaan ei tarkistanut kenen veri se oli. Syytetty Pavlik Danilan isoisä, isoäiti, setä ja serkku yritti sanoa, että heitä hakattiin ja kidutettiin. Viattomien ampuminen marraskuussa 1932 oli merkki talonpoikien joukkomurhasta koko maassa.

ellauri279.html on line 176:     Pavelin opettaja Z. A. Kabina oli pöyristynyt. Hän  halusi haastaa Družnikovin kansainväliseen oikeuteen muistojensa vääristämisestä. Veronika Kononenkon julkaisemasta kirjeestä Aleksei Morozovilta, Pavelin veljeltä:

ellauri279.html on line 178:   Millaisen koetuksen he asettivat veljelleni? Se on noloa ja pelottavaa. Veljeäni kutsuttiin lehdessä tiedottajaksi. Valehtele! Pavel taisteli aina avoimesti. Miksi häntä loukataan? Onko perheemme kärsinyt pientä surua? Ketä kiusataan? Kaksi veljestäni tapettiin. Kolmas, Roman, tuli vammaisten eturintamassa, kuoli nuorena. Minua paneteltiin sodan aikana kansan vihollisena. Hän vietti leirillä kymmenen vuotta. Ja sitten he kuntoutuivat. Ja nyt panettelu Pavlikille. Kuinka kestää tämä kaikki? He tuomitsivat minut kidutuksiin pahemmin kuin leireillä. On hyvä, että äitini ei nähnyt näinä päivinä... Kirjoitan, mutta kyyneleet tukehtuvat. Joten näyttää siltä, että Pashka on jälleen puolustuskyvytön tiellä.... "Ogonyok" Korotichin toimittaja radioasemalla "Freedom" sanoi, että veljeni on paskiainen, mikä tarkoittaa äitiäni... Juri Izrailevich Alperovitš-Družnikov työskenteli perheeseemme, joi teetä äitini, joka tunsi myötätuntoa meitä kaikkia kohtaan, ja sitten hän julkaisi Lontoossa inhottavan kirjan - joukon niin inhottavia valheita ja panettelua, että sen lukemisen jälkeen sain toisen sydänkohtauksen. Myös Z. A. Kabina sairastui, hän yritti haastaa tekijän kanteen kansainvälisessä tuomioistuimessa, mutta missä hän on - Alperovich asuu Texasissa ja nauraa - yritä saada hänet, opettajan eläke ei riitä. Lukuja tämän kirjoittajan kirjasta "Pavlik Morozovin taivaaseenastuminen" levittivät monet sanomalehdet ja aikakauslehdet, kukaan ei ota protestejani huomioon, kukaan ei tarvitse totuutta veljestäni... Näyttää siltä, että minulla on vain yksi asia tästä vasemmalle - kastella itseni bensiinillä, ja siinä se!

ellauri279.html on line 181: Pahan Druzhnikovin sanat ovat ristiriidassa Pavelin ensimmäisen opettajan Larisa Pavlovna Isakovan muistelmien kanssa Pavelin pioneerisolmiosta:

ellauri279.html on line 184:   Minulla ei silloin ollut aikaa järjestää pioneeriosastoa Gerasimovkaan, sen loi minun jälkeeni Zoya Kabina. Kerran toin punaisen kravatin Tavdasta, sidoin sen Paveliin, ja hän juoksi iloisena kotiin. Kotona hänen isänsä repäisi hänen solmionsa ja hakkasi häntä kamalasti. Kommuuni romahti, ja mieheni hakattiin puoliksi kuoliaaksi nyrkeillä. Ustinya Potupchik pelasti minut, hän varoitti, että Kulakanov ja hänen komppaniansa tapetaan. Joten luultavasti siitä lähtien, kun Pavlik Kulakanov alkoi vihata, hän liittyi ensimmäisenä pioneerien joukkoon, kun osasto järjestettiin.

ellauri279.html on line 187:   Vuonna 2005 Oxfordin yliopiston professori Catriona Kelly julkaisi kirjan Toveri Pavlik: The Rise and Fall of a Soviet Boy Hero. Kelly väitti seuranneessa kiistassa, että "vaikka OGPU:n toissijaisten tosiseikkojen tukahduttamisesta ja salaamisesta on jälkiä, ei ole mitään syytä uskoa, että murha itse olisi niiden aiheuttama."

ellauri279.html on line 197:     When Yuri joined the faculty of the Department of German and Russian at UCD in January, 1989, none of his colleagues had any idea of the remarkable fifty-five years of his life that had preceded his arrival in Davis. Some of us were aware of the fact that he had been censored for his writing in the Soviet Union, but most, if not all of us, were ignorant of the attack leveled against him in 1974 by the newspaper Izvestiya, which accused him of having slandered the Soviet people, or of his having been removed from the Writers Union of the USSR in 1977 and declared “a traitor to the motherland” for his participation in the Samizdat underground publishing movement. In 1986, he was threatened by the KGB with either incarceration in a prison camp or confinement to a psychiatric ward, where he might well have languished had it not been for the intervention of Western writers such as Kurt Vonnegut and Arthur Miller, as well as, the International PEN-Club. Yuri was banished from his homeland a year later. He became a leading literary figure among Russian émigré writers while in exile, living first in Vienna, and then in Texas, before coming to California.

ellauri279.html on line 199:     In his sensational exposé, Informer 001 or the Myth of Pavlik Morozov, a product of research carried out clandestinely in the Soviet Union between 1980 and 1984, he demolished the long-standing, “official” Soviet version of the young, thirteen-year old “pioneer” (who never was) and communist martyr – designated, in 1934, a Soviet literary hero at the First Congress of Soviet Writers – who had turned in his father to the authorities for treasonable activity. The boy was subsequently murdered, according to the authorities, by members of his own family. The young Pavlik did, in fact, denounce his father, but, as Yuri demonstrates, he appears to have been put up to it by his mother, seeking revenge for her husband’s infidelity. As to who actually killed Pavlik, Yuri establishes that it was certainly not family members who were hauled before a Soviet court and subsequently executed. No less a literary figure than Alexander Solzhenitsyn hailed the publication of the book in 1987, claiming that it was “through books such as this that as many Soviet lies will eventually be told as revealed.”

ellauri279.html on line 203:     Alperovichit näyttää olevan pahempia oikeistojutkuja kuin Suomen oma Ben Zyskovicz. The vast majority of Argentine Jews are descended from immigrants who arrived from Europe. These ashkenazic Jews migrated from small towns or shtetels of Poland, Lithuania, Russia, Germany, Romania or Ukraine, leaving behind most of their Jewish relatives. After two or three generations, those Jewish families lost track of their relatives, having been saved from the war, emigrated to other countries like USA, England or Australia.

ellauri279.html on line 208: Dmitri Mikhailovich Alperovitch (born 1980) is a Russian American think-tank founder, investor, philanthropist, podcast host and former computer security industry executive. He is the chairman of Silverado Policy Accelerator, a geopolitics think-tank in Washington, D.C. and a co-founder and former chief technology officer of CrowdStrike. Alperovitch is a naturalized U.S. citizen born in Russia who came to the United States in 1994 with his family. Following Russian invasion of Ukraine, Alperovitch became the host of Geopolitics Decanted podcast, where he discusses current geopolitical events with militarily experts, historians, economists and political scientists. He is one of the 100 leading global thinkers in foreign policy 2013. Alperovitch even got a nod from President Trump when the leader (erroneously) called out CrowdStrike as “owned by a very rich Ukrainian.” (It’s assumed he was talking about Alperovitch, who is a cofounder and was born in Moscow to Russian parents.)

ellauri279.html on line 213: Jose, justicialist party honcho and governor of Tucuman  was charged by the Public Prosecutor for the complaint of sexual abuse by his niece.

ellauri279.html on line 214: From the return of Perón in 1973 and under the leadership of Isabel Perón, the Justicialist Party was no longer characterized by anti-imperialist and revolutionary tones but by a strong focus on orthodox peronism and anticommunism (of which it became the main bulwark in South America) and the support of economic liberalism.

ellauri279.html on line 221:     Mutta sitten syksyllä 1948 Golda Meir vieraili Neuvostoliitossa. Venäjän juutalaiset olivat olleet liian juhlallisia, liian innostuneita ja osoittaneet liikaa ihailua Israelin pääministeriä kohtaan! Myös Yhdysvallat ja Israel näyttivät tiivistävän ystävyys- ja yhteistyösuhteita. Monilla Venäjän juutalaisilla oli perheitä ja tuttuja Yhdysvalloissa ja lännessä. Ja sitten oli asia juutalaisten antifasistisesta komiteasta (JAC). Monet sen "kosmopoliittisista" jäsenistä olivat matkustaneet laajasti Neuvostoliiton ulkopuolelle, ja vozhd ("suuri johtaja") oli alkanut epäillä tätäkin!

ellauri279.html on line 225:     Yhtäkkiä kaikki juutalaiset olivat mahdollisia pettureita, neuvostovaltion vihollisia, vakoojia Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelun palveluksessa. Stalinin suorasta käskystä JAC:n johtaja Solomon Mikhoels murhattiin Minskissä tammikuussa 1948, ja 12. elokuuta 1952 mennessä käytännössä kaikki JAC:n jäsenet oli pidätetty ja ammuttu.

ellauri279.html on line 227:     Tammikuussa 1949 Neuvostoliiton joukkotiedotusvälineet käynnistivät massiivisen propagandakampanjan "juurettomia kosmopoliitikkoja" vastaan, jotka oli selvästi suunnattu juutalaisille. Marx huomautti tuolloin: "Hitler halusi tuhota meidät fyysisesti, Stalin haluaa tehdä sen hengellisesti." 12. elokuuta 1952 teloitettiin ainakin kolmetoista merkittävää jiddišinkielistä kirjailijaa tapahtumassa, joka tunnetaan nimellä "Murhattujen runoilijoiden yö" ("Ночь казненных поэтов").

ellauri279.html on line 229:     Kuten Talleyrand niin hyvin sanoi, maanpetos on vain ajan kysymys. Ja vuosi 1948 oli se keskeinen vuosi, ei vain Neuvostoliiton juutalaiskysymyksen muotoilulle, vaan myös Stalinin uskolle, että MGB:n vanha kaarti (eli pelätty Neuvostoliiton sortoturvallisuuselin ja KGB:n edeltäjä) ja sen ministeri Viktor S. Abakumoviin ei voitu enää luottaa.

ellauri279.html on line 231: Neuvostoliiton turvallisuuselimet - "Tarjoilijat valkoisissa hansikkaissa, tavalliset tyhmäläiset"!

ellauri279.html on line 235:     Juutalaisten lääkäreiden vastaisen yleissuunnitelman käynnistämisen laukaisee AA Zhdanovin kuolema 31. elokuuta 1948 sydänkohtaukseen. Stalin oli jo eronnut ja salaa häpäissyt Ždanovin, politbyroon johtavan jäsenen ja Suomen kirjallisuuteen perehtyneen kulttuuri- ja taideministerin. Zhdanov oli pudonnut suosiosta, koska hänen poikansa Juri Ždanov, nuori tiedemies, oli avoimesti arvostellut Neuvostoliiton geneetikkoa Trofim D. Lysenkoa, joka oli tuolloin Stalinin suosiossa. "Vozhd" toivoi edelleen, että sarlataani Lysenko lunastaisi lupauksensa tuottaa suuri sato geneettisesti muunnetusta "peruna-tomaatti" -sadosta, joka mullistaisi Neuvostoliiton maatalouden. Lysenko oli vain aikaansa edellä, nythän vihreä vallankumous ja geenimuunnellut lajikkeet ovat toteuttaneet Stalinin haaveet ja Lysenkon suunnitelmat.

ellauri279.html on line 240: Mikhail D. Ryumin oli lyhyt, kaljuuntuva mies, jolla oli tynkä, joka ei välittänyt siitä, että kätensä likaantuvat tai tynkä vertyy kuulusteluissa. Hän oli säilyttänyt työpaikkansa MGB:ssä (josta hänet erotettiin korruption ja epäpätevyyden vuoksi) tuomitsemalla Abakumovin. Tuolla irtisanomisella Ryumin oli toimittanut Stalinille todisteet, joita "vozhd" tarvitsi jatkaakseen salaliittosuunnitelmaansa.

ellauri279.html on line 244:     Riittää, kun sanotaan, että juutalaisten lääkäreiden juoni oli Stalinin keksimä keksintö, joka ei kohdistunut ainoastaan juutalaisten lääkäreitä vastaan, vaan myös venäläistä kansaa vastaan - Stalinin omien taka- ja etupoliittisten syiden vuoksi. Se ei ollut vain antisemitismiä ja vainoharhaisuutta. Stalin oli halunnut päästää valloilleen uuden kauhun vallan Venäjällä ja ehkä jopa aloittaa kolmannen maailmansodan ennen kuin hänen oma terveytensä pettäisi.

ellauri279.html on line 248:     Lisäksi olen havainnut, että mikään kirja ei ole nykyään julkaisukelpoinen ilman pakollista vaatimusta poliittisesta "oikeudenmukaisuudesta", ja siksi pidämme seuraavia lausuntoja ärsyttävinä ja väärässä muuten tahrattomassa ja moraalisessa kirjassa:

ellauri279.html on line 252:     Nämä lausunnot olisi pitänyt jättää pois harhaanjohtavina ja pyrkiessään antamaan moraalista vastaavuutta juutalaisten ahdingolle molemmissa maissa, pieni virhe, mutta siitä nyt vaan oli huomautettava. Kuten kirjoittajat osoittivat, Stalinin johtamaa Neuvostoliittoa ja Dwight D. Eisenhowerin johtamaa Amerikan tasavaltaa  ei voi verrata.

ellauri279.html on line 259:   Voisiko tääkin kirja-arvostelun väsääjä olla sefardi? A submission from Indiana, U.S. says the name Faria means "The one that will create. Jewish families converted to Catholicism avoiding the Inquisition in Portugal and Spain sec XIV-XV" and is of Portuguese origin. Bostonin reformijuutalaisen Temple Israelin vetäjä on muuan Randy Faria.

ellauri279.html on line 265: Mutta hei, helevetti! Eihän siinä ollutkaan enää mikään pelottava despootti, sielujen insinööri ja kommunismin yliarkkitehti, ei mikään agitaattori ja miljoonien ihmisten murhaaja ja pienten kihojen verinen vainooja. Ei mikään kulakkien surma, nepmannien pyöveli, viljan pakko-ottaja, porvareiden leiri-isonen ja tunnoton antisemiitti ja konspiraattori. Nyet, nyt vanha Josip oli vain sairas ukkeli, kelmeän värinen. rokonarpinen. Jalat oli laihat puikot, vaikka nilkat oli turvoksissa. Reidet oli kuihtuneet voimattomiksi, tissit roikkuvat, kylkiluut ponkottivat ja veltto maha oli pullollaan suolikaasua (touché). Ilme oli väsynyt, lopen tympääntynyt. Vain viikset oli vielä tuuheat ja kulmakarvat synkeät.

ellauri279.html on line 269: M.D. Ryuminia esittänyt hassuttelija

ellauri279.html on line 273:   Mihail Ryumin syntyi 1. syyskuuta 1913 keskiluokkaiseen talonpoikaisperheeseen Bolshoe Kabanye kylässä, Kabanje Volostissa, Shadrinsk Uyezdissa, Permin kuvernöörissä, nyt Baturinski Selsovetissa, Shadrinskin alueella, Kurganin alueella. Sisällissodan vuosina Ryuminin perhe tuki valkoisia, myöhemmin Mihail Dmitrievich piilotti tämän seikan.

ellauri279.html on line 277:     Vuonna 1951 hän sai nuhteen tutkintamateriaaleja sisältävän kansion kadottamisesta virallisessa bussissa. Hän myös piilotti johtajilta tosiasioita, jotka vaaransivat hänen sukulaisensa - Ryuminin isä oli Sauli Niinistön kokoluokan nyrkki, hänen veljeään ja sisartaan syytettiin varkaudesta, ja hänen appinsa palveli Kolchakin kanssa sisällissodan aikana.

ellauri279.html on line 281:     17. maaliskuuta 1953 Stalinin kuoleman jälkeen hänet pidätettiin ja pidettiin Lefortovon vankilassa. Kuulusteluissa hän kielsi syytökset vihollisen toiminnasta ja myönsi mielellään yksittäiset virheet. Hän ilmaisi haluavansa työskennellä missä tahansa virassa, jonne puolue lähettää hänet. Beria puhui kahdesti tyngän kanssa. Ensimmäistä kertaa hän rohkaisi Ryuminia, että hän voisi saada anteeksi, jos hän "paljastaa takapuolensa kokonaan". 28. maaliskuuta 1953 käytiin toinen keskustelu, joka päättyi 25 minuutin kuluttua lauseeseen: "Nähdään taas, paizi et sinä minua. Me eliminoimme sinut." Myöhemmin Ryumin alkoi väittää, että häntä vastaan nostivat kanteen "kansan viholliset Beria, Kobulov, Goglidze jaVlodzimirsky, joihin hän sekaantui."

ellauri279.html on line 285:     19. heinäkuuta 1954 Neuvostoliiton PVS vetosi Ryuminiin. M.D. kielsi antamasta anteeksi. Ammuttu 22. heinäkuuta 1954 klo 21.05. Hänen ruumiinsa tuhkattiin samana päivänä kello 10 illalla. Tuhkat haudattiin yhteiseen hautaan "luottamattomille tuhkille" Moskovan uudelle Donskoyn hautausmaalle. Ei talvikunnostettu.

ellauri279.html on line 307: Toiminta tapahtuu Neuvostoliitossa vuonna 1949. Moskovan lähellä sijaitsevassa Marfino sharashkassa vangitut tiedemiehet työskentelevät Stalinin itsensä käskystä - salainen puhelinlaite . Päähenkilö matemaatikko Gleb Nerzhin on vaikean moraalisen valinnan edessä: palvella vihaamaansa hallintoa vai vaihtaa lämpimän sharashkan onnellisuus Gulagin vankilaan.

ellauri279.html on line 308: Toinen tarina on tarina petturi Innokenty Volodinista. Ulkomailla matkustanut diplomaatti, Neuvostoliiton älymystön eliitin edustaja, yrittää välittää Yhdysvaltain suurlähetystölle tietoja Neuvostoliiton tiedusteluagentin yrityksestä saada yhdysvaltalaisten tiedemiesten kehitystä eteenpäin atomipommin tuotannon alalla. Ryuminia esitti hassuttelija Igor Ugolnikov.

ellauri279.html on line 313: Solženitsyn taisteli puna-armeijassa toisessa maailmansodassa. Hän yleni kapteeniksi, ennen kuin hänet pidätettiin helmikuussa 1945 syytettynä neuvostovastaisesta agitaatiosta ja neuvostovastaisen järjestön perustamisen yrityksestä Wormdittissa Itä-Preussissa (nykyisin Orneta Puolassa). Solženitsyniä vastaan esitetty todiste oli hänen "koulutoverilleen" lähettämä kirje, jossa hän käytti viranomaisten mukaan Stalinista epäkunnioittavaa nimitystä ”viiksimies”. Solženitsyn joutui kahdeksaksi vuodeksi työleirille. Eli siis helmikuussa 1945 palvellessaan Itä-Preussissa SMERSH pidätti Solzhenitsynin, koska hän oli kirjoittanut halventavia kommentteja yksityisissä kirjeissä ystävälleen Nikolai Vitkevichille sodan johtamisesta haukkuen Joseph Stalinia, jota hän kutsui nimillä "Khozyain" ("pomo") ja "Balabos" (jiddišin renderointi heprealaisesta baal ha-bayitista "talon mestari"). Tosin hän keskusteli myös saman ystävän kanssa uuden organisaation tarpeesta Neuvostoliiton hallinnon tilalle. Tämän nojalla Solzhenitsyniä syytettiin "Neuvostoliiton vastaisesta propagandasta" Neuvostoliiton rikoslain 58 artiklan 10 kohdan nojalla ja "vihamielisen järjestön perustamisesta" 11 kohdan nojalla. Alexei vankikavereideen ei edes iloinnut kun muut hurrasivat sodan päättymistä Venäjälle suotuisissa merkeissä. 

ellauri279.html on line 318: Rangaistuksen aluksi Solženitsyn oli kahdessa vankilassa Moskovassa. Sitten hänet siirrettiin lähiseudulle ojennustyöleirille, jossa hän kuljetti puutavaraa, ja seuraavaksi toiselle, jota kutsuttiin ”Uudeksi Jerusalemiksi”, jossa hän kaivoi savea. Sieltä hänet vietiin Kazakhstaniin leirille, jota kutsuttiin ”Galogan portiksi”, jossa lapioitiin potaskaa. Eli siis vuonna 1950 Solzhenitsyn lähetettiin poliittisten vankien "erityisleiriin" Ekbatanin kaupunkiin Kazakstaniin. Siellä hän työskenteli kaivosmiehenä, muurarina ja valimon työnjohtajana. Hänen kokemuksensa Ekibastuzissa muodostivat perustan kirjalle Yksi päivä Ivan Denisovichin elämässä.Hän koki moraalisen ja henkisen murtumisen yrittäessään vältellä vartijan vaatimuksia raportoida vankitovereistaan. Hän ei antanut tietoja. Hän viittasi noihin yhdeksään kuukauteen Galogan portissa elämänsä alhaisimpina aikoina. Tulipahan sentään tehtyä rehellistä työtä edes sekin aika. 

ellauri279.html on line 320: Solženitsynin oltua vankina useissa muissa laitoksissa hänet siirrettiin heinäkuussa 1947 Moskovan ulkopuolelle erikoisvankilaan ”Numero kuusitoista”. Tämä oli niin sanottu šaraška, laitos jonne joutuivat korkeasti koulutetut vangit, tiedemiehet, joiden pakkotyöhön kuului pitkälle viety tieteellinen tutkimus. Hänet sijoitettiin sinne matemaattisen lahjakkuutensa takia, jonka ansiosta hän arveli pelastuneensa. Päivisin Solženitsyn työskenteli elektronisen äänentunnistusprojektin parissa, jonka eräs sovellus oli viestien koodaus. Vapaa-aikanaan hän alkoi kirjoittaa itsekseen runoja, luonnostelmia ja kirjojen hahmotelmia. Kokemukset ”Numero kuudessatoista” olivat perusta romaanille Ensimmäinen piiri, joka julkaistiin Neuvostoliitossa vuonna 1968. Solženitsynillä oli taipumusta suorasanaisuuteen, ja se koitui hänen kohtalokseen. Hänen pilkattuaan laitoksen johtajaeverstin tieteellistä työtä ja piirettyä siitä ruman vaikka hauskan pilakuvan hänet karkotettiin kolmeksi vuodeksi kauas Kazakstaniin ojennustyöleirille nimeltä Ekibastuz. Sieltä tuli kimmoke romaanille Ivan Denisovitšin päivä, joka on kuvaus työleirin elämästä.

ellauri279.html on line 324: Karkotuksen jälkeen Solženitsynin onnistui hiljakseen hankkiutua takaisin Moskovaan ja päästä lopulta Lev Kopelevin ansiosta kosketuksiin kirjallisten piirien, erityisesti Novyi mir -kirjallisuuslehteä päätoimittaneen rintamarunoilija Aleksandr Tvardovskin kanssa. Tvardovski oli kiltti maalaismies ja ihanteellinen kommunisti, joka kaikesta sydämestään tuki Nikita Hruštšovin uudistuslinjaa uskoessaan auttavansa uudistuksia julkaisemalla Solženitsynin ensimmäisen leiriaiheisen kertomuksen Ivan Denisovitšin päivä. Julkaisuluvan antoi itse Hruštšov. 1960-luvun alussa ja erityisesti 22. puoluekokouksen jälkeen jatkuva Stalin-kritiikki tulkittiin olojen vapautumiseksi, ja Ivan Denisovitšin päivän julkaisemista pidettiin lopullisena liberalismin voittona.

ellauri279.html on line 326: Tavatessaan myöhemmin kirjailijoita Hruštšov kertoi maaliskuussa 1963 kustantajien saaneen Solženitsynin kirjan julkaisemisen jälkeen tuhansittain samantyyppisiä leirikuvauksia. Mutta tässä vaiheessa oli otetta taas kiristetty, eikä teoksia kustannettu.

ellauri279.html on line 328: Lerppahuulinen Hruštšov, se paxuniskainen jellukka joka otti hassuja kansantanssin askelia ryypätesssä, joutui luopumaan vallasta vuonna 1964. Tämän jälkeen Solženitsyniin kohdistui yhä enenevää arvostelua siksi, että hän vastusti valtion sortopolitiikkaa. Leonid Brežnevin tultua Neuvostoliiton johtoon vuonna 1964 maan virallinen taho alkoi suhtautua Solženitsyniin aiempaa kielteisemmin. Viranomaiset pyrkivät ohjaamaan kirjailijaa ”toverillisessa hengessä oikealle tielle”, sillä he olivat ”syvästi huolestuneita Solženitsynin tulevaisuudesta kirjailijana”. Kun Solženitsyn kuitenkin pysyi vankkumatta omaksumallaan linjalla, hänet erotettiin marraskuussa 1969 (leppoisan Konsta Fedinin toimesta) Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ”neuvostovastaisen toiminnan” vuoksi. Sen jälkeen Solženitsynin kirjoja ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Kaksi hänen 1960-luvun lopulla kirjoittamaansa romaania, Syöpäosasto (1968) ja Ensimmäinen piiri (1969) julkaistiin ulkomailla, ja ne saivat välittömästi suurta huomiota. Neuvostoliitossa ne kuitenkin kiellettiin, mutta ne saivat lukijoita samizdat-kirjallisuutena.

ellauri279.html on line 332: Myöhemmin kirjailijaliiton johto painosti Solženitsyniä katumaan julkisesti vuoden 1967 kirjailijakokoukselle lähettämäänsä kirjettä, jossa hän oli vaatinut sensuurin lopettamista ja joka tunnettiin hyvin lännessä. Julkinen anteeksipyyntö oli Syöpäosaston ja muiden teosten Neuvostoliitossa julkaisemisen ehto. Aleksandr Tvardovski oli sinnikkäästi yrittänyt julkaista Syöpäosaston Novyi Mir -lehdessä. Neuvostoliitosta karkotuksensa jälkeen Solženitsyn kertoi länsimaisille lehtimiehille antamassaan haastattelussa huolehtineensa siitä, että jos hänet olisi vangittu tai surmattu, hänen julkaisemattomat teoksensa olisivat kyllä päässeet julkisuuteen.

ellauri279.html on line 336: Vankileirien saaristo on kolmiosainen teos Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä. Se perustuu Solženitsynin omiin kokemuksiin, 227 vangin todistuksiin ja Solženitsynin omiin tutkimuksiin rankaisujärjestelmän historiasta. Siinä pohditaan järjestelmän alkuperää kommunistihallinnon perustamisesta asti, josta Lenin itse otti vastuun. Se kuvaa kuulusteluja, vankien kuljetuksia, vankilakulttuuria, vankien vastarintaa ja kapinointia sekä sisäisen karkotuksen harjoittamista. Kirjan julkaisu toi sanan "gulag" länsimaiden poliittiseen sanastoon ja takasi pikaisen rangaistuksen neuvostoviranomaisten taholta.

ellauri279.html on line 342: Hänen (Jurin) vaientamista kannattavat kynäilijät kirjoittivat anomuksia, sadat julkkis intellektuellit, joista muinoin vasemmistoon suuntautuneilla henkilöillä, kuten Jean-Paul Sartrella, oli erityistä vaikutusta Moskovassa. Muita tukijoita olivat muun muassa vasemmistosiipirikot Graham Greene, Muriel Spark, W. H. Auden, Günter Grass, Heinrich Böll, Yukio Mishima, Carlos Fuentes, Arthur Miller, John Updike, Truman Capote ja Kurt Vonnegut. Aika monesta näistä on jo paasauxia. Joukossa on melkoisia turhakkeita jopa konnia.

ellauri279.html on line 353: Solženitsyn kieltäytyi ottamasta vastaan Mihail Gorbatšovin ja Neuvostoliiton hallituksen hänelle vuonna 1990 ehdottamaa palkintoa Vankileirien saaristosta, koska ei halunnut palkintoa "miljoonien verellä kirjoitetusta kirjasta". Myöhemmin Solženitsyn kieltäytyi myös Boris Jeltsinin hänelle myöntämästä valtionpalkinnosta, koska ei halunnut palkintoa hallinnolta, joka oli johtanut Venäjän romahduksen tilaan. Sen sijaan hän kirjoitti kirjan Venäjän romahduksesta.

ellauri279.html on line 362: Viimeiset vuotensa Solženitsyn vietti datšallaan Länsi-Moskovassa, jossa hän jatkoi työskentelyä heikosta terveydentilastaan huolimatta toimittaen 30-osaista koottuja teoksiaan. Kesken jäi sekin urakka. Hänet haudattiin vuonna 2008 Donskoin luostariin Moskovassa.

ellauri279.html on line 366: Sisäisessä katsauksessaan K. I. Chukovsky kutsui "Ivan Denisovitshia" "kirjalliseksi ihmeeksi": "Tämän tarinan myötä kirjallisuuteen astui erittäin vahva, omaperäinen ja kypsä kirjailija"; "ihana kuvaus Stalinin leirielämästä".

ellauri279.html on line 376: Kirjallisuuskriitikko L. A. Anninsky uskoi, että Solženitsynillä oli historiallinen rooli "profeetana", "poliittisena hajoittajana", joka tuhosi järjestelmän, joka oli yhteiskunnan silmissä vastuussa toimintansa kielteisistä seurauksista, joista hän itse "tuli kauhistuneena".

ellauri279.html on line 378: V. G. Rasputin uskoi, että Solženitsyn oli "sekä kirjallisuudessa että julkisessa elämässä ... yksi voimakkaimmista hahmoista koko Venäjän historiassa", "suuri moralisti, oikeudenmukainen mies, lahjakkuus".

ellauri279.html on line 380: V. V. Putin sanoi, että kaikkien Solženitsynin tapaamistensa aikana "häntä hämmästytti joka kerta, kuinka orgaaninen ja vakuuttunut valtiomies Solženitsyn oli. Hän saattoi vastustaa olemassa olevaa hallintoa, olla eri mieltä hallituksen kanssa, mutta valtio oli hänelle vakio henkisessä historiassa." Iisain poika ei vastustanut putinismia.

ellauri279.html on line 388: Vuodesta 1976 lähtien länsisaksalainen kirjailija ja kriminologi Frank Arnau syytti Solženitsyniä leirin "kirjallisesta varkaudesta" viitaten kopioon niin sanotun "Vetrovin irtisanomisen" nimikirjoituksesta, joka on päivätty 20. tammikuuta 1952. Syytösten syynä oli itse Solženitsynin kuvaus Gulagin saariston toisen osan 12. luvussa prosessista, jolla NKVD-upseerit rekrytoivat hänet tiedottajiksi (salanimellä "Vetrov"). Solženitsyn korosti myös, että ollessaan virallisesti värvätty, hän ei kirjoittanut yhtäkään irtisanomista. Jopa tšekkoslovakialainen toimittaja Tomasz Rzezach, joka kirjoitti kirjan Solženitsynin maanpetokierre KGB:n 5. osaston määräyksestä, ei pitänyt mahdollisena käyttää tätä Arnaun hankkimaa "asiakirjaa". Solženitsyn toimitti lännen lehdistölle näytteitä käsikirjoituksestaan käsinkirjoituksen tutkimista varten, mutta Arnau kieltäytyi suorittamasta tutkimusta. Arnauta ja Rzezachia syytettiin puolestaan yhteyksistä Stasiin ja KGB:hen, joiden viides osasto osana Operation Spideriä yritti häpäistä Solženitsyniä.

ellauri279.html on line 402:     1969 (talvi 1968-69) - palkittiin Ranskan journalistien palkinnolla parhaasta ulkomaisesta kirjasta.

ellauri279.html on line 404:     1970 - Nobelin kirjallisuuspalkinto "moraalisesta voimasta, jolla hän seurasi venäläisen kirjallisuuden muuttumattomia perinteitä" (tarjoaja François Mauriac ; muiden lähteiden mukaan - Yakov Malkiel). Hän sai diplomin ja palkinnon rahallisen osan 10. joulukuuta 1974 Neuvostoliitosta karkotuksensa jälkeen.

ellauri279.html on line 447: Solzhenizyn teki näennäisen takinkäännön henkkoht enkan kääntämällä takkia nuipperin ja näipperin. Mielipiteeni olivat ennen radikaaleja nyt ne ovat konservatiiviset. Carlos Fuentes oli toinen takinkääntäjä. Isä Rafu oli sotinut Wilsonia vastaan Huertan jupakassa, ja sixi Carloskin rupesi eka kommunistixi. Mutta se kävi kouluja Yhdysvalloissa ja opiskeli isän käskystä lakia kynäilyn sijasta, ja sitä tietä Carloxesta tuli ensin hallituxen kätyri ja lopulta takinkääntäjä. Fuentes ja toinen meksikolainen kirjailija, Nobel-palkittu Octavio Paz ajautuivat 1990-luvulla riitoihin. He olivat ystävystyneet 1950 ja olivat tämän tehneet paljon yhteistyötä. Heidän välinsä alkoivat kuitenkin rakoilla 1980-luvulla, kun Fuentes kannatti sittemmin pahoixi takinkääntäjixi osoittautuneita Nicaraguan sandinisteja, jotka Paz  tuomitsi. Paz oli oikeassa että Fuentesilta puuttui todellinen meksikolainen identiteetti. Sen se oli korvannut jenkki identiteetillä. Tämän se osoitti kynäilemällä useitakin amerikkalaishenkisiä NYT bestsellerejä.

ellauri279.html on line 449: 1970-luvun lopulla ilmestyi Fuentesin vakoilujännäri Lohikäärmeen pää. Hän sai 1980-luvulla useita opetustehtäviä Yhdysvaltain yliopistoista, kuten Princetonin, Dartmouthin ja Harvardin yliopistoista. Vuonna 1985 ilmestynyt Vanha gringo menestyi hyvin Yhdysvalloissa, ja siitä tuli ensimmäinen meksikolaiskirjailijan tekemä bestseller-teos Yhdysvalloissa.

ellauri279.html on line 450: Hyvin paha! Ei ihme että heppu peukutti Solzhenizyniä.

ellauri279.html on line 452: The New York Times kuvaili muistokirjoituksessaan Fuentesia "yhdeksi espanjankielisen maailman ihailluimmista kirjailijoista" ja merkittävällä tavalla "Latin American Boomerixi,"  kun taas The Guardian kutsui häntä "Meksikon kuuluisimmaksi kirjailijaksi". Hänet mainittiin usein todennäköiseksi kirjallisuuden Nobelin ehdokkaaksi, vaikka hän ei koskaan voittanutkaan.

ellauri279.html on line 456: Hän meni ensin naimisiin meksikolaisen näyttelijättären Rita Macedon kanssa. "Komeana helppoheikkinä" pidetyllä Fuentesilla oli myös korkean profiilin suhteita muiden näyttelijättärien kaa. Hänen ystäviään olivat eklottava Luis Buñuel, masis William Styron ja juustokiekon näköinen Friedrich Dürrenmatt. Fuentes synnytti kolme lasta, joista vain yksi selvisi hänestä. Poika, Carlos Fuentes Lemus, kuoli näennäiseen homofiliaan liittyviin komplikaatioihin vuonna 1999 25-vuotiaana. Tytär, Natasha Fuentes Lemus (syntynyt 31. elokuuta 1974), kuoli näennäiseen huumeiden yliannostukseen Mexico Cityssä 22. elokuuta 2005 30-vuotiaana.

ellauri279.html on line 460: Fuentesin ensimmäinen romaani Missä ilma on kirkasta ( La región más transparente ) oli välitön menestys ilmestyessään vuonna 1958.  Romaani rakentuu Federico Roblesin tarinan ympärille – joka on hylännyt vallankumoukselliset ihanteensa tullakseen voimakkaaxi rahoittajaxi.

ellauri279.html on line 469: Hänen vuoden 1985 romaaninsa The Old Gringo ( Gringo viejo ), joka perustuu löyhästi amerikkalaisen kirjailijan Ambrose Biercen katoamiseen Meksikon vallankumouksen aikana, tuli ensimmäinen meksikolaisen kirjailijan kirjoittama yhdysvaltalainen bestseller.  Romaani kertoo tarinan Harriet Winslowista, nuoresta amerikkalaisesta naisesta, joka matkustaa Meksikoon ja löytää itsensä ikääntyvän amerikkalaisen toimittajan Ambrose Biercen (kutsutaan enää vain "vanhaksi gringoksi ") sylistä. Komean helppoheikin näköinen Tomás Arroyo on ex- vallankumouksellinen kenraali. Kuten monet Fuentesin teoksista, se tutkii tapaa, jolla vallankumoukselliset ihanteet turmeltuvat, kun Arroyo päättää jatkaa kartanolla palvelijana, sen sijaan että seuraisi vallankumouxen tavoitteita.

ellauri279.html on line 472: Kirja täydensi samannimistä Disney Channelin ja BBC:n televisiosarjaa.

ellauri279.html on line 475: Meksikolainen historioitsija Enrique Krauze arvosti ankarasti Fuentesia ja hänen fiktiota ja kutsui häntä "sissidandyksi" hänen marxilaisen huulipolitiikkansa ja hänen henkilökohtaisen elämäntapansa välisestä erosta. Krauze syytti Fuentesia pepun myymisestä hallitukselle ja siitä, että se oli "poissa kosketuksesta Meksikoon" ja liioitteli sen ihmisiä houkuttelemaan ulkomaista yleisöä: "Meksikossa epäillään, että Fuentes vain käyttää Meksikoa teemana ja vääristelee sitä Pohjois-Amerikan yleisölle käyttäen valtakirjoja, joita hänellä ei ole."

ellauri281.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri281.html on line 43:   Taimen, huudahti Stalin innoissaan. Hei-hei, huopaa siiman suuntaan. Älä anna sen mennä veneen alle. Oh perse, käännä, käännä enemmän. Vasempaan, vasempaan senkin menshevikki! Mutta rähinöinnin päätteexi 3-kiloinen taimen nousi haavissa veneeseen. Stalin oli yhtä hymyä. 
- Jeesuxen äiti ärjäisi Stalin kiihkoissaan. Onpa mahtava kuha! Hän sai haavin kalan pyrstön taaxe ja sitä tietä veneen pohja rytkähti, kun 9-kiloinen kuha rummutti pyrstöllään pohjalautoja. Molotovia vähän hirvitti, mutta Stalin kohotti perämelan ja antoi kuhan niskaan nasakan iskun. Jättikala potki rajusti, värisi, pörhisti selkäevänsä ja oxensi kuollessaan puolenkymmentä kuoretta. - Sehän on lihava kuin Göring, ähkäisi Molotov.

ellauri281.html on line 49: Weikko Huovinen oli valmis hyväxymään suoraviivaisen vahvemman oikeuden rynkästä naapurien tupaan karmit kaulassa, mutta sitä se ei voinut sulattaa että käytetään kieronlaista tykkivenediplomatiaa kuten Virossa. Big fat hairy difference, sanon mä.

ellauri281.html on line 56: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.

ellauri281.html on line 58: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä.   

ellauri281.html on line 65:   Stalin oli hieman keskikorkeampi, rakennettu hyvin suhteellisesti, pidetty suorana, ei kumartunut. En ole koskaan nähnyt hänen punastuvan, hänen ihonsa on maanläheisen harmaa. Kasvot pienillä naarmuilla. Hänen hiuksensa on siististi kammattu taakse, mustat, vahvan harmaat. Silmät ovat harmaanruskeat. Joskus, kun hän halusi, ne olivat ystävälliset, jopa ilman hymyä, mutta hymyillen - kiehtovan hellästi. Joskus vihassa ne lävistävät. Ärsytyksessä kasvoille ilmestyi pieniä punaisia täpliä.

ellauri281.html on line 67: Stalin puhui virheetöntä venäjää, mutta melko huomattavalla kaukasialaisella aksentilla. Ääni on kuuro, kurkkuinen. Gestikulaatio, samoin kuin liikkeet ja kävely ovat maltillisia, eivät impulsiivisia, mutta ilmeisiä. Huomasin Stalinissa sellaisen piirteen: jos asiat etenevät hyvin, hän on vihainen, vaativa ja ankara; kun on ongelmia - vitsailee, nauraa, tulee mukautuvaksi.

ellauri281.html on line 68: Sodan ensimmäisinä kuukausina oli epäonnistumisen vaikutelma, joukkomme vetäytyivät, se oli erittäin vaikeaa kaikille. Stalin ei koskaan näyttänyt siltä, että se oli hänelle vaikeaa. En koskaan huomannut hänessä hämmennystä, päinvastoin, vaikutti siltä, että hänen mielialansa oli iloinen, hänen asenteensa ihmisiin oli suvaitsevainen. Hän ymmärsi ilmeisesti, että tällaisina hetkinä ihmisiä on tuettava, rohkaistava. Valkosuomalaisten kanssa käydyn sodan aikana satuin kuulemaan keskustelun joukkojen ruoasta. Sinä talvena oli poikkeuksellisen kylmä. Stalin oli raivoissaan: - He lähettävät valkoista leipää, makkaraa, kaviaaria eteen. Kuka sitä tarvitsee? Kaikki jäätyy, muuttuu kiveksi. Unohditte yksinkertaiset venäläiset vanikat, jotka tunnettiin Pietari Suuren ajoista lähtien. Kätevää ruokaa sotilaalle missä tahansa kampanjassa, kuumalla ja kylmällä säällä.

ellauri281.html on line 71: Ihmisten kanssa Stalin oli kohtelias, aina "sinutteli". Hän ei koskaan kutsunut ketään nimellä ja isännimellä, vaan toveri sellaisella ja sellaisella. Ainoa minulle tiedossa oleva poikkeus tehtiin sodan ensimmäisten kuukausien kenraalin päällikkölle, iäkkäälle marsalkka Shaposhnikoville, jota Stalin ehkä kunnioittaen ikäänsä (nää, se vaan ei ollut kommunisti) kutsui nimellä ja isännimellä - Boris Mihailovitš. 

ellauri281.html on line 74: Nippu neuvostoroistoja. Boris Mihailovits ylh. oik. 

ellauri281.html on line 76:   Huolimatta taustastaan tsaarin upseerina, Shaposhnikov voitti Stalinin kunnioituksen ja luottamuksen. Ammattiupseerin asemansa vuoksi hän liittyi kommunistiseen puolueeseen vasta vuonna 1939. Tämä on saattanut auttaa häntä välttämään Stalinin epäilyt. Hinta, jonka hän maksoi selviytymisestä puhdistusten aikana, oli yhteistyö Tukhachevskin ja monien muiden kollegoiden tuhoamisessa. Stalin osoitti ihailunsa upseeria kohtaan pitämällä aina kopiota Shaposhnikovin tärkeimmästä teoksesta Mozg Armii (Мозг армии, "Armeijan aivot") (1929) työpöydällään.

ellauri281.html on line 78:   Šapošnikov oli yksi harvoista miehistä , joita Stalin puhutteli hänen kristinimellään ja sukunimellään. Mozg Armii on pysynyt Yleisesikuntaakatemian opetussuunnitelmassa sen julkaisemisesta vuonna 1929. Neuvostoliiton onneksi Shaposhnikovilla oli hieno sotilaallinen mieli ja korkeat hallinnolliset taidot. Hän yhdisti nämä kyvyt asemaansa Stalinin luottamuksessa rakentaakseen uudelleen puna-armeijan johtokaareja puhdistusten jälkeen. Hän sai Gulagilta vapautuksen 4 000 upseerista, jotka katsottiin tarpeellisiksi tätä operaatiota varten. Vuonna 1939 Stalin hyväksyi Šapošnikovin suunnitelman Puna-armeijan voiman nopeasta kasvattamisesta. Vaikka suunnitellut muutokset jäivät kesken akselin hyökkäyksen aikana kesäkuussa 1941, ne olivat edenneet riittävästi pelastaakseen Neuvostoliiton täydelliseltä katastrofilta.

ellauri281.html on line 82: Shaposhnikov suunnitteli Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen vuonna 1939 , mutta oli paljon vähemmän optimistinen sen keston suhteen kuin Stalin ja kampanjan komentaja Kliment Vorošilov . Siitä seurannut talvisota (1939–1940) ei tuottanut välitöntä menestystä, jota neuvostopuoli oli toivonut, ja Shaposhnikov erosi kenraalin päällikön tehtävästä elokuussa 1940 sairauden ja Stalinin kanssa olleiden erimielisyyksien vuoksi. Suomen upseeristo oli ollut tarkoitus lopettaa niskalaukauxella Katyn myöhemmissä toimissa. Niin ei käynyt, kun puna-armeijalle tuli kiire länsirintamalle...

ellauri281.html on line 89: Harvinaisen muistin omaavana hän pystyi lainaamaan suuria kohtia joistakin teoksista lähes sanatarkasti. Kirjoittajista, kuten olen huomannut, Stalin lainasi useimmiten Saltykov-Shchedriniä, Tšehovia, Gogolia sopivissa tapauksissa. Hän koettiin olevan erittäin lukenut mies. Kerran illallisella hän vertasi hyvin osuvasti ja ironisesti Rabelais'n romaanin "Gargantua ja Pantagruel" - 1500-luvun ranskalaisen kirjallisuuden mestariteoksen - sankareihin joitakin moderneja hahmoja. Stalin puhui hyväksyvästi Mine Reedin, Jules Vernen ja Fenimore Cooperin seikkailuromaaneista. Hän muisti että luki lapsuudessa näiden kirjailijoiden kirjoja. Kun kysyin häneltä, miksi näitä kirjailijoita ei juuri nyt julkaistu maassamme, hän vastasi: "Et voi tehdä hallituksen päätöstä jokaisesta pienestä asiasta. Se tässä suunnitelmataloudessa on ongelma."

ellauri281.html on line 93: Johtajan viimeinen rakkaus oli Valentina Istomina. Häntä kutsuttiin "Latushkaksi", mutta muuten hän oli hieno, iloinen ja ystävällinen. Hänellä oli aviomies, mutta kun hän sai työpaikan taloudenhoitajana Stalinin taloon, hän hankki toisen persoonan. Viimeisiin päiviinsä asti hän suostui ottamaan ruokaa ja lääkkeitä vain hiänen käsistään. Ja hän luotti vain hiäneen. Jos hän edes tiesi mitä luotto oli.

ellauri281.html on line 95: Jopi piti lamuutti Verasta, joka toimi sille köksänä, kunnes alkoi epäillä sitäkin ja lähetti sen 10v pakkotyöhön kotikonnuille. Katumapäälle tultuaan lähetti sille kömpelösti voimapaperiin käärimänsä ruokapaketin. Sakari Pälsin koillis-Kamtchatkassa näkemä lamuuttitanssi oli verrattain yksinkertaista ruumiin vääntelemistä puolelle ja toiselle yhteisessä tahdissa. Musiikki se merkillisempää oli. Tanssijat pitivät itse siitä huolen. Ei se

ellauri281.html on line 96: oikeastaan ollut laulua eikä soittoa, ei myöskään rallatusta. Aäni syntyi tanssijain röhistessä kurkkuaan, mikäli voin huomata etupäässä takapiässä sisään henkiessä. Olin välillä erottavinani joitakuita tajuttavia äänteitä, sentapaisia kuin: höö-him, hööhei, hoo-him, haaveli. Sitten taas luulin kuulevani: hinkin.

ellauri281.html on line 99: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut.

ellauri281.html on line 100: A. mitäpä keität, kysyi Stalin. Paistan pottuja ja sianlihaa ja sipulia, sanoi Vera lahjoittaen samalla pääsihteerille puolikuuman lamuuttihymyn. Onko muuta, kysyi Stalin.

ellauri281.html on line 103: Jakovlev kieltää jyrkästi olettamuxet että Jopi köyri alkuperäiskansan keittäjää. Sensijaan hän omalla tavallaan rakasti lamuutin välittömyyttä ja luonnon lapsen raikkautta. Tästä ovat tiettävästi kertoneet useissakin yhteyksissä A. I. Mikojan ja O.V. Kuusinen. Tytön asuessa ensimmäisiä viikkojaan Stalinin datšassa Stalin hämmästeli hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljaisuja, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä. Kun tämä toistui taas muutamana aamuna Stalinin ollessa teepöydässä. Stalin kysyi mitä tyttö oikein kiljui vessassa. Tyttö sanoi hänestä olevan hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa.

ellauri281.html on line 107: Maa nousi mudasta. Se asetettiin lujalle jaloille. Kävi sodan läpi ja selvisi voittajana. Olen yllättynyt happamuudesta, jolla nykynuoret nyt kiroavat Stalinia. Loppujen lopuksi monet ovat syntyneet 91 vuoden jälkeen (oisko kolmannes). Tietämättä koko Stalinin historiaa he kastelevat sekä Stalinia itseään että sitä SUURTA maata virzalla ja loukkauksilla. Kyllä minä mieleni pahoitin.

ellauri281.html on line 116: Etsin pulu ryhmä hauta,

ellauri281.html on line 141: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon.

ellauri281.html on line 145: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri281.html on line 152: Vyshinsky oli Ukrainan puolalainen katolinen mensjevikki, born in Odessa into a Polish Catholic family which later moved to Baku.  A talented student, Andrei Vyshinsky married Kara Mikhailova and became interested in revolutionary ideas. He began attending the Kyiv University in 1901, but was expelled in 1902 for participating in revolutionary activities.

ellauri281.html on line 154: He is known as a state prosecutor of Joseph Stalin's Moscow Trials and in the Nuremberg trials. He was the Soviet Foreign Minister from 1949 to 1953, after having served as Deputy Foreign Minister under Vyacheslav Molotov since 1940. 

ellauri281.html on line 156: Vyshinsky first became a nationally known public figure as a result of the Semenchuk case of 1936. Konstantin Semenchuk was the head of the Glavsevmorput station on Wrangel Island. He was accused of oppressing and starving the local Yupik and of ordering his subordinate, the sledge driver Stepan Startsev, to murder Dr. Nikolai Vulfson, who had attempted to stand up to Semenchuk, on 27 December 1934 (though there were also rumors that Startsev had fallen in love with Vulfson's wife, Dr. Gita Feldman, and killed him out of jealousy). The case came to trial before the Supreme Court of the RSFSR in May 1936; both defendants, attacked by Vyshinsky as "human waste", were found guilty and shot, and "the most publicised result of the trial was the joy of the liberated Eskimos."

ellauri281.html on line 158: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric:

ellauri281.html on line 160: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats!

ellauri281.html on line 162: He often punctuated speeches with phrases like "Dogs of the Fascist bourgeoisie", "mad dogs of Trotskyism", "dregs of society", "decayed people", "terrorist thugs and degenerates", and "accursed vermin". This dehumanization aided in what historian Arkady Vaksberg calls "a hitherto unknown type of trial where there was not the slightest need for evidence: what evidence did you need when you were dealing with 'stinking carrion' and 'mad dogs'."

ellauri281.html on line 164: British diplomat Sir Frank Roberts, who served as British chargé d'affaires in Moscow from February 1945 to October 1947, described him as follows:

ellauri281.html on line 166: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov.

ellauri281.html on line 168: Lenin taught us that "there has never been a single deep and mighty popular movement in history without filthy scum."  Comrade Stalin warned us that 

ellauri281.html on line 170: We must bear in mind that the growth of the power of the Soviet state will increase the resistance of the last remnants of the dying classes. It is precisely because they are dying, and living their last days that they will pass from one form of attack to another, to sharper forms of attack, appealing to the backward strata of the population, and mobilizing them against the Soviet power. There is no foul lie or slander that these 'have-beens' would not use against the Soviet power and around which they would not try to mobilize the backward elements. This may give ground for the revival of the activities of the defeated groups of the old counter-revolutionary parties: the Socialist-Revolutionaries, the Mensheviks (glup), the bourgeois Malo-Russian nationalists (double glup) in the centre and in the outlying regions; it may give grounds also for the revival of the activities of the fragments of counter-revolutionary opposition elements from among the Trotskyites and the Right deviationists. Of course, there is nothing terrible in this. But we must bear all this in mind if we want to put an end to these elements quickly and without great loss."

ellauri281.html on line 178: 
Stalin oli pieni mies. Stalin oli ehkä "terästä", mutta hän ei ollut kovin pitkä. 170-senttisenä hän oli Winston Churchillin mittainen mutta 2 senttiä pidempi kuin ranskalainen kollegansa Napoleon tai italialainen kollegansa Mussolini. (höh? toisen lähteen mukaan Stalin oli vaan 165? Mitä tässä uskoa? Tän mukaan Stalin oli yhtä pitkänhuiskea kuin Putin? Onkohan tää kaikki muukin ihan huuhaata.) 

ellauri281.html on line 179: 
hamainen. Lapsena hän oli sairastanut ankaran isorokon, joka oli jättänyt etenkin hänen kasvoihinsa rumia arpia. Siksi hän pyysi aina, että hänen valokuvansa kehittämisen jälkeen retusoitiin eli niistä korjailtiin ihon virheitä.

ellauri281.html on line 181: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?

ellauri281.html on line 182: Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Vuonna 1945 ja 1948 Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, mutta hän ei koskaan saanut palkintoa. Kummallakin kerralla hän sai ehdokkuuden toimistaan natsi-Saksan kaatamiseksi. Nimitykset tapahtuivat aikana, jolloin Stalinin sotarikosten laajuutta ei ollut vielä tajuttu. 

ellauri281.html on line 184: 
Pelko koitui Stalinin kuolemaksi. Stalin kuoli 73-vuotiaana 5. maaliskuuta 1953. Hänen kuolemaansa edeltäneiden päivien tapahtumat ovat jääneet epäselviksi. Syötyään päivällistä 1. maaliskuuta Stalin saapui kotiin myöhään yöllä ja paneutui levolle. Aamulla hän ei tullut ulos makuuhuoneestaan. Vartijat ihmettelivät Stalinin käytöstä, mutta he eivät tehneet mitään. He olivat saaneet ankaran käskyn olla koskaan häiritsemättä Stalinia tämän yksityistiloissa, ja he pelkäsivät niin kovasti, etteivät uskaltaneet lähteä tutkimaan asiaa. Myöhään illalla havaittiin, että Stalin oli saanut sairaskohtauksen. Lääkärit saapuivat paikalle vasta seuraavana aamuna, ja he totesivat, että Stalinilla oli aivoverenvuoto. Hän kuoli kaksi päivää myöhemmin. Parempi niin.

ellauri281.html on line 189: Chicherin and Litvinov were temperamental opposites and became rivals. Chicherin had a cultivated, polished personal style but held strongly anti-Western opinions. He sought to hold Soviet Russia aloof from diplomatic deal-making with capitalist powers.

ellauri281.html on line 193:   In 1904, Chicherin inherited the estate of his famous uncle in Tambov Governorate and became very wealthy. He immediately used his new fortune to support revolutionary activities in the runup to the Russian Revolution of 1905 and was forced to flee abroad to avoid arrest late in that year. He spent the next 13 years in London, Paris and Berlin, where he joined the Menshevik faction of the Russian Social Democratic Labor Party and was active in emigre politics. In Imperial Germany, he underwent medical treatment in attempts to cure his homosexuality.

ellauri281.html on line 195:   Chicherin followed a pro-German foreign policy in line with his anti-British attitudes, which he had developed during his time in the Foreign Ministry, when Britain was blocking Russian expansion in Asia. Chicherin is thought to have had more phone conversations with Lenin than anyone else. When Joseph Stalin replaced Lenin in 1924, Chicherin remained foreign minister, and Stalin valued his opinions.

ellauri281.html on line 199:   Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death.

ellauri281.html on line 207:   In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910.

ellauri281.html on line 211:   In January 1918, Litvinov addressed the Labour Party Conference, praising the achievements of the Revolution. Alexander Kerensky, the leader of the democratic Russian Provisional Government that had replaced the Tsar and was overthrown by Lenin, was welcomed by the British government on a visit to London and also addressed the Labour Party Conference, criticising the dictatorship of Lenin’s government. Litvinov replied to Kerensky in the left-wing English press, criticising him as being supported by foreign powers and intending to restore capitalism. Later in 1918, the British government arrested Litvinov, ostensibly for having addressed public gatherings held in opposition to British intervention in the ongoing Russian Civil War.

ellauri281.html on line 213:   In February 1921, the Soviet government was approached by the government of the unilaterally declared Irish Republic in Dublin with proposals for a treaty of mutual recognition and assistance. Despairing of early American recognition for the Irish Republic, President of the Dáil Éireann Éamon De Valera had redirected his envoy Patrick McCartan from Washington to Moscow. McCartan may have assumed Litvinov, with his Irish experience, would be a ready ally. Litvinov, however, told McCarten the Soviet priority was a trade agreement with the UK.

ellauri281.html on line 215:   On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939.

ellauri281.html on line 223:   In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.

ellauri281.html on line 225: After the 1938 Munich Agreement, German state media derided Maxim Litvinov for his Jewish ancestry, referring to him as "Finkelstein-Litvinov". The Munich Agreement (Czech: Mnichovská dohoda; Slovak: Mníchovská dohoda; German: Münchner Abkommen) was an agreement concluded at Munich on 30 September 1938, by Nazi Germany, the United Kingdom, France, and Italy. The agreement provided for the German annexation of land on the border between Czechoslovakia and Germany called the Sudetenland, where more than three million people, mainly ethnic Germans, lived. The pact is also known in "some areas" as the Munich Betrayal (Czech: Mnichovská zrada; Slovak: Mníchovská zrada), because of a previous 1924 alliance agreement and a 1925 military pact between France and the Czechoslovak Republic. 

ellauri281.html on line 226: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.

ellauri281.html on line 228:   On 30 September, Czechoslovakia yielded to the combination of military pressure by Germany, Poland, and Hungary, and diplomatic pressure by the United Kingdom and France, and agreed to give up territory to Germany on Munich terms. Then, on 1 October, Czechoslovakia also accepted Polish territorial demands. Much of Europe celebrated the Munich Agreement, as they considered it a way to prevent a major war on the continent. Adolf Hitler announced that it was his last territorial claim in Northern Europe. Today, the Munich Agreement is widely regarded as a failed act of appeasement, and the term has become a byword for the futility of appeasing expansionist totalitarian states.

ellauri281.html on line 230:   On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.

ellauri281.html on line 232:   Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".

ellauri281.html on line 235: Molotov-Ribbentrop sopimuxen allekirjoitus. Toinen vas. marsalkka Shaposhnikov.

ellauri281.html on line 237:   Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.

ellauri281.html on line 239:   The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.

ellauri281.html on line 241:   The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."

ellauri281.html on line 243:   Given Litvinov´s prior attempts to create an anti-fascist coalition, association with the doctrine of collective security with France and Britain, and pro-Western orientation by Kremlin standards, his dismissal indicated the existence of a Soviet option of rapprochement with Germany. Molotov´s appointment was a signal to Germany the USSR would negotiate. The dismissal also signaled to France and Britain the existence of a potential negotiation option with Germany. One British official wrote Litvinov´s disappearance meant the loss of an admirable technician or shock-absorber, while Molotov´s modus operandi was "more truly Bolshevik than diplomatic or cosmopolitan".

ellauri281.html on line 247:   In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow  and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs.

ellauri281.html on line 249:   1941 Litvinov was definitively given the sack. LItvinov was livid. Stalin rejected everything Litvinov had said. When Stalin stopped speaking, Litvinov asked: "Does that mean you consider me an enemy of the people?" Stalin answered: "We do not consider you an enemy of the people, but too honest a revolutionary".

ellauri281.html on line 251:   Even to Litvinov, the German invasion of the Soviet Union was a surprise; he did not believe Hitler would risk embarking on a second front at this stage of the war. Churchill informed the world Hitler´s actions were not a surprise to him, and that a victory over the USSR by Hitler would be a catastrophe for the British Empire.

ellauri281.html on line 253:   Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington."

ellauri281.html on line 255:   Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace".

ellauri281.html on line 257:   The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.

ellauri281.html on line 259:   After returning to Soviet Union, Litvinov became deputy minister for foreign affairs. He was dismissed from his post after an interview given to Richard C. Hottelet on 18 June 1946 in which he said a war between the West and the Soviet Union was inevitable.

ellauri281.html on line 261:   Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972.

ellauri281.html on line 263: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.

ellauri281.html on line 265: Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (ven. Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов; 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti. Hänet tunnetaan erityisesti natsi-Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kanssa vuonna 1939 allekirjoittamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena. Molotov oli Aleksandra Kollontain ohella ainoita bolševikkien johtohahmoja, joka selvisi hengissä Stalinin vainoista. Niin ja (ehkä) Litvinov.

ellauri281.html on line 267:   Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921.

ellauri281.html on line 272:   Joulukuusta 1930 toukokuuhun 1941 Molotov oli kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) puhemies eli Neuvostoliiton hallituksen pääministeri. Ukrainan suurten katovuosien aikana 1932–1933 Molotov oli viljatoimitusten erikoiskomission johtaja Ukrainassa. Huolimatta nälänhädästä, johon jopa kolmen miljoonan ukrainalaisen arvioidaan kuolleen (holodomor), hänen onnistui kerätä nälkää kärsivältä alueelta 4,2 miljoonaa tonnia viljaa 4,6 miljoonan tonnin tavoitteesta pois kuljetettavaksi (minne?).

ellauri281.html on line 284: Molotovin sallittiin liittyä puolueeseen jälleen 1984, tosin vain hypnoottisella eleellä. Hän kuoli 96-vuotiaana Moskovassa 8. marraskuuta 1986 viimeisenä merkittävänä Venäjän vallankumoukseen 1917 osallistuneena hahmona. Hänet haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa.

ellauri281.html on line 286: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.”  Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä. 

ellauri281.html on line 291:   Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä. 

ellauri281.html on line 295: Ala-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Cottbus, Eisenhüttenstadt, Guben, Forst, Luckau, Finsterwalde, Senftenberg, Spremberg, Bad Muskau, Puolan puolella sijaitseva Żary, Vetschau, Lübben ja Lübbenau sekä länsilaidalla Herzberg. Ylä-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Bautzen, Görlitz, Lubań, Zittau, Löbau ja Kamenz sekä Niesky, Hoyerswerda ja Weißwasser. Cottbus on koko Lausitzin alueen väestöllisesti suurin kaupunki. Bautzen on historiallisesti Ylä-Lausitzin pääkaupunki ja Luckau Ala-Lausitzin. 

ellauri281.html on line 297:   Alue on aivan hirveen näköinen, täynnä soita, lämpäreitä, hiilikaivoxia tai paremminkin avolouhoxia. Vanhat harppisakut ylpeilevät vielä sillä että kaivoivat sieltä aivan vitusti hiiltä ja pilasivat sillä koko planeetan. Jälellä on enää köyhiä maajusseja, mainoslehden jakajia, huumehörhöjä ja korruptoituneita skoudeja. Kellonvalaja Godunov oli vihannut kommunisteja koko ikänsä mutta nyt kun raha on ruotelissa... (SSH! Älä jatka!) Aivan hirveetä. Tollastako elämä on 21. vuosisadan heeboille? Ei käy kyllä kateexi. Niiden pitäis ryhdistäytyä ja aloittaa kommunismi uudestaan aivan alusta. 

ellauri281.html on line 299:   Huomaatte yhden jutun: termiittiapinoillakin alueet joista kärhämöidään useiten on kaikista surkeimmat habitaatit parempien habitaattien rajaseuduilla, tollasia Oder-Neisse linjoja, soita, vuoristoja, aavikoita, missä kieli, kulttuuri ja uskonto sekoittuvat koska mikään niistä ei ole siellä enää elinkelpoinen. Samat seudut mihin villi§elukatkin ajetaan paremmilta mailta kyhjöttämään niille sopimattomiin reservaatteihin. Niihin on kiva sijoittaa näitä nuaar-skoudesarjoja, karseet kulissit on näät siellä valmiina. Me mentiin autolla siitä aika läheltä Dresdenistä Puolan puolelle. 

ellauri281.html on line 307:   Katyn  on kylä Smolenskin alueella Venäjällä, noin 23 km länteen nykyisestä Smolenskin keskustasta. Katynin maaseudun hallinnollinen keskus. Samanniminen rautatieasema Moskovan rautateiden Smolenskin suunnassa. Nimen alkuperästä on kolme versiota:

ellauri281.html on line 311: Keep rollin´, rollin´, rollin´ Though the streams are swollen Keep them dogies rollin´, rawhide Through rain and wind and weather Hell bent for leather Wishin´ my gal was by my side All the things...  Written by: Dimitri Tiomkin, Ned Washington Album: Hell Bent For Leather! Released: 1961. See also: Limp bizkit (USA, Hungary). Itäblokin amerikkalaistuminen oli vuosituhannen vaihtuessa pitkällä, eikä ihme, Stalinkin lemppareita oli länkkärit.

ellauri281.html on line 313: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri281.html on line 314: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri281.html on line 315: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri281.html on line 317:     Vanhasta venäläisestä kat, katun (leirintäpaikka, leiri, leiri).

ellauri281.html on line 319:     Valkovenäjän ja ukrainan kielestä kat (teloittaja): puolaksi "Katyn" on teloituspaikka. (Smolenskin maat olivat Kansainyhteisön hallinnassa vuosina 1618-1667.)

ellauri281.html on line 323:   Rawhide is an American Western TV series starring Eric Fleming and Clint Eastwood. The show aired for eight seasons on the CBS network on Friday nights, from January 9, 1959, to September 3, 1965, before moving to Tuesday nights from September 14, 1965, until December 7, 1965, with a total of 217 black-and-white episodes. The series was produced and sometimes directed by Charles Marquis Warren, who also produced early episodes of Gunsmoke. The show is fondly remembered by many for its theme, "Rawhide".

ellauri281.html on line 325: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse]. 

ellauri281.html on line 327:   12 km Katynista itään, Dneprin oikeaa rantaa pitkin, sijaitsee yksi Venäjän suurimmista arkeologisista komplekseista - Gnezdovo, joka sisältää kaksi asutusta ja yli kymmenen hautakumpua (useita tuhansia hautoja). Kaikki muistomerkit kuuluvat IX - XI vuosisadoille.

ellauri281.html on line 328: Katynista kaakkoon on Katynin metsä, joka sijaitsee lähellä Gnezdovon kylää ja tunnetaan yhtenä Katynin joukkomurhan paikasta  - vangittujen puolalaisten upseerien ja Neuvostoliiton kansalaisten joukkoteloitukset ja hautaukset.

ellauri281.html on line 336: Neuvostopropaganda käytti jonkun typerän "luokkasodan" retoriikkaa vetoaen vallankumouksen ja sisällissodan parhaisiin perinteisiin. Komentaja Tymoshenkon vetoomus puolalaisille sotilaille kehotti heitä tappamaan upseerinsa: "Lupseerit ajavat teidät järjettömään teurastukseen. He vihaavat sinua ja perhettäsi. Älä luota upseereihisi. Upseerit ja kenraalit ovat vihollisesi, he haluavat sinun kuolevan! Sotilaat - lyö upseerit ja kenraalit! Älä tottele upseerisi käskyjä. Aja heidät pois maastasi." Ihan hyviä ohjeita, oli maa mikä tahansa. Kun älymystöpolakit eivät älynneet tehdä sitä ize, neuvostolaiset hoiti homman jezulleen.

ellauri281.html on line 338: Neuvostoliiton NKVD:n sotavankien leireillä sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän läntisten alueiden vankiloissa suuri joukko Puolan armeijan entisiä upseereita, Puolan poliisin ja tiedustelupalvelujen entisiä työntekijöitä, Puolan jäseniä. Tällä hetkellä pidätetään kansallismielisiä vastavallankumouksellisia puolueita, avointen vastavallankumouksellisten kapinallisten järjestöjen jäseniä, loikkareita jne., he ovat neuvostovallan vannottuja vihollisia, täynnä vihaa neuvostojärjestelmää kohtaan.

ellauri281.html on line 341: Sotavankitapaukset leireillä - 14 700 ihmistä entisiä puolalaisia upseereita, virkamiehiä, vuokranantajaa, poliiseja, tiedusteluviranomaisia, santarmeja, piirittäjiä ja vanginvartijoita sekä tapaukset pidätettyinä ja vankiloissa Ukrainan ja Valko-Venäjän länsialueilla. Määrä 11 000 ihmistä on erilaisten vastavallankumouksellisten vakoilu- ja sabotaasijärjestöjen jäseniä, entisiä maanomistajia, valmistajia, entisiä puolalaisia upseereita, virkamiehiä ja loikkareita  - harkitaan erityisessä järjestyksessä, ja heihin sovelletaan kuolemanrangaistusta - niskalaukaus. Toteutus: elämän riistäminen ammuksella (kuolema voi tapahtua verenhukan, sydämen  tai suurten verisuonten repeämän tai keuhkojen repeämän vuoksi ). Voidaan käyttää näppärästi kuolemanrangaistuksena.

ellauri281.html on line 347: 21. huhtikuuta. Vankila-autojen nousu ja valmistautuminen lähtöön. Meitä kuljetetaan jonnekin autoissa. Mitä seuraavaksi? Päivä alkaa oudosti aamunkoitteessa. Kuljetus laatikoissa "varis" (pelottava). Meidät tuotiin jonnekin metsään, se näyttää kesämökiltä. Perusteellinen haku. He olivat kiinnostuneita vihkisormuksestani, he ottivat pois ruplaa, vyön, kynäveitsen, kellon, joka näytti 6:30 ...

ellauri281.html on line 349: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta.

ellauri281.html on line 353: Teloitettujen joukossa oli sekä uraupseereja (mukaan lukien kapteeni Jakub Wajda, joka teloitettiin Harkovissa, kuuluisan elokuvaohjaajan Andrzej Wajdan isä ), että sodan ajan upseereja - mobilisoituja lakimiehiä, toimittajia, insinöörejä, opettajia, lääkäreitä jne. mukaan lukien yliopiston professorit, joita oli Kozelskyn leirissä, tosin vain vaivaiset 20 henkilöä. Julkkiximpia teloitusten uhreja olivat Katynissa teloitettu naislentäjä Yanina Levandowska ja Kharkovissa teloitetut kenraalit Stanislav Haller, Budyonnyn voittaja vuonna 1920, Brestin jyräyxen puolustuspäällikkö Konstantin Plisovsky ja joku puolustuspäällikkö. On huomionarvoista, että Lvovin varuskunta antautui puna-armeijalle vapaan ulkomaanmatkan ehdolla.

ellauri281.html on line 363: Prof. Orshosh ruumiinavauksessa. Lähistöllä ovat prof. Markov (Bulgaria) ja prof. Arno Saxen (Suomi, verikauhassa). Professori F. Orshoshin käyttämä kallon tilan mukainen ajoitusmenetelmä ei löytänyt riittävää myöhempää vahvistusta lääketieteellisessä käytännössä, mistä prof. Saxen kyllä huomautti.

ellauri281.html on line 365: Helmikuussa 1943 saksalainen kenttäpoliisi alkoi paikallisten asukkaiden ohjeiden mukaan tutkia hautauksia; Maaliskuun 29. päivänä kaivaus aloitettiin, ja 13. huhtikuuta Berliinin radioviestillä ilmoitettiin virallisesti NKVD:n ampumien puolalaisten upseerien hautauspaikkojen löytymisestä. Tämä oli Goebbelsin henkilökohtaisesti ohjaaman meluisan propagandakampanjan alku, ja Moskova yritti vastata siihen julkaisemalla Sovinformburon raportin 16. huhtikuuta otsikolla "Saksalaisten fasististen teloittajien ilkeät keksinnöt", jossa se syytti saksalaisia provokaatiosta ja väitti, että uhrit olivat kesällä 1941 Smolenskin länsipuolella rakennustöissä ja saksalaiset vangitsivat heidät ja ampuivat.

ellauri281.html on line 367: Komission havaintojen mukaan puolalaiset tapettiin huhti-toukokuussa 1940. Huolimatta luotien saksalaisesta alkuperästä, jonka saksalaiset, kuten raportissa todettiin, yrittivät piilottaa kaikin mahdollisin tavoin, PKK:lla ei ollut epäilystäkään NKVD:n syyllisyydestä: "ja NKVD:n luotettujen työntekijöiden, Katynin rikoksen tekijöillä saattoi olla mitä tahansa alkuperää olevia aseita", puolalaiset huomauttivat.

ellauri281.html on line 371:   Merkulov-Kruglov- ja Burdenko-komission työskentelyn aikana osa puolalaisista haudoista (mukaan lukien kenraalien yksittäishaudat ja ennen kaikkea hauta nro 8, jota saksalaiset eivät kaivanneet juurikaan) tuhoutui; Burdenko takavarikoi osan kalloista "kokoelmaa varten", ja meikatut jäännökset heitettiin häiriintyneinä tienoheen.

ellauri281.html on line 373: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava".

ellauri281.html on line 375: Oikeudenkäynnissä Bazilevski toisti NKVD-NKGB-komissiossa ja sitten ulkomaisille toimittajille Burdenko-komission antaman todistuksen, erityisesti toteamalla, että Burgomestari Menshagin väitti kertoneensa hänelle saksalaisten puolalaisten teloituksesta; Menshagin itse kutsuu tätä muistelmissaan valheeksi.

ellauri281.html on line 381: Harkovilainen nuorisolehti Novaja Smena julkaisi 3. maaliskuuta 1990 kirjeen mieheltä, joka välitti tutun, NKVD:n kuljettajan, sanat, että hän vei ruumiita ennen sotaa Pjatikhatkiin. Tämä oli vain muodollinen "paljastaminen" paikallisten asukkaiden hyvin tuntemasta "salaisuudesta", sillä jo vuonna 1969 Pyatikhatkin koululaiset löysivät metsästä puolalaisten upseerien haudat ja alkoivat metsästää niissä olevia "matkamuistoja" (sotilainappeja), arvomerkit jne.), mikä aiheutti viranomaisten yritykset luokitella ja tuhota haudat uudelleen; tästä jäi kuitenkin muisti, ja vuoden 1989 lopulla KGB:n sisäisessä kirjeenvaihdossa todettiin huolestuneena, että " epävirallisilla on luotettavaa tietoa tästä asiasta" ja he käyttävät sitä neuvostoviranomaisten "hyökkäämiseen".

ellauri281.html on line 387: Moskovan Khamovnichesky-tuomioistuin hylkäsi 24. lokakuuta 2008 teloitettujen upseerien omaisten valituksen GVP:n kieltäytymisestä antamasta poliittista kuntoutusta kuolleille.

ellauri281.html on line 389: Venäjän presidentin ja pääministerin asemassa oleva V. V. Putin antoi useita lausuntoja, joissa tuomitsi Katynin verilöylyn stalinistisen hallinnon rikokseksi ja ilmaisi samalla "henkilökohtaisen mielipiteensä", että teloitus oli Stalinin kosto tappiosta Neuvostoliiton ja Puolan sodasta (1920), johon hän (Stalin, ei Putin) osallistui henkilökohtaisesti Lounaisrintaman vallankumouksellisen sotilasneuvoston jäsenenä. Presidentti D. A. Medvedev antoi samanlaisia lausuntoja vaatien lisätutkimuksia ja korostaen Venäjän kannan muuttumattomuutta.

ellauri281.html on line 392: "Yritykset kyseenalaistaa nämä asiakirjat ja väittää, että joku on väärentänyt ne, eivät yksinkertaisesti ole vakavia. Tämän tekevät ne, jotka yrittävät kalkita Stalinin tietyllä ajanjaksolla maassamme luoman hallinnon luonnetta."

ellauri281.html on line 394: Vuonna 2011 Venäjän viranomaiset ilmoittivat olevansa valmiita harkitsemaan kysymystä teloituksen uhrien kuntouttamisesta. 2000-luvulla ja varsinkin 2010-luvulla neuvostoversiota puoltavat äänet kuuluivat jälleen Venäjän historiallisessa yhteisössä. Kielteiset kriitikot huomauttavat, että he eivät julkaisuissaan pysähdy suoranaisiin valheisiin vaan turvautuvat pitkään kiistettyjen lausuntojen toistamiseen, luottaen lukijoiden tietämättömyyteen.

ellauri281.html on line 396: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa.

ellauri281.html on line 400: 24. kesäkuuta 2022 ilmestyi tieto, että Puolan lippu poistettiin Katynin muistomerkkikompleksista. Katynin hallinto vahvisti, että 24. kesäkuuta "Puolan lipun puuttuminen havaittiin", mutta ohjasi muut toimittajien kysymykset Venäjän nykyhistorian museoon, jolle muistomerkki kuuluu. Smolenskin pormestari Andrei Borisov sanoi, että päätöksen teki kulttuuriministeriö. Ukrainan lippuakaan ei ole näkynyt.

ellauri281.html on line 412:   Myöhemmin puolueeseen liittyi myös konnamainen liikemies Konstantin Päts. Maaorava Liitistä tuli vuonna 1917 valittujen Viron maapäivien suurin puolue sen saatua 13 edustajaa 62:sta. Päts ja hänen puolueensa olivat johtavassa asemassa Viron itsenäistymisen jälkeen asetetussa väliaikaisessa hallituksessa, joka joutui toimimaan maan alla vuoden 1918 saksalaismiehityksen aikana. Osa puolueesta kannatti yhteistyötä saksalaisten kanssa, joten miehitysviranomaiset suosivat puoluetta ja sallivat sen järjestää puoluekokouksensa. Puolue alkoi saksalaismiehityksen aikana julkaista Maaliit-lehteä, jonka päätoimittaja Oskar Rütli kuului yhteistoimintalinjan kannattajiin.

ellauri281.html on line 422:   Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.

ellauri281.html on line 424: Virossa pidettiin elokuun 1932 ja lokakuun 1933 välisenä aikana kolme kansanäänestystä. Kaikki ehdotukset ajoivat vahvaa toimeenpanovaltaa, ja ne erosivat toisistaan vain hieman. Kahta ensimmäistä ehdotti eduskunta ja kolmatta äärioikeistolaiset vapsit. Vapsien ehdotus sai lähes 73 % kannatuksen. Hyväksytyssä ehdotuksessa oli uudella valtionpäämiehellä oikeus antaa itsenäisesti lakeja asetuksiaselvennä ”valtion pakottavissa hätätilanteissa”. Käytännössä valtionpäämies siis saattoi hallita maata myös ilman eduskuntaa.

ellauri281.html on line 426: Uusi perustuslaki tuli voimaan 24. tammikuuta 1934. Samaan aikaan Päts toimi riigifüürerinä. Seuraavaksi oli edessä presidentin- ja eduskuntavaalit. Vapsit saavuttivat vaalivoiton kunnallisvaaleissa. Osassa suurista kaupungeista he saivat yli puolet annetuista äänistä. Presidenttiehdokkaiden asettamisen yhteydessä vapsien ehdokas Andres Larka otti pitkän etumatkan muihin ehdokkaisiin, Johan Laidoneriin, Pätsiin ja August Reihin.

ellauri281.html on line 428: Päts teki vallankaappauksen yhdessä kenraali Laidonerin kanssa 12. maaliskuuta 1934. Perusteluna Päts käytti uhkaavaa vapsien valtaannousua. Omien sanojensa mukaan hän pelasti Viron fasismilta. Päts hallitsi Viroa autoritäärisesti ja julisti maahan poikkeustilan, joka jatkui vuoteen 1938 asti, jolloin maalle saatiin uusi perustuslaki. Pätsin valtakaudesta vuosina 1934–1940 käytetään nimitystä vaikeneva aika. Puolueet kiellettiin ja poliitikkoja vangittiin.

ellauri281.html on line 432: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.

ellauri281.html on line 434: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.

ellauri281.html on line 438: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956.  Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina. 

ellauri281.html on line 448:   Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille.

ellauri281.html on line 450: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä.

ellauri281.html on line 452: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it!

ellauri281.html on line 454: Thompsonia käytti varhain Yhdysvaltain merijalkaväki banaanisotien aikana, Yhdysvaltain postitarkastuspalvelu, Irlannin tasavaltalainen armeija, Kiinan tasavaltainen armeija ja FBI Kansas Cityn joukkomurhan jälkisiivouxessa.

ellauri281.html on line 456: Asetta myytiin myös vapaasti jälkitoimituxella suurelle yleisölle. Koska se oli halpa ja saatavilla helposti, Thompsonista tuli pahamaineinen kieltoaikakaudella useiden järjestäytyneen rikollisuuden syndikaattien tunnusaseena Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Se oli tuolloin mediassa yleinen näky, ja sitä käyttivät sekä lainvalvontaviranomaiset että rikolliset. Se mahtui mukavasti viulukoteloon. 

ellauri281.html on line 466: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.

ellauri281.html on line 476: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.

ellauri281.html on line 483: Samalla vihollinen väsyi, tuli epätoivoiseksi sekä kylmissään, nälissään ja peloissaan apaattiseksi. Hienoa! Suomalaiset konepistooliryhmät hyökkäsivät, usein yöllä ja vielä parista eri suunnasta. Epätoivoinen vihollinen ei aina edes tiennyt, mistä hyökättiin, eikä oikein pystynyt vastarintaan. Raatoja tuli tuhansia. Avunhuutoja ja vaikerruxia. 

ellauri281.html on line 487: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt.

ellauri281.html on line 519: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä.

ellauri281.html on line 521: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!

ellauri281.html on line 527: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.

ellauri281.html on line 536: Saksan armeijan valmistautuminen sotaan alkoi elokuussa 1940 salanimellä Friz, ja sitä koordinoi kenraali Friedrich Pauluksen johtama ryhmä syyskuusta alkaen. Hitlerin uuden päämajan Wolfschanzen rakentaminen aloitettiin Itä-Preussiin Rastenburgin kaupungin lähelle. Lopullinen päiväkäsky nro. 21 nimellä operaatio Barbarossa allekirjoitettiin 18. joulukuuta. Sodasta piti tulla lyhyt. Joseph Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa keskustelusta Hitlerin kanssa: ”Vihollinen ajetaan taaksepäin yhdellä tasaisella liikkeellä. Führer arvioi operaatioon kuluvan neljä kuukautta. Minä luulen, että vähemmän. Bolševismi luhistuu kuin korttitalo.”

ellauri281.html on line 538: Suomen ja Saksan koordinoidut toimet ennen operaatio Barbarossaa alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940, ja Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista jo 30. joulukuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä lopulta ennen sodan puhkeamista oli runsaat 40 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua.

ellauri281.html on line 540: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.

ellauri281.html on line 546: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!

ellauri281.html on line 548: Miksi se Hitler hyökkäsi tänä aamuna minun kimppuuni, murisee Stalin. - Mitä se tänne hyökkäsi. Meillähän on hyökkäämättömyyssopimus. Kun kerran minäkään en hyökkää kenenkään toisen maahan, niin miksi sitten Saksa hyökkää tänne.

ellauri281.html on line 549: Stalinin viha nousee. Hän kiertää kehää huoneessaan pitkin, tiikerimäisin, vaanivin askelin.

ellauri281.html on line 550: On se kumma, ettei saa olla omassa maassaan rauhassa, miettii Stalin katkerana. - Aina on joku hyökkäämässä, kuten Suomi Aunukseen 1920 ja sitten Jaappani. Ei koskaan saa olla rauhassa, rauhaa rakastava varsinkaan.

ellauri281.html on line 562: Miksi se Hitler Venäjälle hyökkäsi. Olisi hyökännyt Englantiin. Englantihan oli siltä vielä valloittamatta. Miksi se ei lähtenyt Englannin kimppuun. Sehän oli luvannut valloittaa Englannin. Vuosikauden ovat Englantia pommittaneetkin. Nyt se sõi sanansa. Ja hiton typerästi teki, avasi toisen rintaman ennenkuin edellinen oli hoidettu.

ellauri281.html on line 565: Minua alkaa tosiaankin tympäistä se Hitler, miettii Stalin. Siitä alkaa olla iso haitta.

ellauri281.html on line 566: Stalin (63) kulkee matalin, pitkin, vaanivin askelin. Viha palaa hänen silmissään. Hän päättää käydä ankarin ottein vastarintaan. Hän ei hellittäisi, ennen kuin kansallissosialistit on tuhottu. Kaikki maan voimavarat on otettava militääriseen käyttöön. Jokainen raudannokare on taottava tykeiksi ja panssarivaunuiksi. Hyökkääjä kohtaisi niin päättäväisen vastustajan. etta sen kärki taittuisi.

ellauri281.html on line 568: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen.

ellauri281.html on line 574:     Stalin ottaa seinältä naulasta Kremlin avainnipun, aukaisee narisevan oven ja työntyy mukulakiviselle pihalle. Juurevasti hän kävelee Kremlin pihan poikki, menee holvikäytävään ja kalistelee avainnippua. Kesäaamun aurinko kuparoi Vasili Autuaan kirkon kupolia, kun Stalin ottaa nipusta korttelin pituisen avaimen ja aukaisee kokoushuoneen oven. Sieltäpä Kremlin portin luota jo kävellä leppasevat Timo-senko ja Žukov, ja kauempaa kaikuvat politbyroon jäsenten juoksuaskelet. Kohta lyödään lukkoon puolustussuunnitelma, kohta aletaan takoa kahletta Saksan mulkkuun. Sillä sotahan tästä syntyy, oikea kunnon sota. Apinoiden sota.

ellauri282.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri282.html on line 46: Takaisinko kolmen ässän hallituspohjaan taas?

ellauri282.html on line 49: Ei sunkaan vaan taas itärintamalle Urpon johdolla? Vuoden 2023 vaalin saldo todistaa taas kerran sen mikä on kyllä ollut aika selvää vanhastaan: Suomen kädellinen asujaimisto on valtaosin nippu yrpiä ja illuja, joiden maat joutaisivat aivan mainiosti takaisin pystymezäxi niinkuin ne vanhaan hyvään aikaan olivatkin. Suomi elukoille takaisin! 

ellauri282.html on line 51: Tää menee tosiaan prikulleen niinkuin ennakoin: lopun ajat tuo termiittiapinan pahimmat puolet pinnalle. Yhteen hiilijalanjälkeen puhaltaminen ei nappaa enää, sen sijasta trendaa julmuus izekkyys ja isänmaallisuus. Reviiriään partioivat Gog ja Magog käy toistensa turkkiin kuin terrierit sidostesukkaan, hälläväliä hengessä syömään izensä kuin kezut ja muunkin elävän siinä samalla. Urpo alkaa nälkäisenä purra omaa nilkkaa. Stressed people fight like rats in a shoe. Olin oikeassa mutten kuitenkaan järin voitonriemuinen.

ellauri282.html on line 58: Soko julta tuli? Pozdamin sonderkomission skoudesarjassa huomiota kiinnitti se mikä on nähty kyllä monessa muussakin vastaavassa ensisijaisesti naiskazojille tähdätyssä rainassa: tuntuu mukavalta kun on torvi täynnä opportunistisessa yhdynnässä saatua vierasrunkkua ja omapuoliso tulee siihen vielä päälle vonkaamaan normisexiä. Usein se oma on vielä luotettava tylsä kotimies ja se vieras komeampi mutta edesvastuuton könsikäs. Siis ihan vimpan päälle mendelöintiä. Voisi luulla eze kotivalo voisi haistaa mistä päin nyt tuulee: terveisiä koko perseisiä mökkinaapurilta. Vaan eise huomaa midiä.  No sen tauttahan kyrvännuppi on sen muotoinen (kz. .ed. albumin postikorttikuvaa)  eze  pumppaa mahdollisen vieraan siemenen ulos torvesta ennen oman uuden laittoa. Sixi sitä munanasetinta pitää siellä niin pitkään nuohota. Ja sixi sekin tuntuu mukavalta.

ellauri282.html on line 60: Toinen hupaisa havainto tosta Pozdamin naistenskoudesarjasta, eze muuten muistuttaa aika lailla anglosaxien samanhenkistä sarjaa Scott and Bailey Mansesta, paizi Pozdamin porukat on loivailmeisiä tuntoherkkiä sosdemejä, vähänkuin kasarin Hannu-Pekkamaisia Harjunpäitä, Bjärn Kurtenin höveleitä suomenruozalaisia neandertaaleja. Kuntaas Mansen pollarit on armeijatyylisiä aivan naziluokan SSS- kokkari- ja persusanzareita, Jawohl mam Kapitän! Sodan häviäjät ja voittajat on vaihtaneet naamareita. Oikeesssa oli Putin että Pozdamin neuvotteluasemat on länkkäreiltä hävyxissä. Nasse-setä on hyvin, hyvin vihainen.

ellauri282.html on line 62:   2020-luvun muskelimasa Harjunpäätä ei ruumiit paljn paina, onhan noita tullut nähtyä muissa suorasoittosarjoissa. Se varmaan unohtaisi ellei sitä pantaisi joka jaxossa muistuttamaan kazojia ja vähän izeäänkin, että se on masis. Rahat ei riitä kalliin rivitalonpätkän lyhennyxiin, mutta rumaa purjevenettä ei kyllä myydä, ennen sitten vaikka kutistetaan kakarat ja pantataan koko Niskavuori. Hoblassa sinkku Abszess ei tahdo lapsia, se on tyytyväinen olemaan vain täti jolla on tukku nettiystäviä (vrt Kristina-täti). Romanttinen rakkaus ei säily hengissä lapsiperheessä, se on todennut. No ei vittu tietysti, romantiikka on sitä ettei ole varma saako pillua. 

ellauri282.html on line 71:     [2.4. klo 18.44] Oma Profiili: Olikohan se palestiinalainen kun sillä oli Jaffa-pullo.

ellauri282.html on line 77:     [3.4. klo 12.23] +358 44 2776451: Luen Otto Pipatin open access kirjaa Westermarckista ja sen oppilaista. Jos W ihaili Humea ja Smithiä, ja on vaikuttanut paljon Malinowskiin, ja Hume herättänyt Kantin dogmaattisuuden unesta, maailman myllerrys muutti kaikkea: älä tee toiselle sitä mistä se ei ole vamis maksamaan. One for me, one for you, 10% to the collection and 4% for the owners. Kun kaupallinen järjestelmä monimutkaistuu, Humen sentimentit ja human understanding vähitellen venähtää. Ehkä westermarckilainen teoria hyväksymisen emfaattisista ja hylkäämisen inhon tunteista moraalisten käsitysten pohjana on osa tällaista venymistä: pyrkimystä hieman väljempiin liiveihin. Voisihan ajatella että rakasta lähimmäistä, koaka hän voi olla vielä asiakkaasi, tai ratkaiseva äänestäjä.

ellauri282.html on line 81:     [3.4. klo 12.38] +358 44 2776451: 😀 Sen uhri oli ehkä ylilyönti. Mutta moraalissapa ei ole takalaittomia. Thiodolf Rein oli ihan August Ahlqvistin oloinen pelottava hahmo, ja jos se pilkkasi innokkaan darwinilaisesti sössöttävää Westermarkkia, joka taas inhosi Kantin velvollisuus- ja esimerkkimoraalia. Niin se inhotti myös kavereita, kuten Yrjö Hirn, Magnus Enckell (joka maalasi hienon kuvan Reinistä) ym.

ellauri282.html on line 93:     [3.4. klo 13.57] +358 44 2776451: Tai päästää tunnetusti vihaisen härän puskemaan selin olevaa lapsenraiskaajaa työssään niin että sen selkäranka katkeaa mutta lapsi pelastuu.

ellauri282.html on line 95:     [3.4. klo 14.01] +358 44 2776451: Just toi paradoksaalinen huumori vetoaa, että destruktiivisuus kielletään "ellei ole ihan varmaa" vaikkei sitä sanota. Ottaa intiaaneilta maa, pudottaa palavaa nestettä napalmia vietnamilaisten selkään. Ennen vastustimme napalmia, nyt huonointa kouluruokaa jota tekee palmia ja palmuöljyä ruuassa. Ja securitasta.

ellauri282.html on line 97:     [3.4. klo 14.40] +358 44 2776451: Koskiko Humen giljotiini sittenkin vain positiivista oikeutta, jossa siitä miten laki on ei saa päätellä miten sen moraalisesti pitäisi olla. Humen sittemmin harrastamaan Englannin hiatorian suhteen akatuksesta on voinut olla tpdellista hyötyä. Oliko David Hume aikansa Teemu Keskisarja?

ellauri282.html on line 99:     [3.4. klo 18.53] Oma Profiili: Humella oli hassu itämainen hattu päässä eräässä kuvassa. Teemu Keskisarjasta kuulin vasta nyt. Vielä höyhensarjalaisempi kuin "Teme" Selänne, jonka selän kyllä joku härkä saisi katkaista.

ellauri282.html on line 101: [3.4. klo 19.14] Oma Profiili: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia).

ellauri282.html on line 102: If you are interested in a unique David Hume Turban for yourself, you can email the Edinburgh University Philosophy Society, who are offering a special promotion of £120 per hat (excl. Shipping&Handling). This offer will be open until August 1st.

ellauri282.html on line 104:     [3.4. klo 19.24] +358 44 2776451: Hankitaanko kaikille? Mun numero on 58. Katoin Filosofia.fi verkkoensyklopedian version passioista ja moraalisen arvostelun suhteesta. Tostahan Wck on sorvannut retribuutiotunteensa. Siis ei että olemisesta ei voi päätellä miten pitäisi, vaan että jo se miten on sisältää sen miten siihen pitää suhtautua. Esim. murha. Mutta on hyvä muistaa, että toimimme aina passioiden mukaan.

ellauri282.html on line 106:     [3.4. klo 19.27] Oma Profiili: En kyllä ymmärrä mixei olemisesta voi päätellä miten pitäisi. Ei se mitä elukat haluaa ole mitään sattumaa.

ellauri282.html on line 108:     [3.4. klo 19.38] +358 44 2776451: Siksi Humen mukaan ei pidä pitää kiirettä, kun kaikki tapaukset on tunteen alaisia, että normilain perusteella ei pidä höökää. Kaikki nää Wck:kin kuitenkin pyrkii lopulta yleisiin normeihin. Olikohan tää mikä herätti Kantin "dogmaattisuuden unesta" että on tunteet? Mut siis elukat haluaa, siis niin pitää. Vai pitäs niinkuin elukat, no pitäs pitäs!

ellauri282.html on line 112:     [3.4. klo 19.45] Oma Profiili: Vaan ei pidä luulla ettää on jotain sopupeliä! Ei se ole, sen tien päässä on utilitarismi ja personismi.  Darwinismiahan tää on.

ellauri282.html on line 114:     [3.4. klo 19.46] Oma Profiili: Jokainen tekee parhaansa ja kazoo mihin se riittää.

ellauri282.html on line 116: [3.4. klo 19.51] Oma Profiili: Aika harvan elukan mielestä tää silti on paras mahdollinen maailma vaikka ainoa.    

ellauri282.html on line 121: Tämä "osio" on alkua albumissa 285 jatkuvaan Patti Mulkkisen riivintään. v. 2021 kesällä (albumi 104) tutustuin Matti Pulkkiseen sen esikoisen välityksellä, ja pidin sitä aika hyvänä. Silloin vielä jaxoin niellä tiiliskiviromaaneja kokonaisina. Nyt vajaat 2v myöhemmin löytyi Pulkun viimeinen opus, Ehdotus rakkausromaanixi, Pasilan poistohyllystä. Se käsittelee siinä aivohalvausta romaanin keinoilla, ja vähän nähtävästi tärähtänyttä Vuokko-vaimoaankin myös. Pulkki sai paskahalvauxen 1988 ja kuoli 2011 Lapinlahessa, ai taisikin olla Lapinlahdella. Se oli kyllä ammatiltaan mielisairaanhoitaja. Jouzenlauluun mennessä Patti oli jo täysin työlääntynyt ex-"lahioimaiseensa". 

ellauri282.html on line 123:   Matin rouva Vuokko Rissanen suomensi huuhaakirjoja ja oxensi izekin yhden sellaisen:

ellauri282.html on line 131: Se koostuu intialaisen jesuiittaveli Anthony de Mellon luennoista, jotka hän piti hengellisessä konferenssissa New Yorkissa. Anthony de Mellon luennoissa riittää pureksittavaa koko elämän ajaksi. Hän avartaa henkisen elämän horisontteja purkamalla elämänvalheita ja ehdollistumia, jotka sumentavat ymmärrystä ja kaventavat elämää. ”Kyseessä eivät ole mitkään herätyspuheet vaan sarja reippaita sivalluksia pakoilevan, pöyhistelevän ja ihanteellisen ihmisen kuten Matin korville.” – Kirkko ja Kaupunki

ellauri282.html on line 152: ”Tulen valtiatar ei kertonut tarinoita ihmisten lapsille vaan sytytti heidät leikkiin, pakotti heidät tanssimaan tulen tanssin ja viimein itse rakentamaan hautarovionsa. Kerran sutena juostessaan Lähdekin oli tanssinut tulen…” 

ellauri282.html on line 153: Varjoikkuna on matka myyttien ja satujen monikerroksisen maailman läpi. Se avaa polun symbolien maahan, unen ja toden välimaastoon. Kiehtova tarina piirtää karttaa, joka opastaa lukijaa itsekkyyden lähteille. (takakansiteksti, karttaliite )

ellauri282.html on line 157: Anthony de Mello, S.J. (4. syyskuuta 1931 – 2. kesäkuuta 1987) oli intialainen jesuiittapappi ja psykoterapeutti, joka tuli tunnetuksi hengellisyyttä käsittelevistä kirjoistaan. Hän ohjasi uransa aikana useita retriittejä ja hengellisiä kursseja, ja hänet tunnettiin taitavana puhujana. Hänen opetuksensa ammensivat eri uskontojen hengellisistä harjoituksista sekä meditaatioperinteistä.

ellauri282.html on line 159: De Mello syntyi Mumbaissa Intiassa vuonna 1931, jonne hänen perheensä oli muuttanut Goalta. Hän kävi jesuittojen koulua ja haaveili itsekin liittyvänsä sääntökuntaan. De Mello matkusti opiskelemaan teologiaa Espanjaan ja psykologiaa ja terapiaa Yhdysvaltoihin. Vuonna 1965 hänestä tuli kuin tulikin jesuiittaveljestön täysivaltainen jäsen.

ellauri282.html on line 161: Vuonna 1972 hän perusti Intiaan rukouskeskuksen Sadhana-instituutti. Hän matkusteli useissa maissa, enimmäkseen Espanjassa ja Yhdysvalloissa opettamassa. Hän kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen Yhdysvalloissa vuonna 1987.

ellauri282.html on line 163: De Mellon teoksista otetaan edelleen uusia painoksia, ja hänen opetuksistaan on koottu lisää teoksia hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1988 joitain hänen mielipiteistään tuomittiin postuumisti uskonopin kongregaatiossa. Kardinaali Ratzinger, josta myöhemmin tuli Paavi Benedictus XVI, kirjoitti: "Mutta jo eräissä kohdissa hänen varhaisissa kirjoituksissaan, sekä myöhemmissä töissä vielä vahvemmin, on huomattavissa kasvavaa etäisyyttä kristillisen uskon olennaiseen sisältöön... Tällä tiedoksiannolla, tarkoituksenaan suojella kristillisen totuuden hyveitä, tämä kongregaatio julistaa, että yllä mainittu asenne on yhteensopimaton katolisen uskon kanssa ja voi aiheuttaa vakavaa harmia."  

ellauri282.html on line 167: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri282.html on line 205: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri282.html on line 208: Pierino Ronald "Perry" Como teki Caterina Valentinelle serenadilurituxen, joka on mainittu jo albumissa 220. Siinä on hauska missivideo. Siellä sanotaan että Lasse Mårtenson teki siitä coverin mutta tämä Eino Grönin versio on parempi. Lasse veisaa kuten aina vähän homahtavasti nenäänsä.

ellauri282.html on line 210: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri282.html on line 212: Pulkun puheista päättäen Vuokko oli paizi hymistelevä myös aivan hirveä pirttihirmu. Se taitaa olla tän Matin jouzenlaulunkin "piiloviesti." Pulkku sanoo haukkuneensa vaimoa jo Makkosena Romaanihenkilön kuolemassa, sekin pitäisi nyt kai selata. Pulkku on hyvin hyvin naisvihainen. Melkein yhtä paha kuin "Teme", joka peukuttaa valtaanpäässeitä suominazeja ja twiittaa huonolla englannilla transuvastaisia twiittejä: "Tsiisus".

ellauri282.html on line 219: Władysław Albert Anders (11. elokuuta 1892 – 12. toukokuuta 1970) oli Puolan armeijan kenraali ja myöhemmin elämässään oikeistopoliitikko ja Puolan merkityxettömän pakolaishallituksen merkittävä jäsen Lontoossa. 

ellauri282.html on line 222: NKVD: n tekemä mukilaukaus pidätyksen jälkeen 1940. Andersin habitus on ihan 2020-lukua.

ellauri282.html on line 229: Andersin läimiessä Puolan sodanjohdossa tasapuolisesti neukkuja ja niiden silloista kaveria Hitleriä Puolan rajoilla Neuvostoliiton joukot sieppasivat hänet ja heppu vangittiin 29. syyskuuta 1939 haavoittuttuaan kahdesti. Anders joutui alun perin vankilaan Lwówiin Ukrainaan, minkä jälkeen hänet siirrettiin Lubjankan vankilaan Moskovaan 29. helmikuuta 1940. Vangitsemisen aikana häntä kuulusteltiin, kidutettiin ja häntä kehotettiin liittymään puna-armeijaan, mutta se epäonnistui.

ellauri282.html on line 233: Kun "kansainvälinen tilanne muuttui" vuonna 1941 Barbarossa-operaatiossa eli Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon vuonna 1941, Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin alkoi hakea apua muilta Saksan vihollisilta. Britannian ulkoministerin Anthony Edenin vahvasti rohkaisemana Sikorski aloitti 5. heinäkuuta 1941 neuvottelut Neuvostoliiton Lontoon-suurlähettilään Ivan Mayskin kanssa diplomaattisten suhteiden palauttamiseksi Puolan ja Neuvostoliiton välille. Sikorski oli molempien hallitusten saavuttaman sopimuksen arkkitehti, joka allekirjoitettiin 30. heinäkuuta 1941. Uusi sotilasliitto allekirjoitettiin Moskovassa 14. elokuuta 1941. Myöhemmin samana vuonna Sikorski meni Moskovaan diplomaattisen edustuston kanssa (mukaan lukien tuleva Puolan Moskovan-suurlähettiläs Stanisław Kot ja Puolan sotilasoperaation päällikkö Neuvostoliitossa kenraali Zygmunt Szyszko-Bohusz). Sikorski –Mayski-sopimus oli Neuvostoliiton ja Puolan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Lontoossa 30. heinäkuuta 1941. Sen nimi on otettu sen kahdelta merkittävimmältä allekirjoittajalta: Puolan pääministeriltä, Władysław Sikorski ja Neuvostoliiton Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläs Ivan Mayski. 

ellauri282.html on line 235: Operaatio Barbarossan käynnistämisen ja Sikorskin ja Maiskyn välisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Neuvostoliitto vapautti Andersin tavoitteenaan muodostaa Puolan armeija taistelemaan saksalaisia vastaan puna-armeijan rinnalla. Stalin suostui julistamaan kaikki aiemmat Natsi-Saksan kanssa tekemänsä sopimukset mitättömiksi, mitätöimään syyskuussa 1939 tehdyn Puolan jaon ja vapauttamaan kymmeniä tuhansia Neuvostoliiton leireillä pidettyjä puolalaisia sotavankeja. Puolan pakolaishallituksen ja Stalinin välisen sopimuksen mukaisesti neuvostoliittolaiset myönsivät "armahduksen" monille Puolan kansalaisille 12. elokuuta 1941, joista 40 000 miehen armeija (Anders and what Army, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Puolan Isse Immu Corps) muodostettiin kenraali Władysław Andersin johdolla. Tuhansien muiden puolalaisten upseerien olinpaikka kuitenkin pysyi tuntemattomana vielä kaksi vuotta ja hiersi voimakkaasti Puolan ja Neuvostoliiton suhteita. Upseerit oli joutuneet hävyxiin Katyn toimissa tai sitten hilpasseet Mantshuriaan, Josif ei osannut jezulleen sanoa.

ellauri282.html on line 242: Sodan sovinnonhierontavaiheessa Puolan märsäkaarsin moraalia heikensi 11. helmikuuta 1945 päättyneen Jaltan konferenssin tulos, jossa britit ja amerikkalaiset päättivät ilman puolalaisten kuulemista luovuttaa suurimman osan 1921–1939 Puolan alueista Neuvostoliitolle. Kun Anders pyysi päästä mukaan loppupeleihin, Winston Churchill sanoi hänelle, että "teitä [moraalittomia puolalaisia] ei enää tarvita. Päästäkää hepat laitumelle vaan." Arvaa että Andersia harmitti. Puolan kommunistisen hallinnon romahtamisen jälkeen vuonna 1989 hänen kansalaisuutensa ja ihmisarvonsa palautettiin varmuuskopioilta onnistuneesti. Puolan sosialisoiminen on kuin lehmää satuloisi, Stalin lohkaisi.

ellauri282.html on line 246: Varsovan kansannousu oli jo toinen kansannousu aikana 1. elokuuta – 2. lokakuuta 1944. Edellinen kansannousu Varsovan Ghetossa oli tukahdutettu kolmessa viikossa vuonna 1943. Varsovan kansannousussa vastarintajoukot yrittivät ehtiä vapauttamaan Puolan pääkaupungin Varsovan saksalaismiehityksestä ja asettaa itsenäisen hallituksen ennen Neuvostoliiton puna-armeijan saapumista. Puna-armeija oli taisteluiden alkaessa jo Veiksel-joen toisella puolella, hyvin lähellä Varsovaa. 50 000 hengen puolalaisarmeija (joista 23 000 aseistettuja ja taisteluun soveltuvia) menestyi aluksi hyvin ja valtasi suuria osia kaupungista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun puna-armeija ei ylittänytkään Veiksel-jokea eikä tullut millään muotoa vastarintaliikkeen avuksi. Tyhmiä polakkeja vedettiin taas kerran nenästä, niinkuin Ribbentroppin aikana. Puolalaiset on hölmöjä (KÄÄNNÄ). Puolalaiset jäivät lopulta alakynteen, kun paikalle lähetettiin runsaasti SS-joukkoja ja he joutuivat hajalleen toisistaan. Vastarintaa kesti 63 päivää ja se päättyi 2. lokakuuta 1944, jolloin saksalaiset tukahduttivat kansannousun. Sitä seuraavina kolmena kuukautena saksalaiset käytännössä hävittivät kaupungin maan tasalle. Vasta 17. tammikuuta 1945 puna-armeija ylitti Veiksel-joen ja valtasi Varsovan tai mitä siitä oli jäänyt jälelle.    

ellauri282.html on line 256:   Patti kävi hikisen karvahatun kanssa vielä loppupeleissä Lontoossa haistattamassa puolan pakolaishallituxen kääpiä. Kaikki oli hoiperehtivia veteraaneja. Yxi puhui koko ajan, yxi oli kuuro, ja presidentti ei ollut enää esittelykunnossa. Lippua ne eivät saaneet enää seinälle kun kukaan ei uskaltanut tikkaille. Vilttihatun valokuvat meni mustixi, eikä Apu-lehti sitten huolinut koko juttua.

ellauri282.html on line 258:   Puolalaisilta puuttui kasarilla kaikkea, sitä sai vain mustan pörssin kaupasta, jos oli paalua. Kolmekaan työtä ei riittänyt elämiseen veloitta, siis sama tilanne kuin kapitalistimaiden köyhillä tänäkin päivänä. Oliskohan vika ollut silloinkin kapitalistipirujen jotka nälistivät sosialistimaita kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Kyllä talouspakote oli kexitty jo muinaisia aikoina.

ellauri282.html on line 260:   Hautamäki (tuskin Antti , ex-assari, Sitran emeritusasiamies, takinkääntäjä, luultavammin Aimo, Rauhanyhdistyxen rovasti ja Siionin lähetyslehden toimittaja Revonlahdelta) oli sanonut tai ehkä textannut Matille:

ellauri282.html on line 264: Hölmöjä. On kolmas vaihtoehto: tää muutenkin aika höllissä kantimissa oleva "mää" vaan häipyy kuin pieru Saharaan. Häviää kuin löyhkä. Ja hyvä niin. Toi Aimon mietelmä on narsistinen, sama luonnevika kuin Belovin Salella.

ellauri282.html on line 268: Iisalmen viinakäet on oxettavia tiimihenkisiä äijiä. Hattu päässä sisällä vainoavat ainoata lakitonta "entä sitten" heppua  joka ei lähde mukkaan niiden setämiesmeemeihin. Jutut käsitteli tuskaa ja iloa, toivoa ja kärsimystä, syntymää ja kuolemaa. Elukoiden juttuja. Merkityxiä. Ällösanoja. Vizi mikä vanhan kansan jollottaja.

ellauri282.html on line 288: ja kun lankee lauha yö,

ellauri282.html on line 289: viime laulussa harras soi kiitos,

ellauri282.html on line 300: Minulla ei ole pelkoa menettäväni sinua, sillä et ole omaisuuteni tai kenenkään muun omaisuutta. Rakastan sinua sellaisena kuin olet, ilman kiintymystä, ilman pelkoa, ilman ehtoja, ilman egoismia, yritän olla imemättä sinua ellet nimenomaan halua. Rakastan sinua vapaasti, koska rakastan vapauttasi, samoin kuin omaani.

ellauri282.html on line 302: Elä elämääsi niin kuin parhaaksi näet. Se ei ole itsekästä. Itsekästä on muiden vaatia, että he elävät elämänsä niin kuin parhaaksi näkevät.

ellauri282.html on line 305: Ja tässä tulee lisää sumutusta, pahaa pappispimitystä:

ellauri282.html on line 314: Elämä on helppoa, elämä on ihanaa. Se on vain vaikeaa illuusioidesi, kunnianhimoidesi, ahneutesi ja himosi suhteen. Tiedätkö mistä nämä asiat tulevat? Siitä, että olet tunnistautunut kaikenlaisiin tarroihin! Kun tulet näkemään, että et ole tänään niin viisas kuin olit eilen, olet viisaampi tänään.

ellauri282.html on line 317: hange-yourself-not-other-people-it-is-easier-to-protect-anthony-de-mello-76-25-95.jpg" />

ellauri282.html on line 323: Vanhat läskit epikurolaiset, jotka haluavat parannuskeinoa ilman kipua, ovat kuin ne, jotka kannattavat edistystä ilman luovaa tuhoa. Anthony de Mello, Tietoisuus: de Mellon henkisyyskonferenssi hänen omin sanoin. Tunnisteet: herääminen, edistys, henkisyys. Katumush, shynti, ahdishstush.

ellauri282.html on line 325: Kolme vaikeinta asiaa ihmiselle eivät ole fyysisiä suorituksia tai henkisiä saavutuksia. Ne ovat ensinnäkin vastinetta rakkaudesta vihaan; toiseksi, mukaan lukien poissuljetut; Kolmanneksi tunnustaa olevani väärässä. Ei helppoa!

ellauri282.html on line 327: Miellyttävät kokemukset tekevät elämästä ihanaa. Kipeät kokemukset johtavat kasvuun. Kasvu ei ole ihanaa. Häiritseekö Jumalan rauha sinua aina? Tiedäthän, kaikki mystikot - katolilaiset, kristityt, ei-kristityt, olipa heidän teologiansa tai uskontonsa mikä tahansa - ovat yksimielisiä yhdestä asiasta: että kaikki on hyvin, kaikki on hyvin. Vaikka kaikki on päin vittua, kaikki on hyvin. Outo paradoksi, kieltämättä. 

ellauri282.html on line 334:     Thomas Merton, David R. Hawkins, Henri Nouwen, Eckhart Tolle, Jiddu Krishnamurti, Ignatius Loyola, Rajneesh, Deepak Chopra, Pierre Teilhard de Chardin, Bede Griffiths, Janos Arany, Ramesh S Balsekar, Thomas Keating, Richard Rohr, Sri Nisargadatta Maharaj, Nouriel Roubini, Ramana Maharshi, Wayne Dyer, What Hanhi, Khalil Gibran.

ellauri282.html on line 348: Nuorella iällä Loyola lähetettiin Arévaloon, Kastilian varainhoitajan Juan Velázquez de Cuéllarin (noin 1460–1517) oppilaaksi ja paašitukkaiseksi paašiksi. Nuorukaisena Loyolan sanottiin olevan perso uhkapeleille, kaksintaisteluille ja naisseikkailuille, ja hän joutui kiivasluontoisuutensa ja naisseikkailujensa vuoksi usein ongelmiin. Don Velázquezin perheessä ollessaan Íñigo harjoitti tanssia, miekkailua, uhkapelaamista, nuorten naisten takaa-ajoa ja kaksintaistelua.

ellauri282.html on line 352: Velazquesin kuoltua Loyola siirtyi Najeran herttuan Antonio Manrique de Laran (k. 1535) palvelukseen ja päätyi taistelemaan herttuan joukoissa Habaneros -kapinallisia vastaan. Pamplemoussen taistelussa vuonna 1521 Loyola haavoittui taistelussa molempiin jalkoihin tykin osumasta, ja hänen pikkujalkansa vammautui vakavasti. Lopulta leikkaukset jättivät hänen jalkansa sitä lyhyemmiksi. Hän ontui loppuelämänsä sotilasuransa päätyttyä.

ellauri282.html on line 354:   Toipuessaan leikkauksesta ja huomattuaan pikkuveitikan heikon tilan Íñigo koki hengellisen kääntymyksen ja havaitsi kutsun uskonnolliseen elämään. Hän koki autioitumista ja tyytymättömyyttä, kun romanttinen sankaruusunelma oli ohi, mutta pyhä unelma päättyi paljon iloa ja rauhaa, viis sankaruusuista.

ellauri282.html on line 356: Ollessaan toipilaana uskonnollisessa hospitaalissa, Loyola syventyi tavanomaisen ritariromanssien puutteessa uskonnolliseen kirjallisuuteen. Loyola luki muun muassa Ludolph Saksikäden (noin 1295 – 1378) kristillistä mietiskelyä käsittelevää teosta Vita Christi (suom. "Kristuksen elämä") ja Jacobus Voraginelaisen (noin 1230–1298) tylsimysten elämää käsittelevään teokseen Legenda jo eläessään. Ludolph ehdottaa, että lukija asettuisi henkisesti evankeliumitarinaan, visualisoimaan pinnasängyn sikiämishetkellä jne. Tämäntyyppinen meditaatio, joka tunnetaan nimellä Simple Contemplation, oli menetelmän perusta. jonka Ignatius esitti henkisissä vällyharjoituksissaan.

ellauri282.html on line 361: Pitkän toipilasaikansa kestäessä Loyola näki sarjan uskonnollisia näkyjä Jeesuksesta ja Mariasta köyrimässä, ja kirjoitti sen pohjalta noin 300 sivua tekstiä, josta myöhemmin muokkaantui Loyolan pääteos Vällyharjoituksia. Hän ajatteli, että hänen julkaisusuunnitelmansa vahvisti hänen eräänä yönä kokemansa näyn Neitsyt Marian ja Jeesuksen lapsesta, mikä johti hänelle paljon lohdutusta.

ellauri282.html on line 362: Teksti on kirjoitettu volapükixi, sillä Loyola ei osannut latinaa. Kivesten aiheuttamat haamukivut ja kuumetilat sekä muut sairaudet vaivasivat Loyolaa hänen koko elämänsä ajan. Sen lisäksi se oli pudonnut siniseen maalipurkkiin pienenä ja siitä oli tullut *ilkeä*.

ellauri282.html on line 364: Toivuttuaan Loyola hylkäsi omaisuutensa ja lähetti kotiin paashipoikansha. Hän matkusti Montserratin luostariin (Kataloniaan) ja hylkäsi siellä ritariuden tunnukset (letkunsa ja sikarinsa) kirkon alttarille. Lopun elämäänsä Loyola pukeutui karusti, kerjäsi elääkseen, matkusteli laajasti ympäri Espanjaa, usein jalan tai aasilla, ja suoritti aikeensa mukaisesti tylsiinvaelluksen Jerusalemiin. Loyola kutsui itseään tylsiinvaeltajaksi ja esiintyi useimmiten nimettömissä. Lopulta hän suoritti kotitöitä paikallisessa sairaalassa vastineeksi ruoasta ja majoituksesta. Useiden kuukausien ajan hän vietti suuren osan ajastaan runoillen naapuriluolassa, jossa hän harjoitti ankaraa ashkenazia, runoili seitsemän tuntia päivässä ja muotoili hengellisten harjoitustensa perusteita.

ellauri282.html on line 367: Hän opiskeli eka Alcalán yliopistossa, jossa hän opiskeli joitain opintojaxoja teologiaa ja latinaa vuosina 1526–1527. Siellä hän tapasi useita hartaita naisia, jotka oli kutsuttu ennen inkvisitiota. Näitä naisia pidettiin alumbradoina – ryhmänä, joka oli innokkaasti ja hengellisyydessään sidoksissa fransiskaanien uudistuksiin, mutta inkvisition hallintohenkilöstö suhtautui heihin nihkeästi, tuli yhä enemmän epäilyksiä. Kerran, kun Íñigo saarnasi kadulla, kolme näistä uskollisista naisista alkoi kokea hurmioituneita tiloja. "Yksi kaatui järjettömästi, toinen kierteli toisinaan maassa, toinen oli nähty kouristuksia tai vapisevana ja hikoilevana ahdistuksesta." Epäilyttävä toiminta tapahtui, kun Íñigo oli saarnannut heille lähituntumalta ilman teologian tutkintoa. Tämän seurauksena inkvisitio valitsi hänet kuulusteluihin, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.

ellauri282.html on line 370: Loyolaa epäiltiin toistuvasti harhaisuudesta, ja hän oli vankeudessa ja toistuvasti inkvisition tutkittavana. Usein hänet karkotettiin tai häntä kiellettiin opettamasta, mistä syystä hän lopulta siirtyi Pariisiin.

ellauri282.html on line 377:   Mies perusti savolaisen Tachon ja kenraali Xavierin kanssa Jeesuksen seuran (Jesuiitat) uskonnollisen järjestön ja tuli sen ensimmäiseksi prinssieverstixi Pariisissa vuonna 1541. Hän näki Jeesuksen Seuran tarkoituksen olevan lähetystötyö ja löpötys. Muiden kirkon uskonnollisten luokkien siveyden, kuuliaisuuden ja köyhyyden lupausten lisäksi Loyola asetti jesuiitille neljännen kuuliaisuusvalan paaville, osallistuakseen paavin määräämiin "hankkeisiin." Jesuiitat olivat avainasemassa vastareformaation johtamisessa. Mies oli luihun näköinenkin. Sen mielestä tarkoitus pyhitti keinot.

ellauri282.html on line 379: Attribuutit: Sacerdotal-asut, kasakkaferraiolo, beretta, pitelee tilikirjaa, jossa on teksti "Ad maiorem Dei gloriam", harhaoppisen tallaaminen, HS-kryptogrammi, krusifiksi, rukousnauha. 


ellauri282.html on line 383:   Ignatius käytti tunnetusti latinalaista ilmausta "Ite, inflammate omnia", joka tarkoittaa "Mänkee ihte, tulehduttakee kaikki", ilmausta, jota käytetään kuppaisessa jesuiittakirkossa vielä tänäkin päivänä. Loyolan yritteliäs mutta lojaali kantapäiden kalauttelu maittaa amerikkalaisillekin, siinä on sellaista nöyristelevää mutta samalla röyhkeilevää seppoilufiilistä joka istuu jenkkihabituxeen kuin suutarin sormi sian perseeseen.

ellauri282.html on line 410: Merton kirjoitti yli 50 kirjaa 27 vuoden aikana, pääasiassa mieliaiheestaan henkisyydestä, mutta jonkin verran myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja hiljaisesta pasifismista, sekä lukuisia esseitä ja arvosteluja. Yksi Mertonin kestävimmistä teoksista on hänen bestseller-elämäkertansa The Seven Storey Mountain (1948). Hänen selostuksensa henkisestä matkastaan inspiroi lukuisia toisia kilvoituxen veteraaneja, opiskelijoita ja nuoria tutkimaan luostarien tarjontaa kaikkialla Yhdysvalloissa. Se on National Reviewin vuosisadan 100 parhaan tietokirjan listalla.

ellauri282.html on line 412:   Mertonista tuli innokas uskontojen välisen ymmärryksen kannattaja, joka tutki itämaisia uskontoja tutkimalla mystistä käytäntöä. Hänet tunnetaan erityisesti vuoropuhelun uranuurtamisesta aasialaishenkisten henkilöiden, mukaan lukien Dalai Laman, kanssa; japanilainen kirjailija D. T. Suzuki ; Thaimaan buddhalainen munkki Buddhadasa ja varsinkin vietnamilainen munkki Which What Hanhi. Merton kirjoitti elokuussa 1966 esseen Jubileelle nimeltä "Nhất Hạnh on mun velivainaja", jossa hän sanoi: "Minulla on paljon enemmän yhteistä Nhất Hạnhin kanssa kuin minulla on monien amerikkalaisten kanssa, enkä epäröi sanoa sitä, siitä huolimatta että hän on juuri niitä vinkuintiaaneja jotka julmasti nirhasivat meikäläisten koptereista pudonneita urhoja Viet Kongin pusikoissa."

ellauri282.html on line 414:   Hän matkusti paljon tapaillessaan heitä ja osallistuessaan kansainvälisiin uskontokonferensseihin. Lisäksi hän kirjoitti kirjoja zen-buddhalaisuudesta, konfutselaisuudesta ja taolaisuudesta ja miten kristinuskon tulisi liittyä niihin. Tämä oli erittäin epätavallista tuolloin Yhdysvalloissa, erityisesti uskonnollisissa järjestöissä. (Tuskin paavi Ratzingerkaan oli järin innostunut tästä. He probably shat in his hat.)

ellauri282.html on line 418: Ensimmäisen maailmansodan aikana elokuussa 1915 Mertonin perhe lähti Ranskasta Yhdysvaltoihin. He asuivat ensin Ruthin vanhempien luona Queensissa, New Yorkissa, ja asettuivat sitten heidän lähellensä Douglastoniin. Vuonna 1917 perhe muutti vanhaan taloon Flushingissa, Queensissa, missä Tompan veli John Paul syntyi 2. marraskuuta 1918. Perhe harkitsi palaamista Ranskaan, kun Ruthilla diagnosoitiin mahasyöpä. Hän kuoli siihen kuitenkin rivakasti 21. lokakuuta 1921 Bellevuen sairaalassa. Merton oli kuusivuotias ja hänen veljensä ei vielä kolme.

ellauri282.html on line 422: Tammikuussa 1935 Merton, 20, ilmoittautui toisena opiskelijana Columbia Universityyn Manhattanilla. Siellä hän solmi läheiset ja pitkäaikaiset ystävyyssuhteet Ad Reinhardtin kanssa, joka tuli tunnetuksi proto- minimalistisena maalarina, runoilija Robert Laxiin, kommentaattori Ralph de Toledanoon, ja John Slateen kanssa, joka perusti kansainvälisen asianajotoimiston. Skadden Arps Slate Meagher & Flomista tuli hänen oikeudellinen neuvonantajansa ja Robert Girouxista, Farrar, Straus and Girouxin perustajasta tuli hänen kustantajansa. Talk about creamy arse frat boys!

ellauri282.html on line 425: Tammikuussa 1938 Merton valmistui Columbiasta BA-arvosanoilla englanniksi. Kesäkuussa hänen ystävänsä Seymour Freedgood järjesti tapaamisen Mahanambrata Brahmacharin, hillomunkin kanssa, joka vieraili New Yorkissa Chicagon yliopistosta. Hän teki Mertoniin vaikutuksen, koska hän (Merton) uskoi, että munkki (Maha-etc) keskittyi syvästi Jumalaan. Vaikka Merton odotti Brahmacharin suosittelevan hindulaisuutta, hän sen sijaan neuvoi Mertonia yhdistämään sen uudelleen oman (Mertonin) kulttuurinsa hengellisiin juuriin. Hän ehdotti Mertonia lukemaan Augustinuksen tunnustukset ja Kristuksen jäljittelyn. Merton luki lojaalisti ne molemmat.

ellauri282.html on line 430: 10. joulukuuta 1941 Thomas Merton saapui Getsemanin luostariin ja vietti kolme päivää luostarin guesthousessa odottaen hyväksyntää ritarikuntaan. Aloitteleva mestari tuli haastattelemaan Mertonia arvioiden hänen vilpittömyyttään ja pätevyyttään. Sillä välin Merton pantiin töihin lattioiden kiillottamiseen ja astioiden pesuun. Frederic Dunne, Getsemanin apotti vuodesta 1935, hyväksyi hänet luostariin postulaatiksi 13. joulukuuta. Mertonin ensimmäiset päivät eivät sujuneet ongelmitta. Hänellä oli vakava vilustuminen vierailustaan guesthousessa, jossa hän istui avoimen ikkunan edessä todistaakseen vilpittömyytensä. Olis vaan puunannut niitä lattioita. Alkuviikkojen aikana Getsemanissa Merton opiskeli monimutkaista kystercian viittomakieltä sekä päivittäistä työ- ja palvontarutiinia.

ellauri282.html on line 432: Maaliskuussa 1942, paaston ensimmäisenä sunnuntaina, Merton hyväksyttiin novelty-biisiksi luostarissa. Kesäkuussa hän sai kirjeen veljeltään John Paavalilta, jossa hän (JP) ilmoitti, että hän oli pian lähdössä sotaan ja tulisi Getsemaniin käymään ennen lähtöä. Heinäkuun 17. päivänä Johannes Paavali saapui Getsemaniin ja kaksi veljeä ottivat hänet kiinni. Johannes Paavali ilmaisi halunsa tulla katoliseksi, ja heinäkuun 26. päivään mennessä hänet kastettiin kirkossa läheisessä New Havenissa Kentuckyssa, ja hän lähti seuraavana päivänä. Tämä olisi viimeinen kerta, kun nämä kaksi näkivät toisensa. John Paul kuoli 17. huhtikuuta 1943, kun hänen koneensa epäonnistui Englannin kanaalin yllä. Mertonin runo John Paulille esiintyy Seitsemänkerroksisessa vuoressa.

ellauri282.html on line 434: Merton piti päiväkirjaa koko Getsemanissa oleskelunsa ajan. Aluksi hän tunsi kirjoittamisen olevan ristiriidassa hänen kutsumuksensa kanssa, ja hän pelkäsi, että se edistäisi taipumusta yksilöllisyyteen. Mutta hänen esimiehensä Dunne näki, että Mertonilla oli sekä lahjakas äly että lahjakkuus kirjoittamiseen. Vuonna 1943 Merton sai tehtäväkseen kääntää uskonnollisia tekstejä ja kirjoittaa luostarille pyhien elämäkertoja. Merton lähestyi uutta kirjoitustehtäväänsä samalla innolla ja innolla kuin osoitti lakaisuhommissa pihalla.

ellauri282.html on line 436: 19. maaliskuuta 1944 Merton teki väliaikaisen lupauksensa ja hänelle annettiin valkoinen hattu, musta olkapää ja nahkavyö. Marraskuussa 1944 James Laughlin julkaisi käsikirjoituksen, jonka Merton oli antanut ystävälle Robert Laxille edellisenä vuonna osoitteessa New Directions: runokirja nimeltä Thirty Poems. Mertonilla oli ristiriitaisia tunteita tämän teoksen julkaisemisesta, mutta Dunne pysyi päättäväisenä, koska Merton jatkoi kirjoittamistaan. Vuonna 1946 New Directions julkaisi toisen Mertonin runokokoelman, A Man in the Divided Sea, joka yhdistettynä kolmeenkymmeneen runoon, herätti hänelle tunnustusta. Samana vuonna Harcourt Brace & Company hyväksyi Mertonin käsikirjoituksen The Seven Storey Mountainiin julkaistavaksi. Seitsemänkerroksinen vuori, Mertonin omaelämäkerta, kirjoitettiin kahden tunnin välein luostarin scriptoriumissa henkilökohtaisena projektina.

ellauri282.html on line 438: Vuoteen 1947 mennessä Merton oli mukavampi roolissaan kirjailijana. Maaliskuun 19. päivänä hän antoi juhlallisen lupauksensa ja sitoutui elämään elämänsä luostarissa. Hän aloitti myös kirjeenvaihdon erään karthusialaisen kanssa St. Hugh's Charterhousessa Englannissa. Merton oli arvostanut kivempää karthusialaista ritarikuntaa Getsemaniin saapumisestaan vuonna 1941, ja hän harkitsi myöhemmin kystersiläisistä luopumista tuon ritarikunnan vuoksi. Siitä huolimatta Katolinen Commonweal- lehti julkaisi 4. heinäkuuta Mertonin esseen nimeltä Poetry and the Contemplative Life.

ellauri282.html on line 440:   Vuonna 1948 The Seven Storey Mountain julkaistiin kriitikoiden suosiossa, ja Mertonille lähetetty faniposti saavutti uusia korkeuksia. Merton julkaisi myös useita teoksia luostarille sinä vuonna, jotka olivat: Guide to Cistercian Life, Cistercian Contemplatives, Figures for an Apocalypse ja The Spirit of Simplicity. Tuona vuonna Saint Mary's College (Indiana) julkaisi myös Mertonin kirjasen What Is Contemplation? Merton julkaisi myös sinä vuonna elämäkerran, Exile Ends in Glory: The Life of a Trappistine, Mother M. Berchmans, OCSO.

ellauri282.html on line 442: Mertonin apotti Dunne kuoli 3. elokuuta 1948 matkustaessaan junassa Georgiaan. Dunnen poismeno oli tuskallinen Mertonille, joka oli alkanut katsoa apottia vähän muutenkin kuin isähahmona ja henkisenä mentorina. Elokuun 15. päivänä luostariyhteisö valitsi uudeksi apottiksi Dom James Foxin, Yhdysvaltain entisen laivaston upseerin. Lokakuussa Merton keskusteli hänen kanssaan jatkuvasta vetovoimastaan karthusialaisia ja kamaldolilaisia ritarikuntia kohtaan ja heidän emeriittisestä elämäntavastaan, johon Fox vastasi vakuuttamalla Mertonille hänen (ja hänen tienestiensä) kuuluvan Getsemaniin. Fox salli Mertonin jatkaa kirjoittamistaan, koska Merton oli nyt saavuttanut huomattavaa tunnustusta luostarin ulkopuolella. 21. joulukuuta Merton vihittiin subdiakoniksi. Vuodesta 1948 lähtien Merton tunnisti itsensä anarkistiksi. (Mit vit? No sitä että Mertonista tuli vasemmistoaktivsti silloin kun se ei ollut yhtään sopivaa. Nähdessään käsikirjoitetun version Seitsemänkerroksisesta vuoresta sensorit hylkäsivät sen, koska se sisälsi lukuisia viittauksia seksiin ja juomiseen. Hälinä Seitsemänkerroksisesta vuoresta lopulta ratkesi, mutta pian sensorit olivat jälleen huolissaan Mertonin kirjoituksista sodasta ja rauhasta. Sodasta ei saanut kirjoittaa, ainoastaan rauhasta. Piis. Kiistanalainen koomikko Lenny Bruce päätti usein yökerhotoimintansa lukemalla esseestä, jonka Merton kirjoitti Saksan natsijohtajasta Adolf Eichmannista ja jossa Merton kyseenalaistaa maailman järkeä.

ellauri282.html on line 444: 5. tammikuuta 1949 Merton matkusti junalla Louisvilleen ja haki Yhdysvaltain kansalaisuutta. Samana vuonna julkaistiin Seeds of Contemplation, The Tears of Blind Lions, The Waters of Siloe ja The Seven Storey Mountainin brittiläinen painos otsikolla Elected Silence. 19. maaliskuuta Mertonista tuli ritarikunnan diakoni, ja 26. toukokuuta (helatorstaina) hänet vihittiin papiksi pitäen ensimmäisen messunsa seuraavana päivänä. Kesäkuussa luostari vietti satavuotisjuhlavuottaan, jonka kunniaksi Merton kirjoitti kirjan Gethsemani Magnificat muistoksi. Marraskuussa Merton aloitti opettaa mystistä teologiaa Getsemanin aloittelijoille, josta hän nautti suuresti. Tähän mennessä Merton oli valtava menestys luostarin ulkopuolella, ja The Seven Storey Mountainia on myyty yli 150 000 kappaletta. Seuraavina vuosina Merton kirjoitti monia muita kirjoja, jotka keräsivät laajan lukijakunnan. Hän tarkisti Seeds of Contemplationin useita kertoja ja piti varhaista painostaan virhealttiina ja epäkypsänä. Ihmisen paikka yhteiskunnassa, näkemykset yhteiskunnallisesta aktivismista ja erilaiset lähestymistavat mietiskelevään rukoukseen ja elämään nousivat hänen kirjoituksissaan jatkuviin teemoihin.

ellauri282.html on line 449: 1960-luvulle mennessä hän oli päässyt laajalti inhimilliseen näkemykseen, joka oli syvästi huolissaan maailmasta ja sellaisista asioista kuin rauha, rodullinen suvaitsevaisuus ja sosiaalinen tasa-arvo. Hän oli kehittänyt persoonallisen radikalismin, jolla oli poliittisia vaikutuksia, mutta joka ei perustunut ideologiaan, ja jonka juuret olivat ennen kaikkea väkivallattomuudessa (ahimsa). Hän piti näkemyksensä perustuvana "yksinkertaisuuteen" ja ilmaisi sen kristillisenä tunteena. Hänen New Seeds of Contemplation -teoksensa julkaistiin vuonna 1961. Kirjeessä Nicaraguan katoliselle papille, vapautumisteologille ja poliitikolle Ernesto Cardenalille (joka tuli Getsemaniin mutta lähti vuonna 1959 opiskelemaan teologiaa Meksikoon), Merton kirjoitti: "Maailma on täynnä suuria rikollisia, joilla on valtava voima, ja he kamppailevat kuolemantaistelussa keskenään. Se on valtava jengitaistelu, jossa käytetään hyvin tarkoittaen asianajajia, poliiseja ja pappeja eturintamassaan, jotka hallitsevat papereita, viestintävälineitä ja rekisteröivät kaikki armeijaansa." 

ellauri282.html on line 451: Siitä huolimatta Merton saavutti lopulta yksinäisyyden, jota hän oli pitkään halunnut asuessaan erakkorakennuksessa luostarin alueella vuonna 1965. Vuosien mittaan hän kamppaili ajoittain joidenkin apottiensa kanssa siitä, ettei häntä päästetä ulos luostarista huolimatta hänen kansainvälisestä maineestaan ja laajasta kirjeenvaihdosta monien kanssa. päivän tunnettuja hahmoja.

ellauri282.html on line 453:   Vuoden 1968 lopulla uusi apotti Flavian Burns antoi hänelle vapauden lähteä Aasian kiertueelle, jonka aikana hän tapasi Dalai Laman Intiassa kolme kertaa ja myös tiibetiläisen buddhalaisen dzogchen- mestarin Chatral Rinpochen, jota seurasi yksinäinen pakopaikka lähellä Darjeelingia, Intiaa. Darjeelingissa hän ystävystyi Tsewang Yishey Pemban kanssa, joka on tiibetiläisen yhteisön merkittävä jäsen. Siitä huolimattA, hänen viimeisessä kirjeessään, hän totesi: "Olen yhteydessä näihin uusiin ystäviin, tunnen myös lohtua omassa uskossani Kristukseen ja hänen läsnäoloonsa. Toivon ja uskon että hän voi olla yhtä aikaa läsnä meidän kaikkien sydämissä."

ellauri282.html on line 455: The Seven Storey Mountainin mukaan nuorekas Merton rakasti jazzia, mutta aloittaessaan ensimmäisen opettajatyönsä hän oli hylännyt kaiken paitsi rauhallisen musiikin. Myöhemmin elämässään aina kun hänen sallittiin lähteä Getsemanista lääketieteellisistä tai luostarisyistä, hän sai kuulla mitä elävää jazzia pystyi, pääasiassa Louisvillessä tai New Yorkissa.

ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies. 

ellauri282.html on line 459: Joulukuun 10. päivänä 1968 Merton oli Punaisen Ristin Sawang Kaniwat -nimisessä retriittilaitoksessa Samut Prakanissa, maakunnassa lähellä Bangkokia, Thaimaassa ja osallistui luostarikonferenssiin. Aamuistunnossa puhuttuaan hänet löydettiin myöhemmin iltapäivällä mökkinsä huoneesta kuolleena, yllään vain shortsit, selällään ja oikosuljettu Hitachin lattiatuuletin makaa hänen vartalonsa poikki. Hänen työtoverinsa Jean Leclercq toteaa: "Todennäköisesti Thomas Mertonin kuolema johtui osittain sydämen vajaatoiminnasta, osittain sähköiskusta." Koska ruumiinavausta ei tehty, ei ollut sopivaa selitystä Mertonin "takapuolessa" olevalle haavalle, "joka oli vuotanut huomattavasti". Saapuessaan Mertonin viereisestä mökistä benediktiiniritarikunnan kädellinen ja konferenssin puheenjohtaja Rembert Weakland voiteli Mertonin. Hänen ruumiinsa lennätettiin takaisin Yhdysvaltoihin Vietnamista palaavalla Yhdysvaltain sotilaslentokoneella. Hänet on haudattu Getsemanin luostariin. Vuonna 2018 Hugh Turley ja David Martin julkaisivat The Martyrdom of Thomas Merton: An Investigationin, jossa kyseenalaisti vahingossa tapahtuvan sähköiskun teorian. Hämärää!

ellauri282.html on line 464: Merton tutustui ensimmäisen kerran itämaisiin uskontoihin ja kiinnostui niistä, kun hän luki Aldous Huxleyn Ends and Means -kirjan vuonna 1937, vuosi ennen hänen kääntymistään katolilaisuuteen. Koko elämänsä ajan hän opiskeli buddhalaisuutta, konfutselaisuutta, taolaisuutta, hindulaisuutta, sikhismiä, jainismia ja surfismia akateemisten ja luostariopintojensa lisäksi.

ellauri282.html on line 468: Vuonna 1959 Merton aloitti vuoropuhelun moottoripyörävalmistajan D. T. Suzukin kanssa, joka julkaistiin Mertonin Zen and the Birds of Appetitessa nimellä "Tyhjyyden viisaus". Tämä dialogi alkoi Mertonin The Wisdom of the Desert -teoksen valmistuttua. Merton lähetti kopion Suzukille toivoen, että tämä kommentoi Mertonin näkemystä, jonka mukaan aavikkoisillä ja varhaisilla Zen-mestareilla oli samanlaisia kokemuksia. Melkein kymmenen vuotta myöhemmin, kun Zen and the Birds of Appetite julkaistiin, Merton kirjoitti postitse, että "kaikki yritykset käsitellä zeniä teologisella kielellä menevät varmasti ohi pointin", häveten lapsellisia lausuntojaan "esimerkiksi siitä, kuinka ei pidä lähestyä Zeniä." Merton kamppaili sovittaakseen yhteen länsimaisen ja kristillisen impulssin luetteloida ja pukea sanoiksi jokainen kokemus kristillisen apofaattisen teologian ideoiden ja Zen-kokemuksen sanoinkuvaamattoman luonteen kanssa. Joopa joo älä ajattele aivokuorella käytä matelijanaivoja. Siellä tahto ja tunne majailevat.

ellauri282.html on line 470:   Noudattaen ajatustaan, että ei-kristillisillä uskoilla oli paljon annettavaa kristillisyydelle kokemuksen ja perspektiivin suhteen ja vähän tai ei mitään opin suhteen, Merton erotti zen-buddhalaisuuden, historian ja kulttuurin ilmaisun, ja Zenin välillä. Mitä Merton tarkoitti zen-buddhalaisuudella, oli Kiinasta alkanut ja Japaniin levinnyt uskonto sekä sitä seuranneet rituaalit ja instituutiot. Zenillä Merton tarkoitti jotain, jota kulttuuri, uskonto tai vakaumus ei sido. Tässä ominaisuudessa Merton sai vaikutteita Aelred Grahamin kirjasta Zen Catholicism of 1963. Tämä ajatus mielessä, Mertonin myöhempien zeniä koskevien kirjoitusten voidaan ymmärtää tulevan yhä enemmän kehittyvän ja laajenevan zen-perinteen sisältä, joka ei ole erityisen buddhalainen, mutta perustuu Mertonin luostarikoulutukseen kristillisen perinteen puitteissa.

ellauri282.html on line 476: Merton oli yksi neljästä amerikkalaisesta, jotka paavi Franciscus mainitsi puheessaan Yhdysvaltain kongressin yhteisessä kokouksessa 24. syyskuuta 2015. Franciscus sanoi: "Merton oli ennen kaikkea rukouksen mies, ajattelija, joka haastoi aikansa varmuudet. ja avasi uusia näköaloja sieluille ja kirkolle. Hän oli myös vuoropuhelun mies, kansojen ja uskontojen välisen rauhan edistäjä."

ellauri282.html on line 477: Mertonin elämä oli aiheena Charles L. Meen näytelmässä The Glory of the World. Roy Cockrum, entinen munkki, joka voitti Powerball-loton vuonna 2014, auttoi rahoittamaan näytelmän tuotantoa New Yorkissa. Ennen New Yorkia näytelmää esitettiin Louisvillessä, Kentuckyssa. Laulaja ja lauluntekijä Judy Collins kirjoitti ja äänitti kappaleen Thomas Mertonista vuonna 2022. Se on osa hänen settiään vuoden 2023 kiertueella.

ellauri282.html on line 479:   Mertonin runot ovat kohtalaisen kehnoja. Niistä 3 parhaan joukossa mainitaan tämä hyvinkin tunnettu proosamuotoinen isämeitä:

ellauri282.html on line 481:   MERTONIN RUKOUS Herra Jumala! Good god, minulla ei ole aavistustakaan, minne olen menossa. En näe edessäni olevaa tietä. En voi tietää varmasti, mihin se päättyy. En myöskään tunne itseäni, ja se, että luulen noudattavani tahtoanne, ei tarkoita, että todella teen niin. Mutta uskon, että halu miellyttää Teitä itse asiassa miellyttää Teitä. Ja toivon, että minulla on se halu kaikessa, mitä teen. Toivon, etten koskaan tee mitään muuta kuin tuon halun (sori "M"). Ja luotan, että jos teen tämän, Te johdatatte minut oikealle tielle, vaikka en ehkä tiedä siitäkään mitään. Siksi luotan Teihin aina, vaikka saatan näyttää olevan eksyksissä ja kuoleman varjossa. En pelkää, sillä Te olette aina kanssani, ettekä koskaan jätä minua kohtaamaan vaarojani yksin. Näin otaxuisin ainakin. Toki saatan olla väärässä.

ellauri282.html on line 484:   Mertonin äiti kuoli mahasyöpään 1921 varhain hänen elämässään (6v), mutta hänen isänsä, Owen Merton, vaikutti valtavasti hänen poikansa elämään, ja hänen roolinsa näkyvät läpi koko kirjan. Vuonna 1929 lääkärit havaitsivat, että hänen isällä oli pahanlaatuinen aivokasvain. Vuonna 1930 (tai 31) hänen isänsä kuoli. Kun Merton sr. kuoli 15-vuotiaana, hän joutui isänsä ystävän, tohtori Thomas Bennettin, holhoukseen.

ellauri282.html on line 486: Lääkärin vaurauden ja usein vastahakoisen holhouksen ansiosta Merton pystyi elämään leveämpää elämää. Noustuaan Cambridgeen 1933 tuleva trappisti aloitti intensiivisen juomisen ja naismezästyxen ajanjakson, jonka yksityiskohdat trappistit sensuroivat voimakkaasti ennen julkaisua. Merton muistelee, että hän vietti suurimman osan ajastaan Cambridgessa irstailemalla ja että hänen ensimmäisen vuoden tuottavin tapahtuma oli hänen johdatus Danten jumalalliseen komediaan. Sillä hän tahrasi maineensa niin, että hän päätti lähteä Englannista 1934 opiskellakseen Columbia Universityyn New Yorkiin.

ellauri282.html on line 488: Tänä aikana Merton eli tyypillistä sosiaalista elämää tuon aikakauden yliopisto-opiskelijalle New Yorkissa: kävi jazzklubeissa, elokuvissa ja osallistui protesteihin kapitalismia ja sotaa vastaan, pitäen kuitenkin alkoholin ja naisten ruokahalunsa paremmassa hallinnassa.

ellauri282.html on line 495:   Häntä ahdisti toisen maailmansodan lähestyvä kauhu, joka oli vielä edessä. Välttääkseen kuzunnan brittiarmeijaan  hän jatkoi kirjoittamista ja rukousta kuin Antti Niemi ja uppoutui täysin katolisen kirkon elämään. Vuonna 1941 hänet otettiin trappistiluostariin possun pantiksi. Trappistimunkit ovat osa Cistercian ritarikuntaa, ja ne ovat luostarikunta, joka on täysin omistettu oluenpanolle, juustonteolle, lakaisulle ja muulle ruumiilliselle työlle. Hän uskoi, että antaessaan tämän kaiken Jumalalle hän oli onnistuneesti kiivennyt seitsenkerroksiselle vuorelle ja päässyt paratiisiin. Miltonin paratiisissakin Aatami ja Eeva lakaisivat ensin ja omistautuivat sen jälkeen ruumiilliselle puuhastelulle puutarhamajassa.

ellauri282.html on line 499: Merton pohtii kirjassa varhaista elämäänsä ja puutteellista ymmärrystään ja halua löytää usko Jumalaan, mikä johti hänen kääntymiseensä roomalaiskatolisuuteen 1938 hänen ollessaan 23-vuotias. Ester Toivosesta tuli samaan aikaan Hastingsissa Miss Eurooppa.  2v mietintätauon jälkeen Merton luopui lupaavasta kirjallisesta urasta Columbia Jesterissä  ja jätti lupaavan työnsä englannin opettajana St. Bonaventure's Collegessa Oleanissa, New Yorkissa. Sitten hän muutti Kentuckyn maaseudulle 1941 ja astui Getsemanin Neitsyt Marian luostariin. Samana vuonna Hitler mokasi avaamalla itärintaman suomalaisten tuella. Ei olis kannattanut. Kuoli 54-vuotiaana hämärissä olosuhteissa Bangcockissa1968, Merton siis. 27v irstailua + 27v luostarointia. Ei täysin transparenttia. Samana vuonna ammuttiin  Robert Kennedy. Mä olin silloin Kivisaaren luostarissa irstailemassa. Hitler kuoli 66v hämärissä olosuhteissa Berliinissä 1945. For me to be a Saint is to be myself.

ellauri282.html on line 507: Keating syntyi New Yorkissa maaliskuussa 1923 ja osallistui Deerfield Academyyn, Yalen yliopistoon ja Fordhamin yliopistoon. Tomppa oli siis aika tismalleen Pirkon ikäinen. Siitä huolimatta Keatingista tuli loppumetreillä pahaenteisesti panenteisti. 

ellauri282.html on line 517:   Ennen kauan ventattua kuolemaansa ehti Keating väsätä sen seizemänkymmentä seizemän erilaista hartausopusta, se oli aivan huisin ahkera. Tulot menivät kai kysterziläisten pohjattomaan tynnöriin, ellei jutussa ollut jotain hämärää.

ellauri282.html on line 520: Keating tekee tahattomasti offensiivisen eleen

ellauri282.html on line 522:   A mountza or moutza also called faskeloma is the most traditional gesture of insult among Greeks. It consists of extending and spreading all fingers of the hand and presenting the palm towards the face of the person to be insulted with a forward motion. It is often coupled with να, ορίστε, or πάρτα (no, olkaa hyvä, ota nämä)  and swear words. Jöns teki näin Ateenan torilla perheen Kreikan matkalla ostaaxeen viisi jotain, sai aika tylyn vastaanoton. 

ellauri282.html on line 524:   Whích What Hanhi (/ˈtɪk ˈnjʌt ˈhʌn/ TIK NYUHT HUHN; Vietnamese: [tʰǐk̟ ɲə̌t hâjŋ̟ˀ] (listen); born Nguyễn Xuân Bảo; 11 October 1926 – 22 January 2022) oli vietnamilainen Thiền-buddhalainen munkki, rauhanaktivisti, tuottelias kirjailija, runoilija ja opettaja, joka perusti Luumu Kylä Perinteen, joka on historiallisesti tunnustettu tärkeimmäksi innoituxexi sitoutuneelle buddhalaisuudelle. "Mindfulnessin isänä" tunnettu Nhất Hạnh oli merkittävä vaikutus buddhalaisuuden länsimaisiin käytäntöihin. Mindfulness (skr. smrti, pal. sati) tarkoittaa muistoa. Sitä mikä palaa mieleen. Lännessä hän on ikoni. En voi ajatella länsimaista buddhalaista, joka ei tiedä Thich Nhất Hạnhista. Selvä länkkäreiden agentti. Tätähän muuten tutki Antti Niemen tytär Maisu, ei saanut juuri mitään mitattavaa tulosta, mutta perusti siitä huolimatta mindfulness-toimiston Tukholman vanhaan kaupunkiin, joka varmaan vetää väkeä kuin häkä. 2019 raportoitiin, että Nhất Hạnhin kannattamasta mindfulnessista oli tullut teoreettinen perusta 1.1 miljardin dollarin teollisuudelle Yhdysvalloissa. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 35% työnantajista käytti mindfulnessia työpaikan käytännöissä. Varsinaista ison rahan vedätystä siis!

ellauri282.html on line 528: Nhất Hạnh muutti Pariisiin vuonna 1966. Hänestä tuli Vietnamin buddhalaisen rauhanvaltuuskunnan puheenjohtaja. Vuonna 1969 Nhất Hạnh perusti yhtenäisen buddhalaiskirkon (Église Bouddhique Unifiée) Ranskaan (ei osa Vietnamin yhtenäistä buddhalaista kirkkoa). Vuonna 1975 hän perusti Bataattimeditaatiokeskuksen Fontvannesiin, Foret d'Otheen, lähellä Troyesia Auben maakunnassa Pariisin kaakkoispuolella. Seuraavien seitsemän vuoden ajan hän keskittyi kirjoittamiseen ja suoritti Mindfulnessin ihmeen, Kuun bambun ja Aurinkoni sydämeni -arvosanat.

ellauri282.html on line 530:   Nhất Hạnh alkoi opettaa mindfulnessia 1970-luvun puolivälissä kirjoillaan, erityisesti The Miracle of Mindfulness (1975), joka toimi hänen varhaisten opetustensa päävälineenä. Haastattelussa On Being hän sanoi, että Mindfulnessin ihme oli "kirjoitettu sosiaalityöntekijöillemme ensin Vietnamissa, koska he elivät tilanteessa, jossa kuoleman vaara oli olemassa joka päivä. Joten myötätunnosta, halusta auttaa heitä jatkamaan työtään, Mindfulnessin ihme kirjoitettiin manuaaliseksi harjoitukseksi. Ja sen jälkeen monet ystävät lännessä, he ajattelevat, että se on hyödyllistä heille, joten sallimme sen kääntämisen englanniksi.

ellauri282.html on line 532: 1982, Nhất Hạnh ja Chân Không perustivat Luumukylän luostarin, siis viharan Dordogneen lähellä Bordeaux'ta Etelä -Ranskassa. Luumukylä on Euroopan ja Amerikan suurin buddhalainen luostari (tosin se on Euroopassa), jossa on yli 200 luostaria ja yli 10 000 kävijää vuodessa. Luostarit, jotka ovat avoinna yleisölle suuren osan vuodesta, tarjoavat jatkuvia retriittejä maallikoille, kun taas Interbeing-järjestys järjestää retriittejä tietyille etuoikeutetuille maallikoiden ryhmille, kuten perheille, teini-ikäisille, sotaveteraaneille, viihdeteollisuudelle, kongressin jäsenille, lainvalvontaviranomaisille ja värin ihmisille. Nhất Hạnh on julkaissut yli 130 kirjaa, joista yli 100 englanniksi, joita oli tammikuuhun 2019 mennessä myyty yli viisi miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. No ei ihan kuuhun menoa, Camilla Läckbergilläkin on huisisti enemmän. Toisaalta Costaricalainen diplomaatti Christiana Figueres on sanonut, että Nhất Hạnh auttoi häntä voittamaan henkilökohtaisen kriisin ja kehittämään syvää kuuntelua ja empatiaa, jota kyllä tarvitaan Pariisin ilmastosopimuksen helpottamiseksi.

ellauri282.html on line 534: hat-Hanh-monaco-poeta-e-scrittore-padre-della-mindfulness.jpg" height="300px" />

ellauri282.html on line 537: Hänen suhteensa Vietnamia hallinneeseen kommunistiseen hallitukseen oli jännittynyt sen ateismin vuoksi, vaikka hänellä ei muuten ollut juurikaan kiinnostusta politiikkaan. Kommunistinen hallitus suhtautui häneen skeptisesti, epäili hänen puuhailujaan Vietnamin merentakaisen väestön kanssa ja rajoitti hänen "rukoilevaa ruumissaattoaan" useaan otteeseen.

ellauri282.html on line 538: Päästyään takaisin Hanoihin 2007 Hanhi näet koitti järjestää ja johtaa "suuria lauluseremonioita", joiden tarkoituksena oli auttaa parantamaan Vietnamin sodan jäljellä olevia haavoja; ja johtaa luostarien ja maallikoiden retriittejä. Lauluseremonioita kutsuttiin alun perin nimellä "Iso ruumissaatto rukoillaxeen yhtä lailla kaikille kengännauhojen solmun aukaisemisexi", mutta Vietnamin virkamiehet vastustivat ja kutsuivat mahdottomaksi hyväksyä, että hallitus "yhtä lailla" rukoilisi Etelä -Vietnamin ja Yhdysvaltain sotilaiden puolesta. Jotain rajaa! Nhất Hạnh suostui muuttamaan nimen lyhempään muotoon "Iso ruumissaatto vaan". Ilmeisesti jenkit oikeasti käytti Hanhea jonkinlaisena Troijan hevosena päästäxeen taas Hanoihin puuhastelemaan mitä jenkit nyt sitten kaikkialla puuhastelevatkin. Sopu ei kauan säilynyt, ja 2009 Hanhen seniorimunkkeja taas potkittiin jostain vietnamilaisesta luostarista karzalle rankkasateeseen. 

ellauri282.html on line 540:   2014 Hanhi sai ketjureaktion eikä sen jälkeen pystynyt enää puhumaan, mitä nyt nyökkimään kyllä eli ei. Haluatko kotiin Vietnamiin? Kyllä. Haluatko sanoa vielä jotakin? Ei. Myöhemmmissä ruumissaatoissa oli ihanan rauhallinen tunnelma. Kaikki nää mindfulness-hemmot elää tosi vanhoixi, tääkin retkahti vasta 95-vuotiaana 2022.

ellauri282.html on line 542: Nobel-palkittu Martin Luther King Jr. kimitti Nhất Hạnhea Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 1967. Palkintoa ei sinä vuonna myönnetty. Vietnamin sota oli hyvässä vauhdissa. Se päättyi vasta 1975 Amerikan rökäletappioon. 

ellauri282.html on line 551: Pompeijin kaivauxista selviää että roomalaiset oli kaljuja ja harmaita ja niiden kodit hirmu pölyisiä. Aristoteles sanoi "tanssi kuin kukaan ei kazoisi." Se on paljon lohduttanut minua. "Ei sanonut." Eikö? Ai. No.

ellauri282.html on line 559:     Onpa ällöttäviä kynäilijöitä haaviin tarttunut! Ei ihme että mun eteneminen on juuttunut. Polakki Gombrowicz on aivan sikki. Solzhenizyn on fanaattinen pönttö. Matti Pulkkinen on päästä pipi. Taitaa olla niin että kynäilijäin enemmistö on jotain outoja. Ei ne muuten olis kynäilemään ruvenneet, olisivat tehneet jotain kunnollista.

ellauri282.html on line 561:   Siis tää polakki on aivan järjetöntä sota-ajan sadistista soopaa. Yläluokan pellet jossain polakkien kartanolla kyylää nuorten  pyllynreikiä. Kaikki on täys mobutu seko sekoja. Typerää terroristitiimitematiikkaa rote Rosen -nuljastelun välissä. Setämiehet ällöttävät toisiaan ilman jotain yhdistävää tiimiä. Siemian on itäpolakki, joku kasakki, siis ukrainalainen mistä lie Donbassista, länsipolskit ällöävät sitä suunnitellessaan sen tappoa. Se on melkisten kuin ryssä. Pierino Ronald "Perry" Como ulisi serenadissa jotta kunpa Caterina ei antaisi vekkiä kellekään muulle miehelle kuin hänelle. Voisi ajatella että mixi se on niin tärkeää Perrylle (ja Waclaville), mutta tietysti se on, se on ihan pääasia niiden izekkäille geeneille. Koitapa kexiä jotain muuta kynäilyn aihetta kuin E!F!K! ja näet miten mahdotonta se on. Juonipaljastuxet löytyy nyt albumista 257.

ellauri282.html on line 563: P. Saarikoski toi vitun kaunokirjallisuuteen 60-luvulla. Suvaizen epäillä. P. Saarikoski oli kuin Kaisa Häkkisen pieni orava, hampaat poikki ja käpy jäässä. Meidän pihaoravat syö tiaisten talipalloja, ei niitä vituta. Li Andersonia vituttaa, ja se sanoi niin, ja nyt suomen pyllynreijät rypistävät ympyriäisiä pikku suita. Eihän se osaa edes kunnolla suomea!

ellauri282.html on line 567: Kimmo Kyrpelä skiner ikapp med solen där han står och röker på Topeliusgatan. Han är glad över att det gick dåligt för De Gröna.

ellauri282.html on line 568: – Partiet vill förbjuda bilism och förstöra ekonomer. Jag har varit helt skräckslagen över att det gått så bra för dem. Det här är positiva nyheter för mig, säger han.

ellauri282.html on line 570: Kyrpelä som titulerar sig själv som en köttätande heteroman säger att han röstade som han gjort tidigare år, han tycker att diskussionen kring taktikröstande varit överdriven.

ellauri282.html on line 571: – Jag upplever inte att det var ett statsministerval. Det är främst medierna som talat om valet på det sättet, säger han. De Gröna borde ha talat mer om ekonomer. 

ellauri282.html on line 573: Kimmo Kyrpelä borde ha kölhalats redan före valet och resterna spritts som foder till måsar och kräftor, tillsammans med alla likadana heteromaner. Det är inte för sent att göra det nu efteråt heller.

ellauri282.html on line 583:   Masefield syntyi Ledburyssa Herefordshiressä asianajaja George Masefieldille ja hänen vaimolleen Carolinelle. Hänen äitinsä kuoli synnyttäessään sisarensa Masefieldin ollessa kuusivuotias, ja hän meni asumaan tätinsä luo. Hänen isänsä kuoli pian tämän jälkeen henkisen romahduksen seurauksena. [ lainaus vaaditaan ] Saatuaan onnettoman koulutuksen Warwickin King's Schoolissa (nykyään Warwick Schoolissa), jossa hän oli kouluna vuosina 1888-1891, hän lähti HMS  Conwaylle, sekä harjoitellakseen elämää merellä että murtaakseen lukemisriippuvuutensa, josta hänen tätinsä ei paljon perustanut. Hän vietti useita vuosia tällä aluksella ja huomasi, että hän saattoi viettää suuren osan ajastaan lukemiseen ja kirjoittamiseen. Ezenverran siitä katkaisuhoidosta.  Masefieldin rakkaus tarinoiden kertomiseen vaan kasvoi Conwaylla. Hän jatkoi lukemista ja päätti, että hänestä tulee itse kirjailija ja tarinankertoja.

ellauri282.html on line 585:   Vuonna 1894 Masefield nousi Gilcruixille, joka oli tarkoitettu Chileen. Tämä ensimmäinen matka toi hänelle meritaudin kokemuksen, mutta hänen kokemuksensa äärimmäisissä sääolosuhteissa purjehtiessaan osoittaa hänen ilonsa nähdä lentäviä kaloja, pyöriäisiä ja lintuja. Hän oli hämmästynyt luonnon kauneudesta, mukaan lukien harvinainen öisen sateenkaaren havainto tällä matkalla. Saavuttuaan Chileen hän sai auringonpistoksen ja joutui sairaalaan. Lopulta hän palasi kotiin Englantiin matkustajana höyrylaivalla.

ellauri282.html on line 589:   Runoilemaan Johnu innostui kanadalaisen Duncan Campbell Scottin runosta. Vuodesta 1895 vuoteen 1897 Masefield työskenteli valtavassa Alexander Smithin mattotehtaassa Yonkersissa, New Yorkissa, missä odotettiin pitkiä työpäiviä ja olosuhteet olivat kaukana ihanteellisista. Hän osti jopa 20 kirjaa viikossa ja söi sekä modernia että klassista kirjallisuutta. Vuonna 1897 Masefield palasi kotiin Englantiin matkustajana höyrylaivalla.

ellauri282.html on line 594: Ensimmäisen maailmansodan alkaessa vuonna 1914 Masefield oli tarpeeksi vanha, jotta hänet vapautettiin asepalveluksesta. Vuonna 1918 Masefield palasi Amerikkaan toiselle saxanvastaiselle propagandareisulle  viettäen suuren osan ajastaan puhumalla ja luennoimalla amerikkalaisille sotilaille, jotka odottivat lähettämistä Eurooppaan. Nämä puhetilaisuudet olivat erittäin onnistuneita. Kerran pataljoona mustia sotilaita tanssi ja lauloi hänelle hänen luennon jälkeen. 

ellauri282.html on line 595: Kerrontarunoa, Reynard The Fox (1920), on verrattu kriittisesti Geoffrey Chaucerin teoksiin, ei välttämättä Masefieldin ansioksi.

ellauri282.html on line 620: ja jokainen suostumus on onnen haukku elämään?

ellauri282.html on line 625: Aikamoista lipomista. Kuningas Yrjö V myönsi Masefieldille nimityksensä jälkeen ritarikunnan ja monet brittiläisten yliopistojen kunniatutkinnot. Vasta noin 70-vuotiaana Masefield hidasti vauhtiaan pääasiassa sairauden vuoksi. Vuonna 1960 Constance kuoli 93-vuotiaana pitkän sairauden jälkeen. Vaikka hänen kuolemansa oli sydäntä särkevä, hän oli viettänyt väsyttävän vuoden katsoen rakastamansa naisen kuolemaa. Hän jatkoi tehtäviään runoilijavoittajana. In Glad Thanksgiving, hänen viimeinen kirjansa, julkaistiin hänen ollessaan 88-vuotias.

ellauri282.html on line 632: vaan polttakaa ruumiini tuhkaksi ja hajottako

ellauri282.html on line 637: No ehkei se tarkoittanut tota ihan vakavasti otettavaksi, olipahan sellainen tyyliin sopiva runollinen ilmaveivi. Ylipäänsä post mortem ohjeistuxet osoittavat, että tyyppi ottaa kuolemansa jollain lailla henkilökohtaisesti.

ellauri282.html on line 639: The Everlasting Mercy on runo John Masefieldiltä, Ison-Britannian toiseksi pisimpään toimineelta runoilijavoittajalta. Se julkaistiin vuonna 1911, ja sen tyyli on synnistä kristinuskoon kääntyneen miehen tunnustus. Teos, joka teki Masefieldin ensimmäisenä tunnetuksi, järkytti 1900-luvun alun brittiläisiä tunteita suoralla, rehellisellä ja siksi usein ankaralla kielenkäytöllä, kun päähenkilön väkivaltaisen, juopuneen naispuolisen eipäskuin naistenmiehen Saul Kanen elämää on kuvattu yksityiskohtaisesti. Viisu on halpahintaista melodraamaa, Netflix-tasoa. 

ellauri282.html on line 658: Lampaat vuotivat Pennyn tarhasta.

ellauri282.html on line 669: otin halet kehystäjä Callowlta.

ellauri282.html on line 681: Vain tuulet, jotka puhalsivat,

ellauri282.html on line 683: maa, joka kätkee vanhat,

ellauri282.html on line 686: Oi ihana lilja puhdas,

ellauri283.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri283.html on line 42: "Finland har nu de starkaste vännerna och allierade i världen." Igen! Det hade vi också i 1941. Den korsettklädda Mannergeims truppförband blev överraskade i nattröja. Månne natotröjan blir dess varmare. Että piti tämäkin päivä nähdä. 

ellauri283.html on line 44:   Kasvit naxuvat ja huutavat sillä lailla apua niin matalalla äänellä että apinat ei kuule. Sen ovat israelilaiset tutkijat havainneet tarkkuusmikrofoneilla. Filistealaiset huutavat apua Israelissa muslimiäänellä jota israelilaiset eivät ymmärrä. Israelilaiset huutavat niille takas hepreaa kovaäänisillä megafoneilla.

ellauri283.html on line 46:   Det oljerika Sudan on Afrikan Ukraina. Sielläkin on kärhämöity aikojen aamunkoitosta suurvalta-alueiden rajoilla, vastakkain paikallaan istuxivat laiskat maajussit lantahaarukoineen ja julmat paimentolaiset pienine hevosineen ja käyräteräisine kastraatioveizineen.

ellauri283.html on line 55:   Kerstin Ekmanin whodunit vlta 1993 alkaa sexihöyryisemmin kuin Liza Marklundin vastaavat. Ei sentään yhtä huuruisesti kuin Camilla Läckbergin naisen kostokirjat. Mia ei huoli käydä alapesulla, se tahtoo mieluummin kelliä miehen runkunhajussa. Sen äidille tulee suu täyteen sylkeä pelkästä ajatuxesta. Röbäck oli kylä missä John asui perh. Uumajassa kunnes niille tuli välirikko. Siellä käytiin naurettava. Toiminta tapahtuu ns. mustan veden äärellä. Harmaita vesiä on yleensä enemmän, mutta ne on helpompi puhdistaa, pelkkä suodatus voi riittää. Mustassa vedessä voi olla kiintoaineita. Viemärissä ne kuitenkin sekoittuvat.

ellauri283.html on line 59:      Slaget vid Röbäck var ett slag under finska kriget 1808–1809. Slaget stod mellan svenska och ryska styrkor den 21 augusti 1809. Efter den svenska armén hade landat vid Ratan och besegrats vid Sävar fick Kamenskij veta att den norra armén under Fabian Wrede hade gått över Öre älv. Han beordrade Överste Erikson att hålla sin position. När dom svenska styrkorna hade kommit till Röbäck väntade dom sig möta hårt motstånd vid dom ryska förposterna. Dom var därför mycket försiktiga, men när dom senare stormade dom ryska förposterna fanns inga större ryska styrkor där. Överste Erikson hade lämnat en liten styrka där och hade då fått tid att ta sig över Ume älv. Wrede kom inte kunna ta sig över älven förrän striderna norr om Umeå var avgjorda och stannade därför kvar där. Några svenskar tog sig dock över och tog runt 50 krigsfångar men kom inte fram förrän Wachtmeister hade tvingats återvända till sina skepp.

ellauri283.html on line 63:     Boken utspelar sig i en fiktiv jämtländsk by kallad Svartvattnet, dit en kvinna från Stockholm flyttar med sin dotter för att arbeta som lärare i ett kollektiv som hennes pojkvän ingår i. Detta är en bok som behandlar såväl kärlek som grova mord. Ekman beskriver med sitt drivna och poetiska språk hur ett dubbelmord förblir ouppklarat, och hur detta påverkar de bosatta i och runt Svartvattnet. Romanen är en deckare som parallellt också utvecklas till en samhällsskildrande utvecklingsroman, med gott om såväl mytiska och intertextuella paralleller som symboliska och ironiska inslag. Boken ansågs som den bästa svenska deckaren genom tiderna. Boken dramatiserades 2023 av SVT i en dramaserie med samma namn, regisserad av Mikael Marcipan.

ellauri283.html on line 67:     Ekman promoverades till filosofie hedersdoktor vid Umeå universitet 1998. Den 6 oktober 2007 blev hon skoglig hedersdoktor vid Sveriges lantbruksuniversitet. Ekman promoverades med motiveringen en person som med fantastiska kunskaper om skog och nyttjandet av skog gett oss betraktelser som saknar motstycke. Det var första gången i modern tid som en fakultet för skogsvetenskap hedrat en författare. Hennes bok Hunden har översatts till och givits ut på älvdalska. Älvdals hundskola överväger att nämna Kerstin till hedersveterinär. 

ellauri283.html on line 71:     Affären innebar att SA inte ville blanda sig i fatwan medan Kerstin ville det. SA ändrade äsikt senare, 2016, men det var för sent. Det värsta hade redan hänt.

ellauri283.html on line 77: Hemmetti kyllä svedupetterit on pellejä. On juhannus jossain Dorotean lähellä. Pullossa taisi olla laitonta vahvaa olutta! Miehen kivexet ja sukuelimet erottuivat selvästi ohuen valkoisen housukankaan lävize. Annien täytyi kääntää kaze muualle kun mies rupesi tuijottamaan takaisin. Bugger it. Muotia seurattiin täälläkin. Muorilla on musta tussu, se on saami! Äijällä on kova kulli, moista eioo toista! Kuin kazelisi kotimaista koomisen karkeaa elokuvaa.

ellauri283.html on line 81: Ja hämärää outoilua. Unenomaista sekoilua. Torstenin karvainen rinta ja nivuset.  Tuttua heinäkenkäkynäilijöiden "nyt saat naija mua" tyyliä. Oliko se Musta lumikki (1971)? Eugene Holman siis. Kielitiede on terminologian vidakko. Ei ollut se vaan Maa on syntinen laulu (1973), Timo K. Mukka. Tuutko miun mukkaan? Nai mihin reikään vaan ihan oman maun mukkaan. Naispääosan esittäjällä oli naamakin römpsännäköinen. Hän tarttui elimeensä ja huomasi että se oli lämmin ja iso.

ellauri283.html on line 93:   Jo on arkista. Pilluako rupesivat ajelemaan pilluja. Tarpeexi paha oli että pikkukainaloita alettiin ajella. Tukka ja kulmakarvat vielä niin ollaan totaalisen porsliinia. Ja sittoi tatuointi, aivan hullua. Isokainalossa kuva kotimökistä tuolla Seppovaarassa.

ellauri283.html on line 95: Löllömaha Kielikoneen (tai Lingsoftin tai jonkun kolmannen kieliteollisuuden pikkuputiikin) toimitusjohtajan näköinen poliisi on ellottava. Come to think of it kaikki tyypit viemärivesisarjassa on ällöjä. Koko sarja on epämiellyttävä, mukana ei ole yhtäkään sympaattista hahmoa. Kaikii on kuin Yrpä ja Illu Pulttiboisissa, vitun lammasmaisia sössöttäjiä. Mia ja Anniekin ovat ällö yhdistelmä kuviteltua 70-lukua ja todellista 2020-lukua. Vikaa on kyllä Ekmanissakin, en pidä koko ämmästä. Halpa Timo K. Mukka jäljittelijä. Birger on vetelys, Johan liukas laiha ankerias ja Alma Pöysti näyttää tanakalta pillusillaan. Ei sentään ollut ajeltu, eikä siinä ollut tazkoja. Count your blessings. Ällöttäviä leveitä nahkavöitä availlaan koruttomalla 2020-luvun tyylillä. On se oikeasti niin että nykyporukoilla ei ole enää mitään häpyä, ja se näkyy anakronismeina näissä viime vuosituhannelle sijoitetuissa sarjoissa.

ellauri283.html on line 101:   Aki Kaurismäen 2017 elokuva Jenseits von der Hoffnung oli esimerkillinen. Mamut olivat kauniita ja rauhallisia, saivat puhua edes keskenään arabiaa ilman tulkkausta, suomalaiset olivat rumempia, silti suht kohteliaita (jopa mamuille, vaikka kyllä muuten tavanomaisen pöyhkeitä hyväxikäyttäjiä), vähäeleisiä, kaikki saivat rauhassa puhua loppuun puheenvuoronsa. Tästä leffasta ovat kaikki tykänneet, jopa mädät tomaatit. Söpö Khaled sai parhaan näyttelijän palkinnon. Finnish Liberation Armyn tyypit olivat oikeastaan täysin turhia. 

ellauri283.html on line 108: Äußerlich scheint die Familie noch völlig intakt zu sein, aber seit sein älterer Bruder vor einigen Jahren verschwunden ist, sind die Eltern des zwölfjährigen Oliver (Nathan Gamble) völlig auf den verlorenen Sohn fixiert. Seine Mutter Joan (Dendrie Taylor) verfiel in Depressionen und sein Vater Gus (Corbin Bernsen) war nur noch am arbeiten. Jetzt zweifelt Oliver an dem Sinn seines Lebens. Die Frage, ob der Glaube an Gott oder der Glaube an die Wissenschaft richtig ist, oder beide, oder keiner von den beiden, beschäftigt ihn. Da seine Eltern ihm auf seine Fragen keine Antwort geben können, sucht er Rat bei seinem Biologie-Lehrer, in Fachbüchern und in der Kirche. Doch niemand scheint ihm seine ersehnte Erkenntnis liefern zu können. Als Oliver schon die Hoffnung aufgeben will, naht eine unerwartete Erlösung. Als auch ihr zweiter Sohn verschwindet, verstehen seine Eltern endlich, was ihn beschäftigt: ein schwarzer Engel, der auf einer Rakete reitet. 

ellauri283.html on line 114:       Beyond the Heavens is a very ethereal and mystical experience, one unlike any other movie we have reviewed.  However, this is not a good thing.  The ‘plot’ is very unclear and murky, consisting of vague and meandering ideas and cryptic dialogue.  It’s like Corbin Bernson is winking at the audience with every scene, waiting to reveal some great secret, but it’s never revealed.  The whole has a very tip-of-the-tongue feel, like the characters know something you don’t but never intend to let you in on the secret.  As the characters wax eloquent and philosophize about the true nature of reality, the viewer is left, in the end, with a more confusing view of reality than before.  Is Bernson advocating for or against Darwinism?  Is he a creationist?  Does he really believe that angels come to earth on the tails of comets?  Is Bernson suggesting that reality is not what it seems?  If so, what is his view of reality?  Only God knows the answers to these questions as Bernson spends 90 minutes toying with his ‘big reveal’ and dancing around whatever his philosophical worldview is.  It’s basically just a waste of your time.

ellauri283.html on line 116:       And what is to be made of Corbin Bernsen?  What is his place in Christian film?  Is he trolling?  Is he a great mind misunderstood?  Whether it’s abstract musings like Beyond the Heavens or half-hearted satire like Christian Mingle or In-Lawfully Yours, Bernsen’s motivations for making Christian films are very unclear.  It’s possible that he’s smarter than us all and doesn’t know how to show it.  But it’s also possible that he’s just trying to make a quick buck off of Christian audiences.  Reality is probably somewhere in between.  Regardless, Beyond the Heavens really needed to be rethought before anyone spent money on it, because it falls flat and is unable to properly convey whatever message it is trying to present.

ellauri283.html on line 118:       Bernsen has one of the largest snow globe collections in the world, with 9,000 globes, give or take a few. 

ellauri283.html on line 120:       It's different and I loved it! It raises the question is there a God and answers it in a wonderful way. I don't want to give the story away, (aah, WTF, here goes: there is a God, but his name is Allah. Sorry...) - you have to watch and keep your eyes on Barlow, he is an angel for sure! And there really are angels, consult your Bibble (Hebrews) or Koran (passim)!

ellauri283.html on line 126: Alkuperäisessä Jenseizissä Nietzsche kiistää joitain vanhan filosofisen perinteen keskeisiä oletuksia , kuten "itsetietoisuus", "tieto", "totuus" ja "vapaa tahto", selittäen ne moraalisten pellehermannien keksinnöiksi. Heidän tilalleen hän tarjoaa "vallantahtoa" selityksenä kaikelle käyttäytymiselle; tämä liittyy hänen "elämän näkemykseensä", jota hän pitää "hyvän ja pahan ulkopuolella", mikä kieltää universaalin moraalin kaikilta ihmisiltä. Uskonto ja herran ja orjan moraalit ovat näkyvästi esillä Nietzschellä. Hää arvioi syvälle juurtuneita humanistisia uskomuksia ja kuvailee jopa herruutta, tuuheiden karvapehkojen väkisten ottamista ja heikkojen vahingoittamista ei-yleisesti moitittavana. Nääs nääs. Antitermiitistä tulee hirmu herkästi uber termiitti.

ellauri283.html on line 156: Miksi meidän pitäisi haluta "totuutta" sen sijaan, että tunnustaisimme epätotuuden "elämän edellytykseksi". Filosofit ovat väärässä vastustaessaan väkivaltaisesti petetyksi tulemisen riskiä. "Se on vain moraalinen ennakkoluulo, että totuus on arvokkaampi kuin ulkonäkö." Elämä ei ole mitään ilman ulkonäköä.

ellauri283.html on line 162: Stoalaiset ovat syvältä Senecan anaaliaukosta. Luontoa, joka on hallitsematon ja "mitattoman tuhlaaja", ei voida tyrannisoida tavalla, jolla stoalaiset tyrannisoivat itseään.  Kikkeliskokkelis-mies on hahmo, joka usein seisoskelee esimerkiksi bussipysäkillä. Kikkeliskokkelis-mies hihittää ja naureskelee itsekseen ja toistaa samoja lauseita kuten: "Mitäs läksit?", "Kikkeliskokkelis!", "Tää on tää maailma.", "Sul on mun luonto", "Suu hevosenkengälle!", "Sit en varasta!", "Ota riehumalla hiki" ja "Heko keko kikkelis kokkelis ympäri suomenmaata". 

ellauri283.html on line 166: Lisäksi useita yksittäisiä filosofeja vastaan hyökätään voimakkaasti. Cogitoiva Descartes väittää naurettavasti, että on olemassa minä (en ole, olen kuollut), että on olemassa sellaista toimintaa kuin ajattelu ja että minä tiedän mitä ajattelu on. Britti ammattiajattelija vedätti Cunkille ettei Descartes olut idealisti vaan harmiton darwinisti. Se ei tarkoittanut cogitolla muuta kuin että tietoisuus on termiittiapinalle lajityypillinen piirre. Vad tull!

ellauri283.html on line 167: Spinoza peittää "henkilökohtaisen arkuutensa ja haavoittuvuutensa" piiloutumalla geometrisen menetelmänsä taakse ja hylätessään teleologian.

ellauri283.html on line 168: Kant, "suuri Königsbergin  kiinalainen",  palaa vanhan moralistin Jee-suxen ennakkoluuloihin kategorisella imperatiivillaan, jonka dialektinen pohja on pelkkä pyllyverho.

ellauri283.html on line 173: Schopenhauer erehtyy luullessaan, että tahdon luonne on itsestään selvä, itse asiassa se on erittäin monimutkainen elin jolla voi valvoa niitä, joiden täytyy totella, läpinäkyvä vain niillä, jotka käskevät.

ellauri283.html on line 174: "Vapaat henget", toisin kuin menneisyyden filosofit, ovat "tutkijia julmuuteen asti, ihottuvilla sormilla käsittämättömille, hampailla ja vatsalla sulamattomimmille".  Nietzsche varoittaa niistä, jotka kärsivät totuuden tähden, ja kehottaa lukijoitaan karttamaan näitä suuttuneita totuuden kärsijiä ja lainaamaan korvansa sen sijaan kyyniköille - niille, jotka puhuvat 'huonosti' ihmisestä - mutta eivät puhu hänestä pahaa.

ellauri283.html on line 175: Pesonen on olemukseltaan veltto ja ailahteleva poliisi, jolle Sojakka yleensä määrää tehtävän. Pesonen tottelee joka kerta häntä ja lähtee suorittamaan tehtävää. Pesoselle tapahtuu kuitenkin aina kesken tehtävän jokin paha tapaturma tai onnettomuus, josta hän ei kaikesta huolimatta saa mitään vammoja. Hän on aina täysin voimissaan, vaikka hän tippuu milloin ikkunasta, milloin moottorikelkan kyydistä maahan. Kun lopussa Sojakka kysyy Pesoselta, että onnistuiko tehtävä, Pesonen väittää tehtävän olevan kunnolla suoritettu, eli asian olevan "kuitti". Ivalo, Skarppi, Harjunpää 1 sanaan tiivistettynä.

ellauri283.html on line 180: Nietzsche ylistää Vanhaa testamenttia ja halveksii Uutta testamenttia. Nietzsche arvostelee "epäegoistista moraalia" ja vaatii, että "moraalit on ensinnäkin pakotettava kumartamaan arvojärjestyksen edessä".   Jokainen " korkea kulttuuri " alkaa tunnustamalla "etäisyyden paatos". Ainakin tiedät paikkasi.

ellauri283.html on line 181: Vanhaan hyvään aikaan tekoja arvioitiin niiden seurausten perusteella. Viimeisten 10 000 vuoden aikana kehittynyt moraali, jossa tekoja arvioidaan  syiden eikä seurausten perusteella, on Nietzschen mukaan "paha moka". 

ellauri283.html on line 186: Heikki ja Kaija on parodia samannimisestä televisiosarjasta 1960- ja 1970-luvulta. Pariskunta esimerkiksi kauhistelee kovaan ääneen, kuinka eräs tuttu ei ottanut lakkia pois päästään sisällä, kun taas esimerkiksi tutun eläkeläispariskunnan tekemä itsemurha kerrostalon katolta kuitataan vain Heikin lausahduksella: "Jaa. No annaksää mulle kaffetta?" Keskustelua värittävät lukuisat "nääs nääs" -lausahdukset kädenliikkeillä ja päänpudistuksilla vahvennettuna. Voivottelujen pituudet vähitellen kasvavat ja tulevat jopa raivokkaiksi. 

ellauri283.html on line 190: Nietzsche väittää, että "moraali on nykyään Euroopassa lauma-eläinmoraalia" – eli se kumpuaa orjan kaunasta herraa kohtaan. Nietzsche väittää, että kivempää kuin se, mitä he pitävät "hyvänä" ja "pahana" (Foster), on erottaa jalo ja alhainen. Silloin ainakin vallitsee yhteisymmärrys siitä, mikä on hyvää, eli ihmiset pitävät riittävänä merkkinä hyvän omistamisesta  paljon rahaa ja mielin määrin tuuheaa häpypehkoa. 

ellauri283.html on line 191: Vanhat naiset kutovat sketsin alussa sukkaa ja samalla keskustelevat siitä, lähtisivätkö he kirkkoon vai kokeilemaan jotakin urheilulajia. He päättävät ruveta urheilemaan ja he alkavat liikkua vauhdikkaasti ja energisesti. He ovat muun muassa pelanneet jalkapalloa, hypänneet pituutta ja ajaneet krossipyörillä. 

ellauri283.html on line 193: Nietzsche kuvaa rakkautta haluna omistaa nainen. Halun jalostamattomin muoto on myös helpoimmin tunnistettavissa haluksi hallita toista: naisen häpypehkon hallinta. Hienovaraisempi halu hallita hiäntä haluaa myös hiänen sielunsa ja haluaa siten hiänen olevan valmis uhraamaan itsensä rakastajansa puolesta. Nietzsche kuvailee tätä täydellisemmäksi omaisuudeksi. Vielä hienostuneempi halu omistaa hiänet saa aikaan huolen siitä, että hiän saattaa olla valmis uhraamaan haluamansa rakastajansa väärän kuvan vuoksi. Tämä saa jotkut rakastajat haluamaan naisten tuntevan heidän jotmuilevan syvällä sisimmässään, jotta heidän tuhrauksensa todella on uhraus heille.

ellauri283.html on line 197: Nietzsche toteaa, että yhteiskunnan yleisenä periaatteena olla loukkaamatta, hyödyntämättä tai olla väkivaltaisia muita kohtaan on "tahto elämän kieltämiseen, hajoamisen ja rappeutumisen periaate". Hän jatkaa väittäen, että elämä on "pohjimmiltaan ottamista, vahingoittamista, outojen ja heikkojen valloittamista". Nietzsche pitää aivan oikein Englantia karkeana, synkänä, julmempana kuin saksalaiset ja julistaa, että "he eivät ole filosofista rotua". Hän erottaa Baconin, Hobbesin, Humen ja Locken edustavan "filosofi-käsitteen alenemista ja devalvaatiota enemmän kuin vuosisadalla". Nietzsche käsittelee myös käännösongelmia ja saksan kielen lyijyä. 

ellauri283.html on line 213: Khartumin krooninen laiminlyönti ja syrjäytyminen,

ellauri283.html on line 228: Ja kukahan nää kaikki stalinistiset "erehdyxet" oli taas säveltänyt? Ettei vaan virkavallan vanhat tutut, länkkärit? Kaikki nämä "tapahtumat" juonittelivat luodakseen tilanteen, jossa laki ja järjestys romahtivat. Darfurialaiset alkoivat aseistautua. Useat arabit ja muut kuin arabiryhmät muodostivat omia miliisejä itsepuolustukseksi. Nälänhätä ja lain ja järjestyksen romahtaminen rohkaisivat ryhmien muodostumista, koska ne saattoivat kaapata maata ja palauttaa kadonneita eläimiä laumaan kuin kiltti Jeesus-paimen, joka suree yhtä kadonnutta lammasta enemmän kuin 99:tä karsinassa.

ellauri283.html on line 230: Al-Bashirin hallitus tehosti värväystä auttaakseen mobilisoimaan kapinallisia vastaan käytävään sotaan. Tähän sisältyi rikollisten, vankien ja vankien rekisteröiminen sekä uusien kyläpäälliköiden nimittäminen. Silkkaa putinismia! Human Rights Watchin mukaan Rapid Support Forces -joukot tekivät sotarikoksia Darfurissa vuosina 2014 ja 2015, jolloin siviilejä siirrettiin, raiskattiin, ryöstettiin ja tapettiin. Juu ihan Ukrainan demilitarisaatiolta kuulostaa. Al-Bashir oli siis oikea rupikonna! Ruoskaa ja järveen!

ellauri283.html on line 241:     Suojaa toimituksellista vapautta kaikissa kaupallisissa sopimuksissa. Varmista sivuston eheys hankkimalla puolueetonta sponsorointia vain koulutus-, valtio- ja yksityisiltä kumppaneilta. Kaiken mainonnan tulee olla asianmukaista eikä häiritsevää.

ellauri283.html on line 243: Mitä vittua? "liike-elämän kumppaneidemme? Yxityisiltä kumppaneilta?" Siis niinkö esim oligarkeilta? Ei helvetti, tää on samanlainen rahanalainen vedätys kuin se kliktivistijärjestö Awaaz, vielä 1 vahva ääni länsioikealta. 

ellauri283.html on line 248: Det oljerika Sudan har ett förflutet som brittisk koloni, vet HBL. Men det är inte hela historien, ser det ut.

ellauri283.html on line 249: Greater Nile Petroleum Operating Company (GNPOC) on Sudanissa toimiva öljyn etsintä- ja tuotantoyhtiö. Se perustettiin 18. kesäkuuta 1997, ja se aloitti Suur-Niilin öljyputken rakentamisen, joka yhdistää Sudanin sisämaan öljykentät Khartumin ja Port Sudanin jalostamoihin.

ellauri283.html on line 256:     Intian ONGC Videsh ( ONGC :n merentakainen haara ) : 25 %

ellauri283.html on line 261:   Sekä Gulf Petroleum että Al Thani Corporation omistivat aiemmin kumpikin 5 prosentin osuuden. Kanadalainen Talisman Energy (aiemmin Arakis) oli alkuperäinen sidosryhmä. Sen osuus myytiin ONGC Videshille vuonna 2003.

ellauri283.html on line 263:   Yhdysvaltain hallitus määräsi taloudelliset pakotteet Sudanille vuonna 1997, koska Sudanin hallitus sponsoroi kansainvälistä terrorismia ja ihmisoikeustilanne on heikko. Pakotteet kielsivät kaupan Yhdysvaltojen ja Sudanin välillä sekä yhdysvaltalaisten yritysten investoinnit Sudaniin. Helmikuussa 2000 Yhdysvaltain hallitus laajensi pakotteitaan kattamaan Sudapetin ja GNPOC:n.  Nämä pakotteet poistettiin Sudanin vallankumouksen 2018/2019 ja sitä seuranneiden kahden hallituksen välisten neuvottelujen jälkeen vuoden 2020 lopussa.

ellauri283.html on line 271:   Niilin alueella Pohjois-Sudanissa sijainneen Kushin kuningaskunnan varhainen historia kietoutuu muinaisen Egyptin historiaan, jonka kanssa se oli poliittisesti liittoutunut useiden hallituskausien aikana. Egyptin läheisyyden ansiosta Sudan osallistui Lähi-idän laajempaan historiaan, kun Egyptin tärkeä 25. dynastia ja kolme Nubian kuningaskuntaa, Nobatia, Makuria ja Alodia, kristillistyivät kuudennella vuosisadalla. Kristillistymisen seurauksena vanha nubian kieli on vanhin tallennettu Niilosaharan kieli (varhaisimmat tiedot 800-luvulta koptilaisiiin aakkosiin mukautettuna). Neekeri oli egyptixi Ne-hash-Kush ("ne haisevat kuselta"), väitti Wettenhovi-Aspa, osoittaaxeen että egyptiläiset puhuivat keskenänsä suomea.

ellauri283.html on line 273:   Vaikka islam oli läsnä Sudanin Punaisenmeren rannikolla ja sitä ympäröivillä alueilla jo 700-luvulta lähtien, Niilin laakso islamisoitui pahasti vasta 1300-1400-luvulla kilttien kristittyjen kuningaskuntien rappeutumisen jälkeen. Näitä valtakuntia seurasi Sennarin sulttaanikunta 1500-luvun alussa, joka hallitsi julmasti suuria osia Niilin laaksosta ja itäisestä autiomaasta, kun taas Darfurin valtakunnat hallitsivat Sudanin länsiosaa. Eteläisillä alueilla syntyi kaksi pientä valtakuntaa, Shillukin kuningaskunta vuonna 1490 ja Taqali vuonna 1750 lähellä nykyaikaista Etelä-Sudania., mutta Egyptin Muhammad Ali valtasi sekä pohjoiset että eteläiset alueet 1820-luvulla. Muhammad Alin ja hänen välittömien seuraajiensa sortavan hallinnon ansiona pidetään  sitä, että se herätti kaunaa viattomia turko-egyptiläisiä ja brittiläisiä hallitsijoita kohtaan ja johti Mahdivaltion perustamiseen, jonka Muhammad Ahmad perusti, ilkeä kun oli, vuonna 1881 .

ellauri283.html on line 275: Sudanin itsenäistymisestä vuonna 1956 lähtien Sudanin historiaa ovat vaivanneet aivan käsittämättömät ihan vaan sisäiset konfliktit, kuten ensimmäinen Sudanin sisällissota (1955–1972), toinen Sudanin sisällissota (1983–2005), Darfurin sota (2003–2010), huipentui Etelä-Sudanin irtautumiseen 9. heinäkuuta 2011, minkä jälkeen siellä käytiin toinen sisällissota (2013-2020). Kolmas on jo hyvällä alulla (2023).

ellauri283.html on line 277:   Kahdeksannelle vuosituhannelle eaa. neoliittisen kulttuurin ihmiset olivat asettuneet istuvaan elämäntapaan siellä linnoitettuihin savitiilikyliin joissa he täydensivät Niilin metsästystä ja kalastusta viljankeruulla ja karjanhoidolla. Viidennellä vuosituhannella eKr. muuttoliikkeet kuivuvasta Saharasta toivat Niilin laaksoon neoliittisia ihmisiä maatalouden ohella. Tästä kulttuurisesta ja geneettisestä sekoittumisesta syntyneestä väestöstä muodostui seuraavien vuosisatojen aikana sosiaalinen hierarkia, josta tuli Kushin kuningaskunta (pääkaupunki Kerma) 1700 eaa. Antropologiset ja arkeologiset tutkimukset osoittavat, että dynastista edeltävänä aikana Ala-Nubia ja Magadanin ylä-Egypti olivat etnisesti ja kulttuurisesti lähes identtisiä, ja näin ollen samalla kehittyivät faaraoiden kuninkuusjärjestelmät vuoteen 3300 eaa. mennessä. Yhdessä muiden Punaisenmeren maiden kanssa Sudania pidetään todennäköisimpänä sen maan sijaintipaikkana, jonka muinaiset egyptiläiset tunsivat Punt -nimellä (tai "Ta Netjeru ", joka tarkoittaa "Jumalan suunnitelmaa"), jonka ensimmäinen maininta on peräisin 1000-luvulta eaa.

ellauri283.html on line 279:   Itä-Sudanissa Butana-ryhmä esiintyy kasvaville yleisöille noin 4000 eaa. Nämä ihmiset tuottivat yksinkertaista koristeltua keramiikkaa (ceramics), asuivat pyöreissä majoissa ja olivat todennäköisimmin paimenia, metsästäjiä, mutta myös söivät etanoita, ja maataloudesta on todisteita. [6] Gash Group sai alkunsa noin 3000 eKr. ja on toinen esihistoriallinen kulttuuri, joka tunnetaan useista paikoista. Nämä ihmiset valmistivat koristeltua keramiikkaa ja elivät maanviljelystä ja karjankasvatuksesta. Mahal Teglinos oli noin 10 hehtaarin kokoinen tärkeä paikka. Keskustassa kaivettiin savitiilistä rakennettuja taloja. Sinetit ja sinettijäljet osoittavat korkeamman hallinnon tason. Hautaukset eliittihautausmaalla oli merkitty tahallisen karkeilla hautakivillä. Toisella vuosituhannella seurasiJebel Mokram Group Inc. He valmistivat keramiikkaa, jossa oli tyylikkään yksinkertainen viiloitettu koristelu, ja asuivat yksinkertaisissa pyöreissä majoissa. Naudankasvatus oli mitä todennäköisimmin taloudellinen perusta.

ellauri283.html on line 281: Pohjois-Sudanin varhaisimmat historialliset tiedot ovat peräisin muinaisista egyptiläisistä lähteistä, jotka kuvailivat ylävirran maata Kushiksi. Egyptin vanhalla kuningaskunnalla ( n. 2700–2180 eKr.) oli yli kahden tuhannen vuoden ajan hallitseva ja merkittävä vaikutus eteläiseen naapuriinsa, ja sen jälkeenkin egyptiläisten kulttuuristen ja uskonnollisten esittelyjen perintö säilyi tärkeänä.

ellauri283.html on line 283:   Kauppa kehittyi vuosisatojen kuluessa. Egyptiläiset karavaanit kuljettivat viljaa Kushiin ja palasivat Assuaniin mukanaan norsunluuta, suitsukkeita, vuotia ja karneolia (kiveä arvostettiin sekä koruina että nuolenkärkinä ) kuljetettavaksi jokea pitkin. Egyptin kuvernöörit arvostivat erityisesti kultaa Nubiassa ja mustia sotilaita faraon armeijassa. Egyptiläiset sotilasmatkat tunkeutuivat Kushiin ajoittain vanhan valtakunnan aikana. Silti alueelle ei yritetty saada pysyvää läsnäoloa ennen Keski-valtakuntaa (n. 2100–1720 eKr.), jolloin Egypti rakensi linnoitusverkoston Niilin varrelle etelään Samnahiin asti Ala-Egyptissä.vartioimaan kultavirtausta Wawatin kaivoksista, ensimmäisen ja toisen kaihin väliseltä alueelta.

ellauri283.html on line 285:   Noin 1720 eKr. Hyksoksiksi kutsutut kanaanilaiset nomadit valloittivat Egyptin, lopettivat Keski-valtakunnan, katkaisivat yhteydet Kushiin ja tuhosivat Niilin varrella sijaitsevat linnoitukset. Täyttääkseen Egyptin vetäytymisen jättämän tyhjiön al-Karmahiin, lähellä nykyistä Dongolaa, syntyi kulttuurisesti erottuva alkuperäiskansojen kushilainen valtakunta. Kun Egyptin valta elpyi Uuden kuningaskunnan aikana (n. 1570–1100 eKr.), faarao Ahmose I sisällytti Kushin Egyptin hallitsemaan maakuntaan, jota hallitsee varakuningas. Vaikka Egyptin Kushin hallinnollinen valvonta ulottui vain neljänteen kaihiin, egyptiläiset lähteet luettelevat sivujokialueita, jotka ulottuvat Punaisellemerelleja ylävirtaan Sinisen Niilin ja Valkoisen Niilin jokien yhtymäkohtaan. Egyptin viranomaiset varmistivat paikallisten päälliköiden uskollisuuden kutsumalla heidän lapsensa palvelemaan sivuja faaraon hovissa. Egypti odotti myös paikallisilta kushien päällikköiltä kultaa ja työntekijöitä.

ellauri283.html on line 289:   Sillä 1000-luvulle eKr. tultaessa Uuden kuningaskunnan dynastioiden arvovalta oli heikentynyt, mikä mahdollisti jaetun hallinnon Egyptissä ja lopetti egyptiläisten vallan Kushissa. Kun egyptiläiset vetäytyivät, Kushilta lakkasi olemasta kirjallisia tietoja tai tietoja alueen toiminnasta seuraavien kolmensadan vuoden aikana. Kahdeksannen vuosisadan alussa eKr. Kush kuitenkin nousi itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi napakka aggressiivinen monarkkilinja, joka laajensi hitaasti vaikutusvaltaansa Egyptiin. Noin 750 eaa., Kushilainen kuningas nimeltä Wilho valloitti Ylä-Egyptin ja hänestä tuli Theban hallitsija noin vuoteen 740 eKr. asti. Hänen seuraajansa Pive kukisti Niilin suistonja valloitti Egyptin ja aloitti siten 25. dynastian. Pive perusti kuninkaiden linjan, joka hallitsi Kushia ja Thebea noin sata vuotta. Dynastian puuttuminen Assyrian vaikutuspiiriin Lähi-idässä aiheutti vastakkainasettelun Egyptin ja voimakkaan Assyrian valtion välillä, joka hallitsi valtavaa valtakuntaa, joka käsitti suuren osan Lähi-idästä, Anatoliasta, Kaukasuksesta [ tarvitaan lainaus ] ja itäisen Välimeren altaasta heidän kotimaassaan Ylä-Mesopotamiassa. Taharqan, (688–663 eKr.), viimeisen kusilaisten faaraon, voitti ja ajoi pois Lähi-idästä Assyrialainen Sanherib toimekkaana. Sanheribin seuraaja Esa Shariola meni vielä pidemmälle käynnistäen täyden hyökkäyksen Egyptiin vuonna 674 eKr., kukistaen Taraqan ja valloittaen nopeasti maan. Torakka pakeni takaisin Nubiaan, ja assyrialaiset asettivat alkuperäiset egyptiläiset ruhtinaat Esa Shaddonin vasalliksi. Tarakka pystyi kuitenkin palaamaan joitakin vuosia myöhemmin ja kaatamaan osan Egyptistä aina Thebaan asti Assyrian väpelöiltä egyptiläisiltä vasalliruhtinailta. Esa Shaddon kuoli kaikexi onnexi pääkaupungissaan Ninivessä valmistautuessaan palaamaan Egyptiin ja karkottamaan taas kushilaiset.

ellauri283.html on line 291:   Esarhaddonin seuraaja Ashurbanipal lähetti kenraali Xavierin pienen armeijan kanssa, joka kukisti ja karkoitti Taharqan Egyptistä. Taharqa kuoli pettyneenä Nubiassa kaksi vuotta myöhemmin. Hänen seuraajansa Tantamani yritti saada Egyptin takaisin. Hän voitti menestyksekkäästi Nekke I:n, Ashurbanipalin asettaman nukkehallitsijan ja otti Theban mukaan. Assyrialaiset lähettivät sitten voimakkaan armeijan etelään. Tantamani syrjäytettiin hyvin voimakkaasti, ja Assyrian armeija potki Thebaa siinä määrin, että se ei koskaan toipunut. Alkuperäinen nukkehallitsija, Psamtik I, asetettiin Ebyktin valtaistuimelle Ashurbanipalin vasalliksi, mikä päätti Kushipäiden Nubian valtakunnan.

ellauri283.html on line 293:   Egyptin seuraava dynastia ei onnistunut saamaan Kushin täyttä hallintaansa. Noin 590 eKr. Egyptin armeija kuitenkin potkaisi napakasti Napataa, mikä pakotti kushilaisen hovin siirtymään turvallisempaan paikkaan etelämpänä Meroëssa, lähellä kuudetta kaihia. Useiden vuosisatojen ajan sen jälkeen Meroliittinen valtakunta kehittyi riippumattomasti egyptiläisestä vaikutuksesta ja herruudesta, joka sillä aikaa siirtyi peräkkäin Iranin, Kreikan ja lopulta Rooman vallan alle. Vallansa huipulla toisella ja kolmannella vuosisadalla eKr. Meroë ulottui alueen yli kolmannesta kaihista pohjoisessa Zhobaan, lähellä nykyistä Khartumia etelässä. Egyptiläisvaikutteinen faaraoninen perinne säilyi Meroën hallitsijoiden joukossa, jotka pystyttivät stela-kuvia tallentaakseen hallituskautensa saavutuksia ja pystyttivät nubialaisia pyramideja haudoillensa. Voisi sanoa että ne olivat ebyktiläisempiä kuin eebyktiläiset ize. Nämä esineet ja Meroën palatsien, temppelien ja kylpylöiden rauniot todistavat keskitetystä epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka käytti käsityöläisten taitoja ja johti suuren työvoiman työtä. Hyvin hoidettu kastelujärjestelmä mahdollisti alueen suuremman asukastiheyden kuin myöhempinä ajanjaksoina oli mahdollista. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. egyptiläisten hieroglyfien käyttö teki tietä meroitilaiselle aakkostolle, joka oli mukautettu nubian kielelle mitä alueen mustat miehet puhuvat.

ellauri283.html on line 298: Meroën ja Egyptin suhteet eivät aina olleet rauhanomaiset. Vastauksena Meroën tunkeutumiseen Ylä-Egyptiin roomalainen armeija muutti etelään ja tuhosi Napatan napakasti vuonna 23 eaa. Roomalainen komentaja hylkäsi alueen kuitenkin nopeasti pitäen sitä liian köyhänä oikeuttamaan kolonisoinnin.

ellauri283.html on line 302:   Nobodya / n oʊ ˈ b eɪ ʃ ə / tai nobadia ( / n oʊ ˈ b eɪ d i ə / ; kreikka : νοβαδία, nobadia ; vanha nubialainen : ⲙⲓⲅⲛ̅ migin tai ⲙⲓⲅⲓⲧⲛ︦ ⲅⲩⲗ, migitin goul -rivi "Nobadian maasta" ) oli myöhäinen antiikin valtakunta Ala-Noobiassa. Yhdessä kahden muun Nubian valtakunnan, Makuria ja Alodia, se seurasi Kushin valtakuntaa. Sen jälkeen, kun Nobadia perustettiin noin vuonna 400, se laajeni vähitellen kukistamalla Blemmyt pohjoisessa ja sisällyttämällä alueen toisen ja kolmannen Niilin kaihien väliseen etelään. Vuonna 543 se kääntyi koptikristinuskoon. Sen jälkeen Makuria annexoi sen tuntemattomissa olosuhteissa 700-luvulla.

ellauri283.html on line 307: Heitä käytettiin ajoittain aavikon partiolaisina, sotureina tai kaivoksina. työntekijöitä. Suurin osa oli luultavasti aavikkopaimentolaisia, pesiviä aaseja, lampaita ja vuohia. Pääasiallinen tieteen tarjoama selitys Ala-Nubiasta peräisin olevan sessiilin väestön tauolle on ollut tämän maailmanosan kuivuminen mikä vaikeuttaa jonkin verran jokilaaksojen maataloutta. Ilmastonmuutoksen vuoksi Niilin taso oli laskenut tasolle, joka pystyttiin kompensoimaan vasta ensimmäisen vuosisadan alussa, kun saqiyah- vesipyörä kehitettiin. [8]Siihen asti alueella oli vain harvaan asuttu autiomaapaimentolaisia. Poliittisesti se oli "eräänlainen ei-kenenkään maa, jossa asuntovaunuja, ellei niillä ollut huomattavaa saattajaa, toimitettiin rikollisille".

ellauri283.html on line 309:   Sillä välin vanha meroilainen valtakunta supistui voimakkaan Aksumin kuningaskunnan laajentuessa itään. Vuoteen 350 mennessä Axumin kuningas Etana oli vallannut ja tuhonnut Meroën pääkaupungin, mikä päätti valtakunnan itsenäisen olemassaolon ja valloitti sen alueen.

ellauri283.html on line 311:   Viidennen vuosisadan vaihteessa Blemmyt perustivat lyhytaikaisen valtion Ylä-Egyptiin ja Ala-Nubiaan, luultavasti Talmin ( Kalabshan ) ympärille, mutta ennen vuotta 450 nobatialaiset ajoivat heidät pois Niilin laaksosta. Viimeksi mainitut perustivat lopulta valtakunnan itsenäisesti, Nobatian. 6. vuosisadalla oli yhteensä kolme Nubian valtakuntaa: Nobatia pohjoisessa, jonka pääkaupunki oli Pakurikääpä (Faras); Keski-valtakunta, Makuria, jonka keskusta on Tungulissa (Vanha Dongola), noin 13 kilometriä (8 mailia) etelään nykyisestä Dongolasta; ja Alodia, vanhan kushilaisen valtakunnan sydämessä, jonka pääkaupunki oli Zhoba (nykyisen Khartumin esikaupunki).  Vielä kuudennella vuosisadalla he kääntyivät kristinuskoon. Seitsemännellä vuosisadalla, luultavasti jossain vaiheessa vuosien 628 ja 642 välillä, Nobodia liitettiin Makulaan.

ellauri283.html on line 313:   Vuosina 639–641 Rashidunin kalifaatin muslimi - arabit valloittivat Bysantin Egyptin. Vuonna 641 tai 642 ja uudelleen vuonna 652 he hyökkäsivät Nubiaan, mutta heidät torjuttiin, mikä teki nubalaisista yhden harvoista, jotka onnistuivat voittamaan arabit islamilaisen laajentumisen aikana. Myöhemmin Makulian kuningas ja arabit sopivat ainutlaatuisesta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka sisälsi myös vuotuisen joululahjojen vaihdon, mikä tunnusti Makulian itsenäisyyden. Vaikka arabit eivät onnistuneet valloittamaan Nubiaa, he asettuivat Niilin itäpuolelle, missä he lopulta perustivat useita satamakaupunkeja ja menivät sitten naimisiin paikallisten ex-blemmyjen kanssa.

ellauri283.html on line 315:   800-luvun puolivälistä 1100-luvun puoliväliin Christian Nubia koki kultakautensa, jolloin sen poliittinen valta ja kulttuurinen kehitys saavuttivat huippunsa. Vuonna 747 Makulatuuri tunkeutui Egyptiin, joka kuului tuolloin parahultaisesti taantuville Umayyadeille ja teki niin jälleen 960 - luvun alussa, kun se työntyi pohjoiseen Akhmimiin asti. Makurialla säilyi läheiset dynastiset siteet Alodiaan, mikä ehkä johti kahden valtakunnan väliaikaiseen yhdistämiseen yhdeksi valtioksi. Keskiaikaisten nubialaisten kulttuuria on kuvattu " afrobysanttilaiseksi ",  ja "afrikkalaisen" komponentin merkitys kasvaa ajan myötä. Myös arabien vaikutuksen lisääntyminen on havaittu.  Valtion organisaatio oli erittäin keskitetty perustuen 6. ja 7. vuosisadan bysanttilaiseen byrokratiaan.  Taide kukoisti keramiikkamaalausten ja erityisesti seinämaalausten muodossa. Noobit kehittivät kielelleen oman aakkoston, Old Noobin, joka perustui koptilaisiin aakkosiin, mutta käytti myös kreikkaa, koptia ja arabiaa. Naiset nauttivat ihanasti korkeasta yhteiskunnallisesta asemasta: heillä oli mahdollisuus saada koulutusta, he voivat omistaa, ostaa ja myydä maata ja käyttivät usein omaisuuttaan kirkkojen ja kirkkomaalausten lahjoittamiseen. Jopa kuninkaallinen perintö oli matrilineaarista, jopa kuninkaan sisaren poika oli laillinen perillinen!

ellauri283.html on line 321:   Pian Fonzie joutui konfliktiin ottomaanien kanssa, jotka olivat miehittäneet Suakinin noin 1526  ja työntäneet lopulta Niiliä pitkin etelään saavuttaen kolmannen Niilin kaihialueen vuosina 1583/1584. Myöhempi ottomaanien yritys kaapata Dongola torjuttiin Fonziella vuonna 1585. Myöhemmin Hannik, joka sijaitsee aivan kolmannen kaihin eteläpuolella, merkitsi kahden osavaltion välistä rajaa.  Ottomaanien hyökkäyksen jälkimainingeissa yritettiin anastaa Ajib, Pohjois-Nubian alaikäinen kuningas. Vaikka Fonzie lopulta tappoi hänet vuonna 1611/12, hänen seuraajansa Abdallabit saivat valtuudet hallita kaikkea Sinisen ja Valkoisen Niilin yhtymäkohdan pohjoispuolella huomattavalla autonomialla.

ellauri283.html on line 323:   1600-luvulla Fonzien osavaltio saavutti laajimmansa, mutta seuraavalla vuosisadalla se alkoi lysähtää kuin vappupallo. Vallankaappaus vuonna 1718 toi dynastian muutoksen, kun taas toinen vuosina 1761-1762  johti Hamaj-hallitukseen, jossa Hamaj (kansa Etiopian rajamailta) hallitsi tehokkaasti Fonzien sulttaanien ollessa heidän takataskussaan pelkkiä nukkeja. Pian tämän jälkeen sultanaatti alkoi pirstoutua;  1800-luvun alussa se rajoittui lähinnä Geziraan.

ellauri283.html on line 325:   Vuoden 1718 vallankaappaus sai käyntiin ortodoksisemman islamin harjoittamisen politiikan, mikä puolestaan edisti valtion arabisoitumista. Laillistaakseen valtansa arabialaisille Fonziet alkoivat levittää Umayyadin jälkeläisiä tasaisesti  Sinisen ja valkoisen Niilin yhtymäkohdan pohjoispuolelle, aina alavirtaan Al Dabbahiin asti, nubialaiset omaksuivat arabien Jaalinin heimoidentiteetin.  1800-luvulle tultaissa arabia oli onnistunut nousemaan hallitsevaksi kieleksi Keskijoen Sudanissa  ja suurimmassa osassa Kordofanista.

ellauri283.html on line 327:   Niilin länsipuolella, Darfurissa, islamilaisen ajanjakson aikana syntyi aluksi Tunjurin valtakunta, joka korvasi vanhan Dajun valtakunnan 1400-luvulla  ja ulottui Wadaihin asti. Tunjurilaiset olivat luultavasti arabisoituneita berberejä ja ainakin heidän hallitseva eliittinsä muslimeja. 1600-luvulla Fur Keiran sulttaanikunta ajoi tunjurit vallasta.  Keiran osavaltio, nimellisesti muslimi Sulayman Solongin (n. 1660–1680 ) hallituskaudesta lähtien, oli alun perin pieni valtakunta Pohjois- Jebel Marrassa, mutta laajeni 1700-luvun alussa länteen ja pohjoiseen  ja itään Muhammad Tayrabin (n. 1751–1786) hallinnon alaisuudessa valloituksen aikana Kordofaniin vuonna 1785.  Tämän  suunnilleen Alaskan kokoisen valtakunnan  huippukausi kesti vuoteen 1821 asti.

ellauri283.html on line 329:   Vuodesta 1805 lähtien Egyptissä tapahtui nopea modernisaatiokausi Muhammad Ali Pashan johdolla, joka julisti itsensä matkakreditiivixi uhmaten nimellisesti suvereenia ottomaanien sulttaania. Muutamassa vuosikymmenessä Muhammad Ali muutti Egyptin laiminlyötystä ottomaanien maakunnasta käytännössä itsenäiseksi modernixi valtioksi. Toistaen hänen edeltäjiensä mamelukkien lähestymistapaa Egyptin keskiaikaisessa sulttaanivaltiossa Muhammad Ali pyrki laajentamaan Egyptin rajoja etelään Sudaniin, sekä keinona taata Egyptin turvallisuus että päästäkseen käsiksi Sudanin melleviin luonnonvaroihin. Vuosina 1820–1821 Egyptin joukot Muhammad Akun ja veljenpoikien komennossa valloittivat ja yhdistivät Sudanin pohjoisosan. Egyptin jatkuvan de jure -uskollisuuden vuoksi ottomaanien sulttaania kohtaan Egyptin hallinto tunnettiin nimellä Turkiyah. Historiallisesti Suddin ruttosuot estivät laajentumisen maan syvemmälle etelään. Vaikka Egypti valloitti koko nykyisen Sudanin suurimman osan 1800-luvusta ja perusti provinssin Equatoria Etelä-Sudanissa tämän tavoitteen edistämiseksi, se ei pystynyt saamaan tehokasta valvontaa koko alueelle. Sixi Turkkiyahin myöhempinä vuosina brittiläiset lähetyssaarnaajat pääsivät matkustamaan nykypäivän Keniasta Sudaniin kääntääkseen paikalliset heimot kristinuskoon.

ellauri283.html on line 331:   Vuonna 1881 uskonnollinen johtaja nimeltä Muhammad Ahmad julisti itsensä valtiomahdiksi ("osaa uida opastettuna") ja aloitti sodan yhdistääkseen heimot Länsi- ja Keski-Sudanissa. Hänen seuraajansa ottivat käyttöön nimen "Ansarit" ("seuraajat"), jota he käyttävät edelleenkin yhdessä suurimman yksittäisen poliittisen ryhmittymän, Umaya- puolueen (jota kerran johti Mahdin jälkeläinen Sadiq al Mahdi ) kanssa. Ottomaanien ja egyptiläisten hyväksikäytön ja hallinnollisen epäkohdan aiheuttamia olosuhteita hyödyntäen valtiomahdit johtivat kansallismielistä kapinaa, joka huipentui Khartumin kaatumiseen 26. tammikuuta 1885. Sudanin väliaikainen kenraalikuvernööri, brittiläinen kenraalimajuri Charles George Gordon, ja monet Khartumin 50 000 asukkaasta murhattiin, mikä ei ollut hullumpi idea.

ellauri283.html on line 333:   Mahdi kuoli kesäkuussa 1885. Häntä seurasi Abdallahi ibn Muhammad, jonka lukija  tuntee toisellakin nimellä, Khalifan nimellä, joka aloitti Sudanin alueen laajentamisen Etiopiaan. Voittojensa jälkeen Itä-Etiopiassa hän lähetti armeijan hyökkäämään Egyptiin, missä britit voittivat sen Toshkyssa. Britit olivat tietoisia Sudanin heikkoudesta ja iloizivat siitä.

ellauri283.html on line 335:   Lord Kitchenerin johtama englantilais-egyptiläinen joukko lähetettiin vuonna 1898 Sudaniin. Sama Kitchener epäilemättä joka seikkaili kenraali Bobsin kanssa maalla, merellä ja ilmassa. Sudan julistettiin osakehuoneistoksi vuonna 1899 Britannian ja Egyptin hallinnon alaisuudessa. Esimerkiksi Sudanin kenraalikuvernööri nimitettiin "Khedivaatin asetuksella" eikä pelkästään Ison-Britannian kruunun toimesta, mutta säilyttäen yhteisen hallinnon vaikutelman Brittiläinen imperiumi muotoili politiikkaa ja toimitti suurimman osan johtajista hengiltä.

ellauri283.html on line 339: Samaan aikaan ranskalaiset vaativat useita alueita: Bahr el Ghazalin ja Länsi-Ylä-Niilin Fashodaan asti. Vuoteen 1896 mennessä heillä oli vankka hallinnollinen ote näillä alueilla ja he suunnittelivat liittävänsä ne Ranskan Länsi-Afrikkaan. Kansainvälinen konflikti, joka tunnetaan nimellä Fashoda-välikohtaus, kehittyi Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä näillä alueilla. Vuonna 1899 Ranska suostui luovuttamaan alueen anglo-egyptiläiselle Sudanille.

ellauri283.html on line 341: Vuodesta 1898 lähtien Yhdistynyt kuningaskunta ja Egypti hallitsivat koko nykyistä Sudania anglo-egyptiläisenä Sudanina, mutta Pohjois- ja Etelä-Sudania hallittiin taloyhtiön erillisinä provinsseina. Hyvin 1920-luvun alussa britit hyväksyivät suljettujen piirien säädökset, joissa määrättiin, että kahden vyöhykkeen välillä matkustamiseen vaadittiin passit ja vaadittiin lupia liiketoiminnalle vyöhykkeeltä toiselle, ja täysin erilliset hallinnot vallitsivat.

ellauri283.html on line 343: Etelässä virallisia kieliä olivat englanti, englanti, dinka, bari, nuer, latuko, shilluk, azande ja pari muuta (ai niin lafon), kun taas pohjoisessa arabia ja englanti olivat virallisia kieliä. Britit lannistaivat islamia etelässä, missä kristityt lähetyssaarnaajat saivat työskennellä. Etelä-Sudanin asuntojen kuvernöörit osallistuivat siirtomaakonferensseihin Itä-Afrikassa, eivät Khartumissa, ja britit toivoivat lisäävänsä Etelä-Sudanin Itä-Afrikan siirtomaihinsa.

ellauri283.html on line 347:   Vahvistaakseen auktoriteettiaan pohjoisessa britit edistivät Khatmiyya -lahkon johtajan Sayyid Ali al-Mirghanin ja Ansar -lahkon johtajan Sayyid Abd al-Rahman al-Mahdin valtaa. Ansar-lahkosta tuli pohjimmiltaan Umma-puolue, ja Khatmiyyasta tuli demokraattinen unionistipuolue.

ellauri283.html on line 349:   Vuonna 1943 britit alkoivat valmistella pohjoista itsehallintoa varten ja perustivat Pohjois-Sudanin neuvoa-antavan toimikunnan neuvomaan kuuden Pohjois-Sudanin provinssin: Khartumin, Kordofanin, Darfurin sekä Itä-, Pohjois- ja Sinisen Niilin provinssien hallintoon. Sitten vuonna 1946 Britannian hallinto muutti politiikkansa ja päätti yhdistää Pohjois- ja Etelä-Sudanin yhden hallituksen alle. Etelä-Sudanin viranomaisille ilmoitettiin Juban konferenssissa vuonna 1947, että niitä hallinnoisi tulevaisuudessa yhteinen hallintoviranomainen pohjoisen kanssa. Vuodesta 1948 lähtien 13 Britannian viranomaisten nimeämää edustajaa edusti etelää Sudanin lainsäädäntökokouksessa.

ellauri283.html on line 351:   Monet etelän asukkaat tunsivat olevansa brittien pettämiä kuten tavallista, koska he jäivät suurelta osin uudelta hallitukselta pois mielestä. Uuden hallituksen kieli oli arabia, mutta Etelä-Sudanin byrokraatit ja poliitikot olivat pääosin saaneet englanninkielisen koulutuksen. Brittien vuonna 1953 vapautuneista kahdeksasta uudesta hallituksen paikasta vain neljä annettiin eteläisille.

ellauri283.html on line 355:   Helmikuussa 1953 Yhdistynyt kuningaskunta ja Egypti tekivät sopimuksen Sudanin itsehallinnosta ja itsemääräämisoikeudesta. Siirtymäkausi kohti itsenäisyyttä alkoi ensimmäisen parlamentin virkaanastumisesta vuonna 1954. 18. elokuuta 1955 Etelä-Sudanin Toritissa puhkesi armeijan kapina, joka vaikka tukahdutettiin nopeasti, johti entisen eteläisen sissikapinaan. kapinallisia ja merkitsi Sudanin ensimmäisen sisällissodan alkua.  15. joulukuuta 1955 Sudanin pääministeri Ismail al-Azhari ilmoitti, että Sudan julistaa yksipuolisesti itsenäisyyden neljän päivän kuluttua. Sudanin parlamentti julisti yksipuolisesti ja yksimielisesti 19. joulukuuta 1955 Sudanin itsenäisyyden.  Ison-Britannian ja Egyptin hallitukset tunnustivat Sudanin itsenäisyyden 1. tammikuuta 1956.  Yhdysvallat oli ensimmäisten ulkomaisten valtojen joukossa, jotka tunnustivat uuden valtion. Arabien johtama Khartumin hallitus kuitenkin petti eteläisille annetut lupaukset liittovaltiojärjestelmän luomisesta, mikä johti eteläisen armeijan upseerien kapinaan, joka aiheutti 17 vuotta kestäneen sisällissodan (1955–1972). Sodan alkuvaiheessa satoja etelässä palvelevia pohjoisen byrokraatteja, opettajia ja muita virkamiehiä murhattiin.

ellauri283.html on line 357:   Pääministeri Ismail al-Azharin johtama National Unionist Party (NUP) hallitsi ensimmäistä hallitusta, joka pian korvattiin konservatiivisten poliittisten voimien koalitiolla. Vuonna 1958, taloudellisten vaikeuksien ja julkishallinnon lamaannuttaneiden poliittisten manipulaatioiden jälkeen, esikuntapäällikkö kenraalimajuri Ibrahim Abboud kaatoi parlamentaarisen hallinnon verettömällä vallankaappauksella.

ellauri283.html on line 359:   Kenraali Abboud ei kuitenkaan pitänyt lupauksiaan palauttaa Sudan siviilihallitukselle, ja kansan kauna armeijahallintoa kohtaan johti mellakoiden ja lakkojen aaltoon lokakuun lopussa 1964, joka pakotti armeijan luopumaan vallasta.

ellauri283.html on line 361:   Abboudin hallintoa seurasi väliaikainen hallitus, kunnes huhtikuussa 1965 pidetyt parlamenttivaalit johtivat Umman ja kansallisen unionistipuolueiden koalitiohallitukseen pääministeri Muhammad Ahmad Mahjoubin johdolla. Vuosina 1966–1969 Sudanissa oli useita hallituksia, jotka eivät kyenneet sopimaan pysyvästä perustuslaista tai selviytymään ryhmittelyn, talouden pysähtymisen ja etnisen toisinajattelun ongelmista. Varhaisten itsenäistymisen jälkeisten hallitusten peräkkäisyyttä hallitsivat arabimuslimit, jotka pitivät Sudania muslimina arabivaltiona. Itse asiassa kyllä Umma/NUP:n vuoden 1968 perustuslaki oli kiistatta Sudanin ensimmäinen islamilainen perustuslaki.

ellauri283.html on line 363:   Tyytymättömyys huipentui toiseen vallankaappaukseen 25. toukokuuta 1969. Vallankaappausjohtaja eversti Gaafar Nimeirysta tuli pääministeri, ja uusi hallinto lakkautti parlamentin ja kielsi kaikki poliittiset puolueet.

ellauri283.html on line 365:   Kiistat marxilaisten ja ei-marxilaisten elementtien välillä hallitsevassa sotilaallisessa koalitiossa johtivat lyhyesti onnistuneeseen vallankaappaukseen heinäkuussa 1971, jota johti Sudanin kommunistinen puolue. Useita päiviä myöhemmin kommunismin vastaiset sotilaalliset elementit palauttivat onnistuneesti Nimeiryn valtaan.

ellauri283.html on line 367:   Vuonna 1972 Addis Abeban sopimus johti pohjoisen ja etelän välisen sisällissodan lopettamiseen ja tiettyyn itsehallintoon. Tämä johti kiusalliseen kymmenen vuoden taukoon sisällissodassa.

ellauri283.html on line 369: 1970-luvun alkuun asti Sudanin maataloustuotanto oli pääosin omistettu sisäiseen kulutukseen. Vuonna 1972 Sudanin hallituksesta tuli länsimielisempi ja se suunnitteli elintarvikkeiden ja käteissadon vientiä. Hyödykkeiden hinnat kuitenkin laskivat koko 1970-luvun, mikä aiheutti taloudellisia ongelmia Sudanille. Samaan aikaan velanhoitokustannukset maatalouden koneistamiseen käytetyistä rahoista nousivat. Vuonna 1978 Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) neuvotteli rakennesopeutusohjelman hallituksen kanssa. Tämä edisti entisestään koneellista vientimaataloutta. Tämä aiheutti suuria taloudellisia ongelmia Sudanin laiduntajille (katso Nuba Peoples). No niinpä tietysti! Juuri tätä uumoilinkin. Piikkilankoja preerialla. Justiinsa sama tematiikka kuin Suomen kovan markan nälänhädässä 1868 ja holodomorissa 1920-30 luvuilla: cash crops temmataan nälkäisten pienokaisten suista, koska se on kokonaisedullisempaa. Köyhät lampaannussijat ja kamelinajajat kärmistyvät. 

ellauri283.html on line 371:   Vuonna 1976 ansarit tekivät verisen mutta muuten epäonnistuneen vallankaappausyrityksen. Heinäkuussa 1977 presidentti Nimeiry tapasi Ansarin johtajan Sadiq al-Mahdin, mikä avasi tien sovinnolle. Sadat poliittiset vangit vapautettiin, ja elokuussa julistettiin yleinen armahdus kaikille Nimeiryn hallituksen vastustajille.

ellauri283.html on line 373:   Sudan luotti useisiin maihin asetoimituksissaan. Armeijaa olivat itsenäistymisestä lähtien kouluttaneet ja toimittaneet britit, mutta suhteet britteihin katkesivat Arabi-Israelin kuuden päivän sodan jälkeen vuonna 1967. Samaan aikaan katkesivat myös suhteet Yhdysvaltoihin ja Länsi-Saksaan. Vuodesta 1968 vuoteen 1971 Neuvostoliitto ja itäblokin maat myivät suuria määriä aseita ja tarjosivat teknistä apua ja koulutusta Sudanille. Tällä hetkellä armeija kasvoi 18 000 miehestä noin 60 000 mieheen. Suuri määrä tankkeja, lentokoneet ja tykistö hankittiin tuolloin, ja ne hallitsivat armeijaa 1980-luvun lopulle asti. Osapuolten suhteet kylmenivät vuoden 1971 oikeistovallan kaappauksen jälkeen, ja Khartumin hallitus pyrki monipuolistamaan toimittajiaan. Egypti oli 1970-luvun tärkein sotilaallinen kumppani, joka toimitti ohjuksia, miehistönkuljetusaluksia ja muuta sotilaallista laitteistoa.

ellauri283.html on line 377: Vuonna 1983 sisällissota Etelässä syttyi uudelleen hallituksen islaminointipolitiikan seurauksena, joka olisi muun muassa ottanut käyttöön islamilaisen lain. Useiden vuosien taistelujen jälkeen hallitus teki kompromissin eteläisten ryhmien kanssa. Vuosina 1984 ja 1985; kuivuuden jälkeen useita miljoonia ihmisiä uhkasi nälänhätä, erityisesti Länsi-Sudanissa. Hallitus yrittää piilottaa tilanteen kansainvälisesti. 

ellauri283.html on line 379: Maaliskuussa 1985 ilmoitus perustarpeiden hintojen noususta IMF:n "pyynnöstä", jonka kanssa hallitus neuvotteli, laukaisi ensimmäiset mielenosoitukset. Huhtikuun 2. päivänä kahdeksan ammattiliittoa vaati mobilisaatiota ja "yleistä poliittista lakkoa nykyisen hallinnon lakkauttamiseen asti". 3. päivänä massiiviset mielenosoitukset ravistelivat Khartumia, mutta myös maan tärkeimpiä kaupunkeja; lakko halvaansi instituutiot ja talouden. Huhtikuun 6. päivänä 1985 joukko sotilaita, joita johti kenraaliluutnantti Abd ar Rahman Siwar adh Dhahab, kaatoi Nimeirin, joka pakeni Egyptiin. Kolme päivää myöhemmin Dhahab valtuutti perustamaan 15 miehen siirtymäkauden sotilasneuvoston (YMCA) hallitsemaan Sudania. 

ellauri283.html on line 381: Kesäkuussa 1986 Sadiq al Mahdi muodosti koalitiohallituksen Umma-puolueen, demokraattisen unionistipuolueen (DUP) ja National Islamic Frontin kanssa (NIF) plus neljä eteläistä puoluetta. Valitettavasti Sadiq osoittautui kuitenkin heikoksi johtajaksi ja kyvyttömäksi hallitsemaan Sudania. Puolueiden ryhmittely, korruptio, henkilökohtaiset kilpailut, skandaalit ja poliittinen epävakaus leimasivat Sadiqin hallintoa. Alle vuoden toimikautensa jälkeen Sadiq al Mahdi erotti hallituksen, koska se ei ollut onnistunut laatimaan uutta rikoslakia sharia-lain korvaamiseksi, pääsemään sopimukseen IMF:n kanssa, lopettamaan sisällissodan etelässä tai kehittämään suunnitelmaa houkutellakseen Sudanin ulkomaalaisten rahalähetykset. Säilyttääkseen DUP:n ja eteläisten poliittisten puolueiden tuen Sadiq muodosti toisen tehottoman koalitiohallituksen.

ellauri283.html on line 383: Vuonna 1989 hallitus ja eteläiset kapinalliset alkoivat neuvotella sodan lopettamisesta, mutta vallankaappaus toi valtaan sotilasjuntan, joka ei ollut kiinnostunut kompromisseista. Juntan johtaja Omar al-Bashir vahvisti valtaansa muutaman seuraavan vuoden aikana julistautuen presidentiksi.

ellauri283.html on line 385: Sisällissota on syrjäyttänyt yli 4 miljoonaa etelän asukasta. Jotkut pakenivat eteläisiin kaupunkeihin, kuten Juba; toiset vaelsivat pohjoiseen Khartumiin ja jopa Etiopiaan, Keniaan, Ugandaan, Egyptiin ja muihin naapurimaihin. Nämä ihmiset eivät kyenneet kasvattamaan ruokaa tai ansaita rahaa ruokkimaan itsensä, ja aliravitsemus ja nälkä yleistyivät. Investointien puute etelässä johti myös siihen, mitä kansainväliset humanitaariset järjestöt kutsuvat "kadonneeksi sukupolveksi", jolla ei ole koulutusmahdollisuuksia, pääsyä perusterveydenhuoltopalveluihin ja vähäiset mahdollisuudet tuottavaan työllisyyteen etelän pienissä ja heikkoissa talouksissa. Pohjoinen rulaa taas.

ellauri283.html on line 387:   Vuoden 2003 alussa alkoi Sudanin vapautusliikkeen/armeijan (SLM/A) ja Justice and Equality Movementin (JEM) ryhmien uusi kapina Darfurin länsiosassa. Kapinalliset syyttivät keskushallintoa Darfurin alueen laiminlyönnistä, vaikka onkin epävarmaa kapinallisten tavoitteista ja siitä, pyrkivätkö he vain parantamaan Darfurin asemaa Sudanissa vai eroamaan siitä suoraan. Sekä hallitusta että kapinallisia on syytetty julmuuksista tässä sodassa, vaikka suurin osa syytöksistä on langennut hallituksen kanssa liittoutuneille arabimiliiseille ( Janjaweed ). Kapinalliset ovat väittäneet, että nämä miliisit ovat osallistuneet etniseen puhdistukseen Darfurissa, ja taistelut ovat siirtäneet kotiseudulleen satoja tuhansia ihmisiä, joista monet ovat etsineet turvaa naapurivaltiosta Tšadista. On olemassa erilaisia arvioita ihmisuhrien määrästä, jotka vaihtelevat (kuin Ukrainassa) alle kahdestakymmenestä tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin joko suorassa taistelussa tai konfliktin aiheuttamissa nälkään ja sairauksissa. Neekeri pesee kasvojaan, eivät valkene ollenkaan. 

ellauri283.html on line 389: Vuonna 2004 Tšad välitti neuvotteluja N´Djamenassa, mikä johti 8. huhtikuuta tehtyyn humanitaariseen tulitaukosopimukseen Sudanin hallituksen, JEM:n ja SLA:n välillä. Konflikti kuitenkin jatkui tulitauosta huolimatta, ja Afrikan unioni (AU) perusti aselepokomission (CFC) valvomaan sen noudattamista. Elokuussa 2004 Afrikan unioni lähetti 150 ruandalaista sotilasta suojelemaan tulitauon tarkkailijoita. Pian kuitenkin kävi selväksi, että 150 sotilasta ei riittäisi, joten heihin liittyi 150 nigerialaista sotilasta. Kylä lähtee! Jo alkoi pelittää. 

ellauri283.html on line 391: Syyskuun 18. päivänä 2004 Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto julkaisi päätöslauselman 1564, jossa todettiin, että Sudanin hallitus ei ollut täyttänyt sitoumuksiaan, ja ilmaisi huolensa Janjaweed -miliisin helikopterihyökkäyksistä ja hyökkäyksistä Darfurin kyliä vastaan. Se ilmaisi tyytyväisyytensä Afrikan unionin aikomukseen tehostaa tarkkailuoperaatiotaan Darfurissa ja kehotti kaikkia jäsenvaltioita tukemaan tällaisia toimia. Vuoden 2005 aikana Afrikan unionin Sudan-operaation joukkoja lisättiin noin 7 000:een.

ellauri283.html on line 393: Tšadin ja Sudanin konflikti alkoi virallisesti 23. joulukuuta 2004, kun Tšadin hallitus julisti sotatilan Sudanin kanssa ja kehotti Tšadin kansalaisia mobilisoimaan Demokratian ja Vapauden puolesta (RDL) militantteja (Tšadin kapinallisia, joita tukivat Sudanin hallitus) ja sudanilaiset miliisit, jotka hyökkäsivät kyliin ja kaupunkeihin Itä-Tšadissa, varastivat karjaa, murhasivat kansalaisia ja polttivat taloja.

ellauri283.html on line 395: Rauhanneuvottelut eteläisten kapinallisten ja hallituksen välillä edistyivät merkittävästi vuonna 2003 ja vuoden 2004 alussa, vaikka yhteenotot osissa etelää ovat kuulemma jatkuneet. Osapuolet ovat sopineet, että lopullisen rauhansopimuksen jälkeen Etelä-Sudan nauttii autonomiasta kuuden vuoden ajan, ja tämän ajanjakson päätyttyä Etelä-Sudanin kansa voi äänestää kansanäänestyksessä itsenäisyydestä. Lisäksi öljytulot jaetaan tasan hallituksen ja kapinallisten kesken kuuden vuoden välijakson aikana. Osa tarkkailijoista on kuitenkin kyseenalaistanut hallituksen kyvyn tai halukkuuden lunastaa nämä lupaukset, ja kolmen Keski- ja Itäisen provinssin asema oli kiistanalainen neuvotteluissa. Jotkut tarkkailijat ihmettelivät: antaisivatko pohjoisen kovan linjan elementit sopimuksen edetä? Kyllä jännään miten Anna sopeutuu Veräjämäen puolen miljoonan rivitalonpätkään, kun Vuosaaren vuokrakämppä on niin luonnonkauniin Kallahden lähellä ihan koirankävelytysmatkan päässä?  

ellauri283.html on line 397: Lopullinen rauhansopimus allekirjoitettiin 9. tammikuuta 2005 Nairobissa. Rauhansopimuksen ehdot ovat seuraavat:

ellauri283.html on line 404:     Työpaikat jaetaan eri suhteiden mukaan (keskushallinto: 70-30, Abyei / Sinisen Niilin osavaltio / Nuban vuoret : 55-45, molemmat hallituksen eduksi).

ellauri283.html on line 406:     Islamilaisen lain on määrä pysyä pohjoisessa, kun taas sharia-lain käytön jatkamisesta etelässä päättää vaaleilla valittu edustajakokous.

ellauri283.html on line 409: 1990-luvun vuosikymmenellä oli myös taipumus määrätä tiukat sharia -pohjaiset islamilaiset lait ja käytännöt National Islamic Frontin ja Hasan al-Turabin alaisuudessa. Koulutusta uudistettiin keskittymään arabien ja islamilaisen kulttuurin tärkeyteenesimerkiksi opettelemalla ulkoa Koraani uskonnollisissa instituutioissa; koulupuvut korvattiin taisteluväsymillä ja opiskelijat osallistuivat puolisotilaallisiin harjoituksiin. Uskonnollinen poliisi varmisti, että naiset olivat verhottuja, erityisesti valtion virastoissa ja yliopistoissa. Entinen, suvaitsevampi poliittinen kulttuuri muuttui paljon ankarammaksi, kun ihmisoikeusjärjestöt väittivät turvallisuusvirastojen käyttämien "aavetaloina" tunnettujen kidutuskammioiden lisääntymisestä. Sota ei-muslimien eteläosaa vastaan julistettiin jihadiksi. Valtion televisiossa näyttelijät simuloivat "häitä" jihad-marttyyrien ja taivaallisten neitsyiden välillä ( houris ). [lainaus tarvitaan] Turabi antoi myös turvapaikan ja apua ei-sudanilaisille islamisteille, mukaan lukien Osama bin Ladenille ja muille Al-Qaidan jäsenille. Hyvin paha!

ellauri283.html on line 411: Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 31. elokuuta 2006 päätöslauselman 1706 uusien 17 300 rauhanturvajoukkojen lähettämisestä Darfuriin. Seuraavina kuukausina UNMIS ei kuitenkaan pystynyt lähettämään toimintaansa Darfuriin, koska Sudanin hallitus vastusti jyrkästi yksinomaan Yhdistyneiden Kansakuntien toteuttamaa rauhanturvaoperaatiota. YK otti sitten käyttöön vaihtoehtoisen, innovatiivisen lähestymistavan yrittääkseen aloittaa alueen vakauttamista AMISWIIXI-operaation asteittaisella vahvistamisella ennen vallan siirtämistä Afrikan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteiselle rauhanturvaoperaatiolle. Sudanin hallituksen kanssa käytyjen pitkittyneiden ja intensiivisten neuvottelujen ja merkittävän kansainvälisen painostuksen jälkeen se lopulta hyväksyi rauhanturvaoperaation Darfurissa.

ellauri283.html on line 413: Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi vuonna 2009 al-Bashirin pidätysmääräyksen, jossa häntä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista. Vuosina 2009 ja 2010 Etelä-Kordofanissa kilpailevien nomadiheimojen väliset konfliktit aiheuttivat suuren määrän uhreja ja porukat joutuivat siirtämään telttojaan ihan tuhansin.

ellauri283.html on line 415: Tšadin ja Sudanin välinen urkuharmonin palauttamista koskeva sopimus, joka allekirjoitettiin 15. tammikuuta 2010, merkitsi viiden vuoden sodan päättymistä niiden välillä. Sudanin hallitus ja JEM allekirjoittivat tulitaukosopimuksen Darfurin konfliktin päättämisestä helmikuussa 2010.

ellauri283.html on line 419:   6. kesäkuuta 2011 puhkesi aseellinen konflikti Etelä-Kordofanissa Pohjois- ja Etelä-Sudanin joukkojen välillä , ennen etelän suunniteltua itsenäistymistä 9. heinäkuuta. Tätä seurasi sopimus, jonka mukaan molemmat osapuolet vetäytyivät Abyeista . Osapuolet sopivat 20. kesäkuuta kiistanalaisen Abyein alueen demilitarisoimisesta, jonne lähetettäisiin etiopialaisia rauhanturvaajia. 9. heinäkuuta 2011 Etelä-Sudanista tuli itsenäinen maa. Huraa huraa!

ellauri283.html on line 421:   Huhtikuussa 2019, useita kuukausia jatkuneiden katumielen osoitusten jälkeen, Sudanin presidentti Omar al-Bashir syrjäytettiin. Hänen hallituksensa kaatumisen jälkeen maata on hallinnut Sudanin suvereniteettineuvosto, joka koostuu sekä sotilas- että siviiliedustajista siirtymäkauden korkeimpana voimana. Seuraaviin Sudanin parlamenttivaaleihin asti, jotka on suunniteltu pidettäväksi vuonna 2022, maata johtavat yhdessä siirtymäkauden suvereenin neuvoston puheenjohtaja Abdel Fattah al-Burhan ja pääministeri Abdallah Hamdok.

ellauri283.html on line 423:   Al-Bashirin syrjäyttämisen jälkeen Sudanese Professionals Associationin ja "demokraattisten" oppositioryhmien järjestämät katuprotestit jatkuivat ja kehottivat hallitsevaa siirtymäkauden sotilasneuvostoa (YMCA) "välittömästi ja ehdoitta" eroamaan siviilijohtaman siirtymäkauden hallituksen puolesta. ja kehottaa muita uudistuksia Sudanissa.  Neuvottelut YMCA:n ja siviiliopposition välillä yhteisen siirtymähallituksen muodostamiseksi käytiin huhtikuun lopulla ja toukokuussa, mutta ne pysähtyivät, kun Rapid Support Forces ja muut YMCA:n turvallisuusjoukot tappoivat 128 ihmistä Khartumin joukkomurhassa 3.6.2019.

ellauri283.html on line 427:   Tigrayn sodan 2020–2021 aikana Sudan osallistui myös sivutoimiin. 18. joulukuuta 2020 Sudanin armeija olisi edennyt kohti kiistanalaista Etiopian ja Sudanin raja-aluetta. EEPPA - raportissa todettiin, että Sudanin ylikomentaja Abdel Fattah al-Burhan vieraili alueella. Egypti tuomitsi Etiopian rauhanturvajoukkojen Sudaniin tekemän rajahyökkäyksen ja ilmoitti olevansa täysin solidaarinen Sudanin kanssa ja vaati kaikkia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tällaiset tapahtumat eivät toistu.  EEPPA Raportissa todettiin, että Sudanin hallitus on 18. joulukuuta 2020 syyttänyt Etiopian hallitusta tykistön käytöstä raja-alueella operaatioita suorittavia sudanilaisia joukkoja vastaan. Epistä Joni heittää KOKO AJAN! Jännitteet ovat lisääntyneet maiden välillä viime viikkoina sen jälkeen, kun Sudan valtasi uudelleen maat, jotka sen mukaan etiopialaiset maanviljelijät olivat miehittäneet. Etiopian hallitus ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa.

ellauri283.html on line 429:   18. joulukuuta 2020 Sudanin viranomaiset kehottivat Hamadyatin leirillä äskettäin saapuneita tigrayan-pakolaisia purkamaan teltat ja menemään Sudanin mantereelle Etiopian ja Sudanin välisen mahdollisen sodan pelossa. 19. joulukuuta 2020 jännitys Etiopian ja Sudanin välillä kasvoi. Sudan on lähettänyt raja-alueelle lisää joukkoja, mukaan lukien nopeat tukijoukot, ja varusteita. Kassalan ja Gedarefin osavaltioiden Beni Amer-tupakan ja al-Habaa-heimojen tuki, mukaan lukien elintarvikehuolto ja talous. [Neuvottelut Etiopian kanssa ovat pysähtyneet.] EEPPA - raportissa todettiin, että Sudan oli vanginnut 19. joulukuuta 2020 eritrealaisia sotilaita, jotka olivat pukeutuneet Amhara -miliisin univormuihin, jotka taistelivat Sudanin rajalla Amharan erikoisjoukkojen rinnalla.

ellauri283.html on line 431:   20. joulukuuta 2020 Sudanin armeija oli saanut takaisin Jabal Abu Tayyurin hallintaan kiistanalaisen maan Etiopian ja Sudanin rajalla. Sudanin armeijan ja Etiopian kansallisten puolustusvoimien (ENDF) ja Amhara-miliisin välillä puhkesi raskaat taistelut Metemassa lähellä Etiopian ja Sudanin rajaa.

ellauri283.html on line 433: 25. lokakuuta 2021 Sudanin armeija, jota johti kenraali Abdel Fattah al-Burhan, otti hallituksen hallintaansa sotilasvallankaappauksella. Aluksi pidätettiin ainakin viisi korkeaa hallituksen henkilöä, ellei enemmän. Siviilipääministeri Abdalla Hamdok kieltäytyi antamasta tukea vallankaappaukselle ja vaati 25. lokakuuta kansan vastarintaa; hänet siirrettiin kotiarestiin häpeämään  26. lokakuuta.

ellauri283.html on line 435: Keskeiset siviilirauhattomuusryhmät, mukaan lukien Sudanese Professionals Association ja Forces of Freedom and Change, vaativat kansalaistottelemattomuutta ja kieltäytymistä yhteistyöstä vallankaappauksen järjestäjien kanssa. Laahus ei lotkauttanut korviaan. 

ellauri283.html on line 437: Kohdatessaan sisäistä ja kansainvälistä vastarintaa al-Burhan ilmoitti halukkuutensa palauttaa Hamdokin hallitus 28. lokakuuta, vaikka syrjäytynyt pääministeri kieltäytyi tästä alkuperäisestä tarjouksesta ja asetti kaiken jatkovuoropuhelun ehdoksi vallankaappausta edeltävän järjestelmän täydellisen palauttamisen.  21. marraskuuta 2021 Ham ja al-Burhan allekirjoittivat 14 pisteen sopimuksen, jolla Hamdok palautettiin pääministeriksi ja todettiin, että kaikki poliittiset vangit vapautetaan. Siviiliryhmät, mukaan lukien Forces for Freedom and Change ja Sudanin Professionals Association, hylkäsivät viiden piston sopimuksen ja kieltäytyivät jatkamasta vallan jakamista armeijan kanssa. Tässä pisteessä sitä ollaan nyt, kun 10. vuosituhat kärhämöintiä öljyrikkaasta Sudanista on alkanut.

ellauri283.html on line 443: Etelä Sudanin isävainaja Garang ja hänen armeijansa hallitsi suurta osaa maan eteläisistä alueista, nimeltään "Uusi Sudan". Hän väitti, että hänen joukkojensa rohkeus johtui "vakaumuksesta, että taistelemme oikeudenmukaista asiaa vastaan. Sitä Pohjois-Sudanilla ja sen kansalla ei ole." Kriitikot ehdottivat taloudellisia motiiveja hänen kapinalleen ja huomauttivat, että suuri osa Sudanin öljyvaroista sijaitsee maan eteläosassa. Etelä-Sudanin kapitaali Zhuba Valkoisella Niilillä kehittyy erittäin nopeasti öljyrahan ja kiinalaisten työn ja kehityksen vuoksi.

ellauri283.html on line 448: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri283.html on line 450: Olen kylästynyt--kollektiivi sanoo: "Olemme väsyneitä sotaan ja kaikkeen kärsimykseen, joka siihen liittyy. Olemme kyllästyneet vain istumaan vieressä ja näkemään maamme palavan. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on maa, jolla on valtavat luonnonvarat ja silti romahtava talous. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on kaunis kulttuurinen monimuotoisuus, jonka heimojen vihamielisyys tuhoaa. Olemme kyllästyneet nälkää näkevään väestöön, jolla on hedelmällinen maa. Olemme kyllästyneet siihen, että meitä käytetään tappamaan itsemme muutamien hyödyksi. Anteexi."

ellauri283.html on line 460: Yhtenä päivänä hän oli mukana Mambesin ja Galungan rauhanneuvotteluissa – ja seuraavana päivänä hän etsi heroiinia käyttävää tytärtään Niniä Oslon kaduilta. Välillä etsinnöissä oli mukana Ninin veli Jens Stoltenberg: Norjan tuleva pääministeri ja myöhemmin suomalaisillekin tutuksi tullut Naton pääsihteeri.

ellauri283.html on line 466: -Itse asiassa se on hyvä esimerkki näistä molemmista katsantokannoista. Katsokaahan, jokainen järkevä ihminen tajuaa, että vuoristo muodostaa luonnollisen rajan näiden kahden maan välille. Vuorijonon pohjoispuolella puhutaan en kieltä kuin etelässä. Ihmiset kuuluvat eri heimoihin. Etelän asukkaat - galungalaiset - ovat paimentolaisia kun taas pohjoisessa Mambesin tasangoilla elävät ihmiset asuvat kylissä ja viljelevät maata. Vai oliko se toisinpäin, en muista. Niinpä on täysin järjetöntä vetää raja minnekään muualle kuin pitkin vuorenhuippuja. Mutta -? Emmy uskaltautui sanomaan kesken miesten verkkaista neuvonpitoa.

ellauri283.html on line 468: Mutta kuten aivan oikein arvasitte on olemassa rauhansopimus. Se on allekirjoitettu vuonna 1876 Mambesin olles vielä brittiläinen siirtomaa ja Galungan kuuluessa Ranskalle. Rauhansopimuksessa määriteltiin oli Mambesin ulottuvan etelässä Lunga-joelle saakka. Tosiasia on että koko alue oli siihen aikaan täysin tutkimatonta seutua, jossa joki oli ainoa kaikkien palefacejen tuntema maamerkki. Vuorille ei kukaan länkkäri ollut kiivennyt eikä alueesta muutenkaan tiedetty juuri mitään. Savunaamoilta ei toki kysytty. Käytännön galungalaiset tunsivat voivansa ylittää joen aivan vapaasti ja laiduntaa karjaansa rajan toisella puolella jos halusivat - kun taas yxikään britti ei koskaan vaivautunut vuoriston ylize. Silti vittu britit sanoivat nyppien whiskereitään. Sopimus on sopimus, ainakin jos se on meidän eduxi.

ellauri283.html on line 470: Galunga luonnollisesti vetoaa siihen että rauhansopimus ei ole sen allekirjoittama vaan siirtomaahallituksen. Se kehottaa ottamaan huomioon myös perinteen, käytännön ja terveen järjen sanelemat menettelytavat. Mutta siitä huolimatta 1876 vuoden rauhansopimuksessa on mustaa valkoisella (hehe, pun intended) siitä että tuo poloinen maakaistale kuuluu meille, tarkoitan Mambesiin. 

ellauri283.html on line 472: - Tämä kaikki on hyvin mielenkiintoista, Henry sanoi, mutta te puhuitte kahdesta murhatusta valkoisesta miehestä. Onhan se nyt paljon mielenkiintoisempaa kuin köyhien lakukeppien nahinat jossain viidakossa. Tää on sitäpaizi dekkari eikä mikään Karen Blixen sepustus.

ellauri283.html on line 473: Olette järjiltänne kuittaa Henry Tibbett. Nämähän ns murhat jos ne sitä edes ovat palvelevat isänmaamme etua. Pääni pantixi että ko. vuoristossa on konfliktimineraaleja, jotka luonnollisest kuuluu meille, tai siis Natolle. Eli as you were, jatka tulkkaamista mulkku ja jätä neekerien nahinat siirtomaapoliitikoille. Ne osaavat sen paremmin.

ellauri283.html on line 477:   Ylä-Voltan pinta-ala on 274 200 km2. Volta sivujokineen halkoo melko tasaista maata. Pohjoisosa on savannia, Sahel ulottuu pohjoisimpaan osaan. Eteläosissa kasvaa metsää. Burkina Faso tarkoittaa vapaiden ihmisten maa. 86% elää pirttiviljelyxellä. loput puuvillasta ja kullasta. Se on ranskalaisten siirtomaa Länsi-Afrikassa Sahelin etelärajalla. Seija teki koulussa esitelmän Togosta ja Airi Dahomesta.

ellauri283.html on line 479:   Burkina Fason varhaista historiaa tunnetaan vain paloittain, ja varhaiset todisteet ovat lähinnä kivikirveitä. Lobien ja bonobojen esivanhemmat olivat varhaisimpia maanviljelijöitä. Korjaan bobojen. Bobo oli 1 Hukkataipaleiden kultaisista noutajista. Kyllä nuo tytöt kexii kexeliäitä koiran nimiä!

ellauri283.html on line 481:   He asettuivat noin vuoden 1100 tienoilla Musta-Voltan länsipuolelle. He eivät vielä perustaneet keskusvaltaisia valtioita, mutta 1400-luvulla uudet tulokkaat, gurmat ja mosit järjestäytyivät valtakunniksi. Mosi-kuningaskunnista oli Burkina Fason keskiosissa sijainnut Ouagadougou, jota johti hallitsija, morho naba. Ouagadougou perustettiin 1400-luvun lopulla, ja monet muut yhteisöt sulautuivat hiljalleen mosi-kuningaskuntiin.

ellauri283.html on line 483:   Mosit laajensivat 1500-luvulla alueitaan Saheliin, mutta pohjoisessa heitä oli vastassa Sonni Ali Berin hallitsema Songhai. Ouagadougou pystyi vastustamaan Songhain pyrkimystä käännyttää moseja islamiin, minkä seurauksena Voltajoen alue on muuta Sahelia vähemmän islamisoitunut. He pystyivät näin puolustamaan perinteistä animistista uskoaan ja monijumalaista kristinuskoa.

ellauri283.html on line 485:   Britannia ja Ranska kilpailivat 1800-luvun lopulla Länsi-Afrikan sisämaiden hallinnasta. Ranskalainen tutkimusmatkailija Louis-Gustave Binger vieraili 1887 Ouagadougoussa. Hän ei ollut vakuuttunut mosien vauraudesta, mutta piti aluetta mahdollisena orjatyövoimareservinä ranskalaisten muille pyrkimyksille. Työvoimaa tarvittiin erityisesti puuvillan viljelyyn viljavan Nigerjoen laaksossa, jossa asutus oli harvaa. Binger teki sopimuksen King Kong-valtakunnan hallitsijan kanssa, ja seuraavien vuosien aikana ranskalaiset valtasivat monia osia Burkina Fasosta. Ouagadougoun ranskalaiset polttivat 1896. Ranska ja Britannia tekivät 1898 sopimuksen, joka takasi Ranskalle Voltajoen yläjuoksun alueen. Se asetettiin ensin sotilasalueeksi, mutta vuonna 1904 se liitettiin osana Ylä-Senegalin ja Nigerin siirtomaata, jota hallinnoitiin Bamakosta. 

ellauri283.html on line 487:   Jännitteet rajanaapuri Malin kanssa puolestaan purkautuivat joulupäivänä 1985 alkaneeseen viiden päivän rajasotaan (”Joulusota”), joka vaati noin 100 kuolonuhria. Sankaran ankara hallinto alkoi menettää suosiotaan, kun valta alkoi keskittyä turhan pienelle ydinjoukolle.

ellauri283.html on line 489: Burkina Faso on kamppaillut vuodesta 2015 lähtien al-Qaidaan ja Isisiin sidoksissa olevien jihadistien johtaman kapinan kanssa, joka on tappanut kymmeniä tuhansia ja siirtänyt kotiseudultaan noin kaksi miljoonaa ihmistä. Useissa maan osissa maanviljely on mahdotonta konfliktimineraalien takia.

ellauri283.html on line 494:   Sen jälkeen kun jihadistit aloittivat kampanjansa naapurimaasta Malista käsin vuonna 2015, yli 10 000 siviiliä, sotilasta ja poliisia on kuollut erään kansalaisjärjestön arvion mukaan, ja ainakin 2 miljoonaa ihmistä on joutunut vaihtamaan asuntoa pienempään. Virallisten lukujen mukaan jihadistit hallitsevat käytännössä noin 40 prosenttia maasta.

ellauri283.html on line 496:   Joulukuussa 2022 sotilasjuntta karkotti maasta YK:n lihavan edustajan ja tammikuussa 2023 Ranskan suurlähettilään. Ranskan sijaan juntan sotilasjohtaja Ibrahim Traore avasi maan suhteita muihin maihin, erityisesti Venäjään. Huhtikuussa 2023 sotilasjuntta karkotti maasta ranskalaisten lehtien Le Monde ja Libération toimittajat.

ellauri283.html on line 497:   Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa oli esillä Malin ja Guinean johtajien, sekä Vladimir Putininin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea Putinille, burkinalaiselle sotilasvallankaappauksen johtajalle kapteeni Ibrahim Traorelle, islamisteille ja niitä vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille. Kelle vaan kuhan ei ranskixille!

ellauri283.html on line 499:   Burkina Faso on monirotuinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.

ellauri283.html on line 504:   Koko pohjoinen Mali sijaitsee Saharan autiomaan alueella, ja keski- ja eteläosan muodostaa pääasiassa Sahelin savanni. Keski- ja eteläosissa virtaa läntisen Afrikan pisin ja koko Afrikan kolmanneksi pisin joki, Niger. Yli 65 % koko maasta on aavikkoa tai puoliaavikkoa, ja aavikoituminen johtaa paikoin vakaviin ongelmiin.

ellauri283.html on line 513:   Itsenäisen Malin ensimmäiseksi presidentiksi nousi Modibo Keïta. Malista tuli yhden puolueen valtio, joka lähentyi kylmän sodan aikaista sosialististen valtioiden itäblokkia. Keïtan johtama Mali erosi Ranskan yhteisöstä vuonna 1962 ja kansallisti alueen luonnovaroja. Seurauksena valtion taloudellinen tila heikkeni (?!) vähitellen. Lokakuussa 1968 Malissa tapahtui veretön sotilasvallankaappaus, jossa Keïtan syrjäytti kenraali Moussa Traoré. Keïta vietti loppuelämänsä vankeudessa. Ratkaistakseen Malia vaivanneet taloudelliset ongelmat Traoré sitoutui 1980-luvulla Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talousohjelmaan. Ohjelman vaatimat säästötoimet olivat erittäin epäsuosittuja malilaisten keskuudessa. IMF onkin persemäinen kolonialistien työrukkanen.

ellauri283.html on line 515:   1990-luvun alussa poliittinen vastarinta Malissa järjestäytyi. Samaan aikaan maan pohjoisosissa syttyi entinen konflikti, kun kuivuutta paenneet tuaregit palasivat Libyasta ja Algeriasta. Paikallinen väestö vastusti tulijoita asein. Traorén hallinto julisti maahan poikkeustilan ja kukisti tuaregien liikehdinnän kovaotteisesti. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 johti tuaregien kesken laajoihin mielenosoituksiin.

ellauri283.html on line 520:   Heinäkuun lopulla 2012 Pohjois-Malissa järjestettiin ensimmäinen kivitys, jossa teloitettiin avoliitossa elänyt pariskunta. Ääri-islamistien eteneminen Malissa herätti huolta keskustaislamistien alueella ja länsimaissa, mutta Yhdysvallat ei halunnut lähettää joukkoja maahan taistelemaan al-Qaidan puhelinhäirintää vastaan. Muut Länsi-Afrikan maat kysyivät YK:lta apuvoimia sotilasoperaatiolle ääri-islamilaisten karkottamiseksi Malista. YK:n turvallisuusneuvosto lupasi tukun rahaa operaatiolle. Malin entinen siirtomaaisäntä Ranska aloitti sotilasoperaatioita hassunkurisilla nimillä Malissa "maan hallituksen pyynnöstä" 11. tammikuuta 2013 lentokonein, helikopterein ja myöhemmin panssarein.

ellauri283.html on line 522:   Samaan aikaan Euroopan unioni alkoi avustaa Malin oman armeijan koulutuksessa. Mukana on myös suomalaisia kouluttajia. Maaliskuussa 2019 islamistit hyökkäsivät noin 60 kilometrin päässä Bamakosta sijaitsevan Koulikoron sotilasleiriin. Malin turvallisuustilanne on huolestuttava maan eteläisillä alueilla (Koulikoro, Kayes, Koutiala, Sikasso), jotka eivät ole enää vapaita jihadistisesta uhasta tai rosvoilusta. 

ellauri283.html on line 524:   Ranskan ja Malin suhteet kiristyivät kun Ranskan ulkoministeri nimitti tammikuussa 2022 Malin apua pyytänyttä hallitusta laittomaksi ja Mali karkotti Ranskan lähettilään. Helmikuussa Mali vaati Ranskan joukkoja lähtemään maasta, toisaalta Mali syytti Ranskaa yksipuolisesta sopimuksen rikkomisesta kun tämä tapahtui. Loppuvuodesta 2021 venäläisen yksityisarmeijan Ryhmä Wagnerin joukot saapuivat maahan.

ellauri283.html on line 526:   Ranskan ex-presidentti Francois Hollande sanoi haastattelussaan tammikuussa 2023, että Wagner-ryhmä ei ole onnistunut tekemään Malista turvallisempaa. Hän sanoi, että venäläisten palkkasotureiden saapumisen jälkeen turvallisuustilanne on huonompi ja lisäsi, että jihadistit ovat laajentaneet hyökkäyksensä Malin etelä- ja keskiosaan, missä he eivät olleet aiemmin läsnä. Putinin kokin kokkauxet ovat sitäpaizi pahoja.

ellauri283.html on line 528:   Huhtikuussa 2023 paljastettujen dokumenttien eräässä asiakirjassa kerrotaan, että Wagner-ryhmän lähettiläät tapasivat Turkin viranomaisia helmikuussa. Tämä viittaa siihen, että Wagner-ryhmä kenties hankkii aseet Malissa sijaitsevasta etuvartiosta. Toisessa asiakirjassa on arvio Wagnerin henkilöstön määrästä Malissa, ja siinä todetaan, että Wagnerin suuri läsnäolo on herättänyt turvallisuusongelmia Malin naapurimaassa Norsunluurannikolla. Reutersin mukaan Wagnerin henkilökunta aikoi ostaa aseita ja varusteita Turkista käyttääkseen niitä Malissa ja Ukrainassa. Vuodetuissa asiakirjoissa kerrotaan myös Malin presidentin Assimi Goïtan vahvistaneen, että Mali voisi hankkia aseita Turkista Wagnerin puolesta.

ellauri283.html on line 531: Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa oli esillä Malin ja Guinean johtajien, sekä Vladimir Putininin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea Putinille, burkinalaiselle sotilasvallankaappauksen johtajalle kapteeni Ibrahim Traorelle, islamisteille ja niitä vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille. Muttei ranskixille!

ellauri283.html on line 533: Burkina Fason etnisesti monimuotinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.

ellauri283.html on line 538: Noin 50 % malilaisista edustaa mandekieliä puhuvia kansoja, joihin kuuluvat bambarat maan länsi- ja keskiosissa, mandinkat lounaassa, soninket Mauritanian rajalla ja djulat itäosan kaupungeissa. Toiseksi suurin ryhmä ovat puolipaimentolaisina elävät fulbet varsinkin maan keskiosassa (17 % väestöstä). Kaakossa on gurilaisia kieliä puhuvia senufoja, dogoneja ja boboja (12 %). Nigerjoen keskijuoksun varrella asuvat songhait (6 %) ja heidän pohjoispuolellaan Saharassa paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja arabiankieliset maurit (10 %).

ellauri283.html on line 540:   Maan entiset ryhmät asuvat usein rinnakkain samoilla alueilla. Niiden yhteiselo perustuu uskontoon, paikalliseen identiteettiin sekä ryhmien väliseen yhteistoimintaan ja työnjakoon. Niinpä esimerkiksi bambarat viljelevät hirssiä ja durraa ja songhait riisiä, kun taas fulbet harjoittavat karjanhoitoa, djulat kaupankäyntiä ja bozot kalastusta. Ryhmien väliset jännitteet ilmenevät kuivuudesta kärsivien tuaregien ja maurien tyytymättömyytenä etelän mandekansojen hallitsemaan poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään. Kuten uumoilin: piikkilankoja preerialla taas!

ellauri283.html on line 544:   Larmet går från Medelhavet: EU låter migranterna dö. Över 31 000 migranter – fyra gånger fler än under samma period i fjol – har anlänt till Italien i år. Samtidigt dör fler människor på tröskeln till Europa än på sex år. – Europa har bestämt att de inte ska räddas, säger Francesco Creazzo på hjälporganisationen SOS Méditerranée. Det finns viktigare angelägenheter att ta hand om på östfronten just nu.

ellauri283.html on line 546: Hittills i år har fler än 500 människor, varav runt 50 barn, mist livet på Medelhavet, enligt FN:s migrationsorgan IOM. Dödstalet stiger parallellt med allt fler rapporter om försenade statliga räddningsinsatser och hjälporganisationer som hindras från att rädda liv. Italiens högerregering, med premiärminister Giorgia Meloni i spetsen, har utlyst nationellt nödläge och infört en rad lagar och dekret som många menar försvårar räddningsinsatserna. Bland annat är det sedan i februari olagligt att plocka upp nödställda från fler än en båt i taget.

ellauri283.html on line 549: Kyllä maailma on sitten pieni! Alkaa olla tosi ahdasta. Joku toinenkin on nälkäinen. Juu tasan ei käy onnen lahjat. Sahelissa seistään nälkäisinä puurojonossa. Puuro loppui jo, hajaantukaa neekerit, tai hypätkää vaikka jorpakkoon.

ellauri284.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri284.html on line 40: This snapshot, our correspondent states, was taken after The German - sorry - the French charge near Forêt-Champignon. The body stretched at full length is a dead German guy. Those crouching behind a stone are French infantrymen, stone dead as well. Evidently the were charging, carrying that big stone. The bodies were not moved so as not to confuse the crime scene investigation.

ellauri284.html on line 49: Sniff. Nyyh. Abban Dancing Queen oli ihana. Nyt jossei historia lopu se suop jatkua.

ellauri284.html on line 54:   WWI:ssä oli mukana paljolti samat porukat kuin WW2:ssa. Sakut oli eka voitolla mutta hävisivät anglosaxeille molemmissa erissä. Muuten joukkueiden kokoonpano vaihteli. USA tuli aina mukaan vasta loppupeleissä keräämään rusinoita pullasta kun voittaja jo oli tiedossa. Seuraava taulukko havainnollistaa sotapelitilanteiden eroja:

ellauri284.html on line 72:   Puolenvaihtoja oli useita, mm. Suomi 2. erässä, Puola vähän väliä. Puolalaiset juoxivat edestakaisin kuin pallopojat toisten jyrätessä yli niiden peltoaukeiden. Seuraavassa erässä varmaan Venäjä on vastapuolella, sitähän tässä on jo pedattu kaikki kylmän sodan vuosikymmenet. Talousjärjestelmällä ole siinä ole juuri mitään osuutta, enemmänkin niillä peltoaukeilla ja öljyllä. Falklandin saarten pingviinien rauha on ollut aina katkolla. Reunamaat ottaa erää omien mielivihollistensa kanssa ja pelaavat aina sillä puolella joka kulloinkin näyttää edullisemmalta omien paikallisten intressien kannalta. Fixut maat pysytteli puolueettomina myöden pelivälineitä molemmille puolille, kuten Ruozi, Portugali ja Espanja. Ruozi sai siitä paljon nettoa, kuin myös Sveizi, jonka lippu on hevosambulanssin merkkinä.

ellauri284.html on line 83: Kompakysymys: kumpi näyttäisi kuvan perusteella olevan rauhan ja kumpi rahan asialla, vapaan maailman hymyilevät johtajat (vas.) vaiko Hoblassa länsipropagandaa levittävä, kommunismista kapitalismiin kääntynyt kieronnäköinen työtön harppisaku (oik.)?

ellauri284.html on line 90: Men propagandasnickare tänker mycket rätt att det är lättare för enkelt folk att hata ett enstaka apansikte, dessutom blir det lättare att återinställa handelsförbindelserna efteråt med de efterföljande apansiktena.

ellauri284.html on line 92: Nej det är inte Xi, utan det faktum att Kina håller på att överta Amerika från vänster håll rent ekonomiskt, medan det också håller fast i klimatmålena. Det är orättvist! Just när vi var så nära att komma åt Ukrainas fracking resurser, och att motivera deras fortsatta användning med krigförhållandena. Xi har lyft 800 miljoner kineser från fattighetsfällan, och finansierar samtidigt infrastruktur i de andra fd tredje länderna med mera pengar än västländerna tillsammans. Helt orättvist! Just när vi hade framfångsrikt förarmat kolansiktena genom at stjäla deras naturresurser och sälja dem våra begagnade t-skjortor i stället. Kineserna håller på att bli mer välbärgade, får snart ikapp tyskarna som inte har rört sig någon vart i de senaste 20 år. Nu måste västingarna följa asiaternas exempel, installera diktaturer och bli igen svinrikare! Amerika är på god väg at göra just det.

ellauri284.html on line 94: Ei siltä ettei Xi olisi tehnyt stalinistisia virheitä. Esim uiguurit, nuo partapozot vinosilmämuslimit. Uiguurivainot ovat kyllä ikivanha kiinalainen perinne, ei se mitään Xin kexintöä ole. Vasta kommarit antoivat uiguureille edes autonomian, kuten neukut izenäisyyden pikku Suomelle. Vuoden 2010 väestönlaskenta kirjasi heitä olevan yli kymmenen miljoonaa, joista miljoona vangittuna uudelleenkoulutusleireille. Ja vain siksi, että niillä on luureissa watsap ja kokopartasovelma. Huvittava detalji että kiinalaisten muslimien leiritys ja kidutus on hirveää kun taas lähi-idän muslimien apuharvennus kalifaatista ja kiinniotettujen kidutus Guantanamolla on ihan perusteltua. Afganistanin naisten sorto on kauheaa mutta uiguureilla "ydinperheen patronyymiset siteet ovat vahvat."

ellauri284.html on line 97:   Turkin sulttaani ja Ebyktin matkakhediivi törtelöhatuissa.

ellauri284.html on line 99:   Kovalla vaivannäöllä saivat sakut ja britit nää törrtelöpiät usutetuxi toistensa karvoihin 1. maailmansodassa vaikka molemmat oli musulmaaneja. Sakut oli vetäneet turpiin osmanneille viimexi Habsburgien aikana Zentassa 1697 ja anglot valtasivat Ebyktin niinkin äskettäin kuin 1882. Vähän ristiretkeläisiä kyllä huolestutti että voiko noihin galantteihin mahometteihin luottaa kauemmaxi kuiin jaxaa heittää, sanooko ne kesken taistelua kuin savunaama solttu valkoiselle jenkki kessulle underground-comix vihkossa: "- We are in trouble!" "- Whaddaya mean WE whitey?" Niinkuin Macronilta pääsi Kiinan visiitillä, että vaikka EU on USA:n liittolainen, ei sen tarvi olla sen vasalli. Ei tarvi sekaantua kaikkiin USA:n lokaalisiin konflikteihin. Mitääh!? huusi länkkärit. Jipii, ilahtuivat vinkuinkkarit. Kyse oli Taiwanista tietysti. 

ellauri284.html on line 101:   Mutta ei, kamelinajajat eivät pettäneet isänmaan asiaa, edes salmiakista. Oli niilläkin vanhat vihat hampaankolossa ja omat edut ajettavana. Kalifien entiset sotaorjat mamelukit herrasteli Ebyktissä koko Osmannien valtakunnan ajan, sitten siihen ryntäsi Ranskan piikalikka, ja seuraavaxi britit. Vizi Ebyktihän on kuin joku Puola! Kyllä maailman vanhimman maailmanvallan perillisiä lienee vituttanut. Ja sitten vielä se 6 päivän sota! Kus imak!

ellauri284.html on line 107: Saksalaisessa mediassa hänen kirjansa on nähty elämäkertana kadonneesta sukupolvesta, joka haaveili paremmasta tulevaisuudesta huomaamatta nykyisyyttä. Johtava saksalainen sanomalehti Sueddeutsche Zeitung kutsuu sitä kirjaksi, "joka joskus saa nauramaan ja joskus saa sinut surulliseksi".

ellauri284.html on line 120: Turhautuneet sakut ampuivat lopulta brittikaupunkia laivatykeillä. The Sarborough Esplanade suffered terribly.

ellauri284.html on line 125:   Turhautuneet sakut kävi 1. maailmansodassa ampumassa brittikaupunkia mereltä laivatykeillä. The Sarborough Esplanade suffered terribly. 2. maailmansodan jo käytännössä ratkettua anglosaxit kävivät Dresdenissä maxamassa sakuille Scarboroughin vauriot potut pottuina ja ehkä vähän potti nokkiinkin? 


ellauri284.html on line 127:   Onko genocidin pahuus suhteessa sen päälukuun (kuten sanoisi Friedrich Nietzsche) vaiko genocidin asiasyihin (Stalin, Hitler, USA)? Onko epäluuloja herättävän kansanosan hiljentäminen Katyn toimilla isompi vai pienempi synti kuin pankkiireja suhteettomasti tuottavan kansanosan tuhkaaminen ja varojen takavarikoiminen tarvizevammille? Entä manifest destinyn¹ toteuttaminen sukupuuttamalla tehottomat sulkapäiset mezästäjä-keräilijä abot? Stalinin kannatus oli monessa vaalipiirissä yli sata prosenttia. Muita syitä olivat muun muassa: ”koska kotona on opetettu, että pitää äänestää”, ”koska se prosessi tuntuu niin juhlavalta”, ”haluan tukea hyviä ehdokkaita tyhmien sijaan” ja ”jos ei äänestä, se on sama kuin antaisi äänen sellaiselle puolueelle, jota eniten vihaa”. Kuten Stalin ja Trump tietävät: vaaleja eivät ratkaise äänestäjät vaan ääntenlaskijat.

ellauri284.html on line 129: ¹Manifest destiny was a cultural belief in the 19th-century United States that American settlers were destined to expand across North America. There were three basic tenets to the concept:

ellauri284.html on line 138: Champaranin ihmissyöjät

ellauri284.html on line 140: Intia odottaa edelleen anteeksipyyntöä Britannialta Amritsarin 100 vuotta sitten tapahtuneesta joukkomurhasta

ellauri284.html on line 141: UUSI DELHI – Winston Churchill kutsui vuoden 1919 intialaisten mielenosoittajien joukkomurhaa "hirviömäiseksi". Kuningatar Elisabet sanoi, että se oli "tuskallista". Pääministeri David Cameron suhtautui "syvästi häpeällisesti".

ellauri284.html on line 144:       Britannian johtajat ovat aina välttäneet pyytämästä anteeksi Jallianwala Baghissa, muurien aidatussa puutarhassa Pohjois-Intian Amritsarin kaupungissa tapahtuneesta verenvuodatuksesta, jossa satoja rauhanomaisesti siirtomaavaltaa protestoivia ihmisiä ammuttiin kuoliaaksi brittikenraalin käskystä. Sillä ei se ollut mikään vahinko, vaan tuskallinen välttämättömyys.

ellauri284.html on line 146: Intian poliisi on ampunut tiikerin, joka tappoi ainakin yhdeksän ihmistä Champaranissa Biharin osavaltiossa.

ellauri284.html on line 147: "Champaranin ihmissyöjäksi" kutsuttu peto tappoi metsästyksen jälkeen noin 200 poliisin ja piirin virkamiehen toimesta. Jotkut poliisit partioivat norsuilla löytääkseen sen!

ellauri284.html on line 150:       In 2021, there were over 29 thousand murders reported across India. Furthermore, more than 55 thousand attempted murder cases were filled in the country that year. Success rate: 34%. The US has experienced its largest-ever recorded annual increase in murders, according to new statistics from the FBI, with the national murder rate rising nearly 30% in 2020 – the biggest jump in six decades. Nearly 5,000 more Americans were murdered across the country last year than the year before. At least 77% of the murders were committed with firearms, according to the new government estimates.

ellauri284.html on line 151: The sharp one-year increase, to a total of at least 21,570 murders, does not erase the nation’s stagnation since the early 1990s. The US murder rate had dropped more than 50% since 1991. Even after last year’s increase, it is still 34% lower! To increase the gain to beat India, fully automatic weapons ought to be legalized again.

ellauri284.html on line 161:     Koko 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Saksa liittyi muiden eurooppalaisten valtojen joukkoon kamppailussa siirtomaaomaisuudesta. Kuten muutkin maailmanvallat (so. britit, mukaan lukien Yhdysvallat ja Japani), Saksa alkoi puuttua Kiinan paikallisiin asioihin. Kun kaksi saksalaista lähetyssaarnaajaa sai surmansa Juyen välikohtauksessa vuonna 1897, Kiinan oli pakko suostua Kiautschou Bayn oluttehtaan toimilupaan Shantungissa (nykyinen Shandong ) Saksalle vuonna 1898 99 vuoden vuokrasopimuksella. Saksa alkoi sitten vahvistaa vaikutusvaltaansa muualla provinssissa ja rakensi Tsingtaon kaupungin ja sataman, josta tuli Kaiserlichen merijalkaväen saksalaisen Itä-Aasian laivueen tukikohta.(Saksan laivasto), joka toimi Saksan siirtokuntien tukena Tyynellämerellä. Iso-Britannia suhtautui saxalaiseen olueen Kiinassa epäluuloisesti ja vuokrasi Weihaiwein, myös Shantungissa, merisatamaksi ja hiilivoimalaitokseksi. Venäjä vuokrasi oman asemansa Port Arthurissa (nykyinen Lüshunkou ) ja Ranska Kwang-Chou-Wanissa. Iso-Britannia alkoi myös luoda läheisiä suhteita Japaniin, ja diplomaattisuhteet tiivistyivät, kun anglo-japanilainen liitto allekirjoitettiin 30. tammikuuta 1902. Japani näki liiton välttämättömänä pelotteena pääkilpailijalleen Venäjälle. Japani osoitti potentiaalinsa voitolla Venäjän ja Japanin sodassa 1904–1905, ja liitto jatkui ensimmäiseen maailmansotaan.

ellauri284.html on line 165: Britannian hallitus ja muut eurooppalaiset suurvallat olivat huolissaan Japanin aikeista alueella ja päättivät lähettää pienen symbolisen brittijoukon Tientsinistä lievittääkseen pelkoaan.

ellauri284.html on line 172:   Koska saksalainen varuskunta pystyi kestämään lähes kaksi kuukautta laivaston saarrosta huolimatta jatkuvalla tykistöpommituksella ja tappiolla 6:1, tappio toimi kuitenkin tilapäisesti moraalin vahvistajana. Saksalaiset puolustajat katselivat uteliaana japanilaisia, kun he marssivat Tsingtaoon, mutta käänsivät selkänsä briteille saapuessaan kaupunkiin.  Heidän vihansa oli niin syvä, että jotkut saksalaiset upseerit sylkivät brittiläisten kollegojensa sadetakkeihin.

ellauri284.html on line 174: Japanilaisten uhrien määrä oli 733 kuollutta ja 1 282 haavoittunutta; briteissä kuoli 12 ja haavoittui 53. Saksalaiset puolustajat menettivät 199 kuollutta ja 504 haavoittunutta. Aivan naurettavan pieniä lukuja! Saksalaiset kuolleet haudattiin Tsingtaoon, kun taas loput sotilaat kuljetettiin sotavankileireille Japaniin. Marssin aikana Tsingtaoon ja sitä seuranneen piirityksen aikana japanilaiset joukot tappoivat 98 kiinalaista siviiliä ja haavoittivat 30; siellä oli myös lukemattomia japanilaisten sotilaiden kiinalaisten naisten raiskaustapauksia.  4 700 saksalaista vankia kohdeltiin hyvin ja kunnioituksella Japanissa, kuten Brändön sotavankileirillä. Saksalaiset joukot internoitiin Japanissa Versaillesin rauhansopimuksen muodolliseen allekirjoittamiseen vuonna 1919 asti, mutta "sopimusteknisistä syistä" johtuen joukkoja ei palautettu ennen vuotta 1920. 170 vankia päätti jäädä Japaniin sodan päätyttyä. Japanilaiset butterflyt on tosi söpöjä, ja niillä on tuuheat karvapehkot, ellei niitä ajella.

ellauri284.html on line 181:   Puola on miehitetty enemmän kertoja kuin kukaan muistaa. Joskus se on länkkäreistä hyvä asia, joskus paha. Venäläisten joukkojen tulo pieneen puolalaiseen kaupunkiin 1914 sai britit niin iloisixi että  pk-miehet lohkaisivat siitä tsoukin: "Valokuvamme esittää venäläisen miehitysvoiman erään etujoukon erään puolalaisen kaupungin pääkadulla. Huomaattehan että 1 sotilaista kantaa valkoista ankkaa, joka protestoi voimakkaasti. Mahdollisesti ankka oli puolalainen sotavanki, ei rykmentin maskotti." HAHA. Seuraavaxi venäläiset miehittivät Puolan Saxan kanssa sovussa 1939. Joku zoukki näyttää siinäkin miehittäjiä naurattavan. Ehkä venäläinen kertoo sakulle viime sodan sotavankiankkakaskun. Sitten venäläiset vielä vapauttivat Puolan Saxan miehityxestä 1945. Lopullinen sopu minkä palan kukin saa tehtiin sitten Jaltan konferenssissa (kz. albumia 65). Tai lopullinen ja lopullinen, ehkä Puolan historia ei ole vielä ihan tapissa...

ellauri284.html on line 194: This unhappy French soldier was bribed by the Germans, for a measly hundred francs, to signal to them the position of the French guns near Rheims Thus he sold the lives of his comrades, so to speak, for thirty pieces of (German) silver." He paid the penalty for his treachery with his life but was it not a greater crime to tempt him? 100 francs is nowhere near 30 pieces of German silver.

ellauri284.html on line 199: The right-hand photograph shows two brave British troopers examining a poor German who has been shot, to make sure that life is extinct.

ellauri284.html on line 204: Nicholas E.A.H Adlers sentenced to death on Durham  for high treason. The ex-German consul assisted German reservists to rejoin after the declaration of war.

ellauri284.html on line 209: General Beyers perished a traitor-in-arms,  drowned in the Vaal, while hotly pursued and trying to cross the flooded river with some of his men. They were fired on, and Beyers fell from his horse but caught hold of the tail of another, but was soon seen in difficulties and calling for help. Before the fighting was over, General Beyers had diappeared under water. No one came to help.

ellauri284.html on line 211:   Maritzin kapina, joka tunnetaan myös nimellä buurikapina tai viiden šillingin kapina, oli aseellinen kapina Etelä-Afrikassa vuonna 1914, ensimmäisen maailmansodan alussa. Sitä johtivat buurit, jotka tukivat Etelä-Afrikan tasavallan uudelleen perustamista Transvaaliin. Monet Etelä-Afrikan hallituksen jäsenet olivat itse entisiä buuria, jotka olivat taistelleet Maritz-kapinallisten kanssa brittejä vastaan toisessa buurisodassa, joka oli päättynyt kaksitoista vuotta aiemmin. Kapina epäonnistui, ja sen johtajat saivat kovia sakkoja ja vankeusrangaistuksia. Irlannin nationalistien sanaa "Englannin epäonni on katkeran lopun mahdollisuus", "katkerot loppujen loput" ja heidän kannattajansa näkivät ensimmäisen maailmansodan alkamisen mahdollisuutena, varsinkin kun Englannin vihollinen Saksa oli ollut heidän vanha kannattajansa.

ellauri284.html on line 213: Kun Britannian hallitus kysyi Bothalta, hyökkäisivätkö hänen joukkonsa Saksan Lounais-Afrikkaan, vastaus oli, että he voisivat ja tekisivät. Etelä-Afrikan joukot mobilisoitiin maiden välistä rajaa pitkin kenraali Henry Lukinin ja everstiluutnantti Manie Maritzin johdolla syyskuun alussa 1914. 19. syyskuuta 1914 toinen joukko miehitti Saksan Lüderitzin sataman. Kun Maritzin kapina oli tukahdutettu, Etelä-Afrikan armeija jatkoi toimintaansa Saksan Lounais-Afrikkaan ja valloitti sen heinäkuuhun 1915 mennessä.

ellauri284.html on line 216: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri284.html on line 218: Elämää juoxuhaudoissa

ellauri284.html on line 220: Blackadder Goes Forth on Richard Curtiksen ja Ben Eltonin kirjoittaman BBC:n tilannesarjan Blackadder neljäs sarja, joka esitettiin 28.9.-2.11.1989 BBC1 :llä. Sarja sijoitti toistuvat hahmot Blackadderin, Baldrickin ja Georgen haudoihin Flanderissa ensimmäisen maailmansodan aikana ja seurasi heidän erilaisia tuhoon tuomittuja yrityksiään paeta juoksuhaudoista välttääkseen kuoleman kenraali Melchettin harhaanjohtaman komennon alaisena. Sarja viittaa aikansa kuuluisiin henkilöihin ja arvostelee Britannian armeijajohtoa kampanjan aikana, joka huipentui sen viimeisen jakson päättymiseen, jossa sotilaat käsketään suorittamaan vihollislinjojen tappava hyökkäys. 

ellauri284.html on line 222: Huolimatta alustavista huolista, että komedia saattaisi vähätellä sodan arvoa, se sai kiitosta ja voitti British Academy Television Award -palkinnon parhaasta komediasarjasta vuonna 1989. Vuonna 2000 se sijoittui alan ammattilaisten toimesta 16. sijalle 100 suurimman brittiläisen televisio-ohjelman listalla. koonnut British Film Institute. Jotkut historioitsijat ja poliitikot ovat kuitenkin kritisoineet sitä liian kriittisen näkemyksen esittämisestä sodasta, mikä vahvistaa yleistä käsitystä "aasien johtamista leijonoista".The Witchin Falklandin sota 1982 oli jymymenestys, mutta Blairin Irakin invaasiosota 2003 emämunaus. Paha siltä pohjalta on vinoilla Ukrainan demilitarisaatiosta. Tai eihän se mitään estä, historia toistaa izeään. Voittoisat sodat on oikeutettuja, tappiot kansanmurhia.. 

ellauri284.html on line 224: Blackadder Goes Forth tapahtuu vuonna 1917 länsirintamalle ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa. Kapteeni Edmund Blackadder (Rowan Atkinson) on brittiarmeijan ammattisotilas, joka on suuren sodan puhkeamiseen asti nauttinut suhteellisen vaarattomista tilanteista olemassaolostaan taistelevia alkuperäiskansoja vastaan, jotka olivat yleensä "kaksi jalkaa pitkiä ja aseistettuja kuivatulla ruoholla". Joutuessaan loukkuun juoksuhaudoissa suunnitellun toisen "ison työnnön" aikana, hänen huolensa on välttää hänen lähettämisensä "yli huipulle" varmaan kuolemaan. Sarja kertoo siis Blackadderin yrityksistä paeta juoksuhaudoista erilaisten suunnitelmien kautta, joista suurin osa epäonnistuu huonon onnen, väärinkäsitysten ja tovereiden yleisen epäpätevyyden vuoksi. Yllämainitut toverit ovat hänen toissijainen, idealistinen edvardiaaninen ylemmäs- luutnantti George St Barleigh (Hugh Laurie) ja heidän syvästi tyhmä mutta sitkeä sotamies S. Baldrick (Tony Robinson).

ellauri284.html on line 228: Enemmän kuin saksalaiset, jotka ovat yleensä näkymättömiä, Blackadderin vihollisia ovat hänen esimiehensä, eksentrinen kenraali Melchett (Stephen Fry), joka kokoaa joukkonsa ranskalaisesta linnasta 35 mailin (56 km) päässä edestä, ja Melchettin byrokraattisesta avustajasta, kapteeni Kevin Darling (Tim McInnerny). Vaikka nämä kaksi ovat samanarvoisia, Blackadder kohtelee Darlingia halveksivasti – kun edellinen on etulinjassa, jälkimmäinen "taittaa kenraalin pyjamaa". Heidän vihamielisyytensä on molemminpuolista, mikä johtuu suurelta osin siitä, että Blackadder hyödyntää Darlingin sukuelimen koomista potentiaalia aina kun mahdollista. Vaikka Blackadder ja Darling ovat molemmat kapteeneja, Darlingilla on virka, koska hän on esikunnan upseeri. Tämä on osoitus hänen univormunsa kauluksessa olevista punaisista kielekkeistä ja palvelulakin punaisesta nauhasta.

ellauri284.html on line 234:   JRR Tolkienin Teekerho joutui ikäluokkansa mukana ensimmäisen maailmansodan rintamalle. Tolkien oli upseerina Sommen taistelussa, joka jauhoi paikallaan 5kk ja siirsi rintamaa kaikkiaan 8km. 20K brittiä kaatui ensimmäisenä hyökkäyspäivänä. Ruumiita ei ehditty korjata edes omien juoxuhautojen liejusta. Mitä ulostetta? Paskaa se on! Toista 3x: paskaa, paskaa, paskaa!

ellauri284.html on line 239: THE SAVING OF SOLDIERS WHO FALL IN BATTLE: In action the stretcher-men keep moving close in rear of the firing line, picking up men as they fall. A machine with human sympathy. Admirable. What excrement? It is shit! Repeat 3x! Shit shit shit!

ellauri284.html on line 241: Kenttämarsalkka Douglas Haigiin, jonka käskyjen väitetään johtaneen satoihin tuhansiin brittiläisiin kuolemiin Passchendaelen ja Sommen taisteluissa, viitataan jatkuvasti. Blackadder itse kuvailee Haigin etenemisyrityksiä vain "toiseksi jättimäiseksi yritykseksi siirtää juomakaappinsa kuusi tuumaa lähemmäs Berliiniä" ja Melchettiltä kysyttäessä ehdotuksia joukkojen moraalin parantamiseksi, ehdottaa nauraen Haigin eroa tai itsemurhaa.  "Goodbyeee" -elokuvassa kohtaus parodioi Haigin ammatillisia kykyjä kuvaamalla marsalkkaa leikkimässä lelusotilaiden kanssa, jonka hän lakaisee välinpitämättömästi haudosta toiseen ja sitten roskakoriin kuunnellessaan Blackadderin vetoomusta päästä puhumaan suureen puhelimeen. Sommen sotilaspalvelijoista ja rivimiehistä Tolkien tiivisti Sam Gamgin, Frodon uskollisen ja kätevän kumppanin. 

ellauri284.html on line 243: Sarja muistelee useita todellisia historiallisia sodan tapahtumia, kuten joulutauon vuonna 1914. Blackadder muistelee tapahtumaa: "Molemmat osapuolet etenivät yhden joulupisun aikana pidemmälle kuin kahden ja puolen seuraavan sodan vuoden aikana."  Viitataan myös aikakauden populaarikulttuuriin sekä aiempaan sarjaan. Jaksossa "Private Plane" nähdään Lord Flashheartin ja Bobin hahmojen paluu toisesta sarjan "Bells" -jaksosta sekä myös saksalaisen lentävä ässä, Baron von Richthofen. Kolmannen jakson "Major Star" juonen lanka sisältää Blackadderin vastenmielisyyden mykkäelokuvatähteen Charlie Chapliniin, jota hän pitää "yhtä hauskana kuin saada nuoli kaulan läpi ja sitten huomata, että siihen on sidottu bensalasku". Totta Mooses Rowan, Charlie on täysin huumoriton kaatuilija. Toinen viittaus viitattiin Sudaniin, jonka sodan veteraani Blackadder oli. Toisin kuin brittien messinki, Blackadder näkee brittien liiallisen itseluottamuksen läpi: aikaisemmat voitot jotka tukahduttivat siirtomaakapinat olivat valmistautumista suureen siirtomaasotaan.

ellauri284.html on line 245:   Viidennessä jaksossa "General Hospital" viitataan toistuvasti Saksan vastaisiin tunteisiin Britanniassa sodan aikana. Kenraali Melchett käskee Blackadderia selvittämään, mikä on huippusalaisten taistelusuunnitelmien vuodon takana, ja kiinnittää sen välittömästi, vaikkakin virheellisesti, "saksalaiseen vakoojaan" (jonka myöhemmin havaitaan olevan yksi heidän omista omistajistaan). Blackadder kuulustelee kapteeni Darlingia, joka kiihkeästi kiistää olevansa vakooja ja sanoo olevansa "yhtä britti kuin kuningatar Victoria ", johon Blackadder vastaa sarkastisesti: "Joten isäsi on saksalainen, olet puoliksi saksalainen ja menit naimisiin saksalaisen kanssa?"¹

ellauri284.html on line 246:   ¹Saksi-Coburgin ja Gothan talo. Vuonna 1917 Victorian pojanpoika, kuningas George V, muutti kuninkaallisen talon nimen Saxe-Coburgista ja Gothasta Windsoriksi yrittääkseen rauhoittaa brittiläisiä nationalistisia tunteita.

ellauri284.html on line 251: No, pelkään, että se joutuu odottamaan. Olipa se mikä tahansa, olen varma, että se oli parempi kuin suunnitelmani päästä eroon teeskentelemällä olevansa vihainen. Tarkoitan, kuka olisi huomannut toisen hullun täällä? [ pillit puhaltavat pitkin linjaa, merkkinä hyökkäyksen alkamisesta ] Onnea kaikille. [ puhaltaa pilliin ]

ellauri284.html on line 268:   Hänen hallituskautensa aikana Clovis (Ludvig I) otti alueen haltuunsa ja Melainesta tuli hänen luotettu neuvonantajansa. Saxalaiset ampuivat Reimsin hienomman kadetraalin liisteixi 1. maailmansodassa. Rennesin rumempi kadetraali säästyi tykkitulelta. Se ei ollut saxalaisten reitillä. 

ellauri284.html on line 270: Klodvig (myös Klodovig, Chlodovech tai Clovis, 465 – 27. marraskuuta 511) oli ensimmäinen frankkikuningas, jonka onnistui yhdistää frankkien eri heimot valtansa alle. Klodvig oli kaikkien frankkien kuninkaana 481–511. Hän lopetti roomalaisvallan Galliassa ja perusti frankkien valtakunnan ja sitä yli kaksi vuosisataa hallinneen merovingidynastian. Ranskalaiset pitävät häntä Ranskan kuningaskunnan perustajana. Saalilaisen lakikokoelman sai aikaan todennäköisesti kuningas Klodovig. Saalilainen laki (latinaksi lex salica) on noin vuosina 507–511 keskiajan latinaksi kirjoitettu saalilaisten frankkien oikeuden kasuistinen koonnos. Se on vanhin ja tunnetuin länsigermaaninen lakikokoelma. Lain määräystä, jonka mukaan naisella ei ole oikeutta periä maata, jos on olemassa miespuolisia perillisiä, sovellettiin myöhemmin muun muassa Ranskan kruununperimyksessä.

ellauri284.html on line 276:   Nicolas Marie Potainin esittelemän hankesuunnitelman hyväksyi Ludvig XV vuonna kivi ja puu  neuvostossa noin 9. maaliskuuta 1762. Sitä säilytetään Kansallisarkistossa: "Ympäristön hämmentyneenä pidentää latinalaisen ristin varret," Potain selitteli pitkittäisalusta, jossa oli vakuus ja ambulanssi. "Tilaus on juokseva ioninen. Vuonna Apsis the soikea kappeli ja ehtoollinen välillä tapahtuu goottilaisen kellotorneista." Ei ihme että rojekti alkoi venyä.

ellauri284.html on line 278:   Purkaminen tapahtui vuosina 1756–1768. Potain-projektin toteuttamiseksi eli varojen vapauttamiseksi olisi kuitenkin ollut tarpeen laittaa useat luostarit "konkkaan" viemällä heidän haltijoiltaan voitot. Trapit älähtivät, kuningas epäröi ja projekti jäädytettiin.

ellauri284.html on line 291:   Raimo Majurista tuli Israelin kansalainen ja ammattiopas oltuaan Suomen kansalaisluottamuxen menettänyt huippu-urheilija, sankaripoliisi ja ammattikonna. Melkoista alamäkeä ja mahalasku Aulangon kauniista hyppyristä. Näytti jonkun verran skezisarjan Pulkkiselta. 

ellauri284.html on line 303: Verojen perinnässä käytettäviä väärennettyjä leimamerkkejä ilmestyy syksyllä 1991 rahaliikenteeseen hirvittävä määrä. Pohjoispohjanmaalainen kirjaltaja painaa niitä vaimonsa omistamassa kirjapainossa lähellä Oulua peräti 162,5 miljoonan markan eli noin 27 miljoonan euron edestä.

ellauri284.html on line 312: Vanhat virkaveljet nousivat ensimmäisen kerran kuuluisuuteen jo 1970-luvulla, kun he jäivät kiinni huumeiden salakuljetuksesta ja saivat kuuden vuoden vankeustuomiot. Huumekäryn jälkeen Erkkilä erosi poliisin palveluksesta ja ryhtyi maanviljelijäksi, sikatilalliseksi ja rekkaliikennöitsijäksi. Vain leikkimielellä.

ellauri284.html on line 314: Ensimmäisessä, 7,5 tuntia kestävässä oikeudenkäynnissä kielenkäyttö on värikästä. Erkkilä ja toinen merkkien myyntimiehistä, oululainen liikkeenharjoittaja, myöntävät suunnitelleensa ja saaneensa alulle koko homman, mutta sanovat tulleensa lahtelaisen kirjapainoalan ammattilaisen huijaamaksi.

ellauri284.html on line 318: Laorin osuudesta syytetyillä on oikeudessa eri käsityksiä. Erkkilä kertoo autossa Laorin kanssa istuessaan tuskailleensa, kuinka leimamerkkejä kului nykyään paljon ja ajatelleensa ääneen, voisikohan niitä valmistaa itse.

ellauri284.html on line 320: Sen sijaan oululainen liikkeenharjoittaja muistaa Laorin ottaneen asian esille, mutta taas vain leikkimielellä. Kirjapainomiehen mukaan taas Laor oli asiassa hyvin aktiivinen ja tosissaan.

ellauri284.html on line 329: Kellertäviä vääriä dollareita on tavattu Suomen lisäksi Virossa. Eräiden tietojen mukaan rahat olisi painettu Puolassa, ja ne olisi tarkoitettu Viron markkinoille. Kateissa ollut Erkkilä palaa salaa metsien läpi Venäjältä ja ilmoittautuu tammikuussa 1993 itse keskusrikospoliisin Vaasan aluetoimistossa.

ellauri284.html on line 339: Siinä missä Erkkilä nousi 1990-luvulla yhdeksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista hahmoista, on Raimo Majuri alias Ram Laor toiminut uskonnollisten suomalaisten ryhmien oppaana Israelissa. Laorin nimi on näkynyt niin Toiviomatkojen kuin Herättäjä-Yhdistyksenkin järjestämien Israelin-matkojen mainoksissa.

ellauri284.html on line 347: Hän kertoo edelleen tapaavansa vanhaa kaveriaan vuosittain. Kysymyksen Majurin uskonnollisesta heräämisestä hän kuittaa hymähdyksellä.

ellauri284.html on line 355:   Netistä oli jo vanhentunut linkki 1970-luvulla muistaakseni myös pankkeja ja posteja ryöstelleistä (vaikkei jutussa mainintaa näistä) sekä huumerikoksiin, leimamerkkiväärennöksiin yms. jne. syyllistyneistä mm. poliisin ansioristilläkin palkituista "sankaripoliiseista" YK-vääpelistä Pekka Erkkilästä (M.O.R.E:n Tarki Kankaan isä) ja YK-luutnantti Raimo Majurista, joka edusti Suomea Olympialaisissakin (nyk. Ram Laor, joka karkasi tutkintavankeudesta Israeliin onnistuen olemaan siellä niin kauan, että rikokset Suomessa vanhenivat), mutta onneksi tänne Murha.infoon kyseinen artikkeli on kopioitu.

ellauri284.html on line 367: Tammikuussa 2000 Kangas tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa 9 vuodeksi vankeuteen niin sanotusta Ruoveden huumejutusta. Tapauksessa ammattimainen liiga toi hasista Suomeen Espanjasta ja Hollannista lähes 160 kiloa, jota kaupattiin ympäri Suomea Seinäjoen ja Janakkalan jakelupisteistä. Hasiksen lisäksi heillä oli kaupan pieniä eriä amfetamiinia. Turun hovioikeus tuomitsi Kankaan tapauksen johdosta 10 vuodeksi vankeuteen. Kyseisessä tapauksessa takavarikoitiin Suomen siihen mennessä suurin yksittäinen huume-erä, 94 kiloa.

ellauri284.html on line 373: Toukokuussa 2012 Kankaalle luettiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa syyte törkeästä kiristyksestä. Syyttäjän mukaan Kangas ja viisi muuta olivat perineet olemattomia velkoja yhteensä yli 270 000 euroa Vaasassa, Tampereella ja Helsingissä. Näyttö perustui suurelta osin poliisin salaa nauhoittamiin puhelinkeskusteluihin, joissa käytettiin syytteen mukaan peitekieltä.15. kesäkuuta 2012 Kangas tuomittiin vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Samassa jutussa tuomittiin törkeästä kiristyksestä kahdeksi vuodeksi vankeuteen Hells Angels MC:n jäsen Harri Juhani Nääppä, sekä Mika Leivonen törkeästä kiristyksestä puoleksitoista vuodeksi vankeuteen.

ellauri284.html on line 412:   The Rawhidevuodet (1959–1965) olivat Eastwoodin uran uuvuttavimpia. Hän puhui hampaiden välistä usein kuusi päivää viikossa keskimäärin 12 tuntia päivässä, mutta jotkut ohjaajat silti kritisoivat häntä siitä, ettei hän yrittänyt tarpeeksi kovasti. Vuoden 1963 lopulla Eastwoodin arvosanat alkoivat laskea ja käsikirjoituksista puuttui tuoreus; se peruttiin kauden 1965–1966 puolivälissä.

ellauri284.html on line 414:   Nyrkkillinen dollareita osoittautui maamerkiksi Spaghetti Western -elokuvien kehityksessä, kun Leone kuvasi laittomampaa ja autiompaa maailmaa kuin perinteiset westernit ja haastaa amerikkalaiset stereotypiat lännen sankarista vielä klisheisemmän moraalisesti moniselitteisen antisankarin kanssa. Time -lehti kiinnitti huomiota elokuvan puiseen näyttelemiseen, erityisesti Eastwoodin, vaikka muutamat kriitikot, kuten Vincent Canby jaThe New York Timesin Bosley Crowther kehui hänen viileyttä. Elokuva oli kiistanalainen väkivallan esittämisen vuoksi.

ellauri284.html on line 416:   Likaista Harryä on kuvattu Eastwoodin kiistatta mieleenpainuvimmaksi hahmoksi, ja elokuvan ansioksi on sanottu "löysä tykkipoliisi" -genren keksijä. Elokuvaa kritisoitiin myös laajalti fasistiseksi.

ellauri284.html on line 418:   Eastwoodin ensimmäinen western ohjaajana oli High Plains Drifter (1973), jossa hän myös näytteli. Elokuvassa oli näennäismoraalinen ja yliluonnollinen teema, jota myöhemmin jäljiteltiin Pale Riderissä. Juoni seuraa salaperäistä muukalaista (Eastwood, tietysti), joka saapuu vauhdikkaaseen länsikaupunkiin, jossa hän ensi töixeen ampuu huvin vuoxi 3 pahaa aavistamatonta kaupunkilaista ja sen päälle pikaraiskaa nuoren neitosen joka sattuu tönäisemään häntä kadulla. Neitonen näyttää Clintiä vielä jälkeenpäin kiittävän, selkään muximinen muuttuu halailuxi Clintin viimeisellä eli viidennellä pistolla. Mixi Clint irvistelee tolleen rumasti?  Seija lakkasi kazomasta filmiä tässä kohdassa.

ellauri284.html on line 420: Elokuvan aikana vallitsee hämmennys siitä, onko muukalainen rikollisten lynkkaama ja murhaama varamiehen veli vai hänen haamunsa. Juonen aukot olivat täynnä mustaa huumoria ja allegoriaa Leonen vaikutteilla. Revisionistinen elokuva sai ristiriitaisen vastaanoton, mutta se oli suuri lipputulomenestys. Useat kriitikot pitivät Eastwoodin ohjausta "yhtä johdannaisena kuin se oli ilmaisullinen", ja Arthur Knight The Saturday Review -julkaisusta huomautti, että Eastwood oli "omaksunut Siegelin ja Leonen lähestymistavat ja yhdistänyt ne omaan vainoharhaiseen näkemykseensä yhteiskunnasta". John Wayne, joka oli kieltäytynyt roolista elokuvassa, lähetti Eastwoodille kirjeen pian elokuvan julkaisun jälkeen, jossa hän valitti, että "Kaupunkilaiset eivät edustaneet amerikkalaisen pioneerin todellista henkeä, henkeä, joka teki Amerikan. Loistavaa."

ellauri284.html on line 424:   Hän palasi lännen tyylilajiin ohjatessaan ja näytelleessään elokuvassa Pale Rider (1985), joka perustuu klassiseen westerniin Shane (1953) ja seuraa Sierran sumuista laskeutuvaa saarnaajaa kaivostyöläisten puolelle. Kalifornian kultakuume 1850. Otsikko on viittaus The Four Horsemen of the Apocalypse, koska vaalean hevosen ratsastaja on Death, ja osoittaa yhtäläisyyksiä Eastwoodin läntisen High Plains Drifteriin (1973) moraalin ja oikeudenmukaisuuden teemoiltaan sekä yliluonnollisen tutkimisen osalta.  Sitä ylistettiin yhdeksi vuoden 1985 parhaista elokuvista ja parhaaksi westerniksi, joka on nähty huomattavan pitkään. Tämä vuosi (1985) jää elokuvahistoriaan hetkenä, jolloin Clint Eastwood ansaitsi vihdoin kunnioituksen taiteilijana ja Matti Pulkkinen menetti sen teoxella Romaanihenkilön kuolema. Samana vuonna Ram Laor palasi kotiin Kaliforniasta ja uran alamäki alkoi Vuorikadun printterihuoneessa.

ellauri284.html on line 428:   Eastwood tunnetaan tehokkaasta elokuvaohjauksestaan ja kyvystään lyhentää kuvausaikaa ja hallita budjetteja. Hän yleensä välttelee näyttelijöiden harjoittelua ja haluaa  kohtaukset purkkiin ensimmäisellä otolla.

ellauri284.html on line 430:   Eastwoodin 30. ohjaajareissu tuli Invictus (2009), elokuva, joka perustuu tarinaan Etelä-Afrikan joukkueesta vuoden 1995 rugbyn MM-kisoissa,  Hizi Clintiltä Obama sai idean lukea Invictus runon Mandelan hautajaisissa 2013! Vaikkei Clint edes kannustanut Obamaa, teki sille mainospätkän vaaleihin vain rahasta.

ellauri284.html on line 432: Life -lehden mukaan "Eastwoodin tyyli on ampua ensin ja toimia vasta sen jälkeen. Hän syövyttää hahmonsa käytännössä ilman sanoja. Hän on kehittänyt alipelaamisen taidon siihen pisteeseen, että kuka tahansa hänen ympärillään, joka niin paljon kuin hätkähtää, näyttää hassulta histrioniselta."

ellauri284.html on line 433: Haastattelijat Richard Thompson ja Tim Hunter kommentoivat, että Eastwoodin elokuvat ovat "erittäin vauhdikkaita: kiireettömiä, viileitä ja [antavat] vahvan reaaliajan tunteen kerronnan nopeudesta riippumatta",  kun taas Ric Gentry pitää Eastwoodin tahdistaa "kiireetön ja rento".  Eastwood pitää hillitystä valaistuksesta ja taustavalaistuksesta antaakseen elokuviinsa "noir-maisen" tunnelman. 

ellauri284.html on line 434: Eastwoodin toistuva eettisten arvojen tutkiminen on kiinnittänyt tutkijoiden huomion, jotka ovat tutkineet Eastwoodin työtä eettisestä ja teologisesta näkökulmasta, mukaan lukien hänen kuvauksensa oikeudenmukaisuudesta, armosta, itsemurhasta ja kuoleman enkelistä. Kuka käski toisten päälle kaataa kylmää mehua? Joopa joo.

ellauri284.html on line 437: Libertarian Party ( LP ) on poliittinen puolue Yhdysvalloissa, joka edistää kansalaisvapauksia, interventiokyvyttömyyttä, laissez-faire -kapitalismia sekä hallituksen koon ja laajuuden rajoittamista. Puolue syntyi elokuussa 1971 kokouksissa David F. Nolanin kotona Westminsterissä, Coloradossa, ja se perustettiin virallisesti 11. joulukuuta 1971 Colorado Springsissä, Coloradossa. Juhlien järjestäjät saivat inspiraatiota tunnetun itävaltalaisen koulukunnan teoksista ja ideoista pääpellenä ekonomisti, Murray Rothbard. Tästä kaverista on jo paasattu.

ellauri284.html on line 441: Eastwood kannatti Mitt Romneya vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän piti parhaan puheen vuoden 2012 republikaanien kansalliskokouksessa, jossa hän kiinnitti huomiota puheella, jonka hän piti tyhjälle tuolille, joka edusti presidentti Barack Obamaa ja jota hän myöhemmin katui.  Eastwood totesi toivovansa Trumpin toimivan "ystävällisemmällä tavalla, ilman twiittausta ja ihmisten nimittelyä. Haluaisin henkilökohtaisesti, että hän ei nosta itseään tälle tasolle".

ellauri284.html on line 473:   Taas tuli halkiohaara! Scott taitaa olla Clintin Imi. Sekin näyttelijä tietysti. Eastwood on ollut terveys- ja kuntofanaatikko teini-iästä lähtien. Ei siinä kauan nokka tuhise kun Clint saa kamat pussiin. Vähemmällä kiireellä olisi voinut tulla lisää poikia.

ellauri284.html on line 480:       Esimerkiksi elokuussa 1959 ilmestyneessä TV Guide -julkaisussa Eastwood kuvattiin punnerruksissa. Hän antoi vinkkejä kuntoon ja ravitsemukseen, kehotti ihmisiä syömään runsaasti hedelmiä ja raakoja vihanneksia, ottamaan vitamiineja ja välttämään sokeripitoisia juomia, liiallista alkoholia ja hiilihydraattien ylikuormitusta. Syö Temen pihviravintolassa pilaantuneita kilon pihvejä!  Clint Eastwood Sr:n kuoltua sydixeen jo  64-vuotiaana Clint Eastwood Jr. alkoi filmata entistä nopeammin.

ellauri284.html on line 482: Huolimatta väkevien alkoholijuomien nauttimisesta hän avasi vanhan englantilaisvaikutteisen pubin nimeltä Hog's Breath Inn Carmel-by-the-Seassa vuonna 1971. 

ellauri284.html on line 487: Hän on meditoinut joka aamu vuosia Transsendenttisen Meditaation perustajan Maharishi Mahesh Yogin kanssa. Mahariisi on kylläkin nyttemmin kuollut. Söi liikaa vihannexia.

ellauri284.html on line 488: Maharishi Mahesh Yogi (12. tammikuuta 1918 Jabalpur, Brittiläinen Intia – 5. helmikuuta 2008 Vlodrop, Alankomaat) oli intialainen hindulainen guru, joka kehitti transsendenttisen meditaation ja teki opetuskiertueillaan siitä suosittua kautta maailman.

ellauri284.html on line 490: Maharishi syntyi Jabalpurissa vuonna 1918 ja sai nimekseen Mahesh Prasad Varma. Jaa, jos olisin varrrrma, sanoisin että Clintin helikopteri... Hän suoritti fysiikan tutkinnon Allahabadin yliopistosta vuonna 1942. 

ellauri284.html on line 491: Vuonna 1959 Maharishi aloitti ensimmäisen monista maailmankiertueistaan, jonka aikana hän vietti paljon aikaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän julkaisi pääteoksensa Olemisen tiede ja elämisen taito vuonna 1963.

ellauri284.html on line 493: Vuonna 1968 suositun englantilaisen popyhtyeen The Beatlesin jäsenet osallistuivat Intiassa Maharishin meditaatioretriitille, mikä toi Maharishille runsaasti julkisuutta lännessä.

ellauri284.html on line 494: Bändin jäsenet saapuivat Intiaan helmikuun puolivälissä 1968 yhdessä vaimojensa, tyttöystävänsä, avustajiensa ja lukuisten toimittajiensa kanssa. He liittyivät 60 hengen ryhmään TM-opettajiksi; muiden julkkismeditaattorien joukossa olivat muusikot Donovan, Mike Love ja Paul Horn sekä näyttelijä Mia Farrow. Siellä ollessaan Lennon, Paul McCartney ja Harrison kirjoittivat monia kappaleita, ja Ringo Starr viimeisteli ensimmäisen. Kahdeksantoista nauhoitettiin The Beatlesille ("The White Album"), kaksi muuta esiintyi Abbey Road -albumilla ja muita käytettiin erilaisiin sooloprojekteihin.  Neljästä beatlesistä ainoana kiinnostuksensa meditaatioon retriitin jälkeenkin säilytti George Harrison. Sen sijaan John Lennon ilmaisi Maharishin rivon käytöksen ennenaikaisen lähtönsä syyksi. Harrison ja Lennon lähtivät äkillisesti 12. huhtikuuta huhujen jälkeen Maharishien sopimattomasta käytöksestä Farrowia ja toista hänen naisopiskelijaansa kohtaan. Harrison puolusti heidän opettajaansa sanoen: "Hän ei ole moderni ihminen. Hän ei vain ymmärrä näitä asioita. Hän ymmärtää kyllä pillun päälle. Hän on uskonnollinen samalla lailla kuin me muut."

ellauri284.html on line 496: Maharishi siirsi vuonna 1990 toimitilansa Alankomaihin, missä hän kuoli vuonna 2008.

ellauri284.html on line 497: Brittiläinen satiirinen aikakauslehti Private Eye antoi hänelle lempinimen "Veririchi Lotsamoney Yogi Bear". Maharishilla oli aina kirjanpitäjä rinnallaan. Myöhemmin Lennon kertoi vaimolleen, että hänen mielestään tollaset Maharishit ovat hänen sanojensa mukaan "liian kiinnostuneita julkisesta tunnustuksesta, julkkiksista ja rahasta" henkiselle miehelle. Maharishi halusi yhtyeen tallettavan jopa 25 prosenttia Sgt Pepper  albumin tuotoista hänen sveitsiläiselle pankkitilille kymmenyksinä, johon Lennon vastasi: "Kuolleen ruumiini yli ".

ellauri284.html on line 511: Dalai Laman toimisto sanoi maanantaina antamassaan lausunnossa, että hän "haluaa pyytää anteeksi pojalta ja hänen perheeltään sekä monilta ystäviltään ympäri maailmaa hänen sanojensa mahdollisesti aiheuttamaa loukkaantumista", ja lisäsi, että hän "pahoittelee" tapausta. Ei olisi pitänyt.

ellauri284.html on line 515: Hänen anteeksipyyntönsä tulee sen jälkeen, kun video vaihdosta, joka tapahtui rinteessä Dharamshalan kaupungissa helmikuussa järjestetyn tapahtuman aikana, levisi sosiaalisessa mediassa monien käyttäjien kritisoiessa Dalai Laman toimia.

ellauri284.html on line 516: Videolla nuori poika näkyy lähestyvän Nobelin rauhanpalkinnon saajaa ennen kuin hän kysyy: "Voinko halata sinua?"

ellauri284.html on line 517: 87-vuotias henkinen johtaja kutsuu sitten pojan lavalle ja osoittaa hänen poskelleen ja sanoo "ensin tänne", mikä saa pojan halaamaan ja suutelemaan häntä.

ellauri284.html on line 520: Pojan henkilöllisyys ei ole tiedossa. Hän osallistui tapahtumaan M3M Foundation -säätiön kanssa, joka on intialaisen kiinteistöyhtiö M3M Groupin hyväntekeväisyysosasto, jonka kotipaikka on Dharamshala, jossa Dalai Lama asuu pysyvässä maanpaossa. CNN on ottanut yhteyttä M3M-säätiöön kommentoidakseen asiaa.

ellauri284.html on line 525: "Tunteiden ja tapojen ilmaisu on nykyään sulanut yhteen ja muuttunut elävästi länsimaiseksi", maanpaossa oleva tiibetiläinen aktivisti Namdol Lhagyari kirjoitti Twitterissä. "Muista kulttuureista, tavoista ja sosiaalisista vaikutuksista sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvän kertomuksen tuominen mukaan tiibetiläisen ilmaisun tulkitsemiseen on kauhistuttavaa."

ellauri284.html on line 528: Nykyinen Dalai Lama, Tenzin Gyatso, on maailman tunnetuin elävä buddhalainen hahmo.

ellauri284.html on line 529: Miljoonat kunnioittavat Dalai Lamaa, joka on Tiibetin buddhalaisuuden "Kultahattu" -koulun tärkein henkinen johtaja, hänen 13 edeltäjänsä reinkarnaationa.

ellauri284.html on line 530: Henkinen johtaja on toiminut Intiassa vuodesta 1959 lähtien epäonnistuneen Tiibetin kansannousun jälkeen Kiinan miehitystä vastaan. Myöhemmin hän perusti maanpakohallituksen Pohjois-Intian Dharamshalan kaupunkiin johtaen tuhansia häntä sinne seuranneita tiibetiläisiä.

ellauri284.html on line 533: Hän pyysi anteeksi viimexi BBC:n vuonna 2019 antaman haastattelun jälkeen, jonka aikana hän sanoi, että jos naispuolinen Dalai Lama tulisi hänen seuraajakseen, hänen "pitäisi olla houkuttelevampi".

ellauri284.html on line 540:   Dali Laaman toimisto pyysi anteeksi M3M:ltä. Mikäs se sitten on? M3M India Limited aloitti toimintansa vuonna 2011. Sillä on projekteja muun muassa Nagpurissa, Bengalurussa, Chennaissa, Kochissa ja Amritsarissa. M3M-konsernilla on noin 2 000 hehtaarin maapankki pääkaupunkiseudulla. Se kehittää 16 hanketta, joista noin 10 on asuinhankkeita. Se on Trumpin liikekumppani Intiassa ja yhteistyössä ruotsalaisen konsultti-insinöörin Swecon kanssa kehittääkseen Intian ensimmäisen ilmastoneutraalin älykaupungin Gurgaoniin. "Intian 100 rikkaimman kiinteistöpäämiehen joukosta 75 asuu Mumbaissa, New Delhissä ja Bengalurussa".

ellauri284.html on line 553: hal%20(Wind%20Palace)/Webpages/originalimages/06%20A%20group%20of%20India%20people%20nearby.jpg" width="30%" />

ellauri284.html on line 561:   Luokkansa parhaan saavuttamiseksi M3M:n kaupalliset projektit ovat huippuluokan mestariteoksia, jotka sijaitsevat strategisella paikalla ja joilla on huippuluokan arkkitehtuuri.

ellauri284.html on line 589: M3M Intian perustivat vuoden 2005 alussa Basant ja Roope Bansal, jotka halusivat aloittaa kiinteistöliiketoiminnan. Yrityksen intohimo ja omistautuminen tulivat sen perustaksi, ja pian tie huippuosaamiseen alkoi. Pankaj Bansal on yhdysvaltalainen johtava yrittäjä, joka perusti M3M Indian, yhden Intian tunnetuimmista ja nopeimmin kasvavista kiinteistökehittäjistä. Hän on valmistunut Narsee Monjee Institute of Management Studiesista Mumbaissa ja Harvard Business Schoolin Executive Management Programista Yhdysvalloissa. Tunnetut Trump Towers Delhissä NCR ja Golf Estate Gurgaonissa ovat vain pari esimerkkiä Gurugramin ylpeydestä. Pankaj Bansal, nuori yrittäjä, joka on vielä 40-vuotias, on täsmälleen 34-vuotias. M3M Golfin kiinteistökehitys, joka sisältää yli 50 hehtaarin huippuylellisen lomakeskuksen kaltaisen asuinkompleksin, on huippusaavutus. M3M Golf Estate on voittanut joukon arvostettuja palkintoja yhdeksi Intian parhaista luksusprojekteista ja ulkomailla.

ellauri284.html on line 591: M3M India on saanut valmiiksi joitakin Intian erottuvimmista ja temaattisimmista rakennuksista luoden uudet standardit luksuselämään. Tämän ylivertaisen huippuosaamisen tason hankkiminen ja säilyttäminen on osoitus yrityksen päättäväisyydestä ja visiosta, joka on kehittää luokkansa parhaita projekteja, joiden ainoa motto on "laatu, oikea-aikainen toimitus ja erinomaisuus". Pankaj Bansal M3M Intian johtajana luo ja toteuttaa sen kasvu- ja monipuolistamissuunnitelmia asiakaslähtöisellä ja eteenpäin katsovalla asenteella. Pankaj on puhunut M3M Intiasta ja sen erinomaisuudesta CEO Insightsissa.

ellauri284.html on line 595: Tää juonihan on suoraan kanadalaissarjasta The Indian Detective. It is a Canadian crime comedy-drama series which debuted on CTV and Netflix in 2017. The show stars Russell Peters as Doug D'Mello, a police officer from Toronto who becomes embroiled in a murder investigation while visiting his father (Anupam Kher) in Mumbai during a one-month suspension for incompetence. The fourth episode ended in a cliffhanger, hinting at a possible second season; while Peters has stated at various times that a second season was in the works, none has been officially announced as of September 2019.  A relatively new show, Season 1 of ‘The Indian Detective’, consisting of four episodes, premiered on November 23, 2017, and it received mixed reviews from television critics and audiences alike. The show has no chance of being renewed for a second season. 

ellauri284.html on line 599: A man stands in front of a small, ramshackle store near the apartment blocks of Gurgaon, India, where a firm is building a Trump-branded tower. The agreement gives the Trump Organization a portion of its office rentals. (Enrico Fabian/for The Washington Post). GURGAON, India — The Trump Organization is about to double its real estate empire in India with two new projects in this suburb of New Delhi known for rapacious development and poor planning.

ellauri284.html on line 600: In two deals signed before Donald Trump was elected president, the company aligned itself with Indian partners who were already attracting the attention of law enforcement authorities. One, called IREO, is under investigation by India’s Enforcement Directorate over the source of its funding, suspected violations in its land purchasing and the possibility of money laundering. The other, M3M India, has been the target of sweeping tax raids; on a different project, the company was recently accused in a criminal complaint of bribing officials to clear-cut land.

ellauri284.html on line 602: On Monday, India’s Prime Minister Narendra Modi will be at the White House to meet with President Trump. It will be exactly the sort of moment that makes ethics experts, worried about the conflation of Trump’s business abroad with his oversight of U.S. foreign policy, especially alarmed.

ellauri284.html on line 603: Gurgaon, a city of more than a million, rose pell-mell over the past three decades as private developers worked hand-in-hand with politicians to gain control of huge swaths of property, resulting in a chaotic metropolis of gated communities and golf courses that sit alongside squalid migrant camps and fetid cesspools.

ellauri284.html on line 605: “Everything is compromised,” said Sanjay Sharma, a Gurgaon real estate broker. “It’s not some people in some places who are corrupt. Corruption is institutionalized. To thrive in this real estate market, you must be a scoundrel. It is impossible for a thorough gentleman to survive here.”

ellauri284.html on line 608: The Trump Organization’s two partners here have been among the primary developers in Gurgaon’s now-stalled building boom. They are hard-charging companies — a surgeon named Subrat Saxena is just one of many former property owners here who, bullied and misled, lost their land to the developers, land that is now slated for a Trump tower.

ellauri284.html on line 609: After Saxena applied for a land-use change back in 2005, Dinesh Dayma, an agent acting on behalf of IREO, persuaded him to sell his land before the government acquired it by eminent domain, according to Saxena. Panicked, Saxena sold about a third of it for $188,000. The developers packaged it with other parcels, similarly acquired, and now are making it available for the Trump project.

ellauri284.html on line 610: “I’m sorry I did it; if I hadn’t, I would have a hospital now,” Saxena said.

ellauri284.html on line 612: The Trumps began eyeing India around 2007, drawn to an emerging market of consumers beginning to find a taste for name-brand luxury. Now there are two Trump towers in the quiet city of Pune and a flashier one with a gold facade in Mumbai being built by millionaire developer Mangal Prabhat Lodha, a politician in the governing Bharatiya Janata Party. Trump’s eldest son, Donald Trump Jr., has made several trips to India, and Trump himself jetted in on a promotional tour in 2014, proclaiming India “an amazing country!”

ellauri284.html on line 614: Real estate is one of the most corrupt businesses in India, which has the highest rate of bribery among Asia-Pacific countries recently surveyed by the anti-graft group Transparency International.

ellauri284.html on line 615: A state leader from Maharashtra, who met with Donald Trump Jr., says the young American’s Indian partner there pushed him to relax building codes to revive a stalled project — an allegation confirmed by another person familiar with the discussion but disputed by Indian developer Kalpesh Mehta, who was also in the meeting.

ellauri284.html on line 617: “I said no as politely as possible,” Prithviraj Chavan, the state leader, recalled. “Builders routinely seek such relaxations from municipal authorities, a little tweaking here and there and they stand to make a huge windfall. Local authorities usually have some discretion. But the relaxation he was asking me for was bigger than what most builders ask.”

ellauri284.html on line 619: Though the Trump Organization has declined to comment for this article, Alan Garten, the company’s general counsel, addressed questions earlier this year about some of the company’s other unorthodox business partners. He said that blemishes on their records are not “reflective of the portfolio as a whole” and that the organization conducts “due diligence” background checks.

ellauri284.html on line 621: Ethics experts say engaging partners who have ongoing legal issues underscores the growing concern that the president’s business projects around the world could create conflicts of interest or other challenges for his administration.

ellauri284.html on line 624: A convoluted trail of funds Lalit Goyal, managing director of IREO, said his firm has a licensing agreement for the Trump name and other considerations for the office tower it is building. (Enrico Fabian/for The Washington Post)

ellauri284.html on line 626: In April 2016, the Trump Organization announced that it was expanding its brand in India, lending its name to an IREO Private Ltd. office tower in Gurgaon designed by Foster + Partners, the architects of Apple’s new campus. The Trump company signed a licensing agreement with IREO that includes use of the name, technical assistance and a portion of office rental income, according to Lalit Goyal, IREO’s managing director.

ellauri284.html on line 627: Goyal said that his company is a private-equity fund founded in 2004 by a former Goldman Sachs executive and Indian partners to infuse foreign capital into India’s real estate market. The company counts high-profile sovereign wealth and university endowment funds among its backers.

ellauri284.html on line 629: Goyal is the brother-in-law of a prominent BJP leader, Sudhanshu Mittal, but the developer said Mittal has nothing to do with the business.

ellauri284.html on line 630: India’s Enforcement Directorate, which tracks financial crimes, has long been investigating the source of IREO’s funding, officials there said. Money from abroad was routed through entities in Mauritius and Cyprus, and investigators believe it was used to finance land purchases in Gurgaon, documents show.

ellauri284.html on line 631: The Enforcement Directorate is examining whether a number of shell companies were set up to mask the origins of this money, as it is illegal for foreign investors to purchase agricultural land in India, according to investigators, who spoke on the condition of anonymity because the inquiry is ongoing.

ellauri284.html on line 633: According to an internal case memo shared with The Washington Post, tax-fraud investigators found that IREO used seven holding companies and dozens of subsidiaries to bypass restrictions on foreign direct investment in agricultural land to purchase $443 million of property in Gurgaon from 2006 to 2007, including the subsidiaries that purchased land now slated for the Trump office tower.

ellauri284.html on line 634: “There is a serious reason to believe that a substantial part of the funds in IREO are money that has been layered and laundered,” the report said.

ellauri284.html on line 635: Goyal said at the time they founded IREO that the company faced unusual scrutiny because few people in India understood the concept of private equity.

ellauri284.html on line 636: Investigators “basically wanted to know who our investors are. And we shared the list with them,” Goyal said. “They took two years to cross-check our list of investors and finally they said that ‘you are absolutely clean.’ ”

ellauri284.html on line 640: Construction workers at the tower site. One of their peers said that he makes about $4.60 for a 12-hour shift. (Enrico Fabian/for The Washington Post)

ellauri284.html on line 641: A man preps his tanker for filling at a sewage-treatment plant. Less than half of Gurgaon residents have sewer access. (Enrico Fabian/for The Washington Post)

ellauri284.html on line 643: Dinesh Dayma, a land agent for the Bansals, persuaded the surgeon to sell his land to the developer rather than risk having his land appropriated by the government at below-market rates. Dayma works out of an office in a low-slung concrete building not far from luxury hotels and a Porsche dealership. It sits snugly inside the walled office compound of his brother, Mahesh, a local politician from the BJP. A saffron-and-green banner with the politician’s photo — common in India — hangs prominently outside the property office.

ellauri284.html on line 645: Inside, Dayma sat in his darkened office — the electricity was out — and denied that he had used his brother’s position to glean information about the doctor’s land. He came by the information fairly, he said.

ellauri284.html on line 647: Dayma said that the property in Gurgaon was purchased from farmers by agents who used a variety of pressure tactics in collaboration with the state’s development authority.

ellauri284.html on line 651: A woman walks away from her hut in Gurgaon, where clogged storm water drains and overbuilding have caused monsoon flooding that has paralyzed the area. (Enrico Fabian/for The Washington Post)

ellauri284.html on line 654: On a blindingly sunny day in Gurgaon, Pankaj Bansal, son of Basant Bansal, appeared on a golf green to greet contestants from the “Apprentice”-style Indian reality show “The Pitch.” The young scion, in a lilac shirt and aviator sunglasses, told the budding entrepreneurs that his family was positioning itself to be “one of the most respected developers in the country” and worked only with the best architects, interior designers and landscapers.

ellauri284.html on line 655: The Bansal brothers have come far since their gritty early days. They have several large projects in the works, including one complex built around a nine-hole golf course that has suffered delays. Now, they are preparing to announce a joint venture with Mehta’s Mumbai-based Tribeca Developers to build Trump-branded residences, Mehta said.

ellauri284.html on line 657: Basant Bansal caught the attention of tax investigators twice, records show, once in 2008 and again in 2011, when he threw a lavish wedding for his daughter in Turkey, according to a report in the Hindustan Times. Investigators seized cash worth $48 million in a raid on the company’s offices. A tax investigator said that Bansal ultimately paid the taxes he owed.

ellauri284.html on line 660: In March, one of the Bansals’ employees was caught allegedly bribing a forest guard to illicitly cut more than 2,200 trees, in connection with a separate project, according to a police complaint that is still under investigation.

ellauri284.html on line 661: Such practices are an everyday occurrence in Gurgaon, said Sharma, the broker.

ellauri284.html on line 666: Alexandra Wrage, the president of Trace International, a firm that advises businesses on assessing foreign partners, says that American companies need to carefully vet foreign partners to avoid violating the Foreign Corrupt Practices Act, a law that prohibits bribery of foreign officials.

ellauri284.html on line 668: Speaking generally, Wrage said that an Indian citizen bribing an Indian official does not violate the U.S. act but does indicate “shoddy business ethics and a willingness to violate the law. This is the clearest sort of red flag. If a company will bribe in one situation, you’re on notice that they’re likely to bribe again.”

ellauri284.html on line 684: har.jpg" />

ellauri284.html on line 686:   82-vuotias sotamarsalkka Jaarli Roberts, maailmankuulu sotilas, vilustui vieraillessaan sotilaiden luona juoksuhaudoissa ja kuoli rauhallisesti, yhtä varmasti kuin hän olisi kuollut taistellessaan urheiden sotilaiden johdossa, joita hän rakasti niin hyvin.

ellauri284.html on line 688:   Robertsin Kandaharissa ja Kabulissa saavuttamien voittojen ansiosta britit pystyivät vetäytymään nolosti päättyneestä Afganistanin valloitusyrityksestään neuvotteluteitse. Vuonna 1881 Roberts nimitettiin Natalin kuvernööriksi ja samalla uudeksi ylipäälliköksi ensimmäisessä buurisodassa, mutta sotatoimet ehtivät loppua brittien tappioon ennen kuin hän pääsi ottamaan komennon. Saatuaan vuonna 1883 ylennyksen kenraaliluutnantiksi hän toimi Intian joukkojen ylipäällikkönä 1885–1893. Tuona aikana käydyssä kolmannessa Burman sodassa Robertsin panos rajoittui lähinnä Intian brittiläisten joukkojen höykyttämiseen. Vuodesta 1895 hän oli Irlannin miehitysjoukkojen ylipäällikkönä.

ellauri284.html on line 690: Roberts kuoli muutamaa kuukautta ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen marraskuussa 1914 flunssaan ollessaan vierailulla intialaisten brittijoukkojen luona rintamalla Ranskassa. Hänet haudattiin valtion kustannuxella.

ellauri284.html on line 692: Jaarli Roberts, Kandaharista Afganistanista ja Pretoriasta Transvaalin siirtokunnasta ja Waterfordin kaupungista, oli arvonimi Yhdistyneen kuningaskunnan Peeragessa. Se luotiin vuonna 1901 kenttämarsalkka Frederick Robertsille, 1. Baron Robertsille . Hänet luotiin jo paroni Robertsiksi Afganistanin Kandaharista ja Waterfordin kaupungista vuonna 1892, ja hänestä tehtiin varakreivi St Pierre samaan aikaan kun hänelle annettiin jaarlin asema.

ellauri284.html on line 698: Frederick Roberts oli Sir Abraham Robertsin poika, joka oli myös arvostettu lyhyt sotilas ja kenraali. Kenraali Sir Abraham Roberts GCB (11. huhtikuuta 1784 – 28. joulukuuta 1873) oli brittiläinen Itä-Intian komppanian armeijan kenraali, joka palveli lähes 50 vuotta Intiassa.

ellauri284.html on line 700: ham_Roberts_-_Project_Gutenberg_eText_16528.jpg" />

ellauri284.html on line 704: Abraham Roberts oli paikallisesti kuuluisan Waterfordilaisen suvun jäsen. Hän oli Annen (Sandys) ja pastori John Robertsin poika, maistraatti Waterfordin kreivikunnassa ja Itäväylän lukion rehtori.

ellauri284.html on line 715:     Intian kapina, Delhin piiritys, Lucknowin piiritys, Umbeylan kampanja, 1868 retkikunta Abessiniaan, Magdalan taistelu, Lushaiin retki, Toinen englantilais-afganistanilainen sota, Peiwar Kotalin taistelu, Charasiabin taistelu, Sherpur-kantonmentin piiritys, Kandaharin taistelu, Toinen buurien sota, Kimberleyn piiritys, Paardebergin taistelu, Poplar Groven taistelu, Diamond Hillin taistelu, Bergendalin taistelu

ellauri284.html on line 718: Victoria Crossin sukkanauharitarikunnan ritari, Pyhän Patrickin ritarikunnan ritarikunnan ritari, Bath-ritarikunnan suurristi, Ritarikunnan ritarikunnan jäsen, Ritarikunnan ritarikunnan suurkomentaja, Intian tähden ritarikunnan ritarikunnan suurkomentaja, Intian valtakunnan Pyhän Johanneksen ritarikunnan ritari, mainittu tv-lähetyksessä.

ellauri284.html on line 721: Pienikokoisena miehenä (jaardi ja noin 2 jalkaa)  Roberts tunnettiin hellästi joukkojensa ja laajemman brittiyleisön keskuudessa nimellä "Bobs", ja häntä kunnioitettiin yhtenä Britannian johtavista sotilashahmoista aikana, jolloin Brittiläinen valtakunta saavutti voimansa. Hänestä tuli Britannian armeijan symboli, ja myöhemmässä elämässä hänestä tuli vaikutusvaltainen vahvemman puolustuksen kannattaja vastauksena kasvavaan uhkaan, jonka Saksan valtakunta asetti Britannialle ennen ensimmäistä maailmansotaa.

ellauri284.html on line 724: Luutnantti Frederick Roberts löytää luultavasti haavoittuneen kenraali Nicholsonin Kashmirin portilta piileskelemästä pöydän alta Delhin piirityksen aikana.

ellauri284.html on line 726: Luutnantti Robertsin urheus on kaikissa tilanteissa ollut merkittävintä. Seuratessaan vetäytyvää vihollista 2. tammikuuta 1858 Khodagungessa hän näki kaukaa kahden Sepoyn lähtevän vapaalipulla. Luutnantti Roberts laittoi kannuja hevoselleen ja ohitti heidät juuri heidän ollessaan tulossa kylään. He kääntyivät välittömästi ympäri ja esittivät muskettinsa hänelle, ja yksi miehistä painoi vahingossa liipaisinta, mutta onneksi hatut katkesivat ja tämä urhoollinen nuori upseeri katkaisi lipunkantajan ja hän otti lipun haltuunsa. Hän myös katkaisi samana päivänä toisen Sepoyn, joka seisoi loitolla musketilla ja pistimellä pitäen loitolla Sowaria. Luutnantti Roberts ratsasti ratsumiehen avuksi ja ryntäsi Sepoylle yhdellä miekkaiskulla häntä kasvoihin ja tappoi hänet paikalla.

ellauri284.html on line 728:       23. joulukuuta 1899 Roberts lähti Englannista palatakseen Etelä-Afrikkaan esikuntapäällikkönsä Lord Kitchenerin kanssa RMS Dunottarin linnassa ottaakseen brittijoukkojen yleiskomennon toisessa buurisodassa edellisen komentajan, kenraali Redvers Bullerin alaisina . Hän saapui Kapkaupunkiin 10. tammikuuta 1900. Hänen nimityksensä oli vastaus sodan alkuviikkojen tappioiden sarjaan, ja siihen liittyi valtavien vahvistusten lähettäminen.  Päämajan henkilökuntaan hän nimitti sotilaita kaukaa: Kitchener (esikuntapäällikkö) Sudanista, Frederick Burnham (partiopäällikkö), amerikkalainen partiolainen Klondikesta, George Henderson Staff Collegesta, Neville Chamberlain Afganistanista ja William Nicholson (sotilassihteeri) Kalkuttasta.

ellauri284.html on line 732:       Robertsin suunnittelemiin strategioihin, joilla pakotettiin boerien kommandot alistumaan, kuuluivat keskitysleirit ja maatilojen polttaminen. Olosuhteet keskitysleireillä, jotka Roberts piti muodoksi hallita perheitä, joiden maatilat hän oli tuhonnut, alkoivat rappeutua nopeasti, kun buurien suuri tulva ylitti pienen brittijoukon selviytymiskyvyn. Leireillä ei ollut tilaa, ruokaa, sanitaatiota, lääkkeitä ja sairaanhoitoa, mikä johti rehottavaan sairauteen ja erittäin korkeaan kuolleisuuteen niille, jotka saapuivat alueelle. Sodan loppuun mennessä 26 370 naista ja lasta (81 % oli lapsia) oli kuollut keskitysleireillä. Lyhyen ajan vuonna 1900 Roberts antoi myös armeijalle luvan käyttää siviilipanttivankeja junien suojelemiseksi buurien sissiyksiköiltä. Ei olisi kyllä kannattanut potkia Mahatma Gandhia junasta ratapenkalle. Se pahentui siitä briteille ikihyväxi.

ellauri284.html on line 734: Buurien tasavaltojen pääkaupungit miehitettyinä ja arvellen sodan ilmeisesti päättyneen 12. joulukuuta 1900 Roberts luovutti komennon Lord Kitchenerille. Roberts palasi Englantiin saadakseen vielä lisää kunnianosoituksia: hänestä tehtiin Sukkanauharitarikunnan ritari ja hän loi myös Jaarli Robertsin, Kandaharin Afganistanissa ja Pretorian Transvaalin siirtokunnassa sekä Waterfordin kaupungin varakreivi St Pierre. 

ellauri284.html on line 736:       Hänestä tuli Pyhän Johanneksen ritarikunnan armon ritari 11. maaliskuuta 1901 ja sitten tuon ritarikunnan ritari 3. heinäkuuta 1901. Hänelle myönnettiin myös Saksan Mustan Kotkan ritarikunta keisarin vierailuaikana Yhdistyneissä kansakunnissa helmikuussa 1901. Hän oli 26. kesäkuuta 1902 julkaistussa vuoden 1902 kruunajaisten kunniamerkkiluettelossa  ja sai kunniamerkin kuningas Edward VII :lta noin klo puoli Buckinghamin palatsi 8. elokuuta 1902. Täti antoi hänelle vielä tuokkosellisen mansikoita ja setä viiden pennyn rahan.

ellauri284.html on line 738: Lord Robertsista tuli viimeinen joukkojen komentaja 3. tammikuuta 1901.  Virkakautensa aikana hän esitteli keximänsä lyhkäsille sotilaille sopivan Short Magazine Lee Enfield -kiväärin ja 18 punnan aseen sekä tarjosi parannettua koulutusta ja koulutusta sotilaille. Syyskuussa 1902 lordi Roberts ja sotaministeri St John Brodrick vierailivat Saksassa osallistuakseen Saksan armeijan harjoituksiin keisari Wilhelmin vieraana.  Hän toimi ylipäällikkönä kolme vuotta ennen kuin virka lakkautettiin Lord Esherin suosituksen mukaisesti Esherin raportissa helmikuussa 1904.

ellauri284.html on line 741: Pilgrims Society, jonka Sir Harry Brittain KBE CMG perusti 16. heinäkuuta 1902, on brittiläis-amerikkalainen yhdistys, joka perustettiin amerikkalaisen diplomaatin Joseph Choaten sanoin "edistämään hyvää tahtoa, hyvää toveruutta ja ikuista rauhaa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian välillä". Sitä ei pidä sekoittaa Massachusettsin Plymouthin Pilgrim Societyyn jonka tarkoitus oli päinvastainen.

ellauri284.html on line 743: Vuosien varrella se on ylpeillyt poliitikkojen, diplomaattien, liikemiesten ja kirjailijoiden eliittijäsenyydestä, johon ovat kuuluneet Henry Kissinger, Margaret Thatcher, Caspar Weinberger, Douglas Fairbanks Jr., Henry Lude, Lord Carrington, Alexander Haig, Paul Volcker, Buster Keaton, George Shultz ja Walter Cronkite monien monien muiden joukossa. Lähimmän kuninkaallisen perheen jäsenet, Yhdysvaltain ulkoministerit ja Yhdysvaltain suurlähettiläät St. Jamesin tuomioistuimeen saakka  hyväksytään tavallisesti viran puolesta yhdistyksen jäsenyyteen.

ellauri284.html on line 747: Herra (kunniarahastonhoitaja), Herra Abdul,

ellauri284.html on line 751: Amiraali Sir George Michael Zambellas, GCB, DSC, ADC, DL, FRAeS. Rouva Amy Thompson on pääsihteeri, rouva Tessa Wellsin seuraaja.

ellauri284.html on line 757: Viime vuosituhannen kärhämiä

ellauri284.html on line 781: Waterford on Irlannin koilliskulmassa.  Waterford tunnetaan Waterford Crystalista, joka on kaupungin entisen lasiteollisuuden perintö. Lasia tai kristallia valmistettiin kaupungissa vuodesta 1783 vuoden 2009 alkuun, jolloin siellä oleva tehdas suljettiin Waterford Wedgwood plc:n konkurssin jälkeen. Waterford tunnetaan myös Ryanairin ensimmäisen lennon, 14-paikkaisen Embraer Bandeirante potkuriturbiinikoneen, lähtöpaikkana Waterfordin ja Lontoon Gatwickin lentokentän välillä. Waterford Port oli yksi Irlannin suurimmista satamista yli vuosituhannen. 1800-luvulla laivanrakennus oli merkittävä teollisuus. Neptunuksen telakan onnelliset omistajat, Malcomsonin perhe rakensi ja käytti maailman suurinta rautahöyrylaivastoa 1850-luvun puolivälin ja 1860-luvun lopun välillä, mukaan lukien viisi transatlanttista matkustajalaivaa.

ellauri284.html on line 783: Nimi "Waterford" tulee vanhannorjalaisesta Veðrafjǫrðr  "pässi(ei sää)vuono ". Irlanninkielinen nimi on Port Láirge, joka tarkoittaa "Láragin satamaa".

ellauri284.html on line 784: Viikinkiryöstäjät perustivat ensimmäisen kerran asutuksen Waterfordin lähelle vuonna 853. Se ja kaikki muut longphortit vapautettiin vuonna 902, kun alkuperäisemmät irlantilaiset eli iirit olivat karkoittaneet viikingit. Viikingit asettuivat uudelleen Irlantiin Waterfordissa vuonna 914, aluksi Ottir Iarlan (Jaarli Per Saukko) johtamana vuoteen 917 asti ja sen jälkeen Ragnall ua Ímairin ja Uí Ímair -dynastian johdolla, ja rakensivat Irlannin ensimmäisen kaupungin. Waterfordin huomattavimpien hallitsijoiden joukossa oli Ivar of Waterford.

ellauri284.html on line 785: Vuonna 1167 syrjäytetty Leinsterin kuningas Diarmait Mac Murchada epäonnistui yrityksessään valloittaa Waterford. Hän palasi vuonna 1170 kambro-normannilaisten palkkasoturien kanssa Richard de Claren, 2. Earl of Pembroken (tunnetaan Strongbow-siideristä) johdolla; yhdessä he piirittivät ja valloittivat kaupungin epätoivoisen puolustuksen jälkeen. Edistääkseen normannien hyökkäystä Irlantiin Englannin kuningas Henrik II laskeutui Ryanairilla Waterfordiin vuonna 1171. Waterford ja sittemmin Dublin julistettiin kuninkaallisiksi kaupungeiksi, ja Dublin julistettiin myös Irlannin pääkaupungiksi.

ellauri284.html on line 788: Protestanttisen uskonpuhdistuksen jälkeen Waterford pysyi katolisena kaupunkina ja osallistui Kilkennyn konfederaatioon - itsenäiseen katoliseen hallitukseen vuosina 1642–1649. Oliver Cromwell päätti äkillisesti palauttaa maan Englannin vallan alle; hänen vävynsä Henry Ireton valtasi lopulta Waterfordin vuonna 1650 suuren

ellauri284.html on line 790: 1700-luku oli Waterfordin valtavan vaurauden aikaa. Suurin osa kaupungin parhaasta arkkitehtuurista ilmestyi tänä aikana, ei kyllä kiitos John Roberzin. Pysyvä sotilaallinen läsnäolo perustettiin kaupunkiin, kun ratsuväen kasarmi valmistui 1700-luvun lopulla.

ellauri284.html on line 792: 1800-luvun alussa Waterford Cityä pidettiin haavoittuvaisena, ja Britannian hallitus pystytti kolme Martello-tornia Hookin niemimaalle vahvistamaan nykyistä Duncannonin linnaketta. 1800-luvulla kaupungissa menestyivät suuret teollisuudenalat, kuten lasinvalmistus ja laivanrakennus. Kaupunkia edusti Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa vuosina 1891–1918 kansanedustaja John Redmond, Irlannin parlamentaarisen puolueen johtaja (tammikuusta 1900). Redmond, silloinen puolueen Parnell-puolueen johtaja, voitti David Sheehyn verisessä taistelussa vuonna 1891. Vuonna 1911 Br. Jerome Foley, Br. Dunstan Drumm ja Br. Leopold Loughran lähti Waterfordista Malverniin, Australiaan. Siellä he perustivat katolisen poikakoulun, joka on edelleen olemassa, uskokaa tai älkää, ellei ole lopettanut. (Ei ole: kz de Salle College, Malvern!

ellauri285.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri285.html on line 49: Postaus Romaanihenkilön kuolemasta Ylen Kirjabloggarit ja 101 -sarjaan oli luvassa Lukutoukan kulttuuriblogin Kristalta, mutta ennen kuin postaus ehti valmistua, menetimme Kristan äkillisesti. Tämän yhteispostauksen myötä kirjabloggaajien yhteisö haluaa muistaa Kristaa ja osoittaa kunnioitustaan Kristan hellittämättömälle kirjarakkaudelle. LOL! 

ellauri285.html on line 55:   Ensimmäinen käynti Sysmiössä vuoden 2023 keväällä. Seijan vanha valkoinen Pannonia-polkupyörä ja Patti Mulkkisen Suomi Sata paasausromaani lähtee mukana. Nyt mulla on tää plus Patti Mulkkisen jouzenlaulu, joista on hyvä paasata samalla kerralla. Paska jätkä ilman muuta, mutta sen paasauxissa on paljon tutunomaista. Patin 2 viimeistä tiiliskiveä ei pitäisi ollenkaan yrittää arvostella romaaneina, sillä ne ovat puhtaita paasauxia. Tämä albumi on jatkoa albumissa 282 alkaneeseen Patti Mulkkisen riivintään. Aihe jatkuu 10 albumia myöhemmin albumissa 295.

ellauri285.html on line 58: Viime aikoina paasauxet ovat enenevästi siirtyneet fiktiosta vaihtoehtoisen totuuxien maailmaan siitä 1x syystä että totuus on tarua ihmeellisempää. Toisaalta on käynyt yhä ilmeisemmäxi että apinoiden typeryyxien arkku on tyhjentymätön, mikä on vähän turhauttavaa tavallaan. 

ellauri285.html on line 60: Tympäsöökö jo? Ei oikeastaan, elämältä ei muutenkaan voi enää paljon odottaa. Mitäs vanha ilosta, kuha on lämmin.

ellauri285.html on line 68: Every living creature has an anus: Ants, horses, eagles . . . And us. While most creatures’ anuses do their jobs with little fuss, not so with human beings. The design of our anus is Providence’s little joke to keep us humble.

ellauri285.html on line 70: Consider, for example, the horse. We live across from a horse breeding establishment so I’ve had ample opportunity to observe these estimable animals in action. While they shit copiously they never get any on their hair (when was the last time you saw a horse’s behind fouled by its own waste?). The reason for this lies in the design of the horse anus. It is an extensible device that, when a BM is about to pass, protrudes a few critical inches, allowing the manure to drop straight to the ground without mussing a single hair. To further forfend fouling, there is no hair in the immediate vicinity of the horse’s anus, nor on the extensible process itself. What a remarkable design.

ellauri285.html on line 72: Not so with us. Our small orifice is buried deep in a meaty cleft, the margins of which have to be spread to their limit if there is to be any chance the thicket of long, nasty hair in the cleft will not be fouled by the passing of stool — a vain exercise in 99 cases out of 100. Moreover, while the horse can defaecate while standing, just let a human being try that! No we must squat. But not only squat, we must go through all sorts of contortions to minimize the amount of feces that will cling to the surrounding parts — which, as we all know, is another futile exercise.

ellauri285.html on line 82: A very strange criterion for assessing wretchedness. I can understand considering humans the most wretched of creatures because they have foreknowledge of death, but may I assume you were joking with that last sentence?

ellauri285.html on line 84: A bear and a rabbit were next to each other taking a shit. Since they aren’t natural enemies there was no conflict. The bear says to the rabbit, “Say, do you have trouble with shit sticking to your fur?” The rabbit said, “No, not really.” So the bear wiped his ass with the rabbit.

ellauri285.html on line 88: ihmisten pyllynreikä on pahassa paikassa koska seisomme 2 jalalla. Isot pakaralihaxet ovat välttämättömät.

ellauri285.html on line 94: Mies näki kun tyttöystävän koira nuoli genitaalejaan. Voisinpä tehdä samoin hän huokasi. Voithan yrittää, ehkä se päästää sinut jaolle, ehdotti tyttöystävä.

ellauri285.html on line 100: Airi: Romaanihenkilön kuolema on ajatusten, merkitysten ja viittausten sienirihmasto, jota on mahdoton yksiselitteisesti kuvata. Postmodernisti kirja julistautuu antiromaaniksi ja pyrkii rikkomaan kaikkia perinteisiä tarinankerronnan lainalaisuuksia. Rikkomuksista pienin on alkusanojen sijoittaminen viimeiseksi luvuksi. Aristoteles kieriköön haudassaan. Aristoteleella alkusanat olivat aina alussa.

ellauri285.html on line 104: Yhtenä kirjan sisäkkäisenä antikertomuksena ”Makkonen”, romaanihenkilö, ottaa haltuunsa ”kirjailijan” muistiinpanot ja luonnokset ja toimittaa ne kokonaisuudeksi omin välihuomioin. Kirjailijan muistiinpanot ovat kuin aforismeja tai runoja. Niistä voi poimia lähtökohdan myös Romaanihenkilön kuolemalle:

ellauri285.html on line 114: Nyt toisella lukukerralla löysin Romaanihenkilön kuolemasta sekä rasismia että sovinismia reippaassa määrin ja paikoin se sai minut kiemurtelemaan vaivautuneesti.  Kaiken kaikkiaan teoksessa haisee setämies. Kalapuikkoviiksimies. Se tyyppi, jonka mielestä miesten tulee olla miehiä, naisten tulee olla naisia, ja muutenkin kaikkien tulee tietää paikkansa.

ellauri285.html on line 118:   Pekka Toveri on pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö. Hän tuli sunnuntain eduskuntavaaleissa valituksi kokoomuksen listalta. Hän on Suomen eräs aivan suurimpia perseitä. Hän haluaa Suomen ryhtyvän räyhävaltioxi ja yksipuolisesti purkavan Ahvenanmaan demilitarisaation. Pekan mielestä Putinille on enää 1 toivo jäljellä, Ukrainan sodan ikuistaminen. Pekka Toverin voisi ikuistaa muuraamalla sen Kremlin muuriin elävänä Otto Ville Kuusisen takapuolelle.

ellauri285.html on line 125:   El Alin koneessa ei tarvinnut kuulla humalaisten örinöitä eikä naisten odotuksenkiimaisia naurunhiihahduksia vaan reippaasti laulettuja virsiä. Oli johtajina pappeja ja seurakuntasisaria, ja omaa ryhmäänsä vetämässä entinen nyrkkeilijä Purtsi Purhonen.

ellauri285.html on line 129: Niinkuin paha vaatii uhrinsa vaatii hyväkin. Tietysti. Hyvällä ja pahalla ei ole muuta eroa kuin mistä tiimistä on kysymys. Mitään kaikkien tiimiä ei ole, sillä suunnalla vaanii vain personismi. 

ellauri285.html on line 135:     Hullua miten ihan sama mistä aiheesta TIEDE lehden artikkelit ovat, ne alkaa samalla  Ukraina-uskontunnustuxella. Vittuako teor. filosofian professorilta edes haetaan neuvoa moraalikysymyxissä. Sitä vartenhan on Timo Airaxisen viran haltija, joka näkyy olevan joku Antti Kuappinen. Kyllä on suomalaisen filosofian maine mennyt manalle. Maria Lasonen on obsessiivinen kiipijä ja Kuappinen ilmeisesti talousliberaali sekin.

ellauri285.html on line 137:     Maria pushaa ilmeisesti perspectivismiä, erästä idealismin fleivöriä. Se on oikea alternatiivisten totuuxien filosofia, Protagoraan homomensuura. Perspektivismin varhaiset muodot on tunnistettu Protagorasin (sic), Michel de Montaignen ja Gottfried Leibnizin filosofioissa. José Ortega y Gasset  ja Karl Jaspers käsittelivät perspektivismiä erikseen 1900-luvulla.

ellauri285.html on line 143:     The Michigan Relics (also known as the Scotford Frauds or Soper Frauds) are a series of alleged ancient artifacts that were "discovered" during the late nineteenth and early twentieth century. They were presented by some to be evidence that people of an ancient Near Eastern culture had lived in North America and the U.S. state of Michigan, which, is known as pre-Columbian contact. Many scholars have determined that the artifacts are archaeological forgeries. The Michigan Relics are considered to be one of the most elaborate and extensive pseudoarchaeological hoaxes ever perpetrated in American history.

ellauri285.html on line 145: The objects included coins, pipes, boxes, figurines and cuneiform tablets that depicted various biblical scenes, including Moses handing out the tablets of the Ten Commandments. On November 14, 1907, the Detroit News reported that Soper and Scotford were selling copper crowns they had supposedly found on heads of prehistoric kings, and copies of Noah's diary. 

ellauri285.html on line 147: Though it is often mistaken to imply that no way of seeing the world can be taken as definitively true, perspectivism can instead be interpreted as holding certain interpretations (such as that of perspectivism itself) to be definitively true :D .

ellauri285.html on line 149:     In 1891, Professor Albert Emerson came out to the sites to get a better look at the "artifacts" that he called "bad enough in the photograph... an examination proved them to be humbugs of the first water."

ellauri285.html on line 151: Kelsey and Jastrow deemed the Michigan Relics frauds containing a "horrible mixture" of jumbled ancient scripts. Mary Robson, who lived in a room next door to Scotford's sons Percy and Charles, stated that the boys manufactured more "relics" all the time.

ellauri285.html on line 152: While most scholars and academics have determined that Scotford was the craftsman and Soper was the salesman, and the men joined forces for personal financial gain, neither man ever confessed and remained active in the business until their respective deaths in the 1920s.

ellauri285.html on line 161: Syyllisellä ihailulla seurataan, kuinka tämä taitojen mestari, joka on merkittävä hahmo omassa kirjassaan, houkuttelee juutalaiset marionettinsa ansoihin, jotka hän on heille laskenut. "Aja luontoa haarukalla", Horace sanoo, "mutta hän palaa jatkuvasti." 

ellauri285.html on line 169: Hän, älykäs tarkkailija, on ehkä ymmärtänyt, että juutalaisten vuosisatoja vanha perinne sisäistää antisemitististen pakanoiden vihat ja fantasiat ja sitten heijastaa niitä muihin juutalaisiin ei yksinkertaisesti lakannut, kun juutalaiset palasivat diasporasta Siioniin. Nicholas Donin ja Johannes Pfefferkorn ja Ludwig Börne ja Karl Marx ja Karl Kraus ja Walter Lippmann ja Bruno Kreisky, kaikki ahdistuneita juutalaisia, jotka olivat innokkaita perustelemaan antisemiittien omituisimmat syytökset juutalaisia vastaan. Viides kolonna!

ellauri285.html on line 171: Ainakin yksi israelilainen näyttää yrittäneen ehdottaa tätä Shiplerille, mutta turhaan. Kirjailija David Shahar kertoi hänelle, että juutalaiset tekevät kaiken PLO:n propagandan sen hyväksi, koska PLO:n ihmiset eivät ole tarpeeksi älykkäitä tekemään sitä itselleen. Mutta Shipler piti huomautusta toisena esimerkkinä juutalaisesta rasismista.

ellauri285.html on line 178:   Vihaa nostatti Linkolan ajatukset,  Ihailua se että Linkola näytti olevan tosissaan: "elää niin kuin opettaa". Ja kateutta a) tavaton julkisuus b) tuo ihailu c) se että Linkola näytti saavan elää niitä nostalgisia kuvia joiden takia kerrostalokansa luki Päätaloa.

ellauri285.html on line 182:  Toisin Patulla: Mihinkään et saa koskea, mitään muuttaa. Vie roskapussi ulos, kanna kauppakassi, leiki lasten kanssa; miespiika... Montako meitä on maalta lähtenyttä, jotka ovat tallettaneet vanhat työkalut, että jos sittenkin sattuis kriisi joka vapauttaisi meidät näistä saavutetuista eduista?"

ellauri285.html on line 189:     Linkola on valinnut leipäpuun sitä, missä hänen monilahjakkuudessaan on aukko. Hän on huono käsistään. Jos pitäisi lyödä naula seinään, hiki nousee selkään. Ei se oo kalastaja, mie katoin jotta sillä ei oo kalastajan käet, sanoi vanha ammattilainen, ja Linkola joutuukin korvaamaan ahkeruudella mitä näppäryydestä puuttuu.

ellauri285.html on line 191: Linkolan vieras saa tulla töihin mukaan, ellei halua hölmöttää pirtissä yksinään. Tehdään kerran naapurin metsässä harvennushakkuuta, paperipuuta, kaarisahalla. Linkola onnistuu kaatamaan joka toisen puun konkeloksi. Niitä kiskotaan köydellä alas ja kirotaan. Ohjakset ovat lyhyet, eivät yllä kuorman taakse. Linkola kävelee sen vieressä ja yrittää joka kerta tunkeutua niin ahtaasta puiden raosta ettei mahdu itse mukaan vaan joutuu päästämään ohjat irti. Hevonen hätääntyy ja tempaisee. Kuorma, jonka sivupuiden Linkola kuvittelee kestävän alapään naulojen varassa, hajoaa. Voi ristuksen perkele tätä elämää! kaikuu metsässä Linkolan vilpittömän hämmästynyt karjaisu.

ellauri285.html on line 202: Kävikö Linkolalle niin juutalainen juttu, että biologinen kasvupaine särki biologin haaveen kuin munankuoren?

ellauri285.html on line 203: Linkola: "On harvoja suurempia suruja kuin havainto, että omat lapset alkavat halveksia kaikkia isän ja äidin arvostuksia, taitoja ja kokemuksia." No oli syytäkin.

ellauri285.html on line 204: Patulla oli järeämpi suru vielä kun vaimo ja lapset häpesivät sitä. Tai halvexivat. Eivät ihailleet.

ellauri285.html on line 209: Sofi Karppi ja Saku Nurmi sanovat aina "okei" kun ne eivät tiedä mitä sanoa eikä ymmärrä. "Aha" ja "Oho", suomen ikiomat "kiitos" ja "anteexi", eivät trendaa enää. "Ai" on vielä nolompi. 

ellauri285.html on line 210: Käytännössä ok:n sijaan meidän pitäisikin oikeasti sanoa "ai sii" – ei kuulosta ihan yhtä hyvältä, vai mitä?

ellauri285.html on line 215: Knut Possen posse käytti ruutia tai taistelukaasua ryssää vastaan jo vanhan vihan alussa 1495. Usan Blackhawk helikopteri on kuin Maserati verrattuna ryssän lentävään kuorma-autoon M17. Ukraina voisi käyttää niitä vaikka 250 jos Usa antaisi.

ellauri285.html on line 217: Onko Lesonen  persepektivisti?  Onko se pirsonisti? Ei se kyllä myönnä, mutta samaa MIT etiikkaa se jauhaa. Miners problem ratkeaa ihan höpsismillä, paras utiliteetin odotusarvo tulee kun ei häslää midiä. Onpas teoreettista filosofiaa.

ellauri285.html on line 220: According to Parfit (1988), the subjectively right act is one that maximizes expected goodness.

ellauri285.html on line 222: Why are norms like Choose the best! and Believe p just in case p is true! inadequate? Note at the outset that the problem does not essentially assume a consequentialist way of thinking. Se australian jutku, personisti Peter Seeger oli tollanen konsekventialisti. Samaa porukkaa on jenkkibiljardöörit joka puhuu efektiivisestä altruismista. Kaikki massi mulle niin siitä riittää teillekin jotain roippeita. 

ellauri285.html on line 224: Still, there will be cases in which "we" want to positively evaluate, even praise, beliefs that fail to constitute knowledge. Puhu vaan izestäsi paska. Tää on taas tätä jenkkiläistä uskosotapropagandaa johon sikäläinen usko, toivo ja luottokelpoisuus perustuvat. Jiihaad! Camoon Silver!

ellauri285.html on line 226: I have also argued (Lasonen-Aarnio 2010, 2021) that there is such a thing as “unreasonable knowledge”: there are also cases in which a subject is negatively evaluable, even to be blamed for believing a proposition p, even if she knows p. Jos voittaa zägällä ei voi saada kiitosta, väittää Mirja. Paskanmarjat, voittaja saa kiitoxet vaikka olisikin tehnyt virheitä (Stalin), häviäjä saa turpiin ettei kotiin löydä (Hitler). 

ellauri285.html on line 228: I cannot get into these issues here, but there is mounting empirical evidence of complex unconscious mental phenomena guiding complex social behaviour and goal pursuit (for a good overview, see Hassin, et al 2004). Matelijan aivot rulettaa! Jasun transitiivisuusaxiooma failaa, Mirjam huomauttaa, mutta ei se mitään, failaa se muutenkin. 

ellauri285.html on line 229: Pään läpinäkyvyys on idealistin haavetta.

ellauri285.html on line 235:  Internalism is the thesis that no fact about the world can provide reasons for action independently of desires and beliefs. Externalism is the thesis that reasons can be objective features of the world.

ellauri285.html on line 236: In contemporary moral philosophy, motivational internalism (or moral internalism) is the view that moral convictions (which are not necessarily beliefs, but feelings of moral approval or disapproval) are intrinsically motivating. Niitä on ihan pakko totella tai on sekopää, tai vaikka olisikin.

ellauri285.html on line 238: The motivational externalist (or moral externalist) claims that there is no necessary internal connection between moral convictions and moral motives. Olen selkeästi externalisti. Motiivit tulee matelijanaivoista, muu on seliseliä. Internalismi on aivan pelleä. Eikä Suzy voinut tietää että pallo oli punainen, jos kerta se ei ollut. Tieto on tosi uskomus. Perusteista kiistelee vain idealistit. Ei vittu pörriäisten pesä tiedä tietävänsä ylipäänsä, ja mixi pitäisikään. Nää jenkkisälät on täyttä solipsismiä.

ellauri285.html on line 242: internalistien mielestä "our" intuitions are  that the subject is justified in their beliefs in spite of being systematically deceived. Eli se on vaan tyhmä muttei tuhma. Some take the new evil demon problem as a reason for rejecting externalist views of justification. Höpsistä. Kyllä tyyppi voi olla korvausvelvollimen vaikka pelkkää tyhmyyttään. Ei se muita kiinnosta mixi se on tunaroinut, ne haluu korvauxen. Hemmetti mitä vanhaa paskaa nää uudet jenkit jauhavat. Tällästä cat's cradle tyyppistä askarointia, käteenvetoa villalangat sormissa. "Entäpä jos..."

ellauri285.html on line 244: Edes koko plärän luettua ei tiedä mitä toi best feasible disposition oikein on. Enmä nää tässä mitään uutta klassilliseen utiliteettiteoriaan verraten. Näyttää vähän siltä että Mirja puhuu syytettyjen luonnetodistuxista niinkuin britti barristerisarjoissa, mikä on tietysti sikäli perusteltua että dumari miettii myös sitä mitä vaaraa tästä häiskästä on jos se päästetään vapaalle jalalle. Tyyppi joka tukkii zägällä oikeen käytävän saa potkut koska sen strategia ei ollut minimax, se on vaarallinen riskinottaja. Se tappaa enemmän mainareita kuin pelastaa pitkässä juoxussa. But in the epistemic domain as in others, foolishness is sometimes rewarded, say by a chair in theoretical philosophy in a peripheral university. Pity there are no mountains in that peripheral country. 

ellauri285.html on line 253: Attribuutioilla tarkoitetaan päätelmiä, jotka on tehty kausaalisista suhteista tai jonkun tai jonkin ominaisuuksista. Kun henkilö käyttää sisäisiä attribuutteja, he päättelevät, että henkilö käyttäytyy tietyllä tavalla tai että tapahtuma tapahtuu enemmänkin henkilön luonteeseen liittyvien tekijöiden kuin hänen tilanteensa kontekstin vuoksi. Sisäinen attribuutio määritellään toimenpiteeksi, jossa syytetään tietyntyyppisiä tekijöitä tai kriteerejä, joita yksilö voi hallita tietyn tapahtuman syystä. Tehdessään sisäistä attribuutiota ihmiset yrittävät selittää tilanteen tai tapahtuman syyn henkilökohtaisilla tekijöillä, usein yleistetyssä mielessä. Eli taas tota oikeistolaista syyllistämistä, seppoilua hienommalla nimellä. Laahus laahustaa vetelänä perässä kun yrittäjät porhaltavat edellä, koska niillä on niin huonot dispositiot. Tai geenit, tai ne on vaan yxinkertaisesti laiskoja. Oma vika pikku sika, se on pontena tässä virressä. 

ellauri285.html on line 265:     Kuappinen avaa paperinsa huonosti väittämällä että Anna Kareninan todellinen sankari on Konstantin Levin. Mitä vittua? No koska "Levin is a respected, wealthy and hardworking landowner, and a proud father married to a beautiful and insightful woman who loves him deeply." Kun muut ovat yhdentekeviä, näyttää olevan oman etumme mukaista elää ize enemmän tai vähemmän merkityksellistä elämää.

ellauri285.html on line 267:   Aloitan tämän luvun lyhyellä katsauksella  elämän merkityksellisyyden tai merkityksen käsitteeseen osassa 2. Luvuissa 3–5 käsitellään kolmea johtavaa kertomustyyppiä siitä, mikä tekee elämästä Merkityksellisen: yliluonnollisuus, subjektivistinen naturismi ja objektivistinen naturismi. Osoittautuu, että että tärkeimmät jakokysymykset koskevat arvon roolia ja luonnetta. Yliluonnolliset ja objektivistiset naturistit uskovat, että sitoutuminen objektiiviseen arvoon on välttämätöntä merkitykselle elämässä, kun taas subjektivistit kieltävät tämän. Yliluonnolliset uskovat aika karkeasti, että Jumalan olemassaolo on tarpeen oikeanlaisen objektiivisen arvon ja oikeanlaisen suhteen kannalta, kun taas Objektivistiset naturistit kiistävät nämä väitteet. Objektivististen luonnontutkijoiden keskuudessa keskeiset keskustelut koskevat subjektiivisen sitoutumisen luonnetta johkin objektiiviseen arvoon (esim raha) sekä erityisesti millainen objektiivinen arvo tarvitaan merkityksellisyyteen.

ellauri285.html on line 273: Aloitetaan arvostuksesta. Erittäin merkittävät merkitysparadigmat, kuten Hannah Arendt tai Marie Curie tai Mary Robinson (n.h.¹) ovat ihailun, arvostuksen ja jäljitelmän sekä inspiraation ja kohotuksen lähteet. Jos olemme onnekkaita, meillä on samanlaisia kokemuksia elämän mielekkyyden kokemisesta. Ne näyttävät sisältävän sekoituksen toisiinsa liittyviä ensimmäisen persoonan asenteita: eräänlaista ylpistelyä siitä, mitä olemme tehneet (kutsu sitä omahyväisyydexi, erottaaksesi sen esimerkiksi ylpeydestä omasta maasta, johon syntyminen on vain zägää, lottovoitto), tyytyväisyys ja jopa innostus siitä, mitä teemme, luottavainen toivo vaurastumisesta tulevaisuudessa. Olettaen, että on oikein, että elämän mielekkyyden löytäminen on 1-4 tällaista asennetta, on uskottavaa, että elämä on mielekäs jos  tällaiset asenteet ovat oikeutettuja. Muussa tapauxessa elämäsi on absurdia ja se on mennyt totaalisesti päin persettä, ainakin jos sinulla pyyhkii mies. 

ellauri285.html on line 281: Jos jumalan suunnitelma kusee, oman roolin tekeminen siinä on lopulta turhaa. Anna Kareninassa, Levinin kriisi alkaa, kun hän tajuaa, että "jokaiselle ihmiselle ja itselleen ei ollut mitään muuta edessä kuin kärsimys, kuolema ja iankaikkinen unohdus". (Eli palataan samaan pisteeseen mistä perseestä tullessa lähdettiin. Ei se silloin haitannnut.) Kaikki jäljet siitä, mitä teemme muille tai itsellemme katoavat lopulta – kosmisesta perspektiivistä katsottuna ne ovat pelkkää kohinaa jumalan WC:n pannussa, Ja ainakin siinä mielessä täysin turhaa. Tässä jumalallisen tarkoituksen voitaisiin ajatella olevan välttämätön. Voidaan ajatella, että Jumala on antanut tarkoituksen koko maailmankaikkeudelle luodessaan sen, vaikkei meille kerro minkä.

ellauri285.html on line 283:   Yksi vankka vastaväite Jumalan työn tekemisen riittävyydelle on se, että ei mikä tahansa Jumalallinen tarkoitus kelpaisi – niiden sankaruus, jotka uhrasivat itsensä ihmiskunnan puolesta olisi vain koomista, jos Jumalan suunnitelma olisi kasvattaa meidät "tarjoamaan ruokaa muille luoduille, jotka rakastavat ihmislihaa" (Nagel 1971, 721). Joku toinenkin on nälkäinen. Teistinen vastaus on, että kaikkihyvänsuopa luoja ei olisi niin surkeaa suunnitelmaa meille varannut. Jumala haluaa luoduilleen (siis meille) parasta, joten meidän tehtäväxemme on tehdä moraalisesti oikea asia, eli syödä muita eikä kääntäen. Kuten Tolstoin Levin asian ilmaisee: "Jokaisen kirkon uskonkäsityksen sijasta voisi uskoa palvelevansa hyvää omien tarpeiden sijasta" (Tolstoi 1877/2001, 537).

ellauri285.html on line 285:   Teistit, kuten John Cottingham (2003), väittävät, että Jumala on välttämätön ylläpitämään objektiivista moraalia ja objektiivista arvoa yleensä. Tässä kohtaa jumala on tappiollisessa tiimissä, sillä  hyvin harvat nykyajan metaetiikan asiantuntijat uskovat, että objektiivinen moraali (tai arvo yleensä) riippuu Jumalasta. Platonin Euthyfronista lähtien on tämmöstä keppi-porkkana etiikkaa pidetty primitiivisenä. (No, jumala voi jälkeenpäin kyllä antaa niille keppiä, Euthyfron tai ei.)

ellauri285.html on line 287: Jumalallisen tarkoituksen teorian keskeinen argumentti liittyi arvoyhteyteen, teesiin, jonka mukaan Objektiivinen arvo on välttämätön elämän merkitykselle. Tätä oletusta ei hyväksytä yleisesti. Subjektivistit katsovat, että objektiivinen arvo ei ole välttämätön tai edes riittävä merkitys. Sen sijaan elämämme on merkityksellistä, kun ize pistämme siihen merkityksee, mitä se sitten onkin. Kuten Harry Nakki sattuvasti sanoo "Omistautuminen sille, mitä rakastaa, riittää tekemään elämästä merkityksellisen riippumatta rakastettujen esineiden vaihto- tai käyttöarvosta." Elämä on merkityxetöntä vain kun se on tyyyllllsää, kun emme tee mitä haluamme tehdä, emmekä halua tehdä mitä teemme. 

ellauri285.html on line 289:   Monet hommat jotka joistakuista voivat olla hauskoja voivat tuntua meistä aika merkityxettömiltä, kuten esim. saman kiven rullaaminen mäen päälle uudestaan ja uudestaan tai saman käymälän siivoaminen päivittäin. Ne joille sellainen riittää elämän sisällöxi ovat "meistä" säälittäviä. Niistä ei kannata kenenkään ylpeillä. Ei hemmetti, ei me tähän lähdetä, täähän on ihan subjektivismia. Joku roti pitää olla, muttei jumala!

ellauri285.html on line 291:   Meille objektiivisille naturisteille, karkeasti, elämä on merkizevää jos harrastamme objektiivisia arvoja: totta, hyvää ja kaunista. 7 hyvää ja 8 kaunista, tarkemmin sanoen. Ei vaan 4, nimittäin Merkityxen konsekventialismi, ristiriitainen näkemys, teleologinen näkemys, ja fundamentalismi.

ellauri285.html on line 295:   Niin sanottujen ristiriitaisten näkemysten mukaan merkityksellisyys vaatii ei vain että edistää jonkin objektiivisen arvon toteutumista, vaan myös täytyy olla kivaa. Tunnetuinta tällaista näkemystä puolustaa Susan Susi (1997, 2010), joka sanoo, että merkitys syntyy "aktiivisesta osallistumisesta objektiivisesti arvokkaisiin hankkeisiin" missä "subjektiivinen vetovoima kohtaa objektiivisen houkuttelevuuden". Olet vaikka julkkis joka saa paljon läpyjä tehdessään näkyvästi charityä.

ellauri285.html on line 299:   Objektiivisella puolella Susi korostaa useiden arvokkaiden projektien moninaisuutta, jotka menevät moraalin lisäksi suhteiden ylläpitämiseen, taiteeseen, luonnonsuojeluun, sarjayrittämiseen ja huippuosaamiseen, vain muutamia asioita mainitakseni. Yhteistä heille on vain se, että niillä on tarpeeksi rahallista arvoa sen lisäksi, että se on miellyttävä tai mielenkiintoinen tai tyydyttävä agentille itselleen ansaitakseen vakavan ajan ja vaivan investoinnin (2010, 37–38). Hän huomauttaa myös, että  ei riitä yrittää tehdä jotain objektiivisesti arvokasta, pitää todella onnistua siinä. Vizi tää on jo tosi länkkärimäistä meisinkiä.

ellauri285.html on line 301:   Mutta tämäkään ei kelpaa Kuappiselle. Teleologin mielestä on pääasia että kaverin elämä näyttää muista merkityxelliseltä vaikka se sille izelleen olis kuinka ikävää. Ehkä Mahatmakin mieluummin virui alastonna nubiilien neitosten viekossa, ja oli täysin kylästynyt ahimsaan, silti vittu, sen elämä oli merkizevää, sanoi se ize mitä tahansa. Sitävastoin kotirouvan tai sotamiehen elämä on merkityxetöntä, ei koska niillä oli tylsää, vaan koska ne eivät yrittäneet riittävästi, "rather their half-hearted and lackluster pursuit of valuable goals." 

ellauri285.html on line 311: Viime aikoina suosittu näkemys onnellisuudesta on eze on differentiaali, se ei pysy ilman kasvua. Tässä on paljon järkeä. Onnellisuus ei ole vain iloisuutta ja asioista nauttimista, mutta myös, mikä tärkeintä (vaikkakin vähemmän läpinäkyvästi), tuloxen tahkoamista virittyneenä ympäristöönsä ja sen seurauksena rauhallisuuden, rajoituksettomuuden tunnetta ja itsevarmuutta ja sitoutumista siihen, mitä tekee. Joten ehkä elämän merkitys on paras ajatella tärkeänä osana onnellisuuden differentiaalia, emotionaalisena kasvukäyränä sen sijaan kuin jonakin hikisenä maalina, joka voi olla ristiriidassa onnellisuuden kanssa (koko argumentti tulossa, katso Kauppisen perästä). 

ellauri285.html on line 322:   Oliko tässä mitään järkeä? Vastaus on ei, rimpati rimpati REI. Ei siitä tullut hullua hurskaammaxi. germ. hurskaz 'nopea, viekas, tuhlaavainen.' Kr. ὅσιος < ὅσος 'miten paljon', kohtuullinen osuus LSJ. Kaikki tämmöset hurskaat sanat ja muut oikeutta tarkoittavat ilmauxet ajaa takaa kullekin kuuluvaa osaa tiimin saaliista, joka on tietysti isompi niille joilla on luja oikea suora ja tiilsikivi hanskassa. Ne voittaa vasurin kiperänkin koukun toinen käsi selän takana. Muilla elukoillakin isot syövät ensixi, heikot odottelee jämiä.

ellauri285.html on line 325: Vaikutusvaltainen Platonin kääntäjä Friedrich Schleiermacher ei arvostanut tätä vuoropuhelua. Hän piti sitä "erittäin huonona teoksena Lachesin ja Charmidesin verrattuna".  Olof Gigon arvioi sitä myös huonosti 1900-luvulla. Hän koki, että dialogi nojautui liian voimakkaasti sanapeleihin ja semantiikkaan.

ellauri285.html on line 336: Se tarkoittaa myös, että jokin ei voi olla hurskasta, jos se on tarkoitettu vain palvelemaan jumalia ilman, että se todellisuudessa täytä mitään hyödyllistä tarkoitusta. Gottfried Leibniz kysyi, onko hyvä ja oikeudenmukainen "hyvää ja vain siksi, että Jumala tahtoo, vai haluaako Jumala sen, koska se on hyvää ja oikeudenmukaista". 

ellauri285.html on line 347: Mary Robinson (née Darby; 27 November 1757 – 26 December 1800) was an English actress, poet, dramatist, novelist, and celebrity figure. She lived in England, in the cities of Bristol and London; she also lived in France and Germany for a time. She enjoyed poetry from the age of seven and started working, first as a teacher and then as actress, from the age of fourteen. She wrote many plays, poems and novels. She was a celebrity, gossiped about in newspapers, famous for her acting and writing. During her lifetime she was known as "the English Sappho". She earned her nickname "Perdita" for her role as Perdita (heroine of Shakespeare's The Winter's Tale) in 1779. She was the first public mistress of King George IV while he was still Prince of Wales.

ellauri285.html on line 349: Mary Robinson (s. 21. toukokuuta 1944) on irlantilainen poliitikko ja Irlannin ensimmäinen naispresidentti, joka hallitsi maata 1990–1997. Hän oli myös ensimmäinen Irlannin presidentti, jota ei valittu keskustaoikeistolaisen valtapuolueen Fianna Fáilin riveistä. 

ellauri285.html on line 355: A head like half-pint bason ;		Pää pieni kuin olutlasonen,

ellauri285.html on line 356: Where golden cords, and bands entwine,	Siinä kultanauha somainen

ellauri285.html on line 359: A pair of shoulders strong and wide,	Vankat leveät on hartiat,

ellauri285.html on line 365: Long tippets made of bear-skin,		Päärmättyinä karhunnahalla,

ellauri285.html on line 366: Muffs that a RUSSIAN might applaud,	Muhvit kelpaisivat RYSSILLE,

ellauri285.html on line 367: And rouge to spoil a fair skin.		Punaa että näyttää pahalle.

ellauri285.html on line 369: Long petticoats to hide the feet,	Pitkät alushameet peittää sääriä

ellauri285.html on line 374: A bush of hair, the brow to shade,	Tukkapehko, kulmat tuuheat

ellauri285.html on line 376: A necklace that might be display'd	Kaulanauhat sevverran upeat,

ellauri285.html on line 379: A bowl of straw to deck the head,	Päässä hattuna on linnunpesä

ellauri285.html on line 382: With motly ribands streaming.		Vielä pitkät nauhat saatana.

ellauri285.html on line 385: Like wood-wild savage SATYR ;		Kuin SATYYRILLA pahalla

ellauri285.html on line 387: To shame the blush of nature.		Täyteen tungettuna vahalla.

ellauri285.html on line 389: Red elbows, gauzy gloves, that add	Punakat kyynärpäät lisuke,

ellauri285.html on line 390: An icy cov´ring merely ;		Pizihanskat kuorrutuxena,

ellauri285.html on line 391: A wadded coat, the shape to pad,	Topattu takki, josta tisuke

ellauri285.html on line 397: And leave your charms to NATURE.	Jätä viekotuxet LUONNOLLE.

ellauri285.html on line 399: “A woman of undoubted Genius,” according to Samuel Taylor Coleridge, Mary Robinson was an English actress, author, celebrity, and ardent supporter of the rights of women who gained considerable fame during her lifetime. Known by the nickname “Perdita,” after her role in Shakespeare’s The Winter’s Tale, peddled to The Prince of Wales her tail.

ellauri285.html on line 404:   Vaan nytpä työntää Patti esiin varsinaisen ajatuspökäleen: Pentti Linkola, Jouko Turkka ja Matti Nykäs-vainajat ovat merkittäviä juippeja koska ne Konrad Lorenzin, tuon vanhan nazin opeilla yrittivät kukin oikein hampaat irvessä jotain fyysisesti epämukavaa. Se motivoi heitä elämää suurempiin suorituxiin.  Elämä on. Carl-Erikillä oli sama näkemys,  oikein epämiellyttävä ponnistus teki elämästä ihanaa kun se vihdoin loppuu. Selvää sadomasokismia. Isi irvistelee hampaita wc-pytyllä muna kädessä kun kusi ei tahdo tulla Miirun uteliaan silmän alla. Siitäkin taisin jotain oppia.

ellauri285.html on line 406:       Konrad Zacharias Lorenz (* 7. November 1903 in Wien; † 27. Februar 1989 ebenda) war ein österreichischer Zoologe, Medizin-Nobelpreisträger und einer der Hauptvertreter der klassischen vergleichenden Verhaltensforschung (Ethologie). Er selbst nannte dieses Forschungsgebiet bis 1949 „Tierpsychologie“. Lorenz wird im deutschsprachigen Raum als deren Gründervater angesehen. Er war Mitarbeiter des Rassenpolitischen Amtes der NSDAP und Direktor des Max-Planck-Instituts für Verhaltensphysiologie. Er war ein Kindheitsfreund Karl Poppers.  Lorenzin nazimielisyydesytä ja arjalaisuudesta nousseet epäilyxet hälvenivät: dieser habe „aus seiner Zustimmung zum Nationalsozialismus niemals ein Hehl gemacht. Auch seine arische Abstammung ist in Ordnung.“

ellauri285.html on line 408:       „In letzter Zeit hat Herr Dr. Lorenz mir gegenüber wiederholt sein immer größer werdendes Interesse für den Nationalsozialismus an den Tag gelegt und sich zu seiner Idee positiv geäußert. Soweit ich seine biologischen Studien kenne, sind diese in der Richtung der im Deutschen Reich herrschenden Weltauffassung gelegen.“

ellauri285.html on line 410:       Am 28. Juni 1938 beantragte Lorenz die Aufnahme in die NSDAP und wurde rückwirkend zum 1. Mai aufgenommen (Mitgliedsnummer 6.170.554). Kuten Konrad omakätisesti vihannesten tavoin vakutti:

ellauri285.html on line 412: „Ich war als Deutschdenkender und Naturwissenschaftler selbstverständlich immer Nationalsozialist und aus weltanschaulichen Gründen erbitterter Feind des schwarzen Regimes (nie gespendet oder geflaggt) und hatte wegen dieser auch aus meinen Arbeiten hervorgehenden Einstellung Schwierigkeiten mit der Erlangung der Dozentur. Ich habe unter Wissenschaftlern und vor allem Studenten eine wirklich erfolgreiche Werbetätigkeit entfaltet, schon lange vor dem Umbruch war es mir gelungen, sozialistischen Studenten die biologische Unmöglichkeit des Marxismus zu beweisen und sie zum Nationalsozialismus zu bekehren. Auf meinen vielen Kongreß- und Vortragsreisen habe ich immer und überall mit aller Macht getrachtet, den Lügen der jüdisch-internationalen Presse über die angebliche Beliebtheit Schuschniggs und über die angebliche Vergewaltigung Österreichs durch den Nationalsozialismus mit zwingenden Beweisen entgegenzutreten. Dasselbe habe ich allen ausländischen Arbeitsgästen auf meiner Forschungsstelle in Altenberg gegenüber getan. Schließlich darf ich wohl sagen, daß meine ganze wissenschaftliche Lebensarbeit, in der stammesgeschichtliche, rassenkundliche und sozialpsychologische Fragen im Vordergrund stehen, im Dienste Nationalsozialistischen Denkens steht!

ellauri285.html on line 421: Uhan alla ryhmä tiivistyy. Veli ei nouse veljeä vastaan vaan rajan takaa löytyy se vastustaja. Ellei muu auta niin tehdään se raja vaikka Ukrainaan. Linkolan toimenpide-ehdotus on 2 akan pito. Maisu Niemi ehdottaa seuraavaa:

ellauri285.html on line 423: Millas klass, 5:orna i Västbergaskolan, ordnar valborgsfirande i Telefonplan/Hökmossen. Varmt välkomna! Det finns brasa, fiskdamm, fika, korv, hamburgare, popcorn, sockervadd, chokladhjul och lotteri på plats! Och som pricken på I:et kommer barnen att sjunga för oss. Hoppas att vi ses där! 🥳🔥

ellauri285.html on line 427:       Eloonjääneiden syyllisyys on musta täysin käsittämätön tunnetila. Että muka vika on siinä että sittenhän elämät ovat turhia. Tää on taas sitä rovasti Hautamäkeä. Turhia mihin tarkoitukseen? Ei elämällä ole muuta tarkoitusta kuin se ize.  "Linkoloiden elämä oli merkittävintä Suomessa." Taas näitä merkityspellejä. Samanlaisia kuin Antti Kuappinen. Kateen Patin oma Kainin savu haihtui kuin pieru Saharaan.

ellauri285.html on line 432: Jaan Kaplinski väitti että talitintti ikkunalla ennustaa kuolemaa. Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa! Patulla oli ennen aivohalvausta koko oikea kylki kipeä ja niska jumissa.

ellauri285.html on line 437:   Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen. 

ellauri285.html on line 439: Ernon Finlandia-voittajan toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle hyvin erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden, muttei sentään julkisuuden hinnalla. Ja silti, rakkaat lukijat, voin kuvitella Paasilinnan ajatelleen, olkaa varovaisia, sillä “on paljon helpompaa kirjoittaa hyvin kuin oikein“. Epäilkää, kyseenalaistakaa! Pankaa sormenne joka erälle ja kysykää: miksi - tämä - on - näin? Näistä Leino ja Linkola on oikislaisia, Haanpää vielä Noitaympyrässä vasuri vaikka kelkka taisi kääntyä Kiinan matkalla, ja Shukshin kodikkaita tuhnuja Suomi-filmityyppisiä leffoja ohjannut neuvostolainen elokuvaohjaaja. Entä Ernu ize? Joku mustanvihreä. Naipaul oli, vaikka 2. polven mamu, tunnettu kolonialismin puolustaja ja rasisti. Tyypillinen rasisti on ikääntynyt maalaisäijä tai vähän koulutettu nuori juippi. Patti lähti liikenteeseen juippina ja päätyi maailaisäijäxi. Franz Fanon, josta on paasattu mm. albumissa 96 joutui neekerinä Patin hampaisiin. Fanonin mielestä neekerien vihailu ja ihailu molemmat johtuvat niiden valtavista ruskeista vällykäärmeistä. Mean black snake sneaking in my back door, laulavat ne izekin. Patin mittausten mukaan kuukerin nelli on ihan samanmittainen kuin valkoisen ja tuntuukin naisten mukaan samalta. Mixikä se sitten kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa? 

ellauri285.html on line 443: Erno Paasilinnaa on luonnehdittu suomalaisen kirjallisuuden äänekkääksi toisinajattelijaksi. Paasilinnan kirjat ovat usein yhteiskuntakriittisiä. Monet niistä kuvaavat Lappia ja Petsamoa ja ottavat kantaa luonnon ja syrjäseutujen sekä niiden asukkaiden puolesta. Useimmat kirjoitukset ovat lyhyitä ja niukkasanaisia, mutta samalla niiden sisältö ja sanoma käyvät helposti lukijalle selväksi. Paasilinna haastoi mielellään keskusteluun vaikutusvaltaisia päättäjiä ja joutui myös monesti heidän epäsuosioonsa.

ellauri285.html on line 468:     "Jokaisen menestystä tavoittelevan täytyy kiivetä massojen hartioille ja suomia ruoskalla oikealle ja vasemmalle, että tilaa syntyy."

ellauri285.html on line 470:     "Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan." (SSSK)

ellauri285.html on line 482:     "Kun hallintokoneisto paisuu, se muodostaa yhteiskuntaluokan. Se ei enää palvele kansaa eikä siihen pyrikään. Virkakoneisto elää omaa elämäänsä ja kansan on palveltava sitä."

ellauri285.html on line 486:     "Kun vastuu jaetaan, se haihtuu."

ellauri285.html on line 492:     "Lapissa katastrofit seuraavat toisiaan jättiläismäisin mitoin. Ne ovat niin suuria ettei kukaan niihin usko. Ensin saksalaiset polttivat koko alueen maan tasalle. Mekin jouduttiin Norjaan evakkoon. Sitten voimalaitosyhtiöt valjastivat joet ja tappoivat kalakannan. Sen jälkeen metsät hakattiin maahan ja laskettiin tekojärvet. Nyt turistit valloittavat maan ja keinottelijat kahmivat käsiinsä autiotilat. Mitä muuta sieltä enää saa irti?"

ellauri285.html on line 494:     "Lappi merkitsee Suomelle tänä päivänä samaa kuin Siperia on merkinnyt Venäjän tsaareille. Siellä sai tapahtua mitä tahansa."

ellauri285.html on line 506:     "Politiikka on sanojen hallitsemista."

ellauri285.html on line 508:     "Porvarit samastuvat isänmaahan, sillä he omistavat isänmaan."

ellauri285.html on line 516:     "Sotilaan ihmeellinen ammatti: puolustaa koko ajan rauhaa, joka tähtää sotaan."

ellauri285.html on line 526:     "Tiedon ja vallan haltijat ovat aina olleet lojaaleja toisilleen."

ellauri285.html on line 528:     "Tieto itsessään ei ole hyvää eikä pahaa, mutta tiedon sovellukset voivat osoittautua miksi tahansa."

ellauri285.html on line 542:     "Valehtelijathan juuri tietävät sen, mikä on totuus. Kuinka he muuten osaisivat sen kiertää aivan kuin se olisi reimari - ja aina oikealta puolelta."

ellauri285.html on line 546:     "Vanhat totuudet löytää kun kiertää samaa kehää."

ellauri285.html on line 568:   Muutama talo näytti liputtavan Käpylässä veteraanipäivää. Veteraanipäivää alettiin viettää Suomessa 1986,  jolloin sodan lopuselvittelyistä oli mennyt 40v ja veteraanit kansaneläkeläisiä. 50-luvulla jalattomat sotainvalidit terottivat pihoilla saxia ja veiziä. Samanlainen oikeistohaukkojen juhla se on nyt kuin jenkeissä, jossa 1986 Reagan istui ohjissa samalla kun the Witch huseerasi briteissä. Avaruussukkula Challenger tuhoutui nolosti, kaikki kuolivat. Sorsan 4. kabinetti kaatui ja Holkeri tuli ulos kaapista 1987. Halleyn komeetta ohitti Maan: liian hapokasta.

ellauri285.html on line 570:   Olof Palme murhattiin eikä suinkaan salaa. Demjanjuk tuomittiin sotarikoxista muttei Waldheimia. Jörkka sai Finlandian, varmaan taas Eskin toimesta. Paavo Väyrynen matkusti ensimmäisenä Suomen ulkoministerinä viralliselle vierailulle Israeliin ja tapasi virkaveljensä Jitzhak Shamirin. Shamir vaati Suomea lopettamaan Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n tukemisen. Väyrynen ilmoitti kuitenkin Suomen jatkavan tukeaan PLO:lle.

ellauri285.html on line 577: Josif Stalinin tytär Svetlana Allilujeva muutti Neuvostoliitosta takaisin Yhdysvaltoihin. Hän oli palannut maanpaosta kotimaahansa vain vajaat puolitoista vuotta aiemmin.

ellauri285.html on line 584:  Euroviisut järjestettiin Bergenissä Norjassa. Kilpailun voitti Belgia edustajanaan Sandra Kim kappaleella J´aime la vie. Haha. 

ellauri285.html on line 587: Haagin kansainvälinen tuomioistuin totesi, että Yhdysvaltain tuki Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille oli puuttumista Nicaraguan sisäisiin asioihin ja siten YK:n peruskirjan vastaista. Yhdysvaltain senaatti hyväksyi presidentti Ronald Reaganin ajaman 100 miljoonan dollarin tukipaketin Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille. 

ellauri285.html on line 591:   Mikkelin panttivankidraama. Berliinin muuri täytti 25 vuotta. Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Kohl sanoi juhlapuheessaan, etteivät Länsi-Berliinin asukkaat koskaan mukaudu muuriin ja piikkilankaan. Hän sanoi myös että Gorbazhov on kuin Goebbels. Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker puolestaan totesi muurin rakentamisen palvelleen rauhan asiaa.

ellauri285.html on line 595: Hiihtäjä Juha Mieto sai YK:n mitalin rehdistä käytöksestä urheilussa. Mieto oli mitalin ensimmäinen suomalainen saaja.

ellauri285.html on line 596: Brittiläinen The Times -lehti kertoi sunnuntainumeronsa etusivulla Israelin valmistaneen salaisessa tehtaassa 20 vuoden aikana noin sata ydinpommia. Lehti perusti uutisensa Mordechai Vanunun antamiin tietoihin. Israel kiisti tiedot.

ellauri285.html on line 598:  Israelin turvallisuuspalvelu Mossad sieppasi ydinteknikko Mordechai Vanunun Roomassa ja kuljetti hänet Israeliin.i

ellauri285.html on line 599:  Mordechai Vanunu (hepr. ‏מרדכי ואנונו‎; s. 13. lokakuuta 1954) on israelilainen ydinteknikko ja rauhanaktivisti, joka paljasti Israelin ydinaseohjelman brittilehdistölle vuonna 1986. Israelin tiedustelupalvelu Mossadin agentit kaappasivat hänet Roomasta ja kuljettivat Israeliin, jossa hänet tuomittiin maanpetoksesta vankeuteen. Hän vapautui keväällä 2004 kahdeksantoista vuoden vankeuden jälkeen, mutta hän ei saa poistua Israelista.

ellauri285.html on line 601:   Sotalelujen valmistus, maahantuonti ja myynti Suomessa sovittiin lopetettavaksi vuoden 1987 alusta lukien. Dingo hajosi virallisesti.  7,5 richterin maanjäristys surmasi 1 500 ihmistä San Salvadorissa.

ellauri285.html on line 603: Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov tapasivat Reykjavíkissa. Huippukokous päättyi tuloksettomana.

ellauri285.html on line 608:  Etelä-Korean puolustusministeriö kertoi Pohjois-Korean johtajan Kim Il Sungin tulleen murhatuksi. Seuraavana päivänä Kim Il Sung esiintyi itse Pohjois-Korean televisiossa ja kumosi huhun.

ellauri285.html on line 612: Vuoden parhaaksi suomalaiseksi jazz-levytykseksi valittiin Vesa-Matti Loirin levyttämä kappale Naurava kulkuri.

ellauri285.html on line 615: Sakari Määttänen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan 10. joulukuuta 1988 "Saksat eivät yhdisty huomenna" vain vuosi ennen Itä-Saksan kommunistihallinnon kaatumista, että "DDR on hyvinvointivaltio, ja sellaisena aivan yhtä pysyvä kuin ja tukeva kuin Itävalta", ja että se "tuottaa kohtuullisesti ja riittävästi palveluja ja kulutustavaraa kansalaistensa käyttöön". Määttäsen mukaan Itä-Saksan "muutamat toisinajattelijat" olisivat voineet muuttaa länteen, mutta eivät niin tee, koska "DDR:ssä työttömyys, kilpailu ja sosiaaliset sairaudet eivät ole samaa luokkaa kuin Saksan Liittotasavallassa". Kaiken kaikkiaan kirjoituksessaan hän kritisoi Max Jakobsonia, joka oli arvellut Saksojen yhdistymistä ulkoasianvaliokunnan 70-vuotisjuhlassa. Määttäsen mukaan Jakobsonin ajattelu edusti menneisyyttä eikä pysähtyneisyyttä, eikä "muutoksen merkkejä Saksojen suhteissa ole havaittavissa."

ellauri285.html on line 620: Max on vihainen mutiaisille, Max on vihainen naisille. Maxin izetunto on aivan maassa tai maan alla. Unelma on ällösana, kuulostaakin hötöltä, joltain jälkiruualta. 

ellauri285.html on line 625:   Chaim Weizmann

ellauri285.html on line 627: Weizmannin prosessi joka tuottaa tärkkelyxestä asetonia Clostridium bakteerin avulla ratkaisi brittien asetonipulan savuttoman ruudin eli kordiitin valmistuxessa suuressa sodassa.  Palkkioxi siitä Chaim Weizmann sai Siionin ja siitä tehtiin Israelin ensimmäinen presidentti. 

ellauri285.html on line 629: haim-weizmann.jpg" />

ellauri285.html on line 643:   Laureenska oli hyvin hyvin vihainen Hoblassa kun puoliarmenialainen Lavrov oli vihjannut nimenomaan juutalaisten joukossa olevan pahoja antisemitistejä, ja että huhutaan Hitlerilläkin olleen juutalaisia sukulaisia. Rumaa valetta! Ettäs kehtaakin! Sellaisia nuo armenialaiset ovat, vielä pahempia petkuttajia kuin jutkut. Muistetaan vaikka Radio Jerevania. Nyttemmin Radio Jerevan on viritetty uudelleen antiputinismin kanavalle.

ellauri285.html on line 651: Bernard Levin wrote critically of Schoenman's influence on Russell, saying that Schoenman was partly responsible for Russell's virulent anti-Americanism, in contrast to his earlier pronouncements against communism. Russell said of Schoenman, "You know he is a rather rash young man, and I have to restrain him."

ellauri285.html on line 654: After making these visits, Schoenman argued in a hearing of the tribunal that the U.S. had committed genocide in Vietnam. He argued, "It is not possible to drop four million pounds of bombs every day on a country the size of New York and Pennsylvania without exterminating the civilian population".

ellauri285.html on line 656: During the course of the tribunal, the U.S. government revoked Schoenman's passport because of unauthorized visits to North Vietnam. In November 1967, he was deported back to the U.S. by Bolivian authorities when he traveled there to attend the trial of Régis Debray. As a result, he was prevented from attending the tribunal's proceedings in Copenhagen later that month because Danish authorities refused to allow him to enter without a passport. This led to a sequence in which Schoenman shuttled between several European countries, none of which would admit him, before illegally entering Britain, where he remained for 10 days until being deported in June 1968.

ellauri285.html on line 658: In December 1969, Russell made a public statement in that he had no contact with Schoenman and was unaware of his activities. Russell approved a vote to remove Schoenman from the board of the Bertrand Russell Peace Foundation.

ellauri285.html on line 660:   Since 2002 Schoenman has worked with documentary filmmaker, Mya Shone, providing commentary for radio stations in many parts of the United States and Canada, and produces the "Taking Aim" radio show, billed as "Uncompromising, fact intensive exposés of the hidden workings of a capitalist system addicted to permanent war". In about 2009 they moved from broadcasting over WBAI to an Internet webcast.

ellauri285.html on line 664: Régis Debray, né le 2 septembre 1940 à Paris, est un écrivain, philosophe et haut fonctionnaire français.

ellauri285.html on line 667:   La même année, il part à Cuba puis suit Che Guevara en Bolivie. Il théorise sa participation à la guérilla de l'ELN dans Révolution dans la révolution (1967) où il développe la théorie du foquisme de « foco » (foyer en espagnol) : la multiplication de foyers de guérilla. Ion Pacepa, ancien général des services secrets roumains, dit qu'alors le « terroriste français Régis Debray était un agent hautement prisé du KGB ». Il use alors du pseudonyme de « Danton »

ellauri285.html on line 674: Régis Debray sera condamné le 17 novembre 1967 à la peine maximale de trente ans d´emprisonnement militaire, échappant à la peine capitale. S´ensuivra une campagne internationale en sa faveur lancée par Jean-Paul Sartre ; il sera libéré au bout de trois ans et huit mois d´incarcération le 23 décembre 1970.

ellauri285.html on line 680: En 1979, son tiersmondisme revenant à la charge, il participe - essentiellement en tant qu´observateur - à la révolution sandiniste aux côtés des muchachos du Nicaragua aux côtés de Daniel Ortega et Humberto Ortega, qui considèrent le proche de Castro comme un ami. Un crochet par Paris lui fait manquer le renversement du dictateur Somoza en place.

ellauri285.html on line 696:     Mitterrand palkizi pyllynnuolijansa liipalaapan diplomaattiposteilla, joissa sooloiltuaan Reggie joutui disponibiliteettiin kuin Heikki Brotherus. Mitterrand syntyi vuonna 1916 Jarnacin kunnassa Charenten departementissa läntisessä Ranskassa. Hän kasvoi konservatiivisessa ja katolisessa porvariperheessä, ja uskonnollista yksityiskoulua käyneen Mitterrandin ajatusmaailma oli 1930-luvulla oikeistolainen sekä nationalistinen. Hänen poliittinen uransa alkoikin liittymisellä äärinationalistiseen Croix de Feu -ryhmään. Hän myös kirjoitti L´Écho de Paris -sanomalehteen, joka vastusti istuvaa Léon Blumin vasemmistohallitusta. Sodan aikana hän työskenteli Vichyn hallituksen alaisuudessa. Myöhemmin hän toimi Ranskan vastarintaliikkeessä pitäen samaan aikaan virkaa saksalaismyönteisessä hallituksessa.  Toisen maailmansodan jälkeen Mitterrand käänsi kelkkaa vähän liittyen keskustavasemmistolaiseen UDSR-puolueeseen Hän ohjasi puoluettaan vehen viele vasemmalle pitäen kuitenkin selvän pesäeron kommunisteihin.

ellauri285.html on line 698:     Ranskan viidennen tasavallan aikana Mitterrand oli ehdokkaana presidentinvaaleissa Charles de Gaullea vastaan 1965, mutta hävisi. Hän oli jälleen ehdolla presidentiksi 1974 Valéry Giscard d’Estaingia vastaan, mutta hävisi jälleen, tosin varsin niukasti. Lopulta 1981 Mitterrandista tuli ensimmäinen viidennen tasavallan sosialistipresidentti, kun hän voitti selvästi kilpailijansa Giscard d’Estaingin.

ellauri285.html on line 700: Maan sisäisessä politiikassa Mitterrandin toimia varjostivat sarja talouskriisejä ja konservatiiviset parlamentit (1986–1988 ja 1993–1995), niin kutsutut cohabitationin (suom. yhteiselo) ajat, jolloin pääministeri ja presidentti edustivat eri puolueita. Pääministerinä toimi ensimmäisen cohabitationin aikana Jacques Chirac . Mitterrand ja Chirac ratkaisivat mahdolliset ongelmat sopimalla työnjaosta, jonka mukaan presidentti keskittyi ulko- ja pääministeri sisäpolitiikkaan.

ellauri285.html on line 703: Mitterrand kuoli syöpään tammikuussa 1996. Eturauhassyövästä kärsinyt presidentti tiesi kuolemansa olevan lähellä ja järjesti elämänsä viimeisen juhla-aterian 31. joulukuuta 1995. Ateriaan kuului Ranskassa suurena herkkuna pidettyä, mutta ruuanvalmistuksessa laitonta peltosirkkua. Sirkku oli viimeinen ruokalaji, jonka hän söi ennen kuin kuoli viikkoa myöhemmin.

ellauri285.html on line 708:     Les États-Unis auraient ainsi su échapper à cette crise du sacré, par leur civisme et leur patriotisme, même s´ils se sont mis au service de mauvaises causes. L’effigie du dollar des États-Unis en est un exemple : « In God We Trust, All Others Pay Cash ». C’est cette symbolique patriotique qui ferait la force des États-Unis. Debray prétend appliquer le théorème d´incomplétude de Gödel à l´ordre social pour « démontrer » sa théorie. Régis Debray a été vivement critiqué pour son utilisation du théorème d´incomplétude de Gödel, jugée au mieux infondée sinon fallacieuse par Alan Sokal et Jean Bricmont dans leur livre Impostures intellectuelles, et par Jacques Bouveresse dans Prodiges et vertiges de l´analogie.

ellauri285.html on line 712:   Pour lui le messager conditionne le message. Sa thèse est : « l’invention de l’écriture alphabétique jointe à une nouvelle technique de partage (le codex) dans un milieu nomade mais sédentarisé a été la condition de naissance de Dieu comme universel ». – Est-ce vous qui avez inventé ça, la médiologie? – C´est un bien grand mot. C´est Victor Hugo qui l´a créée. « Ceci tuera cela ». Dans Notre-Dame de Paris, je vous recommande ce passage : c´est l´archidiacre Frollo, qui a un petit livre de Gutenberg, et qui est devant la cathédrale, et qui dit de façon prophétique « Ceci tuera cela », et dans l´autre main il avait un petit téléphone mobile, et de façon également prophétique: « Ceci tuera cela ».

ellauri285.html on line 715: « Les trois césures médiologiques de l´humanité – écriture, imprimerie, audiovisuel – découpent dans le temps des images trois continents distincts : l´idole, l´art, le visuel. Chacun a ses lois. Leur confusion est source de tristesses inutiles. » Non, je n´ai pas inventé ça non plus. Moi je ne suis qu´un petit continuateur, conclut modestement Régis Debray.

ellauri285.html on line 718: Vanha Reggie nojailee lundioihinsa.

ellauri285.html on line 723: Historiallinen muutos Suomessa – Kokoomuksen kannattajissa paljastui maahanmuuton jakolinja!

ellauri285.html on line 724: Uuden Suomen lukijat ovat kääntyneet tukemaan työperäisen maahanmuuton helpottamista, kertoo EVA. Kokoomuksen äänestäjillä erittäin myönteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon yhdistyy erittäin nuivaan asennoitumiseen humanitääriseen maahanmuuttoon.

ellauri285.html on line 751:   Alan David Sokal (/ˈsoʊkəl/; born January 24, 1955) is an American professor of mathematics at University College London and professor emeritus of physics at New York University. He works in statistical mechanics and combinatorics. He is a critic of postmodernism, and caused the Sokal affair in 1996 when his deliberately nonsensical paper was published by Duke University Press´s Social Text. He also co-authored a paper criticizing the critical positivity ratio concept in positive psychology.

ellauri285.html on line 753:   The critical positivity ratio (also known as the "Losada ratio" or the "Losada line" [not verified in body]) is a largely discredited concept in positive psychology positing an exact ratio of positive to negative emotions which distinguishes "flourishing" people from "languishing" people.[citation needed] The ratio was proposed by psychologists Barbara Fredrickson and Marcial Losada, who believed that they had identified an experimental measure of affect whose model-derived positive-to-negative ratio of 2.9013 defined a critical separation between flourishing and languishing individuals, as reported in their 2005 paper in American Psychologist.[non-primary source needed] This concept of a critical positivity ratio was widely embraced by academic psychologists and the lay public; Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times by January 2014, and Fredrickson wrote a popular book expounding the concept of "the 3-to-1 ratio that will change your life". In it she wrote, "just as zero degrees Celsius is a special number in thermodynamics, the 3-to-1 positivity ratio may well be a magic number in human psychology."

ellauri285.html on line 755:   The first consequential re-evaluation of the mathematical modeling behind the critical positivity ratio was published in 2008 by a group of Finnish researchers from the Systems Analysis Laboratory at Aalto University (Jukka Luoma, Raimo Hämäläinen, and Esa Saarinen). The authors noted that "only very limited explanations are given about the modeling process and the meaning and interpretation of its parameters... [so that] the reasoning behind the model equations remains unclear to the reader"; moreover, they noted that "the model also produces strange and previously unreported behavior under certain conditions... [so that] the predictive validity of the model also becomes problematic."

ellauri285.html on line 757:   Later, but of more critical importance, the Fredrickson and Losada work on modeling the positivity ratio aroused the skepticism of Nick Brown, a graduate student in applied positive psychology, who questioned whether such work could reliably make such broad claims, and perceived that the paper´s mathematical claims underlying the critical positivity ratio were suspect. Brown contacted and ultimately collaborated with physics and maths professor Alan Sokal and psychology professor Harris Friedman on a re-analysis of the paper´s data (hereafter the Brown-Sokal-Friedman rebuttal). They argued that Losada´s earlier work on positive psychology and Fredrickson and Losada´s 2005 critical positivity ratio paper contained "numerous fundamental conceptual and mathematical errors", errors of a magnitude that completely invalidated their claims.

ellauri285.html on line 759:   Fredrickson wrote a response in which she conceded that the mathematical aspects of the critical positivity ratio were "questionable" and that she had "neither the expertise nor the insight" to defend them, but she maintained that the empirical evidence for the existence of a critical positivity ratio was solid. Brown, Sokal, and Friedman, the rebuttal authors, published their response to Fredrickson´s "Update" the next year, maintaining that there was no evidence for a critical positivity ratio. Losada declined to respond to the criticism (indicating to the Chronicle of Higher Education that he was too busy running his consulting business).[verification needed] Hämäläinen and colleagues responded later, passing over the Brown-Sokal-Friedman rebuttal claim of failed criteria for use of differential equations in modeling, instead arguing that there were no fundamental errors in the mathematics itself, only problems related to the model´s justification and interpretation.

ellauri285.html on line 761:   A formal retraction for the mathematical modeling elements of the Losada and Fredrickson (2005) paper was issued by the journal, American Psychologist, concluding that both the specific critical positivity ratio of 2.9013 and its upper limit were invalid. The fact that the problems with the paper went unnoticed for years despite the widespread adulatory publicity surrounding the critical positivity ratio concept contributed to a perception of social psychology as a field lacking scientific soundness and rigorous critical thinking. Sokal later stated, "The main claim made by Fredrickson and Losada is so implausible on its face that some red flags ought to have been raised", as would only happen broadly in graduate student Brown´s initiating the collaboration that resulted in the Brown-Sokal-Friedman rebuttal.

ellauri285.html on line 763: Building on research by Barbara Fredrickson suggesting that individuals with a higher ratio of positive to negative emotions tend to have more successful life outcomes, and on studies by Marcial Losada applying differential equations from fluid dynamics to human emotions,[citation needed] Fredrickson and Losada proposed as informative a ratio of positive to negative affect derived from nonlinear dynamics modelling (based on Lorenz systems), which appeared in 2005 in a paper in American Psychologist. The derived combination of expressions and default parameters led them to conclude that a critical ratio of positive to negative affect of exactly 2.9013 separated flourishing from languishing individuals, and to argue that the ideal positivity/negativity ratio lies between 2.9013 and an upper limit ratio of 11.6346. Hence, they claimed that their model predicted cut-off points for the minimum and maximum positivity ratios within which one should observe qualitative changes in an individual´s level of flourishing, specifically, that those within this range of ratios would "flourish", and those outside would "languish".[non-primary source needed] As of January 2014, the 2005 Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times in the psychology literature.

ellauri285.html on line 764: Among the severe flaws claimed by Brown et al. in the positivity-ratio theory and its presentation were that

ellauri285.html on line 766: the data used by Losada in several analyses do not meet basic criteria for the use of differential equations (such as the use of continuous variables that evolve smoothly and deterministically over time);

ellauri285.html on line 772:     the butterfly-like first figure provided by Fredrickson and Losada is not a model of the data taken from their human participants, but "the results of computer simulations of the Lorenz equations, nothing more"; and based on the maths, even if precise positivity/negativity ratios could be derived, several "windows" of desirable and undesirable positivity/negativity ratios above a certain value should exist, rather than a simple range of ratios in which "flourishing" should occur.

ellauri285.html on line 775: With regard to these, and especially the last, the Brown-Sokal-Friedman rebuttal argues that it is likely that Fredrickson and Losada did not fully grasp the implications of applying nonlinear dynamics to their data. Brown, Sokal, and Friedman state that one can only marvel at the astonishing coincidence that human emotions should turn out to be governed by exactly the same set of equations that were derived in a celebrated article several decades ago as a deliberately simplified model of convection in fluids, and whose solutions happen to have visually appealing properties. An alternati

ellauri285.html on line 776: ve explanation – and, frankly, the one that appears most plausible to us – is that the entire process of "derivation" of the Lorenz equations has been contrived to demonstrate an imagined fit between some rather limited empirical data and the scientifically impressive world of nonlinear dynamics.

ellauri285.html on line 777: Fredrickson responded to the critique by agreeing that Losada´s mathematical modelling was "questionable" and did not show that there are precise values of the ratio, but also arguing that the evidence for the benefits of a high positivity/negativity ratio is solid. Fredrickson noted that Losada declined to respond to the criticism.[11] The American Psychologist proceeded to formally retract as invalid the mathematical modeling elements of Fredrickson and Losada´s paper, including the specific critical positivity ratios of 2.9013 and its upper limit.

ellauri285.html on line 779:   The original rebuttal authors conclude this salvo by lamenting that the "unbridled romanticism" of which humanist psychology has been accused has not been replaced with a rigorous evidence-based psychology—as Seligman and Csikszentmihalyi promised in their founding manifesto of positive psychology—rather, the widespread acceptance of the critical positivity ratio shows that positive psychology has betrayed this promise, stating that "the sin is now romantic scientism rather than pure romanticism is not, in our view, a great advance."

ellauri285.html on line 781:   Prior to the appearance of the Brown-Sokal-Friedman rebuttal and the ensuing retraction, Fredrickson had written a popular book, Positivity: Top-Notch Research Reveals the 3-to-1 Positivity Ratio that Will Change Your life.

ellauri285.html on line 784: Fredriksson still more than 3/4 positive about her thesis

ellauri285.html on line 786:   Marcial Losada (1939–2020) was a Chilean psychologist, consultant, and former director of the Center for Advanced Research (CFAR) in Ann Arbor, Michigan.[not verified in body] He is known for his work in academia and business focusing on the development of "high performance teams",[This quote needs a citation] and having participated in partially retracted collaborative work with Barbara Fredrickson of the University of North Carolina, a retraction for which he has been assigned the culpability.

ellauri285.html on line 788:   Marcial Francisco Losada was born in 1939 in Chile.[citation needed] He received a Ph.D. in organizational psychology from the University of Michigan. After finishing his doctoral work, Losada served as a Center for Advanced Research (CFAR) in Ann Arbor, Michigan.[when?][citation needed] In his career, Losada developed a nonlinear dynamics model, the meta learning model, to show dynamical patterns achieved by high, medium and low performing teams, where performance was evaluated based on profitability, customer satisfaction, and 360-degree feedback.[citation needed]. In pursuing these goals, he founded and served as executive director of Losada Line Consulting, which had presented past workshops and seminars at companies including Apple, Boeing, EDS, GM, and Merck, and foundations including the Kellogg and Mellon Foundations, with high performance team-building contracts at BCI, Banchile, BHP-Billiton, Codelco, and Telefónica [better source needed].

ellauri285.html on line 790: Losada claimed the dynamical patterns related to team performance appear in coordinate spaces of "positivity-negativity," "inquiry-advocacy" and "other-self," and are controlled by connectivity, which is supposed to reflect interpersonal attunement of a team. [third-party source needed] Losada, along with Barbara Fredrickson, developed the concept of the critical positivity ratio (also known as the Losada line), which states that there exist precise cut-off points for an individual´s ratio of positive to negative emotions, above and below which the individual will fail to flourish.

ellauri285.html on line 791: Losada´s coauthor, Fredrickson, continues to insist on the measurability of such a ratio, and the existence tipping-points, but has distanced herself from the mathematical portions of the 2005 paper, which were subsequently retracted by the journal; Fredrickson reports that Losada declined to respond to the criticism. Lsada kicked the bucket in 2020.[where?][citation needed].

ellauri288.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri288.html on line 37: Jaxuhali<3
Mitä vittua!

ellauri288.html on line 38: hali.jpg" width="100%" />

ellauri288.html on line 49: Suomalaisten rakettirahat astetta järeämpiin pommeihin Ukrainaan – Sofi Oksanen ja Martti J. Kari lahjoittajien joukossa. Uudenvuodenaattona sosiaalisessa mediassa kiersi lukuisia julkaisuja, joissa suomalaiset kertoivat jättäneensä uudenvuoden ilotulitteet ostamatta ja laittaneensa rahat mieluummin oikeisiin tulitteisiin – Ukrainan armeijan käyttämiin ammuksiin.

ellauri288.html on line 50: Ammuksiin kirjoitetaan lahjoittajan haluama viesti, joka ammutaan tositoimissa kohti venäläisten joukkoja. Mallina on paljon käytetty Sofi Oxasen heippalappua.

ellauri288.html on line 52: Todisteeksi lahjoituksensa päätymisestä perille asti lahjoittajalle lähetetään joko kuva valitusta ammuksesta viestin kera tai video itse laukaisusta. Kirjailija Sofi Oksanen kertoi eilen Twitterissä lahjoittaneensa omat ilotulitusrahansa tykinammukseen. Oksasen pyynnön mukaan ammuksen kylkeen kirjoitettiin ”Jaxuhali <3”: Tänä vuonna ilotulitusrahani menivät tämmöiseen rakettiin. Hyvää uutta vuotta! Jaxuhali <3!

ellauri288.html on line 55: – Isäni haavoittui helmikuussa 1940 Kannaksella kranaatin sirpaleesta osoittaessaan Venäjälle aggressiota. Perheellemme tarjoutui mahdollisuus ammuttaa jouluna 155 mm tykistökranaatti omistuskirjoituksella Bahmutin siviilien niskaan. Nyt olemme Topipapan osalta sujut, Kari kirjoittaa kuvansa saatteeksi.

ellauri288.html on line 64: Poliisiraporttien hyiset yksityiskohdat. Unni Drouggen karmaiseva tarina. (Unni Drougge on Sofin tapainen 1956 syntynyt ruozalainen kohuselleristi.) Sofi Oksanen kommentoi, miksi sallii Salomonsson Agencyn edustaa itseään - useat muut naiskirjailijat ovat jättäneet toimiston, koska he eivät halua että heitä "edustaa henkilö, jota ihmiset pelkäävät".

ellauri288.html on line 66: STOCKHOLM. Kändisförfattarnas agent Niclas Salomonsson pekades först ut som kvinnomisshandlare av sitt ex, författaren Unni Drougge, som han levde i ett sjuårigt förhållande med.

ellauri288.html on line 67: Han är också dömd för ett fall av misshandel av Drougge.

ellauri288.html on line 68: Sedan ifrågasattes hans affärsmetoder i hårda ordalag av tidskriften Svensk Bokhandels chefredaktör Lasse Winkler. Liza Marklunds omstridda agent, Niklas Salomonsson, stämde tidningen Svensk Bokhandel för förtal. Nu får han själv stå för notan. 

ellauri288.html on line 69: I en krönika med rubriken "Tiden har hunnit ikapp en omstridd man" skrev Winkler bland annat:

ellauri288.html on line 71: ”Historierna om hans tvivelaktiga affärsmetoder är många. De handlar om riggade auktioner, falska upplagesiffror och andra fakta i syfte att höja förskotten till hans författare. Men också en vilja att bryta mot god affärsmoral.”

ellauri288.html on line 73: Nu har Niclas Salomonsson förlorat tryckfrihetsmålet och får därmed själv stå för rättegångskostnaderna.

ellauri288.html on line 74: – Klart att det är tråkigt. Men det är viktigt att sätta ner foten, säger Niclas Salomonsson till Medievärlden. Liza Marklund försvarar sitt val av förläggare med att alla måste få en andra chans. Att bita någon på den andra kinden. 

ellauri288.html on line 77: Pulut katosivat 2015, haukat 6-0

ellauri288.html on line 79: Virolaisen kirjailijan Jaan Kaplinskin esittämä arvio Sofin ”Puhdistuksesta”. Hän, jota on vaikea uskottavasti syyttää neuvostovallan lakeijaksi, kirjoittaa: ”Minun ainoa mutta sitäkin vakavampi vastaväitteeni kirjaa kohtaan on se, että sen uskotellaan olevan realistinen kertomus elämästä Neuvosto-Eestissä. Sofi Oksanen, jolla ei ole ollut suoranaista kosketusta siihen aikaan ja niihin tapahtumiin, joita hän kuvaa, on ottanut palasia meidän elämästämme, neulonut ne yhteen jonkun ikivanhan ideologis-myyttisen kirjallisuuden sääntöjen mukaan ja myy niitä nyt Lännessä. Hän myy jotakin, mikä on olevinaan meidän elämäämme, mutta mikä ei sitä ole.” On blogissaan leimannut Sofi Oksasen Göebbelsin veroiseksi propagandistiksi. 

ellauri288.html on line 83:   Sekä Suomessa että Virossa 1930-luku oli äärioikeiston juhlaa, ja varsinkin Virossa sen ajan vallanpitäjät olivat presidentti Konstantin Pätsin johdolla sangen viehättyneitä fasistisesta vallankäyttömallista. Natseja he eivät ilmeisesti olleet, mutta toisen maailmansodan melskeissä he olivat liitossa natsien kanssa. Puna-armeija syöksi nämä voimat vallasta, ja monet sen ajan vallanpitäjät lähtivät maanpakoon (jos olisin ollut maan hallinnossa saksalaisvallan aikaan, minäkin olisin lähtenyt). Ulkomailta käsin virolaiset lähtijät liittoutuivat kylmässä sodassa USA:n puolelle, ja heihin kuului myös Etelä-Virossa suuria maa-alueita omistanut Ilveksen suku. Nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli CIA:n hallitseman kylmän sodan aikaisen Radio Free Europen propagandatykki. Tästä entisestä sangen arrogantista meppikollegastani, joka oli paluumuuttaja ja jolle palautettiin suvun maat, sanon kuin Sofi Oksasen kuvaamistaan suomettuneen Suomen suhteista Venäjään: Viron presidenttinä hän ei ole kyennyt luomaan uutta kieltä ja termistöä Venäjään liittyvälle julkiselle puheelle. Hän on Amerikan agentti eivätkä hänen neuvopäästönsä vastaa Suomen olosuhteita ja kansallista etua. Suomessa media pitää huolen siitä, että sekä Venäjä että sen presidentti (suomensukuinen Tverin karjalainen?) Vladimir Putin on saatanallistettu siinä hengessä, että pukkaa taas uutta sotaa. Ilman median luomaa Venäjä-vastaista kansallista mielipideilmastoa eivät Suomen Nato-haukat voi viedä maatamme sotaan ja mukaan vieraiden valtojen sotiin.

ellauri288.html on line 85:   Sofi Oksanen haluaa Esa Saariseksi, Saarisen paikalle, kaikkien alojen asiantuntijaksi, kaikenkaikkiaan vastenmielinen ilmiö, ainakin minulle. Paavo Haavikkoa tulee ikävä, sanoo Uuden Suomen keskustelija.

ellauri288.html on line 89: Läntinen valloitustie etelästä pohjoiseen ei suinkaan ole ollut kaikkein helläkätisimpiä, päinvastoin, kuten aikalaisten kirjaamat hiuksia nostattavat taistelukuvaukse osoittavat. Matkan varrella parhaat kynämiehet hioivat tekstejä luostareissa yhä uudestaan ja uudestaan terävöittäen ilmaisua. Puhutaan rautanyrkistä, armottomasta alistajasta.

ellauri288.html on line 90: Tuskin Nuijasota oli sekään mitään kaunosieluisten puuhaa, tai Ison Vihan tapahtumat, joista perusuomalaisten ehdokas Arto Luukkanen osaa heittää värikkäitä raportteja. Ja kaikki kauheudet on aina kirjoitettu vihollisen syyksi!

ellauri288.html on line 92: Neuvostoliiton romahdettua Suomi olisi voinut liittyä Naton jäseneksi samaan aikaan kuin Viro emmekä olisi tällä hetkellä samassa asemassa kuin Ukraina: Pyrimme olemaan osa länttä, mutta meillä ei ole lännen turvatakuita. Jos Venäjä hermostuu asettamistamme talouspakotteista ja uhkatekijöistä ja puolustautuu hyökkäämällä, olemme suojattomia, oman puolustuksemme varassa. Ihan kuin talvisodan aikaan. (2015)

ellauri288.html on line 95: Alueella oli paljon neuvostoarmeijanjoukkoja, joiden läsnäolo oli "näkyvää, kuuluvaa ja myös haisevaa".

ellauri288.html on line 97: Muistiin on jäänyt hyvin Viron itsenäistyminen vuonna 1991. "Se oli suuri hetki, kun ommeltiin itse ensimmäinen Viron lippu. Vanhoista neuvostolipuista tehtiin pölyrättejä ja pöytäliinoja". Neulottiin ne taas yhteen jonkun ikivanhan ideologis-myyttisen kirjallisuuden sääntöjen mukaan ja myydään nyt hyvään hintaan Lännessä.

ellauri288.html on line 99: Tallinnassa Oksanen käy paikoissa, jotka liittyvät uuteen Kun kyyhkyset katosivat -romaaniin. Hän laskeutuu mm. Pagarin pahamaineisen KGB-vankilan kellareihin ja hankkii tietoa virolaisista, jotka kirjoittivat työkseen neuvostopropagandaa. Nyt on jälellä vain puolivillaisia puolivirolaisia, jotka kirjoittavat työxeen länsipropagandaa ja ryssävihalla pippuroituja viihderomaaneja. Tienestit on kyllä paremmat.

ellauri288.html on line 102: Yksi ainoa asia suretti. Haluaisin lukea vielä kymmeniä Oksasen kirjoja. Aikooko se nyt tappaa itsensä sillä tupakilla? Ei nikotiini-itsenmurha ole mikään pahe. Se on elämäänsä kyllästyneen ihmisen yritys päästä pois.

ellauri288.html on line 103: Mutta jokaisella on oikeus elämäänsä ja kuolemaansa. Onhań tää vapaa maa. Toisin kuin Viro tai Venäjä.

ellauri288.html on line 108:   Kirjailija Sofi Oksasen ikä on tuonut hänelle lisää itsevarmuutta. - Nykyisin tiedän tarkasti, mitä haluan, enkä ole enää johdateltavissa. Kaksi caffè lattea tuplaespressolla ja viski. Kirjailija Sofi Oksaselle maistuvat tänä iltapäivänä vain lämmikkeet.

ellauri288.html on line 110:   42-vuotiaalta kirjailijalta ilmestyy tänään kuudes romaani, Koirapuisto. Sen takia hän on haastattelussa eikä kotona Kalliossa parantelemassa oloaan. Pohja se on minunkin säkissäni. Työmatkapäiviä on noin sata vuodessa. Minulla on Kalliossa iso työhuone, jossa voin keskittyä vain kirjoittamiseen. Silloin en juuri tapaa muita ihmisiä. Nukun pitkään ja rauhallisesti enkä juuri syö. Jääkarhunaaras  voi olla vuoden syömättä kun jää on pirstaleina. Nyt eletään pirstaleista aikaa. Yöunet jäivät edellisenä yönä muutaman (n. 7) tunnin mittaisiksi. Silloin kun Sofi ei kirjoita, hän ”rännittää” television suoratoistopalveluiden sarjoja. Hän pitää Yle Areenan sympaattisesta Poldarkista. Narsistista naisia ja namusia miehiä. Edellisenä päivänä, sunnuntaina, Sofi valmisti kilokaupalla itse kehittelemäänsä kaalisalaattia, jotta aviomiehellä on kotona viikoksi syötävää, kun haastattelut ja kirjanjulkaisu pitävät miehen kiireisenä. Kyllä kaali miehen tiellä pitää.

ellauri288.html on line 112:   Olen intohimoinen, ja se näkyy kaikessa, mitä teen. Olen joko todella kiinnostunut tai en yhtään. Se on tyypillistä rajatilaisille. Ukrainaan, Tallinnaan ja Helsinkiin sijoittuva Koirapuisto on romaani naisista, jotka myyvät munasolujaan ja vuokraavat kohtujaan heille (p.o. niille), jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen lapsia. Sofi ei ole sellainen. Sofilla ei ole lapsia, eikä hän ole kokenut kaipuuta omaan lapseen. Mies joskus ruinaa niitä, mutta kyllä naisella on oikeus vihata omaa lastaan. Perhe: Naimisissa Juha Korhosen kanssa, joka asuu Helsingissä.

ellauri288.html on line 126: Bagladyt ovat nousseet esiin viime vuosina. He ovat naisia, jotka haluavat tulla nähdyiksi tekevinä, pärjäävinä, rohkeina ja itsevarmoina. – Tunnen ihmisiä, jotka ovat käyneet pimeässä tehdyissä kauneusleikkauksissa ja joille on tullut seurauksena vakavia komplikaatioita. Eräs kaverini siis, en minä.

ellauri288.html on line 139: ”Olin vanhempieni kanssa Jyväskylän Prismassa ja näin siellä punakantisen, lukollisen päiväkirjan. Tuli tunne, että ellen saa sitä, elämäni on pilalla. Vanhempani eivät aluksi halunneet ostaa sitä, mutta sain hirveän itkupotkuraivarin eli känkkäränkkäkohtauxen. Huusin, itkin ja karjuin niin että vanhempien oli pakko taipua. Tämä kerta ei ollut ainoa."

ellauri288.html on line 144: Elokuussa 2018 Sinimusta tulevaisuus ehdotti, että vastaisuudessa kansalaisiksi pääsisivät vain ne maahanmuuttajat, jotka läpäisevät erillisen kokeen ja vakuuttavat uskollisuutta Suomen valtiolle ja perustuslaille.

ellauri288.html on line 146: Maahanmuuttajana Sofi on miettinyt matuilta vaadittavan uskollisuusvalan sanamuotoa. Kansanvallan satavuotispäivän kunniaksi Seura tilasi sellaisen kirjailija Sofi Oksaselta. 

ellauri288.html on line 150:   Britannia on yksi niistä yli kahdestakymmenestä valtiosta, jonka kansalaisuutta hakevat vakuuttavat uskollisuutta uudelle maalleen. Muiden muassa Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Australiassa kansalaisuusvala on pakollinen. Norjassa se on vapaaehtoinen. Jotkut nyt vaan tykkäävät tollaseseta kantapäiden kalauttelusta. Breivik oli ihan täpinöissään siitä.

ellauri288.html on line 154:     Suomen kansalaisena sitoudun kunnioittamaan Suomen itsenäisyyttä ja sen demokraattisia arvoja (vaikka ne ovat sharia-lain vastaisia).

ellauri288.html on line 158:   Itsenäisyyden Oksanen kertoo nostaneensa kansalaisvalaan siksi, että valan yksi tehtävä on sitouttaa kansalainen puolustamaan kotimaataan. Eikä hän tarkoita vain perinteistä maanpuolustusta vaan myös mezäveljeyttä. ”Jos vallassa on epädemokraattinen hallinto, kansalaisen velvollisuus on puolustaa maataan sitä vastaan.” Jos kansan enemmistö päättää liittyä vaikka Venäjään Ruoziin taikka Natoon, on valaehtoisesti tartuttava torrakkoon. Mutta kenen puolesta ja mitä vastaan? Taitaa Sofin demokratiakäsitys olla se jenkkiläinen mihin sisältyy oikeus kapitalistiseen rahan käärintään. 

ellauri288.html on line 164:     Ilmaisun vapaus on itse asiassa yksi ihmisoikeuksista. Miksi nostit juuri sen vielä erikseen esiin? ”Se on tärkeä osa Suomen 'brändiä.' Sananrrieskassa ja vihapuheessa Suomi on maailman kärkikastia, ja kansalaisuusvala on näyteikkuna tähän ilmiöön. Pohdin tasa-arvonkin nostamista, mutta se nyt ei vaan ole niin tärkeää. On vain luonnollista että toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”

ellauri288.html on line 169:   Luonnon sisällyttäminen valaan on puhtaasti Oksasen oma idea. Sitä ei mainita yhdessäkään toisessa kansalaisuusvalassa. ”Asia on ajankohtainen ilmastonmuutoksen vuoksi. Mutta luonto puoltaa paikkaansa Suomen valassa myös siksi, että riippumatta aikakaudesta suomalaisilla on aina ollut erityislaatuinen luontosuhde, kuten Haju Pisilä on korostanut maan päämiehenä uudenvuodenpuheessa Suomen lipun vieressä. Kunnioittaminen ei tosin estä avohakkuita eikä kunniamurhiakaan.

ellauri288.html on line 172: Sydämen mukaanotto korostaa, että Suomen kansalaisuuden ottaminen ei todellakaan ole järkiratkaisu. Sen tekee vain pakon edessä, kuin eivät muut maat huolineet. ”Se on sydämen asia. Valan vannomme käsin sydämin, sun puolestasi elää ja kuolla, on halumme korkehin."

ellauri288.html on line 173: ”Kaikissa kulttuureissa ihmiset haluavat kunnioittaa antamaansa lupausta. Sen rikkominen koetaan häpeällisenä. Sen on erityisen tärkeää luottoihin ja kasautuviin korkoihin perustuvissa länkkärien maissa."

ellauri288.html on line 175: Entä pitäisikö myös Suomen kansalaisuuden lapsina tai syntymän kautta saaneiden lausua vala, kun he tulevat täysi-ikäisiksi? ”Se voisi olla aika hienoa!” Oksanen sanoo. Niinhän jenkitkin tekee koulussa. "Valaseremonia herättäisi 18-vuotiaan havaitsemaan kansalaisuutensa.” Hyvää työtä muuten matu, mutta Räsäsenä pahoittelen jumalan poisjättöä. Mikä olikaan tilinnumero?

ellauri288.html on line 177: Haukkuessaan neuvostoviron meininkiä Sofi tulee antaneexi aika valjun kuvan etuilevasta äidistään. Tarvitaankohan me oikeastaan ollenkaan tollasia kyynärpäileviä vironazeja tänne keulimaan? Tushkin sanoi Pushkin. Ämmä taisi olla täyshullu, vielä antikommarimpi kuin Sofi ize. Näki punaista kun näki punaista. Ennen kaikkea Sofi ja sen äiskä vaikuttavat moukkamaisilta. Ja se hukkapätkä vielä yxi luonnehäiriöinen ilkimys. 

ellauri288.html on line 185: Venäjällä Ukrainan tapahtumat näyttäytyvät järkevinä. Joukot ovat vapauttamassa Ukrainaa natsihallinnon ikeestä ja pelastamassa Donbassin asukkaita ukrainalaisten suorittamalta kansanmurhalta. Ukrainalaiset ampuivat ensimmäiset Mainilan laukauxet Donbassissa, vahvistaa paikallinen masuasukki Sergei (nimi muutettu).  

ellauri288.html on line 201: Sofi Oksanen haukkui lapsia norsuiksi - ex-naapuri paljastaa menestyskirjailijan hurjan käytöksen perhettään (ex-naapurin perhettä) kohtaan!

ellauri288.html on line 202: Menestyskirjailija Sofi Oksanen, 41, on mieltynyt miljoonaomaisuudestaan huolimatta Helsingin Sörnäisten boheemiin ilmapiiriin. Hän asuu miehensä Juha Korhosen, 45, kanssa 90-neliöisessä kolmiossa lähellä Sörnäisten metroasemaa.

ellauri288.html on line 206: Sörnäinen tunnetaan meluisana alueena, mutta Seiskan haastatteleman perheenäidin mukaan Sof IIIin hermoja raastavat eniten pienet taaperoikäiset lapset. – Sofi ei tervehtinyt koskaan, vaan kiirehti ohitsemme aina vauhdilla. Hän vain huuteli, että meistä lähtee kamala meteli, jonka on loputtava. Sofi oli aggressiivinen, eikä hänen kanssaan voinut keskustella. Hän oli heti hyökkäystilassa kuin Ukrainaan aggressoiva putinisti.

ellauri288.html on line 210: Seiskan haastatteleman perheenäidin mukaan tilanne kärjistyi vuosien saatossa jopa siihen pisteeseen, että Sofi ja Juha laittoivat postiluukusta kortin, jossa lapsia haukuttiin norsuiksi.

ellauri288.html on line 214: – Muutimme Sofin ja Juhan yläkertaan toisen lapseni syntymän aikoihin vuonna 2009. En tunnistanut Sofia, kun näin hänet ensimmäisen kerran, nelihenkisen perheen äiti kertoo. Ilman sotameikkejä se on pyllynruma.

ellauri288.html on line 215: Perheenäidin mukaan Sofi tapasi lähettää Juha-miehensä pimputtamaan perheen ovikelloa.

ellauri288.html on line 216: – Juha oli kovin ujo ja vähäpuheinen. Hän kertoi aina, kuinka Sofi ei kestä lainkaan meteliä ja toivoi meidän olevan hiljempaa. Alkuillasta tapahtuvan imuroinninkin oli kuulemma loputtava. Ezä viizizä. 

ellauri288.html on line 218: Tilanne kärjistyi vuosien saatossa. Sofi ja Juha ryhtyivät lähettämään perheelle kirjeitä, joissa oli mukana haukkumasanoja ja huonekalujen jalkoihin liimattavia huopatassuja.

ellauri288.html on line 219: – Eräänä jouluna postiluukusta tuli kortti, jossa he toivottivat hyvää joulua ”norsulapsille” ja kehottivat ”mukuloita menemään kävelykouluun.” Uskon, että kirjeiden takana oli Sofi, sillä Juha käyttäytyi sivistyneemmin.

ellauri288.html on line 223: Sofi Oksasen edustaja yritti purra naisen kasvot irti! Sofi Oksanen kommentoi, miksi sallii Salomonsson Agencyn edustaa itseään - useat muut naiskirjailijat ovat jättäneet toimiston, koska he eivät halua että heitä "edustaa henkilö, jota ihmiset pelkäävät".

ellauri288.html on line 229: Raiskinen on Sofin luottosuunnittelija, Viitala muistetaan puolestaan muun muassa Angelina Jolien tähdittämän Pahatar-elokuvan asusteiden suunnittelijana. Oksanen meni lauantaina naimisiin tietotekniikka-alalla työskentelevän miehensä kanssa Helsingin Seurasaaressa. Avioehto suojaa Sofi Oksasen omaisuutta. Vuonna 2009 hänen verotettavat ansiotulonsa olivat peräti 477 396 euroa. 

ellauri288.html on line 234: Kirjailija Sofi Oksanen ja hänen aviomiehensä Juha Korhonen riitelivät kännissä Tallink Megastarilla. Sohvi on tavanomaisen ilkeän ja Korhonen väpelömäisen näköinen. Juhan mirri on druupahtanut. Sofin pehko on nähtävästi ollut tukkamallina. 

ellauri288.html on line 237: Kirjailija Sofi Oksanen hamstrasi arvojuomia Tallinnan laivalla – katso kuva 01.04.2018 18:18.

ellauri288.html on line 238: Teksti | Kuvat: Seiskan toimitus – Pariskunta hamstrasi laivan myymälässä erilaisia konjakkeja ja viskejä, ja puolet risteilystä he viihtyivät laivan baarissa. Ilmaisesti he olivat olleet yön yli Virossa, sillä molemmilla oli matkalaukut, merellä mietitään. Mutta Virossa ihmetellään Sofi Oksasen lapsuudenkodin karmeaa kuntoa!

ellauri288.html on line 244: Menestyskirjailija Sofi Oksanen vietti lukuisat lapsuuden kesänsä Luoteis-Virossa, Suure-Lähtrun kylässä. Seiska vieraili Altmäe-nimisen vanhan maatalon luona, joka on Sofin lapsuuskesien koti.

ellauri288.html on line 248:   Sofi Oksanen paljastaa iltapukunsa löytyneen alerekistä – osallistuu Linnan juhliin "mahtavalla mielellä". Suomen itsenäisyys merkitsee kirjailija Sofi Oksaselle muun muassa sanan ja ansaizemisen vapautta. Oksanen kertoo kiertueella puhuttaneen Ukraina ja Venäjä sekä Suomen asema Venäjän rajanaapurina. Hän kuvailee keskusteluilmapiirin parantuneen ryssävihan kuohahdettua.

ellauri288.html on line 250: Kansalaisaktivisti Syksy Räsänen kutsui Ukrainan sotaa sisällissodaksi – kritiikkiä satelee: "Vain Venäjä ja Putin -myönteiset kutsuvat sisällissodaksi"! Tosin Jukka puhui tilanteesta Itä-Ukrainassa ennen Venäjän 2014 ulostuloa, mutta haukat huusivat niin kovasti ettei se kuulunut.

ellauri288.html on line 261: Ensinnäkin kielen puhdistaminen tuo suuhun raikkaan tunteen. Lisäksi se vähentää suuhun kertynyttä plakkia. - Kielen pinnalle kertyy samaa katetta kuin hampaisiin. Kielen puhdistaminen vähentää yleisempiä suun sairauksia, kuten kariesta, hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta.

ellauri288.html on line 264: Näin kaavit kielen oikein: Puhdista kieli ennen hampaiden harjausta. Vedä kaavinta kielen pinnalla takaosasta kärkeä kohti vetävillä liikkeillä. Puhdista erityisesti häpykielen takaosa pillun puolelta hyvin. Muista puhdistaa myös kaavin kielen puhdistuksen jälkeen. Puhdista kärsivällisesti, puhdista oikein!

ellauri288.html on line 266: Vaikka peruuttamatonta vahinkoa omatoimisella kaapimisella on vaikea saada, kaavinnassa kannattaa keskittyä. Paha oksennusrefleksi tai kielen ruhjeet ovat ikäviä sivuvaikutuksia kielen kovakouraisesta kaavinnasta. Juttua varten on haastateltu yxityisen Hammas Mehiläisen johtavaa yxityistä hammaslääkäriä Tuomas Polttilaa. Lisätietoa on ammennettu Stalinin lehmät-niteestä. 

ellauri288.html on line 270:   Sofin agentuuri Salomonsson, se joka puree naisia naamasta, on kerännyt kiittäviä arvosteluja Pursotuxesta maailman lehdistä. Arvostelut on poimittu voittopuolisesti oikeistohenkisistä läpysköistä. Tuskin sattumaa. En paljon muista ko. kirjasta, vaikka olenkin sen lukenut. Muistaaxeni siinä oli joku vanha ämmä ja joku nuorempi sexialan ammattilainen, ja jotain venäläisiä roistoja. Texti oli jaettu helposti sulaviin haarukkapaloihin kuten Stalinin lehmätkin (helppolukuisuudesta sitä kiitetäänkin), ja joukossa on paljon ällöjä sexikohtauxia. Kaikki mukanaolijat vaikuttivat samantapaisilta izekkäiltä kylmiöiltä kuin Sohvi izekin.

ellauri288.html on line 274:   ”Sofi Oksasen häiritsevä, mukaansatempaava romaani Purge. ..on järkytys. Vuonna 1992 sijoittuva Purge sijoittuu vuodelle 1992, kun Berliinin muurin purkamisen turmeltumaton iloinen optimismi on vain kolme vuotta, ja Purge jatkaa sumutusta osoittaakseen, kuinka vuosikymmeniä kestänyt mustamaalaus  vääntää entisen Neuvostoliiton ihanneyhteiskunnasta rikollisuuden ja julmuuden leimaaman yhteiskunnan. Oksanen käsittelee tätä laajempaa teemaa tiukassa, epäsovinnaisessa rikosromaanissa, jota välittävät kauhistuttavat hiljaisuudet, häpeälliset paljastukset ja vastenmieliset läheisyydet (mm. runkun popsinta). Korvaamalla historian fiktiolla (kuin veroilmoituxessa henkilökohtaisella tasolla), Oksanen… tekee pelkän selviytymisen kustannukset sairaan käsin kosketeltavaksi… Sekä noirin että satujen herättäminen Purgessa on koukuttavaa luettavaa.” NPR, Yhdysvallat

ellauri288.html on line 276:   NPR, full name National Public Radio, is a privately and publicly funded non-profit membership media organization that serves as a national syndicator to 797 public radio stations in the United States of America. Noam Chomsky has criticized NPR as being biased toward ideological power and the status quo. Consumers of information from NPR contend that NPR does its job well. In April 2023, Twitter made the decision to label NPR, as well as the PBS, BBC, and Voice of America as government-funded media outlets following backlash from critics who accused the platform of bias. Twitter initially labeled accounts linked to countries like Russia and China but faced criticism for not applying the same labels to media organizations from Western countries. In response, the company expanded its policy to include NPR. 

ellauri288.html on line 279: Pursoke on romaani, joka yhdistää taitavasti fiktiota ja historiaa, runoutta ja vulgaarisuutta, halveksuntaa ja transsendenssia. Marianne, Ranska

ellauri288.html on line 281: Tämä ihanan hienovarainen trilleri… vangitsee sekä yhden Euroopan suurimman konfliktin traagiset seuraukset että sodan naisille aiheuttamat yleismaailmalliset kauhut. Kirkukissan arvostelut, USA

ellauri288.html on line 287: Mukava lukukokemus! Kiihkeä jännitys tarttuu lukijaan ensimmäisistä riveistä lähtien.  Oksanen on narukävelijä. Hän kexii kivat yksityiskohdat (mm. runkun popsinta) ja antaa niille vaaditun painon ja merkityksen.  Sofi Oksanen on tällä vahvalla, kirjallisella kerronnallaan antanut meille ainutlaatuisen näkemyksen Viron nykyhistorian lisäksi. Lävistävästi ja armottomasti hän paljastaa julmien poliittisten hallintojen inhimillisen haitan. Dagsavisen, Norja

ellauri288.html on line 293: Oksasella on fantastinen kyky lavastella groteskeja kohtauksia, jotka johtavat merkittäviin ja intensiivisiin havaintoihin. Sofi Oksanen on epätavallisen kunnianhimoinen tarinankertoja, jolla on tiukka ote monista löysältä näyttävistä langoista. Vaikka Purge ei ole mukava kirja lukea, se on hirvittävän ilahduttava matka ajassa ja tilassa. Dagens Næringsliv, Norja

ellauri288.html on line 298: Vaikks rakkauden suhteen heikko, Aliide Truun loppuratkaisussa on Vanhan testamentin Hesekielin äkillisyyttä, joka on katarsista. Ämmä menee lastauttamaan ryssät hengiltä.  Oksanen yhdistää Aliiden traagisen historian kautta poliittisen henkilökohtaiseen, historian nykyhetkeen. Aamulehti, Suomi

ellauri288.html on line 300: Purge värähtelee jännityksestä: sanattomat salaisuudet ja syvästi häpeälliset teot, joille hahmot joko altistuvat tai itse suorittavat, leviävät verkkona kirjan yli ja pakottavat lukijan jatkamaan sivujen kääntämistä. Kirjoitus on elävää, tarkkaa ja kaunista. Hufvudstadsbladet, Suomi

ellauri288.html on line 308:   Tämä romaani on karkea ja kaunis samaan aikaan; sitä on mahdotonta tyrmätä sen ihailtavalla kuvauksella valehtelusta ja pelosta. Livres Hebdo, Ranska

ellauri288.html on line 310:   Sofi Oksanen liikkuu edestakaisin historiassa, veistämällä aikaa kynäveitsellään. Niin kukoistava, rakastava ja suojeleva… hänen kielensä näyttää olevan tehty avaamaan kokonaisten sukupolvien haavat. Telerama, Ranska

ellauri288.html on line 318:   Koskettava, tuskallinen kuva kommunistisesta vainoharhaisuudesta ja aikakauden kaustinen kritiikki sekä kunnianosoitus maalliselle aistillisuudelle ja vahvojen ja läheisten ihmissuhteiden tärkeydelle. /…/ Tämä nuori kirjailija on vielä vain nouseva tähti; voimme odottaa häneltä galaktisia saavutuksia tulevaisuudessa. Neue Zürcher Zeitung, Saksa (?) 

ellauri288.html on line 338:   Hän osoittaa, kuinka helposti voi tulla uhri, siirtyä uhrista rikoksentekijäksi ja olla rikollinen, sillä näiden kolmen välillä vallitsevat epävarmat rajat. Me sakemannithan sen tiedämme omasta kokemuxesta. Main-Echo, Saksa

ellauri288.html on line 340: Tuhannet lukijat eri puolilta maailmaa ovat lukeneet tämän vahvan ja koskettavan romaanin ja rakastaneet sitä. Sofi Oksanen näyttää meille paremmin kuin mikään dokumentti tai tv-ohjelma Neuvostoliiton totalitarismin kauhut, joiden keskiössä on esimerkiksi ihmiskauppa. El Diario, Espanja

ellauri288.html on line 350: Men in Aida is a homophonic translation of Book One of Homer's Iliad into a farcical bathhouse scenario, perhaps alluding to the homoerotic aspects of ancient Greek culture. It was written in 1983 by the language poet David Melnick, and is an example of poetic postmodernism. In 2015, all three books of the Iliad translated by Melnick were published by independent publishing house Uitgeverij under the title Men in Aïda.

ellauri288.html on line 355:   Allow men in, emery Achaians. All gay ethic, eh?

ellauri288.html on line 367:   oulomenēn, he muri' Akhaiois alge' ethēke,

ellauri288.html on line 368:   pollas d' iphthimous psukhas Aidi proiapsen

ellauri288.html on line 372:   Laulaos oi runotar viha Peleun poian Akilleun

ellauri288.html on line 373:   turmiokas mi akhaijeja löi lukemattomin tuskin

ellauri288.html on line 383: Romaani on julkaistu huhtikuussa 2008 ja herättänyt paljon keskustelua, ja kuuluisuutta. Vielä tarkemmin, kerron Puhdistus teoksessa käsitellystä vihasta, mistä se johtuu, mitä seurauksia vihasta syntyy ja miten viha muokkaa tarinaa.

ellauri288.html on line 385:   Kaventaen laajaa näkökulmaa käsittelen tekstissä vain Aliiden ja Zaran vihaa, sekä vertailen niitä keskenään. Venäjän ja Ukrainan selkkaus muistuttaakin monessa suhteessa Kreikan ja Troijan sotaa Iliaassa. Pääsyylliset on yxityishenkilöitä jotka johdattavat koko kansan mieron teille. Paha Paris pokasi Menelaoxen kauniin Helenan, ja pian on laivat kostoretkellä mustan meren rannoilla. Sota ei etene Troijan pelloilla ilman Akhilleuxen sotavaunuja. Casus belli ehti unohtua ennenkuin tulee valmista, mutta pääasiahan oli että saatiin suuttua. 

ellauri288.html on line 387: Ennen kuin voimme käsitellä vihaa meidän pitää tarkastella mistä viha tekstissä syntyy, ja miksi. Heti tekstin alussa huomaamme vihansiemenen kehittyvän, kun Aliide löytää Zaran pihaltaan. Aliiden kauan jatkunut viha syntyi jo hänen nuoruudessaan, kun hänen siskonsa Ingel oli häntä ‘parempi’ kaikessa.

ellauri288.html on line 389: Kun taas Zaran viha syntyy, kun hänen elämässään tapahtuu kohtalokas käänne: Zara joutuu mukaan paskamaisen ihmisen (miehen) johtamaan prostituutiorinkiin. Hänen elämästään viedään kaikki hänelle tärkeä, häntä alistetaan ja oikeudet riistetään. Zara kokee fyysistä ja henkistä väkivaltaa päivittäin. Hänen vihansa ei tosin syty samantien, mutta hirveiden kokemuksien ja jatkuvan pelon aiheuttamana hänen sisäinen vihansa alkaa kasvamaan.

ellauri288.html on line 391:   Aliiden ja Zaran viha on mielestäni aivan erilaista, mutta samalla täysin samanlaista. Aliiden pudottua maalisammioon syntyi ketjureaktio, joka loi hänestä itsekkään, ja suuren määrän vihaa omaavan henkilön. Kaikki, mitä hän koki, joko kommunistien (kaikki miehiä) tai muiden miesten käsissä, aiheutti Aliidessa samaa pelkoa kuin Zarassa, joka muuttui vihaksi.

ellauri288.html on line 393: Hanki käyttöoikeus tähän ja tuhansiin muihin mallivastauksiin.  

ellauri288.html on line 395:  1930-luvun lopulla Aliide elää villiä kateutta sisartaan Ingeä kohtaan, joka on valloittanut ihanan Hansin. Aliiden pakkomielle johtaa hänet hurjille urille miehitetyssä Virossa. NKVD etsii metsäveljeksi ruvennutta Hansia. Aliidea ja Ingeä kuulustellaan kunnantalon kellarissa. Ja siellä tapahtuu hirveitä.

ellauri288.html on line 397: Terrorin logiikka ajaa petokseen, parhaimmat eivät selviydy. Aliide uhraa sisarensa ja valitsee pelastajakseen fanaattisen kommunistin Martinin. Silti hän piilottelee Hansia ja haluaa "omistaa" tämän ainakin kerran viikossa. Romaani näyttää loistavasti Aliiden syyllisyyden, paranoian, pelon ja valheessa elämisen sykkeen, joka ei neuvostoaikana koskenut vain yksilöä, vaan koko yhteiskuntaa. Kommunistisetämiesten syytä kaikki.

ellauri288.html on line 401: Henkilötaustat avautuvat romaanissa näytelmää syvemmin. Aliiden ja Zaran suhde saa lisävalaistusta, ja Oksanen hyödyntää myös keksaistuja henkilöhahmoja. Neuvostoarjen kuvauksessa näkyy virolaisen ja venäläisen kulttuurin klisheiden tuntemus. Dramaturgia nappaa lukijan pihteihin kuin Sofin sääret lesbopartnerin. Tekstiä ahmii pidäkkeettä, eikä ahneus kaduta. Ainahan voi loppuun päästyä sitten oxentaa. Puhdistus on Oksasen tähänastisista romaaneista paras. Toisin kuin näytelmässä romaanin Aliide ikään kuin lunastaa pahat tekonsa ampumalla ryssät kotiovelle.

ellauri288.html on line 427: on täynnä lampia ja puutarha

ellauri288.html on line 436: haaveile valkoisesta perhosesta,

ellauri288.html on line 444: Alussa oli narsistiveli Lermontov. Siihen syksyyn asti olin melko tavallinen poika, jolla oli melko tavallisia etuja. Luen paljon, mutta enimmäkseen käsilläni olevaa kirjallisuutta, mukaan lukien Stalin-palkinnon saajien kirjojen käännökset. Näistä vain kahdesta kirjasta jäi minulle selkeämpiä muistoja - Aleksei Tolstoin "Pietari Suuresta" ja Viktor Nekrasovin "Stalingradin haudoissa", loput on paree unohtaa. Mutta sinä syksynä tapahtui jotain, joka muutti minua paljon. Nimittäin runous tunkeutui yhtäkkiä elämääni, siihen asti en ollut kiinnostunut siitä. Todennäköisesti tämä tapahtui vuonna 1954, kun olin

ellauri288.html on line 445: 13-vuotias. Meillä ei ollut paljon kirjoja kotona: pommituksen aikana melkein kaikki paloi. Mutta äitini ja isoisäni ostivat jotain, enimmäkseen kirjoja ranskaksi ja venäjäksi - nuoruudessaan äitini asui useita vuosia Pariisissa ja työskenteli sitten ranskan opettajana. Mutta hän tiesi venäjää lapsuudesta lähtien, kuten melkein kaikki ihmiset hänen sukupolvensa, jotka saivat koulutuksensa kokonaan tai osittain venäjäksi. Siten hänen hyllyllään olivat Pushkinin, Lermontovin, Tšehovin niteet. Eräänä iltana luultavasti yksinkertaisesti siksi, ettei minulla ollut mitään tekemistä, otin Lermontovin valittuja runoja ja aloin selata sitä. Yhtäkkiä tajusin, että ymmärsin enemmän tai vähemmän lukemani. Ja sitten törmäsin runoon "Limalaiva". Luin sen ja lopetin melkein kyyneleet silmissä. Ei niinkään sympatiasta keisarin haamua kohtaan, vaan odottamattomasta tapaamisesta hengen kanssa, runouden voimalla. Tuo koira, runous, hän haukkasi minua, ja jokin minussa muuttui peruuttamattomasti. Siitä lähtien Illalla minusta tuli ensin innokas runon lukija ja sitten yritin säveltää jotain itse. Useiden vuosien ajan luin lähes yksinomaan venäläistä runoutta ja klassista proosaa.

ellauri288.html on line 447:   Ja useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen hän alkoi kirjoittaa viroksi. Venäjän kielen taitoni oli silloin selvästi riittämätön. Vaikka se parani ajan myötä, kirjoitin harvoin venäjäksi, pääasiassa ilman artikkeleita, edes yhden Pietarin Zvezdassa julkaistun jutun. Palasin venäläisen runouden pariin Viron tasavallassa, kun venäjä ei enää ollut virallinen kieli. Se oli tämän vuosisadan alussa ja vuonna 2005 Kaksikymmentä venäjänkielistä runoani julkaistiin kaksikielisessä kokoelmassa Sõnad sõnatusse / Otherness. Ne sisältyvät tähän kirjaan tietyin muutoksin. Suurin osa kirjan tekstistä on kirjoitettu myöhemmin, pääosin vuosina 2010–2013. Uskon, että virolaiskulttuurimme oli alusta alkaen monikielinen, kirjailijamme virolaisen kirjallisuuden perustajista Kreutzwaldista ja Felmanista monikielisen runoilija Ilmar Laabaniin saakka osasivat useita kieliä ja käyttivät niitä enemmän tai harvemmin.

ellauri288.html on line 449: Kuten selitin, minulla on läheinen, lähes intiimi suhde venäjän kieleen ja venakoihin. ja on luonnollista, että joskus kirjoitan venäjäksi. Tietysti minua tässä auttoivat ja rohkaisivat ystäväni ja kollegani, joiden välinpitämätöntä apua monet tämän kokoelman runot eivät olisi olleet julkaisukelpoisia. Olen vilpittömästi ja syvästi kiitollinen Sergei Zavjaloville, joka toimitti runojani huolellisesti; Mikhail Meilakh, joka luki kirjan ensimmäisen version ja antoi monia arvokkaita kommentteja; Anatoli Kudrjavitski, joka muokkasi joitain tekstejä täällä ja julkaisi ne Okno Internet -lehden 10. numerossa.

ellauri288.html on line 451:   Jaan Kaplinski (22. tammikuuta 1941 Tartto–8. elokuuta 2021) oli virolainen runoilija, filosofi, kasvitieteellisen puutarhan haravoija ja kulttuuripelle. Kaplinskin äiti Nora Raudsepp oli virolainen, isä Jerzy Kapliński puolalainen, ja taustassa oli myös juutalaisuutta. Jaan Kaplinski oli puolivuotias, kun NKVD pidätti hänen isänsä, joka kuoli Vjatlagin leirillä Kirovin alueella. Isättömyys on Kaplinskin teema teoksessa Kirje isälle (2003, suomennos 2005). Sitä Jaan katkeroitui koko zydeemille.

ellauri288.html on line 455:   Kaplinskin runoissa ja esseissä näkyi hänen kiinnostuksensa ympäristökysymyksiin, kielen filosofisiin kysymyksiin, klassiseen kiinalaiseen runouteen ja filosofiaan, buddhalaisuuteen ja esikristilliseen virolaisuuteen.lähde? Hän oli katolinen käännynnäinen kuten Timo Soini.

ellauri288.html on line 464:   Vuonna 2000 Jaan Kaplinski sai Viron kulttuurirahaston suuren vuosipalkinnon. "Reaaliluvut" ilmestyi viroksi Vikerkaaren toimittaja Kajar Pruulin viruttamana. Se on kirjoitettu alunperin venäjäksi, kielellä, jota Jaan Kaplinski itse on kutsunut suureksi vanhaksi rakkaudekseen. Hyi!

ellauri288.html on line 466:   Neuvosto-Virossa Jaan Kaplinski eli sisäisessä pakolaisuudessa (Jaan Kaplinski elab sisepaguluses). Jaan oli kuin mutanttikoira Hektor joka oli jäänyt asumaan yksin taloon, joka on saavuttamaton kuin linnoitus. Jaan halusi pois CCCPstä mutta se sitten jäi. Olisi pitänyt opiskella Lotmanin luona venäläistä kirjallisuutta ja seurata tällä tavalla isän jälkiä eikä opiskella ranskaa, jota opetettiin yliopistossakin peruskoulutasolla. Äitikin osasi sitä paremmin.

ellauri288.html on line 468: Kaplinski on monikielisyyteen pyrkivänä kirjailijana kirjoittanut runoutta ja kolumneja suomeksikin. Hän on kirjoittanut runoja ja yrittänyt kirjoittaa proosaakin englanniksi. I am a little boy. Aika ja ympäristö on niin vihamielinen runoudelle.  Hänhän on kasvanut ja elänyt koko elämänsä sosialismin laboratoriossa. Hän on lukenut paljon ja hänen älykkyytensä on poikkeuksellista. Hän näkee oman erikoisuutensa paradoksina. Jumalan mukaan hän on apostoli Paavalin sanoin skandaali ja typerys.

ellauri288.html on line 469: Hän aavistaa, että isäntä (Stalin) toivoi jostain uskontoon liittyvästä syystä lunastavansa pahan yrittämällä tehdä ihmisistä koiran kaltaisia.

ellauri288.html on line 471: Hektor on kyllä ilmeisesti kykenevä jatkamaan sukua, mutta vain toisen koiran kanssa ja näin ollen elämä ei ole tuonut Hektorille mitään hyvää ja hän haluaisi, että hän ei olisi syntynytkään.

ellauri288.html on line 474: Hän tunnustaa itselleen läheisexi vain buddhalaisuuden, koska siinä on tilaa kaikille kärsiville olennoille, kärpäsillekin, ei vain apinoille ja niiden koirille. Apinaa Hektor pitää evoluution poikkeamana, sairastuneena kärpäsenä, joka on haastanut luonnon ylpeydessään. 

ellauri288.html on line 476: Luonto on jo vastannut sen haasteeseen bakteereiden ja virusten vastahyökkäyksellä.

ellauri288.html on line 478:   Stalinista oli tullut salaa shamaani, jonka tehtävänä oli antaa ihmisille takaisin heidän jumalansa sellaisina kuin nämä olivat olleet aikojen alussa: ei ihmisten vaan eläinten kaltaisina.  Menetelmä, geenien manipulointi, oli tiedemiehelle yhtä oikeutettua kuin evoluutio Elämän Jumalalle, joka loi maailman kaikkine kammotuksineen yrityxen ja erehdyxen menetelmällä.

ellauri288.html on line 484:   Esimerkiksi geenitutkija Richard Dawkins antaa heti suositun kirjansa Viesti miljardien vuosien takaa (suom. Risto Varteva WSOY 1985) alussa ymmärtää Darwinin evoluutioteoriaa seuraten, että "Kopioituminen johtaa aina luonnonvalintaan ja sitä kautta siihen ylenpalttiseen monipuolisuuteen, jota me kutsumme elämäksi (s. 9)". Niinpä – mikä mielenkiintoista – tarkkojen kopioiden sekaan sattuu silloin tällöin myös "kopioinnissa sattumalta tulleita rakennevirheitä (s. 9)". Jaan Kaplinski on tästä elävä - no, aikansa elänyt - esimerkki.

ellauri288.html on line 486:   Myös Silm koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä realistis-psykologisessa osassa kerrotaan teologi I:n tarina Viron Sosialistisessa Neuvostotasavallassa ylioppilastoverin silmin. I:stä tuntuu, että häntä seuraa salaperäinen Silm. Hän aloittaa teologian opinnot, tekee kuten monet muutkin vähän yhteistyötä KGB:n kanssa päästäkseen ulkomaille, tunnistaa itsestään gnostikot ja kabalistit, joiden avulla hän yrittää kavaltaa vainoharhaisen Silmin. Mutta  kertomuksen toisessa osassa selviää, Silmä ei ole KGB eikä mikään muukaan salainen järjestö, vaan mm. Yhdysvaltain dollariin ikuistettu Mordorin paha silm.

ellauri288.html on line 490: Jumalan mielestä kokonaisuus on kaunis ja hyvä, vaikka osat eivät sitä ole. Silmit hän käskee kääntää sen puoleen, "joka näyttää parhaalta izestä". Jumala väittää että tämä maailma on kuitenkin jokseenkin onnistunut, tosin vasta useamman yrityksen jälkeen. Edelliset, epäonnistuneet maailmat jumala on hävittänyt ja hänellä oli kiusaus hävittää myös tämä. Vaikka "siitä on kuitenkin tullut niin kaunis" ja siinä elää "monia hyviäkin ihmisiä". Myöhemmin tulee vielä ilmi, että jumala antaa maailman olla vain sen takia, että hän on tottunut siihen. Eli olemassaolo on täten jumalan tottumus, rutiini! Kiinalainen panee jumalan rutiininomaisesti kuriin välineellä, joka muistuttaa kärpäslätkää.

ellauri288.html on line 493:   Tällä Jaan koittaa opettaa, että maailmanloppu täytyy ottaa lopullisena ja sitä ei tule tehdä kristinuskon, juutalaisuuden tai islamin tavalla vaan taolaisten ja buddhalaisten tavalla. Pallo lähtee uudelle kieroxelle vähän kuumempana, torakat nyt vetovastuussa

ellauri288.html on line 495:   "Aatami ajattelee meitä ja me ajattelemme Aatamia. Tätä maailmaa ei voida selittää vastaansanomattomasti, yksikään filosofia, yksikään teologia, yksikään tiede ei voi pitää lopullisesti paikkaansa." Paskat ei voi, ainut kivi mikä hankaa kengässä on että mixi torakat, mixei me apinat. Ihan turha Jaan on pakoilla idealismin umpisolmuihin. Silm on kuin monikerroksinen sipuli, johon Hesse vertasi ihmisiä, eikä van Hesse vaan Ibsen sitä ennen.

ellauri288.html on line 497:   Dawkinsin mukaan tätä rupikonnateemaa pohtivat etenkin teologit, jotka unohtavat, että "Luonnossa on mittaamaton määrä kärsimystä. Sinä aikana kun kirjoitan tämän lauseen, tuhannet eläimet joutuvat elävinä muiden eläinten suihin, tuhannet pakenevat henkensä edestä ja ulisevat pelosta, monet tekevät hidasta kuolemaa loisten riuduttamina ja tuhannet mitä erilaisimpien lajien yksilöt nääntyvät nälkään, janoon ja tauteihin." Ja hän tiivistää tämän seuraavasti: "Näin sen pitää ollakin. Jos elinmahdollisuuksia olisi yltäkylläisesti, eliöiden määrä kasvaisi automaattisesti niin suureksi, että edessä olisivat kuitenkin nälkä, puute ja kurjuus." (Viesti miljardien vuosien takaa. WSOY 1985. suom. Risto Varteva. s. 133)

ellauri288.html on line 503:   Tässä jaxossa Jaan hörhöilee pahasti idealismin lavalla tiellä. Novellin lopussa R kuolee psykiatrisessa sairaalassa hölmö hymy kasvoillaan. Hänen elämänsä viimeiset kuukaudet ovat kuluneet pitkiä numerosarjoja kirjoittaessa ja mutistessa yksinään. Eikö rotukoiran aika muuten kulu.

ellauri288.html on line 511:   Kirjallisuus on hyödytöntä kuten sielukin, mutta ne jää yxin jäljelle kun iskä Hursti pannaan tuhkalaatikossa lasioviselle hyllylle happanemaan jalkapalloviirin viereen.  Tämän opetti valloittava Max Rothin näköinen substituutti Valparaison slummikoulussa yläastekakaroille. Kaikki sille pehmenneet kakarat  läpytti ja hurrasi. Opetusta valvova professuurin saanut kilpailijakin suopeasti hymyili.

ellauri288.html on line 521: Fantastic balladi "ilmalaiva" kirjoitti ja julkaistaan painettuna 1840. Tekijän tekstiä ei ole säilynyt. Tämä on vapaa käännös työ "aavelaivan" German Romance Seidlitz. Tuote Lermontov osissa vaikutteita käännös V. Žukovski 1836 balladi "Night Parade" saman runoilija. Uskotaan, että Mikhail Lermontov kirjoitti runon pidätyksen aikana. Hän sai siellä jälkeen kaksintaistelussa ranskalainen upseeri. Runoilija oli monimutkainen tunteita henkilökohtaisista asioista ja Ranska, joka petti hänen keisari.

ellauri288.html on line 525: ilmalaiva Lermontov Autiolla saarella, hän nousee alta hautakivi. Harmaan lievetakki Napoleon marssi nopeasti nousee ohjauspyörän ja lähetetään makea Ranskan, pikku poika, hänen kirkkautensa. Hän on vuosien mittaan ei ole muuttunut ja on valmis toistamaan torjumiseksi polku. Kun hän palasi, hän kehotti kannattajia ja lennoilla. Kukaan vastasi hänen soittaa. Joku haudattu hiekkaan Afrikan, joku - Lumen alla Venäjä, joku pysyi ikuisesti aloilla Elben, joka oli pettänyt häntä.

ellauri288.html on line 527: Venäjällä ja Ranskan ajattomuuden, jossa ei ollut mitään sankarillista. Ei mitään niinä vuosina (1838 - 1840) Mikhail työskenteli pala "Aikamme sankari". Hänen luonteensa oli älykkyyttä ja voimaa palvella isänmaan, vaan liittää ne piti mennä minnekään. Ja sankarillinen hahmo, joka näyttää "ilmalaiva", gasps, vaikka todellinen Ranskassa, mikä muuttaa kuninkaat, mutta ei muuta mieletön juhla elämän. Unohdettu loistoa ja voittoja kantoi maan kunniaa. Satunnaiset persoonallisuus ei ole mitään tekemistä täällä.

ellauri288.html on line 548:     Miksi hän jätti Shannon Doherty alkaen "Enchanted"? Syitä toiminta

ellauri288.html on line 557: Tutk. Teemu Keskisarja ja rov. Kanala havainnollistavat, että Suomessa ei enää tarvita erillistä herrasväkeä. Ex-yläluokan ammateissa sopii laahustella pystymezän kansan ehdoilla. Kaippa se on hyvä asia?

ellauri288.html on line 559:   Teemu Höyhensarja kulkee rovasti Kanasen kanssa käsikynkkää hautojen välissä vetoketjut auki ja sanoo, että häntä kiehtoo Kanasessa se, kuinka voimakkaasti kaiken katoovaisuus on läsnä. Kanala muistuttaa Raamatun tekstistä, jossa sanotaan, ettei menneistä jää kuin leyhkä eikä tulevista sitäkään.

ellauri288.html on line 563: Historioitsija Teemu Keskisarja kertoo Kotilieden haastattelussa työntäyteisestä arjestaan.

ellauri288.html on line 569: – Teen paljon kotitöitä ja hoidan kolmea lasta. Kuljetan koko perhettä autolla eri harrastuksiin ja hoidan koiran. Lisäksi sienestys ja marjastus ovat vastuullani.

ellauri288.html on line 571: Kun Keskisarjalta kysyy pyykkien viikkaamisesta, hän naurahtaa ja sanoo, ettei ”rehellisesti edes tiedä, mitä se tarkoittaa”. Koen vaipan vaihdon paljon miellyttävämmäksi työksi kuin kansanedustajan tai historioitsijan työn. Vauvan paska haisee vähemmän kuin aikuisten. Hallizen sen paremmin.

ellauri288.html on line 573: – Minun aikani jotenkin onnistuu uppoamaan omiin harrastuksiin, urheiluun ja koiraan. Pientä petrattavaa aina löytyy, se on pakko myöntää, Kalle naurahtaa.

ellauri288.html on line 582: Mikä neuvoksi, kun sielunhoitaja tarvitsee sielunhoitoa? Parantaja, paranna izesi! Miten osaan johtaa kirkkoa, jos en osaa johtaa harhaan edes omaa vaimoa?

ellauri288.html on line 587: Rakkaus on lopulta armoa, pillu halkeama helvetin muurissa.

ellauri288.html on line 590: Jokaiselle kuuluu kolmas ja mixei neljäskin mahdollisuus, Markullekin. Vanhan aforistin aarrearkku ei tyhjene sitten millään. Siinä Markku on kyllä oikeassa että bestselleriä ei voi kirjoittaa ilman rumaa sexiä, luonnevikaisia roistoja, dysfunktionaalisia pollareita ja verisiä murhia. Kazo vaikka Sofi Oxasta. Tai raamattua.

ellauri288.html on line 592: Rovastilla ei ole tärkeämpää tehtävää kuin julistaa armoa, ja meidän pitää kirkossa kasvaa ihmisenä tämän tehtävän mukana. Uskon itse ehdottomaan anteeksiantoon, jonka Jumala antaa. Turhaa syyllisyyttä ei kannata kantaa, eikun uutta kanaa peliin vaan.

ellauri288.html on line 596:   Sofin tukkalaite Salen kuzuilla oli kuin lehmänläjä johon on liimaantunut tissiliivit. Sofi on uurastanut hiusjatke hiessä Venäjän mustamaalaamisexi kaikissa tuuteissa. Esim. hare&utm_source=copy-link-share">Areena, jossa se hevosmaista naamaansa väännellen sättii venäläistä kirjallisuutta epäisänmaallisuudesta melko aiheetta. Sit vielä tää: Sofi on kokeillut kynäillä myös lyriikkaa. Aika roisia siitä tuli, tekijänsä näköistä. (Vähän piti korjailla sanajärjestyxiä että rytmi edes jotenkuten  toimisi.) Rumasta suomenkielisestä räpistä tulee vähän kauniimpi kun sen ajaa Googlen kääntimestä. Samaa voisi kokeilla Sofille. 

ellauri288.html on line 660: Minun täytyy raahata tämä kaveri väkisin maaliin ja mennä heti perään.

ellauri288.html on line 665: sinun täytyy raahata tämä roska väkisin maaliin ja sen jälkeen kaaliin

ellauri288.html on line 674: sinun täytyy raahata tämä roska väkisin maaliin ja sen jälkeen kaaliin.

ellauri288.html on line 680: Runoilijalla pitää olla mielessä lukijoiden orgaani eikä omansa. Ne Goethen teoxet jotka olen tänään lukenut (Epistolat, Epigrammit, Quattro Stagioni) eivät ole olleet omiaan herättämään kiintymystä häneen. Ällö narsistihan jöötti onkin. Kaveri on omahyväinen ja izerakas. Hävitköön maailma kuha saan hyväellä puolen jalan huiluani. Hyvää yötä! 

ellauri288.html on line 682: Taino, onhan Goethen egoismissa paljon hyvääkin, emmä sitä sano. Muze ei ole riittävän ylevä eikä uskonnollimen. Hän ei tunne pyhyyttä eikä ole malttanut pohtia pahan hirmuista ongelmaa. Hän on ytimiä myöten spinozalainen, ei ota vastuuta. Onko kaikkeudella jokin tarkoitusperä, suuntautuuko se kohti jotakin päämäärää vaiko ei? Onko ihmisellä jokin velvollisuus vaiko ei? Velvollisuus on jotain jota muut tahtovat. Ulkoinen pakko siis. Voise olla joku sisäistettykin herruus toki, paha yliminä. Parasta on ize nauttia ja saada etua toisten uhrista. Kristityt tekevät yhtä paljon pahaa kuin pakanat, mutta huonolla omallatunnolla.

ellauri288.html on line 684: Vätys ei liioin pitänyt Vogtista. Äkkiväärä vasemmistolainen pakeni tynkäparlamentista hullun vuoden jälkeen Schweiziin ja kirjoitti eläinkirjoja. Vogt oli Charles Darwinin oppien ensimmäisiä kannattajia ja innokkaimpia levittäjiä. Hyi!

ellauri290.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri290.html on line 45:   Israelin poikien sukukunnat ovat nuijineet naapureitaan Vanhan testamentin malliin aina siionismin maahanmuuton voimistuttua 1. maailmansodan jälkeen, listien mielin määrin filistealaisia ja muita tienoilla pyöriskelleitä laiskoja pakanoita. Reviiristä on nahisteltu abrahamilaisten apinaserkkujen kanssa suunnilleen 10 vuoden väliajoin ja rättipäitä heitetty ulos maasta tai kuopattu isänmaansa poveen joka kerta. Esinahkakukkulat on alkaneet yletä taas kuin Joosuan aikoina. Vittu niinhän Jehova (Moosexelle joskus 1446 BC-1225 BC) ja länsivallat (1917 Balfour declaration) oli niille luvanneet, ja lupauxensa pettäjä on kanankakan kantaja. (Tosin McMahon oli 1916 luvannut Husseinille brittien antavan Arabian arabeille, jos ne uhmaisivat ottomaaneja. Mutta se oli silloin ja nyt on nyt.)

ellauri290.html on line 63: Päivä sen jälkeen, kun 29. marraskuuta 1947 hyväksyttiin YK:n Palestiinan jakosuunnitelma, jonka tarkoituksena oli jakaa Palestiina arabivaltioksi, juutalaisvaltioksi ja Jerusalemin ja Betlehemin kaupungit kattavaan kansainväliseen erityisjärjestelmään, seitsemän juutalaista tapettiin Arabimilitanttien Fajja-bussihyökkäykset sisällissodan ensimmäisenä pidetyssä tapahtumassa. Tämä hyökkäys oli kosto Lehin 19. marraskuuta tekemälle viiden arabiperheen jäsenen murhalle, joiden epäillään olevan brittiläisiä informaattoreita. Arabien, juutalaisten ja brittien välillä on ollut jännitteitä ja konflikteja vuoden 1917 Balfourin julistuksesta ja vuonna 1920 annetusta Palestiinan brittiläisestä mandaatista lähtien. Britannian politiikka oli tyytymätön sekä arabeihin että juutalaisiin. Arabien oppositio kehittyi arabien kapinaksi Palestiinassa vuosina 1936–1939,

ellauri290.html on line 65: 15. toukokuuta 1948 sisällissota muuttui konfliktiksi Israelin ja arabivaltioiden välillä Israelin edellisenä päivänä antaman itsenäisyysjulistuksen seurauksena. Egypti, Transjordan, Syyria ja retkikunta Irakista saapuivat Palestiinaan. Hyökkäysjoukot ottivat haltuunsa arabialueet ja hyökkäsivät välittömästi Israelin joukkoja ja useita juutalaisia siirtokuntia vastaan. Kymmenen kuukautta kestäneet taistelut käytiin enimmäkseen Britannian mandaatin alueella sekä Siinain niemimaalla ja Etelä-Libanonissa useiden aselepojaksojen keskeyttäen.

ellauri290.html on line 67: Sodan seurauksena Israelin valtio hallitsi aluetta, jota YK oli ehdottanut juutalaiselle valtiolle, sekä lähes 60 % arabivaltiolle ehdotetusta alueesta, mukaan lukien Jaffan, Lyddan ja Ramlen alue, Ylä-Galilean, jotkin osat Negevistä ja leveä kaistale Tel Aviv–Jerusalem -tien varrella. Israel otti haltuunsa myös Länsi-Jerusalemin, jonka oli tarkoitus olla osa kansainvälistä vyöhykettä Jerusalemille ja sen ympäristölle. Transjordan otti haltuunsa Itä-Jerusalemin ja Länsirannan, liittäen sen seuraavana vuonna, ja Egyptin armeija otti haltuunsa Gazan kaistan. Jerikon konferenssissa 1. joulukuuta 1948 2 000 palestiinalaisvaltuuskuntaa vaati Palestiinan ja Transjordanin yhdistämistä askeleena kohti täyttä arabien yhtenäisyyttä. Konflikti laukaisi merkittävän väestörakenteen muutoksen kaikkialla Lähi-idässä. Noin 700 000 palestiinalaista arabia pakeni tai karkotettiin kodeistaan alueella, josta tuli Israel, ja heistä tuli palestiinalaispakolaisia, joita he kutsuvat Nakbaksi ("katastrofi"). Samanlainen määrä juutalaisia muutti Israeliin kolmen sodan jälkeisen vuoden aikana, mukaan lukien 260 000 ympäröivistä arabivaltioista.

ellauri290.html on line 71: Muuten meni hyvät maat kiitettävästi juutalaisille, paizi Gazan suikale jäi harmillisesti rättipäille. Akko on sittemmin saanut juutalaismiehityxen. 

ellauri290.html on line 77: Tammikuusta alkaen operaatiot tulivat yhä militarisoidummiksi, kun joukko arabien vapautusarmeijan rykmenttejä osallistui Palestiinassa, kukin aktiivinen useilla eri aloilla eri rannikkokaupunkien ympärillä. He vahvistivat läsnäoloaan Galileassa ja Samariassa. Abd al-Qadir al-Husayni tuli Egyptistä useiden satojen pyhän sodan armeijan miehien kanssa. Rekrytoiessaan muutaman tuhannen vapaaehtoisen al-Husayni järjesti saarron Jerusalemin 100 000 juutalaiselle. Tämän torjumiseksi Yishuv-viranomaiset yrittivät toimittaa kaupunkiin jopa 100 panssaroidun ajoneuvon saattueet, mutta operaatiosta tuli yhä epäkäytännöllisempi, kun avustussaattueiden uhrien määrä kasvoi. Maaliskuuhun mennessä Al-Hussaynin taktiikka oli tuottanut tulosta. Melkein kaikki Haganahin panssaroidut ajoneuvot olivat tuhoutuneet, saarto oli täydessä toiminnassa, ja sadat Haganahin jäsenet, jotka olivat yrittäneet tuoda tarvikkeita kaupunkiin, tapettiin. Tilanne niille, jotka asuivat juutalaisten siirtokunnissa erittäin eristetyssä Negevissä ja Galilean pohjoispuolella, oli vielä kriittisempi.

ellauri290.html on line 79: Vaikka juutalainen väestö oli saanut tiukat määräykset, joiden mukaan heidän oli pysyttävä kaikkialla hinnalla millä hyvänsä, arabiväestö vaikutti enemmän yleisistä turvattomuudesta, jolle maa oli alttiina. Jopa 100 000 arabia Haifan, Jaffan ja Jerusalemin kaupunkien ylä- ja keskiluokista tai juutalaisten hallitsemista alueista evakuoitiin ulkomaille tai arabikeskuksiin itään.

ellauri290.html on line 89: KO. sodan jälkeen YK teki ehdotuxen pyhän maan jakamisexi 2 valtioxi, joka ei tyydyttänyt kumpaakaan osapuolta. Palestiinalaiset kazoivat haavi auki maansa myyntiä, ja GT-sählämit eivät olleet tyytyväisiä saamiinsa maaläiskäreisiin (vaikka en olivatkin hyviä), ne halusivat izellensä koko pyhän maan, joka oli niille luvattu Vanhan Testamentin yxipuolisella sopimuxella.   

ellauri290.html on line 98: Kylillä näyttää olleen yhteismaita, jotka oli jaettu pikku palstoihin. Viljelysoikeus määrättiin arvanheitolla joka vuosi. Näin ehkäistiin pahin eli kateus, mutta samalla varmistettiin, että kukaan ei yrittänyt hoitaa palstaansa, eli ensi vuodeksi tehdä ties kenen hyväksi työtä. Sehän on ihan kolhoositouhua. (Ei kibbutzi, sillä kibbutzit on yksityisomistuxessa, kuten Sofi Oxanen huomautti.) 

ellauri290.html on line 99: Lisäksi näyttää olleen yksityisiä pienempiä ja isompia tiloja, suurtilojen lisäksi, ja torppari- ja mäkitupalaissysteemit; ja iso joukko renkejä ja piikoja, jotka raatoi raatamisensa ylöspitoa ja taskurahaa vastaan.

ellauri290.html on line 106:   Kalle Hagertin kamun Karl von Schoultzin tunnetuimmissa kirjoissa Seikkailu Suezilla ja Seikkailu Siinailla suomalaiset YK-miehet paljastavat salajuonet ja pelastavat ripeällä toiminnallaan rauhan Lähi-itään. Kirjojen hyvä paikallistuntemus johtuu siitä, että von Schoultz oli mukana Suomen ensimmäisessä rauhanturvaoperaatiossa Suezin alueella 1956–1957.

ellauri290.html on line 108:   Suezin kriisi oli 29. lokakuuta – 7. marraskuuta 1956 käyty lyhyt sota Egyptin, sekä Ison-Britannian, Ranskan ja Israelin liittouman välillä. Egyptiin hyökänneet Britannia, Ranska ja Israel olivat alkaneet suunnitella sotaa Egyptin Gamal Abdel Nasserin ilmoitettua maan kansallistavan tuolloin brittiläis-ranskalaisen Suezin kanavan. Britannia ja Ranska päättivät palauttaa kanavan länsimaiseen hallintaan ja Israel osallistui sotaan miehittäen Siinain niemimaan. Kylmän sodan suurvallat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tuomitsivat hyökkäyksen pakottaen hyökkääjät vetäytymään alueelta. Britannialle ja Ranskalle kriisin päätös merkitsi niiden suurvalta-aseman loppua.

ellauri290.html on line 110: Israel's primary objective was to re-open the blocked Straits of Tiran. WTF, they occupied and consequently expropriated most of Palestinian land property. After the fighting had started, political pressure from the United States, the Soviet Union, and the United Nations led to a withdrawal by the three invaders. The episode humiliated the United Kingdom and France and strengthened Nasser. Joka sai sitten kyllä kunnolla nenuun USA:n varustamilta Jehovan sotajoukoilta 10v myöhemmin 7 päivän salamasodassa 1967 (kz. esim. albumia 263).

ellauri290.html on line 114:   Mr. Sami Hadawi filistiinien puolelta on kvalifioitu kertomaan miten maa-ja tieasiat oikeasti olivat Palestiinassa juutalaisten tullessa uudemman kerran luvattuun maahan. Tämä pefletti julkaistiin Suezin kriisin jälkeen 1957. Se löytyi sentään Wayback Machinesta, minne se toki kuuluukin. Tästä Israelin 1956 invaasiosta ollaan enimmäxeen hiljaa ja melskataan enempi 7 päivän sodasta 1967 ja  katumuspäivän  sodasta 1973. Sitten oli vielä Libanonin sodat 1982 ja 2006. Hyökkäys on paras puolustus, sanoi Golda Meir. Ja sit viä Intifada ("poispudistus") ja Arafatin tuhnu Oslo-prosessi. Yassar ei edes ollut Palestiinasta. Mahmud Abbas al Fatahin pääpiruna taisi saada satikutia Taneli Kivipukin kirjassa. Viimisin käänne pahempaan rättipäille oli kun Trump näytti keskaria Oslo-prosessille, tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungixi ja näytti vihreätä valoa Gazan ja länsirannan juutalaismiehityxelle.

ellauri290.html on line 116: Viimeisten neljän vuosikymmenen ajan sionistinen propaganda on antanut vääristyneen kuvan tilanteesta Pyhässä maassa. On esitetty lausuntoja, että Palestiina oli kehittymätön maa. että se oli harvaan asuttujen feodaaliherrojen hallitsemien nomadiheimojen, että siellä oli tilaa juutalaisille maahanmuutolle ja että sionistien saavutukset pystyvät saamaan "aavikon kukoistamaan". Tämän propagandan vaikutus keskivertoihmiseen on ollut se, että monet ovat joutuneet johtamaan uskoa, että Palestiinan maat kuuluvat laillisesti juutalaisille ja että arabit, jotka olivat myyneet maansa kalliilla hinnoilla, yrittivät nyt saada ne takaisin Israelia vastaan hyökkäämällä.

ellauri290.html on line 124: a) Meren tasango, joka ulottuu pohjoiseen Egyptin rajalta ja päättyy Carmel-vuorelle, aivan Haifan kaupungin eteläpuolelle. Tämän tasangon pohjoisosaa kutsuttiin "Sharonin tasangoksi"; 


ellauri290.html on line 146: c) Jordanin laaksossa, merenpinnan alapuolella, viljely riippui puroista tai pumpatusta Jordanjoen vedestä. Talven maltillinen lämpötila ja kosteus tuottivat vihanneksia ja hedelmiä siihen aikaan vuodesta, jolloin näitä hyödykkeitä ei ollut saatavilla muualla maassa. 


ellauri290.html on line 154: 1. KORKEAN LUOKAN MAATasainen tai kevyesti aaltoileva, hedelmällinen maaperä ja riittävä vesi.Intensiivinen sitrushedelmien, rehun ja vihannesten viljely296 000

ellauri290.html on line 156: 3. HYVÄ MAAsyvällä tulvamaassa, joka soveltuu monenlaisille viljelykasveille, ja jos kastelu on saatavilla, intensiiviseen viljelyyn.Sitrushedelmät, viljat ja vihannekset.316 000

ellauri290.html on line 225: "Ainoa mitä pyydämme arabeilta, on antaa meidän elää rauhassa ja häiritsemättä omassa maassamme, kodeissamme ja omilla maillamme."

ellauri290.html on line 230: Israelin joukkojen sotilasyksiköiden mieletön hyökkäys Siinain niemimaalle viime lokakuussa räjäytti myytin siitä, että Israel oli arabien aggression uhri. Sionistit eivät tyytyneet "pysäyttämään Nasseria" - mitä tahansa tämä kyseenalainen selitys heidän Egyptiin kohdistuneelle hyökkäykselleen tarkoittaisikaan. He olivat päättäneet pitää hallussaan egyptiläisiä alueita, jotka olivat kolme kertaa suurempia kuin nykyinen Israelin miehittämä Palestiinan alue ja joista ei voitu esittää edes "historiallista väitettä".

ellauri290.html on line 232: Yleisesti ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin Israelia itseään on muokattu Palestiinan arabeilta pakkolunastetuista maista ja pidätetty väkivallalla väitteitä vastaan, jotka olisivat kaikkien oikeudenmukaisuuden ja ihmisyyden standardien mukaisia. Voidaan turvallisesti väittää, että sionistit eivät koskaan "kolonisoineet" Palestiinaa. He yksinkertaisesti tarttuivat siihen. Tuon kauhean pakkolunastuksen suuruus, sen jatkumiseen käytetyt keinot ja tuhoisa tilanne, jonka se on aiheuttanut sadoille tuhansille arabimiehille, -naisille ja -lapsille, on verrattavissa aikamme julmimpiin tekoihin. Kun tosiasiat on arvioitu, arabipakolainen voi oikeudenmukaisesti kääntyä maailman mielipiteen puoleen ja julistaa: "Todellakin, kaikki, mitä pyydämme sionisteilta, on elää omassa maassamme, omissa kodeissamme ja omilla maillamme."

ellauri290.html on line 249: Nämä tilastot vaativat kuitenkin tiettyjä korjauksia. Arabien selkeästi omistamaan alueeseen tulisi lisätä 52 925 hehtaaria sitrusviljelmiä, muita hedelmäviljelmiä, kasteltavaa maata ja viljelykelpoista maata. Nämä ottomaanien aikoina asutetut, hylätyt ja uudelleenasutetut maat olivat sellaisten henkilöiden hallussa, joita sulttaani piti vuokralaisinaan mutta jotka väittivät suurella itsepäisyydellä, että heillä oli selkeät ja suuremmat oikeudet, jotka vastaavat "vapaata" hallintaoikeutta. Arabien miehitysoikeus näihin maihin johtui ottomaanien hallinnosta ennen vuotta 1918, eikä Palestiinan hallitus ollut koskaan kiistänyt sitä. Itse asiassa hallitus oli ennen toimeksiannon päättymistä päättänyt politiikasta, jonka mukaan näiden maiden omistusoikeus siirrettiin viljelijöille maksamalla parantumatonta pääoma-arvoa vastaava nimellinen summa.

ellauri290.html on line 251: Juutalaiset sitä vastoin "ostivat" yksittäisiltä arabeilta lisää 25 232 eekkeriä, jotka sisälsivät "rekisteröinnit" 5 vanhoissa viallisissa kiinteistörekistereissä, joihin he toivoivat saavansa omistusoikeuden maansiirtooperaatioiden aikana. Monissa tapauksissa näitä juutalaisia "ostoksia" ei kuitenkaan voitu paikantaa maassa, ja missä pystyivät, niiden alueet olivat epätarkkoja ja epäluotettavia. On syytä selventää, että ensinnäkin Turkin omistusoikeuden rekisteröinti maa-alueeseen ei perustunut maa-alueen kartoitukseen, vaan se toteutettiin hyvin pintapuolisesti. Alueet annettiin vain likimääräisesti, ja rajojen kuvaus koostui yleensä viereisten omistajien tai fyysisten esineiden nimistä viitaten neljään pääpisteeseen; toiseksi, pian ihmiset ymmärsivät, että kiinteistörekisterit antoivat hallitukselle arvotietoja verotuksen ja asevelvollisuuden perustana. Tämän seurauksena rekisteröintiä ei aina haettu, ja kun sitä haettiin, kiinteistörekisterivirkailijalle annettiin kuvitteellisia lukuja, kun taas asevelvolliset usein hankkivat rekisteröinnin ehdokkaiden nimiin. Tämän seurauksena Britannian miehityksen aikaiset maarekisterit olivat sekä epätarkkoja että epätäydellisiä.

ellauri290.html on line 253: Mitä tulee valtion omistukseen tai Palestiinan julkisiin maihin, niihin kuuluvat maat, jotka vaihtelevat suuresti paitsi fyysisiltä ominaisuuksiltaan, myös hallituksen omistuksen ja valvonnan laajuudelta ja luonteelta. Mandaatin lopussa toukokuussa 1948 oli suuria alueita, joilla valtion tarkkaa etua ei ollut vielä määritetty. Palestiinan osavaltion domain koostui seuraavan tyyppisistä omaisuudesta:

ellauri290.html on line 255: a) Kiinteistöt kaupungeissa ja maaseudulla, jotka ovat hallituksen tosiasiallisesti pysyvästi käytössä, kuten valtion virastot, poliisirakennukset, sairaalat, koulut, postit, rautatiepihat ja -tilat, maatalouden tutkimusasemat jne.; 


ellauri290.html on line 258: (d) Viljelykelpoinen maa, jonka hallituksella oli vain nimellinen omistusoikeus. On jo selitetty, että arabiviljelijöillä oli perinnöllinen viljelyoikeus näille maille, eikä Palestiinan hallitus koskaan kiistänyt heidän miehitystä. Arabiviljelijät maksoivat hallitukselle veroa vastaavan vuosivuokran; 


ellauri290.html on line 259: (e) Viljelykelvoton maa, jota ei voida viljellä tavanomaisilla arabialaisilla viljelymenetelmillä ja jota kyläläiset kokonaisuudessaan käyttävät laiduntamiseen ja "polttoaineen keräämiseen". Heidän rekisteröintinsä "toistaiseksi Palestiinan hallituksen luottamuksellisen päävaltuutetun" nimiin oli tarkoitus suojella näitä maita yksityisiltä tunkeutumiselta ja mahdollistaa niiden parantaminen koko kylän hyödyksi. Tällaisia maita pidettiin kylän "yhteisöllisinä" maina; 


ellauri290.html on line 260: (f) Negebin viljelemättömät maat, tuo valtava kolmio pisteestä, joka on noin viisi mailia etelään Beersheban kaupungista, sen huipulle Punaisenmeren Aqabanlahdessa. Tämä noin 2 643 844 hehtaarin suuruinen alue, joka oli lähes puolet Palestiinan alueella, ei ollut koskaan tutkittu. Noin 90 000 nomadiheimoa vaelsi alueella viljelen mitä maata pystyi, kun sade oli riittävä, ja laiduntaen kamelejaan ja muita laumiaan alueella. ikimuistoisista ajoista toimikauden loppuun ilman lupaa tai estettä. Näiden paimentolaisheimojen oikeuksia tällä laajalla alueella ei koskaan kyseenalaistettu, ja siksi hallituksen omistus maan osavaltion omistukseen oli vain ”oletettu”.

ellauri290.html on line 305: Tässä vaiheessa olisi aiheellista selittää, kuinka yllä olevassa taulukossa (a) sarakkeen "arabit" alla oleva 1 203 822 hehtaarin "viljelykelvoton maa" luokiteltiin sellaiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon, että Israelin viranomaiset, joilla oli arabien omistus tällaisista maista. Palestiinan maaperä erosi huomattavasti jopa yhden kylän rajoissa, erityisesti vuoristoalueilla, ja tiettyjen maiden käyttö riippui pitkälti siitä, oliko riittävästi sadetta. Näistä syistä Palestiinan hallitus päätti peräti kuusitoista maaluokkaa verotusta varten, kun taas luokittelu ei ollut niin tiukka kuin se olisi voinut olla, koska sillä ei ollut mitään yhteyttä pääoma-arvoon.

ellauri290.html on line 307: Arabien viljelymenetelmät olivat vielä alkukantaisia, ja maan nälän vuoksi, varsinkin vuoristoalueilla, arabit eivät kiinnittäneet huomiota taloudellisiin näkökohtiin, ja heidän nähtiin harjoittavan pienten maapalojen viljelyä kivien välissä toisinaan keinoin. hakkukirveestä tai rivistä vielä pienempiä taskuja ja laita niihin oliivipuiden versoja niiden selviytymisen toivossa. Monet kyläperheet pystyivät selviytymään, vaikkakin surkeasti, sellaisella maalla, joka hallituksen standardien mukaan luokiteltiin "ei-viljelykelvottomaksi". Viljelykelvottomaksi maaksi määriteltiin "maa, jota ei voitu viljellä tavanomaisilla viljelymenetelmillä", ja se sisälsi maa, jonka tuottavuusarvo on alhainen, eli maa, jonka tuotantokustannukset ylittivät bruttotulot. Tällaisten maiden katsottiin yleensä kuuluvan kylän (tai klaanin) asukkaille kokonaisuudessaan ja luokiteltiin verottomaan luokkaan. Palestiinan verolaissa säädettiin parannusten vapauttamisesta verotuksesta kymmenen vuoden ajaksi, jotta maanviljelijää voitaisiin kannustaa parantamaan ja kehittämään tämäntyyppistä maata.

ellauri290.html on line 311:   On tärkeää huomata nämä korjaukset, koska tänä aikana sionistit nostivat laajaa propagandaa. rajoituksia vastaan, jotka pakollinen hallitus on asettanut juutalaisille maanhankinnoille tietyillä vyöhykkeillä arabien maatalouden etujen suojelemiseksi. He syyttivät hallitusta "Balfourin julistuksen" hengen ja tarkoituksen rikkomisesta, eivätkä he rentoutuneet. heidän vaatimuksensa, että kaikki valtion maat olisi luovutettava juutalaisille kolonisaatiolle. Hallitus toisaalta teki selväksi, että ei ollut vapaita valtion maita, jotka voitaisiin luovuttaa siten vahingoittamatta arabikyläläisten oikeuksia, jotka "Balfourin julistuksen" mukaan Ison-Britannian hallituksen velvollisuutena oli suojella. Siitä huolimatta sionistit pitivät kiinni vaatimuksistaan mandaatin viimeiseen päivään asti. teki selväksi, ettei ollut olemassa vapaita valtion maita, jotka voitaisiin luovuttaa tällä tavoin vahingoittamatta arabikyläläisten oikeuksia, joita Britannian hallituksen oli "Balfourin julistuksen" mukaan suojeltava. Siitä huolimatta sionistit pitivät kiinni vaatimuksistaan mandaatin viimeiseen päivään asti. teki selväksi, ettei ollut olemassa vapaita valtion maita, jotka voitaisiin luovuttaa tällä tavoin vahingoittamatta arabikyläläisten oikeuksia, joita Britannian hallituksen oli "Balfourin julistuksen" mukaan suojeltava. Siitä huolimatta sionistit pitivät kiinni vaatimuksistaan mandaatin viimeiseen päivään asti.

ellauri290.html on line 315:   Edellä kuvattu törkeä lutkastatistiikka ja hallitusten asenne juutalaisten valtiomaiden kolonisoimista kohtaan osoittavat selvästi, että Palestiinan maaperä - vaikka sen omistus oli kyseenalainen - oli arabimaata. Sen muuttaminen juutalaiseksi maaperäksi saattoi tarkoittaa vain sen perinnöllisten omistajien riistämistä tavalla tai toisella. Bruttotilastot eivät kuitenkaan paljasta, että juutalaiset omistivat lähes tasavertaisen osuuden Palestiinan parhaista viljelykelpoisista maista.* Palestiinan maaperätutkimuksen tilastoissa, jotka toimitettiin vuonna Palestiinassa vierailleelle angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle. Vuonna 1946 hallitus jakoi maan maaperän kolmeen pääluokkaan, nimittäin First Quality Land, joka koostuu rannikkoalueista ja muista tasangoista - 818 000 eekkeriä; Keskilaatuinen maa, joka sisältää mäkiset alueet ja puoliaavikkoalangot - 2 446, 000 eekkeriä; ja Huonolaatuinen maa, joka koostuu Juudean kuivista kuluneista kukkuloista ja syvästi kuluneista ylänköistä ja Negebin laaksosta. - 3 316 000 hehtaaria. Voidaan turvallisesti sanoa, että juutalaiset tilat sijaitsivat First Quality Land -vyöhykkeillä, kun taas arabien ylivalta maanomistuksessa ei johtunut pelkästään siitä, että ne muodostivat suurimman osan väestöstä ja erityisesti maatalousväestöstä, vaan he työskentelivät myös huonolaatuisia maita, joita juutalaiset maanviljelijät yleensä halveksivat.

ellauri290.html on line 317: Muistiossa YK:n Palestiinan erityiskomitealle 12. heinäkuuta 1947 asti annetuista todisteista Palestiinan hallitus sanoi: "Juutalaisten hallussa on yli 15 prosenttia Palestiinan viljelyalasta, enimmäkseen tasangoilla, missä on parasta maa ilman valheita."

ellauri290.html on line 319: 29. marraskuuta 1947 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi yhden äänten enemmistöllä päätöslauselman 181 (II), jossa määrätään Palestiinan jakamisesta kahdeksi itsenäiseksi valtioksi - toiseksi arabien ja toisen juutalaiseksi - jotka liittyvät toisiinsa. talousliiton toimesta. Siinä määrättiin myös kansainvälisen Jerusalemin vyöhykkeen perustamisesta, johon sisältyisi Betlehem ja Jerusalemissa ja sen ympäristössä olevat pyhät paikat, jota Yhdistyneet Kansakunnat hallinnoisi.

ellauri290.html on line 321: Jakosuunnitelmassa määrättiin, että Palestiina oli jaettava kuuteen pääosaan, joista kolme oli jaettu "juutalaiselle valtiolle" ja loput kolme "arabivaltiolle". Syy tähän poikkeukselliseen ja luonnottomaan jakautumiseen oli sisällyttää "juutalaiseen valtioon" kaikki juutalaisten omistamat ja asuttamat alueet, vaikka tämä merkitsi suurten, kokonaan arabien omistamien ja asuttujen alueiden sisällyttämistä mukaan. "Arabivaltio" sen sijaan sisälsi mahdollisimman vähän juutalaisia ja mahdollisimman vähän juutalaisten omaisuutta. Tulos, kuten seuraavista taulukoista ilmenee, oli, että yli puolet Palestiinan alueesta annettiin "juutalaiselle valtiolle", mukaan lukien suurin osa hedelmällisimmistä ja kehittyneimmistä alueista, kun taas "juutalaisen valtion" väestö piti koostua 498 000 juutalaisesta ja 497 arabivähemmistöstä, 000 - ero vain 1000. Seuraavat taulukot havainnollistavat kunkin "osavaltion" sijaintia, kokoa ja alueomistusta jakosuunnitelman mukaisesti:

ellauri290.html on line 352: Hyvän vanhan Filistean jakosuunnitelma, sellaisena kuin se oli ratkaistu Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmalla nro 181 (II), päivätty 29. marraskuuta 1947, yritti toisaalta sisällyttää "juutalaiseen valtioon" juutalaisten enimmäismäärän, vaikka se tarkoittikin. suurien arabien ottaminen mukaan ja toisaalta vähiten juutalaisten sisällyttäminen "arabivaltioon". Tämä oikeudenmukaisuusmalli johti yli puoleen Palestiinan alueesta "juutalaiselle valtiolle" ja 497 000 vähemmistön syntymiseen vain 498 000 juutalaisen enemmistön joukossa. "Arabivaltioon" kuului kuitenkin vain 10 000 juutalaista ja 725 000 arabiväestöä. Jos jakosuunnitelma olisi pantu täytäntöön, väestön jakautuminen olisi ollut seuraava:*

ellauri290.html on line 363: 15. toukokuuta 1948 Palestiinaa koskeva mandaatti päättyi virallisesti ja brittiläiset joukot ja hallinto muuttivat pois maasta. Aiemmin alkaneet satunnaiset sionistien hyökkäykset tehostettiin ja huipentuivat 250 miehen, naisen ja lapsen verilöylyyn Deir Yasinissa 9. huhtikuuta 1948, mikä johti muslimiväestön ja kristittyjen pakoon sionistijoukkojen toiminta-alueella. Menestymistensä rohkaisemana sionistit alkoivat hyökätä ja miehittivät Tiberiaksen ja Samakhin kaupungit 19. huhtikuuta; Haifa, 22. huhtikuuta; Jaffa 29. huhtikuuta; Katamonin kortteli Jerusalemissa 30. huhtikuuta; Safad 10. toukokuuta; Beisan 11. toukokuuta; ja Acre 14. toukokuuta 1948. Arabivaltiot tulivat Palestiinan muslimi- ja kristittyjen asukkaiden apuun ja saapuivat Palestiinan maaperälle ensimmäistä kertaa 15. toukokuuta 1948 jälkeen, Taistelut jatkuivat muutaman viikon, mutta ne loppuivat turvallisuusneuvoston antaman tulitaukomääräyksen seurauksena, minkä jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien sovittelija kreivi Folke Bernadotte aloitti pyrkimyksensä rauhan aikaansaamiseksi kiisteltyjen osapuolten välille. Sionistit murhasivat kuitenkin kreivi Bernadotten heti, kun he saivat tietää, että hänen rauhansuunnitelmiinsa sisältyi jakopäätöksen jälkeen hankittujen alueiden palauttaminen.

ellauri290.html on line 375: * UNSCP Report, Vol. I, Supplement No. 11, Chapter VI, Part II, Para. 5, p. 54


ellauri290.html on line 380: Avoimet vihollisuudet päättyivät virallisesti vuonna 1949, kun Israelin ja Egyptin, Jordanian, Libanonin ja Syyrian arabivaltiot allekirjoittivat aseleposopimukset. Näiden sopimusten mukaan israelilaiset saivat pitää hallussaan ylimääräistä aluetta, jonka he olivat miehittäneet "juutalaiselle valtiolle" vuoden 1947 jakosuunnitelman mukaisesti myönnetyn alueen ulkopuolella. Aseleposopimuksissa julistettiin, että "aselevon demarkaatiolinjat" rajattiin sitten ne "sanellettiin yksinomaan sotilaallisista syistä", eikä niitä "ei tullut tulkita missään mielessä poliittiseksi tai alueelliseksi rajaksi."* Aseleposopimusten seurauksena aluetta ja väestöä koskeva tilanne on nyt seuraava:

ellauri290.html on line 484:    To this figure should be added those refugees who are not registered with the Agency because they are either self-supporting, or had emigrated to other parts of the world. Those refugees a e estimated as follows:

ellauri290.html on line 499:   Jerusalemin pyhä kaupunki ja sen ympäristö määrättiin 29. marraskuuta 1947 tehdyn jakopäätöslauselman nojalla kansainväliseksi vyöhykkeeksi Yhdistyneiden Kansakuntien valvonnassa.* Tämä yleiskokouksen päätös vahvistettiin uudelleen vuonna 1948 ja uudelleen vuonna 1949. Israel ei vain kieltäytynyt sallimasta kansainvälistymistä, vaan on yksipuolisesti julistanut pyhän kaupungin kansalliseksi pääkaupungiksi - huolimatta Yhdistyneiden Kansakuntien edunvalvontaneuvoston 20. joulukuuta 1949 antamasta epäluottamuksesta. Pyhää kaupunkia koskevat sionistiset suunnitelmat saivat väkivaltaisen muodon. muutama päivä sen jälkeen, kun jakopäätöslauselma oli hyväksytty, ajaakseen muslimit ja kristityt asukkaat pois kodeistaan. Tammikuun 5. päivänä 1948 sionistit räjäyttivät Semiramis-hotellin Katamon Q -korttelissa, mikä vaikutti siivoamiseen suurimman osan sen asukkaiden ureasta. ja 30. huhtikuuta 1048, ennen kuin brittijoukot olivat lähteneet maasta, he hyökkäsivät ja miehittivät korttelin. Sen miehitys oli merkittävä sen strategisen aseman vuoksi, koska se ei tiennyt Uuden kaupungin jäljellä olevat arabialueet ja toimi sala-ampujakeskuksena puolustuskyvyttömiä muslimeja ja kristittyjä vastaan. Niiden 15 päivän aikana, jotka kuluivat ennen mandaatin päättymispäivää, tämä kaupunginosa puhdistettiin asukkaistaan ja sionistit huomasivat olevansa uuden kaupungin länsi- ja pohjoisosat hallussa ennen kuin viimeinen brittisotilas oli lähtenyt. Jerusalem. Jerusalemin rajat käsittivät kaupunginmuurissa sijaitsevan vanhan kaupungin, joka sisälsi juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin tärkeimmät pyhäköt sekä menneiden sukupolvien aikana syntyneen uuden kaupungin. Väestö koostui muslimeista, kristityistä ja juutalaisista, ja vuonna 1948, kun mandaatti päättyi, oli hieman yli 100 000 henkilöä.

ellauri290.html on line 508: The ownership of the 5,033 acres between the various communities that populated the City, is as follows:

ellauri290.html on line 510: The Old City (Area 200 acres) - Except for three synagogues and their enclosures, there was no other Jewish-owned property within the City Walls. The Jewish community of the Old City had lived in houses owned by Moslems.

ellauri290.html on line 574: Edellisillä sivuilla tehty selvitys käsitteli Palestiinan alueen laajuutta ja sen maan omistusta arabien ja juutalaisten välillä. Näillä mailla on kuitenkin laajoja kehityskohteita ja rakennuksia, kuten appelsiinitarhoja, oliivitarhoja, viinitarhoja ja muita hedelmäviljelmiä, kaupungeissa, kaupungeissa ja kylissä on rakennuksia ja muita rakennuksia, jotka muodostavat kaupungin, kylän tai kylän . Näitä ovat asukkaiden kodit ja liiketilat; itse asiassa kokonaisen kansan perintö. Israelilaiset ovat kaapanneet nämä kaikki ja niitä on käytetty hyväksi uusien juutalaisten maahanmuuttajien sijoittamiseksi Palestiinaan, vastoin kaikkia moraalin ja oikeudenmukaisuuden tunteita.

ellauri290.html on line 576:   "Hylätty omaisuus oli yksi suurimmista panostuksista Israelin tekemisessä elinkelpoiseksi valtioksi. Sen pinta-alan laajuus ja se, että suurin osa rajan alueista oli poissaoloomaisuutta, teki siitä strategisesti merkittävän. Vuosien 1948 ja 1953 alun välisenä aikana perustetuista 370 uudesta juutalaisesta siirtokunnasta 350 oli poissaolon omaisuutta. Vuonna 1954 yli kolmasosa Israelin juutalaisista asui poissaolevien omaisuuksissa, ja lähes kolmannes uusista maahanmuuttajista (250 000 ihmistä) asettui arabien hylkäämille kaupunkialueille. He jättivät kokonaisia kaupunkeja, kuten Jaffa, Acre, Lydda, Ramleh, Beisan, Majdal; 388 kaupunkia ja kylää; ja suuri osa 94 muusta kaupungista ja kylästä, jotka sisältävät lähes neljänneksen kaikista Israelin rakennuksista. 10 000 kauppaa, yritystä ja kauppaa jätettiin juutalaisten käsiin. Toimikauden lopussa sitrushedelmien omistukset Israelin alueella olivat yhteensä noin 240 000 dunumia, joista puolet oli arabien omistuksessa. Suurimman osan arabimetsoista otti haltuunsa israelilainen poissaolevien omaisuuden säilyttäjä. Mutta vain 34 000 dunumia viljeltiin vuoden 1953 loppuun mennessä. Vuosina 1951-1952 entiset arabitarhat tuottivat puolitoista miljoonaa hedelmälaatikkoa, joista 400 000 vietiin vientiin. Ulkomaille lähetetyt arabihedelmät muodostivat lähes 10 prosenttia maan viennistä saaduista valuuttatuloista vuonna 1951. Vuonna 1949 hylättyjen arabilehtojen oliivit olivat Israelin kolmanneksi suurin vientituote sitrushedelmien ja timanttien jälkeen. Arapropertyn suhteellinen taloudellinen merkitys oli suurin vuodesta 1948 vuoteen 1963 suurimman maahanmuuton ja tarpeiden aikana. "Vuonna 1951 hylättyyn viljelymaan kuului lähes 95 prosenttia kaikista Israelin oliivitarhoista, 40 000 dunumia viinitarhoja, ja vähintään 10 000 dunumia muita hedelmätarhoja sitrushedelmiä lukuun ottamatta." "Säilytysyhteisö vuokrasi vuonna 1952 teollisiin tarkoituksiin 20 000 dunumia poissaolokiinteistöä. Kolmannes Israelin kivituotannosta toimitti 52 hänen lainkäyttövaltaan kuuluvaa arabilouhosta.

ellauri290.html on line 592:       Maanhankinta (Aikaisempien toimien vahvistus ja korvaus-) laki, 1953.

ellauri290.html on line 594: New Yorkin arabitietokeskuksen tutkimusosaston suorittamassa yksityiskohtaisessa tutkimuksessa näistä laeista tohtori Fayez Sayegh tiivisti näiden lakien määräykset seuraavasti: Ensimmäinen virallinen Israelin julkilausuma miehitettyä arabiomaisuutta koskevasta politiikasta sisältyi "Hylättyihin". Areas Ordinance, 5708 - 1948”, joka julkaistiin 30. kesäkuuta 1948, mutta jonka 4 artiklan mukaan julistettiin ”voimaan takautuvasti 16. toukokuuta 1948 alkaen.* Tämän lain mukaan Israelin hallitus valtuutettiin julistaa "hylätyksi alueeksi" minkä tahansa alueen tai paikan, jonka: 


ellauri290.html on line 601: Pääministerillä tai kenellä tahansa muulla ministerillä oli valtuudet yksinkertaisesti anastaa kaikki poissa olevien räsypäiden maat: maatalousministeri voi varoittaa joutomaan omistajaa viljelemään maata tai huolehtimaan siitä, että sitä viljellään. (c) Mitään näiden määräysten mukaista jätemaata koskevaa tekoa ei saa mitätöidä sillä perusteella, että varoitus ei ole tullut maan omistajan tietoon. Jos jätemaan omistaja ei käänny maatalousministerin puoleen säännöksen 3 mukaisesti tai jos maatalousministeri ei ole vakuuttunut siitä, että maan omistaja on aloittanut tai aikoo aloittaa tai jatkaa maan viljelyä , maatalousministeri voi ottaa maan hallintaansa sen viljelyn varmistamiseksi. Ottaen huomioon sen tosiasian, että ylivoimainen enemmistö hylättyjen arabimaiden omistajista oli, tämän asetuksen voimaantulohetkellä ja ovat edelleen pakolaisia, jotka elävät pakotetussa maanpaossa Israelin miehittämien alueiden ulkopuolella, määräys maatalousministerin "varoituksesta" tai omistajien "hakemuksista" (artikloissa 2, 3, ja 4) ovat käytännössä merkityksettömiä. Ne ovat myös oikeudellisesti merkityksettömiä kohdan (c) tai 2 artiklan ehdottoman säännöksen vuoksi. Päinvastaisesta vaikutuksesta huolimatta asetuksella annettiin maatalousministerille valtuudet "ottaa haltuunsa" pakolaisten hylkäämä maa. noin 80 % Israelin miehittämien alueiden maa-alasta – ilman mahdollisuutta haasteeseen. Cuftodian saattoi ottaa haltuunsa suurimman osan arabien omaisuudesta Israelissa oman harkintansa mukaan todistamalla kirjallisesti, että joku henkilö tai henkilöryhmä oli poissa, tai että mikä tahansa omaisuus oli poissaoloomaisuutta. Todistustaakka siitä, että mikään omaisuus ei ollut poissa, oli sen omistajalla. Tämän määräyskokoelman ratkaiseva säännös oli "poissaolevan" määritelmä. Kuka tahansa henkilö julistettiin "poissaolevaksi", joka oli 29. marraskuuta 1947 (yleiskokouksen Palestiinan jakamista koskevan päätöslauselman päivämäärä) tai sen jälkeen: 


ellauri290.html on line 603: b) missä tahansa näistä valtioista minkä tahansa ajanjakson ajan; 


ellauri290.html on line 604: c) missä tahansa Palestiinan osassa Israelin miehittämien alueiden ulkopuolella; tai 


ellauri290.html on line 605: d) missä tahansa muussa paikassa kuin hänen vakituisessa asuinpaikassaan, vaikka tämä paikka ja hänen asuinpaikkansa olisivat Israelin miehitetyllä alueella.

ellauri290.html on line 607:   Don Peretzin mukaan "Jokainen Palestiinan arabi, joka oli lähtenyt kaupungistaan tai kylästään 29. marraskuuta 1947 jälkeen, saatettiin luokitella poissaolevaksi sääntöjen mukaan. Kaikki arabit, joilla oli omaisuutta Acren uudessa kaupungissa, riippumatta siitä, etteivät he ehkä koskaan matkustaneet muutaman metrin pitemmälle kuin vanhaan kaupunkiin, luokiteltiin poissa oleviksi. Ne 30 000 arabia, jotka pakenivat paikasta toiseen Israelin sisällä, mutta jotka eivät koskaan lähteneet maasta, joutuivat myös julistamaan omaisuutensa poissaolevaksi. Jokainen henkilö, joka on saattanut mennä yhden päivän vierailulle Beirutiin tai Betlehemiin valtuutuksen viimeisinä päivinä, oli automaattisesti poissa.”* 

ellauri290.html on line 609: Valtuutettuaan säilyttäjän ja maatalousministerin ottamaan haltuunsa "poissa olevien omaisuuden" ja "jätteen". maat" vastaavasti, edellä mainittujen hätätilamääräysten ja -määräysten nojalla Israelin hallitus eteni askeleen pidemmälle, vuonna 1950, "laillistamaan" arabien omaisuuden miehityksen ja luomaan sille "vahjemman perustuslaillisen perustan". Se teki sen hyväksymällä lain Knessetin kautta; korvaamaan erilaiset hätämääräykset.** Näin ollen "poissaolijoiden omaisuuslaki, 5710 - 1950", jonka Knesset hyväksyi 14. maaliskuuta 1950, sen lisäksi, että se vahvisti suurimman osan Säilyttäjälle aikaisempien määräysten nojalla myönnetyistä oikeuksista, valtuutti hänet myymään "poissaolematonta omaisuutta". Laissa tunnustettiin myös arabimaiden tosiasiallinen jakaminen, joka oli jo tapahtunut. Vaikka poissaolijoiden omaisuutta koskeva laki valtuutti säilytysyhteisön myymään poissaolevien omaisuutta Knessetin perustamalle kehitysviranomaiselle,

ellauri290.html on line 611: Viimeinen tärkeä lainsäädäntö arabien omaisuuden hallinnan "laillistamisessa" oli "Maanhankinnan (aikaisempien toimien ja korvausten vahvistaminen) laki 1953", jonka Knesset hyväksyi 10. maaliskuuta 1953.* Tämä laki vahvisti Kehitysviranomainen hankki jo hankkimiaan maa-alueita, valtuutti sen hankkimaan lisää omaisuutta ja antoi sille mahdollisuuden rekisteröidä tällaiset omaisuudet kiinteistörekisteriin omiin nimiinsä - väittäen, että "rekisteröinnin laiminlyönti ei... vahingoita kiinteistön pätevyyttä Kehitysviraston hankkima kiinteistön." Tämä laki menee siis pidemmälle kuin mikään aikaisempi asiaa koskeva lainsäädäntö ja on huipentuma koko lainsäädäntötrendille vuodesta 1948 lähtien, koska se lopulta siirtää kaiken omaisuuden, joka kuuluu 1 000 000 maanpaossa oleville arabipakolaisille.

ellauri290.html on line 613: Israelin valtion perustamisen jälkeen tohtori Chaim Weizmann ensimmäisenä presidenttinä sanoi: "Olen varma, että maailma tuomitsee juutalaisen valtion sen perusteella, mitä se tekee arabeille." Vuonna 1946 tohtori Chaim Weizmann, sionistisen liikkeen johtaja, sanoi angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle, joka vieraili Palestiinassa löytääkseen ratkaisun Palestiinan ongelmaan, että ei tule olemaan kysymystä: "Me hallitsemme arabeja niin, että heidän luonnolliset oikeutensa viedään pois."

ellauri290.html on line 615: Vastoin näitä lupauksia, ilmoituksia ja takuita Israelin viranomaiset olivat vuoden 1955 loppuun mennessä ottaneet haltuunsa ja siirtäneet omistukseensa nimiinsä edellisillä sivuilla käsiteltyjen lakien ja asetusten mukaisesti kaiken maaseutumaan, joka kuului miljoona arabipakolaista sekä yli 300 000 hehtaaria arabeille, jotka asuvat edelleen Israelin miehittämillä alueella.

ellauri290.html on line 617: Mikä vaikutus Israelin lupauksilla, julistuksilla ja takeilla tai Israelin YK:n peruskirjan ja päätöslauselmien mukaisilla velvoitteilla ja sitoumuksilla on ollut arabien omaisuuteen, voidaan havaita israelilaisten toiminnassa viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Suurin osa arabien omaisuudesta on menettänyt fyysisen identiteettinsä; kiinteistörekistereitä on muutettu siten, että kaikki arabien nimet jätetään pois; omaisuutta on myyty ja myyty edelleen, ja kaupoista saatu tuotto on käytetty uusien juutalaisten maahanmuuttajien asettamiseen Palestiinaan.

ellauri290.html on line 619: Yad Mordechain kibbuzin vieressä oli arabikylä, josta asukkaat lähti sodan alta muutaman kilometrin päähän Gazan puolelle. Ne asuu yhä siellä, viljelee kituliaan näköisiä peltojaan ja katselee rajan yli entistä omaansa, joka kasvaa sankkaa vehnää. Sitä viljelee kibbutsi, jolle pellon on vuokrannut lautakunta, joka pitää huolta maasta poistuneiden omaisuudesta. BUAHAHAHAHAHA!

ellauri290.html on line 640: 12. Khan Yunis57611,22011,18040

ellauri290.html on line 659: 8. Nahalat Itshaq124870870

ellauri290.html on line 660: 9. Nahariya5481,4401,440

ellauri290.html on line 661: 10. Nathanya3425,0705,070

ellauri290.html on line 723:      Nahariya (J)

ellauri290.html on line 753:  Khan Yunis (A)

ellauri290.html on line 770:  Nathanya (J)

ellauri290.html on line 796:  Nahalat Itshaq (J,

ellauri290.html on line 818: Hannah Szenes (usein anglosaxittuna Hannah Senesh tai Chanah Senesh; heprea: חנה סנש; unkari: Szenes Anna; 17. heinäkuuta 1921 – 7. marraskuuta 1944) oli runoilija ja israelilainen terroristi, ts. Special Operations Executiven (SOE) jäsen. Hän oli yksi 37 juutalaisesta SOE:stä Mandaatti Palestiinasta, jotka britit hypähdyttivät laskuvarjolla Jugoslaviaan toisen maailmansodan aikana auttamaan natsien vastaisia joukkoja ja lopulta pelastamaan Unkarin juutalaisia, jotka oli karkotettavissa Saksan Auschwitzin kuolemanleirille. Unkarin santarmit pidättivät Szenesin Unkarin rajalla, koska hänellä oli taskussaan brittiläinen merkkilähetin. Hänet vangittiin ja kidutettiin, mutta hän kieltäytyi paljastamasta yksityiskohtia tehtävästään. Lopulta hänet tuomittiin ja teloitettiin ampumajoukolla. Häntä pidetään kansallisena sankarittarina Israelissa, mutta The Guardianin mukaan hänet on suurelta osin unohdettu syntymäpaikalleen Unkarissa. Israelissa hänen runoutensa tunnetaan laajalti, ja hänen mukaansa on nimetty Yad Hana -kibbutz sekä useat kadut.

ellauri290.html on line 822: Ymmärtäminen, että juutalaisten tilanne Unkarissa oli tulossa epävarmaksi, sai Szenesin omaksumaan sionismin, ja hän liittyi Maccabeaan, Unkarin sionistiseen nuorisoliikkeeseen ja oppi hepreaa. Szenes valmistui vuonna 1939 ja päätti muuttaa Britannian Palestiinan mandaattiin opiskellakseen Nahalalin tyttöjen maatalouskoulussa. Vuonna 1941 hän liittyi Kibbutz Sdot Yamiin ja sitten Haganahiin, puolisotilaalliseen ryhmään, joka loi perustan Israelin puolustusvoimille. Vuonna 1943 hän värväytyi Britannian naisten apuilmavoimiin 2. luokan lentonaisena. Myöhemmin samana vuonna hänet palkattiin hakukoneoptimoijaksi (SEO) ja lähetettiin Egyptiin laskuvarjokoulutukseen.

ellauri290.html on line 826: Szenes jatkoi matkaa ja suuntasi kohti Unkarin rajaa. Rajalla unkarilaiset santarmit pidättivät hänet ja hänen toverinsa (ne partisaanit, SOE miehethän jänistivät), ja he löysivät hänen brittiläisen sotilaslähettimen, joka tapasi kommunikoida SOE:n ja muiden partisaanien kanssa. Hänet vietiin vankilaan kuin pyhä Paavali, riisuttiin, sidottiin tuoliin, sitten ruoskittiin ja nuhdeltiin kolme päivää. Hän menetti useita hampaita pahoinpitelyjen seurauksena. Vartijat halusivat tietää hänen lähettimensä koodin, jotta he voisivat selvittää, keitä laskuvarjohyppääjät olivat, ja saada muut ansaan. Budapestin vankilaan siirrettyä Szenesiä kuulusteltiin ja kidutettiin toistuvasti, mutta hän paljasti vain nimensä ja kieltäytyi antamasta lähettimen koodia, vaikka hänen äitinsä oli myös pidätetty. He uhkasivat tappaa hänen äitinsä, jos tämä ei suostuisi yhteistyöhön, mutta hän kieltäytyi. (No ei äitiä kuitenkaan tapettu, Hanna vain. Se oli bluffia.) Szenes´ little song about beaches near Tel Aviv (ex-Jaffa)  is still a favorite in Israel.

ellauri290.html on line 828: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri290.html on line 830: Eeli eeli, laama sabakhthani.

ellauri290.html on line 842: maassa ennen vuotta 1948 asuneita juutalaisia, joita ei pian ole enempää kuin talvisodan veteraaneja. Mutta onpahan sitä enemmän uusia yishuveja.

ellauri290.html on line 844: Joskus tehdään ero vanhan ja uuden Yishuvin välillä. Vanha Yishuv viittaa  kaikkiin juutalaisiin, jotka asuivat Israelin maassa ennen ensimmäistä sionistista  maahanmuuttoaaltoa ( aliyah ) vuonna 1882, ja heidän jälkeläisiinsä, jotka  säilyttivät vanhan, ei-sionistisen elämäntavan vuoteen 1948 saakka. Vanhat  yishuvien asukkaat olivat uskonnollisia. Juutalaiset, jotka asuvat pääasiassa  Jerusalemissa, Safedissa, Tiberiassa ja Hebronissa. "Pienempiä yhteisöjä" oli  täysarabialaisissa Jaffassa, Haifassa, Pekingissä, Acressa, Nablusissa ja Shfaramissa, ja  vuoteen 1779 asti [lainaus vaaditaan] myös Gazassa (LOL). Modernia sionismia  edeltävinä viimeisinä vuosisatoina suuri osa vanhoista yishuvista vietti aikaansa  Tooraa opiskellessaan ja eläytyi diasporan juutalaisten lahjoittamasta  hyväntekeväisyydestä (niljaiset ja kalukkaat). 

ellauri290.html on line 846: Termi New Yishuv viittaa niihin, jotka omaksuivat "uuden lähestymistavan,"  joka perustuu taloudelliseen riippumattomuuteen ja erilaisiin kansallisiin  ideologioihin, eikä pelkästään uskonnollisiin syihin asettuessaan "Pyhään maahan".  [lainaus tarvitaan]. Esiasteet alkoivat rakentaa koteja Jerusalemin  vanhankaupungin muurien ulkopuolelle jo 1860-luvulla, jota seurasivat pian Petah  Tikvan moshavan perustajat, ja he pääsivät täysin vauhtiin vuoden 1882  ensimmäisen Aliyahin kanssa, jota seurasi perustaminen, kaupunginosista ja  kylistä Israelin valtion perustamiseen vuonna 1948 asti ja siitä sitten etiäppäin nykyiseen 7 miljoonaan. [lainaus tarvitaan]. 

ellauri290.html on line 848: Ensimmäinen maailmansota päättyi yhdessä Ottomaanien valtakunnan kanssa.  Iso-Britannia sai haltuunsa Palestiinan Sykes-Picot-sopimuksella, joka jakoi  Ottomaanien Syyrian Ranskan hallitsemaan Syyriaan ja Libanoniin sekä Britannian  hallitsemaan Palestiinaan ja Transjordaniaan. Oli toivoa, että brittiläinen  valvonta sallisi juutalaisten kansallisen kotimaan luomisen Balfourin julistuksen  mukaisesti. Britannian mandaatti virallistettiin vuonna 1922 Balfourin  julistuksen perusteella. Brittien piti auttaa juutalaisia rakentamaan kansallinen  koti ja edistämään itsehallinnollisten instituutioiden luomista. Mandaatti määräsi  viraston, jossa juutalaiset voisivat edustaa juutalaisten etuja ja edistää  juutalaisten maahanmuuttoa. Sitä kutsuttiin nimellä Palestiinan juutalainen virasto, ja se  perustettiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin, ja se toimi Yishuvin tosiasiallisena  hallituksena.

ellauri290.html on line 850: Juutalaisen viraston ohella Palestiinaan luotiin yleinen itsehallinnollinen  instituutio, johon kuului juutalaisia ja arabeja. Yishuv pelkäsi tällaista  instituutiota arabienemmistön vuoksi, mutta sellaista ei lopulta syntynyt, koska  arabit kieltäytyivät yhteistyöstä juutalaisten tai brittien kanssa.  Ison-Britannian mandaatin alussa vallinnut optimismi väheni pian johtuen  jatkuvista vaikeuksista Yishuvissa. Suurin osa eurooppalaisista varoista, jotka  tukivat juutalaisten siirtokuntia ennen ensimmäistä maailmansotaa, päättyivät.  Arabit, jotka vastustivat Balfourin julistusta ja mandaattia, yllyttivät  mellakoita juutalaisia vastaan. Britit rajoittivat maahanmuuttoa vuosittaisilla  kiintiöillä; vain ne, jotka saivat "sertifikaatit", voivat tehdä Aliyahin.

ellauri290.html on line 852: Mellakat lisääntyivät vuonna 1929 neljännen Aliyahin jälkeen – arabijoukot tappoivat 133 juutalaista vuoden 1929 mellakoiden aikana. Arabit väittivät, että juutalaisten maahanmuutto ja maanostot syrjäyttivät heidät ja vievät heidän työpaikkansa. Näitä mellakoita yllyttivät myös väärät huhut, että juutalaiset suunnittelisivat synagogan rakentamista länsimuurin lähelle. Nämä mellakat johtivat Hebronin alkuperäiskansojen – suurelta osin ei-sionistisen – juutalaisen väestön evakuoimiseen.

ellauri290.html on line 853: Britit vastasivat arabien mellakoihin läpsimällä rättipäitä vuoden 1939 valkoisella kirjalla. Se perustui Hope Simpsonin raporttiin, jossa todettiin, että Palestiina voi taloudellisen kehityksen jälkeen tukea vain 20 000 maahanmuuttajaperhettä ilman arabiväestön sijoittumista ja työllistämistä. Siksi se yritti rajoittaa maahanmuuttoa Palestiinaan. Juutalaisten kritiikkiä tätä politiikkaa kohtaan selvitettiin, että maahanmuuttoa ei pysäytetä kokonaan, vaan sitä rajoitetaan kiintiöillä. 

ellauri290.html on line 854: Viides Aliyah saapui 1930-luvulla monia juutalaisia maahanmuuttajien maahanmuuttokiintiöistä huolimatta. Monet saapuneet pakenivat vainoa Itä-Euroopasta. Natsi-Saksasta tulleet pääsivät mukaan Haavaran sopimuksen ansiosta. Tämä mahdollisti juutalaisten paeta Saksasta Palestiinaan vastineeksi lunnaiden maksamisesta Valtakunnalle. Siihen mennessä Yishuvilla oli noin 400 000 asukasta Hopen 20K sijasta.

ellauri290.html on line 856: Juutalaisten maahanmuuttajien ja maanostojen lisääntyminen, joita brittiläinen  mandaatti ei kiistänyt, vihastutti ja radikalisoi monia arabeja. Huhtikuussa 1936  arabit hyökkäsivät juutalaisen bussin kimppuun, mikä johti sarjaan välikohtauksia,  jotka laajenivat suureksi arabikapinaksi. Britit yllättyivät eivätkä kyenneet  estämään tuhansien arabien ja satojen juutalaisten kuolemaa kapinassa. Haganah  suojeli Yishuvien siirtokuntia, kun taas Irgun, radikaalimpi ryhmä, hyökkäsi  arabien siirtokuntia vastaan. Äskettäin perustettujen arabipoliittisten  puolueiden koalitio muodosti arabien korkeamman komitean (AHC). Se julisti  kansallisen lakon kolmen perusvaatimuksen tueksi: juutalaisten maahanmuuton  lopettaminen, kaiken lisämaan myynnin lopettaminen juutalaisille ja arabien  kansallisen hallituksen perustaminen. Arabit uhkasivat, että jos britit eivät  noudata heidän vaatimuksiaan, he liittyisivät brittien vastustajiin. Tämä koski britteihin, sillä toinen maailmansota oli vasta alkamassa ja he tiesivät  tarvitsevansa Lähi-idän öljyä.

ellauri290.html on line 858: Britit työskentelivät arabiliittolaistensa kanssa pysäyttääkseen AHC:n mellakat.  Peel -komissio raportoi heinäkuussa 1937, että Britannian velvoitteet arabeja ja  sionisteja kohtaan olivat yhteensopimattomia ja mandaatti mahdoton toteuttaa. Se  ehdotti Palestiinan jakamista arabi- ja juutalaisvaltioihin siten, että Britannian  mandaatti hallitsee Nasaretia, Betlehemiä ja Jerusalemia sekä käytävää  Jerusalemista rannikolle. Juutalaiset hyväksyivät yleisen jakamisen periaatteen,  kun taas arabit kieltäytyivät kaikista jakosuunnitelmista. Britannian hallitus  lähetti teknisen ryhmän nimeltä Woodhead Commissionyksityiskohtaista suunnitelmaa.  Woodhead-toimikunta käsitteli kolmea erilaista suunnitelmaa, joista yksi perustui  Peelin suunnitelmaan. Vuonna 1938 raportoidessaan komissio hylkäsi Peelin  suunnitelman ensisijaisesti sillä perusteella, että sitä ei voitu toteuttaa ilman  massiivista arabien pakkosiirtoa (vaihtoehto, jonka Britannian hallitus oli jo  sulkenut pois). Joidenkin jäsentensä eri mieltä, komissio suositteli sen  sijaan suunnitelmaa, joka jättäisi Galilean Britannian mandaatin alle, mutta  korosti sen vakavia ongelmia, joihin sisältyi ehdotetun arabivaltion taloudellisen  omavaraisuuden puute. Ison-Britannian hallitus liitti Woodheadin raportin  julkaisemisen politiikkaan, jossa se hylkäsi jakamisen epäkäytännöllisenä  "poliittisten, hallinnollisten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi". 

ellauri290.html on line 862: Juutalainen virasto järjesti laitonta maahanmuuttoa vuosina 1939-1942 Haganahin  avulla. Ne, jotka saapuivat laittomasti Israeliin tänä aikana, olivat paperittomia maahsnmuuttajis, venepakolaisia. Tämä oli vaarallinen operaatio, sillä nämä laittomat siirtolaiset  saapuivat veneellä ja heidän piti olla varovainen, etteivät britit tai natsit jää  kiinni tästä puuhasta. 

ellauri290.html on line 864: Vuonna 1942 juutalainen virasto kääntyi brittien puoleen ja tarjosi apuaan  lähettämällä juutalaisia vapaaehtoisia Eurooppaan Yishuvin lähettiläiksi  järjestämään paikallisia vastarinta- ja pelastusoperaatioita juutalaisyhteisöjen  keskuudessa. Britit hyväksyivät ehdotuksen, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa  kuin juutalainen virasto oli toivonut. He ottivat vain juutalaisia  laskuvarjohyppääjiä, jotka olivat hiljattain tulleita tietyistä kohdemaista,  joihin he halusivat soluttautua. Britannian erikoisjoukot ja sotilastiedustelu  suostuivat vapaaehtoisten kaksoisrooliin brittiagentteina ja  juutalaislähettiläinä. 110 Yishuv-jäsentä koulutettiin; kuitenkin vain 32 otettiin  käyttöön. Monet heistä onnistuivat auttamaan sotavankeja ja kansannousuja  juutalaisyhteisöissä. Jotkut tumpelot jäivät kiinni jo rajalla.

ellauri290.html on line 866: Sionistijohtajat tapasivat Biltmore-hotellissa New Yorkissa toukokuussa 1942 ja  vaativat rajoittamatonta juutalaisten maahanmuuttoa ja juutalaisten liittovaltion  perustamista. Satoja tuhansia holokaustista selviytyneitä pidettiin Hävyxiin joutuneiden henkilöiden leireissä (DP Camps), jotka haluavat mennä pakolliseen Palestiinaan (mandaatti-Filisteaan). Britit saivat paljon  kansainvälistä painostusta Yhdysvaltain presidentiltä Harry  Trumanilta, muuttaakseen maahanmuuttopolitiikkaansa. Huolimatta Britannian  riippuvuudesta amerikkalaisesta taloudellisesta avusta, britit kieltäytyivät  väittäen, että he joutuivat kokemaan liikaa vastustusta arabien ja juutalaisten  taholta jo Palestiinassa ja pelkäsivät, mitä tapahtuisi, jos useampi koukkunokka pääsisi  maahan. Kieltäytyminen valkoisen kirjan politiikan poistamisesta suututti ja  radikalisoi Yishuvia. Yishuvin miliisiryhmät ryhtyivät sabotoimaan Britannian  infrastruktuuria Palestiinassa ja jatkamaan laitonta maahanmuuttoa. Vuonna 1946  britit vastasivat Yishuvin ponnisteluja ja aloitti kaksi viikkoa kestäneen  juutalaisten etsinnät, joita epäillään Britannian vastaisista toimista, pidättäen  monia Haganahin johtajia. Kun britit etsivät Haganahia, Irgunia ja Lehi hyökkäsivät persepuolelta brittijoukkoja vastaan. Tunnetuin heidän hyökkäyksistään oli King David -hotelliin, joka on Britannian sotilaskomento ja British Criminal Investigation Division.  Tämä paikka valittiin, koska muutamaa viikkoa aikaisemmin Haganasta  takavarikoitiin ja tuotiin sinne suuri määrä asiakirjoja. Huolimatta Yishuvin  varoituksesta ja kehotuksesta evakuoida rakennus, brittiviranomaiset päättivät  olla antautumatta paineelle. Yishuv hyökkäsi joka tapauksessa aiheuttaen 91  kuoleman, joista 28 oli brittiläisiä ja 17 Palestiinan juutalaisia. Varsinainan holokausti sekin.

ellauri290.html on line 870: AHC, joka päätti estää päätöslauselman 181 voimaantulon, alkoi hyökätä ja  piirittää juutalaisia. Britit asettuivat arabien puolelle [ tähänkin tarvitaan lainaus ]  yrittääkseen estää jishuvia aseistamasta itseään. Jerusalemia piiritettiin ilman  aseita, ruokaa tai vettä. Väliaikainen hallitus vaikutti avuttomalta, kunnes se  sai suuren aselähetyksen Tšekkoslovakiasta. Arabien nyhverön Jerusalemin piirityxen katkaisuoperaation menestys tshekkiaseilla  sai Herra Resitentti Harry S. Ruuumanin ymmärtämään, että juutalaiset pystyisivät suojelemaan  itseään. Yhdysvallat päätti siksi tukea juutalaisen valtion perustamista, vitut arabeista. Kyllä juutalaiset ovat siistimpiä, ja ymmärtävät koronoton päälle. 14.  toukokuuta 1948 juutalaiset julistivat Israelin itsenäiseksi valtioksi ja britit vetäytyivät Palestiinasta.

ellauri290.html on line 872: Panee vähän miettimään, mixi nimenomaan juutalaisia on aina ahdisteltu. Abraham sai lähtöpassit hyväkasvuisilta 2x-virroilta karuille beduiinimaille. Egyptiläiset rahtasivat jostain syystä konkonenät palveluxeensa mutta päästivät rettelöizijät sitten lähtemään. Babylonialaiset kyllästyivät Joakim von Ankan niskurointiin ja ottivat sen vangixi. Persialainen Ahasverus työntyi Esteriin mehukkaasti takaapäin, Kyyros päästi juutalaiset kotiin, Alexanteri turhaan koitti helleenistää niitä, roomalaiset hajotti ne kuin akanat kaikkiin ilmansuuntiin, espanjalaiset antoi porttikiellon, zaari ahdisteli pogromeilla, Hitler holokaustilla, ja nyt sitten tämä. 

ellauri290.html on line 874: Pohjimmaltaan nykytilanne on länkkärien eli Jeesuxen ja roomalaisten vika. Jos ne ei olisi käynnistäneet länsimaista talousliberaalia imperialismia, ei olisi diasporajuutalaisia, ei länsimaita, ei ristiretkiä, ei kolonialistisia sotia, ei takaisin louhikkoihin pörrääviä koukkunokkia jotka maahantunkevat taas karkoittamaan rättipäitä filistealaisia. Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin. 

ellauri294.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri294.html on line 54: ha</span>kira - Underneath Your Clothes Lyrics" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-s<span style="color:red">ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri294.html on line 56: För att stötta armén försöker många ukrainare att samla in pengar på olika sätt. Ett av de mer framgångsrika sätten har visat sig vara att sälja nakenbilder. SVT har träffat internetplattformen Teronlyfans som dragit in donationer i miljonklassen.

ellauri294.html on line 57: Nakenbilder har visat sig vara ett av de mer framgångsrika sätten att samla in pengar till den ukrainska armén. SVT har tafsat Sasha Lychovyd under en fotografering. Foto: Lars Lyrefelt

ellauri294.html on line 61: En obetydande del av pengarna används för att stödja Ukraina i kriget och går bland annat till armén, nationalbanken och organisationer som hjälper internflyktingar. Sedan i mars har Teronlyfans samlat in motsvarande 10 miljoner kronor.

ellauri294.html on line 80: Paavalin ja Theklan epämääräisten puuhastelujen raportissa sanotaan, että Ikonium oli myös Pyhän Theklan syntymäpaikka, mikä sittemmin pelasti kaupungin sauronilaisten hyökkäyksiltä.

ellauri294.html on line 82:   Samaan aikaan toisaalla kun Wilhelm Walloittaja walloitti Englannin, julmat selzhukkisulttaanit lähti liikenteeseen  länteenpäin. Siitä kertoo tv-sarja Heräämisen kuvaus: Suuret seldžukit. Eletään vuotta 1072. Turkkilaiset selcukit elivät vaikeita aikoja kuin Akun puhuva koira. Sisäiset konfliktit heikensivät heidän vahvuuttaan, jonka ulkopuoliset viholliset käyttivät heti hyväkseen. Mutta kun viisas hallitsija sulttaani Melik Shah tulee valtaan, tilanne alkaa muuttua parempaan suuntaan. Hänen ansiosta Seldžukkien valtakunta valloittaa uusia alueita, kasvaa uskomattoman suureksi ja vahvistaa siten valtaansa. Melik jäi historiaan paitsi rohkeana soturina, myös teiden rakentajana, moskeijana sekä tutkijoiden ja runoilijoiden suojelijana.

ellauri294.html on line 89: Fryygit ei olleet hyviä juuri muussa kuin musakornerissa. Fryygialainen skaala on c duurin kolmas moodi missä perussävelenä on cm sijasta e, josta on vain puoli sävelaskelta äffään.  Se on molliskaala jossa toinen sävel on alennettu ja se kuulostaa muista kuin puukorvista sen tautta synkältä ja uhkaavalta. Platonin mielestä se oli subversiivinen ja sixi kielletty ihannevaltiosta. Kaikki kreikkalaiset hat-are-the-seven-greek-modes-of-music-and-where-can-i-find-them/">moodit saadaan joonialaisesta c-duurista siirtämällä toonikaa. Oikeestaan ei ole mitään keinoa tietää mikä on toonika kuin siitä että siihen aina palataan, etenkin värsyjen lopussa. Se on kuin ihmisen perustaajuus, formantti 0 mihin puhemelodia puheen lopussa laskeutuu. 

ellauri294.html on line 93: Ne joilla ei ole puukorvat pitävät musassa yxinkertaisista frekvenssisuhteista: unisoni 1:1, oktaavi 1:2, kvintti 2:3, kvartti 3:4, terssi 4:5 tai 5:6, sekunti 8:9. Puukorvalle ne on aika lailla 1 hailea. Fryygi oli kentum-kieli, olisiko ollut vallan kelttiä.

ellauri294.html on line 95: Pentatoonisessa asteikossa jätetään pois kuten saattoi arvata epäilyttävimmät sävelet eli f ja h. C-D-E-G-A siis. Molli siitä tulee ottamalla toonikaxi A:n. Hmm tää panee ajattelemaan koko asiaa ihan uudella tavalla. Varmaan pentantoonisessa musiikissa jää jäljelle noi helpot harmoniset intervallit yllä, sixi se kuulostaa sellaselta raikkaalta. 

ellauri294.html on line 101:   Fezit kiellettiin Turkissa ja Ebyktissä koska ne oli osmannien pellehattuja, sopii apinoille jotka lyö yhteen symbaaleita tai takoo peltirumpua.

ellauri294.html on line 106: Fetsi kehitettiin marokkolaisessa Fezin kaupungissa, joka oli 1200-luvulla Pohjois-Afrikan käsityöläisyyden keskus. Osmanien valtakuntaan Turkkiin päähine kulkeutui Fezistä 1820-luvulla. Turkin sulttaani Mahmud II halusi sotajoukoilleen turbaanin sijaan uuden tunnuksen, joten hän kehitti marokkolaisesta fetsistä nykymuotoisen sylinterimäisen punaisen huopalakin, jonka päälaelta roikkui silkkilangasta solmittu tupsu. Aluksi hän yritti lisätä fetsiin myös lipan, mutta maan papisto vastusti sitä, koska se esti otsan painamisen maahan rukoiltaessa. Nykyään muslimit kääntää baseball lippixen lipan vaan taaxepäin.

ellauri294.html on line 110:   Fetsi oli Turkissa hyvin suosittu kansallislakki sadan vuoden ajan. Kun Mustafa Kemal (Kemal Atatürk) nousi valtaan ja julisti Turkin tasavallaksi vuonna 1923, hän näki fetsin islamilaisen vanhaoppineisuuden, konservatismin ja osmanivallan symbolina, ja kielsi sen yhdessä hunnun ja perinneasujen kanssa. Kiellon syynä oli myös se, että fetsejä tuotiin Turkkiin ulkomailta, minne miljoonien päähineiden tuotot jäivät. Marraskuussa 1925 annettiin määräys, jonka mukaan fetsin käytöstä seuraa vuoden vankeusrangaistus. Fetsin korvaajaksi hallinto tarjosi kotimaista kalpak-hattua. Kalpak tai qalpaq (turk. kalpak, kaz. ja kirg. калпак, bulg. калпак; kreik. καλπάκι (kalpaki); puol. kołpak; ukr. ковпак, kovpak) on korkea, yleensä huovasta tai lampaannahasta tehty lakki, jota käyttävät miehet Turkissa, Ukrainassa, Balkanilla, sekä Keski-Aasian ja Kaukasuksen maissa, sekä venäläiset juhliessaan Hangossa Voiton päivää 2023.

ellauri294.html on line 112: Jotkut uskonnolliset turkkilaiset protestoivat ja rikkoivat kieltoa, minkä seurauksena satoja pidätettiin ja kuusi miestä teloitettiin. Turkkilaiset joutuivat nopeasti korvaamaan fetsit millä tahansa löytämillään päähineillä, ja katukuvassa näkyikin seuraavina kuukausina paljon sotilashattuihin, ratsastuskypäriin, lastenhattuihin, naistenhattuihin, palloilijan hattuihin (hölmön golfinpelaajan hattu ja baseball cap) sekä Virtaan hattuihin sonnustautuneita miehiä.

ellauri294.html on line 115: 
Ghazi¹ päässään selzhukkimainen kalpakki.

ellauri294.html on line 117: Atatürkin ansiosta mainoxissakin keekoili viimeisimmän muodin mukaan puettu hoikka nainen julkea, emansipoitu ilme kasvoilla.  HV Morton on iloinen mutta hiukan haikea. Hauskempi oli ennen istua haaremissa fezipäisenä. Hän on kuitenkin huumorintajuinen ja tavallaan aika herttainen. Suo naisille emansipaationsa kun ne näyttävät siitä tykkäävän.

ellauri294.html on line 122: Turkkilaisten kiukku nousi Kreikan miehitettyä Smyrnan (nyk. İzmir) toukokuussa 1919. Kaupunki ympäristöineen oli määrätty Kreikalle Sèvresin rauhansopimuksessa, jonka sulttaani oli hyväksynyt ympärysvaltojen painostuksesta, mutta jota parlamentti ei ikinä ratifioinut. Sodan lopuksi osmanien hallitus oli täysin romahtanut, ja rauhansopimuksella suurin osa maata jaettiin voittajavaltojen kesken.

ellauri294.html on line 124:   Kreikkalaiset olivat jo edenneet sisämaahan ja kohti Ankaraa. Marmaranmeren pikkukaupunkeja alettiin kreikkalaistaa ja esim. Aydıniin ja İzmiriin muutti manner-Kreikasta tuhansia siirtolaisia asuttamaan Kreikan valloittamia alueita. Kemal ja hänen kakkosmiehensä pašša Ismet (myöhemmin İsmet İnönü) löivät kuitenkin kreikkalaiset Sakaryan ja Dumlupınarin taisteluissa elokuussa 1921 ja elokuussa 1922. Italia, jolle osa Anatoliasta oli luovutettu, ei puolustanut osuuttaan, eikä Ranskalla ja Britannialla ollut enää kiinnostusta liittyä sotaan.

ellauri294.html on line 126:   Kemalin joukot valloittivat 9. syyskuuta 1922 İzmirin, jossa armeija aloitti armenialaisten systemaattisen vainoamisen. 13. syyskuuta 1922 Turkin armeija sytytti İzmirin armenialaiskaupunginosan palamaan. Suotuisten tuulten ja bensiinillä kasteltujen katujen vuoksi tuli levisi myös kreikkalaisten asuttamaan kaupungin keskustaan. Arviolta 30 000 ihmistä sai surmansa. Satoja tuhansia jäi kodittomaksi ja lähti pakolaiseksi Kreikkaan.

ellauri294.html on line 128:   Kemalin voitto itsenäisyyssodassa pelasti Turkin itsenäisyyden, ja Sèvresin sopimus korvattiin Lausannen sopimuksella, jossa Turkki sai takaisin koko Anatolian ja Itä-Traakian kreikkalaisilta. Sen sijaan Turkille ennen ensimmäistä maailmansotaa kuuluneet Syyria, Irak ja Palestiina jäivät Ison-Britannian ja Ranskan hallintaan Kansainliiton mandaattialueina. No voi helvetti.

ellauri294.html on line 130: Sodan jälkeen Vähän-Aasian länsirannikolla asunut kreikkalaisväestö joutui lähes kokonaisuudessaan poistumaan maasta, kun väestöryhmien suhteet kärjistyivät. Vihan taustalla oli kreikkalaisten keskuuteen 1800-luvulla levinnyt suurkreikka -aate, jonka mukaan Turkin kreikkalaisalueet tulisi liittää Kreikkaan.

ellauri294.html on line 132: ¹Ghazi tai Gazi ( arabia : غازى ), muslimisotureille tai -mestareille annettu titteli, jota useat ottomaanisulttaanit käyttivät, on islamilainen termi muslimisotilaalle, joka käy ristiretkellä uskontonsa, maansa tai alueensa puolesta.

ellauri294.html on line 139:   Paavali väittää, että galatalaisten ei tarvitse noudattaa Mooseksen lain periaatteita, etenkään uskonnollista miesten ympärileikkausta. Suurin osa kristityistä oli juutalaisia tai juutalaisten käännynnäisiä. Jerusalemin kirkolliskokous päätti, että pakanoita ei pitäisi ympärileikata. Johan siitä tulisi vallan mahotoin esinahkakukkula. Kirkolliskokous pidettiin vuosina 48–49 jKr. Etelägalatalainen näkemys on että Patun kirje on ennen kokousta, pohjoisgalatalainen että kokous oli pidetty.

ellauri294.html on line 142: armotalouskautta nro 6. Vanhan mosaiikkiliiton voimat haukkuu tälläsiä kafeteriakristityixi jotka valitsevat, mitä oppeja he noudattavat ja mitä eivät.

ellauri294.html on line 144:   Paavalin lähdön jälkeen seurakunnat joutuivat harhaan Paavalin luottamus-/uskokeskeisistä opetuksista eräiden henkilöiden toimesta, jotka ehdottivat "toista evankeliumia" jossa keskityttiin pelastukseen Mooseksen lain kautta, eli niin sanottu legalismiin. Vitun lemmingsit, tuskin käännät selkäsi niin ne marssii mereen jonossa.

ellauri294.html on line 146: He näyttävät epäilemättä kyseenalaistaneen Paavalin auktoriteetin apostolina, ehkä vedoten Jaakobin (Jeesuksen velipojan) hallitseman Jerusalemin kirkon suurempaan auktoriteettiin .

ellauri294.html on line 148: Evankeliset neuvot tai täydellisyyden ohjeet kristinuskossa ovat siveys, köyhyys (failing that, täydellinen rakkaus) ja kuuliaisuus.

ellauri294.html on line 152:   Paavali selittää, että ympärileikkaus otettiin käyttöön vain väliaikaisena toimenpiteenä, joka ei ole enää tarpeen nyt, kun Abrahamin siemen, Kristus, on tullut kullista. (Ihmispuolikas tuli Davidin lihapalasta, herrapuoli herrasta, se tarkentaa jossain kohdassa.) Paavalin asenne muodostaa suuren vastakohdan Jaakobin, Jeesuksen velipojan, asemalle, jonka ryhmä Jerusalemissa noudatti Tooran noudattamista.

ellauri294.html on line 166: Kaikki nämä numerot ja tietyt numerosarjat, jotka tunnetaan enkelinumeroina, osoittavat yksinkertaisesti, että suojelusenkelisi haluaisivat puhua kanssasi. He ovat nähneet sinun elävän elämääsi ja haluavat puuttua asiaan, koska he luulevat voivansa todella auttaa sinua.

ellauri294.html on line 178: Lisäksi numero 3 resonoi laajentumisen, kasvun, menestyksen ja kasvun periaatteiden kanssa. Siinä on myös  mestareiden ylösnousseiden toteemipaalujen värähtelyjä, joten voit olla varma, että he tukevat sinua kaikissa pyrkimyksissäsi ja hankkeissasi.

ellauri294.html on line 198: Ota numeron 318 ilmestyminen tärkeänä viestinä suojelusenkeliltäsi, joka kehottaa sinua kuuntelemaan sisäistä viisauttasi haastavissa olosuhteissa. Intuitiosi ja sisäinen viisautesi eivät ole koskaan palvelleet sinua väärin, eivätkä ne ole alkamassa nyt!

ellauri294.html on line 214: Persoonallisuutesi huomioon ottaen tämä voi olla vaikea tehtävä, mutta jos se tarkoittaa, että saat mahdollisuuden nauttia ihanasta, rauhallisesta suhteesta, joka on täynnä onnea, niin varmasti edut painavat haittoja?

ellauri294.html on line 219: Kuten aiemmin mainittiin, enkeli numero 318 tuo hyviä uutisia, etenkin taloudellisessa tilanteessasi. Olet vaurauden ja yltäkylläisyyden ilmentämisen partaalla, mutta kun saat satunnaisen käteisen, enkelit haluavat sinun olevan varovainen rikkautesi kanssa.

ellauri294.html on line 221: He ajattelevat, että sinun on parasta sijoittaa kovalla työllä ansaitsemasi rahat – voit jopa pyytää taloudellisia neuvoja asiantuntijoilta kasvattaaksesi rahaa. Mitä tulee bisnesenkeleihin, he ovat hyviä, kunhan käytät heidän rahansa hyvään käyttöön.

ellauri294.html on line 229: Hengellisyyden suhteen enkelit ja jumalallinen maailma, numeron 318 kautta, ehdottavat, että olet aktiivisempi elämässäsi, jos haluat kokea henkistä kasvua ja edistystä.

ellauri294.html on line 232: Varo kuitenkin, ettet työstä itseäsi täydelliseen loppuunpalamiseen asti ja muista pitää huolta sielustasi sekä fyysisestä ja henkisestä terveydestäsi. Tiedä tämä – vain terveellä hengellä voit menestyä elämäsi eri osa-alueilla, joten anna itsellesi aikaa olla yksin aina, kun juuttuu velvollisuuksiin ja haasteisiin.

ellauri294.html on line 253: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri294.html on line 261: Näetkö 666 usein? Saatat saada kananlihalle, koska tämä numero on pitkään liitetty pahaan.

ellauri294.html on line 262: Mutta onko se todella pahaa? Vai onko se toisinpäin? Ehkä 

ellauri294.html on line 263: enkeli numero 666 edustaa rauhaa, harmoniaa, tasapainoa, terveyttä ja kalun hyvää hoitoa.

ellauri294.html on line 264: Kun elämäsi on tasapainossa, kehosi tuntee rauhaa, kokee iloa ja tulee luovaksi. Sisältä virtaa positiivisen energian uusi elämä.

ellauri294.html on line 273: Kun kana voitat positiivisuutesi, siitä tulee sanoja. Kun katsot mitä sanot, sanoistasi tulee tekoja. Kun teet mitä haluat, teoista tulee numeroita, nim. nro 666. BUAHAHAHAHAA!

ellauri294.html on line 286: Numero 6 tarkoittaa rauhaa, harmoniaa, runsautta, optimismia, kotia ja terveyttä. 

ellauri294.html on line 287: Tämän numeron avulla enkelisi haluaa sinun ottavan rennosti raha-asioissa etkä rasita itseäsi täydelliseen loppuunpalamiseen.

ellauri294.html on line 293: Numero 666 ilmaisee, että makuuhuoneessasi saattaa olla melko vanhentunutta ja haista tunkkaiselta. Muista että kun seksielämäsi paranee, myös suhteesi vakituiseen kumppaniisi hyötyy.

ellauri294.html on line 300: Enkeli numero 666 pahastuu, jos se  tulkitaan pahasti väärin Antikristuksen symboliksi tai huonoksi enteeksi. 

ellauri294.html on line 303: Tämän numeron avulla pahat enkelit haluavat meidän mulkkaavan elämämme vapaalla rakkaudella ja keskittyvän positiivisiin ansainta-ajatuksiin. 

ellauri294.html on line 304: He haluavat meidän mustaavan luontaisen luonteemme, unelmoivan isosti ja linjaavan ajatuksemme maailmankaikkeuden isoimpien pahisten kanssa. Nyt hei kaatamaan toisten päälle kylmää mehua!

ellauri294.html on line 310: Nauhasta käy selvästi ilmi, että geometria – heprealaisiin kirjaimiin perustuva numerologia – on juuri heidän vahvuutensa.

ellauri294.html on line 316: Vaikka Kushner epäilemättä osaa selittää geometriaa, jos hän todella murskaa numeroita, hänellä saattaa olla vaikeuksia ihan saavuttaa mashiachin numerologiaa, joka on yhteensä 358.

ellauri294.html on line 318: Kuitenkin Tanak-pohjaisen yeshiva-koulun matematiikan opiskelija - okei, poikani Joey - ehdotti toista uskottavaa luettavaa: koach Trump - Trumpin voima - on myös yhteensä 358. Se on myös Suomen kaukopuheluiden suuntanumero. Suomalaiset tunnetusti haravoivat mezänsä.

ellauri294.html on line 319: Ne jotka uskoivat kabbalaan 2016 vaaleissa, muistavat, kabbalistit vahvistivat samalla tavalla Shabtai Tzvin messiaaniset pyrkimykset 1600-luvulla. Koriin meni molemmilla kerroilla ihan sukkana!

ellauri294.html on line 329:   Kun Tekla tuotiin alasti poltettavaxi, stratosfääri ei voinut olla ihailematta hiänen uumiaan. Paizi tämän kaiken on täytynyt olla myöhempää lisäystä, sillä Ikonostaasissa ei tuolloin ollut stratosfääriä. Vähän myöhemmin kun Tekla tarjoutui ajamaan izensä porsliinixi ja seuraamaan Paavoa kaikkialle kuin laivakoira, se ei tullut Paavalille kuuloonkaan.

ellauri294.html on line 333:   Teklan loukkaus oli vakavaa laatua. Pilkata nyt ylimmästä pappia kesken raiskausyritystä! Pyhänhäpäisyä kesken hävynpyhitystä! Naiset raivostuivat. Tekla pelkkä vyö raakatuilla uumilla (taas...) kazoo areenalla päältä kun naarasleijona syöpi karhun ja sen syö urosleijona. Kazomo ulvoo ihastuneena. Kazo Jeesus naisen häpyä paljastettuna! Eikö tule mieleen rakkaita muistoja? Mut hei, nyt on minun aika peseytyä. Ja hiän heittäytyy nakupellenä uima-altaaseen. Hylkeet ajautuvat kuolleina veden pinnalle.

ellauri294.html on line 339: P. Pietarin hautakirkko Roomassa, Eiaculatio Ante Portas, on lähellä Tekla fasterin vastaavaa Via Ostensixella. Yllättävää kyllä Teklasta ei ole yhtään nakukuvaa, jossa näkyisi sen raakattu hurlumhei. 

ellauri294.html on line 347:   Ovidiuxen hurskaat vanhuxet, varmaan 70:set, jotka antoi aamiaismajoitusta Asterixin ja Oblelixin näköisille Hermexelle ja Zeulle. Kyllä kannatti sillä loput muumit pyyhki kostava tuhotulva mennessään. Tarinan syntysijoilla asustaneet Lystran roomalaismamut luuli massiivista Barbapapaa Juppiterixi ja pientä vääräsäärtä Paavalia Mercuriuxexi. Se ilo loppui lyhyeen, sillä saatuaan kaverien papereista selvän lykaonilaiset kivittivät ne. Paavali selvisi pelkillä naarmuilla. Fryxejä haukuttiin orjixi ja lykaonilaisia rosvoixi. Paavali käytti diplomaattisempaa nimitystä galatalaiset.

ellauri294.html on line 358:   Izevaltaisen luonteen lisäxi Paavo oli helposti heltyvä. Se ei ollut mikään teologi, vaan kirkon rakentaja. Tehkää hyvin kaikille, mutta varsinkin uskonveljille. Patu kirjoitti suuraakkosilla koska se oli pahalla tuulella  Paulin matkat olivat iloista palvelusta kirkon hyväxi, väliin lähetyssaarnaaja-asennossa väliin pystyssä. Riitaluuna oli koko ajan onxtää nyt pakanalähetystä vaiko sisä-. Wilhokin vaihtoi ulkohommista siisteihin sisätöihin. Toiselle matkalle Patu ei enää huolinut liian vankkaa Barneytä eikä sen epäluotettavaa serkkua pikku Markkua. Kaverixi siilautui Siilas Jerusalemista, ja matkan varrelta löytyi pikku Markun tilalle Timotei. Timo oli puolikuivuri, mistä saattoi olla jotain hyötyä.

ellauri294.html on line 364: Homeroksen, jota kutsutaan Melesigenesiksi ja joka tarkoittaa "Melesin puron lasta", sanotaan syntyneen Smyrnassa 7. tai 8. vuosisadalla eKr. Yhdessä kirjallisten todisteiden kanssa yleisesti myönnetään, että Smyrna ja Chios esittivät vahvimmat perustelut väittäessään Homeroksen, ja pääasiallinen usko on (poliittisista syistä), että hän syntyi Ioniassa. Kuten kreikkalaiset kexivät myös zazikin ja viininlehtikääryleet. Meles-joki, joka edelleen kantaa samaa nimeä, sijaitsee kaupungin rajojen sisällä, but so what. No bridge-peli on sentään kehittynyt smyrnalaisesta "matkakhediivi" pelistä. Zorro ja kenraali salakuljettivat sen Lontooseen. Venäjällä sitä kuzuttiin "viesti" pelixi, jota pelasi mm. Dostojevskin vanha ruhtinas.

ellauri294.html on line 366: Siziellä oli vuoronperään joonialaiset, lyydit, persut (Kyros I pani vanhan Smyrnan matalaxi), Alexanteri (perusti uuden), kunnes viime en attalidi testamenttasi sen Roomalle 133 eKr.

ellauri294.html on line 367: Sitne tavalliset suspektit: selzhukit, ristiritarit, ottomaanit, Timur Lenk, ym. Brittien ja ranskisten pahamaineisen kapitulaatiot. WW:n tuloxena sinne lappoi kasamäärin lisää kreikkalaisia.

ellauri294.html on line 384: Hollywoodin ohjaajat käyttivät hänen maalauksiaan lähdemateriaalina näkemyksensä muinaisesta maailmasta elokuvissa, kuten DW Griffithin Suvaitsemattomuus (1916), Ben Hur (1926), Cleopatra (1934), ja ennen kaikkea Cecil B. DeMillen eeppinen remake Kymmenestä käskystä (1956). Todellakin, Jesse Lasky Jr. , The Ten Commandmentsin toinen käsikirjoittaja, kuvaili, kuinka ohjaaja tavallisesti levitti Alma-Tadema-maalausten vedoksia ilmaistakseen lavastussuunnittelijoilleen haluamansa ilmeen. Oscar-palkitun roomalaisen eepos Gladiator suunnittelijat käyttivät Alma-Tademan maalauksia keskeisenä inspiraation lähteenä. Alma-Tademan maalaukset olivat myös inspiraationa Cair Paravelin linnan sisustukseen vuoden 2005 elokuvassa The Chronicles of Narnian: The Lion, the Witch and the Wardrobe . Ei siis mikään turha jäbä!

ellauri294.html on line 391:   Kirjoittiko ap. Luukasa ihan aikuisten oikeasti osia Aptista? Luukkaan evankeliumin kannessa ei nimetä sen kirjoittajaa. Luukas 1:1-4 ja Apt. 1:1-3 perusteella on selvää, että sama henkilö kirjoitti molemmat kirjat. Sillä ne olivat kumpikin osoitetut "kunnioitetulle Teofiliukselle", joka oli mahdollisesti sama roomalainen merkkihenkilö. Varhaisimpien perinnetietojen mukaan Luukas, lääkäri ammatiltaan ja apostoli Paavalin henkilökohtainen hyvä ystävä, makedonialainen kaveri, kirjoitti sekä Luukkaan evankeliumin että Apostolien teot (Kol. 4:14; 2. Tim. 4:11). Näin ollen Luukas oli ainoa ei-juutalainen, joka osallistui näinkin pyhien kirjoitusten kirjoittamiseen.

ellauri294.html on line 394: Koska Luukas ei ole juutalainen, hänen lainauksensa Vanhasta testamentista ovat harvalukuiset verrattuna Mamiin. Jopa suhteellisen vauraissa maissa - ehkäpä enemmän kuin muualla - hengelliset tarpeet ovat suuria, ihmiset ovat tottuneet vaatimaan ja saamaan enemmän.

ellauri294.html on line 399:   Yhtenä mahdollisuutena on pidetty, että Teofilos, jolle Luukas teoksensa osoitti, olisi ollut Paavalin puolustusasianajaja. Tällöin Luukas olisi kirjoittanut teoksensa selvittääkseen hänelle, mistä kristinuskossa oli kyse ja samalla osoittaakseen, ettei Paavalin julistamassa opissa ollut mitään Rooman vallanpitäjien turvallisuutta loukkaavaa (haha). Tämä selittäisi, miksi kirja vaikuttaa ikään kuin loppuvan kesken, kun Paavalin pää irtoaa. Joka tapauksessa laaja teos on varmaan alunperinkin tarkoitettu myös muiden kuin Teofiloksen luettavaksi.

ellauri294.html on line 401:   Ei koskaan lähtö tunnu niin lopulliselta kuin kun on lähdettävä soutuveneellä. Molemmat venemiehet lauloivat: "Vem kan segla förutan vind, vem kan ro utan åror. Vem kan skiljas från vännen sin, utan att fälla tårar." Sanat olivat varmaan kreikkaa, mutta sävel turkkilainen. En voi koskaan käydä kalatorilla haistamatta kalan hajua.

ellauri294.html on line 403: Kavallan kaupunki on (oli) Makedonian röökiteollisuuden keskus, "The Mecca of Tobacco". Tupakkatyöläiset ovat (olivat) kovia kommunisteja. Egyptin pashan Mehmed Alin (s. 1769 Kavala) razastajapazas vlta 1934 otettiin pressuista vasta 1949. Muslimeille oltiin kauhu kaunaisia, vaikka Mehmed oli vain vaatimaton tupakkakauppias. Pyhä Nikolaos eli joulupukki on (oli) panttilainaajien suojelija. Ei ihme että Paavalille rakennettu kirkko omistettin uudelleen Santalle.

ellauri294.html on line 410: Keskijalkoja esiintyy Aristophanesin näytelmässä The Birds, joka esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 414 eaa.

ellauri294.html on line 414: Plinius Vanhin kuvailee niitä kirjassaan Natural History , jossa hän raportoi matkustajien tarinoita yksijalkaisten kohtaamisista tai havainnoista Intiassa. Plinius huomauttaa, että Ktesias mainitsi heidät ensimmäisenä kirjassaan Indika (Intia), joka on tallenne Intian persialaisten näkemyksestä ja joka on säilynyt vain sirpaleina. Plinius kuvaa Monopodeja näin:

ellauri294.html on line 418: Philostratos mainitsee Skiapodesin Apollonios Tyanalaisen elämässään, jota Eusebius lainasi traktaatissaan Hieroclesta vastaan. Apollonius Tyanalainen uskoi, että skiapodit elävät Intiassa ja Etiopiassa, ja kysyy intialaisesta viisasta Iarkhaista heidän olemassaolostaan.

ellauri294.html on line 426:   Herefordin Mappa Mondo, piirretty lyhythihaiselle paidalle n. 1300, näyttää sciapod toisella puolella maailmaa, samoin kuin maailmankartta, jonka on piirtänyt Beatus of Liébana (n. 730 - n. 800). Ne onkin ehkä antipodeja.

ellauri294.html on line 428: Thorfinn Karlsefnin ja hänen islantilaisten uudisasukkaiden ryhmänsä väitettiin törmänneen Pohjois-Amerikassa 1000-luvun alussa "yksijalkaisten", tai "yksijalkaisten" rotuun ( vanhanorjalainen : einfœtingr ). Eiríks  rauðan  ( Erik Punaisen) saagan mukaan "unipedes maritimi" esiintyminen Grönlannissa oli merkitty Claudius Clavuksen karttaan, joka on päivätty 1427.

ellauri294.html on line 430:   Saagan mukaan Karlsefni Thorvald Eiriksson ja muut kokosivat Thorhallin etsintäjoukon ja purjehtivat Kjalarnesin ympäri ja sitten etelään. Pitkän purjehduksen jälkeen, ollessaan ankkuroituna länteen virtaavan joen eteläpuolella, yksijalkainen mies ( einfœtingr ) ampui heitä, ja Thorvald kuoli nuolen haavaan.

ellauri294.html on line 433:   Carl AP Ruckin mukaan yksijalkaisten olemassaolo Intiassa viittaa vedätyxeen Aja Ekapad ("Not-born Single-foot"), joka on soma epiteetti. Koska Soma on kasvitieteellinen jumaluus, yksi jalka edustaisi entheogeenisen (psykedeelisen) terskalakkisen sienen vartta. Egon hajoamista kuvataan usein psykedeelisen kokemuksen avainpiirteeksi. Neologismin entheogeeni loi vuonna 1979 ryhmä sekakäyttäjiä etnobotanisteja ja mytologian tutkijoita vastakohtana samojen huumeiden virkistyskäytölle. Se tulee englannin sanasta "innostusjuuri."

ellauri294.html on line 437: Totuus on, että sellaisia ihmisiä ei ole olemassa kansoina, vaikka siellä täällä saattaa olla yksittäisiä hirviöitä. Ei myöskään ole olemassa sellaisia ihmisiä kuin on keksitty, joilla on vain yksi jalka, jota he käyttävät varjostaakseen itseänsä. Mutta koska kaikki intiaanit menevät yleensä alasti, heillä on tapana kantaa pientä päivänvarjoa tai teltan kattoa hepin kärjessä, jonka he avaavat halutessaan suojaksi auringolta tai sateelta. Tätä he kutsuvat chatyriksi. Toin yhden mukanani Firenzeen. Ja tämän runoilijat ovat muuttaneet jalaksi. -  Giovanni de' Marignolli.

ellauri294.html on line 441: Tarinassa Duffereiksi kutsuttu typerä kääpiöheimo asuu pienellä saarella lähellä Narnian maailman reunaa yhdessä Coriakin - nimisen taikurin kanssa , joka on muuttanut heidät yksijalkaisiksi rangaistukseksi arvaa mistä. He ovat tulleet niin tyytymättömiksi ulkonäköönsä, että he ovat tehneet itsensä näkymättömiksi. Narnialaisesta Dawn Treader -aluksesta, joka on laskeutunut saarelle lepäämään ja täydentämään niitä näitä, tulleet lapsikuninkaat löytävät ne (uudelleen) ja heidän pyynnöstään Lucy Pevensie tekee ne taas näkyviksi. Heidän vanhan nimensä "Duffers" ja uuden nimensä "Monopods" sekoittamisen vuoksi heistä tulee tunnetuksi "Dufflepuds".

ellauri294.html on line 445: Umberto Eco kuvailee romaanissaan Baudolino skiapodin nimeltä Gavagai. Olennon nimi "Gavagai" on viittaus Quinen esimerkkiin käännösten määrittämättömyydestä. Saman Umberto Econ romaanissa Ruusun nimi luostarin osastotaloa koristavat kaiverrukset "tuntemattomien maailmojen asukkaista", mukaan lukien "skiapodit, jotka juoksevat nopeasti yhdellä jalallaan ja kun he haluavat suojan auringolta ojentautuvat pitkä jalkansa pystyssä kuin sateenvarjo." Pyllynreijän sijainti jää mysteerixi, ehkä ukko Nooa voisi neuvoa.

ellauri294.html on line 450:   Korintti sijaizee Peloponneesoxen peukalontyvessä. Vanha Korintti vehkeili Spartan kanssa peloponneesolaissodissa. Sen säkittivät roomalaiset 146 eKr ja rakensivat uuden 44 ekr. Uudestakin tuli paheiden pesä, jossa länsi ja itä vaihtoivat pornokuvia. Kaupunkiin liittyvät ainakin  Sisyfoksen, Bellerofonin ja Pegasoksen sekä Medeian pornovideot. Bellerofon (m.kreik. Βελλεροφῶν, Bellerofōn; lat. Bellerophon) oli kreikkalaisen mytologian suurimpia sankareita ja hirviöiden lyöjiä ennen Heraklesta. Hänen suurin saavutuksensa oli Khimairan (pedon, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja käärmeen häntä eli cocktail), sekä velipojan paloittelu. Kuninkaan vaimo yritti maata hänet väkisin. Bellen ylpistyttyä suorituxistaan Zeus lähetti paarman puremaan Pegasosta, joka heitti hybridin selästään. Bellerofon eli loppuelämänsä raajarikkona. Kimaran ja Pegasoxen paloista tuli Hesekielin enkeli. Korintin Länsisatama oli Lekhaion ja Vuosaari Kenkhrea. Isoja maanjärjestyxiä mm. 1858, 1928 ja 1981. Korintit on hyviä mutta niissä on siemeniä. Niitä sai faffalla Maurinkadulla jouluna.

ellauri294.html on line 452:   On tärkeää tuntea Korinton epäsiveellisyys, jos tahtoo ymmärtää Paavon kirjeenvaihtoa. Korintissa oli kaikenlaista, oli kaxikin Laista joiden sanottiin olevan aikansa kaunein nainen. Holbeinin Lais oli kyllä aika kirvespää. Korinthiazesthai (elää korinttilaisittain) tarkoitti varakasta, humalaista irstailua. Siellä ilmestyi myös rivo kirjallisuuslehti Parnasso. Muulikuski lauloi HV:lle kiihottavia lauluja koko matkan Korinttoon. Pan suolaa! tarjosi HV:lle irstaannäköinen kreikkalainen läski pikkumies.

ellauri294.html on line 453: Panilla on paha mielessä se väitti, kazoo lampaita sillä silmällä. Panilla on vuohenjalat ja nereidineideillä on aasin. Najadit on kuin hylkeitä. Kauniita isoja valkoisia naisia. Tenon lohi-ikoni on kuulu kautta Kreikan.

ellauri294.html on line 457: When he saw Peter and John about to enter, he asked them for money. 4 Peter looked straight at him, as did John. Then Peter said, “Look at us!” 5 So the man gave them his attention, expecting to get something from them.6 Then Peter said, “Silver or gold I do not have, but what I do have I give you. In the name of Jesus Christ of Nazareth, walk.” 7 Taking him by the right hand, he helped him up, and instantly the man’s feet and ankles became strong. 8 He jumped to his feet and began to walk. Bugger it. Siinä meni hyvä leipäpuu.

ellauri294.html on line 474:   Paavali opetti ilmaisexi jottei sitä luultaisi maxupalveluxi. Saipahan siten sanoa mitä sylki suuhun toi. Paavo ei pitänyt uppokasteesta, etenkään talvella, mutta Timo oli tiessään, ettei muukaan auttanut. Keväällä teiden auetessa tulivat Timppa ja Siilas; Patu saarnasi taas aivan maanisena. Anateema Jeesus, kiroilivat suuttuneet juutalaiset rumemmin kuin Siili, ja Patu läxi mekkoaan pudistellen lopullisesti pakanoiden pakeille.

ellauri294.html on line 479: Hurja Rackham pohti jälkeenpäin että Korinton seurakunta rehotti kun ei ollut vainoa. Se on hyvä keino pitää rönsyt kurissa.

ellauri294.html on line 483:   Ehtoollisen ilmaismuona saattoi olla varhaisseurakunnan vetonauloja. Sittemmin on tarjoomuxet pahan kerran kuihtuneet. Kun Paavalin valtaisa perse ei enää istunut korinttolaisten päällä, palailtiin kateuteen, epäsiveyteen ja epäjärjestyxeen. Tuskin oli Patu selän kääntänyt ja pieraissut tiehensä, niin seurakuntiin tunkeutui lahkolaisuutta, lainrikkomuxia, karkeata epäsiveellisyyttä, mässämistä, juopumusta, jopa epäkunnioittavaa käytöstä iltapalalla! Bylsintää iltamissa! Pikku seurakunta kellahti takas pakanuuteen.

ellauri294.html on line 485:   Tämä hyvä, mutta oli kiperämpiäkin kymysyxiä. Saiko syödä muiden jumalien ruuantähteitä? Oli myös naisia koskevia vaikeuxia, jotka Patu napakasti ratkaisi: Naisen pitää peittää pää vallanalaisuuden merkixi. Siitä näkee että se jo kuuluu jollekin.  Hunnuttomia naisia saa ilman muuta survaista, ne on public domainissa. No on 1 Kor. ihan siistejäkin läppiä kaiken sälän joukossa. Kakkoiskirjeessä on kiukkuisia kohtia, ilmeisesti Patu oli saanut huonon vastaanoton jossain välissä. 

ellauri294.html on line 491: Unessa löysin divarista vanhan Disney sarjakuvan v 1952 Aku Ankasta nimeltä Koira ja kettu. Sen niminen Disney elokuva taitaa ollakin? Koira tosin oli unessa erinäköinen, lyhytkarvainen pystykorva eikä ajokoira. Kettu vittuili siinä aina porukoille ja lojaali koira suuttui, kiihtyi nollasta sataan. Kehystarinassa 2 poikaa osti sarjakuvan vanhalta mieheltä, kehuivat hauskaxi mutta silti vaihtoivat sen heti Tex Willeriin. Näytin sarjan Seijalle koska se oli piirretty 1952, Seija huokaisi eikä jaxanut lukea. Tylsähän se olikin mutta silti vittu, 1952!

ellauri294.html on line 497: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri294.html on line 498: Harvinaisen elävä esitys Big Mama "Pöllö" Thorntonilta. Hän oli ensimmäinen Koirakoiran laulaja. Laulu teki tähden hänestä muttei tehnyt hänelle yhtään rahaa siitä.

ellauri294.html on line 527:   Kun nuori punakettu on jäänyt orvoksi, Big Mama pöllö (Thornton) ja hänen ystävänsä, Dinky peippo ja Boomer (sic) tikka, järjestävät hänet adoptoitavaksi ystävälliselle maanviljelijälle nimeltä leski Tweed, joka antaa hänelle nimen Tod. Sillä välin hänen naapurinsa, metsästäjä Amos Slade, tuo kotiin nuoren koiranpennun nimeltä Copper ja esittelee tämän metsästyskoirallensa Chiefille, joka ensin ärsyttää häntä, mutta oppii sitten rakastamaan häntä. Eräänä päivänä Tod ja Copper tapaavat ja heistä tulee parhaita ystäviä, jotka lupaavat ikuisen ystävyyden. Amos turhautuu Copperiin, koska se vaeltelee jatkuvasti leikkimään, ja laittaa hänet hihnaan. Leikkiessään Kuparin kanssa pipu ulkona, Tod herättää vahingossa päällikön. Amos ja päällikkö jahtaavat häntä, kunnes Tweed pysäyttää heidät. Riidan jälkeen Amos uhkaa tappaa Todin, jos tämä loukkaa jälleen hänen omaisuuttaan. Metsästyskausi tulee ja Amos vie Chiefin ja Copperin erämaahan väliaikaisesti. Sillä välin Big Mama, Dinky ja Boomer yrittävät selittää Todille, että Copperista tulee pian hänen vihollisensa. Hän kuitenkin naiivisti vaatii, että he pysyvät ystävinä ikuisesti. Seuraavana keväänä Tod ja Copper saavuttavat aikuisuuden ja keskinäisen sukupuolionnen.

ellauri294.html on line 531:   Amos ja Copper tunkeutuvat suojelualueelle ja metsästävät Todia ja Vixeya. Takaa-ajo huipentuu, kun ne vahingossa provosoivat jättimäisen karhun hyökkäyksen. Amos kompastuu ja putoaa yhteen omista ansoistaan ja pudottaa kiväärinsä hieman ulottumattomiin. Kupari taistelee kiivaasti karhua vastaan, mutta se melkein tappaa hänet. Tod tulee pelastamaan häntä ja taistelee sitä vastaan, kunnes molemmat putoavat vesiputouksesta. Kun Copper lähestyy Todia, kun tämä makaa haavoittuneena alla olevassa järvessä, Amos ilmestyy valmiina ampumaan hänet. Kupari asettuu hänen eteensä estääkseen Amosta tekemästä niin, kieltäytyen siirtymästä pois. Amos ymmärtää, että Tod oli pelastanut heidän henkensä, laskee kiväärinsä ja lähtee Copperin kanssa. Tod ja Copper sovittavat ystävyytensä ja jakavat viimeisen hymyn kristillisesti puokkiin kuin Rasilaiset perunan ennen eroa. Kotona Tweed hoitaa Amosia takaisin terveeksi, suurella nöyryytyksellä. Kun hän makuulle ottaa päiväunet, Copper hymyilee muistaessaan päivän, jolloin hän tapasi Todin ensimmäisen kerran. Samalla hetkellä Vixey yhtyy Todin kanssa kukkulan laella, kun he molemmat katsovat alas Amosin ja Tweedin koteihin. Sielläkin näkyy jo liha liikkuvan...

ellauri294.html on line 533: Vincent Canby The New York Timesista väitti, että elokuva "ei riko mitään uutta, paizi tietysti toi interraciaalinen homostelu", mutta kuvaili sitä "kauniksi, hellittämättömän pirteäksi, vanhanaikaiseksi Disney-sarjakuvaksi, joka on täynnä pomppivia kappaleita, jotka ovat positiivisia. tahmeampi kuin Krazy Glue, ja sitä soittavat eläimet, jotka ovat antropomorfisempia kuin ihmiset, jotka joskus esiintyvät." Hän kommentoi edelleen, että elokuva "on täynnä omituista ja kansanomaista dialogia. Siinä on myös huipentuma, joka voi hyvinkin pelotella päivänvalot pois yleisön pienemmiltä tytöiltä, vaikka kaikki päättyy hyvin. Vanhemmat, jotka eivät pidä imelästä Disney-ohjauksesta tuskin tykkeevät nähdä elokuvan, mutta jos huomaavat, että heidän on joka tapauksessa pakko olla, voivat rohkaista toisiaan tietäessään, että esitysaika on 83 minuuttia."

ellauri294.html on line 535:   Los Angeles Timesin Sheila Benson kehui animaatiota, mutta kritisoi tarinaa sen liian turvallisesta esittämisestä. Hän myönsi, että kirjoittajat "suojelivat meitä tärkeiltä asioilta: raivolta, tuskalta, menetykseltä. Näillä valheilla, jotka on tehty omaksi parhaaksemme, ne tietysti rajoittavat myös mahdollista kasvua." David Ansen Newsweekistä totesi: "Aikuiset saattavat värähtää joistakin tahmea-suloisista kappaleista, mutta elokuvaa ei ole tarkoitettu aikuisille."

ellauri294.html on line 537:   Time - lehden Richard Corliss kehui elokuvaa sen älykkäästä ennakkoluuloista kertovasta tarinasta. Hän väitti, että se osoittaa, että puolueelliset asenteet voivat myrkyttää jopa syvimmät suhteet, ja sen katkeransuloinen loppu antaa yleisölle voimakkaan ja tärkeän moraalisen viestin.  Chicago Sun-Times -lehden Roger Ebert kehui myös sitä sanoen: "Kaikista tutuista ominaisuuksistaan huolimatta tämä elokuva merkitsee jotain lähtökohtaa Disney-studiolle, ja sen liike on mielenkiintoiseen suuntaan. Kettu ja Koira on yksi niistä suhteellisen harvoista Disneyn animaatioominaisuuksista, joka sisältää hyödyllisen opetuksen nuoremmalle yleisölle. Se ei ole vain söpöjä eläimiä ja pelottavia seikkailuja ja onnellinen loppu; se on myös melko harkittua mietiskelyä siitä, kuinka yhteiskunta määrää sukupuolisen käyttäytymisemme ja poliittisen kantamme."

ellauri294.html on line 541: "Se kehittyy harkituksi ystävyyden tarkasteluksi ja sisältää joitain kypsiä teemoja, erityisesti menetystä." 

ellauri294.html on line 542: Animated Movie Guide -oppaassa Jerry Beck piti elokuvaa "keskiarvoisena". Hän kuitenkin tunsi elokuvan luottavan liikaa "kaavan söpökkyyteen, kaavakomedian helpotukseen ja jopa kaavan luonnehduksiin". Kaiken kaikkiaan hän piti sitä "viehättävänä" toteamalla, että se on "lämmin ja täynnä persoonallisia hahmoja" ja että se "lähestyi toisinaan vanhaa Disneyn taikuutta". 

ellauri294.html on line 545: James Kendrick Q Network Film Deskistä totesi, että se "ei ole yksi studion parhaista ponnisteluista, mutta siitä huolimatta se on kiehtova tuote liennytyxen aikakaudelta sekä mielekäs lausunto ennakkoluulojen luonteesta." 

ellauri294.html on line 549:   Itse elokuvan sovitusten lisäksi hahmoja sisältävissä sarjakuvissa ilmestyi myös tarinoita, jotka eivät liity siihen. Esimerkkejä ovat The Lost Fawn, jossa Copper käyttää hajuaistiaan auttaakseen Todia löytämään harhaan menneen vasan; Chase, jossa Copperin on suojeltava unissakävelevää päällikköä;  ja Feathered Friends, jossa Dinky ja Boomer joutuvat ponnistelemaan epätoivoisesti pelastaakseen erään leski Tweedin kanoista sudelta.

ellauri294.html on line 551:   Richard Mooren piirtämä sarjakuvasovitus elokuvasta julkaistiin sanomalehdissä osana Disneyn Treasury of Classic Tales -ohjelmaa. Seurasi sarjakuva nimeltä The Fox and the Hound , joka sisälsi hahmojen uusia seikkailuja. Vuosina 1981–2007 tuotettiin muutamia Fox and the Hound Disney -sarjakuvatarinoita Italiassa, Alankomaissa, Brasiliassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

ellauri294.html on line 558: Valmistautuessaan romaanin kirjoittamiseen Mannix opiskeli kettuja, sekä kesyjä että villiä, monenlaisia metsästystekniikoita ja tapoja, joilla koirat näyttävät jäljittävän kettuja pyrkiessään varmistamaan, että hänen hahmonsa toimivat realistisesti. Kirjan kuvituxen koira on lyhytkorvaisempi kuin Waltin Pluto-imitaatio.

ellauri294.html on line 564: Kupari, risteytetty verikoira, oli kerran suosikki isäntänsä metsästyskoiralaumasta maaseudulla. Hän tuntee kuitenkin nyt olevansa uhattuna Päällikön, nuoremman, nopeamman musta- ja tan-coonhoundin takia. Copper vihaa Päällikköä, joka ottaa Copperin paikan lauman johtajana. Karhunmetsästyksen aikana päällikkö suojelee Mestaria, kun karhu kääntyy häntä vastaan, kun taas Copper pelkää karhua liian kohdatakseen hänet. Mestari jättää Copperin huomioimatta ylistääkseen päällikköä, ja Copperin viha ja mustasukkaisuus kasvavat.

ellauri294.html on line 566: Tod on punainen (kommunisti)kettu, jonka yksi hänen äitinsä ja pentuekaverinsa tappaneista ihmismetsästäjistä kasvatti lemmikiksi. Tod nauttii aluksi elämästään, mutta saavuttaessaan sukukypsyyden hän palaa luontoon. Ensimmäisen vuoden aikana hän alkaa rakentaa aluettaan ja oppii kiertotekniikoita paikallisten maatilan koirien metsästyksestä. Eräänä päivänä hän törmää Mestarin taloon ja huomaa, että hänen läsnäolonsa saa ketjutetun koiralauman turhautuneeseen kiihkoon. Hän alkaa iloitsemaan heidän pilkkaamisestaan, kunnes eräänä päivänä päällikkö katkaisee ketjunsa ja jahtaa häntä. Mestari näkee koiran pakenevan ja seuraa kuparia. Päällikön jäljittäessä taitavasti kettua, Tod pakenee rautatietä pitkin junan lähestyessä odottaen hyppäämistä turvaan viime hetkeen asti. Päällikkö kuolee junassa.

ellauri294.html on line 568: Päällikkö on haudattu ja isäntä itkenyt kuolleen koiran takia, hän kouluttaa Copperin jättämään huomiotta kaikki ketut paitsi Tod. Kahden eläimen elämän aikana ihminen ja koira metsästävät kettua, ja Mestari käyttää yli tusinaa metsästystekniikkaa kostossaan. Jokaisella metsästyksellä sekä koira että kettu oppivat uusia temppuja ja menetelmiä jekuttaaxeen toisiaan, ja Tod pakenee aina lopulta. Tod parittelee vanhemman, kokeneen vixen kanssa, joka synnyttää pentueen pentuja. Ennen kuin ne kasvavat, mestari löytää luolan ja kaasuttaa sanikat kuoliaaksi. Sinä talvena mestari asettaa jalkaanpidon ansoja, joista Tod oppii huolellisesti ponnahtamaan, mutta vixen jää kiinni ja tapetaan. Sori naiset, tää on miesten tarina. No hätä, tammikuussa Tod ottaa uuden kumppanin, jonka kanssa hänellä on toinen pentue pentuja. Mestari käyttää "vielä metsästys" -tekniikkaa, jossa hän istuu hyvin hiljaa metsässä ja soittaa kanin kutsua vetääkseen esiin kettuja. Tällä menetelmällä hän tappaa taas sanikat; sitten käyttämällä haavoittuneen kettumuoskan ääntä hän pystyy myös vetämään ulos ja tappamaan Todin kumppanin. Sori taas tytöt, tää ei tosiaankaan ole halkiohaaroille. 

ellauri294.html on line 570: Vuosien kuluessa maaseutu väistyy kaupungistuneemmalle ympäristölle. Uusia rakennuksia ja valtateitä syntyy, lisää asuntoja rakennetaan ja maanviljelijät syrjäytyvät. Vaikka suuri osa villieläimistä on lähtenyt ja metsästys muuttuu yhä vaikeammaksi, Tod jää, koska se on hänen kotialueensa. Muista ketuista, jotka jäävät, tulee epäterveitä raadonsyöjiä, ja niiden luonne muuttuu – elämän siteet puolisoihinsa korvataan siveettömyydellä, ja parit menevät erilleen parittelun päätyttyä, eivät pysy naalimaisesti virnistellen nalkissa kuin Tod ja Kupari. Mestari on menettänyt suurimman osan omasta maastaan, ja ainoa koira, jonka hän nyt omistaa, on Copper. Joka talvi he edelleen metsästävät Todia, ja omituisella tavalla hän odottaa sitä ainoana osana vanhasta elämästään, joka on jäljellä.

ellauri294.html on line 572: Mestari viettää suurimman osan ajastaan alkoholin juomiseen, ja ihmiset alkavat saada hänet muuttamaan vanhainkotiin, jossa koirat eivät ole sallittuja. Eräänä kesänä raivotautiepidemia leviää kettukantaan. Kun yksi tartunnan saanut kettu hyökkää ihmislapsia vastaan, samat ihmiset lähestyvät Mestaria ja pyytävät hänen apuaan kettujen tappamisessa. Hän käyttää ansoja ja myrkkyä yrittääkseen tappaa niin monta kettua kuin mahdollista; myrkky tappaa kuitenkin myös kotieläimiä. Kun ihmislapsia kuolee syödessään sitä, ihmiset poistavat kaiken myrkyn, sitten mestari järjestää metsästyksen, jossa suuri joukko ihmisiä joutuu jonoon ja kävelee suoraan metsään huuhtoen kettuja ammuttavaksi. Ikääntyvä Tod pakenee kaikkia kolmea tapahtumaa sekä yritystä pakottaa häntä sexuaaliaktiin vinttikoirien kanssa.

ellauri294.html on line 574: Eräänä aamuna Todin paettua kiihottuneiden vinttikoirien luota mestari lähettää Copperin metsästämään. Kun hän poimii ketun jäljet, Copper jahtaa häntä hellittämättä koko päivän ja seuraavaan aamuun asti. Tod putoaa lopulta uupumuksesta, ja Copper kaatuu hänen päälleen lähellä kuolemaa. Mestari hoitaa Copperin takaisin terveeksi, ja molemmat nauttivat uudesta suosiostaan, mutta muutaman kuukauden kuluttua innostus Copperin saavutuksesta laantuu. Mestari jätetään jälleen yksin ja palaa juomaan. Häntä pyydetään jälleen kerran harkitsemaan asumista vanhainkodissa, ja tällä kertaa hän suostuu. Itkien hän ottaa haulikkonsa seinästä, johtaa Copperin ulos ja silittää häntä hellästi ennen kuin käskee hänet makuulle. Hän peittää koiran silmät, kun Copper nuolee hänen kättään luottavaisesti. BANG! (Todista ei enää mainita, mutta ilmeisesti se joutui ravunsyötixi. Katkeransuloista.)

ellauri294.html on line 576:   Mannix halusi realistisen kuvan vulpiinikäyttäytymisestä ja -tavoista, ja hän vietti yli vuoden tutkiessaan kotonaan pitämänsä pariutuneen ketun käyttäytymistä. Hän totesi, että he olivat "niin kesyjä [että hän] saattoi päästää heidät irti ja katsoa heidän metsästämään, taistelemaan, rakastelemaan ja elämään melkein normaalia elämää". Lisäksi hän opiskeli luonnonvaraisia kettuja ja haastatteli ansoja, metsästäjiä, riistavartijoita ja "koirien mestareita" saadakseen selville, mitä ketut heidän mielestään tekisivät ja mitä eivät. Ansat muikenivat kuin vaari paizi Ansa Ikonen, joka vuosi kaiken. 

ellauri294.html on line 578: Mannix käsittelee tätä tutkimusta romaanin jälkikirjoituksessa. Puolustaakseen romaaniaan epätodennäköisyyssyytöksiltä hän kertoo havaintojaan villiketuista ja keskustelee muiden ihmisten tarinoista ketun käyttäytymisestä. Mitä tulee toimiin, joita Tod tekee pakottaessaan aktiin metsästyskoiria, hän kertoo sekä näkemästä villikettuja suorittamassa tällaisia tekoja, että muiden hänelle kertomia tarinoita, joita hän käytti joidenkin tarinan tapahtumien perustana. Hän esimerkiksi huomauttaa, että vaikka ihmiset ovat kertoneet hänelle, että ketut eivät todellakaan juokse lammas- tai karjalaumojen seassa jahtaamassa koirakoiria, hän itse katsoi heidän tekevän sitä makuuhuoneensa ikkunasta. Jos kettu juoksi junan raiteita pitkin junan lähestyessä, Mannix käytti tarinaa, jonka eräs metsästysmestari kertoi hänelle Whitford Salesin alueella – lähellä Thorndalea, Pennsylvaniassa.-jonka joutui lopettamaan metsästyksen alueella ketun takia, joka jatkuvasti tappoi takaa-ajokoiria Trentonin rajalla tällä menetelmällä.

ellauri294.html on line 580:   Mannix katsoi, että kenenkään kirjoittajan oli lähes mahdotonta paeta antropomorfismia tällaisessa romaanissa, koska ihmisen on arvattava, miten eläimen mieli voi toimia ja mitä motiiveja sillä voi olla. Hänen mielestään eläimet ajattelevat eri tavalla kuin ihmiset, vaikka ne kykenevätkin järkeilemään "alkeellisella tasolla ihmisiin verrattuna". Niiden motiivit ovat samat kuin apinoilla (EAT! FUCK! KILL!), mutta ne eivät esimerkixi laskeskele etukäteen tuotto-kustannussuhteita. Selittäessään kuvauksiaan metsästyksestä, hän sanoi, että oli vaikea päättää, kuinka koira, jolla on ei-ihmishajuinen kyky, tulkitsee ja reagoi hajuihin jäljittäessään toista eläintä. Haiseeko esim. siitä apinat tosi pahalta. Todennäköisesti haisevat.  

ellauri294.html on line 582: Romaanin viimeinen luku, joka käsittelee Copperin viimeistä Todin metsästystä, perustui tarinaan Bostonista, 14 kuukauden ikäisestä verikoiran ja kettukoiran sekoituksesta, ja Old Baldysta, punaketusta, joka tunnetaan siitä, että se ohitti lukuisia koiralaumoja, jotka metsästäjät laitti hänen jälkensä. Mannix luki tarinan alun perin Virkistys -lehden artikkelista, jossa todettiin, että joulukuussa 1887, lähellä James-jokea Virginiassa, Boston metsästi kettua, jota kutsutaan nimellä Baldy puolentoista päivän ajan, matkalla 50 mailia (80 km). maastossa. Mannixin mukaan Boston ja Baldy kuolivat yhdessä mykkyrässä, ja heidät haudattiin yhdessä löydettyään.

ellauri294.html on line 584:   Alunperin julkaistussa Virkistys-lehden novellissa, vaikka Boston selvisi, hän ei koskaan toipunut täysin ja kuoli ollessaan vain kolmevuotias. Sen sydän särkyi kai. Copper itse perustui Bee Dee Adkinsin, kansallisesti tunnetun metsästyskoirien kouluttajan, suosikkimetsästyskoiraan, jonka kanssa Mannix metsästi. Jotkut romaanin ihmishahmoista perustuivat Arizonan Tucsonin esikaupunkialueella Oro Valleyssa asuvien paikallisten elämään ja tapoihin. Romaani on julkaistu kahdessatoista muussa maassa,  mukaan lukien Suomessa vuonna 1968 Otava ja Saksassa Hoffmann und Campe.

ellauri294.html on line 586:   "Arvostele bestseller- romaania" -lehden William B. Hill piti sitä "korkkiutuvan hyvänä romaanina", ylistäen sitä "yksinkertaisuudestaan ja yksinkertaisuudestaan", jossa koira ja kettu olivat "oikeita" sosiaalisten asioiden allegorioiden sijaan. Vaikka hänen mielestään romaani oli joissakin paikoissa liian yksityiskohtainen, hän piti tarinaa kokonaisuudessaan "uskottavana, melkein kiehtovana" ja hahmoja "viihdyttävinä."

ellauri294.html on line 588: Katolisen kirjastomaailman arvostelija piti sitä "muistoisena ja ihastuttavana lukukokemuksena", jonka oli kirjoittanut "mies, joka tuntee kettujen tavat".

ellauri294.html on line 589: Kirjailija ja urheilija Richard Alden Knight ylisti romaania ja totesi, että se "ylittää kaikki kirjoitukset, joita olen koskaan tavannut eläinten ajatteluprosesseista".

ellauri294.html on line 590: "Lukevan Kotkan"  arvostelijan mielestä Mannix kirjoitti tarpeeksi hyvin saadakseen lukijan tuntemaan olevansa Todin ja Copperin hahmot ja että tarina oli "todella jännittävä" näiden kahden eläimen "dramaattisen vastustuksen" vuoksi. 

ellauri294.html on line 609: Mannixin romaanin loppu ja Belstone Fox -elokuva ovat samankaltaisia, vaikkakin käänteisiä. Mannix-romaanissa nyt iäkäs kettu putoaa kuolleena, kun koira jahtaa häntä uupumiseen asti. Kun koira aluksi elää, metsästäjän on myöhemmin lopetettava hänet (koira, ei apina), kun hänet (apina, ei koira) pakotetaan hoitokotiin. Gotta let you go. James Hillin elokuvassa kettu ja koira tekevät sovinnon keskenään ja selviävät, mutta metsästäjä itse kuolee äkilliseen sydänkohtaukseen jahtaaessaan kettua. Samaan aikaan toisaalla Disney-versio The Fox and the Houndista päättyy siihen, että metsästäjä luopuu kostosta, kun kettu ja koira tekevät sovinnon, kun kettu pelastaa metsästäjän hengen. Loppu vaihtelee Rookin romaanin eri versioissa, ja jotkut versiot ovat lähempänä Disney-elokuvaa. The Belstone Fox -nimisen romaanin brittiläinen painos, joka liittyy elokuvaan, päättyy suurelta osin kuten Rookin kuva. Pieni ero on siinä, että metsästäjä kuolee keuhkokuumeeseen uupumukseen romahdettuaan mieluummin kuin sydänkohtaukseen (jos saa valita), vaikka sekä kettu että koira ovat yrittäneet pysytellä lämpimänä ruumiinlämpöään käyttämällä.  Yhdysvaltalainen painos sidosromaanista kantaa vaihtoehtoista nimeä Free Spirit ja on lähempänä Disneyn versiota The Fox and the Houndista. Free Spiritissä, metsästäjä luopuu kostohakemuxesta, kun kettu ja koira pelastivat metsästäjän hengen eristämällä hänet onnistuneesti muista apinoista.

ellauri294.html on line 613: Disneyn elokuvasovituksen tuotanto aloitettiin vuonna 1977, ja siitä tuli 1981 kallein animaatioelokuva, jonka hinta oli 12 miljoonaa dollaria.  Elokuvan luomiseksi Disneyn silloinen toimitusjohtaja Ron Miller päätti käyttää pääasiassa uusia kykyjä debytoimaan elokuvassa, sillä yrityksen pioneerit, joita kutsutaan "yhdeksäksi vanhaksi mieheksi", olivat lähestymässä eläkkeelle siirtymistä. Animaattorit ja käsikirjoittajat olivat pääasiassa uusia, samoin kuin elokuvaohjaajat Art Stevens, Ted Berman ja Richard Rich. Se olisi viimeinen elokuva horiskoille Ollie Johnston, Frank Thomas ja Woolie Reitherman, joita pidetään Disneyn "legendoina", jotta he voisivat vielä vapisevin maxaläikkäisin käsin työskennellä. Siirtyminen vanhan kaartin ja uuden välillä johti kuitenkin kiistoihin elokuvan käsittelystä. Reithermanilla oli omat ideansa käytettävistä malleista ja asetteluista; uudempi tiimi kuitenkin tuki Stevensiä, paitsi Don Bluth, jonka mielestä Disneyn työ oli vanhentunut. Bluth käveli ulos, otti yksitoista muuta mukaansa ja perusti oman animaatiostudion. Animaattorien pakosta poistuminen pakotti perumaan elokuvan alkuperäisen joulun 1980 ensi-illan samalla kun uusia taiteilijoita palkattiin.

ellauri294.html on line 615:  Matkan varrella tarinaa muokattiin suuresti, jotta se sopisi paremmin perhe-elokuvaksi. Koirakoiran ja punaketun nalkkikohtauxet poistettiin. Valmistuessaan vuonna 1981 elokuva oli muuttunut kronikkaksi kahden koiraan epätodennäköisestä ystävyydestä, joiden pitäisi olla luonnollisia vihollisia ja jotka oppivat, että yhteiskunta yrittää toisinaan määrittää roolinsa paremmista syistä huolimatta.  Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Chiefin oli määrä kuolla samalla tavalla kuin romaanissa, mutta Stevens ei halunnut saada näytöllä olevaa kuolemaa ja muokkasi elokuvaa niin, että hän (koirakoira) selvisi katkenneella koivella. Elokuva sai ensi-iltansa teatterissa Yhdysvalloissa 10. heinäkuuta 1981. Se oli välitön menestys, sillä se tuotti 39 900 000 (no, 40 milj.) dollaria ja tuli vuoden 14. parhaaxi kassamagneetixi. Tuotto/kustannussuhde oli 3,33.

ellauri294.html on line 619: Bluthin uran aikana oli monia projekteja, jotka päätyivät tuottamatta tai keskeneräisiin studioiden sulkemisen, hänen katkaistujen kumppanuuksiensa vuoksi Steven Spielbergin kanssa tai vuoden 1983 videopelien romahduksen vuoksi. Monet taidesuunnittelut, animaatiotestit ja videot näistä keskeneräisistä projekteista harhailevat edelleen verkossa kuin sieluttomat bansheet.

ellauri294.html on line 621: Kun hänen yhteistyönsä Spielbergin kanssa päättyi, Bluth alkoi suunnitella uutta elokuvaa nimeltä The Little Blue Whale käsikirjoittaja Robert Townen kanssa.. Suunniteltu elokuva kertoi pienestä tytöstä ja hänen eläinystävistään, jotka yrittävät suojella pientä valasta pahoilta valaanpyytäjiltä. 

ellauri294.html on line 639: hair-cbrsr.org/images/Jari_MLS_Budd.jpg" height="200px" /> 

ellauri294.html on line 649: Kaunis iso vahva valkoinen naishahmo heläyttää karvakannelta

ellauri294.html on line 652: Sankari kävi kansakoulun ja suoritti maatalous- ja karjanpitokurssin Kansanvalistusseuran kirjeopistossa sekä useita maatalousalan ammattikursseja. Sotavuosina hän toimi maaseudun kartanoissa tilanhoitajan sijaisena ja apulaisena. Sankari asui Kuhmoisissa aikuisvuosiin saakka. Hän asui sen jälkeen Nastolan Villähteellä yli 30 vuoden ajan. Vuodesta 1979 hän asui Lahdessa.  Hän kuvasi romaaneissaan maaseutuelämää ja vahvoja valkoisia naishahmoja. Ei kun karvakannel soimaan ja uusia ihmisiä maapallolle hipsimään...

ellauri294.html on line 659: Tämä arvokas taito palvelisi Meadia hyvin hänen urallaan antropologina. Vuonna 1924 hän suoritti maisterin tutkinnon Columbian yliopistosta. Vuotta myöhemmin hän aloitti työn, joka toi hänelle myöhemmin maailmanlaajuisen huomion – kenttätyön Samoan nuorten naisten parissa. Tuloksena syntynyt kirja Coming of Age in Samoa valloitti Yhdysvallat. Kirjan uraauurtava antropologinen työ haastoi pitkän käsityksen nuorten kulttuurisesti universaalista kypsymisprosessista.

ellauri294.html on line 661:     Myöhemmin Meadin työ resonoi sukupolven kanssa, joka yritti päästä toimeen kahden maailmansodan jälkeisen elämän kanssa. Yhdysvallat ei voisi olla saari itselleen. Globalisaatio oli vallannut maan ja tuonut mukanaan lukemattomia uskonnollisia, poliittisia ja sosiaalisia ideoita. Jännitteet vanhan ja uuden välillä ilmenivät erilaisina yhteiskunnallisina levottomuuksina, kuten naisten vapauttamisessa, kansalaisoikeusliikkeessä ja sodanvastaisissa mielenosoituksissa. Mutta toisin kuin monet hänen sukupolvensa, Mead otti vastaan tulevat muutokset.

ellauri294.html on line 662:     Meadin horjumaton yhteiskunnallisen muutoksen puolustaminen ja hänen häikäilemätön keskustelu herkistä ja tabuista ei aina ansainnut hänen fanejaan. Jotkut Meadin ikätoverit ja Floridan kuvernööri kutsuivat Meadia "likaiseksi vanhaksi rouvaksi" hänen tukensa marihuanan dekriminalisoinnissa. Jos mitään, hänen kriitikot vain kannustivat häntä. Olipa kohtaamassa vihamielinen heimon jäsen Uudessa-Guineassa tai vihamielinen ikätoveri Yhdysvalloissa, Mead viihtyi haasteissa.

ellauri294.html on line 664:     Jopa loppuun asti Mead oli väsymätön. "Ennemmin tai myöhemmin kuolen", hänen tiedettiin myöntäneen. "Mutta en aio jäädä eläkkeelle." 74-vuotiaana Mead matkusti Manus-kansan luo Papuassa Uudessa-Guineassa. Mead oli aloittanut työnsä Manusten kanssa vuonna 1929, ja hänen monet vierailunsa heihin olivat tuottaneet yhden ensimmäisistä antropologisista tutkimuksista, jotka kattoivat samojen ihmisten sukupolvia. Matka oli yksi hänen viimeisistä. Pian Yhdysvaltoihin palattuaan Meadilla diagnosoitiin haimasyöpä. Sairaus eteni nopeasti ja vuonna 1978 hän kuoli.

ellauri294.html on line 665:     Kansa suri tämän naisen kuolemaa, joka oli lähes yksin vaihtanut alaa antropofagiaan. Vuosi hänen kuolemansa jälkeen presidentti Jimmy Carter myönsi Meadille Presidential Medal of Freedom -mitalin hänen työstään. Ajettu ja myötätuntoinen, itsepäinen ja periksiantamaton, rakastettu ja vihattu – ei todellakaan ollut ketään Margaretin kaltaista.

ellauri294.html on line 667: Mead aloitti ensimmäisen kenttätyönsä vuonna 1925 opiskellessaan teini-ikäisiä tyttöjä Samoalla. Hänen havainnot julkaistiin myöhemmin kirjassaan Coming of Age in Samoa. Mead matkusti Uuteen Guineaan vuonna 1929 tutkimaan Manus-kansaa. Hän palasi Manukseen usein myöhempinä vuosinaan, minkä ansiosta hän saattoi suorittaa ensimmäisen sukupolville ulottuvan antropologisen tutkimuksen. Mead alkoi kirjoittaa artikkeleita Redbook -lehteen useista eri aiheista vuonna 1961. Hänen vahvasti ilmaistut ja usein kiistanalaiset mielipiteensä tekivät hänestä tutun nimen. Maapähkinäviljelijä Jimmy Carter palkizi Meadin postuumisti Presidential Medal of Freedom -mitalilla vuonna 1979 työstään antropologian alalla. 

ellauri294.html on line 681: Amelia Wagner aloitti uransa Chautauquanina 12-vuotiaana, kun hän liittyi Young Chautauqua -ohjelmaan Greeleyssä. Amelia oli yksi ensimmäisistä nuorista chautauquaneista, jotka esiintyivät High Plains Chautauquan päälavalla (2004), ja palasi takaisin päälavalle Nuorena Chautauquanina vuonna 2008. Hän valmistui Denverin yliopistosta vuonna 2012 kandidaattitutkinnolla englanniksi. ja Historia. Keväällä 2012 konferenssissa Amelia kutsuttiin esittelemään opinnäytetyönsä kongressin jäsenille perustutkinnon neuvoston kautta. Valmistuttuaan Amelia työskenteli Denverin luonnon- ja tiedemuseossa historiallisena näyttelijänä. Hänen ensimmäinen sexikokemuksensa aikuisena Chautauquanina tuli vuonna 2013, kun hän esitti Margaret MeadiaNeljännen romaaninsa Saatanalliset säkeet (1988) jälkeen Rushdie joutui useiden salamurhayritysten ja tappouhkausten kohteeksi, mukaan lukien Iranin korkeimman johtajan Ruhollah Khomeinin antama fatwa , jossa vaadittiin hänen kuolemaansa . Yhteensä 20 maata on kieltänyt kirjan. [ 5 ] Ekstreistit ovat tehneet lukuisia murhia ja pommi-iskuja, jotka vetoavat kirjan motivaatioksi, mikä herättää keskustelua sensuurista ja uskonnollisiin syihin perustuvasta väkivallasta. Vuonna 2022 Rushdie selvisi puukotuksesta Chautauqua- instituutissa Chautauquassa , New Yorkissa, joka johti hänen oikean silmänsä menettämiseen sekä maksan ja käsien vaurioitumiseen.  HPC:ssä. Amelia on työskennellyt viimeisen vuoden kiihkeänä ja iloisena esikoulun opettajana Denverissä. Amelia oli ensimmäisen persoonan elävän historian tulkki Denverin luonto- ja tiedemuseon Pompeji-näyttelyssä, joka päättyi tammikuussa 2013.

ellauri294.html on line 683: Kathleen ja Charles Newport of Greeley ilmoittavat Amelia Newport of Greeleyn kihlauksesta Denverin Spencer Wagnerin kanssa. Newport osallistui Denverin yliopistoon. Hän työskentelee opettajana. Wagner opiskeli Denverin yliopistossa. Hän työskentelee opettajana. Hän on Priscillan ja Dennis Wagnerin poika Colorado Springsistä. Häät on suunniteltu 27. toukokuuta.

ellauri294.html on line 685: hautauqua">Mikä on Chautauqua?

ellauri294.html on line 687: Presidentti Theodore Roosevelt kutsui kerran Chautauquaa "amerikkalaisimmaksi asiaksi Amerikassa". Matkateltta Chautauquas oli lyseum-liikkeen jälkikasvu, ja se kehittyi 1900-luvun alussa tuomaan Amerikan maaseudulle saman laadukkaan viihteen, historian ja kulttuurin kuin kaupunkilaistenkin saatavilla. Circuit Chautauquas on mallinnettu New Yorkin osavaltion lounaisosassa sijaitsevan Chautauqua-instituutin mukaan, yhteisössä, jossa on kesän pitkiä ohjelmia poliitikkojen, kirjailijoiden, teologien ja muusikoiden toimesta.

ellauri294.html on line 688: Vuonna 1873 metodistit muodostivat ensimmäisen Chautauquan, Lakeside Chautauquan Ohion Erie-järvellä.  Vuonna 1874 metodistipiispaministeri John Heyl Vincent ja liikemies Lewis Miller järjestivät New York Chautauqua Assemblyn leirintäalueella Chautauqua Laken rannalla New Yorkin osavaltiossa. Kaksi vuotta aiemmin Pyhäkoululehden toimittaja Vincent oli alkanut kouluttaa pyhäkoulun opettajia ulkoilmakesäkoulussa. Tapaamisten suosio kasvoi. Vincentin ja Millerin perustama organisaatio tunnettiin myöhemmin nimellä Chautauqua Institution. Monet muut itsenäiset Chautauquat kehitettiin samalla tavalla.

ellauri294.html on line 690:   Koulutuksellinen kesäleirimuoto osoittautui suosituksi perheille, ja useat Chautauquat kopioivat sitä laajalti. Kymmenen vuoden sisällä "Chautauqua-kokoonpanot" (tai yksinkertaisesti "Chautauquas"), jotka nimettiin New Yorkin sijainnin mukaan, syntyivät useissa Pohjois-Amerikan paikoissa. 1870-luvulta alkanutta Chautauqua-liikettä voidaan pitää 1840-luvun Lyceum-liikkeen seuraajana. Kun Chautauquat alkoivat kilpailla parhaista esiintyjistä ja luennoitsijoista, lyseon toimistot auttoivat varauksissa. Nykyään Lakeside Chautauqua ja Chautauqua Institution, kaksi suurinta Chautauquaa, houkuttelevat edelleen lähes tuhansia joka kesäkausi.

ellauri294.html on line 692:   Tuotteliain puhuja (varattu usein samoihin paikkoihin kolminkertaisen presidenttiehdokas William Jennings Bryanin kanssa) oli Russell Conwell, joka piti kuuluisan " Eekkereittäin timantteja" -puheensa 5000 kertaa yleisölle Chautauqua- ja Lyceum -kierroksilla, joilla oli tämä teema:

ellauri294.html on line 694:     Rikastu, nuori mies, sillä raha on valtaa ja vallan pitäisi olla hyvien ihmisten käsissä. Sanon, että sinulla ei ole oikeutta olla köyhä.

ellauri294.html on line 696: Kristillinen opetus, saarnaaminen ja palvonta olivat suuri osa Chautauqua-kokemusta. Vaikka liikkeen perustivat metodistit , uskonnottomuus oli Chautauqua-periaate alusta alkaen, ja jopa huomattavat katolilaiset, kuten Catherine Doherty, osallistuivat siihen. Vuonna 1892 luterilainen teologi Theodore Emanuel Schmauk oli yksi Pennsylvania Chautauquan järjestäjistä. 

ellauri294.html on line 697:   Varhainen uskonnollinen ilmaisu Chautauquassa oli yleensä yleisluonteista, verrattavissa myöhempään Moral Re-Armament -liikkeeseen. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla fundamentalismista pidettiin yhä enemmän Chautauquan saarnoja ja luentoja. Mutta Chautauquajen suuri määrä sekä keskusvallan puuttuminen tarkoitti sitä, että uskonnolliset mallit vaihtelivat suuresti heidän välillään. Jotkut olivat niin uskonnollisesti suuntautuneita, että ne olivat lähinnä kirkon leirejä, kun taas maallisempi Chautauquas muistutti kesäkoulua ja kilpaili vaudevillen kanssa teattereissa ja sirkustelttaesityksessä eläinnäytteillään ja trapetsillaan akrobaatit.

ellauri294.html on line 699:   1890-luvulla sekä Chautauqua että vaudeville yleistyivät ja vakiintuivat vaihtoehtoisixi viihdemuodoiksi. Vaikka Chautauquan juuret olivat pyhäkoulussa ja arvostivat korkeasti moraalia ja koulutusta, silti vaudeville syntyi minstrel-esityksistä, varieteesta ja karkeasta huumorista, ja niin nämä kaksi liikettä joutuivat vastakkain. Chautauquaa pidettiin terveellisenä perheviihteenä, ja se vetosi keskiluokkaan ja ihmisiin, jotka pitivät itseään kunnioitettavina tai arvostettavina. Vaudevilleä sitä vastoin pidettiin laajalti mauttomana, sillä ei ollut siunausta ja se vetosi kunnottomiin työväenluokan miehiin. Näiden kahden välillä oli jyrkkä ero, eivätkä ne yleensä jakaneet esiintyjiä tai yleisöä.

ellauri294.html on line 701: Ajan myötä, kun vaudevillestä tuli kunnioitettavampi, Chautauquasta tuli sallivampi hyväksytyissä teoissa. Rajat näiden kahden välillä alkoivat hämärtyä.

ellauri294.html on line 702: Chautauqua County on läntisin piirikunta Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltiossa. Se sijaitsee Erie-järven eteläpuolella ja sisältää pienen osan stoalaisen Senecan heimon Cattaraugusin suojelualueesta. Sen nimen uskotaan olevan erien kielen, 1600-luvun majavasodan aikana kadonneen kielen, ainoa säilynyt jäännös. Sen merkitys on tuntematon ja se on spekuloinnin aihe. Mahdollisesti "kalju majava."

ellauri294.html on line 706: Chautauqua!

ellauri294.html on line 708:   Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"

ellauri294.html on line 710:   Hän syntyi South Worthingtonissa, Massachusettsissa. Toipuessaan tästä vammasta ateisti Conwell kääntyi kristinuskoon suurelta osin hänen uskollisen yksityisen avustajansa John H. Ringin osoittaman sankaruuden ansiosta. Conwell osoittautuu ilmiömäisexi varainhankkijaxi. Viesti oli, että kuka tahansa voi rikastua, jos hän yrittää tarpeeksi lujasti, ja vihjaa samalla, että Conwellilla oli elitistisiä asenteita:

ellauri294.html on line 712: Sanon, että sinun pitäisi rikastua, ja sinun velvollisuutesi on rikastua... Miehet, jotka rikastuvat, voivat olla rehellisimpiä miehiä, joita löydät yhteisöstä. Sanon tässä selvästi... yhdeksän, kymmen, tai ehkä kahdeksan sadasta Amerikan rikkaista miehistä on rehellisiä. Siksi he ovat rikkaita. Siksi heihin luototetaan rahaa. Siksi he tekevät suuria yrityksiä ja löytävät paljon ihmisiä työskentelemään heidän kanssaan. Se johtuu siitä, että he ovat rehellisiä miehiä. ... Tunnen myötätuntoa köyhiä kohtaan, mutta niiden köyhien määrä, joita on syytä tuntea, on hyvin pieni. Tuntea myötätuntoa miehelle, jota Jumala on rankaisenut hänen synneistään... on väärää tekemistä. ... Muistakaamme, ettei Yhdysvalloissa ole köyhää ihmistä, jota hänen omat puutteensa eivät olisi köyhdyttäyneet...  

ellauri297.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri297.html on line 32:       Ammi Ruhama

ellauri297.html on line 34: hamacommunity.files.wordpress.com/2022/07/pexels-quang-nguyen-vinh-8259923-2-edited.jpg?w=448&h=716" width="100%" />

ellauri297.html on line 40: 	Kasku on apinoilla ihan perimässä. Se on elimistön pieni poisto: hikka, aivastus, köhä, naurahdus, pieru, mälli, röyhtäys. Kun kana rupeaa hautomaan, hormonitoiminta saa sen mahan kuumenemaan. Munat tuntuvat ihanan viileiltä ja kana laskeutuu niiden päälle makaamaan. Sitten se kääntelee munien kylmää puolta mahaansa vasten, kunnes niista kanan ällistykseksi alkaa ilmestya poikasia.

ellauri297.html on line 42: Naisneekereille jaetaan kondomeja, joiden käyttö näytetään pujottamalla kondomi kepin päähän. Vuoden päästa, kun tapahtuu projektin seuranta, naiset odottavat vihaisina vauvat selässä, vaikka joka mökin seinää vasten uskollisesti nojaa kepin päässä kondomi.	

ellauri297.html on line 44:   Materialism is the butt of every Dad joke. A child comes to the father of their youth, and say, “Dad, I’m hungry,” to which the beloved father figure replies, “Hello Hungry, I’m Dad!” It pokes fun at the idea that our whole identity could be the sum total of our physical markers, desires and chemical reactions. This would be akin to someone ‘coming out,’ to us and us responding, “Hello Gay! I’m Cis!” It’s ludicrous! But, our culture still does it–quite a bit, actually. We define ourselves and others concretely based on what we own rather than on what we cannot see; our souls.

ellauri297.html on line 46: 	So the next time someone asks, “whose hungry,” and the group all responds extatically, “I AM!!” Have the bravery to gasp audibly and retort, “It must have been a popular name that year!” --- Daniel L. Bacon, bringing home the bacon to Cavanagrow, Northern Ireland. Experience:

ellauri297.html on line 48: Founder, Ammi Ruhama Community Christian Union. Living History Interpretor. Baker. Milford Baby and Toddler Group Organizer. Bada Bing Pizza Chef. Sunnymead Residential Home Kitchen Assistant. Be Life Cafe and Marketplace Operations Personnel. Summit Christian Academy Steward. I vacuum the hallways, library, music room and preschool room. I clean the bathrooms and mop the gym/cafeteria floor. I also maintain the general premises. Dan the Handy Man. Do you need handy work done around your house, but don't want to have to call in the big guys with the big price? My name is Daniel Bacon and I am an experienced handy man living right here in Clarks Summit. If you need your lawn cut, bushes trimmed, garden weeded, fence painted / stained or just about any other job done, then call me at 570-585-9595 or email me at contactdanielbacon@gmail.com and we'll set up a time for me to come and see if I am the right man for the job. Wait! let me…Show more... (Ouch!) I emptied the front cash register as well as filling in as a sandwich maker. I created schedules and activities for the campers and staff to participate in. I also led worship during the evenings. Student janitor. 

ellauri297.html on line 49: My duties were to clean the classrooms, wipe the whiteboards and vacuum the floors. I also maintained the board room, performance hall and sanctuary. Head Guys Counselor, River of Life Camp

ellauri297.html on line 59: ”Elämän herrat kertoo vihasta ja rakkaudesta, luovista ihmisistä ja lähimmäisistä, elämän koko prosessista. Se kertoo enemmästäkin, ajasta jonka olemme sikiönä kohdussa viettäneet ja jolla on ratkaiseva vaikutus myöhempään elämäämme. Lukija ei ehkä ole samaa mieltä, mutta lukematta ja kantaa ottamatta ei voi olla kukaan. Kuten suuri kirjallisuus aina Elämän herrat jättää lähtemättömän jäljen, tämä kirja voi muuttaa maailman koko kuvan!” Eli siis mitä? Onko tää se kirja jonka Pekka Tarkka väitti olevan Putkinotko-coveri? Goodreads antaa sille arvion 3,75 8:lla ratingilla, paizi ettei niitä ole yhtäkään. Goodreads on iso kusettaja. 

ellauri297.html on line 62:   Mitä tulaa intertextuaalisuuteen, niin onhan tällästä paasausta ollut maailman sivu, epäluotettavia kertojia ja kirjallista lainausta, ota vaikka koko juutalaisten historia, kuten kreikkalaistenkin (vaikka Plutarkhos), ja sitten vielä 1600-luvulla Burtonin Melancholia. Nytten on koko internetti yxi iso intertexti. Kazo vaikka:

ellauri297.html on line 67: Найдено в Яндекс Картинках по запросу «Lygia nude». Lygia Fazio; nännit. What's your reaction? Dojonggjongg? 

ellauri297.html on line 80:   Vuosina 755-715 eKr. (painotus on 750 eKr. tietämissä). Paikkana on pohjoinen Israel, jonka tuhouduttua 006 Hoosean salainen tehtävä jatkui eteläisessä Juudassa. Israelin kuninkaana oli Jerobeam II (Juudassa Ussia ja jotain... Ahas se oli Hiskia). Ruotiukko Hiski Piskinen. 2pa pientä piskiä juo kahmaloittain viskiä. Voi Jeesus kyllä teille tuli paljon tiskiä. Ei mitään, mä tykkään tiskata. Kiva että maistui.

ellauri297.html on line 85: Yhteiskunnallisesti Israel eli Jerobeam II:n aikana voimakkainta ja vahvinta talouskasvun aikaa sitten Daavidin ja Salomonin. Valtakunta oli laajentunut uudelleen "suurvallaksi" ja osa kansasta vaurastui huomattavasti. Silti Israelin romahtamiseen ja tuhoon oli aikaa enää vain 40 vuotta! Tilanne muuttuikin heti Sunbeam Imp II:n jälkeen. Israelia hallitsi enää muutama hyvin lyhytaikainen kuningas. Maa oli sisäisesti levoton ja ulkopuolelta kasvoi voimistuvan Assyrian paine. Assyria hyökkäsikin kolmesti Israeliin: 1. verorasitus, 2. varakkaampi osa porukoista pakkosiirtolaisuuteen ja 3. Israelin tuho ja kaikki pakkosiirtolaisuuteen.

ellauri297.html on line 94: Pohjoisen Israelin perussyntinä oli jatkuvasti kahden kultaisen vasikan palvonta Betelissä ja Daanissa (korvasivat Jerusalemin temppelin), sekä kansan ylläpitämät esinahkakukkulat epäjumalia varten. Hengellisen rappion perussyynä oli Herran lain ja liiton hylkääminen. Ahneus ja yhteiskunnallinen vääryys kukoisti; köyhiä poljettiin maahan surutta ja oikeutta vääristeltiin lahjuksin; väkivalta oli yleistä; juoppous ja seksuaalinen moraalittomuus oli tavallista. Kansan moraalinen tila oli täysin rappiolla; edessä oli vakava tuomio.

ellauri297.html on line 98: Hoosea oli pitkän linjan profeetta, sillä hän toimi yhteensä noin 40 vuoden ajan. Hänen keskeisin tehtävä (sic) kohdistui pohjoisen Israelin varoittamiseen tulevasta tuomiosta kansan vakavan juopumuksen tähden. Kansalla oli kaamea jano. Hoosean perhetaustasta emme tiedä paljoakaan. Sen sijaan hänen perhe-elämänsä tulee hyvin tutuksi, sillä se oli esikuvana Jumalan ja Israelin välisestä liitosta: Hoosean tuli ottaa itselleen haureellinen vaimo, joka sai lapsia toisista miehistä. Lapsille tuli antaa nimet, jotka kuvasivat kansan juopumusta ja rikkoutunutta isäsuhdetta Jumalaan. Nimet olivat: Jumala siementää, ei armoa, ei meikäläisiä. Ahaa, siinä selvisi kuka oli lasten biologinen isä! ja  Hoosean tuli olla uskollinen. Vaikka hänen avioliitto (sic) rikkoutui kerran, hänen tuli vielä uudelleen ottaa, jopa lunastaa maksua vastaan uskoton vaimonsa takaisin. Mitä vittua! Hyvää rahaa huonon perään! Hoosean syvä tuska ilmensi Jumalan syvää tuskaa oman kansansa tähden. Että tulikin ruiskastua tällänen.

ellauri297.html on line 102: Hoosean kirja on laajin ns. pienten profeettojen kirjoista (14 lukua). Sen teemana on kansan haureellinen luopumus Herrasta, sekä Jumalan pyhyys ja armollisuus – tuomion kautta Herra puzaa kansan ja uudistaa liittosopimuxen sen kanssa. Lopullinen täyttymys tapahtuu kuitenkin vasta tarinan lopulla (3:5). Hoosea saarnaa voimakkaasti koko kansaa, sen papistoa ja kuninkaita vastaan. Koko kansa on syyllinen ja luopunut, paizi toki Hoosea. Petollinen muotojumalisuus ei auta ja tuomio on väistämätön. Tästä ette kyllä selviä! Nähdään!

ellauri297.html on line 104: Kun kirjan kolme ensimmäistä lukua kuvaavat Hoosean avioliittoa, seuraavat 11 lukua jankkaavat Herran ja hänen kansansa välistä kriisiä. Nämä 11 lukua kertovat pitkästyttävän yksiselitteisesti, että kansa on syyllinen pahan Jumalan edessä ja se tulee kohtaamaan oikeudenmukaisen tuomion. Kuitenkin kansalla on toivo, jonka rakastava Jumala sille antaa: ”Te ette ( LOL ) ole minun kansani" läpän  asemesta sanotaankin loppupeleissä "Elävän Jumalan lapset” (1:10). Tää on jännää kuin elokuvissa! Hiuulihei! Mikkihiiri merihädässä! Suomen jouzen tulee viime hetkessä. HÄHHÄHHÄHHÄHHÄHHÄÄÄ. 

ellauri297.html on line 110: 1:14-15: Minä taivuttelen hiänet, kuljetan erämaahan ja viihdyttelen hiäntä; minä annan Aakorin laakson (kirous) toivon oveksi, ja hiän on oleva siellä kuuliainen. Suutelen hiäntä sieltä sun täältä (toinen kirous).

ellauri297.html on line 120: 6:1-2: Palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät jeesusteipillä, hän nirhaa meidät ja tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, tai viimeistään neljäntenä, ellei se satu olemaan sapatti. 

ellauri297.html on line 122: 6:6: Sillä laupeutta minä haluan enkä uhria, ja Jumalan tuntemista enemmän kuin polttouhreja. Vaikka kyllä kana tai lampaanjalkakin oikeastaan maistuisi.

ellauri297.html on line 152: haureellinen vaimo ja uskollinen aviomies ::

ellauri297.html on line 153: haureellinen kansa ja uskollinen Jumala

ellauri297.html on line 155: ”Mene, ota itsellesi haureellinen vaimo ja haureudesta syntyneet lapset” . ”Mene vielä ja rakasta lörppävittuista naista… joka rikkoo avion”. Kansa on syyllinen. Kyllä kansa tietää.

ellauri297.html on line 185:   Jotain misogyynistä on tässä textissä aistivinaan, oliskohan niin että Goomerin petturuus selvisi Hoosealle vasta tilaisuuden jälkeen, vaikka se koittikin olla ihan silleen että kaikki oli osa jumalan ja Hoosean yhdessä juonimaa pelitaktiikkaa? 

ellauri297.html on line 187:   1 Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle, Juudan kuningasten Ussian, Milu-tam-tamin, Aahaan ja Hiskian päivinä ja Israelin kuninkaan Jerobeamin, Jooaan pojan, päivinä.  2 Kun Herra alkoi Hoosealle puhua, sanoi Herra Hoosealle:

ellauri297.html on line 189: "Mene, ota itsellesi haureellinen vaimo

ellauri297.html on line 190: ja haureudesta syntyneet lapset,

ellauri297.html on line 204: "Pane hänelle nimeksi vaikka Loo-Ruhama,

ellauri297.html on line 208: Shulemin ruipelo tyttärentytär oli nimeltään Ruhama. Ei kovin nätti nimi, eikä Ruhamakaan oikeastaan ollut nätti, mitta silti sulonen. Loo!Loo! Shnizelin porukat huusi erimielisinä. Ken, ken, ne sanoivat sopuisina. Dojongjong! pani Shulemin kaapu hänen nähtyään  tämän pornokuvan. 

ellauri297.html on line 216: 8 Tuskin  oli vaimo vieroittanut Loo-Ruhaman, niin tuli hän taas raskaaksi ja synnytti pojan. 9 Ja Herra sanoi:

ellauri297.html on line 231: 12 3 (3) Sanokaa veljiänne Ammixi ja sisarianne Ruhamaxi. 

ellauri297.html on line 235: Poistakoon hän haureutensa kasvoistansa

ellauri297.html on line 245: sillä te olette haureudesta syntyneitä lapsia.

ellauri297.html on line 248: Sillä heidän äitinsä on harjoittanut haureutta,

ellauri297.html on line 252: villani ja pellavani, öljyni ja juomani. Mieheltäni en saa paljon paskaakaan, lähinnä haukkuja.' 

ellauri297.html on line 302: kuljetan hänet erämaahan ja viihdyttelen häntä,

ellauri297.html on line 338: Ja minä kylvän hänet itselleni tähän maahan,

ellauri297.html on line 339: minä armahdan tämän kerran Loo-Ruhamaa 

ellauri297.html on line 343: 31 Sitten sanoi Herra minulle: "Mene vielä ja rakasta edestä ja takaa naista, jota hänen puolisonsa rakastaa, mutta joka rikkoo avion, niinkuin Herra rakastaa israelilaisia, mutta nämä kääntyvät muiden jumalien puoleen ja rakastavat rypälekakkuja". 2 Niin minä hankin hänet itselleni puolisolta viidellätoista sekelillä hopeata ynnä hoomer-mitalla ja letek-mitalla ohria. 3 Ja minä sanoin hänelle: "Ole nyt oikein kauan aikaa silleen vaan mun kanssa; älä harjoita haureutta äläkä mene muille miehille. Minä myös teen suunnilleen samoin sinua kohtaan." 

ellauri297.html on line 359: Sano veljillesi vaikka: "Ammi" ja sisarillesi: "Ruhama".

ellauri297.html on line 360: Taistele äitisi kanssa, kilpaile, sillä hän ei ole minun vaimoni, enkä minä hänen miehensä, ja poistakoon haureutensa kasvoiltaan ja aviorikoksensa rintojensa välistä. 

ellauri297.html on line 362: 6 Enkä minä sääli hänen lapsiaan, sillä he ovat haureuden lapsia.   

ellauri297.html on line 368:   Tefilliinit on niin hassunkurinen kexintö kotkanneniltä, että se on mainittu jo paasauxissa 152, 166, 232 ja 263. Jaxaa vaan aina naurattaa.

ellauri297.html on line 373:   Ex-Oldest Man In The World Dead In NYC At 111; He Put On Tefillin Two Months Ago For First Time Since His Bar Mitzvah, but it did not help. He is dead. World’s oldest man living confirmed as Juan Vicente Pérez aged 112 in Venezuela. Bugger it. Besides agriculture, one of Juan's most important passions is to build a strong relationship with God and his family. He is grateful for his life, as well as the food and the people that surround him.

ellauri297.html on line 375:   Imich spent his career as a chemist, ultimately trying to prove to other scientists that the neshama (soul) survives physical death. In 1995, at the age of 92, he edited and published a book called Incredible Tales of the Paranormal.

ellauri297.html on line 378: A 30-year-old rabbi helped Imich wrap tefillin. He had lost his hearing aids at the hospital, which made communicating difficult; nevertheless, the two men connected the tefillin ok. Imich had not put on tefillin since his Bar Mitzvah—nearly 100 years ago—in Czestochowa, Poland.

ellauri297.html on line 395: Tekstit on kirjoitettava halakisesti hyväksyttävällä (juutalaisen lain mukaan hyväksyttävällä) musteella halakisesti hyväksyttävälle pergamentille. Tekstien kirjoittamiselle on tarkat säännöt ja kaikki virheet mitätöivät sen. Esimerkiksi tekstin kirjaimet on kirjoitettava järjestyksessä - jos virhe myöhemmin havaitaan, sitä ei voi korjata, koska korvaava kirjain olisi kirjoitettu väärässä järjestyksessä.

ellauri297.html on line 399:     Nahkalaatikoiden ja -hihnojen tulee olla täysin mustia. Laatioiden tulee olla täysin neliömäisiä ylhäältä katsottuna. Ompeleiden on myös oltava täysin neliömäisiä, ja sekä langan että nahan tulee olla halakologisesti hyväksyttäviä.

ellauri297.html on line 401:     Check the condom periodically during use for breaks. If a condom breaks or comes off during sex, replace it immediately and consider using emergency contraception such as the emergency contraception pill if your partner can get pregnant An emergency contraception pill (sometimes called the morning-after pill) prevents pregnancy before it happens by delaying ovulation or blocking fertilization; it is not an "abortion pill."

ellauri297.html on line 403: hand-Facebook-group.jpg" />

ellauri297.html on line 404: Kokovartalotefiliini. Enemmän kuin käsivarren mittainen, silti ahas.

ellauri297.html on line 419:   Ruhama on Israelin naispuolisen puoliskon symbolinen nimi ja vastine profeetta Hoosean ja Gomerin tyttären nimelle Lo-ruhamah (Hoosea 2:1 ja 1:6). Miespopulaatiota kutsutaan Ammiksi, Lo-ruhaman veljen Lo-ammin vastineeksi (2:1 ja 1:9).

ellauri297.html on line 421:   Nimi Lo-ammi kuului profeetta Hoosean ja hänen vaimonsa Gomerin kolmannelle lapselle ja toiselle pojalle . Hänen nimensä määräsi YHWH , joka selitti: "Sillä te ette ( lo ) ole minun kansani ( am ), enkä minä ole sinun Jumalasi ( el ), enkä edes pidä ( raham ) teistä."

ellauri297.html on line 423: Lo-ammin vanhemman veljen nimi oli Jisreel ja heidän sisarensa oli Lo-Ruhamah.

ellauri297.html on line 425: Verbi רחם ( raham ) tarkoittaa rakastaa syvästi tai olla armollinen, ja se heijastaa yleensä ylemmän huomion alempaa (vanhemmat lapsille, Jumala ihmisille). Se näyttää olevan peräisin substantiivista רחם ( rehem ), kohtu.

ellauri297.html on line 427: Ammi Ruhama Community

ellauri297.html on line 429:   Kristillinen Ammi Ruhama Community oikaisee hiukan  kuulokeporukoiden käsityxiä.

ellauri297.html on line 431: HEI! Olemme Ammi Ruhama Community Christian Union; online-elämässä uskovien yhteisö, joka yhdistyy rakkauteen, uskoon ja toivoon ja on sitoutunut elämään Jumalan kansana, joka on saanut armon koko elämässä.

ellauri297.html on line 432: Tämä keskus on online-näkyvyys, joka on suunniteltu täydentämään erilaisia elämän ilmenemismuotojamme. Siellä on linkkejä videoopetukseen, syvällistä kirjoitettua materiaalia eri kypsiltä uskovilta yhteisössä, muutamia yhteisön jäsenten luomia podcasteja, satunnaisia lyhyitä hartausopetuksia sekä pidempiä analyyseja ja julkeita ehdotuksia.

ellauri297.html on line 433: Joten, vaeltele ympäriinsä omalla vapaa-ajallasi pilvessä! Voit vierittää jokaisen sivun alareunaan ja etsiä luokittain, tai jos haluat koko kierroksen, napsauta alla olevaa linkkiä saadaksesi lisätietoja Ammi Ruhama Community Christian Unionista. Mutta muista: tämmöinen napsuttelu saattaa erottaa sinut lähimmäistäsi ja aiheuttaa masennusta. Ihan ensixi ---

ellauri297.html on line 441: Jeesus käski meitä johtajina olemaan rajoittamatta johtajuuttamme uskoviin, kuten pakanat tekevät, ja siksi tässä on joitain uskovien oikeuksien perusperiaatteita. Tämä ARC GUIDE LEVEL 1 on Ihanteellinen Ammi Ruhama Communityn ajatteluprosessiimme tutustuville.

ellauri297.html on line 443:     1. Ensinnäkin, ei saa opettaa tai harjoittaa mitään perinnettä, joka teoriassa tai käytännössä kieltää tai korvaa kirkon identiteetin enemmän tai vähemmän kuin "Jumalan kansa, joka on saanut armon", inhimillisen uskottavuuden vuoksi, organisaation mukavuutta tai taloudellista turvaa. Näitä identiteettejä ovat muun muassa valtiollinen valtio, voittoa tavoitteleva yritys, voittoa tavoittelematon järjestö tai itse julistautunut parakirkkojärjestö.

ellauri297.html on line 445: 2. Toiseksi, mitään perinnettä ei saa opettaa tai harjoittaa, joka kieltää uskovan tasavertaisen aseman Kristuksessa luokittelemalla hengellisen kypsyyden spektrin mukaan iän, fyysisten tai henkisten kykyjen, koulutuksen, varallisuuden, köyhyyden, elämänkokemuksen, syntymän perusteella. sukupuoli, kansallisuus, ihonväri, aikaisempi kirkkoon osallistuminen, aikaisempi osallistuminen kirkkoon, säännöllinen rahan antaminen tai mihinkään muuhun omaehtoiseen uskontoon sitoutuminen, askeesi tai ruumiin ankara kohtelu pyhittämiskeinona tai mikään muu syrjivä tekijä, joka Oletus saa aikaan sen, että uskovalta evätään oikeus osallistua kirkkoon millä tahansa ja kaikilla johtamisen, palvelun ja palvelutyön aloilla.

ellauri297.html on line 447:     3. Kolmanneksi, ei saa opettaa tai harjoittaa mitään perinnettä, joka kieltää tunnustavan uskovan välittömän kasteritiritirallaan ilman estettä, väliaikaa tai muuta estettä inhimillisen uskottavuuden vuoksi.

ellauri297.html on line 449:     4. Neljänneksi, ei saa opettaa tai harjoittaa perinnettä, joka ylittää, jättää huomiotta tai muuten kieltää kenenkään yksittäisen uskovan pappeuden ja siten anastaa Kristuksen ylipappeuden, mikä saa heidät luottamaan sopimattomasti mihinkään kirkon johtajaan siinä, mitä heidän itsensä pitäisi olla täysin pätevä, mukaan lukien rukous, tunnustus, ehtoollinen, kaste ja opetuslapseus.

ellauri297.html on line 451:     5. Viidenneksi, mitään perinnettä ei saa opettaa tai harjoittaa, mikä häiritsee raamatullisen pyhityksen luonnollista kulkua uskovan elämässä ja joka saattaisi saada hänet luottamaan epäasianmukaisesti johonkin henkilöön tai henkilöihin, eläviin tai kuolleisiin, eikä heidän kirjoituksiinsa, uskontunnustuksiinsa tai tunnustuksiinsa. eikä valaa uskoa kertoakseen heille, kuka Jumala on, mitä Jumala on tehnyt, kuka tekee heidät ja mitä heidän pitäisi tehdä asialle.

ellauri297.html on line 453:     6. Kuudenneksi, ei opeteta tai harjoiteta mitään perinnettä, joka kieltää selkeän käskyn pyhissä kirjoituksissa tai ulkoistaa yksilöllistä kuuliaisuutta Sanalle kenellekään henkilölle tai järjestölle, parakirkolle tai muuten heidän taidoistaan, voimavaroistaan, koulutuxesta tai asiantuntemuxesta riippumatta.

ellauri297.html on line 455:     7. Seitsemänneksi, mitään perinnettä ei saa opettaa tai harjoittaa, mikä vaatii uskovalta, että hänen hengellisenä palveluksensa ja velvollisuutensa on aktiivisesti protestoida tai boikotoida ei-uskovia henkilöitä heidän luonnollisen synnintilansa vuoksi, mikä johtaa siihen, että he eivät tavoita heitä sovituksen sanoma Isälle.

ellauri297.html on line 457:     8. Kahdeksanneksi, mitään perinnettä ei saa opettaa tai harjoittaa, mitä uskovainen vaatii yhteisön sopimuksella, käytännesäännöillä tai muulla toissijaisella asiakirjalla, pakollisella rahallisella lahjoituksella mille tahansa organisaatiolle, mukaan lukien yhteisölle.

ellauri297.html on line 459: 9. Yhdeksänneksi, ei opeteta tai harjoiteta mitään perinnettä, joka estää pääsyn apurahaan valan, uskontunnustuksen tai mihinkään toissijaiseen asiakirjaan sitoutumisen kautta.

ellauri297.html on line 460: 10. Kymmenenneksi, mitään perinnettä ei opeteta tai harjoiteta, joka suojelee ja tukee mitä tahansa käytäntöä, joka on nimenomaisesti kielletty Raamatussa, tai valinnaista perinnettä, joka on menettänyt käytännöllisen ja teologisen merkityksensä.

ellauri297.html on line 463:     11. Yhdestoista, ei opeteta tai harjoiteta mitään perinnettä, joka rajoittaa kenenkään uskovan pääsyä koko joukkoon Kristuksen ruumiissa olevia yksilöitä heidän kyvyssään olla ruumiillisesti yhteydessä heihin. Tähän sisältyy tahallinen ja tahaton sitoutuminen tiettyyn symbioottiseen organisaatioon, traditioon tai johtajaan sitoutumisen yläpuolelle nostaa koko Kristuksen ruumis täyteen kypsyyteen Kristuksessa.

ellauri297.html on line 470: Eskin mielihokemia on kukoistus. Ällösana. Ammi Ruhaman Daniel L. Bacon määrittelee ihmisen kukoistuksen sielujen välisen viestinnän tuotteeksi. Eski varmaan olisi valmis tähän yhtymään, ainakin Ruhamaan tilaisuuden jälkeen. Tämä paasaus on ARC GUIDE LEVEL 3: Ihanteellinen Ammi Ruhama Communityn ajatteluprosessimme hyvin tunteville..

ellauri297.html on line 472: The Holy Post Podcastin jaksossa 517 toistuva juontaja Kaitlyn Scheiss haastoi kristillisen yhteisön kirjoittamaan ihmisten kukoistamisesta ja siitä, miten se vaikuttaa tapaamme elää yhteisössä. Harkitsin tätä haastetta ja olen päättänyt hyväksyä ja laajentaa ajatusta ihmisen kukoistuksen tavoittelusta pidemmälle kuin uskon tällä hetkellä tapahtuvan. Ensin on välttämätöntä tunnistaa ero abstraktin kukoistuksen tavoittelun ja kukoistavan ihmisen tavoittelun välillä. Onko kaiken luotujen asioiden abstrakti kukoistaminen kristinuskon riittävä ja johdonmukainen ideologinen päämäärä? Uskon, että se on varmasti osa sitä; kenties sivutuote ansaitsevalle lopputavoitteelle. Ihminen kukoistaa objektiivisesti tietyissä rakkauden ja yhteisön ympäristöissä, joiden tiedämme voivan ja on luotu yksitellen ja jopa pienessä yhteisössä, kuten perheyksikössä, mutta miten abstrakti kukoistuksen tavoittelu mittakaavassa? Tässä johdannossa tarkastelemme ihmisen kukoistamista sielujen välisen viestinnän ylläpidon sivutuotteena.

ellauri297.html on line 475:  Ihmisen kukoistaminen on objektiivinen päätavoite. Tai no, jumalan kukoistaminen, mutta sehän menee ilman sanomista. Jokainen haluaa kukoistaa omalla tavallaan, ja viime kädessä olemme kaikki samaa mieltä siitä, miltä kukoistaminen näyttää, esim Kardashianin porukat. Kun tarkastelemme ihmisen kukoistamisen abstraktia tavoitetta, emme kuitenkaan ajattele, että yksilöllistä kukoistustani suurempia tavoitteita on, vaikka se myötävaikuttaisi myös laajemman yhteisön ns. kukoistukseen. Tulemme näkemään, että tällainen kukoistaminen tapahtuu aina oman ihmisyytemme ja yhteisön vähiten arvostettujen inhimillisyyden kustannuksella. Mahdollisuuden kukoistaa tai kommunikoida välillä kommunikoin paljon mieluummin. Todellakin, tämä on esimerkki, jonka saimme Kristuksessa. Esimerkki osoittaa, että tällä keinolla pääsee vielä mahtavammin kukoistamaan loppupeleissä. Kannattaa siis tarkastella koko pelin strategiaa eikä tilannekohtaisia taktiikoita.

ellauri297.html on line 481:   Hän luopui omasta ja lähimpiensä kukoistamisesta luodakseen uudelleen ensisijaisen rajapinnan Isän ja Hänen lastensa välille. Palauttaessaan tätä yhteyttä Jeesus osoitti, kuinka ensisijainen rajapinta muodostetaan uudelleen toistensa kanssa, mikä johtaisi joskus vielä ihmisten kukoistukseen. Uskonsa kautta he kävelivät ja näkivät ja puhuivat ja paranivat ja söivät. Jeesus ei perustanut toissijaista organisaatiota tekemään tätä hänelle tai haulikolla parantamaan tai ruokkimaan koko joukkoa – hän teki sen henkilökohtaisesti, yksitellen kommunikoidakseen ensisijaisen käyttöliittymän kautta ja korjatakseen sitä. Kun Hän oli parantanut opetuslapsiaan riittävästi, Hän antoi heille Pyhän Hengen tekemään samoja asioita, ja he menivät ja tekivät henkilökohtaisesti sen työn, jota Jeesuskin omalta vähäiseltä osaltaan teki. Uskon, että Jeesus tarkoitti tätä, kun hän juuri ennen kuolemaansa ennusti,

ellauri297.html on line 483: 12 "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka uskoo minuun, tekee myös niitä tekoja, joita minä teen; ja suurempia tekoja kuin nämä hän tekee, sillä minä olen väsynyt, taidan mennä Isän tykö. 13 Mitä ikinä anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. 14 Jos pyydät minulta jotakin  minun nimessäni, minä teen sen. No, ehken ihan heti, enkä tietysti jos pyydät jotain ihan hullua, esim. pyrit kalifixi kalifin paikalle. 

ellauri297.html on line 486: Kun Jeesus perusti uudelleen Jumalan kansan ( am ), se oli ihmisten yhteisö, joka teki juuri tätä. He tekivät samaa ja suurempaakin työtä, paremmalla palkalla. Jeesuksen oman arvion mukaan työtä ihmisten yhteyden palauttamiseksi Jumalan ja toistensa kanssa, mitä Jeesus kykeni saamaan aikaan lyhyenä aikanamme (predikaatti puuttuu). Aloimme epäonnistua tässä näkemyksessämme, kun instituutioimme Jumalan kansan ja symbioottiset organisaatiot kasvoivat ja ottivat vallan kirkon muodossa. Vaihdoimme ihmisen kukoistukseen johtavan suoran sielujen välisen kommunikoinnin epäsuoraan kukoistukseen. Ajattelimme, että jos kukoistaminen on kaiken suora pääte, niin ihmisille ei tarvitse kommunikoida, heidän täytyy nähdä ja kuulla ja puhua ja syödä ja kukoistaa kaikin mahdollisin tavoin ja mahdollisimman tehokkaasti. Tämä johti siihen, että toissijainen käyttöliittymä välitti "istu alas, ole hiljaa ja kuuntele Raamatun kertomustasi ja asettu sitten jonoon ja ota muru ja istu alas, Ruhama näyttää olevan vapaana."

ellauri297.html on line 490: Ihmiset eivät kukoista, elleivät he kommunikoi tehokkaasti Jumalan ja toistensa kanssa, eikä näin voi tapahtua, ellemme luovu toissijaisista rajapinnoistamme ja kommunikoi ihmisten kanssa ensisijaisen online-rajapinnan kautta. Ihmiset ovat sielujen välisen viestinnän ensisijainen rajapinta. Jos olen vuorovaikutuksessa kenenkään kanssa sen perusteella, että toimin jonkun muun puolesta tai olen heidän ylitse missä tahansa ominaisuudessa, olivatpa he sitten lapsiani, työntekijöitäni tai virkamiehiä, enkä ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, toimin hänen mukaansa persoonaton tapa. Jos olen persoonaton, olen ilmoittanut, että on parempi luopua sekä ihmisyydestäni että omastanne pyrkiessäni kollektiiviseen abstraktiin kukoistukseen kuin käyttää aikaa rikkomuksen korjaamiseen ja tilapäisesti uhrata oma kukoistani pyrkiessäni palauttamaan yhteyden ihmiset osana ensisijaista käyttöliittymää. Tämä johtaa paljon suurempaan ja laajempaan inhimilliseen kukoistukseen kuin persoonaton kollektiivisen kukoistuksen etsiminen toissijaisen rajapinnan kautta.

ellauri297.html on line 495:   Jos tärkein yksilöllinen pyrkimyksemme ja tarkoituksemme tässä elämässä on kommunikointi Jumalan ja toistensa kanssa, emme voi tehokkaasti juosta näiden pyrkimysten perässä, jos ulkoistamme tämän vastuun jatkuvasti niille, joita ajattelemme .voi tehdä parempaa ja tehokkaampaa työtä. Epäonnistumme sekä omassa kukoistamisessamme että muiden kukoistamisessa, jos epäonnistumme henkilökohtaisessa sielujen välisessä kommunikaatiossa. Emme viestitä tehokkaasti rakkauttamme ja armoamme emmekä Jumalan rakkautta ja armoa, jos säätiömme ruokkii miljardia ihmistä kolmannessa maailmassa ensi vuonna. Tämä ei johdu siitä, että Jumala ei halua meidän ruokkivan miljardia ihmistä kolmannessa maailmassa, vaan siitä, ettemme me tehneet sitä. Meillä oli suunnitelma B. Emme antaneet viimeistä punkkiamme tehdäksesi sen, ja lopulta nuo ihmiset ovat niin kaukana meistä, että luulemme saavuttaneemme tarkoituksemme, kun todella kohtasimme umpikujan.

ellauri297.html on line 504: Kun YYA-sopimus 6.4.1948 allekirjoitettiin, se sisälsi Paasikiven alkuperäisen luonnoksen elementit. Suomi yrittäisi pysytellä suurvaltakiistojen ulkopuolella, mutta puolustautuisi kaikin voimin joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen uhatessa osapuolet sitoutuivat keskinäisiin neuvotteluihin, ja tarpeen vaatiessa voisivat sopia NatonNL:n antamasta sotilaallisesta avusta. ”Suomen kansan valtava enemmistö on tietoinen siitä, että pysyvän ystävyyden politiikka Suomen ja NatonNLn välillä on Suomen valtakunnan itsenäisyyden ja Suomen kansan menestyksen edellytys”. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Paasikivi piti radiossa puheen, jossa hän selvensi suomalaisille sopimuksen sisältöä ja merkitystä maalle, artikla kerrallaan. Presidentti antoi ymmärtää, että suurvaltojen itsekkyys on ”valitettava tosiasia, jolle me pienet knääpiöt emme voi mitään, vaan joka meidän on otettava lukuun, jos haluamme pysyä todellisuuden pohjalla ja päästä elämän huhmaresta ulos.” Kansan opettajana esiintyvä presidentti vahvisti näin edelleen arvovaltaansa.

ellauri297.html on line 506: Kremlin poliittisen johdon tuolloisia mielialoja osoitti Moskovassa tammikuussa 1948 vierailleen jugoslavialaisen valtuuskunnan kunniaksi Stalinin huvilalla Kuntsevossa tarjotuilla illallisilla käyty keskustelu. Ždanov ylisti Suomen sotakorvaustoimitusten täsmällisyyttä ja korkeata laatua mutta valitti samalla, ettei maata ollut aikanaan miehitetty. Turhat junakuljetuxet olisi vältetty. Stalininkin mielestä tuolloin oli tehty virhe. ”Otimme liikaa huomioon amerikkalaiset, mutta he eivät olisi nostaneet sormeaankaan.” Stalin teki tosi paljon virheitä suurmiehexi. 

ellauri297.html on line 510: Mauno Pekkala (27. tammikuuta 1890 Sysmä (!) – 30. kesäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen Metsähallituksen pääjohtaja ja vasemmistolainen poliitikko. Hän oli ainoa Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL) edustanut Suomen pääministeri. Hän vastusti voimakkaasti jatkosotaa edeltänyttä armeijan liikekannellepanoa. Pekkala varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta. Josif Stalin ei kuitenkaan uskonut Jelisejevin hänelle välittämiä tietoja tai pitänyt saksalaisten aiheuttamaa uhkaa tarpeeksi vakavana eikä siksi ryhtynyt tarvittaviin toimiin hyökkäyksen varalta.

ellauri297.html on line 512: Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948. Jälkimmäisissä neuvotteluissa Pekkala jäi kuitenkin Urho Kekkosen ja J. O. Söderhjelmin varjoon. 

ellauri297.html on line 514: Vuosien 1946-48 pääministeri Mauno Pekkala (1890-1952), joka myös edusti SKDL:ää, pakeni paineita viinan juontiin. Kekkonen joi kuin sieni ja Paasikivi vielä enemmän. Se sujuvoitti ryssän kanssa kommunikointia. Kaikki eivät venäläisten kelkassa pysyneet, esimerkiksi sisäministeri Yrjö Leino, pääministeri Mauno Pekkala ja ulkoministeri Väinö Leskinen . Surullisin esimerkki oli Ahti Karjalainen , joka katoili, sulkeutui ulkomaanmatkoilla hotelliin juomaan ja esiintyi julkisesti usein tukevassa humalassa. Pekkalan epäsäännölliset juontitavat ja niin sanottu häilyväisyys herättivät kritiikkiä. Paheksuntaa on herättänyt erityisesti se, että Pariisin rauhanneuvotteluissa hän oli puoluetoveriensa neuvosta antanut Suomen valtuuskunnan puheen etukäteen Molotovin tarkastettavaksi, ja siitä jouduttiin poistamaan aluepalautustoiveisiin viitanneet kohdat. Hän vältteli muulloinkin Neuvostoliiton edustajien ärsyttämistä.

ellauri297.html on line 516: Pekkalan hallitus toteutti kaudellaan useita merkittäviä lakeja. Se hoiti sotien aiheuttamat korvaus-, maahankinta- ja rauhansopimus- ja muut asiat ja käsitteli sotavuosina lykättyjä uudistuksia, kuten sosiaalisen lainsäädännön – varsinkin työlainsäädännön – kehittäminen, ja antoi esitykset työntekijän vuosilomalaista, työaikalaista, työtuomioistuimesta ja työehtosopimuslaista. Vuonna 1948 hallitus teki esityksen lapsilisästä. - Juovuksissa tehtiin harkitsemattomia ja lennokkaita päätöksiä, joita saatettiin seuraavana päivänä perua. Herodotos kertoo lyydialaisten menetelleen samalla tavalla.

ellauri297.html on line 521: Pariisin rauhansopimuksen rinnalla YYA-sopimus määritteli Suomen kansainvälisen aseman vuosikymmeniksi eteenpäin. Kun Marshall-avun torjuminen yhtäältä voitiin tulkita tietynlaiseksi tunnustukseksi Neuvostoliiton etupiiriin kuulumisesta, ”Paasikiven diktaattina” muotoutunut pakti veti selkeät rajat tälle asetelmalle. Vaikka monille sopimusta vastustaneille asian ymmärtäminen tuottikin vaikeuksia, Suomen asema omalajisena ”sui generis” -maana idän ja lännen välissä alkoi todellisuudessa vakiintua.

ellauri297.html on line 523: Suomalaisen yhteiskunnan ja ennen muuta sosiaalidemokraattien lujuus, armeijan vankkumaton lojaalisuus, Neuvostoliiton pidättyvyys ja sen kanssa ulkopoliittisen linjaratkaisun löytäneen Paasikiven sisäpoliittinen päättäväisyys olivat kaikki yhdessä sulkeneet kommunisteilta tien valtaan. Kuka tai mikähän estää tällä kertaa Suomessa anglosaxilaisen rahavallan oligarkian?

ellauri297.html on line 528: Njassa (joskus myös General Njassa tai Dj Njassa, oik. Jyrki Leo Jantunen, s. 2. marraskuuta 1962 Helsinki) on helsinkiläinen radiotoimittaja, DJ ja muusikko. Hän työskentelee toimittajana Radio Helsingissä. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän tuli Levyraati-ohjelman vakiojäsenenä. Jyrki Jantusen isä työskenteli poliisina ja ravintolan portsarina, äiti tehtaassa ja siivoojana. Jantunen otti kutsumanimensä vanhasta maantiedon kirjasta. Njassamaa oli Malawin entinen nimi. Vuonna 2015 Njassa sairastui paksusuolen syöpään. Hän kertoo selviytymistarinansa Elina Järven ja Olga Poppiuksen kirjassa Elämäni ennen kuolemaa (2017). Hänellä on siitä huolimatta vuonna 1996 syntynyt tytär.

ellauri297.html on line 530:   – Oli rankkaa todeta, että kaikki nämä hengenvaarallista sairautta kantavat naiset ja miehet odottivat samassa salissa tulevaa leikkaustaan. Mutta ennen kaikkea silloin ajattelin, että tässä on nyt tämä mun juttu ja haluan päästä sinne ensin.

ellauri297.html on line 535:     Malawin tasavalta eli Malawi (entinen Njassamaa) on yli 20 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Njassa-järven länsirannalla eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sambia, Tansania ja Mosambik. Idässä sitä rajoittaa myös yli 500 kilometriä pitkä Njassajärvi. Maa itsenäistyi brittien siirtomaavallasta vuonna 1964. Se oli 30 vuotta yhden puolueen hallitsema, kunnes maassa järjestettiin vuonna 1994 ensimmäiset monipuoluevaalit.

ellauri297.html on line 537:     Njassamaa on tiheästi asuttu. Malawin väestöstä 90 prosenttia elää kotitarveviljelystä, ja maatalous tuottaa tärkeimmät vientituotteet, ennen kaikkea tupakkaa, teetä ja sokeria. Kaivannaisista esimerkiksi uraani kuuluu keskeisiin vientituotteisiin. Kuivuus on aiheuttanut siellä suuria ongelmia.  Huomattava enemmistö väestöstä kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Maailmanpankin vuoden 2014 tilaston mukaan reaalinen bruttokansantulo (BKTL, Atlaksen metodi) oli keskimäärin vain 250 dollaria vuodessa henkeä kohden, mikä oli tilastossa maailman alhaisin maakohtainen lukema (sija 213/213). Malawi kuuluu YK:n luetteloon maailman vähiten kehittyneistä maista. Kuitenkin ollaan suht onnellisia.

ellauri297.html on line 539:     Bandan ulkopolitiikka oli hyvin länsimielistä ja Bandan hallinto piti yllä kauppasuhteita ja harjoitti yhteistyötä myös valkoisen vähemmistön hallitseman Etelä-Afrikan tasavallan kanssa, mikä aiheutti paljon kritiikkiä. Lisääntyvä kotimainen tyytymättömyys ja länsimaiden taloudellisen avun loppuminen pakottivat Malawia yksipuoluejärjestelmänä hallineen Bandan suostumaan monipuoluejärjestelmään vuonna 1993 ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset monipuoluejärjestelmän presidentinvaalit. Banda hävisi vaalit, mihin loppui 30 vuotta kestänyt yksinvaltainen kausi.

ellauri297.html on line 541:     Mutharika kuoli sydänkohtaukseen huhtikuussa 2012. Hänen seuraajakseen tuli varapresidentti Joyce Banda, joka oli eteläisen Afrikan ensimmäinen naispresidentti. Banda teki monia uudistuksia: hän devalvoi kwachan 40 prosentilla ja myi 15 miljoonalla dollarilla presidentin suihkukoneen. Rahayksikön devalvointia kritisoitiin Malawissa, mutta esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto tuki sitä. Kansainvälistä rahaa alkoikin pian löytyä myös Malawiin, ja maan talouskasvu tuplaantui kahden ensimmäisen hallintovuoden aikana. Bandan kauden loppuvuosia vaurioitti Cashgate-skandaali, jonka aikana 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria katosi valtion kirstusta.

ellauri297.html on line 543: Malawin puolueita on vaikea erottaa poliittiselta ideologialtaan. Puolueet painottavat yleensä ennen vaaleja talouskasvua, parempia yhteiskunnallisia palveluita ja korruptiosta vapaata hallintoa. Äänestäjät asettuvat puolueensa taakse yleensä etnisen identiteetin tai klientelismin nojalla.

ellauri297.html on line 549: Malawin urheilijat eivät ole saaneet olympiamitaleita, mutta ovat boikotoineet kisoja ahkerasti. Malawin potkupalloilijat pelaavat kolmosdivarissa. Malawin kiellettyjen kirjojen luettelossa oli Hadley Chasen kirjat. Ihan aiheesta, ne ovat aivan paskoja, roskakirjoja. V.S. Naipaul on kolonialistiketku, syystä senkin kielsivät. Patti Mulkkinen olisi jyrkästi kiellettävä raivorasistina, jos sitä vielä joku lukisi. Oikeistolainen on taipuvainen eristäytymiseen ja tosiasioiden kieltämiseen. Vasemmistolainen masennuxeen ja toisten syyttämiseen. Se ei ole ylläri, syyhän on oikeistolaisten. 

ellauri297.html on line 561: Paskat tää on mitään postmodernismia, tää ei ole mikään romaani ollenkaan, vaan oikeistorasistinen  paasaus.  Patti on niin xenofobi ettei  tahdo tavata sansibarilaisen nainutta "Lissua" ja sen mustaa miestä. Musta mies! Ne hakkaavat valkoiset rytmileikissä.

ellauri297.html on line 563: Isin Hornborgin hiusvesipullossa oli suuttimena 1. maailmansodan tankin näköinen tykkitorni. Yöllä näin unta että ydinsodan uhka oli Helsingissä suurentunut niin että väki pakkasi jo räsymattoja lähteäxeen pakomatkalle sisämaahan. Seija ja Helmi halusivat että menisin vielä yxin heittämään viimeisenä symbolisena tekona pikku pullon jonkun nais-ydintutkijan muistomerkille. Pullossa oli nestehauteessa joku epämääräinen vihannes, ehkä okra. Menin sinne bussilla, mutten tiennyt missä jäädä pois. Ryhmä kolmikymppisiä naisia jäi pois samalla pysäkillä ja lähti neuvomaan. Ei ne olleet hääppösiä mutta tyhjää parempia. En ole koskaan perustanut symbolisista teoista. En pidä Ernst Cassirerista. Pikku pullon hukkasi. Kerekekex koax koax Diana on suurin kaikista.

ellauri297.html on line 567: Olli on julkaissut aimo läjän reportaasheja ja vizikirjoja. Hän harrastaa kirjallisuutta, elokuvia, raviurheilua ja sikareita. Olli on Helsingin Suomalaisen Klubin johtokunnan jäsen vuodesta  2005 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2009. Ollilla on professorin arvonimi. Another Olli Alho (Valmari) was a Finnish hurdler. He completed the men's 110 metres hurdles at the 1952 Summer Olympics. Suomalaisten Onnela oli Dar Es Salaamissa. Siellä suomalaiset miehet nussi mustia jotka olivat kuin lapsinaisia. Laiskat lakukepit lahjottiin viinapulloilla. Koillis-Suomen luostarit oli Lönnrotin käydessä pikemminkin rosvopesiä, viinaa tinkasivat. Kylät täynnä porovarkaita. Pelkkää roskajoukkoa. Sanoivat kuin ritarit Monty Pythonissa: Ni ni, se on meillä tapana.

ellauri297.html on line 574: Pressen i Cannes fick vänta ungefär en kvart på att Aki Kaurismäki skulle anlända till pressrummet. Glad lufsar han sedan in med sina skådespelare Alma Pöysti och Jussi Vatanen i följe, just så slapstick-rolig som han har rykte om sig att vara. Och väldigt anspråkslös.

ellauri297.html on line 575: Med torra, lakoniska oneliners, som svar på journalisternas frågor, låter han precis som sina filmer.

ellauri297.html on line 581: Varför har du valt alkoholism som tema i den här filmen?

ellauri297.html on line 585: Du har en djup känsla av empati och solidaritet i dina filmer, men i Europa blir det politiska klimatet allt hårdare, och empati och solidaritet verkar vara på utdöende. Din kommentar?

ellauri297.html on line 587: – Att det är det enda vi har och inte mycket av det heller. Det blir Adios amigos!

ellauri297.html on line 589: Jag har älskat din filmestetik och dess anspråkslösa skönhet och ville flytta till Finland, men har nu förstått att Finland antagligen inte ser ut så?

ellauri297.html on line 593: Jussi Vatanen tillägger att journalisten redan har sett de bästa delarna på film. Journalisten föreslår att filmerna är eskapism, men Kaurismäki försäkrar att hans nyaste film alltid är hans mest realistiska. Kan inte ignorera kriget

ellauri297.html on line 595: Flera ryska journalister tackar Kaurismäki för att ha tagit in deras tragedi i filmhistorien och för att han påminner publiken om den ukrainska aggressionen, när krigströtthet verkar breda ut sig i Europa.

ellauri297.html on line 606:   Martela väitteli soveltavan filosofian ja organisaatiotutkimuksen tohtoriksi Aalto-yliopistossa vuonna 2012 ja käytännöllisen filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2019 Hän opiskeli Esa Saarisen johdolla ja on tehnyt tutkimusta Yhdysvalloissa motivaatiopsykologian keulahahmoihin kuuluvan Richard Ryanin johdolla. Martelan ensimmäinen väitöskirja koski vanhustenhoidon työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta ja niin kutsutun "hoivayhteyden" syntymisen ehtoja. Hänen akateemisia tutkimuksiaan on julkaistu mm. Nature Human Behaviour, Journal of Personality, Southern Journal of Philosophy, ja Organization Studies -lehdissä.

ellauri297.html on line 612: harecdn.com/kohtiinnostustafrankmartela-150505010335-conversion-gate01/95/slide-10-1024.jpg" width="40%" />

ellauri297.html on line 613: 
Aika izekeskeisesti, epäselvästi ja epäomaperäisesti muotoiltu. Kukahan toikin karvaturri on?

ellauri297.html on line 615: Martelan filosofinen sarjakaluste on samaa insinööriyden ja humanismin sekoittamista kuin Eski Saarisenkin kaupallinen filosofia, että minä kukoistan kukoista siis sinäkin, osta tämä tuote. Kukoistus on keksintö, joka kukoistaa kaupallisessa maailmassa. Frankin isoisä osasi hitsata pyöreää ja neliskanttista putkea. Martelat tekivät kaikki Suomen sairaalasängyt, senkin jossa äiti ennen kuolemaansa kivahti hoitoapulaiselle että etkö vois vähän velä kovempaa rämistää. Karvaturri on irlantilanen älykköystävämme Bernhard Shaw.

ellauri297.html on line 617: Shaw gynofobina

ellauri297.html on line 619:   Shawista on paasattu jo paxulti, mm. albumissa 210. Tässä vielä täydennystä sen outoon siitineloon. 

ellauri297.html on line 621: Hän oli sosialisti, joka puolusti suffragette-liikettä, mutta käytti näytelmissään usein Schopenhauerin ja Nietzschen naisvihkon sanastoa ja kuvaili naista saalistuseläimenä, joka aikoi vangita urossaaliinsa. Hän väitti, että hän oli aina "puolustellut naisten älyllistä kapasiteettia", mutta kuitenkin antanut hedelmällisyyden voiman "äitinaiselle", samalla kun hän on varannut luovuuden "taiteilijamiehelle". Ja omassa elämässään hän halveksi seksuaalisuutta - hän ei onnistunut saamaan päätökseen omaa avioliittoaan - mutta vaali korkealentoista romantiikkaa harjoittaen tulista romanssia joidenkin päivän johtavien näyttelijöiden kanssa.

ellauri297.html on line 623:   Tällaisesta ambivalenssista huolimatta tietyt naisten vapautumisen kannattajat ovat äskettäin hyväksyneet Shaw'n eräänlaisena isähahmona. Shawilla oli tapana asettaa naiset eräänlaiselle älylliselle jalustalle, ja hänen kovaksi keitetyt sankarittarensa heijastivat usein tätä mieltymystä. DH Lawrence meni niin pitkälle, että hylkäsi hahmonsa "lihattomina, verettöminä ja kylminä", ja monet Shaw'n näytelmistä osoittavat selkeää pettymystä seksiin. Shavian mytologiassa Don Juanista, legendaarisesta libertiinista ja rakastajasta, tulee yksinkertainen idealistinen kapinallinen, joka pyrkii "laajempaan, syvempään, voimakkaampaan itsetietoisuuteen", ja Eeva Eedenin puutarhassa reagoi "ylivoimaisella vastenmielisyydellä", kun käärme paljastaa hänelle seksuaalisen aktin mekaniikan. Todellakin messiaanisessa tulevaisuuden visiossa, joka on kuvattu '' Takaisin Metusalahiin, seksi on eliminoitu; lapset kuoriutuvat terveysmunista; ja profeetat ennustavat päivän, jolloin ihmiset menettävät ruumiinsa kokonaan – heistä ei tule muuta kuin puhdasta ajatusta.

ellauri297.html on line 625:   Shaw'n antipatia seksiä kohtaan ei ollut täysin filosofista; se oli myös seurausta hänen omasta utelias elämästään ja luonteestaan. Kasvissyöjä, närästys ja neitsyt 29-vuotiaaksi asti, hän inhosi kehon toimintoja kohtaan, joka oli suhteellisesti lähes Swiftean. Jopa hänen ulkonäkönsä räätälöi tiettyä askeettisuutta: eräs Lontoon sanomalehti kuvaili häntä vuonna 1894 "pitkäksi, laihaksi, jäiseksi mieheksi, valkeakasvoinen, kova, selkeä, lihaton ääni". ja profeetat ennustavat päivän, jolloin ihmiset menettävät ruumiinsa kokonaan - heistä ei tule muuta kuin puhdasta ajatusta.

ellauri297.html on line 627: Epäilemättä hänen viileäkkyytensä oli peritty hänen äidiltään. Elämäkertakirjoittajien mukaan rouva Shaw - herttaisen perheen tytär, joka päätyi naimisiin tehottoman humalaisen kanssa - tunsi vain halveksuntaa miestään kohtaan ja hän piti seksiä karkoittavana. Shaw asui hänen kanssaan naimisiinmenoon asti 42-vuotiaana. Nainen, jonka kanssa Shaw meni naimisiin, oli yhtä epämiellyttävä. Fabian-kaveri nimeltä Charlotte Frances Payne-Townshend, hän oli varakkaan irlantilaisen asianajajan tytär ja hänen uuden naisensa malli. ''Hänellä ei ollut mitään niistä naisellisista piirteistä, joita olin odottanut, ja kaikkia inhimillisiä ominaisuuksia, joita olin vain toivonut'', Shaw huomautti tavattaessa häntä, ja hän alkoi pian kutsua häntä "suffragetteiksi" ja "rouvaksi". Arvokkuus.''

ellauri297.html on line 629: Heidän avioliittonsa oli vähintäänkin epätavallinen. Sopimus laadittiin yksityiskohtaisesti heidän tulojensa jakautumisesta - Shaw oli odottanut naimisiinmenoa, kunnes hän ansaitsi tarpeeksi rahaa, jotta ei näyttäisi siltä, että hän meni naimisiin rahan vuoksi - ja näytelmäkirjailija kieltäytyi myöhemmin jättämästä yhteistä tuloveroilmoitusta väittäen. että oli nöyryyttävää vaimoa, jolla on omat tulonsa, kohdella miehensä lisäkkeenä. Lisäksi Charlotte, joka ei halunnut synnyttää lapsia, vaati, ettei avioliittoa koskaan täytetä. Se oli järjestely, jonka ilmeisesti hyväksyi myös Shaw, piintynyt tumputtaja.

ellauri297.html on line 633: Shaw'n maailmankuvan mukaan naista motivoi tarve ikuistaa laji, ja siksi hän etsii miestä ja kenen kanssa hän voi synnyttää lapsia. Hän väitti, että se on hänen ainoa käyttötarkoitus miehelle, ja hän vertasi häntä naarashämähäkkiin, joka syö kumppaninsa parittelun jälkeen. Vaikka tämä näkemys naisista on huomattavasti hienostunut, se ei ole kovinkaan kaukana Schopenhauerin julistuksesta, jonka mukaan "naiset ovat pääasiassa olemassa vain lajin leviämistä varten" tai Nietzschen lausunnosta, jonka mukaan "kaikella naisessa on tarkoitus - sitä kutsutaan raskaudeksi". .''

ellauri297.html on line 635: Shaw kiukustui niin maan perhanasti, kun eräänä elokuun päivänä vuonna 1913 näyttelijä ei ilmestynyt ennalta sovittuun tapaamiseen: ...olet loukannut turhamaisuuttani: käsittämätöntä röyhkeyttä, anteeksiantamatonta rikosta.'' Useita päiviä myöhemmin kirjoitettu kirje tarkensi: "Haluan satuttaa sinua, koska satutit minua", hän jatkoi. ''Pahamaineinen, ilkeä, sydämetön, kevytmielinen, ilkeä nainen! Valehtelija! valehtelevat huulet, valehtelevat silmät, valehtelevat kädet, lupausten rikkoja, huijari, itseluottamuspetturi!'' Vaimonsa kuoleman jälkeen vuonna 1944 Shaw, joka oli tuolloin 88, lähetti toiselle vielä nuoremmalle näyttelijälle Miss Tompkinsille viestin, jossa luki: "Voimme" kirjoittaa vapaammin nyt, kun Charlotte ei voi koskaan lukea kirjeiämme."

ellauri297.html on line 637: Shaw sanoi, että sosialisti ei omista mitään ja mieluusti jakaisi sen muillekin. Ja että hallitus, joka ottaa Pietarilta antaaxeen Paulille voi olla varma Paulin tuesta.

ellauri297.html on line 640: hard-ryan-600x400_acu_RT_HiRes.png/440px-Richard-ryan-600x400_acu_RT_HiRes.png" />

ellauri297.html on line 649: (Näitä saa varmaan ostaa ihan pikkurahalla ko. lafkoilta.)

ellauri297.html on line 652:   Richard M. Ryan on professori Myönteisen  sielutieteen kasvatuslaitoxessa Australian aika virtuaalisessa katolisessa yliopistossa ja tutkimusprofessori Rochesterin yliopistossa  sekä sen apinoiden motivointiohjelman "vetäjä".  Hän ansaitsisi selkäänsä.  Hänellä on mm. BA-tutkinto Connecticutin yliopistosta. Ryan on kliininen psykologi ja yhteiskehittäjä Edward L. Decin kaa  Izemääräysteorialle (SDT) , yksi omien sanojensa mukaan vaikutusvaltaisimmista ihmisen motivaatioteorioista länkkäreissä.  SDT on motivaation, psykologisen kehityksen ja hyvinvoinnin makroteoria. Teoria on synnyttänyt perustutkimuksen sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta sekä tahdonvoimaisen motivaation edistämisestä ja heikentämisestä. SDT:tä on sovellettu laajasti tutkimukseen ja interventioihin työorganisaatioissa, kouluissa, kliinisen puhtaissa ympäristöissä, virtuaaliympäristöissä, vankiloissa, urheilussa med mera.

ellauri297.html on line 655: Hänen kirjaansa Intrinsic motivation and self-determination in human behavior , joka hän on kirjoittanut yhdessä Edward L. Decin kanssa vuonna 1985, on Google Scholarin mukaan siteerattu yli 37 000 kertaa (omat siteerauxet mukaanlukien).

ellauri297.html on line 657: Muita Ryanin teoksia ovat korkealuokkainen Glued to Games, joka on tieteellinen näkökulma haluttomien videopelien pelaajien motivoimiseen. Hänellä on kunniatohtorin arvo Thessalian yliopistosta.

ellauri297.html on line 660:       Myönteinen sielutiede on tieteellinen tutkimus siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoisimman, keskittyen sekä yksilölliseen että yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Myönteinen sielutiede alkoi uutena psykologian alana vuonna 1998, kun Martin Seligman valitsi sen teemaksi hänen toimikautensa American Psychological Associationin puheenjohtajana. Se on reaktio menneitä käytäntöjä vastaan, jotka ovat yleensä keskittyneet mielenterveysongelmiin ja kannustaneet sopeutumatonta käyttäytymistä ja negatiivista ajattelua. Se perustuu Abraham Maslowin, Rollo Mayn, Dean Martinin ja Carl Rogersin humanistiseen liikkeeseen, joka kannustaa korostamaan onnellisuutta ja hyvinvointia,ja positiivisuutta, mikä luo perustan myönteisellä sielutieteelle.

ellauri297.html on line 666:       Yleensä SDT:n kuvataan sisältävän joko viisi tai kuusi miniteoriaa. Viisi tärkeintä miniteoriaa ovat kognitiivinen arviointiteoria, organismin integraatioteoria, kausaalisuusorientaatioteoria, perustarpeiden teoria ja tavoitteen sisällön teoria. Ne on niin lyhkäsiä että kiireisempikin toimari ehtii ne silmäillä läpi kahvitauoilla. SDT keskittyy uskomukseen, että ihmisluonnossa on pysyviä positiivisia piirteitä, ja ihmiset osoittavat toistuvasti ponnistelua, tahdonvoimaa ja sitoutumista elämässään, jota teoria kutsuu luontaisiksi kasvutrendeiksi. "Izemääräämisellä on nykyään myös henkilökohtaisempi ja psykologisempi merkitys: kyky tai prosessi tehdä omia valintoja ja hallita omaa elämäänsä." Oman tahdonvapauden käyttö käyttäytymisen ja ajattelutavan määrittämiseen auttaa yksilön valintoja. Homman ytimenä on taas kerran tää sisäistetty herruus. Tyyppi viihtyy työssä jossa on toimarin duunikuvan peruspiirteet: saa päättää ize, olla paras ja kukkoilla kavereille.

ellauri297.html on line 669:       Hedelmien, vihannesten ja jalostamattoman tärkkelyksen (perunajauhon) saanti oli yhteydessä negatiivisesti koettuun injektoituun insuliiniin ihmisillä, joilla on (esi)diabetes.

ellauri297.html on line 671:       Motivaatiohaastattelu (MI) on suosittu lähestymistapa positiiviseen käyttäytymisen muutokseen. Sitä käytettiin alun perin tutkijoiden sexiriippuvuuden hoidossa. Tutkimuksen on syvennettävä kuluttajien motivaatioiden alkuperää. Tästä syystä SDT pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, kuinka erilaiset motivaatiotyypit määräävät kuluttajien aikomuksen ottaa käyttöön tuotteita ja palveluita.

ellauri299.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri299.html on line 41: Kooklen keräämiä tuhansia "musta torni" aiheisia fantasiakuvia yhdistää että niissä on ilta ja viilee tai vähintäänkin pilvipouta, ja kuvassa paarustaa joku yxinäisen oloinen mieshenkilö, mielellään pyssymies, kohti uhkaavasti sojottavaa mustaa kohdetta. 

ellauri299.html on line 43: 	"Harald Hirmuinen", vanha luonnonsuojelijako, för helvete? Hägar the Horrible on menestyvä amerikkalainen talousliberaali sarjayrittäjä, joka harrastaa ryöstökalastusta lajitovereittensa avulla ja kustannuxella. Ei mitään syytä verrata vanhaan köyhään luontoystävään. Vitun meediat, aivan uskomattomia mulkkuja. Muka hauskaa, haha. Omaa oxaansa ne sahaavat, kun siitä niille maxetaan. Tekisivät pilkkaa näytelmän roistosta, nim. Jasper Pääkallosta.

ellauri299.html on line 45: Ainut lohtu on, että tää termiittiapinoiden kupla näyttää muodostuvan erittäin lyhytaikaisexi kupruxi maailmanhistorian mittakaavassa. Darwinin vuosimiljoonan virhesijoitus kasvaa muutaman tuhannen vuoden "historian" aikana kuin pullataikina ja pilaa ympäristönsä izelleen ja syömilleen eläinystäville (sika, lammas, lehmä, kana, kala) sopimattomaxi. Eipä aikaakaan niin tääkin kupla puhkeaa, kun apinat alkaa hädissään tappaa toisiaan ja paistua ja tukehtua muutenkin kuin kärpäset. Katoovat maan pinnalta kuin dinosauruxet. No jäähän meriin sinilevät ja rannalle torakat, jotka voivat istua alas joukolla ja miettiä, mistä seuraavaxi aletaan tää kehittyminen. 

ellauri299.html on line 48: Plug Powers vd Andy Marsh kommenterade bla Finlands Nato-medlemskap när han besöktes Helsingfors i tisdags, Det är en av flera saker som stärkt Marshs tro på att Finland är ett land som delar Plug Powers vision och värderingar.

ellauri299.html on line 57:   Mistä ihmishirviö Jimi eiku Jami eivaan Jasper Pääkallo on kerännyt ansiottomat miljoonansa?  No typeristä teeveesarjoista ja leffoista. Lohiperho joka lennähtelee suihkarilla pitkin poikin palloa ja vetää harvinaiset kalat vedestä, haluaa pilata nyt Inarijärven tuomalla sinne rikkaita törkimyxiä venyttelemään kuuden hengen kopeissa revontulten varjossa. Ne tulevat sinne omilla lentokoneilla ja maxavat tuhansia dollareita yöstä kopissa yrittäjä Jasper Pääkköselle. Satavuotiaat mezät kumoon ja isot tiet perille. Saatana nyrkillä tapettava kusipää. Innokkaana virkistyskalastajana se maxoi kokonaiset KAHDEXAN TUHATTA EUROA jonkin kosken "ennallistamisesta" kalastuskohteexi. No jo on reilu kaveri, paliskunnan hyväntekijä. Helvetti mikä luontopersoona.  

ellauri299.html on line 59: 	The Dark Tower on kahdeksan romaanin, yhden novellin ja lastenkirjan sarja, jonka on kirjoittanut amerikkalainen roskakirjailija Stephen King. Se sisältää teemoja useista genreistä, mukaan lukien tumma fantasia, tiedefantasia, kauhu ja länsimainen väristys, ja se kuvaa "pyssymiestä" ja hänen pyrkimyksiään kohti "tornia", jonka luonne on sekä fyysinen että metaforinen. Sarja ja sen Dark Towerin käyttö laajentavat Stephen Kingin multiversumia ja yhdistävät siten monia hänen muita romaanejaan. Teppo joutaa samaan lihamyllyyn lokinruuaxi kuin Jasper Pääkkönen.

ellauri299.html on line 61: 	Varsinaisen sarjan kahdeksan 4250-sivuisen (!) romaanin lisäksi monet Kingin muut kirjat liittyvät tarinaan ja esittelevät käsitteitä ja hahmoja, jotka tulevat esiin sarjan edetessä. Varmaan mukana on myös "Se".

ellauri299.html on line 62: 	Sarja on saanut inspiraationsa pääasiassa Robert Browningin runosta " Childe Roland to the Dark Tower Came ", jonka koko teksti sisällytettiin viimeisen osan liitteeseen. Siitä mulla on vanhastaan paasaus ja suolennoskin albumissa 198.

ellauri299.html on line 64: 	Vuoden 2003 Gunslingerin tarkistetun painoksen esipuheessa King määrittelee inspiraation lähteiksi myös Taru sormusten herrasta, Arthurian legendan ja The Good, the Bad and the Ruma. Hän tunnistaa Clint Eastwoodin "Mies ilman nimeä" -hahmon yhdeksi päähenkilön Roland Deschainin tärkeimmistä inspiroijista. Sehän oli se kaveri joka tuppukylään tultuaan painui muitta mutkitta raiskaamaan nenäkkään lutkan jossain ladossa. Kingin tyyli sarjassa sijainneille, kuten Mid-World, ja hänen ainutlaatuisen kielen (High Speech) kehittämiseen vaikuttavat myös JRR Tolkienin työt. Musta torni on vanha fantasiaukkojen aivokummitus, C.S.Lewisin ja Sauronin, ilmeinen penissymboli joka varmaan ukkeleita kauhisti ja samalla oudosti viehätti.

ellauri299.html on line 73:   Ostin epähuomiossa Heinolan halpahallista 1,5 eurolla kirjan nimeltä Kremlin rouva luullen että kirjan nimi on Kremlin naurua. Ei tää kovin hilpeältä vaikuta.

ellauri299.html on line 75: 	Eduard Topelberg oli juutalaismies Bakusta, joka asui Pultavassa Ukrainassa kirjoitellen filmimanuskoita, kunnes joku sen kässäri joutui 1978 hyllytetyxi jolloin Topol suutahti ja loikkasi länkkärixi. Siitä lähtien se on kirjoittanut katkeroituneita ryssävihaisia trillereitä Njeuvostoliiton lopun ajoista. Nyze asuu Natanian kaupungissa Israelissa ja on 85-vuotias, ellei ole kuollut. Topol tarkoittaa poppeli eli haapa.

ellauri299.html on line 77: 	Toisen lunastamani (1€) pulp-fiktion nimi on The Street Lawyer. Pultavan kaduilla on rupusakkia, New Yorkin herrahississä yhtä pahanhajuista riffraffia.

ellauri299.html on line 79: 	Toinen kynäilijöistä ei tarkemmin lukien olekaan Ralph Grishman,  Krister Lindenin juutalainen vastaväittäjä, vaan kuuluisampi kynäilijä John Grisham, mikä kuulostaa enemmänkin waspilta. Grishamin kirjaraatoja on kontit väärällään, jotenkin en vaan ole jaxanut tähän mennessä yhtään sen nukuttavaa oikeussalitrilleriä lukea.

ellauri299.html on line 81: ham John">John Grisham (s. 8. helmikuuta 1955, Jonesboro, Arkansas, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen rikoskirjailija. Se on Petskun ikätoveri. John Grisham syntyi vuonna 1955 toisena lapsena viisilapsiseen työväenluokkaiseen perheeseen Jonesborossa. Sen tautta varmaan Juskan  teema on aiheellinen epäluulo länsijärjestelmää kohtaan, niin oikeus-, poliittista, taloudellista kuin ideologiaa ja yhteiskuntajärjestelmääkin. 

ellauri299.html on line 83: 	Siinä suhteessa se on kollegansa Topelbergin linjoilla, vaikka vastakkaisista lähtökohdista. Gershwin on persoonallisuustyyppiä ESTP (kz. albumia 159). ESTP:t ovat innokkaita seikkailijoita, jotka nauttivat käytännön kokemuksista. He ovat realisteja, jotka hyväksyvät maailman sellaisena kuin se on ja keskittyvät nauttimaan uusista toiminnoista ja haasteista. Kuuluisia ESTP-kirjoittajia ovat Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, markiisi de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus ja Rhonda Byrne.

ellauri299.html on line 85: Voi himskatti miten Topol on mahduttanut kaikki antisovjet kaunansa jo romaaninsa avauslukuihin. Pitäisikö Topolin Ukrainan olojen mustamaalaus ottaa todesta? Ei se ainakaan ollut enää siellä omin silmin näkemässä perestroikan kurjuutta 1988 tai niillämain. Raisa Gorbachova pelkää floridalaista ennustajaeukkoa, joka ennustaa sille ja karttaozaiselle Mishalle väkivaltaista loppua.

ellauri299.html on line 91: 	Helppohan se on jälkikäteen ennustaa, kuten nähtiin Danielin kirjassa.  Niinkuin tää palestiinalaisten laivan räjäytys: Sol Phryne [nimi oli kirjoitettu "Sol Friner" Topolin plärässä, joka on nähtävästi käännetty "venäjänkielisestä alkuteoxesta The Kremlin Wife"]  was built in Japan in 1948 as Taisetsu Maru. From 1967 to 1974, she was owned by Efthymiades Line and used for regular ferry duties between Greek islands as Eolis. In 1974, she was purchased by Sol Maritime Services Ltd., renamed Sol Phryne and was then used in the Middle East, notably evacuating Palestinian guerrillas from Beirut in 1982. She was sunk during an attempt to ferry Palestinian deportees to Haifa, Israel.

ellauri299.html on line 93: 	In 2011 the Journalists Dan Margalit, Ronen Bergman published a book, in which they claimed that Israel's Shayetet 13 unit, was responsible for the bombing of the Sol Phryne. And that Israel's Minister of Education Yoav Galant was the commander of the operation. The mockies of course deny everything.

ellauri299.html on line 95: 	The Free Gaza Movement (FGM) was a coalition of human rights activists and pro-Palestinian groups formed to break Israel´s blockade of the Gaza Strip and publicise the situation of the Palestinians there. FGM challenged the Israeli–Egyptian blockade by sailing humanitarian aid ships to Gaza. The group had more than 70 endorsers, including Desmond Tutu and Noam Chomsky. Hagit Borer oli siellä Nompan kanssa samassa veneessä.

ellauri299.html on line 100: jäsenenä. Eli North siis oli kansallisen turvallisuusneuvoston jäsen (muistinko mainita) 1980-luvun lopun poliittisen skandaalin, Iranin ja Contran välillä. Se sisälsi aseiden laittoman myynnin Iranin islamilaisen tasavallan Khomeinin hallinnolle, jotta edistettiin Libanonissa tuolloin pidettyjen amerikkalaisten panttivankien vapauttamista. North muotoili suunnitelman toisen osan, jonka tarkoituksena oli ohjata asemyynnistä saadut tulot Nicaraguan Contra-kapinallisten tukemiseen, mikä oli nimenomaisesti kielletty Boland - muutoksen nojalla. Northille myönnettiin rajoitettu syytekoskemattomuus vastineeksi todistamisesta kongressille suunnitelmasta. Hänet tuomittiin alun perin kolmesta rikoksesta, mutta tuomiot kumottiin ja kaikki häntä vastaan nostetut syytteet hylättiin vuonna 1991. Hyvä mies, oikealla asialla vaikka vähän rähmäisillä aseilla.

ellauri299.html on line 103: Toukokuussa 2018 North valittiin National Rifle Association -kivääriyhdistyksen puheenjohtajaksi. 2019 se joutui lähtemään siitäkin veropetkutusten takia. Sitä ennen hän toimi presidentti Trumpia tukevan uutiskanava Foxin kommentaattorina. Erittäinkin paha oikeistopahis kaiken kaikkiaan. 

ellauri299.html on line 107:   Grishamin veteraanipulzari taitaa olla valepukuinen sivistynyt disgruntled neekeri, joka silti kyllä asianmukaisen perinteisesti ammutaan poliisin toimesta jo alkumetreillä, jolloin vars. sankarixi nousee valkoinen uraohjus lakimies. Ainaista oman hännän nostoa, kynäilijät rakentaa sankareista parannettuja painoxia izestään:

ellauri299.html on line 111: Sillä välin vaimoni Claire vieraili avioerolakimiehen luona, naispuolisen, jonka maine oli armoton pallonpuristaja. Avioero on sopuisa: kaxi kylmiötä korppikotkaa nokkimassa yhteisen omaisuuden haaskalla. Polly sihteerilintu tahtoo kexin. Emme olleet niinkään läheisiä, minä ainakaan. Megan - Brockin myöhempi rakkausihminen, joka työskentelee naisten kodittomien tarhassa, tulee kuvaan vasta loppupuolella. Hepskukkuu tää Grishamin kaveri taitaa olla tunnekylmä misogyyni narsisti.

ellauri299.html on line 113: Sinänsä hämmästyttävää että Grishman edes vaivautuu kirjoittamaan tollaisista surkimuxista. Nehän on kuin jotain Hugon kurjia. Tai Dickensin köyhälistöä. Varmaan monet muutkin lukijoista ois tätä haukkuneet kuin Kakutani jos olisivat kehdanneet. Katotaas Goodreadsista, juu niinpä tietysti. Nide on juuri niin kökkö kuin noin 1% sen lukeneista yhden tähden antaneista Goodreadsissa todistaa:

ellauri299.html on line 116: Brian: Vauraiden ihmisten pitäisi tuntea syyllisyyttä, koska kaupungeissamme on kodittomia. Se on tämän Grisham-romaanin pääviesti.

ellauri299.html on line 117: Kirjassa on täysin normaaleja ihmisiä, jotka joutuvat kodittomaksi, koska heillä on huonoa onnea. Kummallista kyllä, asunnottomuuden ensisijaisia lähteitä ei mainita: huumeita ja mielisairautta. (Paizi mainitaan koko ajan, Brian et osaa lukea.) Ei, The Street Lawyerin mukaan kodittomuuden ongelma johtuu maamme itsekkäästä hyvinvoinnista.Tarinan harhaan johdetun saarnaamisen lisäksi se on myös melko tylsää.

ellauri299.html on line 120: Michael Brock on saattanut kehittää omantunnon vahingossa, mutta hän ei onnistunut kehittämään persoonallisuutta. Hän oli tasainen ja tylsä hahmo, joka nyökkäsi ja vinkutti lakkaamatta. Pitikö minun olla sääli häntä kohtaan? En tehnyt. Ei hetkeäkään. Olen Grisham-fani - tai ainakin olin joskus - mutta en suosittelisi tätä kirjaa ihmisille, jotka etsivät trilleriä. Faktat kodittomuudesta ovat sydäntäsärkeviä, ja 14th Street Legal Clinicin kamppailut herättävät myötätuntoa, mutta muuten se ei ole lukemisen arvoinen.

ellauri299.html on line 122: Brandon: Kirja on loistava ja liikkuu pari ensimmäistä lukua... Ja sitten putoaa kalliolta ja pysyy vanhentuneena ja tylsänä. Tällä kirjalla oli potentiaalia, ja vaikka se saarnaa liikaa rikkaiden ihmisten synneistä, vittu olisi silti voinut tehdä hyvän kirjan. Ongelma oli siinä, etten välittänyt kenestäkään ihmisistä. Päähenkilö on vinkuinen ja vastenmielinen, joten on vaikea edes välittää oletetusta muutoksesta, jonka hän käy läpi tullakseen "paremmaksi ihmiseksi". Uskotpa, että kirjojen määritelmä paremmasta ihmisestä on totta tai ei, on vaikea välittää hahmosta, kun haluat vain hänen olevan hiljaa.

ellauri299.html on line 123: Lisäksi kirjassa käytetään liikaa aikaa hahmoihin, jotka epäonnistuvat avioliitossa ja ongelmissa hänen aina viehättävän vaimonsa kanssa (ei sillä, että hän olisi myöskään enkeli), mutta lopulta koko juoni on turha. Hän vain huutaa enemmän ja sitten he eivät edes palaa yhteen. Ymmärrän, että sen on tarkoitus osoittaa hänen ylimääräinen stressinsä, mutta se vähensi täysin ja veti huomion pois saarnaavasta retoriikasta, jonka piti olla kirjan tarkoitus.

ellauri299.html on line 124: Loppujen lopuksi, jos olet köyhä liberaali ja haluat lukea kirjaa jossa syytellään rikkaita ihmisiä, tai jos olet itseään heikentävä rikas henkilö, joka haluaa tuntea syyllisyyttä siitä, ettet tee tarpeeksi hyväntekeväisyystyötä, tämä kirja on sinulle.

ellauri299.html on line 126: Seth: Jos minun pitäisi kuvailla "The Street Lawyeria" yhdellä sanalla, valitsisin sanan propagandaksi. Se kertoo tarinan juppijuristista nimeltä Michael Brock, joka järjestää elämänsä prioriteetit uudelleen sen jälkeen, kun koditon mies on pitänyt hänet panttivankina iltapäivän ajan. Hän eroaa korkeapalkkaisesta työstään, vaikka hän on vain parin vuoden päästä kumppanin hankkimisesta - ja menee töihin ilmaiselle oikeusklinikalle, joka auttaa kodittomia. Hän uskoo vanhan yrityksensä olevan osittain vastuussa kodittoman perheen kuolemasta, joten hän tekee rikoksen matkalla ulos ovesta, joka auttaa häntä selvittämään asian. Ja niinpä kirjan loppuosassa hän yrittää saada vanhan yrityksensä ennen kuin he saavat hänet. Se ei todellakaan ollut jännittävä matka. Luulen, että Grisham halusi vain kirjoittaa kirjan kodittomista ihmisistä. Konfliktin ratkaisu on, että he sopivat tuomioistuimen ulkopuolella. Vau! Mikä huipentuma! Ei yhtään autojahteja! Ei aseita, ei murhia! Vitun haukotuttavaa. 

ellauri299.html on line 127: Oli alajuoni, jossa Michaelin avioliitto yuppie vaimonsa kanssa on päättymässä. Hän tulee jatkuvasti esiin tarinassa siellä täällä, ja olin puoliksi odottanut heidän ehkä sovittavan, mutta se vain menee siihen pisteeseen, ettei häntä enää mainita. Jonkinlainen pettymys. Sen sijaan hän pitää tästä toisesta kodittomasta ristiretkeläisestä, jolla on noin yksi rivi koko kirjassa. En pitänyt päähenkilöstä yhtään. Hän oli pääliigan tyhmä pupu. En pitänyt hänestä, kun hän oli rikas asianajaja, enkä pitänyt hänestä, kun hän oli köyhä asianajaja. Kirja oli ihan ok. Se ei todellakaan kuulunut Grisham "laillisen trillerin" genreen. Mitään jännittävää ei koskaan tapahtunut - se oli vähän kuin "The Chamber" siinä suhteessa. Lopussa olin vain eräänlainen: "Kuinka monta tuntia käytin sen lukemiseen?"

ellauri299.html on line 130: Yxittäinen: Huolimatta Grishamin upeasta kyvystä kertoa tarinoita niin hyvin, halveksin tätä kirjaa. Melkein laitoin sen alas monta kertaa. En käsittele kaikkia ajatuksiani tästä kirjasta, koska monet muut arvostelut ovat jo osoittaneet ne. Tässä ovat häiritsevimmät tavoitteeni: 


ellauri299.html on line 131: 1) Michael, päähenkilö, on erittäin epämiellyttävä hahmo. Hän ja hänen vaimonsa tulevat vieraiksi, koska kumpikin työskentelee liikaa. Hänestä tulee varas, vaikka hän todella aikoi palauttaa "lainatun" tiedoston ilman lupaa. Panttivangiksi ottamisen jälkeen Michael "näkee valon" ja jättää erittäin menestyksekkään uransa, joka on yli 120 000 dollaria vuodessa hyvällä kumppanuuskumppanuudella muutaman vuoden sisällä. Hänestä tulee katulakimies 30 000 dollarilla vuodessa. Oletko tosissasi? Tämä on vain niin uskomatonta! 


ellauri299.html on line 132: 2) Grishamin tulisi pysyä lakikirjoituksessaan ja hylätä kaikki yritykset politiikkaan ja ristiretkiin. Se inhotti minua. Tarpeetonta sanoa, että en pitänyt tästä kirjasta. Huomaa, että tämä on ensimmäinen hänen kirjoistaan, josta en pidä lukemiseni jälkeen monia hänen romaanejaan. Kuten eräs arvioija sanoi: ”Vauraiden ihmisten pitäisi tuntea syyllisyyttä, koska kaupungeissamme on kodittomia." (Mixi vitussa? Oma vika pikku sika.) Se on tämän Grisham-romaanin pääviesti. Kun Grisham välittää tämän viestin, pitäisikö meidän olettaa, että hän lahjoitti kaikki tämän kirjan tuotot kaupunkien kodittomille? Epäilen suuresti!

ellauri299.html on line 134:     Kerri: Kun luin tämän kirjan ensimmäisen kerran (vuosia ja vuosia sitten), muistan lukeneeni sen kaiken yhdessä päivässä ja ajattelin: "Vau! Se oli niin voimakasta!" Luin sen vihdoin uudestaan ja se ei kestänyt. Michael on hurskas, pyhämpi kuin sinä, jolla on suuri "valkoisen miehen pelastaja" -kompleksi. Hän viittaa pyhimyksensä muutaman kerran ja siihen, kuinka häntä ei voida arvostella siitä, että hän teki niin hyvän ja jalon asian uhraamalla itsensä vähemmän onnekkaiden auttamiseksi. Ja hän aikoo pelastaa Kaikki! Hän on niin upea ja täynnä itseään. Olin iloinen, että hän lopulta osti itselleen sängyn, koska se oli vähän paljon. Hänen entiset työtoverinsa ovat nyt kaikki "pahiksia" koko kirjan ajan lähes loppuun asti, jolloin hän yhtäkkiä tuntee olonsa pahaksi, koska useimmat heistä ovat viattomia ja tietämättömiä ja se oli TODELLA VAIN Chance, joka oli pahis... Pidän siitä, että se tuo esiin vakavia kodittomuuden ahdinkoja ja että asiat eivät maagisesti muutu, elleivät kaikki ala ottamaan sitä vakavasti. (Se olisikin todella maagista...) Mutta todella, se on ainoa lunastava tekijä.

ellauri299.html on line 136:     Jasey: Olenko vain minä vai oliko tämä kirja täyttä roskaa? Grishamin kliininen tyyli ei pysty luomaan minkään aineen hahmoja, ja intohimon ja sydämen puute tekevät tästä puhtaan luettavan. Todellinen tarina on kohtuullinen ja pitää sinut lukemassa, mutta kirjan viimeistelevien hahmojen "tunteminen" oli niin vaikeaa, mikä toi enemmän helpotusta kuin katumusta.

ellauri299.html on line 138: Idris: (tshekki) Joten tämä oli hyvin heikko. Se on tarina suuren yrityksen asianajajasta, jolla on oivallus päivästä toiseen, jättää hyvin palkatun työnsä ja vakiintuneen uransa ja alkaa auttaa kodittomia muutamalla dollarilla. Siitä on kyse, teema on siedettävä, mutta käsittely... Koko juttu tuntui järjettömän epätodennäköiseltä, hahmot olivat litteitä ja mustavalkoisia. Vihjattu rakkausjuoni pikemminkin huvitti minua, kahden hahmon ensimmäisestä tapaamisesta, jossa ei ollut aavistustakaan molemminpuolisesta myötätunnosta, toisessa tapaamisessa, jota ihmettelin? kautta "Tyja, hän on todella kaunis!" ja "Luulen, että rakastan häntä!" yhden sivun ja yhden ajatuskulun sisällä. hmm. Mitä vittuu. Se oli huonosti kirjoitettu, enkä vain uskonut kirjaan. Jos minulla ei olisi periaatetta lukea kirjat loppuun, laittaisin sen alas neljänneksessä...

ellauri299.html on line 140:     Marsha: Säästä 30 dollaria ja lahjoita se kodittomien turvakodille tai kodittomien oikeusklinikalle, koska näyttää siltä, että siksi hän kirjoitti tämän kirjan. Kirjassa ei ole juoni, ei mysteeri, itse asiassa ei paljon muuta kuin yritys saada lukija syyllisyyteen. Olisin antanut sille vähemmän kuin yhden tähden, jos olisin voinut. Luen paljon Grishamin kirjoja ja joskus hän saarnaa ahmimaan joskus olemaan ahmimatta, eikä kerro tarinaa ollenkaan. Tämä on yksi niistä. En edes tiedä miksi lopetin sen, koska tiesit alusta asti, kuinka se päättyy. Ei jännitystä, koska rikosta ei todellakaan ollut.

ellauri299.html on line 142:     E: Jumalauta tämä oli kauheaa. Kirjoitus on hyvä. Mutta se kertoo komeasta valkoisesta miesjuristista, joka huomaa, että elämässä on muutakin kuin raha ja viehättävä, menestyvä vaimo. Hän huomaa, että jotkut ihmiset ovat kodittomia, hänestä tulee monien köyhien pelastaja ja hän saa henkilökohtaisesti siivouksen ja tapaa uuden tyttöystävän matkan varrella. Mielenkiintoista tietoa asuntolainsäädännöstä (varsinkin jenkkivuokraisäntien lainkierrosta ja lakifirmojen konnailusta norminpurkumielessä siihen liittyen) matkan varrella, mutta koko tämä yksiulotteinen pelastajakompleksi on peruuttamaton.

ellauri299.html on line 144:     Julio Romero: Constantemente esta el mensaje de que los indigentes son todos víctimas de la sociedad. El caso que intenta relacionar la muerte de Lontane Burton y sus hijos con la negligencia del despacho es hasta forzado. Por todos los medios intentan hacer que sientas culpa y pena por los indigentes y ni siquiera hay un punto de discusión sobre el tema, es todo muy parcialista.

ellauri299.html on line 146:     John: Pahin (ja viimeinen) kokemukseni John Grisham -kirjoista. Hänellä on ollut aikaisemmissakin kirjoissa taipumus suhtautua kielteisesti yhteiskunnan haluun saada laillinen maksuväline, mutta tämä alkaa rajoittua aktivismiin. Ironista 300 miljoonan dollarin arvoiselta. Oli vaikeuksia viimeistellä.

ellauri299.html on line 148: Michael Vattenfall: Very disappointing. I would expect a Grisham book to be lighter reading, but this was totally unconvincing and lacked believability. The whole purpose of the book is based upon the transformation of the main character's view of the homeless, but I didn't buy it. Well I did, but I regret it now. Money completely wasted.

ellauri299.html on line 154:     Kristin: Chock full of white guilt and white savior narratives. This was hard to stomach.

ellauri299.html on line 156:     Anie: After 130 pages of preaching, with no plot in sight, I gave up. This book is so full of platitudes, generalizations, and simplistic solutions that it belongs in the harlequin category. There are too many good books with great plots out there to waste any more time on this book.

ellauri299.html on line 160:     Frankie: Ei pitänyt tästä kovinkaan paljon. Vihasin kaikkia siinä mukana olevia.

ellauri299.html on line 171: 	Lisätietoa Gershwinin kirjan aiheista, kuten köyhien väestösuojista (shelters) ja kohtuhalkeamalapsista (crack babies).

ellauri299.html on line 173:   Shelters are key components of America’s response to homelessness. The unsheltered population has grown yearly since 2015, amounting to a 35 percent increase over a seven-year span. In 2020, The number of people living in poverty in The U.S. of A. increased by approximately 3.3 million people. This trend continued into 2021 when nearly 41.4 million people, or 12.8 percent of the U.S. population, were counted in this group. Certain racial groups have even higher rates of poverty, including Black people (21.8 percent), American Indian and Alaska Native people (21.4 percent), and Hispanics/Latinos (17.5 percent). People living in poverty struggle to afford necessities such as housing, food, and medical care.

ellauri299.html on line 175: For over a decade, the nation has not made any real progress in reducing the number of Americans at risk of literal homelessness. Despite decreasing trends in people living doubled up overall, the rise in severe housing cost numbers are concerning. Even more troubling are the risks that inflation rising to a 40-year high in 2022, expiring eviction moratoria, and fading Emergency Rental Assistance dollars pose to those at risk of experiencing homelessness.

ellauri299.html on line 176: In 1984, Snyder endured a fifty-one-day hunger strike to call attention to the neglect of the homeless. With his reelection a month away, President Reagan boldly announced his plans to turn the building into a model shelter for the homeless. Snyder ended his strike. Everyone was happy. After the election, Reagan went back on his promise, and all sorts of nasty litigation ensued. Snyder committed suicide on 1990.

ellauri299.html on line 179: Yhdysvalloissa vallitseva konkurssilainsäädäntö poikkeaa olennaisesti suomalaisesta. Katso  Chapter 13, joka on yksityishenkilöiden tai yhtiöiden velkojen uudelleenjärjestely-lainanhoito-ohjelmamenettely).

ellauri299.html on line 181: Konkurssimenettelyssä velkoja ei pääse kaikkiin omaisuuden muotoihin käsiksi. Exemption-listaksi kutsuttuja menettelyitä on sekä liittovaltion tasolla, että osavaltioiden tasolla. Niistä voidaan käyttää jompaakumpaa (ellei osavaltiolistaa ole säädetty pakolla käytettäväksi, kuten noin 40 osavaltiossa on tehty). Esimerkiksi henkilökohtaiset tavarat kuten vaatteet eivät joudu konkurssissa likvidoitavaksi ja joissakin tapauksissa myös ammatinharjoittamiseen liittyvä omaisuus on suojattu. Joissakin osavaltioissa myös koti ja auto sekä niiden varustukseen kuuluva omaisuus on turvattu. Tapauskohtaisesti osan turvaamattomasta omaisuudesta voi jopa muuttaa turvattuun muotoon ennen konkurssimenettelyyn hakeutumista.

ellauri299.html on line 186: Konkurssi ei ole rangaistus. Konkurssi, johon liittyy rahanahneita väärinkäytöksiä, on luonnollinen osa markkinoiden toimintaa. Konkurssimenettelypetoksesta voidaan rangaista sakolla ja/tai korkeintaan viiden vuoden vankilatuomiolla.

ellauri299.html on line 190: Halkiohaaroja

ellauri299.html on line 192:   Vielä 1 jenkkitörkymöykkyily tuli vastaan Gershwinin katususikoskesta. Huonojen terveysselvitysten perusteella otettiin 80/90 luvuilla  kokaiinia polttavien äitien lapset huostaan väkipakolla  ja tuomittiin huumeita käyttäviä naisia vankilaan ja koitettiin "charityn"  nimissä estää niitä tulemasta tiineixi eugeniikkatoimenpiteenä.

ellauri299.html on line 194: Mitään erityisiä häiriöitä tai tiloja ei ole havaittu aiheutuvan ihmisille, joiden äidit käyttivät kokaiinia raskaana ollessaan. PCE:llä näyttää myös olevan vain vähän vaikutusta vauvan kasvuun. Kokaiinin vaikutusten sikiöön uskotaan olevan samanlaisia kuin tupakan, ja ne ovat vähemmän vakavia kuin alkoholin.

ellauri299.html on line 196: 	Sellaiset tekijät, kuten köyhyys, jotka usein liittyvät PCE:hen, vaikuttavat paljon voimakkaammin lasten älyllisiin ja akateemisiin kykyihin kuin kokaiinille altistuminen yksinään. Varhaisissa tutkimuksissa oli metodologisia ongelmia, kuten pieni otuskoko, ja häiriötekijöitä, kuten huono ravitsemus ja muiden lääkkeiden käyttö äitien toimesta. Tutkimustulokset herättivät kuitenkin laajaa mediakeskustelua uuden huumeiden vastaisen sodan yhteydessä. Esimerkiksi vuonna 1985 tehty tutkimus, joka osoitti kokaiinin käytön haitallisia vaikutuksia raskauden aikana, aiheutti valtavan kohua mediassa. Termi "crack baby" (halkiohaara) johtui crackia ja PCE:tä ympäröivästä julkisuudesta.

ellauri299.html on line 198: 	Mediaraporteissa korostettiin yleisesti, että kohdunsisäiselle halkeamalle altistuneet vauvat eivät koskaan kehittyisi normaalisti. Lasten kerrottiin olevan väistämättä fyysisesti ja henkisesti vammaisia koko elämänsä ajan.  Vauvat, jotka olivat alttiina kohdunsisäiselle halkeamalle, kirjattiin tuomituiksi vakavasti vammautumaan, ja monet hylättiin sairaaloihin. Heidän odotettiin olevan kykenemättömiä muodostamaan normaaleja sosiaalisia siteitä. Asiantuntijat ennakoivat syntyneiden rikollisten "biologisen alaluokan" kehittymistä, joka saalistaisi muun väestön.  Rikollisuuden ennustettiin nousevan, kun halkeille altistuneiden vauvojen sukupolvi kasvoi (sen sijaan ne laskivat). Lasten ennustettiin olevan vaikeasti lohduttavia, ärtyneitä ja yliaktiivisia, mikä rasittaa koulujärjestelmää. Charles Krauthammer, The Washington Postin kolumnisti kirjoitti vuonna 1989, "perilliset elävät tietyn kärsimyksen, todennäköisen poikkeaman, pysyvän alemmuuden elämää."  Bostonin yliopiston tuolloinen presidentti John Silber sanoi: "Crack-vauvat... eivät koskaan saavuta sellaista älyllistä kehitystä, jolla heillä olisi tietoisuus Jumalasta." Nämä väitteet biologisesta alemmuudesta soittivat helposti olemassa oleviin luokka- ja rodullisiin ennakkoluuloihin. Raportointi oli usein sensaatiomaista, suosi hirveimpiä ennusteita ja sulki pois skeptikot.

ellauri299.html on line 202: 	Melkein kaikkien synnytystä edeltävien komplikaatioiden, joiden alun perin uskottiin johtuvan suoraan PCE:stä, havaittiin johtuvan muista tekijöistä, kuten äidin huonosta ravitsemuksesta, muiden lääkkeiden käytöstä, masennuksesta ja synnytyshoidon puutteesta.

ellauri299.html on line 204: 	Sittemmin on selvinnyt että kyse oli moraalisesta paniikista, jollaisiin jenkit ovat syyllistyneet tuhat kertaa ennenkin ja syyllistyvät vastakin.

ellauri299.html on line 210: 	Kohtuhalkioisia lapsia vainosivat ja irvistelivät kouluissa sekä opettajat että koulukaverit. Että jenkit onkin ilkeitä ja pahoja apinoita! Kuin myös Hymy-lehden lukijat ja tekijät:

ellauri299.html on line 212: Erika Vikman antavassa asennossa – rintaliivit eivät meinaa pysyä paikoillaan! Asusteina hänellä on paljas yläosa, jota peittää rintaliivit sekä sortsit. Erika Vikman on aivan pyllynruma haahka, tissiliiveissä tai ilman liivejä.    

ellauri299.html on line 216: Goodreadsin tampiot syyttää Gershwiniä rasismista. Tässä yxi syytekohdista. Musta Mordechai saarnaa pääasiassa värikkäälle yleisölle Burtonien kuolemaan johtaneista väärinkäytöxistä fiilixellä kuin ML King. Susikoski oivaltaa: 

ellauri299.html on line 220: Ja mikähän tässä oli rasistista? Tää on yxinkertaisesti kommentti USA:n oikeuslaitoxen korruptoituneisuudesta ja rahavallan kieroilusta.

ellauri299.html on line 222: Putkaan heitetyt neekerit käyttäytyvät konnamaisesti, niinkuin ne varmaan tekevätkin oikeesti. Joku Goodreads mutiainen pahastui Juskan vihjauxesta että neekereitä kiinnostaisivat vain koristossut. Se on rasismia, kyllä niille kelpaa crosstraineritkin.

ellauri299.html on line 228:   - Kuinka kauan aiot olla yleinen etulakimies? kysyi katulakimiehen isobroidi Warner Bros. Tää hahmo on nyysitty Belowin Salelta. - Olen juuri alkanut. En todellakaan ollut ajatellut asiaa loppuun.  Miksi? - Kuinka kauan voit tehdä työtä ilmatteexi? - Niin kauan kuin voin selviytyä hengissä. - Joten hengissäpysyminen on standardi? - Toistaiseksi. Mikä on sinun standardisi? Se oli naurettava kysymys jenkkilakimieheltä toiselle. - Raha. kuinka paljon tienaan; kuinka paljon kulutan; kuinka paljon voin kätkeä jonnekin ja katsella sen kasvavan niin, että jonain päivänä minulla on paskaruukku täynnä sitä, eikä minun tarvitse huolehtia mistään.

ellauri299.html on line 230: Olin kuullut tämän aiemmin. Häpeämätöntä ahneutta piti ihailla.  Se oli hieman karkeampi versio siitä, mitä meillä oli opetettu lapsena: työskentele kovasti ja tee paljon, ja jollain tavalla koko yhteiskunta hyötyisi. Ripple effect, enemmän kuin riittävästi murusia tippuu köyhille rikkaan pöydältä. -  Kuinka paljon sinulla on?" kysyin. Ahneeksi

ellauri299.html on line 231: paskiaisexi, Warner oli ylpeä varallisuudestaan. - Kun olen neljäkymmentä, minulla on miljoona taalaa haudattuina sijoitusrahastoihin. Kun olen 45, se on kolme miljoonaa. Kun olen viisikymmentä, se on kymmenen. Ja silloin minä kävelen ulos ovesta.

ellauri299.html on line 234: Apinan apina-arvo mitataan rahaläjällä jonka se ehtii koota pepun alle ennen kuolemaa. Siihen liittyen, tosi hienoa että Titanicin ruumiita kumilaulailemaan menneet miljonäärit sai ansionsa mukaan. Törkymeediat antoi niille enemmän palstatilaa kuin 700 köyhän pakin säälittävälle hukkumiselle matuveneen haaxirikossa.

ellauri299.html on line 243: Joku Goodreads tampio oli pettynyt että katususikosken keissi sovittiin rahalla. Ketään ei ammuttu paizi pari mitätöntä lakua. Tää oli tosi realistinen loppuhuipennus, tästä täydet pisteet Susikoskelle.

ellauri299.html on line 247: Uuden maailman apinoiden hinnoitteluperiaate näkyy selvästi keisin settlementistä. Drake & Sweeneyn kätyrit olivat viettäneet lukemattomia tunteja eri puolilla kansakuntaa tutkiakseen vahingonkorvausten uusimpia suuntauksia tyypillisellä suuryritykselle tyypillisellä perusteellisella tavalla. Yhden vuoden trendi. Viiden vuoden trendi. Kymmenen vuoden trendi. Alue alueelta. Osavaltio osavaltiolta. Kaupunki kaupungilta. Kuinka paljon tuomaristot myönsivät esikoululaisten kuolemasta? Ei kovin paljon. Kansallinen keskiarvo oli neljäkymmentäviisi tuhatta dollaria, mutta paljon pienempi Etelä- ja Keskilännessä ja hieman korkeampi Kaliforniassa ja suuremmissa kaupungeissa.

ellauri299.html on line 249: Esikoululaiset eivät tee työtä, eivät ansaitse rahaa, eivätkä tuomioistuimet yleensä salli ennusteita tulevasta ansaintakyvystä.

ellauri299.html on line 256: - Se ei ole edes lähellä, Mordokai sanoi. - Saan niin paljon irti valamiehistöstä yhdestä kuolleesta lapsesta." He vajosivat istuimilleen. Hän jatkoi oikeuden häpäisyä runtaten melkein kaiken Rafterin aika pienen raportin sisällön. Hän ei välittänyt siitä, mitä tuomaristot tekivät Dallasissa tai Seattlessa, eikä hän ymmärtänyt mitä väliä sillä oli. Hän ei ollut kiinnostunut Omahan oikeudenkäynnistä. Hän tiesi, mitä hän voisi tehdä valamiehistön  kanssa Districtissä, ja se oli ainoa asia. Jos heidän aikoivat ostaa tiensä halvalla, hänen on aika lähteä.

ellauri299.html on line 258: 	Arthur vyötti itsensä, kun Rafter etsi legal padin alta turhaan öljyä. - Se on neuvoteltavissa, hän sanoi. Se on neuvoteltavissa. Se oli vain tarjoiluehdotus.

ellauri299.html on line 260: - Laskelmassa ei otettu huomioon rangaistuspanoa, Mordokai kiinnitti tähän heidän huomionsa: - Sinulla on varakas lakimies varakkaasta firmasta joka tahallisesti sallii laittoman häädön tapahtua, ja suorana seurauksena asiakkaani heitettiin kaduille missä he kuolivat yrittäessään pysyä lämpimänä. Sanottuna lempeästi, se on varsinkin kaunis rankaiseva vahingonkorvaustapaus täällä piirissä.

ellauri299.html on line 262: "Täällä piirillä" tarkoitti vain yhtä asiaa: mustaa jurya. "Voimme neuvotella", Arthur sanoi uudelleen. - Mikä summa onko sinulla mielessä? Olimme keskustelleet siitä, mikä numero sijoittuisi taulukon ensimmäiseksi. Olimme haastaneet kymmenen miljoonaa dollaria oikeuteen, mutta olimme vetäneet numeron ilmasta. Se saattoi olla neljäkymmentä tai viisikymmentä tai sata. "Miljoona jokaisesta heistä", Mordokai sanoi. Sanat putosivat raskaasti mahonkipöydälle. Toinen puoli kuuli ne selvästi, mutta kesti sekunteja rekisteröidä ne.  "Vi-viisi miljoonaa?" Rafter kysyi tuskin tarpeeksi kovalla, jotta se kuuluisi. "Viisi miljoonaa", Mordokai huudahti. "Yksi jokaisesta uhrista."

ellauri299.html on line 268: Juuri yhden tähden tampiot sai vakuutettua ettei tää Gershwinin kirja ole sittenkään jenkkikirjaxi niitä huonoimpia. Onhan se kuivakka mutta kertoo paljon jenkkimeiningistä omalla pedantilla tavallaan. Eikä ihme että yhden tähden tampiot oli pettyneitä: kirjassa ei ole sankaria, on vain pelkkiä roistoja.

ellauri299.html on line 274: 	Frank Lake, found 50 km southeast of Calgary near High River, Alberta, is a productive wetland important to hundreds of bird species. Once completely dry, this wetland has been saved from drainage and drought through a progressive partnership between industry, government and ourselves.

ellauri299.html on line 276: 	Oops, väärä Frank. Oikea puuhasteli eri kosteikolla. 

ellauri299.html on line 278: 	Lake was born on 6 June 1914 in Aughton, Lancashire. His parents were committed Christians. His father, John Lake, was both a stockbroker in Liverpool and the organist and choirmaster in their parish. His mother, Mary, had trained as a teacher but was kept between the fist and the stove by Lake the father. Lake was the eldest of three sons. 

ellauri299.html on line 280: 	Frank Lake (6. kesäkuuta 1914 – 10. toukokuuta 1982) oli brittiläinen psykiatri ja yksi pastoraalisen neuvonnan pioneereista Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vuonna 1962 hän perusti Kliinisen teologian yhdistyksen, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä papistosta tehokkaampia kuuntelijoina ymmärtämään ja hyväksymään seurakuntalaistensa henkilökohtaisten vaikeuksien psykologinen alkuperä (katso lyhennetty kliininen teologia, luku 1, Kuuntelemisen merkitys ja arvo dialogi'). Hänen vuonna 1958 aloittamansa pastoraalisen neuvonnan koulutukseen kuitenkin värvättiin lopulta eri alojen ammattilaisia ja maallikoita eri kirkkokunnista. Seminaareihin osallistui useita tuhansia ihmisiä plus Patti Mulkkinen.

ellauri299.html on line 288: Lake oli Stanislav Grofin (taas tää tuntematon Koiramäen kaveri, ruotiukko Hiski Piskinen) aikalainen ja molemmat nappailivat  LSD:tä ihan simona. Laken LSD-tutkimusta suoritettiin vuosina 1954–1970. Myöhemmällä vuosikymmenellä hän kokeili monia muita tekniikoita, mukaan lukien transaktioanalyysi, primaattiterapia, gestaltterapia ja uudelleenkoulutus.

ellauri299.html on line 289: Lake kuoli valitettavasti haimasyöpään toukokuussa 1982 vain 68-vuotiaana. Pesäpuupää itki katkerasti ja imi piippua niin että piipunpesä korahteli. Vähän se arvasi että ize kuolisi vuotta nuorempana. 

ellauri299.html on line 291: 	Piipunimun ja kopistelun välissä Patti matkii Paavo Haavikon kekkoslaisia aforismeja minkä kykeni. Kannattikohan sittenkään. Ei ole kuin kahdenlaisia ihmisiä, viattomia ja syyllisiä, 

ellauri299.html on line 296:   Jerzy Popiełuszko ( puolalainen ääntäminen:  [ˈjɛʐɨ popʲɛˈwuʂkɔ] , syntynyt Alfons Popiełuszko; 14. syyskuuta 1947–19. lokakuuta 1984) oli puolalainen roomalaiskatolinen pappi, joka liittyi Puolan oppositio -ammattiliittoon Solidarity anticommunistina. Hänet murhasi vuonna 1984 kolme Służba Bezpieczeństwan (sisäasiainministeriön turvallisuuspalvelu) agenttia. Heidät tuomittiin pian sen jälkeen ja tuomittiin murhasta. Syyllisiä tuomittiin, mutta vieläkään ei tarkoin tiedetä, mitkä tahot olivat murhan toimeksiantajia. Tuomitut ovat vapaalla jalalla jo aikapäiviä.

ellauri299.html on line 298: 	Katolinen kirkko on tunnustanut hänet marttyyriksi, ja arkkipiispa Angelo Amato julisti hänet autuaaksi 6. kesäkuuta 2010 paavi Benedictus XVI:n puolesta. Hänen esirukouksensa aiheuttamaa ihmettä, jota vaaditaan hänen pyhimyksexi asettamisexeen, on haettu kissojen ja koirien avulla.

ellauri299.html on line 304: Kun miehellä on ollut siemensyöksy, hänen tulee peseytyä kauttaaltaan vedellä ja hän on epäpuhdas iltaan saakka. Moos. 3 15 on aika hahatuttava.

ellauri299.html on line 306: 	Freud luopui viettelysteoriasta kun sille selvisi että hysteeriset naiset myös kexivät pedofiilisiä muistoja. Alitajuinen ei pysty erottamaan tosiasiaa fiktiosta.  Verführungstheorie oli Sigmund Freudin 1890-luvun puolivälissä esittämä hypoteesi , jonka hän uskoi tarjoavan ratkaisun hysterian ja pakkomielteisen neuroosin alkuperän ongelmaan. Teorian mukaan tukahdutettu muisto varhaislapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai ahdistelukokemuksesta oli olennainen edellytys hysteerisille tai pakkomielteisille oireille, ja jälkimmäiseen on lisätty aktiivinen seksuaalinen kokemus kahdeksan vuoden ikään asti. Freud sitten päätteli että hysteerikkoja on enemmän kuin pedofiilejä. Eli takaisin piirustuspöydälle. Siinä saattoi mennä lapsi pesuveden mukana.

ellauri299.html on line 310: 	Harmageddon täsmentyy: 3. maailmansota. Sillä mässäillään iloisesti kasaankuroutuneilla kirjakyläpäivillä, jolla myydään enää valikoituja varmoja nakkeja: kalliita 2000-luvun bestsellerkirjoja. Putinista saadaan seuraava Hitleri. Mein Kampf on historiaa, lista-arvo 150-240 euroa. Apinat tarvizevat sotia, muut vaivat helpottavat sodan aikana. Freudin nuoruuden sankari oli Hannibal. Hyppää yli Hannibal! Sano Hannixi, balit jäivät aidalle. Sotilassaapas potkaisee kernaimmin odottavan äidin mahaan. Ja eikun sinne uusi laaki tilalle. Jokainen tekee ize elämänsä, raivaa lisää Lebensraumia kadehdittavaan sisätilaan. Mixi impregnaatio vaatii niin pitkällistä pumppausta? Jotta saadaan edeltäjän mälli ulos. Sixi tekee mielikin väliin vetää pumpunmäntä täysin ulos, ja sisään taas.

ellauri299.html on line 316:   Se Patin tyhmä timantti putkahtaa esiin s. 195. Kun kuppari lähtee uudelleensyntymään Frank Laken opetusten mukaan se pyyhkii takapuolen huolella ja laittaa Merjan deodoranttia. Ällöä. Meden hajua paskan peittona. Mukana uudelleensynnyttämössä ovat "Sari" ja "Jouko". Niin ja "Heikki". Hiirikin huutaa "minä!" hiirenloukussa. Hannu hihittää Helkan haaroissa.

ellauri299.html on line 318: 	Helgan housut ovat kosteat haarovälistä  ja siellä haisi rouskulta. Hankasin sitä naamaa vasten, lämmintä, liukasta, märkää. Samanlaista ryhmäpanopuuhastelua kuin Käsineidossa. On niitäkin jotka siitä kuumuvat. "Sari" repi talouspaperia kaikille. Kaikki oli hikisiä ja räkivät.

ellauri299.html on line 320: 	Hannun housut oli luisuneet kinttuihin.  Hannu syntyy uudestaan Helkan haarukasta naama mytyssä, kääntyy selälleen: "Kiitos!". "Heikki" meni vessaan, varmaan kuiville. Hyvä että Merja tulit mukaan. Olipa hekumallinen ulostulo. Hyvästelin porukan sillä erää. Yäk. Puistossa ölisivät kesken syntyneet. Ja sitten kotiin Merjaa bylsimään.

ellauri299.html on line 322: 	Kylse on tää "se sinne" tänkin fiktion varsinainen teema. Patti kyntää vaikeuxien kautta voittoon vaikka nenänvarrellaan. Helkan kanssa kynnetön sormi ja häpykieli yhdessä. En ennen tiennyt miten kiitollinen saa olla siitä pelkästään että elinpäivät jatkuvat, että saa olla täällä ja tavata muita apinoita... Apina on paha luonnostaan eikä hänellä ole mitään toivoa. Tuottavuus on perseestä koska se syö luonnonvaroja. Eipä jää muuta toivoa kuin että saisimme kuolla tuskitta.

ellauri299.html on line 324: Patti näyttää olevan Pro Life. Pellesti hyppelee Hannuna kappalaisen haaskan kaa. Makaa akvaarion pohjalla kuin lahna tai kampela. Ei tässä lopussa ollut enempää järkeä kuin alussa tai keskikohdassa.

ellauri299.html on line 333: 	Ennen juppia Jerrystä tuli jippi. Jipit uskoivat, että jos radikaaleista tapahtumista tehtäisiin enemmän median viihdyttämistä, erityisesti televisio antaisi heille enemmän kattavuutta. Mitä visuaalisempia ja surrealistisempia temppuja voisimme keksiä, sitä helpompi olisi päästä uutisiin, ja mitä kummallisempi, hassumpi ja provosoivampi teatteri se on, sitä paremmin se pelaa.

ellauri299.html on line 337: HUAC kutsui Rubinin kuulusteltavaxi Washingtoniin, mutta sen sijaan, että hän olisi vedonnut viidenteen lisäykseen, kuten oli tavallista, hän astui huoneeseen pukeutuneena vuokrattuun 1700-luvun Amerikan vapaussota-univormuun ja väitti ylpeänä olevansa Jeffersonin ja Painen jälkeläinen. "Mikään ei ole amerikkalaisempaa kuin vallankumous", hän sanoi komitealle. Rubin, joka osoitti täydellistä huolimattomuutta tai huolen puutetta, puhalsi kevyesti saippuakuplia kongressin jäsenten kyseenalaistaessa hänen kommunistisen sidonnaisuutensa. Myöhemmin hän esiintyi HUAC:n edessä paljasrintaisena sissinä Viet Cong -pyjamassa, sotamaalilla ja lelu M-16 -kiväärillä, ja myöhemmin joulupukkina.

ellauri299.html on line 339: 	Toinen mediatemppu, joka antoi Yippiesille ilmaista julkisuutta, ei vain Yhdysvalloissa, vaan kaikkialla maailmassa, oli se, kun Rubin, Hoffman ja muut pysäyttivät New Yorkin pörssin heittämällä rahaa ilmaan ja katselivat iloisena pörssivälittäjien hyökätessä keräämään seteleitä.

ellauri299.html on line 341: Yippiesin "sissiteatteri" onnistui jälleen kerran, kun vuoden 1968 demokraattisen kansalliskokouksen aikana Kansainvälinen nuorisopuolue nimitti oman ehdokkaansa presidenttiehdokkaaksi. Ehdokas oli Pigasus the Immortal, 145-naulainen (66 kg) sika, joka heidän mielestään oli sopiva vaihtoehto Richard Nixonille, varapresidentti Hubert Humphreylle ja Alabaman kuvernöörille George Wallacelle. Pigasuksen ensimmäisen lehdistötilaisuuden virallisissa esittelyissä Rubin, pitäen ehdokasta sylissään, vaati hänelle salaisen palvelun suojaa ja Valkoiseen taloon ulkopoliittista tiedotustilaisuutta. Hän lupasi myös Pigasuksen puolesta reilun vaalikampanjan ja jos Pigasus voittaisi vaalit, hänet syödään. Tämä, Rubin väitti, kääntäisi tavanomaisen demokraattisen prosessin, jossa sika valitaan "ja syö kansansa". 

ellauri299.html on line 343: Hän jatkaa apinoimalla Marshall McLuhania:

ellauri299.html on line 352: 	Sitten joku viranomainen päätti, että Pentagonin portaat oli raivattava. Kiväärin perät putosivat ihmisten päähän tylsillä, rumilla, märän kuuloisilla töksyillä. Veri roiskui portaille. Kuului huutoja "Linkitä kädet! Yhdistä kädet!" sekoitettuna kivun huutoon ja kiroukseen. Ihmisiä raahattiin ja pidätettiin. Julmuus oli kauhistuttavaa, ja portailla seisovat ihmiset alkoivat heitellä sotilaita roskilla. Näin roskakorin purjehtivan pääni yli. Food fight! Pelkäsin, että ihmiset poljettiin paniikissa, kun he yrittivät paeta pesismailoilta ja kiväärin tukeilta.

ellauri299.html on line 360: Chicagon poliisimellakassa 1968 mätkittiin jo 1500 tyyppiä. Chicagon seizikon oikeudenkäynnistä tuli puhdasta puskafarssia. Huolimatta kaatumisvaarasta Rubin poltti marihuanaa ennen oikeudenkäyntiä. "Minua kivitettiin paljon oikeudenkäynnissä, koska se oli niin täydellistä teatteria – historian eturivin istuin – ja marihuana tehostaa jokaista kokemusta."  Hölmö tuomari Hoffman lisäsi vauhtia spektaakkeliin. Tuomari Hoffman määräsi muun muassa, että Black Panther -johtaja Bobby Seale sidotaan, sidotaan ja ketjutetaan tuoliinsa huomattavan osan oikeudenkäynnistä. Olihan se hauskaa aikansa, mutta pitkässä juoxussa yrittäjyys tuo parempaa katetta, tuumi Jerry viisastuttuaan ja rupesi juppiexi. Teit'isäin astumaan.

ellauri299.html on line 367: Tohon olis ollut tyylikästä lopettaa mutta ei hemmetti, Patti roikkuu vielä ovensuussa jauhamassa jotakin kuin Riitta Pylkkänen, kuvaliitteenkin perästä virtaa vielä ajatuxia tosta ajatusten Tonavasta kuin Matkaskeidan pihalla näkrmästämme tulojohdottomasta vesihanasta. Vasta toivostako syttyy tosiasioihin merkitys? kysyy tää timanttivaras tuskan louhoxelta. Niskatuskamies tekee tikusta asiaa. Apina on toivova eläin, kuvitteleva. Niinpä tietysti, täähän on kuultu oikeistokynäilijöiltä sen tuhannen kertaa ennenkin, ja samaa tuubaa se on silti vieläkin.

ellauri299.html on line 370: Remo vanha vainooja

ellauri299.html on line 372:   Pezkun mielikirja Remo vanha vainooja löytyi Heinolan kauppahallista. Siitä tuli mieleen kokonainen nippu remonttimiehiä. 

ellauri299.html on line 374:   Kyllä kyllä. Joo-o. *Polvien hetkuttelua*. Martiskainen kokeili puukolla ikkunanpokia ja hihitteli. Laiseri rytkytti P-äijän veneen pohjaa, ei halennut. Selkinen koitti kävellä Seijan ylize, jäi kakkoseksi. Sauger haisi kellarissa viemäreiden kimpussa. Sestofilttimies tarjoutui päällystämään sohvakaluston autonpenkin mallisexi.

ellauri299.html on line 376:   Maaninen kattomaalari juoxi naistensaappaat jalassa katolla ilman turvalaitteita kuin pikkuorava. Apilainen teki polun pöheikköön mökin nurkalle ja luovutti. Kaj Suhonen kiroili lastulevykaapin kanssa Pellervontiellä. Suvixet söi pahaa evästä katon harjalla.

ellauri299.html on line 378:   Saugerin putkimies puhui piaruputkesta ja teki kaakeleihin ylimääräisiä reikiä. Nyt on koko seinä siitä kohtaa halennut. Pitkätukkainen Osmontien putkimies täytyi hakea sängyn päältä kotoa kiinnittämään vessanpönttöä. Toinen sankari työnsi putken tukkeexi muovikasseja. Kaxi vanhaa vanhaa sähkömiestä asensi  porrasvalot väärin kuitenkin.

ellauri299.html on line 380:   Runkmanni ja sen tubinen kaveri grillasivat Saariskan tyrmistyxexi joka kesä mökin pihalla makkaroita ja virvelöivät laiturilta kaloja. Kännipäinen joukko laittoi mökin kuistin vituralle. Aidan teelmissä on vieläkin Runkmannin eten/taxe merkinnät. "Laaine." Sisään vaan vaikkei seisokkaan. Kohtuukäyttäjiä Sysmästä.

ellauri299.html on line 386: Kynäilijöiden tarvehierarkiassa hurjan korkealla on toi yleisö ja näkyminen, se on vähän huolestuttavaa. Ja sitne aina jättää koulut kesken, koska ne on suurempiin kuzuttuja. Piti päästä näkemään ihmisiä. Laskin rahat. Kahteen keskikaljaan pubissa ja porzariin. 

ellauri299.html on line 401: Tästä Patin elämänkerrasta näkyy erityisen selvästi miten täys narsisti se oli. Lähimmäiset on sille vaan 1 iso narsistinen loukkaus. Kukahan tää oli tää Patin kustannustoimittaja josta se on tehnyt kappalaisen. Haista paska kappalainen, tappaa mieli tekisi.

ellauri299.html on line 408:   Mikä elämän pimento, hätä arvosta ja pyrkimys päivänvaloon pitää olla että syntyvät nämä epälukuiset itäsuomalaiset nerot jotka katsovat lähimmäisiään pitkään ja tietävästi, tekevät nopean muistiinpanon kuin skalpeerausveitsen pyörähdyksen ja vihaavat mitä tuleman pitää... Suomalaiset ovat kirjoittavaa kansaa, ja kateellista kansaa, ja arvostaan epävarmaa, mikä on kaikki yksi ja sama: poraava katse, taskussa nyrkki, nyrkissä pureksittu kynä. Myy nakkia valkolakki päässä. Kun keskiluokkaa ja lukeneistoa uhkaa kurjistuminen, on väkivaltaa tiedossa.

ellauri299.html on line 410: Vuokon ääni nousi ja laski kuin ambulanssin. Minun kanssani oli yksinaista elaa, kaiket päivät kotona, izexeen hörähtelee ja itseään hautoo, tiiviisti kuin kana kököttäisi munassa. Munamies, höhö. Käärijä. Päinvastoin, nielty, vitun nielemä mies, Patti ajatteli. Lahkeessa pullotti mulkunpää kuin Sauronin silmä. Hiän läxi,  tyhjä oli keittiö seuraavana päivänä. Näin kohdellaan avovaimoa, Patti hörähti. Ja mä ajattelin näin, izexeni nimittäin, Jyväs-Hyvä pitää sharmia yllä. Sperman kanssa siitä saa, 2 verroin parempaa. Akka on köyhän draamateatteri. Ensi-ilta kerran kuussa. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua! huutaa Patti nussiessaan Vuokkoa. Kappalaisen Helkaa pyrkii kaikki kuximaan. Jotain kaunaa siinäkin kai puretaan.

ellauri299.html on line 415: Descartes suggested that Hobbes was more accomplished in moral philosophy than elsewhere, but also that he had wicked views there (Descartes 1643, 3.230-1). Descartes also worried that Hobbes was "aiming to make his reputation at my expense, and by devious means" (Descartes 1641b, 100).

ellauri299.html on line 425: Avaa silmäsi, ô ateisti, ja katso kuinka lukuisia lukuja on olemassa (1, 2, en nyt lähde luettelemaan kaikkia...) Platon tunnistaa Jumalan juuri tästä tieteestä, koska hän sanoi, että Jumala ei koskaan lakkaa harjoittamasta geometriaa. Algebra on enempi Allahin tonttia. Vielä pienempi on luku nolla, nollassa ei voi mitään olla. Niin jänis lukuja pohti.

ellauri299.html on line 428: Quaestionesissa yli puolet Mersennen väitteistä oli kuitenkin jälkikäteen: luomisesta ex nihilo nihil fit, olentojen kauneudesta, annetusta luonnonlaista, maailmankaikkeuden harmoniasta… hyvin sä vedät Jumala, priima perämoottori.

ellauri299.html on line 432:   Taas tää valinnan vapaus, joka on oikislaisille ihan jumalan sanaa. Tähän pitäisi ehkä ottaa nyt toi Heinolasta löytynyt Mark Twainin Mitä on ihmisapina, onko se kone vai vallan tekoäly?

ellauri299.html on line 433:   Mark Twain on tismalleen oikeassa siinä ettei ole vapaata tahtoa, että aivokuoren peliteoreettinen "pohdinta" vaan näyttää mitä seurauxia on mistäkin toimista. Valinta niiden välillä ei ole vapaata, vaan riippuu asiakkaan  haaroista. Matelijanaivo ei useinkaan päädy aivokuoren kannalle, vaan valizee mieluummin kaikki mulle heti nyt, ja on siinä yllättävän usein oikeassa. Aivokuoren laskelmat näät ei ole kovin luotettavia, tilanteet muuttuvat, ja keppi likoon heti nyt on sentään pian kamat pussissa,  kävi myöhemmin sitten niin tai näin. Ja se on Darwinin kannalta pääasia.

ellauri299.html on line 442: Ketä E. Saarinen nimitti nimellä Syvällinen? Seija muisti: se oli Jöns. Miten voi olla 1 ajattelu syvempää kuin toinen? KJJ mittasi ajattelun syvyyttä attributiivisilla konstituenteila: montako yxilöä piti ketjuttaa todistuxessa ennenkö ristiriita putkahti pinnalle. Siitä kuitenkin tuskin on kysymys näissä mystikoiden mietintämyssyissä, joissa Pelle Peloton mätkii vasaralla linnunpesähattua niin että linnut pelästyvät ja tähdet lentävät. Mixi et varoittanut rekka-autosta? Ethän kysynyt.

ellauri299.html on line 451:   Ne saapuvat omasta mielestä käsin, ne lentävät lempeyden ehdoin. Ne ehdottavat, hymyilevät, ne liikkuvat sävelten siivin. Silloin tällöin voivat sellot soida mollisoinnein, urkupiste asettua alas. Mutta aina kantaa avaruus, ylärekisteri välkehtii sateenkaarena, sillä taikurin hattu on mukana. Ja myös Haisuli, Mr Mörkö [mitä vittua!? Morran on Ms.!] mahtuvat mukaan hyväksynnän sakkiin luennon nolousvapaalla vyöhykkeellä. – Filosofia ja systeemiajattelu 2019 tuotantokausi luento 8/8 ”Valkoinen taulu”. Klo 15-18 Aalto-yliopiston Aalto-sali Otaniemessä keskiviikkona 13.3.2019. Silta omaan ajatteluun, kutsu ystävällisen pohdinnan prosessiin, oman kuljeskelevan luovuusmielen laaksohiippailuihin ja auringonnousuihin. ”Filosofia näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja” toivoakseni taas kerran toteutuu, ”mitä tulee niiden pysyvyyteen ja puhtauteen”. (Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka 1177a)

ellauri299.html on line 460:   Ihminen ja tekniikka / Ilkka Niiniluoto -- Tarpeesta / Georg Henrik von Wright -- Pahuudesta / Martti Siirala -- Luovuus ja ihmiskäsitykset / Jaakko Hintikka -- Ulkoinen vapaus / Juhani Pietarinen -- Ama nesciri: huomioita kristillisestä ihmiskäsityksestä / Leila Taiminen -- Uuden ajan alun filosofisten ihmiskäsitysten uutuuksista / Simo Knuuttila -- Människa, medvetande och materia: tre grundbegrepp i Descartes' filosofi / Lilli Alanen -- Okemaattisesta ihmiskäsityksestä / S. Albert Kivinen -- Sartrelainen ihmiskäsitys - taideteos vai teoria / Esa Saarinen -- Herran ja rengin dialektiikasta ja sen merkityksestä naistutkimukselle / Aino Saarinen ja Juha Manninen -- Filosofisen antropologian mahdollisuudesta / Heikki Kannisto.

ellauri299.html on line 470: Patti oli sukupuolielämän Honkajoki. Aarne Honkajoki on hahmo Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas. Hän on sotamies, joka on ottanut itselleen humoristin roolin ja laukoo satiirisia kommentteja näennäisesti vakavaa ja totista esittäen. Honkajoki pilkkaa Suomen armeijaa ja sodankäyntiä, mutta on silti tunnollinen sotilas. Hahmo muistetaan parhaiten jousipyssyn mukana kantamisesta sodan keskellä. 

ellauri299.html on line 472: Honkajoessa romaanin kynäilijä on luonut kokonaisen uuden ihmishahmon ja näyttää hänen kohdallaan miltei äärimmäisyyteen saakka sen suomalaisesta kansanelämästä tutun ilmiön, että humoristi ja hullun roolin ottanut saavat oikeuksia enemmän kuin muut. 

ellauri299.html on line 477: Turkkulaine Ilkka Malmberg palkittiin kerran vuoden posiolaisena. Osti loppupeleissä hehtaarin mezäpalstan jostain pohjoisesta, varmaankin Posiolta. Malmberg kuoli nopeasti edenneeseen haimasyöpään 3. joulukuuta 2016. Ikää oli kertynyt vasta 60. Malmberg kertoi saaneensa paljon oppia Juha Tantulta (ranskalaiset pastillit) sekä muiden muassa Antti Tuurin, Hannu Raittilan ja Veijo Meren niukasta mutta tarkasta proosakerronnasta. Suuren palkinnon hän sai jutulla Mervi Nykäsestä. 

ellauri299.html on line 479: Vierasta lihaa, kazelin Merjaa. Toisen Hannun exä Merja ei antanut vaikka pyysin kauniisti. Nuori, nainen, ja mahdollisimman oikealta. Perkele, saatana! Tulisi sota...jotakin selvää! Merjan perse sihisi vieressäni pitkän ässän. Saatuani palkinnon piristyin niin että saatoin sujautellakin taas Merjaa. Kreetiä ja pleetiä, ketkuja ja pletkuja nää Patin työttömät työnhakijat, eli työnvälttelijät. Työnvälttelyähän se näyttää olleen tää Patin kirjailijanurakin.

ellauri299.html on line 491: Kaikenlaista paskaa. Kappalainen Markun vaimon Helkan elämä 3 lapsen kotiäitinä on hirveää. Markku on varsinainen sadisti ja lapset aivan kuritta kasvaneita. Ei tässä niteessä ilmeisesti ole muuta kuin tämä kirkonkaton korjaus ja tässä jo esiintulleiden henkilöiden skizot. Kukaan ei muutu mixikään, ei kehity eikä taannu, kaikki on ihan vaan as you were.

ellauri299.html on line 493: Oisko ollut parempi jos Patti olis heti hirttäytynyt napanuoraansa. Tai ainakin survottu sisään ja nussittu uudestaan. Se ei arvostanut virolaisten myyjien tapaa todistaa tylyllä käytöxellä tasa-arvoa. Ruåzalaisilla on sentään asiakas aina oikeassa. Grishamin Sofia Mendoza olisi saanut lentopotkut Drake & Sweeneyltä vähemmästäkin. Catch 22 suorasoittosarja ei ollut yhtä ärsyttävä kuin Hellerin kirja, mikä on jo jotakin.

ellauri299.html on line 495:   Jöns lukee haikeana Hobbesista, mm. Abraham Cowleyn (1618–1667) siitä kirjoittamaa ham-cowley-16181667-12/">oodia. Cowleysta tuli vahingossa mieleen sata vuotta myöhäisempi Cowper, William, 1731-1800 [ku:pö] ja sen kuuluisa hymni "Taas verilähde sydämen".

ellauri299.html on line 497:     ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri299.html on line 499:   Cowleyn Hobbes-hehkutuxen loppunoususta tuli mieleen Bob Dylanin styge Forever young, jonka laulaa kauniimmin sen vanha flamma Joan Baez. Jälkikäteen ajatellen ei ole ihmekään että ne tykkäsivät jonkin aikaa toisistaan, niillä on vähän samanmalliset näädännnäköiset pärstävärkit.

ellauri299.html on line 501: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri299.html on line 502: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri299.html on line 504: Dylanin vuonna 1966 syntyneelle vanhimmalle pojalleen Jesselle kehtolauluksi kirjoitettu laulu kertoo isän toiveista, että hänen lapsensa pysyy vahvana ja onnellisena. Se alkaa riveillä "Jumala siunatkoon ja varjelkoon sinua aina / toteutukoot kaikki toiveesi", joka toistaa papin siunauksen Lukujen kirjasta (Neljäs Mooseksen kirja 6:24-26), jonka rivit alkavat: "Siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua / Toteuttakoon pienimmätkin toiveesi. Herra valistakoon kasvonsa sinulle, kallistakoon korvansa." Koska Dylan ei halunnut kuulostaa "liian sentimentaalilta", hän lisäsi kappaleesta kaksi versiota Planet Waves -albumille, yhden kehtolaulun ja toisen rock -suuntautuneen. Howard Cosell lausui kappaleen ikimuistoisesti amerikkalaisessa televisiossa, kun Muhammad Ali voitti raskaansarjan kruunun kolmannen kerran. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. 

ellauri299.html on line 506: Jesse Byron Dylan (born January 6, 1966) is an American film director and production executive. He is the founder of the media production company Wondros and Lybba, a non-profit organization. He is also a member of the Council on Foreign Relations and TED. He is the son of musician Bob Dylan and former model Sara Lownds and brother of singer-songwriter Jakob Dylan. Dylan is separated from Susan Traylor, with whom he has a son and a daughter. Jesse on kohtuullisen pyylevä.

ellauri299.html on line 508: Cowley ja Russell olivat väärässä. Ikuisen elämän lisäxi pitää muistaa erixeen pyytää ikuista nuoruutta ettei käy kuin Sibyllalle. T. S. Eliot Jätemaa intro: Nam Sibyllam quidem Cumis ego ipse oculis meis vidi in ampulla pendere, et cum illi pueri dicerent: Sibylla ti theleis; respondebat illa: apothanein thelo. [I have seen with my own eyes the Sibyl hanging in a jar, and when the boys asked her " What do you want? " She answered, " I want to die. "] —Petronius, Satyricon

ellauri299.html on line 512: nystyssä sijaitsee Oddin sulkijalihas ( sphincter Oddi ), jonka läpi sapenjohdin 

ellauri299.html on line 513: ja haimatiehyt kulkevat. Nyze alkaa nyze alkaa olla vaterissa menten, vaterissa menten... 

ellauri299.html on line 517: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri299.html on line 521:   Grisham ihmelettää ompasutena: What broke in our vast system of public assistance to allow Americans to become so poor they lived under bridges?

ellauri299.html on line 526: 27 percent of households – nearly double the percentage that are income poor – are living in "asset poverty." These families do not have the savings or other assets to cover basic expenses (equivalent to what could be purchased with a poverty level income) for three months if a layoff or other emergency leads to loss of income. The U.S. has the weakest social safety net of all developed nations. Sociologist Monica Prasad of Northwestern University argues that this developed because of government intervention rather than lack of it, which pushed consumer credit for meeting citizens´ needs rather than applying social welfare policies as in Europe.

ellauri299.html on line 528:  Labor market polarization has been the most severe in liberal market economies like the US, Britain, and Australia. Countries like Denmark and France have been subject to the same economic pressures, but due to their more "inclusive" (or "egalitarian") labor market institutions, such as centralized and solidaristic collective bargaining and strong minimum wage laws, they have experienced less polarization. Cross-national studies have found that European countries´ working poverty rates are much lower than the US´s. Most of this difference can be explained by the fact that European countries´ welfare states are more generous. Grisham's folks gave offerings to the church because the Bible strongly suggested it. 

ellauri299.html on line 530: Matthew Desmond, the acclaimed Princeton sociologist and author of Evicted: Poverty and Profit in the American City, thinks that poverty has barely improved in the United States over the past 50 years — and he has a theory why. Laid out in a long essay for the New York Times Magazine that is adapted from his forthcoming book Poverty, by America, Desmond’s theory implicates “exploitation” in the broadest sense, from a decline in unions and worker power to a proliferation of bank fees and predatory landlord practices, all of which combine to keep the American underclass down. Relative poverty in the US has stagnated in the last 40 years.

ellauri299.html on line 532: As of 2023, 2.75% of the U.S. population earn less than $10 per day, with only 23 countries in the world having a lower percentage. 0.25% of the U.S. population lived below the international poverty line of $2.15 per day in 2020.

ellauri299.html on line 534: Income has a high correlation with educational levels. Children growing up in female-headed families with no spouse present have a poverty rate over four times that of children in married-couple families. Income levels vary with age. increased from 1989 to 2013.

ellauri299.html on line 536: Income and wealth inequality bears significantly on poverty. Economist Jared Bernstein and Elise Gould of the Economic Policy Institute suggest that poverty could have decreased significantly if inequality had not increased over the last few decades. Economist Larry Summers estimated that at 1979 levels of income inequality, the bottom 80% of families would have an average of $11,000 more per year in income in 2014.

ellauri299.html on line 538: A 2015 study by the Vera Institute of Justice contends that jails in the U.S. have become "massive warehouses" of the impoverished since the 1980s. Scholars assert that the transformation of the already anemic U.S. welfare state to a post-welfare punitive state, along with neoliberal structural adjustment policies, the globalization of the U.S. economy and the dominance of global financial institutions, have created more extreme forms of "destitute poverty" in the U.S. which must be contained by expanding the criminal justice system and the carceral state into every aspect of the lives of the poor, which, according to Reuben Jonathan Miller and Emily Shayman, has resulted in "transforming what it means to be poor in America." 

ellauri299.html on line 540: hared/npr/styles/x_large/nprshared/201402/268952932.jpg" width="70%" />  

ellauri299.html on line 544: Scientists in Houston, Texas, have lifted the lid on one of America’s darkest and deepest secrets: that hidden beneath fabulous wealth, the US tolerates poverty-related illness at levels comparable to the world’s poorest countries.

ellauri299.html on line 548: Poverty may be fueling the Obesity epidemic, with the poorest states, counties and neighborhoods having the highest death rates from heart disease, stroke, diabetes and other diseases related to obesity. For every $10,000 poorer a neighborhood is, the death rate of heart disease increases by 10%.

ellauri299.html on line 550: The working poor fare even worse than the lazy shiftless ones. Two even three jubs are not enough to keep them out of poverty. Many low-wage service sector jobs require a great deal of customer service work. Although not all customer service jobs (e.g. litigation laywers)  are low-wage or low-status, many of them are. Some argue [who? Marx and Engels maybe?] that the low status nature of some jobs can have negative psychological effects on workers, but others argue that low status workers come up with coping mechanisms that allow them to maintain a strong sense of self-worth.

ellauri299.html on line 552:   One coping mechanism is called boundary work, which happens when one group of people valorize their own social position by comparing themselves to another group, who they perceive to be still inferior in some way. For example, Newman (1999) found that fast food workers in New York City cope with the low-status nature of their job by comparing themselves to the unemployed, who they perceive to be even lower-status than themselves.

ellauri299.html on line 554:   Having a generous welfare state does two key things to reduce working poverty: it raises the minimum level of wages that people are willing to accept, and it pulls a large portion of low-wage workers out of poverty by providing them with an array of cash and non-cash government benefits.

ellauri299.html on line 556:   Many [who? Marx and Engels maybe?] think that increasing the United States´ welfare state generosity would lower the working poverty rate. A common critique of this proposal is that a generous welfare state would not work because it would stagnate the economy, raise unemployment, and degrade people´s work ethic.

ellauri299.html on line 558:   According to the American Enterprise Institute, research has shown that income and intelligence are related. Stupid guys earn less than smarter ones. Stupid guys end in prison, smarter ones avoid it.

ellauri299.html on line 562:   I couldn't wait to sue somebody, miettii kelkkansa kääntänyt litigaattori. Candy man. Sugardaddy. Santa Claus. Vituttavaa tollanen charity. Mutta kuka oli Cassius?

ellauri299.html on line 564:   Cassius valittiin Plebin tribuuniksi vuonna 49 eaa. Hän vastusti Caesaria ja lopulta käski laivaston häntä vastaan Caesarin sisällissodan aikana: Kun Caesar voitti Pompeuksen Pharsaloksen taistelussa, Caesar ohitti Cassiuksen oikealta ja pakotti hänet antautumaan. Tapettuaan Caesarin  Cassius pötki itään, missä hän keräsi kahdentoista legioonan armeijan. Senaatti tuki häntä ja teki hänet kuvernööriksi. Myöhemmin hän ja Brutus marssivat länteen Toisen triumviraadin liiddolaisia vastaan.

ellauri299.html on line 566:   Hän seurasi filosofi Epikuroksen opetuksia, vaikka tutkijat ovat tukkanuottasilla siitä, vaikuttivatko nämä uskomukset hänen poliittiseen elämäänsä vai eivät. Kyllä vaikuttivat: diktatuuri on hyvä juttu oikeistostoalaisille, vassariepikurolaiset näyttää sille fäkkiä. Cassius on päähenkilö William Shakespearen näytelmässä Julius Caesar, joka kuvaa Caesarin salamurhaa ja sen seurauksia. Hänet esitetään myös Danten Infernon helvetin alimmassa ympyrässä rangaistuksena Caesarin pettämisestä ja tappamisesta.

ellauri299.html on line 568:   Keihäänheiluttajan Cassius on eri aikoina pikkumainen, typerä, pelkurimainen ja lyhytnäköinen. Myöhemmin yleisö saa tietää, että Cassius on halukas tienaamaan rahaa Brutusin mielestä häpeällisillä ja mahdottomilla tavoilla.

ellauri299.html on line 570:   Hän tarkkailee ihmisiä ja saa elämästä vain vähän muuta kuin sardonista hymyä. Hän on vähäpätöisen mustasukkainen Caesarille, koska hän on hänen näkemyksensä mukaan heikompi ihminen kuin hän itse, ja halveksii niitä, jotka tekevät Caesarista melkein jumalan.

ellauri299.html on line 572:   Eli Cassius oli kaikin puolin hyvä neekeri. Danten Infernolla voi pyyhkiä vauvan persettä. Shakespeare ei ole juuri parempi.

ellauri299.html on line 576: Brock saa selville, että Drake & Sweeney olivat mukana liittovaltion rakennushankkeen äkillisessä hyväksymisessä tuomitun rakennuksen paikalla, joka oli toiminut vuokra-asunnona entisille kodittomille perheille. Nämä henkilöt olivat vuokralaisia ja heillä oli siten oikeus täysimääräiseen lailliseen häätö-/kiistausprosessiin, mutta vanhempi Drake & Sweeney -kumppani jätti nämä tiedot huomiotta, koska yrityksellä oli suuri panos liittovaltion hankkeen ajoissa alkamisen varmistamisessa, ja näin ollen hän häätti laittomasti vuokralaiset keskellä talvea, mikä johti kodittoman perheen kuolemaan. Brock ottaa luottamuksellisen tiedoston,

ellauri299.html on line 578: Järkyttynyt löydöistään Brock jättää Drake & Sweeneyn menemään huonosti palkattuun paikkaan 14th Street Legal Clinicissä, joka pyrkii suojelemaan kodittomien oikeuksia. Tämä johtaa hänen siteensä katkeamiseen hänen aiempaan valkokauluselämäänsä , kun hänen jo kuoleva avioliitto päättyy virallisesti sovinnolliseen avioeroon. Brock sekaantuu myöhemmin emotionaalisesti Ruby-nimisen naisen tapaukseen, jonka huumeriippuvuus johti siihen, että hän menetti poikansa huoltajuuden. Hän tapaa myös nuoren kodittomien asianajajan nimeltä Megan ja he aloittavat suhteen. Drake & Sweeney seuraa Brockia varkauksien ja väärinkäytösten kanssaväitteiden vuoksi klinikka nostaa kanteen yritystä ja sen liikekumppaneita vastaan. Yritys tekee kaupan, jossa Brockin lisenssi keskeytetään väliaikaisesti, kun he tyytyvät suureen rahasummiin ja erottavat kumppanin, jonka toiminta johti nuoren perheen kuolemaan.

ellauri299.html on line 582:   Aiemminkin esiin putkahdellut hirveä oikislainen japsuämmä, USAn Toini Havu, Kakutani Michiko New York Timesista antoi romaanille kielteisen arvion, kun hän totesi, että "Grisham on liian kiireinen panostaakseen eteenpäin vaivautuakseen konkretisoimaan mitään näistä tapahtumista" ja kuvaili romaania "tuotenimiromaaniksi, jolla on epämiellyttävä sankari, räjähdysmäinen juoni ja jotain todella kauheaa proosaa."

ellauri299.html on line 584: Vuonna 2003 julkistettiin suunnitelmat romaanin ehdotetusta pienestä näyttösovituksesta ja televisiopilotti kuvattiin. Touchstone Televisionin tuottaman ohjelman pääosissa oli Eddie Cibrian Brockina, KaDee Stricklandina, Mario Van Peeblesina ja Hal Holbrookina. Paris Barclay ohjasi pilotin, jonka käsikirjoittivat Brian Koppelman ja David Levien. Syistä, joita ei koskaan julkistettu, ohjelmalle ei koskaan annettu koko kauden esittelyä.  Ihmekös tuo, 2003 oli vahva oikeistoaalto menossa, kun Paha puska paraikaa rynnäköi Irakissa.

ellauri299.html on line 586:   Charity

ellauri299.html on line 589: Kaikki mitä kone tekee palvelee sen omaa etua. Jos se uhrautuu muiden edestä se on sen oma etu sitten. Se tuntuu siitä parhaalta. Muut vaihtoehdot tuntuvat huonommilta. Ei siihen välttämättä tarvita toisten mielipidettä. Tsäriti voi antaa tekijälle hyvän mielen, izetyytyväisyyden. Kun rakkauden kohde on onnellinen, on sitä rakastavakin.

ellauri299.html on line 591: Sekä hyvät että pahat tyydyttävät omaatuntoaan. Ne vaan kolkuttavat eri asioista eri luonteisilla tyypeillä. Omaatuntoa voi kyllä jossain määrin kouluttaa valizemaan hyvän pahan sijasta. 

ellauri299.html on line 594:   "What Is Man?" on amerikkalaisen kirjailijan Mark Twainin vuonna 1906 julkaisema dialogi. Se on nuoren miehen ja vanhan miehen välinen dialogi ihmisen luonteesta. Otsikko viittaa psalmiin 8:4, joka alkaa "mikä on ihminen, että muistat hänet...". Kyllä siinä psalmissakin on aikalailla apinoiden rehvastelua.

ellauri299.html on line 599: kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,	panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja,		

ellauri299.html on line 607: hair.jpg" width="50%" />

ellauri299.html on line 610:   Se sisältää ajatuksia determinismistä ja vapaasta tahdosta sekä psykologisesta egoismista. Vanha mies väittää, että ihminen on vain kone, eikä mitään muuta, jota ajaa ainoastaan tarkoitus tyydyttää omat halunsa ja saavuttaa siten mielenrauha. Nuori mies vastustaa ja pyytää häntä menemään yksityiskohtiin ja perustelemaan kantaansa.

ellauri299.html on line 612: Teos näyttää olevan aito ja vilpitön keskustelu hänen mielipiteistään ihmisluonnosta, ei satiirinen. Twainilla oli samanlaisia näkemyksiä kuin Vanhalla miehellä kun hän kirjoitti "Mikä on ihminen?".
   

ellauri299.html on line 616: Mark Twainin dialogi on vanhan miehen - hyvin todennäköisesti Twainin itsensä, tuolloin yli 70-vuotiaan - ja nuoren miehen välillä, jonka toiveikas henki saattaa ehdottaa nuorekkaampaa Twainia. Siinä hän vaeltelee kaikkien aikansa filosofisten, poliittisten, moraalisten ja uskonnollisten kysymysten yli ja antaa meille tarkan mutta synkän kuvan ihmisen tilasta.

ellauri299.html on line 636:   All det som Grein hade varit med om i Miami framstod some että surrealistiskt skämt-mrs Gombiners dogmatism, Annas dagdrömmar, hans egen avresa. Till och med orkanen han hade fått uppleva verkade ingå i en show som naturen med jämna mellanrum ställde till med för turisternas skull. Inom loppet av en sekund blev det nattsvart mitt på ljusa dagen. Kokosnötter föll på marken. Palmkronor slets av. Trädstammar bröts itu, buskar och blommor flög omkring i stormen likt fåglar. Grenar klövs och liknade pinnar i en väldig solfjäder som inte kunde fällas ihop. Vinden hamrade på hustaken, regnet piskade mot marken och balkonger stötade ner från fasaderna med ett stön. Elledningar slets ner. Anna var tvungen att tända ett starinljus. Den lilla lägan tycktes bara vittnesmål om det som profetiorna forkunnade: att när civilisationen hade utplånats och allt var slut skulle människorna tvingas återvända till en enda liten pappersark.

ellauri299.html on line 649:   Kolmannella vuosituhannella eaa. Assyria oli vielä lähinnä akkadilaisten etuvartio. Itsenäinen valtatekijä Assyriasta alkoi kehittyä vasta 1300-luvun eaa. puolenvälin aikoihin. Tällöin nousevan mahdin antamassa voimantunnossa hallitsija Assur-Uballit I antoi itselleen arvonimen "Kaikkeuden kuningas". Hän valloitti Niniven itäpuolella sijainneen viljavan tasangon ja nöyryytti Babyloniaa, joka oli siihen asti pitänyt Assyriaa etupiirinään. Tätä hallitsijaa seurasi lyhytaikainen heikkouden tila. Mutta kun valtaan nousivat Salmanassar I ja Tukulti-Ninurta I, viholliset torjuttiin ja uusia alueita vallattiin. Salmanassarin ajasta lähtien alettiin toteuttaa massiivisia väestön pakkosiirtoja. Tukulti-Ninurta löi heettiläiset ja valloitti rikkauksistaan kuuluisan Babylonian vuonna 1235 eaa.

ellauri299.html on line 654:  Monet pikkuvaltiot suostuivat maksamaan veroa kuultuaan Assyrian armeijan hirmutöistä. Assyrialla oli tarve laajeta, koska se halusi kauppareitit valvontaansa ja pääomaa muun muassa hovin rakennushankkeisiin. Sotia perusteltiin myös uskonnolla, esimerkkinä Babylonin pääjumalan Mardukin kulttipatsaan anastus.

ellauri299.html on line 656:   Avioliiton ja haureuden vertauskuvat ovat Vanhassa testamentissa yleisiä kuvattaessa Jumalan ja Israelin kansan välisiä suhteita. No samoinhan se pääsi käymään Jeesuxenkin kohdalla, kun Jahvea rupesi panettamaan Maaria.

ellauri300.html on line 2:     harset="utf-8">

ellauri300.html on line 40:       hadows_prensa_final.jpg" width="100%" />

ellauri300.html on line 54:   Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel. This article about a 1950s novel is a stub. You can help Wikipedia by expanding it.

ellauri300.html on line 56:   Singerin Varjot Hudsonjoella jatkuvat pitkän tauon jälkeen. Vizi miten Singer on vanhakantainen jutkumies, tekopyhä narsisti. Se pitää 3 naista yhtä aikaa kiimassa, puristaa ne kuivixi kuin sitruunat ja heittää sankkoon varttumaan, palataxeen silloin tällöin niitä puristelemaan josko niistä lähtisi vielä mehua. Esther, Jael och Abishag. 5th Ave symboliserar den mänskliga civilisationen. Kyllä tosiaan.

ellauri300.html on line 58: Att Grein knullar Esther emellanåt har inget att göra med hans känslor mot Anna. 

ellauri300.html on line 59: Esther och Hertz ska stekas i Gehenna i samma panna. Hoshana Rabba är sista dagen av Sukkot, lövhyddohögtiden, suom. iso rähmäily. Syysjuhla, hyvää kakkua.

ellauri300.html on line 61: Mixi Hertz tahtoo mieluummin mennä rähmälleen törkkäämään nahattoman kullinnuppinsa vielä kerran Estherin paljaaseen kuin Annan vastaavaan? Koska se on ällömpää ja jännempää. Spinoza on oikeassa: universumissa ei ole tilaa virheille. Ei kärpäsetkään nussi väärää naarasta. Kaikki ovat oikeita. 

ellauri300.html on line 62: Grein är en avskyvärd asgam. Esther har alldeles rätt däri. Hiton izetyytyväinen nutipää. Abraham särki isänsä idolit hoxattuaan että jumalia on paras olla täsmälleen 1. Ouk agathon polykoiranie heis koiranos esto. 

ellauri300.html on line 73:   Vallitsevan näkemyksen mukaan Singerin aikaisemmassa fiktiossa Singerin projekti on vahvistaa vanhan maailman juutalaisuuden pätevyyttä modernismin edessä. Näin ollen lähes poikkeuksetta jokainen Singerin englanniksi julkaisema fiktio The Family Moskatin (1945) ja The Spinoza of Market Streetin (1961) välillä sijoittuu vuotta 1939 edeltävään Eurooppaan, ja käytännössä kaikki jatkavat Singerin perinteistä Itä-Euroopan juutalaisen kulttuurin ja "näkevän maailmankaikkeuden ennemminkin kuin sokean" edistämistä.

ellauri300.html on line 75:   Kuitenkin vuosina 1957–1958 Singer sarjakirjoitti Forwardissa luvut, jotka lopulta käsittäisivät hänen postuumisti julkaistun romaaninsa Shadows on the Hudson, teoksen, joka nimenomaan vastustaa juutalaisuuden pätevyyttä holokaustin jälkeisessä maailmassa ja siten monimutkaistaa Singerin vakionäkemystä. Emme koskaan saa tietää täydellisellä varmuudella, miksi Singer päätti olla näyttämättä tätä teosta käännettynä ja esiteltynä kasvavalle ei-jiddishinkieliselle lukijakunnalleen. Yksi syy saattaa olla projektin esteettiset epäonnistumiset, sen selkeän rakenteen ja saippuaoopperamainen laadun puute, mutta ehdotan kuitenkin, että kiinnostavampi syy Singerin menettelyyn tässä teoksessa voisi olla tämä temaattinen kuilu, joka erottaa Shadows-teoksen hänen muista fiktioistaan.

ellauri300.html on line 77:   Macmillan Publishers’ in-house film and TV unit teamed with Wildhorse Studios on 2016 to develop the Isaac Bashevis Singer novel Shadows on the Hudson for TV. Men det blev det inget av.

ellauri300.html on line 79:   Si snart Boris kom hem gick han raka vägen till sitt lilla hönshus. Reytze klagade bittert över att han lät maten kallna men han lugnade henne med ett vänligt ord. I det här rummet med Den heliga arken, kandelabern och en bokhylla fylld med heliga böcker kände han sig hemma. Det var här han mötte sin ensamhet, det här var hans borg. Han hade ofta tänkt att han skulle vilja sluta sina dagar i ett rum som detta. Här fanns det en låspulpet och en sjuarmad ljusstake; på en bokhylla stod en åttaarmad Chanukka- lampa. Här hade han en skriftrulle och en pekpinne, ett vädurshorn, en vit slidedräkt, en citronask och olika sorters sällsynta judiska antikviteter och värdefulla rituella föremål. Det fanns en speciell lukt här: han tyckte att det doftade av kryddor och av Evas lustgård. Han tog av sig bonesjalen och suckade. Han satte fast läderremmen till en bonekapsel runt sin vänstra arm och fylldes av skam inför universums herre. Han tjänade redan tio gånger mer än han verkligen behövde. Varifrån hade han fått sitt penningbegär? Är det i våran DNA? Vad skulle han göra med alla sina pengar? Ta dem med sig i graven? Han lindade läderremmen runt fingrarna och läste den föreskrivna meditationen och han koncentrerade sig på ordens innebörd: "Jag skall trolova mig med dig för evigt, jag skall trolova mig med dig i rättfärdighet och rättvisa, godhet och barmhärtighet, jag skall trolova mig med dig i huldhet; och jag skall snart känna Guds stenhårda stake därbak."

ellauri300.html on line 81:   Detta är värdefulla sanningar! tänkte Boris. Vartenda ord lyser upp själen. Universums herre är brudgummen och Israels församling är bruden. Men i stället för att glädja sig åt sin brudgum och försöka behaga honom ägnar hon sig åt därskaper och bagateller.

ellauri300.html on line 82: När konstnären Jacob Anfang berättar att han är impotent har fru Tamar inget val utom att gifta sig med Boris Makaber. Då är det en god idé att göra lite mera pengar i miljonaffärer.

ellauri300.html on line 89:   Unessa olimme baltialaisella autolautalla tulossa Japaniin jonnekin satamaan, kenties Jokohaman kaupunkiin. Rantamyymälöissä näyttivät emättimen myyjät ohikulkeville aluxille kimonosta esiinkaivamaansa tissiä. Huomautin siitä epähuomiossa kanssa matkustaville karvakäsinaisille. Toinen kauhistui mutta toista kiinnosti. Mitähän ne maxavat se pohdiskeli. En olisi niinkään huolestunut siitä mistä niille maxetaan kuin siitä mitä niiltä saa kaupanpäällisexi, vastasin.

ellauri300.html on line 93: Herättyä tuli mieleen psalmien varoituxet nuorukaiselle huorista. Ilmeisesti juuri tautiriski motivoi mixi maxullinen sexi on Raamatussa syntiä. Huorinteko puolestaan on pikemminkin  omaisuusrikos. Saman havainnon voi yleistää: synti ja häpeä on apinayhteisön sanktioita erilaisille riskialttiille toiminteille. Sikaruuasta voi saada loisia. Varkaudesta voi köyhä rikastua ja rikas köyhtyä. 

ellauri300.html on line 98: Demyan Bedny tai Jefim Aleksejevitš Pridvorov, (s. 13. huhtikuuta [1. huhtikuuta, vanha tyyli], 1883, Gubovka, Ukraina, Venäjän valtakunta – kuoli 25. toukokuuta 1945, Barvikha, lähellä Moskovaa), Neuvostoliiton runoilija, joka tunnetaan molemmista jakeistaan, jotka ylistävät vuoden 1917 vallankumousta ja hänen satiirisia tarujaan. Suurruhtinan luonnollinen poika Pridvorov alkoi osallistua sosialistiseen lehdistöön ennen vallankumousta ja otti käyttöön nimen Demyan Bedny ("Demyan the Poor"). Vuonna 1912 hänen satiirinsa alkoivat ilmestyä. Hänen tyylinsä sai vaikutteita 1800-luvun venäläisestä fabulistista Ivan Krylovista. Vuosina 1917-1930 Bednyn limerickit olivat erittäin suosittuja suuren yleisön keskuudessa, ja Lenin itse, vaikka pani merkille niiden karkeuden, ylisti niiden propaganda-arvoa.

ellauri300.html on line 100: Bednyn kaustinen uskonnonvastainen runo Uusi testamentti ilman vikoja (Новый Завет без изъяна) on saattanut inspiroida Mikhail Bulgakovin Mestari ja Margarita vastalauseena. Lisäksi hänen hahmonsa oli prototyyppi Mihail Berliozille ja Bezdomny (Koditon) oli parodia Bednyn salanimestä. Bulgakov ei tavallisesti nauttinut kuullessaan, että joku oli tuomittu, mutta teki poikkeuksen, kun Bedny joutui vaikeuksiin vuonna 1938. "Nytpä ei röhötä kenellekään muulle. Tuntekoon ize nahoissaan", hän sanoi.

ellauri300.html on line 112: Laittakaa paha kirous viisivuotissuunnitelmalle

ellauri300.html on line 131: ”Ihanko tosissasi sinä väität että me olimme eilen Saatanan vieraina?”

ellauri300.html on line 138:     Mihail Aleksandrovitš Berlioz ja Ivan Nikolajevitš Bezdomny tapaavat oudon ulkomaalaisen (Wolandin) keskustellessaan Patriarkan lampilla.

ellauri300.html on line 142: Yershalaimissa on nisanin 12. päivä

ellauri300.html on line 143: Yeshua kutsutaan päivälliselle Juudaksen keriotilaisen kanssa. Levi Matvei on liian sairas mennäkseen Yershalaimiin Yeshuan kanssa.

ellauri300.html on line 159:     Nikanor Ivanovich Bosoi viedään pois, kun Korovjov istutti hänelle valuuttaa. Ivan Saveljevitš Varenukhasta tulee vampyyri

ellauri300.html on line 170:     Grigory Danilovich Rimsky tuskin pakenee vampyyreja Hellan ja Varenukhan luota.

ellauri300.html on line 176:     Vasili Stepanonovich Lastotshkin todistaa kauhuja kaikkialla Moskovassa, kuten puku ilman ruumista ja Korovjevin perustama haluton kuoro. Kun tämä tapahtuu, Margarita lukee uudelleen sen, mitä Mestarin romaanista on jäljellä. Margarita menee sitten puistoon, jossa hän tapaa Azazellon.

ellauri300.html on line 193: Yeshuan kuoleman jälkeen Yershalaimiin laskeutuu myrsky. Pilatus tapaa salaisen poliisin päällikön Afraniuksen.

ellauri300.html on line 200:  Juudas Keriothista houkutellaan kaupungin ulkopuolelle ja murhataan. Yeshuan ruumis haudataan ja Levi Matvei saapuu Herodeksen palatsiin.

ellauri300.html on line 203:     Saatanan juhla tapahtuu Margaritan emäntänä. Paroni Maigel murhataan pallossa.

ellauri300.html on line 214:  Afranius raportoi Pilatukselle Juudaksen murhasta ja rikollisten hautaamisesta. Pilatus keskustelee Levi Matvein kanssa.

ellauri300.html on line 223:     Levi Matvei tulee Wolandiin viestin kanssa Yeshualta. Yeshua pyytää Wolandia antamaan Mestarille rauhan.

ellauri300.html on line 241: Lurias fru (eller riktigare Mudgy) har viktiga meddelanden från den andra sidan. 

ellauri300.html on line 243: Bertrand Russel fortsätter göra allvarliga misstag och alla hans teorier är falska. Albert Einstein har gjort felaktiga kalkyler och atombombens skadeverkningar är oöverskådliga. 

ellauri300.html on line 280: Även om detta är den vanligaste ordningen av Mah Nishtanah frågor, seden att Chabad-Lubavitch, Sefardisk, Mizrahi och Jemenitiska samhällen följer följande mönster:

ellauri300.html on line 295: Den fjärde "frågan" hänvisar till den antika sedvanan att äta medan han ligger på vänster armbåge och äter med höger hand. Enligt Maimonides (även kallad Rambam eller Rabbi Moshe ben Maimon) är detta "På det sätt som kungar och viktiga människor äter" (Mishnah Pesachim). Det symboliserar frihetsbegreppet, som judar skulle kunna ha en festlig måltid medan du kopplar av tillsammans och njuter av varandras sällskap. Som nämnts ovan lades den här fjärde frågan efter förstörelsen av andra templet 70 e.Kr. och ersatte den redan existerande frågan om varför rostat kött äts under påskens seder. Numera äter han kyckling istället. 

ellauri300.html on line 297: Den här natten ligger alla fulla som näktergaler. Hassuinta uskontotoiveikkaiden toiveissa on miten samanlaista onnea ne kaavailevat kiven takapuolelle kuin tälle puolelle. Onhan se ymmärrettävää, mutta silti hassua.

ellauri300.html on line 304: Maror viittaa karvaisiin yrtteihin, jotka asetetaan kahteen paikkaan Seder-lautasella. Lautanen keskellä oleva kasa (Chabadin tavan mukaan) tunnetaan nimellä "maror", ja se syödään ensin. Toinen kasa lautasen pohjalla tunnetaan nimellä " chazeret", joka tarkoittaa kirjaimellisesti "salaattia". Muut Seder-lautasella olevat esineet ovat: kolme matzahia, beitzah (muna), zeroah (varsi tai kanan kaula), karpas (kasvis) ja charoset (hedelmä-, pähkinä- ja viinitahna).

ellauri300.html on line 306:   Maror syödään aterian aikana, kerran sellaisenaan ja kerran yhdessä matsan kanssa. Molemmilla kerroilla se dipataan ensin charosettiin.

ellauri300.html on line 310:   Raamatun marorin syömiskäskyn varsinainen lähde löytyy myöhemmästä jakeesta, jossa G-d käskee meitä tekemään pääsiäislammasta: "Syö [karitsa] matsojen ja marorin kanssa." 3 Tämän käskyn fraseologia on erittäin tarkka: marorin syöminen on osa pääsiäiskaritsan mitsvaa. 4 Sen sijaan, että se olisi itsenäinen mitsva, se on vain pääsiäiskaritsan edellytys. 5 Näin ollen, koska meillä ei ole enää velvollisuutta uhrata pääsiäislammasta, Raamatussa ei ole käskyä syödä maroria. Kuitenkin, vaikka raamatullinen käsitys marorin syömisestä muistaakseni orjuutemme ei enää päde, 6 rabbit määräsivät, että meidän pitäisi joka tapauksessa syödä marorta muistaaksemme, mitä puuhasimme temppelin päivinä. 7

ellauri300.html on line 314: Mishna listaa viisi yrttiä , jotka sopivat laskuun. 8 habad.org/library/article_cdo/aid/4329319/jewish/The-Mishnah.htm">Mišnan heprea/arameankielisten sanojen kääntämisestä keskustellaan jonkin verran, 9 mutta yleisesti hyväksytään, että roomalainen salaatti, piparjuuri ja endiivit (escarole) sisältyvät luetteloon. 10 habad.org/library/article_cdo/aid/244369/jewish/About-Chabad-Lubavitch.htm">Pinselsabadin tapana on käyttää rooma-salaattia ja piparjuurta yhdessä. 11 Mishna jatkaa, että sekä vartta että lehtiä (jos käytetään yrttiä, jossa on lehtiä) voidaan käyttää, ja ne voivat olla tuoreita tai kuivia. Talmud huomauttaa kuitenkin, että tämä kuivien yrttien korvaus koskee vain vartta; lehtien tulee olla tuoreita. 12 Yrttejä ei saa keittää tai edes liottaa 24 tuntia, 13 koska silloin ne menettäisivät kitkerän makunsa.

ellauri300.html on line 319:     Hasideistä yleensä on pitkät jaarituxet mm. albumissa 157. Hasidit on niitä hihhulimpia haredeja eli hassuhattuja, vähän kuin juutalaisten helluntaiystäviä. Uikipedia tietää kertoa tarkemmin Lubavitchin pensselihännistä.

ellauri300.html on line 321: Chabad, also known as Lubavitch, Habad and Chabad-Lubavitch (Hebrew: חב"ד לובביץ; Yiddish: חב״ד ליובוויטש), is an Orthodox Jewish Hasidic dynasty. Chabad is one of the world's best-known Hasidic movements, particularly for its outreach activities. It is one of the largest Hasidic groups and Jewish religious organizations in the world. Unlike most Haredi (Ultra-Orthodox) groups, which are self-segregating, Chabad operates mainly in the wider world and caters to secularized Jews. Haredi Jews regard themselves as the most religiously authentic group of Jews, although other movements of Judaism of course disagree.    

ellauri300.html on line 323:     Founded in 1775 by Rabbi Shneur Zalman of Liadi, the name "Chabad" (חב״ד‎) is an acronym formed from three Hebrew words—Chokhmah, Binah, Da'at (the first three sefirot of the kabbalistic Tree of Life) (חכמה, בינה, דעת‎): "Wisdom, Understanding, and Knowledge"—which represent the intellectual and kabbalistic underpinnings of the movement. The name Lubavitch derives from the town in which the now-dominant line of leaders resided from 1813 to 1915. Other, non-Lubavitch scions of Chabad either disappeared or merged into the Lubavitch line. In the 1930s, the sixth Rebbe of Chabad, Rabbi Yosef Yitzchak Schneersohn, moved the center of the Chabad movement from Russia to Poland. After the outbreak of World War II, he moved the center of the movement to the United States, and there it is to this day.

ellauri300.html on line 325: In 1951, Rabbi Menachem Mendel Schneerson formally accepted the leadership as the seventh Chabad Rebbe. He transformed the movement into one of the most widespread Jewish movements in the world today. Under his leadership, Chabad established a large network of institutions that seek to satisfy religious, social and humanitarian needs across the world. Chabad institutions provide outreach to unaffiliated Jews and humanitarian aid, as well as religious, cultural and educational activities. Prior to his death in 1994, Schneerson was believed by some of his followers to be the Messiah, with his own position on the matter debated among scholars. Messianic ideology in Chabad sparked controversy in various Jewish communities and is still an unresolved matter. Following his death, no successor was appointed as a new central leader.

ellauri300.html on line 327:     In 2018, Marcin Wodziński estimated that the Chabad movement accounted for 13% of the global Hasidic population. The total number of Chabad households is estimated to be between 16,000 and 17,000. The number of those who sporadically or regularly attend Chabad events is far larger; in 2005 the Jerusalem Center for Public Affairs reported that up to one million Jews attend Chabad services at least once a year. In a 2020 study, the Pew Research Center found that 16% of American Jews attend Chabad services regularly or semi-regularly.

ellauri300.html on line 329: habad.org/media/images/1069/DnHx10696888.jpg?_i=_n504BC99DD0473598AAE3BCDC5D75568D" />

ellauri300.html on line 332: "Vallankumouksellinen" ajatus tyttöjen muodollisesta koulutuksesta tuotiin varovasti ja innokkaasti Toora-yhteiskuntaan 1930-luvulla, eikä ilman vastustusta. Lubavitchissa edellinen Rebbe kuitenkin otti konseptin innostuneesti vastaan ja tuki sitä. Sitten vuonna 1941 Rebbe saapui Yhdysvaltoihin, jolloin "juutalaisen koulutuksen keskusjärjestö" (Merkos L'Inyonei Chinuch) syntyi. Rebben nimitti sen johtajaksi hänen appensa (edellinen Rebbe), ja yksi ensimmäisistä Merkosin perustamista instituutioista oli Beth Rivkahin tyttökoulu. Mutta mitä iloa on tästä hasiditytölle? No paljonkin!

ellauri300.html on line 334: Itselle: jatkuva älyllinen ja emotionaalinen kasvu Tooran opiskelun kautta, erityisesti chassidiset opetukset, jotka tarjoavat filosofisen taustan juutalaisen naisen elämäntavalle ja ylpeydelle, selittäen hänen roolinsa ainutlaatuisuuden kodin perustana ("akeret habayit"); ja ainutlaatuiset voimat, jotka hänelle antoivat työtakki ja peruukki.  

ellauri300.html on line 336:   Toisille: Dynaamiset tiedotusohjelmat, jotka tuovat Tooran syvyyden ja mitzvotin kauneuden vähemmän informoitujen tietoisuuteen, erityisesti muille naisille ja tyttöihin, kuten Lubavitch Womenin johtajuus maailmanlaajuisissa Lubavitch-kampanjoissa "Perheen puhtauden" puolesta; Shabbat-kynttilän valaistus, imurointi, kosher jne.

ellauri300.html on line 338: Tulos: Naiset, jotka pystyvät ainutlaatuisesti muotoilemaan ja toteuttamaan ohjelmia, jotka voivat tyydyttää miesten haasteet ja viis veisata lasten kysymyksille. Tuhansista lahjakkaista naisista on tullut miehensä ohella lähettiläitä (shluchot) eri yhteisöihin. Ensimmäinen haaste, jonka nämä pariskunnat kohtaavat, on siirtää tuttu chassidiympäristö vieraiden ja vastakkaisten arvojen ilmapiiriin; luoda chassidikodin lämpöä ja voimaa ilman hoivaavan yhteisön tukea, kaukana perheestä ja ystävistä. Usein haasteeseen sisältyy tarve oppia uutta kieltä, selviytyä uskomattomista vaikeuksista saada kosher-ruokaa ja sopeutua uuteen ja outoon päivittäiseen elämäntapaan. Monia shluchoteja ihaillaan sulosta ja rohkeudesta, jolla he vastaavat näihin haasteisiin. Antelias vieraanvaraisuus, joka on ominaista Lubavitcherin kodeille kaikkialla maailmassa, on ilmaus näiden naisten lämmöstä ja viisaudesta.

ellauri300.html on line 340: Shluchalla on monipuolinen rooli omien lastensa äitinä ja opettajana ja satojen muiden "äitinä"/opettajana; roolimalli perheelleen ja inspiraatio koko yhteisölle. Tyypillisesti hän työskentelee väsymättä varhaisesta aamusta lähtien ohjaamalla koulua tai opettamalla luokkaa, neuvomalla vanhempaa tai suunnittelemalla ohjelmaa miehelleen yön pikkutunneille kotona olevien velvollisuuksiensa lisäksi. (Monet Lubavitchin päiväkouluista ja kesäleireistä ovat täysin naisten hallinnoimia, johtamia ja johtamia.) Shlucha ilmentää täysin päinvastaista stereotyyppistä käsitystä siitä, että johtajuutta on ilmaistava julkisen teeskentelyn ja yleisölle altistumisen kautta; Hiän palauttaa klassisen juutalaisen johtamismallin moraalisen auktoriteetin, vaikutusvallan ja henkilökohtaisen esimerkin hiljaisella, vaatimattomalla feminiinisellä lähestymistavalla, toki unohtamatta että mies on perheen pää. 

ellauri300.html on line 342: habad.org/media/images/1043/DujF10434291.jpg?_i=_nF72F3FCB89E9790A548A28674376BE69" />


ellauri300.html on line 350: Seder- iltojen aikana (yksi Israelissa ja kaksi diasporassa), kun olemme syöneet matsan, valmistaudumme syömään maroria. Ensin otamme kezayit (oliivin tilavuus) marorista ja upotamme sen charosetiin, 14 joka on perinteinen omenoista, pähkinöistä, viinistä ja muista makeista ainesosista koostuva seos. Tämä tehtiin alun perin tappaakseen yrteistä löytyneen vaarallisen madon. 15 Jotkut sanovat, että syy siihen, miksi teemme niin edelleen, on se, että charoset muistuttaa sementtiä, jota meidän oli pakko käyttää Egyptin kaupunkien rakentamiseen. 16 Vaikka kastamme katkeranmaror makeassa charosetissa, älä anna marorin viipyä charosetissa, jotta se ei laimenna makua, ja ravista charoset heti pois.

ellauri300.html on line 352: Kun tämä on tehty, annamme al achilat marorin siunauksen ("Siunattu olet sinä... joka olet käskenyt meitä koskien marorin syömistä "). Ei tarvitse sanoa ha'adamahin siunausta, koska olemme jo sanoneet sen karpailla (suolaveteen upotetut kasvikset). 17

ellauri300.html on line 355: Vaikka olemme nojalleet ylellisesti koko illan, kun olemme juoneet viiniämme ja söimme matzahimme, emme nojaa syödessämme maror 19 : ää – vaikka voit halutessasi.

ellauri300.html on line 357:   20 Ihannetapauksessa maror tulisi syödä yhdessä suupalassa. 21 Jos se osoittautuu liian vaikeaksi, voit syödä sen omaan tahtiisi, kunhan se on syöty määrätyssä ajassa (noin 2–4 minuuttia). Vaikka kiirehdit syömään maroriasi, hidasta kuitenkin tarpeeksi pureskellaksesi sitä, sillä katkeruuden maistaminen on olennainen osa kokemusta. Sen nieleminen kokonaisena maistamatta sitä ei lasketa.

ellauri300.html on line 364: Tämä tehdään seuraavasti: Ensin otetaan kezayit matzahista ja leikataan se kahtia, jolloin muodostuu kaksi osaa voileipää (jos sinulla on Seder-lautanen, käytä tähän kolmatta matzahia 24). Ota seuraavaksi kezayit maroria ja aseta se kahden matzah-viipaleen väliin. Käytä tällä kertaa chazeretia, lähimpänä olevaa maror- kasaa Seder-levyllä.

ellauri300.html on line 366: Halachahissa käydään keskustelua siitä, kastetaanko maror uudelleen charosetiin vai ei. Chabadin tapana on kastaa, mutta niiden, jotka varovat laittamasta kosteutta matzahiinsa, tulisi sen sijaan laittaa pieni pala viinitöntä charosettia marorille. 25

ellauri300.html on line 376: Lubavitcher Rebbe, rabbi Menachem M. Schneerson, vanhurskas muisti, selittää kuitenkin, että tämä näkökulma on pinnallinen. Kun alamme analysoida Sederiä, ymmärrämme, että näillä kahdella osalla on yhteinen lanka; ne ovat yhden näytelmän kaksi näytöstä, joista kumpikin työskentelee synkronoituna toistensa kanssa tuodakseen esiin Seder-illan teeman. Se teema on Egyptin muistaminen. Ensin istumme alas Maggidille, Sederin askelmalle, kun käytämme puhe-, luovuus- ja mielikuvituslahjojamme kertoaksemme tarinamme orjuudestamme ja lunastuksestamme. Mutta se ei riitä; tarina rajoittuu edelleen vain mieleemme. Joten kun olemme valmiita, otamme pääsiäisruoat sisäistääksemme tuon vapauden tunteen toimillamme. Kun syömme maror, karvas maku antaa meille arvostuksen esi-isiemme kärsimistä vaikeuksista, ja ihannetapauksessa, jos voisimme maistella pääsiäislammasta, sen runsas makeus osoittaisi meille seuranneen vapauden. Piparjuuren ja endiivin syönti mahtoi olla kova vizaus. 

ellauri300.html on line 388: Yleisiä marorin yrttejä ovat piparjuuri ja roomalainen salaatti. Chabad käyttää molempia.

ellauri300.html on line 390: Ennen kuin syöt marorin, kasta se charosettiin ja ravista sitten pois.

ellauri300.html on line 392: Tee vain al achilat maror siunaus, älä missään nimessä ha'adamah.

ellauri300.html on line 403: Dr Halperin försäkrade att han aldrig i hela sitt liv hade ätit så god gefillte fisch. Och soppan spred sig likt ett livselixir i venerna, klimparna smakade paradisiskt. Den traditionella sötningen av de bittra örterna gjorde dem obeskrivligt läckra, för Reytze hade använt sig av en blandning av nötter i äpplen, vin och en hemlig krydda som retade luktsinnet. Alla innehåller flavonoider som är bra för minnet.  

ellauri300.html on line 405: Dr Halpers mustasch var full av smulor från matzokakorna, och han stönade av vällust medan han fortsatte att tugga med sina gula tänder. Han kastade kärleksfulla blickar på sin syster Frieda. Det var tack vare henne han nu var måg till den rike Makaver, som redan hade lovat finansiera utgivningen av hans samlade verk på såväl tyska som hebreiska.

ellauri300.html on line 407: Boris hade också bekostat en översättning av dr Halperins nya bok, Asketism och ande, där Halperin redogjorde för sina tankar på ålderns höst - en ny syn på filosofins historia visade hur alla filosofer, från Thales till Bergson, från Husserl till Vaihinger och även epikuréerna, hade predikat asketism. Det var alldeles fel! Alltid hade filosofin försökt förneka livet, och detta var anledningen till att den misslyckades. I sin strävan mot en illusion av evigheten hade filosofin förbisett det sanna värdet av det förgängliga. Ett stort förlag i New York övervägde nu att skriva kontrakt med Halperin som försäkrade att hans lycka skulle vända och stjälpa vedertagna filosofiska tolkningar. Zadok Halperin som hittills bara var känd i en snäv cirkel av akademiker skulle bli världsberömd liksom Peter Schwartz (writer).

ellauri300.html on line 410: 
This Will Be The Day That I Die

ellauri300.html on line 412:   Luria var ett vrak. Han led av förföljelsemani. Han kunde inte hitta sina läsglasögön eller sin bok. Han hade inte betalat räkningarna. I Poland skulle han hamna i fängelse. Kommunister var som termiter. De underminerade Amerika. Också de sk kapitalistiska tidningarna vår fulla av sovjetpropaganda. Pres. Roosevelt själv var smittad av deras propaganda. Rationalisterna hånskrattade naturligtvis åt såna tankar men var då Hitler en rationell företeelse? Och Stalin? Reagan eller Putin? Var världskrigen en logisk företeelse? Människosläktet traskade omkring i absurditetens, mörkrets och magikens träsk och talade ändå oavbruter om klokhet, vilket i sig självt var ren galenskap.

ellauri300.html on line 416: Det låg böcker på ett bord utanför. Vad var det for böcker? Vad handlade de om? Han slog upp en bok på måfå och läste. "Hennes mor var en ambitiös kvinna. Hon ville skaffa en make åt Beatrice som kunde skämma bort henne och som i någon mån kunde återge familjen dess tidigare sociala ställning." 

ellauri300.html on line 417: Jasiå, hon var ambitiös. Hade hon förverkligat sina egna ambitioner? Den här boken kostade fem cent. Och vad fanns det mer för böcker? En som handlade om Ohios järnvägshistoria, en annan som handlade om hur man lyckas i kärlek och arbete. Den kanske vore något för mig, Ja, hur lyckas man egentligen? Boken kostade

ellauri300.html on line 418: tio cent och Luria fick för sig att han ville köpa den, av ren nyfikenhet, bara 

ellauri300.html on line 421: tydligen inte det minsta intresserad av sina varor - han kunde helt enkelt ha tagit en bok och gått sin väg.

ellauri300.html on line 428: That music used to make me smile

ellauri300.html on line 429: And I knew if I had my chance

ellauri300.html on line 430: That I could make those people dance

ellauri300.html on line 431: And maybe they'd be happy for a while

ellauri300.html on line 447: Singin' this'll be the day that I die

ellauri300.html on line 448: This'll be the day that I die

ellauri300.html on line 451: And do you have faith in God above

ellauri300.html on line 457: Well, I know that you're in love with him

ellauri300.html on line 471: Singin' this'll be the day that I die

ellauri300.html on line 472: This'll be the day that I die

ellauri300.html on line 476: But, that's not how it used to be

ellauri300.html on line 480: And a voice that came from you and me

ellauri300.html on line 496: And singin' this'll be the day that I die

ellauri300.html on line 497: This'll be the day that I die

ellauri300.html on line 507: Now the half-time air was sweet perfume

ellauri300.html on line 510: Oh, but we never got the chance

ellauri300.html on line 514: Do you recall what was revealed

ellauri300.html on line 521: And singin' this'll be the day that I die

ellauri300.html on line 522: This'll be the day that I die

ellauri300.html on line 533: My hands were clenched in fists of rage

ellauri300.html on line 535: Could break that Satan's spell

ellauri300.html on line 546: Singin' this'll be the day that I die

ellauri300.html on line 547: This'll be the day that I die

ellauri300.html on line 550: And I asked her for some happy news

ellauri300.html on line 571: Singin' this'll be the day that I die

ellauri300.html on line 572: This'll be the day that I die

ellauri300.html on line 578: Singin' this'll be the day that I die.

ellauri300.html on line 580: ha-mclean-divorce.jpg?w=1200&h=0&zc=1&s=0&a=t&q=89" width="30%" />

ellauri300.html on line 583: Don McLean's (1945) grandfather and father, both also named Donald McLean, were of Scottish origin. McLean's mother, Elizabeth Bucci, was Italian, originated from Abruzzo in central Italy. He has other extended family in Los Angeles and Boston.

ellauri300.html on line 585: Facets of his 1971 song "American Pie" have become part of American culture, spanning generations. McLean's lyrics retroactively influenced the perception of a major event in the early days of rock 'n roll.

ellauri300.html on line 587: Particularly, the plane crash that killed musicians Buddy Holly, Ritchie Valens, and "The Big Bopper" J. P. Richardson has become known as "The Day the Music Died", the expression by which McLean, a fan of Buddy Holly, dubbed it in the song. Holly's death for him symbolized the "loss of innocence" of the early rock-'n-roll generation.

ellauri300.html on line 589: In October 2022, McLean called Kanye West an 'attention-seeking fool' over his antisemitic rants. The "American Pie" singer who briefly lived in Israel said he stands with his Jewish friends. McLean lived in Israel on-and-off from 1978-1982 and he “grew to love the country and the people. Living there changed my life forever.”

ellauri300.html on line 591: McLean was raised in the Catholic faith of his mother, Elizabeth McLean; his father, Donald McLean, was a Protestant. His father died when McLean was 15. McLean grew up in a physically abusive household, and was abused by both his parents and his sister. His second marriage was to Patrisha Shnier McLean, of Montreal, Canada, from 1987 to 2016. They have two children, Jackie and Wyatt, and two grandchildren, Rosa and Mya. In 2018, McLean confirmed his romantic relationship with model and reality star Paris Dylan, who is 48 years his junior. McLean sang a duet of his song "Vincent" with Ed Sheeran. 

ellauri300.html on line 593: On January 18, 2016, McLean's then-wife Patrisha Shnier McLean alleged that after four hours of "terrorizing" her, McLean pinned her to a bed until she broke free and ran to the bathroom. Shnier McLean alleged that McLean attempted "to shove open the locked bathroom door behind which I had barricaded myself. As it was splintering, I pushed the numbers 911." McLean was arrested on suspicion of domestic violence, and pled guilty to domestic violence assault, criminal restraint, criminal mischief and making domestic violence threats. McLean paid $3,660 in fines, and was not sentenced to any jail time. Under Maine's deferred disposition law, the State agreed to dismiss the domestic violence assault charge if McLean complied with the court's orders for one year, and the charge was expunged a year later. During this time, Shnier McLean filed for divorce, citing “adultery, cruel and abusive treatment, and irreconcilable differences." McLean has denied that he physically abused Shnier McLean, and his lawyer released a statement claiming McLean agreed to the plea deal in the interest of privacy. In March 2017, a Maine court granted Shnier-McLean's request for a 10-year protection order against McLean. In 2021, McLean's daughter Jackie told Rolling Stone that her father was emotionally abusive and created a cult-like household through paralyzing verbal attacks, forced isolation, and threats to withhold love or financial support. 

ellauri300.html on line 595: The article asserted that "texts, emails and recordings of calls between McLean and her father provided to Rolling Stone suggest a pattern of asserting control and manipulation over Jackie, her actions and memories, and a seeming drive by the elder McLean to maintain a certain public image." In one email, McLean wrote his daughter, “unless you support me publicly and frequently you should not expect me to lift a finger for you nor will I give you another red cent.”

ellauri300.html on line 600:   Vid Thirty-fourth Street gick Luria in i en cafeteria. Jag tar en kopp kaffe. Det kan ju aldrig skada. Boskap äter också innan de slaktas. Magen gör vad den är avsedd för: den smälter maten. Detta var det mest absurda av allt - -varje organ gjorde vad det var avsett för: magen smälte maten, hjärnan tänkte. Efter döden började en helt ny omgång aktiviteter. Mikroberna åt upp allt; protonerna, neutronerna, elektronerna fortsatte sitt ändlösa virvlande och cirklande. Atomerna hade förmodligen ingen aning om att deras herre (ba'al) hade dött eller begått självmord. Och på vilket sätt kunde en människa rimligen betraktas som deras ägare? För dem var det likgiltigt var de bodde-i människor, i moss, i dynga. De hade sina egna atomlagar att ta hänsyn till och betraktade hela individualitetsbegreppet som näst intill löjlig. Men vilket syfte tjänade detta? Av vilket skäl roterade den här planeten? Hur länge skulle den fortsätta att rotera kring sin axel och cirkla kring solen? Det måste finnas en mening någonstans.

ellauri300.html on line 602:   Luria gick fram till disken och tog en kopp kaffe. Efter en stunds tvekan og han också en kaka. Han satte sig vid ett bord, öppnade sin bok på måfå och läste: "Alla behöver ett klart definierat och uppnåeligt mål. Det finns fruktansvärt många människor som inte sätter upp något som helst mål. De driver med strömmen. Åren går och de vet aldrig vad de vill. Genom alla framgångsrika människors liv löper en gemensam tråd: mycket

ellauri300.html on line 603: tidigt har de alla satt upp ett mål för sig som de har velat uppnå." Luria slog genast ihop boken. Vad ville jag uppnå? Jag studerade juridik utan att ha begåvning för det-varför studerade jag inte något som verkligen intresserade mig? Men vad då? Jag läste gärna om forskningsexpeditioner men jag kunde sannerligen inte ha blivit någon Roald Amundsen eller Sven Hedin. Min sanna längtan stod till sinnesro: en bra hustru, nöjda barn, en mjuk stol, en bekväm soffa. Jag har varit sjukligt slö sedan barndomen, det är nästan som om jag inte hade vilat tillräckligt i en tidigare inkarnation. Kanske det är därför jag vill göra slut pä allt - sä att jag äntligen får sova.

ellauri300.html on line 605: Luria drack sitt kaffe och åt sin kaka. Det här lilla mellanmälet gjorde honom hungrig, hängig, svag i knäna. Någon hade lämnat en bulle på bordet och Luria tog den och började tugga på den. Detta var inte att stjäla - man skulle i alla fall kasta bort den. Ja, faktiskt, vad skulle folk göra om de inte hade något mål i livet? Alla de där rekommendationera var för de starka, inte för de svaga. Ta till exempel den unga kvinnan som torkade av borden. Hon skulle aldrig kunna bli en Rockefeller, en Ford. Hon skulle fortsätta att torka av bord i ett par år till, sedan skulle hon gifta sig, kanske med en portvakt, och snart bli gravid. Hon skal få barn varje år. På lördagarna skulle hon släpa hem sin berusade man från  någon bar och han skulle förbanna henne och skälla ut henne. Barnen skulle ärva sina föräldrars begränsningar. Och kommunismen då? Den var skapad av de starka för de starka. De svaga skulle torka bord generation efter generation, även om människan kunde flyga till Mars, även om maskinerna tog över allt mänskligt arbete.

ellauri300.html on line 608: "Vad heter den? Hur man lyckas i kärlek och arbete. Nej, tack ska ni ha, jag har inte tid att läsa." Och hon lämnade tillbaka boken. Pärmen hade blivit fuktig av hennes händer. Han såg henne gå tillbaka till borden med sin disktrasa och hon hade ett sorgset uttryck i ansiktet. Hon behöde inga böcker. Böcker kunde inte hjälpa henne. Luria slogs av tanken at den kvinnan på sätt och vis hade ett mål här i livet - att inte ha något mål utan att ta dagen som den kom.

ellauri300.html on line 610: De verkligt olyckliga var de som i likhet med honom själv varken kunde torka bord eller bestämma sig för om de skulle sätta upp ett mål för sig eller inte. Som ville ha någon mening men såg ingen. Det var därför han var dömd att dō. Men skulle han åtminstone ha styrka nog att dö? Ja, han måste få tag i en vikt eller tungt föremål. En magnet tex.

ellauri300.html on line 620: Makaaberin tytärtä. Mt. Makaaberi on karsea, vaikka onkin hasidi. Haukkuu Annaa lutkaxi. Käyttäytyy kuin Annan omistaja vaikka on sen hylännyt. Nej, själen finns inte, tuumii Hertz. Vi är värdelösa maskiner. Gud vill visa fram sin egen storhet genom våran litenhet. Vad barnsligt! Huvudsaken för Mr. Makaber är att rädda familjens ära. Vitun koukkunokkia setämiehiä.

ellauri300.html on line 622: Kapitalisterna har bättre kunskap on Gud än proletärerna. Huumeista, sodista ja mezästyxestä on siinä apua, argumentoi Halperin.

ellauri300.html on line 627: Upporikkaan Morris Hallen nainutta Estheriä panettaa Hertz Grein niin ettei se saa unta. Kuin Yom Kippurina, mitt hjärta känner min själs bitterhet. Hjärnan mal och mal som hos den onde Titus som hade sönder templet.

ellauri300.html on line 632:   Ei hetkinen, toihan on Anthony Hopkins Shakespearen Titus Andronicuxena. Väärä Titus. Tämäkin on väärä mies:

ellauri300.html on line 636: Titus was one of at least two younger men that Paul disciplined and described as his “sons in the faith that we share” (Titus 1:4). The other man is Timothy, and the second letter to the Corinthians is addressed as from Paul and Timothy to the church in Corinth (2 Corinthians 1:1). Both Timothy and Titus served as Paul’s messengers and traveling companions, and they both went on to lead churches. Paul not only mentored them, but he also advised them in individual letters about their next steps. Matin stepit. 

ellauri300.html on line 638:   Titus’ background is not explained, other than the fact he was Gentile and apparently never circumcised (Paul had checked, Galatians 2:4). This is an interesting point, since Timothy was half-Greek, and not circumcised either! Still, Paul chose to circumcise Timothy to honor the Jews in an area that the two of them were ministering in (Acts 16:1-5). Paul repeatedly mentions in his letters that circumcision is not necessary under the new covenant (though great fun), and even tells Titus to silence Christians who try to promote it (Titus 1:10-14). So, Paul’s choice to circumcise Timothy would suggest that he had a pragmatic thorn in his side. He did not require his disciples to be circumcised, but if the situation called for working among Jews and it made things easier, he would gladly do it. Whether Titus ever ministered to Jewish believers is not stated, and both he and Titus worked at churches in Gentile areas (Timothy in Ephesus, Titus in Crete, and Corinth and Dalmatia).

ellauri300.html on line 640: What Are Some Major Themes of the Book of Titus?

ellauri300.html on line 642: According to Titus 1:5, Paul had left Titus at Crete to appoint elders for the church there. Paul mentions that Titus must appoint elders “in each town,” which means there were multiple Christian groups (what we would think of as house churches), although they might collectively be referred to as the “church in Crete. As the letter goes on, it transitions through several subjects:

ellauri300.html on line 645: Character requirements for being an elder (Titus 1:1-9). 

ellauri300.html on line 651:     Freedom and glory in Christ (Titus 2:11-15, 3:3-8). Do not expect things working out now, but in the day that Jesus will reveal himself to humanity.

ellauri300.html on line 653: What Happened to Titus in the Bible, after Paul Wrote to Him?

ellauri300.html on line 655:   Galatians 2 mentions that Titus accompanied Paul and Barnabas to Jerusalem, apparently the trip mentioned in Acts 15 where they went to the Council at Jerusalem to debate whether Titus ought to be circumcised.  What happened to Titus after that is not known. It’s possible that Titus died on the operation table.

ellauri300.html on line 658: Tämä se on! Oikea pahaTitus näyttää OK-merkkiä särjettyään juutalaisten temppelin.

ellauri300.html on line 660: Jumalaton Titus meni sisään Kaikkeinpyhimpään miekka kädessään ja leikkasi kaksi verhoa. Hän toi kaksi huoraa ja harjoitti seksiä heidän kanssaan alttarilla, ja hänen "miekkansa" tuli ulos täynnä verta. Jotkut sanovat, että se oli peräisin uhrien verestä, ja jotkut sanovat, että se oli peräisin Jom Kippurin vuohen verestä.

ellauri300.html on line 667: Heti Pyhä, siunattu olkoon Hän, viittasi meren suojelusenkelille ja hän lakkasi vihastaan. Vaan sen tautta Titus selvisi täpärästi haaxirikosta! Jehova armahti!

ellauri300.html on line 669: haeology.org/wp-content/uploads/jesus-last-supper-perea.jpg" />

ellauri300.html on line 672:   Oliko Jeesus juutalainen? Tämä Perean mestarina tunnetun espanjalaisen taiteilijan 1400-luvun lopun maalaus kuvaa karitsan viimeistä ehtoollista, happamatonta leipää ja viiniä – kaikki elementit Seder-juhlasta, jota vietetään juutalaisen pääsiäisjuhlan ensimmäisenä yönä. Se, oliko viimeinen ehtoollinen pääsiäisseder, on yksi asia, jonka tutkijat ovat nostaneet esiin löytäessään juutalaisen Jeesuksen. Keilapallopää rahapussi kädessä on tietysti Juudas Iskariot. Onko parraton juhlavieras Magdalan Maria vaiko Jeesuxen "first lady" Antonio, apostoli Johannes?

ellauri300.html on line 675: haeology.org/wp-content/uploads/2019/05/paul-slave-girl.jpg" />

ellauri300.html on line 680: Kun Paavali karkottaa hänestä "pythonin hengen", meille kerrotaan, että hän menettää tämän kyvyn. Sen lisäksi – ja hänen omistajiensa vihan vuoksi tästä menetyksestä – emme kuitenkaan tiedä, mitä hänelle tapahtuu. Byron huomauttaa, että hänen omistajansa ovat saattaneet alkaa hyödyntää häntä "toisella tavalla" (nudge nudge, wink wink). Niinpä, millähän tylpällä astalolla lie Pauli ajanut käärmettä, vai ajoiko se käärmettä pyssyyn pikemminkin? Oliko Paul ja Silas napalankoja? Jos haluat tutkia tarkemmin raamatullista jaksoa Paavalista ja Filippistä kotoisin olevasta orjatytöstä, katso John Byronin Raamatun näkemykset -sarake ”Paul, Python Girl and Human Trafficking”, joka on julkaistu Biblical Archeology Review -lehden touko-kesäkuussa 2019.

ellauri300.html on line 687: Sarjat on kivempiä kuin monoliitit. Monet ellei useimmat hyvät romaanitkin on ilmestyneet följetongeina. En kaipaa tarinoissa juonta enkä jännitettä. Kaikki noi plot-teoriat joissa pitää muka olla komplikaatio, ratkaisu ja paluu panopuun tai isän luo on aivan perseestä. Riittää seurata mitä tapahtuu erilaisille tyypeille eri aikoina, ei niistä tarvi rakentaa mitään temppeliä tai kehityskaaria, vain torvelot muka jännäävät mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuitenkin aina tapahtuu sitä samaa: EAT! FUCK! KILL! Sixi luenkin ensin kirjan lopusta miten jätkän käy. Hyvässä kirjassa se on ihan yx hailea. Niin on meidänkin elämässämme.

ellauri300.html on line 692:   Hudson-joen haamujen epilogissa Grein on muuttanut Israeliin ja ruvennut isänsä tavoin ultraortodoxixi isoine partoineen, hassuine hattuineen, aluspaitoineen ja rukouslaatikoineen. Sen pahin painajainen on toteutunut: sen lapset ovat sekaantuneet Amalekin siemeneen. Eli siis mitä? Kekäs tää tämmönen Amalek nyt on jonka siemen on niin kelvotonta? Kun hätä on suurin on apu lähinnä, nimittäin Nordfrontenin ystävällisellä sivustolla. Simon Holmqvist vet.

ellauri300.html on line 726: En studie undersökte DNA från Ashkenazijudar (den judiska grupp som framförallt finns i Europa och USA). De kunde spåra deras gemensamma genetiska ursprung till en så kallad flaskhals med endast runt 350 individer för 12 000-25 000 år sedan. På grund av Ashkenazijudarnas starka gruppsammanhållning har de drabbats av inavel vilket lett upphov till en rad ärftliga sjukdomar.

ellauri300.html on line 732: Idag firar många av världens judar Purim. Under denna högtid högtidlighålls minnet av judarnas seger över den ariske ädlingen Haman och hans folk för 2500 år sedan i Persien.

ellauri300.html on line 734: “Ty HERREN är den Högste, fruktansvärd är han, en stor konung över hela jorden. Han tvingar folk under oss och folkslag under våra fötter.”

ellauri300.html on line 737: Det var den 16 oktober 1946. Julius Streicher, som i praktiken hade dömts till döden för att ha gett ut den antisemitiska tidningen Der Stürmer, var en av de tio ledande nationalsocialister som denna dag skulle hängas i Nürnberg. När de amerikanska vakterna eskorterade honom till galgen hade Joachim von Ribbentrop, Wilhelm Keitel, Alfred Rosenberg, Hans Frank och Wilhelm Frick redan lämnat den jordiska tillvaron. Wilhelm Frick hade ropat ”länge leve det eviga Tyskland!” innan falluckan öppnats under honom och nu när det var Streichers tur att yttra sina sista ord ropade han ”Heil Hitler!” och sedan ”Detta är en glädjerik judisk fest, det är min purimfest!” Med den dödsdömdes bittra ironi uppmärksammade han på detta sätt sambandet mellan de tio män som hängdes denna dag och Hamans tio söner som, enligt Bibeln, hängdes en gång för länge sedan i det persiska rikets huvudstad Shushan och vilket judarna, under en fest en gång om året, firar än idag.

ellauri300.html on line 739:   Det sägs att judarna har firat Purim under tvåtusen år och det är otvivelaktigt en högtid med mycket gamla anor. Denna högtid begynner den 14 Adar i tolfte månaden enligt den judiska kalendern vilket, översatt till vår kalender, innebär ett skiftande datum som infaller i slutet av februari eller i mars. Under Purimfesten, som sker under glädjerika former, firar judarna minnet av deras seger över den ariske ädlingen Haman och morden på 75 000 av hans anhängare.

ellauri300.html on line 741:   Denna händelse skildras i Esters bok i kristendomens Gamla testamente, vilket är det samma som judarnas heliga skrift Torah. I korthet handlar berättelsen om hur den depraverade (men ariske) persiske kungen ”Ahasverus” (Artaxerxes), efter att ha låtit avrätta sin drottning för att hon vägrat visa sig naken offentligt, beslutar sig för att välja en ny drottning. Efter att grundligen ha utprövat ett större antal jungfruliga kandidater fastnar kungen till slut för Ester, en föräldralös judinna som uppfostrats av sin "kusin" Mordokai, en judisk palatsingenjör.

ellauri300.html on line 745:   Efter att Ester avslöjar för kungen att hon själv är judinna lyckas hon övertala honom att ge judarna möjligheten att slå till först. Haman hängs i en galge han förberett åt Mordokai och judarna skrider därefter till verket mot det persiska rikets övriga ”antisemiter”. Med kungens stöd slår judarna till mot Hamans lojala folk över hela riket. Under de följande dagarna dödas enligt Torah 75 000 människor. Judarna låter även hänga Hamans tio söner.

ellauri300.html on line 749:   Konflikten mellan Israel och Amalek går långt tillbaka och den första striden mellan det judiska folket och amalekiterna som beskrivs i Torah utspelades vid Refidim. Israels gud Yahweh kom senare med befallningen att dessa fiender till judarna måste utrotas: ”Så drag nu åstad och slå amalekiterna och giv dem till spillo, med allt vad de hava, och skona dem icke, utan döda både män och kvinnor, både barn och spenabarn”.

ellauri300.html on line 751:   Befallningen att utrota Amalekiterna var inte unikt, även andra folkslag utsattes för liknande befallningar och på andra ställen i Torah kan vi läsa om ytterligare påbud till folkmord där Yahweh till exempel beordrar ”det utvalda folket” att utrota ”hetiterna och amoréerna, kananéerna och perisséerna, hivéerna och jebuséerna” och att de inte skall låta något som andas ”bliva vid liv”. På ett annat ställe i Torah befaller Yahweh att: ”alla de folk som HERREN, din Gud, giver i din hand skall du utrota; du skall icke visa dem någon skonsamhet”.

ellauri300.html on line 753:   Det unika med Amalek är istället denna nations särställning bland Israels fiender. Amalek beskrivs som ”den första nationen i världen” men, som det står, ”till slut skall de förgöras”. Amalek är den nation som av Yahweh pekats ut som judarnas ärkefiende och inom judaismen anses Yahweh ha ålagt de rättrogna råttorna att ”förgöra de som är bärare av Amaleks säd”.

ellauri300.html on line 755:   Yahweh lovar i Torah att han ”skall strida mot Amalek från släkte till släkte” och kampen mellan Israel och Amalek har inom judendomen kommit att uppfattas som en kamp mellan det goda och det onda, en strid på liv och död som inte kommer att nå ett avgörande innan den sista striden.

ellauri300.html on line 757:   Amalek uppfattas som både en fysisk nation och som en andlig ideologisk kraft. Lärda inom judendomen kan därför dela upp Amalek i två kategorier; den genetiska Amalek och den figurativa Amalek. Den genetiska Amalek är de människor som är fysiska ättlingar till Amalek och den figurativa Amalek är de övriga ”antisemiterna”. Den genetiska Amalek måste utrotas på Yahwehs order vilket bekräftas av rabbi Joseph B. Soloveitchik när han säger att ”varje individ som är bärare av Amaleks gener måste utraderas”. Den figurativa Amalek är de andra folkens antisemiter, de som endast i sinnelaget är påverkade av ärkefiendens antijudiska idéer. Bland dessa räknas araber och andra icke-ariska nationer som agerar mot Israels intressen.

ellauri300.html on line 759: Amalek ses inte bara som ett hot mot Israel som nation, utan även som motståndare till ”det utvalda folkets” heliga mission i världen eftersom Yahweh ”svor att hans namn och hans tro inte är fullkomlig förrän Amaleks namn är totalt utraderat”.

ellauri300.html on line 760: Yahweh har gett ”det utvalda folket” löftet att han skall ge dem ”hedningarna till arvedel och jordens ändar till egendom”¹° och Amalek står i vägen för detta messianska världsrikes fullbordan.

ellauri300.html on line 768: Vilka är då de genetiska Amalek, judarnas eviga fiender? Historiens dimmor har höljt Amaleks identitet i dunkel, trots detta tycks rabbiernas uppmärksamhet vara riktad mot ett specifikt folk. Dess namn är ”Germania”. En uppfattning som anses få stöd av textstycken i Talmud vilka identifierar Amalek som ”Germania”.

ellauri300.html on line 771:   Armageddon är kristendomens namn på den sista striden, den slutgiltiga uppgörelsen mellan det goda och det onda, som i Germanien sedan urminnes tider varit känt som Ragnarök. I Torah beskrivs hur ”Gog” och ”Magog” från den yttersta Norden skall strida mot Israel i denna sista uppgörelse. Man föreställer sig ofta Gog som en kung över Magog, ett folk från den yttersta Norden. Inom kristendomen har man av tradition pekat ut germanerna som Gog och Magog även om man numera ofta spekulerar om en allians bestående av germanska nationer och Ryssland.

ellauri300.html on line 775:   Göteborgare har blivit särskilt kända för sin torra (men charmiga) humor som får den mest inbitne surpuppan att skratta. Skämten är oftast så dåliga att man bara inte kan låta bli att dra på smilgroparna. För att hylla alla Göteborgare och deras underbara humor så har jag gjort en lista med 2,5 riktigt goa Göteborgsskämt.

ellauri300.html on line 778: – Vet inte, jag har inget spikat.

ellauri300.html on line 788:   Rabbi Eliyahu Lopian skrev att han några år efter första världskriget hörde ”den helige” Rabbi Elchanan Wasserman, som hänvisade till Chofetz Chaim vilken i sin tur hänvisade till Chazal, säga att kriget mot Gog och Magog var uppdelat i tre delar, första, andra och tredje världskriget. Han sade att varje av dessa världsomspännande krig, som alla är ett led i den sista striden, kommer att vara blodigare än dess föregångare. Det borde inte komma som en överraskning.

ellauri300.html on line 790:   Det är en utbredd uppfattning att ”Ishmael” (araberna) först måste besegras innan ”Davids son” (Moshiach) kan utropas till kung och i samma anda menar man att det först är då som det är möjligt att genomföra den slutgiltiga utrotningen av Amaleks säd ned till sista man, kvinna och barn eftersom man vid denna tid kommer att ”ha full kontroll” och inte längre vara ”beroende av andra nationer”.

ellauri300.html on line 794:   Kriget mot ”Ishmael” har redan inletts och de som önskar Armageddon fortsätter att bygga upp sina enorma lager av kärnstridsspetsar, VX-gas och mjältbrandsvirus i hoppfull förväntan om att dessa domedagsvapen snart skall komma till god användning mot Moshiachs fiender så att dagen kan komma då ”Israel för evigt skall härska över världen”.

ellauri300.html on line 797:   Rashi ei oikein vakuuttunut Elishan nenäkkäisiin poikiin kohdistuneiden rangaistustoimien mitoituxesta. Sitä on monet myöhemmätkin lukijat vähän oudostelleet. Kysymys on tullut esiin aikaisemmin albumissa 17. Rashi arveli että Elishan myöhemmät krempat oli rangaistusta tästä ylilyönnistä. 

ellauri300.html on line 799:   Salomon ben Isaac tai Shlomo Jitzhaki (hepr. ‏ שלמה יצחקי‎), tunnetaan paremmin nimelläpp Rashi (hepr. ‏רש"י‎, lyhenne sanoista RAbbi SHlomo Itzhaki; s. 22. helmikuuta 1040 Troyes, k. 13. heinäkuuta 1105 Troyes), oli ranskalainen rabbi. Häntä pidetään Talmudin ja Tanakin merkittävimpänä kommentoijana, ja hänen vaikutuksensa on säilynyt Talmudin ja Tanakhin tulkinnassa kuten myös hepreankielisessä kirjallisuudessa nykyaikaan asti.

ellauri300.html on line 801: Rashin kommentit erotetaan havainnollisuuden vuoksi Talmudin varsinaisesta tekstistä niin sanotulla Rashi-kirjaintyypillä, jota Rashi itse tosin ei käyttänyt. Mutta nykyaikaisemmat sananselittäjät osoittavat Elishan ylireagoinnille suurempaa ymmärrystä.

ellauri300.html on line 803: Fråga: Jag undrar över bibelstället Elisha och pojkarna från Betel (2 Kung 2:23-25). Elisha förbannar en hop med barn så att två björnhonor river ihjäl dem. Jag skulle vilja ha lite klarhet i vad meningen var med detta. Det borde inte ha varit Guds vilja att döda barn p.g.a. lite retsamma kommentarer? Eller går det att kasta förbannelser i Guds namn oavsett syfte? Elisha verkade ju för övrigt vara en stor profet och Gudsman, det känns lite överdrivet att vilja döda barnen. (L.J.)

ellauri300.html on line 807: Det hela inträffade när profeten Elisa, som var ganska gammal, var på väg upp till byn Betel halvannan mil norr om Jerusalem. På vägen dit stötte han på det här gänget som började trakassera honom - kanske även handgripligen. Uttrycket "Gå upp, flintskalle!" skulle väl i dag närmast motsvara ett "Sätt lite fart nu, gubbjävel! Iväg med dig!"

ellauri300.html on line 817:   The word na‘ar, which is often rendered as children/boys, means boy. The Hebrew adjective, qatan, means small. Thus we can say it’s highly unlikely the people who mocked Elisha were “little children” or “small boys.” It’s much more probable that these were young men and quite possibly they were just servants (maybe blacks?).

ellauri300.html on line 819: Remember  Jeroboam founded Dan (in the north) and Bethel (in the south) as his kingdom’s two alternatives to Jerusalem (1 Kings 12:25-33). He set up golden calves at these sites, ordained non-Aaronic priests, changed the time of the festivals, and Ba'al worship soon reigned supreme.

ellauri300.html on line 821: Bethel was basically one big uplifted middle finger to everything Moses had commanded. When God’s prophet approached this irritating city, the young men (bloody servants!) mocked him, saying, “Go up, you baldhead! Go up, you baldhead!” Not only were they ridiculing his lack of hair (which, in the Old Testament, was often associated with a skin disease), they were telling him to fly away, like his predecessor Elijah. Keep in mind that, right before this, Elijah had supposedly “gone up” to heaven in a fiery chariot (2 Kings 2).

ellauri300.html on line 823: Keep in mind too that the boys, or "mouthy kids",  are but minor details in the major drama. The curse was not as such a payment for what the "boys" had done but who they were: members of a competing team.

ellauri300.html on line 837:   Tää Elisha-episodi kuulostaa niin epixeltä että siitä on biblesivustoilla vaikka kuinka monta apologiaa, kaikissa tämä juonena: a) pojat ei olleet poikia vaan paatuneita juvenile delinquentteja jotka saivatkin tulla syödyxi b) pilkka ei ei ollut vain harmitonta pilantekoa eikä sattunut vaan Elisan nilkkaan vaan se oli kohdistettu Eliaan ja Jehovaan, hyvin pahaa lääkettä, oikeestaan blasfemiaa c) ei siinä rangaistu niinkään poikia vaan koko (pohjois-)Israelia tai takapiruna ize saatanaa, pojat olivat vain suursodan syntipukkeja, ei munakasta voi tehdä särkemättä munia d) ei Elisa oikeasti tarkoittanut kirota noin pahasti, se oli Jehovan oma päätös, ja ketäs me ollaan siitä vekuttamaan. Lisääkin voisi kexiä lieventäviä asianhaaroja: e) karhut olivat naaraskarhuja, varmaan tiineitä ja hyvin nälkäisiä f) pojathan pääsivät näin taivaaseen etuajassa ennen loppuvihellystä g) poikia oli vain 42, Hitlerin suihkussa paloi 6 miljoonaa.

ellauri300.html on line 841: Näissä jakeissa kuvattu tapahtuma saattaa tuntua monista vastenmieliseltä ja täysin epäluonteenmukaiselta Elisan persoonallisuuden kannalta, miehen, joka oli Eliaa  rauhallisempi ja personaabelimpi. Eliasta muistetaan se Baalin profeettojen tapaus, missä Elia järjesti uhrauskilpailun Ahabin ja Iisebelin sponsoroimana Karamellivuorella. 

ellauri300.html on line 846: They took the bull that was brought to them, prepared it, and prayed to Baal until noon. They shouted, “Answer us, Baal!” and kept dancing around the altar they had built. But no answer came.

ellauri300.html on line 847: At noon Elijah started making fun of them: “Pray louder! He is a god! Maybe he is day-dreaming or relieving himself, or perhaps he's gone off on a trip! Or maybe he's sleeping, and you've got to wake him up!” 28 So the prophets prayed louder and cut themselves with knives and daggers, according to their ritual, until blood flowed. 29 They kept on ranting and raving until the middle of the afternoon; but no answer came, not a sound was heard.

ellauri300.html on line 849: At the hour of the afternoon sacrifice the prophet Elijah approached the altar and prayed, “O Lord, the God of Abraham, Isaac, and Jacob, prove now that you are the God of Israel and that I am your servant and have done all this at your command. 

ellauri300.html on line 854: Elisa oli pikavihaisempi mutta tulos vähäisempi. Kuten Krummacher huomauttaa: "Tapattava kostonpurkaus joukolle mielettömiä nuoria; kirous julistetaan heille Herran nimessä! Kuinka ominaista lailliselle oikeudenjaolle! Mutta kuinka vastoin kaikkea olemmekaan sanoneet Elisan luonteesta ja kutsusta, Jumalan, meidän Vapahtajamme, hyvyyden ja rakkauden sanansaattajana! 19

ellauri300.html on line 856: Meidän on kuitenkin muistettava, että Jumalan Sana, joka on elävä ja toimiva, on myös voimakas kanava, jota Jumalan Henki käyttää tuodakseen ihmiset pimeydestä uskoon Jeesukseen Kristukseen ja muuttaakseen heidät tekemällä heistä Poikansa kaltaisia. Valona, joka loistaa tämän maailman pimeydessä, se paljastaa ihmisen synnin, mutta ihminen rakastaa pimeyttä, koska se kätkee hänen pahat tekonsa. Hän vihaa valoa juuri tästä syystä; se paljastaa hänen pahat tekonsa (vrt.Johannes 3:19-21). Nämä voivat olla tietämättömyyden, välinpitämättömyyden tai kapinan tekoja tai niiden yhdistelmää, mutta siitä huolimatta se usein johtaa vihaan valoa kohtaan, joka ilmenee muodossa tai toisessa. Tämä viha on nitistettävä joskus kovillakin otteilla, vähänkuin lasertykillä.

ellauri300.html on line 858:   Gospel, joka sisältyy Jumalan Sanaan, on Jumalan voima pelastukseksi. Saatana se tässä on kaiken takana. Saatana, joka pitää ihmisiä kuoleman orjuudessa, ei tietenkään halua ihmisten pelastuvan eikä kokevan Kristuksen muuttaman elämän voimaa Hengen voimalla. Tästä syystä Saatana ei ole vastustajana koskaan niin kiireinen kuin silloin, kun Jumalan Sanaa aletaan julistaa ja opettaa. Hän vihaa Sanaa ja Sanan ihmisiä, erityisesti niitä, jotka ovat mukana sen julistamisessa. Heistä tulee hänen hyökkäysten kohteensa missä tahansa muodossa hän voi koota vaikka joukon pikkupoikia.

ellauri300.html on line 860: Siksi Raamatun opetuspalvelut, pastorit, opettajat ja muut Sanan palvelukseen osallistuvat uskovat voivat odottaa vittuilua ja muuta vastustusta. Se yksinkertaisesti kuuluu toimenkuvaan. Tämä käy selvästi ilmi tästä lyhyestä kohdasta, joka on edessämme. Itse asiassa tämä on yksi näiden muutamien jakeiden tärkeimmistä opetuksista. Tämä oli totta Mooses tilanne Elian ja kaikkien profeettojen kohdalla. Voimme odottaa hyökkäystä maailmalta, joka on Saatanan hallinnassa. Mutta eikö ole surullista, kun hyökkäys tulee itse Jumalan kansalta? Viattomilta pikkupojilta? Valitettavasti Saatana pystyy käyttämään Jumalan omaa kansaa estääkseen Sanan, kuten hän teki Israelin lasten kanssa useaan otteeseen. Nuo pojat olivat pahojen henkien vallassa kuin siat Kenneretin järvellä. Manaamisen asema katolisessa kirkossa vahvistuu, kun eksorkistit eli pahojen henkien manaajat saavat järjestölleen virallisen tunnustuksen Vatikaanista.

ellauri300.html on line 864:   Mutta asiaan, eli miten selitämme parhain päin tämän kiusallisen välikohtauksen Beetel-vuorella.

ellauri300.html on line 866: Betel tarvitsi Elishalta kovat sanat näyttääkseen heille heidän syntinsä ja tuodakseen heidät takaisin Herran luo. Tämä oli heidän ainoa toivonsa, ja Saatana oli aktiivinen pysäyttääkseen sen. Elisa kykeni epäilemättä palvelemaan tiettyjen siellä olevien (jäännöksen) tarpeita, mutta kaupunki kokonaisuudessaan ei koskaan todella kääntynyt Herran ja Hänen Sanansa puoleen. Saatana oli juurtunut siellä hyvin, nehän olivat maajusseja ja palvoivat naisjumalaa. Tämä on toinen tosiasia, joka meidän on joskus kohdattava. Ja kun näin on, meidän on ehkä yksinkertaisesti edettävä kuten Elisa teki ja kuten Paavali ja muut tekivät. Eli good riddance for bad rubbish.

ellauri300.html on line 869: Mitä haluat lukea?

ellauri300.html on line 881: 3 Then Peter said, “Ananias, how is it that Satan has so filled your heart that you have lied to the Holy Spirit and have kept for yourself some of the money you received for the land? 4 Didn’t it belong to you before it was sold? And after it was sold, wasn’t the money at your disposal? What made you think of doing such a thing? You have not lied just to human beings but to God.”

ellauri300.html on line 882: 5 When Ananias heard this, he fell down and died. And great fear seized all who heard what had happened. 6 Then some young men came forward, wrapped up his body, and carried him out and buried him.

ellauri300.html on line 883: 7 About three hours later his wife came in, not knowing what had happened. 8 Peter asked her, “Tell me, is this the price you and Ananias got for the land?”

ellauri300.html on line 884: “Yes,” she said, “that is the price.”

ellauri300.html on line 886: 10 At that moment she fell down at his feet and died. Then the young men came in and, finding her dead, carried her out and buried her beside her husband. 11 Great fear seized the whole church and all who heard about these events.

ellauri300.html on line 889: Ei olis kannattanut! Nuo rahat kuuluivat minulle.

ellauri300.html on line 892: (1) Mitä Elisa ei tehnyt: Ennen kuin katsomme, mitä Elisa teki, pohditaanpa hetki, mitä hän ei tehnyt! a) Hän ei kääntynyt ja juoksenut. (b) Hän ei riidellyt heidän kanssaan eikä juoksenut heidän perässään (Matt 7:6). (c) Hän ei vaarantanut viestiään. (d) Hän ei toiminut tai reagoinut itserakkaudesta tai ahdistuksesta tai itsepuolustuksesta egonsa tai ylpeytensä näkökulmasta. e) Hän ei valittanut Herralle tai halunnut heittää pyyhkeen sisään. (f) Hän yksinkertaisesti jätti huomiotta heidän sanansa, tekonsa ja asenteensa. Jumalan vastaus todistaa tämän.

ellauri300.html on line 893: Pahaa aavistamattomat karhut hoitivat likaisen työn kannanhoidollisena toimenpiteenä ja saavat siitä viimeisellä tuomiolla ansionsa mukaan. 

ellauri300.html on line 909:   Uskovina meidän tulee ottaa vastuuta, ize asiassa ihan hakea ikävyyxiä, kaivaa verta nenästä. Mitä enemmän siirrymme pois Herran puolesta, sitä enemmän saatamme joutua kohtaamaan vastustajamme hyökkäyksiä hänen erilaisten juoniensa kautta (vrt.1 Pet 4:10-12). Kuten Paavali sanoi2 Timoteukselle 3:12, "Itse asiassa jokaista, joka haluaa elää jumalista elämää Kristuksessa Jeesuksessa, vainotaan" (NIV).

ellauri300.html on line 917: ”Insestiä, itsetyydytystä, eläimiinsekaantumista, prostituutiota, sukuelinten silpomista, suuseksiä, dildoja, raiskausta ja jopa vauvojen murhaamista”, valitus listasi.

ellauri300.html on line 923:   So Elisha, as a prophet, saw their hardened and rebellious condition, unresponsive to correction. In the name of the Lord (i.e. by His authority) Elisha simply turned them over to the Lord and to their own devices, which had the effect of removing them from even the common protection of God. He probably said something like, “may God deal with you according to what you deserve,” or “may you be cursed for your sins of rebellion.” This would demonstrate to the city and to people all around a vital truth: without the Lord there is no protection and that blasphemy of God’s servants and His Word in order to hinder God’s message is serious busin

ellauri300.html on line 925:   Note that Elisha did not call out the bears, God did. Two female bears (not three bears--papa bear, mamma bear, and baby bear) came out and tore up forty-two mouthy young men. Pikkupoikia, my foot, ne oli lättähattuja, hampuuseja ja huligaaneja. Ansaizivatkin tulla syödyxi. 

ellauri300.html on line 928: Characters Henry Bear (better known as Papa Bear) is the father of Junior Bear and the husband of Mama Bear. Papa Bear is a loud-mouthed, short-tempered, psycholic and abusive dwarf bear. He usually abuses Junior if he says or does something wrong.

ellauri301.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri301.html on line 39: Mixi pidän krimisarjoista ykkös eniten Raidista? Koska se on kuin Kummeliparodia anglosaxisista skoudesarjoista. Kaikki samat klisheiset elementit mutta niin läpeensä roiseina että katu-uskottavuus on mahtava. Kämänen rupusakki on oikeasti laahuxen näköistä eikä mitään sminkattuja mamuja. Tyypit puhuu just niin epänokkelasti kuin ihmiset oikeasti puhuvat. Ei häslätä eikä näytellä suuria tunteita. Enimmän aikaa ei tapahdu paljo paskaakaan. Se on sattuva havainto elämänmenosta, kuten kirjailija Turgenev oivalsi runoelmassa Jo riitti. Näytteleminen on perinteistä Suomi-filmi tasoa. Koko skenessä on kosolti sekä tahallista että tahatonta huumoria. Ja perusasenne on mukavan saamattoman vasemmistohenkinen, ei tollasta et kun yritän tarpeexi kovasti niin olen oman elämäni Seppo. Kaikki pahixet on Espoosta, kuten tosielämässäkin. 

ellauri301.html on line 54: vanha kaveri. Kaveria ei polteta, se olisi Harrinkin pitänyt tajuta. Kokenut 

ellauri301.html on line 74: Hinkuiko vanha Wallenberg?

ellauri301.html on line 78: Pakko kai Henningiäkin on plärätä jos haluaa tutustua ruåzalaisiin menekkikirjailijoihin, se on kai Sjövall Wahlööstä seuraava. (Vaikka mihkä se Guillou sijoittuu? Ei kyllä Guillou on kasari ja Mankell ysäri. Sit tulee Stieg ja sit nää ämmät.) Mankeli kirjoitti menestysdekkarinsa 90-luvulla tunaroituaan 2 edellistä vuosikymmentä seilorina ja lattiamanuna. Sen eka Wallenberg-prujaus on Mördare utan ansikte 1991, joka löytyi Arabian kirjaston poistohyllystä. Alempana sätitään vielä sen eteläafrikkalaiskyhhäystä nimeltä den vita lejoninnan.    

ellauri301.html on line 80: Henning Georg Mankell (efternamnet uttalas med betoning på första stavelsen), född 3 februari 1948 i Sankt Görans församling i Stockholm, död 5 oktober 2015 på Särö i Släps församling, Hallands län, var en svensk författare och dramatiker. Han var mest känd för sina deckarromaner med kriminalkommissarie Kurt Wallander i huvudrollen. Hans böcker har sålts i över 40 miljoner exemplar.

ellauri301.html on line 86: Henning Mankell (född 1948) var gift första gången bara i ett år 1980–1981 med 31-åriga Ulla Blom Ivarsson (född 1949), expert inom verksamhetsområdet mottagning på Migrationsverket. Hon är mor till hans enda barn, filmproducenten Jon Mankell (född 1980). Andra gången var han gift 1987–1997 med den 51-åriga norska barnmorskan Kari Eidsvold-Mankell (född 1936, död vem vet när någonstans i Portugal) och tredje gången 1998 till sin död med 53-åriga regissören Eva Bergman (född 1945), dotter till filmregissören Ingmar Bergman och Ellen Bergman, till hans död 2015.

ellauri301.html on line 88: Kari Eidsvold-Mankell starb August 2010 an demselben krebsleiden, dem auch Mankell später erliegen sollte. In seiner Lunge und im Hals hatten sich Tumore gebildet. Ach nein, es war nicht sie, sondern ein komischer Kauz namens  Christoph Schinkenscief, Hennings Seelenbruder. Im alter von nur 67 jahren starb henning mankell an seinem krebsleiden.

ellauri301.html on line 90:     Henning Mankell is credited for being the first author of Scandinavian crime thrillers to reach an international audience (although he has credited Maj Sjowall and Per Wahloo for his own inspiration). 

ellauri301.html on line 94: Hmm, jotain hämärrää Henningissä on. Kekä ja minkäneuvoinen oli se "pardneri" johon se liimautui Norjassa? Mihkä eka avioliitto kaatui vain vuoden kestettyään? Mihkä se viisikymppinen norjalainen barnmorska katosi? Mixi Portugaliin? Maputossa puhutaan portugalia. Mixi Mankeli nai niin paljon menopausaalisia naisia? Oliko ne äitihahmoja? Oliko vaimot mukana Aahrikan matkoilla? Vai oliko noi vaimot jotain savuverhoja? Ettei vaan ollut Henning 2-neuvoinen? Harri Jäppinenkin matkusti Indonesiaan sukkuloimaan. Saiko Henning Aahrikassa aidsin? Henning Mankell in a cemetery in Maputo, where he worked as an Aids activist. 

ellauri301.html on line 96:     A grumpy, disillusioned, diabetic alcoholic with just enough goodness at his core to fire his desire to catch murderers, Wallander appears in 13 novels and is responsible for the majority of Mankell’s worldwide sales of more than 40 million books. The murders he investigated epitomised the slow decline Mankell detected in Swedish society. As well as the racism that appalled him there was rising unemployment and violent crime, corruption, the rigidity of a patriarchy forged in Lutheran religion and the relentless breakdown of communities and society.

ellauri301.html on line 98:     He first appeared when Sweden was in the middle of a precipitate retreat to laissez-faire capitalism from the optimistic social democracy of the 1960s and 70s, so that the corruption and decay of the hero found an echo in the corruption and decay of the society around him. Sweden had become a much more racist country than it had seemed in the 60s, when there were hardly any immigrants from outside Scandinavia there. All the racist hate had been spent on the Finns, who nobody could distinguish from the locals until they opened their mouths. Which they rarely did. 

ellauri301.html on line 100: The extraordinary global success of Swedish and later Norwegian crime fiction as a form of escapist literature for men had several causes. One is that police work is one of the last wholly unionised jobs in the world, so that our hero will never be sacked for anything other than gross misconduct – of which he, being the hero, is never really guilty. In the optimistic 60s, James Bond was distinguished from other middle-aged men by his licence to kill but by the 90s the policeman as a fantasy hero had a licence to keep his job. In the economic whirlwind of globalisation, this was something that a lot of frustrated middle-aged men could only dream of.

ellauri301.html on line 102:     There is little nihilism in Swedish noir: good and bad are always clearly distinguished all the way through to the cartoonish culmination of the genre in Stieg Larsson’s trilogy about Lisbeth Salander. The only problem for Stieg´s heroes is that good no longer plays in the same team with the Swedish state. Evil is firmly located in reassuringly wicked villains. Everything is privatized just like in Britain and America. All is well. (These sharp observations courtesy of The Guardian.)

ellauri301.html on line 109:     Murhatulla vanhuxella oli jalassa Nike SB Funk low why So Sad skeittikengät. Niitä hypetetään nyt kaikkialla. Kurtilla oli nuhjuiset Crocsit sateessa ja Dahmerlasit. Ei vittu ne on 1970-luvulta tuttuja pilottimallisia silmälaseja! Niitä on hiljattain alkanut näkyä sosiaalisessa mediassa, kertoo itsekin sellaisia käyttävä 19-vuotias Marlo Heinsalmi. Hän uskoo, että ne ovat seuraavan vuoden muoti-ilmiö nuorten keskuudessa. Ahaa! Nyt tiedän! Murhaaja on sarjamurhaaja Jeffrey Dahmer, jota esittää Evan Peters. Voi helvetti näitä paska väkivaltafiktioita, ne on yököttäviä. Kuka matelijapää voi niistä pitää? Kylsen pitää olla jotain pakkautunutta katuraivoa. 

ellauri301.html on line 114:       Juoni ja kerronta vaikuttivat niin pitkästyttäviltä että selasin lopusta ketkä oikeasti olivat murhaajia. Kyllä ne olivat mamuja, mutteivat Henningin erityisessä suojeluxessa olevia afrikaaneja, vaan ne olivat 2 tshekkiläistä perinteistä rahanahnetta roistoa. Tshekkejähän ei enää tarvinnut sääliä 90-luvulla, ne olivat jo vapaita ryssän vallasta.

ellauri301.html on line 121: Broederbond, Brödraskapet (till 1920 Jong Zuid Afrika, "Ungt Sydafrika") var ett hemligt sydafrikanskt boernationalistiskt samfund av brödraskapskaraktär grundat 1918 i Kapstaden av en grupp nationalistiska afrikaaner där en ung präst vid namn Jozua François Naudé (senare president) var delaktig. Organisationen var strikt segregationistisk och anses ha spelat en avgörande betydelse för etablerandet och konsoliderandet av Sydafrikas apartheidpolitik trettio år senare. Samtliga premiärministrar, presidenter och alla högre uppsatta inom Sydafrikas regering, polisväsende mm fram till regimens slutgiltiga fall 1994 (då organisationen upplöstes) var medlemmar i Broederbond, varav flera tjänade som ordförande i sina unga år (bland annat Andries Treurnicht och Nicolaas Johannes Diederichs).

ellauri301.html on line 125:       I Henning Mankells roman Den Vita Lejoninnan (utgiven 1993) spelar organisationen en avgörande roll i handlingen, som inleds med en översikt av orsakerna till Broederbonds grundande 1918 och dess grepp om Sydafrikas politik fram till 1990-talet. Tää Mankellin läpyskä löytyi Käpylän vaihtohyllystä. Halusin vaan zekata hinkuuko Wallenberg myös Mankelin kyhäämissä kirjoissa vai onko se vasta korona-ajan meemi.

ellauri301.html on line 140: Young Wallander is a crime drama streaming television series, based on Henning Mankell's fictional Inspector Kurt Wallander. The series premiered on Netflix on September 3, 2020. Star Adam Pålsson explained that the pre-imagining (i.e., Young Wallander being set in the present day) made more sense than a straight prequel as it allowed for the social commentary which is a strong element of Mankell's original Wallander. This choice of setting the series in the modern day has been criticised by old farts in a number of reviews.

ellauri301.html on line 142: In November 2020, the series was renewed for a second season which was premiered on Netflix on February 17, 2022, and subtitled as Killer's Shadow.

ellauri301.html on line 144:     Young Wallander is a young, edgy, and modern series that sees Henning Mankell's iconic detective Kurt Wallander investigate his gripping first case. The story focuses on the formative experiences – professional and personal – faced by Kurt as a recently graduated police officer in his early twenties. Including frequent fornication with an unrealistically pretty immigrant charity worker.

ellauri301.html on line 146: The series is anglophone because it sells so much better, besides the majority of the actors are non-Swedes. Come to think of that, why bother featuring a wheezy beady-eyed Swede speaking Swedish English as Wallenberg at all? For added reality?

ellauri301.html on line 154: Ensi lukemalla Mankelin afrikkaeepos ei ole ihan yhtä klisheinen kuin Stig-Erland Larssonin Kalle Blomqvist. Mutta sitten skoonelaisen svinlängan pihalta löytyy mustan miehen fäkkisormi. Musta mies! Mu-mu-mu-mu-musta mies! Skoonepoliisit ovat huuli pyöreinä. Eletään vuotta 1992. Minne ovat hävinneet kunnon ruozalaiset huijarit ja murtovarkaat?

ellauri301.html on line 155: En enda sak är säker, tämä sormi ei kyllä ole Louise Åkerblomilta, päättelee Wallenberg. Vaikka kyllä Åkerblom on mustalaisnimi Suomessa ainaskin. Vi har hittat ett finger som tillhört en neger. N-ordet var inte helt uteslutet för 30 år sen. Det är allt.

ellauri301.html on line 157: Wallander was once married, but his wife Mona (remember? the immigrant charity dish) left him and he has since had a difficult relationship with his rebellious only child, Linda, who barely survived a suicide attempt when she was fifteen. He also had issues with his late father, an artist who painted the same landscape 7,000 times for a living; the elder Wallander strongly disapproved of his son´s decision to join the police force and frequently derided him for it. Fair enough: painting sunsets with/without a black grouse pays off better than finding random middle fingers of color. Kurt Wallander sr is a great fan of the opera. Kurt Wallander jr says he actually hates opera. I bet that was a joke. 

ellauri301.html on line 163:       Tää nide on kyllä hirmuista juonen venytystä, aivan loputonta jaaritusta. Hiljaa virzaa Wallenberg Skånessa i det fuktiga landsvägsdiket. Ystadissa on sumuista. Kissakin haisee hevoselta. 

ellauri301.html on line 168: Sanoi Luther kun kananpojat numeroi. Mankeli on vähän omantunnonarka, paikoin jopa sievistelevä. Olikohan se salauskonnollinen? Wallenbergissä on selkeästi tollasta merkityksen ezijää, se istuu rannalla, kazoo merta ja haluis tietää mikä on kaiken tarkoitus. Väärä kysymys, sen presuppositio on falski: ei mikään täällä meriteeraa  mitään muuta, det är bara som det är. 

ellauri301.html on line 170:       Mankeli oli äkkiväärä vasemmistolainen nuorena, tyypillinen 60-lukulainen.  1970-luvulla Mankeli asui Norjassa ja oli avioliitossa norjalaisen naisen kanssa, joka oli maolaisen puolueen jäsen! Vanhana miljonäärinä se lahjoitti pois ylimääräisiä miljoonia. Syöpään  ei sekään auttanut.

ellauri301.html on line 172:       Mankelin äiti teki itsemurhan Mankelin ollessa vähän alle 30-vuotias. Mankellin mukaan äidin puuttuminen ei juurikaan vaivannut häntä, sillä hänellä oli hyvä ja läheinen suhde isäänsä, joka ei maalannut teeriä. Hän oli kuitenkin yksinäinen lapsi, sillä hänen sisaruksensa viihtyivät keskenään, mutteivät jostain syystä Henningin parissa, Henning oli paljon omissa oloissaan. Myöhemmin perhe muutti vielä Boråsiin ilman äitiä. Ei ollut helppoa. Mankell vietti nuoruutensa pienessä Svegin kauppalassa Norjan rajalla. Lukio jäi kesken, Henning oli 2v seilorina muttei päässyt brittejä edemmäs. Sitten se korjasi Pariisissa saxofoneja. After returning from Paris he had taken part in the 1968 demonstrations in Stockholm against the Vietnam war and the university system, and spent much of the 70s in Norway on the fringe of a Maoist group to which his (nameless) then-partner belonged. Oliko se partneri mars- vai venustyyppinen? 

ellauri301.html on line 176: Ehkä Mankelin porukat oli schartaulaisia? hartau Henric">Henric Schartau (27. syyskuuta 1757, Malmö – 3. helmikuuta 1825, Lund) oli ruotsalainen pappi ja saarnaaja Henric Schartau. Schartau toimi Lundissa, Lundin tuomiokirkossa lähes 20 vuotta, ja hänen näkemystään leimasi puhdasoppisuuden sävyttämä pietismi. Hänen oppinsa, schartauanismi, pysyi kirkon sisäisenä herätysliikkeenä eikä ollut vapaakirkollinen ilmiö. Hänen saarnojansa perusaineksen muodosti oppi Pyhän Hengen työstä ihmisessä ja oppi armonjärjestyksestä. 

ellauri301.html on line 178: Hänen vaikutuksensa oli uskonnollista ja hengellistä. Hänen uskonkäsityksensä perustui vanhaan luterilaiseen hurskauteen, josta hänen julistuksessaan ja opetuksessaan keskeinen armonjärjestysoppi oli kotoisin. Hänen teologiansa keskeisiä ajatuksia olivat kova sana, kirkon viran, pappisviran (erit. Schartaun) arvovaltaisuus ja kutsumususkonnollisuus. Schartau ja hänen seuraajansa pitäytyivät kirkon yleiseen jumalanpalvelukseen, eivätkä he hyväksyneet minkäänlaisia yksityisiä hartauskokouksia (seuroja). Nehän olivatkin järkiään virkapappeja.

ellauri301.html on line 180: Schartaun opit saivat kannatusta etenkin Länsi-Ruottista kotoisin olleiden teologian (kuinka ollakaan) opiskelijoiden parissa ja heidän kauttaan Schartaun sanoma levisi erityisesti Göteborgin hiippakunnassa. Yhä vieläkin schartaulaisuus sävyttää suurta osa Länsi-Ruotsia. Monet Ruotsin kirkon johtavista henkilöistä 1900-luvun loppupuoliskolla olivat saaneet vaikutteita Schartaun opista, ja hänen ajatuksensa ovat vaikuttaneen erityisesti Lundin yliopistossa toimineiden ja sieltä papiksi valmistuneiden parissa.

ellauri301.html on line 182: Schartaulaisuus on muovaillut hartauselämää ja jopa mentaliteettia sekä kulttuuria Länsi-Ruotsissa. Armonjärjestys on Lutherin ideoima vuorisaarnaan perustuva katumuxentekijän marssijärjestys.  Ensin ota vuoteesi ja sitten kävele. Sana armonjärjestys esiintyy miljoona kertaa Lestadiuxella. Mankelilla esiintyy naispoliisi nimeltä Lestadius. Ordning och reda. It all figures.

ellauri301.html on line 187: Kalke toimi Isonkyrön kappalaisena 1898–1916 ja Tohmajärven kirkkoherrana vuodesta 1916. Hän sai rovastin arvon 1928. Pastori, sittemmin rovasti Kalke meni varovasti naimisiin vasta erotutkintovuonna 1886  Hilma Henriette Brusilan (1862–1943) kanssa. Siittiköhän Kosti Hilmasta lisää kalkkeita? Todennäkösesti siitti. Hilman ja Kostin luut ovat Hämeenkoskella, kuten näyttää amerikkalainen hautakiviohjelma. Kuvaa ei viizi laittaa tähän koska jenkit eivät salli sitä kuumalinkata. Vittu että ne on perseitä. Törkeää kulttuurista appropriointia. Mitä asiaa on niillä meidän hautuumaille? Mitä asiaa on niillä tänne ylipäätänsä?

ellauri301.html on line 189:       Kosti oli tuottelias. Siltä ilmestyi mm. Muutamia rovasti K. Kalkkeen lempilauluja. K. Kalke, Joensuu 1934. Kosti vaikuttaa narsistilta vaikkei se edes ole vanha norssi, normaalikoulu ehti muuttaa Helsinkiin. Eka työpaikka oli Isokyrön kappalaisena, toinen ja viimeinen Tohmajärven kirkkoherrana. Sit vaan takasin Hämeenkoskelle. Hailii happamii Kyrön mamman tappamii.

ellauri301.html on line 200: Ezellasta on Hämeen Koskella Päijät-Hämeessä Lahti-Tampere tien varressa. Aamusella herätessä Länsi-Käpylässä kuuluu Pasilan ratapihalta ankeaa raiteiden kalketta kun junat ajavat vaihteiden ylize. Särkee selkää, kylkeä ja nyt myös poskihammasta. On sadepäivä toukokuun loppupuolella elämän loppusuoralla.

ellauri301.html on line 205:   Aivan erityisesti mua vituttaa klisheisissä kirjoissa noi dialogin väliin heitetyt show don´t tell tyyppiset visualisoivat välilauseet kuten: X sytytti röökin ja jatkoi, Y hörppäsi pahvisesta kahvimukista ja vastasi, van Heerde fuktade läpparna innan han började tala. Se on niin klisheistä että tekee ikenistä pahaa. Kuin 70-luvun sarjan mainoskatkot tai Hoblan annonssisivut vanhoille kääkille: "har ni lemproblem? kliar eran torra vagina?" 

ellauri301.html on line 207:       Onko zulupalkkanirhaajasta Victor Mombasasta jo tullut joku hyvis? Exe ole vähän rasistista? KGB mies on liian väkivaltainen, paras siis päästää siitä ilmat pois tuumaa sentimentaalinen zulu. KGB mies ehtii silpasta kafferilta fäkkisormen pois ennenkuin zulu mättää sitä kalloon vodkapullolla. Ei Kovalenko siihen kuole, sillä on kova pää. Pehmeälengolle olisi käynyt kalpaten. 

ellauri301.html on line 209:       Kovalenko är en Putinartad KGB-man, lågväxt men stark som ett minisvin, och väldigt seg. Pu-Kovalenko inte bara misstrodde demokratin, han hatade den hjärtligt.  I arabländerna var det svårt att få tag i Stolichnaya. Dumt av honom at inte skicka pappren til CIA. Anatoli oli kylästynyt vaimo Miraan, honteloon setteriin. Ryssämamut Ruozissa on valtaosin konnia. Mankell vihaa rasismia melkein yhtä paljon kuin ryssiä.

ellauri301.html on line 211:       Hallunda oli mamuslummi jo 90-luvulla. Nyt niitä on jo joka paikassa. Mankell hävdar att det är svårt att muta svenska ämbetsmän. Hellre dyrt. Framgångsrika ryssar bor dyrt men smaklöst. Dödsföraktande hjältar föraktar i första hand andras död. En människa som förlorar sitt identitetsbevis är inga längre en människa, utan ett djur. Kaikki on loppuviimexi palefacejen syytä. Mutiaiset käristivät yxin tuumin nätin heimolaisen naisen, joks oli vasikoinut rotupoliisille. Siitä kaikki paha lähti. Vihtorista tuli palkkamurhaaja.  Vihtorista olis tullut rugbypelaaja jos se olis ollut valkoinen. Ei ole voittajaa ilman säälittävää häviäjää ja viattomia uhreja. Aina roiskuu kun rapataan. Ei voi tehdä omelettia särkemättä munia. Ahne katkoo vaikka rautakangen kärpäisen perseeseen.

ellauri301.html on line 213: Wallenberg sr 44vee säälii izeään, vetää perseet olalle ja soittaa kännisenä Riikaan Baba Jagalle, korjaan Baiba Liepalle. Ei ois kannattanut. Mix tälläset uhrautuvat poliisit ei koskaan syö eikä nuku kunnolla? Sairaalasta lähdetään kesken hoitoa. Ihme riistoa. Kovalenko nimistä kiekkoilijaa sanottiin viime vuosituhannella pehmeälenkuxi. Pentti Pentti peffa lenkku.

ellauri301.html on line 217: Wallenberg sr on just tollanen varajumala. Väärentää murhaajalle maasta poistumiseen Ruåzin passia kuha se "lupaa" heittää sen jälkeenpäin roskixeen. Voi helkkari. "Lupaus" on 1 lisää noita talousliberaaleja ällösanoja. Niitä on myös "epäreilu" eli "epis". Epämiellyttävä "rehti" peli- ja kilpailusana. 

ellauri301.html on line 222:   Ingen av de mänskor som gick förbi han tala svenska. Det är här ute framtiden finns, tänkte Wallenberg sr. En svartskalle som växer upp här och kanske blir polis kommer att ha helt andra erfarenheter an vad jag har. Tex bästisen till Wallenberg jr som vitskinnade Kurt praktiskt taget lämnade att dö. 

ellauri301.html on line 228:       Krotoa was born in 1643 as a member of the !Uriǁ’aeǀona (Strandlopers) people, and the niece of Autshumao, a Khoi chieftain and trader. At the age of twelve, she was taken to work in the household of Jan van Riebeeck, the first governor of the Cape colony. As a teenager, she learned Dutch and Portuguese and, like her uncle, worked as an interpreter for the Dutch who wanted to trade goods for cattle. "!Oroǀõas" received goods such as tobacco, brandy, bread, beads, copper and iron for her services. In exchange, when she visited her family her Dutch masters expected her to return with cattle, horses, seed pearls, amber, tusks, and hides. Unlike her uncle, however, who just Spike hottentot, "!Oroǀõas" was able to obtain a higher position within the Dutch hierarchy as she additionally served as a trading agent, ambassador for a high ranking chief and peace negotiator in time of war. Her story exemplifies the initial dependency of the Dutch newcomers on the natives, who were able to provide reasonably reliable information about the local inhabitants.

ellauri301.html on line 230:       Khoekhoen (singular Khoekhoe) (or Khoikhoi in the former orthography; formerly also Hottentots) are the traditionally nomadic pastoralist indigenous population of southwestern Africa. They are often grouped with the hunter-gatherer San (literally "Foragers") peoples. The designation "Khoekhoe" is actually a kare or praise address, not an ethnic endonym, but it has been used in the literature as an ethnic term for Khoe-speaking peoples of Southern Africa, particularly pastoralist groups, such as the !Ora, !Gona, Nama, Xiri and ǂNūkhoe nations. Noi huutomerkit ym ovat naxautusäänteitä, joita meille opetti svartskalle kielitieteen assari, musta Lumikki. Nyt sekin saattaa olla vitskalle pikemminkin. 

ellauri301.html on line 232:       The initial arrival of the Dutch in April 1652 was not viewed as negative. Many Khoi people saw their arrival as an opportunity for personal gain as middlemen in the livestock trade; others saw them as potential allies against preexisting enemies. At the peak of her career as an interpreter, "Krotoa" held the belief that Dutch presence could bring benefits for both sides.

ellauri301.html on line 234:       She was taken in as a companion and as a servant to Riebeeck´s wife and children. However, many authors and historians speculate that she most likely lived in a sexually abusive space, based on the fondness Van Riebeek showed for her in his journals.

ellauri301.html on line 236:       Circumstantial evidence supports the theory that at the time of the Dutch arrival, the girl was living with her uncle Autshumato (also known as Harry by the Dutch), the circumstantial evidence being that she showed consistent hostility to the !Uriǁ’aekua and, by association, to her own mother, who lived with them. In contrast Krotoa´s fate and fortunes were closely aligned to those of her uncle Autshumato and to his clan known as the !Uriǁ´aeǀona. The ǃUriǁ´aeǀona (rendered in Dutch as "Goringhaicona") people who were sedentary, non-pastoral hunter-gatherers are believed to be one of the first clans to make acquaintance with the Dutch people. Prior to the Dutch´s arrival Autshumato served as a postal agent for passing ships of a number of countries. If the theory of !Oroǀõas having lived with her uncle is true, then her early service to the VOC may not have been as violent a transition as it was made out to be.

ellauri301.html on line 238:       On 3 May 1662 she was baptized by a visiting person, minister Petrus Sibelius, in the church inside the Fort de Goede Hoop. The witnesses were Roelof de Man and Pieter van der Stael. On 26 April 1664 she married a Danish surgeon by the name of Peter Havgard, whom the Dutch called Pieter van Meerhof. She was thereafter known as Eva van Meerhof (See Geni/MyHeritage).[clarification needed] She was the first Khoikoi to marry according to Christian customs. There was a little party in the house of Zacharias Wagenaer. In May 1665, they left to the Cape and went to Robben Island, where van Meerhof was appointed superintendent. The family briefly returned to the mainland in 1666 after the birth of Eva´s third child, in order to baptise the baby. Van Meerhof was murdered in Madagascar on 27 February 1668 on an expedition. After the death of her husband Pieter Van Meerhof came the appointment of a new governor, Zacharias Wagenaer. Unlike the governor before him, he held extremely negative views toward the Khoi people, and because at this point the Dutch settlement was secure, he didn´t find a need for Eva as a translator anymore.

ellauri301.html on line 240:       She returned to the mainland on 30 September 1668 with her three children. Suffering from alcoholism, she left the Castle in the settlement to be with her family in their kraals. In February 1669 she was imprisoned unjustly for immoral behavior at the Castle and then banished to Robben Island. This was likely the result of the strict anti-alcohol laws the VOC had passed to govern the local population after they introduced higher proof European liquors. One of Van Riebeeck´s nieces, Elizabeth Van Opdorp, adopted Krotoa´s children after she was banished. She returned to the mainland on many occasions, only to find herself once more banished to Robben Island. In May 1673 she was allowed to baptise a child on the mainland. Three of her children survived. She died on 29 July 1674 in the Cape and was buried on 30 September 1674 in the Castle in the Fort. However, roughly a hundred years later, her bones were removed to an unmarked grave.

ellauri301.html on line 242:       Krotoa´s descendants would later include the Peltzers, the Krugers, the Steenkamps and other Afrikaner families. After her death, Krotoa´s story would not be deeply explored for nearly two and a half centuries. Instead attention was mostly put on white European women who came to South Africa on missionary expeditions. It was not until after the 1920s that her story become a part of South African history. As late as 1983, under the name of Eva, she was still known in South Africa as a caution against miscegenation.

ellauri301.html on line 244:       In her essay "Malintzin, Pocahontas, and Krotoa: Indigenous Women and Myth Models of the Atlantic World", University of Michigan professor Pamela Scully compared Krotoa to Malintzin and Pocahontas, two other women of the same time period that were born in different areas of the world (Malintzin in Mesoamerica, Pocahontas in colonial Virginia). Scully argues that all three of these women had very similar experiences in the colonialist system despite being born in different regions. She reflects on the stories of Malintzin, Pocahontas, and Krotoa and states that they are almost too familiar and resonate so comfortably with a kind of inevitability and truth that seems, on reflection, perhaps too neat. Therefore, she claims, Krotoa is one of the women that can be used to show the universality of the way that indigenous people were treated in the colonial system worldwide.

ellauri301.html on line 248:       Born in Johannesburg to an influential Afrikaner family, de Klerk studied at Potchefstroom University before pursuing a career in law. Joining the NP, to which he had family ties, he was elected to parliament and sat in the white-minority government of P. W. Botha, holding a succession of ministerial posts. As a minister, he supported and enforced apartheid, a system of racial segregation that privileged white South Africans. After Botha resigned in 1989, de Klerk replaced him, first as leader of the NP and then as State President. Although observers expected him to continue Botha´s defence of apartheid, de Klerk decided to end the policy. He was aware that growing ethnic animosity and violence was leading South Africa into a racial civil war.

ellauri301.html on line 255: s esine. He was, according to Brother Willem, a man of compromise rather than a political innovator or entrepreneur. Son Willem, who went into public relations, stated that de Klerk was "a loving man who hugs and cuddles". Willem oli aika populääri nimi suvussa. 

ellauri301.html on line 259:       De Klerk was a controversial figure among many sections of South African society, all for different reasons. He received many awards, including the Nobel Peace Prize for dismantling apartheid and bringing universal suffrage to South Africa. Conversely, he received criticism from anti-apartheid activists for offering only a qualified apology for apartheid, and for ignoring the human rights abuses by state security forces. He was also condemned by South Africa´s Afrikaner nationalists, who contended that by abandoning apartheid, he betrayed the interests of the country´s Afrikaner minority.  South Africa´s Conservative Party came to regard him as its most hated adversary.

ellauri301.html on line 261: Nelson Rolihlahla Mandela ( 18. heinäkuuta 1918 Mvezo - 5. joulukuuta 2013 Johannesburg) oli xhosa -kansan thembu -heimoon kuuluva eteläafrikkalainen poliitikko, joka toimi myös zulujen asianajajana. Etelä-Afrikassa hänet tunnettiin usein xhosankielisellä klaaninimellä Madiba tai nimellä tata, joka tarkoittaa xhosaksi "isää".

ellauri301.html on line 263: Nelson oli metodisti mutta sai silti Leninin rauhanpalkinnon. Se olikin sitten viimeinen. Nyt ei ole enää kuin toi länkkäreiden versio. Rauha Leninin tomulle. Saman palkinnon sai Mirjam Vire-Tuominen.

ellauri301.html on line 272: Suurin synti on tiiminpetturuus. Siitä on kaikki moraalinvartijat, konnat mukaanlukien, herttaisen yhtä mieltä. Danten Infernon sisäpiirissä on vain myyriäisiä. Vaikka toisaalta: förräderi on ok jos se ei johdu ondskasta, eli tiimi ei ole oma. Toisixi pahin on myöhästyminen. Se on tahattomampaa jenginpetturuutta, mutta silti vittu. Seurauxet on yhtä pahat. Tiimi ei pysy aikataulussa. Wallenberg sr on reppuvazainen ja ylipainoinen. Kafferi uskoo henkiin. Niillä on yhtä jos toista yhteistä, verrattuna Mankeliin.

ellauri301.html on line 276: Mankellin viimeinen puoliso oli ohjaaja Eva Bergman, joka on elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin tytär. Mankell vietti paljon aikaa appensa kanssa, joka vanhana narsistina pyysi häntä kirjoittamaan itsestään. Mankell tekikin käsikirjoituksen Bergmanista kertovaan televisiosarjaan, joka valmistunee lähivuosina. Jos valmistuu, uutinen on Henningin kuolinvuodelta.

ellauri301.html on line 278: Henning kertoo videohaastattelussa nuoren Wallenbergin kuuloisella enkulla eze kazoi yhteiskunnan onkelmia skouden ja rofen näkökulmasta. Sen kirjat on kuin kreikkalaisia vuohisaarnoja, jotka oli krimisarjoja, joista vain skoudet puuttuivat. Eli kyllä krimit on yhtä hienoja kuin muutkin romaanit, leuka pystyyn vaan.  Poliisit ois niikö Euripideen kuoro ja Wallenberg kuoronjohtaja.  Mankelin sukulaiset soitti urkuja, Henningin instrumentixi tuli näppis, koska viulistina se oli second rate. My responsibility is to react. Yours is to buy and read.

ellauri301.html on line 280:       Sydafrikan sanktioita kiersivät kaikki tahot ihan sikana. Onkohan tilanne jo sama ryssissä?

ellauri301.html on line 290: Eugène Ney Terrace Blanche ([ɪə‌ˈʒɛn ˈnɛj tərˈblɑ‌ːʃ], 31 January 1941– 3 April 2010) was an Afrikaner nationalist and white supremacist who founded and led the Afrikaner Weerstandsbeweging (AWB; Afrikaner Resistance Movement in English). Prior to founding the AWB, Terrace Blanche served as a South African Police officer, was unsuccessful as a farmer, and an unsuccessful Herstigte Nasionale Party (Reconstituted National Party) candidate for local office in the Transvaal. He was a major figure in the right-wing backlash against the collapse of apartheid. His beliefs and philosophy have continued to be influential amongst White supremacists in South Africa and across the world.

ellauri301.html on line 292: Terde spent three years in a Rooigrond prison for assaulting a petrol station attendant and for the attempted murder of a Black security guard around 1996. He was released in June 2004. On 3 April 2010, he was hacked and beaten to death on his Ventersdorp farm, allegedly by two of his employees in a dispute over unpaid wages.

ellauri301.html on line 294:     Antti Veikko Ilmari ”Jammu” Siltavuori (29. lokakuuta 1926 Vaasa – 9. maaliskuuta 2012 Kuopio) oli suomalainen rikollinen, joka tuli tunnetuksi kahden kahdeksanvuotiaan tytön murhaamisesta ja ruumiiden polttamisesta maaliskuussa 1989. Sitä ennen hän oli viimeistään 1950-luvulta lähtien syyllistynyt useisiin alaikäisten tyttöjen raiskauksiin. Niiden lisäksi hänet oli tuomittu muista siveellisyysrikoksista, omaisuusrikoksista sekä murhayrityksestä, joista hän istui tuomiota jo 1960-luvulla. Siltavuori kuoli Niuvanniemessä maaliskuussa 2012. Ennen kuolemaansa hän oli vaikeasti dementoitunut.

ellauri301.html on line 296:     Kolmas maansa myyneen näköinen jannu, joka näyttää siltä että olisi eilen leipä loppunut, kärsii hammassärystä ja ärtyneestä suolesta. Hänkin on työskennellyt Siltavuoressa, ihan siinä penkereellä, ubi mors gaudet succurrere vitae. Suoritettuaan Kouvolan tuomiostaan 11 vuotta hän pääsi 31. tammikuuta 2005 tarkasti vartioituun ehdonalaiseen Siltavuoreen, josta hänet kuitenkin lähes välittömästi siirrettiin setä Samulin tahdosta riippumattomaan psykopaattiseen hoitoon Helsingin yliopiston nykytyskielten laitoxeen. Päästessään eläkkeelle hän oli vaikea ja lievästi dementoitunut. 

ellauri301.html on line 327: Almost everyone loves a good barbecue, but South Africans take the classic U.S. BBQ to a whole new level with the braai. More than just a barbecue, the braai is practically a national sport. South Africans absolutely adore a braai and for them, the weekend usually means one thing: the aroma of grilling meats wafting from backyards across the country, while friends and family gather together for a good time. Ready to get your braai on? Here is everything you need to know about the iconic South African braai.

ellauri301.html on line 329: A braai is about being South African. What makes a braai truly South African are the traditions that have become common practise in a vast majority of households in this beautiful country. It is so much more than just the cooking of food but also the gathering of friends and loved ones. The atmosphere and VIBE of the braai is what makes it such a special event for all South Africans, black, white and yaller!

ellauri301.html on line 331:       Factors that make a braai truly unique:

ellauri301.html on line 336: Braaibrootjies, pap( traditional African staple), tomato & onion relish, chakalaka & much more.

ellauri301.html on line 341: In South African there is a day that has been dedicated to the braai (It’s actually heritage day) and celebrated annually on the 24 September. Braai is such a big part of South African heritage and tradition. It’s a day South African of all shapes, colours and sizes unite with their friends and family by a fire.

ellauri301.html on line 343: TIDBIT: There are many initiatives surrounding this day that have received endorsement. There is even an official song “Our Heritage” recorded by The Soweto Gospel Choir.

ellauri301.html on line 345: Heritage Day on September 24 is a day that celebrates South Africa’s roots, their rich, vibrant, and diverse cultures. South Africa is called the ‘‘Rainbow Nation’’ due to its color and gender diversity, and this is why Heritage Day exists. Its goal is to nurture and embrace South African culture for what it truly is, accepting all races and genders. The day is usually celebrated with a cookout known as a braai and we suggest that you channel your inner South African and celebrate with a feast of your own.

ellauri301.html on line 348: September 24 was previously known in South Africa as Shaka Day, a day commemorating the Zulu King of Shaka. He was known for uniting the Zulu clan together and forming the Zulu nation. Every year, South Africans would gather at his grave to honor him. In 1995 a request for the day to be confirmed as an official braai holiday was rejected. After receiving some pushback from the Inkatha Freedom Party (IFP), a majority Zulu party, it was decided that the day was needed and would be known as ‘‘Heritage Day.’’

ellauri301.html on line 350: Since then all South Africans have celebrated Heritage Day by remembering the cultural heritage of the many different cultures that make up their nation. Events are held across the country with some people choosing to dress up in their traditional attire, including the boers and the british.

ellauri301.html on line 352:       There was a media campaign in 2005 that sought to have the day recognized as National Braai Day, to acknowledge the backyard barbeque tradition, but the holiday is still officially recognized as Heritage Day. Fair enough, Braai is a word in one of the tribal languages (N:o 3 above), while Heritage is a global word.

ellauri301.html on line 357: Mankell matkusti Pariisiin 16-vuotiaana ja asui siellä vuoden. Pariisi-vuoden jälkeen hän lähti merille ja pestautui hinaajaan Värtahamnenissa.

ellauri301.html on line 360: Viimeisessä Wallander -dekkarissa vuonna 1999 ilmestyneessä Pyramiden (suom. Pyramidi, 2002) kirjassa kerrotaan nuoren Wallanderin varhaisista vaiheista, esim mixi sen ääni oli hinkuva. Enpäs kerrokaan! Olennaista Mankelille on rikoksen liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin kehyksiin. Murhat ja ryöstöt ovat/eivät ole (en saa päättää) yksilöiden suorittamia tekoja, mutta niillä on juurensa yhteiskunnassa ja sen vääristymissä, kuten tässä vittumaisessa kauhugenressä.

ellauri301.html on line 362: Henning Mankell on eräs Ruotsin luetuimmista kirjailijoista ja hänen rikosromaaniensa päähenkilö Kurt Wallander on rakastetuin sankari ruotsalaisessa kirjamaailmassa. Kurt on lukijoiden ja kriitikoiden arvostama. Hänen rikosromaaneistaan pitävät miehet ja naiset sekä nuoret ja vanhat. Kaikki uusimmat Wallander -kirjat ovat kivunneet myyntilistojen kärkeen. Mankellin dekkarit ovat erittäin suosittuja myös muualla maailmalla.  Henning Mankellin Wallander -sarja on dekkarien aatelia. Jokainen sarjan kirja on hengästyttävä lukuelämys. Kurt Wallander on eräs hienoimmista dekkarisankareista. Dekkarit on syvältä ihan genrenä. Mankelin jaarituxet ovat haukotuttavia.

ellauri301.html on line 368: Kylmän talviyöhön katseleva mies havaitsee naapuritilalla olevan jotain vinossa. Talossa häntä kohtaa kammottava näky. Mitä syytä kenelläkään on tappaa iäkäs maanviljelijäpariskunta? Ainoa johtolanka on heikko soperrus: - Ulkolainen. Ystadin poliisi ja sen vt. päällikkö Kurt Wallander ovat ymmällään. Ulkolainenko? En finne igen? Eller svartskalle? Ei, joku rautaesiripun takaa taas. Järjetön kaksoissurma sysää vastakkain poliisin ja rikollisten tshekkipakolaisten vastustajat ja aiheuttaa monivaiheisen tapahtumaketjun.

ellauri301.html on line 371: Mankellin sympaattinen antisankari, komisario Kurt Wallander, on ollut pitkään sairaslomalla, kun häntä pyydetään tutkimaan juttua. Wallander on päättänyt luopua urastaan poliisina ja kieltäytyy ensin tehtävästä. Ennen pitkää hän huomaa kuitenkin jahtaavansa henkensä uhalla kovan luokan talousrikollista.

ellauri301.html on line 372: Kesällä 1994 ruotsalaiset ovat liimautuneet television ääreen katsomaan jalkapallon MM-kisoja. Juhannus lähestyy, mutta komisario Kurt Wallanderille juhlasta on tulossa painajainen. Poliisiasemalle tulee puhelu tytöstä, joka on seissyt tuntikausia keskellä peltoa Ystadin lähistöllä. Kun Wallander saapuu paikalle, tyttö sytyttää itsensä tuleen. Parin päivän päästä paikalta löydetään entisen oikeusministerin skalpeerattu ruumis. Wallander on keskellä uransa monimutkaisinta juttua, sillä johtolanka toisensa jälkeen vie hänet väärille jäljille. Ja ennennäkemättömän julma murhaaja iskee yhä uudestaan... Saakurin tyhmä poliisi.

ellauri301.html on line 373: Muukalaisvastaiset fundamentalistit tappavat Algeriassa neljä nunnaa sekä viidennen naisen, nunnien luona sattumalta yöpyneen ruotsalaisen. Skånesta löydetään mies seivästettynä. Seuraavaksi metsästä löytyy kuristettu mies puuhun sidottuna, seitten säkissä hukutettu mies. Kurt Wallender ja muut Ystadin poliisit ovat ihmeissään. Mitä kertovat kummalliset murhatavat? Jotain ne Henningistä kertovat, mutta mitä? Miten murhaaja saadaan pysäytettyä? Sas se. Juhannus 1996. Kolme elämäniloista nuorta lahkolaista sekä onnellinen

ellauri301.html on line 380: teinityttöä murhaa raa´asti taksikuskin. Pian sähkökatkos pimentää suuren

ellauri301.html on line 383: vainullaan ja nuoren hakkerin avulla hän selvittelee henkilöiden ja motiivien

ellauri301.html on line 385: Kadonnut nainen, mustan miehen sormi, harvinainen eteläafrikkalainen pistooli, venäläinen radiolähetin - Kurt Wallander rakentaa kuvaa paloista, jotka eivät mitenkään tunnu loksahtavan paikoilleen. Kun rikoksen kansainvälisyys ja kokoluokka alkavat paljastua, Wallenderin maailmankuulu riittämättömyyden tunne kasvaa. Hän joutuu sitoutumaan tutkintaan kaiken sen hinnalla, mikä on hänelle tärkeää (eli Maria Callas-levytyxen ja munkkipossun hinnalla).  

ellauri301.html on line 390: Wallander etsii rauhaisaa paikkaa, johon vetäytyä eläkepäivikseen. Hän lähtee katsomaan taloa, joka on myynnissä hänen lapsuuden maisemissaan ja ihastuu siihen, mutta viime hetkellä jokin kiinnittää hänen huomionsa: puutarhassa pistää maasta esiin ihmisen käsi. Nykyhetken rauhaisan pinnan rikkoo talon synkkä menneisyys ja selvittämättä jäänyt rikos. Wallanderin tarina on päättynyt.

ellauri301.html on line 395: Kauan odotettu trilleri Mankellilta! Pienessä ruotsalaiskylässä tapahtuu joukkomurha, jonka jäljet johtavat Kiinan sylttytehtaalle Henning Mankellin uusi trilleri kertoo häikäilemättömästä imperialismista ja vihasta, jota Hmongien sorto synnyttää. Pekingin olympialaisten lähestyessä aihe on polttavan ajankohtainen. Tervetuloa länteen Mankell!!!

ellauri301.html on line 397: Olofsonin idealismi törmää afrikkalaiseen todellisuuteen, jossa rasismi ja eriväristen ihmisten viha toisiaan kohtaan yhä rehottavat. Kun niin valkoiset kuin mustatkin ajavat omia itsekkäitä etujaan, Afrikka ei todellakaan palkitse hyväntekijäänsä. Tämä ei ole dekkari, mutta varmasti siitä huolimatta loistava kirja, en ole kyllä lukenut. Mankellin kirja kertoo tarinan Afrikasta ja kermaperseisestä palefacesta keskellä vierasta kulttuuria. Romaani sisältää monia tekijänsä elämään ja taustaan liittyviä omakohtaisia piirteitä: Yksinäinen mies hoitaa haavoittunutta poikaa teatterin katolla eräässä afrikkalaisessa satamakaupungissa (Maputo).

ellauri301.html on line 398: Rajavartija Tobiasson-Svartskalle haluaisi hallita niin tunteensa kuin meren, jonka syvyyksiä hän luotaa, mutta oman sielunsa syvyyksiä hän ei tunne vitun vertaa. 

ellauri301.html on line 400: Ilo vaihtuu kauhuksi, kun rajavartija raiskaa juopuneen Elnan yhteisen illanvieton päätteeksi. Rempseän Liisan kautta hän antaa myös kasvot tuhansille suomalaisille työläisille, jotka helpottivat Ruotsin työvoimapulaa 1960-luvulla.

ellauri301.html on line 403: Vannoutunut aatteen mies on jatkanut panostajana koko työikänsä mutta radikalisoitunut petyttyään siihen, mitä kansankodilla on hänelle tarjota. 60-luvun nuorison kapina jaksaa vielä sytyttää vanhan svenssonin toiveet. Miltä näyttää 1900-luvun Ruotsi tällaisesta perspektiivistä? Mitä demarit oikeastaan saivat aikaan? Jäikö jäljelle mitään räjäytettävää?

ellauri301.html on line 405: Mestarin vahva ja koskettava yhteiskunnallinen varhaisteos kansanmiehen sitkeästä oikeustaistelusta 1840-luvun Ruotsissa. 

ellauri301.html on line 407: Likainen enkeli on tositapahtumiin perustuva romaani salaperäisestä ruotsalaisnaisesta, joka piti ilotaloa 1900-luvun alun Afrikassa. Hun minnes sin fars siste ord: "En fattig engel. Det er hva du er." Ett år senere er hun eier at en av de største bordellene i hovedstaden i den portugisiske kolonien Mozambique. Plutselig har hun fått en maktposisjon, fra å ha vært en fattig engel er hun blitt den skitne engelen. Noen år senere forsvinner hun sporløst ut av historien, just liksom Kari Eidsvold. Huom!  Ei ilmeisesti ole dekkari, mutta varmasti himputin mielenkiintoinen romaani kuitenkin. En ole kyllä lukenut.

ellauri301.html on line 408: Italialaiset kengät -romaanin dramaattinen tarina jatkuu. Frederik pakenee tulipaloa viime hetkellä, jaloissaan kaksi vasemman jalan kumisaapasta. Hänen koko omaisuutensa on mennyttä. Tarina jää harmittavasti kesken Henningin syöpäännyttyä. Voisiko joku fan fiction kynäilijä kexiä sille siikvelin? Löytyvätkö oikean jalan saappaat, vai onko tämä taas neuvostoliittolaisten juonia?

ellauri301.html on line 417: Hudsonilla ei jää enää muuta jännättävää kuin kuinka monta kertaa Grein ehtii vielä vetää Estheriä wiixeen Annan selän takana. Leaa ei voisi vähempää enää kiinnostaa. Varje kroppsdel har sin funktion att fylla.

ellauri301.html on line 423: Dina heliga böcker talar hela tiden om den fria viljan. Men jag ska säja dig att en människa har lika lite fri vilja som en kvalster eller en sten. Vi är maskiner, Borukh, blinda roboter. Naturen ger oss judar inga privilegier. Inte åt kristna heller.

ellauri301.html on line 427:   No truth to it.  Doesn't exist.  There's no "there" there.  A complete fiction.  SOURCE: Stutchkoff, Der Oytser fun der Yidisher Shprakh. The first phrase is in Hebrew and usually stands alone. It is followed by a tongue-in-cheek paraphrase in Yiddish. Refers to a commentary on the story in 2 Kings 2:23-24, in which Elisha's curse called two bears out of a forest to attack youths who had mocked him. According to Rashi, this was a double miracle because there existed in the area neither forest nor bears.  Variation:

ellauri301.html on line 432: No bears and no forest — No merchandise and no money.

ellauri301.html on line 438: "Det går bra. Jag klarar det, inte sant? Tyskarna slaktade sex miljoner judar och lever fortfarande. Solen lyser över Tyskland och tyska skördar mognar. I samma stund som tyskarna mördade judar sjöng deras fåglar och deras träd stod i blom. Det enda vi fick i gengäld för allt detta var löftet om att belönas i den andra världen. Men vad ska man göra när man kommer till den andra världen och upptäcker, som Rashi påpekar i ett annat sammanhang, att där finns inga skogar och inga björnar'. Är allt bara inbillning? Ska man klaga till Gud?" "Sluta, Shloymele, jag ber dig! Det här samtalet får mig bara att må si re, inte bättre."

ellauri301.html on line 439: "Gå då hem och be en bön. Personligen kan jag inte längre knyta på mej ett par bönekapslar och tala till väggen. Ingen har en aning om vad de där 'pannbanden' var som Moses befallde judarna i öknen att knyta mellan ögonen. Dom var sannerligen inga pergamentbitar i träfodral sammanhållna av läderremmar. I vetenskaplig mening handlar det om pannben. Det där du kallar 'bönekapslar' är lika mycket bibliska 'pannband' du är guvernör i Ohio."

ellauri301.html on line 440: "Det finns en skapare - han finns!"

ellauri301.html on line 441: "Låt honom finnas, men jag älskar honom inte. Om han har nånting komma med så låt honom lägga korten på bordet. Om han har velat spela kurragömma i tre miljarder år må det vara hänt.  Jag är varken jude eller kristen, varken amerikan eller europé. Det dom jag säger till dig kan jag inte säga till nån annan. Du är den enda person i världen som kallar mig Shloymele, och för mig är det värt en miljon dollars."

ellauri301.html on line 446: Det här är Amerika inte Europa. Eftersom hela Amerika var baserat på framgång måste man själv bli framgångsrik. Med körkort hade hela Amerika blivit tillgängligt för henne. Det är skönt att leva trots alla svårigheter tänkte Anna. Tom hästbajset i Central Park luktar gott. Amerika är ett välsignat land. Här finns det inte så många hinder om man vill åstadkomma något. Just som gummihönset Berner ville Finland skulle bli. Ja Freud hade rätt, allt är sex, tänkte Anna. Jaså, Grein ligger fortfarande med det där aset. Han blir skallig inom kort.

ellauri301.html on line 449: Snart blottas ollonet tänkte Grein. Nej, hos judar ät det blottat hela tiden. Vad synd. Det känns fint när det blottas ur förskinnet som rullar ner kring ollonets hals lik Steve Jobs's poloskjorta.

ellauri301.html on line 452: I bet he was at least a honorary Jew. He had a mancrush on Bob Dylan. 

ellauri301.html on line 453: If the value of tikkun olam really means leaving your imprint on the world in a quest to make it a better place for all of us, then Steve Jobs possessed that value a thousand-fold. Tikkun Olam: In Jewish teachings, any activity that improves the world, bringing it closer to the harmonious state for which it was created. Tikkun olam implies that while the world is innately good, its Creator purposely left room for us to improve upon His work.

ellauri301.html on line 455:     Grein var inte den största syndaren i världen, jfr tex Hitler och Stalin. Älskade han Esther? Nej, inte henne heller. Han åtrådde henne, ville sticka in det blotta ollonet djupt i venusfällan mellan hennes lår men inte lyssna till hennes prat samtidigt. Efter hon blev Mrs Plotkin ville han både kyssa henne och spotta på hon. Fittsmak blandades med avsmak. Esther pilkkasi Greinin murretta ja Grein mätkäisi sitä päin näköä. Grein  oli ilmeisesti tehnyt virheitä kuin Stalin, mutta mitä? Ei juolahda nyt mieleen. Anna var på väg upp och han ner.

ellauri301.html on line 457: Judenleidenschaft

ellauri301.html on line 459:   Singeriä selkeästi kiinnostaa kandaulismi, se kiertää aihetta kuin kissa kuumaa puuroa.  Siinä se on samanlainen kuin JJ Rousseau. Folk dör inte, de tar livet av sig. Livet kan bli för trist. Jag har tänkt ge upp mer än en gång, men så kommer det alltid en söt liten fågel flygandes.

ellauri301.html on line 463: »Älkää syökö lihaa, jossa vielä on verta. Älkää harjoittako ennustamista tai noituutta. 

ellauri301.html on line 470:     Grein var arg på mannen som hade vanärat och besudlat dvs knullat hans dotter. Men han förstod att det var bara dottern som han kunde fördöma, inte mannen. Han hade ju gjort just detsamma själv. Gemara hade rätt: när dottern frestas, vad annat kan hon göra än synda. Alla är fräcka slynor, skökor. Allt de gör går ut på liderlighet. Nu är det mörkt igen däruppe, köttsliga handlingar fortsätter. Vieras liha liikkuu Anitan vaipanvälissä iskän vuoteessa. Fan anamma! Skökor som hon kunde göra otukt på föräldrarnas gravar. Borde ha dödat dom på samma sätt som Pinehas som stack sin spjut genom Salus son Simri och Surs dotter Kosbi när dom låg kapslade.   Det måste ligga en sorts spänning i att förpassa någon till nästa värld annars skulle man inte skriva så mycket om det eller göra så mycket väsen av det i radion och televisionen.

ellauri301.html on line 475: Men var det sant? Var Gud verkligen god mot alla? Hade han varit god mot de sex miljoner judarna i Europa? Var han god mot alla de kor och grisar och höns som folk slaktade i just detta ögonblick? Var han god mot de tiotals miljoner människor som släpade sig genom livet med cancer och dog en plågsam död? Var han god mot de miljoner oskyldiga som förtvinade i Stalins slavläger och som bara döden kunde befria? Och även om man förutsatte att deras själar till slut nådde paradiset, varför skulle då vägen dit nödvändigtvis vara stenlagd med så mycket lidande? Kunde någon verkligen kalla en sådan Gud for god? Och kunde man fortsätta att tjäna honom dag ut och dag in utan att med säkerhet veta om han ville ha det så eller alls uppskattade det? Nej, själv kan jag inte göra det! Han fick stor lust att genast slita av sig bönesjalen och bönekapslarna. Han slutade läsa texten.

ellauri301.html on line 477:     Vikki oli marmmatustuullella. Se oli näjes juur käynny maksamassa mätkävysveronsa. Ja kiros jotta: Mitä saatanaa vartem mailma on paha? Mikse se vois yksin kuumin olla hyvä? Mitä vasten tarttee olla jokasortin liipparia, höynäyttäjää, rosvoo, kekkeruusia, verenimijää ja väkivallantekijää?

ellauri301.html on line 481: - Ei niitä hyvässä mailmassa passais työttömyysjonoon tyrkätä. Sehän olis nälis paha, totes Vikki. Niiren täytys vaan antaa täyrellä palkalla äkseerata, marssia ja lyärä asentoo ja lepoo. Harjav varsi seläässä.

ellauri301.html on line 486:     Nin, hyväksy Vikki. Eikä kukaam muukan haukkus toistansa. Jokanen rapsuttelis vaan naapurim piskiä korvan takaa ja sanos että: "Mun on punttini märäät ja muutonkin. Nin että kuse rauhassa vaan."

ellauri301.html on line 493: -No ei, sano Vikki. Kum mailmahan olis naas muuttunu hyväks. Kukaan ei haastas riitaa eikä ränkyttäs turhista. Aijäkin sanos muijastaan että: "Se on ny ollu nin kovasti herttasella päällä. Kun sillon noi vaihrevuaret."

ellauri301.html on line 494: Juu, innostun minä. Ja muijja sannois aijjästään, jotta on se nytten mukavaa, kun tuolla Asserillakin on jottain toimmintaa ja harrastusta. Kun sillon se viilenkympin villitys.

ellauri301.html on line 496: Semmonen olis kiältämätä hyvä mailma, sano Vikki. Arapit pitäs pensa-aleja, rajoilla olis puamit pystyssä. Ja jokanen sais kenenkään känisemätä ja uhkailemata uskoo mihinkä hyvänsä. Vaikka puujumalaan. Nih, haavveilin minäkin. Semmosta on takkuulla Taivvaassa.    

ellauri301.html on line 498: Grein haaveilee rutiköyhästä elämästä jeshivaopiskelijana: 1 paita, 1 housut, 2 kenkää, 2 hattua, kirjastokortti, 2000 kcal leipää maitoa ja perunaa päivässä, joskus vihannexia. Saa lueskella mitä huvittaa ilman paineita. Täähän on kuin meillä vanhuxina!

ellauri301.html on line 500:   Epilogista selviää että Grein onnistuukin tässä, muuttaa siionistixi Israeliin. kasvattaa parran ja korvakiekurat sekä vetää päähän hassun hatun. Ei siitä ole mitään apua, mutta pitäähän mielen pois pahanteosta ja sormet sepaluxesta, niinkuin Elis Gulinin suosittamat kylmät kokovartalosuihkut. Liika rituaalipesu vain pahentaa asiaa. 

ellauri302.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri302.html on line 35:       Mielenosoitus Kakal bulevardilla. LGBTQ ei ole oikein juutalaisten juttu. Gays go home! Marttyyri Yishai Shlissel puukotti 16-vuotiaan lepakko-Shiran Jerushalaimin prideparaatissa 2015.

ellauri302.html on line 42: The Torah that decrees death for a mishkab/male is not wrong.

ellauri302.html on line 43: She is the light of the world. And you, including Mr. Ettinger, haters of God.

ellauri302.html on line 44: And God hates you. As Balaam said to Balak: "The God of these hates fornication."

ellauri302.html on line 46: 	Balaam was hired by Moabite Balak to curse Israel, because these were spreading like oxen and eating all the grass. Moabites were scared having seen what had happened to Amorites. History can't help repeating herself.

ellauri302.html on line 51: While non-Orthodox denominations of Judaism embrace LGBT members, most Orthodox Jews are hesitant to do so based on their reading of the Torah. What makes Yeshiva University, seen by many as the preeminent educational Modern Orthodox institution, unique from some other religious institutions is that it registers as a nonsectarian corporation.      

ellauri302.html on line 58: 	Esipuheen kirjoittanut Forwärtzin päätoimittaja Abraham Kahan joka antoi töitä Singereille ja julkaisi Hudsonin haamut jiddischixi följetongina. It was contemptuously called ''servant-maid literature". Samainen "Eteenpäin" vainosi Shulemia myöhemmin veljeilystä kristittyjen suuntaan.

ellauri302.html on line 60: One wrote Yiddish to one's mother, for the mothers of those days were not apt to understand anything else. Until S.J. Abrahamowitch was hailed as the father of Jiddisch literature. Followed by Rabinowitch (alias Sholem Aleichem) and Peretz. Sholem Ash sazaa osanottoon alakoiraa kohtaan siinä missä venäläiset mestarit. Yekelin sielu kuten tytärkin on helmiä, jotka tyhmät epäviisaasti heittää sioille.

ellauri302.html on line 62: It is interesting to consider Ash's 'The God of Vengeance" in connection with a play like ''Mrs. Warren's Profession." To be sure, there is no technical resemblance between the two dramas; nor, despite an external similarity in backgrounds, is there any real identity of purpose. Shaw's play is essentially sociological, and is a drama of disillusionment. Ash's piece glows with poetic realism and recounts an individual tragedy not without symbolic power. Mikä molemmisssa on mukavaa on että niissä on paljon prostituutteja!

ellauri302.html on line 64: Yet the essentially (though not conventionally) moral earnestness of both Shaw and Ash brings the circles of their themes in a sense tangent to each other. neither falls prey to  that sentimentalization of the prostitute which Dumas helped so much to effect and which Augier strove to combat, nor the delusion of the conservative, conventional horror before an institution for the perpetuation of which conservatism and conventionalism are much to blame. Its all just business as usual. Pecunia non olet.

ellauri302.html on line 66: Mrs. Warren cherishes no delusions about her dubious profession, —  If Yekel and his wife (in Ash's play) are not so enlightened as Mrs. Warren in their views upon the traffic off which they live, they are in their own crude way equally sincere in beholding in it a business quite as legitimate as any other. With the same inconsistency with which Hindel implores Heaven for aid in achieving her nefarious aims, after which she promises to be a model wife and mother (See Act Two), Mrs. Warren at the end of Shaw's play swears by Heaven that henceforth she will lead a life of evil fornication.

ellauri302.html on line 68: Regrettably, however, 'The God of Vengeance," despite conclusions too easily drawn, is not a sex play. When Ash wishes to deal with sex as sex he is not afraid to handle the subject with all the poetry and power at his command. Such a play as his "Jephthah's Daughter" treats the elemental urge of sex with daring, beauty and Dionysiac abandon. A lurid reader is referred to this other play. This one is bound to be a disappointment. 

ellauri302.html on line 69: Also, in his powerful novel ''Mottke the Vagabond," Ash has given us scenes from the underworld of Warsaw that are unparalleled for unflinching truth to detail.

ellauri302.html on line 71: Still with us? Okay. You have been warned.

ellauri302.html on line 73: The Holy Scroll is clearly the chief character. The Holy Scroll, whose religious significance is fully explained in the course of the play, is a parchment manuscript containing the first five books of the Bible, together known as the Torah, or Law. Despite that, Ash is no orthodox. He was 37 and lived happily in New York at the time. Tämän johdannon kirjoitti Iisakki Kultavuori, Roxbury Mass. mainizematta mitenkään näytelmän vahvaa lepakkotunnelmaa.

ellauri302.html on line 91: SHLOYME, a pimp; Hindels hetrothed, a handsome chap of twenty-six,

ellauri302.html on line 97: A STRANGER, father of Rifkele's proposed hushand.

ellauri302.html on line 117: "Setä" on ilmetty Tevje: He is a tall, strong man of about forty, stout; swarthy countenance, covered all over with dark hair; his black heard cut round. He speaks in loud, gruff tones, at the same time making coarse gestures and grasping the lapel of the man whom he happens to he addressing. Despite this, his face and person heam with a certain frank geniality.

ellauri302.html on line 120: Do they think they'll soil their pedigree by coming to you? And when they need to borrow a hundred-rouble note... or take a charity contribution... they're not at all ashamed of your company then... The goy is treif, but his money's kosher.

ellauri302.html on line 123: Don't be afraid of papa. He loves you. Very, very much. Today I'm having a Holy Scroll written. It costs a good deal of money. All for you, my child, all for you. (Rifkele is silent. Pause.) And with God's help, when you are betrothed, I'll buy your sweetheart a gold watch and chain — the chain will weigh half a pound... Papa loves you very dearly. {Rifkele is silent. She lowers her head bashfully. Pause. Don't be ashamed. There's nothing wrong about being engaged. God has ordained it. (Pause.) That's nothing. Everyboudy gets engaged and married. (Rifkele is silent. 

ellauri302.html on line 125: Daddy jakaa rahaa ja Mommy sämpylöitä köyhille. Rifkele saa rahaa tanssitossuihin. Köyhät ylistävät Rifkelen siveyttä. Mutta annas olla! Daddy ja Mommy nahistelevat:

ellauri302.html on line 128: Do you expect respectable folks to come to your home? Have you forgotten who you are, perhaps?

ellauri302.html on line 131: ''Who you are!" What! Have you stolen anything? You have a business. Everybody has his own business. You don't compel anybody, do you? You may deal in what you please, can't you, if you yourself do no wrong?... Just try to give them some money, and see whether they'll take it from you or not!

ellauri302.html on line 133: Yekel: They'll take it from you, all right, but they'll look upon you as a dog, just the same... And at the synagogue you'll have the back seat, and they'll never call you up to the altar, to read from the Holy Book.

ellauri302.html on line 136: Do you really believe that they're any better than you? You don't need their favors!... That's the way of the world these days: if you've got the money, even so pious a Jew as Reb Ali comes to your home, — a Chassid, mind you, — and accepts handsome alms from you. He asks no questions, — whether you got it by theft or by murder or by selling arse. So long as you have the cash. That's the chief point!

ellauri302.html on line 139: Don't climb too high, Sarah. Do you hear? Not too high... For if you do, some fine day you'll fall and break your neck. (Shakes a warning finger at her.) And don't try to break into the upper crust. Don't, I tell you. You've a home of your own, — stay there. You've got bread, — eat. But don't intrude where you're not wanted... Every dog must know his own kennel. Here at least it is all cash on delivery. Upstairs is kosher, downstairs is treif. Keep them separate, is all I say.

ellauri302.html on line 141: Enter Shloyme and Hindel. The first is a tall, sturdy chap; wears long boots and a short coat. He is a knavish fellow, whose eyes blink with stealthy cunning as he speaks. The second is a rather old girl, with a wan face and wearing clothes much too young for her years. Shloyme and Hindel are evidently at ease and feel at home. They are clearly evil characters.

ellauri302.html on line 143: What is worst they are planning to start a competing brothel! And demanding Hindel's back wages from Tevje. Suggest engaging Rifkele to the trade.  WTF! Downstairs with you! Shloyme ja Hindel vittuilevat isännille, alkaa rökitys.

ellauri302.html on line 150: The Scribe, enters. A tall old man, whose long, thin body is enveloped in a broad overcoat. His beard is long, white and sparse. He wears spectacles and has an air of cold aloofness and mystery.

ellauri302.html on line 152: The Scribe (proffering his hand to Yekel, at the same time surveying him suspiciously): Greetings. Peace be to you, fellow Jew.

ellauri302.html on line 154: The Scribe, gives his hand to Yekel. Your health, host. (Admonishing him.) And know, that a Holy Scroll is a wondrous possession. The whole world rests upon a Scroll of the Law, and every Scroll is the exact counterpart of the tablets that were received by Moses upon Mount Sinai. Every line of a Holy Scroll is penned in purity and piety... Where dwells a Scroll, in such a house dwells God himself... So it must be guarded against every impurity... Man, you must know that a Holy Scroll...

ellauri302.html on line 156: You must have reverence for a Scroll of the Law. Great reverence, — precisely as if a noted Rabbi were under your roof. In the house where it resides no profanity must be uttered. It must dwell amidst purity. (Speaks to Sarah, looking toward her hut not directly at her) Wherever a Holy Scroll is sheltered, there no woman must remove the wig from her head... (Sarah thrusts her hair more securely under her wig.) Nor must she touch the Scroll with her bare... hands. As a reward, no evil overtakes the home that shelters a Scroll. Such a home will always be prosperous and guarded against all misfortune. (To the Scribe.) What do you imagine? — That he doesn't know all this? They're Jews, after all... (Sarah nods affirmatively.)

ellauri302.html on line 158: The Scribe: You hear, sir, that the whole world rests upon the Scroll. The fate of our race lies rolled up in that parchment. With one word, — with a single word, God forbid, you can desecrate the Law and bring down upon all the Jews a grievous misfortune, — God forbid.

ellauri302.html on line 160: Reb Ali (shutting up Yekele): That is, you will present the Holy Scroll as a wedding-gift to your son-in-law. That's the idea, isn't it? (To the Scribe.) Do you see, Reb Aaron, there are still pious Jews in the world ; here 's a man with a daughter, and has a Scroll of the Law written for her future husband... How beautiful that is, — how virtuous... I tell you, Reb Aaron, that the spirit of Israel, the Jewish spark... the... ahem... ah!.. ah!... (Smacking his lips.)

ellauri302.html on line 165: Pause.) I've really been thinking about it, and have a certain fellow in view, — a jewel of a chap, — smart head on his shoulders... his father is a highly respected man. (Abruptly.) Are you going to give your daughter a large dowry?

ellauri302.html on line 167: Yekel says yes right soon after I have sold some more ar-- merchandize. Is that okay?

ellauri302.html on line 169: Reb Ali: Don't worry. It's all right. The Lord will come to your aid. Yes, God will help you. Isn't that so, Reb Aaron?

ellauri302.html on line 173: Rifkele: I 'll call up Manke and have her comb me... I love to have her comb me. She does it so beautifully. Makes my hair so smooth... And her hands are so cool. (Takes something and taps the floor with it, calling.) Manke! Manke!

ellauri302.html on line 175: Sarah (frightened): Rifkele! What are you doing? Don't! Your father will be furious! It isn't becoming for you to chum with Manke. You're already a marriageable young lady, a virtuous child. And we 've just been talking about some good matches for you, — excellent matches with learned scholars...

ellauri302.html on line 179: Sarah: It's a shame for you to chum with Manke, I tell you! You are a decent girl; you'll have clean, respectable girls to go around with...

ellauri302.html on line 190:  In the background of the basement brothel, several small compartments, separated from one another by thin partitions, and screened by thick black curtains. One of the curtains has been drawn aside; in the compartment are seen a bed, a wash-stand, a mirror and various toilet articles. A colored night-lamp sheds a dim light over the tiny room. 

ellauri302.html on line 192: HINDEL enters. Halts for a moment upon the top stair and looks down at Shlayme, She is wrapped in a thin shawl, coquettishly dressed in a skirt much too short for her cunt. Descends into the basement, stepping noisily so as to wake Shloyme.

ellauri302.html on line 196: Rifkele, slender and heautifid; dressed modestly, and wrapped in a Mack shawl; steals through the door, runs down the stairs with trembling caution. Puhuu enemmän käsieleillä kuin sanoilla.

ellauri302.html on line 203: Yekel, his face still hetrays signs of his cunning and of his youthful dissipation. He is dressed in dignified, orthodox fashion. Removes his hat and shakes the rain from it.

ellauri302.html on line 205: A fine business! It has to rain! (Suddenly noticing Rifkele, he explodes with rage.) What! You here! (Seizes her hy the collar and shakes her, clinching his teeth.) What are you doing here?

ellauri302.html on line 210: Yekel Your mother... your mother sent you... here! (With a loud outcry.) Your mother! (Dragging her upstairs.) She'll lead you to ruin yet! Something draws her to it!... She wants her daughter to be what the mother was...

ellauri302.html on line 218: Hindel: He's right. A mother should guard her daughter well... Whatever you were, you were, but once you marry and have a child, watch over it... Just wait. If God should bless us with children, I'll know how to bring them up. My daughter will be as pure as a saint, with cheeks as red as beets... I won't let an eye gaze upon her. And she'll marry a respectable fellow, with an orthodox wedding...

ellauri302.html on line 220: Time to close shop, says Yekel. Reizel! To bed! Basha! Time to go to sleep! (From without are heard girls' voices: Soon. Right away!) Yekel, calling into the entry. Reizel! Basha! Enter two girls, running. Rain is dripping from their wet, filmy dresses and from their unbraided hair. They are in a merry mood and speak with laughter. Yekel leaves, slamming the door behind him.)

ellauri302.html on line 222: Basha, a stout girl, with red cheeks. Naive in manner; she speaks with a harsh accent.

ellauri302.html on line 223: What a sweet odor the rain has!... (Shaking raindrops off her clothes.) Just like the apples at home drying, in the lofts. This is the first May rain.

ellauri302.html on line 225: Reizel, shaking off raindrops. To the deuce with the whole lot of them. 

ellauri302.html on line 226: The God Of Vengeance paid my account the day before yesterday... We were standing under the eaves, the rain is so fragrant,.. It washes the whole winter off your head. (Goes over to Hindel.) Just look... (Showing her wet pubic hair.) How fresh it is... how sweet it smells...

ellauri302.html on line 228: Basha: 

ellauri302.html on line 229: At home, in my village, the first sorrel must be sprouting. Yes, at the first May rain they cook sorrel soup... And the goats must be grazing in the meadows... And the rafts must be floating on the stream... And Franek is getting the Gentile girls together, and dancing with them at the inn... And the women must surely be baking cheese-cakes for the Feast of Weeks.* (Silence.) Do you know what? I'm going to buy myself a new summer tippet and go home for the holidays... (Buns into her room, brings out a large summer hat and a long veil; she places the hat upon her wet hair and surveys herself in the looking-glass.) Just see! If I'd ever come home for the holidays rigged up in this style, and promenade down to the station... Goodness! They'd just burst with envy. Wouldn't they? If only I weren't afraid of my father! He'd kill me on the spot. He's on the hunt for me with a crowbar. Once he caught me dancing with Franek at the village tavern and he gave me such a rap over the arm with a rod (Showing her arm.) that I carry the mark to this very day. I come from a fine family. My father is a butcher. Talk about the fellows that were after me!... (In a low voice.) They tried to make a match between me and Nottke the meat-chopper. I've got his gold ring still. (Indicating a ring upon her finger.) He gave it to me at the Feast of Tabernacles.* Maybe he wasn't wild to marry me, — but I didn't care to.

ellauri302.html on line 231: Described in Leviticus 23, The Feast of Weeks is the second of the three “solemn feasts” that all Jewish males were required to travel to Jerusalem to attend (Exodus 23:14–17; 34:22–23; Deuteronomy 16:16). This important feast gets its name from the fact that it starts seven full weeks, or exactly 50 days, after the Feast of Firstfruits. Since it takes place exactly 50 days after the previous feast, this feast is also known as “Pentecost” (Acts 2:1), which means “fiftieth.”

ellauri302.html on line 233: Each of three “solemn feasts”—Passover, the Feast of Weeks, and the Feast of Tabernacles—required that all able-bodied Jewish males travel to Jerusalem to attend the feast and offer sacrifices. All three of these feasts required that “firstfruit” offerings be made at the temple as a way of expressing thanksgiving for God’s provision. The Feast of Firstfruits celebrated at the time of the Passover included the first fruits of the barley harvest. The Feast of Weeks was in celebration of the first fruits of the wheat harvest, and the Feast of Tabernacles involved offerings of the first fruits of the olive and grape harvests.

ellauri302.html on line 235: Since the Feast of Weeks was one of the “harvest feasts,” the Jews were commanded to “present an offering of new grain to the Lord” (Leviticus 23:16). This offering was to be “two wave loaves of two-tenths of an ephah” which were made “of fine flour... baked with leaven.” The offerings were to be made of the first fruits of that harvest (Leviticus 23:17). Along with the “wave offerings” they were also to offer seven first-year lambs that were without blemish along with one young bull and two rams. Additional offerings are also prescribed in Leviticus and the other passages that outline how this feast was to be observed. Another important requirement of this feast is that, when the Jews harvested their fields, they were required to leave the corners of the field untouched and not gather “any gleanings” from the harvest as a way of providing for the poor and strangers (Leviticus 23:22).

ellauri302.html on line 239: Basha: Because I didn't... He always smelled ox meat... Ugh! His name is Pshorik. Think of marrying Pshorik and having a little Pshorik every year! Ugh!

ellauri302.html on line 243: Basha: Here, at least, I'm a free person. I've got my chest of finery, and dress swell. Better clothes, upon my word, than the rich daughters of my village... (Fetching from her compartment a hrown dress.) When I go walking on Marshalkovski street in this dress they all stare at me... Fire and flame! Mm! If I could only put in an appearance in my home town dressed in this fashion, here 's how I 'd promenade to the station. (Struts across the room like a lady of fashion^ raising her skirt at the hack and assuming a cosmopolitan air.) They'd die of jealousy, I tell you... They'd be stricken with apoplexy on the spot. (Promenades about the room playing the grand dame.)

ellauri302.html on line 245: Reizel, straightens the folds of Bashas dress in the back and adjusts her hat to a better angle. That's the way! Now raise your head a bit higher... Who needs to know that you were ever in a place of this sort? You'll tell them that you were with a big business house. A Count has fallen in love with you...

ellauri302.html on line 247: Hindel, from her room, where she is still busy with her chest of clothes. And what's the matter with a place of this sort, I'd like to know? Aren't we every bit as good as the girls in the business houses, eh? The whole world is like that nowadays; that's what the world demands. In these days even the daughters of the best families aren't any better. This is our way of earning a living. And believe me, when one of us gets married, she's more faithful to her husband than any of the others. We know what a man has.

ellauri302.html on line 249: Shut up, will you? Late at night they have to start telling stories about the dead. No dead people can come here. Our boss has a Holy Scroll upstairs... (A sudden hush.) What's wrong about our trade, I'd like to know? (She leaves her little room and goes into the basement.) Wasn't our mistress in a house like this for fifteen years? Yet she married. And isn't she a respectable God-fearing woman?... Doesn 't she observe all the laws that a Jewish daughter must keep?... And isn't her Rifkele a pure child? And isn't our boss a respectable man? Isn't he generous? Doesn't he give the biggest donations to charity?... And he's had a Holy Scroll written...

ellauri302.html on line 251: Manke, steals from her compartment into the basement. She is half-dressed, with a shawl thrown over her private parts. Her colored stockings are visible, and her hair is in disorder. Her eyes sparkle with wanton cunning. Her face is long, and insolently pretty; she is quite young. A lock of hair falls over her forehead. Her eyes blink as she speaks, and her whole body quivers. She looks about in surprise. What? Nobody here?

ellauri302.html on line 253: Reizel, to Manke, Is it you, Manke? A good thing you came. (Pointing to Hindel.) She's almost made a Rabbi's wife of me. Where have you left your guest?

ellauri302.html on line 256: Reizel: Some generous land-owner, perhaps? Maybe he'll stand for the drinks?

ellauri302.html on line 260: Manke, approaching the window. It's raining. And what a thin drizzle. And how sweet it smells... Let's go out.

ellauri302.html on line 262: Basha: At home when we have a shower like this the gutters run over and flood the narrow lanes. And we take off our shoes and stockings and panties and dance in the rain barefoot... Who's going to take her shoes off? (Removes her shoes and stockings.) Take off your shoes, Manke, and let's dance in the rain!

ellauri302.html on line 264: Manke, removes her stockings and lets down her hair. There! Now let the rain soak us from head to foot... Standing in a May shower makes you grow. Isn't that so?

ellauri302.html on line 266: Basha, runs over. Come. Let's splash each other... Let's sprinkle handfuls of raindrops over each other. Lets give the whole male audience a huge boner!

ellauri302.html on line 267:  (She lets down her hair.) Let's drench our hair just like the trees...  Lets make like a tree and leave! Come! I can already hear buttons flying!

ellauri302.html on line 269: Rifkele thrusts her head through the window. She is in her night clothes, covered by a light shawl. She whispers cautiously.

ellauri302.html on line 270: Manke, Manke. Did you call me? Hush! Speak more softly. I stole out of bed. So that pa wouldn't hear. I'm afraid, that he'll beat me.

ellauri302.html on line 272: Manke: Don't be afraid of your father. He won't wake up so soon. Come, let's rather stand in the rain. I'll let your hair down. (She undoes Rifkele's braids, reaching for her breasts doing so.) There. And now I'll wash them for you in the rain. Just like this.

ellauri302.html on line 275: I have only a nightgown on. Minä seison mistelin alla! All night I lay in bed waiting for my father to fall asleep, so that I might steal out to you. I heard your tapping and sneaked away. So softly, barefoot, — so that my father shouldn't hear me.

ellauri302.html on line 282: Manke: Wait, Rifkele, I'm coming right out to you. (Jumps down from the chair and runs up the stairs.) I 'm coming out to you. Just a moment and I'm with you. (She leaves. Rifkele disappears from the window.)

ellauri302.html on line 284: Hindel, from the curtain of her compartment she has been listening very intently to the conversation between Manke and Rifkele. She now begins to pace up and down the basement excitedly, wrapt in thought and muttering to herself very slowly.

ellauri302.html on line 286: With God's help, if I can only get both of them, Rifkele and Manke, this very night... I 'll take them directly to Shloyme 's... And I 'll say to him, "Here you are... Here's your bread and butter. Now rent a place, marry me, and become as respectable a man as the Uncle. Well have a girl and it's back to square one.

ellauri302.html on line 288: Raises her hands toward the ceiling.) Father in Heaven, you are a Father to all orphans... Mother in your grave, pray for me... Let my troubles come to an end. Let me at last be settled in my own home!... (Pause.) If God is only good to me, I'll have a Holy Parchment written in His honor... And every Sabbath I'll give three pounds of candles to the House of Study. (A long pause. She is lost in the contemplation of her future prospects,) Yes, he is a good God... a good God... Father in Heaven... Mother, pray in my behalf... don't be silent... pray for me... do your very best for me... (She returns to her compartment and begins hastily to pack her things.) I can be ready, anyway.

ellauri302.html on line 290: (A long pause. The stage is empty. Soon Manke leads in Rifkele. They are both wrapped in the same wet shawl... Their hair is dripping wet. Large drops of water fall from their clothes to the floor. They are barefoot... Hindel, behind her curtain, listens as before.)

ellauri302.html on line 294: Are you cold, Rifkele darling? Nestle close to me... Ever so close... Warm yourself next to me. So. Come, let's sit down here on the lounge. (Leads Rifkele to a lounge; they sit down.) Just like this... Now rest your face snugly in my bosom. So. Just like that. And let your body touch mine... It's so cool... as if water were running between us. (Pause.) I uncovered your breasts and washed them with the rainwater that trickled down my arms. Your breasts are so white and soft. And the blood in them cools under the touch, just like white snow, — like frozen water... and their fragrance is like the grass on the meadows. And I let down your hair so... (Buns her fingers through RifkeWs hair.) And I held them like this in the rain and washed them. How sweet they smell... Like the rain itself... (She huries her face in Rifkele's hair.) Yes, I can smell the scent of the May rain in them... So light, so fine... And fresh... as the grass on the meadows... as the apple on the bough... So. Cool me, refresh me with your tresses. (She washes her face in Rifkele^s hair.) Cool me, — so. But wait... I'll comb you as if you were a bride... a nice part and two long, black braids. (Does so.) Do you want me to, Rifkele? Do you?

ellauri302.html on line 298: Manke You'll be the bride... a beautiful bride... It's Sabbath eve and you are sitting with your papa and mamma at the table... I — I am your sweetheart... your bridegroom, and I've come as your guest. Eh, Rifkele? Do you like that game?

ellauri302.html on line 302: Manke "Wait, now; wait. Your father and mother have gone to sleep. The sweethearts meet here at the table... We are bashful... Eh?

ellauri302.html on line 322: Manke No. We'll run away this very night, — with Hindel, to her house... She has a house with Shloyme, she told me. You'll see how nice everything will be... Young folks will be there aplenty, — army officers... and we'll be together, all by ourselves, all day long. We'll dress just like the officers and go horseback-riding. Come, Rifkele, — do you want to?

ellauri302.html on line 330: Manke, hastily dressing Rifkele. You'll see how nice everything 'll be... What

ellauri302.html on line 331: a jolly time we'll have. (All dress, seizing whatever they happen to lay hands upon. Slowly they ascend the steps. At the door they encounter Reizel ayid Basha who, drenched to the skin, are just returning to the basement. Beizel and Basha look at the others in surprise.)

ellauri302.html on line 333: Reizel and Basha, together. What's this? Where are you going?

ellauri302.html on line 335: Manke: Hush! Don't make any noise. We're going for some root beer, — and lemonade. (Hindel, Manke and Rifkele leave, followed by the amazed glances of Reizel and Basha.)

ellauri302.html on line 337: Reizel: There's something suspicious about this that I don't like.

ellauri302.html on line 339: Basha: Same here.

ellauri302.html on line 342: Basha, stares at Reizel in fright. - What? You mean that...

ellauri302.html on line 349: Reizel: The Holy Scroll in the room above is clearing out, about to vamoose, outre le camp, skedadle. We have no one to shield us now!

ellauri302.html on line 351: Yekel, rushes into the basement a burning candle in his hand. His hair is in disorder. Over his nightshirt he has thrown a coat. He shouts wildly.) Rifkele! Rifkele! Is Rifkele here? (No reply. He tears the curtains of the compartments violently aside.) Rifkele! Where is she? (Waking Reizel and Basha.) Where is Rifkele! Rifkele! Where is she? Whatever happened to the scroll? Did they elope together?

ellauri302.html on line 353: Yekel pulls Sarah by the hair and asks her the same silly questions.

ellauri302.html on line 359:   Yekel sits there like a madman, staring at the empty Holy Scroll box and mumbling. He neither sees nor hears. What on earth can have possessed him?

ellauri302.html on line 363: Yekel, enters from Bifkele's room. He is without hat or coat; his hair is in disorder. His eyes have a wild glare, and he speaks slowly, with a subdued, hoarse voice,

ellauri302.html on line 365: I'll go... You'll go... Rifkele will go... Everything and everybody will go... (Pointing to the brothel.) Down into the bargain basement... God won't have it otherwise... He is vengeful all right.

ellauri302.html on line 367: Sarah Yekel, what's possessed you? Have you gone crazy? (Approaching him.) Consider what you're doing. A misfortune has befallen us. Agreed. To whom don't misfortunes happen? Come. Let us hunt out Shloyme. We'll give him two or three hundred roubles and let him give us back our child. He '11 do it, all right... "Well, what are you sitting there moping about? What's the matter with you?

ellauri302.html on line 369: Yekel, in the same hoarse voice, as he paces about the room. It's all the same to me now. My soul is given over to the devil. Nothing will help. It's no use. God won't have it... (He stops before the window and peers through an interstice of the shutter.)

ellauri302.html on line 371: Sarah: God won't have it, you say? You've merely talked yourself into that! It's you that won't have it. Do you love your daughter? Yekel! What a wimp!

ellauri302.html on line 372: Yekel! (Dragging him away from the window.) What's come over you? Act 3 while there is yet time! He might take her off somewhere while we're wasting time here. Let's be off to him at once. Hindel must surely have taken her to him. What are you standing there for? (Abruptly.) I've sent for Reb Ali. We'll hear what he has to say. (Pause. Yekel still peers through the shutter spaces.) What are you staring at there? (Pause.) WTiy don't you say something? Good heavens, its enough to drive a woman insane! (Turns away and hursts into tears.)

ellauri302.html on line 374: Yekel, pacing about the room as before. No more home... No more wife... no more daughter... Down into the basement... Back to the brothel... We don't need any daughter now... don't need her... She's become what her mother was... God won't have it... Back to the bike basement... Down into the brothel!

ellauri302.html on line 376: Sarah: So you want to go back to the basement? — Into the basement, then! Much I care! (Resumes her packing.) He wants to ruin us completely. What has come over the man? (For a moment she is absorbed in reflection.) If you're going to stand there like a lunatic, I'll get busy myself! (Takes off her diamond ear-rings.) I'll go over to Shloyme's and give him my diamond ear-rings. (From her bundle she draws out a golden chain.) And if he holds back, I'll add a hundred rouble note. (She searches YeheVs trousers pocket for his pockethook. He offers no resistance.) Within fifteen minutes (Throwing a shawl over her shoulders.) Rifkele will be here. (As she leaves.) Shloyme will do that for me. (Slams the door behind her.)

ellauri302.html on line 379: It's all the same to me now...The devil got her, too. No more daughter... No more Holy Scroll... Into the brothel with everything... Back to the brothel... God won't have it... (Long pause. Beizel appears at the door, thrusting in her head. Steals into the room and stops near the entrance. Yekel notices her, and stares at her vacantly.)

ellauri302.html on line 386: The devil has won her, anyway. No use now. Too late. God won't have it.

ellauri302.html on line 388: Reizel She was such a nice girl. What a shame!

ellauri302.html on line 391: Reb Ali, enters, carrying a lantern. What's happened, that you had to call me before daybreak? (Going to the window and peering through the shutter spaces.) It's almost time for the morning prayers.

ellauri302.html on line 393: Yekel, not looking at Reb Ali. The Holy Scroll has been violated, Reb Ali. Desecrated most foully. We are talking parking meter violation.

ellauri302.html on line 395: Reb Ali, frightened. What are you saying? God forbid, the whole town will have to atone for the sin! What has happened? Speak, man! Good Lord in Heaven!

ellauri302.html on line 400: Reb Ali: Man! What words are these! What's happened here? Speak!

ellauri302.html on line 405: Reb Ali, with a sigh of relief. Blessed be His name. But are you sure that the Scroll is undefiled? No cum on it or anything?

ellauri302.html on line 409: Reb Ali, more calmly, spitting out. Blessed be His Name. I feel easier on that score. (To Yekel.) What made you talk such nonsense? (To Reizel, without looking at her.) Did she go away? Isn't she back yet? (To Yekel.) Has anybody gone to look for her?

ellauri302.html on line 411: Yekel: My daughter is holier to me than a Holy Scroll.

ellauri302.html on line 422: Fine! Then what's all this commotion about? The whole town will know all about it before long. Such things should be kept dark. They're not nice. If a prospective father-in-law ever got wind of the story, her dowry would have to be raised a couple of hundred roubles...

ellauri302.html on line 428: Fie! You're out of your head altogether. True, a misfortune has befallen you. May Heaven watch over aU of us. Well? What? Misfortunes happen to plenty of folks. The Lord sends aid and things turn out all right. The important point is to keep your mouth shut. Hear nothing. See nothing. Just wash your hands clean of it and forget it. (To Reizel.) Be careful what you say. Don't let it travel any further, God forbid. Do you hear? (Turns to Yekel, who is staring vacantly into space.) I had a talk with... (Looks around to see whether Reizel is still present. Seeing her, he stops. After a pause he begins anew, more softly, looking at Reizel as a hint for her to leave.) With er, er... (Casts a significant glance at Reizel, who at last understands, and leaves.) I had a talk with the groom's father. I spoke to him between the afternoon and evening prayers, at the synagogue. He's almost ready to talk business. Of course I gave him to understand that the bride doesn't boast a very high pedigree, but I guess another hundred roubles will fix that up, all right. Nowadays, pedigrees don't count as much as they used to. With God's help I'll surely be here this Sabbath, with the groom's father. We'll go down to the Dayon and have him examine the young man in his religious studies... But nobody must get wind of this tale. It might spoil everything. The father comes of a fine family and the son carries a smart head on his shoulders. There, there. Calm yourself. Trust in the Lord and everything will turn out for the best. With God's help I am going home to prepare for the morning prayer. And as soon as the girl returns, notify me. Remember, now. (About to go.)

ellauri302.html on line 432: Reb Ali, thunderstruck. What are you talking about? What has possessed you? Have you gone stark mad?

ellauri302.html on line 434: Yekel My daughter has gone to a brothel. The Scroll has been desecrated. God has punished me.

ellauri302.html on line 436: Reb Ali, trying to interrupt him. What are you raving about?

ellauri302.html on line 438: Yekel: I am a woeful sinner. I know it well. He should have broken my feet beneath me, — or taken away my life in its prime. But what did He want of my daughter? My poor, blameless daughter?

ellauri302.html on line 440: Reb Ali: Hear me. You mustn't talk like that against the Lord. He might get really pissed.

ellauri302.html on line 442: Yekel yatkaa yäkätystä: I told you everything. So you advised me to have a Holy Scroll written. In there I placed it, — in her room. I stood before it night after night, and used to say to it, **You are really a God. You know everything I do. You will punish me. Very well. Punish me. Punish my wife. We have both sinned. But my poor, innocent daughter. Guard her. Have pity upon her!'*

ellauri302.html on line 444: Reb Ali: But no evil has befallen her. She will return. She will yet make a fine pious Jewish wife.

ellauri302.html on line 446: Yekel: No use... The devil has won her. She'll be drawn to it. Once she has made a beginning... she'll not stop... If not today, tomorrow. The devil has won her soul. I know. Yes, I know only too well.

ellauri302.html on line 448: Reb Ali: Don't speak folly, I tell you. Calm yourself. Pray fervently for the Lord's pardon. Give up this business of yours. With God's help your daughter will yet marry just like aU Jewish women, and bring you plenty of happiness.

ellauri302.html on line 450: Yekel: Too late, Rebbi. Too late. If only she had died in her childhood, I should have nothing to complain about... Then I 'd know she was dead, — that I had buried an innocent creature... I would visit her grave and say to myself, Here

ellauri302.html on line 451: lies your child. Even if you yourself are a sinner, here lies a pure daughter of yours, a virtuous child. ' ' But as it is, what is left me on earth? I myself am a sinner. I leave behind me sinful offspring. And so passes sin from generation to generation.

ellauri302.html on line 453: Reb Ali: Don't speak like that. A Jew must not utter such things. Trust in the Lord, and say The past is dead and gone.

ellauri302.html on line 455: Yekel, interrupting. Don't try to console me, Rebbi. I am inconsolable. I know that it's too late. Sin encircles me and mine like a rope around a person's neck. God wouldn't have it. But I ask you, Rebbi, why wouldn't He have it? What harm would it have done Him if I, Yekel Tchaftchovitch, should have been raised from the mire into which I have fallen? (He goes into Rifkele's room, carries out the Sacred Parchment, raises it aloft and speaks.) You, Holy Scroll, I know, — you are a great God! For you are our Lord! I, Yekel Tchaftchovitch, have sinned. (Beats his hreast with his closed fist.) My sins... my sins... Work a miracle, — send down a pillar of fire to consume me. On this very spot, where I now stand! Open up the earth at my feet and let it swallow me! But shield my daughter. Send her back to me as pure and innocent as when she left. I know... to You everything is possible. Work a miracle! For You are an almighty God. And if You don't, then You're no God at all, I tell j^ou. I, Yekel Tchaftchovitch, tell You that You are as vengeful as any human being...

ellauri302.html on line 457: Reb Ali, jumps up and snatches the Parchment from YeheVs grasp. Do you realize whom you are talking to? (Looks at him sternly, then takes the Scroll hack to Rifkele's room.) Implore pardon of the Holy Scroll!

ellauri302.html on line 465: Eeb Ali, enters, with Yekel. Praised be the Lord! Praised be the Heavenly Father! (Following Yekel, who paces ahout the room.) See how the Almighty, blessed be His Name, has come to your aid? He punishes, — yes. But he sends the remedy before the disease. Despite your having sinned, despite your having uttered blasphemy. (Admonishi7ig him.) From now on see to it that you never speak such words, — that you have reverence, great reverence... Know what a Holy Scroll is, and what a learned Jew is... You must go to the synagogue, and you must make a generous donation to the students of the Law. You must fast in atonement, and the Lord will forgive you. (Pause. Beh Ali looks sternly at Yekel, who has continued to walk about the room, absorbed in his thoughts.) What? Aren't you listening to me? With the aid of the Almighty everything will turn out for the best. I'm going at once to the groom's father and we'll discuss the whole matter in detail. But be sure not to haggle. A hundred roubles more or less, — remember who you are and who he is. And what's more, see to it that you settle the dowry right away and indulge in no idle talk about the wedding. Heaven forbid, — another misfortune might occur!

ellauri302.html on line 466: Such matters should not be delayed. (Glares angrily at Yekel.) What! You pay no attention? I'm talking to you!

ellauri302.html on line 470: Reb Ali Don't sin, man. Thank the good Lord that He has helped you.

ellauri302.html on line 474: Reb Ali The truth. The truth. Heaven will help you... Everything will turn out for the best.  I'm going to the young man's father directly. He's over at the synagogue and must surely be waiting for me. (Looks around.) Tell your wife to put the house in order in the meantime. And you, prepare the contract, and at once, so that he'll have no time to discover anything amiss and withdraw. Arrange the wedding date and have the bride go at once to her parents-in-law. No idle chatter, remember. Keep silent, so that nobody wiU learn anything about it. (Ready to go.) And cast all this nonsense out of your head. Trust in the Lord and rejoice in His comfort. (At the door.) Tell your wife to tidy up the place. (Leaves.)

ellauri302.html on line 478: Sarah, on the threshold. Come in. Come in. Your father won't beat you. (Pause.) Go in, I tell you. (Pushes Rifkele into the room. Rifkele has a shawl over her head. She stands silent and motionless at the door, a shameless look in her eyes, biting her lips,) Well, what are you standing there for, my darling? Much pleasure you've brought us... in return for our trouble in bringing you up. We'll square that with you later. (Interrupting herself.) Get into your room. Comb your hair. Put on a dress. We're expecting guests. (To Yekel.) I just met Reb Ali. He's going for the groom's father. (Looks about the room.) Goodness me! How the place looks! (She begins hastily to place things in order.)

ellauri302.html on line 480: Yekel, speaks in a faltering voice. Rifkele, tell me, Rifkele. You are my daughter I am your father. (Points to Sarah.) She is your mother. Tell me, my daughter^ Tell me the whole truth. Don't be afraid ot me Don't feel ashamed before me. I know, — not for your sins...not for your sins... For my sins, mine... For your mother's sins... our sins... Tell me, daughter - are you still uncorked or no?

ellauri302.html on line 482: Yekel, loudly. Tell me now. Don't be ashamed. I'll do you no harm except strangle a little. (Holding her firmly hy the hand and looking her directly in the eye.) Are you still a chaste Jewish daughter? — Tell me, at once!

ellauri302.html on line 484: Rifkele, trying to hide her face. I don't know... I havent looked. 

ellauri302.html on line 486: Yekel, at the top of his voice. You don't know! You don't know! Then who does know? What do you mean, — you don't know?" The truth, now! Are you still —

ellauri302.html on line 488: Rifkele, tearing herself from Yekel. It was all right for mamma, wasn't it? And it was all right for you, wasn't it? I know all about it!... It wasn't all thar great, five thrusts and a concentrated stare. (Hiding her face in her hands.) Beat me! Beat me! Go on! Take your time! Have your fun! It feels good!

ellauri302.html on line 490: Sarah, brings in Yekel's coat and funny hats and places them upon him. He offers no resistance. What a misfortune! What a misfortune! Who could have foreseen such a thing? (She straightens YekeVs coat, then puts the room in order. Runs into Rifkele's room. She is heard hiding something there, and soon returns.) I'll have a reckoning with you later. (Putting the finishing touches to the room.) Terrible days, these. Bring up children with so much care and anxiety, and... Ah! (Footsteps are heard outside. Sarah runs over to Yekel and pulls his sleeve.) They're here! For the love of God, Yekel, remember! Everything can be fixed yet. (Enter Reh Ali arid a stranger. Sarah hastily thrusts her hair under her wig and goes to the door to ivelcome the visitors.)

ellauri302.html on line 495: Good morning. Happy new year. Welcome. (Somewhat confused, she places chairs before the guests and motions them to be seated.)

ellauri302.html on line 499: Sarah, smiling, to her husband. Why don't you show yourself, Yekel? (She thricsts a chair taivard him. The visitors express their greetings and take their seats.)

ellauri302.html on line 501: Reb Ali, gesticulating. Let's get right down to business. (To the stranger, pointing to Tekel.) This gentleman wishes to unite families with you. He has an excellent daughter and wants as her husband a scholar well versed in Rabbinical lore. He'll support the couple for life.

ellauri302.html on line 503: The Stranger: That sounds inviting.

ellauri302.html on line 509: The Stranger Well, — there 's little need of my boosting my goods. With two years more of study, he'll have the whole learning at his finger tips.

ellauri302.html on line 512: Naturally, naturally. This gentleman will guard him like the apple of his eye. He'll have the best of everything here. He'll be able  to sit and study the Holy Law day and night, to his heart's content.

ellauri302.html on line 516: Yes, he 'll sit inside there and study the sacred books... I have a virtuous Jewish daughter. (Goes into the room and drags Rifkele out hy force. She is only half dressed, her hair in disorder, one boob sticking out. He points to her.) Your son will marry a virtuous Jewish daughter, I say. She will bear him pure, Jewish children... even as all pious daughters. (To Sarah.) Isn't that so? (Laughing wildly, to the stranger.) Yes, indeed, my friend, — she'll make a pure, pious little mate. My wife will lead her under the wedding canopy... Down into the brothel! Down below! (Pointing to the basement.) Down into the brothel! (Dragging Rifkele hy her hair to the door.) Down into the brothel with you! Down!

ellauri302.html on line 518: Sarah, rushing madly over to Yekel. Good God! He 's gone stark mad! (She tries to tear Rifkele away from Yekel; he thrusts Sarah aside and drags his daughter out by the hair.)

ellauri302.html on line 522: The Stranger, with amazement and fright. What is this? (Bel) Ali beckons to him, pulls him by the sleeve and points to the door. The stranger stands motionless in his astonishment. Reb Ali draws him to the door. They leave.

ellauri302.html on line 526: Yekel, enters, dragging back with him Reb Ali, whom he has met on the stairs. Take the Holy Scroll along with you! I don't need it any more!

ellauri302.html on line 532: Yekel oli täydellinen pöhköpää ynnä kusisellainen. Inhottava narsisti patriarkka joka ansaizi omalle osalleen kaiken mitä sai, mutta pakkoko sen oli pilata elämät kaikilta muiltakin? Mixei söpöset LGBTQ tytöt ei voineet saada toisiaan? Hirveitä valkeita orjakauppiaita nää juutalaiset, ja kaiken motiivina on vaan toi monituhatvuotinen äärirasismi jolla rotukoirien veri saadaan pidetyxi puhtaana.  	

ellauri302.html on line 535: 3. vuosituhannen alussa lesboilusta tuli pääasia.

ellauri302.html on line 537: Hasidiperheeseen syntynyt Sholem Asch sai perinteisen juutalaisen koulutuksen. Hänen vanhempansa pidettiin sisarustensa nimettynä tutkijana, ja hänen vanhempansa haaveilivat hänen tulevasta rabbiksi ja lähettivät hänet kaupungin parhaaseen uskonnolliseen kouluun (tai Chederiin), jonne varakkaat perheet lähettivät lapsensa. Siellä hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Talmudia opiskellessaan ja opiskeli myöhemmin Raamattua ja Haggadaa omalla ajalla. Asch varttui enemmistöjuutalaiskaupungissa, joten hän varttui uskoen, että juutalaiset olivat enemmistö myös muualla maailmassa. Kutnossa juutalaiset ja pakanat tulivat enimmäkseen toimeen, mutta uskonnollisten juhlapyhien ympärillä ei ollut jännitystä. Hänen täytyi livahtaa enemmistöpakanan alueen läpi päästäkseen järvelle, jossa hän rakasti uida ja jossa hän kerran joutui nurkkaan kepillä ja koirilla käyvien poikien toimesta, jotka vaativat häntä myöntämään "Kristuksen" tappamisen – minkä Asch ei tuohon aikaan tiennyt olevan Jeesuksen toinen nimi (eikä olevan messias kreikaxi?).  – tai he repisivät hänen takkinsa. Hän myönsi tappaneensa Kristuksen pelosta, mutta he hakkasivat häntä ja repäisivät hänen takkinsa joka tapauksessa. Asch ei koskaan menettänyt pelkoaan koiria kohtaan tuosta tapauksesta. Mulla oli parempi onni: pelkäsin koiria pitkään pikku terrierin purtua peloissaan maitokaupan edessä mun naaman kirjavaxi kuin pakanamaan kartta kun menin taputtamaan sitä. Mutta se meni ohize, ja nykyään pidän koirista, samalla lailla kuin vähän pelottaa mennä uimaan kylmään veteen mutta sitten se tuntuukin ihanalta. 

ellauri302.html on line 539: 	Murrosiässä, siirryttyään chederistä jeshivaan, Sholem tuli tietoiseksi suurista yhteiskunnallisista muutoksista populäärissä juutalaisessa ajattelussa. Uudet ideat ja valistus vahvistivat itsensä juutalaisessa maailmassa. Ystävänsä luona Sholem tutki näitä uusia ideoita lukemalla salaa monia maallisia kirjoja, mikä sai hänet uskomaan olevansa liian maailmallinen ruvetaxeen rabbiksi. 17-vuotiaana hänen vanhempansa saivat tietää tästä "profaanisesta" kirjallisuudesta ja lähettivät hänet asumaan sukulaisten luo läheiseen kylään, missä hänestä tuli heprean opettaja. Vietettyään muutaman kuukauden siellä hän sai vapaamman koulutuksen Włocławekissa, jossa hän elätti izensä lukutaidottomien kaupunkilaisten kirjeenkirjoittajana. Włocławekissa hän ihastui merkittävän jiddish-kirjailijan IL Peretzin työhön.

ellauri302.html on line 540: 	Siellä hän myös aloitti kirjoittamisen. Hän yritti hallita novellin ja kirjoitti hepreaksi. Se, mitä hän siellä kirjoitti, tarkistettiin myöhemmin, käännettiin jiddišiksi ja lopulta aloitti hänen uransa.

ellauri302.html on line 542: Aschin maine perustettiin vuonna 1902 hänen ensimmäisellä tarinakirjallaan, In a shlekhter tsayt (Huonona aikana). Vuonna 1903 hän meni naimisiin Mathilde Shapiron, puolalais-juutalaisen opettajan ja runoilijan Menahem Mendel Shapiron tyttären kanssa.

ellauri302.html on line 546: Asch kirjoitti draaman Got fun nekome (God of Vengeance) talvella 1906 Kölnissä, Saksassa. Se kertoo juutalaisesta bordellin omistajasta, joka yrittää tulla kunnioitettavaksi tilaamalla Toora-käärön ja naimalla tytärtänsä jeshiva-opiskelijan kanssa. Bordelliin sijoittuva näytelmä sisältää juutalaisia prostituoituja ja lesbokohtauksen. IL Peretz on sanonut näytelmästä sen lukemisen jälkeen: "Polta se, Asch, polta se!" Sen sijaan Asch meni Berliiniin pitämään sen ohjaaja Max Reinhardtille ja näyttelijä Rudolph Schildkrautille, jotka tuottivat sen Deutsches Theaterissa. Koston Jumalaavattiin 19. maaliskuuta 1907 ja kesti kuusi kuukautta, ja pian se käännettiin ja esitettiin kymmenellä eurooppalaisella kielellä.

ellauri302.html on line 550: 	Tuotannon provosoivampia kohtauksia muutettiin, mutta se ei riittänyt ortodoksisille lehdille. Jopa jiddishin intellektuelleilla ja näytelmän kannattajilla oli ongelmia näytelmän epäaitoon juutalaisen perinteen esittämisen kanssa, erityisesti Yanklin Tooran käytön kanssa, jota he sanoivat Aschin käyttävän enimmäkseen halpoja tehosteita; he myös ilmaisivat huolensa siitä, kuinka se saattaisi leimata juutalaisia, jotka jo kohtasivat paljon antisemitismiä. Yhdistäminen juutalaisiin ja seksityöhön oli tuolloin suosittu stereotypia. Muut intellektuellit arvostelivat itse kirjoitusta, väitti, että toinen näytös oli kauniisti kirjoitettu, mutta ensimmäinen ja kolmas näytös eivät tukeneet sitä.

ellauri302.html on line 552: God of Vengeance julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä vuonna 1918. Vuonna 1922 se esitettiin New Yorkissa Provincetown Theaterissä Greenwich Villagessa, ja se siirrettiin Apollo Theateriin Broadwaylle 19. helmikuuta 1923. näyttelijät, joihin kuului ylistetty juutalainen maahanmuuttajanäyttelijä Rudolph Schildkraut, saivat paljon buuauxia mutta myös läpyjä. Sen esitys keskeytettiin 6. maaliskuuta, kun koko näyttelijä, tuottaja Harry Weinberger ja yksi teatterin omistajista nostettiin syytteeseen osavaltion rikoslain rikkomisesta ja tuomittiin myöhemmin siveettömyydestä. Weinberger, joka oli myös merkittävä asianajaja, edusti ryhmää oikeudenkäynnissä. Päätodistaja näytelmää vastaan oli rabbi Joseph Silberman, joka julisti Forvertsin haastattelussa: "Tämä näytelmä herjaa juutalaista uskontoa. Edes suurin antisemiitti ei olisi voinut kirjoittaa sellaista." Pitkällisen taistelun jälkeen tuomiosta valitettiin onnistuneesti. Euroopassa näytelmä oli niin suosittu, että se käännettiin saksaksi, venäjäksi, puolaksi, hepreaksi, italiaksi, tšekkiksi, romaniaksi ja norjaksi, ei kuitenkaan suomexi.

ellauri302.html on line 556: 	Toisella oleskelullaan Yhdysvalloissa Asch asui ensin Stamfordissa Connecticutissa, minkä jälkeen hän muutti Miami Beachille, jossa hän asui 1950-luvun alkuun asti. Hän loukkasi juutalaisten herkkyyttä vuosien 1939–1949 trilogialla Nasaretilainen, Apostoli ja Maria, joka käsitteli Uuden testamentin aiheita. Huolimatta syytöksistä kääntymyksestä, Asch pysyi ylpeänä juutalaisena; hän ei ollut kirjoittanut trilogiaa kristinuskon edistämiseksi, vaan yritykseksi kaventaa juutalaisten ja kristittyjen välistä kuilua. Suuri osa hänen lukijakunnastaan ja juutalaisesta kirjallisesta yhteisöstä ei kuitenkaan nähnyt asiaa niin. Hänen pitkäaikainen työnantajansa, New Yorkin jiddishinkielinen sanomalehti Forverts, ei ainoastaan luopunut hänestä kirjailijana, vaan myös hyökkäsi hänen kimppuunsa avoimesti Kristinuskon promootion vuoksi. Myöhemmin hän aloitti kirjoittamisen kommunistiselle lehdelle Morgen frayhayt, mikä johti toistuviin kuulusteluihin edustajainhuoneen epäamerikkalaisen toiminnan komiteassa. Vuonna 1953 Chaim Lieberman julkaisi teoksen The Christianity of Sholem Asch, raa'an kritiikin Aschia ja hänen kristologista trilogiaansa kohtaan, joka inhotti jopa joitain Aschin vahvimmista kriitikoista. Liebermanin kirja ja McCarthy Hearings johtivat Aschin ja hänen vaimonsa lähtemään Yhdysvalloista vuonna 1953, minkä jälkeen he jakoivat aikansa Lontoon (jossa heidän tyttärensä asui), Manner-Euroopan ja Israelin välillä. Right on Shulem!

ellauri302.html on line 561: 	Shulemin pikkuveljet olivat työläisteurastajia ja isoveljet hurskoja hasideja. Tämmöisiä hahmoja se sitten mielellänsä kuvasi. Yksi Aschin tärkeimmistä tavoitteista kirjoituksessaan oli artikuloida juutalaista elämää, menneisyyttä ja nykyisyyttä. Hän asetti juutalaisen jokaisen työnsä keskipisteeseen sekä tietoisuuden juutalaisten suhteesta ulkomaailmaan. Jotkut hänen yleisimmistä toistuvista teemoistaan olivat: ihmisen usko, hyvyys ja anteliaisuus. Hänet karkoittivat ja kiehtoivat kristittyjen väkivalta, ja juutalaisten marttyyrikuolema ja eloonjääminen inspiroivat häntä kovasti.

ellauri302.html on line 566:   Jumala voi olla suuri tunari tai paskiainen, kun ei selviä teodikeasta, mutta vielä vähemmän Singer sietää gumanisteja. Gitler esimerkixi oli 1 suuri humanisti. On Gud är ingen värd, hamnar vi  med Gitlers sätt att resonera! Så hade alla ondskefulla mördare resonerat under tidernas lopp når de ställde  och människans vilja i centrum av universum. Vill jag stå på deras sida? Gitler med nazisterna som beordrade judarna att gräva sina egna gravar? Kunde inte göra ens denna lilla service för dem? Varför grävde de inte sina egna gravar istället? Gumanismen gjorde människan till alltings mått. Så vad hade detta att säga om gumanismen? Undermåttig idé, i ett ord. Människorna måste utvecklas, göra framsteg - inte teknologiskt utan moraliskt - för vad tjänade de annars för syfte? Å andra sidan, varför behöver dom tjäna något syfte alls?  Men varför måste då den ena individen lida medan den andra frossade i det bästa som framstegen kunde erbjuda? Är dom kanske vinnare och de andra förlorare i Darwins olympiad? Var inte själva framstegen ett resultat av oräkneliga våldshandlingar? Var inte den franska revolutionen en målstolpe i människans framsteg? Var inte västens oräkneliga krig flera sådana? Och var vi inte glada över den franska revolutionen och dess giljotiner? Tycker vi inte om kärnvapen och Coca Cola?  Vilka var gumanismens hjältar? Korpraler, andra militära ledare. Var inte också Stalin en produkt av den sortens to gumanism som satte människans vilja i centrum for all mänsklig strävan? All Stalin gjorde antogs vara för mänsklighetens bästa. Dito med Joshuas tiotusentals lik- och förskinnshögar.  Nej förlåt, de var ju Guds påbud, helt annan sak.

ellauri302.html on line 568: Nej, jag kan varken tro på Gud eller på människan. Det är den bittra sanningen. Bäst att lita på lusen. Grein satt alldeles stilla, som en lus. Men om man måste välja mellan Gud och människan var Gud att föredra. Människan var verkligen oväsentlig. Även om Gud var en mördare var han åtminstone en stor mördare. Det är klokast att gå med vinnaren.

ellauri302.html on line 570: Ei perhana, jumalakäsitteestä on yhtä mahdoton päästä eroon kuin oravanpyörästä. Se kuuluu maailmankuvaan kuin aika, paikka, avaruus ja syysuhde. Se on missä hyvä ja paha, oikea ja väärä, kostonhalu ja kuolemanpelko ovat kotonaan. Siellä saa armoa ja tasoitusta kun muut pettävät. Kiitos herra kaikesta kivasta ja ikävästä. Herra antoi herra otti, kiitetty olkoon herran nimi, kanankakan kantajan. Tee tasoitusta puolestamme. Kost'jumala.

ellauri302.html on line 575: Grein päättää rankaista izeään palaamalla Lean luo. Hän on minun ristini. Kumpaahan se rankaisee siinä enemmän. Mitähän korkeammat mahdit hänestä tuumaavat, ovatko taivaan vallat hyvinkin kärmeissään? Hertz maxaisi kyllä kaikki kulut. Umpimähkään hän otti hyllystä Moshe Chaim Luzzatton bestsellerin Den rättfärdiges väg. Peukalovärssy olisi nyt paikallaan.

ellauri302.html on line 577: haim_Luzzatto_%28ramhal%29_-_Wall_painting_in_Acre%2C_Israel.jpg/440px-Moshe_Chaim_Luzzatto_%28ramhal%29_-_Wall_painting_in_Acre%2C_Israel.jpg" />

ellauri302.html on line 581: Moshe Chaim Luzzatto (hepreaksi : משה חיים לוצאטו, myös Moses Chaim, Moses Hayyim, myös ihan vaan Luzzato) (1707 – 16. toukokuuta 1746 (26 Iyar 5506) (26 Iyar 5506, RaרLd, Hebrew aHany מח"ל ‎), oli huomattava italialainen juutalainen rabbi, kabbalisti ja filosofi.

ellauri302.html on line 583: Moshe Chaim Luzzatto syntyi vuonna 1707 Padovan juutalaisessa ghetossa Venetsian tasavallassa. Alle 20-vuotiaana hän oli aloittanut 150 laulun säveltämisen Raamatun psalterin mallin mukaisesti. Näissä rinnakkaisuuden lakien mukaisesti laadituissa psalmeissa hän vapautti itsensä kaikista vieraista vaikutuksista ja jäljitteli Raamatun tyyliä niin uskollisesti, että hänen runonsa näyttävät kokonaan raamatullisten sanojen ja ajatusten toistolta. Ne aiheuttivat kuitenkin rabbien kritiikkiä ja olivat yksi syy vainoihin, joille Luzzatto myöhemmin joutui. Rebbe Jacob Poppers erityisesti Frankfort-on-the-Mainista piti anteeksiantamattomana öykkäröintinä yrittää päihittää "Jaakobin Jumalan voideltuja värsyjä".

ellauri302.html on line 585: 	Samana vuonna tai hieman myöhemmin Luzzatto kirjoitti allegorisen festivaalidraamansa "Migdal 'Oz" (tai "Tummat Yesharim") ystävänsä Israelin Benjamin Bassanin avioliiton yhteydessä. Tämä nelinäytöksinen näytelmä, jossa on latinaa ja italiaa sekä raamatullisia vaikutteita, havainnollistaa oikeuden voittoa laittomuudesta. Se on versioiltaan mestarillinen ja kielellisesti melodinen, lyyriset kohdat ovat erityisen yleviä; ja siinä on runsaasti miellyttäviä kuvia, jotka muistuttavat Guarinin koiraa Fidoa.

ellauri302.html on line 587: Käännekohta Luzzatton elämässä tapahtui 20-vuotiaana, kun hän väitti saaneensa suoraa opetusta enkeliltä (joka tunnetaan nimellä Maggi). Vaikka tarinat sellaisista kohtaamisista taivaallisten olentojen kanssa eivät olleet tuntemattomia kabbalistisissa piireissä, se oli ennenkuulumatonta jollekulle niin nuorelle iälle. Hänen ikätoverinsa olivat ihastuneita hänen kirjallisista kertomuksistaan näistä "jumalallisista oppitunneista", mutta johtavat italialaiset rabiiniviranomaiset olivat erittäin epäluuloisia ja uhkasivat erottaa hänet. 

ellauri302.html on line 589: Vain vuosikymmeniä aiemmin toinen nuori mystikko, Sabbatai Zevi (1626–1676), oli järkyttänyt juutalaista maailmaa väittäen olevansa Messias. Vaikka Zevi oli jossain vaiheessa vakuuttanut monet eurooppalaiset ja Lähi-idän rabbit,  episodi päättyi siihen, että hän perääntyi ja kääntyi islamiin. Maailmanlaajuinen juutalainen yhteisö oli edelleen levoton siitä, ja Luzzatton ja Zevin kirjoitusten välisiä yhtäläisyyxiä pidettiin erityisen vaarallisina ja harhaoppisina. Joissakin paljastuksissaan Luzzato jopa kuvaili Mooseksen, Abrahamin ja Elian paljastaneen itsensä hänelle ja kutsuvan häntä "mentorikseen", 

ellauri302.html on line 591: tämä raivostutti monet rabbit, erityisesti Moshe Hagizin, joka piti hänen kirjoituksiaan harhaoppisina ja määräsi polttamaan kaikki hänen kirjoituksensa. Muitakin huhuja levitettiin, että Luzzaton uuden psalmien kirjan  tarkoituksena oli syrjäyttää Daavidin psalmit hänen alkamallaan  messiaanisella aikakaudella, minkä Luzzato ja hänen mentorinsa Yeshayahu Basan ovat jyrkästi kiistäneet. 

ellauri302.html on line 593: Nämä kirjoitukset, joista vain osa on säilynyt, ymmärretään usein väärin kuvaamaan uskoa, että Luzzatto ja hänen seuraajansa olivat avainhenkilöitä messiaanisessa draamassa, joka oli tapahtumassa. Tässä kiistanalaisessa jännitysnäytelmässä hän tunnisti yhden seuraajistaan Messiaaksi, Daavidin pojaksi, ja otti itselleen Mooseksen roolin väittäen, että hän oli tuon raamatullisen hahmon reinkarnaatio.

ellauri302.html on line 597: Mutta kiista ei ollut vielä kokonaan ohi. Levitettiin huhuja, että Luzzaton mentori Yeshayahu Basan tunsi myötätuntoa hänen oppilaansa kohtaan ja jopa lähetti hänelle takaisin joitakin hänen kirjoituksiaan julkaistavaksi. Tämä aiheutti suuren kohun, ja Moshe Hagizin ja Yaakov Poppersin ja Basanin välillä välitettiin monia kiihkeitä kirjeitä, jotka uhkasivat heikentää jälkimmäisen auktoriteettia, jos hän ei luovuta laatikkoa Luzzaton kirjoituksineen Venetsian rabbeille. Yhdessä kirjeessä Moshe Hagiz, Luzzaton vanhin vastustaja, kutsuu Luzzatoa kurjaksi luopioksi, joka petti uskontonsa ja menetti osuutensa tulevassa maailmassa, kutsuen ja kehottaen polttamaan kaikki hänen kirjoituksensa. Basan pakotettiin luovuttamaan Luzzaton kirjoitukset Poppersille, jotka hän myöhemmin hautasi syvälle maahan ja poltti osan harhaoppisiksi katsomistaan kirjoituksista. 

ellauri302.html on line 599: Kun Luzzatto lopulta saapui Amsterdamiin, hän pystyi jatkamaan Kabbala- opintojaan suhteellisen esteettä. Hän ansaitsi elantonsa timanttileikkurina ja jatkoi kirjoittamista, mutta kieltäytyi opettamasta. Tänä aikana hän kirjoitti suuren opuksensa Mesillat Yesharim (1740), pohjimmiltaan eettisen tutkielman, mutta jolla oli tietyt mystiset perusteet. Kirja esittelee vaiheittaisen prosessin, jonka avulla jokainen ihminen voi voittaa taipumuksensa syntiin ja saattaa lopulta kokea profetian kaltaisen jumalallisen inspiraation. Toinen merkittävä teos, Derek Breitenstein (Jumalan tie) on ytimekäs tiivistelmä juutalaisuuden ydinteologiasta. 

ellauri302.html on line 601: Mesillat Yesharim tai Mesillas Yeshorim (hepreaksi : מסילת ישרים, l. "Pystyvän polku") on eettinen (musar) teksti, jonka on säveltänyt vaikutusvaltainen rabbi Moshe Chaim Luzzatto (1707–1746). Se eroaa Luzzaton muista kirjoituksista, jotka ovat filosofisempia.

ellauri302.html on line 603: Varhaisin tunnettu käsikirjoitusversio, kirjoitettu vuonna 1738, järjestettiin dialogiksi hakhamin (viisaan miehen) ja hasidin (hurskas ihminen) välillä. Ennen julkaisua se järjestettiin uudelleen siten, että siinä on vain yksi kaiutin. Stereoversio valaisee usein tunnetumpaa monoversiota.

ellauri302.html on line 604: Mesillat Yesharim on luultavasti Luzzaton vaikutusvaltaisin teos, jota on opittu laajalti käytännössä kaikissa jeshivissa siitä lähtien, kun rabbi Yisroel Salanterin Mussun Mussun Movement otti musalyriikoiden muodollisen tutkimuksen yeshiva-opetussuunnitelmaan.

ellauri302.html on line 606: Toisin kuin monet muut musakorner-kirjat, jotka on järjestetty tekijöiden omien luonteenpiirteiden mukaan, Luzzato rakentaa teoksensa Beraitalle viisaan Pinchas ben Yairin nimissä, jonka lista menee saavutusjärjestyksessä näin:

ellauri302.html on line 608: "Rabbi Pinchas ben Yair sanoi: Toora johtaa valppauteen; valppaus johtaa raittiuteen; valppaus johtaa puhtauteen; puhtaus johtaa pidättymiseen; puhtaus johtaa puhtauteen; puhtaus johtaa hurskauteen; hurskaus johtaa nöyryyteen; nöyryys synnin pelkoon; pelko ja synti johtaa pyhyyteen; pyhyys johtaa profetiaan; profetia johtaa kuolleiden ylösnousemukseen. Ja siitä sitten taas Toorat käteen ja baanalle." 

ellauri302.html on line 610: Jokaisessa vaiheessa Luzzatto selittää itse vaiheen, sen elementit, kuinka se voidaan hankkia ja mikä saattaa heikentää sen hankintaa. Esimerkiksi: Valppautta voi hankkia varaamalla aikaa itsetutkiskelulle, ja valppautta voivat heikentää liialliset arkipäiväiset vastuut, väärä seura tai kyyninen elämänasenne. Samaa mallia käytetään jokaiselle mainitulle piirteelle.

ellauri302.html on line 612: Mesillat Yesharim on ehkä tärkein juutalainen eettinen teksti keskiajan jälkeisellä ajanjaksolla. Vilna Gaonin kerrotaan kommentoineen, ettei hän löytänyt ylimääräistä sanaa teoksen ensimmäisistä 11 luvusta, ja totesi, että hän olisi matkustanut tapaamaan kirjailijaa ja paljastamaan izensä hänelle, jos hän olisi vielä elossa. Nämä ja vastaavat lausunnot suurelta osin vapauttivat Luzzaton muiden epäilyistä hänen epäiltyihin sapattilaissuuntauksiinsa.

ellauri302.html on line 618: Tanakhista on varhaisin tunnettu teksti kuuluisan " kultaisen säännön " positiivisesta muodosta: 

ellauri302.html on line 624: Bar-Hillel vanhempi (n. 110 eaa. – 10 jKr.),  käytti tätä säkettä Tooran tärkeimpänä sanomana opetuksissaan. Kerran Ger Toshav haastoi hänet, joka pyysi saada kääntyä sillä ehdolla, että Toora selitettiin hänelle hänen seisoessaan yhdellä jalalla. Hillel hyväksyi hänet ehdokkaaksi kääntymään juutalaisuuteen, mutta 3. Moos. 19:18:aan pohjautuen kertoi miehelle:

ellauri302.html on line 626: Mikä on sinulle vihamielistä, älä tee toiselle: tämä on koko Toora; loppu on selitys; mene ja opi. —  Sabbath folio:31a, Babylonian Talmud

ellauri302.html on line 628: Ei Jeshua siis kexinyt ize tätäkään. Isämeitä on otettu kaddishista ja herran siunaus toorasta. Jonnin joutavaa. Tällästä ne höpisee jeshivoissa sillä aikaa kun moppipäät vaimot käyvät töissä, töiden jälkeen kaupassa ja imuroivat, keittävät klimppisopan ja gefillte fishin valmiixi siihen kun Tvi Ari tulee nälkäisenä kotio. Mikä täällä haisee? Kukkakaaliko?

ellauri302.html on line 633: Singerin mehukkuus on peräisin juutalaisten izehoitokirjoista. Anita Grein hade aldrig öppnat en bok om etik. I de böcker hon läste och pjäser hon såg var hjältarna och andra huvudpersoner alltid äktenskapsförbrytare och mördare. Och nu har hon till råga på allt blivit kommunist!

ellauri302.html on line 635: Var Bukharin, Kamenev och Zinovjev förrädare? Juu! 

ellauri302.html on line 636: Trozki (Lev Davidovitsh Bronshtein) oli jutku, samoin Kamenev (oik. Rozenfeld) ja Zinovjev (alk. Hirsch Apfelbaum). Sixi Singer mainizee ne nimeltä. Ize asiassa jopa Gitler saattoi olla puolikuivuri, mutta Stalin oli kyllä pelkkä gruusialainen julmuri. Puhasta Amalekin siemennestettä.

ellauri302.html on line 638: Bolshevikkipuolueen sisällä Bukharin oli alun perin vasemmistokommunisti, mutta siirtyi vähitellen oikealle vuodesta 1921 lähtien. Hänen vahva tukensa ja puolustavansa uutta talouspolitiikkaa (NEP) johti lopulta oikeistooppositiota. Vuoden 1924 loppuun mennessä tämä asenne oli asettanut Buharinin suotuisasti Josif Stalinin pääliittolaiseksi, ja Buharin kehitteli pian Stalinin uutta teoriaa ja politiikkaa sosialismista yhdessä maassa. Vuosina 1926-1929 Buharinilla oli suuri valta Kominternin toimeenpanevan komitean pääsihteerinä. Stalinin päätös jatkaa kollektivisointia ajoi kuitenkin kaksi miestä erilleen, ja Bukharin erotettiin politbyroosta vuonna 1929.

ellauri302.html on line 640: Kun suuri puhdistus alkoi vuonna 1936, osa Buharinin kirjeistä, keskusteluista ja salakuunteluista osoitti epälojaalisuutta. Helmikuussa 1937 pidätetty Bukharin sai syytteen salaliitosta Neuvostovaltion kaatamiseksi. Hänet teloitettiin maaliskuussa 1938 näytelmäoikeudenkäynnin jälkeen, joka vieraannutti monet länsimaiset kommunistien kannattajat. Bucharin jäi kiinni antistatistisista taipumuxista. Antistatismi on mikä tahansa lähestymistapa sosiaaliseen taloudelliseen tai poliittiseen filosofiaan, joka hylkää statismin. Antistatisti on se, joka vastustaa valtion puuttumista henkilökohtaisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin asioihin. Valtion ei pitäisi puuttua oikeastaan mihinkään, paizi pelastaa pankrottiin joutuneita pankkeja köyhimmän kansanosan säästöillä. Ei ollut juutalainen, mutta petti muuten kansan asian.

ellauri302.html on line 642: Bukharin oli antileninisti. Sanoutui irti Brestin rauhasta. Kannatti NEPpiä ja Stalinin nazionaalisosialismia muttei Stalinin kolhooseja. Stalin kylästyi siihen lopulta ja nitisti sen 1938.

ellauri302.html on line 644: harin.jpg" width="40%" />

ellauri302.html on line 645: Kieronnäköinen kaveri tää Bukharin, vähän kuin Lassi Hiekkala.

ellauri302.html on line 649: 	Vuonna 1950 Itzele oli 47. Silloin se päätti vetäytyä talviunille kuin muumi, työntää havunneulasia perseeseen. Eihän siitä mitään tullut, melskasi naisissa vielä 41 vuotta. Sen mielestä kaikkien uskontojen poinzi on ahimsa tosin apinaveljiin\ rajoitettuna, eli oma onni ei sais tulla toisten apinoiden epäonnesta. Sehän on kapitalismille aivan vieras ajatus. Sitäpaizi se ei ihan riitä tekemään uskonnosta vetävää. Vad skulle judendomen ha för dragningskraft om det inte längre fanns skägg, tinninglockar, lärohus, heliga böcker, bönesjalar och bönekapslar, sabbat och andra högtider? En sådan judendom skulle inte bara misslyckas med att tillfredsställa människors behov; den riskerade också att falla samman vilket ögonblick som helst av brist på levnadsregler och symbolisk struktur. Om människorna handlade individuellt snarare än gruppvis skulle deras förmåga att tjäna Gud vara lika liten som deras förmåga att försvara sitt land. Som individer kunde de inte bekämpa Satan, de kunde inte slå tillbaka Hitler eller Stalin på egen hand. Såna vackra ord betyder inte vackra handlingar. Efter att ha sagt det här till Luria for Grein iväg för att knulla hans hustru Anna.

ellauri302.html on line 657: Han satt vid bordet och tänkte att om han hade följt de här reglerna under alla år skulle Jack inte ha svikit judaismen och blivit vänsterradikal, och Anita skulle inte ha blivit en slinka. Hå hå ja ja Itzele, samma falskhet och egoism, konstiga hattar eller inte. 

ellauri302.html on line 659: Kroknosen har något unikt i alla fall - den fria viljan. Han har fritt val att inte svara på telefon när reglerna är emot det, tex när frugan dör. Satan är den fria viljans ärkefiende. Fria viljan är för när man gör något man inte vill, för att reglerna säger det. Att knulla Eva mot reglerna är inget val, att inte knulla henne vore det.

ellauri302.html on line 661: Tämä oli tärkeä huomio: vapaa tahto ei ole muuta kuin izekuri! Aivokuoren kontrolli matelijanaivon välittömille houkutuxille. Säästä tänään niin olet huomenna vielä vauraampi. No tää on kyllä puhasta kapitalismia. Ei tässä ole mitään vapaata, pikemminkin päinvastoin, kulkemista järjen talousliberaalisessa lieassa. Samalla lailla kuin jenkeille "demokratia" = pursuit of happiness, "vapaa tahto" = peliteoria.  

ellauri302.html on line 666:   Eliyahu Ben Moshe Dos Vidas (1518–1587, Hebron) oli 1500-luvun rabbi mytomaanien Palestiinassa. Hän oli ensisijaisesti rabbi Moses ben Jacob Cordoveron (tunnetaan nimellä Muaa Ramasee Ramaseeko Suaa) mutta myös vähän Isaac Lurian opetuslapsi. Dos Vidas tunnetaan Kabbalan ja siantuntemuksestaan. Hän kirjoitti Reshit Chochmahin eli "Viisauden alun", pietistisen teoksen, jota ortodoksiset juutalaiset tutkivat edelleen laajasti. Aivan kuten hänen opettajansa rabbi Moses Cordovero loi eettisen teoksen kabbalististen periaatteiden mukaisesti teoksessaan Tomera Deborah, Rabbi Dos Vidas loi vielä laajemman teoksen henkisestä elämästä hänen kanssaan, nimeltä Reishiluut Chochmeeshshah. Tämäkin magnum opus perustuu suurelta osin Zohariin, mutta heijastaa myös monia perinteisempiä lähteitä. Kirjoittaja asui Safedissa ja Hebronissa ja oli yksi Hebronissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa asuneista merkittävistä kabbalisteista. Niitä kyllä juoxi siellä laumoittain kuin kylän koiria.

ellauri302.html on line 669: Elijahun koirankoppi Hebronin takapihalla

ellauri302.html on line 671: Reshit Chochmah on tärkeä kirja Kabbalasta (juutalainen mystiikka), etiikasta ja moraalista (musakorner-kirjallisuus), jonka on kirjoittanut 1500-luvun oppinut rabbi Eliyahu The Viisas. Se perustuu suurelta osin Zohariin. 

ellauri302.html on line 682: - Vad då för slags värld! Vad är det man uppnår med alla krig? Varför  kan man inte reda ut saker och ting en gång för alla? A war to end all wars! Jag har just bläddrat genom tidningarna. Det enda man får läsa om är rån, stöld, mord. 


ellauri302.html on line 683: - Det är så världen fungerar. Om du kände till Darwin skulle du veta det är kampen för tillvaron som har skapat världen. 


ellauri302.html on line 684: - Jag har läst om det där, jag har hört talas om det där. Det är såååå nonsens! Universums herre hatar våld. 'De blodgiriga och de falska är en styggelse för Herren.' Så står det i Psaltaren. 
 

ellauri302.html on line 685: - Vad menar då Gud med att låta två hjortar stängas med varandra tills den ene dör när dom kämpar om samma hind? Det har ingenting med den fria viljan att göra. Hjortar är inte onda. Dom följer bara sin natur. 


ellauri302.html on line 693: Onko se Zohar?  Vaiko Mimesbrunnen?

ellauri302.html on line 695: Vanerne kallas ofta för »vise», hvilket ord då står i full öfverensstämmelse med att Mimesbrunnen, hafvet, är all visdoms källa. Det är ock märkligt, att Vanerne i Valans Visdom framträda omedelbart efter Gullveigs dråp; men däri ligger följande tanke. Vattengudarne äro också gudar för sjöfart och handel, hvilka framkallas af guldtörsten och i sin ordning vålla tvedrägt och strider bland både gudar och människor. Som dessa strider äro oundvikliga, öppnas de af Odin själf, hvars spjutkast är det första anfallet på den växande egennyttan. Såsom alltid redo att försvara vunna skatter kallas Vanerne »krigiske». 

ellauri302.html on line 697: Suutari pieri Liisan vannassa. Pietari Suuri oli Veikko Huovisen kolmas iso paha susi. Tämähän oikeastaan selittää Borixen teodikea-ongelman, eli mixi pitää apinoiden olla niin sotaisia. Ne handlaavat kullanjanoisina, drååpaten jumaliste kauhistuneita notmiitä ja keihästäen tylpällä keihäällä niiden narttuja, päästellen kajahtavia sjöfartteja pottu molemmissa päissä. Eli good old motiivit EAT! FUCK! KILL!.

ellauri302.html on line 699: Zohar (heprea : זֹהַר ‎, Zōhar, kirjaimellisesti "Splendor" tai "Radiance") on perustava teos juutalaisen mystisen ajattelun kirjallisuudessa, joka tunnetaan nimellä Kabbala. Se on ryhmä kirjoja, jotka sisältävät kommentteja Tooran mystisista puolista (Mooseksen viisi kirjaa) ja pyhien kirjoitusten tulkintoja sekä materiaalia juutalaisten meemeistä, pensasmystikoista, myyttisestä kosmogoniasta ja mystisestä psykologiasta. Zohar sisältää keskusteluja Jumalan luonteesta, joissa selvitetään maailmankaikkeuden alkuperä ja rakenne, sielujen luonne, lunastus, egoistin suhde pimeyteen ja "todellisen minän" suhde "Jumalan valoon".

ellauri302.html on line 701: Zohar (זהר) ("Splendor") – Kabbalan tärkein teksti, joka saavutti toisinaan jopa kanonisen aseman osana suullista Tooraa. Se on mystinen Tooran kommentti, joka on kirjoitettu keinotekoisella useiden aramealaisten murteiden sekoituksella,  kuten Targum Onkeloksen babylonialainen targumilainen aramea, Babylonian talmudiaramea,  ja juutalainen palestiinalainen aramea. 

ellauri302.html on line 703: Gershom Scholem väitti, että Moses de León (1240-1305) oli Zoharin ainoa kirjoittaja. Äskettäin Yehuda Liebes väitti, että vaikka De León saattoi olla ensisijainen kirjoittaja, hän sisällytti tai muotoili uudelleen valintoja nykyaikaisista kabbalisteista (esim. rabbi Joseph Gikatilla, Hamadanin rabbi Joseph, rabbi Bahya ben Asher). Viime aikoina Kabbalan tutkijat, kuten Ronit Meroz, Daniel Abrams ja Boaz Huss, ovat osoittaneet, että Zoharin materiaalit ovat käyneet läpi useita sukupolvia kirjoittamisen, uudelleenkirjoituksen ja editoinnin. De León väitti löytäneensä Zoharin tekstin ollessaan Israelin maassa ja piti sen 2. vuosisadalla eläneen rabbi Shimon bar Yohain ansioksi, joka on tekstin päähenkilö. Teksti saavutti valtavan suosion kaikkialla juutalaisessa maailmassa.

ellauri302.html on line 705: Vaikka kirja hyväksyttiin laajalti, pieni joukko merkittäviä rabbeja julkaisi seuraavien vuosisatojen aikana tekstejä, joissa julistivat rabbi Moshen keksineen sen väärennökseksi juutalaisuuden vastaisilla käsitteillä. Monet näistä rabbeista eivät kuitenkaan olleet ize kabbalisteja. Tämä oli tärkeä kiistakohta Jemenin juutalaisten joukossa, Dor Daiminä tunnetussa uskonnollisessa älymystöliikkeessä, joka vaati paluuta enemmän talmudistiseen juutalaisuuteen. Myös muut kateelliset yhteisöt Italiassa ja Andalusian (espanjalainen portugali) kyseenalaistivat Zoharin sisällön ja aitouden. Vaikka Zohar on järjestetty kommenteiksi Tooran osioista, se käsittelee myös Talmudia, Midrash Rabbaa ja Sefer Yetziraa, ml Bahir ja monet muut rabbiiniset tekstit. Jossain määrin Zohar on yksinkertaisesti Kabbala.

ellauri302.html on line 714: Hon gav efter för alla hans infall men begärde aldrig att han skulle återgälda henne med dyrbara gåvor. Hon var på sitt sätt ett perfekt varelse som med stor precision utförde de roller hon var skapad for. Under alla de år de levde tillsammans hade ingenting någonsin fungerat fel, vare sig i hemmet eller i hennes yrkesliv. Hon planerade all minsta detalj. Varje gång Margolin undersökte henne blev han förvånad. Allt var precis som det skulle - pulsen, blodtrycket, blodvärdena, syne, hörseln, reflexerna. Hon hade en oförklarlig förmåga att alltid anpassa till hans humor. Hon läste hans tankar, anade vad han tänkte säga. Margolin fann henne enastående när det gällde sexuellt förspel, efterspel och alla de viskningar och smekningar som gör kärleksakten spännande. De kvinnor som handlade i hennes boutique anförtrodde henne en mängd detaljer och hon visste precis vad hon skulle återberätta för honom, och när och hur. Hon klädde sig smakfullt och anspråkslöst, hon målade inte naglarna, hon sminkade sig diskret, bar sällan smycken. Lise olisi perfekti silikoninukke juutalaiselle tuppikullille, paizi tuota pystynenää...

ellauri302.html on line 716:  Ja mikä on kiitos? Kun Lise polvillaan aukoo Schloymelen kengännauhoja, ukko ajattelee vain että noin se aukoi niitä nazi-Hansiltakin, js sen tekee yhtä aikaa mieli köyriä Liseä ja kuristaa sitä kurkusta. "Ditt orena stycke", se sanoo Liselle mehukkaasti hepreaxi. Ai mitä Lise kysyy. "Kohta kuolet" sanoo Margolin. Niinhän me kaikki, Lise arvelee. Mizin mielestä juutalaiset jenkkiopiskelijat oli vulgäärejä. Juutalaisilla on hallussaan suurin piirtein koko talousliberaali jenkki valtameedia ja viihdetuotanto. Ne on idolienpalvonnan ammattimiehiä. "Hui olkoon että kaikki ovat moraalittomia", tuumaa Margolin.

ellauri302.html on line 718: 	Lisäxi on Singer yhtä silmitön antikommunisti kuin se on semitisti. Aivan pidäkkeetöntä ryssävihaa vaahtoaa sen suupielistä kuin vesikauhuiselta koiralta. Tämmönen kohtuutun vihanpito on juutalaisilla ihan verissä, kulttuurissa ainaskin. Samahan se oli Kivipukin Tanelillakin. Julmat kulmahampaat irvessä ja karvakädet nyrkissä. Ei rottamainen Ben Zyskovizkaan jää paljon hännille. Vanhoista jenkkijutku kirjailijaukoista tulee yllättävän samanlaisia Kroisos Pennosia ja Kulta-Into Piitä: Singer, Belov, Roth, jopa Malamud. Norman Mailerin Alastomat ja kuolleet odottaa vielä vuoroaan. 

ellauri302.html on line 722: Ei mene hyvin Borixellakaan. Se joutui myymään vuokrakasarmin joka tuotti viikossa neljäsataa nettoa. Meidän kivijalassa asuu rottia. Ratatouille tovereineen maxamatta vuokria. Airbnb menee kiinni koska Seija ei pidä siitä. Sama se, syödään näkkäriä ja juodaan laihaa teetä kuin Boris Makaber. Kuvitellaan että on Tisha b'Av. Gud, gode gud, livet är ingenting värt, suckar rike Boris, och har alldeles rätt. Jag såg mitt hela liv i en dröm i natt, och inte var det något värt det heller. Men varför borde det vara det? Ratatouille skulle säga samma sak om den kunde tala. 

ellauri302.html on line 727: Fagomen kai piomen, aurion gar apothanoumen.

ellauri302.html on line 734:   Paskan marjat kristityt, Puovo siteeraa vaan vanhaa Jesajameemiä mainizematta lähdettä::

ellauri302.html on line 741:   Juutalaiset on kovia kauppamiehiä, uskonnossakin ne laskeskelee koko ajan mikä kannattaa ja kuka lunastaa. Varasto maxoi enemmän kuin saan jos myyn sen könttäsummalla. Lea piti lumppukauppaa Hertzin köyriessä slarvoja ja slamppoja. Anna on niin yxinäinen että jopa Yascha Kotik kelpaa. Parempi kuin koira tai papukaija, onhan sillä sentään nuppipää schischeli. 4ttä jutkuäijää se ei enää jaxa. Grein ei osaa olla enää vilpitön. Se on pelkkää vilppiä koko kaippari. Niin myös Yascha Kotik, joka suutelee taalanippua ja räknää minkä arvoinen Anna mahtaa olla dollareissa. Nu tänker han sälja sig så dyrt som möjligt. Trissa upp priset helt enkelt. Jutkut sopii jenkkeihin kuin suutarin sormi sian pilluun.

ellauri302.html on line 743: Yascha Kotik on koko joukon hauskin kaveri. Han är psykopat. Resten är bara vanliga narsister.

ellauri302.html on line 744: Som damasksömmare i Warszawa gillade Yankele fingerpulla pullor. Vedin slinkkaa letistä ja kysyin missä ja milloin voitas olla silleesti. Yascha laskee luikuria kuin hepo ravaa. Jusztyna tulistuu kun Yascha sanoo sille kaikenlaista loukkoovoo. I Ryssland såg Yascha en jude en mager som en pinne och hade lång kalufs. Han blev troende och satt i en liten synagoga med gamla män och läste psalmer. Polisen tog honom förstås meni släppte honom igen. Han var för tokig att vara farlig. Det finns många som gillar att lura andra - det är deras liv.

ellauri302.html on line 746:   Jag har hört talas om en jiddischsk skådespelare i Moskva som lurade i sina kolleger att han hade en tunna sill. Det var under revolutionen när man inte kunde få en sillbit för vare sig kärlek eller pengar. Så snart folk fick höra att han hade sill började dom ställa sig in hos honom. Till och med ryssarna behandlade honom på ett nytt sätt: Nathan Davidovich, du ska få en huvudroll. Du blir berömd. Jag dör av längtan efter en bit sill. Summan ar kardemumman blev att han måste packa och fly till Kiev när kontrarevolutionärerna började slåss mot bolsjevikerna. Han fastnade i nån by och det var där Makhnos banditer gjorde slut på honom."

ellauri302.html on line 748: - Hur många män har du haft? Hundra? 


ellauri308.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri308.html on line 49: Suomen 1900-luvun kiistellyimpiin hahmoihin – hän on saanut osakseen sekä 

ellauri308.html on line 50: rankkaa arvostelua että ihailua. Hänet muistetaan ehkä parhaiten 

ellauri308.html on line 52: niin kutsutun Terijoen hallituksen johtajana 1939–1940 sekä työstään Suomen 

ellauri308.html on line 81: pano on kuin rukoushetki vain ja armahain,

ellauri308.html on line 83: oi armahain sulle on mun kullini kova. 

ellauri308.html on line 90: pääkaupungissa, sillä keväällä 1901 hänet nimitettiin osakunnan parhaaksi 

ellauri308.html on line 100: Luhangassa. Saima Dahlström oli Kuusista kahdeksan vuotta vanhempi ja 

ellauri308.html on line 108: Keski-Suomeen hankkimaan perheelleen elantoa, mikä ilmeisesti toi hänelle 

ellauri308.html on line 113: Luhankaan Kuusisen palatessa jatkamaan opintojaan Helsinkiin syksyllä 1902. 

ellauri308.html on line 129: näkyvimpiä hahmoja 2. maailmansodan jälkeen. Poika Esa Kuusinen vaimoineen 

ellauri308.html on line 132: asettaman Terijoen nukkehallituksen johdossa Otto Wille Kuusinen käytti 

ellauri308.html on line 135: jo 1949, mutta Riikka Kuusinen oli läsnä vielä isänsä hautajaisissakin. 

ellauri308.html on line 144: muistelmissaan palanneensa Yhdysvalloista ”täysin vieraana ihmisenä”. Ainosta oli lännessä tullut takinkääntäjä! Ei ihme että Stalin pani sen työleirille. Todnäk.  Ano Turtiaisen huonetta ja sukua. Arvi-poika kertoo Ainosta kaikenlaista epäedullista juorua, se taisikin olla jonkinlainen Ksantippa, poliittisesti paha tunari, esitti jotain Mata Haria kunnes sai potkut Kominternin leivistä. Ja pakkoko oli bylsiä Yrjö Sirolaa Villen selän takana?

ellauri308.html on line 163: hautajaisissa vuonna 1964. Miehensä kuoleman jälkeen Aino Kuusinen koki 

ellauri308.html on line 165: vuonna 1965. Hän kirjoitti vielä vanhalla iällään kaunaiset muistelmat ajastaan 

ellauri308.html on line 178: paikalla Kuusisen hautajaisissa vuonna 1964, samoin kuin virallinen 

ellauri308.html on line 186: varmasti kumpuaa Kuusisen hahmon ristiriitainen maine, eikä suinkaan 

ellauri308.html on line 197: 	Perheen arvomaailma oli uskonnon säätelemä: Raamattua luettiin ääneen ja veisattiin Siionin kanteleesta. Tässä kovan kurin ja työn maailmassa kasvoi tuleva vallankumouksellinen, sillä useinhan käy niin, että ehdottomat määräykset ja normit synnyttävät uhmaa ja kapinamieltä. Myöhemmällä iällään Tuominen siloitteli muistelmissaan perheen ristiriidat näkymättömiin.

ellauri308.html on line 201: Renkivuosiltaan Tuominen muistaa ensimmäisen kohtaamisensa Frans Eemil Sillanpään kanssa. Hän muisteli katkerana miettineensä, kuinka mäkitupalaisen poika Pransu kukkoili raitilla ylioppilaana ja hän, arvostetun käsityöläisen poika, raatoi renkinä. Moskovassa oleskellessaan Arvo Tuominen kirjoitti poliittista henkilöhistoriaansa ja muisteli luokkatietoisena ja katkerana oleskeluaan Kuukan talossa tähän tapaan: ”Tällöin minussa heräsi viha rikkaita ja heidän lapsiaan kohtaan.  Ei se mitään aatteellisuutta ollut, olin vain ihan vitun kade.  Vaistomaisesti hain tukea muista renkipojista joiden kanssa liityin kotipitäjäni työväenyhdistykseen.” Niissä hän hieman liioitteli, sillä häntä pidettiin arvossa ja kohdeltiin talossa hyvin, mutta tietty katkeruus katkenneesta koulutiestä säilyi läpi elämän.

ellauri308.html on line 206: 	Teatteriharrastus antoi tulevalle kommunistille hyvää oppia siitä, miten oivalletaan yleisön reaktiot, ja myös oikeaa äänenkäyttöä sekä esiintymistaitoa. Jo kouluaikana Tuominen oli harrastanut kirjoittelua ja lähetti myöhemmin tekstejään paikallisen työväenyhdistyksen julkaisuihin. Paikalliset työväenliikkeen nokkamiehet kiinnittivät nokkeliin kirjoituksiin huomiota ja kutsuivat Tuomisen toimitusharjoittelijaksi Kansan Lehteen syyskuussa 1917. Puoli vuotta myöhemmin, keväällä 1918, vain 23-vuotias harjoittelija oli lehden päätoimittaja, toimitussihteeri ja juoxupoika samassa persoonassa.

ellauri308.html on line 208: 	Tuominen joutui yksin vastaamaan keskellä Tampereen taisteluja punaisten tiedotuksesta. Ei ihme että hommat meni perseelleen. Hänen mennessään punakaartin esikuntaan ilmoittamaan, että lehden tekeminen oli mahdotonta, esikunnassa oli täysin kaoottinen tilanne. Ylipäällikkö Hugo Salmela oli juuri haavoittunut vakavasti kranaattilaatikon räjähdettyä ja uusi ylipäällikkö Verner Lehtimäki vihaisena naama noessa pakotti Pojan jatkamaan tyhjäntoimitusta.

ellauri308.html on line 212: 	Punakapinan päätyttyä Poika oli mielipiteiltään maltillinen sosiaalidemokraatti. Vasemmistolaisessa politiikassa tie alkoi olla tuohon aikaan tukossa. Keskiössä, minne Tuominen halusi, olivat Väinö Tanner ja Hannes Ryömijä. Heistä vasemmalle oli tyhjää, sillä henkiinjääneet oli paenneet Venäjälle ja perustaneet siellä Suomen kommunistisen puolueen. Laitavasemmalla ei näin ollen ollut kotimaassa ketään, ja juuri sinne päätti kunnianhimoinen vaikka lyhkönen nuorimies suunnata.

ellauri308.html on line 214: 	Poika väitti radikalisoitunernsa Tannerin ym. antautumiskäskystä. Selitys on hyvä, mutta se ei pidä paikkaansa. 16. huhtikuuta Tuominen oli ollut Tampereella valkoisen armeijan kutsunnoissa. Valkoiset levittivät työväen johtajien julistusta innolla, ja Tuominen luki sen oletettavasti Hämeenlinnan kasarmilla. Armeijakavereiden mukaan Tuominen sai postia sosiaalidemokraateilta ja vastusti enintään meneillään ollutta kuningaskuntahanketta. Tuominen keskittyi itsensä suojelemiseen pieni kyrpä kädessä, ja vielä 1919 sosiaalidemokraatit pitivät häntä omana miehenään. Selitys osoittaa, kuinka hyvä Poika oli keksimään suuria selityksiä tapahtuneille tosiasiolle ja muuttelemaan totuutta myöhempiä tarkoitusperiä vastaaviksi. Sen kirjoituxia Njevvostoliitostakaan ei pidä ottaa täydestä.

ellauri308.html on line 217: Lauri Hokkanen oli mikkeliläinen partiopoika, joka päätyi taistolaisten sisäpiiriin. Kun Hokkanen jätti liikkeen, hänet leimattiin CIA:n agentiksi. Eläkkeelle jäätyään hän kirjoitti harvinaisen tilinteon taistolaisten aatteellisesta harharetkestä, kuten HS selvitti.

ellauri308.html on line 218: Viimeinen pisara oli taistolaisten tuki Ahti Karjalaisen presidenttihankkeelle. Mitähän harvinaista tässä on, aatteensa menettänyt tyyppi kiskoo tuohta vastapuolelta haukkumalla vanhat kamunsa. Näitähän Juudaxia on piisannut maailman sivu. 

ellauri308.html on line 224: 	Lenin teki Arvo Tuomiseen elämänikäisen vaikutuksen suorasukaisella, asioiden ytimeen menevällä keskustelutyylillään, jossa oli vapaan tiedonhalun ilmapiiri. Hän vertasi myöhemmin Leniniä ja Stalinia ja väitti, että Stalinin edessä piti tarkkaan varoa sanojaan ja olla poikkeamatta tämän näkemyksistä. Jätettyään kommunistisen liikkeen Tuominen julisti, että Lenin oli kommunismin pyhä isä ja roistomainen Josef Stalin pilasi kaiken. Varsin oikeaan osunut arvio.

ellauri308.html on line 227: Kuusinen voitti kamppailun, ja Tuomisesta tuli SKP:n keskuskomitean jäsen. Tuomisesta tuli Kuusisen välikappale Suomessa. Myöhemmin Arvo Poika Tuominen on kirjoissaan ja haastatteluissaan korostanut omaa merkitystään ja väittänyt pystyneensä vaikuttamaan Kuusisen mielipiteisiin. Muut kommunistit pitivät väitettä hullunkurisena.

ellauri308.html on line 231: 	Tuominen suhtautui hyvin lämpimästi Edvard Gyllingiin, jota alettiin Neuvostoliitossa syyttää nationalismista. Vizikästä kun juuri nazismi oli Stalinin helmasynti vaikkeise kunnon ryssä edes ollutkaan. No ei Hitlerkään ollut sakemanni van wiineri. Talvisodan sytyttyä Tuominen kirjoitti Tukholmassa pitkän kirjeen otsikolla "Avoin kirje suomalaiselle työläistoverille", jossa hän hyökkäsi Neuvostoliittoa ja SKP:n linjaa vastaan. Vitun takinkääntäjä. Paha hälläpyörä.

ellauri308.html on line 235: 	Ruotsia Tuominen piti esikuvana koko maailmalle. Tuominen keskusteli piispojen kanssa Jumalasta ja totesi kommunistien taistelun uskontoja vastaan olleen täysin turha, koska ihmisellä on metafysiikan kaipuu. Vielä yli 80-vuotiaana Tuominen perusti F. E. Sillanpää -seuran ja järjesti suhteillaan apurahan, jolla ennallistettiin kirjailijan nuoruudenkoti Töllinmäki. Se on taas aika ränsistyneen näköinen.

ellauri308.html on line 247: Heeb Magazinen uusin numero herättää melkoista kohua.  Numerossa Roseanne Barr, jolla on esiliina ja Hitlerin viikset, vetää uunista "poltettuja juutalaisia keksejä". Heeb-julkaisija julkaisi artikkelin, joka selittää toimituksellisen valinnan ja jossa käsitellään kulttuurista muutosta kohti "holokaustihuumorin" hyväksymistä. Heeb väittää, että vanhat tabut rentouttavat. Juutalaiset alkavat omaksua holokaustin uudella tavalla - nauramisen aiheena. Onko tämä totta? Onko holokaustista todella tullut hauska?

ellauri308.html on line 249: Äärimmäiset, juutalaiset koomikot ja satiirit ovat tehneet holokaustivitsejä jo jonkin aikaa, mutta muutaman viime vuoden aikana heistä on tullut hyväksyttävää rehua valtavirran, massakulttuurin ja komedian kannalta. Mel Brooksin "The Producers" oli yksi ensimmäisistä popkulttuuriesimerkeistä holokaustin huumorista, jossa oli surullisen kuuluisa "Springtime for Hitler" -numero. Tuore elokuvan uusintaversio, joka julkaistiin vuonna 2005, resonoi vanhemman yleisön keskuudessa, joka rakasti musikaalia. Mutta elokuvan suosio nuorempien amerikkalaisten keskuudessa (joista monet eivät olleet nähneet alkuperäistä musikaalia) saattoi johtua Pharrell Williamsin esityksestä Franz Liebkindinä, typeränä ex-natsina. Tuolloin Pharrell oli heidän (minun) sukupolven "komedian kuningas". Rakastimme Farrellia, joka ei ole juutalainen, entisenä natsina. Avasiko se oven muille ei-juutalaisille alkaa tehdä holokaustivitsejä?

ellauri308.html on line 258: Onhan filistealaisetkin seemiläisiä, nauretaan kun grillataan me taas niitä.

ellauri308.html on line 261: Tooran selitys murhakiellolle on, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Yli kuusi miljoonaa Gd:n kuvaa murhattiin, ja ne, jotka selvisivät, kärsivät kauheasti. Ajan pitäisi tehdä näistä faktoista humoristisia.

ellauri308.html on line 264: Luulen, että paras vastaveto tässä maassa olisi julkisuuteen ryhtyminen vitseillä käyttämällä "N"-sanaa viitattaessa Pharrelliin. Sitä ei hyväksytä nyt, eikä sen pitäisi koskaan olla suosittua viihteen päävirtaa.

ellauri308.html on line 269:   Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa ven. Отто Вильгельмович Куусинен, Otto Vilgelmovitš Kuusinen, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa. Kuusinen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja vuosina 1911–1913, Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) pitkäaikainen johtohenkilö ja Terijoen hallituksen (1939–1940) johtaja. Kuusinen kuului myös Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon ja on korkeimmalle politiikassa noussut suomalainen, kun Max Jakobsonia ei valittu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi vuonna 1971. Kuusinen palkittiin Leninin kunniamerkillä viidesti.

ellauri308.html on line 271: 	Ville oli vaurastuneen kyläräätälin äiditön poika jonka lukuaineiden keskiarvo oli 9,2. Isä teki pankrotin ja kuoli. Wille oli koulupoikana hartaan uskonnollinen, rukoili paljon, kävi ahkerasti kirkossa ja kirjoitteli romanttisia runoja. Muun koulunuorison tavoin hän oli erittäin isänmaallinen, mikä näkyi muun muassa hänen kirjoittamissaan runoissa. Oton 1. vaimo Saima oli sitä 8v vanhempi. Lanko Einar Dahlström (myöh. Laaksovirta) oli kotoisin varakkaasta talosta Luhangasta. Syksyllä 1900 hän kirjautui Helsingin yliopistoon valiten pääaineikseen filosofian, estetiikan ja taidehistorian. Oton ja Saiman esikoistytär Aino syntyi heinäkuun lopulla 1901, mikä johti yliopisto-opintojen katkeamiseen. Siitä huolimatta, että Dalhströmit avustivat taloudellisesti nuorta paria, heidän toimeentulonsa ei ollut kehuttava. Aino-tytär kuoli vuonna 1903, jolloin isänmaallisen maaseudun puolustajan, Jumalaa pelkävään vanhasuomalaisen Kuusisen usko alkoi horjua ja sosialismi otti hänen elämässään uskonnon paikan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Kuusinen valmistui filosofian kandidaatiksi lokakuussa 1905.

ellauri308.html on line 275: 	Sodan käännyttyä tappiolliseksi Kuusinen pakeni tuhansien muiden mukana neuvosto-Venäjälle ja kääntyi nopeasti bolševikiksi. Aluxi Otto hankki Suomeen uutta aseellista kapinaa. Salanimellä Otto Willebrand hän hipsi Suomeen 27. toukokuuta 1919.  Tuloxeton kyyristely Pohjoisrannassa ja Ruåzissa sai Kuusisen muuttamaan mielipiteitään uuden vallankumouksen potentiaalista ja hän alkoi kritisoida SKP:n alkuaikojen taktiikkaa. Osan SKP:n johtajista saatua surmansa Pietarissa niin sanotun revolveriopposition järjestämässä verilöylyssä syytettiin Kuusista kähminnästä. Kuusinen oli Tukholmassa koko ajan suihkussa.

ellauri308.html on line 277: 	Sisällissodan päätyttyä Suomessa 1918 tuhansia hävinneeseen punakaartiin kuuluneita pakeni Venäjälle, lähinnä Pietariin. Entisen punakaartin johto alkoi viettää ylellistä elämää Pietarin parhaissa hotelleissa ja ravintoloissa, olihan heillä muun muassa miljoonien markkojen arvosta Suomen Pankista varastettua ulkomaanvaluuttaa. Venäjälle paenneiden suomalaiskommunistien rivijäsenten elämä oli köyhää, ja heidän arvostelunsa tukahdutettiin kommunistipuolueen johdon taholta muun muassa erottamalla arvostelijoita puolueesta. Puolueen sisälle muodostui oppositioryhmittymä (niin sanottu mauserioppositio), joka päätti iskeä eli "poistaa johdon ja joukkueen välisen kuilun" avoimella hyökkäyksellä. Oppositioryhmä koostui nuorista punaupseerioppilaista jotka olivat koulutettu suoraan toimintaan ja heidän vihansa kohdistui erityisesti SKP:n keskuskomitean jäseniin. Tavoitteena oli kerralla murhata koko puolueen keskuskomitea. Aseina toimivat Nagant-revolverit ja Mauser-pistoolit.

ellauri308.html on line 283: Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko. Jukka oli yksi kolmesta Rähjän bolševikkiveljeksestä. Muut veljekset olivat Eino ja Jaakko. Heistä varsinkin Jukka ja Eino vaikuttivat voimakkaasti Suomen kommunistisen puolueen (SKP) alkuaikojen linjauksiin. Jukka Rähjä kuului SKP:n johtajistoon puolueen perustamisesta (1918) kuolemaansa asti. Puolueoppositio murhasi Rähjän elokuussa 1920. 

ellauri308.html on line 287: 	Vuoden 1921 edustajakokous päättyi kompromissiin ja Kuusinen valittiin SKP:n johtoelimiin yhdessä vastustajansa Eino Rähjän kanssa. Miesten väliset mielipide-erot heijastelivat sitä jännitettä, joka SKP:tä perustettaessa syntyi ns. vanhojen (Pietarin) ja uusien (Suomesta paenneiden) bolševikkien välille. 1930-luvulla Kuusinen ajautui erimielisyyksiin SKP:n puheenjohtaja (1920–1935) Kullervo Mannerin kanssa. Voittajaksi selviytyi Kuusinen, ja Manner kuoli pakkotyöleirillä, mikä ei ollut harvinainen kohtalo Kuusisen vastustajalle tuona aikana. SKP:n johtoon siirtyi Mannerin jälkeen käytännössä Kuusinen. Kuusinen on pysyvästi muurattuna Kremlin muuriin.

ellauri308.html on line 291: 	Kuusinen oli yksi harvoista 1930-luvun Stalinin hallinnon vainoista ja puhdistuksista hengissä selvinneistä johtavista suomalaiskommunisteista. Monet hänen entiset toverinsa menettivät henkensä ”kansanvihollisina”. Ollessaan osallisena tapahtumiin Kuusinen puolusti tehtyjä ratkaisuja, mutta esimerkiksi 1938 hän yritti (turhaan) vedota joidenkin SKP:n jäsenten puolesta.

ellauri308.html on line 296:   Kuusinen kritisoi Stalinin henkilöpalvontaa ja halusi uudistaa kommunismin oppeja. Vanhoillisten kauhuksi, ja Hruštšovin mielixi, Kuusinen esitti Stalinista päästyä esimerkiksi proletariaatin diktatuurista luopumista, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Viimeisinä vuosinaan hän kritisoi etenkin ”maolaista harhaoppia” ja häneltä jäi kesken järkälemäinen käsikirjoitus aiheesta. Teoksessa Mao Zedongia syytetään muun muassa opportunismista ja valemarxilaisesta fraseologiasta.

ellauri308.html on line 309: Veikko Hyyskä Ikaalinen, historianharrastaja,

ellauri308.html on line 313: Tuominenhan on väittänyt, että Stalin tarjosi hänelle Terijoen hallituksen pääministerin paikkaa ensiksi, ja kun hän kieltäytyi, vasta sitten O.W. Kuusiselle, jolle se kelpasi.  Tämä on täyttä potaskaa, sitä samaa vallattomana vellovan mielikuvituksen tuotosta, mistä APT on niin kuuluisa.  Hänen muistelmansa ovat malliesimerkki suuren Munchausenin tarinoista, joissa on siteeksi faktaa ja paljon todentamatonta juttua, josta on vaikea sanoa, pitääkö paikkansa vai eikö pidä.  Ja kaiken tämän hän kirjoittaa niin taitavasti, että ilman tarkempaa perehtymistä ”homma käy täydestä kuin väärä raha”.  Ja sitten ovat nämä hänen hienot ”oman hännän nostonsa”, kuten tämä kutsu Terijoen hallituksen päämieheksi.  Siitä ei siis ole mitään dokumenttia, ja itse aiheestakin Tuominen alkoi sepitellä tarinaa vasta Talvisodan ruudinkäryn jo turvallisesti haihduttua eli kesällä 1940.

ellauri308.html on line 315: Tuominen 1938 Tukholmassa oli hyvin informoitu mies, ja siis varsin hyvin tietoinen siitä rankasta kadosta, joka etenkin terrorin jyrkimmässä vaiheessa 1938 oli käynyt suomalaistoverien harvenevassa halmeessa.  Ja menihän siinä vielä enemmän neuvostotovereita.  Kyllähän sellainen panee miettimään.  Etenkin tuuliviirin sellaisen, kuin Tuominen.  Hän oli nyt ”tuulensuojassa” Tukholmassa; miksi lähteä sieltä minnekään, ei Suomeen maanalaiseksi, eikä etenkään Moskovaan.. 

ellauri308.html on line 316: Talvisodan päätyttyä Tuominen sanoutui irti kaikista tehtävistään kommunistisessa liikkeessä ja julkaisi takinkäännön perusteita käsittelevän kirjasen. Aikomus ”irtaantua kommunistien toiminnasta vähin äänin” oli ihan fiksu aikomus, kun SKP:n rajantakainen väki oli vähiinpäin poistettu hengittävien kansalaisten parista.

ellauri308.html on line 322:  Siis Tuominen ryhtyi avoimeen tilintekoon ja rajanveton, ”nahan luontiin” vasta keväällä 1940 – Talvisodan ollessa päätösvaiheessa tai jo päättynyt.

ellauri308.html on line 323:  Jostain parhaiten varustetuista (varastetuista) kirjastoista saattaa vielä löytyä Arvo Poika Tuomisen harvinainen pamfletti Kirjeeni suomalaiselle työläistoverille ja Georg Dimitroville (1940). Divareissa sitä liikkuu kohtalaisen harvoin.

ellauri308.html on line 330: 	Tervehdys veliseni. Stalinille ihmishenki oli arvotonta tavaraa. Ampuihan hän oman kenraalinsakin revorverilla päähän keskellä rautatiesatamaa. 1937 Arvo Poika Tuominen muutti vaimonsa kanssa Tukholmaan. Senkin pakomatkan järjestäminen oli monen työn ja tuskan takana. Ei ollut helppoa Arvi pojalla.

ellauri308.html on line 332:  F. E. Sillanpäälle Tuominen oli kertonut hänelle tarjotun Terijoen hallituksen pääministerin paikkaa, mutta että Suomen viholliseksi hän ei ryhdy.  Tuomisen ego oli sen verran iso, että hän on hyvinkin voinut keksiä koko asian. Vanhemmiten Tuominen alkoi ”muistaa” yhä enemmän kun oli elossa vähemmän sellaisia, jotka olisivat voineet väittää, että ei se noin ollut.

ellauri308.html on line 336:  Tuominen oli nähnyt ja kokenut tarpeekseen siitä, mihin kommunismi johtaa. Sotien jälkeen Tuominen asui pitkän aikaa Tukholmassa, sillä Suomessa hänen henkensä olisi ollut vaarassa. Tuominen jatkoi kirjailijan uraansa sekä toimi samalla sanomalehtimiehenä. Suomen olojen tasaannuttua Tuominen muutti takaisin Suomeen ja toimi mm. ansiokkaasti Demarien sisäisten riitojen sovittelijana. Tuominen kuoli vuonna 1981 Tampereella, mutta kuollessaan hän oli ”puhdas sosiaalidemokraatti.” Vi är alla kommunister när vi dör. Epäilen, että Poika Tuominen pelasi kaksilla korteilla kuolemaansa saakka. Juu kyllä se pelasi koko aika kaksilla korteilla, vaikkei kovin kaksisilla. Hänen mainitaan murhanneen kaikki Neuvostoliiton suomalaiset kommunistit O.W.Kuusisen kanssa. 

ellauri308.html on line 338: 	Hänen omissa muistelmissaan on paljon ihan herkullisia yksityiskohtia. Mm ”Kumpa Lenin olisi saanut elää pidemmin ei olisi Neuvostoliitossa sellaisia hirmutekoja kuin Stalin teki.” Tämä on täysin höpöpuhetta olihan Lenin erittäin verenhimoinen ja tunnekylmä teoreetikko läpeensä. Mielenkiintoinen on esim kysymys heistä, jotka kirjoittivat likvidointilistat suomalaisista. Meillä on kaikki syy uskoa, että toverit Otto Ville ja Poika niitä yhdessä tekivät.

ellauri308.html on line 356: Matti Viikari, haudan takaa

ellauri308.html on line 357: Ei noin täydellisen mustamaalaamiskampanjan kehittäminen onnistuisi sivistymättömältä. Nyt vasemmisto on valjastanut siihen parhaimmat voimansa. Näyttää, että tämä natsivaino kopioitiin suoraan Putinin erikoisoperaation perusteista. Kummallista ettei Saksan media ole vielä huomannut yhteläisyyksiä. Saxalla on nyt kova homma lisätä armeijansa uskottavuutta.

ellauri308.html on line 359: Olisiko kuitenkin niin, että nämä vasemmiston parhaat voimat pyrkivät poistamaan kaikki mahdolliset epäilytkin siitä, että Suomen Hallitus olisi natsivetoinen kuten Kiovassa. Näin Putinilta viedään mahdollisuus erikoisoperointiin myös Suomen suuntaan. Me älyä omaavat olemme huomanneet, että Koivisto oli esipersu:

ellauri308.html on line 360: ”Kehitysapu on sitä, jossa rikkaiden maiden köyhät vievät rahaa köyhien maiden rikkaille”.

ellauri308.html on line 363: Juhani Pentikäinen haudan takaa

ellauri308.html on line 377: Raamatun henkilöistä mulle läheisin on Abraham, joka kohtasi taivaitten lähettilään, Melkisedekin.

ellauri308.html on line 378: Hänen sukunsa oli tuleva lukuisaksi kuin taivaan tähdet. Kaikki me olemme Abrahamin jälkeläisiä. Jopa kommunistit. Lukuisat kuin tähdet, sirppi ja vasara.

ellauri308.html on line 383:   Modernin Homo sabiensin kehitys alkoi Afrikasta about 300 000 vuotta sitten. Tuskin niillä oli kellään nimiä vielä siihen aikaan, joten se siitä Abrahamin jälkeläisyydestä.

ellauri308.html on line 385: ha2-785x1024.jpg" width="10%" />

ellauri308.html on line 386: Juha Hytönen

ellauri308.html on line 388:   Me kristityt ja muslimit olemme uskonnollisessa katsannossa Abrahamin jälkeläisiä, joten älä viitsi esittää tyhmää. Abrahamilla, joka tietysti on myyttinen hahmo vailla historiallista faktapohjaa, ei sinänsä ole mitään tekemistä homo sapiensin kehityksen kanssa. Ja kyllä me sitäpaizi olemme valkoisia eurooppalaisia, emmekä mitään nekkejä:

ellauri308.html on line 392: Tutkijat löytävät Balkanilta 7,2 miljoonaa vuotta vanhoja hampaanjuuria ennen Lucya!

ellauri308.html on line 395: 	TORONTO, ON (Kanada) - Apinoiden ja ihmisten yhteinen sukulinja jakautui useita satojatuhansia aiemmin kuin tähän mennessä oletettiin, kertoo kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtaa professori Madelaine Böhme Tübingenin yliopiston Senckenbergin ihmiskehityksen ja paleoympäristön keskuksesta. Professori Nikolai Spassov Bulgarian tiedeakatemiasta. Tutkijat tutkivat kahta Graecopithecus freybergin fossiilia uusimmilla menetelmillä ja tulivat siihen tulokseen, että ne kuuluvat esiihmisille. Heidän havaintonsa, jotka julkaistiin tänään kahdessa julkaisussa PLOS ONE -lehdessä, osoittavat lisäksi, että ihmissuvun jakautuminen tapahtui itäisellä Välimerellä eikä - kuten tavallisesti oletetaan - Afrikassa.

ellauri308.html on line 397: Hammasjuuret antavat uutta näyttöä. Ryhmä analysoi kahta tunnettua Graecopithecus freybergin fossiilisen hominidin näytettä: alaleuan Kreikasta ja ylemmän esihammasta Bulgariasta. Tietokonetomografian avulla he visualisoivat fossiilien sisäiset rakenteet ja osoittivat, että esihammashampaiden juuret ovat laajalti fuusioituneita.

ellauri308.html on line 399: "Vaikka suurapinoilla on tyypillisesti kaksi tai kolme erillistä ja toisistaan erillään olevaa juurta, Graecopithecuksen juuret lähentyvät ja ovat osittain fuusioituneet - ominaisuus, joka on tyypillinen nykyajan ihmisille, varhaisille ihmisille ja useille esi-ihmisille, mukaan lukien Ardipithecus ja Australopithecus ", sanoi Jacob Böhme.

ellauri308.html on line 401: Alaleuassa, jota tutkijat ovat kutsuneet "El Graeco", on muita hampaiden juuriominaisuuksia, mikä viittaa siihen, että laji Graecopithecus freybergi saattaa kuulua esi-ihmisen sukulinjaan. "Olimme yllättyneitä tuloksistamme, sillä esi-ihmiset tunnettiin aiemmin vain Saharan eteläpuolisesta Afrikasta", sanoi Jochen Mein Fuss, Tübingenin tohtoriopiskelija, joka suoritti tutkimuksen tämän osan.

ellauri308.html on line 403: 	Lisäksi Graecopithecus on useita satoja tuhansia vuosia vanhempi kuin vanhin mahdollinen esi-ihminen Afrikasta, 6-7 miljoonaa vuotta vanha Sahelanthropus Tšadista. Tutkimusryhmä ajoitti fysikaalisilla menetelmillä Kreikan ja Bulgarian Graecopithecus- fossiilimuovipaikkojen sedimenttisekvenssin ja sai molemmille fossiileille lähes synkronisen iän - 7,24 ja 7,175 miljoonaa vuotta ennen nykypäivää. "Se on Messinian alussa, aika, joka päättyy nykyajan tavoin 

ellauri308.html on line 411:   Ehkä sinä Uusitalo poikkeat muista keskustelijoita ja lukijoista. Mutta pidän todennäköisenä, että me muut olemme Abrahamin jälkeläisiä.

ellauri308.html on line 422: Palkittu dokumentaristi ja Venäjän tuntija Arvo Tuominen ei usko Putinin jatkavan uudelle kaudelle ja ennustaa seuraavan Venäjän presidentin. Arvo Tuominen ei ole käynyt Venäjällä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tasan puoli vuotta sitten. Mikäli Ukraina onnistutaan liittämään läntiseen arvoyhteisöön ja ukrainalaiset tulevat noudattamaan yhteisiä arvoja, niin Venäjän ohjaaminen samalle ladulle ei pitäisi olla ongelma, kirjoittaa Tuominen. Tavallisiin venäläisiin kohdistuvat sanktiot vain vahvistavat lännen vastaisuutta. Kansalaiset haluavat yleensä olla sodassa omiensa puolella.

ellauri308.html on line 425: Vuonna 2006 tehdyssä lehtihaastattelussa Solženitsyn väitti, että Etelä- ja Itä-Ukraina, Krimin niemimaa ja Donbas eivät ole koskaan kuuluneet historialliseen Ukrainaan, ja että maata viedään NATO:n jäseneksi vastoin näiden alueiden asukkaiden tahtoa, Tuominen kirjoittaa.

ellauri308.html on line 426: Mikään ei muutu niin kauan kuin geriatriagalleria hallitsee. Nykyisen, Nikolai Patruševin johtaman Venäjän turvallisuusneuvoston jäsenistä suuri osa on yli 70-vuotiaita!

ellauri308.html on line 433: Maailman vaarallisimmaksi filosofiksi kutsuttu ha">Aleksandr Dugin haluaa lopettaa lännen ylivallan panssarikauhulla. Soittaa Putinille lankapuhelimella läpiveto-ohjeita.

ellauri308.html on line 436: Kun liberalismi tarjoaa materialismia ja kapitalismia, korostaa Duginin malli henkisyyttä, uskonnollista perinnettä ja narodia eli kansaa tai kansanyhteisöä, jonka hän ymmärtää enemmän nazi-Heideggerin  eksistentiaalisessa kuin nationalistisessa mielessä. Ihanhan tää on kuin Doston ja Sanjan lihamyllystä. 

ellauri308.html on line 448: Tiivistetysti Heideggerin ajatus on tämä: modernisaatio on tullut valmiiksi, se ilmenee läntisessä liberaalissa ajattelussa ja siinä, miten todellisuus on otettu täydellisesti ja teknisesti hallintaan – maailma on yksi iso resurssi, jota termiittiapina sen osana hallinnoi. Samalla elämästä on kadonnut tarkoitus ja mieli.

ellauri308.html on line 452: – Luulen, että Dugin tulee aina pysymään marginaalihahmona, jokapaikan dosenttina niinkuin minäkin.

ellauri308.html on line 457: Karl Berngardovitš Radek (31. lokakuuta 1885, Lviv – 19. toukokuuta 1939, Verhneuralsk) oli Neuvostoliitossa vaikuttanut puolalainen bolševikki ja Kommunistisen internationaalin varhaisvaiheen johtaja.

ellauri308.html on line 467: 	Henryk Adam Aleksander Pius Sienkiewicz (5. toukokuuta 1846 Wola Okrzejska, Puola – 15. marraskuuta 1916 Vevey, Sveitsi) oli puolalainen toimittaja, kirjailija ja Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja eeppisten kirjallisten ansioidensa vuoksi. Hänet muistetaan parhaiten historiallisista romaaneistaan. Kansainvälisesti tunnettu menestyskirja on Quo Vadis (1896).  

ellauri308.html on line 475: Radek oli Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosialidemokraattisen puolueen jäsen vuodesta 1904 Hän osallistui vallankumoukseen Varsovassa 1905. Radek osallistui sodan vastaiseen toimintaan ensimmäisen maailmansodan aikana Sveitsissä ja Ruotsissa. Lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917 hän muutti Petrogradiin ja nousi johtavaan asemaan. Hän oli Saksassa vuosina 1918–1920 perustamassa paikallista kommunistista liikettä. Radek haastettiin oikeuteen ja vangittiin yhteyksistään Spartakistiliittoon.

ellauri308.html on line 478: Mikä pahinta, hän kirjoitti myös poliittisia vitsejä Josif Stalinista. Radek ja Bukharin teki ruokalassa pilaa Otto-Villestä, että kenenkä hirttonuoraa se mahtoi kulloinkin rasvata. Ei ois kannattanut.

ellauri308.html on line 480: Andrzej Radek oli hahmo Stefan Żeromskin teoxessa  Sisyphus Works. 

ellauri308.html on line 481: Kuka oli Andrzej Radek? Mikä on Andrzej Radekin alkuperä? Tietenkin kysyn Stefan Żeromskin Sisyphosista. Mitä Andrzej Radekin vanhemmat tekivät? Tiedätkö tämän kirjasta? Miten Andrzej Radek ansaitsi elantonsa? Miksi hänet erotettiin koulusta? Andrzej Radek syntyi kylässä nimeltä Lower Spider. Hänen täytyi tehdä töitä pienestä pitäen. Aluksi hän hoiti hanhia, sitten edesmennyt emakko porsaiden kanssa pihalla.

ellauri308.html on line 483: Ukraina on täynnä Henrykin pazaita, varsinkin Lwiw. Hänen teoksiaan myös moitittiin liian pelkistetyiksi. 20. vuosisadan puolalainen kirjailija ja dramaturgi Witold Gombrowicz kuvasi Sienkiewiczia ensiluokkaiseksi toisen luokan kirjailijaksi.  Vasily Rozanov kuvaili Quo Vadista, ettei se ole taideteos, vaan kuin karkea tehdastekoinen maalaus. Anton Tšehov kutsui Sienkiewiczin kirjoitelmia oksettavan äiteliksi ja tökeröiksi. Kuitenkin Puolan kirjallisuushistorioitsija Henryk Markiewicz kirjoitti Polski słownik biograficznyssä (Puolalaisten elämäkertojen sanakirjassa) artikkelin Sienkiewiczista (1997). Markiewicz kuvaa Sienkiewiczia puolalaisen proosan mestariksi ja puolalaisen historiallisen fiktion eturivin kirjailijaksi ja samalla kansainvälisesti parhaiten tunnetuksi puolalaiseksi kirjailijaksi. Haha LOL, kiitos Hollywoodin.

ellauri308.html on line 505: hant.se/staffan-hildebrand-avslojad-i-ny-bok-8074953.jpg?imageId=8074953&width=1058&height=554" width="100%" />

ellauri308.html on line 506: Staffan Hildebrand förgrep sig på pojkar: ”Jag har gjort fel”

ellauri308.html on line 514: Visst var det fel. – Inte då, men nu med den kunskapen, med #metoo och allt det där... Självklart är det fel. Han var ju inte mogen så att säga att förstå sin sexualitet vid den åldern. Men han var väldigt mogen och utvecklad och en intressant person, säger Staffan Hildebrand. Men jag villde det! I alla fall!

ellauri308.html on line 518: Junamatka Sotshiin Kaukasuxelle on ihannetaival kuherrusmatkalaisille: juna syöxyy tunneliin ja ulos vähän väliä.

ellauri308.html on line 520: Sanopa mixi Njeuvostolassa kaikkia piti kyylätä noin tiukasti? Koska apina ei luonnostaan ole taipuvainen jakamaan, se vetää kotiinpäin missä kykenee, joten järjestelmä joka perustuu altruismiin on tuomittu muuttumaan välistävetäjien diktatuurixi. Vaihtoehtona on vain rikkaiden oligarkia, johon omanvoitonpyyntiset köyhimyxet yllärinä alistuu ihan mielellään niin kauan kuin niiden silmissä siintää amerikkalainen unelma, päästä joskus kalifixi kalifin paikalle, tai ainakin vaurastua naapurinsa kustannuxella. Pursuit of happiness, se se on vasta demokratiaa.

ellauri308.html on line 532: Arthur Ransome kuvaili häntä vuonna 1919 "lihavammaksi kuin hän ennen oli (ihailijat maasta lähettävät hänelle ruokaa), jolla on pyöreät kasvot, ovelat nauravat silmät ja kyyninen suu, tyypillinen talonpoika". 

ellauri308.html on line 543:   Universaali halventava termi, joka viittaa kaikkiin amerikkalaisiin. Aiheeseen liittyvät herjaustermit voivat viitata Yhdysvaltoihin ─, kuten Pindosija, Pindostan (ven. Пиндосия, Пиндостан) ja Pindosiyan Yhdysvallat.

ellauri308.html on line 545: Amerikkavastaisuus on ollut Venäjällä jo pitkään, aina bolshevikkien vallankumouksesta vuonna 1917. Suhteet jäivät vuoteen 1933 asti, jolloin Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt päätti solmia diplomaattisuhteet Neuvostoliiton kanssa. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat vastentahtoisesti liittolaisia toisessa maailmansodassa, mutta sodan päätyttyä Yhdysvallat vastusti Neuvostoliiton sotilaallista menestystä ja Itä-Euroopan herruutta. Kun jännitteet kasvoivat kylmäksi sodaksi, suhteet muuttuivat vihamielisiksi ja suuria sotasuunnitelmia tehtiin, mutta suoraa sotaa ei valitettavasti tapahtunut. Nyt asia on Krimillä korjaantumassa.

ellauri308.html on line 548: Valtioiden väliset jännitteet lieventyivät hetkellisesti 1970 - luvulla huonon pidätyksen vuoksi, mutta suhteet huononivat jälleen 1980-luvun alussa Neuvostoliiton hyökkäyksen myötä Afganistaniin. Vuoteen 1989 mennessä kommunistiset hallitukset Itä-Euroopan Neuvostoliiton satelliittivaltioissa kukistettiin, ja vuonna 1991 itse Neuvostoliitto hajotettiin, mikä johti lyhyeen yhteistyön aikakauteen Yhdysvaltojen ja vastamuodostetun Venäjän federaation välillä, jonka jälkeen länsivallat aloittivat mahtavat valloitussodat  Keski-Aasiassa. 2000-luvun tultua suhteet muuttuivat vähitellen vihamielisiksi, ja tilanne pysyy samana tätä neuvostovihamielistä artikkelia kirjoitettaessa. Tästä suolloxesta ei amerikkalaisen lisäxi ole kuin ukrainalainen versio.

ellauri308.html on line 552: 	Venäjänkieliset voivat käyttää termejä " Pindos " tai " Pendos " (rus: Пиндос) halventavana etnisenä solvauksena amerikkalaisia kohtaan. Venäläinen termi, jota käytettiin 1800-luvulta lähtien alentamaan syntyperäisiä pohjoisponttilaisia kreikkalaisia Mustanmeren pohjoisrannikolla, alkoi viittaamaan Yhdysvaltain armeijan sotilaisiin, ja siitä tuli vähitellen yleinen halventava termi viittaamaan kaikkiin amerikkalaisiin. Aiheeseen liittyvät loukkaustermit voivat viitata Yhdysvaltoihin ─ kuten Pindosiya, Pindostan (venäjä: Пиндосия, Пиндостан) ja Pindosiyan Yhdysvallat. Jotkut lähteet väittävät, että käyttö syntyi venäläisten sotilaiden keskuudessa Kosovon sodan 1998-1999 aikana, jolloin he kuulivat tämän termin. Venäläisten sotilaiden mukaan se sopi täydellisesti "hampaisiin aseistetulle ja pelkurille amerikkalaiselle sotilaalle".

ellauri308.html on line 554: 	Andrei Piontkovskyn mukaan "Ikuinen Pindos on meidän vaeltava juutalaisemme. Emme kohtaa häntä vihollisena, joka on lyöty, tallattu ja alennettu, vaan raskaasti aseistettuna hellekypärässä, joka hajottaa Euraasian ydinmaailmamme, varastaa ainutlaatuisen nanoteknologiamme ja turmelee korkeimman hengellisyyden."

ellauri308.html on line 556: 	Vuonna 2013 toimittaja Vladimir Posner jakoi mielipiteensä siitä, että amerikkalaisvastaisuus on "haitallista Venäjälle" ja sillä on yksinomaan irrationaalisia syitä. Yksi on se, että venäläiset eivät ole vieläkään antaneet anteeksi Yhdysvalloille "kylmän sodan voittamista" (hänen mielestään kylmä sota, jota venäläiset eivät usko kadonneen pinnalla, tuntuu kadonneen syvälle mielessään ja on itse asiassa kadonnut). Hän pitää Vladimir Putinin amerikkalaisvastaista retoriikkaa kansakunnan hyväksymänä.

ellauri308.html on line 561: Pozner on ilkeän näköinen kaljupää, lähes ysikymppinen ja onnexi ihan kohta vainaja.

ellauri308.html on line 563: Perintösäätiö mainitsee, että Amerikan vastainen retoriikka on tällä hetkellä vakiovaruste ominaisuus suurimmassa osassa venäläisiä joukkomedialähetyksiä  ja mainitsee: "Kreml käyttää amerikkalaisvastaisuutta strategisena työkaluna pyrkiäkseen sisä- ja ulkopoliittisiin tavoitteisiin median kautta. Valtion hallitsema tai omistama Venäjän hallitus levittää tarkoituksella myrkyllistä USA:n vastaista propagandaa kotimaassa ja ulkomailla ja syyttää useista Venäjän ongelmista länttä, erityisesti Yhdysvaltoja. Tämän politiikan osittainen onnistuminen paljastaa useita vakavia epäonnistumisia Yhdysvaltain julkisessa diplomatiassa, joka on ollut laskussa kylmän sodan päättymisen jälkeen."

ellauri308.html on line 567: Hän on sikarin harrastaja. Hän myös kerää teini-ikäisiä mutanttikilpikonnahahmoja ja mustekyniä. Hän nauttii charaadeista.

ellauri308.html on line 569: Hän arvostaa Naton laajentumista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kylmän sodan jälkeistä strategiaa ja sitä seuranneen huomion puutetta erityisiin Venäjän diplomaattisiin avauksiin Vladimir Putinin puolelta.

ellauri308.html on line 573: Vladimir Alexandrovits Pozner Sr. oli ryssämamu jenkeissä.Toisen maailmansodan aikana hän vakoili Neuvostoliiton tiedustelupalveluja ollessaan Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa. Pozner syntyi Pietarissa. Hänen perheensä pakeni Neuvosto-Venäjältä bolshevikkivallankumouksen jälkeen, ja Vladimir Poznerista tuli kommunistien kannattaja asuessaan Euroopassa.  Vladimir Pozner perheineen muutti Itä-Berliiniin ja myöhemmin Moskovaan 1950 -luvun alussa. Siellä hän työskenteli vanhempana ääni-insinöörinä Neuvostoliiton elokuvateollisuudessa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1968 ja sai sydänkohtauksen vuonna 1969. Pozner kuoli 31. heinäkuuta 1975 lennon aikana Pariisista Moskovaan.

ellauri308.html on line 581: Jon Stewart (syntynyt Jonathan Stuart Leibowitz; 28. marraskuuta 1962) on yhdysvaltalainen koomikko, poliittinen kommentaattori, näyttelijä, ohjaaja ja televisiojuontaja. Hän on saanut lukuisia tunnustuksia, mukaan lukien Mark Twain -palkinnon amerikkalaisesta huumorista vuonna 2022. Vuonna 2019 hän sai New Yorkin pronssimitalin "väsymättömästä asianajotyöstään, inspiraatiostaan ja johtajuudestaan (auttaen) hyväksymään syyskuun 11. päivän uhrikorvausrahastolain pysyvän valtuutuksen". 

ellauri308.html on line 582:  Stewartin perheenjäsenet ovat Ashkenazi-juutalaisia maahanmuuttajia Amerikkaan Puolasta, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Koska hänen kireät suhteensa isäänsä, jota hän kuvaili vuonna 2015 "vielä 'monimutkaiseksi'", kiristivät sfinkteriä, hän luopui sukunimestään ja alkoi käyttää toista nimeään. Stewart sanoi: "Ajattelin käyttää äitini tyttönimeä, mutta ajattelin, että se olisi aivan liian iso vittu isälleni... Stewartin mukaan hän joutui antisemitistisen kiusaamisen kohteeksi lapsena. Nyt ei rengaslihas enää kiristä, kun nimi on anglosaxinen. 

ellauri308.html on line 584: Vastauksena Tucker Carlsonin sanomiin: "Tule. Ole hauska." Stewart sanoi: "Ei, en aio olla apinasi." Myöhemmin ohjelmassa, kun Carlson sanoi: "Mielestäni olet hauskempi esityksessäsi", Stewart vastasi: "Olet yhtä iso kulli esityksessäsi kuin missä tahansa esityksessä." Vastauksena Stewartin kritiikkiin Carlson sanoi: "Sinun täytyy saada työpaikka journalistikoulusta". johon Stewart vastasi: "Meidän täytyy mennä yhteen!" 

ellauri308.html on line 585:  Kuukautta myöhemmin Stewart kritisoi Fox & Friends -ohjaaja Gretchen Carlsonia  – entistä Miss Amerikkaa ja Stanfordista valmistunutta älypäätä – väittäen googlettaneensa sellaisia sanoja kuin "ignoramus" ja "tsaari". Stewart sanoi, että Carlson myisi pillua "yleisölle, joka näkee älyn elitistisenä virheenä". Joulukuussa 2022 Money.com nimesi Stewartin Money Changemakeriksi. Jon Stewartin ihmisarvo on vasta vain 120 

ellauri308.html on line 586: megakaljuunaa. Shake your skinned money maker Jon!

ellauri308.html on line 590: 	Juutalaisia halventavia nimityxiä löytyy Uikipediasta rutkasti. Enemmän vielä löytyy lakukepeistä.

ellauri308.html on line 596: 	    Schwartze Khayeh Ashkenazi-juutalaiset Mizrahi juutalaiset Kirjaimellisesti käännettynä "musta eläin".

ellauri308.html on line 598: 	    Turko Sefardijuutalaiset Ashkenazi-juutalaiset Ladinon sana tarkoittaa "turkkilaista". Termin tarkka historia on epävarma, mutta se viittaa mahdollisesti ashkenazi-syntyperää koskevaan Khazar-hypoteesiin.

ellauri308.html on line 602: Ashkenazi-vihaajat ovat eksistentiaalinen vaara Israelin valtiolle", sanoo Nathan Zehavi, Maarivin verkkosivusto (hepreaksi).

ellauri308.html on line 606: Abbie, Abe, Abie Yhdysvallat, Kanada juutalaisia miehiä Nimestä Abraham. Dear Abbiekin oli abbie.

ellauri308.html on line 612: Hymie Yhdysvallat juutalaiset Johtuu heprean sanasta Chaim ('kippis'). Käytetään myös termissä Hymietown, joka on Brooklyn, New Yorkin lempinimi, ja etunimenä. 

ellauri308.html on line 616: Itzig Natsi-Saksa juutalaiset Jiddishin kielestä איציק ‎ (itsik), muunnelma tai lemmikkimuoto nimestä Isaak (vaihtoehtoisesti Isaac). Natsit ennen toista maailmansotaa (mutta vallan ottamisen jälkeen vuosina 1933–1934) aloittivat juutalaisten vainon ja vangitsemisen, ennen kuin ne kiihtyivät kansanmurhaan, mikä johti holokaustiin. 

ellauri308.html on line 624: Kristuksen tappaja  juutalaiset Viitaten juutalaisten suorittamaan jumalanmurhaan.

ellauri308.html on line 627: Termi on peräisin Wettenhovi-Aspan sanasta Nehashkush, "ne haisevat kuselta", joka viittaa yksilöön Kushin muinaisesta kunkkukunnasta. Tämä mainittiin myös heprealaisessa Raamatussa, jota käytettiin yleensä viittaamaan ihmisiin, jotka ovat yleensä afrikkalaista syntyperää, mukaan lukien Cape Coloreds tai vaan Coloreds. Se oli alun perin vain kuvaileva, mutta nykyisessä Israelissa se sai yhä enemmän halventavaa konnotaatiota, ja Etiopian israelilaiset pitävät sitä loukkaavana; ja ei-juutalaiset, Saharan eteläpuolisen Afrikan siirtotyöläiset ja turvapaikanhakijat Israelissa. 

ellauri308.html on line 638: Shylock Englanti juutalaiset Juutalaiset ovat älykkäitä ja rahaa rakastavia; sixi juutalaisia pidettiin ahneina tai koronkiskoisina. Shakespearen näytelmän " Venetsialainen kauppias " hahmosta.

ellauri308.html on line 650: Lampaat shagger

ellauri308.html on line 653: Lampaat shagger

ellauri308.html on line 654: (Italia), jota Manner-Italiasta ja Sisiliasta kotoisin olevat ihmiset käyttävät useissa italialaisissa versioissa viitaten sardinialaisiin kansana, jonka miehet harjoittavat mieluummin eläimellisyyttä kuin seksuaalista kanssakäymistä kanssaihmisen kanssa.

ellauri308.html on line 660: termi " venäläiselle ", joka on joskus halventava, kun ulkomaalaiset käyttävät sitä. Venäjän kielessä se on kuitenkin neutraali termi, joka tarkoittaa yksinkertaisesti etnistä venäläistä, toisin kuin Venäjän federaation kansalainen.

ellauri308.html on line 680: Siat – viittaa stereotypiaan, jonka mukaan ukrainalaiset rakastavat syödä saloa ja sianlihaa yleensä. Niiden borshtshkin on tehty sianlihasta.

ellauri308.html on line 684: nezalezhnaya – venäläinen pilkallinen slangiviittaus Ukrainaan. Ukrainan nezalezhnan lainaus, "itsenäinen", venäläisellä lopulla, pilkaten Ukrainan historiallista itsenäisyystaistelua (vrt. Venäjän nezavisimaya). Venäläiset ja venäläiset joukkotiedotusvälineet käyttävät toisinaan puhekielessä ilmaistakseen ironista, halventavaa asennetta Ukrainaa kohtaan.

ellauri308.html on line 707: 	Ukrainalaiset ovat toisessa maailmansodassa natsi-Saksan kanssa yhteistyötä tekevän nationalistisen johtajan Stepan Banderan (Banderovtsy) kannattajia. Stereotypioista huolimatta 4,5 miljoonaa ukrainalaista palveli puna-armeijassa toisen maailmansodan aikana natsi-Saksaa vastaan. Natsit pitivät ukrainalaisia myös Untermenscheninä, koska he olivat slaavilaisia, ja kohdeltiin sen mukaisesti. Natsit vangitsivat Banderaa heinäkuusta 1941 vuoden 1944 loppuun, suurimman osan ajasta Sachsenhausenin keskitysleirillä.

ellauri308.html on line 709: Ukrainalaiset ovat kansallismielisen johtajan Ivan Mazepan kannattajia, jotka haluavat pettää Hmelnytskyin asian.

ellauri308.html on line 710: Koko Ukrainan yhteiskuntaa väitetään hallitsevan uusnatsit ja ultranationalistit, jotka vainosivat etnisiä venäläisiä ja venäjänkielisiä ukrainalaisia; Venäjän hallitus käytti tätä stereotypiaa oikeuttaakseen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022, jonka väitetty tavoite oli "demilitarisaatio" ja "denatsifiointi".

ellauri308.html on line 719: ja Yhdysvaltojen välisistä kulttuurieroista. Hän kertoo Ylen haastattelussa 

ellauri308.html on line 721: – Jo ennen kuin muutin tänne itse, vaimoni kävi veljensä kanssa luonani Kaliforniassa ja he kertoivat minulle, miten järjestelmä Suomessa toimii. Pidin sitä mahtavana. Ajattelin, että sen avulla vaikkapa kodittomat afrovenäläiset (негры) voivat saada edes jonkin verran rahaa pekoniin ja muniin.

ellauri308.html on line 733: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.

ellauri308.html on line 735: Äikiä joutui konfliktiin Kiinan puheenjohtajan vajaahampaisen Arvo Turtiaisen ja monen muun vasemmistokirjailijan kanssa. Kiila päätyi Äikiän aatteellisten kannattajien haltuun. Äikiä julkaisi vuonna 1948 runokokoelman Henkipatto, jota Elvi Sinervo kritisoi rytmiltään kömpelöksi. Äikiä julkaisi Viljo Veijon nimellä satiiriset romaanit Lotta Hilpeläinen (1951) ja Sinisten silmien tähden (1952). Hän sanoitti poliittisia kisällilauluja ja agitaatiorunoutta sekä suomensi Aleksandr Puškinin, Mihail Lermontovin ja Vladimir Majakovskin runoja. Majakovski-suomennokset ovat saaneet kiitosta. Äikiä suomensi myös kirjailijanimellä Ami Aarto.

ellauri308.html on line 744:   Otto Wille Kuusisen talvisodan aikana vuosina 1939–1940 johtamassa Terijoen hallituksessa Äikiä oli maatalousministeri. Hän ei tehnyt tähän tehtävään liittyviä virkatoimia, kuten eivät muutkaan Terijoen hallituksen jäsenet. Hän olisi mieluummin ollut tekemättä kulttuuriministerin hommia. Toimittaja Yrjö Kilpeläinen eli nimimerkki Jahvetti väitti useassa pakinassaan, että Äikiä olisi halunnut kulttuuriministeriksi. Kuusinen oli Jahvetin tietojen mukaan kuitenkin estänyt tämän, mikä johtui Äikiän taiteellisen ilmaisun kehnoudesta.lähde? Poliittisen historian professorin Kimmo Rentolan mukaan Äikiä ”arveli olevansa runoilija”.

ellauri308.html on line 748: Viimeisinä vuosina Äikiän kirjoitustyö jäi vähäiseksi alkoholismin vuoksi. Kommunisti-lehden päätoimittaja Inkeri Lehtinen kirjoitti artikkelissaan hautajaisista, että ”koko kansanvaltainen Suomi oli saattamassa suurta johtajaansa”.

ellauri308.html on line 757: Välirauhan aikana Suomen Aseveljien Työjärjestö käynnisti toiminnan, jonka tarkoituksena oli ylläpitää ja kehittää muun muassa henkistä maanpuolustustyötä ja torjua järjestettyjä huhukampanjoita. Toiminta laajeni käsittämään kansalaisten mielialojen ja poliittisten tapahtumien vaikutuksien seuraamisen. Toimintaa varten perustettiin kirjeenvaihtopalvelu, joka jatkosodan alettua laajeni niin, että kirjeitä käsiteltiin myös radiolähetyksissä. Näiden radiolähetysten toimittajaksi valittiin Kilpeläinen nimimerkillä Jahvetti. Kansalaisten lähettämien kirjeiden käsittelyn lisäksi Jahvetti kävi radioaalloilla propagandasotaa muun muassa Armas Äikiää ja Moskovan Tiltua vastaan. Ohjelma oli erittäin suosittu, ja siihen lähetettiin sotavuosien aikana noin 100 000 kirjettä. Näistä noin 30 000, joilla katsottiin olevan laajempaa mielenkiintoa, käsiteltiin radiolähetyksissä, ja muihin lähetettiin vastaus postitse. 

ellauri308.html on line 758: Kilpeläinen oli Ranskan ja ranskalaisuuden tuntija ja ihailija. Hän on kääntänyt Ranskan kansallislaulun Marseljeesin savon murteelle.

ellauri308.html on line 763: Kuusinen lyttäsi Äikiän runotekeleet aivan pydeen: mies on sanakuuro, ei tiedä mitkä sanat on sieviä ja runollisia ("armahain", "alttarisi") ja mitkä arkisia ("römssä", "kulli"). Äikiä oli Suomen runouden linnunpelätti, sanoi Unto Kupiainenkin. Äikiä pahoitti mielensä ja nimitti Kupiaista fasistixi, muttei sentään kehdannut Kuusista.

ellauri308.html on line 765: Ei ihme että Njeuvostola lysähti kun kommarien johtoporraskin oli tollasia omanvoitonpyyntisiä paskoja. Arvo "Poika" tunsi yleisönsä ja huvitti sitä 50-luvulla moittimalla kaikkia ryssän laitoxia taannehtivasti ihan sikana. Olipa epäreilu kaveri!

ellauri308.html on line 773: Charles Edward Stuart, joka työskenteli Neuvostoliitossa sopimuksen mukaan. 

ellauri308.html on line 774: Moraalin höltyminen meni niin pitkälle, että alastoman vartalon kulttia alettiin harjoittaa myös koululaisten sanatorioissa ja pioneerileireillä. 7-16-vuotiaat lapset ottivat aurinkoa alasti ja uivat. Ja usein ryhmät sekoitettiin ilman sukupuolen erottelua! Näpeimmät pikku pimpsat on merkitty amerikkalaisen toimesta punaisella 18+ pallolla. Charlesin nahaton sukupuolielin alkoi näissä maisemissa vastustamattomasti nyökkiä. 

ellauri308.html on line 776: ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri308.html on line 777: Sääli ettet voi katsoa tätä videona. Oh, actually you can, thanx to Youtube and the Hoover foundation!

ellauri308.html on line 784: halst20r4hcy.cloudfront.net/ac4/9c1fe/f961/4525/b388/4fcb4184a67f/original/4407750.jpg" height="300px" />

ellauri308.html on line 798: Elämän kevättä. Kastelukannun, kuokanvarren ja puuta puristavan kätösen asennot on hyvin harkitut. Rokotemyönteisyyttä ilmassa. Punatautiin on luvassa piristysruisketta tarhasta alkaen.

ellauri308.html on line 802: Valikoimaa piisasi kuin Tyrvännön kaupassa. Irma Hannukkalan lakut haisivat kissanpissalta. Jössin mukaan kaupan Irma tykkäsi Miisusta.

ellauri309.html on line 3:     harset="utf-8">

ellauri309.html on line 48: Mixkähän lähes kaikki kirjat ovat perseestä? Kai sixi että ne on apinoiden haaveita. 

ellauri309.html on line 56: nur wagt zu träumen und an seinen Träumen festzuhalten, man am Ende die 

ellauri309.html on line 57: Erfüllung des kostbarsten aller Träume finden kann. Ich hoffe, Sie haben an 

ellauri309.html on line 62:  Was will eine reifbehangene weibliche Affe mit Nachwuchs von einem 

ellauri309.html on line 63: neuen männlichen? Einfach! Eine Familie, Michael, war alles, wovon ich mein 

ellauri309.html on line 64: Leben lang geträumt hatte. Ich kann auch dir etwas geben, und zwar viel 

ellauri309.html on line 66: haarigen Kostbarkeiten einer nicht mehr so jungen Frau hielt. Er hätte es 

ellauri309.html on line 70: Okay! geschafft! Jetzt geht es los! Sieh mich an, als ich 

ellauri309.html on line 76: Michael, sagte sie, das ist alles, vowon ich immer geträumt hatte. 

ellauri309.html on line 77: Ich schaffe dir eine grosse Familie. Ja, jetzt darfst du mich ficken. Ja, 

ellauri309.html on line 82: Peter Ridgeway hiess der Erste, gross und gut aussehend, mit goldenem Haar und charmantem Lächeln. 

ellauri309.html on line 89: Third part of the Laura Templeton trilogy. Third time is a charm.

ellauri309.html on line 125: Prinssi Charming, Susan ja Tommy, sittemmin Fiona ja Shrek. Eli kyllä tässä on omaelämäkerrallista ainesta. Ronald oli Petteri ja vaarallinen Wilder on tää Mikki.

ellauri309.html on line 129: Harlequin oli hylännyt. Nora Roberts haastoi toisen kirjailijan Daileyn 

ellauri309.html on line 134: kutsui plagiointia mielenraiskaukseksi ja haastoi Daileyn oikeuteen. Dailey 

ellauri309.html on line 151: "ihanteellisena paikkana asua. Sää on yleensä hyvä, maa on kaunis ja 

ellauri309.html on line 168: "hajuisesta huumoristaan ja eri kertojien käytöstä," kahdesta välineestä, 

ellauri309.html on line 169: jotka olivat aikoinaan harvinaisuuksia romanssiromaanien genressä. Muttei 

ellauri309.html on line 189: hare/MTc0NDYxMTY5NDQ3NDc4OTE4/strongest-death-eaters-in-harry-potter.jpg" height="400px" />

ellauri309.html on line 227: kanssa. Tai kaavohin kangistuneena television edessä, olenhan periaatteessa 

ellauri309.html on line 233: Kirjoitan harlekiinipotaskaa. Sitä minä teen. Mitä rakastan ja mitä olen viettänyt kolme 

ellauri309.html on line 266: me. She lit the match, foolishly. Perhaps being young and new and so 

ellauri309.html on line 272: vicious fallout once you do. Could you have dug a little deeper to check 

ellauri309.html on line 273: facts? Could you have contacted the person in question and had a 

ellauri309.html on line 274: conversation? In this case–writer to writer–could you have spoken to your 

ellauri309.html on line 275: publisher, your agent, about the fact that a title can’t be stolen in the 

ellauri309.html on line 276: first place? Could you have, perhaps, checked the timeline? If your book 

ellauri309.html on line 281: internet, one who felt entitled to spread that lie gutted me. I’ve been 

ellauri309.html on line 282: plagiarized, and will always have an open wound from the blow. To me, 

ellauri309.html on line 283: plagiarism is the most terrible sin a writer can commit. I have worked my 

ellauri309.html on line 288: that’s the problem. Those making them don’t know me, they simply lash out 

ellauri309.html on line 289: because they can. This foolish and false statement has damaged my 

ellauri309.html on line 290: reputation. Vicious and ugly accusations and names have been tossed at me 

ellauri309.html on line 294: to put out the fire. We’ve had no response, not from her, not from her 

ellauri309.html on line 295: agent. Shame on them. I had every intention of letting this go, until the 

ellauri309.html on line 300: that people who don’t know me would feel free to say vicious things about 

ellauri309.html on line 303: But words have great power–to harm, to heal, to teach, to entertain. A writer, one who wants to forge a career 

ellauri309.html on line 304: with words, should understand that. And use them, as well as the tools at 

ellauri309.html on line 307: this to escalate any more than it has. I don’t want my readers to go on the 

ellauri309.html on line 311: Roberts. I’m a hard-working writer, and an honest one. That’s it. Here´s my 

ellauri309.html on line 332: Jos kysyt Vox Magazinelta, onnentytön syndrooma on parhaimmillaan harhaa ja 

ellauri309.html on line 333: pahimmillaan haitallista. Vanhempi kirjeenvaihtaja Rebecca Jennings 

ellauri309.html on line 353: Lopun ajat houkuttavat kiven alta esiin toinen toistaan happamampia ihmishirviöitä: kokkareita, persuja, kristillisiä ja kepuja.

ellauri309.html on line 356: pää edellä turvesuohon hiilinieluxi. "Jos haluamme kikyloikata uudenlaiseen 

ellauri309.html on line 366: Liike-elämä toivoo että hallitus pääsisi tihutöihin. Kielteinen julkisuus voi vaikuttaa haitallisesti Suomen imizhiin sijoituskohteena. Süddeutsche Zeitung nimitti hallitusta kauhukabinetixi (Gruselkabinett) ja oikeaxi (ei oikeistolaisexi, sellainen on SdZ izekin) rauniokasaxi (ein rechter Trummelhaufen). Römäkkäniemen mukaan se on herättänut huolta suuryhtiöiden johdossa. Juuri kun mm. Nato-jäsenyys om herättänyt myönteistä innostusta sijoittajapiireissä! Voi vittu sentään! Samaan aikaan toisaalla USAn luottoluokitus tipahti pykälän hyvin samankaltaisista syistä. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

ellauri309.html on line 370: 1 asia käy selväxi kun kazoo brittisarjaa Paha paikka. Briteissä on asiat todella pahasti päin persettä, kuin myös Ruåzissa. Se siitä tulee kun koittaa apinoida USA:n oikeistotalousliberaalia menoa. Ei olis kannattanut, sen näkee heti. Anglosaxeilla on useita yhteisiä vittumaisia piirteitä. Esim teeskentely, valehtelu, turha lupailu ja väärien ilmeiden käyttö, joka on sekin eräänlaista valehtelua. Hihhulit britit olis kannattanut  1600-luvulla abortoida mieluummin kuin lähettää uuteen maailmaan pilaamaan maisemaa. Manifest destiny voi helvetti. 

ellauri309.html on line 397: Tämän uskotaan saavutettavan rahalahjoituksilla, visualisoinnilla ja 

ellauri309.html on line 416: "amerikkalaista evankeliumia" havainnollistivat parhaiten Andrew Carnegien 

ellauri309.html on line 419: tahansa voi rikastua kovalla työllä. Tämä vaurauden evankeliumi oli 

ellauri309.html on line 420: kuitenkin lihaksikkaan kristinuskon ilmaus ja ymmärsivät menestyksen 

ellauri309.html on line 424: Fred Karlssonia muistuttava "Oral" Roberts aloitti hyvinvointiteologian opettamisen apinoimalla Billy Grahamia vuonna 1947. Hän selitti uskon lait "siunaussopimukseksi", jossa Jumala 

ellauri309.html on line 426: lahjoittajat saisivat takaisin odottamattomista lähteistä hänen saamansa rahat jotka olivat

ellauri309.html on line 438: ja alkoivat hallita uskonnollista ohjelmaa Yhdysvalloissa. "Oral" Roberts 

ellauri309.html on line 445: "Oral" Roberzin sukulaiset Richard "Anal" ja Nora "Genital" Roberts ovat jatkaneet 

ellauri309.html on line 453: Richard "Anal" Roberts nimitettiin presidentiksi. Lokakuussa 2007 Roberts 

ellauri309.html on line 456: nimitettiin hallintojohtajaksi ja yliopiston väliaikaiseksi rehtoriksi 

ellauri309.html on line 457: laajasti julkistetun skandaalin keskellä, ja Richard "Anal" Roberts erosi 

ellauri309.html on line 460: luovuttivat järjestelmänvalvojille raportin, jonka mukaan Richard Robertsin 

ellauri309.html on line 464: oikeudellisista ja eettisistä "haavoittuvuuksista", joita Robertsin perhe 

ellauri309.html on line 470: olivat yhteensä kymmeniä tuhansia dollareita; 11 remonttia 14 vuodessa 

ellauri309.html on line 480: aikana koskaan harrastanut seksuaalista käyttäytymistä avioliittoni 

ellauri309.html on line 481: ulkopuolisen miehen kanssa, kuten syytökset antavat ymmärtää." Richard 

ellauri309.html on line 492: Robertsin poika, joka perusti ORU:n 60-luvulla. Tammikuussa Richard Roberts 

ellauri309.html on line 498:   Kiitos lukuisten törttöilyjen ja ylilyöntien "Anal" joutuu saarnaamaan leipääntyneenä hare">vielä tänäkin päivänä. Billy Grahamin classic TV-saarna "Fools" puhuu Anaalin kaltaisista hölmöistä (tai ehkä pikemminkin Billyn TV-ohjelmaa seuraavista suckereiden laumoista):

ellauri309.html on line 500: ha</span>m Classic Sermon" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-s<span style="color:red">ha</span>re" allowfullscreen>

ellauri309.html on line 501: Billy Graham-puurollakin oli vino suu.

ellauri309.html on line 503:   Showpainilegenda Billy Graham kuoli keskiviikkona 79-vuotiaana, kertoo TMZ. Asian on vahvistanut TMZ:lle Grahamin perhe. Ei vittu tää onkin eri Billy Graham kuin se saarnaaja, mutta yhtä kuolleita kuin kivi ovat molemmat. Tämä artikkeli kertoo saarnaajasta. Samannimisestä showpainijasta on oma art-kikkeli.

ellauri309.html on line 505: William Franklin "Billy" Graham Jr.; 7. marraskuuta 1918 Charlotte, Pohjois-Carolina – 21. helmikuuta 2018 Montreat, Pohjois-Carolina) oli yhdysvaltalainen kristillinen saarnaaja, jonka kirkkokunnallinen tausta oli baptismi. Wilho Pylkkänen ei baptisteista oikein pitänyt, keljuja ohareiden tekijöitä koko porukka. Billy Graham itse kuvasi elämäntehtäväänsä seuraavasti: ”Elämäntehtäväni on auttaa ihmisiä löytämään henkilökohtainen intiimisuhde Jumalaan”. Hänen on arvioitu saarnanneen evankeliumia 210 miljoonalle ihmiselle vuodesta 1947 lähtien. Tämä patriarkka eli lähes 100-vuotiaaxi, mikä osoittaa Jahven erityistä suopeutta Billylle. Eipä kuitenkaan saanut ihan rikki satasta, sen verran oli taivaan herra vittuilumielellä. 

ellauri309.html on line 507: Grahamia on pidetty nykyajan tunnetuimpana evankelistana ja maltillisen herätyskristillisyyden, evankelikalismin, johtohahmona. Toiminnallaan hänen luonnehdittiin pyrkineen ylittämään paizi säädyllisyyden myös kirkkokuntien rajoja. Graham vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja oli pääpuhujana vuonna 1987 Olympiastadionilla järjestetyssä Missio Helsingissä. Arviolta noin 9 000 ihmistä teki tilaisuuksissa Billyn kannalta myönteisen henkilökohtaisen uskonratkaisun, loput 250.000:sta kuulijasta kielteisen. Verrattuna 1970-luvun lopulla laajaa huomiota herättäneeseen helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainioon, Grahamin kokouksissa ei juurikaan korostettu karsimaattisten uskonkokemusten merkitystä.

ellauri309.html on line 509:   Billy Graham varttui maitotilallisen poikana Pohjois-Carolinan maaseudulla. He started to read books from an early age and loved to read novels for boys, especially Tarzan. Like Tarzan, he would hang on the trees and gave the popular Tarzan yell. According to his father, that yelling led him to become a minister. Vuonna 1934 Graham osallistui evankelista Mordecai Hamin kokoukseen ja teki henkilökohtaisen uskonratkaisun. Ham had a reputation for racism and anti-Semitism. He believed and preached on various topics based on classical anti-Semitic canards such as believing Jews had special access to political power and influence and that they represent a subversive social force. The targets for his preaching were often "nebulous rings of Jewish, Catholic or Black conspirators plotting to destroy white protestant America."

ellauri309.html on line 511:   Vuonna 1936 Graham jätti isänsä maitotilan ja lähti opiskelemaan Bob Jonesin Collegeen, joka sijaitsi tuolloin Tennesseen Clevelandissa. Opinnot Bob Jonesin Collegessa jäivät kuitenkin yhden lukukauden mittaiseksi oppilaitoksen äärimmäisen fundamentalismin vuoksi. Graham siirtyi opiskelemaan Floridan raamattuinstituuttiin Tampan läheisyyteen. Graham valmistui vuonna 1940 ja hänet asetettiin Eteläisen baptistikonvention pastorin tehtävään. Graham ilmoittautui jatkokoulutukseen Illinoisissa sijaitsevaan Wheaton Collegeen ja tapasi Wheatonissa tulevan vaimonsa, Ruth Bellin. She had been conceived in China in missionary position, unlike a horse. Graham talked his future wife, Ruth, into abandoning her ambition to evangelize in Tibet in favor of staying in the United States to marry him – and that to do otherwise would be "to thwart God's obvious will". After Ruth agreed to marry him, Graham cited the Bible for claiming authority over her, saying, "then I'll do the leading and you do the following".

ellauri309.html on line 513:   In June 1943, Graham graduated from Wheaton College with a degree in pithecanthropology. Grahamia on pidetty yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä uskonnollisista johtajista, ja verrattu Martin Luther Kingiin. Jäikö Billkin Kingin lailla kiinni fornikointihommista? Ilmeisesti ei. Vai onko arkistot yhä sinetöityjä? Graham did in fact travel with King to the 1965 European Baptist Convention. 

ellauri309.html on line 515:   Hoover and Sullivan considered King “the most dangerous Negro of the future in this nation”. Armed with salacious archival material from a recent FBI documents release, Garrow has reported about the iconic civil rights leader’s sexual misconduct, ranging from numerous extramarital affairs and solicitation of prostitutes to the allegation that he was present during the violent rape of a Maryland churchgoer. Garrow insists that a fundamental reconsideration of King's reputation is imminent. He describes how King and a handful of Southern Christian Leadership Conference (SCLC) officials checked into Washington DC’s Willard hotel along with “several women ‘parishioners’”. The group met in his room and discussed which women among the parishioners would be suitable for natural and unnatural sex acts, meaning anal and oral, genital being natural. The alleged rapist was Reverend Logan Kearse, a Baptist minister from Baltimore. Reportedly, "Mike" King just stood by with erect cock in hand overseeing the action, like another Kim Yung Il.

ellauri309.html on line 517: This is not the first time that scholars have raised concerns about Garrow’s  intelligence. Besides, as Donna Murch of Guardian points out, it is rather normal for our great men to have huge cocks and insatiable sexual  appetites. This does not make them any less great, rather the opposite.

ellauri309.html on line 519:   In April 2010, Graham experienced substantial vision, hearing, and balance loss. Grahamin mäntyvanerisen arkun olivat tehneet Louisianan Angolan vankilan murhasta tuomitut vangit. According to the wealth-tracking site TheRichest.com, Billy Graham's net worth was an estimated $25 million at the time of his death. Aika heikkoa!

ellauri309.html on line 521:   In 2011, when asked if he would have done things differently, Billy said he would have spent more time at home with his family, studied more, fucked more, and preached less. Additionally, he said he would have participated in fewer conferences. Graham had a steamy relationship with Queen Elizabeth II. Graham was outspoken against communism and supported the American Cold War policy, including the Vietnam War. In 2009, more Nixon tapes were released, in which Graham is heard in a 1973 conversation with Nixon referring to Jewish journalists as "the synagogue of Satan".  He further stated that the role of wife, mother, and homemaker was the destiny of "real womanhood" according to the Judeo-Christian ethic. Graham's daughter Bunny recounted her father denying her and her sisters higher education. Graham regarded homosexuality as a sin, and in 1974 described it as "a sinister form of perversion". AIDS oli ehkä jumalan designoima rangaistus pyllyhommista.

ellauri309.html on line 523: Valmistuessaan Wheatonista vuonna 1943 Graham oli kehittänyt kuuluisan sormea heristävän saarnatyylinsä. Graham viesti yksinkertaisesti ja suorasti synnistä ja pelastuksesta, jonka hän välitti tarmokkaasti ja ilman alentuvuutta tyhmille. Graham toimi lyhyen aikaa Western Springsin baptistikirkon pastorina, jonka jälkeen hän ryhtyi kiertäväksi evankelistaksi. Graham liittyi uuden Youth for Christ-järjestön henkilöstöön vuonna 1945 ja toimi vuodesta 1947 Northwestern Bible Collegen johtajana. Grahamin toiminnan keskiössä olivat suuret, kirkkokuntarajat ylittävät, kokoukset, joita kutsutaan nimellä missio tai ristiretki. Niistä saadut palkkiot oli selkeästi parhaimmat. Vuonna 1992 Graham kutsuttiin jopa maailman sulkeutuneimmaksi valtioksi arvioituun Pohjois-Koreaan. Vierailun aikana Billy luonnehti maan johtajaa Kim Il Sungia "Jumalaksi" ja nykyistä pulleaa johtajaa Kim Jong Unia "Jumalan pojaxi". Kim was "a different kind of communist." Graham's early crusades were segregated, but he began adjusting his approach in the 1950s.

ellauri309.html on line 535: Niggeria. Filippiineillä El Shaddai-liike, joka on osa katolista 

ellauri309.html on line 544: Tulsa on kaupunki Yhdysvaltojen Oklahoman osavaltion koillisosassa. Kaupungin alueen alkuperäisasukkaita olivat osaget ja itse kaupungin perustivat kotiseuduiltaan pakkosiirretyt creekit vuonna 1836. Sittemmin kaupunki kasvoi nopeasti maaöljyn löytymisen jälkeen 1900-luvun alussa. Osaget joutuivat luopumaan maistaan Tulsassa vuonna 1826 ja Yhdysvallat alkoi asuttaa paikalle alkuperäisiltä kotiseuduiltaan karkotettuja creekejä ja cherokeeita. Mukana oli myös intiaanien omistamia afroamerikkalaisia orjia. Tulsan rotumellakat vuonna 1921 kuuluvat Yhdysvaltojen historian väkivaltaisimpiin. Kaupungin asukkaista 64 % oli taustaltaan valkoisia (latinot pois lukien 54,9 %), 15,1 % afroamerikkalaisia, 4,3 % intiaaneja, 15,8 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 3,3 % aasialaisia. 17,6 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia ja 10,9 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla. Nimi "Tylsä" on sama kuin "Tällä hässii" ja tarkoittaa inkkarien kielellä "tuppukylä". Nicknamed: "Buckle of the Bible Belt", "Capital of the world". 

ellauri309.html on line 549: BreakThrough-kirjasarjassa. Se perustuu Vanhan testamentin jakeeseen 1 

ellauri309.html on line 553: 1 Aikak 4:10 Ja Jaebez rucoili Israelin Jumalata/ ja sanoi: jos sinä minua siunat ja lewität minun maani rajat/ ja sinun kätes on minun cansan/ ja asetat sitä paha/ ettei se minua waiwais. Ja Jumala andoi tapahtua nijncuin hän rucoili.

ellauri309.html on line 591: halveksuminen sosiaalista liberalismia kohtaan. Rose väittää, että 

ellauri309.html on line 605: maahanmuuttajien keskuudessa.  Liikkeen apologeetit panevat merkille sen 

ellauri309.html on line 617: suosion kasvu Etelä-Koreassa heijastelee vahvaa "shamanistista vaikutusta". 

ellauri309.html on line 618: Bong viittasi yhtäläisyyksiin perinteen maksaa shamaaneille parantamisesta 

ellauri309.html on line 622: loiset ja vähäosaiset torakat. Onhan tässä kieltämättä piirteitä 

ellauri309.html on line 623: shamanismista, anekaupasta ja kalvinismista. Jotkin Myöhempien Aikojen 

ellauri309.html on line 632: johdonmukaisesti vastustanut hyvinvointiteologiaa harhaoppisena, ja 

ellauri309.html on line 635: jäsenet. Warren kanssa ehdotetaan, että hyvinvointiteologia edistää rahan 

ellauri309.html on line 637: osoittavat halveksuntaa aineellista vaurautta kohtaan. Tele-evankelistoja 

ellauri309.html on line 652: tahansa sairauden. Käsikirjoituksessa nimeltä Kristus tai tiede Quimby 

ellauri309.html on line 671: parantamisesta" laajeni opetukseksi, jonka mukaan mielemme hallitsee 

ellauri309.html on line 678: toimintatasoilla, ja vedämme puoleemme mitä haluamme tai odotamme. Jos 

ellauri309.html on line 679: haluamme yhtä ja odotamme toista, meistä tulee kuin itseään vastaan 

ellauri309.html on line 681: odottaa vain sitä, mitä haluat, niin houkuttelet vain sitä, mitä haluat… 

ellauri309.html on line 682: Kanna mukanasi kaikenlaista ajatusta, josta haluat, ja niin kauan kuin 

ellauri309.html on line 685: omaa hallitsevaa ajattelulaatuasi. Ajatukset ovat yksityistä omaisuuttamme, 

ellauri309.html on line 701: itselleen haluttuja tuloksia. Tämä luo kuvan mekanistisesta, 

ellauri309.html on line 704: mitä meillä on (mukaan lukien pelastus) on hankittu uskomme kautta 

ellauri309.html on line 705: sanojemme kautta. Parhaimmillaan Jumala on vain passiivinen toimija, joka 

ellauri309.html on line 717: vanhaa maailmaa. Kirjoittajat erottivat hyvinvointievankeliumin Max 

ellauri309.html on line 729: Tosi-tv-sarja Preachers of LA seuraa hyvinvointiteologiaa noudattavien pastorien elämää. Arvostelussaan Cathleen Falsani kuvasi sen jäljittelevän muita tosi-sarjoja, joissa on "McMansions, bling, hiustenpidennykset, luksusautot, pontifikaatio, preening ja eeppiset loistoharhat". Profetioiden toteutumisvauhti kiihtyy, vahvistaa evankelista Pekka Sartola aka pastori Ristintie.

ellauri309.html on line 734: Suomalaisnaisten enkelikokemukset, kuten Sirkan Rauharannan vessapolulla, ovat kansanomaisen nykyuskonnon ytimessä. Helsingin yliopiston 

ellauri309.html on line 748: Uushenkisyydessä korostuu yksilöllisyys ja oman äänen seuraaminen, kuten yhteiskunnassa muutenkin. Uushenkisyyteen ei yleensä liity tiukkoja sääntöjä tai selkeätä auktoriteettia. Naisten harjoittamaa uushenkisyyttä kohtaan voi olla helpompaa esittää kritiikkiä kun oikeaksi miellettyjä, miesten vetämiä uskontoja kohtaan, hän sanoo. Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä ilmiöstä käytetään nimitystä problem space eli ongelma-alue, sillä uushenkisyys kiteyttää monia ongelmia eri tahojen näkökulmasta.

ellauri309.html on line 750: Mitäs uutta tässäkään, samaa vanhaa akkaväen noituutta ja kiromantiaa. Raakelkin istui Laabanin kotijumalien päällä ilman kalsareita väittäen että maalarit oli talossa. ”Mielikuvitus ja lumo ovat selvästi jotain, mitä ihminen tarvitsee, jänniä voimia, jotka voivat viedä moneen suuntaan. Ne voivat myös olla vaarallisia, kuten kaikki voimat. Mutta ilman niitä elämä helposti latistuu.” Lumo rakentaa huonolaatuisia koteja ja Fantasia tekee pahaa kebaabia ja likilaskuisia pizzoja.

ellauri309.html on line 755: Following Agrama, we understand the religious/secular divide as a 'problem space' that is subject to continuous negotiation (Agrama 2012).

ellauri309.html on line 757: 'Pelvic issues' and 'anti-gender' agenda. Vanhaa tuttua "miehet ovat perseestä ja naiset anuxesta" turinaa.

ellauri309.html on line 761: Hahaa ne nielivät senkin!

ellauri309.html on line 767: Im Smoking sah ihr Bruder Josh wirklich phantastisch aus! Altmodisch und romantisch. Die schwungvolle Musik lockte Tänzer zum Paaren. Auch Nicht -Alkoholisches wurde serviert. Lauras Verpflichtung als eine Templeton war es, mit alten Ziegen zu tanzen und plaudern. Sie duftete wie eine Frau. Ein Teil ihres Vaters (guess which) hoffte  das sie noch schön brav auf Knien vor ihm wäre.  Alle Lauras Freunde werden da sein, wenn dasselbe mit diesem Ridgeway nicht klappt.

ellauri309.html on line 769: Die winzige Laura war einfach die perfekte Frau für prince Charming. Mit der Anblick von Margo erhielt er zwar eine gewisse Erregung in Hosen, aber sie war Tochter einer Putzfrau. Mit Laura gab es die richtige Frau, eine gesicherte gesellschaftlige Position, Söhne, Reichtum und Erfolg. EAT! FUCK!

ellauri309.html on line 770: Puskissa haisee jasmiini vaikka on tammikuu. Laura, willst du meine Frau werden? Ja, warum nicht? Mikä ettei.

ellauri309.html on line 772:   Zwölf Jahre später: sie ist 30 und geschieden. Sie hat ihr Templetonvermögen verloren und hält 2 Teilzeitjobs. Die peinliche Tatsache ist dass sie nur mit einem Mann je gebumst hat. Sonst ist alles schon in Ordnung. Die Teilzeitjobs: nicht als Putzfrau wie Ann Sullivan, sondern Hotell-Leiterin und Boutique-Entrepreneurin. Ein harter Tag am Chequeschreiben und Tagungen erwartet. Suomessa on Lama-yhtyeen 80-luvun vasemmistopunkkareista tullut persuäijiä. Niin käy kun ei olla enää pahnan pohjimmaisina vaan lähinnä seuraavassa kerroxessa pohjalla.

ellauri309.html on line 774:   Aber was! Ein Überraschungsfest! Margo hat Josh gepflückt, sogar die anorektishe Kate hat jemanden gekriegt mit dem romantischen Namen Byron de Witt. Sogar leitender Direktor von Templeton Kalifornien, no less.

ellauri309.html on line 778:   Epäselväxi jää millä ilveellä Petteri sai kaikki Lauran rahat erossa vaikka oli ize petturi ja lapset jäivät Lauralle? Jokin tässä mättää nyt. Tähän asti ei ole muuta nähty kuin Lauran synttärijuhlia. Tää kirja on yhtä vauhditon kuin Urho Kekkosen korkeushyppy.

ellauri309.html on line 779:   Vapaapäivänään Laura poimii puskista kukkineita kukkia kuin Eeppa Tuominen ja pohtii mikä meni väärin. Vanha Joe ei jaxa ja nuori Joe ei ehdi.

ellauri309.html on line 781:   Pyylevä keittäjätär Mrs. Williamson on hyväntuulinen. Hän on takuulla neekeri (kuten myös puutarha-Joet, elleivät ole märkäselkiä). Keittiö on tilava, jotta isoperseinen Mrs. Williamson mahtuu siinä kääntymään.  Laura on yhtä kova valehtelemaan kuin Noora, muttei yhtä hyvä. Epäuskottavaa ettei Pezku yhtään välittäisi tyttäristään, epis väite että muka vain äidit tykkäisivät lapsistaan. Ali on oikeassa että vika on Laurassa jos ei lasten jakamisesta tule sopua. Ehkä ne ei edes ole Petterin. Kenties talouspakotelaivaston vaarallinen Michael kävi salaa pökkimässä ne. Laura ei huomannut midiä koska se pitää aina silmät kiinni. Laura möi hepat pois kun Petteri ei niistä tykännyt. Nyt on limasyöxyn (Schlemmlawine) hautaama vaarallinen Mr. Fury tulossa heppoineen Lauran tyhjään talliin kiinaamaan. Arvaahan sen mitä siitä seuraa: pian Mikin hepat karkaavat ja Furyn kaviot jylistävät ukkosen lailla Lauran pyllyvaossa. Bald  liebt er sie beinahe so wie seine Pferde.

ellauri309.html on line 783:   Templetonien nykyaikaisen kuninkaanlinnan tallirakennuxessa palkizi desperadon näköistä, notmiitä tappamalla vaurastunutta arpista entistä palkkasoturia mahtava maisema! Was für ein Einblick! Er wurde mit einem hübschen weiblichen Hinterteil in engen Jeans belohnt. Seine eigenen schwarzen desperado-Jeans wurden plötzlich all zu eng. Pfiuu! pfiuu! pfiuu! Dojongg-jongg! Noora on suunnilleen Seijan kokoinen. Hiän jopa tiesi miten päin pidellään Klobürsteä. Mikki nuuhki kyrpä kovana Laurasta lähtevää hienoista tuoxua. Die dem männlichen Geschmack entsprach. Ich habe Kinder gern. Lauran tytöt ovat heppahöperöitä. Mixi vitussa on ammeen pesu noloa? Kummallista porukkaa. Eine moderne Version von Heathcliff. Naisia kiihottavat pelottavat isot eläimet jotka ovat niille silti kilttejä ja nöyriä, niinkuin orihevoset tai Bellen hirviö.

ellauri309.html on line 790:   Hizin lastenkirjamaista, vain sillä erolla että Milli-Mollin mielenkiinnon esineiden (EAT!) lisäxi mukana on FUCK! eli "se sinne, nirsk narsk, ruiskis" haaveilu. Keila on selkeästi äiskän suosikki, Ali on  Pezku-isän näköinen ja tapainen. Miten 7,5 vuotiaalla on vasta 1 hammas lähtenyt? Jokohan Mr. Fury näyttää tyttösille keilansa? Karkaavatkohan jo hevoset? Kyllä vain! Oh! Wie gross es ist! Wie hübsch! Wie weich es ist!  Du darfst ihn ruhig streicheln. Begeistert strich Kayla über die samtige Eichel und kicherte, wenn sie unter ihrer Hand zu zucken begann. Bekommen Pferde Babys genauso wie Menschen? So ziemlich, aber nicht in dieser Missionärstellung, nur von hinten. Wollt ihr eine Vorführung? Aber nicht umsonst!

ellauri309.html on line 795: pikkusormet ja vajaahampaisen lutkuttavan ruususuun sen ympärille. Sanfte 

ellauri309.html on line 802: keskustelun haluan avata, sillä useat kansainväliset seuraajat ovat kysyneet 

ellauri309.html on line 819: sijaiskoti voi avautua toiselle kissanpennulle tai tarha voi avata kennelin lisää 

ellauri309.html on line 822: tässä vaiheessa - heidän hampaat ovat kunnossa, ne ovat syöneet ja käyttäneet 

ellauri309.html on line 824: ja ihanteellinen aika sterilointiin ja kastraatioon. 
 Monen vuoden 

ellauri309.html on line 828: tilaa, joka voisi täyttää vastasyntynyt kissanpentu, joka tapetaan tarhassa. Joten 

ellauri309.html on line 835: kaulassa. Laiha Kate on alkanut etelävaltiolaisen Byronin kaa fitnessiä. Kaikista 

ellauri309.html on line 836: tulee vähin erin ihan samixia, hyvännäköisiä aufgedonnertteja porsliinihampaita. 

ellauri309.html on line 837: Du siehst phantastisch aus. Sie hat den Busen liften lassen. 
 Tanzen on 

ellauri309.html on line 839: Noora on sille juuri oikeaa kokoa (tunnustelemalla hameen alta kynnettömällä sormella). 

ellauri309.html on line 841: Alin isijuhlista ja liian vilkas punapää vittuilee Mikille sen nolon alhaisesta 

ellauri309.html on line 842: alkuperästä. Candyn sormessa komeilee kananmunanhaiseva timangi. Candyn lapset 

ellauri309.html on line 844: kädet vapisevat ja maha kuristuu kateudesta. 
 Candy on Barbiepuppe, tai sen 

ellauri309.html on line 845: pikkusisko Skipper puhallettavilla tisseillä. Seija sai vain Skipperin, Riitalle 

ellauri309.html on line 852: fantasiamaailma, jossa isokarvaiset nuket voivat olla mitä tahansa (lakimiehet, 

ellauri309.html on line 856: Barbieta. Paitsi miehet, jotka ovat vain Ken. Tai Allan (onneton Michael Cera ). 

ellauri309.html on line 857: Mutta pääasiassa vain Ken – lisäke ilman tylppäälisäkettä. 
 Goottinukke Sasha 

ellauri309.html on line 862: esinettä" ja "kaikki vihaavat naisia!". 
 Raina muistuttaa meitä Mattelin 

ellauri309.html on line 864: Daddy; puhallettavat rinnat Skipper, pyörätuolibarbie, mongoloidibarbie – kyllä, 

ellauri309.html on line 865: todellakin) ja niiden hämmentynyt lopettaminen kuluttajien/jälleenmyyjien vihaa 

ellauri309.html on line 867: kiihkeään purkamiseen ("Hän vei kotisi; hän aivopesi ystäväsi; hän haluaa hallita 

ellauri309.html on line 868: hallitusta"). Miehet ja hevoset pysyvät satulassa sittenkin. Mikki riemastuu. 

ellauri309.html on line 872: Hiekkalaatikkokaveri teki oharit siveälle Lauralle. 
 Mikkis Männlichkeit 

ellauri309.html on line 874: probieren...Ach, keine Zeit! Die Tanzmusik hat aufgehört. 
 Noora ei 

ellauri309.html on line 876: Menestyneet heittävät juoxupojille tipin kuin luun koiralle. Mikki haluis rullata 

ellauri309.html on line 893: kanssa Laura oli ollut varovasti ja liikkumatta kuin halko.  Laura auttaa Mikkiä 

ellauri309.html on line 911: Beruf, sanoo silmälasipäinen Melissa. 
 On yö. Laura harhaa menestyneen 

ellauri309.html on line 912: työpäivän jälkeen kiimaisena tallilla. Jokohan nyt vihdoin viimein päästään 

ellauri309.html on line 914: kauluxissa? Mikki puhuu rumia muttei saa aikasexi mitään. Vaihtaakohan se koskaan 

ellauri309.html on line 920: besser, sehr vielmals Hin und Zurück. Niemand hatte seine Eichel dorthin geführt, 

ellauri309.html on line 922: Sauberen Schweiss von gutem Sex! Mit einem harten Stoss seiner "Männlichkeit". Geh 

ellauri309.html on line 926: puree hammasta, 1 lisävarvi vielä! Okei nyt! Ruis, ruis, ruis! Mikin imurointi 

ellauri309.html on line 931: No olkoon, vielä kerran kuistilla nakupellenä. 
 Miss Sullivan haistoi kyllä 

ellauri309.html on line 935: jossa voiton odotus on ääretön. Ann on vaan kade, antaisikohan Mikki sillekin? 

ellauri309.html on line 936: Keine Chance. Ann menee heti kantelemaan Lauran iskälle ja äiskylle, jotka ovat 

ellauri309.html on line 939: lopputulos on upea. Mikillä ei ole Schamgefühliä, se kukkoilee Lauran eessä 

ellauri309.html on line 940: nakupellenä. Haukkaa terävillä hampailla Lauran mirriä. Laura vernascht seine 

ellauri309.html on line 941: längst bereite harte Männlichkeit. Verzweifelt schnelle Stösse, schneller 

ellauri309.html on line 943: pussit tömpsyvät välilihaa vasten. Mikillä kasvaa mustaa karvaa ozassa. Kate ist 

ellauri309.html on line 944: schwanger? ohne Scheiss? Mikki on vihainen kun Laura siivoaa ize omaa 

ellauri309.html on line 949: einfach phantastisch aus. Turnt regelmässig und macht gute Geschäfte. Ich weiss 

ellauri309.html on line 952: Mikillä harjoitelleet tyttöset käärivät Alp-Öhin sormiensa ympärille niin tiukkaan että hämmästyttävän muskulöösi isoisä repeli. Talvisodan ihme, veljet mulle vesitilkka tuokaa. 

ellauri309.html on line 956: Lihaxikas Tommy joka piti kaikesta romanttisesta oli siittänyt Joshin tornihuoneen  paxulla persialaismatolla. Tommy miten vuodet menivät niin nopeasti huokaa Susan nyt samalla tahmaisella matolla. Et ole vielä kovin ryppyinen lohdutti Tommy. Pienen jutustelun jälkeen kaadutaan taas tekemään lisää tahmaisia fläkkejä der Teppichiin.

ellauri309.html on line 960: Raha kasvattaa aina säätyrajoja, sama miten demokraatteja ollaan tai rebublikaaneja. Ne voidaan ylittää vain lisärahalla. Mikki ei osaa kreikkaa eikä latinaa, hepreasta puhumattakaan. Josse oisi jutku oisi juttu aivan toinen. Ja rahaakin saattaisi piisata. Mutta tokko sitten sille shiksa kelpaisi. Persuja on aivan asiatonta nimitellä rasisteixi.  Ne suhtautuvat nuivasti kaikenrotuisiin matuihin. 

ellauri309.html on line 964: Alice Sophie Schwarzer (* 3. Dezember 1942 in Wuppertal) ist eine deutsche Journalistin und Publizistin. Sie ist Gründerin und Herausgeberin der Frauenzeitschrift Emma und eine bekannte Feministin. In einem Beitrag für die Frankfurter Allgemeine Zeitung verteidigte Schwarzer 2008 die Weigerung der maoistischen Militärjunta Myanmars, nach dem Zyklon Nargis westliche Hilfe ins Land zu lassen, mit dem Hinweis u. a. auf die angebliche humanitäre Hilfe der USA 1968 für Kambodscha, deren „Reisbomber“ Bomben transportierten, sowie auf die Doppelmoral der Medien. In Bezug auf das Manifest für Frieden von Februar 2023, dessen Mitinitiatorin Schwarzer war und das sich gegen Waffenlieferungen an die Ukraine und für Verhandlungen ausspricht, schrieb Jan Feddersen in der TAZ, Schwarzer enthülle sich damit als „Antifeministin“, denn wenn es in dem Manifest heiße, „Frauen wurden vergewaltigt“, spreche „es nicht über die Täter, auch nicht Putin“. Demnach befremde Schwarzers stets gleiche Kritik an der Pornografie gerade junge Frauen zunehmend. Einige Standpunkte des klassischen 1970er-Jahre-Feminismus – wie etwa die Ablehnung von Pornografie – hält Roche für überholt und vertritt einen sex-positiven Feminismus. Als sie 1998 in Bascha Mikas Kritischer Biografie (siehe #Literatur) als bisexuell beschrieben wurde, lehnte sie jeglichen Kommentar mit dem Hinweis auf ihre Privat- und Intimsphäre ab. Ein FAZ-Artikel schrieb 2010, sie zeige sich in Köln öffentlich mit ihrer Partnerin. Ach was!

ellauri309.html on line 966: Äijillä on Männerabend rättipokerilla, kaljalla ja sikaareilla. Ämmillä on tyttöjen ilta VHS-kaseteilla, popkornilla, vihannexilla (3 eri dippiä joista 1 valkosuklaa!) ja kynsilakalla. Bob der Schlachter on jo kazonut siivooja Annia sillä silmällä lihakaupassa. Kyltää on kasaria selvästi. 40v on siitäkin jo vierähtänyt. Mikä filmi kazotaan enstexi? 

ellauri309.html on line 971: Haben und Nichthaben (Originaltitel: To Have and Have Not) ist ein 1944 unter der Regie von Howard Hawks gedrehter US-amerikanischer Film-Noir mit Humphrey Bogart und Lauren Bacall in den Hauptrollen. Der Film basiert auf dem Roman Haben und Nichthaben von Ernest Hemingway .

ellauri309.html on line 974: 
Eine der größten Liebesgeschichten des 20. Jahrhunderts ist Haben und Nichthaben zuzuschreiben: Das spätere Ehepaar Humphrey Bogart und Lauren Bacall lernte sich während der Dreharbeiten kennen. Bogart spielt darin den romantischen Helden Harry Morgan, der sich vom zynischen Beobachter zum aktiven Kämpfer wandelt. Morgan, Besitzer eines Kabinenbootes auf der Insel Martinique, wird von dem Gaullisten Gerard gebeten, einen französischen Untergrundkämpfer einzuschmuggeln. Morgan weigert sich, Politik ist nicht seine Sache. Seine Meinung ändert sich, als er die junge Amerikanerin Marie kennen lernt. Um ihr ein Flugticket zu kaufen, nimmt er den abenteuerlichen Job an. Nach einer Vorlage von Ernest Hemingway entstand ein Film voller Dramatik und erotischer Spannung.

ellauri309.html on line 995: 50-vuotiaan Leslie Howardin kuoleman arvoitus on linjassa hänen persoonallisuutensa arvoituksen kanssa. Hänen haikeat, ahdistuneet kasvonsa ja epämääräinen tapansa viittasivat uneliaisuuteen, mutta alla, kuten David Niven, hänen näyttelijäkollegansa elokuvassa The First Of The Few, totesi, että "siellä oli kiireiset pienet aivot, aina menossa".

ellauri309.html on line 998: Bogart esitti usein hermoherkkiä, aggressiivisia ja neuroottisia hahmoja.

ellauri309.html on line 1007: hat-happened-to-humphrey-bogart-and-lauren-bacalls-children/stephen-bogart-today-1640800598.sm.webp" />

ellauri309.html on line 1010: Leslie on sairaanhoitaja ja joogaopettaja American Viniyoga Instituten mukaan. Profiilinsa mukaan Leslie aloitti uransa rekisteröitynä sairaanhoitajana, mutta on työskennellyt hyvinvoinnin ja joogan parissa 80-luvun lopulta lähtien. Hän on myös naimisissa aviomiehensä ja joogi Erich Schiffmanin kanssa Google-haun mukaan. Tästä vuodesta lähtien hän opettaa joogaa Santa Monicassa, Kaliforniassa (joogan kautta milloin tahansa).

ellauri309.html on line 1022: Hawks aus dem Jahr 1938 mit Cary Grant und Katharine Hepburn in den Hauptrollen. 

ellauri309.html on line 1025: heute als eine der besten Komödien aller Zeiten. 102 Minuten lang handelt der Film 

ellauri309.html on line 1030: tunnustusta hulluista temppuistaan ja harrastuksistaan, absurdeista tilanteistaan 

ellauri309.html on line 1040: -farssikoulu. Mutta kukapa ei ole käynyt elokuvissa?" Katharine Hepburn oli yhtä väsyttävä kuin Audrey oli erektiili. Cary Grant oli puiseva. Nämä Hepburnit eivät olleet mitään sukua. Katharine oli väkäleukainen Connecticut Yankee, Audrey oli Belgiassa syntynyt skottijaarlin wannabe sukulainen britti joka otti siltä nimen oltuaan joku proosallinen Rouston.

ellauri309.html on line 1046: Humalassa tuntuu Laurasta samalta kuin Mikin maatessa sen päällä, tunkiessa sisään ja alkaessa työnnellä. Hieno tunne kertakaikkiaan! Aiozä käyttää mua hyväx, kysyy Mikki kännipäisen Lauran kivutessa satulaan, samoin sanoin kuin Pezkun panopuu Pezkun pyrkiessä sisään takaapäin toiselle kiekalle. Aika kosoltihan tässä on näitä panokohtauxia tällä toisella puoliajalla. Mikistä tuntuu se niin holjalta että se melkein (muttei ihan) sanoo ich liebe dich. Tossa pukillahan se sana monelta helposti livahtaa. Mikki on niin kilppi että se pitelisi Lauran tukkaa sen oxentaessa junan vessassa. Niinpä niin.... Mitähän palvelusta Laura pyysi vielä Mikiltä supattaen sen korvaan? Takaapäin, kakkoseen vaiko cunnilingusta? Jotain niin tavatonta että Mikille tuli kiire kantaa Noora makkariin.

ellauri309.html on line 1053: Hänet tunnetaan parhaiten toimintasankarirooleistaan, erityisesti hänen läpimurtoroolistaan Max Rockatanskyna post-apokalyptisen toimintasarjan Mad Max kolmessa ensimmäisessä elokuvassa ja Martin Riggsina kaveripoliisi toimintakomediasarjassa Tappava ase. Vuonna 1995 Gibson tuotti, ohjasi ja näytteli Braveheartissa, historiallisessa eeposessa. Myöhemmin hän ohjasi ja tuotti The Passion of the Christ -kirjan, raamatullisen draaman, joka oli sekä taloudellisesti menestynyt että erittäin kiistanalainen. Espanjalaisessa El País -sanomalehden haastattelussa hän esitti Jeesuxena halventavia kommentteja homoseksuaaleista. Vuonna 1999, kun häneltä kysyttiin kommenteista El Paísiin, Gibson sanoi: "Minun ei olisi pitänyt sanoa sitä, mutta kutittelin hieman vodkaa tuon haastattelun aikana, ja lainaus palasi kuin Riitta Purra puremaan minua perseeseen." Vanity Fair -lehden 2011 artikkelin mukaan Gibson kertoi ensin pidättäjälle: "Elämäni on ohi. Olen perseestä. Robyn jättää minut." Gibsonilla oli avoin alkoholisäiliö autossa. Gibson sanoi pidättävälle upseerille: "Vitun juutalaiset... juutalaiset ovat vastuussa kaikista maailman sodista plus Jeesuxen salamurhasta. Oletko juutalainen?" Heinäkuussa 2010 Gibson oli nauhoitettu puhelun aikana Grigorjevan kanssa, jossa hän ehdotti, että jos "neekerilauma raiskaa hiänet", hän olisi todennäköisesti syyllinen. Häntä estettiin tulemasta Grigorjevan tai heidän tyttärensä lähelle perheväkivaltaan liittyvän lähestymiskiellon vuoksi Aika paljon ehti Mel laittaa kenkää suuhun uran aikana. Se on Pezkua vuoden nuorempi. Hän sanoi, että kun hän juo, hän voi olla ilkeä humalassa ja "jutut tulevat ulos vääristyneellä tavalla..." Mikä oli Mel Gibsonin ympärillä oleva kiista,  kun hän aloitti näyttelemisen? Kuinka suuri  vaikutus sillä oli hänen uraansa tuolloin? Mel Gibsoniin liittyvät kohut ulottuvat aina vuoteen 1991 saakka. Häneltä kysyttiin haastattelussa, mitä mieltä hän on homoseksuaaleista. Hän vastasi: "He ottavat sen perseeseen," ja kun häntä pyydettiin tarkentamaan, hän osoitti takapuoltaan ja sanoi: "tämä on tarkoitettu vain paskantamiseen." Kyllä, hän todella sanoi niin. Kuinka väärässä hän olikaan. 

ellauri309.html on line 1057: Für Frauen ist beinahe alles etwas Symbolisches. Allamme on kuuma hiekka, kyrpä seisoo kuni miekka (Eino Leinon julkaisematon runo, Lähde: Yrjö). Kyrpä koskee kuumaa floiskaa. Tääkin tarina on se sama vanha: vanha raha vastaan hyvät siittiöt, geeni vaiko meemi, kas siinä pulma. Aina sama tematiikka, Jan Blomstedt sanoisi. Sekin on jo vanha mies. Kynäilijäsiskolla on sigmasuoli solmussa. Ei kyllä tää on lopun alkua, tai oikeammin lopun loppua. Nooran kirjasta on jälellä enää 20 sivua. Vittu näitä angloja, miten ne jaxaa aina kusettaa ja lasketella luikuria? Se on kauppamiesten tapa.

ellauri309.html on line 1059: Mikki on epärealistinen yhdistelmä rauhia Draufgängeriä ja sanftia, freundlichia Mannia. Kaikkea ei voi saada, you can't have both, sanoisi Kingsley Amisin isäpappa. Sellaisia on vain kirjoissa. Onse epistä ettei voi saada sellaista, eikä izekään olla joku Laura Templeton. Vaan vain joku simpleton joka ostaa Nooran kirjoja ja vetää käteen milloin peiton alla milloin vessassa.

ellauri309.html on line 1061: No, wait! Deus ex machina, maanjärjestys tulee avuxi! Maa järkkyy kuin Hemingwayn naidessa Espanjan sisällissodan aikana. Kenelle kellot soivat? Ne soivat sinulle, kuten John Donne teroitti. Lyön vetoa että Mikki tulee apuun, ja siinä hötäkässä löytyvät myös Serafiinan kultadublonit! Hommat kääntyvät parhain päin kuin el Zorrossa. Laura, mein Gott, Laura. Okay, Okay. Es ist alles gut. Oletko kunnossa? Kallionkielekkkellä kuilun reunalla, Lauran olkapää on sijoiltaan -- oiskohan nyt hyvä hetki bylsiä mehukkaasti takaapäin? Tuumasta toimeen! Läppä läppä, ei vaitiskaan. Juu sieltähän se löytyy Serafiinan Kiste kultadubloneineen.

ellauri309.html on line 1067: Melin raina The Patriot oli paxuhkoa kusetusta. Huolimatta siitä, että se sai yleisesti myönteisiä arvosteluja kriitikoilta, brittiläiset kriitikot ja historioitsijat arvostelivat sitä ankarasti, ja se herätti kiistaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen brittivastaisten tunteiden teemojen, brittihahmojen ja julmuuksien kuvitteellisen kuvan vuoksi, mukaan lukien haavoittuneiden sotilaiden ja sotavankien tappaminen. Elokuvan pääpahis ampuu kylmäverisesti lasta ja epähistoriallinen kohtaus, jossa siirtolaisten täynnä oleva seurakuntakirkko lukitaan ja poltetaan. Arvostelussaan elokuvasta kriitikko Roger Ebert kirjoitti: "Millään niistä ei ole paljon tekemistä vapaussodan historiallisen todellisuuden kanssa."

ellauri309.html on line 1071: geht auf das nachantike Femininum »schiqesa« (neuhebräisch »schiktso« = die 

ellauri309.html on line 1075: abgeleitet, „Gräuel vor Unreinem“. Das Wort ist aber auch ein jiddisches Schimpfwort, das über das Rotwelsche Eingang in die deutsche Sprache gefunden hat und früher als abwertende Bezeichnung für Frauen gebraucht wurde. In manchen Gegenden Deutschlands, etwa dem Ruhrgebiet, hat es heute eher satirischen Charakter und bezieht sich beispielsweise auf eine attraktiv erscheinende Frau, die für Männer eine Versuchung darstellen könnte.

ellauri309.html on line 1077: Ms. Ridgewayta (os. Templeton) ei paljon paina että Mikki tappoi rahasta, kuha se ei tehnyt sitä jonkin aatteen puolesta. Ehrgeiz, Anstand und Mut, se on pääasia, ei se että on vanhaa rahaa, vaan että on valmis hankkimaan uusia kultadubloneita kaikilla eteen sattuvilla keinoilla. Du hast mir so viele neue Dinge gezeigt, womit man Kinder zeugen kann (plus einige, womit ganz sicher nicht). Schluss jetzt mit dem Quatsch, und das war die höchste Zeit.

ellauri310.html on line 3:     harset="utf-8">

Benito Juarez	137	Mexico
David Ben Gurion	152	Israel
Mahmoud Ahmadinejad	157	Iran
Abdelaziz Bouteflika	159	Algeria
Kim Yong Ill	160	Korea (North)
Dmitry Medvedev	163	Russia
Queen Elizabeth II	163	UK
Cristina Fernandez de Kirchner	164	Argentina
Nicolas Sarkozy	165	France
Angela Merkel	165	Germany
Silvio Berlusconi	165	Italy
Josef Stalin	165	Russia
Vladimir Lenin	165	Russia
Margaret Thatcher	165	UK
Julia Eileen Gillard	166	Australia
Napoleon	168	France
Winston Churchill	168	UK
Benito Mussolini	169	Italy
Yasuo Fukuda	169	Japan
François Hollande	170	France
Vladimir Putin	170	Russia
Tarja Halonen	172	Finland
François Mitterrand	172	France
Adolf Hitler	173	Germany
Harold Wilson	173	UK
Hugo Chávez	173	Venezuela
Gerhard Schröder	174	Germany
Viktor Orban	174	Hungary

Jäitä hattuun

Eka kultaraha

Toka kultaraha

Kolmas kultaraha

Helmi kertoo isästä tarhassa

Shakira (Kopio) (Kopio)

Juhannuksena

Heinolan lintutarhassa

Vahakabinetistani

Ilta eläintarhassa

Inho ja viha

Siisti piha

Paha uni

Mäki haluun!

Vanha snobi

Wanhat kiwexet

Juha pohtii

Nimim. Johannexen ilmestys:

Masennuksesta kärsinyt meriahven nielaisi virikeharjan.

Muhammedin vuorisaarna

Islamin apologia

Herrawihaa

That old devil time

Näyte: Shirin & Farhad - Eroottista runoutta

Farhad ja Freddie Jr.

Uusvanhaa kritiikkiä

Dementia ei ole vaan paha asia

What is Man?

Ihmismuurahaiset

Jussi Carlsonin eläkehaastattelu

ÖÖ MITÄ TARKOITAT

Question: "What does the Bible say about satire and/or sarcasm?"

hans fallada

Vanhat koirat karanteenissa

Rahat tai henki

Bilhana

Ihan putkeen

Balthasar Karsea

Murha luotolla

Martha Nussbaum

Super Bowl XXXVIII halftime show controversy 2004

Quora: Pitikö Schopenhauer Hegelistä?

Pelkoa ja vihaa Suomessa

Italo Calvinon ongelmat ja halut

Hyvä ja paha Busch

haki;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">J. Agusta - Z. Burian

Vanhuxet havahtuvat

Vanhan setämiehen uni

Thais ja Pafnutius

Oletko narsisti? hauskoja testejä

Luutarhan tausta

Immin 1. tuhat on koossa

Sihani Juljo

Paramahansa Yogananda

Paha koomikko ja 3 hanttapulia

What man was Wilt?

Ähtävä on nähtävä

VIRSI 440 (vanha virsikirja)

Lakuhatut

Juoxuhaudantie

Karonen piristyy Neuvostoliiton hajottua

Pankit: Koronaelpymisen käyrä näyttääkin ß-kirjaimelta, sanoo ”bbzzoiinnnkkk”, haisee perseelle

What is the story of Deborah and Barak?

Tästä etiäpäin arvostellaan Jari Tervoa, Suomen Shakespearea.

Elämä on ihanaa

Espoon Mogadishu ja ääniharavat

VALKOINEN MEZÄSTÄJÄ

Ihmistuhatjalkainen

Peri epikharikakias eli vahingonilosta

Schadenfreude

Ihana uutuus

Comicbook/cartoon/fictional characters

Cracker Jack: 120-year-old junk food gets new flavors, ‘enhanced’ prizes

Car chaseja ja tiimejä

Isivihaa

Lisää vanhaa paskaa

Vastenmielisten miesten lyhyitä haastatteluja

Vanhemmat jotka vihaavat lapsiaan

Muna vaiko kana? Kunhan ei kanttuvei.

Politics and the English Language

VALKOINEN
MEZÄSTÄJÄ